<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
158 Käyttäjää paikalla!
0.0067570209503174
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987 1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
A_1987_1 | A_1987_2 | A_1987_3 | A_1987_4 | B_1987_1 | B_1987_2 | C_1987 | D_1987 | E_1987_1 | E_1987_2 | E_1987_3 | E_1987_4 | E_1987_5 | E_1987_6 | E_1987_7 | F_1987_1 | F_1987_2 | Hak_1987 | PTK_1987_1 | PTK_1987_2 | PTK_1987_3 |
1: Vuoden 1987
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: E7
10: Raha-asia-aloitteet 2150-2827
11:
12:
13:
14:
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17: ISSN 0783-9901
18: Helsinki 1987. Valtion painatuskeskus
19: SISÄLLYSLUETTELO
20:
21:
22:
23:
24: Raha-asia-aloitteet 2150-2827
25:
26:
27:
28: Sivu Sivu
29: - 2150 Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta 2161 Ranta: Määrärahan osoittamisesta Lap-
30: Joroisten musiikkipäivien tukemiseen..... . . 2279 peenrannan ammattikoulun peruskorjauk-
31: seen ja laajentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2291
32: 2151 Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta
33: Rautavaaran kurssi- ja leirikeskuksen majoi- 2162 Ranta ym.: Määrärahan osoittamisesta
34: tusrakennus II:n rakentamiseen . . . . . . . . . . . . 2280 Lemin musiikkipäivien avustamiseen . . . . . . . 2292
35:
36: 2152 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittami- 2163 Ranta: Määrärahan osoittamisesta ns.
37: sesta ravunviljelyn neuvontakoeaseman pe- pakkaspäivien avustamiseen Lappeenrannas-
38: rustamiseen Karttuiaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2281 sa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2293
39:
40: 215 3 Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta 2164 Ranta: Määrärahan osoittamisesta Sii-
41: kalojen rodunjalostuslaitoksen rakentami- kalahden kunnostuksen loppuun saattami-
42: seksi Nilsiän Pieksänkoskelle . . . . . . . . . . . . . . . 2282 seen....................................... 2294
43:
44: 2154 Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta 2165 Ranta: Määrärahan osoittamisesta Veh-
45: Varkauden kaupungin pohjaveden saannin kataipaleen AmpujaJan tien peruskorjauk-
46: järjestämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2283 seen....................................... 2295
47:
48: 2155 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittami- 2166 Ranta: Määrärahan osoittamisesta Tai-
49: sesta Kaavin-Luikonlahden vesihuoltotyön palsaaren Kyläniemen kalastussataman ja
50: toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2284 aallonmurtajan laajentamiseen . . . . . . . . . . . . . 2296
51:
52: 2156 Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta 2167 Ranta: Määrärahan osoittamisesta sel-
53: Savi-, Selkäys- ym. järvien tulvahaittojen väkielisten sääpalveluiden tuottamiseksi Sai-
54: poistamiseksi Pielavedellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2285 maalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2297
55:
56: 2157 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittami- 2168 Ranta: Määrärahan osoittamisesta
57: sesta Kortteisen-Losomäen tien päällystä- VHF-radioverkon säilyttämiseksi Saimaalla. . 2298
58: miseen ................................... . 2286
59: 2169 Ranta: Korotetun määrärahan osoitta-
60: 2158 Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta misesta postitehtäviin perustettaviksi esitet-
61: Pohjois-Savon sydäntautipiirin toiminnan tyjen virkojen perustamisajankohdan aienta-
62: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2287 miseksi.................................... 2299
63:
64: 2159 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittami- 2170 Ranta: Korotetun määrärahan osoitta-
65: sesta yrittäjien lomituspalvelukokeilun laa- misesta Etelä-Karjalan keskussairaalapiirin
66: jentamiseksi Varkauden seudulla . . . . . . . . . . . 2288 lunastuskorvauksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2300
67:
68: 2160 Rajamäki ym.: Määrärahan osoittami- 2171 Ranta: Määrärahan osoittamisesta
69: sesta sepelvaltimon ohitusleikkausten lisää- maan hankkimiseen Saimaalta luonnonsuo-
70: miseksi yliopistollisissa keskussairaaloissa. . . . 2289 jelutarkoituksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2301
71:
72: 270416F
73: 4 Sisällysluettelo
74:
75: Sivu Sivu
76: 2172 Ranta: Määrärahan osoittamisesta 2186 Rantanen ym.: Määrärahan osoittami-
77: Etelä-Saimaan ja Vuoksen vesienkäytön sesta Kynnys ry:n toiminnan tukemiseen . . . 2316
78: suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2302
79: 2187 Rantanen ym.: Määrärahan osoittami-
80: 217 3 Rantanen ym. : Määrärahan osoittami- sesta Järvelän lomakodin rakennustöiden
81: sesta lastenpsykiatrian professorin viran pe- loppuun saattamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 317
82: rustamiseen Oulun yliopistoon . . . . . . . . . . . . . 2303
83: 2188 Rauramo: Korotetun määrärahan
84: 2174 Rantanen ym.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta varusmiesten päivärahojen
85: sesta Päivöiän kansanopiston rakennusavus- korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2318
86: tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2304
87: 2189 Rauramo: Määrärahan osoittamisesta
88: 2175 Rantanen ym.: Korotetun määrärahan vastavalmistuneiden opiskelijoiden opinto-
89: osoittamisesta yksityisluontoisten arkistojen lainojen ylimääräiseen korkotukeen korko-
90: valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2305 tuen maksuajan pidentämiseksi . . . . . . . . . . . . 2319
91:
92: 2176 Rantanen ym.: Korotetun määrärahan 2190 Rauramo ym.: Määrärahan osoittami-
93: osoittamisesta taiteenalan valtakunnallisille sesta valtion ammatillisten oppilaitosten pe-
94: erikoismuseoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2306 rustamissuunnitelmien valmistelua varten . . 2320
95:
96: 2177 Rantanen ym.: Määrärahan osoittami- 2191 Rauramo: Korotetun määrärahan
97: sesta Suomen Keskusshakkiliiton toiminnan osoittamisesta liikuntapaikkojen perustaruis-
98: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2307 kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2321
99:
100: 2178 Rantanen ym.: Määrärahan osoittami- 2192 Rauramo ym.: Määrärahan osoittami-
101: sesta Työväen Shakkiliiton toiminnan tuke- sesta vesiturvallisuusvalistuksen ja uimatai-
102: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2308 don opetuksen lisäämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 2322
103:
104: 2179 Rantanen ym.: Määrärahan osoittami- 2193 Rauramo: Määrärahan osoittamisesta
105: sesta Valkeakosken jäähallin rakentamiseen 2309 asevelvollisten kotiuttamisrahan korottami-
106: seksi 2323
107: 2180 Rantanen ym.: Määrärahan osoittami-
108: sesta Valkeakosken moottoriurheilujärjes- 2194 Rauramo ym.: Määrärahan osoittami-
109: töille moottoriratojen rakentamiseen . . . . . . . 2310 sesta elimistössä liukenevien luunmurtu-
110: mien kiinnitysvälineiden ja leikkausmene-
111: 2181 Rantanen ym.: Korotetun määrärahan telmien kehittämiseen HYKS:ssä........... 2324
112: osoittamisesta Suomen Rauhanpuolustajat
113: ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 2311 2195 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag
114: för stödjande av de finlandssvenska folk-
115: 2182 Rantanen ym.: Korotetun määrärahan högskolornas verksamhet................... 2325
116: osoittamisesta Suomen Rauhan liitto-YK-
117: yhdistys ry:n valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . 2312 2195 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta
118: suomenruotsalaisten kansanopistojen toi-
119: 2183 Rantanen ym.: Korotetun määrärahan minnan tukemiseen........................ 2326
120: osoittamisesta työväentalojen korjauksiin . . . 2313
121: 2196 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag
122: 2184 Rantanen ym.: Määrärahan osoittami- för statsunderstöd för en hemslöjdskonsu-
123: sesta Järvelän Työväenyhdistyksen talon pe- lent tili Nyländsk Hemslöjd rf. . . . . . . . . . . . . . 2327
124: ruskorjaukseen............................. 2314
125: 2196 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta
126: 2185 Rantanen ym.: Korotetun määrärahan Nyländsk Hemslöjd r.f. -nimiselle yhdistyk-
127: osoittamisesta rintamaveteraanien kuntou- selle kotiteollisuuskonsulentin palkkaami-
128: tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2315 seen....................................... 2328
129: Sisällysluettelo
130:
131: Sivu Sivu
132: 2197 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag 2203 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta
133: för finlandssvenska kulturevenemang....... 2329 Karis krigsveteraner ja Hangö Udds svenska
134: krigsveteraner -nimisille järjestöille rintama-
135: 2197 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta museon laajentamiseen Lappohjassa . . . . . . . . 2342
136: suomenruotsalaisten kulttuuritapahtumien
137: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2330 2204 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag
138: för grundreparation av stamväg nr 53 från
139: 2198 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag Skogby tili Hangö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2343
140: för Västra Sjundeå UF för förbättrande av de
141: tekniska möjligheterna för utövande av 2204 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta
142: amatörteaterverksamhet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2331 Skogbyn ja Hangon välisen kantatien n:o 53
143: peruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2344
144: 2198 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta
145: 2205 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta
146: Västra Sjundeå Ungdomsförening r.f. -nimi-
147: Hangon troolarisataman kunnostamiseen . . . 2345
148: selle yhdistykselle harrastajateatteritoimin-
149: nan teknisten edellytysten parantamiseen . . . 2332 2206 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag
150: för ökad information om bättre sjövett hos
151: 2199 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag förare av fritidsbåtar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2346
152: tili statsbidrag för finlandssvenska musiksko-
153: lor och musikinstitut....................... 2333 2206 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta
154: vapaa-ajan veneilijöille suunnatun turvallis-
155: 2199 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta ta vesillä liikkumista koskevan tiedottamisen
156: suomenruotsalaisten musiikkikoulujen Ja lisäämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2347
157: musiikkiopistojen valtionapuun . . . . . . . . . . . . 2334
158: 2207 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag
159: 2200 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag såsom understöd för finlandssvenska organi-
160: tili stöd för finlandssvenska ungdomsföre- sationer med social verksamhet . . . . . . . . . . . . . 2348
161: ningslokaler . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2335
162: 2207 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta
163: 2200 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta sosiaalista toimintaa harjoittavien suomen-
164: suomenruotsalaisille nuorisoseuroille nuon- ruotsalaisten järjestöjen toiminnan tukemi-
165: sotilojen ylläpitämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2336 seen....................................... 2349
166:
167: 2201 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag 2208 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag
168: för de finlandssvenska hembygdsföreningar- för Håll Skärgården Ren rf . . . . . . . . . . . . . . . . . 2350
169: na ......................................... 2337
170: 2208 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta
171: 2201 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta Pidä Saaristo Siistinä ry:n toiminnan tuke-
172: suomenruotsalaisten kotiseutuyhdistysten miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2351
173: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2338
174: 2209 Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta
175: rikosylikomisarion viran perustamiseen Ou-
176: 2202 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag
177: lun poliisilaitokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2352
178: för stöd tili Finlands Filatelistförbunds verk-
179: samhet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2339 2210 Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta
180: lukion tuntikehyksen laajentamista varten . . 2353
181: 2202 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta
182: Suomen Filatelistiliitto ry:n toiminnan tuke- 2211 Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta
183: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2340 peruskoulun ala-asteen tuntikehykseen suu-
184: ria ala-asteita varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2354
185: 2203 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag
186: för Karis krigsveteraner och Hangö Udds 2212 Renko ym.: Korotetun määrärahan
187: svenska krigsveteraner för att utvidga front- osoittamisesta peruskoulujen Ja lukioiden
188: museet i Lappvik . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2341 perustamiskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 355
189: 6 Sisällysluettelo
190:
191: Sivu Sivu
192: 2213 Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta 2226 Renko ym.: Korotetun määrärahan
193: kuvataidelinjan perustamiseen Oulun lyseon osoittamisesta ammattikasvatushallituksen
194: lukioon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2356 alaisten virkamiesten virkamatkoihin koti-
195: maassa ja ulkomailla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2369
196: 2214 Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta
197: maa- ja metsätalousalan opiskelijoiden opin- 2227 Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta
198: tososiaalisten etujen parantamiseen......... 2357 kauppaoppilaitoksien 150-vuotisjuhlavuo-
199: den kuluihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2370
200: 2215 Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta
201: kirjastoauton hankkimiseen Urajärvelle . . . . . 2358 2228 Renko ym.: Korotetun määrärahan
202: osoittamisesta kotiteollisuusneuvontajärjes-
203: 2216 Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta töjen palkkausmenoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2371
204: suunnittelijan viran perustamiseen Pohjois-
205: Pohjanmaan ammattikouluun.............. 2359 2229 Renko ym.: Korotetun määrärahan
206: osoittamisesta ammatillisten oppilaitosten
207: 2217 Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta opettajien työelämään osallistumista varten 2372
208: Pohjois-Pohjanmaan ammattikoulun palve-
209: lukeskuksen johtajan viran perustamiseen... 2360 22 30 Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta
210: Kärsämäen kulttuurisihteerin osatoimisen
211: viran palkkamenoihin...................... 2373
212: 2218 Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta
213: Muhoksen ammattikoulun apulaisrehtorin
214: 2231 Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta
215: viran perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2361
216: kulttuurisihteerin viran perustamiseen Ou-
217: lunsaloon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2374
218: 2219 Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta
219: Ruukin maatalousoppilaitoksen perus-
220: 2232 Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta
221: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2362
222: lasten ja nuorten taidekoulujen tukemiseen 23 75
223: 2220 Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta 2233 Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta
224: Haapaveden kotitalousoppilaitoksen päära- Keskustan Koulutuspoliittisen Liiton ja sen
225: kennuksen laajentamishankkeeseen......... 2363 alueyhdistysten toiminnan tukemiseen . . . . . 23 76
226:
227: 2221 Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta 2234 Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta
228: Limingan kotitalousoppilaitoksen laajennus- Paavolan Luohuan raittiusseuran kiinteistön
229: ja saneeraushankkeeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2364 peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2377
230:
231: 2222 Renko ym.: Korotetun määrärahan 2235 Renko: Määrärahan osoittamisesta
232: osoittamisesta valtionosuuteen ja -avustuk- Rantsilan Sipolan Uuden Pyrinnön raittius-
233: siin ammatillisten oppilaitosten laitehankin- seuran kiinteistön peruskorjaukseen . . . . . . . . 2378
234: toja varten................................. 2365
235: 2236 Renko: Määrärahan osoittamisesta Vi-
236: 2223 Renko ym.: Korotetun määrärahan hanoin Korvenraivaajien raittiusseuran kiin-
237: osoittamisesta yksityisten ammatillisten op- teistön peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2379
238: pilaitosten rakentamisen korkotukeen . . . . . . 2366
239: 223 7 Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta
240: 2224 Renko ym.: Korotetun määrärahan Iin Pravan kalanviljelylaitoksen suunnitte-
241: osoittamisesta yksityisten ammatillisten op- luun ja rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2380
242: pilaitosten perustamiskustannusten valtion-
243: avustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2367 2238 Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta
244: Oulun seudun pohjavesiselvityksiin... . . . . . . 2381
245: 2225 Renko ym.: Korotetun määrärahan
246: osoittamisesta kansainväliseen ammattitaito- 2239 Renko ym.: Korotetun määrärahan
247: kilpailuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2368 osoittamisesta vesihuoltoavustuksiin . . . . . . . . 2382
248: Sisällysluettelo 7
249:
250: Sivu Sivu
251: 2240 Renko ym.: Määrärahan osoittamises- 2251 Renlund ym.: Määrärahan osoittami-
252: ta pohjavedenottarnoiden suoja-alueiden sesta Pietarsaaren maalaiskunnan hiihtokes-
253: maanhankintaan........................... 2383 kuksen toiminnan tukemiseen Salonkylässä 2396
254:
255: 2241 Renko ym.: Korotetun määrärahan 2252 Renlund m.fl.: Om anvisande av an-
256: osoittamisesta Haapaveden Haapajärven tul- slag för effektivering av idrottsverksamheten
257: vasuojelun ja järven kunnostuksen suunnit- vid Norrvalla rehabiliteringscentral i Vörå... 2397
258: teluun .. .. . . . . . . . . . . . . . .. .. .. . . . . . . . . . . . . . 2384
259: 2252 Renlund ym.: Määrärahan osoittami-
260: 2242 Renko ym.: Koeotettujen määräraho- sesta Norrvallan kuntoutuskeskuksen urhei-
261: jen osoittamisesta yleisten teiden tekemiseen lutoiminnan tehostamiseen Vöyrillä . . . . . . . . 2398
262: eräissä tie- ja vesirakennuspiireissä . . . . . . . . . . 2385
263: 2253 Renlund m.fl.: Om anvisande av an-
264: 2243 Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta slag som stöd för Suomen Leirikouluyhdistys
265: Paavolan-Saarikosken maantien kunnossa- - Lägerskolföreningen i Finland rf:s verk-
266: pitoon Ruukissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2386 samhet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2399
267:
268: 2244 Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta 2253 Renlund ym.: Määrärahan osoittami-
269: Lumi joen-Ylipään maantien kunnossapi- sesta Suomen Leirikouluyhdistys - Lä-
270: toon . . . . . . . .. .. . . . . . . . . .. .. .. . . . . . . . . . . . . . 2387 gerskolföreningen i Finland ry:n toiminnan
271: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2400
272: 2245 Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta
273: avustukseen Yleisradion Oulun alueyksikön 2254 Renlund m.fl.: Om anvisande av an-
274: teknistä rakentamista varten. . . . . . . . . . . . . . . . 2388 slag tili Föreningen Skärgårdsrådet r .f. för
275: vissa restaureringsprojekt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2401
276: 2246 Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta
277: kahden ylitarkastajan palkkaamiseksi luon-
278: 2254 Renlund ym.: Määrärahan osoittami-
279: nonsuojelualueiden hankinta- ja korvausasi-
280: sesta Föreningen Skärgårdsrådet r.f. -ntml-
281: oita varten. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2389
282: selle yhdistykselle eräisiin entistämishank-
283: keisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2402
284: 2247 Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta
285: turvetuotannon vesivalvontainsinöörin viran
286: perustamiseen Oulun vesi- ja ympäristöpii- 2255 Renlund m.fl.: Om anvisande av an-
287: slag för grundförbättring av landsväg nr 743
288: run . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2390
289: på avsnittet Terjärv kby-Viberg . . . . . . . . . . . 2403
290: 2248 Renko ym.: Korotetun määrärahan
291: osoittamisesta Oulun merialueen vesiensuo- 2255 Renlund ym.: Määrärahan osoittami-
292: jelun suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2391 sesta Teerijärven kirkonkylän-Vibergin vä-
293: lisen maantien n:o 743 peruskorjaamiseen . . 2404
294: 2249 Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta
295: karjatalousjätteiden hyötykäytön edistämi- 2256 Renlund m.fl.: Om anvisande av an-
296: seen....................................... 2392 slag för grundförbättring av vägsträckorna
297: Lillby-Finnabba-Åvist-Markby-riksväg
298: 2250 Renlund m.fl.: Om anvisande av an- nr 8 ....................................... 2405
299: slag för planering av utbildningen av
300: svenskspråkiga talterapeuter................ 2393 2256 Renlund ym.: Määrärahan osoittami-
301: sesta Lillbyn-Finnabban-Jokihaudan-
302: 2250 Renlund ym.: Määrärahan osoittami- Markbyn-valtatien n:o 8 välisten tieosuuk-
303: sesta ruotsinkielisten puheterapeuttien kou- sien peruskorjaamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2406
304: lutuksen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2394
305: 2257 Renlund m.fl.: Om anvisande av an-
306: 2251 Renlund m.fl.: Om anvisande av an- slag tili Svenska Österbottens Ungdomsför-
307: slag för Pedersöre skidcentrum i Lappfors . . . 2395 bund för lokalradioverksamhet . . . . . . . . . . . . . 2407
308: 8 Sisällysluettelo
309:
310: Sivu Sivu
311: 2257 Renlund ym.: Määrärahan osoittami- 2269 Riihijärvi: Korotetun määrärahan
312: sesta Svenska Österbottens Ungdomsför- osoittamisesta taideteosten hankkimiseen
313: bund r.f. -nimiselle järjestölle paikallis- julkisiin rakennuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2423
314: radiotoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2408
315: 2270 Riihijärvi: Korotetun määrärahan
316: 2258 Renlund m.fl.: Om anvisande av an- osoittamisesta taiteenalan tutkimus- ja jul-
317: slag för de Dövas Förbund rf:s svenska kaisutoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 2424
318: verksamhet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2409
319: 2271 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami-
320: 2258 Renlund ym.: Määrärahan osoittami- sesta Kuhmon Kamarimusiikkifestivaalien
321: sesta Kuurojen Liitto ry:n ruotsinkielisen järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2425
322: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2410
323: 2272 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta
324: 2259 Renlund m.fl.: Om anvisande av an- kuva- ja näyttämöalan ohjaajakoulutuksen
325: slag till Svenska Byggmästareförbundet r.f. käynnistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2426
326: för publicering av en byggnadskalender. . . . . 2411
327: 2273 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami-
328: 2259 Renlund ym.: Määrärahan osoittami- sesta Rautavaaran kurssi- ja leirikeskuksen
329: sesta Svenska Byggmästareförbundet i Fin- rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2427
330: land r.f. -nimiselle yhdistykselle rakennus-
331: 2274 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami-
332: kalenterin julkaisemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2412
333: sesta Riuttalan talonpoikaismuseon kunnos-
334: tustöiden loppuun saattamiseen . . . . . . . . . . . . 2428
335: 2260 Riihijärvi ym.: Korotetun määrärahan
336: osoittamisesta korkeakoulujen opettajien
337: 2275 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami-
338: virkojen perustamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2414
339: sesta hevosajoneuvomuseon kehittämiseen
340: Vieremällä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2429
341: 2261 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami-
342: sesta maaseudun kehittämisen asiantuntijoi- 2276 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami-
343: den koulutukseen Kuopion yliopistossa . . . . . 2415 sesta eräiden ulkosuomalaisten sanomaleh-
344: tien tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2430
345: 2262 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami-
346: sesta opiskelijoiden asumislisän maksamisek- 2277 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami-
347: si ympärivuotisena......................... 2416 sesta Finland handbok -teoksen kääntämi-
348: seksi arabian kielelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2431
349: 2263 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami-
350: sesta lukion perustamiseksi Kaaville . . . . . . . . 2417 2278 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami-
351: sesta Niinimäen maamiesseuran talon kun-
352: 2264 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami- nostamiseen Leppävirealla.................. 2432
353: sesta lukion saamiseksi Keiteleelle . . . . . . . . . . 2418
354: 2279 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami-
355: 2265 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami- sesta uusien 4H-neuvojien palkkaamiseen... 2433
356: sesta lukion perustamiseksi Vehmersalmelle 2419
357: 2280 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami-
358: 2266 Riihijärvi: Korotetun määrärahan sesta Pohjois-Savon 4H-piirin toimistotilojen
359: osoittamisesta kuntien kulttuuritoiminnan hankinnasta aiheutuneen velan lyhennyk-
360: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2420 seen....................................... 2434
361:
362: 2267 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 2281 Riihijärvi ym.: Korotetun määrärahan
363: ylimääräisiin yksivuotisiin apurahoihin nuo- osoittamisesta pinta-alalisiin niiden korotta-
364: rille taiteilijoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2421 miseksi.................................... 2435
365:
366: 2268 Riihijärvi: Korotetun määrärahan 2282 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami-
367: osoittamisesta lukemisharrastuksen edistä- sesta Vienankosken kalaportaan rakentami-
368: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2422 seen Maaningalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2436
369: Sisällysluettelo 9
370:
371: Sivu Sivu
372: 2283 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 2297 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta
373: kalojen rodunjalostuslaitoksen suunnitte- tuotannosta poistuvien turvesoiden hyöty-
374: luun Nilsiän Pieksänkoskelle . . . . . . . . . . . . . . . 2437 käytön selvittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 51
375:
376: 2284 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami- 2298 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami-
377: sesta vesijohtoverkoston rakentamiseen Iisal- sesta Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiiri ry:n
378: men haja-asutusalueella....... . . . . . . . . . . . . . 2438 toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2452
379:
380: 2285 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 2299 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami-
381: Kurenvaaran yksityistien peruskorjaukseen . . 2439 sesta Savonlinnan seudun sotaveteraanit ry:n
382: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 53
383: 2286 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta
384: 2300 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami-
385: maantien n:o 520 peruskorjaukseen välillä
386: sesta Kristillinen Vapautuvien Tuki ry:n
387: Lylyvaara-Huhus-Kivilahti . . . . . . . . . . . . . . 2440
388: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2454
389: 2287 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 2301 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami-
390: maantien n:o 5201 peruskorjaukseen välillä sesta synnytysmaksujen poistamiseen . . . . . . . 2455
391: Huhus-Käenkoski . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2441
392: 2302 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta
393: 2288 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan Kuntoutussäätiön kuntou-
394: maantien n:o 5221 peruskorjaukseen välillä tussairaalan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 2456
395: Kuikkalampi-Pihlajavaara . . . . . . . . . . . . . . . . 2442
396: 2303 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta
397: 2289 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Nurmeskoti Yhdistyksen järjestämään van-
398: Kaatamon-Paloniemen paikallistien perus- husten viriketoimintaan.................... 2457
399: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2443
400: 2304 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta
401: 2290 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Puustellin Tuki ry:n toiminnan tukemiseen 2458
402: Käsämän-Sotkuman maantien perus-
403: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2444 2305 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta
404: Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry:n toi-
405: 2291 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta minnan tukemiseen........................ 2459
406: Liperin-Salonnenän paikallistien perus-
407: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2445 2306 Rinne ym.: Määrärahan osoittamisesta
408: kuunari Koiviston kunnostamiseen . . . . . . . . . 2460
409: 2292 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami-
410: 2307 Rinne ym.: Koeotetun määrärahan
411: sesta Runnin-Haukimäen tien perus-
412: osoittamisesta maaseudun pienimuotoisen
413: korjaukseen Iisalmessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2446
414: elinkeinotoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . 2461
415: 2293 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami- 2308 Rinne ym.: Määrärahan osoittamisesta
416: sesta yksityisteiden hoitokustannuksiin Kuo- Turun-Helsingin moottoritien rakentami-
417: pion läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2447 seen....................................... 2462
418: 2294 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 2309 Rinne ym.: Määrärahan osoittamisesta
419: Pirtun tien peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . 2448 turpeen jatkojalostuksen suunnitteluun Kih-
420: niön-Karvian alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2463
421: 2295 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami-
422: sesta Poskilammen tien peruskorjaukseen Ii- 2310 Rinne ym.: Määrärahan osoittamisesta
423: salmessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2449 palvelutalon suunnitteluun Porin Pihlavaan 2464
424:
425: 2296 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami- 2311 Rinne ym. : Määrärahan osoittamisesta
426: sesta Siikakosken tien peruskorjaukseen Var- valtakunnallisen suojatyötä järjestävän valti-
427: paisjärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2450 onyrityksen käynnistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . 2465
428: 10 Sisällysluettelo
429:
430: Sivu Sivu
431: 2312 Rinne ym.: Määrärahan osoittamisesta 2326 J. Roos ym.: Määrärahan osoittamises-
432: palkkatyön uudelleenjakamiskokeiluun Po- ta siirtoviemärin rakentamiseen Halikon Mä-
433: nssa....................................... 2466 ryn kylän ja kirkonkylän välille . . . . . . . . . . . . . 2480
434:
435: 2313 Rinne ym.: Määrärahan osoittamisesta 2327 T. Roos ym.: Korotetun määrärahan
436: työvoimatoimiston perustamiseksi Karvialle 2467 osoittamisesta Turun ja Porin läänin kehittä-
437: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2481
438: 2314 Rinne ym.: Määrärahan osoittamisesta
439: työvoimatoimiston perustamiseksi Kokemä- 2328 T. Roos ym.: Määrärahan osoittamises-
440: elle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2468 ta ylimääräiseen korkotukeen valmistumisen
441: jälkeisen opintolainojen korkotuen maksu-
442: 2315 Rinne ym.: Määrärahan osoittamisesta ajan pidentämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2482
443: työvoimatoimiston perustamiseksi Noor-
444: markkuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2469 2329 T. Roos ym.: Määrärahan osoittamises-
445: ta ylimääräiseen opintorahaan tarveharkin-
446: 2316 Rinne ym. : Määrärahan osoittamisesta nan poistamiseksi.......................... 2483
447: työvoimatoimiston perustamiseksi Ulvilaan 2470
448: 2 330 T. Roos ym.: Määrärahan osoittamises-
449: 2317 Rinne ym.: Määrärahan osoittamisesta ta opintotuen asumislisän maksamiseen ym-
450: Porin työvoimatoimiston palvelupisteen pe- pärivuotisena . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2484
451: rustamiseen Porin Pihlavaan . . . . . . . . . . . . . . . 2471
452: 2331 T. Roos ym.: Määrärahan osoittamises-
453: 2318 Rinne ym.: Määrärahan osoittamisesta
454: ta Hoikan opiston rakennusten vuosikor-
455: Porin määräämiseksi hallitun rakennemuu-
456: jaukseen................................... 2485
457: toksen tehostettujen toimenpiteiden erityis-
458: alueeksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2472
459: 2332 T. Roos ym.: Korotetun määrärahan
460: osoittamisesta musiikki-instituuttien toimin-
461: 2319 Rinne ym.: Korotetun määrärahan
462: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2486
463: osoittamisesta vajaakuntoisten työhön sijoit-
464: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2473
465: 2333 T. Roos ym.: Määrärahan osoittamises-
466: ta pienimuotoisten epäkaupallisten kansan-
467: 2320]. Roos ym.: Määrärahan osoittamises-
468: ta Salon-Teijon-Mathildedalin tieyhtey- musiikki- ja perinnetapahtumien tukemi-
469: den korjaamiseen.......................... 2474 seen....................................... 2487
470:
471: 2321]. Roos ym.: Määrärahan osoittamises- 2334 T. Roos ym.: Määrärahan osoittamises-
472: ta paikallistien rakentamiseen Tammisaa- ta eläkkeensaajien kulttuuri- ja koulutus-
473: ren-Salon tieltä Kiskon tielle Perniössä . . . . 2475 toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2488
474:
475: 2322]. Roos ym.: Määrärahan osoittamises- 2335 T. Roos: Määrärahan osoittamisesta
476: ta alikulkutunnelin rakentamiseen valtatien kevyen liikenteen väylän rakentamiseen ja
477: n:o 1 alitse Salossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2476 piennarten levittämiseen tiellä n:o 249
478: Vammalassa ja Äetsässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2489
479: 2323]. Roos ym.: Määrärahan osoittamises-
480: ta Meriniitynkadun sillan rakentamiseen Sa- 2336 T. Roos ym.: Määrärahan osoittamises-
481: lossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2477 ta vaikeavammaisten lasten kotihoidon tu-
482: keen ...................................... 2490
483: 2324]. Roos ym.: Määrärahan osoittamises-
484: ta eritasoristeyksen rakentamiseen rantara- 2337 Rusanen ym.: Korotetun määrärahan
485: dan alitse Salossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2478 osoittamisesta läänien kehittämiseen........ 2491
486:
487: 2325 ]. Roos ym. : Määrärahan osoittamises- 2338 Rusanen ym.: Määrärahan osoittami-
488: ta laiturin rakentamiseen Teijon taajamaan sesta Mäntyharjun kirkonkylän peruskoulun
489: Perniössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2479 ala-asteen koulurakennuksen rakentamiseen 2492
490: Sisällysluettelo 11
491:
492: Sivu Sivu
493: 2339 Rusanen ym.: Määrärahan osoittami- 2352 Ryynänen ym.: Määrärahan osoittami-
494: sesta Otavan opiston päärakennuksen sanee- sesta peruskoulun opettajien leirikoulutoi-
495: raukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2493 minnan ohjaamiskoulutukseen . . . . . . . . . . . . . 2506
496:
497: 2340 Rusanen ym.: Määrärahan osoittami- 2353 Ryynänen ym.: Korotetun määrärahan
498: sesta Valamon kansanopiston toimitilojen osoittamisesta kuntien kulttuuritoimen vir-
499: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2494 kojen palkkausmenojen valtionosuuteen . . . . 2507
500:
501: 2341 Rusanen ym.: Määrärahan osoittami- 2354 Ryynänen ym.: Määrärahan osoittami-
502: sesta Joroisten Musiikkiyhdistys ry:n toimin- sesta harrastajateattereiden ohjaajien perus-
503: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2495 ja jatkokoulutukseen....................... 2508
504:
505: 2355 Ryynänen ym.: Määrärahan osoittami-
506: 2342 Rusanen ym.: Määrärahan osoittami- sesta yhteispohjoismaiseen Nordjobb-pro-
507: sesta Puumalan Luomaistuote Oy:lle
508: jektiin kesätyöpaikkojen järjestämiseen nuo-
509: mauste- ja rohdoskasvihankkeen jatkami-
510: rille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2509
511: seen ....................................... 2496
512: 2356 Ryynänen ym.: Korotetun määrärahan
513: 2343 Rusanen ym.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta maaseudun pienimuotoisen
514: sesta Väisälänsaaren sillan rakentamiseen . . . 2497 elinkeinotoiminnan kehittämiseen . . . . . . . . . 2510
515:
516: 2344 Rusanen ym.: Määrärahan osoittami- 2357 Ryynänen ym.: Korotetun määrärahan
517: sesta Mikkelin lentokentän toiminnan kehit- osoittamisesta Kuopion läänin tiestön pa-
518: tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2498 rantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 511
519:
520: 2345 Ryynänen ym.: Määrärahan osoittami- 2358 Ryynänen ym.: Määrärahan osoittami-
521: sesta UKK-keskuksen suunnitteluun........ 2499 sesta omapääoma-avustuksen maksamiseen
522: opiskelija-asuntojen hankkimiseksi olemassa
523: 2346 Ryynänen ym.: Määrärahan osoittami- olevasta rakennuskannasta . . . . . . . . . . . . . . . . . 2512
524: sesta valtion virastotalon rakentamisen suun-
525: nitteluun Maaningalie . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2500 2359 Röntynen ym.: Määrärahan osoittami-
526: sesta harkinnanvaraisiin kuntien rahoitus-
527: 2347 Ryynänen ym.: Määrärahan osoittami- avustuksiin kadon verotuloja vähentävän
528: sesta kansainvälisen tutkija- ja opiskelija- vaikutuksen lieventämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 2 513
529: vaihdon kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2501
530: 2360 Röntynen: Määrärahan osoittamisesta
531: koulujen tietotekniikan kehittämiskeskusten
532: 2348 Ryynänen ym.: Määrärahan osoittami-
533: ja tukipisteoppilaitosten perustamis- ja käyt-
534: sesta opettajien valmistuksen lisäjakson jär-
535: tökustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 514
536: jestämiseksi koulun ulkopuolisena opetukse-
537: na......................................... 2502
538: 2361 Röntynen: Korotetun määrärahan
539: osoittamisesta kunnallisten maatalousoppi-
540: 2349 Ryynänen ym.: Määrärahan osoittami- laitosten perustamiskustannuksiin . . . . . . . . . . 2 515
541: sesta Kuopion yliopiston ylioppilaskunnalle
542: palvelutalon rahoitukseen.................. 2503 2362 Röntynen ym.: Korotetun määrärahan
543: osoittamisesta satovahinkojen korvaamiseen 2516
544: 2350 Ryynänen ym.: Määrärahan osoittami-
545: sesta ylimääräiseen korkotukeen valmistumi- 2363 Röntynen ym.: Määrärahan osoittami-
546: sen jälkeisen opintolainojen korkotuen mak- sesta Kuopion läänin haja-asutusalueen
547: suajan pidentämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2504 pohjavesivarojen kartoitukseen . . . . . . . . . . . . . 2517
548:
549: 2351 Ryynänen ym.: Korotetun määrärahan 2364 Röntynen: Määrärahan osoittamisesta
550: osoittamisesta opintorahan perusosan korot- Kiuruveden pohjoisosan runkovesijohdon
551: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2505 rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 518
552: 12 Sisällysluettelo
553:
554: Sivu Sivu
555: 2365 Röntynen: Määrärahan osoittamisesta 23 79 Saapunki: Määrärahan osoittamisesta
556: Kiurujoen perkauksen aloittamiseen........ 2519 paikallistien n:o 18849 (Vanttaja-Hiltu-
557: nen) peruskorjaamiseen.................... 2533
558: 2366 Röntynen: Määrärahan osoittamisesta
559: maantien n:o 561 parantamiseen . . . . . . . . . . . 2520 2380 Saapunki: Määrärahan osoittamisesta
560: paikallistien n:o 18880 (Oivanki-Musto-
561: 2367 Saapunki ym.: Määrärahan osoittami- senvaara) peruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 2534
562: sesta matkailun lomatukeen Koillismaan
563: alueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2521 2381 Saapunki: Määrärahan osoittamisesta
564: Kitkan paikallistien n:o 18896 (Kantojoki-
565: 2368 Saapunki ym.: Koeotettujen määrära- Patoniemi) peruskorjaamiseen.............. 2535
566: hojen osoittamisesta maidon kuljetusavus-
567: tuksiin ja maataloustarvikkeiden ja eräiden 2382 Saapunki: Määrärahan osoittamisesta
568: elintarvikkeiden rahtiavustuksiin . . . . . . . . . . . 2522 paikallistien n:o 18897 (valtatie n:o 5-Juu-
569: ma) peruskorjaamiseen..................... 2536
570: 2369 Saapunki ym.: Määrärahan osoittami-
571: sesta Oulun maatalouskeskukselle maaseu- 2383 Saapunki: Määrärahan osoittamisesta
572: tuneuvojan palkkaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 2523 paikallistien n:o 18874 (Haataja-Lapin lää-
573: nin raja) peruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 2537
574: 2370 Saapunki: Määrärahan osoittamisesta
575: maantien n:o 843 (Poussu-Murtovaara) pe- 2384 Saapunki ym.: Koeotetun määrärahan
576: ruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2524 osoittamisesta valtionapuna keskuskalasata-
577: mien rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2538
578: 2371 Saapunki ym.: Määrärahan osoittami-
579: 2385 Saapunki ym.: Koeotetun määrärahan
580: sesta maantien n:o 851 (Ratasilta-Jakkuky-
581: osoittamisesta kehitysalueiden tuotantotoi-
582: lä) peruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2525
583: minnan tukemiseen ja pienyritystoiminnan
584: 2372 Saapunki: Määrärahan osoittamisesta tukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2539
585: maantien n:o 858 (Pudasjärven Rytinki-
586: 2386 Saari: Määrärahan osoittamisesta Lehti-
587: Lapin läänin raja) peruskorjaamiseen . . . . . . . 2526
588: mäen opiston lämpökeskuksen ja putkisto-
589: jen uusimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2540
590: 2373 Saapunki: Määrärahan osoittamisesta
591: maantien n:o 867 (Mäkelä-Heiskasenhar- 2387 Saari: Koeotetun määrärahan osoitta-
592: ju) peruskorjaamiseen...................... 2527 misesta vesihuollon järjestämiseen haja-asu-
593: tusalueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 541
594: 2374 Saapunki ym.: Määrärahan osoittami-
595: sesta maantien n:o 8642 (Kuolio-Kulohar- 2388 Saari: Määrärahan osoittamisesta eräi-
596: ju) peruskorjaamiseen...................... 2528 den Alavuden ja Kuortaneen alueiden vesi-
597: huollon järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2542
598: 2375 Saapunki: Määrärahan osoittamisesta
599: maantien n:o 8693 (Käylä-Liikasenvaara) 2389 Saari: Määrärahan osoittamisesta Soi-
600: peruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2529 nin Jokivarren kylän vesihuollon järjestämi-
601: seen....................................... 2543
602: 23 76 Saapunki: Määrärahan osoittamisesta
603: paikallistien n:o 18780 (Ervasti-Jurmu) pe- 2390 Saari: Määrärahan osoittamisesta Hol-
604: ruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2530 konkylän-Tuurin yhdysvesijohdon rakenta-
605: miseen Töysässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2544
606: 2377 Saapunki: Määrärahan osoittamisesta
607: paikallistien n:o 18838 (Inkeen kylätie) pe- 2391 Saari: Määrärahan osoittamisesta Lies-
608: ruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2531 kankaan-Jupon yhdysvesijohdon rakenta-
609: miseen Töysässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2545
610: 2378 Saapunki ym.: Määrärahan osoittami-
611: sesta paikallistien n:o 18841 (Inkee-Kynsi- 2392 Saari: Määrärahan osoittamisesta Löy-
612: lä) peruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2532 vänjärven kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 2546
613: Sisällysluettelo 13
614:
615: Sivu Sivu
616: 2393 Saari: Korotetun määrärahan osoitta- 2407 Saari: Määrärahan osoittamisesta ltä-
617: misesta maankuivatushankkeiden toteutta- Ähtärin paikallistien parantamiseen välillä
618: miseen Vaasan vesi- ja ympäristöpiirissä..... 2547 Ähtäri-Rasisalo........................... 2561
619:
620: 2394 Saari: Määrärahan osoittamisesta Könt- 2408 Saari: Määrärahan osoittamisesta koti-
621: täri-, Laaka- ja Viitanevan peruskuivatus- maisen kiinteän polttoaineen käytön edistä-
622: hankkeen toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2548 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2562
623:
624: 2395 Saari: Määrärahan osoittamisesta rehe- 2409 Saari: Koeotetun määrärahan osoitta-
625: vöityneiden ja mataloituneiden järvien kun- misesta maatalousyrittäjien sijaisapulomi-
626: nostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2549 tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2563
627:
628: 2396 Saari: Määrärahan osoittamisesta Kala- 2410 Saari: Koeotetun määrärahan osoitta-
629: järven altaan rantojen kunnostukseen ja vii- misesta erikoissairaanhoidon ja terveyden-
630: meistelyyn................................. 2550 huollon virkojen lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 2564
631:
632: 2397 Saari: Määrärahan osoittamisesta eräi- 2411 Saari: Koeotetun määrärahan osoitta-
633: den Töysän kunnassa sijaitsevien järvien misesta päätoimisen rakennustarkastajan vi-
634: kunnostuksen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . 2 551 ran perustamiseen jokaiseen kuntaan . . . . . . . 2565
635:
636: 2398 Saari: Määrärahan osoittamisesta 2412 Saarinen ym.: Koeotetun määrärahan
637: maantien n:o 697 perusparantamiseen välil- osoittamisesta läänien kehittämiseen........ 2566
638: lä Lehtimäki-Soini . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2552
639: 2413 Saarinen ym.: Määrärahan osoittami-
640: 2399 Saari: Määrärahan osoittamisesta sesta kerhotoiminnan järjestämiseen amma-
641: maantien n:o 706 (Suokonmäki-Viranpe- tillisissa oppilaitoksissa..................... 2567
642: rä) parantamiseen .......................... 2553
643: 2414 Saarinen ym.: Määrärahan osoittami-
644: 2400 Saari: Määrärahan osoittamisesta sesta kantatien n:o 53 peruskorjaukseen . . . . 2569
645: maantien n:o 7072 perusparantamiseen vä-
646: lillä Hakomäki-Kivimäki . . . . . . . . . . . . . . . . . 2554 2415 Saarinen ym.: Koeotettujen maarara-
647: hojen osoittamisesta luonnonsuojelualuei-
648: - 2401 Saari: Määrärahan osoittamisesta pai- den hoitoon ja kunnossapitoon . . . . . . . . . . . . . 2 570
649: kallistien n:o 17143 (Luomankylä-Siltala-
650: Juupakylä) parantamiseen.................. 2555 2416 Saastamoinen ym.: Koeotetun määrä-
651: rahan osoittamisesta Kuopion yliopiston III
652: 2402 Saari: Määrärahan osoittamisesta pai- rakennusvaiheen toteuttamiseen............ 25 72
653: kallistien n:o 17251 (Tuuri-Holkonkylä-
654: Ähtäri) perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 2556 2417 Saastamoinen ym.: Määrärahan osoit-
655: tamisesta Porvarillisen Kulttuurityön Liitolle
656: 2403 Saari: Määrärahan osoittamisesta pai- paikallisen kulttuuriharrastustyön kehittä-
657: kallisteiden n:ot 17491 ja 17489 perusparan- miseen.................................... 2573
658: tamiseen välillä Keskikylä-Suni . . . . . . . . . . . 2557
659: 2418 Saastamoinen ym.: Koeotetun määrä-
660: 2404 Saari: Määrärahan osoittamisesta pai- rahan osoittamisesta kuntien kulttuuritoi-
661: kallistien n:o 17493 päällystämiseen . . . . . . . . 2558 mintaan tarvittavia tiloja ja laitteita varten . . 2 57 4
662:
663: 2405 Saari: Määrärahan osoittamisesta tiejär- 2419 Saastamoinen ym.: Koeotetun määrä-
664: jestelyjen toteuttamiseen välillä Kuortane- rahan osoittamisesta Suomen Maakuntakir-
665: Mäyry ..................................... 2559 jailijat ry:n toiminnan tukemiseen.......... 2575
666:
667: 2406 Saari: Määrärahan osoittamisesta Perä- 2420 Saastamoinen ym.: Määrärahan osoit-
668: seinäjoen-Pojanluoman maantien perus- tamisesta ylimääräisten yksivuotisten apura-
669: parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 560 hojen myöntämiseksi nuorille taiteilijoille . . 25 76
670: 14 Sisällysluettelo
671:
672: Sivu Sivu
673: 2421 Saastamoinen ym.: Määrärahan osoit- 243 5 Sarapää ym.: Korotetun määrärahan
674: tamisesta Suomen Kansanmusiikkiliitto ry:n osoittamisesta maan hankkimiseksi luon-
675: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 577 nonsuojelutarkoituksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2591
676:
677: 2422 Saastamoinen ym.: Korotetun määrä- 2436 Sasi: Määrärahan osoittamisesta yhden
678: rahan osoittamisesta taideteosten hankkimi- avustavan ulosottomiehen viran perustami-
679: seen julkisiin rakennuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . 2578 seen Ylöjärven nimismiespiiriin . . . . . . . . . . . . 2592
680:
681: 2423 Saastamoinen ym.: Määrärahan osoit- 2437 Sasi: Määrärahan osoittamisesta kah-
682: tamisesta Kuopio tanssii ja soi ry:n toimin- den ylikonstaapelin toimen perustamiseksi
683: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2579 Ylöjärven nimismiespiiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . 2593
684:
685: 2424 Saastamoinen ym.: Korotetun määrä- 2438 Sasi ym.: Määrärahan osoittamisesta
686: rahan osoittamisesta paikallislehtien koulu- Porvarilliset Lakimiehet ry:lle oikeuspoliitti-
687: tustoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2580 sen ohjelmatyön käynnistämiseen . . . . . . . . . . 2594
688:
689: 2425 Saastamoinen ym.: Määrärahan osoit- 2439 Sasi: Määrärahan osoittamisesta valta-
690: tamisesta kondyloomaviruksen aiheuttamien tien n:o 3 rakentamiseksi moottoritieksi vä-
691: terveyshaittojen tiedotuskampanjaan . . . . . . . 2581 lillä Lamminpää-Ylöjärven keskusta....... 2595
692:
693: 2426 Sarapää ym.: Korotetun määrärahan 2440 Sasi: Määrärahan osoittamisesta Messu-
694: osoittamisesta läänien kehittämiseen........ 2582 kylän-Vatialan valtatien rakentamiseksi
695: moottoritieksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2596
696: 2427 Sarapää ym.: Määrärahan osoittamises-
697: ta kalataloussuunnitelman laatimiseksi Ou- 2441 Savela ym.: Määrärahan osoittamisesta
698: nasjoelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 258 3 ylimääräiseen tukeen autoveron huojentami-
699: seksi riittävän monipaikkaisen moottoriajo-
700: 2428 Sarapää ym.: Määrärahan osoittamises- neuvon saamiseksi suurperheille . . . . . . . . . . . . 2597
701: ta viidennen porotalousneuvojan palkkaami-
702: seen....................................... 2584 2442 Savela ym.: Määrärahan osoittamisesta
703: Haapaveden Haapajärven järvialtaan kun-
704: 2429 Sarapää ym.: Määrärahan osoittamises- nostukseen ja veden säännöstelyyn . . . . . . . . . 2598
705: ta saamelaismuseon ja Ylä-Lapin opastuskes-
706: kuksen suunnitteluun...................... 2585 2443 Savolainen ym.: Määrärahan osoitta-
707: misesta liikenneopetuksen laajentamiseksi
708: 2430 Sarapää ym.: Määrärahan osoittamises- Ammattikoulujen Hämeenlinnan opettaja-
709: ta Kiimaselän ja Käyräjärven vartioaseman opistossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2599
710: välisen metsäautotien suunnitteluun........ 2586
711: 2444 Savolainen ym.: Määrärahan osoitta-
712: 2431 Sarapää ym.: Määrärahan osoittamises- misesta Suomen Diabetesliitto ry:lle avohoi-
713: ta maantien n:o 858 (Kuha-Oulun läänin don kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2600
714: raja) peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2587
715: 244 5 Savolainen ym.: Määrärahan osoitta-
716: 2432 Sarapää ym.: Määrärahan osoittamises- misesta Kuulonhuoltoliitolle video-ohjel-
717: ta maantien n:o 941 (Kuumakangas-Rais- mien tuottamiseen......................... 2601
718: takka) peruskorjaukseen.................... 2588
719: 2446 Savolainen ym.: Määrärahan osoitta-
720: 2433 Sarapää ym.: Määrärahan osoittamises- misesta Kuurojen maailmankongressin jär-
721: ta maantien n:o 945 (Perä-Posio-Luksuan jestämisestä aiheutuneiden tappioiden kat-
722: pt:n tienhaara) parantamiseen.............. 2589 tamiseen Kuurojen Liitolle . . . . . . . . . . . . . . . . . 2602
723:
724: 2434 Sarapää ym.: Määrärahan osoittamises- 244 7 Seppänen ym.: Korotetun määrärahan
725: ta Ounasjokitien sekä Tepaston ja Ketomel- osoittamisesta opintokeskusta ylläpitävien
726: lan siltojen rakentamiseen.................. 2590 järjestöjen sivistystyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2603
727: Sisällysluettelo 15
728:
729: Sivu Sivu
730: 2448 Seppänen ym.: Koeotetun määrärahan 2462 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta-
731: osoittamisesta opintokeskusten valtion- misesta kaluston hankkimiseen Taivalkosken
732: apuun..................................... 2604 metsäkonekoululle......................... 2618
733:
734: 2449 Siitonen ym.: Määrärahan osoittami- 2463 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta-
735: sesta kotiteollisuusyhdistysten kurssitoimin- misesta maaseudun liitännäiselinkeinoneu-
736: nan järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2605 vojan palkkaamiseen Oulun maatalous-
737: keskukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2619
738: 2450 Siitonen ym.: Määrärahan osoittami-
739: sesta Suomen Laululle Bachin Matteus-pas- 2464 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta-
740: sion esityksen tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2606 misesta esteaitojen rakentamiseen poronhoi-
741: toalueille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2620
742: 2451 Siitonen ym.: Määrärahan osoittami-
743: sesta Yksinhuoltajien Liitto ry:n toiminnan
744: 2465 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta-
745: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2607
746: misesta kalastuskunnille niiden hallintome-
747: noihin ja kalakantojen hoitokustannuksiin . . 2621
748: 2452 Sillanpää ym.: Koeotetun määrärahan
749: osoittamisesta Kauhajoen evankelisen opis-
750: ton muutos- ja perusparannustyöhön . . . . . . . 2608 2466 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta-
751: misesta juuston valmistuksen mallimeijerin
752: 2453 Sillanpää: Määrärahan osoittamisesta toteuttamiseksi järjestettävään kokeiluun . . . 2622
753: Hyypänjoen perkaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2609
754: 2467 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta-
755: 2454 Sillanpää: Määrärahan osoittamisesta misesta maantien n:o 8331 perusparannuk-
756: Hannulanluoman ojitusalueen kunnostuk- seen välillä Lautakangas-Paasilanmäki..... 2623
757: seen ....................................... 2610
758: 2468 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta-
759: 2455 Sillanpää: Määrärahan osoittamisesta misesta Rajaseutuliitto ry:lle maaseutuelin-
760: maantien n:o 664 (lsojoki-Dagsmark) pe- keinojen edistämiseen rajaseutukunnissa . . . . 2624
761: rusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2611
762: 2469 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta-
763: 2456 Sillanpää: Määrärahan osoittamisesta misesta Askan tien rakentamiseen Taivalkos-
764: maantien n:o 665 (Tiukka-Myrkky-Ravi) kella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2625
765: perusparantamiseen........................ 2612
766: 2470 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta-
767: 2457 Sillanpää ym.: Määrärahan osoittami- misesta tien rakentamiseksi välille Kuivanie-
768: sesta maantien n:o 669 (Kauhajärvi-tie- men Oijärvi-Ranua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2626
769: mestaripiirin raja) rakentamiseksi........... 2613
770: 2471 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta-
771: 2458 Sillanpää ym.: Määrärahan osoittami-
772: misesta Pentin-Honkasen tien rakentami-
773: sesta Suupohjan radan peruskorjaamiseen
774: seen Kuivaniemellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2627
775: rataosuudella Koskenkorva-Kaskinen...... 2614
776:
777: 2459 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- 2472 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta-
778: misesta osa-aikaisen henkilökunnan palk- misesta Rantsilan-Utajärven tien rakenta-
779: kaamiseksi puolustusvoimille . . . . . . . . . . . . . . . 2615 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2628
780:
781: 2460 Siuruainen ym.: Koeotetun määrära- 2473 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta-
782: han osoittamisesta asevelvollisten päiväraho- misesta Syötteen-Virkkusen tien rakenta-
783: jen korottamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2616 miseen Pudasjärvellä ja Taivalkoskella . . . . . . 2629
784:
785: 2461 Siuruainen ym. : Korotetun määrära- 24 74 Siuruainen ym.: Määrärahojen osoitta-
786: han osoittamisesta kirjastoautojen hankki- misesta Pudasjärven turvevoimalan rakenta-
787: miseksi.................................... 2617 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2630
788: 16 Sisällysluettelo
789:
790: Sivu Sivu
791: 2475 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- 2488 Soininvaara ym.: Korotetun maarara-
792: misesta turvealueiden hankesuunnitteluun han osoittamisesta saamenkielisen kulttuuri-
793: Pudasjärven turvevoimalaa varten . . . . . . . . . . 2631 ja julkaisutoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . 2644
794:
795: 2476 Siuruainen ym.: Määrärahan osoitta- 2489 Soininvaara ym.: Korotetun määrära-
796: misesta turvetuotantoalueiden kunnostami- han osoittamisesta luonnonmukaisen vilje-
797: seen ja teiden rakentamiseen Pudasjärven lyn tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2645
798: turvevoimalaa varten....................... 2632
799: 2490 Soininvaara ym.: Määrärahan osoitta-
800: 2477 Skinnari ym.: Määrärahan osoittami- misesta lisäraiteen rakentamiseen Helsingis-
801: sesta opiskeluaikaisten opintolainojen yli- tä Tikkurilaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2646
802: määräiseen korkotukeen korkojen maksami-
803: seksi valtion varoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2633 2491 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
804: osoittamisesta ulosottoapulaisen viran perus-
805: 2478 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta tamiseen Yläjärven nimismiespiiriin........ 2647
806: kaluston hankkimiseksi Lahden käsi- ja tai-
807: deteollisuusoppilaitokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 2634 2492 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
808: osoittamisesta työsuojeluteknologian profes-
809: 2479 Skinnari ym.: Määrärahan osoittami- sorin ja apulaisprofessorin virkojen perus-
810: sesta terveydenhuoltoalan oppilaitosten tamiseen teknillisiin korkeakouluihin . . . . . . . 2648
811: omistamien asuntolapaikkojen lisäämiseksi 2635
812: 2493 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
813: 2480 Skinnari ym.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta Nokian Tonijärven perus-
814: sesta Lahden kaupunginteatterin valtion- koulun ala-asteen peruskorjaukseen ja lii-
815: apuun ..................................... 2636 kuntatilojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 2649
816:
817: 2481 Skinnari ym.: Korotetun määrärahan 2494 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
818: osoittamisesta alueellisten oopperayhdistys- osoittamisesta kirjaston rakentamiseksi Ku-
819: ten toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 2637 ruun 2650
820:
821: 2482 Skinnari ym.: Korotetun määrärahan 2495 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
822: osoittamisesta Suomen Oopperaliitolle toi- osoittamisesta maantien rakentamiseen välil-
823: minnan tukemiseen ja solistivierailujen jär- lä Kangasalan asema-Korvenperä . . . . . . . . . 2651
824: jestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2638
825: 2496 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
826: 2483 Skinnari ym.: Määrärahan osoittami- osoittamisesta Kurun-Yläjärven maantien
827: sesta Väinö Linna -seuralle Pentinkulman peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2652
828: päivät -tapahtumaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . 2639
829: 2497 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
830: 2484 Skinnari: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta ylitarkastajien, vanhempien
831: osoittamisesta kuntien nuorisotyöhön ja insinöörien ja insinöörien palkkaamiseksi
832: nuorisotilojen perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 2640 työsuojeluhallitukseen ja työsuojelupiireihin 2653
833:
834: 2485 Skinnari: Määrärahan osoittamisesta 2498 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
835: Vesivehmaan lentokentän kehittämiseen osoittamisesta työsuojeluinsinöörien ja yli-
836: Asikkalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2641 tarkastajien palkkaamiseksi työsuojeluhalli-
837: tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2654
838: 2486 Skinnari ym.: Määrärahan osoittami-
839: sesta opiskelija-alennusjärjestelmän kokei- 2499 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan
840: luun joukkoliikenteen kehittämiseksi opis- osoittamisesta työläistarkastajien virkojen
841: kelupaikkakuntien seutuliikenteessä . . . . . . . . 2642 perustamiseksi työsuojelupiireihin . . . . . . . . . . 2655
842:
843: 2487 Soininvaara ym.: Määrärahan osoitta- 2500 Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun
844: misesta Haapamäen varavankilan rakentami- määrärahan osoittamisesta äitiysavustuksen
845: seen....................................... 2643 korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2656
846: Sisällysluettelo 17
847:
848: Sivu Sivu
849: 2501 Stenius-Kaukonen ym.: Koroteron 2514 Säilynoja ym.: Korotetun määrärahan
850: määrärahan osoittamisesta kunnallisen toi- osoittamisesta kuntien yleisiin rahoitusavus-
851: meentuloturvan kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . 265 7 tuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2670
852:
853: 2502 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 2515 Säilynoja ym.: Koroteron määrärahan
854: osoittamisesta asevelvollisten kotiuttamisra- osoittamisesta maatalouden muuhun hinta-
855: han ylimääräiseen !isään rahan korottami- poliittiseen tukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2671
856: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2658
857: 2516 Säilynoja ym.: Korotetun määrärahan
858: 2503 Stenius-Kaukonen ym.: Koroteron osoittamisesta nuorten viljelijöiden tukemi-
859: määrärahan osoittamisesta pakolaishuoltoon 2659 seen ....................................... 2672
860: 2504 Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun
861: 2517 Säilynoja ym.: Määrärahan osoittami-
862: määrärahan osoittamisesta valtionosuutena
863: sesta ylimääräisenä avustuksena Lapin kar-
864: kunnille päivähoidon käyttökustannuksiin
865: jantarkkailuyhdistyksille ja sonninpitoyhdis-
866: päivähoitopaikkojen lisäämiseksi . . . . . . . . . . . 2660
867: tyksille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 267 3
868: 2505 Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun
869: määrärahan osoittamisesta kunnille sosiaali- 2518 Säilynoja ym.: Määrärahan osoittami-
870: palvelujen käyttökustannuksiin............. 2661 sesta maakaasujohdon jatkamiseksi Vaasaan
871: sekä Raahen-Oulun-Kemin-Tornion
872: 2506 Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun alueille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2674
873: määrärahan osoittamisesta kunnille sosiaali-
874: palvelujen perustaruiskustannuksiin . . . . . . . . 2662 2519 Säilynoja ym.: Koroteron määrärahan
875: osoittamisesta työllisyyden hoidon palk-
876: 2507 Stenius-Kaukonen ym.: Koroteron kauksiin kokoaikaisesti työllistettyjen mää-
877: määrärahan osoittamisesta pienynttaJien rän lisäämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2675
878: vuosilomajärjestelmän kustannuksiin . . . . . . . 2663
879: 2520 Särkijärvi: Määrärahan osoittamisesta
880: 2508 Stenius-Kaukonen ym.: Koroteron Porvarillisen Työn Arkiston kirjasto-, laite-
881: määrärahan osoittamisesta kansanterveys- ja tutkimustoiminnan kehittämiseen . . . . . . . 2677
882: työn käyttökustannuksiin kansanterveystyön
883: virkojen lisäämiseksi ...................... . 2664 2521 Särkijärvi: Määrärahan osoittamisesta
884: Kansallinen Kokoomus rp:n historiankirjoi-
885: 2509 Stenius-Kaukonen ym.: Koroteron tusprojektin toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 2678
886: määrärahan osoittamisesta kansanterveys-
887: työn perustamiskustannuksia varten ....... . 2665 2522 Särkijärvi ym.: Korotettujen määrära-
888: hojen osoittamisesta luonnonsuojelualuei-
889: 2510 Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun
890: den hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2679
891: määrärahan osoittamisesta kunnallisen eri-
892: koissairaanhoidon käyttökustannuksiin lisä-
893: 2523 Särkijärvi ym.: Määrärahan osoittami-
894: henkilökunnan saamiseksi erikoissairaanhoi-
895: sesta valtakunnallisesti merkittävien luon-
896: toon 2666
897: nonsuojelualueiden perustamisesta maan-
898: 2511 Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun omistajille aiheutuvien menetysten korvaa-
899: määrärahan osoittamisesta erikoissairaanhoi- miseen Ahvenanmaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2681
900: don perustaruiskustannuksiin ............. . 2667
901: 2524 Särkijärvi ym.: Määrärahan osoittami-
902: 2512 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan sesta valtakunnallisesti merkittävien luon-
903: osoittamisesta Tampereen yliopistollisen nonsuojelualueiden hankintaan Ahvenan-
904: keskussairaalan laajennukseen ............. . 2668 maalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2683
905:
906: 2 513 Stenius-Kaukonen ym. : Määrärahan 2525 Taina ym.: Määrärahan osoittamisesta
907: osoittamisesta elatusvelvollisten ja heidän Näkövammaisten kirjaston henkilöstön
908: lastensa oikeusturvan parantamiseen . . . . . . . . 2669 palkkaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2684
909:
910: 2 270416F
911: 18 Sisällysluettelo
912:
913: Sivu Sivu
914: 2526 Taina ym.: Määrärahan osoittamisesta 2540 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
915: tilapäisen henkilökunnan palkkaamiseksi ta- Nivavaaran ala-asteen koulun rakentamiseen
916: paturmavirastoon ......................... . 2685 Rovaniemen maalaiskunnassa 2699
917:
918: 2527 Taina ym.: Määrärahan osoittamisesta 2541 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
919: sosiaalista toimintaa harjoittavien yhdistys- uusien kirjastotilojen rakentamiseksi Kemiin 2700
920: ten toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 2686
921: 2542 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
922: 2528 Taina ym.: Määrärahan osoittamisesta Viirinkankaan kirjaston perustamiseen Rova-
923: Alzheimer- ja Dementia-yhdistysten toimin- niemellä................................... 2701
924: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2687
925: 2543 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
926: 2529 Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittami- Kemin, Keminmaan ja Simon kuntien yh-
927: sesta eräiden ammattioppilaitosten uudisra-
928: teisen maapohjahallin rakentamiseen....... 2702
929: kennusten suunnitteluun ja rakennustöiden
930: aloittamiseen Kanta-Hämeessä . . . . . . . . . . . . . 2688 2544 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
931: kunnallisten elokuvateattereiden perustami-
932: 2530 Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta
933: Lepaan maatalouskoulun uudisrakennuksen seksi Lappiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2703
934: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2689
935: 2545 Tennilä: Korotetun määrärahan osoit-
936: 2531 Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta tamisesta saamenkielisen julkaisutoiminnan
937: Lepaan koulutilan uuden viljankuivaamon tukemiseen................................ 2704
938: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2690
939: 2546 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta va-
940: 2532 Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta jaatuottoisten metsien kunnostukseen Lapis-
941: perunaneuvojan palkkaamiseksi Hämeen sa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2705
942: läänin maatalouskeskukseen................ 2691
943: 2547 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta ns.
944: 2533 Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta pehmein menetelmin toimivan koesavotan
945: pysyvän maatalousnäyttelyn ja kurssikeskuk- käynnistämiseen Kessin alueella . . . . . . . . . . . . 2706
946: sen suunnittelemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2692
947: 2548 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
948: 2 534 Tenhiälä ym. : Määrärahan osoittami- Ounasjokiyhdistys ry:n toiminnan tukemi-
949: sesta Porraskosken kalanviljelylaitoksen ra- seen....................................... 2707
950: kentamisen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . 2693
951: 2549 Tennilä: Korotetun määrärahan osoit-
952: 2535 Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta tamisesta teiden rakentamiseen TVL:n Lapin
953: Lammin-Hausjärven tien n:o 293 rakenta- tie- ja vesirakennuspiirissä. . . . . . . . . . . . . . . . . . 2708
954: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2694
955: 2550 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
956: 2536 Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittami-
957: Rovaniemen lentokentän uuden asemara-
958: sesta Lasten Keskus ry:n toiminnan tukemi-
959: kennuksen rakennustöiden aloittamiseen . . . 2709
960: seen....................................... 2695
961:
962: 2537 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta 2551 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
963: lääninvankilan rakentamiseen Tervolaan . . . . 2696 lentokenttähankkeen edistämiseen Ylitorni-
964: olla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2710
965: 2538 Tennilä: Korotetun määrärahan osoit-
966: tamisesta ylimääräisten taiteilija- ja sanoma- 2552 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
967: lehtimieseläkkeiden lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . 2697 Valtionrautateiden toimintojen tukemiseen,
968: laajentamiseen ja kehittämiseen . . . . . . . . . . . . 2711
969: 2539 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
970: Pöykkölän peruskoulun rakentamiseen Ro- 2553 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
971: vaniemellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2698 rautatien rakentamiseksi Sokliin............ 2712
972: Sisällysluettelo 19
973:
974: Sivu Sivu
975: 2554 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta 2568 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
976: Röyttän satamaväylän syventämiseen Torni- merikylpylän rakentamiseksi Kemiin . . . . . . . 2727
977: ossa ...................................... . 2713
978: 2569 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
979: 2555 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta työvoimatoimistojen työntekijöiden lisäämi-
980: valtiojohtoisen Kuola-yhtiön perustamiseen 2714 seksi . . . . . .. .. . . . . .. .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2728
981:
982: 2556 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta 25 70 Tennilä ym.: Määrärahan osoittamises-
983: selvityksen laatimiseksi Outokumpu Oy:n ta työllisyyslain (275/87) saattamiseksi voi-
984: jaloterästehtaan tuotteiden jatkojalostami- maan muuttamattomana. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2729
985: seksi Pellossa . .. .. .. .. . . .. .. .. . . . . . . . . . . . . . 2715
986: 2571 Tennilä: Korotetun määrärahan osoit-
987: 255 7 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta tamisesta vajaakuntoisten työhönsijoittami-
988: Veitsiluoto Oy:n Kemijärven tehtaan jalos- seen ....................................... 2730
989: tusasteen nostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2716
990: 2572 Tennilä: Koeotetun määrärahan osoit-
991: 2558 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta tamisesta työttömyyden torjumiseen vai-
992: Sokiin tuotteita jalostavan fosforihappoteh- keimmilla työttömyysalueilla............... 2731
993: taan rakentamiseksi Kemin seudulle........ 2717
994: 2573 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
995: 2559 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Kemijoen, Ounasjoen ja Tornionjoen ranto-
996: kromikaivoksen avaamiseksi Sodankylän jen kiveämiseen vyörymien estämiseksi . . . . . 2732
997: Koitelaisenkairaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2718
998: 2574 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
999: 2560 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
1000: vuokrakerrostalojen rakentamiseen Lapissa.. 2733
1001: Pahtavuoman kuparikaivoksen rakentami-
1002: seen ....................................... 2719
1003: 2575 Tiuri ym.: Määrärahan osoittamisesta
1004: konttorikoneiden uusimiseen Espoon nimis-
1005: 2561 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
1006: miespiirissä................................ 2734
1007: Rautaruukin Kolarin Rautuvaaran kaivostoi-
1008: minnan jatkamiseksi....................... 2720
1009: 2576 Tiuri: Määrärahan osoittamisesta säh-
1010: 2562 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta kötekniikan professorin viran perustamiseksi
1011: Sokiin kaivoksen avaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 2721 Teknilliseen korkeakouluun................ 2735
1012:
1013: 2563 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta 2577 Tiuri ym.: Määrärahan osoittamisesta
1014: Vuotoksen alueen turvevarojen tutkimiseksi 2722 Suomen osallistumiseen Euroopan satelliitti-
1015: yliopiston kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2736
1016: 2564 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta
1017: valtakunnan sähköverkon ulottamiseksi 2578 Turunen ym.: Koeotetun määrärahan
1018: Muonioon ja Enontekiölle.................. 2723 osoittamisesta kuntien yleisiin rahoitusavus-
1019: tuksiin . . . .. .. .. . . . . .. .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2737
1020: 2565 Tennilä ym.: Määrärahan osoittamises-
1021: ta ylimääräiseen !isään työttömyyspäivära- 2579 Turunen ym.: Määrärahan osoittami-
1022: han korottamiseksi......................... 2724 sesta Kansallisen Sivistysliiton toiminnan tu-
1023: kemiseen.................................. 2738
1024: 2566 Tennilä: Korotetun määrärahan osoit-
1025: tamisesta ylimääräiseen rintamalisään lisän 2580 Turunen ym.: Määrärahan osoittami-
1026: korottamiseksi pienituloisimmille rintama- sesta Kansallisen Sivistysliiton Opintokes-
1027: veteraaneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 272 5 kukselle atk-ohjelmien hankintaan . . . . . . . . . 2739
1028:
1029: 2567 Tennilä: Määrärahan osoittamisesta 2581 Turunen ym.: Korotetun määrärahan
1030: uuden vanhainkodin rakentamiseksi Kemin- osoittamisesta teiden peruskorjaukseen
1031: maalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2726 TVL:n Pohjois-Karjalan piirissä............. 2740
1032: 20 Sisällysluettelo
1033:
1034: Sivu Sivu
1035: 2582 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta- 2595 Tähkämaa: Koeotetun määrärahan
1036: misesta Kuopion yliopiston koulutus- ja ke- osoittamisesta Tarvaisen-Yläneen ja Ke-
1037: hittämiskeskuksen johtajan viran perustami- miön-Angelniemen maanteiden perus-
1038: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2741 korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2755
1039:
1040: 2583 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta- 2596 Tähkämaa: Määrärahan osoittamisesta
1041: misesta Työväen Sivistysliiton paikalliseen avustuksena Varsinais-Suomen sotaveteraa-
1042: kulttuuritoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2743 nipiirille................................... 2756
1043:
1044: 2597 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami-
1045: 2584 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta-
1046: sesta Liperin ammattioppilaitoksen vuosi-
1047: misesta Työväen Sivistysliitolle atk:n kehit-
1048: korjaukseen ............................... 2757
1049: tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2744
1050: 2598 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami-
1051: 2585 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta- sesta yritysklinikkatoiminnan vakinaistami-
1052: misesta kotiavustajien pätevöittämiskoulu- seen Pohjois-Karjalan ammatillisessa kurssi-
1053: tuksen aloittamiseen Kuopiossa . . . . . . . . . . . . 2745 keskuksessa................................ 2758
1054:
1055: 2586 Tykkyläinen ym.: Koeotetun määrära- 2599 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami-
1056: han osoittamisesta orkestereiden ja yhtyei- sesta Kalevan Näyttämö ry:lle Bomban kesä-
1057: den toiminnan tukemiseen................. 2746 teatterin KalevaJa-draamaesitysten jatkamis-
1058: ta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2759
1059: 2587 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta-
1060: misesta alueellisesti merkittävien orkesterei- 2600 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami-
1061: den toimintaedellytysten parantamiseen . . . . 2747 sesta Lieksan Työväenyhdistyksen työväen-
1062: talon peruskorjaukseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2760
1063: 2588 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta-
1064: 2601 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami-
1065: misesta kulttuuri- ja elokuvatoiminnan tu-
1066: sesta 15 4H-neuvojan toimen perustami-
1067: kemiseen Keiteleen työväentalolla . . . . . . . . . . 2748
1068: seen....................................... 2761
1069: 2589 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta- 2602 Törnqvist ym.: Korotetun määrärahan
1070: misesta Riuttalan talonpoikaismuseon kun- osoittamisesta Pohjois-Karjalan Metsätyö-
1071: nostuksen loppuun saattamiseen . . . . . . . . . . . 2749 mieskodin Kannatusyhdistys ry:n Uuron ko-
1072: din peruskorjaukseen ja kalustamiseen. . . . . . 2763
1073: 2590 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta-
1074: misesta Kuopion Karjalaiset ry:lle muisto- 2603 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami-
1075: patsaan hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2750 sesta maantien n:o 512 peruskorjaukseen . . . 2764
1076:
1077: 2591 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta- 2604 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami-
1078: misesta Kuopion läänin työväentalojen his- sesta maantien n:o 524 (Nurmijärvi-Kai-
1079: torian painatuskustannuksiin............... 2751 nuun piirin raja) peruskorjaukseen . . . . . . . . . 2765
1080:
1081: 2605 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami-
1082: 2592 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta-
1083: sesta maantien n:o 5142 perusparantami-
1084: misesta Iisveden Kirin seurojentalon perus-
1085: seen....................................... 2766
1086: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2752
1087: 2606 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami-
1088: 2593 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta- sesta Pankakosken-Ruunaan maantien pe-
1089: misesta UimaJan Sos.dem. Työväenyhdistys ruskorjaukseen Pohjois-Karjalassa......... . . 2767
1090: ry:n toimitilojen kunnostamiseen........... 2753
1091: 2607 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami-
1092: 2594 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoitta- sesta alikulkutunnelin rakentamiseen Joen-
1093: misesta Kuopion Keuhkovammayhdistyksen suun-Nurmeksen kantatielle Surpeenvaa-
1094: kuntoutustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2754 ran kylän kohdalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2768
1095: Sisällysluettelo 21
1096:
1097: Sivu Sivu
1098: 2608 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami- 2621 Uosukainen ym.: Korotetun maarara-
1099: sesta pelkkää kansaneläkettä saavien elä- han osoittamisesta taiteenalan tutkimus- ja
1100: keläisten televisiolupamaksun alentamiseksi julkaisutoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . 2783
1101: puoleen nykyisestä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2769
1102: 2622 Uosukainen ym.: Korotetun määrära-
1103: 2609 Törnqvist ym.: Korotetun määrärahan han osoittamisesta lukemisharrastuksen edis-
1104: osoittamisesta alueelliseen kuljetustukeen... 2770 tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2784
1105:
1106: 2610 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami- 2623 Uosukainen ym.: Määrärahan osoitta-
1107: sesta Pohjois-Karjalan Kunnon ja Terveyden misesta uusien toimitilojen hankkimiseen
1108: edistämisyhdistykselle Kolin kuntoutuslai- Suomen Teatteriliitolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2785
1109: toksen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2771
1110: 2624 Uosukainen ym.: Määrärahan osoitta-
1111: 2611 Törnqvist ym.: Määrärahan osoittami- misesta kuva- ja näyttämöalan ohjaajakoulu-
1112: sesta kunnille tai kuntainliitoille virkistys- tuksen käynnistämiseksi ja opetussuunnitel-
1113: alueiden perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2772 man laatimiseksi........................... 2786
1114:
1115: 2612 Uitto: Määrärahan osoittamisesta Yli- 2625 Uosukainen ym.: Määrärahan osoitta-
1116: oppilaiden terveydenhoitosäätiön Helsingin misesta eteläkarjalaisen nuorisoseuratyön sa-
1117: terveydenhoitoaseman vuokran kattamiseen 2773 tavuotishistorian kirjoittamiseen............ 2787
1118:
1119: 2613 Uitto ym.: Korotetun määrärahan 2626 Uosukainen ym.: Määrärahan osoitta-
1120: osoittamisesta valtionapuun katujen raken- misesta pitäjäruokaprojektille suomalaista
1121: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 77 4 ruokakulttuurijuhlaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . 2788
1122:
1123: 2614 Uitto: Määrärahan osoittamisesta rau- 2627 Uosukainen ym.: Määrärahan osoitta-
1124: tatieseisakkeen rakentamiseksi H yvinkäälle misesta Taavetin ja Haminan välisen maan-
1125: Paavolan kaupunginosaan.... . . . . . . . . . . . . . . 2775 tieyhteyden parantamiseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . 2789
1126:
1127: 2628 Uosukainen ym.: Määrärahan osoitta-
1128: 2615 Uitto: Määrärahan osoittamisesta ali-
1129: misesta kevyen liikenteen väylän rakentami-
1130: kulkukäytävän rakentamiseksi Hyvinkään
1131: seen kantatien n:o 62 yhteyteen välille Kau-
1132: asemalle.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2776
1133: kopää-RasiJa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2790
1134: 2616 Uitto: Määrärahan osoittamisesta Val-
1135: 2629 Uosukainen ym.: Määrärahan osoitta-
1136: tionrautateiden Hyvinkään konepajan vali-
1137: misesta Imatran katsastusaseman rakentami-
1138: mon toiminnan kehittämiseksi . . . . . . . . . . . . . 2777
1139: seen....................................... 2791
1140: 2617 Uitto ym.: Määrärahan osoittamisesta 2630 Urpilainen ym.: Määrärahan osoitta-
1141: Uudenmaan läänin teollisuuspiirin kehittä- misesta Taideteollisen korkeakoulun palk-
1142: miseen ja paikallistoimiston perustamiseen kausmenoihin ............................. 2792
1143: Loviisaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2779
1144: 2631 Urpilainen ym.: Korotetun määrära-
1145: 2618 Uitto ym.: Määrärahan osoittamisesta han osoittamisesta korkeakoulujen kansain-
1146: rahoitusrakenteen helpottamiseksi ennen välisen toiminnan kehittämiseen . . . . . . . . . . . 2793
1147: vuotta 1980 valmistuneissa opiskelija-asun-
1148: tokohteissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2780 2632 Urpilainen ym.: Korotetun määrära-
1149: han osoittamisesta opintokeskusten yleisme-
1150: 2619 Uitto ym.: Korotetun määrärahan noihin valtionapuun oikeuttavien toimien
1151: osoittamisesta asunto- ja perusparannuslai- lisäämiseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2794
1152: noihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2781
1153: 2633 Urpilainen ym.: Määrärahan osoitta-
1154: 2620 Uitto ym.: Korotetun määrärahan misesta Teatterimuseon toiminta-avustuksen
1155: osoittamisesta asuntolainoihin kunnille . . . . . 2782 jälkeenjääneisyyden korjaamiseen . . . . . . . . . . 2795
1156: 22 Sisällysluettelo
1157:
1158: Sivu Sivu
1159: 2634 Urpilainen ym.: Määrärahan osoitta- 2648 Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta
1160: misesta Suomen AFS ry:n toiminnan tuke- Puolangan kesäteatteri ry:n toimintaan . . . . . 2811
1161: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2796
1162: 2649 Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta
1163: 2635 Urpilainen ym.: Määrärahan osoitta- Kuhmon Siniset ry:lle partiolaisten kansain-
1164: misesta Kannuksen työväentalon perus- välisen suurleirin järjestämiseen . . . . . . . . . . . . 2812
1165: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2797
1166: 2650 Valli ym.: Korotetun määrärahan
1167: 2636 Urpilainen ym.: Määrärahan osoitta-
1168: osoittamisesta Pohjola-Norden ry:n toimin-
1169: misesta lnvalidiliiton toiminnan tukemiseen 2798
1170: taan ....................................... 2813
1171: 2637 Wahlström ym.: Koeotettujen määrä-
1172: rahojen osoittamisesta kansainvälisen kehi- 2651 Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta
1173: tysyhteistyön määrärahoihin. . . . . . . . . . . . . . . . 2799 Piipsjärven raivauksen loppuun saattamisek-
1174: SI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . 2814
1175: 2638 Wahlström: Määrärahan osoittamisesta
1176: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen 2652 Valo ym.: Korotetun määrärahan
1177: alaisen pyyntiteknisen tutkimusyksikön pe- osoittamisesta valtionapuun katujen raken-
1178: rustamiseksi Vaasaan....................... 2801 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2815
1179:
1180: 2639 Wahlström ym.: Korotetun määrära- 2653 Varpasuo ym.: Määrärahan osoittami-
1181: han osoittamisesta Helsingin seudun ulko- sesta valtion Lohjan virastotalon rakentami-
1182: puoliseen Valtionrautateiden henkilöpaikal- sen aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2816
1183: lisliikenteeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2802
1184: 2654 Varpasuo ym.: Määrärahan osoittami-
1185: 2640 Wahlström ym.: Korotetun määrära-
1186: sesta Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön toi-
1187: han osoittamisesta lasten päivähoitopaikko- minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 281 7
1188: jen lisäämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2803
1189:
1190: 2641 Wahlström ym.: Määrärahan osoitta- 2655 Varpasuo ym.: Määrärahan osoittami-
1191: misesta kunnille erikoissairaanhoidon laaja- sesta Vapaan Sivistystoiminnan Liiton kult-
1192: alaisten kuntainliittojen perustamiskustan- tuuritoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 2818
1193: nuksiin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2804
1194: 2656 Varpasuo ym.: Määrärahan osoittami-
1195: 2642 Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta Kalevan Nuorten Liitto ry:n kansainvä-
1196: raamatunkäännösyksikön työskentelyyn..... 2805 lisen leirin tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2819
1197:
1198: 2643 Valli ym.: Korotetun määrärahan 2657 Vastamäki ym.: Määrärahan osoittami-
1199: osoittamisesta kesäyliopistojen valtionapuun 2806 sesta Forssan seudun kuntien yhteisen oi-
1200: keusaputoimiston toimistovirkailijan viran
1201: 2644 Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2820
1202: Kuhmon kamarimusiikkifestivaalien tuke-
1203: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2807 2658 Vastamäki ym.: Määrärahan osoittami-
1204: sesta Lounais-Hämeen Musiikkipäivät ry:n
1205: 2645 Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta
1206: toiminnan tukemiseen..................... 2821
1207: Kajaanin Sana ja Sävel -tapahtuman järjes-
1208: tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2808
1209: 2659 Vastamäki ym.: Määrärahan osoittami-
1210: 2646 Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta Forssan musiikkikoulun saattamiseksi
1211: Kainuun Jazzkevät -88 tapahtuman järjestä- valtionosuuden piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2822
1212: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2809
1213: 2660 Vastamäki ym.: Määrärahan osoittami-
1214: 2647 Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta leikkausjonojen purkamiseen tarvitta-
1215: Sotkamon Musiikkiyhdistys ry:lle nuorten van henkilökunnan palkkaamiseksi sairaaloi-
1216: musiikkikurssia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2810 hin ........................................ 2823
1217: Sisällysluettelo 23
1218:
1219: Sivu Sivu
1220: 2661 Vastamäki ym.: Määrärahan osoittami- 2668 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av
1221: sesta onkologian erikoislääkärin virkojen pe- anslag för elektrifiering av linjen Berg-
1222: rustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2824 hamn-Nötö-Borstö-Utö i Åbolands
1223: skärgård................................... 2837
1224: 2662 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av
1225: anslag för FN:s barnfonds (UNICEF) verk- 2668 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoit-
1226: samhet i Afrika............................ 2825 tamisesta sähkölinjan rakentamiseksi Turun-
1227: maan saaristoon välille Berghamn-Nötö-
1228: 2662 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoit- Borstö-Utö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2838
1229: tamisesta YK:n lastenrahaston (UNICEF)
1230: 2669 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoit-
1231: toimintaan Afrikassa....................... 2826
1232: tamisesta ylimääräiseen määrärahaan kor-
1233: vausten maksamiseksi ulkomailla suoritetta-
1234: 2663 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av vista ohitusleikkauksista. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2839
1235: höjt anslag för motorbåtar tili sjöbevak-
1236: ningen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2827 2670 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av
1237: anslag för upplysning om barnmisshandel . . 2840
1238: 2663 Wasz-Höckert ym.: Korotetun määrä-
1239: rahan osoittamisesta moottoriveneiden han- 2670 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoit-
1240: kintaan merivartiostolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2828 tamisesta lasten pahoinpitelyä koskevaan
1241: tiedottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2841
1242: 2664 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av
1243: anslag för svenskspråkigt informationsmate- 2671 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av
1244: rial om vårdyrkena..... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2829 anslag för stödcentralen för AIDS . . . . . . . . . . 2842
1245:
1246: 2671 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoit-
1247: 2664 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoit-
1248: tamisesta AIDS-tukikeskuksen toimintaan . . 2843
1249: tamisesta hoitoammatteja koskevan ruotsin-
1250: kielisen tiedotusaineiston julkaisemiseen. . . . 2830
1251: 2672 Westerlund: Om anvisande av anslag
1252: tili Svenska Bildningsförbundet rf. . . . . . . . . . 2844
1253: 2665 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av
1254: anslag för Lilla Teaterns internationella tea- 2672 Westerlund: Määrärahan osoittamises-
1255: terprojekt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2831 ta Svenska Bildningsförbundet rf. -nimisen
1256: järjestön toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2845
1257: 2665 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoit-
1258: tamisesta Lilla Teatern -nimisen teatterin 2673 Westerlund m.fl.: Om anvisande av
1259: kansainväliseen teatterihankkeeseen . . . . . . . . 2832 anslag tili Stiftelsen för Cancerinstitutet i
1260: Finland för effektiverad cancerforskning . . . . 2846
1261: 2666 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av
1262: anslag för understöd för Åbolands Ung- 2673 Westerlund ym.: Määrärahan osoitta-
1263: domsförbund rf:s verksamhet . . . . . . . . . . . . . . 2833 misesta Suomen Syöpäinstituutin Säätiölle
1264: syöpätutkimuksen tehostamiseksi........... 2847
1265: 2666 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoit-
1266: 2674 Westerlund m.fl.: Om anvisande av
1267: tamisesta Åbolands Ungdomsförbund rf.
1268: anslag som stöd för Lovisanejdens musiksko-
1269: -nimisen järjestön toiminnan tukemiseen . . . 2834
1270: las verksamhet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2848
1271:
1272: 2667 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av 2674 Westerlund ym.: Määrärahan osoitta-
1273: anslag för överföring av Sveriges TV tili misesta Loviisan seudun musiikkikoulun toi-
1274: Västra Nyland . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2835 minnan tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2849
1275:
1276: 2667 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoit- 2675 Westerlund m.fl.: Om anvisande av
1277: tamisesta Ruotsin television ohjelmien lä- anslag för effektiverad övervakning och
1278: hettärniseksi Länsi-Uudellemaalle . . . . . . . . . . 2836 forskning av särskilt importlivsmedlen . . . . . . 2850
1279: 24 Sisällysluettelo
1280:
1281: Sivu Sivu
1282: 2675 Westerlund ym.: Määrärahan osoitta- 2682 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamises-
1283: misesta erityisesti tuontielintarvikkeiden val- ta kotiteollisuusyrittäjäoppilaitoksen raken-
1284: vonnan ja tutkimuksen tehostamiseen . . . . . . 2851 tamiseen Vimpeliin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2864
1285:
1286: 2676 Westerlund m.fl.: Om anvisande av 2683 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamises-
1287: anslag för påbörjande av det praktiska arbe- ta Vimpeli-Seuralle kotiseututalon perus-
1288: tet i anslutning till Tessjö åregleringsprojekt 2852 korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2865
1289:
1290: 2676 Westerlund ym.: Määrärahan osoitta- 2684 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamises-
1291: misesta Taasianjoen säännöstelyhankkeen ta viljan varmuusvarastoinnin lisäämiseen... 2866
1292: toteuttamisen aloittamiseen................ 2853
1293: 2685 Vihriälä ym.: Koeotetun määrärahan
1294: 2677 Westerlund m.fl.: Om anvisande av osoittamisesta tärkkelysperunan tuotannon
1295: anslag för vägförbättringsarbeten på stam- tukemiseen................................ 2867
1296: väg nr 53 på avsnitten Mjölbolsta-Svartå
1297: och Svartå-Virkby . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2854 2686 Vihriälä ym.: Koeotetun määrärahan
1298: osoittamisesta nuorten viljelijöiden tukemi-
1299: 2677 Westerlund ym.: Määrärahan osoitta- seen....................................... 2868
1300: misesta kantatien n:o 53 peruskorjaamiseen
1301: välillä Meltola-Mustio ja Mustia-Virkkala 2855 2687 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamises-
1302: ta Pitkäjärven luonnonravintolammikon ra-
1303: 2678 Westerlund m.fl.: Om anvisande av kentamiseen Alajärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2869
1304: anslag för vägförbättringsarbeten på lands-
1305: väg nr 1015 mellan Backgränd och Lönn- 2688 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamises-
1306: hammar................................... 2856 ta Lehmäjoen perkauksen täydentämiseen . . 2870
1307:
1308: 2678 Westerlund ym.: Määrärahan osoitta- 2689 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamises-
1309: misesta maantien n:o 1015 peruskorjaami- ta Seinäjoen yläosan perkaukseen . . . . . . . . . . . 2871
1310: seen välillä Backgränd-Linhamari . . . . . . . . . 2857
1311: 2690 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamises-
1312: 2679 Westerlund m.fl.: Om anvisande av ta Lummukan syöttövesijohdon rakentami-
1313: anslag för grundförbättring av bygdeväg nr seen Lappajärvellä ja Kauhavalla . . . . . . . . . . . 2872
1314: 11039 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2858
1315: 2691 Vihriälä ym.: Koeotetun määrärahan
1316: 2679 Westerlund ym.: Määrärahan osoitta- osoittamisesta Nurmon yhdys- ja syöttövesi-
1317: misesta paikallistien n:o 11039 perusparan- johdon rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2873
1318: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2859
1319: 2692 Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta
1320: 2680 Westerlund m.fl.: Om anvisande av Suomenselän pohjois-eteläsuuntaisen valta-
1321: anslag för inrättande av en industrilokalbyrå tien suunnitteluun......................... 2874
1322: i Lovisa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2860
1323: 2693 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamises-
1324: 2680 Westerlund ym.: Määrärahan osoitta- ta maantien n:o 694 (Peräseinäjoen kirkon-
1325: misesta teollisuuspiirin paikallistoimiston kylä-Hämeen läänin raja) peruskorjauk-
1326: perustamiseksi Loviisaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2861 seen....................................... 2875
1327:
1328: 2681 Westerlund m.fl.: Om anvisande av 2694 Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta
1329: anslag som tilläggsresurser för egen dialys i maantien n:o 699 (Koveeo-Vasunmäki-
1330: Helsingfors . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2862 Mikkilä) peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 2876
1331:
1332: 2681 Westerlund ym.: Määrärahan osoitta- 2695 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamises-
1333: misesta omatoimisen dialyysihoidon tehosta- ta maantien n:o 714 (Hoisko-Levijoki) pe-
1334: miseksi Helsingissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2863 ruskorjaukseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2877
1335: Sisällysluettelo 25
1336:
1337: Sivu Sivu
1338: 2696 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamises- 2710 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamises-
1339: ta maantien n:o 723 (Untamala-Pouttula) ta Seinäjoen Seudun Invalidit ry:n toimin-
1340: peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2878 nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2892
1341:
1342: 2697 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamises- 2711 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamises-
1343: ta maantien n:o 740 (Evijärvi-Kortesjärvi) ta allergiakeskuksen rakentamiseen Jalasjär-
1344: peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2879 velle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2893
1345:
1346: 2698 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamises- 2712 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamises-
1347: ta maantien n:o 6921 (Ylivalli-Alavalli) ta Koiraspotin järven kunnostamiseen Ala-
1348: peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2880 järvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2894
1349:
1350: 2699 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamises- 2713 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamises-
1351: ta maantien n:o 7033 (Liipantönkkä-Kitin- ta Löyänjärven kunnostukseen Kuortaneella 2895
1352: oja) peruskorjaukseen...................... 2881
1353: 2714 Viinanen ym.: Määrärahan osoittami-
1354: 2700 Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta sesta Riihimäen varuskunnan rakennustöi-
1355: maantien n:o 7231 (Lehmäjoki-Kaurajärvi) hin ........................................ 2896
1356: peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2882
1357: 2715 Viinanen ym.: Määrärahan osoittami-
1358: 2701 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamises-
1359: sesta Riihimäen poliisitalon peruskorjauk-
1360: ta maantien n:o 7421 (Kivipelto-Männik-
1361: seen....................................... 2897
1362: kö) peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2883
1363: 2716 Viinanen ym.: Määrärahan osoittami-
1364: 2702 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamises-
1365: sesta Lepaan puutarhaoppilaitoksen rakenta-
1366: ta paikallistien n:o 17253 (Myllymäki-
1367: misen aloittamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2898
1368: Vehu) peruskorjaukseen.................... 2884
1369:
1370: 2703 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamises- 2717 Viinanen ym.: Määrärahan osoittami-
1371: ta paikallistien n:o 17333 (Polkumäki-Pas- sesta valtakunnallisen metsästysmuseon ra-
1372: to) peruskorjaukseen....................... 2885 kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2899
1373:
1374: 2704 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamises- 2718 Viinanen ym.: Määrärahan osoittami-
1375: ta maantien n:o 17467 (Teppo-Isokoski) sesta tieyhteyden parantamiseen marsalkka
1376: peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2886 Mannerheimin metsästysmuseoon . . . . . . . . . . 2900
1377:
1378: 2705 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamises- 2719 Viinanen ym.: Määrärahan osoittami-
1379: ta paikallistien n:o 17529 (Soini-Möksy) sesta liukkaan kelin ajoharjoitteluradan ra-
1380: peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2887 kentamiseen Riihimäelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2901
1381:
1382: 2706 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamises- 2720 Viinanen ym.: Määrärahan osoittami-
1383: ta paikallistien n:o 17743 (Ojaniemi-Miek- sesta Valtionrautateiden liikenneopiston ra-
1384: ka) peruskorjaukseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2888 kentamiseksi Riihimäelle................... 2902
1385:
1386: 2707 Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta 2721 Viinanen ym.: Määrärahan osoittami-
1387: Dagsmarkin-lsojoen tien peruskorjaukseen 2889 sesta Teurojoen perkauksen aloittamiseen... 2903
1388:
1389: 2708 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamises- 2722 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami-
1390: ta Palonkylän-Pojanluoman paikallistien sesta ideakilpailun järjestämiseksi yhteiskun-
1391: peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2890 nallisten ongelmien ratkaisemiseksi . . . . . . . . . 2904
1392:
1393: 2709 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamises- 2723 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami-
1394: ta Ruton-Mamilan maantien perus- sesta apulaispoliisitarkastajan viran perus-
1395: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2891 tamiseksi Oulun ja Vaasan lääneihin........ 2905
1396: 26 Sisällysluettelo
1397:
1398: Sivu Sivu
1399: 2724 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami- 2738 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami-
1400: sesta apulaisnimismiehen virkojen perus- sesta kalojen vastaanottoaseman rakentami-
1401: tamiseksi eräisiin nimismiespiireihin . . . . . . . . 2906 seen Lappajärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2920
1402:
1403: 2725 Vistbacka ym.: Korotetun määrärahan 2739 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami-
1404: osoittamisesta poliisin ajoneuvohankintoihin 2907 sesta Patanan- ja Räyringinjärvien ruop-
1405: paukseen Vetelissä ......................... 2921
1406: 2726 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami-
1407: sesta paloauton hankkimiseen Vetelin palo- 2740 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami-
1408: kunnalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2908 sesta Savonjoen perkaamiseen Alajärvellä . . . 2922
1409:
1410: 2727 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami- 2741 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami-
1411: sesta peruskoulun yläasteiden liikuntaluok- sesta koti- ja turkiseläinten geenipankkitoi-
1412: kien kokeilutoiminnan tukemiseen......... 2909 mintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2923
1413:
1414: 2728 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami- 2742 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami-
1415: sesta Lehtimäen opiston toiminnan tukemi- sesta Suomenselän etelä-pohjoissuuntaisen
1416: seen....................................... 2910 uuden kantatien rakentamista varten . . . . . . . 2924
1417:
1418: 2729 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami- 2743 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami-
1419: sesta kotiteollisuusyrittäjäoppilaitoksen ra- sesta maantien n:o 664 (Isojoki-Dagsmark)
1420: kentamisen käynnistäiDiseksi Viropelissä . . . . 2911 peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2925
1421:
1422: 2730 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami- 2744 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami-
1423: sesta Kaustisen kunnalle kamarimusiikkivii- sesta maantien n:o 669 peruskorjaukseen
1424: kon toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2912 välillä Kauhajärvi-Turun piirin raja . . . . . . . 2926
1425:
1426: 2731 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami- 2745 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami-
1427: sesta Lappajärven Musiikkiyhdistys ry:n toi- sesta maantien n:o 706 perusparantamiseen
1428: minnan tukemiseen........................ 2913 välillä Suokonmäki-Viranperä . . . . . . . . . . . . 2927
1429:
1430: 2732 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami- 2746 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami-
1431: sesta Alajärven kuvataidekoulun toiminnan sesta maantien n:o 714 peruskorjaukseen
1432: tukemiseen................................ 2914 välillä Hoisko-Levijoki.................... 2928
1433:
1434: 2733 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami- 2747 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami-
1435: sesta kansantaiteen keskuksen rakentami- sesta maantien n: o 718 perusparantamiseen
1436: seen Kaustiselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2915 välillä Vähäkyrö-Koskeby................. 2929
1437:
1438: 2734 Vistbacka ym.: Koeotetun määrärahan 2748 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami-
1439: osoittamisesta musiikkioppilaitosten valtion- sesta maantien n:o 741 peruskorjaukseen
1440: apuun ..................................... 2916 välillä Purmojärvi-Söyrinki . . . . . . . . . . . . . . . 2930
1441:
1442: 2735 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami- 2749 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami-
1443: sesta Alajärven musiikkikoulun toiminnan sesta maantien n:o 744 peruskorjaukseen
1444: tukemiseen................................ 2917 välillä Alaspää-Isokylä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2931
1445:
1446: 2736 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami- 2750 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami-
1447: sesta Nelimarkka-museon toiminnan tuke- sesta maantien n:o 736 (Karvala-Söyrinki)
1448: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2918 parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2932
1449:
1450: 2737 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami- 2751 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami-
1451: sesta Ylipään nuorisoseurantalon korjauk- sesta maantien n:o 1781 (ns. Tarvolan lenk-
1452: seen Laihialla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2919 ki) parantamiseen.......................... 2933
1453: Sisällysluettelo 27
1454:
1455:
1456: Sivu Sivu
1457: 2752 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami- 2766 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami-
1458: sesta maantien n:o 7034 (Lapua-Kitinoja) sesta Sotainvalidien Veljesliiton Etelä-Poh-
1459: perusparantamiseen..... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2934 janmaan piirin toiminnan tukemiseen . . . . . . 2948
1460:
1461: 2753 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami- 2767 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami-
1462: sesta maantien n:o 7511 peruskorjaukseen sesta Etelä-Pohjanmaan Sotaveteraanipiiri
1463: välillä Meriläinen-Köyhäjoki.............. 2935 ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 2949
1464:
1465: 2754 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami- 2768 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami-
1466: sesta teiden n:ot 17812 Ja 17814 perus- sesta Rintamamiesveteraanien Vaasan läänin
1467: parantamiseen Lappajärvellä . . . . . . . . . . . . . . . 2936 piiriyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen . . . . 2950
1468:
1469: 2755 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami- 2769 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami-
1470: sesta tien n:o 18041 perusparantamiseen sesta paikallisten syöpäyhdistysten toimin-
1471: välillä Nykänen-Torppa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2937 nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2951
1472: 2756 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami- 2770 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami-
1473: sesta Alarannan tien perusparantamiseen sesta Etelä-Pohjanmaan Sydäntautipiirin toi-
1474: Kortesjärvellä.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2938 minnan tukemiseen... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2952
1475: 2757 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami- 2771 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami-
1476: sesta ns. Ailisen tien peruskorjaukseen Lai- sesta Etelä-Pohjanmaan Syöpäyhdistyksen
1477: hialla.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2939 toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2953
1478: 2758 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami-
1479: 2772 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami-
1480: sesta ns. Jokisalon tien perusparantamiseen sesta Seinäjoen Seudun Syöpäyhdistyksen
1481: Laihialla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2940
1482: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2954
1483: 2759 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami-
1484: 2773 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami-
1485: sesta Pyymäen-Liikajärven-Sulkavan tien
1486: sesta yleisen terveyskasvatuksen tehostami-
1487: peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2941
1488: seen....................................... 2955
1489: 2760 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami-
1490: sesta Vimpelin-Perhon-Kinnulan tien pe- 2774 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami-
1491: sesta Alavuden Seudun Invalidit ry:n toi-
1492: ruskorjaukseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2942
1493: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2956
1494: 2761 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami-
1495: sesta kevyen liikenteen väylän rakentami- 2775 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami-
1496: seen maanteille n:ot 721 ja 7121 Alajärvellä 2943 sesta Kauhajoen Invalidit ry:lle leirikeskus
1497: Asuuiin toiminnan tukemiseen............. 2957
1498: 2762 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami-
1499: sesta Björkbackan sillan peruskorjaamiseen 2776 Vuoristo ym.: Korotetun määrärahan
1500: Alajärvellä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2944 osoittamisesta luonnonvarainneuvoston toi-
1501: mintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2958
1502: 2763 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami-
1503: sesta maantiellä n:o 712 olevan Kurejoen 2777 Vähäkangas ym.: Korotetun määrära-
1504: sillan kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2945 han osoittamisesta kuntien yleisiin rahoitus-
1505: avustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2959
1506: 2764 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami-
1507: sesta tienvarsivalaistuksen rakentamiseen 2778 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoitta-
1508: maantielle n:o 744 Vetelin Isossakylässä . . . . 2946 misesta Pyhäjokisuun kunnostukseen . . . . . . . 2960
1509:
1510: 2765 Vistbacka ym.: Määrärahan osoittami- 2779 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoitta-
1511: sesta rintamaveteraaneja kuntouttavan hen- misesta suunnitelmiin Pyhäjoen palauttami-
1512: kilöstön jatkokoulutukseen................. 2947 seksi rapujoeksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2961
1513: 28 Sisällysluettelo
1514:
1515: Sivu Sivu
1516: 2780 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoitta- 2793 Väistö ym.: Korotetun määrärahan
1517: misesta kantatien n:o 88 parantamiseksi vä- osoittamisesta läänien kehittämiseen... . . . . . 2975
1518: lillä Raahe-Pulkkila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2962
1519: 2794 Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta
1520: 2781 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoitta- Pohjois-Karjalan maaseudun alueellisen ke-
1521: misesta Lehtopään-Turulan paikallistien hittämisohjelman laatimiseen . . . . . . . . . . . . . . 2976
1522: parantamiseksi Oulaisissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2963
1523: 2795 Väistö: Määrärahan osoittamisesta
1524: 2782 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoitta-
1525: kuntoutuslaitoksen rakentamiseen Ilomant-
1526: misesta Tuomiojan-Raahen rataosan säh-
1527: siin ....................................... 2977
1528: köistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2964
1529:
1530: 2783 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoitta- 2796 Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta
1531: misesta luotsiaseman rakentamiseksi Raa- maaseutututkimuksen ja -opetuksen kehit-
1532: heen ...................................... 2965 tämiseenJoensuunyliopistossa . . . . . . . . . . . . . 2978
1533:
1534: 2784 Vähäkangas ym.: Määrärahan osoitta- 2797 Väistö: Määrärahan osoittamisesta
1535: misesta rikkidioksidin vaikutusta Raahen Pohjois-Karjalan opiston rakennusvelkojen
1536: seudun metsiin ja alueen ihmisten tervey- lyhentämiseen . . .. .. . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . 2979
1537: teen koskevaan tutkimukseen . . . . . . . . . . . . . . 2966
1538: 2798 Väistö: Määrärahan osoittamisesta On-
1539: 2785 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittami- kamon metsäkoulun laajennukseen . . . . . . . . . 2980
1540: sesta Jamilahden kansanopiston oppilas-
1541: asuntolan rakentamisesta aiheutuneisiin 2799 Väistö ym.: Korotetun määrärahan
1542: kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2967 osoittamisesta valtionavustuksiin valtakun-
1543: nallisten nuorison leiri- ja kurssikeskusten
1544: 2786 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittami-
1545: käyttökustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2981
1546: sesta Pitkäkosken-Miehikkälän paikallis-
1547: tien n:o 14736 perusparantamiseen......... 2968
1548: 2800 Väistö: Määrärahan osoittamisesta
1549: 2787 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittami- puutarhamarjojen varastoinnin tukemiseen 2982
1550: sesta Merenlahden paikallistien n:o 14807
1551: peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2969 2801 Väistö: Määrärahan osoittamisesta
1552: maantien Kesälahti-Totkuniemi-Kymen
1553: 2788 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittami- läänin raja peruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . 2983
1554: sesta jalankulku- ja pyörätien rakentamiseen
1555: Tavastilan-Ylänummen maantielle n:o 2802 Väistö: Määrärahan osoittamisesta Ly-
1556: 3582 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2970 lyvaaran-Huhuksen-Kivilahden maantien
1557: perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2984
1558: 2789 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittami-
1559: sesta Virojoen-Ukkosaaren venereittien pa- 2803 Väistö: Määrärahan osoittamisesta
1560: rantamiseen Virolahdella................... 2971 loma-asuntojen vesijohtoteknisten ratkaisu-
1561: jen tutkimiseen ja kokeiluun . . . . . . . . . . . . . . . 2985
1562: 2790 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittami-
1563: sesta Tammion Kuorsalon saarten laiturien
1564: 2804 Väistö: Määrärahan osoittamisesta tur-
1565: rakentamiseen Vehkalahdella . . . . . . . . . . . . . . 2972
1566: peen jatkojalostuksen tutkimustoiminnan
1567: 2791 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittami- tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2986
1568: sesta ajoharjoitteluradan rakentamiseen An-
1569: jalankoskelle . . . .. .. . . . . . . . . . .. . . . . . . . .. .. . 297 3 2805 Väänänen ym.: Määrärahan osoittami-
1570: sesta Uudenmaan läänin kehittämiseen . . . . . 2987
1571: 2792 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittami-
1572: sesta Haminan kaupungille uusien öljy- ja 2806 Väänänen ym.: Määrärahan osoittami-
1573: kuivalastisatamien laitteistojen palvelujen sesta valtion viraastotalon laajentamiseen
1574: markkinointiin . .. . . . . . . . . .. .. . . . . . .. .. . . . . 2974 Orimattilassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2988
1575: Sisällysluettelo 29
1576:
1577: Sivu Sivu
1578: 2807 Väänänen ym.: Määrärahan osoittami- 2818 Väänänen ym.: Määrärahan osoittami-
1579: sesta tieteellisten keskuskirjastojen kirjalli- sesta puutarha- ja avomaan viljelyneuvojan
1580: suushankintoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2989 palkkaamiseksi Uudenmaan maatalous-
1581: keskukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3000
1582: 2808 Väänänen ym.: Määrärahan osoittami-
1583: sesta Eläinlääketieteellisen korkeakoulun 2819 Väänänen ym.: Määrärahan osoittami-
1584: Hautjärven laitosten uuden klinikkaraken- sesta kasvinviljelykoeaseman perustamiseen
1585: nuksen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2990 Uudenmaan lääniin........................ 3001
1586:
1587: 2809 Väänänen ym.: Määrärahan osoittami- 2820 Väänänen ym.: Määrärahan osoittami-
1588: sesta Attjärven Ratulan koulun perus- sesta valtatien n:o 1 liikenneturvallisuutta
1589: korjausta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2991 edistäviin liikenteenjärjestelyihin Nummi-
1590: Pusulan alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3002
1591: 2810 Väänänen ym.: Määrärahan osoittami-
1592: sesta Mäntsälän maatalous- ja puutarhaoppi- 2821 Väänänen ym.: Määrärahan osoittami-
1593: laitoksen opetus- ja asuntotilojen perus- sesta paikallistien n:o 1701 parantamiseen
1594: korjaukseen ja laajentamiseen . . . . . . . . . . . . . . 2992 osuudella Pyörähtälä-Kuivanto . . . . . . . . . . . 3003
1595:
1596: 2811 Väänänen ym.: Korotetun määrärahan 2822 Väänänen ym.: Korotetun määrärahan
1597: osoittamisesta läänien taidetoimikunnille osoittamisesta elinkeinoasiamiesten palk-
1598: taiteen edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2993 kausmenoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3004
1599:
1600: 2812 Väänänen ym.: Korotetun määrärahan 2823 Väänänen ym.: Määrärahan osoittami-
1601: osoittamisesta taiteenalan tutkimus- ja jul- sesta pääkaupunkiseudun kuntien päivähoi-
1602: kaisutoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 2994 topalvelujen järjestämiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . 3005
1603:
1604: 2813 Väänänen ym.: Korotetun määrärahan 2824 Zyskowicz ym.: Määrärahan osoittami-
1605: osoittamisesta orkestereille ja yhtyeille . . . . . . 2995 sesta Suomen Lukialaisten Liitto ry:n toi-
1606: minnan tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3006
1607: 2814 Väänänen ym.: Korotetun määrärahan
1608: osoittamisesta valtionavustuksena säveltaide- 2825 Zyskowicz ym.: Määrärahan osoittami-
1609: järjestöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2996 sesta Allergialiitto ry:n toiminnan tukemi-
1610: seen....................................... 3007
1611: 2815 Väänänen ym.: Korotetun määrärahan
1612: osoittamisesta musiikkioppilaitoksille uusien 2826 Zyskowicz ym.: Korotetun määrärahan
1613: musiikkikoulujen ja -opistojen ottamiseksi osoittamisesta valtionavustuksiin uusien tai
1614: valtionosuuden piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2997 perusparannettavien vuokratalojen omapää-
1615: omaosuutta varten opiskelija-asuntokohteis-
1616: 2816 Väänänen ym.: Määrärahan osoittami- sa......................................... 3008
1617: sesta Artjärven palloiluhallin rakentamiseen 2998
1618: 2827 Zyskowicz ym.: Määrärahan osoittami-
1619: 2817 Väänänen ym.: Määrärahan osoittami- sesta valtionavustuksiin vanhojen vuokrata-
1620: sesta maaseutuneuvojan palkkaamiseksi Uu- lojen omapääomaosuuksia varten opiskelija-
1621: denmaan maatalouskeskukseen............. 2999 asuntokohteissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3009
1622: 1987 vp. 2279
1623:
1624: Raha-asia-aloite n:o 2150
1625:
1626:
1627:
1628:
1629: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta Joroisten musiikkipäivien tuke-
1630: miseen
1631:
1632:
1633: Eduskunnalle
1634:
1635: Joroisten Musiikkiyhdistys ry:n järjestämien Jo- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
1636: roisten XI musiikkipäivien toiminnan tulos on
1637: muodostunut tappiolliseksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1638: Musiikkitapahtumana paikkansa vakiinnutta- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
1639: neen toiminnan jatkuminen ja päivien kehittymi- 29.90.52 150 000 markan määrärahan Jo-
1640: sen turvaaminen edellyttää tässä tilanteessa val- roisten mustikkipäivien toiminnan turvaa-
1641: tion taloudellista tukea. miseksi sekä tapahtumien ulottamiseksi
1642: Musiikkipäivien tapahtumien ulottaminen Var- Varkauteen.
1643: kauden kaupunkiin edellyttää taloudellista tukea.
1644:
1645: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
1646:
1647: Kari Rajamäki
1648: 2280 1987 vp.
1649:
1650: Raha-asia-aloite n:o 2151
1651:
1652:
1653:
1654:
1655: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta Rautavaaran kurssi- ja leiri-
1656: keskuksen majoitusrakennus II:n rakentamiseen
1657:
1658:
1659: Eduskunnalle
1660:
1661: Vuonna 1990 järjestetään nuoriso-Etyk ym- uuteen majoitusrakennukseen tulee myös atk-
1662: päristön ja nuorten kansainvälisten atk-yhteyksien luokkatila; tietokoneopetuskeskus
1663: aihepiiristä Rautavaaran kurssi- ja leirikeskukses- keskus tarvitsee kokemusta kansainvälisten ti-
1664: sa. Tämä liittyisi sopivasti Suomen aloitteeseen laisuuksien järjestämisessä ennen nuoriso-Ety-
1665: Etykin seurantakokouksen järjestämisestä Suo- kiä
1666: messa 1991. Muuna perusteluna määrärahalle esi- tarvittavat asiapaperit ovat opetusministeriön
1667: tetään: hyväksyttävinä
1668: vuonna 1989 suuri pohjoismainen nuorisoleiri tarkoituksena on, että majoitusrakennus II:n
1669: vuonna 1988 suuri pohjoismainen leirikoulu rakennustyöt voitaisiin aloittaa tammikuussa
1670: opetusministeriön järjestämät muut kansain- 1988 pahimpana työttömyysaikana Rautavaa-
1671: väliset tilaisuudet ralla ja rakennus saataisiin käyttöön elokuussa
1672: eri järjestöjen järjestämät kansainväliset leirit 1988, jolloin sitä voitaisiin hyödyntää jo poh-
1673: ja tilaisuudet joismaisessa leirikoulussa sen atk-osassa.
1674: majoitustilat ovat riittämättömät; koti- ja ulko- Edellä olevaan perustuen ehdotan,
1675: mainen kysyntä ylittää nykyisen kapasiteetin
1676: keskus on nuorisotyölain mukaisesti opetusmi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1677: nisteriön hyväksymä valtakunnallinen nuori- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
1678: son kurssi- ja leirikeskus 29.91.51 2 000 000 markan määrärahan
1679: keskus muodostuu vähitellen leirikoulun Rautavaaran kurssi- ja leirikeskuksen ma-
1680: opettajan opetuskeskukseksi joitusrakennus II:ta varten.
1681:
1682: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
1683:
1684: Kari Rajamäki
1685: 1987 vp. 2281
1686:
1687: Raha-asia-aloite n:o 2152
1688:
1689:
1690:
1691:
1692: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta ravunviljelyn neuvonta-
1693: koeaseman perustamiseen Karttuiaan
1694:
1695:
1696: Eduskunnalle
1697:
1698: Euroopan nykyinen ravunkäyttö on noin 4 000 kasvatus on ollut yhtenä osatekijänä. Tällä hetkel-
1699: tonnia. Valtaosan tästä on tuottanut Turkki, jon- lä Karttulassa on rakenteilla yksityinen ravunpoi-
1700: ka tuotanto on rapuruton johdosta pudonnut kasten kasvatuslaitos. Toinen on suunnitteilla.
1701: murto-osaan. Ravun maailmanmarkkinahinnoissa Karttulan kunta omistaa Ekokeskuksessa tiloja,
1702: on odotettavissa huomattava kohoaminen. Suomi jotka olisi mahdollista ottaa ravunviljelyn neu-
1703: on perinteisesti ollut suuri ravunviejä, jopa noin vonta- ja koeaseman käyttöön. Kuopion yliopis-
1704: 15 milj. kpl. Nykyään ravun vienti on noin 1 milj. ton soveltavan eläintieteen laitos on ilmoittanut
1705: kpl. Ravun esiintymisalue on kuluvan vuosisadan olevansa kiinnostunut osallistumaan hankkeen
1706: ajan laajentunut yhä pohjoisemmaksi. suunnitteluun ja toteutukseen. Perustettavan lai-
1707: Ravuntuotannon vähenemiseen on ollut syynä toksen yhteydessä voitaisiin suorittaa soveltavan
1708: suurelta osin vähäinen tutkimus- ja neuvontatoi- eläintieteen laitoksen toimesta ravunviljelyyn ja
1709: minta. Suhteessa alan taloudellisiin mahdolli- -kasvatukseen liittyvää tutkimusta ja neuvontaa.
1710: suuksiin panostus rapukantojen elvyttämiseen on Ravunviljelyn neuvonta- ja koeasemalla olisi huo-
1711: ollut erittäin vähäistä. Välttämätön ehto maamme mattava merkitys maaseutualueiden kehittämisel-
1712: ravuntuotannon lisäämiseksi on sen luontaisille le Pohjois-Savossa ja muualla kehitysalueilla.
1713: kasvualueille sijoitettavan neuvonta- ja koease- Neuvonta- ja koeasema tulisi toimimaan kiinteäs-
1714: man perustaminen. sä yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa. Hank-
1715: Hyvä sijoituspaikka neuvonta- ja koeasemalle keen toteuttajana voisi olla joko Karttulan kunta
1716: voisi olla Karttulan kunta, joka muutamia vuosi- tai Kuopion yliopisto.
1717: kymmeniä sitten oli hyvä rapualue. Alue on latva- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1718: vesiä, ja niiden on todettu olevan tutkimuksissa
1719: parhaat ravunviljelyalueet. Alueella tarvitaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1720: myös kipeästi uusia elinkeinomahdollisuuksia. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
1721: Karttulan kunnan, Kuopion yliopiston sekä 30.37.23 200 000 markan suunnittelu-
1722: läänin eri hallintoyksiköiden yhteisesti toteutta- määrärahan ravunviljelyn neuvonta- Ja
1723: massa maaseudun kehittämisohjelman laatimi- koeaseman perustamiseksi Karttulaan.
1724: seen tähdänneessä Syvänniemi-projektissa ravun-
1725:
1726: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
1727:
1728: Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen Jorma Rantanen
1729:
1730:
1731:
1732:
1733: 3 270416F
1734: 2282 1987 vp.
1735:
1736: Raha-asia-aloite n:o 2153
1737:
1738:
1739:
1740:
1741: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta kalojen rodunjalostuslaitoksen
1742: rakentamiseksi Nilsiän Pieksänkoskelle
1743:
1744:
1745: Eduskunnalle
1746:
1747: Nilsiän Pieksänkoskelle on suunniteltu raken- noin 25 henkilöä. Laitoksen rakentamisella olisi
1748: nettavaksi maamme ainoa kalojen rodunjalostus- erittäin suuri merkitys kunnalle, Pohjois-Savolie
1749: laitos. Hankkeen toteuttamissuunnitelma on hy- ja koko maalle kalanjalostukseen kohdistuvan tut-
1750: väksytty, esisuunnitelma on valmistunut ja on kimustyön tehostumisessa.
1751: parhaillaan hyväksyttävänä maa- ja metsätalous- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
1752: ministeriössä, laitoksen rakentamista varten maa
1753: on myyty valtiolle ja lupahakemus Itä-Suomen ve- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1754: sioikeudelle jätetty. Maankäytön suunnitelma on 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
1755: valmistunut kuluvan vuoden tammikuussa. Vuo- 30.38. 74 1500 000 markan määrärahan
1756: den 1987 valtion tulo- ja menoarviossa on määrä- Nzfsiän Pieksänkoskelle rakennettavan ka-
1757: raha suunnittelun jatkamiseen. Laitoksen perusta- lojen rodunjalostuslaitoksen suunnittelun
1758: miskustannukset ovat n. 35 milj. markkaa. Val- loppuun saattamista varten.
1759: mistuttuaan kohde työllistäisi ympärivuotisesti
1760:
1761: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
1762:
1763: Kari Rajamäki
1764: 1987 vp. 2283
1765:
1766: Raha-asia-aloite n:o 2154
1767:
1768:
1769:
1770:
1771: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta Varkauden kaupungin pohja-
1772: veden saannin järjestämiseksi
1773:
1774:
1775: Eduskunnalle
1776:
1777: Varkauden kaupungin vesihuollon turvaami- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
1778: seksi on suunniteltu pohjaveden käyttöön siirty-
1779: mistä lähivuosina. Jäppilän pohjavesivarojen käyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1780: töön perustuva pohjaveden saanti aiheuttaa huo- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
1781: mattavia kustannuksia. Kyseessä on kuitenkin 30.40.31 100000 markkaa pohjaveden
1782: välttämätön varautuminen juomaveden ja puh- käyttöönottoon liittyvien selvitysten ja
1783: taan veden saannin varmistamiseksi, koska Var- tutkimusten suorittamiseksi.
1784: kauden sijainti Saimaan syväväylän varrella ai-
1785: heuttaa tietyn riskin pintaveden käytölle jatkossa.
1786:
1787: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
1788:
1789: Kari Rajamäki
1790: 2284 1987 vp.
1791:
1792: Raha-asia-aloite n:o 2155
1793:
1794:
1795:
1796:
1797: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaavin-Luikonlahden
1798: vesihuoltotyön toteuttamiseen
1799:
1800:
1801: Eduskunnalle
1802:
1803: Haja-asutusalueen vesihuollon toteuttaminen Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
1804: kokee monissa kunnissa taloudellisia vaikeuksia.
1805: Kaavin kunnan osalta käynnistetyt vesihuoltotyöt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1806: edellyttävät välillä Kaavi-Luikonlahti valtion 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
1807: vesihuoltotyön jatkorahoitusta. 30.40. 77 500 000 markkaa Kaavin-
1808: Tätä rahoitusta tarvittaisiin myös työllisyyspe- Luikonlahden vesihuoltotyön jatkorahoi-
1809: rusteella esimerkiksi työvoimaministeriön taholta. tukseen.
1810:
1811: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
1812:
1813: Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen
1814: 1987 vp. 2285
1815:
1816: Raha-asia-aloite n:o 2156
1817:
1818:
1819:
1820:
1821: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta Savi-, Selkäys- ym. järvien
1822: tulvahaittojen poistamiseksi Pielavedellä
1823:
1824:
1825: Eduskunnalle
1826:
1827: Hankkeen tarkoituksena on tulvahaittojen pois- Kuopion vesipiirin vesttotmtsto, sittemmin
1828: taminen Savi-, Selkäys-, Niemis- ym. järvien ran- Kuopion vesi- ja ympäristöpiiri, on vuodesta 1985
1829: noilla olevilta alaviita pelloilta sekä järvien välis- alkaen esittänyt hanketta sekä valtion varsinaisiin
1830: ten purojen varsilla olevilta viljelyksiltä. Tulvahai- työohjelmiin että työllisyysohjelmiin. Vesi- ja ym-
1831: tat ovat syntyneet ensisijaisesti valuma-alueella päristöpiirin käsityksen mukaan hanke pitäisi pys-
1832: suoritettujen laajojen metsäojitusten seurauksena. tyä toteuttamaan mahdollisimman pian, sillä tul-
1833: Hanketta koskeva ensimmäinen anomus on vahaitat alueella ovat jokavuotisia ja hankkeen
1834: tehty jo v. 1957, ja hankkeen laajentamista var- toteuttaminen parantaa kymmenien tilojen elin-
1835: ten toinen hankkeen osakkaiden anomus on tehty kelpoisuutta.
1836: v. 1974. Hankkeen rahoitus on esitetty suoritettavaksi
1837: Kuopion vesipiirin vesitoimiston laatima järjes- niin, että pääosa eli 1 550 000 mk olisi suoranaista
1838: telysuunnitelma valmistui v. 1980 ja Itä-Suomen valtion rahoitusta ja loppuosa eli 300 000 mk olisi
1839: vesioikeus antoi päätöksen 10.6.1983. Päätöksestä maatilahallituksen myöntämää avustusta ja lai-
1840: valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka naa.
1841: antoi voimassa olevan päätöksen 12.11.1984. Edellä olevaan viitaten ehdotan,
1842: Hankkeesta saatava rahaksi arvioitava hyöty
1843: on maataloushyötyä, joka syntyy tulvien poistu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1844: misesta hyötyalueelta. Hankkeessa on tulvan vai- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
1845: vaamaa hyötyaluetta yhteensä 229 ha, josta peltoa 30.40. 77 500 000 markan miiiirärahan
1846: 151 ha. Pielavedellä sijaitsevien Savi-, Selkäys-
1847: Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 1 850 000 ym. järvien tulvahaittojen poistamiseksi.
1848: mk.
1849:
1850: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
1851:
1852: Kari Rajamäki
1853: 2286 1987 vp.
1854:
1855: Raha-asia-aloite n:o 2157
1856:
1857:
1858:
1859:
1860: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Kortteisen-Losomäen
1861: tien päällystämiseen
1862:
1863:
1864: Eduskunnalle
1865:
1866: Kuopion tie- ja vesirakennuspiirissä on päätie- Tieosuuden Pohjois-Karjalan raja-Liukonlahti
1867: verkon rakentamisen rahoitus vaaraotamassa jatkorahoitus on myös aikaisempien suunnitel-
1868: alemmanasteisen tieverkon kunnon parantami- mien suhteen vaarantumassa.
1869: sen. Näin ollen maakunnan tienpito edellyttää Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
1870: määrärahojen huomattavaa korottamista.
1871: Tie 2000 -suunnitelman mukaan Kuopion pii- että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1872: rin tienpitokustannusten olisi oltava noin 290 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
1873: milj. markkaa vuodessa eli 6,2 prosenttia koko 31.24. 77 700 000 markkaa Kortteisen-
1874: maan rahoituksesta. Rahoitusvaje uhkaa muodos- Losomäen tien päällystämiseksi.
1875: tua 40-50 miljoonaksi markaksi vuodessa.
1876:
1877: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
1878:
1879: Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen
1880: 1987 vp. 2287
1881:
1882: Raha-asia-aloite n:o 2158
1883:
1884:
1885:
1886:
1887: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Savon sydäntautipiirin
1888: toiminnan tukemiseen
1889:
1890:
1891: Eduskunnalle
1892:
1893: Pohjois-Savon sydäntautipiiri toteuttaa tiedo- asukkaasta sairastuu vuosittain 1 500 ihmistä.
1894: tustoiminnan, terveyskasvatuksen ja kuntoutuk- Tämä asettaa alueella toimivalle sydäntautipiirille
1895: sen avulla sydän- ja verisuonitautien ennaltaeh- erityisiä velvoitteita. Sydäntautipiirin tarpeellista
1896: käisyä sekä jo sairastuneiden henkilöiden kuntou- työtä ovat rajanneet kuitenkin erityisesti taloudel-
1897: tusta. liset vaikeudet.
1898: Toimialueena on Kuopion lääni. Toimivia yh- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
1899: distyksiä on 13 kappaletta. Jäsenmäärä on noin
1900: 4000. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1901: Toiminta tukee onnistuneesti virallisen tervey- 1988 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
1902: denhuollon monimuotoista toimintaa. kaa Pohjois-Savon sydäntautiptirin kun-
1903: Kuopion lääni on sydänsairauksien suhteen toutustoiminnan tehostamiseen ja toimin-
1904: maamme mustinta aluetta. Läänin väestön 250 000 nan tukemiseen.
1905:
1906: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
1907:
1908: Kari Rajamäki
1909: 2288 1987 vp.
1910:
1911: Raha-asia-aloite n:o 2159
1912:
1913:
1914:
1915:
1916: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta yrittäjien lomituspalvelu-
1917: kokeilun laajentamiseksi Varkauden seudulla
1918:
1919:
1920: Eduskunnalle
1921:
1922: Sosiaali- ja terveysm1mstenon asettama pien- Varkaudessa voisi mm. Varkauden kauppaop-
1923: yrittäjien lomatyöryhmä on luonut myönteisiä ja pilaitos toimia alueellisena kouluttajana yritys-
1924: kehityskelpoisia edellytyksiä lähinnä pienyrittä- lomittajille.
1925: jien lomituspalvelutoiminnan kokeilemiseen ja Tässä tilanteessa on jatkon kannalta tärkeä tur-
1926: mahdolliseen laajentamiseen. vata Varkauden kokeilun jatkuminen sekä toisaal-
1927: Varkauden kaupungissa on toteutettu 26.8. ta sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän esityk-
1928: 1987 alkaen läänin kehittämisrahan ja kaupungin sen mukaisesti kokeilun laajentaminen koske-
1929: tuen yhteispanoksella yritystukea. Kokeilu antaa maan 20 kuntaa. Työryhmän arvio kokeilun kus-
1930: 45 yrittäjälle neljä lomapäivää lisää eli kaikkiaan tannukseksi on noin 650 000 markkaa vuosiloman
1931: 180 lomapäivää sekä 180 sijaisapupäivää. Loma- sekä sijaisapuloman osalta.
1932: päivältä yrittäjälle maksetaan enintään 250 mark- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
1933: kaa päivässä.
1934: Varkauden kokeilun kokonaiskustannusarvio että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1935: on 100 000 markkaa. 1988 tulo- ja menoarvioon 650 000 mark-
1936: Varkauden kokeilu luo paljon uutta tietoutta, kaa Varkauden yritys/omapalvelukokeilun
1937: jota voidaan hyödyntää erityisesti valtakunnalli- jatkamiseksi sekä kokeilun laajentamiseksi
1938: sesti. myös muihin kuntiin.
1939:
1940: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
1941:
1942: Kari Rajamäki Jorma Rantanen
1943: 1987 vp. 2289
1944:
1945: Raha-asia-aloite n:o 2160
1946:
1947:
1948:
1949:
1950: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta sepelvaltimon ohitus-
1951: leikkausten lisäämiseksi yliopistollisissa keskussairaaloissa
1952:
1953:
1954: Eduskunnalle
1955:
1956: Sepelvaltimokirurgian valtakunnalliseksi tavoit- kin on se, että virkakehitystä ei ole synkronisoitu
1957: teeksi on maassamme asetettu 500 ohitusleikkaus- laajennuksiin.
1958: ta miljoonaa asukasta kohden. Huolimatta edus- KYKS: KYKS:ssä on tilapäisratkaisuin saatu
1959: kunnan ja hallituksen piirissä tehdyistä myöntei- käyttöön toinen leikkaussali, millä on voitu no-
1960: sistä ratkaisuista lisätä sepelvaltimokirurgian voi- peuttaa leikkausten lisäämistä. KYKS:ssä leika-
1961: mavaroja ohi aikaisempien sairaanhoidon alueel- taan tänä vuonna lähes 200 potilasta. KYKS:n
1962: listen suunnitelmien on tavoite nykyisellä suun- leikkaustavoite on 500 ohitusleikkausta vuodessa.
1963: nitteluvauhdilla saavutettavissa vasta vuonna KYKS:n ongelman pullonkaulana on myös hidas
1964: 1992. Lisäksi kaikkina tavoitteen saavuttamista virkakehitys.
1965: edeltävinä vuosina muodostuu mittavaa leikkaus- OYKS: Oulussa leikataan noin 220 potilasta ta-
1966: jäämää. voitteen ollessa 400 leikkausta. Lopullinen tavoite
1967: Tämän vuoden sepelvaltimo- ja ohitusleikkaus- edellyttää kolmatta leikkaussalia.
1968: ten määrä on noin 1 200-1 300. Erikoissairaan- On huomattava, että Suomessa asetettavat leik-
1969: hoitoon ja erityisesti ohitusleikkauksiin suunna- kaustavoitteet (500 ohitusleikkausta/1 milj. asu-
1970: tuilla virkajärjestelyillä on luotu edellytyksiä leik- kasta) ovat pienemmät kuin esimerkiksi Ruotsin ja
1971: kaustoiminnan tuntuvaan lisäämiseen. Pullon- Norjan leikkaustavoitteet. Kuitenkin Suomen sy-
1972: kaulaksi kuitenkin muodostuu useiden keskussai- däntautisairastavuus on olennaisesti pahempaa
1973: raaloiden osalta uusien leikkaussalien ja lisäraken- luokkaa. Inhimillisesti ja kansantaloudellisesti ras-
1974: tamisen tarve. kaiden ohitusleikkausjonojen lyhentämiseen on
1975: Yhteenveto olemassa olevista pullonkauloista: päästävä nykyistäkin nopeutettua aikataulua pi-
1976: HYKS: Leikkausten määrän nosto yli 525:n kemmin. Jonokuolleisuus on tällä hetkellä noin
1977: (vuosi 1988) edellyttää uusia leikkaussaleja ja lisä- 10 prosenttia vuodessa.
1978: rakentamista. Aloitus suunniteltu vasta vuodelle Sepelvaltimotaudin lääkehoitorintamalla ei ole
1979: 1990. HYKS:lle asetettu leikkaustavoite on 700 näköpiirissä suuria leikkaustarpeeseen vähentäväs-
1980: leikkausta. ti vaikuttavia läpimurtoja. Erityisen vaikea on
1981: TYKS: 300 leikkauksen vuositavoite edellyttää tilanne tällä hetkellä Kuopion ja Tampereen yli-
1982: lisärakentamista, joka alkanee vuonna 1991. Tällä opistollisten keskussairaaloiden alueella. Tässä
1983: hetkellä leikataan noin 160 potilasta. tilanteessa nopeutettuun aikatauluun pääsemisek-
1984: TaYKS: Tampereella leikataan 210 potilasta si tarvitaan toki ennakoitua parempaa virkakehi-
1985: vuodessa, mistä on mahdollisuus lisätä tuntuvam- tystä, mutta olennaista on myös perustamiskus-
1986: min leikkaustoimintaa vasta laajennuksen toteu- tannusten valtionosuuksien nostaminen korkeam-
1987: tumisen jälkeen vuonna 1990. Ongelmana täällä- malle tasolle.
1988: 2290 1987 vp. - RA n:o 2160
1989:
1990: Eduskunnan vuonna 1986 tekemän ratkaisun Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
1991: periaatteiden mukaisesti ehdotamme, että lääkin-
1992: töhallituksen ja keskussairaalapiirien tarkemmin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
1993: neuvottelemalla tavalla eduskunta suuntaisi lisät- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
1994: tyä määrärahaa lähinnä juuri perustamiskustan- 33.79.32 lisäyksenä 5 000 000 markan
1995: nushankkeiden nopeuttamiseksi ja siten leikkaus- määrärahan sepelvaltimon ohitusleikkaus-
1996: kapasiteetin pysyväksi nostamiseksi. tilanteen parantamiseksi.
1997:
1998: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
1999:
2000: Kari Rajamäki Ritva Laurila Ole Wasz-Höckert
2001: Kari Urpilainen Hannu Tenhiälä Riitta Jouppila
2002: Tuula Paavilainen Jorma Huuhtanen Sulo Aittoniemi
2003: Eeva-Liisa Moilanen Matti Vähänäkki Matti Väistö
2004: Sinikka Mönkäre Sauli Niinistö Lauha Männistö
2005: Heikki Rinne Tuula Linnainmaa Virpa Puisto
2006: Maunu Kohijoki Mirja Ryynänen Matti Saarinen
2007: Juhani Alaranta Timo Kietäväinen Mauri Miettinen
2008: Jukka Vihriälä Pekka Puska Ilkka-Christian Björklund
2009: Pentti Lahti-Nuuttila Iiris Hacklin Mikko Elo
2010: Ritva Vastamäki Riitta Uosukainen Anna-Kaarina Louvo
2011: Einari Nieminen Mats Nyby Marita Jurva
2012: Riitta Saastamoinen Marja-Liisa Tykkyläinen Kauko Heikkinen
2013: Päivi Varpasuo Kalle Röntynen Ben Zyskowicz
2014: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jukka Gustafsson Riitta Järvisalo-Kanerva
2015: Pirjo Ala-Kapee Jussi Ranta Antero Kekkonen
2016: Saara-Maria Paakkinen Tytti Isohookana-Asunmaa Heikki Riihijärvi
2017: 1987 vp. 2291
2018:
2019: Raha-asia-aloite n:o 2161
2020:
2021:
2022:
2023:
2024: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan ammattikoulun
2025: peruskorjaukseen ja laajentamiseen
2026:
2027:
2028: Eduskunnalle
2029:
2030: Lappeenrannan ammattikoulu on saneeraami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2031: sen tarpeessa. Työllisyystilanne edellyttäisi myös 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2032: oppilaitoksen laajentamista, jotta ajanmukaisin 29.60.74 5 000 000 markkaa Lappeen-
2033: edellytyksin voitaisiin antaa ammatillista koulu- rannan ammattioppzlaitoksen peruskor-
2034: tusta nykyajan uusiin työtehtäviin. jaukseen ja laajennukseen.
2035: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2036: taen,
2037:
2038: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2039:
2040: Jussi Ranta
2041: 2292 1987 vp.
2042:
2043: Raha-asia-aloite n:o 2162
2044:
2045:
2046:
2047:
2048: Ranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Lemin musiikkipäivien avus-
2049: tamiseen
2050:
2051:
2052: Eduskunnalle
2053:
2054: Lemin musiikkipäiviä on järjestetty vuodesta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2055: 1984 alkaen. Musiikkipäivistä on muodostunut taen,
2056: varsin korkeatasoinen taidetapahtuma, joka on
2057: laajentunut naapurikuntiin. Musiikkipäiviä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2058: jatkossa tarkoitus kehittää entistä monipuolisem- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
2059: maksi taidetapahtumaksi. Sen järjestelypohja on 29.90.52 150 000 markkaa Lemin musiik-
2060: myös muuttumassa ja mm. Maaseudun Sivistys- kipäivien tukemiseksi.
2061: liitto on voimakkaasti supistamassa omaa osuut-
2062: taan.
2063:
2064: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2065:
2066: Jussi Ranta Heikki Järvenpää
2067: 1987 vp. 2293
2068:
2069: Raha-asia-aloite n:o 2163
2070:
2071:
2072:
2073:
2074: Ranta: Määrärahan osoittamisesta ns. pakkaspäivien avustamiseen
2075: Lappeenrannassa
2076:
2077:
2078: Eduskunnalle
2079:
2080: Lappeenrannan Ammatillinen Paikallisjärjestö että Eduskunta ottazsi valtion vuoden
2081: on jo vuosien ajan järjestänyt ns. pakkaspäiviä, 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2082: jossa on pyritty edistämään paikallista ja kansallis- 29.90.52 lisäyksenä 50 000 markkaa Lap-
2083: ta kulttuuria. Päivien anti onkin ollut onnistunut- peenrannan Ammatillisen Paikallisjärjes-
2084: ta. Kulut ovat kuitenkin muodostuneet kestämät- tön ns. pakkaspäivien avustamiseen.
2085: tömiksi.
2086: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2087: taen,
2088:
2089: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2090:
2091: Jussi Ranta
2092: 2294 1987 vp.
2093:
2094: Raha-asia-aloite n:o 2164
2095:
2096:
2097:
2098:
2099: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Siikalahden kunnostuksen lop-
2100: puun saattamiseen
2101:
2102:
2103: Eduskunnalle
2104:
2105: Siikalahti on maamme arvokkaimpia lintujär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2106: viä, joka on päätetty ottaa suojelukohteeksi. Tä- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
2107: hän tähtäävät toimenpiteet ovat pääsääntöisesti 30.40. 77 200 000 markkaa Siikalahden
2108: suoritetut. Alue kaipaa kuitenkin vielä viimeiste- luonnonsuojelualueen kunnostuksen lop-
2109: lyä, jotta alkuperäinen tavoite saataisiin toteute- puun saattamiseen.
2110: tuksi.
2111: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2112: taen,
2113:
2114: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2115:
2116: Jussi Ranta
2117: 1987 vp. 2295
2118:
2119: Raha-asia-aloite n:o 2165
2120:
2121:
2122:
2123:
2124: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Vehkataipaleen Ampujalan tien
2125: peruskorj aukseen
2126:
2127:
2128: Eduskunnalle
2129:
2130: Ampujalan tie johtaa liikennettä Saimaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2131: alueen keskeisimpiin virkistyskohteisiin. Luuk- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
2132: kaansalmen sillan valmistuttua liikennemäärät 31.24. 77 2 000 000 markkaa Vehkataipa-
2133: tiellä tulevat lisääntymään huomattavasti. Tien leen Ampujalan tien peruskorjauksen
2134: nykyinen geometria ei vastaa tämän päivän liiken- aloittamiseen.
2135: neturvallisuusvaatimuksia eikä kasvavan välitysky-
2136: vyn tarpeita.
2137: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2138: taen,
2139:
2140: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2141:
2142: Jussi Ranta
2143: 2296 1987 vp.
2144:
2145: Raha-asia-aloite n:o 2166
2146:
2147:
2148:
2149:
2150: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Taipatsaaren Kyläniemen kalastus-
2151: sataman ja aallonmunajan laajentamiseen
2152:
2153:
2154: Eduskunnalle
2155:
2156: Taipatsaaren Kyläniemen pysyvälle asutukselle Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2157: kalastus on merkittävä sivuelinkeino. Tätä vanen taen,
2158: on rakennettu kalastussatama. Satamaa käytetään
2159: varsin yleisesti myrskyisen sään aikana turvasata- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2160: manaja se on myös etappikohde huviveneilijöille. 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
2161: Myös eräät virkistyskeskukset käyttävät satamaa 31.27.77 200000 markkaa Taipalsaaren
2162: tukikohtanaan. Aallonmunaja ja satama ovat kui- Kyläniemen kalastussataman ja aallon-
2163: tenkin aivan liian pieniä tarpeeseen verrattuna. murtajan laajentamiseen.
2164:
2165: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2166:
2167: Jussi Ranta
2168: 1987 vp. 2297
2169:
2170: Raha-asia-aloite n:o 2167
2171:
2172:
2173:
2174:
2175: Ranta: Määrärahan osoittamisesta selväkielisten sääpalveluiden tuot-
2176: tamiseksi Saimaalla
2177:
2178:
2179: Eduskunnalle
2180:
2181: Ilmatieteen laitoksen toimesta laaditaan sää- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2182: ennuste Saimaan eri alueille. Tätä on liikenteen taen,
2183: turvallisuuden kannalta pidettävä välttämättömä-
2184: nä. Sääpalveluita ei kuitenkaan anneta kustannus- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2185: syistä selväkielisinä, jolloin esim. huviveneilijät ei- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
2186: vät voi lainkaan saada tätä tuotettua ja jaettua pal- 31.50.28 100 000 markkaa siilipalvelui-
2187: velua. den lähettiimiseksi selväkielisinä.
2188:
2189: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2190:
2191: Jussi Ranta
2192:
2193:
2194:
2195:
2196: 4 27o416F
2197: 2298 1987 vp.
2198:
2199: Raha-asia-aloite n:o 2168
2200:
2201:
2202:
2203:
2204: Ranta: Määrärahan osoittamisesta VHF-radioverkon säilyttämiseksi
2205: Saimaalla
2206:
2207:
2208: Eduskunnalle
2209:
2210: Saimaalla toimii Savonlinnassa olevan keskuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2211: sen kautta VHF-radiojärjestelmä, joka on välttä- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2212: mätön rahtiliikenteen takia. Järjestelmä palvelee 31.55.21 200000 markkaa VHF-järjes-
2213: erinomaisesti myös muita vesilläliikkujia paran- telmän säilyttämiseksi Saimaalla.
2214: taen erityisesti vesiliikenteen turvallisuutta sekä
2215: mahdollisia pelastustoimia.
2216: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2217: taen,
2218:
2219: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2220:
2221: Jussi Ranta
2222: 1987 vp. 2299
2223:
2224: Raha-asia-aloite n:o 2169
2225:
2226:
2227:
2228:
2229: Ranta: Koeotetun määrärahan osoittamisesta postitehtäviin perustet-
2230: taviksi esitettyjen virkojen perustamisajankohdan aientamiseksi
2231:
2232:
2233:
2234: Eduskunnalle
2235:
2236: Postitoimen paikallishallinnon postinjakelu-, mään vastaavasti ylitöitä. Aikaisempi perusta-
2237: käsittely- ja kuljetustehtäviin 1.9.1988 lukien pe- misajankohta vähentäisi sijaismäärärahaa.
2238: rustettavaksi esitettyjen 106 viran tarve perustuu Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2239: suoritemäärien ja postinsaajatalouksien määrän taen,
2240: kasvuun, joiden tarve on myöskin todettu työn-
2241: tutkimuksella. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2242: Posti- ja telelaitos esitti edellä mainittujen vir- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2243: kojen perustamista 1.3.1987 lukien. Valtion vuo- 31.94.01 lisäyksenä 4000000 markkaa
2244: den 1988 budjettiesityksessä niiden perustamis- 106:n postitehtäviin 1.9.1988 perustetta-
2245: ajankohta on kuitenkin vasta 1.9.1987. Perusta- viksi esitettyjen virkojen perustamisajan-
2246: misajankohdan siirtämisellä saatava taloudellinen kohdan muuttamiseksi 1. 3.1988 lukien
2247: säästö on olematon, koska virkojen puuttuessa toteutettavaksi.
2248: joudutaan käyttämään sijaistyövoimaa ja teettä-
2249:
2250: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2251:
2252: Jussi Ranta
2253: 2300 1987 vp.
2254:
2255: Raha-asia-aloite n:o 2170
2256:
2257:
2258:
2259:
2260: Ranta: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Etelä-Karjalan keskus-
2261: sairaalapiirin lunastuskorvauksiin
2262:
2263:
2264: Eduskunnalle
2265:
2266: Etelä-Karjalassa ollaan muodostamassa vapaa- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2267: ehtoiselta pohjalta erikoissairaanhoidon kuntain- taen,
2268: liitto, johon kootaan yhteen erikoissairaanhoito
2269: kokonaan. Järjestely aiheuttaa kunnille useiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2270: kuntainliittojen purkamisen kautta kohtuuttomia 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2271: lunastuskorvauksia. Järjestelyä on kuitenkin pi- 33.79.35 lisäyksenä 18 500 000 markkaa
2272: dettävä välttämättömänä, ja se vastaa täysin val- Etelä-Karjalan keskussairaalapiin·n kun-
2273: tioneuvoston aikaisempia periaatepäätöksiä välias- tien lunastuskorvauksiin.
2274: teen hallinnon uudistamisesta ja tehostamisesta.
2275:
2276: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2277:
2278: Jussi Ranta
2279: 1987 vp. 2301
2280:
2281: Raha-asia-aloite n:o 2171
2282:
2283:
2284:
2285:
2286: Ranta: Määrärahan osoittamisesta maan hankkimiseen Saimaalta
2287: luonnonsuojelutarkoituksiin
2288:
2289:
2290: Eduskunnalle
2291:
2292: Saimaan saaristoalue on pala kauneinta vesi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2293: luontoa. Alueella asustaa mm. Saimaan norppa. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
2294: Monella suurmaanomistajalla on käynnistymässä 35.15. 88 5 000 000 markkaa maan hank-
2295: rantakaavojen laatiminen, joka koskee uhanalai- kimiseksi Saimaalta luonnonsuojelutar-
2296: sinta Saimaan saariston osaa. koituksiin.
2297: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2298: taen,
2299:
2300: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2301:
2302: Jussi Ranta
2303: 2302 1987 vp.
2304:
2305: Raha-asia-aloite n:o 2172
2306:
2307:
2308:
2309:
2310: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Saimaan ja Vuoksen vesien-
2311: käytön suunnitteluun
2312:
2313:
2314: Eduskunnalle
2315:
2316: Etelä-Saimaa ja Vuoksi ovat maamme ar- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2317: vokkaimpia vesialueita. Teollisuuden jätevedet ja taen,
2318: yhä paheneva hajakuormitus ovat kuitenkin pa-
2319: hoin pilanneet vesistöä. Tästä johtuen aiheutuu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2320: uhkaa alkuperäiselle luonnolle, kalastukselle, ve- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
2321: sien virkistyskäytölle ja matkailulle. Nyt tarvittai- 35.25.23 500 000 markkaa Etelä-Sai-
2322: siin mitä pikimmin vesiensuojelun yleissuunnitel- maan ja Vuoksen vesistöalueiden suunnit-
2323: ma, jolla turvattaisiin näiden arvokkaiden vesi- telun käynnistämiseen.
2324: alueiden tulevaisuus.
2325:
2326: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2327:
2328: Jussi Ranta
2329: 1987 vp. 2303
2330:
2331: Raha-asia-aloite n:o 2173
2332:
2333:
2334:
2335:
2336: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta lastenpsykiatrian professo-
2337: rin viran perustamiseen Oulun yliopistoon
2338:
2339:
2340: Eduskunnalle
2341:
2342: Lastenpsykiatria on ollut itsenäinen lääketie-' fessorin virka on avoinna. Viran muuttamiseen
2343: teen pääala vuodesta 1960. Helsingin yliopistossa professorin viraksi on näin ollen hyvät edellytyk-
2344: on alan professuuri ollut vuodesta 1974. Muissa set. Uuden viran perustamisen myötä voitaisiin
2345: lääketieteellistä koulutusta antavissa yliopistoissa vastaavasti lastenpsykiatrian apulaisprofessorin
2346: on ollut apulaisprofessorin virka. virka (A 25) lakkauttaa.
2347: Lastenpsykiatrian opetusta on viime vuosina ke- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
2348: hitetty siten, että lastenpsykiatrian apulaisprofes- nioittaen,
2349: sorin virkoja on muutettu professorin viroiksi.
2350: Kuopion yliopistossa tämä tapahtui vuonna 1985, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2351: Tampereen yliopistossa vuonna 1986 ja Turun yli- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2352: opistossa vuonna 1987. Ainoa lääketieteellistä 29.10. 01 500 000 markkaa Oulun yli-
2353: koulutusta antava tiedekunta, jossa ei ole lasten- opistoon 1. 8.1988 lukien perustettavaa
2354: psykiatrian professuuria, on Oulun yliopistossa. A 27 palkkausluokan professorin (lasten-
2355: Oulun yliopiston lastenpsykiatrian apulaispro- psykiatria) peruspalkkaista virkaa varten.
2356:
2357: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2358:
2359: Jorma Rantanen Markku Pohjola Mats Nyby
2360: Kirsti Ala-Harja Lea Kärhä Pirjo Ala-Kapee
2361: Anneli Taina Toimi Kankaanniemi Annikki Koistinen
2362: Tina Mäkelä Riitta Järvisalo-Kanerva Arto Lapiolahti
2363: Pentti Lahti-Nuuttila Virpa Puisto Kati Rajamäki
2364: Matti Vähänäkki Ritva Vastamäki
2365: 2304 1987 vp.
2366:
2367: Raha-asia-aloite n:o 2174
2368:
2369:
2370:
2371:
2372: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Päivöiän kansanopiston
2373: rakennusavustukseen
2374:
2375:
2376: Eduskunnalle
2377:
2378: Päivöiän kansanopisto on maamme vireimmin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2379: toimivia opistoja. Tilojen uudenaikaistaminen on 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
2380: aiheuttanut kustannuksia, jotka ovat ylittämässä 29.57.52 500 000 markkaa Päivöiän kan-
2381: taloudellisen kestokyvyn. Valtion rakennusavus- sanopiston rakennusavustukseksi.
2382: tus keventäisi opiston taloutta ratkaisevasti.
2383: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2384: taen,
2385:
2386: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2387:
2388: Jorma Rantanen Saara-Maria Paakkinen
2389: Markku Pohjola Timo Roos
2390: Matti Saarinen
2391: 1987 vp. 2305
2392:
2393: Raha-asia-aloite n:o 2175
2394:
2395:
2396:
2397:
2398: Rantanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yksityisluon-
2399: toisten arkistojen valtionapuun
2400:
2401:
2402: Eduskunnalle
2403:
2404: Laki yksityisluontoisten arkistojen valtionavusta tule riittämään arkistojen valtionapukelpoisten
2405: on ollut voimassa vuodesta 1975 lähtien. Lain pii- menojenkaan osalta.
2406: riin kuului tuolloin viisi arkistoa. Sittemmin lain Jotta arkistot voivat hyödyntää nykyaikaisen
2407: piirissä olevien arkistojen määrä on yli kaksinker- tekniikan ja varmentaa pätevän henkilökunnan
2408: taistunut. Vuonna 1988 lain piiriin tulee mahdol- palkkauksen, tulee määrärahaa korottaa.
2409: lisesti uutena lisää toimihenkilöarkisto. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2410: Yksityisarkistoille varattu määräraha on usean taen,
2411: vuoden ajan pysynyt tasoltaan samana: 7, 5 milj.
2412: mk v. 1984, 7,5 milj.mk v. 1985, 8,3 milj. mk v. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2413: 1986 ja 8,4 milj. mk v. 1987. Määrärahan jakajien 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2414: lisääntyessä on määrärahan piirissä pitempään ol- 29.88.53 lisäyksenä 3 200 000 markkaa
2415: leiden arkistojen, kuten Työväen Arkiston osuus yksityisluontoisten arkistojen toiminnan
2416: sekä suhteellisesti että määrällisesti laskenut. Käy- tukemiseen.
2417: tännössä tämä merkitsee sitä, että määräraha ei
2418:
2419: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2420:
2421: Jorma Rantanen Saara-Maria Paakkinen Markku Pohjola
2422: Tuula Paavilainen Heikki Rinne Riitta Järvisalo-Kanerva
2423: Arto Lapiolahti Virpa Puisto Kari Rajamäki
2424: Pentti Lahti-Nuuttila Markus Aaltonen Matti Vähänäkki
2425: 2306 1987 vp.
2426:
2427: Raha-asia-aloite n:o 2176
2428:
2429:
2430:
2431:
2432: Rantanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta taiteenalan val-
2433: takunnallisille erikoismuseoille
2434:
2435:
2436: Eduskunnalle
2437:
2438: Minne? Suomalainen valokuvataide 1842- Määräraha, josta Suomen valokuvataiteen mu-
2439: 1986 -näyttely esitettiin Helsingin Taidehallissa seon, kuten muidenkin taiteenalan valtakunnal-
2440: syksyllä 1986. Suomen valokuvataiteen museo listen erikoismuseoiden sekä eräiden muiden yh-
2441: pystyi toteuttamaan näyttelyn vain eduskunnan teisöjen valtionavut myönnetään, on noussut niin
2442: sille (ja Teatterimuseolle) osoittaman lisämäärära- niukasti, ettei kehittämispyrkimyksiä ole voitu ot-
2443: han avulla. Näyttely oli selvä läpimurto, joka taa huomioon avustusten lisäyksinä. Päinvastoin
2444: osoitti Suomen valokuvataiteen museon tarpeelli- vuokrien nousu ja kulujen yleinen inflaatio ai-
2445: suuden kulttuurimme tallentajana ja tutkijana heuttaa alijäämäisyyttä, joka lamauttaa toimin-
2446: osana valtakunnallisia taiteen erikoismuseoita. taa.
2447: Näyttelyn toteuttajat, tutkijat Pirjo Porkka, Sinik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2448: ka Joutsaimi ja Olli Haapio, palkittiin valokuva- taen,
2449: taiteen valtionpalkinnolla 1987. Suomen valoku-
2450: vataiteen museo ei ole palkintoaan saanut. Se tais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2451: telee edelleen riittämättömien määrärahojen 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2452: kanssa. Parhaillaan se neuvottelee Helsingin kau- 29.90.52 lisäyksenä 500 000 markkaa
2453: pungin kanssa uusien tilojen saamiseksi, sillä ny- taiteenalan valtakunnallistlle erikoismu-
2454: kyisistä toimitiloista on annettu häätö ja uudet on seoille.
2455: saatava mahdollisimman pian.
2456:
2457: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2458:
2459: Jorma Rantanen Saara-Maria Paakkinen Markku Pohjola
2460: Tuula Paavilainen Arto Lapiolahti Markus Aaltonen
2461: Matti Vähänäkki Pentti Lahti-Nuuttila Kari Rajamäki
2462: Heikki Rinne Tina Mäkelä Riitta Järvisalo-Kanerva
2463: Virpa Puisto
2464: 1987 vp. 2307
2465:
2466: Raha-asia-aloite n:o 2177
2467:
2468:
2469:
2470:
2471: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Keskusshakki-
2472: liiton toiminnan tukemiseen
2473:
2474:
2475: Eduskunnalle
2476:
2477: Suomen Keskusshakkiliiton toiminnan julki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2478: nen tuki on riittämätön ja vaikeuttaa liiton toi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2479: mintaa shakin harrastajien keskuselimenä. 29.91.50 100 000 markkaa Suomen Kes-
2480: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- kusshakkiliiton toiminnan tukemiseen.
2481: taen,
2482:
2483: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2484:
2485: Jorma Rantanen Saara-Maria Paakkinen
2486: Markku Pohjola Timo Roos
2487: Matti Saarinen
2488: 2308 1987 vp.
2489:
2490: Raha-asia-aloite n:o 2178
2491:
2492:
2493:
2494:
2495: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Shakkiliiton toi-
2496: minnan tukemiseen
2497:
2498:
2499: Eduskunnalle
2500:
2501: Työväen Shakkiliiton toiminnan julkinen tuki että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2502: on riittämätön ja vaikeuttaa liiton toimintaa. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2503: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 29.91.50 120 000 markkaa Työväen Shak-
2504: taen, kiliiton toiminnan tukemiseen.
2505:
2506: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2507:
2508: Jorma Rantanen Saara-Maria Paakkinen
2509: Markku Pohjola Timo Roos
2510: Matti Saarinen
2511: 1987 vp. 2309
2512:
2513: Raha-asia-aloite n:o 2179
2514:
2515:
2516:
2517:
2518: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valkeakosken jäähallin
2519: rakentamiseen
2520:
2521:
2522: Eduskunnalle
2523:
2524: Valkeakoskelle on suunniteltu rakennettavaksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2525: jäähalli, jonka opetusministeriön mukainen nor- taen,
2526: maalihinta on 7 540 000 markkaa. Kuudennen
2527: kantokykyluokan kunnalla on mahdollisuus saada että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2528: valtionavustusta enimmillään 22 % normaalihin- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2529: nasta. Hankkeen rahoituksen turvaamiseksi on 29.91.50 2000000 markkaa Valkeakos-
2530: valtion tuki välttämätön. ken jäähallin valtionavustukseksi.
2531:
2532: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2533:
2534: Jorma Rantanen Sirkka-Liisa Anttila Arto Lapiolahti
2535: 2310 1987 vp.
2536:
2537: Raha-asia-aloite n:o 2180
2538:
2539:
2540:
2541:
2542: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valkeakosken moottoriur-
2543: heilujärjestöille moottoriratojen rakentamiseen
2544:
2545:
2546: Eduskunnalle
2547:
2548: Valkeakoskelaiset moottoriurheiluseurat ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2549: yhteishankkeena rakentamassa moottoriurheilu- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2550: keskusta. Valkeakosken kaupunki on tarkoitusta 29.91.50 500 000 markkaa moottoriur-
2551: varten osoittanut maa-alueen. Hankkeen käyntiin heilukeskuksen rakennusavustukseksi.
2552: saamiseksi valtionavustus merkittävästi edistäisi
2553: rakennustöiden aloittamista.
2554: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2555: taen,
2556:
2557: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2558:
2559: Jorma Rantanen Sirkka-Liisa Anttila Arto Lapiolahti
2560: 1987 vp. 2311
2561:
2562: Raha-asia-aloite n:o 2181
2563:
2564:
2565:
2566:
2567: Rantanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen Rau-
2568: hanpuolustajat ry:n toiminnan tukemiseen
2569:
2570:
2571: Eduskunnalle
2572:
2573: Rauhanliike on vakiinnuttanut asemansa niin Suomen Rauhanpuolustajat ry. on ainoa maas-
2574: Suomessa kuin kansainvälisestikin yhteiskunnalli- samme toimiva rauhanjärjestö, jolla on paikallis-
2575: sesti vaikuttavana liikkeenä. Laajana poliittisena toimintaa maamme kaikissa osissa. Paikallistoi-
2576: sekä ammatillisesti kattavana liikkeenä rauhantyö minnan voimistamiseksi edustajakokous asetti ta-
2577: on osa jokapäiväistä elämää sadoilletuhansille suo- voitteeksi turvata taloudellisesti jo toimivien piiri-
2578: malaisillekin. sihteerien palkkauksen edellytykset (Uudenmaan,
2579: Suomalainen rauhanliike on asettanut pääta- Turun ja Pohjois-Hämeen piirijärjestöt) sekä päät-
2580: voitteekseen ydinaseettoman maailman toteutu- ti aluesihteerin palkkauksen Pohjois-Suomeen
2581: misen vuosisadan vaihteeseen mennessä. Rauhan- (toimialueenaan Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja
2582: liike toimii esteiden raivaamiseksi ydinaseettoman Kainuun piiri järjestöt) vuoden 1987 aikana. Edus-
2583: ja viime kädessä aseettoman maailman tieltä tuke- kunnan vuodelle 1987 myöntämän 2 070 000
2584: malla kaikkia Suomen ja muiden valtioiden sekä markan suuruisen valtionavun turvin päätöksiä on
2585: kansalaistason rauhaa edistäviä aloitteita. Tällaisia ryhdytty toteuttamaan. Lisäksi edustajakokous
2586: aloitteita ja tavoitteita ovat mm. Pohjolan ydin- asetti tavoitteeksi aluesihteerin palkkauksen Itä-
2587: aseettoman vyöhykkeen perustaminen, ydinase- Suomeen (toimialueenaan Pohjois-Savon, Etelä-
2588: kokeet kieltävän sopimuksen solmiminen sekä Savon ja Pohjois-Karjalan piirijärjestöt) vuoden
2589: jännityksen lieventymistä edistävät toimenpiteet 1988 aikana. Turvaamalla tähän asti työskennel-
2590: pohjoisilla merialueilla. leiden piirisihteerien sekä kahden aluesihteerin
2591: Maamme suurin rauhanjärjestö Suomen Rau- palkkauksen järjestö pyrkii luomaan nykyistä pa-
2592: hanpuolustajat ry. yhdistää piiriinsä hyvin erilaisia remmat edellytykset eri puolilla maatamme toi-
2593: poliittisia ja yhteiskunnallisia järjestöjä ja eri maa- miville ihmisille osallistua käytännön rauhantyö-
2594: ilmankatsomuksen omaavia ihmisiä. Järjestöllä on hön omassa asuin- ja työympäristössään. Palk-
2595: erittäin laajat kansainväliset yhteydet niin Euroo- kausten lisäksi tämä edellyttää keskusjärjestön
2596: pan kuin muidenkin maanosien rauhanjärjestöi- suorittaman piirituen korottamista myös niille
2597: hin ja -liikkeisiin. Suomen Rauhanpuolustajat ry:n piirijärjestöille,
2598: Järjestön edustajakokous 5.-6.4.1986 Oulussa joilla ei ole paikallista piiri- tai aluesihteeriä.
2599: hyväksyi laajan ja vaativan toimintaohjelman seu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2600: raavalle kolmivuotiskaudelle. Edustajakokouksen taen,
2601: keskeisimpiä painopisteitä oli perustason rauhan-
2602: työn vahvistaminen. Kansainvälisen rauhanvuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2603: den vaikutuksesta mm. kunnallinen rauhantyö 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2604: kehittyi huomattavasti. Erityisesti alkanut 29.99.50 lisäyksenä 1 917 000 markan
2605: ystävyys- ja solidaarisuustoiminta kehitysmaiden määrärahan Suomen Rauhanpuolustajat
2606: kansojen kanssa luo puitteet pitkäjänteiselle pai- ry:n toiminnan tukemiseen.
2607: kalliselle rauhantoiminnalle. Järjestö edistää täl-
2608: laista kehitystä koko maassa.
2609:
2610: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2611:
2612: Jorma Rantanen Pertti Lahtinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
2613: Saara-Maria Paakkinen Marita Jurva Marjatta Stenius-Kaukonen
2614: Sirpa Pietikäinen
2615: 2312 1987 vp.
2616:
2617: Raha-asia-aloite n:o 2182
2618:
2619:
2620:
2621:
2622: Rantanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen Rau-
2623: han liitto-YK-yhdistys ry:n valtionapuun
2624:
2625:
2626: Eduskunnalle
2627:
2628: Suomen Rauhan liitto-YK-yhdistys ry. on Suo- perusteltua. Jo vuosia jatkunut käytäntö, jonka
2629: men vanhin valtakunnallinen rauhanjärjestö. Se mukaan eduskunnassa korotetaan määrärahaa,
2630: on perustettu vuonna 1920. Se toimi aikanaan saattaa järjestön toiminnan varsin epävakaalle
2631: myös Kansainliitto-yhdistyksenä. Suomen YK- pohjalle. Kun hallituksen esityksissä ei kuiten-
2632: liitto irtautui siitä vuonna 1954 erilliseksi järjes- kaan käytäntöä ole korjattu, vaan vuosittaiset esi-
2633: töksi. Suomen Rauhan liitto-YK-yhdistys ry. ko- tykset merkitsevät määrärahojen alenemista, ja
2634: koaa sitoutumattomana järjestönä rauhantyöstä, kun toiminnan supistamiseen ei voida lähteä, on
2635: kansainvälisistä kysymyksistä ja solidaarisuustoi- perusteltua päinvastoin laajentaa yhdistyksen toi-
2636: minnasta kiinnostuneita kansalaisia. Järjestö on minnan mahdollisuuksia korottamalla määrära-
2637: kaksikielinen, ja maamme ruotsinkielisellä alueel- haa viimevuotisestakin yhteensä 900 000 markan
2638: la se on lähes ainoa rauhanjärjestö. Rauhan liitolla summasta. Kun kuluvan vuoden tulo- ja menoar-
2639: on laajat kansainväliset yhteistyökontaktit. Rau- viossa on liitolle ehdotettu 740 000 markan määrä-
2640: han liitto julkaisee PAX- ja Fredposten lehtiä. Jul- rahaa, edellyttää asian tarkoituksenmukainen hoi-
2641: kaisutoiminta onkin tutkimuksen ohella liiton taminen määrärahan merkittävää korottamista.
2642: painopisteitä. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2643: Rauhanjärjestöjen valtionapua on vuosittain nioittaen,
2644: korotettu eduskunnassa huomattavassa määrin
2645: hallituksen esitykseen nähden. Vuoden 1987 tulo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2646: ja menoarviossa esitettiin Suomen Rauhan liitto- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2647: YK-yhdistykselle 700 000 markan valtionapua, jo- 29.99.50 lisäyksenä 300 000 markkaa Suo-
2648: ta eduskunta korotti 200 000 markalla. Järjestön men Rauhan liitto- YK-yhdistys ry. - Fin-
2649: merkityksen ja sen toiminnan voimakkaan va- lands Fredsförbund-Förening /ör FN rf
2650: paaehtoispanoksen huomioon ottaen tämä olikin -nimisen yhdistyksen valtionapuun.
2651:
2652: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2653:
2654: Jorma Rantanen Markku Pohjola Mats Nyby
2655: Tuula Paavilainen Heikki Rinne Tina Mäkelä
2656: Annikki Koistinen Riitta Järvisalo-Kanerva Virpa Puisto
2657: Kari Rajamäki Pentti Lahti-Nuuttila Pirjo Ala-Kapee
2658: Arto Lapiolahti
2659: 1987 vp. 2313
2660:
2661: Raha-asia-aloite n:o 2183
2662:
2663:
2664:
2665:
2666: Rantanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työväentalojen
2667: korjauksiin
2668:
2669:
2670: Eduskunnalle
2671:
2672: Valtion tulo- ja menoarvioon sisältyvällä määrä- simmät sisätilat entiselleen poistamalla myöhem-
2673: rahalla on avustettu useiden työväentalojen ja seu- min tehdyt levytykset ja maalikerrokset ja otta-
2674: rantalojen korjauksia. Korjaustarpeeseen nähden malla esiin alkuperäinen koristelu. Samalla raken-
2675: on määräraha kuitenkin ollut riittämätön, ja nuksen toiminnallisuutta parannetaan nykyajan
2676: eduskunta on useana vuonna korottanut määrära- vaatimuksia vastaavaksi. Toimenpiteet tulisivat
2677: haa hallituksen esitykseen nähden. kohdistumaan ensisijaisesti juhlasaliin, kerho- ja
2678: Korjauskohteita on erittäin paljon, mutta tapa- ravintolasaleihin sekä eteis- ja porrashuoneisiin.
2679: na on ollut valita yksi tai useampi suuri ja merkit- Jotta entistämistyö voidaan aloittaa, tarvitaan
2680: tävä valtakunnallinen korjauskohde vuosittain eri- vähintään 0,5 miljoonan markan valtionavustus
2681: tyiseksi kohteeksi. vuonna 1986.
2682: Forssan työväentalo on rakennushistoriallisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2683: ja -taiteellisesti arvokas rakennus. Sen suunnitteli taen,
2684: vuonna 1929 Heikki Siikonen, jonka töistä mu-
2685: seovirasto on arkistoinut 100 eri rakennussuunni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2686: telmaa. Rakennus valmistui vuonna 1930 ja on 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2687: arkkitehtuuriltaan 1920-luvun uusklassismia. 29.99.51 lisäyksenä 1500000 markkaa
2688: Suunnitelmien mukaan on tarkoitus palauttaa valtionavustuksena työväentalojen kor-
2689: mahdollisuuksien mukaan rakennuksen keskei- jaukstin.
2690:
2691: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2692:
2693: Jorma Rantanen Saara-Maria Paakkinen
2694: Markku Pohjola Timo Roos
2695: Matti Saarinen
2696:
2697:
2698:
2699:
2700: 5 270416F
2701: 2314 1987 vp.
2702:
2703: Raha-asia-aloite n:o 2184
2704:
2705:
2706:
2707:
2708: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisestaJärvelän Työväenyhdistyk-
2709: sen talon peruskorjaukseen
2710:
2711:
2712: Eduskunnalle
2713:
2714: Järvelän Työväenyhdistyksen talon peruskorjaus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2715: on ollut välttämätön toimenpide siksi, ettei talo 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
2716: kokonaan rappeutuisi. Talkootyönä alkanut pe- 29.99.511isäyksenä 40 000 markkaajärve-
2717: ruskorjaus on pienelle yhdistykselle ylivoimainen län Työväenyhdistyksen talon peruskor-
2718: omin varoin. Peruskorjauksen loppuun saattami- jauksen loppuun saattamiseksi.
2719: seksi tulisi valtion tukea saada edelleen 40 000
2720: markkaa.
2721: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2722: taen,
2723:
2724: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2725:
2726: Jorma Rantanen Saara-Maria Paakkinen
2727: Markku Pohjola Timo Roos
2728: Matti Saarinen
2729: 1987 vp. 2315
2730:
2731: Raha-asia-aloite n:o 2185
2732:
2733:
2734:
2735:
2736: Rantanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rintamavete-
2737: raanien kuntoutukseen
2738:
2739:
2740: Eduskunnalle
2741:
2742: Sotiemme veteraanien kuntoutuksen on todet- tustarpeen on arvioitu olevan noin 100 000 vete-
2743: tu ratkaisevasti vaikuttaneen veteraanien tervey- raania. Lisääntyvän iän ja heikentyvän kunnon
2744: dentilan parantumiseen sekä heidän psyykkisen myötä kuntoutustarve kasvaa entisestään.
2745: vireytensä palautumiseen. Vuoden 1988 tulo- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2746: menoarvioesityksessä on osoitettu rintamaveteraa- taen,
2747: nien kuntoutustoimintaan 100 milj. markkaa, jos-
2748: sa on korotusta edelliseen esitykseen 15,3 milj. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2749: markkaa. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2750: Määrärahaesitys riittää noin 22 000 veteraanin 33.22.59 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
2751: kuntoutukseen. Todellisen vuosittaisen kuntou- rintamaveteraanien kuntoutukseen.
2752:
2753: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
2754:
2755: Jorma Rantanen Saara-Maria Paakkinen
2756: Markku Pohjola Timo Roos
2757: Matti Saarinen
2758: 2316 1987 vp.
2759:
2760: Raha-asia-aloite n:o 2186
2761:
2762:
2763:
2764:
2765: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kynnys ry:n toiminnan
2766: tukemiseen
2767:
2768:
2769: Eduskunnalle
2770:
2771: Kynnys ry. on vammaisten henkilöiden järjestö, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2772: joka on perustettu vuonna 1973. Järjestö edustaa taen,
2773: osaltaan uutta vammaisliikettä, missä tarkoitukse-
2774: na on vammaisten henkilöiden oman toiminnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2775: aktivoiminen. Tarkoitus on vapauttaa näiden 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2776: henkilöiden omia resursseja. Tätä toimintaa ta- 33.93.52 100 000 markkaa Kynnys ry:n
2777: pahtuu erityisesti Kynnys ry:n "Vammaisten kau- Vammaisten kaupunki -projektin rahoit-
2778: punki'' -koeprojektissa, joka on alkanut vuonna tamiseksi.
2779: 1987 ja jatkuu vuonna 1988. Tämä toiminta on
2780: merkittävää ja se tarvitsee ulkopuolista tukea.
2781:
2782: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2783:
2784: Jorma Rantanen Riitta Järvisalo-Kanerva Virpa Puisto
2785: Kari Rajamäki Pentti Lahti-Nuuttila Markus Aaltonen
2786: Matti Vähänäkki Pirjo Ala-Kapee Arto Lapiolahti
2787: 1987 vp. 2317
2788:
2789: Raha-asia-aloite n:o 2187
2790:
2791:
2792:
2793:
2794: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisestaJärvelän lomakodin raken-
2795: nustöiden loppuun saattamiseksi
2796:
2797:
2798: Eduskunnalle
2799:
2800: Etelä-Hämeen Lomakotien kannatusyhdistys yl- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2801: läpitää Järvelän lomakotia Tyrvännössä. Raken- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
2802: nuksien saneeraus on ulkokunnostusta vaille val- 33.94.50 lisäyksenä 400 000 markk(J(J ]är-
2803: mis. Lomakodin taloudellinen tilanne ei salli velän lomakodin rakennustöiden loppuun
2804: omin varoin korjauksen loppuun saattamista. Sik- S(J(Jttamiseksi.
2805: si valtionapu olisi välttämätön.
2806: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2807: taen,
2808:
2809: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2810:
2811: Jorma Rantanen Saara-Maria Paakkinen
2812: Markku Pohjola Timo Roos
2813: Matti Saarinen
2814: 2318 1987 vp.
2815:
2816: Raha-asia-aloite n:o 2188
2817:
2818:
2819:
2820:
2821: Rauramo: Korotetun määrärahan osoittamisesta varusmiesten päivä-
2822: rahojen korottamiseen
2823:
2824:
2825: Eduskunnalle
2826:
2827: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2828: 1988 ei ole esitetty varusmiesten päivärahojen ko- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
2829: rottamista huolimatta mm. yleisen kustannusta- 27.14. 02 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
2830: son noususta ja matkustamisen kallistumisesta. käytettäväksi varusmiesten päivärahojen
2831: Varusmiesten päivärahaa ei muutenkaan ole korottamiseen 2 markalla 1.12.1988 al-
2832: kyetty korottamaan parlamentaarisen puolusrus- kaen.
2833: komitean esittämälle tasolle eli virkamiespäivära-
2834: han viidennekseen.
2835: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2836: taen,
2837:
2838: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2839:
2840: Anssi Rauramo
2841: 1987 vp. 2319
2842:
2843: Raha-asia-aloite n:o 2189
2844:
2845:
2846:
2847:
2848: Rauramo: Määrärahan osoittamisesta vastavalmistuneiden opiskeli-
2849: joiden opintolainojen ylimääräiseen korkotukeen korkotuen
2850: maksuajan pidentämiseksi
2851:
2852: Eduskunnalle
2853:
2854: Valtion takaamien opintolainojen korkotukea korkotuen loppumisen siirtämistä kolmeen vuo-
2855: maksetaan kaksi vuotta opintojen päättymisen jäl- teen opintojen päättymisen jälkeisestä koronmak-
2856: keen. Tällä tuella on kyetty helpottamaan opin- supäivästä.
2857: tonsa päättäneen nuoren sitä elämänvaihetta, jos- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2858: sa hänen tulee hankkia työpaikka, saada asunto ja taen,
2859: mahdollisesti perustaa perhe.
2860: Opintotuen lainapainotteisuus on pitkien opis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2861: keluaikojen vuoksi aiheuttanut opiskelijoiden voi- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttfle
2862: makkaan velkaantumisen. 29.39.52 7 000 000 markkaa ylimääräi-
2863: Opintolainojen takaisinmaksun aloittamista senä määrärahana käytettäväksi vastaval-
2864: voidaan helpottaa pidentämällä valtion korkotuen mistuneiden opiskelijoiden opintolaino-
2865: kestoa opintojen päätyttyä. Kansainvälisen nuori- jen korkotuen maksuajan pidentämiseksi
2866: sovuoden 1985 Suomen komitea esitti välimietin- puolella vuodella.
2867: nössään opintolainan takaisinmaksun ja valtion
2868:
2869: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2870:
2871: Anssi Rauramo
2872: 2320 1987 vp.
2873:
2874: Raha-asia-aloite n:o 2190
2875:
2876:
2877:
2878:
2879: Rauramo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion ammatillisten
2880: oppilaitosten perustamissuunnitelmien valmistelua varten
2881:
2882:
2883: Eduskunnalle
2884:
2885: Uudenmaan läänin ammatillisten oppilaitosten Uudenmaan läänissä ovat tällaisia perustamis-
2886: rakennusinvestointihankkeita on yli 60 odotta- suunnitelmien valmistelua odottavia valtion hank-
2887: massa toteutumista lähivuosina. Suunnitelman keita mm.:
2888: toteuttaminen edellyttää n. 400 milj. markan val- Helsingin IV sairaanhoito-oppilaitos
2889: tionosuutta. Lähes kaikki mainitut hankkeet ovat Helsingin sairaanhoito-opisto
2890: mukana myös ammattikasvatushallituksen ja ope- Valtion hammasteknikko-opisto
2891: tusministeriön investointisuunnitelmissa. Näkövammaisten ammattikoulun asuntola
2892: Hankkeiden joukossa on 14 valtion ammatillis- - Orimattilan kotitalousopisto
2893: ten oppilaitosten rakennushanketta, joiden kus- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uuden-
2894: tannusarvio on n. 350 milj. markkaa. Valtion maan läänin kansanedustajien neuvottelukunnan
2895: oppilaitosten hankkeiden toteutumisvalmius on työvaliokunnassa.
