Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1988_1 | A_1988_2 | A_1988_3 | A_1988_4 | A_1988_5 | B_1988_1 | B_1988_2 | C_1988_1 | C_1988_2 | D_1988 | E_1988_1 | E_1988_2 | E_1988_3 | E_1988_4 | E_1988_5 | E_1988_6 | F_1988_1 | F_1988_2 | F_1988_3 | Hak_1988 | PTK_1988_1 | PTK_1988_2 | PTK_1988_3 | PTK_1988_4 |

1:                       ~.-r··\r: ·;, ;'       .roN
2:                             L,\''i~.   :.A
3: 
4: 
5: 
6: 
7: Vuoden 1988
8: 
9: VALTIOPÄIVÄT
10: 
11: 
12: 
13: 
14: Asiakirjat
15: E1
16: Lakialoitteet 1-118
17: 
18: 
19: 
20: 
21: EDUSKUNTA
22: HELSINKI
23:            ISSN 0783-9901
24: Helsinki 1989. Valtion painatuskeskus
25: SISÄLLYSLUETTELO
26: 
27: 
28: 
29: 
30: Lakialoitteet 1-118
31:      1 Pulliainen: Ehdotus laiksi konserniavustukses-          15 Vähänäkki ym.: Ehdotus laiksi sotilasvamma-
32:      ta verotuksessa annetun lain kumoamisesta                 lain 2 §:n muuttamisesta
33: 
34:      2 Laine ym.: Ehdotus laiksi raittiustyölain 11 ja         16 Pulliainen ym.: Ehdotus laiksi Steiner-koulus-
35:      12 §:n muuttamisesta                                      ta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
36: 
37:      3 Kohijoki ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain            17 Pohjanoksa ym.: Ehdotus laiksi peruskoulu-
38:      26 ja 27 §:n muuttamisesta                                lain 32 §:n muuttamisesta
39: 
40: -    4 R. Aho ym.: Ehdotukset siviilipalveluksen               18 Koistinen ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain
41:      kehittämistä tarkoittaviksi laeiksi                       55 §:n muuttamisesta
42: 
43:      5 R. Aho ym.: Ehdotus laiksi rikoslain muutta-            19 Laine ym.: Ehdotus laiksi työehtosopimuksis-
44:      misesta                                                   ta
45: 
46:      6 R. Aho ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 42 luvun       -   20 Laaksonen ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain
47:                                                                muuttamisesta
48:      8 §:n kumoamisesta
49:                                                            -   21 Jurva: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusvero-
50: -    7 Sarapää: Ehdotus laiksi arpajaislain 3 §:n
51:                                                                lain 60 §:n muuttamisesta
52:      muuttamisesta
53:                                                            -   22 Jurva: Ehdotus laiksi valtion perhe-eläkelain
54:      8 Renko ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 29 ja
55:                                                                16 §:n 1 ja 3 momentin kumoamisesta
56:      40 §:n muuttamisesta
57:                                                            -   23 Jurva: Ehdotus laiksi kansaneläkelain 25 §:n
58: -    9 Almgren ym.: Ehdotus laiksi ulkomailla toimi-           muuttamisesta
59:      vasta peruskoulua vastaavasta yksityiskoulusta
60:      annetun lain 5 §:n muuttamisesta                      -   24 Jurva: Ehdotus laiksi kansaneläkelaissa sää-
61:                                                                dettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta
62:      10 Siitonen: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusve-       elinkustannuksiin annetun lain 1 §:n muuttami-
63:      rolain 29 §:n muuttamisesta                               sesta
64: 
65:      11 Ryynänen ym.: Ehdotus laiksi peruskoululain        -   25 Saarinen ym.: Ehdotus laiksi kuntien ympä-
66:      47 §:n muuttamisesta                                      ristönsuojelun hallinnosta annetun lain 5 §:n
67:                                                                muuttamisesta
68:      12 Laine ym.: Ehdotus laiksi eräistä Etelä-Afrik-
69:      kaan kohdistuvista toimenpiteistä annetun lain            26 Saarinen ym.: Ehdotus laiksi nuorisotyölain
70:      2 a §:n muuttamisesta                                     4 §:n muuttamisesta
71: 
72:      13 Rantanen ym.: Ehdotus laiksi työttömyystur-        -   27 Saarinen ym.: Ehdotus laiksi kuntien kulttuu-
73:      valain 26 §:n muuttamisesta                               ritoiminnasta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
74: 
75:       14 Metsämäki ym.: Ehdotus laiksi kiinteistöre-           28 Saarinen ym.: Ehdotus laiksi liikuntalain
76:       kisterilain 5 §:n muuttamisesta                          5 §:n muuttamisesta
77: 
78:     590075L
79: 4                                              Sisällysluettelo
80: 
81: -   29 Paasilinna ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain      -   47 Saapunki ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varalli-
82:     muuttamisesta                                           suusverolain 22 §:n muuttamisesta
83: 
84:     30 Juhantalo ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain      -   48 Pelttari ym.: Ehdotus laiksi avioliittolain 38
85:     32 ja 55 §:n muuttamisesta                              ja 39 §:n muuttamisesta
86: 
87:     31 Juhantalo ym.: Ehdotus laiksi luopumiselä-       -   49 Soininvaara: Ehdotus talletusten ja obligaa-
88:     kelain muuttamisesta                                    tioiden veronhuojennuslaiksi
89:     32 Juhantalo ym.: Ehdotus laiksi maatalousyrit-         50 Pulliainen ym.: Ehdotus laiksi optioilla ja
90:     täjien eläkelain 6 a §:n muuttamisesta                  termiineillä käytävän kaupan kieltämisestä
91:     33 Vistbacka ym.: Ehdotus laiksi ulosottolain 4         51 Törnqvist ym.: Ehdotus laiksi työttömyystur-
92:     luvun 8 a §:n muuttamisesta                             valain 19 §:n muuttamisesta
93:     34 Saapunki: Ehdotus laiksi kansanedustajain
94:                                                             52 Lapiolahti ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuu-
95:     vaaleista annetun lain muuttamisesta
96:                                                             tuslain 5 §:n muuttamisesta
97:     35 Siitonen: Ehdotukset laeiksi kunnallislain
98:     73 §:n, peruskoululain 12 ja 13 §:n sekä lukio-         53 Pelttari: Ehdotus laiksi rikoslain 23 luvun
99:                                                             6 §:n muuttamisesta
100:     lain muuttamisesta
101: 
102:     36 Siitonen: Ehdotus laiksi lukiolain 21 §:n            54 Koistinen ym.: Ehdotus laiksi luopumiselä-
103:     muuttamisesta                                           kelain muuttamisesta
104: 
105:     37 Apukka ym.: Ehdotus laiksi Lapin läänin              55 Tennilä ym.: Ehdotus laiksi työllisyyslain 17
106:     maakuntahallinnosta                                     ja 18 §:n muuttamisesta
107: 
108:     38 Wahlström ym.: Ehdotus laiksi valtiopäivä-            56 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi asu-
109:     järjestyksen muuttamisesta                               mistukien ylimääräisestä tarkistamisesta
110: 
111:     39 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi tulo-           57 Mäkelä ym.: Ehdotus laiksi kansalaisten pe-
112:     ja varallisuusverolain muuttamisesta                    rustoimeentuloturvasta
113: 
114: -   40 Juhantalo ym.: Ehdotus laiksi maataloustulo-         58 Mäkelä ym.: Ehdotus kansaneläkelaitoksen
115:     lain 16 §:n muuttamisesta                                luottamushenkilöiden eläkelaiksi
116: 
117: -   41 Pulliainen ym.: Ehdotus laiksi Posti- ja tele-        59 Jäätteenmäki ym.: Ehdotus laiksi Vaasan
118:     laitoksesta                                              yliopisto - Vasa universitet -nimisestä yliopis-
119:                                                              tosta
120: -   42 Pulliainen ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtove-
121:     rolain 8 §:n muuttamisesta                              60 Soininvaara ym.: Ehdotukset laeiksi kunnalli-
122:                                                             sen virkaehtosopimuslain ja kunnallisista työeh-
123: -   43 Jansson: Förslag till lag om ändring av lO
124:                                                             tosopimuksista annetun lain muuttamisesta sekä
125:     kap. 21 § rättegångsbalken
126:                                                             laiksi pääkaupunkis~udun työmarkkinalaitokses-
127: -   43 Jansson: Ehdotus laiksi oikeudenkäymiskaa-           ta
128:     ren lO luvun 21 §:n muuttamisesta
129:                                                             61 Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi jakolain
130: -   44 Maijala ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilas-          muuttamisesta
131:     eläkelain 9 §:n muuttamisesta
132:                                                             62 Joenpalo ym.: Ehdotus laiksi Neste Oy:n
133: -   45 Maijala ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilas-          maakaasuverkoston toisen laajennusvaiheen to-
134:     eläkelain 9 a §:n muuttamisesta                         teuttamisen tukemisesta
135: 
136: -   46 Elo ym.: Ehdotus laiksi Säkylän Pyhäjärven           63 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi tulo-
137:     suojelusta ja veden käytöstä                            ja varallisuusverolain 37 §:n muuttamisesta
138:                                                      Sisällysluettelo                                              5
139: 
140:         64 Laine ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1989            -   81 Soininvaara ym.: Ehdotus laiksi polttoaineve-
141:         toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavis-        rosta annetun lain muuttamisesta
142:         ta veroasteikoista ja veroprosenteista
143:                                                               -   82 Donner: Förslag tili lag om ändring av 9 §
144: -       65 Laine ym.: Ehdotus laiksi eräitä tuotannolli-          lagen om investeringsreserveringar
145:         sia investointeja koskevista poikkeuksista liike-
146:         vaihtoverolakiin annetun lain kumoamisesta            -   82 Donner: Ehdotus laiksi investointivarauslain
147:                                                                   9 § :n muuttamisesta
148:         66 Alho ym.: Ehdotus laiksi manttaalikuntien
149:         lakkauttamisesta                                          83 Seppänen ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain
150:                                                                   muuttamisesta
151:         67 U. Leppänen ym.: Ehdotus laiksi oikeudesta
152:         hankkia maa- ja metsätalousmaata annetun lain             84 Seppänen ym.: Ehdotukset laeiksi elinkeino-
153:         2 §:n muuttamisesta                                       tulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta
154:                                                                   ja konserniavustuksesta verotuksessa annetun
155: -       68 Kohijoki ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilas-           lain kumoamisesta
156:         eläkelain 9 a §:n muuttamisesta
157:                                                               -   85 Laaksonen ym.: Ehdotukset kone- ja laitein-
158: -       69 Ala-Harja ym.: Ehdotus laiksi kansanterveys-           vestointien vähennysoikeutta koskeviksi muutok-
159:         lain 14 §:n muuttamisesta                                 siksi liikevaihtoverolainsäädäntöön
160: 
161:         70 Andersson ym.: Ehdotus laiksi yleisten asia-       -   86 Laaksonen ym.: Ehdotukset laeiksi vuodelta
162:         kirjojen julkisuudesta annetun lain 9 §:n muut-           1989 toimitettavassa valtionverotuksessa sovel-
163:         tamisesta                                                 lettavista veroasteikoista ja veroprosenteista sekä
164:                                                                   perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta
165:         71 Jääskeläinen: Ehdotus laiksi puolustuslaitok-
166:         sen virkamiesten työajasta annetun lain 2 §:n             87 Laaksonen ym.: Ehdotus laiksi moottoriajo-
167:         muuttamisesta                                             neuvoverosta annetun lain 5 ja 17 §:n muuttami-
168:                                                                   sesta
169: -       72 Moilanen ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain
170:         muuttamisesta                                         -   88 Männistö ym.: Ehdotus laiksi eräistä kloori-
171:                                                                   fluorihiilivetyjen käyttöä koskevista rajoituksista
172: -       73 Mattila ym.: Ehdotus erikoissairaanhoitolaik-
173:         si                                                        89 Kohijoki ym.: Ehdotus laiksi sotilasvamma-
174:                                                                   lain 29 a §:n muuttamisesta
175: -       74 Kietäväinen ym.: Ehdotus laiksi kuntien ylei-
176:         sistä rahoitusavustuksista annetun lain 2 ja 7 §:n    -   90 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laeiksi
177:         muuttamisesta                                             kansaneläkelain väliaikaisesta muuttamisesta,
178:                                                                   vuodelta 1989 suoritettavasta sairausvakuutus-
179: -       75 Paloheimo ym.: Ehdotus laiksi lannoiteveros-           maksusta ja työnantajan lapsilisämaksusta vuo-
180:         ta annetun lain 4 §:n muuttamisesta                       delta 1989
181: 
182:         76 Kohijoki: Ehdotus tulo- ja varallisuusvero-        -   91 Tennilä ym.: Ehdotus yhdistyslaiksi
183:         laiksi
184:                                                               -   92 Seppänen: Ehdotukset eräiksi verouudistusta
185: -       77 Aittoniemi: Ehdotus laiksi oikeudenkäymis-             täydentävien säännösten sisällyttämistä lainsää-
186:         kaaren 12 luvun 2 §:n muuttamisesta                       däntöön tarkoittaviksi laeiksi
187: 
188:     -   78 Gustafsson ym.: Ehdotus laiksi puoluelain          -   93 Astala ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain
189:         10 §:n muuttamisesta                                      4 §:n muuttamisesta
190: 
191:     -   79 Seppänen ym.: Ehdotukset tulo- ja varalli-         -   94 Laine ym.: Ehdotus laiksi indeksiehdon käy-
192:         suusverolaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädän-          tön rajoittamisesta annetun lain 2 §:n muuttami-
193:         nöksi                                                     sesta
194: 
195:         80 Kietäväinen ym.: Ehdotus erikoissairaanhoi-        -   95 Haavisto ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjär-
196:         tolaiksi                                                  jestyksen 31 §:n muuttamisesta
197: 6                                               Sisällysluettelo
198: 
199: 
200: -   96 E. Aho ym.: Ehdotus laiksi moottoriajoneu-             106 Jääskeläinen ym.: Ehdotukset tulo- ja varal-
201:     voverosta annetun lain 17 §:n muuttamisesta               lisuusverolaiksi sekä laeiksi maatilatalouden tu-
202:                                                               loverolain 3 ja 18 §:n ja verotuslain 68 a §:n
203: -   97 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laeiksi               muuttamisesta
204:     sairausvakuutuslain ja kansanterveyslain voi-
205:     maanpanosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta              107 Laine ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain
206:                                                               muuttamisesta
207:     98 Moilanen ym.: Ehdotus tulo- ja varallisuusve-          108 Laine ym.: Ehdotus laiksi polttoaineverosta
208:     rolaiksi                                                  annetun lain muuttamisesta
209: 
210:     99 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi lapsili-          109 Tennilä ym.: Ehdotus laiksi elinkeinotulon
211:     sälain muuttamisesta                                      verottamisesta annetun lain muuttamisesta
212: 
213:                                                               110 Andersson ym.: Ehdotus laiksi terveydenhoi-
214:     100 Apukka ym.: Ehdotukset maidon kaksihin-
215:                                                               tolain 52 §:n muuttamisesta
216:     tajärjestelmää koskevan lainsäädännön voimas-
217:     saolaajan jatkamisesta sekä laiksi maidon ja              111 Perho: Ehdotus laiksi kunnallislain muutta-
218:     sianlihan vientikustannusmaksusta annetun lain            misesta
219:     kumoamisesta
220:                                                               112 Hietala ym.: Ehdotus laiksi edustajanpalk-
221:     101 Moilanen ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1989            kiosta annetun lain muuttamisesta
222:     toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavis-
223:     ta veroasteikoista ja veroprosenteista                    113 Hietala ym.: Ehdotus laiksi kansanedus-
224:                                                               tajain eläkelain muuttamisesta
225:     102 Jääskeläinen ym.: Ehdotus laiksi kunnan ja            114 Saari ym.: Ehdotus laiksi työllisyyslain
226:     muun julkisen yhdyskunnan viran- ja toimenhal-            29 §:n muuttamisesta
227:     tijain vuosilomasta eräissä tapauksissa annetun
228:     lain lakitekstin muuttamisesta                            115 Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus yö- ja vuo-
229:                                                               rotyötä koskevaksi lainsäädännöksi
230:     103 U. Leppänen: Ehdotus laiksi auto- ja moot-
231:     toripyöräverosta annetun lain muuttamisesta               116 Löyttyjärvi ym.: Ehdotus laiksi huoneen-
232:                                                               vuokralain 26 §:n muuttamisesta
233:     104 Tennilä ym.: Ehdotukset tulo- ja varallisuus-         117 lsohookana-Asunmaa ym.: Ehdotukset
234:     verolaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi          laeiksi ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta
235:                                                               annetun lain 5 §:n ja eräiden siihen liittyvien
236:     105 Juhantalo ym.: Ehdotukset laeiksi lasten              lakien muuttamisesta
237:     kotihoidon tuesta annetun lain muuttamisesta ja
238:     lasten kotihoidon tuesta annetun lain voimaan-            118 Lahti-Nuuttila ym.: Ehdotus laiksi kalastus-
239:     panosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta                  lain 91 §:n muuttamisesta
240:                                                1988 vp.
241: 
242: Lakialoite n:o 1
243: 
244: 
245: 
246: 
247:                                   Pulliainen: Ehdotus laiksi konserniavustuksesta verotuksessa
248:                                      annetun lain kumoamisesta
249: 
250: 
251:                                           Eduskunnalle
252: 
253:                            ALOITTEEN PÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ
254: 
255:   Lakialoitteessa ehdotetaan kumottavaksi la-         vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien,
256: ki konserniavustuksesta verotuksessa. Laki on         jolloin sitä ei enää sovelleta silloin aikavalta
257: tarkoitettu tulemaan voimaan hyväksymistä ja          vuodelta tapahtuvassa verotuksessa.
258: 
259: 
260: 
261: 
262:                                             PERUSTELUT
263: 
264:    Konserniavustuslakia sovelletaan vain val-            Tällä lailla voidaan nähdä myös kauaskan-
265: tionverotuksessa, jossa sillä on pyritty lähinnä      toisempia seurauksia. Kuvatuilla konserni-
266: verotuksen neutraliteettiperiaatteen saavutta-        avustussiirroilla voidaan operoida tukemalla
267: miseen. Tässä ajatus lähtee siitä, että verotus ei    heikkoja, uusia tytäryhtiöitä, jotka pystyvät
268: saisi vaikuttaa estävästi yrityksen tai yritysryh-    pitämään näin tuotteiden ja palvelusten hinnat
269: män organisaatiomuotoon. Lailla on pyritty            alhaisempina kuin mitä ne ovat kilpailijoilla.
270: neutraliteettihäiriöiden estämiseen sallimalla        Jälkimmäisten aseman käytyä kohtuuttoman
271: tuloksentasaukset konsernin piirissä.                 vaikeaksi taloutemme keskittyminen jatkuu
272:    Edellä sanotun rinnalla on kuitenkin tarkas-       kiihtyvällä vauhdilla.
273: teltava niitä muita vaikutuksia, joita konserni-         Kun talouden kiihtyvää keskittymistä ei voi-
274: avustuslailla mahdollisesti on.                       da pitää toivottavana eikä edes hyväksyttävä-
275:    Käytännössä laki tarkoittaa mm. sitä, että         nä, on nämä kielteiset seuraamukset asetettava
276: jos emoyhtiö on tuottamassa voittoa, se voi           verotuksen neutraalisuusnäkökohtien edelle,
277: välttyä maksamasta siitä tuloveroa valtiolle          mikä käytännössä merkitsee lain kumoamista.
278: siirtämällä voittoa vastaavan summan konser-             Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
279: niavustuksena tappiolliselle tytäryhtiölleen.         tavasti,
280:    Jos taas tytäryhtiö alkaa tuottaa puolestaan
281: voittoa, siitä ei tarvitse maksaa valtiolle tulove-            että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
282: roa, kun odotettavissa oleva voitto voidaan                  lakiehdotuksen:
283: eliminoida maksamalla konserniavustusta emo-
284: yhtiölle tai saman emoyhteisön toiselle tytäryh-
285: tiölle.
286: 
287: 
288: 
289: 
290: 280076F
291: 2                                  1988 vp. -    LA n:o 1
292: 
293:                                              Laki
294:                 konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain kumoamisesta
295: 
296:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
297: 
298:                      1 §                                             2 §
299:   Tällä lailla kumotaan konserniavustuksesta       Tämä laki tulee voimaan    päivänä
300: verotuksessa 21 päivänä marraskuuta 1986 an-     kuuta 19
301: nettu laki (825/86).
302: 
303:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
304: 
305:                                      Erkki Pulliainen
306:                                               1988 vp.
307: 
308: Lakialoite n:o 2
309: 
310: 
311: 
312: 
313:                                  Laine ym.: Ehdotus laiksi raittiustyölain 11 ja 12 §:n muuttami-
314:                                    sesta
315: 
316: 
317:                                          Eduskunnalle
318: 
319:    Hallituksen esitykseen n:o 127/1987 vp. si-      muuttamisesta sisälsi kuntien raittiustyön sään-
320: sältyneiden raittiustyölain ja alkoholilain         nösten muuttamisen ohella myös ehdotuksen
321: muuttamista perusteltiin tarpeella yhdistää         raittiusjärjestöjen avustamisen pudottamisesta
322: kuntien raittiustyö ja kunnallinen alkoholitar-     kokonaan raittiustyölain ulkopuolelle. Rait-
323: kastus sosiaali- ja terveydenhuollon suunnit-       tiustyölaki oli ollut vasta muutaman vuoden
324: telu- ja valtionosuusjärjestelmän piiriin, mikä     voimassa, ja raittiustyölaki säädettiin vuoden
325: merkitsi kustannusten siirtoja valtion eduksi       1982 lopulla nimenomaan siinä tarkoituksessa,
326: noin 14 miljoonaa markkaa vuodessa. Maini-          että raittiustyön ja raittiusjärjestöjen valtion-
327: tun muutosesityksen varjoon jäi hallituksen         avustuksesta säädetään lailla samaan tapaan
328: esitykseen sisältynyt raittiustyölain muuttami-     kuin aikaisemmin oli tapahtunut nuorisotoi-
329: nen myös järjestöjen osalta siten, että järjestö-   minnan, kulttuuritoiminnan ja liikuntatoimin-
330: jen avustaminen jäi kokonaan raittiustyölain        nan osalta.
331: ulkopuolelle. Tätä muutosta ei hallituksen esi-        Raittiustyön lainsäädännöllinen tasa-arvo
332: tyksessä perusteltu lainkaan.                       muiden harrastus- ja toimialojen kanssa jatkui
333:    Hallituksen esityksen heikosta valmistelusta     vajaan neljän vuoden ajan, kunnes hallitus
334: kertoo mm. se, että siihen sisältyneen raittius-    ehdotti raittiusjärjestöjen jättämistä raittius-
335: työlain muutosesityksestä ei kuultu sosiaali- ja    työlain ulkopuolelle. Tämä toimenpide, jolle
336: terveysministeriön raittius- ja alkoholiosastoa,    hallitus ei esittänyt ensimmäistäkään perus-
337: vaikka se on raittius- ja alkoholipolitiikasta      telua, on ristiriidassa Maailman Terveysjärjes-
338: vastaava valtion erityistoimielin. Myöskään         tön alkoholin kulutuksen vähentämistavoitteen
339: raittiuslautakuntien, raittiusjärjestöjen ja pää-   ja suomalaisten terveysalan asiantuntijoiden
340: toimisten raittiustyöntekijöiden edustajia ei       mielipiteiden kanssa.
341: kuultu raittiustyölain muutoksen valmistelussa.        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
342:    Edellä kerrotuista syistä johtuen myös edus-
343: kuntakäsittelyssä jäi vähemmälle huomiolle se,               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
344: että 1. laki eli ehdotus laiksi raittiustyölain            lakiehdotuksen:
345: 
346: 
347: 
348: 
349: 2800770
350: 2                                    1988 vp. -   LA n:o 2
351: 
352:                                             Laki
353:                           raittiustyölain 11 ja 12 §:n muuttamisesta
354: 
355:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä marraskuuta 1982 annettuun raittiustyö-
356: lakiin (828/82) siitä 31 päivänä joulukuuta 1987 annetulla lailla (1276/87) kumotun 11 §:n 1
357: momentin ja 12 §:n tilalle uusi näin kuuluva 11 §:n 1 momentti ja 12 §:
358: 
359:                      11§                                                 12 §
360:    Valtioneuvosto hyväksyy raittius- ja alkoho-      Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää vuo-
361: liasiain neuvottelukunnan annettua asiasta lau-   sittain 10 §:n 2 kohdassa mainitun avustuksen
362: suntonsa ne valtakunnalliset raittiusjärjestöt,   11 §:ssä tarkoitetuille järjestöille. Avustusta
363: jotka voivat 10 §:n 2 kohdan nojalla saada        myönnettäessä on otettava huomioon järjestön
364: avustusta.                                        toiminnan laatu, laajuus ja yhteiskunnallinen
365:                                                   merkitys.
366: 
367:                                                     Tämä laki tulee voimaan       päivänä
368:                                                   kuuta 198 .
369: 
370: 
371:     Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
372: 
373:          Ensio Laine                  Toimi Kankaanniemi           Pirkko Ikonen
374:          Anna-Liisa Jokinen           Hannele Pokka                Sakari Knuuttila
375:                                              1988 vp.
376: 
377: Lakialoite n:o 3
378: 
379: 
380: 
381: 
382:                                  Kohijoki ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain 26 ja 27 §:n
383:                                    muuttamisesta
384: 
385: 
386:                                          Eduskunnalle
387: 
388:    Sotilasvammalain nojalla suoritettava elin-      saavat suurinta elinkorkoa. Muita huonom-
389: korko on pysyvä korvaus siitä vammasta tai          massa asemassa ovat myös ne ns. suojasään-
390: sairaudesta, jonka asianomainen on saanut,          nöksen ulkopuolelle jääneet sotavammaiset,
391: sekä siitä yleisestä haitasta, joka hänelle siitä   joiden oikeus elinkorkoon on alkanut vasta
392: aiheutuu. Sotilasvammaelinkorko on siis luon-       1.1.1983 jälkeen.
393: teeltaan selkeästi haittakorvaus, mikä ilmenee         Sosiaali- ja terveysministeriön asettama soti-
394: myös lain esitöistä. Elinkoron haittakorvaus-       lasvammaelinkoron ja kansaneläkkeen yhteen-
395: luonne kävi myös ilmi, kun eduskunta vuonna         sovittamistyöryhmä on 30.1.1987 päivätyssä
396: 1985 hyväksyi hallituksen esityksen sotilas-        muistiossa todennut, että omais- ja ikäkorotus-
397: vammalain muuttamiseksi, jossa todettiin:           ta lukuun ottamatta sotilasvammaelinkorko on
398: "Elinkorko on korvausta vamman tai sairau-          haittarahaluonteista tuloa. Tämän vuoksi työ-
399: den aiheuttamasta haitasta."                        ryhmä esittää, että peruselinkoron vähentävä
400:   Kansaneläkeuudistuksen II A -vaiheen yh-          vaikutus kansaneläkkeen lisäosaan tulisi pois-
401: teydessä sotilasvammaelinkorko toisin kuin ta-      taa. Sama kannanotto sisältyy myös nykyisen
402: paturmavakuutuksen haittaraha kuitenkin rin-        hallituksen ohjelmaan.
403: nastettiin eläketuloihin. Vuoden 1983 alussa           Hyväksyessään valtion vuoden 1988 tulo- ja
404: voimaan tulleen uuden kansaneläkelain               menoarvion eduskunta edellytti, että hallitus
405: 26 a §:n perusteella otetaan kansaneläkkeen li-     antaa lakiesityksen sotilasvammalain mukaisen
406: säosaa määrättäessä tulona huomioon myös            peruselinkoron etuoikeuttamisesta kansaneläk-
407: vakuutetun saama sotilasvammaelinkorko.             keen lisäosaa määrättäessä vuoden 1988 aika-
408: Käytännössä tämä merkitsee, että vaikea-            na. Kun kyseessä on jo vuonna 1983 syntyneen
409: vammaiset sotainvalidit, joilla vammaisuuden        epäkohdan korjaaminen, tulisi tarvittava lain-
410: vuoksi ei ole ansioeläkettä tai se on vähäinen,     muutos saattaa voimaan mahdollisimman
411: menettävät elinkoron takia joko kokonaan tai        pian.
412: osittain kansaneläkkeen lisäosan.                      Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
413:    Sotilasvammaelinkoron kansaneläkkeen lisä-       nioittavasti,
414: osaa vähentävä vaikutus kohdistuu voimak-
415: kaimmin vaikeavammaisiin sotainvalideihin,                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
416: jotka korvauksena korkeasta haitta-asteesta                lakiehdotuksen:
417: 
418: 
419: 
420: 
421: 280078H
422: 2                                 1988 vp. -    LA n:o 3
423: 
424:                                           Laki
425:                         kansaneläkelain 26 ja 27 §:n muuttamisesta
426: 
427:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläke-
428: lain 26 §:n 1 momentin 4 kohta ja 27 §:n 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat 5 päivänä
429: helmikuuta 1982 annetussa laissa (103/82), näin kuuluviksi:
430: 
431:                     26 §                                             27 §
432:   Lisäosaa määrättäessä otetaan huomioon va-
433: kuutetun jatkuvasti saama:                        Mitä 1-3 momentissa on säädetty, sovelle-
434:                                                 taan myös silloin, kun lisäosaa määrättäessä
435:   4) sotilasvammalain (404/48) 8 §:n 2 mo-      luetaan tuloksi ennen 1 päivää tammikuuta
436: mentin ja 9 §:n mukainen elinkorkoon makset-    1983 alkaneet sotilasvammalain 8 §:n 2 mo-
437: tava korotus sekä sotilasvammalain mukainen     mentin ja 9 §:n mukainen elinkorkoon makset-
438: huoltoeläke sekä rintamaveteraanien varhais-    tava korotus sekä sotilasvammalain mukainen
439: eläkkeestä annetun lain (13/82) mukainen var-   huoltoeläke.
440: haiseläke; ja
441:                                                   Tämä laki tulee voimaan     päivänä
442:                                                 kuuta 19 .
443: 
444:     Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
445: 
446:         Maunu Kobijoki              Kari Häkämies               Pirjo-Riitta Antvuori
447:         Anneli Taina                Tuula Liunaiomaa            Ritva Vastamäki
448:         Oiva Savela                 Martti Korkia-Abo           Sauli Niinistö
449:                    Heikki Perho                         Keijo Jääskeläinen
450:                                               1988 vp.
451: 
452: Lakialoite n:o 4
453: 
454: 
455: 
456:                                   R. Aho ym.: Ehdotukset siviilipalveluksen kehittämistä tarkoit-
457:                                      taviksi laeiksi
458: 
459: 
460:                                           Eduskunnalle
461: 
462:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
463: 
464:    Aloitteessa ehdotetaan siviilipalveluksen ke-     kuukautta. Palveluspaikkoja ehdotamme lisät-
465: hittämistä maanpuolustuksesta irrallisena ja         täväksi mm. kehitysyhteistyön ja yleishyödyl-
466: väkivallanvastaista vakaumusta kunnioittavana        listen kansalaisjärjestöjen piiriin. Siviilipalve-
467: itsenäisenä palvelumuotona. Muutokset ehdo-          lukseen sisällytettäisiin myös rauhankoulutus-
468: tetaan tehtäviksi pysyvinä, ja samalla ehdote-       jakso.
469: taan kumottavaksi 1.1.1987 voimaan tullut               Lisäksi ehdotamme kumottavaksi vakinai-
470: väliaikaislainsäädäntö.                              sesta palveluksesta kieltäytyviä koskevan ran-
471:    Ehdotamme, että siviilipalvelukseen pääsisi       gaistuslain. Kaikki vankeuteen tuomitut kiel-
472: jokainen siihen hakeutuva ilman omantunnon-          täytyjät vapautuisivat rangaistuksesta, mikäli
473: vapautta loukkaavaa vakaumuksen tutkimis-            he ilmoittaisivat suorittavansa siviilipalveluk-
474: menettelyä. Palveluksen kesto olisi nykyinen         sen siinä muodossa kuin me haluamme sen
475: 12 kuukautta, paitsi ulkomaisena kehitysyh-          uudistaa.
476: teistyöpalveluna suoritettavassa palvelussa 18
477: 
478: 
479: 
480:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
481: 
482:   Aloite perustuu ed. Peltolan ym. lakialoit-           Väliaikaislainsäädännön epäkohtia ovat
483: teeseen n:o 22/1986 vp., jonka oli allekirjoitta-    myös siviilipalveluksen kohtuuton pidentämi-
484: nut useita kansanedustajia SKDL:n, SDP:n ja          nen 16 kuukaudeksi ja palvelusjärjestelyjen
485: vihreiden eduskuntaryhmistä, ja sitä edeltänee-      muuttaminen kasarmipalvelun suuntaan mm.
486: seen siviilipalveluksen väliaikaista muuttamista     keskittämällä palvelu suuriin yksikköihin ja
487: tarkoittavan hallituksen esityksen (HE n:o 8/        saattamalla armeijan sisäiset ohjesäännöt kos-
488: 1985 vp.) yhteydessä käsiteltyyn lakialoittee-       kemaan siviilipalvelusmiehiä.
489: seen n:o 2/1985 vp., jonka oli allekirjoittanut        Ehdottamamme toinen lakiehdotus on sama
490: kahdeksan vihreiden, SDP:n ja SKDL:n edus-           kuin kuuden vihreiden, SDP:n ja SKDL:n
491: kuntaryhmän kansanedustajaa. Lakialaitteessa         kansanedustajan tekemä lakialoite n:o 16/1986
492: n:o 2/1985 vp. on sangen laajasti perusteltu         vp., joka sittemmin uusittiin osana edellä mai-
493: siviilipalveluksen järjestämistä tässä aloitteessa   nittua ed. Peltolan aloitetta. Se ratkaisisi ny-
494: ehdottamallamme tavalla. Pääosin nuo perus-          kyisen mielipidevankiongelman.
495: telut ovat edelleenkin ajankohtaisia.                  Ehdotamme, että aloite käsiteltäisiin pikai-
496:    Kevätistuntokaudella 1985 eduskunnassa kii-       sesti ja saatettaisiin voimaan mahdollisimman
497: reellä käsitelty siviilipalvelusta koskeva väliai-   pian.
498: kaislainsäädäntö (SäädK 647-648/1985 vp.)              Ehdotammekin,
499: on osoittautunut kelvottomaksi. Se kytkee si-
500: viilipalveluksen osaksi kokonaismaanpuolus-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
501: tusta, mikä pakottaa usean siviilipalvelukseen              lakiehdotukset:
502: haluavan kieltäytymään väliaikaislainsäädän-
503: nön mukaan järjestetystä siviilipalveluksesta.
504: Näin uusi lainsäädäntö luo mielipidevankeja.
505: 
506: 280079J
507: 2                                     1988 vp. -     LA n:o 4
508: 
509: 1.
510:                                                Laki
511:          aseettomasta palveluksesta ja siviilipalveluksesta annetun lain muuttamisesta
512: 
513:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
514:   kumotaan aseettomasta palveluksesta ja siviilipalveluksesta 21 päivänä helmikuuta 1969
515: annetun lain (132/69) 6 ja 17 § sekä 24 §:n 1 ja 2 momentti,
516:   sellaisina kuin niistä ovat 6 § osittain muutettuna 14 päivänä tammikuuta 1972 annetulla lailla
517: (24/72) sekä 24 §:n 1 ja 2 momentti muutettuna 16 päivänä toukokuuta 1975 annetussa laissa
518: (312175),
519:   muutetaan 1 ja 2 §, 3 §:n 1 ja 2 momentti, 5, 7, 8 ja 11 §, 13 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohta,
520: 14 §:n 1 ja 3 momentti ja 25 §,
521:   sellaisina kuin niistä ovat 2 § osittain muutettuna 26 päivänä toukokuuta 1978 annetulla lailla
522: (364178), 14 §:n 1 momentti edellä mainitussa 14 päivänä tammikuuta 1972 annetussa laissa sekä
523: 25 § edellä mainitussa 16 päivänä toukokuuta 1975 annetussa laissa, sekä
524:   lisätään 3 §:ään uusi 2 momentti, jolloin muutettu 2 ja nykyinen 3 momentti siirtyvät 3 ja 4
525: momentiksi, 10 §:ään uusi 1 momentti, jolloin nykyinen 1 ja 2 momentti siirtyvät 2 ja 3
526: momentiksi, sekä lakiin uusi 11 a, 13 a-13 f sekä 25 a ja 25 b §, seuraavasti:
527: 
528:                         1§                                                  3§
529:   Asevelvollinen, jota vakaumukseen perus-              Aseettomaan palvelukseen määrättyä sano-
530: tuvat vakavat omantunnonsyyt estävät suorit-         taan tässä laissa aseettomaksi ja siviilipalveluk-
531: tamasta asevelvollisuuttaan asevelvollisuuslais-     seen määrättyä siviilipalvelusmieheksi.
532: sa (452/50) säädetyssä järjestyksessä, vapaute-         Aseettoman tulee palvella 90 päivää ja siviili-
533: taan aseellisesta palveluksesta. Aseellisesta pal-   palvelusmiehen 120 päivää yli asevelvollisuus-
534: veluksesta vapautetun on suoritettava aseeton-       laissa säädetyn yleisen palvelusajan. Ulkomail-
535: ta palvelusta puolustusvoimissa tai siviilipalve-    la kehitysyhteistyötehtävissä palvelevan siviili-
536: lusta niin kuin tässä laissa säädetään.              palvelusmiehen tulee kuitenkin palvella 300
537:                                                      päivää yli asevelvollisuuslain mukaisen yleisen
538:                         2§                           palvelusajan. Siviilipalveluksesta voidaan 60
539:    Siviilipalvelusta voidaan suorittaa:              päivää määrätä suoritettavaksi koulutusjakso-
540:    1) valtion siviilihallinnon ja itsenäisten jul-   na, johon sisältyy yhteiskuntatietouden ja rau-
541: kisoikeudellisten laitosten tehtävissä;              hanpolitiikan opetusta, liikuntakasvatusta sekä
542:    2) kuntien tai kuntainliittojen tehtävissä        ihmissuhdekoulutusta. Koulutusjakson järjes-
543: taikka yliopistollisessa keskussairaalassa;          tämisestä säädetään asetuksella.
544:    3) Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tai          Aseetonta tai siviilipalvelusmiestä, joka ei
545: Suomen ortodoksisen kirkkokunnan taikka nii-         ole astunut aseelliseen tai aseettomaan palve-
546: den seurakuntien tehtävissä;                         lukseen taikka siviilipalvelukseen ennen kuin
547:    4) muun julkisoikeudellisen tai sellaiseen ver-   hän on täyttänyt 30 vuotta, ei sen jälkeen enää
548: rattavan yhteisön tehtävissä, jos sen järjestys-     siihen velvoiteta.
549: muodosta tai toiminnasta on säädetty laissa tai                 -,-
550: asetuksessa;
551:    5) sellaisen yhdistyksen tai säätiön palveluk-                          5§
552: sessa, joka harjoittaa yleishyödyllistä toimin-         Määräyksen aseettomaan palvelukseen tai
553: taa; sekä                                            siviilipalvelukseen antaa työvoimaministeriö.
554:    6) valtion siviilihallinnon tai julkisista va-    Asevelvollinen määrätään siihen palvelukseen,
555: roista rahoitusta saavien yleishyödyllisten jär-     johon hän on hakenut.
556: jestöjen kehitysyhteistyötehtävissä ulkomailla,
557: mikäli asevelvollinen tähän suostuu.                                       7§
558:    Palvelus edellä 3-5 kohdassa tarkoitetussa          Milloin aseeton palvelusajan kuluessa ilmoit-
559: laitoksessa on mahdollista vain, jos valtioneu-      taa määräyksen antamisen jälkeen, että hänen
560: vosto on hyväksynyt sen siviilipalvelusta järjes-    vakaumuksensa estää häntä suorittamasta
561: täväksi laitokseksi.                                 aseetonta palvelusta puolustusvoimissa, asia on
562:                                        1988 vp. -    LA n:o 4                                        3
563: 
564: saatettava työvoimaministeriölle uudestaan kä-                             13§
565: siteltäväksi.                                           Palveluksessa tehdystä järjestysrikkomukses-
566:                                                      ta voidaan siviilipalvelusmiehelle määrätä ku-
567:                        8§                            rinpitorangaistuksena:
568:    Jos aseeton tai siviilipalvelusmies pyytää saa-
569: da palvella aseellisena tai siviilipalvelusmies        2) työtä yli säännönmukaisen työajan enin-
570: aseettomana, hänen on siitä kirjallisesti ilmoi-     tään 4 tuntia päivässä, kuitenkin enintään 5
571: tettava palveluspaikan asianomaiselle päälli-        päivän aikana; tai
572: kölle, jonka on toimitettava ilmoitus työvoi-          3) kielto poistua hänelle määrätystä oleskelu-
573: maministeriölle. Työvoimaministeriön on pe-          paikasta enintään 15 vuorokauden ajaksi.
574: ruutettava aiempi määräyksensä ja ilmoitettava
575: siitä pääesikunnalle.
576:                                                                           13 a §
577:                                                         Kurinpitorangaistuksen on oltava oikeuden-
578:                        10§                           mukaisessa suhteessa rikokseen sekä tarkoituk-
579:   Aseettoman palvelus puolustusvoimissa on           senmukainen syyllisen palvelusaseman kannal-
580: järjestettävä siten, ettei hänen vakaumuksensa       ta.
581: joudu ristiriitaan palvelustehtävien täyttämisen        Kurinpitorangaistuksen ja -ojennuksen lajia
582: kanssa.                                              ja määrää harkittaessa on otettava huomioon
583:                                                      teon rangaistavuuteen rikoslain mukaan vai-
584:                                                      kuttavat perusteet sekä ne olosuhteet, joissa
585:                                                      rikos on tehty, ja syyllisen aikaisempi palvelus
586:                          11 §                        ja muu käyttäytyminen.
587:   Siviilipalvelusmiehen palvelus on järjestettä-
588: vä siten, etteivät palvelustehtävät ole ristirii-                       13 b §
589: dassa hänen vakaumuksensa kanssa.                      Kurinpitoesimies voi jättää kurinpitoseuraa-
590:   Siviilipalvelusta suoritetaan siinä laitoksessa,   muksen määräämättä, jos teko on johtunut
591: jonka työvoimaministeriö asianomaisen laitok-        olosuhteet huomioon ottaen anteeksi annetta-
592: sen kanssa sovittuaan osoittaa.                      vasta huomaamattomuudesta, ajattelematto-
593:   Jos siviilipalvelusta suoritetaan 2 §:n 1 mo-      muudesta tai tietämättömyydestä taikka tekoa
594: mentin 4 tai 5 kohdan tarkoittamassa laitokses-      muutoin on pidettävä vähäisenä.
595: sa, työvoimaministeriön on ennen palveluksen
596: alkamista tehtävä laitoksen kanssa kirjallinen                             13 c §
597: sopimus      siviilipalveluksen järjestämisestä.        Se, jolle on määrätty kurinpitorangaistus, on
598: Määräykset sopimuksen sisällöstä annetaan            oikeutettu saattamaan päätöksen tarkastus-
599: asetuksella.                                         pyyntönä työvoimaministeriön tarkastettavak-
600:                                                      si, jolla on oikeus kumota kurinpitorangaistus.
601:                        11 a §                           Tarkastuspyyntö on käsiteltävä viivytykset-
602:    Siviilipalveluksen järjestäminen sekä siviili-    tä. Päätös asiassa on tehtävä esittelystä.
603: palvelusmiehen valvonta ja kurinpito kuuluvat
604: sen laitoksen päällikölle tai hänen määräämäl-                           13 d §
605: leen laitoksen virkamiehelle, jossa asianomai-          Tarkastuspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja
606: nen suorittaa siviilipalvelusta.                     toimitettava työvoimaministeriölle viimeistään
607:    Jos palvelusta suoritetaan 11 §:ssä tarkoite-     seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun kurin-
608: tun sopimuksen perusteella, kuuluvat 1 mo-           pitoesimiehen päätös on annettu asianomaiselle
609: mentissa tarkoitetut tehtävät laitoksen johta-       tiedoksi.
610: jalle tai muulle laitoksessa vakinaisessa toimes-       Määräajan jälkeen tehty tarkastuspyyntö jä-
611: sa olevalle henkilölle, jonka työvoimaministe-       tetään tutkimatta.
612: riö laitoksen esityksestä on suostumuksen pe-
613: rusteella siihen tehtävään määrännyt.                                      13 e §
614:    Edellä 2 momentissa tarkoitettuun henkilöön          Kurinpitorangaistusta koskeva päätös on ku-
615: on tuossa tehtävässään sovellettava, mitä vir-       mottava tai kurinpitorangaistusta lievennettä-
616: kavastuusta on valtion virkamiehen osalta sää-       vä, jos menettelyssä on tapahtunut olennainen
617: detty.                                               virhe tai kurinpitoesimies on ylittänyt toimiva!-
618: 4                                     1988 vp. -    LA n:o 4
619: 
620: tansa taikka päätös on lopputulokseltaan vir-       kutsun kertausharjoituksiin tai ennen kuin hä-
621: heellinen tai ilmeisesti kohtuuton.                 nen saamansa kutsun vuoksi olisi saavuttava
622:   Kumotessaan päätöksen voi tarkastuspyyn-          kertausharjoituksiin.
623: nön käsittelevä työvoimaministeriön virkamies          Jos aseellisessa palveluksessa oleva asevel-
624: määrätä asian otettavaksi uudelleen käsiteltä-      vollinen, joka on tehnyt 1 momentissa tarkoi-
625: väksi tai ottaa sen välittömästi itse ratkaista-    tetun ilmoituksen, haluaa välittömästi jatkaa
626: vakseen.                                            palvelustaan aseettomana puolustusvoimissa,
627:                                                     hänet pidetään palveluspaikassaan aseeHomas-
628:                     13 f §                          sa palveluksessa, kunnes asia on ratkaistu,
629:   Työvoimaministeriön on valvottava kurinpi-        kuitenkin enintään se aika, joka hänen olisi
630: toesimiesten kurinpitovallan käyttöä.               palveltava aseellisessa palveluksessa.
631:                                                        Edellä 2 momentissa tarkoitetun asevelvolli-
632:                        14 §                         sen osalta on odotusaikana soveltuvin osin
633:    Jos siviilipalvelusmies laiminlyö velvollisuu-   voimassa, mitä aseettomasta palveluksesta on
634: tensa saapua palvelukseen saamansa kutsun           säädetty. Odotusaika luetaan hänelle palvelus-
635: mukaisesti tai hänelle annetun loman päätyttyä      ajaksi siinä palveluksessa, johon hänet asian
636: taikka karkaa palveluspaikastaan, hänet on          tultua käsitellyksi määrätään.
637: tuomittava siviilipalveluksen välttämisestä ku-
638: rinpitorangaistukseen tai vankeuteen ajaksi,                              25 a §
639: joka vastaa enintään hänen jäljellä olevaa pal-        17 vuotta täyttänyt asevelvollinen voi ennen
640: velusaikaansa, ei kuitenkaan kauemmaksi kuin        sen vuoden elokuun 1 päivää, jona hän täyttää
641: yhdeksi vuodeksi. Jos hän rikkoo tai yllyttää       19 vuotta, hakeutua vapaaehtoisena siviilipal-
642: toista rikkomaan laitoksen järjestystä taikka       velukseen. Hänen kohdallaan menetellään
643: niskoittelun tai muun palveluksesta kieltäyty-      muuten samoin kuin muiden siviilipalvelukseen
644: misen johdosta on suorittamatta hänelle mää-        hakeutuvien kohdalla, mutta lisäksi hänen tu-
645: rättyjä palvelustehtäviä, hänet on tuomittava       lee esittää
646: siviilipalvelusmiehen kuuliaisuusrikoksesta ku-        1) hakemus vapaaehtoiseen palvelukseen;
647: rinpitorangaistukseen tai vankeuteen edellä sa-        2) todistus iästään, todistus holhoojan suos-
648: notuksi ajaksi.                                     tumuksesta palvelukseen astumiseen ja ilmoi-
649:                                                     tus siitä, minkälaiseen palveluspaikkaan hän
650:   Jos palvelukseen saapumatta jääneellä siviili-    haluaa; sekä
651: palvelusmiehellä on ollut laillinen este, mutta        3) lääkärin antama todistus siitä, että hänen
652: hän on jättänyt sen ilmoittamatta, tuomitta-        ruumiinrakenteensa ja terveydentilansa vastaa-
653: koon hänet palvelusesteen ilmoittamatta jättä-      vat palvelukseen hyväksymisen ehdoksi mää-
654: misestä kurinpitorangaistukseen tai sakkoon.        rättyjä vaatimuksia.
655: 
656:                        25 §                                               25 b §
657:    Jos asevelvollinen aseelliseen tai aseettomaan     Vapaaehtoiseksi pääsemisen ehtona on, että
658: palvelukseen tai reservin kertausharjoituksiin      vapaaehtoisten lukumäärä ei ylitä sille määrät-
659: saavuttuaan taikka palvelusajan kuluessa            tyä rajaa ja että, milloin pyrkijä on halunnut
660: 4 §:ssä mainituin tavoin ilmoittaa, että 1 §:ssä    päästä johonkin määrätyn tyyppiseen palveluk-
661: tarkoitetut syyt estävät häntä suorittamasta        seen, hän on sovelias siinä palvelemaan.
662: asevelvollisuuttaan aseellisessa tai aseeHomassa      Jos hakemus saada palvella vapaaehtoisena
663: palveluksessa, hänet kotiutetaan ja asia saate-     on hylätty, on siitä tehtävä merkintä hakemuk-
664: taan työvoimaministeriön käsiteltäväksi. Sen        seen, joka toimitettakoon hakijalle takaisin.
665: jälkeen hänet on erikseen 5 §:ssä säädetyssä
666: järjestyksessä määrättävä aseettomaan palve-          Tämä laki tulee voimaan        patvana
667: lukseen tai siviilipalvelukseen taikka kertaus-     kuuta 198 ja sillä kumotaan 12 päivänä heinä-
668: harjoituksia korvaavaan palvelukseen. Reser-        kuuta 1985 annettu laki aseettomasta palveluk-
669: viin kuuluva asevelvollinen voi saattaa edellä      sesta ja siviilipalveluksesta annetun lain väliai-
670: mainitun ilmoituksensa työvoimaministeriön          kaisesta muuttamisesta (647 /85).
671: käsiteltäväksi myös ennen kuin hän on saanut
672:                                        1988 vp. -    LA n:o 4                                         5
673: 
674: 2.
675:                                                Laki
676: eräiden vakinaisesta palveluksesta kieltäytyvien asevelvollisten rankaisemisesta annetun lain ja
677:         sen eräiden säännösten soveltamatta jättämisestä annetun lain kumoamisesta
678: 
679:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
680: 
681:                        1§
682:   Täten kumotaan eräiden vakinaisesta palve-         netään kärsitty rangaistusaika hänen palvelus-
683: luksesta kieltäytyvien asevelvollisten rankaise-     ajastaan.
684: misesta 14 päivänä tammikuuta 1972 annettu              Mikäli 2 momentissa tarkoitetussa asiassa on
685: laki (23/72) sekä 12 päivänä heinäkuuta 1985         annettu alioikeuden tai hovioikeuden päätös,
686: annettu laki eräiden vakinaisesta palveluksesta      jolla asevelvollinen on tuomittu rangaistuk-
687: kieltäytyvien asevelvollisten rankaisemisesta        seen, mutta päätös ei ole tämän lain voimaan
688: annetun lain 1-4 §:n soveltamatta jättämises-        tullessa lainvoimainen, keskeytyy asian käsitte-
689: tä (648/85).                                         ly ylemmässä oikeusasteessa, mikäli asevelvol-
690:                                                      linen tekee asiaa käsittelevälle tai viimeksi käsi-
691:                         2§                           telleelle tuomioistuimelle edellä 2 momentissa
692:    Tämä laki tulee voimaan          päivänä          tarkoitetun ilmoituksen. Vastaavasti keskeytyy
693: kuuta 198 .                                          myös määräaika valituksen tai valituslupaha-
694:    Mikäli tässä laissa tarkoitetun lain nojalla on   kemuksen tekemiselle.
695: ennen tämän lain voimaantuloa langetettu ran-           Kun asevelvollinen on suorittanut asevelvol-
696: gaistuksia, lykkäytyy tai keskeytyy niiden täy-      lisuutensa loppuun, raukeaa 2 momentissa tar-
697: täntöönpano, mikäli asevelvollinen ilmoittaa         koitettu rangaistus tai 3 momentissa tarkoitettu
698: asuinpaikkakuntansa poliisille tai rangaistuslai-    käsittely.
699: toksen johtajalle haluavansa suorittaa asevel-          Riippumatta siitä, mitä muutoin on säädet-
700: vollisuutensa aseettomassa palveluksessa tai si-     ty, tämän pykälän 2 tai 3 momentissa tarkoi-
701: viilipalveluksessa. Mikäli asianomainen on jo        tettu asevelvollinen voidaan kutsua palveluk-
702: aloittanut rangaistuksen suorittamisen, vähen-       seen, vaikka tämä olisi täyttänyt 30 vuotta.
703: 
704: 
705: 
706: 3.
707:                                                Laki
708:                              asevelvollisuuslain 34 §:n muuttamisesta
709: 
710:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä syyskuuta 1950 annetun asevelvolli-
711: suuslain 34 §, sellaisena kuin se on muutettuna 12 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa
712: (646/85), näin kuuluvaksi:
713: 
714:                        34 §
715:   Sellaisten asevelvollisten palvelusvelvollisuu-      Tämä laki tulee voimaan        päivänä
716: desta, jotka vakaumukseen perustuvien vaka-          kuuta 198 .
717: vien omantunnonsyiden vuoksi on vapautettu
718: aseellisesta palveluksesta, on säädetty erikseen.
719: 
720: 
721:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
722: 
723:         Raila Aho                      Pauli Uitto                     Claes Andersson
724:         Lauha Männistö                 Esko Helle                      Jarmo Wahlström
725:         Vappu Säilynoja                Esko Seppänen                   Timo Laaksonen
726:         Pekka Leppänen                 Asko Apukka                     Pertti Lahtinen
727:         Anna-Lösa Jokinen              Juhani Vähäkangas               Heli Astala
728: 1
729: 
730: 1
731: 
732: 1
733: 
734:     1
735: 
736:     1
737: 
738:     1
739: 
740:         1
741: 
742:         1
743: 
744:         1
745: 
746:             1
747: 
748:             1
749: 
750:             1
751: 
752:                 1
753: 
754:                 1
755: 
756:                 1
757: 
758:                     1
759: 
760:                     1
761: 
762:                     1
763: 
764:                         1
765:                                             1988 vp.
766: 
767: Lakialoite n:o 5
768: 
769: 
770: 
771: 
772:                                 R. Aho ym.: Ehdotus laiksi rikoslain muuttamisesta
773: 
774: 
775:                                         Eduskunnalle
776: 
777:    Ihmisiä tulee kohdella tasapuolisesti heidän    mattomiksi, mitä lainsäätäjän ei tulisi tehdä.
778: sukupuolisesta suuntautumisestaan riippumat-       Päinvastoin lainsäätäjän tehtävänä tulisi olla
779: ta. Rikoslakiin sisältyy kuitenkin säännöksiä,     suvaitsevaisuuden ja erilaisten vähemmistöjen
780: jotka ovat omiaan pitämään yllä syrjivää ilma-     kunnioittamisen edistäminen.
781: piiriä.                                               Tarvetta ei myöskään ole poikkeavan suoja-
782:    Rikoslain 20 luvun 9 §:n 2 momentin mu-         ikärajan säilyttämiselle, mikä sisältyy luvun
783: kaan se, joka julkisesti kehottaa samaa suku-      5 §:n 2 momenttiin.
784: puolta olevien henkilöiden välisen haureuden          Useaan otteeseen säännöksen kumoaminen
785: harjoittamiseen, on tuomittava kehottamisesta      on ollut esillä, vaikkakaan hallitukset eivät ole
786: samaa sukupuolta olevien haureuteen 1 mo-          ahdasmielisimpien näkemysten pelossa uskalta-
787: mentissa säädettyyn rangaistukseen eli siis van-   neet asiasta silti esitystä eduskunnalle antaa.
788: keuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi tai             Kuvaavaa pelolle on, että juuri käytyjen
789: sakkoon.                                           presidentin vaalien yhteydessä kaksi ehdokasta
790:    Tämä rikoslain säännös on siinä mielessä        kieltäytyi vastaamasta SETA ry:n esittämiin
791: käsittämätön, että siinä rangaistaan sellaiseen    kysymyksiin homoseksuaaleja syrjivän mielipi-
792: kehottamisesta, mihinkä ryhtyminen ei ole ran-     deilmaston ja lainsäädännön muuttamisesta.
793: gaistavaa. Säännöksen taustalla lienee alku-          Pidämme tarkoituksen mukaisena rinnastaa
794: kantainen ja epätieteellinen pelko, että julki-    homoseksuaalien syrjinnän rikoslaissa eräisiin
795: nen kehotus saisi ihmiset toimimaan tavalla,       muihin syrjinnän muotoihin. Ehdotammekin
796: jota - vaikkakaan siitä ei rangaista - monet       rikoslain 13 luvun 5 ja 6 §:n muuttamista.
797: pitävät sopimattomana.                             Saattaisi olla aihetta myös vastaavasti muuttaa
798:    Tällä rikoslain säännöksellä on käytännössä     luvun 4 §:ää. Tarvetta on varmasti kehittää
799: lähinnä kahdenlaisia seurauksia. Ensinnäkin se     myös työlainsäädäntöä syrjinnän estäväksi.
800:  on omiaan vaikeuttamaan homoseksuaalisuut-           Ehdotammekin,
801: ta koskevaa valistustyötä ja sellaisen elämänta-
802:  van vapaata käsittelyä tiedotusvälineissä. Toi-            että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
803:  seksi se leimaa homoseksuaaliset suhteet sopi-           lakiehdotuksen:
804: 
805: 
806: 
807: 
808: 280080K
809: 2                                   1988 vp. -    LA n:o 5
810: 
811:                                             Laki
812:                                     rikoslain muuttamisesta
813: 
814:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
815:   kumotaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain 20 luvun 5 §:n 2 momentti ja 9 §:n 2
816: momentti, sellaisina kuin ne ovat 15 päivänä tammikuuta 1971 annetussa laissa (16171), ja
817:   lisätään lain 13 luvun 5 ja 6 §:ään, sellaisina kuin ne ovat 20 päivänä joulukuuta 1974
818: annetussa laissa (987174), 5 §:ään uusi 2 momentti ja 6 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:
819: 
820: 
821:                    13 luku                                             6§
822:         Rikoksista ihmisyyttä vastaan
823:                                                      Sitä, mitä edellä 1 ja 2 momentissa on
824:                       5§                          sanottu rodun, kansallisen tai etnisen alkupe-
825:                                                   rän tai uskonnon perusteella tapahtuvasta syr-
826:   Sitä, mitä edellä on sanottu kiihottamisesta    jinnästä, sovelletaan myös sukupuolisen suun-
827: kansanryhmän syrjintään, sovelletaan myös         tautumisen perusteella tapahtuvaan syrjintään.
828: lausuntoihin tai tiedonantoihin, jotka koskevat
829: vastaavalla tavalla ihmisten sukupuolista suun-     Tämä laki tulee voimaan       päivänä
830: tautumista.                                       kuuta 198 .
831: 
832: 
833:     Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
834: 
835:         Raila Aho                     Pauli Uitto                  Claes Andersson
836:         Lauha Männistö                Esko Helle                   Jarmo Wahlström
837:         Vappu Säilynoja               Esko Seppänen                Timo Laaksonen
838:         Pekka Leppänen                Asko Apukka                  Pertti Lahtinen
839:         Anna-Liisa Jokinen            Juhani Vähäkangas            Heli Astala
840:                                              1988 vp.
841: 
842: Lakialoite n:o 6
843: 
844: 
845: 
846: 
847:                                  R. Aho ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 42 luvun 8 §:n kumoami-
848:                                     sesta
849: 
850: 
851:                                         Eduskunnalle
852: 
853:    Rikoslain 42 luvun 8 §:n mukaan se, joka           Milloin kyseessä on "taikaus", jolla höynäy-
854: maksusta harjoittaa tietäjäntointa, loihtimista    tetään ihmisiltä rahat, voidaan tarvittaessa so-
855: tahi muuta senkaltaista taikausta, vetäköön        veltaa niitä säännöksiä, joilla muutoinkin suo-
856: sakkoa [enintään kaksi sataa markkaa].             jeliaan kuluttajaa.
857:    Kyseinen säännös on menneisyyden jäänne,           Ehdotammekin,
858: jota saatetaan sattumanvaraisesti soveltaa eri-
859: laisiin ennustelijoihin ja horoskooppien laati-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
860: joihin. Perustetta säännöksen säilyttämiselle ei          lakiehdotuksen:
861: ole. Säädösfossiilien säilyttämistä ei puolusta
862: edes muutoin asiaankuuluva muinaismuistojen
863: suojelu.
864: 
865: 
866:                                              Laki
867:                             rikoslain 42 luvun 8 §:n kumoamisesta
868: 
869:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
870: 
871:                      1 §                                                 2 §
872:   Täten kumotaan 19 päivänä joulukuuta 1889          Tämä laki tulee voimaan         päivänä
873: annetun rikoslain 42 luvun 8 §.                    kuuta 1988.
874: 
875: 
876:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
877: 
878:                       Raila Aho                               Claes Andersson
879: 
880: 
881: 
882: 
883: 280081L
884:                                               1988 vp.
885: 
886: Lakialoite n:o 7
887: 
888: 
889: 
890: 
891:                                  Sarapää: Ehdotus laiksi arpajaislain 3 §:n muuttamisesta
892: 
893: 
894:                                          Eduskunnalle
895: 
896:    Voimassa olevan arpajaislain mukaan totali-          Tässä lakialoitteessa ehdotetaan, että poro-
897: saattorin pelaaminen on mahdollista vain he-         totalisaattorin järjestäminen annettaisiin Palis-
898: voskilpailuissa. Paliskuntain Yhdistys on eri        kuntain Yhdistyksen vastuulle, jolle myös kil-
899: yhteyksissä esittänyt, että arpajaislakia muutet-    pailujen keskitetty organisoiminen kuuluisi,
900: taisiin siten, että totalisaattoripeli saataisiin   joskin kilpailujen järjestäjinä käytännössä voi-
901: käyttöön myös porokilpailuissa. Vuosittain           sivat edelleen toimia paliskunnat, nuorisoseu-
902: Suomen poronhoitoalueella pidetään noin             rat, maamiesseurat ja urheilu- ym. seurat.
903: kymmenet viralliset porokilpailut, joihin osal-      Valtiolle tuleva puheena olevan rahapelin tuot-
904: listuu kuhunkin noin 100 poroa. Porokilpai-         to ehdotetaan käytettäväksi poronkasvatuksen
905: luissa noudatetaan Paliskuntain Yhdistyksen         ja -jalostuksen edistämiseen sekä porourheilun
906: hallituksen hyväksymiä sääntöjä, joita voidaan      tukemiseen. Tällä tarkoitetaan sitä, että poro-
907: tarvittaessa muuttaa paremmin vastaamaan ve-        totalisaattorin valtiolle tulevaa tuottoa voitai-
908: donlyöntikilpailujen asettamia vaatimuksia.         siin käyttää esimerkiksi poronjalostustoimin-
909:    Totaalisaattorin salliminen porokilpailujen      nan tukemiseen, jalostushirvaiden palkitsemi-
910: yhteydessä olisi tarpeen, jotta porokilpailut       seen, kilpaporojen kasvatus- ja koulutustyön
911: saataisiin yleisölle mielenkiintoisemmiksi ja si-   tukemiseen sekä pitkistä kilpailumatkoista ai-
912: tä kautta voitaisiin parantaa kilpailujen järjes-   heutuvien kustannusten tasaamiseen.
913: tämisen taloudellisia mahdollisuuksia. Myös            Arpajaislain muutosehdotus on tarkoitus
914: kilpailujen osanottajille voitaisiin antaa parem-   saattaa voimaan mahdollisimman pian sen jäl-
915: pia palkintoja. Uskon, että porokilpailujen         keen, kun eduskunta on sen hyväksynyt. Lain
916: saama julkisuus lisäisi totalisaattorin kautta      hyväksymisen jälkeen säädetään asetuksella
917: matkailijoiden määrää Lapissa sekä toisi lisää      yksityiskohtaisesti porototalisaattorin järjestä-
918: työtilaisuuksia ja parantaisi toimeentuloa po-      misestä ja siihen liittyvistä muista kysymyksis-
919: ronhoitoalueella. Kilpailutoiminta lisäisi myös     tä. Käyttökelpoisena lähtökohtana säädettäes-
920: porotalouden tuntemusta suuren yleisön kes-         sä asetusta porokilpailujen yhteydessä tapahtu-
921: kuudessa ja sitä kautta vaikuttaisi myönteisesti    vasta vedonlyönnistä voidaan pitää asetusta
922: porotalouteen sekä lisäisi porotuotteiden ky-       vedonlyönnin toimeenpanemisesta hevoskilpai-
923: syntää ja parantaisi elinkeinon asemaa yhteis-      luissa 4.3.1966/122.
924: kunnassa. Porokilpailuja voidaan järjestää             Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
925: myös raviradoilla, jolloin niille saadaan Poh-
926: jois-Suomessa ympärivuotista käyttöä. Poroto-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
927: talisaattorin avulla voitaisiin porokilpailujen            lakiehdotuksen:
928: määrää lisätä, kilpailujen tasoa nostaa ja sa-
929: malla myös kilpaporojen määrä lisääntyisi.
930: 
931: 
932: 
933: 
934: 280108Q
935: 2                                     1988 vp. -    LA n:o 7
936: 
937:                                               Laki
938:                                  arpajaislain 3 §:n muuttamisesta
939: 
940:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä syyskuuta 1965 annetun arpajaislain
941: 3 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 27 päivänä marraskuuta 1981 annetussa laissa (813/81),
942: näin kuuluvaksi:
943: 
944:                        3§
945:                                                     tetun veikkauksen toimeenpanemiseen porokil-
946:   Muun vedonlyönnin kuin 2 momentissa tar-          pailuissa voidaan antaa lupa Paliskuntain Yh-
947: koitetun veikkauksen toimeenpanemiseen he-          distykselle varojen hankkimiseksi poronkasva-
948: voskilpailuissa voidaan antaa lupa rekisteriin      tuksen ja -jalostuksen edistämiseen sekä po-
949: merkitylle, Suomessa toimivien hevosjalostus-,      rourheilun tukemiseen.
950: ravi- ja ratsastusseurojen keskusjärjestöille va-
951: rojen hankkimiseksi hevoskasvatuksen edistä-
952: miseen ja hevosurheilun tukemiseen. Lisäksi           Tämä laki tulee voimaan      päivänä
953: muun vedonlyönnin kuin 2 momentissa tarkoi-         kuuta 198 .
954: 
955:     Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1988
956: 
957:                                          Kimmo Sarapää
958:                                               1988 vp.
959: 
960: Lakialoite n:o 8
961: 
962: 
963:                                   Renko ym.: Ehdotus laiksi alkoholilain 29 ja 40 §:n muuttami-
964:                                     sesta
965: 
966: 
967:                                           Eduskunnalle
968: 
969:    Alkoholin kulutus maassamme on alkanut            valtakunnalliset ja kunnalliset enimmaismaa-
970: uudestaan kasvaa vuodesta 1985 lähtien. Vaik-        rät. Valtakunnallisesta alkoholijuomien vähit-
971: ka tämä kehitys suureksi osaksi johtuu kansa-        täismyyntipaikkojen enimmäismäärästä päät-
972: laisten reaalitulojen lisääntymisestä, myös al-      täisi valtioneuvosto. Kunnalliset enimmäismää-
973: koholijuomien saatavuutta on samaan aikaan           rät koskisivat sekä alkoholijuomien vähittäis-
974: väljennetty ja käytetty tällöin perustelua, ettei    myynti- että anniskelupaikkoja ja anniskelu-
975: yksittäisillä uusilla vähittäismyymälöillä tai an-   paikkojen asiakaspaikkoja. Kunnalliset vähit-
976: niskeluravintoloilla olisi vaikutusta alkoholin      täismyynti- ja anniskelupaikkojen enimmäis-
977: kokonaiskulutukseen eikä siten myöskään al-          määrät sisällytettäisiin alkoholilain edellyttä-
978: koholihaittojen kokonaismääriin. Tällainen al-       miin kunnanvaltuuston suostumuksiin, joita
979: koholipolitiikka on kuitenkin ollut myötävai-        voitaisiin muuttaa enintään kerran vuodessa.
980: kuttamassa mm. alkoholin terveyshaittojen ja            Lakiehdotus on tarkoitus saattaa voimaan
981: rattijuoppouden kasvuun, mihin liittyvät kärsi-      mahdollisimman pian sen jälkeen, kun edus-
982: mykset ja kustannukset olisi kyettävä nykyistä       kunta on sen hyväksynyt.
983: paremmin torjumaan.                                     Edellä olevan perusteella ehdotamme,
984:    Tässä lakialoitteessa ehdotetaankin, että al-
985: koholin saatavuuden kasvua olisi hillittävä                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
986: asettamalla alkoholijuomien myyntipaikoille                 lakiehdotuksen:
987: 
988:                                               Laki
989:                              alkoholilain 29 ja 40 §:n muuttamisesta
990: 
991:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun alkoholi-
992: lain (459/68) 29 §:n 1 momentti ja 40 §:n 1 momentti näin kuuluviksi:
993: 
994:                      29 §                                                40 §
995:    Alkoholijuomien vähittäismyyntiä alkoholi-           Alkoholijuomien anniskelua saa harjoittaa
996: yhtiö saa harjoittaa valtioneuvoston hyväksy-        ainoastaan kunnassa, jossa kunnanvaltuusto
997: mä vähittäismyyntipaikkojen valtakunnallinen         on antanut siihen suostumuksen. Suostumuk-
998: enimmäismäärä huomioon ottaen ainoastaan             sessa määrätään, kuinka monta anniskelupaik-
999: kunnassa, jossa kunnanvaltuusto on antanut           kaa kunnassa enintään voi olla ja mikä on
1000: siihen suostumuksen. Suostumuksessa määrä-           niiden asiakaspaikkojen yhteenlaskettu enim-
1001: tään, kuinka monta vähittäismyyntipaikkaa            mäismäärä. Tämän rajoituksen osalta suostu-
1002: kunnassa enintään voi olla. Tämän rajoituk-          mus on voimassa vähintään neljä vuotta ker-
1003: sen osalta suostumus on voimassa vähintään           rallaan.
1004: neljä vuotta kerrallaan.
1005: 
1006:                                                        Tämä laki tulee voimaan       päivänä
1007:                                                      kuuta 198
1008:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1988
1009: 
1010:           Tellervo Renko              Pauli Saapunki              Mirja Ryynänen
1011:           Hannele Pokka               Juhani Alaranta             Heikki Kokko
1012:           Johannes Virolainen         Esko Almgren                Pirkko Ikonen
1013:           Marjatta Väänänen           Sirkka-Liisa Anttila        Sakari Knuuttila
1014:                           Ensio Laine               Sauli Hautala
1015: 280107P
1016:                                                1988 vp.
1017: 
1018: Lakialoite n:o 9
1019: 
1020: 
1021: 
1022: 
1023:                                   Almgren ym.: Ehdotus laiksi ulkomailla toimivasta peruskoulua
1024:                                     vastaavasta yksityiskoulusta annetun lain 5 §:n muuttamisesta
1025: 
1026: 
1027:                                           Eduskunnalle
1028: 
1029:    Hallitus antoi esityksen laiksi ulkomailla toi-   laat joutuvat usein olemaan internaattityyppi-
1030: mivasta peruskoulua vastaavasta yksityiskou-         sessä majoituksessa oppilasasuntolassa. Näi-
1031: lusta annetun lain 5 §:n muuttamisesta               hinkään kuluihin valtio ei osallistu.
1032: 2.10.1987. Eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen            Sivistysvaliokunta lausuikin mietinnössään
1033: muuttamattomana sen jälkeen, kun sivistysva-         mm. seuraavaa: "Ulkomailla asuville suoma-
1034: liokunta oli antanut mietintönsä 23.10.1987.         laisille järjestettävien peruskoulua vastaavien
1035: Hyväksytty muutos toi valtionavun piiriin            koulutuspalvelujen toteutuksessa on valiokun-
1036: opettajien palkkauskustannusten lisäksi palk-        nan mielestä pyrittävä mahdollisimman suu-
1037: kauksen perusteella määräytyvät maksut, jotka        reen vastaavuuteen kotimassa annettavan pe-
1038: työnantaja on velvollinen maksamaan Suomes-          ruskouluopetuksen kanssa." Valiokunta kiin-
1039: sa olevan henkilökunnan osalta. Käytännössä          nitti huomiota myös opettajien eläkkeiden
1040: muutos koski työntekijäin eläkelain mukaisia         määräytymisperusteisiin.
1041: vakuutusmaksuja ja muita vakuutusmaksuja,               Sivistysvaliokunnan mietintöön liittyvässä
1042: jotka työnantajan on palkkauksen perusteella         vastalauseessa todetaan aivan oikein, että ulko-
1043: maksettava.                                          mailla toimivien peruskoulua vastaavien koulu-
1044:    Ulkomaankouluilla on kuitenkin monia mui-         jen oppilaiden vanhemmat joutuvat maksa-
1045: takin kustannuksia, joihin ei saada valtion-         maan mm. lukukausimaksuja, jotta kulut saa-
1046: apua. Koulurakennusten rakentaminen, vuok-           taisiin katetuiksi.
1047: raaminen ja ylläpitäminen aiheuttavat kustan-           Edellä lausutun perusteella ehdotamme kun-
1048: nuksia. Oppilaiden kouluruokailu ja tervey-          nioittaen,
1049: denhuolto ovat valtionavun ulkopuolella. Ul-
1050: komailla toimivat peruskoulua vastaavat kou-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1051: lut kokoavat oppilaansa usein laajalta alueelta.            lakiehdotuksen:
1052: Matkakustannukset ovat huomattavat. Oppi-
1053: 
1054: 
1055: 
1056: 
1057:                                               Laki
1058: ulkomailla toimivasta peruskoulua vastaavasta yksityiskoulusta annetun lain 5 §:n muuttamisesta
1059: 
1060:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ulkomailla toimivasta peruskoulua vastaavasta
1061: yksityiskoulusta 29 päivänä toukokuuta 1981 annetun lain 5 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on
1062: 4 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (927 /87), näin kuuluvaksi:
1063: 
1064:                         5 §
1065:    Koululle voidaan myöntää valtionapua enin-        osalta, sekä koulurakennusten rakentamisesta,
1066: tään 85 OJo todellisista ja hyväksyttävistä opet-    vuokraamisesta ja ylläpitämisestä aiheutuvista
1067: tajien palkkauskustannuksista ja niistä palk-        kustannuksista, koulutarvikkeista, kouluruo-
1068: kauksen perusteella määräytyvistä maksuista,         kailukustannuksista ja oppilaiden terveyden-
1069: jotka työnantaja lakisääteisesti on velvollinen      huoltokustannuksista. Oikeuden tässä momen-
1070: maksamaan Suomessa olevan henkilökunnan              tissa tarkoitetun valtionavun saamiseen myön-
1071: 280106N
1072: 2                                    1988 vp. -    LA n:o 9
1073: 
1074: tää opetusministeriö toistaiseksi tai määräajak-     Tämä laki tulee voimaan   päivänä
1075: si.                                                kuuta 198 .