2896: useissa tapauksissa huonompi kuin muiden oppi- Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
2897: laitosten. Tämä johtaa näiden hankkeiden toteu- taen,
2898: tumisen siirtymiseen. Hankkeiden hidas etenemi-
2899: nen johtuu paljolti suunnitteluresurssien puut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2900: teesta. Suunnitelmat valmistellaan pääasiassa vir- 1988 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
2901: katyönä ammattikasvatushallituksessa ja oppilai- kaa lisähenkilöstön palkkaamiseksi eräi-
2902: toksissa, eivätkä näiden omat resurssit riitä saa- den valtion ammatillisten oppilaitosten
2903: maan kaikkia hankkeita toteutusasteelle aikatau- perustamissuunnitelmien valmistelua var-
2904: lun puitteissa. ten.
2905:
2906: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2907:
2908: Anssi Rauramo Tauno Valo Marjatta Väänänen
2909: Marja-Liisa Löyttyjärvi Antti Kalliomäki Reino Paasilinna
2910: Ole Wasz-Höckert Ritva Laurila Eero Paloheimo
2911: Eeva-Liisa Moilanen Päivi Varpasuo Arja Alho
2912: Kaarina Dromberg Martti Tiuri Johannes Virolainen
2913: Per-Henrik Nyman Pauli Uitto Marita Jurva
2914: Ben Zyskowicz Lauri Metsämäki Markku Pohjola
2915: Tuulikki Hämäläinen Pirjo Ala-Kapee Saara-Maria Paakkinen
2916: 1987 vp. 2321
2917:
2918: Raha-asia-aloite n:o 2191
2919:
2920:
2921:
2922:
2923: Rauramo: Korotetun määrärahan osoittamisesta liikuntapaikkojen
2924: perustamiskustannuksiin
2925:
2926:
2927: Eduskunnalle
2928:
2929: Veikkauksen arvioitua pienemmän tuoton joh- ta palautettaisiin rakentamiseen veikkauksen sääs-
2930: dosta vuonna 1986 ei liikuntapaikkojen perusta- tövaroista tältä vuodelta.
2931: miskustannuksiin myönnettäviä avustuksia ja lai- Määrärahojen lisätarve on välttämätön, jotta
2932: noja ole maksettu täysimääräisesti viime vuonna. valtakunnallinen liikuntapaikkasuunnittelujärjes-
2933: Vuoden 1986 tulo- ja menoarvion määrärahasta telmä ei vaarantuisi. Edelleen on syytä ottaa huo-
2934: jätettiin kokonaan käyttämättä lähes 7 miljoonaa mioon, että kansalaisten liikunnan harrastus sekä
2935: markkaa. Myönnetyistä avustuksista peruutettiin yleensä liikunnan arvostus on lisääntynyt yhteis-
2936: 4,1 miljoonaa markkaa, ja lainoista peruutettiin kunnassamme, mikä luo tarvetta pitää liikunta-
2937: 3,5 miljoonaa markkaa ja maksettiin vuoden 1987 paikkojen perustaminen ajan tasalla.
2938: määrärahoista. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
2939: Nämä toimenpiteet ovat oleellisesti vähentä- taen,
2940: neet tämän vuoden liikuntapaikkojen rakentamis-
2941: hankkeita. Käsitellessään vuoden 1988 valtion ettii Eduskunta ottaisi valtt'on vuoden
2942: tulo- ja menoarvioehdotusta valtion urheiluneu- 1988 tulo- ja menoarvioon lisiiyksenii mo-
2943: vosto hyväksyi kokouksessaan maaliskuussa 1987 mentille 29.91.50 10 000 000 markkaa
2944: yksimielisesti liikuntapaikkojen rakentamisavus- liikuntapaikkojen perustamiskustannuk-
2945: tuksia koskevan pöytäkirjalausuman. Lausumassa siin myönnettiiviii avustuksia ja lainoja
2946: todettiin, että vuonna 1986 käyttämättä jäänyt varten.
2947: noin 14 miljoonaa markkaa avustuksista ja lainois-
2948:
2949: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2950:
2951: Anssi Rauramo
2952: 2322 1987 vp.
2953:
2954: Raha-asia-aloite n:o 2192
2955:
2956:
2957:
2958:
2959: Rauramo ym.: Määrärahan osoittamisesta vesiturvallisuusvalistuksen
2960: ja uimataidon opetuksen lisäämiseen
2961:
2962:
2963: Eduskunnalle
2964:
2965: Uimaopetus ja uimataitoisten määrä on maas- joista puolet pienveneilyn ja puolet uinnin yhtey-
2966: samme huippuluokkaa. Tästä huolimatta Suo- dessä.
2967: messa hukkuu vuosittain huomattavasti enemmän Hukkumisonnettomuuksien vähenemiseksi tu-
2968: ihmisiä kuin muissa pohjoismaissa. lisi valistustyötä huomattavasti tehostaa. Uimatai-
2969: Uinnin opetuksen korkeasta tasosta on 30 vuo- to ja oikea käyttäytyminen vesillä ovat kansalais-
2970: den ajan huolehtinut Suomen Uimaopetus- ja taitoja, jotka tulee opettaa jokaiselle kansalaiselle.
2971: Hengenpelastusliitto ry. (SUH), jonka tehtäväksi Tätä tarkoitusta varten tulisi valtion tulo- ja me-
2972: se on annettu. Vuosittain koulutetaan n. 700 uut- noarvioon ottaa pysyvä määräraha. Määrärahan
2973: ta uinnin opettajaa kuntien ylläpitämiin uima- suuruus olisi 2 800 000 mk. Se osoitettaisiin
2974: kouluihin. Uimakouluihin osallistuu n. 70 000 SUH:n kautta käytettäväksi uimataidon paranta-
2975: lasta vuosittain. miseksi sekä turvallisuuden lisäämiseksi vesillä ja
2976: Valtionapua SUH on vuonna 1986 saanut veik- vesien äärellä.
2977: kausvoittovaroista 760 000 mk ja v. 1987 774 000 Sosiaali- ja terveysministeriön koti- ja vapaa-
2978: mk. ajan tapaturmien neuvottelukunta on torjunta-
2979: Vesiturvallisuuden valistustyö on puolestaan ol- työn toimintasuunnitelmissaan katsonut vesitapa-
2980: lut vapaaehtoisella pohjalla toimivan Turvallisesti turmien torjuntatyön koordinoinnin SUH:n teh-
2981: vesillä -neuvottelukunnan vastuulla. Siinä on mu- täväksi.
2982: kana 24 eri järjestö- ja viranomaistahoa, sihteeri- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
2983: järjestönä SUH. Valtiolta ei varoja valistustyölle taen,
2984: ole saatu, mikä on tehnyt pitkäjänteisen valistus-
2985: työn suunnittelun mahdottomaksi. Kesäkuukau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
2986: sina toteutettujen valistuskampanjoiden mate- 1988 tulo- j'a menoarvioon momentille
2987: riaalin on kustantanut Oy Alko Ab n. 500 000 29.91.50 2 800 000 markkaa käytettäväk-
2988: markalla aina vuodeksi kerrallaan tekemällään si vesiturvallisuusvalistuksen j'a uimatai-
2989: päätöksellä. don turvaamiseksi kansalaisille.
2990: Maassamme hukkuu vuosittain n. 240 ihmistä,
2991:
2992: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
2993:
2994: Anssi Rauramo Saara-Maria Paakkinen Aapo Saari
2995: Arja Alho Erkki Pulliainen Ensio Laine
2996: Matti Vähänäkki Eeva-Liisa Moilanen Lea Mäkipää
2997: Esko Aho Markku Pohjola Ben Zyskowicz
2998: Kari Häkämies Päivi Varpasuo Sulo Aittoniemi
2999: Håkan Nordman Per-Henrik Nyman Heikki A. Ollila
3000: Sauli Niinistö Esko-Juhani Tennilä Jouko Skinnari
3001: Heikki Järvenpää Eero Paloheimo
3002: 1987 vp. 2323
3003:
3004: Raha-asia-aloite n:o 2193
3005:
3006:
3007:
3008:
3009: Rauramo: Määrärahan osoittamisesta asevelvollisten kotiuttamis-
3010: rahan korottamiseksi
3011:
3012:
3013: Eduskunnalle
3014:
3015: Korkea nuorisotyöttömyys, opintotuen riittä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3016: mättömyys ja nuonen asunto-ongelmat muodos- taen,
3017: tavat kotiutettaville asevelvollisille usein vaikean
3018: taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3019: Nykyinen asevelvollisten kotiuttamisraha 300 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
3020: markkaa ei usein läheskään turvaa nuoren toi- 33.28.56 11100 000 markkaa ylimliiirlii-
3021: meentuloa kotiuttamisen jälkeen. Tilannetta vai- senli mliiirlirahana asevelvollisten kotiutta-
3022: keuttavat lisäksi päivärahan pienuus varusmies- mispäivlirahan nostamiseksi 300 markasta
3023: palvelun aikana sekä viiden vuorokauden katens- 600 markkaan.
3024: siaika ennen työttömyyspäivärahan saantia asevel-
3025: vollisuuden jälkeen. Riittävä kotiuttamisraha olisi
3026: vähintään kaksinkenainen nykyiseen verrattuna.
3027:
3028: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
3029:
3030: Anssi Rauramo
3031: 2324 1987 vp.
3032:
3033: Raha-asia-aloite n:o 2194
3034:
3035:
3036:
3037:
3038: Rauramo ym.: Määrärahan osoittamisesta elimistössä liukenevien
3039: luunmurtumien kiinnitysvälineiden ja leikkausmenetelmien
3040: kehittämiseen HYKS:ssä
3041:
3042: Eduskunnalle
3043:
3044: Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Töölön tarvitse poistaa elimistöstä toisen leikkauksen
3045: sairaalan 1 kirurgian klinikalla on monivuotisen avulla, kuten nykyisin käytettävien metalliruuvien
3046: tuotekehitys- ja tutkimustoiminnan tuloksena ke- ja -sauvojen osalta tulee pääsääntöisesti tehdä.
3047: hitetty ja otettu käyttöön elimistössä Iiukeneva Kansantaloudellista säästöä syntyy, koska toisen
3048: luunmurtumien kiinnitysväline eli nk. Biofix-sauva. leikkauksen kustannukset vältetään ja työkyvyttö-
3049: Saatujen kokemusten perusteella on yhteistyös- myysaika jää kutakin leikkausta kohden vähintään
3050: sä Tampereen teknillisen korkeakoulun muovitek- kolme päivää nykyistä lyhyemmäksi.
3051: niikan laitoksella toimivan työryhmän kanssa ryh- Tulevaisuudessa elimistössä Iiukeneva ruuvi-
3052: dytty kehittämään erääntyyppisten murtumien muotoinen kiinnitysväline tulee suurelta osin kor-
3053: kiinnittämiseen merkittävästi paremmin soveltu- vaamaan metalliset kiinnittimet sekä liukenevat
3054: vaa elimistössä Iiukenevaa ruuvia. Prototyyppi- sauvat. Samalla keksintö laajentaa liukenevien
3055: ruuveja on käytetty kliinisessä työssä vuoden 1987 luunmurtumien kiinnitysvälineiden käyttöalaa
3056: aika~a, ja kokeiluista saadut kokemukset ovat lu- myös vaikeimmin hoidettaviin murtumiin.
3057: paavia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3058: Kyseessä on ensimmäinen tämänkaltainen mur- taen,
3059: tumien kiinnitysmenetelmä. Tämä tutkimusryh-
3060: män toimesta tehty suomalainen keksintö on pa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3061: tentoitu useissa eri maissa. Käytetyn ruuvin omi- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
3062: naisuuksia on kuitenkin mahdollista edelleen pa- 33.79.32 JOO 000 markkaa käytettäväksi
3063: rantaa ja menetelmän käyttöaluetta laajentaa. avustuksena HYKS:n 1 kirurgian klinikal-
3064: Menetelmään soveltuvaa leikkausvälineistöä ja la toimivan työryhmän avustamiseen eli-
3065: murtumien parantumisen seurantamenetelmiä mistössä liukenevien luunmurtuman kiin-
3066: tulee kehittää edelleen. nitysvälineiden ja leikkausmenetelmien
3067: Menetelmällä saavutettava suurin lääketieteelli- kehittämiseen sekä tarvittavien välineiden
3068: nen etu on se, ettei murtumien kiinnitysvälineitä hankkimiseen.
3069:
3070: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
3071:
3072: Anssi Rauramo Ritva Vastamäki
3073: 1987 rd. 2325
3074:
3075: Finansmotion nr 2195
3076:
3077:
3078:
3079:
3080: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för stödjande av de finlands-
3081: svenska folkhögskolornas verksamhet
3082:
3083:
3084: Till Riksdagen
3085:
3086: Folkhögskolorna innehar en mycket viktig roll i Folkhögskolorna har även i stor utsträckning
3087: folkbildningsarbetet i Finland. 1 dag tjänar folk- specialkurser av sådan karaktär, som annars är
3088: högskolorna i hög grad som direkt yrkesutbildan- svåra att anordna. Den kursverksamhet, som är
3089: de skolor. Dessutom utgör undervisningen i folk- synnerligen viktig, är ofta dyr att bedriva.
3090: högskolorna ofta en mycket god grund för vida- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3091: reutbildning i högskolor. samt
3092: Folkhögskolorna kämpar mycket ofta med eko-
3093: nomiska svårigheter. Många skolor är gamla och att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
3094: utslitna, både beträffande internat och undervis- på momentet 29.57.50 upptar 1 000 000
3095: ningsutrymmen. De skolor som byggt nya utrym- mark för stödjande av de finlandssvenska
3096: men eller renoverat gamla har mycket svårt att folkhögskolornas verksamhet.
3097: klara av räntor och amorteringar på lån som de
3098: tvingats uppta.
3099:
3100: Helsingfors den 15 september 1987
3101:
3102: Elisabeth Rehn Boris Renlund Gunnar Jansson
3103: Gustav Björkstrand Ole Wasz-Höckert Henrik Lax
3104: Henrik Westerlund Ingvar S. Melin Håkan Nordman
3105: Jörn Donner Per-Henrik Nyman Håkan Malm
3106: 2326 1987 vp.
3107:
3108: Raha-asia-aloite n:o 2195 Suomennos
3109:
3110:
3111:
3112:
3113: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta suomenruotsalaisten kansan-
3114: opistojen toiminnan tukemiseen
3115:
3116:
3117: Eduskunnalle
3118:
3119: Kansanopistoilla on varsin tärkeä tehtävä Suo- Kansanopistoissa pidetään paljon sellaisia eri-
3120: men kansansivistystyössä. Tällä hetkellä kansan- koiskursseja, joita muuten olisi vaikeata järjestää.
3121: opistot ovat pitkälti ammattikouluja. Tämän li- Tämän varsin tärkeän kurssitoiminnan harjoitta-
3122: säksi kansanopistoissa tapahtuva opetus on usein minen on useissa tapauksissa kallista.
3123: hyvänä pohjana korkeakouluissa tapahtuvalle jat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3124: kokoulutukselle. taen,
3125: Kansanopistoilla on usein taloudellisia vaikeuk-
3126: sia. Monet koulut ovat vanhoja ja loppuun kulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3127: neita. Tämä koskee sekä oppilasasuntoloita että 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
3128: opetustiloja. Niiden opistojen, jotka ovat rakenta- 29.57.50 1 000 000 markkaa suomen-
3129: neet uusia tiloja tai uudistaneet vanhoja, on hyvin ruotsalaisten kansanopistojen toiminnan
3130: vaikeata selvitä välttämättömien lainojen koroista tukemiseen.
3131: ja kuoletuksista.
3132:
3133: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1987
3134:
3135: Elisabet Rehn Boris Renlund Gunnar Jansson
3136: Gustav Björkstrand Ole W asz-Höckert Henrik Lax
3137: Henrik Westerlund Ingvar S. Melin Håkan Nordman
3138: Jörn Donner Per-Henrik Nyman Håkan Malm
3139: 1987 rd. 2327
3140:
3141: Finansmotion nr 2196
3142:
3143:
3144:
3145:
3146: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för statsunderstöd för en
3147: hemslöjdskonsulem till Nyländsk Hemslöjd rf
3148:
3149:
3150: Till Riksdagen
3151:
3152: I Finland handhas hemslöjdsarbetet av Central- av landet bör Föreningen för Nyländsk Hemslöjd
3153: förbundet rf och dess 22 medlemsföreningar samt rf tilldelas en statsunderstödd konsulentvakans i
3154: deras cirka 200 rådgivningsstationer. Föreningen löneklass A 15.
3155: för Nyländsk Hemslöjd rf har ett verksamhets- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3156: område som består av 19 kommuner med över samt
3157: 250 000 invånare. Föreningen har endast en
3158: statsunderstödd vakans medan landets övriga att Riksdagen i statsförs/aget för år 1988
3159: hemslöjdsföreningar har mellan 1-30 vakanser. på momentet 29.76.51 upptar 70 000
3160: För att hemslöjdsarbetet i de svensk- och två- mark för statsunderstöd för en hems/öjds-
3161: språkiga kommunerna i Nyland alls skall ha en konsu/ent i /önek/ass A 15 ti// Ny/ändsk
3162: möjlighet att utvecklas i takt med övriga delar Hems/öjd rf
3163:
3164: Helsingforsden 21 september 1987
3165:
3166: Elisabeth Rehn Lauri Metsämäki
3167: Eva-Riitta Siitonen Håkan Nordman
3168: Henrik Lax
3169: 2328 1987 vp.
3170:
3171: Raha-asia-aloite n:o 2196 Suomennos
3172:
3173:
3174:
3175:
3176: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta Nyländsk Hemslöjd r.f. -nimi-
3177: selle yhdistykselle kotiteollisuuskonsulentin palkkaamiseen
3178:
3179:
3180: Eduskunnalle
3181:
3182: Suomessa kotiteollisuustoimintaa hoitaa Koti- palkkausluokan A 15 konsulentin toimi, johon se
3183: teollisuuden Keskusliitto ry. ja sen 22 jäsenyhdis- saisi valtionapua.
3184: tystä sekä näiden noin 200 neuvonta-asemaa. Ny- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3185: ländsk Hemslöjd r.f. -yhdistyksellä on 19 kunnas- taen,
3186: ta ja yli 250 000 asukkaasta koostuva toiminta-
3187: alue. Yhdistyksellä on ainoastaan yksi toimi, jo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3188: hon se saa valtionapua, kun maan muilla kotiteol- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
3189: lisuusyhdistyksillä on 1-30 tointa. 29.76.51 70 000 markkaa Nyländsk
3190: Jotta kotiteollisuustyöllä olisi yleensä mahdolli- Hemslöjd r.f -nimiselle yhdistykselle val-
3191: suuksia kehittyä Uudenmaan ruotsinkielisissä ja tionapuna palkkausluokan A 15 kotiteolli-
3192: kaksikielisissä kunnissa muun maan mukana, olisi suuskonsulentin palkkaamiseen.
3193: Nyländsk Hemslöjd r.f. -yhdistykselle annettava
3194:
3195: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
3196:
3197: Elisabeth Rehn Lauri Metsämäki
3198: Eva-Riitta Siitonen Håkan Nordman
3199: Henrik Lax
3200: 1987 rd. 2329
3201:
3202: Finansmotion nr 2197
3203:
3204:
3205:
3206:
3207: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för finlandssvenska kultur-
3208: evenemang
3209:
3210:
3211: Tili Riksdagen
3212:
3213: Årligen arrangeras runt om i svenska Finland På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3214: ett ston antal kulturevenemang av olika slag. samt
3215: Dessa är oftast tili sin karaktär sådana, som är eko-
3216: nomiskt beroende av stöd från samhällets sida. att Riksdagen i statsforslaget /ör år 1988
3217: Det arbete som utförs görs många gånger på ideell på momentet 29.90.52 upptar 400000
3218: basis. För den finlandssvenska kulturen är dessa mark som understöd for finlandssvenska
3219: evenemang av stor betydelse. kulturevenemang.
3220:
3221: Helsingfors den 15 september 1987
3222:
3223: Elisabeth Rehn Boris Renlund Gunnar Jansson
3224: Ole Wasz-Höckert Henrik Lax Ingvar S. Melin
3225: Håkan Nordman Gustav Björkstrand Jörn Donner
3226: Per-Henrik Nyman Håkan Malm
3227:
3228:
3229:
3230:
3231: 6 270416F
3232: 2330 1987 vp.
3233:
3234: Raha-asia-aloite n:o 2197 Suomennos
3235:
3236:
3237:
3238:
3239: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta suomenruotsalaisten kulttuuri-
3240: tapahtumien tukemiseen
3241:
3242:
3243: Eduskunnalle
3244:
3245: Vuosittain järjestetään Suomen ruotsinkielisillä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3246: seuduilla suuri joukko erilaisia kulttuuritapahtu- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
3247: mia. Nämä ovat usein luonteeltaan taloudellisesti 29.90.52 400 000 markkaa suomenruot-
3248: riippuvaisia yhteiskunnan tuesta. Tämä työ on salaisten kulttuuritapahtumien tukemi-
3249: useasti aatteellisella pohjalla. Suomenruotsalaisel- seen.
3250: le kulttuurille näillä tapahtumilla on suuri merki-
3251: tys.
3252: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3253: taen,
3254:
3255: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1987
3256:
3257: Elisabeth Rehn Boris Renlund Gunnar Jansson
3258: Ole Wasz-Höckert Henrik Lax Ingvar S. Melin
3259: Håkan Nordman Gustav Björkstrand Jörn Donner
3260: Per-Henrik Nyman Håkan Malm
3261: 1987 rd. 2331
3262:
3263: Finansmotion nr 2198
3264:
3265:
3266:
3267:
3268: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för Västra Sjundeå UF för för-
3269: bättrande av de tekniska möjligheterna för utövande av amatör-
3270: teaterverksamhet
3271:
3272: Tili Riksdagen
3273:
3274: Sjundeå Teatermaskar fungerar som en sektion stallationer, utökande av teatertekniken, utrust-
3275: inom Västra Sjundeå Ungdomsförening r.f. Tea- ning för rengöring av scen och salong, nytt mörk-
3276: tergruppen har som målsättning att föra vidare läggningssystem samt utökande och förnyande av
3277: amatörteatertraditionen i Sjundeå samt att sträva sittplatserna i salongen är de åtgärder som måste
3278: tili att kunna erbjuda mångsidig musik-, ung- vidtas för att kunna fortsätta teaterverksamheten.
3279: doms- och barnteater för publiken främst i västra På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3280: och mellersta Nyland. Detta sker genom övning- samt
3281: ar, föreställningar, turneer, kurser, deltagande i
3282: teaterdagar och festivaler samt gästspel och teater- att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
3283: besök. 1 verksamheten deltar ca 100 personer. på momentet 29.90.52 upptar 50 000
3284: 1 och med att teaterverksamheten har nått en mark för Västra Sjundeå UF för förbiitt-
3285: större publik har det visat sig nödvändigt att för- rande av de tekniska möjligheterna för
3286: bättra de tekniska möjligheterna att utöva teater- utövande av amatörteaterverksamhet.
3287: verksamheten. Förbättringar av elsystemet och in-
3288:
3289: Helsingfors den 17 september 1987
3290:
3291: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
3292: Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman
3293: Henrik Lax
3294: 2332 1987 vp.
3295:
3296: Raha-asia-aloite n:o 2198 Suomennos
3297:
3298:
3299:
3300:
3301: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta Västra Sjundeå Ungdomsföre-
3302: ning r.f. -nimiselle yhdistykselle harrastajateatteritoiminnan tek-
3303: nisten edellytysten parantamiseen
3304:
3305: Eduskunnalle
3306:
3307: Sjundeå Teatermaskar -ntmmen jaosto to1m11 näyttämön ja salin puhdistusvälineiden lisäämi-
3308: Västra Sjundeå Ungdomsförening r.f. -nimisen nen, uusi pimennysjärjestelmä sekä istumapaik-
3309: yhdistyksen piirissä. Teatteriryhmän tavoitteena kojen lisääminen ja uusiminen salissa ovat toi-
3310: on harrastajateatteriperinteen edistäminen Siun- menpiteitä, joihin tulee ryhtyä teatteritoiminnan
3311: tiossa sekä monipuolisen musiikki-, nuoriso- ja jatkamiseksi.
3312: lapsiteatterin tarjoaminen lähinnä Itä-Uuden- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3313: maan ja Keski-Uudenmaan yleisölle. Tämä tapah- taen,
3314: tuu harjoituksin, esityksin, kiertuein, kurssein ja
3315: teatteripäiviin ja teatterijuhliin sekä vierailunäy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3316: täntöihin ja teatterikäynteihin osallistumalla. Toi- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
3317: mintaan osallistuu noin 100 henkilöä. 29.90.52 50 000 markkaa Västra Sjundeå
3318: Teatteritoiminnan saavuttaessa suuremman Ungdomsförening r.f -nimiselle yhdistyk-
3319: yleisön on välttämätöntä parantaa teatteritoimin- selle harrastajateatteritoiminnan teknisten
3320: nan teknisiä edellytyksiä. Sähköjärjestelmän ja edellytysten parantamiseen.
3321: -asennusten parantaminen, teatteritekniikan,
3322:
3323: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
3324:
3325: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
3326: Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman
3327: Henrik Lax
3328: 1987 rd. 2333
3329:
3330: Finansmotion nr 2199
3331:
3332:
3333:
3334:
3335: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag till statsbidrag för finlands-
3336: svenska musikskolor och musikinstitut
3337:
3338:
3339: Till Riksdagen
3340:
3341: Undervisning i musikskolor och musikinstitut i till dessa musikläroinrättningar kunde fås att fun-
3342: svenska Finland har genomgått en glädjande posi- gera enligt en viss automatik. Detta förutsätter
3343: tiv utveckling, och har ännu en växande tendens. emellenid en kännbar ökning av statsstödet.
3344: Musikintresset bland ungdomen ökar hela tiden. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3345: Det finns numera ett nät av skolor och institut, samt
3346: som meddelar musikundervisning. De kämpar
3347: emellertid ofta med svåra ekonomiska problem, att Rt'ksdagen t' statsförslaget för år 1988
3348: eftersom deras samhällsstöd är knappt tilltaget. på momentet 29.90.54 upptar 400 000
3349: 1 synnerhet statsstödet uppvisar en stark eftersläp- mark såsom understöd för finlandssvenska
3350: ning. must'kskolor och must'kt'nstt'tut.
3351: Av denna orsak vore det viktigt, att statsstödet
3352:
3353: Helsingforsden 15 september 1987
3354:
3355: Elisabeth Rehn Boris Renlund Gunnar Jansson
3356: Gustav Björkstrand Ole Wasz-Höcken Henrik Westerlund
3357: Ingvar S. Melin Håkan Nordman Jörn Donner
3358: Per-Henrik Nyman Håkan Malm Henrik Lax
3359: 2334 1987 vp.
3360:
3361: Raha-asia-aloite n:o 2199 Suomennos
3362:
3363:
3364:
3365:
3366: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta suomenruotsalaisten musiikki-
3367: koulujen ja musiikkiopistojen valtionapuun
3368:
3369:
3370: Eduskunnalle
3371:
3372: Ruotsinkielisen Suomen musiikkikouluissa ja musiikkioppilaitoksille saatatsun totmtmaan tie-
3373: musiikkiopistoissa annettava opetus on kehittynyt tynlaisen automatiikan perusteella. Tämä taas
3374: ilahduttavan myönteisesti ja on edelleen kasvussa. edellyttää valtion tuen tuntuvaa lisäämistä.
3375: Musiikin harrastus nuorison keskuudessa kasvaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3376: koko ajan. taen,
3377: Nykyisin on olemassa joukko kouluja ja opisto-
3378: ja, jotka antavat musiikin opetusta. Laitokset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3379: kamppailevat kuitenkin usein suurissa taloudelli- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
3380: sissa vaikeuksissa, koska niiden yhteiskunnalta 29.90.54 400 000 markkaa avustuksena
3381: saama tuki on liian niukkaa. Erityisesti valtionapu suomenruotsalaisille musiikkikouluille ja
3382: on jäänyt voimakkaasti jälkeen. musiikkiopistozlle.
3383: Tästä syystä olisi tärkeää, että valtionapu näille
3384:
3385: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1987
3386:
3387: Elisabeth Rehn Boris Renlund Gunnar Jansson
3388: Gustav Björkstrand Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
3389: Ingvar S. Melin Håkan Nordman Jörn Donner
3390: Per-Henrik Nyman Håkan Malm Henrik Lax
3391: 1987 rd. 2335
3392:
3393: Finansmotion nr 2200
3394:
3395:
3396:
3397:
3398: Rehn m.fl.: Om anvisande av höjt anslag tili stöd för finlands-
3399: svenska ungdomsföreningslokaler
3400:
3401:
3402: Tili Riksdagen
3403:
3404: Ungdomsföreningsrörelsen inom svenska Fin- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3405: land har gamla anor. I varje finlandssvensk kom- samt
3406: mun finns minst en ungdomsförening, som har
3407: ett eget hus för sin verksamhet. Dessa hus är oftast att Riksdagen i statsförslaget /ör år 1988
3408: byggda för mera än 50 år sedan, och kräver stän- på momentet 29.91.51 i tillägg upptar
3409: digt underhåll och renoveringar för att kunna 500 000 mark i understöd ttfl finlands-
3410: bibehållas i användbart skick. Ungdomsförening- svenska ungdomsföreningar för ungdoms-
3411: arnas verksamhet vilar mestadels på ideell bas, lokaler.
3412: varför det är ekonomiskt betungande för dem att
3413: bevara sina ungdomslokaler i funktionsdugligt
3414: skick.
3415:
3416: Helsingfors den 15 september 1987
3417:
3418: Elisabeth Rehn Boris Renlund Ole Wasz-Höckert
3419: Håkan Nordman Henrik Lax Gustav Björkstrand
3420: Håkan Malm Gunnar Jansson Henrik Westerlund
3421: Per-Henrik Nyman
3422: 2336 1987 vp.
3423:
3424: Raha-asia-aloite n:o 2200 Suomennos
3425:
3426:
3427:
3428:
3429: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta suomenruotsalaisille nuoriso-
3430: seuroille nuorisotilojen ylläpitämiseen
3431:
3432:
3433: Eduskunnalle
3434:
3435: Nuorisoseuraliikkeellä Suomen ruotsinkielisillä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3436: seuduilla on vanhat perinteet. Jokaisessa suomen- taen,
3437: ruotsalaisessa kunnassa on ainakin yksi nuoriso-
3438: seura, jolla on oma talo toimintaa varten. Nämä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3439: talot ovat useimmiten yli 50 vuotta sitten raken- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
3440: nettuja ja tarvitsevat jatkuvaa kunnossapitoa ja 29.91.51lisäyksenä 500 000 markkaa suo-
3441: korjausta, jotta ne voitaisiin pitää käyttökelpoises- menruotsalaisille nuorisoseuroille nuoriso-
3442: sa kunnossa. Nuorisoseurojen toiminta on pää- tilojen ylläpitämiseen.
3443: asiassa aatteellisella pohjalla, minkä vuoksi niiden
3444: on taloudellisesti raskasta säilyttää nuorisotilansa
3445: toimintakunnossa.
3446:
3447: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1987
3448:
3449: Elisabeth Rehn Boris Renlund Ole Wasz-Höckert
3450: Håkan Nordman Henrik Lax Gustav Björkstrand
3451: Håkan Malm Gunnar Jansson Henrik Westerlund
3452: Per-Henrik Nyman
3453: 1987 rd. 2337
3454:
3455: Finansmotion nr 2201
3456:
3457:
3458:
3459:
3460: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag tili stöd för de finlandssvenska
3461: hembygdsföreningarna
3462:
3463:
3464: Tili Riksdagen
3465:
3466: De finlandssvenska hembygdsföreningarna ut- vata insatser. De flesta föreningar åtnjuter också
3467: för ett kulturellt värdefullt arbete. Arbetet för att kommunalt bidrag av varierande storlek. Under
3468: bevara och sanera gamla byggnader, samla gamla senaste år har de finlandssvenska hembygdsför-
3469: redskap och dokument samt att föra vidare gamla eningarna erhållit statligt understöd. Mot bak-
3470: traditioner är ovärderligt. Trots knappa ekonomis- grunden av den kulturellt värdefulla insats dessa
3471: ka resurser har man genom idogt frivilligt arbete föreningar gör är det skäl att också i fortsättningen
3472: skapat miljöer, som på ett naturligt sätt åskådlig- ge föreningarna stöd.
3473: gör boendet, arbetet och näringarna i gamla tider. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3474: Hantverk, jordbruk, fiske, sjöfart, m.m. finns samt
3475: representerade på museiområden runtom i
3476: Svenskfinland. I praktiskt taget varje kommun att Riksdagen i statsförslaget /ör år 1988
3477: finns ett eller flera museiområden, som upprätt- på momentet 29.99.50 upptar 400 000
3478: hålls av just hembygdsföreningarna. mark tili stöd för de finlandssvenska hem-
3479: De ekonomiska resurserna för dessa hembygds- bygdsföreningarna.
3480: föreningar har ofta skapats som ett resultat av pri-
3481:
3482: Helsingfors den 15 september 1987
3483:
3484: Elisabeth Rehn Boris Renlund Gunnar Jansson
3485: Gustav Björkstrand Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
3486: Ingvar S. Melin Håkan Nordman Jörn Donner
3487: Per-Henrik Nyman Håkan Malm Henrik Lax
3488: 2338 1987 vp.
3489:
3490: Raha-asia-aloite n:o 2201 Suomennos
3491:
3492:
3493:
3494:
3495: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta suomenruotsalaisten kotiseu-
3496: tuyhdistysten toiminnan tukemiseen
3497:
3498:
3499: Eduskunnalle
3500:
3501: Suomenruotsalaiset kotiseutuyhdistykset teke- Näiden kotiseutuyhdistysten varat on usein saa-
3502: vät arvokasta kulttuurityötä. Työ vanhojen raken- tu yksityistä tietä. Useimmat yhdistykset saavat
3503: nusten säilyttämiseksi ja saneeraamiseksi, vanho- myös erisuuruisia kunnallisia avustusmäärärahoja.
3504: jen työkalujen ja asiakirjojen keräämiseksi sekä Viime vuosina ovat suomenruotsalaiset yhdistyk-
3505: vanhojen perinteiden jatkamiseksi on korvaama- set saaneet valtionapua. Ottaen huomioon näiden
3506: tonta. Vaikka taloudelliset voimavarat ovat olleet yhdistysten suorittaman arvokkaan kulttuurityön
3507: niukat, on uutteralla vapaaehtoisella työllä luotu on syytä myös jatkaa yhdistysten tukemista.
3508: ympäristöjä, jotka luonnollisella tavalla havain- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3509: nollistavat entisaikojen asumista, työtä ja elinkei- taen,
3510: noja.
3511: Eri puolilla Suomen ruotsinkielisiä alueita ole- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3512: vissa museoyksiköissä ovat edustettuina eri alat, 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
3513: kuten käsityöt, maanviljely, kalastus, merenkulku 29.99.50 400 000 markkaa suomenruot-
3514: jne. Käytännöllisesti katsoen joka kunnassa on yk- salaisten kotiseutuyhdistysten toiminnan
3515: si tai useampia museoalueita, joita juuri kotiseu- tukemiseen.
3516: tuyhdistykset ylläpitävät.
3517:
3518: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1987
3519:
3520: Elisabeth Rehn Boris Renlund Gunnar Jansson
3521: Gustav Björkstrand Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
3522: Ingvar S. Melin Håkan Nordman Jörn Donner
3523: Per-Henrik Nyman Håkan Malm Henrik Lax
3524: 1987 rd. 2339
3525:
3526: Finansmotion nr 2202
3527:
3528:
3529:
3530:
3531: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för stöd tili Finlands Filatelist-
3532: förbunds verksamhet
3533:
3534:
3535: Tili Riksdagen
3536:
3537: Finlands Filatelistförbund rf är centralorganisa- Under 1988 fylier postverket i Finland 350 år,
3538: tion för de organiserade frimärkssamlarna i Fin- och då arrangeras en stor världsutstälining i Hel-
3539: land. Förbundet har över 5 000 medlemmar. För- singfors. Man räknar med att åtskilliga tusen per-
3540: bundet lägger ner stort arbete och stora summor soner kommer att komma från utlandet för att be-
3541: på ungdomsarbete inom filatelin. Emeliertid har söka utstäliningen.
3542: förbundet inte tillräckliga resurser att satsa till- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3543: räckligt inom ungdomsarbetet. samt
3544: Frimärkssamlarna utgör en icke föraktlig in-
3545: komstkälia för postverket. lnternationelit är det att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
3546: kutym att postverken stöder filatelins organisatio- på momentet 29.99.50 upptar 150 000
3547: ner med stora belopp årligen. 1 Sverige t.ex. anslår mark för understöd av Finlands Filatelist-
3548: postverket ca 5 miljoner svenska kronor för stöd förbunds rf verksamhet.
3549: tili filatelin. 1 Finland stöder postverket också Fin-
3550: lands Filatelistförbund rf men med ytterst blyg-
3551: samma belopp.
3552:
3553: Helsingfors den 15 september 1987
3554:
3555: Elisabeth Rehn Per-Henrik Nyman
3556: 2340 1987 vp.
3557:
3558: Raha-asia-aloite n:o 2202 Suomennos
3559:
3560:
3561:
3562:
3563: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Filatelistiliitto ry:n
3564: toiminnan tukemiseen
3565:
3566:
3567: Eduskunnalle
3568:
3569: Suomen Filatelistiliitto ry. on Suomen järjestäy- men postilaitos tukee Suomen Filatelistiliittoa,
3570: tyneiden postimerkkeilijöiden keskusjärjestö. Lii- mutta summat ovat erittäin vähäisiä.
3571: tolla on yli S 000 jäsentä. Liitto näkee paljon vai- Vuonna 1988 Suomen postilaitos täyttää 350
3572: vaa ja panostaa suuria summia filatelian piirissä vuotta, ja tällöin järjestetään suuri maailmannäyt-
3573: tehtävän nuorisotyön hyväksi. Liitolla ei kuiten- tely Helsingissä. Useita tuhansia henkilöitä ulko-
3574: kaan ole riittäviä resursseja kunnolliseen panosta- mailta odotetaan käyvän näyttelyssä.
3575: miseen nuorisotyöhön. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3576: Postimerkkeilijät eivät ole mitenkään väheksyt- taen,
3577: tävä tulonlähde postilaitokselle. Kansainvälisesti
3578: on tapana, että postilaitokset tukevat filatelia- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3579: järjestöjä suurilla summilla vuosittain. Ruotsin 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
3580: postilaitos esimerkiksi osoittaa noin S miljoonaa 29.99.50 150 000 markkaa Suomen Fzla-
3581: Ruotsin kruunua filatelian tukemiseen. Myös Suo- telistzliitto ry:n toiminnan tukemiseen.
3582:
3583: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1987
3584:
3585: Elisabeth Rehn Per-Henrik Nyman
3586: 1987 rd. 2341
3587:
3588: Finansmotion nr 2203
3589:
3590:
3591:
3592:
3593: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för Karis krigsveteraner och
3594: Hangö Udds svenska krigsveteraner för att utvidga frontmuseet
3595: i Lappvik
3596:
3597: Tili Riksdagen
3598:
3599: Karis krigsveteraner och Hangö Udds svenska Området har hittills skötts på frivillig basis av
3600: krigsveteraner upprätthåller Hangö frontmuseum ovan nämnda veteranföreningar.
3601: i Lappvik. Området öppnades 1981 och komplet- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3602: terades 1987 och består av korsu och museum. Nu samt
3603: skall museiområdet utvidgas och kommer att visa
3604: också de ryska försvarsställningarna under vinter- att Riksdagen i statsforslaget /ör år 1988
3605: kriget. Området kommer att bli enastående då upptar 50 000 mark för Karis krigsvetera-
3606: det utvisar båda parternas ställningar på ett be- ner och Hangö Udds svenska krigsvetera-
3607: gränsat området. ner /ör att bygga ut Hangö frontmuseum
3608: Under de 6 veckor museet var öppet sommaren i Lappvik.
3609: 1987, visade det sig vara en stor publikframgång.
3610:
3611: Helsingfors den 22 september 1987
3612:
3613: Elisabeth Rehn Lauri Metsämäki Henrik Lax
3614: 2342 1987 vp.
3615:
3616: Raha-asia-aloite n:o 2203 Suomennos
3617:
3618:
3619:
3620:
3621: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta Karis krigsveteraner ja Hangö
3622: Udds svenska krigsveteraner -nimisille järjestöille rintamamuseon
3623: laajentamiseen Lappohjassa
3624:
3625: Eduskunnalle
3626:
3627: Karis krigsveteraner ja Hangö Udds svenska Aluetta ovat tähän saakka hoitaneet vapaaehtoi-
3628: krigsveteraner ylläpitävät Hangon rintamamuseo- sesti edellä mainitut veteraaniyhdistykset.
3629: ta Lappohjassa. Alue avattiin vuonna 1981. Sitä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3630: täydennettiin vuonna 1987, ja se käsittää korsun taen,
3631: ja museon. Nyt museoaluetta laajennetaan, ja
3632: siellä on myös nähtävissä venäläisten puolustus- että" Eduskunta ottaisi valtzon vuoden
3633: asemat talvisodan aikana. Alue on ainutlaatui- 1988 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
3634: nen, koska molempien osapuolien asemat ovat kaa Karis krigsveteraner ja Hangö Udds
3635: nähtävissä pienellä alueella. svenska krigsveteraner -nimistlle järjestött-
3636: Museon ollessa auki kuuden viikon ajan kesällä Ie Hangon rintamamuseon laajentamiseen
3637: 1987 se osoittautui suureksi yleisömenestykseksi. Lappohjassa.
3638:
3639: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
3640:
3641: Elisabeth Rehn Lauri Metsämäki Henrik Lax
3642: 1987 rd. 2343
3643:
3644: Finansmotion nr 2204
3645:
3646:
3647:
3648:
3649: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för grundreparation av stam-
3650: väg 53 från Skogby tili Hangö
3651:
3652:
3653: Tili Riksdagen
3654:
3655: En generalpian för vägförbättring av stamväg Hangöudd jämte närområden har drabbats hårt
3656: 53 mellan Skogby och Hangö kommer att uppgö- av den ekonomiska strukturomvandlingen. För att
3657: ras under år 1987 enligt uppgifter från Väg- och kunna få igång och upprätthålla ersättande in-
3658: Vattendistriktet i Nyland. Tidpunkten för en dustri och annan ekonomisk verksamhet är det
3659: detaljplanering är dock inte ännu bestämd, och nödvändigt att vägtrafiken skall kunna fungera
3660: vägförbättringen ingår inte i distriktets åtgärds- bra.
3661: program för femårsperioden. Både Västra Nylands Handelskammare, Västra
3662: Vägavsnittet belastas av en stor andel tung tra- Nylands regionplaneförbund och Nylands Brigad
3663: fik, enligt beräkningarna ca 20 % av totalt har jämte Hangö stad påskyndat en förbättring av
3664: 2 500-3 500 bilar/dygn. Prognoserna visar att stamväg 53.
3665: bilantalet nästan fördubblas tili år 2000, varav På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3666: den tunga trafikens andel kan väntas ytterligare samt
3667: öka när den nya tågfärjan Railship 3 inleder tra-
3668: fiken. Nämnas kan att en stor del av Finlands bil- att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
3669: import sker över Hangö, och att dessa bilar vida- på momentet 31.24.77 upptar 4 000 000
3670: retransporteras via stamväg 53. Den smala och mark för planen·ng av stamväg 53 från
3671: ställvis synnerligen krokiga vägen ger Stora pro- Skogby tzll Hangö samt igångsättning av
3672: blem för lättrafikens säkerhet, observeras bör att arbetena.
3673: förutom normallättrafik belastas detta vägavsnitt
3674: också av truppförband i förflyttning.
3675:
3676: Helsingfors den 15 september 1987
3677:
3678: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
3679: Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman
3680: Henrik Lax
3681: 2344 1987 vp.
3682:
3683: Raha-asia-aloite n:o 2204 Suomennos
3684:
3685:
3686:
3687:
3688: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta Skogbyn ja Hangon välisen
3689: kantatien n:o 53 peruskorjaamiseen
3690:
3691:
3692: Eduskunnalle
3693:
3694: Skogbyn ja Hangon välisen kantatien n:o 53 koon, että normaalin kevyen liikenteen lisäksi tätä
3695: tienparannuksen yleissuunnitelma tehdään Uu- tieosuutta rasittavat siirtyvät joukko-osastot.
3696: denmaan tie- ja vesirakennuspiiriltä saatujen tie- Hankoniemi ja sen lähialueet ovat kärsineet ko-
3697: tojen mukaan vuoden 1987 aikana. Yksityiskoh- vasti taloudellisesta rakennemuutoksesta. Jotta
3698: taisen suunnittelun ajankohtaa ei ole vielä mää- korvaavaa teollisuutta ja muuta taloudellista toi-
3699: rätty, eikä tienparannus kuulu piirin viiden vuo- mintaa saataisiin käyntiin ja voitaisiin ylläpitää,
3700: den toimenpideohjelmaan. tieliikenteen hyvä sujuminen on välttämätöntä.
3701: Tien kuormituksesta suuren osuuden muodos- Sekä Länsi-Uudenmaan kauppakamari, Länsi-
3702: taa raskas liikenne, joka on arvioiden mukaan Uudenmaan seutukaavaliitto, Uudenmaan Pri-
3703: 20 % kaikkiaan 2 500-3 500 autosta vuorokau- kaati että Hangon kaupunki ovat kiirehtineet kan-
3704: dessa. Ennusteet osoittavat autojen määrän lähes tatien n:o 53 parantamista.
3705: kaksinkertaistuvan vuoteen 2000 mennessä. Ras- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3706: kaan liikenteen osuuden voidaan olettaa yhä kas- taen,
3707: vavan tästä, kun uusi junalautta Railship 3 aloit-
3708: taa liikenteen. Lisäksi voidaan mainita, että suu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3709: rin osa autojen tuonnista Suomeen tapahtuu Han- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
3710: gon kautta ja että nämä autot kuljetetaan edelleen 31.24.77 4 000 000 markkaa Skogbyn ja
3711: kantatietä n:o 53 pitkin. Kapea ja paikoitellen Hangon välisen kantatien n:o 53 suunml-
3712: erittäin mutkainen tie aiheuttaa suuria ongelmia teluun ja töiden käynnistämiseen.
3713: kevyen liikenteen turvallisuudelle. Huomatta-
3714:
3715: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1987
3716:
3717: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
3718: Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman
3719: Henrik Lax
3720: 1987 vp. 2345
3721:
3722: Raha-asia-aloite n:o 2205
3723:
3724:
3725:
3726:
3727: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta Hangon troolarisataman kun-
3728: nostamiseen
3729:
3730:
3731: Eduskunnalle
3732:
3733: Hangon troolarisatama on vaurioitunut laiturin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3734: betonilaattarakennelmien takana olevan maa-ai- nioittavasti,
3735: neksen satama-altaaseen valumisen vuoksi. Troo-
3736: larisatama vaatii pikaista kunnostamista. Troolari- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3737: sataman kunnostamisesta on laadittu alustava kor- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
3738: jaussuunnitelma vuonna 1986. 31.27.40 400000 markkaa Hangon troo-
3739: Liikenneministeriö on päättänyt osallistua kor- larisataman kunnostamiseen.
3740: jauskustannuksiin 50 o/o :n osuudella. Valtion ra-
3741: hoitusta tarkoitukseen on toistaiseksi myönnetty
3742: ainoastaan 100 000 markkaa.
3743:
3744: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1987
3745:
3746: Elisabeth Rehn Lauri Metsämäki Johannes Virolainen
3747: Matti Saarinen Markku Pohjola Lea Kärhä
3748: Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman Henrik Lax
3749:
3750:
3751:
3752:
3753: 7 270416F
3754: 2346 1987 rd.
3755:
3756: Finansmotion nr 2206
3757:
3758:
3759:
3760:
3761: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för ökad information om
3762: bättre sjövett hos förare av fritidsbåtar
3763:
3764:
3765: Till Riksdagen
3766:
3767: Sommaren 1987 har varit dyster ur sjötrafikens gationens mest angelägna uppgift att öka infor-
3768: synvinkel. Antalet olyckor med fritidsbåtar ökar år mationen till fritidsbåtsfolket om hur man skall
3769: för år. Likaså tenderar roderfyllerifallen att öka. förhålla sig på sjön samt attityden till roderfylleri
3770: Amalet fritidsbåtar ökar också kraftigt. Riskerna för att påverka åtminstone båtförarna så att de
3771: ökar alltså också i och med att flera båtar och flera skulle inse vikten av nykterhet till sjöss.
3772: människor rör sig på våra vatten, såväl på insjöar- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3773: na som i kusttrakterna. Det stora problemet är att samt
3774: så många av dem som framför fritidsbåtar är ova-
3775: na vid sjötrafik och inte behärskar alla situationer, att Rzksdagen i statsförslaget för år 1988
3776: som kan tänkas uppkomma. på momentet 32.10.09 upptar 500000
3777: Inom handels- och industriministeriet (sjö- mark /ör ökad information om bättre sjö-
3778: fartsstyrelse) återupprättas den delegation för sjö- vett hos /örare av fritidsbåtar.
3779: trafik, som tidigare verkat. Emellertid vore dele-
3780:
3781: Helsingfors den 15 september 1987
3782:
3783: Elisabeth Rehn Boris Renlund Håkan Malm
3784: Henrik Lax Ole Wasz-Höckert Gunnar Jansson
3785: Håkan Nordman Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman
3786: 1987 vp. 2347
3787:
3788: Raha-asia-aloite n:o 2206 Suomennos
3789:
3790:
3791:
3792:
3793: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaa-ajan veneilijöille suun-
3794: natun turvallista vesillä liikkumista koskevan tiedottamisen lisää-
3795: mtseen
3796:
3797: Eduskunnalle
3798:
3799: Kesä 1987 oli synkkä vesiliikenteen kannalta. vapaa-ajan veneilijöille vesillä liikkumista koske-
3800: Vapaa-ajan veneilijöiden onnettomuudet lisään- vista säännöistä sekä ruorijuopumusta koskevista
3801: tyvät vuosi vuodelta. Samoin näyttävät myös ruo- asenteista, jotta veneilijöihin voitaisiin vaikuttaa
3802: rijuopumustapaukset lisääntyvän. Myös vapaa- ainakin niin, että he näkisivät raittiuden merki-
3803: ajan veneiden määrä lisääntyy voimakkaasti. Ris- tyksen vesillä tärkeänä.
3804: kit lisääntyvät myös yhä useampien veneiden ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3805: ihmisten liikkumisen myötä sekä sisävesillämme taen,
3806: että rannikollamme. Suurena ongelmana on, että
3807: monet vapaa-ajan veneiden kuljettajat ovat tot- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3808: tumattomia vesiliikenteeseen eivätkä he hallitse 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
3809: kaikkia mahdollisesti syntyviä tilanteita. 32.1 0. 09 5 00 000 markkaa vapaa-ajan ve-
3810: Kauppa- ja teollisuusministeriön (merenkulku- nezlzjöille suunnatun turvallista vesillä
3811: hallitus) piirissä perustetaan uudelleen aikaisem- liikkumista koskevan tiedottamisen lisää-
3812: min toiminnassa ollut veneilyasiain neuvottelu- mzseen.
3813: kunta. Neuvottelukunnan tärkeimpänä tehtävänä
3814: tulisi kuitenkin olla tiedottamisen lisääminen
3815:
3816: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1987
3817:
3818: Elisabeth Rehn Boris Renlund Håkan Malm
3819: Henrik Lax Ole Wasz-Höckert Gunnar Jansson
3820: Håkan Nordman Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman
3821: 2348 1987 rd.
3822:
3823: Finansmotion nr 2207
3824:
3825:
3826:
3827:
3828: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag såsom understöd för finlands-
3829: svenska organisationer med social verksamhet
3830:
3831:
3832: Till Riksdagen
3833:
3834: Inom svenska Finland finns ett stort antal orga- av dessa organisationer samarbetar med sjukvår-
3835: nisationer som har olika typer av social verksamhet den och tillhandahåller vissa tjänster för den
3836: på sitt program. Dessa organisationer utför ofta på sektorn.
3837: frivillig basis ett oerhört värdefullt socialt arbete På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3838: av stor samhällelig betydelse. Eftersom dessa orga- samt
3839: nisationer verkar på frivillig, ideell grund är de
3840: beroende av att få bidrag från olika håll, bl.a. att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
3841: statsbidrag. på momentet 33.33.51 upptar 500 000
3842: Sådana organisationer är bl.a. finlandssvenska mark såsom understöd för finlandssvenska
3843: handikapporganisationer, hjälporganisationer, organisationer med social verksamhet.
3844: hälso- och friskvårdsorganisationer, m.fl. En del
3845:
3846: Helsingfors den 15 september 1987
3847:
3848: Elisabeth Rehn Boris Renlund Gunnar Jansson
3849: Gustav Björkstrand Ole Wasz-Höckert Henrik Lax
3850: Henrik Westerlund Ingvar S. Melin Håkan Nordman
3851: Jörn Donner Per-Henrik Nyman Håkan Malm
3852: 1987 vp. 2349
3853:
3854: Raha-asia-aloite n:o 2207 Suomennos
3855:
3856:
3857:
3858:
3859: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta sosiaalista toimintaa harjoitta-
3860: vien suomenruotsalaisten järjestöjen toiminnan tukemiseen
3861:
3862:
3863: Eduskunnalle
3864:
3865: Ruotsinkielisessä Suomessa on suuri määrä jär- Osa näistä järjestöistä on yhteistyössä sairaanhoi-
3866: jestöjä, joilla on erilaista sosiaalista toimintaa. Nä- toalan kanssa ja tarjoaa eräitä palveluja tälle sekto-
3867: mä järjestöt tekevät usein vapaaehtoiselta pohjalta rille.
3868: verrattoman arvokasta sosiaalista työtä, jolla on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3869: suuri yhteiskunnallinen merkitys. Koska nämä taen,
3870: järjestöt toimivat vapaaehtoiselta, aatteelliselta
3871: pohjalta, ne ovat riippuvaisia eri tahoilta saatavis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3872: ta avustuksista, muun muassa valtionavustuksista. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
3873: Tällaisia järjestöjä ovat mm. suomenruotsalaiset 33.33.51 500 000 markkaa sosiaalista toi-
3874: vammaisjärjestöt, avustusjärjestöt, terveydenhuol- mintaa harjoittavien suomenruotsalaisten
3875: tojärjestöt ja terveitä elintapoja edistävät järjestöt. järjestöjen toiminnan tukemiseen.
3876:
3877: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1987
3878:
3879: Elisabeth Rehn Boris Renlund Gunnar Jansson
3880: Gustav Björkstrand Ole Wasz-Höckert Henrik Lax
3881: Henrik Westerlund Ingvar S. Melin Håkan Nordman
3882: Jörn Donner Per-Henrik Nyman Håkan Malm
3883: 2350 1987 rd.
3884:
3885: Finansmotion nr 2208
3886:
3887:
3888:
3889:
3890: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för Håll Skärgården Ren rf
3891:
3892:
3893:
3894: Till Riksdagen
3895:
3896: Den snabbt ökande trafiken med framför allt verksamhet. I 1987 års budget fanns 390 000 mk
3897: fritidsbåtar i våra skärgårdsområden gör att av- med ett tillägg om 150 000 mk, dvs sammanlagt
3898: fallsmängderna ökar kraftigt. Risken för ned- 540 000 mk. I stället för att dra ned på anslaget
3899: skräpning av den känsliga skärgårdsmiljön tilltar finns det all anledning att öka det.
3900: också. Avfallshantering inom skärgårdsområdena På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
3901: handhas under sommartid av föreningen Håll samt
3902: Skärgården Ren rf. För att effektivera dess verk-
3903: samhet är det nödvändigt att se till att den har att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
3904: effektiv, ändamålsenlig och tillräcklig utrustning på momentet 35.13.61 i tillägg upptar
3905: samt resurser för avlöning av personal. Regeringen 200 000 mark i understöd för föreningen
3906: föreslår i 1988 års budget 450 000 mk för denna Hå/1 Skärgården Ren rf
3907:
3908: Helsingfors den 15 september 1987
3909:
3910: Elisabeth Rehn Boris Renlund Gunnar Jansson
3911: Gustav Björkstrand Ole Wasz-Höckert Henrik Lax
3912: Henrik Westerlund Ingvar S. Melin Håkan Nordman
3913: Jörn Donner Håkan Malm Per-Henrik Nyman
3914: 1987 vp. 2351
3915:
3916: Raha-asia-aloite n:o 2208 Suomennos
3917:
3918:
3919:
3920:
3921: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta Pidä Saaristo Siistinä ry:n
3922: toiminnan tukemiseen
3923:
3924:
3925: Eduskunnalle
3926:
3927: Ennen kaikkea vapaa-ajan veneiden lisääntyvä markkaa ja siihen otettiin lisäyksenä 150 000
3928: liikenne saaristoalueellamme aiheuttaa jätemää- markkaa, mikä teki yhteensä 540 000 markkaa.
3929: rien voimakasta kasvua. Myös herkän saaristoym- Määrärahan pienentämisen sijasta on useita syitä
3930: päristön roskaantumisriski kasvaa. Saaristoaluei- sen lisäämiseen.
3931: den jätehuollosta kesäaikana vastaa Pidä Saaristo Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3932: Siistinä ry. Jotta yhdistyksen toimintaa voitaisiin taen,
3933: tehostaa, on välttämätöntä huolehtia siitä, että
3934: sillä on tehokkaat, tarkoituksenmukaiset ja riittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3935: vät välineet sekä resursseja henkilökunnan palk- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
3936: kaamiseen. Hallitus esittää vuoden 1988 tulo- ja 35.13. 61 lisäyksenä 200 000 markkaa Pidä
3937: menoarviossa 450 000 markkaa tähän toimintaan. Saaristo Siistinä ry:n toiminnan tukemi-
3938: Vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa oli 390 000 seen.
3939:
3940: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1987
3941:
3942: Elisabeth Rehn Boris Renlund Gunnar Jansson
3943: Gustav Björkstrand Ole Wasz-Höckert Henrik Lax
3944: Henrik Westerlund Ingvar S. Melin Håkan Nordman
3945: Jörn Donner Håkan Malm Per-Henrik Nyman
3946: 2352 1987 vp.
3947:
3948: Raha-asia-aloite n:o 2209
3949:
3950:
3951:
3952:
3953: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta rikosylikomisarion viran pe-
3954: rustamiseen Oulun poliisilaitokseen
3955:
3956:
3957: Eduskunnalle
3958:
3959: Oulun poliisilaitoksen rikososasto on ylikuor- Oulua pienempi kaupunki Lahti on saanut vas-
3960: mitettu. Toiminta-alue on pinta-alaltaan laaja taavan viran ja Oulussa tarve on suurempi.
3961: (toimintasäde n. 350 km). Rikososastolle siirretään yksi tutkintaryhmä,
3962: Oulun rikososasto tutkii kaikki tapaukset, jopa joten porrastusta tarvitaan.
3963: KRP:n vaikeusluokkaan kuuluvat, ja sen lisäksi yli Pohjois-Suomen päihde- ja huumeongelmat
3964: 8 500 vähemmän vaikeaa rikosjuttua. ovat lisääntyneet huomattavasti.
3965: Rikososaston komisariot ovat samassa palkka- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3966: luokassa, joten työnjohdollista porrastusta tarvi- taen,
3967: taan työtehon kohottamiseksi. Rikososaston hen-
3968: kilömäärä 1.1.1986 oli 71 henkilöä, joista 23 toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
3969: mistohenkilökuntaan kuuluvaa, joten tarvitaan 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
3970: työnjohtoa. 26.75.01lisäyksenä 100000 markkaa Ou-
3971: Rikososastossa on myös yleinen toimisto, johon lun poliistlaitoksen rikososaston nkosyli-
3972: on keskitetty atk-toiminnat, joten päällikköpor- komisan·on viran perustamiseen.
3973: rastusta tarvitaan.
3974:
3975: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
3976:
3977: Tellervo Renko Riitta Jouppila Pauli Saapunki
3978: 1987 vp. 2353
3979:
3980: Raha-asia-aloite n:o 2210
3981:
3982:
3983:
3984:
3985: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta lukion tuntikehyksen laajen-
3986: tamista varten
3987:
3988:
3989: Eduskunnalle
3990:
3991: Lukiolakien valmistuttua delegoitiin valtaa käytännössä laajan harvinaistenkin kielten ohjel-
3992: suunnittelussa koulun tasolle mm. tuntikehyksen mien, taito- ja taideaineiden valinnaisuuden puit-
3993: käytön muodossa. Lakien toteuttamisesta on riit- teissa. Nykyisellään valinnaisuus on vain teoriaa
3994: täviä kokemuksia ja voidaan kiistatta todeta lu- eikä ryhmiä voida perustaa riittämättömän tunti-
3995: kion tuntikehysresurssit riittämättömäksi. Edus- kehyksen takia.
3996: kunnan jäsenten toimesta saatiin hallitusohjel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
3997: maan maininta lukion tuntikehyksen riittävyyden taen,
3998: seurannasta, mikä tarkoittanee koulujen ja koulu-
3999: hallinnon antaman palautteen kuulemista sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4000: mahdollisten muutosesitysten tekemistä. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
4001: Lukion tuntikehysresursseja tulee lisätä vähin- 29.43.30 70 000 000 markkaa lukion tun-
4002: täänkin 70 milj. mk:lla vuoden 1988 budjettiin, tikehyksen laajentamista varten.
4003: jotta lukiouudistus saataisiin toimimaan myös
4004:
4005: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
4006:
4007: Tellervo Renko Mirja Ryynänen Riitta Jouppila
4008: Tytti Isohookana-Asunmaa Marjatta Väänänen J. Juhani Kortesalmi
4009: 2354 1987 vp.
4010:
4011: Raha-asia-aloite n:o 2211
4012:
4013:
4014:
4015:
4016: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulun ala-asteen tunti-
4017: kehykseen suuria ala-asteita varten
4018:
4019:
4020: Eduskunnalle
4021:
4022: Uusien peruskoululakien valmistumisen yhtey- Näin ollen suurien ala-asteiden tuntikehysresurs-
4023: dessä edellytettiin, että eduskunta ja maan halli- sia tulisi lisätä vuoden 1988 budjettiin.
4024: tus seuraavat lakien toteutumista. Vallankäytön Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4025: delegoinnin myötä koulujen suunnitteluvastuuta taen,
4026: lisättiin tuntikehysjärjestelmän puitteissa.
4027: Nyt on saatu riittävä kokemus tuntikehyksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4028: toimivuudesta ja on riittäviä näyttöjä sen pienuu- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
4029: desta suurilla ala-asteilla. Suuria ala-asteita on lä- 29.46.30 150 000 000 markkaa peruskou-
4030: hinnä kaupungeissa, missä muutoinkin on eniten lujen tuntikehykseen suuria ala-asteita
4031: työrauhaongelmia. Kehyksen riittävyydellä taa- varten.
4032: taan kasvatus- ja opetustulokset tehokkaimmin.
4033:
4034: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
4035:
4036: Tellervo Renko Mirja Ryynänen
4037: Riitta Jouppila Tytti Isohookana-Asunmaa
4038: Marjatta Väänänen
4039: 1987 vp. 2355
4040:
4041: Raha-asia-aloite n:o 2212
4042:
4043:
4044:
4045:
4046: Renko ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta peruskoulujen ja
4047: lukioiden perustamiskustannuksiin
4048:
4049:
4050: Eduskunnalle
4051:
4052: Lähes kaikissa lääneissä on jonoa peruskoulujen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4053: ja lukioiden rakentamisessa. Valtionapujen vä- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
4054: hyyden takia rakentaminen ei edisty. Erityisesti 29.46.34 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
4055: Pohjois- ja Itä-Suomen köyhien pienten kuntien peruskoulujen ja lukioiden perustamis-
4056: tilanne on tukala. Työllisyyden hoidon takia tulisi kustannuksiin.
4057: saada rakentamiskohteita.
4058: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4059: taen,
4060:
4061: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
4062:
4063: Tellervo Renko Riitta Jouppila Kalevi Mattila
4064: Pauli Saapunki J. Juhani Kortesalmi Eino Siuruainen
4065: 2356 1987 vp.
4066:
4067: Raha-asia-aloite n:o 2213
4068:
4069:
4070:
4071:
4072: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta kuvataidelinjan perustami-
4073: seen Oulun lyseon lukioon
4074:
4075:
4076: Eduskunnalle
4077:
4078: Pohjois-Suomen taidekasvatus ja koulujen ku- 1987. Kuvataidelinjan muodostaisi perusopetus-
4079: vaamataidon opetus kärsii jatkuvasti pätevän ryhmä jokaiselta lukioluokalta, jolle oppilasvalin-
4080: opettajavoiman puutteesta. Tämän perusasian ta olisi valtakunnallinen. Oppilaita on ilmoittau-
4081: kuntoon saattaminen edellyttää koko taidekasva- tunut jo yli 30 eri puolilta maata, pääsääntöisesti
4082: tusalan uudelleen organisointia Pohjois-Suomes- kuitenkin Pohjois-Suomesta, koska lähin taidelu-
4083: sa. Menossa on mm. lasten ja nuorten taidekou- kio on Savonlinnassa.
4084: lun kehittely, Oulun kotiteollisuuskoulun kuva- Kuvataidelinjan saaminen Oulun lyseon lu-
4085: taidelinjan anominen ja Oulun lyseon lukion ku- kioon on näin ollen koko Pohjois-Suomen sivistys-
4086: vaamataitopainotteisen opetuksen kehittely. tarpeen vaatima.
4087: Oulu toimii Pohjois-Suomen aluekeskuksena, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4088: missä yliopiston vahva asiantuntemus tukee eri taen,
4089: alojen kehittämistä. Oulun yliopiston arkkitehti-
4090: osasto on ryhtynyt kiinteään yhteistyöhön Oulun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4091: koululautakunnan kanssa Oulun lyseon lukion 1988 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
4092: kuvataidelinjan aikaansaamiseksi. Asiaa koskeva kaa kuvataidelinjan perustamiseen Oulun
4093: anomus on jätetty kouluhallitukseen keväällä lyseon lukioon.
4094:
4095: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
4096:
4097: Tellervo Renko Juhani Alaranta Riitta Jouppila
4098: Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas Eino Siuruainen
4099: Vappu Säilynoja
4100: 1987 vp. 2357
4101:
4102: Raha-asia-aloite n:o 2214
4103:
4104:
4105:
4106:
4107: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta maa- ja metsätalousalan opis-
4108: kelijoiden opintososiaalisten etujen parantamiseen
4109:
4110:
4111: Eduskunnalle
4112:
4113: Maa- ja metsätalousalojen opiskelijoiden opin- joilla. Näin ollen opintososiaalisia etuja ei voi ra-
4114: tolukukausi on eri käsite kuin muiden keskiasteen jata samoilla perusteilla, vaan myöntämisperus-
4115: opiskelijoiden, koska heillä opiskeluun kuuluvat teiden tulee vastata todellisia opiskeluaikoja ja
4116: myös kesäkurssit ja kesäharjoittelut. Kesäopiskelu -kuluja.
4117: voi olla kaukana kotoa ja varsinaisesta opiskelu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4118: paikkakunnasta, minkä johdosta opiskelukustan- taen,
4119: nukset nousevat.
4120: Kesäharjoittelun näennäinen pieni palkka ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4121: riitä kattamaan uudella paikkakunnalla asunto- ja 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
4122: ruokamenoja, jotka kotimatkoineen kohovat tun- kaa maa- ja metsätalousopiskelzjoiden
4123: tuvasti. opintososiaalisten etujen lisäämiseksi kos-
4124: Maa- ja metsäalojen opiskelijoilla on 114 pi- kemaan myös kesäharjoittelua ja kesäkurs-
4125: tempi lukukausi kuin muilla keskiasteen Opiskeli- sien aikaisia kuluja.
4126:
4127: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
4128:
4129: Tellervo Renko Juhani Alaranta
4130: Aapo Saari Jukka Vihriälä
4131: 2358 1987 vp.
4132:
4133: Raha-asia-aloite n:o 2215
4134:
4135:
4136:
4137:
4138: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastoauton hankkimiseen
4139: Otajärvelle
4140:
4141:
4142: Eduskunnalle
4143:
4144: Oulun läänin pitkien matkojen takia päivittäi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4145: set kirjastoautoajot ovat lähes samat kuin Uuden- taen,
4146: maan läänin viikkoajot. Autojen kestoikä on ly-
4147: hyempi, ja niitä pitäisi saada uusia useammin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4148: Utajärven kunta ei vielä ole saanut ensimmäistä- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
4149: kään autoaan, joka kuitenkin on välttämätön Ro- 29.56.31 600 000 markkaa kirjastoauton
4150: kuan kuntokeskuksen palvelujen järjestämisen ta- hankkimiseen Utajärvelle.
4151: kia. Välimatka on noin 30 km.
4152:
4153: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
4154:
4155: Tellervo Renko Riitta Jouppila
4156: 1987 vp. 2359
4157:
4158: Raha-asia-aloite n:o 2216
4159:
4160:
4161:
4162:
4163: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnittelijan viran perusta-
4164: miseen Pohjois-Pohjanmaan ammattikouluun
4165:
4166:
4167: Eduskunnalle
4168:
4169: Uudet ammatillisia oppilaitoksia koskevat lait että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4170: mahdollistavat myös aikuiskoulutuksen käynnis- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4171: tämisen ammattioppilaitosten tyhjille paikoille. 29.60.01 130 000 markkaa aikuiskoulu-
4172: Lisäksi on suuri opettajien jatko- ja täydennyskou- tusosaston suunnittelijan (C 56) viran pe-
4173: lutuksen tarve. Tämän uusimuotoisen opetuksen rustamiseen Pohjois-Pohjanmaan keskus-
4174: käynnistäminen mahdollistuu vain hyvin tehdyn ammattikouluun.
4175: suunnittelun pohjalta. Sitä varten tulisi saada
4176: suunnittelijan virka.
4177: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4178: taen,
4179:
4180: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
4181:
4182: Tellervo Renko Eino Siuruainen
4183: 2360 1987 vp.
4184:
4185: Raha-asia-aloite n:o 2217
4186:
4187:
4188:
4189:
4190: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaan ammat-
4191: tikoulun palvelukeskuksen johtajan viran perustamiseen
4192:
4193:
4194: Eduskunnalle
4195:
4196: Nuorten työelämään sijoittumisen helpottami- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4197: seksi Pohjois-Pohjanmaan ammattikoulu Oulussa taen,
4198: kokeilee palvelupistettä, jossa annetaan nuorille
4199: koulusta pääseville viimeisenä opintovuonnaan li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4200: säohjausta ja neuvontaa alueen elinkeinoelämän 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
4201: tuntemiseksi. 29.60.01 150000 markkaa Pohjois-Poh-
4202: Palvelupistetoiminnalla annetaan myös neu- janmaan ammattikoulun palvelupisteko-
4203: vontaa mm. talojen peruskorjauskysymyksissä, lai- keilun johtajan viran (C 59) perustami-
4204: tehankinnoissa ja niiden käyttöopastuksessa. Pal- seen.
4205: velupistetoiminta ohjaa myös nuoria itsenäisiksi
4206: yrittäjiksi ja sitä kautta itse työllistämään itsensä.
4207:
4208: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
4209:
4210: Tellervo Renko Eino Siuruainen
4211: 1987 vp. 2361
4212:
4213: Raha-asia-aloite n:o 2218
4214:
4215:
4216:
4217:
4218: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Muhoksen ammattikoulun
4219: apulaisrehtorin viran perustamiseen
4220:
4221:
4222: Eduskunnalle
4223:
4224: Muhoksen ammattikoulu on valtion omistaman Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4225: Pohjois-Pohjanmaan ammattikoulun sivukoulu. taen,
4226: Etäisyys pääkouluun Ouluun on n. 30 km.
4227: Muhoksen yksikkö on usean sadan hengen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4228: koulu- ja työyhteisö ja tarvitsee oman vastuuta 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4229: kantavan johtajan. 29.60.01 150000 markkaa Muhoksen
4230: Apulaisrehtorin saanti on välttämätön koulun ammattikoulun apulaisrehtorin viran pe-
4231: dynaamisen kehittymisen kannalta. rustamiseen.
4232:
4233: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
4234:
4235: Tellervo Renko Eino Siuruainen
4236:
4237:
4238:
4239:
4240: 8 270416F
4241: 2362 1987 vp.
4242:
4243: Raha-asia-aloite n:o 2219
4244:
4245:
4246:
4247:
4248: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruukin maatalousoppilaitok-
4249: sen peruskorjaukseen
4250:
4251:
4252: Eduskunnalle
4253:
4254: Ruukin maatalousoppilaitoksen päärakennus Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4255: on 1800-luvulta, ja siinä on tehty vain pintapuoli- taen,
4256: sia maalaustöitä.
4257: Maatalousoppilaitos toimii sisäoppilaitoksena, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4258: jossa on huutava tilanpuute oppilaiden sosiaali- ja 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4259: harrastustiloista. Keittiö on ahdas eikä vastaa työ- 29. 60. 74 2 000 000 markkaa Ruukin
4260: turvallisuusohjeita. Päärakennus on kylmä. maatalousoppzlaitoksen peruskorjaami-
4261: Ruukin maatalousoppilaitos on ammattikasva- seen ja lisärakennustyöhön.
4262: tushallituksen suunnitelmissa jo hyväksytty.
4263: Suunnittelutyö on alkanut ja rakennushanke tulee
4264: saada loppuun.
4265:
4266: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
4267:
4268: Tellervo Renko Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas
4269: Pauli Saapunki J. Juhani Kortesalmi Eino Siuruainen
4270: 1987 vp. 2363
4271:
4272: Raha-asia-aloite n:o 2220
4273:
4274:
4275:
4276:
4277: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapaveden kotitalousoppi-
4278: laitoksen päärakennuksen laajentamishankkeeseen
4279:
4280:
4281: Eduskunnalle
4282:
4283: Haapaveden kotitalousoppilaitos on aloittanut mukaisesti sekä alueen vaikean työllisyystilanteen
4284: toimintansa v. 1893. Nykyinen päärakennus vuo- takia.
4285: delta 1977 on liian ahdas keskiasteen uudistetulle Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4286: opetustoiminnalle. taen,
4287: Kotitalousoppilaitoksessa laajennushanke on
4288: pitkään odottanut vuoroaan. Ammattikasvatus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4289: hallituksen KTS:ssä hanke on ajoitettu vuosille 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
4290: 1988-89. Hanke käynnistyy hyvän suunnittelun 29.60. 74 2 000 000 markkaa Haapaveden
4291: ja esityön kautta, mikä on jo alkanut. Hank- emäntäkoulun pälirakennuksen laajennus-
4292: keen rahoitus tulee sisällyttää vuoden 1988 bud- hankkeen suunnitteluun ja rakentamisen
4293: jettiin AKH:n alkuperäisen KTS:n aikataulun aloittamiseen.
4294:
4295: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
4296:
4297: Tellervo Renko Juhani Alaranta Riitta Jouppila
4298: 2364 1987 vp.
4299:
4300: Raha-asia-aloite n:o 2221
4301:
4302:
4303:
4304:
4305: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Limingan kotitalousoppilai-
4306: toksen laajennus- ja saneeraushankkeeseen
4307:
4308:
4309: Eduskunnalle
4310:
4311: Limingan kotitalousoppilaitos on laaja uudis- sa tapauksessa kehittämislain mukainen alakoh-
4312: tushanke, joka on suunniteltu toteutettavaksi tainen kehitys ei toteudu.
4313: kahdessa vaiheessa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4314: Oppilasasuntolan saneeraus tapahtuu v. 1987. taen,
4315: Hankkeen kustannusarvio on 3 milj. mk. Toinen
4316: rakennusvaihe on ajoitettu ammattikasvatushalli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4317: tuksen KTS:ssä vuosille 1988-89, ja sen suunnit- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttfle
4318: telutyö ajoittuu vuosille 1987-88. Keskiasteen 29. 60. 74 3 5 00 000 markkaa Limingan
4319: uudistus loppuun saatettuna eduskunnan päätök- emäntäkoulun laajennus- ja saneeraus-
4320: sen mukaisesti edellyttää, että rakennushankkeet hankkeeseen.
4321: rahoitetaan uudistusaikataulun mukaisesti. Muus-
4322:
4323: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
4324:
4325: Tellervo Renko Juhani Alaranta Riitta Jouppila
4326: 1987 vp. 2365
4327:
4328: Raha-asia-aloite n:o 2222
4329:
4330:
4331:
4332:
4333: Renko ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionosuuteen ja
4334: -avustuksiin ammatillisten oppilaitosten laitehankintoja varten
4335:
4336:
4337: Eduskunnalle
4338:
4339: Eduskunta on vuodesta 1982 lähtien lausunut Kuntien maksuvaikeuksien vuoksi tulisi laite-
4340: kantansa budjetin käsittelyn yhteydessä ammatil- hankintojen valtionavustus saada ajallaan, mikä
4341: listen oppilaitosten kaluston ja laitteiden van- myös tulee ottaa huomioon määrärahaa korotet-
4342: hanaikaisuudesta. On puhuttu jopa 30 vuoden taessa.
4343: viiveestä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4344: Budjettiin tulisikin saada lisäystä laitehankin- taen,
4345: toihin, jotta uudet tilat voitaisiin ottaa täysimää-
4346: räisinä käyttöön. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4347: Esimerkiksi maamme ainoan hotelli- ja ravin- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
4348: tola-alan koulun kalustus on kesken, ja se tulisi 29.65.37 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
4349: saattaa valmiiksi matkailun kehittämisen nopeut- valtionosuuteen ja -avustuksiin ammatilli-
4350: tamiseksi mahdollisimman pian. Alan koulute- siin oppilaitoksiin laitehankintoja var-
4351: tusta työvoimasta on puute. ten.
4352:
4353: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
4354:
4355: Tellervo Renko Eino Siuruainen
4356: 2366 1987 vp.
4357:
4358: Raha-asia-aloite n:o 2223
4359:
4360:
4361:
4362:
4363: Renko ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yksityisten am-
4364: matillisten oppilaitosten rakentamisen korkotukeen
4365:
4366:
4367: Eduskunnalle
4368:
4369: Yhteiskunnan kannalta on erittäin edullista oh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4370: jata osa koulutettavista keskiasteen nuorista yksi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
4371: tyisiä ammatillisia koulutusväyliä pitkin. Tällaisia 29.67.53 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
4372: ovat eräät kaupallisen alan koulut, talouskoulut ja yksityisten ammattllisten oppilaitosten ra-
4373: kurssikeskukset. kentamisen korkotukeen.
4374: Budjettiin tulisi saada lisämääräraha ko. koulu-
4375: jen rakentamista varten.
4376: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4377: taen,
4378:
4379: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
4380:
4381: Tellervo Renko Eino Siuruainen
4382: 1987 vp. 2367
4383:
4384: Raha-asia-aloite n:o 2224
4385:
4386:
4387:
4388:
4389: Renko ym.: Koroteron määrärahan osoittamisesta yksityisten amma-
4390: tillisten oppilaitosten perustamiskustannusten valtionavustuksiin
4391:
4392:
4393: Eduskunnalle
4394:
4395: Ammattikasvatushallituksen esityksen mukaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4396: menossa on runsaasti keskeneräisiä hankkeita, taen,
4397: joiden rahoittaminen on välttämätöntä. Jälkira- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4398: hoitussumman pienuuden takia ylläpitäjien kus- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
4399: tannusosuus kasvaa ja lisää kuntien, säätiöiden 29.67.57 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
4400: ja erilaisten taustayhteisöjen taloudellisia painei- eräiden yksityisten ammatillisten oppilai-
4401: ta. Se tuottaa hankaluuksia myös opintojen osal- tosten perustamiskustannusten valtion-
4402: ta. avustuksiin.
4403:
4404: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
4405:
4406: Tellervo Renko Eino Siuruainen
4407: 2368 1987 vp.
4408:
4409: Raha-asia-aloite n:o 2225
4410:
4411:
4412:
4413:
4414: Renko ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kansainväliseen
4415: ammattitaitokilpailuun
4416:
4417:
4418: Eduskunnalle
4419:
4420: Suomen rakennemuutosvaiheen yhtenä osoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4421: tuksena tulisi olla myös ammatillisella puolella 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
4422: kansainvälisiin kilpailuihin osallistuminen, kuten 29. 76.291isäyksenä 500 000 markkaa kan-
4423: yleiskoulun puolellakin. Tätä varten tulisi saada sainväliseen ammattitaitokilpazluun.
4424: määrärahat budjettiin.
4425: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4426: taen,
4427:
4428: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
4429:
4430: Tellervo Renko Eino Siuruainen
4431: 1987 vp. 2369
4432:
4433: Raha-asia-aloite n:o 2226
4434:
4435:
4436:
4437:
4438: Renko ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ammattikasvatus-
4439: hallituksen alaisten virkamiesten virkamatkoihin kotimaassa ja
4440: ulkomailla
4441:
4442: Eduskunnalle
4443:
4444: Budjettivaraus 80 000 mk on riittämätön am- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4445: mattikasvatushallituksen alaisten 300 virkamie- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
4446: hen eri alojen seuraamiseen ja ulkomaiseen mat- 29. 76.29lisiiyksenii 200 000 markkaa am-
4447: kailuun. Rakennemuutos edellyttää myös Pohjois- mattikasvatushallituksen alaisten virka-
4448: maiden välistä kiinteämpää yhteistyötä eri am- miesten virkamatkakustannuksiin.
4449: mattialojen kehittämisen kannalta.
4450: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4451: taen,
4452:
4453: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
4454:
4455: Tellervo Renko Annikki Koistinen
4456: Pauli Saapunki Riitta Jouppila
4457: 2370 1987 vp.
4458:
4459: Raha-asia-aloite n:o 2227
4460:
4461:
4462:
4463:
4464: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta kauppaoppilaitoksien 150-
4465: vuotisjuhlavuoden kuluihin
4466:
4467:
4468: Eduskunnalle
4469:
4470: Maamme kauppaoppilaitokset täyttävät 150 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4471: vuotta 1988. Posti- ja telehallitus tulee painatta- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
4472: maan juhlapostimerkin/leiman tämän kunniaksi. 29.76.29 500 000 markkaa kauppaoppi-
4473: Koululaitoksen tulee myös ottaa huomioon laitoksien 150-vuotisjuhlavuoden kului-
4474: juhlavuosi erilaisin menoin. Tätä varten tarvitaan hin.
4475: määrärahat.
4476: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4477: taen,
4478:
4479: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
4480:
4481: Tellervo Renko Riitta Jouppila
4482: Kalevi Mattila Pauli Saapunki
4483: 1987 vp. 2371
4484:
4485: Raha-asia-aloite n:o 2228
4486:
4487:
4488:
4489:
4490: Renko ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kotiteollisuusneu-
4491: vontajärjestöjen palkkausmenoihin
4492:
4493:
4494: Eduskunnalle
4495:
4496: Suomen kotiteollisuusneuvontajärjestöt toimi- mioon. Virkojen tarve on huutavan tärkeä, ja nii-
4497: vat alueellisesti tasapuolisesti ja edistävät etenkin den valtionavun alaisuuteen saattaminen keven-
4498: naistyöpalvelujen kehittämistä. Neuvontajärjestö- täisi kuntien maksurasitteita.
4499: jen palveluilla on suuri käyttö joka järjestössä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4500: Neuvontajärjestöt ovat toimineet tilapäisen työ- taen,
4501: voiman varassa. Vuoden 1987 budjettiin saatiin
4502: osa työllisyysvaroilla palkatuista vakinaistetuksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4503: Kotiteollisuusyhdistys on ammattikasvatushal- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
4504: lituksen myötävaikutuksella esittänyt vuoden 29. 76.51 lisäyksenä 780 000 markkaa koti-
4505: 1988 budjettiin 12 uuden viran vakinaistamista teollisuusneuvontajärjestöjen palkkaus-
4506: valtionavun turvin, mutta näitä ei ole otettu huo- menoihin.
4507:
4508: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
4509:
4510: Tellervo Renko Mirja Ryynänen
4511: Jukka Vihriälä Juhani Alaranta
4512: Riitta Jouppila
4513: 2372 1987 vp.
4514:
4515: Raha-asia-aloite n:o 2229
4516:
4517:
4518:
4519:
4520: Renko ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ammatillisten op-
4521: pilaitosten opettajien työelämään osallistumista varten
4522:
4523:
4524: Eduskunnalle
4525:
4526: Rakennemuutoksen eräs mittari on koulutuk- Työelämään tutustumisjakso on arvioitu vähin-
4527: sen tehostaminen. Tällöin myös ammatillisen pe- tään 3 kuukauden mittaiseksi, jona aikana opetta-
4528: ruskoulutuksen tasoa tulee pyrkiä nostamaan. ja on virkavapaalla ja hänen tehtäviinsä on otetta-
4529: Opettajien työelämään tutustuttaminen on halvin va sijainen.
4530: keino nopeuttaa opetuksen ajan tasalle saatta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4531: mista. taen,
4532: Budjettiin on varattu vain puolet ammattikas-
4533: vatushallituksen esityksestä, joka edellyttäisi, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4534: joka viides vuosi olisi mahdollisuus päästä työelä- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4535: mään tutustumaan. Hallituksen esitys sallisi tä- 29. 76.54 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
4536: män vain kerran 25 vuodessa. ammatzllisten oppzlaitosten opettajien
4537: Ammatillisten oppilaitosten opettajien määrä työelämään osallistumista varten.
4538: on noin 25 000 koko maassa, joten budjettiin teh-
4539: ty esitys tulee kaksinkertaistaa.
4540:
4541: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
4542:
4543: Tellervo Renko Riitta Jouppila Eino Siuruainen
4544: 1987 vp. 2373
4545:
4546: Raha-asia-aloite n:o 2230
4547:
4548:
4549:
4550:
4551: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Kärsämäen kulttuurisihteerin
4552: osatoimisen viran palkkamenoihin
4553:
4554:
4555: Eduskunnalle
4556:
4557: Kärsämäen kunta on maamme köyhimpiä kun- kimääränsä työikäluokkaan saakka, mikä hyödyn-
4558: tia, ns. konkurssikunta. Kuntaan on perustettu tyy verotuloina. Pienessä ja köyhässä kunnassa
4559: kulttuurisihteerin virka, joka on 30 % täydestä vi- pienikin tulo on tärkeä.
4560: rasta. Palkkaus on Y 20, josta 75 % :n valtion- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4561: apuosuus on n. 19 000 mk. taen,
4562: Kunta on toistamiseen anonut valtionapua
4563: kulttuurisihteerin palkkaan. Kärsämäki on vireä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4564: kulttuuripitäjä ja vetää alueellista yhteistyötä naa- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
4565: purikuntien Pyhäjärven, Nivalan, Haapajärven ja 29.90.30 19 000 markkaa Kärsämäen
4566: Oulaisten kanssa. Kulttuuritoiminta on side nuor- kunnan osatoimisen kulttuurisihteerin vi-
4567: ten pysyttämiseksi kotiseudullaan, ja kunta saa vä- ran valtionapuun.
4568:
4569: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
4570:
4571: Tellervo Renko Juhani Alaranta
4572: 2374 1987 vp.
4573:
4574: Raha-asia-aloite n:o 2231
4575:
4576:
4577:
4578:
4579: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta kulttuurisihteerin vuan
4580: perustamiseen Oulunsaloon
4581:
4582:
4583: Eduskunnalle
4584:
4585: Oulunsalon kunta on muuttovoittoinen ja voi- jotka vastamuuttajina tarvitsisivat ohjattua kult-
4586: makkaasti kasvava kunta. Nuorisoikäluokat ovat tuuritoimintaa.
4587: suuret. Kunta on perustanut kulttuurisihteerin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4588: viran v. 1983. Läänin taidetoimikunta on antanut taen,
4589: asiasta lausunnon opetusministeriölle 31.1.1984.
4590: Virka täytetään välittömästi, kun saadaan valtion- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4591: apupäätös. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
4592: Vireästä nuorisotoiminnastaan tunnettu Ou- 29.90.30 50 000 markkaa kulttuunsihtee-
4593: lunsalon kunta perustelee kulttuurisihteerin viran nn viran perustamiseen Oulunsalon kun-
4594: saamista etenkin ns. väliinputoajia nuorten osalta, taan.
4595:
4596: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
4597:
4598: Tellervo Renko Juhani Alaranta
4599: 1987 vp. 2375
4600:
4601: Raha-asia-aloite n:o 2232
4602:
4603:
4604:
4605:
4606: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten ja nuorten taide-
4607: koulujen tukemiseen
4608:
4609:
4610: Eduskunnalle
4611:
4612: Lasten ja nuorten taidekouluja toimii 70 paik- Vuoden 1987 budjettiin eduskunta lisäsi lasten
4613: kakunnalla maassamme. Laki kuvataidekouluista ja nuorten taidekouluille määrärahan. Sen sijaan
4614: on vielä saamatta. Toiminta on kannatusyhdistys- hallituksen esityksestä vuodelle 1988 ko. määrära-
4615: ten varassa. Kuntien ja kaupunkien avustukset hat toistamiseen puuttuvat.
4616: ovat vähäiset. Opetussuunnitelmien kehittelytyö Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4617: on menossa, ja sitä varten tulisi saada lisämäärära- taen,
4618: hoja.
4619: Peruskoulun kuvataideopetuksen vähyyden ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4620: opettajavoimien puutteen takia olisi erittäin tär- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
4621: keää saada lasten ja nuorten kuvataidekoulujen 29.90.52 1 000 000 markkaa lasten ja
4622: toimintaan avustusta, jonka turvin lisätään paikal- nuorten kuvataidekoulujen tukemiseen.
4623: lista kuvataideopetusta ja harrastustoimintaa.
4624:
4625: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
4626:
4627: Tellervo Renko Aino Pohjanoksa Heikki Järvenpää
4628: Kirsti Ala-Harja Riitta Uosukainen Ritva Vastamäki
4629: Jarmo Wahlström Kerttu Törnqvist Pentti Lahti-Nuuttila
4630: Marja-Liisa Tykkyläinen Gustav Björkstrand Mirja Ryynänen
4631: Juho Sillanpää Aapo Saari Jukka Vihriälä
4632: Riitta Jouppila Reino Paasilinna
4633: 2376 1987 vp.
4634:
4635: Raha-asia-aloite n:o 2233
4636:
4637:
4638:
4639:
4640: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Keskustan Koulutuspoliit-
4641: tisen Liiton ja sen alueyhdistysten toiminnan tukemiseen
4642:
4643:
4644: Eduskunnalle
4645:
4646: Keskustan Koulutuspoliittisen Liiton tarkoituk- mistä muihin maihin ja on järjestänyt vuosittain
4647: sena on edistää koulutuksellista tasa-arvoa ja kou- opintomatkan tutustumiseksi eri maiden koulu-
4648: lutuspalvelujen alueellista ja tasapainoista jakaan- tusohjelmiin. Kansainvälisessä toiminnassa on
4649: tumista. Liitto toimii eri läänien alueella alueyh- mukana myös ympäristö- ja rauhankysymykset.
4650: distyksittäin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4651: Liitto ja sen alueyhdistykset järjestävät seminaa- taen,
4652: reja ja kokouksia, joissa käsitellään ajankohtaisia
4653: yleissivistävään, ammatilliseen ja aikuiskoulutuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4654: seen liittyviä kehittämiskysymyksiä. Liiton epäpo- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4655: liittisuuteen kuuluu laaja-alainen koulutus- ja 29.99.50 200 000 markkaa Keskustan
4656: kulttuuritoiminta keskiryhmien yhteistyönä. Koulutuspoliittisen Liiton ja sen alueyh-
4657: Liitto on pitänyt tärkeänä yhteyksien ylläpitä- distysten toiminnan tukemiseen.
4658:
4659: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
4660:
4661: Tellervo Renko Gustav Björkstrand Mirja Ryynänen
4662: Juho Sillanpää Aapo Saari Jukka Vihriälä
4663: Juhani Alaranta Boris Renlund
4664: 1987 vp. 2377
4665:
4666: Raha-asia-aloite n:o 2234
4667:
4668:
4669:
4670:
4671: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Paavolan Luohuan raittius-
4672: seuran kiinteistön peruskorjaukseen
4673:
4674:
4675:
4676: Eduskunnalle
4677:
4678: Paavolan Luohuan raittiusseuran kiinteistön pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4679: ruskorjaus on alkanut vuonna 1985 laina- ja tal- taen,
4680: koopääomilla. Täydellinen kulttuuri-, nuoriso- ja
4681: kokoustilakäyttö vaatii kunnolliset sosiaalitilat. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4682: Jatkorahoituksella pyritään saamaan wc-, pu- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
4683: keutumis-, varasto- ja keittiö tilat. Hankkeen lop- 29.99.51 50 000 markkaa Paavolan Luo-
4684: puun saattaminen on näin ollen kiireinen asia. huan raittiusseuran kiinteistön peruskor-
4685: Hanke on edelleen kesken v. 1987 rahapulan jauksen jatkorahoitukseen.
4686: takia.
4687:
4688: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
4689:
4690: Tellervo Renko Juhani Alaranta
4691:
4692:
4693:
4694:
4695: 9 270416F
4696: 2378 1987 vp.
4697:
4698: Raha-asia-aloite n:o 2235
4699:
4700:
4701:
4702:
4703: Renko: Määrärahan osoittamisesta Rantsilan Sipolan Uuden Pyrin-
4704: nön raittiusseuran kiinteistön peruskorjaukseen
4705:
4706:
4707: Eduskunnalle
4708:
4709: Rantsilan Sipolan Uuden Pyrinnön raittiusseu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4710: ran kiinteistön peruskorjaus on aloitettu vuonna taen,
4711: 1984 ja on edelleen kesken.
4712: Keittiötilojen ja sosiaalitilojen kunnostamiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4713: tulisi saada lisäavustusta, ennen kuin tilojen täysi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentz"lle
4714: painoinen käyttö voidaan aloittaa. 29.99.51 20 000 markkaa Rantszlan Sipo-
4715: Hankkeen loppurahoitus on tärkeä, jotta käyt- lan Uuden Pyrinnön raittiusseuran kiin-
4716: töturvallisuus taataan kaikilta osin. teistön peruskorjaukseen.
4717:
4718: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
4719:
4720: Tellervo Renko
4721: 1987 vp. 2379
4722:
4723: Raha-asia-aloite n:o 2236
4724:
4725:
4726:
4727:
4728: Renko: Määrärahan osoittamisesta Vihannin Korvenraivaajien rait-
4729: tiusseuran kiinteistön peruskorjaukseen
4730:
4731:
4732: Eduskunnalle
4733:
4734: Vihanoin Korvenraivaajien raittiusseuran kiin- t?rvallisuussyistä kyseenalaista venyttää vuosikau-
4735: teistön peruskorjaus on aloitettu v. 1985 ja on sia.
4736: edelleen kesken, joten jatkorakentaminen ja työn Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
4737: loppuun saattaminen on välttämätöntä. Hanketta taen,
4738: on viety talkoovoimin, mistä syystä se on edennyt
4739: hitaasti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4740: Peruskorjatulla raittiusseuran kiinteistöllä tulee 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
4741: olemaan laaja ja monipuolinen koko kuntaa kat- 29.99.51 50 000 markkaa Vihannin Kor-
4742: tava nuoriso-, kulttuuri- ja kokoustilakäyttö. venraivaajien raittiusseuran kiinteistön pe-
4743: Hankkeen loppuun saattaminen on kiireinen asia, ruskorjauksen loppuun saattamiseen.
4744: koska sähkö- ym. töiden keskenetäisyyttä on jo
4745:
4746: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
4747:
4748: Tellervo Renko
4749: 2380 1987 vp.
4750:
4751: Raha-asia-aloite n:o 2237
4752:
4753:
4754:
4755:
4756: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Iin Pravan kalanviljelylaitok-
4757: sen suunnitteluun ja rakentamiseen
4758:
4759:
4760: Eduskunnalle
4761:
4762: Vesilain mukaiset kalanistutusvelvoitteet on eri ten kalanviljelylaitos, jota varten tarvitaan suun-
4763: yhteisöjen suoritettava. nittelu- ja rakentamismäärärahoja.
4764: Kalanviljelytuotanto on hajaotettava moniin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4765: viljelylaitoksiin lisääntyvien bakteeritautien takia. taen,
4766: Maassamme ei ole kalanpoikasten murtovesivil-
4767: jelyä muualla kuin Iin Pravassa, missä yksityiset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4768: ovat Pohjolan Voiman avustamana rakentaneet 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
4769: 400 000 mk maksavan murtovesiviljelylaitoksen 30.38. 74 lisäyksenä 200 000 markkaa Iin
4770: poikastuotantoa varten. Kokemukset ovat hyviä. Pravan kalanvi(jelylaitoksen suunnitte-
4771: Valtion avustamana Pravan laitoksesta olisi luun ja rakentamiseen.
4772: edullista kehittää Perämeren poikastuotantoa var-
4773:
4774: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
4775:
4776: Tellervo Renko Eino Siuruainen
4777: 1987 vp. 2381
4778:
4779: Raha-asia-aloite n:o 2238
4780:
4781:
4782:
4783:
4784: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun seudun pohjavesiselvi-
4785: tyksiin
4786:
4787:
4788: Eduskunnalle
4789:
4790: Oulun seudun juomavesi on huonolaatuista. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4791: Paremman juomaveden käyttöön siirtyminen taen,
4792: edellyttää kuitenkin laaja-alaista pohjavesiselvitys-
4793: tä n. 100 km:n säteellä Oulusta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4794: Oulun veden kemikaalipitoisuutta ja väestön 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
4795: sairastavuutta pidetään eräänä korrelaationa. Pa- 30.40.23lisäyksenä 100 000 markkaa Ou-
4796: remman veden saanti on välttämätön myös ter- lun seudun pohjavesiselvitykszi'n.
4797: veyspoliittisista syistä.
4798:
4799: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
4800:
4801: Tellervo Renko Riitta Jouppila Kalevi Mattila
4802: Erkki Pulliainen J. Juhani Kortesalmi Eino Siuruainen
4803: 2382 1987 vp.
4804:
4805: Raha-asia-aloite n:o 2239
4806:
4807:
4808:
4809:
4810: Renko ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vesihuoltoavustuk-
4811: sun
4812:
4813:
4814: Eduskunnalle
4815:
4816: Vuoden 1986 tason säilyttäminen ja 5 % :n ko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4817: rotuksen huomioon ottaminen on välttämätöntä, 1988 tulo- ja menoarvioon momentzJie
4818: jotta maaseudun ja kaupunkien lähiöiden vesi- 30.40.31 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
4819: huolto olisi tyydyttävässä kunnossa. Tämä edellyt- vesihuoltoavustuksiin.
4820: tää n. 30 milj. mk:n määrärahaa vuoden 1988
4821: budjettiin.
4822: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4823: taen,
4824:
4825: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
4826:
4827: Tellervo Renko Kauko Heikkinen Riitta Jouppila
4828: Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas Pauli Saapunki
4829: Eino Siuruainen
4830: 1987 vp. 2383
4831:
4832: Raha-asia-aloite n:o 2240
4833:
4834:
4835:
4836:
4837: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta pohjavedenottarnoiden suoja-
4838: alueiden maanhankintaan
4839:
4840:
4841: Eduskunnalle
4842:
4843: Noin 50 % suomalaisista käyttää talousvetenä ta haltuunsa. Toisaalta voimakas maanottotoi-
4844: terveellistä ja hyvälaatuista pohjavettä. Pintave- minta ja muu maankäyttö varsinkin taajamien
4845: den käyttö on yleistä suurissa kaupungeissa kuten ympäristöissä uhkaa tuhota arvokkaimmat pohja-
4846: Oulussa. Vedenhankinnan yleisenä tavoitteena on vedet.
4847: turvata olemassa olevien pohjavedenottarnoiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4848: puhtaus ja toimivuus sekä mahdollistaa siirtymi- tavasti,
4849: nen pintaveden käytöstä pohjaveden käyttöön.
4850: Tämä tavoite edellyttää pohjavesivarojen inven- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4851: tointia, suojaamista ja varaamista vedenhankinta- 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
4852: tarkoituksiin. kaa yhdyskuntien ja elintarviketeollisuu-
4853: Ongelmaksi on noussut pohjavedenottopaikko- den vedenhankintaan ja pohjavesien suo-
4854: jen suoja-alueiden maanhankintarahoituksen täy- jeluun tarvittavien maa-alueiden hankin-
4855: dellinen puuttuminen. Vesihuoltolaitoksilla ei ole taan.
4856: rahoitustuen puuttuessa varaa hankkia maa-aluei-
4857:
4858: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
4859:
4860: Tellervo Renko Juhani Alaranta
4861: 2384 1987 vp.
4862:
4863: Raha-asia-aloite n:o 2241
4864:
4865:
4866:
4867:
4868: Renko ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Haapaveden Haa-
4869: pajärven tulvasuojelun ja järven kunnostuksen suunnitteluun
4870:
4871:
4872: Eduskunnalle
4873:
4874: Haapajärven patosäännöstelytyöt ja järven kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4875: nostustoimenpiteet edellyttävät ennakkosuunnit- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
4876: telua samassa yhteydessä, kun Haapajärven ympä- 30.40. 771isäyksenä 150 000 markkaa Haa-
4877: ristöstä suunnitellaan turpeen hyötykäyttöä Haa- paveden Haapajärven tulvasuojelun ja jär-
4878: paveden osalta. ven kunnostuksen suunnitteluun.
4879: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4880: taen,
4881:
4882: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
4883:
4884: Tellervo Renko Kauko Heikkinen
4885: Riitta Jouppila Kalevi Mattila
4886: Eino Siuruainen
4887: 1987 vp. 2385
4888:
4889: Raha-asia-aloite n:o 2242
4890:
4891:
4892:
4893:
4894: Renko ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta yleisten tei-
4895: den tekemiseen eräissä tie- ja vesirakennuspiireissä
4896:
4897:
4898: Eduskunnalle
4899:
4900: Oulun läänin tie- ja vesirakennuspiireille osoi- ajokunnossa kunnossapitorahoituksen turvin, jol-
4901: tettu määrärahaosuus teiden tekemiseen on vii- loin joudutaan vastaavasti tinkimään kunnossapi-
4902: meisten viiden vuoden aikana jatkuvasti pudon- don tasosta koko tieverkolla. Eniten rahoitusva-
4903: nut. Kun viisi vuotta sitten, vuodelle 1983, suun- jauksesta joutuvat kärsimään päätieverkon ulko-
4904: nattiin vielä 12,4 prosenttia koko maanteiden te- puolinen öljysora- ja soratiestö sekä liikennetur-
4905: kemisrahoista ko. piireihin, on osuus vuoden vallisuuden parantamishankkeet.
4906: 1988 tulo- ja menoarvioesityksessä enää 11,1 pro- Merkittävää on lisäksi, että tieverkon suunnitte-
4907: senttia. Suuntaus on viime aikoina noudatetun luun varatut määrärahat ovat jatkuvasti pienenty-
4908: vilkasliikenteisiä pääteitä suosivan tiepolitiikan neet, mikä tulevaisuudessa johtaa siihen, että tei-
4909: seurausta. den tekeminen oleellisesti hidastuu Oulun läänis-
4910: Tierahoituksen tarve Oulun läänin tie- ja vesira- sä.
4911: kennuspiirien osalta käy parhaiten ilmi liikenne- Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
4912: ministeriön hallinnonalan 5-vuotissuunnitelmasta taen,
4913: ja Tie 2000 -ohjelmasta. Näissä suunnitelmissa
4914: esitetyt rahoitustarpeet edustavat lähinnä vähim- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4915: mäisarvoa, sillä tieliikenteen määrä on Oulun lää- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
4916: nin alueella kasvanut huomattavasti nopeammin 31.24.77 25 000000 markkaa teiden te-
4917: kuin em. ohjelmia laadittaessa on oletettu. Tie kemiseen siten, että Oulun tie- ja vesira-
4918: 2000 -ohjelmassa esitetystä rahoitustarpeesta on kennuspzirille 10 000 000 markkaa, Keski-
4919: jääty jälkeen koko maassa. Pohjanmaan tie- ja vesirakennuspiirille
4920: Huomattava osa Oulun läänin tieverkosta on 7 500 000 markkaa ja Kainuun tie- ja vesi-
4921: tulossa tai jo tullut kestoikänsä loppuun. Osa öljy- rakennuspiirille 7 500 000 markkaa.
4922: ja sorapäällysteisistä teistä joudutaan pitämään
4923:
4924: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
4925:
4926: Tellervo Renko Riitta Jouppila Kalevi Mattila
4927: Erkki Pulliainen Pauli Saapunki ]. Juhani Kortesalmi
4928: Eino Siuruainen Oiva Savela
4929: 2386 1987 vp.
4930:
4931: Raha-asia-aloite n:o 2243
4932:
4933:
4934:
4935:
4936: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Paavolan-Saarikosken
4937: maantien kunnossapitoon Ruukissa
4938:
4939:
4940: Eduskunnalle
4941:
4942: Paavolan-Saarikosken maantie n:o 18597 on auto jätetään päätien varteen ja loppu työmatkaa
4943: 8,8 km pitkä Rantsilan ja Paavolan välillä oleva kävellään savikossa saappaat jalassa. Yleistä linja-
4944: kylätie, jonka yleiskunto on erittäin heikko. Ou- autovuoroa ei ole.
4945: lun tiepiirin suunnitelmat Saarikosken tien kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4946: nostamiseksi olivat valmiina jo vuonna 1987. taen,
4947: Hanke tulisi toteuttaa, jotta elinkeinon harjoit-
4948: taminen alueella mahdollistuisi. Nykyinen tien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4949: kunto on niin heikko, ettei maatalouskoneilla ajo 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
4950: ole kelirikkaaikaan mahdollista. Samoin työmat- 31.24.14 4300000 markkaa Paavolan-
4951: kaliikenne 60 km:n päässä olevaan Rautaruukkiin Saarikosken maantien n:o 18597 kunnos-
4952: onnistuu syksyllä ja keväällä vain niin, että oma sapitoon.
4953:
4954: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
4955:
4956: Tellervo Renko Juhani Alaranta
4957: 1987 vp. 2387
4958:
4959: Raha-asia-aloite n:o 2244
4960:
4961:
4962:
4963:
4964: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta Lumijoen-Ylipään maan-
4965: tien kunnossapitoon
4966:
4967:
4968: Eduskunnalle
4969:
4970: Lumijoen teiden kunto on yleensä seutukunnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
4971: heikkotasoisin. Suunnitelmissa on saada kehätie- taen,
4972: yhteys vanhalta rautatieltä valtatielle n:o 8 lähi-
4973: vuosma. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
4974: Ylipään tie on 8, 7 km pitkä osuus tulevasta ke- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
4975: hätiestä. Se on eniten käytetty ja vilkasliikentei- 31.24.14 4 000 000 markkaa Lumijoen-
4976: sin, joten sen aikaisempi kunnostus olisi tarpeen. Ylipään tien (n:o 18621) kunnossapitoon.
4977:
4978: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
4979:
4980: Tellervo Renko Juhani Alaranta
4981: 2388 1987 vp.
4982:
4983: Raha-asia-aloite n:o 2245
4984:
4985:
4986:
4987:
4988: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseen Yleisradion Ou-
4989: lun alueyksikön teknistä rakentamista varten
4990:
4991:
4992: Eduskunnalle
4993:
4994: Maamme tiedonvälitysverkko tihenee Etelä- hettää suoraan puuttuvan linkkiyhteyden takia.
4995: Suomessa nopeammin kuin muualla maassa. Ou- Ohjelmanauhat lähetetään nykyään linja-auton
4996: lun läänissä on näkyvyysvaikeuksia Vaalan- välityksellä Ouluun ja ajetaan sieltä ulos. Usein
4997: Puolangan alueella. Tätä varten Kiimingin ase- nauhat hukkuvat tai myöhästyvät ulosajosta. Tä-
4998: man sijaintia tulisi tarkistaa, samalla kun sen laa- mä ei liene enää hyväksyttävissä tietoliikenneaika-
4999: jentamiseen ja uudistamiseen myönnetään määrä- kautena. Budjettiin tulisikin saada 500 000 mark-
5000: rahat. Kustannusarvio uuden aseman rakentami- kaa Raahen linkkiaseman rakentamiseksi.
5001: sesta on n. 25 milj. mk. Aseman sijaintipaikaksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5002: on kaavailtu nykyistä korkeampaa maastokohdet- taen,
5003: ta esim. Ylikiimingin alueella. Vuoden 1988 bud-
5004: jettiin tulisi saada kohteen suunnitteluun 1 milj. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5005: mk. 1988 tulo- ja menoarvioon 1 5 00 000
5006: Raahen seutu on läänin tärkeä metalliteollisuu- markkaa avustukseen Yleisradion Oulun
5007: den alue Rautaruukin vaikutuksen johdosta. Oh- alueyksikön teknistä rakentamista varten.
5008: jelmatarjontaa on runsaasti, mutta sitä ei voida lä-
5009:
5010: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5011:
5012: Tellervo Renko Kalevi Mattila Erkki Pulliainen
5013: Pauli Saapunki Riitta Jouppila Eino Siuruainen
5014: Vappu Säilynoja
5015: 1987 vp. 2389
5016:
5017: Raha-asia-aloite n:o 2246
5018:
5019:
5020:
5021:
5022: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta kahden ylitarkastajan palk-
5023: kaamiseksi luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausasioita
5024: varten
5025:
5026: Eduskunnalle
5027:
5028: Laajan valmistelutyön tuloksena maassamme haittaa. Ennen kaikkea luonnonsuojelun uskotta-
5029: on viime vuosina valmistunut useita alkuperäisen vuus kärsii. Maanomistajien ja kuntien taholla
5030: luonnon suojeluohjelmia. Valtioneuvoston vah- tunnetaan kasvavaa epäluuloa luonnonsuojelu-
5031: vistamia ohjelmia ovat kansallis- ja luonnonpuis- hankkeita kohtaan, jos niiden toteuttaminen ve-
5032: toverkon kehittämisohjelma, soidensuojelun pe- nyy kohtuuttoman pitkälle. Tällä hetkellä on vi-
5033: rusohjelma, lintuvesien suojeluohjelma ja harju- reillä useita satoja hankkeita, joissa maanomistaja
5034: jen suojeluohjelma. Suojeluohjelmien laatiminen haluaisi myydä alueen luonnonsuojelutarkoituk-
5035: on koettu välttämättömäksi ja kiireelliseksi maan- siin tai rauhoittaa sen korvausta vastaan. Monet
5036: käytön suuren tehostumisen vuoksi koko maassa, hankkeet ovat olleet vireillä jo pari vuotta.
5037: minkä vuoksi alkuperäisen luonnon suojelukoh- Osto- ja korvausasioita hoitaa ympäristöminis-
5038: teita ei jää enää jäljelle ilman näitä erityistoimen- teriössä päätoimisesti neljä henkilöä, joiden toi-
5039: piteitä. mipaikat ovat Helsingissä (YM) sekä Turun ja Po-
5040: Valtioneuvoston tähän asti vahvistamiin suoje- rin, Vaasan ja Oulun lääninhallituksissa. Suoje-
5041: luohjelmiin sisältyy runsaat 200 000 ha yksityis- lualueiden osto- ja korvausasioita päätoimisesti
5042: maita. Yksityismaiden osalta suojelu pyritään to- hoitavien henkilöiden tarve on kuitenkin suuri
5043: teuttamaan joko hankkimalla ohjelmiin sisältyvät muuallakin maassa. Ilmeistä on, että kaikkiin lää-
5044: kohteet valtion omistukseen etupäässä vapaaeh- ninhallituksiin tarvitaan näiden asioiden hoitoon
5045: toisin kaupoin tai maksamalla suojelualueen keskittyvät henkilöt, mikäli suojeluohjelmien to-
5046: muodostamisesta sen omistajalle aiheutuvasta ta- t~uttaminen halutaan viedä läpi kohtuullisessa
5047: loudellisen hyödyn menetyksestä korvaus. Suoje- aJassa.
5048: luohjelmien toteuttaminen on kuitenkin edennyt Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun-
5049: yksityismaiden osalta hitaasti ja kohdannut vai- nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa.
5050: keuksia, joista osa johtuu käytettävissä olleiden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
5051: varojen niukkuudesta, osa taas organisatorisista taen,
5052: puutteista ja henkilöresurssien vähäisyydestä.
5053: Toiminta suojelualueiden hankinnassa on saa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5054: nut osakseen yhä lisääntyvää kritiikkiä. Alueiden 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
5055: hinnan ja korvausten suuruuden arviointimenet- 35.01.01lisäyksenä 260 000 markkaa kah-
5056: tely on ollut hidasta ja kankeaa. Hinta- ja kauppa- den ylitarkastajan palkkaamiseksi luon-
5057: neuvottelut ovat saattaneet kestää useita vuosia. nonsuojelualueiden hankinta- ja korvaus-
5058: Tänä aikana maanomistaja on epätietoinen asioiden hoitamista varten.
5059: alueensa käytöstä, mistä voi aiheutua monenlaista
5060:
5061: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5062:
5063: Tellervo Renko Erkki Pulliainen Jorma Fred
5064: Matti Saarinen Esko Helle Reino Paasilinna
5065: Jouni J. Särkijärvi Heli Astala Marja-Liisa Löyttyjärvi
5066: Mats Nyby Riitta Jouppila
5067: 2390 1987 vp.
5068:
5069: Raha-asia-aloite n:o 2247
5070:
5071:
5072:
5073:
5074: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta turvetuotannon vesivalvon-
5075: tainsinöörin viran perustamiseen Oulun vesi- ja ympäristöpiiriin
5076:
5077:
5078: Eduskunnalle
5079:
5080: Valtiovalta on asettanut kotimaisen energian ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5081: turvetuotannon kehittämiselle tavoitteita, jotka taen,
5082: merkitsevät turvesoiden voimakasta kunnostustoi-
5083: mintaa. Tästä aiheutuu vesistö- ja kalastushaitto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5084: ja, ellei ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin ja val- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5085: vontaan kiinnitetä nykyistä enemmän huomiota. 35.25.01 lisäyksenä 120 000 markkaa tur-
5086: Oulun läänissä on n. 60 % maamme suoalasta, vetuotannon vesivalvontainsinöörin tai
5087: mistä johtuen myös turpeen hyötykäyttö on siellä -teknikon viran Oulun vesi- ja ympänstö-
5088: pisimmällä. Näin ollen vesistöongelmien ehkäise- piiriin.
5089: miseksi tulee ryhtyä kiireellisesti toimenpiteisiin
5090: Oulun läänin vesistöalueilla.
5091:
5092: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
5093:
5094: Tellervo Renko Juhani Alaranta
5095: 1987 vp. 2391
5096:
5097: Raha-asia-aloite n:o 2248
5098:
5099:
5100:
5101:
5102: Renko ym.: Korotetua määrärahan osoittamisesta Oulun merialueen
5103: vesiensuojelun suunnitteluun
5104:
5105:
5106: Eduskunnalle
5107:
5108: Veitsiluoto Oy on uusimassa prosessejaan, ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5109: tuotekehittelyyn panostetaan lähivuosina. Tällöin 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
5110: tulisi ottaa huomioon myös Oulun merialueen ve- 35.25.23 lisäyksenä JOO 000 markkaa Ou-
5111: siensuojelutoimenpiteet. lun merialueen vesiensuojelun suunnitte-
5112: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- luun.
5113: taen,
5114:
5115: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
5116:
5117: Tellervo Renko Kalevi Mattila Erkki Pulliainen
5118: J. Juhani Kortesalmi Eino Siuruainen Vappu Säilynoja
5119: 2392 1987 vp.
5120:
5121: Raha-asia-aloite n:o 2249
5122:
5123:
5124:
5125:
5126: Renko ym.: Määrärahan osoittamisesta karjatalousjätteiden hyöty-
5127: käytön edistämiseen
5128:
5129:
5130: Eduskunnalle
5131:
5132: Maaperän köyhtyessä tulisi karjatalousjäte käyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5133: tää entistä tarkemmin maan lannoitekäyttöön. 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
5134: Tämä mahdollistuu, mikäli hyötykäytön muotoja 35.25.41 3 000 000 markkaa karjatalous-
5135: tehostetaan mm. kehittämällä talteenottojärjes- jätteiden hyötykäytön edistämiseen.
5136: telmiä.
5137: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5138: taen,
5139:
5140: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
5141:
5142: Tellervo Renko Kauko Heikkinen Riitta Jouppila
5143: Kalevi Mattila Pauli Saapunki Erkki Pulliainen
5144: Eino Siuruainen
5145: 1987 rd. 2393
5146:
5147: Finansmotion nr 2250
5148:
5149:
5150:
5151:
5152: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för planering av utbildning-
5153: en av svenskspråkiga talterapeuter
5154:
5155:
5156: Tili Riksdagen
5157:
5158: Att kunna kommunicera med varandra är för För att kunna hjälpa dessa barn och ungdomar
5159: de flesta av oss en självklarhet. Tyvärr har vi i dag tili ett språk borde det skapas resurser för ett till-
5160: en stor grupp mänskor som inte kan tala och en räckligt antal talterapitjänster.
5161: del som har stora talsvårigheter. 1 dag är det en omöjlighet att erhålia talterapi
5162: Ett barn som inte kan uttrycka sig märker att t.ex. i svenska Österbotten och det råder en
5163: det inte blir förstått och blir ofta irriterat och agg- skriande brist på svenskspråkiga talterapeuter i
5164: ressivt. Barnet är i viss mån onormalt p.g.a. sin hela svenska Finland.
5165: nedsatta talförmåga och blir dessutom onormalt i På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
5166: sitt beteendemönster på grund av sin aggressivitet samt
5167: och kan inte tiligodogöra sig den stimulans barnet
5168: kunde få genom sitt umgänge med andra barn. att Riksdagen i stats/örslaget för år 1988
5169: Vi har många olika orsaker tili talsvårigheter på momentet 29.55.29 upptar 100 000
5170: bl.a. olika slag av utvecklingsstörningar, hörsel- mark för p/anering av utbildningen av
5171: skador, barn med gomspalt och andra medicinska svenskspråkiga talterapeuter.
5172: fel, skador som uppstått i samband med hjärnfe-
5173: ber m.m.
5174:
5175: Helsingfors den 16 september 1987
5176:
5177: Boris Renlund Elisabeth Rehn Gustav Björkstrand
5178: Ole Wasz-Höckert Håkan Malm Håkan Nordman
5179: Gunnar Jansson
5180:
5181:
5182:
5183:
5184: 10 270416F
5185: 2394 1987 vp.
5186:
5187: Raha-asia-aloite n:o 2250 Suomennos
5188:
5189:
5190:
5191:
5192: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta ruotsinkielisten puhetera-
5193: peuttien koulutuksen suunnitteluun
5194:
5195:
5196: Eduskunnalle
5197:
5198: Se, että voimme keskustella toistemme kanssa, kitalakihalkio ja muita mekaanisia vikoja, aivokal-
5199: on useimmille meistä itsestäänselvyys. Valitetta- vontulehduksen aiheuttamia vaurioita jne.
5200: vasti nykyisinkin on suuri ryhmä ihmisiä, jotka ei- Tällä hetkellä on mahdotonta saada puhetera-
5201: vät osaa puhua, ja joillakin on melkoisia puhevai- piaa mm. Pohjanmaan ruotsinkielisellä alueella,
5202: keuksia. ja koko maamme ruotsinkielisellä alueella on
5203: Lapsi, joka ei pysty ilmaisemaan itseään, huo- huutava pula ruotsinkielisistä puheterapeuteista.
5204: maa, ettei häntä ymmärretä ja tulee usein ärty- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5205: neeksi ja aggressiiviseksi. Lapsi on jossain määrin taen,
5206: epänormaali puutteellisen puhekykynsä vuoksi.
5207: Lapsen käyttäytyminen muodostuu sitä paitsi epä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5208: normaaliksi hyökkäävyytensä takia eikä hän voi 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5209: käyttää hyväkseen muiden lasten kanssa tapahtu- 29.55.29 100 000 markkaa ruotsinkielis-
5210: van seurustelun suomia virikkeitä. ten puheterapeuttien koulutuksen suun-
5211: Puhevaikeuksiin on useita syitä, esim. erilaiset nitteluun.
5212: kehityshäiriöt ja kuulovammat. Eräillä lapsilla on
5213:
5214: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
5215:
5216: Boris Renlund Elisabeth Rehn Gustav Björkstrand
5217: Ole Wasz-Höckert Håkan Malm Håkan Nordman
5218: Gunnar Jansson
5219: 1987 rd. 2395
5220:
5221: Finansmotion nr 2251
5222:
5223:
5224:
5225:
5226: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för Pedersöre skidcentrum
5227: i Lappfors
5228:
5229:
5230: Tili Riksdagen
5231:
5232: Skidcentret i Lappfors är i hög grad resultat av tack vare stort frivilligt arbete, men för utbyggnad
5233: ett målmedvetet arbete av skidintresserade och av själva el-ljusspåret borde man nu också få mera
5234: kommuneno Resultat har också nåtts synligt ge- ekonomiskt stöd 0
5235:
5236:
5237:
5238:
5239: nom I.Ko Falkens skidframångar med bl.ao ett fin- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
5240: ländskt mästerskap i stafett på skidor år 1987 0 samt
5241: Kommunen har byggt en skidstuga på området,
5242: men banorna borde förlängas och elbelysningen att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
5243: utbyggas, så att det bättre skulle motsvara de krav på momentet 29091050 upptar 100000
5244: man rimligtvis kan ställa på ett dylikt skidcent- mark för Pedersöre skidcentrum i Lapp-
5245: rumo Området har tili Stora delar framkommit forso
5246:
5247: Helsingfors den 22 september 1987
5248:
5249: Boris Renlund Håkan Nordman
5250: 2396 1987 vp.
5251:
5252: Raha-asia-aloite n:o 2251 Suomennos
5253:
5254:
5255:
5256:
5257: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Pietarsaaren maalaiskun-
5258: nan hiihtokeskuksen toiminnan tukemiseen Salonkylässä
5259:
5260:
5261: Eduskunnalle
5262:
5263: Salonkylässä t01m1va hiihtokeskus on pitkälti sähkövalaistun ladun laajentamiseen tarvittaisiin
5264: hiihdon harrastajien ja kunnan määrätietoisen myös taloudellista tukea.
5265: työn tulos. Myös näkyviä tuloksia on saavutettu Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5266: I.K. Falken-seuran menestymisenä- mm. vuo- taen,
5267: den 1987 viestihiihdon Suomen mestaruus. Kun-
5268: ta on rakentanut hiihtomajan alueelle, mutta ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5269: toja tulisi pidentää ja sähkövalaistusta laajentaa si- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttfle
5270: ten, että keskus vastaisi paremmin niitä vaatimuk- 29.91.50 JOO 000 markkaa Pietarsaaren
5271: sia, joita kohtuudella tällaiselle keskukselle voi- maalaiskunnan hiihtokeskuksen toimin-
5272: daan asettaa. Alue on suureksi osaksi syntynyt laa- nan tukemiseen Salonkylässä.
5273: jamittaisen vapaaehtoisen työn ansiosta, mutta
5274:
5275: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5276:
5277: Boris Renlund Håkan Nordman
5278: 1987 rd. 2397
5279:
5280: Finansmotion nr 2252
5281:
5282:
5283:
5284:
5285: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för effektivering av idrotts-
5286: verksamheten vid Norrvalla rehabiliteringscentral i Vörå
5287:
5288:
5289: Tili Riksdagen
5290:
5291: Norrvalla i Vörå kommun har byggts ut tili ett landet av kursverksamheten inom idrott i anlägg-
5292: centrum för rehabilitering. Samtidigt har stora in- ningarna, behövs resurser. Med tanke på de om-
5293: vesteringar gjorts för att skapa utrymmen för fattande investeringar som gjorts, är det ändamåls-
5294: idrott. De utrymmen man byggt används dels för enligt att genast från början planera för en maxi-
5295: rehabiliteringen, men också av Vörå folkhögskola. mal användning också av utrymmena för idrott.
5296: Avsikten med utrymmena är i alla fall att an- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
5297: vända dem för ett vidare syfte. Målet är nämligen samt
5298: att få i gång ett idrottsinstitut vid Norrvalla-an-
5299: läggningarna. Sålunda räknar man inom idrotts- att Riksdagen i stats/örslaget för år 1988
5300: rådet med att Norrvalla skall vara ett av de fyra upptar JOO 000 mark för utveckling av
5301: nya idrottsinstitut man planerat. idrottsverksamheten vid Norrvalla rehabi-
5302: För att snabbt få i gång planeringen och utveck- literingscentral i Vörå.
5303:
5304: Helsingfors den 15 september 1987
5305:
5306: Boris Renlund Elisabeth Rehn
5307: Ole Wasz-Höckert Håkan Malm
5308: Håkan Nordxnan
5309: 2398 1987 vp.
5310:
5311: Raha-asia-aloite n:o 2252 Suomennos
5312:
5313:
5314:
5315:
5316: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Norrvallan kuntoutuskes-
5317: kuksen urheilutoiminnan tehostamiseen Vöyrillä
5318:
5319:
5320: Eduskunnalle
5321:
5322: Vöyrin kuntaan on rakennettu Norrvallan kun- peasti käyntiin, tarvitaan voimavaroja. Ottaen
5323: toutuskeskus. Samanaikaisesti on tehty suuria in- huomioon tehdyt laajat investoinnit on tarkoituk-
5324: vestointeja urheilutilojen aikaansaamiseksi. Ra- senmukaista heti alusta lähtien suunnitella myös
5325: kennettuja tiloja käytetään osaksi kuntoutukseen, urheilutilojen mahdollisimman tehokasta käyt-
5326: mutta myös Vöyrin kansanopisto käyttää niitä. töä.
5327: Tarkoituksena on joka tapauksessa käyttää tiloja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5328: laajempaan tarkoitukseen. Päämääränä on nimit- taen,
5329: täin saada Norrvallan laitosten yhteyteen urhei-
5330: luopisto. Siten urheiluneuvostossa odotetaan, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5331: Norrvalla on yksi suunnitelluista neljästä uudesta 1988 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
5332: urheiluopistosta. kaa Norrvallan kuntoutuskeskuksen urhei-
5333: Jotta urheiluun liittyvän kurssitoiminnan suun- lutoiminnan suunnitteluun ja kehittämi-
5334: nittelu ja kehittäminen näissä tiloissa saadaan no- seen Vöynllä.
5335:
5336: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1987
5337:
5338: Boris Renlund Elisabeth Rehn
5339: Ole Wasz-Höckert Håkan Malm
5340: Håkan Nordman
5341: 1987 rd. 2399
5342:
5343: Finansmotion nr 2253
5344:
5345:
5346:
5347:
5348: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag som stöd för Suomen Leiri-
5349: kouluyhdistys-Lägerskolforeningen i Finland rf:s verksamhet
5350:
5351:
5352: Tili Riksdagen
5353:
5354: Suomen Leirikouluyhdistys-Lägerskolför- En förening med ett så ston arbetsfält som lä-
5355: eningen i Finland r.y. är en tvåspråkig landsom- gerskolföreningens kan inte på sikt drivas enbart
5356: fattande förening grundad 1975. Föreningens genom frivilligt arbete och utan ekonomiskt stöd.
5357: uppgift är att En verksamhetsledar- och kanslifunktion är ett
5358: - utveckla och sprida lägerskoliden i Finland villkor för att verksamhetsutvecklingen skall kun-
5359: - verka för att uteskolmetoden utvecklas en- na fortgå. Lägerskolföreningen får förfrågningar
5360: ligt intentionerna i skollagstifningen om lägerskolverksamhet, om lägerskolcentra, om
5361: - verka för att lägerskolmetodikens status lägerskollitteratur, om pedagogiska utvärderingar
5362: stärks i lärarutbildningen och lärarfortbildningen av lägerskola, om nordisk och internationellläger-
5363: - bistå med sakkunskap vid grundandet av skolfunktion osv. Sristen på ekonomisk resurs har
5364: nya lägerskolcentra hittills omöjliggjon fullföljandet av dylika upp-
5365: - skydda lägerskolbegreppet från kommer- gifter.
5366: siellt utnyttjande. Lägerskolföreningen utger tidningen Leirikoulu
5367: Föreningen har arrangerat och arrangerar lärar- -Lägerskola, ett tvåspråkigt språkrör för verksam-
5368: kurser, allmänna informationsmöten och semina- heten utanför skolan, som utkommer med fyra
5369: rier. Föreningen ger ut en egen tvåspråkig tidning nummer årligen. Flera lägerskolkurser för läger-
5370: och distribuerar information om lägerskola, samt skolaktiva planeras och en handledarmapp i läger-
5371: uppehåller kontakter med övriga nordiska läger- skolmetodik bör utvecklas.
5372: skolorganisationer. Uppgifterna är många och lägerskolföreningen
5373: 1 och med den nya skollagstifningen, samt det skulle kunna betjäna hela skolsektorn om Suomen
5374: faktum, att nya läroplaner tas i bruk, vidgas för- Leirikouluyhdistys-Lägerskolföreningen i Fin-
5375: eningens ansvarsområde och arbetsfält ytterligare. land r.y. skulle beviljas medel för sin verksamhet.
5376: Den nya grundskollagen och förordningen, samt På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
5377: anvisningarna för den kommunala läroplanen har samt
5378: gett uteskol-verksamheten en framskjuten posi-
5379: tion. Enligt vårt sätt att se är lägerskolan en oslag- att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
5380: bar metod för skolan att närma sig samhället och på momentet 29.91.53 upptar 100000
5381: för samarbetet hem och skola. Ytterligare har man mark som stöd för Suomen Leirikoulu-
5382: med lägerskola som metod de bästa förutsätt- yhdistys-Lägersko/föreningen i Finland
5383: ningarna att i skolan nå de i GrL 2 § stipulerade rf:s verksamhet.
5384: målen för fostran.
5385:
5386: Helsingfors den 16 september 1987
5387:
5388: Boris Renlund Elisabeth Rehn
5389: Ole Wasz-Höckert Håkan Malm
5390: Håkan Nordman
5391: 2400 1987 vp.
5392:
5393: Raha-asia-aloite n:o 2253 Suomennos
5394:
5395:
5396:
5397:
5398: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Leirikouluyhdistys
5399: - Lägerskolföreningen i Finland ry: n toiminnan tukemiseen
5400:
5401:
5402: Eduskunnalle
5403:
5404: Suomen Leirikouluyhdistys - Lägerskolföre- Yhdistystä, jolla on niin suuri työkenttä kuin
5405: ningen i Finland ry. on kaksikielinen koko maan leirikouluyhdistyksellä, ei voida ajan mittaan pyö-
5406: kattava yhdistys, joka on perustettu 1975. Yhdis- rittää yksinomaan vapaaehtoisen työn varassa ja il-
5407: tyksen tehtävänä on man taloudellista tukea. Toiminnanjohtajan ja
5408: - kehittää ja levittää leirikouluaatetta Suo- toimistotehtävien järjestäminen on ehtona toi-
5409: messa minnan kehittymisen jatkumiselle. Leirikouluyh-
5410: - toimia koulun ulkopuolella annettavaa ope- distykselle tulee kyselyjä leirikoulutoiminnasta,
5411: tusta koskevan menetelmän kehittämiseksi koulu- leirikoulukeskuksista, leirikoulukirjallisuudesta,
5412: lainsäädännön tarkoituksen mukaisesti leirikoulua koskevista pedagogisista arvioista,
5413: - toimia leirikoulumetodiikan aseman vahvis- pohjoismaisesta ja kansainvälisestä leirikoulutoi-
5414: tamiseksi opettajankoulutuksessa ja opettajien jat- minnasta jne. Taloudellisten voimavarojen puute
5415: kokoulutuksessa on tähän asti tehnyt mahdottomaksi tällaisten
5416: - antaa asiantuntija-apua uusien leirikoulu- tehtävien hoitamisen kunnolla.
5417: keskusten perustamisessa Leirikouluyhdistys julkaisee lehteä Leirikoulu
5418: - suojella leirikoulukäsitettä kaupalliselta hy- - Lägerskola, koulun ulkopuolisen toiminnan
5419: väksikäytöltä. kaksikielistä äänenkannattajaa, joka ilmestyy nel-
5420: Yhdistys on järjestänyt ja järjestää opettajakurs- jänä numerona vuosittain. Useita leirikoulukurs-
5421: seja, yleisiä tiedotustilaisuuksia ja seminaareja. seja leirikouluaktiiveille suunnitellaan ja leirikou-
5422: Yhdistys julkaisee omaa kaksikielistä lehteä ja le- lumetodiikkaa koskevaa ohjemappia pitää kehit-
5423: vittää tietoa leirikoulusta sekä ylläpitää yhteyksiä tää.
5424: muihin pohjoismaisiin leirikoulujärjestöihin. Tehtäviä on monia ja leirikouluyhdistys voisi
5425: Uuden koululainsäädännön ja uusien luku- palvella koko koulusektoria, jos Suomen Leirikou-
5426: suunnitelmien käyttöönoton myötä yhdistyksen luyhdistys- Lägerskolföreningen i Finland ry:lle
5427: vastuualue ja työkenttä laajenevat vielä. Uusi pe- myönnettäisiin varoja toimintaansa.
5428: ruskoululaki ja -asetus sekä kunnallisia opetus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5429: suunnitelmia koskevat ohjeet ovat antaneet kou- taen,
5430: lun ulkopuolella annettavalle opetustoiminnalle
5431: tärkeän aseman. Näkemyksemme mukaan leiri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5432: koulu on lyömätön menetelmä koulun lähentämi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5433: seksi yhteiskuntaan sekä kodin ja koulun yhteis- 29.91.53 100 000 markkaa Suomen Leiri-
5434: työn kehittämiseksi. Lisäksi leirikoululla on me- kouluyhdistys - Lägersko/föreningen i
5435: netelmänä parhaat edellytykset peruskoululain Finland ry:n toiminnan tukemiseen.
5436: 2 §:ssä määrättyjen kasvatustavoitteiden saavutta-
5437: miseen koulussa.
5438:
5439: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
5440:
5441: Boris Renlund Elisabeth Rehn
5442: Ole Wasz-Höckert Håkan Malm
5443: Håkan Nordman
5444: 1987 rd. 2401
5445:
5446: Finansmotion nr 2254
5447:
5448:
5449:
5450:
5451: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag tili Föreningen Skärgårds-
5452: rådet r.f. för vissa restaureringsprojekt
5453:
5454:
5455: Tili Riksdagen
5456:
5457: Fäbodlivet har under flere århundraden varit av världen ett minnesmärke över en kulturform, som
5458: stor betydelse för larsmoborna. Under somrarna tidigare varit mycket allmän i hela kommunen.
5459: flyttades korna ut tili holmarna i skärgården. Äld- Det är sedan meningen att fäbodbyn skall an-
5460: re kvinnor och barn vistades sommartid ute på vändas vid läger, fester, konferenser, symposier
5461: byns fäbodställe, medan andra åter kom ut på m.m.
5462: kvällarna tili fäbodstäliet för att mjölka och åter- Arbetet skall tili största delen urföras som talko-
5463: vände följande morgon igen för att sköta de övriga arbete, men ändå kommer transporter, materia!
5464: sysslorna på hemgården. m.m. att kräva betydande kapitalutgifter.
5465: 1 Larsmo skärgård fanns flere tiotal fäbodstäl- Ytterligare har Föreningen Skärgårdsrådet r.f.
5466: len. Under 1950- och 1960-talet upphörde dock för avsikt att restaurera ett träsk, Västerviken, som
5467: fäbodlivet i Larsmo. En del fäbodstugor har efter- torrlades på 1950-talet.
5468: åt fått tjäna som sommarvillor. Andra står och för- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
5469: faller. Om ingenting görs kommer mycket snart samt
5470: alla möjligheter att återuppbygga ett dylikt fä-
5471: bodställe att vara omöjligt. att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
5472: Föreningen Skärgårdsrådet r .f. i Larsmo har för på momentet 29.94.50 upptar 100 000
5473: avsikt att ta vara på sådana stugor som går att re- mark för Föreningen Skärgårdsrådet r.f
5474: staurera. De skulie förflyttas tili Köpmanholmen, för restaurering och återuppbyggande av
5475: som ägs av Larsmo kommun, och där skulie en fä- en fäbodby i Larsmo skärgård samt för att
5476: bodby byggas upp. Detta arbete har redan delvis restaurera träsket Västerviken.
5477: inletts. På detta sätt kunde man bevara för efter-
5478:
5479: Helsingfors den 16 september 1987
5480:
5481: Boris Renlund Gustav Björkstrand
5482: Håkan Malm Håkan Nordman
5483: 2402 1987 vp.
5484:
5485: Raha-asia-aloite n:o 2254 Suomennos
5486:
5487:
5488:
5489:
5490: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Föreningen Skärgårdsrådet
5491: r.f. -nimiselle yhdistykselle eräisiin entistämishankkeisiin
5492:
5493:
5494: Eduskunnalle
5495:
5496: Karjamajoilla elämisellä on usean vuosisadan Karjamajakylää on tarkoitus käyttää myöhem-
5497: ajan ollut suuri merkitys Luodon asukkaille. Ke- min leirialueena, juhlapaikkana, konferensseihin,
5498: säisin lehmät siirrettiin saariston saarille. Van- symposiumeihin jne.
5499: hemmat naiset ja lapset oleskelivat kesällä kylän Työt tullaan suurimmaksi osaksi tekemään tal-
5500: karjamajoilla toisten tullessa majoille iltaisin lyp- kootöinä, mutta siitä huolimatta tulevat kuljetuk-
5501: sylle ja palatessa jälleen seuraavana aamuna hoita- set, rakennustarvikkeet ym. vaatimaan huomatta-
5502: maan kotitalonsa muita töitä. via kustannuksia.
5503: Luodon saaristossa on useita kymmeniä karja- Lisäksi Föreningen Skärgårdsrådet r.f. aikoo
5504: majapaikkoja. 1950- ja 1960-luvulla lakkasi kui- saattaa ennalleen 1950-luvulla kuivatetun Väster-
5505: tenkin elämä Luodon karjamajoilla. Eräät karja- vikenin järven.
5506: majat ovat sen jälkeen toimineet kesämökkeinä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5507: Muut ovat pystyssä ja rappeutuvat. Ellei mitään taen,
5508: tehdä, hyvin pian on mahdotonta jälleenrakentaa
5509: tällaisia karjamajoja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5510: Luodossa toimiva Föreningen Skärgårdsrådet 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
5511: r.f. aikoo säilyttää majoja, joiden kunnostaminen 29.94.50 100 000 markkaa Föreningen
5512: on mahdollista. Ne siirrettäisiin Köpmanholmiin, Skå"rgårdsrådet r.f -nimiselle yhdistykselle
5513: jonka Luodon kunta omistaa, ja sinne rakennet- Luodon saaristoon entistettävää ja jälleen-
5514: taisiin karjamajakylä. Tämä työ on osittain jo aloi- rakennettavaa karjamajakylää sekä Väster-
5515: tettu. Tällä tavalla pystyttäisiin säilyttämään jälki- vikenin järven ennalleen saattamista var-
5516: maailmalle erään sellaisen kulttuurimuodon ten.
5517: muistomerkki, joka on aikaisemmin ollut hyvin
5518: yleinen koko kunnassa.
5519:
5520: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
5521:
5522: Boris Renlund Gustav Björkstrand
5523: Håkan Malm Håkan Nordman
5524: 1987 rd. 2403
5525:
5526: Finansmotion nr 2255
5527:
5528:
5529:
5530:
5531: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring av
5532: landsväg nr 743 på avsnittet Terjärv kby-Viberg
5533:
5534:
5535: Tili Riksdagen
5536:
5537: Landsväg nr 743 mellan Terjärv kby och Viberg På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
5538: utgör en viktig trafikled för ifrågavarande områ- samt
5539: de. Då landsväg nr 743 blir färdigställd hösten
5540: 1987 fram till Terjärv kby vore det viktigt att också att Riksdagen i stats/örslaget för år 1988
5541: den sista delen fram tili Viberg skulie färdigstäl- på momentet 31.24.77 upptar 500000
5542: las. Vägen är krokig och delvis smal och inte mark /ör att påbörja grundforbättn"ngen
5543: byggd för nutida trafik. Vägen har också stor bety- av landsväg nr 743 på avsnittet Terjärv
5544: delse för Terjärv-området, då ut- och inpendling- kby-Viberg.
5545: en tili arbetsplatserna är rätt stor och vägen därför
5546: utgör en viktig förbindelseväg för området.
5547:
5548: Helsingfors den 16 september 1987
5549:
5550: Boris Renlund Gustav Björkstrand
5551: Håkan Malm Håkan Nordman
5552: 2404 1987 vp.
5553:
5554: Raha-asia-aloite n:o 2255 Suomennos
5555:
5556:
5557:
5558:
5559: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Teerijärven kirkonkylän-
5560: Vibergin välisen maantien n:o 743 peruskorjaamiseen
5561:
5562:
5563: Eduskunnalle
5564:
5565: Maantie n:o 743 Teerijärven kirkonkylän ja Vi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5566: bergin välillä on tärkeä liikenneväylä kyseiselle taen,
5567: alueelle. Maantien n:o 743 valmistuessa syksyllä
5568: 1987 Teerijärven kirkonkylään saakka olisi tär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5569: keää, että sen viimeinen Vibergiin vievä osuuskin 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5570: kunnostettaisiin. Tie on mutkainen ja osittain ka- 31.24. 77 500 000 markkaa maantien n:o
5571: pea eikä sitä ole rakennettu nykyisen liikenteen 743 Teenjärven kirkonkylän- Vibergin
5572: tarpeita ajatellen. Tiellä on myös suuri merkitys vä~isen osuuden peruskorjaamisen aloitta-
5573: Teerijärven alueelle, koska sitä käytetään paljon mzseen.
5574: työmatkoihin ja koska tie tämän vuoksi toimii tär-
5575: keänä alueen yhdystienä.
5576:
5577: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
5578:
5579: Boris Renlund Gustav Björkstrand
5580: Håkan Malm Håkan Nordman
5581: 1987 rd. 2405
5582:
5583: Finansmotion nr 2256
5584:
5585:
5586:
5587:
5588: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring av
5589: vägsträckorna Lillby-Finnabba-Avist-Markby-riksväg nr 8
5590:
5591:
5592: Tili Riksdagen
5593:
5594: Landsväg nr 739 Lillby-Finnabba, vägsträckor- beroende av skall vara i sådant skick att den är far-
5595: na Finnabba-Avist 17903, Åvist-Markby 17899 bar. Därför måste man utgå från det faktum att
5596: samt Markby-riksväg nr 8, 17901 är i synnerligen myndigheterna vidtar omedelbara åtgärder för att
5597: bedrövligt skick. Byarna är helt beroende av ifrågavarande vägsträckor skall sättas i skick.
5598: dessa vägsträckningar både ur service- och arbets- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
5599: resesynpunkt. Därför kan det inte accepteras att samt
5600: ifrågavarande vägsträckning är i så dåligt skick att
5601: bilar t.o.m. fastnar och att det under vissa perio- att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
5602: der av året är svån att passera med personbilar. på momentet 31.24.77 upptar 500000
5603: Väg- och vattenbyggnadsdistriktet har blivit upp- mark for grundförbättring av vägsträckor-
5604: märksammade på detta en lång följd av år utan att na Lillby-Finnabba-Avist-Markby-
5605: några egentliga åtgärder vidtagits. Man måste för- riksväg nr 8.
5606: utsätta att en vägsträckning som folk dagligen är
5607:
5608: Helsingfors den 16 september 1987
5609:
5610: Boris Renlund Håkan Malm
5611: Gustav Björkstrand Håkan Nordman
5612: 2406 1987 vp.
5613:
5614: Raha-asia-aloite n:o 2256 Suomennos
5615:
5616:
5617:
5618:
5619: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Lillbyn-Finnabban-Joki-
5620: haudan-Markbyn-valtatien n:o 8 välisten tieosuuksien perus-
5621: korjaamiseen
5622:
5623: Eduskunnalle
5624:
5625: Maantie n:o 739 Lillby-Finnabba, tieosuudet kukelpoisessa kunnossa. Tämän vuoksi on lähdet-
5626: Finnabba-Jokihauta 17903, Jokihauta-Markby tävä siitä tosiasiasta, että viranomaiset ryhtyisivät
5627: 17899 sekä Markby-valtatie n:o 8, 17901, ovat välittömiin toimenpiteisiin kyseisten tieosuuksien
5628: erityisen surkeassa kunnossa. Kylät ovat täysin kunnostamiseksi.
5629: riippuvaisia näistä tieosuuksista sekä palvelujen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5630: että työmatkojen kannalta. Tämän vuoksi ei voida taen,
5631: hyväksyä, että kyseiset tieosuudet ovat niin huo-
5632: nossa kunnossa, että autot jopa juuttuvat kiinni ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5633: että tiettyinä aikoina vuodesta läpikulku henkilö- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
5634: autoilla on vaikeaa. Tie- ja vesirakennuspiirille on 31.24. 77 500 000 markkaa Lzllbyn-
5635: huomautettu tästä useiden vuosien ajan, mutta Finnabban-]okihaudan-Markbyn-val-
5636: mihinkään varsinaisiin toimenpiteisiin ei ole ryh- tatien n:o 8 välisten tieosuuksien perus-
5637: dytty. On edellytettävä, että tieosuuden, josta ih- korjaamiseen.
5638: miset ovat päivittäin riippuvaisia, tulee olla kul-
5639:
5640: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
5641:
5642: Boris Renlund Håkan Malm
5643: Gustav Björkstrand Håkan Nordman
5644: 1987 rd. 2407
5645:
5646: Finansmotion nr 2257
5647:
5648:
5649:
5650:
5651: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag tili Svenska Österbottens
5652: U ndgomsförbund för lokalradioverksamhet
5653:
5654:
5655: Tili Riksdagen
5656:
5657: Den 11 juni 1987 beviljades Svenska Österbot- grammen kommer att göras med mycket lokal an-
5658: tens Ungdomsförbund rf (SÖU) lokalradiokonces- knytning.
5659: sion. Tillståndet gäller för en icke-komersiell ra- Planerandet och genomförandet av lokalradio-
5660: diostation och medger att SÖU kan bedriva lokal- verksamheten är ett synnerligen kostnadskrävande
5661: radioverksamhet från 16 kommuner och städer i projekt för vilket det inte finns tillräckliga medel
5662: Svenska Österbotten. inom ramen för förbundets ordinarie anslag.
5663: Vi tror att radion kan ~pela en st?r roll som be- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
5664: fästare av den Svensk Osterbottntska kulturen. samt
5665: Radion kan erbjuda en sund motvikt tili den in-
5666: ternationella kulturen som dagligen strömmar att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
5667: över oss. Vi anser att man med radion kan skapa upptar 200 000 mark att disponeras av
5668: aktivitet och engagemang hos människor. Det Svenska Österbottens Ungdomsförbund
5669: som också bör poängteras är att programmen tili för lokalradioverksamhet.
5670: största delen kommer att produceras ideellt. Pro-
5671:
5672: Helsingfors den 18 september 1987
5673:
5674: Boris Renlund Håkan Nordman
5675: Gustav Björkstrand Håkan Malm
5676: 2408 1987 vp.
5677:
5678: Raha-asia-aloite n:o 2257 Suomennos
5679:
5680:
5681:
5682:
5683: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Svenska Österbottens Ung-
5684: domsförbund r.f. -nimiselle järjestölle paikallisradiotoimintaan
5685:
5686:
5687: Eduskunnalle
5688:
5689: Svenska Österbottens Ungdomsförbund r.f. Paikallisradiotoiminnan suunnittelu ja toteut-
5690: (SÖU) -niminen järjestö sai 11 päivänä kesäkuuta taminen vaatii erityisen paljon kustannuksia, joi-
5691: 1987 paikallisradiotoimiluvan. Lupa koskee ei- hin ei ole riittäviä varoja liiton varsinaisissa määrä-
5692: kaupallista radioasemaa ja sallii SÖU:n harjoittaa rahoissa.
5693: paikallisradiotoimintaa 16 kunnasta ja kaupungis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5694: ta käsin ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. taen,
5695: Uskomme radiolla olevan suuren merkityksen
5696: ruotsinkielisen Pohjanmaan kulttuurin lujittaja- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5697: na. Radio voi tarvita terveen vastapainon päivit- 1988 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
5698: täin ympärillemme levittäytyvälle kansainväliselle kaa Svenska Österbottens Ungdomsför-
5699: kulttuurille. Katsomme, että radion avulla ihmi- bund r.f -nimiselle järjestölle paikallisra-
5700: set voidaan saada aktiivisiksi ja osallistuviksi. Li- diotoimintaan.
5701: säksi on korostettava, että suurin osa ohjelmatuo-
5702: tannosta tapahtuu aatteelliselta pohjalta. Ohjel-
5703: missa on hyvin paljon paikallista aineistoa.
5704:
5705: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
5706:
5707: Boris Renlund Håkan Nordman
5708: Gustav Björkstrand Håkan Malm
5709: 1987 rd. 2409
5710:
5711: Finansmotion nr 2258
5712:
5713:
5714:
5715:
5716: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för de Dövas Förbund rf:s
5717: svenska verksamhet
5718:
5719:
5720: Tili Riksdagen
5721:
5722: Med de medel som Dövas Förbund rf fick för och förverkligas av en folkhögskola. Men eftersom
5723: den svenska verksamheten 1987 kunde förbundet denna kommer att vara den första i sitt slag be-
5724: sköta avlöningen av svenska sekreteraren samt hövs ett anslag för att avlöna en person på 6 måna-
5725: även svenska kanslisten på heltid. Sistnämnda var der för att planera utbildning i samråd med den
5726: möjligt genom att för kanslisttjänsten erhölls sys- finska tolkutbildningen och för att utarbeta och
5727: selsättningsstöd, vilket inte längre är möjligt samla den teckenspråksundervisnings- och tolkut-
5728: 1988. bildningsmaterial som den treåriga tolkkursen
5729: Förbundets styrelse har ansett det vara erforder- förutsätter. Hittills har teckenspråksundervis-
5730: ligt med en översättartjänst, eftersom det i prakti- ningsmaterialet omarbetats tili svenska utgående
5731: ken visat sig, att den nuvarande svenska persona- från det finska materia! som gjons, men detta har
5732: lens arbetstid praktiskt taget helt åtgår tili över- varit en nödutväg, som är synnerligen oändamåls-
5733: sättningsarbeten, vilket medför att den egentliga enlig. Trycket på att få materia! för teckenspråks-
5734: verksamheten på fältet försummas. Av översätt- undervisning utarbetat direkt på svenska ökar hela
5735: ningsarbetena härrör en allt större del från det ex- tiden från teckenspråkslärarnas och även elevernas
5736: panderande nordiska samarbetet inom förbundets sida. Meningen är att det teckenspråksundervis-
5737: alla verksamhetsgrenar. ningsmaterial som nu görs för tolkutbildningen
5738: 1 början av 90-talet kommer behovet av svenska skall kunna användas av alla svenska teckenspråks-
5739: studietolkar att vara större än någonsin tidigare ef- lärare.
5740: tersom de s.k. stora årsklasserna vid Svenska sko- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
5741: lan för hörselskadade avslutar sin skolgång då. Av samt
5742: denna anledning måste en 3-årig svensk tolkut-
5743: bildning startas hösten 1989. En annan vägande att Riksdagen i statsförslaget for år 1988
5744: orsak är, att man på finskt håll samtidigt övergår på momentet 33.33.51 upptar 750 000
5745: tili 3-årig tolkutbildning. mark for de Dövas Förbund rf:s svenska
5746: Tolkutbildningen kommer att administreras verksamhet.
5747:
5748: Helsingfors den 16 september 1987
5749:
5750: Boris Renlund Elisabeth Rehn Gustav Björkstrand
5751: Ole Wasz-Höckert Håkan Malm Håkan Nordman
5752: Gunnar Jansson
5753:
5754:
5755:
5756:
5757: 11 270416F
5758: 2410 1987 vp.
5759:
5760: Raha-asia-aloite n:o 2258 Suomennos
5761:
5762:
5763:
5764:
5765: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuurojen Liitto ry:n ruot-
5766: sinkielisen toiminnan tukemiseen
5767:
5768:
5769: Eduskunnalle
5770:
5771: Vuonna 1987 ruotsinkieliseen toimintaansa saa- jää erään kansanopiston tehtäväksi. Koska koulu-
5772: millaan varoilla Kuurojen Liitto ry. saattoi järjes- tus on ensimmäinen laatuaan, tarvitaan määrära-
5773: tää kokopäivätoimisen ruotsinkielisen sihteerin se- haa henkilön palkkaamiseksi 6 kuukaudeksi suun-
5774: kä kanslistin palkkaamisen. Viimeksi mainitun nittelemaan koulutusta yhteistyössä suomenkieli-
5775: paikkaaminen oli mahdollista kanslistin toimeen sen tulkkikoulutuksen kanssa sekä laatimaan ja
5776: saadun työllisyystuen avulla, mikä ei ole enää keräämään kolmivuotisen tulkkikurssin edellyttä-
5777: mahdollista vuonna 1988. mää viittomakielen opetus- ja tulkkikoulurusai-
5778: Liiton hallitus pitää kielenkääntäjän toimen pe- neistoa. Tähän saakka viittomakielen opetusai-
5779: rustamista tarpeellisena, koska käytännössä on neisto on laadittu ruotsiksi suomenkielisen val-
5780: osoittautunut, että nykyisen ruotsinkielisen hen- miin materiaalin pohjalta, mutta tämä on ollut
5781: kilöstön työaika käytännöllisesti katsoen menee hätäkeino, joka on erittäin epätarkoituksenmu-
5782: kokonaan käännöstöihin, mistä aiheutuu laimin- kainen. Paine suoraan ruotsiksi laadituo viittoma-
5783: lyöntejä muun varsinaisen kenttätoiminnan osal- kielen opetusaineiston laatimiseksi kasvaa koko
5784: ta. Yhä suurempi osa käännöstöistä aiheutuu lii- ajan viittomakielen opettajien ja oppilaiden puo-
5785: ton kaikilla toiminta-alueilla lisääntyvästä poh- lelta. Tarkoitus on, että tulkkikoulutukselle nyt
5786: joismaisesta yhteistyöstä. laadittavaa viittomakielen opetusaineistoa voisivat
5787: Ruotsinkielisten opintotulkkien tarve tulee ole- käyttää kaikki ruotsinkieliset viittomakielen opet-
5788: maan suurempi 1990-luvun alussa kuin koskaan tajat.
5789: aikaisemmin, koska ns. suuret ikäluokat Ruotsa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5790: laisessa kuulovammaisten koulussa päättävät kou- taen,
5791: lunkäyntinsä tällöin. Tästä syystä kolmivuotinen
5792: ruotsinkielinen tulkkikoulutus olisi käynnistettävä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5793: syksyllä 1989. Toisena painavana syynä on myös 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
5794: suomenkielisen puolen siirtyminen samanaikai- 33.33.51 750 000 markkaa Kuurojen Liit-
5795: sesti kolmivuotiseen tulkkikoulutukseen. to ry:n ruotsinkielisen toiminnan tukemi-
5796: Tulkkikoulutuksen hallinto ja toteuttaminen seen.
5797:
5798: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
5799:
5800: Boris Renlund Elisabeth Rehn Gustav Björkstrand
5801: Ole Wasz-Höckert Håkan Malm Håkan Nordman
5802: Gunnar Jansson
5803: 1987 rd. 2411
5804:
5805: Finansmotion nr 2259
5806:
5807:
5808: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag tili Svenska Byggmästareför-
5809: bundet rf för publicering av en byggnadskalender
5810:
5811:
5812: Tili Riksdagen
5813:
5814: Tryckning och utgivning av facklitteratur i små och -förordningen, Byggnadsbestämmelsesam-
5815: upplagor blir ofta oproportionerligt dyr. Facklitte- lingen, Marktäktslagen o.s.v. Här framträder ka-
5816: ratur på svenska säljs sällan i stora upplagor i vårt lenderns karaktär som handbok tydligt, en mängd
5817: land. För att kunna ge ut facklitteratur behövs of- materia! samlat inom samma pärmar som eleverna
5818: ta olika stödformer. skulle vara tvungna att skaffa ändå. Eleverna spa-
5819: Svenska Byggmästareförbundet i Finland r.f. rar pengar genom att köpa BK! Avdelningen Av-
5820: ger årligen ut en bok som heter Byggnadskalen- tai och arvoden föreslås årligen utvidgad med
5821: dern. bl. a. byggmästarnas kollektivavtal men trots flera
5822: Ändamålet med BK har varit detsamma ända försök tiliåter inte Yksityistoimialojen rakennus-
5823: sedan 1929, att betjäna medlemmarna och andra mestariliitto att deras avtal publiceras med moti-
5824: som har med praktisk byggnadsverksamhet att gö- veringen att det är endast medlemmar som får ta
5825: ra. 1 dag kan man säga att kalendern betjänar a) del av det. Bygglexikon avser att hjälpa alla som
5826: medlemmarna, b) elever och lärare vid tekniska- har svårigheter med finska. Att döma av de tele-
5827: och yrkesskolor, c) kommunala och statliga myn- fonsamtal som kommit är statsrådets översätt-
5828: digheter, d) byggnadsfirmor och e) personer som ningsbyrå den som har det största behovet! Ur-
5829: sysslar med praktisk byggnadsverksamhet. lnne- sprungligen var det meningen att kalendern skul-
5830: hållet i kalendern har under de gångna åren i le vara ett hjälpmedel för eleverna vid de tekniska
5831: princip varit detsamma åtminstone tili en del. skolorna. Överraskande nog är kalendern i stor an-
5832: Detta beror på att i kalendern samlats just sådana vändning även bland yrkesskolorna!
5833: uppgifter som användarna har nytta av. Trots att De tre avdelningarna som inte betjänar elever-
5834: tekniken gått framåt med stormsteg byggs ett hus na är kallade Byggkunskap, Egnahemsbyggande
5835: i dag på samma sätt som på 1920-talet. Därför har och Matrikel. 1 avdelningen Byggkunskap ingår
5836: innehållet i kalendern varit detsamma under hela en artikel som förklarar bestämmelserna om be-
5837: tiden. Allt från början har kalendern använts i de tongkonstruktioner som även eleverna använder.
5838: tekniska skolorna. Under åren som gått har inne- Finansieringen av Byggnadskalendern har alltid
5839: hållet utökats så att det allt bättre och bättre läm- varit problematisk. Trots att en betydande del av
5840: par sig för eleverna vid de tekniska skolorna. Ka- kostnaderna kan täckas med annonset har det bli-
5841: lendern har åtta avdelningar varav speciellt fem är vit svårt att kunna täcka kostnaderna. Eftersom
5842: nyttiga för eleverna. Det är avdelningarna Mate- kalendern används som bok i undervisningen i de
5843: matik, Konstruktion, Bestämmelser, Avtal och ar- svenska tekniska läroanstalterna i vårt land vore
5844: voden samt Bygglexikon. SBF har beaktat skolor- det rimligt att staten skulle stöda utgivningen.
5845: nas behov bl.a. genom att en representant för Va- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
5846: sa Tekniska läroanstalt sitter med i redaktionen samt
5847: för kalendern. Hans önskemål har bl.a. lett tili att
5848: avdelningen Matematik har omarbetats och ut- att Riksdagen i statsforslaget för år 1988
5849: ökats så att den bättre motsvarar dagens behov. upptar 200 000 mark tzll Svenska Bygg-
5850: Tabellerna i avdelningen Konstruktion är unika. mästareforeningen rf /ör utgivning av
5851: Bestämmelserna .är den avdelning eleverna mest Byggnadskalendern.
5852: använder. Här finns publicerat Byggnadslagen
5853:
5854: Helsingfors den 15 september 1987
5855:
5856: Boris Renlund Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
5857: Håkan Malm Håkan Nordman Gunnar Jansson
5858: 2412 1987 vp.
5859:
5860: Raha-asia-aloite n:o 2259 Suomennos
5861:
5862:
5863:
5864:
5865: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Svenska Byggmästareför-
5866: bundet i Finland r.f. -nimiselle yhdistykselle rakennuskalenterin
5867: julkaisemiseen
5868:
5869: Eduskunnalle
5870:
5871: Ammattikirjallisuuden painattaminen ja jul- laatuisia. Määräykset ovat oppilaiden eniten käyt-
5872: kaiseminen pieninä painoksina tulee usein suh- tämä osasto. Siinä on julkaistu rakennuslaki ja
5873: teettoman kalliiksi. Ruotsinkielistä ammatti- -asetus, rakennusmääräyskokoelma, maa-aineslaki
5874: kirjallisuutta myydään harvoin suurina painok- jne. Tästä käy selvästi esiin kalenterin luonne käsi-
5875: sina maassamme. Ammattikirjallisuuden jul- kirjana; samoihin kansiin on koottuna suuri mää-
5876: kaisemiseksi tarvitaan usein erilaisia tukitoi- rä materiaalia, joka oppilaiden olisi joka tapauk-
5877: mia. sessa pakko hankkia. Oppilaat säästävät ostamalla
5878: Svenska Byggmästareförbundet i Finland r.f. kalenterin! Sopimuksia ja palkkioita käsittelevää
5879: julkaisee vuosittain Byggnadskalendern-nimistä osastoa ehdotetaan vuosittain laajennettavaksi si-
5880: kirjaa. sällyttämällä siihen mm. rakennusmestareiden
5881: Kalenterin tarkoitus on ollut sama vuodesta työehtosopimus, mutta lukuisista yrityksistä huo-
5882: 1929 lähtien, nimittäin palvella jäseniä ja muita, limatta yksityistoimialojen rakennusmestariliitto
5883: jotka ovat tekemisissä käytännön rakennustoimin- ei salli sopimustaan julkaistavan perustellen sitä
5884: nan kanssa. Tällä hetkellä voidaan kalenterin sa- sillä, että ainoastaan heidän omat jäsenensä ovat
5885: noa palvelevan a) jäseniä, b) teknillisten koulujen oikeutetut saamaan sen tietoonsa. Rakennussana-
5886: ja ammattikoulujen oppilaita ja opettajia, c) kun- kirjan tarkoituksena on auttaa kaikkia, joilla on
5887: nan ja valtion viranomaisia, d) rakennusliikkeitä vaikeuksia suomen kielessä. Lukuisista puhelinsoi-
5888: ja e) henkilöitä, jotka ovat tekemisissä käytännön toista päätellen suurin tarve olisi valtioneuvoston
5889: rakennustoiminnan kanssa. Kalenterin sisältö on käännöstoimistolla! Alun perin oli tarkoitus, että
5890: kuluneiden vuosien aikana ollut ainakin osittain kalenteri olisi teknillisten koulujen oppilaiden
5891: periaatteessa sama. Tämä johtuu siitä, että kalen- apuväline. Yllättävää kyllä, kalenteri on yleisessä
5892: teriin on kerätty juuri sellaisia tietoja, joista sen käytössä myös ammattikouluissa!
5893: käyttäjille on hyötyä. Vaikka tekniikka on valta- Kalenterin kolme osastoa, jotka eivät ole tarkoi-
5894: vasti edistynyt, talot rakennetaan tällä hetkellä sa- tetut oppilaille, ovat nimeltään Rakennustieto,
5895: malla tavalla kuin 1920-luvulla. Tästä syystä ka- Omakotirakentaminen ja Matrikkeli. Rakennus-
5896: lenterin sisältö on ollut koko ajan sama. Aivan tieto-osastoon sisältyy artikkeli, jossa selvitetään
5897: alusta saakka on kalenteria käytetty teknillisissä betonirakennelmia koskevia määräyksiä; tätä ar-
5898: kouluissa. Kuluneina vuosina kalenterin sisältöä tikkelia käyttävät myös oppilaat.
5899: on lisätty siten, että se soveltuu yhä paremmin Rakennuskalenterin rahoitus on aina ollut on-
5900: teknillisten koulujen oppilaille. Kalenterissa on gelmallinen. Vaikka huomattava osa kustannuk-
5901: kahdeksan osastoa, joista erityisesti viisi on oppi- sista voidaan peittää ilmoitustuloilla, kaikkien
5902: laiden kannalta hyödyllisiä. Nämä osastot ovat kustannusten kattaminen on tullut yhä vaikeam-
5903: Matematiikka, Rakentaminen, Määräykset, Sopi- maksi. Koska kalenteria käytetään oppikirjana
5904: mukset ja palkkiot ja Rakennussanakirja. Yhdistys maamme ruotsinkielisissä teknillisissä oppilaitok-
5905: on ottanut koulujen tarpeet huomioon mm. si- sissa, olisi kohtuullista, että valtio tukisi sen jul-
5906: ten, että Vaasan teknillisen oppilaitoksen edustaja kaisemista.
5907: on mukana kalenterin toimituksessa. Hänen toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5908: vomuksestaan on matematiikan osasto vuoden taen,
5909: 1983 kalenterissa laadittu uudelleen ja sitä on li-
5910: sätty vastaamaan paremmin tämän päivän vaati- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5911: muksia. Rakentamisosaston raulukot ovat ainut- 1988 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
5912: 1987 vp. - RA n:o 2259 2413
5913:
5914: kaa Svenska Byggmästareförbundet i Fin- nadskalendern-nimisen teoksen julkaise-
5915: land r.f -nimiselle yhdistykselle Bygg- miseen.
5916:
5917: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1987
5918:
5919: Boris Renlund Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
5920: Håkan Malm Håkan ~ordrnan Gunnar Jansson
5921: 2414 1987 vp.
5922:
5923: Raha-asia-aloite n:o 2260
5924:
5925:
5926:
5927:
5928: Riihijärvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakoulujen
5929: opettajien virkojen perustamiseen
5930:
5931:
5932: Eduskunnalle
5933:
5934: Suuri osa ylioppilaita jää vaille mahdollisuutta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5935: opiskella korkeakoulussa. Yhtenä syynä on opet- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
5936: tajakunnan puute. 29.1 0. 01 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
5937: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- korkeakoulujen opetta;ien virkojen perus-
5938: taen, tamiseen.
5939:
5940: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
5941:
5942: Heikki Riihijärvi Sulo Aittoniemi J. Juhani Kortesalmi
5943: 1987 vp. 2415
5944:
5945: Raha-asia-aloite n:o 2261
5946:
5947:
5948:
5949:
5950: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun kehittämisen
5951: asiantuntijoiden koulutukseen Kuopion yliopistossa
5952:
5953:
5954: Eduskunnalle
5955:
5956: Maaseudun kehittäminen edellyttää koulutusta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5957: ja tutkimustyötä. Kuopion yliopistossa voidaan 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 30.30
5958: maaseudun kehittämiseen osallistuville neuvojil- määrärahoihin 1500 000 markkaa maa-
5959: le, opettajille ja muille asiantuntijoille antaa täy- seudun kehittämisen asiantunttjoiden
5960: dennyskoulutusta. koulutukseen Kuopion yliopistossa.
5961: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
5962: taen,
5963:
5964: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
5965:
5966: Heikki Riihijärvi J. Juhani Kortesalmi
5967: 2416 1987 vp.
5968:
5969: Raha-asia-aloite n:o 2262
5970:
5971:
5972:
5973:
5974: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelijoiden asumis-
5975: lisän maksamiseksi ympärivuotisena
5976:
5977:
5978: Eduskunnalle
5979:
5980: Opiskelijoille myönnetään opintotuen opinto- välttämätön ja tärkeä hyvinvoinnin tekijä, myös
5981: rahan yhteydessä asumislisää opiskelukuukausilta, opiskelijalle. On kohtuutonta, että opiskelija jou-
5982: pääsääntöisesti 9 kuukaudelta vuodessa. Opiske- tuu maksamaan jopa 50 % opintotuen koko ar-
5983: lija-asuntoloissa noudatetaan kuitenkin ympäri- vosta pelkkänä vuokrana.
5984: vuotista vuokraperintää, jolloin opiskelijan on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5985: maksettava kolme kuukautta ilman mitään asu- nioittavasti,
5986: mistukea. Kesäajalta asumislisä myönnetään vain
5987: jos opiskelija opiskelee myös kesäkuukaudet. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
5988: Huomattava osa opiskelijoista joutuu kuitenkin 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
5989: työskentelemään kesäaikana, usein myös toisella 29.39.55 lisäyksenä 60 000 000 markan
5990: paikkakunnalla kuin missä opiskelija-asunto si- määrärahan opintotuen asumislisän mak-
5991: jaitsee. Näin he joutuvat maksamaan asumiskulu- samiseksi ympärivuotisena 1. 6.1988 al-
5992: ja kahdesta asunnosta. kaen.
5993: Kylmässä ja pimeässä Suomessa asuminen on
5994:
5995: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
5996:
5997: Heikki Riihijärvi J. Juhani Kortesalmi
5998: 1987 vp. 2417
5999:
6000: Raha-asia-aloite n:o 2263
6001:
6002:
6003:
6004:
6005: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta lukion perustamiseksi
6006: Kaaville
6007:
6008:
6009: Eduskunnalle
6010:
6011: Koulutuksen suhteen maaseudulla on vielä pal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6012: jon puutteita. Kaavin kunnassa lukion puute mer- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6013: kitsee monen koululaisen opintien päättymistä 29.46.341isäyksenä 4 000 000 markkaa lu-
6014: liian suurten kustannusten vuoksi. kion perustamiseksi Kaaville.
6015: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6016: taen,
6017:
6018: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
6019:
6020: Heikki Riihijärvi Sulo Aittoniemi J. Juhani Kortesalmi
6021: 2418 1987 vp.
6022:
6023: Raha-asia-aloite n:o 2264
6024:
6025:
6026:
6027:
6028: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta lukion saamiseksi Keite-
6029: ledie
6030:
6031:
6032: Eduskunnalle
6033:
6034: Maaseudun koululaisilla ei ole yhtä hyvät mah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6035: dollisuudet jatkaa lukiossa kuin kaupungeissa. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6036: Keiteleen kunnassa lukion puute merkitsee opin- 29.46.34 3 000 000 markkaa lukion pe-
6037: t~en päättymistä liian suurten kustannusten vuok- rustamiseen Keiteleelle.
6038: Sl.
6039: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6040: taen,
6041:
6042: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
6043:
6044: Heikki Riihijärvi Sulo Aittoniemi J. Juhani Kortesalmi
6045: 1987 vp. 2419
6046:
6047: Raha-asia-aloite n:o 2265
6048:
6049:
6050:
6051:
6052: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta lukion perustamiseksi
6053: Vehmersalmelle
6054:
6055:
6056: Eduskunnalle
6057:
6058: Vehmersalmen kunta on saaristokunta, jossa lu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6059: kion puuttuminen on koululaisten vanhemmille 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6060: lisärasite. 29.46.34 3 000 000 markkaa lukion pe-
6061: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- rustamiseksi Vehmersalmelle.
6062: taen,
6063:
6064: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
6065:
6066: Heikki Riihijärvi Sulo Aittoniemi J. Juhani Kortesalmi
6067: 2420 1987 vp.
6068:
6069: Raha-asia-aloite n:o 2266
6070:
6071:
6072:
6073:
6074: Riihijärvi: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kuntien kulttuuri-
6075: toiminnan tukemiseen
6076:
6077:
6078: Eduskunnalle
6079:
6080: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle nähden. Määräraha on tällä hetkellä ainoa avus-
6081: 1988 esitetään kuntien kulttuuritoiminnasta an- tusmuoto, jota voidaan käyttää esim. ateljeetilo-
6082: netun lain (1045/80, muut. 948/81) 8 §:n mukai- jen hankkimiseen. Lisäksi se soveltuu kuntien mo-
6083: sesti kunnalle tai kunnan osoituksesta yhteisölle nitoimitilojen rakentamiseen, erilaisiin peruspa-
6084: myönnettävien avustusten määräksi 4 000 000 rannustöihin sekä varustetason korottamiseen. Jo
6085: markkaa. Määrä on 500 000 markkaa pienempi yksistään tehtyjen hakemusten määrästä voidaan
6086: kuin vuodelle 1987 vahvistettu määräraha. Val- päätellä, että kunnat ovat halukkaita sijoittamaan
6087: tion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle 1987 kulttuuritoimintaan, kun siihen on mahdollista
6088: ehdotettiin kyseiseksi määrärahaksi 3 000 000 saada avustusta. Taiteilijajärjestöiden mielestä
6089: markkaa, jota tehdyn raha-asia-aloitteen nojalla avustuksiin myönnettävää määrärahaa on korotet-
6090: korotettiin 1 500 000 markalla. Nyt määrärahaa tava nykyisestä määrästään.
6091: ollaan laskemassa eduskunnan vahvistamasta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6092: määrästä. taen,
6093: Kulttuuritoimintalain mukaiset avustukset so-
6094: veltuvat erinomaisesti niiden rakentamis- ym. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6095: hankkeiden rahoittamiseen, joihin ei ole mahdol- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6096: lista saada veikkausvoittovaroja, jotka on tarkoi- 29.90.30 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
6097: tettu etupäässä suurempiin hankkeisiin. Hake- käytettäväksi kuntien kulttuuntoiminnas-
6098: muksia puheena oleviin hankkeisiin on tehty mo- ta annetun lain 8 §:n mukaiszi'n avustuk-
6099: ninkertainen määrä jaettavana oleviin avustuksiin siin.
6100:
6101: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
6102:
6103: Heikki Riihijärvi
6104: 1987 vp. 2421
6105:
6106: Raha-asia-aloite n:o 2267
6107:
6108:
6109:
6110:
6111: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiin yksivuotisiin apu-
6112: tahoihin nuorille taiteilijoille
6113:
6114:
6115: Eduskunnalle
6116:
6117: Taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija- työskentelyyn apurahan turvin. Opintolainojen ja
6118: apurahoista annetun lain (734/69, muut. 947/81) muiden velkojen rasittamille taiteilijoille apuraha
6119: mukaan jaetaan vuosittain 104 kappaletta yksi- on usein ainoa tapa rahoittaa esimerkiksi ulko-
6120: vuotisia taiteilija-apurahoja. Apurahojen määrä mailla tapahtuva jatko-opiskelu. Taiteilijajärjestöt
6121: on jo vuosia pysytellyt samana. Yksivuotiset katsovat, että valtion tulo- ja menoarvioon tulee
6122: taiteilija-apurahat on tarkoitettu alunperin nuo- varata ylimääräinen määräraha, joka vastaa 40:n
6123: rille taiteenharjoittajille. Taiteen keskustoimikun- yksivuotisen taiteilija-apurahan kustannuksia.
6124: ta on viitaten hallituksen antamaan kulttuuripo- Nämä apurahat tulee myöntää lakimääräisten
6125: liittiseen selontekoon ja omiin aikaisempiin esi- 104:n yksivuotisen taiteilija-apurahan lisäksi.
6126: tyksiinsä ryhtynyt toimiin yksivuotisten taiteilija- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6127: apurahojen määrän korottamiseen 40 kappaleella. taen,
6128: Yksivuotisista apurahoista ovat viime vuosina
6129: päässeet nauttimaan vain aniharvat alle 35-vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6130: tiaat taiteilijat. Apurahojen määrän lisääminen on 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6131: välttämätöntä jo pelkästään taiteen jälkikasvun 29.90.51 ylimäiiräisenä mäiiriirahana
6132: turvaamiseksi. Nuorille ja lahjakkaille opiskelunsa 1 981 923 markkaa käytettäväksi ylimää-
6133: päättäneille tai muutoin taiteellisessa työssä toi- räisten yksivuotisten taiteiltja-apurahojen
6134: miville tulee varata mahdollisuus opiskeluun tai myöntämiseen nuorille taiteiliJoille.
6135:
6136: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
6137:
6138: Heikki Riihijärvi
6139: 2422 1987 vp.
6140:
6141: Raha-asia-aloite n:o 2268
6142:
6143:
6144:
6145:
6146: Riihijärvi: Korotetun määrärahan osoittamisesta lukemisharrastuksen
6147: edistämiseen
6148:
6149:
6150: Eduskunnalle
6151:
6152: Valtion vuotta 1988 koskevassa tulo- ja menoar- tämiseen tähtäävään aatteellisen toiminnan perus-
6153: vioesityksessä ehdotetaan veikkauksen ja raha- edellytykset. Avustus on kuitenkin jo vuosikym-
6154: arpajaisten voittovaroista myönnettäväksi 380 000 menen ajan ollut täysin riittämätön yleiskuluihin,
6155: mk lukemisharrastuksen edistämiseen. Määrä on ja vajaus on kasvanut vähitellen niin, että se nyt
6156: vain 10 000 mk, eli 2, 7 % suurempi kuin vuodelle on runsaat 150 000 mk ilman työvoiman lisäystä-
6157: 1987 vahvistettu määrä. Vuoden 1987 määräraha kin. Toimihenkilövaihdosten jälkeen keskuksen
6158: on puolestaan samansuuruinen kuin vuonna toiminta on vireytynyt ja monipuolistunut. Toi-
6159: 1985. Kahden viime vuoden aikana siinä ei ole mintaa suunnataan lisääntyvästi kasvaviin ikä-
6160: tapahtunut edes ns. inflaatioprosenttikorotusta. luokkiin. Kirjailijakeskus-Författarcentrum ry.
6161: Ehdotettu määräraha on täysin riittämätön on alan kattavin järjestö. Se on kaksikielinen, val-
6162: Kirjailijakeskus-Författarcentrum ry:n toimin- takunnallinen, kahdeksan kirjallisen liiton kes-
6163: nan jatkamiseen edes nykyisessä mitassaan, puhu- kusorganisaatio, jonka jäsenistöön ja toimialaan
6164: mattakaan toiminnan erittäin tarpeellisesta laa- kuuluvat kirjailijain lisäksi arvostelijat, äidinkie-
6165: jentamisesta. Keskuksen kirjailijavälitysten hoita- len opettajat, kirjastoväki, kustantajat ja kirja-
6166: van kaksikielisen toimihenkilön osapäivätoimi tu- kauppiaat. Keskuksella on asiantuntemusta jako-
6167: lisi voida muuttaa kokopäiväiseksi. Samoin tulisi kemusta. Määrärahan tuntuva lisäys on kuitenkin
6168: voida muuttaa keskuksen Pohjois-Suomen alue- ehto sen olemassaololle ensi vuonna.
6169: toimiston ainoan työntekijän osapäivätoimi koko- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6170: päiväiseksi. Momentti lukemisharrastuksen edis- taen,
6171: tämiseen on avattu Kirjailijakeskus-Författar-
6172: centrum ry:n perustamisen jälkeen, mikä tapahtui että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6173: v. 1972. Valtionavustus on tuolloin kattanut jär- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6174: jestön toiminnan yleiskulut. Opetusministeriö on 29.90.52/isäyksenä 150000 markkaa käy-
6175: tuolloin myös luvannut, että valtionavustus vas- tettäväksi lukemisharrastuksen edistämi-
6176: taisuudessakin turvaisi lukemisharrastuksen edis- seen.
6177:
6178: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
6179:
6180: Heikki Riihijärvi
6181: 1987 vp. 2423
6182:
6183: Raha-asia-aloite n:o 2269
6184:
6185:
6186:
6187:
6188: Riihijärvi: Korotetun määrärahan osoittamisesta taideteosten hankki-
6189: miseen julkisiin rakennuksiin
6190:
6191:
6192: Eduskunnalle
6193:
6194: Valtion vuotta 1988 koskevassa tulo- ja menoar- toimiala laajeni vuonna 1984, kun toimikuntaan
6195: vioesityksessä ehdotetaan veikkauksen ja raha-arpa- tuli Teollisuustaiteen Liitto Ornamo mukaan. Tä-
6196: jaisten voittovaroista myönnettäväksi 2 400 000 mä sinänsä tervetullut laajennus ei kuitenkaan ole
6197: markkaa käytettäväksi taideteosten hankkimiseen vaikuttanut ratkaisevasti määrärahan suuruuteen,
6198: julkisiin rakennuksiin. Nousua viime vuoteen on vaan samoilla raameilla kuin ennen hankittiin
6199: 100 000 markkaa. Tämän lisäksi on momentilla veistokset, maalaukset, piirustukset, grafiikka jne.
6200: 21.02.70 tasavallan presidentin virka-asunnon ka- valtion rakennuksiin, hankitaan nyt myös taide-
6201: lustamisesta aiheutuvissa menoissa varattu 600 000 tekstiilit, taidekeramiikka ja muu vasta~va taide.
6202: markkaa taideteosten hankintaan kyseiseen raken- Se, että valtion vuotta 1988 koskevassa tulo- ja
6203: nukseen. menoarvioesiyksessä on varattu 600 000 markan
6204: Veikkausvoittovaroista myönnettävällä määrä- määräraha Mäntyniemen taidehankintoihin, ei
6205: rahalla valtion taideteostoimikunta järjestää taide- luonnollisesti vaikuta kokonaistilanteeseen, koska
6206: kilpailuja ja hankkii taidetta valtion rakennuksiin kysymyksessä on kertaluontoinen, erillinen han-
6207: eri puolille maata. Jo pitkään on valtion merkittä- ke. Määrärahaa taideteosten hankkimiseen julki-
6208: vimmistäkin rakennushankkeista jouduttu karsi- siin rakennuksiin on taiteilijajärjestöjen mielestä
6209: maan taiteen osuus määrärahojen vähyyden vuok- olennaisesti korotettava. Samoilla linjoilla taiteili-
6210: si ja moniin mukaan päässeisiin kohteisiin on voi- jajärjestöjen kanssa on asiassa myös taiteen keskus-
6211: tu viedä taidetta vain yksittäiskappaleina, ei koh- toimikunta, joka on kiinnittänyt huomionsa ky-
6212: teeseen alunperin suunniteltuna, kiinteänä osana seisen määrärahan niukkuuteen.
6213: kokonaisuutta. Kaikki muut Pohjoismaat käyttä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6214: vät kulttuurihankintoihin 1 % :n verran suhteessa taen,
6215: valtion rakennusmäärärahoihin. Suomessa, jos
6216: valtion vuotuisesta rakentamisesta otetaan huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6217: mioon vain virastotalot, yliopistot ja muu merkit- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6218: tävämpi rakentaminen, olisi vastaavan taideteos- 29.90.52lisäyksenä 600 000 markkaa käy-
6219: ten hankintamäärärahan oltava vähintäänkin kak- tettäväksi taideteosten hankkimiseen jul-
6220: sinkertainen, jotta se vastaisi pohjoismaista tasoa kisiin rakennuksiin.
6221: eli yhtä prosenttia. Valtion taideteostoimikunnan
6222:
6223: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
6224:
6225: Heikki Riihijärvi
6226: 2424 1987 vp.
6227:
6228: Raha-asia-aloite n:o 2270
6229:
6230:
6231:
6232:
6233: Riihijärvi: Koeotetun määrärähan osoittamisesta taiteenalan tutki-
6234: mus- ja julkaisutoiminnan tukemiseen
6235:
6236:
6237: Eduskunnalle
6238:
6239: Valtion vuotta 1988 koskevassa tulo- ja menoar- kuin tutkimusten tekeminen on niiden julkaisemi-
6240: vioesityksessä ehdotetaan veikkauksen ja raha- nen. Nykyisin käytettävissä oleva määräraha ei ole
6241: arpajaisten voittovaroista myönnettäväksi 400 000 riittävä edes tutkimusten suorittamiseen puhumat-
6242: markkaa taiteenalan tutkimus- ja julkaisutoimin- takaan niiden julkaisemisesta. Tutkimustulosten
6243: taan. Määrä on jo vuosia pysytellyt markkamääräi- tulisi kuitenkin olla kaikkien tietoa tarvitsevien ta-
6244: sesti ennallaan. Puheena olevalla määrärahalla ka- hojen käytettävissä. Taiteilijajärjestöt katsovat tai-
6245: tetaan taiteen keskustoimikunnan harjoittamasta teen keskustoimikunnan tavoin, että puheena ole-
6246: tutkimus- ja julkaisutoiminnasta aiheutuvat ku- vaa määrärahaa on tuntuvasti korotettava.
6247: lut. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6248: Ehdotettu määräraha on täysin riittämätön tai- taen,
6249: teen keskustoimikunnan harjoittaman tutkimus-
6250: toiminnan laatuun ja luonteeseen nähden. Tai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6251: teen keskustoimikunta on ainoa laitos maassam- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6252: me, jossa harjoitetaan merkittävää taidepolitiikan 29.90.52lisäyksenä 350 000 markkaa käy-
6253: tutkimustyötä. Taidepoliittiset tutkimusprojektit tettäväksi taiteenalan tutkimus- ja ;ulkai-
6254: ovat ensiarvoisen tärkeitä maamme taide- ja kult- sutoiminnan tukemiseen.
6255: tuurielämän kehittämisen kannalta. Yhtä tärkeää
6256:
6257: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
6258:
6259: Heikki Riihijärvi
6260: 1987 vp. 2425
6261:
6262: Raha-asia-aloite n:o 2271
6263:
6264:
6265:
6266:
6267: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuhmon Kamarimusiikki-
6268: festivaalien järjestämiseen
6269:
6270:
6271: Eduskunnalle
6272:
6273: Kuhmon Kamarimusiikkifestivaalit ovat osoit- säksi myös yhteiskunnan rahallista tukea. Tapah-
6274: tautuneet yhdeksi parhaimmista ja eläviromistä tuman taiteellisen tason säilyttämiseksi yhtä kor-
6275: suomalaisista musiikkitapahtumista. Ne ovat jo keana kuin tähänkin saakka on tärkeää turvata ta-
6276: lähes kahdenkymmenen vuoden ajan koonneet pahtumalle valtionrahoituksen saaminen valtion
6277: Kuhmoon joukon maailman konserttitaiteen budjetin kautta.
6278: huippuja, jotka ovat esiintymistensä lisäksi avus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6279: taneet musiikin opetuksessa. taen,
6280: Näin suuren musiikkitapahtuman järjestämi-
6281: nen on vaatinut runsaasti vapaaehtoista työtä, mi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6282: kä on ollut leimaa-antavaa koko kulttuuritapahtu- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6283: malle. Musiikkifestivaali vaatii kehittyäkseen jär- 29.90.52 300 000 markkaa Kuhmon Ka-
6284: jestäjien luovan innon ja paikkakunnan tuen Ii- marimuszi"kkifestivaalien järjestämiseen.
6285:
6286: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
6287:
6288: Heikki Riihijärvi Sulo Aittoniemi
6289:
6290:
6291:
6292:
6293: 12 270416F
6294: 2426 1987 vp.
6295:
6296: Raha-asia-aloite n:o 2272
6297:
6298:
6299:
6300:
6301: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta kuva- ja näyttämöalan ohjaaja-
6302: koulutuksen käynnistämiseen
6303:
6304:
6305: Eduskunnalle
6306:
6307: Valtion vuotta 1988 koskevassa tulo- ja meno- jakoulutuksen omaavaa opiskelijakuntaa. Tätä
6308: arvioesityksessä momentilla 29.90.53 (Eräät lisä- taustaa vasten tarkasteltuna on erittäin vakava
6309: avustukset taiteen tukemiseen, kertameno) esite- puute, että kuvataiteen, siihen liittäen video-,
6310: tään vuodelle 1987 vahvistetun määrärahan pois- elokuva- ja koko av-alan, sekä ilmaisu- ja teatteri-
6311: tamista. Kyseiseltä momentilta myönnetyt ns. alan ammatillista koulutusta ei ole vielä järjestet-
6312: joululahjarahat on tarkoitettu kertaluontoisiin ty. Kuva- ja ilmaisualat ovat modernin viestintä-
6313: menoihin taiteen tukemiseksi. teknologian vaatimia ja erittäin kehittyviä aloja.
6314: Maamme kulttuurielämän avainongelmaksi on Suomella ei ole varaa jäädä tässä kehityksessä jäl-
6315: viime vuosina muodostunut taide- ja taitoainei- keen. Tanssin ammatillinen koulutus käynnistet-
6316: den opettaja- ja ohjaajapula. Musiikin alan ohjaa- tiin kokeiluluontoisena. Kokeilun yhteydessä ke-
6317: jakoulutus on onnistuneesti ratkaistu järjestämällä hitetään samalla opetussuunnitelmat tanssialan
6318: musiikin eri osa-alueiden koulutus kouluhallituk- ammatillista koulutusta varten. Vastaava ratkaisu
6319: sen alaisena ammatillisena koulutuksena. Vastaa- olisi mahdollinen myös kuvataiteen, videoalan ja
6320: vasti on käynnistetty tanssin alan ohjaajakoulutus näyttämötaiteen ohjaajien koulutuksen käynnistä-
6321: 1.8.1987 alkaen Kuopion konservatorion yhtey- miseksi. Edellä mainituin perustein taiteilijajär-
6322: dessä. Nämä koulutusratkaisut takaavat sen, että jestöt ja taiteen keskustoimikunta katsovat, että
6323: lähivuosikymmeninä on ammattitaitoista musii- alan koulutuksen ja opetussuunnitelman laatimi-
6324: kin ja tanssin opettaja- ja ohjaajavoimaa saatavilla seen tulisi varata valtion tulo- ja menoarviossa riit-
6325: lasten ja nuorten harrastusta ja aikuisiällä tapah- tävä määräraha.
6326: tuvaa harrastusta varten. Ammattiin johtava tai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6327: deopiskelu, jotta se voisi tuottaa tuloksia, on aloi- taen,
6328: tettava harrastuspohjaisena jo varhaislapsuudessa.
6329: Mikäli taiteen harrastusmahdollisuutta, joka ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6330: pahtuu taiteellisesti ja pedagogisesti pätevässä oh- 1988 tulo- ja menoarvioon 400 000 mark-
6331: jauksessa, ei tarjota maan eri osissa riittävän suu- kaa käytettäväksi kuva- ja näyttämöalan
6332: relle lapsijoukolle, Suomessa ei ole mahdollista ohjaajakoulutuksen käynnistiimiseksi ja
6333: rekrytoida taiteenalan ammattikoulutukseen ja opetussuunnitelman laatimiseksi.
6334: korkean asteen koulutukseen riittävän hyvän poh-
6335:
6336: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
6337:
6338: Heikki Riihijärvi
6339: 1987 vp. 2427
6340:
6341: Raha-asia-aloite n:o 2273
6342:
6343:
6344:
6345:
6346: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Rautavaaran kurssi- ja leiri-
6347: keskuksen rakentamiseen
6348:
6349:
6350: Eduskunnalle
6351:
6352: Rautavaaran kurssi- ja leirikeskus on käynnisty- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6353: nyt myönteisesti. Leirikeskuksen monipuolinen tavasti,
6354: käyttö edellyttää kuitenkin riittäviä majoitustilo-
6355: ja. Erityisesti näitä majoitustiloja tullaan tarvitse- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6356: maan tulevina vuosina, jolloin kurssikeskuksen 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
6357: ohjelmassa on: vuonna 1988 suuri pohjoismainen 29.91.51 3 800 000 markkaa Rautavaaran
6358: leirikoulu, vuonna 1989 suuri pohjoismainen kurssi- ja leirikeskuksen majoitusraken-
6359: nuorisoleiri ja vuonna 1990 nuoriso-ETYK. nuksen rakentamista varten.
6360:
6361: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
6362:
6363: Heikki Riihijärvi Juhani Laitinen
6364: Kalle Röntynen Mirja Ryynänen
6365: Marja-Liisa Tykkyläinen
6366: 2428 1987 vp.
6367:
6368: Raha-asia-aloite n:o 2274
6369:
6370:
6371:
6372:
6373: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Riuttalan talonpoikaismu-
6374: seon kunnostustöiden loppuun saattamiseen
6375:
6376:
6377: Eduskunnalle
6378:
6379: Riuttalan omistaa Riuttalan talonpoikaiskult- varojen niukkuuden vuoksi osittain kesken. Ai-
6380: tuurin suojelusäätiö. Säätiö hankki vuonna 1975 nutlaatuisuutensa vuoksi Riuttalan museo kannat-
6381: Riuttalan tilasta haltuunsa 14 ha:n maa-alueen ja taa säilyttää ja kehittää sen toimintaa. Tärkeintä
6382: sillä sijaitsevat rakennukset. Tila on erinomainen olisi saada kunnostustyöt loppuun. Rakennusten
6383: esimerkki pohjoissavolaisesta talonpoikaisympä- säilyttämisen kannalta välttämättömien töiden
6384: ristöstä. Museo on sikäli ainutlaatuinen, että talon loppuun saattaminen maksaisi noin 900 000
6385: rakennukset ovat lähes kaikki alkuperäisiä. Näin markkaa.
6386: museo on todella aito miljööltään. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6387: Tila on historiallisesti arvokas. Ensimmäiset taen,
6388: maininnat ovat vuodelta 165 7. Tilan pääraken-
6389: nukset ovat vuodelta 1853. Talon lisäksi museoon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6390: kuuluu mittava esinekokoelma. Esineitä on n. 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 29.94
6391: 2 000 kappaletta ja ne ovat osin vielä luetteloi- määrärahozhin 900 000 markkaa Riuttalan
6392: matta. talonpoikaismuseon kunnostustöiden lop-
6393: Rakennuksen kunnostukseen saatiin työllisyys- puun saattamiseen.
6394: varoja 1970-luvun loppupuolella. Kunnostus on
6395:
6396: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
6397:
6398: Heikki Riihijärvi Sulo Aittoniemi ). Juhani Kortesalmi
6399: 1987 vp. 2429
6400:
6401: Raha-asia-aloite n:o 2275
6402:
6403:
6404:
6405:
6406: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta hevosajoneuvomuseon
6407: kehittämiseen Vieremällä
6408:
6409:
6410: Eduskunnalle
6411:
6412: Maanviljelijä Pauli Niskanen on oman perheen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6413: sä avustamana tehnyt myös omin varoin moni- 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 29.94
6414: puolisen hevosajoneuvomuseon Vieremän pitäjän määrärahoihin 20 000 markkaa Ameriikan
6415: Ameriikan kylään. Luetteloituja esineitä on n. museosäätiölle hevosajoneuvomuseon ke-
6416: 7 000 kpl. Hankkeen ylläpitämiseksi ja kehittämi- hittämiseen Vieremällä.
6417: seksi on perusteilla säätiö, jonka nimi on Amerii-
6418: kan museosäätiö.
6419: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6420: taen,
6421:
6422: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6423:
6424: Heikki Riihijärvi ]. Juhani Kortesalmi
6425: 2430 1987 vp.
6426:
6427: Raha-asia-aloite n:o 2276
6428:
6429:
6430:
6431:
6432: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden ulkosuomalaisten
6433: sanomalehtien tukemiseen
6434:
6435:
6436: Eduskunnalle
6437:
6438: Ulkomailla asuville suomalaissiinolaisille ovat Valtion tulisi lisätä tukeaan näille neljälle mer-
6439: suomenkieliset siirtolaislehdet eräs tärkeä kanava kittävälle suomenkieliselle siinolaislehdelle, jotta
6440: pitää yhteyttä suomalaiseen kulttuuriin ja suomen niiden tulevaisuus voitaisiin turvata. Olisi todella
6441: kieleen sekä saada tietoja niin paikallisista kuin suuri tappio, mikäli nämä suomalaista kulttuuria
6442: suomalaisista tapahtumista suomen kielellä. ja suomen kieltä USA:ssa ja Australiassa ylläpitä-
6443: Ruotsin jälkeen tärkeimpiä muuttoalueita suoma- vät lehdet päästettäsiin kuolemaan taloudellisten
6444: laisille ovat olleet USA ja Australia. Molemmissa vaikeuksien takia.
6445: maissa ilmestyy suomenkielisiä sanomalehtiä, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6446: mutta ne ovat jatkuvissa taloudellisissa vaikeuksis- taen,
6447: sa. Lehtien tulee selvitä kaikista kustannuksistaan
6448: lähes tilausmaksuilla ja Suomen valtion antamalla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6449: häviävän pienellä avustuksella. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6450: USA:n alueella ilmestyy kaksi paikallista suo- 29.98.27 400000 markkaa USA:ssa il-
6451: malaissiinolaiselle merkittävää suomenkielistä sa- mestyvien New Yorkin uutiset ja Raivaaja-
6452: nomalehteä New Yorkin uutiset ja Raivaaja-lehti. lehden sekä Australiassa ilmestyvien Fin-
6453: Australiassa vastaavanlaisia sanomalehtiä ovat nish News ja Suomi-lehden toiminnan tu-
6454: Finnish News ja Suomi-lehti. Kaikilla näillä leh- kemiseen kunkin sadalla tuhannella mar-
6455: dillä on vakituinen lukijakuntansa, joka tarvitsee kalla.
6456: välttämättä edes tämäntyyppisen linkin entiseen
6457: kotimaahansa.
6458:
6459: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
6460:
6461: Heikki Riihijärvi Sulo Aittoniemi J. Juhani Kortesalmi
6462: 1987 vp. 2431
6463:
6464: Raha-asia-aloite n:o 2277
6465:
6466:
6467:
6468:
6469: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Finland Handbok -teoksen
6470: kääntämiseksi arabian kielelle
6471:
6472:
6473: Eduskunnalle
6474:
6475: Arabimaat käsittävät 21 valtiota ja noin 150 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6476: miljoonaa ihmistä. Yhdentyvässä maassa kauppa, 1988 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
6477: kulttuuri ja matkailu tarvitsee ajan tasalla olevia kaa Finland Handbok -teoksen kääntämi-
6478: tietoja. Arabiankielisen käsikirjan aikaansaami- seksi arabian kielelle.
6479: nen olisi ensimmäinen askel Suomen ja arabimait-
6480: ten suhteitten kehittämiseksi.
6481: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6482: taen,
6483:
6484: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6485:
6486: Heikki Riihijärvi J. Juhani Kortesalmi
6487: 2432 1987 vp.
6488:
6489: Raha-asia-aloite n:o 2278
6490:
6491:
6492:
6493:
6494: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Niinimäen maamiesseuran
6495: talon kunnostamiseen Leppävirealla
6496:
6497:
6498: Eduskunnalle
6499:
6500: Leppävirran pitäjässä Niinimäen kylässä ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6501: kyläläiset talkoovoimin kunnostaneet maamies- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6502: seuran taloa. Tulipalon tuhottua kylän koulun on 29.99.51 20 000 markkaa Niinimäen
6503: maamiesseuran talo ainoa yhteinen kokoontumis- maamiesseuran talon kunnostamiseen
6504: ja harrastuspaikka kylällä. Leppävirralla.
6505: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6506: taen,
6507:
6508: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
6509:
6510: Heikki Riihijärvi J. Juhani Kortesalmi
6511: 1987 vp. 2433
6512:
6513: Raha-asia-aloite n:o 2279
6514:
6515:
6516:
6517:
6518: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien 4H-neuvojien palk-
6519: kaamiseen
6520:
6521:
6522: Eduskunnalle
6523:
6524: Maaseudun monipuolisen kehityksen yhtenä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6525: edellytyksenä on 4H-kerhoissa annettu tiedollinen 1988 tulo- ia menoarvioon momentille
6526: ja taidollinen opetus. Monista kunnista puuttuu 30.30.46 lisäyksenä 1 250 000 markkaa
6527: kuitenkin vielä 4H-neuvoja. uusien 4H-neuvojien palkkauksien val-
6528: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- tionapuun.
6529: taen,
6530:
6531: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
6532:
6533: Heikki Riihijärvi J. Juhani Kortesalmi
6534: 2434 1987 vp.
6535:
6536: Raha-asia-aloite n:o 2280
6537:
6538:
6539:
6540:
6541: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Savon 4H-piirin
6542: toimistotilojen hankinnasta aiheutuneen velan lyhennykseen
6543:
6544:
6545: Eduskunnalle
6546:
6547: Pohjois-Savon 4H-piirin toimistohuoneen velka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6548: rasittaa piirin toimintaa tarpeettomasti. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6549: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- 30.30.46 60 000 markkaa Pohjois-Savon
6550: taen, 4H-pzirin toimistohuoneen velan lyhen-
6551: nykseen.
6552:
6553: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
6554:
6555: Heikki Riihijärvi J. Juhani Kortesalmi
6556: 1987 vp. 2435
6557:
6558: Raha-asia-aloite n:o 2281
6559:
6560:
6561:
6562:
6563: Riihijärvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pinta-alalisiin
6564: niiden korottamiseksi
6565:
6566:
6567: Eduskunnalle
6568:
6569: Pinta-alalisät muodostavat pien- ja perheviljel- mien kehittämistä ja varmistettaisiin omalta osal-
6570: millä merkittävän tulonlähteen. Niiden avulla taan maaseudun asuttuna pysymistä.
6571: pystytään tasaamaan eri vuosien välisiä tuotto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6572: vaihteluja sekä kattamaan muutenkin pientilalle taen,
6573: Iankeavia ja sen hoidosta aiheutuvia kustannuk-
6574: sia. Samalla pinta-alalisäjärjestelmä on ollut val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6575: tiovallan kädenojennus ja tunnustus viljelijöille, 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6576: jotka harjoittavat pien- ja perheviljelmän pitämis- 30.31.41 lisäyksenä 300000000 mark-
6577: tä. kaa pinta-alalisän maksamiseksi siten, että
6578: Pinta-alalisäjärjestelmää tulisi valtiovallan toi- pinta-alalisää korotetaan nykyisestään
6579: mesta edelleen kehittää ja sen määrää nostaa. 50 %:1/a.
6580: Näin tuenaisiin edelleenkin pien- ja perheviljel-
6581:
6582: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
6583:
6584: Heikki Riihijärvi ). Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää
6585: Tina Mäkelä Urpo Leppänen Marita Jurva
6586: Sulo Aittoniemi Raimo Vistbacka
6587: 2436 1987 vp.
6588:
6589: Raha-asia-aloite n:o 2282
6590:
6591:
6592:
6593:
6594: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Vienankosken kalaportaan
6595: rakentamiseen Maaningalla
6596:
6597:
6598: Eduskunnalle
6599:
6600: Kuopion läänin alueella kulkevaan Vienankos- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6601: keen on istutettu useina vuosina lohia lähinnä nioittaen,
6602: joen virkistyskäytön lisäämiseksi. Alajuoksulla tä-
6603: mä onkin jo mahdollista, mutta yläjuoksulle kalat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6604: eivät pääse, koska nousuportaita ei ole rakennet- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
6605: tu. 30.37. 77 400 000 markan määrärahan ka-
6606: Maaningalla tulisi rakentaa Vienankoskeen ka- lojen nousuportaan rakentamiseksi Vie-
6607: lojen nousuporras, mikä mahdollistaisi kalojen nankoskeen Maaningalta.
6608: pääsemisen Iisalmeen saakka. Näin mahdollistet-
6609: taisiin joen virkistyskalastuskäyttö myös yläjuok-
6610: sun asukkaille.
6611:
6612: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1987
6613:
6614: Heikki Riihijärvi Sulo Aittoniemi J. Juhani Kortesalmi
6615: 1987 vp. 2437
6616:
6617: Raha-asia-aloite n:o 2283
6618:
6619:
6620:
6621:
6622: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta kalojen rodunjalostuslaitoksen
6623: suunnitteluun Nilsiän Pieksänkoskelle
6624:
6625:
6626: Eduskunnalle
6627:
6628: Nilsiän Pieksänkoskelle on suunniteltu raken- noin 25 henkilöä. Laitoksen rakentamisella olisi
6629: nettavaksi maamme ainoa kalojen rodunjalostus- erittäin suuri merkitys kunnalle, Pohjois-Savolie
6630: laitos. Hankkeen toteuttamissuunnitelma on hy- ja koko maalle kalanjalostukseen kohdistuvan tut-
6631: väksytty, esisuunnitelma on valmistunut ja on kimustyön tehostumisessa.
6632: parhaillaan hyväksyttävänä maa- ja metsätalous- Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
6633: ministeriössä, laitoksen rakentamista varten maa
6634: on myyty valtiolle ja lupahakemus Itä-Suomen ve- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6635: sioikeudelle jätetty. Maankäytön suunnitelma on 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
6636: valmistunut kuluvan vuoden tammikuussa. Vuo- 30.38.74 1 500 000 markan määrärahan
6637: den 1987 valtion tulo- ja menoarviossa on määrä- Ntlsiän Pieksänkoskelle rakennettavan ka-
6638: raha suunnittelun jatkamiseen. Laitoksen perusta- lojen rodunjalostuslaitoksen suunnittelun
6639: miskustannukset ovat n. 35 milj. markkaa. Val- loppuun saattamista varten.
6640: mistuttuaan kohde työllistäisi ympärivuotisesti
6641:
6642: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
6643:
6644: Heikki Riihijärvi
6645: 2438 1987 vp.
6646:
6647: Raha-asia-aloite n:o 2284
6648:
6649:
6650:
6651:
6652: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta vesijohtoverkoston raken-
6653: tamiseen Iisalmen haja-asutusalueella
6654:
6655:
6656: Eduskunnalle
6657:
6658: Hyvä vesi on kaiken elämisen perusedellytys. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6659: Haja-asutusalueilla sen saanti on paljolti säistä 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6660: riippuvaista. Veden kulutus sekä kotitaloudessa 30.40.31 20 000 000 markkaa vesihuolto-
6661: että maataloudessa ei saa jäädä säitten armoille, työhön Iisalmen kaupungin haja-asutus-
6662: kun hyvää vettä voidaan saada vesijohtoverkoston alueella.
6663: avulla.
6664: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6665: taen,
6666:
6667: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
6668:
6669: Heikki Riihijärvi Sulo Aittoniemi J. Juhani Kortesalmi
6670: 1987 vp. 2439
6671:
6672: Raha-asia-aloite n:o 2285
6673:
6674:
6675:
6676:
6677: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Kurenvaaran yksityistien perus-
6678: korjaukseen
6679:
6680:
6681: Eduskunnalle
6682:
6683: Kurenvaaran yksityistie, pituudeltaan noin 4 korjaus ja muuttaminen paikallistieksi olisi välttä-
6684: km, Liperin kunnassa välittää paikallisen asuja- mätöntä.
6685: miston liikennettä ja Liperin-Joensuun maan- Edellä olevan peruseella ehdotan kunnioitta-
6686: tien sekä Mattisenlahden paikallistien välistä vasti,
6687: kauttakulkuliikennettä.
6688: Yksityistie tulisi peruskorjata ja muuttaa pai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6689: kallistieksi, mutta tieosakkaiden varoilla tehtävä 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6690: on ylivoimainen suorittaa. Tiellä on paikallisten 31.24.51 350000 markan määrärahan
6691: maatilojen raskasta liikennettä sekä huomattavaa Kurenvaaran yksityistien peruskorjaustyön
6692: kauttakulkuliikennettä, joten yksityistien perus- aloittamiseen.
6693:
6694: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
6695:
6696: Heikki Riihijärvi
6697: 2440 1987 vp.
6698:
6699: Raha-asia-aloite n:o 2286
6700:
6701:
6702:
6703:
6704: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 520 peruskor-
6705: jaukseen välillä Lylyvaara-Huhus-Kivilahti
6706:
6707:
6708: Eduskunnalle
6709:
6710: Ilomantsissa ei ole vuosikausiin ollut suurempia käyttö on sen kuntoon nähden suurta ja tämän ta-
6711: valtion tietyömaita, vaikka parannettavia kohteita kia tie tulisi pikaisesti saada perusparannuskoh-
6712: olisi riittävästi. Tämän takia kuorma-autoilijoiden teeksi.
6713: ja maansiinourakoitsijoiden työllisyystilanne on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6714: kunnassa erittäin heikko: noin 85 % alan yrittäjis- taen,
6715: tä on koko viime talven ollut työttömänä. Ilo-
6716: mantsin kunnanhallitus on esittänyt TVL:n Poh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6717: jois-Karjalan piirille tienpidon toimenpideohjel- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
6718: maan useita kohteita, jotka tulisi saada työn alle 31. 24. 77 1 000 000 markkaa maantien
6719: jo vuoden 1988 aikana. n:o 520 peruskorjauksen aloittamiseen vä-
6720: Maantie n:o 520 välillä Lylyvaara-Huhus- lillä Lylyvaara-Huhus-Kivilahti.
6721: Kivilahti on tällä hetkellä heikossa kunnossa. Tien
6722:
6723: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
6724:
6725: Heikki Riihijärvi
6726: 1987 vp. 2441
6727:
6728: Raha-asia-aloite n:o 2287
6729:
6730:
6731:
6732:
6733: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 5201 peruskor-
6734: jaukseen välillä Huhus-Käenkoski
6735:
6736:
6737: Eduskunnalle
6738:
6739: Ilomantsissa ei ole vuosikausiin ollut suurempia tällä hetkellä heikossa kunnossa. Tien käyttö on
6740: valtion tietyömaita, vaikka parannettavia kohteita sen kuntoon nähden suurta ja tämän takia tie tuli-
6741: olisi riittävästi. Tämän takia kuorma-autoilijoiden si pikaisesti saada perusparannuskohteeksi.
6742: ja maansiirtourakoitsijoiden työllisyystilanne on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6743: kunnassa erittäin heikko: noin 85 % alan yrittäjis- taen,
6744: tä on koko viime talven ollut työttömänä. Ilo-
6745: mantsin kunnanhallitus on esittänyt TVL:n Poh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6746: jois-Karjalan piirille tienpidon toimenpideohjel- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6747: maan useita kohteita, jotka tulisi saada työn alle 31.24.77 1 000 000 markkaa maantien
6748: jo vuoden 1988 aikana. n:o 5201 peruskotjauksen aloittamiseen
6749: Maantie n:o 5201 välillä Huhus-Käenkoski on välillä Huhus-Käenkoski.
6750:
6751: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
6752:
6753: Heikki Riihijärvi
6754:
6755:
6756:
6757:
6758: 13 270416F
6759: 2442 1987 vp.
6760:
6761: Raha-asia-aloite n:o 2288
6762:
6763:
6764:
6765:
6766: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 5221 peruskor-
6767: jaukseen välillä Kuikkalampi-Pihlajavaara
6768:
6769:
6770: Eduskunnalle
6771:
6772: Ilomantsissa ei ole vuosikausiin ollut suurempia käyttö on sen kuntoon nähden suurta ja tämän ta-
6773: valtion tietyömaita, vaikka parannettavia kohteita kia tie tulisi pikaisesti saada perusparannuskoh-
6774: olisi riittävästi. Tämän takia kuorma-autoilijoiden teeksi.
6775: ja maansiirtourakoitsijoiden työllisyystilanne on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6776: kunnassa erittäin heikko: noin 85 % alan yrittäjis- taen,
6777: tä on koko viime talven ollut työttömänä. Ilo-
6778: mantsin kunnanhallitus on esittänyt TVL:n Poh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6779: jois-Karjalan piirille tienpidon toimenpideohjel- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6780: maan useita kohteita, jotka tulisi saada työn alle 31. 24. 77 1 000 000 markkaa maantien
6781: jo vuoden 1988 aikana. n:o 5221 peruskorjauksen aloittamiseksi
6782: Maantie n:o 5221 välillä Kuikkalampi-Pihla- välillä Kuikkalampi-Pihlajavaara.
6783: javaara on tällä hetkellä heikossa kunnossa. Tien
6784:
6785: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
6786:
6787: Heikki Riihijärvi
6788: 1987 vp. 2443
6789:
6790: Raha-asia-aloite n:o 2289
6791:
6792:
6793:
6794:
6795: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Kaatamon-Paloniemen pai-
6796: kallistien peruskorjaukseen
6797:
6798:
6799: Eduskunnalle
6800:
6801: Paikallistie Kaatamo-Paloniemi Liperin kun- ten tiellä olisi kiireellisesti tarvetta suorittaa perus-
6802: nassa toimii paikallisen asutuksen ja Liperin- korjaus, oikominen ja tien päällystäminen.
6803: Heinäveden maantien sekä Joensuun-Varkau- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6804: den valtatien yhdystienä. taen,
6805: Tie on rakennettu vuosikymmeniä sitten ja on
6806: hyvin jyrkkine mutkineen hidas ja vaarallinen lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6807: kenneturvallisuudelle. Tiellä on suuri paikallis- ja 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6808: kauttakulkuliikennetarve. 31.24.77 500000 markan määrärahan
6809: Kaatamon-Paloniemen paikallistie on vesis- Kaatamon-Paloniemen paikallistien pe-
6810: tön länsipuolineo poikkitie Liperin-Heinäveden ruskorjaustyön aloittamiseen.
6811: ja Joensuun-Varkauden maanteiden välillä, jo-
6812:
6813: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
6814:
6815: Heikki Riihijärvi
6816: 2444 1987 vp.
6817:
6818: Raha-asia-aloite n:o 2290
6819:
6820:
6821:
6822:
6823: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Käsämän-Sotkuman maan-
6824: tien peruskorjaukseen
6825:
6826:
6827: Eduskunnalle
6828:
6829: Käsämän-Sotkuman maantie n:o 5031 Lipe- työllisyystilanteen helpottamiseksi, kuten Pohjois-
6830: rin ja Polvijärven kunnissa välittää liikennettä Karjalan maakunnan tahot ovat esittäneet TVL:n
6831: Joensuun-Kuopion valtatieltä ja Liperin kirkon- Pohjois-Karjalan piirille.
6832: kylän suunnasta sekä Joensuun-Polvijärven Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
6833: maantielle, josta edelleen Polvijärven kuntakes- vasti,
6834: kukseen, Juukaan ja Kolin matkailukeskukseen.
6835: Kyseisen maantien peruskorjaus sisältyy Poh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6836: jois-Karjalan läänin toimenpideohjelmaan vuosi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6837: na 1987-88. 31.24. 77 3 800 000 markan miiiiriirahan
6838: Käsämän-Sotkuman maantien peruskorjaus- Kiisiimiin-Sotkuman maantien peruskor-
6839: työn aloittamista rulisi kiirehtiä kuorma-autoili- jaukseen.
6840: joiden, maansiirtourakoitsijoiden sekä vaikean
6841:
6842: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
6843:
6844: Heikki Riihijärvi
6845: 1987 vp. 2445
6846:
6847: Raha-asia-aloite n:o 2291
6848:
6849:
6850:
6851:
6852: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Liperin-Salonnenän paikallis-
6853: tien peruskorjaukseen
6854:
6855:
6856: Eduskunnalle
6857:
6858: Liperin-Salonnenän paikallistie n:o 15637 Li- poistaa tien alustasta savea ja lisätä tilalle soraa.
6859: perin kunnassa välittää liikennettä pitkällä nie- Varhaisesta keväästä lähtien aina myöhäissyksyyn
6860: mellä sijaitsevassa kylässä, jossa sijaitsee 60 vaki- asti tiellä on paljon liikennettä, joten tien perus-
6861: naista taloutta, 170 huvila-asuntoa ja 2 kalastaja- korjaus tulisi saada kiireellisesti toteutetuksi.
6862: taloutta. Tietä käytetään maatalouden, työssä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
6863: käynnin, vapaa-ajan, kalastus- ja marjastus- sekä vasti,
6864: vesille suuntautuvaan maamatkan liikenteeseen.
6865: Tiellä on ympäri vuoden vilkasta liikennettä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6866: Liperin-Salonnenän paikallistie sijaitsee osittain 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6867: saviperäisellä maalla, ja tiellä on vaarallisia mut- 31.24. 77 350 000 markan määrärahan
6868: kia, joten paikallistiellä sijaitsevia mutkia tulisi oi- Liperin-Salonnenän paikallistien perus-
6869: koa ja pahimmin routaantuvilta kohdilta pitäisi korjaukseen.
6870:
6871: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
6872:
6873: Heikki Riihijärvi
6874: 2446 1987 vp.
6875:
6876: Raha-asia-aloite n:o 2292
6877:
6878:
6879:
6880:
6881: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Runnin-Haukimäen tien
6882: peruskorjaukseen Iisalmessa
6883:
6884:
6885: Eduskunnalle
6886:
6887: Runnin-Haukimäen tie on n. 15 km pitkä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6888: vilkkaasti liikennöity tie, jonka varrella asuu usei- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6889: ta kymmeniä kansalaisia. Tien kunto ei kestä kas- 31.24.77 5 000 000 markkaa Runnin-
6890: vavan liikenteen rasituksia. Haukimäen tien peruskorjaukseen Iisal-
6891: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- messa.
6892: taen,
6893:
6894: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
6895:
6896: Heikki Riihijärvi Sulo Aittoniemi
6897: 1987 vp. 2447
6898:
6899: Raha-asia-aloite n:o 2293
6900:
6901:
6902:
6903:
6904: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityisteiden hoitokustan-
6905: nuksiin Kuopion läänissä
6906:
6907:
6908: Eduskunnalle
6909:
6910: Kuopion läänissä on suuri määrä yksityisiä tei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6911: tä, jotka ovat yleisessä käytössä. Teitten kunnossa- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6912: pito aiheuttaa kansalaisille kohtuuttomia rasituk- 31. 24. 77 lisäyksenä 10 000 000 markkaa
6913: sia. Siksi on välttämätöntä, että kustannukset suo- yksityisten teiden ottamiseksi valtion hoi-
6914: ritetaan yhteisvastuullisesti. dettaviksi Kuopion läänisså·.
6915: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6916: taen,
6917:
6918: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
6919:
6920: Heikki Riihijärvi Sulo Aittoniemi
6921: 2448 1987 vp.
6922:
6923: Raha-asia-aloite n:o 2294
6924:
6925:
6926:
6927:
6928: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Pirtun tien peruskorjaukseen
6929:
6930:
6931:
6932: Eduskunnalle
6933:
6934: Pirtu-niminen yksityistie Nurmeksen kaupun- Sanotun yksityistien peruskorjaus ja muuttaminen
6935: gissa lähtee Petäiskylän paikallistieltä Kapiosta paikallistieksi on välttämätön, jotta Petäiskylän
6936: yhtyen Viekin-Lipinvaaran-Nurmeskylän pai- paikallistien ja Nurmeskylän-Lipinvaaran-Vie-
6937: kallistiehen Lipinvaarassa. Yksityistie on pituu- kin paikallistien välttämätön yhdysliikenne saatai-
6938: deltaan 8,9 km, tien vaikutuspiirissä on 48 asukas- siin turvatuksi paikallisen liikenteen ohella.
6939: ta ja metsähallituksen äskettäin laajentama metsä- Nurmeksen kaupungin työttömyysaste on jat-
6940: autotieverkosto yhtyy yksityistiehen. Pirtun yksi- kuvasti ollut yli 10 %, joten tien peruskorjauksel-
6941: tyistien tuntumassa sijaitsee suuria sora-alueita ja la ja muuttamisella paikallistieksi olisi myös työlli-
6942: leirintäalueita sekä Kuohatinjärven ympärillä syyttä parantava vaikutus.
6943: noin 30 huvila-asukasta. Kyseinen yksityistie välit- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6944: tää puutavaran ajoa metsähallituksen metsäauto- taen,
6945: tieverkostosta, huomattavaa soranajoa ja posti-,
6946: maidonkuljetus-, myymäläauto- ja teuraskuljetus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6947: ajoa sekä jatkuvasti lisääntyvää loma-asutus-, vir- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6948: kistys-, kalastus-, metsästys- ja marjastusliikennet- 31.24.51 300000 markan määrärahan
6949: tä. 8,9 km:n yksityistien tienhoito on tieosakkaille Pirtun yksityistien peruskorjaukseen ja
6950: kohtuuttoman raskas ja ylivoimainen tehtävä jat- muuttamiseen paikallistieksi.
6951: kuvasti lisääntyvän ulkopuolisen liikenteen takia.
6952:
6953: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
6954:
6955: Heikki Riihijärvi
6956: 1987 vp. 2449
6957:
6958: Raha-asia-aloite n:o 2295
6959:
6960:
6961:
6962:
6963: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Poskilammen tien perus-
6964: korjaukseen Iisalmessa
6965:
6966:
6967: Eduskunnalle
6968:
6969: Poskilammen tie Iisalmessa on yli 9 km pitkä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6970: vilkkaasti liikennöity yhdystie, jonka ylläpidosta 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
6971: vastaavat yksityiset kansalaiset (38 savua). Tien 31.24. 77 5 000 000 markkaa Poskilam-
6972: runsasta käyttöä lisää se, että tietä kulkee päivit- men tien kuntoon saattamiseksi ja valtion
6973: täin kaksi linja-autoa ja kaksi meijeriautoa sekä hoitoon ottamiseksi Iisalmessa.
6974: paljon puutavara-autoja.
6975: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
6976: taen,
6977:
6978: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
6979:
6980: Heikki Riihijärvi Sulo Aittaniemi
6981: 2450 1987 vp.
6982:
6983: Raha-asia-aloite n:o 2296
6984:
6985:
6986:
6987:
6988: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Siikakosken tien peruskor-
6989: jaukseen Varpaisjärvellä
6990:
6991:
6992: Eduskunnalle
6993:
6994: Siikakosken yksityistie on 8 km pitkä, ja sen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
6995: varrella on 20 savua. Tie on pisin ja rasitetuin yksi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
6996: tyistie Varpaisjärvellä. 31. 24. 77 3 000 000 markkaa Siikakosken
6997: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- tien kunnostamiseen ja valtion hoitoon ot-
6998: taen, tamiseen.
6999:
7000: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
7001:
7002: Heikki Riihijärvi Sulo Aittoniemi
7003: 1987 vp. 2451
7004:
7005: Raha-asia-aloite n:o 2297
7006:
7007:
7008:
7009:
7010: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta tuotannosta poistuvien turve-
7011: soiden hyötykäytön selvittämiseen
7012:
7013:
7014: Eduskunnalle
7015:
7016: Pohjois-Savosta tulee lähivuosina poistumaan Edellä olevan perusteella ehdotan,
7017: huomattava määrä turvesoita, joiden pohjan käy-
7018: töstä ei ole suunnitelmia turvetuotannon päätty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7019: misen jälkeen. Lisäksi on epäselvää, onko vuokra- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
7020: alueilla vastuu alueen hoidosta turvetuotannon 32.55.46 200 000 markan määrärahan
7021: päättymisen jälkeen maanomistajana vai turpeen tuotannosta poistuvien turvesoiden hyöty-
7022: nostajalla. Vuokrasopimuksissa ei ole näistä mää- käytön tutkimiseen ja jälkihoidon vastuu-
7023: räyksiä. Alueen hoitoon kuuluu mm. kuivatus- kysymysten selvittämiseen.
7024: ojien hoitaminen ja vesien puhdistus.
7025:
7026: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
7027:
7028: Heikki Riihijärvi
7029: 2452 1987 vp.
7030:
7031: Raha-asia-aloite n:o 2298
7032:
7033:
7034:
7035:
7036: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan Sotavete-
7037: raanipiiri ry:n toiminnan tukemiseen
7038:
7039:
7040: Eduskunnalle
7041:
7042: Sotiemme veteraanit ja invalidit sekä rintama- hoitopisteissä, mutta varojen puute on tarpeeseen
7043: naiset ovat tehneet suuriarvoisen palveluksen nähden erittäin suuri.
7044: maallemme vaikeina aikoina. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7045: Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiiri ry. tarvitsisi taen,
7046: ikääntyvien veteraanien asuinolojen kohentami-
7047: seen ja kuntoutukseen kipeästi lisävaroja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7048: Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiiri ry. ja sen 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
7049: naistoimikunta ovat suorittaneet jo usean vuoden 33.23.53 50 000 markan määrärahan
7050: aikana omatoimisesti vaikeimmassa asemassa ole- Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiiri ry:n
7051: vien veteraanien ja heidän puolisoittensa sekä ve- toiminnan tukemiseen.
7052: teraanien leskien kuntouttamista fysikaalisissa
7053:
7054: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
7055:
7056: Heikki Riihijärvi Sulo Aittaniemi J. Juhani Kortesalmi
7057: 1987 vp. 2453
7058:
7059: Raha-asia-aloite n:o 2299
7060:
7061:
7062:
7063:
7064: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonlinnan seudun sota-
7065: veteraanit ry:n toiminnan tukemiseen
7066:
7067:
7068: Eduskunnalle
7069:
7070: Savonlinnan seudun sotaveteraanit ovat esittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7071: neet toivomuksen, että valtion vuoden 1988 tulo- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
7072: ja menoarvioon varattaisiin heille pieni määräraha 33.23.53 15 000 markan määrärahan Sa-
7073: toiminnan tukemiseen. Savonlinnan seudun sota- vonlinnan seudun sotaveteraanit ry:n toi-
7074: veteraanit ry. on Mikkelin läänin jäsenmäärältään minnan tukemiseen.
7075: suurin järjestö.
7076: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7077: nioittavasti,
7078:
7079: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
7080:
7081: Heikki Riihijärvi Sulo Aittaniemi J. Juhani Kortesalmi
7082: 2454 1987 vp.
7083:
7084: Raha-asia-aloite n:o 2300
7085:
7086:
7087:
7088:
7089: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kristillinen Vapautuvien
7090: Tuki ry:n toiminnan tukemiseen
7091:
7092:
7093: Eduskunnalle
7094:
7095: Kristillinen Vapautuvien Tuki ry. tekee Sini- Kristillinen Vapautuvien Tuki ry. tarvitsee kui-
7096: vuoren toiminta- ja majoituskeskuksessaan arvo- tenkin Sinivuoren toiminta- ja majoituskeskuk-
7097: kasta työtä toimien eräänlaisena vapautuvien van- sensa ylläpitämiseen ja toiminnan kehittämiseen
7098: kien ensikotina. Kartanon pää- ja piharakennuk- lisää avustusta. Tällä hetkellä apua jäsenmaksutu-
7099: seen pystytään majaittamaan noin 10 ihmistä. lojen lisäksi on saatu seurakunnalta ja kaupungil-
7100: Asuntolamaisuutta halutaan toiminnassa välttää ta.
7101: periaatteella, että on parempi majoittaa muutama Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7102: asukas kunnolla ja kodinomaisesti kuin useampi taen,
7103: huonosti ja laitosmaisesti. Vapautuvat vangit saa-
7104: vat Sinivuoren toiminta- ja majoituskeskuksessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7105: asunnon, ruuan, käytännön apua sekä vapaa-ajan- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
7106: viettomahdollisuuden ja mahdollisuuden rauhoit- 33.33.51 200 000 markkaa valtion avus-
7107: tua omissa oloissaan. Malli toimintaan on saatu tuksena Knstillinen Vapautuvien Tuki
7108: Ruotsista, missä Riia-liikkeellä on satoja vastaa- ry:lle Sinivuoren toiminta- ja majoituskes-
7109: vanlaisia vankikoteja. kuksen toiminnan tukemtseen.
7110:
7111: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
7112:
7113: Heikki Riihijärvi Sulo Aittoniemi ). Juhani Kortesalmi
7114: 1987 vp. 2455
7115:
7116: Raha-asia-aloite n:o 2301
7117:
7118:
7119:
7120:
7121: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta synnytysmaksujen poista-
7122: miseen
7123:
7124:
7125: Eduskunnalle
7126:
7127: Yhteiskunnan on osoitettava, että jokainen syn- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7128: tyvä lapsi on tervetullut, esim. siten, että kaikki 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
7129: synnytykseen liittyvät kustannukset maksetaan 33.78.30 50 000 000 markkaa kaikkien
7130: valtion varoista. synnytysmaksujen poistamiseksi.
7131: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7132: taen,
7133:
7134: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
7135:
7136: Heikki Riihijärvi Sulo Aittoniemi
7137: 2456 1987 vp.
7138:
7139: Raha-asia-aloite n:o 2302
7140:
7141:
7142:
7143:
7144: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan Kuntoutus-
7145: säätiön kuntoutussairaalan rakentamiseen
7146:
7147:
7148: Eduskunnalle
7149:
7150: Ilomantsiin on suunniteltu kuntoutussairaalaa maattiyhdistykseltä on anottu rahoitusta hankkee-
7151: raskasta kuntoutusterapiaa tarvitsevien sekä seen 23,4 milj. markkaa.
7152: sydän- ja verisuonitautipotilaiden kuntoutuspal- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7153: veluiden parantamiseksi koko maassa, mutta taen,
7154: etenkin Pohjois-Karjalan läänissä. Hanke on ollut
7155: vireillä vuodesta 1985 lähtien. Tarkoitusta varten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7156: on perustettu Pohjois-Karjalan Kuntoutussäätiö. 1988 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
7157: Laitos on suunniteltu noin 100-paikkaiseksi. Ra- markkaa valtionapuna Pohjois-Karjalan
7158: kennuspaikka sijaitsee Ilomantsin kirkonkylässä Kuntoutussäätiölle Ilomantsiin rakennet-
7159: Ilomantsinjärven rannalla. tavan kuntoutussairaalan rakennusavus-
7160: Kuntoutuskeskuksen perustamiskustannukset tukseksi.
7161: ovat yhteensä 33,4 milj. markkaa. Raha-auto-
7162:
7163: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
7164:
7165: Heikki Riihijärvi
7166: 1987 vp. 2457
7167:
7168: Raha-asia-aloite n:o 2303
7169:
7170:
7171:
7172:
7173: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Nurmeskoti Yhdistyksen järjes-
7174: tämään vanhusten viriketoimintaan
7175:
7176:
7177: Eduskunnalle
7178:
7179: Nurmeksen kaupungissa totmu Nurmeskoti sen osan. Viriketoimintaa varten Nurmeskoti Yh-
7180: Yhdistys -niminen järjestö, jonka jäsenmäärä on distys on käyttänyt ohjaajan palveluja, jotka kui-
7181: yli 300 henkeä. Tämä yhdistys omistaa kaksi toi- tenkin aiheuttavat taloudellisia kustannuksia yh-
7182: mintayksikköä nimeltään Nurmeskoti 1 ja Nur- distykselle.
7183: meskoti 2. Yksiköt ovat palvelulaitoksia, jotka Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
7184: ovat tarkoitettuja vanhuksille, joita niissä on tällä taen,
7185: hetkellä lähes 100 henkeä. Lisäksi Nurmeskodissa
7186: tarjotaan asukkaille ruokapalveluja ja niitä tarjo- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7187: taan myöskin talon ulkopuolisille vanhuksille. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
7188: Nurmeskoti Yhdistys tekee vapaaehtoista työtä 33.93.51 50 000 markkaa vanhusten viri-
7189: vanhusten hyväksi. Tässä työssä muodostaa virike- ketoiminnan järjestiimiseksi Nurmeskoti
7190: toiminnan järjestäminen hyvin tärkeän ja oleelli- Yhdistyksen toimesta.
7191:
7192: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
7193:
7194: Heikki Riihijärvi
7195:
7196:
7197:
7198:
7199: 14 27o416F
7200: 2458 1987 vp.
7201:
7202: Raha-asia-aloite n:o 2304
7203:
7204:
7205:
7206:
7207: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Puustellin Tuki ry:n toiminnan
7208: tukemiseen
7209:
7210:
7211: Eduskunnalle
7212:
7213: Puustellin Tuki ry. toteuttaa erityyppisten vam- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7214: maisten kuntoutustoimintaa työtupaperiaatteella. taen,
7215: Toiminnan perustuessa suurelta osin vapaaehtoi-
7216: suuteen ja taikoohenkeen olisi valtion yhdistyksel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7217: le antama tuki erittäin tarpeellista toiminnan jat- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
7218: kuvuuden kannalta. Vammaisten työllisyyden 33.93.52 50 000 markkaa Puustellin Tuki
7219: kannalta toimintamuoto, jota Puustellin Tuki ry. ry:n toiminnan tukemiseen.
7220: toteuttaa, on ensiarvoisen tärkeätä.
7221:
7222: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
7223:
7224: Heikki Riihijärvi
7225: 1987 vp. 2459
7226:
7227: Raha-asia-aloite n:o 2305
7228:
7229:
7230:
7231:
7232: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Sirkkulanpuiston toiminta-
7233: yhdistys ry:n toiminnan tukemiseen
7234:
7235:
7236: Eduskunnalle
7237:
7238: Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry. suunnit- rohkaisuasema. Se on antanut lisää raittiita päiviä
7239: telee päiväkeskusharrastustoimintansa ja tuki- ja tukea omalle raitistumismotivaatiolle sekä oh-
7240: asuntotoimintansa tehostamista Kuopiossa. Vas- jannut eri palveluiden pariin ja saanut kiitettävää
7241: taavanlaisia päiväkeskus- ja tukiasuntopalveluja tukea eri viranomaisilta. Sirkkulanpuiston kaltai-
7242: on jo mm. Jyväskylässä, Porissa, Lahdessa, Tam- nen työ on edullista kunnalle. Se on monimuo-
7243: pereella jne. Näillä paikkakunnilla kaupunki os- toista ja joustavaa eikä siinä tunneta virastoaikoja.
7244: taa palvelut järjestöiltä ja yhteisöiltä ja saa asian- Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry:llä on tar-
7245: mukaiset valtionosuudet. koitus kunnostaa ja rakentaa päiväkeskus ja tuki-
7246: Uudentyyppiset sosiaaliset ongelmat näyttävät asuntoja, jotka ovat kunnollisia ja kohtuullisilla
7247: lisääntyvän. Nämä ongelmat liittyvät ihmissuhtei- mukavuuksilla varustettuja, yhteensä 300-500
7248: siin, vieraantumiseen, yksinäisyyteen, syrjäytymi- m 2 valtion ja kaupungin tuella. Korjattava raken-
7249: seen sekä avuttomuuden, tyhjyyden ja tarkoituk- nus on hyväkuntoinen, järeärunkoinen betonista
7250: settomuuden tunteisiin, rajuun alkoholinkäyt- ja tiilestä noin 50 vuotta sitten tehty entinen öljy-
7251: töön, sosiaalisiin umpikujiin ja asunnottomuu- varasto, myöhemmin maalarinverstas. Talossa on
7252: teen. Huono-osaisten on usein vaikeinta muuttaa tarkoitus suorittaa täydellinen peruskorjaus sekä
7253: elintapojaan terveellisiksi. Sirkkulanpuisto on rakentaa siihen laajennusosa.
7254: vuonna 1984 monin tavoin edistänyt yhteistoi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
7255: mintaa ja yhteisvastuuta raittiitten, kohtuukäyttä- taen,
7256: jien ja päihdeongelmaisten yksilöiden ja perhei-
7257: den kesken. Sirkkulanpuisto on ollut omaehtoista ettå· Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7258: toimintaa, joka on täydentänyt ja tukenut yhteis- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
7259: kunnan palveluita. Se on ollut kymmenille päivit- 33. 93. 53 100 000 markkaa valtionapuna
7260: täin mukana olleille kiinnekohta, raitis tapaamis- Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry:lle
7261: paikka, kontaktipinta ns. syrjäytyneiden ja ei-syr- avustuksena Likalahden toimintapisteen
7262: jäytyneiden kesken sekä tukipiste ja neuvonta- ja rakennuksen peruskorjaukseen.
7263:
7264: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
7265:
7266: Heikki Riihijärvi
7267: 2460 1987 vp.
7268:
7269: Raha-asia-aloite n:o 2306
7270:
7271:
7272:
7273:
7274: Rinne ym.: Määrärahan osoittamisesta kuunari Koiviston kunnos-
7275: tamiseen
7276:
7277:
7278: Eduskunnalle
7279:
7280: Kuunari Koivistoa on kunnostettu ja entistetty Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7281: jo useiden vuosien ajan Vanhat Puualukset -yhdis- tavasti,
7282: tyksen toimesta. Alus edustaa viimeistä näytettä
7283: itäisen Suomenlahden talonpoikaisesta laivanra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7284: kennustaidosta. Se on ainutlaatuinen ja viimeinen 1988 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
7285: merkki tällaisesta kirvesmiestaidosta. Kunnostet- kaa kuunari Koiviston entiseksi kunnosta-
7286: tuna alusta on tarkoitus käyttää mm. nuorisotyö- mtseen.
7287: hön. Aluksen kotisatamaksi on suunniteltu Poria.
7288:
7289: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
7290:
7291: Heikki Rinne Jukka Roos Raimo Vuoristo
7292: Matti Vähänäkki Timo Laaksonen Aino Pohjanoksa
7293: Timo Roos Lea Mäkipää
7294: 1987 vp. 2461
7295:
7296: Raha-asia-aloite n:o 2307
7297:
7298:
7299:
7300:
7301: Rinne ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta maaseudun pieni-
7302: muotoisen elinkeinotoiminnan tukemiseen
7303:
7304:
7305: Eduskunnalle
7306:
7307: Maatalous on ajautumassa muutoksiin, jotka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7308: tulevat edelleen vähentämään henkilöstöä perin- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
7309: teisestä maataloudesta. Maaseutu on kuitenkin pi- 33.33.44 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
7310: dettävä asuttuna ja elinkelpoisena. Maaseudun maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoi-
7311: pienimuotoinen elinkeinotoiminta ja maatilata- minnan tukemiseen uusien yn'tysten luo-
7312: louden liitännäiselinkeinot tarvitsevat taloudellis- miseksija nykyisten työpaikkojen lisäämi-
7313: ta tukea. seksi.
7314: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7315: tavasti,
7316:
7317: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
7318:
7319: Heikki Rinne Jukka Roos Raimo Vuoristo
7320: Matti Vähänäkki Timo Laaksonen Mikko Elo
7321: Aino Pohjanoksa Timo Roos LeaMäkipää
7322: 2462 1987 vp.
7323:
7324: Raha-asia-aloite n:o 2308
7325:
7326:
7327:
7328:
7329: Rinne ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun-Helsingin moottori-
7330: tien rakentamiseen
7331:
7332:
7333: Eduskunnalle
7334:
7335: Satakunnan alue kuuluu Turun tie- ja vesira- Helsingin tiehanke tulisi siirtää erilliseksi rahoi-
7336: kennuspiiriin. Satakuntaan ei tällä tietoa omaa tukseksi, joka ei olisi pois Satakunnan tiemäärära-
7337: piiriä saada. Etelän suuret tiehankkeet nielevät ar- hoista.
7338: violta 300 miljoonaa markkaa. Tämä on pois Sata- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7339: kunnan hankkeista. tavasti,
7340: Turun-Helsingin moottoritie on osa'' euroop-
7341: palaista'' kuljetusjärjestelmää ja näin ollen raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7342: nettava. Se vie kuitenkin noin puolet Turun tule- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
7343: vasta tierakentamisesta. Tämä on pois Turun tie- 31.24. 77 300 000 000 markkaa Turun-
7344: ja vesirakennuspiirin muista hankkeista. Turun- Helsingin moottoritien rakentamiseen.
7345:
7346: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
7347:
7348: Heikki Rinne Raimo Vuoristo Matti Vähänäkki
7349: Timo Laaksonen Aino Pohjanoksa Timo Roos
7350: LeaMäkipää
7351: 1987 vp. 2463
7352:
7353: Raha-asia-aloite n:o 2309
7354:
7355:
7356:
7357:
7358: Rinne ym.: Määrärahan osoittamisesta turpeen jatkojalostuksen
7359: suunnitteluun Kihniön-Karvian alueella
7360:
7361:
7362: Eduskunnalle
7363:
7364: Pohjoisessa Satakunnassa on maan huomatta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7365: vimmat turvevarat. Luonnonsuojelullisten seikko- tavasti,
7366: jen estämättä Satakunnan turvetta voitaisiin jat-
7367: kojalostaa pitkälle kehitetyksi tuotteeksi. Toimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7368: ta vaatii tutkimusvaroja. Työn ja toimeentulon 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7369: turvaaminen pysyvällä tavalla alueella on kunnille 32.55.46 500 000 markkaa turpeen jatko-
7370: elinkysymys. jalostuksen suunnitteluun Kihniön-Kar-
7371: vian alueella.
7372:
7373: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
7374:
7375: Heikki Rinne Jukka Roos Raimo Vuoristo
7376: Matti Vähänäkki Timo Laaksonen Mikko Elo
7377: Aino Pohjanoksa Timo Roos Lea Mäkipää
7378: 2464 1987 vp.
7379:
7380: Raha-asia-aloite n:o 2310
7381:
7382:
7383:
7384:
7385: Rinne ym.: Määrärahan osoittamisesta palvelutalon suunnitteluun
7386: Porin Pihlavaan
7387:
7388:
7389: Eduskunnalle
7390:
7391: Porin Pihlava on noususuhdanteen aikana ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7392: justi kasvanut asuntoalue, joka on joutunut vaka- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
7393: van työpaikh'·.adon kouriin. Palvelut ovat jääneet 33.32.31 600 000 markkaa Porin Pihla-
7394: pahasti jälkeen. Vakava työttömyys pahentaa vaan rakennettavan palvelutalon suunnit-
7395: edelleen tilannetta. Alueelle tulee saada uutta il- teluun.
7396: mettä, uutta kasvua palvelujen muodossa.
7397: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7398: tavasti,
7399:
7400: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
7401:
7402: Heikki Rinne Jukka Roos Raimo Vuoristo
7403: Matti Vähänäkki Timo Roos Timo Laaksonen
7404: Mikko Elo Aino Pohjanoksa LeaMäkipää
7405: 1987 vp. 2465
7406:
7407: Raha-asia-aloite n:o 2311
7408:
7409:
7410:
7411:
7412: Rinne ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisen suojatyötä
7413: järjestävän valtionyrityksen käynnistämiseen
7414:
7415:
7416: Eduskunnalle
7417:
7418: Työrajoitteisten työnhakijoiden määrä kasvaa matta Göteborgin yliopiston tutkimuskeskuksessa
7419: Suomessa edelleen. on päädytty lopputulokseen, jonka mukaan Sam-
7420: Ruotsin työttömyysprosentti on alle 2 prosent- hallin kautta työllistetty henkilö tuottaa 16 000
7421: tia. Maassa on todellinen täystyöllisyys. Suurena kruunun kansantaloudellisen voiton vuodessa.
7422: ansiona onnistumiselle on ollut yrityksille makset- Mielenkiintoinen piirre on, että Samhall voi
7423: tava tuki ja suojatyön hyvä järjestäminen. toimia yrityksen sisällä. Toiminta on yrityksen si-
7424: Vuonna 1980 koottiin Ruotsissa kaikki suoja- sään rakennettu oma itsenäinen järjestelmä. Näin
7425: työtä järjestäneet yritykset yhdeksi yritykseksi. Sen on mm. Philipsin ja Elektroluxin kohdalla jo to-
7426: nimi on nyt SamhalL teutettu. Kokemukset ovat myönteisiä.
7427: Samhall on osa Ruotsin työllisyyspolitiikkaa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
7428: Sen tarkoitus on taata oikeus työhön niille, jotka vasti,
7429: eivät saa työtä avoimilta työmarkkinoilta.
7430: Samhall jakautuu 24 alueeseen, joilla on 330 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7431: suojatyökeskusta. 1988 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
7432: Suojatyöntekijöiden palkka on 90 prosenttia markkaa valtakunnallisen suojatyötä jär-
7433: Ruotsin teollisuuden keskituntipalkasta. He kuu- jestävän valtionyrityksen käynnistämiseen.
7434: luvat ammattiliittoon. Palkan korkeudesta huoli-
7435:
7436: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1987
7437:
7438: Heikki Rinne Jukka Roos Raimo Vuoristo
7439: Matti Vähänäkki Timo Laaksonen Aino Pohjanoksa
7440: Timo Roos Lea Mäkipää
7441: 2466 1987 vp.
7442:
7443: Raha-asia-aloite n:o 2312
7444:
7445:
7446:
7447:
7448: Rinne ym.: Määrärahan osoittamisesta palkkatyön uudelleenjakamis-
7449: kokeiluun Porissa
7450:
7451:
7452: Eduskunnalle
7453:
7454: Erityistoimilla voidaan hoitaa työllisyys yksilö- palkkatyön määrä tavarantuotannossa on alkanut
7455: tasolla tiettyyn rajaan asti. laajassa mittakaavassa vähetä.
7456: Vuosikymmenen lähestyessä loppuaan se ei Keskeistä on, että hanketta toteuttamaan pal-
7457: enää yksin riitä. Palkkatyön määrä vähenee täys- kataan lisähenkilöstö Porin työvoimatoimistoon ja
7458: automaation myötä. Koulutuksellakaan ei pitem- sosiaalitoimistoihin.
7459: män päälle kyetä palkkatyön määrän vähentymis- Hankkeeseen ehdotetaan rahaa 50 miljoonaa
7460: tä kokonaan hoitamaan. Tarvitaan kokonaan uu- markkaa. Hanke olisi yksi osa Pori-projektin te-
7461: sia keinoja palkkatyön jakamiseksi uudelleen yksi- hostettuja toimia hallitun rakennemuutoksen to-
7462: lön lähtökohdista. teutuessa Suomessa.
7463: Tämä merkitsisi sitä, että työssä oleva voisi työ- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
7464: suhteensa säilyttäen saada paikallista vapaata työs- vasti,
7465: tä. Palkan korvaisi alkuvaiheessa valtio. Myöhem-
7466: min kehitettäisiin rahastomalli, johon osallistuisi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7467: vat sekä työntekijät, työnantajat että valtiovalta. 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 34.01
7468: Kokeilu voitaisiin työvoimaministeriön hallinnon- miiiiriirahoihin 50 000 000 markkaa palk-
7469: alalla aloittaa Porin työvoimatoimistosta. katyön uudelleenjakamisen kokeilun
7470: Porin esittämisellä on vankat perusteet. Porissa aloittamiseen Porissa.
7471:
7472: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1987
7473:
7474: Heikki Rinne Jukka Roos Raimo Vuoristo
7475: Matti Vähänäkki Timo Laaksonen Aino Pohjanoksa
7476: Timo Roos Lea Mäkipää
7477: 1987 vp. 2467
7478:
7479: Raha-asia-aloite n:o 2313
7480:
7481:
7482:
7483:
7484: Rinne ym.: Määrärahan osoittamisesta työvoimatoimiston perusta-
7485: miseksi Karvialle
7486:
7487:
7488: Eduskunnalle
7489:
7490: Pohjoinen Satakunta on etäällä työllisyyspalve- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7491: lun suurista alueista. Karvian kunta tarvitsee 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
7492: oman työvoimatoimiston alueen työllisyyspalvelu- 34.06.01 JOO 000 markkaa työvoimatoi-
7493: jen tehostamiseksi. miston perustamiseksi Karvialle.
7494: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7495: tavasti,
7496:
7497: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
7498:
7499: Heikki Rinne Jukka Roos Raimo Vuoristo
7500: Matti Vähänäkki Timo Laaksonen Aino Pohjanoksa
7501: Timo Roos Lea Mäkipää
7502: 2468 1987 vp.
7503:
7504: Raha-asia-aloite n:o 2314
7505:
7506:
7507:
7508:
7509: Rinne ym.: Määrärahan osoittamisesta työvoimatoimiston perusta-
7510: tamiseksi Kokemäelle
7511:
7512:
7513: Eduskunnalle
7514:
7515: Kokemäki muodostaa yhtenäisen ja laajan työs- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7516: säkäyntialueen, jossa alueellisen ja ammatillisen taen,
7517: kohtaannon ongelmat ovat suuret. Työllisyyskysy-
7518: mysten tehokas hoitaminen vaatii oman työvoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7519: matoimiston perustamista Kokemäen kaupun- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
7520: kiin. 34. 06.01 200 000 markkaa työvoimatoi-
7521: miston perustamiseksi Kokemäelle.
7522:
7523: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
7524:
7525: Heikki Rinne Jukka Roos Raimo Vuoristo
7526: Matti Vähänäkki LeaMäkipää Timo Laaksonen
7527: Mikko Elo Aino Pohjanoksa Timo Roos
7528: 1987 vp. 2469
7529:
7530: Raha-asia-aloite n:o 2315
7531:
7532:
7533:
7534:
7535: Rinne ym.: Määrärahan osoittamisesta työvoimatoimiston perusta-
7536: miseksi Noormarkkuun
7537:
7538:
7539: Eduskunnalle
7540:
7541: Työvoimapalvelujen vieminen asiakkaitten luo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7542: on välttämättömyys. Atk tekee tämän nyt mah- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
7543: dolliseksi. Porin työvoimatoimisto on lisäksi liian 34.06.01 150000 markkaa työvoimatoi-
7544: suuri yksikkö. miston perustamiseksi Noormarkkuun.
7545: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7546: tavasti,
7547:
7548: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
7549:
7550: Heikki Rinne Jukka Roos Raimo Vuoristo
7551: Timo Laaksonen Matti Vähänäkki Aino Pohjanoksa
7552: Timo Roos LeaMäkipää
7553: 2470 1987 vp.
7554:
7555: Raha-asia-aloite n:o 2316
7556:
7557:
7558:
7559:
7560: Rinne ym.: Määrärahan osoittamisesta työvoimatoimiston perustarni-
7561: seksi Ulvilaan
7562:
7563:
7564: Eduskunnalle
7565:
7566: Porin työvoimatoimisto on maan vaikeimpia Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7567: työttömyysalueita. Hallitus katsoo ohjelmassaan, tavasti,
7568: että uudistuvan teollisuuden alueisiin tullaan
7569: kiinnittämään erityinen huomio. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7570: Atk:n käyttöönotto merkitsee palvelutoimin- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7571: nan hajautuksen mahdollisuutta sekä työttömien 34. 06.01 200 000 markkaa työvoimatoi-
7572: että työllistäjien tehokkaassa palvelussa. Ulvilan miston perustamiseksi Ulvilaan.
7573: kunta tarvitsee oman palvelupisteensä. Ulvilan ja
7574: Kullaan kunnissa on työnhakijoita 1 052 henki-
7575: löä.
7576:
7577: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
7578:
7579: Heikki Rinne Jukka Roos Raimo Vuoristo
7580: Matti Vähänäkki Timo Laaksonen Aino Pohjanoksa
7581: Timo Roos Lea Mäkipää
7582: 1987 vp. 2471
7583:
7584: Raha-asia-aloite n:o 2317
7585:
7586:
7587:
7588:
7589: Rinne ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin työvoimatoimiston pal-
7590: velupisteen perustamiseen Porin Pihlavaan
7591:
7592:
7593: Eduskunnalle
7594:
7595: Porin työvoimatotmtston alue on maan vai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7596: keimpia työttömyysalueita, joihin hallitus sanoo tavasti,
7597: kiinnittävänsä vakavaa huomiota. Porin toimisto
7598: on liian suuri toimisto. Se tarvitsee hajautuksen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7599: Käytännön kokemukset osoittavat, että atk:n 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
7600: avulla toimivan työnvälityksen hajautus palvelee 34. 06.01 200 000 markkaa Porin työvoi-
7601: sekä työttömiä että työllistäjiä tehokkaasti. Porin matoimiston palvelupisteen perustamista
7602: toimiston työttömistä asuu alueella huomattava varten Porin Pihlavaan.
7603: osa.
7604:
7605: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
7606:
7607: Heikki Rinne Jukka Roos Raimo Vuoristo
7608: Matti Vähänäkki Timo Laaksonen Aino Pohjanoksa
7609: Timo Roos Lea Mäkipää
7610: 2472 1987 vp.
7611:
7612: Raha-asia-aloite n:o 2318
7613:
7614:
7615:
7616:
7617: Rinne ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin määräämiseksi hallitun
7618: rakennemuutoksen tehostettujen toimenpiteiden erityisalueeksi
7619:
7620:
7621: Eduskunnalle
7622:
7623: Porin kaupunki on ensimmäisenä suurena teol- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7624: lisuuspaikkakuntana Suomessa joutunut suurteol- tavasti,
7625: lisen tavaratuotannon työpaikkojen vähentämisen
7626: kohteeksi. Noin tuhat teollista ja pysyväksi määri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7627: teltyä työpaikkaa on loppunut pysyvällä tavalla. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
7628: Porin kaupungista on näin ollen saatavissa en- 34. 01.22 5 00 000 markkaa Porin mäiiräii-
7629: simmäiset empiiriset suomalaiskokemukset kan- miseksi hallitun rakennemuutoksen tehos-
7630: sainvälistymisestä ja työtapojen automatisoinnin tettujen toimenpiteiden erityisalueeksi,
7631: yhteisvaikutuksesta, jota jotkut myös ns. rakenne- Pori-projektin nimellä.
7632: muutoksen nimellä kutsuvat.
7633:
7634: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
7635:
7636: Heikki Rinne Jukka Roos Raimo Vuoristo
7637: Matti Vähänäkki Timo Laaksonen Aino Pohjanoksa
7638: Timo Roos Lea Mäkipää
7639: 1987 vp. 2473
7640:
7641: Raha-asia-aloite n:o 2319
7642:
7643:
7644:
7645:
7646: Rinne ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vajaakuntoisten
7647: työhön sijoittamiseen
7648:
7649:
7650: Eduskunnalle
7651:
7652: Työttömien maaran lisääntyessä on erityisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7653: niiden työnhakijoiden määrä, joilla on jokin työtä 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
7654: haittaava este, voimakkaasti lisääntynyt. Työra- 34.50. 64 lisäyksenä 70 000 000 markkaa
7655: joitteisten määrärahat eivät ole lisääntyneet sa- vajaakuntoisten työhön stjoittamiseen.
7656: massa suhteessa.
7657: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7658: tavasti,
7659:
7660: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
7661:
7662: Heikki Rinne Jukka Roos Raimo Vuoristo
7663: Matti Vähänäkki Timo Laaksonen Mikko Elo
7664: Aino Pohjanoksa Timo Roos Lea Mäkipää
7665:
7666:
7667:
7668:
7669: 15 270416F
7670: 2474 1987 vp.
7671:
7672: Raha-asia-aloite n:o 2320
7673:
7674:
7675:
7676:
7677: J. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Salon-Teijon-Mathilde-
7678: dalin tieyhteyden korjaamiseen
7679:
7680:
7681: Eduskunnalle
7682:
7683: Teijon talouskylä on perinteinen metalli- ja te- on 8 miljoonan luokkaa. Vuoden 1988 tulo- ja
7684: lakkateollisuuden alue. Uudeksi elinkeinoksi on menoarvioon sisällytettävä alkurahoitus, esim. 1
7685: muodostumassa kehittyvä matkailu. Alueelle ol- miljoona markkaa olisi omiaan tässä vaiheessa tyy-
7686: laan rakentamassa eteläisen Suomen suurinta dyttämään alueen tarpeita, sekä samalla osoitus
7687: vapaa-ajan keskusta. Toimintoihin tulee kuulu- siitä, että hankkeen päärahoitus ja toteutus voitai-
7688: maan sekä kesä- että talvikauden vapaa-ajan pal- siin suorittaa seuraavana vuonna eli v. 1989.
7689: veluja laskettelumäkineen ja golfkenttineen. Ny- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7690: kyinen tieyhteys alueelle on erittäin huono tien taen,
7691: kapeuden ja mutkaisuuden vuoksi. Toimintojen
7692: kasvaessa täyteen laajuuteen liikennemäärät kysei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7693: sellä tiellä tulevat huomattavasti kasvamaan ja 1988 tulo- ja menoarvioon momentin
7694: tiestä muodostuu erittäin vaarallinen. Tie olisiko- 31.24. 77 alamomenttlle 2 1 000 000
7695: ko 24 kilometrin pituudeltaan kunnostuksen jäl- markkaa Salon- Teijon-Mathildedalin
7696: keen mitä suurimmassa määrin avuksi alueen ke- tieyhteyden korjaamiseen.
7697: hittymiselle. Hankkeen kokonaiskustannusarvio
7698:
7699: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
7700:
7701: Jukka Roos Heikki Perho Risto Ahonen
7702: Anna-Liisa Jokinen Virpa Puisto Sauli Hautala
7703: Tapio Holvitie Sauli Niinistö Heli Astala
7704: 1987 vp. 2475
7705:
7706: Raha-asia-aloite n:o 2321
7707:
7708:
7709:
7710:
7711: J. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien rakentamiseen
7712: Tammisaaren-Salon tieltä Kiskon tielle Perniössä
7713:
7714:
7715: Eduskunnalle
7716:
7717: Perniön kirkonkylän kehittymiselle uuden tie- merkityksellinen toimenpide asian eteenpäin saat-
7718: yhteyden rakentaminen kantatien n:o 52 ja maan- tamiseksi.
7719: tien n:o 184 välille lisäisi keskustaajaman kasvu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7720: edellytyksiä huomattavasti. Alueelle suunniteltu taen,
7721: tieyhteys keventäisi valmistuuaan geometrialtaan
7722: huonojen paikallisteiden n:o 12109 (kirkonkylän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7723: paikallistie) ja n:o 12111 (Astaljoen paikallistie) 1988 tulo- ja menoarvioon momentin
7724: liikennettä. 31.24. 77 alamomentzlle 2 2 000 000
7725: Tiehankkeen kustannusarvio on 30 miljoonan markkaa uuden paikallistien rakentami-
7726: markan luokkaa. Hankkeen käynnistyminen vuo- seen Tammisaaren-Salon tieltä Kiskon
7727: den 1988 budjetissa 2 miljoonalla markalla olisi tielle Perniön kunnassa.
7728:
7729: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
7730:
7731: Jukka Roos Heikki Perho Risto Ahonen
7732: Anna-Liisa Jokinen Virpa Puisto Sauli Hautala
7733: Tapio Holvitie Sauli Niinistö Heli Astala
7734: 2476 1987 vp.
7735:
7736: Raha-asia-aloite n:o 2322
7737:
7738:
7739:
7740:
7741: J. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta alikulkutunnelin rakentami-
7742: seen valtatien n:o 1 alitse Salossa
7743:
7744:
7745: Eduskunnalle
7746:
7747: Kevyen liikenteen alikulkutunneli tulisi raken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7748: taa valtatien n:o 1 alitse Saloran tehtaiden kohdal- taen,
7749: la. Tunnelin rakentaminen valtatien alitse on työ-
7750: matkaliikenteen vuoksi liikenneturvallisuussyistä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7751: välttämätön. Hanke sisältyy TVL:n toimenpide- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
7752: ohjelmaan vuodelle 1991. Hanketta tulisi kiireh- 31.24.77 3000000 markkaa alikulku-
7753: tiä sattuneiden lukuisten liikenneonnettomuuk- tunnelin rakentamiseen valtatien n:o 1
7754: sien vuoksi ja näin pyrkiä estämään onnettomuuk- alitse Salon kaupungissa.
7755: sia, joissa ihmiset vammautuvat tai menettävät
7756: henkensä.
7757:
7758: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
7759:
7760: Jukka Roos Heikki Perho Risto Ahonen
7761: Anna-Liisa Jokinen Virpa Puisto Sauli Hautala
7762: Tapio Holvitie Sauli Niinistö Heli Astala
7763: 1987 vp. 2477
7764:
7765: Raha-asia-aloite n:o 2323
7766:
7767:
7768:
7769:
7770: J. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Meriniitynkadun sillan ra-
7771: kentamiseen Salossa
7772:
7773:
7774: Eduskunnalle
7775:
7776: Meriniitynkadun silta poistaa valmistuttuaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7777: Salon keskustan ruuhkia, koska liikenne näin oh- taen,
7778: jautuisi Salon eteläpuolitse. Tie toimisi valmistut-
7779: tuaan osittain eteläisenä ohikulkutienä Salon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7780: kautta lännestä etelään Suuntautuvalle liikenteel- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
7781: le. Salonjoen länsipuolelta tuleva sokeritehtaan 31.24. 77 4 000 000 markkaa Meriniityn-
7782: liikenne tulisi lähes 100-prosenttisesti kulkemaan kadun sillan rakentamiseen Salon kau-
7783: sillan kautta. Sillan kustannusarvio on 8,5 miljoo- pungissa.
7784: naa markkaa.
7785:
7786: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
7787:
7788: Jukka Roos Heikki Perho Risto Ahonen
7789: Anna-Liisa Jokinen Virpa Puisto Sauli Hautala
7790: Tapio Holvitie Sauli Niinistö Heli Astala
7791: 2478 1987 vp.
7792:
7793: Raha-asia-aloite n:o 2324
7794:
7795:
7796:
7797:
7798: J. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta eritasoristeyksen rakenta-
7799: miseen rantaradan alitse Salossa
7800:
7801:
7802: Eduskunnalle
7803:
7804: Salon kaupungissa suunnitelmallinen teollisuu- samoin kuin turvallisen liikkumisen vuoksi hanke
7805: den sijoittuminen sekä osittainen muun liiketoi- tulisi toteuttaa jo vuoden 1988 budjetissa.
7806: minnan sijoittuminen kaupungin ydinkeskustasta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7807: ns. Joensuun alueelle edellyttää eritasoristeyksen taen,
7808: rakentamista joko rantaradan ali tai yli.
7809: Kustannusarvion mukaan alikulkuvaihtoehto että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7810: maksaa 34,3 miljoonaa markkaa. VR:n edustajat 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
7811: ovat ilmoittaneet VR:n rahoitusosuuden olevan 31.24. 77 34 300 000 markkaa eritasoris-
7812: 1,5-2,0 miljoonaa markkaa. teyksen rakentamiseen rantaradan alitse
7813: Alueen toiminnallisen kehittymisen kannalta Salon kaupungissa.
7814:
7815: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
7816:
7817: Jukka Roos Heikki Perho Risto Ahonen
7818: Anna-Liisa Jokinen Virpa Puisto Sauli Hautala
7819: Tapio Holvitie Sauli Niinistö Heli Astala
7820: 1987 vp. 2479
7821:
7822: Raha-asia-aloite n:o 2325
7823:
7824:
7825:
7826:
7827: J. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta laiturin rakentamiseen Tei-
7828: jon taajamaan Perniössä
7829:
7830:
7831: Eduskunnalle
7832:
7833: Perniön kunnan Teijon taajama on vanhaa teol- Alueen kehittymiselle laiturin merkitys on erit-
7834: lisuusaluetta. Teollisten työpaikkojen supistumi- täin tärkeä.
7835: sen myötä alueelle on muodostumassa uudenlais- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7836: ta, vapaa-aikaan liittyvää elinkeinotoimintaa. taen,
7837: Asianmukainen venelaituri palvelisi sekä paikka-
7838: kuntalaisia että alueella liikkuvia veneilijöitä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7839: Säännöllistä reittiliikennettä ajavat vesibussit sai- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
7840: sivat samalla mahdollisuuden rantautua laituriin 31.27. 77 100 000 markkaa venelaiturin
7841: ja matkailijat mahdollisuuden käyttää alueen pal- rakentamiseen Perniön kuntaan Tezjon
7842: veluja, kauppoja, kartanohotellia ym. taajamaan.
7843:
7844: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 198 7
7845:
7846: Jukka Roos Heikki Perho Risto Ahonen
7847: Anna-Liisa Jokinen Virpa Puisto Sauli Hautala
7848: Tapio Holvitie Sauli Niinistö Heli Astala
7849: 2480 1987 vp.
7850:
7851: Raha-asia-aloite n:o 2326
7852:
7853:
7854:
7855:
7856: J. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta siirtoviemärin rakentamiseen
7857: Halikon Märyn kylän ja kirkonkylän välille
7858:
7859:
7860: Eduskunnalle
7861:
7862: Salon kaupungilla ja Halikon kunnalla on yh- sistä on johtaa ne siirtoviemäriä pitkin kirkonky-
7863: teinen jätevesien keskuspuhdistamo. Puhdista- län verkkoon ja edelleen keskuspuhdistamolle.
7864: mon toiminnan ulkopuolelle jää Halikon kunnan Rakennettavan siirtoviemärin pituus tulisi ole-
7865: Märyn kylän noin 1 300 asukkaan taajama. Kyläs- maan noin 4 km ja kokonaiskustannukset runsaat
7866: sä sijaitsee myös lähes 500-paikkainen sairaala. 2 miljoonaa markkaa.
7867: Märyn taajaman jätevedet puhdistetaan tätä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7868: varten rakennetussa pienehkössä jätevedenpuh- taen,
7869: distamossa. Pienen puhdistamon ongelmana on
7870: herkkyys erilaisille häiriöille. Märyn jäteveden- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7871: puhdistamon ongelmana on myös jätevesiliete, 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
7872: jota on vuosikaudet ajettu kunnan kaatopaikalle 35.25. 77 2 000 000 markkaa siirtoviemä-
7873: ja nyt tällä hetkellä tilapäisesti vuoden 1989 lop- rin rakentamiseen Halikon kyläkeskuksien
7874: puun keskuspuhdistamolle. välille.
7875: Paras ja tehokkain tapa huolehtia Märyn jäteve-
7876:
7877: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
7878:
7879: Jukka Roos Heikki Perho Risto Ahonen
7880: Anna-Liisa Jokinen Virpa Puisto Sauli Hautala
7881: Tapio Holvitie Sauli Niinistö Heli Astala
7882: 1987 vp. 2481
7883:
7884: Raha-asia-aloite n:o 2327
7885:
7886:
7887:
7888:
7889: T. Roos ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Turun ja Porin
7890: läänin kehittämiseen
7891:
7892:
7893: Eduskunnalle
7894:
7895: Kuluvalle vuodelle myönnettyä läänien kehittä- on enty1sen vaikeata työttömyysaluetta. Sekin
7896: mismäärärahaa ehdotetaan budjetissa pienennet- puolustaa määrärahan korottamista nyt esitetystä.
7897: täväksi. Osasyynä siihen lienee pienyritystuen siir- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
7898: täminen muualle. taen,
7899: Käsitykset lääninrahasta ovat olleet ristiriitaisia.
7900: Kysyntää kuitenkin on ollut ja erityisesti Turun ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7901: Porin läänissä. Siellä myös on tälle vuodelle osoi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
7902: tetulla 7 miljoonalla markalla saatu tuloksia ai- 26.98.43 lisäyksenä 15 000 000 markkaa
7903: kaan. Asiantuntevan arvion mukaan läänissä tarve Turun ja Porin läänin kehittämiseen.
7904: olisi moninkertainen. Lääniin kuuluva Satakunta
7905:
7906: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
7907:
7908: Timo Roos Jorma Rantanen Timo Laaksonen
7909: Kalevi Lamminen Matti Saarinen Raimo Vuoristo
7910: Mikko Elo Aino Pohjanoksa Heikki Rinne
7911: 2482 1987 vp.
7912:
7913: Raha-asia-aloite n:o 2328
7914:
7915:
7916:
7917:
7918: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen korkotukeen
7919: valmistumisen jälkeisen opintolainojen korkotuen maksuajan
7920: pidentämiseen
7921:
7922: Eduskunnalle
7923:
7924: Vastavalmistuneet juuri opintonsa paattaneet maan edes kohtuullista elintasoa. Tätä juuri opin-
7925: nuoret ovat joissakin tapauksissa opiskelijaakin tonsa päättänyttä nuorta kohtaavaa noidankehää
7926: huonommassa asemassa: heillä on edessään muut- voidaan helpottaa. Yksi keino on vastavalmistu-
7927: to pois opiskelija-asunnosta, työpaikan hankinta, neen opiskelijan korkotuen ja lainojen takaisin-
7928: perheen perustaminen, asunnon hankinta ja maksun aloittamisajan pidentäminen 3 vuoteen.
7929: opintolainojen takaisinmaksu. Tämä tilanne saat- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7930: taa monelle olla ylivoimainen. nioittavasti,
7931: Akateeminen työttömyys Suomessa ei suinkaan
7932: ole voitettu asia. Epävirallisten laskelmien mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7933: kaan piilotyöttömyys, vajaatyöllisyys ja koulutus- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
7934: taan vastaamatonta työtä tekevät huomioon ot- 29.39.52 21 000 000 markkaa ylimääräi-
7935: taen akateemisten työttömyysprosentti nousee jo- seen korkotukeen määrärahana opintolai-
7936: pa 3,8:aan. Useilla aloilla, vaikka koulutusta vas- nojen valmistumisen jälkeisen opintolai-
7937: taavaa työtä löytyisikin, palkkatulot ovat niin pie- nojen korkotuen maksuajan pidentämi-
7938: net, että vastavalmistunut nuori ei pysty saavutta- seksi 3 vuoteen 1. 7.1988 alkaen.
7939:
7940: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
7941:
7942: Timo Roos Saara-Maria Paakkinen Mikko Elo
7943: Jukka Gustafsson Riitta Myller Aino Pohjanoksa
7944: Kalevi Lamminen Jouni Backman Raimo Vuoristo
7945: Heikki Rinne Arja Alho
7946: 1987 vp. 2483
7947:
7948: Raha-asia-aloite n:o 2329
7949:
7950:
7951:
7952:
7953: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen opintorahaan
7954: tarveharkinnan poistamiseksi
7955:
7956:
7957: Eduskunnalle
7958:
7959: Täysi-ikäisten, oman talouden muodostaneiden sosiaalista itsenäistymistä ja pidentää nuoruutta
7960: opiskelijoiden vanhempien tuloihin ja varallisuu- keinotekoisesti. Tarveharkintaikärajan noudatta-
7961: teen kohdistuva tarveharkinta on yksi opintotuki- minen asettaa myös vanhemmille erityisiä vaati-
7962: järjestelmän merkittävistä epäkohdista. Vaikka muksia opiskelevien lastensa elatuksesta. Pahim-
7963: tarveharkintaikärajaa on viime vuosina vähittäin millaan se saattaa johtaa entistä suurempaan kou-
7964: pudotettu alaspäin, vaikuttavat vanhempien tulot lutukselliseen eriarvoisuuteen. Jo nyt on havaitta-
7965: ja varallisuus edelleen alle 20-vuotiaiden saamaan vissa aiemmista sosiaaliluokista tulevien opiskeli-
7966: opintorahan perusosaan ja 18-19-vuotiaiden joiden määrän laskua.
7967: kohdalla myös asumislisään. Vanhempien luona Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7968: asuvalla alle 24-vuotiaalla vanhempien tulot ja va- nioittavasti,
7969: rallisuus vaikuttavat kaikkeen opintotukeen. Hei-
7970: hin kohdistuvat myös opintotuen vähennykset. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
7971: Koska 18 vuotta täyttänyt ihminen on Suomes- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
7972: sa täysi-ikäinen ja velvollinen huolehtimaan itses- 29.39.55 42 000 000 markkaa ylimääräi-
7973: tään myös taloudellisesti, opintotuen tarveharkin- seen opintorahaan opintotuen ikärajan
7974: nan ikärajan pitäminen normaalia täysi-ikäisyys- muuttamiseen yleisesti 18 vuoteen 1. 7.
7975: rajaa korkeampana estää nuoren taloudellista ja 1988 alkaen.
7976:
7977: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
7978:
7979: Timo Roos Arja Alho Risto Ahonen
7980: Tuulikki Hämäläinen Lauri Metsämäki Pirjo Ala-Kapee
7981: Pentti Lahti-Nuuttila
7982: 2484 1987 vp.
7983:
7984: Raha-asia-aloite n:o 2330
7985:
7986:
7987:
7988:
7989: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta opintotuen asumislisän
7990: maksamiseen ympärivuotisena
7991:
7992:
7993: Eduskunnalle
7994:
7995: Opiskelijoille myönnetään opintotuen opinto- dostaa välttämättömän ja tärkeän hyvinvoinnin
7996: rahan yhteydessä asumislisää opiskelukuukausilta, tekijän, myös opiskelijalle. On kohtuutonta, että
7997: pääsääntöisesti 9 kuukaudelta vuodessa. Opiske- opiskelija joutuu maksamaan jopa 50 % opinto-
7998: lija-asuntoloissa noudatetaan kuitenkin ympäri- tuen koko arvosta pelkkänä vuokrana.
7999: vuotista vuokraperintää, jolloin opiskelijan on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8000: maksettava kolme kuukautta ilman mitaan asu- nioittavasti,
8001: mistukea. Kesäajalta asumislisä myönnetään vain
8002: jos opiskelija opiskelee myös kesäkuukaudet. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8003: Huomattava osa opiskelijoista joutuu kuitenkin 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8004: työskentelemään kesäaikana, usein myös toisella 29.39.55 60 000 000 markkaa ylimääräi-
8005: paikkakunnalla kuin missä opiskelija-asunto si- senä määrärahana opintotuen asumislisän
8006: jaitsee. Näin he joutuvat maksamaan asumisku- maksamiseen ympärivuotisena 1. 6.1988
8007: luja kahdesta asunnosta. alkaen.
8008: Kylmässä ja pimeässä Suomessa asuminen muo-
8009:
8010: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
8011:
8012: Timo Roos Arja Alho Risto Ahonen
8013: Lauri Metsämäki Pirjo Ala-Kapee Tuulikki Hämäläinen
8014: Pentti Lahti-Nuuttila
8015: 1987 vp. 2485
8016:
8017: Raha-asia-aloite n:o 2331
8018:
8019:
8020:
8021:
8022: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Hoikan opiston rakennusten
8023: vuosikorjaukseen
8024:
8025:
8026: Eduskunnalle
8027:
8028: Vammalan Karkussa sijaitseva Hoikan opisto, Rakennusten kunnossapito aiheuttaa lisäänty-
8029: joka on perustettu vuonna 1952, toimii kansan- viä kustannuksia ja valtionavun supistuttua omis-
8030: opistolain tarkoittamana kansanopistonaja on tar- tajayhteisö, vammaisjärjestö Keuhkovammaliitto
8031: koitettu ensisijaisesti hengityselinsairauksia ja al- joutuu itse rahoittamaan toimintaa ja valtaosan
8032: lergiaa poteville. vuosikorjauksista. Lainsäädännöllisesti tämä ei lie-
8033: Opistossa on 40 paikkaa, ja sen omistaa Keuh- ne tarkoitus. Ylimääräisen valtionavun tarve vuo-
8034: kovammaliitto ry. Opiston perusoppijaksona on sikorjauksiin on noin 600 000 markkaa vuonna
8035: ympäristö- ja yhteiskuntapolitiikan linja, ja lyhyt- 1987.
8036: kurssitoimintana on terveyskursseja sekä muita Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8037: koulutustilaisuuksia. taen,
8038: Opiston rakennusten vuosikorjaukset kuuluvat
8039: valtionavun piiriin periaatteessa. Kansanopistojen ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8040: valtionavusta annetun lain ( 542 184) mukainen 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8041: valtionapu toiminnan rahoitukseen on enää 38 % 29.57.52 600 000 markkaa Hozkan opis-
8042: kokonaistuloista, kun se ennen lakiuudistusta oli ton rakennusten vuoszkorjaukseen.
8043: 48%.
8044:
8045: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
8046:
8047: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila Saara-Maria Paakkinen
8048: Timo Laaksonen Aino Pohjanoksa Aimo Ajo
8049: Jorma Rantanen Matti Saarinen Liisa Jaakonsaari
8050: Raimo Vuoristo Mikko Elo Heikki Rinne
8051: Kalevi Lamminen
8052: 2486 1987 vp.
8053:
8054: Raha-asia-aloite n:o 2332
8055:
8056:
8057:
8058:
8059: T. Roos ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta musiikki-insti-
8060: tuuttien toiminnan tukemiseen
8061:
8062:
8063: Eduskunnalle
8064:
8065: Maamme neljälle musiikki-instituutille, Kan- On jopa vaara, että nykyisiä toimintamuotoja jou-
8066: sanmusiikki-instituutti (Kaustinen), Työväenmu- dutaan supistamaan. Käynnissä olevan toiminnan
8067: siikki-instituutti (Helsinki), Suomen Harmonik- turvaamiseksi olisi välttämätöntä lisätä budjetissa
8068: kainstituutti (Ikaalinen), Finlands Svenska Folk- musiikki-instituuteille varattua määrärahaa.
8069: musikinstitut (Vaasa) on budjetissa osoitettu ensi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8070: vuodelle määrärahoja yhteensä 1 570 000 mark- taen,
8071: kaa. Laitoksilla itsellään ei ole mahdollisuutta
8072: merkittävään omatoimiseen varojen hankintaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8073: Jatkuvasti laajentunut ja varojen sen salliessa myös 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
8074: laajentuva toiminta edellyttää yhteiskunnalta riit- 29.90.52 lisäyksenä 300 000 markkaa
8075: tävää tukea. Ehdotettu määräraha ei mahdollista mustikki-instituuttien toiminnan tukemi-
8076: laadittujen toimintasuunnitelmien toteuttamista. seen.
8077:
8078: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
8079:
8080: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila Esko Seppänen
8081: Mikko Elo Saara-Maria Paakkinen Jorma Rantanen
8082: Timo Laaksonen Tytti Isohookana-Asunmaa Mauri Pekkarinen
8083: Håkan Malm Matti Saarinen Liisa Jaakonsaari
8084: Raimo Vuoristo Kalevi Lamminen Aimo Ajo
8085: Heikki Rinne Aino Pohjanoksa Lea Mäkipää
8086: Sulo Aittoniemi
8087: 1987 vp. 2487
8088:
8089: Raha-asia-aloite n:o 2333
8090:
8091:
8092:
8093:
8094: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta pienimuotoisten epäkaupal-
8095: listen kansanmusiikki- ja perinnetapahtumien tukemiseen
8096:
8097:
8098: Eduskunnalle
8099:
8100: Suuret valtakunnalliset kulttuuritapahtumat vaan tässäkin pyritaan kotiseutuhenkisesti tule-
8101: saavat aivan oikein yhteiskunnalta tukea. Näiden maan omilla toimeen. Pienikin valtiovallan tahol-
8102: lisäksi kunnat ja erilaiset järjestöt järjestävät eri ta tuleva tuki olisi tällaisten tilaisuuksien järjestä-
8103: puolilla maata pienimuotoisia, lähinnä kansan- jille paitsi rahallisesti merkityksellistä myös osoi-
8104: musiikin varaan tukeutuvia tapahtumia. Tavalli- tuksena tehtyä työtä kohtaan osoitetusta arvostuk-
8105: sesti nämä ovat kestoltaan yhden viikonvaihteen sesta.
8106: mittaisia. Tällaisille tilaisuuksille on ominaista Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8107: talkoohenkisyys, tehdään työtä palkatta. Saatu taen,
8108: mahdollinen rahallinen voitto käytetään useasti
8109: paikallisen museon, usein ulkoilmamuseon kehit- että' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8110: tämiseen tai muuhun yleishyödylliseen toimin- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8111: taan. Tällaisia tilaisuuksia leimaa myös tietynlai- 29.90.52 100 000 markkaa pienimuotois-
8112: nen kunnianhimo. Väkeä ja julkisuutta ei haeta ten epäkaupallisten kansanmusiikki- ja
8113: ottamalla esiintyjiksi valtakunnan kuuluisuuksia perinnetapahtumien tukemiseen.
8114:
8115: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
8116:
8117: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila Saara-Maria Paakkinen
8118: Jorma Rantanen Aino Pohjanoksa Kalevi Lamminen
8119: Matti Saarinen Raimo Vuoristo Timo Laaksonen
8120: Mikko Elo Heikki Rinne
8121: 2488 1987 vp.
8122:
8123: Raha-asia-aloite n:o 2334
8124:
8125:
8126:
8127:
8128: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta eläkkeensaajien kulttuuri-
8129: ja koulutustoiminnan tukemiseen
8130:
8131:
8132: Eduskunnalle
8133:
8134: Eläkkeensaajien Keskusliitto ry. on valtakun- loudellisesti osoittautunut raskaaksi niin, että
8135: nallinen eläkkeensaajien etujärjestö, joka toimii EKL on joutunut vuosittain tukemaan tätä toi-
8136: paitsi eläkkeellä olevien henkilöiden toimeentulo- mintaa 500 000-1 000 000 markalla varoista, jot-
8137: turvan parantamiseksi myös ikääntyneiden ihmis- ka on tarkoitettu liiton varsinaiseen järjestö-,
8138: ten monipuolisena kulttuuri- ja koulutustoimin- edunvalvonta- ja muuhun toimintaan.
8139: nan edistäjänä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8140: Pääsääntöisesti EKL:n järjestämä koulutustoi- taen,
8141: minta tapahtuu liiton kolmessa ympäri vuoden
8142: toiminnassa olevassa loma- ja kurssikeskuksessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8143: Erityyppisiä kulttuuritapahtumia liitto järjestää 1988 tulo- ja menoarvioon 600 000 mark-
8144: useita vuosittain eri puolilla maata. kaa eläkkeensaajien kulttuuri- ja koulu-
8145: Monipuolisen kulttuuri- ja koulutustoiminnan tustoiminnan tukemiseen.
8146: ylläpitäminen ja kehittäminen on kuitenkin ta-
8147:
8148: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8149:
8150: Timo Roos Arto Lapiolahti Lauri Metsämäki
8151: Kerttu Törnqvist Mats Nyby Tuulikki Hämäläinen
8152: Markku Pohjola Liisa Jaakonsaari Pentti Lahti-Nuuttila
8153: Pirjo Ala-Kapee Jorma Rantanen Arja Alho
8154: Saara-Maria Paakkinen Tuula Paavilainen Marja-Liisa Tykkyläinen
8155: Jukka Gustafsson Markus Aaltonen
8156: 1987 vp. 2489
8157:
8158: Raha-asia-aloite n:o 2335
8159:
8160:
8161:
8162:
8163: T. Roos: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän raken-
8164: tamiseen ja piennarten levittämiseen tiellä n:o 249 Vammalassa
8165: ja Äetsässä
8166:
8167: Eduskunnalle
8168:
8169: Vammalan ja Äetsän välisellä tiellä n:o 249 on Koko hankkeen kustannukset tarvittavine
8170: liikenne jatkuvasti vilkastunut. Siitä huomattava suunnittelumäärärahoineen ovat 6 miljoonaa
8171: osa on työpaikkaliikennettä. Myös jalan ja polku- markkaa.
8172: pyörillä tapahtuva kuntoliikunta tiellä on runsas- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8173: ta. On siis syntynyt tarve parantaa liikenteen suju- taen,
8174: vuutta ja erityisesti turvallisuutta.
8175: Välillä Nuupala (Vammala)-Ruotsila (Äetsä) että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8176: tulisi noin kuuden kilometrin matkalla levittää 1988 tulo- ja menoarvioon momentin
8177: tienpiennarta. Hankkeen kustannusarvio on 4 31.24.77 alamomentille 2 6 000 000
8178: miljoonaa markkaa. Välillä Tiilitehdas-Salmi- markkaa kevyen liikenteen väylän rakenta-
8179: yhtiöt Äetsässä tulisi tielle rakentaa erillinen ke- miseen ja piennarten levittämiseen tiellä
8180: vyen liikenteen väylä, pituudeltaan noin kolme n:o 249 Vammalassa ja Äetsässä.
8181: kilometriä. Sen kustannusarvio on 1, 5 miljoonaa
8182: markkaa.
8183:
8184: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8185:
8186: Timo Roos
8187:
8188:
8189:
8190:
8191: 16 270416F
8192: 2490 1987 vp.
8193:
8194: Raha-asia-aloite n:o 2336
8195:
8196:
8197:
8198:
8199: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta vaikeavammaisten lasten ko-
8200: tihoidon tukeen
8201:
8202:
8203: Eduskunnalle
8204:
8205: Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kotona ta- tu silloinkaan, kun siihen ilmiselvää tarvetta olisi
8206: pahtuvaa hoitoa pidetään yleisesti suositeltavana ollut.
8207: hoitomuotona. Sitä se varmaan onkin ja erityisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8208: lasten kohdalla. Tällainen kotona tapahtuva hoi- taen,
8209: taminen vaatii perheeltä henkisen panoksen lisäk-
8210: si myös taloudellisia uhrauksia, joihin on lupa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8211: odottaa yhteiskunnalta tukea. Asiaa koskevien 1988 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
8212: säädösten lieventyessä ja hoitotarpeen kasvaessa markkaa vaikeavammaisten lasten kotihoi-
8213: on kuitenkin käynyt niin, että saatu tuki on ollut don tukeen.
8214: joko riittämätön, tai jopa niin, että sitä ei ole saa-
8215:
8216: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
8217:
8218: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila Saara-Maria Paakkinen
8219: Jorma Rantanen Aimo Ajo Matti Saarinen
8220: Raimo Vuoristo Timo Laaksonen Mikko Elo
8221: Aino Pohjanoksa Kalevi Lamminen Heikki Rinne
8222: 1987 vp. 2491
8223:
8224: Raha-asia-aloite n:o 2337
8225:
8226:
8227:
8228:
8229: Rusan_en ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta läänien kehittä-
8230: miseen
8231:
8232:
8233: Eduskunnalle
8234:
8235: Aluepoliittisen tuen muotona on vuodesta ja läänin työttömyysasteen pysymistä maan keski-
8236: 198 5 lähtien ollut käytössä lääninrahamenettely, arvojen korkeammalla puolella.
8237: joka vuoden 1987 budjetin perustelujen mukaan Saatuja kokemuksia kehittämisrahan käytöstä
8238: laajentui koskemaan maamme kaikkia läänejä. pidetään myönteisinä ja joustavina.
8239: Läänin kehittämisraha on käytännössä osoittau- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8240: tunut tarpeelliseksi välineeksi kehitettäessä maa- taen,
8241: kuntien elinkeinoelämää rakennemuutospaineis-
8242: sa, joissa läänien kehittyneisyyserot tulevaisuudes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8243: sakin kasvavat. Esimerkiksi Mikkelin läänissä on 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8244: rakennemuutos merkinnyt väestöpohjan lähes jat- 26.98.43 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
8245: kuvaa pienenemistä, väestön keskimääräisten tu- läänien kehittämiseen.
8246: lojen jäämistä selvästi alle koko maan keskitason
8247:
8248: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
8249:
8250: Pirjo Rusanen Timo Kietäväinen
8251: Mauri Miettinen Markku Lehtosaari
8252: 2492 1987 vp.
8253:
8254: Raha-asia-aloite n:o 2338
8255:
8256:
8257:
8258:
8259: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntyharjun kirkonkylän
8260: peruskoulun ala-asteen koulurakennuksen rakentamiseen
8261:
8262:
8263: Eduskunnalle
8264:
8265: Mäntyharjun kirkonkylän peruskoulun ala- läänin kouluosaston kiireellisyyslistalla kolmante-
8266: asteen koulurakennus on vanha ja niin heikko- na.
8267: kuntoinen, että se tulisi jo poistaa koulukäytöstä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8268: Koulun läheisyydessä laajeneva asutus ja koulu- taen,
8269: laisten määrä puoltavat uuden koulurakennuksen
8270: pikaista käyttöönottoa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8271: Kunnan laatiman huonetilaohjelman mukai- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8272: nen tilatarve koululle on n. 500-600 m 2 ja kus- 29.46.34 2 000 000 markkaa Mäntyhar-
8273: tannusarvio 3,75 miljoonaa markkaa. Rakennuk- jun kirkonkyliin peruskoulun ala-asteen
8274: sen luonnospiirustukset ovat valmiina ja hanke on koulurakentamisen aloittamiseen.
8275:
8276: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
8277:
8278: Pirjo Rusanen Timo Kietäväinen
8279: Mauri Miettinen Markku Lehtosaari
8280: 1987 vp. 2493
8281:
8282: Raha-asia-aloite n:o 2339
8283:
8284:
8285:
8286:
8287: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Otavan opiston pääraken-
8288: nuksen saneeraukseen
8289:
8290:
8291: Eduskunnalle
8292:
8293: Otavan opiston oppilaitosten (kansanopisto ja dessä tehty rakennusselvitys osoitti koko raken-
8294: sosiaalialan oppilaitos) ylläpitäjänä toimii tällä nuksen kunnostamisen tarkoituksenmukaiseksi.
8295: hetkellä Otavan opiston säätiö. Vuoden 1988 3. Sosiaalialan oppilaitokselle rakennettavat ti-
8296: alusta lukien oppilaitos on on tarkoitus kunnallis- lat eivät riitä kansanopiston käyttöön.
8297: taa. Kansanopistossa toimivat seuraavat opetuslin- 4. Otavan opistolla on vahva koulutusidenti-
8298: jat: teetti, ja opiston tarjoamalla koulutuksella on ny-
8299: tiedotus- ja viestintälinja kyisessä yhteiskunnassa tarvetta ja kysyntää. Ilman
8300: kansainvälisen kasvatuksen linja koulutuksen tarvitsemia tiloja ja ilman opettajien
8301: peruskoululinja työtiloja ei pystytä kilpailemaan paremmat toi-
8302: lisäksi lyhytkurssitoimintaa ja koulutuspro- mintaedellytykset omaavien koulutusyksikköjen
8303: jekteja. rinnalla.
8304: Sosiaalialan oppilaitoksessa koulutetaan: Päärakennuksen saneerauksen kustannusarvio
8305: - kodinhoitajia on n. 5,05 milj. mk. Rahoitus on tarkoitus järjes-
8306: - päivähoitajia tää seuraavasti:
8307: - sosiaaliohjaajia. kouluhallitus n. 1 milj. mk
8308: Vanhan päärakennuksen kunnostaminen on - työvoimaministeriö 0,9 milj. mk
8309: välttämätöntä mm. seuraavista syistä: - museovirasto 0,2 milj. mk ja
8310: 1. Otavan opistolla ei puisen päärakennuksen - kunta 2,95 milj. mk.
8311: lisäksi ole muita opetustiloja kuin kaksi ns. puu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8312: tarhaluokkaa eli entisen kauppapuutarhan taen,
8313: myynti- ja varastotiloista opetuskäyttöön muute-
8314: tut tilat, jotka eivät täytä nykyajan vaatimuksia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8315: 2. Puisessa päärakennuksessa ovat käyttökel- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8316: poisia tiloja ainoastaan pohjakerrokseen syksyllä 29.57.52 1 000 000 markkaa Otavan opis-
8317: 1986 kunnostetut tilat: luokkahuone, atk-luokka ton päärakennuksen saneeraukseen.
8318: ja kirjasto. Pohjakerroksen kunnostamisen yhtey-
8319:
8320: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
8321:
8322: Pirjo Rusanen Mauri Miettinen
8323: 2494 1987 vp.
8324:
8325: Raha-asia-aloite n:o 2340
8326:
8327:
8328:
8329:
8330: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valaenon kansanopiston
8331: toimitilojen rakentamiseen
8332:
8333:
8334: Eduskunnalle
8335:
8336: Valamon luostarin tiloissa on 1.8.1986 aloitta- disrakennuksen rakentarnisohjelman. Rakenta-
8337: nut toimintansa maamme ensimmäinen ja Poh- mishankkeen kustannusarvio on noin 13 milj.
8338: joismaiden ainoa ortodoksinen kansanopisto. Eu- mk. Rakentarnistyö on tarkoitus käynnistää ke-
8339: roopassa Valamon opistolla on ainoastaan yksi si- väällä 1988. Rakennustöihin on tarkoitus hakea
8340: saropisto. Valamon opisto on avoinna kaikille, valtiolta avustusta myös työllisyysvaroista. Molem-
8341: jotka ovat kiinnostuneita opiskelusta ortodoksises- mat avustukset ovat hankkeen toteutuksen kan-
8342: sa hengessä. Opistossa on kolme linjaa: ortodoksi- nalta tärkeitä.
8343: sen uskon ja kulttuurin linja, luonnonmukaisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8344: elämäntavan linja ja kirkkotaiteen linja. Opiston taen,
8345: vireän toiminnan käynnistymisen myötä on opis-
8346: ton omien tilojen tarve noussut tärkeäksi kysy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8347: mykseksi. Pikaisin tarve opistolla on opetus- ja 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8348: majoitustiloista. Kouluhallitus on päätöksellään 29.57.52 700 000 markkaa Valamon kan-
8349: 4.4.1987 hyväksynyt Valamon kansanopiston uu- sanopiston toimitziojen rakentamiseen.
8350:
8351: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8352:
8353: Pirjo Rusanen Mauri Miettinen
8354: Timo Kietäväinen Jouni Backman
8355: 1987 vp. 2495
8356:
8357: Raha-asia-aloite n:o 2341
8358:
8359:
8360:
8361:
8362: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joroisten Musiikkiyhdistys
8363: ry:n toiminnan tukemiseen
8364:
8365:
8366: Eduskunnalle
8367:
8368: Joroisten Musiikkiyhdistys ry. on jo 10 vuoden vaikeuksissa, mikä uhkaa jo toiminnan jatkuvuut-
8369: ajan järjestänyt Joroisissa kesätapahtuman Jorois- ta.
8370: ten musiikkipäivät. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8371: Yhdistyksen jäsenten talkootyön, kunnan ja taen,
8372: opetusministeriön avustusten myötä on päivien
8373: talous kerta toisensa jälkeen saatu hoidetuksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8374: Päättyneen kesän jatkuva sade ja huono sää ai- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
8375: heuttivat kuitenkin katsojamäärien romahduksen, 29.90.52 100000 markkaa Joroisten Mu-
8376: jonka vuoksi konserttilippujen myyntitulot jäivät siikkiyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen.
8377: arvioitua vähäisemmiksi. Yhdistyksen talous on
8378:
8379: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
8380:
8381: Pirjo Rusanen Mauri Miettinen
8382: 2496 1987 vp.
8383:
8384: Raha-asia-aloite n:o 2342
8385:
8386:
8387:
8388:
8389: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Puumalan Luomaistuote
8390: Oy:lle mauste- ja rohdoskasvihankkeen jatkamiseen
8391:
8392:
8393: Eduskunnalle
8394:
8395: Puumalan kuntaan on Helsingin yliopiston eri on ollut taloudellisesti enttam raskas vuosina
8396: laitosten, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskuksen 1984-87. Kulut ovat olleet suuret eikä tuloja ole
8397: sekä Puumalan kunnan yhteisprojektina käynnis- vielä ollut. Lahden keskus onkin ollut pakotettu
8398: tetty v. 1984 ainutlaatuinen yrttiprojekti, jonka luopumaan hankkeen rahoituksesta vuoden 1987
8399: tarkoituksena on tutkia ja selvittää taloudellisesti syksystä alkaen.
8400: kannattavan mauste- ja rohdoskasvituotannon Hanke on edennyt täysin alkuperäisten suunni-
8401: edellytykset eteläisen Suomen olosuhteissa maata- telmien mukaisesti, mutta sää- ym. ongelmista
8402: loustuotannon yhtenä monipuolistajana. johtuen perustutkimusta on aivan välttämätöntä
8403: Hanke pyrkii luomaan suomalaisille pienviljel- jatkaa ainakin vielä vuodella. Tämän jälkeenkin
8404: mille uusia tuotantomahdollisuuksia rohdosten ja viljelytekniikan kehittäminen, viljelijöiden lisä-
8405: mausteiden tuotannossa ja näin korvaamaan koulutus sekä tuotteiden markkinointikanavien
8406: tuontia sekä myös tutkimaan vientimahdollisuuk- (mm. vienti) selvittely vaativat projektin jonkinas-
8407: sia näille tuotteille. teista jatkamista v. 1989.
8408: Viljely- ja sadonkorjuutekniikan koneellistami- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8409: nen on alusta pitäen otettu keskeiseksi tavoitteek- taen,
8410: si, koska subventoimattomien tuotteiden kilpailu-
8411: kyky ei kestä suurta ihmistyön osuutta. Koneet ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8412: laitteet on ollut pakko kehittää itse, koska soveltu- 1988 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark-
8413: via ulkomaisia esikuvia ei ole olemassa. Tätä työtä kaa Puumalan Luontaistuote Oy:lle maus-
8414: ovat tukeneet monet eri tahot, mm. Sitra. te- ja rohdoskasvihankkeen jatkamiseen.
8415: Lahden tutkimus- ja koulutuskeskukselle hanke
8416:
8417: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8418:
8419: Pirjo Rusanen Timo Kietäväinen
8420: Jouni Backman Markku Lehtosaari
8421: Mauri Miettinen
8422: 1987 vp. 2497
8423:
8424: Raha-asia-aloite n:o 2343
8425:
8426:
8427:
8428:
8429: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Väisälänsaaren sillan raken-
8430: tamiseen
8431:
8432:
8433: Eduskunnalle
8434:
8435: Sillan rakentaminen Hirvensalmen kunnan lisi myös saaristolain periaatteet huomioon ottaen
8436: Väisälänsaaresta Hirvensalmen puoleiselle mante- pyrkiä edistämään saaristo-olosuhteissa toimivan
8437: reelle on Hirvensalmen kunnan kannalta ensiar- kunnan kehitystä.
8438: voisen tärkeätä. Se varmistaa asutuksen säilymisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8439: ja saaressa olevien tilojen elinkelpoisuuden jatku- taen,
8440: misen.
8441: Saaressa asuu vakinaisesti n. 95 asukasta, joiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8442: matka oman kuntansa palvelupisteisiin lyhenee 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8443: sillan rakentamisen myötä n. 40 km. 31.24. 77 5 000 000 markkaa Väisälänsaa-
8444: Kun Hirvensalmen kunta on saariston kehittä- ren sillan rakentamiseen.
8445: misestä annetun lain mukainen saaristokunta, tu-
8446:
8447: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
8448:
8449: Pirjo Rusanen Mauri Miettinen
8450: 2498 1987 vp.
8451:
8452: Raha-asia-aloite n:o 2344
8453:
8454:
8455:
8456:
8457: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin lentokentän toi-
8458: minnan kehittämiseen
8459:
8460:
8461: Eduskunnalle
8462:
8463: Mikkelin lentokenttä on ainoa Finnairin sään- lentokenttä siirrettäisiin valtion hoitoon. Valtion
8464: nöllisen reittiliikenteen piirissä oleva lentokenttä, kannalta taloudellisimpana ratkaisuna on kuiten-
8465: jota ei ole siirretty valtion lentoasemaksi. Valtio kin päädytty nykyisen käytännön jatkamiseen.
8466: tukee kentän hoitoa pienkenttien avustuksiin Viime syksynä Mikkelin reitin liikenteen hoito
8467: osoitetuista määrärahoista, mutta kaupungin ka- siirtyi Finnaviation Oy:lle ja tehdyt aikataulujär-
8468: tettavaksi jää kustannuksista varsin huomattava jestelyt ja uusi lentokalusto loivat hyvät edellytyk-
8469: osa. set lentoliikenteen kehittämiselle. Uuden päivä-
8470: Selvitysten mukaan ei uuden kentän rakenta- vuoron myötä oli myös matkustajamäärän kasvu
8471: minen valtion toimesta ole lähivuosina mahdollis- huomattavan suuri. Nyt kuitenkin liikennettä
8472: ta ja kaupungin tai edes Mikkelin seudun kuntien hoitava yhtiö on ilmoittanut yhdistävänsä Mikke-
8473: yhteisillä resursseilla rakentamista ei voida ajatel- lin ja Varkauden reitit, mikä lisää matkustusaikoja
8474: lakaan. Mikkelin suhteen. Suunnitelma merkitsee myös
8475: Nykyisellä paikalla ei voida toimia pysyväisesti, palvelutason alentamista.
8476: mutta kuitenkin vielä varsin pitkään, joten kentän Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8477: kehittämisestä tulisi jatkuvasti huolehtia. Erityi- taen,
8478: sen tärkeää tämä on sen vuoksi, että kentän mitoi-
8479: tus on sen verran tiukka, että vaatimukset kentän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8480: kunnossapidolle ovat kovat. Lähivuosina kentän 1988 tulo- ja menoaT'IJioon momentille
8481: kehittämiseen tarvitaan useiden miljoonien mark- 31.47.41 lisäyksenä 2000000 markkaa
8482: kojen investoinnit. Mikkelin lentokentän toiminnan kehittä-
8483: Tasapuolisuus edellyttäisi, että myös Mikkelin miseen.
8484:
8485: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
8486:
8487: Pirjo Rusanen Timo Kietäväinen
8488: Mauri Miettinen Markku Lehtosaari
8489: 1987 vp. 2499
8490:
8491: Raha-asia-aloite n:o 2345
8492:
8493:
8494:
8495:
8496: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta UKK-keskuksen suunnit-
8497: teluun
8498:
8499:
8500: Eduskunnalle
8501:
8502: Presidentti Urho Kaleva Kekkosen syntymä- solle. Tällainen UKK-keskus olisi tarkoituksen-
8503: kuntana Pielavesi omaa luonnolliset edellytykset mukaisinta sijoittaa presidentti Kekkosen synty-
8504: vaalia ja tehdä tunnetuksi presidentti Urho Kek- mäkuntaan Pielavedelle, koska siellä sijaitsee jo
8505: kosen elämäntyötä ja yhteiskunnallista ajattelua. tunnettu presidentti Kekkosen syntymäkoti, Lepi-
8506: Presidentti Kekkosen syntymäkotiin, Lepikon kon torppa.
8507: torppaan, käy vuosittain Pielavedellä tutustumas- UKK-keskuksen suunnittelua varten tulisikin jo
8508: sa jo yli 20 000 eri-ikäistä matkailijaa Suomesta ja tämän vuoden aikana asettaa toimikunta ja ensi
8509: ulkomailta. vuoden tulo- ja menoarvioon tulisi varata määrä-
8510: Aikojen saatossa presidentti Urho Kekkosen raha suunnittelua varten.
8511: tärkeä elämäntyö ja yhteiskunnallinen ajattelu Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8512: saattaa hämärtyä, jollei sitä elävästi ja ajan hen- taen,
8513: keen mukautetusti pyritä aktiivisesti tuomaan
8514: esille. Tätä varten tulisi perustaa erityinen UKK- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8515: keskus, jonka toiminnassa eri tavoin voitaisiin pre- 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 23.99
8516: sidentti Urho Kaleva Kekkosen elämäntyötä esi- miiiirärahothin 5 00 000 markkaa UKK-
8517: tellä kaikille kansalaispiireille ja erityisesti nuori- keskuksen suunnitteluun.
8518:
8519: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8520:
8521: Mirja Ryynänen Seppo Kääriäinen Tellervo Renko
8522: 2500 1987 vp.
8523:
8524: Raha-asia-aloite n:o 2346
8525:
8526:
8527:
8528: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon raken-
8529: tamisen suunnitteluun Maaningalie
8530:
8531:
8532: Eduskunnalle
8533:
8534: Maaningalie tarvittavia valtion toimistotiloja ja loissa, jotka tarvittaisiin kunnan omaan käyttöön.
8535: kokoustiloja on tähänastisissa neuvotteluissa Nykyiset tilat ovat myös epätarkoituksenmukaiset
8536: yleensä suunniteltu tulevaan kunnan virastota- kansaneläkelaitoksen tarpeisiin. Maaningan kunta
8537: loon, joko valtion tai kunnan toteuttamana. Kun- on vuonna 1986 tehnyt Kansaneläkelaitokselle
8538: nan virastotalon rakentaminen on kuitenkin vielä aloitteen B-toimiston perustamisesta Maaningal-
8539: kaukana edessäpäin, koska sen suunnitteluakaan le, mutta sitä ei ole vielä hyväksytty. Suurimpana
8540: ei ole vielä aloitettu. Hanketta ovat lykänneet ai- esteenä lienee sopivien tilojen puuttuminen. Toi-
8541: kaisemmat suuret rakennushankkeet, haja-asu- misto tulisi olemaan avoinna viitenä päivänä vii-
8542: tusalueiden vesihuoltotyöt ja kunnan tulevaisuu- kossa.
8543: den kannalta ensiarvoisen tärkeä tonttimaan han- Postitoimisto toimii kunnan vuokraamissa ti-
8544: kinta. loissa, rakennettu 1971. Posti on ilmoittanut va-
8545: Mikäli valtio itse rakentaisi tarvitsemansa tilat, raavansa uudet tilat tulevasta kunnan virastotalos-
8546: valtion virastotalon, se helpottaisi ratkaisevasti ta (mikäli ei erillistä valtion virastotaloa rakennet-
8547: kunnan virastotalon rakennushankkeen toteutta- taisi). Nykyiset postin tilat sopisivat liiketiloiksi.
8548: mista ja nopeuttaisi sitä. Samalla pystyttäisiin pa- Nimismiespti"nllä ei toistaiseksi ole toimitiloja
8549: rantamaan merkittävästi maaninkalaisten yhteis- Maaningalla. Kuntalaiset ovat esittäneet toivo-
8550: kunnallisia palveluja. muksia, että Siilinjärven nimismiespiirillä olisi si-
8551: Maaningan kirkonkylässä tarvitaan toimitiloja vutoimista täällä mm. erilaisten lupien ja muun
8552: ainakin seuraaville valtion virastoille: "paperisodan" hoitamista varten ja että paikka-
8553: Arvioitu tilantarve m 2 kunnalla päivystäisi aina yksi poliisi.
8554: Työvoimatoimisto.. . . . . . . . . . 120 Verotoimisto toimii Maaningalla toistaiseksi
8555: Kansaneläkelaitos . . . . . . . . . . . 120 vain siten, että verojen nähtävilläpito kahden vii-
8556: Postitoimisto . . . . . . . . . . . . . . . 150 kon ajan syksyllä tapahtuu kunnan tiloissa, kansa-
8557: Nimismiespiiri . . . . . . . . . . . . . 60 laisopiston salissa. Verolautakunta, perintövero-
8558: Verotoimisto . . . . . . . . . . . . . . . 100 lautakunta ja tutkijalautakunta pitävät kokouk-
8559: sensa täällä kunnan kokoustiloissa.
8560: Yhteensä. . . . . . . . . . . . . . . . . . 550 m 2
8561: Verotoimiston palvelua pitäisi tehostaa perusta-
8562: Huonetila-arviossa on otettu huomioon vain malla Maaningalie sivutoimista.
8563: varsinaiset toimistotilat, joten suta puuttuvat Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8564: mm. käytävät, sosiaaliset tilat yms. yleiset tilat. nioittavasti,
8565: Kokonaistarve olisi ehkä 800-1 000 m 2 •
8566: Työvoimatoimisto toimii viitenä päivänä viikos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8567: sa, nykyisin kunnan vuokraamissa tiloissa, jotka 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
8568: tarvittaisiin kunnan omaan käyttöön. 28.64. 76 500 000 markkaa Maaningalie
8569: Kansaneläkelaitos toimii nykyisin kahtena päi- rakennettavan valtion virastotalon suun-
8570: vänä viikossa, lisäksi sosiaalivakuutustoimikunnan nitteluun.
8571: kokous kerran kuussa, kunnan vuokraamissa ti-
8572:
8573: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
8574:
8575: Mirja Ryynänen Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö
8576: Seppo Kääriäinen Riitta Saastamoinen Heikki Riihijärvi
8577: Juhani Laitinen
8578: 1987 vp. 2501
8579:
8580: Raha-asia-aloite n:o 2347
8581:
8582:
8583:
8584:
8585: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansainvälisen tutkija- ja
8586: opiskelijavaihdon kehittämiseen
8587:
8588:
8589: Eduskunnalle
8590:
8591: Valtioneuvoston 12.9.1985 antamissa tiede- ja Jotta korkeakoulu- ja tiedeyhteisömme kansain-
8592: teknologiapoliittisissa selonteoissa on suomalaisen välistämispäämäärät voitaisiin saavuttaa, on kehi-
8593: tutkimuksen kansainvälistäminen asetettu yhdek- tettävä maamme kansainvälistä tutkija- ja opiske-
8594: si painopisteeksi. lijavaihtoa.
8595: Hyvin laaja yhteisymmärrys vallitsee myös siitä, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8596: että tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää taen,
8597: lisätä tuntuvasti opiskelijoiden ulkomailla tapah-
8598: t1Uvaa harjoittelua ja opiskelua. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8599: Lisäksi on todettu Suomen "tutkijatuonnin" 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8600: alijäämäisyyden johtuvan siitä, että Suomeen tu- 29.37.24 1 000 000 markkaa kansainväli-
8601: levien ulkomaalaisten tutkijoiden ja opiskelijoi- se~ tutkzja- ja opiskelijavaihdon kehittä-
8602: den ongelmia ei ole pystytty ratkaisemaan. mzseen.
8603:
8604: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8605:
8606: Mirja Ryynänen Jorma Huuhtanen Kalle Röntynen
8607: Seppo Kääriäinen Ben Zyskowicz Päivi Varpasuo
8608: Tellervo Renko
8609: 2)02 1987 vp.
8610:
8611: Raha-asia-aloite n:o 2348
8612:
8613:
8614:
8615:
8616: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta opettajien valmistuksen
8617: lisäjakson järjestämiseksi koulun ulkopuolisena opetuksena
8618:
8619:
8620: Eduskunnalle
8621:
8622: Koulun ulkopuolisessa opetuksessa suositellaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8623: toimintamuodoksi mm. leirikoulua. Tämän hyö- taen,
8624: dyllisen ja halutun toimintamuodon mahdollista-
8625: miseksi pitäisi kaikille eri alojen opettajiksi val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8626: mistuville järjestää peruskoulutukseen liittyvänä 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle
8627: opetusjakso koulun ulkopuolisesta opetuksesta, 29.37.26 650 000 markkaa opettajain val-
8628: erityisesti leirikoulujen järjestämisestä. Toimintaa mistukseen liittyvän yhden opistovizkon
8629: on jo kokeiltu Åbo Akademin Vaasan yksikössä. lisäjakson järjestämiseen koulun ulko-
8630: Esitämme toiminnan käynnistämistä Rautavaaran puolisesta opetuksesta, erityisesti leirzkou-
8631: kansainvälisessä nuorison leiri- ja kurssikeskukses- luista.
8632: sa, joka soveltuu tarkoitukseen erinomaisesti.
8633:
8634: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8635:
8636: Mirja Ryynänen Jorma Huuhtanen Kalle Röntynen
8637: Anneli Jäätteenmäki Seppo Kääriäinen Lauha Männistö
8638: Päivi Varpasuo Tellervo Renko
8639: 1987 vp. 2503
8640:
8641: Raha-asia-aloite n:o 2349
8642:
8643:
8644:
8645:
8646: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion yliopiston yliop-
8647: pilaskunnalle palvelutalon rahoitukseen
8648:
8649:
8650: Eduskunnalle
8651:
8652: Kuopion yliopiston yhteyteen rakennetaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8653: liikunta-, toimisto- ja käyttötiloja sisältävä palve- nioittaen,
8654: lutalo, jonka rakentamis- ja käyttökustannuksiin
8655: valtion lisäksi osallistuvat Kuopion kaupunki, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8656: seurakuntayhtymä ja Kuopion yliopiston ylioppi- 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
8657: laskunta. Kuopion yliopiston ylioppilaskunnan kaa Kuopion yliopiston ylioppilaskunnalle
8658: osuus hankkeesta on noin 2,3 miljoonaa markkaa. palvelutalon rahoitukseen.
8659: Ylioppilaskunta rahoittaa osuutensa jäsenmak-
8660: suilla, keräystuotoilla ja lainoituksella.
8661:
8662: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8663:
8664: Mirja Ryynänen Jorma Huuhtanen
8665: Kalle Röntynen Seppo Kääriäinen
8666: Tellervo Renko
8667: 2504 1987 vp.
8668:
8669: Raha-asia-aloite n:o 2350
8670:
8671:
8672:
8673:
8674: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen korkotu-
8675: keen valmistumisen jälkeisen opintolainojen korkotuen maksu-
8676: ajan pidentämiseen
8677:
8678: Eduskunnalle
8679:
8680: Vastavalmistuneet juuri opintonsa päättäneet maan edes kohtuullista elintasoa. Tätä juuri opin-
8681: nuoret ovat joissakin tapauksissa opiskelijaakin tonsa päättänyttä nuorta kohtaavaa noidankehää
8682: huonommassa asemassa: heillä on edessä muutto voidaan helpottaa. Yksi keino on vastavalmistu-
8683: pois opiskelija-asunnosta, työpaikan hankinta, neen opiskelijan korkotuen ja lainojen takaisin-
8684: perheen perustaminen, asunnon hankinta ja maksun aloittamisajan pidentäminen 3 vuoteen.
8685: opintolainojen takaisinmaksu. Tämä tilanne saat- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8686: taa monelle olla ylivoimainen. nioittavasti,
8687: Akateeminen työttömyys Suomessa ei suinkaan
8688: ole voitettu asia. Epävirallisten laskelmien mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8689: kaan piilotyöttömyys, vajaatyöllisyys ja koulutus- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8690: taan vastaamatonta työtä tekevät huomioon ot- 29.39.52 21 000 000 markkaa ylimääräi-
8691: taen akateemisten työttömyysprosentti nousee jo- seen korkotukeen opintolainojen valmis-
8692: pa 3 ,8:aan. Useilla aloilla, vaikka koulutusta vas- tumisen jälkeisen korkotuen maksuajan
8693: taavaa työtä löytyisikin, palkkatulot ovat niin pie- pidentämiseksi 3 vuoteen 1.7.1988 al-
8694: net, että vastavalmistunut nuori ei pysty saavutta- kaen.
8695:
8696: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
8697:
8698: Mirja Ryynänen Anneli Jäätteenmäki Annikki Koiseinen
8699: Pauli Saapunki Timo Kietäväinen Jorma Huuhtanen
8700: Kalle Röntynen Seppo Kääriäinen Lauha Männistö
8701: Ben Zyskowicz Tellervo Renko
8702: 1987 vp. 2505
8703:
8704: Raha-asia-aloite n:o 2351
8705:
8706:
8707:
8708:
8709: Ryynänen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta opintorahan
8710: perusosan korottamiseen
8711:
8712:
8713: Eduskunnalle
8714:
8715: Pääosa opintotuesta on edelleenkin opintolai- torahan osuudessa on pyrittävä eduskunnan hy-
8716: naa. Lainapainotteisen opintotukijärjestelmän ta- väksymään tavoitteeseen, jonka mukaan opintora-
8717: kia on velkaantuminen vastavalmistuneen suu- ha on nostettava puoleen opintotuen määrästä
8718: rimpia ongelmia. vuoteen 1990 mennessä. Lopullisena tavoitteena
8719: Velkaantuminen heikentää oleellisesti opiske- on saattaa opiskelijat yhdenveroiseen asemaan
8720: lun jälkeistä toimeentuloa. Ansiot ovat tällöin muiden kansalaisten kanssa - opiskelijoille on
8721: pienimmillään, koulutusta vastaavaa työpaikkaa taattava muiden perustoimeentuloturvajärjestel-
8722: ei välttämättä löydy ja opiskelija-asunnosta on mien suuruinen toimeentulominimi ilman laina-
8723: lähdettävä. Monen nuoren vastavalmistuneen rasitetta.
8724: edessä on velkakierre: opintolainaa, asuntolainaa, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8725: kodinperustamislainaa jne. Korkeakoulututkinto nioittavasti,
8726: ei enää ole sellainen investointi, joka varmasti ta-
8727: kaisi hyvän toimeentulon valmistumisen jälkeen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8728: - asia on pikemminkin päinvastoin. Esimerkiksi 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8729: lainan turvin opiskellut juristi saavuttaa elinikäi- 29.39.55 lisäyksenä 65 000 000 markkaa
8730: sessä palkkavertailussa toimistoapulaisen vasta korkeakouluopiskeltjoiden ja keskiasteen
8731: noin 40 vuoden iässä. opiskelijoiden opintorahan perusosan ko-
8732: Velkaantumista pystytään tehokkaimmin eh- rottamiseen 690 markkaan kuukaudessa
8733: käisemään lisäämällä opintorahan määrää. Opin- 1. 7.1988 alkaen.
8734:
8735: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
8736:
8737: Mirja Ryynänen Anneli Jäätteenmäki Timo Kietäväinen
8738: Markku Lehtosaari Annikki Koistinen Pauli Saapunki
8739: Kalle Röntynen Jorma Huuhtanen Seppo Kääriäinen
8740: Tellervo Renko
8741:
8742:
8743:
8744:
8745: 17 270416F
8746: 2506 1987 vp.
8747:
8748: Raha-asia-aloite n:o 2352
8749:
8750:
8751:
8752:
8753: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulun opettajien
8754: leirikoulutoiminnan ohjaaruiskoulutukseen
8755:
8756:
8757: Eduskunnalle
8758:
8759: Peruskoululain (476/83) 26 §:n 3 momentin Opintoretkistä ja leirikouluista on lisäksi todet-
8760: mukaan peruskoulun opetusta voidaan antaa tu, että ne on ensisijaisesti järjestettävä kotimaassa
8761: myös koulun ulkopuolella. ja hyväksyttävin perustein myös Pohjoismaissa tai
8762: Peruskouluasetuksen (718/84) 30 §:n mukaan Neuvostoliitossa.
8763: opetussuunnitelmaan kuuluu koulukohtaisena Koska tämä opetuksen alue on monille opetta-
8764: erityisenä osana jokaista lukuvuotta varten laadit- jille uutta, tulee opettajille järjestää siihen liitty-
8765: tu työsuunnitelma, jossa määrätään mm. koulun vää täydennyskoulutusta. Sen vuoksi ehdotamme,
8766: ulkopuolella annettava opetus. että valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle 1988 li-
8767: Vastaavat määräykset on lukioasetuksen sättäisiin 500 000 mk koulun ulkopuolisen ope-
8768: (719/84) 26 §:ssä ja 29 §:ssä. tuksen, ensi sijassa leirikoulujen järjestämistä kos-
8769: Lukion lukusuunnitelman perusteissa koulu- kevan toiminnan edellyttämään täydennyskoulu-
8770: hallitus on todennut mainitun peruskoulua kos- tukseen.
8771: kevan ohjeiston lisäksi mm., että opintoretket ja Lisäksi ehdotamme, että tämä opetus aloitettai-
8772: leirikoulut on järjestettävä ensisijaisesti kotimaas- siin Rautavaaran kansainvälisessä nuorison leiri- ja
8773: sa, mutta valtionosuuden piiriin voivat kuulua kurssikeskuksessa, jonne on jo palkattu leirikou-
8774: myös sellaiset opintoretket ja leirikoulut, joiden luopettaja ja jossa toiminta on jo käynnistynyt.
8775: kohteena ovat Euroopan maat. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8776: Kouluhallitus on laatiessaan peruskoululain taen,
8777: (479/83) 30 §:n mukaisesti kunnan opetussuun-
8778: nitelman laadintaa ja oppiaineiden opetusta kos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8779: kevia yleisiä ohjeita todennut, että koulun ulko- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8780: puolella annettavassa opetuksessa voidaan käyttää 29.50.27 500 000 markkaa peruskoulun
8781: ainakin seuraavia toimintamuotoja: eri aineiden opettajien leirikoulutoiminnan ohjaamis-
8782: oppitunnit koulun ulkopuolella, opintokäynnit, koulutukseen.
8783: opintoretket, leirikoulut ja työelämään tutustut-
8784: tamisen jaksot.
8785:
8786: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8787:
8788: Mirja Ryynänen Jorma Huuhtanen Kalle Röntynen
8789: Päivi Varpasuo Anneli Jäätteenmäki Seppo Kääriäinen
8790: Lauha Männistö Tellervo Renko
8791: 1987 vp. 2507
8792:
8793: Raha-asia-aloite n:o 2353
8794:
8795:
8796:
8797:
8798: Ryynänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien kult-
8799: tuuritoimen virkojen palkkausmenojen valtionosuuteen
8800:
8801:
8802: Eduskunnalle
8803:
8804: Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesi- Kokemuksen mukaan työntekijän merkitys on
8805: tyksessä on kuntien kulttuuritoimen virkojen ratkaiseva kuntien kulttuuritoiminnan edistämi-
8806: palkkauskustannusten valtionosuuksiin varattu sessä. Erityisesti se koskee vähävaraisia pieniä kun-
8807: 300 000 markan määräraha viittä uutta päävirkaa tia, joissa ei ole muita tehtävään erikoistuneita vi-
8808: varten. Vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa esite- ranhaltijoita. Työntekijän puutteessa usein jo ole-
8809: tään lisäystä 700 000 mk palvelussuhteen ehtojen massa olevat muut resurssit jäävät käyttämättä.
8810: tarkistuksen johdosta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8811: Vaikka päävirkoja puolitettaisiin yhdistelmä- taen,
8812: tai sivuviroiksi, niiden lukumäärä on sittenkin
8813: kohtuuttoman pieni koko maan tarpeeseen näh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8814: den. Jälleen saattavat jotkut läänit jäädä koko- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8815: naan ilman uusia valtionosuusvirkoja. 29.90.30 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
8816: Melkoinen osa kuntia joutuu tällä vauhdilla 50 uuden kunnan kulttuuritoimen viran
8817: odottamaan ensimmäistä valtionosuusvirkaansa palkkausmenojen valtionosuuteen.
8818: pitkälle uuden vuosituhannen puolelle. (Laki
8819: kuntien kulttuuritoiminnasta tuli voimaan vuon-
8820: na 1981.)
8821:
8822: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8823:
8824: Mirja Ryynänen Jorma Huuhtanen Kalle Röntynen
8825: Anneli Jäätteenmäki Seppo Kääriäinen Lauha Männistö
8826: Tellervo Renko
8827: 2508 1987 vp.
8828:
8829: Raha-asia-aloite n:o 2354
8830:
8831:
8832:
8833:
8834: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta harrastajateattereiden oh-
8835: jaajien perus- ja jatkokoulutukseen
8836:
8837:
8838: Eduskunnalle
8839:
8840: Maamme harrastajateattereissa tehdään omaeh- teriharrastuksen kehittäminen edellyttää määrä-
8841: toista, kehittävää kulttuurityötä: kasvatetaan kult- rahan korottamista.
8842: tuurin käyttäjiksi ja tekijöiksi. Vaikka toiminta on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8843: harrastusluonteista ja talkoohenkistä, tarvitaan taen,
8844: määrärahoja ohjaajien palkkaamiseen ja harrasta-
8845: janäyttelijöiden kouluttamiseen ohjaustehtäviin. että· Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8846: Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1988 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
8847: veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista on 29.90.52 250 000 markkaa ha"astajateat-
8848: harrastajateattereille esitetty 750 000 mk. Tämä tereiden ohjaajien perus- ja jatkokoulu-
8849: summa on tarpeeseen nähden riittämätön. Teat- tukseen.
8850:
8851: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8852:
8853: Mirja Ryynänen Jorma Huuhtanen Kalle Röntynen
8854: Anneli Jäätteenmäki Seppo Kääriäinen Lauha Männistö
8855: Päivi Varpasuo Tellervo Renko
8856: 1987 vp. 2509
8857:
8858: Raha-asia-aloite n:o 2355
8859:
8860:
8861:
8862:
8863: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta yhteispohjoismaiseen
8864: Nordjobb-projektiin kesätyöpaikkojen järjestämiseen nuorille
8865:
8866:
8867: Eduskunnalle
8868:
8869: Yhteispohjoismainen Nordjobb-projekti toteu- kasvaneet. Pohjola-Nordenin nuorisoliiton halli-
8870: tui menestyksekkäästi tänä kesänä jo kolmannen tus toivookin, että eduskunta ottaisi huomioon
8871: kerran. Projektin tarkoituksena on järjestää kesä- nordjobbareiden määrän kaksinkertaistumisen
8872: työpaikka 18-26-vuotiaille nuorille toisesta Poh- ' vuoden aikana ja siitä seuraavat lisävoimavarojen
8873: joismaasta. Projektin runkona on Tanskassa sijait- tarpeet. On myös huomattava, että ensi vuonna
8874: seva Nordjobb-säätiö, joka yhdessä Pohjoismai- Nordjobb-projekti tulee laajentumaan siinä mää-
8875: den elinkeinoelämän ja työvoimaviranomaisten rin, ettei nykyisillä voimavaroilla pystytä järjestä-
8876: kanssa vastaa toiminnasta. Vapaa-ajan toiminnan mään riittävän monipuolista vapaa-ajan toimin-
8877: järjestäminen kuuluu kunkin maan Norden-yh- taa. Siksi Pohjola-Nordenin nuorisoliitto toivoo
8878: distykselle. vapaa-ajan toimintaan osoitettavien määrärahojen
8879: Suomessa Nordjobb-projektiin osallistuvat kaksinkertaistamista.
8880: Pohjola-Nordenin nuorisoliitto, työvoimaministe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8881: riö ja elinkeinoelämä. Vapaa-ajan toiminnasta taen,
8882: vastaa nuorisoliitto. Tähän tarkoitukseen edus-
8883: kunta on myöntänyt liitolle 100 000 markan suu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8884: ruisen määrärahan. Summasta 3/4 kuluu kesäai- 1988 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
8885: kana työskentelevien vapaa-ajansihteerien palkka- kaa Nordjobb-projektiin kesätyöpaikkojen
8886: ja sosiaalikuluihin. ja erityisesti vapaa-ajan toiminnan järjes-
8887: Koska nordjobbareiden määrä on jatkuvasti tämiseen nuorille.
8888: kasvanut, ovat paineet määrärahan korottamiseen
8889:
8890: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8891:
8892: Mirja Ryynänen Jorma Huuhtanen Kalle Röntynen
8893: Tellervo Renko Anneli Jäätteenmäki Seppo Kääriäinen
8894: 2510 1987 vp.
8895:
8896: Raha-asia-aloite n:o 2356
8897:
8898:
8899:
8900:
8901: Ryynänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maaseudun
8902: pienimuotoisen elinkeinotoiminnan kehittämiseen
8903:
8904:
8905: Eduskunnalle
8906:
8907: Tämän vuoden alusta lailla maaseudun pieni- Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan
8908: muotoisen elinkeinotoiminnan edistämisestä kor- tukemiseen varattua määrärahaa olisikin nopeasti
8909: vattiin maaseudun työpaikkatukikokeilu osittain. korotettava. Tarvittava summa olisi ilmeisesti vä-
8910: Lain turvin aivan oikein pyritään edistämään maa- hintään kaksinkertainen nykyiseen verrattuna.
8911: seutualueella muutakin kuin perinteistä maata- Kun otetaan huomioon maatalouden tämänhetki-
8912: loutta. Tässä mielessä laki on erittäin oikeaan osu- set ongelmat, maatalouden liitännäis- ja sivuelin-
8913: nut. Jo hyvin lyhyen kokemuksen petusteella keinojen kehittäminen on enemmän kuin välttä-
8914: näyttää siltä, että tarkoitukseen varattu määrä- mätöntä. Näin ollen sitä tulisi kaikin keinoin pyr-
8915: raha on aivan riittämätön. Siitä riittää maatalous- kiä edistämään.
8916: piireille vain muutama miljoona markkaa piiriä Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
8917: kohti. Esim. erikoismaatalouden hankkeiden kus- taen,
8918: tannukset ovat kuitenkin melko korkeat. Näin ol-
8919: len piiri ei voisi rahoittaa kuin ehkä 20-30 hake- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8920: musta vuodessa pahimmillaan. Kuitenkin esim. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
8921: Kuopion maatalouspiirissä on 24 kuntaa, joten ti- 30.33.44 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
8922: lanne saattaisi johtaa siihen, että kaikissa kunnissa maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoi-
8923: ei voitaisi vuosittain rahoittaa yhtään hanketta. minnan tukemiseen.
8924:
8925: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8926:
8927: Mirja Ryynänen Jorma Huuhtanen
8928: Kalle Röntynen Seppo Kääriäinen
8929: Lauha Männistö
8930: 1987 vp. 2511
8931:
8932: Raha-asia-aloite n:o 2357
8933:
8934:
8935:
8936:
8937: Ryynänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kuopion lää-
8938: nin tiestön parantamiseen
8939:
8940:
8941: Eduskunnalle
8942:
8943: Pohjois-Savon tiestön kunto ja palvelutaso on 47 o/o tehdään päätieverkolla. Suuret investointi-
8944: maan heikoimpia. Alemmanasteisen tieverkon kohteet ovat moottoritien rakentaminen valtatiel-
8945: pahimpia puutteita ovat tiestön heikosta kanta- lä n:o 5 välillä Vuorela-Siilinjärvi ja myöhem-
8946: vuudesta ja kuluneisuudesta johtuva kelirikkoalt- min moottoritien rakentaminen välillä Pitkälahti
8947: tius, päällystettyjen teiden vähäisyys sekä alhaiset -Jynkkä.
8948: tienopeudet. Yleisistä teistä on päällystetty 42 o/o, Pohjois-Savo on koko maan huomioiden huo-
8949: kun vastaava luku koko maassa on 57· o/o. Keliri- mattava metsäteollisuuden puunhankinta-alue, ja
8950: kon uhan alaisia teitä on noin 1 100 kilometriä, ja sen puutavarakuljetukset kuluttavat erittäin pa-
8951: vuonna 1986 kelirikkorajoituksia jouduttiin aset- hoin alemmanasteista tieverkkoa. Myös Pohjois-
8952: tamaan keväällä 251 kilometrille ja syksyllä poik- Savon vahvan maatilatalouden kuljetukset tarvit-
8953: keuksellisesti 140 kilometrille. sevat kunnossa olevaa tieverkkoa. Heikot tieolot
8954: Valtateillä ongelmana on riittämätön liiken- ovat myös huomattava este maaseudun palvelujen
8955: teenvälityskyky erityisesti valtatiellä n:o 5 välillä kehittämiselle ja elinkeinojen harjoittamiselle.
8956: Vuorela-Siilinjärvi, missä keskimääräinen vuoro- Alemmanasteisen tieverkon suurimpien puuttei-
8957: kausiliikenne on 12 000 autoa. Tilanne on no- den poistaminen edellyttäisi Pohjois-Savossa tien-
8958: peasti huonontumassa myös välillä Pitkälahti pidon määrärahojen huomattavaa suuntaamista
8959: -Jynkkä rakentumassa olevan Petosen lähiön seudullisiin teihin ja kokoojateihin.
8960: (15 000 asukasta) myötä. Valtatiellä n:o 17 (Kuo- Läänin tiestön heikkoa tilannetta ei ole tähän
8961: pio-Joensuu) välillä Jännevirta-Ohtaansalmi saakka otettu huomioon määrärahoja myönnet-
8962: on huono geometria ja tie on kunnoltaan riittä- täessä, ja sama suuntaus uhkaa jatkua. Kun piirin
8963: mätön. Tiellä on koko 55 kilometrin osuudella 80 tiemäärärahoista lähivuosina suurin osa tulee si-
8964: kilometrin nopeusrajoitus. Myös valtateillä liiken- joittumaan pääteiden rakentamiseen ja kunnosta-
8965: teen palvelutasoa heikentävät alhaiset tienopeu- miseen, ei läänin alemmanasteisen tieverkon laa-
8966: det. Pohjois-Savon yleisistä teistä yli 80 kilometrin dun parantamiseen jää riittävästi määrärahoja.
8967: nopeus on sallittu vain 10,3 o/o :lla teistä, kun vas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
8968: taava luku koko maassa on 15 ,4 o/o . taen,
8969: Pohjois-Savon tienpidon määrärahat ovat suun-
8970: tautumassa Tie 2000 -ohjelman ja toimenpideoh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
8971: jelman 1987-1993 mukaan päätieverkon kehit- 1988 tulo- ia menoarvioon momentin
8972: tämiseen ja peruskorjaushankkeisiin. Muun tie- 31.24.77 alamomenttlle 7 lisäyksenä
8973: verkon parantaminen ja rakentaminen vähenee 20 000 000 markkaa yleisten teiden raken-
8974: voimakkaasti ja hankkeita joudutaan siirtämään. tamiseen Kuopion tie- ia vesirakennuspti"-
8975: Toimenpideohjelman mukaan investoinneista rissä.
8976:
8977: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
8978:
8979: Mirja Ryynänen Kalle Röntynen Jorma Huuhtanen
8980: Lauha Männistö Riitta Saastamoinen Juhani Laitinen
8981: Seppo Kääriäinen Marja-Liisa Tykkyläinen Heikki Riihijärvi
8982: 2512 1987 vp.
8983:
8984: Raha-asia-aloite n:o 2358
8985:
8986:
8987:
8988:
8989: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta omapääoma-avustuksen
8990: maksamiseen opiskelija-asuntojen hankkimiseksi olemassa ole-
8991: vasta rakennuskannasta
8992:
8993: Eduskunnalle
8994:
8995: Vuonna 1986 alle puolet (46 %) opiskelija- Tällä tavoin opiskelija-asuntosäätiöt voivat omalta
8996: asuntosäätiöihin hakeneista sai asunnon, ja tilan- osaltaan hidastaa vuokra-asuntojen poistumista,
8997: ne on kuluvana syksynä useilla opiskelupaikka- mikä on kaikkien asunnontarvitsijoiden kannalta
8998: kunnilla entisestään vaikeutunut. Tämä merkitsee toivottavaa.
8999: sitä, että opiskelijoiden asunnontarpeen tyydyttä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9000: minen on edelleen myös huomattavassa määrin tavasti,
9001: riippuvainen vuokra-asuntojen saatavuudesta ylei-
9002: sillä asuntomarkkinoilla. Koska opiskelijoiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9003: asuntopulaa ei voida yksinomaan ratkaista uus- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9004: tuotannon avulla, olisi tärkeää, että opiskelija- 35.45.51 5 000000 markkaa omapää-
9005: asuntosäätiöt voisivat ryhtyä nykyistä enemmän oma-avustuksen maksamiseen opiskelija-
9006: hankkimaan vanhasta asuntokannasta asuntoja asuntojen hankkimiseksi olemassa olevasta
9007: osoitettavaksi opiskelijoille vuokra-asunnoiksi. rakennuskannasta.
9008:
9009: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
9010:
9011: Mirja Ryynänen Anneli Jäätteenmäki Timo Kietäväinen
9012: Jorma Huuhtanen Kalle Röntynen Tellervo Renko
9013: 1987 vp. 2513
9014:
9015: Raha-asia-aloite n:o 2359
9016:
9017:
9018:
9019:
9020: Röntynen ym.: Määrärahan osoittamisesta harkinnanvaraisiin kun-
9021: tien rahoitusavustuksiin kadon verotuloja vähentävän vaikutuk-
9022: sen lieventämiseksi
9023:
9024: Eduskunnalle
9025:
9026: Maata kohdannut laajamittainen kato koettelee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9027: paitsi viljelijöitä myös niitä kuntia, joissa maata- 1988 tulo- ja menoarvioon momentz'lle
9028: louden merkitys on keskeinen. Jo kuluvana vuon- 26.97.30 50 000 000 markkaa harkinnan-
9029: na toteutettavat ennakkoverojen alennukset vä- varaisiin rahoitusavustukszin kadon vero-
9030: hentävät kuntien verotuloja merkittävästi, vaikka tuloja vähentävän vaikutuksen lieventämi-
9031: kadon vaikutus tuntuukin raskaimmillaan vuonna seksi maatalousvaltaisissa kunnissa.
9032: 1988 myös maatalousvaltaisissa kunnissa.
9033: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9034: taen,
9035:
9036: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9037:
9038: Kalle Röntynen Timo Kietäväinen Seppo Kääriäinen
9039: 2514 1987 vp.
9040:
9041: Raha-asia-aloite n:o 2360
9042:
9043:
9044:
9045:
9046: Röntynen: Määrärahan osoittamisesta koulujen tietotekniikan kehit-
9047: tämiskeskusten ja tukipisteoppilaitosten perustamis- ja käyttö-
9048: kustannuksiin
9049:
9050: Eduskunnalle
9051:
9052: Kouluhallitus ja ammattikasvatushallitus ovat Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9053: valmistelleet vuodesta 1984 projektia, jonka mu- taen,
9054: kaisesti lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja
9055: peruskouluissa annettavaa tietotekniikan opetusta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9056: tukemaan ja kehittämään perustettaisiin tietotek- 1988 tulo- ja menoarvioon yhteensä
9057: niikan opetuksen kehittämiskeskuksia ja n. 40 kou- 44 000 000 markkaa koulujen tietoteknti-
9058: lulle annettaisiin tehtäväksi toimia tietotekniikan kan kehittämiskeskusten ja tukipisteoppi-
9059: opetuksen tukipisteoppilaitoksena. Toiminta on laitosten perustamis- ja käyttökustannuk-
9060: ollut tarkoitus käynnistää jo vuoden 1987 aikana. sun.
9061:
9062: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9063:
9064: Kalle Röntynen
9065: 1987 vp. 2515
9066:
9067: Raha-asia-aloite n:o 2361
9068:
9069:
9070:
9071:
9072: Röntynen: Koroteron määrärahan osoittamisesta kunnallisten maa-
9073: talousoppilaitosten perustamiskustannuksiin
9074:
9075:
9076: Eduskunnalle
9077:
9078: Määrärahojen niukkuuteen ja työllisyyssyihin ve- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9079: doten on opetusministeriön investointiohjelmissa taen,
9080: osa hankkeista sijoitettu toteutettavaksi siten, että
9081: hankkeen valtion osuus ohjataan työvoimaministe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9082: riön momentilta 34.50.62. Työllisyyslain alueelli- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9083: nen voimaantulo kohdistanee määrärahat lähinnä 29.65.37 lisäyksenä 6 000 000 markkaa
9084: työllisyyslain voimaantuloalueille. Tämä estänee kunnallisten maatalousoppzlaitosten pe-
9085: eräiden kunnallisten maatalousoppilaitosten toteu- rustamiskustannusten valtionosuuteen.
9086: tumisen suunnitellussa aikataulussa.
9087:
9088: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9089:
9090: Kalle Röntynen
9091: 2516 1987 vp.
9092:
9093: Raha-asia-aloite n:o 2362
9094:
9095:
9096:
9097:
9098: Röntynen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta satovahinkojen
9099: korvaamiseen
9100:
9101:
9102: Eduskunnalle
9103:
9104: Kuluneen kasvukauden kato aiheuttaa maati- Pohjois-Suomen karjatilat ovat kärsineet myös
9105: loilla huomattavan rahoitusvajeen. Lain mukaan nurmikasvien tuhosta. Kun nurmituhot eivät
9106: viljelmillä on 20 % :n omavastuu kadon tuhoista. kuulu lainmukaisen katokorvausjärjestelmän pii-
9107: Tämän vuoden vaikean tilanteen vuoksi olisi oma- riin, on nurmituhoalueille luotava yleiskorvausjär-
9108: vastuuosuutta tilapäisesti alennettava. Korvauk- jestelmä, jonka puitteissa myös nurmituhot tässä
9109: siin on tällä hetkellä käytettävissä vain 39 milj. tilanteessa saadaan korvausten piiriin.
9110: markkaa. Katokorvausmäärärahaa on korotettava Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9111: vuoden 1988 budjettiin tuntuvasti. tavasti,
9112: Maatilojen rahoitusvajeen kattaminen edellyt-
9113: tää tässä tilanteessa halpakorkoisten satovahinko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9114: lainojen järjestämistä. Lainojen korkotaso on suh- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9115: teutettava vahinkojen suuruuteen ja vallitsevaan 30.31.44 lisäyksenä 1000000000 mark-
9116: inflaatiotasoon. Lainoitusjätjestelmä on ulotettava kaa satovahinkojen korvaamiseen.
9117: koskemaan myös niitä kasveja, jotka eivät kuulu
9118: tilakohtaisten korvausten piiriin.
9119:
9120: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9121:
9122: Kalle Röntynen Jukka Vihriälä Pauli Saapunki
9123: Timo Kietäväinen Seppo Kääriäinen Kauko Heikkinen
9124: Heikki Kokko Annikki Koistinen Juho Sillanpää
9125: 1987 vp. 2517
9126:
9127: Raha-asia-aloite n:o 2363
9128:
9129:
9130:
9131:
9132: Röntynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion läänin haja-asu-
9133: tusalueen pohjavesivarojen kartoitukseen
9134:
9135:
9136: Eduskunnalle
9137:
9138: Maa- ja metsätalousministeriön asettama työ- Kuopion läänin maaseudun vesihuollon järjes-
9139: ryhmä esittää haja-asutuksen vesihuollon tavoit- tämiseksi tulee käytettäväksi kalliopohjavesiva-
9140: teeksi, että kaikelle ympärivuotiselle asutukselle roja, joita kuitenkaan ei ole kartoitettu. Lisäksi
9141: järjestetään mahdollisuus saada asianmukaisesti ongelmana on, että niiden etsiminen vaatii toi-
9142: hoidettu painevesi ja viemäröinti sekä jätevesien senlaista ja kalliimpaa tekniikkaa kuin soraharju-
9143: käsittely vuoteen 1995 mennessä. Kuopion läänis- jen pohjavesivarojen kartoittaminen.
9144: sä niukista pohjavesivaroista johtuen vedenhan- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9145: kintatilanne on sekä kolmen suurimman kaupun-
9146: gin että haja-asutusalueen osalta huono. Työryh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9147: mä on todennut, että Kuopion läänissä vuoteen 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9148: 1995 mennessä tarvittaisiin 350 milj. markkaa 30.40.23 500 000 markkaa Kuopion liiii-
9149: työryhmän osoittamaan tavoitteeseen pääsemi- nin haja-asutusalueen pohjavesivarojen
9150: seksi. kartoitukseen.
9151:
9152: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9153:
9154: Kalle Röntynen Jorma Huuhtanen Mirja Ryynänen
9155: Lauha Männistö Riitta Saastamoinen Juhani Laitinen
9156: Seppo Kääriäinen Marja-Liisa Tykkyläinen Heikki Riihijärvi
9157: 2518 1987 vp.
9158:
9159: Raha-asia-aloite n:o 2364
9160:
9161:
9162:
9163:
9164: Röntynen: Määrärahan osoittamisesta Kiuruveden pohjoisosan run-
9165: kovesijohdon rakentamiseen
9166:
9167:
9168: Eduskunnalle
9169:
9170: Yhteistyössä Kuopion vesi- ja ympäristöpiirin Vesihuolto on perusedellytys maaseudun asutuk-
9171: kanssa on suunniteltu rakennettavaksi Kiuruve- sen turvaamiseksi.
9172: den pohjoisosan runkovesijohto siten, että kunta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9173: hankkisi työkohteen tarvikkeet ja vesi- ja ympäris- taen,
9174: töpiiri tekisi varsinaisen rakennustyön vesihuolto-
9175: työnä. Työ on tarkoitus käynnistää vuoden 1988 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9176: syksyllä. Runkovesijohto mahdollistaa noin 150- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9177: 200 talouden liittymisen jakelu- ja talousjohtojen 30.40. 77 1 000 000 markkaa Kiuruveden
9178: välityksellä keskitettyyn vesihuoltoon. Talouksien pohjoisosan runkovesiJohdon rakennus-
9179: asukasmääräksi arvioidaan 500-700 asukasta ja työn aloittamiseksi Kuopion vesi- ja ym-
9180: karjan määräksi noin 1 000-1 500 nautayksikköä. päristöpiirin toimesta.
9181:
9182: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9183:
9184: Kalle Röntynen
9185: 1987 vp. 2519
9186:
9187: Raha-asia-aloite n:o 2365
9188:
9189:
9190:
9191:
9192: Rönty~en: Määrärahan osoittamisesta Kiurujoen perkauksen aloitta-
9193: miseen
9194:
9195:
9196: Eduskunnalle
9197:
9198: Kuopion vesi- ja ympäristöpiirin toimesta on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9199: laadittu suunnitelmat Kiurujärven vesistön kun- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
9200: nostamisesta. Työ on aloitettu Kiurujärven poh- 30.40. 77 1 000 000 markkaa Kiurujoen
9201: joisosan ruoppauksella ja sitä tulisi välittömästi perkauksen aloittamiseksi vesi- ja ympäris-
9202: jatkaa Kiurujoen perkauksella suunnitelman ko- töpiirin toimesta.
9203: konaisvaiku tusten saavuttamiseksi.
9204: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9205: taen,
9206:
9207: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9208:
9209: Kalle Röntynen
9210: 2520 1987 vp.
9211:
9212: Raha-asia-aloite n:o 2366
9213:
9214:
9215:
9216:
9217: Röntynen: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 561 parantami-
9218: seen
9219:
9220:
9221: Eduskunnalle
9222:
9223: Maantien n:o 561 rakenteen parantaminen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9224: kevyen liikenteen väylä välillä Kalliokyläntie- 1988 tulo- ja menoarvioon momentin
9225: Niva (Valtakatu) vuoteen 1988 mennessä on 31. 24. 77 alamomentille 7 2 000 000
9226: TVL:n toimenpideohjelmassa. Tien parantami- markkfJfJ maantien n:o 561 rakenteen pa-
9227: nen on vilkkaan liikenteen ja liikenneturvallisuus- rantamiseen ja kevyen lizkenteen väylien
9228: syiden perusteella erittäin välttämätön, mutta rakentamiseen vuonna 1988 TVL:n Kuo-
9229: saattaa kiristyvien määrärahojen puitteissa siinyä. pion piirin toimesta.
9230: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9231: taen,
9232:
9233: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9234:
9235: Kalle Röntynen
9236: 1987 vp. 2521
9237:
9238: Raha-asia-aloite n:o 2367
9239:
9240:
9241:
9242:
9243: Saapunki ym.: Määrärahan osoittamisesta matkailun lomatukeen
9244: Koillismaan alueelle
9245:
9246:
9247: Eduskunnalle
9248:
9249: Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa oli vestointeja sekä jo tehtyjen investointien rahoitus-
9250: varattu määräraha Lapin matkailun lomatukeen, järjestelyitä kyseisellä alueella. Mikäli Lapin loma-
9251: jota määrärahaa on ehdotettu myös vuoden 1988 tuki ulotettaisiin myös Koillismaalle, niin sen vai-
9252: menoarvioon. Kyseisellä määrärahalla on ollut kutus olisi työllisyyttä vähentävänä tekijänä huo-
9253: myönteinen vaikutus ns. hiljaisten kausien mat- mattava.
9254: kailun edistämiselle ko. alueilla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9255: Koillismaa (Kuusamo, Taivalkoski, Pudasjärvi, taen,
9256: Posio ja Ranua) on maamme mustimpia työttö-
9257: myysalueita, jonka työpaikkakehitys on erittäin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9258: suuressa määrin matkailusta riippuvainen. Alueen 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9259: maantieteellinen asema on täysin Lapin avustus- 26.98.43 1500 000 markkaa matkailun lo-
9260: alueeseen rinnastettavissa. Samoin matkailun hil- matukeen Koillismaan (Kuusamo, Taival-
9261: jaiset kaudet vaikeuttavat ko. elinkeinon uusin- koski, Pudasjarvi, Posio ja Ranua) alueelle.
9262:
9263: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
9264:
9265: Pauli Saapunki Tellervo Renko Kimmo Sarapää
9266:
9267:
9268:
9269:
9270: 18 270416F
9271: 2522 1987 vp.
9272:
9273: Raha-asia-aloite n:o 2368
9274:
9275:
9276:
9277:
9278: Saapunki ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta maidon
9279: kuljetusavustuksiin ja maataloustarvikkeiden ja eräiden elintar-
9280: vikkeiden tahtiavustuksiin
9281:
9282: Eduskunnalle
9283:
9284: Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa oli Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9285: varattu maidon kuljetusavustuksiin ja maatalous-
9286: tarvikkeiden ja eräiden elintarvikkeiden tahtiavus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9287: tuksiin yhteensä 3,3 miljoonaa markkaa enem- 1988 tulo- ja menoarvioon momentin
9288: män varoja kuin nyt käsiteltävänä olevassa me- 30.34.40 alamomentille 1 lisäyksenä
9289: noarviossa. 1 800 000 markkaa maidon kuljetusavus-
9290: Kuljetus- ja tahtiavustusten merkitys harvaan tuksiin ja alamomentille 2 lisäyksenä
9291: asutun maaseudun tulonmuodostukselle on erit- 1500 000 markkaa maataloustarvikkeiden
9292: täin suuri. Näin ollen juuri päättyneen varsin ja eräiden elintarvikkeiden rahtiavustuk-
9293: huonon kesän johdosta, jolloin kustannuspaine sttn.
9294: maatiloilla on lähes sietämätön, ei tulisi ko. avus-
9295: tuksia pienentää.
9296:
9297: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
9298:
9299: Pauli Saapunki Tellervo Renko
9300: 1987 vp. 2523
9301:
9302: Raha-asia-aloite n:o 2369
9303:
9304:
9305:
9306:
9307: Saapunki ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun maatalouskeskuk-
9308: selle maaseutuneuvojan palkkaamiseen
9309:
9310:
9311: Eduskunnalle
9312:
9313: Maaseudun keskeisellä sijalla on siellä asuvien edellyttää. Näiden seikkojen perusteella Oulun
9314: ihmisten viihtyminen ja toimeentulon parantami- maatalouskeskus tarvitsisi välttämättä vähintään
9315: nen. yhden maaseutuneuvojan toimen.
9316: Oulun maatalouskeskuksen alueella on pieni- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9317: muotoisten maaseutuelinkeinojen kehittämisellä, taen,
9318: varsinkin Oulun läänin pohjoisella alueella, rat-
9319: kaiseva merkitys siellä asuvien ihmisten elintoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9320: mintojen kehittämisessä. Kuitenkin ilman teho- 1988 tulo- ja menoaroioon momentille
9321: kasta ohjausta ja neuvontaa asiaa on vaikea kehit- 30.30.40 150 000 markkaa Oulun maata-
9322: tää ja edistää siten kuin eduskunnan hyväksymä louskeskukselle yhden maaseutuneuvojan
9323: laki pienelinkeinojen edistämisestä maaseudulla palkkaamiseen vuoden 1988 alusta lukien.
9324:
9325: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
9326:
9327: Pauli Saapunki Tellervo Renko
9328: 2524 1987 vp.
9329:
9330: Raha-asia-aloite n:o 2370
9331:
9332:
9333:
9334:
9335: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 843 (Poussu-
9336: Murtovaara) peruskorjaamiseen
9337:
9338:
9339: Eduskunnalle
9340:
9341: Maantie n:o 843 on entistä valtatien n:o 5 osaa, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9342: joka toimii samalla huomattavan matkailureitin taen,
9343: ''Runon ja rajan tie'' osana. Tien vaikutuspiiriin
9344: kuuluu useita Etelä-Kuusamon kyläyhteisöitä. So- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9345: rapintaisena, mutkaisenaja mäkisenä se on liiken- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9346: neturvallisuuden kannalta suorastaan vaarallinen. 31.24.77 2000000 markkaa maantien
9347: Tieosuuden pituus on 21,9 kilometriä. n:o 843 (Poussu-Murtovaara) peruikor-
9348: jaamisen aloittamiseen.
9349:
9350: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
9351:
9352: Pauli Saapunki
9353: 1987 vp. 2525
9354:
9355: Raha-asia-aloite n:o 2371
9356:
9357:
9358:
9359:
9360: Saapunki ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 851 (Rata-
9361: silta-]akkukylä) peruskorjaamiseen
9362:
9363:
9364: Eduskunnalle
9365:
9366: Maantie n:o 851 (Ratasilta-Jakkukylä) on yksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9367: Iin ja Yli-Iin kuntien tärkeimmistä liikenneväylis- taen,
9368: tä, jonka peruskorjausta oli Oulun tie- ja vesira-
9369: kennuspiiri esittänyt vuoden 1988 menoarvioon. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9370: Tien yhteiskunnallisen merkityksen ja erittäin 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9371: huonon kunnon huomioon ottaen tulisi kyseinen 31.24.77 3 700000 markkaa maantien
9372: 8,4 kilometrin tieosuus saattaa peruskorjauksen n:o 851 peruskorjaamiseen välillä Ratasilta
9373: piiriin jo vuoden 1988 aikana. -]akkukylä.
9374:
9375: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
9376:
9377: Pauli Saapunki Tellervo Renko
9378: 2526 1987 vp.
9379:
9380: Raha-asia-aloite n:o 2372
9381:
9382:
9383:
9384:
9385: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 858 (Pudasjärven
9386: Rytinki-Lapin läänin raja) peruskorjaamiseen
9387:
9388:
9389: Eduskunnalle
9390:
9391: Maantie n:o 858 on vilkasliikenteinen matkai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9392: lutie, joka yhdistää mm. Pudasjärven Iso-Syötteen 1988 tulo- ja menoarvioon momenttfle
9393: ja Ranuan eläinpuiston matkailukohteet toisiinsa. 31.24.77 1000000 markkaa maantien
9394: Lapin läänin puolella on käynnissä kyseisellä tiellä n:o 858 (Pudasjärven Rytinki-Lapin lää-
9395: peruskorjaus. Oulun läänin puoleinen tien osa on nin raja) peruskorjaamisen aloittamiseen.
9396: erittäin huonokuntoinen soratie, pituudeltaan 12
9397: kilometriä.
9398: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9399: taen,
9400:
9401: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
9402:
9403: Pauli Saapunki
9404: 1987 vp. 2527
9405:
9406: Raha-asia-aloite n:o 2373
9407:
9408:
9409:
9410:
9411: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 867 (Mäkelä-
9412: Heiskasenharju) peruskorjaamiseen
9413:
9414:
9415: Eduskunnalle
9416:
9417: Maantie n:o 867 on yksi tärkeimmistä Kuusa- Tieosuuden pituus on 35,3 kilometriä.
9418: mon kunnan runkotieverkkoon kuuluvista teistä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9419: Useiden suurehkojen kyläyhteisöjen kautta kulke- taen,
9420: vana sillä liikennöi erittäin paljon myös raskasta
9421: liikennettä. Tien peruskorjaus on osittain jo aloi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9422: tettu, mutta määrärahojen puuttuessa työt sittem- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9423: min keskeytetty. Lisäksi kyseinen tie kuuluu Kuu- 31.24.77 2500000 markkaa maantien
9424: samon kunnan ja Oulun tiepiirin kunnostusohjel- n:o 867 (Mäkelä-Heiskasenharju) perus-
9425: miin. korjaamiseen.
9426:
9427: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
9428:
9429: Pauli Saapunki
9430: 2528 1987 vp.
9431:
9432: Raha-asia-aloite n:o 2374
9433:
9434:
9435:
9436:
9437: Saapunki ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 8642 (Kuo-
9438: lio-Kuloharju) peruskorjaamiseen
9439:
9440:
9441: Eduskunnalle
9442:
9443: Maantie n:o 8642 yhdistää Kuusamon Kuolio- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9444: vaaran kautta Posion Kuloharjuun. Kyseisen tien 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9445: vaikutuspiirissä on useita kyläyhteisöjä, joten tien 31.24.77 1 5 00 000 markkaa maantien
9446: käyttöaste muodostuu korkeaksi. Tie on vanha ja n:o 8642 (Kuoliovaara-Kuloharju) pe-
9447: huonokuntoinen soratie, kelirikkoaikana useilta ruskorjaamisen aloittamiseen.
9448: osin lähes liikennekelvoton. Tieosuuden pituus
9449: on 22 kilometriä.
9450: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9451: taen,
9452:
9453: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
9454:
9455: Pauli Saapunki Kimmo Sarapää
9456: 1987 vp. 2529
9457:
9458: Raha-asia-aloite n:o 2375
9459:
9460:
9461:
9462:
9463: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 8693 (Käylä-
9464: Liikasenvaara) peruskorjaamiseen
9465:
9466:
9467: Eduskunnalle
9468:
9469: Maantien n:o 8693 vaikutusalueella ovat Kuu- sekä erittäin kelirikkoaltis. Tieosuuden pituus on
9470: samon suosituimpiin matkailukohteisiin kuuluvat 29,6 kilometriä.
9471: Oulangan kansallispuisto, Kitkanniemen luon- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9472: nonsuojelualue ja Kiutakönkään luonnonvarainen taen,
9473: koski. Lisäksi alueella sijaitsee Oulun yliopiston
9474: Oulangan biologinen tutkimusasema. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9475: Tien monipuolisen vaikutuksen huomioon ot- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9476: taen voidaan todeta sen olevan kuntonsa puolesta 31.24.77 2 000 000 markkaa maantien
9477: ala-arvoinen. Vanha sorapäällysteinen tie on sora- n:o 8693 (Käylä-Lzikasenvaara) perus-
9478: pintaisena, mäkisenä ja mutkaisena liikennemää- korjaamisen aloittamiseen.
9479: rään nähden turvallisuuden kannalta vaarallinen
9480:
9481: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
9482:
9483: Pauli Saapunki
9484: 2530 1987 vp.