1076: 
1077: 
1078: 
1079: 
1080:     Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1988
1081: 
1082:           Esko Almgren                  Eeva-Liisa Moilanen         Jorma Fred
1083:           Sauli Hautala                 Toimi Kankaanniemi          Heikki Riihijärvi
1084:           Tellervo Renko                Eino Siuruainen             Tapio Holvitie
1085:           Kalevi Lamminen               Matti Viljanen              Mirja Ryynänen
1086:           Sirkka-Liisa Anttila          Kalle Röntynen              Aapo Saari
1087:           Jukka Vihriälä                Pekka Puska                 Markku Lehtosaari
1088:           Kimmo Sarapää                 Juho Sillanpää              Matti Väistö
1089:           Seppo Kääriäinen              Johannes Virolainen         Eero Paloheimo
1090:           Pekka Haavisto                Juhani Alaranta             Timo Kietäväinen
1091:                                         Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
1092:                                                 1988 vp.
1093: 
1094: Lakialoite n:o 10
1095: 
1096: 
1097: 
1098: 
1099:                                    Siitonen: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n muut-
1100:                                        tamisesta
1101: 
1102: 
1103:                                            Eduskunnalle
1104: 
1105:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1106: 
1107:   Aloitteessa ehdotetaan tulo- ja varallisuusve-        Muutoksen ehdotetaan        tulevan   voimaan
1108: rolakia muutettavaksi siten, että yrittäjällä olisi   vuoden 1989 alusta.
1109: oikeus rajoituksetta vähentää yrittäjien elä-
1110: kelain mukaan määräytyvän vakuutuksen
1111: kaikki vakuutusmaksut.
1112: 
1113: 
1114: 
1115: 
1116:                                     ALOITTEEN PERUSTELUT
1117: 
1118:    Tulo- ja varallisuusverolain (TVL) 29 §:n          tekijöillä on mahdollisuus käyttää koko TVL:n
1119: mukaan yrittäjien eläkelain (YEL) mukaiset            mukainen 18 %:n vähennysoikeus työsuhteen-
1120: pakolliset eläkevakuutusmaksut ovat täysimää-         sa perusteella määräytyvän eläketurvansa täy-
1121: räisesti vähennyskelpoisia. Sen sijaan yrittäjän      dentämiseen. Yrittäjien asema on tässä suh-
1122: lakisääteisen eläketurvansa täydennykseksi ot-        teessa huonompi, koska he itse tai heidän
1123: tamat muiden vakuutusten vakuutusmaksut               omistamansa yritys maksaa yrittäjän vakuutus-
1124: ovat vähennyskelpoisia vain 18 Olo :iin asti las-     maksut. Yrityksen maksaessa yrittäjän elä-
1125: kettuna yrittäjän ansiotulosta. Koska vähen-          kevakuutusmaksut ne otetaan vähennyksenä
1126: nysoikeutta laskettaessa otetaan kuitenkin huo-       huomioon TVL:n mukaista vähennysoikeutta
1127: mioon myös pakollisen YEL-vakuutuksen va-             laskettaessa samalla tavoin kuin yrittäjän vä-
1128: kuutusmaksut, ei jäljelle jäävä vähennysoikeus        hentäessä maksut suoraan omassa verotukses-
1129: kata eläketurvan täydentämiseen tähtäävien            saan.
1130: vakuutusten vakuutusmaksuja.                             Toisaalta YEL:n 11 §:ssä on varauduttu sii-
1131:    Vuonna 1970 tuli voimaan YEL, jonka mu-            hen, että yrittäjä järjestää itselleen ja omaisil-
1132: kaan myös yrittäjä oli velvollinen vakuutta-          leen paremman eläketurvan YEL:n periaatteita
1133: maan itsensä vanhuuden, työkyvyttömyyden,             noudattavalla lisävakuutuksella, jonka ehdot
1134: työttömyyden ja kuoleman varalle. Näin ollen          sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa ja Elä-
1135: yrittäjät tulivat työeläkejärjestelmän piiriin        keturvakeskus rekisteröi. Tällaisella vakuutuk-
1136: myöhemmin kuin työntekijät, jotka saivat              sella voidaan mm. alentaa yrittäjän eläkeikära-
1137: omat eläkelakinsa jo vuonna 1962 ja joilla            jaa tai korottaa työtuloa. Se, että tällainen
1138: eläketurvaan oikeuttavaksi palvelusajaksi lue-        vakuutus on perusteiltaan pakollisen YEL:n
1139: taan myös aiemmin jatkunut yhdenjaksoineo             kaltainen, takaa sille paremman inflaatiosuo-
1140: työskentely saman työnantajan palveluksessa.          jan ja turvaavuuden sekä paremmat eläke-edut
1141: Koska YEL siten on ollut voimassa lyhyemmän           kuin henkivakuutustyyppinen vakuutus.
1142: aikaa ja koska pakollisessa YEL:ssä ei oteta             Koska yrittäjien eläketurva vaatii täydentä-
1143: huomioon ennen lain voimaantuloa tehtyä yrit-         mistä lisäeläkkeellä ja koska sen täydentäjäksi
1144: täjätoimintaa, ei eläketurva ehdi yrittäjällä         sopii parhaiten YEL:iin perustuva, lakisääteis-
1145: useinkaan ennen eläkkeelle jäämistä kohota            tä eläkevakuutustoimintaa harjoittavien elä-
1146: 60 % :iin hänen ansiotasostaan. Toisaalta työn-       kelaitosten myöntämä YEL:n 11 §:n mukainen
1147: 280105M
1148: 2                                    1988 vp. -     LA n:o 10
1149: 
1150: rekisteröity lisävakuutus, ehdotan, että tulo- ja     Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
1151: varallisuusverolain 29 §:n 1 momentin 5 koh-        taen,
1152: taa muutettaisiin siten, että YEL:n mukaan
1153: määräytyvien vakuutusten vakuutusmaksut oli-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1154: sivat rajoituksetta vähennyskelpoisia.                     lakiehdotuksen:
1155: 
1156: 
1157:                                               Laki
1158:                         tulo- ja varallisuusverolain 29 §:n muuttamisesta
1159: 
1160:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
1161: varallisuusverolain 29 §:n 1 momentin 5 kohta, sellaisena kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1985
1162: annetussa laissa (998/85), näin kuuluvaksi:
1163: 
1164:                        29 §                         vähentää kokonaistulosta edellä tarkoitetun ra-
1165:     Verovelvollisella on oikeus vähentää:           joituksen estämättä, jos verovelvollinen on teh-
1166:                                                     nyt tätä koskevan vaatimuksen veroilmoituk-
1167:    5) omasta ja perheenjäsenensä eläkevakuu-        sessaan ja edellyttäen, että maksua ei ole vä-
1168: tuksesta, ei kuitenkaan kertamaksullisesta,         hennetty elinkeinotulon verottamisesta annetun
1169: suorittamaosa maksut, enintään 18 prosenttia        lain 8 §:n 4 kohdan nojalla elinkeinotoiminnan
1170: ansiotulon määrästä. Lyhytaikaisissa työsuh-        tulosta tai maatalouden tuloverolain 6 §:n 1
1171: teissa olevien työntekijäin eläkelain (134/62)      momentin 1 kohdan nojalla maatilatalouden
1172: 1 a §:n 2 momentin nojalla suoritetut pakolli-      tulosta; sekä
1173: set maksut saadaan kuitenkin vähentää edellä
1174: tarkoitetun rajoituksen estämättä. Maatalous-
1175: yrittäjien eläkelain ja maatalousyrittäjien tapa-     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
1176: turmavakuutuslain (1026/81) nojalla suoritetut      kuuta 1989.
1177: pakolliset maksut sekä yrittäjien eläkelain no-       Sitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodel-
1178: jalla suoritetut maksut saadaan niin ikään          ta 1989 toimitettavassa verotuksessa.
1179: 
1180:      Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 1988
1181: 
1182:                                         Eva-Riitta Siitonen
1183:                                              1988 vp.
1184: 
1185: Lakialoite n:o 11
1186: 
1187: 
1188: 
1189: 
1190:                                  Ryynänen ym.: Ehdotus laiksi peruskoululain 47 §:n muuttami-
1191:                                    sesta
1192: 
1193: 
1194:                                         Eduskunnalle
1195: 
1196:    Peruskoululain (476/83) 47 §:n 1 momentin          Toteutuessaan aloite merkitsisi kuntien ja
1197: mukaan kunnan on järjestettävä peruskoulun         valtion välisten kustannusten jakaantumista
1198: oppilaalle maksuton kuljetus kouluun tai avus-      koulukuljetuksissa nykyistä oikeudenmukai-
1199: tettava riittävästi oppilaan kouluun kuljettami-   semmin ja lieventäisi järjestelmän luomisen
1200: sessa tai saattamisessa, jos oppilaan koulumat-    jälkeen syntynyttä ristiriitaa alunperin sovit-
1201: ka on viittä kilometriä pitempi. Lisäksi kunnan    tujen kuntien ja valtion välisten kustannusten-
1202: velvollisuutena on järjestää peruskoulun oppi-     jakoperiaatteiden kanssa.
1203: laan kuljetus kouluun, vaikka koulumatka olisi        Edelleen lakiehdotuksen toteuttaminen tur-
1204: viittä kilometriä lyhyempikin, jos koulumatka      vaisi liikennepalvelujen säilymistä haja-asutus-
1205: oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon          alueilla. Siten se osaltaan auttaisi asutusraken-
1206: ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi,       teen säilyttämisessä ja kehittämisessä sekä
1207: rasittavaksi tai vaaralliseksi.                    haja-asutusalueella että taajama-asutuksen
1208:    Tässä lakialaitteessa ehdotetaan peruskoulu-    reuna-alueilla.
1209: lain 47 §:n 1 momenttia muutettavaksi siten,          Edelleen peruskoululaissa on tärkeää säilyt-
1210: että kunnan olisi järjestettävä maksuton kulje-    tää kunnan velvollisuus huolehtia oppilaan
1211: tus peruskoulun oppilaalle tai kunnan olisi        kuljetuksesta koulumatkan pituudesta riippu-
1212: riittävässä määrin avustettava oppilaan kuljet-    matta, milloin oppilaan ikä tai muut olosuhteet
1213: tamisessa tai saattamisessa, jos peruskoulun       huomioon ottaen koulumatka muodostuu op-
1214: oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pi-       pilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralli-
1215: tempi taikka ala-asteen 1-3 luokan oppilaan        seksi.
1216: kysymyksessä ollen kolmea kilometriä pitempi.         Ehdotetusta peruskoululain muuttamisesta
1217:    Yleinen yhteiskunnallinen kehitys on lisän-     aiheutuisi opetusministeriön laskelmien mu-
1218: nyt liikennevälineiden käyttöä niin, että kol-     kaan arviolta 15,2 miljoonan markan suuruiset
1219: mea kilometriä pidempää koulumatkaa pide-          kustannukset, joista valtionosuus olisi 11,8
1220: tään yleisesti kohtuuttomana peruskoulun ala-      milj. markkaa. Kun osalle näistä oppilaista jo
1221: asteen 1-3 luokan oppilaille.                      nykysäännösten mukaan esimerkiksi tien vaa-
1222:    Lisäksi osassa kuntia kuljetus on järjestetty   rallisuudesta johtuen järjestetään kuljetus, oli-
1223: kunnan kustannuksella tässä lakialaitteessa eh-    sivat todelliset lisäkustannukset arviolta 2,0
1224: dotetulla tavalla tai jopa siten, että kaikki      milj. markkaa pienemmät.
1225: ala-asteen oppilaat, joiden koulumatka ylittää        Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah-
1226: kolme kilometriä, kuljetetaan kunnan kustan-       dollisimman pian sen jälkeen kun eduskunta
1227: nuksella. Viimeksi mainitulla tavalla on mene-     on sen hyväksynyt.
1228: telty vain varakkaimmissa kunnissa. Menettely         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1229: on saattanut oppilaat osittain eriarvoiseen ase-
1230: maan kotikuntiensa varakkuuserojen perusteel-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1231: la. Lakiehdotuksen hyväksyminen vähentäisi                lakiehdotuksen:
1232: oleellisesti kotikunnan varakkuudesta riippu-
1233: vaa oppilaiden välistä eriarvoisuutta koulukyy-
1234: dityksissä.
1235: 
1236: 
1237: 
1238: 
1239: 280118B
1240: 2                                  1988 vp. -    LA n:o 11
1241: 
1242:                                            Laki
1243:                              peruskoululain 47 §:n muuttamisesta
1244: 
1245:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun perus-
1246: koululain (476/83) 47 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
1247: 
1248:                      47 §                        vaksi tai vaaralliseksi, kunnan on järjestettävä
1249:    Milloin peruskoulun oppilaan koulumatka       oppilaalle maksuton kuljetus tai avustettava
1250: on viittä kilometriä pitempi taikka perus-       riittävässä määrin oppilaan kuljettamista tai
1251: koulun ala-asteen 1-3 luokan oppilaan ky-        saattamista.
1252: seessä ollen koulumatka on kolmea kilometriä
1253: pitempi tai milloin koulumatka oppilaan ikä
1254: tai muut olosuhteet huomioon ottaen muutoin        Tämä laki tulee voimaan       päivänä
1255: muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasitta-   kuuta 198 .
1256: 
1257: 
1258:     Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1988
1259: 
1260:         Mirja Ryynänen              Mauri Pekkarinen         Tellervo Renko
1261:         Heikki Kokko                Tytti lsohookana-Asunmaa Sirkka-Liisa Anttila
1262:         Esko Aho                    Juhani Alaranta          Pirkko Ikonen
1263:         Timo Kietäväinen            Seppo Pelttari           Jukka Vihriälä
1264:         Kauko Heikkinen             Eino Siuruainen          Matti Väistö
1265:         Riitta Kauppinen            Pekka Puska              Esko Jokiniemi
1266:         Jorma Huuhtanen             Anneli Jäätteenmäki      Annikki Koistinen
1267:         Markku Lehtosaari           Marjatta Väänänen        Paavo Väyrynen
1268:         Juho Sillanpää              Toimi Kankaanniemi       Erkki Pulliainen
1269:         Heikki A. Ollila            Heikki Rinne             Raimo Vuoristo
1270:         Heli Astala                 Kari Rajamäki            Sauli Hautala
1271:                                             1988 vp.
1272: 
1273: Lakialoite n:o 12
1274: 
1275: 
1276: 
1277: 
1278:                                 Laine ym.: Ehdotus laiksi eräistä Etelä-Afrikkaan kohdistuvista
1279:                                    toimenpiteistä annetun lain 2 a §:n muuttamisesta
1280: 
1281: 
1282:                                        Eduskunnalle
1283: 
1284:   Eduskunta muutti viime kesänä eräistä              Edelleen on tullut ilmi tapauksia, joissa suo-
1285: Etelä-Afrikkaan kohdistuvista toimenpiteistä      malaisten omistukseen tai osaomistukseen kol-
1286: annettua lakia lisäten siihen uuden 2 a §:n,      mansissa maissa siirtynyt yritys tuottaa tava-
1287: joka kieltää tavaroiden viennin maastamme         roita Etelä-Afrikasta ja jalostaa ja myy niitä
1288: Etelä-Afrikan tasavaltaan tai Namibiaan sekä      edelleen ostajamaihin. Tällainen toiminta sekä
1289: tuonnin mainituista maista Suomeen.               muut Suomen kaupankäyntiä Etelä-Afrikkaan
1290:    Lainmuutosta säädettäessä todettiin lakiin     rajoittavan lainsäädännön kiertämistoimet tu-
1291: jäävän sen heikkouden, että kauppaa Etelä-        lee estää.
1292: Afrikan kanssa saatetaan edelleen käydä kol-         Ottaen huomioon Etelä-Afrikan hallituksen
1293: mansien maiden kautta. Sen arvioitiin tapahtu-    toimenpiteet rotusorron vahvistamiseksi, rotu-
1294: van siten, että alkuperäinen tuote muutetaan      sorron vastaisen toiminnan kieltämiseksi, väki-
1295: toisessa maassa uuteen muotoon. Tämän estä-       vallan voimistamiseksi mustaa väestöä vastaan
1296: miseksi Demokraattisen Vaihtoehdon eduskun-       ja alkeellisempienkin ihmisoikeuksien tukah-
1297: taryhmä ehdotti kaupan kiellon soveltamista       duttamiseksi ei voida pitää perusteltuina mi-
1298: myös näissä tapauksissa, mutta eduskunta hyl-     tään poikkeuslupia kaupankäynnin jatkami-
1299: käsi tämän ehdotuksen.                            seksi Etelä-Afrikan kanssa.
1300:    Nyttemmin on käynyt ilmi, että lakia kierre-      Edellä esitetyistä syistä Suomen hallituksen
1301: tään käyttämällä juuri kolmansien maiden          tulisi välittömästi katkaista kaikki suhteet
1302: apua. Esimerkiksi Etelä-Afrikasta Norjaan         Etelä-Afrikan tasavaltaan ja lopettaa diplo-
1303: tuotettua mangaania on rikastettu Norjassa        maattinen edustautuminen Etelä-Afrikan tasa-
1304: rautamangaaniseokseksi tai piimangaaniseok-       vallassa toistaiseksi.
1305: seksi, jota tuodaan Norjasta Suomeen. Rikas-         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
1306: tuksen myötä tullinimike muuttuu ja alkuperä-
1307: maaksi tulee Norja.                                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1308:                                                         lakiehdotuksen:
1309: 
1310: 
1311: 
1312: 
1313: 280137X
1314: 2                                  1988 vp. -    LA n:o 12
1315: 
1316:                                             Laki
1317:     eräistä Etelä-Afrikkaan kohdistuvista toimenpiteistä annetun lain 2 a §:n muuttamisesta
1318: 
1319:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräistä Etelä-Afrikkaan kohdistuvista toimenpi-
1320: teistä 31 päivänä joulukuuta 1985 annetun lain 2 a §, sellaisena kuin se on 26 päivänä kesäkuuta
1321: 1987 annetussa laissa (599/87), näin kuuluvaksi:
1322: 
1323:                     2a§
1324:   Tavaroiden vienti Suomesta Etelä-Afrikan       Kielto koskee myös tavaroita, jotka ovat saa-
1325: tasavaltaan tai Namibiaanja Etelä-Afrikasta ja   neet alkuperämuutokseen johtaneen lopullisen
1326: Namibiasta peräisin olevien tavaroiden tuonti    muotonsa Etelä-Afrikan tai Namibian ulko-
1327: Suomeen on kielletty. Kielto koskee myös kol-    puolella.
1328: mansissa maissa suomalaisten omistuksessa tai
1329: osaomistuksessa olevien yritysten, yhtymien ja     Tämä laki tulee voimaan      päivänä
1330: osto- ja myyntikanttoden vientiä ja tuontia.     kuuta 198 .
1331: 
1332: 
1333:       Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1988
1334: 
1335:         Ensio Laine                Arja Alho                        Pekka Haavisto
1336:         Osmo Soininvaara           Marjatta Stenius-Kaukonen        Marja-Liisa Löyttyjärvi
1337:         Esko Helle                 Timo Laaksonen                   Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
1338:                                    Esko-Juhani Tennilä
1339:                                              1988 vp.
1340: 
1341: Lakialoite n:o 13
1342: 
1343: 
1344: 
1345: 
1346:                                  Rantanen ym.: Ehdotus laiksi työttömyysturvalain 26 §:n muut-
1347:                                     tamisesta
1348: 
1349: 
1350:                                         Eduskunnalle
1351: 
1352:   Työttömyyseläkkeen ikäraja on nykyisin 60           Työttömyysturvalain 26 §:n 2 momentin mu-
1353: vuotta pääosalla vuonna 1931 ja myöhemmin          kaan ansioon suhteutettu päiväraha alenee 12,5
1354: syntyneistä. Ansioon suhteutettua työttömyys-      prosenttia henkilön saatua ansioon suhteutet-
1355: päivärahaa voi 55 vuotta täyttänyt saada enin-     tua päivärahaa 200 päivältä. Kyseistä alenemaa
1356: tään 900 päivää, mikä merkitsee mahdollisuut-      on pidettävä perusteettomana, koska työttö-
1357: ta saada lähes neljän vuoden ajan ansioon          män kustannukset eivät työttömyysaikana las-
1358: suhteutettua työttömyysturvaa. Työttömyys-         ke varsinkin, kun tulot jo työttömyyden joh-
1359: eläkkeen ikärajan, 60 vuotta, huomioon ottaen      dosta alenevat ansioihin verrattuna. Pikem-
1360: tätä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena,         minkin on oletettavissa, että työttömyydestä
1361: mistä syystä tulee ansioon suhteutetun työttö-     aiheutuu taloudellisia vaikeuksia. Tästä syystä
1362: myyspäivärahan maksukautta jatkaa siten, että      ansioon suhteutetun päivärahan 200 päivän
1363: työttömyyseläkeikärajan ja 55 vuoden täyttä-       jälkeinen alenema on perusteettomana kumot-
1364: misen jälkeen maksettavan ansioon suhteute-        tava.
1365: tun päivärahan väliin ei jää ajanjaksoa, jona         Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1366: tapahtuu väliinputoamisia.                         nioittavasti,
1367:    Eräissä tapauksissa saattaa 55 vuotta täyttä-
1368: nyt saada ansioon suhteutettua työttömyystur-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1369: vaa 55 vuoden täyttämisen jälkeen vain runsaat            lakiehdotuksen:
1370: 400 päivää eli vajaat kaksi vuotta. Näissä
1371: tapauksissa väliinputoamisen aika saattaa olla
1372: jopa kolme vuotta.
1373: 
1374: 
1375: 
1376:                                                 Laki
1377:                            työttömyysturvalain 26 §:n muuttamisesta
1378: 
1379:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
1380:    kumotaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain (602/84) 26 §:n 2 momentti,
1381: sellaisena kuin se on 27 päivänä helmikuuta 1987 annetussa laissa (226/87), sekä
1382:   muutetaan 26 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on mainitussa 27 päivänä helmikuuta 1987
1383: annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
1384: 
1385:                     26 §                           suhteutettua päivärahaa lisäksi enintään siihen
1386:             Päivärahakauden kesto                  saakka, kunnes hän on näyttänyt 60 vuotta.
1387: 
1388:   Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädet-
1389: ty neljän peräkkäisen kalenterivuoden aikana         Tämä laki tulee voimaan    päivänä
1390: maksettavasta enimmäismäärästä, voidaan            kuuta 198 .
1391: henkilölle, joka on täyttänyt 55 vuotta ennen        Henkilöllä, jonka ansioon suhteutettua päi-
1392: enimmäisajan täyttymistä, maksaa ansioon           värahaa on 26 §:n 2 momentin nojalla ennen
1393: 280138Y
1394: 2                                 1988 vp. -   LA n:o 13
1395: 
1396: tämän lain voimaantuloa alennettu, päiväraha   tämän lain voimaantuloa voimassa olleen 26
1397: nousee työttömyysturvalain mukaiseksi.         §:n 3 momentissa mainitun enimmäisajan täyt-
1398:   Henkilölle, joka on ansioon suhteutettuun    tymisen perusteella lopetettu, aletaan maksaa
1399: päivärahaan oikeutettu ja jonka ansioon suh-   työttömyysturvalain mukaista ansioon suhteu-
1400: teutetun päivärahan maksaminen on ennen        tettua päivärahaa tämän lain voimaan tultua.
1401: 
1402:     Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1988
1403: 
1404:        Jorma Rantanen              Jukka Gustafsson            Heikki Rinne
1405:        Tina Mäkelä                 Juhani Alaranta             Matti Väistö
1406:        Annikki Koistinen           Virpa Puisto                Pentti Lahti-Nuuttila
1407:        Toimi Kankaanniemi          Jouko Skinnari              Jouni Backman
1408:        Arja Alho                   Matti Vähänäkki             Iiris Hacklin
1409:        Pertti Paasio               Liisa Jaakonsaari           Jussi Ranta
1410:        Risto Ahonen                Timo Roos                   Reijo Lindroos
1411:        Kari Rajamäki               Arto Lapiolahti             Saara-Maria Paakkinen
1412:        Mats Nyby                   Pirjo Ala-Kapee             Matti Luttinen
1413:        Sinikka Mönkäre             Riitta Myller               Markku Pohjola
1414:        Antero Kekkonen             Ilkka Joenpalo              Raimo Vuoristo
1415:        Lauri Metsämäki             Matti Saarinen              Erkki Pulliainen
1416:        Pekka Haavisto              Eero Paloheimo              Kerttu Törnqvist
1417:                                    llkka-Cristian Björklund
1418:                                                1988 vp.
1419: 
1420: Lakialoite n:o 14
1421: 
1422: 
1423: 
1424: 
1425:                                    Metsämäki ym.: Ehdotus laiksi kiinteistörekisterilain 5 §:n
1426:                                      muuttamisesta
1427: 
1428: 
1429:                                            Eduskunnalle
1430: 
1431:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1432: 
1433:   Aloitteessa ehdotetaan kiinteistörekisterilain      töistä voisi kiinteistörekisteriä pitää kiinteis-
1434: muuttamista siten, että kaavoitusalueiden ja-         töinsinöörin lisäksi muu kaupungin rakennus-
1435: kolain 115 §:n 1 mornentin mukaisista kiinteis-       lautakunnan määräämä viranhaltija.
1436: 
1437: 
1438: 
1439: 
1440:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
1441: 
1442:    Voimassa      olevan     kiinteistörekisterilain   määräykset tonttikirjan pitämisestä. Säännök-
1443: (16.5.1985/392) 5 §:n mukaan kiinteistörekis-         sen mukaan tonttikirjaa pitää kiinteistöinsi-
1444: teriä pitää maanmittauskonttori. Edelleen py-         nööri tai erityisestä syystä muu rakennuslauta-
1445: kälässä todetaan, että kaavoitusalueiden jako-        kunnan määräämä viranhaltija (tonttikirjan pi-
1446: lain 115 §:n mukaisista kiinteistöistä, eli ton-      täjä). Näin ollen tonttikirjanpidon suhteen on
1447: teista ja yleisistä alueista, kiinteistörekisteriä    huomioitu tilanne, jossa kiinteistöinsinööri ei
1448: pitää kuitenkin rakennuslautakunnan valvon-           voi suorittaa ko. tehtävää.
1449: nan alaisena kiinteistöinsinööri. Lisäksi sään-          Vastaava tilanne tulisikin huomioida myös
1450: nöksessä todetaan, että kunnissa, joissa on           kiinteistörekisterin osalta ja muuttaa kiinteistö-
1451: useampi kiinteistöinsinööri, annetaan johto-          rekisterilakia siten, että rekisteriä voisi pitää
1452: säännöllä tarpeellisia määräyksiä kiinteistöre-       kiinteistöinsinöörin lisäksi erityisestä syystä
1453: kisterin pitäjän määräämisestä.                       muu rakennuslautakunnan määräämä viran-
1454:    Säännöksessä ei kuitenkaan ole huomioitu           haltija, jota voitaisiin nimittää kiinteistörekis-
1455: tilannetta, jossa kaupunki ei ole palkannut           terin pitäjäksi.
1456: kiinteistöinsinööriä. Eräissä maamme pienim-             Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
1457: missä ja vähävaraisimmissa kaupungeissa ei ole
1458: kiinteistöinsinööriä. Näitä kaupunkeja lienee                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1459: noin kymmenkunta.                                            lakiehdotuksen:
1460:    Kaavoitusalueiden jakolain 115 §:ssä on
1461: 
1462: 
1463:                                                 Laki
1464:                              kiinteistörekisterilain 5 §:n muuttamisesta
1465: 
1466:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä toukokuuta 1985 annetun kiinteistö-
1467: rekisterilain (392/85) 5 § näin kuuluvaksi:
1468: 
1469:                        5§                             mentin mukaisista kiinteistöistä kiinteistörekis-
1470:   Kiinteistörekisteriä pitää maanmittauskont-         teriä pitää kuitenkin rakennuslautakunnan val-
1471: tori. Kaavoitusalueiden jakolain 155 §:n 1 mo-        vonnan alaisena kiinteistöinsinööri tai erityises-
1472: 
1473: 280139Z
1474: 2                               1988 vp. -    LA n:o 14
1475: 
1476: tä syystä muu rakennuslautakunnan määräämä      Tämä laki tulee voimaan   päivänä
1477: viranhaltija (kiinteistörekisterin pitäjä).   kuuta 198 .
1478: 
1479: 
1480: 
1481:     Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1988
1482: 
1483:        Lauri Metsämäki            Matti Vähänäkki            Ilkka Joenpalo
1484:        Timo Roos                  Arto Lapiolahti            Risto Ahonen
1485:        Matti Saarinen             Raimo Vuoristo             Jorma Rantanen
1486:                                                 1988 vp.
1487: 
1488: Lakialoite n:o 15
1489: 
1490: 
1491: 
1492: 
1493:                                    Vähänäkki ym.: Ehdotus laiksi sotilasvammalain 2 §:n muutta-
1494:                                      misesta
1495: 
1496: 
1497:                                            Eduskunnalle
1498: 
1499:    Sotilasvammalain (404/48) 1 §:ssä luetellaan       ovat useissa yhteyksissä osoittaneet, että soti-
1500: ne henkilöryhmät, joille mainitun lain mukaan         lasvammalain alkuperäisen hengen mukaan sel-
1501: suoritetaan korvausta palveluksesta aiheutu-          västi korvaukseen oikeutetut ovat ko. pykälän
1502: neen ruumiinvamman tai sairauden johdosta.            ahtaan tulkinnan vuoksi jääneet ilman kor-
1503: Saman lain 2 §:ssä puolestaan määritellään,           vauksia. Niinpä on esimerkiksi käynyt, ettei
1504: milloin palvelus on korvaukseen oikeutettua,          rintamatehtävistä kotilomalla ollut asevelvolli-
1505: seuraavasti:                                          nen ole saanut korvausta ruumiinvammasta,
1506:    2 §. (122/67) Palveluksen aiheuttamaksi kat-       jonka hän sai ollessaan matkalla kotoaan il-
1507: sotaan ruumiinvamma, jonka vahingoittunut             moittautumaan paikalliselle sotilas/valvontavi-
1508: on saanut ollessaan tehtäviensä suorittamista         ranomaiselle. Ko. ilmoittautumisvelvollisuuden
1509: varten hänelle määrätyllä palvelus- tai työpai-       laiminlyöminen katsottiin sotatilan aikana ran-
1510: kalla tai siihen kuuluvalla alueella taikka tehtä-    gaistavaksi teoksi, josta syystä olisi vastaavasti
1511: viinsä kuuluvalla matkalla, niin myös ollessaan       katsottava, että ilmoittautumismatkalla tapah-
1512: matkalla välittömästi palvelukseen astumista          tunut vammautuminen on tapahtunut palvelus-
1513: tai työhön ryhtymistä tai siitä poistumista var-      ta suoritettaessa. Tätä ei alussa siteeratun soti-
1514: ten tahi esimiehensä myöntämälle lomalle tai          lasvammalain 2 §:n 1 momentin viimeinen lau-
1515: sellaiselta lomalta tullessa. Palvelus- tai työpai-   se kuitenkaan myönnä. Määrältään yhä harve-
1516: kan ulkopuolella vietetyn loman aikana muu-           nevia, sotilasvammalain 1 §:n mukaisissa teh-
1517: toin saatua ruumiinvammaa ei katsota palve-           tävissä olleita rintamaveteraanejamme ajatellen
1518: luksen tai työn aiheuttamaksi.                        olisi kohtuullista, etteivät lain määräykset ra-
1519:                                                       joita heidän oikeuksiaan korvauksen saantiin
1520:    Sotilasvammalain 1 §:ssä mainittujen henki-        niissä tapauksissa, joissa he ovat vammautu-
1521: löryhmien piiriä on lailla sotilasvammalain so-       neet suorittaessaan heille lain määräyksellä an-
1522: veltamisalan laajentamisesta (390/56) sittem-         nettua tehtävää (ts. ilmoittautumisvelvollisuut-
1523: min huomattavasti laajennettu. Tällöin on soti-       ta tms.), vaikka vamma onkin lomalla ollessa
1524: lasvammalain mukaisiin korvauksiin oikeute-           saatu. Suomessa tapahtuneina on näihin var-
1525: tuiksi luettu mm. työvelvolliset, naisjärjestön       muudella saatavissa luotettava selvitys yhtä
1526: jäsenet, vieraan vallan joukoissa Suomen sil-         hyvin kuin sotilasvammalain laajennuslain mu-
1527: loista vihollista vastaan taistelleet sekä sotati-    kaisista ulkomailla sattuneista vammautumisis-
1528: lan aikana ulkomailla vapaudenrajoituksia ko-         ta.
1529: keneet ja vammautuneet suomalaiset. - Soti-              Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1530: lasvammalain 2 §:ää, joka määrittelee palve-
1531: luskäsitteen, ei kuitenkaan ole tarkistettu eikä               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1532: täsmennetty, vaikka kuluneet vuosikymmenet                   lakiehdotuksen:
1533: 
1534: 
1535: 
1536: 
1537: 280144E
1538: 2                                   1988 vp. -     LA n:o 15
1539: 
1540:                                              Laki
1541:                              sotilasvammalain 2 §:n muuttamisesta
1542: 
1543:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä toukokuuta 1948 annetun sotilas·
1544: vammalain 2 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 22 päivänä maaliskuuta 1967 annetussa laiss~
1545: (122/67), näin kuuluvaksi:
1546: 
1547:                        2§                          ruumiinvamma katsotaan palveluksen tai työn
1548:    Palveluksen aiheuttamaksi katsotaan ruu-        aiheuttamaksi vain milloin se on saatu suoritet-
1549: miinvamma, jonka vahingoittunut on saanut          taessa esimiehen antamaa, työhön tai palveluk-
1550: ollessaan tehtäviensä suorittamista varten hä-     seen liittyvää käskyä taikka milloin ruumiin-
1551: nelle määrätyllä palvelus- tai työpaikalla tai     vamma on saatu täytettäessä lomalla oleville
1552: siihen kuuluvalla alueella taikka tehtäviinsä      säädettyjä ilmoittautumis- ja muita vastaavia
1553: kuuluvalla matkalla, niin myös ollessaan mat-      määräyksiä.
1554: kalla välittömästi palvelukseen astumista tai
1555: työhön ryhtymistä tai siitä poistumista varten
1556: tahi esimiehensä myöntämälle lomalle tai sel-        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuu-
1557: laiselta lomalta tullessa. Palvelus- tai työpai-   ta 1988.
1558: kan ulkopuolella vietetyn loman aikana saatu
1559: 
1560: 
1561:     Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1988
1562: 
1563:           Matti Vähänäkki               Raimo Vuoristo                Jouni Backman
1564:           Aimo Ajo                      Reino Paasilinna              Sakari Knuuttila
1565:                                         Markku Pohjola
1566:                                              1988 vp.
1567: 
1568: Lakialoite n:o 16
1569: 
1570: 
1571: 
1572: 
1573:                                  Pulliainen ym.: Ehdotus laiksi Steiner-koulusta annetun lain
1574:                                    3 §:n muuttamisesta
1575: 
1576: 
1577:                                         Eduskunnalle
1578: 
1579:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1580: 
1581:   Lakialaitteessa ehdotetaan, että vuonna 1977     että Steiner-koulujen lukumäärärajoitus poiste-
1582: säädettyä Steiner-koululakia muutetaan niin,       taan.
1583: 
1584: 
1585: 
1586: 
1587:                                          PERUSTELUT
1588: 
1589:    Steinerpedagogiikka on hyväksytty yleis-        myönteisiä ja steinerkouluopetukseen pätevöi-
1590: maailmallisesti yleistä koululaitosta tukevaksi    tyneiden opettajien määrän kasvu mahdollistaa
1591: kasvatusliikkeeksi. Suomi muodostaa tässä          myös tältä osin tämän koulumuodon volyymin
1592: suhteessa ainoalaatuisen poikkeuksen; täällä       kohtuullisen laajentamisen.
1593: Steiner-koulujen lukumäärä on lailla rajoitettu       Merkittävää on myös, että Steiner-koulut
1594: kolmeksi. Syy Suomen mm. muista Pohjois-           tuottavat samanlaisen jatko-opintokelpoisuu-
1595: maista poikkeavaan käyttäytymiseen lienee, et-     den kuin yleinen koulu.
1596: tä täällä haluttiin turvata peruskoulujärjestel-      Perusteluna on syytä tähdentää myös sitä,
1597: mään siirtyminen ilman minkäänlaisia, edes         että Steiner-koulujen elinehto on niiden itsehal-
1598: teoreettisia häiriöitä.                            linto. Steinerpedogogiikka toteutuu parhaiten
1599:    Voimassa oleva laki Steiner-koulusta ei kui-    sosiaalisessa tilanteessa, jossa opettajat ja van-
1600: tenkaan estä sellaisten perustamista. Valtion      hemmat työskentelevät vastuullisina yhteistyös-
1601: tukea saarnatlomien Steiner-koulujen käyttä-       sä oppilaiden kasvun ja oppimisen hyväksi.
1602: minen opinahjoina merkitsee kuitenkin van-            Vuonna 1987 Steiner-kouluja oli kaikkiaan
1603: hemmille siinä määrin suurta taloudellista rasi-   kolmetoista. Niistä kuitenkin vain kolme kuu-
1604: tusta, että on olemassa pelko siitä, että nämä     luu voimassa olevan Steiner-koululain piiriin.
1605: koulut ovat vain varakkaiden ulottuvilla.          Voimassa olevaa lakia tulisikin muuttaa niin,
1606:    Jo nyt voidaan olla vakuuttuneita siitä, että   että Steiner-koulujen lukumäärärajoitus poiste-
1607: steinerpedogogiikka tukee peruskoulujärjestel-     taan.
1608: mää, joten tässä suhteessa valtion taloudellisen      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
1609: tuen piiriin kuuluvien Steiner-koulujen määrää
1610: voidaan hyvin kohottaa. Muutoinkin Steiner-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1611: kouluista saadut tutkimustulokset ovat olleet             lakiehdotuksen:
1612: 
1613: 
1614: 
1615: 
1616: 280164B
1617: 2                                   1988 vp. -     LA n:o 16
1618: 
1619:                                              Laki
1620:                       Steiner-koulusta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
1621: 
1622:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Steiner-koulusta 27 päivänä toukokuuta 1977
1623: annetun lain (417/77) 3 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
1624: 
1625:                       3§
1626:   Valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle         Tämä laki tulee voimaan   päivänä
1627: suomalaiselle yhdistykselle luvan perustaa Stei-   kuuta 19
1628: ner-koulun.
1629: 
1630: 
1631: 
1632:     Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1988
1633: 
1634:         Erkki Pulliainen              Osmo Soininvaara            Vappu Säilynoja
1635:         Kari Rajamäki                 Liisa Jaakonsaari           Tytti lsohookana-Asunmaa
1636:         Aino Pohjanoksa               Pekka Haavisto              Seppo Kääriäinen
1637:         Tina Mäkelä                   Eero Paloheimo              Riitta Jouppila
1638:         Elisabeth Rehn                Päivi Varpasuo              Kalevi Lamminen
1639:         Seppo Pelttari                Raimo Vistbacka             Riitta Uosukainen
1640:         Riitta Saastamoinen           Eva-Riitta Siitonen         Eeva Turunen
1641:         Liisa Hilpelä                 Tapio Holvitie              Juhani Vähäkangas
1642:                                       Annikki Koistinen
1643:                                               1988 vp.
1644: 
1645: 
1646: Lakialoite n:o 17
1647: 
1648: 
1649: 
1650: 
1651:                                  Pohjanoksa ym.: Ehdotus laiksi peruskoululain 32 §:n muutta-
1652:                                    misesta
1653: 
1654: 
1655:                                          Eduskunnalle
1656: 
1657:    Peruskoululain (476/83) yksityiskohtaisissa      päiväkotiin tai kotiin, sekä on turha kiirehtiä
1658: perusteluissa todetaan, että "valmiudet", joita     niiden lasten kouluun siirtymistä, jotka siihen
1659: peruskoulu pyrkii yksiiässä kehittämään, ovat       jostakin syystä tarvitsevat lisäaikaa. Nykyisen
1660: sopusoinnussa Yhdistyneiden Kansakuntien ih-        tilanteen vallitessa niitä oppilaita, jotka omak-
1661: misoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen        suvat nopeasti oppimansa, ei auteta tarpeeksi
1662: kanssa. Sen mukaan "Opetuksen on pyrittävä          kehittymään omien kykyjensä mukaisesti. He
1663: ihmishengen täyteen kehittämiseen ja sen on         tarvitsevat myös ulkoista kannustusta kehittyä
1664: edistettävä ymmärtämystä, suvaitsevaisuutta ja      omien resurssiensa mukaan. Jos he pääsisivät
1665: ystävyyttä".                                        tasonsa mukaiseen ryhmään, heidän oppimis-
1666:    Samoin yleisperusteluissa todetaan, että         motivaationsa nousisi.
1667: "Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteisiin pääse-         Niille lapsille, joiden kehitys on hitaampaa,
1668: minen vaatii oppilaiden ikäkauden ja edellytys-     tulee lakisääteisesti antaa lisää aikaa kehittyä
1669: ten huomioon ottamista. Samanikäiset oppi-          ilman, että he tuntevat olevansa poikkeavia.
1670: laat eivät aina ole samassa kehitysvaiheessa.       Poikkeusmenettelyt ja luvat koulun alkamisen
1671: Koulun tulee kiinnittää erityistä huomiota op-      lykkäämiseen saavat aikaan turhaa painetta
1672: pimisedellytyksiltään heikompien oppilaiden         perheessä ja lasten mielissä. Jos vanhemmilla
1673: kykyjen kehittämiseen asettamatta kuitenkaan        on mahdollisuus harkita oman näkemyksensä
1674: esteitä muille oppilaille."                         ja asiantuntijoiden lausuntojen pohjalta lasten-
1675:    Peruskoululain 32 §:n nykyisen tulkinnan         sa koulunkäynnin alkamista, he nykyistä pa-
1676: mukaan lapsi menee kouluun seitsenvuotiaana,        remmin perehtyisivät omien lastensa mahdolli-
1677: josta saa anomuksesta vuoden lykkäyksen tai         suuksiin onnistua tulevassa koulunkäynnissä.
1678: voi anoa kuusivuotiaana kouluun. Jokainen           Lailla ei saisi leimata ketään poikkeavaksi.
1679: poikkeus vaatii tarkan tutkinnan.                      Koulunkäynnin aloittamisen oikea ajankoh-
1680:    Oppivelvollisuusikää on monissa maissa las-      ta auttaa lasta selviytymään koulusta parem-
1681: kettu joko kuuteen ikävuoteen tai vielä alem-       min kykyjensä mukaan.
1682: mas. Viimeksi Neuvostoliitossa on siirrytty ot-        Lakiehdotuksen tarkoituksena on väljentää
1683: tamaan kuusivuotiaat lapset kouluun.                mahdollisuutta, jota ikäluokkajärjestelmä ra-
1684:    Suomessa kuusivuotiaiden kasvatus- ja kou-       jaa. Lapsen oikeuksien mukaista olisi, että hän
1685: lutustoimikunnan mietinnön (Komiteanmietin-         voisi aloittaa koulun juuri silloin, kun hän
1686: tö 1978:5) mukaan kuusivuotiaat ovat niin           kehityksellisesti on siihen valmis. Tällä olisi
1687: eritasoisia ja heidän mahdollisuutensa ottaa        erittäin suuri merkitys lapsen tulevaisuudelle,
1688: vastaan koulun tarjoama opetus ovat niin eri-       sillä koulun alkamisen on tapahduttava positii-
1689: laisia, ettei yleistä oppivelvollisuutta voida      visesti, oikeatasaisesti ja motivoidusti. Eriai-
1690: alentaa.                                            kaista koulun aloittamista puoltavat erityisesti
1691:    Kuten peruskoululain yksityiskohtaisissa pe-     seuraavat asiat:
1692: rusteluissa ja lukuisissa tutkimuksissa (esim.          1) lapsen fyysinen ja psyykkinen kehitys on
1693: Malmqvist, 1979) todetaan, ovat ikävuosiltaan       yksilöllistä,
1694: seitsenvuotiaat kehitysiältään hyvin eritasoisia.
1695: Kehitysiässä voi olla jopa seitsemän vuoden            2) lapsen saama varhaiskasvatus nostaa tai
1696: ero. Näin on kohtuutonta kahlehtia niitä lap-       laskee valmiustasoa,
1697: sia, joilla olisi kaikinpuolinen mahdollisuus           3) lapsen ajattelun kehityksessä ilmenee juuri
1698: osallistua koulutyöskentelyyn aikaisemmin,          tässä ikävaiheessa suuria eroja,
1699: 
1700: 280163A
1701: 2                                     1988 vp. -     LA n:o 17
1702: 
1703:    4) lapsen sosiaalinen ja emotionaalinen kehi-     opetuksen ja peruskoulun alkuopetuksen välil-
1704: tys on ollut ympäristöstä riippuvainen, ja           lä on useimmin vain opetussuunnitelmien ta-
1705:    5) lapsen luontaiset kyvyt ovat edistämässä       voitteiston laajuudessa ja työtavoissa.
1706: tai hidastamassa valmiutta ottaa vastaan kou-          Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
1707: luopetus.                                            nioittaen,
1708:    Sosiaalihallituksen laatima (1984) kuusivuo-
1709: tiaiden lasten esiopetussuunnitelma osoittaa                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1710: kokonaisuutena sen, että eroa kuusivuotiaiden               lakiehdotuksen:
1711: 
1712:                                                Laki
1713:                                peruskoululain 32 §:n muuttamisesta
1714: 
1715:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun perus-
1716: koululain (476/83) 32 §:n 2 ja 3 momentti näin kuuluviksi:
1717: 
1718:                       32 §
1719:                                                        Jos vammaista lasta ei hänen vammansa
1720:    Oppivelvollisuuden     suorittaminen alkaa        vuoksi voida opettaa yhdeksänvuotisessa pe-
1721: syyslukukauden alussa sinä vuonna, jonka elo-        ruskoulussa, kestää hänen oppivelvollisuutensa
1722: kuun loppuun mennessä lapsi täyttää kuusi,           yksitoista vuotta.
1723: seitsemän tai kahdeksan vuotta, ja kestää,
1724: jollei oppivelvollisuutta sitä ennen ole täytetty,     Tämä laki tulee voimaan     päivänä
1725: kymmenen vuotta.                                     kuuta 198 .
1726: 
1727: 
1728:     Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1988
1729: 
1730:          Aino Pohjanoksa                Keijo Jääskeläinen            Tapio Holvitie
1731:          Riitta Uosukainen              Tellervo Renko                Mirja Ryynänen
1732:          Juho Sillanpää                 Heli Astala                   Heikki Perho
1733:          Erkki Pystynen                 Tytti lsohookana-Asunmaa      Liisa Hilpelä
1734:          Erkki Pulliainen               Anneli Taina                  Tuula Liunaiomaa
1735:          Martti Korkia-Aho              Sakari Valli                  Lea Kärhä
1736:                                             1988 vp.
1737: 
1738: Lakialoite n:o 18
1739: 
1740: 
1741: 
1742: 
1743:                                 Koistinen ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain 55 §:n muuttami-
1744:                                    sesta
1745: 
1746: 
1747:                                        Eduskunnalle
1748: 
1749: 
1750:                          ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1751: 
1752:  Lakialaitteessa ehdotetaan leimaverolain         vapautetaan osakekauppaan liittyvästä leima-
1753: muuttamista siten, että ensiasunnon ostajat       verosta.
1754: 
1755: 
1756: 
1757: 
1758:                                      YLEISPERUSTELUT
1759: 
1760:    Leimaverolain 55 §:n mukaan arvopapereita      lainoista, ja näin leimavero samasta kaupasta
1761: myytäessä tai vaihdettaessa on leimaveroa suo-    maksetaan tavallaan kahteen kertaan. Järjes-
1762: ritettava 1,6 prosenttia kauppahinnasta tai       telmä toimii vastoin selkeästi asetettua ja ylei-
1763: vaihtoarvosta, jos kauppa tapahtuu pörssin        sesti hyväksyttyä yhteiskunnallista tavoitetta,
1764: ulkopuolella (leimaverolain 55 § 963/86). Laki    asumiskustannusten säilyttämistä kohtuullisi-
1765: koskee myös tavanomaisten asunto-osakeyhti-       na.
1766: öiden osakkeiden kauppaa. Jos kysymys on             Erityisen epäoikeudenmukainen leimavero-
1767: kiinteistömuotoisesta omakotitalosta, on lei-     tuskäytäntö on nuorten ensiasunnon ostajien
1768: mavero kiinteistön hinnasta riippuen 4-6 pro-     kannalta. Toisaalta valtio tukee nuorten asun-
1769: senttia.                                          nonhankintaa mm. asuntosäästöpalkkiojärjes-
1770:    Asumisen ja asuntojen yleisen hintatason       telmän kautta, mutta ottaa tuen moninkertai-
1771: huomioon ottaen nykyinen leimaverotuskäy-         sena takaisin leimaveron muodossa. Luopu-
1772: täntö on kohtuuton. Asuntokauppojen leima-        malla ensiasuntojen leimaverotuksesta voidaan
1773: verotus on omiaan entisestään korottamaan         lievittää asuntopulaa ja näin välillisesti vähen-
1774: asumiskustannuksia. Osakekirjojen leimaveron      tää muun asunnonhankintatuen korotustarvet-
1775: lisäksi asunnon ostajan on maksettava leimave-    ta.
1776: ro myös asunnon ostoa varten ottamistaan
1777: 
1778: 
1779: 
1780: 
1781:                            YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1782: 
1783:   Ensiasunnon leimaverotuksesta luopuminen         Lakimuutos on tarkoitettu tulemaan voi-
1784: on teknisesti helpoimmin toteutettavissa lisää-   maan 1. 7.1989 alkaen.
1785: mällä leimaverolain 55 §:ään uusi 2 momentti,      Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
1786: jossa vapautetaan ensiasunnon ostajat arvopa-
1787: perin siirron yhteydessä maksettavasta leimave-            että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
1788: rosta.                                                   lakiehdotuksen:
1789: 280237F*
1790: 2                                   1988 vp. -   LA n:o 18
1791: 
1792: 
1793:                                            Laki
1794:                              leimaverolain 55 §:n muuttamisesta
1795: 
1796:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain
1797: 55 §:ään, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulukuuta 1986 annetussa laissa (963/86), uusi näin
1798: kuuluva 2 momentti:
1799: 
1800:                     55 §
1801:                                                    Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
1802:   Ensimmäisen omistusasuntonsa ostaja on         kuuta 1989.
1803: vapaa 1 momentin mukaisesta leimaverosta.
1804: 
1805: 
1806: 
1807:     Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1988
1808: 
1809:           Annikki Koistinen          Heikki Kokko                Pirkko Ikonen
1810:           Marjatta Väänänen          Aapo Saari                  Jorma Huuhtanen
1811:           Juho Sillanpää             Pekka Puska                 Mirja Ryynänen
1812:           Pekka Leppänen             Raila Aho                   Arvo Kemppainen
1813:           Ensio Laine                Vappu Säilynoja             Jarmo Wahlström
1814:           Heli Astala               Juhani Vähäkangas            Erkki Pulliainen
1815:           Asko Apukka                Kimmo Sarapää               Pekka Haavisto
1816:           Claes Andersson           Mauri Pekkarinen             Jorma Fred
1817:           Osmo Soininvaara           Seppo Kääriäinen            Sirkka-Liisa Anttila
1818:           Matti Väistö               Sauli Hautala               Einari Nieminen
1819:           Esko Almgren               Tauno Valo                  Eeva-Liisa Moilanen
1820:           Jukka Vihriälä             Toimi Kankaanniemi          Matti Maijala
1821:           Eino Siuruainen           Sulo Aittoniemi              Esko-Juhani Tennilä
1822:           Pauli Saapunki             Marjatta Stenius-Kaukonen Esko Seppänen
1823:           Anna-Liisa Jokinen        Tellervo Renko               Heikki Rinne
1824:           Seppo Pelttari             Hannu Tenhiälä              Tytti Isohookana-Asunmaa
1825:           Riitta Kauppinen           Kauko Heikkinen             Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
1826:           Kalevi Mattila            Johannes Virolainen          Paavo Väyrynen
1827:                      Taisto Tähkämaa                  Esko Helle
1828:                                               1988 vp.
1829: 
1830: Lakialoite n:o 19
1831: 
1832: 
1833: 
1834: 
1835:                                   Laine ym.: Ehdotus laiksi työehtosopimuksista
1836: 
1837: 
1838:                                           Eduskunnalle
1839: 
1840:    Työehtosopimustoiminta ja työnantaja- ja              Todellisuudessa valloilleen päästetty inflaa-
1841: työntekijäjärjestöjen keskinäiset suhteet ovat       tio, muun muassa pääomien kokoamiseksi,
1842: muuttuneet niistä ajoista, joilta voimassa oleva     palkansaajien verotuksen kiristäminen ja näi-
1843: työehtosopimuslaki on peräisin. Tämä on toi-         hin verrattuna nimellispalkkojen liian pienet
1844: saalta johtanut eräänlaiseen sanottujen järjes-      korotukset ovat johtaneet laajojen työtä teke-
1845: töjen, varsinkin keskusjärjestöjen ylikorosta-       vien ryhmien reaalipalkkojen alenemiseen.
1846: miseen.                                              Palkkojen indeksisidonnaisuuden kieltämisellä
1847:    Erityisesti viime vuosina osana valtiomono-       on estetty työtä tekeviä saamasta edes jälkikä-
1848: polistista säätelyä toteutettujen tulopoliittisten   teen korvauksia hintojen jatkuvasta kohoami-
1849: ratkaisujen yhteydessä on toistuvasti lähdetty       sesta.
1850: virheellisesti ajatuksesta, että perinteisesti           Mitä erilaisimpien asiaryhmien kytkeminen
1851: eduskunnan toimivaltaan kuuluvat asiat, jotka        tulopoliittiseen korporatiiviseen neuvottelume-
1852: jäävät työsuhteen ehtojen ulkopuolelle eli eivät     kanismiin on merkinnyt demokratian kaventu-
1853: välittömästi koske työn tekemistä tai siitä mak-     mista ja muun muassa sosiaalipoliittisten uu-
1854: settavaa palkkaa vaan työriitojen ja etukysy-        distusten hidastumista, jopa koko uudistustyön
1855: mysten neuvottelu- ja selvittelyjärjestystä sekä     taantumistakin, kuten työeläkeuudistuksen oh-
1856: -menettelyä, työrauhavelvollisuutta, hinta-,         jaaminen suurpääoman etujen mukaiselle lin-
1857: vero-, työvoima- ja maatalouspolitiikkaa tai         jalle on osoittanut.
1858: muita sellaisia asioita, tulisi poliittiselta pää-      Suppeassa ylätason piirissä sovituilla tulopo-
1859: töksentekotasolta siirtää työehtosopimusrat-         liittisilla kokonaisratkaisuilla kahlitut virka- ja
1860: kaisuissa päätettäviksi. Vaikka tulopolitiikassa     työehtosopimukset on useimmiten viety läpi
1861: tosiasiassa on näin meneteltykin, ei menettely       työntekijäjärjestöjen jäsenkunnan mielipiteitä
1862: säännöstämiskompetenssin ulkopuolelle lan-           kuulematta, sen enemmistön tahdon vastaises-
1863: keaviita osin juridisesti ole sitonut jäsenistöä.    ti. Tämä on synnyttänyt työpaikoilla voimak-
1864:    Tulopolitiikan toteuttaminen on merkinnyt         kaita vastalauseita, jotka ovat ilmenneet muun
1865: valtiovallan aktiivista ja määrätietoista puuttu-    muassa heikot sopimukset ylittävien palkanko-
1866: mista työn ja pääoman välisiin suhteisiin kan-       rotusten puolesta käytyjen työtaistelujen jatku-
1867: santulon ensijaossa. Kokemukset valtion roo-         vana lisääntymisenä vuodesta 1968 lähtien.
1868: lista tulopolitiikassa ovat yhä laajemmalti pois-       Otteensa lujittamiseksi ja voittojensa kasvun
1869: taneet työläisten keskuudessa kuvitelmia por-        turvaamiseksi suurpääoma on pyrkinyt jatku-
1870: varillisesta valtiosta jonain luokkaristiriitojen    vasti voimistamaan tulopoliittista pakkoko-
1871: yläpuolella olevana puolueettomana säätelijänä       neistoa ja kaventamaan työtä tekevien demok-
1872: ja paljastaneet sen suurpääomaa palvelevan           raattisia oikeuksia. Tällä hyökkäyksellä on py-
1873: toiminnan vahingollisuuden työläisille.              ritty kaventamaan työläisten toimintaoikeuksia
1874:    Tulopoliittisilla ratkaisuilla on pyritty tosi-   työpaikoilla, rajoittamaan lakko-oikeutta ja
1875: asiassa palkkatulojen kontrolliin, niiden kas-       supistamaan ammattiyhdistysliikkeen jäsende-
1876: vun rajoittamiseen valheellisesti inflaation hi-     mokratiaa. Työläisten valitsemat luottamus-
1877: dastamisen ja muiden kansantaloutemme on-            miehet ovat samassa yhteydessä joutuneet voi-
1878: gelmien ratkaisemisen nimissä sekä työrauhan         makkaan syrjinnän ja poliittisen ajojahdin
1879: takaamiseen.                                         kohteeksi.
1880: 
1881: 280186A
1882: 2                                     1988 vp. -     LA n:o 19
1883: 
1884:    Pakkosovinto- ja -sovittelumekanismin tiu-           1 §. Edellä kerrotun vuoksi ei säännöstämis-
1885: kentamista ja kehittämistä virallisemmaksi           kompetenssia tässä vaiheessa ole syytä laajen-
1886: muun muassa lainsäädännöllisin keinoin val-          taa ja sitä kautta osaltaan laillistaa tulopolitiik-
1887: misteltiin niin sanotun Sarkon toimikunnan ja        kaa, vaan nykyistä kompetenssia työehtosopi-
1888: sen salaisten jatkotyöryhmien toimesta valta-        muslain 1 §:ssä pitäisi ainoastaan täsmentää ja
1889: kunnansovittelijoiden johdolla. Työtä tekevien       rajata siitä pois selvyyden vuoksi sellaisia sii-
1890: kannalta ovat vaarallisia ennakkotapauksia ol-       hen otettavaksi ehdotettuja alueita, jotka olisi-
1891: leet jo vuonna 1971 äänestyksellä hyväksytyt         vat omiaan aiheuttamaan epäselvyyksiä ja työ-
1892: virkaehtolait sekä valtionapupaikkaisten toimi-      läisille kielteisiä seuraamuksia.
1893: henkilöiden siirtäminen työehtosopimusjärjes-           Työläisten kannalta välimiesmenettely on
1894: telmän piiristä toimiehtosopimusjärjestelmään.       vielä epäedullisempi työriitojen selvittelykeino
1895:    Tulopoliittisen    sopimuksentekomenettelyn       kuin valtion tuomioistuinlaitos. Se on kallis ja
1896: tavoitteet ja keinot on osaltaan pyritty turvaa-     kontrolloimaton sekä ennalta arvaamaton.
1897: maan säännöstämiskompetenssin laajentami-            Monimutkaisilla neuvottelu- ja selvittelyvelvol-
1898: sella, koska siten tulopolitiikan jatkamiselle ja    lisuuksilla ei myöskään saa vitkutella riitai-
1899: syventämiselle saataisiin tehokkaammat muo-          suuksien nopeaa ratkaisemista, eikä niin ollen
1900: dolliset takeet.                                     neuvottelulausekkeita saa tehdä alayhdistyksiä
1901:    Ammattiyhdistysliike on kuitenkin vain osa        enempää kuin työntekijä- tai työnantajajäse-
1902: työväenliikettä, eikä sitä enempää sen keskus-       niäkään sitoviksi. Työrauhaa ei saa pystyä
1903: johdon kuin voimavarojenkaan puolesta voida          tiukentamaan sopimuksin siitä, mitä se lain
1904: pitää sellaisena, että se yksin voisi menestyksel-   mukaan on.
1905: lä taistella yhtynyttä pääomaa ja sitä palvele-         Keinotekoinen jaottelu normi- ja solidaari-
1906: vaa valtiota vastaan. Yhteiskuntaa kehittävään       normeihin on poistettava ja katsottava työolo-
1907: luokkataisteluun tulee päivittäisessä kamppai-       suhteita koskevat solidaarinormit tavallisiksi
1908: lussa osallistua muidenkin työväenliikkeen jä-       normimääräyksiksi, joiden osalta kannevalta
1909: senten ja liittolaisten kuin vain työelämässä ja     voi tulla työsopimusosapuolille yleisissä alioi-
1910: työntekijäjärjestöissä vaikuttavien. Toisin sa-      keuksissakin.
1911: noen ei voida alistua siihen, että:                     2 §. Joskus saattaa aiheuttaa tulkintavai-
1912:    - työläiset joutuisivat pienempiin palkan-        keuksia, mistä hetkestä lähtien työehtosopimus
1913: korotuksiin tyytymällä työehtosopimuksin os-         tulee voimaan. Näin on erityisesti silloin, kun
1914: tamaan kaiken sosiaaliturvan ja yhteiskunnan         koko sopimustekstiä ei työehtosopimuksen
1915: jakamat edut, jotka ennen on poliittisen pää-        muodossa ole ollut nähtävillä sopimusta alle-
1916: töksenteon kautta jaettu palkankorotuksista          kirjoitettaessa, vaan jonkilaiseen yksimielisyy-
1917: riippumatta,                                         teen on päästy ainoastaan neuvottelussa, jonka
1918:                                                      kulku on merkitty pidettyyn pöytäkirjaan. Täl-
1919:    - valtiovalta entistä helpommin keskitetyn
1920:                                                      laisissa tapauksissa väärinkäsitysten ja virheel-
1921: neuvottelu- ja järjestökoneiston ansiosta voi
1922:                                                      lisyyksien vaara on melko suuri, joten on
1923: toimia pääomaa tukien,
1924:                                                      asiallista antaa työmarkkinajärjestöjen päättä-
1925:    - demokratiaa kavennetaan sulkemalla ko-          ville elimille lopullinen ratkaisuvalta työehtoso-
1926: ko yhteiskuntaa koskevasta päätöksentekome-          pimuksen voimaantulosta siten, että se voisi
1927: nettelystä pois työelämän ulkopuolella olevat        tulla voimaan aikaisintaan siitä hetkestä läh-
1928: ja työelämässä olevien osalta keskittämällä val-     tien, kun sanotut elimet ovat neuvottelusopi-
1929: ta suppealle ylätasolle,                             muksen hyväksyneet. Päättävillä elimillä voi-
1930:    - ammattiyhdistysliikkeen järjestökoneis-         daan olettaa olevan enemmän harkintavaltaa
1931: tosta tehtäisiin puolivirallinen yhteiskuntarau-     tällaisissa asioissa kuin ehkä hyvinkin suppeal-
1932: han varjelija,                                       la neuvottelijaryhmällä, jonka mielipiteet edel-
1933:    - työläisten toimintavapauden ja äänen tu-        lä mainittuun pöytäkirjaan ovat saattaneet tul-
1934: kahduttamisella luokkataistelu ja siinä kasva-       la kirjatuiksi. Mikäli taas halutaan antaa taan-
1935: minen estettäisiin ja se korvattaisiin työnanta-     nehtivia etuisuuksia, voitaneen niistä helposti
1936: ja- ja työntekijäjärjestöjen säännellyllä toimin-    osapuolten kesken erikseen nimenomaan sopia.
1937: nalla,                                               Edelleen on syytä lähteä periaatteesta, että
1938:    - työntekijäjärjestöt tehtäisiin kapitalisti-     taannehtivasti ei työehtosopimuksilla kolmatta
1939: sen talous- ja yleispolitiikan vastuunkantajiksi     sitovasti voitaisi määrätä. Poikkeuksen voisi-
1940: sopijakumppanin ominaisuudessa.                      vat muodostaa ainoastaan palkankorotukset ja
1941:                                       1988 vp. -     LA n:o 19                                       3
1942: 
1943: niihin verrattavat rahassa maksettavat tai arvi-     pään järjestelyyn, ei ammattiosastoilla tai ala-
1944: oitavat etuudet lyhyeltä ajalta.                     yhdistyksillä voida katsoa olevan kovinkaan
1945:    Säännökset työehtosopimukseen jälkeenpäin         paljon sananvaltaa esimerkiksi työehtosopi-
1946: yhtymisestä ovat jääneet kuolleeksi kirjaimek-       muksista päätettäessä. Ajatus työntekijöiden
1947: si, koska tällaista tapaa ei juurikaan ole käytet-   henkilökohtaisesta hyvityssakkovelvollisuudes-
1948: ty. Tämän vuoksi ja jotta yhtymisinstituutiota       ta työtaistelujen osalta on melko yleisesti tor-
1949: ei voitaisi käyttää työehtosopimuksen sidottui-      juttu, joten tämän toimintavapauden huo-
1950: suusjärjestelmän kiertämiseen, on syytä tästä        mioon ottaen nimenomaan ammattiosastopor-
1951: samoin kuin muualtakin työehtosopimuslaista          ras helpoimmin joutuisi vastuuseen tapahtu-
1952: poistaa mahdollisuudet työehtosopimukseen            mista, joihin se ei asiallisesti ottaen olisi kui-
1953: yhtymisestä. Mikäli halutaan tehdä samansisäl-       tenkaan kyennyt vaikuttamaan. Tässä yhtey-
1954: töinen sopimus kuin jo voimassa oleva, käy           dessä on syytä muistaa myös alayhdistysten
1955: tämä päinsä tekemällä itsenäinen työehtosopi-        heikko taloudellinen kantokyky, jolloin suuret
1956: mus samoilla ehdoilla.                               hyvityssakot saattavat johtaa kohtuuttomiin
1957:    3 §. Kokemus on osoittanut, että työehtoso-       seuraamuksiin.
1958: pimuksia ei ole laadittu juurikaan kahta vuotta         Tässä mainituista syistä ehdotetaan, että
1959: pidemmäksi ajaksi, koska työmarkkinajärjes-          vuonna 1945 esillä ollut periaate vain sellaise-
1960: töjen ulkopuoliset tekijät ovat saattaneet voi-      naan toteutetaan ja nimenomaan työntekijä-
1961: makkaastikin vaikuttaa työehtosopimusten si-         puolelle syntynyt tarpeeton työehtosopimuk-
1962: sältöön tätä pidemmän ajan kuluessa. Työeh-          seen sidottujen porras poistetaan. Tällöin lä-
1963: tosopimusten pisintä voimassaoloaikaa ja irti-       hinnä ammattiosastot eivät enää olisi sidottuja
1964: sanomisajan pituutta on syytä lyhentää vastaa-       työehtosopimukseen eivätkä myöskään sen
1965: maan käytännön vaatimuksia. Kokemus on               työrauhavelvoitteeseen. Työehtosopimukseen
1966: lisäksi osoittanut, että jo lähes kaksivuotisten-    osalliset joutuisivat kuten ennenkin huOlehti-
1967: kin sopimusten osalta olosuhteiden muuttumi-         maan muun muassa työrauhavelvollisuudesta.
1968: sen tms. ansiosta on aiheutunut suuria vai-          Uudistuksen jälkeen liittojen tekemät sopimuk-
1969: keuksia sopimusvelvoitteiden täyttämisessä, jo-      set nauttisivat työehtosopimuslain mukaista oi-
1970: ten on asiallista estää liian pitkäaikaisten sopi-   keussuojaa, ja niiden toteuttamisesta olisivat
1971: musten tekemismahdollisuudet enempien han-           vastuussa nimenomaan ne, jotka sopimuksen
1972: kaluuksien välttämiseksi.                            ovat tehneet.
1973:    4 §. Vuoden 1945 työehtosopimuslain uudis-           Työehtosopimusten teossa on kyse sidottu-
1974: tamisen yhteydessä tuotiin työehtosopimukseen        jen edustamiseen osittain verrattavasta toimin-
1975: sidottujen piiriin myös alayhdistykset, varsin       nasta. Työehtosopimuksesta päättäneillä voi-
1976: harhaanjohtavin perustein. Tarkoituksena oli,        daan ajatella olevan jonkinlainen vastuu omien
1977: koska työntekijäliitot olivat varsinaisia työeh-     jäsentensä etujen ajamisesta. Tällainen vastuu
1978: tosopimusten sopijapuolia, saada näiden teke-        olisi kuitenkin juridisesti vaikeaa toteuttaa.
1979: mille sopimuksille työehtosopimuksen oikeus-         Sen vuoksi on ehdotettu tärkeimpiä laimin-
1980: vaikutukset. Vuoden 1924 työehtosopimuslain          lyöntitapauksia varten sidotuille työnantaja- ja
1981: ei katsottu koskevan liittojen tekemiä kollektii-    työntekijäjäsenille määräaikaan sidottua oi-
1982: visopimuksia. Tämä koettu puute olisi kuiten-        keutta sanoutua irti työehtosopimukseen sidot-
1983: kin voitu ratkaista paljon täsmällisemmillä ja       tuisuudestaan. Luontevinta on irtisanoutumi-
1984: rajoitetummilla toimenpiteillä kuin mitä tapah-      sen toimittaminen todistettavasti omalle työso-
1985: tui. Vuoden 1945 uudistuksen yhteydessä tuli-        pimuskumppanille, koska kyse on työsopimuk-
1986: vat nimittäin alayhdistykset kuin vahingossa         sen ehdoista.
1987: sidotuiksi työrauhavelvollisuuteen. Kun lisäksi         Työsopimuslain 17 §:n yleisen vähimmäis-
1988: otetaan huomioon, että työnantajapuolella ei         palkkasäännöksenkin vuoksi on syytä pakotta-
1989: ammattiosastoja vastaavaa alayhdistysjärjestel-      vin säännöksin estää työehtosopimuksen ehto-
1990: mää käytännössä lainkaan esiinny, merkitsi           ja huonompien etujen antaminen järjestäyty-
1991: uudistuksen tämä puoli työntekijäpuolen työ-         mättömille sopimukseen sidotun työnantajan
1992:  rauhavelvollisuuden huomattavaa lisäämistä il-      palveluksessa oleville työntekijöille.
1993: man, että vastapuolelle olisi luotu samanlaisia         Käytännössä esiintyneiden epäselvyyksien
1994: velvoitteita. Kun nykyisellään päätöksenteko-        välttämiseksi olisi tarpeen selventää myös peri-
1995:  menettely työmarkkinoilla on jatkuvasti kehit-      aate siitä, että useampaan sopimukseen sidottu
1996: tynyt yhä johtajavaltaisempaan ja keskitetym-        on velvollinen täyttämään kaikki velvoitteensa,
1997: 4                                    1988 vp. -      LA n:o 19
1998: 
1999: jotta torjuttaisiin ajatus, että aikaisemmin teh-    eikä antaisi mahdollisuutta työmarkkinajärjes-
2000: ty sopimus sinänsä estäisi täyttämästä myö-          töjen omilla toimenpiteillä korjata tilannetta
2001: hemmin solmitun sopimuksen velvoitteet.              siten, että sopimus korjauksen jälkeen voisi
2002: Poikkeuksen voisi muodostaa vain säännös             jatkua alkuperäisen tarkoituksen mukaan.
2003: siitä, ettei aikaisemmin tehdyn sopimuksen vel-         8 §. Säännös vastaisi muutoin voimassa ole-
2004: voitteita voida myöhemmin toisten kanssa teh-        vaa lainkohtaa, mutta työnantajan tuottamuk-
2005: dyllä sopimuksella vähentää.                         sellisenkin työehtosopimuksen rikkominen
2006:     5 §. Säännös on samasanainen voimassa ole-       sanktioitaisiin ja työntekijän hyvityssakkomää-
2007: van lain vastaavan säännöksen kanssa.                rää alennettaisiin. Lisäksi yksityisen työnteki-
2008:                                                      jän osalta säännöstä täsmennettäisiin tahalli-
2009:     6 §. Ns. edullisemmuusperiaate, joka lähtee      suuden osalta varoituksenantovelvollisuudella
2010: siitä, että työsuhteen ehtojen etusijajärjestyk-     ja toteamalla voimassa olevan 8 §:n säännök-
2011: sestä voidaan työnantajan tahdonilmaisua ku-         sen mukaisesti hyvityssakon sulkevan pois
2012: vaavin toimenpitein aina poiketa työntekijän         muun vahingonkorvausvelvollisuuden siltä osin
2013: eduksi, eli esimerkiksi työsopimuksin tai työ-       kuin kyse on työehtosopimuksen normimää-
2014: säännöin antaa työntekijälle parempia palkka-        räysten tietensä rikkomisesta.
2015: etuja, kuin mitä työehtosopimuksessa on s<;wit-         9 §. Edellä 4 §:n mukaan työehtosopimuk-
2016: tu, on meillä vanhastaan hyväksytty, vatkka          seen sidottujen yhdistysten muutoksesta johtu-
2017: sitä ei selvästi ole kirjattukaan lakitekstiin.      vat muutokset otetaan vastaavasti myös tähän
2018: Kun viime aikoina eräiden työantajaedustajien        säännökseen siten, ettei alayhdistyksillä olisi
2019: taholta on pyritty markkinoimaan perusteetto-        itsenäistä lakiin perustuvaa työrauhavelvolli-
2020: rnia ajatuksia työehtosopimuksen maksimieh-          suutta.
2021: toluonteesta, on selvyyden vuoksi syytä edulli-         Lisäksi tälläkin kohdin on haluttu selventää
2022: semmuusperiaate laissakin tunnustaa, totea-          vuoden 1924 työehtosopimuslain alkuperäisen
2023: malla, että työsuhteen ehtoina on noudatettava       tarkoituksen mukaisesti työrauhavelvollisuu-
2024: vähintään työsopimuksen määräyksiä. Muu-             den ulottuvan vain työehtosopimuksen normi-
2025: toin työehtosopimusmääräysten, sikäli kuin            määräyksiin kohdistuviin työtaistelutoimenpi-
2026: kyse on normimääräyksistä, automaattinen             teisiin. Lisäksi edellytetään, että työtaistelutoi-
2027: voimaantulo ja pakottavuus on säilytetty en-          menpide selvästi tällaisiin määräyksiin kohdis-
2028:  nallaan. Tietty ihmisarvoinen vähimmäistaso          tuu, koska tulkinnanvaraisissa tapauksissa so-
2029: tulee kuitenkin pakottavasti taata työ- ja työ-       pimukseen sidottujen on vaikeaa nopeasti syn-
2030:  ehtosopimusten osalta. Työläisille paljon kiu-       tyvässä ristiriitatilanteessa todeta menettele-
2031:  saa aiheuttanut työnantajan käytännön tulkin-        vänsä velvollisuuksiensa vastaisesti.
2032:  taetuoikeus tulee Ruotsin esikuvan mukaan               10-15 §. Ehdotetut lainkohdat vastaavat
2033:  siirtää esimerkiksi paikalliselle ammattiosastol-    voimassa olevan lain vastaavia säännöksiä.
2034:  le.                                                  Sidottuisuuspiirin     supistamisesta johtuvat
2035:      7 §. Nykyisestä laista puuttuvat tehokkaat       muutokset on kuitenkin huomioitu 10 §:ssä.
2036:  oikeusseuraamukset työnantajapuolen sopi-            11 §:ssä on hyvityssakon määräämisperusteiksi
2037:  musrikkomuksia varten. Sopimusoikeudessa             otettu myös yleinen palkkakehitys työmarkki-
2038:  yleisesti tunnustettu periaate oikeudesta pidä~­     noilla, koska työtaistelutoimiin turvautuminen
2039:  tyä omasta suorituksestaan vastapuolen sopt-         on useimmiten ymmärrettävämpää silloin, kun
2040:  musrikkomuksen vuoksi on paikallaan kirjata          ala on jäänyt jälkeen yleisestä palkkauskehi-
2041:  myös työehtosopimuslakiin.                           tyksestä eikä asiaa neuvotteluillakaan ole saatu
2042:      Samat säännöt tulisi kirjata koskemaan           järjestettyä.