9485:
9486: Raha-asia-aloite n:o 2376
9487:
9488:
9489:
9490:
9491: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 18780 (Ervasti
9492: -Jurmu) peruskorjaamiseen
9493:
9494:
9495: Eduskunnalle
9496:
9497: Paikallistie n:o 18780 (Ervasti-Jurmu) kulkee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9498: Pudasjärven ja Taivalkosken kuntien alueella Iijo- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9499: kivartta 29 kilometrin mittaisena useita kyliä yh- 31. 24. 77 3 000 000 markkaa pazkallistien
9500: distävänä tienä. Perusasujaimiston ja Iijoen lisään- n:o 18780 (Ervasti-]urmu) peruskorjaa-
9501: tyneen virkistyskäytön huomioon ottaen tien kun- mzseen.
9502: to on suorastaan ala-arvoinen.
9503: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9504: taen,
9505:
9506: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
9507:
9508: Pauli Saapunki
9509: 1987 vp. 2531
9510:
9511: Raha-asia-aloite n:o 2377
9512:
9513:
9514:
9515:
9516: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 18838 (Inkeen
9517: kylätie) peruskorjaamiseen
9518:
9519:
9520: Eduskunnalle
9521:
9522: Paikallistie n:o 18838 (Inkeen kylätie) on osa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9523: entistä valtatietä n:o 20 (Oulu-Kuusamo). Ky- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
9524: seinen 6 kilometrin tieosuus yhdistää valtatieltä 31.24. 77 1 000 000 markkaa paikallistien
9525: n:o 20 paikallistielle n:o 18841 suuntautuvan lii- n:o 18838 (Inkeen kylätie) peruskorjaami-
9526: kenteen. Kyseinen huonokuntoinen tieosuus pi- sen aloittamiseen.
9527: täisi korjauksen yhteydessä nostaa maantieluok-
9528: kaan.
9529: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9530: taen,
9531:
9532: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
9533:
9534: Pauli Saapunki
9535: 2532 1987 vp.
9536:
9537: Raha-asia-aloite n:o 2378
9538:
9539:
9540:
9541:
9542: Saapunki ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 18841
9543: (Inkee-Kynsilä) peruskorjaamiseen
9544:
9545:
9546: Eduskunnalle
9547:
9548: Paikallistie n:o 18841 on Taivalkosken pohjois- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
9549: osan ja Posion kunnan eteläosan yhdistävä vilkas taen,
9550: ja paljon myös raskasta liikennettä vetävä tie-
9551: osuus. Tien kunto on todella heikko, kun otetaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9552: huomioon sen merkitys alueelle. Peruskunnostuk- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9553: sen yhteydessä tulisi kyseinen tie kohottaa maan- 31.24. 77 2 000 000 markkaa paikallistien
9554: tie-luokkaan. Pituudeltaan kyseinen kohde on 25 n:o 18841 (lnkee-Kynstlä) peruskorjaa-
9555: kilometriä. misen aloittamiseen.
9556:
9557: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
9558:
9559: Pauli Saapunki Kimmo Sarapää
9560: 1987 vp. 2533
9561:
9562: Raha-asia-aloite n:o 2379
9563:
9564:
9565:
9566:
9567: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 18849 (Vant-
9568: taja-Hiltunen) peruskorjaamiseen
9569:
9570:
9571: Eduskunnalle
9572:
9573: Paikallistie n:o 18849 toimii nykyisin vilkaslii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9574: kenteisenä matkailutienä, jonka vaikutuspiiriin 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9575: kuuluu paikallisen asutuksen lisäksi runsaasti 31. 24. 77 1 000 000 markkaa paikallistien
9576: loma-asutusta ja yksi hotelli-ravintola. Tien kunto n:o 18849 (Vanttaja-Hiltunen) perus-
9577: on heikon kylätien luokkaa. Pituudeltaan tieosuus korjaamisen aloittamiseen.
9578: on 10 kilometriä.
9579: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9580: taen,
9581:
9582: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
9583:
9584: Pauli Saapunki
9585: 2534 1987 vp.
9586:
9587: Raha-asia-aloite n:o 2380
9588:
9589:
9590:
9591:
9592: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 18880 (Oi-
9593: vanki-Mustosenvaara) peruskorj aamiseen
9594:
9595:
9596: Eduskunnalle
9597:
9598: Paikallistie n:o 18880 yhdistää valtatieltä n:o 81 Tieosuuden pituus on 18,9 kilometriä.
9599: pohjoisesta Rovaniemen suunnasta tulevan mat- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9600: kailijavirran Rukan matkailukeskuksen palvelui- taen,
9601: den piiriin. Kyseisellä tieosuudella on useita ky-
9602: läyhteisöitä, joten liikenteen määrä alueella myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9603: loma-asutuksen huomioon ottaen on erittäin suu- 1988 tulo- j'a menoarvioon momentille
9604: ri. Sorapintaisena ja huonokuntoisena tie on eten- 31. 24. 77 1 000 000 markkaa paikallistien
9605: kin kelirikkoaikoina henkilöautolla ajamattomas- n:o 18880 (Oivanki-Mustosenvaara) pe-
9606: sa kunnossa. ruskorj'aamisen aloittamiseen.
9607:
9608: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
9609:
9610: Pauli Saapunki
9611: 1987 vp. 2535
9612:
9613: Raha-asia-aloite n:o 2381
9614:
9615:
9616:
9617:
9618: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta Kitkan paikallistien n:o 18896
9619: (Kantojoki-Patoniemi) peruskorjaamiseen
9620:
9621:
9622: Eduskunnalle
9623:
9624: Kitkan paikallistie n:o 18896 on entinen viitos- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9625: tien osa, joka kulkee eteläpuolelta Kitkan vesistöä taen,
9626: ja jonka vaikutusalueella on useita kyläyhteisöjä
9627: sekä runsaasti loma-asutusta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9628: Kyseinen tieosuus entisenä valtatien n:o 5 osa- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
9629: na on jäänyt kunnostamatta, joten sen kunto on 31.24. 77 1 000 000 markkaa Kitkan pai-
9630: erittäin huono kaikilta osin. Sorapintaisena, mut- kallistien n:o 18896 (Kantojoki-Patonie-
9631: kaisena ja kelirikkoalttiina se palvelee varsin huo- mz) peruskorjaamisen aloittamiseen.
9632: nosti nykyisiä liikennetarpeita. Tieosuuden pituus
9633: on 1,2 kilometriä.
9634:
9635: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
9636:
9637: Pauli Saapunki
9638: 2536 1987 vp.
9639:
9640: Raha-asia-aloite n:o 2382
9641:
9642:
9643:
9644:
9645: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 18897 (valta-
9646: tie n:o 5-Juuma) peruskorjaamiseen
9647:
9648:
9649: Eduskunnalle
9650:
9651: Juuman paikallistie n:o 18897 yhdistää Juu- löitä. Tien heikko kunto antaa alueesta alakuloi-
9652: man, Puurosuon ja Säkkiiänvaaran kyläyhteisöt sen kuvan. Kokonaispituus tieosuudella on 12,8
9653: valtatielle n:o 5. Kyseinen tie on mitä suurimmas- kilometriä.
9654: sa määrin matkailutie, sillä sen vaikutusalueella Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9655: on useita matkailuyrittäjiä sekä Jyrävän koski ja taen,
9656: Kitkanniemen luonnonsuojelualue.
9657: Kyseinen tieosuus on sorapintainen, mäkinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9658: ja erittäin mutkainen, joten liikenneturvallisuus 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9659: tieosuudella on heikko. 31.24. 77 1 000 000 markkaajuuman pai-
9660: Alueella sijaitsee myös Nokia Oy:n omistama kallistien n:o 18897 (valtatie n:o 5-]uu-
9661: Tikkuniemen lomakohde, jossa vierailee usein ma) peruskorjaamisen aloittamiseen.
9662: niin koti- kuin ulkomaisiakin arvovaltaisia henki-
9663:
9664: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
9665:
9666: Pauli Saapunki
9667: 1987 vp. 2537
9668:
9669: Raha-asia-aloite n:o 2383
9670:
9671:
9672:
9673:
9674: Saapunki: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 18874 (Haa-
9675: taja-Lapin läänin raja) peruskorjaamiseen
9676:
9677:
9678: Eduskunnalle
9679:
9680: Paikallistie n:o 18874 on rakennettu Lapin lää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9681: nin puoleiselta osalta öljysorapintaiseksi. Kyseisen 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9682: tien Kuusamon puoleiselle osalle on tehty perus- 31.24. 77 2 000 000 markkaa paikallistien
9683: korjaussuunnitelma. Korjaamaton tieosuus on 6,4 n:o 18874 (Haataja-Lapin läänin raja)
9684: kilometriä pitkä ja erittäin huonokuntoinen. peruskorjaamiseen.
9685: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9686: taen,
9687:
9688: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
9689:
9690: Pauli Saapunki
9691:
9692:
9693:
9694:
9695: 19 27o416F
9696: 2538 1987 vp.
9697:
9698: Raha-asia-aloite n:o 2384
9699:
9700:
9701:
9702:
9703: Saapunki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionapuna
9704: keskuskalasatamien rakentamiseen
9705:
9706:
9707: Eduskunnalle
9708:
9709: Kotimaisen ruokakalan kulutusta voidaan Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa eh-
9710: oleellisesti vielä nostaa korvaamalla ulkomaista dotetaan, että momentille 31.27.40 otettaisiin
9711: kalaa kotimaisella. Kalansaaliiden määräkin voi- 1 000 000 markkaa, missä on vähennystä 500 000
9712: daan pitää ennallaan, kun pienennetään rehuka- markkaa verrattuna kuluvaan vuoteen, vaikka eri
9713: lan osuutta. puolilla maata elpyneelle kalastukselle tulisi myös
9714: Tämä kehitys edellyttää mm. kalojen välitöntä valtion luoda edellytyksiä jatkuvalle kehitykselle.
9715: jäittämistä ja esikäsittely- sekä kylmäsäilytystiloja Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
9716: satamissa, jotta kala saadaan hyvälaatuisena mark- nioittaen,
9717: kinoille.
9718: Valtion kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9719: on momentilla 31.27.40 1 500 000 markkaa, mis- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9720: sä on lisäystä 500 000 markkaa edelliseen vuoteen 31.27.40 lisäyksenä 500000 markkaa kes-
9721: verrattuna. Momentin määrärahasta haettiin 4,2 kuskalasatamien varustamiseen.
9722: miljoonaa markkaa avustuksina kohteisiin, jotka
9723: kaikki parantavat kalan toimittamista hyvälaatui-
9724: sena markkinoille.
9725:
9726: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
9727:
9728: Pauli Saapunki Vappu Säilynoja Arvo Kemppainen
9729: Seppo Pelttari Hannele Pokka Kimmo Sarapää
9730: 1987 vp. 2539
9731:
9732: Raha-asia-aloite n:o 2385
9733:
9734:
9735:
9736:
9737: Saapunki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kehitysalueiden
9738: tuotantotoiminnan tukemiseen ja pienyritystoiminnan tukeen
9739:
9740:
9741: Eduskunnalle
9742:
9743: Aluepoliittisilla toimenpiteillä on vuodesta sessä on kyseiselle momentille varattu myöntämis-
9744: 1966 lähtien vaikutettu merkittävästi kehitys- valtuutta vain 500 milj. mk. Näin siitäkin huoli-
9745: alueiden teollisuuden kehitykseen ja rakenteen matta, että pienyritystoiminnan tukeminen, joka
9746: muuttumiseen. Erityisen myönteistä on ollut aikaisemmin rahoitettiin sisäasiainministeriön
9747: aluepolitiikan työpaikkoja lisäävä ja sitä kautta hallinnonalan kautta, on siirtynyt KTM:n ja teol-
9748: muuttoliikettä vähentävä vaikutus. Nykyisessä ti- lisuuspiirien rahoitettavaksi kyseiseltä momentil-
9749: lanteessa, jolloin uusien työpaikkojen kasvu ja ta. Pienyritystoiminnan tukemiseen on myöntä-
9750: myös maan sisäinen muuttoliike keskittyvät hyvin misvaltuutta esitetty 35 milj. mk. Tämä merkitsee
9751: voimakkaasti pääkaupunkiseudulle, on aluepoliit- sitä, että vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesitykses-
9752: tisen rahoituksen merkitys jälleen korostumassa. sä on myöntämisvaltuutta reaalisesti 65 milj. mk
9753: Lisäksi nykyisessä tilanteessa, jolloin lainojen vähemmän kuin kuluvan vuoden budjetissa.
9754: reaalikorot ovat korkeat, erilaisten aikaisemmin Edellä olevan johdosta kunnioittaen ehdotam-
9755: marginaalitekijöinä pidettyjen avustusmuotojen me,
9756: merkitys on selvästi korostunut.
9757: Kehitysalueiden tuotantotoiminnan tukemi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9758: seen on kuluvana vuonna myöntämisvaltuutta 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9759: 530 milj. mk. Jo nyt voidaan todeta, että myöntä- 32.51. 49 lisäyksenä 65 000 000 markkaa
9760: misvaltuus ei tule riittämään, vaan se jää noin 100 kehitysalueiden tuotantotoiminnan tuke-
9761: milj. mk tarvetta alhaisemmaksi. miseen ja pienyritystoiminnan tukeen.
9762: Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesityk-
9763:
9764: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9765:
9766: Pauli Saapunki Juhani Vähäkangas Kalevi Mattila
9767: Erkki Pulliainen Tellervo Renko Riitta Jouppila
9768: Vappu Säilynoja Oiva Savela J. Juhani Kortesalmi
9769: Kimmo Sarapää
9770: 2540 1987 vp.
9771:
9772: Raha-asia-aloite n:o 2386
9773:
9774:
9775:
9776:
9777: Saari: Määrärahan osoittamisesta Lehtimäen opiston lämpökeskuksen
9778: ja putkistojen uusimiseen
9779:
9780:
9781: Eduskunnalle
9782:
9783: Lehtimäen opisto on maamme ainut vammai- ten vaara lämpöputkiston syöpymisestä johtuvan
9784: sille tarkoitettu erityiskansanopisto. Opistossa on puhkeilun vuoksi.
9785: 70 opiskelijapaikkaa. Vuosittain kursseilla ja pe- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9786: rusoppijaksolla opiskelee noin 850 vammaista taen,
9787: henkilöä koko maan alueelta. Kurssipäiviä kertyy
9788: vuodessa noin 23 000. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9789: Opisto toimii 1960-luvulla rakennetussa enti- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9790: sessä keskikoulurakennuksessa. Opiston lämpö- 29.57.52 400 000 markkaa Lehtimäen
9791: keskus ja lämpöputkistot ovat kiireellisen sanee- opiston lämpökeskuksen ja lämpöputkis-
9792: rauksen tarpeessa. Paitsi epätaloudellisuutta on tojen uusimiseen.
9793: jatkuvasti olemassa suuri taloudellisten menetys-
9794:
9795: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9796:
9797: Aapo Saari
9798: 1987 vp. 2541
9799:
9800: Raha-asia-aloite n:o 2387
9801:
9802:
9803:
9804:
9805: Saari: Korotetun määrärahan osoittamisesta vesihuollon järjestämi-
9806: seen haja-asutusalueilla
9807:
9808:
9809: Eduskunnalle
9810:
9811: Huolimatta viime vuosien vesihuoltorakenta- niitä elämisen perusedellytyksiä, jotka tulisi turva-
9812: misesta maassamme on vielä runsaasti alueita, ta jokaiselle asuinpaikasta riippumatta.
9813: joissa vesihuolto on edelleen järjestämättä. Tämä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9814: johtuu osittain siitä, ettei huonojen pohjavesiva- taen,
9815: rojen vuoksi pystytä rakentamaan kiinteistökoh-
9816: taisia kaivoja, jotka veden laadun ja riittävyyden ettå" Eduskunta ottat"st" valtion vuoden
9817: osalta täyttäisivät nykyajan vaatimukset. Näin on 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9818: usein kuntien syrjä-alueilla, jossa pitkien talojoh- 30.40.31/zsäyksenä 5 000 000 markkaa ve-
9819: tojen rakentaminen tulee yksittäisille talouksille sihuollon järjestämzseen haja-asutus-
9820: liian kalliiksi. alueilla.
9821: Hyvänlaatuinen talousvesi on kuitenkin yksi
9822:
9823: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9824:
9825: Aapo Saari
9826: 2542 1987 vp.
9827:
9828: Raha-asia-aloite n:o 2388
9829:
9830:
9831:
9832:
9833: Saari: Määrärahan osoittamisesta eräiden Alavuden ja Kuortaneen
9834: alueiden vesihuollon järjestämiseen
9835:
9836:
9837: Eduskunnalle
9838:
9839: Alavuden kaupunki ja Kuortaneen kunta ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9840: laatineet suunnitelman raja-alueillaan sijaitsevien 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9841: kyläkuntien vesihuollon järjestämisestä yhteisenä 30.40.31 1 250 000 markkaa Vetämäjär-
9842: hankkeena. Alueella asuu 54 liittyjää, joista mo- ven, Ntinimaan, Hunnakon, Kyrösjärven
9843: nille hyvälaatuinen talousvesi on elintärkeä mai- ja Kivenmäen vesihuoltohankkeen toteut-
9844: dontuotannon vuoksi. Koska alue on harvaan tamiseen valtion vesihuoltotyönä Alavu-
9845: asuttua, on vesihuollon järjestäminen kunnille della ja Kuortaneella.
9846: mahdollista vain valtion vesihuoltotyönä.
9847: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9848: taen,
9849:
9850: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9851:
9852: Aapo Saari
9853: 1987 vp. 2543
9854:
9855: Raha-asia-aloite n:o 2389
9856:
9857:
9858:
9859:
9860: Saari: Määrärahan osoittamisesta SoinioJokivarren kylän vesihuollon
9861: järjestämiseen
9862:
9863:
9864: Eduskunnalle
9865:
9866: SoinioJokivarren kylän alueella on polttava tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9867: ve hyvälaatuisen talousveden saannin turvaami- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9868: seen. Alueen tilat ovat yleensä pienehköjä ja har- 30.40.31 500 000 markkaa Soinin Joki-
9869: joittavat maidon tuotantoa, jolloin hyvälaatuinen varren alueen vesihuollon järjestämiseen
9870: talousvesi on elinehto. valtion vesihuoltotyönä.
9871: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9872: taen,
9873:
9874: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9875:
9876: Aapo Saari
9877: 2544 1987 vp.
9878:
9879: Raha-asia-aloite n:o 2390
9880:
9881:
9882:
9883:
9884: Saari: Määrärahan osoittamisesta Holkonkylän-Tuurin yhdysvesi-
9885: johdon rakentamiseen Töysässä
9886:
9887:
9888: Eduskunnalle
9889:
9890: Yhdysjohdolla Holkonkylä-Tuuri johdettai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9891: siin vettä Holkonkylään ja turvattaisiin myös Tuu- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9892: rin alueen vedensaanti häiriötapauksissa. Raken- 30.40.31 390 000 markkaa Holkonkylän
9893: nettavan yhdysjohdon vaikutusalueella on talouk- -Tuurin yhdysvestjohdon rakentamiseen
9894: sia yhteensä n. 30, joista suurin osa karjatalouksia. valtion vesihuoltotyönä Töysän kunnassa.
9895: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9896: taen,
9897:
9898: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
9899:
9900: Aapo Saari
9901: 1987 vp. 2545
9902:
9903: Raha-asia-aloite n:o 2391
9904:
9905:
9906:
9907:
9908: Saari: Määrärahan osoittamisesta Lieskankaan-Jupon yhdysvesi-
9909: johdon rakentamiseen Töysässä
9910:
9911:
9912: Eduskunnalle
9913:
9914: Lieskankaan-Jupon linjalla on tarkoitus turva- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9915: ta vedensaanti Hakojärven ja Jupon alueille ties- taen,
9916: kankaan vedenottamolta. Häiriötapauksissa voi-
9917: daan vettä syöttää myös keskustan suuntaan jake- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9918: luvarmuuden lisäämiseksi. Rakennettavan runko- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9919: johdon painepiirin vaikutusalueella on talouksia 30.40.31 340 000 markkaa Lieskankaan
9920: yhteensä n. 110, joista suurin osa maa- ja karja- -]upon yhdysvesijohdon rakentamiseen
9921: talouksia. valtion vesihuoltotyönä Töysän kunnassa.
9922:
9923: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
9924:
9925: Aapo Saari
9926: 2546 1987 vp.
9927:
9928: Raha-asia-aloite n:o 2392
9929:
9930:
9931:
9932:
9933: Saari: Määrärahan osoittamisesta Löyvänjärven kunnostamiseen
9934:
9935:
9936:
9937: Eduskunnalle
9938:
9939: Kuortaneen ja Töysän kuntien rajalla sijaitseva Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9940: Löyvänjärvi on pahoin liettynyt ja ruohottunut. taen,
9941: Kuivana aikana sen vesipinta painuu haitallisen
9942: alas. Järven ympärillä olevalle elinvoimaiselle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9943: kyläkunnalle järven kunnostamisella on suuri 1988 tulo- ja menoarvioon momenttfle
9944: merkitys. 30.40. 77 375 000 markkaa Löyvänjär-
9945: Vaasan vesi- ja ympäristöpiiri on laatinut Löy- ven kunnostamiseen Vaasan vesi- ja ympä-
9946: vänjärven kunnostamissuunnitelman, joka on val- ristöpzi'rin suunnitelman mukaisesti.
9947: mis ja toteuttamiskelpoinen.
9948:
9949: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9950:
9951: Aapo Saari
9952: 1987 vp. 2547
9953:
9954: Raha-asia-aloite n:o 2393
9955:
9956:
9957:
9958:
9959: Saari: Korotetun määrärahan osoittamisesta maankuivatushank-
9960: keiden toteuttamiseen Vaasan vesi- ja ympäristöpiirissä
9961:
9962:
9963: Eduskunnalle
9964:
9965: Vaasan läänin maatalouden kehittämissuunni- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
9966: telman mukaan Etelä-Pohjanmaalla on peruskui- taen,
9967: vatuksen tarpeessa olevaa maata noin 120 000 ha.
9968: Vaasan vesi- ja ympäristöpiirissä on jonossa myön- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9969: teisen rahoituspäätöksen saaneita aloittamauomia 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
9970: hankkeita 3, 7 miljoonan markan arvosta. Lisäksi 30. 40. 77 lisäyksenä 6 000 000 markkaa
9971: jonossa on 13 miljoonan markan hyväksytyt, ra- käytettäväksi valmiitten maankuivatus-
9972: hoituskelpoiset hankkeet. Nykyisellä rahoitus- hankkeitten toteuttamiseen Vaasan vesi-
9973: vauhdilla kestää ensi vuosituhannelle kaikkien jo ja ympäristöpiirissä.
9974: vireille pantujen hankkeitten toteuttaminen.
9975:
9976: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
9977:
9978: Aapo Saari
9979: 2548 1987 vp.
9980:
9981: Raha-asia-aloite n:o 2394
9982:
9983:
9984:
9985:
9986: Saari: Määrärahan osoittamisesta Könttäri-, Laaka- ja Viitanevan
9987: peruskuivatushankkeen toteuttamiseen
9988:
9989:
9990: Eduskunnalle
9991:
9992: Vaasan vesipiiri on laatinut suunnitelmat Kuor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
9993: taneen kunnassa olevan Könttäri-, Laaka- ja Viita- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
9994: nevanalueen ojien perkauksesta. Kyseisen perus- 30.40. 77 360 000 markkaa Könttäri-,
9995: kuivatushankkeen hyötyalue on 317 ha ja sen kus- Laaka- ja Viitanevan alueen peruskuiva-
9996: tannusarvio on 900 000 mk. Alueen viljelijöitten tushankkeen toteuttamiseen Vaasan vesi-
9997: kannalta hanke on esim. salaojituksen toimivuu- ja ympäristöpiirin laatimien suunnitel-
9998: den vuoksi tärkeä ja kiireellinen. mien mukaan.
9999: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10000: taen,
10001:
10002: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
10003:
10004: Aapo Saari
10005: 1987 vp. 2549
10006:
10007: Raha-asia-aloite n:o 2395
10008:
10009:
10010:
10011:
10012: Saari: Määrärahan osoittamisesta rehevöityneiden ja mataloituneiden
10013: järvien kunnostamiseen
10014:
10015:
10016: Eduskunnalle
10017:
10018: Kansantaloutemme kannalta elintärkeän puun- liselta kuin virkistystaloudelliseltakin kannalta.
10019: tuotannon lisäämiseksi on maassamme suoritettu Tämän vuoksi niin em. haittojen estämiseen kuin
10020: runsaasti metsien ojituksia. Näiden seurauksena jo tapahtuneiden vahinkojen korjaamiseen tulisi
10021: on vesistöihin joutunut runsaasti maa- ja humus- kiinnittää erityistä huomiota.
10022: aineksia. Erityisesti Pohjanmaan alueella matalat Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10023: järvet ovat entisestään mataloituneet ja rehevöity- taen,
10024: neet. Rehevöitymistä on ollut omiaan lisäämään
10025: lannoitteiden sekä asutus- ja teollisuusjätteiden että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10026: valuminen vesistöihin. 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
10027: Paikallisen väestön kannalta menetys on lähes markkaa rehevöityneiden ja mataloitunei-
10028: korvaamaton, sillä järvi menettää pilaantuessaan den järvien kunnostamiseen.
10029: merkityksensä niin kalataloudelliselta, maisemal-
10030:
10031: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
10032:
10033: Aapo Saari
10034: 2550 1987 vp.
10035:
10036: Raha-asia-aloite n:o 2396
10037:
10038:
10039:
10040:
10041: Saari: Määrärahan osoittamisesta Kalajärven altaan rantojen kun-
10042: nostukseen ja viimeistelyyn
10043:
10044:
10045: Eduskunnalle
10046:
10047: Peräseinäjoen kunnassa sijaitseva, Kyrönjoen hyviä virkistysmahdollisuuksia, jos työt rantojen
10048: säännöstelyjärjestelmään kuuluva Kalajärven allas viimeistelyn osalta olisi saatettu loppuun.
10049: rakennettiin 1970-luvun kuluessa. Tuolloin hanke Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10050: varojen niukkuuden vuoksi jäi rantojen viimeiste- taen,
10051: lyn osalta ikään kuin kesken. Koska Kalajärvi on
10052: Peräseinäjoen kunnan ainut merkittävämpi järvi, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10053: on siihen kohdistunut suuria virkistyskäytön tar- 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
10054: peita. Erityisesti kuntakeskusta lähinnä olevat jär- kaa Kalajärven altaan rantojen viimeiste-
10055: ven länsi- ja pohjoisranta tarjoaisivat asukkaille lyyn.
10056:
10057: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
10058:
10059: Aapo Saari
10060: 1987 vp. 2551
10061:
10062: Raha-asia-aloite n:o 2397
10063:
10064:
10065:
10066:
10067: Saari: Määrärahan osoittamisesta eräiden Töysän kunnassa sijait-
10068: sevien järvien kunnostuksen suunnitteluun
10069:
10070:
10071: Eduskunnalle
10072:
10073: Ponnenjärvi, Riihonjärvi jaAkkojärvi sijaitsevat toin tilanne mainittujen järvien osalta nopeasti
10074: varsin keskeisesti Töysän taajama- ja kyläasutuk- pahenee.
10075: seen nähden, joten niillä on aivan erityistä merki- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10076: tystä, niin maisemallisesti kuin virkistyksen ja taen,
10077: kalastuksen kannalta.
10078: Järvet ovat pahoin mataloituneet ja lähes kaut- ettei Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10079: taaltaan järvikasvillisuuden valtaamia. Niitten 1988 tulo- ja menoarvioon 150 000 mark-
10080: kunnostamiseen olisi tarpeen ryhtyä ensi tilassa kaa Töysän Ponnenjärven, Riihonjärven ja
10081: luontoon sopivia menetelmiä käyttäen. Muu- Akkajärven kunnostuksen suunnitteluun.
10082:
10083: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
10084:
10085: Aapo Saari
10086: 2552 1987 vp.
10087:
10088: Raha-asia-aloite n:o 2398
10089:
10090:
10091:
10092:
10093: Saari: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 697 perusparan-
10094: tamiseen välillä Lehtimäki-Soini
10095:
10096:
10097: Eduskunnalle
10098:
10099: Soinin ja Lehtimäen kunnat kuuluvat millä ta- tumisista kärsivä öljysoratie. Välillä Lehtimäki-
10100: hansa mittareilla mitattuna Suomen köyhimpien Soini kyseinen maantie on lisäksi erittäin mutkai-
10101: kuntien joukkoon. Niitten kehityksen hitauteen nen.
10102: on vaikuttanut sijainti Suomenselällä niin ilmas- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10103: tollisesti, maaperällisesti kuin talousmaantieteelli- taen,
10104: sesti läänin muuta osaa epäedullisemmissa olo-
10105: suhteissa. Viime vuosina näitten läänin reuna- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10106: alueitten kehitystä rajoittavaksi tekijäksi on nous- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
10107: sut tieolojen puutteellisuus. Maantie n:o 697 on 31.24.77 3 000000 markkaa muntien
10108: näitten kuntien ainut käyttökelpoinen tieyhteys n:o 697 (Mäyry-Lehtimäki-Soini) pe-
10109: oman maakuntansa ja talousalueensa keskukseen rusparantamisen aloittamiseen välillä Leh-
10110: Seinäjoelle. Kyseinen maantie on 1950-luvun lo- timäki-Soini.
10111: pulla rakennettu routavaurioista ja pinnan rikkou-
10112:
10113: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
10114:
10115: Aapo Saari
10116: 1987 vp. 2553
10117:
10118: Raha-asia-aloite n:o 2399
10119:
10120:
10121:
10122:
10123: Saari: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 706 (Suokonmäki-
10124: Viranperä) parantamiseen
10125:
10126:
10127: Eduskunnalle
10128:
10129: Maantie n:o 706 on lyhin maantieyhteys Lehti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10130: mäen ja Alajärven välillä. Se on myös osa kahden 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
10131: kaupunkikeskuksen Alavuden ja Alajärven välistä 31.24.77 3 000000 markkaa maantien
10132: tieyhteyttä. Tie on kantavuudeltaan heikko ja n:o 706 (Suokonmäki-Viranperä) paran-
10133: pikaisen perusparantamisen tarpeessa. tamiseen.
10134: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10135: taen,
10136:
10137: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
10138:
10139: Aapo Saari
10140:
10141:
10142:
10143:
10144: 20 270416F
10145: 2554 1987 vp.
10146:
10147: Raha-asia-aloite n:o 2400
10148:
10149:
10150:
10151:
10152: Saari: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 7072 perusparanta-
10153: miseen välillä Hakomäki-Kivimäki
10154:
10155:
10156: Eduskunnalle
10157:
10158: Maantie n:o 7072 on lyhin yhteys Töysän ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10159: Kuortaneen kunnan välillä. Normaalin kuntakes- taen,
10160: kusten välisen liikenteen lisäksi tiellä on runsaasti
10161: turve- ja puutavarakuljetuksia. Tie on erittäin mä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10162: kinen ja mutkainen. Kyseisen soratien liikennöi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
10163: tävyyttä heikentää lisäksi heikko kantavuus. Tie- 31.24. 77 2 000 000 markkaa maantien
10164: osuudella olevat sillat on takavuosina uusittu, n:o 7072 perusparantamisen aloittamiseen
10165: mutta itse tie on pikaisen perusparantamisen tar- välillä Hako mäki-Kivimäki.
10166: peessa välillä Hako mäki-Kivimäki.
10167:
10168: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
10169:
10170: Aapo Saari
10171: 1987 vp. 2555
10172:
10173: Raha-asia-aloite n:o 2401
10174:
10175:
10176:
10177:
10178: Saari: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 17143 (Luoman-
10179: kylä-Siltala-Juupakylä) parantamiseen
10180:
10181:
10182: Eduskunnalle
10183:
10184: Paikallistie Luomankylä-Siltala-Juupakylä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10185: Peräseinäjoen kunnassa on vilkkaasti liikennöity. taen,
10186: Tien vaikutuspiirissä sijaitsee useita Vapon turve-
10187: soita, joten tiellä on runsaasti raskasta liikennettä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10188: Tie toimii läpikulkutienä Sulkavankylään ja edel- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttfle
10189: leen Alavudelle, joten sillä on myös seudullista 31. 24. 77 4 000 000 markkaa paikallistien
10190: merkitystä. n:o 17143 (Luomankylä-Siltala-]uupa-
10191: Tien alkupäätä on noin viiden kilometrin mat- kylä) parantamiseen.
10192: kalta parannettu kunnossapitovaroin. Kantavuu-
10193: deltaan heikkoa parantamatonta osuutta on vielä
10194: noin 12 km.
10195:
10196: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
10197:
10198: Aapo Saari
10199: 2556 1987 vp.
10200:
10201: Raha-asia-aloite n:o 2402
10202:
10203:
10204:
10205:
10206: Saari: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 17251 (Tuuri-
10207: Holkonkylä-Ähtäri) perusparantamiseen
10208:
10209:
10210: Eduskunnalle
10211:
10212: Paikallistie n:o 17251 palvelee paitsi tien varrel- tu noin 3 km. Parantamatonta osuutta ko. tiellä
10213: la olevia kyläkuntia myös huomattavaa läpikulku- on kuitenkin edelleen noin 16 km.
10214: liikennettä, joka suuntautuu Tuurin kauppakes- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10215: kukseen tai Ähtärin matkailukeskukseen. Tie on taen,
10216: kuitenkin niin routiva ja kantavuudeltaan heikko,
10217: että kelirikkoaikoina jopa tienvarrella olevien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10218: maatalousyritysten elintärkeät kuljetukset joutu- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
10219: vat suuriin vaikeuksiin. Heikon liikenneturvalli- 31. 24. 77 1 000 000 markkaa paikallistien
10220: suuden osoituksena ovat tiellä sattuneet monet lii- n:o 17251 (Tuuri-Holkonkylä-Ähtän)
10221: kenneonnettomuudet. Ähtärin puoleisesta päästä parantamisen aloittamiseen.
10222: tietä on tiemestaripiirin varatyönä perusparannet-
10223:
10224: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
10225:
10226: Aapo Saari
10227: 1987 vp. 2557
10228:
10229: Raha-asia-aloite n:o 2403
10230:
10231:
10232:
10233:
10234: Saari: Määrärahan osoittamisesta paikallisteiden n:ot 17491 ja 17489
10235: perusparantamiseen välillä Keskikylä-Suni
10236:
10237:
10238: Eduskunnalle
10239:
10240: Vuodesta 1980 lähtien Lehtimäen kunta on nalle olisi keväisin kelirikkohaittoja. Tien rakenta-
10241: esittänyt paikallisteiden n:ot 17491 ja 17489 ra- misvarat olivat varattuina vuoden 1983 budjetissa,
10242: kenteen parantamista välillä Keskikylä-Suni. mutta valituksen johdosta hanketta ei silloin voitu
10243: Suunnitelma-asiakirjat ovat olleet nähtävillä toteuttaa. Vuonna 1986 korkein hallinto-oikeus
10244: 23.3.-5.4.1983, ja ne olisivat toteuttamiskun- on hylännyt ko. hanketta koskeneen valituksen.
10245: nossa milloin vain, kun rahoitus 2 733 000 mark- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10246: kaa saataisiin kuntoon. taen,
10247: Ko. tielle kohdistuu erittäin raskasta liikennet-
10248: tä. Tie on aina routavaurioiden aikaan ensimmäi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10249: senä rajoitusten alaisena. Tie tulisi pikaisesti kor- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
10250: jata rakenteeltaan sellaiseksi, että painorajoituk- 31.24. 77 2 733 000 markkaa paikallis-
10251: sista voitaisiin luopua. teiden n:ot 17491 ja 17489 perusparanta-
10252: Lehtimäen suurin vientitoimintaa harjoittava miseksi välillä Keskikylä-Suni Lehtimäen
10253: saha sijaitsee edellä mainitun tien varressa, ja olisi kunnassa.
10254: ensiarvoisen tärkeää, ettei sahan kuljetustoimin-
10255:
10256: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
10257:
10258: Aapo Saari
10259: 2558 1987 vp.
10260:
10261: Raha-asia-aloite n:o 2404
10262:
10263:
10264:
10265:
10266: Saari: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 17493 päällys-
10267: tärniseen
10268:
10269:
10270: Eduskunnalle
10271:
10272: Paikallistie n:o 17493 Seinäjoen kaupungissa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10273: on lisääntyneen liikenteen vuoksi päällystyksen taen,
10274: tarpeessa. Kyseisellä tiellä tulee liikenne entises-
10275: tään lisääntymään, kun Kyrönjoen ylittävä silta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10276: Munakassa valmistuu. Sillan rakentamiseen tarvit- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
10277: tavat varat sisältyvät vuoden 1988 budjettiesityk- 31.24.77 15 0 000 markkaa paikallistien
10278: seen. Tien varren asukkaat ovat keränneet usean n:o 17493 päällystystöiden käynnistämi-
10279: sadan asukkaan nimilistan päällystystöiden käyn- seksi.
10280: nistämiseksi.
10281:
10282: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
10283:
10284: Aapo Saari
10285: 1987 vp. 2559
10286:
10287: Raha-asia-aloite n:o 2405
10288:
10289:
10290:
10291:
10292: Saari: Määrärahan osoittamisesta tiejärjestelyjen toteuttamiseen
10293: välillä Kuortane-Mäyry
10294:
10295:
10296: Eduskunnalle
10297:
10298: Tiejärjestelyistä välillä Kuortane-Mäyry on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10299: laadittu suunnitelma, jonka mukaan entinen kan- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzile
10300: tatie otetaan käyttöön yleisenä tienä, rakenne- 31. 24. 77 5 000 000 markkaa tiejärjes-
10301: taan risteyssilta ja rakennetaan yksityistie. Kuorta- telyjen toteuttamiseen välzJiä Kuortane-
10302: neen kunnalle hankkeesta tulevat kustannukset Mäyry.
10303: ovat 2 miljoonaa markkaa, johon kunta on val-
10304: tuuston päätöksellä sitoutunut.
10305: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10306: taen,
10307:
10308: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
10309:
10310: Aapo Saari
10311: 2560 1987 vp.
10312:
10313: Raha-asia-aloite n:o 2406
10314:
10315:
10316:
10317:
10318: Saari: Määrärahan osoittamisesta Peräseinäjoen-Pojanluoman maan-
10319: tien perusparantamiseksi
10320:
10321:
10322: Eduskunnalle
10323:
10324: Maantie Peräseinäjoelta Pojanluomalie välillä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10325: Peräseinäjoki-Seinäjoki-Jalasjärvitie on erittäin 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
10326: huonokuntoinen. Liikenne ko. tiellä on kuitenkin 31. 24. 77 1 000 000 markkaa Peräseinä-
10327: lisääntynyt Seinäjoen-Ilmajoen Rengonharjun jaen-Pojan/uoman tien perusparannus-
10328: lentokentän lentotoiminnan kasvun myötä. töiden käynnistämiseksi.
10329: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen,
10330:
10331: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
10332:
10333: Aapo Saari
10334: 1987 vp. 2561
10335:
10336: Raha-asia-aloite n:o 2407
10337:
10338:
10339:
10340:
10341: Saari: Määrärahan osoittamisesta ltä-Ähtärin paikallistien paranta-
10342: miseen välillä Ähtäri-Rasisalo
10343:
10344:
10345: Eduskunnalle
10346:
10347: Itä-Ähtärin paikallistie on liikenteellisesti tär- Suunnitelmat tien parantamiseksi ovat valmii-
10348: keä. Alueensa asukkaiden liikennöinoin lisäksi na välillä Ähtäri-Rasisalo. Peruskorjauksen tar-
10349: sille ohjautuu merkittävässä määrin Ähtäristä peessa olevan tien pituus on 13,8 km.
10350: pohjoiseen suuntautuvaa liikennettä. Pahan rou- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10351: timisen ja heikon kantavuutensa vuoksi kyseinen taen,
10352: tie olisi kipeästi välittömän peruskorjauksen tar-
10353: peessa. ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10354: Työttömyys on Ähtärin kunnassa pysynyt jatku- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
10355: vasti noin kahdeksan prosentin tasolla. Tällä het- 31.24. 77 4 000 000 markkaa ltii-Ähtiirin
10356: kellä Ähtärin kuorma-autoilijoita uhkaa erityisen paikallistien parantamiseen viilillii Ähtiin·
10357: paha työttömyys, koska mitään merkittäviä maan- -Rasisalo.
10358: rakennustöitä ei ole näköpiirissä.
10359:
10360: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
10361:
10362: Aapo Saari
10363: 2562 1987 vp.
10364:
10365: Raha-asia-aloite n:o 2408
10366:
10367:
10368:
10369:
10370: Saari: Määrärahan osoittamisesta kotimaisen kiinteän polttoaineen
10371: käytön edistämiseen
10372:
10373:
10374: Eduskunnalle
10375:
10376: Kotimaisen kiinteän polttoaineen merkitys niin käytön edistämiseen mm. alue- ja kaukolämpölai-
10377: kauko- ja aluelämpökeskuksissa kuin monissa yk- toksissa. Vuoden 1988 budjettiesitykseen määrä-
10378: sittäisissä rakennuskohteissakin on edelleen ener- rahaa ei enää sisälly.
10379: giataloudellisesti perusteltua. Yleisen mielipiteen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10380: suhtautuminen ydinenergian vastaisesti oikeas- taen,
10381: taan edellyttäisi ympäristövaikutuksiltaan puh-
10382: taan kotimaisen energian suosimista. Onhan sillä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10383: lisäksi suuri työllistävä merkitys usein juuri eniten 1988 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
10384: työttömyydestä kärsimään joutuville alueille. markkaa kotimaisen kiinteän polttoaineen
10385: Muutamana aikaisempana vuonna ns. energia- käytön edistämiseen alue- ja kaukolämpö-
10386: kriisin jälkeen on valtion tulo- ja menoarviossa laitoksissa.
10387: ollut määräraha kotimaisen kiinteän polttoaineen
10388:
10389: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
10390:
10391: Aapo Saari
10392: 1987 vp. 2563
10393:
10394: Raha-asia-aloite n:o 2409
10395:
10396:
10397:
10398:
10399: Saari: Koeotetun määrärahan osoittamisesta maatalousyrittäjien
10400: sijaisapulomitukseen
10401:
10402:
10403: Eduskunnalle
10404:
10405: Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesityk- esitetyn johdosta tuntuu täysin käsittämättömäl-
10406: sessä on momentille 33.57.41 sijaisapulomituk- tä, että maatalouden sijaisapulomituksen määrä-
10407: seen ehdotettu 226 mmk:n määrärahaa. Vuonna rahaa esitetään laskettavaksi.
10408: 1987 valtion tulo- ja menoarviossa oli vastaavalla Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10409: momentilla 262 mmk. Kuitenkin esimerkiksi taen,
10410: Vaasan läänissä on 1 400 lomittajan vajaus. Koko
10411: maassa vajaus on nykyisen lain mukaan n. 7 000 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10412: lomittajaa. Vuonna 1988 maatalousyrittäjien vuo- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
10413: silomaoikeus kasvaa yhdellä päivällä, samoin 33.57.41 lisäyksenä 76 000 000 markkaa
10414: vuonna 1989. maatalousyrittäjien sijaisapulomituksen
10415: Maatalouslomittajien paikkaamisessa on yhtenä kustannuksiin.
10416: ongelmana ollut alhainen palkkaustaso. Edellä
10417:
10418: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
10419:
10420: Aapo Saari
10421: 2564 1987 vp.
10422:
10423: Raha-asia-aloite n:o 2410
10424:
10425:
10426:
10427:
10428: Saari: Korotetun määrärahan osoittamisesta erikoissairaanhoidon ja
10429: terveydenhuollon virkojen lisäämiseksi
10430:
10431:
10432: Eduskunnalle
10433:
10434: Erikoissairaanhoidossa ja terveydenhuollossa on Koko maassa uusien virkojen tarve on noin
10435: valtiovallankin hyväksymässä työehtosopimukses- 4 000 henkeä. Nämä virat täyttämällä voitaisiin
10436: sa periaate, että yötyön hyvitys suoritettaisiin mainitun alan laitokset velvoittaa luopumaan työ-
10437: nimenomaisesti aikana eikä rahana. Valtion bud- ehtosopimuksen mukaisesti yötyön hyvityksen
10438: jetissa rajataan kuitenkin mainittujen alojen hen- korvaamisesta rahana.
10439: kilökunnan määrä niin tiukasti, että esimerkiksi Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10440: Vaasan läänissä yötyön aikahyvitys joudutaan taen,
10441: maksamaan rahana henkilökunnalle. Jos yötyön
10442: hyvitys myönnettäisiin vapaa-aikana, tarvittaisiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10443: Vaasan lääniin noin 400 uutta hoitoalan virkaa. 1988 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
10444: Yhteiskunnan maksamat palkkamenot kohoaisi- 1 000 000 markkaa erikoissairaanhoidon
10445: vat ainoastaan symbolisen vähän. Lisäksi on huo- ja terveydenhuollon virkojen lisäämiseksi
10446: mattava, että käytännöllisesti kaikki työtyötä teke- sekä virkakiintiöiden korottamiseen.
10447: vät hoitoalan työntekijät haluaisivat yötyön hyvi-
10448: tyksen aikana, ei rahana.
10449:
10450: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
10451:
10452: Aapo Saari
10453: 1987 vp. 2565
10454:
10455: Raha-asia-aloite n:o 2411
10456:
10457:
10458:
10459:
10460: Saari: Korotetun määrärahan osoittamisesta päätoimisen rakennus-
10461: tarkastajan viran perustamiseen jokaiseen kuntaan
10462:
10463:
10464: Eduskunnalle
10465:
10466: Maassamme on vielä lukuisia kuntia, joissa ei seen kuntaan. Esteenä on kuitenkin ollut se, ettei
10467: ole omaa päätoimista rakennustarkastajan virkaa. virkoja ole hyväksytty valtionosuuteen oikeutta-
10468: Virat voivat olla joko puolipäivätoimisia yhdistel- viksi.
10469: mävirkoja, esim. kunnanrakennusmestari-raken- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10470: nustarkastaja, tai kahden kunnan yhteisiä raken- taen,
10471: nustarkastajan virkoja. Esim. Vaasan läänissä Hal-
10472: sualla ja Kannuksessa on yhdistelmävirka ja Lehti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10473: mäellä ja Soinissa yhteinen rakennustarkastajan 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
10474: virka. 35.30.30 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
10475: Lainsäädännöllä on jatkuvasti lisätty rakennus- päätoimisen rakennustarkastajan viran
10476: tarkastajan tehtäviä, joten kunnissa on halua perustamiseen jokaiseen kuntaan.
10477: saada päätoimiset rakennustarkastajan virat jokai-
10478:
10479: · Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
10480:
10481: Aapo Saari
10482: 2566 1987 vp.
10483:
10484: Raha-asia-aloite n:o 2412
10485:
10486:
10487:
10488:
10489: Saarinen ym.: Korotetua määrärahan osoittamisesta läänien kehit-
10490: tämiseen
10491:
10492:
10493: Eduskunnalle
10494:
10495: Valtion ja kunnallishallinnon keinot eri aluei- Länsi-Uudellamaalla on käynnistymässä kaup-
10496: den kehittämiseen ovat nykyisen aluepoliitti- pakamarin, teollisuuspiirin, maakuntaliiton ja
10497: sen lainsäädännön keinoin riittämättömät. Myös alueen kuntien toimesta kehittämisprojekti, jo-
10498: Uudenmaan läänissä on useita alueita, joissa tulo- hon on haettu muun muassa lääninrahaa. Edel-
10499: taso on matala, elinkeinorakenne yksipuolinen ja leen Länsi-Uudellamaalla on käynnistymässä
10500: väestökehitys elinkeinojen rakennemuutoksen muun muassa alueen matkailuelinkeinon kehittä-
10501: vuoksi negatiivinen. miseen tähtääviä yhteistyöprojekteja, joihin tul-
10502: Useissa tapauksissa alueiden kunnat ovat olleet laan anomaan läänin kehittämisrahaa.
10503: valmiita suuntaamaan voimavaroja elinkeinotoi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10504: minnan kehittämiseen. Uudellamaalla on käyn- nioittavasti,
10505: nistynyt ja käynnistymässä useita elinkeinotoimin-
10506: nan kehittämiseen liittyviä paikallisia projekteja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10507: Näihin on valtio osallistunut myöntämällä läänin- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
10508: hallituksen välityksellä kehittämismäärärahoja eri- 26.98.43 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
10509: laisiin hankkeisiin. läänien kehittämiseen.
10510:
10511: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
10512:
10513: Matti Saarinen Lauri Metsämäki Lea Kärhä
10514: Johannes Virolainen Markku Pohjola Elisabeth Rehn
10515: Tuulikki Hämäläinen Jorma Rantanen Jukka Roos
10516: Raimo Vuoristo Antti Kalliomäki Mauri Miettinen
10517: Matti Vähänäkki Riitta Myller Jouni Backman
10518: Heikki Rinne
10519: 1987 vp. 2567
10520:
10521: Raha-asia-aloite n:o 2413
10522:
10523:
10524:
10525:
10526: Saarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kerhotoiminnan järjestä-
10527: miseen ammatillisissa oppilaitoksissa
10528:
10529:
10530: Eduskunnalle
10531:
10532: Koulun järjestämä harrastustoiminta voi par- tasapainoisen kehityksen ja tunne-elämän kannal-
10533: haimmillaan tukea oppilaiden tasapainoista tun- ta kerhotoimintaa sekä koulun järjestämää muuta
10534: ne-elämää. Se voi tuoda virkistystä ja vaihtelua harrastustoimintaa tärkeänä osana oppilaitoksen
10535: koulutyön arkeen, lisätä opiskelumotivaatiota, toiminnassa. Tässä yhteydessä mainittakoon, että
10536: parantaa oppilaitoksen sisäistä ilmapiiriä ja edis- esimerkiksi ammatillisten oppilaitosten asunto-
10537: tää opetuksellisten ja harrastuskohtaisten tavoit- loissa asuu yli 22 000 opiskelijaa. Heille järjeste-
10538: teiden saavuttamista. tyllä kerhotoiminnalla on ensiarvoisen tärkeä kas-
10539: Aktiivinen harrastustoiminta ja myönteinen il- vatuksellinen merkitys.
10540: mapiiri oppilaitoksessa kuuluvat usein yhteen. Kerhotoiminnan kehittymättömyys ammatilli-
10541: Koulun järjestämä harrastustoiminta tukee osallis- sissa oppilaitoksissa johtuu suurelta osin siitä,
10542: tumistaitojen kehittymistä sekä mm. yhteisölli- ettei toimintaan ole osoitettu riittävästi valtion va-
10543: syyttä. roja. Suurin osa oppilaitosryhmistä ei ole saanut
10544: Hyvin organisoitu koulun harrastustoiminta on valtionosuuksia tähän toimintaan lainkaan.
10545: monipuolista, pitkäjänteistä, toiminnallista ja Oppilaiden kerhotoimintaan on vuonna 1985
10546: usein myös kokeilevaa ja uusia ulottuvuuksia etsi- myönnetty varoja seuraavasti:
10547: vää. valtion keskusammattikoulut
10548: Ammattikasvatushallituksen asettaman koulu- (29.68.29) 75 000 mk
10549: yhteistyö- ja vapaa-aikatyöryhmän laatiman selvi- hotelli- ja ravintolakoulut
10550: tyksen mukaan opettajien, asuntolanhoitajien ja (29.61.29) 15 000 mk
10551: oppilaiden mielestä koulun järjestämää harrastus- valtion kotiteollisuusoppi-
10552: toimintaa tulee kehittää ennen kaikkea kerhotar- laitokset (29.80.29) 30 000 mk
10553: jontaa lisäämällä ja monipuolistamalla, harrastus-
10554: Yhteensä 120 000 mk
10555: toimintatiloja rakentamalla, järjestämällä harras-
10556: tustoiminnan vetäjille riittävä palkkaus, hankki- Vuodelle 1986 myönnetyt määrärahat ko. tar-
10557: malla enemmän aktiivisia harrastustoiminnan ve- koitukseen ovat olleet edelleen samaa suuruus-
10558: täjiä, antamalla määrärahoja koulun harrastustoi- luokkaa.
10559: minnan tukemiseen sekä lisäämällä harrastustoi- Lukioasetuksen mukaan lukion oppilaille, joi-
10560: mintaa koskevan informaation määrää. den päivittäinen työaika on päättynyt tai joilla ei
10561: Myös ammatillisia oppilaitoksia ylläpitävät ole työjärjestyksen mukaista työskentelyä, voidaan
10562: taustayhteisöt ovat olleet usein kiinnostuneita opetusministeriön määräämin perustein järjestää
10563: edistämään ja tukemaan oppilaiden harrastustoi- lukion työtä edistäviä kerhoja.
10564: mintaa. Vastaava peruskoulua koskeva säännös sisältyy
10565: Edellä mainittu kouluyhteistyö- ja vapaa-aika- myös peruskouluasetukseen.
10566: työryhmä pitää oppilaiden persoonallisuuden Käsityksemme mukaan asian hoitaminen myös
10567: 2568 1987 vp. - RA n:o 2413
10568:
10569: ammatillisten oppilaitosten osalta ei edellyttäisi ettli Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10570: lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, vaan se voidaan 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
10571: järjestää samoin kuin edellä viitatussa opetusmi- 29.60.29 20 000 000 markkaa oppilaiden
10572: nisteriön päätöksessä 29.5.1985 opettajien erityis- kerhotoiminnan järjestiimiseksi niissä am-
10573: tehtävistä peruskoulussa ja lukiossa on määrätty. matillisissa oppilaitoksissa, jotka kuuluvat
10574: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- ammatillisista oppilaitoksista annetun lain
10575: taen, (487 187) piiriin.
10576:
10577: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
10578:
10579: Matti Saarinen Jorma Rantanen Saara-Maria Paakkinen
10580: Tuulikki Hämäläinen Timo Roos Liisa Jaakonsaari
10581: Pentti Lahti-Nuuttila Tuula Paavilainen Jukka Roos
10582: Raimo Vuoristo Lauri Metsämäki Markku Pohjola
10583: Antti Kalliomäki Juho Sillanpää Reino Paasilinna
10584: Anssi Rauramo Sauli Niinistö Matti Vähänäkki
10585: Esko Helle Esko-Juhani Tennilä Riitta Myller
10586: Riitta Uosukainen Kimmo Sasi Jouni Backman
10587: Raimo Vistbacka Heikki Rinne Pekka Puska
10588: Esko Seppänen
10589: 1987 vp. 2569
10590:
10591: Raha-asia-aloite n:o 2414
10592:
10593:
10594:
10595:
10596: Saarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 53 perus-
10597: korjaukseen
10598:
10599:
10600: Eduskunnalle
10601:
10602: Kantatie n:o 53 välillä Nummenkylä-Lohjan Odotettavissa on, että lähivuosina tilanne käy
10603: kaupunki kuuluu nk. superteiden joukkoon, sillä erittäin vaikeaksi ainakin nk. vesitornin risteykses-
10604: tuolla noin 10 kilometrin matkalla on keskimää- sä, kun katsastuskonttori muuttaa ristyksen välit-
10605: räinen vuorokautinen liikennemäärä yli 12 000 tömään läheisyyteen ja aiheuttaa risteysalueella
10606: ajoneuvoa. Esimerkin vuoksi mainittakoon, että erikoisen runsaasti raskaan liikenteen lisäystä.
10607: vastaavat liikennemäärät ovat eräillä moottoritie- Mainittakoon vielä, että Uudenmaan yleisten
10608: luokkaa olevilla teillä vain noin 8 000 ajoneuvoa teiden rakentamis- ja kunnossapitosuunnitelmas-
10609: vuorokaudessa. sa vuosille 1987-93 on tämä tieosuus mainittu
10610: Mainitulla osuudella kantatie n:o 53 on kapea pahiten ruuhkautuvien pääteiden joukossa.
10611: ja ruuhkautunut. Näin ollen ko. tieosuus muo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10612: dostaa ongelmallisen pullonkaulan ajatellen koko taen,
10613: läntisen Uudenmaankin liikenneolosuhteita.
10614: Liikenneturvallisuuden kannalta tilanne on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10615: erittäin vakava, sillä eritasoliittymiä on tuolla tie- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
10616: osuudella vain yksi ja sekin soveltuu vain jalankul- 31. 24. 77 5 000 000 markkaa kantatien
10617: kijoille. Nykyisten suunnitelmien valossa ei liitty- n:o 53 peruskorjaustyön suunnittelun
10618: mätilanteeseen ole luvassa juurikaan korjausta, aloittamiseen välittömästi.
10619: sillä TVL:n ohjelmissa on suunnitteilla ainoastaan
10620: Mäntynummen liittymän korjaaminen ja sekin
10621: vasta vuonna 1991.
10622:
10623: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
10624:
10625: Matti Saarinen Tuulikki Hämäläinen Jorma Rantanen
10626: Lauri Metsämäki Markku Pohjola Antti Kalliomäki
10627: Elisabeth Rehn
10628:
10629:
10630:
10631:
10632: 21 270416F
10633: 2570 1987 vp.
10634:
10635: Raha-asia-aloite n:o 2415
10636:
10637:
10638:
10639:
10640: Saarinen ym.: Korotettujen määrärahojen osoittamisesta luonnon-
10641: suojelualueiden hoitoon ja kunnossapitoon
10642:
10643:
10644: Eduskunnalle
10645:
10646: Laajan valmistelutyön tuloksena maassamme Tähän saakka suojelualueiden hoito ja valvonta
10647: on viime vuosina valmistunut useita alkuperäisen on ollut Suomessa varsin passiivista. Metsähalli-
10648: luonnon suojeluohjelmia. Valtioneuvoston vah- tuksen luonnonsuojelualuetoimiston aloitettua
10649: vistamia ohjelmia ovat kansallis- ja luonnonpuis- toimintansa suojelualueiden hoidon ja käytön te-
10650: toverkon kehittämisohjelma, soidensuojelun pe- hostamiseksi alueille on laadittu runkosuunnitel-
10651: rusohjelma, lintuvesien suojeluohjelma ja harju- mia, joissa kunkin alueen hoidon ja käytön pää-
10652: jen suojeluohjelma. Suojeluohjelmien laatiminen suuntaviivat on esitetty. Suunnitelmien toteutta-
10653: on koettu välttämättömäksi ja kiireelliseksi maan- minen uhkaa kuitenkin hidastua ja viivästyä koh-
10654: käytön suuren tehostumisen vuoksi koko maassa, tuuttomasti määrärahojen puutteen takia. Seu-
10655: minkä vuoksi alkuperäisen luonnon suojelukoh- rauksena on alkuperäisen suojelutavoitteen vaa-
10656: teita ei enää jää jäljelle ilman näitä erityistoimen- rantuminen, mm. valvonnan puutteen vuoksi
10657: piteitä. monet luonnonarvot voivat kärsiä menetyksiä,
10658: Suojeluohjelmien toteuttaminen on kuitenkin suojelualueiden käyttö ympäristövalistukseen,
10659: edennyt hitaasti ja kohdannut vaikeuksia, joista opetukseen, yleisön tutustumiskohteena estyy
10660: osa johtuu käytettävissä olevien määrärahojen ja jne. Myös alueiden sijaintikunnat voivat kokea ti-
10661: henkilöresurssien niukkuudesta, osa taas asenteel- lanteen pettymyksenä suojelukohteisiin suuntau-
10662: lisista ja organisatorisista ongelmista. Pisimmälle tuneisiin odotuksiin ja toiveisiin nähden, mistä
10663: on edetty kansallis- ja luonnonpuisto-ohjelman voi olla seurauksena kielteistä asennoitumista
10664: toteuttamisessa, minkä tuloksena maassamme on luonnonsuojeluhankkeisiin tulevaisuudessa.
10665: tällä hetkellä 22 kansallispuistoa ja 20 luonnon- Luonnonsuojelun ja luonnon virkistyskäytön
10666: puistoa. Soidensuojeluohjelman toteuttaminen tehtävät ja voimavarat -työryhmä on mietinnös-
10667: valtion mailla on myös edennyt varsin pitkälle, sään (YM C/ 20 1987) esittänyt, että mikäli suoje-
10668: joskin vasta 102 soidensuojelualueen perustami- lualueet hoidetaan kansainvälisten normien edel-
10669: nen on loppuunsaatettu lailla tai asetuksella. lyttämällä tavalla, henkilökuntatarve on keskusvi-
10670: Lisääntynyt luonnonsuojelualueiden määrä vaa- rastotasolla 19 ja aluehallinnossa 94 päätoimista
10671: tii myös alueiden hoidon ja valvonnan tehostamis- henkilöä. Tämän lisäksi tarvitaan sivutoimisia ja
10672: ta. Luonnonsuojelualueita, erityisesti kansallis- osa-aikaisia oppaita ja valvojia yhteensä 50 henki-
10673: puistoja ja muita yleisölle tarkoitettuja kohteita lötyövuotta vastaavasti.
10674: tulee hoitaa, Tällä hetkellä palkkausmomentilta palkattua
10675: - koska vain asianmukaisesti hoidettuina ja henkilökuntaa on metsähallituksessa kaikkiaan
10676: valvottuina suojelualueet voivat säilyttää tuleville keskus- ja aluehallinnossa 32 ja metsäntutkimus-
10677: sukupolville sen luonnon- ja kulttuuriperinnön, laitoksessa 7 henkeä. Huomattava osa suojelu-
10678: jota säilyttämään ne on perustettu, alueiden hallinnan ja hoidon vaatimista tehtävistä
10679: - koska riittävä palveluvarustus ja opastustoi- on hoidettu muiden tehtävien ohella sekä työmo-
10680: minta ovat edellytyksenä suojelualueiden käytölle mentilta tai työllisyysvaroin palkatulla työvoimal-
10681: retkeily-, matkailu- ja opetuskohteina ja la. Luonnonsuojelualueiden hoito on kuitenkin
10682: - koska perustettujen suojelualueiden hoita- erikoistehtävä, joka vaatii onnistuakseen vakituis-
10683: matta jättäminen todennäköisesti vaikeuttaa ta, asianmukaisesti koulutettua ja erikoistunutta
10684: maanhankintaa luonnonsuojelutarkoituksiin va- henkilöstöä. Valtaosa tarvittavasta henkilökunnas-
10685: paaehtoisin kaupoin ja siten valtionneuvoston hy- ta toimisi siellä, missä suojelualueetkin ovat, eli
10686: väksymien ohjelmien toteutumista. nykyisillä alityöllisyysalueilla. Henkilökunnan
10687: 1987 vp. - RA n:o 2415 2571
10688:
10689: ohella tarvitaan kipeästi lisäyksiä luonnonsuojelu- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10690: toimen käyttömenoihin, alueiden hoidon ja opas- 1988 tulo- ja menoarvioon lisiiyksenii
10691: tustoiminnan parantamiseen ja kalustohankintoi- 4 900 000 markkaa seuraavasti:
10692: hin. 1. 800 000 markkaa momentille
10693: Hallitus on budjetin perusteluissa ilmoittanut, 30.50. 01 (yleismetsiitalouden palkkauk-
10694: että luonnonsuojelussa painopistettä siirretään set) 7 työsopimussuhteisen toimihenktlön
10695: olemassa olevien kansallispuistojen ja muiden palkkaamiseen Iuonnonsuojeiuaiuetden
10696: suojelualueiden hoitoon ja niiden käytön tehosta- suunnittelu-, huolto- ja valvontatehtiiviin,
10697: miseen. Näin ei ole käynyt, vaan suojeluohjel- 2. 600 000 markkaa momentzlle
10698: mien toteuttamiseen kipeästi tarvittavia määrära- 30.50.29 (yleismetsiitalouden muut kulu-
10699: hoja on kyllä vähennetty 8 milj. mk (momentilta tusmenot) luonnonsuojelutoimen matka-
10700: 35.15.88) mutta sen sijaan suojelualueiden hoi- kuluihin ( + 450 000 markkaa) ja toimis-
10701: toon ja kunnossapitoon tarvittavia varoja ei ole tomenoihin ( + 150 000 markkaa),
10702: juurikaan nostettu. Tilanne tulee johtamaan 3. 3 500 000 markkaa momentille
10703: esim. siihen, ettei kansallispuistoihin rakennet- 35.15. 22 (luonnonsuojelualueiden hoito ja
10704: taviin opastuskeskuksiin saada asianmukaista kunnossapito) kiiytettäviiksi Urho Kekko-
10705: näyttelyaineistoa ja henkilökuntaa, vaan raken- sen kansallispuiston hoitoon ( + 850 000
10706: nukset seisovat pitkiä aikoja puolivalmiina ja käyt- markkaa), Saaristomeren kansallispuiston
10707: tämättöminä. Kun maamme ensimmäisten kan- hoitoon ( + 250 000 markkaa), metsähalli-
10708: sallispuistojen perustamisesta tulee v. 1988 kulu- tuksen muiden suojelualueiden hoidon ja
10709: neeksi 50 vuotta, olisi erityisiä perusteita suunnata käytön kehittämiseen ( + 1 200 000 mark-
10710: suojelualueiden hoitoon lisää voimavaroja ensi kaa) sekä Seitsemisen kansallispuiston
10711: vuonna. opastuskeskuksen näyttelyn suunnitteluun
10712: Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun- ja rakentamiseen ( + 700 000 markkaa) ja
10713: nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa. metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa ole-
10714: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit- vien suojelualueiden hoidon ja kiiytön ke-
10715: taen, hittämiseen ( + 500 000 markkaa).
10716:
10717: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
10718:
10719: Matti Saarinen Jorma Fred Erkki Pulliainen
10720: Tellervo Renko Mats Nyby Marja-Liisa Löyttyjärvi
10721: Heli Astala Jouni J. Särkijärvi Reino Paasilinna
10722: Esko Helle Tuula Paavilainen Mikko Elo
10723: Gunnar Jansson Jukka Gustafsson Liisa Jaakonsaari
10724: Tuulikki Hämäläinen Jorma Rantanen Pentti Lahti-Nuuttila
10725: Jukka Roos Raimo Vuoristo Lauri Metsämäki
10726: Markku Pohjola Antti Kalliomäki Anssi Rauramo
10727: Matti Vähänäkki Riitta Myller Jouni Backman
10728: Raimo Vistbacka Heikki Rinne Pekka Puska
10729: Esko Seppänen
10730: 2572 1987 vp.
10731:
10732: Raha-asia-aloite n:o 2416
10733:
10734:
10735:
10736:
10737: Saastamoinen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Kuopion
10738: yliopiston III rakennusvaiheen toteuttamiseen
10739:
10740:
10741: Eduskunnalle
10742:
10743: Kuopion yliopistossa on aloitettu valtioneuvos- lestä välttämätöntä. Kaikkiaan on kysymys noin
10744: ton vahvistamiin kehittämissuunnitelmiin 480 perusopiskelijan ja 30-40 henkilön henkilö-
10745: 1983-86 ja 1985-86 perustuen vuosina 1984 ja kunnan tilatarpeista. Uuteen rakennusvaiheeseen
10746: 1985 seuraavat koulutusohjelmat: tulee lisäksi tiloja mm. soveltavan eläintieteen lai-
10747: - ravitsemustieteen koulutusohjelma tokselle, joka potee tavatonta tilanahtautta, kasvi-
10748: - sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön koulutus- biotekniikan tutkimukselle ja ilmakemian ja fysii-
10749: ohjelma kan tutkimuksille. Aiemmin tulo- ja menoarvios-
10750: - terveydenhuollon opettajankoulutuksen sa on jo varattu III rakennusvaihetta varten määrä-
10751: koulutusohjelma rahat hankkeen suunnitteluun ja rakennustöiden
10752: - tietojenkäsittelyopin suuntautumisvaih- käynnistämiseen (4,1 miljoonaa markkaa). Vuo-
10753: toehto fysiikan koulutusohjelmassa. den 1988 tulo- ja menoarviossa on III rakennus-
10754: Mainittuja uusia koulutusaloja varten tulisi saa- vaiheeseen varattu 3 miljoonaa markkaa.
10755: da nopeasti uudet tilat. Ravitsemustieteen ope- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10756: tus on vuokratiloissa, missä ei ole laboratorioti- taen,
10757: loja tutkimusta varten. Atk-opetusta varten tulisi
10758: saada uusia atk-luokkia nykyisen yhden lisäksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10759: Sosiaalialan ja terveydenhuollon opettajankoulu- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
10760: tuksen laajeneminen edellyttää myös lisätiloja. 29.10.74 lisäyksenä 15500000 markkaa
10761: Yliopiston rakennussuunnitelmassa olevan III Kuopion yliopiston !II rakennusvaihetta
10762: rakennusvaiheen toteuttaminen suunnitelmien varten.
10763: mukaisesti vuosina 1987-89 on yliopiston mie-
10764:
10765: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
10766:
10767: Riitta Saastamoinen Juhani Laitinen Lauha Männistö
10768: Jorma Huuhtanen Kalle Röntynen Mirja Ryynänen
10769: Marja-Liisa Tykkyläinen Heikki Riihijärvi Seppo Kääriäinen
10770: Kari Rajamäki
10771: 1987 vp. 2573
10772:
10773: Raha-asia-aloite n:o 2417
10774:
10775:
10776:
10777:
10778: Saastamoinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Porvarillisen Kulttuu-
10779: rityön Liitolle paikallisen kulttuuriharrastustyön kehittämiseen
10780:
10781:
10782: Eduskunnalle
10783:
10784: Porvarillisen Kulttuurityön Liitto on toiminut sien ja tapahtumien järjestämisen koko valtakun-
10785: vuodesta 1973 lähtien omaehtoisen kulttuurityön nan alueella. Projektiin liittyy teatteri-, kuva-
10786: ja harrastustoiminnan kehittämiseksi kansalaisten taide-, kirjallisuus-, elokuva- ym. harrastustoi-
10787: keskuudessa. Liitolla on toiminnassa yli neljäkym- minnan piiriin luettavia aktiviteetteja. Tämän tär-
10788: mentä paikallisyhdistystä lähinnä kaupunkikun- keän tapahtuman toteuttaminen on kuitenkin hy-
10789: nissa. vin riippuvainen avustusten saamisesta.
10790: Liitolla on ainoastaan yksi osapäivätoiminen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10791: virkailija, joka valtakunnallisen järjestön toimin- taen,
10792: nan kannalta on ehdottomasti liian vähän. Tähän
10793: mennessä liitto on saanut opetusministeriöltä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10794: vuosittain toimintaansa vain n. 10 000-25 000 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
10795: markkaa, mikä hädin tuskin kattaa tiedotustoi- 29.57.54 100 000 markkaa Porvarillisen
10796: minnan postikulut. Kulttuuntyön Lzitolle paikallisen kulttuu-
10797: Liitto järjestää vuonna 1988 Kulttuuri-Suomi n"harrastustyön kehittämiseen.
10798: 2030 -projektin, joka käsittää erilaisten tilaisuuk-
10799:
10800: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
10801:
10802: Riitta Saastamoinen Riitta Uosukainen Matti Lahtinen
10803: Martti Korkia-Aho Liisa Hilpelä Oiva Savela
10804: Tapio Holvitie
10805: 2574 1987 vp.
10806:
10807: Raha-asia-aloite n:o 2418
10808:
10809:
10810:
10811:
10812: Saastamoinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien
10813: kulttuuritoimintaan tarvittavia tiloja ja laitteita varten
10814:
10815:
10816: Eduskunnalle
10817:
10818: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle nähden. Määräraha on tällä hetkellä ainoa avus-
10819: 1988 esitetäään kuntien kulttuuritoiminnasta an- tusmuoto, jota voidaan käyttää esim. ateljeetilo-
10820: netun lain (1045/80, muut. 948/81) 8 §:n mukai- jen hankkimiseen. Lisäksi se soveltuu kuntien mo-
10821: sesti kunnalle tai kunnan osoituksesta yhteisölle nitoimitilojen rakentamiseen, erilaisiin peruspa-
10822: myönnettävien avustusten määräksi 4 000 000 rannustöihin sekä varustetason korottamiseen. Jo
10823: markkaa. Määrä on 500 000 markkaa pienempi yksistään tehtyjen hakemusten määrästä voidaan
10824: kuin vuodelle 1987 vahvistettu määräraha. Val- päätellä, että kunnat ovat halukkaita sijoittamaan
10825: tion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle 1987 kulttuuritoimintaan, kun siihen on mahdollista
10826: ehdotettiin kyseiseksi määrärahaksi 3 000 000 saada avustusta. Taiteilijajärjestöiden mielestä
10827: markkaa, jota tehdyn raha-asia-aloitteen nojalla avustuksiin myönnettävää määrärahaa on korotet-
10828: korotettiin 1 500 000 markalla. Nyt määrärahaa tava nykyisestä määrästään.
10829: ollaan laskemassa eduskunnan vahvistamasta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10830: määrästä. taen,
10831: Kulttuuritoimintalain mukaiset avustukset so-
10832: veltuvat erinomaisesti niiden rakentamis- ym. että Eduskunta ottaisi valton vuoden
10833: hankkeiden rahoittamiseen, joihin ei ole mahdol- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
10834: lista saada veikkausvoittovaroja, jotka on tarkoi- 29.90.30 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
10835: tettu etupäässä suurempiin hankkeisiin. Hake- käytettäväksi kuntien kulttuuritoiminnas-
10836: muksia puheena oleviin hankkeisiin on tehty mo- t~.annetun lain 8 §:n mukaisiin avustuk-
10837: ninkertainen määrä jaettavana oleviin avustuksiin sttn.
10838:
10839: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
10840:
10841: Riitta Saastamoinen Pekka Puska Tapio Holvitie
10842: 1987 vp. 2575
10843:
10844: Raha-asia-aloite n:o 2419
10845:
10846:
10847:
10848:
10849: Saastamoinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Suomen
10850: Maakuntakirjailijat ry:n toiminnan tukemiseen
10851:
10852:
10853: Eduskunnalle
10854:
10855: Suomen Maakuntakirjailijat ry. on vuodesta kansanopistossa Norjassa. Valtakunnalliseen ta-
10856: 1971lähtien toiminut erityisesti maakunnissa asu- pahtumaan kuului matineoita ja kouluvierailuja.
10857: vien kirjailijoiden yhdyssiteenä. Se on myös yh- Alueellisia kirjallisuustapahtumia järjestetään v.
10858: dessä Nuoren Voiman Liiton kanssa aktiivisesti 1988 Porissa, Joensuussa ja Kuopiossa.
10859: harjoittanut kirjoittajakoulutusta ja kirjoittajare- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10860: servien etsimistä ylläpitämällä arvostelupalvelua taen,
10861: sekä jo perinteeksi muodostuneita asiaproosasemi-
10862: naareja yhteistyössä maakuntalehtien kanssa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10863: Alueellista kulttuurityötä on kirjallisten suur- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
10864: savottojen järjestäminen. 10.-13.9.87 järjestet- 29.90.521isäyksenä 210 000 markkaa Suo-
10865: tiin mittava Kaiottisavotta Rovaniemellä, Sodan- men Maakuntakirjailzjat ry:n toiminnan
10866: kylässä, Ivalossa sekä suomenkielisessä Svanvikin tukemiseen.
10867:
10868: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
10869:
10870: Riitta Saastamoinen Marjatta Väänänen Mirja Ryynänen
10871: Heikki Riihijärvi Reino Paasilinna Riitta Uosukainen
10872: Mauri Miettinen Mikko Elo Kalevi Lamminen
10873: Aino Pohjanoksa Sirpa Pietikäinen Kimmo Sasi
10874: Sakari Valli Ben Zyskowicz
10875: 2576 1987 vp.
10876:
10877: Raha-asia-aloite n:o 2420
10878:
10879:
10880:
10881:
10882: Saastamoinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten yksivuo-
10883: tisten apurahojen myöntämiseksi nuorille taiteilijoille
10884:
10885:
10886: Eduskunnalle
10887:
10888: Taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija- työskentelyyn apurahan turvin. Opintolainojen ja
10889: apurahoista annetun lain (734/69, muut. 947 /81) muiden velkojen rasittamille taiteilijoille apuraha
10890: mukaan jaetaan vuosittain 104 kappaletta yksi- on usein ainoa tapa rahoittaa esimerkiksi ulko-
10891: vuotisia taiteilija-apurahoja. Apurahojen määrä mailla tapahtuva jatko-opiskelu. Taiteilijajärjestöt
10892: on jo vuosia pysytellyt samana. Yksivuotiset taitei- katsovat, että valtion tulo- ja menoarvioon tulee
10893: lija-apurahat on tarkoitettu alun perin nuorille tai- varata ylimääräinen määräraha, joka vastaa 40:n
10894: teenharjoittajille. Taiteen keskustoimikunta on yksivuotisen taiteilija-apurahan kustannuksia.
10895: viitaten hallituksen antamaan kulttuuripoliitti- Nämä apurahat tulee myöntää lakimääräisten
10896: seen selontekoon ja omiin aikaisempiin esityksiin- 104:n yksivuotisen taiteilija-apurahan lisäksi.
10897: sä ryhtynyt toimiin yksivuotisten taiteilija-apura- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10898: hojen määrän korottamiseen 40 kappaleella. taen,
10899: Yksivuotisista apurahoista ovat viime vuosina
10900: päässeet nauttimaan vain aniharvat alle 35-vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10901: tiaat taiteilijat. Apurahojen määrän lisääminen on 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
10902: välttämätöntä jo pelkästään taiteen jälkikasvun 29.90.51 1 981 923 markkaa käytettä-
10903: turvaamiseksi. Nuorille ja lahjakkaille opiskelunsa väksi ylimääräisten yksivuotisten taitelija-
10904: päättäneille tai muutoin taiteellisessa työssä toi- apurahojen myöntämiseen nuorille taitei-
10905: miville tulee varata mahdollisuus opiskeluun tai lijoille.
10906:
10907: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
10908:
10909: Riitta Saastamoinen Riitta Uosukainen
10910: Kerttu Törnqvist Mirja Ryynänen
10911: Tapio Holvitie
10912: 1987 vp. 2577
10913:
10914: Raha-asia-aloite n:o 2421
10915:
10916:
10917:
10918:
10919: Saastamoinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Kansanmu-
10920: siikkiliitto ry:n toiminnan tukemiseen
10921:
10922:
10923: Eduskunnalle
10924:
10925: Suomen Kansanmusiikkiliitto tekee laaja-alais- sina harrastuksen pariin on tullut runsaasti lapsia
10926: ta sivistystyötä perinnemusiikkimme ja koko kan- ja nuoria. Heidän palveluaan on voitu valtion
10927: sankulttuurin hyväksi. Liitto ja sen 18 maakun- tuen turvin selvästi tehostaa.
10928: tayhdistystä järjestävät koulutus- ja juhlatilaisuuk- Suomen Kansanmusiikkiliitto saa vuonna 1987
10929: sia sekä toimittavat alan harrastajia palvelevia jul- valtiolta 470 000 markan toiminta-avustuksen.
10930: kaisuja. Samalla liitto toimii maamme kansan- Toiminnan jatkuminen edellyttää valtionavustuk-
10931: musiikin harrastajien yhdyssiteenä ja tiedotuska- sen pysymistä vastaavalla tasolla.
10932: navana. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10933: Kansanmusiikin harrastajien tukeminen on kes- taen,
10934: keisesti Suomen Kansanmusiikkiliiton toiminnan
10935: varassa. Musiikkioppilaitokset ja koululaitos eivät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10936: kykene näitä palveluja tarjoamaan. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
10937: Kansanmusiikkiliitolla on toimintakykyinen 29.90.52 480 000 markkaa Suomen Kan-
10938: kenttä: maakunnallisissa ja paikallisissa yhdistyk- sanmuszi'kkilti'tto ry:n toiminnan tukemi-
10939: sissä toimii tuhansia harrastajia. Pääosin toiminta seen.
10940: rahoitetaan omalla varainhankinnalla. Viime vuo-
10941:
10942: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
10943:
10944: Riitta Saastamoinen Aino Pohjanoksa
10945: 2578 1987 vp.
10946:
10947: Raha-asia-aloite n:o 2422
10948:
10949:
10950:
10951:
10952: Saastamoinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta taideteos-
10953: ten hankkimiseen julkisiin rakennuksiin
10954:
10955:
10956: Eduskunnalle
10957:
10958: Valtion vuotta 1988 koskevassa tulo- ja menoar- nan toimiala laajeni vuonna 1984, kun toimikun-
10959: vioesityksessä ehdotetaan veikkauksen ja raha-ar- taan tuli Teollisuustaiteen Liitto Ornamo mu-
10960: pajaisten voittovaroista myönnettäväksi 2 400 000 kaan. Tämä sinänsä tervetullut laajennus ei kui-
10961: markkaa käytettäväksi taideteosten hankkimiseen tenkaan ole vaikuttanut ratkaisevasti määrärahan
10962: julkisiin rakennuksiin. Nousua viime vuoteen on suuruuteen, vaan samoilla raameilla kuin ennen
10963: 100 000 markkaa. Tämän lisäksi on momentilla hankittiin veistokset, maalaukset, piirustukset,
10964: 21.02. 70 tasavallan presidentin virka-asunnon ka- grafiikka jne. valtion rakennuksiin, hankitaan nyt
10965: lustamisesta aiheutuvissa menoissa varattu myös taidetekstiilit, taidekeramiikka ja muu vas-
10966: 600 000 markkaa taideteosten hankintaan kysei- taava taide. Se, että valtion vuotta 1988 kos-
10967: seen rakennukseen. kevassa tulo- ja menoarvioesityksessä on varattu
10968: Veikkausvoittovaroista myönnettävällä määrä- 600 000 markan määräraha Mäntyniemen taide-
10969: rahalla valtion taideteostoimikunta järjestää taide- hankintoihin, ei luonnollisesti vaikuta kokonaisti-
10970: kilpailuja ja hankkii taidetta valtion rakennuksiin lanteeseen, koska kysymyksessä on kertaluontei-
10971: eri puolille maata. Jo pitkään on valtion merkittä- nen, erillinen hanke. Määrärahaa taideteosten
10972: vimmistäkin rakennushankkeista jouduttu karsi- hankkimiseen julkisiin rakennuksiin on taiteilija-
10973: maan taiteen osuus määrärahojen vähyyden vuok- järjestöjen mielestä olennaisesti korotettava. Sa-
10974: si ja moniin mukaan päässeisiin kohteisiin on voi- moilla linjoilla taiteilijajärjestöjen kanssa on asias-
10975: tu viedä taidetta vain yksittäiskappaleina, ei koh- sa myös taiteen keskustoimikunta, joka on kiin-
10976: teeseen alunperin suunniteltuna, kiinteänä osana nittänyt huomionsa kyseisen määrärahan niuk-
10977: kokonaisuutta. Kaikki muut Pohjoismaat käyttä- kuuteen.
10978: vät kulttuurihankintoihin 1 % :n verran suhteessa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
10979: valtion rakennusmäärärahoihin. Suomessa, jos taen,
10980: valtion vuotuisesta rakentamisesta otetaan huo-
10981: mioon vain virastotalot, yliopistot ja muu merkit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
10982: tävämpi rakentaminen, olisi vastaavan taide- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle
10983: teosten hankintamäärärahan oltava vähintäänkin 29.90.521isäyksenä 600 000 markkaa käy-
10984: kaksinkertainen, jotta se vastaisi pohjoismaista ta- tettäväksi taideteosten hankkimiseen jul-
10985: soa eli yhtä prosenttia. Valtion taideteostoimikun- ki.siin rakennuksiin.
10986:
10987: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
10988:
10989: Riitta Saastamoinen Sirpa Pietikäinen Tapio Holvitie
10990: Kalevi Lamminen Riitta Uosukainen Marjatta Väänänen
10991: 1987 vp. 2579
10992:
10993: Raha-asia-aloite n:o 2423
10994:
10995:
10996:
10997:
10998: Saastamoinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopio tanssii ja soi
10999: ry:n toiminnan tukemiseen
11000:
11001:
11002: Eduskunnalle
11003:
11004: "Kuopio tanssii ja soi" on maamme ainoa kan- ''Kuopio tanssii ja soi'' on vakiinnuttanut ase-
11005: sainvälinen tanssitapahtuma. Ohjelmistossa on mansa merkittävänä kansainvälisenä tanssitapah-
11006: klassista balettia, modernia ja jazztanssia sekä tumana.
11007: kansantansseja. Vuoden 1987 tanssiviikon vieraili- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11008: joita olivat mm. Cullberg-baletti Ruotsista, Ballet taen,
11009: du Louvre, Kanadan kansallisbaletti, japanilainen
11010: Ariadone sekä vuoden erityisaiheen mustalaistans- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11011: sin esittäjinä maailman johtavia flamencoryhmiä. 1988 tulo- ja menoarvioon palautettavalle
11012: Esiintyjijä oli luonnollisesti kotimaisia tanssiryh- momentille 29.90.53 200 000 markkaa
11013: miä ja solisteja. Tanssiviikkoon liittyy myös tanssi- Kuopio tanssii ja soi ry:lle vuoden 1988
11014: lääketieteen kansainvälinen seminaari sekä useita tanssivzikon tuotantoon.
11015: tanssikursseja ammattilaisille ja tanssin opiskeli-
11016: joille. Kaikissa tilaisuuksissa oli 1987 yli 40 000
11017: kävijää.
11018:
11019: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11020:
11021: Riitta Saastamoinen Riitta Uosukainen Kari Rajamäki
11022: Pekka Puska Kalle Röntynen Seppo Kääriäinen
11023: Mirja Ryynänen Lauha Männistö
11024: 2580 1987 vp.
11025:
11026: Raha-asia-aloite n:o 2424
11027:
11028:
11029:
11030:
11031: Saastamoinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta paikallis-
11032: lehtien koulutustoiminnan tukemiseen
11033:
11034:
11035: Eduskunnalle
11036:
11037: Paikallislehdet ovat levikkialueillaan keskeisiä lujen kysyntä 164 paikallislehden keskuudessa on
11038: tiedonvälittäjiä ja paikalliskulttuurin vaalijoita. voimakkaassa kasvussa.
11039: Ne työllistävät noin parituhatta henkilöä. Paikal- Paikallislehtien Liitto on saanut koulutus- ja
11040: lislehdet ovat perinteisesti merkittäviä kouluttajia neuvontatoimintaansa valtionapua vuodesta 1977
11041: sekä alalla jo toimivien jatko- ja täydennyskoulut- lähtien. Vuoden 1987 valtion tulo- ja menoarvio-
11042: tajina että lehtialalle aikovien työpaikkakoulutta- esityksessä tarkoitukseen osoitettiin 80 000 mk,
11043: jina ja harjoittelupaikkojen tarjoajina. mutta määräraha nousi eduskunnassa 130 000
11044: Koska viestintävälineiden määrä lisääntyy ja markkaan. Vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesityk-
11045: niiden keskinäinen kilpailu kiristyy, kilpailevat sessä tarkoitukseen on ehdotettu edelleenkin ai-
11046: tiedotusvälineet entistä enemmän myös koulute- noastaan 80 000 markkaa.
11047: tusta työvoimasta sekä panostavat enenevässä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11048: määrin henkilöstöryhmien kouluttamiseen. taen,
11049: Paikallislehtien Liitto järjestää jäsenlehtiensä
11050: henkilöstöryhmille koulutusta, johon vuosittain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11051: osallistuu 300-400 henkilöä pääasiassa kahden 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
11052: päivän mittaisiin koulutustilaisuuksiin. Koulutus- 29.99.50 lisäyksenä 60 000 markkaa, jotta
11053: toiminnan toteutuksessa liitto toimii kiinteässä voitaistin turvata paikallislehtien koulu-
11054: yhteistyössä yliopistojen, korkeakoulujen ym. op- tus- ja neuvontatoiminnan määrä ja laatu
11055: pilaitosten kanssa ohjaten paikallislehtien palve- ja jotta sitä voitaistin edelleen kehittää
11056: luksessa olevia myös näiden koulutuslaitosten jär- paikallislehtien kehitystarpeita vastaavas-
11057: jestämään koulutukseen. Liiton palveluihin kuu- ti.
11058: luu myös jäsenlehtien neuvonta. Neuvontapalve-
11059:
11060: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 19878
11061:
11062: Riitta Saastamoinen Jukka Vihriälä Heli Astala
11063: J. Juhani Kortesalmi Kalevi Lamminen Toimi Kankaaniemi
11064: Kerttu Törnqvist
11065: 1987 vp. 2581
11066:
11067: Raha-asia-aloite n:o 2425
11068:
11069:
11070:
11071:
11072: Saastamoinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kondyloomaviruksen
11073: aiheuttamien terveyshaittojen tiedotuskampanjaan
11074:
11075:
11076: Eduskunnalle
11077:
11078: Kondyloomavirus on tunnettu jo kauan. Sen on Kondyloomavirus leviää sukupuoliyhdynnässä.
11079: tiedetty aiheuttavan syylämäisiä kasvaimia synny- Tartuntavaara pienenee huomattavasti esim. kon-
11080: tinelimiin. Viime vuosina on todettu syylämäisen domia käytettäessä. Kondyloomaviruksesta ja sen
11081: kondyloomaviruksen lisäksi aiheuttavan myös ns. vaarallisuudesta ei tiedetä juuri mitään. Tästä
11082: litteää kondyloomaa synnytinelimiin. Tutkimuk- syystä on taudin leviämisen hillitsemiseksi voi-
11083: sissa on todettu nimenomaan tämän litteän kon- makkaasti tehostettava tiedottamista.
11084: dyloomamuutoksen johtavan solumuutoksiin, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11085: jotka naisella aiheuttavat mm. kohdunkaulan syö- taen,
11086: vän kehittymisen.
11087: Viime aikoina kondyloomavirusmuutokset ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11088: etenkin nuorten keskuudessa lisääntyneet räjäh- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
11089: dysmäisesti. Ko. virustautiin ei nykyisellään ole 33.73.24 400 000 markkaa Kondylooma-
11090: tiedossa mitään ehdottoman varmaa hoitokeinoa. viruksen aiheuttamien terveydellisten
11091: Käytettävissä olevat hoitokeinot ovat myös verrat- haittojen tiedotuskampanjaan.
11092: tain kalliita (mm. laser- ja interferonihoito ).
11093:
11094: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11095:
11096: Riitta Saastamoinen Liisa Hilpelä Jorma Huuhtanen
11097: Oiva Savela Kirsti Ala-Harja Tapio Holvitie
11098: 2582 1987 vp.
11099:
11100: Raha-asia-aloite n:o 2426
11101:
11102:
11103:
11104:
11105: Sarapää ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta läänien kehittä-
11106: miseen
11107:
11108:
11109: Eduskunnalle
11110:
11111: Hallitus esittää momentille 26.98.43 "Läänien läänin ja kuntien kehittämiseen Lapissa. Lapin
11112: kehittäminen" 31 000 00 markan vähennystä lääninhallitukselle on osoitettu läänin kehittämis-
11113: edelliseen vuoteen nähden. Määräraha on tarkoi- rahaa 30 miljoonaa markkaa vuonna 1985, 30 mil-
11114: tettu läänin elinkeinotoiminnan tukemiseen, eri- joonaa markkaa vuonna 1986 ja 22 miljoonaa
11115: tyisalueiden ja rakennemuutosvaikeuksissa ole- markkaa vuonna 1987. Hallituksen esitys merkit-
11116: vien paikkakuntien ongelmien lieventämiseksi sisi Lapille lääninrahaa vain 15-17 miljoonaa
11117: tarvittavia toimenpiteitä valmistelemaan asetetta- markkaa, joten tason lasku olisi tuntuva viime
11118: vien työryhmien menoihin. Edelleen määrärahas- vuosiin nähden. Lapissa tarvitaan merkittävästi
11119: ta osa saadaan käyttää Lapin matkailun lomatu- enemmän varoja läänin kehittämiseen.
11120: keen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11121: Määrärahalla on kuntien hankkeissa ja niiden taen,
11122: kehittämisessä ollut Lapissa merkitystä, joka on
11123: kasvanut ja kasvaa edelleen. Myös yksityisten yri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11124: tysten kannalta matkailussa määrärahalla on ollut 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
11125: merkitystä. Määrärahan käyttöaluetta tulisi laa- 26.98.43 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
11126: jentaa ja määrärahaa tulisi alentamisen sijasta nos- läänien kehittämiseen.
11127: taa, jotta sillä olisi entistä enemmän vaikutusta
11128:
11129: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11130:
11131: Kimmo Sarapää Seppo Pelttari
11132: Asko Apukka Hannele Pokka
11133: 1987 vp. 2583
11134:
11135: Raha-asia-aloite n:o 2427
11136:
11137:
11138:
11139:
11140: Sarapää ym.: Määrärahan osoittamisesta kalataloussuunnitelman laa-
11141: timiseksi Ounasjoelle
11142:
11143:
11144: Eduskunnalle
11145:
11146: Ounasjoen kalatalouden kehittämisen tulisi pe- kunnan velvollisuus huolehtia Ounasjoen muu-
11147: rustua kokonaisvaltaiseen suunnitelmaan. Tämän hun käyttöön liittyvien toimintojen kehittämises-
11148: vuoksi olisi tarkoituksenmukaista laatia Ounasjo- tä.
11149: kea varten kalatalouden käyttö- ja hoitosuunnitel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11150: ma. Kemijoen vesistön suurena sivujokena Ou- taen,
11151: nasjoki on ollut irrallisena ja lähes hoitamatta aina
11152: viime vuosiin saakka. Eikä pelkästään velvoitehoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11153: to tarkoita sitä, että sen jälkeen vesistö on hyvässä 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
11154: kalataloudellisessa kunnossa. Koska Ounasjoki on 30.37.23 200 000 markkaa Ounasjoen ka-
11155: lailla rauhoitettu vesistörakentamiselta, on yhteis- lataloussuunnitelman laatimiseen.
11156:
11157: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11158:
11159: Kimmo Sarapää Aimo Ajo
11160: Seppo Pelttari Hannele Pokka
11161: Asko Apukka
11162: 2584 1987 vp.
11163:
11164: Raha-asia-aloite n:o 2428
11165:
11166:
11167:
11168:
11169: Sarapää ym.: Määrärahan osoittamisesta viidennen porotalousneuvo-
11170: jan palkkaamiseen
11171:
11172:
11173: Eduskunnalle
11174:
11175: Poronhoitoalueellamme t01mu tällä hetkellä lujen määrä vie runsaasti työaikaa neuvojilta.
11176: neljä porotalousneuvojaa. Porotalouden merkitys Neuvojien määrä maatalouteen verrattuna on
11177: on jatkuvasti kasvanut ja toisaalta poroluvut ovat myös vähäinen. Porotalousneuvoja tulisi paliskun-
11178: nousseet. UKK-puiston perustamisen yhteydessä tainyhdistyksen alaisuuteen.
11179: luvattiin kompensaatiotyöpaikkana yksi porota- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11180: lousneuvojan virka, jonka sijoiruspaikkana olisi taen,
11181: Savukoski. Porotalousneuvojan toimialueeseen
11182: kuuluisivat Kemi-Sompion, Lapin ja Otaniemen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11183: paliskunnat, joissa on n. 30 000-35 000 lukupo- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
11184: roa. Neuvonnan tarve porotaloudessa on jatkuvas- 30.35.46 100 000 markkaa viidennen po-
11185: ti kasvanut. Toisaalta myös lisääntynyt porokilpai- rotalousneuvojan palkkaamiseen.
11186:
11187: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11188:
11189: Kimmo Sarapää Aimo Ajo Kalevi Lamminen
11190: Pauli Saapunki Seppo Pelttari Hannele Pokka
11191: Asko Apukka Eino Siuruainen
11192: 1987 vp. 2585
11193:
11194: Raha-asia-aloite n:o 2429
11195:
11196:
11197:
11198:
11199: Sarapää ym.: Määrärahan osoittamisesta saamelaismuseon ja Ylä-
11200: Lapin opastuskeskuksen suunnitteluun
11201:
11202:
11203: Eduskunnalle
11204:
11205: Pohjoiskalotin vanhimman alkuperäiskansan tää. Koska toteuttajana todennäköisesti tulee ole-
11206: rikkaan, mutta ankarien elämänolosuhteiden pel- maan valtio, on kustannussäästöä, joka näin syn-
11207: kistämän kulttuuriperinnön vaalimiseksi Inarissa tyy, pidetty tervetulleena.
11208: on aloitettu yksityisen yhdistyksen ja osittain kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11209: nan varoin saamelaismuseorakennuksen suunnit- taen,
11210: telu. Samanaikaisesti on virinnyt tarve luonnon-
11211: ja kansalaispuistoihin sekä pohjoiseen luontoon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11212: perustuen aikaansaada Ylä-Lapin opastuskeskus, 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
11213: jossa luontoa ja sen käyttöä monipuolisesti esitel- kaa saamelaismuseon ja Ylä-Lapin opas-
11214: täisiin. Inarin ja valtiovallan yhteisneuvotteluissa tuskeskuksen suunnitteluun.
11215: on todettu, että hankkeet voidaan ja tulee yhdis-
11216:
11217: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11218:
11219: Kimmo Sarapää Aimo Ajo
11220: Seppo Pelttari Asko Apukka
11221: Hannele Pokka
11222:
11223:
11224:
11225:
11226: 22 270416F
11227: 2586 1987 vp.
11228:
11229: Raha-asia-aloite n:o 2430
11230:
11231:
11232:
11233:
11234: Sarapää ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiimaselän ja Käyräjärven
11235: vartioaseman välisen metsäautotien suunnitteluun
11236:
11237:
11238: Eduskunnalle
11239:
11240: Vuoteen 1988 mennessä on metsähallituksen korostaa muita tarpeita. Tieyhteyden rakentami-
11241: metsäautotietä rakennettu Paatsjoen takana 22,5 nen Käyräjärven vartioasemalle palvelee jatkossa
11242: km ja tie saavuttaa Kiimaselän alueen. Noin 10 myös Norjaan suunniteltua tieyhteyttä, jota myös
11243: km itään ko. paikasta sijaitsee rajavartiolaitoksen Inarin kunta on päättäväisesti ajanut vuosia.
11244: Käyräjärven vartioasema, jolle ei ole tietä eikä säh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11245: köä. Vartioaseman huolto ja toiminta on vaikeata, taen,
11246: minkä lisäksi samat olosuhdevaikeudet koskevat
11247: myös jokaista vartioasemalla työskentelevää hen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11248: kilökohtaisesti. Metsähallituksen tienrakennusor- 1988 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
11249: ganisaatio toteuttaa vuosina 1987-1988 omaa ra- kaa Kiimaselän ja Käyräjärven vartioase-
11250: kennusohjelmaansa alueella. Koska metsähalli- man välisen metsäautotien suunnittelemi-
11251: tuksen intressissä ei ole lähivuosina jatkaa tienra- seen.
11252: kennusta omien tarpeidensa perusteella, on syytä
11253:
11254: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11255:
11256: Kimmo Sarapää Aimo Ajo
11257: Seppo Pelttari Asko Apukka
11258: Hannele Pokka
11259: 1987 vp. 2587
11260:
11261: Raha-asia-aloite n:o 2431
11262:
11263:
11264:
11265:
11266: Sarapää ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 858 (Kuha-
11267: Oulun läänin raja) peruskorjaukseen
11268:
11269:
11270: Eduskunnalle
11271:
11272: Tierakenteen parantamistyö välillä Kuha-Pal- koaikoina. Tiellä on runsaasti kauttakulkuliiken-
11273: jakka aloitettiin syksyllä 1985 ja se oli tarkoitus nettä talvisin Iso-Syötteelle ja kesäisin Ranuan
11274: saattaa loppuun 1988. TVL:n Lapin piiri on esittä- eläinpuistoon. Lisäksi tie on tärkeä kunnan sisäi-
11275: nyt valtiovallalle myös suviseurojen tarpeen huo- sen liikenteen kannalta.
11276: mioon ottaen parannettavan tieosuuden jatkamis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11277: ta 3 kilometrillä välillä Paljakka-Oulun läänin taen,
11278: raja, jolloin tie olisi valmis kesällä 1989 suviseura-
11279: alueella. Ranuan suviseurat pidetään Ranuan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11280: Kuukasjärvellä kesällä 1989. Odotettavissa oleva 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
11281: väkimäärä on noin 80 000 henkilöä. 31. 24. 77 4 000 000 markkaa maantien
11282: Maantie n:o 858 on Ranuan kunnan heikoim- n:o 858 (Kuha-Oulun läänin raja) perus-
11283: pia sorateitä. Tämä on näkynyt erityisesti kelirik- korjaukseen.
11284:
11285: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11286:
11287: Kimmo Sarapää Seppo Pelttari
11288: Asko Apukka Hannele Pokka
11289: Eino Siuruainen
11290: 2588 1987 vp.
11291:
11292: Raha-asia-aloite n:o 2432
11293:
11294:
11295:
11296:
11297: Sarapää ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 941 (Kuuma-
11298: kangas-Raistakka) peruskorj aukseen
11299:
11300:
11301: Eduskunnalle
11302:
11303: Maantien n:o 941 (Kuumakangas-Raistakka) Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11304: tiesuunnitelmat on vahvistettu ja peruskorjauksen taen,
11305: kustannusarvio on 15,9 mmk. Posion kunnan
11306: työttömyysaste on n. 20 %. Heikon työllisyysti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11307: lanteen lisäksi on mainittava, että Posion maan- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
11308: siirtokalusto on tällä hetkellä vain osittain työllis- 31.24.77 1500 000 markkaa maantien
11309: tetty ja jää lähiaikoina kokonaan työttömäksi, el- n:o 941 (Kuumakangas-Raistakka) pe-
11310: lei uusia työkohteita saada käyntiin. Nykyisellään ruskorjaukseen.
11311: maantie n:o 941 on kapea, heittoinen ja huono-
11312: kuntoinen, joten peruskorjauksen tarve on kiireel-
11313: linen. Tiellä on paljon raskasta liikennettä.
11314:
11315: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11316:
11317: Kimmo Sarapää Seppo Pelttari
11318: Asko Apukka Hannele Pokka
11319: 1987 vp. 2589
11320:
11321: Raha-asia-aloite n:o 2433
11322:
11323:
11324:
11325:
11326: Sarapää ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 945 (Perä-
11327: Posio-Luksuan pt:n tienhaara) parantamiseen
11328:
11329:
11330: Eduskunnalle
11331:
11332: Maantien n:o 945 Perä-Posion ja Morottajan vä- käytetään Posiolta Kemijärvelle mentäessä. Maan-
11333: linen tieosuus on rakennettu vanhalle kärrytien tie on pikaisen peruskorjauksen tarpeessa.
11334: pohjalle vuosina 1929-3 7. Jumiskon ja voimalai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11335: toksen välisen tieosuuden on vuosina 1951-5 2 taen,
11336: rakentanut Pohjolan Voima Oy lähinnä silloisen
11337: voimalaitostyömaan tarpeita varten. Maantie n:o ettå' Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11338: 945 on sorapintainen ja erittäin mutkainen. Liuk- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11339: kailla keleillä ei sillä voida raskailla ajoneuvoilla 31.24. 77 1 000 000 markkaa maantien
11340: liikennöidä lainkaan. Keväisin ja syksyisin tie on n:o 945 (Perii-Posio-Luksuan pt:n tien-
11341: routimisen takia erittäin huonokuntoinen. Tietä haara) peruskorjaukseen.
11342:
11343: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11344:
11345: Kimmo Sarapää Seppo Pelttari
11346: Asko Apukka Hannele Pokka
11347: 2590 1987 vp.
11348:
11349: Raha-asia-aloite n:o 2434
11350:
11351:
11352:
11353:
11354: Sarapää ym.: Määrärahan osoittamisesta Ounasjokitien sekä Tepas-
11355: ton ja Ketomellan siltojen rakentamiseen
11356:
11357:
11358: Eduskunnalle
11359:
11360: Ounasjokitien perusparannus välillä Sirkka- kenteen varassa. Myös Matkailun edistämiskes-
11361: Tepasto-Raattama-Ketomella-Peltovuoma- kuksen Rovaniemen aluetoimisto on kiirehtinyt
11362: Enontekiö on hyvin tärkeä ja ajankohtainen niin tien peruskorjausta. Tällä hetkellä väli Sirkka-
11363: paikallisen väestön kuin lisääntyvän matkailun Köngäs on peruskorjaustyön alaisena.
11364: tarpeet huomioon ottaen. Tie on osaksi polkutietä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11365: ja erittäin huonokuntoinen, sääriittoaikoina mel- taen,
11366: kein kulkukelvoton.
11367: Reitti kulkee pääasiassa kaunista Ounasjokivart- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11368: ta ja tulee olemaan varmasti sekä koti- että ulko- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
11369: maisten matkailijoiden suosima. Lisäksi se palve- 31.24. 77 3 000 000 markkaa Ounasjoki-
11370: lee joelle suunniteltua vesimatkailua. Perusparan- tien sekä szltojen rakentamiseen Ounas-
11371: nuksen yhteydessä tulisi rakentaa sillat Ounasjoen joen yli Tepastoon ja Ketomellaan.
11372: yli Tepastoon ja Ketomellaan, jotka ovat lossilii-
11373:
11374: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11375:
11376: Kimmo Sarapää Seppo Pelttari
11377: Asko Apukka Hannele Pokka
11378: 1987 vp. 2591
11379:
11380: Raha-asia-aloite n:o 2435
11381:
11382:
11383:
11384:
11385: Sarapää ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maan hankkimi-
11386: seksi luonnonsuojelutarkoituksiin
11387:
11388:
11389: Eduskunnalle
11390:
11391: Hallituksen esityksessä ehdotetaan 45 000 000 Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
11392: markan määrärahaa maa- ja vesialueiden ostami- taen,
11393: seksi ja lunastamiseksi luonnonsuojelutarkoituksia
11394: varten. Vuodelle 1988 määrärahaa esitetään 8 mil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11395: joonaa markkaa vähemmän kuin vuoden 1987 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
11396: menoarviossa, vaikka suunnan pitäisi olla nouse- 35.15.88 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
11397: va. On laskettu, että tämänvuotisilla satsauksilla maan hankkimiseksi luonnonsuojelutar-
11398: kestäisi ainakin 15 vuotta toteuttaa hyväksytyt koitukstin.
11399: suojeluohjelmat. Nyt vauhti vain hidastuu.
11400:
11401: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11402:
11403: Kimmo Sarapää Tytti Isohookana-Asunmaa
11404: Seppo Pelttari Hannele Pokka
11405: Eino Siuruainen
11406: 2592 1987 vp.
11407:
11408: Raha-asia-aloite n:o 2436
11409:
11410:
11411:
11412:
11413: Sasi: Määrärahan osoittamisesta yhden avustavanulosottomiehen vi-
11414: ran perustamiseen Ylöjärven nimismiespiiriin
11415:
11416:
11417: Eduskunnalle
11418:
11419: Ylöjärven nimismiespiirissä on nyt kaksi avusta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11420: vaa ulosottomiestä. Toisen toimialue on harvaan taen,
11421: asuttua ja asioiden lukumäärä on 2 800 kpl vuo-
11422: dessa. Toisen alue on taajaan asuttua ja asioiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11423: lukumäärä 7 000 kpl vuodessa. Normaalin ulos- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
11424: ottoasioiden mitoituksen mukaan avustavalta ulos- 25.47. 01 120 000 markkaa yhden avusta-
11425: ottomiehellä pitäisi olla n. 3 000 asiaa vuodessa. van ulosottomiehen viran perustamiseen
11426: Siksi on erityisen perusteltua perustaa yhden avus- Yläjärven nimismiespti'ni'n.
11427: tavan ulosottomiehen virka Ylöjärven nimismies-
11428: piiriin.
11429:
11430: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11431:
11432: Kimmo Sasi
11433: 1987 vp. 2593
11434:
11435: Raha-asia-aloite n:o 2437
11436:
11437:
11438:
11439:
11440: Sasi: Määrärahan osoittamisesta kahden ylikonstaapelin toimen pe-
11441: rustamiseksi Ylöjärven nimismiespiiriin
11442:
11443:
11444: Eduskunnalle
11445:
11446: Ylöjärven poliisipiiriin kuuluvat Ylöjärven ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11447: Kurun kunnat. Alueeltaan piiri on varsin laaja ja taen,
11448: sen väestö on kasvanut voimakkaasti. Uusia virko-
11449: ja piiriin ei ole saatu väestön kasvua vastaavasti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11450: Henkilöstön vajaus on niin suuri, että valtakun- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11451: nalliseen keskiarvoon pääsemiseksi tarvittaisiin 26.75. 01 260 000 markkaa kahden yli-
11452: kuusi uutta virkaa. Ylöjärven poliisipiirin vahvuus konstaapelin toimen (A 13) perustamisek-
11453: 1 000 asukasta kohti on 0,67, kun koko maassa si Yläjärven nimismiespiini"n.
11454: vastaava luku on 1,0. Sen vuoksi pitäisi epäkoh-
11455: dan korjaus pikaisesti aloittaa perustamalla edes
11456: kaksi ylikonstaapelin tointa.
11457:
11458: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11459:
11460: Kimmo Sasi
11461: 2594 1987 vp.
11462:
11463: Raha-asia-aloite n:o 2438
11464:
11465:
11466:
11467:
11468: Sasi ym.: Määrärahan osoittamisesta Porvarilliset Lakimiehet ry:lle
11469: oikeuspoliittisen ohjelmatyön käynnistämiseen
11470:
11471:
11472: Eduskunnalle
11473:
11474: Kiihkeä yhteiskunnallinen muutosprosessi Ja oikeusturvan kehittämisen suunnista. Porvarilliset
11475: sen hallintaan tähtäävät julkisen vallan ohjaus- ja Lakimiehet ry. on käynnistämässä oikeuspoliitti-
11476: säätelytoimenpiteet asettavat jatkuvasti uusia sen ohjelmatyön, jonka tarkoituksen on kiinnittää
11477: haasteita yksityisen kansalaisen oikeusturvan ke- huomiota juuri oikeuspolitiikan uusiin haasteisiin
11478: hittämiselle. Ihmisten oikeusturvan takaaminen ja esittää omia näkemyksiään eri oikeuspoliittisista
11479: näiden uusien oikeudellisten ongelmien suhteen vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksesta yksityisten
11480: edellyttää ennakoivaa ja syvällistä oikeuspoliittista ihmisten oikeusturvan kehittämiselle.
11481: keskustelua, jotta kansalaisten oikeusturvaan vä- Edellä mainitun perusteella ehdotamme kun-
11482: littömästi vaikuttava lainvalmistelu, oikeuden- nioittaen,
11483: käyttö ja hallintomenettely olisivat ajan tasalla ja
11484: vastaisivat yleisesti hyväksyttyjä oikeusturvaperi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11485: aatteita. 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
11486: Oikeuspoliittinen valmistelutyö edellyttää pait- 29.99.50 50 000 markkaa käytettäväksi
11487: si yhteiskunnallisen kehityksen aiheuttamien uu- Porvarilliset Lakimiehet ry:n oikeuspoliit-
11488: sien oikeusturvaongelmien tunnistamista ja enna- tisen ohjelmatyön käynnistämiseen.
11489: koimista myös poliittista keskustelua kansalaisten
11490:
11491: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11492:
11493: Kimmo Sasi Sirpa Pietikäinen
11494: 1987 vp. 2595
11495:
11496: Raha-asia-aloite n:o 2439
11497:
11498:
11499:
11500:
11501: Sasi: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 3 rakentamiseksi moot-
11502: toritieksi välillä Lamminpää-Ylöjärven keskusta
11503:
11504:
11505: Eduskunnalle
11506:
11507: Valtatie n:o 3 on rakennettu moottoritieksi pääsyä ja lisää turvallisuusriskejä. Lamminpään ja
11508: Tampereen keskustasta Lamminpäähän. Tampe- Ylöjärven välisen alueen liikenneongelmat voi-
11509: reen ympäristökunnista kasvaa kaikkein nopeim- daan ratkaista vain rakentamalla moottoritie.
11510: min Ylöjärven asukasluku, n. 800 henkilöä vuo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11511: dessa. Lamminpään ja Ylöjärven väli on nykyisel- taen,
11512: lään Tampereen ympäristön ruuhkaisimpia teitä,
11513: mikä johtuu varsinkin hyvin suuresta työmatka- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11514: asioimisliikenteestä. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
11515: Jatkuvien ruuhkatilanteiden takia on liikenteen 31.24. 77 5 000 000 markkaa valtatien n:o
11516: sujuvuus ja turvallisuus huono. Kunnollisten ris- 3 rakentamiseksi moottoritieksi välzllä
11517: teysalueiden puuttuminen vaikeuttaa valtatielle Lamminpää- Yläjärven keskusta.
11518:
11519: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11520:
11521: Kimmo Sasi
11522: 2596 1987 vp.
11523:
11524: Raha-asia-aloite n:o 2440
11525:
11526:
11527:
11528:
11529: Sasi: Määrärahan osoittamisesta Messukylän-Vatialan valtatien ra-
11530: kentamiseksi moottoritieksi
11531:
11532:
11533: Eduskunnalle
11534:
11535: Tänä syksynä saadaan päätökseen Vatialan- välillä Messukylä-Vatiala vähäksi aikaa helpot-
11536: Alasenjärven valtatien rakennustyöt, jolloin Lah- tuu. Sen vuoksi, koska tienrakennustyö aina ai-
11537: den-Tampereen tien liikenne ohjautuu suurelta heuttaa suurta liikeoteeilistä haittaa, olisi juuri
11538: osin tälle uudelle tielle. nyt oikea ajankohta levittää mainittu väli mootto-
11539: Tampereen ja Kangasalan välinen liikenne säi- ritieksi.
11540: lyy suurelta osin edelleen Vatialan-Messukylän Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11541: tiellä, joskin osittain riippuen matkakohteen si- taen,
11542: jainnista Tampereella. Nykyisellään Messukylän ja
11543: Vatialan väli on Tampereen ympäristön ruuhkai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11544: sin väli. Kangasalla suurempia tilaisuuksia järjes- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11545: tettäessä (kuten maatalousnäyttely) liikenne täy- 31. 24. 77 4 000 000 markkaa Messukylän
11546: sin ruuhkautuu ja pysähtyy. ja Vatialan välisen valtatien rakentamisek-
11547: Uuden Alasenjärven tien valmistuessa tilanne si moottoritieksi.
11548:
11549: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11550:
11551: Kimmo Sasi
11552: 1987 vp. 2597
11553:
11554: Raha-asia-aloite n:o 2441
11555:
11556:
11557:
11558:
11559: Savela ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen tukeen autove-
11560: ron huojentamiseksi riittävän monipaikkaisen moottoriajoneu-
11561: von saamiseksi suurperheille
11562:
11563:
11564: Eduskunnalle
11565:
11566: Monilapsisissa suurperheissä, joissa on useam- Iapsisten perheiden ajoneuvohankintaa mahdol-
11567: pia alaikäisiä perheenjäseniä, perheen yhteisen listetaan huollettavien lasten ja vanhempien yh-
11568: matkustamisen esteenä on auton paikkaluvun vä- teinen turvallinen matkustaminen.
11569: hyys. Useimmissa tapauksissa toisen ajoneuvon Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11570: hankinta on taloudellisista syistä mahdoton. taen,
11571: Vaihtoehtona on uuteen useampipaikkaiseen ajo-
11572: neuvokantaan siirtyminen. Monilapsisille perheil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11573: le muutoinkin jo suurten menojen vuoksi syntyy 1988 tulo- ja menoarvioon 3 000 000
11574: tästä kohtuuton rasite. markkaa ylimääräiseen tukeen autoveron
11575: Invalidiajoneuvoihin ja takseihin ym. sovelle- huojentamiseksi riittävän monipaikkaisen
11576: taan verovähennysmahdollisuutta. Laajentamalla ajoneuvon saamiseksi suurperheille.
11577: osittainen verovähennysoikeus koskemaan moni-
11578:
11579: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11580:
11581: Oiva Savela Martti Korkia-Aho
11582: 2598 1987 vp.
11583:
11584: Raha-asia-aloite n:o 2442
11585:
11586:
11587:
11588:
11589: Savela ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapaveden Haapajärven jär-
11590: vialtaan kunnostukseen ja veden säännöstelyyn
11591:
11592:
11593: Eduskunnalle
11594:
11595: Oulun vesipiirin myöntämät Haapaveden Haa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11596: pajärven tulvansuojelulupaehdot ovat peräisin taen,
11597: vuodelta 1956. Runsaan kolmenkymmenen vuo-
11598: den aikana tulvaolosuhteet ovat olennaisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11599: muuttuneet. Järvialueen vaikutuspiirissä on pysy- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle
11600: väisesti 600-700 ha peltoja veden vaivaamia. Lu- 30.40. 77 200 000 markkaa Haapaveden
11601: paehtojen tarkistamista varten pidettiin järjestely- Haapajärven rantapengerrysten, järvial-
11602: yhtiön kokous 21.7 .1986, jossa edellä mainittu ti- taan kunnostuksen ja säännöstelypadon
11603: lanne vesiviranomaisten läsnä ollessa todettiin. Li- suunnitteluun.
11604: säksi Haapaveden turvevoimalan rakentamispää-
11605: tös edellyttää alueen vesihuollon häiriötöntä jär-
11606: jestämistä.
11607:
11608: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11609:
11610: Oiva Savela Tellervo Renko
11611: 1987 vp. 2599
11612:
11613: Raha-asia-aloite n:o 2443
11614:
11615:
11616:
11617:
11618: Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta liikenneopetuksen laa-
11619: jentamiseksi Ammattikoulujen Hämeenlinnan opettajaopistossa
11620:
11621:
11622: Eduskunnalle
11623:
11624: Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesityk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11625: sen luvussa 29.59 (Ammatilliset oppilaitokset) esi- taen,
11626: tetään, että liikennealan koulutusta laajennetaan
11627: Ammattikoulujen Hämeenlinnan opettajaopis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11628: tossa. 1988 tulo- ja menoarvioon 770 000 mark-
11629: Sekä liikenneministeriön että opetusministe- kaa lzi"kenneopetta;ien sekä muun !ti"ken-
11630: riön työryhmät ovat esittäneet valtion liikenne- nealan koulutuksen laa;entamiseksi Am-
11631: opetuskeskuksen perustamista Hämeenlinnaan mattzkoulujen Hämeenlinnan opettaja-
11632: 1.8.1988 lukien siten, että toiminta alkaisi vai- opistossa, mistä määrärahasta momentille
11633: heittain ja täysimittainen toiminta alkaisi 1.1. 29. 60. 01 3 70 000 markkaa, momentzlle
11634: 1989 lukien. Sekä ammattikasvatushallitus että 29. 60.29 200 000 markkaa sekä momen-
11635: opetusministeriö ovat esittäneet määrärahoja lii- tzlle 29. 60. 70 200 000 markkaa.
11636: kennealan koulutuksen tehostamiseksi ja keskittä-
11637: miseksi.
11638:
11639: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11640:
11641: Lea Savolainen Sirpa Pietikäinen Esko Helle
11642: Hannu Tenhiälä Arto Lapiolahti Ritva Vastamäki
11643: Tikka Joenpalo
11644: 2600 1987 vp.
11645:
11646: Raha-asia-aloite n:o 2444
11647:
11648:
11649:
11650:
11651: Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Diabetesliitto
11652: ry:lle avohoidon kehittämiseen
11653:
11654:
11655: Eduskunnalle
11656:
11657: Diabetes eli sokeritauti on kolmanneksi yleisin neet muodot. Lääkehoidon lisäksi diabetes vaatii
11658: kansantauti, jota sairastaa yli 120 000 suomalaista. monimuotoista, tarkkaa hoidon noudattamista,
11659: Diabetes on sairaus, jossa avohoidon ja ennen jotta voidaan välttyä vakavilta diabeteksen aiheut-
11660: kaikkea itsehoidon merkitys on ratkaisevaa. Jotta tamilta komplikaatioilta, kuten esimerkiksi so-
11661: avohoito ja itsehoito onnistuu, tulee diabeetikon keutumiselta. Diabetesliiton toiminnan painopis-
11662: tietää runsaasti sairaudesta ja sen hoidosta. Poti- tealueina ovat aikuisikäisten diabeetikkojen hoi-
11663: lasopetus on avainasemassa hoidon onnistufl\isel- don opetuksen kehittäminen ja toteuttaminen.
11664: le. Jotta Diabetesliitto voi selviytyä tästä sille delegoi-
11665: Diabetesliitto niveltyy valtakunnalliseen hoito- dusta tehtävästä, tulee vuoden 1988 budjetissa
11666: organisaatioon, ja sille on delegoitu eräitä selvära- toiminnalle osoittaa määräraha.
11667: jaisia avoterveydenhuollon tehtäviä, kuten hoidon Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11668: opetuksen tukimateriaalin tuottaminen ja sopeu- taen,
11669: tumisvalmennuksen kehittäminen ja toteuttami-
11670: nen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11671: Diabetesliitto on voimakkaasti panostanut avo- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
11672: hoidossa kokeilutoimintaan työikäisten diabeetik- 33.33.51 400 000 markkaa Suomen Dia-
11673: kojen hoidossa aina 1970-luvun alusta saakka. betesliitto ry:n suonttaman potilasopetuk-
11674: Hoidon opetus on 1980-luvulla saanut vakiintu- sen ja muun avohoidon rahoittamiseksi.
11675:
11676: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11677:
11678: Lea Savolainen Pentti Lahti-Nuuttila
11679: Pirjo Ala-Kapee Tuulikki Hämäläinen
11680: 1987 vp. 2601
11681:
11682: Raha-asia-aloite n:o 2445
11683:
11684:
11685:
11686:
11687: Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuulonhuoltoliitolle
11688: video-ohjelmien tuottamiseen
11689:
11690:
11691: Eduskunnalle
11692:
11693: Suomessa on 13 000 erittäin vaikeasti huono- neiden kohdalla, joilla asuinpaikkansa vuoksi on
11694: kuuloista tai kuuroutunutta. Riippumatta siitä, vähäiset mahdollisuudet kontakteihin muiden
11695: aleneeko kuulo vähitellen vai äkillisesti, ihminen kuulovammaisten kanssa.
11696: menettää kykynsä kommunikoida ympäristönsä Kuulonhuoltoliitolla on valmiudet toteuttaa
11697: kanssa tai kommunikaatio tuottaa erittäin suuria edellä mainittujen kommunikaatiomenetelmien
11698: vaikeuksia. koulutusta, mutta opetuksessa tarvittavat video-
11699: Kuuroutuneiden kohdalla kommunikaatiome- ohjelmat puuttuvat. Video-ohjelmien tuottami-
11700: netelmiä ovat viitottu äidinkieli tai MHS-mene- sen tarve on tällä hetkellä seuraava:
11701: telmä, jossa käden liikkeillä näytetään konsonan- - viitotun suomenkielen video-ohjelmia 5 kpl
11702: tit. Molemmat ovat huuliltaluvun tukimenetel- MHS-menetelmän video-ohjelmia 5 kpl
11703: miä. Kuulovammainen, joka aikuisiällä menettää - huulioluvun opetusvideo-ohjelmia 5 kpl
11704: kuulonsa, ei halua luopua äidinkielestään. Viito- - edellisten kopioita opetukseen, harjoitte-
11705: tun kielen avulla kuuroutuneen on mahdollista luun ja lainaustoimintaan.
11706: säilyttää kommunikointimahdollisuutensa äidin- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
11707: kielellään. taen,
11708: On tärkeää, että kuuroutuneen lähiympäristöl-
11709: le voidaan opettaa kuuroutuneen kommunikaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11710: tiomenetelmät. Video-ohjelmat helpottavat huo- 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar-
11711: mattavasti menetelmien opettamista ja oppimis- kan määrärahan opetuksessa tarvittavien
11712: ta. Video-ohjelmien avulla voidaan pitää taitoja video-ohjelmien tuottamiseen Kuulon-
11713: yllä myös sellaisten huonokuuloisten ja kuuroutu- huoltoliitolle.
11714:
11715: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11716:
11717: Lea Savolainen Pentti Lahti-Nuuttila
11718: Pirjo Ala-Kapee Tuulikki Hämäläinen
11719:
11720:
11721:
11722:
11723: 23 270416F
11724: 2602 1987 vp.
11725:
11726: Raha-asia-aloite n:o 2446
11727:
11728:
11729:
11730:
11731: Savolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuurojen maailman-
11732: kongressin järjestämisestä aiheutuneiden tappioiden kattamiseen
11733: Kuurojen Liitolle
11734:
11735: Eduskunnalle
11736:
11737: Kuurojen Liitto ry. järjesti Kuurojen Maailman- oli suuri kansainvälinen ja kansallinen merkitys,
11738: liiton X maailmankongressin Espoossa, Dipolissa anotaan tappioiden peittämiseksi valtion tukea.
11739: 20.-28.7.1987. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
11740: Kongressiin osallistui yli 2 000 henkilöä ja taen,
11741: kongressin anti oli hyvin merkityksellinen. Kuu-
11742: rojen Liitto ry. ei ole saanut lainkaan valtiolta ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11743: loudellista tukea kongressin järjestämiseksi. 1988 tulo- ja menoarvioon 1500 000 mar-
11744: Kongressin kulut ovat liian suuret liiton yksin vas- kan määrärahan Kuurojen maazlman-
11745: tattavaksi. kongressin Kuurojen Liitolle aiheuttamien
11746: Kongressista aiheutui Kuurojen Liitto ry:lle tappioiden kattamiseen.
11747: tappiota noin 2 milj. markkaa. Koska kongressilla
11748:
11749: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11750:
11751: Lea Savolainen Pirjo Rusanen Timo Laaksonen
11752: Heikki Järvenpää Aino Pohjanoksa Boris Renlund
11753: Timo Kietäväinen Tytti Isohookana-Asunmaa Jukka Vihriälä
11754: Pirjo Ala-Kapee
11755: 1987 vp. 2603
11756:
11757: Raha-asia-aloite n:o 2447
11758:
11759:
11760:
11761:
11762: Seppänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintokeskusta
11763: ylläpitävien järjestöjen sivistystyöhön
11764:
11765:
11766: Eduskunnalle
11767:
11768: Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- Lain valmistelua voitaisiin edistää korottamalla
11769: delle 1988 korostetaan aikuiskasvatuksen merki- opintokeskusta ylläpitävien sivistysjärjestöjen val-
11770: tystä, mutta sivuutetaan vapaan sivistystyön yh- tionapua 1 000 000 markalla.
11771: teiskunnallinen merkitys ja tarpeet. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11772: Valtionapu opintokeskusta ylläpitävien järjestö- taen,
11773: jen sivistystyöhön ei nouse esityksen mukaan lain-
11774: kaan. Edellisvuonna se nousi eduskunnan päätök- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11775: sen mukaan 900 000 mk ( + 12% ). Mikäli alkanut 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
11776: kasvu nyt tyrehtyy, pysähtyy sivistysjärjestöjen pit- 29.57.54 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
11777: käjänteinen kehittäminen. Kuitenkin opetusminis- opintokeskusta ylläpitåvz'en järjestöjen si-
11778: teriössä on valmisteltu lakia sivistysjärjestöjen val- vistystyöhön.
11779: tionavusta, joka nyt on ollut lausuntokierroksella.
11780:
11781: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11782:
11783: Esko Seppänen Heli Astala
11784: 2604 1987 vp.
11785:
11786: R~ha-asia-aloite n:o 2448
11787:
11788:
11789:
11790:
11791: Seppänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintokeskus-
11792: ten valtionapuun
11793:
11794:
11795: Eduskunnalle
11796:
11797: Hallituksen esittämä määrärahakorotus vuoden resursseja: varoja alueellisen opintohenkilökun-
11798: 1988 tulo- ja menoarvion momentille 29.5 7. 55 nan palkkaukseen. Lisämäärärahan tarve olisi ai-
11799: riittää ehkä opintokeskuksen palkkausmenojen nakin 2,0 miljoonaa markkaa.
11800: nousuun. Määräraha ei nykyisellään riitä opinto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11801: keskusten toiminnan keskeisiin kehittämiskohtei- taen,
11802: siin, erityisesti tietojenkäsittelyn automatisoin-
11803: tiin. Kouluhallitus on myös joutunut asettamaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11804: ylärajan sellaisiin olennaisiin menoihin kuten 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
11805: matkustamis-, puhelin- ja posti- sekä monenta- 29.57.55 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
11806: miskulut. käytettäväksi opintokeskusten yleismenoi-
11807: Opintokeskustoiminnan mielekäs kehittämi- hin ja uusiin toimiin.
11808: nen edellyttäisi mm. alueellisen opintotoiminnan
11809:
11810: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11811:
11812: Esko Seppänen Heli Astala
11813: 1987 vp. 2605
11814:
11815: Raha-asia-aloite n:o 2449
11816:
11817:
11818:
11819:
11820: Siitonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotiteollisuusyhdistysten
11821: kurssitoiminnan järjestämiseen
11822:
11823:
11824: Eduskunnalle
11825:
11826: Kotiteollisuusyhdistysten tehtävänä on koti- enää opita kotona ja koulussakin tähän on varattu
11827: teollisuusneuvonnan järjestäminen maassamme. hyvin vähän aikaa. Kurssitoiminta on luonteel-
11828: Kotiteollisuusneuvontajärjestön muodostavat Ko- taan täydennyskoulutusta ja se tavoittaa myös sel-
11829: titeollisuuden keskusliitto, 22 alueellista kotiteol- laisia väestöryhmiä, jotka eivät pysty irrottautu-
11830: lisuusyhdistystä ja niiden lähes 200 kotiteollisuus- maan yhtäjaksoiseen, toisella paikkakunnalla ta-
11831: neuvonta-asemaa. Kotiteollisuusneuvonnan tär- pahtuvaan koulutukseen. Kurssimuotoisen koulu-
11832: kein muoto neuvonta-asemilla tapahtuvan henki- tuksen saavutettavuus ja mahdollisuus koota kurs-
11833: lökohtaisen ohjauksen lisäksi on kurssitoiminta. seista erilaisia tarpeita vastaava kokonaisuus mah-
11834: Valtaosa kursseista on viime vuoteen saakka rahoi- dollistavat jatkuvan koulutuksen periaatteen to-
11835: tettu ammattikasvatushallituksen ammattikurssi- teutumista.
11836: määrärahalla, joka on kanavoitunut kotiteolli- Pidämme kotiteollisuusyhdistysten kurssitoi-
11837: suusoppilaitosten kautta. Uuden rahoituslain tul- mintaa erittäin tärkeänä.
11838: tua voimaan on kurssien rahoittaminen käynyt lä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11839: hes mahdottomaksi. Näin kurssien suuresta ky- taen,
11840: synnästä huolimatta on kurssien määrä laskenut.
11841: Tilanne on erittäin huolestuttava, kun kursseil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11842: la on mm. koulutettu kotityöntekijöitä yhdistys- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11843: ten liikkeiden tuotantoon. Näin on tarjottu mm. 29. 76.51 500 000 markkaa kotiteollisuus-
11844: maaseudulla monelle liitännäiselinkeino. Kurs- yhdistysten kurssitoiminnan järjestämi-
11845: sien tarve on suuri myös siksi, että käsityötaitoja ei seen.
11846:
11847: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
11848:
11849: Eva-Riitta Siitonen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Heikki A. Ollila
11850: Sauli Niinistö Annikki Koistinen Kauko Heikkinen
11851: Tellervo Renko Riitta Saastamoinen
11852: 2606 1987 vp.
11853:
11854: Raha-asia-aloite n:o 2450
11855:
11856:
11857:
11858:
11859: Siitonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Laululle Bachin
11860: Matteus-passion esityksen tukemiseen
11861:
11862:
11863: Eduskunnalle
11864:
11865: Suomen Laulu, joka on perustettu vuonna 1900 ro. Pelkästään orkesterin ja solistien kustannukset
11866: professori Heikki Klemetin aloitteesta, toimii nousevat 80 000 markkaan, ja tällöinkin orkesteri-
11867: edelleen yhtenä maamme merkittävimpänä orato- harjoituksia on vain neljä. Mainittuun summaan
11868: riokuorona. Suomen Laulu on perustamisestaan on sisällytetty minimihintaiset suomalaiset solis-
11869: lähtien avustanut myös valtioneuvoston tilaisuuk- tit. Mikäli käytetään kansainvälisesti merkittäviä
11870: sissa (valtiopäivien jumalanpalvelukset ym. ). solisteja, palkkiosummat tietenkin kaksinkertais-
11871: Ehkä tunnetuin perinne Suomen Laulun toi- tuvat ja matkakustannukset luonnollisesti lisäävät
11872: minnassa on vuotuinen pääsiäisen Matteus-passia- kuluja. Konsertin järjestämisestä aiheutuvat muut
11873: esitys Johanneksen kirkossa Helsingissä. Kuoro on kustannukset ovat noin 40 000 markkaa.
11874: järjestänyt esityksen vuosittain joko omaehtoisesti Tämän kansallisesti merkittävän kulttuuripe-
11875: tai sitten sopimuksella Helsingin kaupunginorkes- rinteen säilyttämistä ja kehittämistä olisi voitava
11876: terin tai jonkin muun orkesterin kanssa. Vuonna tukea yhteiskunnan varoin.
11877: 1988 esitys järjestetään jälleen kuoron omana pro- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11878: jektina. taen,
11879: Nykypäivänä suuren orkesterisäestyksellisen
11880: teoksen esittämiskustannukset nousevat sellaisiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11881: lukemiin, että perinteen katkeaminen on uhattu- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
11882: na, ellei kustannuksiin löydetä tukea kuoron ul- 29.90.53 70 000 markkaa Suomen Lau-
11883: kopuolelta. Matteus-passion esityskoneistoon tar- lulle Bachin Matteus-passion esittämisestä
11884: vitaan kaksi vähintään 16 soittajan orkesteria, ur- aiheutuviin kustannuksiin.
11885: kuri, kuusi solistia, kapellimestari ja kaksoiskuo-
11886:
11887: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
11888:
11889: Eva-Riitta Siitonen Eeva Turunen
11890: 1987 vp. 2607
11891:
11892: Raha-asia-aloite n:o 2451
11893:
11894:
11895:
11896:
11897: Siitonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Yksinhuoltajien Liitto ry:n
11898: toiminnan tukemiseen
11899:
11900:
11901: Eduskunnalle
11902:
11903: Yksinhuoltajien Liitto ry. on vakiinnuttanut tuksen kanssa valtion vuoden 1987 tulo- ja me-
11904: asemansa yksinhuoltajaperheiden etujärjestönä ja noarviossa myönnetyllä määrärahalla 120 000
11905: alansa asiantuntijana. Sen päämääränä on huoleh- markkaa on katettu liiton toimihenkilön palkka-
11906: tia yksinhuoltajien ja heidän lastensa aseman ja menoja, matka- ja toimistokuluja sekä Yksin-
11907: oikeusturvan parantamisesta. Liitto pyrkii vaikut- huoltaja-lehden painatus- ja postikuluja.
11908: tamaan lainsäädäntöön seuraamalla sen kehitystä Liiton toiminnan säilyttäminen nykyisellä tasol-
11909: ja antamalla lausuntoja. la ja sen toimintamuotojen kehittäminen erityi-
11910: Kun perhepoliittinen lainsäädäntö on kehitty- sesti yksinhuoltajien henkisessä tukemisessa edel-
11911: nyt, ovat tarpeet myös henkisesti tukea yksinhuol- lyttää valtion avustusta liiton perustoimintaedel-
11912: tajia samanaikaisesti kasvaneet. Yksinhuoltajien lytysten turvaamiseksi. Valtion varoista maksetta-
11913: Liitto ry. pyrkii täyttämään näitä tarpeita julkaise- va tuki käytettäisiin koulutustilaisuuksien, Yksin-
11914: malla Yksinhuoltaja-lehteä, tiedottamalla ja kou- huoltaja-lehden julkaisemiseen ja uusien tuki-
11915: luttamalla. Liitto on asettanut työryhmän suun- muotojen kehittelyyn.
11916: nittelemaan myös muita tukimuotoja. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11917: Toimintansa rahoittamiseksi liitto on saanut taen,
11918: RAY: n tuotosta avustusta tälle vuodelle 120 000
11919: markkaa. Ensi vuodelle on tarkoitus anoa yleis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11920: avustusta 264 000 markkaa sekä erillistä avustusta 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
11921: suunnitteilla olevan lapsen tapaamisoikeuden lai- 33.93.50 130 000 markan määrärahan
11922: minlyöntien ja estämisien syiden tutkimista var- Yksinhuoltajien Liitto ry:n toiminnan tu-
11923: ten. Yhdessä RAY:n tuotosta myönnetyn avus- kemiseen.
11924:
11925: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
11926:
11927: Eva-Riitta Siitonen Eeva Turunen
11928: 2608 1987 vp.
11929:
11930: Raha-asia-aloite n:o 2452
11931:
11932:
11933:
11934:
11935: Sillanpää ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kauhajoen
11936: evankelisen opiston muutos- ja perusparannustyöhön
11937:
11938:
11939: Eduskunnalle
11940:
11941: Kauhajoen evankelinen opisto on aloittanut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11942: muutos- ja perusparannustyöt vuonna 1986. Kus- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
11943: tannusarvio on 7, 5 milj. markkaa. Alkurahoituk- 29.57.52 lisäyksenä 500 000 markkaa
11944: sena on saatu avustusta 650 000 markkaa. Opiston Kauhajoen evankelisen opiston muutos- ja
11945: tulevan toiminnan kannalta on välttämätöntä, et- perusparannustyöhön.
11946: tä yhteiskunnan osuus myös rakentamisen rahoi-
11947: tuksessa on merkittävä.
11948: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
11949: taen,
11950:
11951: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11952:
11953: Juho Sillanpää Anneli Jäätteenmäki
11954: 1987 vp. 2609
11955:
11956: Raha-asia-aloite n:o 2453
11957:
11958:
11959:
11960:
11961: Sillanpää: Määrärahan osoittamisesta Hyypänjoen perkaukseen
11962:
11963:
11964:
11965:
11966: Eduskunnalle
11967:
11968: Hyypänjoki on herkästi tulviva joki. Erityisen Edellä olevan petusteella ehdotan kunnioit-
11969: selvästi se on ollut todettavissa kuluvana kesänä, taen,
11970: kolme kertaa tulva on noussut viljelyalueelle.
11971: Perkaustoimenpiteelle on lupa ja se käsittää 380 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11972: hehtaarin hyötyalan. Perkaus mahdollistaisi nyky- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
11973: aikaisen maatalouden, mm. salaojituksen. Hank- 30. 40. 77 2 000 000 markan määrärahan
11974: keen kustannusarvio on 5,2 milj. mk ja sen arvioi- Hyypänjoen perkaukseen.
11975: tu hyötyvaikutus 6,2 milj. mk.
11976:
11977: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
11978:
11979: Juho Sillanpää
11980: 2610 1987 vp.
11981:
11982: Raha-asia-aloite n:o 2454
11983:
11984:
11985:
11986:
11987: Sillanpää: Määrärahan osoittamisesta Hannulanluoman ojitusalueen
11988: kunnostukseen
11989:
11990:
11991: Eduskunnalle
11992:
11993: Hannulanluoma sijaitsee Karijoen kunnassa ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11994: sen hyötyalue on 392 ha. Ojitusalueen kunnos- taen,
11995: tuksen kustannusarvio on 1 milj. markkaa.
11996: Alueella on voimaperäinen maatalous, jonka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
11997: harjoittamisen esteenä ovat tulvat. Tulvat asetta- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
11998: vat rajoituksia ja aiheuttavat viljelijöille tuntuvia 30.40. 77 1 000 000 markkaa Hannulan-
11999: menetyksiä vuosittain. luoman o;i"tusalueen kunnostukseen.
12000:
12001: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12002:
12003: Juho Sillanpää
12004: 1987 vp. 2611
12005:
12006: Raha-asia-aloite n:o 2455
12007:
12008:
12009:
12010:
12011: Sillanpää: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 664 (Isojoki-
12012: Dagsmark) perusparantamiseen
12013:
12014:
12015: Eduskunnalle
12016:
12017: Vaasan läänin tieverkko on monilla alueilla aineelliset menetykset ovat selkeä osoitus maan-
12018: puutteellinen ja huonokuntoinen. Erityisesti ties- tien nopean parantamisen välttämättömyydestä.
12019: tön rappeutuminen on näkyvissä Suomenselän Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12020: alueella. Maantie n:o 664 (Isojoki-Dagsmark) on taen,
12021: yksi heikkokuntoisimpia. Valtaosa Isojoen ras-
12022: kaasta maantieliikenteestä suuntautuu kyseistä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12023: tietä pitkin, mm. puutavara-, hake- ja sorakulje- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
12024: tusten muodossa n. 234 000 tn/v. Kyseessä oleva 31. 24. 77 2 000 000 markkaa maantien
12025: tie on liikennöintitasoltaan vaarallisen mutkainen n:o 664 (Isojoki-Dagsmark) perusparan-
12026: ja kapea nykyiselle järeälle täysperävaunulliselle tamiseen.
12027: kalustolle. Useat onnettomuudet ja merkittävät
12028:
12029: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12030:
12031: Juho Sillanpää
12032: 2612 1987 vp.
12033:
12034: Raha-asia-aloite n:o 2456
12035:
12036:
12037:
12038:
12039: Sillanpää: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 665 (Tiukka-
12040: Myrkky-Ravi) perusparantamiseen
12041:
12042:
12043: Eduskunnalle
12044:
12045: Maantie n:o 665 (Tiukka-Myrkky-Ravi) on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12046: 19 kilometriä pitkä heikkokuntoinen sorapäällys- taen,
12047: teinen maantie. Tien kustannusarvio on 13,7
12048: milj. markkaa ja tie sijaitsee Kristiinankaupungin, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12049: Karijoen ja Teuvan kunnan alueella. Syksyt ja ke- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
12050: väät tämä liikenneväylä on monta kuukautta ra- 31. 24. 77 4 000 000 markkaa maantien
12051: joitusten alainen, ja näin väestön ja elinkeinoelä- n:o 665 (Tiukka-Myrkky-Ravz) perus-
12052: män työskentely vaikeutuu merkittävästi. parantamiseen.
12053:
12054: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12055:
12056: Juho Sillanpää
12057: 1987 vp. 2613
12058:
12059: Raha-asia-aloite n:o 2457
12060:
12061:
12062:
12063:
12064: Sillanpää ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 669 (Kauha-
12065: järvi-tiemestaripiirin raja) rakentamiseksi
12066:
12067:
12068: Eduskunnalle
12069:
12070: Tieyhteys Pohjanmaalta ja Kauhajoelta Honka- hanke tarvitsee ensimmäisenä rakennusvuonna
12071: joen, Kankaanpään, Lavian, Kiikoisten kautta 3,8 mmk. Ohjelman mukaan tarkoitus on nykyi-
12072: Kiikkaan on ollut esillä merkittävyytensä ja tar- sen soratien suuntauksen parantaminen ja päällys-
12073: peellisuutensa johdosta. Edellä mainittu Pohjan- täminen. Toteamme, että kyseinen 13,5 kilomet-
12074: maan tie on hyvin tärkeä pohjois-eteläsuunnan rin osuus on ainoa sorapäällysteellä oleva ko. rei-
12075: yhteys, koska valtateiden n:o 3 ja 8 väliin edellä tillä.
12076: mainittujen kuntien ja kaupungin kohdalla jää Tie- ja vesirakennuslaitoksen valtakunnallisen
12077: liian suuri alue erittäin huonojen yhteyksien va- tieverkon kehittämissuunnitelmassa 1986-2000,
12078: raan. Tie 2000, mainitaan merkittävimpien muutosten
12079: Kauhajoelta pohjoiseen on luontevat yhteydet yhteydessä ko. tie välillä Honkajoki-Kauhajoki
12080: kantatieluokkaisena tienä Seinäjoelle ja Uusikaar- seudullisena tienä, sen oltua aikaisemmin kokoo-
12081: lepyyhyn. Samoin on yhteydet etelään Kiikasta jatie.
12082: Huittisten kautta Turkuun tai Helsinkiin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12083: Tieyhteys palvelisi myös liikennemäärien tasaa- taen,
12084: jana em. valtateillä n:o 8 ja 3.
12085: Maantien yhdistävänä tarpeellisena tieyhteyte- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12086: nä kyseessä oleva reitti palvelisi hyvin Pohjois- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
12087: Satakuntaa ja Etelä-Pohjanmaata. 31. 24. 77 3 800 000 markkaa maantien
12088: TVL:n Vaasan piirin toimenpideohjelman 1986 n:o 669 (Kauhajärvi-tiepiirin raja, Kau-
12089: -1992 mukaan tien parantaminen välillä Kauha- hajoki) suuntauksen parantamiseen ja
12090: järvi-lääninraja maksaa 9, 7 mmk. Vuosille päällystämiseen.
12091: 1988-89 ohjelmassa sijoitettu ja siinä aikaistettu
12092:
12093: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12094:
12095: Juho Sillanpää Jukka Vihriälä Einari Nieminen
12096: Kauko Juhantalo Pentri Mäki-Hakola Martti Korkia-Aho
12097: 2614 1987 vp.
12098:
12099: Raha-asia-aloite n:o 2458
12100:
12101:
12102:
12103:
12104: Sillanpää ym.: Määrärahan osoittamisesta Suupohjan radan perus-
12105: korjaamiseen rataosuudella Koskenkorva-Kaskinen
12106:
12107:
12108: Eduskunnalle
12109:
12110: Vuoden 1987 aikana tulee nk. Suupohjan rata Suupohjan radalla on edelleenkin erittäin tär-
12111: peruskorjatuksi välillä Seinäjoki-Koskenkorva ai- keä merkitys alueen kunnille ja niiden elinkeino-
12112: van pieniä viimeistelytöitä lukuunottamatta. Näi- toiminnoille. Ratavarsialueella sijaitsee 20 valta-
12113: den töiden loppuunsaattamiseksi valtion tulo- ja kunnallisesti merkittävää yritystä, joista huomat-
12114: menoarvioehdotuksessa vuodelle 1988 esitetään tavin ja radan suurin käyttäjä on Oy Metsä-Botnia
12115: 2 ,0 milj. markkaa. Sen sijaan tulo- ja menoarvio- Ab Kaskisissa. Kaskisten kaupunki on myös mer-
12116: ehdotuksessa ei ole mainintaa eikä myöskään kittävä satamakaupunki. Mielestämme raskaan ta-
12117: määrärahaa Suupohjan radan osuuden Kosken- varaliikenteen pitäisi alueilla, missä se on mahdol-
12118: korva-Kaskinen peruskorjaamista varten. lista, siirtyä nykyistä enemmän maanteiltä kiskoil-
12119: Suupohjan rata kuuluu nk. vähäliikenteisiin ra- le jo liikenneturvallisuudenkin vuoksi. Suupohjan
12120: taosuuksiin. Vuosittainen kuljetusmäärä on viime rata runsaine vuosittaisine kiskojen katkeamisi-
12121: vuosina ollut yli 300 000 tn, lukuun ottamatta neen sekä päivittäin tapahtuvine myrkyllisten ke-
12122: vuotta 1986, jolloin kuljetusmäärät pienenivät. mikaalioiden kuljetuksineen muodostaa ympäris-
12123: Nykyisin kuljetettavasta tavaramäärästä kohden- tölle vaaratilanteen.
12124: tuu noin 90 % rataosuudelle Koskenkorva- Mielestämme alueen elinkeinotoiminnan kehit-
12125: Kaskinen ja vain 10 % rataosuudelle Seinäjoki- tämisen ja radan turvallisuustekijät huomioon ot-
12126: Koskenkorva. Tosin kuljetusmäärät tulevat nouse- taen ei radan peruskorjaamista koko rataosuudella
12127: maan myös viimeksi mainitulla osuudella, kun lä- voida enää pitkittää.
12128: hiaikana Oy Alko Ab:n laajennus Koskenkorvalla Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
12129: valmistuu. Mikäli rata kokonaisuudessaan perus- vasti,
12130: korjataan, tulevat tavarakuljetukset lisääntymään
12131: huomattavasti koko Suupohjan radalla, jopa siinä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12132: määrin, ettei enää voida puhua vähäliikenteisestä 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
12133: rataosuudesta. Radan käyttöä tulee huomattavasti 31. 90. 78 5 000 000 markan määrärahan
12134: lisäämään myös Kaskisten satamakaupunkiin Suupohjan radan peruskorjaamista varten
12135: suunniteltu selluloosan jatkojalostustehdas, joka välillä Koskenkorva-Kaskinen.
12136: valmistunee lähivuosina, sekä mahdollisesti myö-
12137: hemmin perustettava paperitehdas. Periaatepää-
12138: tös jo tältäkin osin on olemassa.
12139:
12140: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
12141:
12142: Juho Sillanpää Jarmo Wahlström Aapo Saari
12143: Kirsti Ala-Harja Raimo Vistbacka Pentti Mäki-Hakola
12144: Jukka Vihriälä Martti Korkia-Aho Anneli Jäätteenmäki
12145: Markus Aaltonen Esko Aho
12146: 1987 vp. 2615
12147:
12148: Raha-asia-aloite n:o 2459
12149:
12150:
12151:
12152:
12153: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta osa-aikaisen henkilökun-
12154: nan palkkaamiseksi puolustusvoimille
12155:
12156:
12157: Eduskunnalle
12158:
12159: Varsinkin kehitysalueilla ja maan reunaosissa ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12160: sekä varuskuntapaikkakunnilla on syytä entistä 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
12161: laajemmin lisätä puolustuslaitoksen ja paikallisen 27.12. 01 lisiiyksenii 1 000 000 markkaa
12162: väestön sekä elinkeinoelämän yhteistyötä käyttä- osa-aikaisen henkilöstön palkkaamiseen
12163: mällä reserviläisiä osa-aikaisesti puolustuslaitok- puolustusvoimien vartiointi-, valvonta- ja
12164: sen vartiointi-, valvonta- ja huoltotehtäviin. huoltotehtiivzi'n.
12165: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12166: taen,
12167:
12168: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12169:
12170: Eino Siuruainen Kalle Röntynen Tellervo Renko
12171: 2616 1987 vp.
12172:
12173: Raha-asia-aloite n:o 2460
12174:
12175:
12176:
12177:
12178: Siuruainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asevelvollisten
12179: päivärahojen korottamiseen
12180:
12181:
12182: Eduskunnalle
12183:
12184: Varusmiesten ja reserviläisten päivärahat eivät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12185: ole kohonneet riittävästi huomioon ottaen nykyi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12186: sen kustannustason. Nykyinen elintaso ja varus- 27.14. 02 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
12187: miesten monet käytännön sanelemat menot edel- asevelvollisten päivärahojen ja reserviläis-
12188: lyttävät korkeampaa päivärahaa. palkkojen korottamiseksi.
12189: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12190: taen,
12191:
12192: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12193:
12194: Eino Siuruainen Kauko Heikkinen
12195: Annikki Koistinen Kalle Röntynen
12196: Tellervo Renko
12197: 1987 vp. 2617
12198:
12199: Raha-asia-aloite n:o 2461
12200:
12201:
12202:
12203:
12204: Siuruainen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kirjastoauto-
12205: jen hankkimiseksi
12206:
12207:
12208: Eduskunnalle
12209:
12210: Tasavertaisten kirjastopalvelujen saanti maan esimerkiksi kahden kunnan osalta vuosittain. Tä-
12211: kaikissa osissa edellyttää kirjastoautotoiminnan mä ulottaa palvelut tasaveroisesti myös nykyisin il-
12212: kehittämistä ja laajentamista erityisesti haja- man niitä oleville alueille.
12213: asutusalueilla. Vuosittain myönnettävästä määrä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12214: rahasta merkittävä osa menee poistettavien auto- taen,
12215: jen uusimiseen. Tämä on johtanut siihen, että
12216: monet kunnat, esim. Utajärvi ja Kuivaniemi, ei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12217: vät ole saaneet kirjastoautopalveluja lainkaan 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
12218: käynnistymään. Samalla kun uusitaan käytöstä 29.56.31 lisäyksenä' 2 000 000 markkaa
12219: poistuvia kirjastoautoja, pitää valtionapu ulottaa kirjastoautojen hankintaan niihin kuntiin,
12220: myös ensimmäisten kirjastoautojen hankintaan, joissa kirjastoautopalvelut vielä puuttuvat.
12221:
12222: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12223:
12224: Eino Siuruainen Riitta Jouppila Pauli Saapunki
12225: Kalle Röntynen Tellervo Renko Kauko Heikkinen
12226: Annikki Koistinen
12227:
12228:
12229:
12230:
12231: 24 270416F
12232: 2618 1987 vp.
12233:
12234: Raha-asia-aloite n:o 2462
12235:
12236:
12237:
12238:
12239: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kaluston hankkimiseen
12240: Taivalkosken metsäkonekoululle
12241:
12242:
12243: Eduskunnalle
12244:
12245: Taivalkosken metsäkonekoululla on metsäta- traktori, monitoimikone, telamaasturi, moottori-
12246: louden yleisjakso Taivalkoskella, Pudasjärvellä, keikka, tietotekniikan välineistöä ja fysiikan sekä
12247: Kuusamossa ja Suomussalmella. Taivalkoskella kemian demonstraatiovälineistöä. Hankinnat on
12248: koulutetaan metsureita, metsätraktorin kuljettajia lueteltu tärkeysjärjestyksessä.
12249: ja metsänparannuskoneen kuljettajia. Lisäksi kou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12250: lulla on kurssiosasto, joka huolehtii alan jatko- ja taen,
12251: täydennyskoulutuksesta. Koulun tehokas toimin-
12252: ta eri pisteissä edellyttää alan kalustoa, jota ei ny- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12253: kyisellään ole riittävästi tai kalusto on vanhentu- 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
12254: nutta ja käytöstä poistettavaa. Hankintatarpeet markkaa kaluston hankkimiseksi Taival-
12255: ovat seuraavat: tela-alustainen kaivukone, hyd- kosken metsäkonekoululle.
12256: raulipainotteinen äes, pyöräkuormaaja, kuorma-
12257:
12258: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12259:
12260: Eino Siuruainen Riitta Jouppila Pauli Saapunki
12261: Kauko Heikkinen Tellervo Renko Vappu Säilynoja
12262: J. Juhani Kortesalmi Annikki Koistinen Kalle Röntynen
12263: 1987 vp. 2619
12264:
12265: Raha-asia-aloite n:o 2463
12266:
12267:
12268:
12269:
12270: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun liitännäis-
12271: elinkeinoneuvojan palkkaamiseen Oulun maatalouskeskukseen
12272:
12273:
12274: Eduskunnalle
12275:
12276: Maataloustuotteiden ylituotantovaiheessa maa- louskeskuksen alueelle, erityisesti sen pohjoisiin
12277: seudun pienimuotoisen yritystoiminnan kehittä- kuntiin, tarvitaan yksi liitännäiselinkeinoneuvoja
12278: minen on tullut merkittäväksi. Siirtyminen vilje- toiminnan käynnistämiseksi.
12279: lystä ja karjanhoidosta muille yritysaloille edellyt- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12280: tää rahoituksen ohella neuvontaa ja koulutusta. taen,
12281: Maaseutuyrittäjiä on ohjattava aloille, joilla pysty-
12282: tään tuottamaan liiketaloudellisesti kannattavasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12283: uusia tuotteita. Tuotteiden laatua on jatkuvasti 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
12284: parannettava ja uudistettava sekä huolehdittava 30.30.40 150 000 markkaa maaseudun
12285: markkinoiden edistämisestä. Perinteinen maata- liitännäiselinkeinoneuvojan palkkaami-
12286: lousneuvonta edellyttää rinnalleen varsinkin Poh- seen Oulun maatalouskeskukseen 1. 1.
12287: jois-Suomessa liitännäiselinkeinoneuvojien saa- 1988 alkaen.
12288: mista edellä mainittuun työhön. Oulun maata-
12289:
12290: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12291:
12292: Eino Siuruainen Riitta Jouppila Pauli Saapunki
12293: Kalle Röntynen Tellervo Renko Kauko Heikkinen
12294: Annikki Koistinen
12295: 2620 1987 vp.
12296:
12297: Raha-asia-aloite n:o 2464
12298:
12299:
12300:
12301:
12302: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta esteaitojen rakentami-
12303: seen poronhoitoalueille
12304:
12305:
12306: Eduskunnalle
12307:
12308: Varsinkin poronhoitoalueen eteläosan kunnissa hin. Kummankin elinkeinon harjoittaminen rin-
12309: poronhoito ja maatalous ovat toisiaan tukevia nakkain samoilla alueilla on asutuksen ja työpaik-
12310: maaseutuelinkeinoja. Porojen tarharuokinta on kojen kannalta välttämätöntä.
12311: kesyynnyttänyt eläimiä ja opettanut niitä tule- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12312: maan toimeen viljellyn ravinnon avulla. Tämä on taen,
12313: johtanut porojen siinymiseen paikoin haitaksi asti
12314: viljelijäin pelloille. Tuorerehun korjaaminen po- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12315: ronlannan kera ei ota onnistuakseen. Lisäksi porot 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
12316: aiheuttavat menetyksiä kokonaissadonkin osalta. 30.35.45 lisäyksenä 700 000 markkaa vil-
12317: Tarvitaan viljelysten aitausta, mihin poronhoita- jelyksiä suojaavien esteaitojen rakentami-
12318: jilla eivät riitä varat, eikä pientilallisillakaan ole seen poronhoitoaluezlla.
12319: mahdollisuuksia tarpeellisiin aitausinvestointei-
12320:
12321: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12322:
12323: Eino Siuruainen Riitta Jouppila Pauli Saapunki
12324: Kalle Röntynen Tellervo Renko Kauko Heikkinen
12325: Annikki Koistinen
12326: 1987 vp. 2621
12327:
12328: Raha-asia-aloite n:o 2465
12329:
12330:
12331:
12332:
12333: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kalastuskunnille niiden
12334: hallintomenoihin ja kalakantojen hoitokustannuksiin
12335:
12336:
12337: Eduskunnalle
12338:
12339: Kalastuslain mukaan kootaan kalastuslupamak- palauttamista kalastuskuntien käyttöön hallinto-
12340: suja kalatalouden edistämiseen. Kalatalouden kuluihin ja paikallisten kalanhoitosuunnitelmien
12341: edistämistä toteutetaan monin keinoin, mm. tut- tekemiseen, neuvontaan ja ohjaukseen.
12342: kimuksen, seurannan ja istutusten avulla. Kalas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12343: tuslaissa korostetaan paikallisten kalastusalueiden taen,
12344: merkitystä kalavesien ja kalakannan hoitotyössä.
12345: Tähän työhön ei kuitenkaan paikallistasolla ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12346: käytettävissä riittävästi varoja edes paikallisen ka- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12347: lastushallinnon kuluihin, puhumattakaan mah- 30.37.41 ylimääräisenä määrärahana
12348: dollisuudesta käyttää korttivaroja asiantuntevaan 500 000 markkaa kalastuskuntien käyt-
12349: ohjaukseen ja seurantaan. Jotta kalastuslain kir- töön hallinnon ja paikallisen kalakannan
12350: jain toteutuisi, tarvitaan perittävien korttivarojen hoidon kustannuksiin.
12351:
12352: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12353:
12354: Eino Siuruainen Riitta Jouppila Pauli Saapunki
12355: Kauko Heikkinen Tellervo Renko Vappu Säilynoja
12356: J. Juhani Kortesalmi Annikki Koistinen Kalle Röntynen
12357: 2622 1987 vp.
12358:
12359: Raha-asia-aloite n:o 2466
12360:
12361:
12362:
12363:
12364: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta juuston valmistuksen
12365: mallimeijerin toteuttamiseksi järjestettävään kokeiluun
12366:
12367:
12368: Eduskunnalle
12369:
12370: Maidon ja maitotaloustuotteiden ylituotannon varattavaksi ensimmäisen vuoden rahoitusta var-
12371: aikana on erityinen paino asetettava uusien tuot- ten viisi miljoonaa markkaa. Maatalousalan tutki-
12372: teiden kehittämiseen maitoraaka-aineesta. Asiaa jat ovat valmistelleet asiaa, mallimeijeriksi sopivia
12373: on pohtinut mm. työvoimaministeriön elintarvi- juustoloita on Suomessa jo olemassa. Kyse on nii-
12374: ketyöryhmä, joka mietinnössään (n:o 31 1987) den edelleen kehittämisestä mainittuun tarkoi-
12375: esittää, että Suomeen tulee perustaa juuston val- tukseen.
12376: mistuksen mallimeijeri, joka kehittää uusia tuot- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12377: teita, toimii kansainvälisenä tutustumiskohteena taen,
12378: ja osaltaan palvelee matkailua sekä näin edistää
12379: suomalaisen maitotuotevalikoiman markkinoin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12380: tia. Mallimeijeriin tarvitaan työryhmän mielestä 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 30.99
12381: varoja "henkilömenoihin, suunnitteluun, mat- uudelle momentille 5 000 000 markkaa
12382: koihin ja ulkomaisten konsulttien palkkaamiseen juuston valmistuksen mallimeijerin en-
12383: sekä laite- ja koneistomenoihin". Työryhmä esit- simmäisten kokeilujen järjestämiseen koh-
12384: tääkin mietinnössä, että ensimmäisten kokeilujen teeksi valitussa mezjerissä.
12385: organisoimista ja rahoittamista varten esitetään
12386:
12387: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12388:
12389: Eino Siuruainen Riitta Jouppila Pauli Saapunki
12390: Kauko Heikkinen Tellervo Renko Vappu Säilynoja
12391: J. Juhani Kortesalmi Annikki Koistinen Kalle Röntynen
12392: 1987 vp. 2623
12393:
12394: Raha-asia-aloite n:o 2467
12395:
12396:
12397:
12398:
12399: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 8331
12400: perusparannukseen välillä Lautakangas-Paasilanmäki
12401:
12402:
12403: Eduskunnalle
12404:
12405: Oulun kaupungin, Oulunsalon kunnan ja Mu- suoritettu siltatyöt sekä tien suojelu Sanginjoen
12406: hoksen kunnan alueella sijaitseva maantie n:o kevättulvilta.
12407: 8331 on ollut huonokuntoinen ja vaarallinen vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12408: sikymmeniä. Tien varrella on runsaasti asutusta ja taen,
12409: liikenteellisesti tie on vilkas. Parhaillaan on mo-
12410: nien vaikeuksien jälkeen tien Sanginsuun puolei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12411: nen osa korjauksen alla ja valmistuu keväällä 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
12412: 1988. Loppuosa välillä Lautakangas-Paasilan- 31. 24. 77 2 000 000 markkaa maantien
12413: mäki on tien huonokuntoisin osa, jolla alustavat n:o 8331 perusparannustyön loppuun
12414: suunnitelmat ja maastotyöt tien korjaamiseksi on saattamiseen vältllä Lautakangas-Paasi-
12415: tehty. Tien kunnostamista edellyttää vilkas liiken- lanmäki Oulun kaupungin, Muhoksen ja
12416: ne ja puutavaran kuljetus Oulusta itään. Korjatta- Oulunsalon kunnissa.
12417: va matka on ainoastaan 12 km, jolla välillä on jo
12418:
12419: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12420:
12421: Eino Siuruainen Riitta Jouppila Pauli Saapunki
12422: Kauko Heikkinen Tellervo Renko Vappu Säilynoja
12423: J. Juhani Kortesalmi Annikki Koistinen Kalle Röntynen
12424: 2624 1987 vp.
12425:
12426: Raha-asia-aloite n:o 2468
12427:
12428:
12429:
12430:
12431: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rajaseutuliitto ry:lle
12432: maaseutuelinkeinojen edistämiseen rajaseutukunnissa
12433:
12434:
12435: Eduskunnalle
12436:
12437: Tämän vuosisadan alkupuolelta lähtien Raja- ei pysty suoriutumaan kustannuksista yksinomaan
12438: seutuliitto ry. ja sen jäsenyhdistykset ovat suoritta- lahja- ja testamenttivaroilla, vaan valtion pieni-
12439: neet merkittävää työtä maamme rajaseutukuntien muotoinen tuki antaisi mahdollisuuden hyvän
12440: elinolojen parantamiseksi. Rajaseututyö oli kehi- toiminnan jatkumiseen varsin laajassa mitassa.
12441: tysaluepoliittisen ajattelun ja käytännön tukitoi- Rajaseutuliiton toiminnan painopisteenä tässä
12442: mien edelläkävijänä. Aluepolitiikan kehittyminen haetulla rahalla on maaseudun elinkeinojen ja yri-
12443: ei kuitenkaan ole poistanut Rajaseutuliitto ry:n tystoiminnan kehittäminen.
12444: toiminnan tarvetta. Useiden vuosikymmenien Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12445: ajan liitto on suorittanut maaseutuneuvontaa, taen,
12446: esim. Wihurin mallitilatoiminnan avulla, tukenut
12447: tuhansia rajaseudun opiskelijoita ja avustanut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12448: tulipalojen, tulvien tai äkillisten kuolemantapaus- 1988 tulo- ja menoarvioon 160 000 mark-
12449: ten vuoksi vaikeuksiin joutuneita perheitä. Raja- kaa Rajaseutuliitto ry:lle käytettäväksi
12450: seutuliitto jäsenyhdistyksineen on tukenut van- maaseutuelinkeinojen kehittämiseen Suo-
12451: hustenhuoltoa ja lievittänyt yksinäisten ihmisten men rajaseutujen kunnissa.
12452: aineellista ja henkistä hätää. Nykyisellään liitto
12453:
12454: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12455:
12456: Eino Siuruainen Riitta Jouppila Pauli Saapunki
12457: Kalle Röntynen Tellervo Renko Kauko Heikkinen
12458: Annikki Koistinen
12459: 1987 vp. 2625
12460:
12461: Raha-asia-aloite n:o 2469
12462:
12463:
12464:
12465:
12466: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Askan tien rakenta-
12467: miseen Taivalkoskella
12468:
12469:
12470: Eduskunnalle
12471:
12472: Taivalkosken kunnassa yleiset tieolot ovat vielä kuuluu maamme vaikeimpiin työttömyysaluei-
12473: valtakunnan keskimääräisiin olosuhteisiin puut- siin.
12474: teelliset. Rakennuskohteena tärkein ja kiireeliisin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12475: tieyhteys on nk. Askan tie välillä Aska-Simo- taen,
12476: nen-Metsäkylä-Jokijärvi. Sivuhaaroineen tie on
12477: 33 km. Hankkeen suunnitelmat ovat valmiina. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12478: Tieyhteys parantaa tuntuvasti kylien välistä yh- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
12479: teyttä ja yhteyttä kirkonkylään. Työllisyysnäkö- 31.24.77 3000000 markkaa Askan tien
12480: kohdastakin tien rakentaminen mahdollisimman rakentamiseen Taivalkosken kunnassa.
12481: pian on paikkakunnalla perusteltua. Taivalkoski
12482:
12483: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12484:
12485: Eino Siuruainen Riitta Jouppila Pauli Saapunki
12486: Kalle Röntynen Tellervo Renko Kauko Heikkinen
12487: Annikki Koistinen
12488: 2626 1987 vp.
12489:
12490: Raha-asia-aloite n:o 2470
12491:
12492:
12493:
12494:
12495: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamiseksi
12496: välille Kuivaniemen Oijärvi-Ranua
12497:
12498:
12499: Eduskunnalle
12500:
12501: Kuivaniemen kunnan Oijärveltä maantieyhtey- Kemijärven kautta Lappiin. Tieyhteys helpottaa
12502: den rakentaminen Ranualle on ollut vireillä jo alueen luonnonrikkauksien hyödyntämisen. Tur-
12503: vuosikymmeniä. Tieyhteys lyhentää Oulun ja vevaroja alueella on runsaasti.
12504: Kemijärven välistä matkaa noin 50 kilometrillä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12505: sekä Posion ja Oulun välistä yhteyttä 25 kilomet- taen,
12506: rillä. Tieyhteys on tullut entistä ajankohtaisem-
12507: maksi Oulun vaikutuksen lisääntyessä Pohjois- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12508: Suomen talouselämän kehityksen keskuksena. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12509: Tien rakentaminen helpottaa puutavaran kulje- 31.24. 77 3 000 000 markkaa tien raken-
12510: tusta, jokapäiväistä henkilöliikennettä ja lisäänty- tamiseen välille Kuivaniemen Ozjärvi-
12511: vää matkailua Oulun kautta Ranualle ja edelleen Ranua Oulun ja Lapin lääneissä.
12512:
12513: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12514:
12515: Eino Siuruainen Riitta Jouppila Pauli Saapunki
12516: Kalle Röntynen Tellervo Renko Kauko Heikkinen
12517: Annikki Koistinen
12518: 1987 vp. 2627
12519:
12520: Raha-asia-aloite n:o 2471
12521:
12522:
12523:
12524:
12525: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pentin-Honkasen tien
12526: rakentamiseen Kuivaniemellä
12527:
12528:
12529: Eduskunnalle
12530:
12531: Kuivaniemen kunnassa keskellä laajoja turve- maan noin 3 000 rekkakuormaan vuodessa. Ny-
12532: alueita sijaitsevan Pentin-Honkasen tien raken- kyisen tieyhteyden aikana kuljetus on mahdollista
12533: taminen noin 10 km:n matkalla on tullut ajan- ainoastaan maan ollessa roudassa.
12534: kohtaiseksi turvetuotannon lisääntyessä. Kunta on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12535: tehnyt asiasta tiealoitteen TVH:n Oulun piirille. taen,
12536: Kuivaniemen kunta on vuokrannut metsähalli-
12537: tukselta noin 1 000 ha turvesoita, joilla suorite- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12538: taan parhaillaan kuivatus- ja tietöitä. Kunta on 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12539: vuokrannut suot edelleen Kuiva-Turve Oy:lle. 31.24. 77 2 000 000 markkaa Pentin-
12540: Tuotannossa on tällä hetkellä noin 800 ha, mikä Honkasen tien rakentamiseen Kuivanie-
12541: merkitsee noin 1 000 rekkakuorman vuosituotan- men kunnassa.
12542: toa turvetta. Lähivuosina tuotanto tulee kohoa-
12543:
12544: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12545:
12546: Eino Siuruainen Riitta Jouppila Pauli Saapunki
12547: Kalle Röntynen Tellervo Renko Vappu Säilynoja
12548: Kauko Heikkinen Annikki Koistinen
12549: 2628 1987 vp.
12550:
12551: Raha-asia-aloite n:o 2472
12552:
12553:
12554:
12555:
12556: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rantsilan-Utajärven
12557: tien rakentamiseen
12558:
12559:
12560: Eduskunnalle
12561:
12562: Pohjois-Suomen tiestö vaatii vielä uusien teiden Tiehanke on TVL:n Oulun piirin suunnitelmis-
12563: rakentamista. Utajärven kunta on tehnyt tielain sa. Tieyhteyden pituus on noin 70 km.
12564: mukaisen aloitteen tieyhteydestä valtatien n:o 4 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12565: varrella sijaitsevasta Rantsilan kunnasta Utajär- taen,
12566: velle. Tie yhdistää näin ollen valtatiet n:ot 4 ja
12567: 22 ja kulkee Kärsämän, Ylipään, Kylmälänkylän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12568: ja Ahmaskylän kautta. Tienvarsikylissä asuu noin 1988 tulo- ja menoarvioon momen#lle
12569: 2 000 ihmistä, joiden liikkumista ja välttämä- 31.24. 77 5 000 000 markkaa Rantstlan-
12570: töntä asiointia tien rakentaminen merkittävästi Utajärven tien rakentamisen aloittami-
12571: parantaisi. Erityisesti tien rakentaminen palvelisi seen.
12572: Rokuan matkailualueen ja kuntokeskuksen liiken-
12573: nettä etelään.
12574:
12575: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12576:
12577: Eino Siuruainen Riitta Jouppila Pauli Saapunki
12578: Kauko Heikkinen Tellervo Renko Vappu Säilynoja
12579: ]. Juhani Kortesalmi Annikki Koistinen Kalle Röntynen
12580: 1987 vp. 2629
12581:
12582: Raha-asia-aloite n:o 2473
12583:
12584:
12585:
12586:
12587: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Syötteen-Virkkusen
12588: tien rakentamiseen Pudasjärvellä ja Taivalkoskella
12589:
12590:
12591: Eduskunnalle
12592:
12593: Pudasjärven ja Taivalkosken kuntien välillä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12594: tekeillä Syötteen-Virkkusen tie, josta on val- taen,
12595: miina 12 km ja rakennettava osuus 9 km. Tie yh-
12596: distää kaksi tärkeää matkailukohdetta, Syötteen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12597: laskettelu- ja retkeilykeskuksen ja Taivalkosken 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
12598: kehittyvän Taivalvaaran alueen. Tieyhteyden saa- 31.24. 77 6 000 000 markkaa Syötteen-
12599: minen päätökseen on tärkeä sekä matkailun että Virkkusen tien loppuun rakentamiseen
12600: muun liikenteen kannalta. Pudasjärven ja Taivalkosken kunnissa.
12601:
12602: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12603:
12604: Eino Siuruainen Riitta Jouppila Pauli Saapunki
12605: Kauko Heikkinen Tellervo Renko Vappu Säilynoja
12606: J. Juhani Kortesalmi Annikki Koistinen Kalle Röntynen
12607: 2630 1987 vp.
12608:
12609: Raha-asia-aloite n:o 2474
12610:
12611:
12612:
12613:
12614: Siuruainen ym.: Määrärahojen osoittamisesta Pudasjärven turve-
12615: voimalan rakentamiseen
12616:
12617:
12618: Eduskunnalle
12619:
12620: Eduskunta on vuoden 1986 lopulla lisäbudjetin muuttotappio on lisääntynyt. Selvä päätös turve-
12621: määrärahojen perusteluiden sekä koskiensuojelu- voimalan rakentamisesta loisi ratkaisevan perustan
12622: lain käsittelyn yhteydessä esitetyillä ponsilla osoit- kunnan tulevaisuudelle. Sen mukana elpyisivät
12623: tanut tahtonsa rakentaa turvelauhdevoimalaitos useat eri toiminnot niin palveluelinkeinojen ja
12624: Pudasjärvelle. Voimala käyttäisi noin 2,5 milj. m 3 rakentamisen kuin teollisuudenkin aloilla.
12625: turvetta vuodessa, mikä edellyttää noin 6 000 Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
12626: ha:n suoalaa ensimmäisten 15 vuoden aikana ja taen,
12627: kaksinkertaista suoalaa 30 vuoden toiminta-ajalle.
12628: Pudasjärvi on maan turverikkainta aluetta. Suur- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12629: tuotantokelpoinen suoala on ainakin 40 000 ha 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
12630: Geologian tutkimuskeskuksen tutkimusten mu- 32.55.40 500 000 markan määrärahan
12631: kaan. Turvesoiden varaamisesta ja valmistamisesta käytettäväksi Pudasjärvelle szjoitettavan
12632: on tehty Oulun vesi- ja ympäristöpiirin toimesta turvevoimalan perustamispäätöksen edel-
12633: samoin kuin Pudasjärven kunnan toimesta selvi- lyttämiin suunnitelmiin ja selvityksiin;
12634: tyksiä ja tutkimuksia. Ne osoittavat, että suot on luvun 32.55 määrärahoihin 10 000 000
12635: mahdollista kunnostaa niin, että voimala voi markkaa käytettäväksi turvetuotta;ille
12636: käynnistyä vuonna 1992. Selvityksissä on otettu myönnettävänä halpakorkoisena lainana
12637: huomioon myös ympäristötekijät. Vesi- ja ympä- Pudasjärvelle rakennettavan turvevoima-
12638: ristöpiirin selvitykset ja soiden valmistelutyöt on lan turpeen tuottamisen edellyttämien
12639: tehty työllisyysmäärärahoin. valmistelutöiden suorittamiseen; ja
12640: Valtioneuvoston periaatepäätös keväältä 1987 momentzlle 34.50.61 lisäyksenä
12641: edellyttää, että v. 1988 valmistetaan 2 000 ha 33 000 000 markkaa Oulun vesi- ja ympä-
12642: suota turvetuotantoon. Tämänhetkiset kustan- ristöpiirzlle Pudasjärven turvelauhdevoi-
12643: nukset ovat 1 500 mk/ha sekä suunnittelukustan- malaitoksen tarvitsemien turvesoiden
12644: nukset 1 500 mk/ha. suunnittelu- ja kunnostustöiden jatkami-
12645: Pudasjärvi ja koko Iijokilaakso kuuluvat maan seen.
12646: pahimpaan työttömyysalueeseen, jossa väestön-
12647:
12648: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12649:
12650: Eino Siuruainen Juhani Vähäkangas J. Juhani Kortesalmi
12651: Pauli Saapunki Tellervo Renko Erkki Pulliainen
12652: Vappu Säilynoja Oiva Savela
12653: 1987 vp. 2631
12654:
12655: Raha-asia-aloite n:o 2475
12656:
12657:
12658:
12659:
12660: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta turvealueiden hanke-
12661: suunnitteluun Pudasjärven turvevoimalaa varten
12662:
12663:
12664: Eduskunnalle
12665:
12666: Koskiensuojelulain hyväksymisen yhteydessä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12667: eduskunta lupasi ponsilausumassaan Pudasjärven taen,
12668: kunnan alueelle turvevoimalan. Raaka-aineen saa-
12669: miseksi ovat meneillään valmistelevat työt, joita että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12670: on tehty viime vuosien ajan. Jotta valmistelut voi- 1988 tulo- ja menoarvioon 2 000 000
12671: sivat edetä, tarvitaan turvealueiden hankesuun- markkaa turvealueiden hankesuunnitte-
12672: nitteluun määräraha vuodelle 1988. luun Pudasjärven turvevoimalaa varten.
12673:
12674: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12675:
12676: Eino Siuruainen Riitta Jouppila Pauli Saapunki
12677: Kalle Röntynen Tellervo Renko Kauko Heikkinen
12678: Annikki Koistinen
12679: 2632 1987 vp.
12680:
12681: Raha-asia-aloite n:o 2476
12682:
12683:
12684:
12685:
12686: Siuruainen ym.: Määrärahan osoittamisesta turvetuotantoalueiden
12687: kunnostamiseen ja teiden rakentamiseen Pudasjärven turve-
12688: voimalaa varten
12689:
12690: Eduskunnalle
12691:
12692: Sähkön kulutuksen ennakoitua suurempi kas- vaa voimalaa varten. Valmiusasteen kohottami-
12693: vu, eri energiamuotojen kannattavuuden vaihte- nen edellyttää valtion tukea turvealueiden kun-
12694: lut sekä mahdolliset energiansaantiongelmat edel- nostamiseen ja teiden rakentamiseen suunnitel-
12695: lyttävät pitkäjänteistä energiapolitiikkaa Suomes- mien mukaisesti.
12696: sa. Energiansaannin jatkuva turvaaminen edellyt- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12697: tää myös mahdollisimman korkeaa kotimaisuusas- taen,
12698: tetta.
12699: Koskiensuojelulain säätämisen yhteydessä edus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12700: kunta otti myönteisen kannan turvevoimalan ra- 1988 tulo- ja menoarvioon 7 000 000
12701: kentamiseen Pudasjärvelle, yhdelle maan rik- markkaa turvetuotantoalueiden kunnosta-
12702: kaimmista polttoturvealueista. Kunnan alueella miseen ja teiden rakentamiseen Pudasjär-
12703: on valmisteltu soita turvetuotantoon rakennetta- ven turvevoimalaa varten.
12704:
12705: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12706:
12707: Eino Siuruainen Riitta Jouppila Pauli Saapunki
12708: Kauko Heikkinen Tellervo Renko ]. Juhani Kortesalmi
12709: Vappu Säilynoja Annikki Koistinen Kalle Röntynen
12710: 1987 vp. 2633
12711:
12712: Raha-asia-aloite n:o 2477
12713:
12714:
12715:
12716:
12717: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskeluaikaisten opinto-
12718: lainojen ylimääräiseen korkotukeen korkojen maksamiseksi val-
12719: tion varoista
12720:
12721: Eduskunnalle
12722:
12723: Opiskelijat ovat ainoa väestöryhmä, joiden opiskelijan maksettavaksi tulee korkoina kaiken
12724: perustoimeentuloturva perustuu lainajärjestel- kaikkiaan 51 500 markkaa.
12725: mään. Menettelyä ei voida pitää oikeudenmukai- Jos opiskelijoiden toimeentulon ja velkaantu-
12726: sena, koska pitkä ja velkaannuttava koulutus ei misen ongelmat halutaan ratkaista, ainoa pysyvä
12727: enää takaa korkeampaa ansiotasoa kuten muuta- ratkaisu on kehittää opintotukijärjestelmää lisää-
12728: ma vuosikymmen sitten. Työpaikan epävarmuus mällä opintorahaa. Paljon velkaantuneiden opis-
12729: yhdessä korkeiden opintovelkojen kanssa lisää keluedellytysten palauttamiseksi tarvitaan kuiten-
12730: korkea- tai keskiasteen koulutukseen lähteneitten kin nopeampia toimenpiteitä.
12731: sosiaalis-taloudellista turvattomuutta. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12732: Opiskeluajat ovat pidentyneet, kun opiskelijat nioittaen,
12733: ovat ylivelkaantumista välttääkseen turvautuneet
12734: ansiotyöhön. Paljon velkaantuneilla tilanne muo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12735: dostaa kierteen, jossa valmistuminen siirtyy yhä 1988 tulo- ja menoarvioon momentt'lle
12736: kauemmaksi ja yhä vaikeammaksi, koska täysipäi- 29.39.52 35 000 000 markkaa käytettä-
12737: väiseen opiskeluun ei ole mahdollisuuksia. Esi- väksi ylimääräisenä tukena opintotukilain
12738: merkiksi opintolainojen korko alentaa ajan oloon (28172) mukaiseen opintolainojen korko-
12739: käytettävissä olevaa tukea siten, että 50 000 mar- tukeen siten, että opiskeluaikaiset opinto-
12740: kan lainasta maksetaan korkoja kuukaudessa lähes lainan korot maksetaan kokonaisuudes-
12741: 200 markkaa. On laskettu, että seitsemän vuoden saan valtion varoista 1. 7.1988 alkaen.
12742: opintolainalla ja 70 000 markan velkamäärällä
12743:
12744: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12745:
12746: Jouko Skinnari Risto Ahonen Pentti Lahti-Nuuttila
12747: Arja Alho Reino Paasilinna Liisa Jaakonsaari
12748: Kerttu Törnqvist Jukka Gustafsson Matti Luttinen
12749:
12750:
12751:
12752:
12753: 25 27o416F
12754: 2634 1987 vp.
12755:
12756: Raha-asia-aloite n:o 2478
12757:
12758:
12759:
12760:
12761: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta kaluston hankkimiseksi Lahden
12762: käsi- ja taideteollisuusoppilaitokseen
12763:
12764:
12765: Eduskunnalle
12766:
12767: Valtion omistamalla Lahden taide- ja käsiteolli- somaan osittain tyhjillään ainakin yhden lukuvuo-
12768: suusoppilaitoksella, joka on alansa suurin valtion den ajan. Samalla se merkitsisi oppilaitoksen toi-
12769: keskiasteen oppilaitos, on parhaillaan rakenteilla minnan vakavaa häiriötä, koska se ei voisi ottaa
12770: uudisrakennus, jonka varat 36,5 miljoonaa mark- uusia opiskelijoita ja sen olisi pakko sanoa irti osa
12771: kaa on myönnetty. Hankkeen laajuus on 6 028 opettajistaan.
12772: h-m 2 , josta lisärakennuksen osuus 5 770 br-m 2 ja Oppilaitos on tehnyt ajallaan asiaan kohdistu-
12773: 3 955 h-m 2 • vat määrärahaesitykset säädetyssä järjestyksessä
12774: Rakennushallituksen määrittelemä valmistu- ammattikasvatushallitukselle sekä muistuttanut
12775: misajankohta on keväällä 1988, jolloin rakennus asian tärkeydestä useita kertoja asiasta päättäviä.
12776: voitaisiin ottaa käyttöön syyslukukauden alussa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12777: 15.8.1988. Uudisrakennus on tarkoitettu jo ote- taen,
12778: mille ja otettaville uusille opiskelijoille.
12779: Uudisrakennukselle ei ole kuitenkaan myön- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12780: netty kalustorahoja, joiden tarve on vuoden 1988 1988 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä mo-
12781: aikana 8 000 000 markkaa. Mikäli valtion vuoden mentille 29.60.70 8 000 000 markkaa
12782: 1988 tulo- ja menoarvioesitys toteutuu esitetyssä Lahden taide- ja käsiteollisuusoppilaitok-
12783: muodossa, merkitsee se, että valmistuvaa raken- sen kaluston hankkimiseen.
12784: nusta ei voida ottaa käyttöön, vaan se joutuisi sei-
12785:
12786: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12787:
12788: Jouko Skinnari
12789: 1987 vp. 2635
12790:
12791: Raha-asia-aloite n:o 2479
12792:
12793:
12794:
12795:
12796: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta terveydenhuoltoalan oppi-
12797: laitosten omistamien asuntolapaikkojen lisäämiseksi
12798:
12799:
12800: Eduskunnalle
12801:
12802: Terveydenhuoltoalan opiskelijoita on tällä het- Ehdotamme kunnioittaen,
12803: kellä noin 15 000. Kun koulunuudistus kokonai-
12804: suudessaan on tullut voimaan, opiskelijoita tulee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12805: olemaan noin 26 000. 1988 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
12806: Oppilaitosten omistamia, opiskelijoille ilmaisia markan määrärahan terveydenhuoltoalan
12807: asuntolapaikkoja oli vuonna 1986 noin 2 100. Täl- oppzlaitosten omistamien asuntolapaikko-
12808: lä hetkellä asuntolapaikkoja on enää noin 1 600. jen lisäämiseen ja jo olemassa olevien
12809: Tämä johtuu siitä, että asuntolatiloja on siirretty asuntolapaikkojen kunnostamiseen.
12810: tilanpuutteen vuoksi opetuskäyttöön.
12811:
12812: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1987
12813:
12814: Jouko Skinnari Risto Ahonen Arja Alho
12815: Jukka Gustafsson Reino Paasilinna Riitta Järvisalo-Kanerva
12816: Pentri Lahti-Nuuttila Liisa Jaakonsaari Kerttu Törnqvist
12817: Matti Luttinen
12818: 2636 1987 vp.
12819:
12820: Raha-asia-aloite n:o 2480
12821:
12822:
12823:
12824:
12825: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden kaupunginteatterin
12826: valtionapuun
12827:
12828:
12829: Eduskunnalle
12830:
12831: Lahden kaupunginteatterin uusi teatteriraken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
12832: nus on valmistunut ja otettu käyttöön vuonna taen,
12833: 1983. Sen rakentamiskustannukset olivat yhteensä
12834: 114 milj. mk, johon Lahden kaupunki on tähän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12835: mennessä saanut valtionavustusta 17,5 milj. mk 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 29.90
12836: eli 15,4% rakentamiskustannuksista. määrärahoihin 6 5 00 000 markkaa valtion-
12837: Hankkeesta päätettäessä on valtionavustusta avustuksena Lahden kaupunginteatterin
12838: arvioitu saatavan noin 24 milj. markkaa. Tilanne rakentamiseen.
12839: on kohtuuton ja epäoikeudenmukainen Lahden
12840: hyvin menestyneen teatterin kannalta.
12841:
12842: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12843:
12844: Jouko Skinnari Matti Luttinen
12845: 1987 vp. 2637
12846:
12847: Raha-asia-aloite n:o 2481
12848:
12849:
12850:
12851:
12852: Skinnari ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta alueellisten
12853: oopperayhdistysten toiminnan tukemiseen
12854:
12855:
12856: Eduskunnalle
12857:
12858: Maamme 11 oopperayhdistystä muodostavat solistikuntaa että kiinnittävät myös suoraan pro-
12859: alueoopperoiden verkon ja kuuluvat jäseninä Suo- duktioiden keskeisiin rooleihin maamme tunnus-
12860: men Oopperaliitto ry:een. Alueellisesti tämä tettuja eturivin laulajia sekä lahjakkaiksi todettuja
12861: verkko kattaa koko maan. Oopperayhdistykset nuoren polven laulajia.
12862: toimivat seuraavilla paikkakunnilla: Joensuu, Jy- Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon on
12863: väskylä, Kotka, Kuopio, Lahti, Mikkeli, Oulu, esitetty 1 300 000 markkaa oopperayhdistyksille.
12864: Pori, Tampere, Turku ja Vaasa. Oopperayhdistys- Määräraha on sama kuin nyt kuluvana vuonna.
12865: ten toiminnan tuloksena on oopperataide kaikilla Kuopion oopperan liittyessä mukaan ensi vuoden
12866: paikkakunnilla kasvanut suosituksi kansantaiteek- alusta alueoopperaverkkoon ja produktioiden
12867: si, mistä osoituksena ovat jatkuvasti loppuunmyy- määrän kasvaessa on väistämätöntä, että yksityisen
12868: dyt oopperanäytännöt. yhdistyksen kohdalla valtionapu tulee laskemaan.
12869: Oopperayhdistykset tuottavat vuoden 1987 ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12870: kana yhteensä 11 eri produktiota. Kysynnän jat-
12871: kuvasti lisääntyessä myös oopperaproduktioiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12872: määrä tulee kasvamaan. Vuonna 1988 tullaan 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
12873: tuottamaan 13 eri produktiota. Yhteistyössä kes- 29.90.521isäyksenä 150 000 markan mää-
12874: kusjärjestönsä Suomen Oopperaliiton kanssa ovat rärahan alueoopperatoimintaa harjoitta-
12875: oopperayhdistykset systemaattisesti panostaneet ville oopperayhdistyksille oopperaproduk-
12876: produktioiden taiteellisen tason nostamiseen. tion tuottamiseen.
12877: Yhdistykset käyttävät sekä liittoon kiinnitettyä
12878:
12879: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12880:
12881: Jouko Skinnari Mikko Elo Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
12882: Riitta Järvisalo-Kanerva Tuula Paavilainen Anneli Taina
12883: Matti Vähänäkki Sulo Aittoniemi Pentti Lahti-Nuuttila
12884: 2638 1987 vp.
12885:
12886: Raha-asia-aloite n:o 2482
12887:
12888:
12889:
12890:
12891: Skinnari ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta Suomen Oop-
12892: peraliitolle toiminnan tukemiseen ja solistivierailujen järjestä-
12893: miseen
12894:
12895: Eduskunnalle
12896:
12897: Suomen Oopperaliitto ry. - ensi vuoden alusta ta jäsenyhdistysten tarve olisi suurempi. 12 laula-
12898: maamme 11 alueoopperan keskusjärjestö - on jaa on minimi, millä yhdistysten kasvavia tarpeita
12899: kolmen vuoden ajan ylläpitänyt valtakunnallista pystytään tyydyttämään. Valtion vuoden 1988
12900: nuorista, lahjakkaista laulajista muodostunutta tulo- ja menoarvioon on esitetty oopperaliiton toi-
12901: laulajakuntaa nimellä solistipankki. Solistipankin mintaan 500 000 markkaa eli samaa summaa kuin
12902: rahoitus on pääasiallisesti hoidettu opetusministe- liitto sai kuluvalle vuodelle. Rahallisesti tämä
12903: riön kautta tulevalla valtionavulla. Solistipankin summa on kaukana niistä tarpeista, joita liiton ja
12904: olemassaolon ajan on oopperaliiton toimesta voitu yhdistysten lisääntyvä taiteellinen ja tuotannolli-
12905: työllistää nuorta laulajakuntaamme ja lähettää pä- nen toiminta tarvitsee.
12906: teviä laulajia työskentelemään alueoopperoiden Oopperataide on kansainvälinen, arvostettu,
12907: produktioissa takaamaan laulullisesti produktioi- nousussa oleva taidemuoto, jonka menestys lisää
12908: den taiteellisen tason. Suomen arvostusta ulkomailla. Korkeatasoinen
12909: Oopperaliiton solistipankki onkin Suomen kulttuuri kertoo kyseisestä maasta paljon. Otta-
12910: Kansallisoopperan rinnalla ainoa työnantaja kaamme esimerkkinä vaikkapa Savonlinnan oop-
12911: maassamme, joka on voinut tarjota säännöllistä perajuhlien saavutukset ja suomalaiset ooppera-
12912: työtä suomalaisille laulajille. Maassamme tapah- vierailut ulkomailla - viimeksi Edinburghin fes-
12913: tuu kuitenkin edelleen liian suuressa määrin, että tivaalit.
12914: koulutamme kalliisti suomalaisia laulajia ulko- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12915: maita varten. Solistipankki takaa sen, että suuri
12916: osa laulajistamme antaa työpanoksensa omassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12917: maassamme. Lisäksi solistipankki on alueellinen 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
12918: ja yli kielirajojen toimiva. 29.90.521isäyksenä 50 000 markan määrä-
12919: Suomen Oopperaliitto on kiinnittänyt vuoden rahan Suomen Oopperalzitolle toimintaan
12920: 1988 solistipankkiin 12 osa-aikaista laulajaa, mut- ja solistivierailujen järjestämiseen.
12921:
12922: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12923:
12924: Jouko Skinnari Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Riitta Järvisalo-Kanerva
12925: Tuula Paavilainen Anneli Taina Matti Vähänäkki
12926: Sulo Aittoniemi Anssi Rauramo
12927: 1987 vp. 2639
12928:
12929: Raha-asia-aloite n:o 2483
12930:
12931:
12932:
12933:
12934: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta Väinö Linna -seuralle
12935: Pentinkulman päivät -tapahtumaa varten
12936:
12937:
12938: Eduskunnalle
12939:
12940: Pentinkulman päivät Urjalassa on valtakunnal- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12941: linen kirjallisuustapahtuma. Ensi vuonna on suo-
12942: malaisen kirjan 500-vuotisjuhla. Esimerkiksi Suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12943: men kirjailijaliitto on pitänyt tätä ainoana merkit- 1988 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
12944: tävänä tapahtumana vuodessa. Pentinkulman päi- 150 000 markkaa avustuksena Väinö Linna
12945: vistä vastaava Väinö Linna -seura tarvitsisi kipeästi -seuralle Pentinkulman påi.vien järjestämi-
12946: taloudellista tukea. seksi Urjalassa vuonna 1988.
12947:
12948: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12949:
12950: Jouko Skinnari Tapani Mörttinen Hannu Tenhiälä
12951: Esko Helle Jorma Rantanen Pentti Lahti-Nuuttila
12952: 2640 1987 vp.
12953:
12954: Raha-asia-aloite n:o 2484
12955:
12956:
12957:
12958:
12959: Skinnari: Koeotettujen määrärahojen osoittamisesta kuntien nuo-
12960: risotyöhön ja nuorisotilojen perustamiseen
12961:
12962:
12963: Eduskunnalle
12964:
12965: Eduskunnan vastauksessa hallituksen esitykseen Valtionavustukseksi kuntien nuorisotilojen pe-
12966: nuorisotyölaiksi (1068/ 85) edellytettiin, että hal- rustamiskustannuksiin esitetään 4 miljoonaa ja
12967: litus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin, joilla halpakorkoisiin lainoihin 2 miljoonaa markkaa.
12968: estetään kuntien nuorisotyöhön saamien valtion- Hallituksen esitykset valtion vuoden 1988 tulo-
12969: osuuksien huomattava väheneminen. ja menoarvioon eivät riittävästi tarjoa toimenpi-
12970: Valtioneuvosto on vahvistanut nuorisotyön asu- teitä, joilla kuntien valtionosuuksien kehittämi-
12971: kaskohtaiseksi markkamääräksi vuosina 1986 ja nen turvataan.
12972: 1987 6 markkaa. Tämän seurauksena eräissä kun- Edellä olevan perusteella ehdotan,
12973: nissa nuorisolautakuntien käyttökustannusten val-
12974: tionosuudet laskivat verrattuna vuoden 1985 van- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
12975: han lain mukaisiin valtionosuuksiin. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
12976: Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1988 29.91.51lisäyksenä 13000000 markkaa,
12977: tulo- ja menoarvioksi nuorisotyön valtionosuuteen josta käytettäväksi 10 000 000 markkaa
12978: oikeuttavaksi asukaskohtaiseksi käyttömenoksi kuntien nuorisotyöhön osoitettavaan val-
12979: esitetään 6,5 markkaa enintään ja määrärahaa tar- tionapuun ja 3 000 000 markkaa kuntien
12980: koitukseen 64 miljoonaa markkaa. nuorisotilojen perustamiskustannuksiin.
12981:
12982: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
12983:
12984: Jouko Skinnari
12985: 1987 vp. 2641
12986:
12987: Raha-asia-aloite n:o 2485
12988:
12989:
12990:
12991:
12992: Skinnari: Määrärahan osoittamisesta Vesivehmaan lentokentän ke-
12993: hittämiseen Asikkalassa
12994:
12995:
12996: Eduskunnalle
12997:
12998: Vesivehmaan lentokenttää Asikkalan kunnassa kenttä on tärkeän Päijänteen lähellä. Olisi tär-
12999: Päijät-Hämeessä on kehitetty 1940-luvulta läh- keää, että matkailu- ja tavaraliikennettä kehitet-
13000: tien. Vesivehmaan lentokentän hallintoelimenä täessä Vesivehmaan lentokenttä otettaisiin nykyis-
13001: toimii Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiö, joka tä vakavammin huomioon. Tätä varten vuoden
13002: perustettiin vuonna 1971. Vuonna 1986 uusitun 1988 tulo- ja menoarvioon tulisi ottaa 5 miljoonan
13003: luokituksen mukaan Vesivehmaan kenttä on toi- markan määräraha.
13004: sen luokan yö-VFR-kenttä. Edellä olevan perusteella ehdotan,
13005: Ilmailuliikenne kansainvälisesti ja Suomessakin
13006: on viime vuosina lisääntynyt ja kehittynyt. Väes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13007: tömäärältään ja muutoinkin Päijät-Häme muo- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13008: dostaa niin suuren alueen Suomessa, että se tarvit- 31. 47.41 5 000 000 markkaa Asikkalan
13009: sisi suuremman ja nykyaikaisemman lentokentän. kunnassa olevan Vesivehmaan lentoken-
13010: Suunnitelmia tähän suuntaan jo onkin valmiina tän kehittämiseen.
13011: olemassa. Matkailun kannalta Vesivehmaan lento-
13012:
13013: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
13014:
13015: Jouko Skinnari
13016: 2642 1987 vp.
13017:
13018: Raha-asia-aloite n:o 2486
13019:
13020:
13021:
13022:
13023: Skinnari ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-alennusjärjes-
13024: telmän kokeiluun joukkoliikenteen kehittämiseksi opiskelu-
13025: paikkakuntien seutuliikenteessä
13026:
13027: Eduskunnalle
13028:
13029: Viime vuosikymmenen aikana opiskelijoiden Juuri opiskelijoiden kautta voidaan ohjata asentei-
13030: taloudellinen tilanne on yhä heikentynyt. Saman- ta ja kulutustottumuksia liikenne- ja ympäristö-
13031: aikaisesti joukkoliikenteen maksut ovat kohon- poliittisesti kestävään suuntaan.
13032: neet huomattavasti, ja kustannukset asunnon ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13033: opiskelupaikkojen välisestä matkustuksesta ovat nioittaen,
13034: nousseet yli opiskelijoiden maksukyvyn. Opiskeli-
13035: joilla ei myöskään ole mahdollisuutta vähentää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13036: välttämättömiä työ- eli opiskelumatkojaan vero- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13037: tuksessa. 31.57.30 10000000 markkaa joukko-
13038: Liihnne- ja ympäristöpoliittisesti on myös suo- liikenteen kehittämiseksi opiskelupaikka-
13039: siteltavaa, että erityisesti taajama-alueilla käyte- kuntien seutuliikenteessä opiskelija-alen-
13040: tään joukkoliikennettä yksityisautoilun sijaan. nusjärjestelmän kokezluna.
13041:
13042: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
13043:
13044: Jouko Skinnari Risto Ahonen Pentti Lahti-Nuuttila
13045: Arja Alho Reino Paasilinna Liisa Jaakonsaari
13046: Kerttu Törnqvist Jukka Gustafsson Matti Luttinen
13047: 1987 vp. 2643
13048:
13049: Raha-asia-aloite n:o 2487
13050:
13051:
13052:
13053:
13054: Soininvaara ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapamäen varavan-
13055: kilan rakentamiseen
13056:
13057:
13058: Eduskunnalle
13059:
13060: Haapamäen taajama Keuruulla on joutunut va- muotitermi, valtiovallan tulisi hallita edes omien
13061: kavan supistumiskierteen uhriksi VR: n supistaessa työpaikkojensa rakennemuutos.
13062: siellä toimintojaan. Näiden työpaikkojen osittai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13063: seksi korvaamiseksi tarkoituksena on ollut raken- taen,
13064: taa Haapamäelle varavankila. Suhdannepoliittisis-
13065: ta syistä varavankilan rakentamista on jatkuvasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13066: lykätty. Uhkaa käydä niin, että väki ehtii muuttaa 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13067: pois ja kaupat ja muut palvelut kuolla, ennen 25.50.74 2 000 000 markkaa varavanki-
13068: kuin varavankila tulee tilannetta helpottamaan. lan rakentamiseen Haapamäelle.
13069: Kun rakennemuutoksen hallitseminen on ajan
13070:
13071: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
13072:
13073: Osmo Soininvaara Erkki Pulliainen
13074: Eero Paloheimo Pekka Haavisto
13075: 2644 1987 vp.
13076:
13077: Raha-asia-aloite n:o 2488
13078:
13079:
13080:
13081:
13082: Soininvaara ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta saamen-
13083: kielisen kulttuuri- ja julkaisutoiminnan tukemiseen
13084:
13085:
13086: Eduskunnalle
13087:
13088: Ainoaa säännöllisesti ilmestyvää saamelaisjul- Sapmela8-lehden ilmestyminen on uhattuna,
13089: kaisua Sapmela8-lehteä on tähän mennessä rahoi- mikäli määräraha on näin pieni ja/tai saamelais-
13090: tettu määrärahalla, jonka otsikko on '' Saamenkie- kulttuurin neuvosto jää perustamatta.
13091: lisen julkaisutoiminnan tukeminen". Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13092: Nyt kohta on tulo- ja menoarvioesityksessä laa- taen,
13093: jennettu kuulumaan "Saamenkielisen kulttuuri-
13094: ja julkaisutoiminnan tukeminen'' ja määrärahaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13095: on nostettu, mutta sen tulisi kattaa muitakin saa- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13096: melaiskulttuurin alueita kuin mainittu lehti. Mm. 29.99.50 lisäyksenä 400 000 markkaa saa-
13097: siihen sisältyy saamelaiskulttuurin neuvoston pe- menkielisen kulttuuri- ja julkaisutoimin-
13098: rustaminen. nan tukemiseksi.
13099:
13100: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
13101:
13102: Osmo Soininvaara Erkki Pulliainen
13103: Eero Paloheimo Pekka Haavisto
13104: 1987 vp. 2645
13105:
13106: Raha-asia-aloite n:o 2489
13107:
13108:
13109:
13110:
13111: Soininvaara ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta luonnon-
13112: mukaisen viljelyn tukemiseen
13113:
13114:
13115: Eduskunnalle
13116:
13117: Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- luonne ja kohderyhmä on erilainen kuin maata-
13118: delle 1988 on valtionapuja luonnonmukaisen vil- louskeskusten virallisen toiminnan. Partalan me-
13119: jelyn tukemiseen vähennetty miljoonalla markal- noja maatalouskeskusten neuvontatoiminta ei vä-
13120: la, josta Maaseudun kehittämiskeskus Partalan hennä lainkaan.
13121: toiminnan tukemisesta on vähennetty 130 000 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13122: markkaa. Ajatuksena on ilmeisesti ollut, että tuen taen,
13123: tarve vähenee maatalouskeskusten aloittaessa
13124: luonnonmukaisen viljelyn neuvonnan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13125: Valtionavuilla ovat erilaiset kansalaisjärjestöt 1988 tulo- ja menoarvioon momen#lle
13126: kuten 4H-liitto, Luonnonmukaisen viljelyn yhdis- 30.30.49 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
13127: tysten liitto ja Puutarhaliitto palkanneet luonnon- luonnonmukaisen viljelyn tukemz'seen.
13128: mukaisen viljelyn neuvojia. Tällaisen toiminnan
13129:
13130: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
13131:
13132: Osmo Soininvaara Erkki Pulliainen
13133: Eero Paloheimo Pekka Haavisto
13134: 2646 1987 vp.
13135:
13136: Raha-asia-aloite n:o 2490
13137:
13138:
13139:
13140:
13141: Soininvaara ym.: Määrärahan osoittamisesta lisäraiteen rakentami-
13142: seen Helsingistä Tikkurilaan
13143:
13144:
13145: Eduskunnalle
13146:
13147: VR:n lähiliikenne on taloudellisesti, energiata- taa julkisen liikenteen menoihin pääkaupunkiseu-
13148: loudellisesti, ympäristönsuojelullisesti ja matkus- dulla tai esimerkiksi metron rakentamiskustan-
13149: tusnopeuden kannalta erinomainen liikennemuo- nuksiin.
13150: to pääkaupunkiseudulla. Sen mahdollisuudet Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13151: ovat kuitenkin vajaakäytössä toisaalta riittämättö- taen,
13152: män junakapasiteetin vuoksi ja toisaalta siksi,
13153: ettei lähiliikenteellä ole käytössään kuin yhdet kis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13154: kot, mikä estää tiheän, metromaisen liikenteen. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13155: Vaadittavat VR:n investoinnit ovat palvelutason 31. 90. 78 1 000 000 markkaa lisäraiteen
13156: parannukseen nähden mitättömät, kun niitä ver- rakentamiseksi Helsingistä Tikkunlaan.
13157:
13158: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
13159:
13160: Osmo Soininvaara Erkki Pulliainen
13161: Arja Alho Eero Paloheimo
13162: Pekka Haavisto
13163: 1987 vp. 2647
13164:
13165: Raha-asia-aloite n:o 2491
13166:
13167:
13168:
13169:
13170: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ulosottoapulaisen
13171: viran perustamiseen Ylöjärven nimismiespiiriin
13172:
13173:
13174: Eduskunnalle
13175:
13176: Ylöjärven nimismiespiirissä työskentelee kaksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13177: avustavaa ulosottomiestä. Piirin työmäärä alueen 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
13178: pinta-alan huomioon ottaen edellyttäisi kuitenkin 25.47.01 60000 markkaa ylimäiiråisen
13179: kolmea ulosottomiestä. Yhden uuden ulosotto- ulosottoapulaisen viran (A 8) perustami-
13180: apulaisen viran perustaminen ei lisäisi valtion seksi Yläjärven nimismiespiiriin.
13181: menoja, sillä ulosottomaksuina peritään suurin
13182: piirtein palkkoja vastaava määrä.
13183: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13184: taen,
13185:
13186: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
13187:
13188: Marjatta Stenius-Kaukonen Pentti Lahti-Nuuttila Marja-Liisa Löyttyjärvi
13189: Ensio Laine Riitta Järvisalo-Kanerva Pertti Lahtinen
13190: Matti Maijala Erkki Pystynen Anneli Taina
13191: Sulo Aittoniemi
13192: 2648 1987 vp.
13193:
13194: Raha-asia-aloite n:o 2492
13195:
13196:
13197:
13198:
13199: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta työsuojelutekno-
13200: logian professorin ja apulaisprofessorin virkojen perustamiseen
13201: teknillisiin korkeakouluihin
13202:
13203: Eduskunnalle
13204:
13205: Teknisen koulutuksen saaneilla henkilöillä on taavan professorin viran pikaista perustamista
13206: useimmiten ratkaiseva vaikutus työolojen terveei- myös Teknilliseen korkeakouluun, joka on maam-
13207: lisyyteen ja turvallisuuteen. Tuotantojärjestel- me suurin korkeamman teknisen opetuksen oppi-
13208: mien suunnittelijalla ja toteuttajalla on mahdolli- laitos. Vastaavasti Lappeenrannan teknilliseen
13209: suus teknistaloudellisten näkökohtien ohella vali- korkeakouluun tulisi perustaa työsuojeluteknolo-
13210: ta myös terveydelliseltä kannalta edullisimmat gian apulaisprofessorin virka.
13211: ratkaisut. Tämä kuitenkin edellyttää, että työnte- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13212: kijöiden terveyttä ja turvallisuutta edistävistä rat- taen,
13213: kaisuista ja niiden perusteista on käytettävissä riit-
13214: tävästi luotettavaa tietoa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13215: Kaikkien korkeakouluista valmistuvien diplo- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13216: mi-insinöörien tulisi saada työsuojelun perusope- 29.10.01 333 200 markkaa työsuojelutek-
13217: tus. Tämän lisäksi tulisi olla mahdollisuus valita nologian professorin viran (A 27) perusta-
13218: erimittaisia työsuojelualan aine- ja syventäviä miseksi Teknilliseen korkeakouluun ja
13219: opintoja täydentämään oman alan muuta teknistä työsuojeluteknologian apulaisprofessorin
13220: koulutusta. Nykyisin vain Tampereen teknillisessä viran (A 25) perustamiseksi Lappeenran-
13221: korkeakoulussa on työsuojelutekniikan professuu- nan teknilliseen korkeakouluun.
13222: ri. Työsuojeluopetuksen tehostaminen vaatii vas-
13223:
13224: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
13225:
13226: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi
13227: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
13228: 1987 vp. 2649
13229:
13230: Raha-asia-aloite n:o 2493
13231:
13232:
13233:
13234:
13235: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nokian Totti-
13236: järven peruskoulun ala-asteen peruskorjaukseen ja liikuntatilo-
13237: jen rakentamiseen
13238:
13239: Eduskunnalle
13240:
13241: Tottijärven ala-asteella ei ole liikuntatiloja kou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13242: lulla lainkaan, samoin henkilökunnan sosiaalitilat taen,
13243: ovat hyvin puutteelliset. Koulun peruskunto on
13244: ~ahasti capistunut eikä vastaa nykyajan vaatimuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13245: sia. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13246: Nokialla on työttömyys pahentunut suurteolli- 29.46.34 1 000 000 markkaa Tottzj(irven
13247: suuden vähentäessä pysyviä työpaikkoja, ja erityi- ala-asteen peruskorjaukseen ja liikuntati-
13248: sen vaikea on nuorten työllisyystilanne. Koulun lojen rakentamiseen.
13249: peruskorjaus ja liikuntatilojen rakentaminen hel-
13250: pottaisivat osaltaan vaikeaa työllisyystilannetta.
13251:
13252: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
13253:
13254: Marjatta Stenius-Kaukonen Pentti Lahti-Nuuttila Marja-Liisa Löyttyjärvi
13255: Ensio Laine Riitta Järvisalo-Kanerva Pertti Lahtinen
13256: Matti Maijala Erkki Pystynen Anneli Taina
13257: Sulo Aittoniemi
13258:
13259:
13260:
13261:
13262: 26 270416F
13263: 2650 1987 vp.
13264:
13265: Raha-asia-aloite n:o 2494
13266:
13267:
13268:
13269:
13270: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjaston rakenta-
13271: miseksi Kuruun
13272:
13273:
13274: Eduskunnalle
13275:
13276: Kurun kunnan kirjasto toimii nykyisin ahtaissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13277: tiloissa keskuskoulun koulukirjaston yhteydessä. taen,
13278: Syrjäinen sijainti vaikeuttaa kirjaston käyttöä.
13279: Kunta on tehnyt suunnitelmat ja tonttivarauksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13280: uutta kirjastoa varten keskustan tuntumaan, lä- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13281: helle linja-autoasemaa. 29.56.31 1 500 000 markkaa kirjaston ra-
13282: Kirjaston rakentaminen olisi tärkeä tukitoimi kentamiseksi Kuruun.
13283: pienelle kunnalle, jossa äyrimäärän kehitys asu-
13284: kasta kohti on heikentynyt eikä muuta julkista ra-
13285: kentamista ole.
13286:
13287: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
13288:
13289: Marjatta Stenius-Kaukonen Pentti Lahti-Nuuttila Ensio Laine
13290: Marja-Liisa Löyttyjärvi Riitta Järvisalo-Kanerva Pertti Lahtinen
13291: Matti Maijala Erkki Pystynen Anneli Taina
13292: Sulo Aittoniemi
13293: 1987 vp. 2651
13294:
13295: Raha-asia-aloite n:o 2495
13296:
13297:
13298:
13299:
13300: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
13301: tamiseen välillä Kangasalan asema-Korvenperä
13302:
13303:
13304: Eduskunnalle
13305:
13306: Kulun helpottamiseksi Kangasalan asemanseu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13307: dun tulevalle teollisuusalueelle, bussien ympyrä- taen,
13308: liikenteen mahdollistamiseksi ja yhteyksien pa-
13309: rantamiseksi Ruutanan ja Kangasalan keskustan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13310: välillä tulisi jatkona Vatialasta alkavalle tielle ra- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13311: kentaa kokonaan uusi tie välillä Kangasalan 31.24.77 1 000 000 markkaa Kangasalan
13312: asema-Korvenperä. Se on välttämätön myös sik- aseman-Korvenperän tieosuuden raken-
13313: si, että VR supistaa jatkuvasti omaa liikennettään. tamisen aloittamiseen.
13314:
13315: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
13316:
13317: Marjatta Stenius-Kaukonen Pentti Lahti-Nuuttila Marja-Liisa Löyttyjärvi
13318: Ensio Laine Riitta Järvisalo-Kanerva Pertti Lahtinen
13319: Matti Maijala Erkki Pystynen Anneli Taina
13320: Sulo Aittoniemi
13321: 2652 1987 vp.
13322:
13323: Raha-asia-aloite n:o 2496
13324:
13325:
13326:
13327:
13328: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurun-Ylöjär-
13329: ven maantien peruskorjaukseen
13330:
13331:
13332: Eduskunnalle
13333:
13334: Kurun-Ylöjärven tie on kapea ja pahoin routi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13335: va tie. Routavaurioita on viime aikoina osittain 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13336: korjattu. Tien liikenteellinen merkitys on jatku- 31.24. 77 10 000 000 markkaa maantien
13337: vasti kasvussa eivätkä pelkät routavaurioiden kor- n:o 330 (Kuru- Ylöjärvz) peruskorjauk-
13338: jaukset ja uusi päällyste riitä, vaan tieosalle on seen.
13339: suoritettava uudisrakentamiseen verrattava perus-
13340: korjaus.
13341: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13342: taen,
13343:
13344: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
13345:
13346: Marjatta Stenius-Kaukonen Pentti Lahti-Nuuttila Marja-Liisa Löyttyjärvi
13347: Ensio Laine Riitta Järvisalo-Kanerva Pertti Lahtinen
13348: Matti Maijala Erkki Pystynen Anneli Taina
13349: Sulo Aittoniemi
13350: 1987 vp. 2653
13351:
13352: Raha-asia-aloite n:o 2497
13353:
13354:
13355:
13356:
13357: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylitarkastajien,
13358: vanhempien insinöörien ja insinöörien palkkaamiseksi työsuoje-
13359: luhallitukseen ja työsuojelupiireihin
13360:
13361: Eduskunnalle
13362:
13363: Maassamme otetaan vuosittain käyttöön satoja nakkolausuntojen antamiseen. Työsuojeluhallin-
13364: uusia työtiloja, joiden suunnittelussa ja rakenta- nosta puuttuu kuitenkin riittävät henkilöresurssit
13365: misessa ei ole vielä kiinnitetty asianmukaista huo- työtilojen ennakkotarkastuksen nykyistä laajem-
13366: miota työtilojen terveellisyyteen, viihtyvyyteen ja paan suorittamiseen.
13367: turvallisuuteen eikä sosiaalitilojen riittävyyteen. Työtilojen ennakkotarkastustoimintaa varten
13368: Tuotantolaitosten ja työpaikkojen valmistuttua tarvitaan työsuojeluhallitukseen kaksi ylitarkasta-
13369: joudutaan toteamaan suunnittelussa tapahtuneet jan virkaa (A 23 ). Työsuojelun piirihallintoon tar-
13370: virheet ja laiminlyönnit, joista työntekijät joutu- vitaan viisi vanhemman insinöörin (A 23) ja kuusi
13371: vat kärsimään usein vuosikymmenien ajan. insinöörin (A 21) virkaa. Vanhemman insinöörin
13372: Vallitsevaa epäkohtaa voitaisiin osittain korjata virat tulisi sijoittaa Uudenmaan, Hämeen, Turun
13373: sillä, että rakennustarkastusviranomaiset asettaisi- ja Porin, Vaasan ja Keski-Suomen työsuojelupii-
13374: vat rakennusluvan myöntämiselle ehdoksi sen, et- reihin. Insinöörin virat tulisi sijoittaa Oulun, Ky-
13375: tä ennen rakennusluvan anomista olisi rakennut- men, Kuopion, Mikkelin, Joensuun ja Lapin työ-
13376: tajan hankittava työsuojelupiirin lausunto ja hy- suojelupiireihin.
13377: väksyminen rakennettavan tuotantolaitoksen tai Pätevyysvaatimuksena ylitarkastajan virkaan tu-
13378: työpaikan rakennuspiirustusten ja erityisesti so- lisi olla virkaan soveltuva korkeakoulun lopputut-
13379: siaalitilojen osalta. Vuoden 1983 työsuojelukomi- kinto, vanhemman insinöörin virkaan virkaan so-
13380: tea tekikin tältä pohjalta ehdotuksen rakennusase- veltuva diplomi-insinöörin tutkinto tai teknisessä
13381: tuksen muuttamisesta. opistossa suoritettu insinöörin tutkinto ja insinöö-
13382: Eduskunta on vuoden 1983 työsuojelukomitean rin virkaan teknisessä opistossa suoritettu insinöö-
13383: ehdotuksen pohjalta hyväksynyt työturvallisuus- rin tutkinto.
13384: lain muutoksen (27 /87). Lainmuutoksessa paino- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13385: tetaan erityisesti työtilojen ja työympäristön en-
13386: nakkosuunnittelun merkitystä, ja siinä asetetaan että Eduksunta ottaisi valtion vuoden
13387: suunnittelijalle velvollisuus ottaa työsuojelunäkö- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13388: kohdat huomioon suunnitelmissaan. Lainmuutos 33.03.01 lisäyksenä 1624500 markkaa
13389: tulee voimaan 1.9.1988. Tällä hetkellä työsuoje- kahden ylitarkastajan (A 23) palkkaami-
13390: luhallinto antaa vapaaehtoiselta pohjalta noin seen työsuojeluhallitukseen ja viiden van-
13391: 1 000 lausuntoa vuodessa. Tämä kattaa noin 10 % hemman insinöörin (A 23) sekä kuuden
13392: uusista tuotantotiloista. insinöörin (A 21) palkkaamiseen työsuoje-
13393: Suunnittelijan vastuun korostuminen uudessa lupiireihin.
13394: laissa tulee voimakkaasti lisäämään tarvetta en-
13395:
13396: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
13397:
13398: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi
13399: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
13400: 2654 1987 vp.
13401:
13402: Raha-asia-aloite n:o 2498
13403:
13404:
13405:
13406:
13407: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta työsuojeluinsi-
13408: nöörien ja ylitarkastajien palkkaamiseksi työsuojeluhallitukseen
13409:
13410:
13411: Eduskunnalle
13412:
13413: Työolojen kehitys Suomessa on viime vuosina johtuu työsuojeluhallituksen riittamattomistä
13414: ollut huolestuttavaa. Työtapaturmien lukumäärä normivalmistelun ja keskitettyyn valvontaan käy-
13415: on suhteellisesti teollistuneiden maiden korkeim- tettävissä olevista henkilöresursseista.
13416: pia. Työstä johtuvat allergiset sairaudet ja syöpä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13417: ovat nousseet keskeisiksi ongelmiksi. Melun ja tä- taen,
13418: rinän haittavaikutukset lisääntyvät. Työn liialli-
13419: nen voimaperäistäminen johtaa usein työntekijän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13420: henkisen terveyden murtumiseen. 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
13421: Samanaikaisesti työsuojeluhallinto on ollut ky- 33.03.01 lisäyksenä 942 900 markkaa vti"-
13422: vytön ratkaisemaan näitä ongelmia. Normitustyö- den työsuojeluinsinöörin (A 23) ja kahden
13423: tä on hidastettu, ja keskitetty valvonta kohdistuu ylitarkastajan (A 23) palkkaamiseen työ-
13424: edelleen hyvin suppealle alueelle. Osittain tämä suojeluhallitukseen.
13425:
13426: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
13427:
13428: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi Ensio Laine
13429: 1987 vp. 2655
13430:
13431: Raha-asia-aloite n:o 2499
13432:
13433:
13434:
13435:
13436: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta työläistarkasta-
13437: jien virkojen perustamiseksi työsuojelupiireihin
13438:
13439:
13440: Eduskunnalle
13441:
13442: Rakennusalan tapaturmat ovat viime aikoina että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13443: kasvaneet noin 20 prosentilla. Kehityssuunta on 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13444: todella huolestuttava ja vaatii voimakkaita toi- 33.03.01 lisäyksenä 1000000 markkaa
13445: menpiteitä tapaturmien vähentämiseksi. Mm. työläistarkastajien virkojen perustamiseksi
13446: työsuojeluvalvontaa on tehostettava. Siksi ehdo- jokaiseen työsuojelupzi'riin.
13447: tamme, että kaikkiin työsuojelupiireihin peruste-
13448: taan uusi rakennusalan työläistarkastajan virka.
13449: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13450: taen,
13451:
13452: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
13453:
13454: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi
13455: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
13456: 2656 1987 vp.
13457:
13458: Raha-asia-aloite n:o 2500
13459:
13460:
13461:
13462:
13463: Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta äitiys-
13464: avustuksen korottamiseen
13465:
13466:
13467: Eduskunnalle
13468:
13469: Hallitus esittää äitiysavustuksen nostamista kus- sängyn, viimeistään äitiyspakkauslaatikon jäädes-
13470: tannusten nousun johdosta 580 markasta 610 sä parissa kuuukaudessa liian pieneksi. Tämä tuli-
13471: markkaan. Äitiysavustusta saavien määrän alene- si ottaa huomioon äitiysavustuksessa. Ehdotam-
13472: misen johdosta määräraha kokonaisuudessaan mekin, että äitiysavustusta ensimmäisen lapsen
13473: pienenee. osalta koeotettaisiin 1 000 markalla 1. 7.1988 al-
13474: Äitiysavustus on tärkeä apu uuden perheenjäse- kaen. Myös sänky ja vaunut voitaisiin antaa luon-
13475: nen aiheuttamiin välittömiin kustannuksiin ja taisina tai vastaava summa lahjakorttina itse suori-
13476: luontoismuodossa merkittävä helpotus moniin tettavaa hankintaa varten.
13477: hankintoihin. Äitiysavustuksen tason nostaminen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13478: helpottaisi omalta osaltaan, vaikkakin pieneltä, taen,
13479: lapsiperheiden asemaa, ja äitiysavustus tulisikin
13480: korottaa 1.1.1988 alkaen 700 markkaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13481: Erityisesti perheen ensimmäisen lapsen synty- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
13482: minen aiheuttaa kustannuksia välttämättömien 33.15.51 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
13483: hankintojen muodossa. Paitsi vaatteita ja hoitovä- äitiysavustusten korottamiseen.
13484: lineitä tarvitsee vastasyntynyt ainakin vaunut ja
13485:
13486: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
13487:
13488: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi Ensio Laine
13489: 1987 vp. 2657
13490:
13491: Raha-asia-aloite n:o 2501
13492:
13493:
13494:
13495:
13496: Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kun-
13497: nallisen toimeentuloturvan kustannuksiin
13498:
13499:
13500: Eduskunnalle
13501:
13502: Hallituksen budjettiesityksen perustelujen mu- vajärjestelmää ei ole saatu aikaan, on toimeentu-
13503: kaan siirtymistä laajaan perusosaan toimeentulo- lotukeen varattava riittävästi varoja. Noin kol-
13504: tuessa yhä vain selvitetään sosiaali- ja terveysmi- mannes kunnista ei noudata edes nykyisiä nor-
13505: nisteriössä. Tänä vuonna 30 kunnassa jo toteutet- meja. Asian korjaaminen vaatii lisää määrärahoja.
13506: tu kokeilu antoi myönteiset kokemukset, ja nii- Määrärahan tarvetta kasvattaa myös ehdotta-
13507: den pohjalta laajaan perusosaan siirtyminen olisi mamme elatustuen nosto.
13508: täysin mahdollista. Asiakkaiden kannalta laaja pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13509: rusosa vähentää kontrollia, joka nyt ulottuu elä- taen,
13510: män jokaiseen pieneenkin yksityiskohtaan ja on
13511: usein ihmisarvoa loukkaavaa. Sosiaalityöntekijöil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13512: tä tämä säästää aikaa norminlaskennasta varsinai- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13513: seen sosiaalityöhön. 33.27.30 lisäyksenä 150 000 000 markkaa
13514: Niin kauan kuin riittävää yhtenäistä perustur- toimeentuloturvan kustannukszin.
13515:
13516: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
13517:
13518: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi
13519: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
13520: 2658 1987 vp.
13521:
13522: Raha-asia-aloite n:o 2502
13523:
13524:
13525:
13526:
13527: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta asevelvollisten
13528: kotiuttamisrahan ylimääräiseen lisään rahan korottamiseksi
13529:
13530:
13531: Eduskunnalle
13532:
13533: Hallitus ei esitä minkäänlaista korotusta asevel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13534: vollisten kotiuttamismäärärahoihin. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13535: Asevelvollisten kotiuttamisraha on nostettava 33.28.56 40 000 000 markkaa ylimääräi-
13536: nykyisestä 300 markasta 2 000 markkaan, että ase- senä määrärahana asevelvollisten kotiut-
13537: velvollisella olisi kotiin palatessaan toimeentulo tamisrahan korottamiseksi 2 000 mark-
13538: järjestetty pariksi viikoksi. kaan.
13539: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13540: taen,
13541:
13542: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
13543:
13544: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi
13545: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
13546: 1987 vp. 2659
13547:
13548: Raha-asia-aloite n:o 2503
13549:
13550:
13551:
13552:
13553: Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pako-
13554: laishuoltoon
13555:
13556:
13557: Eduskunnalle
13558:
13559: Demokraattisen Vaihtoehdon eduskuntaryhmä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13560: ehdottaa pakolaiskiintiön nostamista hallituksen 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13561: esittämästä siten, että erityisesti chileläisiä ja mui- 33.29.61 lisäyksenä 80 000 000 markkaa
13562: ta poliittisia pakolaisia voidaan ottaa maahan pakolaishuoltoon.
13563: olennaisesti nykyistä enemmän.
13564: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13565: taen,
13566:
13567: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
13568:
13569: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löytryjärvi
13570: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
13571: 2660 1987 vp.
13572:
13573: Raha-asia-aloite n:o 2504
13574:
13575:
13576:
13577:
13578: Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta val-
13579: tionosuutena kunnille päivähoidon käyttökustannuksiin päivä-
13580: hoitopaikkojen lisäämiseksi
13581:
13582: Eduskunnalle
13583:
13584: Päivähoitolain perusteluihin on kirjattu, että päivähoidon maksujen korottamisesta vaan ehdo-
13585: hoitopaikkatarve tyydytetään vuoteen 1990 men- tamme, että maksuja alennetaan vähävaraisia suo-
13586: nessä. Viime vuosina toteutetulla hoitopaikkojen sivasti.
13587: lisäämisvauhdilla ei tämä tavoite toteudu, vaan Päivähoitopaikkoja määrällisesti lisättäessä on
13588: siirtyy jopa ensi vuosituhannelle. huolehdittava myös hoidon tasosta, mistä syystä
13589: Hallitus esittää vain 7 000 hoitopaikan perusta- ehdotamme, että päiväkotien ryhmäkoon pienen-
13590: mista ensi vuonna. Ilman kunnallista hoitopaik- täminen aloitetaan.
13591: kaa on koko maassa lähes 100 000 lasta. Karkean Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13592: laskelman mukaan päivähoitolakia säädettäessä taen,
13593: asetetun tavoitevuoden saavuttaminen edellyttäisi
13594: noin 25 000 hoitopaikan vuotuista perustamista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13595: Ehdotammekin, että ensi vuodelle varataan mää- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13596: rärahat 20 000 uutta hoitopaikkaa varten ja että 33.32.30 lisäyksenä 260 000 000 markkaa
13597: seuraavina vuosina määrää edelleen nostetaan. 20 000 uuden päivähoitopaikan perusta-
13598: Pääpainon tulee olla päiväkotien rakentamisessa. miseksi.
13599: Emme hyväksy hallituksen esitystä kunnallisen
13600:
13601: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
13602:
13603: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi
13604: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
13605: 1987 vp. 2661
13606:
13607: Raha-asia-aloite n:o 2505
13608:
13609:
13610:
13611:
13612: Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kun-
13613: nille sosiaalipalvelujen käyttökustannuksiin
13614:
13615:
13616: Eduskunnalle
13617:
13618: Lapsiperheiden, vanhusten ja vammaisten tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13619: vitsemien kotipalvelujen kehittämiseksi on turvat- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13620: tava avohuollon kodinhoitajien ja kotiavustajien 33.32.30 lisäyksenä 60 000 000 markkaa
13621: virkojen lisäys niin, että vuosittain saadaan vähin- kuntien järjestämien sosiaalipalvelujen
13622: tään 1 000 uutta virkaa, kun nyt hallitus esittää käy Itäkustannuksiin.
13623: vain 520.
13624: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13625: taen,
13626:
13627: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
13628:
13629: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi Ensio Laine
13630: 2662 1987 vp.
13631:
13632: Raha-asia-aloite n:o 2506
13633:
13634:
13635:
13636:
13637: Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kun-
13638: nille sosiaalipalvelujen perustamiskustannuksiin
13639:
13640:
13641: Eduskunnalle
13642:
13643: Uusien vanhainkotien, päiväkotien, lastenko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13644: tien ja muiden sosiaalipalvelutilojen rakentami- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
13645: nen ja vanhojen tilojen peruskorjaaminen ja 33.32.31 lisäyksenä 80 000 000 markkaa
13646: muuttaminen sosiaalihuollon uusia tehtäviä vas- kunnzlle sosiaalipalvelujen perustamiskus-
13647: taamaan vaatii huomattavasti enemmän määrära- tannuksiin myönnettävään valtionosuu-
13648: hoja kuin hallitus esittää, jotta palvelujen tarve teen.
13649: voidaan tyydyttää edes kohtuullisessa ajassa.
13650: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13651: taen,
13652:
13653: Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1987
13654:
13655: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi
13656: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
13657: 1987 vp. 2663
13658:
13659: Raha-asia-aloite n:o 2507
13660:
13661:
13662:
13663:
13664: Stenius-Kaukonen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta pien-
13665: yrittäjien vuosilomajärjestelmän kustannuksiin
13666:
13667:
13668: Eduskunnalle
13669:
13670: Pienyrittäjien vuosilomarahasta annettua lakia Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13671: korjattiin niin, että vuosilomarahan saanti ei enää taen,
13672: ole rajattu tulo- ja menoarvion määrärahaan. Lain
13673: määräämät edellytykset ovat kuitenkin niin tiu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13674: kat, että moni vuosilomarahan tarpeessa oleva 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13675: yrittäjä ei voi sitä saada. Kiireisimmin korotusta 33.57.42 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
13676: kaipaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama tu- valtion korvauksiin pienyrittäjien vuoszlo-
13677: loraja. Myös vuosilomarahan määrää on tuntuvasti marahajärjestelmän kustannuksiin.
13678: korotettava nykyisestä 1 000 markasta niin, että se
13679: mahdollistaa kuutta päivää pidemmän loman pi-
13680: tämisen.
13681:
13682: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
13683:
13684: Marjatta Stenius-Kaukonen Pentti Lahti-Nuuttila
13685: Marja-Liisa Löyttyjärvi Ensio Laine
13686: 2664 1987 vp.
13687:
13688: Raha-asia-aloite n:o 2508
13689:
13690:
13691:
13692:
13693: Stenius-Kaukonen ym.: Korotetua määrärahan osoittamisesta kan-
13694: santerveystyön käyttökustannuksiin kansanterveystyön virkojen
13695: lisäämiseksi
13696:
13697: Eduskunnalle
13698:
13699: Valtakunnallisessa suunnitelmassa esitetään pe- Demokraattinen Vaihtoehto esittää suunnitel-
13700: rustettavaksi vain 921 virkaa kansanterveystyöhön man lisäksi perustettavaksi 600 uutta virkaa kan-
13701: ensi vuonna. Siinä on vain 21 virkaa lisää aikai- santerveystyöhön, joista 100 virkaa kodinhoitajan-
13702: sempiin 5-vuotissuunnitelmiin verrattuna. Tämä viroiksi vammaisterveydenhuoltoon.
13703: esitys on täysin riittämätön. Mm. terveysalan am- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13704: mattijärjestö TEHY on laskenut, että pelkästään taen,
13705: työajan lyhentämiseen tarvittavat virat merkitse-
13706: vät koko terveydenhuollossa 3 800 viran lisätarvet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13707: ta seuraavien viiden vuoden aikana eli 760 virkaa 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
13708: vuodessa. Tästä tarvittavia kansanterveystyön vir- 33.78.30 lisäyksenä 30 000 000 markkaa
13709: koja on 460. 600 uuden viran perustamiseksi kansan-
13710: Vammaisten terveydenhuolto on monessa kun- terveystyöhön, joista 100 virkaa kodinhoi-
13711: nassa huonosti hoidettu. Siksi vammaisterveyden- tajan virkoina vammaisterveydenhuollon
13712: huoltoon tulisi saada kodinhoitajavirkoja kansan- järjestämiseksi.
13713: terveystyön piiriin.
13714:
13715: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1987
13716:
13717: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi Ensio Laine
13718: 1987 vp. 2665
13719:
13720: Raha-asia-aloite n:o 2509
13721:
13722:
13723:
13724:
13725: Stenius-Kaukonen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kan-
13726: santerveystyön perustamiskustannuksia varten
13727:
13728:
13729: Eduskunnalle
13730:
13731: Hallitus esittää kansanterveystyön perustamis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13732: kustannuksiin kunnille myönnettävään määrära- taen,
13733: haan yli 22 miljoonan markan alennusta. Hallituk-
13734: sen esittämällä 74 600 000 markalla voidaan aloit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13735: taa 10 keskisuutta terveysasemahanketta ensi vuon- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13736: na. Tarve on kuitenkin paljon suurempi, ja esitäm- 33.78.31 lisäyksenä 145 000 000 markkaa
13737: rnekin määrärahan nostamista 220 miljoonaan kansanterveystyön perustamiskustannuk-
13738: markkaan, jolloin voidaan turvata noin 20-30 sia varten.
13739: keskisuuren terveyskeskuksen aloittaminen.
13740:
13741: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
13742:
13743: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi Ensio Laine
13744:
13745:
13746:
13747:
13748: 27 27o416F
13749: 2666 1987 vp.
13750:
13751: Raha-asia-aloite n:o 2510
13752:
13753:
13754:
13755:
13756: Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kun-
13757: nallisen erikoissairaanhoidon käyttökustannuksiin lisähenkilö-
13758: kunnan saamiseksi erikoissairaanhoitoon
13759:
13760: Eduskunnalle
13761:
13762: Hallitus esittää ensi vuonna perustettavaksi sai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13763: raaloihin 750 uutta virkaa. Mm. TEHYn tekemät taen,
13764: laskelmat edellyttäisivät seuraavan viiden vuoden
13765: aikana perustettavaksi vuosittain 300 uutta virkaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13766: pelkästään työajan lyhenemisen johdosta. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13767: Vaikka hallituksen esityksessä on 130 viran li- 33. 79.30 liså'yksenå· 25 000 000 markkaa
13768: säys aikaisempiin suunnitelmiin, se on täysin riit- 400 uuden viran perustamiseksi erikoissai-
13769: tämätön. Esitämme uusia virkoja perustettavaksi raanhoitoon.
13770: erikoissairaanhoitoon 1 150.
13771:
13772: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
13773:
13774: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi Ensio Laine
13775: 1987 vp. 2667
13776:
13777: Raha-asia-aloite n:o 2511
13778:
13779:
13780:
13781:
13782: Stenius-Kaukonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta en-
13783: koissairaanhoidon perustamiskustannuksiin
13784:
13785:
13786: Eduskunnalle
13787:
13788: Hallitus esittää erikoissairaanhoidon investoin- korjaus- tai laajennushanketta. Määrärahat Sata-
13789: teihin 108,7 milj. markkaa. Moni keskussairaala ja kunnan keskussairaalan rakentamiseen on myön-
13790: aluesairaala on kuitenkin suunnitellut tai suunnit- nettävä. Tampereen yliopistollisen keskussairaa-
13791: telemassa peruskorjausta, johon ei hallituksen esi- lan laajennushankkeeseen on myönnettävä nor-
13792: tyksen puitteissa ole saatavissa valtionosuuksia lä- maali valtionapu.
13793: hiaikoina. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13794: Keskussairaalakoneiston tason säilyttämiseksi ja taen,
13795: palvelujen kehittämiseksi kuntien esittämien
13796: suunnitelmien mukaisesti tulisi sallia suoraan val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13797: tionosuuteen oikeuttavia hankkeita 650 miljoo- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13798: nan markan edestä. Siitä valtionosuus olisi 325 33.79.31 lisäyksenä 216 000 000 mark-
13799: milj. markkaa. Tämä kattaisi esimerkiksi yhden kaa erikoissairaanhoidon perustamiskus-
13800: suurhankkeen ja parikymmentä pienempää perus- tannuksiin.
13801:
13802: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
13803:
13804: Marjatta Stenius-Kaukonen Pentti Lahti-Nuuttila
13805: Marja-Liisa Löyttyjärvi Ensio Laine
13806: 2668 1987 vp.
13807:
13808: Raha-asia-aloite n:o 2512
13809:
13810:
13811:
13812:
13813: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen yli-
13814: opistollisen keskussairaalan laajennukseen
13815:
13816:
13817: Eduskunnalle
13818:
13819: Tampereen yliopistollisen keskussairaalan laa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13820: jennushanke on toistuvien lykkäysten jälkeen vih- taen,
13821: doinkin toteutumassa. Hankkeen toteuttamiseen
13822: liittyy kuitenkin yksi vakava epäkohta. Ensim- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13823: mäistä kertaa sovelletaan jälkirahoitusmenettelyä 1988 tulo- ja menoarvioon momenttfle
13824: myös erikoissairaanhoitolaitosten rahoittamiseen. 33. 79.31 22 000 000 markkaa Tampereen
13825: Tämä menettely käy erityisesti vähävaraisten kun- yliopistollisen keskussairaalan laajennus-
13826: tien taloudelle rasittavaksi. hankkeen rahoittamiseen.
13827: TAYKS:n laajennushankkeen tulisi mielestäm-
13828: me saada valtionosuus voimassaolevien lakien mu-
13829: kaisesti.
13830:
13831: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
13832:
13833: Marjatta Stenius-Kaukonen Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson
13834: Marja-Liisa Löyttyjärvi Ensio Laine Jorma Rantanen
13835: Riitta Järvisalo-Kanerva Timo Roos Pertti Lahtinen
13836: Matti Maijala Erkki Pystynen Anneli Taina
13837: Sulo Aittoniemi
13838: 1987 vp. 2669
13839:
13840: Raha-asia-aloite n:o 2513
13841:
13842:
13843:
13844:
13845: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta elatusvelvollisten
13846: ja heidän lastensa oikeusturvan parantamiseen
13847:
13848:
13849: Eduskunnalle
13850:
13851: Elatusvelvollisten ja heidän lastensa aseman ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13852: oikeusturvan parantamisessa tarvitaan valistustoi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13853: mintaa. Sen vuoksi esitämme tähän tarkoitukseen 33.93.50 200 000 markkaa valistustoi-
13854: 200 000 markan määrärahaa. mintaan elatusvelvollisten ja heidän las-
13855: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- tensa aseman ja oikeusturvan parantami-
13856: taen, seksi.
13857:
13858: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
13859:
13860: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi
13861: Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
13862: 2670 1987 vp.
13863:
13864: Raha-asia-aloite n:o 2514
13865:
13866:
13867:
13868:
13869: Säilynoja ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien yleisiin
13870: rahoitusavustuksiin
13871:
13872:
13873: Eduskunnalle
13874:
13875: Kuntien yleiset rahoitusavustukset ovat viime män vuoden aikana samassa suhteessa kuin kah-
13876: vuosien valtion tulo- ja menoarvioissa kehittyneet dessa viimeisessä valtion budjetissa.
13877: varsin myönteisesti. Niillä on voitu helpottaa nii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
13878: den kuntien taloudellista asemaa, joissa veroäyri- taen,
13879: määrät ovat alhaiset.
13880: Rahoitusavustusten kasvu on hillinnyt niitä äy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13881: rinhinnan nostopaineita, joita esim. sosiaali- ja 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13882: terveyspuolelta on tullut. Jotta kuntien taloudelli- 26.97.30 lisäyksenä 56 000 000 markkaa
13883: sia eroja voitaisiin edelleen tasata, tulisi kuntien kuntien yleisti'n rahoitusavustuksiin.
13884: yleisiä rahoitusavustuksia lisätä muutaman lähim-
13885:
13886: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
13887:
13888: Vappu Säilynoja Pekka Leppänen
13889: Lauha Männistö Jarmo Wahlström
13890: 1987 vp. 2671
13891:
13892: Raha-asia-aloite n:o 2515
13893:
13894:
13895:
13896:
13897: Säilynoja ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maatalouden
13898: muuhun hintapoliittiseen tukeen
13899:
13900:
13901: Eduskunnalle
13902:
13903: Muuhun hintapoliittiseen tukeen varattua mää- siin lisähinta ja kertyviä varoJa suunnattaisiin
13904: rärahaa käytetään valtioneuvoston tarkemmin pien- ja perheviljelmille.
13905: määräämin perustein maidon lisähinnan, nau- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
13906: dan- ja lampaanlihan tuotantopalkkioiden sekä
13907: kananmunien lisähinnan maksamiseen. Lisäksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13908: määrärahasta maksettaisiin edellisiin vuosiin koh- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13909: distuvia kustannuksia. 30.31.43 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
13910: Maidon lisähintaa on porrastettu, mutta siitä muuhun hintapolti'ttiseen tukeen, mzllä
13911: tulisi entistä selvemmin luoda maidontuottajan summalla ja maidon lisähinnan porrastus-
13912: perustuloa takaava järjestelmä, joka porrastettai- ta muuttamalla parannetaan pien- ja per-
13913: siin siten, että suurimmilta tuottajilta poistettai- heviljelmien tukea.
13914:
13915: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
13916:
13917: Vappu Säilynoja Heli Astala Pauli Uitto
13918: Pekka Leppänen Pertti Lahtinen Lauha Männistö
13919: 2672 1987 vp.
13920:
13921: Raha-asia-aloite n:o 2516
13922:
13923:
13924:
13925:
13926: Säilynoja ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten viljeli-
13927: jöiden tukemiseen
13928:
13929:
13930: Eduskunnalle
13931:
13932: Vuoden 1987 menoarvion 162 miljoonasta mar- Samalla toteamme, että kantautuvat tiedot sa-
13933: kasta hallitus ehdottaa nyt määrärahan supista- tovahingoista pakottavat hallituksen varmasti san-
13934: mista 135 miljoonaksi markaksi. Supistusta halli- gen nopeasti suuntaamaan maatalouden määrära-
13935: tus perustelee sillä, että vastaavasti maaseudun hoja uudestaan. Tällöin on erityisesti otettava
13936: pienimuotoisen elinkeinotoiminnan avustamisen huomioon pien- ja perheviljelmien tilanne, joista
13937: ja maatilatalouden kehittämisrahaston määrära- moni uhkaa jäädä korvausten ulkopuolelle. Siksi
13938: hoja on kasvatettu. korvausperusteet on tarkistettava.
13939: On kuitenkin pelättävissä, että tällainen määrä- Edellä olevan perusteella edotamme,
13940: rahojen uudelleen suuntaaminen, vaikka sillä olisi
13941: maatalouden rakenteen kehittämisen kannalta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13942: myönteinen tarkoitus, kohdistuukin osin eri hen- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
13943: kilöihin jättäen näin osan nuorista viljelijöistä 30.33.40 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
13944: vaille käynnistysavustusta. Katsomme, että maa- nuorten viljelijöiden tukemiseen.
13945: talouden menoja uudelleen kohdennettaessa ei
13946: tämän ns. starttirahan supistaminen saa olla ensi-
13947: sijaisena kohteena.
13948:
13949: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
13950:
13951: Vappu Säilynoja Lauha Männistö
13952: Pekka Leppänen Jarmo Wahlström
13953: 1987 vp. 2673
13954:
13955: Raha-asia-aloite n:o 2517
13956:
13957:
13958:
13959:
13960: Säilynoja ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä avustuksena
13961: Lapin karjantarkkailuyhdistyksille ja sonninpitoyhdistyksille
13962:
13963:
13964: Eduskunnalle
13965:
13966: Momentille 30.34.41 esitetty määräraha on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
13967: jaettava asetuksen mukaisesti 1-8 lehmän karja- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
13968: tiloille. Ennen kaikkea Lapissa pienet karjatilat 30.34.41 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
13969: ovat vähentyneet ja jaettava summa ohjautuu käytettäväksi ylimääräisenä määrärahana
13970: muualle Suomeen. siten, että myös Lapissa voi edelleen jat-
13971: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- kua karjantarkkazluyhdistysten ja sonnin-
13972: taen, pitoyhdistysten valtionavustuksista anne-
13973: tun lain mukainen toiminta.
13974:
13975: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
13976:
13977: Vappu Säilynoja Arvo Kemppainen Asko Apukka
13978: Kimmo Sarapää Seppo Pelttari Hannele Pokka
13979: Eino Siuruainen Pauli Saapunki Tellervo Renko
13980: 2674 1987 vp.
13981:
13982: Raha-asia-aloite n:o 2518
13983:
13984:
13985:
13986:
13987: Säilynoja ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasujohdon jatkami-
13988: seksi Vaasaan sekä Raahen-Oulun-Kemin-Tornion alueille
13989:
13990:
13991: Eduskunnalle
13992:
13993: Maakaasujohtoa laajennetaan parhaillaan. Suo- taa Suomen ja Neuvostoliiton kauppaa ja kasvat-
13994: men ja Neuvostoliiton sopimukset antavat myös taa siten vientiämme, joka tuonnin arvon laskun
13995: mainion tilaisuuden maakaasun käytön laajentami- takia on joutumassa vaikeuksiin. Missään tapauk-
13996: seen toisaalta Vaasan seudulle ja toisaalta edelleen sessa ei pidä antautua viennin leikkaamiseen,
13997: Perämeren rannikolle. Raahen, Oulun, Kemin ja vaan on ponnisteltava kaikin keinoin kauppavaih-
13998: Tornion muodostamasta alueesta tulisi muodostaa don lisäämiseksi.
13999: voimakas teollisuuskeskus vastapainoksi eteläiselle Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14000: Suomelle. Perustakenteen tarjoaisi maakaasuverk- taen,
14001: ko, mutta luonnollisesti teollisuutta tulisi näille
14002: alueille saada syntymään muin toimin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14003: Maakaasu on sangen monipuolista käytöltään. 1988 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
14004: Se on ympäristön kannalta myönteinen energian- markkaa suunnittelu- ja valmistelutöi-
14005: lähde. Lisäksi se kelpaa yhä useammin teolliseen hin maakaasujohdon jatkamiseksi Vaasan
14006: tuotantoon raaka-aineeksi. seudulle sekä Raahen-Oulun-Kemin-
14007: Maakaasun käytön lisäämisellä voidaan kasvat- Tornion seudulle.
14008:
14009: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
14010:
14011: Vappu Säilynoja Jarmo Wahlström Pekka Leppänen
14012: 1987 vp. 2675
14013:
14014: Raha-asia-aloite n:o 2519
14015:
14016:
14017:
14018:
14019: Säilynoja ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työllisyyden
14020: h~idon palkkauksiin kokoaikaisesti työllistettyjen määrän lisää-
14021: mtseen
14022:
14023: Eduskunnalle
14024:
14025: Työvoimaministeriön määrärahoilla ei yksin laisille tarpeellisia ja hyödyllisiä palveluja. Helpo-
14026: kyetä huolehtimaan siitä määrästä työttömiä, jon- tuksia saaneet ovat suunnanneet varansa ylellisyy-
14027: ka hallituksen rakennemuutoksen kohteeksi jou- teen ja keinotteluun.
14028: tuneita vähättelevä politiikka tuottaa. Talouspoli- Neuvostoliiton kaupassa on liiaksi jättäydytty
14029: tiikan suuntaa on siksi välttämätöntä muuttaa. öljyn varaan ja tyydytty hinnanmuutoksen tuo-
14030: Yritykset eivät näet ole käyttäneet suotuisaa tilan- maan kaupan alentumiseen.
14031: netta kansantalouden tuotantokykyä monipuolis- Työpaikkojen avaamiseksi tulee työaikaa mää-
14032: taviin ja vahvistaviin investointeihin. Varat ovat rätietoisesti lyhentää. Yksistään ylitöiden teettä-
14033: kanavoituneet pääomakeinotteluun ja usein san- mistä tulee rajoittaa. Perusteltua on myös säätää
14034: gen kyseenalaisiin investointeihin ulkomaille. työttömyyseläkkeen ikärajaksi 55 vuotta, kun ker-
14035: Korkeat reaalikorot ovat yllyttäneet keinotteluun ran pitkään työttömäksi joutuville ikääntyneille
14036: tuotannollisten investointien asemesta. työntekijöille ei ole osoittaa mielekästä työtä.
14037: Samaan aikaan Suomen Pankki on sitonut maa- Uusi työllisyyslaki (275 187) tulee voimaan 1.1.
14038: tamme entistä tiiviimmin läntisten pääomamark- 1988. SKDL:n eduskuntaryhmä esitti lakia sää-
14039: kinoiden yhdentymiseen poistaen pidäkkeen toi- dettäessä oman aloitteensa pohjalta lakiin huo-
14040: sensa jälkeen. mattavia parannuksia, joihin eduskunnan halli-
14041: Yritysverotuksen keventäminen ja suurituloisil- tusta tukenut enemmistö kokoomus mukaan lu-
14042: le ja suurten omaisuuksien haitijoille (rikkaille) kien eivät kuitenkaan suostuneet.
14043: myönnetyt verohelpotukset sen sijaan ovat olleet Keskeisimmät erot hallituksen ehdotuksen (sit-
14044: pienentämässä valtion verotuloja, jolloin varojen temmin lain) ja SKDL:n lakialoitteen välillä oli-
14045: puutteessa valtio kieltäytyy parantamasta kansa- vat:
14046:
14047: Hallitus (lakz): SKDL:n aloite:
14048: Alle 20-vuotiaille 3 kk:n työttömyyden jälkeen Kaikille 3 kk:n työttömyyden jälkeen työpaikka
14049: työ- tai harjoittelupaikka 6 kuukaudeksi. 12 kuukaudeksi
14050: 20-64-vuotiaille vasta 12 kuukauden jälkeen työ-
14051: tä 6 kuukaudeksi
14052: Työttömyyseläkkeen ikäraja 60 vuotta Työttömyyseläkkeen ikäraja olisi 55 vuotta, kuten
14053: se oli aikaisemmin
14054:
14055: Nyt hallitus ehdottaa sisällöltään vajavaiseksi sen lain vesittämistä, jota se lakia säädettäessä
14056: jääneen lain voimaantulon lykkäämistä: piti tarkoitukseen riittämättömänä. Siksi vastus-
14057: - lykkäämällä yhtäjaksoisesti vuoden työttö- tamme lakiesitystä, jos hallitus sellaisen julkeaa
14058: mänä olleiden (20 vuotta täyttäneiden) pääsyä antaa.
14059: velvoitetyöllistettäväksi työvoimapiiristä riippuen Hallitus pyrkii lisäksi vesittämään työllisyyslain
14060: 1.1.1988, 1.1.1989 tai 1.1.1990 lukien tarkoitusta määrittelemällä luvun 34.50 (Työlli-
14061: - toistuvaistyöttömien kertymä alettaisiin las- syyden hoito) perusteluissa alueellisten työttö-
14062: kea 1.1.1988 lukien osassa työvoimapiirejä ja myyserojen tasoittamiseen liittyvän työttömyyden
14063: 1.1.1989 lukien muissa työvoimapiireissä. olennaisen ylittymiskriteerin maan keskimääräi-
14064: Selvää on, että SKDL ei voi hyväksyä sellai- seen tasoon nähden vuositasolla 80 % :ksi. Lain
14065: 2676 1987 vp. -RA n:o 2519
14066:
14067: perusteluissa lähdettiin kuitenkin siitä, että kri- miseen 100 milj. mk työllistettävien määrän lisää-
14068: teeri olisi 50 % . miseksi ja osa-aikaisuuden muuttaiseksi kokoai-
14069: Momentille hallitus ehdottaa 369 000 000 mk, kaisu udeksi.
14070: mistä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14071: - velvoitetyöllistämiseen 197 000 000 mk ja
14072: - harkinnanvaraiseen työllistämiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14073: 172 000 000 mk. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14074: Lähtien siitä, että työllisyyslain vesityksen tul- 34.50.02lisäyksenä 100000000 markkaa
14075: lessa torjutuksi on tarpeen ehdottaa lisäystä vain harkinnanvaraiseen työllistämiseen siten,
14076: harkinnanvaraiseen työllistämiseen- koskee kaik- että osa-aikaisia työntekzjöitä voidaan
14077: kia niitä, jotka eivät iän ja työttömyyden kes- muuttaa kokoaikaisiksi ja työllistettävien
14078: ton tähden ole velvoitetyöllistämisen piirissä - määrää lisätä.
14079: ehdotamme lisäystä harkinnanvaraiseen työllistä-
14080:
14081: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
14082:
14083: Vappu Säilynoja Lauha Männistö Heli Astala
14084: Pauli Uitto Pekka Leppänen Pertti Lahtinen
14085: 1987 vp. 2677
14086:
14087: Raha-asia-aloite n:o 2520
14088:
14089:
14090:
14091:
14092: Särkijärvi: Määrärahan osoittamisesta Porvarillisen Työn Arkiston kir-
14093: jasto-, laite- ja tutkimustoiminnan kehittämiseen
14094:
14095:
14096: Eduskunnalle
14097:
14098: Oikeusministeriö myönsi Porvarillisen Työn Ar- filmaukseen. Edelleen arkisto on tolmtnut ko-
14099: kiston Säätiölle perustamisluvan toukokuussa kousäänitteiden ja haastattelujen parissa sekä yllä-
14100: 1975. Arkisto aloitti toimintansa 15.10.1975. Val- pitänyt tutkijoiden käyttöön tarkoitettua yli tu-
14101: tioneuvosto hyväksyi Porvarillisen Työn Arkiston hannen niteen käsikirjastoa.
14102: yksityisluontoisten arkistojen valtionavusta anne- Porvarillisen Työn Arkiston toiminnan jatkumi-
14103: tun lain mukaiseen valtionapuun oikeutetuksi nen ja kehittäminen edellyttää arkiston tutkija-
14104: 1.4.1976 alkaen. Arkiston toimintaa säätelevät palvelun kehittämistä. Arkisto tarvitsee tutkimus-
14105: edellä mainittuun lakiin liittyvä asetus, säätiön ta palvelevan käsikirjaston laajentamista, atk-lait-
14106: säännöt ja Valtionarkiston ohjeet. teiston hankkimista sekä muun tarkoituksenmu-
14107: Arkiston toiminta on jatkunut vireänä jo yli 10 kaisen tutkija-, laitteiston ja kaluston hankin-
14108: vuotta. Arkiston toimintakertomuksen mukaan taa.
14109: vuonna 1986 arkistoon tehtiin 174 tutkijakäyntiä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
14110: sekä noin 260 asiakirjojen hakukäyntiä. Kirjallisia vasti,
14111: selvityspyyntöjä tehtiin yli 20 kappaletta ja puhe-
14112: lintiedusteluja yli 150 kertaa. Tutkijoille on lai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14113: nattu käsikirjastosta yli 60 nidettä. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14114: Tutkijakäyntien ja tiedustelujen lisäksi arkisto 29.88.53 150 000 markkaa Poroartflisen
14115: on keskittynyt viime vuosina toiminnassaan ko- Työn Arkiston kirjasto-, laite- ja tutkimus-
14116: koelmien järjestämiseen sekä asiakirjojen mikro- toiminnan kehittämiseen.
14117:
14118: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
14119:
14120: Jouni J. Särkijärvi
14121: 2678 1987 vp.
14122:
14123: Raha-asia-aloite n:o 2521
14124:
14125:
14126:
14127:
14128: Särkijärvi: Määrärahan osoittamisesta Kansallinen Kokoomus rp:n
14129: historiankirjoitusprojektin toteuttamiseen
14130:
14131:
14132: Eduskunnalle
14133:
14134: Suomessa on olemassa lukuisia historiankirjoi- Linkomies ja Antti Hackzell. Myös elinkeino- ja
14135: tuksen alueita, joita on tutkittu sangen puutteelli- sivistyselämässä on vaikuttanut useita huomatta-
14136: sesti. Yksi tärkeä alue koskee puolueita. Puolue- via kokoomuslaisia, joiden toimintaa ei ole histo-
14137: historiallisen tutkimuksen puutteista kirjoittaa riallisessa mielessä valotettu.
14138: dosentti Juhani Mylly Turun yliopistosta mm. Kokoomuksen keskushallinnon ja eduskunta-
14139: seuraavaa: ryhmän historiallinen aineisto on sijoitettu Porva-
14140: ''Laajat puoluehistoriat ovat kuitenkin histo- rillisen Työn Arkiston Säätiön tiloihin, mutta hy-
14141: riallisen puoluetutkimuksen lippulaivoja. Ne an- vin huomattava osa kokoomusta käsittelevästä al-
14142: tavat yhtenäisen ja laajan kuvan puolueen kehi- kuperäisaineistosta on vielä piiri- ja paikallisjärjes-
14143: tyksestä. Ne ovat samalla yhteenveto alalla tehdys- töjen hallussa. Sikäli kuin on kysymys jo tunne-
14144: tä perustutkimuksesta, sen annista. Onkin sen tusta materiaalista, arkistojaon ainakin Valtionar-
14145: vuoksi hyvin valitettavaa, että kahden Suomen kistossa, Helsingin yliopiston kirjastossa, Edus-
14146: suurimman porvarillisen puolueen historiahank- kunnan kirjastossa, maakunta-arkistoissa ja eräissä
14147: keet ovat viivästyneet vuosikausia.'' Ouhani Myl- paikallisarkistoissa.
14148: ly, puoluehistoriallinen tutkimus, s. 12, Turku Näinkin laajan historiaprojektin läpivieminen
14149: 1985) kuitenkin edellyttää mittavaa taloudellista ja
14150: Myllyn tarkoittamat puolueet ovat maalaisliit- toiminnallista panostusta. Projekti tulee kestä-
14151: to/keskustapuolue ja kokoomus. Viime vuonna mään useita vuosia ja vaatii laajan lähdemate-
14152: julkaistiin maalaisliiton alkuvaiheista vuoteen riaalin takia useiden henkilöiden kokopäivätoi-
14153: 1917 saakka kertova puoluehistoria. Sen sijaan ko- mista työskentelyä. Vuonna 1987 Suomen Kult-
14154: koomuspuoluetta käsittelevä historiahanke on vie- tuurirahasto on avustanut po. projektin alkuun
14155: lä täysin alkutekijöissään. Vertailtaessa yleensä saattamista kahdella tutkijakohtaisella stipendillä,
14156: em. puolueita koskevaa historiantutkimusta voi millä voidaan vasta kartoittaa lähdemateriaali.
14157: todeta, että yksittäisiä opinnäytteitäkin on laadit- Edellä olevan perusteella on arvioitavissa, että
14158: tu huomattavasti enemmän maalaisliitosta kuin 3-4-osaisen puoluehistorian kirjoittaminen voi-
14159: kokoomuspuolueesta. Kaikki puolueet huomioon daan toteuttaa viiden vuoden aikana 500 000 mar-
14160: ottaen oikeastaan vain sdp:n ja kommunistisen kan määrärahan ja 300 000 markan painatusavus-
14161: liikkeen suhteen on tehty historiankirjoituksen tuksen turvin.
14162: vaatimusten mukaista perustutkimusta. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14163: Kokoomuspuolueen historiankirjoituksen on- taen,
14164: gelma ei koske ainoastaan varsinaista puolueappa-
14165: raattia, vaan myös sen tunnetuimpien johtajien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14166: poliittista toimintaa. Historiankirjoituksessa on 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14167: lähes kokonaan ohitettu sellaiset kokoomuslaiset 29.99.50 500 000 markkaa Kansallinen
14168: kuin tasavallan presidentit J. K. Paasikivi, P. E. Kokoomus rp:n historiankirjoitusprojek-
14169: Svinhufvud, pääministerit Lauri Ingman, Edwin tin toteuttamiseen.
14170:
14171: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
14172:
14173: Jouni]. Särkijärvi
14174: 1987 vp. 2679
14175:
14176: Raha-asia-aloite n:o 2522
14177:
14178:
14179:
14180:
14181: Särkijärvi ym.: Koeotettujen määrärahojen osoittamisesta luonnon-
14182: suojelualueiden hankkimiseen
14183:
14184:
14185: Eduskunnalle
14186:
14187: Valtioneuvosto on tehnyt neljää suojeluohjel- nimenomaan luvattiin lisätä suojelualueiden
14188: maa koskevat periaatepäätökset. Nämä ovat ostoon varattavia määrärahoja. Luonnonsuojelu-
14189: 24.2.1978 tehty kansallis- ja luonnonpuistoverkon alueiden perustaruistoimikunta esitti jo v. 1981
14190: kehittämistä koskeva periaatepäätös siihen 2.4. mietinnössään III (1981:41), että valtion tulo- ja
14191: 1980 ja 2.9.1980 tehtyine täydennyksineen, 19.4. menoarvioon tulee vuosittain sisällyttää 77 milj.
14192: 1979 tehty soidensuojelun perusohjelmaa koskeva markan suuruinen määräraha luonnonsuojelu-
14193: periaatepäätös siihen 26.3.1981 tehtyine täyden- alueiden ostoihin ja alueiden rauhoittamisesta
14194: nyksineen, 3.6.1982 tehty lintuvesien suojeluoh- johtuviin korvauksiin. Kuluvan vuoden alussa
14195: jelmaa koskeva periaatepäätös ja 3. 5 .1984 vahvis- mietintönsä jättänyt Luonnonsuojelun ja luonnon
14196: tettu harjujen suojeluohjelma. virkistyskäytön tehtävät ja voimavarat -työryhmä
14197: Kansallis- ja luonnonpuistoja koskevan periaa- (YM C/ 20 1987) puolestaan edellytti, että luon-
14198: tepäätöksen tarkoittamien alueiden maapinta-ala nonsuojeluohjelmien toteuttamiseen tulee vuosit-
14199: on noin 545 00 ha, josta yksityisten omistamia tain varata vähintään 65 milj. mk. Käytettävissä
14200: alueita on noin 11 500 ha. Soidensuojelun pe- olevien resurssien ja todellisen tarpeen epäsuhde
14201: rusohjelmaan sisältyvien alueiden suopinta-ala on näin ollen erittäin suuri. Luonnonsuojeluliitto
14202: puolestaan on noin 488 500 ha, josta yksityisten ja Maataloustuottajain Keskusliitto ovat jo useaan
14203: omistamia alueita on noin 149 500 ha. Lintuve- otteeseen, viimeksi 19.8.1986 yhteisessä kirjel-
14204: sien suojeluohjelmaan sisältyy 83 530 ha maa- ja mässään valtiovarainministeriölle kiinnittäneet
14205: vesialueita, joista valtaosa on yksityisomistuksessa. huomiota tähän epäkohtaan.
14206: Harjujen suojeluohjelmaan kuuluu 159 kohdetta, Korvausmäärärahoja hallitus esittää korotetta-
14207: pinta-alaltaan yhteensä 96 000 ha. Lisäksi valtio- vaksi vain 0,5 milj. markalla eli 3 milj. markkaan.
14208: neuvosto on ympäristöpoliittisessa selonteossaan Tilanne saattaa aiheuttaa koko korvausmenettelyl-
14209: eduskunnalle 28.9.1984 luvannut selvittää kym- lä tehtävien aluerauhoitusten pysähtymisen tai vi-
14210: menen alueen osalta luonnonsuojelualueitten pe- noutumisen siten, että korvausmäärärahojen riit-
14211: rustamistarpeen ja -tavan sekä kolmen kansallis- tävyys ensisijaisesti sanelee rauhoitusten toteutu-
14212: puiston laajentamismahdollisuudet. misen eikä suojelutarve, vaikka luonnonsuojelula-
14213: Valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjelmat ki selkeästi määrää korvaukset maksettaviksi, kun
14214: tullaan yksityismaiden osalta toteuttamaan joko maanomistaja niitä haluaa.
14215: hankkimalla ohjelmiin sisältyvät kohteet valtion On todettava, että suojeluohjelmien toteutta-
14216: omistukseen tai maksamalla suojelualueen muo- minen kestää nykyisellä vauhdilla yli 20 vuotta.
14217: dostamisesta sen omistajalle aiheutuvasta talou- Tästä aiheutuu maanomistajille monenlaista hait-
14218: dellisen hyödyn menetyksestä korvaus. Harjujen taa ja epätietoisuutta, valtiolle lisäkustannuksia
14219: suojeluohjelma toteutetaan etupäässä maa-aines- maan hinnan kohotessa, ja lopulta erilaisten mui-
14220: lain avulla. den maankäyttömuotojen lisääntyminen vaaran-
14221: Suojeluohjelmien toteuttamisen suurimpina es- taa suojelun toteuttamisen. Suojeluohjelmien to-
14222: teinä ovat olleet suojelualueiden osto- ja korvaus- teuttamista onkin nopeutettava merkittävästi ny-
14223: varojen niukkuus sekä ostotoimintaa hoitavan kyisestään. Se vaatii tähän tarkoitukseen osoitetta-
14224: henkilökunnan puute. Kuluvan vuoden valtion vien määrärahojen tuntuvaa korottamista sekä
14225: tulo- ja menoarviossa ostovaroja on varattu 53 myös näitä asioita hoitavan henkilöstön lisäämistä
14226: milj. mk. Ensi vuodelle hallitus esittää vain 45 lääninhallituksissa ja ympäristöministeriössä. Val-
14227: milj. mk, mikä on vastoin hallitusohjelmaa, jossa tion hallinnassa olevia maa-alueita on myös jous-
14228: 2680 1987 vp. - RA n:o 2522
14229:
14230: tavasti voitava käyttää vastikemaana luonnonsuo- kunnan ympäristö- Ja luontoryhmän johtokun-
14231: jelualueita muodostettaessa, koska vaihtomaame- nassa.
14232: nettely on usein maanomistajalle mieluisin vaih- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
14233: toehto. On vielä lopuksi korostettava, että vain taen,
14234: edellä mainituilla keinoilla on mahdollista vähen-
14235: tää niitä tarpeettomia ristiriitoja ja epäluuloja, joi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14236: ta maanomistajien sekä luonnonsuojelutahon vä- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14237: lille eri puolilla maata on syntynyt. Ristiriidat tu- 35.15.88 lisäyksenä 30000000 markkaa
14238: levat vastaisuudessa vain kärjistymään, ellei suo- maan hankkimiseksi luonnonsuojelutar-
14239: jeluohjelmien toteuttamismenettelyä paranneta koituksiin sekä momentille 35.15. 41 li-
14240: oleellisesti nykyisestään, ja kokemusten perusteel- säyksenä 2 000 000 markkaa korvaukszi"n
14241: la lopullisena kärsijänä ovat aina korvaamattomat maanomistajille suojelualueiden perusta-
14242: luonnonarvot. misesta aiheutuvista taloudellisen hyödyn
14243: Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty edus- menetyksistä.
14244:
14245: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
14246:
14247: Jouni J. Särkijärvi Heli Astala Marja-Liisa Löyttyjärvi
14248: Mats Nyby Tellervo Renko Erkki Pulliainen
14249: Jorma Fred Matti Saarinen Esko Helle
14250: Reino Paasilinna
14251: 1987 vp. 2681
14252:
14253: Raha-asia-aloite n:o 2523
14254:
14255:
14256:
14257:
14258: Särkijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisesti merkit-
14259: tävien luonnonsuojelualueiden perustamisesta maanomistajille
14260: aiheutuvien menetysten korvaamiseen Ahvenanmaalla
14261:
14262: Eduskunnalle
14263:
14264: Ahvenanmaan luonto poikkeaa monessa suh- nettelyssä on se, ettei Ahvenanmaan maakunta-
14265: teessa muusta suomalaisesta luonnosta. Jo itse saa- hallituksella ole käytössään riittävästi varoja kor-
14266: risto antaa maakunnan luonnolle omat erityispiir- vausten suorittamiseen. Maakuntahallitus voi
14267: teensä, mutta myös Ahvenanmaan sijainti luon- käyttää Suomen valtion budjettivaroja maakun-
14268: nonmaantieteellisesti Suomen ja Ruotsin välissä nassa vain tietyn prosenttiosuuden (0,5 %) suh-
14269: merkitsee, että Ahvenanmaalla on useiden läntis- teessa vastaavaan valtion budjetin menokohtaan.
14270: ten eläin- ja kasvilajien ainoat Suomen esiinty- Riittävien varojen puuttuessa maakuntahallitus
14271: mät. Ahvenanmaan luonnon suojelun tehostami- on kääntynyt useaan otteeseen Maailman Luon-
14272: nen on valtakunnallisesti erittäin tärkeää. Uhan- non Säätiön Suomen Rahaston puoleen ja säätiö
14273: alaisten eläinten ja kasvien suojelutyöryhmän onkin maksanut maakuntahallituksen puolesta jo
14274: komiteanmietinnössä (KM 1985:43) on erittäin neljästi yksityismaalle perustetun luonnonsuoje-
14275: uhanalaisia ja vaarantuneita eliölajeja määritetty lualueen rauhoituksesta aiheutuneet kustannuk-
14276: Ahvenanmaalle yhteensä 90. Luku on muihin set. Yhteissummaltaan ne ovat tähän mennessä
14277: Suomen lääneihin verrattuna korkea. olleet jo n. 750 000 markkaa.
14278: Ahvenanmaalla on voimassa oma maakunta- On selvää, ettei ole tarkoituksenmukaista, että
14279: kohtainen luonnonsuojelulaki, joka poikkeaa Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto toi-
14280: huomattavasti vastaavasta manner-Suomen luon- mii pysyvästi Ahvenanmaan viranomaisten puo-
14281: nonsuojelulaista. Kenties suurimmat erot ovat sii- lesta yksityismaille perustettavien suojelualueiden
14282: nä, että ahvenanmaalainen laki sallii määräaikais- korvausten rahoittajana. Valtion tulo- ja menoar-
14283: ten luonnonsuojelualueiden perustamisen ja että viossa tulisi osoittaa maakuntahallituksen käyt-
14284: laissa on ns. uhanalaislajipykälä. töön luonnonsuojelualueiden korvauksiin määrä-
14285: Tämä jälkimmäinen tarkoittaa sitä, ettei maan- raha, joka sallii Ahvenanmaan itsehallintolakiin ja
14286: omistaja saa suorittaa sellaisia luontoa muuttavia säädöksiin liittyvän valtion budjetin käyttösuh-
14287: toimenpiteitä ilman maakuntahallituksen lupaa, teen (0,5 %) ylittämisen luonnonsuojelualueiden
14288: joista saattaa olla seurauksena rauhoitetun ja/ tai korvausten ollessa kysymyksessä. Ahvenanmaa on
14289: uhanalaisen eläin- ja kasvilajin menehtyminen. Suomen luonnon ainutlaatuinen kokonaisuus,
14290: Maanomistaja siis tarvitsee luvan mm. hakkuisiin, jonka erityispiirteiden (lajisto ja biotoopit) suoje-
14291: jotka kohdistuvat esimerkiksi merikotkan elin- lusta tulee valtiovallan kantaa nykyistä laajemmin
14292: piiriin. vastuuta. Vaitiovallan tulisi taata Ahvenanmaan
14293: Mikäli maakuntahallitus epää tai rajoittaa esi- maakuntahallitukselle taloudelliset mahdollisuu-
14294: tettyjä luontoa muuttavia toimenpiteitä, se on det Ahvenanmaan luonnonsuojelulain velvoittei-
14295: lain mukaan velvollinen korvaamaan maanomis- den toteuttamiseen.
14296: tajalle sen taloudellisen hyödyn menetyksen, jota Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun-
14297: rajoittaminen hänelle aiheuttaa. Tällaisissa ta- nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa.
14298: pauksissa on yritetty neuvotella maanomistajan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14299: kanssa pysyvän luonnonsuojelualueen (naturreser- taen,
14300: vat) perustamisesta, jolloin maanomistajalle on
14301: korvattu yleensä alueen puusto ja mahdollisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14302: myös rantarakentamisen menetys. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14303: Ongelmana tässä viranomaisten kannalta sel- 35.15. 41 ylimiiiiriiisenii miiiiriirahana
14304: västi tärkeässä maankäyttöä kontrolloivassa me-
14305:
14306: 28 270416F
14307: 2682 1987 vp. - RA n:o 2523
14308:
14309: 250 000 markkaa Ahvenanmaan maakun- rustamisesta yksityismarden maanomista-
14310: tahallituksen käyttöön valtakunnallisesti jille aiheutuvien taloudellisten menetys-
14311: merkittävien luonnonsuojelualueiden pe- ten korvaamiseen.
14312:
14313: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
14314:
14315: Jouni ). Särkijärvi Reino Paasilinna Esko Helle
14316: Matti Saarinen Jorma Fred Erkki Pulliainen
14317: Ole Wasz-Höckert Tellervo Renko Mats Nyby
14318: Marja-Liisa Löyttyjärvi Heli Astala
14319: 1987 vp. 2683
14320:
14321: Raha-asia-aloite n:o 2524
14322:
14323:
14324:
14325:
14326: Särkijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisesti merkit-
14327: tävien luonnonsuojelualueiden hankintaan Ahvenanmaalla
14328:
14329:
14330: Eduskunnalle
14331:
14332: Ahvenanmaan luonto poikkeaa monessa suh- tahallituksen asema muihin maamme lääninhalli-
14333: teessa muusta suomalaisesta luonnosta. Jo itse saa- tuksiin on tässä asiassa todella huono. Maakunta-
14334: risto antaa maakunnan luonnolle omat erityispiir- hallitus voi käyttää Suomen valtion budjettiva-
14335: teensä, mutta myös Ahvenanmaan sijainti luon- roja maakunnassa vain tietyn prosenttiosuuden
14336: nonmaantieteellisesti Suomen ja Ruotsin välissä (0,5 %) suhteessa vastaavaan valtion budjetin me-
14337: merkitsee, että Ahvenanmaalla on useiden läntis- nokohtaan.
14338: ten eliölajien ainoat Suomen esiintymät. Ahve- Ahvenanmaa on Suomen luonnon ainutlaatui-
14339: nanmaan luonnon suojelu on valtakunnallisesti nen kokonaisuus, jonka erityispiirteiden (lajisto ja
14340: tärkeää. Uhanalaisten eläinten ja kasvien suojelu- biotoopit) suojelusta tulee valtiovallan kantaa ny-
14341: työryhmän komiteanmietinnössä (KM 1985:43) kyistä laajemmin vastuuta. Maakunnan alueella
14342: on erittäin uhanalaisia ja vaarantuneita eliölajeja on paljon valtakunnallisesti merkittäviä luonto-
14343: määritetty Ahvenanmaalle yhteensä 90. Luku on kohteita, joiden saattaminen suojelun piiriin on
14344: muihin Suomen lääneihin verrattuna korkea. tärkeää koko Suomen kannalta. Valtiovallan tulisi
14345: Ahvenanmaalla on voimassa oma maakunta- taata Ahvenanmaan maakuntahallitukselle talou-
14346: kohtainen luonnonsuojelulaki, joka poikkeaa delliset mahdollisuudet valtakunnallisesti merkit-
14347: huomattavasti vastaavasta manner-Suomen luon- tävien luonnonsuojelualueiden perustamiseen ja
14348: nonsuojelulaista. Kenties suurimmat erot ovat sii- luonnonsuojelulain velvoitteiden toteuttamiseen.
14349: nä, että ahvenanmaalainen laki sallii määräaikais- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty eduskun-
14350: ten luonnonsuojelualueiden perustamisen ja että nan ympäristö- ja luontoryhmän johtokunnassa.
14351: laissa on ns. uhanalaislajipykälä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14352: Ongelmana Ahvenanmaan luonnonsuojelulain taen,
14353: mukaisten luonnonsuojelualueiden perustamises-
14354: sa on ollut maanhankintaan varattujen määrära- että Eduskunta osoittaisi valtion vuoden
14355: hojen puute. Maakuntahallitus on joutunut lyk- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14356: käämään tai jopa luopumaan kokonaan ajankoh- 35.15. 88 ylimääräisenä määrärahana
14357: taiseksi tulleiden alueiden hankkimisesta luon- 1 000 000 markkaa Ahvenanmaan maa-
14358: nonsuojelutarkoituksiin, koska sen mahdollisuu- kuntahallituksen käyttöön valtakunnalli-
14359: det käyttää valtion budjettivaroja tähän tarkoituk- sesti merkittävien luonnonsuojelualuei-
14360: seen ovat peräti rajalliset. Ahvenanmaan maakun- den hankintaan.
14361:
14362: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
14363:
14364: Jouni J. Särkijärvi Reino Paasilinna Esko Helle
14365: Matti Saarinen Jorma Fred Erkki Pulliainen
14366: Tellervo Renko Mats Nyby Marja-Liisa Löyttyjärvi
14367: Heli Astala Ole Wasz-Höckert
14368: 2684 1987 vp.
14369:
14370: Raha-asia-aloite n:o 2525
14371:
14372:
14373:
14374:
14375: Taina ym.: Määrärahan osoittamisesta Näkövammaisten kirjaston
14376: henkilöstön palkkaukseen
14377:
14378:
14379: Eduskunnalle
14380:
14381: Näkövammaisten kirjastolla on 7 000 lainaajaa. vammaisten välttämättömiin erityispalveluihin
14382: Viime vuosina on lainaajien määrä voimakkaasti riittävästi resursseja.
14383: lisääntynyt, mutta henkilökuntaa ei ole lisätty. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14384: Tämä on aiheuttanut pitkiä jonoja lainauksissa. taen,
14385: Näkövammaisille ovat kirjaston palvelut ainoa
14386: mahdollisuus tutustua kirjallisuuteen. Vaihtoeh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14387: toja ei ole, koska kuntien kirjastot eivät pysty tar- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
14388: joamaan samoja palveluja. 29.58. 01 200 000 markkaa lisähenktlös-
14389: Vammaisten tasa-arvo vammattomien kanssa tön palkkaamiseksi Näkövammaisten kir-
14390: on tavoite, johon päästään vain antamalla myös jaston lainaustoimintaan.
14391:
14392: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
14393:
14394: Anneli Taina Kalevi Lamminen Martti Korkia-Aho
14395: Anna-Kaarina Louvo Iiro Viinanen Kirsti Ala-Harja
14396: Lea Kärhä
14397: 1987 vp. 2685
14398:
14399: Raha-asia-aloite n:o 2526
14400:
14401:
14402:
14403:
14404: Taina ym.: Määrärahan osoittamisesta tilapäisen henkilökunnan
14405: palkkaamiseksi tapaturmavirastoon
14406:
14407:
14408: Eduskunnalle
14409:
14410: Tapaturmavirastossa kestää sotilasvammalain Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14411: mukaisten hakemusten käsittely jopa 2, 5 vuotta. taen,
14412: Koska hakijoina ovat iäkkäät, sodissa vammautu-
14413: neet henkilöt, merkitsee hakemusten käsittelyaika että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14414: sitä, että päätökset saapuvat liian myöhään. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14415: Jotta sodissa vammautuneet voisivat saada heil- 33.14.01 250 000 markkaa tilapäisen
14416: le kuuluvat etuudet ja palvelut, olisi hakemukset henkilökunnan palkkaamiseksi tapatur-
14417: käsiteltävä nopeasti. Tapaturmaviraston virkamie- mavirastoon sotilasvammalain mukaisten
14418: het perustelevat päätösten viipymistä henkilökun- hakemusten käsittelyä varten.
14419: tapulalla ja viraston muutoilla.
14420:
14421: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
14422:
14423: Anneli Taina Kalevi Lamminen Martti Korkia-Aho
14424: Anna-Kaarina Louvo Iiro Viinanen Kirsti Ala-Harja
14425: Lea Kärhä
14426: 2686 1987 vp.
14427:
14428: Raha-asia-aloite n:o 2527
14429:
14430:
14431:
14432:
14433: Taina ym.: Määrärahan osoittamisesta sosiaalista toimintaa harjoit-
14434: tavien yhdistysten toiminnan tukemiseen
14435:
14436:
14437: Eduskunnalle
14438:
14439: Maassamme toimii huomattava määrä yhdistyk- toistyön pohjalta ja ovat siten hyvin riippuvaisia
14440: siä erilaisen sosiaalihuollon parissa. Näiden yhdis- eri tahoilta saatavista ja kerättävistä avustuksista.
14441: tysten toimialueena on mm. sosiaalihuollon tutki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14442: mus-, kokeilu- ja kehittämistoiminta, vammais- ja taen,
14443: terveydenhuoltopalvelut, sekä muiden sosiaalipal-
14444: velujen tuottaminen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14445: Koska sosiaalista toimintaa harjoittavien yhdis- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14446: tysten työllä on huomattava yhteiskunnallinen 33.33.51 500000 markkaa lisäyksenä so-
14447: merkitys, tulisi niitä pystyä nykyistä paremmin tu- siaalista toimintaa harjoittavien yhdistys-
14448: kemaan myös yhteiskunnan varoin. Lisäksi monet ten toiminnan tukemiseen.
14449: yhteisöt toimivat lähinnä aatteelliselta ja vapaaeh-
14450:
14451: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
14452:
14453: Anneli Taina Kalevi Lamminen Martti Korkia-Aho
14454: Kirsti Ala-Harja Lea Kärhä Anna-Kaarina Louvo
14455: 1987 vp. 2687
14456:
14457: Raha-asia-aloite n:o 2528
14458:
14459:
14460:
14461:
14462: Taina ym.: Määrärahan osoittamisesta Alzheimer- Ja Dementia-
14463: yhdistysten toiminnan tukemiseen
14464:
14465:
14466: Eduskunnalle
14467:
14468: Dementiaa sairastavien vanhusten määrä on täl- tysten tekemä työ on merkittävää yhteiskunnankin
14469: lä hetkellä lähes 50 000 ja kasvaa nopeasti. Vuon- kannalta, koska omaisille annetun tuen avulla pys-
14470: na 2030 arvioidaan dementiapotilaita olevan jo lä- tytään dementiapotilaan laitoshoitoon joutumista
14471: hes 100 000. Dementiapotilaiden laitoshoidon on siirtämään. Vanhushuollon ongelmien lisääntyessä
14472: vuonna 1980 laskettu maksaneen 3,6 miljardia kasvaa yhdistysten tekemän työn merkitys.
14473: markkaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14474: Dementiapotilaalle paras hoitopaikka on koti. taen,
14475: Dementiaa sairastavan hoito on erittäin raskasta
14476: ennen kaikkea henkisesti. Omaiset ja hoitajat ei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14477: vät ole saaneet riittävästi tukea. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14478: Omaisten ja hoitajien tukemiseksi ja dementia- 33.33.51 40 000 markkaa Alzheimer- ja
14479: potilaiden hoidon kehittämiseksi toimii Suomessa Dementia-yhdistysten toiminnan tukemi-
14480: Alzheimer-yhdistys ja Dementia-yhdistys. Yhdis- seen.
14481:
14482: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
14483:
14484: Anneli Taina Kalevi Lamminen Martti Korkia-Aho
14485: Iiro Viinanen Lea Kärhä Anna-Kaarina Louvo
14486: 2688 1987 vp.
14487:
14488: Raha-asia-aloite n:o 2529
14489:
14490:
14491:
14492:
14493: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden ammattioppilai-
14494: tosten uudisrakennusten suunnitteluun ja rakennustöiden aloit-
14495: tamiseen Kanta-Hämeessä
14496:
14497: Eduskunnalle
14498:
14499: Kanta-Hämeeseen ei opetusministeriön pääluo- Esitys vuoden
14500: kasta juuri löydy suoria investointirahoja koulujen 1988 tul?- ja
14501: ja oppilaitosten rakentamiseen. menoarvtoon
14502: (Mmk)
14503: Vielä ensi vuonnakaan valtion keskiasteen oppi-
14504: laitosten laajennus- ja peruskorjaushankkeet eivät ~~eenlinnan sairaanhoito-op-
14505: lähde liikkeelle Kanta-Hämeessä, vaikka budjet- pdaltos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3, 5
14506: tiesityksessä ehdotetaan niihin käytettäväksi koko Lepaan puutarhaoppilaitos . . . . . 1, 7
14507: maassa n. 128 milj. mk. Evon metsäoppilaitos, aloitus-
14508: Keskiasteen koulu-uudistus jatkuu, ja sekä op- määräraha . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,0
14509: pilasmäärät että opettajien määrä kasvavat. Val- Wetterhoffin kotiteollisuusopet-
14510: tion omien oppilaitosten peruskorjaus- ja laajen- tajaopisto, suunnittelumääräraha 0,5
14511: nustyöt näyttävät kuitenkin etenevän nihkeästi Ammattikoulujen opettajaopisto
14512: Kanta-Hämeessä. ja sen ammattikoulu sekä näiden
14513: Evon oppilaitosten suunnittelemääräraha ei saa yhteyteen tuleva liikenneopisto 1, 0
14514: enää jatkoa.
14515: Määrärahaa ei ole myöskään Hämeenlinnan sai- Yhteensä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7, 7
14516: raanhoito-oppilaitoksen suunnitteluun eikä kiin- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
14517: teistön ostoon. Sama kohtalo näyttää olevan am- taen,
14518: mattikoulujen opettajaopistolla ja sen ammatti-
14519: koululla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14520: Liikenneopiston ja -koulutuksen kehittämisra- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14521: ha näyttäisi ratkenneen Hämeenlinnan eduksi, 29. 60. 74 7 700 000 markkaa Hämeenlin-
14522: sillä budjetissa sanotaan, että liikennealan koulu- nan sairaanhoito-oppilaitoksen, Lepaan
14523: tusta laajennetaan ammattikoulujen Hämeenlin- puutarhaopptlaitoksen, Evon metsäoppi-
14524: nan opettajaopistossa._ laitoksen, Wetterhoffin kotiteollisuus-
14525: Kiireellisimpiä investointikohteita Kanta-Hä- opettajaopiston sekä Ammattikoulujen
14526: meessä ovat: opettajaopiston uudisrakennusten suun-
14527: nitteluun ja rakennustöiden aloittami-
14528: seen.
14529:
14530: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
14531:
14532: Hannu Tenhiälä Sirpa Pietikäinen Arto Lapiolahti
14533: Esko Helle Ilkka Joenpalo Sirkka-Liisa Anttila
14534: Iiro Viinanen Ritva Vastamäki Lea Savolainen
14535: Jorma Rantanen
14536: 1987 vp. 2689
14537:
14538: Raha-asia-aloite n:o 2530
14539:
14540:
14541:
14542:
14543: Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta Lepaan maatalouskoulun uu-
14544: disrakennuksen rakentamiseen
14545:
14546:
14547: Eduskunnalle
14548:
14549: Lepaan puutarhaoppilaitoksen yhteydessä toi- sekä yhteistilat, jotka toimisivat samalla oppilai-
14550: mii maatalousoppilaitos sekä koulutila. Yhä suu- den kahvitiloina. Tällä hetkellä maatalouskoulun
14551: rempi kiinnostus maatalousopetusta kohtaan on oppilaista jo lähes 20 joutuu asumaan erillään
14552: vaikuttanut siihen, että Lepaan maatalousoppilai- puutarhaoppilaitoksen yhteydessä, jonne on mat-
14553: tokselle ja koulutilalle on pyrkimässä yhä enem- kaa enemmän kuin kilometri.
14554: män nuoria. Koulutilalle itselleen on asetettu yh- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14555: teiskunnan taholta suuriakin velvoitteita. Ope- taen,
14556: tuksen suhteen on tilanne se, että Lepaan maata-
14557: lousoppilaitos ja koulutila eivät pysty tällä hetkel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14558: lä riittävästi ottamaan oppilaita ja takaamaan hei- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14559: dän viihtyisää opiskeluympäristöään. Tämän 29.60.74 500000 markkaa Lepaan maa-
14560: vuoksi on tärkeätä, että Lepaan maatalouskoulun talouskoulun uudisrakennuksen rakenta-
14561: välittömään yhteyteen voidaan saada asuntolara- mista varten.
14562: kennus, joka tiloiltaan olisi 24-32 oppilaalle,
14563:
14564: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
14565:
14566: Hannu Tenhiälä
14567: 2690 1987 vp.
14568:
14569: Raha-asia-aloite n:o 2531
14570:
14571:
14572:
14573:
14574: Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta Lepaan koulutilan uuden vil-
14575: jankuivaamon rakentamiseen
14576:
14577:
14578: Eduskunnalle
14579:
14580: Lepaan koulutilan viljankuivaamo on todettu tilan uuden viljankuivaamon rakentaminen on
14581: palonaraksi ja työturvallisuuden kannalta ongel- erittäin kiireellinen ja tarpeellinen.
14582: malliseksi. Rakennus ei vastaa nykyaikaiselta ope- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14583: tuskuivaamoita vaadittavaa tasoa. taen,
14584: Työsuojeluviranomaiset ovat kiinnittäneet kou-
14585: lutilan viljankuivaamoon huomiota ja kiirehtineet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14586: nykyisten puutteiden pikaista korjaamista. Viljan- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14587: kuivaamon merkitys viljanviljelyssä on ensiarvoi- 29.61. 74 500 000 markkaa Lepaan koulu-
14588: nen. Tästä syystä opetukseen käytetyn kuivurin ttlan uuden viljankuivaamon suunnittelua
14589: tulee täyttää kaikki työsuojelulliset ja paloturvalli- ja rakentamisen aloittamista varten.
14590: suuden edellyttämät vaatimukset. Lepaan koulu-
14591:
14592: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
14593:
14594: Hannu Tenhiälä
14595: 1987 vp. 2691
14596:
14597: Raha-asia-aloite n:o 2532
14598:
14599:
14600:
14601:
14602: Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta perunaneuvojan palkkaamiseksi
14603: Hämeen läänin maatalouskeskukseen
14604:
14605:
14606: Eduskunnalle
14607:
14608: Etelä-Häme on tärkeätä perunantuotantoaluet- vontatyöstä Etelä-Hämeessä. Erityisen tarpeellise-
14609: ta. Tämän alueen monet kunnat tunnetaan hyväs- na maatalouskeskuksessa pidetään perunakonsu-
14610: tä ruokaperunastaan. Lisäksi alueella tuotetaan lentin saamista.
14611: huomattava määrä teollisuusperunaa. Alueelle on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14612: sijoittunut myös perunaa jalostavaa teollisuutta. taen,
14613: Erikoisviljely edellyttää perusteellista tietoa vil-
14614: jelykasvista. Jotta tällaista tietoa olisi viljelijän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14615: käytössä, tarvitaan neuvontajärjestöissä hyvin pe- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14616: rehtynyttä ja hyvät tiedot omaavaa neuvontahen- 30.30.40 80 000 markkaa yhden peruna-
14617: kilöstöä tärkeille erikoisaloille. neuvojan palkkaamiseksi Hämeen läänin
14618: Hämeen läänin maatalouskeskus huolehtii neu- maatalouskeskukseen.
14619:
14620: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
14621:
14622: Hannu Tenhiälä
14623: 2692 1987 vp.
14624:
14625: Raha-asia-aloite n:o 2533
14626:
14627:
14628:
14629:
14630: Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta pysyvän maatalousnäyttelyn ja
14631: kurssikeskuksen suunnittelemiseksi
14632:
14633:
14634: Eduskunnalle
14635:
14636: Suomessa järjestetään vuosittain 3-6 maata- alue sopii erittäin hyvin kurssipaikaksi, sillä
14637: lousnäyttelyä. Näyttelypaikat vaihtelevat eri vuo- alueella on jo nykyaikainen Hämeenlinnan
14638: sina ja ovat sijoittuneet eri puolille Suomea. Tästä Osuusmeijeri ja toisaalta Hämeenlinnasta on lyhyt
14639: syystä on herännyt kysymys pysyvän maatalous- etäisyys Jokioisiin, jonne on sijoitettu Maatalou-
14640: näyttelyn aikaansaamisesta, jollaisia jo on olemas- den tutkimuskeskus. Niin ikään monet maatalou-
14641: sa mm. Ruotsissa, Tanskassa, Englannissa, Saksan delliset oppilaitokset sijaitsevat suhteellisen lyhyi-
14642: demokraattisessa tasavallassa ja Neuvostoliitossa. den etäisyyksien päässä Hämeenlinnasta.
14643: Samalla pysyvää näyttelyä voitaisiin pitää keskei- Edellä olevan petusteella ehdotan kunnioit-
14644: senä maatalouden kurssipaikkana, sillä maatalou- taen,
14645: den ja erittäinkin sen teknisen tietouden etenemi-
14646: nen on ollut voimakasta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14647: Muun muassa Hämeenlinnaa on pidetty maata- 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 30.30
14648: louden kannalta keskeisenä paikkana, joka sopisi määrärahoihin 300 000 markkaa pysyvän
14649: hyvin näyttelyn sijoituspaikaksi. Myös maatalou- maatalousnäyttelyn ja kurmkeskuksen
14650: den kurssitoiminnan kannalta Hämeenlinnan suunnittelemiseksi Hämeenlinnaan.
14651:
14652: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
14653:
14654: Hannu Tenhiälä
14655: 1987 vp. 2693
14656:
14657: Raha-asia-aloite n:o 2534
14658:
14659:
14660:
14661:
14662: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Porraskosken kalanviljely-
14663: laitoksen rakentamisen suunnitteluun
14664:
14665:
14666: Eduskunnalle
14667:
14668: Maamme keskuskalanviljelylaitosverkosto on alueen sekä merialueen kalanviljelytoiminnan
14669: suunniteltu koko maan kattavaksi. Viimeisimpä- hoitaminen vaatii välttämättä kalanviljelylaitok-
14670: nä rakennettavaksi on suunniteltu Etelä-Suomen sen rakentamista, tulisi Porraskosken kalanviljely-
14671: keskuskalanviljelylaitos. Sen päälaitokseksi on laitoksen rakentamista kiirehtiä ja varata riittävät
14672: suunniteltu Porraskosken kalanviljelylaitos Lam- määrärahat valtion lähivuosien tulo- ja menoar-
14673: mille. vioihin hankkeen toteuttamiseksi.
14674: Porraskosken kalanviljelylaitoshanke on ollut Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14675: vireilllä toistakymmentä vuotta. Valtion budjetti- taen,
14676: varoista on laitoshankkeen suunnittelutyöhön
14677: myönnetty yli 1 Mmk. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14678: Porraskosken kalanviljelylaitoksen perustamis- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
14679: suunnitelma on valmistumassa, jonka jälkeen asia 30.38. 74 500 000 markkaa Po"askosken
14680: etenee vesioikeuskäsittelyn kautta perustamis- kalanviljelylaitoksen rakentamisen suun-
14681: suunnitteluun ja toteutukseen. nitteluun.
14682: Koska Etelä-Suomen laajan ja väkirikkaan järvi-
14683:
14684: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
14685:
14686: Hannu Tenhiälä Sirpa Pietikäinen Esko Helle
14687: Arto Lapiolahti Lea Savolainen Matti Luttinen
14688: Iiro Viinanen Sirkka-Liisa Anttila llkka Joenpalo
14689: Jouko Skinnari Ritva Vastamäki Tapani Mörttinen
14690: Jorma Rantanen
14691: 2694 1987 vp.
14692:
14693: Raha-asia-aloite n:o 2535
14694:
14695:
14696:
14697:
14698: Tenhiälä: Määrärahan osoittamisesta Lammin-Hausjärven tien n:o
14699: 293 rakentamiseen
14700:
14701:
14702:
14703: Eduskunnalle
14704:
14705: Lammin ja Hausjärven välistä tietä n:o 293 on men autoruuhkia. Ennen kaikkea se kuitenkin
14706: suunniteltu parannettavaksi ja rakennettavaksi jo palvelisi tämän tien varrella sekä välittömästi sen
14707: ainakin vuodesta 1936 lähtien. Tämä tie kulkee läheisyydessä asuvien ihmisten liikkumista. Ny-
14708: LamminJahkolasta Mommilan kautta Hausjärven kyinen tie ei missään muodossa täytä niitä vaati-
14709: Oittiin. Nytkin alueella suoritetaan tutkimuksia muksia, joita nykyaikaiselta tieltä odotetaan.
14710: linjausvaihtoehdoista. V aih toeh toiset linjaukset Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14711: ovat tällä n. 30 km:n matkalla aiheuttaneet taen,
14712: alueen ihmisille epävarmuutta jopa aina raken-
14713: nusten kunnostamiseen saakka. Ei ole tiedetty, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14714: milloin tien pitäisi kulkea pihapiirin lävitse, mil- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14715: loin sen pitäisi kulkea useampien kilometrien 31.24. 77 2 000 000 markkaa Lammin ja
14716: päästä talouskeskuksesta. Hausjärven välisen tien n:o 293 rakenta-
14717: Tämä entinen 4-tie helpottaisi myös Etelä-Suo- misen aloittamiseen.
14718:
14719: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
14720:
14721: Hannu Tenhiälä
14722: 1987 vp. 2695
14723:
14724: Raha-asia-aloite n:o 2536
14725:
14726:
14727:
14728:
14729: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Lasten Keskus ry:n toi-
14730: minnan tukemiseen
14731:
14732:
14733: Eduskunnalle
14734:
14735: Lasten Keskus ry:n tarkoituksena on pyrkiä pa- viikon kestäviä lomaleirejä. Liitto tukee taloudel-
14736: rantamaan lasten kasvuolosuhteita, suojella lapsia lisesti vähävaraisia lapsia osallistumaan leireille.
14737: kaikilta heidän henkistä ja fyysistä kasvuaan häi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
14738: ritseviltä tekijöiltä sekä kasvattaa heistä yhteiskun- taen,
14739: taelämään kykeneviä, tasapainoisia ja omatoimisia
14740: kansalaisia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14741: Järjestön toiminnallisena pääkohteena on so- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14742: siaalisen leiri- ja lomatoiminnan järjestäminen. 33.33.55 500 000 markkaa Lasten Keskus
14743: Liitto järjestää lapsille sekä heidän vanhemmilleen ry:n toiminnan tukemiseksi.
14744:
14745: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
14746:
14747: Hannu Tenhiälä Juho Sillanpää Einari Nieminen
14748: 2696 1987 vp.
14749:
14750: Raha-asia-aloite n:o 2537
14751:
14752:
14753: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta lääninvankilan rakentamiseen
14754: Tervolaan
14755:
14756:
14757: Eduskunnalle
14758:
14759: Oikeusministeriön työryhmä on esittänyt syk- paikkojen lisääminen on välttämätöntä. Sen lisäk-
14760: syllä 1978 neljän uuden lääninvankilan rakenta- si, että Tervolan kunta kuuluu valtioneuvoston
14761: mista. Yksi uusista lääninvankiloista tulisi Lapin päätöksellä kehitysalueiden 1 vyöhykkeen lisätuki-
14762: lääniin. Lapin lääniin rakennettava lääninvankila alueeseen, tarvitaan Tervolan kunnan elinkeino-
14763: helpottaisi nykyisin koko Pohjois-Suomea palvele- elämän voimistamiseksi ja työpaikkojen luomi-
14764: van Oulun lääninvankilan tilanahtautta, johon seksi myös muita valtiovallan toimenpiteitä. Täl-
14765: myös valtiontilintarkastajat ovat kiinnittäneet laisena Lapin lääniä tasapuolisesti kehittävänä toi-
14766: huomiota. Valtiontilintarkastajien mukaan Ou- menpiteenä tulisi kyseeseen Lapin lääninvankilan
14767: lun lääninvankilan käyttö on ollut ajoittain jopa sijoittaminen Tervolan kuntaan.
14768: yli 100-prosenttista. Aivan viime aikoina Oulun Perusteluina Lapin lääninvankilan sijoittami-
14769: lääninvankilan vankiluku on ollut jopa yli 100, seksi Tervolaan voidaan esittää:
14770: kun vankipaikkoja on ainoastaan 96. - Liikeoteeiliset tekijät. Hyvistä liikenneyh-
14771: Oikeusministeriön työryhmän mukaan läänin- teyksistä voidaan mainita Tervolan kautta kulkeva
14772: vankiloita sijoitettaessa on perusteltua ottaa huo- Kemijoen länsipuolineo valtatie n:o 4 ja Kemi-
14773: mioon liikeoteeiliset tekijät ja väestön painopiste- joen itäpuolineo maantie. Lisäksi Tervolaila on
14774: alueet, koska tutkimavankien säilyttäminen edel- hyvät rautatieliikenneyhteydet ja kunnassa sijait-
14775: lyttää yhteyksiä tuomioistuimiin ja muihin viran- see yksityinen pienlentokenttä.
14776: omaisiin. - Sijainti Lapin läänin väestön painopiste-
14777: Edellä mainituista syistä ja koska laitosten haja- alueella. Tervola sijaitsee Lapin läänin väestöllises-
14778: sijoittamisella on lisäksi huomattava aluepoliitti- sä painopisteessä ja huomattava osa Lapin väestös-
14779: nen merkitys niiden työllistäessä paikkakuntalai- tä asuu kohtuullisella etäisyydellä Tervolasta.
14780: sia, on painavat ja perustellut syyt sijoittaa Lapin - Lyhyet etäisyydet ruomioistuinpaikkakun-
14781: lääninvankila Tervolan kuntaan. nille, joista Lapissa merkittävimmät ovat Rovanie-
14782: Tervola on ollut voimakas maatalouspitäjä. mi, Tornio ja Kemi.
14783: Maa- ja metsätalouden työllistävän merkityksen - Sijainnista johtuen vangeilla on mahdolli-
14784: vähentyessä ei ole voitu luoda muissa elinkeinoissa suus yhteydenpitoon omaisiin, työpaikkoihin ja
14785: riittävästi työpaikkoja, joten seurauksena on ollut kotipaikkakunnan sosiaali- ja muihin viranomai-
14786: voimakas tappiollinen väestön muuttoliike ja suu- siin.
14787: ri työttömyys. Runsaan kymmenen vuoden aikana - Yläaste ja useat keskiasteen oppilaitokset
14788: Tervolan väkiluku on pienentynyt kolmanneksella tarjoavat lääninvankilan henkilökunnalle koulu-
14789: henkikirjoitetun väkiluvun ollessa 1.1.1979 4 850 tusmahdollisuuksia.
14790: henkilöä. Viime vuosien aikana Tervolan kunta - Terveysaseman avohoito- ja sairasosastojen
14791: on kuulunut Lapin vaikeimpiin työttömyyskun- palvelut.
14792: tiin. Vuonna 1979 työttömyysaste kunnassa oli Edellä olevan perusteella ehdotan,
14793: keskimäärin 19,3 %, mikä merkitsee sitä, että
14794: talvikuukausina työttömänä oli yli 20 % työikäi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14795: sestä väestöstä. Vastaavana ajanjaksona koko lää- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14796: nin ja läänin maalaiskuntien työttömyys oli huo- 25.50. 74 5 000 000 markkaa lääninvan-
14797: mattavasti pienempi. kilan rakennustöiden aloittamiseen Tervo-
14798: Elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja työ- lan kunnassa.
14799:
14800: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
14801:
14802: Esko-Juhani Tennilä
14803: 1987 vp. 2697
14804:
14805: Raha-asia-aloite n:o 2538
14806:
14807:
14808:
14809:
14810: Tennilä: Korotetun määrärahan osoittamisesta ylimääräisten taitei-
14811: lija- ja sanomalehtimieseläkkeiden lisäämiseksi
14812:
14813:
14814: Eduskunnalle
14815:
14816: Taiteilija- ja toimittajaeläkkeitä varten budje- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14817: tissa on rahaa liian vähän. Jotta kaikki eläkettä tar- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14818: vitsevat taiteilijat ja toimittajat eläkkeen saavat, 28. 07.06 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
14819: määrärahaa tulee korottaa. ylimääräisten taitezlija- ja sanomalehti-
14820: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- mieseläkkeiden lukumäärän lisäämiseen.
14821: taen,
14822:
14823: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
14824:
14825: Esko-Juhani Tennilä
14826:
14827:
14828:
14829:
14830: 29 270416F
14831: 2698 1987 vp.
14832:
14833: Raha-asia-aloite n:o 2539
14834:
14835:
14836:
14837:
14838: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Pöykkölän peruskoulun raken-
14839: tamiseen Rovaniemellä
14840:
14841:
14842: Eduskunnalle
14843:
14844: Rovaniemellä Pöykkölän kaupunginosa kasvaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14845: nopeasti. Alueelta puuttuu kuitenkin koulu, 1988 tulo- ja menoarvioon momenttfle
14846: mikä aiheuttaa erittäin suuria ongelmia. Koulun 29.46.34 5 000 000 markkaa Pöykkö-
14847: rakennustöiden aloittaminen kiireellisesti on siten lå'n peruskoulun rakentamiseen Rovanie-
14848: välttämätöntä. mellä.
14849: Ehdotankin,
14850:
14851: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
14852:
14853: Esko-Juhani Tennilä
14854: 1987 vp. 2699
14855:
14856: Raha-asia-aloite n:o 2540
14857:
14858:
14859:
14860:
14861: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Nivavaaran ala-asteen koulun
14862: rakentamiseen Rovaniemen maalaiskunnassa
14863:
14864:
14865: Eduskunnalle
14866:
14867: Rovaniemen maalaiskunnan Nivavaaran asuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14868: kaat ovat esiintyneet hyvin laajasti ja voimakkaasti 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14869: uuden koulun rakentamisen puolesta. Esiintymi- 29.46.34 5 000 000 markkaa Nivavaaran
14870: sen syynä on nykyinen sietämätön tilanahtaus. ala-asteen koulun rakentamiseen Rovanie-
14871: Ala-asteen rakennustöihin tuleekin päästä heti. men maalaiskunnassa.
14872: Ehdotan,
14873:
14874: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
14875:
14876: Esko:Juhani Tennilä
14877: 2700 1987 vp.
14878:
14879: Raha-asia-aloite n:o 2541
14880:
14881:
14882:
14883:
14884: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta uusien kirjastotilojen rakenta-
14885: miseksi Kemiin
14886:
14887:
14888: Eduskunnalle
14889:
14890: Kemin kaupungin kirjasto toimii erittäin puut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14891: teellisissa oloissa niin, ettei läheskään kaikkia kir- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14892: joja voida pitää edes esillä. Uusien kirjastotilojen 29.56.31 10 000 000 markkaa uusien
14893: tarve on kiistaton ja niiden rakentamiseen tulee kirjastotilojen rakentamiseksi Kemiin.
14894: päästä viivyttelemättä.
14895: Ehdotankin,
14896:
14897: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
14898:
14899: Esko-Juhani Tennilä
14900: 1987 vp. 2701
14901:
14902: Raha-asia-aloite n:o 2542
14903:
14904:
14905:
14906:
14907: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Viirinkankaan kirjaston perus-
14908: tamiseen Rovaniemellä
14909:
14910:
14911: Eduskunnalle
14912:
14913: Viirinkankaan kaupunginosasta Rovaniemellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14914: puuttuu kokonaan kirjasto. Asukkaat ovat oikeu- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14915: tetusti tällaiseen tilanteeseen tyytymättömiä. 29.56.31 1 000 000 markkaa Viirinkan-
14916: Huomioon on otettava vielä myös se, että kau- kaan kirjaston perustamiseen Rovanie-
14917: punginosan läheisyydessä toimii mm. korkeakou- melle.
14918: lu sekä muita oppilaitoksia.
14919: Ehdotankin,
14920:
14921: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
14922:
14923: Esko-Juhani Tennilä
14924: 2702 1987 vp.
14925:
14926: Raha-asia-aloite n:o 2543
14927:
14928:
14929:
14930:
14931: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Kemin, Keminmaan ja Simon
14932: kuntien yhteisen maapohjahallin rakentamiseen
14933:
14934:
14935: Eduskunnalle
14936:
14937: Kemi, Keminmaa ja Simo ovat suunnitelleet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14938: yhdessä maapohjahallin rakentamista jalkapalloi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14939: lijoiden ja muiden urheilijoiden käyttöön har- 29.91.50 5 000000 markkaa Kemin,
14940: joittelumahdollisuuksien parantamiseksi. Käyttöä Keminmaan ja Simon kuntien yhteisen
14941: tällaiselle hallille olisi paljon, ja valtion tuleekin maapohjahallin rakentamisen tukemi-
14942: osaltaan tukea sen rakentamista. seen.
14943: Ehdotankin,
14944:
14945: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
14946:
14947: Esko-Juhani Tennilä
14948: 1987 vp. 2703
14949:
14950: Raha-asia-aloite n:o 2544
14951:
14952:
14953:
14954:
14955: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta kunnallisten elokuvateattereiden
14956: perustamiseksi Lappiin
14957:
14958:
14959: Eduskunnalle
14960:
14961: Hyvien elokuvien katselumahdollisuudet ovat filmien esitystä myös pienemmissä kylissä kiertue-
14962: erityisen huonot harvaan asutussa ja pitkien etäi- toiminnan muodossa.
14963: syyksien Lapissa. Taiteellisesti korkeatasoisten elo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14964: kuvien sijasta kaupalliset elokuvateatterit esittävät taen,
14965: pääasiassa vain roskafilmejä.
14966: Taiteellisesti korkeatasoisten suomalaisten ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14967: muiden maiden filmien katselumahdollisuuksien 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
14968: turvaamiseksi tuleekin perustaa kunnalliset eloku- markkaa kunnallisten elokuvateattereiden
14969: vateatterit Lapin kaupunkeihin ja kirkonkyliin. perustamiseen Lapin kaupunkeihin ja kir-
14970: Rovaniemen maalaiskunnan osalta kunnalliset konkyliin laatufilmien esittämiseksi ja
14971: elokuvateatterit tulee perustaa Muurolaan ja Mel- kiertuetoiminnan mahdollistamiseksi.
14972: taukseen. Kuntien toimesta tulee järjestää laatu-
14973:
14974: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
14975:
14976: Esko-Juhani Tennilä
14977: 2704 1987 vp.
14978:
14979: Raha-asia-aloite n:o 2545
14980:
14981:
14982:
14983:
14984: Tennilä: Koeotetun määrärahan osoittamisesta saamenkielisen jul-
14985: kaisutoiminnan tukemiseen
14986:
14987:
14988: Eduskunnalle
14989:
14990: Saamenkielinen kirjallisuus ja julkaisutoiminta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
14991: on laajentunut. Saadut kokemukset osoittavat, 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
14992: että saamen kieli on elinvoimainen ja myös kehit- 29.99.50 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
14993: tyvä. Tarvitaan kuitenkin valtion laajempaa tukea saamenkielisen julkaisutoiminnan tuke-
14994: saamenkielisen lehdistön samoin kuin kaunokir- mzseen.
14995: jallisuuden painamiseen ja levittämiseen.
14996: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14997: taen,
14998:
14999: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15000:
15001: Esko.:Juhani Tennilä
15002: 1987 vp. 2705
15003:
15004: Raha-asia-aloite n:o 2546
15005:
15006:
15007:
15008:
15009: Tennilä: Määtätahan osoittamisesta vajaatuottoisten metsien kun-
15010: nostukseen Lapissa
15011:
15012:
15013: Eduskunnalle
15014:
15015: Lapissa on hyvin paljon vajaatuottoisia ja rais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15016: kattuja metsiä. Laajan työttömyyden vallitessa on- 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 30.50
15017: kin järkevää lisätä metsien kunnostustöitä niin yk- määrlirahoihin lisäyksenä 100 000 000
15018: sityisellä puolella kuin myös valtion metsissä. markkaa Lapin vajaatuottoisien ja raiskat-
15019: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- tujen metsien kunnostamiseen.
15020: taen,
15021:
15022: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15023:
15024: Esko-Juhani Tennilä
15025: 2706 1987 vp.
15026:
15027: Raha-asia-aloite n:o 2547
15028:
15029:
15030:
15031:
15032: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta ns. pehmein menetelmin toi-
15033: mivan koesavotan käynnistämiseen Kessin alueella
15034:
15035:
15036: Eduskunnalle
15037:
15038: Kessin erämaan hakkuista on puhuttu paljon. pois kuljetettaessa korjuukustannukset nousevat.
15039: Yhtäältä on tuotu esille hakkuiden työllisyysvai- Siksi tällaiset hakkuut eivät yhä enemmän liike-
15040: kutukset, toisaalta on muistutettu raskaiden hak- taloudellisin perustein toimivaa metsähallitusta
15041: kuiden tuhoavan mahtavan erämaan. tyydytä.
15042: Kessiä on hakattu aiemminkin, mutta tuohon Ehdotankin,
15043: aikaan, vuosikymmeniä sitten, hakkuut tehtiin
15044: miestyönä ja hevosta vetojuhtana käyttäen puita että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15045: metsästä pois kuljetettaessa. Ns. pehmein mene- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
15046: telmin Kessiä voitaisiin varmaan nytkin hakata 30.99.20 5 000 000 markkaa ns. pehmein
15047: ilman kohtalokkaita vaurioita erämaa-alueelle. menetelmin toimivan koesavotan käynnis-
15048: Pehmein menetelmin hakattaessa ja puut tal- tämiseksi Kessin alueella metsäautoteitä
15049: vella ilman metsäautoteiden tekemistä alueelta alueelle tekemättä.
15050:
15051: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
15052:
15053: Esko-Juhani Tennilä
15054: 1987 vp. 2707
15055:
15056: Raha-asia-aloite n:o 2548
15057:
15058:
15059:
15060:
15061: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Ounasjokiyhdistys ry:n toimin-
15062: nan tukemiseen
15063:
15064:
15065: Eduskunnalle
15066:
15067: Ounasjoki on suojattu voimalaitosrakentamisel- Ounasjokiyhdistyksen toiminta ja esitykset hei-
15068: ta eduskunnan säätämällä lailla. Tämä laki on jastelevat aidosti jokivarren asukkaiden näkemyk-
15069: luonut hyvän perustan Ounasjokivarren elinkei- siä. Toiminta on ollut laajaa ja tuloksellista.
15070: nojen kehittämiselle ja Ounasjoen kalakantojen Onkin välttämätöntä, että valtio avustaa myös
15071: parantamiselle. vuonna 1988 Ounasjokiyhdistystä rahallisesti sen
15072: Ounasjokivarren asukkaat kävivät kamppailua toimiessa jokivarten asukkaiden puolesta.
15073: jokensa puolesta sähköyhtiötä vastaan Ounasjo- Tällä perusteella ehdotan,
15074: kiyhdistyksen johdolla. Ounasjokiyhdistys on jat-
15075: kanut Ounasjoki-lain säätämisen jälkeen työtään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15076: keskittyen nyt Ounasjokivarren ja Ounasjoen ke- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
15077: hittämiseen. Yhdistys on laatinut suunnitelmia ja 30.99.41 50 000 markkaa Ounasjokiyh-
15078: tehnyt esityksiä siitä, miten jokivartta ja jokea distys ry:n toiminnan tukemiseen.
15079: tulee kehittää.
15080:
15081: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15082:
15083: Esko-Juhani Tennilä
15084: 2708 1987 vp.
15085:
15086: Raha-asia-aloite n:o 2549
15087:
15088:
15089:
15090:
15091: Tennilä: Koeotetun määrärahan osoittamisesta teiden rakentamiseen
15092: TVL:n Lapin tie- ja vesirakennuspiirissä
15093:
15094:
15095: Eduskunnalle
15096:
15097: Lapin osalta on jatkuvana ongelmana tieraho- ta osiltaan huonossa kunnossa haitaten mm. turis-
15098: jen osalta ollut se, että suhteettoman suuri osa tie- min kehitystä. Lapissa on myös tarvetta sivuteiden
15099: töistä on rahoitettu työmäärärahoilla. Juuri tästä kunnostamiseen. Tulee muistaa myös se, että tie-
15100: on aiheutunut syksyllä 1987 tilanne, jolloin jopa töillä Lapissa on yhäkin merkittävä työllistävä vai-
15101: sadat TVL:n Lapin piirin työntekijät ovat loppu- kutus.
15102: tili- tai lomautusuhan alla. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15103: Uudessa budjettiesityksessä Lappia kohdellaan taen,
15104: entistäkin huonommin tierahojen suhteellisessa
15105: jaossa. Tätä perustellaan tarpeella keskittää tiera- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15106: hat pääteiden kunnostamiseen. Kuitenkin myös 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
15107: Lapissa molemmat päätiet Kemi-Rovaniemi- 31.24. 77 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
15108: Utsjoki ja Kemi-Tornio-Kilpisjärvi ovat monil- TVL:n Lapin piinJie tietöihin.
15109:
15110: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15111:
15112: Esko:Juhani Tennilä
15113: 1987 vp. 2709
15114:
15115: Raha-asia-aloite n:o 2550
15116:
15117:
15118:
15119:
15120: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Rovaniemen lentokentän uuden
15121: asemarakennuksen rakennustöiden aloittamiseen
15122:
15123:
15124: Eduskunnalle
15125:
15126: Rovaniemen lentokentän käyttäjämäärä kasvaa ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15127: kaiken aikaa nopeasti. Lentokentän matkustajien 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
15128: palveluun varatut tilat ovatkin käyneet jo kauan 31.47.74 5000000 markkaa Rovanie-
15129: sitten täysin riittämättömiksi. Ahtauden lisäksi men Ientokentiin uuden asemarakennuk-
15130: ongelmana on myös se, että suoraan ulkomailta sen rakennustöiden aloittamiseen.
15131: tulevat joudutaan tullaamaan ulkosalla.
15132: Ehdotankin,
15133:
15134: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
15135:
15136: Esko-Juhani Tennilä
15137: 2710 1987 vp.
15138:
15139: Raha-asia-aloite n:o 2551
15140:
15141:
15142:
15143:
15144: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta lentokenttähankkeen edistä-
15145: miseen Ylitorniolla
15146:
15147:
15148: Eduskunnalle
15149:
15150: Ylitorniolle ollaan suunnittelemassa lentokent- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15151: tää yhteistyössä Ruotsin kanssa. Saatujen tietojen 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
15152: mukaan Ruotsilla on valmius osallistua lentoken- 31.47. 77 10 000 000 markkaa Ylitor-
15153: tän rakentamiseen ja siitä aiheutuviin kustannuk- nion lentokenttähankkeen edistämiseksi.
15154: siin. Tarvitaan kuitenkin Suomen päätös rahoi-
15155: tuksesta, jotta yhteistyöhanke etenisi.
15156: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15157: taen,
15158:
15159: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15160:
15161: Esko-Juhani Tennilä
15162: 1987 vp. 2711
15163:
15164: Raha-asia-aloite n:o 2552
15165:
15166:
15167:
15168:
15169: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden toimintojen
15170: tukemiseen, laajentamiseen ja kehittämiseen
15171:
15172:
15173: Eduskunnalle
15174:
15175: Valtionrautateiden investointeihin on vuonna Tulee käynnistää Lapista Kuolan alueelle raken-
15176: 1988 tehtävä 200 mmk:n tasokorotus, ja inves- nettavan rautatien suunnittelu Kuolan projektin
15177: toinnit on nostettava asteittain 1 200 mmk:aan edistämiseksi Suomen puolella sekä Lapin ja Mur-
15178: vuodessa. Määrärahoja rautateiden henkilöliiken- manskin alueiden välisen kanssakäymisen helpot-
15179: teen kehittämiseen on lisättävä. Paikallis- ja pika- tamiseksi. Ratahanke voidaan yhdistää Sokli-
15180: junaliikennettä ei saa enää vähentää, vaan mm. radao suunnitteluun.
15181: tariffipolitiikalla on huolehdittava, että rautatie- Rautateiden rakennus- ja perusparannustöiden
15182: liikenne tulee hintasuhteeltaan nykyistä edulli- kustannukset tulee irrottaa rasittamasta VR:n
15183: semmaksi yksityisautoiluun verrattuna. Raskaan taloutta.
15184: liikenteen osalta VR:n kilpailukykyä kuorma- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
15185: autoliikenteeseen nähden tulee parantaa mm. vasti,
15186: polttoaineverotusta hyväksi käyttäen.
15187: Eläkeläislipulla viikonloppuina ja pyhien aat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15188: toina matkustamista koskevat rajoitukset on pois- 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 31.90
15189: tettava. uudelle momentille lisäyksenä 600 000 000
15190: VR:n konepajatoiminta on säilytettävä ja sen markkaa VR:n toimintojen tukemiseen,
15191: kehittämiseen on käytettävä lisävaroja. laajentamiseen ja kehittämiseen.
15192:
15193: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15194:
15195: Esko-Juhani Tennilä
15196: 2712 1987 vp.
15197:
15198: Raha-asia-aloite n:o 2553
15199:
15200:
15201:
15202:
15203: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta rautatien rakentamiseksi Sokliin
15204:
15205:
15206:
15207: Eduskunnalle
15208:
15209: Sokiin kaivoksen avaaminen edellyttää rauta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15210: tien rakentamista kaivosalueelle. Ratasuuntaa on taen,
15211: jo tutkittukin. Sokli-radan varsinaiseen rakenta-
15212: miseen tulee ryhtyä viivyttelemättä, jottei kaivos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15213: toiminnan aloittaminen viivästy kuljetusongel- 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 31.90
15214: mien vuoksi. Ratatöiden aloittamista kiirehtii määrärahoihin 20 000 000 markkaa rauta-
15215: myös Koillis-Lapin vaikea työttömyys. tien rakentamiseksi Sok/iin.
15216:
15217: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15218:
15219: Esko:Juhani Tennilä
15220: 1987 vp. 2713
15221:
15222: Raha-asia-aloite n:o 2554
15223:
15224:
15225:
15226:
15227: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Röyttän satamaväylän syventä-
15228: miseen Torniossa
15229:
15230:
15231: Eduskunnalle
15232:
15233: Torniossa toimivaan Röyttän satamaan johtavaa Ehdotankin,
15234: väylää tulee syventää. Näin siksi, että jäänmurta-
15235: jien koko tulee kasvamaan. Jollei väylää syvenne- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15236: tä, satama joudutaan panemaan talveksi koko- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
15237: naan kiinni, mikä haittaisi mm. Outokumpu 32.1 0. 77 5 000 000 markkaa Röyttän sa-
15238: Oy:n jaloterästehtaan toimintaa. tamaväylän syventämiseen.
15239:
15240: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
15241:
15242: Esko-Juhani Tennilä
15243:
15244:
15245:
15246:
15247: 30 270416F
15248: 2714 1987 vp.
15249:
15250: Raha-asia-aloite n:o 2555
15251:
15252:
15253:
15254:
15255: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta valtiojohtoisen Kuola-yhtiön
15256: perustamiseen
15257:
15258:
15259: Eduskunnalle
15260:
15261: Neuvostoliiton pohjoisalueella on käynnistynyt sempaa otetta. Hankkeen ohjaavaksi voimaksi tu-
15262: laajamittainen ohjelma malmien hyväksikäytön lee perustaa valtiojohtoinen Kuola-yhtiö, jonka
15263: tehostamiseksi ja myös tuotannon aiheuttamien osakkaiksi tulisivat valtion lisäksi valtiojohtoiset
15264: ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Suomalaisille malmialalla toimivat yhtiöt, rakennusyhtiöt ja
15265: on tarjottu laajaa osallistumista tähän ns. Kuola- muut yritykset, joilla on halua ja mahdollisuuksia
15266: projektiin. Halutessaan suomalainen osapuoli voi Kuola-projektia edistää.
15267: olla mukana uuden teknologian kehittelyssä ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15268: tuotantolaitosten uusimisessa, sekä uusien tuotan- taen,
15269: tolaitosten ja jopa uusien kaivoskaupunkien ra-
15270: kentamisessa. Toimitukset ja rakennustyöt mak- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15271: settaisiin kompensaatioperiaatteen mukaisesti 1988 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
15272: mm. sähköllä ja malmituotteilla, mikä mahdollis- markkaa valtiojohtoisen Kuola-yhtiön pe-
15273: taa yhteisten tuotantolaitosten rakentamisen myös rustamiseksi edistämään Suomen laajaa
15274: Suomen puolelle. Mahdollisuudet ovat moninai- osallistumista Kuola-projektiin.
15275: set, mutta Suomen puolelta tarvitaan aloitteelli-
15276:
15277: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15278:
15279: Esko-Juhani Tennilä
15280: 1987 vp. 2715
15281:
15282: Raha-asia-aloite n:o 2556
15283:
15284:
15285:
15286:
15287: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta selvityksen laatimiseksi Outo-
15288: kumpu Oy:n jaloterästehtaan tuotteiden jatkojalostamiseksi
15289: Pellossa
15290:
15291: Eduskunnalle
15292:
15293: Valtiojohtoista teollisuutta tulee kehittää suun- Ehdotankin,
15294: nitelmallisesti tavoitteena työttömyyden vähentä-
15295: minen. Erityisen vaikea työttömyys on Lapissa län- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15296: sirajalla muun muassa Pellon kunnassa. Kuntaan 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
15297: tarvittaisiin välttämättä uusia pysyviä teollisuuden markkaa selvityksen ja suunnitelman laati-
15298: antamia työpaikkoja. Mahdollisuuksia tähän tar- mtseksi Outokumpu Oy:n jaloteriisteh-
15299: joaa Outokumpu Oy:n Tornion jaloterästehtaan taan tuotteiden jatkojalostamiseksi Pellon
15300: tuotteiden jatkojalostaminen. kuntaan perustettavassa valtiojohtoisessa
15301: Mitä se voisi olla, siitä tulee laatia selvitys ja tehtaassa.
15302: suunnitelma.
15303:
15304: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
15305:
15306: Esko-Juhani Tennilä
15307: 2716 1987 vp.
15308:
15309: Raha-asia-aloite n:o 2557
15310:
15311:
15312:
15313:
15314: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Veitsiluoto Oy:n Kemijärven
15315: tehtaan jalostusasteen nostamiseksi
15316:
15317:
15318: Eduskunnalle
15319:
15320: Kemijärvellä on toiminnassa Veitsiluoto Oy:n Ehdotan,
15321: selluloosatehdas. Veitsiluoto Oy:n laajennettua
15322: toimintaansa Oulun läänin puolelle on pelättävis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15323: sä, että Kemijärven tehtaan kehittäminen ja sen 1988 tulo- ja menoarvioon JO 000 000
15324: jalostusasteen nostaminen unohdetaan. Näin ei markkaa Veitsiluoto Oy:n Kemijärven
15325: saa käydä, vaan Kemijärven tehtaan jalostusastet- tehtaan jalostusasteen nostamiseksi raken-
15326: ta on nostettava niin, että selluloosa jalostetaan tamalla sellutehtaan jatkoksi paperikone.
15327: siellä paperiksi saakka.
15328:
15329: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
15330:
15331: Esko-Juhani Tennilä
15332: 1987 vp. 2717
15333:
15334: Raha-asia-aloite n:o 2558
15335:
15336:
15337:
15338:
15339: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Sokiin tuotteita jalostavan fos-
15340: forihappotehtaan rakentamiseksi Kemin seudulle
15341:
15342:
15343: Eduskunnalle
15344:
15345: Sokiin kaivoksen ja rikastamon tuotannon jat- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15346: kojalostamista varten suunnitellaan fosforihappo- taen,
15347: tehdasta. Lapissa edellytetään, että kaikki Sokiin
15348: antamat työpaikat jäävät maakuntaamme. Hyvä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15349: sijoituspaikka löytyy Kemin seudulta sataman 1988 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
15350: ansiosta. Kemissä on myös suuri tarve saada uusia markkaa Sokiin tuotteita ja/ostavan jos/o-
15351: teollisia työpaikkoja, sillä vuosikymmenen aikana rihappotehtaan rakentamiseksi Kemin
15352: paikkakunnalla toimivat puunjalostuslaitokset seudulle.
15353: ovat vähentäneet työntekijämääriään jopa useilla
15354: tuhansilla.
15355:
15356: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15357:
15358: Esko-Juhani Tennilä
15359: 2718 1987 vp.
15360:
15361: Raha-asia-aloite n:o 2559
15362:
15363:
15364:
15365:
15366: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta kromikaivoksen avaamiseksi
15367: Sodankylän Koitelaisenkairaan
15368:
15369:
15370: Eduskunnalle
15371:
15372: Sodankylässä Koitelaisenkairasta on löydetty Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15373: hyvin arvokasta malmia, kromia. Malmiesiinty- taen,
15374: män hyödyntämiseksi on ryhdyttävä heti toimen-
15375: piteisiin, sillä mitään järkeä ei ole siinä, että rik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15376: kaat malmiesiintymät jätetään maan uumeniin. 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
15377: Malmien hyödyntämistä kiirehtii myös Lapissa jat- markkaa kromikaivoksen avaamiseksi So-
15378: kuva ja paheneva suurtyöttömyys. dankylän Koitelaisenkairaan.
15379:
15380: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15381:
15382: Esko-Juhani Tennilä
15383: 1987 vp. 2719
15384:
15385: Raha-asia-aloite n:o 2560
15386:
15387:
15388:
15389:
15390: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Pahtavuoman kuparikaivoksen
15391: rakentamiseen
15392:
15393:
15394: Eduskunnalle
15395:
15396: Kittilän kunnan Pahtavuoman alueelta on löy- Ieila Kautokeinossa. Läheskään kaikki tämän kai-
15397: detty arvokas kupariesiintymä. Outokumpu Oy voshankkeen työpaikat eivät tule suomalaisille.
15398: on suorittanut alueella tutkimuksia ja Lapissa Edellä olevan perusteella ehdotan,
15399: odotetaankin kaivostoiminnan välitöntä käynnis-
15400: tämistä, jotta vaikea työttömyys lievenisi. Pahta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15401: vuoman kuparikaivoksen avaamista pidetään La- 1988 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
15402: pissa perusteltuna myös siksi, että Outokumpu markkaa Pahtavuoman kuparikaivoksen
15403: Oy on käynnistänyt kaivostoimintaa Norjan puo- rakentamiseen.
15404:
15405: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15406:
15407: Esko-Juhani Tennilä
15408: 2720 1987 vp.
15409:
15410: Raha-asia-aloite n:o 2561
15411:
15412:
15413:
15414:
15415: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Rautaruukin Kolarin Rautu-
15416: vaaran kaivostoiminnan jatkamiseksi
15417:
15418:
15419: Eduskunnalle
15420:
15421: Rautaruukki on ilmoittanut lopettavansa Rau- vaavat työpaikat luodaan Rautaruukin valtion ja
15422: tuvaaran kaivoksen toiminnan vuonna 1988. Lop- muiden tahojen toimesta.
15423: putilejä alettaisiin yhtiön suunnitelman mukaan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15424: jakaa jo varsin pian. Hallitus on ilmoittanut taen,
15425: "pehmentävänsä" Kolarin tilannetta asettamalla
15426: työryhmän selvittämään, mitä korvaavia työpaik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15427: koja Kolariin voidaan saada. Korvaavia työpaikko- 1988 tulo- ja menoarvioon 50 000 000
15428: ja on kuitenkin mahdoton vajaassa vuodessa luo- markkaa Rautaruukin Kolarin Rautuvaa-
15429: da. "Hallittu rakennemuutos" Kolarin osalta voi- ran kaivostoiminnan jatkamiseksi vuoteen
15430: kin tapahtua vain siten, että kaivoksen toimintaa 1990 saakka.
15431: jatketaan vuoden 1990 loppuun, jona aikana kor-
15432:
15433: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15434:
15435: Esko-Juhani Tennilä
15436: 1987 vp. 2721
15437:
15438:
15439: Raha-asia-aloite n:o 2562
15440:
15441:
15442:
15443:
15444: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Sokiin kaivoksen avaamiseen
15445:
15446:
15447:
15448: Eduskunnalle
15449:
15450: Savukosken kunnan alueella Soklissa on länti- täviin lisäselvityksiin. Valtiovallan tulee vaikuttaa
15451: sen Euroopan rikkain fosfaattiesiintymä. Kaivos- siihen, että Kemira avaa Sokiin viivyttelemättä.
15452: alue on tutkittu tarkoin ja myös koerikastus on Valtiovallan tulee osoittaa Kemiralle myös riittä-
15453: suoritettu. Kaivoksen ja rikastamon avaamisen västi rahaa tähän tarkoitukseen.
15454: osalta puuttuu vain asiaa koskeva myönteinen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15455: päätös. Sitä on vitkuteltu kannattavuussyihin ve- taen,
15456: doten. Kannattavuuslaskelmissa taas on sivuutet-
15457: tu kansantaloudelliset näkökannat kokonaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15458: Sokiin kaivosalue on nyt siirtynyt Kemira 1988 tulo- ja menoarvioon 20 000 000
15459: Oy:lle, joka on ryhtynyt kaivoksen avaamista edel- markkaa Sokiin kaivoksen avaamiseen.
15460:
15461: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15462:
15463: Esko-Juhani Tennilä
15464: 2722 1987 vp.
15465:
15466: Raha-asia-aloite n:o 2563
15467:
15468:
15469:
15470:
15471: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Vuotoksen alueen turvevarojen
15472: tutkimiseksi
15473:
15474:
15475: Eduskunnalle
15476:
15477: Vuotoksen aluetta Pelkosenniemellä on ryhdyt- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15478: ty elvyttämään allasuhan poistuttua hallituksen taen,
15479: tehtyä asiasta kielteisen päätöksen. Valtion budje-
15480: tissa on ollut elvyttämisrahaa useina vuosina. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15481: Vuotoksen alueen maatalouden kehittämisen ja 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
15482: metsien parantamisen ohella tulee ryhtyä toimen- 32.55.46 500 000 markkaa Vuotoksen
15483: piteisiin myös alueen turpeen hyödyntämiseksi. alueen turvevarojen tutkimiseen ja suun-
15484: Turvevarat tulee tutkia ja samalla on laadittava nitelman laatimiseksi niiden hyödyntämi-
15485: suunnitelma siitä, miten turvetta hyödynnetään. sestä.
15486:
15487: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15488:
15489: Esko-Juhani Tennilä
15490: 1987 vp. 2723
15491:
15492: Raha-asia-aloite n:o 2564
15493:
15494:
15495:
15496:
15497: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta valtakunnan sähköverkon ulotta-
15498: miseksi Muonioon ja Enontekiölle
15499:
15500:
15501: Eduskunnalle
15502:
15503: Valtakunnan sähköverkko ei ulotu vieläkään Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15504: Muonion ja Enontekiön kuntiin. Näissä kunnissa taen,
15505: ollaan näin ollen kokonaan ulkomaisesta sähkön-
15506: tuonnista riippuvaisia. Tällaista epävarmuutta ai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15507: heuttavaa tilannetta ei voida jatkaa, ja valtion on- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
15508: kin ryhdyttävä toimenpiteisiin niin, että valtakun- 32.55.41 10 000 000 markkaa valtakun-
15509: nan sähköverkko maanteiden, puhelinlinjojen, nan sähköverkon rakentamiseksi Muonion
15510: postinkulun yms. tavoin kattaa koko maan. Val- ja Enontekiön kuntiin.
15511: tiota on sähköverkon ulottamiseen Muonioon ja
15512: Enontekiölle velvoittamassa myös eduskunnan
15513: koskiensuojelulain yhteydessä ottama kanta.
15514:
15515: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15516:
15517: Esko-Juhani Tennilä
15518: 2724 1987 vp.
15519:
15520: Raha-asia-aloite n:o 2565
15521:
15522:
15523:
15524:
15525: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen lisään työttö-
15526: myyspäivärahan korottamiseksi
15527:
15528:
15529: Eduskunnalle
15530:
15531: Demokraattisen Vaihtoehdon eduskuntaryhmä ja enimmäismääräajan poistamista sekä karenssien
15532: esittää budjettiin lisää rahaa työttömyyden mer- kumoamista.
15533: kittävään pienentämiseen. Esitämme samalla Edellä olevan perusteella ja asianomaiseen laki-
15534: työttömyyden uhrien, työttömien, toimeentulo- aloitteeseemme viitaten ehdotamme kunnioitaen,
15535: turvan parantamista.
15536: Työttömyysturvan parantamiseksi on välttämä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15537: töntä korottaa petuspäiväraha 100 markkaan päi- 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 33.17
15538: vältä. Päivärahaa on lisäksi maksettava jokaiselta uudelle momentille ylimääräisenä lisänä
15539: viikonpäivältä, jolloin peruspäivärahaa saavien tu- 1 200 000 000 markkaa työttömyysturvan
15540: lo kohoaa 3 000 markkaan kuukaudelta. Näin parantamiseksi korottamalla peruspäivära-
15541: myös ansioon suhteutettu päiväraha kohoaa. ha 100 markkaan päivältä ja maksamalla
15542: Olemme lakialoitteessamme esittäneet edelleen sitä jokaiselta viikonpäivältä.
15543: lapsikorotusten nostamista, ansioturvan aleneman
15544:
15545: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15546:
15547: Esko:Juhani Tennilä Marja-Liisa Löyttyjärvi
15548: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine
15549: 1987 vp. 2725
15550:
15551: Raha-asia-aloite n:o 2566
15552:
15553:
15554:
15555:
15556: Tennilä: Koeotetun määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen rinta-
15557: malisään lisän korottamiseksi pienituloisimmille rintamavete-
15558: raaneille
15559:
15560: Eduskunnalle
15561:
15562: Rintamamiehistä hyvin monet saavat todella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15563: pientä eläkettä. Kaikkein pienituloisimpien osalta 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
15564: onkin välttämätöntä korottaa rintamalisä 500 33.21.52 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
15565: markkaan kuukaudessa edes kohtuullisen toi- ylimääräisen lisän suorittamiseksi pienitu-
15566: meentulon turvaamiseksi raskaina sotavuosina ter- loisimpien rintamalisän saajien rintamali-
15567: veytensä menettäneille. sän korottamiseksi 500 markkaan kuukau-
15568: Ehdotan siis, dessa.
15569:
15570: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
15571:
15572: Esko-Juhani Tennilä
15573: 2726 1987 vp.
15574:
15575: Raha-asia-aloite n:o 2567
15576:
15577:
15578:
15579:
15580: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta uuden vanhainkodin rakentami-
15581: seksi Keminmaalle
15582:
15583:
15584: Eduskunnalle
15585:
15586: Keminmaahan tarvitaan uusi vanhainkoti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15587: Ajanmukaisen vanhainkodin rakentamista on 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
15588: suunniteltu pitkään, mutta toteuttamista on val- markkaa uuden vanhainkodin rakentami-
15589: tiovallan taholta siirretty. seksi Keminmaan kuntaan.
15590: Tätä en voi hyväksyä ja ehdotankin,
15591:
15592: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
15593:
15594: Esko-Juhani Tennilä
15595: 1987 vp. 2727
15596:
15597: Raha-asia-aloite n:o 2568
15598:
15599:
15600:
15601:
15602: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta merikylpylän rakentamiseksi
15603: Kemiin
15604:
15605:
15606: Eduskunnalle
15607:
15608: Kemiin on suunniteltu merikylpylää, jossa Ehdotankin,
15609: annettaisiin kuntootushoitoa erityisesti ulkotöitä
15610: tekeville työntekijöille. Lapissa on erittäin suuri että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15611: puute tällaisista kuntootuspalveluista ja siksi me- 1988 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
15612: rikylpylä on vihdoinkin saatava rakenteille. markkaa merikylpylän rakentamiseksi
15613: Kemtin.
15614:
15615: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
15616:
15617: Esko-Juhani Tennilä
15618: 2728 1987 vp.
15619:
15620: Raha-asia-aloite n:o 2569
15621:
15622:
15623:
15624:
15625: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta työvoimatoimistojen työnteki-
15626: jöiden lisäämiseksi
15627:
15628:
15629: Eduskunnalle
15630:
15631: Työvoimatoimistoissa on selvästikin liian vähän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15632: työntekijöitä. Työntekijöiden työpaineen helpot- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
15633: tamiseksi ja työvoimapalvelujen kehittämiseksi 34. 06.01 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
15634: tuleekin työvoimatoimistojen työntekijöiden li- työvoimatoimistojen työntekzjöiden lisää-
15635: säämiseen osoittaa määrärahoja enemmän kuin miseen työvoimapalvelujen parantami-
15636: budjettiesityksessä on. seksi.
15637: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15638: taen,
15639:
15640: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15641:
15642: Esko-Juhani Tennilä
15643: 1987 vp. 2729
15644:
15645: Raha-asia-aloite n:o 2570
15646:
15647:
15648:
15649:
15650: Tennilä ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyyslain (275 187) saat-
15651: tamiseksi voimaan muuttamattomana
15652:
15653:
15654: Eduskunnalle
15655:
15656: Hallitus pyrkii muuttamaan eduskunnan hyväk- eduskunnan aiempaa kantaa muutetaan, se mer-
15657: symää työllisyyslakia. Laki tulisi voimaan alueel- kitsee esim. Lapille noin 1500:n valtion järjestä-
15658: lisesti porrastettuna ja toistuvatyöttömien työttö- män työpaikan menetystä.
15659: myysajan keston laskenta aloitettaisiin vasta ensi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15660: vuoden alusta, osassa maata vielä myöhemmin. taen,
15661: Vaikeimpien työttömyysalueiden kannalta on
15662: erittäin kielteistä se, että hallitus budjettiesityk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15663: sessään koettaa välttyä tehokkaalta työttömyyden 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 34.50
15664: alueellisten erojen tasaamiselta. Eduskunnan kan- määrärahoihin lisäyksenä 1 000 000 000
15665: nan mukaisesti valtion tulisi ryhtyä tehokkaisiin markkaa työllisyyslain (2751 87) saatta-
15666: toimiin, jos työttömyys jollakin alueella ylittää miseksi voimaan muuttamattomana 1.1.
15667: 50 % :lla maan keskimääräisen tason. Budjettiesi- 1988.
15668: tyksessä on rajaksi kuitenkin asetettu 80 %. Jos
15669:
15670: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15671:
15672: Esko-Juhani Tennilä Asko Apukka
15673: Seppo Pelttari Aimo Ajo
15674: Hannele Pokka
15675:
15676:
15677:
15678:
15679: 31 27o416F
15680: 2730 1987 vp.
15681:
15682: Raha-asia-aloite n:o 2571
15683:
15684:
15685:
15686:
15687: Tennilä: Korotetun määrärahan osoittamisesta vajaakuntoisten työ-
15688: hön sijoittamiseen
15689:
15690:
15691: Eduskunnalle
15692:
15693: Hallituksen budjettiesityksissä '' työrajoittei- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15694: nen'' -nimike on poistettu ja sen sijalle on otettu taen,
15695: käyttöön "vajaakuntoinen". Nimikkeen muutok-
15696: sen myötä muuta ei sitten ole tapahtunutkaan, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15697: vaan vajaakuntoisten työllistämiseen osoitetut 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
15698: määrärahat ovat edelleen aivan liian vähäiset. Esi- 34.5 0. 64 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
15699: tämmekin niiden korottamista 20 miljoonalla vajaakuntoisten työhön stjoitamiseen.
15700: markalla.
15701:
15702: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15703:
15704: Esko-Juhani Tennilä
15705: 1987 vp. 2731
15706:
15707: Raha-asia-aloite n:o 2572
15708:
15709:
15710:
15711:
15712: Tennilä: Korotetun määrärahan osoittamisesta työttömyyden torju-
15713: miseen vaikeimmilla työttömyysalueilla
15714:
15715:
15716: Eduskunnalle
15717:
15718: Uusi hallitus on lähtenyt vesittämään työllisyys- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15719: lakia jo ennen kuin se on tullut edes voimaan. taen,
15720: Hallituksen haluttomuus vähentää työttömyyttä
15721: näkyy myös siitä, että työllisyyslain vaikutuksia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15722: pyritään heikentämään myös siten, että muita 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
15723: työllistämistoimia supistetaan. Emme hyväksy 34.50. 77 lisäyksenä 600 000 000 markkaa
15724: työttömyyttä, vaan vaadimme työtä kaikille. Siksi työttömyyden torjumiseen vaikeimmilla
15725: torjumme työllisyyslain vesittämisen ja esitämme työttömyysaluezlla.
15726: lisää varoja myös muihin työllistämiskeinoihin.
15727:
15728: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15729:
15730: Esko-Juhani Tennilä
15731: 2732 1987 vp.
15732:
15733: Raha-asia-aloite n:o 2573
15734:
15735:
15736:
15737:
15738: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta Kemijoen, Ounasjoen ja Tor-
15739: nionjoen rantojen kiveämiseen vyörymien estämiseksi
15740:
15741:
15742: Eduskunnalle
15743:
15744: Metsäojitukset ovat pahentaneet tulvia ja lisän- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15745: neet tulvavahinkoja Lapissa. Rajut tulvat vyöryttä- 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
15746: vät myös rantoja, vieden mennessään maa-ainesta markkaa Kemzjoen, Ounasjoen ja Tor-
15747: ja puita. Vyörymien jatkuessa jopa rakennukset nionjoen rantojen kiveämiseen vyörymien
15748: ovat uhattuina. Rantojen kiveäminen laajassa mi- estämiseksi.
15749: tassa onkin käynyt välttämättömäksi Kemijoella,
15750: Ounasjoella ja Tornionjoella.
15751: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15752: taen,
15753:
15754: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15755:
15756: Esko-Juhani Tennilä
15757: 1987 vp. 2733
15758:
15759: Raha-asia-aloite n:o 2574
15760:
15761:
15762:
15763:
15764: Tennilä: Määrärahan osoittamisesta vuokrakerrostalojen rakentami-
15765: seen Lapissa
15766:
15767:
15768: Eduskunnalle
15769:
15770: Lapissa on enttam kova puute vuokra-asun- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15771: noista. Kestämättömän tilanteen korjaamiseksi on taen,
15772: ryhdyttävä heti rakentamaan lisää vuokra-asuntoja
15773: taajamiin, mutta myös ainakin suurimpiin kyliin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15774: Vuokra-asuntotuotannon lisäämisestä tulee kun- 1988 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
15775: tien kantaa vastuuta, mutta tietysti valtiolla on 50 000 000 markkaa vuokrakerrostalojen
15776: päävastuu. rakennustöiden käynnistämiseksi Lapissa.
15777:
15778: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
15779:
15780: Esko-Juhani Tennilä
15781: 2734 1987 vp.
15782:
15783: Raha-asia-aloite n:o 2575
15784:
15785:
15786:
15787:
15788: Tiuri ym.: Määrärahan osoittamisesta konttorikoneiden uusimiseen
15789: Espoon nimismiespiirissä
15790:
15791:
15792: Eduskunnalle
15793:
15794: Toimistotehtävien määrä poliisitoimessa on jat- nemistä tavalla, joka on omiaan vaaraotamaan
15795: kuvasti kasvanut ja suoritevaatimusten kehitys- alueen asukkaiden oikeusturvaa. Lupa- ja hallin-
15796: suunta on ollut nouseva. Tämä edellyttää kontto- toasioiden ruuhkautumisesta johtuva käsittelyai-
15797: rikoneiden, -kaluston, teknisen välineistön ja kojen pidentyminen puolestaan johtaa kansalais-
15798: muiden työnteon materiaalisten edellytysten kor- ten yhdenvertaisuuden kannalta epätyydyttävään
15799: keaa laadullista tasoa. tilanteeseen.
15800: Asukasluvultaan Suomen suurimmassa Espoon Sekä poliisiosastolle että myös yleisöpalvelu- ja
15801: nimismiespiirissä suuri osa konttorikoneista on toimistotiloissa työskentelevien käyttöön tulisi
15802: niin huonokuntoista, että niiden huoltaminen ja hankkia sähkökirjoituskoneita sekä muita toimis-
15803: korjaaminen on taloudellisesti kannattamatonta totyötä helpottavia ja asiakaspalvelua nopeuttavia
15804: ja usein mahdotonta. Nykyisillä määrärahoilla ei laitteita ja kalustoa. Henkilökunnan riittämättö-
15805: pystytä edes hankkimaan vuosittaista poistumaa myyden ohella ala-arvoinen konttorikalusto ja
15806: vastaavaa määrää uutta kalustoa, puhumattakaan -tekniikka aiheuttavat asioiden ruuhkautumista.
15807: kaluston nykyaikaistamisesta. Räikein esimerkki Turha odottelu tuottaa asiakkaille tarpeetonta
15808: kaluston huonosta tilasta on se, että kun kuluvan ajanhukkaa ja hankaluuksia.
15809: vuoden kesäkuussa rikospoliisin tutkijoista 16 oli Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15810: joutunut omilla varoillaan ostamaan asianmukai- taen,
15811: sen kirjoituskoneen suoriutuakseen työtehtävis-
15812: tään, oli omien koneiden määrä syyskuussa jo 18. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15813: Henkilökunta on joutunut myös hankkimaan 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
15814: konttorituoleja omilla varoilla, koska työnantaja 26. 75.70 100 000 markkaa Espoon nimis-
15815: ei ole voinut tarjota asianmukaisia välineitä. miespiin"n konttorikoneiden ajanmukais-
15816: Välineistön riittämättömyys aiheuttaa poliisi- tamista varten.
15817: palveluiden saatavuuden hidastumista ja vähe-
15818:
15819: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
15820:
15821: Martti Tiuri Tuula Linnainmaa Kaarina Dromberg
15822: 1987 vp. 2735
15823:
15824: Raha-asia-aloite n:o 2576
15825:
15826:
15827:
15828:
15829: Tiuri: Määrärahan osoittamisesta sähkötekniikan professorin vuan
15830: perustamiseksi Teknilliseen korkeakouluun
15831:
15832:
15833: Eduskunnalle
15834:
15835: Teknillinen korkeakoulu on tärkeysjärjestykses- koitus nimittää uuteen professorin virkaan, on
15836: sä ensimmäisellä sijalla esittänyt sähkötekniikan kansainvälisesti tunnustettu tutkija, joka on tänä
15837: (sähkömagnetiikka) professorin virkaa. Virkaan vuonna saanut kansainvälisen Institute of Electri-
15838: on tarkoitus nimittää päteväksi todettu radiotek- cal and Electronics Instituten tunnustuspalkinnon
15839: niikan apulaisprofessori, joka virka samalla on esi- vuoden 1986 parhaasta artikkelista alan tärkeim-
15840: tetty lakkautettavaksi. Opetusministeriö on kui- mässä teknistieteellisessä lehdessä.
15841: tenkin esittänyt perustettavaksi korkeakoulun esi- Esitän, että tulo- ja menoarvio muutetaan
15842: tyksessä toisella sijalla olleen tietotekniikan (tietä- TKK:n esityksen tärkeysjärjestyksen mukaiseksi
15843: mystekniikka) professorin viran ja samalla lakkau- tai, jos niin ei tehdä, Teknilliseen korkeakouluun
15844: tettavaksi vastaavan apulaisprofessorin viran. perustetaan sähkötekniikan (sähkömagnetiikan)
15845: Sähkömagnetiikka edustaa sähkötekniikan tie- professorin virka ja lakkautetaan radiotekniikan
15846: teellisteknistä perustaa, joka on erityisen tärkeä apulaisprofessorin virka.
15847: elektroniikan jatko-opiskelijoille. Alalla on viime Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15848: vuosien kuluessa pidetty yli 30 lisensiaattikurssia. taen,
15849: Tutkimusalana sähkömagnetiikka taas palvelee
15850: suoraan mm. tietotekniikan radioteknisten laittei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15851: den kehittämistä. Kansainvälisen kilpailukyvyn 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
15852: ylläpitäminen mm. matkapuhelintuotannossa 29.10. 01 40 000 markkaa sähkötekniikan
15853: edellyttää uutta teknistieteellistä perustietoa. professorin viran perustamiseen Teknzlli-
15854: Radiotekniikan apulaisprofessori, joka on tar- seen korkeakouluun.
15855:
15856: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
15857:
15858: Martti Tiuri
15859: 2836 1987 vp.
15860:
15861: Raha-asia-aloite n:o 2577
15862:
15863:
15864:
15865:
15866: Tiuri ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen osallistumiseen Eu-
15867: roopan satelliittiyliopiston kehittämiseen
15868:
15869:
15870: Eduskunnalle
15871:
15872: Euroopan insinöörikoulutuksen seura (SEFI) se- Ensimmäiset kurssit on tarkoitus välittää ke-
15873: kä eräät Euroopassa toimivat suuryritykset ovat väällä 1988. Koevuoden jälkeen alkaa varsinainen
15874: ryhtyneet kehittämään välityssatelliitteja hyväksi toimintavuosi 1989.
15875: käyttävää täydennys- ja jatkokoulutusjärjestelmää Suomalaisten korkeakoulujen kannalta on tär-
15876: Eurooppaan. Suunnitelman nimi on PACE (Euro- keää, että ne voisivat jo käynnistysvaiheessa päästä
15877: pean Programme of Advanced Continuing Educa- mukaan ohjelmaan. Teknillisessä korkeakoulussa
15878: tion). on seurattu suunnitelman kehittymistä, ja TKK
15879: PACE-ohjelman tarkoituksena on mahdollistaa voisi parhaiten järjestää suomalaisten osallistumi-
15880: eurooppalaisille yrityksille ja korkeakouluille suo- sen. Koevaiheen osallistumiseen tarvitaan valtion
15881: ra ja nopea uusimman teknologisen tiedon ope- tukea.
15882: tus. Samalla helpotetaan ja aktivoidaan eri maissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15883: toimivien asiantuntijoiden yhteistyötä tutkimuk- taen,
15884: sen, tuotekehityksen ja koulutuksen aloilla.
15885: PACE-ohjelmaan on käynnistysvaiheessa pää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15886: tetty sisällyttää opetusta seuraavilla pääaloilla: 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle
15887: mikroelektroniikka, asiantuntijajärjestelmät, oh- 29.1 0. 21 100 000 markkaa Teknzfliselle
15888: jelmistosuunnittelu, tietoliikennetekniikka, ke- korkeakoululle Euroopan satelliittiyliopis-
15889: hittynyt tuotantotekniikka ja teknologian hallin- toon osallistumista varten.
15890: ta.
15891:
15892: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
15893:
15894: Martti Tiuri Riitta Uosukainen Tuula Linnainmaa
15895: 1987 vp. 2737
15896:
15897: Raha-asia-aloite n:o 2578
15898:
15899:
15900:
15901:
15902: Turunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuntien yleisiin
15903: rahoitusavustuksiin
15904:
15905:
15906: Eduskunnalle
15907:
15908: Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa on että kuntien yleisiä rahoitusavustuksia vähenne-
15909: kuntien yleisiin rahoitusavustuksiin esitetty 280 tään, niitä on päinvastoin lisättävä. Ellei näin me-
15910: miljoonaa markkaa, missä on vähennystä edelli- netellä, tulee eriarvoisuus kuntien kesken vain
15911: sestä vuodesta 8 miljoonaa markkaa. kasvamaan. Se ei ole oikeusvaltion periaatteiden
15912: Useimpien kuntien velkataakka on kasvanut ja eikä nykyisen hallituksen hallitusohjelman mu-
15913: taloudelliset vaikeudet vain lisääntyneet viime kaista.