2043:  myös tilanteita, jolloin koko sopimuspohja              Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2044:  sopimuskauden aikana on pudonnut pois, oli           nioittavasti,
2045:  tämä sitten johtunut joko vastapuolesta tai
2046:  ulkopuolisista tekijöistä. Tuomioistuimissa ta-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2047:  pahtuva vahvistustuomio sopimuksen lakkaa-                  lakiehdotuksen:
2048:  misesta tai muuttamisesta olisi aikaa vievä,
2049:                                       1988 vp. -     LA n:o 19                                      5
2050: 
2051: 
2052: 
2053:                                                Laki
2054:                                         työehtosopimuksista
2055: 
2056:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2057: 
2058:                        1§                            Ien tOimitettava kuukauden kuluessa sosiaali-
2059:    Työehtosopimus tämän lain tarkoittamassa          ja terveysministeriölle.
2060: mielessä on sopimus, jonka yksi tai useampi
2061: työnantaja tai rekisteröity työnantajain yhdis-                             3§
2062: tys tekee yhden tai useamman rekisteröidyn              Työehtosopimuksen, jota ei ole tehty määrä-
2063: työntekijäin yhdistyksen kanssa ehdoista, joita      ajaksi, voi sopimukseen osallinen, mikäli lyhy-
2064: työsopimuksissa vähintään on noudatettava,           emmästä irtisanomisajasta ei ole sovittu, mil-
2065: kuten ehtoja työnteon vastikkeesta ja työolo-        loin tahansa irtisanoa päättymään kahden kuu-
2066: suhteista.                                           kauden kuluttua. Pitemmäksi ajaksi kuin yh-
2067:    Työsopimuksella ei saa sopia neuvottelu- tai      deksi vuodeksi tehty työehtosopimus on yhden
2068: työriitojen selvittelyjärjestyksestä, -menettelys-   vuoden kuluttua voimassa niin kuin työehtoso-
2069: tä eikä työrauhasta tai sen rikkomisen seuraa-       pimus, jonka voimassaoloaikaa ei ole määrät-
2070: muksista, ellei tässä laissa toisin sanota, eikä     ty.
2071: myöskään työsuhdetta koskevien tai tähän la-            Irtisanominen on toimitettava kirjallisesti.
2072: kiin perustuvien riitaisuuksien jättämisestä vä-
2073: limiesoikeuden ratkaistavaksi.                                              4 §
2074:    Työnantajain yhdistyksellä tarkoitetaan täs-         Työehtosopimukseen ovat sidotut:
2075: sä laissa yhdistystä, jonka varsinaisiin tarkoi-        1) ne työnantajat ja yhdistykset, jotka ovat
2076: tuksiin kuuluu työnantajain etujen, ja työnte-       työehtosopimuksen tehneet,
2077: kijäin yhdistyksellä yhdistystä, jonka varsinai-
2078: siin tarkoituksiin kuuluu työntekijäin etujen           2) ne työnantajat ja työntekijät, jotka ovat
2079: valvominen työsuhteissa.                             tai sopimuksen voimassa ollessa ovat olleet
2080:                                                      sopimukseen sidotun yhdistyksen tai sen alayh-
2081:                                                      distyksen jäseniä; ja noudattakoot nämä työn-
2082:                        2§                            antajat ja työntekijät toistensa kanssa tehtävis-
2083:    Työehtosopimus on tehtävä kirjallisesti. So-      sä työsopimuksissa työehtosopimuksen mää-
2084: pimus syntyy myös siten, että sopimuksen si-         räyksiä siten kuin tässä laissa määrätään.
2085: sältö merkitään sopimuspuolten pitämässä                Mikäli työehtosopimukseen osallinen yhdis-
2086: neuvottelussa laadittuun pöytäkirjaan, joka on       tys on ilman sen kautta työehtosopimukseen
2087: yhteisesti sovitulla tavalla oikeaksi todettu.       sidottavaksi tarkoitettujen työnantajien tai
2088: Sopimus tulee tällöin voimaan aikaisintaan           työntekijöiden jäsenäänestyksen avulla todetun
2089: osallisyhdistyksen päättävien elinten hyväksy-       enemmistön suostumusta sopimuksessa huo-
2090: misen jälkeen.                                       mattavassa määrin jättänyt näiden sopimuk-
2091:    Taannehtivasti ei työehtosopimuksella saa         seen sidottujen edun turvaamatta, on sidotuilla
2092: työsopimuksen ehdoista sopia, lukuun otta-           työntekijöillä tai työnantajilla oikeus kuukau-
2093: matta palkankorotuksia tai niihin verrattavia        den kuluessa siitä, kun jäljennös sopimuksesta
2094: etuja enintään kolmen kuukauden ajalta.              on toimitettu sosiaali- ja terveysministeriölle,
2095:    Kuukauden kuluessa sopimuksen tekemises-          työsopimusosapuolelleen tehtävällä ilmoituk-
2096: tä lukien on oikeaksi todistettu jäljennös siitä     sella työehtosopimussidottuisuudesta irtisanou-
2097: sopimukseen osallisen työnantajapuolen toimi-        tua.
2098: tettava sosiaali- ja terveysministeriölle.              Työnantaja, jota työehtosopimus sitoo, nou-
2099:    Jos yrityksen haltija 5 §:n mukaan tulee          dattakoon sen soveltamisalalla sopimuksen ul-
2100: osalliseksi työehtosopimukseen taikka jos työ-       kopuolellakin olevan, työehtosopimuksen tar-
2101: ehtosopimus joihinkin tai kaikkiin osallisiin        koittamaa työtä suorittavan työntekijän kanssa
2102: nähden lakkaa olemasta voimassa, on ilmoitus         vähintään sanotun työehtosopimuksen ehtoja.
2103: siitäkin sopimukseen osallisen työnantajapuo-        Muu sopimus on mitätön.
2104: 6                                    1988 vp. -     LA n:o 19
2105: 
2106:    Mikäli yhdistys, työnantaja tai työntekijä on                           8§
2107: sidottu aikaisempaan, toisin ehdoin tehtyyn
2108:                                                       Työehtosopimukseen sidottu työnantaja, jo-
2109: työehtosopimukseen, on myöhemmin tehty toi-
2110:                                                     ka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo
2111: nen työehtosopimus sidotun velvoitteita pie-
2112:                                                     työehtosopimuksen normimääräyksiä tai jättää
2113: nentävältä osin mitätön ja siltä osin käyvät
2114:                                                     niitä täyttämättä, voidaan tuomita siitä maksa-
2115: noudatettaviksi aikaisemmin tehdyn työehtoso-
2116:                                                     maan korkeintaan kymmenentuhannen mar-
2117: pimuksen voimassa olevat vastaavat määräyk-
2118:                                                     kan hyvityssakko. Jos työehtosopimukseen si-
2119: set.
2120:                                                     dottu työntekijä varoituksista huolimatta ta-
2121:                                                     hallaan rikkoo työehtosopimuksen normimää-
2122:                        5§                           räyksiä, on hänet vahingonkorvauksen asemes-
2123:    Jos jonkin yrityksen haltija on ollut työehto-   ta tuomittava maksamaan korkeintaan sadan
2124: sopimukseen osallinen tai muuten sidottu, siir-     markan hyvityssakko.
2125: tyvät hänen seuraajalleen kaikki ne oikeudet ja
2126: velvollisuudet, jotka edeltäjällä työehtosopi-       Työehtosopimuksella voidaan hyvityssakon
2127: muksen mukaan oli, kuitenkin niin, että myös        määrää alentaa.
2128: edeltäjä on vastuussa sanottujen velvoitteiden
2129: toteuttamisesta.                                                           9 §
2130:                        6§                              Työehtosopimus velvoittaa sen osallisyhdis-
2131:    Jos työsopimus joiltakin osiltaan ei täytä       tyksiä ja siihen osallisia työnantajia välttämään
2132: vähintään siinä noudatettavan työehtosopi-          toimeenpanemasta sellaisia työtaistelutoimen-
2133: muksen vastaavia ehtoja, on työsopimus näiltä       piteitä, jotka ilmeisesti kohdistuvat työehtoso-
2134: osiltaan mitätön ja niiden sijasta käyvät nou-      pimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin
2135: datettaviksi vähintään työehtosopimuksen vas-       sen yksityiseen normimääräykseen. Uhkausta
2136: taavat normimääräykset.                             tai uhkavaatimusta ei vielä pidetä sellaisena
2137:    Ellei työnantaja kuitenkaan kykene näyttä-       toimenpiteenä. Sopimukseen osalliset yhdistyk-
2138: mään, että työehtosopimuksen edellä sanotulla       set ovat sitä paitsi velvolliset huolehtimaan
2139: tavalla kysymykseen tulevat palkkaa tai muuta       siitä, että myöskin niiden ja alaistensa yhdis-
2140: työsuhteen ehtoa koskevat normimääräykset           tysten kautta sidotut työnantajat ja työntekijät
2141: takaavat työntekijälle ihmisarvoiset, yhteis-       välttävät sellaisia normimääräyksiin kohdistu-
2142: kunta- ja tuotantoelämän kehitystä vastaavat        via työtaistelutoimenpiteitä eivätkä muutoin-
2143: palkkauksen ja muut edut, on työsopimuksessa        kaan riko työehtosopimuksen tällaisia normi-
2144: näiltä osin kuitenkin noudatettava vähintään        määräyksiä.
2145: sanotut edellytykset täyttäviä ehtoja.
2146:    Mikäli työehtosopimuksen tai sen määräyk-                              10§
2147: sen tulkinnasta tai pätevyydestä syntyy erimie-
2148: lisyys työpaikalla, työnantajan on noudatetta-        Sopimukseen sidotun osallisyhdistyksen yh-
2149: va paikallisen ammattiyhdistyksen, johon ky-        dessä tai useammassa asteessa olevalle ala- tai
2150: symykseen tulevat työntekijät kuuluvat jäseni-      yläyhdistykselle tai niiden työntekijäjäsenille ei
2151: nä, ilmoittamaa tulkintaa siksi kunnes toimi-       voi aiheutua vastuuta enempää niiden omista
2152: valtainen tuomioistuin on asian sitovasti rat-      kuin yhdistysten jäsentenkään toimista sopi-
2153:                                                     muksen noudattamisen, työrauhavelvollisuu-
2154: kaissut.
2155:                                                     den tai muiden velvollisuuksien täyttämisen
2156:                        7 §                          suhteen.
2157:    Mikäli työehtosopimukseen sidottu työnan-          Työehtosopimukseen osallisen ja työnanta-
2158: taja rikkoo siitä johtuvia velvoitteitaan, eikä     jan, joka ei täytä sopimuksesta johtuvia,
2159: rikkomista ole pidettävä ilmeisen vähäisenä, tai    9 §:ssä mainittuja velvollisuuksiaan, on vahin-
2160: sopimuspohja olennaisesti muuttuu, on tällais-      gonkorvauksen asemesta maksettava hyvitys-
2161: ten rikkomusten tai muutosten piiriin kuuluvil-     sakko. Tämä hyvityssakko älköön olko kym-
2162: la työntekijöillä oikeus pidättyä työnteosta sik-   mentätuhatta markkaa suurempi. Jos työehto-
2163: si, kunnes työnantaja on korjannut rikkomuk-        sopimuksen määräyksen rikkominen käsittää
2164: sen seuraukset sekä ryhtynyt noudattamaan           sopimukseen perustuvan rahasuorituksen mak-
2165: työehtosopimusta, tai kunnes sopimuspohjan          samatta jättämisen, voidaan rikkoja myös vel-
2166: muuttuminen on korjattu.                            voittaa rahamäärän maksamiseen.
2167:                                      1988 vp. -     LA n:o 19                                    7
2168: 
2169:                       11 §                          daan työehtosopimus julistaa heti purkautu-
2170:   Hyvityssakkoon tuomittaessa otettakoon            neeksi.
2171: huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, ku-         Jos työehtosopimus on julistettu purkautu-
2172: ten syyllisyyden määrä, mahdollisuudet hyvi-        neeksi ja samalta puolelta kuin se, joka kan-
2173: tyssakon suorittamiseen, työmarkkinoiden            netta on ajanut, toinenkin on ollut sopimuk-
2174: palkkakehitys ja vastapuolen rikkomukseen           seen osallinen, olkoon tällä oikeus kahden
2175: ehkä antama aihe. Tuomittu hyvityssakko me-         viikon kuluessa irtisanoa sopimus.
2176: nee, jollei työehtosopimuksessa ole toisin mää-        Näin irtisanottu sopimus lakkaa heti olemas-
2177: rätty, vahinkoa kärsineelle, milloin omaisuus-      ta voimassa.
2178: vahinkoa on syntynyt, mutta muuten sille
2179: asianosaiselle, jonka vaatimuksesta tuomio on                               13§
2180: annettu. Jos hyvitysmäärään oikeutettuja asi-          Työehtosopimukseen sidottujen työnanta-
2181: anosaisia on useampia, määrättäköön tuomios-        jain on pantava työehtosopimus nähtäville sen
2182: sa, huomioon ottamalla kunkin niistä tai nii-       alaisille työpaikoille.
2183: den jäsenten ja edustettavien kärsimän vahin-
2184: gon suuruus, miten tuomittu määrä on mainit-                            14 §
2185: tujen asianosaisten kesken jaettava.                  Työnantaja, joka laiminlyö 13 §:ssä sääde-
2186:                                                     tyn velvollisuuden tai joka rikkoo 4 §:n 3
2187:                                                     momentin määräystä, rangaistakoon sakolla.
2188:                       12 §
2189:    Jos työehtosopimuksen määräyksiä on niin                              15 §
2190: olennaisesti rikottu tai sen voimassaolon edel-       Tämä laki tulee voimaan    patvana
2191: lytykset ovat niin olennaisesti muuttuneet, ettei   kuuta 19 ja sillä kumotaan 7 päivänä kesä-
2192: toisilta sopimukseen sidotuilta voida kohtuu-       kuuta 1946 annettu työehtosopimuslaki (436/
2193: della vaatia sopimussuhteen jatkamista, voi-        46).
2194: 
2195:     Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1988
2196: 
2197:                      Ensio Laine                            Marjatta Stenius-Kaukonen
2198:                      Marja-Liisa Löyttyjärvi                Esko-Juhani Tennilä
2199:                                               1988 vp.
2200: 
2201: Lakialoite n:o 20
2202: 
2203: 
2204: 
2205: 
2206:                                  Laaksonen ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta
2207: 
2208: 
2209:                                          Eduskunnalle
2210: 
2211: 
2212:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2213: 
2214:    Hallitus ehdottaa (HE n:o 14) leimaverola-         Leimaveron suuruudeksi ehdotetaan kum-
2215: kia täydennettäväksi siten, että leimaveroa pe-     massakin tapauksessa 1,6 OJo. Hallitus ehdottaa
2216: rittäisiin kehittymässä olevien optio- ja termii-   uusiin Ieimaverollisiin varallisuussiirtoihin
2217: nimarkkinoiden varallisuuden siirroista. Tässä      1 % :n leimaveroa, mihin alennutti Sorsan IV
2218: aloitteessa ehdotetaan leimaverolakia tämän         hallitus pörssiosakkeiden leimaveron aiemmas-
2219: lisäksi täydennettäväksi siten, että eräät raha-    ta 1,4 %:sta.
2220: markkinasijoitukset tulisivat Ieimaverolle.
2221: 
2222: 
2223: 
2224: 
2225:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
2226: 
2227:    Hallituksen ehdotukseen sisältyviä ehdotuk-      rittäisiin vain 1 %:n leimavero. Aiemmin pörs-
2228: sia optio- ja termiinimarkkinoiden varallisuu-      siosakkeista perittiin leimaveroa 1,4 %, mutta
2229: den siirtojen saattamisesta leimaverolle on pi-     Sorsan IV hallitus alennutti veron 1 %:ksi,
2230: dettävä perusteltuina. Tämän lisäksi ehdotam-       vaikka samaan aikaan asunto-osakkeista peri-
2231: me leimaveron ulottamista notariaattitalletuk-      tään 1,6 %:n leimavero. Tämä Ieimaveropro-
2232: siin, yritys-, kunta- ym. todistusten kauppaan,     senttien tämänsuuntainen erilaistaminen osoit-
2233: Suomen ja ulkomaiden välisiin pitkä- ja lyhyt-      taa, että silloinen hallitus halusi suosia pörssis-
2234: aikaisiin suoriin sijoituksiin ja portfoliosijoi-   sä keinottelua, mutta rangaista perhettä perus-
2235: tuksiin.                                            tavaa nuorta. Tästä linjasta haluaa nykyinen
2236:    Todettakoon, että Ieimaverollisiksi ehdotta-     hallitus pitää myös kiinni. Optiot ja futuurit
2237: mamme          rahamarkkinasijoitukset     olivat   ovatkin nykyistä hallitusta lähempänä kuin
2238: 31. 8.1987 määrä! tään:                             ensiasuntoa hankkivan huoli.
2239:    - notariaattisijoitukset     13,1   miljardia       Me yritimme viime vuonna turhaan ehdottaa
2240: markkaa,                                            ensiasunnon vapauttamista leimaverosta, mut-
2241:    - pankkien sijoitustodistukset 19,4 miljar-      ta hallituspuolueet eivät sitä halunneet.
2242: dia markkaa,                                           Viittaamme tässä yhteydessä ed. Seppäsen
2243:    - yritystodistukset 7, 7 miljardia markkaa,      ym. lakialoitteeseen n:o 95/1987 vp. laiksi
2244:    - valtion velkasitoumuslainat 1,6 miljardia      leimaverolain muuttamisesta.
2245: markkaa ja                                             Ehdotammekin,
2246:    - kuntatodistukset 0,1 miljardia markkaa.
2247:    Emme pidä oikeana sitä, että optio- ja ter-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2248: miinimarkkinoiden varallisuuden siirroista pe-             lakiehdotuksen:
2249: 
2250: 
2251: 
2252: 
2253: 280208Z
2254: 2                                     1988 vp. -    LA n:o 20
2255: 
2256: 
2257:                                              Laki
2258:                                   leimaverolain muuttamisesta
2259: 
2260:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2261:   muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain (662/43) 55 §, sellaisena kuin se on
2262: 19 päivänä joulukuuta 1986 annetussa laissa (963/86), 92 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on
2263: muutettuna 15 päivänä elokuuta 1980 annetussa laissa (608/80), ja 100 a §, sellaisena kuin se on
2264: muutettuna 11 päivänä elokuuta 1978 annetulla lailla (620178) ja edellä mainitulla 15 päivänä
2265: elokuuta 1980 annetulla lailla, sekä
2266:   lisätään lakiin siitä 28 päivänä lokakuuta 1983 annetulla lailla (808/83) kumotun 9 luvun sijaan
2267: uusi 9 luku seuraavasti:
2268: 
2269:                        55 §                         sia ulkomailta Suomeen ja Suomesta ulkomail-
2270:    Arvopapereita myytäessä tai vaihdettaessa        le.
2271: on leimaveroa suoritettava 1,6 prosenttia kaup-         (3 mom. kuten 2 mom. hallituksen esitykses-
2272: pahinnasta tai vaihtoarvosta. Leimaveroa ei         sä n:o 14)
2273: kuitenkaan peritä, milloin arvopaperit liittyvät
2274: asuinhuoneiston kauppaan ja kyseessä on osta-                         9 luku
2275: jan ensimmäinen oma asunto.                               Vakioidut johdannaissopimukset
2276:    Se, mitä 1 momentissa on sanottu arvopape-'
2277: reista, koskee myös pankkien sijoitustodistuk-                       58-100 a §
2278: sia, yritystodistuksia, valtion velkasitoumuslai-     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 14)
2279: noja ja kuntatodistuksia sekä niihin verrattavia
2280: sijoituksia samoin kuin notariaattitalletuksia                    Voimaantulosäännös
2281: ynnä suoria sijoituksia tai arvopaperisijoituk-       (Kuten hallituksen esityksessä n:o 14)
2282: 
2283: 
2284:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1988
2285: 
2286:           Timo Laaksonen                Pekka Leppänen                Raila Aho
2287:           Pertti Lahtinen               Esko Helle                    Anna-Liisa Jokinen
2288:           Pauli Uitto                   Juhani Vähäkangas             Claes Andersson
2289:                                                1988 vp.
2290: 
2291: Lakialoite n:o 21
2292: 
2293: 
2294: 
2295: 
2296:                                   Jurva: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 60 §:n muutta-
2297:                                      misesta
2298: 
2299: 
2300:                                            Eduskunnalle
2301: 
2302:    Useammalta vuodelta takautuvasti myönnet-          myyseläkkeen käsittely on kestänyt eläkelaitok-
2303: tyä työkyvyttömyyseläkettä verotetaan koko-           sissa useita kuukausia.
2304: naisuutena sen vuoden tulona, jona se on                 Viime vuosien aikana on myös kiristetty
2305: maksettu. Tämä johtaa normaalia raskaam-              työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyä, ja eläkkeen-
2306: paan verotukseen.                                     hakijat ovat joutuneet valittamaan kielteisistä
2307:    Pelkän kansaneläkkeen suuruisestakin eläk-         työkyvyttömyyseläkepäätöksistä      eläkelauta-
2308: keestä joutuu maksamaan veroa, vaikka se              kuntaan ja tarkastuslautakuntaan, joissa vali-
2309: olisi ollut muutoin täysin veroton, jos se olisi      tukset viipyvät keskimäärin 6 kuukautta.
2310: maksettu aikanaan.                                       Vakuutusoikeus korkeimpana valitusasteena
2311:    Verontasaus ei tuo apua, sillä tasauksessa         on ruuhkautunut, ja siellä valitukset viipyvät
2312: joutuu maksamaan vähintään 15 prosentin               keskimäärin 8-10 kuukautta, jopa 1,5 vuotta.
2313: suuruisen valtionveron.                               Korkeimmassa hallinto-oikeudessa valitukset
2314:    On kohtuutonta, että eläkkeenhakija, joka          ovat viipyneet noin 2 vuotta.
2315: on usein vailla minkäänlaista toimeentulotur-            Eläkkeenhakijat ovat joutuneet kantelemaan
2316: vaa saanut odottaa eläkettä vuosia, joutuu            eduskunnan oikeusasiamiehelle ja kanteluiden
2317: eläkkeen vihdoin saatuaan maksamaan siitä             viive myönteisen eläkeratkaisun saamiseksi on
2318: vielä normaalia korkeamman veron. Siksi               keskimäärin 8-10 kuukautta riippuen yleensä
2319: aloitteessa ehdotetaan, että takautuvasti mak-        siitä, kuinka kauan esimerkiksi lääkintöhalli-
2320: settua eläketuloa verotettaisiin siten, että kulta-   tuksen lääkäreiden lausunnot viipyvät. Pahim-
2321: kin kalenterivuodelta maksetusta eläkkeestä           missa tapauksissa työkyvyttömyyseläkkeen ha-
2322: määrättäisiin vero kyseisen vuoden veroperus-         kija on saanut odottaa myönteistä päätöstä yli
2323: teiden mukaisesti.                                    viisi vuotta.
2324:    Tämä takaisi sen, että pelkän kansaneläk-             Edellä olevan perusteella ehdotan,
2325: keen suuruinen eläketulo säilyisi verottomana
2326: myös takautuvasti maksettuna.                                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2327:    Suomessa on tapauksia, että työkyvyttö-                   lakiehdotuksen:
2328: 
2329: 
2330: 
2331: 
2332: 280213E
2333: 2                                   1988 vp. -     LA n:o 21
2334: 
2335:                                              Laki
2336:                        tulo- ja varallisuusverolain 60 §:n muuttamisesta
2337: 
2338:  Eduskunnan päätöksen mukaisesti
2339:  muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 60 §:n 2
2340: momentin 4 ja 5 kohta sekä
2341:  lisätään 60 §:n 2 momenttiin uusi 6 kohta seuraavasti:
2342: 
2343:                      60 §                          veronalaisesta tulosta, ja jolloin vero maara-
2344:                                                    tään 1 momentissa säädetystä poiketen ja siinä
2345:   Kahdelta tai useammalta vuodelta kertynee-       mainittua 15 prosentin rajaa soveltamatta sen
2346: nä tulona voidaan pitää muun muassa:               suuruiseksi kuin se kunakin vuonna olisi muo-
2347:                                                    dostunut mikäli eläke olisi tuolloin maksettu;
2348:    4) aikaisemmilta vuosilta saatua palkkaa;       sekä
2349:    5) verovuodelta ja sitä aikaisemmilta vuosil-     6) verovelvollisen työstä erotessaan saamaa
2350: ta saatua eläkettä, jolloin kuitenkin 1 momen-     kertasuoritusta.
2351: tin säännöksestä poiketen tulontasaus on vero-
2352: velvollisen vaatimuksesta toimitettava, vaikka
2353: aiemmilta vuosilta saatava eläketulo olisi alle      Tämä laki tulee voimaan       päivänä
2354: 6 000 markkaa ja alle neljännes verovuoden         kuuta 198 .
2355: 
2356: 
2357:     Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1988
2358: 
2359:                                           Marita Jurva
2360:                                              1988 vp.
2361: 
2362: Lakialoite n:o 22
2363: 
2364: 
2365: 
2366: 
2367:                                 Jurva: Ehdotus laiksi valtion perhe-eläkelain 16 §:n 1 ja 3
2368:                                    momentin kumoamisesta
2369: 
2370: 
2371:                                         Eduskunnalle
2372: 
2373:    Voimassa olevan valtion perhe-eläkelain         edellä kerrotulla tavalla. Hänellä ei ole siihen
2374: 16 §:n 1 momentin mukaan "Perhe-eläkkeen           kuitenkaan varaa nimenomaan silloin, jos hä-
2375: suorittaminen leskelle lakkaa, kun hän on sol-     nellä vielä on nuoria elätettäviä lapsia. Vielä
2376: minut uuden avioliiton".                           pahemmaksi tilanne muuttuu, jos ajatellulla
2377:    Elävässä elämässä on tällä lainkohdalla ollut   puolisoilakin on elätettävänään lapsia ja yhtei-
2378: estävä vaikutus ehkä useidenkin leskien vaka-      set tulot ovat pienet. Jos vielä leski avioliiton
2379: ville avioliittoaikeille. Lähtökohtaesimerkiksi    solmittuaan olisi pian taas yksin (puolison
2380: voidaan ottaa jo kohtalaisen iäkkäät ihmiset,      kuoleman tai avioeron sattuessa), jäisi "yhteis-
2381: joista toinen saa leskenläkettä ja elää vain sen   perhe" tai lesken oma perhe jokseenkin tuka-
2382: varassa. Naimisiin mennessään hän menettää         laan asemaan.
2383: tuon eläkkeen (tosin hän saa lain 16 §:n 4            Laki ei saisi olla sellainen, että se estää
2384: momentin mukaan "kertasuorituksena" kah-           asiallisten ja yhteiskunnankin kannalta suota-
2385: den vuoden ajalta perhe-eläkkeen). Avioliiton      vien avioliittojen syntymisen. Valtio ei menet-
2386: kestettyä lyhyen aikaa mainittu leski jää uudes-   täisi tavallaan varoja, vaikka leskeneläkettä
2387: taan leskeksi, eikä vainajalta jää hänelle mi-     maksettaisiinkin lesken mentyä uudelleen nai-
2388: tään perittävää. Elinvoimainen leski voi elää      misiin.
2389: vielä vuosikausia, mutta hänen on turvaudutta-        Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
2390: va sosiaaliapuun, joka saattaa olla hänestä        tavasti,
2391: jopa nöyryyttävää.
2392:    Voidaan myös vertauskohdaksi ottaa vielä                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2393: elämänsä kesässä eläviä ihmisiä. Leski mennes-            lakiehdotuksen:
2394: sään naimisiin menettää valtion perhe-eläkkeen
2395: 
2396: 
2397:                                              Laki
2398:                 valtion perhe-eläkelain 16 §:n 1 ja 3 momentin kumoamisesta
2399: 
2400:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2401: 
2402:                       1§                                                 2§
2403:   Täten kumotaan 31 päivänä joulukuuta 1968          Tämä laki tulee voimaan       päivänä
2404: annetun valtion perhe-eläkelain (774/68)           kuuta 198 .
2405: 16 §:n 1 ja 3 momentti.
2406: 
2407:    Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1988
2408: 
2409:                                          Marita Jurva
2410: 
2411: 
2412: 
2413: 
2414: 280214F
2415:                                             1988 vp.
2416: 
2417: Lakialoite n:o 23
2418: 
2419: 
2420: 
2421: 
2422:                                 Jurva: Ehdotus laiksi kansaneläkelain 25 §:n muuttamisesta
2423: 
2424: 
2425:                                        Eduskunnalle
2426: 
2427:    Kansaneläkkeen pohjaosa on kaikille eläk-      kansaneläkkeen varassa elävät taloudenpidossa
2428: keensaajille samansuuruinen, ja siihen eivät      todellakin tiukalla. Näin ollen kansaneläkkeen
2429: tulot vaikuta. Lisäosaan vaikuttavat eläkkeen-    lisäosan korottamiseen on erityisen painavat
2430: saajan omat ansioeläkkeet ja -korvaukset, kun-    perusteet, joten kansaneläkkeen varassa toi-
2431: taryhmä ja perhesuhteet. Jatkuva laitoshoito ja   meentulonsa saavien osalta tulisi kansaneläk-
2432: invalidiraha vaikuttavat myös lisäosaan. Puoli-   keen lisäosaa korottaa niin paljon, että pohja-
2433: son eläkkeet ja muut tulot sekä omaisuus eivät    osa ja lisäosa yhdessä muodostaisivat ensim-
2434: enää pienennä lisäosaa.                           mäisessä kuntaryhmässä 3 000 markan ja toi-
2435:    Eläkkeensaajan korko-, vuokra- ja yrittäjä-    sessa kuntaryhmässä 2 850 markan suuruisen
2436: tulot eivät myöskään vaikuta.                     eläkkeen kuukautta kohden.
2437:    Pohjaosan suuruus on 346 markkaa, ja täysi        Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
2438: lisäosa on ensimmäisessä kuntaryhmässä 1 616      tavasti,
2439: markkaa ja toisessa kuntaryhmässä 1 532
2440: markkaa kuukaudessa.                                       että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2441:    Huomioon ottaen nykyiset elintarvike-, asu-           lakiehdotuksen:
2442: mis-, sairaus- ja vaatetuskulut ovat pelkän
2443: 
2444: 
2445: 
2446:                                             Laki
2447:                              kansaneläkelain 25 §:n muuttamisesta
2448: 
2449:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläke-
2450: lain 25 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa
2451: (103/82), näin kuuluvaksi:
2452: 
2453:                     25 §
2454:    Kansaneläkkeeseen kuuluu jäljempänä tässä        Tämä laki tulee voimaan         päivänä
2455: luvussa säädetyin edellytyksin lisäosa, jonka     kuuta 198
2456: täysi määrä on ensimmäisessä kuntaryhmässä
2457: 31 848 markkaa ja toisessa 30 048 markkaa
2458: vuodessa.
2459: 
2460: 
2461: 
2462:     Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1988
2463: 
2464:                                          Marita J urva
2465: 
2466: 
2467: 
2468: 
2469: 280215G
2470:                                              1988 vp.
2471: 
2472: Lakialoite n:o 24
2473: 
2474:                                  Jurva: Ehdotus laiksi kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden
2475:                                     ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin annetun lain 1 §:n
2476:                                     muuttamisesta
2477: 
2478: 
2479:                                         Eduskunnalle
2480: 
2481:    Vuoden 1984 alusta kansaneläkkeiden indek-         Vuoden 1985 alusta heinäkuun indeksitarkis-
2482: sisuojaa koskevaan lakiin on tullut olennainen     tus poistui kokonaan. Kansaneläkkeiden koh-
2483: heikennys.                                         dalla eläkeläiset ovat menettäneet vuosittain
2484:    Kansaneläkkeitä tarkistettiin aikaisemmin ai-   noin 190-250 miljoonaa markkaa. Esimerkik-
2485: na, kun elinkustannusindeksi oli noussut kol-      si pelkän kansaneläkkeen turvin, eli noin 1 800
2486: me prosenttiyksikköä. Vähimmäistoimeentu-          markan kuukausituloilla elävä menettää noin
2487: losta huolehtivassa kansaneläkkeessä on pidet-     480 markkaa vuodessa. Kuukausituloissa me-
2488: ty erityisen tärkeänä, että eläkkeen korotus       netys on noin 40 markkaa. Kyseessä on elä-
2489: seuraa verrattain nopeasti hintojen ja maksu-      ketason alentuminen, jonka merkitys kasaan-
2490: jen nousua. Nykyisin voimassa olevan lain          tuu vuodesta toiseen. Näin tapahtuu siksi, että
2491: mukaan kansaneläkkeet tarkistetaan vain yh-        kunkin vuoden tammikuun prosentuaalinen in-
2492: den kerran vuodessa eli tammikuussa. Jotta         deksitarkistus lasketaan aikaisempien heiken-
2493: heikennys ei olisi näkynyt niin jyrkkänä, se       nysten jo kertaalleen tai useamman kerran
2494: saatettiin voimaan asteittain. Vuonna 1984 to-     madaltamasta eläkkeen määrästä.
2495: teutettiin vielä heinäkuun indeksikorotus, mut-       Kansaneläkkeiden indeksitarkistuksissa tulisi
2496: ta leikattuna 40 prosenttiin aikaisemman lain-     palata pikaisesti aikaisempaan menettelyyn,
2497: säädännön mukaisesta. Kansaneläkkeiden osal-       jonka mukaan kansaneläkkeitä tarkistetaan
2498: ta heinäkuun 1984 indeksikorotus oli 1,43 pro-     myös kunkin vuoden heinäkuun alusta.
2499: sentin suuruinen, kun se ilman lainmuutosta           Edellä sanottuun viitaten ehdotan,
2500: olisi ollut 3,57 prosenttia. Kansaneläkkeen saa-
2501: jille leikkaus merkitsi noin 130 miljoonan mar-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2502: kan menetystä.                                            lakiehdotuksen:
2503: 
2504:                                              Laki
2505: kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin annetun lain
2506:                                       1 §:n muuttamisesta
2507: 
2508:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja
2509: avustusten sitomisesta elinkustannuksiin 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun lain 1 §:n 1
2510: momentti, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa (1127 /83), näin
2511: kuuluvaksi:
2512: 
2513:                       1§
2514:    Elinkustannusten noustua tai laskettua kan-     riä, korotettava tai alennettava kunkin vuoden
2515: saneläkelain (347 156) voimaantuloa välittö-       tammi- ja heinäkuun alusta lukien elinkustan-
2516: mästi edeltäneen vuosineljänneksen aikaisiin       nusten muutoksen osoittamassa suhteessa.
2517: elinkustannuksiin verrattuna, on sanotussa
2518: laissa säädetyt markkamäärät, lukuun ottamat-
2519: ta 3 §:n 2 momentissa, 5 §:n 1 momentissa ja         Tämä laki tulee voimaan         päivänä
2520: 88 §:n 2 ja 3 momentissa olevia markkamää-         kuuta 198
2521: 
2522: 
2523:     Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1988
2524: 
2525:                                          Marita Jurva
2526: 280216H
2527:                                            1988 vp.
2528: 
2529: Lakialoite n:o 25
2530: 
2531: 
2532: 
2533: 
2534:                                Saarinen ym.: Ehdotus laiksi kuntien ympäristönsuojelun hallin-
2535:                                   nosta annetun lain 5 §:n muuttamisesta
2536: 
2537: 
2538:                                        Eduskunnalle
2539: 
2540:                          ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
2541: 
2542:   Aloitteessa ehdotetaan kuntien ympäristön-      nat voisivat perustaa yhteisen ympäristölauta-
2543: suojelun hallinnosta annetun lain (64/86)         kunnan.
2544: 5 §:ää muutettavaksi siten, että useammat kun-
2545: 
2546: 
2547: 
2548: 
2549:                                      YLEISPERUSTELUT
2550: 
2551:   Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta     vuoksi haluta näin menetellä. Tällöin pieneh-
2552: edellyttää nykymuodossaan, että jokaisessa        kötkin kunnat joutuvat ylläpitämään omia
2553: kunnassa on oma ympäristölautakunta. Maas-        kunnan taloutta rasittavia lautakuntia.
2554: samme on kuitenkin useita sisäkkäisrakenteisia       Eräät kunnat ovat perustaneet yhteisiä lauta-
2555: taikka muutoin kiinteässä yhteistyössä olevia     kuntia, jotka eivät ole lakisääteisiä. Näin on
2556: kuntia. Näille kunnille olisi hyvin luontevaa     toiminut mm. useamman kunnan yhteinen
2557: perustaa yhteisiä luottamustoimielimiä.           matkailulautakunta, jonka toiminnasta on saa-
2558:    Tämä koskee usein asukasluvultaan pieniä       tu hyviä kokemuksia.
2559: kuntia. Laissa on mahdollistettu ympäristölau-       Käytännön työskentelyä on myös hankaloit-
2560: takunnan jättäminen perustamatta tai sen teh-     tanut se, että kunnat ovat voineet perustaa
2561: tävien osoittaminen muulle lautakunnalle taik-    yhteisiä esimerkiksi liikunta- ja kulttuuritoi-
2562: ka kunnanhallitukselle. Useissa kunnissa ei       men virkoja, mutta ne ovat joutuneet ylläpitä-
2563: kuitenkaan ympäristönsuojelun tärkeyden           mään omia lautakuntia.
2564: 
2565: 
2566: 
2567:                            YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
2568: 
2569:    5 §. Pykälään lisätään uusi kolmas moment-       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2570: ti, jonka mukaan kaksi tai useampi kunta voi
2571: perustaa yhteisen ympäristölautakunnan. Lau-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2572: takunnan perustaminen edellyttää perustavien             lakiehdotuksen:
2573: kuntien kunnanvaltuustojen päätöksiä sekä
2574: erillistä kuntien välistä sopimusta lautakunnan
2575: kustannusten jaosta.
2576: 
2577: 
2578: 
2579: 
2580: 2802171
2581: 2                                  1988 vp. -   LA n:o 25
2582: 
2583:                                           Laki
2584:           kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain 5 §:n muuttamisesta
2585: 
2586:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta 24 päivänä
2587: tammikuuta 1986 annetun lain (64/86) 5 §:ään uusi näin kuuluva 3 momentti, jolloin nykyinen 3
2588: momentti siirtyy 4 momentiksi:
2589: 
2590:                       5§
2591: -  - - - - - - - - - - - - -                      Tämä laki tulee voimaan    päivänä
2592:   Kunnat voivat kunnanvaltuustojensa pää-       kuuta 19
2593: töksellä perustaa yhteisen ympäristölautakun-
2594: nan.
2595: 
2596: 
2597: 
2598:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1988
2599: 
2600:          Matti Saarinen             Jussi Ranta                  Matti Vähänäkki
2601:          Jorma Rantanen             Antero Kekkonen              Markku Pohjola
2602:          Timo Roos                  Jukka Gustafsson             Erkki Pulliainen
2603:          Per-Henrik Nyman           Aimo Ajo                     Anssi Rauramo
2604:          Mats Nyby                  Antti Kalliomäki             Jouni Backman
2605:          Heikki Järvenpää           Reino Paasilinna             Heikki Rinne
2606:          Jukka Roos                 Raimo Vuoristo               Päivi Varpasuo
2607:                     Arto Lapiolahti                      Pertti Hietala
2608:                                             1988 vp.
2609: 
2610: Lakialoite n:o 26
2611: 
2612: 
2613: 
2614: 
2615:                                 Saarinen ym.: Ehdotus laiksi nuorisotyölain 4 §:n muuttamisesta
2616: 
2617: 
2618:                                        Eduskunnalle
2619: 
2620:                          ALOITTEEN P ÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ
2621: 
2622:   Aloitteessa ehdotetaan nuorisotyölain (1068/    kunnat voisivat perustaa yhteisen nuorisolauta-
2623: 85) 4 §:ää muutettavaksi siten, että useammat     kunnan.
2624: 
2625: 
2626: 
2627: 
2628:                                      YLEISPERUSTELUT
2629: 
2630:    Nuorisotyölaki edellyttää nykymuodossaan,      näin menetellä. Tällöin pienehkötkin kunnat
2631: että jokaisessa kunnassa on oma nuorisolauta-     joutuvat ylläpitämään omia kunnan taloutta
2632: kunta. Maassamme on kuitenkin useita sisäk-       rasittavia lautakuntia.
2633: käisrakenteisia taikka muutoin kiinteässä yh-       Eräät kunnat ovat perustaneet yhteisiä lauta-
2634: teistyössä olevia kuntia. Näille kunnille olisi   kuntia, jotka eivät ole lakisääteisiä. Näin on
2635: hyvin luontevaa perustaa yhteisiä luottamustoi-   toiminut mm. useamman kunnan yhteinen
2636: mielimiä.                                         matkailulautakunta, jonka toiminnasta on saa-
2637:    Tämä koskee usein asukasluvultaan pieniä       tu hyviä kokemuksia.
2638: kuntia. Laissa on mahdollistettu nuorisolauta-      Käytännön työskentelyä on myös hankaloit-
2639: kunnan jättäminen perustamatta tai sen tehtä-     tanut se, että kunnat ovat voineet perustaa
2640: vien osoittaminen muulle lautakunnalle taikka     yhteisiä esimerkiksi liikunta- ja kulttuuritoi-
2641: kunnanhallitukselle. Useissa kunnissa ei kui-     men virkoja, mutta ne ovat joutuneet ylläpitä-
2642: tenkaan nuorisotyön tärkeyden vuoksi haluta       mään omia lautakuntia.
2643: 
2644: 
2645: 
2646: 
2647:                            YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
2648: 
2649:    4 §. Pykälään lisätään uusi kolmas moment-     erillistä kuntien välistä sopimusta lautakunnan
2650: ti, jonka mukaan kaksi tai useampi kunta voi      kustannusten jaosta.
2651: perustaa yhteisen nuorisolautakunnan. Lauta-         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2652: kunnan perustaminen edellyttää perustavien
2653: kuntien kunnanvaltuustojen päätöksiä sekä                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2654:                                                          lakiehdotuksen:
2655: 
2656: 280218K
2657: 2                                 1988 vp. -     LA n:o 26
2658: 
2659:                                            Laki
2660:                              nuorisotyölain 4 §:n muuttamisesta
2661: 
2662:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 20 päivänä joulukuuta 1985 annetun nuorisotyölair
2663: 4 §:ään uusi näin kuuluva 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi:
2664: 
2665:                      4§
2666:                                                    Tämä laki tulee voimaan   päivänä
2667:   Kunnat voivat kunnanvaltuustojensa pää-        kuuta 19
2668: töksellä perustaa yhteisen nuorisolautakunnan.
2669: 
2670: 
2671: 
2672: 
2673:     Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1988
2674: 
2675:         Matti Saarinen             Jussi Ranta                  Matti Vähänäkki
2676:         Jorma Rantanen             Antero Kekkonen              Markku Pohjola
2677:         Timo Roos                  Jukka Gustafsson             Erkki Pulliainen
2678:         Per-Henrik Nyman           Aimo Ajo                     Anssi Rauramo
2679:         Mats Nyby                  Antti Kalliomäki             Jouni Backman
2680:         Heikki Järvenpää           Reino Paasilinna             Heikki Rinne
2681:         Jukka Roos                 Raimo Vuoristo               Päivi Varpasuo
2682:                    Arto Lapiolahti                      Pertti Hietala
2683:                                              1988 vp.
2684: 
2685: Lakialoite n:o 27
2686: 
2687: 
2688: 
2689: 
2690:                                  Saarinen ym.: Ehdotus laiksi kuntien kulttuuritoiminnasta anne-
2691:                                    tun lain 2 §:n muuttamisesta
2692: 
2693: 
2694:                                          Eduskunnalle
2695: 
2696:                           ALOITTEEN P ÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ
2697: 
2698:  Aloitteessa ehdotetaan kuntien kulttuuritoi-       tettavaksi siten, että useammat kunnat voisivat
2699: minnasta annetun lain (1045/80) 2 §:ää muu-         perustaa yhteisen kulttuurilautakunnan.
2700: 
2701: 
2702: 
2703: 
2704:                                       YLEISPERUSTELUT
2705: 
2706:    Laki kuntien kulttuuritoiminnasta edellyttää     vuoksi haluta näin menetellä. Tällöin pieneh-
2707: nykymuodossaan, että jokaisessa kunnassa on         kötkin kunnat joutuvat ylläpitämään omia
2708: oma kulttuurilautakunta. Maassamme on kui-          kunnan taloutta rasittavia lautakuntia.
2709: tenkin useita sisäkkäisrakenteisia taikka muu-         Eräät kunnat ovat perustaneet yhteisiä lauta-
2710: toin kiinteässä yhteistyössä olevia kuntia. Näil-   kuntia, jotka eivät ole lakisääteisiä. Näin on
2711: le kunnille olisi hyvin luontevaa perustaa yhtei-   toiminut mm. useamman kunnan yhteinen
2712: siä luottamustoimielimiä.                           matkailulautakunta, jonka toiminnasta on saa-
2713:    Tämä koskee usein asukasluvultaan pieniä         tu hyviä kokemuksia.
2714: kuntia. Laissa on mahdollistettu kulttuurilau-         Käytännön työskentelyä on myös hankaloit-
2715: takunnan jättäminen perustamatta tai sen teh-       tanut se, että kunnat ovat voineet perustaa
2716: tävien osoittaminen muulle lautakunnalle taik-      yhteisiä esimerkiksi liikunta- ja kulttuuritoi-
2717: ka kunnanhallitukselle. Useissa kunnissa ei         men virkoja, mutta ne ovat joutuneet ylläpitä-
2718: kuitenkaan      kulttuuritoiminnan    tärkeyden     mään omia lautakuntia.
2719: 
2720: 
2721: 
2722:                             YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
2723: 
2724:    2 §. Pykälään lisätään uusi kolmas moment-         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2725: ti, jonka mukaan kaksi tai useampi kunta voi
2726: perustaa yhteisen kulttuurilautakunnan. Lauta-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2727: kunnan perustaminen edellyttää perustavien                 lakiehdotuksen:
2728: kuntien kunnanvaltuustojen päätöksiä sekä
2729: erillistä kuntien välistä sopimusta lautakunnan
2730: kustannusten jaosta.
2731: 
2732: 
2733: 
2734: 
2735: 280219L
2736: 2                                 1988 vp. -    LA n:o 27
2737: 
2738:                                           Laki
2739:                kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
2740: 
2741:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kuntien kulttuuritoiminnasta 30 päivänä joulukuuta
2742: 1980 annetun lain (1045/80) 2 §:ään uusi näin kuuluva 3 momentti:
2743: 
2744:                      2§
2745:                                                   Tämä laki tulee voimaan      päivänä
2746:   Kunnat voivat kunnanvaltuustojensa pää-       kuuta 19
2747: töksellä perustaa yhteisen kulttuurilautakun-
2748: nan.
2749: 
2750: 
2751:     Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1988
2752: 
2753:         Matti Saarinen             Jussi Ranta                  Matti Vähänäkki
2754:         Jorma Rantanen             Antero Kekkonen              Markku Pohjola
2755:         Timo Roos                  Jukka Gustafsson             Erkki Pulliainen
2756:         Per-Henrik Nyman           Aimo Ajo                     Anssi Rauramo
2757:         Mats Nyby                  Antti Kalliomäki             Jouni Backman
2758:         Heikki Järvenpää           Reino Paasilinna             Heikki Rinne
2759:         Jukka Roos                 Raimo Vuoristo               Päivi Varpasuo
2760:                    Arto Lapiolahti                      Pertti Hietala
2761:                                             1988 vp.
2762: 
2763: Lakialoite n:o 28
2764: 
2765: 
2766: 
2767: 
2768:                                 Saarinen ym.: Ehdotus laiksi liikuntalain 5 §:n muuttamisesta
2769: 
2770: 
2771:                                        Eduskunnalle
2772: 
2773:                          ALOITTEEN P ÅÅASIALLINEN SISÅLTÖ
2774: 
2775:   Aloitteessa ehdotetaan liikuntalain (984179)    nat voisivat perustaa yhteisen liikuntalautakun-
2776: 5 §:ää muutettavaksi siten, että useammat kun-    nan.
2777: 
2778: 
2779: 
2780: 
2781:                                      YLEISPERUSTELUT
2782: 
2783:    Liikuntalaki edellyttää nykymuodossaan, et-    näin menetellä. Tällöin pienehkötkin kunnat
2784: tä jokaisessa kunnassa on oma liikuntalauta-      joutuvat ylläpitämään omia kunnan taloutta
2785: kunta. Maassamme on kuitenkin useita sisäk-       rasittavia lautakuntia.
2786: käisrakenteisia taikka muutoin kiinteässä yh-        Eräät kunnat ovat perustaneet yhteisiä lauta-
2787: teistyössä olevia kuntia. Näille kunnille olisi   kuntia, jotka eivät ole lakisääteisiä. Näin on
2788: hyvin luontevaa perustaa yhteisiä luottamustoi-   toiminut mm. useamman kunnan yhteinen
2789: mielimiä.                                         matkailulautakunta, jonka toiminnasta on saa-
2790:    Tämä koskee usein asukasluvultaan pieniä       tu hyviä kokemuksia.
2791: kuntia. Laissa on mahdollistettu liikuntalauta-      Käytännön työskentelyä on myös hankaloit-
2792: kunnan jättäminen perustamatta tai sen tehtä-     tanut se, että kunnat ovat voineet perustaa
2793: vien osoittaminen muulle lautakunnalle taikka     yhteisiä esimerkiksi liikunta- ja kulttuuritoi-
2794: kunnanhallitukselle. Useissa kunnissa ei kui-     men virkoja, mutta ne ovat joutuneet ylläpitä-
2795: tenkaan liikuntatyön tärkeyden vuoksi haluta      mään omia lautakuntia.
2796: 
2797: 
2798: 
2799: 
2800:                            YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
2801: 
2802:    5 §. Pykälään lisätään uusi kolmas moment-       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2803: ti, jonka mukaan kaksi tai useampi kunta voi
2804: perustaa yhteisen liikuntalautakunnan. Lauta-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2805: kunnan perustaminen edellyttää perustavien               lakiehdotuksen:
2806: kuntien kunnanvaltuustojen päätöksiä sekä
2807: erillistä kuntien välistä sopimusta lautakunnan
2808: kustannusten jaosta.
2809: 
2810: 
2811: 
2812: 
2813: 280220M
2814: 2                                  1988 vp. -     LA n:o 28
2815: 
2816:                                             Laki
2817:                                liikuntalain 5 §:n muuttamisesta
2818: 
2819:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 21 päivänä joulukuuta 1979 annetun liikuntalain
2820: (984179) 5 §:ään uusi näin kuuluva 3 momentti:
2821: 
2822:                       5§
2823:                                                     Tämä laki tulee voimaan   päivänä
2824:   Kunnat voivat kunnanvaltuustojensa pää-         kuuta 19
2825: töksellä perustaa yhteisen liikuntalautakunnan.
2826: 
2827: 
2828:     Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1988
2829: 
2830:         Matti Saarinen             Jussi Ranta                   Matti Vähänäkki
2831:         Jorma Rantanen             Antero Kekkonen               Markku Pohjola
2832:         Timo Roos                  Jukka Gustafsson              Erkki Pulliainen
2833:         Per-Henrik Nyman           Aimo Ajo                      Anssi Rauramo
2834:         Mats Nyby                  Antti Kalliomäki              Jouni Backman
2835:         Heikki Järvenpää           Reino Paasilinna              Heikki Rinne
2836:         Jukka Roos                 Raimo Vuoristo                Päivi Varpasuo
2837:                    Arto Lapiolahti                       Pertti Hietala
2838:                                               1988 vp.
2839: 
2840: Lakialoite n:o 29
2841: 
2842: 
2843: 
2844: 
2845:                                  Paasilinna ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain muuttamisesta
2846: 
2847: 
2848:                                          Eduskunnalle
2849: 
2850:    Lakialaitteessa ehdotetaan viehekalastus-        voimaan tulleen kalastuslain myötä, on osoit-
2851: mahdollisuuksien laajentamista ja viehekalas-       tautunut hyväksi ja toimivaksi järjestelmäksi.
2852: tusmaksun käyttöönottoa kalastuslaissa (286/        Se on mahdollistanut kansalaisten pilkintähar-
2853: 82).                                                rastuksen laajoilla vesialueilla varsin toimivin
2854:    Virkistyskalastus on Suomessa laajojen kan-      lupajärjestelyin, ja samalla kalastusoikeuden
2855: salaispiirien vapaa-ajanharrastus. Se on samal-     haltijoiden saarnat tulot ovat varmistuneet ja
2856: la sekä vesialueittemme kalaston muodostaman        kasvaneetkin. Kuluneet viisi vuotta ovat myös
2857: luonnonvaran hyödyntämistä että myönteinen          osoittaneet, ettei pilkintämahdollisuuksien laa-
2858: ulkoilumuoto, joka tarjoaa harrastajalleen niin     jentaminen ole aiheuttanut mitään sellaisia ou-
2859: terveellistä liikuntaa ja raitista ilmaa kuin       gelmia, joita eräillä tahoilla lain säätämisen
2860: luonnonelämyksiä. Virkistyskalastajat kalasta-      yhteydessä epäiltiin syntyvän. Nyt olisi aika
2861: vat monipuolisesti monenlaisin kalastusväli-        tämän uudistuksen antamien tulosten perus-
2862: nein. Erilaiset koukkukalastustavat - onkimi-       teella laajentaa toimivaa lupajärjestelmää kä-
2863: nen, pilkkiminen, perho-onginta, heitto- ja         sittämään kaiken viehekalastuksen. Viehe -
2864: vetouistelu - ovat useimpien virkistyskalasta-      perho, uistin ja piikki - on virkistyskalastuk-
2865: jien käyttämiä, mutta vuotuisen kalansaaliim-       sen keskeisin väline, ja laajentamalla pilkintä-
2866: me talteenottajina tämä joukko ei kuitenkaan        maksujärjestelmä viehekalastusmaksujärjestel-
2867: ole erityisen merkittävä. Valtaosan virkistys-      mäksi mukaan saadaan avovesikautisen kalas-
2868: kalastajienkin kalansaaliista pyytävät ne virkis-   tuksemme keskeiset kalastusmuodot. Niiden
2869: tyskalastajat, jotka käyttävät kalastuksessaan      harrastajia on satojatuhansia. Kertyvät kalas-
2870: verkkoja, katiskoita ym. sulku- ja havaspyy-        tusmaksut ohjattaisiin jo käytössä olleeseen
2871: dyksiä. Koukkukalastusvälineitä käyttävien          tapaan kalastusoikeuksien haitijoille kalastus-
2872: virkistyskalastajien kalastusmahdollisuuksien       viranomaisten toimesta.
2873: kehittäminen on vesiemme kalaston kestävän             Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Edus-
2874: käytön kannalta myönteistä ja myös vaaraton-        kunnan ympäristö- ja luontoryhmän johtokun-
2875: ta. Nämä saaliit eivät vaaranna vesiemme ka-        nassa.
2876: laston tulevaa käyttöä ja kalaveden omistajien         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2877: omia kalastusedellytyksiä.                          nioittavasti,
2878:    Erityisesti taajamaväestön kalastusmahdolli-
2879: suuksien kehittäminen edellyttää kalastuslu-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2880: pien saannin varmistamista. Pilkintämaksujär-              lakiehdotuksen:
2881: jestelmä, joka toteutui vuoden 1983 alussa
2882: 
2883: 
2884:                                               Laki
2885:                                     kalastuslain muuttamisesta
2886: 
2887:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä huhtikuuta 1982 annetun kalastuslain
2888: (286/82) 9 §:n 2 momentti, 39 ja 89 §, 90 §:n 2 momentti ja 107 §:n 7 kohta näin kuuluviksi:
2889: 
2890:                       9§                            poikkeuksin harjoittaa henkilö, joka on suorit-
2891:                                                     tanut tähän kalastukseen mainitulla alueella
2892:    Onkimista ja viehekalastusta saa kalastuspii-    oikeuttavan viehekalastusmaksun. Alle 18-vuo-
2893: rin alueella 8 §:n 1 ja 4 momentissa mainituin      tiaalla on kuitenkin oikeus viehekalastusmak-
2894: 280276Y
2895: 2                                     1988 vp. -     LA n:o 29
2896: 
2897: sua suorittamatta harjoittaa onkimista ja vie-       den tehtävänä on jakaa varat edelleen vesialu-
2898: hekalastusta kaikkien kalastuspiirien alueella.      een omistajalle. Varojen jaossa on otettava
2899: Mitä tässä momentissa on sanottu onkimisesta         maa- ja metsätalousministeriön vahvistaman
2900: ja viehekalastuksesta, ei kuitenkaan koske kil-      pistelaskuperustan mukaisesti eri kalastuskun-
2901: pailuja tai muita vastaavia järjestettyjä tilai-     tien alueille osoitettavia varoja laskettaessa
2902: suuksia, vaan niitä varten on saatava kalastus-      huomioon kyseessä olevan kalaveden pinta-ala,
2903: oikeuden haltijan lupa.                              sen hyväksi suoritetut hoitotoimenpiteet, siihen
2904:                                                      kohdistunut kalastusrasitus sekä valvonnan
2905:                        39 §                          tarpeet.
2906:    Kalastusta harjoitettaessa on vältettävä kaik-
2907: kea sellaista, joka voi aiheuttaa rannan omista-                           90 §
2908: jalle tai haltijalle tarpeettomasti haittaa tai
2909: häiriötä. Edellä 8 §:n 1 momentissa tarkoitet-          Todistukseksi viehekalastusmaksun suoritta-
2910: tua onkimista ja 9 §:n 2 momentissa tarkoitet-       misesta maksaja saa viehekalastuskortin, josta
2911: tua onkimista ja viehekalastusta ei saa ilman        on voimassa, mitä kalastuskortista 1 momen-
2912: erityistä oikeutta harjoittaa viittäkymmentä         tissa on säädetty.
2913: metriä lähempänä selvällä merkillä varustettua,
2914: pyynnissä olevaa kiinteää tai verkkopyydystä                              107§
2915: eikä niin lähellä toisen asuttua rantaa, laituria,     Joka
2916: uimarantaa, jäätietä tai muuta niihin verratta-
2917: vaa aluetta, että siitä aiheutuisi edellä tarkoi-       7) harjoittaa kalan tai ravun pyyntiä, vaikka
2918: tettu seuraus. Tässä laissa tarkoitettua onki-       hän ei ole suorittanut valtiolle säädettyä kalas-
2919: mista ja viehekalastusta harjoitettaessa on väl-     tuksenhoitomaksua tai viehekalastusmaksua
2920: tettävä aiheuttamasta haittaa tai häiriötä vesi-     taikka hänellä ei ole mukana lunastamaansa
2921: alueella harjoitettavalle muulle kalastukselle.      kalastuskorttia tai viehekalastuskorttia eikä
2922:                                                      hän voi niitä esittää seitsemän vuorokauden
2923:                      89 §                            kuluessa; taikka
2924:   Edellä 9 §:ssä mainitun viehekalastusmaksun
2925: suuruus määrätään valtioneuvoston päätöksel-            on tuomittava, jollei teosta ole muualla lais-
2926: lä ottaen huomioon, että maksun tulee olla           sa säädetty ankarampaa rangaistusta, kalastus-
2927: puolitoista kertaa 88 §:ssä mainitun kalastuk-       rikkomuksesta sakkoon tai vankeuteen enin-
2928: senhoitomaksun määrä lisättynä maksun kan-           tään kuudeksi kuukaudeksi.
2929: nosta aiheutuvilla kustannuksilla.
2930:   Viehekalastusmaksuista kertyneet tulot jae-          Tämä laki tulee voimaan       päivänä
2931: taan kokonaisuudessaan kalastusalueille, joi-        kuuta 19 .
2932: 
2933: 
2934:     Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1988
2935: 
2936:         Reino Paasilinna                Heikki Riihijärvi              Marja-Liisa Löyttyjärvi
2937:         Esko Helle                      Erkki Pulliainen               Jouni J. Särkijärvi
2938:         Ole Wasz-Höckert                Tellervo Renko                 Jorma Fred
2939:                                             1988 vp.
2940: 
2941: Lakialoite n:o 30
2942: 
2943: 
2944: 
2945: 
2946:                                 Juhantalo ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain 32 ja 55 §:n muut-
2947:                                   tamisesta
2948: 
2949: 
2950:                                        Eduskunnalle
2951: 
2952:    Asuminen on jokaiselle kansalaiselle välttä-       Asunto-osakkeen ostajan on maksettava
2953: mätön perusturvaan kuuluva tarve. Asuntojen        puolestaan valtiolle leimaveroa 1, 6 prosenttia
2954: hinnat ovat kuitenkin Suomessa eri syistä hy-      kauppahinnasta. Tälläkin leimaverona on mer-
2955: vin korkeat. Hintataso on vuoden 1987 aikana       kitystä asunnon hankkimisessa, koska kauppa-
2956: noussut edelleen voimakkaasti eri puolilla maa-    hinnat ovat korkeita.
2957: ta, etenkin pääkaupunkiseudulla.                     Oman ensiasunnon hankkimisen helpottami-
2958:    Asuntojen korkeiden hintojen vuoksi ensim-      nen on yleisesti asetettu tärkeäksi asuntopoliit-
2959: mäisen omistusasunnon hankkiminen on var-         tiseksi tavoitteeksi. Leimaveron poistaminen
2960: sinkin nuorten kohdalla erityisen vaikeaa. Täs-   kokonaan ensiasunnon hankkijalta olisi yksi
2961: tä huolimatta useinkaan ei ole muuta vaihtoeh-    keino sanotun tavoitteen saavuttamiseksi. Täs-
2962: toa käytettävissä kuin omistusasunnon hankki-     sä lakialaitteessa ehdotetaankin ensiasunnon
2963: minen, koska vuokra-asuntoja on saatavilla        hankintaan liittyvän leimaveron poistamista
2964: yleensä liian vähän. Useimmat joutuvat hank-      sekä omakotitalon että asunto-osakkeen koh-
2965: kimaan asuntonsa palkkatuloilla ilman, että       dalla.
2966: muita tuloja olisi käytettävissä. Asunnon            Tämän lisäksi ehdotetaan, että muun kuin
2967: hankkimisen tulisi olla kuitenkin mahdollista     ensiasunnon hankkimisen kohdalla alennetaan
2968: jo perheen perustamisen vaiheessa, jolloin tu-    omakotitalon luovutukseen liittyvä leimavero
2969: lot ovat yleensä myös alhaisimmillaan. Vuonna     asunto-osakkeen luovutuksen leimaveron tasol-
2970: 1987 asuntojen hinnat ovat nousseet pääkau-       le eli 1,6 prosenttiin kauppahinnasta. Näin
2971: punkiseudulla keskimäärin noin 25 prosenttia,     asetettaisiin eri asumismuodot leimaverotuk-
2972: ja huomattavaa nousua on tapahtunut muual-        sessa samanarvoisiksi. Lakiehdotuksen hyväk-
2973: lakin maassa.                                     symisen mukana poistuisi tarve muodostaa
2974:    Asunnon hankkimisesta on valtiolle makset-     omakotitaloista keinotekoisesti asunto-osa-
2975: tava leimaveroa, mikä edelleen nostaa asunnon     keyhtiöitä.
2976: hankkimisesta aiheutuvia kustannuksia. Erityi-       Lakiehdotus on tarkoitettu tulemaan voi-
2977: sen kohtuuton leimavero on omakotitalon kau-      maan mahdollisimman pian sen jälkeen kun
2978: passa, 4-6 OJo. Käytännössä leimavero on          eduskunta on sen hyväksynyt.
2979: useimmiten kuusi prosenttia omakotitalon             Edellä olevan perusteella ehdotamme,
2980: kauppahinnasta. Tämä johtuu siitä, että ihmi-
2981: sen välttämättömyyshyödykkeen, asunnon os-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
2982: taminen, rinnastetaan kiinteistön kauppaan,              lakiehdotuksen:
2983: mikä ei voi olla oikein.
2984: 
2985: 
2986: 
2987: 
2988: 280280C
2989: 2                                   1988 vp. -   LA n:o 30
2990: 
2991:                                             Laki
2992:                            leimaverolain 32 ja 55 §:n muuttamisesta
2993: 
2994:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 6 päivänä elokuuta 1943 annettuun leimaverolakiin
2995: (662/43) siitä 30 päivänä joulukuuta 1970 annetulla lailla (854170) kumotun 32 §:n tilalle uusi
2996: 32 §ja 55 §:ään, sellaisena kuin se on 19 päivänä joulukuuta 1986 annetussa laissa (963/86), uusi
2997: 2 momentti seuraavasti:
2998: 
2999:                       32 §                                             55§
3000:    Poiketen siitä, mitä 16 §:ssä on säädetty,
3001: perheen ensiasunto on leimaverosta vapaa.           Ensimmäisen omistusasunnon ostaja on va-
3002: Muusta perheen asuntona kuin ensiasuntona         paa 1 momentin mukaisesta leimaverosta.
3003: käytetystä kiinteistöstä määrätään leimavero
3004: jäljempänä 55 §:n 1 momentissa säädetyllä ta-       Tämä laki tulee voimaan      päivänä
3005: valla.                                            kuuta 198 .
3006: 
3007: 
3008:     Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1988
3009: 
3010:         Kauko Juhantalo               Tytti Isohookana-Asunmaa       Mauri Pekkarinen
3011:         Juhani Alaranta               Sirkka-Liisa Anttila           Kauko Heikkinen
3012:         Jorma Huuhtanen               Pirkko Ikonen                  Esko Jokiniemi
3013:         Anneli Jäätteenmäki           Riitta Kauppinen               Timo Kietäväinen
3014:         Annikki Koistinen             Heikki Kokko                   Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
3015:         Markku Lehtosaari             Matti Maijala                  Einari Nieminen
3016:         Seppo Pelttari                Pekka Puska                    Tellervo Renko
3017:         Mirja Ryynänen                Kalle Röntynen                 Aapo Saari
3018:         Kimmo Sarapää                 Juho Sillanpää                 Eino Siuruainen
3019:         Hannu Tenhiälä                Jukka Vihriälä                 Johannes Virolainen
3020:         Matti Väistö                  Paavo Väyrynen                 Marjatta Väänänen
3021:                                                1988 vp.
3022: 
3023: Lakialoite n:o 31
3024: 
3025: 
3026: 
3027: 
3028:                                   Juhantalo ym.: Ehdotus laiksi luopumiseläkelain muuttamisesta
3029: 
3030: 
3031:                                            Eduskunnalle
3032: 
3033:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3034: 
3035:   Nykysäännösten mukaan luopumiseläkkeen              säksi laki ehdotetaan säädettäväksi pysyväksi,
3036: saa, jos luopuminen tapahtuu viimeistään vuo-         jotta pitkäjänteinen suunnittelu järjestelmän
3037: den 1988 aikana. Aloitteen tarkoituksena on           piiriin kuuluvilla tiloilla olisi mahdollista.
3038: luopumiseläkejärjestelmän jatkaminen ja jär-             Edelleen ehdotetaan, että leski saisi eläkkees-
3039: jestelmän säätäminen pysyväksi. Samalla jär-          sä lukea hyväkseen kuolinpesän tilalta sen
3040: jestelmään ehdotetaan tehtäväksi muutoksia,           alan, jota hän on viljellyt, eikä pelkästään
3041: joilla pyritään tehostamaan sen käyttöä.              omaa ja alaikäisten lastensa osuutta vastaavaa
3042:    Luopumisjärjestelmää tarvitaan muun muas-          alaa kuten nykyisin. Vielä ehdotetaan muutos-
3043: sa maatalouden rakennepolitiikan tukena. Ra-          ta vähennetyn eläkkeen määräytymistapaan.
3044: kennepolitiikan tavoitteenahan on tilakoon               Naisleskellä ja vähintään 55 vuotta täyttä-
3045: suurentaminen ja maatalousväestön korkean             neen puolisonsa kanssa luopuvalla naisviljeli-
3046: keski-iän alentaminen. Tuotantopoliittisena ta-       jällä on ikänsä puolesta mahdollisuus saada
3047: voitteena on laadultaan ja sijainniltaan huonon       luopumiseläkettä, jos hän on täyttänyt vähin-
3048: pellon      poistaminen maataloustuotannosta          tään 45 vuotta. Samalla vastaava oikeus ehdo-
3049: muun muassa metsittämällä. Luopumiselä-               tetaan annettavaksi myös miespuoliselle viljeli-
3050: kejärjestelmällä voidaan edistää nimenomaan           jälle, koska eläkkeen ehtojen tulisi nyky-yhteis-
3051: vanhojen viljelijöiden sekä rakenne- että tuo-        kunnassa olla samat niin miehille kuin naisille-
3052: tantopoliittisesti tarkoituksenmukaista luopu-        kin.
3053: mista. Luopumiseläkelaki antaa vaihtoehdon               Lisäksi lakiin ehdotetaan tehtäväksi eräitä
3054: niille viljelijöille, jotka eivät voi käyttää suku-   muita muutoksia.
3055: polvenvaihdoseläkejärjestelmää          esimerkiksi      Laki on tarkoitus saattaa voimaan vuoden
3056: maatilansa jatkamiskelvottomuuden tai jatka-          1989 alusta lukien. Luopumiseläkelain uusia
3057: jan puutteen vuoksi. Koska nykyisen lain voi-         säännöksiä sovellettaisiin tapauksiin, joissa
3058: massaoloaika päättyy vuoden 1988 lopussa,             luopuminen tapahtuu 1 päivänä tammikuuta
3059: ehdotetaan lain voimassaolon jatkamista. Li-          1989 tai sen jälkeen.
3060: 
3061: 
3062: 
3063: 
3064: 2802810
3065: 2                                     1988 vp. -     LA n:o 31
3066: 
3067: 
3068:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
3069: 
3070: 
3071: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                        Luopumiseläkelain 2 §:n 4 kohtaan ehdote-
3072:    muutokset                                         taan tehtäväksi edellä tarkoitettu muutos ja
3073:                                                      samalla säännöksestä ehdotetaan poistettavaksi
3074: 1.1. Järjestelmän jatkaminen                         tarpeettomaksi tullut maininta siitä, että luo-
3075:                                                      pumisen tulee tapahtua vuoden 1973 jälkeen.
3076:    Alkuperäisessä muodossaan luopumiselä-            Näin ollen mainittu säännös ehdotetaan ku-
3077: kelaki (16/74) tuli voimaan vuoden 1974 alus-        mottavaksi kokonaan.
3078: ta, ja sitä sovellettiin luopumisiin, jotka tapah-
3079: tuivat vuosina 1974-1976. Järjestelmän voi-
3080: massaoloa jatkettiin ensin koskemaan vuosina         1.2. Luopumiseläkkeen määrä
3081: 1977-1980 ja sittemmin vuosina 1981-1985
3082: tapahtuneita luopumisia ja viimeksi vuosina             Jos luopumisen kohteena olevan maatilan
3083:  1986-1988 tapahtuvia luopumisia (lait 18/77,        omistaa kuolinpesä, voi luopujana oleva leski
3084: 1037/80 ja 1087 /85).                                luopumiseläkelain 9 §:n 3 momentin nojalla
3085:    Luopumiseläkejärjestelmällä on pyritty alus-      saada luopumiseläkkeen omalta osaltaan sekä
3086: ta alkaen sekä parantamaan maatalouden ra-           niiden lastensa osuudelta, jotka luopumishet-
3087: kennetta että tasapainottamaan maatalous-            kellä ovat alle 18-vuotiaita. Kuolinpesään kuu-
3088: tuotantoa. Viime vuosina tuotannon tasapai-          luvien täysi-ikäisten lasten osuutta ei oteta
3089: nottamistavoite on noussut etualalle, minkä          huomioon lesken eläkettä määrättäessä, vaikka
3090: vuoksi pellon metsittämisen ehtoja lievennet-        hän viljelisi lastensa osuuksia vastaavaa alaa-
3091: tiin vuoden 1986 alusta voimaan tulleella lailla     kin. Tämä on osoittautunut epäkohdaksi, joka
3092: (1087/85) ja luopumistapoihin lisättiin elokuun      vähentää kuolinpesien omistuksessa olevien ti-
3093: 1 päivänä 1986 voimaan tulleella lailla (565/86)     lojen siirtymistä luopumiseläkejärjestelmään.
3094: mahdollisuus pellon pidättämiseen luopujalle         Kun leski perintökaaren 3 luvun syyskuun 1
3095: itselleen ilman metsittämisvelvollisuutta.           päivänä 1983 voimaan tulleen 1 a §:n (209/83)
3096:                                                      1 momentin mukaan saa pitää kuolleen puoli-
3097:    Vuoden 1987 kesäkuun loppuun mennessä             son jäämistön jakamattomana hallinnassaan,
3098: on luopumisen kohteena ollut 7 817 tilaa ja          jollei rintaperillisten jakovaatimuksesta tai pe-
3099: järjestelmän piiriin on siirtynyt peltoa 60 387      rittävän tekemästä testamentista muuta johdu,
3100: hehtaaria ja metsää 48 530 hehtaaria. Pellon         viljelee leski tavallisesti myös täysi-ikäisten las-
3101: alasta 6 114 hehtaaria on metsitetty ja 34 558       tensa osuuksia. Edellä olevan perusteella ehdo-
3102: hehtaaria on luovutettu lisäaluekäyttöön. Pel-       tetaan, että lesken luopumiseläkettä laskettaes-
3103: lon pidättäminen itselle niin, että siitä anne-      sa otettaisiin huomioon se maatalousmaan ala,
3104: taan viljelemättömyyssitoumus, on ollut edellä       jota leski on viljellyt.
3105: kerrotun mukaisesti mahdollista vasta vuoden            Luopumiseläke maksetaan luopumiselä-
3106: 1986 elokuusta alkaen. Tällä luopumistavalla         kelain 8 §:n mukaan vähennettynä, jos eläk-
3107: on vajaan vuoden aikana poistunut tuotannos-         keensaaja on täyttänyt 65 vuotta tai jos hän
3108: ta jo 19 715 hehtaaria peltoa.                       saa kansaneläkelain mukaista työttömyyselä-
3109:    Maatalous 2000 -komitea arvioi (Komi-             kettä, yksilöllistä varhaiseläkettä, vähintään
3110: teanmietintö 1987:24), että yli 65-vuotiailla        kuudeksi kuukaudeksi myönnettyä työkyvyttö-
3111: viljelijöillä on omistuksessaan 25 000 viljelyk-     myyseläkettä tai varhennettua vanhuuseläket-
3112: sessä olevaa tilaa ja että 50-65-vuotiaat viljeli-   tä. Vähennetun eläkkeen määrä on luopumis-
3113: jät omistavat noin 55 000 tilaa. Komitean mu-        eläkelain 10 §:n mukaan 60 prosenttia eläk-
3114: kaan luopumiseläkkeen käyttöä tuotannon vä-          keensaajien täydestä eläkkeestä sellaisissa ta-
3115: hentämisessä tulisi tehostaa.                        pauksissa, joissa eläke alkaa vähennettynä
3116:    Näin ollen luopumiseläkelain voimassaoloa         eläkkeenä. Muutoin vähennetyn eläkkeen mää-
3117: tulisi jatkaa. Jatkaminen olisi perusteltua pysy-    rä on 40 prosenttia eläkkeensaajan täydestä
3118: vänä lakina. Myös sukupolvenvaihdoseläke-            eläkkeestä. Ennen 1.1.1986 voimaan tullutta
3119: säännöksiä ehdotetaan jatkettavaksi eri aloit-       lainmuutosta (1087 /85) vähennetyn eläkkeen
3120: teessa.                                              määrä oli kaikille eläkkeensaajille sama, eli 40
3121:                                     1988 vp. -     LA n:o 31                                         3
3122: 
3123: prosenttia. Lainmuutos ei ole osoittautunut        sivutulojen tarkastelutapaa määritelty yksityis-
3124: onnistuneeksi, sillä se on aiheuttanut eläkkeen-   kohtaisesti. Säännöksen tulkintaan annettiin
3125: hakijoitten keskuudessa sekaannusta ja toisaal-    kuitenkin ohje luopumiseläkeasetuksen 2 §:ssä,
3126: ta halua siirtää luopumista siihen ajankohtaan,    minkä ohjeen perusteella on muotoutunut va-
3127: jolloin vähennettyä eläkettä maksettaisiin kor-    kiintunut käytäntö. Luopujan oikeusturvan
3128: keamman määräisenä. Tämän takia ehdote-            kannalta on tärkeää, että käytössä oleva mark-
3129: taan sanottua säännöstä muutettavaksi niin,        kamäärä ja muut arviointitekijät todetaan lais-
3130: että palataan aikaisempaan eli yhteen vähen-       sa. Tästä syystä olisi luopumiseläkelain 2 §:n 2
3131: nettyyn luopumiseläkkeeseen. Sen määräksi          kohdan säännöstä tarkennettava.