15914: vuosina. Kuntien väliset erot tulevat entisestään Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15915: korostumaan ja veroäyrimäärät kehittyvät hyvin taen,
15916: epätasaisesti. Jo nyt on nähtävissä, että monien
15917: kuntien on harkittava palveluvarustuksensa pur- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15918: kamista, jos kehitys jatkuu nykyisellään. 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
15919: Kuntien taloudellisten erojen ja niiden jatku- 26.97.30 lisäyksenä 120 000 000 markkaa
15920: van kasvun vuoksi ei ole mitenkään perusteltua, kuntien yleisti'n rahoitusavustuksiin.
15921:
15922: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
15923:
15924: Eeva Turunen Esko Jokiniemi Pekka Puska
15925: Kerttu Törnqvist Matti Väistö Riitta Myller
15926: 2738 1987 vp.
15927:
15928: Raha-asia-aloite n:o 2579
15929:
15930:
15931:
15932:
15933: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansallisen Sivistysliiton
15934: toiminnan tukemiseen
15935:
15936:
15937: Eduskunnalle
15938:
15939: Kansallisen Sivistysliiton Opintokeskus on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15940: aloittanut toimintansa 1. 7.1982. Voimakkaasti taen,
15941: kasvavana uutena sivistysjärjestönä Kansallinen
15942: Sivistysliitto on jatkuvasti tekemisissä uudelle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15943: opintokeskukselle ominaisten erityisongelmien 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
15944: kanssa. Koulutus- ja opintotoimintaan liittyvä 29.57.54 500 000 markkaa Kansallisen
15945: materiaalituotanto, av-välineistön hankinta sekä Sivistysliiton toiminnan tukemiseen.
15946: käsikirjaston puutteellisuus, joihin ei ole toistai-
15947: seksi saatu valtionapua, asettaa nuorelle järjestölle
15948: suuria vaikeuksia.
15949:
15950: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
15951:
15952: Eeva Turunen Eva-Riitta Siitonen Tapani Mörttinen
15953: 1987 vp. 2739
15954:
15955: Raha-asia-aloite n:o 2580
15956:
15957:
15958:
15959:
15960: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansallisen Sivistysliiton
15961: Opintokeskukselle atk-ohjelmien hankintaan
15962:
15963:
15964: Eduskunnalle
15965:
15966: Kansallisen Sivistysliiton Opintokeskus on saa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
15967: nut toimiluvan v. 1982. Opintokeskuksen koulu- taen,
15968: tustoiminnan kysynnän jatkuvasti kasvaessa on
15969: erilaisten koulutustoiminnan seurantaraporttien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
15970: laatiminen erityisen tärkeää, jotta voidaan tarjota 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
15971: entistä korkeatasoisempaa koulutusta. Kouluhal- 29.57.54 150 000 markkaa Kansallisen
15972: litus vaatii osaltaan lukuisia raportteja vuosittain Sivistysliiton Opintokeskuksen atk-ohjel-
15973: opintokeskuksen toiminnasta. Kyseiset raportit mien hankinnasta aiheutuvien kustannus-
15974: voidaan laatia Iuotettavasri ja nopeasti atk-lait- ten maksamiseen.
15975: teistoa hyväksi käyttäen.
15976:
15977: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
15978:
15979: Eeva Turunen Eva-Riitta Siitonen Tapani Mörttinen
15980: 2740 1987 vp.
15981:
15982: Raha-asia-aloite n:o 2581
15983:
15984:
15985:
15986:
15987: Turunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta teiden peruskor-
15988: jaukseen TVL:n Pohjois-Karjalan piirissä
15989:
15990:
15991: Eduskunnalle
15992:
15993: Liikenneministeriön hallinnonalan suunnitel- nia pikaista parantamista odottavia kohteita. Täl-
15994: man 1988-1992 mukaan yksi tärkeimpiä tienpi- laisia ovat mm. maantie n:o 504 välillä Outo-
15995: don tavoitteita on parantaa päällystetyn tieverkon kumpu-Polvijärvi, maantiet n:ot 502 ja 504 Pol-
15996: kuntoa. Tienrakentamisen määrärahat koko maas- vijärven kohdalla, kantatie n:o 75 Nurmeksesta
15997: sa ovat kääntyneet nousuun vuoden 1985 jälkeen. pohjoiseen, valtatie n:o 18 Juuan pohjoispuolella
15998: Sen sijaan Pohjois-Karjalassa tienrakentamisen ja maantie välillä Öllölä-Tuupovaara.
15999: määrärahat ovat olleet laskusuunnassa jo usean Pohjois-Karjalan vaikean työllisyystilanteen
16000: vuoden ajan. Vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesi- huomioon ottaen on kohtuullista, että myös
16001: tyksessä Pohjois-Karjalan tie- ja vesirakennuspiirin Pohjois-Karjala saa osuutensa lisääntyvistä tiemää-
16002: tienrakentamisen määrärahat pienenevät jälleen rärahoista, varsinkin kun niille on käyttöä myös
16003: lähes 6 Mmk ottaen huomioon, että niillä joudu- valtakunnallista tiepolitiikkaa tukevissa kohteissa.
16004: taan rahoittamaan aikaisemmasta käytännöstä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16005: poiketen myös teiden suunnittelu. Vuoden 1988 tavasti,
16006: syksyllä on alkamassa vain yksi uusi suurempi tie-
16007: hanke. Tämä tietää sitä, että pysyvänkin rakenta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16008: misorganisaation työllistämisessä on odotettavissa 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
16009: s~mria vaikeuksia, mahdollisesti jopa lomautuk- 31.24. 77 lisäyksenä 15 000 000 markkaa
16010: Sla. käytettäväksi Pohjois-Karjalan päällystet-
16011: Pohjois-Karjalan päällystetyllä tiestöllä on mo- tyjen teiden korjaamiseen.
16012:
16013: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
16014:
16015: Eeva Turunen Esko Jokiniemi Pekka Puska
16016: Kerttu Törnqvist Matti Väistö Riitta Myller
16017: 1987 vp. 2741
16018:
16019: Raha-asia-aloite n:o 2582
16020:
16021:
16022:
16023:
16024: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion yliopiston
16025: koulutus- ja kehittämiskeskuksen johtajan viran perustamiseksi
16026:
16027:
16028: Eduskunnalle
16029:
16030: Kuopion yliopisto ja sen laitokset voivat suorit- den kurssi. Molempia rahoittaa ulkoasiainministe-
16031: taa valtion ja kunnan viranomaisille sekä yksityi- riö. Projektien hallinnollinen asema yliopistossa
16032: sille ja yhteisöille näiden tilaamia tieteellisiä tutki- on myös epämääräinen. Muhimbili-projekti on
16033: muksia ja muita palvelutehtäviä. Tilaustutkimus- tällä hetkellä suoraan yliopiston hallituksen alai-
16034: toiminnasta sovitaan nykyisin pääasiassa suoraan nen erillisprojekti, jolla on oma johtoryhmä. Ka-
16035: laitosten/ tutkijoiden ja tilaajan välisin neuvotte- latalouden kurssia varten on myös oma johtokun-
16036: luin. Hallintovirasto antaa tarvittaessa apua sopi- ta. Koulutuksesta vastaa lähinnä soveltavan eläin-
16037: musten valmisteluvaiheessa ja tarkastaa sopimuk- lääketieteen laitos.
16038: set ennen niiden allekirjoittamista. Koulutus- ja kehittämiskeskuksen perustamisen
16039: Käytännössä on syntynyt tilanteita, joissa yli- tavoitteena on parantaa yliopiston organisatorista
16040: opistolle on esitetty tilaustutkimuspyyntöjä, mut- valmiutta osallistua yhteiskunnan kehittämiseen
16041: ta yliopistosta ei ole löytynyt tutkimuksesta kiin- yliopistoon kohdistettujen odotusten mukaisesti.
16042: nostunutta laitosta tai tutkijaa. Rajoittavina teki- Yliopistolla on omalta osaltaan vastuu osallistua
16043: jöinä ovat luonnollisesti yliopistosta löytyvä asian- vaikutusalueellaan elinkeinojen, hallinnon ja pal-
16044: tuntemus ja henkilökunnan vähäinen määrä, velutoimintojen kehittämiseen. Viimeksi tätä on
16045: mutta mahdollisesti myös tilaustutkimusten koke- korostettu mm. aluepolitiikkatoimikunnan mie-
16046: minen tieteellisesti mielenkiinnottomaksi ym. tinnössä. Myös korkeakoululaitoksen kehittämis-
16047: syyt. Erityisen ongelman näyttävät muodostavan suunnitelmassa vuosille 1987-1992 todetaan, et-
16048: ne tutkimuspyynnöt, jotka edellyttäisivät useiden tä tavoitteena on lisätä korkeakoululaitoksen avoi-
16049: laitosten yhteistyötä tai yliopiston ulkopuolisen muutta muuhun yhteiskuntaan päin.
16050: asiantuntemuksen käyttöä. Huonoja kokemuksia Kuopion yliopistoon on suunniteltu perustaa
16051: on erityisesti ns. kuntoprojekteista, joissa hallinto- koulutus- ja kehittämiskeskus -niminen erillinen
16052: virasto on heikolla menestyksellä toimittanut jon- laitos. Keskukseen sijoitettaisiin nykyisistä toi-
16053: kinlaisen koordinaattorin virkaa. Vastaavasti minnoista täydennyskoulutus, työllisyyskoulutus
16054: myöskään tällaisten projektien synnyttäminen ja kansainväliset projektit. Lisäksi keskukseen tuli-
16055: oma-aloitteisesti yliopiston sisällä esim. tutkimus- si perustaa tutkimus- ja yrityspalveluosasto. Alku-
16056: palvelujen tarjoamisen mielessä ei ole helppoa. vaiheessa keskuksen henkilökunnan rungon muo-
16057: Koulutuspalveluja antavat tällä hetkellä eril- dostavat jo nyt yliopiston palveluksessa eri osas-
16058: lisenä laitoksena toimiva täydennyskoulutuskes- toissa toimivat henkilöt. Henkilöstövoimavarojen
16059: kus ja kurssitoimisto, joka vastaa työllisyyskurs- osalta suurin ongelma on kuitenkin keskuksen
16060: sien toteuttamisesta. Viimeksi mainirun asema johtajan virka. Jotta toimintaa voitaisiin täysipai-
16061: yliopiston organisaatiossa on selkiintymätön; lä- noisesti kehittää, virka olisi saatava perustetuksi
16062: hinnä se on toiminut hallintoviraston yhtenä toi- valtion budjettiin mahdollisimman pian. Virka
16063: mistona. tulisi perustaa riittävän korkeatasoisena, esim.
16064: Kansainvälisiä projekteja yliopistossa on tällä palkkauksellisesti vähintään apulaisprofessoriin
16065: hetkellä kaksi, Muhimbili-projekti ja kalatalou- rinnastettuna (A 25 ), ja viranhaltijalta olisi edelly-
16066: 2742 1987 vp. - RA n:o 2582
16067:
16068: tettävä tohtorin tutkintoa. Vuoden 1988 tulo- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16069: menoarvioon yliopisto on esittänyt täydennyskou- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
16070: lutuskeskuksen johtajan viran perustamista. Tämä 29.10.01 130 000 markkaa Kuopion yli-
16071: tulisi muuttaa koulutus- ja kehittämiskeskuksen opiston koulutus- ja kehittämiskeskuksen
16072: johtajan viraksi. johtajan viran perustamista varten 1. 7.
16073: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 1988 lukien.
16074:
16075: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
16076:
16077: Marja-Liisa Tykkyläinen Riitta Saastamoinen Lauha Männistö
16078: Jorma Huuhtanen Kalle Röntynen Mirja Ryynänen
16079: Juhani Laitinen Heikki Rinne
16080: 1987 vp. 2743
16081:
16082: Raha-asia-aloite n:o 2583
16083:
16084:
16085:
16086:
16087: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Sivistysliiton
16088: paikalliseen kulttuuritoimintaan
16089:
16090:
16091: Eduskunnalle
16092:
16093: Sivistysjärjestöt harjoittavat maassamme mer- koulutustoimintaa koskevan opintokeskuslain laa-
16094: kittävää kulttuurityötä, joka paitsi että se kuuluu jentamiseksi siten, että se koskisi myös järjestöjen
16095: olennaisena osana kansanliikkeiden omaehtoiseen kulttuuritoimintaa. Toistaiseksi Työväen Sivistys-
16096: sivistystyöhön, täydentää kuntien ja taidelaitosten liiton on tärkeätä saada muulla tavoin riittävästi
16097: toimintaa kulttuurin alueella. Työväen Sivistys- varoja tärkeään kulttuuritoimintaansa.
16098: liitto paikallisjärjestöineen mm. järjestää vuosit- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16099: tain yli sata paikallista kulttuuritapahtumaa. Liit-
16100: to harjoittaa myös kulttuurin kokeilutoimintaa, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16101: joka tarjoaa malleja paikallisen kulttuurityön ke- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
16102: hittämiselle vastaisuudessa. 29.57.54 500 000 markan avustuksen
16103: Sivistysjärjestöjen kulttuuritoiminta ei kuiten- Työväen Sivistysliiton paikalliseen kult-
16104: kaan kuulu minkään valtionapujärjestelmän pii- tuuritoimintaan.
16105: riin. Vireillä on suunnitelma sivistysjärjestöjen
16106:
16107: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
16108:
16109: Marja-Liisa Tykkyläinen Matti Vähänäkki Kari Urpilainen
16110: Tuulikki Hämäläinen Kerttu Törnqvist Jukka Gustafsson
16111: Mats Nyby Tuula Paavilainen Timo Roos
16112: Kari Rajamäki Liisa Jaakonsaari Jorma Rantanen
16113: Saara-Maria Paakkinen Raimo Vuoristo Jouko Skinnari
16114: Ilkka-Christian Björklund Antero Kekkonen Pentti Lahti-Nuuttila
16115: Lauri Metsämäki Jukka Roos Riitta Myller
16116: Jussi Ranta Markus Aaltonen Jouni Backman
16117: Ilkka Joenpalo Sinikka Mönkäre Iiris Hacklin
16118: Antti Kalliomäki Sakari Knuuttila Arja Alho
16119: Heikki Rinne Virpa Puisto Reino Paasilinna
16120: Aimo Ajo Arto Lapiolahti
16121: 2744 1987 vp.
16122:
16123: Raha-asia-aloite n:o 2584
16124:
16125:
16126:
16127:
16128: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Sivistysliitolle
16129: atk:n kehittämiseen
16130:
16131:
16132: Eduskunnalle
16133:
16134: Sivistysjärjestöt hoitavat merkittävää järjestöllis- pienentämään kasvavia käyttökustannuksia, on ai-
16135: tä aikuiskoulutus- ja kulttuuriharrastustyötä. Työ- heellista siirtää helpompia osa-alueita omilla lait-
16136: väen Sivistysliitto TSL ry:n toiminta-alueeseen teilla ja ohjelmilla hoidettavaksi. Esim. kirjanpito
16137: kuuluu tästä tehtävästä hyvin suuri osa. ja reskontra olisivat siirrettävissä. Myös muuta toi-
16138: Tehtävän hoito edellyttää yhteydenpitoa, suun- mistoautomaatiota, lähinnä tekstinkäsittelyä, ta-
16139: nittelua, raportointia ja tilityksiä, joista suoriutu- pahtumatoiminnan rekistereitä ja osoiterekisterei-
16140: minen vähäisillä henkilöstöresursseilla on työlästä. den hoitamista voitaisiin keskustoimistossa ja 14
16141: Toimistoautomaation hyödyntäminen tuo mah- piiritoimistossa kehittää omilla laitteilla.
16142: dollisuuksia hoitaa paremmin varsinaista sivistys- Opintokeskuksen ja sivistysjärjestön on lähes
16143: työtä. mahdoton ilman erillistukea kehittää toimistoau-
16144: Jotta sivistysjärjestö pysyisi yleisessä toimistoau- tomaatiotaan.
16145: tomaation kehityksessä mukana, vaaditaan myös Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16146: varoja laite- ja ohjelmainvestointeihin. Työväen tavasti,
16147: Sivistysliitossa on siirrytty atk:n käyttöön asteit-
16148: tain. Taloushallinnon atk-toteutusta on rakennet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16149: tu palvelukeskuksen palveluja ostamalla. Täten 1988 tulo- ja menarvioon momentille
16150: on vältytty suurilta investointimenoilta, mutta 29.57.54 250 000 markkaa Työväen
16151: käyttömenot ovat sitä vastoin kasvaneet suuriksi. Sivistysltitto TSL ry:lle atk:n kehittämi-
16152: Jotta vastaisuudessa edes osittain pystyttäisiin seen.
16153:
16154: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
16155:
16156: Marja-Liisa Tykkyläinen Matti Vähänäkki Kari Urpilainen
16157: Tuulikki Hämäläinen Jukka Gustafsson Ilkka-Christian Björklund
16158: Pentti Lahti-Nuuttila Mats Nyby Tuula Paavilainen
16159: Timo Roos Liisa Jaakonsaari Jorma Rantanen
16160: Kari Rajamäki Saara-Maria Paakkinen Jouko Skinnari
16161: Raimo Vuoristo Antero Kekkonen Kerttu Törnqvist
16162: Lauri Metsämäki Jukka Roos Riitta Myller
16163: Jussi Ranta Markus Aaltonen Jouni Backman
16164: Ilkka Joenpalo Sinikka Mönkäre Iiris Hacklin
16165: Antti Kalliomäki Sakari Knuuttila Arja Alho
16166: Heikki Rinne Aimo Ajo Virpa Puisto
16167: Reino Paasilinna Arto Lapiolahti
16168: 1987 vp. 2745
16169:
16170: Raha-asia-aloite n:o 2585
16171:
16172:
16173:
16174:
16175: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotiavustajien pätevöit-
16176: tämiskoulutuksen aloittamiseen Kuopiossa
16177:
16178:
16179: Eduskunnalle
16180:
16181: Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen kotiavustajien pätevöityminen uusiin kodinhoita-
16182: suunnaksi on valittu avohoidon nopea lisääminen jien tehtäviin järjestää. Tärkeää on myös se, että
16183: laitoshoidon kustannuksella. Tämä edellyttäisi mainittua pätevöitymiskoulutusta järjestetään eri
16184: kotipalveluhenkilöstön vastaavaa määrällistä lisää- puolille maata. Kuopion kaupunki valtakunnan-
16185: mistä sekä koulutuksen parantamista. Ongelma osakeskuksena terveydenhoitoalan opisto- ja am-
16186: näyttää kärjistyvän erityisesti Pohjois-Savossa,jos- mattikoulupaikkakuntana olisi erittäin sopiva
16187: sa vanhusten ja muiden kotihoidon piirissä ole- paikka em. koulutuksen kokeilua ja aloittamista
16188: vien henkilöiden suhteellinen osuus on suuri ja varten. Kuopion kaupungin ja läänin alueella toi-
16189: kasvaa lähitulevaisuudessa nopeasti. Henkilöstö- mivia kotiavustajia on 330 henkilöä. Tämä määrä
16190: pulan lisäksi kotipalveluista vastaavien työnteki- on riittävän suuri koulutuksen järjestämistä var-
16191: jöiden ammatillinen pätevöityminen uusiin tehtä- ten.
16192: viin on ratkaisematta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16193: Erityisen kiireinen ja tärkeä asia on kotiavusta- tavasti,
16194: jien pätevöitymiskoulutuksen järjestäminen. So-
16195: siaalihallituksen ohjeitten mukaan kotiavusta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16196: jien ja kodinhoitajien koulutus ja tehtävien vaa- 1988 tulo- ja menoarvioon 400 000 mar-
16197: timustaso yhtenäistyy vuoteen 1991 mennessä. Sa- kan määrärahan kotiavustajien pätevöittä-
16198: manaikaisesti tulisi tällä hetkellä työssä olevien miskoulutuksen aloittamiseksi Kuopiossa.
16199:
16200: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
16201:
16202: Marja-Liisa Tykkyläinen Tuula Paavilainen Kerttu Törnqvist
16203: Kari Rajamäki Mirja Ryynänen Seppo Kääriäinen
16204: Riitta Saastamoinen Lauha Männistö Jorma Huuhtanen
16205: Heikki Rinne Virpa Puisto
16206:
16207:
16208:
16209:
16210: 32 270416F
16211: 2746 1987 vp.
16212:
16213: Raha-asia-aloite n:o 2586
16214:
16215:
16216:
16217:
16218: Tykkyläinen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta orkesterei-
16219: den ja yhtyeiden toiminnan tukemiseen
16220:
16221:
16222: Eduskunnalle
16223:
16224: Huolimatta viimeisten kymmenen vuoden ai- jazz- ja big band -yhtyeille sekä kansanmusiik-
16225: kana tapahtuneesta huimasta kehityksestä on kiyhtyeille, joiden osuus oli 1 080 000 mk.
16226: maamme orkesterilaitos valtionavustusten suh- Orkestereiden menoista muodostavat palkka-
16227: teen ollut jatkuvasti lapsipuolen asemassa muihin menot noin 70 prosenttia, joten jos valtionavus-
16228: taidealoihin verrattuna. tus laskettaisiin kuntien orkestereitten ylläpitä-
16229: Vuonna 1984 oli orkesteri- ja yhtye- sekä nii- miseksi uhraamista nettomenoista, se prosent-
16230: den aluetoimintamomentilla 3 700 000 mk. Ope- teina olisi tänä vuonna 4-5 prosentin luokkaa.
16231: tusministeriö myönsi jälkeenjääneisyyden ja mää- Kun vertailulukuna käytetään vakinaisen hen-
16232: rärahaa korjattiin kuluvana vuonna 1 600 000 kilökunnan palkkamenoja, mitä myös opetus-
16233: markan lisäyksellä. Loppusumma oli nyt 5,3 ministeriö on viime vuosina käyttänyt, valtion-
16234: mmk. Korotus vuoden 1986 bujdetissa oli vain avustuksen tulisi olla edes 10 prosenttia palkka-
16235: 300 000 mk ja koko menokohta 5 600 000 mk. menoista, eli orkestereiden kohdalla 6 600 000 mk
16236: Vuoden 1987 budjetin menokohtaa varten oli va- ja huomioiden myös maassamme toimivat jazz-,
16237: rattu 6 mmk. Nyt vuoden 1988 budjetissa meno- big band- ja kansanmusiikkiorkesteri, koko mo-
16238: kohtaa varten esitetään 6,2 mmk, korotus on vain mentti 7 000 000 mk.
16239: 200 000 mk. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16240: Vuonna 1985 ammatti- ja runko-orkesterei- tavasti,
16241: den pelkät vakinaisten henkilöiden palkkamenot
16242: työehtosopimusten edellyttämällä tavalla olivat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16243: 66 065 000 mk. Valtionavustus ko. orkestereille 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
16244: oli 4 220 000 mk eli 6,38 prosenttia vakinaisten 29.90.52/isäyksenä 1 400 000 markkaa or-
16245: henkilöiden palkkamenoista. Samalta momentilta kestereille ja yhtyeille sekä niiden toimin-
16246: jaetaan vielä valtionavustus edellä mainittujen or- taedellytysten parantamiseksi tarkoitet-
16247: kestereitten lisäksi myös maassamme toimiville tuun määrärahaan.
16248:
16249: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
16250:
16251: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Urpilainen Tuula Paavilainen
16252: Kerttu Törnqvist Kari Rajamäki Riitta Saastamoinen
16253: Pentti Lahti-Nuuttila Aimo Ajo Jouni Backman
16254: Iiris Hacklin AnttiKalliomäki Arja Alho
16255: Heikki Rinne
16256: 1987 vp. 2747
16257:
16258: Raha-asia-aloite n:o 2587
16259:
16260:
16261:
16262:
16263: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta alueellisesti merkittä-
16264: vien orkestereiden toimintaedellytysten parantamiseen
16265:
16266:
16267: Eduskunnalle
16268:
16269: Maamme orkestereiden kehitys on ollut suun- konsertteihin. Myös muilla Itä-Suomen merkittä-
16270: nittelematonta ja valtion tuki ilman selvää kehi- vimmillä paikkakunnilla on tarkoitus ryhtyä vie-
16271: tyslinjaa. Mikäli nykyinen kehitys jatkuu, on lop- railemaan säännöllisesti yhteistyössä paikallisten
16272: putuloksena se, että jokaisessa kaupungissa on orkestereiden kanssa.
16273: pieni ammattilaisorkesteri, joista yksikään ei kyke- Valtion tuki orkesteritoiminnalle lisääntyy ku-
16274: ne täysimittaiseen konserttitoimintaan. luvana vuonna miljoonalla markalla. Orkesteri-
16275: Kuopion kaupunginhallituksen mielestä val- määrärahojen jaossa tulisi suosia valtakunnallisesti
16276: tion tuella on kehitettävä tiettyjä alueellisesti tär- ja alueellisesti merkittäviä orkestereita. Esimerkik-
16277: keitä orkestereita siten, että ne kasvavat riittävän si Kuopion kaupunginorkesterille tulevan valtion-
16278: suuriksi voidakseen esittää monipuolista ohjelmis- avun määrä tulisi nostaa merkittävästi sillä perus-
16279: toa laajalla alueella. Kuopion kaupunginorkesteri teella, että Kuopion kaupunginorkesteria voidaan
16280: Itä-Suomen johtavana orkesterina ja laajalti alue- pitää alueellisesti merkittävänä orkesterina.
16281: orkesterityötä tehneenä on itseoikeutettu Itä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16282: Suomen alueorkesteri. Jo nyt orkesteri on pitänyt tavasti,
16283: konsertteja Kajaanista Savonlinnaan ulottuvalla
16284: alueella. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16285: Kuopion kaupunginorkesterin aluetoiminta on 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
16286: tarkoitus säännöllistää. Iisalmen kanssa on neuvo- 29.90.52 1 000 000 markkaa alueellisesti
16287: teltu vuosittaisesta konserttisarjasta, johon myy- merkittävien orkestereiden ja yhtyeiden
16288: täisiin kausikortteja samaan tapaan kuin Kuopion toimintaedellytysten parantamiseen.
16289:
16290: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
16291:
16292: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Urpilainen Tuula Paavilainen
16293: Kerttu Törnqvist Kari Rajamäki Mirja Ryynänen
16294: Riitta Saastamoinen Pentti Lahti-Nuuttila Jouni Backman
16295: Iiris Hacklin Antti Kalliomäki Arja Alho
16296: Heikki Rinne
16297: 2748 1987 vp.
16298:
16299: Raha-asia-aloite n:o 2588
16300:
16301:
16302:
16303:
16304: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kulttuuri- ja elokuva-
16305: toiminnan tukemiseen Keiteleen työväentalolla
16306:
16307:
16308: Eduskunnalle
16309:
16310: Keiteleen kunnassa SIJaitseva työväentalo on Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16311: kunnan ainoa kulttuurikohde. Työväentalo on
16312: myös kunnan ainoa paikka, missä järjestetään elo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16313: kuvateatteriesityksiä. Työväentalossa järjestetään 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
16314: myös iltamia ja erilaista kulttuuritoimintaa. Kei- 29.90.52 50 000 markkaa Keiteleen työ-
16315: teleen työväentaloa on kunnostettu vuodesta 1981 väentalolla järjestettävään kulttuuri- ja
16316: alkaen. Taloon on rakennettu sosiaalitilat sisälle, elokuvatoiminnan tukemiseen.
16317: uusittu lattiat ja ikkunoiden puitteet, asennettu
16318: ilmastointilaitteet sekä suoritettu ulko- ja sisämaa-
16319: lauksia ja lämpöeristyksiä.
16320:
16321: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
16322:
16323: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Rajamäki Tuula Paavilainen
16324: Kerttu Törnqvist Heikki Rinne Virpa Puisto
16325: 1987 vp. 2749
16326:
16327: Raha-asia-aloite n:o 2589
16328:
16329:
16330:
16331:
16332: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Riu ttalan talonpoikais-
16333: museon kunnostuksen loppuun saattamiseen
16334:
16335:
16336: Eduskunnalle
16337:
16338: Riuttalan omistaa Riuttalan talonpoikaiskult- Rakennusten kunnostukseen saatiin työllisyys-
16339: tuurin suojelusäätiö. Säätiö hankki vuonna 1975 varoja 1970-luvun loppupuolella. Kunnostus on
16340: Riuttalan tilasta haltuunsa 14 ha:n maa-alueen ja varojen niukkuuden vuoksi osittain kesken. Ai-
16341: sillä sijaitsevat rakennukset. Tila on erinomainen nutlaatuisuutensa vuoksi Riuttalan museo kannat-
16342: esimerkki pohjoissavolaisesta talonpoikaisympä- taa säilyttää ja kehittää sen toimintaa. Tärkeintä
16343: ristöstä. Museo on sikäli ainutlaatuinen, että talon olisi saada kunnostustyöt loppuun. Rakennusten
16344: rakennukset ovat lähes kaikki alkuperäisiä. Näin säilyttämisen kannalta välttämättömien töiden
16345: museo on todella aito miljööltään. loppuun saattaminen maksaisi noin 900 000
16346: Tila on historiallisesti arvokas. Ensimmäiset markkaa.
16347: maininnat ovat vuodelta 165 7. Tilan pääraken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16348: nukset ovat vuodelta 1852. Talon lisäksi museoon taen,
16349: kuuluu mittava esinekokoelma. Esineitä on noin
16350: 2 000 kappaletta, ja ne ovat osin vielä luetteloi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16351: matta. 1988 tulo- ja menoarvioon 400 000 mark-
16352: Museota on kehitetty viime vuosina aktiivisesti kaa momentille 29.99.50 Riuttalan talon-
16353: toiminnalliseksi kohteeksi, joka soveltuu matkai- poikaismuseon kunnostustöiden loppuun
16354: lun vetovoimatekijäksi. Tästä on saatu jo hyviä tu- saattamiseen.
16355: loksia. Riuttalan museossa toteutettu Leivän tie
16356: sai vuonna 1986 vuoden matkailupalkinnon.
16357:
16358: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
16359:
16360: Marja-Liisa Tykkyläinen Mirja Ryynänen Kalle Röntynen
16361: Riitta Saastamoinen Seppo Kääriäinen Lauha Männistö
16362: Jorma Huuhtanen Juhani Laitinen Heikki Rinne
16363: 2750 1987 vp.
16364:
16365: Raha-asia-aloite n:o 2590
16366:
16367:
16368:
16369:
16370: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion Karjalaiset
16371: ry:lle muistopatsaan hankkimiseen
16372:
16373:
16374: Eduskunnalle
16375:
16376: Lähes puoli vuosisataa on kulunut siitä, kun Arvokkaan ja näyttävän patsaan aikaansaami-
16377: karjalainen kansa joutui lähtemään koti-Karjalas- nen vaatii rahaa, ja vaikka monet järjestöt ja yksi-
16378: ta uusille asuinsijoille muualle Suomeen. Moni tyisetkin tukevat sen hankintaa, tarvitaan valtio-
16379: matkalle lähteneistä on jo siirtynyt ajasta iäisyy- vallan tukea hankkeen toteuttamiseksi.
16380: teen ja Karjalaa omakohtaisesti muistavien joukko Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioitta-
16381: harvenee. vasti,
16382: Karjalan heimon sijoittuminen ja sopeutuminen
16383: uusiin olosuhteisiin on herättänyt ihailua monissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16384: maissa, joissa vieläkin samasta ajasta lähtien onpa- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16385: kolaisia, jotka eivät ole saaneet otetta elämään. 29.99.50 200 000 markkaa Kuopion Kar-
16386: Nämä tapahtumat kansamme elämässä ovat meil- jalaiset ry:lle muistopatsaan hankkimiseen
16387: le kaikille yhteisiä. Kuopion Karjalaiset ry. on ryhty- karjalaisten szirtymisestä uusille asuinsi-
16388: nyt toteuttamaan patsashanketta karjalaisten koh- jotlle.
16389: talontien ikuistamiseksi ja muistoksi jälkipolville.
16390:
16391: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
16392:
16393: Marja-Liisa Tykkyläinen Mirja Ryynänen Kalle Röntynen
16394: Riitta Saastamoinen Heikki Riihijärvi Juhani Laitinen
16395: Seppo Kääriäinen Lauha Männistö Jorma Huuhtanen
16396: Heikki Rinne
16397: 1987 vp. 2751
16398:
16399: Raha-asia-aloite n:o 2591
16400:
16401:
16402:
16403:
16404: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion läänin työ-
16405: väentalojen historian painatuskustannuksiin
16406:
16407:
16408: Eduskunnalle
16409:
16410: Kuopion sos.dem. kulttuurityöntekijöiden his- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16411: torian tutkiminen on ollut perin kiintoisaa ja voi- tavasti,
16412: mia vaativaa työtä. Ensimmäisessä vaiheessa ke-
16413: väällä 1987 koottiin Kuopion läänin työväenta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16414: loista valokuva-aineistoa sekä lisäksi kirjoitettiin 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
16415: käsikirjoitus näiden talojen historiasta. Perinne- 29.99.50 100 000 markkaa Pohjois-Savon
16416: tietouden kerääminen on kohdistunut työväenta- kulttuun'työntekzjät ry:lle Kuopion läänin
16417: loihin Pohjois-Savossa. Pohjois-Savon sos.dem. työväentalojen histonizn painattamiskus-
16418: kulttuurityöntekijöiden taltioima työ on merkittä- tannuksiin.
16419: vä Kuopion läänin työväentaloperinteen historial-
16420: lisen osuuden säilyttämiseksi.
16421:
16422: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
16423:
16424: Marja-Liisa Tykkyläinen Kerttu Törnqvist Heikki Rinne
16425: 2752 1987 vp.
16426:
16427: Raha-asia-aloite n:o 2592
16428:
16429:
16430:
16431:
16432: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iisveden Kirin seurojen-
16433: talon peruskorjaukseen
16434:
16435:
16436: Eduskunnalle
16437:
16438: Suonenjoen kaupungin Iisveden kylässä on van- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16439: ha seurojentalo, jossa kyläläiset ovat voineet harras- tavasti,
16440: taa liikunta- ja kulttuuritoimintaa. Talo on tällä
16441: hetkellä sellaisessa kunnossa, että sen peruskorjaus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16442: määrätyiltä osin on välttämätöntä, mm. yleisten 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
16443: sosiaalitilojen uusinta, juhlasalin ja ravintolan il- 29.99.51 200 000 markkaa käytettäväksi
16444: mastoinnin rakentaminen, näyttämövalaistuksen Iisveden Kirin seurojentalon peruskor-
16445: heikkovirtalaitteiden uusinta, toimistotilan raken- jaukseen.
16446: taminen ja juhlasalin lattian kunnostaminen.
16447:
16448: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
16449:
16450: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Rajamäki
16451: Tuula Paavilainen Kerttu Törnqvist
16452: Heikki Rinne
16453: 1987 vp. 2753
16454:
16455: Raha-asia-aloite n:o 2593
16456:
16457:
16458:
16459:
16460: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ulmalan Sos.dem. Työ-
16461: väenyhdistys ry:n toimitilojen kunnostamiseen
16462:
16463:
16464: Eduskunnalle
16465:
16466: Ulmalan Sos.dem. Työväenyhdistys ry. on osta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16467: nut v. 1985 eräältä konkurssipesäitä vanhan kou- nioittavasti,
16468: lurakennuksen ja on tähän mennessä kunnostanut
16469: kiinteistön ensimmäisen kerroksen toimitiloik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16470: seen ja erilaisten harrastepiirien käyttötiloiksi. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
16471: Toisen kerroksen kunnostustyöt ajoittuvat vuosille 29.99.51 15 000 markkaa Iisalmessa toi-
16472: 1987-89. Kunnostuksen yhteydessä on ilmennyt mivan Ulmalan Sos. dem. Työväenyhdistys
16473: erilaisia ennalta arvaamattomia kustannustekijöi- ry:n toimitilojen kunnostamiseen.
16474: tä, mm. lahovaurioita. Tästä syystä anomme mää-
16475: rärahaa em. korjausten toteuttamiseen.
16476:
16477: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
16478:
16479: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Rajamäki Tuula Paavilainen
16480: Kerttu Törnqvist Heikki Rinne Virpa Puisto
16481: 2754 1987 vp.
16482:
16483: Raha-asia-aloite n:o 2594
16484:
16485:
16486:
16487:
16488: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion Keuhkovam-
16489: mayhdistyksen kuntoutustoimintaan
16490:
16491:
16492: Eduskunnalle
16493:
16494: Kuopion Keuhkovammayhdistys ry. on Keuh- korvata kuntoutuskursseja niille hengityspotilail-
16495: kovammaliitto ry:n jäsenyhdistys. Yhdistyksen le, jotka jo iäkkäinä ja työelämästä pois jääneinä
16496: toiminnan tarkoituksena on tuberkuloosin sekä eivät yleensä täytä Kansaneläkelaitoksen kuntou-
16497: allergisten ja muiden hengityselinten sairauksien tusasiakkailleen asettamia edellytyksiä.
16498: vastustaminen työskentelemällä ennaltaehkäisyn, Hengityselinsairauksien kuntoutukseen kuulu-
16499: hoidon, jälkihuollon ja kuntouttamisen kehittä- vat hoitoon liittyvät terapiat. Kokonaiskuntoutus
16500: miseksi sekä sairastuneiden ja vammautuneiden sisältää kuntoharjoittelua ja voimistelua.
16501: sekä heidän perheenjäsentensä sosiaaliturvan li- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16502: säämiseksi ja etujen kaikinpuoliseksi valvomiseksi. tavasti,
16503: Yhdistyksen vakiintuneista toimintamuodoista
16504: mainittakoon hengityselinsairaiden kuntoutus ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16505: muu kuntoutustoiminta. 1988 tulo- ja menoarvioon 460 000 mar-
16506: Kuopion Keuhkovammayhdistys on jo usean kan määrärahan käytettäväksi Kuopion
16507: vuoden ajan järjestänyt jäsenilleen terveyslomia Keuhkovammayhdistyksen kuntoutustoi-
16508: kuntoutuslaitoksissa. Tarkoituksena on osittain mintaan.
16509:
16510: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
16511:
16512: Marja-Liisa Tykkyläinen Kerttu Törnqvist Kari Rajamäki
16513: Mirja Ryynänen Seppo Kääriäinen Riitta Saastamoinen
16514: Lauha Männistö Heikki Rinne Jorma Huuhtanen
16515: 1987 vp. 2755
16516:
16517: Raha-asia-aloite n:o 2595
16518:
16519:
16520:
16521:
16522: Tähkämaa: Korotetun määrärahan osoittamisesta Tarvaisen-Ylä-
16523: neen ja Kemiön-Angelniemen maanteiden peruskorjaukseen
16524:
16525:
16526: Eduskunnalle
16527:
16528: Hallitus on vähentänyt Varsinais-Suomen pai- 31.24. 77 lisäyksenä 6 000 000 markkaa
16529: kallisteiden kunnostusmäärärahoja. Turun tie- ja vesirakennuspti"rille Tarvai-
16530: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- sen- Yläneen ja Kemiön-Angelniemen
16531: taen, teiden perusparantamiseksi.
16532:
16533: ettå" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16534: 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
16535:
16536: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
16537:
16538: Taisto Tähkämaa
16539: 2756 1987 vp.
16540:
16541: Raha-asia-aloite n:o 2596
16542:
16543:
16544:
16545:
16546: Tähkämaa: Määrärahan osoittamisesta avustuksena Varsinais-Suo-
16547: men sotaveteraanipiirille
16548:
16549:
16550: Eduskunnalle
16551:
16552: Sotaveteraanijärjestö suorittaa arvokasta työtä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16553: veteraanien keskuudessa. Mielestäni valtiovallan 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
16554: tehtävänä olisi tukea veteraanijärjestöjä. 33.23.53 JOO 000 markkaa avustuksena
16555: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- Varsinais-Suomen sotaveteraanipiiri/te.
16556: taen,
16557:
16558: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
16559:
16560: Taisto Tähkämaa
16561: 1987 vp. 2757
16562:
16563: Raha-asia-aloite n:o 2597
16564:
16565:
16566:
16567:
16568: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Liperin ammattioppilai-
16569: toksen vuosikorjaukseen
16570:
16571:
16572: Eduskunnalle
16573:
16574: Liperissä sijaitseva Liperin ammattioppilaitos, viä kustannuksia. Käytännössä valtionapua ei ole
16575: joka on perustettu vuonna 1947, toimii invaliidi- saatu riittävästi vuosikorjauksiin. Niinpä arkkiteh-
16576: huoltolain tarkoittamana erityisoppilaitoksena ja tonisesti erittäin arvokkaat Rewellin suunnittele-
16577: on tarkoitettu ensisijaisesti hengityselinsairauksia mat rakennukset ovat alkaneet rappeutua huoles-
16578: ja allergiaa poteville. Oppilaitoksessa on 124 paik- tuttavasti. Rahantarve rakennusten kunnostami-
16579: kaa. Sen omistaa Keuhkovammaliitto ry. seen on kaikkiaan n. 5 000 000 markkaa. Välttä-
16580: Liperin ammattioppilaitoksessa toimivat seu- mätön rahantarve heti on 2 000 000 markkaa.
16581: raavat opintolinjat: auto- ja kuljetustekniikan pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16582: ruslinja, kone- ja metallitekniikan peruslinja, säh- tavasti,
16583: kötekniikan peruslinja ja puutekniikan peruslinja.
16584: Ammattioppilaitoksen rakennusten vuosikor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16585: jaukset kuuluvat valtionavun piiriin periaatteessa. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
16586: Invaliidihuoltolain (907 146) mukaan valtionapu 29.69.51 lisäyksenä 2 000 000 markkaa Li-
16587: käyttökustannuksiin, mukana vuosikorjaukset, on perin ammattioppilaitoksen vuosikorjaus-
16588: 100 % ja uusiin investointeihin 67 %. ta varten.
16589: Rakennusten kunnossapito aiheuttaa lisäänty-
16590:
16591: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
16592:
16593: Kerttu Törnqvist Esko Jokiniemi Matti Väistö
16594: Pekka Puska Riitta Myller Eeva Turunen
16595: Marja-Liisa Tykkyläinen
16596: 2758 1987 vp.
16597:
16598: Raha-asia-aloite n:o 2598
16599:
16600:
16601:
16602:
16603: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta yritysklinikkatoiminnan
16604: vakinaistamiseen Pohjois-Karjalan ammatillisessa kurssikeskuk-
16605: sessa
16606:
16607: Eduskunnalle
16608:
16609: Syksystä 1985 lähtien on Pohjois-Karjalan am- toiminnan tuen ja ns. työttömän starttirahan
16610: matillisessa kurssikeskuksessa toiminut kokeilu- kautta. Toisaalta tämänkaltainen hanke hyödyttää
16611: luonteisesti pienyritysten ja ammatinharjoittajien myös ammatillisen kurssikeskuksen opettajakun-
16612: palvelutoiminta ns. yritysklinikan puitteissa. Yri- taa luomalla sille suoria yhteyksiä yrityselämään.
16613: tysklinikka palvelee pienyrityksiä siten, että se tar- Jotta tämä jo tähän mennessä hyviä tuloksia
16614: joaa niille ammatillisen kurssikeskuksen kone-, tuottaneen toiminnan jatkuminen pystytään tur-
16615: laite- ja henkilöresursseja. Syksyllä 1986 palkattiin vaamaan, tulisi yritysklinikan suunnittelijan va-
16616: yritysklinikkaan päätoiminen suunnittelija läänin kanssi vakinaistaa.
16617: kehittämisrahan turvin. Tulokset toiminnasta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16618: ovat olleet erittäin myönteisiä, sillä jo tähän men- taen,
16619: nessä on päästy lukuisiin yhteydenottoihin pien-
16620: yritysten kanssa sekä toteuttamaan niissä jo useita että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16621: kehi ttämishankkeita. 1988 tulo- ja menoarvioon 150 000 mark-
16622: Tilanne on tälle toiminnalle erittäin otollinen kaa yritysklinikkatoiminnan vakinaistami-
16623: jo senkin vuoksi, että muutaman viime vuoden ai- seen Pohjois-Karjalan ammatillisessa kurs-
16624: kana on lääniin saatu noin tuhat uutta pienyritys- sikeskuksessa.
16625: hanketta maaseudun työpaikkatuen, pienyritys-
16626:
16627: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
16628:
16629: Kerttu Törnqvist Esko Jokiniemi Riitta Myller
16630: Pekka Puska Matti Väistö Eeva Turunen
16631: Marja-Liisa Tykkyläinen
16632: 1987 vp. 2759
16633:
16634: Raha-asia-aloite n:o 2599
16635:
16636: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalevan Näyttämö ry:lle
16637: Bomban kesäteatterin Kalevala-draaman esitysten jatkamista
16638: varten
16639:
16640: Eduskunnalle
16641:
16642: Nurmeksen Bomban kesäteatteriin on onnistut- kuluihin saatiin eduskunnan myöntama entyls-
16643: tu luomaan Kalevalan esitysten perinne. Ammat- määräraha 600 000 mk. Myös Nurmeksen kau-
16644: timaista teatteritoimintaa harjoittava Kalevan punki on avustanut hanketta 1 milj. mk:lla, mut-
16645: Näyttämö on siellä esittänyt jo kolmena kesänä ta muutoin projekti on ollut yksityisen rahoituk-
16646: kansalliseepoksemme ensimmäistä kokonaissovi- sen varassa. Perustamiskulujen aiheuttamat inves-
16647: tusta Kalevala-draamaa. Esitys on saanut Pohjois- toinnit on saatu em. avustusten ansiosta ja teatte-
16648: Karjalan oloissa ennennäkemättömän suuren suo- rin muilla tuloilla lähes kokonaan maksetuiksi,
16649: sion. Sitä on käynyt katsomassa jo 36 000 katsojaa. mutta kahdesta sateisesta kesästä on aiheutunut
16650: Näistä suurin osa on tietysti ympäri Suomea tul- toiminnallista tappiota yli 1 milj. mk. Kalevala-
16651: leita Kalevalan ystäviä, mutta yli 10 % katsojista draama on tuotantona maamme oloissa yksi suu-
16652: on tullut ulkomailta, osa Japanista ja USA:sta rimmista ja myös kalleimmista näytelmistä, mitä
16653: saakka. Kalevala-draaman huomattavan merki- koskaan on tehty. Näin siitäkin huolimatta, että
16654: tyksen kansallisen kulttuurin kannalta myöntävät ohjaaja, lavastaja, käsikirjoittaja, säveltäjä ja tuot-
16655: kaikki. Unohtaa ei pidä kuitenkaan myös tapah- taja ovat työskennelleet koko ajan ilmaiseksi.
16656: tuman matkailullista ja taloudellista merkitystä Kalevan Näyttämö on hakenut opetusministe-
16657: Pohjois-Karjalalle. Se on näinä kolmena vuonna riöltä pääsyä niiden ammattimaisten teatteriryh-
16658: ollut työpaikkojen menetyksestä kärsivälle maa- mien joukkoon, jotka saavat valtionavustusta toi-
16659: kunnalle varsin suuri. mintaansa varten. Hakemukseen ei ole vielä saatu
16660: Kalevan Näyttämön tarkoituksena on ollut ai- päätöstä. Mikäli päätös on kielteinen ja valtion-
16661: kaansaada Bombalie pysyvä Kalevalan esitystradi- apua ei saada v. 1988 tätä eikä muutakaan kautta,
16662: tio, jossa Kalevalaa esitettäisiin 6-8 kertaa kesäs- Kalevan Näyttämö ei yksinkertaisesti pysty jatka-
16663: sä teatterin muun ohjelmiston sitä täydentäessä. maan Kalevala-draaman esityksiä. Tämä olisi suu-
16664: Alustavia keskusteluja on käyty normaalin yleisö- ri vahinko kansallisen kulttuuritarjonnan kannalta
16665: pohjan laajentamiseksi myös koululaisiin ja varus- ja myös huomattava isku Pohjois-Karjalan matkai-
16666: miehiin, jotta maamme nuorisoa voitaisiin tutus- lun kehittämiselle.
16667: tuttaa kansalliseepokseemme, joka kouluopetuk- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittavasti ehdo-
16668: sen kautta jää heille melko kaukaiseksi. tamme,
16669: Kalevan Näyttämö haluaisi jatkaa Kalevala-
16670: draaman esityksiä joka kesä, mutta ongelmaksi on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16671: muodostunut se, että tämä ammattimainen teat- 1988 tulo- j'a menoarvioon momentille
16672: teriryhmä toisin kuin muut maamme ammatti- 29.90.52 500 000 markan määrärahan
16673: teatterit ei saa pysyvää toimintatukea sen enem- Kalevan Näyttämö ry:lle Bomban kesä-
16674: pää valtiolta kuin kaupungiltakaan. Kesäteatterin teatterin Kalevala-draaman esitysten j'at-
16675: rakentamiseen ja Kalevala-draaman perustamis- kamista varten.
16676:
16677: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
16678:
16679: Kerttu Törnqvist Esko Jokiniemi Matti Väistö
16680: Pekka Puska Riitta Myller Jussi Ranta
16681: Matti Vähänäkki Pentti Lahti-Nuuttila Juho Sillanpää
16682: Tauno Valo Tuulikki Hämäläinen Markku Pohjola
16683: Riitta Uosukainen Antero Kekkonen Iiris Hacklin
16684: Heikki Rinne Jukka Roos Liisa Jaakonsaari
16685: Risto Ahonen Jouko Skinnari Esko Almgren
16686: Tina Mäkelä Sinikka Mönkäre Eeva Turunen
16687: Marja-Liisa Tykkyläinen
16688: 2760 1987 vp.
16689:
16690: Raha-asia-aloite n:o 2600
16691:
16692:
16693:
16694:
16695: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Lieksan Työväenyhdistyk-
16696: sen työväentalon peruskorjaukseen
16697:
16698:
16699: Eduskunnalle
16700:
16701: Lieksan Työväenyhdistyksen perustava kokous Uusi talo valmistui vuonna 1939. Talo joudut-
16702: pidettiin maaliskuun 23 päivänä 1901. Keisarilli- tiin melkein välittömästi luovuttamaan puolus-
16703: nen senaatti vahvisti vielä samana vuonna yhdis- tusvoimien käyttöön. Työväentaloa laajennettiin
16704: tyksen säännöt 7. elokuuta 1901. Yhdistyksen toi- vuonna 195 7 siten, että se käsitti liikehuoneistoja,
16705: minnassa on tapahtunut nousuja ja laskuja, kuten ravintolan ja hotellihuoneita.
16706: kaikkien muidenkin yhdistysten toiminnassa. Tä- Lieksan Työväenyhdistyksen talo sijaitsee kes-
16707: nä päivänä Lieksan Työväenyhdistys on vireä toi- keisellä paikalla Iieksan kaupungin keskustassa.
16708: minnassaan. Yhdistyksen ensimmäinen toimitalo Ottaen huomioon talon rakentamisvuoden, 1938,
16709: valmistui hirsirakenteisena v. 1905. ja liiketalojen rakentamisvuoden, 195 7, talo on
16710: Joensuun-Lieksan rautatien ja Pankakosken peruskorjauksen tarpeessa.
16711: tehtaan rakennusvuosina 1908-1910 tuli paikka- Lieksan Työväenyhdistys on teettänyt perus-
16712: kunnalle huomattavasti teollisuustyöväkeä, joka korjauksen kustannusarvion arkkitehtitoimisto
16713: oli omiaan vilkastuttamaan yhdistyksen toimintaa Ursula-Koposella. Talon korjauksen kustannusar-
16714: entisestään. Toiminnan vilkastuminen merkitsi vio lähentelee 700 000 markkaa. On selvää, ettei
16715: myös sitä, että tarvittiin lisää toimitiloja. Tämän vireässä toiminnassa olevallakaan yhdistyksellä ole
16716: vuoksi ryhdyttiin taloa laajentamaan. Niinpä sit- mahdollisuuksia omin varoin peruskorjata taloa,
16717: ten uusi toimitalo käsitti tilavanjuhlasalin ja näyt- vaan tähän tarvitaan valtion tukea.
16718: tämön, entisten jäädessä ravintola- ja kokoustar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16719: koituksiin. taen,
16720: Toiminta ei kuitenkaan saanut jatkua kauan il-
16721: man vastoinkäymisiä. Joulukuun 5. päivänä illalla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16722: 1920 tuli tuhosi kaiken yhdistyksen omaisuuden. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
16723: Uuden toimitilan rakentamiseen ryhdyttiin välit- 29.99.51 250 000 markan määrärahan
16724: tömästi ja jo syksyllä 1922 vietettiin tupaantuliai- Lieksan Työväenyhdistyksen työväentalon
16725: set entistä ehommassa toimitalossa. Toukokuun 9 peruskorjaukseen.
16726: päivänä 1930 työväentalo paloi uudestaan perus-
16727: tuksiaan myöten. Taas rakennettiin.
16728:
16729: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
16730:
16731: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Marja-Liisa Tykkyläinen
16732: 1987 vp. 2761
16733:
16734: Raha-asia-aloite n:o 2601
16735:
16736:
16737:
16738:
16739: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta 15 4H-neuvojan toimen
16740: perustamiseen
16741:
16742:
16743: Eduskunnalle
16744:
16745: Aikamme huolestuttavimpia ongelmia on kan- kerholaisten yritystoiminnan bruttotuoton. Tästä
16746: sainvälisiin mittoihin paisunut nuorisotyöttö- tuotosta suoranainen työpalkka nuorison käteen
16747: myys, johon teollistuneiden valtioiden on pakko oli yhteensä 84 800 markkaa, joka tuotto on lähes
16748: löytää ratkaisuja. Automaation lisääntyessä ei lie- kaksinkertainen verrattuna sijoitettuun valtion-
16749: ne kovin ilmeistä, että teollisuus pystyisi ainakaan apuun. Kun tämän taloudellisen tuoton lisäksi
16750: pitemmällä aikavälillä lisäämään suhteellista syntyy runsaasti koulutusimpulsseja ja varsinaisia
16751: osuuttaan käytettävissä olevasta työvoimasta. Pal- neuvonnallisia tuloksia, on toiminta valtiontalou-
16752: veluelinkeinojen joustovara saattaa olla jossain den kannalta tarkasteltuna varsin perusteltua. Eri-
16753: määrin suurempi. Toisaalta on kansakunnan tasa- tyisesti 4H-nuoret on saatu ennakkoluulottomina
16754: suhtaisen kehittämisen kannalta välttämätöntä, osallistumaan uusimuotoisiin kokeiluihin, joita
16755: että perustuotannossa voidaan pysyttää riittävä ja ovat esim. metsien moninaiskäyttö, yrttien kasva-
16756: ammattitaitoinen osa työvoimasta. Tämän vuosi- tus, biologinen viljely, luonnontuotteiden muu
16757: kymmenen aikana joudutaan korostamaan koti- talteenotto, vain muutamia luettelomaisesti mai-
16758: maisen energiatuotannon välttämättömyyttä. Sen nitaksemme. Syvällisemmät 4H-järjestön yritys-
16759: lisäksi perinteiset alkutuotannon alat elintarvike- toiminnalliset tulokset ovat löydettävissä marjojen
16760: ja puuntuotanto on turvattava riittävällä työvoi- ja vihannesten sopimusviljelytuotannosta sekä
16761: malla. Myös taajamien nuoriso tarvitsee esiamma- metsätalouden sektorilta. Vähäarvoista ei ole käy-
16762: tillisen ja manuaalisen vaihtoehdon harrastuk- tännön työsuoritusten välityksellä saadut ammat-
16763: sunsa. tivirikkeet ja tuntuma elinkeinoelämään.
16764: Nuorten työttömyyttä on tilapäisesti lievennet- Nuorisotyöttömyyden ja toimettomuuden koe-
16765: ty järjestämällä heille lisäkoulutusta sekä lähinnä tellessa myös asutuskeskuksia on 4H-järjestö tun-
16766: palveluluonteisia tehtäviä yhteiskunnan avustuk- tenut velvollisuudekseen ulottaa palvelujaan myös
16767: sen turvin. Liian vähälle huomiolle on jäänyt sinne. Vastaanotto on poikkeuksetta ollut suopea,
16768: nuorten työpanoksen suuntaaminen tuotannolli- mikä perustunee järjestön toiminnan painopis-
16769: seen toimintaan, jolloin nuori itsekin voi kokea teen sijoittamiseen käytännön alojen neuvontaan
16770: työnsä mielekkääksi. Nuorten työkasvatuksen pa- sekä hyödylliseen työhön ohjaamiseen. Joutilai-
16771: rissa jo lähes 60 vuotta toiminut 4H-järjestö on suus on huonoin vaihtoehto lisääntyneen vapaa-
16772: useaan otteeseen esittänyt, että sen kehittämät ajan tai työttömien päivien viettoon.
16773: menetelmät nuorten työllistämiseksi tulisi ottaa Ottamalla valtion vuoden 1988 tulo- ja me-
16774: nyt entistä tarkemmin käyttöön. Tähän tarjoutuu noarvioon lisäyksenä 1130 000 markan määrära-
16775: mahdollisuus ulottamalla toimintaa niihinkin han voidaan varojen turvin perustaa yhteensä vii-
16776: kuntiin, missä sitä ei vielä ole. Saadut kokemukset sitoista 4H-neuvojan virkaa niihin kuntiin, jotka
16777: osoittavat, että yksi koulutettu 4H-neuvoja voi ovat ilmaisseet valmiutensa osallistua kunnan
16778: ohjata n. 230 nuorta järjestäen heille mahdolli- omalla rahoituksella osaan neuvojan palkkauskus-
16779: suuksia osallistua tuotannolliseen toimintaan ja tannuksista. Nuoria työllistyisi 4H-kerhoissa ar-
16780: ansaita itse rahaa. Suomen 4H-liiton keräämien vioiden ja aikaisemmin saatujen kokemusten pe-
16781: vuoden 1986 tilinpäätöstietojen mukaan yksi 4H- rusteella noin 3 300-3 400 nuorta. Nuorten tuo-
16782: neuvoja aikaansai keskimäärin 144 600 markan tannollisen toiminnan kokonaistuotoksi voidaan
16783:
16784: 33 270416F
16785: 2762 1987 vp. - RA n:o 2601
16786:
16787: arvioida 2 250 000 markkaa ja nettotuotoksi noin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16788: 1 13 5 000 markkaa eli sama summa kuin on ehdo- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
16789: tettu investointi. 30.30.461isäyksenä 1 130 000 markkaa 15
16790: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- uuden 4H-neuvojan toimen perustami-
16791: taen, seksi.
16792:
16793: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
16794:
16795: Kerttu Törnqvist Tytti Isohookana-Asunmaa Lea Savolainen
16796: Taisto Tähkämaa Heikki Perho Marjatta Väänänen
16797: Pirkko Ikonen Jukka Vihriälä Juhani Alaranta
16798: Kalevi Lamminen Mauri Miettinen Pekka Puska
16799: Matti Väistö Esko Jokiniemi Marja-Liisa Tykkyläinen
16800: Liisa Jaakonsaari Einari Nieminen Ben Zyskowicz
16801: Hannu Tenhiälä Aapo Saari Seppo Pelttari
16802: Antero Kekkonen Eero Paloheimo Heikki Rinne
16803: Jukka Roos Risto Ahonen Jouko Skinnari
16804: Lea Mäkipää Heikki Riihijärvi Sirkka-Liisa Anttila
16805: Mauri Pekkarinen Juhani Laitinen Juho Sillanpää
16806: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren Kalle Röntynen
16807: Mirja Ryynänen Tina Mäkelä Tuulikki Hämäläinen
16808: Markku Pohjola Annikki Koistinen Sinikka Mönkäre
16809: Matti Maijala Lauri Metsämäki Esko Aho
16810: Kirsti Ala-Harja Martti Korkia-Aho Anneli Jäätteenmäki
16811: Pauli Saapunki Jorma Huuhtanen Timo Kietäväinen
16812: Anneli Taina Sakari Valli Timo Laaksonen
16813: Eeva Turunen Kauko Heikkinen Arvo Kemppainen
16814: 1987 vp. 2763
16815:
16816: Raha-asia-aloite n:o 2602
16817:
16818:
16819:
16820:
16821: Törnqvist ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Pohjois-Kar-
16822: jalan Metsätyömieskodin Kannatusyhdistys ry:n Uuron kodin
16823: peruskorjaukseen ja kalustamiseen
16824:
16825: Eduskunnalle
16826:
16827: Pohjois-Karjalan Metsätyömieskodin Kannatus- netty 200 000 mk. Vuoden 1988 talousarviossa on
16828: yhdistys pitää Pohjois-Karjalassa yllä kahta metsä- esitetty varattavaksi hankkeeseen 250 000 mark-
16829: työmieskotia. Toinen sijaitsee Lieksan Ruunaassa kaa. Metsätyömieskodin kannatusyhdistyksellä ei
16830: ja toinen Nurmeksen Höljäkässä. Metsätyömies- itsellään ole varoja peruskorjauksen loppurahoi-
16831: kodit tarjoavat kodin noin 60:lle eläkkeellä oleval- tukseen, vaan se joutuu turvautumaan lainarahoi-
16832: le metsurille. Molemmat kodit sijaitsevat vanhois- tukseen.
16833: sa koulurakennuksissa ja niiden korjaaminen aika Metsätyömieskodin toiminta on yhteiskunnalle
16834: ajoin on välttämätöntä. edullista toimintaa. Monet kodin asukkaat olisivat
16835: Nurmeksen Höljäkässä sijaitsevan metsätyö- kuntien laitos- ja sosiaalipalvelujen varassa, ellei-
16836: mieskodin peruskorjaus on nyt ajankohtainen. vät he saisi asua metsätyömieskodissa. Niin kodin
16837: Metsätyömieskodin asukasmääräksi on vahvistettu asukkaiden kuin yhteiskunnankin kannalta on
16838: 25, ja entisissä koulutiloissa Uuron metsätyömies- tärkeää, että aloitettu peruskorjaus voidaan suorit-
16839: koti on toiminut yli 15 vuotta. Kodin käyttöaste taa yhtämittaisesti loppuun taloudellisesti turva-
16840: on pysynyt korkeana. Keskiarvo mainitulta ajalta tulla tavalla.
16841: on yli 90 %. Kodin tiloissa on ilmennyt huomat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16842: tavaa peruskorjauksen tarvetta. Kannatusyhdis- taen,
16843: tyksen hallitus on yhteistyössä Nurmeksen kau-
16844: pungin kanssa valmistellut peruskorjauksen suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16845: rittamista Uuron metsätyömieskodissa. Urakkatar- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
16846: jousten perusteella peruskorjauksen kustannukset 30.50.50 lisäyksenä 200 000 markkaa
16847: ovat 630 000 markkaa. Pohjois-Karjalan Metsätyömieskodin Kan-
16848: Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa on natusyhdistys ry:n Uuron kodin peruskor-
16849: hankkeeseen metsähallituksen esityksestä myön- jaukseen ja kalustukseen.
16850:
16851: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
16852:
16853: Kerttu Törnqvist Pekka Puska Matti Väistö
16854: Esko Jokiniemi Eeva Turunen Marja-Liisa Tykkyläinen
16855: Riitta Myller
16856: 2764 1987 vp.
16857:
16858: Raha-asia-aloite n:o 2603
16859:
16860:
16861:
16862:
16863: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 512 perus-
16864: korjaukseen
16865:
16866:
16867: Eduskunnalle
16868:
16869: Pohjois-Karjalassa sijaitseva maantie n:o 512 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16870: (Eno-Tuupovaara) on soratie ja erittäin mutkai- taen,
16871: nen ja mäkinen. Tie kulkee kauniiden vaaramai-
16872: semien keskellä ja on matkailullisesti merkittävä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16873: Tie lyhentää myös huomattavasti matkaa Enosta 1988 tulo ja menoarvioon momentzlle
16874: Tuupovaaraan, koska tien huonon kunnon vuoksi 31.24. 77 2 500 000 markan määrärahan
16875: nykyinen liikenne Enosta Tuupovaaraan kulkee maantien n:o 512 peruskorjauksen aloitta-
16876: Joensuun kautta. Tien korjaaminen ja oikaisu miseksi.
16877: kuuluu TVL:n Pohjois-Karjalan piirin toimenpi-
16878: deohjelmaan vuosille 1986-88.
16879:
16880: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
16881:
16882: Kerttu Törnqvist Esko Jokiniemi Matti Väistö
16883: Pekka Puska Riitta Myller Eeva Turunen
16884: Marja-Liisa Tykkylänen
16885: 1987 vp. 2765
16886:
16887: Raha-asia-aloite n:o 2604
16888:
16889:
16890:
16891:
16892: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 524 (Nurmi-
16893: järvi-Kainuun piirin raja) peruskorjaukseen
16894:
16895:
16896: Eduskunnalle
16897:
16898: Maantie n:o 524 välillä Nurmijärvi-Kainuun koska tie on matkailullisesti erittäin merkittävä,
16899: piirin raja on erittäin mutkainen ja mäkinen. tulisi tien peruskorjausta aientaa. Hankkeen ko-
16900: Maantien alkupäätä Lieksasta Nurmijärvelle on konaiskustannusarvio on TVL:n tietojen mukaan
16901: peruskorjattu viime vuosina ja se saatiin valmiiksi noin 18 milj. markkaa.
16902: tänä vuonna. Maantien loppupää Kainuun piirin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16903: rajalta Kuhmon kaupungin keskustaan on myös taen,
16904: peruskorjattu ja päällystetty. Ainoastaan väli
16905: Nurmijärvi-Kainuun piirin raja on korjaamatta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16906: Tie on merkittävä matkailureitti Lieksan kau- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
16907: pungin ja Kuhmon kaupungin välillä. TVL:n 31.24. 77 3 000 000 markkaa Pohjois-
16908: Pohjois-Karjalan piirin viisivuotissuunnitelmassa Karjalan TVL:n piinlle maantien n:o 524
16909: tien peruskorjaus on ajoitettu vuodelle 1990- suunnittelun ja peruskorjauksen aloitta-
16910: 1992. Koska Lieksan kaupungissa ei kahtena seu- mista varten.
16911: raavana vuotena ole TVL:llä merkittäviä tietöitä ja
16912:
16913: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
16914:
16915: Kerttu Törnqvist Esko Jokiniemi Riitta Myller
16916: Pekka Puska Matti Väistö Eeva Turunen
16917: Marja-Liisa Tykkyläinen
16918: 2766 1987 vp.
16919:
16920: Raha-asia-aloite n:o 2605
16921:
16922:
16923:
16924:
16925: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 5142 perus-
16926: parantamiseen
16927:
16928:
16929: Eduskunnalle
16930:
16931: Maantie n:o 5142 välillä Uimaharju-Luhta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16932: pohja on erittäin mutkainen ja mäkinen. Työmat- taen,
16933: kaliikenne Uimaharjuun Luhtapohjasta, Palovaa-
16934: rasta, Pahkavaarasta, Siikavaarasta ja Savivaarasta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16935: on erittäin vilkasta. Tietä käyttävät myös myymä- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
16936: läautot, kirjastoauto ja linja-auto. Puutavaralii- 31. 24. 77 3 000 000 markan määrärahan
16937: kenne on ajoittain runsasta rasittaen tietä varsin- maantien n:o 5142 peruskorjauksen aloit-
16938: kin keväisin. Myös turistiliikenne on kesäisin vil- tamiseksi.
16939: kasta. Maantie n:o 5142 toimii myös yhdystienä
16940: Uimaharjusta Enon-Ilomantsin maantielle.
16941:
16942: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
16943:
16944: Kerttu Törnqvist Esko Jokiniemi Matti Väistö
16945: Pekka Puska Riitta Myller Eeva Turunen
16946: Marja-Liisa Tykkyläinen
16947: 1987 vp. 2767
16948:
16949: Raha-asia-aloite n:o 2606
16950:
16951:
16952:
16953:
16954: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Pankakosken-Ruunaan
16955: maantien peruskorjaukseen Pohjois-Karjalassa
16956:
16957:
16958:
16959: Eduskunnalle
16960:
16961: Lieksan kaupungissa sijaitseva Ruunaan alue on vuotissuunnitelmiin. Matkailun edistämisen kan-
16962: matkailullisesti erittäin merkittävä. Alue on osit- nalta olisi kuitenkin erittäin tärkeää, että tie pe-
16963: tain valtakunnallinen virkistys- ja retkeilyalue ja ruskorjattaisiin ja päällystettäisiin mahdollisim-
16964: osittain kansallispuistoa. Ruunaassa Lieksanjoessa man pian.
16965: on kuusi koskea 31 kilometrin matkalla, joita käy Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16966: kesäisin laskemassa tuhansia matkailijoita. Kos- taen,
16967: kenlasku työllistää neljä yrittäjää ja lisäksi noin
16968: parikymmentä työntekijää. Metsähallitus suunnit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
16969: telee alueelle parhaillaan vaelluspolkuja, nuotio- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
16970: ja leiripaikkoja sekä ylityssiltoja Lieksanjoen poik- 31.24. 77 1 000 000 markkaa Pankakos-
16971: ki. Pankakosken ja Ruunaan välillä on erittäin ken-Ruunaan maantien perusparannuk-
16972: mäkinen ja mutkainen soratie. Tien parantami- sen suunnitteluun ja toteuttamiseen.
16973: nen ei sisälly TVL:n Pohjois-Karjalan piirin viisi-
16974:
16975: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
16976:
16977: Kerttu Törnqvist Esko Jokiniemi Riitta Myller
16978: Pekka Puska Matti Väistö Eeva Turunen
16979: Marja-Liisa Tykkyläinen
16980: 2768 1987 vp.
16981:
16982: Raha-asia-aloite n:o 2607
16983:
16984:
16985:
16986:
16987: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta alikulkutunnelin rakenta-
16988: miseen Joensuun-Nurmeksen kantatielle Surpeenvaaran kylän
16989: kohdalle
16990:
16991: Eduskunnalle
16992:
16993: Kantatie Joensuusta Lieksan kautta Nurmek- Pohjois-Karjalan punn viisivuotissuunnitelmiin,
16994: seen on pääväylä Pielisen itäpuoliselle autoliiken- vaikka liikenneturvallisuutta ajatellen se on erit-
16995: teelle. Lieksan keskustan kohdalla kantatie kulkee täin tärkeä kohde.
16996: sopivasti keskustan sivustaa. Nurmekseen päin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
16997: mentäessä Surpeenvaaran kylän kohdalla tie kul- taen,
16998: kee kahden asutustaajaman välissä, aiheuttaen
16999: tien ylittäjille vaaratilanteita. Erityisesti koululai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17000: set ja vanhukset joutuvat vaaralle alttiiksi tietä 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17001: ylittäessään. TVL:n Pohjois-Karjalan piiri on lu- 31.24. 77 3 000 000 markkaa tie- ja vesira-
17002: vannut tänä syksynä laittaa kyseessä olevaan paik- kennushallituksen Pohjois-Karjalan piirzl-
17003: kaan suojatien ja varoitusvalot. Suojatien ja varoi- le alikulkutunnelin suunnittelemiseen ja
17004: tusvalojen laittaminen auttaa tilannetta jonkin rakentamiseen kantatien alitse Lieksan
17005: verran, mutta jalankulkijoiden turvallisuuden ta- kaupungissa Surpeenvaaran kylän kohdal-
17006: kaamiseksi tarvitaan alikulkutunneli kantatien la.
17007: alitse. Hanke ei varojen puutteessa sisälly TVL:n
17008:
17009: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
17010:
17011: Kerttu Törnqvist Esko Jokiniemi Riitta Myller
17012: Pekka Puska Matti Väistö Eeva Turunen
17013: Marja-Liisa Tykkyläinen
17014: 1987 vp. 2769
17015:
17016: Raha-asia-aloite n:o 2608
17017:
17018:
17019:
17020:
17021: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta pelkkää kansaneläkettä
17022: saavien eläkeläisten televisiolupamaksun alentamiseksi puoleen
17023: nykyisestä
17024:
17025: Eduskunnalle
17026:
17027: Suomessa on yli miljoona eläkeläistä, joista maomenon seuraamista alentamalla televisiolu-
17028: osan on tultava toimeen pelkän kansaneläkkeen van hinnan puoleen, esimerkiksi väritelevisiolu-
17029: varassa. Vanhuus ja siitä johtuva liikuntakyvyn van kohdalla 295 mk:aan vuodessa. Asian voisi
17030: heikkeneminen johtaa siihen, että he viettävät hoitaa niin, että valtion tulo- ja menoarvioon va-
17031: suurimman osan ajastaan kotona. He ovat usein rattaisiin vuosittain määräraha Yleisradion käytet-
17032: myös sangen yksinäisiä. Maailman menon ja ajan- täväksi kansaneläkkeen saajien lupamaksujen
17033: kohtaisten asioiden seuraaminen jää nykyaikaisten alentamiseksi.
17034: tiedotusvälineiden, radion ja television varaan. Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
17035: Pelkän kansaneläkkeen varassa toimeentulevien taen,
17036: eläke on kuitenkin niin pieni, että monella eläke-
17037: läisellä on vaikeuksia televisioluvan maksamisessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17038: Kun esimerkiksi väritelevisioluvan hinta on 590 1988 tulo- ja menoarvioon 1500 000
17039: mk vuodessa, menee pelkän kansaneläkkeen saa- markkaa pelkkää kansaneläkettä saavien
17040: jan kuukausitulosta yli kolmannes televisioluvan eläkeläisten televisiolupamaksun alenta-
17041: maksamiseen. Mielestämme olisi kohtuullista, miseksi puoleen nykyisestä.
17042: että valtio helpottaisi kansaneläkeläisen maail-
17043:
17044: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
17045:
17046: KerttuTörnqvist Esko Jokiniemi Matti Väistö
17047: Pekka Puska Riitta Myller Eeva Turunen
17048: Marja-Liisa Tykkyläinen
17049: 2770 1987 vp.
17050:
17051: Raha-asia-aloite n:o 2609
17052:
17053:
17054:
17055:
17056: Törnqvist ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta alueelliseen
17057: kuljetustukeen
17058:
17059:
17060: Eduskunnalle
17061:
17062: Hallituksen esitys alueellisen kuljetustuen su- Kuljetustuen supistaminen vähentää rautatie-
17063: pistamiseksi 32 miljoonalla markalla on erittäin kuljetuksia ja kasvattaa VR:n tappiota. Se on isku
17064: vahingollinen Pohjois-Karjalan ja koko sisäisen myös Saimaan kanavan liikenteelle.
17065: Suomen kemiallisen metsäteollisuuden kannalta. Valtiovallan pitäisi parantaa kehitysalueiden
17066: Kuljetustuki on ollut oikea tukimuoto kehitys- metsäteollisuuden kilpailukykyä lisäämällä kulje-
17067: alueiden teollisuudelle, jolla on pitkät kuljetus- tustukea entisestään. Monin perustein voidaan sa-
17068: matkat meren rannalle. Kuljetustukijärjestelmän noa, että alueellista kuljetustukea ei saa missään
17069: tarkoituksena on ollut tukea sisämaan vientiteolli- tapauksessa supistaa.
17070: suutta, ja siksi se on osoitettukin valmiille tuot- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17071: teille. Se on parantanut mainittujen alueiden taen,
17072: teollisuuden kilpailukykyä.
17073: Kun teollisuus harkitsee parhaillaan suurten in- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17074: vestointien toteuttamista mm. Pohjois-Karjalassa, 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
17075: on kuljetustuen supistaminen päinvastainen toi- 32.51.48 lisäyksenä 32000000 markkaa
17076: menpide. Eikö valtiovallan pitäisi pikemminkin alueelliseen kuljetustukeen.
17077: rohkaista näitä investointeja kuin jarruttaa?
17078:
17079: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
17080:
17081: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Pekka Puska
17082: Marja-Liisa Tykkyläinen Matti Väistö Esko Jokiniemi
17083: Eeva Turunen
17084: 1987 vp. 2771
17085:
17086: Raha-asia-aloite n:o 2610
17087:
17088:
17089:
17090:
17091: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan Kunnon
17092: ja Terveyden edistämisyhdistykselle Kolin kuntoutuslaitoksen
17093: suunnitteluun
17094:
17095:
17096: Eduskunnalle
17097:
17098: Pohjois-Karjalan lääninhallituksen aloitteesta Terveyden edistämisyhdistys on hakenut Raha-
17099: alettiin vuonna 1980 suunnitella kuntoutuslaitok- automaattiyhdistyksen rahoitusavustusta jo usea-
17100: sen perustamista Kolille. Hanketta suunnitteli al- na vuonna. Tähänastiset hakemukset eivät ole
17101: kuvaiheessa maaherra Esa Timosen 21.4.1980 pe- johtaneet myönteiseen päätökseen. Kuntoutuslai-
17102: rustama työryhmä. Hankkeen eteenpäin viemi- tos on tarpeellinen Pohjois-Karjalalle ja sen asuk-
17103: seksi perustettiin 29.9.1980 Pohjois-Karjalan kaille. Nykyisessä yhteiskunnassa yhä useampi tar-
17104: Kunnon ja Terveyden edistämisyhdistys ry., jonka vitsee myös kuntoutusta työelämässä ollessaan jak-
17105: perostavia jäseniä ovat Lieksan kaupunki, Suomen saakseen hoitaa paremmin tehtävänsä kiihtyneessä
17106: Matkailuliitto ry. ja Karjalan Matkailu Oy. työ tahdissa.
17107: Kolin kuntoutuslaitoshankkeen perusajatukse- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17108: na on ollut alueellisen, Pohjois-Karjalan kuntou- taen,
17109: tustarpeen tyydyttäminen. Lisäksi jo suunnittelus-
17110: sa on otettu huomioon mahdollisuus palvella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17111: muun toiminnan ohella erityisryhmiä, esim. lii- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
17112: kuntavammaisia, sekä itse maksavia asiakkaita. 33.33.51 500 000 markan määrärahan
17113: Pohjois-Karjalan läänissä ei ole riittävästi kun- Pohjois-Karjalan Kunnon ja Terveyden
17114: toutuskapasiteettia. Suuri osa alueen kuntoutetta- edistämisyhdistykselle Kolin kuntoutus-
17115: vista asukkaista joutuu käymään kuntoutuksessa laitoksen suunnittelun jatkamiseen.
17116: läänin ulkopuolella. Pohjois-Karjalan Kunnon ja
17117:
17118: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
17119:
17120: Kerttu Törnqvist Esko Jokiniemi Riitta Myller
17121: Pekka Puska Matti Väistö Eeva Turunen
17122: Marja-Liisa Tykkyläinen
17123: 2772 1987 vp.
17124:
17125: Raha-asia-aloite n:o 2611
17126:
17127:
17128:
17129:
17130: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille tat kuntainlii-
17131: toille virkistysalueiden perustamiseen
17132:
17133:
17134:
17135: Eduskunnalle
17136:
17137: Luonnon yleiskäyttöoikeudella eli jokamiehen- sä voidaan osittain turvata perustamalla ulkoilun
17138: oikeudella on keskeinen merkitys ulkoilussa ja palvelu- ja tukialueita sekä ulkoilureittejä, joissa
17139: muussa luonnon virkistyskäytössä. Jokamiehen- jokamiehenoikeudella tapahtuva ulkoilu toteu-
17140: oikeus sisältää periaatteessa verraten laajan oikeu- tuu. Erityisesti taajamien läheisyydessä sijaitsevat
17141: den liikkua ja oleskella sekä tilapäisesti leiriytyä alueet, joihin kohdistuu huomattavaa ulkoilupai-
17142: toisen omistamilla luonnontilaisilla maa- ja vesi- netta, on kuitenkin hankittava pääsääntöisesti yh-
17143: alueilla. Ulkoiluun soveltuvia alueita on maas- teiskunnan omistukseen, kuten mm. virkistys-
17144: samme, kun sitä tarkastellaan kokonaisuutena, aluekomitea on mietinnössään todennut (komi-
17145: runsaasti. Rakentamisen ja muun maankäytön teanmietintö 1973:143).
17146: seurauksena ulkoiluun soveltuvat alueet ovat kui- Seutukaavaliittojen laajamittainen virkistys- ja
17147: tenkin nopeasti vähentymässä etenkin Etelä- suojelualueita koskeva suunnittelutyö on val-
17148: Suomen taajamissa ja niiden lähiympäristössä. mistumisvaiheessa. Valtaosa seutukaavaliittojen
17149: Etäisyydet taajamista luonnontilaisille alueille virkistys- ja suojeluvaihekaavoista on tällä hetkellä
17150: kasvavat. Tämä heikentää etenkin yksityisautoa joko vahvistettu tai vahvistamisvaiheessa. Vahvis-
17151: omistamanoman väestön ulkoilumahdollisuuksia. tettuihin kaavoihin sisältyvät aluevaraukset on py-
17152: Työelämän ja vapaa-ajan muutokset vaikuttavat rittävä toteuttamaan. Ensisijaisesti tulisi toteuttaa
17153: osaltaan siihen, että ulkoilun ja yleensäkin liikun- taajamien läheisyydessä sijaitsevat alueet, jotka on
17154: nan osuus saa yhä tärkeämmän sijan kansalaisten hankittava yhteiskunnan omistukseen. Päävastuu
17155: vapaa-ajan harrastuksissa. Ulkoilumahdollisuuk- hankinnasta kuuluu kunnille. Virkistysalueva-
17156: sien parantamiseksi tarvitaan etenkin ulkoilun rausten toteuttaminen vaatii kuitenkin myös val-
17157: painealueilla erilaatuisia palveluja, kuten leväh- tion tukitoimia.
17158: dys- ja majoitustiloja sekä jätehuollon järjestämis- Sisäasiainministeriö tukee tällä hetkellä valta-
17159: tä. Ulkoilusta ympäristölle aiheutuvien mahdol- kunnallisesti merkitystä omaavien ulkoilureittien
17160: listen haitta- ja häiriötekijöiden vähentämiseksi perustamista kunnissa. Ensi vuoden aikana olisi-
17161: liikkumista on ohjattava siihen parhaiten soveltu- kin myönnettävä valtionavustusta harkinnan mu-
17162: ville paikoille rakentamalla ulkoilureittejä ja kaan kunnille sellaisten vahvistetun seutukaavan
17163: -teitä. mukaisten virkistysalueiden toteuttamiseen, joilla
17164: Ulkoilumahdollisuuksien turvaaminen ja pa- on seudullista tai valtakunnallista merkitystä.
17165: rantaminen sekä ympäristönsuojelun näkökohtien Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17166: riittävä huomioon ottaminen luonnon virkistys- taen,
17167: käytössä edellyttävät ulkoilun erityisalueiden
17168: hankkimista ja rakentamista tarpeellisessa laajuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17169: dessa. Virkistysalueilla pyritään siihen, että kaikil- 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 35.15
17170: la kansalaisilla olisi asuinpaikasta riippumatta uudelle momentille 3 000 000 markkaa
17171: mahdollisimman tasavertaiset ulkoilumahdolli- avustuksina kunmlle tai kuntainliitotlle
17172: suudet. seudulle tai valtakunnalle merkityksellis-
17173: Tarvittavien alueiden säilyminen ulkoilukäytös- ten virkistysalueiden toteuttamista varten.
17174:
17175: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
17176:
17177: Kerttu Törnqvist Esko Jokiniemi Matti Väistö
17178: Pekka Puska Riitta Myller Eeva Turunen
17179: Marja-Liisa Tykkyläinen
17180: 1987 vp. 2773
17181:
17182: Raha-asia-aloite n:o 2612
17183:
17184:
17185:
17186:
17187: Uitto: Määrärahan osoittamisesta Ylioppilaiden terveydenhoitosää-
17188: tiön Helsingin terveydenhoitoaseman vuokran kattamiseen
17189:
17190:
17191: Eduskunnalle
17192:
17193: Ylioppilaiden terveydenhoitoasemat toimivat den alentamiseksi olisi löydettävä kaikki mahdol-
17194: useilla paikkakunnilla vastikkeetta korkeakoulu- liset keinot, koska opiskelijoiden taloudellinen
17195: jen tiloissa eduskunnan vuonna 1977 tekemän asema ei kestä ylimääräisiä rasitteita.
17196: päätöksen perusteella. Helsingin terveydenhoito- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
17197: asema on ainoa, josta Ylioppilaiden terveydenhoi- taen,
17198: tosäätiö maksaa vuokran.
17199: Kokonaisvuokra vuonna 1987 Helsingin toimi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17200: pisteestä tulee olemaan noin 2,36 miljoonaa 1988 tulo- ja menoarvioon 2 400 000
17201: markkaa. Kansaneläkelaitos korvaa vuokrasta osan markkaa Ylioppilaiden terveydenhoito-
17202: ja loppuosa katetaan opiskelijoilta perittävällä ter- säätiön Helsingin terveydenhoitoaseman
17203: veydenhoitomaksulla. Opiskelijoiden maksuosuu- vuokran kattamiseen.
17204:
17205: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
17206:
17207: Pauli Uitto
17208: 2774 1987 vp.
17209:
17210: Raha-asia-aloite n:o 2613
17211:
17212:
17213:
17214:
17215: Uitto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionapuun katu-
17216: jen rakentamiseen
17217:
17218:
17219: Eduskunnalle
17220:
17221: Kaupunkien katujen yhteispituus on 1970- vistä kannanotoista määrärahan saattamisesta tar-
17222: luvun puolestavälistä kasvanut yli 50 prosentilla ja vetta vastaavaksi. Itse asiassa tilanne, jossa lakisää-
17223: katuliikenne jopa kaksinkertaiseksi. Kasvu on ol- teistä valtionapua rajoitetaan määrärahapäätöksil-
17224: lut huomattavasti nopeampaa kuin valtion ylläpi- lä, tuskin on lain mukainen. Tie- ja vesirakennus-
17225: tämällä tieverkolla. Liikenne keskittyy yhä selvem- hallituksen laskelmien mukaan rakennuslain edel-
17226: min kaduille, joilla nyt tapahtuu noin neljännes lyttämä määrärahan tarve on nykyisellään noin 90
17227: koko tieliikenteestä. miljoonaa markkaa.
17228: Kaupungit joutuvat hoitamaan katukustannuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17229: set pääosin kunnallisveron tuotolla; katumaksulla taen,
17230: voidaan kerätä vain runsas kymmenesosa menois-
17231: ta, ja valtionapujen merkitys on vähäinen. Valtion että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17232: autoilijoilta keräämät verot ja maksut eivät koidu 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17233: katuverkon hyväksi. 31. 24.34 lisäyksenä 47 5 00 000 markkaa
17234: Nykyisistä liian vähäisistä kadunpidon valtion- käytettäväksi rakennuslain 136 a §:n mu-
17235: avuista suurin merkitys on rakennuslain 136 a §:n kaisena harkinnanvaraisena avustuksena
17236: mukaisella valtionavulla katujen rakentamiseen. kunnzlle katujen ja kaavateiden rakenta-
17237: Määräraha on kuitenkin täysin riittämätön huoli- mzseen.
17238: matta eduskunnan eri yhteyksissä esittämistä sel-
17239:
17240: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
17241:
17242: Pauli Uitto Esko Helle Raila Aho
17243: 1987 vp. 2775
17244:
17245: Raha-asia-aloite n:o 2614
17246:
17247:
17248:
17249:
17250: Uitto: Määrärahan osoittamisesta rautatieseisakkeen rakentamiseksi
17251: Hyvinkäälie Paavolan kaupunginosaan
17252:
17253:
17254: Eduskunnalle
17255:
17256: Helsingin-Hämeenlinnan rautatien tultua Paavolan seisake olisi hyödyllinen, sillä juuri tältä
17257: sähköistetyksi tehostui henkilöliikenne rataosalla alueelta tapahtuu päivittäisiä työ- ja koulumatko-
17258: Riihimäki-Helsinki varsin huomattavasti. Junien ja huomattavasti. Tämän lisäksi alueella sijaitsee
17259: aikataulut nopeutuivat ja erityisesti työ- ja koulu- Kulomäen laskettelurinne, ja suunnitelmat golf-
17260: laismatkat lisääntyivät. radan perustamiseksi ovat jo pitkällä, joten muun
17261: Tällä hetkellä Hyvinkääitä Helsinkiin suuntau- muassa näiden harrastusalojen yleisöllä ja harras-
17262: tuu päivittäisiä matkoja noin 3 500. tajilla on mahdollisuus käyttää hyväkseen ympä-
17263: Lokakuussa 1985 Hyvinkään kaupunginval- ristöystävällistä matkustusmuotoa. Myös Hyvin-
17264: tuustossa tehtiin aloite rautatieseisakkeen rakenta- kään kaupungin sisäisen liikenteen kannalta Paa-
17265: miseksi Paavolan kaupunginosaan, joka sijaitsee volan seisake olisi taloudellisesti hyödyllinen ja lii-
17266: noin 2 kilometriä Hyvinkään rautatieasemasta kenteellisesti turvallinen.
17267: pohjoiseen. Edellä olevan perusteella ehdotan,
17268: Matkustajien turvallisuutta ja hankkeen talou-
17269: dellista edullisuutta ajatellen on huomionarvois- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17270: ta, että nyt puheena olevalle alueelle on jo aikai- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
17271: semmin rakennettu radan alittava jalankulkukäy- 31.90.14 200 000 markkaa Paavolan rau-
17272: tävä, jota seisakkeen matkustajat voivat tarpeen tatieseisakkeen rakentamisen aloittami-
17273: mukaan käyttää. seksi Hyvinkään kaupungissa.
17274: Hyvinkään kaupungin asukkaiden kannalta
17275:
17276: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
17277:
17278: Pauli Uitto
17279: 2776 1987 vp.
17280:
17281: Raha-asia-aloite n:o 2615
17282:
17283:
17284:
17285:
17286: Uitto: Määrärahan osoittamisesta alikulkukäytävän rakentamiseksi
17287: Hyvinkään asemalle
17288:
17289:
17290: Eduskunnalle
17291:
17292: Rataosuus Helsinki-Riihimäki on maamme tasoon rakennetut jalankulkutiet, joita on jo mo-
17293: vilkkaimmin liikennöityjä ratoja ja sen johdosta nille rautatieasemille viime vuosina rakennettu-
17294: onnettomuusriskit ovat sanotulla rataosuudella kin.
17295: huomattavan suuret, siitäkin huolimatta, että Vilkkaasti liikennöidyllä Hyvinkään asemalla
17296: rautatielaitoksen toimesta on junaturvallisuutta on kuitenkin vielä matkustajia varten tasoristeys,
17297: erityisesti viime vuosina merkittävästi lisätty. minkä johdosta matkustajien turvallisuus ei ole
17298: Tasoristeyksillä tapahtuneet onnettomuudet täysin varmistettu.
17299: ovat tänäkin vuonna aiheuttaneet useita ihmis- Tämän johdosta pidän tarpeellisena, että Hy-
17300: henkien menetyksiä. Asemilla olevilla pääradan vinkään asemalle rakennetaan jalankulkijoita var-
17301: ylittävillä kävelyteillä on usein syntynyt vaarati- ten alikulkukäytävä.
17302: lanteita ja on tapahtunut jopa kuolemaan johta- Edellä olevan perusteella ehdotan,
17303: neita onnettomuuksia erityisesti sen johdosta, että
17304: nopeita ja äänettömästi kulkevia sähköjunia on ja- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17305: lankulkijoiden vaikea ajoissa havaita. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17306: Asemien liikennejärjestelyissä on jalankulkijoi- 31.90. 74 2 200 000 markkaa alikulkukäy-
17307: den kannalta ehdottomasti turvallisin käytäntö eri tävän rakentamiseen Hyvinkään asemalle.
17308:
17309: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
17310:
17311: Pauli Uitto
17312: 1987 vp. 2777
17313:
17314: Raha-asia-aloite n:o 2616
17315:
17316:
17317:
17318:
17319: Uitto: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden Hyvinkään
17320: konepajan valimon toiminnan kehittämiseksi
17321:
17322:
17323: Eduskunnalle
17324:
17325: Julkisuudessa olleen tiedon perusteella rautatie- kanssa VR:n valimo on osoittautunut kilpailuky-
17326: hallitus on jo pitkään valmistellut VR:n Hyvin- kyisimmäksi.
17327: kään konepajan valimon toiminnan lopettamista Henkilöstöryhmät ovat jo useiden vuosien aika-
17328: ja sen myyntiä yksityiselle yritykselle. 17.9.1987 na kiinnittäneet vakavan huomion em. vajaakapa-
17329: VR:nHyvinkään konepajan henkilöstöryhmille il- siteettiin. He ovat lähettäneet kirjelmiä mm. lii-
17330: moitettiin tutkimuksesta, jonka tarkoituksena oli kenneministeriöön ja ovat olleet yhteydessä alueen
17331: selvittää valimon kannattavuutta. kansanedustajiin. Henkilöstöryhmät ovat ehdot-
17332: 18.9.1987 Rautatieläisten Liitto kannanotos- taneet mm., että valimo olisi valmis tuottamaan
17333: saan ilmoitti vastustavansa valimon lopettamis- valutuotteita VR:n tarpeiden lisäksi myös kau-
17334: pyrkimyksiä. Myöskään henkilöstöryhmät eivät punkien, kuntien, puolustuslaitoksen sekä tie- ja
17335: pidä rautatiehallituksen toimenpiteitä oikeina, jos vesirakennuslaitoksen tarpeisiin. Näin voitaisiin
17336: lähtökohdaksi otetaan rautatielaitoksen kehittä- taata valimon täyskapasiteetti. Erityisen ratkaise-
17337: mmen. vaa on kuitenkin rautatielaitoksen kehityksen
17338: VR:n Hyvinkään konepajan toiminta rautatie- kannalta täydellinen itsenäisyys kaluston uustuo-
17339: kaluston kunnossapitäjänä on varsin keskeinen ja tannon ja kunnossapidon säilyttämisessä VR:n
17340: on katsottava, että valimo on kiinteä osa konepa- omana toimintana.
17341: jan toiminnallisuutta. On myös huomattava, että muissa Euroopan
17342: 1970-80-lukujen vaihteessa investoitiin vali- maissa rautatiet ovat säilyttäneet omat valimonsa,
17343: mohalliin sekä kone- ja laitehankintoihin lähes kehittäen niitä itsenäiseen toimintaan ja ennen
17344: 10 miljoonaa markkaa, sekä myöhemmin noin kaikkea toimitusvarmuuden ylläpitämiseen.
17345: 1 miljoona markkaa lähinnä kaavauskoneisiin. Vaunu- ja vetokaluston sekä radan rakentami-
17346: Tämän lisäksi uudistettiin sosiaalitilat, joten läh- sen tai korjaamisen yhteydessä tarvitaan usein eri-
17347: tökohdat valimon teknisen valmiuden lisäämisek- laisia valuosia, joskus hyvinkin lyhyellä toimitus-
17348: si ovat hyvät. Valimon henkilöstö on varsin am- ajalla. Yksityinen valimo tästä tuskin selviäisi koh-
17349: mattitaitoista, sillä kaikilla on alan kokemusta tuullisin kustannuksin, kuten Hyvinkään valimo
17350: 10-30 vuotta. on suoriutunut. Valimon säilyttämisen puolesta
17351: Rautatiehallitus on perustellut pyrkimyksiään puhuu myös raaka-ainehankinta. VR:nkäyttämät
17352: valimon heikolla kannattavuudella. Henkilöstö- kalusto, koneet ja laitteet ovat erittäin korkealaa-
17353: ryhmät huomauttavat, että rautatiehallituksen ta- tuista terästä ja tästä johtuen ne ovat romunakin
17354: holta ei ole muutamaan vuoteen tehty riittävästi käyttökelpoista raaka-ainetta (esimerkiksi veto- ja
17355: toimia valimon täyskapasiteetin saavuttamiseksi. vaunukaluston pyörät sekä ratakiskot). Nykyisin
17356: On luonnollista, että minkä hyvänsä yrityksen tätä korkealaatuista teräsromua toimitetaan eri
17357: kannattavuudessa on kehittämisen varaa, jos tuo- puolilta maata VR:n konepajoilta ja varikoilta
17358: tanto toimii vain noin 60-prosenttisesti, kuten sekä rautatiepiireistä.
17359: tämän valimon osalta on tapahtunut. Yksityistämisvaihtoehdossa on varsin kyseen-
17360: Tästä huolimatta valimon kannattavuutta on alaista, saavuttaisiko Valtionrautatiet laitoksessa
17361: pidettävä hyvänä, sillä tämän vuoden aikana käy- syntyvästä teräsromusta sitä taloudellista hyötyä
17362: dyissä tarjouskilpailuissa yksityisten valimojen kuin nykyisin.
17363: 34 270416F
17364: 2778 1987 vp. - RA n:o 2616
17365:
17366:
17367: Lopuksi on todettava, että rautavalimotoimin- Edellä olevan perusteella ehdotan,
17368: nan lopettaminen Hyvinkäällä merkitsee välittö-
17369: mästi 26 työpaikan menettämistä ja välillisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17370: 6-8 työpaikkaa vähenisi malli-, koneistus- ja 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
17371: huoltotehtävistä. 31.90.74 2000000 markkaa, josta Val-
17372: Rautatieläisten Liitto toteaa kannanotossaan tionrautateiden Hyvinkään konepajan va-
17373: seuraavaa: ''Koskaan aiemmin Valtionrautateiltä limon sulatusuunien uusimiseen 1 600 000
17374: ei ole joutunut vakituisesta työsuhteesta työttö- markkaa ja muihin työsuojelullistin paran-
17375: mäksi." nuksiin 400 000 markkaa.
17376:
17377: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
17378:
17379: Pauli Uitto
17380: 1987 vp. 2779
17381:
17382: Raha-asia-aloite n:o 2617
17383:
17384:
17385:
17386:
17387: Uitto ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan läänin teollisuus-
17388: piirin kehittämiseen ja paikallistoimiston perustamiseen Lovii-
17389: saan
17390:
17391: Eduskunnalle
17392:
17393: Uudenmaan läänin teollisuuspiirin palveluka- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uuden-
17394: pasiteetin nostaminen suhteessa alueen yrityskan- maan läänin kansanedustajien neuvottelukunnan
17395: taan samalle tasolle kuin muissa lääneissä edellyt- työvaliokunnassa.
17396: tää lisäresurssien osoittamista teollisuuspiirille. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17397: Uudenmaan läänin teollisuuspiirin toimitilat taen,
17398: ovat epätarkoituksenmukaiset ja ahtaat. Henkilös-
17399: tön lisääminen nykyisen palvelutason säilyttämi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17400: seksi teollisuuspiirin lisääntyvien tehtävien vuoksi 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17401: on välttämätöntä. 32. 02. 01 300 000 markkaa Uudenmaan
17402: Teollisuuspiirien neuvonta- ja koulutustoimin- läänin teollisuuspiin·n henkzlöstön palk-
17403: nalla voidaan merkittävästi edistää pienen ja kes- kaamiseen ja pazkallistoimiston perusta-
17404: kisuuren teollisuuden kehitystä. Tämän toimin- miseen Loviisaan.
17405: nan merkitys on jatkuvasti kasvanut. Palvelujen li-
17406: sätarve on suuri läänin itäosassa.
17407:
17408: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
17409:
17410: Pauli Uitto Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert
17411: Reino Paasilinna Anssi Rauramo Tauno Valo
17412: Kaarina Dromberg Päivi Varpasuo Eeva-Liisa Moilanen
17413: Arja Alho Marjatta Väänänen Ben Zyskowicz
17414: Antti Kalliomäki Johannes Virolainen Marita Jurva
17415: Tuula Linnainmaa Tuulikki Hämäläinen Lauri Metsämäki
17416: Markku Pohjola Pirjo Ala-Kapee Lea Kärhä
17417: Saara-Maria Paakkinen Rirva Laurila
17418: 2780 1987 vp.
17419:
17420: Raha-asia-aloite n:o 2618
17421:
17422:
17423:
17424:
17425: Uitto ym.: Määrärahan osoittamisesta rahoitusrakenteen helpottami-
17426: seksi ennen vuotta 1980 valmistuneissa opiskelija-asuntokohteissa
17427:
17428:
17429: Eduskunnalle
17430:
17431: Opiskelijat maksavat verrattuna muihin arava- omapääomaosuuden maksamiseen. Valtionavus-
17432: vuokrataloissa asuviin korkeampaa vuokraa. Kun tuksen maksamista varten tarvitaan yhteensä 50
17433: esim. Helsingissä normaali- ja vanhusten aravata- mmk jaettuna esim. viidelle vuodelle.
17434: loissa vuokrat ovat talon iästä riippuen 20-25 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17435: mk/ m 2 , samanikäisissä opiskelija-asunnoissa mak- tavasti,
17436: setaan 2-3 mk/m 2 enemmän. Tämä ei voi olla
17437: tarkoituksenmukaista opiskelijoiden toimeentu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17438: lon ja yleisten opiskeluedellytysten kannalta. Eri- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
17439: tyisen raskaaksi muodostuvat asumiskustannukset 35.45.51 10000000 markkaa rahoitus-
17440: ennen vuotta 1980 ja varsinkin 1970-luvun puoli- rakenteen helpottamiseen ennen vuotta
17441: välissä rakennetuissa asunnoissa, joiden lainaeh- 1980 valmistuneissa opiskelija-asuntokoh-
17442: dot ovat raskaat ja jotka eivät saa valtionavustusta teissa.
17443:
17444: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
17445:
17446: Pauli Uitto Heli Astala
17447: 1987 vp. 2781
17448:
17449: Raha-asia-aloite n:o 2619
17450:
17451:
17452:
17453:
17454: Uitto ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta asunto- ja perus-
17455: parannuslainoihin
17456:
17457:
17458: Eduskunnalle
17459:
17460: Vuokra-asuntojonot ovat monissa kunnissa pit- Valtio antaisi asunto- ja perusparannuslainoina:
17461: kiä. On eritasoista ja erilaista asunnottomuutta: 2 800 milj. mk
17462: kokonaan asuntoa vailla olevat Tällöin nettorasitus olisi 2 800 - 2 195
17463: - ahtaasti ja puutteellisesti asuvat 605 milj. mk.
17464: - aikuistuneet lapset, jotka joutuvat asumaan Kuitenkin, kun asuntolainojen maksatukseen
17465: vanhempiensa tai sukulaisten luona varattuja rahoja on jäänyt viimeisten 4 vuoden
17466: - tilapäisesti majoittuneet aikana käyttämättä kasvava määrä (vuonna 1984:
17467: - ne, jotka muuttaisivat toiselle paikkakun- 295 milj. mk, vuonna 1985: 338 milj. mk, vuon-
17468: nalle, jos asunto vain olisi tarjolla. na 1986: 520 milj. mk), todellinen nettorasitus
17469: He eivät kykene tuloillaan hankkimaan omis- jäänee pienemmäksi kuin edellä laskettu 605 mil-
17470: tusasuntoa eivätkä he siten ole rakennusyhtiöille joonaa markkaa. Luultavasti vuonna 1987 ei tosin
17471: '' maksukykyistä'' kysyntää. Niinpä asuntoja saat- enää jää käyttämättä yhtä paljon kuin aikaisempi-
17472: taa seistä tyhjillään "maksukykyisen kysynnän" na vuosina vaan ehkäpä enää noin 100 miljoonaa
17473: puutteessa, vaikka on ihmisiä, jotka niitä tyhjiä markkaa. Siten myös vuonna 1988liikuttaneen ai-
17474: asuntoja tarvitsisivat. kanaan samoissa lukemissa. Todellinen nettorasi-
17475: Tulo- ja menoarviossa ilmoitetaan tavoitteeksi tus jäisi 500 miljoonaan markkaan. Vuosi vuodel-
17476: aloittaa 12 000 vuokra-asunnon rakentaminen. ta tämä ero on myös supistumassa.
17477: Tämä ei kuitenkaan merkitse valtion lainoittaman Asunto- ja perusparannuslainojen myöntämis-
17478: tuotannon lisäämistä, sillä tarkoituksena on vain valtuutta pitää korottaa ehdotetusta 2 595 mil-
17479: siinää aravaomistusasunnoista osa toteutettavaksi joonasta markasta 3 200 miljoonaan markkaan,
17480: vuokra-asuntoina. Tällöin ne, jotka eivät saakaan jotta voitaisiin aloittaa 25 000 asunnon rakentami-
17481: aravaomistusasuntoa, tulevat kilpailemaan vuokra- nen vuonna 1988 siten, että niistä 15 000 olisi
17482: asunnoista. Ei tilanne sillä korjaannu. On lisättävä vuokra-asuntoja.
17483: vuokra-asuntoja omistusasuntoja vähentämättä. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17484: Valtion lainoittaman tuotannon lisäys ei ole
17485: valtiontaloudelle rasitus. Sen havaitsee seuraa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17486: vasta asetelmasta: 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
17487: Valtio saa asunto- Ja perusparannuslainoista 35.45.83 lisäyksenä 250 000 000 markkaa
17488: vuonna 1988: 25 000 arava-asunnon rakentamisen aloit-
17489: tamiseksi vuonna 1988 siten, että niistä
17490: korkoina 792 milj. mk 15 000 olisi vuokra-asuntoja.
17491: takaisinmaksuina 1403 milj. mk
17492: yhteensä 2 195 milj. mk
17493:
17494: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
17495:
17496: Pauli Uitto Vappu Säilynoja Jarmo Wahlström
17497: Claes Andersson Raila Aho Asko Apukka
17498: Pertti Lahtinen Esko Helle Anna-Liisa Jokinen
17499: 2782 1987 vp.
17500:
17501: Raha-asia-aloite n:o 2620
17502:
17503:
17504:
17505:
17506: Uitto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asuntolainoihin
17507: kunnille
17508:
17509:
17510: Eduskunnalle
17511:
17512: Hallitus ehdottaa asunnottomien asunto-olojen Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17513: parantamiseksi 45 miljoonan markan määrärahaa
17514: valtakunnalliselle Y-säätiölle ja kunnille sekä kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17515: tainliitolle ja kuntien tosiasiallisesti omistamille 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
17516: yhteisöille olemassa olevien vuokra-asuntojen 35.45.85 lisäyksenä 100 000 000 markkaa
17517: hankkimiseksi. vuokra-asuntojen ja vuokra-asuntokiin-
17518: Määrärahaa tulee kuitenkin lisätä, jotta sitä voi- teistöjen hankkimiseksi asunnottomtlle ja
17519: daan käyttää myös vuokra-asuntojen ja vuokra- asunnon menetyksen uhkaamille.
17520: kiinteistöjen hankkimiseksi häädön uhatessa asuk-
17521: kaita.
17522:
17523: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
17524:
17525: Pauli Uitto Vappu Säilynoja Jarmo Wahlström
17526: Claes Andersson Raila Aho Asko Apukka
17527: Pertti Lahtinen Esko Helle Anna-Liisa Jokinen
17528: 1987 vp. 2783
17529:
17530: Raha-asia-aloite n:o 2621
17531:
17532:
17533:
17534:
17535: Uosukainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta taiteenalan
17536: tutkimus- ja julkaisutoiminnan tukemiseen
17537:
17538:
17539: Eduskunnalle
17540:
17541: Valtion vuotta 1988 koskevassa tulo- ja menoar- kuin tutkimusten tekeminen on niiden julkaise-
17542: vioesityksessä ehdotetaan veikkauksen ja raha- minen. Nykyisin käytettävissä oleva määräraha
17543: arpajaisten voittovaroista myönnettäväksi 400 000 ei ole riittävä edes tutkimusten suorittamiseen
17544: markkaa taiteenalan tutkimus- ja julkaisutoimin- puhumattakaan niiden julkaisemisesta. Tutki-
17545: taan. Määrä on jo vuosia pysytellyt markkamääräi- mustulosten tulisi kuitenkin olla kaikkien tietoa
17546: sesti ennallaan. Puheena olevalla määrärahalla tarvitsevien tahojen käytettävissä. Taiteilijajärjes-
17547: katetaan taiteen keskustoimikunnan harjoittamas- töt katsovat taiteen keskustoimikunnan tavoin,
17548: ta tutkimus- ja julkaisutoiminnasta aiheutuvat että puheena olevaa määrärahaa on tuntuvasti
17549: kulut. korotettava.
17550: Ehdotettu määräraha on täysin riittämätön tai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17551: teen keskustoimikunnan harjoittaman tutkimus- taen,
17552: toiminnan laatuun ja luonteeseen nähden. Tai-
17553: teen keskustoimikunta on ainoa laitos maassam- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17554: me, jossa harjoitetaan merkittävää taidepolitiikan 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
17555: tutkimustyötä. Taidepoliittiset tutkimusprojektit 29.90.52lisäyksenä 350 000 markkaa käy-
17556: ovat ensiarvoisen tärkeitä maamme taide- ja kult- tettäväksi taiteenalan tutkimus- ja julkai-
17557: tuurielämän kehittämisen kannalta. Yhtä tärkeää sutoiminnan tukemiseen.
17558:
17559: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
17560:
17561: Riitta Uosukainen Riitta Saastamoinen Sinikka Mönkäre
17562: Virpa Puisto Ben Zyskowicz Kari Häkämies
17563: Anna-Kaarina Louvo Päivi Varpasuo Pentti Lahti-Nuuttila
17564: Sinikka Hurskainen-Leppänen Aino Pohjanoksa
17565: 2784 1987 vp.
17566:
17567: Raha-asia-aloite n:o 2622
17568:
17569:
17570:
17571:
17572: Uosukainen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta lukemis-
17573: harrastuksen edistämiseen
17574:
17575:
17576: Eduskunnalle
17577:
17578: Valtion vuotta 1988 koskevassa tulo- ja meno- tämiseen tähtäävään aatteellisen toiminnan perus-
17579: arvioesityksessä ehdotetaan veikkauksen ja raha- edellytykset. Avustus on kuitenkin jo vuosikym-
17580: arpajaisten voittovaroista myönnettäväksi 380 000 menen ajan ollut täysin riittämätön yleiskuluihin,
17581: mk lukemisharrastuksen edistämiseen. Määrä on ja vajaus on kasvanut vähitellen niin, että se nyt
17582: vain 10 000 mk eli 2, 7 % suurempi kuin vuodelle on runsaat 150 000 mk ilman työvoiman lisäystä-
17583: 1987 vahvistettu määrä. Vuoden 1987 määräraha kin. Toimihenkilövaihdosten jälkeen keskuksen
17584: on puolestaan samansuuruinen kuin vuonna toiminta on vireytynyt ja monipuolistunut. Toi-
17585: 1985. Kahden viime vuoden aikana siinä ei ole minta suunnataan lisääntyvästi kasvaviin ikäluok-
17586: tapahtunut edes ns. inflaatioprosenttikorotusta. kiin. Kirjailijakeskus - Författarcentrum ry. on
17587: Ehdotettu määräraha on täysin riittämätön Kir- alan kattavin järjestö. Se on kaksikielinen, valta-
17588: jailijakeskus - Författarcentrum ry:n toiminnan kunnallinen kahdeksan kirjallisen liiton keskusor-
17589: jatkamiseen edes nykyisessä mitassaan, puhumat- ganisaatio, jonka jäsenistöön ja toimialaan kuulu-
17590: takaan toiminnan erittäin tarpeellisesta laajenta- vat kirjailijain lisäksi arvostelijat, äidinkielen
17591: misesta. Keskuksen kirjailijavälitystä hoitavan opettajat, kirjastoväki, kustantajat ja kirjakaup-
17592: kaksikielisen toimihenkilön osapäivätoimi tulisi piaat. Keskuksella on asiantuntemusta ja koke-
17593: voida muuttaa kokopäiväiseksi. Samoin tulisi voi- musta. Määrärahan tuntuva lisäys on kuitenkin
17594: da muuttaa keskuksen Pohjois-Suomen aluetoi- ehto sen olemassaololle ensi vuonna.
17595: miston ainoan työntekijän osapäivätoimi kokopäi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17596: väiseksi. Momentti lukemisharrastuksen edistämi- taen,
17597: seen on avattu Kirjailijakeskus - Författarcent-
17598: rum ry:n perustamisen jälkeen, mikä tapahtui että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17599: v. 1972. Valtionavustus on tuolloin kattanut jär- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
17600: jestön toiminnan yleiskulut. Opetusministeriö on 29.90.52lisäyksenä 150 000 markkaa käy-
17601: tuolloin myös luvannut, että valtionavustus vas- tettäväksi lukemisha"astuksen edistämi-
17602: taisuudessakin turvaisi lukemisharrastuksen edis- seen.
17603:
17604: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
17605:
17606: Riitta Uosukainen Riitta Saastamoinen Sinikka Mönkäre
17607: Päivi Varpasuo Ben Zyskowicz Aino Pohjanoksa
17608: Virpa Puisto Kari Häkämies Anna-Kaarina Louvo
17609: Pentti Lahti-Nuuttila Sinikka Hurskainen-Leppänen
17610: 1987 vp. 2785
17611:
17612: Raha-asia-aloite n:o 2623
17613:
17614:
17615:
17616:
17617: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien toimitilojen
17618: hankkimiseen Suomen Teatteriliitolle
17619:
17620:
17621: Eduskunnalle
17622:
17623: Suomen Teatteriliitto ry. on 28 suomenkielisen nen on liiton oma, toinen on vuokrattu ja voidaan
17624: ammattiteatterin aatteellinen yhdistys. Liiton irtisanoa lyhyellä varoitusajalla.
17625: pääasiallisia tehtäviä ovat näytelmien hankkimi- Tilat ovat epäkäytännölliset ja ahtaat. Niiden
17626: nen teattereille ja harrastajaryhmille, ohjelmiston aiheuttamat vaikeudet korostuvat siitä, että kir-
17627: valintaa ja muita näyttämötaiteen kysymyksiä kos- jasto levittäytyy jokaiseen viiteen huoneeseen ja
17628: kevien neuvojen antaminen, näytelmäkirjaston yl- jokainen asiakaskäynti kestää pitkään ja että mui-
17629: läpitäminen, seminaarien ja muiden koulutusta- denkin liiton toimihenkilöiden työpäivään sisältyy
17630: pahtumien järjestäminen, ammattiteatterin ja jul- useitakin henkilökohtaisia neuvotteluja. Toimis-
17631: kisen hallinnon välisten suhteiden hoitaminen tossa on monesti enemmän ulkopuolista kuin
17632: sekä jäsenien tukeminen niiden taiteellisissa ja ta- "omaa" väkeä.
17633: loudellisissa pyrkimyksissä. Suomen Teatteriliitto ry:n johtokunta on jäsen-
17634: Liiton jäseniä ovat esimerkiksi Suomen Kansal- teattereiden esitystä seuraten suunnitellut pitkälle
17635: listeatteri ja Suomen Kansallisooppera sekä Riihi- liiton tulevaa kehitystä. Nykyistä toimintaa täy-
17636: mäen Teatteri ja Varkauden Teatteri. Vuonna tyy syventää ja monipuolistaa, Käydyt keskustelut
17637: 1986 liitto solmi teattereiden, harrastajanäyttä- jäsenteattereiden kanssa ovat paljastaneet tekemä-
17638: möiden, opistojen, koulujen sekä mm. urheilu- töntä työtä liiton reviirillä. On käynyt ilmi, että
17639: seurojen kanssa 160 näytelmän esityssopimusta. liitolla on sekä halua että kykyä vastata annettui-
17640: Liitolla on valvottavana toista tuhatta ulkomaisen hin haasteisiin. Kehityksen linjat on kaavailtu
17641: näytelmän suomennosta sekä edustava valikoima toteutettavaksi malliksi, jonka liiton jäsenet, joh-
17642: kotimaisten näytelmäkirjailijoiden Gotuni, Man- tokunta ja henkilökunta kokevat erittäin hyväksi.
17643: ner, Meri ym.) tuotantoa. Liiton kirjastossa on yli Liiton toiminnan vahvistaminen ja monipuolis-
17644: 20 000 näytelmäpääkirjaa. Kirjastosta suoritetaan taminen edellyttää lisää henkilökuntaa. Jäsenteat-
17645: kuutisentuhatta lainausta vuosittain, yli 20 päi- terit ovat valmiit panostamaan siihen. Henkilö-
17646: vässä, ja se on mukana valtakunnallisessa kauko- kunnan lisääminen ei kuitenkaan ole mahdollista,
17647: lainausverkostossa. ellei heille ole osoittaa työtiloja.
17648: Liiton Helsingissä (Kaisaniemenkatu 3 B 31) Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17649: sijaitsevassa toimistossa työskentelee viisi kokopäi- taen,
17650: väistä työntekijää. Toimisto koostuu kahdesta
17651: noin 70 neliömetrin suuruisesta huoneistosta, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17652: jotka alunperin on suunniteltu vain asumistarkoi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
17653: tukseen. Johtajalla, kahdella dramaturgilla, talou- 29.90.52 1 000 000 markkaa uusien toi-
17654: denhoitajalla ja kirjastonhoitajalla on nyt jokaisel- mitilojen hankkimiseen Suomen Teatteri-
17655: la oma työhuoneensa. Muita tiloja ovat pieni si- liitto ry:lle.
17656: sääntulohalli ja pieni keittiö. Huoneistoista toi-
17657:
17658: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
17659:
17660: Riitta Uosukainen Riitta Saastamoinen Esko Aho
17661: Anna-Kaarina Louvo Sinikka Hurskainen-Leppänen Sinikka Mönkäre
17662: Virpa Puisto Kari Häkämies Päivi Varpasuo
17663: Pentti Lahti-Nuuttila Ben Zyskowicz
17664: 2786 1987 vp.
17665:
17666: Raha-asia-aloite n:o 2624
17667:
17668:
17669:
17670:
17671: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuva- ja näyttämöalan
17672: ohjaajakoulutuksen käynnistämiseksi ja opetussuunnitelman
17673: laatimiseksi
17674:
17675: Eduskunnalle
17676:
17677: Valtion vuotta 1988 koskevassa tulo- ja meno- tarkasteltuna on erittäin vakava puute, että kuva-
17678: arvioesityksessä momentilla 29.90. 53 (Eräät lisä- taiteen, siihen liittäen video-, elokuva-, ja koko
17679: avustukset taiteen tukemiseen, kertameno) esite- av-alan sekä ilmaisu- ja teatterialan, ammatillista
17680: tään vuodelle 1987 vahvistetun määrärahan pois- koulutusta ei ole vielä järjestetty. Kuva- ja ilmai-
17681: tamista. sualat ovat modernin viestintäteknologian vaati-
17682: Maamme kulttuurielämän avainongelmaksi on mia ja erittäin kehittyviä aloja. Suomella ei ole
17683: viime vuosina muodostunut taide- ja taitoainei- varaa jäädä tässä kehityksessä jälkeen. Tanssin am-
17684: den opettaja- ja ohjaajapula. Musiikin alan ohjaa- matillinen koulutus käynnistettiin kokeiluluon-
17685: jakoulutus on onnistuneesti ratkaistu järjestämällä toisena. Kokeilun yhteydessä kehitetään samalla
17686: musiikin eri osa-alueiden koulutus kouluhallituk- opetussuunnitelmat tanssialan ammatillista kou-
17687: sen alaisena ammatillisena koulutuksena. Vastaa- lutusta varten. Vastaava ratkaisu olisi mahdolli-
17688: vasti on käynnistetty tanssin alan ohjaajakoulutus nen myös kuvataiteen, videoalan ja näyttämötai-
17689: 1.8.1987 alkaen Kuopion Konservatorion yhtey- teen ohjaajien koulutuksen käynnistämiseksi.
17690: dessä. Nämä koulutusratkaisut takaavat sen, että Edellä mainituin perustein taiteilijajärjestöt ja
17691: lähivuosikymmeninä on ammattitaitoista musii- taiteen keskustoimikunta katsovat, että alan kou-
17692: kin ja tanssin opettaja- ja ohjaajavoimaa saatavilla lutuksen ja opetussuunnitelman laatimiseen tulisi
17693: lasten ja nuorten harrastusta ja aikuisiällä tapah- varata valtion tulo- ja menoarviossa riittävä määrä-
17694: tuvaa harrastusta varten. Ammattiin johtava tai- raha.
17695: deopiskelu, jotta se voisi tuottaa tuloksia, on aloi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17696: tettava harrastuspohjaisena ja varhaislapsuudessa. taen,
17697: Mikäli taiteen harrastusmahdollisuutta, joka ta-
17698: pahtuu taiteellisesti ja pedagogisesti pätevässä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17699: ohjauksessa, ei tarjota maan eri osissa riittävän 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle
17700: suurelle lapsijoukolle, Suomessa ei ole mahdol- 29.90.53 400 000 markkaa käytettäväksi
17701: lista rekrytoida taiteenalan ammattikoulutukseen kuva- ja näyttämöalan ohjaajakoulutuksen
17702: ja korkean asteen koulutukseen riittävän hyvin käynnistiimiseksi ja opetussuunnitelman
17703: koulutettua opiskelijakuntaa. Tätä taustaa vasten laatimiseksi.
17704:
17705: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
17706:
17707: Riitta Uosukainen Riitta Saastamoinen Sinikka Mönkäre
17708: Virpa Puisto Ben Zyskowicz Kari Häkämies
17709: Anna-Kaarina Louvo Päivi Varpasuo Pentti Lahti-Nuuttila
17710: Sinikka Hurskainen-Leppänen
17711: 1987 vp. 2787
17712:
17713: Raha-asia-aloite n:o 2625
17714:
17715:
17716:
17717:
17718: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta eteläkarjalaisen nuoriso-
17719: seuratyön satavuotishistorian kirjoittamiseen
17720:
17721:
17722: Eduskunnalle
17723:
17724: Nuorisoseuratyö Etelä-Karjalassa lähti alkuun seurajärjestön historiassa. Sekä sotia edeltäneenä
17725: Viipurissa Viipurilaisen Osakunnan aloitteesta aikana että vielä nykyäänkin Etelä-Karjala on
17726: vuonna 1890. maan nuorisoseuratoiminnassa keskeisiä alueita.
17727: Toiminta laajeni varsin merkittäväksi Karja- Nuorisoseuratyön historiaan kätkeytyy tässä
17728: lan Kannakselle, Laatokan Karjalaan ja nykyisen maakunnassa sellaisia kulttuuritietoja ja arvoja,
17729: Etelä-Karjalan maakunnan alueilla ollen vilk- joita tuskin voi liikaa painottaa. Materiaali, jonka
17730: kaimmillaan ennen viime sotia. Silloin toimi maa- kokoamisesta on nyt kyse, on hyvin hajallaan ja
17731: kunnassamme 360 nuorisoseuraa. Kaikkiaan on uhattuna.
17732: Etelä-Karjalaan perustettu lähes sadan vuoden Eteläkarjalaisen nuorisoseuratyön 100-vuotis-
17733: aikana yli 560 nuorisoseuraa. historian kirjoittaminen tämän päivän oloissa on
17734: Viime sodan ensimmäisessä pommituksessa vaativa työ. Kysymyksessä on Karjalan kannasta,
17735: 1939 Viipurissa tuhoutui Etelä-Karjalan Nuoriso- Laatokan Karjalaa, nykyistä Etelä-Karjalaa sekä
17736: seuran koko omaisuus ja kaikki arkistot viiden- koko kansakuntaa koskettava kulttuuriperinnön
17737: kymmenen vuoden ajalta. tallennus.
17738: Karjalaisen väestön jouduttua jättämään koti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17739: seutunsa oli nuorisoseuratoiminta sitä toimintaa, taen,
17740: joka lähti käyntiin ensimmäisenä uusiilakin asuin-
17741: sijoilla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17742: Jotkut seuroista ehtivät saada mukaan arkisto- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
17743: jaan, muille jäivät vain muistot mieliin. 29.99.50 30 000 markkaa eteläkarjalaisen
17744: Eteläkarjalaisen nuorisoseuratyön historia on nuorisoseuratyön satavuotishistorian kir-
17745: yksi merkittävimmistä osista koko maan nuoriso- joittamiseen.
17746:
17747: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
17748:
17749: Riitta Uosukainen Riitta Saastamoinen Sinikka Mönkäre
17750: Sinikka Hurskainen-Leppänen Virpa Puisto Anna-Kaarina Louvo
17751: Juho Sillanpää
17752: 2788 1987 vp.
17753:
17754: Raha-asia-aloite n:o 2626
17755:
17756:
17757:
17758:
17759: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta pitäjäruokaprojektille
17760: suomalaista ruokakulttuurijuhlaa varten
17761:
17762:
17763: Eduskunnalle
17764:
17765: Pitäjäruokaprojekti on useiden suomalaisten suurjuhla myös omaa rahoitusta, jota varten esite-
17766: järjestöjen ja muiden tahojen yhteistyöhanke, tään määrärahaa tarpeellista valtionavustusta var-
17767: jonka tavoitteena on lisätä rikkaan ruokaperin- ten.
17768: teemme arvostusta ja siten edistää kotimaisten Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17769: elintarvikkeiden kulutusta. Projekti on jo tässä taen,
17770: suhteessa saanut erittäin paljon myönteistä ai-
17771: kaan. Vuonna 1988 on tarkoitus järjestää suoma- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17772: lainen ruokakulttuurijuhla. Vaikka valtaosa hank- 1988 tulo- ja menoarvioon 30 000 mark-
17773: keen kustannuksista katetaan eri osallistujataho- kaa pitäjäruokaprojektille suomalaista
17774: jen lahjoituksilla ja talkootyöllä, vaatii tällainen ruokakulttuunjuhlaa varten.
17775:
17776: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
17777:
17778: Riitta Uosukainen Anneli Taina Sulo Aittoniemi
17779: Pentti Lahti-Nuuttila Pekka Puska Pirjo-Riitta Antvuori
17780: Esko Almgren Matti Vähänäkki Kerttu Törnqvist
17781: Timo Roos Marja-Liisa Tykkyläinen Heli Astala
17782: Riitta Saastamoinen Henrik Westerlund Oiva Savela
17783: Martti Tiuri Sirkka-Liisa Anttila Heikki Riihijärvi
17784: Eeva-Liisa Moilanen Anssi Rauramo Tapio Holvitie
17785: Aino Pohjanoksa Esko Aho Juhani Laitinen
17786: Pirkko Ikonen Tuula Iinnaiomaa Marjatta Väänänen
17787: Kalevi Lamminen Kirsti Ala-Harja Ritva Vastamäki
17788: Tellervo Renko Reino Paasilinna Pekka Haavisto
17789: Sinikka Mönkäre Virpa Puisto Kari Häkämies
17790: Anna-Kaarina Louvo Päivi Varpasuo Sinikka Hurskainen-Leppänen
17791: 1987 vp. 2789
17792:
17793: Raha-asia-aloite n:o 2627
17794:
17795:
17796:
17797:
17798: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Taavetin ja Haminan
17799: välisen maantieyhteyden parantamiseksi
17800:
17801:
17802: Eduskunnalle
17803:
17804: Kymen läänissä on laajalti pantu merkille, ettei tuonnin ja viennin kannalta merkittävät kansanta-
17805: Taavetin ja Haminan välinen maantieyhteys vas- loudellisesti. Kun myös tulevaisuudessa suurin osa
17806: taa liikenteen asettamia vaatimuksia. Kyseinen viennistämme tapahtuu meritse ja kun Saimaan
17807: maantie, joka yhdistää mm. Saimaan alueen teol- alueella sijaitseva teollisuus on pääasiallisesti vien-
17808: lisuuden kuljetukset satamiin, vaatii selviä paran- titeollisuutta, on Taavetin ja Haminan välisen
17809: nuksia. tien parantaminen suorastaan välttämätöntä. Tien
17810: Taavetin ja Haminan välinen noin 50 kilomet- suunnittelun pikainen käynnistäminen koetaan
17811: rin pituinen tie on vilkkaasti liikennöity, suoras- erittäin tärkeäksi ja perustelluksi.
17812: taan valtatien tapaan. Autoista suuri osa on ras- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17813: kaan liikenteen kalustoa, ja tämä tieyhteys onkin taen,
17814: yksi merkittävimmistä raskaan liikenteen väylistä
17815: maassamme. Tie on kuitenkin kapea, mäkinen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17816: mutkainen ja keväisin useiden viikkojen ajan rou- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
17817: tainen. Tien puutteiden takia raskas liikenne ei 31.24. 77 2 000 000 markkaa Taavetin ja
17818: ole voinut toteuttaa muilla teillä mahdollisia Haminan välisen tieyhteyden parantami-
17819: taloudellisia ja energiaa säästäviä toimia. seksi.
17820: Sekä Haminan satama että Kotkan satama ovat
17821:
17822: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
17823:
17824: Riitta Uosukainen Sinikka Mönkäre
17825: Kari Häkämies Anna-Kaarina Louvo
17826: Sinikka Hurskainen-Leppänen
17827: 2790 1987 vp.
17828:
17829: Raha-asia-aloite n:o 2628
17830:
17831:
17832:
17833:
17834: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy-
17835: län rakentamiseen kantatien n:o 62 yhteyteen välille Kauko-
17836: pää-Rasila
17837:
17838: Eduskunnalle
17839:
17840: Imatran kaupungin pohjoisosasta Ruokolahden Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17841: Rasilaan suuntautuvalla kantatiellä n:o 62 on taen,
17842: kevyen liikenteen tilanne ongelmallinen ja vaaral-
17843: linen. Erityisesti Enso-Gutzeit Oy:n Kaukopään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17844: tehtaalle suuntautuva raskas liikenne tekee mm. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
17845: pyöräilijöiden liikkumisen turvattomaksi, eikä 31.24.77 3000000 markkaa kevyen lii-
17846: tiheään liikennöidyllä tiellä ole voitu välttyä on- kenteen raitin rakentamiseksi kantatien
17847: nettomuuksilta. n:o 62 yhteyteen välille Imatran Kauko-
17848: Kevyen liikenteen raitti olisi turvallisuussyistä pää-Ruokolahden Rasita.
17849: rakennettava kantatien n:o 62 yhteyteen välille
17850: Imatran Kaukopää-Ruokolahden Rasila.
17851:
17852: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
17853:
17854: Riitta Uosukainen Sinikka Mönkäre
17855: Kari Häkämies Anna-Kaarina Louvo
17856: Sinikka Hurskainen-Leppänen
17857: 1987 vp. 2791
17858:
17859: Raha-asia-aloite n:o 2629
17860:
17861:
17862:
17863:
17864: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Imatran katsastus-
17865: aseman rakentamiseen
17866:
17867:
17868: Eduskunnalle
17869:
17870: Imatran katsastusasema toimii tätä nykyä vuok- Imatran katsastusasemalle on varattu tontti,
17871: ratiloissa. Katsastusasemalta puuttuu toimistotilo- joka on kokonaan valtion omistuksessa, joten
17872: ja, eivätkä tilat sovellu hyvin tarkoitukseensa rakentamisedellytykset ovat tältä osin kunnossa.
17873: muutenkaan, koska kyseinen rakennus on teolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17874: suushalli. Autokannan kasvun myötä myös katsas- taen,
17875: tusaseman henkilökunta kasvaa. Näin ollen Imat-
17876: ran katsastusaseman rakentamisen suunnittelu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17877: olisi aiheellista käynnistää. 1988 tulo- ja menoarvioon momenttfle
17878: Imatran kaupungin työllisyystilanne on erittäin 31.40.74 500000 markkaa Imatran kat-
17879: vaikea; tilannetta yhä pahentaa Svetogorskin työ- sastusaseman rakentamisen suunnitte-
17880: maiden hiljeneminen. Kaupungin väkiluku on luun.
17881: vähentynyt viime vuosina työttömyyden vuoksi.
17882: Uudet rakennushankkeet kohentaisivat epäsuo-
17883: tuisaa tilannetta mielekkäällä tavalla.
17884:
17885: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
17886:
17887: Riitta Uosukainen Sinikka Mönkäre
17888: Kari Häkämies Anna-Kaarina Louvo
17889: Sinikka Hurskainen-Leppänen
17890: 2792 1987 vp.
17891:
17892: Raha-asia-aloite n:o 2630
17893:
17894:
17895:
17896:
17897: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Taideteollisen korkea-
17898: koulun palkkausmenoihin
17899:
17900:
17901: Eduskunnalle
17902:
17903: Taideteollisessa korkeakoulussa annettavasta Taideteollisen korkeakoulun opetus on tulevai-
17904: opetuksesta 60 % on tuntiopetusta. Alkavana lu- suudessa pystyttävä suunnittelemaan ja järjestä-
17905: kukautena korkeakoulun tuntiopetusta on varojen mään siten, ettei jatkossa enää jouduta nykyisen
17906: puutteen vuoksi jouduttu supistamaan 46 %. kaltaiseen katastrofaaliseen tilanteeseen. Tämä
17907: Suuri osa suunnitellusta opetuksesta on siis peruu- edellyttää resurssien osalta riittävän tason turvaa-
17908: tettu tai siirretty annettavaksi seuraavan lukukau- vaa kasvua tuntiopetus- sekä apuhenkilökunnan
17909: den aikana. palkkaamiseen käytettäviin määrärahoihin.
17910: Korkeakoulun opetuksen kannalta on elintär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
17911: keää turvata elävä yhteys myös korkeakoulun ul- tavasti,
17912: kopuolella toimiviin alan asiantuntijoihin. Tämä
17913: on mahdollista ainoastaan järjestämällä tuntiope- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17914: tusta ja käyttämällä vierailevia luennoitsijoita sekä 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
17915: lopputöiden ohjaajia. Alan erityisluonteen vuoksi 29. 01.01 lisäyksenä 2 200 000 markkaa
17916: pienryhmäopetuksen ja henkilökohtaisen ohjauk- käytettäväksi Taideteollisen korkeakoulun
17917: sen tarve on lisäksi tavanomaista huomattavasti palkkausmenoihin.
17918: suurempi.
17919:
17920: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
17921:
17922: Kari Urpilainen Jouni Backman
17923: 1987 vp. 2793
17924:
17925: Raha-asia-aloite n:o 2631
17926:
17927:
17928:
17929:
17930: Urpilainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkeakoulu-
17931: jen kansainvälisen toiminnan kehittämiseen
17932:
17933:
17934: Eduskunnalle
17935:
17936: Opetusministeriön hallinnonalan momentti On myös muistettava, että edellinen korkea-
17937: 29.10.21 (Muut opetus- ja tutkimusmenot) on koulujen kehittämislaki ei velvoittanut kirjasto- ja
17938: osoitus uudenlaisesta käytännöstä voimavarojen laitemenojen kehittämiseen. Korkeakoulujen
17939: kohdentamisessa. Tarkoituksena on lisätä korkea- kirjallisuus- ja laitehankinnoissa onkin ollut vaka-
17940: koulujen omaa päätäntävaltaa määrärahojen koh- via puutteita, joiden korjaamiseksi on painetta.
17941: dentamisessa. Päämäärä on sinänsä hyvä ja kor- Koska momentilta 29.10.21 voidaan maksaa
17942: keakoulujen saama määrärahojen lisäyskin koh- myös vierailevista opettajista sekä muusta kansain-
17943: tuullinen. välisestä toiminnasta aiheutuvat menot, ehdotam-
17944: Edellä mainitun momentin perustelussa on kui- me,
17945: tenkin erikseen mainittu 120 000 mk:n lisäys kan-
17946: sainvälisen yhteistyön lisääntymisen johdosta. Tä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17947: tä lisäystä on pidettävä ehdottomasti riittämättö- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
17948: mänä, kun ajatellaan kaikkia korkeakouluja. Ope- 29.10. 21 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
17949: tusministeriön hallinnonalan kautta olisikin koh- korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan
17950: dennettava huomattavasti enemmän määrärahoja lisääntymisen ja kehittämisen johdosta.
17951: kansainvälisen toiminnan lisäämiseen korkeakou-
17952: luissamme.
17953:
17954: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
17955:
17956: Kari Urpilainen Jouni Backman
17957:
17958:
17959:
17960:
17961: 35 270416F
17962: 2794 1987 vp.
17963:
17964: Raha-asia-aloite n:o 2632
17965:
17966:
17967:
17968:
17969: Urpilainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta opintokeskus-
17970: ten yleismenoihin valtionapuun oikeuttavien toimien lisäämi-
17971: seksi
17972:
17973: Eduskunnalle
17974:
17975: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle 1987 opintokeskuksille ei myönnetty ainuttakaan
17976: 1988 esitetään momentin 29.57.55 käyttösuunni- uutta valtionaputointa eikä vuoden 1988 tulo- ja
17977: telmassa valtionapua opintokeskusten yleismenoi- menoarvioesityksessäkään esitetä yhtään uutta
17978: hin 21 980 000 markkaa. tointa. Kyseinen uusien valtionaputoimen jäädyt-
17979: Maassamme toimii tällä hetkellä kymmenen täminen vaikeuttaa merkittävästi opintokeskusten
17980: opintokeskusta, joista kolme on aloittanut toi- tulevaisuutta.
17981: mintansa v. 1980-1982. Uusien opintokeskusten Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
17982: vakiinnuttaessa toimintaansa ja muiden opinto- taen,
17983: keskusten toiminnan yhä laajetessa nykyisillä hen-
17984: kilöstövoimavaroilla ei ole mahdollista kehittää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
17985: opintokeskusten työtä. Opintokeskukset haluavat 1988 tulo- ja menoarvioon momenti//e
17986: painottaa erityisesti pedagogisen ja alueellisen 29.57.55 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
17987: henkilökunnan lisäämisen tarvetta. viidentoista uuden valtionaputoimen pe-
17988: Uusien valtionaputoimien myöntäminen 1980- rustamiseksi opintokeskuksiin.
17989: luvulla on entisestään vain taantunut; vuonna
17990:
17991: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
17992:
17993: Kari Urpilainen Marja-Liisa Tykkyläinen Jouni Backman
17994: 1987 vp. 2795
17995:
17996: Raha-asia-aloite n:o 2633
17997:
17998:
17999:
18000:
18001: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Teatterimuseon toimin-
18002: ta-avustuksen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen
18003:
18004:
18005: Eduskunnalle
18006:
18007: Teatterimuseo on viime vuosina yhä selkeäm- taman viime vuoden aikana valtion toiminta-
18008: min muodostunut koko maan näyttämötaidetta avustuksissa ei ole tapahtunut taloudellista tilan-
18009: tallentavaksi, tutkivaksi ja esitteleväksi laitokseksi, netta ratkaisevasti helpottavia korjauksia. Erillis-
18010: joka palvelee sekä tutkijoita ja oppilaitoksia että avustukset eivät ole korjanneet perustoiminnan
18011: näyttämötaiteesta kiinnostunutta yleisöä. Museon rahoitustarvetta vaan päinvastoin lisänneet myös
18012: kävijämäärä on 1980-luvun aikana moninkertais- vakinaisen työn paineita. Museon taloudellinen
18013: tunut ja muu toiminta laajentunut ja tehostunut. tila on näin muodostunut yhä vaikeammaksi ja
18014: Valtionavustus on kuitenkin edelleen vain pieni epävakaammaksi. Alan kehittämisen ja nykyisen-
18015: osa muiden koko taiteenalasta vastaavien museoi- kin tason säilyttämisen kannalta on välttämätön-
18016: den valtionavustuksista eikä mahdollista museon tä, että museon rahoitus saadaan kohtuulliselle ja
18017: kulttuuritehtävän vaatimusten täyttämistä. tallentamistyön mahdollisuudet takaavalle tasol-
18018: Näyttämötaide on kansanomaisin taidemuo- · le. Viime vuosien valtionavustukset ovat jääneet
18019: tomme, jonka tallentaminen on erittäin tärkeätä säännöllisesti noin 200 000 markkaa tarvetta pie-
18020: myös siksi, että itse taideteos katoaa esityshetken nemmiksi, eikä näin syntynyttä jälkeenjääneisyyt-
18021: jälkeen. Teatteri, mukaan lukien tanssi- ja mu- tä ole ilmeisesti mahdollista korjata taiteenalan
18022: siikkiteatteri, kuvastaa kiinteästi omaa aikaansa, valtakunnallisten erikoismuseoiden normaalin
18023: joten alan tunteminen ja tutkiminen on merkittä- avustustoiminnan puitteissa.
18024: vä tekijä kansallisen kulttuuri-ilmaston luomises- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18025: sa. Teatterimuseo on ainoa alan toimiva museo, taen,
18026: jolla on näyttämötaidetta koskeva laaja arkisto.
18027: Museon kehittämisestä riippuvat ratkaisevasti alan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18028: tutkimusmahdollisuudet tulevaisuudessa. 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
18029: Teatterimuseon valtionavustus on ollut vain 29.90.52 400 000 markkaa Teatterimu-
18030: runsaat 20 % kokonaiskuluista. Muu osuus on ra- seon toiminta-avustuksen jälkeenjäänei-
18031: hoitettu Helsingin kaupungin avustuksen ja eri syyden korjaamiseksi.
18032: lähteistä etsittyjen kohdeavustusten turvin. Muu-
18033:
18034: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
18035:
18036: Kari Urpilainen Marja-Liisa Tykkyläinen Jouni Backman
18037: 2796 1987 vp.
18038:
18039: Raha-asia-aloite n:o 2634
18040:
18041:
18042: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen AFS ry:n toi-
18043: minnan tukemiseen
18044:
18045:
18046: Eduskunnalle
18047:
18048: AFS on Suomen vanhin vaihto-oppilasjärjestö. AFS Inercultural Programs on siis paljon muuta
18049: Se on perustettu v. 1948. Toimistossa on neljä kuin hyvätuloisten perheiden lasten kouluvuoden
18050: työntekijää. Toimiston apuna on Suomen AFS järjestämistä maassa, jonka kielen he haluavat op-
18051: ry., vapaaehtoisjärjestö, jonka jäsenet huolehtivat pia. AFS pyrkii periaatteittensa mukaisesti lisää-
18052: vaihto-oppilaiden vapaa-ajan toiminnasta sekä mään ihmisten välistä ymmärrystä, ruohonjuuri-
18053: ovat apuna valmennusleirien ja kurssien järjestä- tasolta alkaen. Järjestö on voittoa tuottamaton ja
18054: misessä. Vapaaehtoiset hoitavat myös valtaosan uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton, joten
18055: AFS:n kautta vaihto-oppilaiksi hakevien haastat- sen on helppo toimia yli rajojen.
18056: teluista. AFS haastattelee nimittäin yksittäisesti Suomessa myönnetään varanomille hakijoille
18057: kaikki hakijat. stipendejä sosiaalisin perustein. Kuitenkin stipen-
18058: Suomen AFS:n mittavin ohjelma on edelleen divarat ovat liian pienet, jotta AFS-koululais-
18059: ns. vuosivaihto-ohjelma, jonka kautta esim. vuon- vaihdosta voitaisiin tehdä todella tasapuolinen
18060: na 1988 lähtee 127 lukioikäistä suomalaista nuor- kaikille hakijoille. Siksi yhdistys tarvitsee valtion-
18061: ten lukuvuodeksi 20 maahan. Perinteisen USA- avustusta, että se voisi jakaa stipendejä, joilla voi-
18062: ohjelman lisäksi entistä useammat nuoret viettä- daan ratkaisevasti vaikuttaa maksujen alenemi-
18063: vät vaihto-oppilasvuotensa joko Euroopan maissa seen. Myös lisähenkilön palkkaus mahdollistaisi
18064: tai lähtevät muille mantereille. ''Kaukomaa' '- mm. Bosconia- ja vastaavien ohjelmien käynnistä-
18065: ohjelman maita ovat Australia, Japani, Indonesia, misen Suomessa - mm. EEC-maissa toimivan
18066: Thaimaa tai eteläamerikkalaiset maat, joista vaih- Young Workers Programin tuomisen Suomeen.
18067: toehtoina ovat Argentiina, Chile, Panama ja Pe- Tässä ohjelmassa nuoret ammattikoululaiset ovat
18068: ru. Suomeen tulee ensi vuonna vuodeksi etelä- puolesta vuodesta vuoteen harjoittelijoina toisen
18069: amerikkalaisia vaihto-oppilaita Brasiliasta, Meksi- Euroopan maan yrityksessä. Tämä ohjelma on hy-
18070: kosta ja Perusta. Koko AFS:n sisällä Suomen AFS vin suosittu AFS-maissa, jotka ovat EEC:n jäseniä,
18071: on tunnettu siitä, että se pyrkii pitämään ohjel- sillä EEC antaa selkeää ja ratkaisevaa rahallista tu-
18072: missaan mahdollisimman monta latinalaisamerik- kea ohjelmalle.
18073: kalaista maata, ja olemme saaneet siitä tunnustus- AFS on aina panostanut ohjelmiensa laatuun.
18074: ta erityisesti Etelä-Amerikan mailta. Me Suomessa Järjestö tuntee suurta vastuuta siitä, miten osallis-
18075: haaveilemme jonain päivänä voivamme ottaa vas- tuja vuotensa kokee. AFS pitää volyyminsa tasol-
18076: taan ns. Bosconia-nuoria. He ovat slummien kas- la, jonka se pystyy täysin hallitsemaan. AFS val-
18077: vatteja, jotka erityisnuorisotyöntekijät Kolum- mentaa lähtijänsä useassa valmennustilaisuudessa;
18078: biassa ovat ottaneet ohjelmaansa. Näistä nuorista myös lähtijän perheen kanssa vietetään ilta kes-
18079: valitaan aina jokunen osallistumaan AFS:n oppi- kustellen ja luodaten sitä, mitä vaihto-oppilaaksi
18080: lasvaihtoon. Luonnollisesti nuorilla ei ole itse va- lähtö merkitsee myös kotiin jääville.
18081: raa maksaa osallistumisestaan, mutta he saavat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18082: tuen lahjoituksina. Heille pyritään järjestämään taen,
18083: ammatillista koulutusta kohdemaassaan, jotta he
18084: pääsisivät alkuun ammatinhaussaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18085: Suomeen saapui elokuussa 54 ulkomaista 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
18086: vaihto-oppilasta 12 eri maasta. He viettävät täällä 29.91.51 500000 markkaa AFS ry:n toi-
18087: vastaavasti yhden kouluvuoden opetellen suomen minnan tukemiseen.
18088: kielen ja tutustuen kulttuuriimme.
18089:
18090: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
18091:
18092: Kari Urpilainen Marja-Liisa Tykkyläinen Jouni Backman
18093: 1987 vp. 2797
18094:
18095: Raha-asia-aloite n:o 2635
18096:
18097:
18098:
18099:
18100: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kannuksen työväentalon
18101: peruskorjaukseen
18102:
18103:
18104: Eduskunnalle
18105:
18106: Kannuksen työväentalon syntyyn ja sen alkuvai- viraston kanssa. Näin on myös käytännössä tapah-
18107: heisiin liittyy läheisesti yksi Suomen poliittisen tunut, sillä peruskorjaussuunnitelmat on laadittu
18108: historian merkkimiehistä eli Oskari Tokoi. sekä töitä aloiteltu hyvän yksimielisyyden vallites-
18109: Uhanalaisena ollut Kannuksen työväentalo suo- sa ja museoviraston antaessa niille tukensa.
18110: jeltiin aluksi puoleksi vuodeksi Vaasan lääninhal- Suurimmat ongelmat hankkeen toteuttamiseksi
18111: lituksen toimesta vuonna 1983. Suojelua on puol- ovat taloudellisia. Talon omistaja, Oskari Tokoi
18112: tanut museovirasto. Perusteluissaan museovirasto -seura ry., on varsin pieni ja taloudellisesti voima-
18113: totesi Kannuksen vanhan työväentalon olevan ton yksinään mittavaa ja kallista peruskorjausta
18114: kulttuurihistoriallisesti arvokas kahdestakin syys- toteuttamaan. Siksi ns. ulkopuolinen tuki on suo-
18115: tä. Ensinnäkin talon historiaan liittyy olennaisesti rastaan välttämätöntä, jotta työ saadaan tehdyksi
18116: Oskari Tokoin persoona. Toisaalta talolla on erit- valtioneuvoston tahtomaila tavalla. Kohteen
18117: täin suuri merkitys Kannuksen rakennuskulttuu- luonteen perusteella tuntuisi kohtuulliselta, että
18118: rissa, sekä maisemallista arvoa, sillä se sijaitsee var- juuri eduskunta tukisi hanketta taloudellisesti.
18119: sin keskeisellä paikalla Kannuksessa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18120: Mm. esitettyihin perusteluihin vedoten valtio- taen,
18121: neuvosto päätti joulukuussa 1984 suojella Kan-
18122: nuksen vanhan työväentalon. Samalla valtioneu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18123: vosto on velvoittanut omistajaa eli Oskari Tokoi 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18124: -seuraa kunnostamaan ja entistämään talon. Työ- 29.99.51 300 000 markkaa kulttuurihis-
18125: suunnitelmien sekä töiden toteuttamisen on pää- toriallisesti merkittävän Kannuksen työ-
18126: töksen mukaan tapahduttava yhteistyössä museo- väentalon peruskorjaukseen.
18127:
18128: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
18129:
18130: Kari Urpilainen Pirjo Ala-Kapee Jouni Backman
18131: 2798 1987 vp.
18132:
18133: Raha-asia-aloite n:o 2636
18134:
18135:
18136:
18137:
18138: Urpilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Invalidiliiton toiminnan
18139: tukemiseen
18140:
18141:
18142: Eduskunnalle
18143:
18144: Työ- ja muussa yhteiskuntaelämässä kuluvalla 50:ssä eri puolilla maata sijaitsevassa lomanvietto-
18145: vuosikymmenellä tapahtuneet voimakkaat muu- paikassa yhteenä noin 60 000 lomavuorokautta.
18146: tokset ovat saattaneet yksilön kestokyvyn entistä Tämän lisäksi on kesänviettopaikkoja käyttänyt
18147: suuremmalle koetukselle. Työelämän lisääntyneet vuorokautta lyhyemmän ajan noin 70 000 henki-
18148: vaatimukset, turvallisuudentunteen väheneminen löä. Vuoden 1985 aikana ilmaisen loman sai 487
18149: ja kiireistyminen ovat tekijöitä, jotka aiheuttavat henkilöä. Ilmaisten lomien tarjonta ei kuitenkaan
18150: pahoinvointia. Kilpailutilanteessa erityisesti hei- vastaa kasvanutta tarvetta. Lomanviettomahdolli-
18151: koimmat yksilöt joutuvat kovimman paineen alai- suuksien turvaaminen ja kehittäminen edellyttää
18152: seksi. sen vuoksi yhteiskunnan tukea. Ilman sitä monet
18153: Lomatoiminta on koettu erääksi keinoksi fyysi- lomapalvelujen tarpeessa olevat vammaiset henki-
18154: sen ja psyykkisen rasituksen lieventäjänä. Loman löt jäävät siitä osattomiksi. Invalidiliiton ja sen
18155: virkistävä ja kuntouttava merkitys korostuu vam- jäsenyhdistysten voimavarat ovat hyvin rajalliset
18156: maisten henkilöiden kohdalla. Työssä ja elämässä myös käytössä olevien lomapaikkojen kunnossapi-
18157: yleensäkin he joutuvat muita enemmän ponniste- toon ja kehittämiseen. Kuitenkin näiden tulisi
18158: lemaan voimiensa äärirajoilla. Heidän mahdolli- tyydyttää lähes 50 000 jäsenen ja heidän perheit-
18159: suutensa kodin ulkopuolella tapahtuvaan loman- tensä loma- ja virkistyspalvelujen tarpeet.
18160: viettoon ja virkistäytymiseen ovat kuitenkin rajoi- Yhteiskunnan taloudellisella tuella voitaisiin
18161: tetut. Yleisissä lomanviettopaikoissa on liikun- tarjota vammaisille henkilöille yhtäläiset mahdol-
18162: taesteitä. Myös aseoteeiliset ja psyykkiset tekijät lisuudet virkistykseen ja lomanviettoon kuin
18163: asettavat rajoituksia niiden käyttämiseen. Vam- muilla kansalaisilla. Lomapalvelujen lisääminen
18164: maisten henkilöiden lomanvietto onnistuu par- edistäisi heidän selviytymistään työ- ja päivittäi-
18165: haiten heitä varten suunnitelluissa ja rakennetuis- sessä elämässä sekä heidän osallistumismahdolli-
18166: sa lomanviettopaikoissa. suuksiaan yhteiskunnassamme.
18167: Invalidiliitto ja sen jäsenyhdistykset ovat koko Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
18168: toimintansa ajan harjoittaneet sosiaalista lomatoi- taen,
18169: mintaa. Lomapalvelujen kysyntä on jatkuvasti
18170: kasvanut. Taloudellisten mahdollisuuksien mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18171: kaan Invalidiliitto ja sen jäsenyhdistykset ovat 1988 tulo- ja menoarvioon 400 000 mar-
18172: vuosittain järjestäneet vähävaraisille vammaisille kan määrärahan Invalidiliitto ry:lle käytet-
18173: henkilöille ilmaisia lomia ja muita lomapalveluja. täväksi vammaisten henkilöiden lomatoi-
18174: Vuonna 1985 kertyi liiton ja sen jäsenyhdistysten minnan järjestämiseen.
18175:
18176: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
18177:
18178: Kari Urpilainen Jouni Backman
18179: 1987 vp. 2799
18180:
18181: Raha-asia-aloite n:o 2637
18182:
18183:
18184:
18185:
18186: Wahlström ym.: Koeotettujen määrärahojen osoittamisesta kansain-
18187: välisen kehitysyhteistyön määrärahoihin
18188:
18189:
18190: Eduskunnalle
18191:
18192: Vaikka Suomen kehitysyhteistyölle on luvun Suomen kehitysyhteistyötä on monien muiden
18193: 24.30 ''Kansainvälinen kehitysyhteistyö'' perus- maiden tapaan pyritty sitomaan vastaostoihin.
18194: teluissa asetettukin hyvältä kuulostavia periaattei- Tällöin kehitysmaa ei voi vapaasti valita halvinta
18195: ta, ei todellisuus niitä aina vastaa. tai itselleen muutoin edullista vaihtoehtoa. Kehi-
18196: Ensinnäkin kehitysyhteistyön määrärahoja kos- tysyhteistyön sitominen ostoihin Suomesta tai pe-
18197: kevat tavoitteet pyritään täyttämään hidastellen. räti kehitysmäärärahojen ohjaaminen suomalais-
18198: Lisäksi ne pyritään saavuttamaan ja osoittamaan ten yhtiöiden vientihankkeisiin muuttaa yhteis-
18199: täytetyiksi kyseenalaisin keinoin: työn luonteen. Tällainen "kehitysmaihin suun-
18200: - siirtämällä vientitakuumenoja maksettavak- tautuvan viennin tukeminen'' kuuluisi lähinnä
18201: si kehitysyhteistyömäärärahoista (100 miljoonaa kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle.
18202: markkaa), Sinne tulisi myös merkitä edellä mainittu vientita-
18203: - lukemalla mukaan kehitysyhteistyölahjoi- kuumääräraha.
18204: tusten verotuoton vähentyminen (70 miljoonaa Yhteistyön kohdemaiden valinta ei kaikilta
18205: markkaa) ja osin ole tyydyttävä. Kehitysyhteistyön ensisijai-
18206: - siirtämällä määrärahoja Teollisen Kehitys- sia kohdemaita ovat: Egypti (30 milj. mk), Ke-
18207: yhteistyön Rahasto Oy:lle niin, että entistä enem- nia (80 milj. mk), Sambia (83 milj. mk), Sri
18208: män kehitysyhteistyö muodostuu suomalaisten Lanka (60 milj. mk), Tansania (130 milj. mk) ja
18209: yhtiöiden kehitysmaihin suuntautuvan viennin Vietnam (50 milj. mk). Nicaragua olisi otettava
18210: tukemiseksi, jolloin tukikohteesta päättääkin suo- kohdemaaksi, kun se tällä hetkellä saa Burman,
18211: malainen vientiyhtiö (määrärahat kasvaisivat Mosambikin ja Perun ohella käyttösuunnitelman
18212: 60 % eli 100 miljoonaksi markaksi). kohdasta ''Muut kohdemaat ja maittain jakama-
18213: Maa- ja metsätalousministeriön pääluokan mo- ton".
18214: mentilta 30.32.40 rahoitettavaa elintarvikkeiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18215: vientitukea ei voida pitää kehitysyhteistyönä. Suo- taen,
18216: mi samoin kuin muutkin Länsi-Euroopan maat
18217: tukevat voimakkaasti maittensa maatalousylijää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18218: män vientiä. Tämä polkumyynti luonnollisesti 1988 tulo- ja menoarvioon
18219: laskee maailmanmarkkinoilla elintarvikkeiden momentille 24.30.66 lisäyksenä
18220: hintoja ja vähentää niiden kehitysmaiden maata- 190 000 000 markkaa, josta Maailman
18221: lousviennin tuloja, joilla vientiin olisi edellytyk- elintarvikeohjelmalle 70 000 000 mark-
18222: siä. Elintarvikeapua tarvitsevien kehitysmaiden kaa, YK:n lastenrahastolle (UNICEF)
18223: kannalta olisi tarkoituksenmukaisempaa ostaa 100 000 000 markkaa ja Kansainväli-
18224: avustettavan maan lähimaista elintarvikkeita, jol- selle maatalouden kehittämisrahastolle
18225: loin luotaisiin pohjaa alueelliselle elintarvikeoma- 20 000 000 markkaa,
18226: varaisuudelle, vaikka täyteen maakohtaiseen elin- momentille 24.30.67 lisäyksenä
18227: tarvikeomavaraisuuteen ei varsinkaan kaikissa sää- 130 000 000 markkaa, josta alueelliseen
18228: oloissa päästäisi. toimintaan etelaisen Afrikan ns. SADDC-
18229: 2800 1987 vp. - RA n:o 2637
18230:
18231: maiden apuun JOO 000 000 markkaa ja 27 000 000 markkaa, josta Namibia-
18232: kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön ohjelmaan (SWAPO) 12 000 000 markkaa
18233: 30 000 000 markkaa, sekä ja Apartheidin vastaiseen toimintaan
18234: momentzlle 24.30.69 lisäyksenä (ANC) 15 000 000 markkaa.
18235:
18236: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
18237:
18238: Jarmo Wahlström Raila Aho
18239: Heli Astala Vappu Säilynoja
18240: Arvo Kemppainen
18241: 1987 vp. 2801
18242:
18243: Raha-asia-aloite n:o 2638
18244:
18245:
18246:
18247:
18248: Wahlström: Määrärahan osoittamisesta Riista- ja kalatalouden tut-
18249: kimuslaitoksen alaisen pyyntiteknisen tutkimusyksikön perus-
18250: tamiseksi Vaasaan
18251:
18252: Eduskunnalle
18253:
18254: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kalan- Vaasa soveltuu ko. tutkimusyksikön SIJainti-
18255: tutkimusosaston toiminta on painottunut kala- paikkakunnaksi erityisesti siksi, että kotimainen
18256: kantojemme ja kalastuksemme tilan seurantaan. pyydysteollisuus on keskittynyt Vaasan seudulle.
18257: Kalastuksen kannattavuutta edistävien tutki- Lisäksi Vaasan kaksikielisyys on etu, koska rannik-
18258: mushankkeiden suorittamiseen pyyntitekniikkaa komme ammattikalastajista huomattava osa on
18259: kehittämällä ei tutkimuslaitoksella ole toistai- ruotsinkielisiä. Yhteydet muihin Pohjoismaihin ja
18260: seksi ollut juurikaan mahdollisuuksia, vaikka etenkin Norjan pyydysteollisuuteen ja -tutkimuk-
18261: kalatalousalan järjestöjen keskuudessa on pidetty seen ovat hyvät.
18262: tärkeänä tutkimusresurssien suuntaamista tälle Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
18263: alueelle. taen,
18264: Pyyntiteknisten tutkimusten tärkeimpänä ta-
18265: voitteena on kehittää pyydyksiä, pyyntimenetel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18266: miä ja aluksia ja luoda sellaisia pyyntiyksiköitä, 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 30.38
18267: joiden avulla merialueemme kalavaroja voidaan määrärahoihin 1 700 000 markkaa Rtista-
18268: hyödyntää entistä taloudellisemmin ja valikoi- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen alaisen
18269: vammin. Tutkimukset tulee kohdistaa sellaisen pyyntiteknisen tutkimusyksikön perusta-
18270: kalastusta edistävän pyyntiteknisen tiedon tuotta- miseksi Vaasaan.
18271: miseen, johon yksityisellä kalastajalla tai yrityk-
18272: sellä ei ole mahdollisuuksia.
18273:
18274: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
18275:
18276: Jarmo Wahlström
18277: 2802 1987 vp.
18278:
18279: Raha-asia-aloite n:o 2639
18280:
18281:
18282:
18283:
18284: Wahlström ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Helsingin
18285: seudun ulkopuoliseen Valtionrautateiden henkilöpaikallisliiken-
18286: teeseen
18287:
18288: Eduskunnalle
18289:
18290: Rautateiden Helsingin seudun ulkopuolisella Paikallisliikenteen ylläpitäminen nykyisessä laa-
18291: paikallisliikenteellä on edelleen tärkeä merkitys juudessaan myös vuonna 1988 edellyttäisi mo-
18292: yhtenä liikenteen peruspalveluna ja syöttöliiken- mentin määrärahan nostamista esitetystä 5 mil-
18293: teenä kaukoliikenteeseen. Lisäksi sillä on ilmeisiä joonalla markalla, mikäli sovelletaan korvauksen
18294: kehittymismahdollisuuksia, mikäli kalusto uusi- laskemisessa tähän saakka käytettyä menettelyä.
18295: taan ja liikenteen tarjontaa parannetaan. Lakkautusuhka voidaan torjua sangen pienellä
18296: Parlamentaarinen rautatiekomitea esitti äsket- rahamäärällä.
18297: täin yksimielisesti, että rautateiden paikallislii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18298: kennettä tulisi kehittää. Tämän perusteella rauta- taen,
18299: teille paikallisliikenteen ylläpitämisestä maksetta-
18300: vat korvaukset tulisi pitää sellaisella tasolla, ettei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18301: liikenne supistu, ennen kuin sitä ehditään kehit- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18302: tää. Momentin perusteluista on poistettava mai- 31.57.40 lisäyksenä 5000000 markkaa
18303: ninta: ''Paikallisliikenne hoidetaan henkilöpai- Helsingin seudun ulkopuolisen Valtion-
18304: kallisliikenteestä vuonna 1984 tehdyn suunnitel- rautateiden henkilöpaikallisliikenteen
18305: man mukaisesti." Se näet tarkoittaisi liikenteen hoitamiseksi vuonna 1988 nykylaajuudes-
18306: supistamista noin kolmanneksella. saan.
18307:
18308: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
18309:
18310: Jarmo Wahlström Raila Aho
18311: 1987 vp. 2803
18312:
18313: Raha-asia-aloite n:o 2640
18314:
18315:
18316:
18317:
18318: Wahlström ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lasten päivä-
18319: hoitopaikkojen lisäämiseen
18320:
18321:
18322: Eduskunnalle
18323:
18324: Vielä 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa ne toteuttaa lisäämättä koulutusta. Toisaalta eräil-
18325: päivähoitopaikat lisääntyivät 10 000 paikalla vuo- lä kaupunkiseuduilla ongelmana on myös asunto-
18326: dessa. Vuoden 1983 eduskuntavaalien jälkeen ni- pulan aiheuttama henkilökunnan puute. Asun-
18327: mitetty SDP:n, keskustan ja SMP:n hallitus kui- topolitiikkakin on esteenä.
18328: tenkin supisti vuoden 1984 paikkamäärälisäyksen Määrällisen tarpeen ohella on entistä tärkeäm-
18329: kolmannekseen tästä määrästä eli 3 500 paikkaan. pää kiinnittää huomiota myös päivähoidon sisäl-
18330: Vain TES-kierroksen vauhdittamiseksi tuo hallitus lölliseen kehittämiseen. Siksi ryhmien kokoa on
18331: suostui nostamaan paikkalisäyksen seuraavien tarpeen pienentää. Hallitus ilmoittaa ohjelmas-
18332: vuosien osalta 7 000 paikaksi vuodessa. Neljässä saan seuraavaa: ''Lasten päivähoidon säädöksiä
18333: vuodessa supistus merkitsi sitä, että aikaisempaan tarkistetaan siten, etteivät liian tiukat lasten ryh-
18334: vauhtiin nähden 15 500 paikkaa jäi tulematta. mäkokoja, henkilöstömitoitusta ja tiloja koskevat
18335: Tämä supistuslinja, jota viime vaaleissa valtaan säädökset estä päivähoidon tarkoituksenmukaista
18336: tullut kokoomuksen, sosialidemokraattien ja järjestämistä alueellisen ja paikallisen tarpeen mu-
18337: SMP:n hallitus nyt jatkaa, merkitsee sitä, että päi- kaan.'' Pelättävissä on, että virkkeen kryptinen
18338: vähoitolain perusteluissa asetettu tavoite päivä- tarkoituksenmukaisuus tarkoittaa vain halua suu-
18339: hoitopaikan saamisesta jokaiselle vuoteen 1990 rentaa ryhmäkokoja ja supistaa henkilökuntaa vä-
18340: mennessä jää auttamattomasti saavuttamatta. himpään mahdolliseen.
18341: Jotta perheillä todella olisi vapaus valita kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18342: nallisen päivähoidon ja kotona tapahtuvan hoi-
18343: don välillä (siihenhän hallitus väittää ohjelmas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18344: saan pyrkivänsä, mutta jatkaa supistuslinjaa), tuli- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle
18345: si päivähoitopaikkoja nopeasti lisätä. Ehdotam- 33.32.30 lisäyksenä 140 000 000 markkaa
18346: me, että vuodesta 1988 lähtien päivähoitopaikko- 10 000 uuden päivähoitopaikan perusta-
18347: ja luotaisiin lisää 10 000. Tarve olisi sinänsä suu- miseksi vuonna 1988.
18348: rempi, mutta paljon nopeampaa lisäystä ei voita-
18349:
18350: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
18351:
18352: Jarmo Wahlström Pekka Leppänen
18353: 2804 1987 vp.
18354:
18355: Raha-asia-aloite n:o 2641
18356:
18357:
18358:
18359:
18360: Wahlström ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille erikoissairaan-
18361: hoidon laaja-alaisten kuntainliittojen perustamiskustannuksiin
18362:
18363:
18364: Eduskunnalle
18365:
18366: Sairaalatoimen kehittämiseksi suunnitellaan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18367: perustettavaksi erikoissairaanhoidon laaja-alaisia
18368: kuntainliittoja. Vapaaehtoista kuntainliittojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18369: yhdistymistä selvitellään eri alueilla. Yksittäiset 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 33.79
18370: peruskunnat joutuvat lunastamaan sairaansijoja, uudelle momentille 20 000 000 markkaa
18371: mistä aiheutuu huomattaviakin lunastuskustan- avustuksena erikoissairaanhoidon laaja-
18372: nuksia. On siksi perusteltua, että valtio osallistuu alaisten kuntainliittojen perustamisesta
18373: lunastuskorvauksiin silloin, kun erikoissairaanhoi- kunnille aiheutuviin lunastuskustannuk-
18374: don kuntainliitot vapaaehtoiselta pohjalta halua- sttn.
18375: vat yhdistyä yhdeksi erikoissairaanhoidon kun-
18376: tainliitoksi.
18377:
18378: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
18379:
18380: Jarmo Wahlström Lauha Männistö
18381: Raila Aho Heli Astala
18382: Arvo Kemppainen
18383: 1987 vp. 2805
18384:
18385: Raha-asia-aloite n:o 2642
18386:
18387:
18388:
18389:
18390: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta raamatunkäännösyksikön
18391: työskentelyyn
18392:
18393:
18394: Eduskunnalle
18395:
18396: Eduskunta on useana vuonna myöntänyt mää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18397: rärahan uuden raamatunkäännöksen valmistelui- taen,
18398: hin. Työ on edennyt jo varsin pitkälle. Aikatau-
18399: lussa pysymiseksi työskentelyä on syytä jatkaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18400: nykyiseen tapaan niin kirkon kuin vaitionkin 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
18401: varojen turvin. Onhan raamattu kulttuurimme 29.02.51 200 000 markkaa raamatun-
18402: perusteos. Korkeatasoinen raamatunkäännös säi- käännösyksikön työskentelyyn.
18403: lyttää arvonsa ja merkityksensä vuosikymmeniä.
18404:
18405: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
18406:
18407: Sakari Valli Annikki Koistinen
18408: Aimo Ajo Heikki Riihijärvi
18409: Kauko Heikkinen
18410: 2806 1987 vp.
18411:
18412: Raha-asia-aloite n:o 2643
18413:
18414:
18415:
18416:
18417: Valli ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kesäyliopistojen
18418: valtionapuun
18419:
18420:
18421: Eduskunnalle
18422:
18423: Kesäyliopistoista on muodostunut erittäin mer- myöskään noussut kustannusten nousun ja ope-
18424: kittävä aikuiskouluttaja. Varsinkin niillä paikka- tustason kohoamisen myötä.
18425: kunnilla, joilla ei ole omaa korkeakoulua, ne ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18426: pystyneet tarjoamaan jatko-, täydennys- ja uudel- taen,
18427: leenkoulutusmahdollisuuksia tuhansille opinha-
18428: luisille. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18429: Kesäyliopistojen talous on ollut aina vaikeuksis- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
18430: sa. Määrärahat, joita kunnat ovat myöntäneet, 29.37.51 lisäyksenä 500 000 markkaa
18431: ovat olleet usein riittämättömiä. Valtionapu ei kesäyliopistojen valtionapuun.
18432:
18433: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
18434:
18435: Sakari Valli Kauko Heikkinen
18436: 1987 vp. 2807
18437:
18438: Raha-asia-aloite n:o 2644
18439:
18440:
18441:
18442:
18443: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuhmon kamarimusiikki-
18444: festivaalien tukemiseen
18445:
18446:
18447: Eduskunnalle
18448:
18449: Kuhmon Kamarimusiikki -tapahtumaa on jär- rointi ei suuntaudu samalla tavoin Kuhmoon kuin
18450: jestetty vuodesta 1972 lähtien. Se on kehittynyt taajemmin asumille seuduille.
18451: maan johtavaksi kansainväliseksi kamarimusiikki- Kuhmon Kamarimusiikin valtionapu on ollut
18452: tapahtumaksi ja - opetusministeriön arvioiden kahtena vuonna peräkkäin 457 200 markkaa.
18453: mukaan - kuuluu yleensäkin maan festivaalita- Tilinpäätöksen loppusumma vuodelta 1986 oli
18454: pahtumien kärkeen. Sekä taiteellisen tason että 2, 3 mmk, josta Kuhmon kaupungin avustus
18455: organisaation kannalta on tapahtuma koko 1980- 265 000 mk. Tälle vuodelle opetusministeriöltä
18456: luvun ajan saanut jatkuvasti laajenevaa kiitosta anottiin 750 000 markan avustusta ja tapahtuma
18457: koko maailman tiedotusvälineissä. sai 300 000 markkaa anottua vähemmän. Tämän
18458: Maailman kysytyimpiä huipputaiteilijoita on vuoden tulos tulee muodostumaan alijäämäiseksi.
18459: Kuhmoon saatu murto-osalla heidän normaali- Valtionavun kohottaminen anottuun tasoon
18460: palkkioistaan. Taiteellinen suunnittelu on kuiten- turvaisi henkilöstöresurssien kehityksen ja antaisi
18461: kin äärimmäisen raskasta näin niukoissa materiaa- liikkumavaraa taiteilijakiinnityksiin.
18462: lisissa puitteissa, eikä jatkuvuutta voida turvalli- Kuhmon Kamarimusiikki on tunnetusti toimi-
18463: sesti perustaa tälle pohjalle. Järjestelyorganisaatio nut tiennäyttäjänä myös nuoremmille tapahtu-
18464: on myös minimaalisen niukka. Vaikka käytetään- mille. Koska Kuhmon kamarimusiikkijuhla on
18465: kin runsaasti taikootyötä itse tapahtuman toteut- jatkuvasti elinvoimainen ja kehittää itseään, ei
18466: tamiseen, on ympärivuotisen valmisteluorganisaa- voida pitää oikeana sitä, että tapahtuman toimin-
18467: tion oltava erittäin ammattitaitoista ja sitä on voi- taedellytykset heikkenisivät nuorempien juhlien
18468: tava hieman lisätä nykyisestä. hyväksi.
18469: Kuhmon kaltaisella paikkakunnalla ei tapahtu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18470: man rahoitusta ole mahdollista järjestää kaupalli- taen,
18471: selle pohjalle. Omarahoitusosuus on sitä paitsi nyt
18472: jo yli 60 %. Lippujen hintoja ei voida monesta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18473: kaan syystä merkittävästi nostaa (festivaalivierai- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18474: den pitkät matkat, paikallisen väestön kulttuuri- 29.90.53 450 000 markkaa Kuhmon
18475: tarjonnasta huolehtiminen). Liike-elämän sponso- kamarimusiikkzfestivaalien tukemiseen.
18476:
18477: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
18478:
18479: Sakari Valli Kalevi Lamminen
18480: Martti Korkia-Aho Kauko Heikkinen
18481: 2808 1987 vp.
18482:
18483: Raha-asia-aloite n:o 2645
18484:
18485:
18486:
18487:
18488: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Kajaanin Sana ja Sävel-tapah-
18489: tuman järjestämiseen
18490:
18491:
18492: Eduskunnalle
18493:
18494: Kajaanin Sana ja Sävel -tapahtuma on maam- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18495: me ainoa lausunnan ja ilmaisutaidon festivaali. taen,
18496: Se järjestetään 12. kerran ensi vuonna. Kulu-
18497: van vuoden tapahtumaan osallistui n. 7 000 hen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18498: keä. V. 1988 tapahtuman teemana on "luonto 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
18499: ihmisessä ja ihminen luonnossa'' , ja se järjeste- 29.90.52 200 000 markkaa Kajaanin
18500: tään 27.6.-1.7.1988. Kustannuksia koituu n. Sana ja Sävel -tapahtuman järjestämiseen.
18501: 600 000 mk:n edestä. Järjestäjänä on Kajaanin
18502: kaupunki, joka on varannut talousarvioonsa oman
18503: osuutensa.
18504:
18505: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
18506:
18507: Sakari Valli Riitta Saastamoinen
18508: Annikki Koistinen J. Juhani Kortesalmi
18509: Kauko Heikkinen
18510: 1987 vp. 2809
18511:
18512: Raha-asia-aloite n:o 2646
18513:
18514:
18515:
18516:
18517: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta KainuunJazzkevät -88 tapah-
18518: tuman järjestämiseen
18519:
18520:
18521: Eduskunnalle
18522:
18523: Kainuun Jazzkevät -88 on nelipäiväinen, vii- tyksille myydyt esitykset ja kaupungin avustus.
18524: dennen kerran Kajaanissa järjestettävä kansainvä- Tapahtuman teemana on "Luonto ja ihminen".
18525: linen kulttuuritapahtuma. Siihen kuuluu 19.- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18526: 22.5.1988 useita konsertteja, lasten ja nuorten taen,
18527: tapahtumia, jam session -tilaisuuksia, seminaari,
18528: koulutustapahtuma, jazz-elokuva ja koululais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18529: konsertti. Kuluvana vuonna tapahtumaan osal- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
18530: listui 7 ulkomaista ja 69 kotimaista muusikkoa. 29.90.52 100 000 markkaa Kainuunjazz-
18531: Sen tulopuolen muodostavat pääsylipputulot, yri- kevät -88 tapahtuman järjestämiseen.
18532:
18533: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
18534:
18535: Sakari Valli Kauko Heikkinen
18536:
18537:
18538:
18539:
18540: 36 270416F
18541: 2810 1987 vp.
18542:
18543: Raha-asia-aloite n:o 2647
18544:
18545:
18546:
18547:
18548: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotkamon Musiikkiyhdistys
18549: ry:lle nuorten musiikkikurssia varten
18550:
18551:
18552: Eduskunnalle
18553:
18554: Sotkamon Musiikkiyhdistys ry. on jo kahdeksa- siin avustuksiin ja kurssimaksuihin. Vuoden 1988
18555: na vuotena järjestänyt nuorten musiikkikursseja, talousarvion loppusumma on 329 000 mk.
18556: joista ensi vuonna oleva kurssi on 4. 7.-16. 7. väli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18557: senä aikana. Kurssin tarkoituksena on poistaa mu- taen,
18558: siikin opetuksessa olevaa alueellista eriarvoisuutta.
18559: Sen tason ovat taanneet Sibelius-akatemian ja eri että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18560: konservatorioiden opettajat. Valtaosa oppilaista 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
18561: on ollut Pohjois-Suomesta. Heitä oli kuluvana 29.90.52 50 000 markkaa Sotkamon
18562: kesänä 164. Musiikkiyhdistys ry:lle nuorten musiikki-
18563: Kurssin talous on perustunut eri tahoilta tullei- kurssin järjestämiseksi.
18564:
18565: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
18566:
18567: Sakari Valli Kauko Heikkinen Annikki Koistinen
18568: 1987 vp. 2811
18569:
18570: Raha-asia-aloite n:o 2648
18571:
18572:
18573:
18574:
18575: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Puolangan kesäteatteri ry:n
18576: toimintaan
18577:
18578:
18579: Eduskunnalle
18580:
18581: Puolangan kesäteatteri on toiminut viiden vuo- ettei tarpeisto turmellu sopimattomissa tiloissa.
18582: den ajan. Se on saanut katsojia huomattavan mää- Yhdistyksen talousarvio on n. 150 000 mk.
18583: rän, usein enemmän kuin pitäjän väkiluku on. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18584: Yhdistys on rahoittanut toimintansa itse, sillä taen,
18585: kunnan tuki on ollut vähäistä. Paitsi omia näytän-
18586: töjä on kesäteatteriyhdistys järjestänyt Oulun lää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18587: nin harrastelijanäyttelijöille kursseja ja ulottanut 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
18588: esityksiään myös Pohjois-Norjaan. Yhdistys tarvit- 29.90.52 50 000 markkaa Puolangan
18589: see kipeästi varaston, joka olisi rakennettava pian, kesäteatteri ry:n toiminnan tukemiseen.
18590:
18591: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
18592:
18593: Sakari Valli Kauko Heikkinen
18594: 2812 1987 vp.
18595:
18596: Raha-asia-aloite n:o 2649
18597:
18598:
18599:
18600:
18601: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuhmon Siniset ry:lle partio-
18602: laisten kansainvälisen suurleirin järjestämiseen
18603:
18604:
18605: Eduskunnalle
18606:
18607: Kuhmossa järjestetään 10.-18.7.1988 useiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18608: partiopiirien hoitamana partiolaisten kansainväli- taen,
18609: nen suurleiri, jolle odotetaan 2 000-3 000 osan-
18610: ottajaa kotimaan lisäksi myös Pohjoismaista ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18611: Keski-Euroopasta. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18612: Leirin organisaatio toimii vapaaehtoisuuden 29.91.51/isäyksenä 70 000 markkaa Kuh-
18613: pohjalta ja sen talous perustuu osallistumismak- mon Siniset ry:lle partioleirin järjestämi-
18614: suihin. Kuhmon kaupungin osuus rajoittuu vesi- seen.
18615: ja jätehuollon järjestämiseen. Kuhmon Siniset ry.
18616: tarvitsee leirin järjestämiseksi päätoimisen leirin-
18617: johtajan ajalle 1.1.-1.9.1988.
18618:
18619: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
18620:
18621: Sakari Valli Kauko Heikkinen
18622: 1987 vp. 2813
18623:
18624: Raha-asia-aloite n:o 2650
18625:
18626:
18627:
18628:
18629: Valli ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Pohjola-Norden
18630: ry:n toimintaan
18631:
18632:
18633: Eduskunnalle
18634:
18635: Pohjola-Norden ry. on maan merkittävimpiä erillismäärärahaa, vaikka sellaisen tarve on ilmei-
18636: kansalaisjärjestöjä. Se on perustettu v. 1924. Jär- nen.
18637: jestössä on viitisensataa osastoa ja 80 000 jäsentä. Kahden vuoden takainen merkittävä uuspro-
18638: Valtion järjestölle myöntämä avustus ei anna Poh- jekti oli mukanaolo Nordjobb-hankkeessa. Tässä
18639: jola-Nordenille riittäviä mahdollisuuksia uudistu- tarvitaan Pohjola-Nordenin panosta edelleen ko-
18640: vaan ja raikkaaseen järjestötyöhön. Eduskunnan keilun laajentuessa sisämaan kuntiin.
18641: tämän vuoden budjettikäsittelyn yhteydessä Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18642: myönnetyn lisäavustuksen turvin hoidettiin suur- taen,
18643: ta säästäväisyyttä osoittaen edellisten vuosien ali-
18644: jäämä. Uushankkeisiin ei edelleenkään ole mah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18645: dollisuuksia. Esim. "Tunne Pohjolasi" -infor- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
18646: mointikampanja, jolla Pohjola-Norden osallistuu 29.98.50 lisäyksenä 100 000 markkaa Poh-
18647: "Naapuri tutuksi" -hankkeeseen ei ole saanut jola-Norden ry:n toiminnan tukemiseen.
18648:
18649: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
18650:
18651: Sakari Valli Elisabeth Rehn
18652: Sakari Knuuttila Anneli Jäätteenmäki
18653: 2814 1987 vp.
18654:
18655: Raha-asia-aloite n:o 2651
18656:
18657:
18658:
18659:
18660: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Piipsjärven raivauksen lop-
18661: puun saattamiseksi
18662:
18663:
18664: Eduskunnalle
18665:
18666: Oulun vesi- ja ympäristöpiiri on useamman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18667: vuoden aikana raivannut ja kunnostanut Oulais- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
18668: ten kaupungin alueella olevaa aikaisemmin kui- 35.25. 77 lisäyksenä 300 000 markkaa
18669: vattua Piipsjärveä, jolloin veden pintaa nostamal- Oulun vesi- ja ympäristöpiirille Oulaisten
18670: la siitä on saatu uudelleen järvi. Työ on kuitenkin Piipsjärven kunnostustyön loppuun saat-
18671: jäänyt kesken. Siten esim. rannalle kaavailtu maa- tamiseksi.
18672: tilamatkailu ei voi käyttää järveä hyväkseen.
18673: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18674: taen,
18675:
18676: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
18677:
18678: Sakari Valli Oiva Savela Kauko Heikkinen
18679: 1987 vp. 2815
18680:
18681: Raha-asia-aloite n:o 2652
18682:
18683:
18684:
18685:
18686: Valo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionapuun katu-
18687: jen rakentamiseen
18688:
18689:
18690: Eduskunnalle
18691:
18692: Tieverkon kehittämisen määrärahoista pääosa tiin seuraavaa: ''Eduskunta on jo kahtena viime
18693: kohdistuu muiden kuin kaupunkien ja taajamien vuonna kiinnittänyt hallituksen huomiota siihen,
18694: tiehankkeisiin. Uudellamaalla ovat erityisesti kau- ettei rakennuslain 136 a §:n mukainen harkinnan-
18695: punkikunnat pääkaupunkiseudulla joutuneet ra- varainen valtionapu kunnille ole kehittynyt sen
18696: kentamaan sellaisia hankkeita, joista muualla vas- liikennepoliittisen merkityksen mukaisesti. Lisäksi
18697: taa valtio. eduskunta on edellyttänyt, että momentin määrä-
18698: Uudenmaan tiepiirin yleisten teiden raken- rahoja tulisi lisätä tuntuvasti. Valiokunta on mer-
18699: tamis- ja kunnossapitosuunnitelmaan vuosille kinnyt momentille lisäystä 10 000 000 markkaa
18700: 1987-1993 sisältyy 55 rakennuslain 136 a §:n ja edellyttää, että hallitus lisää määrärahoja myös
18701: mukaista hanketta, joiden yhteinen kustannusar- lähivuosina.''
18702: vio on 553 mmk. Valtio osallistuu rakennuslain Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uuden-
18703: 136 a §:n mukaisesti, katujen ja kaavateiden ra- maan läänin kansanedustajien neuvottelukunnan
18704: kentamiseen myöntämällä valtionapua kuntien työvaliokunnassa.
18705: hankkeisiin. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
18706: Viime vuosina tähän tarkoitukseen varatut nioittavasti,
18707: määrärahat ovat kuitenkin olleet tarpeeseen näh-
18708: den riittämättömät. Valtiovarainvaliokunta onkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18709: vuosittain kiinnittänyt huomiota budjetin edus- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
18710: kuntakäsittelyn aikana määrärahan vähäisyyteen 31. 24.34 lisäyksenä 20 000 000 markkaa
18711: ja edellyttänyt määrärahojen lisäämistä. Valtiova- rakennuslain 136 a §:n mukaisten katujen
18712: rainvaliokunnan mietinnössä vuonna 1986 todet- ja kaavateiden valtionapuihin.
18713:
18714: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
18715:
18716: Tauno Valo Anssi Rauramo Marjatta Väänänen
18717: Reino Paasilinna Ole Wasz-Höckert Per-Henrik Nyman
18718: Marja-Liisa Löyttyjärvi Kaarina Dromberg Markku Pohjola
18719: Pirjo Ala-Kapee Saara-Maria Paakkinen Ritva Laurila
18720: Lea Kärhä Päivi Varpasuo Eeva-Liisa Moilanen
18721: Arja Alho Antti Kalliomäki Osmo Soininvaara
18722: Tuula Linnainmaa Tuulikki Hämäläinen Lauri Metsämäki
18723: 2816 1987 vp.
18724:
18725: Raha-asia-aloite n:o 2653
18726:
18727:
18728:
18729:
18730: Varpasuo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion Lohjan virastotalon
18731: rakentamisen aloittamiseen
18732:
18733:
18734: Eduskunnalle
18735:
18736: Valtion virastojen palvelut Lohjalla ja Länsi- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uuden-
18737: Uudellamaalla ovat hajasijoitetut moneen kohtee- maan läänin kansanedustajien neuvottelukunnan
18738: seen. Lohjan virastotalon toteuttaminen parantaa työvaliokunnassa.
18739: valtion virastojen palveluja ja se palvelee koko Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
18740: Länsi-Uudenmaan talousaluetta. tavasti,
18741: Virastotaloon sijoittuu uudisrakentamisen jäl-
18742: keen myös uusia toimintoja. Uudisrakentamis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18743: hanke toteutunee kahdessa vaiheessa siten, että 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18744: osa virastoista sijoittuu kaupungin liikekeskustaan 28. 64.76 5 000 000 markkaa valtion
18745: rakennettavaan liike- ja virastotaloon ja osa lisära- Lohjan virastotalon suunnittelua ja raken-
18746: kennukseen valtion nykyisen virastotalon tontille. tamista varten.
18747: Lohjan kaupungin liikekeskustan kehittymisen
18748: kannalta valtion mukaantulo uuteen liike- ja
18749: virastotaloon on ratkaisevan tärkeää.
18750:
18751: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
18752:
18753: Päivi Varpasuo Kaarina Dromberg Pauli Uitto
18754: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Reino Paasilinna
18755: Marja-Liisa Löyttyjärvi Pirjo Ala-Kapee Tuula Linnainmaa
18756: Marjatta Väänänen Anssi Rauramo Tauno Valo
18757: Eeva-Liisa Moilanen Arja Alho Antti Kalliomäki
18758: Lauri Metsämäki Tuulikki Hämäläinen Markku Pohjola
18759: Saara-Maria Paakkinen Ritva Laurila Lea Kärhä
18760: 1987 vp. 2817
18761:
18762: Raha-asia-aloite n:o 2654
18763:
18764:
18765:
18766:
18767: Varpasuo ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaan sivistystyön yhteis-
18768: järjestön toiminnan tukemiseen
18769:
18770:
18771: Eduskunnalle
18772:
18773: Valtioneuvosto on eslttanyt valtion vuoden ta tahoilta saa. Tämä onkin tarkoituksenmukaista,
18774: 1988 tulo- ja menoarvioon momentille 29.57.54 koska monet VSY:n keskitetysti tuottamat palve-
18775: (Valtionapu järjestöjen vapaata sivistystyötä var- lut saattavat olla huomattavan halpoja verrattuna
18776: ten) 14 237 000 markkaa. Tästä määrärahasta on siihen, mitä niistä muussa tapauksessa jouduttai-
18777: käyttösuunnitelman mukaan varattu "Eräiden si- siin maksamaan.
18778: vistysjärjestöjen valtionapuun'' 1 570 000 mark- Viime aikoina jäsenjärjestöt ovat nähneet yhä
18779: kaa. tarpeellisemmaksi, että VSY lisää a) koulutustoi-
18780: Vuonna 1987 käyttösuunnitelmassa varattiin mintaa, b) oppimateriaalin tuotantoa sekä c) alan
18781: ''Eräiden sivistysjärjestöjen valtionapuun'' yhteistyötä. Viimeksi mainitussa tarkoituksessa
18782: 1 570 000 markan määräraha, joten po. määräraha VSY on päättänyt järjestää mm. XII yleisen kan-
18783: ei hallituksen esityksessä nouse ollenkaan, mikä sansivistyskokouksen v. 1988.
18784: taas merkitsee tältä momentilta avustusta saavien Esitettävän 100 000 markan lisämäärärahan jäl-
18785: yhteisöjen toimintaedellytysten vähenemistä. keen ''Eräiden sivistysjärjestöjen valtionavun''
18786: Mainitusta 1 570 000 markan määrärahasta saa loppusumma olisi 1 670 000 markkaa ja koko mo-
18787: valtionavustusta mm. Vapaan sivistystyön yhteis- mentin loppusumma, ellei muita lisäyksiä tehdä,
18788: järjestö. Se on kaikkien eri vapaan sivistystyön 14 337 000 markkaa.
18789: muotojen (kansalais- ja työväenopistot, kansan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18790: opistot, yleinen kirjastotoimi sekä järjestöllinen si- taen,
18791: vistystyö) yhteistyöelin. Sen tehtävänä on vastata
18792: edustamiensa alojen ulkomaisista yhteyksistä sen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18793: mukaisesti mitä kussakin tapauksessa mainitaan 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
18794: Suomen ja eri maiden välisissä kulttuurivaihto- 29.57.54 lisäyksenä 100 000 markkaa Va-
18795: sopimuksissa tai mihin muutoin on osoitettu varat paan sivistystyön yhteisjärjestötie käyttö-
18796: valtion tulo- ja menoarviossa. Toisaalta Vapaan suunnitelman kohtaan ''Eräiden sivistys-
18797: sivistystyön yhteisjärjestö vastaa sellaisesta kehittä- järjestöjen valtionapu''.
18798: mistoiminnasta, jota sen jäsenistö ei yleensä muil-
18799:
18800: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
18801:
18802: Päivi Varpasuo Mirja Ryynänen
18803: Tytti Isohookana-Asunmaa Riitta Uosukainen
18804: Aino Pohjanoksa
18805: 2818 1987 vp.
18806:
18807: Raha-asia-aloite n:o 2655
18808:
18809:
18810:
18811:
18812: Varpasuo ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaan Sivistystoiminnan
18813: Liiton kulttuuritoiminnan tukemiseen
18814:
18815:
18816: Eduskunnalle
18817:
18818: Vapaan Sivistystoiminnan Liitto on nuoriso- Vapaan Sivistystoiminnan Liitolla on hyvät
18819: seurajärjestön ja sitä lähellä olevien yhteisöjen mahdollisuudet tukea kansallista kulttuuriamme
18820: sivistys- ja kulttuurijärjestö. Liiton tarkoituksena Suomen vanhimman nuoriso- ja harrastusjärjes-
18821: on tön, nuorisoseurajärjestön, sivistys- ja kulttuuri-
18822: 1) herättää kansalaisissa harrastusta itsekasva- liittona. Ilman valtiovallan taloudellista lisätukea
18823: tukseen ja tarjota heille mahdollisuuksia yleis- tämä on kuitenkin vaikeaa. Liiton saama valtion-
18824: sivistävään ja kansalaisvalmiuksia kehittävään toi- avustus on suhteellisesti laskenut viime vuosina.
18825: mintaan Näin paineet omarahoitusosuuden kasvattami-
18826: 2) luoda edellytyksiä omaehtoiselle sivistys- ja seen ovat muutenkin lisääntyneet.
18827: kulttuurityölle. Liitto toteuttaa ensi vuonna useita kulttuurita-
18828: Liitto saa toimintansa tukemiseksi harkinnanva- pahtumia, joista mainittakoon kulttuuripäivät
18829: raista valtionavustusta tulo- ja menoarvion ns. si- Haapavedellä, Harrastajateatterikesä Seinäjoella
18830: vistysjärjestöille tarkoitetusta menokohdasta. Val- ja Laulavat Lapiokin Lapset Rovaniemellä,
18831: tionavustus on tarkoitettu lähinnä järjestön sivis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18832: tystoimintaan. taen,
18833: Liitto pyrkii suuntaamaan voimavarojaan kui-
18834: tenkin entistä enemmän myös kansalliseen kult- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18835: tuurityöhön. Kansallisen, omaehtoisen kulttuurin 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18836: asema on tällä hetkellä vakavasti uhanalainen. Il- 29.57.54 lisäyksenä JOO 000 markkaa Va-
18837: man erityistoimenpiteitä omaehtoinen kansalli- paan Sivistystoiminnan Liiton kulttuuri-
18838: nen kulttuuri ei kestä kansainvälisen massaviih- toiminnan tukemiseen.
18839: teen painetta.
18840:
18841: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
18842:
18843: Päivi Varpasuo Mirja Ryynänen
18844: Tytti Isohookana-Asunmaa Riitta Uosukainen
18845: Aino Pohjanoksa
18846: 1987 vp. 2819
18847:
18848: Raha-asia-aloite n:o 2656
18849:
18850:
18851:
18852:
18853: Varpasuo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalevan Nuorten Liitto
18854: ry:n kansainvälisen leirin tukemiseen
18855:
18856:
18857: Eduskunnalle
18858:
18859: Kalevan Nuorten Liitto ry. on valtakunnallinen Kalevan Nuorten Liitto saa vuosittain valtion-
18860: varhaisnuorten kasvatus- ja kulttuurijärjestö, jon- avustusta noin 40% toimintamenoista. Joka nel-
18861: ka tehtävänä on lapsen persoonallisuuden moni- jäs vuosi järjestettävä kansainvälinen leiri vaatii ta-
18862: puolinen kehittäminen ja kasvun tukeminen eri- vallista enemmän taloudellisia voimavaroja. Leirin
18863: laisten harrastusten, kerho- ja leiritoiminnan talousarvion kulut ovat yhteensä noin 750 000
18864: avulla. markkaa, josta osanottomaksujen osuus on noin
18865: Järjestömuotoinen kasvatustyö vaatii lasten, 450 000 markkaa.
18866: heidän ohjaajiensa ja lasten vanhempien keski- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18867: näistä vuorovaikutusta. Kerhotoiminnan ohella taen,
18868: tämä tapahtuu luontevasti leireillä.
18869: Liitto järjestää 12.-18.7.1988 kansainvälisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18870: leirin Ahvenanmaalla. Leirille osallistuu noin 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
18871: 1 500 varhaisnuorta Suomesta sekä lisäksi osanot- 29.91.511isäyksenä 200000 markkaa Ka-
18872: tajia kuudesta Euroopan maasta. levan Nuorten Liitto ry:n kansainvälisen
18873: Tavallisten leiritoimintojen lisäksi teemana on leirin tukemiseen.
18874: kansanperinne sekä erityisesti Ahvenanmaan his-
18875: toriaan ja kulttuuriin tutustuminen.
18876:
18877: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
18878:
18879: Päivi Varpasuo Hannele Pokka Juho Sillanpää
18880: Riitta Uosukainen Tellervo Renko Marjatta Väänänen
18881: Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Järvisalo-Kanerva Sirkka-Liisa Anttila
18882: Tytti Isohookana-Asunmaa Aino Pohjanoksa
18883: 2820 1987 vp.
18884:
18885: Raha-asia-aloite n:o 2657
18886:
18887:
18888:
18889:
18890: Vastamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Forssan seudun kuntien
18891: yhteisen oikeusaputoimiston toimistovirkailijan viran valtion-
18892: apuun
18893:
18894: Eduskunnalle
18895:
18896: Forssan kaupungilla on 18.12.1979 alkaen ollut Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18897: sopimus yhteisen oikeusaputoiminnan hoitami- taen,
18898: sesta Humppilan, Jokioisten, Someron, Tamme-
18899: lan ja Ypäjän kuntien kanssa. Toimistossa on työs- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18900: sä kaksi oikeusavustajaa, yksi kanslisti ja kaksi toi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
18901: mistovirkailijaa, joista toisen virka on ollut ilman 25.45.30 lisäyksenä 50 000 markkaa Fors-
18902: valtionapua 8.4.1980 alkaen. san kaupungin sekä Humppzlan, jokiois-
18903: Toiminta-alueen väestöpohja on noin 47 000 ten, Someron, Tammelan ja Ypäjän kun-
18904: asukasta. Toiminta-alueella on kuitenkin sellaisia tien yhteisen oikeusaputoimiston toimis-
18905: harvaanasuttuja alueita, jotka puoltavat valtio- tovirkazlzj"an viran valtionapua varten.
18906: neuvoston päätöksen 4 §:n edellytysten perusteel-
18907: la valtionapua toimistovirkailijan virkaan.
18908:
18909: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
18910:
18911: Ritva Vastamäki Sirkka-Liisa Anttila
18912: likka Joenpalo Iiro Viinanen
18913: 1987 vp. 2821
18914:
18915: Raha-asia-aloite n:o 2658
18916:
18917:
18918:
18919:
18920: Vastamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Lounais-Hämeen Musiik-
18921: kipäivät ry:n toiminnan tukemiseen
18922:
18923:
18924: Eduskunnalle
18925:
18926: Lounais-Hämeen Musiikkipäivät ry. JarJestaa -350 000 mk. Se on katettu kurssimaksuilla,
18927: vuosittain laulumusiikkitapahtuman Lounais- konserttituloilla, mainos- ja käsiohjelmatuloilla,
18928: Hämeessä. Vuonna 1987 musiikkipäivät järjestet- satunnaisilla lahjoituksilla, arpajaistuloilla ja ve-
18929: tiin seitsemännen kerran. Päivät kestävät 2 viik- lanotolla. Valtionapua musiikkipäivät ovat saa-
18930: koa, ja vuonna 1988 ne pidetään heinäkuun kah- neet vain n. 15 % budjettinsa loppusummasta.
18931: tena viimeisenä viikkona. Lounais-Hämeen Musiikkipäivien talousarvio
18932: Musiikkipäivien ohjelma koostuu kursseista, vuodelle 1988 päättyy lukuun 434 000 mk.
18933: kurssityönä tehdyistä produktioista ja niiden lop- Lounais-Hämeen Musiikkipäivät palvelee varsin
18934: punäytöksistä sekä konserteista ja taiteilijavierai- monipuolisesti alueensa väestön laulumusiikin
18935: luista. Kurssit ovat eritasoisia ja suuntautuvat tarpeita ja on jo kasvanut siksi mittavaksi kesäta-
18936: oopperataiteen, siihen liittyvän tanssitaiteen ja pahtumaksi, että sillä on alueelle myös matkailul-
18937: estradiesiintymisen alalle. Osa kursseista on tar- lista merkitystä.
18938: koitettu pitemmälle opiskelleille laulajille ja osa Musiikkipäivien taloutta on pyritty pitämään
18939: harrastajille. Paikallista kuoroharrastusta on yllä- tiukkana ja päivien toiminta perustuu monen ih-
18940: pidetty harjoituttamalla talvisaikaan kesäkurssien misen ilmaiseen vapaaehtoiseen työpanokseen.
18941: produktioita. Musiikkipäivät on tuottanut vuosit- Musiikkipäivilie on palkattu toistaiseksi vain yksi
18942: tain omana esityksenään joko oopperan tai kahte- osapäivätoiminen toimintasihteeri.
18943: na viimeisenä vuotena taloudellisesti edullisem- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18944: man laulunäytelmän. Yleisöä konserteissa on n. taen,
18945: 1 500-2 000 vuodessa.
18946: Musiikkipäivien opettajisto koostuu Sibelius- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18947: Akatemian opettajista, vapaista taiteilijoista ja ul- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
18948: komaisista varsin arvostetuista laulupedagogeista, 29.90.52 100 000 markkaa Lounais-
18949: kuten Herbert Brauer, Marc Belfort, Renate Len- Hämeen Musiikkipäivät ry:n toiminnan
18950: hart, Gerhard Kahry, Jerzy Sidorowicz ym. tukemiseen.
18951: Musiikkipäivien budjetti on vuosittain 250 000
18952:
18953: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
18954:
18955: Ritva Vastamäki Sirkka-Liisa Anttila Iiro Viinanen
18956: 2822 1987 vp.
18957:
18958: Raha-asia-aloite n:o 2659
18959:
18960:
18961:
18962:
18963: Vastamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Forssan musiikkikoulun
18964: saattamiseksi valtionosuuden piiriin
18965:
18966:
18967: Eduskunnalle
18968:
18969: Forssan kaupunki on ylläpitänyt ympäristökun- Musiikkikoulun opetusta on pyritty kehittä-
18970: tien kanssa Forssan musiikkikoulua vuodesta 1964 mään perustamalla 1.1.1988 alkaen teorian opet-
18971: alkaen. Humppilan kunnan liityttyä mukaan tajan virka ja 1.8.1987 musiikkileikkikoulun opet-
18972: 1.9.1987 ovat musiikkikouluun osallisina kaikki tajan virka sekä 1.8.1987 vahtimestarin toimi. Li-
18973: seitsemän lounaishämäläistä kuntaa eli Forssa, Jo- säksi toimintaa laajennetaan Somerolla ensi vuo-
18974: kioinen, Ypäjä, Humppila, Urjala, Tammela ja den aikana merkittävästi.
18975: Somero. Alueen väestöpohja on 45 000. Musiikki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
18976: koulun toimintaa on voimakkaasti kehitetty vii- taen,
18977: meisen vuoden aikana. Koulu on aikaisemmin
18978: toiminut vanhassa Forssan kaupungintalossa. Nyt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
18979: lisätiloja on vuokrattu Forssan työväentalosta, joka 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle
18980: on entistämiskohde ja jonka saneeraus valmistu- 29.90.54 1 000 000 markkaa Forssan mu-
18981: nee 31.7.1988. Laajennetuissa tiloissa musiikki- sizkkikoulun saattamiseksi valtionosuuden
18982: koulu pääsee aloittamaan toimintansa 1.8.1988. piiriin.
18983: Tilojen myötä koululle saadaan paitsi tärkeitä op-
18984: pitiloja, myös entisestä elokuvateatterista sanee-
18985: rattu esiintymissali.
18986:
18987: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
18988:
18989: Ritva Vastamäki Sirkka-Liisa Anttila Tikka Joenpalo
18990: 1987 vp. 2823
18991:
18992: Raha-asia-aloite n:o 2660
18993:
18994:
18995:
18996:
18997: Vastamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta leikkausjonojen purkami-
18998: seen tarvittavan henkilökunnan palkkaamiseksi sairaaloihin
18999:
19000:
19001: Eduskunnalle
19002:
19003: Terveydenhuollon valtakunnallisissa suunnitel- taan ortopedian ja traumatologian palveluja siten,
19004: missa on otettu tavoitteeksi sepelvaltimoleikkaus- että jonotusaikoja voidaan merkittävästi lyhentää.
19005: ten voimakas lisääminen yliopistollisissa keskus- Jotta nämä suunnitelmat pystytään toteuttamaan,
19006: sairaaloissa. Tähän on osoitettu vuoden 1988 bud- tarvitaan edellä mainituissa sairaaloissa sekä leik-
19007: jetissa 50 lisävirkaa. Kun kuitenkaan leikkaustilo- kaussalihenkilökunnan että kirurgisten osastojen
19008: jen määrää ei ole lisätty, tulee sepelvaltimokirur- henkilökunnan lisäystä niin, että työajan lyhentä-
19009: gian lisääminen aiheuttamaan yliopistollisissa kes- misestä syntynyt henkilökuntavaje pystytään täyt-
19010: kussairaaloissa jonoja muihin leikkauksiin, pääasi- tämään ja käytettävissä oleva potilaspaikkakapasi-
19011: assa ortopedisiin ja tavanomaisiin suolista-, tyrä-, teetti hyödyntämään tehokkaasti.
19012: sappi-, suonikohju- ja virtsatieleikkauksiin. Näi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19013: den jonojen purkamiseen tarvitaan muiden kes- taen,
19014: kussairaaloiden, aluesairaaloiden ja erikoislääkäri-
19015: jobtoisten paikallissairaaloiden toimintamahdolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19016: suuksien lisäämistä. Valtakunnallisissa suunnitel- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
19017: missa 2. 2. 9 ja 2. 2 .10 veivoitetaan myös keskussai- 33.79.30 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
19018: raaloita antamaan erikoissairaanhoidon konsultaa- sairaaloiden leikkausjonojen purkamiseen
19019: tiopalveluja alueen terveyskeskuksille ja tehoste- tarvittavan henktlöstön palkkaukseen.
19020:
19021: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
19022:
19023: Ritva Vastamäki Kirsti Ala-Harja Arto Lapiolahti
19024: Einari Nieminen Ilkka Joenpalo Sirkka-Liisa Anttila
19025: Iiro Viinanen Sinikka Mönkäre
19026: 2824 1987 vp.
19027:
19028: Raha-asia-aloite n:o 2661
19029:
19030:
19031:
19032:
19033: Vastamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta onkologian erikoislääkä-
19034: rin virkojen perustamiseen
19035:
19036:
19037: Eduskunnalle
19038:
19039: Suomen syöpärekisterin tilaston mukaan tode- voimakkaasti lisääntyvän melanooman eloonjää-
19040: taan Suomessa v. 1987 n. 16 000 uutta syöpäta- misprosentti on parantunut kehittyneen hoidon
19041: pausta. Luku on kasvanut vuosittain tasaisesti, ansiosta 1960-luvun alusta 1980-luvulle 20 % :lla.
19042: niin että vuonna 1982 uusien tapausten määrä oli Naisten rintasyövän esiintymisen lisääntyminen ja
19043: 14 800 ja 1980 vastaava luku oli 14 440. Arvioitu kohdentuminen yhä nuorempiin ikäluokkiin sekä
19044: uusien syöpätapausten määrä vuonna 2000 on säästävämpien leikkausmetodien kehittäminen
19045: 20 000. Joka neljäs suomalainen tulee sairastu- tulee lisäämään sädehoidon ja solumyrkkyhoidon
19046: maan syöpään. Syöpäsairauksien voimakas lisään- tarvetta. Sädehoitolaitteistot ovat ensi vuosikym-
19047: tyminen vaatii syövän tutkimukseen ja hoitoon menelle siirryttäessä riittävät, mutta pullonkaula-
19048: erikoistuneiden lääkäreiden määrän huomattavaa na hoitoon pääsylle on erikoislääkärien vähyys
19049: lisäystä vuosittain. Useimpien syöpäsairauksien sekä hoidossa että alan tutkimustyössä.
19050: pääasiallinen ensihoito on edelleen kirurginen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19051: hoito, mutta jatkohoitona tulevat kysymykseen taen,
19052: säde- ja solumyrkkyhoidot. Näiden teho on li-
19053: sääntynyt huomattavasti viime vuosien aikana ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19054: yhä useampi potilas pystytään joko hoitamaan ko- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19055: konaan terveeksi tai syövän leviämistä ja kasvua 33. 79.30 lisäyksenä 1 500 000 markkaa
19056: saadaan oleellisesti ehkäistyksi hoidoilla. Näin ol- vzi'ttä yliopistolliseen keskussairaalaan pe-
19057: len potilaan hoitoaika venyy usein vuosiksi eteen- rustettavaa onkologian erikoislääkärin vir-
19058: päin. Syövän hoidon kehittymistä voidaan mitata kaa varten.
19059: 5-vuotiseloonjäämisprosentteina. Esim. nykyään
19060:
19061: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
19062:
19063: Ritva Vastamäki Kirsti Ala-Harja Arto Lapiolahti
19064: Einari Nieminen likka Joenpalo Sirkka-Liisa Anttila
19065: Iiro Viinanen Sinikka Mönkäre
19066: 1987 rd. 2825
19067:
19068:
19069: Finansmotion nr 2662
19070:
19071:
19072:
19073:
19074: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för FN:s barnfonds
19075: (UNICEFs) verksamhet i Afrika
19076:
19077:
19078: Till Riksdagen
19079:
19080: UNICEF och WHO vaccinerar barn mot ut- ciellt i Afrika, ytterligare kan effektiviseras så att
19081: bredda, dödliga infektioner i u-länderna. På för- jordbruket, vattenförsörjningen och födan för-
19082: slag av en expertgrupp beslöts 14.8.1987 i Geneve bättras, vilket förminskar barndödligheten och
19083: att UNICEF och WHO måste utöka och effektivi- stimulerar familjeplaneringen.
19084: sera sin vaccinationskampanj (Expanded Program- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
19085: me on Immunisation) p.g.a. det starkt ökade an- samt
19086: talet HIV-besmittade barn till mödrar med AIDS.
19087: UNICEFs resurser bör därför skyndsamt ökas. att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
19088: Samtidigt bör UNICEFs resurses stödas utöver på momentet 24.30.66 upptar 3 000 000
19089: budgetreserveringen för att verksamheten, spe- mark för UNICEFs verksamhet i Afrika.
19090:
19091: Helsingfors den 16 september 1987
19092:
19093: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Jörn Donner
19094: Botis Renlund Gunnar Jansson Håkan Nordman
19095:
19096:
19097:
19098:
19099: 37 27o416F
19100: 2826 1987 vp.
19101:
19102: Raha-asia-aloite n:o 2662 Suomennos
19103:
19104:
19105:
19106:
19107: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta YK:n lastenrahaston
19108: (UNICEF) toimintaan Afrikassa
19109:
19110:
19111: Eduskunnalle
19112:
19113: UNICEF ja WHO rokottavat lapsia laajalle le- taisiin edelleen tehostaa, erityisesti Afrikassa, si-
19114: vinneitä, kuolemaan johtavia tartuntatauteja vas- ten että maanviljelyä, vesihuoltoa ja ravintoa voi-
19115: taan kehitysmaissa. Asiantuntijaryhmän ehdotuk- daan parantaa. Tämä vähentää lapsikuolleisuutta
19116: sesta päätettiin 14.8.1987 Genevessä, että UNI- ja kannustaa perhesuunnitteluun.
19117: CEFin ja WHO:n on laajennettava ja tehostettava Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19118: rokotuskampanjaansa (Expanded Programme on taen,
19119: Immunisation), koska AIDSia sairastavien äitien
19120: HIV-tartunnan saaneiden lasten määrä on voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19121: makkaasti kasvanut. UNICEFin resursseja on tä- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
19122: män vuoksi kiireesti lisättävä. 24.30.66 3 000 000 markkaa YK:n Ias-
19123: Samanaikaisesti on UNICEFin resursseja bud- tenrahastan (UNICEF) toimintaan Afri-
19124: jettivarauksen lisäksi tuettava, jotta toimintaa voi- kassa.
19125:
19126: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
19127:
19128: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Jörn Donner
19129: Boris Renlund Gunnar Jansson Håkan Nordman
19130: 1987 rd. 2827
19131:
19132: Finansmotion nr 2663
19133:
19134:
19135:
19136:
19137: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av höjt anslag för motorbåtar
19138: tili sjöbevakningen
19139:
19140:
19141: Tili Riksdagen
19142:
19143: Såväl nyttotrafiken tili sjöss som det snabbt Bottenhavet (2 st), Åland (2 st) och Åboland
19144: ökande antalet segel- och motorbåtar i skärgården (4 st).
19145: har ställt nya krav på sjöbevakningsstationernas På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
19146: beredskap och effektivitet. Det tunga fartygsma- samt
19147: terialet har under de senaste åren förnyats och för-
19148: bättrats. Däremot har behovet av snabba (ca 35 att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
19149: knop) båtar i 7-metersklassen blivit aktuellt för att på momentet 26. 90. 70 i tzllägg upptar
19150: sjöbevakningsstationernas beredskap att effektivt 2 500 000 mark för anskaffning av motor-
19151: övervaka trafiken och assistera vid sjönöd. Sådana båtar tzll sjöbevakningen.
19152: motorbåtar behövs därför för sjöbevakningen i
19153:
19154: Helsingfors den 15 september 1987
19155:
19156: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Gunnar Jansson
19157: Jörn Donner Boris Renlund Gustav Björkstrand
19158: Håkan Malm Håkan Nordman
19159: 2828 1987 vp.
19160:
19161: Raha-asia-aloite n:o 2663 Suomennos
19162:
19163:
19164:
19165:
19166: Wasz-Höckert ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta moottori-
19167: veneiden hankintaan merivartiostolle
19168:
19169:
19170: Eduskunnalle
19171:
19172: Sekä hyötyliikenne merellä että nopeasti kasva- merelle (2 kpl), Ahvenanmaalle (2 kpl) ja Turun-
19173: va purje- ja moottoriveneiden määrä saaristossa on maalle (4 kpl).
19174: asettanut uusia vaatimuksia merivartioasemien Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19175: valmiudelle ja tehokkuudelle. Raskaita aluksia on taen,
19176: viime vuosien aikana uudistettu ja parannettu.
19177: Sen sijaan 7 metrin luokan nopeiden veneiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19178: (noin 35 solmua) tarve on tullut ajankohtaiseksi, 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
19179: jotta merivartioasemien valmius liikenteen tehok- 26.90. 70 lisäyksenä 2 500 000 markkaa
19180: kaassa valvonnassa ja merihädässä avustamisessa moottoriveneiden hankintaan merivartios-
19181: voitaisiin turvata. Tällaisia moottoriveneitä tarvi- tolle.
19182: taan tämän vuoksi merivartioston käyttöön Selkä-
19183:
19184: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1987
19185:
19186: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Gunnar Jansson
19187: Jörn Donner Boris Renlund Gustav Björkstrand
19188: Håkan Malm Håkan Nordman
19189: 1987 rd. 2829
19190:
19191: Finansmotion nr 2664
19192:
19193:
19194:
19195:
19196: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för svenskspråkigt io-
19197: formationsmaterial om vårdyrkeoa
19198:
19199:
19200: Till Riksdageo
19201:
19202: Bristen på vårdpersonal som behärskar svenska därför vid Helsingfors sveoska sjukvårdsinstitut.
19203: har blivit katastrofal. Samtidigt har antalet ansök- Medel för tryckning och bildmaterial saknas emel-
19204: ningar om studieplats vid sjukvårdsläroinrättning- lertid.
19205: arna minskat i oroväckande grad. Exempelvis har På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
19206: extra kurser för hjälpskötare iodragits i avsaknad samt
19207: av elever.
19208: Det har utretts att en orsak är bristfällig kuo- att Riksdagen i statsförslaget /ör år 1988
19209: skap bland skolelever och gymoasister om vårdyr- upptar 50 000 mark för svenskspråkigt in-
19210: kena. formationsmaterial om vårdyrkena.
19211: Informationsmaterial planeras och utarbetas
19212:
19213: Helsingfors den 16 september 1987
19214:
19215: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Jörn Donner
19216: Boris Renlund Gunnar Jansson Håkan Nordman
19217: 2830 1987 vp.
19218:
19219: Raha-asia-aloite n:o 2664 Suomennos
19220:
19221:
19222:
19223:
19224: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta hoitoammatteja kos-
19225: kevan ruotsinkielisen tiedotusaineiston julkaisemiseen
19226:
19227:
19228: Eduskunnalle
19229:
19230: Ruotsin kieltä hallitsevan hoitohenkilökunnan ja laaditaan Helsingin ruotsinkielisessä sairaanhoi-
19231: puute on tullut katastrofaaliseksi. Samanaikaisesti to-oppilaitoksessa. Painatukseen ja kuvamateriaa-
19232: on sairaanhoito-oppilaitoksiin tulleiden opinto- liin tarvittavat varat kuitenkin puuttuvat.
19233: paikkahakemusten määrä huolestuttavasti vähen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19234: tynyt. Ylimääräisiä apuhoitajakursseja on esimer- taen,
19235: kiksi peruutettu oppilaiden puutteen vuoksi.
19236: Yhdeksi syyksi on selvityksessä ilmennyt koulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19237: laisten ja lukialaisten puutteelliset tiedot hoi- 1988 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
19238: toammateista. kaa hoitoammatteja koskevan ruotsinkieli-
19239: Tämän vuoksi tiedotusaineistoa suunnitellaan sen tiedotusaineiston julkaisemiseen.
19240:
19241: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
19242:
19243: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Jörn Donner
19244: Boris Renlund Gunnar Jansson Håkan Nordman
19245: 1987 rd. 2831
19246:
19247: Finansmotion nr 2665
19248:
19249:
19250:
19251:
19252: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för Lilla Teaterns inter-
19253: nationella teaterprojekt
19254:
19255:
19256: Till Riksdagen
19257:
19258: Lilla Teatern planerar att genomföra ett inter- Men det är viktigt att kunna föra ut finländsk tea-
19259: nationellt teaterprojekt i samarbete med den kän- terkonst på internationell botten.
19260: de schweiziska regissören Benno Bresson. Lilla På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
19261: Teatern planerar att sätta upp den klassiska gre- samt
19262: kiska pjäsen ''Kung Oidipus'' som ett internatio-
19263: nellt samarbete. att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
19264: Avsikten är, att först spela pjäsen i Geneve och på momentet 29.90.52 i tillägg upptar
19265: Paris sarnt därefter i Helsingfors. Självfallet är ett 400 000 mark /ör Lilla Teaterns internatio-
19266: sådant projekt förenat med avsevärda kostnader. nella teaterprojekt.
19267:
19268: Helsingfors den 15 september 1987
19269:
19270: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Jörn Donner
19271: Reino Paasilinna Sirpa Pietikäinen Claes Andersson
19272: Arja Alho Gustav Björkstrand Boris Renlund
19273: Gunnar Jansson Håkan Malm Håkan Nordman
19274: Heli Astala Ben Zyskowicz Ritva Laurila
19275: Riitta Myller Aino Pohjanoksa Riitta Saastamoinen
19276: 2832 1987 vp.
19277:
19278: Raha-asia-aloite n:o 2665 Suomennos
19279:
19280:
19281:
19282:
19283: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta Lilla Teatern -nimisen
19284: teatterin kansainväliseen teatterihankkeeseen
19285:
19286:
19287: Eduskunnalle
19288:
19289: Lilla Teatern suunnittelee yhteistyössä tunne- taiteen vieminen kansainväliselle maaperälle on
19290: tun sveitsiläisen ohjaajan Benno Bressonin kanssa kuitenkin tärkeää.
19291: kansainvälisen teatterihankkeen toteuttamista. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19292: Lilla Teatern suunnittelee klassisen kreikkalaisen taen,
19293: näytelmän ''Kuningas Oidipus'' näyttämölle
19294: asettamista kansainvälisenä yhteistyönä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19295: Tarkoituksena on näytelmän esittäminen ensin 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
19296: Genevessä ja Pariisissa sekä tämän jälkeen Helsin- 29.90.521isäyksenä 400 000 markkaa Lilla
19297: gissä. Tietysti tällaisesta hankkeesta aiheutuu Teatern -nimisen teattenn kansainväliseen
19298: huomattavia kustannuksia. Suomalaisen teatteri- teatten'hankkeeseen.
19299:
19300: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1987
19301:
19302: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Jörn Donner
19303: Reino Paasilinna Sirpa Pietikäinen Claes Andersson
19304: Arja Alho Gustav Björkstrand Boris Renlund
19305: Gunnar Jansson Håkan Malm Håkan Nordman
19306: Heli Astala Ben Zyskowicz Ritva Laurila
19307: Riitta Myller Aino Pohjanoksa Riitta Saastamoinen
19308: 1987 rd. 2833
19309:
19310: Finansmotion nr 2666
19311:
19312:
19313:
19314:
19315: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för understöd för Åbo-
19316: lands Ungdomsförbund rf:s verksamhet
19317:
19318:
19319: Tili Riksdagen
19320:
19321: Amatörteaterverksamheten mom Åbolands Åbolands Svenska Barnförbund rf (ÅSB) bedri-
19322: Ungdomsförbund rf (ÅbUF) är av tradition en ver en livlig barnverksamhet som är skräddarsydd
19323: livsnerv som engagerar såväl unga som gamla i det för Åbolands skärgård. Målsättningen för verk-
19324: geografiskt så splittrade Åboland. samheten är att ge barnen en identitet som skär-
19325: Av ÅbUF:s 29 medlemsföreningar har över gårdsbor och vända utvecklingen mot en levande
19326: hälften amatörteater som verksamhetsform. Där- skärgård igen.
19327: för är behovet av kunniga ledare stort. Det är Under åtta års verksamhet har man skapat ett
19328: främst regifrågor man behöver hjälp med. Likaså nätverk över så gott som hela Åboland. Verksam-
19329: är behovet av allmän teaterservice stort. heten uppskattas och behövs.
19330: För att tillfredsställa amatörteatergruppernas Man ordnar bland annat årligen en stor skatt-
19331: behov har ÅbUF haft en teaterinstruktörstjänst jakt där man utgår från att den konkreta miljön är
19332: besatt allt sedan 1950-talet. Under alla år har man en outtömlig skattkista och resurs. I skattjakterna
19333: haft problem med att finansiera lönekostnaderna kombineras på ett naturligt sätt förmedling av
19334: för denna tjänst. kunskaper i kulturhistoria och hembygdskänne-
19335: Då verksamheten inom landskapet är så pass dom med stimulerande leklusta och fantasi i form
19336: dominerande är det synnerligen angeläget att av teater.
19337: ÅbUF också i framtiden kan upprätthålla denna Avsikten är att utveckla denna verksamhets-
19338: teaterinstruktörstjänst och på det sättet ge service form ytterligare i samarbete med t.ex. skolor.
19339: tili föreningar som upprätthåller en verksamhet Verksamhetsformen går ut på att man vattenvä-
19340: som utgör en trivselfaktor i de annars så utflytt- gen längs århundraden gamla farleder seglar mel-
19341: ningshotade svenska skärgårdskommunerna. lan de olika öarna i Åbolands skärgård.
19342: Musikverksamheten inom Åbolands Ungdoms- För att kunna genomföra de utvecklingsplaner
19343: förbund rf (ÅbUF) har under de senaste åren kraf- som finns är förbundet i behov av medel.
19344: tigt vuxit. ÅbUF har engagerat sig såväl i frågor Dispositionsplan:
19345: som angår musikutbildning i landskapet som i di- Teaterinstruktör ............... . 30000 mk
19346: rekt verksamhet. Man har arrangerat musikläger, Musikverksamhet .............. . 15 000 mk
19347: kurser, orkestermönstringar, talangjakter osv. Mu- Barnförbundets skattjakt ........ . 25 000 mk
19348: sikverksamheten har visat sig fylla en stor lucka i
19349: ungdomsverksamheten i Åboland. Musiklägren 70 000 mk
19350: blir allt populärare och deltagare anmäler sig mera På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
19351: än vad man kan ta emot. Förbundets musikverk- samt
19352: samhet bygger på att utbilda och lära ungdomen
19353: såväl musikteori som hantering av olika instru- att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
19354: ment. Det är alltså inte enbart fråga om under- på momentet 29.91.51 upptar 70000
19355: hållning. mark för Abolands Ungdomsförbund rfs
19356: För att kunna fortsätta denna värdefulla verk- verksamhet.
19357: samhet och utveckla den är förbundet i behov av
19358: medel.
19359:
19360: Helsingfors den 15 september 1987
19361:
19362: Ole Wasz-Höckert Gunnar Jansson
19363: 2834 1987 vp.
19364:
19365: Raha-asia-aloite n:o 2666 Suomennos
19366:
19367:
19368:
19369:
19370: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta Åbolands Ungdoms-
19371: förbund rf. -nimisen järjestön toiminnan tukemiseen
19372:
19373:
19374: Eduskunnalle
19375:
19376: Åbolands Ungdomsförbund rf:n (ÅbUF) piiris- juuri Turunmaan saaristoa varten. Toiminnan ta-
19377: sä harjoitettu harrastajateatteritoiminta on perin- voitteena on saaristolaisidentiteetin antaminen
19378: teisesti sekä nuoria että vanhoja yhdistävä elinher- lapsille ja kehityksen kääntäminen uudelleen koh-
19379: mo maantieteellisesti hajanaisella Turunmaalla. ti saariston elävöittämistä.
19380: ÅbUF:n 29 jäsenyhdistyksestä yli puolella on Kahdeksan vuoden toiminnan aikana on luotu
19381: toimintamuotona harrastajateatteritoiminta. Tä- verkosto, joka kattaa lähes koko Turunmaan. Toi-
19382: män vuoksi taitavien ohjaajien tarve on suuri. mintaa arvostetaan, ja se on tarpeellista.
19383: Apua tarvitaan ennen kaikkea ohjaamiseen. Sa- Vuosittain järjestetään mm. suuri aarteenetsin-
19384: moin yleisten teatteripalvelujen tarve on suuri. tä, jonka lähtökohtana on konkreettisen ympäris-
19385: Harrastajateatteriryhmien tarpeiden tyydyttä- tön toimiminen ehtymättömänä aarrearkkuna ja
19386: miseksi ÅbUF:llä on ollut teatterineuvojan toimi voimavarana. Aarteenetsinnöissä yhdistetään
19387: 1950-luvulta lähtien. Kaikkina näinä vuosina on luonnollisella tavalla kulttuurihistoriallisten tieto-
19388: ollut ongelmia tämän toimen palkkakustannusten jen ja kotiseututuntemuksen välittyminen yhdessä
19389: rahoittamisessa. teatterin muodossa toteutetun virkistävän leikki-
19390: Koska toiminta maakunnissa on näin laajaa, on mishalun ja mielikuvituksen kanssa.
19391: erittäin tärkeää, että ÅbUF voi myös tulevaisuu- Tarkoituksena on tämän toimintamuodon edel-
19392: dessa ylläpitää teatterineuvojan tointa ja tällä ta- leen kehittäminen esim. yhteistyössä koulujen
19393: voin tarjota palveluja yhdistyksille, jotka harjoit- kanssa. Toimintamuotona on vuosisatoja vanhoja
19394: tavat viihtyvyyttä palvelevaa toimintaa muutto- vesitiereittejä pitkin purjehtiminen eri saarten
19395: uhan alaisissa ruotsinkielisissä saaristokunnissa. välillä Turunmaan saaristossa.
19396: Åbolands Ungdomsförbund rf:n musiikkitoi- Olemassa olevien kehityssuunnitelmien toteut-
19397: minta on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. tamiseksi liitto tarvitsee varoja.
19398: ÅbUF on osallistunut sekä maakunnan musiikki-
19399: koulutusta koskeviin kysymyksiin että suoranaises- Käyttösuunnitelma:
19400: ti toimintaan. Musiikkileirejä, kursseja, orkesteri- Teatterineuvoja ................ . 30 000 mk
19401: katselmuksia, kykyjen etsintää jne. on järjestetty. Musiikkitoiminta ............... . 15 000 mk
19402: Musiikkitoiminta on osoittautunut täyttävän suu- Barnförbundetin aarteenetsintä ... . 25 000 mk
19403: ren tyhjiön nuorisotoiminnassa Turunmaalla. Mu- 70 000 mk
19404: siikkileirit tulevat yhä suositummiksi, ja osallistu-
19405: jia ilmoittautuu enemmän kuin leireille voidaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19406: ottaa. Liiton musiikkitoiminnan lähtökohtana on taen,
19407: kouluttaa ja opettaa nuoria sekä musiikin teoriassa
19408: että erilaisten soittimien käsittelyssä. Kysymys ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19409: siis ole pelkästään viihteestä. 1988 tulo- ja menoarvioo~ momentille
19410: Tämän arvokkaan toiminnan jatkamiseksi ja ke- 29.91.51 70 000 markkaa Abolands Ung-
19411: hittämiseksi liitto tarvitsee varoja. domsförbund rf -nimisen järjestön toi-
19412: Åbolands Svenska Barnförbund rf. (ÅSB) har- minnan tukemiseen.
19413: joittaa vilkasta lapsitoimintaa, joka on räätälöity
19414:
19415: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1987
19416:
19417: Ole Wasz-Höckert Gunnar Jansson
19418: 1987 rd. 2835
19419:
19420: Finansmotion nr 2667
19421:
19422:
19423:
19424:
19425: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för överföring av Sveri-
19426: ges 1V till Västra Nyland
19427:
19428:
19429: Till Riksdagen
19430:
19431: 1 proposltlonen angående statsförslaget för Både en undersökning som Oy Yleisradio Ab
19432: 1988 finns upptaget ett anslag om 7 500 000 mark utförde 1986 och en gallup som publicerades i
19433: (moment 31.55.54) för att börja bygga ut ett vintras visade på ett stort intresse för Sveriges 1V
19434: markbundet överföringsnät i Södra Finland för även bland den finskspråkiga befolkningen. En
19435: Sveriges television. Detta är mycket positivt. överföring av Sveriges 1V till Finland är ytterst en
19436: Det föreslagna anslaget är avsett som ersättning fråga om vårt lands nordiska inriktning och kul-
19437: åt Oy Yleisradio Ab som skulle anskaffa en sända- turidentitet.
19438: re till radiomasten i Stensvik i Esbo under 1988. Denna motion har behandlats och godkänts i
19439: Enligt till buds stående uppgifter skulle sebar- arbetsutskottet för Nyländska riksdagsmännens
19440: heten från denna sändare dock inte sträcka sig delegation.
19441: längre än till trakten av Östra delen av Karis/västra Med hänvisning till ovanstående föreslår vi
19442: delen av Ingå.
19443: Den svenskspråkiga befolkningens procentuella att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
19444: andel är stor i Västnyland. Där väntar man med på momentet 31.55.54 upptar 6 834 000
19445: iver på att kunna se Sveriges 1V. Vid ett möte i mark som ersättning åt Oy Yleisradio Ab
19446: vintras godkände alla de västnyländska kommu- för anskaffning av en sändare tzfl Pojo för
19447: nerna enhälligt ett utlåtande för en överföring av återgivning av Sveriges TV i Västra Ny-
19448: Sveriges 1V till södra Finland. En sändare borde land.
19449: alltså redan 1988 anskaffas till den nya masten i
19450: Pojo. Den skulle förutom Västra Nyland även be-
19451: tjäna Östra delen av Åbolands skärgård.
19452:
19453: Helsingfors den 22 september 1987
19454:
19455: Ole Wasz-Höckert Per-Henrik Nyman Marjatta Väänänen
19456: Ritva Laurila Tauno Valo Arja Alho
19457: Anssi Rauramo Kaarina Dromberg Päivi Varpasuo
19458: Eeva-Liisa Moilanen Ben Zyskowicz Antti Kalliomäki
19459: Johannes Virolainen Tuulikki Hämäläinen Lauri Metsämäki
19460: Markku Pohjola Pirjo Ala-Kapee Saara-Maria Paakkinen
19461: 2836 1987 vp.
19462:
19463: Raha-asia-aloite n:o 2667 Suomennos
19464:
19465:
19466:
19467:
19468: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruotsin television oh-
19469: jelmien lähettämiseksi Länsi-Uudellemaalle
19470:
19471:
19472: Eduskunnalle
19473:
19474: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodeksi Sekä Oy Yleisradio Ab:n vuonna 1986 suoritta-
19475: 1988 on 7 500 000 markan määräraha (momentti ma tutkimus että viime talvena julkaistu gallup-
19476: 31.55.54) Ruotsin television ohjelmien maanpääl- kysely osoitti, että myös suomenkielisen väestön
19477: lisen siirtoverkon rakentamisen aloittamiseksi piirissä on suurta kiinnostusta Ruotsin televisiota
19478: Etelä-Suomeen. Tämä on hyvin myönteistä. kohtaan. Ruotsin television ohjelmien lähettämi-
19479: Ehdotettu määräraha on tarkoitettu korvauk- sessä Suomeen on viime kädessä kysymys maam-
19480: seksi Oy Yleisradio Ab:lle, joka hankkisi lähetti- me pohjoismaisesta suuntautumisesta ja kulttuu-
19481: men Espoon Kivenlahden radiomastoon vuonna ri-identiteetistä.
19482: 1988. Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uuden-
19483: Käytettävien tietojen mukaan tämän lähetti- maan kansanedustajien neuvottelukunnan työva-
19484: men näkyvyys ei ulottuisi kauemmaksi kuin Kar- liokunnassa.
19485: jaan itäiseen osaan ja Inkoon läntiseen osaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19486: Ruotsinkielisen väestön prosentuaalinen osuus taen,
19487: on suuri Länsi-Uudellamaalla, jossa odotetaan in-
19488: nokkaasti mahdollisuutta katsella Ruotsin televi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19489: siota. Viime talvena pidetyssä kokouksessa kaikki 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19490: Länsi-Uudenmaan kunnat yksimielisesti hyväksyi- 31.55.54 6 834 000 markkaa korvauksena
19491: vät lausunnon Ruotsin television ohjelmien lähet- Oy Yleisradio Ab:lle lähettimen hankki-
19492: tämisestä Etelä-Suomeen. Lähetin tulisi siis hank- misesta Pohjaan Ruotsin television ohjel-
19493: kia jo vuonna 1988 Pohjassa olevaan uuteen mas- mien lähettämiseksi Länsi-Uudellemaalle.
19494: toon. Länsi-Uudenmaan lisäksi se palvelisi Turun-
19495: maan saariston itäistä osaa.
19496:
19497: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
19498:
19499: Ole Wasz-Höckert Per-Henrik Nyman Marjatta Väänänen
19500: Ritva Laurila Tauno Valo Arja Alho
19501: Anssi Rauramo Kaarina Dromberg Päivi Varpasuo
19502: Eeva-Liisa Moilanen Ben Zyskowicz Antti Kalliomäki
19503: Johannes Virolainen Tuulikki Hämäläinen Lauri Metsämäki
19504: Markku Pohjola Pirjo Ala-Kapee Saara-Maria Paakkinen
19505: 1987 rd. 2837
19506:
19507: Finansmotion nr 2668
19508:
19509:
19510:
19511:
19512: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för elektrifiering av lin-
19513: jen Berghamn-Nötö-Borstö-Utö i Abolands skärgård
19514:
19515:
19516: Tili Riksdagen
19517:
19518: Den av riksdagen år 1981 godkända lagen om Nötö i Nagu kommun i Åboland hör fortfarande
19519: skärgårdens utveckling (494/81) betonar vikten av tili de oelektrifierade delarna av kommunen lik-
19520: att hålla vår skärgård levande och med alla till- som även Borstö och Utö.
19521: budsstående medel hindra den från att i rapid Då regering och riksdag på senare år visat ökad
19522: takt avfolkas, såsom trenden f.n. tycks vara. Ett förståelse och inlevelse i skärgårdskommunernas
19523: faktum är att den bofasta skärgårdsbefolkningens dilemma och också insett att det finns medel att
19524: levnadsförhållanden, som alltid varit hårda, hindra avfolkningen, har en hei del unga familjer
19525: sackar efter i utvecklingen i jämförelse med lan- - uppmuntrade av riksdagens positiva attityd -
19526: dets övriga befolkning. För att främja den unga helårsbosatt sig såväl i Berghamn som på Nötö,
19527: generationens kvarstannande i skärgården måste där de bedriver näringar som hålier skärgården le-
19528: samhället ge dem möjligheter att utöva näringar vande året om.
19529: - närmast yrkesmässigt fiske och jordbruk- i så- Förutom skärgårdsbefolkningens behov finns
19530: na förhållanden att utkomsten tryggas. Det är ali- också statliga intressen i att få elström tili dessa
19531: mänt känt att den moderna fiskerinäringen kräver områden. Såväl sjöbevakningen som militären har
19532: helt andra förutsättningar än tidigare och har fis- intresse av det. Tiliäggsanslaget skulie påskynda
19533: karbefolkningen t.ex. inte tillgång tili elström för elektrifieringen.
19534: kyl- och frysanläggningar eller andra eldrivna ap- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
19535: parater för fiskens maskinelia behandling, är det samt
19536: i dagens konkurrenssamhälle omöjligt att utöva
19537: detta yrke. att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
19538: En del skärgårdskommuner är dessvärre fortfa- på momentet 32.55.41 i tillägg upptar
19539: rande utan elström och är i bästa fali beroende av 3 000 000 mark för elektrifiering av linjen
19540: bensindrivna aggregat, som är såväl kostsamma Berghamn-Nötö-Borstö-Utö i Abo-
19541: som besvärliga samt för den yrkesmässiga fiskeri- lands skärgård.
19542: näringen helt otiliräckliga. T.ex. Berghamn och
19543:
19544: Helsingfors den 15 september 1987
19545:
19546: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Jörn Donner
19547: Boris Renlund Gunnar Jansson Håkan Nordman
19548: 2838 1987 vp.
19549:
19550: Raha-asia-aloite n:o 2668 Suomennos
19551:
19552:
19553:
19554:
19555: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta sähkölinjan rakenta-
19556: miseksi Turunmaan saaristoon välille Berghamn-Nötö-Borstö
19557: -Utö
19558:
19559: Eduskunnalle
19560:
19561: Eduskunnan vuonna 1981 hyväksymä laki saa- tuselinkeinon tarpeisiin. Esimerkiksi Turun saaris-
19562: riston kehityksen edistämisestä (4941 81) korostaa tossa Nauvon kunnan Berghamn ja Nötö kuuluvat
19563: saaristomme elävänä pitämisen merkitystä sekä edelleen kunnan sähköistämättömiin osiin, sa-
19564: että kaikin käytettävissä olevin keinoin estetään moin kuin myös Borstö ja Utö.
19565: saariston nopea autioituminen, mikä tuntuu ole- Kun hallitus ja eduskunta viime aikoina ovat
19566: van tämänhetkinen suuntaus. Tosiasia on, että va- osoittaneet kasvanutta ymmärtämystä ja eläyty-
19567: kinaisen saaristolaisväestön elinolot, jotka aina mistä saaristokuntien ongelmiin ja ovat myös kat-
19568: ovat olleet kovat, jäävät kehityksessä jälkeen ver- soneet, että on olemassa keinoja autioitumisen es-
19569: rattuna maan muuhun väestöön. Jotta edistettäi- tämiseksi, on koko joukko nuoria perheitä -
19570: siin nuoren sukupolven pysymistä saaristossa, on eduskunnan myönteisen asenteen rohkaisemina
19571: yhteiskunnan annettava mahdollisuuksia elinkei- - asettunut ympärivuotisesti asumaan Bergham-
19572: nojen - lähinnä ammattikalastuksen ja maata- niin ja Nötöhön, missä he harjoittavat elinkeino-
19573: louden - harjoittamiseen sellaisissa oloissa, joissa ja, jotka pitävät saariston elävänä läpi vuoden.
19574: toimeentulo on turvattu. On yleisesti tunnettua, Saaristolaisten tarpeiden lisäksi sähkön saaminen
19575: että nykyaikainen kalastuselinkeino vaatii koko- näille alueille on myös valtion edun mukaista. Se-
19576: naan toisenlaisia edellytyksiä kuin aikaisemmin. kä merivartiostolle että puolustusvoimille olisi täs-
19577: Ellei kalastajien saatavissa ole esimerkiksi sähkö- tä etua.
19578: virtaa kylmä- ja jäädytyslaitteisiin tai muihin säh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19579: kökäyttöisiin laitteisiin kalan koneelliseksi käsitte- taen,
19580: lemiseksi, on tätä ammattia mahdotonta harjoit-
19581: taa nykyajan kilpailuyhteiskunnassa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19582: Osa saaristokunnista on valitettavasti edelleen 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
19583: ilman sähkövirtaa, ja niissä ollaan parhaassakin ta- 32.55.41 lisäyksenä 3 000 000 markkaa
19584: pauksessa riippuvaisia bensiinikäyttöisistä laitteis- sähkölinjan rakentamiseksi Turunmaan
19585: ta, jotka ovat sekä kalliita että hankalakäyttöisiä ja saaristoon vältlle Berghamn-Nötö-
19586: lisäksi täysin riittämättömiä ammattimaisen kalas- Borstö-Utö.
19587:
19588: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1987
19589:
19590: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Jörn Donner
19591: Boris Renlund Gunnar Jansson Håkan Nordman
19592: 1987 vp. 2839
19593:
19594: Raha-asia-aloite n:o 2669
19595:
19596:
19597:
19598:
19599: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen määrä-
19600: rahaan korvausten maksamiseksi ulkomailla suoritettavista ohi-
19601: tusleikkauksista
19602:
19603: Eduskunnalle
19604:
19605: Suomessa jonottaa sydämen ohitusleikkaukseen yksityisesti Suomessa tai ulkomailla tehdystä n.
19606: n. 3 000 potilasta ja yhteiskunnan omistamissa 55 000-60 000 mk maksavasta leikkauksesta, ei
19607: sairaaloissa voidaan leikata vain n. 1 000 potilasta varanomilla jonossa olevilla iäkkäillä potilailla ole
19608: vuodessa. Tästä syystä osa potilaista on hakeutu- mitään mahdollisuuksia leikkaukseen, vaikka sii-
19609: nut leikkaukseen yksityisesti omalla kustannuksel- hen olisi selvät lääketieteelliset indikaatiot.
19610: laan joko suomalaiseen yksityissairaalaan tai ulko- Tämän vuoksi toiminnan kehittämiseksi esi-
19611: maille Ruotsiin, Englantiin tai Espanjaan. tämme 5,0 milj. markan määrärahaa osoitettavak-
19612: Tehtyjen päätösten perusteella Suomessa on si Kelalle erityisesti taloudellisesti heikoimmassa
19613: odotettavissa leikkauskapasiteetin kasvua vasta asemassa olevien potilaiden leikkausmahdolli-
19614: noin 5 vuoden kuluttua, jolloin suuri osa leik- suuksien lisäämiseksi ulkomailla ja kotimaassa.
19615: kausjonossa olevista potilaista on ehtinyt meneh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19616: tyä sairauteensa. Nykytilanteessa olisi tarkoituk- taen,
19617: senmukaista tukea yksityisesti Suomessa tai ulko-
19618: mailla tehtäviä leikkauksia jonojen pienentämisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19619: lisäksi myös siitä syystä, että leikkaushoidolla saa- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19620: daan huomattavia säästöjä potilaiden lääkehoito- 33.18. 60 5 000 000 markkaa ylimääräise-
19621: kuluissa (suurin osa potilaista pärjää ilman lääk- nä määrärahana sazrausvakuutuskorvaus-
19622: keitä leikkauksen jälkeen) ja sairaalahoitokuluissa ten suuruisten korvausten maksamiseksi
19623: (sairaalahoitoja vaativat rintakipuoireet häviävät). ulkomailla suoritettavista ohitusleikkauk-
19624: Koska Kelan korvaus on nykyisin vain n. 10 % sista.
19625:
19626: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
19627:
19628: Ole Wasz-Höckert Håkan Malm Håkan Nordman
19629: Arja Alho Gunnar Jansson Heli Astala
19630: Pirjo-Riitta Antvuori Kirsti Ala-Harja Sinikka Mönkäre
19631: Ritva Laurila
19632: 2840 1987 rd.
19633:
19634: Finansmotion nr 2670
19635:
19636:
19637:
19638:
19639: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för upplysning om
19640: barnmisshandel
19641:
19642:
19643: Tili Riksdagen
19644:
19645: Barnmisshandel förekommer i mycket större ut- För att bryta denna onda cirkel måste mer infor-
19646: sträckning än vad man allmänt är medveten om. mation om misshandel ges och råd om vad man
19647: Det är inte fråga om en privat familjeangelägen- skall göra då man upptäcker barnmisshandel.
19648: het, utan om något som angår hela samhället. Detta sköts bäst via socialstyrelsen.
19649: Tabun kring barnmisshandeln måste skingras. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
19650: Detta görs bäst via information. samt
19651: Det är viktigt att barnen tryggas en säker upp-
19652: växtmiljö. Barnen står i ett starkt beroendeförhål- att Riksdagen i statsförslaget for år 1988
19653: lande tili sina föräldrar och är helt skyddslösa mot på momentet 33.30.29 upptar 200 000
19654: våldshandlingar. Det har visat sig att barn som mark för att förbättra upp/ysningen och
19655: blivit misshandlade med stor sannolikhet kommer rådgivningen om barnmisshandel.
19656: att begå våldshandlingar mot sina egna barn.
19657:
19658: Helsingfors den 17 september 1987
19659:
19660: Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman
19661: 1987 vp. 2841
19662:
19663: Raha-asia-aloite n:o 2670 Suomennos
19664:
19665:
19666:
19667:
19668: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten pahoinpitelyä
19669: koskevaan tiedottamiseen
19670:
19671:
19672: Eduskunnalle
19673:
19674: Lasten pahoinpitely on yleisempää kuin tiede- pitelystä koskevaa tiedottamista lisättävä, ja an-
19675: täänkään. Kyse ei ole yksityisestä perheasiasta, nettava neuvoja siitä, miten ihmisten tulisi mene-
19676: vaan koko yhteiskuntaa koskevasta ongelmasta. tellä havaitessaan lasten pahoinpitelyä. Nämä toi-
19677: Lasten pahoinpitelyyn liittyvät tabut on poistet- met hoitaa parhaiten sosiaalihallitus.
19678: tava. Tämä tapahtuu parhaiten tiedottamalla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19679: Turvallisen kasvuympäristön takaaminen lapsil- taen,
19680: le on tärkeää. Lapset ovat voimakkaassa riippu-
19681: vuussuhteessa vanhempiinsa ja täysin suojattornia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19682: väkivaltaa kohtaan. On osoittautunut, että pa- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
19683: hoinpitelyn kohteeksi joutuneet lapset hyvin to- 33.30.29 200 000 markkaa lasten pahoin-
19684: dennäköisesti kohdistavat väkivaltaa omiin lap- pitelyä koskevan valistuksen ja neuvonnan
19685: sunsa. parantamiseksi.
19686: Tämän noidankehän murtamiseksi on pahoin-
19687:
19688: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
19689:
19690: Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman
19691:
19692:
19693:
19694:
19695: 38 270416F
19696: 2842 1987 rd.
19697:
19698: Finansmotion nr 2671
19699:
19700:
19701:
19702:
19703: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för stödcentralen för
19704: AIDS
19705:
19706:
19707: Till Riksdagen
19708:
19709: Stödcentralen för immunitetsbristsjukdomen framåt, är det viktigt att komma ihåg att den so-
19710: AIDS startade sin verksamhet i oktober 1986. ciala och psykologiska sidan är minst lika viktig,
19711: Stödcentralens främsta uppgift är att sprida infor- därför att människor är rädda. Stödcentralen är
19712: mation om AIDS, samt hjälpa och stöda, både den instans som bäst klarar av att tillgodose den
19713: psykiskt och socialt, människor som redan är HIV sociala och psykiska sidan, därför bör stödcentra-
19714: smittade eller misstänker sig vara det. lens verksamhet tryggas
19715: Då man bygger upp en ny organisation går det På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
19716: alltid åt en hel del resurser, stödcentralen utvidgar samt
19717: dessutom hela tiden sin verksamhet även utanför
19718: Helsingfors. De pengar stödcentralen i dag får via att Riksdagen i statsförslaget /ör år 1988
19719: penningautomatföreningen går i stort sett åt till på momentet 33.73.24 upptar 3 000 000
19720: löner och administrativa kostnader. mark för att trygga verksamheten vid stöd-
19721: Samtidigt som den medicinska forskningen går centralen för AIDS.
19722:
19723: Helsingfors den 15 september 1987
19724:
19725: Ole Wasz-Höckert Gunnar Jansson Jörn Donner
19726: Elisabeth Rehn Boris Renlund Håkan Nordman
19727: 1987 vp. 2843
19728:
19729: Raha-asia-aloite n:o 2671 Suomennos
19730:
19731:
19732:
19733:
19734: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta AIDS-tukikeskuksen
19735: toimintaan
19736:
19737:
19738: Eduskunnalle
19739:
19740: Immuunikatotauti AIDSin tukikeskus aloitti malla kuitenkin muistettava, että sosiaalinen ja
19741: toimintansa lokakuussa 1986. Tukikeskuksen en- psykologinen puoli on vähintään yhtä tärkeä, kos-
19742: sisijaisena tehtävänä on levittää AIDS-tietoutta se- ka ihmiset ovat peloissaan. Tukikeskus on taho,
19743: kä auttaa ja tukea niin psyykkisesti kuin sosiaali- joka parhaiten selviää sosiaalisen ja psykologisen
19744: sestikin ihmisiä, joilla on jo HIV-tartunta tai jotka puolen huolehtimisesta. Tämän vuoksi tukikes-
19745: epäilevät saaneensa sen. kuksen toiminta tuleekin turvata.
19746: Uutta organisaatiota luotaessa kuluu aina pal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19747: jon voimavaroja. Tukikeskus laajentaa lisäksi koko taen,
19748: ajan toimintaansa myös Helsingin ulkopuolella.
19749: Tukikeskuksen raha-automaattiyhdistyksen kaut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19750: ta saarnat varat menevät pitkälti palkkoihin ja hal- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
19751: lintokuluihin. 33.73.24 3 000 000 markkaa AIDS-
19752: Lääketieteellisen tutkimuksen edistyessä on sa- tukikeskuksen toiminnan turvaamiseen.
19753:
19754: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1987
19755:
19756: Ole Wasz-Höckert Gunnar Jansson Jörn Donner
19757: Elisabeth Rehn Boris Renlund Håkan Nordman
19758: 2844 1987 rd.
19759:
19760: Finansmotion nr 2672
19761:
19762:
19763:
19764:
19765: Westerlund: Om anvisande av anslag tili Svenska Bildningsförbun-
19766: det rf
19767:
19768:
19769: Tili Riksdagen
19770:
19771: Svenska Bildningsförbundets verksamhet är att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
19772: stadd i kraftig expansion. Man kommer att väsent- på momentet 29.57.54 i tzllägg upptar
19773: ligt utöka skolningen av kommunalt förtroende- 50 000 mark tzll Svenska Bildningsförbun-
19774: valda samt anordna en omfattande föreläsningsse- det rf
19775: rie i allmänna samhällsfrågor. För att förverkliga
19776: detta behöver Bildningsförbundet tilläggsanslag.
19777: På basis av det ovan anförda föreslår jag vörd-
19778: samt
19779:
19780: Helsingfors den 22 september 1987
19781:
19782: Henrik Westerlund
19783: 1987 vp. 2845
19784:
19785: Raha-asia-aloite n:o 2672 Suomennos
19786:
19787:
19788:
19789:
19790: Westerlund: Määrärahan osoittamisesta Svenska Bildningsförbundet
19791: rf. -nimisen järjestön toimintaan
19792:
19793:
19794: Eduskunnalle
19795:
19796: Svenska Bildningsförbundet -järjestön toiminta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19797: on voimakkaassa kasvussa. Kunnallisten luotta- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
19798: mushenkilöiden koulutusta lisätään merkittävästi 29.57.54 lisäyksenä 50 000 markkaa
19799: ja yleisistä yhteiskunnallisista kysymyksistä järjes- Svenska Bildningsförbundet rf -nzmzsen
19800: tetään laaja luentosarja. Tämän toteuttamiseksi järjestön toimintaan.
19801: Bildningsförbundet tarvitsee lisämäärärahoja.
19802: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19803: taen,
19804:
19805: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
19806:
19807: Henrik Westerlund
19808: 2846 1987 rd.
19809:
19810: Finansmotion nr 2673
19811:
19812:
19813:
19814:
19815: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag tili Stiftelsen för Cancer-
19816: institutet i Finland för effektiverad cancerforskning
19817:
19818:
19819: Tili Riksdagen
19820:
19821: 1 budgeten för innevarande år beviljades att an- denna orsak står Cancerinstitutet i Finland i en
19822: slag om 1 miljon mk åt Stiftelsen för Cancerinsti- särställning jämfört med alla andra enheter i Fin-
19823: tutet i Finland för effektivering av cancerforsk- land som bedriver forskning och finansiering
19824: ningen. Anslaget intogs i budgeten bl.a. på inom detta område. Då man grundade Stiftelsen
19825: grund av en motion som 126 riksdagsmän under- för Cancerinstitutet i Finland litade man på att få
19826: tecknat. Stiftelsen för Cancerinstitutet i Finland fortlöpande stöd av en viss storlek av staten för att
19827: fick tillstånd att grundas i mars 1987. Stiftelsen trygga forskningsarbetet på lång sikt.
19828: har utdelat sina första projektbidrag och valt två En av orsakerna tili effektivering av den fin-
19829: forskare på professorsnivå för 5 år. Cancerorgani- ländska cancerforskningen är den förutspådda be-
19830: sationerna har överfört 3 milj. mk som stiftelsen tydande ökningen av cancersjukdomar. År 2000
19831: får förfoga över. 314 av stiftelsens me del kommer uppskattar man att det redan förekommer 23 000
19832: alltså i detta skede från andra källor än statens nya cancerfall per år då antalet för närvarande är
19833: budget. ca 16 000. Situationen förutsätter exceptionella
19834: Vi har tili vår stora besvikelse konstaterat, att åtgärder. Endast genom att effektivera forskning-
19835: stiftelsen inte i 1988 års statsförslag tilldelats me- en kan man hoppas på att få tili stånd en positiv
19836: del trots riksdagsmännens välvilliga inställning för utveckling. En aktiv egen forskarinsats behövs
19837: ett år sedan. också för att utan dröjsmål för våra finländska pa-
19838: Stiftelsen för Cancerinstitutet i Finland har tienters bästa kunna använda de framsteg i pre-
19839: grundats för att utgöra ett samarbets- och koordi- ventiva och vårdande åtgärder som gjorts på andra
19840: nationsorgan för de deltagande instanserna som håll.
19841: representerar hela vårt lands cancerforskning. Or- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
19842: ganisationsmodellen skapar således goda förut- samt
19843: sättningar för att en heltäckande och aktuell infor-
19844: mation om forskningsarbetet i hela Finland finns att Riksdagen i stats/örslaget /ör år 1988
19845: tillgänglig. Informationen täcker både de starka på momentet 29.88.54 upptar 5 000000
19846: och svaga sidorna och utvecklingsbehovet. mark för Stiftelsen for Cancerinstitutet i
19847: lnom ramen för institutet har man möjligheter Finland /ör effektivering av cancerforsk-
19848: att påverka utvecklingen på hela området. Just av mngen.
19849:
19850: Helsingfors den 21 september 1987
19851:
19852: Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman
19853: Elisabeth Rehn Kaarina Dromberg
19854: 1987 vp. 2847
19855:
19856: Raha-asia-aloite n:o 2673 Suomennos
19857:
19858:
19859:
19860:
19861: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Syöpäinstituu-
19862: tin Säätiölle syöpätutkimuksen tehostamiseksi
19863:
19864:
19865: Eduskunnalle
19866:
19867: Kuluvan vuoden valtion tulo- ja menoarviossa tykseen. Juuri tässä Suomen Syöpäinstituutti on
19868: myönnettiin yhden miljoonan markan määräraha erityisasemassa kaikkiin muihin maassamme alan
19869: Suomen Syöpäinstituutin Säätiölle syöpätutki- tutkimusta harjoittaviin ja rahoittaviin yksikköi-
19870: muksen tehostamiseksi. Määräraha otettiin tulo- hin ja organisaatioihin nähden. Suomen Syö-
19871: ja menoarvioon mm. 126 kansanedustajan yhdes- päinstituutin Säätiötä perustettaessa luotettiin tie-
19872: sä allekirjoittaman aloitteen pohjalta. Suomen tyntasoiseen jatkuvaan valtion tukeen turvaamaan
19873: Syöpäinstituutin Säätiö sai perustaruisluvan maa- pitkäjänteisen tutkimustyön jatkuvuutta.
19874: liskuussa 1987. Se on jakanut ensimmäiset projek- Lähtökohtana suomalaisen syöpätutkimuksen
19875: timäärärahansa ja valinnut kaksi professoritasoista tehostamiselle on syöpäsairauksien ennustettavissa
19876: tutkijaa viideksi vuodeksi. Syöpäjärjestöt ovat oleva merkittävä lisääntyminen niin, että maas-
19877: asettaneet Suomen Syöpäinstituutin Säätiön käyt- samme arvioidaan vuonna 2000 olevan jo noin
19878: töön kolme miljoonaa markkaa. 314 säätiön käy- 23 000 uutta syöpätapausta vuodessa, kun nykyi-
19879: tössä olevista varoista on siis tässä vaiheessa peräi- sin luku on noin 16 000. Tilanne edellyttää poik-
19880: sin muualta kuin valtion budjetista. keuksellisia toimenpiteitä. Ainoastaan tutkimusta
19881: Olemme suureksi pettymykseksemme huoman- tehostamalla voidaan toivoa saatavan aikaan suo-
19882: neet, ettei säätiön käyttöön ole vuoden 1988 tulo- tuisaa kehitystä. Aktiivia omaa tutkimuspanosta
19883: ja menoarviossa määrärahaa huolimatta kansan- tarvitaan myös, jotta muualla tehdyt syövän eh-
19884: edustajien sille osoittamasta suuresta myötämieli- käisyn ja hoidon edistyruisaskeleet voitaisiin viivy-
19885: syydestä vuosi sitten. tyksettä saada suomalaisten potilaiden ulottuville.
19886: Suomen Syöpäinstituutin Säätiö on perustettu Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19887: yhteistyö- ja koordinaatioelimeksi, johon osallis- taen,
19888: tuvat tahot edustavat maamme koko syöpätutki-
19889: muksen kenttää. Organisaatiomalli luo siten hy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19890: vät edellytykset sille, että käytettävissä on kattava 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
19891: ja ajankohtainen tieto Suomessa käynnissä olevas- 29.88.54 5 000 000 markkaa Suomen
19892: ta tutkimustyöstä, sen voimakkaista ja heikoista Syöpäinstituutin Säätiölle syöpätutkimuk-
19893: alueista ja kehittämistarpeista. Instituutin puit- sen tehostamiseksi.
19894: teissa on mahdollista vaikuttaa koko alueen kehi-
19895:
19896: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
19897:
19898: Henrik Westerlund Per-Henrik Nyman
19899: Elisabeth Rehn Kaarina Dromberg
19900: 2848 1987 rd.
19901:
19902: Finansmotion nr 2674
19903:
19904:
19905:
19906:
19907: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag som stöd för Lovisanej-
19908: dens musikskolas verksamhet
19909:
19910:
19911: Tili Riksdagen
19912:
19913: Östra Nylands Sång- och Musikförbunds Musikskolan följer Finlands musikläroinrätt-
19914: (ÖNSMF) uppgifter är att upprätthålla och för- ningars förbund rf:s normer i fråga om undervis-
19915: kovra intresset för sång och musik på dess verk- ning, examina och inträdeskrav.
19916: samhetsområde. För att dessa mål skall uppnås Musikskolan har hyrt utrymmen i f.d. elevhem-
19917: också i framtiden bör en stark satsning på barn- met i Lovisa, där verksamheten i huvudsak kom-
19918: och ungdomsverksamhet ske. Bästa sättet för det- mer att ske. Här inrättas även skolans kansli. Un-
19919: ta är att ge barn och ungdomar möjlighet att få en dervisning kommer även i mån av möjlighet att
19920: tillräcklig undervisning i musik. Grundskolan ger utlokaliseras tili regionerna, då detta kan anses
19921: ej denna möjlighet, varför det behövs särskilda ändamålsenligt. 1 dessa fall hoppas skolan få dis-
19922: musikskolor. ponera lågstadieskolorna (piano behövs).
19923: Då den planerade kommunala musikskolan i Personai
19924: Lovisaregionen ej har blivit verklighet och ej ser ut a) En kanslistbefattning på deltid inrättas från
19925: att kunna förverkligas under de närmaste åren, 1.8.1987. Arbetstid 15-20 tim/vecka.
19926: beslöt ÖNSMF:s förbundsdag 1986 att förbundet b) En rektorsbefattning på deltid inrättas från
19927: startar en egen musikskola som skall inleda sin 1.8.1987. Arbetstid 33 %.
19928: verksamhet hösten 1987. c) Den egentliga undervisningen handhas av
19929: ÖNSMF verkar som upprätthållare av skolan. timlärare för de olika instrumenten.
19930: En direktion för skolans skötsel är tillsatt så, att 3 Vid avlöningen av arbetstagarna följes tillämp-
19931: personer representerar förbundets styrelse samt 1 liga kommunala och statliga avtal.
19932: person från varje kommun, där skolan bedriver På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
19933: verksamhet. Rättesnöret här har varit att de samt
19934: "kommunala" medlemmarna skall ha god kon-
19935: takt med respektive kommuns beslutsfattare. att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
19936: Vid inträdesförhöret som hölls 16-17 maj god- på momentet 29.90.54 upptar 50 000
19937: kändes 62 elever av totalt 98 sökande. Kommun- mark som stöd för den av Ostra Nylands
19938: vis fördelade sig elevplatserna detta första läsår på Sång- och Musikförbund btldade Lovisa-
19939: följande sätt: Lappträsk 15 st, Pernå 17 st, Lovisa nejdens musikskolas verksamhet.
19940: 19 st, Liljendal 7 st och Strömfors 4 st.
19941: Skolan kommer att vara fullt utbyggd efter ca
19942: 3 år då elevantalet antas vara ca 120-150.
19943:
19944: Helsingfors den 21 september 1987
19945:
19946: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn Kaarina Dromberg
19947: 1987 vp. 2849
19948:
19949: Raha-asia-aloite n:o 2674 Suomennos
19950:
19951:
19952:
19953:
19954: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Loviisan seudun musiik-
19955: kikoulun toiminnan tukemiseen
19956:
19957:
19958: Eduskunnalle
19959:
19960: Östra Nylands Sång- och Musikförbund -nimi- lasmäärän oletetaan olevan noin 120-150 oppi-
19961: sen järjestön tehtäviin kuuluu pitää yllä ja edistää lasta.
19962: laulun ja musiikin harrastusta sen toiminta- Musiikkikoulu noudattaa Suomen musiikkiop-
19963: alueella. Jotta nämä tavoitteet voitaisiin saavuttaa pilaitosten liitto ry:n opetusta, tutkintoja ja pää-
19964: myös tulevaisuudessa, tarvitaan voimakasta pa- syvaatimuksia koskevia ohjeita.
19965: nostusta lapsi- ja nuorisotoimintaan. Parhaiten tä- Musiikkikoulu on vuokrannut tilat entisestä op-
19966: mä käy antamalla lapsille ja nuorille mahdollisuus pilaskodista Loviisasta, jossa toiminta pääasialli-
19967: riittävään musiikin opetukseen. Peruskoulu ei tar- sesti tapahtuu. Tänne perustetaan myös koulun
19968: joa tätä mahdollisuutta, minkä vuoksi tarvitaan kanslia. Opetusta tullaan mahdollisuuksien mu-
19969: erityisiä musiikkikouluja. kaan antamaan myös eri alueilla silloin, kun tämä
19970: Koska suunniteltu Loviisan seudun kunnallinen katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Tällaisessa ta-
19971: musiikkikoulu ei ole toteutunut eikä näytä toteu- pauksessa koulu toivoo saavansa käyttöön ala-
19972: tuvan lähivuosina, päättivät Östra Nylands Sång- asteen kouluja (piano tarpeellinen).
19973: och Musikförbund -järjestön liittopäivät vuonna Henkilökunta
19974: 1986, että järjestö käynnistää oman musiikkikou- a) Osa-aikainen kanslistin toimi perustetaan
19975: lun, joka aloittaa toimintansa syksyllä 1987. 1.8.1987. Työaika 15-20 tuntia/viikko.
19976: Östra Nylands Sång- och Musikförbund toimii b) Osa-aikainen rehtorin toimi perustetaan
19977: koulun ylläpitäjänä. Koulun hoidosta vastaamaan 1.8.1987. Työaika 33 %.
19978: on asetettu johtokunta, jossa kolme henkilöä c) Varsinaisen opetuksen hoitavat eri soitti-
19979: edustavat liiton hallitusta sekä yksi henkilö jokais- mien tuntiopettajat. Työntekijöiden palkkaukses-
19980: ta kuntaa, jossa koulu toimii. Ohjenuorana on ol- sa noudatetaan soveltuvia kunnallisia ja valtiollisia
19981: lut, että "kunnallisilla" jäsenillä on hyvät yhtey- sopimuksia.
19982: det kunkin kunnan päätöksentekijöihin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
19983: Pääsykokeessa, joka pidettiin 16.-17. touko- taen,
19984: kuuta, hyväksyttiin 62 oppilasta kaikkiaan 98 ha-
19985: kijasta. Kunnittain oppilaspaikat jakautuivat tänä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
19986: ensimmäisenä lukuvuonna seuraavasti: Lapinjärvi 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
19987: 15 kpl, Pernaja 17 kpl, Loviisa 19 kpl, Liljendal 7 29.90.54 50 000 markkaa Östra Nylands
19988: kpl, Ruotsinpyhtää 4 kpl. Sång- och Musikförbund rfn perustaman
19989: Koulu tulee toimimaan täydessä laajuudes- Loviisan seudun musiikkikoulun toimin-
19990: sa noin kolmen vuoden jälkeen, jolloin oppi- nan tukemiseen.
19991:
19992: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
19993:
19994: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn Kaarina Dromberg
19995: 2850 1987 rd.
19996:
19997: Finansmotion nr 2675
19998:
19999:
20000:
20001:
20002: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för effektiverad övervak-
20003: ning och forskning av särskilt importlivsmedlen
20004:
20005:
20006: Till Riksdagen
20007:
20008: Oron beträffande omgivningens och födans mindre än ett effektkilogram per ha växtskydds-
20009: renhet håller tydligt på att öka. Denna tendens medel torde vi höra till dem som har den lägsta
20010: har klart framkommit i flera nyligen publicerade kända nivån i världen. Det är såväl viktigt soman-
20011: undersökningar. Resultaten visar att konsumen- geläget att vi intensifierar kontrollen och under-
20012: ternas möjligheter att samtidigt väga produkter- sökningen inom hela livsmedelssektorn med tan-
20013: nas hälsokvalitet och pris har varit begränsade. Å ke på att just bl.a. dessa frågor kommer att fram-
20014: andra sidan har alla parter inom livsmedelshus- stå som allt viktigare.
20015: hållningen framhållit det faktum, att livsmedels- Som ett annat exempel kan nämnas bestrål-
20016: handeln i vårt land är alltför prisbetonad. ningen av livsmedel. 1 ett flertal Iänder därifrån
20017: Frågan om livsmedlens kvalitet är viktig ur även vi importerar bl.a. betydande mängder grön-
20018: många synpunkter. Utöver närings- och hälso- saker är bestrålning av livsmedel inte förbjuden
20019: vårdspolitiska faktorer måste man beakta också utan tvärtom tillämpas i betydande utsträckning.
20020: produktionspolitiska synpunkter. Å ena sidan Detta utgör likaså en oroande faktor. Som känt är
20021: måste vi se till att man på grund av bristfälliga det dessvärre inte möjligt att kontrollera huruvida
20022: forsknings- och övervakningsresurser inte prutar en livsmedelsprodukt blivit bestrålad eller ej.
20023: på den höga kvaliteten i vår dagliga näring, å and- Bl.a. dessa frågor borde beaktas hos alla dem som
20024: ra sidan bör konsumenterna tydligare än nukun- ohämmat talar för en allt större import av livsme-
20025: na konstatera sambandet mellan pris- och kvali- del.
20026: tetsfaktorer. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
20027: Det vore därtill befogat att intensifiera kontrol- samt
20028: len och undersökningsintensiteten i synnerhet av
20029: importlivsmedlena. Det är kanske inte ens bekant att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
20030: för mången att de utländska importlivsmedlen in- på momentet 30.10. 29 upptar 1 000 000
20031: nehåller avsevärda belastningsfaktorer som inte mark /ör att öka och effektivera resurserna
20032: närmelsevis kan jämföras med våra produkter. för övervakning, provtagning och forsk-
20033: Användningen av bl.a. växtskyddsmedel inom de ning av livsmedelsprodukterna, särskilt
20034: flesta Iänder i Europa är flerfaldig jämfört med si- importlivsmedlen.
20035: tuationen hos oss. 1 Finland där vi använder
20036:
20037: Helsingfors den 16 september 1987
20038:
20039: Henrik Westerlund Håkan Malm Riitta Uosukainen
20040: 1987 vp. 2851
20041:
20042: Raha-asia-aloite n:o 2675 Suomennos
20043:
20044:
20045:
20046:
20047: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta erityisesti tuontielintar-
20048: vikkeiden valvonnan ja tutkimuksen tehostamiseen
20049:
20050:
20051: Eduskunnalle
20052:
20053: Huoli ympäristön ja ravinnon puhtaudesta on hemmän kuin yhden kilogramman tehoainetta
20054: selvästi kasvamassa. Tämä kehityssuunta käy sel- hehtaatia kohden, kuulunemme niiden joukkoon,
20055: västi esille useista äskettäin ilmestyneistä tutki- joiden kasvinsuojeluaineiden käyttö on alhaisim-
20056: muksista. Tulokset osoittavat, että kuluttajien malla tunnetulla tasolla maailmassa. On sekä tär-
20057: mahdollisuudet samanaikaisesti arvioida tuottei- keää että tarpeellista, että tehostamme valvontaa
20058: den terveydellistä laatua ja hintaa ovat olleet rajal- ja tutkimusta koko elintarvikesektorilla juuri sen
20059: liset. Toisaalta kaikki elintarviketalouden osapuo- takia, että mm. nämä kysymykset tulevat yhä tär-
20060: let ovat korostaneet sitä seikkaa, että maamme keämmiksi.
20061: elintarvikekauppa on aivan liian hintapainottei- Toisena esimerkkinä voidaan mainita elintar-
20062: nen. vikkeiden säteilyttäminen. Useissa maissa, joista
20063: Kysymys elintarvikkeiden laadusta on tärkeä myös me tuomme mm. huomattavia määriä vi-
20064: monestakin näkökulmasta. Ravinto- ja terveyspo- hanneksia, elintarvikkeiden säteilyttäminen ei ole
20065: liittisten tekijöiden lisäksi on huomioon otettava kiellettyä, vaan sitä päinvastoin käytetään merkit-
20066: myös tuotantopoliittiset näkökohdat. Toisaalta tävässä laajuudessa. Tämä on myös huolestuttava
20067: meidän tulee pitää huolta siitä, ettei puutteellis- tekijä. Kuten tunnettua, ei kuitenkaan ole mah-
20068: ten tutkimus- ja valvontaresurssien vuoksi tingitä dollista tarkistaa sitä, onko elintarviketuotetta sä-
20069: päivittäisen ravintomme korkeasta laadusta, ja teilytetty vai ei. Niiden, jotka esteettömästi puhu-
20070: toisaalta kuluttajien tulee nykyistä selvemmin vat yhä suuremman elintarviketuonnin puolesta,
20071: pystyä toteamaan hinta- ja laatutekijöiden välinen pitäisi ottaa huomioon mm. nämä tekijät.
20072: yhteys. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20073: Tämän lisäksi olisi perusteltua tehostaa erityi- taen,
20074: sesti tuontielintarvikkeiden valvontaa ja tutkimus-
20075: ta. Monenkaan tiedossa ei ehkä ole, että ulkomai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20076: set tuontielintarvikkeet sisältävät merkittäviä rasi- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
20077: tustekijöitä eikä niitä lähestulkoonkaan voi verrata 30.10.29 1000000 markkaa elintarvik-
20078: omiin tuotteisiimme. Useimmissa Euroopan mais- keiden, erityisesti tuontielintarvikkeiden
20079: sa mm. kasvinsuojeluaineiden käyttö on monin- valvontaan, näytteenottoon ja tutkimuk-
20080: kertainen meidän maahamme verrattuna. Suo- seen tarkoitettujen resurssien lisäämiseksi
20081: messa, jossa käytämme kasvinsuojeluaineita vä- ja tehostamiseksi.
20082:
20083: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
20084:
20085: Henrik Westerlund Håkan Malm Riitta Uosukainen
20086: 2852 1987 rd.
20087:
20088: Finansmotion nr 2676
20089:
20090:
20091:
20092:
20093: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för påbörjande av det
20094: praktiska arbetet i anslutning tili Tessjö åregleringsprojekt
20095:
20096:
20097: Tili Riksdagen
20098:
20099: Vattenstyrelsen har uppgjort projekt för Tessjö ningsområde har redan under ett tiotal år levat i
20100: ås vattenreglering. Kostnaderna för förverkligan- förhoppningen att det viktiga vattenreglerings-
20101: det av projektet har uppskattats tili ca 17,3 milj. projektet skulie påbörjas i varje fali inom det föl-
20102: mk, varvid de uppnådda fördelarna klart översti- jande året.
20103: ger denna summa. Förverkligandet av vattenregle- Såväl Vattenstyrelsens som Vattendistriktets
20104: ringsföretaget skulie eliminera översvämningsolä- tjänstemän har i olika sammanhang bekantat sig
20105: genheterna för ett område om ca 2 500 ha enbart med projektet på ort och stälie under årtiondenas
20106: i Strömfors, Lappträsk och Elimä kommuner. förlopp. Likaså har deputationer från bygden inte
20107: Översvämningsområdena är nästan i sin helhet minst under de svårare översvämningsåren besökt
20108: odlade åkrar. Därtill kunde Tessjö ås avrinning såväl Vattenstyrelsen som Vattendistriktet i syfte
20109: ökas ca 8-10 gånger från den nuvarande samt att påskynda arbetet med Tessjö åreglering. Då
20110: förutsättningar skapas för vattenområdets använd- vattenregleringsprojektet nu äntligen tilistälits
20111: ning för rekreationsändamål i nuvarande vatten- Västra Finlands Vattendomstol för erhåliandet av
20112: drag utan sjöar. det slutliga tillståndet vore det självfaliet av största
20113: Den relativa andel av odlingar, som besväras av vikt att regeringen vidtar de erforderliga åtgärder
20114: översvämningar, är i Tessjö ås vattendrag störst i som krävs för att vattenregleringsprojektets ar-
20115: vårt land med tanke på såväl omfattning som ka- betsskede kan inledas under nästa år.
20116: raktär. I medeltal under åren täcker översvämning- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
20117: arna ca 10% av odlingarna, men under svåra år är samt
20118: översvämningseffekten flerfaldig. Arbetet med
20119: vattenregleringsprojektet kan påbörjas omedel- att Riksdagen i statsförslaget /ör år 1988
20120: bart efter det att Västra Finlands Vattendomstol på momentet 30.40. 77 upptar 1 000 000
20121: har godkänt vattenstyrelsens ansökan, vilket be- mark för att påbörja det praktiska arbetet
20122: räknas ske i god tid under detta års förlopp. i anslutning tili Tessjö åregleringsprojekt.
20123: Jordbrukarna inom Tessjö vattenregleringsverk-
20124:
20125: Helsingfors den 16 september 1987
20126:
20127: Henrik Westerlund Håkan Malm
20128: 1987 vp. 2853
20129:
20130: Raha-asia-aloite n:o 2676 Suomennos
20131:
20132:
20133:
20134:
20135: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Taasianjoen säännöste-
20136: lyhankkeen toteuttamisen aloittamiseen
20137:
20138:
20139: Eduskunnalle
20140:
20141: Vesihallitus on laatinut suunnitelman Taasian- Sekä vesihallituksen että vesipiirin virkamiehet
20142: joen säännöstelemiseksi. Kustannukset hankkeen ovat vuosikymmenten mittaan eri yhteyksissä tu-
20143: toteuttamisesta on arvioitu 17,3 miljoonaksi mar- tustuneet hankkeeseen paikan päällä. Samoin on
20144: kaksi, ja sen tuottamat hyödyt ylittävät selvästi tä- alueelta käynyt lähetystöjä etenkin vaikeina tulva-
20145: män summan. Säännöstelyhankkeen toteuttami- vuosina sekä vesihallituksessa että vesipiirissä kii-
20146: nen lopettaisi tulvaongelmat noin 2 500 hehtaarin rehtimässä Taasianjoen säännöstelytöitä. Kun ve-
20147: alueella Ruotsinpyhtään, Lapinjärven ja Elimäen sistön säännöstelyhanke nyt vihdoin on saatu
20148: kunnissa. Tulva-alueet ovat lähes kokonaisuudes- Länsi-Suomen vesihallituksen käsittelyyn lopulli-
20149: saan viljeltyjä peltoja. Lisäksi voitaisiin Taasian- sen luvan saamiseksi, olisi tietenkin hyvin tärkeää,
20150: joen virtaamaa lisätä 8-10-kertaiseksi nykyiseen että hallitus ryhtyy tarpeellisiin toimiin, jotta
20151: nähden ja luoda edellytykset vesialueen käytölle säännöstelyhankkeen toteutusvaihe voidaan aloit-
20152: virkistystarkoituksiin nykyisin järvettömässä vesis- taa ensi vuonna.
20153: tössä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20154: Tulvien vaivaama osuus viljelyksistä on Taasian- taen,
20155: joen vesistössä suhteellisesti suurin maassamme
20156: sekä laajuudeltaan että luonteeltaan. Vuosittain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20157: tulva peittää keskimäärin noin 10 % viljelyksistä, 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
20158: mutta vaikeina vuosina tulvavaikutus on monin- 30.40. 77 1 000 000 markkaa Taastimjoen
20159: kertainen. Säännöstelyhankkeen työt voidaan säännöstelyhankkeen toteuttamisen aloit-
20160: käynnistää välittömästi, kun Länsi-Suomen vesioi- tamiseen.
20161: keus on hyväksynyt vesihallituksen hakemuksen,
20162: minkä arvioidaan tapahtuvan hyvissä ajoin kulu-
20163: vana vuonna.
20164:
20165: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
20166:
20167: Henrik Westerlund Håkan Malm
20168: 2854 1987 rd.
20169:
20170: Finansmotion nr 2677
20171:
20172:
20173:
20174:
20175: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för vägförbättringsarbe-
20176: ten på stamväg nr 53 på avsnitten Mjölbolsta-Svartå och
20177: Svartå-Virkby
20178:
20179: Tili Riksdagen
20180:
20181: Slutförandet av vägförbättringsarbetena på snitten bör ur trafiksäkerhetssynpunkter omedel-
20182: stamväg nr 53 mellan Virkby och Mjölbolsta är bart förbättras och uträtas.
20183: fortfarande högst aktuellt. Den mycket krokiga På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
20184: vägsträckan på stamväg nr 53 mellan Mjölbolsta samt
20185: och Svartå samt mellan Svartå och Virkby har un-
20186: der de senaste 5 åren utgjort olycksplatsen för flera att Riksdagen i stats/örslaget för år 1988
20187: svåra trafikolyckor. Bl.a. har två långtradare vält på momentet 31.24.77 upptar 1000000
20188: omkull. De övriga vägavsnitten på sträckan mark för att påbörja vägförbättringsarbe-
20189: Virkby-Karis har redan iståndsatts och uträtats. ten på stamväg nr 53 på avsnitten Mjöl-
20190: De ovan nämnda synnerligen trafikfarliga av- bolsta-Svartå och Svartå-Virkby.
20191:
20192: Helsingfors den 16 september 1987
20193:
20194: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
20195: 1987 vp. 2855
20196:
20197: Raha-asia-aloite n:o 2677 Suomennos
20198:
20199:
20200:
20201:
20202: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 53 perus-
20203: korjaarniseen välillä Meltola-Mustio ja Mustio-Virkkala
20204:
20205:
20206: Eduskunnalle
20207:
20208: Tienparannustöiden loppuun saattaminen kan- vaaralliset osuudet tulee liikenneturvallisuutta
20209: tatiellä n:o 53 välillä Virkkala-Meltola on yhä ajatellen välittömästi parantaa ja oikaista.
20210: erittäin ajankohtaista. Hyvin mutkainen tieosuus Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20211: kantatiellä n:o 53 välillä Meltola-Mustio sekä vä- taen,
20212: lillä Mustio-Virkkala on viimeisten viiden vuo-
20213: den aikana ollut useiden pahojen liikenneonnet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20214: tomuuksien tapahtumapaikkana. Siellä on mm. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
20215: kaatunut kaksi rekkaa. Muut tieosuudet välil- 31.24. 77 1 000 000 markkaa kantatien
20216: lä Virkkala-Karjaa on jo kunnostettu ja oikais- n:o 53 peruskorjaamisen aloittamiseen
20217: tu. välzflä Meltola-Mustio ja Mustia- Virk-
20218: Edellä mainitut liikenteen kannalta erityisen kala.
20219:
20220: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
20221:
20222: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
20223: 2856 1987 rd.
20224:
20225: Finansmotion nr 2678
20226:
20227:
20228:
20229:
20230: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för vägforbättringsarbe-
20231: ten på landsväg nr 1015 mellan Backgränd och Lönnhammar
20232:
20233:
20234: Tili Riksdagen
20235:
20236: Landsvägen från Billnäs via Backgränd tili På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
20237: Lönnhammar är i så uruselt skick att den inte samt
20238: mera kan trafikeras med bussar, vilket medfört
20239: problem för den fast bosatta befolkningen i att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
20240: Backgränd, Bondby och Lönnhammar. på momentet 31.24.77 upptar 1000000
20241: Vägen mellan Billnäs och Backgränd har i nå- mark för att snarast inleda viigförbiitt-
20242: gon mån förbättrats men det sämsta avsnittet mel- ringsarbeten på landsviig nr 1015 mellan
20243: lan Backgränd, Bondby och Lönnhammar bör för- Backgriind och Lönnhammar.
20244: sättas i sådant skick att busstrafik blir möjlig.
20245:
20246: Helsingfors den 16 september 1987
20247:
20248: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
20249: 1987 vp. 2857
20250:
20251: Raha-asia-aloite n:o 2678 Suomennos
20252:
20253:
20254:
20255:
20256: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 1015 pe-
20257: ruskorjaamiseen välillä Backgränd-Linhamari
20258:
20259:
20260: Eduskunnalle
20261:
20262: Pinjaisista Backgrändin kautta Linhamariin vie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20263: vä maantie on niin kehnossa kunnossa, etteivät taen,
20264: linja-autot voi enää liikennöidä sillä. Tästä on ai-
20265: heutunut Backgrändissä, Bondbyssä ja Linhama- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20266: rissa vakituisesti asuvalle väestölle ongelmia. 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
20267: Pinjaisten ja Backgrändin välistä tietä on jossain 31.24. 77 1 000 000 markkaa maantien
20268: määrin kunnostettu, mutta sen huonoin osuus n:o 1015 peruskorjaamisen pzkaiseen
20269: Backgrändin, Bondbyn ja Linhamarin välillä tulee aloittamiseen välillä Backgränd-Linha-
20270: saattaa sellaiseen kuntoon, että linja-autoliikenne mari.
20271: sillä on mahdollista.
20272:
20273: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
20274:
20275: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
20276:
20277:
20278:
20279:
20280: 39 270416F
20281: 2858 1987 rd.
20282:
20283: Finansmotion nr 2679
20284:
20285:
20286:
20287:
20288: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring av
20289: bygdeväg nr 11039
20290:
20291:
20292: Tili Riksdagen
20293:
20294: Vid utbyggnad och förbättring av kommunika- 11039 Ekenäs-Baggö innefattande fast broför-
20295: tionslederna inte minst i skärgårdsbygder har re- bindelse över Grobbfjärden bör dock föregås av
20296: dan under många år i en alit större utsträckning beslut om att vägens karaktär förändras tililands-
20297: strävan varit att eliminera de i längden såväl obe- väg. Den gamla bygdevägen Ekenäs-Baggö har
20298: kväma som dyrbara färjförbindelserna. Bygdeväg med tiden i en allt större omfattning kommit att
20299: nr 11039 Baggövägen inom Ekenäs stad innefattar betjäna icke ortsbor genom den allt mera växande
20300: även en färjförbindelse över Grobbfjärden tili semesterbe byggelsen.
20301: Skåldö. Denna färjförbindelseled borde snarast Då den lokala trafikens betydelse avsevärt mins-
20302: ersättas med en fast broförbindelse. En undersök- kat i förhåliandet tili den totala trafikvolymen,
20303: ning och projektering av broförbindelse i sam- torde sålunda de i väglagens paragraf 7 punkt 1
20304: band med utarbetandet av generalplanen för vägen nämnda förutsättningar för ändrande av bygdevä-
20305: Ekenäs-Baggö utfördes redan under år 1983. gen tili landsväg föreligga.
20306: Undersökningen omfattade tre olika alternativ På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
20307: med varierande smärre förändringar av vägen och samt
20308: riktningen, men gemensamt för samtliga tre för-
20309: slag innebar en fast broförbindelse. Såväl med att Riksdagen i statsförslaget för år 1988
20310: tanke på kostnaden som ur miljösynpunkt synes på momentet 31.24. 77 upptar 1 000 000
20311: alternativ III i den offentliggjorda planen som den mark /ör vidtagande av åtgärder för att
20312: mest ändamålsenliga viiken även Ekenäs stad re- ändra bygdeväg nr 11039 ttll landsväg
20313: kommenderat. Viktigt är likaså att brokonstruk- samt inleda åtgärder för en utbyggnad och
20314: tionens pelarsystem i tillräcklig utsträckning beak- ombyggnad av vägen Ekenäs-Baggö in-
20315: tas så att vattenströmningsförhållandena icke på- nefattande en fost broförbindelse över
20316: verkas. Grobbjjärden.
20317: Beslutet om vägförbättringsarbetet av väg nr
20318:
20319: Helsingfors den 16 september 1987
20320:
20321: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
20322: 1987 vp. 2859
20323:
20324: Raha-asia-aloite n:o 2679 Suomennos
20325:
20326:
20327:
20328:
20329: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 11039
20330: perusparantamiseen
20331:
20332:
20333: Eduskunnalle
20334:
20335: Liikenneväylien rakentamisessa ja parantami- n:o 11039 tienparannustöistä, joihin sisältyisi
20336: sessa on jo usean vuoden ajan ollut pyrkimyksenä kiinteän siltayhteyden rakentaminen Grobbfjär-
20337: päästä myös saaristoalueilla eroon lauttayhteyksis- denin yli, tulee kuitenkin edeltää päätös tien
20338: tä, jotka pitkällä tähtäyksellä ovat sekä epämuka- luonteen muuttamisesta maantieksi. Vanha pai-
20339: via että kalliita. Baggön tiehen, joka on paikallis- kallistie Tammisaari-Baggö on ajan myötä yhä
20340: tie n:o 11039 Tammisaaren kaupungissa, kuuluu suuremmassa määrin joutunut palvelemaan muita
20341: myös lauttayhteys Grobbfjärdenin yli Skåldöön. kuin paikallisia asukkaita yhä lisääntyvän loma-
20342: Tämä lauttareitti tulisi mitä pikimmin korvata asutuksen vuoksi.
20343: kiinteällä siltayhteydellä. Tutkimus ja hankesuun- Kun paikallisen liikenteen merkitys suhteessa
20344: nitelma siltayhteydestä tehtiin jo vuonna 1983 liikenteen koko määrään on huomattavasti vähen-
20345: Tammisaaren-Baggön tien yleissuunnitelman tynyt, lienevät tielain 7 §:n 1 kohdan mukaiset
20346: laadinnan yhteydessä. edellytykset paikallistien muuttamiseksi maan-
20347: Tutkimus sisälsi kolme erilaista vaihtoehtoa, tieksi olemassa.
20348: joissa ehdotettiin erilaisia tien ja suuntauksen vä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20349: häisiä muutoksia, mutta joille kaikille yhteistä oli, taen,
20350: että ne sisälsivät kiinteän siltayhteyden. Sekä kus-
20351: tannusten kannalta että ympäristön näkökulmasta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20352: näyttäisi julkistetun suunnitelman vaihtoehto III 1988 tulo- ja menoarvioon momenti/le
20353: tarkoituksenmukaisimmalta, ja myös Tammisaa- 31.24. 77 1 000 000 markkaa paikallistien
20354: ren kaupunki on suositellut sitä. Tärkeää on niin- n:o 11039 muuttamiseksi maantieksi sekä
20355: ikään, että siltarakenteen piiarijärjestelmän laa- Tammisaaren ja Baggön välisen tien pe-
20356: dinnassa huolehditaan siitä, etteivät veden vir- rusparantamiseen ja kiinteän stltayhtey-
20357: taussuhteet muutu. den rakentamiseen Grobbjjardenin yli.
20358: Päätöstä Tammisaaren ja Baggön välisen tien
20359:
20360: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
20361:
20362: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
20363: 2860 1987 rd.
20364:
20365: Finansmotion nr 2680
20366:
20367:
20368:
20369:
20370: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för inrättande av en in-
20371: dustrilokalbyrå i Lovisa
20372:
20373:
20374: Tili Riksdagen
20375:
20376: Det nyländska industridistriktet är utan kon- konstateras vikten av att behovet av inrättandet av
20377: kurrens landets största såväl vad beträffar befolk- en lokalbyrå i Lovisa utreds med tanke på behovet
20378: ningsmängd som antalet företagare. Trots detta av de förbättrade verksamhetsbetingelser som fö-
20379: faktum kan konstateras att etableringen av s.k. in- religger.
20380: dustrilokalbyråer är klart underdimensionerad och Främst gälier det att utveckla de små och me-
20381: sålunda outvecklad. En viss aktivitet i dessa frågor delstora företagens verksamhetsbetingelser och
20382: har dock lett tili att man bl.a. inrättat en lokalby- nyetablering. Östra Nyland och inte minst Lovisa
20383: rå i Karis, vilket måste ses som ytterst positivt. På stad har en arbetslöshet, som tidvis är mycket be-
20384: så sätt kommer ju västra delen av Nyland att akti- tungande för de enskilda kommunerna. Lovisa
20385: veras för en ökad industrietablering. stad har tidvis haft den högsta arbetslösheten i
20386: Ett liknande beslut borde även erhålias för lä- Nylands Iän.
20387: nets östliga delar. Såväl Östra Nylands region- Personalbehovet vid en lokalbyrå iLovisa kunde
20388: plansförbund som Uudenmaan Maakuntaliitto i varje fali tili en början delvis skötas genom en
20389: r.y. har bl.a. i skrivelser tili handels- och industri- temporär överflyttning av tjänst elier tjänster från
20390: ministeriet påtalat bristen av industrilokalbyråer i distriktskonroret i Helsingfors.
20391: Nyland. För länets Östra del har specielit Lovisa På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
20392: nämnts som en synnerligen lämplig placeringsort samt
20393: för en industrilokalbyrå. Nylands industridistrikt
20394: har därtili redan för 4-5 år sedan föreslagit att ett att Riksdagen i statsförslaget /ör år 1988
20395: regionkontor skulie grundas i Lovisa. I denna frå- på momentet 32. 02.01 upptar 500 000
20396: ga har en positiv utveckling skett med tanke på mark för att inrätta en industrilokalbyrå i
20397: uttalandet som ingår i årets statsförslag. I statsut- Lovisa stad inom 1988.
20398: skottets betänkande, som godkänts av riksdagen,
20399:
20400: Helsingfors den 16 september 1987
20401:
20402: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
20403: 1987 vp. 2861
20404:
20405: Raha-asia-aloite n:o 2680 Suomennos
20406:
20407:
20408:
20409:
20410: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta teollisuuspiirin paikal-
20411: listoimiston perustamiseksi Loviisaan
20412:
20413:
20414: Eduskunnalle
20415:
20416: Uudenmaan teollisuuspiiri on kiistatta maan lausuman vuoksi. Eduskunnan hyväksymässä val-
20417: suurin sekä asukasluvultaan että yrittäjien luku- tiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan, että
20418: määrän perusteella. Tästä tosiasiasta huolimatta on tärkeää selvittää paikallistoimiston perustami-
20419: voidaan todeta, että ns. teollisuuspiirien paikallis- sen tarve Loviisaan.
20420: toimistojen perustaminen on selvästi alimitoitet- Ennen kaikkea olisi kehitettävä pienten ja kes-
20421: tua ja näin ollen kehittymätöntä. Asiassa ilmen- kisuurten yritysten toiminta- ja perustamisedelly-
20422: nyt aktiivisuus on kylläkin johtanut muun muassa tyksiä. Itä-Uudellamaalla erityisesti Loviisan kau-
20423: paikallistoimiston perustamiseen Karjaalle, mikä pungissa esiintyy työttömyyttä, joka ajoittain on
20424: on nähtävä erittäin myönteisenä asiana. Tällä ta- yksittäisille kunnille hyvin rasittavaa. Loviisan
20425: voinhan voidaan aktivoida Uudenmaan länsiosaa kaupungin työttömyys on ajoittain ollut Uuden-
20426: sen lisääntyvässä teollistamisessa. maan läänin suurin.
20427: Vastaava päätös tulisi saada aikaan myös läänin Loviisaan perustettavan paikallistoimiston hen-
20428: itäosien osalta. Sekä Itä-Uudenmaan seutukaava- kilöstötarve voitaisiin ainakin aluksi hoitaa osit-
20429: liitto sekä Uudenmaan Maakuntaliitto ry. ovat tain siirtämällä tilapäisesti virka tai virkoja Helsin-
20430: muun muassa kirjelmin kauppa- ja teollisuusmi- gin piiritoimistosta.
20431: nisteriölle valittaneet teollisuuspiirin paikallistoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20432: mistojen puuttumista Uudeltamaalta. Läänin itä- taen,
20433: osassa on erityisesti Loviisa mainittu sopivana pai-
20434: kallistoimiston sijoituspaikkana. Lisäksi Uuden- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20435: maan teollisuuspiiri on jo 4-5 vuotta sitten eh- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
20436: dottanut aluetoimiston perustamista Loviisaan. 32.02.01 500000 markkaa teollisuuspii-
20437: Asiassa on tapahtunut positiivista kehitystä tämän rin paikallistoimiston perustamiseksi Lo-
20438: vuoden valtion tulo- ja menoarvioon sisältyvän viisan kaupunkiin vuonna 1988.
20439:
20440: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
20441:
20442: Henrik Westerlund Elisabeth Rehn
20443: 2862 1987 rd.
20444:
20445: Finansmotion nr 2681
20446:
20447:
20448:
20449:
20450: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag som tilläggsresurser för
20451: egen dialys i Helsingfors
20452:
20453:
20454: Tili Riksdagen
20455:
20456: Under flere år har det rått en skriande brist på Station för egendialys är otänkbar utan att ha
20457: patientplatser för njursjuka hemodialyspatienter, ett sjukhus som bakgrundsorganisation. Man har
20458: i synnerhet i huvudstadsregionen. För drygt två år beräknat att patientkostnaden i egendialys är
20459: sedan grundades den första öppna stationen för hälften av motsvarande, som utförs på sjukhus.
20460: dialys, dvs. för patienter, som själva kan sköta sin En station för egendialys i full verksamhet kostar
20461: egen dialys. Stationen blev möjlig genom testa- ca 1,7 mmk. Men redan med en halv miljon mk
20462: mentsgåva. Stationen är mycket viktig, och just kunde man komma i gång. På det sättet kunde
20463: denna typ av dialysvård har visat sig synnerligen man rädda sådana patienter, som väntat länge på
20464: effektiv. Dessutom är denna typ av vård, där pa- vård och som fått skolning i egendialysvård. Den
20465: tienten egentligen sköter sig själv ekonomiskt för- största kostnaden är apparat- och skötselmaterial.
20466: delaktig för samhället, eftersom kostnaden per Personalkostnaderna är relativt små, det behövs
20467: patient är liten i jämförelse med vård på sjukhus. en sjukskötare och en konsulterande läkare för
20468: Mängden patenter växer emellertid ständigt. varje patienttur.
20469: HUCS IV inremedicinska har upprepade gånger På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd-
20470: meddelat, att den kan skola patienter i egenvård samt
20471: med kort varsel. 7-10 patienter kunde omedel-
20472: bart skolas, och flera genast i början av nästa år. att Riksdagen i stats/örslaget för år 1988
20473: Grundande av en andra station har strandat på att på momentet 33.79.32 i tzllägg upptar
20474: HUCS inte har kunnat få tillräckliga medel för 1 000 000 mark för upprättande av en
20475: detta, dvs. inte kan överskrida statsandelsan- andra station i Helsingfors för egendialys.
20476: slaget.
20477:
20478: Helsingfors den 22 september 1987
20479:
20480: Henrik Westerlund Ritva Laurila
20481: 1987 vp. 2863
20482:
20483: Raha-asia-aloite n:o 2681 Suomennos
20484:
20485:
20486:
20487:
20488: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta omatoimisen dialyysi-
20489: hoidon tehostamiseksi Helsingissä
20490:
20491:
20492: Eduskunnalle
20493:
20494: Useiden vuosien aikana on ollut huutava pula Omatoimisen dialyysihoidon asemaa on mah-
20495: munuaistauteja sairastavien hemodialyysipotilai- dotonta ajatella, jollei taustaorganisaationa ole
20496: den potilaspaikoista, erityisesti pääkaupunkiseu- sairaalaa. Omatoimisen dialyysihoidon potilaskus-
20497: dulla. Noin runsaat kaksi vuotta sitten perustet- tannuksen on laskettu olevan puolet vastaavasta
20498: tiin ensimmäinen omatoimisen dialyysihoidon sairaalahoidon aiheuttamasta kustannuksesta.
20499: avoasema niitä potilaita varten, jotka pystyvät Täydessä toiminnassa oleva omatoimisen dialyysi-
20500: huolehtimaan omatoimisesti dialyysihoidostaan. hoidon asema aiheuttaa kustannuksia noin 1, 7
20501: Aseman perustaminen oli mahdollista testament- miljoonaa markkaa, mutta jo 0,5 miljoonalla mar-
20502: tilahjoituksen avulla. Asema on hyvin tärkeä, ja kalla voitaisiin päästä alkuun. Tällä tavoin voitai-
20503: juuri tämä dialyysihoidon muoto on osoittautu- siin pelastaa sellaisia potilaita, jotka ovat odotta-
20504: nut erityisen tehokkaaksi. Lisäksi tämäntyyppinen neet kauan hoitoa ja saaneet koulutusta omatoi-
20505: hoito, jossa potilas oikeastaan hoitaa itse itsensä, miseen dialyysihoitoon.
20506: on taloudellisesti edullista yhteiskunnalle, koska Suurimmat kustannukset aiheutuvat laitteis-
20507: potilaskustannus on pieni sairaalahoitoon verrat- tosta ja hoitotarvikkeista. Henkilökustannukset
20508: tuna. ovat suhteellisen pienet, koska jokaista hoitoker-
20509: Potilaiden määrä kasvaa kuitenkin jatkuvasti. taa varten tarvitaan sairaanhoitaja ja konsultoiva
20510: Helsingin yliopistollisen keskussairaalan IV sisä: lääkäri.
20511: tautien klinikka on toistuvasti ilmoittanut, että se Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20512: voi kouluttaa potilaita omatoimiseen dialyysihoi- taen,
20513: toon lyhyellä varoitusajalla. Välittömästi voitaisiin
20514: kouluttaa 7-10 potilasta ja useampia heti ensi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20515: vuoden alusta. Toisen aseman perustaminen on ka- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20516: riutunut siihen, ettei HYKS ole voinut saada riittä- 33. 79.32 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
20517: viä varoja tähän tarkoitukseen, mikä merkitsee sitä, toisen omatoimisen dialyysihoidon ase-
20518: että se ei voi ylittää valtionosuuden määrärahaa. man perustamiseksi Helsinkiin.
20519:
20520: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
20521:
20522: Henrik Westerlund Ritva Laurila
20523: 2864 1987 vp.
20524:
20525: Raha-asia-aloite n:o 2682
20526:
20527:
20528:
20529:
20530: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta kotiteollisuusyrittäjäoppi-
20531: laitoksen rakentamiseen Vimpeliin
20532:
20533:
20534: Eduskunnalle
20535:
20536: Vaasan läänin itäisellä alueella ja Keski-Suo- Aluepoliittisesti Suomenselän alueen kehittä-
20537: men läänissä ei ole tarjolla kotiteollisuusalan kou- minen on erittäin tärkeä ja yhteiskuntataloudelli-
20538: lutusta. Viropelissä on annettu puualan koulutus- sesti merkittävä tehtävä.
20539: ta ammattikurssikeskuksessa vuosina 1959-64 ja Perustettavan oppilaitoksen omistaja on Viro-
20540: Lappajärvellä toiminut kotiteollisuuskoulu lak- pelin kunta. Oppilaitoksen nimeksi tulee Virope-
20541: kautettiin v. 1965, jolloin alueella syntyi kotiteol- lin kotiteollisuusyrittäjäoppilaitos, sijaintipaikaksi
20542: lisuusopetuksellinen tyhjiö. Viropelin kirkonkylä ja opetuskieleksi suomen
20543: Järviseudun ja ympäristökuntien alueella on kieli.
20544: voimakasta kudonta-alan yritystoimintaa, jolta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20545: puuttuu alan koulutus. Kotiteollisuusopetuksen taen,
20546: tehostaminen virittäisi pienyrittäjyyttä ja lieven-
20547: täisi alueen vaikeaa työllisyystilannetta. Tätä sil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20548: mällä pitäen oppilaitosta voidaan kehittää myös 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
20549: taideteollisen opetuksen antamiseksi koulu- ja kaa Vimpelin kotiteollisuusyrittäjäoppilai-
20550: mahdollisesti opistotasoisena. toksen rakennustöiden käynnistämiseksi.
20551:
20552: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
20553:
20554: Jukka Vihriälä Martti Korkia-Aho
20555: 1987 vp. 2865
20556:
20557: Raha-asia-aloite n:o 2683
20558:
20559:
20560:
20561:
20562: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Vimpeli-Seuralle kotiseutu-
20563: talon peruskorjaukseen
20564:
20565:
20566: Eduskunnalle
20567:
20568: Vimpeli-Seura on ostanut vanhan pohjalaisen den 1988 aikana. Hankkeen toteutuminen var-
20569: talon kunnostaakseen sen vimpeliläisten kotiseu- mistuisi, mikäli valtio osallistuisi kustannuksiin.
20570: tutaloksi. Taloon tulee alakertaan 50 m 2 :n ko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20571: koontumishuone ja kaksi ryhmätilaa sekä keit- taen,
20572: tiö. Yläkertaan sijoitetaan sali, aula ja ryhmä-
20573: tila. Hankkeen kustannusarvio on 400 000 mark- ettli Eduskunta ottaisi valtton vuoden
20574: kaa. 1988 tulo- ja menoarvioon 100 000 mark-
20575: Rakennuksen kunnostus on alkanut elokuussa kaa Vimpeli-Seuralle kotiseututalon pe-
20576: 1987. Tarkoituksena on saada talo valmiiksi vuo- ruskorjaamiseksi.
20577:
20578: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
20579:
20580: Jukka Vihriälä Martti Korkia-Aho Raimo Vistbacka
20581: 2866 1987 vp.
20582:
20583: Raha-asia-aloite n:o 2684
20584:
20585:
20586:
20587:
20588: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta viljan varmuusvarastoinnin
20589: lisäämiseen
20590:
20591:
20592: Eduskunnalle
20593:
20594: Valtion viljavarastossa on varmuusvarastoituna ja myyntihinnan välisellä hinnanerolla sekä käyt-
20595: noin 500 miljoonaa kiloa viljaa, lähinnä leipävil- tämällä vientitukea varmuusvarastojen kasvatta-
20596: jaa. Maamme viljan kokonaiskulutus on runsaat miseen. Nyt yhtenä vuosisadan pahimpana kato-
20597: 3 000 miljoonaa kiloa vuodessa. Parhaimpana vuotena varmuusvarastojen rakentaminen ja ra-
20598: satohuippuna tuotanto on kohonnut noin 4 000 hoituksen kokoaminen sitä varten tulisi aloittaa.
20599: miljoonaan kiloon. Pitkän aikavälin keskiarvona Rii ttävämääräinen varmuusvarastointi tasoi ttaisi
20600: hyvät ja huonot vuodet ovat lähestulkoon tasoitta- tulevien vuosien viljavuoret maan tasalle vuosi-
20601: neet tuotannon ja kulutuksen. Kuitenkin Suo- kausiksi, todennäköisesti seuraavaan katovuoteen
20602: mesta jatkuvasti viedään ja tänne tuodaan suuria saakka. Menoerää vastaava tulo tulisi kerätä tuon-
20603: määriä viljaa. Erityisen valitettavaa on se, että tiviljan koti- ja maailmanmarkkinahinnan erotuk-
20604: tuontiviljasta on useimmiten maksettu selvästi sesta.
20605: vientihintaa korkeampi hinta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20606: Suomen maatalouden ja maataloustuotteiden taen,
20607: kaupan kannalta olisikin ensiarvoisen tärkeää, että
20608: kotimaassa olisi riittävät viljan varmuusvarastot. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20609: Varmuusvarastoitavan viljan, mukaan lukien lei- 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 30.29
20610: pä-, rehu- ja siemenviljat, tulisi olla likimäärin määrärahoihin 10 000 000 markkaa viljan
20611: vuoden kulutusta vastaava. varmuusvarastojen rakentamisen aloitta-
20612: Viljavarastojen rakentaminen ja varastoinoin miseksi.
20613: kustantaminen tulisi rahoittaa tuontiviljan tuonti-
20614:
20615: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
20616:
20617: Jukka Vihriälä Pentti Mäki-Hakola Martti Korkia-Aho
20618: Juho Sillanpää Raimo Vistbacka Kirsti Ala-Harja
20619: Anneli Jäätteenmäki
20620: 1987 vp. 2867
20621:
20622: Raha-asia-aloite n:o 2685
20623:
20624:
20625:
20626:
20627: Vihriälä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tärkkelysperunan
20628: tuotannon tukemiseen
20629:
20630:
20631: Eduskunnalle
20632:
20633: Maamme perunasadosta menee vajaa kolman- tärkkelyksen hinnat kohtuullisella tasolla. Ehdo-
20634: nes tärkkelystuotantoon. Tärkkelysperunan vilje- tetulla yhteensä 30 miljoonan kilon tuenalaisella
20635: lylaajuus on ollut viimeiset kymmenen vuotta hy- tärkkelysmäärällä voitaisiin myös säilyttää nykyi-
20636: vin vakaa, n. 9 000-10 000 ha. Perunatärkkelyk- nen tärkkelysperunan viljelylaajuus.
20637: sen tuotantoa on ohjattu lakisääteisesti vuodesta Tärkkelysperunan sopimusviljelyllä on merkit-
20638: 1983 lähtien. Nykyisen lain ongelmaksi on muo- tävä maataloudellinen ja aluepoliittinen merkitys.
20639: dostunut lain perusteluiden ja varsinaisen laki- Sopimustuotannon turvaaminen on tärkeää muun
20640: tekstin ristiriitaisuus. Lain tavoitteena oli ollut muassa sen vuoksi, että tärkkelysperunaa tuotta-
20641: turvata olemassa oleva viljelylaajuus, mutta varsi- vat tilat ovat kooltaan sen suuruisia, että vaihto-
20642: naisessa lakitekstissä oleva tuotannon määrä on ehtona on lähinnä kotieläintuotanto. Tärkkelys-
20643: ollut selvästi alhaisempi. Syy siihen, miksi laki- perunan viljely on aikaisena mahdollistanut luo-
20644: tekstissä oleva tuotantomäärä jäi alhaisemmaksi, pumisen kotieläintuotannosta. Tärkkelysperunan
20645: on lain valmistelua edeltävien vuosien sääolosuh- viljelyyn liittyy myös voimakas aluepoliittinen
20646: teiden takia huonoksi jääneissä sadoissa, joiden arvo; n. 50 % tuotannosta tulee Etelä-Pohjan-
20647: satotasojen mukaan lain numeroarvot syntyivät. maalta. Mainittu tuotantotaso takaisi myös peru-
20648: Nykyisen lain voimassaoloaikana tätä ristiriitaa natärkkelysteollisuuden tuotantokapasiteetin kan-
20649: on voitu osaksi korvata valtion vuosittain suomina nattavan hyväksikäytön.
20650: lisävaroina. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20651: Erikoiskasvitoimikunnan esityksen (komitean- taen,
20652: mietintö 1987:33) tavoitteena oli säilyttää tärkke-
20653: lyksen omavaraisuusaste 50 % :n tasolla. Toimi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20654: kunta esitti, että riittävä kotimaisuusaste on tar- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
20655: peellinen puunjalostusteollisuuden huoltovar- 30.31.47 lisäyksenä 16000000 markkaa
20656: muuden kannalta ja mahdollisten kriisitilantei- kotimaisen tärkkelysperunatuotannon tur-
20657: den varalta. Lisäksi riittävän laajalla tärkkelyksen vaamiseksi nykytasolla.
20658: valmistuksella kotimaassa voidaan pitää tuonti-
20659:
20660: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
20661:
20662: Jukka Vihriälä Hannu Tenhiälä Taisto Tähkämaa
20663: Matti Väistö Pirkko Ikonen Esko Jokiniemi
20664: Aapo Saari Tellervo Renko Esko Aho
20665: Juho Sillanpää Sirkka-Liisa Anttila Mauri Pekkarinen
20666: Anneli Jäätteenmäki
20667: 2868 1987 vp.
20668:
20669: Raha-asia-aloite n:o 2686
20670:
20671:
20672:
20673:
20674: Vihriälä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta nuorten viljeli-
20675: jöiden tukemiseen
20676:
20677:
20678: Eduskunnalle
20679:
20680: Alle 35-vuotiaana tilanpidon aloittavien viljeli- Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1987 on
20681: jöiden taloudellista asemaa on pyritty vuodesta käynnistystuen myöntämiseen varattu 162 miljoo-
20682: 1982 lähtien helpottamaan erityisellä, enintään naa markkaa, ja vuodelle 1988 hallitus on esittä-
20683: 50 000 markan käynnistystuella. Käynnistystuki- nyt 135 miljoonan markan määrärahaa.
20684: järjestelmä on toiminut asetettujen tavoitteiden Käynnistystuen merkitys on aloittavalle viljeli-
20685: mukaisesti, mutta sen toteuttamista on vaikeutta- jälle erittäin suuri. Nykyisessä tilanteessa päätök-
20686: nut varojen riittämättömyys. sen saaminen käynnistystuen myöntämisestä voi
20687: Vuoden 1986 lopussa oli maatalouspiirien maa- kestää pahimmassa tapauksessa yli vuoden, mikä
20688: taloustoimistoilla yli 100 miljoonan markan edes- on viljelijän kannalta kohtuuttoman pitkä aika.
20689: tä sellaisia käynnistyshakemuksia, joita ei voitu Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20690: varojen puutteen vuoksi myöntää. Nämä hake- taen,
20691: mukset siirtyivät myönnettäviksi vuoden 1987
20692: määrärahasta. Aikaisemmilta vuosilta siirtyneiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20693: rästien vuoksi vuoden 1987 määräraha loppui jo 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
20694: keväällä ja määrärahan vajaus nousee vuoden lop- 30.33.40 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
20695: puun mennessä lähes 100 miljoonaan markkaan. nuorten viljelijöiden tukemiseen.
20696:
20697: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
20698:
20699: Jukka Vihriälä Matti Väistö Kalle Röntynen
20700: Taisto Tähkämaa Seppo Pelttari Pirkko Ikonen
20701: Esko Jokiniemi Aapo Saari Tellervo Renko
20702: Esko Aho Marjatta Väänänen Juho Sillanpää
20703: Sirkka-Liisa Anttila Mauri Pekkarinen Anneli Jäätteenmäki
20704: 1987 vp. 2869
20705:
20706: Raha-asia-aloite n:o 2687
20707:
20708:
20709:
20710:
20711: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pitkäjärven luonnonravinto-
20712: lammikon rakentamiseen Alajärvellä
20713:
20714:
20715: Eduskunnalle
20716:
20717: Alajärven Pitkäjärvi on 30 ha:n kuivattu järvi, 7 000 kpl kesänvanhoja siianpoikasia/ha/v. Täl-
20718: jonka pohja on tuottamatoma vesijättöä. Penger- löin vuotuinen nettotuotto on 13 5 000 mk eli
20719: tämällä järven alapää sekä ruoppaamalla lasku- 16% sijoitetusta pääomasta.
20720: puro saadaan järvestä luonnonravintolammikko, Alajärvi kuuluu Suomenselän alueeseen, jonka
20721: jonka syvyys on keskimäärin 1,5 m ja poikastuo- erityisestä kehittämisestä valtioneuvosto on tehnyt
20722: tanto noin 200 000 kpl kesänvanhaa siianpoikasta periaatepäätöksen. Pitkäjärven luonnonravinto-
20723: vuodessa. Länsi-Suomen vesioikeus päätöksellään lammikon rakentaminen ja lammikon tuotto vai-
20724: 26.6.1981 ja korkein hallinto-oikeus päätöksel- kuttaisivat alueen työllisyyteen ja kalatalouden
20725: lään 20.8.1982 ovat veivoittaneet vesihallituksen kehitykseen.
20726: istuttamaan Lappajärveen vuosittain mm. 180 000 Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20727: kpl yksikesäisiä siianpoikasia. Niiden ostohinta on taen,
20728: 95 p/kpl eli 171000 mk.
20729: Kuntien sekä vesihallinnon edustajien muodos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20730: tama Lappajärven yhteistyövaliokunta on suosi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
20731: tellut kalaistukkaiden kasvattamista Lappajärveä 30.38.74 500 000 markan määrärahan
20732: varten. kalanviljelylammikon rakentamiseksi Ala-
20733: Lammikon suunniteltu pinta-ala on 30 ha. järven Pitkäjärveen.
20734: Kalanpoikastuotannoksi arvioidaan keskimäärin
20735:
20736: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
20737:
20738: Jukka Vihriälä Martri Korkia-Aho Raimo Vistbacka
20739: 2870 1987 vp.
20740:
20741: Raha-asia-aloite n:o 2688
20742:
20743:
20744:
20745:
20746: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehmäjoen perkauksen
20747: täyden tämiseen
20748:
20749:
20750: Eduskunnalle
20751:
20752: Hankkeen tarkoitus on täydentää pääosin 1970- peltohehtaarin hintana pidetään 30 000 mk/ha,
20753: luvulla tehtyä Lehmäjoen perkausta. Esitykseen saadaan kuivatushyödyksi 4 590 000 mk. Lisäksi
20754: kuuluu loppusiivous uomassa (24 km), perkaus- hankkeesta koituu liikennehyötyä, jona voitaneen
20755: massojen levittäminen ja maisemointityöt sekä pitää rakennettavien siltojen ja liikenneyhteyksien
20756: luovutuskokouksessa 20.12.1983 vaadittujen yh- kustannusta eli 1 310 000 mk. Lisäksi hankkeesta
20757: deksän vaurioituneen sillan rakentaminen ja kah- koituu vaikeasti arvioitavaa yleistä hyötyä liiken-
20758: den sillan korjaaminen sekä kahden siltoja korvaa- teelle mm. sen johdosta, että tulvat poistuvat Leh-
20759: van tieyhteyden rakentaminen. mäjoen vieressä kulkevalta paikallistiettä helpot-
20760: Lehmäjoen perkaus on käsitelty ojitustoimituk- taen tien kunnossapitoa.
20761: sessa 15 .11.1968. Luovutuskokouksessa osakkaat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20762: eivät hyväksyneet työtä. He vaativat uoman suu- taen,
20763: rentumisen ja kasvaneen veden virtausnopeuden
20764: aiheuttamien vaurioituneiden siltojen korjaamista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20765: tai uusimista ja uoman liettymisen poistamista 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20766: sekä sortumien korjaamista. 30.40. 77 500 000 markan määrärahan
20767: Lehmäjoen perkaustyön hyötyalue on 893 ha, Lehmäjoen perkauksen täydentämiseksi.
20768: josta peltoa 890 haja muunnettu ala 153 ha. Kun
20769:
20770: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
20771:
20772: Jukka Vihriälä Anneli Jäätteenmäki
20773: 1987 vp. 2871
20774:
20775: Raha-asia-aloite n:o 2689
20776:
20777:
20778:
20779:
20780: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen yläosan per-
20781: kaukseen
20782:
20783:
20784: Eduskunnalle
20785:
20786: Sen jälkeen kun Kihniönjoen yläosan vedet on mk, josta perkauksen osuus on 430 000 mk ja
20787: johdettu Seinäjoen kautta Kalajärven tekoaltaa- pohjapadon osuus 120 000 mk. Korvattavien
20788: seen, on Seinäjoessa kääntöuoman alapuolella maanmenetysten ja työnaikaisten haittojen määrä
20789: esiintynyt useina talvina haitallisia hyydetulvia. on noin 10 000 mk. Hankkeen kustannuksista vas-
20790: Hyydetulva on miltei joka vuosi noussut kahden taa kokonaan valtio, ja kaikkien haitankärsijöiden
20791: tilan talousrakennuksiin ja uhannut asuinraken- kanssa on tehty sopimus työn toteuttamisesta. Ve-
20792: nuksia. Valtio on toteuttanut Seinäjoen säännös- sihallitus on saanut hankkeen toteuttamista var-
20793: telyn ja on myös vastuussa siitä aiheutuvien hait- ten vesioikeuden luvan. Hankkeen suunnitelma
20794: tojen poistamisesta. Suunnitelman mukaan pera- on tarkastettavana vesihallituksessa.
20795: taan joen hyytämistä aiheuttavat kohdat ja kallio- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20796: kielekkeet noin 1 km:n matkalla ja perkausalueen taen,
20797: alapäähän rakennetaan pohjapato alimpien ve-
20798: denkorkeuksien säilyttämiseksi nykyisellään. että" Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20799: Hankkeen toteuttamista ovat esittäneet alueen 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20800: maanomistajat, joita on myös kuultu hankkeen 30.40. 77 600 000 markan määrärahan
20801: suunnittelussa. Seinäjoen yläosan perkausiöiden aloitta-
20802: Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 550 000 miseen vuonna 1988.
20803:
20804: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
20805:
20806: Jukka Vihriälä Kirsti Ala-Harja
20807: 2872 1987 vp.
20808:
20809: Raha-asia-aloite n:o 2690
20810:
20811:
20812:
20813:
20814: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Lummukan syöttövesi-
20815: johdon rakentamiseen Lappajärvellä ja Kauhavalla
20816:
20817:
20818:
20819: Eduskunnalle
20820:
20821: Lappajärven kunnan länsiosan vedenhankin- Lummukan ja Viinikan kylät. Vedenhankinta-
20822: nasta huolehtivat vesiyhtymät käyttävät nykyisin suunnitelman kustannusarvio on 5 400 000 mk,
20823: pääasiassa Lappajärvestä saatavaa pintavettä, jon- josta valtion osuus on 1 900 000 mk.
20824: ka laatu vaihtelee suuresti. Kauhavan kunnan itä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20825: osassa sijaitsevien Lummukan ja Viinikan kylien taen,
20826: vedenhankinta on talouksien yksittäisten huono-
20827: jen kaivojen varassa. Kauhavan Lummukankan- että Eduskunta ottaisi valtton vuoden
20828: kaalta on saatavissa riittävästi hyvälaatuista poh- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
20829: javettä molempien alueiden tarpeisiin. Noin 16 30.40. 77 300 000 markkaa Lummukan
20830: kilometrin pituisen syöttövesijohdon rakentami- syöttövesijohdon rakentamtseen Lappajiir-
20831: sella saadaan pohjaveden jakelun piiriin Lappajär- vellii ja Kauhavalla.
20832: vellä yli tuhat asukasta sekä Kauhavan kunnassa
20833:
20834: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
20835:
20836: Jukka Vihriälä Aapo Saari
20837: Martti Korkia-Aho Raimo Vistbacka
20838: Anneli Jäätteenmäki
20839: 1987 vp. 2873
20840:
20841: Raha-asia-aloite n:o 2691
20842:
20843:
20844:
20845:
20846: Vihriälä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Nurmon yhdys-
20847: ja syöttövesijohdon rakentamiseen
20848:
20849:
20850: Eduskunnalle
20851:
20852: Nurmon keskustaan johdetaan vesi nykyisin la lisäksi yhdysvesijohto Nurmon kunnan ja Seinä-
20853: Lappavesi Oy:n päävesijohdon kautta. Kunnan joen kaupungin verkostojen välille turvataan
20854: eteläosassa, Ylijoella, on lisäksi erillinen Sikahar- kummankin kunnan vedenjakelu häiriötilanteis-
20855: jun vesilaitos, joka jakaa vettä myös Peräseinäjoen sa. Vedenhankintasuunnitelman kustannusarvio
20856: kunnan puolelle. Kunnan vedenhankinnan yleis- on yhdeksän miljoonaa markkaa, josta valtion
20857: suunnitelman mukaan nykyisten johtolinjojen osuus 2,9 milj. mk.
20858: käydessä pieniksi rakennettaisiin syöttövesijoh- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
20859: toyhteydet Lappavesi Oy:n pääjohdosta vesitor-
20860: nille sekä edelleen Hyllykalliolta Nurmon kunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20861: eteläosaan Kouraan saakka. Näin saataisiin kes- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
20862: kustaan riittävästi käyttövettä ja ratkaistaisiin kun- 30.40. 77 500 000 markkaa Nurmon
20863: nan eteläosan vedensaantivaikeudet. Rakentama!- yhdys- ja syöttövestjohdon rakentamiseksi.
20864:
20865: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
20866:
20867: Jukka Vihriälä Pentti Mäki-Hakola Jorma Fred
20868:
20869:
20870:
20871:
20872: 40 270416F
20873: 2874 1987 vp.
20874:
20875: Raha-asia-aloite n:o 2692
20876:
20877:
20878:
20879:
20880: Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta Suomenselän pohjois-eteläsuun-
20881: taisen valtatien suunnitteluun
20882:
20883:
20884: Eduskunnalle
20885:
20886: Pohjois-etelä-suuntaan ei Suomenselällä ole nä on pidetty merkittävien liikenneyhteyksien
20887: mitään yhtenäistä valtakunnanosien välistä maan- puutetta Suomenselällä. Luontevaa olisi, jos
20888: tieyhteyttä. Niinpä Suomenselkä, joka Oulun lää- Oulun suunnasta voitaisiin rakentaa uusi tieyh-
20889: nistä työntyy Vaasan ja Keski-Suomen läänien teys Tampereen suuntaan. Vaasan läänin alueella
20890: raja-alueiden kautta ns. Lapin sormena aina tulisi tien kulkea lähellä läänin rajaa, kuten Vaa-
20891: Pohjois-Hämeeseen ja Pohjois-Satakuntaan, on- san läänin seutakaavaliitto on esittänyt, linjalla
20892: kin kehittyneisyydessään jäänyt ympäröivistä Ähtäri-Alajärvi-Vimpeli-Halsua.
20893: alueista selvästi jälkeen. Kuvaavaa tämän noin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20894: 200 000 asukkaan alueen kehityksen jälkeenjää- taen,
20895: neisyydelle onkin se, että alueen veroäyrimäärä on
20896: vain 3 14 koko maan kehitysalueiden 1 vyöhykkeen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20897: tulotasosta. Ensimmäiseen kehitysaluevyöhykkee- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
20898: seen kuuluvat lähinnä Pohjois- ja Itä-Suomen hei- 31.24. 77 300 000 markkaa Suomenselän
20899: koimmat alueet. pohjois-eteläsuuntaisen valtatien suunnit-
20900: Yhtenä kehityksen kaikkein suurimpana estee- teluun.
20901:
20902: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
20903:
20904: Jukka Vihriälä
20905: 1987 vp. 2875
20906:
20907: Raha-asia-aloite n:o 2693
20908:
20909:
20910:
20911:
20912: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 694 (Perä-
20913: seinäjoen kirkonkylä-Hämeen läänin raja) peruskorjaukseen
20914:
20915:
20916: Eduskunnalle
20917:
20918: Maantie n:o 694 Peräseinäjoen kirkolta Hä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20919: meen läänin rajalle on 25 km pitkä. Merkittävä taen,
20920: osa Seinäjoen alueen ja Keski-Suomen välillä ajet-
20921: tavista tavarankuljetuksista hoidetaan tämän tien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20922: kautta. Liikennemäärät ovat kasvaneet huomatta- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
20923: vasti mm. siksi, että osuudet Seinäjoki-Perä- 31.24. 77 1 000 000 markkaa maantien
20924: seinäjoki, Alavus-Peräseinäjoki, kunnan etelä- n:o 694 (Peräseinäjoen kk-Hämeen lää-
20925: raja-Järvi-Suomen tie ja Isoniemi-Kihniön kk. nin raja) peruskorjauksen aloittamiseksi.
20926: on perusparannettu ja päällystys uusittu. Raskas
20927: liikenne on lisääntynyt voimakkaasti ja tie on
20928: heikkokuntoinen.
20929:
20930: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
20931:
20932: Jukka Vihriälä Anneli Jäätteenmäki
20933: 2876 1987 vp.
20934:
20935: Raha-asia-aloite n:o 2694
20936:
20937:
20938:
20939:
20940: Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 699 (Kovero-
20941: Vasunmäki-Mikkilä) peruskorjaukseen
20942:
20943:
20944: Eduskunnalle
20945:
20946: Maantie n:o 699 (Kovero-Vasunmäki-Mik- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20947: kilä) on perusparannettu työllisyysvaroin. Perus- taen,
20948: parannus on suoritettu välillä Kovero-Paavola.
20949: Tieosuus Paavola-Vasunmäki on erittäin huono- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20950: kuntoinen ja tieosuus on tiheään asuttu. Alue 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
20951: on vahvaa maatalousseutua ja raskas maatalouska- 31.24.77 3 000 000 markan määrärahan
20952: lusto, mm. maidonkuljetusautot, liikennöi tiellä Paavolan- Vasunmäen-Mikkilän maan-
20953: runsaasti. tien (n:o 699) peruskorjaukseen.
20954:
20955: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
20956:
20957: Jukka Vihriälä
20958: 1987 vp. 2877
20959:
20960:
20961: Raha-asia-aloite n:o 2695
20962:
20963:
20964:
20965:
20966: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 714 (Hoisko
20967: -Levijoki) peruskorjaukseen
20968:
20969:
20970: Eduskunnalle
20971:
20972: Alajärven kunnan alueella oleva maantie n:o Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
20973: 714 (Hoisko-Levijoki) on erittäin huonokuntoi- taen,
20974: nen. Raskas puutavaraliikenne Soinin suunnasta
20975: Pietarsaareen sekä toisaalta kalkin ajo Vimpe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20976: listä kuormittavat sitä runsaasti. Mutkaisuutensa 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
20977: vuoksi tie on vaarallinen, ja kelirikkoaikoina ai- 31.24.77 2000000 markkaa maantien
20978: heutuu haittaa sekä läpikulku- että paikallislii- n:o 714 (Hoisko-Levt/okt) peruskorjauk-
20979: kenteelle. sen aloittamiseksi.
20980:
20981: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
20982:
20983: Jukka Vihriälä Martti Korkia-Aho Anneli Jäätteenmäki
20984: 2878 1987 vp.
20985:
20986: Raha-asia-aloite n:o 2696
20987:
20988:
20989:
20990:
20991: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 723 (Unta-
20992: mala-Pouttula) peruskorjaukseen
20993:
20994:
20995: Eduskunnalle
20996:
20997: Maantien n:o 723 (Ylihärmä-Pouttula) perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
20998: parannus välillä Kosola-Untamala alkaa vuonna 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
20999: 1988. Välillä Untamala-Pouttula on tien kanta- 31.24. 77 1 000 000 markkaa maantien
21000: vuus erittäin heikko ja tie mutkainen. Vuotuiset n:o 723 (Untamala-Pouttula) peruskor-
21001: kunnossapitokustannukset tulevat kohtuuttoman jaukseen.
21002: kalliiksi.
21003: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21004: taen,
21005:
21006: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
21007:
21008: Jukka Vihriälä Anneli Jäätteenmäki
21009: 1987 vp. 2879
21010:
21011: Raha-asia-aloite n:o 2697
21012:
21013:
21014:
21015:
21016: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 740 (Evijärvi
21017: - Kortesjärvi) peruskorjaukseen
21018:
21019:
21020: Eduskunnalle
21021:
21022: Maantie Evijärvi-Kortesjärvi liittyy osana Sei- että Eduskunta ottaisi val'tion vuoden
21023: näjoelta pohjoiseen suuntautuviin tiehankkeisiin. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21024: Tie on mutkainen ja mäkinen sekä kantavuuden 31.24. 77 500 000 markkaa maantien n:o
21025: suhteen on melkoisia ongelmia. Tien peruskun- 740 (Evijärvi-Kortesjärvt) peruskorjauk-
21026: nostus olisi saatava viipymättä käyntiin sekä aloi- sen aloittamiseksi.
21027: tettava suunnittelu tien saamiseksi kantatietasoi-
21028: seksi kulkuväyläksi.
21029: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21030: taen,
21031:
21032: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
21033:
21034: Jukka Vihriälä Martti Korkia-Aho
21035: 2880 1987 vp.
21036:
21037: Raha-asia-aloite n:o 2698
21038:
21039:
21040:
21041:
21042: Vihtiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 6921 (Yli-
21043: valli-Alavalli) peruskorjaukseen
21044:
21045:
21046: Eduskunnalle
21047:
21048: Maantie n:o 6921 (Ylivalli-Alavalli) on heik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21049: kokuntoinen ja mutkainen soratie. Väli Koskue 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21050: - Ylivalli on juuri valmistunut. Ylivallin-Ala- 31. 24. 77 1 000 000 markan määrärahan
21051: vallin väli on 8,5 km pitkä. Turvekuljetukset maantien n:o 6921 peruskorjaukseen välil-
21052: lisääntyvät erityisesti Seinäjoen suuntaan. Matkus- lä Ylivalli-Aiavalli.
21053: tajajunat pysähtyvät Alavallin asemalla.
21054: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21055: taen,
21056:
21057: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
21058:
21059: Jukka Vihriälä Aapo Saari
21060: Raimo Vistbacka Anneli Jäätteenmäki
21061: 1987 vp. 2881
21062:
21063: Raha-asia-aloite n:o 2699
21064:
21065:
21066:
21067:
21068: Vihtiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 7033 (Liipan-
21069: tönkkä-Kitinoja) peruskorjaukseen
21070:
21071:
21072: Eduskunnalle
21073:
21074: Maantie n:o 7033 (Liipantönkkä-Kitinoja) on sen tärkeyden kauttakulkuliikenteelle olisi tietyö
21075: osiltaan kehnoimpia sorapäällysteisiä maanteitä kokonaisuudessaan saatettava päätökseen.
21076: Ylistaron kunnan alueella. Tämä tulee erityisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21077: selvästi näkyviin kelirikkoaikoina. Tien rakennetta taen,
21078: on parannettu Lapuan tiemestaripiirin toimesta
21079: kunnossapitovaroilla ns. varatyökohteena osuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21080: della Malkamäen tienhaara-Kitinoja. 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle
21081: Aikaisemmin on lähinnä työllisyysvaroilla pa- 31.24. 77 500 000 markkaa maantien
21082: rannettu osuus Kitinoja-Halkosaari. Ottaen n:o 7033 (Liipantönkkä-Kitinoja) raken-
21083: huomioon Liipantönkän-Kitinojan maantien teen parantamiseksi.
21084: merkityksen kunnan sisäiselle liikenteelle sekä
21085:
21086: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
21087:
21088: Jukka Vihriälä Anneli Jäätteenmäki
21089: 2882 1987 vp.
21090:
21091: Raha-asia-aloite n:o 2700
21092:
21093:
21094:
21095:
21096: Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 7231 (Lehmäjoki
21097: -Kaurajärvi) peruskorjaukseen
21098:
21099:
21100: Eduskunnalle
21101:
21102: Isonkyrön keskustan-Lehmäjoen maantien Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21103: n:o 7201 perusparannustyö on valmistunut. Leh- taen,
21104: mäjoen-Kaurajärven maantie n:o 7231 on alkua
21105: tälle tielle siten, että siitä tulee läpikulku Vöy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21106: rin-Ylihärmän tielle. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21107: Lehmäjoen-Kaurajärven tien varrella sijaitse- 31.24.77 5 00 000 markan määrärahan
21108: vat kaikki isokyröläisten sora-alueet, ja pääasialli- maantien n:o 7231 (Lehmäjoki-Kaura-
21109: nen asutus Lehmäjoen kylässä on mainitun tien järvi) peruskorjaukseen.
21110: varrella.
21111:
21112: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
21113:
21114: Jukka Vihriälä
21115: 1987 vp. 2883
21116:
21117: Raha-asia-aloite n:o 2701
21118:
21119:
21120:
21121:
21122: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 7421 (Kivi-
21123: pelto-Männikkö) peruskorjaukseen
21124:
21125:
21126: Eduskunnalle
21127:
21128: Kivipellon-Männikön maantie n:o 7421 on Vaasan tie- ja vesirakennuspiirillä ei ole tällä
21129: erittäin tärkeä tieyhteys Viropelistä maakunnan hetkellä suunnitelmia maantien n:o 7421 kunnos-
21130: keskustaan. Tienkäyttöä rajoittaa tällä hetkellä tamiseksi välillä Männikkö-Kivipelto.
21131: sen huono kunto ja tien profiili. Teollisuus ei Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21132: pysty tieosuutta sen huonon kunnon vuoksi käyt- taen,
21133: tämään.
21134: Teollisuuden kuljetustarpeet ovat Viropelissä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21135: varsin suuret. Partekin kalkkikivikaivos tuottaa 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21136: maatalouskalkkia vuosittain 250 000 tonnia, ja 31.24. 77 100 000 markkaa suunnitelman
21137: Paavo Rannila Oy:n kuljetustarve on vuorokau- laatimiseksi maantien n:o 7421 (Kivi-
21138: dessa kuusi ajoneuvoyksikköä. pelto-Mänmkkö) peruskorjaamiseksi.
21139:
21140: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
21141:
21142: Jukka Vihriälä Martti Korkia-Aho Raimo Vistbacka
21143: 2884 1987 vp.
21144:
21145: Raha-asia-aloite n:o 2702
21146:
21147:
21148:
21149:
21150: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 17253
21151: (Myllymäki-Vehu) peruskorjaukseen
21152:
21153:
21154: Eduskunnalle
21155:
21156: Paikallistie n:o 17253 (Myllymäki-Vehu) on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21157: erittäin mutkainen ja kapea. Asevarikko 7:n Palo- taen,
21158: lammen varustealue on tien varressa. Varikko-
21159: aluetta laajennetaan ja tämä tietää räjähtävän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21160: materiaalin kuljetusten lisääntymistä. Myös turve- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21161: ja raskaat puutavarakuljetukset vaikeuttavat tien 31.24.77 5 00 000 markkaa paikallistien
21162: kunnossapitoa varsinkin kelirikkoaikoina. Tien n:o 17253 (Myllymäki-Vehu) peruskor-
21163: perusparannus vähentäisi oleellisesti onnetto- jaukseen.
21164: muusriskiä ja helpottaisi materiaalikuljetuksia
21165: kyseisellä tieosuudella.
21166:
21167: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
21168:
21169: Jukka Vihriälä Martti Korkia-Aho
21170: 1987 vp. 2885
21171:
21172: Raha-asia-aloite n:o 2703
21173:
21174:
21175:
21176:
21177: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 17333
21178: (Polkumäki-Pasto) peruskorjaukseen
21179:
21180:
21181: Eduskunnalle
21182:
21183: Tieolot ovat parantuneet huomattavasti Nur- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21184: mossa viime vuosina. Kunnan alueella on kui- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
21185: tenkin joukko huonokuntoisia paikallisteitä. Var- 31.24. 77 1 000 000 markkaa paikallis-
21186: sinkin kelirikkoaikoina aiheutuu liikenteelle ja ih- tien n:o 17333 (Polkumäki-Pasto) perus-
21187: misille suuria ongelmia. Paikallistie n:o 17333 korjaukseen.
21188: (Polkumäki-Pasto), pituus 10,9 km, on mutkai-
21189: nen ja heikko soratie.
21190: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21191: taen,
21192:
21193: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
21194:
21195: Jukka Vihriälä Pentti Mäki-Hakola
21196: 2886 1987 vp.
21197:
21198: Raha-asia-aloite n:o 2704
21199:
21200:
21201:
21202:
21203: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 17467 (Teppo
21204: -lsokoski) peruskorjaukseen
21205:
21206:
21207: Eduskunnalle
21208:
21209: Tieolot ovat parantuneet huomattavasti Nur- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21210: mossa viime vuosina. Kunnan alueella on kuiten- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21211: kin joukko erittäin huonokuntoisia paikallisteitä. 31.24.77 500000 markkaa paikallistien
21212: Varsinkin kelirikkoaikoina aiheutuu liikenteelle ja n:o 17467 (Teppo-Isokoski) peruskor-
21213: ihmisille suuria ongelmia. Paikallistie n:o 17467 jaukseen.
21214: (Teppo-Isokoski) on mutkainen ja heikko sora-
21215: tie.
21216: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21217: taen,
21218:
21219: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
21220:
21221: Jukka Vihriälä Pentti Mäki-Hakola
21222: 1987 vp. 2887
21223:
21224: Raha-asia-aloite n:o 2705
21225:
21226:
21227:
21228:
21229: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 17529
21230: (Soini-Möksy) peruskorjaukseen
21231:
21232:
21233: Eduskunnalle
21234:
21235: Pääosin Soinin kunnan alueella oleva paikallis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21236: tie n:o 17529 on erittäin huonokuntoinen. Tie on taen,
21237: kapea ja mutkainen. Tie on kunnan vilkkaimmin
21238: liikennöity paikallistie. Soinin keskustaajamasta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21239: on tien kautta lyhin matka Vaasan-Jyväskylän 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21240: valtatielle. Saneerauksen alla oleva Vuorenmaan 31.24.77 500000 markkaa Soinin-
21241: rinnehiihtokeskus tulee lisäämään huomattavasti Möksyn paikallistien peruskorjauksen
21242: tien käyttöä. aloittamiseksi.
21243:
21244: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
21245:
21246: Jukka Vihriälä Martti Korkia-Aho Raimo Vistbacka
21247: 2888 1987 vp.
21248:
21249: Raha-asia-aloite n:o 2706
21250:
21251:
21252:
21253:
21254: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 17743
21255: (Ojaniemi-Miekka) peruskorjaukseen
21256:
21257:
21258: Eduskunnalle
21259:
21260: Kyrönjoen pohjoispuolineo tie, Vähäkyrö- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21261: Merikaarto, on erittäin vilkasliikenteinen. Huo- taen,
21262: mattava osa kunnan asutuksesta on keskittynyt
21263: tien varteen. Sorapäällysteisen tien kantavuus on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21264: huono, ja varsinkin kelirikkoaikoina on suuret 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21265: ongelmat. Paikallistie n:o 17743 (Ojaniemi- 31.24.77 5 00 000 markkaa paikallistien
21266: Miekka) olisi pikaisesti muutettava maantieksi ja n:o 17743 (Ojaniemi-Miekka) peruskor-
21267: peruskorjattava. jaukseen.
21268:
21269: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
21270:
21271: Jukka Vihriälä Anneli Jäätteenmäki
21272: 1987 vp. 2889
21273:
21274: Raha-asia-aloite n:o 2707
21275:
21276:
21277:
21278:
21279: Vihriälä: Määrärahan osoittamisesta Dagsmarkin-Isojoen tien
21280: peruskorjaukseen
21281:
21282:
21283: Eduskunnalle
21284:
21285: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin toimenpide- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21286: ohjelmassa 1987-1993 maantie n:o 664 (Isojoen taen,
21287: keskusta ja Isojoki-Dagsmark) on siirretty vuosil-
21288: le 1990-1992. Edellisessä ohjelmassa tie oli vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21289: silla 1989-1991. 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
21290: Tie on nykyisellään hyvin mutkainen ja kapea. 31. 24. 77 1 000 000 markkaa maantien
21291: Valtaosa Isojoen raskaasta maantieliikenteestä peruskorjaukseen vältllä Dagsmark-Iso-
21292: suuntautuu kyseistä tietä pitkin mm. puutavara-, joki.
21293: hake- ja sorakuljetusten muodossa. Tiellä on ly-
21294: hyen ajan sisällä sattunut ohitustilanteissa useita
21295: rekka-autojen kaatumisia.
21296:
21297: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
21298:
21299: Jukka Vihriälä
21300:
21301:
21302:
21303:
21304: 41 270416F
21305: 2890 1987 vp.
21306:
21307: Raha-asia-aloite n:o 2708
21308:
21309:
21310:
21311:
21312: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Palonkylän-Pojanluoman
21313: paikallistien peruskorjaukseen
21314:
21315:
21316: Eduskunnalle
21317:
21318: Lentotoiminnan vilkastuttua Seinäjoen-Ilma- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21319: joen Rengonharjun lentokentällä on liikenne ken- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21320: tälle Ilmajoen ja Kurikan suunnasta paikallistiellä 31. 24. 77 1 000 000 markkaa Palonkylän
21321: Palonkylä-Pojanluoma lisääntynyt huomattavas- -Pojan/uoman pazkallistien peruskor-
21322: ti. Tien kautta ohjautuu myös liikenne Ilmajoelta jauksen aloittamiseksi.
21323: valtatielle n:o 3 (Tampere-Vaasa).
21324: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21325: taen,
21326:
21327: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
21328:
21329: Jukka Vihriälä Anneli Jäätteenmäki
21330: 1987 vp. 2891
21331:
21332: Raha-asia-aloite n:o 2709
21333:
21334:
21335:
21336:
21337: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruton-Marttilan maantien
21338: peruskorj aukseen
21339:
21340:
21341: Eduskunnalle
21342:
21343: Maantie n:o 6871 (Ruto-Marttila) on huono- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21344: kuntoinen. Tien parantamisella voitaisiin saada 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21345: tielle nykyistä enemmän käyttöä. Erityisesti hidas 31.24.77 1 000 000 markkaa Ruton-
21346: paikallisliikenne, kuten traktorit ja leikkuupui- Marttilan maantien peruskorjaukseen.
21347: murit, siirtyisi kolmostieitä tälle tielle, mikä hel-
21348: pottaisi kolmostien liikenteen sujumista.
21349: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21350: taen,
21351:
21352: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
21353:
21354: Jukka Vihriälä Anneli Jäätteenmäki
21355: 2892 1987 vp.
21356:
21357: Raha-asia-aloite n:o 2710
21358:
21359:
21360:
21361:
21362: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen Seudun Invalidit
21363: ry:n toiminnan tukemiseen
21364:
21365:
21366: Eduskunnalle
21367:
21368: Seinäjoen Seudun Invalidit ry. on Seinäjoen, erilaisia keräyksiä ja kampanjoita. Yhdistyksen
21369: Nurmon, Ilmajoen ja Peräseinäjoen alueella toi- pääomaa on kartutettu sijoittamalla kerättyjä va-
21370: miva vammaisjärjestö. Yhdistyksen toiminnan roja osakkeisiin. Näin on saatu alkupääoma ny-
21371: tarkoituksena on tehdä tunnetuksi invalidien kyisten tilojen hankkimiseksi. Lainaa tähän tarvit-
21372: asiaa, auttaa jäsenistöä invaliditeettia koskevien tiin 150 000 markkaa.
21373: asioiden hoitamisessa sekä järjestää jäsenistölle Pitkällä tähtäyksellä olisi tarpeellista luoda pe-
21374: virkistysmahdollisuuksia. Toimintaansa se harjoit- ruskorjausmäärärahajärjestelmä vammaisjärjestöjä
21375: taa yhteistyössä muiden vammaisjärjestöjen kanssa. varten. Tällä voitaisiin kattaa toimisto- ja kerho-
21376: Voidakseen palvella jäseniään entistä parem- huoneiden sekä kesäkotien korjaus-, laajennus- ja
21377: min Seinäjoen Seudun Invalidit ry. on hankkinut lainanhoitokulut. Toisena vaihtoehtona voitaisiin
21378: Seinäjoelta kerhohuoneen, joka on rakennettu lii- selvittää, voitaisiinko poistaa leimavero vammais-
21379: kuntaesteettömäksi. Näin jäsenistölle voidaan tar- järjestöjen kiinteistö- ja osakekauppojen yhteydes-
21380: jota tilat, jotka soveltuvat heidän käyttöönsä sä, mikäli tilat palvelevat suoraan jäsenistöä.
21381: kokous-, kurssi- ja harrastustilaisuuksissa. Tiloissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21382: on toimisto, joka palvelee jäsenistöä kerran viikos- taen,
21383: sa, mutta palvelut pyritään saamaan jokapäiväi-
21384: siksi palkkaamalla toimistonhoitaja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21385: Järjestö on tähän saakka rahoittanut toimintan- 1988 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark-
21386: sa vapaaehtoisella työllä. Tässä on käytetty osittain kaa Seinäjoen Seudun Invalidit ry:lle ker-
21387: perinteisiä varainhankinnan muotoja, mutta myös hotzlojen lainojen hoitokuluihin.
21388:
21389: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
21390:
21391: Jukka Vihriälä Kirsti Ala-Harja
21392: 1987 vp. 2893
21393:
21394: Raha-asia-aloite n:o 2711
21395:
21396:
21397:
21398:
21399: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta allergiakeskuksen rakenta-
21400: miseen Jalasjärvelle
21401:
21402:
21403: Eduskunnalle
21404:
21405: Allergiakeskus ry. on jättänyt Raha-automaat- koulutusta sekä ennaltaehkäisyyn liittyvää kurssi-
21406: tiyhdistykselle rahoitushakemuksen, joka koskee ja näyttelytoimintaa.
21407: allergiakeskuksen rakentamista Jalasjärvelle. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21408: Allergiakeskuksen toimintasuunnitelma ja tar- taen,
21409: peelliset muut hankesuunnitelmat käyvät yksityis-
21410: kohtaisesti ilmi hakemuksesta. Hankkeen perusta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21411: miskustannukset ovat noin 22 miljoonaa mark- 1988 tulo- ja menoarvioon 4 000 000
21412: kaa. markkaa allergiakeskuksen rakentamiseksi
21413: Suunnitelman mukaan allergiakeskuksen toi- jalasjärvelle.
21414: minta käsittää mm. sopeutumisvalmennusta,
21415:
21416: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
21417:
21418: Jukka Vihriälä Aapo Saari
21419: Juho Sillanpää Pentti Mäki-Hakola
21420: Kirsti Ala-Harja
21421: 2894 1987 vp.
21422:
21423: Raha-asia-aloite n:o 2712
21424:
21425:
21426:
21427:
21428: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Koiraspotin järven kunnos-
21429: tamiseen Alajärvellä
21430:
21431:
21432: Eduskunnalle
21433:
21434: Koiraspotti on pieni, soistunut järvi keskellä Hankkeen kokonaiskustannukset ovat maalis-
21435: Alajärven kaupungin Luoma-ahon kylää. Vuonna kuun 1987 hintatasossa 470 000 markkaa, josta
21436: 1982 Luoma-ahon kylätoimikunta teki aloitteen valtion osuus 275 000 markkaa ja Alajärven kau-
21437: Vaasan vesi- ja ympäristöpiirille Koiraspotin kun- pungin sekä Luoma-ahon kylätoimikunnan osuus
21438: nostamisesta. Järvi on nykyisin suorantainen, 195 000 markkaa.
21439: mutta kunnostettuna järvi olisi merkittävä kylä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21440: läisten virkistysalue keskeisen sijaintinsa vuoksi. taen,
21441: Koiraspotin kunnostuksen tarkoituksena on
21442: edistää järven virkistyskäyttöä ruoppaamalla sois- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21443: tuneet rannat, perkaamalla järven laskupuroa, 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21444: Mikinpuroa, 250 metrin matkalta sekä rakenta- 35.25. 77 275 000 markkaa Koiraspotin
21445: malla pohjapato. Järven kapeikon yli rakennetaan järven kunnostamiseen.
21446: kävelysilta ja järven pohjoispäähän pururata sekä
21447: uimaranta.
21448:
21449: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
21450:
21451: Jukka Vihriälä Anneli Jäätteenmäki
21452: 1987 vp. 2895
21453:
21454: Raha-asia-aloite n:o 2713
21455:
21456:
21457:
21458:
21459: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Löyänjärven kunnostukseen
21460: Kuortaneella
21461:
21462:
21463:
21464: Eduskunnalle
21465:
21466: Löyänjärvi sijaitsee Kuortaneella noin 15 km malleja maataloudelle. Vedenpinnan noston seu-
21467: kirkonkylästä kaakkooon. Kylä on maatalousyh- rauksena yli metrin syvyinen alue lisääntyy noin
21468: teisö. Asukkaat ovat esittäneet kylän keskellä si- 10 haja kuivan kauden vesitilavuus kasvaa 75 %.
21469: jaitsevan Löyänjärven kunnostamista. Järvi on ma- Kevättalvella 1984 järveä kohtasi lähes täydellinen
21470: tala sekä pahasti liettynyt ja ruohottunut. Kuivina kalatuho happikadon seurauksena.
21471: aikoina vedenpinta laskee haitallisen matalaksi. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 750 000
21472: Tarkoituksena on kunnostaa Löyänjärvi korotta- mk. Kustannukset jakaantuvat valtion, Kuorta-
21473: malla alivedenkorkeutta noin 0,6 m ja keskive- neen kunnan ja Löyän kylätoimikunnan kesken.
21474: denkorkeutta noin 0,3 m. Järven alavat rantapel- Valtion osuus on 375 000 markkaa.
21475: lot suojataan tulvilta ja vettymiseltä kunnostamai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21476: la maanomistajien talkootyönä tekemä rantapen- taen,
21477: ger ja rakentamalla kaksi uutta suojapengertä.
21478: Pengerrysalueet kuivatetaan järven laskupuroon ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21479: kahdelle pumppaamolle. Länsirannalle rakenne- 1988 tulo- ;'a menoarvioon momentzlle
21480: taan uimaranta. 35.25. 77 lisäyksenä 375 000 markkaa
21481: Hankkeesta on hyötyä virkistyskäytölle, maise- Löyän;'ärven kunnostukseen.
21482:
21483: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
21484:
21485: Jukka Vihriälä Raimo Vistbacka Anneli Jäätteenmäki
21486: 2896 1987 vp.
21487:
21488: Raha-asia-aloite n:o 2714
21489:
21490:
21491:
21492:
21493: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen varuskunnan
21494: rakennustöihin
21495:
21496:
21497: Eduskunnalle
21498:
21499: Riihimäen keskusvankila ja varuskunta toimivat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21500: toistensa välittömässä läheisyydessä rajanaapurei- taen,
21501: na. Varuskunnan rakennukset ovat suurimmalta
21502: osin vuosisadan alulta ja pikaisen peruskorjauksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21503: tarpeessa. Korjaustyöt on tarkoituksenmukaista 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21504: toteuttaa vankityövoimalla, sillä työsiirtolan hen- 25.50.75 2 000 000 markkaa Riihimäen
21505: kilökunta voidaan osoittaa nykyisestä keskusvan- varuskunnan korjaustöihin vankityövoi-
21506: kilasta. Samoin siirtolan huolto on edullisesti hoi- malla.
21507: dettavissa vain muutaman sadan metrin päässä
21508: olevasta vankilasta.
21509:
21510: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1987
21511:
21512: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti Hannu Tenhiälä
21513: Lea Savolainen Esko Helle Sirkka-Liisa Anttila
21514: likka Joenpalo Ritva Vastamäki Matti Luttinen
21515: Tapio Mörttinen
21516: 1987 vp. 2897
21517:
21518: Raha-asia-aloite n:o 2715
21519:
21520:
21521:
21522:
21523: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen poliisitalon
21524: peruskorjaukseen
21525:
21526:
21527: Eduskunnalle
21528:
21529: Poliisin toimitilat Riihimäellä ovat nykyisellään hön osoitetaan pikaisesti tarvittavat määrärahat
21530: tarkoitukseensa täysin sopimattomat ja mm. pidä- töiden aloittamiseksi.
21531: tettyjen vastaanottotilat ovat yleisötilojen yhtey- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21532: dessä. Lisäksi henkilökunnan sosiaalitilat eivät taen,
21533: vastaa nykyajan vaatimuksia, mihin myös työsuo-
21534: jeluviranomaiset ovat kiinnittäneet huomiota. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21535: Nykyisestä kiinteistöstä on saneerauksella saatavis- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21536: sa käyttökelpoinen, jos samassa kiinteistössä toi- 26. 75.74 1 000 000 markkaa Riihimäen
21537: mivalle verotoimistolle osoitetaan uudet tilat. Sik- polzisitalon muutostöihin ja saneerauk-
21538: si onkin välttämätöntä, että kyseiseen korjaustyö- seen.
21539:
21540: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1987
21541:
21542: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti Hannu Tenhiälä
21543: Lea Savolainen Sirpa Pietikäinen Sirkka-Liisa Anttila
21544: Ilkka Joenpalo Ritva Vastamäki
21545: 2898 1987 vp.
21546:
21547: Raha-asia-aloite n:o 2716
21548:
21549:
21550:
21551:
21552: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lepaan puutarhaoppilai-
21553: toksen rakentamisen aloittamiseen
21554:
21555:
21556: Eduskunnalle
21557:
21558: Lepaan puutarhaoppilaitos on Suomen ainoa riön 5.1.1987 hyväksymän puutarhaoppilaitoksen
21559: suomenkielinen oppilaitos, jossa annetaan opisto- perustamissuunnitelman mukaisesti.
21560: tasoista puutarha-alan opetusta ja josta valmistu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21561: vat maan puutarhaopettajat. Koulunuudistus li- taen,
21562: sää huomattavasti Lepaan oppilasmääriä lähinnä
21563: siksi, että opiskeluaika pitenee. Lisäksi puutarha- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21564: alan eri sektoreiden tehokas jatko- ja täydennys- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21565: koulutus edellyttävät riittäviä tilaresursseja, joita 29. 60. 74 1 000 000 markkaa Lepaan puu-
21566: Lepaassa ei nykyisin ole. Siksi onkin tärkeätä, että tarhaoppzlaitoksen rakentamistöiden
21567: rakennustöihin päästään pikaisesti opetusministe- aloittamiseen.
21568:
21569: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1987
21570:
21571: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti Ilkka Joenpalo
21572: Lea Savolainen Sirpa Pietikäinen Esko Helle
21573: Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki Tapani Mörttinen
21574: Heikki Perho
21575: 1987 vp. 2899
21576:
21577: Raha-asia-aloite n:o 2717
21578:
21579:
21580:
21581:
21582: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisen metsäs-
21583: tysmuseon rakentamiseen
21584:
21585:
21586: Eduskunnalle
21587:
21588: Valtakunnallinen Suomen metsästys- ja riistan- Hanke on valtakunnallinen, ja sen vuoksi on
21589: hoitomuseo on tarkoitus rakentaa Riihimäelle välttämätöntä, että myös valtio osallistuu hank-
21590: Suomen lasimuseon (kävijämäärä noin 80 000 keen rahoitukseen.
21591: henkeä vuodessa) välittömään läheisyyteen. Asias- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21592: ta on tehty sopimus hankkeen alullepanijan Suo- taen,
21593: men Metsästysmuseo ry:n ja Riihimäen kaupun-
21594: gin välillä. Samoin on sovittu nyt Porvoossa sijait- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21595: sevan metsästysmuseon ja Riihimäelle rakennetta- 1988 tulo- ja menoarvioon 700 000 mark-
21596: van museon työnjaosta ja yhteistyöstä. Hankkeen kaa valtakunnallisen metsästysmuseon ra-
21597: kokonaiskustannusarvio on noin 7, 5 miljoonaa kentamiseen.
21598: markkaa. Käyttökustannukset rahoitetaan pääsy-
21599: maksutuloilla ja mahdollisesti metsästyskorttiva-
21600: roista osoitettavalla avustuksella.
21601:
21602: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
21603:
21604: Iiro Viinanen Hannu Tenhiälä Ilkka Joenpalo
21605: Lea Savolainen Anneli Taina Martti Korkia-Aho
21606: Arto Lapiolahti Sirpa Pietikäinen Esko Helle
21607: Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki Tapani Mörttinen
21608: Sakari Valli Kalevi Lamminen
21609: 2900 1987 vp.
21610:
21611: Raha-asia-aloite n:o 2718
21612:
21613:
21614:
21615:
21616: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta tieyhteyden parantamiseen
21617: marsalkka Mannerheimin metsästysmuseoon
21618:
21619:
21620: Eduskunnalle
21621:
21622: Marsalkka Mannerheimin metsästysmuseo si- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21623: jaitsee Lopen kunnassa Puneliajärven rannalla. taen,
21624: Museon kävijämäärä on vuosittain noin 8 000.