3132: ehdotetaan 60 prosenttia eläkkeensaajan täy-          Edellä todettu 20 000 markan rajamäärä,
3133: den luopumiseläkkeen määrästä. Prosentti-          joka vuoden 1987 tasossa on 64 000 markkaa,
3134: määrän korottamisella muutoksesta ei aiheudu       koskee tilalta sekä yksin luopuvaa että luopu-
3135: luopumiseläkejärjestelmälle olennaisia lisäkus-    japuolisoita. Tästä syystä säännös kohdistuu
3136: tannuksia, koska 40 OJo :n mukaan laskettujen      ankarana sellaisiin luopujapuolisoihin, joilla
3137: vähennettyjen eläkkeiden osuus on ollut vähäi-     kummallakin on markkamäärää vähäisemmät
3138: nen.                                               tulot, mutta joiden yhteiset tulot ylittävät sen.
3139:                                                    Toisaalta säännös suosii sellaista avioliitossa
3140:                                                    olevaa luopujaa, jonka eläkettä hakemattomal-
3141: 1.3. Luopujan ikä                                  la puolisolla on markkamäärää suuremmat
3142:                                                    tulot, jos aviopuolison omat tulot jäävät mark-
3143:    Naisluopuja, jonka 55 vuotta täyttänyt avio-    kamäärän alle. Epäkohdan korjaamiseksi ky-
3144: mies on oikeutettu luopumiseläkkeeseen, voi        seistä markkamäärää tulisi avioliitossa olevan
3145: luopumiseläkelain 2 §:n 3 kohdan mukaan            luopujan kohdalla korottaa 50 % :lla.
3146: ikänsä puolesta saada luopumiseläkkeen, jos
3147: hän on täyttänyt 45 vuotta. Sama alaikäraja
3148: koskee naisleskeä. Eläkkeen ehtojen tulisi kui-    1.5. Luovutuksen saaja
3149: tenkin nyky-yhteiskunnassa olla samat niin
3150: miehelle kuin naisellekin. Tämän vuoksi ehdo-         Luopumiseläkelain 6 §:n 1 momentin mu-
3151: tetaan mainittua lainkohtaa tarkistettavaksi       kaan maatila voidaan luovuttaa maatilahalli-
3152: niin, että se koskisi kumpaakin sukupuolta         tukselle, tietyin edellytyksin yksityiselle viljeli-
3153: samalla tavalla.                                   jälle lisäalueeksi, tulevalle tilanpidon jatkajal-
3154:                                                    le, lisäalueeksi yhteismetsän osakaskunnalle ja
3155:                                                    rajoitetusti metsähallitukselle (ensiluovutuk-
3156: 1.4. Luopujan sivutulot                            sensaaja). Jos luopuja on pidäitänyt itselleen
3157:                                                    tilan metsämaan tai sen osan, voi hän eläkettä
3158:    Luopumiseläke on tarkoitettu niille viljeli-    menettämättä myöhemmin luovuttaa metsä-
3159: jöille, joille maatalous on muodostanut olen-      maan ensiluovutuksensaajana mahdollisille
3160: naisen toimeentulon lähteen. Alun perin luopu-     sekä sille kunnalle, jossa pidätetty alue sijaitsee
3161: jan tai luopujina olevien aviopuolisoiden          Gälkiluovutuksensaaja). Eduskunta on vuoden
3162: muusta kuin maatilataloudesta saarnat tulot        1987 valtiopäivillä säätänyt lain, jonka mu-
3163: eivät saaneet huomattavasti ylittää määrää,        kaan maatilalain mukaisia etuuksia voidaan
3164: jota voidaan pitää tavanomaisena viljelijän        myöntää myös metsätalouteen erikoistuville ti-
3165: sivutulona luopumisen kohteena olevaa maati-       loille. Tarkoituksena on edistää maatilojen
3166: laa vastaavissa maatalousyrityksissä. Tämä         suuntautumista metsätalouteen ja siten osal-
3167: luopumiseläkelain 2 § :n 2 kohtaan sisältyvä       taan vähentää maatalouden ylituotantoa. Met-
3168: sivutulosäännös osoittautui käytännössä jous-      sätaloustilana pidetään tilaa, jolla on niin pal-
3169: tamattomaksi, minkä takia sitä lievennettiin       jon metsämaata, että sen puuntuotto alueen
3170: tammikuun 7 päivänä 1977 annetulla lailla          sijainnista riippuen on vähintään 150-300
3171: (18177), jolloin sivutulosäännös sai nykyisen      kuutiometriä vuodessa. Sanotussa esityksessä
3172: sisältönsä. Tuolloin hallituksen esityksen pe-     on tarkemmin selvitetty metsätaloustilan käsi-
3173: rusteluissa todettiin, että noin 20 000 markan     tettä.
3174: vuotuiset tulot, vuoden 1975 tasossa, tilan           Metsätalouteen suuntautuvien tilojen mah-
3175: ulkopuolelta eivät estäisi eläkkeen myöntämis-     dollisuuksia lisämetsän saantiin tulisi edistää
3176: tä. Lakiin ei sisällytetty markkamäärää eikä       luopumiseläkejärjestelmällä, minkä vuoksi luo-
3177: 4                                    1988 vp. -     LA n:o 31
3178: 
3179: pumiseläkelain 6 §:ään ehdotetaan lisättäväksi      1.6. Tilalla asuminen
3180: uusi 3 momentti. Siinä säädettäisiin, että maa-
3181: tilan metsämaa voidaan kokonaan tai osaksi             Saadakseen luopumiseläkkeen viljelijän on
3182: luovuttaa metsätalouden harjoittajatie tai tä-      pitänyt luopumiseläkelain 2 §:n 1 kohdan mu-
3183: män puolisolle maatilalain mukaiseksi metsäti-      kaan 5 vuotta ennen luopumista tilalla asuen
3184: säalueeksi metsätaloustilaan. Samaan tarkoi-        viljellä tilaansa. Lain 2 §:n 2 momentti sisältää
3185: tukseen voitaisiin luovuttaa myös sellaista pel-    kuitenkin kaksi lievennystä asumisvaatimuk-
3186: toa, joka luopumisjärjestelmän periaatteiden        seen. Toisen mukaan pellonvaraussopimuksen
3187: mukaan on mahdollista metsittää. Muusta pel-        tehneen luopujan on katsottava jatkaneen
3188: Iosta luopujan tulisi antaa luopumiseläkelain       maatilalla asumista myös sen ajan, jonka pel-
3189: 6 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettu maa-        lonvaraussopimus on ollut voimassa. Toisen
3190: taloustuotannosta luopumissitoutumus ja pel-        mukaan asumisvaatimuksesta voidaan luopua,
3191: lon myyntirajoitussitoumus ja itselleen pidättä-    jos siihen on erityisiä syitä.
3192: mästään tilansa metsä- ja joutomaasta saman            Jotta maataloustuotantoa saataisiin tasapai-
3193: momentin 1 kohdassa tarkoitettu myyntirajoi-        notettua toivotulla tavalla, olisi luopumiselä-
3194: tussitoumus.                                        kelain asumisvaatimusta lievennettävä silloin,
3195:                                                     kun luopuminen johtaa pellon metsittämiseen
3196:    Luovutuksessa tulisi täyttyä maatilalaissa ja    tai viljelemättä jättämiseen. Luopumiselä-
3197: maatila-asetuksessa lisäalueen lainoittamiselle     kelakiin ehdotetaankin lisättäväksi uusi 2 a §,
3198: asetetut ehdot. Luovutuksen saajana voisi olla      jonka mukaan peltonsa metsittävä tai viljele-
3199: paitsi metsätalouden harjoittaja myös hänen         mättä jättävä taikka peltonsa metsätaloustilan
3200: puolisonsa lähinnä siitä syystä, että maatilalai-   lisämetsäksi luovuttava viljelijä saisi luopumis-
3201: noituksessa puolisoita pidetään yhtenä henkilö-     eläkkeen, kunhan hän on viimeisten viiden
3202: nä. Maanhankintalainaa maatalousyrittäjäpuo-        vuoden ajan ennen luopumista asunut tilan
3203: lisot voivat näet saada riippumatta siitä, kum-     läheisyydessä. Asumista ei voida määritellä
3204: man nimiin lisäalue on hankittu.                    kilometrein. Asumisvaatimus toteutuisi, jos
3205:                                                     viljelijä on asunut sellaisella etäisyydellä, että
3206:    Metsälöitien keskelle ei ole tarpeen jäädä       hän on voinut vaikeuksitta viljellä tilaansa.
3207: epätarkoituksenmukaisia peltoalueita, minkä         Kuitenkin edellytetään, että luopujan olisi täl-
3208: vuoksi myös pellon luovuttaminen lisämetsäksi       laisessa tilanteessa tullut saada pääosa toi-
3209: metsätaloustilaan olisi oltava mahdollista. Pel-    meentulostaan maatilataloudesta.
3210: lon metsittäminen varmistettaisiin sillä, että         Laki maataloustuotannon ohjaamisesta ja
3211: metsätalouden harjoittaja antaisi metsittämissi-    tasapainottamisesta (81183) edellyttää kesan-
3212: toumuksen (luovutuksensaajan metsittämissi-         noimissopimuksen tekijää lukuun ottamatta,
3213: toumus), jonka rikkomisen uhkana olisi viran-       että tuotannonmuutossopimuksen tekijä asuu
3214: omaisten toimittama, mutta sitoumuksen anta-        sopimustilalla tai sen läheisyydessä koko sen
3215: jan kustannuksella tapahtuva pellon metsittä-       ajan, jota sopimus koskee. Erityisistä syistä voi
3216: minen. Sitoumus annettaisiin maatalouspiirin        maatalouspiirin maataloustoimisto sallia vilje-
3217: maataloustoimistolle, jonka tehtävänä olisi         lijän asumisen muuallakin. Eduskunta on vuo-
3218: huolehtia siitä, että metsittäminen suoritetaan.    den 1987 valtiopäivillä hyväksynyt lain, jonka
3219: Tästä tehtävästä säädettäisiin luopumiselä-         mukaan viljelijä voisi tehdä määräaikaisen ko-
3220: kelain 16 §:ään lisättävässä 4 momentissa. Joh-     tieläintuotannon vähentämissopimuksen sijasta
3221: donmukaista on, että metsätalouden harjoitta-       sopimuksen, jossa hän sitoutuu luopumaan
3222: ja tai hänen puolisonsa voisi olla myös jälki-      tilan maidontuotannosta tai kananmunantuo-
3223: luovutuksen saajana, minkä vuoksi luopumis-         tannosta kokonaan.
3224: eläkelain 6 §:n 2 momentin 1 kohtaa ehdote-            Tuotannonohjaamisjärjestelmällä pyritään
3225: taan muutettavaksi.                                 mm. ohjaamaan tiloja pois tasapainottomuutta
3226:                                                     aiheuttavien tuotteiden viljelystä. Tuotannon-
3227:   Luopumiseläkelain 6 §:ään lisättävä 3 mo-         muutossopimus on tarkoitettu eräänlaiseksi
3228: mentti aiheuttaa muutoksen lain 1 §:n 3 mo-         esiasteeksi lopulliselle luopumiselle, ja siirtymi-
3229: menttiin, 6 §:n 1 momentin 5 kohtaan sekä           sen tuotannonmuutossopimuksesta luopumis-
3230: saman pykälän nykyiseen 3 ja 4 momenttiin,          eläkkeelle tulisi olla kitkatonta. Tämän vuoksi
3231: jotka momentit samalla siirtyvät 4 ja 5 mo-         ehdotetaan, että luopumiseläkejärjestelmässä-
3232: menteiksi.                                          kään ei vaadittaisi tilalla asumista kyseisten
3233:                                       1988 vp. -     LA n:o 31                                                   5
3234: 
3235: tuotannonmuutossopimusten tekijältä, kunhan          sovellettaisiin myös 1.1.1989 ja sen jälkeen
3236: hän sopimuksen voimaantuloon asti on asunut          tapahtuviin luopumisiin. Tästä valtiolle aiheu-
3237: tilalla. Lisäksi edeliytettäisiin, että sopimus on   tuvat kustannukset on esitetty seuraavassa tau-
3238: voimassa luopumiseläkkeelle siirryttäessä. Tä-       lukossa.
3239: mäkin, luopumiseläkelain 2 a §:n 1 momentin             Sarakkeen 1. kustannukset aiheutuvat siitä
3240: 2 kohdaksi ja 2 momentiksi ehdotettava sään-         riippumatta jatketaanko järjestelmää, sarak-
3241: nös koskisi vain niitä luopujia, jotka metsittä-     keessa 2. on esitetty järjestelmän ehdotetusta
3242: vät peltoosa tai antavat sitoumuksen niitten         jatkamisesta aiheutuvat lisäkustannukset sekä
3243: viljelemättä jättämisestä tai luovuttavat maa-       sarakkeessa 3. kokonaiskustannukset. Kustan-
3244: taan metsätaloustilan lisäalueeksi. Säännöstä ei     nukset ovat vuoden 1987 tasossa.
3245: kuitenkaan sovellettaisi sellaiseen viljelijään,
3246: joka on kesannoinut vain osan peltoalastaan.                             1.             2.             3.
3247:                                                          Vuosi    Kustannukset, Järjestelmän       Kokonais-
3248: Tällöinhän ei ole kyse siirtymisestä tuotannon-                  jos järjestelmää jatkamisesta    kustannukset
3249: ohjaamisjärjestelmästä luopumiseläkejärjestel-                      ei jatketa      aiheutuvat      milj. mk
3250:                                                                      milj. mk    lisäkustannukset
3251: mään.                                                                                milj.mk
3252:    Luopumiseläkelain 2 §:n 2 momenttiin sisäl-          1990          171              43            214
3253: tyvä säännös, jonka mukaan asumisvaatimuk-              1991          154              64            218
3254: sesta voidaan erityisen syyn takia luopua, eh-          1992          139              83            222
3255: dotetaan lakiteknisen selkeyden takia siirrettä-        1993          126              99            225
3256: väksi uuden 2 a pykälän 3 momentiksi.                   1994          114             111            225
3257:                                                         1995          102             123            225
3258:                                                         2000           58             119            177
3259: 1.7. Viljelyvaatimus
3260:                                                         Siirtyminen yhteen vähennettyyn luopumis-
3261:    Jotta tuotannonmuutossopimuksen tekijä            eläkkeeseen ei aikaisemmin todetun mukaisesti
3262: voisi edellä kerrotuo mukaisesti siirtyä jousta-     lisäisi juurikaan järjestelmän kustannuksia.
3263: vasti tuotannonmuutosjärjestelmästä luopu-              Muista luopumiseläkelakiin ehdotetuista
3264: miseläkejärjestelmään, ehdotetaan luopumis-          muutoksista arvioidaan aiheutuvan noin 2 pro-
3265: eläkelain 2 b §:n 1 momentin 2 kohtaan lisättä-      sentin lisäkustannukset.
3266: väksi edellä tarkoitettu kotieläintuotannosta
3267: luopumissitoumus. Sitoumuksen tekijän kat-
3268: sottaisiin tällöin jatkaneen maatilansa viljelyä     3. Tarkemmat säännöt ja mää-
3269: niin kauan kuin maatilaa koskee sanottu sopi-           räykset
3270: mus.
3271:                                                       Luopumiseläkelakiin tehtäväksi ehdotettujen
3272:                                                      muutosten toteuttaminen edellyttäisi vastaavia
3273: 1.8. lndeksisäännös                                  muutoksia myös luopumiseläkeasetukseen.
3274:    Luopumiseläkelain 9 §:n 1 momentti sisältää
3275: indeksisäännöksen. Indeksistä tulisi kuitenkin       4. Voimaantulo
3276: säätää erillisessä pykälässä, koska myös lain
3277: 2 § :n 2 kohtaan on edellä olevan mukaisesti            Luopumiseläkelakia koskevat muutokset on
3278: ehdotettu lisättäväksi markkamäärä, joka nou-        tarkoitus saattaa voimaan vuoden 1989 alusta.
3279: dattaisi indeksin muutoksia. Tästä syystä ehdo-      Niitä sovellettaisiin tapauksiin, joissa luopumi-
3280: tetaan säädettäväksi uusi 21 § aikaisemmin           nen tapahtuu tai luopumiseläkelain 17 § :ssä
3281: kumotun 21 §:n tilalle.                              tarkoitettu ehdollinen päätös annetaan 1989 tai
3282:                                                      sen jälkeen.
3283:                                                        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
3284: 2. Esityksen taloudelliset vaiku-
3285:    tukset                                                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3286:                                                              lakiehdotuksen:
3287:   Esityksen pääasialliset taloudelliset vaiku-
3288: tukset aiheutuisivat siitä, että luopumislakia
3289: 6                                     1988 vp. -     LA n:o 31
3290: 
3291: 
3292: 
3293: 
3294:                                                Laki
3295:                                  luopumiseläkelain muuttamisesta
3296: 
3297:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3298:    kumotaan 4 päivänä tammikuuta 1974 annetun luopumiseläkelain (16/74) 2 §:n 4 kohta,
3299: sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1 087 /85),
3300:    muutetaan 1 §:n 3 momentti, 2 §:n 2 ja 3 kohdat, 2 b §:n 1 momentin 2 kohta ja 2 momentti,
3301: 6 §:n 1 momentin 5 kohta, 2 momentin 1 kohta sekä 3 ja 4 momentti, 9 §:n 3 momentti ja 10 §,
3302: sellaisina kuin niistä ovat, 1 §:n 3 momentti ja 6 §:n 2 momentin 1 kohta 30 päivänä joulukuuta
3303: 1980 annetussa laissa (1037 /80), 2 §:n 2 kohta ja 6 §:n 3 momentti 23 päivänä huhtikuuta 1976
3304: annetussa laissa (356176), 2 §:n 3 kohta, 2 b §:n 2 momentti ja 6 §:n 4 momentti 28 päivänä
3305: joulukuuta 1979 annetussa laissa (1032179), 2 b §:n 1 momentin 2 kohta 25 päivänä tammikuuta
3306: 1984 annetussa laissa (98/84), 6 §:n 1 momentin 5 kohta ja 10 § 31 päivänä joulukuuta 1985
3307: annetussa laissa (1087 /85) ja 9 §:n 3 kohta 7 päivänä tammikuuta 1977 annetussa laissa (18/77),
3308: sekä
3309:    lisätään uusi 2 a § ja mainitulla 31 päivänä joulukuuta 1985 annetulla lailla kumotun 21 §:n
3310: tilalle uusi 21 § sekä 6 §:ään sellaisena kuin se on edellä mainituissa ja 11 päivänä heinäkuuta
3311: 1986 annetussa laissa (565/86) uusi 3 momentti, jolloin muutetut 3 ja 4 momentti siirtyvät 4 ja 5
3312: momentiksi, sekä 16 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 31 päivänä joulukuuta
3313: 1985 ja 11 päivänä heinäkuuta 1986 annetuilla laeilla, uusi 4 momentti seuraavasti:
3314: 
3315:                        1§                                1) luopuja viimeisen viiden vuoden ajan
3316:                                                      ennen luopumista on asunut tilan läheisyydessä
3317:   Maatilasta voidaan luopua myös 6 §:n 1             ja saanut pääosan toimeentulostaan maatilata-
3318: momentin 4 tai 5 kohdassa taikka 3 momentis-         loudesta; tai
3319: sa mainittuun tarkoitukseen.                            2) välittömästi ennen luopumista on maati-
3320:                                                      laa koskevana ollut voimassa maataloustuotan-
3321:                      2§                              non ohjaamisesta ja tasapainottamisesta anne-
3322:     Eläkkeen saamisen edellytyksenä on:              tun lain (81183) mukainen koko maatilan pel-
3323:                                                      lon käsittävä kesannoimissopimus taikka sa-
3324:    2) että luopumista välittömästi edeltäneiden      man lain 6 §:n 4 momentin mukainen koti-
3325: viiden vuoden aikana luopujan vuotuiset tulot        eläintuotannon vähentämissopimus.
3326: muusta kuin maatilataloudesta eivät ainakaan            Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuissa
3327: kolmena vuotena ylitä 64 000 markkaa eivät-          tapauksissa edellytetään kuitenkin, että luopu-
3328: kä, jos luopuja on avioliitossa, puolisoiden         ja on asunut maatilalla sanotun sopimuksen
3329: yhteenlasketut tulot vastaavana aikana ylitä         voimaantuloon asti.
3330: tätä markkamäärää 50 prosentilla korotettuna;           Asumista koskevasta vaatimuksesta voidaan
3331: ja                                                   muutoinkin luopua, jos siihen on erityisiä syi-
3332:    3) että luopuja on luopumisen tapahtuessa         tä.
3333: täyttänyt 55 vuotta tai, jos hän on leski tai
3334: sellainen luopuja, jonka aviopuolisokin on oi-                             2b§
3335: keutettu luopumiseläkkeeseen, 45 vuotta.                Sovellettaessa 2 §:n 1 momentin 1 kohdan
3336:                                                      säännöstä katsotaan luopujan jatkaneen maati-
3337:                        2a§                           latalouden harjoittamista myös sen ajan,
3338:    Kun luopuminen tapahtuu 6 § :n 2 momentin
3339: 2 tai 3 kohdassa taikka 3 momentissa tarkoite-         2) jonka maatilaa on koskenut maatalous-
3340: tulla tavalla, ei maatilalla asumista vaadita, jos   tuotannon ohjaamisesta annetun lain (446177)
3341:                                        1988 vp. -     LA n:o 31                                    7
3342: 
3343: 4 §:n mukainen tuotannonmuutossopimus tai             laisella uhalla, että laiminlyötäessä metsitys
3344: maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapai-           maataloustoimisto voi hänen kustannuksellaan
3345: nottamisesta annetun lain 6 §:n 4 momentin            huolehtia alueen metsittämisestä maatilalain
3346: mukainen kotieläintuotannon vähentämissopi-           49 §:ssä säädettyä menettelyä noudattaen (luo-
3347: mus taikka saman lain mukainen maatalous-             vutuksensaajan metsittämissitoumus).
3348: tuotannon vähentämissopimus tai pellon ke-               Jos luopujana on omistajan aviopuoliso, on
3349: sannoimissopimus;                                     hänen eläkkeensä saamisen ehtona, että myös
3350:                                                       hän allekirjoittaa 2 ja 3 momentin mukaan
3351:   Edellä 1 momentin 1 kohdassa mainituin              luopujalta vaadittavat sitoumukset.
3352: edellytyksin katsotaan luopujan myös jatka-              Omistajan katsotaan luopuneen tässä laissa
3353: neen maatilalla asumista siten kuin 2 §:n 1           tarkoitetuin tavoin maatalouden harjoittami-
3354: kohdassa säädetään.                                   sesta, jos hän on luovuttanut maataan 1 mo-
3355:                                                       mentin 2 tai 3 kohdassa taikka 3 momentissa
3356:                        6§                             tarkoitetulle luovutuksensaajalle, mutta tämän
3357:   Maatilan omistajan katsotaan luopuneen              lain mukainen luovutus estyy sen vuoksi, että
3358: tässä laissa tarkoitetuin tavoin maatalouden          kunta käyttää etuostolain (608177) mukaista
3359: harjoittamisesta, jos hän luovuttaa maatilansa        oikeuttaan lunastaa luovutettu kiinteistö.
3360: 
3361:    5) metsähallitukselle edellyttäen, että maati-                           9§
3362: lahallitus taikka 2 kohdassa tai 3 momentissa
3363: tarkoitettu luovutuksensaaja ei osta aluetta             Jos osan maatilasta omistaa henkilö, joka ei
3364: metsälisäalueena käytettäväksi.                       saa luopumiseläkettä ja joka ei ole luopumis-
3365:    Niin ikään katsotaan maatilan omistajan            eläkkeen saajan aviopuoliso, jätetään hänen
3366: luopuneen tässä laissa tarkoitetuin tavoin maa-       omistamaansa osuutta vastaava maatalous-
3367: talouden harjoittamisesta, jos hän                    maan ala huomioon ottamatta luopumiselä-
3368:    1) luovuttaa 1 momentissa mainitulle luovu-        kettä määrättäessä. Jos kuolinpesän osakkaana
3369: tuksensaajalle maatilansa pellon ja antaa sa-         oleva leski on viljellyt kuolinpesään kuuluvaa
3370: malla sitoumuksen siitä, että hän ei luovuta          tilaa, otetaan luopumiseläkettä määrättäessä
3371: pidättämäänsä tilan metsämaata eikä sen jou-          huomioon se maatalousmaan ala, jota leski on
3372: tomaata muutoin kuin 1 momentin 1-4 koh-              viljellyt.
3373: dassa tai 3 momentissa mainitulle luovutuksen-
3374: saajalle, sille kunnalle, jossa pidätetty alue                            10§
3375: sijaitsee, tai edellyttäen, että maatilahallitus ei     Vähennetyn luopumiseläkkeen määrä on 60
3376: osta metsämaata metsälisäalueena käytettäväk-         prosenttia eläkkeensaajan täydestä luopumis-
3377: si, metsähallitukselle (myyntirajoitussitoumus);      eläkkeestä.
3378: 
3379:    Maatilan omistajan katsotaan myös luopu-                                16 §
3380: neen tässä laissa tarkoitetuin tavoin maatalou-
3381: den harjoittamisesta, jos hän kokonaan tai               Maataloustoimistojen asiana on huolehtia,
3382: osaksi luovuttaa maatilansa metsämaan sekä 2          että metsätaloustilan lisäalueeksi 6 §:n 3 mo-
3383: momentin 2 kohdan mukaan metsitettäväksi              mentin mukaisesti luovutettu pelto metsite-
3384: soveltuvan pellon lisäalueeksi metsätalousti-         tään.
3385: laan sellaiselle metsätalouden harjoittajalle tai
3386: tämän puolisolle, jolle voitaisiin myöntää ky-                             21 §
3387: seisen lisäalueen hankkimista varten maatila-           Edellä 2 §:n 2 kohdassa ja 9 §:n 1 momentis-
3388: lain mukaista maanostolainaa sekä antaa               sa tarkoitetut markkamäärät tarkistetaan yleis-
3389: muusta peliosta saman momentin 3 kohdassa             ten palkka- ja hintatasossa tapahtuneiden
3390: tarkoitetut sitoumukset ja pidättämästään tilan       muutosten mukaan siten kuin työntekijäin elä-
3391: metsämaasta ja joutomaasta sanotun momen-             kelain (395/61) 9 §:ssä on säädetty.
3392: tin 1 kohdassa tarkoitetun myyntirajoitussitou-
3393: muksen. Eläkkeen myöntämisen ehtona tällöin             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
3394: on, että luovutuksensaaja puolestaan antaa            kuuta 1989.
3395: maatalouspiirin maataloustoimistolle sitou-             Tätä lakia sovelletaan, jos luopuminen ta-
3396: muksen luovutetun pellon metsittämisestä sel-         pahtuu tai, eläkkeen perustuessa luopumiselä-
3397: 8                                1988 vp. -   LA n:o 31
3398: 
3399: kelain 17 §:ssä tarkoitettuun ehdolliseen pää-   Tämän lain 2 §:n 2 kohdassa säädetyt mark-
3400: tökseen, sanottu päätös annetaan tämän lain kamäärät vastaavat vuodelle 1987 vahvistettua
3401: voimaantulon jälkeen.                          palkkaindeksilukua.
3402: 
3403: 
3404:     Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1988
3405: 
3406:         Kauko Juhantalo             Tytti Isohookana-Asunmaa Mauri Pekkarinen
3407:         Juhani Alaranta             Sirkka-Liisa Anttila     Kauko Heikkinen
3408:         Jorma Huuhtanen             Pirkko Ikonen            Esko Jokiniemi
3409:         Anneli Jäätteenmäki         Riitta Kauppinen         Timo Kietäväinen
3410:         Annikki Koistinen           Heikki Kokko             Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
3411:         Markku Lehtosaari           Matti Maijala            Einari Nieminen
3412:         Seppo Pelttari              Pekka Puska              Tellervo Renko
3413:         Mirja Ryynänen              Kalle Röntynen           Aapo Saari
3414:         Kimmo Sarapää               Juho Sillanpää           Eino Siuruainen
3415:         Hannu Tenhiälä              Jukka Vihriälä           Johannes Virolainen
3416:         Matti Väistö                Paavo Väyrynen           Marjatta Väänänen
3417:                                               1988 vp.
3418: 
3419: Lakialoite n:o 32
3420: 
3421: 
3422: 
3423: 
3424:                                  Juhantalo ym.: Ehdotus laiksi maatalousyrittäjien eläkelain
3425:                                     6 a §:n muuttamisesta
3426: 
3427: 
3428:                                          Eduskunnalle
3429: 
3430:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3431: 
3432:    Sukupolvenvaihdosten jouduttamiseksi ja          uinuvaa eläkettä ei saa maatalousyrittäjä, jon-
3433: maatalouden rakenteen parantamiseksi maata-         ka puoliso on kuollut tai jonka puoliso saa
3434: lousyrittäjien eläkelakiin lisättiin säännökset     kansaneläkelain mukaista toistaiseksi myönnet-
3435: sukupolvenvaihdoseläkkeestä vuonna 1974.            tyä työkyvyttömyyseläkettä. Tästä syystä valio-
3436: Säännökset ovat sikäli määräaikaisia, että niitä    kunta on edellyttänyt hallituksen selvittävän
3437: sovelletaan viljelmien luovutuksiin, jotka ta-      ns. uinuvan eläkeoikeuden toteuttamisen mah-
3438: pahtuvat vuosina 1974-1988. Sukupolven-             dollisuudet sellaisen maatalousyrittäjän lesken
3439: vaihdosjärjestelmän pääasiallisena tavoitteena      ja työkyvyttämän maatalousyrittäjän osalta,
3440: on sukupolvenvaihdoksia varhentamalla korja-        jolla puolison eläessä tai ollessa työkykyinen
3441: ta viljelijäväestön epäedullista ikärakennetta      olisi oikeus uinuvaan eläkkeeseen, sekä anta-
3442: sellaisilla perheviljelmillä, joilla on nuorempi    van tarvittavat esitykset eduskunnalle. Koska
3443: ammattitaitoinen jatkaja. Nuorten viljelijöiden     hallitus ei ole antanut eduskunnalle mainittuja
3444: aseman parantaminen edellyttää myös, että           esityksiä, tässä lakialoitteessa ehdotetaan uinu-
3445: perikuntien hallinnassa olevien tilojen määrää      van eläkeoikeuden laajentamista siten, että ui-
3446: vähennetään. Tästä syystä ehdotetaan vuoden         nuvaa eläkettä saa myös maatalousyrittäjä,
3447: 1988 loppuun saakka voimassa olevan suku-           jonka puoliso on kuollut tai jonka puoliso saa
3448: polvenvaihdoseläkejärjestelmän         jatkamista   kansaneläkelain mukaista toistaiseksi myönnet-
3449: sekä järjestelmän muuttamista määräaikaisesta       tyä työkyvyttömyyseläkettä. Aikaisemmin on
3450: pysyväksi.                                          vuosina 1985 ja 1986 tehty uinuvaa elä-
3451:    Sosiaalivalio~unta on vuoden 1984 valtiopäi-     keoikeutta koskevia parannuksia.
3452: villä, käsitellessään hallituksen esitystä n:o         Lakiehdotus tulisi saattaa voimaan 1 päiväs-
3453: 186, kiinnittänyt huomiota siihen, että ns.         tä tammikuuta 1989.
3454: 
3455: 
3456: 
3457: 
3458:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
3459: 
3460: 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut                    sina 1974-1976. Sen jälkeen sukupolvenvaih-
3461:    muutokset                                        doseläkejärjestelmän voimassaoloa on jatkettu
3462:                                                     kolme kertaa: 7 päivänä tammikuuta 1977, 19
3463: 1.1. Sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmän             päivänä joulukuuta 1980 ja 31 päivänä joulu-
3464:      jatkaminen                                     kuuta 1985 annetuilla laeilla (20177, 837/80 ja
3465:                                                     1126/85).
3466:    Maatalousyrittäjien eläkelakiin s~sällytettiin      Sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmän       paa-
3467: vuonna 1974 säännökset sukupolvenvaihdos-           asiallisena tavoitteena on sukupolvenvaihdok-
3468: eläkkeestä (219174). Näitä säännökJiä sovellet-     sia varhentamalla korjata viljelijäväestön epä-
3469: tiin tilojen luovutuksiin, jotka tapahtuivat vuo-   edullista ikärakennetta jatkamiskelpoisilla per-
3470: 
3471: 280282E
3472: 2                                    1988 vp. -       LA n:o 32
3473: 
3474: heviljelmillä. Sukupolvenvaihdoseläkkeelle on          ja luovutuksen saaja 28,3-vuotias. Seuraavasta
3475: vuoden 1986 loppuun mennessä siirtynyt                 taulukosta käy ilmi tilojen lukumäärä, luovute-
3476: 24 644 maatalousyrittäjää 17 373 viljelmältä.          tun pellon ja metsän ala sekä järjestelmästä
3477: Vuonna 1986 miesluopuja oli iältään keski-             aiheutuneet kustannukset 1980-luvulla.
3478: määrin 58,6-vuotias, naisluopuja 57 ,9-vuotias
3479:                                        Luovutettu                     Luovutettu
3480:                                         peltoa ha                   metsämaata ha
3481:      Vuosi         Tiloja        Yhteensä        keskim./       Yhteensä       keskim./     Kustannukset
3482:                                                    tila                          tila        milj. mk
3483:      1980          1 492          23 885             16,0        59 004          39,5           55,9
3484:      1981          1 545          25 117             16,3        64 898          42,0           78,0
3485:      1982          1 576          24 983             15,9        65 741          41,7          103,3
3486:      1983          1 909          30 268             15,9        81 564          42,7          134,3
3487:      1984          1 685          27 782             16,5        70 506          41,8          168,8
3488:      1985          2 117          34 497             16,3        90 097          42,6          214,8
3489:      1986          2 153          36 009             16,7        91 459          42,5          277,9
3490: 
3491:    Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen selvityk-        sen varhaiseläkkeen avulla samoihin päämää-
3492: sen mukaan vuonna 1982 tehdyistä kaikista              riin, joihin sukupolvenvaihdoseläkkeellä pyri-
3493: maatilakaupoista 40 OJo:iin liittyi sukupolven-        tään.
3494: vaihdoseläke. Sen jälkeen selvityksiä ei ole              Sukupolvenvaihdoseläkkeen voi saada, jos
3495: tehty.                                                 luovuttaa jatkamiskelpoisen viljelmänsä nuo-
3496:    Sukupolvenvaihdoseläkkeen        vaihtoehtona       remmalle ammattitaitoiselle jatkajalle. Yksilöl-
3497: viljelijällä on mahdollisuus käyttää yleisiä elä-      lisestä varhaiseläkkeestä tehty selvitys osoitti,
3498: kejärjestelyjä jäädäkseen eläkkeelle ennen van-        että varhaiseläkettä haettiin suhteellisesti enem-
3499: huuseläkeikää. Työkyvytön maatalousyrittäjä            män alueilta, joissa tilat ovat usein pieniä ja
3500: voi saada työkyvyttömyyseläkettä. Yksilöllinen         joissa maatalouden edellytykset eivät ole erityi-
3501: varhaiseläke on mahdollinen 55 vuotta täyttä-          sen hyvät. Tilojen peltoala oli alle 10 hehtaaria
3502: neelle maatalousyrittäjälle, jos hänen on ter-         lähes 70 OJo:ssa tapauksia, kun taas sukupol-
3503: veydentilansa takia kohtuutonta jatkaa entistä         venvaihdoseläkkeelle siirtyvän viljelijän tilalla
3504: työtään. Osa-aikaeläke on tietyissä tapauksissa        on viime vuosina ollut keskimäärin yli 16 ha
3505: mahdollinen 60 vuotta täyttäneelle maatalous-          peltoa. Varhaiseläkkeen saajista vajaat 15 OJo
3506: yrittäjälle, joka vähentää työnsä puoleen. Var-        oli lopettanut työnsä myymällä koko maatilan-
3507: hennetulle vanhuuseläkkeelle on mahdollisuus           sa. Kun selvitys tehtiin eläkelaitoksessa olevien
3508: päästä niinikään 60 vuoden iästä lähtien, eikä         asiakirjojen perusteella, ei saatu tietoja osta-
3509: tämä eläke edellytä työn vähentämistä.                 jien iästä, ammattitaidosta eikä myöskään sii-
3510:    Kun järjestelmän voimassaoloa edellisen ker-        tä, jatkuuko tilan viljely.
3511: ran jatkettiin kolmella vuodella, todettiin halli-        Kun sukupolvenvaihdoseläkkeen saajista ei
3512: tuksen esityksessä, että tänä aikana saadaan           ole kerättynä terveydentilatietoja, ei ole voitu
3513: kokemusperäistä tietoa siitä, millaisia mahdol-        tutkia, kuinka moni heistä olisi voinut saada
3514: lisuuksia joustava eläkeikäjärjestely antaa vil-       yksilöllisen varhaiseläkkeen. Kuitenkin voi-
3515: jelijäväestölle siirtyä eläkkeelle ennen varsi-        daan olettaa, että osa sukupolvenvaihdoseläk-
3516: naista eläkeikää. Vuoden 1986 alusta työkyvyl-         keelle siirtyneistä ei olisi voinut saada yksilöl-
3517: tään heikentyneellä maanviljelijällä on ollut          listä varhaiseläkettä, koska he eivät täytä var-
3518: mahdollisuus päästä em. yksilölliselle varhais-        haiseläkkeen vajaakuntoisuuden vaatimusta.
3519: eläkkeelle edellyttäen, että hän lopettaa työnsä       Niissä tapauksissa, joissa sukupolvenvaihdos-
3520: tai vähentää sitä niin, etteivät hänen kokonais-       eläkkeelle hakeutuvan terveydentila on alentu-
3521: ansionsa ylitä 776 markkaa kuukaudessa vuo-            nut, olisi yksilöllinen varhaiseläke ollut mah-
3522: den 1987 tasossa. Maatalousyrittäjien eläkelai-        dollinen. Varhaiseläke ei kuitenkaan turvaa
3523: toksessa on tehty selvitys yksilöllisen varhais-       tilan toiminnan jatkumista eikä toisen puolison
3524: eläkkeen saajien olosuhteista ja eläkkeen saa-         toimeentuloa. Se ei aseta tilan jatkajalle min-
3525: miseksi vaadittavan työn vähentämistavasta             käänlaisia vaatimuksia, kun taas sukupolven-
3526: sen seikan selvittämiseksi, päästäänkö yksilölli-      vaihdoseläkkeen ehtona on, että luovutuksen
3527:                                         1988 vp. -      LA n:o 32                                       3
3528: 
3529: saaja voidaan katsoa ikänsä, terveydentilansa,          1.2. Eläkeikärajat
3530: ammattitaitonsa ja muiden ominaisuuksiensa
3531: puolesta sopivaksi harjoittamaan maatilata-                Maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:n 1 mo-
3532: loutta viljelmällä.                                     mentin 2 kohdan (219174) mukaan sukupol-
3533:    Selvityksen perusteella näyttää siltä, että su-      venvaihdoseläkkeen saamisen edellytyksenä
3534: kupolvenvaihdoseläkejärjestelmää         tar':'itaan    on, että maatalousyrittäjä on luovutuksen ta-
3535: edelleenkin yksilöllisen varhaiseläkkeen rmnal-         pahtuessa täyttänyt 60 vuotta tai, jos kysymyk-
3536: la. Määrältään päätoimisen viljelijän varhais-          sessä on naispuolinen eläkkeenhakija, 55 vuot-
3537: eläke vastaa sukupolvenvaihdoseläkettä, kun             ta. Sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen ala-
3538: otetaan huomioon myös kansaneläkkeen                    ikärajan väliaikaisesta alentamisesta annetussa
3539: osuus.                                                  laissa (443178) kuitenkin säädettiin, että mies-
3540:    Edellä mainittujen osa-aikaeläkkeen ja var-          puolisen maatalousyrittäjän ikäraja on 60 vuo-
3541: hennetun vanhuuseläkkeen alaikäraja on 60               den asemesta 58 vuotta. Tätä lakia sovellettiin
3542: vuotta, joten niiden avulla maatalousyrittäjien         vuosien 1978 ja 1979 aikana tapahtuneisiin
3543: ikärakennetta ei saada parannetuksi. Nämä               luovutuksiin.
3544: eläkkeet ovat myös määrältään sukupolven-                  Maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:n muut-
3545: vaihdoseläkettä pienemmät.                              tamisesta annetulla lailla (918179) lisättiin mai-
3546:                                                         nittuun pykälään uusi 4 momentti, jonka mu-
3547:    Sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmän            tar-   kaan oikeus sukupolvenvaihdoseläkkeeseen on
3548: peellisuutta on käsitelty niissä hallitukse!l esi-      vuonna 1925 tai sitä ennen syntyneellä maata-
3549: tyksissä, jotka on annettu järjestelmän Jatka-          lousyrittäjällä. Käytännössä tämä merkitsi sitä,
3550: miseksi (HE n:ot 185/1976 vp., 189/1980 vp.             että maatalousyrittäjä voi luopua aikaisintaan
3551: ja 223/1985 vp.). Näissä perusteissa ei ole             sinä vuonna jona hän täytti 55 vuotta. Tätä
3552: tapahtunut muutoksia. Vaikka viljelijöiden              lakia sovellettiin, jos luopuminen tapahtui vuo-
3553: ikärakenteesta 1980-luvun puolivälissä ei ole           den 1980 aikana. Tämän jälkeen on lainmuu-
3554: käytettävissä aivan täsmällisiä lukuja, tiede-          toksissa eläkkeellepääsyn alaikäraja määrätty
3555: tään kuitenkin, että maatalousyrittäjien elä-           vastaavalla tavalla, ja se vuosi, jona maata-
3556: kelain mukaan vakuutetuista 42 OJo on 50-64-            lousyrittäjä täyttää 55 vuotta, on vakiintunut
3557: vuotiaita, joilla sukupolvenvaihdoksen suorit-          sukupolvenvaihdoseläkkeen alaikärajan pää-
3558: taminen tulee ajankohtaiseksi seuraavien 10-            säännöksi.
3559:  15 vuoden aikana. Alle 30-vuotiaita vakuute-              Vuodesta 1981 alkaen oikeus eläkkeeseen on
3560: tuista on sen sijaan vain 10 prosenttia. Suku-          tiettyinä vuosina syntyneellä naispuolisella
3561: polvenvaihdosten edellytysten turvaamine~ ja            maatalousyrittäjällä, jonka aviopuoliso täyttää
3562: nuorten viljelijöiden aseman parantammen                ikärajan pääsäännön ja on muutoinkin suku-
3563: ovat edelleen keskeisiä maatalouden rakenne-            polvenvaihdoseläkkeeseen oikeutettu. Käytän-
3564: politiikan tavoitteita. Tämä edellyttä~, ett_ä          nössä em. tietyt vuodet tarkoittavat aikaa 51-
3565: viljelijöiden ikärakennetta parannetaan Ja pen-         täyttämisvuodesta 54-täyttämisvuoden lop-
3566: kuntien hallinnassa olevien tilojen määrää vä-          puun. Tällaisen uinuvan eläkeoikeuden ta-
3567: hennetään. Onkin välttämätöntä, että sukupol-           pauksessa aletaan eläkettä kuitenkin maksaa
3568: venvaihdoseläkejärjestelmää jatketaan. Tätä             vasta eläkkeensaajan 55-vuotissyntymäpäivää
3569: edellytti myös Maatalous 2000 -komitea maata-           seuraavan kuukauden alusta.
3570: louspoliittisessa ohjelmassaan (Komiteanmie-               Vuoden 1985 alusta uinuva eläkeoikeus sää-
3571: tintö 1987:24).                                         dettiin koskemaan myös miespuolista maata-
3572:    Edellä olevilla perusteilla keskustan edus-          lousyrittäjää.
3573:  kuntaryhmä katsoo, että sukupolvenvaihdos-                Vuoden 1986 alusta uinuva eläkeoikeus laa-
3574: eläkejärjestelmää olisi jatkettava edelleen vuo-        jennettiin koskemaan myös sellaista uinuvan
3575: den 1989 alusta ja että järjestelmä on säädettä-        eläkeoikeuden ikärajat täyttävää luopujaa, jol-
3576: vä pysyväksi. Pysyvä laki on tarpeen maatiloil-         la olisi ollut oikeus sukupolvenvaihdoseläkkee-
3577:  la tapahtuvan pitkäjänteisen suunnittelun var-         seen, jollei hänen ikärajan pääsäännön täyttä-
3578: mistamiseksi.                                           nyt puolisonsa olisi sittemmin kuollut tai alka-
3579:     Tässä yhteydessä ehdotetaan maatalousyrit-          nut saada maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:n
3580:  täjien eläkelaista poistettavaksi tarpeettomaksi       1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua eläkettä.
3581:  tullut maininta siitä, että luovutuksen tulee             Uinuvaa eläkeoikeutta ehdotetaan laajennet-
3582: tapahtua vuoden 1973 jälkeen.                           tavaksi edellä kerrotulla tavalla.
3583: 4                                    1988 vp. -     LA n:o 32
3584: 
3585:   Sukupolvenvaihdoseläkkeen ikää koskevat           1991          293             176         469
3586: edellytykset eh<k>tetaan säilytettäväksi nykyi-     1992          252             242         494
3587: sellään. Iän lakitekninen määrittely tapahtuisi     1993          213             303         516
3588: kuitenkin sen vuoden mukaan, jona maata-            1994          173             363         536
3589: lousyrittäjä täyttää tietyn iän eikä syntymävuo-    1995          133             420         553
3590: den mukaan.                                         2000            2             252         254
3591: 
3592: 
3593: 2. Esityksen taloudelliset vaiku-                      Kustannuksia arvioitaessa ei ole otettu huo-
3594:    tukset                                           mioon sitä, että ilman sukupolvenvaihdoselä-
3595:                                                     kejärjestelmää osa maatalousyrittäjistä siirtyisi
3596:    Sukupolvenvaihdoseläkejärjestelmän voimas-       muulle työeläkejärjestelmän eläkkeelle, eikä si-
3597: saolon jatkamisesta arvioidaan aiheutuvan val-      tä, että saaja kartuttaa työeläkeoikeuttaan
3598: tiolle seuraavassa taulukossa esitetyt kustan-      sukupolvenvaihdoseläkettä saadessaan.
3599: nukset.
3600:    Sarakkeen 1 kustannukset aiheutuvat siitä
3601: riippumatta, jatketaanko järjestelmää, sarak-
3602: keessa 2 on esitetty järjestelmän ehdotetusta       3. Voimaantulo
3603: jatkamisesta aiheutuvat lisäkustannukset sekä
3604: sarakkeessa 3 kokonaiskustannukset. Kustan-           Laki tulisi saattaa voimaan vuoden 1989
3605: nukset ovat vuoden 1987 tasossa.                    alusta, jotta sukupolvenvaihdoseläkejärjestel-
3606:                                                     män voimassaoloon ei tulisi katkoa. Lakia
3607:                1.              2.           3.      sovellettaisiin tapauksiin, joissa viljelmän luo-
3608: Vuosi   Kustannukset, SpvE-järjestelmän Kokonais-   vutus tapahtuu tai etukäteispäätös annetaan
3609:           jos SpvE-      jatkamisesta    kustan-    vuonna 1989 tai sen jälkeen.
3610:          järjestelmää  aiheutuvat lisä-  nukset
3611:           ei jatketa    kustannukset                  Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
3612:            milj. mk        milj. mk     milj. mk
3613: 1989          371              38         409                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3614: 1990          335             106         441              lakiehdotuksen:
3615: 
3616: 
3617:                                                 Laki
3618:                       maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:n muuttamisesta
3619: 
3620:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3621:   kumotaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:n 1
3622: momentin 5 kohta, sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1126/85),
3623: sekä
3624:   muutetaan 6 a §:n 1 momentin 2 kohta ja 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat 1 momentin 2
3625: kohta 15 päivänä maaliskuuta 1974 annetussa laissa (219174) ja 4 momentti mainitussa 31
3626: päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa, näin kuuluviksi:
3627: 
3628:                        6a§                            2) että luovutus tapahtuu aikaisintaan sinä
3629:    Jos maatalousyrittäjä luovuttaa jatkamiskel-     vuonna jona hän täyttää 55 vuotta, kuitenkin
3630: poiseksi katsottavan, kokonaan tai osaksi, kui-     ennen kuin hän täyttää 65 vuotta;
3631: tenkin vähintään neljäsosalta, omistamansa
3632: viljelmän, joka ei ole olennaisesti suurempi          Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa
3633: kuin maatilalaissa (188/77) tarkoitettu perhe-      on säädetty sukupolvenvaihdoseläkkeen saami-
3634: viljelmä, 6 b §:ssä tarkoitetulle luovutuksen-      sen edellytyksenä olevasta alaikärajasta, on
3635: saajalle ja pysyvästi lopettaa maatalouden har-     maatalousyrittäjällä luovutuksen tapahtuessa
3636: joittamisen, on hänellä oikeus saada sukupol-       sen kalenterivuoden päätyttyä, jona hän on
3637: venvaihdoseläkettä edellyttäen:                     täyttänyt 50 vuotta, oikeus saada sukupolven-
3638:                                                     vaihdoseläkettä, jos hänen 1 momentin 2 koh-
3639:                                   1988 vp. -    LA n:o 32                                      5
3640: 
3641: dan edellytykset täyttävä aviopuolisonsa on        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
3642: oikeutettu sukupolvenvaihdoseläkkeeseen tai     kuuta 1989.
3643: jos tämä on kuollut tai alkanut saada 1 mo-        Tätä lakia sovelletaan, jos viljelmän luovu-
3644: mentin 3 kohdassa tarkoitettua eläkettä. Elä-   tus tapahtuu, tai eläkkeen perustuessa maata-
3645: kettä ei kuitenkaan makseta ajalta ennen 55     lousyrittäjien eläkelain 6 g §:ään siinä tarkoi-
3646: vuoden iän täyttymistä.                         tettu ehdollinen päätös annetaan 1 päivänä
3647:                                                 tammikuuta 1989 tai sen jälkeen.
3648: 
3649: 
3650:     Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1988
3651: 
3652:         Kauko Juhantalo             Mauri Pekkarinen              Tytti lsohookana-Asunmaa
3653:         Juhani Alaranta             Sirkka-Liisa Anttila          Kauko Heikkinen
3654:         Jorma Huuhtanen             Pirkko Ikonen                 Esko Jokiniemi
3655:         Anneli Jäätteenmäki         Riitta Kauppinen              Timo Kietäväinen
3656:         Annikki Koistinen           Heikki Kokko                  Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
3657:         Markku Lehtosaari           Matti Maijala                 Einari Nieminen
3658:         Seppo Pelttari              Pekka Puska                   Tellervo Renko
3659:         Mirja Ryynänen              Kalle Röntynen                Aapo Saari
3660:         Kimmo Sarapää               Juho Sillanpää                Eino Siuruainen
3661:         Hannu Tenhiälä              Jukka Vihriälä                Johannes Virolainen
3662:         Matti Väistö                Paavo Väyrynen                Marjatta Väänänen
3663: 1
3664: 
3665: 1
3666: 
3667: 1
3668: 
3669:     1
3670: 
3671:     1
3672: 
3673:     1
3674: 
3675:         1
3676: 
3677:         1
3678: 
3679:         1
3680: 
3681:             1
3682: 
3683:             1
3684: 
3685:             1
3686: 
3687:                 1
3688: 
3689:                 1
3690: 
3691:                 1
3692: 
3693:                     1
3694: 
3695:                     1
3696:                                              1988 vp.
3697: 
3698: Lakialoite n:o 33
3699: 
3700: 
3701: 
3702: 
3703:                                  Vistbacka ym.: Ehdotus laiksi ulosottolain 4 luvun 8 a §:n
3704:                                     muuttamisesta
3705: 
3706: 
3707:                                         Eduskunnalle
3708: 
3709:    Satovahinkokorvaukset on tarkoitettu autta-     kokorvauksia ulosmitattiin jopa kokonaisuu-
3710: maan kadon kohdanneita viljelijöitä pääse-         dessaan aikaisempien velkojen johdosta. Tämä
3711: mään yli kadon takia normaalia vähempituot-        aiheutti näillä tiloilla täydellisen taloudellisen
3712: toiseksi jääneen satokauden aiheuttamista tap-     kriisitilanteen, sillä jäihän näin ollen satovuon-
3713: pioista. Satovahinkokorvauksien avulla viljeli-    na 1987 maatalouden tuotto kokonaan saamat-
3714: jä voi hankkia tulevaa satokautta varten tarvit-   ta. Tämä merkitsee useissa tapauksissa sitä,
3715: tavat siemenet ja lannoitteet. Ilman asianmu-      ettei tilalla ole enää mahdollisuuksia hankkia
3716: kaisen lain kautta tulevia korvauksia olisi mo-    tulevaa satokautta varten tarvittavia välttämät-
3717: nissa tapauksissa sangen vaikeaa jatkaa viljelyä   tömiä perushankintoja. Tätä ei voida pitää
3718: seuraavana satovuonna varsinkin pahan sato-        järkevänä toimenpiteenä valtiovallan taholta.
3719: vahinkovuoden jälkeen.                             Mielekkäintä olisi, että satovahinkokorvaukset
3720:    Kesän 1987 kato oli usealla alueella melko      eivät olisi kokonaisuudessaan ulosmittauksen
3721: täydellinen. Tämän takia monilla tiloilla jäi      alaisia tuloja, vaan viljelijä pystyisi niiden
3722: maatalouden tuotto lähes olemattomaksi ja          avulla jatkamaan tilan pitoa ja viljelystä ilman
3723: satokorvaukset muodostuivat näin ollen tilan       totaalista ulosmittauspelkoa.
3724: merkittävimmäksi tulonlähteeksi satokaudella          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
3725: 1987. Useilla tiloilla varsinkin Etelä-Pohjan-
3726: maalla jouduttiin kuitenkin tilanteeseen, jol-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3727: loin kesän kadon takia maksettavia satovahin-             lakiehdotuksen:
3728: 
3729: 
3730: 
3731:                                              Laki
3732:                           ulosottolain 4 luvun 8 a §:n muuttamisesta
3733: 
3734:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 3 päivänä joulukuuta 1895 annetun ulosottolain
3735: 4 luvun 8 a §, sellaisena kuin se on 13 päivänä kesäkuuta 1986 annetussa laissa (470/86), näin
3736: kuuluvaksi:
3737: 
3738:                     4 luku
3739:                                                    5/6 suuremmaksikin, jos säännönmukaisen
3740:                       8a §                         osan ulosmittaaminen vaarantaa velallisen
3741:    Yksityisen elinkeinonharjoittajan urakkaso-     mahdollisuuden täyttää oman suoritusvelvolli-
3742: pimuksen, hankintasopimuksen, kuljetussopi-        suutensa tai hänen maksukykynsä on huolto-
3743: muksen tai muun vastaavan sopimuksen perus-        velvollisuuden, sairauden tai muun erityisen
3744: teella saamasta tulosta (elinkeinotulo) sekä sa-   syyn vuoksi olennaisesti vähentynyt.
3745: tovahinkojen korvaamisesta annetun lain (530/        UlosmittaamaHa jätettävä elinkeinotulon ja
3746: 75) nojalla suoritettavista satovahinkokorvauk-    satovahinkokorvauksen osa saadaan määrätä
3747: sista (satovahinkokorvaus) on jätettävä ulos-      5/6 pienemmäksi velallisen suostumuksella tai
3748: mittaamaHa viisi kuudesosaa.                       kun sitä voidaan pitää kohtuullisena ottaen
3749:    UlosmittaamaHa jätettävä elinkeinotulon ja      huomioon velallisen varallisuusasema ja muut
3750: satovahinkokorvauksen osa saadaan määrätä          maksuvelvollisuudet.
3751: 280275X
3752: 2                                  1988 vp. -    LA n:o 33
3753: 
3754:   Elinkeinotulon ulosmittauksesta on soveltu-    soveltuvin osin voimassa, mitä palkan ulos-
3755: vin osin voimassa, mitä palkan ulosmittaukses-   mittauksesta on 18 b-18 e §:ssä säädetty.
3756: ta on 6 §:n 3 momentissa sekä 7 a, 9 a ja
3757: 18 b-18 e §:ssä säädetty.                          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
3758:   Satovahinkokorvauksen ulosmittauksesta on      kuuta 1989.
3759: 
3760:      Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 1988
3761: 
3762:          Raimo Vistbacka              Tina Mäkelä                Lea Mäkipää
3763:          Heikki Riihijärvi            J. Juhani Kortesalmi       Urpo Leppänen
3764:                                       Sulo Aittoniemi
3765:                                               1988 vp.
3766: 
3767: Lakialoite n:o 34
3768: 
3769: 
3770: 
3771: 
3772:                                  Saapunki: Ehdotus laiksi kansanedustajain vaaleista annetun
3773:                                    lain muuttamisesta
3774: 
3775: 
3776:                                         Eduskunnalle
3777: 
3778:    Tässä lakialaitteessa ehdotetaan, että kan-     Hämeen läänin eteläinen    14      14     15
3779: sanedustajien paikkajako vaalipiireittäin vah-     Hämeen läänin pohjoinen    12      13     13
3780: vistetaan nykytilanteen mukaiseksi. Vaalipii-      Kymen läänin               15      15     14
3781: rien välisestä kansanedustajien paikkajaosta       Mikkelin läänin            11      10      8
3782: säädettäisiin kansanedustajien vaalilaissa. Ny-    Kuopion läänin             12      11     10
3783: kyisin valtioneuvosto päättää tästä jaosta aina    Pohjois-Karjalan läänin    10       8      7
3784: ennen vaaleja vaalivuotta edeltävän vuoden         Vaasan läänin              20      19     18
3785: henkikirjoituksen perusteella.                     Keski-Suomen läänin        11      11     10
3786:    Tämän lakialoitteen tavoitteena on omalta       Oulun läänin               18      18     18
3787: osaltaan vaalia Pohjois-Suomen ja maan syr-        Lapin läänin                9       9      8
3788: jäisempien alueitten kohtuullisia oikeuksia. Oi-
3789: keudenmukaisena voitaneen pitää sitä, että            Edellä oleva kertonee koruttomasti sen, että
3790: eduskunnassakin on edustajia maan eri osista.      väestön keskittymisen myötä paitsi muukin
3791: Ajankohtaiseksi aloitteen tekee käynnissä ole-     valta niin myös poliittinen valta kasautuu ete-
3792: va rakennemuutosprosessi, josta näyttää seu-       läiseen Suomeen.
3793: raavan syrjäisempien alueiden autioituminen ja        Jäljempänä olevassa lakiehdotuksessa ehdo-
3794: väestön keskittyminen eteläiseen Suomeen.          tetaan kansanedustajain vaalilain 1 §:ää muu-
3795:    Lakialoitteen käsittelyn yhteydessä voitaneen   tettavaksi siten, että 1 momentissa olevan vaa-
3796: perusteellisemmin paneutua paikkajaon mää-         lipiirijaon lisäksi 2 momentissa säädettäisiin
3797: räytymisen perusteisiin ja vastaavanlaisiin        valittavien kansanedustajien määrät vaalipii-
3798: muutostarpeisiin muita vaaleja koskevien sään-     reittäin. Ehdotus on nykyisen eduskunnan vaa-
3799: nösten osalta.                                     lissa perusteena ollut paikkajakopäätös (valtio-
3800:    Ahvenanmaa on ollut yhden edustajan vaali-      neuvoston päätös kansanedustajain paikkojen
3801: piirinä vuodesta 1948 lähtien, eikä lakialoite     jaosta vaalipiirien kesken, 664/18.9.1986).
3802: tässä suhteessa merkitsisi mitään muutosta.           Vaalipiirikohtainen luettelo sisältää yhden
3803: Loput 199 paikkaa ovat jakaantuneet eri vaali-     edustajan valitsemisen Ahvenanmaan maakun-
3804: piirien kesken vuosien 1962, 1970 ja 1986          nan vaalipiiristä, mistä aikaisemmin on säädet-
3805: vaaleissa seuraavasti:                             ty em. lain 1 §:n 2 momentissa ja em. valtio-
3806:                                                    neuvoston päätöksen 2 §:ssä. Samalla ehdote-
3807: Vaalipiiri                1962   1970   1986       taan kansanedustajain vaalilain 2 § kumotta-
3808:                                                    vaksi tarpeettomana.
3809: Helsingin kaupungin        20     22     20           Edellä olevan perusteella ehdotan,
3810: Uudenmaan läänin           17     20     29
3811: Turun läänin eteläinen     16     16     17                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
3812: Turun läänin pohjoinen     14     13     12               lakiehdotuksen:
3813: 
3814: 
3815: 
3816: 
3817: 280325B
3818: 2                                  1988 vp. -    LA n:o 34
3819: 
3820:                                             Laki
3821:                    kansanedustajain vaaleista annetun lain muuttamisesta
3822: 
3823:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3824:   kumotaan kansanedustajain vaaleista 13 päivänä kesäkuuta 1969 annetun lain (391169) 2 §,
3825: sellaisena kuin se on 3 päivänä toukokuuta 1985 annetussa laissa (370/85), ja
3826:   muutetaan 1 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
3827: 
3828:                      1§                          Kymen läänin vaalipiirissä                 14
3829:                                                  Mikkelin läänin vaalipiirissä               8
3830:   Kansanedustajain vaaleissa on vaalipiireissä   Kuopion läänin vaalipiirissä               10
3831: valittava seuraavat määrät kansanedustajia:      Pohjois-Karjalan läänin vaalipiirissä      7
3832: Helsingin kaupungin vaalipiirissä           20   Vaasan läänin vaalipiirissä                18
3833: Uudenmaan läänin vaalipiirissä              29   Keski-Suomen läänin vaalipiirissä          10
3834: Turun läänin eteläisessä vaalipiirissä      17   Oulun läänin vaalipiirissä                 18
3835: Turun läänin pohjoisessa vaalipiirissä      12   Lapin läänin vaalipiirissä                  8
3836: Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä          1
3837: Hämeen läänin eteläisessä vaalipiirissä     15     Tämä laki tulee voimaan        päivänä
3838: Hämeen läänin pohjoisessa vaalipiirissä     13   kuuta 19
3839: 
3840: 
3841:     Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1988
3842: 
3843:                                        Pauli Saapunki
3844:                                              1988 vp.
3845: 
3846: Lakialoite n:o 35
3847: 
3848: 
3849: 
3850: 
3851:                                 Siitonen: Ehdotukset laeiksi kunnallislain 73 §:n, peruskoululain
3852:                                     12 ja 13 §:n sekä lukiolain muuttamisesta
3853: 
3854: 
3855:                                         Eduskunnalle
3856: 
3857:                          ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
3858: 
3859:    Aloitteessa ehdotetaan muutettavaksi eräitä     lislakiin tehtävä samalla vastaava sanamuodon
3860: peruskoulu- ja lukiolain säännöksiä siten, että    tarkistus.
3861: koulujen johtokuntien valintamenettely siirret-       Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan
3862: täisiin kunnanvaltuustoilta kunnan koululauta-     mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on
3863: kunnalle. Peruskoulujen ja lukioiden johto-        hyväksytty ja vahvistettu. Hallituksen on huo-
3864: kuntia voitaisiin myös johtosäännön valtuutta-     lehdittava vastaavien muutosten tekemisestä
3865: mana yhdistää, mikäli se katsotaan tarkoituk-      lukio- ja peruskouluasetuksiin sekä muihin ase-
3866: senmukaiseksi. Koululakien lisäksi on kunnal-      tuksiin sekä määräyksiin.
3867: 
3868: 
3869: 
3870: 
3871:                                          PERUSTELUT
3872: 
3873:    Hallinnon kehittämisen tärkeimpiä ajankoh-         Peruskoululain mukaan kunnan koulutoi-
3874: taisia tavoitteita ovat hallinnon hajauttaminen    men johtosäännössä voidaan määrätä, että
3875: ja delegointi lähemmäksi sitä tasoa, jossa on      kahdella tai useammalla peruskoululla on yh-
3876: eniten tietämystä asioista. Tähän liittyy myös     teinen johtokunta. Lainkohtaa ehdotetaan täy-
3877: kuntien lautakuntajärjestelmän vahvistaminen.      dennettäväksi siten, että kysymykseen voisivat
3878: Erityisiä vaatimuksia on asetettava kouluhal-      tulla myös peruskoulun yläasteen ja lukion
3879: linnolle, jonka merkitys on keskeinen lapsen ja    yhteiset johtokunnat. Johtokunnan sihteerinä
3880: nuoren inhimillisten tietojen ja taitojen kehit-   toimisi joko peruskoulun johtaja tai lukion
3881: tämisen tukijana.                                  rehtori.
3882:                                                       Peruskoululaki viittaa kunnallislakiin johto-
3883:    Kouluhallinnossa tulee korostaa myös opet-      kunnan muiden kuin opettajista, muusta hen-
3884: tajien, vanhempien ja nuorten omaa osallistu-      kilökunnasta ja oppilaista valittavien jäsenten
3885: mista heitä koskevaan päätöksentekoon. Kou-        ja heidän henkilökohtaisten varajäsentensä va-
3886: lujen johtokuntien valinta on toisaalta varsin-    linnan osalta sekä puheenjohtajan ja varapu-
3887: kin suurissa kaupungeissa muodostunut val-         heenjohtajan nimeämisen osalta. Kunnallislain
3888: tuustoille melkoiseksi rasitteeksi. Tämä johtuu    mukaan johtokuntien jäsenet valitsee kunnan-
3889: johtokuntien jäsenten nopeasta vaihtumisesta.      valtuusto samoin kuin lautakuntien jäsenetkin.
3890: Esimerkiksi Helsingin kaupunginvaltuusto va-       Peruskoululain kyseistä momenttia sekä kun-
3891: litsee jokaisessa kokouksessaan uusia jäseniä ja   nallislain 73 §:ää ehdotan muutettavaksi siten,
3892: varajäseniä johtokuntiin, jolloin valinnat ovat    että valinnan tekisi koululautakunta.
3893: lähinnä rutiinia todellisen päätöksenteon sijas-      Kunnanvaltuusto valitsee myös opettajajäse-
3894: ta.                                                nen nykyisen peruskoululain mukaan opettaja-
3895: 280326C
3896: 2                                     1988 vp. -    LA n:o 35
3897: 
3898: kunnan kokouksen esittämistä henkilöistä. Sa-       mukaista. Näin kunnan koulutoimen johto-
3899: ma koskee muun henkilökunnan edustajaa              säännössä voitaisiin määrätä, että kahdella lu-
3900: johtokunnassa. Tältäkin osin byrokratian kar-       kiolla tai lukion ja peruskoulun yläasteella voi
3901: simiseksi ehdotan lainkohtia yksinkertaistetta-     olla yhteinen johtokunta.
3902: vaksi siten, että opettajista valittava jäsen ja       Lukiolain 6 §:n 1 momenttia ehdotetaan
3903: hänen varajäsenensä valittaisiin opettajakun-       muutettavaksi peruskoululain muutosten ta-
3904: nan kokouksessa sekä muusta henkilökunnasta         paan. Näin koululautakunta valitsisi johtokun-
3905: valittava jäsen ja hänen varamiehensä tämän         nan muut kuin opettajista, muusta henkilökun-
3906: henkilökunnan kokouksessa. Tässä momentis-          nasta ja oppilaista valittavat jäsenet ja heidän
3907: sa tarkoitetuiksi jäseniksi ja varajäseniksi voi-   henkilökohtaiset varajäsenensä ja nimeäisi
3908: taisiin valita myös muussa kunnassa asuvia.         näistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
3909: Jos johtokunta on kahden tai useamman pe-              Lain 6 §:n 2 momenttia muutettaisiin myös
3910: ruskoulun tai peruskoulun yläasteen ja lukion       peruskoululain mukaisesti. Näin opettajaedus-
3911: yhteinen, kunkin ryhmän yhteinen kokous va-         tus määräytyisi opettajakunnan kokouksessa,
3912: litsisi omat edustajansa.                           muun henkilökunnan edustus tämän henkilö-
3913:    Mikäli kysymyksessä on peruskoulun yläas-        kunnan kokouksessa ja oppilasedustus oppilas-
3914: teen ja lukion yhteinen johtokunta, tekisi pe-      kunnan kokouksessa. Jos johtokunta on kah-
3915: ruskoulun yläasteen oppilaiden kokous valin-        den lukion tai lukion ja peruskoulun yläasteen
3916: nat syyskuun loppuun mennessä. Lukion oppi-         yhteinen, kunkin ryhmän yhteinen kokous va-
3917: lasjäsenen valinnasta säädetään lukiolaissa.        litsee omat edustajansa johtokuntaan. Lukio-
3918: Näihin lainkohtiin ei tässä yhteydessä tarvitse     lain 10 §:n 1 momenttia ehdotetaan samalla
3919: tehdä muutoksia.                                    muutettavaksi vastaavasti.
3920:     Nykyisessä lukiolaissa säädetään lukion ja
3921: sen iltalinjan johtokuntien jäsenten lukumää-          Edellä esittämäni perusteella ehdotan,
3922: räksi yhdeksän. Lukioiden johtokuntien mää-
3923: rää olisi supistettava silloin, kun eri koulujen             että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
3924: johtokuntien yhdistäminen olisi tarkoituksen-              /akiehdotukset:
3925: 
3926: 
3927: 
3928: 
3929: 1.
3930:                                               Laki
3931:                                 kunnallislain 73 §:n muuttamisesta
3932: 
3933:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä joulukuuta 1976 annetun kunnallis-
3934: lain (953176) 73 § näin kuuluvaksi:
3935: 
3936:                       73 §
3937:                   Johtokunnat                       tOimimaan sen valvonnan alaisena. Tällöin
3938:                                                     72 §:ssä tarkoitettu kertomus on annettava lau-
3939:    Mitä tässä luvussa on säädetty lautakunnas-      takunnalle.
3940: ta, sovelletaan vastaavasti johtokuntaan, jollei
3941: muussa laissa ole toisin säädetty. Johtokunta         Tämä laki tulee voimaan       päivänä
3942: voidaan asettaa myös lautakunnan avuksi ja          kuuta 198 .
3943:                                     1988 vp. -     LA n:o 35                                     3
3944: 
3945: 2.
3946:                                              Laki
3947:                           peruskoululain 12 ja 13 §:n muuttamisesta
3948: 
3949:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
3950:   muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun peruskoululain (476/83) 12 §:n 1 ja 2
3951: momentti sekä 13 §:n 1 ja 2 momentti sekä
3952:   lisätään 13 §:ään uusi 3 ja 4 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 5 momentiksi,
3953: seuraavasti:
3954:                       12 §                         voi kutsua oppilaiden huoltajat kokoukseen
3955:    Peruskoulussa on johtokunta. Kunnan kou-        varatakseen heille tilaisuuden ilmaista mielipi-
3956: lutoimen johtosäännössä voidaan määrätä, et-       teensä johtokuntaan valittavista tässä momen-
3957: tä kahdella tai useammalla peruskoululla tai       tissa tarkoitetuista jäsenistä sekä heidän vara-
3958: peruskoulun yläasteella ja lukiolla on yhteinen    jäsenistään sen mukaan kuin asetuksella sääde-
3959: johtokunta. Johtokunnassa on seitsemän jä-         tään ja johtosäännössä tarkemmin määrätään.
3960: sentä. Jäsenistä yksi on valittava koulun opet-    Milloin peruskoulu on kahden tai useamman
3961: tajista ja yksi muusta henkilökunnasta. Kou-       kunnan yhteinen, on jäsenten valinnasta ja
3962: lussa, jossa on peruskoulun yläasteen vuosiluo-    vaalikelpoisuudesta voimassa, mitä kunnallis-
3963: kan oppilaita, on johtokunnassa kuitenkin yh-      lain 104 §:n 1 momentissa on säädetty.
3964: deksän jäsentä, joista kaksi ilman äänioikeutta       Opettajat valitsevat keskuudestaan johto-
3965: olevaa jäsentä on yläasteen vuosiluokalla ole-     kunnan jäsenen ja hänen varajäsenensä opetta-
3966: vien oppilaiden keskuudestaan lukuvuodeksi         jakunnan kokouksessa. Muu henkilökunta va-
3967: kerrallaan valitsemia. Jos johtokunta on perus-    litsee keskuudestaan johtokunnan jäsenen ja
3968: koulun ja lukion yhteinen, oppilasjäsenten va-     hänen varajäsenensä henkilökuntakokoukses-
3969: linnassa noudatetaan lukiolain (477 /83) sään-     sa. Tässä momentissa tarkoitetuiksi jäseniksi ja
3970: nöksiä. Lisäksi peruskoulun oppilaat valitsevat    varajäseniksi voidaan valita myös muussa kuin
3971: keskuudestaan kaksi jäsentä, joilla on johto-      peruskoulun ylläpitäjäkunnassa asuvia, jolloin
3972: kunnan kokouksissa puhevalta, mutta ei ääni-       vaalikelpoisuudesta on voimassa, mitä kunnal-
3973: oikeutta.                                          lislain 1 momentissa on säädetty.
3974:    Oikeudesta olla läsnä johtokunnan kokouk-           Peruskoulun yläasteen oppilaiden kokous
3975: sissa ja käyttää niissä puhevaltaa säädetään       valitsee syyskuun loppuun mennessä keskuu-
3976: asetuksella ja määrätään johtosäännössä. Sih-      destaan johtokunnan jäsenet ja heidän varajä-
3977: teerinä peruskoulun johtokunnassa toimii pe-       senensä lukuvuodeksi kerrallaan.
3978: ruskoulun johtaja ja lukion ja peruskoulun             Jos johtokunta on peruskoulujen tai lukion
3979: yhteisessä johtokunnassa johtokunnan valitse-      ja peruskoulun yhteinen, opettajat ja muu
3980:  ma lukion rehtori tai peruskoulun johtaja.        henkilökunta valitsevat edustajansa johtokun-
3981:                                                    taan koulujen yhteisissä kokouksissa. Lukion
3982:                                                    ja peruskoulun yhteiseen johtokuntaan perus-
3983:                      13§                           koulun yläasteen oppilaiden kokous valitsee
3984:   Kunnan koululautakunta valitsee johtokun-        oppilasjäsenet ja heidän varajäsenensä keskuu-
3985: nan muut kuin opettajista, muusta henkilökun-      destaan syyskuun loppuun mennessä lukuvuo-
3986: nasta ja oppilaista valittavat jäsenet sekä hei-   deksi kerrallaan. Lukion oppilasjäsenten valin-
3987: dän henkilökohtaiset varajäsenensä sekä ni-        nasta säädetään lukiolaissa (477 /83). Tarkem-
3988: meää puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan          pia säännöksiä annetaan asetuksella.
3989: näistä jäsenistä. Vähintään kolme edellä tässä
3990: momentissa tarkoitetuista jäsenistä sekä heidän
3991: varajäsenensä on kuitenkin valittava oppilai-        Tämä laki tulee voimaan      päivänä
3992: den huoltajien keskuudesta. Koululautakunta        kuuta 198 .
3993: 4                                   1988 vp. -     LA n:o 35
3994: 
3995: 3.
3996:                                              Laki
3997:                                     lukiolain muuttamisesta
3998: 
3999:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun lukiolain
4000: (477 /83) 5 §:n 1 ja 3 momentti, 6 §:n 1 ja 2 momentti sekä 10 §:n 1 momentti näin kuuluviksi:
4001: 
4002:                         5§
4003:   Lukiossa on johtokunta, johon kuuluu yh-         linnasta ja vaalikelpoisuudesta on voimassa,
4004: deksän jäsentä. Jäsenistä yksi on valittava        mitä kunnallislain 104 §:n 1 momentissa on
4005: lukion opettajista, yksi muusta henkilökunnas-     säädetty.