21625: Museolle johtava noin 2 km pituinen tieyhteys on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21626: yksityistie, jonka kunnossapito on tienhoitokun- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21627: nalle kohtuuttoman kallis ulkopuolisen liikenteen 31.24.50 200000 markkaa marsalkka
21628: vuoksi. Koska kyseessä on kansallisestikin arvokas Mannerheimin metsästysmajan tieyhtey-
21629: nähtävyys, on tarkoituksenmukaista, että valtio den parantamiseen.
21630: osallistuu tieyhteyden perusparannukseen ja pääl-
21631: lystämiseen.
21632:
21633: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1987
21634:
21635: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti Ritva Vastamäki
21636: Kalevi Lamminen Martti Korkia-Aho Sirkka-Liisa Anttila
21637: llkka Joenpalo Sirpa Pietikäinen Tapani Mörttinen
21638: Jouko Skinnari Sakari Valli Anneli Taina
21639: 1987 vp. 2901
21640:
21641: Raha-asia-aloite n:o 2719
21642:
21643:
21644:
21645:
21646: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta liukkaan kelin ajoharjoit-
21647: teluradan rakentamiseen Riihimäelle
21648:
21649:
21650: Eduskunnalle
21651:
21652: Riihimäen talousalueelle on perustettu Riihi- tehtävä liikenneturvallisuuden edistämiseksi
21653: mäen Seudun Ajoharjoitteluratasäätiö, jonka maassamme.
21654: käyttöön Riihimäen kaupunki on osoittanut maa- Alue saattaa tarjota myös erinomaiset edellytyk-
21655: alueen harjoitteluradan rakentamiseksi. Säätiön set jatkossa liikenneopiston sijoituspaikaksi kes-
21656: osakkaina ovat Riihimäen ja Hämeenlinnan kau- keisen asemansa ja maa-aluevarausten vuoksi.
21657: pungit, Lopen ja Hausjärven kunnat sekä alueen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21658: autokoulut. taen,
21659: Maansiirtotöihin on ryhdytty viime kesänä, ja
21660: tavoitteena on saada rata täyteen käyttöön talvella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21661: 1988. Säätiön rahoituspohjan vahvistaminen ja 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21662: toiminnan käynnistäminen edellyttävät valtion 31.40.50 400 000 markkaa liukkaan kelin
21663: osallistumista hankkeeseen. Koska rata toimisi sa- ajoharjoitteluradan perustamiseen Rzihi-
21664: malla kokeiluratana eri puolille Suomea rakennet- mäelle.
21665: taville ajoharjoitteluradoille, sillä on merkittävä
21666:
21667: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
21668:
21669: Iiro Viinanen Hannu Tenhiälä Arto Lapiolahti
21670: Lea Savolainen Ilkka Joenpalo Sirkka-Liisa Anttila
21671: Ritva Vastamäki Tapani Mörttinen
21672: 2902 1987 vp.
21673:
21674: Raha-asia-aloite n:o 2720
21675:
21676:
21677:
21678:
21679: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden liiken-
21680: neopiston rakentamiseksi Riihimäelle
21681:
21682:
21683: Eduskunnalle
21684:
21685: Valtionrautateiden sisäinen koulutus ei nykyi- käaikaisen sopimuksen tiloista. Riihimäki on val-
21686: sessä muodossaan ja ennen kaikkea sille osoitetuis- mis myös huolehtimaan tarvittavista majoitusti-
21687: sa tiloissa pysty enää palvelemaan koulutustarpei- loista.
21688: ta. Myös uuden liikelaitoslain mukanaan tuomat Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21689: velvoitteet lisäävät entisestään Valtionrautateiden taen,
21690: sisäistä koulutustarvetta. Tämä edellyttää ajanmu-
21691: kaisia koulutustiloja. Koulutuspaikan sijainti on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21692: tehokkaan ajankäytön kannalta ratkaisevassa ase- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21693: massa. Sen vuoksi Riihimäki tarjoaisi erinomaiset 31.90.74 1 000 000 markkaa Valtionrau-
21694: edellytykset opiston sijaintipaikkakunnaksi. Lisäk- tateiden liikenneopiston rakentamisen
21695: si Riihimäen kaupunki voi tarjota edullisen ja pit- aloittamiseen Riihimäelle.
21696:
21697: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
21698:
21699: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti Esko Helle
21700: Ritva Vastamäki Sirkka-Liisa Anttila Ilkka Joenpalo
21701: Lea Savolainen Sirpa Pietikäinen Tapani Mörttinen
21702: Jouko Skinnari
21703: 1987 vp. 2903
21704:
21705: Raha-asia-aloite n:o 2721
21706:
21707:
21708:
21709:
21710: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Teurojoen perkauksen
21711: aloittamiseen
21712:
21713:
21714: Eduskunnalle
21715:
21716: Hausjärven kunnassa sijaitseva Teurojoki on ny- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21717: kyisin pahasti rehevöitynyt ja on pikaisen perkauk- taen,
21718: sen tarpeessa. Helsingin vesipiiri on asiaa tutkinut,
21719: mutta määrärahojen niukkuuden takia hanke on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21720: jatkuvasti lykkääntynyt. Joella on alueelle lisäksi 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21721: tärkeä virkistyskäyttömerkitys, joten kunnostustöi- 35.25. 77 500 000 markkaa Teurojoen
21722: hin tulee päästä nopeasti. perkauksen aloittamiseen.
21723:
21724: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1987
21725:
21726: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti Hannu Tenhiälä
21727: Lea Savolainen Sirpa Pietikäinen Esko Helle
21728: Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki Tapani Mörttinen
21729: 2904 1987 vp.
21730:
21731: Raha-asia-aloite n:o 2722
21732:
21733:
21734:
21735:
21736: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta ideakilpailun järjestämi-
21737: seksi yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi
21738:
21739:
21740: Eduskunnalle
21741:
21742: Yhteiskunnassa vallitseva voimakas rakenne- sesti järjestää kansalaisten keskuudessa ideakilpai-
21743: muutos ja sen aiheuttama rationalisointi- ja auto- lu. Tämän laajan ideakilpailun avulla voitaisiin
21744: matisointikehitys tuo mukanaan useita ongelmia. varmasti saada päättäjien käytettäviksi paljon
21745: Seurauksia ovat mm. talouselämää, sosiaalipoli- käyttökelpoisia ajatuksia maamme eri ongelmien
21746: tiikkaa, työvoimapolitiikkaa ja kaikkia muita yh- ratkaisemiseksi. Kilpailussa tulisi tarjota tarpeeksi
21747: teiskunnan aloja koskettavat voimakkaat muutos- tuntuvat palkinnot, jotta kansalaiset saataisiin va-
21748: paineet. kavasti miettimään ratkaisuja yhteiskuntamme
21749: Yhteiskunnan ja talouselämän päättäjillä ei ongelmiin.
21750: aina ole käytettävissään riittäviä määriä käyttö- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21751: kelpoisia ajatuksia ja ideoita ongelmien ratkaise- taen,
21752: miseen. Kautta aikojen on voitu havaita, että mo-
21753: nimutkaisilla ongelmilla on yksinkertaiset ratkai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21754: sut. Samoin tiedetään, että ratkaisut monesti löy- 1988 tulo- ja menoarvioon 10 000 000
21755: tyvät kansan keskuudesta. markkaa kansalaisille Julistettavan ideakil-
21756: Maamme lukuisten yhteiskunnallisten ja talou- pazlun järjestämiseksi yhteiskunnallisten
21757: dellisten ongelmien ratkaisemiseksi tulisi pikai- ongelmien ratkaisemiseksi.
21758:
21759: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
21760:
21761: Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi
21762: Lea Mäkipää Tina Mäkelä
21763: 1987 vp. 2905
21764:
21765: Raha-asia-aloite n:o 2723
21766:
21767:
21768:
21769:
21770: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta apulaispoliisitarkastajan
21771: viran perustamiseksi Oulun ja Vaasan lääneihin
21772:
21773:
21774: Eduskunnalle
21775:
21776: Poliisiasetuksessa ja poliisitarkastajista annetus- pikaisesti, koska Oulun ja Vaasan lääniin kuuluu
21777: sa asetuksessa lueteltujen moninaisten tehtävien hyvin paljon poliisipiirejä, joiden poliisi- ja syyttä-
21778: lisäksi poliisitarkastajien ja apulaispoliisitarkasta- jätoimen tehtävien hoito, tarkastus, valvonta ja
21779: jien tehtäviin kuuluu myös lääninsyyttäjien tehtä- ohjaus välttämättä vaatii toisen apulaispoliisitar-
21780: vät, mistä valtioneuvoston oikeuskansleri on anta- kastajan toimen, kuten myös sisäasiainministeriö
21781: nut velvoittavat yleisohjeet. on monessa eri yhteydessä korostan~;u.
21782: Lääninsyyttäjille kuuluvat tehtävät ovat lisään- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21783: tyneet ja vaikeutuneet viime vuosina tuntuvasti. tavasti,
21784: Myös varsinaisen syyttäjätoimen tarkastus- ja val-
21785: vontatoimintaa on tehostettu. Tätä varten on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21786: Uudenmaan, Turun ja Porin, Hämeen ja Kymen 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle
21787: lääneihin perustettu toinen apulaispoliisitarkasta- 26.05. 01 lisäyksenä 200 000 markkaa kah-
21788: jan toimi. Vastaavat toimet tulisi välttämättä pe- den apulaispoliisitarkastajan viran perus-
21789: rustaa myös Oulun ja Vaasan poliisitoimistoihin tamiseen Oulun ja Vaasan lääneihin.
21790:
21791: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
21792:
21793: Raimo Vistbacka Marita Jurva Sulo Aittoniemi
21794: Seppo Pelttari }. Juhani Kortesalmi Maunu Kohijoki
21795:
21796:
21797:
21798:
21799: 42 270416F
21800: 2906 1987 vp.
21801:
21802: Raha-asia-aloite n:o 2724
21803:
21804:
21805:
21806:
21807: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta apulaisnimismiehen virko-
21808: jen perustamiseksi eräisiin nimismiespiireihin
21809:
21810:
21811: Eduskunnalle
21812:
21813: Sisäasiainministeriön poliisiosasto on vuosille hittää jakamalla tehtäviä yhteistoiminta-alueittain
21814: 1986-1990 laaditussa poliisin toimintasuunnitel- hoidettavaksi, olisi nyt näidenkin toimien avulla
21815: massa esittänyt apulaisnimismiehen toimien li- voitava kokeilla, voidaanko syyttäjätehtävien hoi-
21816: säystä nimismiespiirien yhteissyyttäjätehtäviin. toa tehostaa mahdollisimman taloudellisella ta-
21817: Nimismiespiireinä on esitetty Kurikan, Liedon ja valla juuri yhteissyyttäjätoimia perustamalla.
21818: Kontiolahden nimismiespiirejä. Mainituissa ni- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21819: miespiireissä yhteissyyttäjätehtävät ovat lisäänty- tavasti,
21820: neet viime vuosina tuntuvasti. Varsinkaan näiden
21821: alueiden piireissä ei enää selviydytä tehtävien hoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21822: tamisesta, mikäli uusia toimia ei saada, muuten 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21823: kuin ylipitkää työpäivää tehden, koska näissä ns. 26. 75. 01 300 000 markkaa lisäyksenä kol-
21824: asiajaonomissa piireissä on vain yksi päällystöön men apulaisnimismiehen viran perustami-
21825: kuuluva toimi. seen yhteissyyttäjätehtäviin Kurikan, Lie-
21826: Kun lisäksi nimismieshallintoa on tarkoitus ke- don ja Kontiolahden nimismiespzireihin.
21827:
21828: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
21829:
21830: Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi Marita Jurva
21831: Seppo Pelttari Maunu Kohljoki J. Juhani Kortesalmi
21832: 1987 vp. 2907
21833:
21834: Raha-asia-aloite n:o 2725
21835:
21836:
21837:
21838:
21839: Vistbacka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta poliisin aJO-
21840: neuvohankintoihin
21841:
21842:
21843: Eduskunnalle
21844:
21845: Poliisihenkilöstöitä on varsinkin viime vuosina jäkäyntiä, rikostutkima on pitkittynyt ja liikenne-
21846: vaadittu tehokasta työajan käytön suunnittelua ja valvonta on vähentynyt. Vuoden 1987 tulo- ja
21847: sen mukaisesti myös työajan tehokasta käyttöä. menoarvioon on otettu 23 500 000 markkaa mo-
21848: Tätä ei ole käytännössä voitu toteuttaa, koska mentille 26. 75. 71, joka summa ei juurikaan riitä
21849: työnantajana valtio ei ole antanut varsinkaan suu- autokaluston täydennyshankintoihin.
21850: rimpien poliisilaitosten rikostutkijoiden eikä Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
21851: pienten ja keskisuurten nimismiespiirien poliisi- me kunnioittaen,
21852: miesten käyttöön riittävää määrää ajoneuvokalus-
21853: toa, varsinkaan autokalustoa. Tämä on aiheutta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21854: nut sekä kansalaisissa että poliisihenkilöstössä tyy- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21855: tymättömyyttä, koska poliisin toimintavalmius on 26. 75. 71 lisäyksenä JO 000 000 markkaa
21856: heikentynyt entisestään. Poliisihenkilöstö ei ole poliisin käytössä olevan ajoneuvokaluston
21857: voinut toteuttaa tehokkaasti suunnitelmiaan työ- uusimista ja täydennyshankintoja varten.
21858: ajan suhteen, jolloin on syntynyt aivan liikaa tyh-
21859:
21860: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
21861:
21862: Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi J. Juhani Kortesalmi
21863: Lea Mäkipää Tina Mäkelä Seppo Pelttari
21864: Marita Jurva Maunu Kohljoki
21865: 2908 1987 vp.
21866:
21867: Raha-asia-aloite n:o 2726
21868:
21869:
21870:
21871:
21872: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta paloauton hankkimiseen
21873: Vetelin palokunnalle
21874:
21875:
21876: Eduskunnalle
21877:
21878: Kokkolan hälytysalueella palokaluston taso on tämätöntä saada kevyt maastokelpoinen pieneh-
21879: laskenut viime vuosina huomattavasti maastokel- köllä vesisäiliöllä ja pumpulla varustettu sammu-
21880: poisuuden osalta, koska vanhaa maastokelpoista tusyksikkö, jonka tulisi olla varustettu metsä- ja
21881: palokalustoa on jouduttu poistamaan käytöstä yli- suopalojen ensiyksiköksi ja siten, että pelastus-
21882: ikäisenä. Tilalle ei ole sitten saatu riittävästi uutta tointa voitaisiin hoitaa myös vaikeissa keli- ja
21883: maastokelpoista paloautokalustoa. maasto-olosuhteissa. Samalla tätä sammutusyksik-
21884: Kokkolan hälytysalueella vaikein tilanne on Ve- köä voitaisiin käyttää mainitunlaisissa olosuhteissa
21885: telin palokunnan osalta. Ainut maastokelpoinen tapahtuvissa rakennus- ym. paloissa.
21886: palo- ja pelastustoimeen tarkoitettu paloauto on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21887: vuoden 1958 mallia oleva Land-Rover, joka on tavasti,
21888: jouduttu poistamaan hälytysajosta. Näin ollen
21889: Vetelin palokunnalla ei ole yhtäkään maastokel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21890: poista paloautoa, vaikka esimerkiksi Vapo Oy:llä 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21891: on Vetelin, Halsuan ja Vimpelin kuntien alueella 26.80.32 413 000 markkaa maastokelpoi-
21892: yhteensä 538 hehtaaria soita turvetuotannossa. sen paloauton hankkimiseksi Vetelin palo-
21893: Tämän johdosta Vetelin palokunnan olisi vält- kunnalle.
21894:
21895: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
21896:
21897: Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi
21898: Martti Korkia-Aho ). Juhani Kortesalmi
21899: 1987 vp. 2909
21900:
21901: Raha-asia-aloite n:o 2727
21902:
21903:
21904:
21905:
21906: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulun yläasteiden
21907: liikuntaluokkien kokeilutoiminnan tukemiseen
21908:
21909:
21910: Eduskunnalle
21911:
21912: Suomen kansa tunnetaan maailmalla yleisesti misena on liikunta ja urheilu. Tätä kehitystä olisi
21913: urheilukansana. Maamme huippu-urheilijat ovat omalta osaltaan tukemassa ja tehostamassa suu-
21914: menestyneet useissa lajeissa erinomaisesti ja urhei- rempien paikkakuntien peruskoulun yläasteille
21915: lun voidaan perustellusti sanoa olleen eräs tekijä perustettavat liikuntaluokat. Peruskoulun yläas-
21916: Suomen tunnetuksi tekemisessä maailmalla. teen liikuntaluokka voitaisiin perustaa esimerkiksi
21917: Urheilu ja ennen kaikkea edustusurheilu naut- yli 20 000 asukkaan kuntaan ja ympäröivien pie-
21918: tii merkittävää tukea kansalaisten keskuudessa. nempien kuntien siihen halukkaat oppilaat voitai-
21919: Tällä hetkellä kuitenkin useat maapallon maat tu- siin kuljettaa kouluun.
21920: kevat omaa urheilukasvatustaan ja urheilutoimin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21921: taansa yhä kasvavalla taloudellisella panoksella. taen,
21922: Tämän vuoksi Suomen asema eräänä johtavana
21923: urheiluvaltiona on vakavasti vaarassa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21924: Eräs keino Suomen urheilun tason kohottami- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21925: seksi olisi lisätä panostusta lasten ja nuorten lii- 29.46.30 20 000 000 markkaa peruskou-
21926: kuntakasvatukseen. Tällä hetkellä maassamme lun yläasteiden liikuntaluokkien kokeilu-
21927: toimii jo erityislukioita, joiden erityissuuntautu- toiminnan tukemiseen.
21928:
21929: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
21930:
21931: Raimo Vistbacka J. Juhani Kortesalmi
21932: Lea Mäkipää Tina Mäkelä
21933: 2910 1987 vp.
21934:
21935: Raha-asia-aloite n:o 2728
21936:
21937:
21938:
21939:
21940: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehtimäen opiston toi-
21941: minnan tukemiseen
21942:
21943:
21944: Eduskunnalle
21945:
21946: Lehtimäen opisto, joka sijaitsee Etelä-Pohjan- nassa jopa yleinen keräys opiston hyväksi. Näillä
21947: maalla Lehtimäen kunnassa on kannatusyhdistyk- keräysvaroilla suoritettiin opistolla saneerauksia.
21948: sen ylläpitämä maan ainoa kehitysvammaisille tar- Tämän, maan ainoan kansanopiston merkitys
21949: koitettu kansanopisto. maamme kehitysvammahuollossa on taloudellisis-
21950: Opiston toiminnan aikana sen alueelle on saatu ta vaikeuksistaan huolimatta erittäin keskeinen ja
21951: mm. asuntolat vammaisille, uimahalli ja muita merkittävä.
21952: terapiatiloja. Lisäksi päärakennusta on peruskor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
21953: jattu. Käyttökustannuksiinsa opisto saa valtion va- tavasti,
21954: roja keskimäärin 43 prosenttia sekä lisäksi jonkin
21955: verran Raha-automaattiyhdistyksen myöntämiä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21956: varoja. Edellä mainitusta taloudellisesta tuesta 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
21957: huolimatta Lehtimäen opisto on kamppaillut vii- 29.57.50 60 000 markkaa Lehtimäen
21958: me vuodet taloudellisissa vaikeuksissa, vaikka opiston toiminnan tukemiseen.
21959: erään lehden avustuksella järjestettiin maakun-
21960:
21961: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
21962:
21963: Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi
21964: Martti Korkia-Aho J. Juhani Kortesalmi
21965: Marita Jurva
21966: 1987 vp. 2911
21967:
21968: Raha-asia-aloite n:o 2729
21969:
21970:
21971:
21972:
21973: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta kotiteollisuusyrittäjäoppi-
21974: laitoksen rakentamisen käynnistämiseksi Viropelissä
21975:
21976:
21977: Eduskunnalle
21978:
21979: Vaasan järvialueen kunnissa on työllisyystilanne Lehtimäen kuntia ja Alajärven kaupunkia sekä
21980: viime vuosina ollut läänin muuhun alueeseen ver- asianomaisen alan yrittäjiä.
21981: rattuna huomattavasti heikompi. Alueen teolliset Kotiteollisuusopetuksen saaminen alueelle
21982: työpaikat ovat pääosin vaatetusteollisuuden, pie- edistäisi pienyritystoiminnan kehittämistä ja hel-
21983: nimuotoisen mattokutomotoiminnan sekä puun- pottaisi sitä kautta alueen työllisyystilannetta ja
21984: jalostuksen piirissä. Mainituilla teollisuuden aloil- alueen vaikeuksissa olevia kuntia.
21985: la joudutaan yhä enemmän panostamaan tuoteke- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
21986: hittelyyn ja sitä mukaa henkilökunnan koulutuk- me kunnioittavasti,
21987: seen.
21988: Nykyisin joudutaan opetusta hankkimaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
21989: alueen ulkopuolelta, ja sen seurauksena opetusta 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
21990: saaneet työntekijät valtaosin jäävät koulutuspaik- 29. 60. 74 300 000 markkaa kotiteolli-
21991: kakunnille. Nämä ongelmat koskettavat erityi- suusyrittäjäoppilaitoksen rakentamisen
21992: sesti Vimpelin, Evijärven, Lappajärven, Soinin ja käynnistämiseksi Vimpelissä.
21993:
21994: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
21995:
21996: Raimo Vistbacka J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää
21997: Anneli Jäätteenmäki Tina Mäkelä Martti Korkia-Aho
21998: 2912 1987 vp.
21999:
22000: Raha-asia-aloite n:o 2730
22001:
22002:
22003:
22004:
22005: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaustisen kunnalle kama-
22006: rimusiikkiviikon toteuttamiseen
22007:
22008:
22009: Eduskunnalle
22010:
22011: Kaustisen kamarimusiikkiviikko JarJestetaan Koska hanke on mittava ja pohjoismaisestikin
22012: kymmenennen kerran 24.-31.1.1988. Juhlavuo- merkittävä ja pitää sisällään useita teosten ensiesi-
22013: den erityisaiheena ovat pohjoismaisten sävellysti- tyksiä, tulisi valtion osoittaa tapahtumalle ja sen
22014: lausten ensiesitykset. Kamarimusiikkiviikon aika- järjestelyille määrärahoja enemmän kuin opetus-
22015: na esiintyvät mm. Viina-kvartetti Neuvostoliitos- ministeriöltä luvattu 75 000 markkaa. Hanke on
22016: ta, Göts-Bernau Saksan Iiittotasavallasta, Keski- kunnan kannalta todella suuri, sillä onhan kun-
22017: Pohjanmaan kamariorkesteri sekä lukuisa joukko nan asukasluku ainoastaan noin 4 000 henkeä ja
22018: kaustislaisia ja muita suomalaisia taiteilijoita. Ka- kunnan panokseksi muodostuu ilman valtion lisä-
22019: marimusiikkiviikon budjetin päämenot muodos- avustuksia lähes 250 000 markkaa.
22020: tuvat palkoista ja palkkioista sekä ilmoitus- ja pai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunniot-
22021: natuskuluista, yhteensä 214 350 markkaa. Tulo- taen,
22022: puolella ovat pääsylipputulot ja Kaustisen kunnan
22023: määräraha. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22024: Sävellystilausten kokonaisbudjetti, joka rahoi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22025: tetaan osin vuoden 1987 ja vuoden 1988 määrära- 29.90.52 75 000 markkaa avustuksena
22026: hoista, muodostuu menojen osalta sävellystilauk- Kaustisen kunnalle käytettäväksi sävellys-
22027: sista, stemmojen kirjoittamisesta ja kopioinnista, ttlauksista aiheutuvien esiintymis-, orkes-
22028: matkakustannuksista sekä esityskuluista ja sotu- teri- ja säveltäjävieratlukulujen rahoitta-
22029: maksuista, yhteensä 182 000 markkaa. Tulopuo- miseen Kaustisen kamarimusiikkivtikolla
22030: lella sävellystilausbudjetissa ovat Kaustisen kun- vuonna 1988.
22031: nan, opetusministeriön ja Noomuksen ja pohjois-
22032: maisten kulttuurirahastojen avustukset.
22033:
22034: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
22035:
22036: Raimo Vistbacka Martti Korkia-Aho J. Juhani Kortesalmi
22037: 1987 vp. 2913
22038:
22039: Raha-asia-aloite n:o 2731
22040:
22041:
22042:
22043:
22044: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappajärven Musiikki-
22045: yhdistys ry:n toiminnan tukemiseen
22046:
22047:
22048: Eduskunnalle
22049:
22050: Lappajärven kunnassa on kolmena viime vuon- Tästä huolimatta yhdistyksellä on huoli tulevai-
22051: na järjestetty Lappajärven musiikkipäivät. Niiden suudestaan, lähinnä siinä, että tulevaisuudessakin
22052: vastuunkantajana on vuonna 1987 perustettu Lap- näillä viikon kestävillä musiikkipäivillä voidaan
22053: pajärven Musiikkiyhdistys ry., joka on ottanut tarjota korkeatasoisia konsertteja ja että musiikki-
22054: huolekseen musiikkipäivien jatkumisen ja tulevai- päivien yhteydessä voidaan tarjota korkeatasoista
22055: suuden. alan koulutusta.
22056: Musiikkipäivien ohjelmassa on korkeatasoisten Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22057: konserttien ohessa, joissa ovat esiintyneet monet tavasti,
22058: kansainväliset huippumme kuten Tom Krause ja
22059: Matti Salminen, korkeatasoisella opetuksella ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22060: koulutuksella ollut oma tärkeä sijansa. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22061: Musiikkipäivien onnistumiseen on vaikuttanut 29.90.52 50 000 markkaa Lappajärven
22062: suurelta osin Lappajärven kunnan, eri yhteisöjen Musiikkiyhdistys ry:n toiminnan tukemi-
22063: ja lukuisien yksityisten henkilöiden antama tuki. seen.
22064:
22065: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
22066:
22067: Raimo Vistbacka Sulo Aittaniemi Lea Mäkipää
22068: Anneli Jäätteenmäki Martti Korkia-Aho J. Juhani Kortesalmi
22069: 2914 1987 vp.
22070:
22071: Raha-asia-aloite n:o 2732
22072:
22073:
22074:
22075:
22076: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Alajärven kuvataidekou-
22077: lun toiminnan tukemiseen
22078:
22079:
22080: Eduskunnalle
22081:
22082: Alajärven kaupungissa on vuonna 1983 aloitta- sesti etenevää pohjakoulutusta sekä kuvataiteen
22083: nut toimintansa kulttuurilautakunnan alaisena että muun visuaalisen ammattialan opintoihin.
22084: Alajärven kuvataidekoulu. Lukuvuosittain oppi- Toimintaa on tarkoitus laajentaa alueelliseksi lu-
22085: laita on ollut keskimäärin 40. Oppilaiden ikä on kuvuodesta 1989-1990 lukien.
22086: vaihdellut 5 ja 13 vuoden välillä. Koulun opettaji- Kuvataidekoulun toimintaa on vaikeuttanut
22087: na ovat toimineet taidegraafikko ja taidemaalari. koulutuksessa vaadittavan välineistön puute. Suu-
22088: Koulun hallintoa puolestaan on hoitanut kulttuu- rimpana puutteena on koettu grafiikan painoko-
22089: risihteeri. neen, keramiikan pohtouunin sekä alan kirjalli-
22090: Opetuksessa on noudatettu Suomen lasten ja suuden puuttuminen.
22091: nuorten kuvataidekoulujen liiton suosituksia, jon- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22092: ka liiton ulkojäsen mainittu koulu myös on. Ope- tavasti,
22093: tustilana on ollut musiikkikoulun juhlasali ja
22094: näyttelytilana sen vieressä oleva Taidekammari. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22095: Koulun rahoituksesta ovat kulttuurilautakun- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22096: nan ohessa vastanneet nuorisolautakunta ja kou- 29.90.52 15 000 markkaa Alajärven kuva-
22097: lulautakunta. Vuoden 1986-1987 talousarvio on taidekoulun toiminnan tukemiseen, en·-
22098: noin 30 000 markkaa. tyisesti grafitkan painokoneen, keramti-
22099: Alajärven kuvataidekoulun tavoitteena on lisätä kan polttouunin sekä alan kirjallisuuden
22100: ja monipuolistaa kuvataiteiden harrastusta, antaa hankkimiseen.
22101: yleissivistävää taideopetusta sekä suunnitelmalli-
22102:
22103: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
22104:
22105: Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi Lea Mäkipää
22106: Anneli Jäätteenmäki Martti Korkia-Allo J. Juhani Kortesalmi
22107: 1987 vp. 2915
22108:
22109: Raha-asia-aloite n:o 2733
22110:
22111:
22112:
22113:
22114: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta kansantaiteen keskuksen
22115: rakentamiseen Kaustiselle
22116:
22117:
22118: Eduskunnalle
22119:
22120: Kaustisille on jo useamman vuoden ajan suun- tava valtakunnallinen, perinteen pohjalta uutta
22121: niteltu valtakunnallista kansantaiteen keskusta, luova ja osallistujaa aktivoiva, tiedekeskustyyppi-
22122: jota on yleisesti ehditty pitää tämän vuosikymme- nen kulttuurilaitos, jolla on merkittävä kansainvä-
22123: nen eräänä merkittävimpänä kulttuurihankkeena. linen tehtävä. Sen keskeisiä toimintamuotoja tu-
22124: Kansantaiteen keskuksesta ei ole tarkoitus tehdä levat olemaan näyttely-, koulutus-, konsertti-,
22125: vain mennyttä säilyttävä ja tutkiva, vaan ennen julkaisu- ja tiedotustoiminta. Arkkitehtonisesti ja
22126: muuta kansalliselta pohjalta uutta luova kult- nykytekniikaltaan siitä muodostetaan mahdolli-
22127: tuuri-, tiede-, taide- ja matkailukeskus. simman korkeatasoinen ja omaperäinen, jolla jo
22128: Jo 1800-luvulla oli kansanmusiikki ottanut vah- sinänsä on matkailullista vetovoimaa vastapainona
22129: van sijan kaustislaisessa elämänmuodossa. Myö- jo olemassa oleville pinnallisille matkailuilmiöille.
22130: hemmin kansanmusiikkijuhlista on kehittynyt no- Vuonna 1987 on perustettu valtakunnallinen
22131: peasti maamme merkittävimpiin kuuluva kult- Kansantaidekeskus-Säätiö, jonka peruspääoman
22132: tuuritapahtuma. Musiikin ja perinteen alalla jär- 100 000 markkaa ovat järjestäneet kaustislaiset yh-
22133: jestettävistä tapahtumista ne ovat tällä hetkellä ar- teisöt. Säätiön peruspääomaa kartutetaan yleisillä
22134: vostetuimmat ja suurimmat ja niillä on myös laa- lahjoituksilla ja mukaan tulevien eri alojen avus-
22135: jat kansainväliset yhteydet. Kaustinen ei ole jou- tuksilla. Perustamisvaiheessa pyritään saamaan
22136: tunut taistelemaan tätä varauksetonta asemaa it- säätiön peruspääomaksi 2 milj. markkaa. Kausti-
22137: selleen. Se on pikemminkin täyttänyt olemassa sen kunta järjestää ja osin kustantaa yleisen arkki-
22138: olevaa tyhjiötä. Siitä on muodostunut pysyvä tar- tehtikilpailun, jonka kokonaiskustannukset ovat
22139: ve, jota myös Kaustisen ihmeeksi kutsutaan. noin 600 000 markkaa. Keskuksen suunnitteluun
22140: Saavutettuun valtakunnalliseen ja kansainväli- ja arkkitehtikilpailun järjestämiseen tarvittaisiin
22141: seen asemaan nähden on luonnollista, että Kaus- kuitenkin myös valtion tukea.
22142: tiselle kehitetään suunnitteilla oleva monialainen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22143: kansantaiteiden keskus, joka täyttää tulevaisuu- taen,
22144: den mukanaan tuomat haasteet. Kaustisen omak-
22145: suman edelläkävijän roolin ja siellä jo olemassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22146: olevien puitteiden ansiosta sillä on parhaat mah- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22147: dolliset edellytykset kansantaiteiden saavutusten 29.90.52 400 000 markkaa valtakunnalli-
22148: esille tuomiseen ja niiden hyödyntämiseen. sen kansantaiteen keskuksen rakentamisen
22149: Kansantaiteen keskuksesta muodostetaan joh- käynnistämiseen Kaustiselle.
22150:
22151: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
22152:
22153: Raimo Vistbacka J. Juhani Kortesalmi
22154: Tina Mäkelä Martti Korkia-Aho
22155: 2916 1987 vp.
22156:
22157: Raha-asia-aloite n:o 2734
22158:
22159:
22160:
22161:
22162: Vistbacka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta musiikkioppi-
22163: laitosten valtionapuun
22164:
22165:
22166: Eduskunnalle
22167:
22168: Musiikki-instituutit tekevät laajaa musiikin kainen tasokorotus, jotta vanhimpien musiikki-
22169: koulutus-, tutkimus- ja tiedotustoimintaa eri puo- instituuttien valtionapu saataisiin edes palautu-
22170: lilla maatamme. Valtionavun piiriin hyväksytty- maan alkuperäiselle tasolleen.
22171: jen musiikki-instituuttien määrä on kuitenkin jat- Edellä olevan petusteella ehdotamme kunnioit-
22172: kuvasti kohonnut ilman, että tarkoitukseen varat- taen,
22173: tu valtionapu olisi noussut samassa suhteessa. Tä-
22174: mä on aiheuttanut vanhimpien musiikki-insti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22175: tuuttien valtionavun jatkuvan laskemisen ja vai- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22176: keuttanut niiden toimintaa. Musiikki-instituut- 29.90.54 500 000 markkaa lisäyksenä
22177: tien valtionavun kokonaismäärään tulisi saada pi- musiikki-instituuttien valtionapuun.
22178:
22179: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
22180:
22181: Raimo Vistbacka J. Juhani Kortesalmi
22182: Lea Mäkipää Tina Mäkelä
22183: Martti Korkia-Aho
22184: 1987 vp. 2917
22185:
22186: Raha-asia-aloite n:o 2735
22187:
22188:
22189:
22190:
22191: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Alajärven musiikkikoulun
22192: toiminnan tukemiseen
22193:
22194:
22195: Eduskunnalle
22196:
22197: Alajärven kaupunginvaltuusto on vuonna 1979 Koulun toiminnassa on noudatettu kulloinkin
22198: päätöksellään perustanut Alajärven musiikkikou- voimassa olevia lakeja ja asetuksia sekä kouluhal-
22199: lu -nimisen oppilaitoksen, jonka toiminta-aluee- linnon ohjeita. Kurssitutkinnot ovat Suomen mu-
22200: seen kuuluvat Alajärven kaupunki sekä Soinio ja siikkioppilaitosten liitto ry:n vaatimusten mukai-
22201: Lappajärven kunnat. Ohjesäännössä on määritelty set.
22202: koulun tehtäväksi paitsi peruskurssitasoisen ope- Tasokkaiden konserttien järjestämisessä, jotka
22203: tuksen antaminen myös musiikkielämän kehittä- konsertit ovat koulun oppilaille erittäin tärkeitä,
22204: minen: konsertit, kuoro- ja orkesteritoiminta jne. on hankaluutena ollut näiden rahoitus.
22205: Koulu on yhdessä kulttuurilautakunnan kanssa Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22206: tuottanut solisti-, kamari- ja sinfoniakonsertteja, taen,
22207: joissa on esiintynyt maan eturivin taiteilijoita.
22208: Yleisömäärät ovat olleet valtakunnallista tasoa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22209: korkeammat. Koulussa on rehtorin ja kahden 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22210: opettajan virat sekä yksi päätoiminen viulunsoiton 29.90.54 60 000 markkaa Alajärven mu-
22211: tuntiopettajan toimi. Lisäksi koulussa on kolme szi"kkikoulun toiminnan tukemiseen.
22212: sivutoimista tuntiopettajaa.
22213:
22214: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
22215:
22216: Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi Lea Mäkipää
22217: Anneli Jäätteenmäki Martti Korkia-Aho J. Juhani Kortesalmi
22218: 2918 1987 vp.
22219:
22220: Raha-asia-aloite n:o 2736
22221:
22222:
22223:
22224:
22225: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Nelimarkka-museon toi-
22226: minnan tukemiseen
22227:
22228:
22229: Eduskunnalle
22230:
22231: Alajärvellä SlJaltsee kaupungin omistamalla punki on sitoutunut säilyttämään museoraken-
22232: Nelimarkka-Säätiö-nimisellä tilalla, RN:o 4:124, nuksen käyttötarkoituksen Nelimarkka-museona.
22233: kaupungin omistama museorakennus, jonka on Lisäksi kaupunki on sitoutunut varaamaan museo-
22234: suunnitellut ja rakennuttanut taidemuseoksi tai- rakennuksen korvauksetta säätiön taidekokoel-
22235: teilija Eero Nelimarkka. Museossa on Nelimarkka- mien esilläpitoon sekä vastaamaan museoraken-
22236: Rahasto-nimisen säätiön ja Eero Nelimarkan peri- nuksen ja muiden kiinteistöllä olevien rakennus-
22237: kunnan omistamia taideteoksia ja muita kokoel- ten hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista menoista
22238: mia, jotka mainittu säätiö on sitoutunut säilyttä- sekä niiden vakuuttamisesta ja maksamaan Neli-
22239: mään pysyvästi museon tiloissa. markka-museon vastuullisen hoitajan palkan.
22240: Museo on auki ympärivuotisesti, jolloin perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22241: kokoelma on jatkuvasti esillä. Lisäksi museossa taen,
22242: järjestetään vuosittain 3-4 näyttelyä. Museo on
22243: merkittävä sekä alueellisesti että valtakunnallises- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22244: tikin. Museon peruskorjauksen yhteydessä on 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22245: akustiikka saatu parannetuksi siten, että siellä on 29.94.23 70 000 markkaa Nelimarkka-
22246: järjestetty vuosittain useita korkeatasoisia konsert- museon toiminnan tukemiseen Alajärvel-
22247: teja. lä.
22248: Tehdyn sopimuksen mukaan Alajärven kau-
22249:
22250: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
22251:
22252: Raimo Vistbacka J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää
22253: Tina Mäkelä Martti Korkia-Aho Anneli Jäätteenmäki
22254: 1987 vp. 2919
22255:
22256: Raha-asia-aloite n:o 2737
22257:
22258:
22259:
22260:
22261: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylipään nuorisoseuranta-
22262: lon korjaukseen Laihialla
22263:
22264:
22265: Eduskunnalle
22266:
22267: Nuorisoseuratoiminta kasvattaa nuorissamme Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22268: vastuuta ja yhteishenkeä. Nuorisoseuratoiminta tavasti,
22269: onkin ilahduttavasti elpynyt viime vuosina. Näin
22270: on tapahtunut myös Laihian Ylipään nuorisoseu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22271: ran kohdalla. Ko. nuorisoseura on 2,5 vuotta ra- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
22272: kentanut lähes kokonaan talkootyönä uuden nuo- 29.99.51 30 000 markkaa Laihia/la sijait-
22273: risoseurantalon, jonka viimeistelytyöt ovat vielä sevan Ylipään nuorisoseurantalon raken-
22274: osittain kesken. Kaluston hankkimista ei ole nustöiden viimeistelyyn ja kalustohankin-
22275: myöskään saatu vielä viedyksi loppuun lähinnä ta- toihin.
22276: loudellisista syistä.
22277:
22278: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
22279:
22280: Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi J. Juhani Kortesalmi
22281: 2920 1987 vp.
22282:
22283: Raha-asia-aloite n:o 2738
22284:
22285:
22286:
22287:
22288: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta kalojen vastaanottoase-
22289: man rakentamiseen Lappajärvelle
22290:
22291:
22292: Eduskunnalle
22293:
22294: Lappajärven ja Viropelin kuntien sekä Alajär- seen kalastavia henkilöitä muutamine nuottakun-
22295: ven kaupungin alueella sijaitsee Lappajärvi- tineen. Saadun saaliin hyödyntämisessä on ollut
22296: niminen järvi, joka on Etelä-Pohjanmaan järvi- vaikeuksia, koska pyydetylle kalalle ei ole min-
22297: alueen suurin järvi. Sen vesialueen pinta-ala on käänlaista vastaanottoasemaa, jonka kautta kalat
22298: 142 km 2 ja vesialueen rantaviivan pituus 124 km. voitaisiin tuoreina välittää edelleen eri puolille
22299: Järvi on kuuluisa rikkaasta kalakannastaan eikä Suomea.
22300: vähiten mainiosta muikkukannastaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22301: Kalakannan hyödyntäminen ei ole tällä hetkel- tavasti,
22302: lä paras mahdollinen, vaikka kalakannan hyödyn-
22303: tämistä on monin eri tavoin yritetty tehostaa. Rik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22304: kaan kalakantansa ansiosta Lappajärvi kuuluu osa- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
22305: na "Vaasan läänin kalatalouden kehittäminen" 30.37. 77 350 000 markkaa kalojen vas-
22306: -projektiin. taanottoaseman rakentamiseen Lappajär-
22307: Lappajärven ympärillä on useita lähes ammatik- velle.
22308:
22309: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
22310:
22311: Raimo Vistbacka Sulo Aittaniemi
22312: Lea Mäkipää Martti Korkia-Aho
22313: ]. Juhani Kortesalmi
22314: 1987 vp. 2921
22315:
22316: Raha-asia-aloite n:o 2739
22317:
22318:
22319:
22320:
22321: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Patanan- ja Räyringinjär-
22322: vien ruoppaukseen Vetelissä
22323:
22324:
22325: Eduskunnalle
22326:
22327: Vetelin kunnassa sijaitsevat Patanan- ja Räyrin- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
22328: ginjärvet ovat matalia ja liettyvät helposti, ja nii- me kunnioittavasti,
22329: hin on jo muodostunut huomattava määrä sekä
22330: korte- että lummekasvustoa. Järvien tila heikke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22331: nee koko ajan, joten järvet ovat ruoppauksen tar- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22332: peessa. Järvien tukkiintuminen muun muassa kas- 30.40. 77 JOO 000 markkaa Patanan- ja
22333: vustolla on haittana kyläläisten ja 1omalaisten Räyringinjärvien kunnostustöiden aloitta-
22334: virkistys- ja lomatoimintaan. Lisäksi vaaramuu miseksi Vetelissä.
22335: virkistyskalastus. Myös maisemalliset näkökohdat
22336: vaativat mainittujen järvien kunnostusta.
22337:
22338: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
22339:
22340: Raimo Vistbacka J. Juhani Kortesalmi
22341: Lea Mäkipää Tina Mäkelä
22342: Martti Korkia-Aho
22343:
22344:
22345:
22346:
22347: 43 270416F
22348: 2922 1987 vp.
22349:
22350: Raha-asia-aloite n:o 2740
22351:
22352:
22353:
22354:
22355: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Savonjoen perkaamiseen
22356: Alajärvellä
22357:
22358:
22359: Eduskunnalle
22360:
22361: Vaasan vesi- ja ympäristöpiiri on tehnyt pääosin Tehdyn perkaussuunnitelman mukaan alueen
22362: Alajärven kaupungin alueella sijaitsevan Savon- maanomistajat joutuvat paalujen 164-222 väli-
22363: joen perkaussuunnitelman. seltä osalta osin itse kustantamaan perkauksen,
22364: Kyseinen joki on yläjuoksultaan perattu vuo- vaikka pääasiallinen syy peltojen märkyyteen on-
22365: sien 1985 ja 1986 aikana, jolloin perkaus suoritet- kin aikaisempina vuosina Vapon hallinnassa ole-
22366: tiin noin 450 hehtaarin turvetuotantoalueen kui- vien turvetuotantoalueiden kuivatuksen johdosta
22367: vatusta varten. suoritettu joen yläjuoksun perkaus.
22368: Nyt suunnitelmissa oleva perkausalue on pää- Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
22369: osiltaan hyötyalueena peltoa, koska aikaisemmat taen,
22370: perkaukset ovat aiheuttaneet jokavuotisia tulvia
22371: alueen pelloille, joista noin 13,9% on salaojitet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22372: tuja. Yläjuoksulta eli turvetuotantoalueelta tule- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22373: vat vedet aiheuttavat sen, etteivät varsinkaan sa- 30.40. 77 250 000 markkaa Savonjoen
22374: laojituspellot pääse juurikaan kuivumaan. Sama perkaamiseen paalujen 164-222 välillä.
22375: tilanne on myös hyötyalueen muiden peltojen
22376: kohdalla.
22377:
22378: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
22379:
22380: Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi
22381: Lea Mäkipää Martti Korkia-Aho
22382: J. Juhani Kortesalmi
22383: 1987 vp. 2923
22384:
22385: Raha-asia-aloite n:o 2741
22386:
22387:
22388:
22389:
22390: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta koti- ja turkiseläinten gee-
22391: nipankkitoimintaan
22392:
22393:
22394: Eduskunnalle
22395:
22396: Suomalaisten kotieläinten sekä maassamme keätä saada geenipankkitoiminta käyntiin myös
22397: kasvatettavien turkiseläinten geenipankkitoiminta turkiseläinten kohdalla, jolloin niiden jalostustoi-
22398: olisi pikaisesti saatava käyntiin. Varsinkin rotu- ~inta olisi paremmin kontrolloitavissa ja säädeltä-
22399: puhtaiden Suomelle tyypillisten kotieläinten vissä.
22400: esiintyminen alkaa olla monien eläinten kohdalla Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22401: harvinaista. Tämän takia niiden perintötekijöiden taen,
22402: talteen saamisella olisi kiire.
22403: Suomessa kasvatetaan tällä hetkellä useita eri että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22404: turkiseläimiä, joita jatkuvasti jalostetaan niiden 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
22405: turkisten saamiseksi paremmiksi ja väreiltään har- markkaa koti- ja turkiseläinten geenipank-
22406: vinaisemmiksi. Tämän takia olisi ensiarvoisen tär- kitoiminnan käynnistämiseen.
22407:
22408: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
22409:
22410: Raimo Vistbacka J. Juhani Kortesalmi
22411: Lea Mäkipää Tina Mäkelä
22412: 2924 1987 vp.
22413:
22414: Raha-asia-aloite n:o 2742
22415:
22416:
22417:
22418:
22419: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomenselän etelä-poh-
22420: joissuuntaisen uuden kantatien rakentamista varten
22421:
22422:
22423: Eduskunnalle
22424:
22425: Vaasan läänin Suomenselän alueen tieverkko on Tasapuolisen alueellisen kehittämisen vuoksi
22426: puutteellinen ja suureksi osaksi huonokuntoinen. tien rakentamista ei tule viivyttää, vaan sen suun-
22427: Tämä todetaan mm. sisäasiainministeriön asetta- nitteluun tulisi välittömästi ryhtyä.
22428: man Suomenselkä-seurantatyöryhmän loppurapor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22429: tissa. Alustavasti suunnitellulla etelä-pohjoissuun- tavasti,
22430: taisena uudella kantatietasoisella tiellä olisi tälle
22431: syrjäiselle alueelle ja sen kehittymiselle keskeinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22432: merkitys. Lisäksi tie palvelisi huomattavassa määrin 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22433: myös kaukoliikennettä, mikä nykyisin tapahtuu 31.24. 77 5 000 000 markkaa Suomense-
22434: kiertoteitse. Tie yhdistäisi useita maakuntia ja ta- län etelä-pohjoissuuntaisen kantatietasoi-
22435: louskeskuksia, ja tämän vuoksi se tulisi rakentaa sen tien rakentamista varten.
22436: kantatieluokkaan kuuluvana tienä.
22437:
22438: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
22439:
22440: Raimo Vistbacka Jukka Vihriälä Martti Korkia-Aho
22441: Kirsti Ala-Harja Jorma Fred Anneli Jäätteenmäki
22442: Jarmo Wahlström Pentti Mäki-Hakola Håkan Nordman
22443: Aapo Saari Juho Sillanpää J. Juhani Kortesalmi
22444: 1987 vp. 2925
22445:
22446: Raha-asia-aloite n:o 2743
22447:
22448:
22449:
22450:
22451: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 664 (Isojoki
22452: -Dagsmark) peruskorjaukseen
22453:
22454:
22455: Eduskunnalle
22456:
22457: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin alueella kulke- aikana. Tien perusparannus pitäisi saada aikaiste-
22458: va maantie n:o 664 välillä Isojoen keskusta ja tuksi alkamaan jo vuoden 1988 aikana. Kokonais-
22459: Isojoki-Dagsmark, yhteispituudeltaan noin 33 kustannuksiltaan tien peruskorjaus maksaa 6,8
22460: km, on perusparannukseltaan ollut pitkään vireil- miljoonaa ja kestoajaksi on suunniteltu kolme
22461: lä ja sitä on siirretty vuodesta vuoteen. Tien perus- vuotta.
22462: parantaminen tulisi kuitenkin jo aloittaa ennen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22463: vuotta 1990, johon se on tällä hetkellä suunnitel- taen,
22464: tu. Kyseisellä tiellä on runsaasti teollisuuden ras-
22465: kasta liikennettä, sillä sitä käyttävät Metsä-Serla, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22466: Metsä-Botnia sekä Rauma-Repola jne. Viime vuo- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22467: sina kuljetusmäärät suurimmille tehtaille ovat ol- 31. 24. 77 5 000 000 markkaa maantien
22468: leet vuosittain lähes 240 000 tonnia. Tie on kapea n:o 664 peruskorjauksen aloittamiseksi
22469: ja mutkainen ja siten vaarallinen. Ohitustilanteis- vuonna 1988.
22470: sa on sattunut jopa onnettomuuksia viime vuosien
22471:
22472: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
22473:
22474: Raimo Vistbacka J. Juhani Kortesalmi
22475: Lea Mäkipää Tina Mäkelä
22476: 2926 1987 vp.
22477:
22478: Raha-asia-aloite n:o 2744
22479:
22480:
22481:
22482:
22483: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 669 perus-
22484: korjaukseen välillä Kauhajärvi-Turun piirin raja
22485:
22486:
22487: Eduskunnalle
22488:
22489: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin alueella kulke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22490: va maantie n:o 669 välillä Kauhajärvi (Kauhajoki) 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22491: -Turun piirin raja, pituudeltaan 13,5 km, on 31. 24. 77 5 000 000 markkaa maantien
22492: tällä hetkellä erittäin huonossa kunnossa. Tämän n:o 669 perusparantamisen aloittamiseksi
22493: takia tien peruskorjauksen määrärahat tulisi turva- välillä Kauhajärvi-Turun piirin raja.
22494: ta saamalla ne mukaan varsinaiseen perusparan-
22495: nusohjelmaan.
22496: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22497: taen,
22498:
22499: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
22500:
22501: Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi
22502: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
22503: 1987 vp. 2927
22504:
22505: Raha-asia-aloite n:o 2745
22506:
22507:
22508:
22509:
22510: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 706 perus-
22511: parantamiseen välillä Suokonmäki-Viranperä
22512:
22513:
22514: Eduskunnalle
22515:
22516: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin alueella kulke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22517: van maantien n:o 706 välillä Suokonmäki-Vi- taen,
22518: ranperä Lehtimäen kunnan alueella, pituudeltaan
22519: 13,5 km, perusparannustyö on suunniteltu suori- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22520: tettavaksi vuoden 1988-1989 aikana. Tie on käy- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22521: tön ja kuntonsa puolesta niin huonossa kunnossa, 31.24. 77 5 000 000 markkaa maantien
22522: että valtion tulo- ja menoarviossa tulisi varmistaa n:o 706 perusparantamisen aloittamiseksi
22523: tien mahdollisimman mittava kunnostaminen jo välillä Suokonmäki- Viranperä.
22524: vuoden 1988 aikana. Tämän takia merkittävä osa
22525: kunnostustyöstä tulisi suorittaa jo vuoden 1988
22526: kuluessa.
22527:
22528: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
22529:
22530: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
22531: Tina Mäkelä ]. Juhani Kortesalmi
22532: 2928 1987 vp.
22533:
22534: Raha-asia-aloite n:o 2746
22535:
22536:
22537:
22538:
22539: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 714 perus-
22540: korjaukseen välillä Hoisko-Levijoki
22541:
22542:
22543: Eduskunnalle
22544:
22545: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin alueella kulke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22546: va maantie n:o 714 välillä Hoisko-Levijoki, pi- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
22547: tuudeltaan 7,9 km, on tällä hetkellä erittäin huo- 31.24. 77 4 000 000 markkaa maantien
22548: nossa kunnossa. Tämän takia tien peruskorjauk- n:o 714 perusparantamisen aloittamiseksi
22549: sen määrärahat tulisi turvata saamalla se mukaan välillä Hoisko-Levzjoki.
22550: varsinaiseen perusparannusohjelmaan.
22551: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22552: taen,
22553:
22554: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
22555:
22556: Raimo Vistbacka J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää
22557: Tina Mäkelä Martti Korkia-Aho Anneli Jäätteenmäki
22558: 1987 vp. 2929
22559:
22560: Raha-asia-aloite n:o 2747
22561:
22562:
22563:
22564:
22565: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 718 perus-
22566: parantamiseen välillä Vähäkyrö-Koskeby
22567:
22568:
22569: Eduskunnalle
22570:
22571: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin alueella kulke- tien peruskorjaaminen maksaa 12,5 milj. mark-
22572: va maantie n:o 718 välillä Vähäkyrö-Koskeby kaa, josta vuodelle 1988 töiden aloittamista varten
22573: (Vähäkyrö ja Vöyri), pituudeltaan 9,3 km, on to- tarvittaisiin 2 milj. markkaa.
22574: della mutkainen ja heikkokuntoinen kahden kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22575: takeskuksen yhdistävä tie, jonka kautta kulkee taen,
22576: myös kauttakulkuliikennettä valtatielle n:o 8.
22577: Tietä käyttää runsaasti myös raskas liikenne, ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22578: näin ollen se joutuu joka päivä kovalle rasituksel- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
22579: le. Tämän takia tien korjaaminen olisi varhaistet- 31. 24. 77 2 000 000 markkaa maantien
22580: tava suunnitelmien mukaisesta aloitusvuodesta n:o 718 perusparantamisen aloittamiseksi
22581: 1992 vuoteen 1988. Kokonaiskustannuksiltaan vältllä Vähäkyrö-Koskeby.
22582:
22583: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
22584:
22585: Raimo Vistbacka ) . Juhani Kortesalmi
22586: Lea Mäkipää Tina Mäkelä
22587: 2930 1987 vp.
22588:
22589: Raha-asia-aloite n:o 2748
22590:
22591:
22592:
22593:
22594: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 741 pe-
22595: ruskorjaukseen välillä Purmojärvi-Söyrinki
22596:
22597:
22598: Eduskunnalle
22599:
22600: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin alueella kulke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22601: va maantie n:o 741 välillä Purmojärvi (Kortesjär- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22602: vi)-Söyrinki (Lappajärvi) on tällä hetkellä erit- 31.24. 77 2 000 000 markkaa maantien
22603: täin mutkainen, kapea ja huonokuntoinen. Tä- n:o 741 perusparantamisen aloittamiseen
22604: män takia tien peruskorjauksen määrärahat tulisi vältllä Purmojärvi-Söyrinki.
22605: turvata saamalla ne mukaan varsinaiseen peruspa-
22606: rannusohjelmaan.
22607: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22608: taen,
22609:
22610: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
22611:
22612: Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi
22613: Lea Mäkipää Anneli Jäätteenmäki
22614: J. Juhani Kortesalmi
22615: 1987 vp. 2931
22616:
22617: Raha-asia-aloite n:o 2749
22618:
22619:
22620:
22621:
22622: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 744 perus-
22623: korjaukseen välillä Alaspää-Isokylä
22624:
22625:
22626: Eduskunnalle
22627:
22628: Maantie n:o 744 välillä Alaspää-Isokylä Vete- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22629: lin kunnassa on mutkainen ja huonokuntoinen se- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22630: kä vilkkaasti liikennöity ja näin ollen kiireellisen 31.24.77 500000 markkaa maantien n:o
22631: korjauksen tarpeessa. Kasvava liikennemäärä on 744 peruskorjauksen aloittamiseksi välillä
22632: lisäksi heikentänyt oleellisesti liikenneturvalli- Alaspää-Isokylä.
22633: suutta.
22634: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22635: taen,
22636:
22637: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
22638:
22639: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
22640: Tina Mäkelä Martti Korkia-Aho
22641: ] . Juhani Kortesalmi
22642: 2932 1987 vp.
22643:
22644: Raha-asia-aloite n:o 2750
22645:
22646:
22647:
22648:
22649: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 736 (Kar-
22650: vala-Söyrinki) parantamiseen
22651:
22652:
22653: Eduskunnalle
22654:
22655: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin alueella on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22656: useita teitä, jotka vaatisivat päällysteen paranta- taen,
22657: mista ja perusparannustyötä. Tällainen tie on
22658: mm. maantie n:o 736 Karvala-Söyrinki. Tiellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22659: tulisi pikaisesti saada suoritetuksi päällysteen pa- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22660: rantaminen 8,9 km:n matkalla. Hanke tulisi to- 31.24. 77 900 000 markkaa maantien n:o
22661: teuttaa nopeutettuna niin, että työt saataisiin suo- 736 (Karvala-Söyrinki) parantamiseen.
22662: ritetuksi jo vuoden 1988 aikana.
22663:
22664: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
22665:
22666: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
22667: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
22668: 1987 vp. 2933
22669:
22670: Raha-asia-aloite n:o 2751
22671:
22672:
22673:
22674:
22675: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 1781 (ns.
22676: Tarvolan lenkki) parantamiseen
22677:
22678:
22679: Eduskunnalle
22680:
22681: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin alueella on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22682: useita teitä, jotka vaatisivat päällysteen paranta- taen,
22683: mista ja perusparannustyötä. Eräs tällainen tie on
22684: maantie n:o 1781 (ns. Tarvolan lenkki). Tällä tiel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22685: lä tulisi pikaisesti saada suoritetuksi päällysteen 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22686: parantamistyöt kahden kilometrin matkalla. Han- 31.24.77 160000 markkaa maantien n:o
22687: ke tulisi toteuttaa nopeutettuna niin, että työt 1781 parantamiseen ns. Tarvolan lenkillä.
22688: saataisiin suoritetuksi jo vuoden 1988 aikana.
22689:
22690: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
22691:
22692: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
22693: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
22694: 2934 1987 vp.
22695:
22696: Raha-asia-aloite n:o 2752
22697:
22698:
22699:
22700:
22701: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 7034 (Lapua
22702: -Kitinoja) perusparantamiseen
22703:
22704:
22705: Eduskunnalle
22706:
22707: Lapuan ja Ylistaron kuntien alueella sijaitseva Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
22708: ns. Karhumäen tie välillä Lapua-Kitinoja (edel- me kunnioittaen,
22709: leen Seinäjoelle), jonka pituus on noin 16 km, on
22710: kapea, mäkinen ja mutkainen. Tiellä on sattunut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22711: muun muassa vakavia liikenneonnettomuuksia, 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22712: joista kaksi on johtanut kuolemantapaukseen. 31.24. 77 3 000 000 markkaa maantien
22713: Tien varrella sijaitsevat Malkamäen, Karhumäen n:o 7034 (Lapua-Kitinoja) perusparanta-
22714: ja Rautakorven kylät, sekä Karhumäen kansan- misen aloittamiseksi.
22715: opisto, Simpsiön laskettelurinne ja Lapuan yleis-
22716: radioasema. Tietä on peruskorjattu noin 1 kilo-
22717: metrin matkalta.
22718:
22719: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
22720:
22721: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
22722: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
22723: 1987 vp. 2935
22724:
22725: Raha-asia-aloite n:o 2753
22726:
22727:
22728:
22729:
22730: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 7511 perus-
22731: korjaukseen välillä Meriläinen-Köyhäjoki
22732:
22733:
22734: Eduskunnalle
22735:
22736: Keski-Pohjanmaan tie- ja vesirakennuspiirin ruskorjauksen nopeuttamista niin, että työt aloite-
22737: alueella on maantie n:o 7511 välillä Meriläinen- taan jo vuonna 1988 ja niitä jatketaan suunnitel-
22738: Köyhäjoki Halsuan ja Kaustisen kunnan alueella. man mukaisesti kolmen vuoden ajan.
22739: Tiestä on sen alkuosuus Köyhäjoelle saakka jo pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22740: rusparannettu ja päällystetty. Loppuväli Meriläi- taen,
22741: nen-Köyhäjoki on kuitenkin heikkokuntoinen ja
22742: mutkikas ja kaipaa perusparannusta pikaisesti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22743: Suunnitelmissa tämän 12 kilometrin pituisen tie- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
22744: osuuden peruskorjaus on päätetty aloittaa vasta 31. 24. 77 3 000 000 markkaa maantien
22745: vuonna 1992. Tien käytön runsaus ja asutuksen n:o 7511 peruskorjauksen käynnistämi-
22746: leviäminen tien varrelle edellyttää kuitenkin pe- seen välzllä Menläinen-Köyhäjoki.
22747:
22748: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
22749:
22750: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
22751: Tina Mäkelä Martti Korkia-Aho
22752: J. Juhani Kortesalmi
22753: 2936 1987 vp.
22754:
22755: Raha-asia-aloite n:o 2754
22756:
22757:
22758:
22759:
22760: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta teiden n:ot 17812 Ja
22761: 17814 perusparantamiseen Lappajärvellä
22762:
22763:
22764: Eduskunnalle
22765:
22766: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin alueella on Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22767: useita teitä, jotka vaatisivat päällysteen paranta- taen,
22768: mista ja perusparannustyötä. Yksi tällainen tie on
22769: tie n:o 17812 Kärnänsaarentie. Tällä tiellä tulisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22770: pikaisesti saada käyntiin perusparannustyö sekä 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22771: päällystystyö yhdessä tien n:o 17814 eli Lappajär- 31.24. 77 550 000 markkaa teiden n:ot
22772: ven Kärnäntien kanssa. Yhteismitaltaan nämä kak- 17812 (Kärnänsaarentie)ja 17814 (Lappa-
22773: si tietä ovat 3,8 kilometrin mittaiset. Perusparan- järven Kärnäntie) perusparantamisen
22774: nustyö tulisi suorittaa varhennetulla aikataululla käynnistämiseen.
22775: siten, että työt saataisiin suoritettua jo vuoden
22776: 1988 aikana.
22777:
22778: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
22779:
22780: Raimo Vistbacka J. Juhani Kortesalmi
22781: Lea Mäkipää Tina Mäkelä
22782: 1987 vp. 2937
22783:
22784: Raha-asia-aloite n:o 2755
22785:
22786:
22787:
22788:
22789: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta tien n:o 18041 peruspa-
22790: rantamiseen välilllä Nykänen-Torppa
22791:
22792:
22793: Eduskunnalle
22794:
22795: Keski-Pohjanmaan tie- ja vesirakennuspiirin Toimenpideohjelmassa tien perusparannus on
22796: alueella kulkeva tie n:o 18041 eli ns. Nykäsen tie merkitty aloitettavaksi vasta vuonna 1992. Tien
22797: Vetelin kunnassa välillä Nykänen-Torppa, pi- käytön ja nykyisen kunnon huomioon ottaen työt
22798: tuudeltaan 6,2 km, on tällä hetkellä heikossa kun- tulisi kuitenkin käynnistää välittömästi vuonna
22799: nossa, ja se tulisi perusparantaa ja kattaa öljysoral- 1988.
22800: la. Kyseinen tie jatkuu Kruunupyyn puolella ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22801: kunnan rajan takaa jo tällä hetkellä öljysoratienä. taen,
22802: Tiellä on suhteellisen vilkas liikenne nimenomaan
22803: raskaan liikenteen osalta, sillä kylässä sijaitsee suu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22804: rehko metallialan yritys, jonne tuodaan ja josta 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22805: viedään tavaraa päivittäin. Lisäksi mainittu tie on 31.24. 77 200 000 markkaa tien n:o 18041
22806: ainoa yhteys kylältä kirkonkylään. Tällä hetkellä perusparantamisen aloittamiseksi välillä
22807: tie on erittäin surkeassa kunnossa savi-hiekkapin- Nykänen- Torppa.
22808: taisena.
22809:
22810: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
22811:
22812: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
22813: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
22814:
22815:
22816:
22817:
22818: 44 270416F
22819: 2938 1987 vp.
22820:
22821: Raha-asia-aloite n:o 2756
22822:
22823:
22824:
22825:
22826: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Alarannan tien peruspa-
22827: rantamiseen Kortesjärvellä
22828:
22829:
22830:
22831: Eduskunnalle
22832:
22833: Kortesjärven kunnassa oleva ns. Alarannan tie että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22834: (12 km), joka lähtee Voltin-Kortesjärven tiestä 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22835: ja päättyy Kortesjärven-Kauhavan tiehen, on vil- 31.24. 77 1 500 000 markkaa Alarannan
22836: kasliikenteinen ja erittäin huonokuntoinen. tien perusparantamisen aloittamiseksi
22837: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- Kortesjärvellä.
22838: nioittavasti,
22839:
22840: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
22841:
22842: Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi
22843: Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää
22844: J. Juhani Kortesalmi
22845: 1987 vp. 2939
22846:
22847: Raha-asia-aloite n:o 2757
22848:
22849:
22850:
22851:
22852: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Ailisen tien peruskor-
22853: jaukseen Laihialla
22854:
22855:
22856: Eduskunnalle
22857:
22858: Ailisen tie (15 km), joka lähtee Isonkyrön Ven- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22859: tälän kylästä valtatien n:o 16 Naarajoen ja Ailisen 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22860: kylien kautta päätyen Laihian Jakkulan kylässä 31.24.77 2 500 000 markan määrärahan
22861: valtatielle n:o 3, on mutkainen ja huonokuntoi- ns. Ailisen tien perusparantamisen aloitta-
22862: nen ja näin ollen kiireellisen korjauksen tarpeessa. miseksi Laihia/la.
22863: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
22864: me kunnioittaen,
22865:
22866: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
22867:
22868: Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi
22869: Heikki Riihijärvi Lea Mäkipää
22870: J. Juhani Kortesalmi
22871: 2940 1987 vp.
22872:
22873: Raha-asia-aloite n:o 2758
22874:
22875:
22876:
22877:
22878: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Jokisalon tien peruspa-
22879: rantamiseen Laihialla
22880:
22881:
22882: Eduskunnalle
22883:
22884: Laihian kunnan alueella oleva ns. Jokisalon tie, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22885: joka lähtee valtatieltä n:o 3 suuntana Jukaja- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22886: Jokisalo päättyen Jurvan tiehen (tien pituus noin 31.24. 77 1500 000 markan määrärahan
22887: 9 km) on vilkasliikenteinen ja erittäin huonokun- ns. Jokisalon tien perusparantamisen
22888: toinen. Tien varrella on mm. TVH:n ja yksityisten aloittamiseksi Laihia/la.
22889: hiekanottoalueita.
22890: Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
22891: me kunnioittaen,
22892:
22893: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
22894:
22895: Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
22896: Lea Mäkipää Tina Mäkelä ). Juhani Kortesalmi
22897: 1987 vp. 2941
22898:
22899: Raha-asia-aloite n:o 2759
22900:
22901:
22902:
22903:
22904: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyymäen-Liikajärven-
22905: Sulkavan tien peruskorjaukseen
22906:
22907:
22908: Eduskunnalle
22909:
22910: Jalasjärven kunnassa on noin 14 kilometrin pi- suoalueita. Lisäksi metsähallituksella on tien var-
22911: tuinen Pyymäen-Liikajärven-Sulkavan yksityis- ressa runsaasti metsäalueita.
22912: tie, joka kulkee Yli-Vallin paikallistiestä Jalasjär- Edellä mainitsemillamme perusteilla ehdotam-
22913: ven Vallinkylän kautta Kihniön Jokikylän maan- me kunnioittaen,
22914: tielle Isoniemi-Kihniö. Tämä yksityistie tulisi
22915: peruskorjata ja muuttaa paikallistieksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22916: Kyseisellä tiellä on runsaasti raskasta läpikulku- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22917: liikennettä. Myös Liikajärvellä ja Kihniön puolella 31. 24. 77 5 00 000 markkaa Pyymäen-
22918: sijaitsevien järvien vapaa-ajan asutus ja yleinen Liikajärven-Sulkavan yksityistien perus-
22919: virkistyskäyttö ovat muodostuneet varsin huomat- parantamiseen ja tien muuttamiseksi pai-
22920: taviksi, mikä lisää kyseisen tien liikennettä. Tien kallistieksi.
22921: vaikutuspiiriin kuuluu mm. Vapon vuokraamia
22922:
22923: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
22924:
22925: Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi
22926: Heikki Riihijärvi LeaMäkipää
22927: ] . Juhani Kortesalmi
22928: 2942 1987 vp.
22929:
22930: Raha-asia-aloite n:o 2760
22931:
22932:
22933:
22934:
22935: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Vimpelin-Perhon-Kin-
22936: nulan tien peruskorjaukseen
22937:
22938:
22939: Eduskunnalle
22940:
22941: Vimpelin-Perhon-Kinnulan tieosuus (70 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22942: km) on vilkkaasti liikennöity ja erittäin tärkeä yh- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22943: dystie Keski-Suomeen mm. Vimpelissä olevan Pa- 31.24. 77 2 500 000 markan määrärahan
22944: raisten kalkkikivijauhetehtaan tuotteiden kuljet- Vimpelin-Perhon-Kinnulan tien pe-
22945: tamista varten. Tien heikko kunto on kuitenkin ruskorjauksen aloittamiseksi.
22946: suurena haittana liikenteelle.
22947: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
22948: nioittavasti,
22949:
22950: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
22951:
22952: Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
22953: Lea Mäkipää Tina Mäkelä Martti Korkia-Aho
22954: J. Juhani Kortesalmi
22955: 1987 vp. 2943
22956:
22957: Raha-asia-aloite n:o 2761
22958:
22959:
22960:
22961:
22962: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän
22963: rakentamiseen maanteille n:ot 721 ja 7121 Alajärvellä
22964:
22965:
22966: Eduskunnalle
22967:
22968: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin alueella liit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22969: tyen maanteihin n:ot 712 ja 7121 on suunnitel- taen,
22970: mien mukaan tarkoitus aloittaa vuonna 1989 ke-
22971: vyen liikenteen väylän rakentaminen välille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22972: Toukola-Kullanmutka. Hankkeen kokonaispi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
22973: tuus on 2,5 km, kestoaika kaksi vuotta ja kustan- 31. 24. 77 5 00 000 markkaa kevyen liiken-
22974: nusarvio 2,5 miljoonaa markkaa. Hankkeen tär- teen väylän rakentamisen aloittamiseksi
22975: keyden vuoksi se tulisi kuitenkin käynnistää jo maanteille n:ot 712 ja 7121 välillä Tou-
22976: vuoden 1988 aikana. kola-Kullanmutka Alajärvellä.
22977:
22978: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
22979:
22980: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää Anneli Jäätteenmäki
22981: Tina Mäkelä Martti Korkia-Aho J. Juhani Kortesalmi
22982: 2944 1987 vp.
22983:
22984: Raha-asia-aloite n:o 2762
22985:
22986:
22987:
22988:
22989: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Björkbackan sillan perus-
22990: korjaamiseen Alajärvellä
22991:
22992:
22993: Eduskunnalle
22994:
22995: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin alueella kulke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
22996: valla tiellä n:o 17721 Alajärven kaupungin alueel- taen,
22997: la sijaitseva Björkbackan silta on tällä hetkellä hei-
22998: kossa kunnossa. Toimenpideohjelmassa sillan kor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
22999: jaus on suunniteltu vuodelle 1989. Sillan kunnon 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
23000: huomioon ottaen sekä lisäksi koska alueelle on 31.24.14 450 000 markkaa Björkbackan
23001: olemassa kuivatussuunnitelma, joka saumatto- sillan peruskorjaamisen aloittamiseksi
23002: masti liittyy sillan rakentamiseen, tulisi sillan kor- Alajärven kaupungissa.
23003: jaukseen saada ainakin aloitusrahat vuodelle
23004: 1988.
23005:
23006: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
23007:
23008: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
23009: Tina Mäkelä Martti Korkia-Aho
23010: ). Juhani Kortesalmi
23011: 1987 vp. 2945
23012:
23013: Raha-asia-aloite n:o 2763
23014:
23015:
23016:
23017:
23018: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta maantiellä n:o 712 olevan
23019: Kurejoen sillan kunnostamiseen
23020:
23021:
23022:
23023: Eduskunnalle
23024:
23025: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin alueella maan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23026: tiellä n:o 712 sijaitseva Kurejoen silta on tällä taen,
23027: hetkellä heikossa kunnossa. Toimenpideohjelmas-
23028: sa sillan kunnostus on merkitty vuodelle 1990. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23029: Koska silta on erittäin heikkokuntoinen ja se 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
23030: joudutaan lähiaikoina painorajoittamaan, pitäisi 31.24.14 900 000 markkaa maantiellä n:o
23031: toteutus päästä aloittamaan jo vuoden 1988 aika- 712 olevan Kurejoen sillan kunnostamisen
23032: na. aloittamiseen.
23033:
23034: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
23035:
23036: Raimo Vistbacka ]. Juhani Kortesalmi
23037: Lea Mäkipää Tina Mäkelä
23038: Martti Korkia-Aho
23039: 2946 1987 vp.
23040:
23041: Raha-asia-aloite n:o 2764
23042:
23043:
23044:
23045:
23046: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta tienvarsivalaistuksen ra-
23047: kentamiseen maantielle n:o 744 Vetelin Isossakylässä
23048:
23049:
23050: Eduskunnalle
23051:
23052: Vetelin kunnassa Isonkylän kylätoimikunta on mukaan lupautunut varustamaan lopun valaistuk-
23053: ollut huolestunut kylänsä läpi kulkevan tien lii- sen paalujen pystyttämisen jälkeen ja kustanta-
23054: kenneturvallisuudesta erityisesti pienten koulu- maan valaistuksen energiakululaskut.
23055: laisten osalta. Kylän läpi kulkee maantie n:o 744, Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23056: joka on kapea ja mutkainen. Tiellä ei ole min- tavasti,
23057: käänlaista kevyen liikenteen väylää eikä sitä ole
23058: myöskään valaistu miltään osin. Lisäksi tien var- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23059: rella on koulu. Tämän johdosta kylätoimikunta 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23060: on hankkiakseen mainitun valaistuksen koulun 31.24.14 10 000 markkaa kylätoimikun-
23061: molemmin puolin yhteensä yhden kilometrin nan tienvarsivalaistuksen rakentamista
23062: matkalle joutunut ottamaan jo tähän mennessä maantielle n:o 744 tarkoittavan toimin-
23063: 9 000 markan lainan valopylväiden ostoon. Myö- nan tukemiseen Vetelin kunnan Isossa-
23064: hemmin tulee vielä konekustannuksia pylväiden kylässä.
23065: noston johdosta. Vetelin kunta on päätöksensä
23066:
23067: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
23068:
23069: Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi
23070: Martti Korkia-Aho J. Juhani Kortesalmi
23071: 1987 vp. 2947
23072:
23073: Raha-asia-aloite n:o 2765
23074:
23075:
23076:
23077:
23078: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraaneja kun-
23079: touttavan henkilöstön jatkokoulutukseen
23080:
23081:
23082: Eduskunnalle
23083:
23084: Rintamaveteraanien ikääntyessä lisääntyy kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23085: toutuksen tarve suuresti. Kuntoutuslaitoksissa ja tavasti,
23086: terveyskeskuksissa on lääkintävoimistelijoista,
23087: kuntohoitajista ja hierojista pulaa ja avoimia työ- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23088: paikkoja on paljon. Kuntien ja kuntainliittojen 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
23089: terveyskeskuksiin pitäisi perustaa uusia virkoja ja 33.22.59 1 600 000 markkaa rintamavete-
23090: samanaikaisesti lisätä kuntoutukseen tarvittavan raanien kuntoutuksesta huolehtivien lää-
23091: henkilöstön riittävää koulutusta, jotta rintamave- kintävoimisteltjoiden, kuntohoitajien ja
23092: teraanien välttämätön kuntoutus voitaisiin hoitaa hieroJien koulutuksen lisäämiseen.
23093: rinnan muun väestön kuntoutuksen kanssa.
23094:
23095: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
23096:
23097: Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi
23098: LeaMäkipää Tina Mäkelä
23099: } . Juhani Kortesalmi
23100: 2948 1987 vp.
23101:
23102: Raha-asia-aloite n:o 2766
23103:
23104:
23105:
23106:
23107: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotainvalidien Veljesliiton
23108: Etelä-Pohjanmaan piirin toiminnan tukemiseen
23109:
23110:
23111: Eduskunnalle
23112:
23113: Etelä-Pohjanmaalla on mm. paljon sotiemme että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23114: invalideja, jotka elävät hyvin puutteellisissa olo- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
23115: suhteissa. Asunnot ovat kylmiä ja varsinkin maa- 33.23.53 30 000 markkaa Sotainvalidien
23116: seudulta puuttuvat nykyajan mukavuudet. Invali- Veljesititon Etelä-Pohjanmaan piirin toi-
23117: dien asuntoja on joitakin kunnostettu jopa talkoo- minnan tukemiseen.
23118: voimin, mutta tarvikkeiden hankinnassa on ollut
23119: suuria rahallisia vaikeuksia.
23120: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23121: taen,
23122:
23123: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
23124:
23125: Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi
23126: Lea Mäkipää Tina Mäkelä
23127: J. Juhani Kortesalmi
23128: 1987 vp. 2949
23129:
23130: Raha-asia-aloite n:o 2767
23131:
23132:
23133:
23134:
23135: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan Sotave-
23136: teraanipiiri ry:n toiminnan tukemiseen
23137:
23138:
23139: Eduskunnalle
23140:
23141: Sotainvalidijärjestöt joutuvat toimimaan valtio- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23142: vallan jättämien aukkojen paikkaamiseksi vapaa- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
23143: ehtoisvoimin. Tämä sotainvalidijärjestöjen työ on 33.23.53 30 000 markkaa Etelä-Pohjan-
23144: erittäin arvokasta ja tarpeellista. maan Sotaveteraanipiiri ry:n toiminnan
23145: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- tukemiseen.
23146: taen,
23147:
23148: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
23149:
23150: Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi
23151: Lea Mäkipää Tina Mäkelä
23152: } . Juhani Kortesalmi
23153: 2950 1987 vp.
23154:
23155: Raha-asia-aloite n:o 2768
23156:
23157:
23158:
23159:
23160: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Rintamamiesveteraanien
23161: Vaasan läänin piiriyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen
23162:
23163:
23164: Eduskunnalle
23165:
23166: Erilaiset sotiemme veteraanien järjestöt tekevät Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23167: arvokasta työtä hyvän veljeshengen, yhteenkuulu- taen,
23168: vuuden ja yhteistoiminnan merkeissä. Tämä on
23169: auttanut sotiemme veteraaneja suoriutumaan ar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23170: jen askareista. Tänä päivänä myös nuorempi suku- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
23171: polvi osaa antaa arvoa sotiemme veteraanien jär- 33.23.53 30 000 markkaa Rintamamies-
23172: jestöjen tekemälle työlle ja ymmärtää sitä. Tämä veteraanien Vaasan läänin ptinyhdistys
23173: työ tarvitsee erityistä tukea. ry:n toiminnan tukemiseen.
23174:
23175: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
23176:
23177: Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
23178: Lea Mäkipää Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
23179: 1987 vp. 2951
23180:
23181: Raha-asia-aloite n:o 2769
23182:
23183:
23184:
23185:
23186: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallisten syöpäyhdistys-
23187: ten toiminnan tukemiseen
23188:
23189:
23190: Eduskunnalle
23191:
23192: Paikalliset syöpäyhdistykset ovat tärkeä lenkki mia syöpäsairaiden sekä heidän omaistensa virkis-
23193: syöpäsairaiden ja heidän omaistensa yhteydenpi- tykseksi.
23194: to- ja tiedotuskanavana. Samalla ne tekevät tär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23195: keätä työtä omalla paikkakuunallaan jakamalla taen,
23196: asiallista tietoa syöpäsairaudesta ja sen hoidosta ja
23197: vähentämällä sairautta kohtaan tunnettuja epä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23198: luuloja. Ne toimivat myös tärkeänä kanavana syö- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
23199: päsairaiden ja eri kunnan- ja valtionelinten sekä 33.33.51 1000000 markkaa paikallisten
23200: tiedotusvälineiden suuntaan. Syöpäyhdistykset syöpäyhdistysten toiminnan tukemiseen.
23201: järjestävät myös laajasti retkiä ja muita tapahtu-
23202:
23203: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
23204:
23205: Raimo Vistbacka J. Juhani Kortesalmi
23206: Lea Mäkipää Tina Mäkelä
23207: 2952 1987 vp.
23208:
23209: Raha-asia-aloite n:o 2770
23210:
23211:
23212:
23213:
23214: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan Sydän-
23215: tautipiirin toiminnan tukemiseen
23216:
23217:
23218: Eduskunnalle
23219:
23220: Etelä-Pohjanmaalla on paljon sydän- ja sepel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23221: valtimotautia sairastavia ihmisiä, jotka taloudellis- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
23222: ten vaikeuksiensa takia eivät saa ajoissa apua sai- 33.33.51 30 000 markkaa Etelä-Pohjan-
23223: rauteensa. maan Sydäntautipiirin toiminnan tukemi-
23224: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- seen.
23225: taen,
23226:
23227: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
23228:
23229: Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
23230: Lea Mäkipää Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
23231: 1987 vp. 2953
23232:
23233: Raha-asia-aloite n:o 2771
23234:
23235:
23236:
23237:
23238: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan Syö-
23239: päyhdistyksen toiminnan tukemiseen
23240:
23241:
23242: Eduskunnalle
23243:
23244: Etelä-Pohjanmaan Syöpäyhdistyksen toimesta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23245: tehdään mittavaa ja hyvää työtä syöpään sairastu- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
23246: neiden ja heidän perheittensä auttamiseksi. 33.33.51 30 000 markkaa Etelii-Pohjan-
23247: Työ on vaativaa ja siihen tarvitaan taloudellisia m~n Syöpiiyhdistyksen toiminnan tuke-
23248: voimavaroja, joita ei aina ole läheskään riittävästi. mzseen.
23249: On aivan oikein, että myös yhteiskunta tukee ra-
23250: hallisesti tätä toimintaa.
23251: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23252: taen,
23253:
23254: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
23255:
23256: Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
23257: Lea Mäkipää Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
23258:
23259:
23260:
23261:
23262: 45 27o416F
23263: 2954 1987 vp.
23264:
23265: Raha-asia-aloite n:o 2772
23266:
23267:
23268:
23269:
23270: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen Seudun Syöpä-
23271: yhdistyksen toiminnan tukemiseen
23272:
23273:
23274: Eduskunnalle
23275:
23276: Seinäjoen Seudun Syöpäyhdistys tekee alueel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23277: laan merkittävää työtä syöpään sairastuneiden ja 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle
23278: heidän perheittensä auttamiseksi. Työ on vaativa 33.33.51 30 000 markkaa Seinäjoen Seu-
23279: ja siihen tarvitaan taloudellisia voimavaroja, joita dun Syöpäyhdistyksen toiminnan tukemi-
23280: ei aina ole läheskään riittävästi. seen.
23281: Onkin kohtuullista, että yhteiskunta tukee ra-
23282: hallisesti tätä hyödyllistä toimintaa.
23283: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23284: taen,
23285:
23286: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
23287:
23288: Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi Heikki Riihijärvi
23289: Lea Mäkipää Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
23290: 1987 vp. 2955
23291:
23292: Raha-asia-aloite n:o 2773
23293:
23294:
23295:
23296:
23297: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta yleisen terveyskasvatuksen
23298: tehostamiseen
23299:
23300:
23301: Eduskunnalle
23302:
23303: Suomen kansan kansainvälisesti kiistattoman Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23304: korkeisiin sairastavuuslukuihin ovat merkittävä taen,
23305: osatekijä ruokatottumuksiin ja liikuntatottumuk-
23306: siin liittyvät seikat. Oikein hoidetulla ja tehok- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23307: kaasti toteutetulla yleisellä terveyskasvatuksella 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23308: pystyttäisiin varmasti vähentämään maamme suu- 33.78.30 50 000 000 markkaa yleisen ter-
23309: ria sairastavuuslukuja. Tällä hetkellä terveysviran- veyskasvatuksen lisäämiseen ja tehostami-
23310: omaisilla ja muilla kansanterveystyötä tekevillä ta- seen.
23311: hoilla ei ole kuitenkaan riittäviä määrärahoja laa-
23312: jamittaisen kansalaisten yleisen terveyskasvatuk-
23313: sen toteuttamiseksi.
23314:
23315: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
23316:
23317: Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi
23318: Lea Mäkipää Tina Mäkelä
23319: 2956 1987 vp.
23320:
23321: Raha-asia-aloite n:o 2774
23322:
23323:
23324:
23325:
23326: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Alavuden Seudun Inva-
23327: lidit ry:n toiminnan tukemiseen
23328:
23329:
23330: Eduskunnalle
23331:
23332: Alavuden Seudun Invalidit ry. on hankkinut Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23333: omin varoin ja eräiden avustusten turvin pieneh- taen,
23334: kön maatilan, jolla sijaitsee vanha asunto, jonka
23335: yhdistyksen jäsenet ovat korjanneet virkistystoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23336: mintaansa varten. 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 33.93
23337: Alueen tarkoituksenmukainen käyttö edellyt- määrärahoihin 15 000 markkaa Alavuden
23338: täisi vielä pienen saunarakennuksen ja varastotilan Seudun Invalidit ry:n toiminnan tukemi-
23339: rakentamista. Myös ympäristössä on suoritettava seen, erityisesti saunarakennuksen ja va-
23340: raivausta ja maasiirtotöitä. raston rakentamiseen.
23341: Alueen saamista vammaisten ja vanhusten tar-
23342: koituksenmukaiseen virkistyskäyttöön on vaikeut-
23343: tanut yhdistyksen rahavarojen puuttuminen.
23344:
23345: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
23346:
23347: Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi
23348: Lea Mäkipää Tina Mäkelä
23349: J. Juhani Kortesalmi
23350: 1987 vp. 2957
23351:
23352: Raha-asia-aloite n:o 2775
23353:
23354:
23355:
23356:
23357: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Kauhajoen Invalidit ry:lle
23358: leirikeskus Asuuiin toiminnan tukemiseen
23359:
23360:
23361: Eduskunnalle
23362:
23363: Kauhajoen Invalidit ry. omistaa Kauhajoella lusteista on huutava pula, ja entisetkin kalusteet
23364: leirikeskus Asuulin, joka on rakennettu vammais- ovat osittain käyttökelvottomia.
23365: ten ja vanhusten monitoimikeskukseksi. Tämä lei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23366: rikeskus on lnvalidiliiton alaisen järjestön ainoa taen,
23367: aluetoimintakeskus läntisen Suomen alueella. Lei-
23368: rikeskuksessa on monipuolista toimintaa nimen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23369: omaan vanhuksille ja vammaisille. Leirikeskukses- 1988 tulo- ja menoarvioon luvun 33.93
23370: sa on tällä hetkellä muun muassa liikuntahalli, määrärahoihin 40 000 markkaa Kauha-
23371: luentosali ja terveydenhoitotilat. joen Invalidit ry:n omistaman leirikeskus
23372: Yhdistys on kuitenkin joutunut toimimaan Asuuiin toiminnan tukemiseen erityisesti
23373: suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Lähinnä ka- uusien kalusteiden hankkimista varten.
23374:
23375: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
23376:
23377: Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi
23378: Lea Mäkipää Tina Mäkelä
23379: }. Juhani Kortesalmi
23380: 2958 1987 vp.
23381:
23382: Raha-asia-aloite n:o 2776
23383:
23384:
23385:
23386:
23387: Vuoristo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta luonnonvarain-
23388: neuvoston toimintaan
23389:
23390:
23391: Eduskunnalle
23392:
23393: Maa- ja metsätalousministeriön yhteydessä toi- voitteena saada tietoutta lähinnä Neuvostoliitos-
23394: miva luonnonvarainneuvosto on asetettu edistä- ta, mikä tapahtuisi tutustumismatkan avulla.
23395: mään ministeriön hallinnonalan tehtäviin liitty- Luonnonvarainneuvostoa varten on vuoden
23396: vien luonnonvarojen kestävää ja monipuolista 1988 tulo- ja menoarvioesityksessä varattu 400 000
23397: käyttöä sekä hoitoa ja suojelua. Tässä tehtävässään mk:n määräraha, jonka katsomme olevan riittä-
23398: neuvosto on selvittänyt metsien ja vesien eri luon- mätön, jotta neuvosto pystyisi hoitamaan sille ase-
23399: nonvarojen sekä maatalousmaan käyttöä ja niihin tetut tehtävät parhaalla mahdollisella tavalla.
23400: liittyviä pitkän tähtäyksen kysymyksiä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23401: Ensi vuoden tavoitteena on käsitellä eräitä kes- taen,
23402: keisiä kysymyksiä, kuten ilmaston muuttumisen
23403: vaikutuksia luonnonvaroihin ja elintarvikkeiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23404: puhtauteen liittyviä seikkoja. Niin ikään neuvos- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
23405: ton tarkoitus on jatkaa perehtymistä happamia sa- 30. 01. 091isäyksenä 50 000 markkaa luon-
23406: teita aiheuttaviin kohteisiin. Tällä kertaa on ta- nonvarainneuvoston käyttövaroihin.
23407:
23408: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
23409:
23410: Raimo Vuoristo Pauli Saapunki
23411: Juhani Laitinen Tellervo Renko
23412: 1987 vp. 2959
23413:
23414: Raha-asia-aloite n:o 2777
23415:
23416:
23417:
23418:
23419: Vähäkangas ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta kuntien
23420: yleisiin rahoitusavustuksiin
23421:
23422:
23423: Eduskunnalle
23424:
23425: Kuntien yleisillä rahoitusavustuksilla on viime tulonmenetyksiä pehmennettävä kuntien yleisillä
23426: vuosina voitu alentaa heikoimmassa taloudellises- rahoitusavustuksilla.
23427: sa asemassa olevien kuntien veroäyrin hintaa useil- Tämä ei ole kuitenkaan mahdollista, ellei tulo-
23428: la penneillä. Rahoitusavustusten myönteinen ke- ja menoarviossa olevaa kuntien yleisten rahoitus-
23429: hitys valtion budjetissa on hillinnyt avustusta saa- avustusten markkamäärää oleellisesti koroteta.
23430: vien kuntien veroäyrin hinnan nousua. Ko. määräraha ei noussut kuluvan vuoden budje-
23431: Pohjois-Suomea on kohdannut maataloudessa tissa edelliseen vuoteen verrattuna yhtään. Vuo-
23432: lähes täydellinen kato, jonka aiheuttamat tulome- den 1988 osalta budjettiesitys merkitsee jopa
23433: netykset ovat pelkästään Pohjois-Pohjanmaan 8 milj. mk:n laskua tähän vuoteen verrattuna.
23434: osalta noin 500 milj. mk. Maatalouden tulomene- Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
23435: tykset tulevat alentamaan myös kunnallisveron taen,
23436: tuottoa niissä kunnissa, joissa maatalouden merki-
23437: tys on suuri. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23438: Jotta vältyttäisiin rajuilta kunnallisveron koro- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23439: tuksilta erityisesti niissä kunnissa, joissa veroäyrin 26.97.30 lisäyksenä 70 000 000 markkaa
23440: hinta jo nyt on yli maan keskiarvon, olisi kuntien kuntien yleisiin rahoitusavustuksiin.
23441:
23442: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23443:
23444: Juhani Vähäkangas Kalevi Mattila Erkki Pulliainen
23445: Pauli Saapunki Riitta Jouppila Vappu Säilynoja
23446: Tellervo Renko Oiva Savela J. Juhani Kortesalmi
23447: 2960 1987 vp.
23448:
23449: Raha-asia-aloite n:o 2778
23450:
23451:
23452:
23453:
23454: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyhäjokisuun kunnos-
23455: tukseen
23456:
23457:
23458: Eduskunnalle
23459:
23460: Työllisyysvaroilla ja Oulun vesipiirin toimesta Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23461: on Pyhäjokisuuta ruopattu talvikausina 1983- taen,
23462: 1985. Oulun vesipiiri on tehnyt 500 000 markan
23463: lisämäärärahasta esityksen vesihallitukselle töiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23464: loppuun saattamiseksi. Koko hankkeen kustan- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
23465: nusarvio on 2 133 000 markkaa. Jotta hankkeesta 30.40. 77 lisäyksenä 700 000 markkaa käy-
23466: saataisiin se hyöty, joka siitä on ajateltu ja suunni- tettäväksi Pyhäjokisuun kunnostuksen
23467: teltu saatavaksi, tulisi Pyhäjokisuun kunnostustyö loppuun saattamiseen.
23468: saattaa loppuun mahdollisimman nopeasti.
23469:
23470: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
23471:
23472: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
23473: Kalevi Mattila Vappu Säilynoja
23474: 1987 vp. 2961
23475:
23476: Raha-asia-aloite n:o 2779
23477:
23478:
23479:
23480:
23481: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnitelmiin Pyhäjoen
23482: palauttamiseksi rapu joeksi
23483:
23484:
23485: Eduskunnalle
23486:
23487: Pyhäjoki oli aikoinaan Suomen tunnetuimpia Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23488: rapujokia. Ravut ovat kuitenkin hävinneet joesta. taen,
23489: Istutustenkaan avulla entinen runsas rapukanta ei
23490: ole palautunut. Valtion toimenpitein on viime että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23491: vuosina kunnostettu vanhoja koskireittejä ja järviä 1988 tulo- ja menoarvioon 300 000 mark-
23492: virkistyskäyttöön, mm. Piipsjärvi Oulaisten kau- kaa käytettäväksi jatkosuunnitelmien to-
23493: pungin alueella. Pyhäjokivarren kunnat ovat yh- teuttamiseen, joilla rapukantaa lisättäiszi'n
23494: teisen neuvottelunsa päätöksellä valmiit yhteistyö- Pyhäjoessa.
23495: hön valtion viranomaisten kanssa sellaisten suun-
23496: nitelmien laatimiseksi, joiden avulla rapukanta
23497: voitaisiin palautta Pyhäjokeen.
23498:
23499: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
23500:
23501: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
23502: Kalevi Mattila Vappu Säilynoja
23503: 2962 1987 vp.
23504:
23505: Raha-asia-aloite n:o 2780
23506:
23507:
23508:
23509:
23510: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 88 paran-
23511: tamiseksi välillä Raahe-Pulkkila
23512:
23513:
23514: Eduskunnalle
23515:
23516: Kantatie n:o 88 muodostaa tärkeän tieyhteyden tetään, sitä kalliimmaksi tien parantaminen aika-
23517: Eurooppa 4 -valtatieltä Pulkkilasta rantatielle n:o naan tulee. Siksi on välttämätöntä todella tarpeel-
23518: 8 Raaheen, ja ennen muuta Rautaruukki Oy:n liseksi koetun kantatien n:o 88 parantaminen laa-
23519: tehtaille malminkuljetusta, tarvike- ym. kuljetus- dittujen suunnitelmien mukaan jo tässä vaiheessa.
23520: ta tapahtuu merkittäväitä osin juuri tätä kanta- Huomattavaa on myös se, että Rautaruukki Oy:llä
23521: tietä myöten. Raahen kaupungille ja sen lisäänty- on tehtaansa Pulkkilassa, Oulaisissa ja Ylivieskas-
23522: välle väestömäärälle ja myös lähikuntien asukkai- sa. Päivittäin tapahtuvat yhteydet näiden välillä
23523: den työssäkulku- ja palveluliikennettä varten ky- tapahtuvat valtaosin kantatien n:o 88 kautta. Sen
23524: seinen kantatie on niin ikään välttämätön. lisäksi muu elinkeinoelämä luonnollisesti käyttää
23525: Kantatien n:o 88 kunto on tällä hetkellä suures- tätä tieyhteyttä päivittäisiin tarpeisiinsa. Kantatie
23526: ta ja raskaasta liikennemäärästä johtuen heikko. n:o 88 on tuiki tarpeellinen koko Oulun lääninkin
23527: Tien parantaminen on näin välttämätöntä edellä vastaisen kehityksen kannalta.
23528: mainituista syistä. Niukkojen tienrakennusmäärä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23529: rahojen johdosta ei po. kantatien kunnostamista taen,
23530: nykyaikaiseksi ja kantatieltä edellytettävälle tasol-
23531: le ole ollut mahdollista sijoittaa tienpidon toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23532: menpidesuunnitelmiin lähivuosille. Ottaen huo- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
23533: mioon kuitenkin sen, että po. tietä joka tapauk- 31. 24. 77 1 400 000 markkaa kantatien
23534: sessa rasitetaan jopa lisääntyvillä liikennemäärillä, n:o 88 parantamisen aloittamista varten
23535: on nähtävissä tien kunnon yhä nopeampi rappeu- välillä Raahe-Pulkkzla.
23536: tuminen. Mitä pitemmälle rappeutuminen pääs-
23537:
23538: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
23539:
23540: Juhani Vähäkangas Kalevi Mattila
23541: Juhani Alaranta Vappu Säilynoja
23542: 1987 vp. 2963
23543:
23544: Raha-asia-aloite n:o 2781
23545:
23546:
23547:
23548:
23549: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehto pään-Turulan
23550: paikallistien parantamiseksi Oulaisissa
23551:
23552:
23553: Eduskunnalle
23554:
23555: Oulaisten kaupungissa Piipsjärven vesittämisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23556: - työ tehtiin vesihallituksen toimesta - jälkeen taen,
23557: on omakotiasutus entistä enemmän laajentunut
23558: Piipsjärven kylälle, jonne kaupunki on laatinut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23559: myös osayleiskaavan. Kaupunki on rakentanut 1988 tulo- j'a menoarvioon momentille
23560: järven rannalle myös yleisen uimarannan ja vene- 31. 24. 77 900 000 markan määrärahan
23561: laiturin. Tämän lisäksi kylällä sijaitsee kaupungin Lehtopään-Turulan paikallistien n:o
23562: hiihtomaja. Näiden syiden vuoksi on tien käyttö 18313 parantamiseksi Oulaisten kaupun-
23563: voimakkaasti laajentunut, eikä tien kunto nykyi- gissa.
23564: sellään vastaa sille asetettavia vaatimuksia.
23565:
23566: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
23567:
23568: Juhani Vähäkangas Kalevi Mattila Vappu Säilynoja
23569: 2964 1987 vp.
23570:
23571: Raha-asia-aloite n:o 2782
23572:
23573:
23574:
23575:
23576: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuomiojan-Raahen
23577: rataosan sähköistämiseen
23578:
23579:
23580: Eduskunnalle
23581:
23582: Rataosan Tuomioja-Raahe sähköistämiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23583: tarvittaisiin lisää rahaa sähkölaitteiden hankkimi- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
23584: seen. Hanke on alueen kannalta merkittävä sekä 31.90.72 lisäyksenä 2 000 000 markkaa
23585: käyttönäkökulmasta että työllistäjänä. sähkölaitteiden hankkimista varten ra-
23586: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- taosan Tuomioja-Raahe sähköistämi-
23587: taen, seen.
23588:
23589: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
23590:
23591: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
23592: Kalevi Mattila Vappu Säilynoja
23593: 1987 vp. 2965
23594:
23595: Raha-asia-aloite n:o 2783
23596:
23597:
23598:
23599:
23600: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta luotsiaseman rakenta-
23601: miseksi Raaheen
23602:
23603:
23604: Eduskunnalle
23605:
23606: Raahen nykyinen luotsiasema toimii jakautu- asianmukaisten tilojen rakentamista välttämättö-
23607: neena kahteen osaan, osan ollessa n. 5 kilometrin mänä.
23608: päässä satamasta kaupungilta vuokratussa asun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23609: nossa ja osan Rautaruukilta vuokratussa tilassa taen,
23610: Satamakankaalla.
23611: Päivystys- ja majoitustilat ovat erillään n. 3 kilo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23612: metrin päässä toisistaan. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
23613: Uuden luotsiaseman rakentamisen on arvioitu 32.10.74 lisäyksenä 1 000 000 markkaa
23614: maksavan n. 1,5 miljoonaa markkaa. luotsiaseman rakentamiseen Raahen kau-
23615: Liikenteen runsaan määrän vuoksi pidämme punkiin.
23616:
23617: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
23618:
23619: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
23620: Kalevi Mattila Vappu Säilynoja
23621: 2966 1987 vp.
23622:
23623: Raha-asia-aloite n:o 2784
23624:
23625:
23626:
23627:
23628: Vähäkangas ym.: Määrärahan osoittamisesta rikkidioksidin vaikutus-
23629: ta Raahen seudun metsiin ja alueen ihmisten terveyteen koske-
23630: vaan tutkimukseen
23631:
23632: Eduskunnalle
23633:
23634: Metsäntutkimuslaitoksen ja Raahen aluesairaa- syydelle. Yleiseen tietoisuuteen on tullut erityises-
23635: lan tutkimukset, joilla tehdään selvitys rikkidiok- ti happamoitumisen aiheuttamat vaikutukset sekä
23636: sidin vaikutuksesta alueen metsiin, on aloitettu. hajujen ja pölyjen ympäristön viihtyvyydelle ai-
23637: Tutkimusta tulisi aikataulullisesti nopeuttaa ja heuttamat haitat. Lisäksi on todettu happamoitu-
23638: kohdistaa se myös tutkimuksiin rikkidioksidin vai- misen olevan vakava uhka metsän kasvulle ja sen
23639: kutuksesta väestön terveyteen. kautta puun tuotannolle, metsäteollisuudelle sekä
23640: Kyseistä tutkimusta on pidettävä erittäin tär- välillisesti koko kansantaloudellemme.
23641: keänä osin jo havaittavissa olevien rikkipäästöjen Alussa mainitun tutkimustyön aloittaminen ta-
23642: aiheuttamien ja yhä lisääntyvien ongelmien vuok- pahtuu kuluvan vuoden syksyllä. Kustannuksiin
23643: si. Tutkimuksella tulee olemaan ei vain valtakun- tulisi valtiovallan osallistua luvattua enemmän,
23644: nallista vaan myös kansainvälistä merkitystä ja sik- onhan tutkimuksen kohde Suomen rikkipäästäi-
23645: si valtion osallistuminen tutkimushankkeeseen on sin alue. Tutkimusta on myös laajennettava kos-
23646: välttämätöntä. Raahen kaupunki on suunnitellut kemaan rikin vaikutusta ihmisten terveyteen.
23647: Rautaruukin ympäristön osayleiskaavan laajan Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23648: metsityssuunnitelman, jonka onnistuminen on taen,
23649: kiinni merkittäviltä osiltaan em. tutkimuksesta ja
23650: sen tuloksista sekä näistä johtuvista käytännön toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23651: mista rikkipäästöjen vähentämiseksi. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
23652: Ilman laadun parantamiseen voidaan päästä 35.12.37 lisäyksenä 1000 000 markkaa
23653: vain tarkkojen ja tosiasioihin perustuvien tutki- avustuksena Raahen aluesairaalan ja ter-
23654: mustietojen pohjalta. Tähän saakka tehdyin selvi- veyskeskuksen kuntainliitolle rikkidioksi-
23655: tyksin on voitu havaita eri puolilla maata ilman din vaikutusta Raahen seudun metsiin ja
23656: epäpuhtauksien aiheuttavan haittaa ihmisen ter- väestön terveyteen kokskevaa tutkimusta
23657: veydelle, muulle luonnolle ja ympäristön viihtyi- varten.
23658:
23659: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1987
23660:
23661: Juhani Vähäkangas Kalevi Mattila
23662: Juhani Alaranta Vappu Säilynoja
23663: 1987 vp. 2967
23664:
23665: Raha-asia-aloite n:o 2785
23666:
23667:
23668:
23669:
23670: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta Jamilahden kansan-
23671: opiston oppilasasuntolan rakentamisesta aiheutuneisiin kustan-
23672: nuksiin
23673:
23674: Eduskunnalle
23675:
23676: Karjalan Evankelinen Seura ry. omistaa ja yllä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
23677: pitää Haminan kaupungissa Jamilahden kansan- taen,
23678: opistoa, joka uudistuneen opetusohjelmansa puit-
23679: teissa on järjestänyt ja järjestää edelleen monia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23680: ammattiin tai ammattioppilaitokseen valmentavia 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
23681: kursseja mm. perhepäivähoito- ja tiedotusalalla. 29.57.52 1 000 000 markkaa avustukseksi
23682: Viime vuonna yhdistys sai päätökseen 42 oppilaan Katy{zlan Evankelinen Seura ry:lle opptlas-
23683: asunnon käsittävän oppilasasuntolan uudisraken- asuntolan rakennuttamisesta aiheutunei-
23684: nuksen rakennustyöt. Niistä aiheutui noin 3 mil- den velkojen lyhentämiseen.
23685: joonan markan velat, joiden takaisinmaksusta sel-
23686: viytyminen aiheuttaa opiston ylläpitäjälle koh-
23687: tuuttoman pitkäaikaisen rasituksen.
23688:
23689: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23690:
23691: Matti Vähänäkki Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Häkämies
23692: Arja Alho Virpa Puisto Esko Almgren
23693: Jukka Gustafsson Sinikka Hurskainen-Leppänen Riitta Järvisalo-Kanerva
23694: Jorma Rantanen Jukka Roos Raimo Vuoristo
23695: Sulo Aittaniemi
23696: 2968 1987 vp.
23697:
23698: Raha-asia-aloite n:o 2786
23699:
23700:
23701:
23702:
23703: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta Pitkäkosken-Miehik-
23704: kälän paikallistien n:o 14736 perusparantamiseen
23705:
23706:
23707: Eduskunnalle
23708:
23709: Paikallistien n:o 14736 perusparantaminen, oi- tu tieyhteys vuorossa vasta v. 1990, ja sen kustan-
23710: kaisu ja kestopäällystärninen välillä Pitkäkoski- nusarvio on 7 miljoonaa markkaa. Ottaen huo-
23711: Miehikkälä on Miehikkälän kunnan elinkeinoelä- mioon vaikeudet saada ja säilyttää työnantajia
23712: män kehittämiselle kiireellinen ja välttämätön. haja-asutusalueilla olisi mitä toivottavinta, että
23713: Tieosuus välittää liikennettä kunnan keskustasta perusparannustyö saataisiin alkamaan jo vuonna
23714: Pitkällekoskelle, josta on jo peruskorjattu tieosuus 1988.
23715: Onkaman kautta Paijärvelle ja edelleen hyvä tie- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kunnioit-
23716: yhteys Haminaan. Pitkälläkoskella sijaitsee alhai- taen,
23717: sen kantokykyluokan Miehikkälän suurin yksityi-
23718: nen työnantaja, liikennöitsijä, jolla on Pitkällä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23719: koskella n. 30 linja-auton varikko ja tukiasema. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
23720: Liikennöitsijä välittää mm. huomattavasti turisti- 31. 24. 77 1 000 000 markkaa paikallistien
23721: liikennettä Neuvostoliittoon ja on huonojen yh- n:o 14736 perusparantamisen aloittami-
23722: teyksien vuoksi kunnan keskustaan ollut vaikeuk- seen Miehikkälän ja Pitkäkosken välzllä.
23723: sissa. Tienpidon toimenpideohjelmassa on kerrot-
23724:
23725: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23726:
23727: Matti Vähänäkki Arja Alho Virpa Puisto
23728: Jukka Gustafsson Riitta Järvisalo-Kanerva Jorma Rantanen
23729: Raimo Vuoristo Jukka Roos
23730: 1987 vp. 2969
23731:
23732: Raha-asia-aloite n:o 2787
23733:
23734:
23735:
23736:
23737: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta Merenlahden paikallis-
23738: tien n:o 14807 peruskorjaukseen
23739:
23740:
23741: Eduskunnalle
23742:
23743: TVL:n Kymen piirillä on jo pitkään ollut vireil- suunnitelma on jo vahvistettu ja vain toteuttamis-
23744: lä hanke Merenlahden paikallistien n:o 14807 ra- ta vailla. Vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon sisäl-
23745: kenteen parantamisesta ja tien päällystämisestä. lytettävä alkurahoitus, esim. 500 000 markkaa,
23746: Tämä TVL:n toimenpideohjelman hanke n:o olisi omiaan tässä vaiheessa tyydyttämään alueen
23747: 2210 koskee noin 9,0 kilometrin paikallistieosuut- kuntia ja olisi osoitus siitä, että hankkeen päära-
23748: ta, joka oleellisesti parantaa Taipalsaaren kunnan hoitus ja toteutus voitaisiin suorittaa seuraavana
23749: sisäistä yhteydenpitoa ja toisaalta toimii kokooja- vuonna eli 1989.
23750: tienä Lappeenrantaan suuntautuvaa liikennettä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
23751: ajatellen, on jo vuosia odottanut vuoroaan, ja sitä nioittavasti,
23752: on jatkuvasti työnnetty tuonnemmaksi. Tien ra-
23753: kenteen parantaminen ja päällystäminen olisi to- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23754: teutuessaan mitä suurimmassa määrin omiaan pa- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23755: rantamaan Taipalsaaren kunnan matkailuelinkei- 31.24. 77 500 000 markkaa Merenlahden
23756: non kehittämisedellytyksiä. Hankkeen kokonais- pazkallistien n:o 14807 peruskorjauksen
23757: kustannusarvio on 6, 7 miljoonaa markkaa. Tie- aloittamiseen.
23758:
23759: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
23760:
23761: Matti Vähänäkki Lea Savolainen Jukka Gustafsson
23762: Jorma Rantanen Jussi Ranta Sinikka Mönkäre
23763: Jukka Roos Heikki Rinne Raimo Vuoristo
23764: Pertti Hietala
23765:
23766:
23767:
23768:
23769: 46 270416F
23770: 2970 1987 vp.
23771:
23772: Raha-asia-aloite n:o 2788
23773:
23774:
23775:
23776:
23777: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta jalankulku- ja pyörätien
23778: rakentamiseen Tavastilan-Ylänummen maantielle n:o 3582
23779:
23780:
23781: Eduskunnalle
23782:
23783: Tavastilan-Ylänummen maantien n:o 3582 tamista juurikaan valvota. Asiantuntijat pitävät-
23784: varrella Kotkan kaupungissa on Tavastilan ala- kin kevyen liikenteen väylän saamista ainoana rat-
23785: asteen koulu, kauppapuutarha sekä uutta ja van- kaisuna.
23786: haa asutusta, jotka kaikki synnyttävät runsaasti Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
23787: kevyttä liikennettä. Kymen tie- ja vesirakennus- nioittavasti,
23788: piiri ja mm. Kotkan kaupungin teknillinen lauta-
23789: kunta, samoin kuin mm. paikallinen työväenyh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23790: distys ovat vuosien mittaan useissa eri yhteyksissä 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
23791: todenneet ne vaarat, jotka varsinkin koululaisia 31.24. 77 600 000 markkaa jalankulku-
23792: uhkaavat tällä erittäin runsaasti liikennöidyllä ja pyörätien rakentamisen aloittamiseen
23793: tiellä. Alueelle on runsaiden pyyntöjen johdosta Tavastilan- Ylänummen maantielle n:o
23794: asetettu 60 km:n tuntinopeusrajoitus, mutta tätä 3582.
23795: rikotaan yleisesti, eikä nopeusrajoituksen noudat-
23796:
23797: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
23798:
23799: Matti Vähänäkki Lea Savolainen Jorma Rantanen
23800: Raimo Vuoristo Pertti Hietala Sinikka Mönkäre
23801: Jukka Roos Heikki Rinne Jussi Ranta
23802: 1987 vp. 2971
23803:
23804: Raha-asia-aloite n:o 2789
23805:
23806:
23807:
23808:
23809: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta Virojoen-Ukkosaaren
23810: venereittien parantamiseen Virolahdella
23811:
23812:
23813: Eduskunnalle
23814:
23815: Pienveneilyn kannalta on Virojoen taajama vii- Sen lisäksi, että reittien parantaminen kohen-
23816: meinen Suomen puolella oleva huoltotukikoh- taisi paikallisten asukkaiden mahdollisuuksia liik-
23817: daksi soveltuva satamapaikka. Taajama on vilkas kua vesillä, olisi toimenpide mitä suurimmassa
23818: ja tarjoaa veneilijöille runsaasti käyttökelpoisia määrin omiaan kehittämään Virolahden kunnan
23819: palveluja. Yhä lisääntyvän veneilyn tarpeita aja- elinkeinoelämää. Se parantaisi eritoten kalastuk-
23820: tellen on Virojoen huoltosatamaan mereltä johta- sen ja matkailun kehitysedellytyksiä. Se mahdol-
23821: va väylä kuitenkin liian vaikeakulkuinen ja vaaral- listaisi mm. vesibussi- ja vesitaksiliikenteen aloit-
23822: linen muille kuin väylän tarkkaan tunteville. Vi- tamisen, joilla molemmilla on havaittu olevan ky-
23823: ralliselta ja viitoitetulta veneväylältä on Virojoen syntää, koska Virojoen taajaman kautta Vaali-
23824: taajamaan nimittäin noin 2,2 kilometrin vesimat- maalle suuntautuu runsas matkailuliikenne.
23825: ka ja lähellä olevaan Ukkosaaren venelaituriin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
23826: noin 0,5 kilometrin vesimatka.Jotta Virojoen taa- nioittavasti,
23827: jaman palvelut saataisiin entistä paremmin venei-
23828: lijöiden käyttöön, on Virojoen-Ukkosaaren ve- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23829: nereittien parantamisesta laadittu suunnitelma, 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
23830: jonka vesihallitus on hyväksynyt 21.1.1986 (1Nro 31.27.77 300000 markkaa Virojoen-
23831: 22 Kyv 2). Virojoen venereittien kokonaiskustan- Ukkosaaren venereittien parantamista var-
23832: nus on 480 000 markkaa, josta valtion vesistö- ten Viro/ahde/la.
23833: työnä tehtävä osuus on 300 000 markkaa.
23834:
23835: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
23836:
23837: Matti Vähänäkki Lea Savolainen Jukka Gustafsson
23838: Jorma Rantanen Sinikka Mönkäre Jukka Roos
23839: Heikki Rinne Raimo Vuoristo Jussi Ranta
23840: 2972 1987 vp.
23841:
23842: Raha-asia-aloite n:o 2790
23843:
23844:
23845:
23846:
23847: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta Tammion Kuorsalon
23848: saarten laiturien rakentamiseen Vehkalahdella
23849:
23850:
23851: Eduskunnalle
23852:
23853: Tammion ja Kuorsalon saaret sijaitsevat mo- tyydyttämiseksi ja alussa mammujen julkisten
23854: lemmat itäisellä Suomenlahdella, Vehkalahden palvelujen saannin turvaamiseksi saariston väes-
23855: kunnassa. Molemmissa on vanha kalastajakylä ja tölle on välttämätöntä, että Tammion laituri ja
23856: sekä vakinaista että erityisesti kesäkaudella tila- aallonmurtaja, kustannuksiltaan yhteensä 400 000
23857: päistä asutusta. Huollon, palo- ja pelastustoimen, markkaa, ja Kuorsalon laituri, kustannukseltaan
23858: sairaankuljetuksen ja hautauskuljetuksen (Kuor- 200 000 markkaa, peruskorjattaisiin ja rakennet-
23859: salossa hautausmaa käytössä) vuoksi on molem- taisiin vuoden 1988 aikana.
23860: missa saarissa vuosikymmeniä ollut pääasiassa jul- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23861: kisin varoin kustannetut huoltolaiturit ja Tam- tavasti,
23862: miossa lisäksi aallonmurtaja, joka oli aikanaan
23863: kokonaan valtion rakennuttama. Nyttemmin ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23864: kummankin saaren huoltolaiturit käyttökelvotto- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
23865: mat ja Tammion aallonmunaja siinä tilassa, että 31.27. 77 600 000 markkaa Vehkalahden
23866: mikäli sitä ei pian kunnosteta ja laajenneta, siihen kunnassa sijaitsevien Tammion ja Kuorsa-
23867: aikanaan uhratut valtion varat menevät hukkaan lon saarten, huoltolaitureiden rakentami-
23868: aallonmurtajan tullessa käyttökelvottomaksi. Kas- seen ja Tammion saaren aallonmurtajan
23869: vavan virkistysveneilyn ja matkailun tarpeiden peruskorjaamiseen.
23870:
23871: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
23872:
23873: Matti Vähänäkki Lea Savolainen Jorma Rantanen
23874: Raimo Vuoristo Sinikka Mönkäre Jukka Roos
23875: Heikki Rinne Jussi Ranta
23876: 1987 vp. 2973
23877:
23878: Raha-asia-aloite n:o 2791
23879:
23880:
23881:
23882:
23883: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta ajoharjoitteluradan
23884: rakentamiseen Anjalankoskelie
23885:
23886:
23887: Eduskunnalle
23888:
23889: Liikenneministeriön aikanaan asettama työryh- rataa varten maa-alueen tavoiteltavalta paikalta
23890: mä on jättänyt 30.4.1986 liikenneministeriölle kunnan keskustoimintojen läheisyydestä sekä sen
23891: ehdotuksensa ajoharjoitteluratojen rakentamiseksi lisäksi teettänyt Liikenneturvan asiantuntijalla
23892: ja sijoituspaikoiksi eri puolille valtakuntaa. Rapor- radan alustavan rakentamissuunnitelman. Erittäin
23893: tin mukaan ehdotetaan rakennettavaksi yhteensä merkityksellisenä pidetään vilkkaasti liikennöidys-
23894: 28 rataa, joista kaksi tulisi sijoitettavaksi Kymen sä Kymenlaaksossa, että radan rakentamiseen
23895: lääniin, toinen näistä Anjalankoskelie Kymen- päästäisiin vuonna 1988. Mainittakoon, että val-
23896: laaksossa ja toinen Imatralle Etelä-Karjalassa. Työ- tion rahoitusta on kokeilumielessä jo varattu
23897: ryhmän käsityksen mukaan tulisi ajoharjoittelu- Imatran rataa varten, mutta se ei etäisyytensä
23898: radan ylläpitäjäksi asettaa ratakohtainen säätiö, vuoksi palvele lainkaan Kymenlaaksoa.
23899: johon tulisivat mukaan niin valtio kuin ao. kunta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
23900: kin tahi useammat alueen kunnat. Ajoratakohtai- nioittavasti,
23901: set perustamiskustannukset arvioidaan noin 2 mil-
23902: joonaksi markaksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23903: Anjalankoskelie kaavailtua ajoharjoittelurataa 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
23904: varten on Anjalankosken kaupunki jo ryhtynyt 31.40.50 500 000 markkaa ajoharjoittelu-
23905: aktiivisiin toimenpiteisiin. Se on mm. hankkinut radan rakentamiseksi Anjalankoskelle.
23906:
23907: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1987
23908:
23909: Matti Vähänäkki Lea Savolainen Jukka Gustafsson
23910: Jorma Rantanen Sinikka Mönkäre Jukka Roos
23911: Heikki Rinne Raimo Vuoristo Jussi Ranta
23912: 2974 1987 vp.
23913:
23914: Raha-asia-aloite n:o 2792
23915:
23916:
23917:
23918:
23919: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta Haminan kaupungille
23920: uusien öljy- ja kuivalastisatamien laitteistojen palvelujen mark-
23921: kinointiin
23922:
23923: Eduskunnalle
23924:
23925: Haminan kaupunki on viimeisten noin 10 vuo- osuus korkotukilainan ja -tuen osalta on ollut lä-
23926: den aikana sijoittanut kaupungin varoja satamien- hinnä marginaalinen koko sijoitustoimintaan
23927: sa palveluvarustuksen parantamiseen yli 100 mil- nähden. Nykyajan merenkulussa edustaa sata-
23928: joonaa markkaa. Tällä hetkellä Haminan satama- mien markkinointi niin itä- kuin länsikauppaakin
23929: laitos onkin yksi valtakunnan uudenaikaisimmista ajatellen keskeistä osaa. Asianmukaista olisi, että
23930: ja välityskykyisimmistä. 1980-luvun alussa valmis- valtiovalta yhtä hyvin kuin yksityistäkin yritystoi-
23931: tui Palokangas 1 -projekti, ja tänä vuonna vihit- mintaa avustaisi myös kunnallista liiketoimintaa
23932: tiin käyttöön Palokangas 2 -projekti, joka viimeksi erilaisessa markkinointi- ja tiedotustoiminnassa.
23933: mainittu maksoi kaupungille yli 30 miljoonaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
23934: markkaa. Molemmat osat ovat kuivalasti- ja pulp- nioittaen,
23935: tavarasatamia. Tämän vuosikymmenen aikana on
23936: valmistunut niin ikään Haminan uudistettu öljy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23937: satama ja laajat ratapihatyöt, samoin kuin laaja- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
23938: mittaiset satamaväylätyöt. Kaupungin väkilukuun 31.99.40 750 000 markkaa avustukseksi
23939: (runsaat 10 000 asukasta) nähden on Haminan Haminan kaupungzlle sen uusien satama-
23940: kaupunki huomattavalla tavalla rakentanut koko laitteistojen palvelujen markkinoimista
23941: valtakuntaa palvelevaa satamalaitosta. Valtion varten.
23942:
23943: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23944:
23945: Matti Vähänäkki Marja-Liisa Tykkyläinen Arja Alho
23946: Sinikka Hurskainen-Leppänen Riitta Järvisalo-Kanerva Virpa Puisto
23947: Jukka Gustafsson Jukka Roos Jorma Rantanen
23948: Raimo Vuoristo
23949: 1987 vp. 2975
23950:
23951: Raha-asia-aloite n:o 2793
23952:
23953:
23954:
23955:
23956: Väistö ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta läänien kehit-
23957: tämiseen
23958:
23959:
23960: Eduskunnalle
23961:
23962: Läänien kehittämiseen on vuodelle 1987 kaik- saatu myönteisiä kokemuksia. Erityisen tärkeää
23963: kiaan 111 miljoonaa markkaa. Vuodelle 1988 esi- toiminta on nyt, kun perinteiset työ- ja toimeen-
23964: tetään määrärahan vähentämistä 31 miljoonalla tulomahdollisuudet vähenevät voimakkaasti. On-
23965: markalla, kun pienyritystuki siirretään myönnet- gelmat kasautuvat kehitysaluelääneissä.
23966: täväksi momentilta 32.51.49. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23967: Kehittämisrahaa saavat käyttää lääninhallituk- taen,
23968: set valtioneuvoston määräämin perustein läänin
23969: elinkeinotoiminnan tukemiskokeiluun. Lisäksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23970: määrärahaa voidaan käyttää muun muassa erityis- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
23971: alue- ja rakennemuutostyöryhmien menoihin. 26.98.43 lisäyksenä 50 000 000 markkaa
23972: Elinkeinotoimintojen kehittämisprojekteista on läänien kehittämiseen.
23973:
23974: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
23975:
23976: Matti Väistö Pekka Puska
23977: Esko Jokiniemi Kerttu Törnqvist
23978: Eeva Turunen
23979: 2976 1987 vp.
23980:
23981: Raha-asia-aloite n:o 2794
23982:
23983:
23984:
23985:
23986: Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan maaseudun
23987: alueellisen kehittämisohjelman laatimiseen
23988:
23989:
23990: Eduskunnalle
23991:
23992: Pohjois-Karjala on joutunut vakavien ongel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
23993: mien eteen. Perinteinen maataloustuotanto on taen,
23994: supistunut jyrkästi. Maaseudun työpaikat vähene-
23995: vät ja palvelut kaikkoavat. Tässä tilanteessa tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
23996: vitaan pikaisia toimia maakunnan maaseudun 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
23997: kehittämiseksi. Maidontuotannon samoin kuin kaa Pohjois-Karjalan maaseudun alueelli-
23998: muun karjatalouden merkitys on suuri jatkossa- sen kehittämis- ja tavoiteohjelman laati-
23999: kin. Tuotantomahdollisuudet on turvattava eri- miseen.
24000: tyistoimenpitein. Samalla on edistettävä metsäta-
24001: loutta ja muita maaseutuelinkeinoja.
24002:
24003: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24004:
24005: Matti Väistö Pekka Puska
24006: Esko Jokiniemi Kerttu Törnqvist
24007: Eeva Turunen
24008: 1987 vp. 2977
24009:
24010: Raha-asia-aloite n:o 2795
24011:
24012:
24013:
24014:
24015: Väistö: Määrärahan osoittamisesta kuntoutuslaitoksen rakentamiseen
24016: Ilomantsiin
24017:
24018:
24019: Eduskunnalle
24020:
24021: Ilomantsiin on suunniteltu sairaalatasoista kun- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24022: toutuslaitosta. Suurin puute kuntoutuspalveluista taen,
24023: on Pohjois-Karjalassa.
24024: Ilomantsin kuntoutuslaitoksen käyttäjät olisivat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24025: muun muassa sotaveteraaneja ja muita nykyaikais- 1988 tulo- ja menoarvioon 5 000 000
24026: ta kuntoutusta tarvitsevia. Laitosta on suunniteltu markkaa kuntoutuslaitoksen rakentamisen
24027: 100-paikkaiseksi. käynnistiimiseksi Ilomantszi"n.
24028: Hankkeen yksityiskohtainen suunnittelu ja ra-
24029: kentamistöiden aloitus tulisi saada alulle mahdol-
24030: lisimman pian.
24031:
24032: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24033:
24034: Matti Väistö
24035: 2978 1987 vp.
24036:
24037: Raha-asia-aloite n:o 2796
24038:
24039:
24040:
24041:
24042: Väistö ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseutututkimuksen Ja
24043: -opetuksen kehittämiseen Joensuun yliopistossa
24044:
24045:
24046: Eduskunnalle
24047:
24048: Maaseutuun kohdistuvaa opetusta ja tutkimus- teisöissä. Tämä toiminta liittyy läheisesti maaseu-
24049: ta tulee tehostaa. Joensuun yliopistolla on hyvät tututkimuksen ja -opetuksen kehittämiseen.
24050: edellytykset kehittyä tämän alan keskusyksiköksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24051: Suomessa. Jo nyt useat Joensuun yliopiston tie- taen,
24052: teenalat ja yksiköt harjoittavat maaseutuun koh-
24053: distuvaa tutkimusta ja antavat maaseudun kehi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24054: tykseen liittyvää opetusta. Joensuun yliopiston 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24055: omat suunnitelmat maaseutuinstituutin perusta- 29.10.21 500 000 markkaa maaseutu-
24056: miseksi tukevat aluepolitiikkatoimikunnan ehdo- tutkimuksen ja -opetuksen kehittämiseen
24057: tusta. Pohjois-Karjalassa on myös käynnissä hank- Joensuun yliopistossa.
24058: keita tietotekniikan käytön edistämiseksi kyläyh-
24059:
24060: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24061:
24062: Matti Väistö Pekka Puska
24063: Esko Jokiniemi Kerttu Törnqvist
24064: Eeva Turunen
24065: 1987 vp. 2979
24066:
24067: Raha-asia-aloite n:o 2797
24068:
24069:
24070:
24071:
24072: Väistö: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan opiston raken-
24073: nusvelkojen lyhentämiseen
24074:
24075:
24076: Eduskunnalle
24077:
24078: Pohjois-Karjalan opisto on vuosina 1980-87 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24079: tehnyt merkittävän muutos- ja perusparannustyön taen,
24080: päärakennuksessaan. Hankkeet on pääosin tehty
24081: työllisyysvaroin. Opisto on joutunut rahoittamaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24082: oman osuutensa velanotolla. Opiston velkataakka 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
24083: on tämän vuoksi kasvanut liian suureksi. Velan- 29.57.52 504 250 markkaa Pohjois-Kar-
24084: hoito rasittaa kohtuuttomasti opiston taloutta, sil- jal'!n opiston rakennusvelkojen lyhentii-
24085: lä esimerkiksi kuluvana vuonna velanhoitokulut mtseen.
24086: ovat yli 1, 1 miljoonaa markkaa.
24087:
24088: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24089:
24090: Matti Väistö
24091: 2980 1987 vp.
24092:
24093: Raha-asia-aloite n:o 2798
24094:
24095:
24096:
24097:
24098: Väistö: Määrärahan osoittamisesta Onkamon metsäkoulun laajen-
24099: nukseen
24100:
24101:
24102: Eduskunnalle
24103:
24104: Onkamon metsäkoulussa Tohmajärvellä on 56 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24105: oppilaspaikkaa. Tarkoituksena on kehittää kou- taen,
24106: lusta 96-paikkainen. Koulu tarvitsee välttämättä
24107: uusia tiloja. Suunnitelman mukaan tilojen lisä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24108: tarve on kaikkiaan 1 948 neliömetriä. Saneerauk- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24109: sineen hankkeen kustannusarvio on 14,0 miljoo- 29.60.74 4000000 markkaa Onkamon
24110: naa markkaa. Vuoden 1988 tulo- ja menoar- metsäkoulun laajennukseen.
24111: vioon tulisi saada suunnitteluun ja rakentamiseen
24112: 4 000 000 markkaa.
24113:
24114: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24115:
24116: Matti Väistö
24117: 1987 vp. 2981
24118:
24119: Raha-asia-aloite n:o 2799
24120:
24121:
24122:
24123:
24124: Väistö ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionavustuksiin
24125: valtakunnallisten nuorison leiri- ja kurssikeskusten käyttökus-
24126: tannuksiin
24127:
24128: Eduskunnalle
24129:
24130: Maassamme toimii viisi valtakunnallista nuori- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24131: son leiri- ja kurssikeskusta. Näitä ovat muun taen,
24132: muassa Rautavaaran Metsäkartano ja Nurmeksen
24133: Hyvärilä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24134: Jotta keskusten hintataso pystytään pitämään 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24135: kohtuullisena nuoriso- ja koululaisryhmiltä, tulee 29.91.51 lisäyksenä 800 000 markkaa val-
24136: tulevan vuoden toiminta-avustus korottaa 2 mil- tionavustuksiin valtakunnallisten nuori-
24137: joonaan markkaan. Määrärahan korotustarve on son leiri- ja kurssikeskusten käyttökustan-
24138: 0,8 miljoonaa markkaa. nuksiin.
24139:
24140: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24141:
24142: Matti Väistö Pekka Puska
24143: Esko Jokiniemi Kerttu Törnqvist
24144: Eeva Turunen
24145: 2982 1987 vp.
24146:
24147: Raha-asia-aloite n:o 2800
24148:
24149:
24150:
24151:
24152: Väistö: Määrärahan osoittamisesta puutarhamarjojen varastoinnin
24153: tukemiseen
24154:
24155:
24156: Eduskunnalle
24157:
24158: Viime vuosina toteutetut menekinedistämistoi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24159: met ovat osoittaneet, että kotimaisten marjojen taen,
24160: käyttöä voidaan lisätä ja korvata näin tuontia. Ku-
24161: lutuksen kehittyessä suhteellisen tasaisesti on en- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24162: tistä pulmallisemmaksi muodostumassa vuotui- 1988 tulo- ja menoarvioon 1 000 000
24163: nen marjasadon vaihtelu. Marjanviljelyn suotuisa markkaa puutarhamarjojen varastoinnin
24164: kehittäminen ja kotimaisten marjojen riittävyy- tukemiseen.
24165: den varmistaminen myös heikon sadon sattuessa
24166: edellyttää puutarhamarjojen pitkäaikaisvarastoin-
24167: nin järjestämistä.
24168:
24169: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24170:
24171: Matti Väistö
24172: 1987 vp. 2983
24173:
24174: Raha-asia-aloite n:o 2801
24175:
24176:
24177:
24178:
24179: Väistö: Määrärahan osoittamisesta maantien Kesälahti-Totku-
24180: niemi-Kymen läänin raja peruskorjaamiseen
24181:
24182:
24183: Eduskunnalle
24184:
24185: Kesälahden kirkonkylästä Totkuniemen kautta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24186: Kymen läänin rajalle ja edelleen Uukuniemelle taen,
24187: ulottuva tie on liikenteeseen nähden erittäin huo-
24188: nokuntoinen. Kymen läänin puoleinen osa tiestä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24189: on jo peruskorjattu. 1988 tulo- ja menoarvioon momenti!!e
24190: Tien vaikutuspiirissä on maaseudun perinteisen 31.24. 77 1 000 000 markkaa maantien
24191: asutuksen ja tuotantotoiminnan ohella runsaasti Kesä/ahti- Totkuniemi-Kymen läänin
24192: turkistarhoja. Ne lisäävät tien liikennöintitarvet- raja peruskorjaamiseen.
24193: ta. Lisäksi tie on tärkeä koululaisten kuljetuksessa.
24194: Huomattava osa liikenteestä on raskasta liiken-
24195: nettä.
24196:
24197: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24198:
24199: Matti Väistö
24200: 2984 1987 vp.
24201:
24202: Raha-asia-aloite n:o 2802
24203:
24204:
24205:
24206:
24207: Väistö: Määrärahan osoittamisesta Lylyvaaran-Huhuksen-Kivi-
24208: lahden maantien perusparantamiseen
24209:
24210:
24211: Eduskunnalle
24212:
24213: Maanteiden n:ot 5201 ja 520 perusparantami- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24214: nen tieosuudella Lylyvaara-Huhus-Kivilahti on taen,
24215: toimenpideohjelmassa esitetty aloitettavaksi
24216: vuonna 1991. Alueen kulkuyhteyksien ja Ilo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24217: mantsin kunnan vaikean työllisyyden vuoksi han- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24218: ketta tulisi aikaistaa vuonna 1988 alkavaksi. 31. 24. 77 3 100 000 markkaa maanteiden
24219: Hankkeen kustannusarvio on 15,6 miljoonaa n:ot 5201 ja 520 perusparantamiseen tie-
24220: markkaa. osuudella Lylyvaara-Huhus-Kivilahti.
24221:
24222: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24223:
24224: Matti Väistö
24225: 1987 vp. 2985
24226:
24227: Raha-asia-aloite n:o 2803
24228:
24229:
24230:
24231:
24232: Väistö: Määrärahan osoittamisesta loma-asuntojen vesijohtoteknisten
24233: ratkaisujen tutkimiseen ja kokeiluun
24234:
24235:
24236: Eduskunnalle
24237:
24238: Maatila- ja mökkilomailu on jatkuvasti laajen- erityistoimenpiteineen. Ratkaisujen tulee olla jäl-
24239: tunut. Maatilalomailua edistetään osana maaseu- kiasennuskelpoisia ja hinnaltaan edullisia.
24240: tuelinkeinojen kehittämistyötä. Sekä maatila- että Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24241: mökkilomailun osalta nähdään tärkeäksi saniteet- taen,
24242: titekniikan korkea taso ja riittävät peseytymismah-
24243: dollisuudet. Tavoitteen edistämiseksi tulee käyn- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24244: nistää tutkimus- ja kokeiluhanke loma-asuntoihin 1988 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark-
24245: sopivien vesijohtoteknisten ratkaisujen löytämi- kaa loma-asuntojen vesijohtoteknisten rat-
24246: seksi. Kyseessä ovat veden hankinta-, vesijohto-, kaisujen tutkimiseen ja kokeiluun.
24247: lämmitys- ja viemäröintiratkaisut niihin liittyvine
24248:
24249: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24250:
24251: Matti Väistö
24252:
24253:
24254:
24255:
24256: 47 270416F
24257: 2986 1987 vp.
24258:
24259: Raha-asia-aloite n:o 2804
24260:
24261:
24262:
24263:
24264: Väistö: Määrärahan osoittamisesta turpeen jatkojalostuksen tutki-
24265: mustoiminnan tukemiseen
24266:
24267:
24268: Eduskunnalle
24269:
24270: Pohjois-Karjalan turvevaroista on kolmannes Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
24271: Ilomantsissa. Turvetuotantoa kunnassa on ollut taen,
24272: vuodesta 1976 lähtien. Vapon brikettitehdas val-
24273: mistui vuonna 1981. Tehtaan tuotanto keskeytet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24274: tiin jo vuonna 1982. Tehtaan käynnistäiDiseksi 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24275: uudelleen tulisi tehostaa turpeen jatkojalostuk- 32.55. 40 500 000 markkaa turpeen jat-
24276: seen liittyvää tutkimustoimintaa. Tutkimuksessa kojalostuksen tutkimustoiminnan tukemi-
24277: tulisi muun muassa selvittää, voidaanko noin 30 seen.
24278: miljoonaa markkaa maksanutta tehdasta käyttää
24279: johonkin muuhun tarkoitukseen kuin brikettien
24280: ja pellettien valmistukseen.
24281:
24282: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24283:
24284: Matti Väistö
24285: 1987 vp. 2987
24286:
24287: Raha-asia-aloite n:o 2805
24288:
24289:
24290:
24291: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan läänin kehit-
24292: tämiseen
24293:
24294:
24295: Eduskunnalle
24296:
24297: Hallituksen vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesi- terästehtaan mahdollinen lopettaminen uhkaa
24298: tyksessä on läänien kehittämiseen osoitettu 31 viedä työn useilta sadoilta. Suomen Pultti Oy:n
24299: miljoonaa markkaa vähemmän kuin tämän vuo- tehtaan lopettaminen Tammisaaressa lisää työttö-
24300: den bubjetissa. Vähennys johtuu pienyritystuen miä yli 70:llä.
24301: siirtämisestä teollisuuspiireille. Uudenmaan kunnat voidaan luokitella neljään
24302: Vähennys on liian suuri, sillä nykyisen rakenne- luokkaan: pieniin maatalousvaltaisiin kuntiin,
24303: muutoksen edetessä vanhat aluepoliittiset keinot vanhoihin teollisuuskuntiin, uusiin teollistuviin
24304: menettävät tehoaan ja läänin kehittämisraha tulee kuntiin ja pääkaupunkiseudun kuntiin.
24305: muodostamaan entistä merkittävämmän välineen Läänin kehittämisraha on tarpeen taantuvien
24306: alueellisessa kehittämisessä. teollisuuspaikkakuntien lisäksi nimenomaan
24307: Läänien kehittämisrahamenettely alkoi v. 1985, pienten maatalousvaltaisten kuntien kehittämi-
24308: jolloin Lapin läänissä oli käytettävissä 30 miljoo- seksi. Näitä kuntia ovat seuraavat 12: Artjärvi,
24309: nan määräraha. V. 1986 menettely laajeni lisäksi Askola, Karjalohja, Lapinjärvi, Liljendal, Myrsky-
24310: Oulun, Pohjois-Karjalan, Mikkelin ja Kymen lää- lä, Nummi-Pusula, Pernaja, Pornainen, Pukkila,
24311: neihin. Sammatti ja Tenhola.
24312: Vuonna 1987 määrärahaa jaettiin koko maassa Kehittämisrahan tarvetta lisää merkittävästi se,
24313: ja Lapin lääni sai käyttöönsä 22 miljoonaa ja että Uudellamaalla ei muita aluepoliittisia tukia
24314: Uudenmaan lääni 5 miljoonaa. Lisäksi vuoden en- ole juuri nimeksikään käytössä. Nykyisen aluepo-
24315: simmäisessä lisäbudjetissa myönnettiin Uuden- liittisen lainsäädännön vallitessa on Uudellemaal-
24316: maan lääninhallitukselle 2 miljoonan lisämäärä- le suuntautunut selvästi alle 1 % KTM:n ja Keran
24317: raha. Tämä oli tarkoitettu nimenomaan Hanko- tuesta.
24318: niemen nopeasti huononevan työllisyystilanteen Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uuden-
24319: parantamiseen. maan läänin kansanedustajien neuvottelukunnan
24320: Kone Oy:n Hangon nosturitehtaan lopettami- työvaliokunnassa.
24321: nen on ollut tiedossa jo viime vuoden lopulta. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24322: Se jättää 190 työntekijää ja toimihenkilöä työttö- nioittaen,
24323: mäksi.
24324: Tämän jälkeen tilanne läntisellä Uudellamaalla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24325: on pahentunut huomattavasti. Skogbyn sahan 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24326: lopettaminen Tenholassa jätti yli 70 ihmistä työt- 26.98.43 lisäyksenä 12 000 000 markkaa
24327: tömäksi, Printal Oy:n ja Visko Oy:n toiminnan käytettäväksi Uudenmaan läänin kehittä-
24328: supistaminen ja lopettaminen lisää työttömien mzseen.
24329: määrää useilla kymmenillä Hangossa. Koverharin
24330:
24331: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
24332:
24333: Marjatta Väänänen Marja-Liisa Löyttyjärvi Anssi Rauramo
24334: Tauno Valo Kaarina Dromberg Pauli Uitto
24335: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Antti Kalliomäki
24336: Päivi Varpasuo Eeva-Liisa Moilanen Arja Alho
24337: Johannes Virolainen Ben Zyskowicz Marita Jurva
24338: Lauri Metsämäki Tuulikki Hämäläinen Markku Pohjola
24339: Pirjo Ala-Kapee Ritva Laurila Lea Kärhä
24340: Sirkka-Liisa Anttila Osmo Soininvaara
24341: 2988 1987 vp.
24342:
24343: Raha-asia-aloite n:o 2806
24344:
24345:
24346:
24347:
24348: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon laa-
24349: jentamiseen Orimattilassa
24350:
24351:
24352: Eduskunnalle
24353:
24354: Orimattilan valtion virastotalon tilat ovat käy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24355: neet ahtaiksi. Useat virastot ja toimistot on sijoi- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24356: tettu jo virastotalon ulkopuolisiin tiloihin eri puo- 28. 64.76 1 000 000 markkaa valtion viras-
24357: lille kuntaa. Rakennushallitus on laatinut talon totalon laajentamistöiden käynnistiimisek-
24358: laajennussuunnitelmat, joiden kustannusarvio si Orimattilassa.
24359: nousee 4 milj. markkaan. Töiden aloittaminen
24360: olisi nykytilanteessa tarpeen vaatimaa.
24361: Edellä oleva perusteella ehdotamme kunnioit-
24362: taen,
24363:
24364: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1987
24365:
24366: Marjatta Väänänen Marja-Liisa Löyttyjärvi Pauli Uitto
24367: Johannes Virolainen Tauno Valo Per-Henrik Nyman
24368: Kaarina Dromberg
24369: 1987 vp. 2989
24370:
24371: Raha-asia-aloite n:o 2807
24372:
24373:
24374:
24375:
24376: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta tieteellisten keskuskirjas-
24377: tojen kirjallisuushankintoihin
24378:
24379:
24380: Eduskunnalle
24381:
24382: Tieteellisten keskuskirjastojen toiminta on keskuskirjastojen toiminnan kehittymisen vuoksi
24383: maan tutkimustoiminnan kannalta erittäin kes- on tärkeää, että määräraha erikseen mainitaan.
24384: keinen. Niiden vastuulla on tieteellisen informaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24385: tion nopea ja esteetön saanti. Niiden kautta välit- taen,
24386: tyy vuosittain useita tuhansia informaatiopalvelu-
24387: pyyntöjä ja yli satatuhatta kaukopalvelutilausta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24388: Tieteellisten keskuskirjastojen toiminnan tur- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24389: vaamiseksi on valtion tulo- ja menoarviossa aiem- 29.10.21 30 500 000 markkaa tieteellis-
24390: pina vuosina erikseen mainittu niiden kirjallisuus- ten keskuskirjastojen kirjallisuushankin-
24391: määrärahat. Nyt tästä on luovuttu. Tieteellisten toihin.
24392:
24393: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 198 7
24394:
24395: Marjatta Väänänen Kaarina Dromberg Per-Henrik Nyman
24396: Anna-Liisa Jokinen Matti Maijala Mirja Ryynänen
24397: Riitta Kauppinen Gustav Björkstrand Sirkka-Liisa Anttila
24398: Annikki Koiseinen
24399: 2990 1987 vp.
24400:
24401: Raha-asia-aloite n:o 2808
24402:
24403:
24404:
24405:
24406: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Eläinlääketieteellisen kor-
24407: keakoulun Hautjärven laitosten uuden klinikkarakennuksen ra-
24408: kentamiseen
24409:
24410: Eduskunnalle
24411:
24412: Eläinlääketieteellisen korkeakoulun Hautjärven että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24413: laitosten toimintaa vaikeuttaa uuden ja ajanmu- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24414: kaisten klinikkatilojen puuttuminen. Uusi klinik- 29.10.74 2 500 000 markkaa Eläinlääke-
24415: karakennus auttaisi laitosta selviytymään nykyajan tieteellisen korkeakoulun Hautjärven lai-
24416: eläinlääkinnälle ja -tutkimukselle asetetuista vaa- tosten klinikkarakennuksen rakentamisen
24417: timuksista. käynnistämiseksi.
24418: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24419: taen,
24420:
24421: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
24422:
24423: Marjatta Väänänen Per-Henrik Nyman Kaarina Dromberg
24424: Johannes Virolainen Tuulikki Hämäläinen Pauli Uitto
24425: 1987 vp. 2991
24426:
24427: Raha-asia-aloite n:o 2809
24428:
24429:
24430:
24431:
24432: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Artjärven Ratulan koulun
24433: peruskorjausta varten
24434:
24435:
24436: Eduskunnalle
24437:
24438: Artjärven kunnan Ratulan koulun peruskorjaus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24439: on kunnan rakennushankkeista tähdellisin ja kii- 1988 tulo- ja menoarvioon 1300 000
24440: reellisin. Valtion tulisi sen vuoksi osoittaa määrä- markkaa Artjärven kunnan Ratulan kou-
24441: raha hankkeen toteuttamiseksi. lun peruskorjaukseen.
24442: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24443: taen,
24444:
24445: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
24446:
24447: Marjatta Väänänen Kaarina Dromberg
24448: Johannes Virolainen Pauli Uitto
24449: Ritva Laurila
24450: 2992 1987 vp.
24451:
24452: Raha-asia-aloite n:o 2810
24453:
24454:
24455:
24456:
24457: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntsälän maatalous- ja
24458: puutarhaoppilaitoksen opetus- ja asuntotilojen peruskorjaukseen
24459: ja laajentamiseen
24460:
24461: Eduskunnalle
24462:
24463: Mäntsälän maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24464: toimintaa mm. puutarha-alan opetuslaitoksena 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24465: vaikeuttaa tarvittavien asuntola- ja opetustilojen 29. 61.74 700 000 markkaa Mäntsälän
24466: puute ja nykyisten heikko kunto. maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen ope-
24467: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- tus- ja asuntolatilojen peruskorjauksen ja
24468: taen, laajentamisen käynnistå'miseksi.
24469:
24470: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
24471:
24472: Marjatta Väänänen Marja-Liisa Löyttyjärvi Pauli Uitto
24473: Johannes Virolainen Tauno Valo Per-Henrik Nyman
24474: Kaarina Dromberg
24475: 1987 vp. 2993
24476:
24477: Raha-asia-aloite n:o 2811
24478:
24479:
24480:
24481:
24482: Väänänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta läänien taide-
24483: toimikunnille taiteen edistämiseen
24484:
24485:
24486: Eduskunnalle
24487:
24488: Läänien taidetoimikuntien käyttöön varatut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24489: määrärahat ovat vuosia pysyneet varsin vaatimat- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24490: tomina ja nousseet tuskin inflaation kasvun ver- 29. 90. 09 lisäyksenä 12 000 000 markkaa
24491: taa. Näin taide-elämän monipuoliseksi kehittämi- läänien taidetoimikunnzlle taiteen edistä-
24492: seksi aikoinaan tarkoitetut määrärahat eivät ole mzseen.
24493: täyttäneet valtakunnan kehittämisen ehtoja tai-
24494: teen ja kulttuurin osalta.
24495: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24496: taen,
24497:
24498: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
24499:
24500: Marjatta Väänänen Pirkko Ikonen Mauri Pekkarinen
24501: Matti Maijala Sirkka-Liisa Anttila Seppo Kääriäinen
24502: Annikki Koistinen Hannele Pokka Mirja Ryynänen
24503: Kalle Röntynen Esko Jokiniemi Pekka Puska
24504: Esko Aho
24505: 2994 1987 vp.
24506:
24507: Raha-asia-aloite n:o 2812
24508:
24509:
24510:
24511:
24512: Väänänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta taiteenalan
24513: tutkimus- ja julkaisutoiminnan tukemiseen
24514:
24515:
24516: Eduskunnalle
24517:
24518: Valtion vuotta 1988 koskevassa tulo- ja menoar- kuin tutkimusten tekeminen on niiden julkaise-
24519: vioesityksessä ehdotetaan veikkauksen ja raha- minen. Nykyisin käytettävissä oleva määräraha ei
24520: arpajaisten voittovaroista myönnettäväksi 400 000 ole riittävä edes tutkimusten suorittamiseen pu-
24521: markkaa taiteenalan tutkimus- ja julkaisutoimin- humattakaan niiden julkaisemisesta. Tutkimustu-
24522: taan. Määrä on jo vuosia pysytellyt markkamääräi- losten tulisi kuitenkin olla kaikkien tietoa tarvitse-
24523: sesti ennallaan. Puheena olevalla määrärahalla ka- vien tahojen käytettävissä. Taiteilijajärjestöt kat-
24524: tetaan taiteen keskustoimikunnan harjoittamasta sovat taiteen keskustoimikunnan tavoin, että pu-
24525: tutkimus- ja julkaisutoiminnasta aiheutuvat ku- heena olevaa määrärahaa on tuntuvasti korotetta-
24526: lut. va.
24527: Ehdotettu määräraha on täysin riittämätön tai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24528: teen keskustoimikunnan harjoittaman tutkimus- taen,
24529: toiminnan laatuun ja luonteeseen nähden. Tai-
24530: teen keskustoimikunta on ainoa laitos maassam- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24531: me, jossa harjoitetaan merkittävää taidepolitiikan 1988 tulo- ja menoarvioon momenttlle
24532: tutkimustyötä. Taidepoliittiset tutkimusprojektit 29.90.52 lisäyksenä 350 000 markkaa tai-
24533: ovat ensiarvoisen tärkeitä maamme taide- ja kult- teenalan tutkimus- ja julkaisutoiminnan
24534: tuurielämän kehittämisen kannalta. Yhtä tärkeää tukemiseen.
24535:
24536: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
24537:
24538: Marjatta Väänänen Annikki Koistinen Pekka Puska
24539: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari Mauri Pekkarinen
24540: Pirkko Ikonen
24541: 1987 vp. 2995
24542:
24543: Raha-asia-aloite n:o 2813
24544:
24545:
24546:
24547:
24548: Väänänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta orkestereille ja
24549: yhtyeille
24550:
24551:
24552: Eduskunnalle
24553:
24554: Suomalaisen kulttuurin kehittämiseksi on vält- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24555: tämätöntä, että taiteen eri muotoja tuetaan 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24556: alueellisesti. Kun orkestereitten toimintaan on 29.90.52lisäyksenä 1 000 000 markkaa or-
24557: tulo- ja menoarviossa lisätty lähinnä vain muodol- kestereille ja yhtyeille sekä niiden aluetoi-
24558: linen tuki, tulisi määrärahaa korottaa. mintaa varten.
24559: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24560: taen,
24561:
24562: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
24563:
24564: Marjatta Väänänen Päivi Varpasuo Mirja Ryynänen
24565: Riitta Kauppinen Juho Sillanpää Anna-Liisa Jokinen
24566: Sirkka-Liisa Anttila Annikki Koistinen
24567: 2996 1987 vp.
24568:
24569: Raha-asia-aloite n:o 2814
24570:
24571:
24572:
24573:
24574: Väänänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionavus-
24575: tuksella säveltaidejärjestöille
24576:
24577:
24578: Eduskunnalle
24579:
24580: Maamme säveltaidejärjestöt ovat koko toimin- nuksiin on koko ajan pienentynyt. Samanaikaises-
24581: tansa ajan hoitaneet suomalaista musiikkielämää ti suomalainen musiikkielämä on laajentunut
24582: ja julkista hallintoa hyödyttäviä tehtäviä kuten huomattavasti ja lisännyt säveltaidejärjestöjen
24583: esim. tiedotusta, koulutusta, tilastointia ja kan- tehtäviä.
24584: sainvälisiä suhteita. Ne eivät ole halunneet luopua Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24585: näistä tehtävistä, koska silloin niistä ei mikään ta- taen,
24586: ho huolehtisi. Tämä on kuitenkin aiheuttanut li-
24587: sääntyviä taloudellisia paineita, koska valtion että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24588: avustukset säveltaidejärjestöille viimeisten viiden 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle
24589: vuoden aikana ovat nousseet hyvin vähän tai pysy- 29.90.52lisäyksenä 300 000 markkaa val-
24590: neet samoina ja niiden merkitys suhteessa kustan- tionavustuksena säveltaidejärjestözfle.
24591:
24592: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
24593:
24594: Marjatta Väänänen Päivi Varpasuo Anna-Liisa Jokinen
24595: Sirkka-Liisa Anttila Annikki Koistinen Pirjo Ala-Kapee
24596: Ritva Laurila Mirja Ryynänen Riitta Kauppinen
24597: Juho Sillanpää
24598: 1987 vp. 2997
24599:
24600: Raha-asia-aloite n:o 2815
24601:
24602:
24603:
24604:
24605: Väänänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta musiikkioppi-
24606: laitoksille uusien musiikkikoulujen ja -opistojen ottamiseksi val-
24607: tionosuuden piiriin
24608:
24609: Eduskunnalle
24610:
24611: Hyväksyessään 13.2.1987 lain maamme musiik- 1988 tulo- ja menoarviossa vain kolmen uuden op-
24612: kioppilaitoksista eduskunta edellytti hallituksen pilaitoksen ottamista valtionosuuden piiriin.
24613: huolehtivan siitä, että ammatillisen koulutuksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24614: tullessa rahoitettavaksi kokonaan yleisistä budjetti- taen,
24615: varoista veikkausvoittovaroista tällöin vapautuvat
24616: varat, 20 milj. mk, käytetään kokonaisuudessaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24617: vakinaisen valtionosuuden saamiseksi asetettavat 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24618: vaatimukset täyttävien musiikkioppilaitosten otta- 29.90.54 lisäyksenä 18 500 000 markkaa
24619: miseen lakisääteisen valtionosuusrahoituksen pii- uusien musiikkioppilaitosten ottamiseksi
24620: riin. Hallitus on kuitenkin ehdottanut vuoden valtionavun piiriin.
24621:
24622: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
24623:
24624: Marjatta Väänänen Hannu Tenhiälä Tellervo Renko
24625: Seppo Pelttari Hannele Pokka Jukka Vihriälä
24626: Matti Väistö Tytti Isohookana-Asunmaa Pirkko Ikonen
24627: Sirkka-Liisa Anttila Mirja Ryynänen Anneli Jäätteenmäki
24628: Mikko Elo Matti Maijala Juho Sillanpää
24629: Mauri Pekkarinen Heli Astala Pekka Puska
24630: Timo Kietäväinen Juhani Alaranta Kalle Röntynen
24631: Jorma Huuhtanen Esko Aho Esko Jokiniemi
24632: Anna-Liisa Jokinen Seppo Kääriäinen Annikki Koistinen
24633: 2998 1987 vp.
24634:
24635: Raha-asia-aloite n:o 2816
24636:
24637:
24638:
24639:
24640: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Artjärven palloiluhallin
24641: rakentamiseen
24642:
24643:
24644: Eduskunnalle
24645:
24646: Artjärven palloiluhallin suunnitelmat ovat ol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24647: leet pitkään valmiina, ja rakentamistöihin olisi 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24648: näin ollen voitu ryhtyä. Hanke on kuitenkin vii- 29.91.5 0 1 000 000 markkaa Artjärven
24649: västynyt valtion rahoituksen puuttuessa. palloiluhallin rakentamiseen.
24650: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24651: taen,
24652:
24653: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
24654:
24655: Marjatta Väänänen Johannes Virolainen
24656: 1987 vp. 2999
24657:
24658: Raha-asia-aloite n:o 2817
24659:
24660:
24661:
24662:
24663: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseutuneuvojan palk-
24664: kaamiseksi Uudenmaan maatalouskeskukseen
24665:
24666:
24667: Eduskunnalle
24668:
24669: Sukupolvenvaihdasten yleistyessä tarvitsevat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24670: nuoret viljelijät asiantuntevaa neuvontaa laaties- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24671: saan tilalleen taloudelliset suunnitelmat ja valites- 30.30.40 200 000 markkaa maaseutuneu-
24672: saan tilalleen parhaiten sopivaa tuotantomuotoa. vojan (A 20 agronomz) palkkaamiseksi
24673: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- Uudenmaan maatalouskeskukseen.
24674: taen,
24675:
24676: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1987
24677:
24678: Marjatta Väänänen Marja-Liisa Löyttyjärvi
24679: Pauli Uitto Johannes Virolainen
24680: 3000 1987 vp.
24681:
24682: Raha-asia-aloite n:o 2818
24683:
24684:
24685:
24686:
24687: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta puutarha- ja avomaan Vil-
24688: jelyneuvojan palkkaamiseksi Uudenmaan maatalouskeskukseen
24689:
24690:
24691: Eduskunnalle
24692:
24693: Puutarha-, enty1sesti vihannesviljelyn laajen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24694: tuessa Uudellamaalla tarvitaan asiantuntevaa neu- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24695: vontaa. Siitä on kuitenkin huomattavaa puutetta, 30.30.40 160 000 markkaa puutarha- ja
24696: koska Uudenmaan maatalouskeskuksessa ei ole avomaaviljelyn neuvojan (A 16 hortono-
24697: puutarha- ja avomaanviljelyn vakansseja. mt) palkkaamiseksi Uudenmaan maata-
24698: Edellä olevan perusteella ehdotamme, louskeskukseen.
24699:
24700: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
24701:
24702: Marjatta Väänänen Marja-Liisa Löyttyjärvi
24703: Pauli Uitto Kaarina Dromberg
24704: Johannes Virolainen
24705: 1987 vp. 3001
24706:
24707: Raha-asia-aloite n:o 2819
24708:
24709:
24710:
24711:
24712: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kasvinviljelykoeaseman
24713: perustamiseen Uudenmaan lääniin
24714:
24715:
24716: Eduskunnalle
24717:
24718: Maatalouden tutkimuskeskuksen Tikkurilan maan läänin kansanedustajien neuvottelukunnan
24719: laitosten siirryttyä Jokioisiin Uusimaa on jäänyt työvaliokunnassa.
24720: kokonaan vaille kasvinviljelykoeasemaa. Läänin Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24721: merkitys kasvintuotannossa on kuitenkin suuri. taen,
24722: Uudellamaalla voidaan viljellä lajikkeita, jotka ei-
24723: vät naapurilääneihin sovellu. Esim. Suomenlah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24724: den merkitys ei muilla koeasemilla vaikuta siten 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24725: kuin Uudenmaan läänissä. Koeaseman paikaksi 30. 70.74 2 000 000 markkaa suunnnitte-
24726: soveltuu esim. Mäntsälä keskeisen sijaintinsa lumäärärahana kasvinviljelykoeaseman
24727: vuoksi. perustamiseksi Uudellemaalle.
24728: Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uuden-
24729:
24730: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1987
24731:
24732: Marjatta Väänänen Marja-Liisa Löyttyjärvi Antti Kalliomäki
24733: Arja Alho Eero Paloheimo Reino Paasilinna
24734: Ole Wasz-Höckert Per-Henrik Nyman Ben Zyskowicz
24735: Johannes Virolainen Marita Jurva Pauli Uitto
24736: Martti Tiuri Kaarina Dromberg Tauno Valo
24737: Anssi Rauramo Päivi Varpasuo Eeva-Liisa Moilanen
24738: Lauri Metsämäki Tuulikki Hämäläinen Markku Pohjola
24739: Pirjo Ala-Kapee Ritva Laurila Lea Kärhä
24740:
24741:
24742:
24743:
24744: 48 270416F
24745: 3002 1987 vp.
24746:
24747: Raha-asia-aloite n:o 2820
24748:
24749:
24750:
24751:
24752: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 1 liikenne-
24753: turvallisuutta edistäviin liikenteenjärjestelyihin Nummi-Pusulan
24754: alueella
24755:
24756: Eduskunnalle
24757:
24758: Valtatiellä n:o 1 välillä Nummi-Pusula, erityi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24759: sesti Saukkolan kohdalla tarvitaan liikenneturval- 1988 tulo- ja menoarvioon momenttfle
24760: lisuutta parantaviin kohteisiin määrärahat. Suun- 25.50. 77 3 000 000 markkaa valtatien n:o
24761: nitelmat hankkeitten toteuttamiseksi on jo tehty, 1 liikenneturvallisuutta edistävien hank-
24762: mutta itse toteuttaminen on siirtynyt. Tämän keitten aloittamiseen Nummi-Pusulan,
24763: vuoksi tulisi järjestelytöitä kiirehtiä. erityisesti Saukkolan ja Nummen alueilla.
24764: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24765: taen,
24766:
24767: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1987
24768:
24769: Marjatta Väänänen Marja-Liisa Löyttyjärvi Anssi Rauramo
24770: Johannes Virolainen Tauno Valo Pauli Uitto
24771: Kaarina Dromberg
24772: 1987 vp. 3003
24773:
24774: Raha-asia-aloite n:o 2821
24775:
24776:
24777:
24778:
24779: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 1701
24780: parantamiseen osuudella Pyörähtälä-Kuivanto
24781:
24782:
24783: Eduskunnalle
24784:
24785: Paikallistie n:o 1701 osuudella Pyörähtälä (Ori- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24786: mattila)-Kuivanto, pituudeltaan 14 kilometriä, 1988 tulo- ja menoarvioon momentzlle
24787: on kunnoltaan heikko, mikä vaikeuttaa liikennet- 31.24. 77 2 500 000 markkaa paikallistien
24788: tä. n:o 1701 parantamisen aloittamiseksi
24789: Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit- osuudella Pyörähtälä-Kuivanto.
24790: taen,
24791:
24792: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
24793:
24794: Marjatta Väänänen Kaarina Dromberg Johannes Virolainen
24795: 3004 1987 vp.
24796:
24797: Raha-asia-aloite n:o 2822
24798:
24799:
24800:
24801:
24802: Väänänen ym.: Koeotetun määrärahan osoittamisesta elinkeinoasia-
24803: miesten palkkausmenoihin
24804:
24805:
24806: Eduskunnalle
24807:
24808: Pienet maaseutukunnat ovat vuosia olleet Uu- pmJarven, Ruotsinpyhtään ja Tenholan elinkei-
24809: denmaan läänissä taantuvia työpaikkojen, väestön noasiamiesten palkkaamiseksi tulisi saada valtion-
24810: ja kunnallistalouden osalta. Nämä lähinnä läänin osuutta tai -avustusta.
24811: reuna-alueiden kunnat eivät ole pystyneet korvaa- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uuden-
24812: maan maatalouden rationalisoinnin aiheuttamia maan läänin kansanedustajien neuvottelukunnan
24813: työpaikkamenetyksiä. Kuntien elinkeinorakenne työvaliokunnassa.
24814: on yksipuolisesti maatalousvaltainen; niissä on al- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24815: hainen tulotaso, epäedullinen väestörakenne ja tavasti,
24816: useissa kunnissa jatkuu väestökato.
24817: Kunnilla on tärkeä rooli yrittäjyyden kehittämi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24818: sessä, ennen kaikkea pienten yritysten neuvonnas- 1988 tulo- ja menoarvioon momentzfle
24819: sa. Kuntien voimavaroja elinkeinotoimintojen ke- 32.50.30 lisäyksenä 300 000 markkaa val-
24820: hittämiseen tulisi lisätä. Uudenmaan läänin pien- tionosuuksiin ja -avustukszin kuntien elin-
24821: ten maaseutukuntien Myrskylän, Pukkilan, La- keinoasiamiesten palkkausmenoihin.
24822:
24823: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
24824:
24825: Marjatta Väänänen Marja-Liisa Löyttyjärvi Ritva Laurila
24826: Reino Paasilinna Ole Wasz-Höckert Per-Henrik Nyman
24827: Pauli Uitto Kaarina Dromberg Lauri Metsämäki
24828: Tauno Valo Päivi Varpasuo Eeva-Liisa Moilanen
24829: Arja Alho Ben Zyskowicz Antti Kalliomäki
24830: Johannes Virolainen Marita Jurva Tuulikki Hämäläinen
24831: Tuula Linnainmaa Markku Pohjola Pirjo Ala-Kapee
24832: Lea Kärhä
24833: 1987 vp. 3005
24834:
24835: Raha-asia-aloite n:o 2823
24836:
24837:
24838:
24839:
24840: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta pääkaupunkiseudun kun-
24841: tien päivähoitopalvelujen järjestämiseen
24842:
24843:
24844: Eduskunnalle
24845:
24846: Lasten kotihoidon tuesta ja päivähoidosta an- taa riittävän suuri aloittamisvaltuutus pääkaupun-
24847: netut lait velvoittavat kuntia järjestämään kun- kiseudun kuntien päiväkotihankkeisiin.
24848: nallisia päivähoitopaikkoja vuoteen 1990 mennes- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uuden-
24849: sä niin, että alle 3-vuotiaiden vanhemmilla on maan läänin kansanedustajien neuvottelukunnan
24850: mahdollisuus valita lapsensa hoitomuodoksi joko työvaliokunnassa.
24851: kunnallinen päivähoitopaikka tai kotihoidon tu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24852: ki. taen,
24853: Päivähoitopaikkojen vajaus on Uudellamaalla
24854: suurin nopean kasvun kunnissa ja pääkaupunki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24855: seudulla. Erillislailla on sovittu pääkaupunkiseu- 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24856: dun päivähoitopaikkojen lisäämisestä. 33.32.36 150 000 000 markkaa pääkau-
24857: Tämän lain tavoitteiden toteuttamiseksi tulee punkiseudun kuntien päiväkotihankkei-
24858: valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa osoit- den aloittamisvaltuutuksiin.
24859:
24860: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1987
24861:
24862: Marjatta Väänänen Marja-Liisa Löyttyjärvi Reino Paasilinna
24863: Ole Wasz-Höckert Per-Henrik Nyman Ritva Laurila
24864: Anssi Rauramo Eero Paloheimo Eeva-Liisa Moilanen
24865: Pauli Uitto Arja Alho Tauno Valo
24866: Päivi Varpasuo Marita Jurva Tuulikki Hämäläinen
24867: Osmo Soininvaara Ben Zyskowicz Antti Kalliomäki
24868: Lauri Metsämäki Pirjo Ala-Kapee Lea Kärhä
24869: 3006 1987 vp.
24870:
24871: Raha-asia-aloite n:o 2824
24872:
24873:
24874:
24875:
24876: Zyskowicz ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Lukiolaisten
24877: Liitto ry:n toiminnan tukemiseen
24878:
24879:
24880: Eduskunnalle
24881:
24882: Suomen Lukiolaisten Liitto ry. perustettiin Tiedotustoiminnalla on kaksi kanavaa, joista
24883: vuonna 1985 parantamaan lukiolaisten vaikutus- käytetympi on ollut oppilaskunnille osoitetut kir-
24884: mahdollisuuksia koulumaailmassa ja -politiikassa. jeet. Tiedotustoiminnan tarkoituksena on välittää
24885: Liiton ensisijaisena tehtävänä on lukiolaisten aja- tietoa liiton toiminnasta sekä eri yhteiskunnallis-
24886: tusten kokoaminen ja eteenpäin vieminen. ten tahojen lukiolaisia koskevista ratkaisuista ja
24887: Suomen Lukiolaisten Liitto ry. toimii suoma- niiden merkityksestä.
24888: laisten lukiolaisten sitoutumattomana etujärjes- Vuonna 1988 Suomen Lukiotaisten Liitto ry. ai-
24889: tönä. koo julkaista oppilaskuntaoppaan, jota jaetaan
24890: Liiton tärkein tehtävä on lukiolaisten neuvonta kouluihin.
24891: ja koulutus. Tiedotus ja mielipiteiden kokoami- Liiton luottamushenkilöiden tekemät koulu-
24892: nen ovat myös keskeisellä sijalla liiton toiminnas- käynnit ovat osoittaneet, että lukialaisten omaeh-
24893: sa. Liiton toimisto neuvoo lukiolaisia kysymyksis- toinen järjestötoiminta on tarpeellista. Raha on
24894: sä, jotka liittyvät opiskeluun, tiedon hankkimi- kuitenkin välttämätöntä, jotta liitto saisi palkat-
24895: seen koulukysymyksissä ja oikeusturva-asioissa. tua työntekijän sekä toteutettua vuodelle 1988
24896: Koulutusta on järjestetty liiton toimintavuosina suunnitellut projektit.
24897: oppilaskuntapäivien muodossa. Jatkossa on tar- Työntekijän paikkaaminen auttaa liittoa saa-
24898: koitus järjestää koulutuspäiviä maakunnittain. ~ttamaan päämääränsä eli palvelemaan lukiolai-
24899: Aiheina käsitellään mm. oppilaskunta- ja joh- sia.
24900: tokuntatyöskentelyä sekä yleisiä koulutuksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24901: suuntaviivoja. taen,
24902: Käyttökelpoisen, kattavan koulutusjärjestel-
24903: män luominen sekä oppilaskuntapäivien pitämi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24904: nen ovat liiton selkeä painopiste vuonna 1988. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24905: Etujärjestötehtävä nousee esille, kun tarvitaan 29.99.5 0 100 000 markkaa Suomen Lu-
24906: lukialaisten edustajaa tahoihin, joissa käsitellään kiolaisten Lti'ton toiminnan tukemiseen.
24907: lukiolaisia koskevia kysymyksiä.
24908:
24909: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24910:
24911: Ben Zyskowicz Riitta Uosukainen
24912: Antti Kalliomäki Ritva Laurila
24913: Saara-Maria Paakkinen
24914: 1987 vp. 3007
24915:
24916: Raha-asia-aloite n:o 2825
24917:
24918:
24919:
24920:
24921: Zyskowicz ym.: Määrärahan osoittamisesta Allergialiitto ry:n toimin-
24922: nan tukemiseen
24923:
24924:
24925: Eduskunnalle
24926:
24927: Allergialiitto on kansanterveysjärjestö, jonka tus, koulutus, kuntoutus, tutkimus- ja neuvonta-
24928: keskeinen tehtävä sääntöjensä mukaan on allergis- työ, yhteiskunnallinen vaikuttaminen sekä yhdis-
24929: ten sairauksien ehkäisy ja hoidon kehittäminen. tystyö. Keskeinen, kautta maan vaikuttava tapah-
24930: Kansanterveysjärjestönä liitto haluaa lisäksi tehdä tuma on ollut vuodesta 1982 lähtien ns. projekti-
24931: terveyskasvatustyötä koko väestön elämänlaadun toiminta. Liitto on vuosittain tietyn teeman ja
24932: parantamiseksi. Allergiset sairaudet ovat hyvin kohderyhmän puitteissa tuottanut opas- ja tiedo-
24933: moni-ilmeisiä. Hyvät ja huonot jaksot vaihtelevat. temateriaalia sekä järjestänyt koulutus- ja tiedo-
24934: Allergia voi aiheuttaa oireita missä tahansa elimis- tustilaisuuksia lääneittäin niille ammattiryhmille,
24935: tön osassa, mm. iholla, suolistossa, hengitysteissä jotka työssään kohtaavat kyseisen kohderyhmän
24936: ja keskushermostossa. Oireet voivat esiintyä yksi- allergiaongelmat.
24937: tellen tai useammassa elimessä, pahimmassa ta- Ottaessaan vastuuta allergiaa ehkäisyssä ja pyr-
24938: pauksessa koko elimistössä yhtä aikaa. kiessään vaikuttamaan asenteisiin liitto on saanut
24939: Allergeeniton ja ärsykkeetön ympäristö on al- paljon myönteistä palautetta ja yhä uusia toimin-
24940: lergisen henkilön hoidon kulmakivi. Puhdas hen- tapyyntöjä ympäri maata niin yksittäisiltä henki-
24941: gitysilma ja ravinto ovat kaikille muillekin hyväk- löiitä kuin viranomaisiltakin. Allergialiiton kaltai-
24942: si. Allerginen toimii elävänä saastemittarina. Hän nen järjestö pystyy nopeasti ja joustavasti teke-
24943: oireilee ensimmäisenä ympäristön epäpuhtauksil- mään työtään, jos sillä on siihen taloudelliset
24944: le. Olosuhteiden huonontuessa oireilevien määrä edellytykset. Voidakseen jatkaa hyvin käynnisty-
24945: lisääntyy. Erittäin huonoissa oloissa kuka tahansa nyttä ja kansalaisten luottamuksen saanutta toi-
24946: sairastuu ilman allergiaperimääkin. Eri tutkimus- mintaansa liitto tarvitsee taloudellista tukea.
24947: ten mukaan on Suomessa arvioitu olevan yli mil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
24948: joona allergikkoa. Lapsista joka kolmas oireilee al- taen,
24949: lergisesti. Pysyvästi lääkityksessä olevia astmaatik-
24950: koja on yli 60 000. Yli sata astmaatikkoa kuolee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24951: vuosittain. Allergiaongelma ei siis ole vähäinen. 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24952: Liiton työ allergioiden ehkäisemiseksi ja koko 33.33.51 lisäyksenä 250000 markkaa Al-
24953: yhteiskunnan elämänlaadun parantamiseksi ja- lergialiitto ry:n toiminnan tukemiseen.
24954: kautuu eri toimintamuotoihin. Näitä ovat tiedo-
24955:
24956: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1987
24957:
24958: Ben Zyskowicz Anssi Rauramo Arja Alho
24959: Ole Wasz-Höckert Eva-Riitta Siitonen Kari Rajamäki
24960: Mirja Ryynänen Jorma Huuhtanen Päivi Varpasuo
24961: Ritva Laurila Markku Pohjola Kari Häkämies
24962: Matti Vähänäkki Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Riitta Uosukainen
24963: Raimo Vistbacka Pirjo-Riitta Antvuori Sirkka-Liisa Anttila
24964: Ritva Vastamäki
24965: 3008 1987 vp.
24966:
24967: Raha-asia-aloite n:o 2826
24968:
24969:
24970:
24971:
24972: Zyskowicz ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta valtionavus-
24973: tuksiin uusien tai perusparannettavien vuokratalojen omapää-
24974: omaosuutta varten opiskelija-asuntokohteissa
24975:
24976: Eduskunnalle
24977:
24978: Opiskelijoiden asuntotilanne ei vuosien varrella kinta-arvo on 420 Mmk, jolloin 5 o/o :n omapää-
24979: ole parantunut sille asetettujen vaatimusten mu- omaosuus on 21 Mmk. Tämän lisäksi ensi vuonna
24980: kaisesti. Kuluvana syksynä on pula opiskelija- on tarkoitus peruskorjata 3 100 asuntopaikkaa,
24981: asunnoista entisestään vaikeutunut useilla paikka- jonka toteutuminen edellyttää 5 Mmk:n omapää-
24982: kunnilla. Esim. Tampereella on jouduttu käynnis- omaosuutta (hankinta-arvo 98,1 Mmk).
24983: tämään erityinen hätämajoitus opiskeluaan aloit- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24984: taville nuorille. Hallitus on budjetin valmistelujen nioittavasti,
24985: yhteydessä päättänyt, että valtion asuntolainoin ra-
24986: kennettavien opiskelija-asuntopaikkojen määrä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
24987: nostetaan vuonna 1988 3 OOO:sta 3 200:aan ja 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
24988: että hankkeille myönnetään valtion avustusta 35.45.51 lisäyksenä 10000000 markkaa
24989: omapääomaosuuteen. Tulo- ja menoarvioehdo- käytettäväksi avustuksina uusien tai perus-
24990: tuksessa osoitettu omapääoma-avustus (16 Mmk) parannettavien vuokratalojen oman piiii-
24991: ei kuitenkaan riitä em. tuotantotavoitteen saavut- oman osittaiseksi kattamiseksi opiskelt/a-
24992: tamiseen. 3 200 asuntopaikan (74 000 a-m 2 ) han- asuntokohteissa.
24993:
24994: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
24995:
24996: Ben Zyskowicz Eva-Riitta Siitonen Päivi Varpasuo
24997: Kari Häkämies Anssi Rauramo Riitta Uosukainen
24998: Ritva Laurila
24999: 1987 vp. 3009
25000:
25001: Raha-asia-aloite n:o 2827
25002:
25003:
25004:
25005:
25006: Zyskowicz ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavustuksiin vanho-
25007: jen vuokratalojen omapääomaosuuksia varten opiskelija-asunto-
25008: kohteissa
25009:
25010: Eduskunnalle
25011:
25012: Vuonna 1986 alle puolet (46 %) opiskelija- lija-asuntosäätiöt voivat omalta osaltaan hidastaa
25013: asuntosäätiöihin hakeneista sai asunnon, ja tilan- vuokra-asuntojen poistumista, mikä on kaikkien
25014: ne on kuluvana syksynä useilla opiskelupaikka- asunnontarvitsijoiden kannalta toivottavaa.
25015: kunnilla entisestään vaikeutunut. Tämä merkitsee Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioit-
25016: sitä, että opiskelijoiden asunnontarpeen tyydyttä- tavasti,
25017: minen riippuu edelleen myös huomattavassa mää-
25018: rin vuokra-asuntojen saatavuudesta yleisillä asun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden
25019: tomarkkinoilla. Koska opiskelijoiden asuntopulaa 1988 tulo- ja menoarvioon momentille
25020: ei voida yksinomaan ratkaista uustuotannon avul- 35.45.51 lisäyksenä 5 000 000 markkaa
25021: la, olisi tärkeää, että opiskelija-asuntosäätiöt voisi- omapääoma-avustuksen maksamiseen
25022: vat ryhtyä nykyistä enemmän hankkimaan van- opiskelija-asuntojen hankkimiseksi ole-
25023: hasta asuntokannasta asuntoja osoitettaviksi opis- massa olevasta rakennuskannasta.
25024: kelijoille vuokra-asunnoiksi. Tällä tavoin opiske-
25025:
25026: Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1987
25027:
25028: Ben Zyskowicz Eva-Riitta Siitonen Päivi Varpasuo
25029: Kari Häkämies Anssi Rauramo Riitta Uosukainen
25030: Ritva Laurila
25031:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025