4006: ta ja kaksi oppilaista. Kunnan koulutoimen            Opettajista valittava jäsen ja hänen varajäse-
4007: johtosäännössä voidaan määrätä, että kahdella      nensä valitaan opettajakunnan kokouksessa,
4008: lukiolla tai lukiolla ja peruskoulun yläasteella   muusta henkilökunnasta valittava jäsen ja hä-
4009: on yhteinen johtokunta.                            nen varajäsenensä tämän henkilökunnan ko-
4010:                                                    kouksessa sekä oppilaista valittavat jäsenet ja
4011:    Oikeudesta olla läsnä johtokunnan kokouk-       heidän varajäsenensä oppilaskunnan kokouk-
4012: sissa ja käyttää niissä puhevaltaa säädetään       sessa. Johtokunnan oppilasjäsenet valitaan
4013: asetuksella ja määrätään johtosäännössä. Joh-      syyskuun loppuun mennessä lukuvuodeksi ker-
4014: tokunnan sihteerinä toimii lukion rehtori tai,     rallaan, ja heidän tulee olla 15 vuotta täyttä-
4015: jos johtokunta on koulujen yhteinen, johto-        neitä. Tässä momentissa tarkoitetuksi jäseneksi
4016: kunnan valitseman lukion rehtori tai perus-        ja varajäseneksi voidaan valita myös muussa
4017: koulun johtaja.                                    kuin lukion ylläpitäjäkunnassa asuvia, jolloin
4018:                                                    vaalikelpoisuudesta on voimassa, mitä kunnal-
4019:                                                    lislain 104 §:n 1 momentissa on säädetty. Jos
4020:                         6§                         johtokunta on kahden lukion tai lukion ja
4021:    Koululautakunta valitsee johtokunnan muut       peruskoulun yläasteen yhteinen, kunkin ryh-
4022: kuin opettajista, muusta henkilökunnasta ja        män yhteinen kokous valitsee oman edustajan-
4023: oppilaista valittavat jäsenet ja heidän henkilö-   sa johtokuntaan. Tarkempia säännöksiä anne-
4024: kohtaiset varajäsenensä sekä nimeää puheen-        taan asetuksella.
4025: johtajan ja varapuheenjohtajan näistä jäsenis-
4026: tä. Vähintään kolme edellä tarkoitetuista jäse-
4027: nistä sekä heidän varajäsenensä on kuitenkin                             10 §
4028: valittava oppilaiden huoltajien keskuudesta.         Lukion ja sen iltalinjan muita kuin opetus-
4029: Koululautakunta voi kutsua oppilaiden huolta-      tehtäviä suorittavan henkilökunnan tulee valita
4030: jat kokoukseen varatakseen heille tilaisuuden      keskuudestaan koulun johtokuntaan jäsen ja
4031: ilmaista mielipiteensä johtokuntaan valittavista   hänelle henkilökohtainen varajäsen ja suorittaa
4032: tässä momentissa tarkoitetuista jäsenistä ja       muutkin heille säädetyt yhteiset tehtävät siten
4033: heidän varajäsenistään, sen mukaan kuin ase-       kuin asetuksella säädetään.
4034: tuksella säädetään ja johtosäännössä tarkem-
4035: min määrätään. Yksi tai useampi tässä mo-
4036: mentissa tarkoitettu jäsen voidaan valita muus-      Tämä laki tulee voimaan       päivänä
4037: ta kuin lukion ylläpitäjäkunnasta, jolloin va-     kuuta 198 .
4038: 
4039: 
4040:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1988
4041: 
4042:                                        Eva-Riitta Siitonen
4043:                                              1988 vp.
4044: 
4045: Lakialoite n:o 36
4046: 
4047: 
4048: 
4049:                                 Siitonen: Ehdotus laiksi lukiolain 21 §:n muuttamisesta
4050: 
4051: 
4052:                                         Eduskunnalle
4053: 
4054:    Kun tuntikehyssäännökset tulivat voimaan        dollisuuksia eikä eduskunnan tahtoa näin ollen
4055: syksyllä 1985, voitiin todeta varsinkin suurissa   voida toteuttaa.
4056: asutuskeskuksissa, että lukion käytettävissä          Tämän vuoksi ehdotan muutettavaksi lukion
4057: oleva tuntimäärä väheni noin 4 OJo :lla. Koska     tuntikehyksen muodostumiseen vaikuttavaa
4058: samaan aikaan oppilasmäärät ovat pienenty-         oppilaskohtaista kerrointa siten, että se nykyi-
4059: neet, valtion ja kuntien osuus lukioille on        sen 0,9:n sijasta tulisi olemaan 1,0 ja yksisar-
4060: vähentynyt huomattavasti.                          jaisissa lukioissa 54 viikkotuntia. Muutoksen
4061:    Säätäessään uusia koululakeja eduskunta ha-     toteuttaminen lisäisi lukion tuntikehystä vajaat
4062: lusi, että jokaisen koulun pitäisi saada aikaan    10 OJo, minkä ansiosta voitaisiin kaikissa lu-
4063: omaleimaisuutta. Tämä taas edellyttäisi jokai-     kioissa lisätä valinnanmahdollisuuksia ja näin
4064: selta koululta runsaasti valinnanmahdollisuuk-     ollen toteuttaa lainsäätäjän tarkoittamaa peri-
4065: sia. Kouluille tämän vaatimuksen toteuttami-       aatetta omaleimaisista kouluista.
4066: nen taas ei ole mahdollista lukion liian tiukan       Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
4067: tuntikehyksen ja pienentyneen oppilasmäärän
4068: johdosta. Sen vuoksi varsinkaan yksisarjaisissa             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4069: lukioissa ei ole juuri ollenkaan valinnanmah-             lakiehdotuksen:
4070: 
4071: 
4072: 
4073:                                              Laki
4074:                                  lukiolain 21 §:n muuttamisesta
4075: 
4076:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun lukiolain
4077: 21 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 3 päivänä helmikuuta 1984 annetussa laissa (133/84),
4078: näin kuuluvaksi:
4079: 
4080:                      21 §                          tusryhmä, saadaan edellä tässä momentissa
4081:   Lukiossa saadaan lukuvuoden työpäivien ai-       säädetystä poiketen tällaista vuosiluokkaa koh-
4082: kana käyttää opetussuunnitelmassa vahvistet-       ti käyttää kuitenkin kaikkiaan 54 tuntia.
4083: tujen oppiaineiden opettamiseen vuosiluokkaa
4084: kohti enintään 29 tuntia viikossa sekä kutakin
4085: oppilasta kohti enintään 1,0 tuntia viikossa.        Tämä laki tulee voimaan        päivänä
4086: Milloin vuosiluokalla on vain yksi perusope-       kuuta 198 .
4087: 
4088: 
4089:   Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1988
4090: 
4091:                                        Eva-Riitta Siitonen
4092: 
4093: 
4094: 
4095: 
4096: 280324A
4097:                                               1988 vp.
4098: 
4099: Lakialoite n:o 37
4100: 
4101: 
4102: 
4103: 
4104:                                  Apukka ym.: Ehdotus laiksi Lapin läänin maakuntahallinnosta
4105: 
4106: 
4107: 
4108:                                          Eduskunnalle
4109: 
4110:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
4111: 
4112:   Aloitteessa ehdotetaan maakuntavaltuuston         ton sekä sairaalapiirien liittovaltuustot ja lää-
4113: perustamista Lapin lääniin siten, että maakun-      ninneuvottelukunnan.
4114: tavaltuusto valittaisiin kunnallisvaalien yhtey-       Maakuntavaltuuston valinnassa sovellettai-
4115: dessä.                                              siin kunnallisvaalilakia ja maakuntaan (so.
4116:                                                     maakuntavaltuuston ja sen alaisiin toimieli-
4117:   Välittömästi maakuntavaltuusto korvaisi           miin) kunnallislakia soveltuvin osin.
4118: maakuntapäivät, mutta valmistelun jälkeen se           Maakuntavaltuuston toimiaika olisi sama
4119: korvaisi myös seutukaavaliiton liittovaltuus-       kuin kunnanvaltuuston ja ehdokkaina olisivat
4120: ton, ammattikoulukuntainliittojen liittoval-        automaattisesti kaikki Lapissa kunnallisvaa-
4121: tuustot, ammattikurssikeskusten liittovaltuus-      leissa ehdokkaiksi asetetut henkilöt.
4122: 
4123: 
4124: 
4125: 
4126:                                           PERUSTELUT
4127: 
4128: 1. Nykyinen tilanne, muutosten                      teistyö ja toimintojen yhteensovittaminen on
4129:     tarve ja asian valmistelu                       lähes olematonta tai sattumanvaraista.
4130:                                                         Hallinnon moninaisuus ja päällekkäisyys ai-
4131:    Esitys on tarkoitettu kokeiluksi, josta saatu-   heuttavat lisäkustannuksia muutoinkin talou-
4132: ja kokemuksia voitaisiin soveltaa myös koko         dellisissa vaikeuksissa toimiville Lapin kunnil-
4133: maassa.                                             le.
4134:    Nykyinen maakunnan hallinto on hajanai-              Nykyinen moniin kuntainliittoihin hajautet-
4135: nen, päällekkäinen ja byrokraattinen. Lapissa       tu maakuntahallinto ja suoraan eri ministeriöi-
4136: koko maakuntaa koskevissa asioissa päätösval-       den alaisena toimiva päällikkövirkamiesjohtoi-
4137: taa käyttävät nyt maakuntapäivät, seutukaava-       nen lääninhallitus eivät anna todellisia mahdol-
4138: liiton liittovaltuusto, läänin neuvottelukunta ja   lisuuksia maakunnan väestöä edustaville luot-
4139: ammattikurssikeskusten liittovaltuusto. Lisäksi     tamusmieselimille vaikuttaa maakuntaa koske-
4140: maakuntatason päätösvaltaa käyttävät kolmen         viin ratkaisuihin. Liittovaltuustojen luottamus-
4141: erillisen ammattikoulukuntainliiton liittoval-      henkilöiden vaikutus ratkaisuihin on lähes teo-
4142: tuustot ja kahden sairaalapiirin liittovaltuus-     reettista ja lääninhallinnon luottamusmieseli-
4143: tot.                                                met ovat säädöstenkin perusteella vain neuvoa-
4144:    Nyt edellä todettujen maakuntatason organi-      antavia.
4145: saatioiden hallinto on tarpeettoman raskas ja           Maakunnille tarvitaan oma poliittinen johto.
4146: virkavaltainen. Organisaatioiden välinen yh-        Kansan valitsemien päättävien elinten ja niitä
4147: 2803500
4148: 2                                     1988 vp. -     LA n:o 37
4149: 
4150: avustavien asiantuntijoiden tulee kyetä ohjaa-       maakunnan kehittämisen kannalta tärkeistä
4151: maan kehitystä kaikissa maakuntaa koskevissa         kysymyksistä ja niiden toteuttamisesta.
4152: keskeisissä asioissa maakunnan väestön toivo-            Laki koskisi vain Lapin lääniä. Lapissa kun-
4153: malla tavalla.                                       tainliittojen ja piirihallintoviranomaisten toi-
4154:    Suomessa valtiollinen järjestelmä ja julkinen     mialueen rajat noudattavat lääninrajoja. Muu-
4155: hallinto ovat syntyneet kansalaisten ja heidän       toinkin Lappi muodostaa taloudellisesti ja po-
4156: yhteisöjensä yhteisten asioiden hoitamista var-      liittisesti yhtenäisen alueen.
4157: ten. Suomen Hallitusmuoto lähtee siitä, että             Lapissa vallitsee maakuntatason hallinnon
4158: Suomessa kansanvalta on poliittisen järjestel-       uudistamisesta laaja yksimielisyys. Lapin Maa-
4159: män ehdoton ja yksinomainen lähtökohta.              kuntaliitto ja Lapin lääninhallitus ovat esittä-
4160: Valtakunnan hallinto ja paikallishallinto on jo      neet välittömillä vaaleilla valittavan maakunta-
4161: saatettu kansanvaltaiselle perustalle. Sitä vas-     valtuuston luomista jo v. 1984. Ammattikoulu-
4162: toin maakuntien osalta kansanvaltainen hallin-       kuntainliittojen yhdistäruisasia on vireillä.
4163: to on edelleen toteuttamatta.                        Kahden sairaalapiirin perustaminen Lappiin on
4164:    Maakuntahallinnon        kansanvaltaistaminen     nähty välttämättömäksi palvelutason turvaami-
4165: kiireellisesti on erittäin perusteltua Suomessa      seksi tasapuolisesti maakunnassa. Kuitenkin
4166: juuri nyt, kun yleinen kehitys kaikilla aloilla      samalla on todettu, että sairaalapiirien kesken
4167: näyttää kulkevan kohti yhä voimakkaampaa             tarvitaan tiivistä yhteistyötä. Sairaalapiirien
4168: keskittämistä. Taloudellinen ja poliittinen pää-     toimintojen yhteensovittaminen tapahtuisi
4169: tösvalta keskittyy yhä harvempiin käsiin ja          luontevimmin maakuntavaltuuston alaisuudes-
4170: alueellisesti pääkaupunkiseudulle. Taloudelli-       sa.
4171: sissa asioissa näyttää päätäntävalta osittain           Aloitteeseen sisältyvään lakiehdotukseen tu-
4172: liukuvan jo maan rajojen ulkopuolelle Euroo-         lisivat vain välttämättömät säädökset siitä, että
4173: pan talouskeskuksiin.                                maakuntavaltuutettujen vaali voidaan suorit-
4174:                                                      taa samanaikaisesti kunnanvaltuutettujen vaa-
4175:    Viimeksi kuluneiden vuosien tekniikan ja
4176:                                                      lin yhteydessä. Vaali tapahtuisi samoissa tilois-
4177: talouden kehitys pakottavat muodostamaan
4178:                                                      sa ja samojen viranomaisten toimesta. Tämän
4179: reuna-alueille riittävän voimakkaita poliittisia
4180:                                                      lisäksi maakuntavaltuustoa koskisivat käytän-
4181: ja taloudellisia yksiköitä, jotta reuna-alueet
4182:                                                      nössä samat kunnallislain säännökset kuin
4183: pystyisivät parhaalla mahdollisella tavalla          kuntainliitto ja.
4184: käyttämään hyväkseen aloitteellisuuttaan ja
4185:                                                          Lapissa erillislain perusteella toteutettava
4186: omia kehitysmahdollisuuksiaan sekä puolusta-
4187:                                                      maakuntavaltuuston valitseminen, ja sen jäl-
4188: maan oikeuksiaan.                                    keen tapahtuva kuntainliittojen kokoaminen
4189:    Tulevan kehityksen ennustetaan vievän yhä         maakuntavaltuuston alaisuuteen, antaisi arvo-
4190: voimakkaammin kohti laajempaa kansainvälis-          kasta käytännön kokemusta myös muualla
4191: tymistä. Tämän vastapainoksi on käynnistettä-        maassa toteutettavaa aluehallinnon uudistamis-
4192: vä nopeasti riittävän voimakkaiden maakunta-         ta varten.
4193: kokonaisuuksien luominen.                                Maakuntavaltuuston valitsemiseksi Lapissa
4194:    Päätösvaltaa monissa pienissä asioissa on         kunnallisvaalien yhteydessä tänä vuonna edus-
4195: siirretty viime vuosina keskushallinnolta alueel-    kunnan tulisi käsitellä aloite tai - jos hallitus
4196: liselle tasolle ja edelleen kuntiin. Pitemmälle      antaa asiasta esityksensä - myös se kuluvan
4197: menevä päätösvallan siirtäminen keskushallin-        kevään aikana. Lain tulisi tulla voimaan
4198: nolta alueelliselle tasolle edellyttää demokraat-    1.8.1988 lukien. Kuntien keskusvaalilautakun-
4199: tisemman aluehallinnon luomista. Tämä kos-           tien tulisi ryhtyä valmistautumaan kunnallis-
4200: kee erityisesti valtion vuotuisen tulo- ja meno-     vaalien toteuttamiseen kaksilla vaalilipuilla.
4201: arvion valmisteluun ja sen täytäntöönpanoon
4202: liittyvää päätösvaltaa. Välittömillä vaaleilla va-
4203: littu maakuntavaltuusto tarjoaisi mahdollisuu-       2. Aloitteen poliittiset ja hallin-
4204: det oleellisesti nykyistä pitemmälle menevään           nolliset vaikutukset
4205: päätösvallan siirtämiseen keskushallinnolta.
4206:    Aluepolitiikassa on viime vuosina korostettu        Välittömillä vaaleilla valittu maakuntaval-
4207: erityisesti alueen oman aktiivisuuuden merki-        tuusto korvaisi heti vaalien tuloksen vahvista-
4208: tystä. Välittömillä vaaleilla valittava maakun-      misen jälkeen maakuntapäivät. Maakuntapäi-
4209: tavaltuusto lisäisi merkittävästi keskustelua        vät ovat joutuneet ja joutuvat tulevaisuudessa
4210:                                        1988 vp. -      LA n:o 37                                      3
4211: 
4212: ottamaan kantaa moniin keskeisiin Lappia                  Kuntainliittojen kokoamisen jälkeen maa-
4213: koskeviin kysymyksiin. Viime aikoina on jou-           kuntavaltuuston alaisuuteen tai ohjaukseen
4214: duttu usein toteamaan, että maakuntapäivien            voitaisiin liittää lähes kaikki merkittävimmät
4215: kannanotoille ei ole annettu niille kuuluvaa           valtion piirihallintoviranomaiset.
4216: merkitystä valtakunnantason päätöksenteossa.              Maakunta voisi ottaa tehtäväkseen myös
4217: Välittömillä vaaleilla valitun maakuntavaltuus-        esim. läänin kehittämisrahan jakamisen.
4218: ton kannanotoilla tulisi olemaan huomattavasti
4219: nykyistä suurempi painoarvo erityisesti valtio-        3. Aloitteen taloudelliset vaiku-
4220: neuvoston ja yksityisten ministereiden Lappia             tukset
4221: koskevissa ratkaisuissa. Näin sen vuoksi, että
4222: välittömillä vaaleilla valittu maakuntavaltuusto         Maakuntavaltuuston valitseminen välittömil-
4223: edustaa kiistattomasti Lapin väestöä ja Lapin          lä vaaleilla kunnallisvaalien yhteydessä ei ai-
4224: väestön mielipidettä. Samaa ei voida sanoa             heuta merkittäviä lisäkustannuksia. Kysymys
4225: kuntainliittotyyppisten organisaatioiden liitto-       on lähinnä vain kahdella vaalilipulla äänestä-
4226: valtuustoista, jollainen myös maakuntapäivät           misestä ja siitä aiheutuneista kustannuksista.
4227: nykytilanteessa on. Näihin elimiin valitaan ih-          Perustettava maakunnan poliittinen johto ei
4228: miset monien erilaisten neuvottelujen ja sovit-        aiheuta hallinnon kokonaiskustannusten li-
4229: telujen jälkeen, jolloin hämärtyy mm. se, ketä         sääntymistä. Päin vastoin näin saadaan aikai-
4230: he lopultakin luottamustehtävässään edusta-            sempaa huomattavasti paremmat mahdollisuu-
4231: vat. Todettakoon, että liittovaltuustot, jotka         det tarkastella maakuntaa kokonaisuutena,
4232: viime kädessä käyttävät ylintä päätösvaltaa            löytää järkeviä ja taloudellisia ratkaisuja, sekä
4233:  kuntainliitossa, eivät ole poliittisesti edustavia.   koota maakunnan henkiset ja aineelliset voi-
4234: Tästä selvimpänä esimerkkinä on Lapin kes-             mavarat yhteisten pyrkimysten taakse.
4235: kussairaalan kuntainliitto, jonka liittovaltuus-          Verotus on monimutkainen järjestelmä, jon-
4236:  ton 17 jäsenestä 16 kuuluu samaan poliittiseen        ka muuttamisella on monenlaisia vaikutuksia.
4237:  puolueeseen.                                          Siksi maakunnan johdon valitsemista ei saa
4238:     Läänin neuvottelukunnan ohella Lapissa toi-        tehdä riippuvaksi verotuksen muutoksista.
4239:  mii 8 laaja-alaista kuntainliittoa, joiden hallin-    Maakuntahallinnosta ei saa muodostua uutta
4240:  non keventäminen ja rationalisointi tapahtuisi        verottajaa entisten lisäksi.
4241:  siten, että maakuntavaltuusto korvaisi näiden
4242:  liittovaltuustot. Kahdeksan erillisen liittoval-        Ehdotammekin,
4243:  tuuston tilalle tulisi uudistuksen jälkeen yksi
4244:  välittömillä vaaleilla valittu maakuntavaltuus-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4245:  to.                                                          lakiehdotuksen:
4246: 
4247: 
4248: 
4249: 
4250:                                                  Laki
4251:                                   Lapin läänin maakuntahallinnosta
4252: 
4253:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4254: 
4255:                          1§                              Valmistelu, täytäntöönpano ja muu hallinto
4256:    Lapin läänin kunnat muodostavat maakun-             on Lapin läänin maakuntahallituksen (maa-
4257:  nallisten asioiden hoitamista varten Lapin            kuntahallitus) ja sen valvonnanalaisten lauta-
4258:  maakunnan (maakunta).                                 kuntien, johtokuntien ja toimikuntien sekä
4259:                                                        viranhaltijoiden asiana.
4260:                         2§
4261:                     Toimielimet                                              3§
4262:                                                                     Maakunnan toimiala
4263:     Maakunnan päätösvaltaa käyttää maakunta-
4264:  valtuusto, jollei tästä laista muuta johdu tai          Maakuntavaltuusto korvaa 1.1.1989 lukien
4265:  jollei sen nojalla ole toisin määrätty.               Lapin maakuntapäivät, jolloin maakuntaval-
4266: 4                                      1988 vp. -     LA n:o 37
4267: 
4268: tuuston tehtävänä on toimia maakunnan hen-            kunnallisvaaleissa ehdokkaiksi asetetut henki-
4269: kisen ja taloudellisen vaurastumisen hyväksi          löt ja äänioikeutettuja sanotuissa kunnallisvaa-
4270: sekä ajaa toiminta-alueensa kuntien ja niiden         leissa äänioikeutetut henkilöt, joilla on kum-
4271: väestön etuja tarvittaessa yhteistoiminnassa          massakin vaalissa samat ehdokasnumerot.
4272: muiden järjestöjen ja virastojen kanssa.              Äänestäminen tapahtuu siten, että maakunta-
4273:    Erikseen säädetään siitä, milloin ja mitkä         valtuuston vaalissa käytetään erillistä vaalilip-
4274: muut Lapin läänin alueella toimivat laaja-alais-      pua, jonka tulee väriltään selvästi poiketa kun-
4275: ten kuntainliittojen liittovaltuustojen, sellaisten   nallisvaalissa käytetystä lipusta ja lisäksi sen
4276: kuin seutukaavaliiton liittovaltuuston, ammat-        sisäpuolelle on painettava otsikko, jossa maini-
4277: tikoulujen ja ammattikurssikeskusten kuntain-         taan missä vaaleissa sitä on käytettävä.
4278: liittojen liittovaltuustojen sekä sairaalapiirien
4279: liittovaltuustojen, tehtävät siirtyvät maakunta-                            5§
4280: valtuustolle.                                          Kuntaa koskevien säännösten soveltaminen
4281:                                                                      maakunnassa
4282:                        4 §
4283:          Maakuntavaltuuston vaalista                    Maakunnasta on soveltuvin osin voimassa,
4284:                                                       mitä kunnallislaissa on säädetty 6, 8, 9, 11-13
4285:   Maakuntavaltuuston jäsenet (maakuntaval-            ja 18-33, 35-37, 41-44, 46-55, 58-
4286: tuutetut) valitaan kunnanvaltuuston toimiajak-        68 §:ssä, 69 §:n 1 momentissa, 70-80 §:ssä,
4287: si kunnallisvaalien yhteydessä välittömillä suh-      82 §:n 1 ja 2 momentissa, 83 ja 86-91 §:ssä,
4288: teellisilla vaaleilla noudattaen kunnallisvaalila-    92 §:n 1 ja 3 momentissa, 93-97 §:ssä ja
4289: kia (361172) siten kuin siitä asetuksella tarkem-     103 §:n 1 momentissa.
4290: min säädetään. Vaalipiireinä maakuntavaltuus-
4291: ton vaalissa ovat kuitenkin Lapin kunnat niin,                              6§
4292: että kustakin kunnasta valitaan yksi edustaja           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
4293: alkavaa 5 000 kunnassa samaan aikaan suori-           1988, ja ensimmäisen kerran maakuntavaltuus-
4294: tettavissa kunnallisvaaleissa olevaa vaalioikeu-      to valitaan vuonna 1988 toimitettavissa kun-
4295: tettua kohti. Maakuntavaltuuston vaalissa eh-         nallisvaaleissa. Ennen lain voimaantuloa voi-
4296: dokkaina ovat samanaikaisesti toimitettavissa         daan ryhtyä sen edellyttämiin toimenpiteisiin.
4297: 
4298: 
4299:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1988
4300: 
4301:           Asko Apukka              Hannele Pokka                      Esko-Juhani Tennilä
4302:                    Vappu Säilynoja                             Pekka Leppänen
4303:                                               1988 vp.
4304: 
4305: Lakialoite n:o 38
4306: 
4307: 
4308: 
4309: 
4310:                                   Wahlström ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen muutta-
4311:                                     misesta
4312: 
4313: 
4314:                                           Eduskunnalle
4315: 
4316:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
4317: 
4318:    Aloitteessa ehdotetaan valtiopäiväjärjestyk-      hallinnonalakohtaiset suunnitelmat voisivat si-
4319: sen 36 §:n 3 momenttiin sisältyvän selonteko-        sältää ehdotuksia hallinnonalan kehittämistä
4320: mahdollisuuden poistamista tarpeettomana.            koskeviksi periaatekannanotoiksi ja lakiehdo-
4321: Kokemus on osoittanut, että selonteoista ei ole      tuksia sekä yhtä hyvin myös tulo- ja menoar-
4322: paljonkaan hyötyä.                                   vion muutoksia.
4323:    Tämän sijaan ehdotetaan uutta käytäntöä,             Mahdollisuus tiedonautojen antamiseen säi-
4324: jonka mukaan hallinnonaloittaiset viisivuotis-       lyisi edelleen, jolloin hallitus voisi tuoda käsit-
4325: suunnitelmat tulisivat eduskunnan käsiteltävik-      telyyn myös ajankohtaisia asioita.
4326: si hallituksen esityksinä. Muotonsa puolesta
4327: 
4328: 
4329: 
4330: 
4331:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
4332: 
4333:    Ehdotamme selontekomahdollisuuden pois-           eduskunnan täysistunnossa". Edelleen tode-
4334: tamista valtiopäiväjärjestyksestä. Sen sijaan        taan hallituksella olevan mahdollisuus antaa
4335: katsomme, että eduskunnan valtaa tulee lisätä        eduskunnalle ulkopuolella päiväjärjestyksen
4336: siten, että eduskunnan käsittelyyn saatetaan         erityinen tiedonanto tai ilmoitus. Siihenkin
4337: hallinnonaloittaiset    viisivuotissuunnitelmat.     mennessä hallituksella oli mahdollisuus siis
4338: Sellaisen yhteydessä eduskunta voisi keskustel-      "haluamanaan ajankohtana antaa eduskunnal-
4339: la ajankohtaisista asioista, mutta ennen kaik-       le tilaisuus keskusteluun jostakin tietystä kysy-
4340: kea eduskunta voisi ottaa kantaa. Tiedonanto-        myksestä, jolloin eduskunta voi samalla lausua
4341: menettely säilyisi.                                  mielipiteensä hallituksen suunnitelmista tai toi-
4342:                                                      menpiteistä". Sitten perusteluissa todetaan hal-
4343:                                                      lituksen suhteellisen harvoin käyttäneen tätä
4344: 1. Kumottava säännös                                 mahdollisuutta.
4345:                                                         Edelleen todetaan keskusteluja käydyn halli-
4346:    Hallitus antoi 19 päivänä syyskuuta 1969          tuksen kertomuksen yhteydessä, mikä ei ole
4347: eduskunnalle esityksensä (HE n:o 132/1969            tyydyttävä ratkaisu, koska "kertomuksessa
4348: vp.), jossa 43 §:ään ehdotetun ulkoasiainvalio-      mainittujen asioiden lukuisuus" on "kuitenkin
4349: kunnan kokoontumista koskevan muutoksen              vaikeuttanut keskittymistä joihinkin tiettyihin
4350: ohella      ehdotettiin    valtiopäiväjärjestyksen   kysymyksiin". Samoin todetaan kertomuksissa
4351: 36 §:n täydentämistä selontekoa koskevalla           monia asioita käsiteltävän pintapuolisesti ja
4352: säännöksellä.                                        useiden asioiden menettäneen kertomuksen kä-
4353:    Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan,     sittelyyn mennessä ajankohtaisuutensa.
4354: että " ... valtiopäiväjärjestyksen säännökset tar-      Perusteluissa todetaan tulo- ja menoarvion
4355: joavat useita mahdollisuuksia erilaatuisia kysy-     lähetekeskustelusta, että se on liian laaja-alai-
4356: myksiä koskevien keskustelujen käymiseen             nen.
4357: 280362R
4358: 2                                    1988 vp. -     LA n:o 38
4359: 
4360:    Niinpä perusteluissa päätelläänkin: "Onkin       Voipa oppositio kahdellakymmenellä allekir-
4361: todettava, että valtiopäiväjärjestys ei nykyisel-   joituksella saada aikaan välikysymyskeskuste-
4362: lään anna riittävästi mahdollisuuksia keskuste-     lun, jos keskusteluun on tarvetta; viime vuosi-
4363: lujen käymiseen eduskunnassa joistakin tietyis-     nahan yhä enemmän on tunnustettu, ettei väli-
4364: tä ajankohtaisista kysymyksistä ilman, että         kysymyksen tarkoitus enemmistöhallitusten ai-
4365: asian johdosta on tehtävä nimenomainen pää-         kana niinkään ole epäluottamuksen esittämi-
4366: tös. Tämä on vaikeuttanut erityisesti ulkopoli-     nen kuin sellaisen asian tuominen julkiseen
4367: tiikkaa koskevien keskustelujen syntymistä          keskusteluun, mitä oppositio pitää tärkeänä.
4368: eduskunnassa.''                                        Me emme pidä selontekoja kovin tarpeellisi-
4369:    Aikanaan selontekomahdollisuuden käyt-           na; hallitus tuokoon tiedonannon, jos se ha-
4370: töönotto merkitsi epäilemättä sitä, että edus-      luaa omasta aloitteestaan keskusteluttaa edus-
4371: kunnalle tarjoutui, milloin hallitus sitä halusi,   kuntaa. Tiedonannon käsittelyssäkään ei oleel-
4372: uusi mahdollisuus keskusteluun ajankohtaises-       lista tulisi olla sen tarjoama mahdollisuus epä-
4373: ta asiasta ilman, että keskustelu tuli sovittaa     luottamuksen esittämiseen vaan mahdollisuus
4374: jonkin muun käsittelyssä olevan asian yhtey-        käsitellä asiaa valiokunnassa ja siltä pohjalta
4375: teen ja ilman, että hallituksen tarvitsi pelätä     antaa eduskunnalle mahdollisuus muotoilla
4376: eduskunnan ottavan asian yhteydessä kantaa          eduskunnan kanta asioihin.
4377: siihen. Selonteko tarjoaa hallitukselle vaaratto-      Hallitus voisi myös käyttää lähes kuolleeksi
4378: man mahdollisuuden keskusteluttaa eduskun-          kirjaimeksi jäänyttä valtiopäiväjärjestyksen
4379: taa ilman, että sen tarvitsee pelätä eduskunnan     34 §:ää. Sen mukaanhan asiasta, josta hallitus
4380: reaktiota, mihin tiedonanto voisi johtaa. Tämä      voi määrätä eduskunnan myötävaikutuksetta,
4381: halu pelkkään keskusteluun ilmenee myös edel-       voidaan hallituksen esityksessä pyytää edus-
4382: lä lainatuista hallituksen esityksen perustetuis-   kunnan lausuntoa. Myös lausuntokeskustelu ja
4383: ta.                                                 itse lausunnon antaminen tarjoaisivat eduskun-
4384:    Edellisellä vaalikaudella hallitus antoi sään-   nalle mahdollisuuden keskustella ja ottaa kan-
4385: nönmukaisesti keväällä talouspolitiikan selon-      taa asioihin.
4386: teon, jottei sen olisi tarvinnut vastata silloin       Vaikka tässä aloitteessa ehdotetaan selonte-
4387: oppositiossa olleen kokoomuksen samaa aihet-        kojen poistamista, emme pidä poistamista eh-
4388: ta koskevaan välikysymykseen. Kokoomus              dottoman välttämättömänä, jos niistä ei hen-
4389: puolestaan piti selontekoa riittävänä eikä pitä-    nota luopua.
4390: nyt tarpeellisena välikysymyksen tarjoamaa
4391: eduskunnan muunkinlaista kuin nimenomaan
4392: todettua epäluottamuksen sisältävää kannanot-       2. Ehdotettu uusi säännös
4393: toa. Keskustelu siis riitti.
4394:    Mikäli eduskunnan olennaisena piirteenä             Valtiohallinto pyrkii viisivuotisin suunni-
4395: nähdään keskustelujen käyminen päätöstä te-         telmin viitoittamaan myös tulevaa kehitystä.
4396: kemättä ja koonnosta keskustelusta laatimatta,      Vaikka varsinaisesti vasta tulo- ja menoarvion
4397: voi selontekoa pitää tyydyttävänä. Selonteko-       käsittelyssä tai lakia säädettäessä lopullisesti
4398: keskusteluhan on vain lukuisa joukko puheen-        päätetäänkin toteutuksesta, luovat nämä edus-
4399: vuoroja; käsittely päättyy nuijan kopautuk-         kunnan käsittelyyn tulemattomat suunnitelmat
4400: seen, kun viimeinen puheenvuoro on pidetty.         pohjaa varsinaisille päätöksille.
4401: Mikäli kuitenkin katsotaan, että eduskunnan            Ehdottamamme hallinnonalan suunnitelmat
4402: ensisijainen tehtävä on päättää, ei keskustelu      korvaisivat nykyisin sosiaali- ja terveysministe-
4403: voi tyydyttää varsinkin, kun on olemassa riittä-    riön hallinnonalan valtakunnalliset suunnitel-
4404: västi mahdollisuuksia keskusteluun muutoin-         mat. Tai toisella tapaa ajateltuna: nämä suun-
4405: kin.                                                nitelmat käsittelisi ja vahvistaisi eduskunta.
4406:    Kyselytunnin kehittäminen on avannut mah-           Eduskunnan tulisi voida päättää esimerkiksi
4407: dollisuuden nopeasti keskustella ajankohtaisis-     liikennepolitiikan suuntaviivoista, siitä, tulisi-
4408: ta aiheista. Samoin päiväjärjestyksessä olevat      ko moottoritieverkkoa kehittää ja missä laa-
4409: asiat tarjoavat usein mahdollisuuden ainakin        juudessa. Se päättäisi, tulisiko varautua rauta-
4410: viittauksenomaisesti käsitellä ajankohtaisia asi-   tieinvestointien lisäämiseen ja miten linja-auto-
4411: oita. Keskustelua voidaan käydä edelleenkin         liikennettä maaseudulla kehitettäisiin. Kantaa
4412: kertomuksista, joiden määrä on vuodesta 1969        tulisi myös voida tällöin ottaa liikenteen ympä-
4413: lisääntynyt, ja tulo- ja menoarvion yhteydessä.     ristökysymyksiin, verotusperiaatteisiin jne.
4414:                                      1988 vp. -     LA n:o 38                                       3
4415: 
4416: Tässä mielessä yhden mallin voisi tarjota Ruot-     tarpeen mukaan osin ainoassa käsittelyssä ja
4417: sin hallituksen esitys Regeringens proposition      osin kolmessa käsittelyssä.
4418: 1987/88:50 om trafikpolitiken inför 1990-talet         Hallinnonalan suunnitelmia tulisi käsitellä
4419: tai ympäristönsuojelun alalta Regeringens pro-      vähintään joka toinen vuosi eli tavallisesti kah-
4420: position 1987/88:85 om miljöpolitiken inför         desti vaalikauden aikana. Mikään ei tietysti
4421: 1990-talet. Kumpikin näistä asiakirjoista tar-      estäisi kokeilemasta vuosittaistakin käsittelyä,
4422: joaa Ruotsin valtiopäiville paljon paremman         mikäli suunnitelmien eduskuntakäsittely ajoit-
4423: kokonaiskuvan ja päätösmahdollisuuden kuin          tuisi muutoin yleensä hiljaiseen kevätkauteen.
4424: tavanomainen Suomen hallituksen lakia koske-        Tällöin suunnitelma ohjaisi myös tulo- ja me-
4425: va esitys tai tulo- ja menoarvio, saati ministe-    noarvion laadintaa, jos se tulisi käsitellyksi
4426: rin esittämä selontekopuheenvuoro.                  hyvissä ajoin keväällä.
4427:    Ehdottamamme säännöksen olemme pyrki-               Emme kuitenkaan ole halunneet määritellä
4428: neet kirjoittamaan siten, ettei siinä tarkkaan      suunnitelmia koskevien esitysten tai esityksen
4429: nimettäisi hallinnonalan suunnitelmia. Siten        antamisen ajankohtaa säännöksessä. Voitai-
4430: joltakin hallinnonalalta voitaisiin tarvittaessa    siinhan näet ajatella, että tulo- ja menoarvion
4431: laatia useitakin suunnitelmia hallinnonalan eri     käsittelyn yhteydessä käsiteltäisiin samalla nä-
4432: lohkoja varten tarvitsematta mahduttaa niitä        mä suunnitelmat, jolloin ne pohjautuisivat en-
4433: samaan asiakirjaan. Toisaalta mahdollista olisi     simmäisen vuoden osalta tulo- ja menoar-
4434: myös samassa asiakirjassa, samassa esityksessä      vioon, mutta seuraavien vuosien osalta ohjaisi-
4435: käsitellä useamman hallinnonalan suunnitelmia       vat myöhempien tulo- ja menoarvioiden laa-
4436: tai jopa kaikkienkin, jos sitä pidettäisiin käte-   dintaa.
4437: vimpänä tapana.                                        Samalla kun ehdotamme hallinnonalan
4438:    Pidämme tärkeänä, että hallinnonalan suun-       suunnitelmien tuomista eduskunnan käsiteltä-
4439: nitelma voi sisältää monenlaisia osia. Siten        väksi, ehdotamme myös edustajan aloiteoikeu-
4440: samaan esitykseen on voitava tarvittaessa sisäl-    den vastaavaa laajennusta.
4441: lyttää yhtä hyvin lakiehdotuksia kuin eduskun-
4442: nassa lausumina tai budjettiperusteluina hy-          Ehdotammekin,
4443: väksyttäviä kannanottoja. Minkään ei myös-
4444: kään tulisi estää menoarviokysymysten käsitte-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4445: lyä, jos sellainen osoittautuisi tarpeelliseksi.           lakiehdotuksen:
4446: Suunnitelmat käsiteltäisiin täysistunnossa siten
4447: 
4448: 
4449: 
4450: 
4451:                                               Laki
4452:                               valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
4453: 
4454:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä
4455: tavalla,
4456:    kumotaan 13 päivänä tammikuuta 1928 annetun valtiopäiväjärjestyksen 36 §:n 3 momentti,
4457: sellaisena kuin se on 14 päivänä marraskuuta 1969 annetussa laissa (685/69),
4458:    muutetaan 32 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 18 päivänä maaliskuuta 1983 annetussa
4459: laissa (278/83), sekä
4460:    lisätään lakiin uusi 30 a § ja 31 §:n 1 momenttiin uusi 4 kohta, seuraavasti:
4461: 
4462:                      30 a §                         nonalan suunnitelma voi käsittää perustelui-
4463:   Vähintään joka toinen vuosi annetaan edus-        neen ehdotuksia laeiksi, muutoksiksi tulo- ja
4464: kunnalle hallituksen esityksenä kultakin hallin-    menoarvioon sekä sellaisiksi hallinnonalan
4465: nonalalta suunnitelma seuraavaksi viideksi          suuntaviivoihin liittyviksi periaatekannanotoik-
4466: vuodeksi (hallinnonalan suunnitelma). Hallin-       si, joihin eduskunta ottaa kantaa.
4467: 4                                   1988 vp. -     LA n:o 38
4468: 
4469:                      31 §                                               32 §
4470:   Eduskunnalla on oikeus ottaa käsiteltäväk-
4471: seen edustajan asianmukaisesti tekemä aloite.        Lakialoite ja suunnitelma-aloite voidaan teh-
4472: Eduskunta-aloite saattaa olla:                     dä eduskunnan ollessa koolla.
4473:    3) toivomusaloite, joka sisältää ehdotuksen,
4474: että eduskunta esittäisi hallitukselle toivomuk-
4475: sen toimenpiteeseen ryhtymisestä sen toimival-        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
4476: taan kuuluvassa asiassa;                           kuuta 198 . Hallinnonalan suunnitelmat on
4477:    4) suunnitelma-aloite, joka koskee ehdotusta    annettava eduskunnalle ensimmäisen kerran 18
4478: yhden tai useamman hallinnonalan suunnitel-        kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulos-
4479: maksi.                                             ta.
4480: 
4481: 
4482: 
4483:     Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1988
4484: 
4485:          Jarmo Wahlström            Vappu Säilynoja          Heli Astala
4486:          Lauha Männistö             Juhani Vähäkangas        Pauli Uitto
4487:          Anna-Liisa Jokinen         Arvo Kemppainen          Timo Laaksonen
4488:          Asko Apukka                Pertti Lahtinen          Raila Aho
4489:                     Claes Andersson                   Pekka Leppänen
4490:                                                1988 vp.
4491: 
4492: Lakialoite n:o 39
4493: 
4494: 
4495: 
4496: 
4497:                                   Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusvero-
4498:                                      lain muuttamisesta
4499: 
4500: 
4501:                                           Eduskunnalle
4502: 
4503:    Hallituksen esityksessä tulo- ja varallisuusve-    vaatimus eläketulon jaksottamisesta vain eläk-
4504: rolain uudeksi 24 a §:ksi ehdotetaan, että laki-      keen maksuvuotta seuraavan kalenterivuoden
4505: sääteiseen eläketurvaan perustuvia taannehtivia       loppuun mennessä, koska se voi johtaa epä-
4506: eläkkeitä pidettäisiin verovelvollisen vaatimuk-     huomiossa tapahtuviin oikeudenmenetyksiin.
4507: sesta niiden vuosien tuloina, joihin eläke koh-          Eläkkeen jaksottaminen edellisille vuosille
4508: distuu. Jos kuitenkin kerralla saatu eläketulo       merkitsee usein verotuksen kiristymistä näiden
4509: kohdistuu useampaan vuoteen kuin verovuo-             vuosien osalta. Kokonaisvaikutus on kuitenkin
4510: teen ja kahteen verovuotta edeltäneeseen vuo-        yleensä eläkkeensaajan kannalta edullinen.
4511: teen, se jaksotetaan kolmeksi yhtä suureksi           Kun joissakin tapauksissa jaksottaminen saat-
4512: eräksi verovuodelle ja sitä edeltäneelle vuodel-     taisi johtaa myös aikaisempien vuosien vero-
4513: le. Tämä rajaus ei vastaa eduskunnan perus-          tuksen kiristymiseen niin paljon, että lopputu-
4514: tusvaliokunnan mietinnössään n:o 6/1987 vp.          los olisi verovelvollisen kannalta epäedullinen,
4515: esittämää kantaa.                                     pitäisi laissa yksiselitteisesti säätää, että tällai-
4516:    Edellyttäessään verotuksellisten epäkohtien       sissa tilanteissa jaksottamista ei suoriteta, kos-
4517: korjausta perustuslakivaliokunta totesi, että        ka verovelvolliselle aiheutuu eläkkeen viivästy-
4518: uudistuksessa tulisi lähteä nimenomaan siitä,        misestä usein suuriakin taloudellisia vaikeuk-
4519: että takautuvasti saadut eläketulot kohdiste-        sia. Uusien lääkärinlausuntojen hankkiminen
4520: taan niihin verovuosiin, joilta eläke on makset-     saattaa aiheuttaa lisämenoja. Eräissä tapauk-
4521: tu, ja että verovelvolliselle myönnetään vastaa-     sissa eläkkeenhakijat ovat joutuneet ottamaan
4522: vasti eläketulovähennys kultakin vuodelta.           korkeakorkoista lainaa toimeentulonsa turvaa-
4523: Kun sosiaalivaliokunta käsitellessään Kansan-        miseksi. Tämän vuoksi ei ole mitään aihetta
4524: eläkelaitoksen valtuutettujen kertomusta vuo-        toteuttaa jaksottamista silloin, kun se on haki-
4525: delta 1986 sai tietää, että valtiovarainministe-     jan kannalta epäedullista.
4526: riössä valmisteltu lakiluonnos ei tältä osin vas-       Monelle eläkeläiselle jaksottamisvaatimuk-
4527: tannut perustuslakivaliokunnan kantaa, se            sen tekeminen voi aiheuttaa sellaisia vaikeuk-
4528: toisti mietinnössään n:o 30/1987 vp. mainitun        sia, että se jää tekemättä. Kun taas veroviran-
4529: vaatimuksen. Hallitus ei esitystä antaessaan         omaisen kannalta jaksottaminen on helppo
4530: kuitenkaan ole noudattanut eduskunnan tah-           suorittaa eläkelaitoksilta saatavien tietojen pe-
4531: toa. Tämän vuoksi eduskunnan tulee itse kor-         rusteella, olisikin veroviranomaisen veivoitta-
4532: jata lakipykälää tältä osin.                         minen tekemään jaksotus ja laskemaan sen
4533:    Myös vaatimus taannehtivasti maksetun elä-        vaikutukset täysin mahdollista ilman kohtuu-
4534: ketulon kohdistumisesta vähintään kolmen             tonta vaivaa.
4535: kuukauden ajalta verovuotta edeltäneeseen ai-           Kun veronoikaisu voidaan tehdä viiden vuo-
4536: kaan saattaa merkitä verotuksen perusteetonta        den kuluessa verotuksen toimittamisesta, olisi
4537: kiristymistä, joten tämäkin rajaus tulee pois-       myös kohtuullista, että laki saatettaisiin takau-
4538: taa.                                                 tuvasti voimaan mainitun pituiselta ajanjaksol-
4539:    Veronoikaisu verovelvollisen hyväksi voi-         ta. Jotta tarkistusta ei tarvitsisi tehdä kaikkien
4540: daan tehdä viimeistään säännönmukaisen vero-         eläkkeensaajien osalta, voisi lain voimaantuloa
4541: tuksen toimittamisvuotta seuraavien viiden           edeltäneenä aikana maksettujen taannehtivien
4542: vuoden kuluessa tai myöhemminkin, jos vaati-         eläkkeiden osalta edellyttää jaksoaarnisen ta-
4543: mus on tehty edellä mainitussa ajassa. Tämän         pahtuvaksi vain verovelvollisen vaatimuksesta.
4544: vuoksi on perusteetonta rajata oikeus tehdä          Koska kansaneläkkeet olivat verotonta tuloa
4545: 
4546: 280381M
4547: 2                                   1988 vp. -     LA n:o 39
4548: 
4549: vuoden 1982 loppuun saakka, ei tätä edeltä-        kun nekin pantiin verolle. Erityisesti työttö-
4550: neeltä ajalta maksettujen eläkkeiden osalta ole    myyden alkaessa maksatus viivästyy usein.
4551: odotettavissa merkittävästi jaksotusvaatimuk-      Kun maksatus siirtyy seuravan vuoden puolel-
4552: sia.                                               le, on verotuksen kiristävä vaikutus usein mer-
4553:    Taannehtivasti maksetun etuuden verotusta       kittävä. Sen vuoksi taannehtivasti maksettujen
4554: kiristävä vaikutus koskee eläketulovähennyk-       etuuksien ja palkkojen jaksottaminen tulisi
4555: sen vuoksi voimakkaimmin eläkkeitä, mutta          myös toteuttaa vastaavalla tavalla.
4556: myös muiden etuuksien ja palkan maksamisel-           Edellä olevan erusteella ehdotamme,
4557: la taannehtivasti on vastaava vaikutus. Erityi-
4558: sen ongelmalliseksi tilanne on muodostunut                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4559: työttömyyspäivärahojen kohdalla sen jälkeen               lakiehdotuksen:
4560: 
4561: 
4562: 
4563:                                              Laki
4564:                            tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta
4565: 
4566:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 31 päivänä joulukuuta 1974 annettuun tulo- ja
4567: varallisuusverolakiin (1043174) uusi näin kuuluva 24 a §:
4568: 
4569:                      24 a §
4570:    Jos verovuonna saatu eläketulo kohdistuu          Tämä laki tulee voimaan        pmvana
4571: verovuotta edeltäneeseen aikaan, eläketulo jak-    kuuta 1988. Sitä sovelletaan ennen vuotta 1987
4572: sotetaan sen vuoden tuloksi, johon eläke koh-      saatuun, verovuotta edeltäneeseen aikaan koh-
4573: distuu. Mikäli jaksottaminen koituisi verovel-     distuvaan eläketuloon kuitenkin vain verovel-
4574: vollisen vahingoksi, ei jaksottamista toimiteta.   vollisen vaatimuksesta.
4575:   Toimitettujen verotusten osalta noudatetaan
4576: soveltuvin osin verotuslain 82 §:ssä tarkoitet-
4577: tua menettelyä.
4578: 
4579: 
4580:     Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1988
4581: 
4582:         Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine               Marja-Liisa Löyttyjärvi
4583:         Esko-Juhani Tennilä       Pekka Leppänen            Raila Aho
4584:         Annikki Koistinen         Toimi Kankaanniemi        Esko Almgren
4585:                    Heikki Rinne             Jukka Gustafsson
4586:                                             1988 vp.
4587: 
4588: Lakialoite n:o 40
4589: 
4590: 
4591:                                 Juhantalo ym.: Ehdotus laiksi maataloustulolain 16 §:n muutta-
4592:                                   misesta
4593: 
4594:                                        Eduskunnalle
4595: 
4596:    Maataloustulolakia ehdotetaan muutettavak-     sannointiin. Noin 18 000 viljelijää on määräai-
4597: si siten, että vuonna 1988 maataloustuotannon     kana hakenut kesannointisopimuksia kaik-
4598: ohjaamiseen ja tasapainottamiseen saadaan         kiaan 126 000 hehtaarille. Tässä aloitteessa
4599: käyttää 100 miljoonaa markkaa sen lisäksi,        ehdotetulla 100 miljoonalla markalla voidaan
4600: mitä tulo- ja menoarviossa on päätetty. Muu-      solmia kesannointisopimukset kaikkien sopi-
4601: tos tekisi mahdolliseksi kesannointisopimuksen    musehdot täyttäneiden hakijoiden kanssa. Ellei
4602: tekemisen kaikkien sopimusehdot täyttävien        maataloustulolain muutosta toteuteta, noin
4603: hakijoiden kanssa. Sopimusten perusteella ke-     puolet hakemusten mukaisesta pinta-alasta jää
4604: sannoitava ala jää tänä vuonna viime vuoden       sopimusten ulkopuolelle.
4605: sopimusalaa pienemmäksi, mikäli määrärahaa           Lakiehdotus tulisi käsitellä mahdollisimman
4606: ei lisätä. Jos kuluva vuosi on sääoloiltaan       pian, jotta se voitaisiin hyväksyä ennen vuoden
4607: tavanomainen, rehuviljaylijäämä tulee huo-        1988 ensimmäisen lisämenoarvion hyväksymis-
4608: mattavan suureksi, koska rehuviljan ja nurmi-     tä. Laki on tarkoitus saattaa voimaan mahdol-
4609: alan tarve vähenee kotieläintuotannon supista-    lisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksyt-
4610: misen johdosta. Tässä tilanteessa on perus-       ty.
4611: teltua tukea vapaaehtoista kesannointihaluk-         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4612: kuutta.
4613:    Vuoden 1288 tulo- ja menoarviossa on varat-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4614: tu 125 miljoonaa markkaa vapaaehtoiseen ke-              lakiehdotuksen:
4615: 
4616:                                             Laki
4617:                             maataloustulolain 16 §:n muuttamisesta
4618: 
4619:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 20 päivänä elokuuta 1982 annetun maataloustulo-
4620: lain (629/82) 16 §:ään, sellaisena kuin se on 8 päivänä kesäkuuta 1984 annetussa laissa (444/84),
4621: uusi näin kuuluva 2 momentti:
4622: 
4623:                      16 §                         käyttää 100 miljoonaa markkaa, jota ei lueta
4624:                                                   maataloustuloksi.
4625:    Poiketen siitä, mitä 1 momentissa on säädet-
4626: ty, vuonna 1988 maataloustuotannon ohjaami-         Tämä laki tulee voimaan      päivänä
4627: seen ja tasapainottamiseen saadaan lisäksi        kuuta 1988.
4628: 
4629:     Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1988
4630: 
4631:           Kauko Juhantalo           Tytti Isohookana-Asunmaa Mauri Pekkarinen
4632:           Esko Aho                  Juhani Alaranta            Sirkka-Liisa Anttila
4633:           Jorma Huuhtanen           Esko Jokiniemi             Anneli Jäätteenmäki
4634:           Riitta Kauppinen          Timo Kietäväinen           Annikki Koistinen
4635:           Heikki Kokko              Seppo Kääriäinen           Markku Lehtosaari
4636:           Kalevi Mattila            Einari Nieminen            Seppo Pelttari
4637:           Hannele Pokka             Pekka Puska                Mirja Ryynänen
4638:           Kalle Röntynen            Pauli Saapunki             Kimmo Sarapää
4639:           Eino Siuruainen           Hannu Tenhiälä             Taisto Tähkämaa
4640:           Jukka Vihriälä            Johannes Virolainen        Matti Väistö
4641:                      Paavo Väyrynen                    Marjatta Väänänen
4642: 280397E
4643:                                                1988 vp.
4644: 
4645: Lakialoite n:o 41
4646: 
4647: 
4648: 
4649: 
4650:                                     Pulliainen ym.: Ehdotus laiksi Posti- ja telelaitoksesta
4651: 
4652: 
4653:                                            Eduskunnalle
4654: 
4655:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä      täntöön projisoituna mitä tahansa. Tämän
4656: laiksi Posti- ja telelaitoksesta (HE n:o 36).        vuoksi ko. pykälä on kirjoitettava selkeään
4657: Olennaista tässä lakiesityksessä on, kuinka          muotoon, jossa todetaan, että posti- ja telelai-
4658: posti- ja telepalvelut ovat kansalaisten ja hei-     toksen palvelujen tulee olla tarjolla maan kai-
4659: dän muodostamiensa yhteenliittymien käytettä-        kissa osissa silloinkin, kun se ei ole yksittäisen
4660: vissä maan eri osissa ja mihin hintaan palvelut      palveluyksikön osalta liiketaloudellisesti kan-
4661: ovat ostettavissa.                                   nattavaa, mutta tarve palvelujen saamiseen on
4662:    Viime vuosina posti- ja telelaitos on lakkaut-    olemassa.
4663: tanut postitoimipaikkoja jopa sadan kappaleen          Kun palvelutavoitepykälä kirjoitetaan selke-
4664: vuosivauhdilla. Joissain tapauksissa tämä toi-       ään, velvoittavaan muotoon, on myös korvaus-
4665: menpide on ollut siinä mielessä paikallaan, että     pykälä (6 §) kirjoitettava tämän huomioon ot-
4666: väki on kylästä kokonaisuudessaan muuttanut          tavaan muotoon.
4667: pois, mutta tämänsuuntaista muuttoliikettä on          Muutoin hallituksen esitys on hyväksyttävis-
4668: myös edistetty Iakkauttamalla kylän postitoi-        sä oleva. Näin ollen lakialoite on muiden
4669: mipaikka. Juuri näin toteutettuna lakkautus-         pykälien osalta hallituksen esityksen mukai-
4670: päätös on ollut väärä.                               nen. Laki on tarkoitus saattaa voimaan vuoden
4671:    Hallituksen esityksen palvelutavoitepykälä        1989 alusta.
4672: (3 §) on kirjoitettu siten, että sen voi ymmärtää      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4673: kuinka vain. Erityisen vaarallinen haja-asutus-
4674: alueiden kannalta on ilmaisu "tarkoituksen-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4675: mukainen kehittäminen". Se voi sisältää käy-                 lakiehdotuksen:
4676: 
4677: 
4678:                                                 Laki
4679:                                         Posti- ja telelaitoksesta
4680: 
4681:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4682: 
4683:                    1 ja 2 §
4684:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 36)              telelaitoksen on huolehdittava posti- ja teletoi-
4685:                                                       minnan teknisestä kehittämisestä tieteen ja tek-
4686:                        3 §                            niikan kulloinkin tarjoamat mahdollisuudet
4687:                 Palvelutavoitteet                     hyväksi käyttäen.
4688: 
4689:    Posti- ja telelaitoksen on huolehdittava                             4 ja 5 §
4690: posti- ja teletoiminnan palvelutarjonnasta niin,        (Kuten hallituksen esityksessä n:o 36)
4691: että palvelut ovat tarjolla maan kaikissa osissa
4692: silloinkin, kun se ei ole yksittäisen palveluyksi-                         6 §
4693: kön osalta liiketaloudellisesti kannattavaa,                            Korvaukset
4694: mutta tarve palvelujen saamiseen on olemassa.
4695: Posti- ja telelaitoksen on tarjottava peruspalve-      Jos 3 §:n mukaisesta palvelutehtävän suorit-
4696: lut koko maassa tasapuolisin ehdoin. Posti- ja       tamisesta Posti- ja telelaitokselle seuraa tai sille
4697: 280398F
4698: 2                                    1988 vp. -     LA n:o 41
4699: 
4700: muutoin määrätään merkittävä kannattamaton          tulo- ja menoarviossa osoitetun määrärahan
4701: tehtävä tai velvoite, josta aiheutuvaa rasitusta    avulla.
4702: ei oteta huomioon asetettaessa laitokselle tulos-
4703: tavoitetta, Posti- ja telelaitos hoitaa tehtävän                       7-12 §
4704: siitä kertyvien tulojen ja laitokselle valtion        (Kuten hallituksen esityksessä n:o 36)
4705: 
4706: 
4707:     Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1988
4708: 
4709:                      Erkki Pulliainen                       Osmo Soininvaara
4710:                                              1988 vp .
4711: 
4712: .akialoite n:o 42
4713: 
4714: 
4715: 
4716: 
4717:                                 Pulliainen ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain 8 §:n muut-
4718:                                    tamisesta
4719: 
4720: 
4721:                                         Eduskunnalle
4722: 
4723: 
4724: 
4725:                          ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
4726: 
4727:   Aloitteessa ehdotetaan käsityöläisten ja hei-    tavaroiden myyntiä ja tavaroihin kohdistuvia
4728: Lin rionastettavien pienyritysten liikevaihtove-   työsuorituksia ja hän käyttää enintään yhtä
4729: ovapautta laajennettavaksi        nykyisestään.    oman perheensä ulkopuolista apulaista. Myös-
4730: doitteen mukaan luonnollinen henkilö ei olisi      kään avoin yhtiö ei olisi liikevaihtoverovelvolli-
4731: 1ikevaihtoverovelvollinen harjoittaessaan toi-     nen, jos yhtiömiesten toiminta täyttää edellä
4732: rrintaansa liiketoimipaikassa tai muualla, jos     todetut edellytykset.
4733: ,änen toimintansa käsittää itse valmistettujen
4734: 
4735: 
4736: 
4737: 
4738:                                  ALOITTEEN PERUSTELUT
4739: 
4740:   Käsityöläiset ja heihin rinnastettavat pien-     sä elättävää käsityöläistä tämä helpotus ei kos-
4741: 'ritykset pitävät liikevaihtoverotusta kohtuut-    ke.
4742: omana rasituksena. Oman työn arvosta val-             Jos pienyrittäjä saisi käyttää yhtä oman
4743: iolle tilitettävän liikevaihtoveron määrä on       perheensä ulkopuolista apulaista, olisi tällä
4744: uotteen tai työsuorituksen hintaa siinä määrin     toimenpiteellä myös työllisyyttä edistävä vaiku-
4745: ~orottava tekijä, että toiminnan jatkumiseksi      tus.
4746: m itselle jäävää myyntikatetta usein pakko            Jos veroton toiminta määritellään aloitteessa
4747: 1lentaa.                                           ehdotetuna tavalla, ei tästä aiheudu tulkinta-
4748:   Pääministeri Harri Holkerin hallitus on hal-     vaikeuksia, sillä samoja verottomuusedellytyk-
4749: itusohjelmassaan luvannut tutkia mahdolli-         siä on jo aiemmin sovellettu invalideihin, joi-
4750: uudet pienyrittäjien liikevaihtoverovapauden       den työ- tai toimintakyky on alentunut vähin-
4751: aajentamiseksi. Hallituksen toistaiseksi ainoa     tään 70 Olo (liikevaihtoveroasetuksen 3 § 1
4752: ämänsuuntainen aikaansaannos on liikevaih-         mom.). Invalideja koskeva erityissäännös voi-
4753: overolain 55 b §:n mukaisen huojennuspalau-        taisiinkin aloitteessa ehdotetun lainmuutoksen
4754: uksen korottaminen 3 000 markkaan vuoden           toteuttamisen yhteydessä kumota.
4755:  988 alusta lukien. Tämä helpotus koskee kui-         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
4756: enkin vain harrastusmaisen toiminnan harjoit-
4757:  ajia, joiden myynnin ja ostojen erotus vuodes-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4758: a on noin 18 500 markkaa. Itsensä ja perheen-             lakiehdotuksen:
4759: 
4760: :80432S
4761: 2                                    1988 vp. -    LA n:o 42
4762: 
4763:                                              Laki
4764:                              liikevaihtoverolain 8 §:n muuttamisesta
4765: 
4766:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti
4767:      muutetaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihtoverolain (532/63) 8 §:n 2 moment1
4768: ja
4769:    lisätään 8 §:ään uusi 2 momentti, jolloin muutettu 2 momentti sekä nykyinen 3 ja 4 momen
4770: siirtyvät 3-5 momentiksi, seuraavasti:
4771: 
4772:                        8§                           tetuksi liiketoiminnaksi ei niinikään katso
4773:                                                     sellaisen avoimen yhtiön harjoittamaa toimi
4774:    Tässä laissa tarkoitettuna liiketoimintana ei    taa, jonka kaikkien yhtiömiesten toiminta tä)
4775: myöskään pidetä luonnollisen henkilön liike-        tää tässä lainkohdassa säädetyt edellytykset
4776: toimipaikassa tai muualla harjoittamaa toimin-        Hakemuksesta on 1 ja 2 momentissa tarko
4777: taa, joka käsittää yksinomaan hänen itsensä ja     tetulla elinkeinonharjoittajalla ja avoimella yl
4778: perheensä elatukseksi valmistamiensa tavaroi-      tiöllä oikeus tulla verovelvolliseksi.
4779: den myyntiä tai hänen tekemiään työsuorituk-
4780: sia ja hän käyttää toiminnassaan apulaisina
4781: edellä 1 momentissa tarkoitettujen lisäksi enin-     Tämä laki tulee voimaan          päivänä
4782: tään yhtä muuta henkilöä. Tässä laissa tarkoi-     kuuta 19
4783: 
4784:        Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1988
4785: 
4786:                       Erkki Pulliainen                      Pekka Haavisto
4787:                       Osmo Soininvaara                      Eero Paloheimo
4788:                                               1988 rd.
4789: 
4790: Lagmotion nr 43
4791: 
4792: 
4793: 
4794: 
4795:                                   Jansson: Förslag tilllag om ändring av 10 kap. 21 § rättegångs-
4796:                                      balken
4797: 
4798: 
4799:                                         Till Riksdagen
4800: 
4801:    Regeringen avlät år 1980 till riksdagen pro-      straff i strafflagstiftningen. Det har också upp-
4802: position nr 84/1980 rd. med förslag till revide-     lysts, att regeringen kommer att lämna ny
4803: ring av lagstiftningen rörande sammanträffan-        proposition i ärendet till riksdagen i sinom tid.
4804: de av brott.                                            Åberopade proposition innehöll, som
4805:    Förslaget gick i huvudsak ut på att ett           nämnts, också förslag tili ändring av vissa
4806: system med enhetsstraff skulle införas i syfte       bestämmelser i rättegångsbalken, nämligen
4807: att undanröja missförhållanden vid brottskon-        dem som rör forum i brottmål.
4808: kurrens. Revisionen förutsatte enligt rege-             Denna lagmotion syftar tili en sådan ändring
4809: ringen ändring i 14 olika lagar, däribland           av forumreglerna som både bör och kan vidtas
4810: rättegångs balken.                                   oberoende av ett eventuellt system med enhets-
4811:    Till följd av att dåvarande riksdag inte          straff. Förslaget går ut på att regeln om
4812: slutbehandlade propositionen, förföll förslaget      gärningsortens domstol (forum delicti) kom-
4813: med 1983 års nyval av riksdag.                       pletteras med en bestämmelse om bonings-
4814:    Man kan allmänt konstatera, att vårt lands        ortens eller vistelseortens domstol lika som
4815: strafflagstiftning och processlagstiftning är        regeringen föreslog i propositionen. Endast ett
4816: föråldrade. Helst borde dessa undergå en total-      nytt 2 mom. erfordras i 10 kap. 21 § rätte-
4817: revision, men det är ett önskemål som levt med       gångsbalken.
4818: under hela självständighetstiden. Man har i             Lagmotionen ansluter sig till regeringens
4819: stället nöjt sig med delreformer. En sådan i sig     proposition med förslag till lag om ändring av
4820: önskvärd delreform vore införande av enhets-         21 kap. 4 § rättegångsbalken (RP nr 39).
4821: 
4822: 
4823: 
4824: 
4825:                                  DETALJERAD MOTIVERING
4826: 
4827:    1 propositionen nr 84/1980 rd. anförde rege-       rarfartyg i trafiken till Sverige begångna brott
4828: ringen (sid. 31 ):                                   ofta har kommit att handläggas vid domstolar-
4829:    "1 vissa fall kan domstolen på den ort där        na på Åland. Härav har förorsakats ansenliga
4830: brottet blivit begånget dock visa sig vara oän-      kostnader för parterna, vittnena och staten i
4831: damålsenlig för handläggning av brottmålet. 1        de fall parterna och vittnena är från andra
4832: synnerhet då den som skall åtalas redan vid          delar av Finland.
4833: polisundersökningen erkänt sitt brott och sa-            På grund härav föreslås, att brottmål under
4834: ken även i övrigt är klar eller ringa är det i       vissa förutsättningar får handläggas även vid
4835: allmänhet onödigt att fordra, att den som            den domstol, inom vars domkrets den åtalade
4836: kommer att åtalas skall företa en resa t.o.m.        bor eller stadigvarande vistas. Uttrycket 'bor
4837: långt bort från sin bostads- eller vistelseort för   eller stadigvarande vistas' avser orten, där den
4838: att svara på åtalet. Ä ven vid handläggning av       åtalade har sitt hem eller sin bostad eller där
4839: brott som begåtts ombord på allmänna sam-            han på grund av arbete eller annan orsak vistas
4840: färdsmedel har domstolen på gärningsorten i          en längre tid än vad som blott innebär en
4841: vissa fall visat sig vara oändamålsenlig. Sålun-     tillfällig vistelse på orten. Å andra sidan är det
4842: da har det t.ex. hänt, att ombord på passage-        inte ändamålsenligt, att en person som skall
4843: 
4844: 280456T
4845: 2                                     1988 rd. -   LM nr 43
4846: 
4847: åtalas och som stannar på någon ort en kort        om har under senare tid misstänkta brott
4848: tid, instäms att svara för brottet vid domstolen   undersökts och lagföring inletts under former,
4849: på denna ort, ehuru man redan vid utfärdande       som inte kan anses svara mot rimliga process-
4850: av stämningen vet att han före rättegången         rättsliga och processekonomiska krav för nå-
4851: avreser därifrån och enbart för målets~. skull     gon part, däribland även förundersöknings-
4852: skulle vara tvungen att kanske från en långt       myndigheterna.
4853: därifrån belägen ort resa tilibaka dit.               Denna lag kan enligt min mening träda i
4854:    En förutsättning för prövningen av åtalet vid   kraft så fort som möjligt eftersom en ny
4855: den domstol inom vars domkrets den som skall       processlag tiliämpas på alla anhängiga rätte-
4856: åtalas bor eller stadigvarande vistas, vore att    gångar från och med tidpunkten för lagens
4857: domstolen med beaktande av den utredning           ikraftträdande. Dessutom förblir huvudregeln
4858: som skall företes och kostnaderna samt övriga      enligt 1 mom. i kraft.
4859: på saken inverkande omständigheter anser det
4860: lämpligt. Vid sin prövning borde domstolen            Med hänvisning tili det ovan anförda föres-
4861: beakta även målsägandens och vittnenas intres-     lår jag
4862: sen."
4863:    Numera finns det bara en allmän underrätt                att Riksdagen ska/1 godkänna följan-
4864: på Åland, men de anförda problemen tili                   de lagförslag:
4865: denna del har inte minskat bara därför, tvärt-
4866: 
4867: 
4868: 
4869: 
4870:                                                Lag
4871:                           om ändring av 10 kap. 21 § rättegångsbalken
4872: 
4873:      1 enlighet med riksdagens beslut ändras 10 kap. 21 § 2 mom. rättegångsbalken, sådan den lyder
4874:     lag av den 31 augusti 1978 (661178) som följer:
4875: 
4876:                     10 kap.
4877:                 Om laga domstol                    åtalas bor eller stadigvarande vistas, om dom-
4878:                                                    stolen med beaktande av den utredning, som
4879:                        21 §                        skall företes och kostnaderna samt övriga om-
4880:                                                    ständigheter anser det lämpligt.
4881:   Åtal för brott kan även prövas av den
4882: domstol, inom vars domkrets den som skall            Denna lag träder i kraft den           19
4883: 
4884:       Helsingfors den 26 april 1988
4885: 
4886:                                          Gunnar Jansson
4887:                                               1988 vp.
4888: 
4889: Lakialoite n:o 43                                                                          Suomennos
4890: 
4891: 
4892: 
4893: 
4894:                                   Jansson: Ehdotus laiksi oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 21 §:n
4895:                                      muuttamisesta
4896: 
4897: 
4898:                                           Eduskunnalle
4899: 
4900:    Hallitus antoi vuonna 1980 eduskunnalle           naan antamaan eduskunnalle uuden esityksen
4901: esityksen n:o 84/1980 vp. rikosten yhtymistä         asiassa.
4902: koskevan lainsäädännön uudistamisesta.                  Edellä mainittu esitys sisälsi myös ehdotuk-
4903:    Ehdotuksen pääasiallisena tarkoituksena oli       set eräiden oikeudenkäymiskaaren säännösten,
4904: yhtenäisrangaistusjärjestelmän luominen rikos-       nimittäin rikosasiain oikeuspaikkaa koskevien
4905: konkurrenssiin liittyvien epäkohtien poistami-       säännösten muuttamisesta.
4906: seksi. Hallituksen mukaan uudistus edellytti            Tämän lakialoitteen tavoitteena on sellainen
4907: muutoksia 14 eri lakiin, muun muassa oikeu-          oikeuspaikkaa koskevien säännösten muutta-
4908: denkäymiskaareen.                                    minen, joka tulee ja joka voidaan tehdä riippu-
4909:    Koska silloinen eduskunta ei käsitellyt esitys-   matta mahdollisesta yhtenäisrangaistusjärjes-
4910: tä loppuun, ehdotus raukesi vuoden 1983 edus-        telmästä. Ehdotuksen tavoitteena on tekopai-
4911: kuntavaalien yhteydessä.                             kan tuomioistuinta (forum delicti) koskevan
4912:    Yleisesti voidaan todeta maamme rikoslain-        säännöksen täydentäminen asuinpaikan tai
4913: säädännön ja prosessilainsäädännön olevan            oleskelupaikan tuomioistuinta koskevalla sään-
4914: vanhentuneita. Niiden kokonaisuudistus olisi-        nöksellä, kuten hallitus ehdotti esityksessään.
4915: kin tarpeen, mikä toive on ollut hengissä koko       Tarvitaan ainoastaan uusi 2 momentti oikeu-
4916: itsenäisyyden ajan. Kokonaisuudistuksen si-          denkäymiskaaren 10 luvun 21 §:ään.
4917: jasta on tyydytty osauudistuksiin. Tällainen            Lakialoite liittyy hallituksen esitykseen laiksi
4918: sinänsä toivottava osauudistus olisi yhtenäis-       oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 §:n muutta-
4919: rangaistuksen ottaminen rikoslainsäädäntöön.         misesta (HE n:o 39).
4920: On myös ilmoitettu, että hallitus tulee aika-
4921: 
4922: 
4923: 
4924: 
4925:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
4926: 
4927:   Esityksessä n:o 84/1980 vp. hallitus esitti (s.    kennöivissä matkustajalaivoissa tehdyt rikok-
4928: 32):                                                 set ovat usein tulleet käsiteltäviksi Ahvenan-
4929:    "Eräissä tapauksissa rikoksen tekopaikan          maan tuomioistuimiin. Tästä on aiheutunut
4930: tuomioistuin voi kuitenkin osoittautua epätar-       huomattavia kustannuksia asianosaisille, todis-
4931: koituksenmukaiseksi rikosasian käsittelypai-         tajille ja valtiolle, silloin, kun asianosaiset ja
4932: kaksi. Etenkin silloin, kun syytettävä on jo         todistajat ovat olleet muualta Suomesta.
4933: poliisitutkinnassa tunnustanut rikoksensa ja            Tämän vuoksi ehdotetaan, että rikosasia
4934: asia muutoinkin on selvä tai vähäinen on             saadaan määrätyin edellytyksin käsitellä myös
4935: yleensä hyödytöntä vaatia syytettyä matkusta-        siinä tuomioistuimessa, jonka tuomiopiirissä
4936: maan ehkä kauaskin asuin- tai oleskelupaikal-        syytettävä asuu tai vakinaisesti oleskelee. Sa-
4937: taan vastaamaan syytteeseen. Myös yleisissä          nonta 'asuu tai vakinaisesti oleskelee' tarkoit-
4938: kulkuneuvoissa tehtyjä rikoksia käsiteltäessä        taa paikkakuntaa, missä syytettäväliä on kotin-
4939: on tekopaikan tuomioistuin eräissä tapauksissa       sa tai asuntonsa tai missä hän työn tai muun
4940: havaittu epätarkoituksenmukaiseksi. Niinpä on        syyn takia joutuu oleskelemaan pidemmän
4941: esimerkiksi jouduttu siihen, että Ruotsiin lii-      ajan kuin mikä on vain tilapäistä oleskelua·
4942: 280456T
4943: 2                                    1988 vp. -     LA n:o 43
4944: 
4945: paikkakunnalla. Toisaalta ei ole tarkoituksen-      nen alioikeus, mutta esitetyt ongelmat eivät ole
4946: mukaista, että syytettävä, joka viipyy jollakin     vähentyneet vain tämän vuoksi. Päinvastoin
4947: paikkakunnalla lyhyen ajan, haastetaan vas-         viime aikoina on epäiltyjä rikoksia tutkittu ja
4948: taamaan rikoksesta tuon paikkakunnan tuo-           niiden johdosta on ryhdytty syytetoimiin taval-
4949: mioistuimessa, vaikka jo haastetta annettaessa      la, jonka ei voida katsoa vastaavan kohtuulli-
4950: tiedetään, että hän ennen oikeudenkäyntiä           sia prosessioikeudellisia ja prosessitaloudellisia
4951: matkustaa sieltä pois ja joutuisi vain jutun        vaatimuksia minkään osapuolen, ei myöskään
4952: takia matkustamaan ehkä kaukaakin sinne ta-         esitutkintaviranomaisten kannalta.
4953: kaisin.                                                Tämä laki voi mielestäni tulla voimaan mah-
4954:    Edellytyksenä syytteen tutkimiselle siinä tuo-   dollisimman pian, koska uutta prosessilakia
4955: mioistuimessa, jonka tuomiopiirissä syytettävä      sovelletaan kaikkiin vireillä oleviin oikeuden-
4956: asuu tai vakinaisesti oleskelee olisi, että tuo-    käynteihin lain voimaantuloajankohdasta läh-
4957: mioistuin esitettävään selvitykseen ja kustan-      tien. Lisäksi 1 momentin mukainen pääsääntö
4958: nuksiin sekä muihin seikkoihin nähden katsoo        jää voimaan.
4959: sen soveliaaksi. Harkinnassaan tuomioistuimen          Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
4960: tulisi ottaa huomioon myös asianomistajan ja
4961: todistajien edut."                                            että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
4962:    Nykyään Ahvenanmaalla on vain yksi ylei-                 lakiehdotuksen:
4963: 
4964: 
4965: 
4966: 
4967:                                               Laki
4968:                      oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 21 §:n muuttamisesta
4969: 
4970:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 21 §:n 2
4971: momentti, sellaisena kuin se on 31 päivänä elokuuta 1978 annetussa laissa (661178), näin
4972: kuuluvaksi:
4973: 
4974:                      10 luku                        istuin esitettävään selvitykseen ja kustannuk-
4975:           Laillisesta tuomioistuimesta              siin sekä muihin seikkoihin nähden katsoo sen
4976:                                                     soveliaaksi.
4977:                       21 §
4978: 
4979:   Syyte rikoksesta voidaan tutkia myös siinä          Tämä laki tulee voimaan        päivänä
4980: tuomioistuimessa, jonka tuomiopiirissä syytet-      kuuta 19
4981: tävä asuu tai vakinaisesti oleskelee, jos tuomio-
4982: 
4983: 
4984:     Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1988
4985: 
4986:                                          Gunnar Jansson
4987:                                               1988 vp.
4988: 
4989: Lakialoite n:o 44
4990: 
4991: 
4992: 
4993: 
4994:                                   Maijala ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläkelain 9 §:n muut-
4995:                                     tamisesta
4996: 
4997: 
4998:                                           Eduskunnalle
4999: 
5000:    Rintamalisää maksetaan kaikille rintamaso-        on rintamalisän määrä nykyään 167 markkaa
5001: tilaille, jotka saavat kansaneläkettä ja joille on   kuukaudessa. Tässä lakialaitteessa ehdotetaan
5002: myönnetty rintamasotilastunnus. Rintamalisä          kaikille rintamasotilaseläkelain piiriin kuuluvil-
5003: maksetaan myös rintamapalvelustunnuksen              le veteraaneille maksettavan rintamalisän ko-
5004: saaneille naisille, jotka saavat kansaneläkettä.     rottamista siten, etta rintamalisä on 300 mark-
5005: Varhennetun vanhuuseläkkeen saajalle rinta-          kaa kuukaudessa. Myös tämä tasokorotus on
5006: malisä maksetaan vasta kun saaja on täyttänyt        sidoksissa elinkustannusindeksiin, minkä vuok-
5007: 65 vuotta.                                           si tasokorotuksen jälkeenkin rintamalisä nousi-
5008:    Rintamalisää maksetaan myös kansaneläket-         si elinkustannusten nousua vastaavasti. Rinta-
5009: tä saavalle, Suomessa asuvalle ulkomaan kan-         malisä ei ole veronalaista tuloa eikä sitä tule
5010: salaiselle, jolla on rintamasotilas- tai rintama-    verouudistuksen yhteydessäkään saattaa veron-
5011: palvelustunnus. Edelleen työvelvolliset on           alaiseksi tuloksi.
5012: vuonna 1987 saatettu rintamasotilaseläkelain            Lakialaitteessa mainittuun tasokorotukseen
5013: piiriin.                                             tarvittavat määrärahat tulisi ottaa, mikäli ai-
5014:    Sen lisäksi, että rintamasotilaseläkelain so-     kaisemmin ei ole mahdollista, mukaan vuoden
5015: veltamisalaa on tarpeen laajentaa vielä ainakin      1989 tulo- ja menoarvioon, minkä vuoksi la-
5016: siten, että rintamalisää voidaan maksaa myös         kiehdotus tulisi käsitellä mahdollisimman no-
5017: ulkomailla asuvalle rintamasotilas- tai rintama-     peasti. Laki on tarkoitus saattaa voimaan mah-
5018: palvelustunnuksen omaavalle henkilölle, on           dollisimman pian sen jälkeen kun eduskunta
5019: rintamalisään tarpeen saada myös tasokorotus         on sen hyväksynyt.
5020: veteraanien aseman parantamiseksi.                      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5021:     Rintamasotilaseläkelain 9 §:n mukaan rinta-
5022: malisä on 852 markkaa vuodessa. Koska rinta-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5023: malisä on sidoksissa elinkustannusindeksiin,                lakiehdotuksen:
5024: 
5025: 
5026: 
5027: 
5028: 280457U
5029: 2                                   1988 vp. -   LA n:o 44
5030: 
5031:                                              Laki
5032:                            rintamasotilaseläkelain 9 §:n muuttamisesta
5033: 
5034:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamaso-
5035: tilaseläkelain 9 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa
5036: (1085/80), näin kuuluvaksi:
5037: 
5038:                       9§
5039:   Kansaneläkettä saavalle rintamasotilaalle         Tämä laki tulee voimaan         päivänä
5040: maksetaan rintamalisää 3 600 markkaa vuo-         kuuta 198
5041: dessa.
5042: 
5043: 
5044: 
5045:     Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1988
5046: 
5047:          Matti Maijala               Jukka Vihriälä            Seppo Pelttari
5048:          Tytti Isohookana-Asunmaa Einari Nieminen              Heikki Kokko
5049:          Anneli Jäätteenmäki         Hannu Tenhiälä            Tellervo Renko
5050:          Mauri Pekkarinen            Aapo Saari                Taisto Tähkämaa
5051:          Annikki Koistinen           Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Pirkko Ikonen
5052:          Sirkka-Liisa Anttila        Kalevi Mattila            Marjatta Väänänen
5053:          Kauko Juhantalo             Johannes Virolainen       Esko Jokiniemi
5054:          Riitta Kauppinen            Jorma Fred                Jorma Huuhtanen
5055:          Kauko Heikkinen             Sauli Hautala             Juho Sillanpää
5056:          Esko Almgren                Toimi Kankaanniemi        Markku Lehtosaari
5057:                      Eeva-Liisa Moilanen                Pekka Puska
5058:                                               1988 vp.
5059: 
5060: Lakialoite n:o 45
5061: 
5062: 
5063: 
5064: 
5065:                                  Maijala ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a §:n
5066:                                    muuttamisesta
5067: 
5068: 
5069:                                          Eduskunnalle
5070: 
5071:    Ylimääräistä rintamalisää maksetaan niille       sä olisi nykyisen 7,5 prosentin sijasta 30 pro-
5072: rintamalisän saajille, jotka saavat kansaneläk-     senttia maksettavan lisäosan määrästä. Tällöin
5073: keen lisäosaa. Ylimääräinen rintamalisä on 7,5      niille veteraaneille, jotka eivät saa työeläkettä
5074: prosenttia saajan lisäosasta, kuitenkin vähin-      tai joilla se on vähäinen, täysimääräinen yli-
5075: tään 21 markkaa kuukaudessa. Sotilasvamma-          määräinen rintamalisä nousisi 500 markkaan
5076: lain mukaisen elinkoron saajan oikeus ylimää-       kuukaudessa. Ylimääräinen rintamalisä on in-
5077: räiseen rintamalisään ja lisän suuruus määritel-    deksisidonnainen, minkä vuoksi tasokorotuk-
5078: lään kuitenkin sellaisesta lisäosasta, jota elin-   sen jälkeenkin ylimääräinen rintamalisä nousisi
5079: korko ei ole vähentänyt.                            elinkustannusten nousua vastaavasti. Ylimää-
5080:    Täysimääräinen rintamalisä on nykyään 121        räinen rintamalisä ei ole veronalaista tuloa eikä
5081: markkaa kuukaudessa, minimimäärän ollessa           sitä' tule verouudistuksen yhteydessäkään saat-
5082: edellä mainittu 21 markkaa kuukaudessa. Täs-        taa veronalaiseksi tuloksi.
5083: sä lakialoitteessa ehdotetaan täysimääräisen           Lakiehdotus tulisi käsitellä mahdollisimman
5084: ylimääräisen rintamalisän korottamista 500          pian. Laki on myös tarkoitus saattaa voimaan
5085: markkaan kuukaudessa. Ylimääräisen rintama-         mahdollisimman pian sen jälkeen, kun edus-
5086: lisän nostaminen parantaisi heikoimmassa ta-        kunta on sen hyväksynyt. Ellei aikaisemmin
5087: loudellisessa asemassa elävien veteraanien ase-     ole mahdollista, ylimääräisen rintamalisän ko-
5088: maa, koska ylimääräinen rintamalisä on tulosi-      rottamiseen tarvittava määräraha tulisi ottaa
5089: donnainen eli sen saaminen riippuu kansan-          kuitenkin vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon.
5090: eläkkeen lisäosan saamisesta.                          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5091:    Ylimääräisen rintamalisän korottaminen
5092: edellyttää    rintamasotilaseläkelain    9 a §:n             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5093: muuttamista siten, että ylimääräinen rintamali-            lakiehdotuksen:
5094: 
5095: 
5096: 
5097: 
5098: 280458V
5099: 2                                    1988 vp. -    LA n:o 45
5100: 
5101:                                              Laki
5102:                          rintamasotilaseläkelain 9 a §:n muuttamisesta
5103: 
5104:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamaso-
5105: tilaseläkelain 9 a §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 25 päivänä heinäkuuta 1986 annetussa
5106: laissa (589/86), näin kuuluvaksi:
5107: 
5108:                      9a§
5109:                                                    määrättäessä. Ylimääräinen rintamalisä makse-
5110:    Ylimääräinen rintamalisä on 30 prosenttia       taan kuitenkin aina vähintään 21 markan suu-
5111: maksettavan lisäosan määrästä. Sotilasvamma-       ruisena.
5112: lain mukaista elinkorkoa saavan ylimääräinen
5113: rintamalisä määräytyy kuitenkin sen suuruises-
5114: ta lisäosasta, joka maksettaisiin, jos mainittua     Tämä laki tulee voimaan     päivänä
5115: elinkorkoa ei olisi otettu huomioon lisäosaa       kuuta 198 .
5116: 
5117: 
5118:     Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1988
5119: 
5120:         Matti Maijala                 Seppo Pelttari               Tytti lsohookana-Asunmaa
5121:         Jukka Vihriälä                Einari Nieminen              Heikki Kokko
5122:         Anneli Jäätteenmäki           Hannu Tenhiälä               Tellervo Renko
5123:         Aapo Saari                    Taisto Tähkämaa              Annikki Koistinen
5124:         Sirkka-Liisa Anttila          Kalevi Mattila               Marjatta Väänänen
5125:         Kauko Juhantalo               Johannes Virolainen          Mauri Pekkarinen
5126:         Sauli Hautala                 Esko Jokiniemi               Riitta Kauppinen
5127:         Jorma Fred                    Jorma Huuhtanen              Kauko Heikkinen
5128:         Juho Sillanpää                Esko 'Almgren                Toimi Kankaanniemi
5129:         Eeva Kuuskoski-Vikatmaa       Markku Lehtosaari            Pirkko Ikonen
5130:                                       Pekka Puska
5131:                                              1988 vp.
5132: 
5133: Lakialoite n:o 46
5134: 
5135: 
5136: 
5137: 
5138:                                 Elo ym.: Ehdotus laiksi Säkylän Pyhäjärven suojelusta ja veden
5139:                                    käytöstä
5140: 
5141: 
5142:                                         Eduskunnalle
5143: 
5144:                          ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5145: 
5146:   Aloitteessa ehdotetaan Satakunnan ainutlaa-      sella tavalla johtaen käytettäisi Turun seudun
5147: tuisen luonnonnähtävyyden Pyhäjärven suoje-        talousvedeksi.
5148: lemista niin, ettei järven vettä luonnonvastai-
5149: 
5150: 
5151: 
5152: 
5153:                                   o\LOITTEEN PERUSTELUT
5154: 
5155: 1. Järven koko ja vesimäärä                        Järven vesien pitkän jakson vuotuinen keski-
5156:                                                    virtaama on Eurajoessa noin 4,5 m 3 /sek.
5157:    Säkylän Pyhäjärvi on Lounais-Suomen ai-            Julkisuudessa on Turun seudun veden-
5158: noa suuri järvi ja sellaisena sadoilletuhansille   ottosuunnitelma Pyhäjärvestä rinnastettu Hel-
5159: asukkaille korvaamaton ja ilman vaihtoehtoa.       singin seudun Päijänne-tunneliin ilman sen tar-
5160: Pinta-alastaan (noin 154 km2) huolimatta järvi     kempia selvityksiä. 1 m3/sek. jatkuva ja 0,2
5161: on vähävetinen, koska se yhtä syvännettä (sy-      m 3/sek. varastoimistarkoituksiin johtaminen
5162: vyys noin 25 m) lukuun ottamatta on matala,        Turun seudulle kokonaismäärästä 4,5 m 3/sek.
5163: keskimääräiseltä syvyydeltään vain noin 5,4 m.     on monin verroin karkeampi puuttuminen
5164: Veden pintakorkeuden vaihtelujen vaikutuk-         luonnontilaan kuin Helsingin vedenotto Päi-
5165: sesta rantojen tilaa arvioitaessa on huomatta-     jänteen sadoista kuutiometreistä. Pyhäjärvessä
5166: va, että järven keskisyvyys laajoilla alueilla     esiintyy myös sellaisia vuosia, jolloin keskivir-
5167: Säkylän ja Kauttuan puoleisessa päässä on          taama Eurajoessa on vain 2 m 3 /sek:n suuruus-
5168: vain 1,5 m-2 m. Vähävetisinä kuivina kausina       luokkaa.
5169: vesiraja matalilla rannoilla siirtyy kauas nor-
5170: maaliaikojen rantaviivasta ja kasvillisuuden li-
5171: sääntyminen saa silmin nähden voimakkaan           2. Ainutlaatuinen ekosysteemi, ennätykselli-
5172: sysäyksen. Tällainen tilanne ei estä vain ranto-      nen kalatuotanto ja nykytilan säilyminen
5173: jen virkistyskäyttöä, vaan seurauksena on
5174: myös arvokalan kudun epäonnistuminen. Pisin           Pyhäjärvi ei järvityyppien luokittelunormien
5175: tilastoitu kuivakausi säännöstelyn alarajan ali-   mukaan poikkea muista suomalaisista karuista
5176: tuksineen on Pyhäjärvellä kestänyt noin 36         järvistä, ja siitä huolimatta se pystyy ennätyk-
5177: kuukautta. Pyhäjärven käyttöä vesilähteenä ja      selliseen kalatuotantoon koko maapallon lauh-
5178: sen jatkuvan saannin varmuutta katastrofiti-       kean vyöhykkeen luonnonjärvistä. Turun yli-
5179: lanteissa arvioitaessa on syytä myös todeta,       opiston biologian laitos on tutkinut ilmiötä
5180: että veden viipymä järvessä on noin 6,5 vuotta.    Suomen Akatemian myöntämillä varoilla yli 3
5181: 
5182: 
5183: 280475P*
5184: 2                                    1988 vp. -     LA n:o 46
5185: 
5186: vuotta kestänein ympärivuotisin tutkimuksin.        3. Pyhäjärven suojelu ja järven alueellinen
5187: Tutkimuksen tulosten valossa näyttää siltä,            merkitys
5188: että vallitsevan nykytilan kaikki osatekijät
5189: muodostavat sellaisen kokonaisuuden, joka              Pyhäjärven seutu kuuluu maamme vanhim-
5190: parhaalla mahdollisella tavalla palvelee suurta     piin asuttuihin seutuihin, ja sen kehitys on
5191: kalatuotantoa. Tällaisia tekijöitä ovat mm.         ollut oloissamme merkittävä. Sekä maatalous,
5192: veden kirkkaus, syvyyssuhteet, kalanpoikasia        sen tuotteiden jalostus että muu teollisuus ovat
5193: suojaava kasvillisuus, ravinteiden määrä, saa-      jo kauan edustaneet korkeinta kehitystasoa.
5194: liseläinten (pohjaeläinten) oikea-aikainen ja oi-   Seudun koko pitkäaikainen kehitys on luontai-
5195: keamääräinen esiintyminen, planktontuotanto         sella tavalla rakentunut Pyhäjärven varaan.
5196: ja tehokas kalastus.                                Pyhäjärven tuleva kehitys ei siis koske vain jo
5197:    Ko. tutkimusryhmää on pidettävä Pyhäjär-         sinänsä tärkeää luonnonsuojelua, vaan myös
5198: ven ekosysteemin parhaana asiantuntijana.           ympäröivän alueen elämisen ja toimeentulon
5199: Ryhmän johtaja apulaisprofessori Jouko Sar-         perusedellytyksiä. Seudun teollisuus ja ympä-
5200: vala toteaa loppulausunnossaan, että Turun          röivä luonto elävät esimerkillisessä harmonias-
5201: seudun vedenottohankkeet muodostavat toteu-         sa keskenään ilman tavanomaista ristiriitaa.
5202: tuessaan Pyhäjärven tulevalle kehitykselle hal-
5203: litsemattomia riskejä. Kalatuotanto (65-70             Pyhäjärveen kohdistuvat suojelumääräykset
5204: kg/vesihehtaari ja vuosi) on vallan toista kerta-   kuuluvat maan ankarimpiin, ja maa- ja metsä-
5205:                                                     talousministeriön asettama suojelutyöryhmä
5206: luokkaa kuin Suomen muissa järvissä ja noin
5207:                                                     on valinnut Pyhäjärven tärkeäksi suojelukoh-
5208: kaksi kertaa suurempi kuin Ruotsin vastaavas-
5209: sa ennätysjärvessä. Ennätyksellisen suureen ka-     teeksi, tavoitteena järven luonnontaloudellisen
5210: latuotantoon liittyy läheisesti voimakas kalas-     tilan säilyttäminen. Maan hallitus kiinnitti asi-
5211:                                                     aan huomiota ensimmäistä kertaa vuonna
5212: tus, jonka jatkuminen on mahdollista, mikäli
5213:                                                     1976. Eduskunnan 117 kansanedustajan
5214: luonnonolosuhteissa ei tapahdu sellaisia muu-
5215:                                                     30.9.1980 allekirjoittamaan kirjalliseen kysy-
5216: toksia, että järven tärkeimpien arvokalojen
5217: muikun ja siian tuotanto joko oleellisesti las-     mykseen n:o 448/1980 vp. vastasi silloinen
5218:                                                     maa- ja metsätalousministeri Tähkämaa mm.
5219: kee tai vähitellen kokonaan häviää. Noin 1
5220:                                                     seuraavaa: "Hallitus on ottanut tavoitteekseen
5221: miljoonan kilon vuotuisen kalastuksen kautta
5222:                                                     Pyhäjärven ekologisen tilan säilyttämisen. Sen
5223: poistuu järvestä merkittävä osa sen rehevöity-
5224: miskehitykseen vaikuttavasta fosforikuormi-         vuoksi hallitus on valmis ryhtymään erikois-
5225: tuksesta. Pyhäjärvi on nykyisessä luonnontilas-     lainsäädännön valmistamiseen, mikäli tämä ta-
5226:                                                     voite ei ole muutoin saavutettavissa."
5227: saankin voimakkaan rehevöitymiskehityksen
5228: alainen, kuten 1980-luvun tutkimuksissa on
5229: todettu. Kokonaisfosforikuormitus on ollut jo-
5230: pa 50 prosenttia suurempi kuin 1970-luvun           4. Turun Seudun Vesi Oy:n Pyhäjärveen
5231: puolivälissä.                                          kohdistuvien vedenottohankkeiden uhka
5232:    Rehevöitymiskehityksen myötä järveen va-
5233: rastoituu yhä kasvavia määriä ravinteita, jotka        Aina siitä lähtien, kun vesiviranomaiset
5234: sopivien olosuhteiden tullen, esim. veden pin-      vuonna 1972 Säkylän katselmustilaisuudessa
5235: nan laskiessa alle sallitun säännöstelyrajan,       esittivät Pyhäjärven säännöstellyn vedenpinnan
5236: aiheuttavat rajun kasvillisuuden lisäyksen. Ny-     alarajan tuntuvaa laskemista, on Turun veden-
5237: kyiselle rehevöitymiskehitykselle tyypillistä       ottohankkeita Pyhäjärven seudulla pidetty jär-
5238: myös Pyhäjärvessä on haitallisten sinilevien        ven pahimpana uhkaajana. Esityksen tarkoi-
5239: esiintymisen selvä lisäys. Veden laadun ja mai-     tuksena oli ilmeisesti varmistaa Turun tuleva
5240: semallisten arvojen muuttuminen on vähitellen       vedensaanti myös kuivina kausina, koska juuri
5241: tapahtuva ilmiö. Kokemuksesta tiedetään, että       esityksen tekemisen aikaan järvellä koettiin
5242: monet järven Säkylän ja Kauttuan puoleisista        kuiva kausi, ja säännöstelyn alaraja alitettiin
5243: rannoista ovat nyt yhtenäisen kasvillisuuden        vain noin 1 m 3 /sek. juoksutuksesta huolimat-
5244: peittämät, kun ne vielä 1950-luvun päättyessä       ta. Voimassa olevat säännöstelymääräykset an-
5245: olivat puhtaita hiekkarantoja. Järven tilan vä-     tavat vesiviranomaisille mahdollisuuden poik-
5246: hittäisestä huononemisesta huolimatta on sen        keuksellisissa olosuhteissa toimia oman tahton-
5247: yleistilaa vielä pidettävä tyydyttävänä ja veden    sa mukaisesti. Meidän käsityksemme mukaan
5248: laatua hyvänä pintavetenä.                          Pyhäjärven tuleva kohtalo on niin tärkeä asia,
5249:                                      1988 vp. -    LA n:o 46                                        3
5250: 
5251: että sitä ei voida jättää yhden tai kahden         oikeuden päätös annettiin sekin ennen kuin oli
5252: henkilön harkinnan varaan.                         saatu lopullinen selvyys puhdistusmenetelmän
5253:    Mikäli yli 200 000 asukkaan Turun seudun        uusimisen vaikutuksesta Turun vesijohtoveden
5254: tulevien vedentarpeiden tyydyttäminen kytke-       laatuun. KHO:n tarkastuskäynnin aikana syk-
5255: tään Pyhäjärveen, on todennäköistä, että krii-     syllä 1986 Turun vesilaitoksella veden laadusta
5256: sitilan harkintaa tullaan myös käyttämään.         annettu selvitys osoitti, että talousveden laatu
5257: Käytännössä tämä merkitsee sitä, että veden        oli oleellisesti parantunut, vaikka aktiivihiili-
5258: johtaminen poikkeusluvalla Turkuun jatkuu          suodatus ei ollut vielä kokonaisuudessaan käy-
5259: myös kuivina kausina, vaikka järven tilan ke-      tössä. Kaikki veden kriittiset analyysiarvot oli-
5260: hitykselle kriittinen säännöstelyn alaraja on      vat sallittujen rajojen sisällä, ja keväisin taval-
5261: alitettu. Lisäksi on todettava, että lupaehtojen   lisesti lumen sulamisen yhteydessä esiintyneistä
5262: mukainen 1 m 3/sek. ja maksimissaan 2 m 31         haju- ja makuhaitoista oli viime vuoden ke-
5263: sek. ajoittainen veden johtaminen Turkuun          väällä selvitty hyvin. Turussa asuviita saa-
5264: vaikeuttaa yhä jo entisestään vaikeaa säännös-     miemme tietojen mukaan on juomavesi enti-
5265: telyrajojen puitteissa pysymistä. Säännöstely-     seen verrattuna nyt hyvälaatuista. Ainoa kestä-
5266: raja 58 cm on suhteettoman pieni Pyhäjärven        vä ja luonnonsuojelun kannalta järkevä tapa
5267: tapaiselle järvelle.                               varmistaa Turun juomaveden laadullinen pysy-
5268:                                                    vyys on Aurajoen suojelun toteuttaminen, joka
5269:                                                    vasta nyt on suunnitteluasteella.
5270: 5. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös
5271: 
5272:    Päätös ei poista vaaraa, joka kohdistuu         6. Uudistettu vesilaki
5273: Pyhäjärven asemaan ainutlaatuisena satakun-
5274: talaisena virkistysalueena, Rauman talous-            Uudistettu vesilaki tuli voimaan 1.12.1987.
5275: alueen elintärkeänä vesilähteenä ja ennätyksel-    Lain painopistemuutos on selvä. Laki nostaa
5276: lisen rikkaana kalajärvenä. Päätöksellään          ympäristönsuojelun ja virkistyskäytön tasa-
5277: 6.5.1987 T. 1617 ja 1618 korkein hallinto-         arvoiseen asemaan vesien muun käytön rinnal-
5278: oikeus vahvistaa vesioikeuden Turun Seudun         le. Lisäksi alueen väestön vaikutusmahdolli-
5279: Vesi Oy:lle antaman luvan veden johtamiseksi       suudet ja asianosaisten vaikutusmahdollisuudet
5280: Pyhäjärvestä Turun seudun tarpeisiin. Muu-         paranevat.
5281: tokset vesioikeuden päätökseen koskevat veden         Uudistetun lain antamiin mahdollisuuksiin
5282: johtamisen etuoikeusjärjestystä (mm. Eurajoki      viitaten toteamme, että Pyhäjärven alueen
5283: nostettu 1. sijalle), korvausveden johtaminen      väestö on yksimielisesti järven suojelun kan-
5284: Kokemäenjoesta Eurajokeen on muutettu pa-          nalla ja että sillä on takanaan yleissatakunta-
5285: kolliseksi, Eurajoessa virtaavan veden määrää      lainen tuki. Viimeksi toimeenpannussa vetoo-
5286: on nostettu ja luvan saajille on asetettu Pyhä-    muksessa Pyhäjärven suojelun puolesta kertyi
5287: Jarven tilan tarkkailuvelvoite. Pyhäjärven         kansalaisadressiin yli 43 000 nimeä, joukossa
5288: säännöstelystä vuonna 1975 annettuja mää-          90 kansanedustajaa. On olemassa siis myös
5289: räyksiä ei ole muutettu, ja niihin sisältyy näin   uudistetun vesilain mukaiset perusteet järven
5290: ollen edelleen poikkeuksellisten olosuhteiden      suojelemiseksi lainsäädäntöteitse. Kaikki muut
5291: harkintavara. Molempien oikeuksien päätökset       lailliset keinot, joita Pyhäjärven puolustajat
5292: (vesioikeus 18.11.1985) perustuvat raakavedelle    ovat käyttäneet kuluneiden 15 vuoden aikana,
5293: asetettaviin laatuvaatimuksiin.                    ovat osoittautuneet riittämättömiksi varmista-
5294:    Mitä veden laatuvaatimuksiin tulee, todetta-    maan järven lopullisen pelastamisen.
5295: koon, että Länsi-Suomen vesioikeuden päätös
5296: annettiin ennen Turun vesilaitoksen veden-            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
5297: puhdistusmenetelmän uusimista (2-kertainen
5298: saostus, aktiivihiilisuodatus ja Maarian altaan             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5299: käyttö kriisiaikana). Korkeimman hallinto-                lakiehdotuksen:
5300: 4                                      1988 vp. -     LA n:o 46
5301: 
5302:                                                 Laki
5303:                          Säkylän Pyhäjärven suojelusta ja veden käytöstä
5304: 
5305:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5306: 
5307:                        1§                             tamaan toimenpiteitä hankkeesta aiheutuvien
5308:    Poiketen siitä, mitä muualla laissa on saa-        haittojen, vahinkojen tai muiden edunmenetys-
5309: detty, Euran, Säkylän ja Yläneen kunnissa             ten ehkäisemiseksi.
5310: sijaitsevan Pyhäjärven luonnontasapainon säi-
5311: lyttämiseksi saadaan sen vettä käyttää vain sen                              6§
5312: mukaan, kuin tässä laissa säädetään.                     Jos kysymyksessä on sellainen hanke, jonka
5313:    Veden käytöllä tarkoitetaan tässä laissa ve-       toteuttajalle vesilain mukaan voitaisiin myön-
5314: sistöön rakentamista, vesivoiman hyväksikäyt-         tää oikeus saada aluetta omakseen, käyttöoi-
5315: töä, vesistön säännöstelyä, veden johtamista          keus alueeseen tai muu vastaava hankkeen
5316: nesteenä käytettäväksi ja jäteveden johtamista        toteuttamisen kannalta tarpeellinen oikeus, voi
5317: vesistöön.                                            vesioikeus tällaisen oikeuden lupapäätöksessä
5318:                                                       myöntää hakijalle. Oikeuden myöntämisen
5319:                        2§                             edellytyksistä on voimassa, mitä niistä vesilais-
5320:    Pyhäjärven vettä saadaan käyttää Pyhäjär-          sa on säädetty.
5321: ven-Eurajoen vesistöalueeseen liittyvien kun-
5322: tien, näiden kuntien asukkaiden tai näissä kun-                             7 §
5323: nissa olevien tai sinne sijoittuvien teollisuuslai-      Hankkeen toteuttajan velvollisuudesta eh-
5324: tosten ja yhteisöjen tarpeisiin.                      käistä hankkeesta aiheutuvia haittoja, vahin-
5325:    Erityisen painavista syistä saadaan Pyhäjär-       koja tai muita edunmenetyksiä ja maksaa niis-
5326: ven vettä käyttää myös muiden lähiseudun              tä korvausta on voimassa, mitä vesilaissa on
5327: kuntien ja tällaisten kuntien asukkaiden tarpei-      säädetty.
5328: siin. Käyttö edellyttää kuitenkin, että 9 §:ssä          Hankkeen toteuttajan velvollisuuksista ja oi-
5329: tarkoitettu neuvottelukunta antaa siihen luvan.       keuksista on sen lisäksi, mitä tässä laissa on
5330:                                                       säädetty, muutoinkin voimassa, mitä vesilaissa
5331:                                                       säädetään.
5332:                         3§
5333:    Pyhäjärven vettä ei saa käyttää 2 §:n 2                                  8§
5334: momentissa mainittuihin tarkoituksiin, jos               Tämän lain mukaisten asioiden käsittelyyn
5335: käytöstä aiheutuu vesilain lluvun 12-15 §:ssä         vesioikeudessa sovelletaan vesilain säännöksiä.
5336: tai 19 §:ssä tarkoitettu muutos tai seuraus.          Muutoksenhakuun sovelletaan niin ikään vesi-
5337:                                                       lain säännöksiä.
5338:                         4§                                                   9§
5339:    Pyhäjärven veden käyttämiselle on haettava            Pyhäjärven suojelua ja veden käyttöä koske-
5340: vesioikeuden lupa. Lupa ei ole kuitenkaan             vien asioiden käsittelyä varten on neuvottelu-
5341: tarpeen, jos                                          kunta, jonka tehtävänä on
5342:    1) vesialueen omistaja johtaa vettä talous-           1) antaa 2 §:n 2 momentissa tarkoitetut lu-
5343: vetenä käytettäväksi,                                 vat,
5344:    2) laituri tai aita rakennetaan vesialueelle,         2) tehdä ehdotuksia Pyhäjärven luonnonti-
5345:    3) vesialueelle rakennetaan kalastusta varten      lan säilyttämiseksi tarvittavista toimenpiteistä,
5346: tarpeellinen laite,                                   ja
5347:    4) vesistöön rakennetaan vesilain 4 luvun             3) tehdä ehdotuksia Pyhäjärven veden käy-
5348: 5 §:ssä tarkoitettuja laitteita.                      tön kehittämisestä ja muusta tarkoituksenmu-
5349:                                                       kaisesta järjestämisestä.
5350:                      5 §                                 Neuvottelukunnassa tulee olla neljä edusta-
5351:    Edellä 4 §:ssä tarkoitettu lupa voidaan            jaa 2 §:n 2 momentissa mainituista kunnista,
5352: myöntää, jos hankkeesta ei aiheudu 3 §:ssä            kaksi edustajaa Pyhäjärven välittömässä lähei-
5353: tarkoitettua muutosta tai seurausta. Luvan            syydessä toimivasta teollisuudesta, yksi edusta-
5354: myöntäminen edellyttää lisäksi, että lupa vesi-       ja ympäristöministeriöstä, edustaja maa- ja
5355: lain säännösten mukaan voidaan myöntää. Lu-           metsätalousministeriöstä sekä lääninhallituk-
5356: papäätöksessä voidaan hakija määrätä suorit-          sesta.
5357:                                      1988 vp. -     LA n:o 46                                     5
5358: 
5359:  Neuvottelukunnan päätöksiin ei saa hakea                                13§
5360: muutosta valittamalla.                                 Tämä laki tulee voimaan       pa1vana
5361:                                                     kuuta I9 . Tämän lain säännöksiä sovelletaan
5362:                       10§                           myös sellaisiin asioihin, jotka lain voimaan
5363:   Jos Pyhäjärvellä on suoritettava vesilain I2      tullessa ovat vesioikeudessa tai korkeimmassa
5364: luvun I9 § :ssä tarkoitettuja toimenpiteitä, saa-   hallinto-oikeudessa vireillä.
5365: daan ne, sen estämättä mitä edellä tässä laissa        Ennen tämän lain voimaantuloa annetuilla
5366: on säädetty, suorittaa sanotun pykälän sään-        vesilain mukaisilla luvilla annetut oikeudet Py-
5367: nösten mukaisesti.                                  häjärven veden käyttämiseen jäävät edelleen
5368:                                                     voimaan lukuun ottamatta Turun Seudun Vesi
5369:                     II §                            Oy:lle Länsi-Suomen vesioikeuden I8.Il.I985
5370:   Tämän lain täytäntöönpanon ylin johto ja          myöntämää ja KHO:n 4.5.I987 vahvistamaa ja
5371: valvonta kuuluu ympäristöministeriölle.             eräin osin muuttamaa vedenottolupaa. Yhtiöllä
5372:   Tämän lain säännösten noudattamisen val-          on oikeus saada valtion varoista täysi korvaus
5373: vonta kuuluu vesihallitukselle.                     hankkeen suunnittelu- ja muista vastaavista
5374:                                                     kustannuksista siltä osin kuin niitä ei muutoin
5375:                      I2 §                           voida käyttää hyödyksi.
5376:   Tarkempia säännöksiä tämän lain soveltami-           Jos lupapäätöksiä muutetaan lain voimaan-
5377: sesta ja täytäntöönpanosta annetaan tarvittaes-     tulon jälkeen, sovelletaan muutoksiin tämän
5378: sa asetuksella.                                     lain säännöksiä.
5379: 
5380:     Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta I988
5381: 
5382:          Mikko Elo                       Raila Aho                       Timo Laaksonen
5383:          Aino Pohjanoksa                 Kauko Juhantalo                 Lea Mäkipää
5384:          Maunu Kohijoki                  Kalevi Lamminen                 Heikki Rinne
5385:                                          Timo Roos
5386: 1
5387: 1
5388:  1
5389:   1
5390:   1
5391:    1
5392:     1
5393:     1
5394:      1
5395:       1
5396:       1
5397:        1
5398:         1
5399:         1
5400:          1
5401:           1
5402:           1
5403:            1
5404:             1
5405:             1
5406:              1
5407:               1
5408:               1
5409:                1
5410:                 1
5411:                 1
5412:                  1
5413:                                               1988 vp.
5414: 
5415: Lakialoite n:o 47
5416: 
5417: 
5418: 
5419: 
5420:                                  Saapunki ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n
5421:                                    muuttamisesta
5422: 
5423: 
5424:                                          Eduskunnalle
5425: 
5426:                           ALOITTEEN P ÅÅASIALLINEN SISÄLTÖ
5427: 
5428:    Aloitteessa ehdotetaan, että vesilain sään-        Laki on tarkoitus saattaa voimaan mahdolli-
5429: nösten mukaan jako- ja kalastuskunnille mak-        simman pian sen jälkeen kun eduskunta on sen
5430: settavia tai maksettavaksi määrättyjä korvauk-      hyväksynyt.
5431: sia ei katsota jako- ja kalastuskunnan veron-
5432: alaiseksi tuloksi.
5433: 
5434: 
5435: 
5436: 
5437:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
5438: 
5439:    Vesilain säännöksiin perustuva vesistön          ei ole useimmiten kohtuullisin kustannuksin
5440: muuttaminen aiheuttaa vesistössä pääsääntöi-        tarkasti selvitettävissä. Koska kalakannassa ta-
5441: sesti biologisia muutoksia, joiden seurauksena      pahtuneet muutokset ilmenevät saaliin muu-
5442: vesialueen arvo kalastusalueena yleensä alenee.     toksina, käytetään saaliissa tapahtuneita muu-
5443: Vesioikeudellisissa lupapäätöksissä on kalastol-    toksia vahinkoarvion perusteena ilmaisemassa
5444: le aiheutuvat mahdolliset muutokset määrätty        vesialueen tuoton vähentymistä.
5445: korvattaviksi istutustoimenpitein sekä vesialu-        Kalantuoton menetys ei tarkoita tulojen me-
5446: een omistajille maksettavin rahakorvauksin,         netystä, vaan saaliin alenema osoittaa muute-
5447: jotka yleensä lakkaavat istutusten jatkuessa.       tun vesialueen arvon kalastusalueena verrattu-
5448:    Jako- ja kalastuskunnille määrätyt korvauk-      na muuttamattoman vesialueen arvoon kalas-
5449: set kalantuoton menetyksestä on katsottu jako-      tusalueena. Vahinkoarvioissa käytetty menetel-
5450: ja kalastuskunnan veronalaiseksi tuloksi (TVL       mä suureineen on synnyttänyt harhakäsityk-
5451: 20 § 5 kohta, EVL 5 § 1 kohta sekä MVL 5 § 1        sen, että kysymyksessä on saamatta jääneen
5452: ja 7 kohta). Mainittuja korvauksia on pidetty       tulon korvaaminen, vaikka vahinko, josta kor-
5453: saamatta jääneen verotettavan tulon sijaan          vaukset on määrätty, on kiinteään omaisuu-
5454: saatuina korvauksina. Kuitenkaan jako- ja ka-       teen kohdistunut esinevahinko.
5455: lastuskunnat eivät harjoita kalastusta vesialu-        Vesioikeuskäsittelyssä korvaus jako- ja ka-
5456: eillaan, eikä niillä näin ollen ole ollut ennen     lastuskunnille on määritelty yksinomaan jako-
5457: vesistön muuttamista verotettavaa kalastustu-       ja kalastuskunnan vesialueen pinta-alan ja ko-
5458: loa. Jako- ja kalastuskunnille kuuluu vain          ko muutetun vesialueen keskimääräisen saaliin
5459: useammille tiloille yhteisesti kuuluvien alueiden   aleneman perusteella kiinnittämättä huomiota
5460: hallinto.                                           sen paremmin siihen, onko saaliin saanut am-
5461:    Vesialueen omistajalle vesialueelia on arvoa     mattikalastaja, kotitarve- vai virkistyskalastaja
5462: kalastusalueena kalastusoikeuden sisältyessä        kuin siihenkään, onko kalastaja vesialueen
5463: varallisuusarvoisena etuutena vesialueen omis-      osaomistaja vai kalastaako hän lain tai sopi-
5464: tusoikeuteen. Kalastusoikeuden kohteena ovat        muksen suoman erityisoikeuden perusteella.
5465: vedessä vapaasti liikkuvat kalat. Vesistön          Lisäksi on huomattava, että ammattikalastajan
5466: muuttamisen seurauksena kalasto yleensä             kalastustulon väheneminen korvataan suoraan
5467: muuttuu. Muutosten todellinen laatu ja laajuus      vahinkoa kärsineelle ammattikalastajalle eivät-
5468: 280479T
5469: 2                                        1988 vp. -   LA n:o 47
5470: 
5471: kä ammattikalastajille maksettavat korvaukset         vissa luontevasti siten, että muutetaan esineva-
5472: vaikuta vesialueen omistajalle kalastuksen tuo-       hinkoja koskevaa tulo- ja varallisuusverolain
5473: ton vähentymisen perusteella maksettavaan             22 §:n 1 momentin 15 kohtaa. Mainitussa koh-
5474: korvaukseen.                                          dassa lueteltuja korvauksia ei katsota veron-
5475:    Huomattava osa vuosittain saadusta kala-           alaiseksi tuloksi, toisin kuin on laita 20 §:n
5476: saaliista on kotitarve- ja virkistyskalastajien       5 kohdassa mainittujen vahingonkorvausten
5477: pyytämää. Kalastuksella saatu etuus ei sinänsä        kohdalla.
5478: ole veronalaista tuloa, vaan vasta tuotteiden            Asialla on yleisen periaatteellisen merkityk-
5479: vastikkeellisesta luovuttamisesta saadut tulot        sen lisäksi myös jokapäiväistä merkitystä eri
5480: ovat veronalaisia. Nykyisessä verotuskäytän-          puolilla Suomea. Esimerkiksi Iijoen yläosan
5481: nössä myös kotitarve- ja virkistyskalastajien         kalastuskunnat ovat saaneet metsähallitukselta
5482: kalastuksen tuoton vähentyminen on katsottu           vahingonkorvauksia vuosina 1949-1988 met-
5483: jako- ja kalastuskuntien veronalaiseksi tuloksi,      sähallituksen ja Iijoen uittoyhdistyksen suorit-
5484: vaikka kotitarve- ja virkistyskalastajien kalana      tamista laittomista perkauksista ja veden pado-
5485: saama etuus ei ole veronalaista tuloa.                tuksista. Olisi kohtuutonta, jos kyseessä olevis-
5486:    Vesialueen tuoton vähentymisestä vesialueen        ta korvaussummista suuri osa menisi veroihin,
5487: omistajalle määrätyt korvaukset on nykyisessä         kuten nykyisen verotuskäytännön mukaan tuli-
5488: oikeuskäytännössä katsottu veronalaiseksi tu-         si tapahtumaan, mikäli lainsäädäntöön tai ve-
5489: loksi eikä kiinteän omaisuuden omistusoikeu-          rotuskäytäntöön ei saada muutosta. Siikajoen
5490: teen perustuvan varallisuusarvoisen edun vähe-        voimalarakentamisesta aiheutuneiden vahinko-
5491: nemisestä johtuviksi korvauksiksi eli esineva-        jen korvauskäsittely on viimeisessä mahdolli-
5492: hingoista johtuviksi korvauksiksi. Näin vesi-         sessa oikeusasteessa ja Etelä-Saimaan jätevesi-
5493: alueen omistaja on verotuskäytännössä asetet-         korvauksia koskeva oikeudenkäynti on kesken.
5494: tu eriarvoiseen asemaan maa-alueen omista-            Jo näiden ajankohtaisten esimerkkitapausten
5495: jaan nähden.                                          vuoksi tulisi lakiehdotus käsitellä mahdollisim-
5496:    Edellä lausutun perusteella tässä lakialait-       man pian. Laki on myös tarkoitus saattaa
5497: teessa ehdotetaan, että tulo- ja varallisuusvero-     voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen,
5498: lakia muutettaisiin siten, että veronalaiseksi        kun eduskunta on sen hyväksynyt.
5499: tuloksi ei katsota vesilain säännösten mukaan            Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5500: jako- ja kalastuskunnille kalastuksen tuoton
5501: menetyksestä maksettavia tai maksettaviksi                     että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5502: määrättyjä korvauksia. Muutos on toteutetta-                 lakiehdotuksen:
5503: 
5504:                                                 Laki
5505:                          tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n muuttamisesta
5506: 
5507:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
5508: varallisuusverolain (1043174) 22 §:n 1 momentin 15 kohta näin kuuluvaksi:
5509: 
5510:                        22 §
5511:     Veronalaiseksi tuloksi ei katsota:                kaikkisena korvauksena sairauden tai vamman
5512:                                                       johdosta taikka vesilain säännösten mukaan
5513:    15) muuta kuin 20 §:n 5 kohdassa tarkoitet-        jako- ja kalastuskunnalle maksettavaa tai mak-
5514: tua vahingonkorvausta, vahingonkorvaukseksi           settavaksi määrättyä korvausta,
5515: myös luettuna, mitä on saatu sairaanhoitokus-
5516: tannusten ja niihin verrattavien menojen kor-
5517: vauksena taikka valtiolta, vakuutuslaitokselta,         Tämä laki tulee voimaan         päivänä
5518: eläkesäätiöltä tai muulta eläkelaitokselta kerta-     kuuta 198
5519: 
5520: 
5521:       Helsingissä 3 päivänä toukokuuta 1988
5522: 
5523:           Pauli Saapunki                   Tellervo Renko                  Timo Kietäväinen
5524:           Eino Siuruainen                  Erkki Pulliainen                J. Juhani Kortesalmi
5525:           Kauko Heikkinen                  Seppo Kääriäinen                Annikki Koistinen
5526:                                              1988 vp.
5527: 
5528: Lakialoite n:o 48
5529: 
5530: 
5531: 
5532: 
5533:                                 Pelttari ym.: Ehdotus laiksi avioliittolain 38 ja 39 §:n muuttami-
5534:                                     sesta
5535: 
5536: 
5537:                                         Eduskunnalle
5538: 
5539:                          ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5540: 
5541:    Vuoden 1988 alusta on tullut voimaan laki       luovuttaa kiinteää omaisuutta, joka yksin-
5542: avioliittolain muuttamisesta (411/87). Lailla on   omaan tai pääasiallisesti on tarkoitettu käytet-
5543: toteutettu avioliiton solmimista ja purkamista     täväksi puolisoiden yhteisenä kotina. Säännös
5544: koskevien säännösten kokonaisuudistus. Sa-         edellyttää, että kiinteistöä on ainakin pääasial-
5545: massa yhteydessä on puututtu myös puolisoi-        lisesti käytettävä puolisoiden yhteisenä kotina,
5546: den varallisuussuhteita koskeviin säännöksiin,     jotta luovuttamiseen ja muihin sen kaltaisiin
5547: jolloin on korjattu aikaisemmassa laissa ilmen-    toimenpiteisiin vaadittaisiin omistamauoman
5548: neitä epäkohtia. Uudistuksen yhteydessä on         puolison suostumus. Muutoksen seurauksena
5549: syntynyt aviovarallisuussuhteita       koskeviin   etenkin maatalousväestön asema on heikenty-
5550: säännöksiin uusia epäkohtia, joiden korjaamis-     nyt huomattavasti. Ennen lain muutosta tarvit-
5551: ta tässä lakialaitteessa ehdotetaan.               tiin kiinteän omaisuuden luovuttamiseen aina
5552:    Uudistuksen jälkeenkin avioliiton varalli-      omistamauoman puolison suostumus, ellei
5553: suussuhteita koskevat säännökset perustuvat        omaisuutta oltu suljettu avio-oikeuden alaisen
5554: omaisuuden erillisyyden periaatteelle, mikä tar-   omaisuuden ulkopuolelle. Nyt mikäli kiinteis-
5555: koittaa sitä, että puoliso yksin päättää omista-   tön pääasiallinen käyttötarkoitus on maatalou-
5556: mastaan omaisuudesta, esimerkiksi yksin omis-      den harjoittaminen eikä asuminen, voidaan
5557: tamansa omaisuuden myynnistä. Sen sijaan           kiinteä omaisuus asuntoineen luovuttaa ilman
5558: puolisalia ei ole lähtökohtaisesti oikeutta luo-   omistamattoman puolison suostumusta. Tällä
5559: vuttaa, ilman toisen puolison suostumusta,         tavoin yhtäkkiä ilman laajempaa yhteiskunnal-
5560: omistamaansa puolisoiden yhteiseksi kodiksi        lista keskustelua huononnettiin maatalousväes-
5561: tarkoitettua asuntoa ja tällaisen kodin asun-      tön asemaa. Asia ei tullut eduskunnassakaan
5562: toirtaimistoa. Nämä asunnon ja asuntoirtai-        laajemman keskustelun piiriin. Myös lainval-
5563: miston hallintaa suojaavat vallintaoikeuden ra-    mistelutyössä näyttävät aviovarallisuutta kos-
5564: joitukset ovat voimassa riippumatta siitä, onko    kevat säännökset tulleen esille vasta aivan lop-
5565: asuntoa luonteeltaan pidettävä kiinteänä vai       puvaiheessa. Näyttää siltä, että maaseutu- ja
5566: irtaimena omaisuutena. Merkitystä ei ole           maatila-asumisen luonnetta ei ole lainvalmiste-
5567: myöskään sillä, onko kyseessä oleva omaisuus       lutyössä mielletty aivan oikein. Ihmiset eivät
5568: suljettu avioehdolla taikka muulla tavoin avio-    ole voineet maatiloilla varautua nyt toteutet-
5569: oikeuden piiristä pois.                            tuun lain muutokseen, vaan useissa tapauksissa
5570:    Asunto-osakeyhtiömuotoisen asumisen yleis-      maatalouden harjoittamiseen käytetty kiinteis-
5571: tyttyä oli tärkeää asunto-osakkeiden, jotka        tö ja näin ollen sillä sijaitseva asunto on yksin
5572: luetaan irtaimeksi omaisuudeksi, omistukseen       toisen puolison omistuksessa. Nykyinen laki on
5573: perustuvan hallintaoikeuden saattaminen puo-       antanut aihetta huoleen ja saattaa aviollisen
5574: lison vallintaa koskevien rajoitusten piiriin.     kriisin kohdatessa aiheuttaa suurta taloudellis-
5575: Samalla kuitenkin määrättiin, ettei puoliso saa    ta, mutta myös inhimillistä kärsimystä. Vaikka
5576: ilman toisen puolison kirjallista suostumusta      elinkeinon harjoittamista nykyään ei yleensä
5577: 280509B
5578: 2                                     1988 vp. -     LA n:o 48
5579: 
5580: katsota olevan perusteltua suojata vailiutaoi-       tumusta. Lain muutoksella parannettmsun
5581: keutta koskevilla säännöksillä, tulisi asuminen      etenkin naisten asemaa, sillä maatilan muodos-
5582: suojata kaikissa tilanteissa. Maatilalla asumi-      sa oleva kiinteä omaisuus luovutetaan usein
5583: sen erityisluonteen lisäksi on myös muita elin-      yksin miehen nimiin. Näin on tapahtunut en-
5584: keinon- ja ammatinharjoittajia, joiden kohdal-       nen ja varsin usein tapahtuu vieläkin. Esimer-
5585: la puolisoiden asunto sijaitsee kiinteistöllä, jo-   kiksi maatilan sukupolvenvaihdoksen yhtey-
5586: ta käytetään pääasiassa elinkeinon tai ammatin       dessä halutaan luovuttaa tila yksin pojalle,
5587: harjoittamiseen. Näissäkin tapauksissa on tär-       mutta ei tämän puolisolle. Edelleen sukupol-
5588: keää suojata perheen asunto toisen puolison          venvaihdoksen yhteydessä tilanpidon jatkaja
5589: mahdollisilta luovutuksilta.                         saattaa avioitua vasta myöhemmin sukupol-
5590:    Tässä lakialoitteessa ehdotetaankin, että         venvaihdoksen jo tapahduttua ja näin tila
5591: puoliso ei milloinkaan voisi ilman toisen puoli-     asuntoineen jää yksin toisen puolison nimiin.
5592: son suostumusta luovuttaa puolisoiden yhtei-         Nykyisessä tilanteessa tulisi puolisoiden laittaa
5593: seksi kodiksi tarkoitettua asuntoa. Olisihan         omaisuutensa molempien nimiin, jotta molem-
5594: varsin keinotekoista ajatella, että puolisoiden      pien asema mahdollisen kriisitilanteen varalta
5595: tulisi esimerkiksi asuinrakennuksen ympäriltä        olisi turvattu.
5596: Iohkomalla erottaa asuinrakennuksen ympäril-            Tämä laki on tarkoitus saattaa voimaan
5597: le erillinen kiinteistö, jolloin asuinrakennusta-    mahdollisimman pian sen jälkeen kun edus-
5598: kaan ei voitaisi luovuttaa ilman puolison suos-      kunta on sen hyväksynyt.
5599: 
5600: 
5601: 
5602: 
5603:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
5604: 
5605: 1. Valliotaoikeuden rajoitukset ennen                  Mainittujen avioliittolain 38 ja 39 pykälien
5606:    1.1.1988 voimassa ollutta lakia                   alkuperäisenä tarkoituksena on ollut säilyttää
5607:                                                      kiinteä omaisuus ja tällöin etenkin maatalous-
5608:    Avioliittolain mukaan kumpikin puoliso val-       kiinteistö, koti-irtaimisto ja toisen puolison
5609: litsee yksin omaisuuttaan. Avioliiton solmimi-       työvälineet perheen käytössä. Lähtökohdat
5610: nen ei siten tämän pääsäännön mukaan rajoita         ovat perustuneet sosiaalisiin syihin, perheen
5611: puolison oikeutta yksin, ilman toisen puolison       asumisen ja toimeentulon turvaamiseen.
5612: suostumusta myydä, pantata tai lahjoittaa
5613:                                                         Aikaisempien säännösten suoja ei koskenut
5614: omaisuuttaan taikka määrätä siitä muulla ta-         tilannetta, missä puolisot olivat määränneet
5615: voin. Tätä omaisuuden erillisyyden periaatetta       omaisuuden avioehdolla jääväksi avio-oikeu-
5616: ovat rajoittaneet ennen 1.1.1988 voimassa ol-        den ulkopuolelle. Tällaisen omaisuuden luo-
5617: leen avioliittolain 38 ja 39 §:ssä säädetyt omai-
5618:                                                      vuttamiseen ei puoliso tarvinnut toisen puoli-
5619: suuden vallintaa koskevat rajoitukset.               son suostumusta, vaan omistava puoliso saat-
5620:    Aikaisemmin voimassa olleen avioliittolain        toi vapaasti luovuttaa omaisuuden, vaikka ky-
5621: 38 §:n mukaan puoliso ei saanut ilman toisen         symyksessä olisi ollut kiinteistö, jolla sijaitsi
5622: puolison kirjallista suostumusta luovuttaa tai
5623:                                                      perheen yhteiseksi kodiksi tarkoitettu asunto.
5624: velasta kiinnittää omistamaansa kiinteää omai-
5625: suutta, johon toisella puolisolla oli avio-             Epäkohta oli myös siinä, että irtaimeen
5626: oikeus. Avioliittolain 39 §:n mukaan vaadittiin      omaisuuteen luettava asunto-osake voitiin luo-
5627: toisen puolison suostumus puolisolle kuuluvan        vuttaa kaikissa tapauksissa yksin omistavan
5628: koti-irtaimiston luovuttamiseen tai panttaami-       puolison toimesta. Tämä oli sallittua, vaikka
5629: seen, jos omaisuus oli avio-oikeuden alaista.        kysymys olisi ollut perheen yhteisestä kodista.
5630: Samalla tavalla oli rajoitettu myös omistavan        Asunto-osakeyhtiömuotoisen asumisen yleisty-
5631: puolison oikeus määrätä sellaisesta irtaimesta       misen myötä epäkohta oli tullut entistä merkit-
5632: omaisuudesta, joka käsitti toiselle puolisolle       tävämmäksi, minkä vuoksi sen korjaamiseen
5633: tarpeellisia työvälineitä.                           oli erityinen tarve ryhtyä.
5634:                                       1988 vp.        LA n:o 48                                       3
5635: 
5636: 2. Valliotarajoitusten muuttamisesta nykyi-           seikalla, onko asunto kiinteää omaisuutta tai
5637:    seen muotoon                                       irtainta omaisuutta, ei ole vallintarajoitussään-
5638:                                                       nösten kannalta merkitystä, eikä myöskään
5639:     Ilmenneiden epäkohtien korjaamiseksi ehdo-        sillä, hallitaanko asuntoa omistusoikeuden vai
5640: tettiin vuoden 1986 valtiopäivillä annetussa          asunto-osakkeiden omistukseen perustuvan
5641: hallituksen esityksessä n:o 62 muun ohella            hallintaoikeuden perusteella. Puolison suostu-
5642: avioliittolain 38 ja 39 §:n muuttamista. Lähtö-       muksen muoto on tosin säännelty eri tavoin
5643: kohtana pidettiin, että mainitut säännökset           riippuen siitä, onko kyseessä irtain vai kiinteä
5644: vastaisivat niitä sosiaalisia näkökohtia ja suo-      omaisuus.
5645: jan tarvetta, joita nyky-yhteiskunnassa pide-            Uudistuksen toteuttamisessa on kuitenkin
5646: tään tärkeinä. Tältä pohjalta hallituksen esi-        käynyt siten, ettei perheen yhteisenä kotina
5647: tyksessä ehdotettiin perheen yhteisen asunnon         käytettäväksi tarkoitetun asunnon luovuttami-
5648: ja asuntoirtaimiston sekä toisen puolison työ-        seen kaikissa tapauksissa tarvita toisen puoli-
5649: välineiden hallinnan ja käytön suojaamista.           son suostumusta. Vailiutarajoitusten rajaami-
5650: Lakiehdotuksen pääperiaatteena oli, että puoli-       nen omaisuuteen, joka ainakin pääasiallisesti
5651: so ei saa ilman toisen puolison suostumusta           on tarkoitettu asumiskäyttöön, merkitsee, että
5652: pätevästi luovuttaa omistusoikeutta taikka            esimerkiksi kiinteistö, jota pääasiallisesti käy-
5653: käyttö- tai muuta hallintaoikeutta perheen            tetään maatalouden harjoittamiseen, voidaan
5654: asuntoon, koti-irtaimistoon tai toisen puolison       luovuttaa omistavan puolison toimesta ilman
5655: työvälineisiin, vaikka omaisuus kuuluisikin           toisen puolison suostumusta, vaikka kiinteis-
5656: puolisolle yksin. Mainitut vailiutaoikeuden ra-       töllä sijaitsisikin perheen ainoana asuntona
5657: joitukset tarkoitettiin koskemaan sanottua            käytetty rakennus. Sama tilanne on niissäkin
5658: omaisuutta myös silloin, kun toisella puolisolla      tapauksissa, joissa perheen asunto on kiinteis-
5659: ei ollut omaisuuteen avio-oikeutta. Merkitystä        töllä, jota pääasiassa käytetään teolliseen toi-
5660:  ei ollut tarkoitus myöskään antaa sille, onko        mintaan taikka jota pääasiassa käytetään muu-
5661:  avio-oikeus suljettu pois avioehtosopimuksella,      hun tarkoitukseen kuin asumiseen.
5662: testamentilla tai lahjakirjassa annetulla mää-
5663:  räyksellä.                                              Uusi laki on näin ollen selvästi huonontanut
5664:     Perheen asunnon kohdalla esitettiin vallinta-     erityisesti maatiloilla asuvien kiinteää omai-
5665:  oikeuden rajoitukset koskemaan sekä asuntoa,         suutta omistamattomien puolisoiden asemaa.
5666:  jota tosiasiallisesti käytetään perheen yhteisenä    Heille uusi tilanne on tullut yllätyksenä, sillä
5667:  kotina, että asuntoa, joka on myyty ja jonka         puolisoiden varallisuussuhteita koskevat sään-
5668:  tilalle on ostettu uusi asunto. Edellä sanotun       nökset näyttävät tulleen mukaan avioliittolain
5669:  lisäksi puolison suostumus oli hallituksen esi-      valmistelutyöhön varsin myöhään. Avioliittola-
5670:  tyksen mukaan tarpeen, mikäli asunto oli             kikomiteoiden mietinnössä ei aihetta ole käsi-
5671:  yleensäkin tarkoitettu käytettäväksi perheen         telty. Myöskään yleisessä yhteiskunnallisessa
5672:  yhteisenä asuntona. Pohdittaessa kuuluuko            keskustelussa aihe ei ollut nyt ilmenneiden
5673:  omaisuus vailiutarajoitusten piiriin, katsottiin     epäkohtien osalta riittävästi esillä. Eduskun-
5674:  ratkaisevaksi yksin sen nykyinen tai suunnitel-      nassakin keskeisen huomion saivat avioliiton
5675:  tu käyttötarkoitus.                                  solmimista ja etenkin purkamista koskevat uu-
5676:      Hallituksen esityksen pohjalta säädettiin laki   det säännökset. Lakivaliokunnan mietinnössä
5677:  avioliittolain muuttamisesta (411/87) siten, että    n:o 14 vuoden 1986 valtiopäivillä hallituksen
5678:  vailiutaoikeuden rajoitukset tulivat asunnon         esitykseen liittyen todetaan yleisperusteluissa
5679:  kohdalla koskemaan vain sellaista omaisuutta,        aviovarallisuutta koskevien säännösten kohdal-
5680:  joka yksinomaan tai pääasiallisesti oli tarkoi-      la, että lakiehdotuksen näitä säännöksiä on
5681:  tettu perheen yhteisenä kotina käytettäväksi.        asiantuntijalausunnoissa arvosteltu voimak-
5682:                                                       kaasti ja katsottu mm., ettei kaikkien säännös-
5683:                                                       ten seurausvaikutuksia ole riittävästi selvitetty.
5684: 3. Nykyisten valliotaoikeuden rajoituksia                Enää ei maatilakiinteistön ja tätä kautta
5685:    koskevien säännösten epäkohdista ja                kiinteistöllä sijaitsevan asunnon luovuttami-
5686:    muutosehdotukset                                   seen omistava puoliso tarvitse toisen puolison
5687:                                                       suostumusta. Nykyistä lakia valmisteltaessa on
5688:   Vuoden 1988 alusta voimaan tulleen avioliit-        aivan ilmeisesti jäänyt liian vähälle huomiolle
5689: tolain muuttamisesta annetun lain mukaan sillä        maaseutuasumisen erityinen luonne. Jos tähän
5690: 4                                     1988 vp. -     LA n:o 48
5691: 
5692: olisi paremmin perehdytty, olisi nykyinen laki       kiinteää omaisuutta omistamauoman puolison
5693: kirjoitettu toisella tavalla.                        asema. Lainsäädännön tulee kuitenkin olla sel-
5694:    Myös muun elinkeinon tai ammatin harjoit-         laista, ettei keinotekoisiin järjestelyihin tarvitse
5695: tajan kohdalla on tärkeää, ettei asuntoa voida       ryhtyä. Tämän lakiehdotuksen hyväksyminen
5696: luovuttaa ilman toisen puolison suostumusta,         korjaa laissa olevan aukon. Tilanteesta riip-
5697: vaikka kiinteistö voidaankin luovuttaa ilman         puu, kuinka suuri alue asunnon ympäriltä on
5698: toisen puolison suostumusta.                         jätettävä luovuttamatta ilman toisen puolison
5699:    Syntyneet epäkohdat ovat korjattavissa si-        suostumusta. Aina on kuitenkin edellytettävä,
5700: ten, että puolisoiden yhteiseksi kodiksi tarkoi-     että alue on vähintään sen kokoinen, että siitä
5701: tettua asuntoa ei saisi missään tapauksessa          tarvittaessa voidaan muodostaa itsenäinen
5702: luovuttaa ilman toisen puolison suostumusta.         kiinteistö. Tämä vaihtelee hieman maan eri
5703: Kiinteän omaisuuden kyseessä ollen asunnon           osissa mm. rakentamis- ja kaavoitusmääräyk-
5704: ympärille on aina jätettävä asunnon käyttämi-        sistä johtuen. Tässä lakialaitteessa katsotaan,
5705: seen tarvittava maa-alue pihapiiriksi, jota ei       että edellä mainituista kiinteistön muodostami-
5706: voida luovuttaa ilman toisen puolison suostu-        sen edellytyksistä on vastuu aina luovuttajalla
5707: musta. Ei voida pitää järkevänä ajatusta, että       eli omistavalla puolisolla.
5708: puolisot Iohkomalla yhteisenä kotina käytettä-
5709: väksi tarkoitetun asunnon ympäriltä maa-alu-           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
5710: een muodostaisivat erillisen itsenäisen tilan,
5711: jolla asuinrakennus sijaitsisi. Tällä tavoin yli-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5712: määräisin järjestelyin on mahdollista turvata                lakiehdotuksen:
5713: 
5714: 
5715:                                                Laki
5716:                              avioliittolain 38 ja 39 §:n muuttamisesta
5717: 
5718:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 13 päivänä kesäkuuta 1929 annetun avioliittolain
5719: (234/29) 38 §:n 1 momentti ja 39 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohta,
5720:   sellaisina kuin ne ovat 16 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa (411/87), näin kuuluviksi:
5721: 
5722:                       38 §
5723:    Puoliso ei saa ilman toisen puolison kirjallis-   taoikeutta maahan, jos rakennus maa-aluei-
5724: ta suostumusta luovuttaa tai antaa vuokralle         neen on tarkoitettu käytettäväksi puolisoiden
5725: taikka luovuttaa oikeutta käyttää tai hallita        yhteisenä kotina;
5726: kiinteää omaisuutta, joka on tarkoitettu käy-          2) osakeyhtiöiden osakkeita, vuokra-oikeut-
5727: tettäväksi puolisoiden yhteisenä kotina.             ta tai muita oikeuksia, jotka oikeuttavat hallit-
5728:                                                      semaan huoneistoa, joka on tarkoitettu käytet-
5729:                                                      täväksi puolisoiden yhteisenä kotina;
5730:                     39 §
5731:  Puoliso ei saa ilman toisen puolison suostu-
5732: musta luovuttaa tai siirtää toiselle:                  Tämä laki tulee voimaan         päivänä
5733:  1) toisen maalla olevaa rakennusta ja hallin-       kuuta 198 .
5734: 
5735:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1988
5736: 
5737:                      Seppo Pelttari                           Pirkko Ikonen
5738:                                                1988 vp.
5739: 
5740: Lakialoite n:o 49
5741: 
5742: 
5743: 
5744: 
5745:                                    Soininvaara: Ehdotus talletusten ja obligaatioiden veronhuojen-
5746:                                       nuslaiksi
5747: 
5748: 
5749:                                            Eduskunnalle
5750: 
5751:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen            Korkojen verotus ja verovapaus saadaan
5752: talletusten ja obligaatioiden veronhuojennus-         johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi, jos kor-
5753: laiksi (HE n:o 45). Tämä lakiehdotus on tar-          kojen verovähennysoikeudessa asteittain siirry-
5754: koitettu sen rinnakkaisaloitteeksi.                   tään myös latvakorkomalliin. Silloin latvakor-
5755:    Hallitus jakaa talletukset ja obligaatiot ko-      komalli voidaan vastaavasti ottaa käyttöön
5756: konaan verovapaisiin ja kokonaan verollisiin.         kaikkien korkojen osalta, jolloin nykyiseen
5757: Järjestelmä on epäjohdonmukainen ja johtaa            veronhuojennusjärjestelmään sisältyvä pank-
5758: epäjohdonmukaiseen käyttäytymiseen. Se vä-            kien piilosubventio voidaan purkaa ja vähen-
5759: hentää pankkien välistä kilpailua ja tukee koh-       tää pankkien epäterveen suurta osuutta maam-
5760: tuuttomasti pankkien taloutta alentaessaan kei-       me rahamarkkinoilla.
5761: notekoisesti niiden ottolainauskorkoja ja tosi-          Tässä lakialoitteessa esitetään järjestelmää,
5762: asiallisesti valtion varoin.                          jossa valtioneuvosto ennen vuoden alkua vah-
5763:    Hallituksen esitys tekee veron välttämisen         vistaa seuraavan vuoden verovapaan koron
5764: äärimmäisen helpoksi, koska pankit voivat so-         korkoprosentin, jonka tulisi olla ennakoidun
5765: pia talletusten jakamisesta verovapaalle tilille      inflaation suuruinen. Korot olisivat verovapai-
5766: ja toiselle talletukseltaan pienelle, mutta hyvin     ta tähän ylärajaan asti. Sen ylimenevältä osalta
5767: korkeakorkoiselle verolliselle tilille, jolloin ko-   korko olisi verotettavaa. Jos vahvistettu ylära-
5768: konaistalletuksen korosta huomattava osa saa-         ja on esimerkiksi 4 o/o, tililtä, jonka korkopro-
5769: daan verovapaaksi.                                    sentti on 6 %, korosta 113 olisi verotettavaa
5770:    Johdonmukaisempi korkojen verotusmalli             tuloa.
5771: on ns. latvakorko- tai reaalikorkomalli, jossa           Kun inflaatio-osuudesta ei enää joutuisi
5772: osapuilleen inflaation suuruinen osa korosta          maksamaan veroa, ei tässä järjestelmässä olisi
5773: on verovapaa ja sen yli menevä osa verollista.        perustetta myöntää enää pääomatulovähennys-
5774: Se lisää pankkien välistä kilpailua ja edistää        tä muille pääomatuloille kuin vuokratuloille.
5775: johdonmukaista taloudellista käyttäytymistä.             Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
5776: Tällaisessa järjestelmässä ei ole perusteita talle-
5777: tusten verovapaudelle omaisuusverotuksessa -                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5778: jos niitä on hallituksen esittämässä järjestel-              lakiehdotuksen:
5779: mässäkään.
5780: 
5781: 
5782: 
5783:                Talletusten ja obligaatioiden veronhuojennuslaki
5784: 
5785:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5786: 
5787:                        1 §                            tuksessa korkoa talletuksesta, joka on tehty
5788:   Luonnollisen henkilön ja erillisenä verovel-        yleisön talletusten vastaanottamiseen tarkoite-
5789: vollisena verotettavan kotimaisen kuolinpesän         tulle tilille kotimaiseen pankkiin tai vastaavalle
5790: veronalaisena tulona ei pidetä vuosilta 1989-         tilille osuuskunnan säästökassaan, eikä valtion
5791: 1991 toimitettavassa valtion ja kunnallisvero-        tai kiinnitysluottopankin maksamaa korkoa
5792: 280495L
5793: 2                                    1988 vp. -    LA n:o 49
5794: 
5795: vuosina 1989-1991 liikkeeseen lasketusta obli-     paan koron yläraja vuosittain edellisen vuoden
5796: gaatiolainasta siltä osin kuin korkoprosentti ei   marraskuun loppuun mennessä. Kyseinen ylä-
5797: ylitä valtioneuvoston vuosittain vahvistamaa       raja on pyrittävä määräämään seuraavan vuo-
5798: verovapaan koron ylärajaa. Tämän ylärajan          den oletettavissa olevan inflaatioprosentin suu-
5799: ylimenevältä osalta korko on verotettavaa tu-      ruiseksi.
5800: loa.
5801:                                                                      3 ja 4 §
5802:                       2 §                            (Kuten 5 ja 6 § hallituksen esityksessä n:c
5803:     Valtioneuvoston on vahvistettava verova-       45)
5804: 
5805: 
5806:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1988
5807: 
5808:                                        Osmo Soininvaara
5809:                                                1988 vp.
5810: 
5811: Lakialoite n:o 50
5812: 
5813: 
5814: 
5815: 
5816:                                   Pulliainen ym.: Ehdotus laiksi optioilla ja termiineillä käytävän
5817:                                      kaupan kieltämisestä
5818: 
5819: 
5820:                                           Eduskunnalle
5821: 
5822:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen           Tässä lakiehdotuksessa lähdetään siitä, että
5823: laiksi kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja     Suomen kansantalous ei tarvitse toimiakseen
5824: termiineillä sekä siihen liittyväksi lainsäädän-     optioilla ja termiineillä käytävää kauppaa. Täl-
5825: nöksi (HE n:o 53). Tämä lakiehdotus on tar-          lainen kaupankäynti tulee näin ollen kieltää.
5826: koitettu käsiteltäväksi eduskunnassa vaihtoeh-       Kuvaavaa nykytilanteelle on, että potentiaaliset
5827: tona mainitulle hallituksen esitykselle.             optioyhteisöt ovat itse alkaneet olla huolissaan
5828:    Hallitus lähtee lakiesityksessään siitä, että     omista pelisäännöistään ilmeisesti peläten opti-
5829: muiden optioiden ja termiinien kuin optioyh-         oilla ja termiineillä käytävän kaupan riistäyty-
5830: teisön vakioimien optioiden ja termiinien tar-       mistä niidenkin valvonnasta. Tämäkin on omi-
5831: joaminen sijoituskohteeksi muille kuin elinkei-      aan vahvistamaan käsitystä, ettei tällaista kau-
5832: nonharjoittajille olisi kiellettyä. Kysymys on       pankäynnin mahdollisuutta meillä tarvita.
5833: näin ollen siitä, tarvitseeko Suomen kansanta-          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
5834: lous niitä optioita ja termiinejä, joilla käytävän
5835: kaupan hallitus on valmis hyväksymään kaa-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5836: vailemiensa pelisääntöjen puitteissa.                       lakiehdotuksen:
5837: 
5838: 
5839: 
5840: 
5841:                                                Laki
5842:                      optioilla ja termiineillä käytävän kaupan kieltämisestä
5843: 
5844:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5845: 
5846:                          1§
5847:    Tällä lailla kielletään kaupankäynti optioilla    nan kehityksen nojalla laskettavaan suorituk-
5848: ja termiineillä.                                     seen molemminpuolisesti oikeuttavaa sopimus-
5849:    Optiolla tarkoitetaan tässä laissa sopimusta,     ta (indeksitermiim).
5850: jossa toinen osapuoli saa toiselta osapuolelta
5851: vastiketta vastaan oikeuden sovitusta lunastus-                            2§
5852: hinnasta tulevaisuudessa ostaa tai myydä tietyn        Tällä lailla kielletään sellaisten yhteisöjen
5853: määrän arvopapereita tai hyödykkeitä tai muu-        perustaminen, joiden tarkoituksena olisi edellä
5854: ta varallisuutta (kohde-etuus) taikka oikeuden       1 §:ssä kielletyn kaupankäynnin harjoittami-
5855: saada kohde-etuuden hinnan kehitystä kuvaa-          nen.
5856: van tunnusluvun muutoksen perusteella lasket-
5857: tavan suorituksen (indeksioptio), ja termiinillä                           3§
5858: kohde-etuutta koskevaa kauppasopimusta, jos-            Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuu-
5859: sa sovitaan hinnasta sekä määräpäivästä, jol-        desta rikkoo 1 §:n 1 momenttia taikka 2 §:n 1
5860: loin suoritusta tai suorituksen korvaavaa hyvi-      momenttia, on tuomittava, jollei siitä ole muu-
5861: tystä on viimeistään vaadittava tai jolloin suo-     alla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta,
5862: ritus tai hyvitys ilman erillistä vaatimusta käy     johdannaismarkkinarikoksesta sakkoon tai
5863: tehtäväksi, tai vastaavaa kohde-etuuden hin-         vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
5864: 280526U
5865: 2                                 1988 vp. -   LA n:o 50
5866: 
5867:                      4 §                          Lakia ei sovelleta ennen lain voimaantuloa
5868:   Tämä laki tulee voimaan      päivänä         tehtyyn optiokauppaan tai optioon ja termii-
5869: kuuta 19                                       niin.
5870: 
5871: 
5872: 
5873:     Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1988
5874: 
5875:         Erkki Pulliainen           Pekka Haavisto            Eero Paloheimo
5876:         Osmo Soininvaara           Esko Seppänen             Pekka Leppänen
5877:         Anna-Liisa Jokinen         Marjatta Stenius-Kaukonen Claes ~ndersson
5878:         Pertti Lahtinen            Asko Apukka               Lauha Männistö
5879:         Pauli Uitto                Arvo Kemppainen           Heli Astala
5880:                                    Vappu Säilynoja
5881:                                              1988 vp.
5882: 
5883: Lakialoite n:o 51
5884: 
5885: 
5886:                                  Törnqvist ym.: Ehdotus laiksi työttömyysturvalain 19 §:n muut-
5887:                                    tamisesta
5888: 
5889: 
5890:                                           Eduskunnalle
5891: 
5892:    Työsopimuslakiin tulee vuoden 1989 alusta       päivärahaa. Kuitenkin muun muassa hallituk-
5893: uusi 39 a §, jonka mukaan työnantaja voi           sen kaavailujen mukaan jopa sellainen henkilö,
5894: yksipuolisesti osa-aikaistaa työntekijän työsuh-   joka omasta halusta osa-aikaistuu pienten las-
5895: teen, jos työnantajana on irtisanomisperuste.      ten hoitoa varten, tulee oikeutetusti korvauk-
5896: Työttömyysturvalain 19 §:n mukaan työtön           seen, tosin eri perusteella.
5897: henkilö, joka ottaa vastaan osa-aikatyötä, saa        Edellä esitetyn perusteella pidämme tarpeel-
5898: sovitelluo päivärahan. Toisaalta työttömyys-       lisena muuttaa työttömyysturvalakia siten, että
5899: turvalain 18 §:n mukaan henkilö, jonka työai-      työnantajan työsopimuslain 39 a §:n nojalla
5900: kaa lyhennetään lomautusperustein, on oikeu-       osa-aikaistama henkilö saa sovitelluo työttö-
5901: tettu soviteltuun päivärahaan. Kumpikaan           myyspäivärahan.
5902: mainituista säännöksistä ei sovellu työsopimus-       Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
5903: lain 39 a §:n nojalla osa-aikaistettuun työnte-    nioittavasti,
5904: kijään. Kun tällainen toimenpide kuitenkin on
5905: pysyvä, on varsin kohtuutonta, että työnanta-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5906: jan yksipuolisesti osa-aikaistama henkilö ei saa          lakiehdotuksen:
5907: 
5908: 
5909:                                              Laki
5910:                              työttömyysturvalain 19 §:n muuttamisesta
5911: 
5912:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyys-
5913: turvalain 19 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 27 päivänä helmikuuta 1987 annetussa laissa
5914: (226/87), näin kuuluvaksi:
5915: 
5916:                       19 §                         dun palkan siitä osasta, joka ylittää 400 mark-
5917:           Osa-aikatyön vastaanottaminen            kaa, voivat kuukaudessa yhteensä nousta mää-
5918:                                                    rään, joka päivärahana muutoin olisi voitu
5919:    Kun työtön henkilö ottaa vastaan osa-aika-      maksaa.
5920: työtä tai kun työnantaja on työsopimuslain
5921: 39 a §:n nojalla muuttanut työntekijän työsuh-
5922: teen osa-aikaiseksi, on työntekijällä oikeus so-     Tämä laki tulee voimaan      päivänä tammi-
5923: viteltuun työttömyyspäivärahaan siten, että        kuuta 1989.
5924: päiväraha ja 75 prosenttia osa-aikatyöstä saa-
5925: 
5926:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1988
5927: 
5928:       Kerttu Törnqvist            Tuula Paavilainen                  Riitta Myller
5929:       Sinikka Hurskainen-Leppänen Tuulikki Hämäläinen                Antti Kalliomäki
5930:       Reino Paasilinna            Lea Savolainen                     Pentti Lahti-Nuuttila
5931:       Jouko Skinnari              Pekka Leppänen                     Claes Andersson
5932:       Marja-Liisa Tykkyläinen     Jorma Rantanen                     Jukka Gustafsson
5933:       Kari Urpilainen             Heikki Rinne                       Matti Saarinen
5934:                                   Kari Rajamäki
5935: 2805370
5936:                                             1988 vp.
5937: 
5938: Lakialoite n:o 52
5939: 
5940: 
5941: 
5942:                                  Lapiolahti ym.: Ehdotus laiksi sairausvakuutuslain 5 §:n muut-
5943:                                    tamisesta
5944: 
5945:                                         Eduskunnalle
5946: 
5947:                          ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
5948: 
5949:   Aloitteessa ehdotetaan sairausvakuutuslakia      missairauksien hoitoon määräämät vitamiini-
5950: muutettavaksi siten, että sairaanhoitona kor-      ja hivenainevalmisteet.
5951: vattaisiin myös lääkärin syövän ja rappeutu-
5952: 
5953: 
5954:                                  ALOITTEEN PERUSTELUT
5955: 
5956:    Eräiden lääkäreiden käyttämä vitamiini- ja      hivenaineiden tukihoidon kustannusten kor-
5957: hivenaineisiin perustuva tukihoito mm. syövän      vaaminen on jätetty sairausvakuutuksen ulko-
5958: hoidossa on antanut hyviä tuloksia. Muun           puolelle. Kansaneläkelaitos on tulkinnut sai-
5959: lääketieteellisen hoidon ohella ns. tukihoito on   rausvakuutuslakia niin, ettei ole olemassa lain
5960: todettu kansainvälisessä kirjallisuudessa tar-     edellyttämiä perusteita korvata lääkärin mää-
5961: peelliseksi ja tieteellisesti mitä vankimmin pe-   räämiä syövän ja eräiden muiden rappeutumis-
5962: rustelluksi hoidoksi.                              sairauksien perushoitoon käytettäviä vitamiini-
5963:    Asianmukaisesti toteutetulla tukihoidolla on    ja hivenaineita.
5964: todettu olevan terveyden- ja sairaanhoidon           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
5965: kustannuksia vähentävä vaikutus. Kuitenkin
5966: tukihoitoon suhtaudutaan meillä hyvin ristirii-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
5967: taisesti ja lääkärin määräämän vitamiini- ja               lakiehdotuksen:
5968: 
5969:                                              Laki
5970:                             sairausvakuutuslain 5 §:n muuttamisesta
5971: 
5972:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuu-
5973: tuslain (364/63) 5 §:n 1 momenttiin uusi näin kuuluva 3 b kohta:
5974: 
5975:                     5§                             sien hoitoon määräämät vitamiini- ja hivenai-
5976:   Sairaanhoitona korvataan sen mukaan kuin         nevalmisteet;
5977: jäljempänä säädetään:
5978:   3 b) lääkärin syövän ja rappeutumissairauk-        Tämä laki tulee voimaan       päivänä
5979:                                                    kuuta 198 .
5980: 
5981:      Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1988
5982: 
5983:           Arto Lapiolahti              Pertti Paasio                 Marja-Liisa Tykkyläinen
5984:           Heikki Rinne                 Liisa Jaakonsaari             Riitta Myller
5985:           Sinikka Mönkäre              Matti Saarinen                Raimo Vuoristo
5986:           Kerttu Törnqvist             Kari Urpilainen               Pentti Lahti-Nuuttila
5987:           Saara-Maria Paakkinen        Iiris Hacklin                 Jukka Gustafsson
5988:           Jukka Roos                   Lauri Metsämäki               Matti Luttinen
5989:           Jouko Skinnari               Ilkka Joenpalo                Antero Kekkonen
5990: 280553Z
5991:                                              1988 vp.
5992: 
5993: Lakialoite n:o 53
5994: 
5995: 
5996: 
5997: 
5998:                                  Pelttari: Ehdotus laiksi rikoslain 23 luvun 6 §:n muuttamisesta
5999: 
6000: 
6001:                                         Eduskunnalle
6002: 
6003:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
6004: 
6005:   Vesiliikenteen turvallisuuden lisäämiseksi ja    ehdotetaan vesiliikennejuopumuksen luokitte-
6006: hukkumistapausten vähentämiseksi aloitteessa       lemista rattijuopumuksen tavoin teon vakavuu-
6007: ehdotetaan, että rangaistavan vesiliikennejuo-     den ja moitittavuuden perusteella lievemmän
6008: pumuksen promillerajaa alennetaan nykyisestä       rangaistusuhan alaiseen tavalliseen vesiliiken-
6009: 1,5 promillen veren alkoholipitoisuudesta 0,5      nejuopumukseen ja ankarammin rangaistavaan
6010: promillen veren alkoholipitoisuuteen. Lisäksi      törkeään vesiliikennejuopumukseen.
6011: 
6012: 
6013: 
6014: 
6015:                                  ALOITTEEN PERUSTELUT
6016: 
6017:    Vuonna 1976 on rikoslakiin liitetty voimassa    lainsäädäntöä koskevaa hallituksen esitystä
6018: olevat liikennejuopumusta koskevat rangais-        eduskunnan lakivaliokunta on mietinnössään
6019: tussäännökset. Tuolloin hajallaan eri laeissa      17 päivänä kesäkuuta 1976 katsonut, että eh-
6020: olleet liikennejuopumussäännökset on koottu        dotettu vesiliikennejuopumuksen promilleraja
6021: ja sijoitettu rikoslakiin tarkoituksin korostaa    1,5 promillea on melkoisen korkea. Toisaalta
6022: liikennejuopumuksen paheksuttavuutta. Moot-        valiokunta on todennut, että vesiliikennejuo-
6023: torikäyttöisen ajoneuvon kuljettaminen maalla      pumuksen kohdalla lakiehdotuksessa on pro-
6024: säädettiin rangaistavaksi, jos kuljettajan veren   millerajan lisäksi toinen itsenäinen kriteeri,
6025: alkoholipitoisuus on vähintään 0,5 promillea.      nimittäin tehtävän edellyttämä suorituskyvyn
6026: Ankarampi rangaistus määrättiin seuraamaan         huonontuminen. Viimeksi mainittuun kritee-
6027: törkeästä rattijuopumuksesta, jonka ensisijai-     riin sekä valvontavaikeuksiin vesiliikenteessä
6028: sena tunnusmerkkinä on vähintään 1,5 promil-       vedoten valiokunta on päätynyt puoltamaan
6029: len veren alkoholipitoisuus.                       lopulta hallituksen esityksen mukaista ratkai-
6030:    Vesiliikennejuopumuksen kohdalla sen si-        sua. Samalla valiokunta kuitenkin on edellyttä-
6031: jaan säädettiin rangaistavuuden perusteeksi        nyt, että myös vesiliikennejuopumusta koske-
6032: toisaalta, että veren alkoholipitoisuus on vä-     van säännöstön toimivuutta käytännössä seu-
6033: hintään 1,5 promillea ja olosuhteet ovat sellai-   rataan ja tehostetaan tarvittaessa vesiliikennet-
6034: set, että teko on omiaan vaaraotamaan toisten      tä koskevaa valvontaa.
6035: turvallisuutta. Toisaalta vesiliikennejuopumuk-       Kuluneina yli kymmenenä vuotena poliisin
6036: sesta on kysymys, jos aluksen kuljettajan kyky     mahdollisuudet vesiliikenteen valvontaan ovat
6037: alkoholin nauttimisen tai muun huumaavan           tuntuvasti parantuneet. Valvontaa onkin lisätty
6038: aineen nauttimisen johdosta on huonontunut         merkittävästi. Käytännössä on kuitenkin ongel-
6039: kyseessä olevan kuljetustehtävän vaatimiin         maksi osoittautunut kriteerin "tehtävän edel-
6040: suorituksiin. Viimeksi mainitun itsenäisen kri-    lyttämän     suorituskyvyn     huonontumisen"
6041: teerin täyttymiselle ei ole asetettu mitään pro-   osoittaminen toteen. Näyttövaikutuksien vuok-
6042: millerajaa. Tällä perusteella teoriassa voi olla   si rangaistavuus on perustunut pääsääntöisesti
6043: kysymys vesiliikennejuopumuksesta veren al-        1,5 promillen rajaan toisen kriteerin jäädessä
6044: koholipitoisuuden ollessa jopa alle 0,5 promil-    onnettomuustapauksia lukuun ottamatta miltei
6045: lea. Käsitellessään nykyisin voimassa olevaa       soveltamatta. Silloin kun onnettomuus on ta-
6046: 2805830
6047: 2                                    1988 vp. -     LA n:o 53
6048: 
6049: pahtunut, säännöksen ennaltaestäväHä vaiku-         vesillä ei saa liikkua lainkaan alkoholin vaiku-
6050: tuksella ei ole ollut siinä yksittäistapauksessa    tuksen alaisena. Kuitenkin oikeusturvasyistä
6051: merkitystä. On selvää, ettei vesiliikennejuopu-     on kohtuullista säätää rangaistavuuden raja
6052: mustakaan voida poistaa yksinomaan rangais-         0,5 promilleen. Tutkimusten mukaan vasta 0,5
6053: tuksia korottamalla. Lisäksi on huolehdittava       promillen veren alkoholipitoisuutta voidaan pi-
6054: vesiliikenteen ja alkoholin vaarojen tiedottami-    tää sellaisena, että se on selvästi heikentänyt
6055: sesta sekä asennekasvatuksesta. Nykyinen ran-       kykyä kulkuneuvon turvalliseen kuljettami-
6056: gaistavuuden raja 1,5 promillea aiheuttaa juuri     seen. Tätä pienemmissä alkoholipitoisuuksissa
6057: asennetasolla helposti ajatuksen, että alkoholin    yksilölliset erot tekevät tulokset epävarmoiksi.
6058: vaikutuksen alaisena veneily on hyväksyttävää.         Edellä on todettu, että lakivaliokunta käsi-
6059: Tällaisten asenteiden syntymisellä ja säilymisel-   tellessään nykyistä liikennejuopumuslainsää-
6060: lä on kielteinen vaikutus käyttäytymiseen vesi-     däntöä perusteli korkeaa 1,5 promillen veren
6061: liikenteessä. On huomattava, että varsin pienet     alkoholipitoisuuden jättämistä rangaistavuu-
6062: alkoholimäärät haittaavat kuljettajan psyko-        den rajaksi sillä, että laissa on myös toinen
6063: motorisia toimintoja ja siten aiheuttavat virhe-    itsenäinen kriteeri, jonka perusteella rangaista-
6064: suorituksia. Rangaistavuuden rajana oleva 1,5       vuus määräytyy. Kuitenkin oikeuskäytäntö on
6065: promillen veren alkoholipitoisuus sallii melkoi-    osoittanut, että kuljettajan heikentyneen kyvyn
6066: sen vahvassa humalatilassa veneilemisen ilman       perusteella on usein vaikea näyttää vesiliiken-
6067: seuraamuksia.                                       nejuopumusta toteen. Tämä vaikuttaa myös
6068:    Julkisuudessa on useassa eri yhteydessä kes-     poliisin valvontaan ja johtaa siihen, että käy-
6069: kusteltu veneilijöitä koskevasta promillerajasta    tännössä pääsääntöisesti poliisi joutuu toimi-
6070: ja varsin yleisesti pidetty voimassa olevaa pro-    maan vain säädetyn promillerajan perusteella.
6071: millerajaa liian korkeana. Vuonna 1986 suori-       Tästäkin syystä on paikallaan muuttaa lainsää-
6072: tetun tutkimuksen mukaan 73 prosenttia tutki-       däntöä.
6073: mukseen vastanneista oli sitä mieltä, että vesi-       Vesiliikennejuopumuksen rangaistavuus eh-
6074: liikennejuopumukseen olisi sovellettava saman-      dotetaan tässä aloitteessa toteutettavaksi otta-
6075: laisia säännöksiä kuin maaliikenteen rattijuo-      malla mallia maaliikenteen rattijuopumussään-
6076: pumuksiin. Vastanneista lisäksi 12 prosenttia       nöstöstä. Lievemmin ehdotetaan rangaistavak-
6077: on jokseenkin samaa mieltä, täysin eri mieltä       si vesiliikennejuopumuksesta sakolla tai enin-
6078: oli vain 4 prosenttia.                              tään 3 kuukauden vankeudella moottorikäyt-
6079:    Vastuullisen veneilijän kannalta ehdotetuna      töisen laitteen kuljettaminen vesillä kuljettajan
6080: säännösten muutoksella ei ole juurikaan merki-      veren alkoholipitoisuuden ollessa vähintään 0,5
6081: tystä, koska tällainen veneilijä ei lähde vesille   promillea. Mikäli veren alkoholipitoisuus on
6082: kuljettamaan alusta tai pienempääkään moot-         yli 1,5 promillea ja olosuhteet ovat sellaiset,
6083: torivenettä alkoholin vaikutuksen alaisena.         että teko on omiaan aiheuttamaan vaaraa tois-
6084:    Suomen vesillä hukkuu vuosittain noin 350        ten turvallisuudelle, rangaistaan törkeästä vesi-
6085: ihmistä, joista suurella osalla on alkoholia        liikennejuopumuksesta enintään 2 vuoden van-
6086: veressä     onnettomuushetkellä.     Esimerkiksi    keudella taikka vähintään 60 päiväsakolla.
6087: vuonna 1987 veneliikenneonnettomuuksissa            Vaaran käsitteellä tarkoitetaan tässä, kuten
6088: kuoli 87 henkeä, joista hukkui 80, sekä vuonna      maaliikenteessäkin, abstraktin vaaran aiheutta-
6089: 1986 veneliikenneonnettomuuksissa menehtyi          mista. Törkeästä vesiliikennejuopumuksesta on
6090: 122 ihmistä, joista 112 hukkui. Vuonna 1986         kysymys myös veren alkoholipitoisuuden olles-
6091: 70 prosenttia onnettomuusveneiden kuljettajis-      sa 0,5-1,49 promillea, mikäli kyljettajan kyky
6092: ta oli alkoholin vaikutuksen alaisena, ja vuon-     virheettömiin suorituksiin tällöin on tuntuvasti
6093: na 1987 vastaava prosenttiluku oli 80. Myös         huonontunut. Tällä tavoin teon vakavuus ja
6094: onnettomuusveneiden matkustajista pääosa oli        moitittavuus tulisi seuraamuksesta päätettäessä
6095: alkoholin vaikutuksen alaisina. Näissä tapauk-      nykyistä paremmin otetuksi huomioon. Liiken-
6096: sissa pääosassa on alkoholilla ollut osuutta        nejuopumuksesta aiheutuva vaara on erilainen
6097: kuolemiin. Tästä syystä vesiliikenteen lisäänty-    esimerkiksi ohjailtaessa matkustaja-alusta tai
6098: essä hukkumistapausten vähentämiseksi ja ve-        pikavenettä vilkkaasti liikennöidyllä yleisellä
6099: siliikenneturvallisuuden lisäämiseksi on tarpeen    kulkuväylällä verrattuna pienen moottorive-
6100: alentaa vesiliikennejuopumuksen promillerajaa       neen kuljettamiseen syrjäisillä vesialueilla. Tie-
6101: 0,5 promilleen nykyisestä 1,5 promillesta. Läh-     tenkin myös pienellä moottoriveneellä voidaan
6102: tökohtana on tietenkin pidettävä sitä, että         aiheuttaa vähäliikenteisillä vesiHäkin vakavia
6103:                                     1988 vp. -    LA n:o 53                                     3
6104: 
6105: seuraamuksia, jos esimerkiksi alkoholin vaiku-    moottorin voimalla kulkenut soutuvene katsot-
6106: tuksen alaisena henkilölastissa oleva vene aje-   tiin lain tarkoittamassa mielessä alukseksi.
6107: taan karille tai myrskyssä nurin. Joka tapauk-.      Laki on tarkoitus saattaa voimaan mahdolli-
6108: sessa ehdotettu säännöstö antaa riittävän jous-   simman pian sen jälkeen kun eduskunta on sen
6109: tavuuden sen soveltamiseen erilaisiin käytän-     hyväksynyt.
6110: nön tilanteisiin.                                    Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
6111:   Lakitekstissä tarkoitetaan aluksella kaikkia
6112: moottorikäyttöisiä vesillä kulkevia laitteita.             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6113: Nykyisen oikeuskäytännönkin mukaan perä-                 lakiehdotuksen:
6114: 
6115: 
6116: 
6117:                                             Laki
6118:                              rikoslain 23 luvun 6 §:n muuttamisesta
6119: 
6120:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
6121:   muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain 23 luvun 6 §:n 1 momentti, sellaisena
6122: kuin se on 10 päivänä joulukuuta 1976 annetussa laissa (960/76), sekä
6123:   lisätään 6 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi,
6124: seuraavasti:
6125: 
6126:                    23 luku                        tai hänen kykynsä virheettömiin suorituksiin
6127:            Liikennejuopumuksesta                  on tuntuvasti huonontunut, ja olosuhteet ovat
6128:                                                   sellaiset, että teko on omiaan vaarantamaan
6129:                       6§                          henkilön omaa tai toisten turvallisuutta, hänet
6130:    Joka kuljettaa alusta nautittuaan alkoholia    on tuomittava törkeästä vesiliikennejuopumuk-
6131: niin, että hänen verensä alkoholipitoisuus on     sesta vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi
6132: aluksen kuljettamisen aikana tai sen jälkeen      tai vähintään kuuteenkymmeneen päiväsak-
6133: vähintään 0,5 promillea, on tuomittava vesilii-   koon.
6134: kennejuopumuksesta sakkoon tai vankeuteen
6135: enintään kolmeksi kuukaudeksi.
6136:    Jos 1 momentissa tarkoitetun henkilön veren      Tämä laki tulee      voimaan      päivänä
6137: alkoholipitoisuus on vähintään 1,5 promillea      kuuta 198 .
6138: 
6139: 
6140:     Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1988
6141: 
6142:                                         Seppo Pelttari
6143:                                               1988 vp.
6144: 
6145: Lakialoite n:o 54
6146: 
6147: 
6148: 
6149: 
6150:                                   Koistinen ym.: Ehdotus laiksi luopumiseläkelain muuttamisesta
6151: 
6152: 
6153:                                           Eduskunnalle
6154: 
6155:    Luopumiseläkejärjestelmällä on pyritty sekä       taan omistaja ja koska eläkkeen voi saada
6156: parantamaan maatalouden rakennetta että su-          maatilan omistaja ja tämän puoliso. Koska
6157: pistamaan maataloustuotantoa. Järjestelmällä         luopumiseläkelainsäädäntö lähtee tiukoista pel-
6158: on joudutettu ikääntyneiden viljelijöiden maa-       tojen käyttöä koskevista rajoituksista, ehdote-
6159: talouskäyttöön sopivien peltojen siirtymistä         taan, että maatilan peltojen käyttäminen he-
6160: viljelykseen jäävien tilojen lisämaiksi ja saatet-   vostalouden tarkoituksiin laitumina tapahtuisi
6161: tu viljelykseen sopimatonta peltoa metsitystoi-      viranomaisen, maatalouspiirin, välityksellä.
6162: menpiteiden kohteeksi.                               Näin järjestelmä olisi viranomaisen valvonnas-
6163:    Viime vuosina tuotannon tasapainottamista-        sa ja voitaisiin välttyä mahdollisilta väärinkäy-
6164: voite on noussut luopumiseläkejärjestelmää ke-       täksiitä ja muilta tarpeettomilta ongelmilta.
6165: hitettäessä etualalle ja järjestelmään on tehty      Järjestelmä on tarkoitettu toimimaan siten,
6166: muutoksia, jotka ovat edistäneet viljelijöitten      että maataloustuotannosta luopumissitoumuk-
6167: halukkuutta luopua viljelyksestä. Sen jälkeen        sen antajalla on oikeus korvauksetta luovuttaa
6168: kun luopumistapoihin lisättiin elokuun alussa        kirjallisella sopimuksella maatilan pellot maa-
6169: 1986 voimaan tulleella lailla mahdollisuus pel-      talouspiirin käyttöön luovutettavaksi edelleen
6170: lon pidättämiseen luopujalle itselleen ilman         hevosten laitumiksi. Maatalouspiirillä olisi oi-
6171: metsittämisvelvollisuutta, on luopumiseläkkei-       keus tämän jälkeen luovuttaa maatilan pellot
6172: tä haettu olennaisesti aikaisempaa enemmän.          taikka osa niistä hevosyhdistyksille taikka yksi-
6173:     Maataloustuotannosta luopuvan viljelijän on      tyisille hevosten omistajille käytettäviksi hevos-
6174: annettava luopumissitoumus, joka sallii ai-          ten laitumena. Ellei maatalouspiiri kolmen
6175: noastaan, että maatilan peltoa saadaan käyttää       kuukauden kuluessa saatuaan maatilan pellot
6176: omien hevosten ja porojen laiduntamiseen,            em. tarkoituksessa käyttöönsä ole luovuttanut
6177: heinän korjaamiseen näiden eläinten talvire-         peltoja edelleen käytettäväksi laitumena, rau-
6178: huksi, porolaitumilla olevien porojen ja kor-        keaa maatalouspiirin oikeus luovuttamiseen.
6179: vauksetta toistenkin omistamien porojen ruo-         Luovuttaminen hevostalouden käyttöön olisi
6180: kintaan sekä turvetuotantoon.                        mahdollista määräajaksi, kuitenkin enintään
6181:     Edellä on todettu, ettei maataloustuotannos-     siihen saakka kun viljelijä saa luopumiselä-
6182: ta luopumissitoumuksen tehnyt viljelijä voi          kettä. Viljelijä ei saisi mitään korvausta pel-
6183: sallia muiden kuin omien hevosten ja porojen         loista eikä maatalouspiiri perisi myöskään val-
6184: laiduntamista maatilan pelloilla. Tästä tiukasta     tiolle mitään korvauksia tai maksuja. Tässä
6185:  rajoituksesta olisi kuitenkin tarvetta tietyillä    ehdotetuna järjestelmällä pellot olisivat luopu-
6186: alueilla maata hevostalouden aseman paranta-         miseläkelain tavoitteiden mukaisesti poissa var-
6187:  miseksi ja kehittämiseksi sallia lievennyksiä.      sinaisesta maataloustuotannosta, mutta ne säi-
6188:     Tässä aloitteessa ehdotetaankin, että viljele-   lyisivät kuitenkin hoidettuina ja osaltaan pa-
6189:  mättömyyssitoumuksen tehneellä viljelijällä         rantaisivat hevostalouden asemaa ja edesaut-
6190:  olisi oikeus luopumiseläke-edut säilyttäen kor-     taisivat sen kehittämistä.
6191:  vauksetta luovuttaa maatilan pellot kokonaan           Hevostalouden aseman parantamista ehdote-
6192:  taikka osaksi käytettäväksi hevosten laitume-       taan edellä kuvatuin keinoin maatilalain 1 vyö-
6193:  na. Luopumiseläke-edut säilyisivät myös silloin     hykkeellä eli Lapissa, Koillismaalla, Kainuussa
6194:  kun eläkkeen saajanmaatilan omistava puoliso        ja Pohjois-Karjalassa. Esimerkiksi Kainuussa
6195:  luovuttaa pellot hevostalouden käyttöön. Tä-        on korostettua tarvetta hevostalouden aseman
6196:  mä on syytä todeta selvyyden vuoksi, koska          parantamiseen. On syytä todeta, että ratsastus-
6197:  peltojen luovuttamisesta voi päättää ainoas-        ja kilpahevosia omistavat myös monet kaupun-
6198: 
6199: 280611M
6200: 2                                      1988 vp. -     LA n:o 54
6201: 
6202: kilaiset, joille on rakennettu talleja, mutta         kemmat määräykset järjestelmän toteuttami-
6203: joilla ei ole jaloittelu- ja laidunalueita. Myös      sesta voidaan tarvittaessa antaa luopumiselä-
6204: paikallisilla hevosyhdistyksillä ja hevosten          kelain 26 §:n nojalla asetuksella. Edelleen on
6205: omistajilla on käyttöä vapaana oleville laitu-        tarkoitus, että luopumiseläkeasetuksen 4 b §:n
6206: mille. Useissa tapauksissa luopumiseläkesopi-         mukaiset rajoitukset jäävät voimaan.
6207: muksen tehnyt ottaisi mielellään pelloilleen             Laki on tarkoitus saattaa voimaan mahdolli-
6208: hevosia, esimerkiksi naapurinsa hevosia, mutta        simman pian sen jälkeen kun eduskunta on sen
6209: nykyisen lainsäädännön puitteissa tämä ei ole         hyväksynyt.
6210: mahdollista.                                            Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6211:    Edellä kerrotun laiduntamisen saliimiseksi
6212: ehdotetaan luopumiseläkelakiin lisättäväksi                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6213: uusi 25 a §, jossa asiasta säädettäisiin. Tar-               lakiehdotuksen:
6214: 
6215: 
6216: 
6217: 
6218:                                                 Laki
6219:                                   luopumiseläkelain muuttamisesta
6220: 
6221:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 4 päivänä tammikuuta 1974 annettuun luopumiselä-
6222: kelakiin (16174) uusi näin kuuluva 25 a §:
6223: 
6224:                         25 a §
6225:    Maataloustuotannon luopumissitoumuksen             ole kolmen kuukauden kuluessa luovuttanut
6226: estämättä on maatilan omistajana oikeus kor-          peltoja edelleen käytettäväksi hevosten laitu-
6227: vauksetta luovuttaa kirjallisella sopimuksella        mena, raukeaa maatalouspiirin 1 momentissa
6228: maatilan pellot taikka osa maatilan pelloista         tarkoitettu oikeus.
6229: määräajaksi maatalouspiirin käyttöön luovu-             Edellä 1 momentissa tarkoitettu sopimus
6230: tettavaksi edelleen hevosten laitumiksi. Maata-       lakkaa olemasta voimassa sopimuksen määrä-
6231: louspiirillä on oikeus tämän jälkeen luovuttaa        ajasta riippumatta viimeistään silloin kun luo-
6232: maatilan pellot taikka osa pelloista hevosyhdis-      pumiseläkkeen saajan oikeus eläkkeeseen päät-
6233: tyksille tai yksityisille hevosten omistajille käy-   tyy.
6234: tettäväksi hevosten laitumena.
6235:    Ellei maatalouspiiri, saatuaan maatilan pel-         Tämä laki tulee voimaan       päivänä
6236: lot 1 momentissa kerrotulla tavalla käyttöönsä,       kuuta 198
6237: 
6238:      Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1988
6239: 
6240:          Annikki Koistinen               Aapo Saari                    Kalevi Mattila
6241:          Matti Väistö                    Pekka Puska                   Kauko Heikkinen
6242:                                          Arvo Kemppainen
6243:                                                1988 vp.
6244: 
6245: Lakialoite n:o SS
6246: 
6247: 
6248: 
6249: 
6250:                                   Tennilä ym.: Ehdotus laiksi työllisyyslain 17 ja 18 §:n muuttami-
6251:                                     sesta
6252: 
6253: 
6254:                                           Eduskunnalle
6255: 
6256:    Työllisyyslakia säädettäessä lakiin jäi heik-     työllistettyjen osalta. Jotta tähän päästään, on
6257: kouksia. Niistä pahimpia ovat liian lyhyet työ-      lakia muutettava välittömästi.
6258: suhteet ja se, ettei työllistämisvelvoite koske        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6259: 20-25-vuotiaita nuoria. Ehdotammekin, että
6260: työllisyyslakia näiltä osin korjataan siten, että             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6261: puolen vuoden työsuhteet muutetaan vuoden                   lakiehdotuksen:
6262: pituisiksi myös nyt vain puoleksi vuodeksi
6263: 
6264: 
6265: 
6266:                                                Laki
6267:                             työllisyyslain 17 ja 18 §:n muuttamisesta
6268: 
6269:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 13 päivänä maaliskuuta 1987 annetun työllisyys-
6270: lain (275/87) 17 § ja 18 §:n 3 momentti näin kuuluviksi:
6271: 
6272:                     17 §                                                    18 §
6273:       Nuoren työ- tai harjoittelupaikka              Työllistymisselvitys ja pitkäaikaistyöttömyyden
6274:                                                                        ehkäiseminen
6275:   Alle 25-vuotiaalle nuorelle, jolle työvoimavi-
6276: ranomaiset eivät ole kuukauden kuluessa hä-             Jos työnhakijaa ei voida työllistää 2 momen-
6277: nen ilmoittautumisestaan työvoimatoimistoon          tissa tarkoitetulla tavalla, on valtion tai kun-
6278: työttömäksi työnhakijaksi voineet osoittaa työ-      nan työvoimaviranomaisen osoituksesta järjes-
6279: tä tai työnsaantia edistävää koulutusta, on sen      tettävä hänelle työntekomahdollisuus vuoden
6280: kunnan, jossa nuorella on kotipaikka, järjes-        ajaksi siten kuin asetuksella tarkemmin sääde-
6281: tettävä työssäkäyntialueella työ- tai harjoittelu-   tään.
6282: paikka vuoden ajaksi.
6283: 
6284:                                                        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
6285:                                                      kuuta 1988.
6286: 
6287: 
6288:     Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1988
6289: 
6290:           Esko-Juhani Tennilä           Marjatta Stenius-Kaukonen              Ensio Laine
6291: 
6292: 
6293: 
6294: 
6295: 280630H
6296: 1
6297: 
6298: 1
6299: 
6300: 1
6301: 
6302:     1
6303: 
6304:     1
6305: 
6306:     1
6307: 
6308:         1
6309: 
6310:         1
6311: 
6312:         1
6313: 
6314:             1
6315: 
6316:             1
6317: 
6318:             1
6319: 
6320:                 1
6321:                                               1988 vp.
6322: 
6323: Lakialoite n:o 56
6324: 
6325: 
6326: 
6327: 
6328:                                  Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi asumistukien ylimääräi-
6329:                                     sestä tarkistamisesta
6330: 
6331: 
6332:                                          Eduskunnalle
6333: 
6334:    Suomen Pankin päätös korottaa perus-                Ehdotamme asumistukiin 15 prosentin yli-
6335: korkoa nostaa aravavuokra-asuntojen vuokria         määräisiä korotuksia, koska asumiskustannuk-
6336: 0,60-1,50 mk neliöltä 1.8.1988 lukien. Koro-        sien nousua täysimääräisesti vastaavia koro-
6337: tus merkitsee enimmillään 13 prosentin vuok-        tuksia asumistukiin ei ole toteutettu. Asumis-
6338: rannousua.                                          tuen epäkohdat johtuvat huomattavilta osin
6339:    Ympäristöministeriö ehdotti 8,7 prosentin        sellaisista tekijöistä, joihin ylimääräinen koro-
6340: ylimääräisiä korotuksia asumistukeen, mutta         tus ei tuo korjausta. Asumistukilaki ei ota
6341: hallituksen esitys pitää sisällään vain 5 prosen-   riittävästi huomioon tuensaajien olosuhteissa
6342: tin korotuksen. Hallituksen esityksen ulkopuo-      tapahtuneita muutoksia esimerkiksi työttömyy-
6343: lelle on lisäksi rajattu ennen vuotta 1978 val-     den, äitiysloman, varusmiespalvelun tai vuotta
6344: mistuneet tai perusparannetut asunnot. Vuok-        lyhyemmän opiskelun vuoksi. Tämän johdosta
6345: rankorotukset koskevat kuitenkin vähintään 30       lakia tulisi korjata.
6346: pennin suuruisena myös noin 3 OOO:ta mainit-           Asumistuen tulisi pienituloisimmilla kattaa
6347: tua vuotta vanhempaa ns. tasausryhmän kuu-          asumismenoista sellainen osa, että perheen
6348: luvaa vuokra-asuntoa. Vanhemmissa vuokra-           käytettävissä olevista tuloista vain 10 prosent-
6349: asunnoissa peruskoron korotus merkitsee             tia menisi asumiseen. Kenenkään tueusaajan
6350: vuokrankorotusta, vaikkakin uusia asuntoja          asumismenojen osuus ei saisi ylittää 20 pro-
6351: pienempää, viimeistään ensi vuonna.                 senttia. Tämä edellyttää valtioneuvoston pää-
6352:    Ei olekaan perusteltua jättää asumistuen ko-     töksellä määrättävien perusomavastuuosuuk-
6353: rotuksen ulkopuolelle niitä aravavuokralaisia,      sien laskemista ja tulorajojen korottamista.
6354: joilla vuokrankorotukset ovat pienemmät tai            Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6355: odotettavissa vasta ensi vuonna, kun ulkopuo-
6356: lelle ei ole jätetty vapaarahoitteisissa vuokra-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6357: asunnoissakaan asuvia, vaikkeivät heidän                   lakiehdotuksen:
6358: vuokransa nouse nyt lainkaan.
6359: 
6360: 
6361:                                               Laki
6362:                            asumistukien ylimääräisestä tarkistamisesta
6363: 
6364:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6365: 
6366:                        1§                                                2§
6367:    Asumistukilain (408175) nojalla heinäkuutta        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta
6368: 1988 myönnettyjen asumistukien määriä koro-         1988 ja se on voimassa 31 päivään maaliskuuta
6369: tetaan 15 prosentilla. Tuki maksetaan korotet-      1989.
6370: tuna 1 päivästä elokuuta 1988 lukien.
6371: 
6372: 
6373:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1988
6374: 
6375:                Marjatta Stenius-Kaukonen                     Pekka Leppänen
6376: 280674F
6377:                                              1988 vp.
6378: 
6379: Lakialoite n:o 57
6380: 
6381: 
6382: 
6383: 
6384:                                  Mäkelä ym.: Ehdotus laiksi kansalaisten perustoimeentulotur-
6385:                                    vasta
6386: 
6387: 
6388:                                          Eduskunnalle
6389: 
6390:    Nykyaikaisen hyvinvointiyhteiskunnan mo-         maisen raskaita kustannuksia. Rahoitus voi-
6391: raalinen ja inhimillinen velvollisuus on turvata    daan järjestää siirtämällä sosiaalipolitiikan pai-
6392: jokaiselle kansalaiselle riittävä perustoimeentu-   nopistettä hyvätuloisista todellisille avun tarvit-
6393: loturva. Tällä hetkellä näin ei ole kuitenkaan      sijoille. Kunnollisen perustoimeentuloturvan
6394: asianlaita. Monet ihmiset joutuvat tahtomat-        luominen lopettaa erilaisten monimutkaisten
6395: taan työttömäksi tai sairastuvat vakavasti.         tukimuotojen viidakon ja ennen kaikkea pois-
6396: Useat näistä ihmisistä joutuvat siksi elämään       taa myös erilaisten väliinputoajien ongelmat.
6397: Suomessa edelleen kohtuuttoman heikoissa               On jo aika, että maamme todellisissa vai-
6398: oloissa.                                            keuksissa olevat ihmiset pääsevät nauttimaan
6399:    Erittäin kohtuuttomalta tuntuu puuttuva pe-      taloudellisesta kasvusta, joka tähän saakka on
6400: rustoimeentuloturva sodissamme olleiden sota-       ollut vain vahvempien yksinoikeus. 1939-1944
6401: veteraanimiesten ja -naisten kohdalla. Myös         isänmaan hyväksi suuret uhraukset tehneet ikä-
6402: sotatoimialueena ja kotirintamalla raskasta         luokat on työhön saakka muistettu vain juhla-
6403: työtä tehneiden kohdalla perustoimeentulotur-       puheissa, mutta ei turvaamalla heille riittävää
6404: va on yhtä heikko, sillä nämä ihmiset ovat ns.      perustoimeentuloturvaa.
6405: väliinputoajia. Tämä johtuu siitä, että näitä          Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6406: ennen vuotta 1926 syntyneitä ikäluokkia ei          nioittavasti,
6407:  auta työeläkelaki, joka tuli voimaan vuoden
6408:  1962 alussa.                                                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6409:    Kohtuullisen perustoimeentuloturvan ai-                 lakiehdotuksen:
6410:  kaansaaminen ei aiheuta yhteiskunnalle ylivoi-
6411: 
6412: 
6413:                                               Laki
6414:                               kansalaisten perustoimeentulotorvasta
6415: 
6416:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6417: 
6418:                       1§                                                  3§
6419:   Valtiovallan on turvattava kansalaisille vero-      Tarkempia säännöksiä lain soveltamisesta
6420: vapaa vähintään 3 000 markan suuruinen pe-          annetaan asetuksella.
6421: rustoimeentuloturva kuukaudessa.
6422:                                                                         4§
6423:                     2§                                Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
6424:   Perustoimeentuloturvan markkamäärä on si-         kuuta 1989.
6425: dottu indeksiin.
6426: 
6427: 
6428:       Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1988
6429: 
6430:           Tina Mäkelä                    Lea Mäkipää                 Raimo Vistbacka
6431:                           Marita Jurva             Heikki Riihijärvi
6432: 
6433: 280693B
6434:                                                 1988 vp.
6435: 
6436: Lakialoite n:o 58
6437: 
6438: 
6439: 
6440: 
6441:                                    Mäkelä ym.: Ehdotus kansaneläkelaitoksen luottamushenkilöi-
6442:                                      den eläkelaiksi
6443: 
6444: 
6445:                                            Eduskunnalle
6446: 
6447:    Kansaneläkelaitoksen luottamushenkilöiden            Vastaavaan tapaan olisi säädettävä Kansan-
6448: eläketurvaa ei ole hoidettu vielä kuntoon, joten      eläkelaitoksen luottamushenkilöitä koskeva
6449: lainsäädäntötoimenpiteet tulisi ottaa välittö-        eläkelaki.
6450: mästi hallituksen käsittelyyn ja hallituksen tuli-      Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6451: si antaa lakiesitys eduskunnalle vielä kuluvan        nioittavasti,
6452: vuoden aikana.
6453:    Kansaneläkelaitoksen      luottamushenkilöitä               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6454: voidaan verrata kunnallisiin luottamushenki-                 lakiehdotuksen:
6455: löihin. Kunnallisten luottamushenkilöiden elä-
6456: keturva on järjestetty erityisellä lailla (578/77).
6457: 
6458: 
6459: 
6460:             Kansaneläkelaitoksen luottamushenkilöiden eläkelaki
6461:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6462: 
6463:                        1§
6464:   Kansaneläkelaitoksen      luottamushenkilöllä       kyvyttömyys- ja perhe-eläketurvan, määrätään
6465: on hänelle suoritettujen palkkioiden perusteella      kansaneläkelaitoksen     luottamushenkilöiden
6466: oikeus eläketurvaan siten, kuin tässä laissa          eläkesäännössä, jonka kansaneläkelaitoksen
6467: säädetään.                                            valtuutetut hyväksyvät.
6468:   Tätä lakia sovelletaan kansaneläkelaissa ja           Kansaneläkelaitoksen luottamushenkilöiden
6469: sairausvakuutuslaissa tarkoitettuihin luotta-         eläketurvasta huolehtii kansaneläkelaitos.
6470: mushenkilöihin.
6471:                                                                            3§
6472:                      2§                                 Tämä laki tulee voimaan      päivänä
6473:   Eläketurvasta, joka käsittää vanhuus-, työ-         kuuta 19
6474: 
6475: 
6476:       Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1988
6477: 
6478:           Tina Mäkelä                     Lea Mäkipää                 Raimo Vistbacka
6479:                            Marita Jurva             Heikki Riihijärvi
6480: 
6481: 
6482: 
6483: 
6484: 280694C
6485:                                               1988 vp.
6486: 
6487: Lakialoite n:o 59
6488: 
6489: 
6490: 
6491: 
6492:                                  Jäätteenmäki ym.: Ehdotus laiksi Vaasan yliopisto -              Vasa
6493:                                     universitet -nimisestä yliopistosta
6494: 
6495: 
6496:                                          Eduskunnalle
6497: 
6498:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
6499: 
6500:    Aloitteessa ehdotetaan, että Vaasaan perus-      nuorisolle monipuoliset opiskelumahdollisuu-
6501: tetaan kaksikielinen Vaasan yliopisto - Vasa        det, takaa korkeatasoiset tutkimuspalvelut, luo
6502: universitet. Yliopisto perustetaan yhdistämällä     yleistä henkistä perustaa kaikkinaiselle kehi-
6503: Vaasassa sijaitsevat Vaasan korkeakoulu, Åbo        tykselle sekä turvaa elinkeinoelämän tarvitse-
6504: Akademi -nimisen yliopiston kasvatustieteiden       man asiantuntemuksen saannin.
6505: tiedekunta, Svenska handelshögskolanin Vaa-            Mikään lääni tai maakunta ei nykyaikana
6506: san yksikkö ja muut Vaasassa sijaitsevat kor-       voi pysyä kehityksen rytmissä, ellei sillä ole
6507: keakouluyksiköt yhdeksi kaksikieliseksi Vaa-        omaa korkeakoulua tai ainakin toimivaa yh-
6508: san yliopisto - Vasa universitet -nimiseksi         teistyötä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten
6509: yliopistoksi. Lisäksi uutena yksikkönä ehdote-      kanssa. Vaasan lääni on tässä suhteessa valitet-
6510: taan perustettavaksi teknillinen tiedekunta.        tavasti altavastaajan asemassa. Vaasan läänissä
6511:    Korkeakoulutoimintojen kehittäminen ja           korkeakouluopintoja harjoittavien opiskelijoi-
6512: monipuolistaminen Vaasassa edellyttää, että         den määrä on huomattavasti alle valtakunnalli-
6513: maakunnan kaksikielisyys nähdään rikkautena         sen tason.
6514: ja se myös hyödynnetään täysipainoisesti. Näin         Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mah-
6515: ollen yliopiston tulisi olla kaksikielinen.         dollisimman pian sen jälkeen, kun se on hy-
6516:    Jotta Vaasaan voisi muodostua tässä tarkoi-      väksytty ja vahvistettu.
6517: tuksessa riittävän vahva yksikkö, tulisi hajal-
6518: laan olevat yksiköt yhdistää. Vahva yliopisto,
6519: jolla on hyvät suhteet ympäröivään maakun-          1. Nykyinen tilanne
6520: taan, on tulevan kehityksen välttämätön edel-
6521: lytys.                                                 Vaasassa on kolme erillistä korkeakouluyk-
6522:    Yliopiston monitieteisyyden ja palvelukyvyn      sikköä, Vaasan korkeakoulu, Åbo Akademin
6523: turvaamiseksi ehdotetaan, että yliopistossa oli-    alainen kasvatustieteellinen tiedekunta ja
6524: si viisi tiedekuntaa: yksinomaan ruotsinkieli-      Svenska handelshögskolanin Vaasan yksikkö.
6525: nen kasvatustieteellinen tiedekunta, täysin kak-    Lisäksi Vaasassa toimii Österbottens högskola
6526: sikielinen kauppatieteellinen tiedekunta sekä       -niminen hallintoyksikkö. Vaasan korkeakoulu
6527: tarvittavassa laajuudessa kaksikieliset huma-       on suomenkielinen ja molemmat muut yksiköt
6528: nistinen tiedekunta, teknistieteellinen tiedekun-   ruotsinkielisiä.
6529: ta ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Virka-       Vaasan korkeakoulu aloitti toimintansa
6530:  kieli ja opetuskielet määräytyisivät tämän mu-     kauppakorkeakouluna ja kauppatieteellinen
6531:  kaisesti.                                          koulutus on edelleen korkeakoulun suurin kou-
6532:    Tämä tiedekuntapohja mahdollistaa yliopis-       lutusala. Korkeakoulussa on lisäksi humanis-
6533: ton ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen, joka          tista (kielitieteet) ja yhteiskuntatieteellistä Gul-
6534: on välttämätöntä ympäröivän yhteiskunnan            kishallinto) koulutusta. Uusina koulutusohjel-
6535:  sekä henkisen että aineellisen kulttuurin kehit-   mina aloittavat syksyllä 1988 tietotekniikan ja
6536: tämiseksi. Monitieteinen yliopisto antaa alueen     tuotantotalouden koulutusohjelmat. Korkea-
6537: 280726M
6538: 2                                    1988 vp. -     LA n:o 59
6539: 
6540: koulussa on 1 820 opiskelijaa, joista kauppa-       osien kesken. Korkeakoululaitoksen kehittä-
6541: tieteellisessä koulutuksessa 1 410, humanisti-      mislain (1052/86) perusteluissa todetaan:
6542: sessa 291 ja yhteiskuntatieteellisessä 118 opis-    "Hallitus katsoo myös, että koulutusmahdolli-
6543: kelijaa. Uusista opiskelijoista ekonomin tut-       suuksien tulisi alueellisesti jakautua mahdolli-
6544: kintoa suorittamaan tulevien osuus on noin          simman tasapuolisesti väestömäärään näh-
6545: 70 %. Vaasan korkeakoulussa on 112 opetta-          den."
6546: jaa ja muuta henkilökuntaa 76. Korkeakou-               Perusongelma on, että Vaasan korkeakou-
6547: luun otetaan vuosittain noin 400 uutta opiskeli-    luyksiköt ovat pieniä ja kukin yksinään tieteen-
6548: jaa.                                                aloittaisesti kapea-alainen. Tämä pirstoutumi-
6549:    Vaasan korkeakoulun erillisiä laitoksia ovat     nen pieniin erillisiin yksiköihin haittaa merkit-
6550: kirjasto, laskentakeskus, Länsi-Suomen talou-       tävästi tutkimus- ja opetustoiminnan kehittä-
6551: dellinen tutkimuslaitos ja täydennyskoulutus-       mistä. Yhdistetyt voimavarat antaisivat Vaasan
6552: keskus.                                             yliopistotoiminnalle ja sen kehittämiselle koko-
6553:    Åbo Akademin Vaasassa toimivassa kasva-          naan uudet mahdollisuudet. Uusi kaksikielinen
6554: tustieteellisessä tiedekunnassa on 502 opiskeli-    Vaasan yliopisto - Vasa universitet, voisi
6555: jaa. Tähän lukuun sisältyvät myös tiedekunnan       viisitiedekuntaisena olla vahva tutkimus- ja
6556: 51 talous- ja valtiotieteiden opiskelijaa sekä 12   opetuslaitos, jota sen kaksikielisyys vielä rikas-
6557: terveydenhuoltoalan opiskelijaa. Tiedekunnas-       tuttaisi.
6558: sa on noin 60 opettajaa. Tiedekunnalla on oma           Nykyinen epätyydyttävä tilanne ei ole ruot-
6559: kirjasto. Täydennyskoulutuksesta huolehtii          sinkielisen eikä suomenkielisen väestön eikä
6560: Åbo Akademin kurssikeskus.                          myöskään maan korkeakoulupolitiikan edun
6561:    Kolmantena korkeakouluyksikkönä Vaasas-          mukaista. Vastaisuudessa erityisesti tutkimuk-
6562: sa toimii vuonna 1980 toimintansa aloittanut        sessa korostuu yhä enemmän monipuolinen ja
6563: Svenska handelshögskolanin Vaasan yksikkö.          laaja-alainen yhteistyö. Yhdistetyt korkeakou-
6564: Yksikössä on opiskelijoita 274 ja opettajia         lujen voimavarat Vaasassa loisivat tähän hyvät
6565: runsaat 10. Yksikkö toimii kiinteässä yhteydes-     edellytykset. Samankaltainen on kehityksen
6566: sä pääkorkeakouluun eikä sillä pientä kurssi-       suunta myös koulutuksen alueella. Tutkintoi-
6567: kirjastoa lukuun ottamatta ole omia palvelulai-     hin tulee yhä enemmän sisältymään osia eri
6568: toksia Vaasassa.                                    koulutusaloilta. Työelämässä tarvitaan laajan
6569:    Vaasan läänissä on lisäksi Tampereen yli-        tieteellisen asiantuntemuksen omaavia asian-
6570: opiston alainen täydennyskoulutuskeskus Sei-        tuntijoita.
6571: näjoella ja Jyväskylän yliopiston alainen täy-          Vahvistetun toiminta- ja taloussuunnitel-
6572: dennyskoulutusyksikkö Kokkolassa.                   mansa mukaan Vaasan korkeakoulu pitää tär-
6573:                                                     keimpänä uutena toimintasuuntanaan koulu-
6574:                                                     tusta ja tutkimusta, jossa taloudellinen ja tek-
6575: 2. Uudistusehdotus                                  ninen tietämys ovat yhdistetysti mukana. Lää-
6576:                                                     nin yrityselämän kannalta keskeistä on teknilli-
6577:    Suomen korkeakoululaitos on puitteiltaan         nen ja kauppatieteellinen koulutus. Vaasan
6578: alueellisesti varsin kattava. Varsinaisia korkea-   läänin ja laajemminkin läntisen Suomen teolli-
6579: kouluja on kymmenessä läänissä. Toteutetun          suuden kehitystä jarruttaa aika ajoin pula kor-
6580: korkeakoulupolitiikan ansiosta korkeakou-           keimman teknillisen koulutuksen saaneesta
6581: lupalvelujen tarjonta maan eri osissa on huo-       työvoimasta. Alueen teollisuus tarvitsee henki-
6582: mattavasti tasapainottunut. Tosin alueellisia       löitä, joissa vankkaan tekniseen osaamiseen
6583: eroja on vieläkin, kun opiskelijapaikkojen          liittyy hyvä taloudellinen tietämys.
6584: määrää verrataan väestömäärään ja korkea-              Mutta yritystoiminta tarvitsee myös huma-
6585: kouluikäisten ikäluokkien määrään maan eri          nistista koulutusta. Kukaan ei voi menestyä
6586: osissa. Näin tarkastellen Vaasan lääni on yh-       tämän päivän kansainvälisessä kaupassa ilman
6587: dessä Mikkelin, Kymen ja Lapin läänien kans-        tietoja kauppakumppaneiden kulttuurista. Nii-
6588: sa selvästi muita läänejä huonommassa ase-          den merkitys on jopa jyrkässä kasvussa. Ihmi-
6589: massa. Vaasan lääni on korkeakoulupalvelujen        set haluavat saada yhä monipuolisemman
6590: vajaa-aluetta.                                      tieto- ja kokemustaustan.
6591:    Valtakunnallisen korkeakoulupolitiikan ta-          Ongelmana Vaasan korkeakouluyksikköjen
6592: voitteena on edelleen tasapainottaa korkeakou-      kehittämisessä ja monipuolistamisessa on ollut
6593: lujen tarjoamia mahdollisuuksia maan eri            toimintojen hallinnollinen hajanaisuus. Väes-
6594:                                        1988 vp. -    LA n:o 59                                        3
6595: 
6596: töpohjaltaan vahvan kaksikielisen maakunnan          Luontevia mahdollisuuksia toiminnan laajenta-
6597: kannalta ei voi olla tyydyttävä tilanne, jossa       miselle on ollut vaikea löytää.
6598: kahden pienen ruotsinkielisen korkeakouluyk-
6599: sikön asiat ja kehittämiskysymykset ratkais-           Ehdotettava laki kaksikielisestä Vaäsan yli-
6600: taan ensisijaisesti Turussa ja Helsingissä sijait-   opistosta takaa maakunnan etujen suoran vai-
6601: sevissa emäkorkeakouluissa. Vaasan läänin            kutuskanavan korkeakoulujen keskushallin-
6602: korkeakoulupaikkojen vajaus korostuu erityi-         toon ja samalla luo edellytykset opetus- ja
6603: sesti ruotsinkielisessä koulutuksessa.               tutkimustoiminnan vahvistamiselle, koulutus-
6604:   Hallinnollisesti sekava tilanne heijastuu          alojen monipuolistamiselle ja opiskelijapaikko-
6605: myös Vaasan korkeakoulun kehittämiseen.              jen lisäämiselle.
6606: 
6607: 
6608: 
6609: 
6610:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
6611: 
6612:    1 §. Yliopiston tehtävän määrittely vastaa           5 §. Pykälässä säädettäisiin Länsi-Suomen
6613: monitieteisten yliopistojen tehtävän määritte-       taloudellisesta tutkimuslaitoksesta ja muista
6614: lyä. Tehtävän määrittelyssä halutaan nimen-          yliopiston erillisistä laitoksista. Alueellisen ke-
6615: omaisesti korostaa yliopiston keskeistä merki-       hittämisen kannalta on tärkeää, että Länsi-
6616: tystä sekä suomen- että ruotsinkielisen väestön      Suomen taloudellisen tutkimuslaitoksen ase-
6617: ja kaksikielisyyden kannalta.                        maa vaikutusalueen kannalta tärkeän tutki-
6618:    2 §. Pykälässä säädetään yliopiston kotipai-      muksen harjoittajana vahvistetaan.
6619: kasta ja mahdollisuudesta harjoittaa yliopisto-         6 §. Pykälässä määritellään yliopistoon kuu-
6620: toimintaa myös yliopiston vaikutusalueen             luvat henkilöt muiden yliopistolakien tapaan.
6621: muulla paikkakunnalla.                                  7 §. Pykälässä säädetään yliopiston hallin-
6622:    3 §. Yliopisto on muiden korkeakoulujen           non järjestämisen keskeiset periaatteet. Yli-
6623: tapaan opetusministeriön alainen ja sillä on         opiston hallintoelinten jäsenet valittaisiin vaa-
6624: sisäisissä asioissaan itsehallinto. Yliopiston it-   leilla. Yliopiston ylioppilaskunnan tai ylioppi-
6625: senäisyyden turvaamiseksi on tärkeää, että se        laskuntien (suomenkielinen ja ruotsinkielinen)
6626: voi esittää omat näkökantansa sitä koskevista        edustajistot voisivat kuitenkin valita hallinto-
6627: säädösehdotuksista.                                  elinten opiskelijajäsenet.
6628:    4 §. Pykälässä säädetään yliopiston tiede-           Hallinnon järjestämisessä on tärkeää ottaa
6629: kunnista. Yliopiston hallinto rakentuu ehdo-         huomioon eri kieliryhmien tarpeet. Pykälän 3
6630: tuksen mukaan tiedekuntatyyppiseen yliopisto-        momentissa säädetään, että yliopiston ylimmän
6631: rakenteeseen. Tiedekuntapohjainen hallinto           päättävän elimen kokoonpanossa tulee taata
6632: luo perustan vahvan yliopistokokonaisuuden           molempien kieliryhmien tasapuolinen edustus.
6633: kehittämiselle. Yliopiston monitieteisyyden ja       Ruotsinkielisessä tiedekunnassa (kasvatustietei-
6634: palvelukyvyn turvaamiseksi ehdotetaan, että          den tiedekunta) hallintoelinten enemmistön tu-
6635: yliopistossa olisi viisi tiedekuntaa: humanisti-     lisi olla ruotsinkielisiä ja vastaavasti suomen-
6636: nen tiedekunta, kasvatustieteiden tiedekunta,        kielisissä tiedekunnissa suomenkielisiä. Kaksi-
6637: kauppatieteiden tiedekunta, teknistieteellinen       kielisessä tiedekunnassa (kauppatieteellinen)
6638: tiedekunta ja yhteiskuntatieteellinen tiedekun-      molempien kieliryhmien edustuksen tulee olla
6639: ta. Tämä tiedekuntapohja mahdollistaa yli-           tasapuolinen.
6640: opiston ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen, jo-           Länsi-Suomen taloudellisen tutkimuslaitok-
6641: ka on välttämätöntä ympäröivän yhteiskunnan          sen ja muun erillisen laitoksen hallintoelimen
6642: sekä henkisen että aineellisen kulttuurin kehit-     jäseneksi tulisi voida valita myös muu kuin
6643: tämiseksi. Monitieteinen yliopisto antaa alueen      yliopistoon kuuluva henkilö, jotta yhteistyö
6644: nuorisolle monipuoliset opiskelumahdollisuu-         ulkopuolisten tahojen kesken voisi olla sauma-
6645: det, takaa korkeatasoiset tutkimuspalvelut, luo      tonta.
6646: yleistä henkistä perustaa kaikkinaiselle kehi-          8 §. Pykälässä säädetään yliopiston kielistä.
6647: tykselle sekä turvaa elinkeinoelämän tarvitse-       Yliopisto olisi kaksikielinen ja sen virka- ja
6648: man asiantuntemuksen saannin.                        opetuskielet olisivat suomi ja ruotsi. Ruotsin-
6649: 4                                       1988 vp. -     LA n:o 59
6650: 
6651: kielisen väestön opettajankoulutuksen turvaa-          maan opintojaan tällä kielellä. Muihin tiede-
6652: miseksi olisi tärkeää, että kasvatustieteiden          kuntiin voidaan ottaa henkilö, jolla on vastaa-
6653: tiedekunnan opetuskieli olisi yksinomaan ruot-         va suomen tai ruotsin kielen taito.
6654: si. Kauppatieteellisen tiedekunnan opetus jär-            12 ja 13 §. Muiden yliopistolakien tapaan
6655: jestettäisiin kaksikielisenä siten, että opetusta      pykälissä säädettäisiin lahjoitusvarojen vas-
6656: annettaisiin molemmilla kielillä tutkintoon            taanottamisesta ja lahjoitusvirkojen perustami-
6657: saakka. Muiden tiedekuntien opetuskieli olisi          sesta.
6658: tarvittavassa laajuudessa kaksikielinen. Ulko-            14 §. Tilatuista tutkimuksista ja palveluksis-
6659: maalainen opettaja olisi kuitenkin kansainväli-        ta perittävät maksut ehdotetaan määrättäväksi
6660: syyden edistämiseksi vapautettu näistä kieli-          valtion maksuperustelaissa (980/73) säädetty-
6661: vaatimuksista.                                         jen yleisten perusteiden mukaan.
6662:    Pykälän 4 momentin mukaan opiskelija saisi             15 §. Tarkemmat säännökset annettaisiin
6663: käyttää suomen tai ruotsin kieltä sen mukaises-        asetuksella muun yliopistolainsäädännön ta-
6664: ti, mikä on tiedekunnan opetuskieli.                   paan.
6665:    9 §. Pykälässä säädetään yliopiston viroista.          16 §. Laki ehdotetaan saatettavaksi voimaan
6666: Virat olisivat ehdotuksen mukaan joko suo-             mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on
6667: men- tai ruotsinkielisiä tiedekunnasta riippuen.       hyväksytty ja vahvistettu. Laki edellyttää ku-
6668: Kasvatustieteiden tiedekunnan virat olisivat           mottavaksi voimassa olevan Vaasan korkea-
6669: kuitenkin yksinomaan ruotsinkielisiä. Kielitai-        koulua koskevan lainsäädännön, Åbo Akade-
6670: tovaatimus määräytyisi viran kielen mukaan             mi -nimistä yliopistoa koskevan lainsäädän-
6671: siten, että viran kieli tulisi hallita täydellisesti   nön, kasvatustieteellistä tiedekuntaa ja Öster-
6672: ja toinen kieli tyydyttävästi.                         bottens högskola -nimistä hallintoyksikköä
6673:    10 §. Pykälän tarkoituksena on mahdollistaa         koskevat säädökset sekä Svenska handelshög-
6674: professorin viran täyttäminen kutsusta.                skolan -nimistä korkeakoulua koskevasta lain-
6675:    11 §. Pykälässä säädetään opiskelijaksi pää-        säädännöstä Österbottens högskola -nimistä
6676: semisestä. Opiskelijaksi voisi päästä kuten            hallintoyksikköä koskevat säädökset.
6677: yleensä yliopistoihin. Kasvatustieteiden tiede-          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6678: kunnan opiskelijaksi voisi kuitenkin päästä
6679: vain henkilö, jolla on sellainen ruotsin kielen                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
6680: taito, että hänen katsotaan pystyvän harjoitta-               lakiehdotuksen:
6681: 
6682: 
6683: 
6684: 
6685:                                                  Laki
6686:                    Vaasan yliopisto -      Vasa universitet -nimisestä yliopistosta
6687: 
6688:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6689: 
6690:                         1 §                                                   2 §
6691:    Vaasan yliopisto - Vasa universitet -nimi-            Yliopiston kotipaikka on Vaasan kaupunki.
6692: sen yliopiston tehtävänä on edistää ja harjoit-          Tarvittaessa voidaan yliopiston laitoksia si-
6693: taa vapaata tieteellistä tutkimusta, antaa siihen      joittaa myös muille paikkakunnille.
6694: perustuvaa ylintä opetusta sekä muullakin ta-
6695: voin palvella yhteiskuntaa. Vaasan yliopisto -                                3 §
6696: Vasa universitet -nimistä yliopistoa kutsutaan           Yliopisto on opetusministeriön alainen.
6697: tässä laissa yliopistoksi.                                Yliopistolla on itsehallinto siten kuin siitä
6698:   Tehtäväänsä suorittaessaan yliopiston tulee          tarkemmin asetuksella säädetään.
6699: tyydyttää sekä ruotsin- että suomenkielisen              Yliopistolle on yksinomaan sitä koskevaa
6700: väestön tarpeita sekä erityisesti ottaa huo-           lakia ja asetusta valmisteltaessa varattava tilai-
6701: mioon kaksikielisyydestä johtuvat tarpeet.             suus antaa asiasta lausuntonsa.
6702:                                         1988 vp. -     LA n:o 59                                       5
6703: 
6704:                        4 §                             laitoksen monijäsenisen hallintoelimen jäse-
6705:   Yliopistossa on humanistinen tiedekunta,             neksi voidaan määrätä myös yliopistoon kuu-
6706: kasvatustieteiden tiedekunta, kauppatieteelli-         lumaton henkilö siten kuin asetuksella sääde-
6707: nen tiedekunta, teknistieteellinen tiedekunta ja       tään.
6708: yhteiskuntatieteellinen tiedekunta.                                           8 §
6709:    Kasvatustieteiden tiedekunta on opettajan-            Yliopiston virka- ja opetuskielet ovat suomi
6710: koulutuslain (844/71) 5 §:ssä tarkoitettu opet-       ja ruotsi.
6711: tajankoulutusyksikkö. Kasvatustieteiden tiede-            Yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan
6712: kunnasta on voimassa Vaasan yliopisto -               opetuskieli on yksinomaan ruotsi. Kauppatie-
6713: Vasa universitet -nimisestä yliopistosta annet-       teellisen tiedekunnan opetuskielet ovat suomi
6714: tujen säädösten ohella, mitä opettajankoulu-          ja ruotsi siten, että kummallakin kielellä anne-
6715: tuslaissa ja sen nojalla on erikseen säädetty.        taan opetusta tutkintoon saakka. Muiden tie-
6716:                                                       dekuntien opetuskielet ovat tarvittavassa laa-
6717:                        5 §                            juudessa suomi ja ruotsi.
6718:    Yliopiston yhteydessä toimii Länsi-Suomen             Ulkomaalainen opettaja, joka on määrätty
6719: taloudellinen tutkimuslaitos, jonka tehtävänä         joko tilapäisesti tai hallitusmuodon 84 §:n mu-
6720: on suorittaa erityisesti yliopiston vaikutusalu-      kaan vakinaisesti toimimaan opettajana yli-
6721: een ja sen kehittämisen kannalta tärkeää tutki-       opistossa, saa käyttää yksinomaisena opetus-
6722: musta.                                                kielenään muuta kuin suomen tai ruotsin kiel-
6723:    Yliopistossa voi olla muitakin opetus-, tutki-     tä.
6724: mus- ja palvelulaitoksia.                                Opiskelijana on oikeus kuulusteluissa ja tut-
6725:                                                       kinnoissa käyttää suomen tai ruotsin kieltä sen
6726:                    6 §                                mukaisesti kuin opetuskielestä 1 momentissa
6727:  Yliopistoon kuuluvat sen opettajat, tutkijat,        säädetään.
6728: muu henkilökunta ja opiskelijat.
6729:                                                                              9 §
6730:                        7 §                               Yliopiston virat ovat joko suomen- tai ruot-
6731:    Yliopiston hallinnosta säädetään asetuksella.      sinkielisiä. Kasvatustieteellisen tiedekunnan vi-
6732:    Yliopiston päätösvaltaa käyttävien monijäse-       rat ovat kuitenkin yksinomaan ruotsinkielisiä.
6733: nisien hallintoelinten jäsenet voidaan valita            Yliopiston virkaan pääsemiseksi vaaditaan,
6734: yliopiston piirissä suoritettavilla vaaleilla siten   että virkaan pyrkivä täydellisesti hallitsee viran
6735: kuin asetuksella säädetään. Vaalioikeutettu on        kielen ja että hänellä on toisen kielen tyydyttä-
6736: jokainen yliopistoon kuuluva henkilö ja vaali-        vä suullinen ja kirjallinen taito.
6737: kelpoinen jokainen täysivaltainen vaalioikeu-            Opettajan virkaan voidaan nimittää tai ottaa
6738: tettu, joka on Suomen kansalainen tai virka-          muu kuin Suomen kansalainen sen estämättä,
6739: mies Suomessa.                                        että hän ei ole osoittanut säädettyä suomen tai
6740:    Vaasan yliopisto - Vasa universitet -nimi-         ruotsin kielen taitoa.
6741: sen yliopiston ylioppilaskunnista annettujen
6742: asetusten ( ) §:ssä mainitut edustajistot voivat                            10 §
6743: valita opiskelijoita edustavat jäsenet yliopiston       Avoinna olevaan professorin virkaan voi-
6744: hallintoelimiin siten kuin asetuksella sääde-         daan kutsusta nimittää henkilö, jonka pätevyys
6745: tään.                                                 on todettu ja kiistaton ja jonka nimittäminen
6746:    Hallinnon järjestämisessä otetaan huomioon         on yliopiston tehtävän kannalta tarkoituksen-
6747: molempien kieliryhmien edustus. Yliopiston            mukaista.
6748: ylimmän päättävän elimen kokoonpanossa taa-                                 11 §
6749: taan molempien kieliryhmien tasapuolinen                 Asetuksella säädetään, millä edellytyksellä
6750: edustus. Ruotsinkielisissä tiedekunnissa enem-        henkilö voi päästä opiskelijaksi yliopistoon.
6751: mistön hallintoelinten jäsenistä tulee olla ruot-     Opiskelijaksi kasvatustieteiden tiedekuntaan
6752: sinkielisiä ja suomenkielisissä tiedekunnissa         voidaan kuitenkin ottaa vain henkilö, jolla on
6753: suomenkielisiä. Kaksikielisissä tiedekunnissa         sellainen ruotsin kielen taito, että hänen katso-
6754: hallintoelinten jäsenten tulee tasapuolisesti         taan pystyvän harjoittamaan opintojaan tällä
6755: edustaa molempia kieliryhmiä.                         kielellä. Muiden tiedekuntien opiskelijaksi voi-
6756:    Länsi-Suomen taloudellisen tutkimuslaitok-         daan ottaa henkilö, jolla on vastaava suomen
6757: sen ja muun 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun            tai ruotsin kielen taito.
6758: 6                                     1988 vp. -    LA n:o 59
6759: 
6760:                      12 §                                              15 §
6761:   Yliopistolla on oikeus ottaa vastaan lahjoi-        Tarkemmat säännökset tämän lain täytän-
6762: tus- ja testamenttivaroja, joiden hoitamisesta      töönpanosta säädetään asetuksella.
6763: ja käyttämisestä säädetään asetuksella.
6764: 
6765:                       13 §                                               16 §
6766:   Professorin tai muun viran perustamisesta           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
6767: 12 §:ssä tarkoitetuilla varoilla säädetään ase-     kuuta 1990.
6768: tuksella.                                             Tällä lailla kumotaan Vaasan korkeakou-
6769:                                                     lusta 14 päivänä tammikuuta 1977 annettu laki
6770:                       14 §                          (707 /76) siihen myöhemmin tehtyine muutoksi-
6771:    Yliopisto ja sen laitokset voivat suorittaa      neen, Åbo Akademi -nimisestä yliopistosta 30
6772: valtion ja kunnan viranomaisille sekä yksityi-      päivänä joulukuuta 1980 annetun lain (10571
6773: sille ja yhteisöille näiden tilaamia tieteellisiä   80) kasvatustieteiden tiedekuntaa ja Österbot-
6774: tutkimuksia ja muita palvelutehtäviä.               tens högskola -nimistä hallintoyksikköä koske-
6775:    Tilatuista tutkimuksista ja palvelutehtävistä    vat säädökset sekä Svenska handelshögskolan
6776: perittävistä maksuista säädetään asetuksella.       -nimisestä korkeakoulusta 3 päivänä heinäkuu-
6777: Maksut määrätään valtion maksuperustelaissa         ta 1974 annetun lain (582/74) Vaasan yksikköä
6778: (980/73) säädettyjen yleisten perusteiden mu-       koskevat säädökset.
6779: kaan.
6780: 
6781:     Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1988
6782: 
6783:          Anneli Jäätteenmäki                Esko Aho               Juho Sillanpää
6784:                     Aapo Saari                              Jukka Vihriälä
6785:                                                1988 vp.
6786: 
6787: "akialoite n:o 60
6788: 
6789: 
6790: 
6791: 
6792:                                   Soininvaara ym.: Ehdotukset laeiksi kunnallisen virkaehtosopi-
6793:                                      muslain ja kunnallisista työehtosopimuksista annetun lain
6794:                                      muuttamisesta sekä laiksi pääkaupunkiseudun työmarkkina-
6795:                                      laitoksesta
6796: 
6797: 
6798:                                           Eduskunnalle
6799: 
6800:   Kunnallisen sektorin virkaehto- ja työehto-        työmarkkina- ja henkilöstöpoliittisten painei-
6801: opimustoiminta on 1.12.1970 lukien perus-            den alueellista tai seudullista kasautumista. On
6802: unut kunnallisen virkaehtosopimuslain (669/          käynyt selväksi, että tiukka virkaehto- ja työ-
6803: '0), kunnallisista työehtosopimuksista annetun       ehtosopimusjärjestelmä ei pysty vastaamaan
6804: ain (670170) ja kunnallisesta sopimusvaltuus-        esim. sellaisiin henkilöstöpoliittisiin haasteisiin,
6805: ~unnasta annetun lain (671/70) säännöksiin.          jotka ilmenevät lisääntyneenä vaikeutena saada
6806: lläillä säädöksillä kunnat ja kuntainliitot sidot-   pätevää työvoimaa eräillä kunnallisilla aloilla.
6807: iin keskitettyyn neuvottelu- ja sopimusjärjes-       Lisääntyneestä paineesta ja useissa yhteyksissä
6808: elmään, johon kuulumisesta niillä ei ollut itse      esitetyistä vetoomuksista huolimatta kunnalli-
6809: nahdollisuutta päättää. Virkaehto- ja työehto-       nen sopimusvaltuuskunta ei ole kyennyt tai
6810:  opimusten tekeminen säädettiin kuntatyönan-         halunnut juurikaan laventaa virkaehtosopi-
6811: ajan puolella kunnallisen sopimusvaltuuskun-         muksiin ja työehtosopimuksiin sisältyviä pai-
6812: tan yksinomaiseksi tehtäväksi, ja vastaavasti        kallisia päätöksentekomahdollisuuksia. Sopi-
6813: >alkansaajapuolella neuvottelu- ja sopimus-          musvaltuuskunta ei ole myöskään käyttänyt
6814: •altuudet määräytyivät ao. järjestöjen edusta-       kunnalliseen virkaehtosopimuslakiin ja kunnal-
6815: •uuden perusteella. Tällaisia palkansaajajärjes-     lisista työehtosopimuksista annettuun lakiin si-
6816: öjä on tällä hetkellä neljä eli Akava ry., JTA       sältyvää mahdollisuutta valtuuttaa kuntayksik-
6817:  y./KTV ry., STTK-J ry., ja TVK-V ry.                kö omasta puolestaan tekemään virkaehtosopi-
6818:    Keskitettyä virkaehto- ja työehtosopimustoi-      muksen tai työehtosopimuksen sopimus-
6819: nintaa on harjoitettu siis jo yli 17 vuoden          valtuuskunnan määräämissä rajoissa. On ole-
6820: Ljan. Tiukkaan keskitykseen perustuvalla sopi-       tettavaa, että nykyinen kaikkia kuntayksiköitä
6821: nusjärjestelmällä on saatu aikaan koko kun-          samalla tavoin kohteleva keskitetty neuvottelu-
6822: tailista henkilöstöä koskevat yhdenmukaiset          ja sopimusjärjestelmä ei jatkossakaan kykene
6823: >alvelussuhteen ehtojen määräytymisnormis-           tarjoamaan nopeita ia tehokkaita keinoja alue-
6824: ot, mikä olikinvirkaehto-ja työsehtosopimus-         tai seutukohtaisten erityisongelmien ehkäisyyn.
6825: ainsäädännön alkuperäinen tarkoitus. Varsi-          Lokakuun alusta lukien 1987 voimaan tullut
6826: taisten virkaehto- ja työehtosopimusten lisäksi      laki kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta saat-
6827: m tehty ns. ei-sopimuksenvaraisia asioita kos-       taa tosin mahdollistaa eräissä suhteissa aikai-
6828: ~evia suositussopimuksia, jotka on käytännös-        sempaa joustavammat menettelyt, mutta itse
6829:  ä toteutettu kunnissa ja kuntainliitoissa lähes     sopimusjärjestelmän perusteisiin tämäkään
6830:  ellaisinaan.                                        lainsäädäntö ei kajoa.
6831:    Kun virkaehtosopimuksia ja työehtosopi-              Kunnallisen neuvottelu- ja sopimusjärjestel-
6832: nuksia sovelletaan maamme kaikissa kunnissa          män joustamattomuudesta on kärsinyt ennen
6833:  a kuntainliitoissa riippumatta esim. niiden         muuta pääkaupunkiseutu. Työvoimapulasta,
6834: wosta, on selvää, että monet sopimus-                asuntopulasta sekä asumisen kalleudesta johtu-
6835: nääräykset eivät ota eivätkä voikaan ottaa           vat ongelmat ovat kärjistyneimpinä havaitta-
6836:  tuomioon kunkin kuntayksikön erikoispiirtei-        vissa juuri pääkaupunkiseudun kaupungeissa,
6837:  ä. Tällaisesta keskitettyyn sopimusmekanis-         erityisesti Helsingissä. On tietenkin selvää, että
6838:  niin väkisinkin sisältyneestä keskimääräisajat-     kunnallisen työmarkkinalaitoksen tehtävänä ei
6839:  elusta on vuosien varrella aiheutunut eräiden       ole huolehtia asuntojen hankinnasta eikä se
6840: 
6841: :80725L
6842: 2                                    1988 vp. -     LA n:o 60
6843: 
6844: myöskään pysty juurikaan vaikuttamaan asu-          eli Helsinkiä, Espoota, Vantaata ja Kauniais
6845: misen kustannuksiin, mutta henkilöstöpolitii-       ten kaupunkia koskeva virkaehto- ja työehto
6846: kan käytännön toteuttamisessa sen myötävai-         sopimuslainsäädäntö, jonka avulla on mahdol-
6847: kutus olisi sitäkin välttämättömämpi. Työvoi-       lista etsiä ja löytää käyttökelpoisia ja konkreet·
6848: mapula ja muut henkilöstöpoliittiset paineet        tisia ratkaisuja nimenomaan tämän alueen työ·
6849: ovat erityisesti pääkapunkiseudulla kaikesta        markkina- ja henkilöstöpoliittisiin ongelmiin
6850: päättäen lisääntymässä. Kunnallisen työmark-        Tällaisella lainsäädännöllä olisi mahdollistE
6851: kinalaitoksen tekemien verraten suppeiden eril-     osaltaan tukea niitä samoja pyrkimyksiä, jotk~
6852: lisvirkaehtosopimusten avulla tilanteeseen ei       ovat olleet pääkaupunkiseudun yhteistyöval·
6853: ole ilmeisestikään odotettavissa merkittävää        tuuskuntaa koskevan lainsäädännön taustate·
6854: korjausta. Pääkaupunkiseudun kunnat eivät           kijöinä.
6855: voi jatkuvasti pysyä toimettomina sivustaseu-          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
6856: raajina.
6857:    Edellä olevan perusteella olisi saatava aikaan            että Eduskunta hyväksyisi seuraava~
6858: erityinen vain pääkaupunkiseudun kaupunkeja                lakiehdotukset:
6859: 
6860: 
6861: 1.
6862:                                               Laki
6863:                         kunnallisen virkaehtosopimuslain muuttamisesta
6864: 
6865:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 6 päivänä marraskuuta 1970 annettuun kunnalli
6866: seen virkaehtosopimuslakiin (669170) uusi näin kuuluva 28 a §:
6867: 
6868:                      28 a §
6869:    Mitä tässä laissa on säädetty, sovelletaan       nalle (kunnalliselle työmarkkinalaitokselle) tä
6870: vastaavasti Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja       män lain mukaan kuuluvaa toimivaltaa käyttä~
6871: Vantaan kaupunkien palveluksessa oleviin vi-        pääkaupunkiseudun työmarkkinalaitos.
6872: ranhaltijoihin näitä koskevista virkaehtosopi-
6873: muksista neuvoteltaessa kuitenkin siten, että         Tämä laki tulee voimaan        päivänä
6874: tässä laissa kunnalliselle sopimusvaltuuskun-       kuuta 19
6875: 
6876: 
6877: 
6878: 
6879: 2.
6880:                                               Laki
6881:                  kunnallisista työehtosopimuksista annetun lain muuttamisesta
6882: 
6883:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 6 päivänä marraskuuta 1970 kunnallisista työehto
6884: sopimuksista annettuun lakiin (670170) uusi näin kuuluva 2 a §:
6885: 
6886:                      2a§
6887:    Kunnalliselle sopimusvaltuuskunnalle (kun-       palveluksessa olevia työntekijöitä koskevistE
6888: nalliselle työmarkkinalaitokselle) tämän lain       työehtosopimuksista neuvoteltaessa.
6889: mukaan kuuluvaa toimivaltaa käyttää pääkau-
6890: punkiseudun työmarkkinalaitos Espoon, Hel-            Tämä laki tulee voimaan        päivänä
6891: singin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien           kuuta 19 .
6892:                                       1988 vp. -     LA n:o 60                                       3
6893: 
6894: 
6895: 3.
6896:                                               Laki
6897:                             pääkaupunkiseudun työmarkkinalaitoksesta
6898: 
6899:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6900: 
6901:                        1§                           nelivuotiskaudeksi. Valtuuskunta valitsee kes-
6902:   Pääkaupunkiseudun työmarkkinalaitoksen            kuudestaan puheenjohtajan ja enintään kolme
6903:                  tehtävät                           varapuheenjohtajaa.
6904:                                                        Jäsenet ja varajäsenet määrätään Espoon,
6905:    Pääkaupunkiseudun työmarkkinalaitoksen           Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien
6906: tehtävänä on Espoon, Helsingin, Kauniaisten         ehdottamista näihin kaupunkeihin keskeisessä
6907: ja Vantaan kaupunkien puolesta neuvotella ja        luottamushenkilö- tai palvelussuhteessa olevis-
6908: sopia näiden kaupunkien palveluksessa olevien       ta, kunnallista työnantajaa edustavista henki-
6909: viranhaltijoiden ja työntekijöiden palvelussuh-     löistä siten, että viimeksi toimitetuissa kunnal-
6910: teen ehdoista kunnallisessa virkaehtosopimus-       lisvaaleissa esiintyneet puolueet tulevat suhteel-
6911: laissa (669/70) ja kunnallisista työehtosopi-       lisuusperiaatteen mukaisesti valtuuskunnassa
6912: muksista annetussa laissa (670/70) säädetyssä       edustetuiksi, ja muutoinkin siten, että tasapuo-
6913: järjestyksessä sekä suorittaa muut lain mukaan      lisuusnäkökohdat tulevat huomioon otetuiksi.
6914: pääkaupunkiseudun         työmarkkinalaitokselle       Edellä 2 momentissa mainittujen kaupun-
6915: kuuluvat tehtävät.                                  kien on mahdollisuuksien mukaan yhteisesti
6916:    Pääkaupunkiseudun työmarkkinalaitos voi          tehtävä Sisäasiainministeriölie ehdotus valtuus-
6917: antaa suosituksia yleisistä palvelussuhdetta        kunnan jäsenistä ja varajäsenistä viimeistään
6918: koskevista asioista, joista ei voida sopia virka-   kuukautta ennen valtuuskunnan toimikauden
6919: ehtosopimuksin.                                     alkamista.
6920:                       2§                                                   4§
6921:                   Toimielimet                                           Hallitus
6922:    Pääkaupunkiseudun työmarkkinalaitoksen              Hallituksessa on yhdeksän jäsentä ja yhtä
6923: päätösvaltaa käyttää sen valtuuskunta, jollei       monta henkilökohtaista varajäsentä.
6924: laista muuta johdu tai lain nojalla ole toisin         Valtuuskunta valitsee hallituksen jäsenet ja
6925: määrätty.                                           varajäsenet toimikauttaan vastaavaksi ajaksi.
6926:    Valmistelu, täytäntöönpano ja muu hallinto       Vaalissa noudatetaan soveltuvin osin, mitä
6927: on työmarkkinalaitoksen hallituksen ja sen          kunnallislain 28 §:n 2-4 momentissa on sää-
6928: valvonnan alaisena toimikuntien ja työmarkki-       detty suhteellisesta vaalista. Valtuuskunta
6929: nalaitoksen toimiston toimihenkilöiden asiana.      myös valitsee jäsenten keskuudesta puheenjoh-
6930:    Valtuuskunnan käsiteltävät asiat on hallituk-    tajan ja varapuheenjohtajan samassa vaalitoi-
6931: sen valmistettava lukuun ottamatta asioita,         mituksessa siten, että puheenjohtajaksi tulee
6932: jotka koskevat valtuuskunnan toimien sisäistä       eniten ääniä saanut.
6933: järjestelyä.                                          Enemmistö hallituksen jäsenistä ja varajäse-
6934:    Hallitus valvoo työmarkkinalaitoksen etua        nistä on valittava Espoon, Helsingin, Kauniais-
6935: sekä edustaa työmarkkinalaitosta ja tekee sen       ten ja Vantaan kaupunkien yhteisesti hyväksy-
6936: puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet,           mistä henkilöistä.
6937: jollei toisin ole säädetty tai määrätty.
6938:                                                                            5§
6939:                       3§
6940:                                                           Vaalikelpoisuus valtuuskuntaan ja
6941:                  Valtuuskunta                                        hallitukseen
6942:    Valtuuskunnassa on 21 jäsentä ja yhtä mon-          Valtuuskuntaan ja hallitukseen voidaan vali-
6943: ta henkilökohtaista varajäsentä, jotka kaikki       ta vain henkilö, jolla on kunnallislain 17 § :n 1
6944: sisäasiainministeriö määrää kunnallisvaalien        momentin mukainen vaalikelpoisuus Espoon,
6945: jälkeisen vuoden lokakuun 1 päivänä alkavaksi       Helsingin, Kauniaisten tai Vantaan kaupungin
6946: 4                                    1988 vp. -     LA n:o 60
6947: 
6948: luottamustoimiin ja joka on antanut suostu-         hallituksen kokouksessa sekä siellä ottaa osaa
6949: muksen toimen vastaanottamiseen.                    keskusteluun, mutta ei päätöksen tekemiseen.
6950:    Vaalikelpoisia valtuuskuntaan ja hallituk-
6951: seen eivät ole pääsopijajärjestöön tai sen jäsen-                         11§
6952: järjestöön luottamushenkilö- tai pysyväisluon-                     Valtion edustajat
6953: teisessa palvelussuhteessa olevat henkilöt.
6954:                                                        Valtiovarainministeriön palkkaosaston toi-
6955:                       6§                            mialaan kuuluvia asioita käsitteleväliä ministe-
6956:        Toimikausi ja sen lakkaaminen                rillä on oikeus olla saapuvilla valtuuskunnan
6957:                                                     kokouksessa. Sisäasiainministeriö määrää val-
6958:   Työmarkkinalaitoksen luottamushenkilö py-         tuuskuntaan lisäksi 3 valtion edustajaa ja heille
6959: syy toimessaan sen ajan, joksi hänet on mää-        yhteensä 3 varamiestä siten, että valtiovarain-
6960: rätty tai valittu, ja sen jälkeenkin kunnes         ministeriön esityksestä määrätään 1 ja opetus-
6961: toimeen on määrätty tai valittu toinen.             ministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön
6962:                                                     esityksestä kummallekin 1 edustaja, sekä halli-
6963:                       7§                            tukseen yhden valtion edustajan ja hänelle
6964:                     Toimisto                        varamiehen. Heille annettu määräys on voi-
6965:                                                     massa, kunnes se peruutetaan.
6966:    Työmarkkinalaitoksen avuksi Espoon, Hel-            Valtion edustajilla on oikeus ottaa osaa kes-
6967: singin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit aset-      kusteluun, mutta ei päätöksen tekemiseen, kä-
6968: tavat toimiston, jossa on tarpeellinen henkilös-    siteltäessä niitä viranhaltijoita ja työntekijöitä
6969: töasioiden valmistelua ja päätösten täytäntöön-     koskevia virkaehto- ja työehtosopimusasioita,
6970: panoa varten.                                       joiden palkkauskustannuksiin on oikeus saada
6971:    Työmarkkinalaitoksen toimiston johtajan          valtionosuutta tai -avustusta.
6972: vaali tulee voimaan, kun 1 momentissa maini-           Valtion edustajien tulee esittää valtionhallin-
6973: tut kaupungit ovat sen yhtäpitävin päätöksin        non näkökannat neuvottelujen kohteena ole-
6974: vahvistaneet.                                       vista kysymyksistä ja pitää yhteyttä asian-
6975:                       8§                            omaisten valtion viranomaisten ja pääkaupun-
6976:                   Esteellisyys                      kiseudun työmarkkinalaitoksen välillä.
6977: 
6978:   Työmarkkinalaitoksen luottamushenkilön ja                               12 §
6979: toimihenkilön esteellisyydestä on soveltuvin               Kiinteän ja irtaimen omaisuuden
6980: osin voimassa, mitä tuomarin esteellisyydestä             omistaminen ja jäsenyys yhteisöissä
6981: on säädetty.
6982:                       9 §                             Työmarkkinalaitos voi toimintaansa varten
6983:                   Virkavastuu                       omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä
6984:                                                     olla jäsenenä sellaisessa toimialaama kuuluvas-
6985:   Työmarkkinalaitoksen luottamushenkilöt ja         sa yhteisössä, joka ei tee virka- ja työehtosopi-
6986: toimihenkilöt ovat tässä laissa tarkoitettuja       muksia.
6987: tehtäviä hoitaessaan virkavastuun alaisia.                                13§
6988:                                                                 Kuntien maksuosuudet
6989:                       10§
6990:            Läsnäolo- ja puheoikeus                     Työmarkkinalaitoksen menot peritään Es-
6991:                                                     poon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kau-
6992:    Valtuuskunnan puheenjohtajalla ja varapu-        pungeilta, joilta myös voidaan periä ennakkoja
6993: heenjohtajalla on oikeus olla saapuvilla halli-     niiden maksuosuuksista.
6994: tuksen kokouksessa sekä hallituksen puheen-            Suorituksen viivästyessä on viivästyneelle
6995: johtajalla, varapuheenjohtajalla ja muulla jä-      määrälle maksettava vuotuista viivästyskorkoa
6996: senellä valtuuskunnan kokouksessa ja niissä         12 OJo.
6997: ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen                               14 §
6998: tekemiseen.                                                     Ohje- ja johtosäännöt
6999:   Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan
7000: kaupunginjohtajalla tai hänen varamiehellään          Tarpeelliset määräykset työmarkkinalaitok-
7001: on oikeus olla saapuvilla valtuuskunnan ja          sen valtuuskunnan ja hallituksen toiminnasta
7002:                                       1988 vp. -    LA n:o 60                                      5
7003: 
7004: sekä määräykset perusteista, joiden mukaan          taikka irtisanomista taikka perustuu kunnalli-
7005: Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan           sen virkaehtosopimuslain 5 §:n 2 tai 4 mo-
7006: kaupungit ovat velvolliset osallistumaan työ-       menttiin, ei saa hakea muutosta. Sama koskee
7007: markkinalaitoksen kustannuksiin, annetaan           Espoon, Helsingin, Kauniaisten tai Vantaan
7008: ohjesäännössä. Ohjesäännöstä päättää valtuus-       kaupungin viranomaisen päätöstä, joka on teh-
7009: kunta. Mainittujen kaupunkien hyväksyttyä           ty kunnallisen virkaehtosopimuslain 3 §:n 2
7010: ohjesäännön se saatetaan sisäasiainministeriön      momentin nojalla.
7011: vahvistettavaksi.
7012:    Valtuuskunta hyväksyy lisäksi johtosäännön                            18 §
7013: sekä 16 §:n 3 momentissa tarkoitetut talous-                       Muutoksen haku
7014: säännön ja tilintarkastussäännön sekä muut
7015: tarvittavat säännöt.                                   Muuhun kuin 17 §:ssä tarkoitettuun työ-
7016:                                                     markkinalaitoksen päätökseen saa valittamalla
7017:                       15 §                          hakea muutosta Uudenmaan lääninoikeudelta.
7018:            Päätösvallan siirtäminen                 Edellä 14 §:n 1 momentissa tarkoitetussa asias-
7019:                                                     sa valitus tehdään kuitenkin sisäasiainministe-
7020:    Valtuuskunnan ja hallituksen ohjesäännössä       riölle. Muutosta saa hakea jokainen sillä perus-
7021: voidaan valtuuskunnan päätösvaltaa siirtää          teella, että päätös loukkaa hänen oikeuttaan.
7022: säännössä mainituissa asioissa hallitukselle, sen   Asioissa, jotka koskevat työmarkkinalaitoksen
7023: asettamalle toimikunnalle tai toimiston toimi-      hallinnon järjestämistä, valitusoikeus on myös
7024: henkilölle.                                         Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan
7025:    Yksittäistapauksissa valtuuskunta voi siirtää    kaupungeilla. Valituksen johdosta annettuun
7026: sille kuuluvan asian hallituksen ratkaistavaksi,    päätökseen saa hakea muutosta myös työmark-
7027: milloin valtuuskunta katsoo siihen olevan pe-       kinalaitoksen hallitus.
7028: rusteltua syytä.                                       Työmarkkinalaitoksen ja lääninoikeuden
7029:    Mitä 1 ja 2 momentissa on sanottu, ei koske      päätökset on pidettävä työmarkkinalaitoksen
7030: asioita, joista valtuuskunnan on laissa olevan      toimistossa yleisesti nähtävänä. Tästä on ilmoi-
7031: säännöksen mukaan päätettävä.                       tettava etukäteen työmarkkinalaitoksen julkis-
7032:                                                     ten kuulutusten ilmoitustaululla. Valitusaika
7033:                       16 §                          luetaan siitä päivästä, josta lukien päätös on
7034:                  Taloudenhoito                      ollut nähtävänä. Päätöksistä asioissa, jotka
7035:                                                     koskevat työmarkkinalaitoksen hallinnon jär-
7036:   Valtuuskunta hyväksyy työmarkkinalaitok-          jestämistä, on lisäksi ilmoitettava 1 momentis-
7037: sen talousarvion ja tilinpäätöksen. Milloin ta-     sa mainituille kaupungeille virkakirjeellä. Jos
7038: lousarviota ei ole voitu hyväksyä ennen varain-     päätös on annettu erikseen asianasaisille tie-
7039: hoitovuoden alkamista, on siihen saakka, kun-       doksi, valitusaika luetaan kuitenkin tiedoksi
7040: nes se on hyväksytty, työmarkkinalaitoksen          saamisesta.
7041: tulot kannettava ja sen välttämättömät menot           Muutoksen hakemisesta on muutoin soveltu-
7042: suoritettava.                                       vin osin voimassa, mitä kunnallislain 33, 139,
7043:    Valtuuskunta      päättää   vastuuvapauden       141-144 ja 146 §:ssä on säädetty.
7044: myöntämisestä.
7045:    Tarkemmat määräykset työmarkkinalaitok-                               19 §
7046: sen talousarviosta, rahatoimesta, laskentatoi-            Tietojensaantioikeus ja salassapito
7047: mesta ja muusta taloudenhoidosta annetaan
7048: taloussäännössä sekä tarkemmat määräykset              Työmarkkinalaitoksella on oikeus saada Es-
7049: työmarkkinalaitoksen hallinnon ja talouden          poon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kau-
7050: tarkastuksesta annetaan tilintarkastussäännös-      pungeilta 1 §:ssä säädettyjen tehtäviensä suo-
7051: sä.                                                 rittamiseksi tarpeelliset tiedot. Työmarkkina-
7052:                       17 §                          laitoksella on sama oikeus saada valtion viran-
7053:           Muutoksenhakurajoitukset                  omaisilta ne tiedot, jotka edellä mainitut kau-
7054:                                                     pungit ovat niille toimittaneet.
7055:    Valtuuskunnan, hallituksen tai muun toimi-          Milloin 1 momentissa mainitut tiedot on
7056: elimen päätökseen, joka koskee virka- tai työ-      säädetty tai määrätty pidettäviksi salassa, työ-
7057: ehtosopimuksen tekemistä tai soveltamista           markkinalaitoksen luottamushenkilöllä ja sillä,
7058: 6                                    1988 vp. -     LA n:o 60
7059: 
7060: jolla on oikeus osallistua valtuuskunnan ko-                             20 §
7061: kouksiin, sekä työmarkkinalaitoksen toimiston                        Voimaantulo
7062: toimihenkilöllä on sama velvollisuus salassapi-
7063: toon kuin tiedot antaneella valtion tai kunnalli-      Tämä laki tulee voimaan        päivänä
7064: sella viranomaisella.                               kuuta 19
7065:    Edellä 2 momentissa tarkoitettu henkilö ei          Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
7066: myöskään saa ilmaista, mitä hän muutoin toi-        tarpeellisiin toimenpiteisiin lain täytäntöönpa-
7067: messaan on saanut tietää sellaista, mikä asian      nemiseksi.
7068: laadun vuoksi on pidettävä salassa.
7069: 
7070:     Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1988
7071: 
7072:         Osmo Soininvaara               Ritva Laurila                  Esko Seppänen
7073:         Jörn Donner                    Ben Zyskowicz                  Arja Alho
7074:         Pirjo-Riitta Antvuori          Kaarina Dromberg               Tuula Liunaiomaa
7075:         Martti Tiuri                   Jouni J. Särkijärvi            Ilkka-Christian Björklund
7076:         Antti Kalliomäki               Reino Paasilinna               Seija Karkinen
7077:         Anssi Rauramo                  Olli Ikkala                    Pekka Haavisto
7078:                                             1988 vp.
7079: 
7080: Lakialoite n:o 61
7081: 
7082: 
7083: 
7084: 
7085:                                  Kortesalmi ym.: Ehdotus laiksi jakolain muuttamisesta
7086: 
7087: 
7088:                                        Eduskunnalle
7089: 
7090:    Voimassa olevan jakolain mukaan tilusvaih-       Pakollisten tilusvaihtojen estämiseksi jako-
7091: to on vapaaehtoinen tai pakollinen sen mu-        lakia olisikin muutettava siten, että tilusvaihto
7092: kaan, perustuuko se asianosaisten sopimukseen     on mahdollinen ainoastaan kaikkien osapuol-
7093: vai toimitusmiesten päätökseen.                   ten hyväksymän sopimuksen perusteella eli va-
7094:    Mainitun säännöksen nojalla on tehty pakol-    paaehtoisesti.
7095: lisia tilusvaihtoja, joista toinen osapuoli on      Edellä olevan perusteella ehdotammekin,
7096: joutunut kohtuuttomasti kärsimään. Lakia
7097: voidaan tältä osin kutsua jopa ryöstölaiksi,                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7098: kun maanomistaja joutuu pakolla luovutta-                 lakiehdotuksen:
7099: maan arvokasta maata ja itse saa vastikkeeksi
7100: käyttökelvotonta, arvotonta maata.
7101: 
7102: 
7103:                                             Laki
7104:                                     jakolain muuttamisesta
7105: 
7106:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
7107:   kumotaan 14 päivänä joulukuuta 1951 annetun jakolain (604/51) 213 §:n 1 ja 2 momentti sekä
7108: 216 §:n 2 momentti,
7109:   sellaisina kuin niistä ovat 213 §:n 1 ja 2 momentti 29 päivänä kesäkuuta 1984 annetussa laissa
7110: (509/84), sekä
7111:   muutetaan 204 § näin kuuluvaksi:
7112: 
7113: 
7114:                      204 §
7115:   Tilusvaihto voidaan toimittaa jaon, lohko-        Tämä laki tulee voimaan         päivänä
7116: misen, rajankäynnin tai jaon täydentämisen        kuuta 198 .
7117: yhteydessä tai erikseen. Tilusvaihto voi perus-
7118: tua ainoastaan asianosaisten sopimukseen.
7119: 
7120: 
7121:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1988
7122: 
7123:           J. Juhani Kortesalmi        Heikki Riihijärvi             Lea Mäkipää
7124:           Marita J urva               Sulo AUtoniemi                Tina Mäkelä
7125: 
7126: 
7127: 
7128: 
7129: 280751P
7130:                                               1988 vp.
7131: 
7132: Lakialoite n:o 62
7133: 
7134: 
7135: 
7136: 
7137:                                  Joenpalo ym.: Ehdotus laiksi Neste Oy:n maakaasuverkoston
7138:                                     toisen laajennusvaiheen toteuttamisen tukemisesta
7139: 
7140: 
7141:                                          Eduskunnalle
7142: 
7143:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
7144: 
7145:   Ruotsin ilmoitettua halukkuutensa hankkia         taloudellisen kannattavuuden parantamiseksi
7146: maakaasua Neuvostoliitosta tulee Neste Oy:n         valtio maksaisi korkotukea Neste Oy:lle maa-
7147: maakaasuverkosto ulottaa maamme länsiranni-         kaasuhankkeen rahoittamiseksi otettavien yh-
7148: kolle. Verkostoa tulee jatkaa Mäntsälästa Rii-      teensä enintään 600 miljoonan markan suuruis-
7149: himäen ja Forssan kautta Uuteenkaupunkiin/          ten lainojen korkokulujen maksamiseen kuu-
7150: Turkuun.                                            delta vuodelta hankkeen toteutuksen aloittami-
7151:   Aloitteessa ehdotetaan, että hankkeen liike-      sesta.
7152: 
7153: 
7154: 
7155: 
7156:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
7157: 
7158:    Neuvostoliiton ja Ruotsin neuvotellessa             Maakaasuverkoston laajentamisen kokonais-
7159: maakaasun toimittamisesta Ruotsiin tulee            taloudellisia vaikutuksia on selvitetty erilaisten
7160: maamme kaikin keinoin edesauttaa tämän              laskennallisten vaihtoehtojen pohjalta. Yleises-
7161: hankkeen toteutumista sekä pyrkiä hyödyntä-         ti voidaan todeta, että maakaasun Iisätuonnilla
7162: mään se Hämeen ja Varsinais-Suomen maa-             voitaisiin edistää työllisyystavoitteita, brutto-
7163: kuntien teollisuutta ja asutusta tukevalla taval-   kansantuotteen kasvua ja investointitoimintaa
7164: la.                                                 sekä parantaa vaihtotasetta olettaen, että maa-
7165:    Maakaasun tuonnin lisäämistä voidaan pe-         kaasun lisätuonti ei vähentäisi öljyn tuontia.
7166: rustella pyrkimyksellä energiahuollon moni-         Kokonaistaloudellisten vaikutusten yhteydessä
7167: puolistamiseen ja varmistamiseen. Useissa           voidaan korostaa myös kaasun käytön myön-
7168: maamme kaupungeissa ollaan parhaillaan teke-        teisiä ympäristövaikutuksia verrattaessa niitä
7169: mässä pitkän tähtäyksen energiahuollon peri-        mm. öljyn ja hiilen käytöstä aiheutuviin ympä-
7170: aatepäätöksiä. Maakaasuputkistan laajenemi-         ristöhaittoihin.
7171: sen varmistuminen edesauttaa maakaasutilaus-           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7172: ten syntymistä.                                     nioittaen,
7173:     Maakaasun tuonnin lisäämisellä on huomat-
7174: tava merkitys myös Suomen ja Neuvostoliiton                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7175: kaupan kehittämisessä. Öljyn hinnan pysyessä               lakiehdotuksen:
7176: matalana tulee tuonnin rakennetta monipuolis-
7177: taa. Maakaasun tuonnin lisäämisellä kyetään
7178: maittemme välistä kauppaa tasapainottamaan.
7179: 
7180: 
7181: 
7182: 
7183: 280761A
7184: 2                                   1988 vp. -     LA n:o 62
7185: 
7186:                                              Laki
7187:        Neste Oy:n maakaasuverkoston toisen laajennusvaiheen toteuttamisen tukemisesta
7188: 
7189:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7190: 
7191:                       1§                                                 3§
7192:   Neste Oy:n maakaasuverkoston toisen laa-            Kauppa- ja teollisuusministeriö päättää lai-
7193: jennusvaiheen liiketaloudellisen kannattavuu-      nojen hyväksymisestä korkotuen piiriin sekä
7194: den parantamiseksi myönnetään yhtiölle hank-       näiden korkokustannusten määrittelyn perus-
7195: keen toteuttamiseksi valtion varoista korkotu-     teista. Investointimenon rahoittamiseksi otetta-
7196: kea siten kuin tässä laissa säädetään.             vien lainojen määrä määräytyy investoinnin
7197:                                                    edistymisen mukaan siten, että toteutuneista
7198:                       2§                           investointimenoista vähennetään hankkeen ra-
7199:    Korkotukea voidaan maksaa Neste Oy:lle          hoittamiseksi mahdollisesti maksetut Neste
7200: avustuksena enintään kuuden vuoden ajan nii-       Oy:n osakepääoman korotuserät.
7201: den koti- ja ulkomaisten lainojen korkokulujen
7202: maksamiseen, jotka yhtiö ottaa 1 §:ssä tarkoi-                            4§
7203: tetun hankkeen investointimenojen rahoittami-         Korkotukeen oikeuttavien lainojen 2 §:n 1
7204: seksi, sekä tässä tarkoitettujen lainojen takai-   momentissa tarkoitetun enimmäismäärän sel-
7205: sinmaksua varten. Korkotukeen oikeuttavien         vittämiseksi ulkomaan rahan määräisen lainan
7206: lainojen yhteismäärä saa olla enintään 600         vasta-arvo lasketaan valtion sitoumusta annet-
7207: miljoonaa markkaa.                                 taessa voimassa olevan Suomen Pankin asian-
7208:    Korkotukea myönnetään korkotukeen oi-           omaisen valuutan myyntikurssin mukaan.
7209: keuttavaksi hyväksytyille lainoille siten, että    Kurssitappioita tai -voittoja laskettaessa lainan
7210: neljänä ensimmäisenä vuonna korkotuki on           lyhennyserän maksuhetken valuutan myynti-
7211: kaksi kolmannesta kullekin vuodelle kohdistu-      kurssia verrataan lainan nostohetkellä voimas-
7212: neista, enintään 12 prosentin vuotuisen koron      sa olleeseen myyntikurssiin.
7213: mukaan lasketuista koroista ja kahdelta seu-
7214: raavalta vuodelta puolet näin lasketuista ko-                          5§
7215: roista. Ulkomaisesta Iuotosta syntynyt ja to-        Tämä laki tulee voimaan         päivänä
7216: teutunut kurssitappio otetaan huomioon kor-        kuuta 19 .
7217: kotukea lisäävänä ja kurssivoittoa vähentävänä
7218: eränä.
7219: 
7220:       Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1988
7221: 
7222:          Ilkka Joenpalo                Arto Lapiolahti               Ritva Vastamäki
7223:          Anna-Liisa Jokinen            Sauli Niinistö                Risto Ahonen
7224:          Virpa Puisto                  Jukka Roos                    Raimo Vuoristo
7225:          Lea Savolainen                Raila Aho                     Sirpa Pietikäinen
7226:          Sirkka-Liisa Anttila          Iiro Viinanen                 Hannu Tenhiälä
7227:          Timo Roos                     Heikki Rinne                  Esko Helle
7228:          Liisa Hilpelä                 Ensio Laine                   Jorma Rantanen
7229:          Matti Vähänäkki               Iiris Hacklin                 Timo Laaksonen
7230:                                        Kalevi Lamminen
7231:                                              1988 vp.
7232: 
7233: Lakialoite n:o 63
7234: 
7235: 
7236: 
7237: 
7238:                                  Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja varallisuusvero-
7239:                                     lain 37 §:n muuttamisesta
7240: 
7241: 
7242:                                         Eduskunnalle
7243: 
7244:    Hallituksen verouudistussuunnitelmien kes-      eteenpäin pelkästään vapauttamalla vähim-
7245: keiseksi asiaksi on nostettu ns. marginaalive-     mäistoimeentulo kokonaan veroista.
7246: ron alentaminen. Sillä ei kaikkein pienituloi-        Demokraattisen Vaihtoehdon mielestä alle
7247: simpien verotusta helpotettaisi millään tavalla,   4 200 markan kuukausitulot tulisi vapauttaa
7248: sillä he eivät sentään nykyisinkään joudu          kokonaan veroista. Tämän johdosta valtion
7249: yleensä maksamaan valtionveroa lainkaan. Sen       tuloveron alaraja tulisi nostaa ensi vuoden
7250: sijaan he joutuvat maksamaan kunnallisveron,       alusta 4 200 markkaan kuukaudessa. Kunnai-
7251: sairausvakuutus- ja kansaneläkemaksun sekä         Hsveron alarajaa ehdotamme nostettavaksi as-
7252: kirkollisveron täysimääräisenä jo vuositulon       teittain tuohon määrään siten, että ensi vuonna
7253: yltäessä 10 400 markkaan. Se merkitsee sitä,       kunnallisveron perusvähennys nostetaan 2 800
7254: että veroprosentti on pienistäkin tuloista noin    markkaan kuukaudessa eli 33 600 markkaan
7255: 20 OJo kunnan veroäyristä riippuen.                vuodessa.
7256:    Kunnallisvero jakoverona kohdistuu suhtees-        Esityksemme merkitsee kunnallisveron keve-
7257: sa kaikkein raskaimmin pienituloisiin ihmisiin:    nemistä 67 200 vuosituloon saakka. Seuraavas-
7258: työttömiin, opiskelijoihin, osa-aikatyötä teke-    sa eräitä esimerkkejä ehdotuksemme tuomista
7259: viin ja muihin pienituloisiin. Verotuksen ras-     kunnallisveron kevennyksistä eräissä tuloluo-
7260: kautta pienituloisille voitaisiin helpottaa kun-   kissa:
7261: nallisverotuksen perusvähennystä nostamalla.
7262: Hallituksen verouudistussuunnitelmien mu-                 vuositulo               kevennys
7263: kaan sitä esitetään kuitenkin nostettavaksi vain         20 000 mk             n. 4 000 mk
7264: nykyisestä 5 200 markasta 8 000 markkaan.                30 000 mk             n. 6 000 mk
7265: Tämä merkitsee, että kunnallisveroa joutuu               40 000 mk             n. 5 400 mk
7266: maksamaan jo kun kuukausitulo ylittää 667                50 000 mk             n. 3 400 mk
7267: markkaa. Se tarkoittaa puolestaan sitä, että             60 000 mk             n. 1 400 mk
7268: sosiaaliturvan vähimmäisetuuksistakin joutuu
7269: maksamaan mainitun noin 20 prosentin suurui-
7270: sen veron.                                           Kunnille aiheutuva verotulojen menetys on
7271:    Veron maksaminen vähimmäisetuuksista on         korvattava, etteivät kunnat joudu heikentä-
7272: järjetöntä, koska etuudet ovat niin alhaisia,      mään palveluja tai kiristämään verotusta.
7273: että ne eivät yllä edes toimeentulotuen tasolle.     Ehdotammekin,
7274: Näin vain ylläpidetään ihmisten nöyryyttämistä
7275: pakottamana heitä juoksemaan luukulta toisel-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7276: le. Perusturvassa voitaisiin ottaa iso askel              lakiehdotuksen:
7277: 
7278: 
7279: 
7280: 
7281: 2807628
7282: 2                                   1988 vp. -     LA n:o 63
7283: 
7284:                                              Laki
7285:                        tulo- ja varallisuusverolain 37 §:n muuttamisesta
7286: 
7287:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja
7288: varallisuusverolain 37 §, sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1986 annetussa laissa
7289: (1062/86), näin kuuluvaksi:
7290: 
7291:                       37 §
7292:    Jos koko verovuoden Suomessa asuneen            markan määrästä, jolla tulo ylittää 33 600
7293: henkilön tulo edellä mainittujen vähennysten       markan määrän (perusvähennys).
7294: jälkeen ei ole 33 600 markan määrää suurempi,
7295: siitä on kunnallisverotuksessa vähennettävä sa-      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
7296: notun tulon määrä, tai jos tulo on 33 600          kuuta 1989. Sitä sovelletaan ensimmäisen ker-
7297: markkaa suurempi, 33 600 markkaa vähennet-         ran vuodelta 1989 toimitettavassa verotukses-
7298: tynä yhdellä prosentilla jokaisesta täydestä 336   sa.
7299: 
7300: 
7301:     Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1988
7302: 
7303:                      Marjatta Stenius-Kaukonen              Ensio Laine
7304:                      Marja-Liisa Löyttyjärvi                Esko-Juhani Tennilä
7305:                                               1988 vp.
7306: 
7307: Lakialoite n:o 64
7308: 
7309: 
7310: 
7311: 
7312:                                   Laine ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1989 toimitettavassa valtion-
7313:                                      verotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veroprosenteista
7314: 
7315: 
7316:                                           Eduskunnalle
7317: 
7318:    Veroja koskevissa ehdotuksissaan Demok-              Ehdotuksemme merkitsevät valtion ja kun-
7319: raattisen Vaihtoehdon eduskuntaryhmä lähtee          tien verotulojen tuntuvaa alenemista. Siksi eh-
7320: siitä, että pienet palkat, eläkkeet, sairauspäivä-   dotamme verotuksen suunnan muuttamista ki-
7321: rahat, työttömyyskorvaukset ja opintorahat           ristämällä suurten yritysten ja rikkaiden vero-
7322: vapautetaan kokonaan verosta. Ehdotamme,             tusta. Yhtiöiden veroprosentin ehdotamme ko-
7323: että vuoden 1989 tuloverotaulukko rakenne-           rotettavaksi 43:een. Ehdotamme myös, että
7324: taan siten, että 31 500 markan verotettavasta        korvauksia maksamalla ja valtionosuuksia li-
7325: tulosta vasta aletaan periä valtionveroa. Tämä       säämällä kuntien talous turvataan valtion toi-
7326: merkitsee, kun otetaan huomioon verovähen-           min.
7327: nykset, että valtionverosta vapaata tuloa on            Suomessa varallisuus on hallituksen erityi-
7328: 4 200 markkaa kuukaudessa.                           sessä suojeluksessa. Yhtiöiltä on varallisuusve-
7329:    Tätä suuremmista tuloista ehdottamamme            ro poistettu. Rikkaiden verotusta on huomatta-
7330: valtionvero on 4 200-8 400 markan kuukausi-          vasti helpotettu mm. verotettavan varallisuu-
7331: tulojen osalta 10-15 prosenttia kevyempi kuin        den alarajaa nostamalla. Vuonna 1965 varalli-
7332: vuonna 1988 toteutuva verotus. Yli 8 400 mar-        suusvero oli 4,1 prosenttia kaikista veroista.
7333: kan kuukausitulojen osalta verotus kevenisi          Vuonna 1983 se oli laskenut 2,5 prosenttiin.
7334: lievemmin tai säilyisi noin 12 500 markan kuu-       Laskeva suunta on jatkunut myös sen jälkeen.
7335: kausituloihin saakka suunnilleen ennallaan ja        Varallisuuden verotus on OECD-maiden keski-
7336: kiristyisi 12 500 markan kuukausitulojen ylä-        arvoon verrattuna Suomessa huomattavasti lie-
7337: puolella.                                            vempää.
7338:    Kunnallisverotuksen       osalta   ehdotamme         Mielestämme myös yhtiöiden varallisuus on
7339: vuonna 1989 vapautettavaksi verosta alle 2 800       pantava verolle. Niiden varallisuusprosentiksi
7340: markan kuukausitulot, minkä bruttovaikutus           ehdotamme 2 prosenttia.
7341: 6 000 mmk korvataan kunnille valtion varois-            Varallisuusveroasteikon alarajan ehdotamme
7342: ta.                                                  alennettavaksi 325 000 markkaan. Ehdotamme
7343:    Vähennykset ehdotamme pääosin säilytettä-         kuitenkin alarajaa korotettavaksi 100 000 mar-
7344: viksi omaisuustulovähennystä ja varallisuusve-       kalla jokaista perheenjäsentä kohti, mikäli ky-
7345: rovähennystä lukuun ottamatta. Vähennykset           seessä on omana tai perheen asuntona käytetty
7346: ehdotamme tehtäväksi verosta eikä tulosta,           varallisuus.
7347:  kuten nykyisin. Verosta tehtävien vähennysten          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7348: markkamäärät ehdotamme mitoitettavaksi kes-
7349:  kipalkkaa saavan henkilön nykyisessä järjestel-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7350:  mässä saaman hyödyn tasolle.                               lakiehdotuksen:
7351: 
7352: 
7353: 
7354: 
7355: 280763C
7356: 2                                      1988 vp. -    LA n:o 64
7357: 
7358:                                                  Laki
7359: vuodelta 1989 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veropro-
7360:                                           senteista
7361: 
7362:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7363: 
7364:                         1§                                                3§
7365:    Vuodelta 1989 toimitettavassa verotuksessa          Valtionveroa peritään 325 000-1 000 000
7366: määrätään tulo- ja varallisuusverolain perus-        markan varallisuudesta 1,5 prosenttia ja yli
7367: teella valtiolle suoritettava tulovero ja varalli-   1 000 000 markan varallisuudesta 2 prosenttia.
7368: suusvero tässä laissa olevien veroasteikkojen ja       Verotettavan varallisuuden alarajaa korote-
7369: veroprosenttien mukaan.                              taan 100 000 markalla perheenjäsentä kohti
7370:                                                      omassa tai perheen käytössä olevan asunnon
7371:                        2§                            osalta.
7372:   Progressiivinen tuloveroasteikko on seuraa-
7373: va:                                                                         4§
7374:                                                        Yhteisön tuloveroprosentti on 43 ja yhteisön
7375:                                           Vero
7376:                                         alarajan     varallisuusprosentti 2.
7377:                               Vero     ylittävästä
7378:                             alarajan      tulon                           5§
7379: Verotettava tulo            kohdalla     osasta        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
7380:       mk                      mk           OJo       kuuta 1989.
7381:  31 500- 34 700                  10       22           Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
7382:  34 700- 37 800                 714       25         ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
7383:  37 800- 42 000               1 489       27         menpiteisiin.
7384:  42 000- 52 500               2 623       28
7385:  52 500- 63 000               5 563       29
7386:  63 000- 73 500               8 608       30
7387:  73 500- 94 500              11 759       33
7388:  94 500-110 300              18 689       35
7389: 110 300-157 500              24 219       40
7390: 157 500-262 500              43 099       45
7391: 262 500-420 000              90 349       50
7392: 420 000-                    169 099       55
7393: 
7394:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1988
7395: 
7396:                      Ensio Laine                             Marja-Liisa Löyttyjärvi
7397:                      Marjatta Stenius-Kaukonen               Esko-Juhani Tennilä
7398:                                                 1988 vp.
7399: 
7400: Lakialoite n:o 65
7401: 
7402: 
7403: 
7404: 
7405:                                    Laine ym.: Ehdotus laiksi eräitä tuotannollisia investointeja
7406:                                       koskevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetun lain
7407:                                       kumoamisesta
7408: 
7409: 
7410:                                            Eduskunnalle
7411: 
7412:    Vuonna 1977 aloitettuun elvytyspolitiikkaan         tujen' elvytyshelpotusten sijasta hallitukset oli-
7413: liittyen teollisuusyrityksille on myönnetty alun       sivat keskittyneet julkisten palvelujen kehittä-
7414: perin tilapäisiksi luonnehdittuja helpotuksia lii-     miseen tarvetta vastaavasti.
7415: kevaihtoveroon, jota yritykset joutuivat mak-             Kilpailukykypolitiikalla ja siihen liittyneillä
7416: samaan investoidessaan rakennuksiin ja konei-          teollisuusinvestointien liikevaihtoverohuojen-
7417: siin. Sittemmin tämäkin elvytyshelpotusten             nuksilla pyrittiin tukemaan Suomen viennin
7418: muoto osoittautui pysyväksi ja merkitsi teolli-        lisääntymistä ennen muuta länsimarkkinoilla.
7419: suusyrityksille vuosittain 1-2 miljardin mar-          ETLAn selvitysten mukaan koko vienti työllisti
7420: kan suuruista verohelpotusta. Vuosina 1977-            vuosina 1977-84 keskimäärin noin 70 000
7421: 87 yritykset saivat tätä tukea yhteensä noin 15        henkeä enemmän kuin sitä edeltäneinä vuosina
7422: miljardia markkaa (vuoden 1987 rahassa las-            1970-76 keskimäärin. Tästä lisäyksestä lähes
7423: kettuna).                                              50 000 henkeä eli peräti 70 % johtui viennistä
7424:    Lokakuun 1982 devalvaatiopaketin yhtey-             Neuvostoliittoon eikä siis siitä viennistä, jonka
7425: dessä tätä yritystuen muotoa laajennettiin voi-        edistämiseen kilpailukykypolitiikka ensisijai-
7426: makkaasti: sen määrä nousi vuonna 1983 kak-            sesti oli tähdätty.
7427: sinkertaiseksi vuoteen 1982 verrattuna. Inves-            Elvytyshelpotusten väitettiin tekevän myös
7428: toinnit teollisuusrakennuksiin vapautettiin py-        devalvaatiot kokonaan tarpeettomiksi Suomes-
7429: syvästi kokonaan liikevaihtoverosta, ja kone-          sa. Tämäkään ei toteutunut, sillä Suomen
7430: ja laiteinvestointien liikevaihtoverohuojennus         markka on devalvoitu elvytyspolitiikan vuosina
7431: nostettiin 33 "lo :sta 80 "lo :iin ja muutettiin py-   (vuodesta 1977 lähtien) kaikkiaan viisi kertaa.
7432: syväksi.                                               Elvytyshelpotusten päälle vientipääoma on siis
7433:     Perusteluna tälle tukimuodolle on esitetty         saanut myös devalvaatiohyödyt.
7434: työllisyyden parantumista siitä huolimatta, että          Edellä esitetystä voidaan tehdä johtopäätös,
7435: tämä tukimuoto jo sellaisenaankin on omiaan            että elvytyshelpotukset ovat olleet julkisten
7436: kiihdyttämään kone- ja laiteinvestointeja ja           varojen väärinkäyttöä. Ne eivät ole toteutta-
7437: rationalisointitoimenpiteitä ja siten edistämään       neet niille julkisesti asetettuja tavoitteita vaan
7438: rakennetyöttömyyttä. Suotuisien työllisyysvai-         vastakkaisia lopputuloksia. Teollisuusinves-
7439: kutusten on väitetty syntyvän sen johdosta,            tointien liikevaihtoveroh.uojennusten todelli-
7440: että tuki edistää teollisuusyritysten kansainvä-       nen, vaikkakin julkilausumaton, tavoite onkin
7441: listä kilpailukykyä ja sitä kautta elvyttäisi tuo-     ollut käyttää niitä menettelytapana, jolla Suo-
7442: tantoa ja työllisyyttä. Todellisuudessa työttö-        messa siirrytään asteittain lähemmäs täydellistä
7443: mien määrä on kuluneen kymmenen vuoden                 arvonlisäverojärjestel)llää.
7444: aikana kaksinkertaistunut: vuonna 1976 työt-              Elvytyshelpotukset ovat kokonaisuudessaan
7445: tömiä oli alle 100 000, nyt työttömiä on yli           aiheuttaneet julkiselle sektorille huomattavia
7446: 200 000. Teollisuudessa, jonka työpaikkakehi-          rahoitusvajauksia, jotka on jouduttu täyttä-
7447: tystä erityisesti tämän tukimuodon oli määrä           mään tavallisten kansalaisten verotusta kiristä-
7448: edistää, palkansaajien lukumäärä väheni vuosi-         mällä. Ne ovat olleet myös merkittävä sysäys
7449:  na 1977-1986 noin 47 000. Samaan aikaan               ns. löysän rahan ilmaantumiseen markkinoille
7450: julkisella sektorilla palkansaajien lukumäärä          ja kasinotalouden vakiintumiseen Suomessa.
7451: lisääntyi lähes 130 000. Tämä lisäys olisi voinut         Investointien     liikevaihtoverohuojennukset
7452: olla suurempikin, jos suurpääomalle suunnat-           ovat myös osaltaan alentaneet investointien
7453: 
7454: 2807640
7455: 2                                     1988 vp. -     LA n:o 65
7456: 
7457: tuottovaatimusta ja siten edistäneet pääomien        heutuvien vaurioiden korjaamiseksi ja mm.
7458: käytön tehottomuutta. Ne ovat edistäneet             lisääntyvien aikuiskoulutustehtävien hoitami-
7459: mahdollisuuksia virheinvestointeihin.                seksi.
7460:    "Luonnonvoimainen" paine, joka nopeut-               Teollisuusinvestointien liikevaihtovero on
7461: taa tieteellisteknistä kehitystä ja automaatioon     luonteeltaan juuri tällainen robottivero. Sen
7462: siirtymistä, on nykyoloissa niin voimakas, että      pienentäminen ja suunnitelmat sen poistami-
7463: sitä ei ole tarpeen julkisen vallan yleisluonteis-   seksi kokonaan ovatkin selvässä ristiriidassa
7464: ten verohelpotusten avulla enää nopeuttaa. Jos       tieteellis-teknisen kehityksen ja rakennemuu-
7465: näin kuitenkin tehdään, samalla edistetään jo-       toksen nykyisen vaiheen asettamien vaatimus-
7466: pa mahdollisuuksia virheinvestointeihin ja no-       ten kanssa. Ehdotammekin seuraavassa inves-
7467: peutetaan rakenteellisista syistä tapahtuvaa         tointien liikevaihtoverohuojennusten poista-
7468: työttömyyden lisääntymistä. Tällöin ei voida         mista, mikä lisäisi valtion verotuloja 2 750
7469: enää puhua edes pyrkimyksestä "hallittuun            milj. markkaa vuonna 1989.
7470: rakennemuutokseen''.                                    Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme De-
7471:    Useilla tahoilla on perustellusti esitetty        mokraattisen Vaihtoehdon eduskuntaryhmän
7472: eräänlaisten robottiverojen käyttöönottoa. Nii-      nimissä,
7473: den avulla olisi mahdollista saada rakenne-
7474: muutos nykyistä hallitummaksi, ja robottive-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7475: roista saatava tuotto olisi julkiselle sektorille          lakiehdotuksen:
7476: tarpeen liian nopeasta rakennemuutoksesta ai-
7477: 
7478: 
7479: 
7480: 
7481:                                                Laki
7482: eräitä tuotannollisia investointeja koskevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetun lain
7483:                                          kumoamisesta
7484: 
7485:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7486: 
7487:                        1 §                                               2 §
7488:    Täten kumotaan eräitä tuotannollisia inves-         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
7489: tointeja koskevista poikkeuksista liikevaihtove-     kuuta 1989.
7490: rolakiin 19 päivänä joulukuuta 1980 annettu
7491: laki (848/80).
7492: 
7493: 
7494:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1988
7495: 
7496:                      Ensio Laine                             Marjatta Stenius-Kaukonen
7497:                      Marja-Liisa Löyttyjärvi                 Esko-Juhani Tennilä
7498:                                                1988 vp.
7499: 
7500: Lakialoite n:o 66
7501: 
7502: 
7503: 
7504: 
7505:                                   Alho ym.: Ehdotus laiksi manttaalikuntien lakkauttamisesta
7506: 
7507: 
7508:                                           Eduskunnalle
7509: 
7510:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
7511: 
7512:   Aloitteessa ehdotetaan manttaalikuntien lak-       kuin niissä kunnissa, joissa kannetaan mant-
7513: kauttamista tarpeettomana ja aikansa elänee-         taaliveroa. Tuolloin manttaalimaksuja on ke-
7514: nä. Manttaalikunta on kunnallislakiin jäänyt         rätty lähinnä maataloustuottajien toiminnan
7515: jäänne, jolla ei ole enää käytännön merkitystä       tukemiseen.
7516: 
7517: 
7518: 
7519: 
7520:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
7521: 
7522:   Manttaalikunta määritellään nykyisin erityis-         Manttaalimaksun perimiseen liittyy säännös-
7523: kunnaksi, jolla sinänsä ei ole hallintovaltaa        ten vanhentuneisuudesta johtuen monia ongel-
7524: kunnan asioissa. Manttaalikunta on jäänne            mia. Samoin ääniluettelot ovat sattumanvarai-
7525: pitäjäkokouksista 1600- ja 1700-luvulta, joka        sia. Tämän lisäksi manttaalikuntien vuosien
7526: perustui maanomistukseen ja muuhun varalli-          mittaan hämärtyneeksi käyneen tehtävän vuok-
7527: suuteen. Vain veroa maksaneet saivat äänival-        si manttaalikunnan jäsenet eivät useinkaan ole
7528: taa. Nykyisin äänivalta manttaalikunnan ko-          tietoisia valitusmenettelystä tai muutoinkaan
7529: kouksissa edellyttää, että on maksanut kunnai-       oikeuksistaan. Myös valtio, kunnat ja muut
7530: Hsveroa manttaalistaan. Manttaalikunnan mui-         yhteisöt joutuvat maksamaan manttaalimak-
7531: naisuutta korostaa se, että manttaalikunnan          sua. Metsähallituksen manttaalimaksut ovat
7532: olemassaoloon perustuva asetus on peräisin           olleet noin 100 000 markan luokkaa ja maatila-
7533: vuodelta 1898. Manttaalikuntaa ei voi lakkaut-       hallituksen vajaat 30 000 markkaa. On kuiten-
7534: taa ennen kuin asetus siitä on kumottu.              kin esiintynyt tapauksia, että manttaalimaksua
7535:   Manttaalimaksua on aikanaan kerätty pitä-          on peritty valtiolta sellaistenkin maa-alueitten
7536: jän yhteisiin tarpeisiin kuten esimerkiksi teitten   osalta, joita ei ole pantu manttaaliin. Tämä
7537: ja siltojen rakentamiseen. Nyt näistä tehtävistä     aiheuttaa luonnollisesti turhaa vaivaa ja selvit-
7538: vastaa kunnat ja valtio. Nykyään, tosin hyvin        telyä.
7539: vaikeasti saatavien tietojen mukaan, manttaali-         Manttaalimaksuilla ei ole enää käytännön
7540: maksuja peritään lähinnä maataloustuottajia          merkitystä. Varojen kerääminen lahjoitustar-
7541: lähellä olevien tahojen toiminnan tukemiseksi.       koituksiin voinee käydä paremmin päinsä
7542: Maksuja ei enää kovinkaan paljon peritä La-          muilla tavoin kuin ylläpitämällä manttaalikun-
7543: pissa ja Pohjanmaalla. Sen sijaan Etelä- ja          tasäädöksiä.
7544: Keski-Suomessa monet manttaalikunnat mää-               Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7545: räävät vuosittain manttaalimaksun, jotta ne
7546: voivat lahjoittaa maksut lähinnä MTK:n pai-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7547: kallis- ja piirijärjestöille.                               lakiehdotuksen:
7548: 
7549: 
7550: 
7551: 
7552: 280765E
7553: 2                                     1988 vp. -     LA n:o 66
7554: 
7555: 
7556: 
7557: 
7558:                                                Laki
7559:                                  manttaalikuntien lakkauttamisesta
7560: 
7561:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7562: 
7563:                       1§                             varat on pantu erilleen riitaista, erääntymätön-
7564:    Tämä laki kumoaa maalaiskuntain kunnal-           tä tai muuta sellaista saamista varten, jonka
7565: lishallinnosta 15 päivänä kesäkuuta 1898 an-         maksamista ei voida välittömästi toimittaa,
7566: nettuun asetukseen (21198) sisältyvät säännök-       manttaalikunnalle jää omaisuutta, varat on
7567: set manttaaliin pannusta maasta ja laitoksista       käytettävä kuntakokouksen päättämällä taval-
7568: sekä niiden omistajain ja haltijain kuntako-         la johonkin maataloutta edistävään tarkoituk-
7569: kouksesta, joista tässä laissa käytetään nimi-       seen.
7570: tystä manttaalikunta.                                   Manttaalikunnan velat suoritetaan siinä jär-
7571:                                                      jestyksessä kuin 9 päivänä marraskuuta 1868
7572:                         2 §                          annetussa etuoikeusasetuksessa (32/68) on sää-
7573:    Manttaalikunnan pesä on selvitettävä viiden       detty. Milloin manttaalikunnan omaisuus ei
7574: vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta.           riitä sen velan maksamiseen, kantakoon mant-
7575:    Manttaalikunnan kuntakokouksen on kuu-            taalikunta selvitysaikana manttaalimaksua
7576: den kuukauden kuluessa tämän lain voimaan-           niin, että velka voidaan suorittaa.
7577: tulosta valittava selvityksen toimeenpanoa var-
7578: ten kaksi tai useampia selvitysmiehiä, joiden                               5 §
7579: vaalista on ilmoitettava lääninhallitukselle. Jol-      Selvitysmiesten on kultakin kalenterivuodel-
7580: lei selvitysmiehiä määräajassa ole valittu, mää-     ta kahden kuukauden kuluessa sen päättymi-
7581: rää heidät lääninhallitus.                           sestä annettava kuntakokoukselle tili sekä se-
7582:                                                      lostus niistä toimista, joihin he ovat ryhtyneet
7583:                        3 §                           manttaalikunnan toiminnan lopettamiseksi.
7584:    Selvitysmiesten tehtävänä on hoitaa mant-            Selvityksen tultua suoritetuksi selvitysmies-
7585: taalikunnan asioita selvityksen aikana sekä          ten on viivytyksittä annettava kuntakokouksel-
7586: ryhtyä kaikkiin niihin toimiin, jotka ovat tar-      le lopputilitys. Selvityksen loppuun saattami-
7587: peen manttaalikunnan toiminnan lopettamisek-         sesta on tehtävä ilmoitus lääninhallitukselle.
7588: si. Tällöin selvitysmiehillä on oikeus muuttaa       Senkin jälkeen, kun selvitys on saatettu lop-
7589: manttaalikunnan omaisuutta rahaksi, sikäli           puun, selvitysmiesten asiana on tarvittaessa
7590: kuin se selvitystä varten on tarpeen. Kiinteätä      käyttää manttaalikunnan puhevaltaa.
7591: omaisuutta älköön kuitenkaan luovutettako il-
7592: man kuntakokouksen erityistä lupaa muutoin                                  6 §
7593: kuin myymällä se julkisessa huutokaupassa.              Selvityksen aikana kuntakokouksessa edel-
7594:    Tämän lain voimaan tultua saadaan mant-           leen sovelletaan 1 §:ssä mainitun asetuksen
7595: taalikunnan toimintaa jatkaa ainoastaan siinä        säännöksiä kuitenkin niin, että kuntakokouk-
7596: määrin kuin tarkoituksenmukainen selvitys sitä       seen saavat ottaa osaa ainoastaan ne manttaa-
7597: vaatii.                                              liin pannun maan ja laitosten omistajat ja
7598:                                                      haltijat, jotka lain voimaan tullessa ovat kun-
7599:                      4 §                             takokouksessa äänioikeutettuja.
7600:   Manttaalikunnan tuntemattomille velkojille
7601: on hankittava vuosihaaste. Jos sen jälkeen kun                             7 §
7602: vuosihaasteessa määrättynä paikalletulopäivä-           Tehtävä, joka muualla laissa on asetettu
7603: nä ilmoittautuneet tai ennen ilmoittautumis-         manttaaliin pannun maan ja laitosten omista-
7604: ajan päättymistä tiedossa olleet velkojat ovat       jien ja haltijain kuntakokoukselle, siirtyy tä-
7605: saaneet täyden suorituksen sekä tarpeelliset         män lain voimaan tullessa kunnalle.
7606:                                   1988 vp. -    LA, n:o 66                                 3
7607: 
7608:                      8 §                                             9 §
7609:   Tarkemmat säännökset tämän lain sovelta-        Tämä laki tulee voimaan     patvana
7610: misesta ja täytäntöönpanosta annetaan asetuk-   kuuta 19   ja sitä sovelletaan vuoden 19
7611: sella.                                          alusta.
7612: 
7613: 
7614:     Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1988
7615: 
7616:         Arja Alho                Risto Ahonen                Sinikka Hurskainen-Leppänen
7617:                                                1988 vp.
7618: 
7619: Lakialoite n:o 67
7620: 
7621: 
7622: 
7623: 
7624:                                    U. Leppänen ym.: Ehdotus laiksi oikeudesta hankkia maa- ja
7625:                                      metsätalousmaata annetun lain 2 §:n muuttamisesta
7626: 
7627: 
7628:                                            Eduskunnalle
7629: 
7630:    Tällä hetkellä oikeudesta hankkia maa- ja           Kukaan järkevä viljelijä ei tahallaan pirsto
7631: metsätalousmaata säädetään vuonna 1978 an-             tilaansa myymällä sen pieniksi osiksi, ja toi-
7632: netulla lailla, jossa rajoitetaan vapaa maa- ja        saalta harrastusviljelyä harjoittavat henkilöt
7633: metsätalousmaan osto-oikeus kahteen hehtaa-            kuluttavat suurimman osan tuottamistaan
7634: riin. Poikkeuksina tähän sääntöön laki mainit-        tuotteista itse, ja heidän mahdollisesti myyntiin
7635: see useita eri mahdollisuuksia, mutta nämä             tuottamansa maataloustuotteet ovat juuri nii-
7636: eivät kosketa tavallista yksityistä ihmistä hänen     tä, joista tällä hetkellä ei maassamme ole
7637: halutessaan ostaa itselleen maata maaseudulta.        ylituotantoa.
7638:    SMP on vuosikausia esittänyt vapaan maa-               Euroopan neuvoston toimesta on tämä vuosi
7639: ja metsätalousmaan osto-oikeuden korottamis-          Suomessa nimetty elävän maaseudun vuodeksi.
7640: ta nykyisestä vähintään viiteen hehtaariin. Esi-      Jo tämäkin edellyttää, että maassamme teh-
7641: tyksellään SMP on halunnut tuoda ihmisille            dään todellisia toimia maaseutumme riittävän
7642: mahdollisuuden joko asuessaan kaupungissa             asujamiston säilyttämiseksi. Maaseutumme
7643: viljellä harrastuksenaan maata tai muuttaa            väestön kehitys sekä määrän että ikärakenteen
7644: asumaan taajamien ulkopuolelle maaseudulle            osalta kulkee tällä hetkellä huolestuttavaan
7645: ja saada omalta pieneltä tilaltaan osan perheen       suuntaan. Jos maaseudun väestön vähenemistä
7646: tarvitsemasta ruuasta ja polttopuusta. Nykyi-         ei saada pysähtymään ja kääntymään parem-
7647: nen lainsäädäntö ei anna tähän mahdollisuuk-          paan suuntaan, on maaseudulla väistämättä
7648: sia, sillä alle kahden hehtaarin suuruiselta tilal-   edessään palvelujen heikkeneminen. Nuorien
7649: ta ei perhe kykene saamaan riittävää tuottoa          lapsiperheiden ja uusien ihmisten muutto maa-
7650: maanviljelystuotteina tai polttopuuna.                seudulle takaa, että koulut, postit ja kyläkau-
7651:    Mielestämme tämä sotii vastaan kansalaisille       pat säilyvät. SMP ei voi hyväksyä jo julkisuu-
7652: perustuslaissa turvattua vapaata asumispaikan         teenkin ilmoitettuja sunnitelmia, että tulevai-
7653: valintaoikeutta. Turhilla ja keinotekoisilla          suudessa maaseudulla voisi asua vain noin
7654: säännöksillä ei saa sitoa ihmisiä pysyvästi ker-      50 000 suurviljelijää. Jos tämän suunnitelman
7655: rostalobunkkereihin ilman mahdollisuutta tun-         annetaan toteutua, merkitsee se todella onne-
7656: tea olevansa osa luontoa ja mahdollisuutta            tonta kuoliniskua pien- ja perheviljelmille ja
7657: nauttia maaseutuympäristön antamista moni-            koko laajalle maaseudullemme.
7658: puolisista mahdollisuuksista. Maa- ja metsäta-            Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7659: lousmaan vapaan ostorajan korottaminen vii-
7660: teen hehtaariin ei mielestämme aiheuttaisi tilo-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7661: jen pirstoutumista tai ylituotanto-ongelmia.                 lakiehdotuksen:
7662: 
7663: 
7664: 
7665: 
7666: 280766F
7667: 2                                  1988 vp. -    LA n:o 67
7668: 
7669:                                            Laki
7670:         oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata annetun lain 2 §:n muuttamisesta
7671: 
7672:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata
7673: 26 päivänä toukokuuta 1978 annetun lain (391178) 2 §:n 2 momentin 3 kohta näin kuuluvaksi:
7674: 
7675:                       2 §
7676:                                                    Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
7677:     Lupa ei ole tarpeen,                         kuuta 1989.,
7678: 
7679:   3) kun myydyn maan pinta-ala ei ylitä viittä
7680: hehtaaria;
7681: 
7682: 
7683: 
7684:       Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1988
7685: 
7686:           Urpo Leppänen             Heikki Riihijärvi          J. Juhani Kortesalmi
7687:           Raimo Vistbacka           Tina Mäkelä                Marita Jurva
7688:                      Sulo Aittoniemi               Lea Mäkipää
7689:                                              1988 vp.
7690: 
7691: Lakialoite n:o 68
7692: 
7693: 
7694: 
7695:                                  Kohijoki ym.: Ehdotus laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a §:n
7696:                                    muuttamisesta
7697: 
7698: 
7699:                                         Eduskunnalle
7700: 
7701:    Ylimääräistä rintamalisää maksetaan rinta-         Tässä lakialaitteessa ehdotetaan ylimääräi-
7702: masotilaseläkelain 9 a §:n mukaan niille rinta-    sen rintamalisän korottamista tässä vaiheessa
7703: malisän saajille, joille myös maksetaan kansan-    485 markkaan kuukaudessa laskettuna nykyi-
7704: eläkkeen lisäosaa. Ylimääräisen rintamalisän       sestä kansaneläkkeen lisäosasta. Tämänsuurui-
7705: määrä on 7,5 OJo maksettavan kansaneläkkeen        nen korotus merkitsisi ylimääräisen rintamali-
7706: lisäosan määrästä. Enimmäismäärä on nyt 121        sän korottamista nykyisestä 7,5 prosentista 30
7707: mk kuukaudessa. Maksussa olevien ylimääräis-       prosenttiin veteraanin saamasta kansaneläk-
7708: ten rintamatisien keskimääräinen summa on          keen lisäosasta. Nykyisen 20 markan sijasta
7709: nyt 67 mk kuukaudessa.                             tulisi ylimääräinen rintamalisä maksaa kuiten-
7710:    Valmistellessaan ehdotuksiaan valtion vuo-      kin aina vähintään 50 markan suuruisena.
7711: den 1989 budjettia varten veteraaniasiain neu-     Tämänsisältöistä muutosta rintamasotilas-
7712: vottelukunta lähti siitä, että veteraanien elä-    eläkelain 9 a §:ään ehdotetaan tässä lakialoit-
7713: keturvan kehittämiseksi olisi toimenpiteet koh-    teessa.
7714: distettava ylimääräisen rintamalisän korottami-       Lakiehdotus tulisi käsitellä niin pian, että se
7715: seksi. Sellaisella ratkaisulla veteraanien elä-    voisi tulla voimaan 1.4.1989.
7716: keturvan kehittämistoimenpiteistä pääsisivät          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7717: osallisiksi nyt kaikkein heikoimmassa taloudel-
7718: lisessa asemassa olevat ja kaikkein pienimmän               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7719: eläkkeen varassa elävät sotiemme veteraanit.              lakiehdotuksen:
7720: 
7721:                                              Laki
7722:                          rintamasotilaseläkelain 9 a §:n muuttamisesta
7723: 
7724:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamaso-
7725: tilaseläkelain 9 a §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 25 päivänä heinäkuuta 1986 annetussa
7726: laissa (589/86), näin kuuluvaksi:
7727: 
7728:                      9a §
7729:                                                    määrättäessä. Ylimääräinen rintamalisä makse-
7730:    Ylimääräinen rintamalisä on 30 prosenttia       taan kuitenkin aina vähintään 50 markan suu-
7731: maksettavan lisäosan määrästä. Sotilasvamma-       ruisena.
7732: lain mukaista elinkorkoa saavan ylimääräinen
7733: rintamalisä määräytyy kuitenkin sen suuruise-
7734: na lisäosasta, joka maksettaisiin, jos mainittua     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhti-
7735: elinkorkoa ei olisi otettu huomioon lisäosaa       kuuta 1989.
7736: 
7737:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988
7738: 
7739:           Maunu Kohijoki                Keijo Jääskeläinen            Heikki Perho
7740:           Tauno Valo                    Olli Ikkala                   Ritva Vastamäki
7741:           Tuula Linnainmaa              Ole Wasz-Höckert              Päivi Varpasuo
7742: 
7743: 280931K
7744:                                                1988 vp.
7745: 
7746: Lakialoite n:o 69
7747: 
7748: 
7749: 
7750: 
7751:                                   Ala-Harja ym.: Ehdotus laiksi kansanterveyslain 14 §:n muutta-
7752:                                      misesta
7753: 
7754: 
7755:                                           Eduskunnalle
7756: 
7757:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
7758: 
7759:   Lakialaitteessa ehdotetaan kansanterveysla-        ja erikoissairaanhoidon tavoitteet voidaan yh-
7760: kia muutettavaksi siten, että kansanterveystyön      teensovittaa paremmin.
7761: 
7762: 
7763: 
7764: 
7765:                                        YLEISPERUSTELUT
7766: 
7767:   Kansanterveyslain mukaan terveydenhuollon          mukaisuuden vuoksi on kansanterveystyön ja
7768: peruspalveluista huolehtiminen on kunnan teh-        erikoissairaanhoidon välille kehitettävä riittä-
7769: tävä. Perushoidon sisältöä onkin jatkuvasti          vän kiinteä ja monipuolinen yhteistyö.
7770: kehitetty ja palveluja terveyskeskuksissa moni-         Kansanterveystyön uudistamista edellyttää
7771: puolistettu. Paikallissairaalat on lähes täydelli-   osaltaan erikoissairaanhoidon kokonaisuudis-
7772: sesti siirretty terveyskeskusten osaksi. Näin        tus. Sairaanhoitopiirin kuntainliiton tulee
7773: eräillä terveyskeskuksilla on ollut mahdollisuus     suunnitella ja kehittää alueen erikoissairaan-
7774: tarjota väestölle erikoislääkäripalveluita. Toi-     hoidon palveluja siten, että ne muodostavat
7775: saalta varsinkin pienten terveyskeskusten tulee      toimivan kokonaisuuden. Vastavuoroisesti yh-
7776: saada tarvitsemansa erikoislääkäripalvelut           teistyövelvollisuudet tulee ulottaa myös kan-
7777: alueensa sairaanhoitopiiriltä. Yhdenmukaisten        santerveyslakiin.
7778: hoitomahdollisuuksien ja hoidon tarkoituksen-
7779: 
7780: 
7781: 
7782: 
7783:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
7784: 
7785:   Kansanterveystyön ja erikoissairaanhoidon           Lainmuutos on tarkoitettu tulemaan voi-
7786: yhteensovitus on parhaiten toteutettavissa si-       maan 1.1.1991 alkaen.
7787: ten, että kansanterveyslain 14 §:ään lisätään         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7788: uusi momentti, jossa määritetään erikoissai-
7789: raanhoidon ja kansanterveystyön tavoitteiden                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7790: toimiva kokonaisuus.                                        lakiehdotuksen:
7791: 
7792: 
7793: 
7794: 
7795: 280933M
7796: 2                                  1988 vp. -     LA n:o 69
7797: 
7798:                                             Laki
7799:                             kansanterveyslain 14 §:n muuttamisesta
7800: 
7801:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 28 päivänä tammikuuta 1972 annetun kansan-
7802: terveyslain (66/72) 14 §:ään uusi näin kuuluva 2 momentti, jolloin nykyiset 2-5 momentti
7803: siirtyvät 3-6 momentiksi:
7804: 
7805:                      14 §
7806:                                                     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
7807:    Kunnan tulee yhteistyössä sairaanhoitopiirin   kuuta 1991.
7808: kuntainliiton kanssa suunnitella ja kehittää
7809: toimintaansa niin, että kansanterveystyö ja
7810: erikoissairaanhoito muodostavat toimivan ko-
7811: konaisuuden.
7812: 
7813: 
7814: 
7815:     Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988
7816: 
7817:         Kirsti Ala-Harja              Lea Kärhä                  Ritva Vastamäki
7818:         Anna-Kaarina Louvo            Pirjo Rusanen              Keijo Jääskeläinen
7819:         Aino Pohjanoksa               Kaarina Dromberg           Riitta Uosukainen
7820:                                              1988 vp.
7821: 
7822: Lakialoite n:o 70
7823: 
7824: 
7825: 
7826: 
7827:                                  Andersson ym.: Ehdotus laiksi yleisten asiakirjojen julkisuudesta
7828:                                    annetun lain 9 §:n muuttamisesta
7829: 
7830: 
7831:                                          Eduskunnalle
7832: 
7833:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
7834: 
7835:   Aloitteessa ehdotetaan kavennettavaksi tasa-      mänä syynä on valtioneuvoston 22.6.1988 teke-
7836: vallan presidentin ja valtioneuvoston toimival-     mä asian salaamispäätös, jolla valtioneuvosto
7837: taa määrätä käsiteltävänään oleva asia salai-       - tehdessään periaatepäätöksen ylikansallisel-
7838: seksi.                                              le La Escondida -yhtiölle myönnetyn lainan
7839:   Ehdotettuun muutokseen johtaneena välittö-        takaamisesta - julisti koko asian salaiseksi.
7840: 
7841: 
7842: 
7843: 
7844:                                       YLEISPERUSTELUT
7845: 
7846:    Asiakirjajulkisuus ilmentää keskeisimmällä          - maanpuolustuksen etu tai
7847: tavalla hallinnon julkisuusperiaatetta. Voi-           - rikosten ehkäiseminen tai syytteeseen
7848: daankin sanoa, että asiakirjajulkisuuden tar-       saattaminen
7849: koituksena on osaltaan taata viranomaistoi-            - valtion tai itsehallintoyhdyskunnan taik-
7850: minnan kansanvaltainen valvonta.                    ka yksityisen liiketoimen tai
7851:    Asiakirjajulkisuutta koskevat yleiset säännöt       - oikeudenkäynnin hoitaminen taikka
7852: on annettu laissa yleisten asiakirjojen julkisuu-      - yksityisen tärkeä henkilökohtainen etu
7853: desta (83/51) (AsiakJulkL) sekä asetuksessa,        sielunhoidon, terveyden- ja sairaanhoidon,
7854: joka sisältää poikkeuksia näiden asiakirjojen       huoltotoimen, vankeinhoidon, verotuksen tai
7855: julkisuuteen (650/51) eli ns. salassapitoasetuk-    julkisen tarkastustoiminnan alalla vaatii.
7856: seen. Molemmat säännökset tulivat voimaan              Lain 9 §:n 3 momentin mukaan tasavallan
7857: vuoden 1952 alusta.                                 presidentti ja valtioneuvosto voivat 2 momen-
7858:    Laki lähtee siitä periaatteesta, että Suomen     tissa mainitusta syystä yksityistapauksessa
7859: kansalaisilla on oikeus saada tietoja viran-        määrätä käsiteltävänään olevan asian tai asia-
7860: omaisten hallussa olevista yleisistä asiakirjois-   kirjan salassa pidettäväksi.
7861: ta. Se luettelee myös yleisesti tapaukset (9 § 2       Lain 3 momentti mahdollistaa tasavallan
7862: mom.), joissa asiakirjoja voidaan määrätä sa-       presidentin ja valtioneuvoston toimivallan
7863: laisiksi.                                           osalta varsin suuren harkintavallan salaamis-
7864:    Asetus täsmentää näiden salassa pidettävien      päätöksen tekemiselle yksittäisessä, käsiteltävä-
7865: asiakirjojen luetteloa. Tämän lisäksi monissa       nä olevassa asiassa. Lakia laadittaessa HE:n
7866: muissa laeissa annetaan määräyksiä niiden           perusteluissa (HE n:o 105/1949 vp.) todettiin
7867: asioiden ja asiakirjojen julkisuudesta ja sa-       asian salassa pitämisen käsittävän sen, että
7868: lassapidosta, joita laki koskee.                    siihen kuuluvat asiakirjatkin ovat salassa pidet-
7869:    Lain 9 §:n 2 momentin mukaan asetuksella         tävät. Käsiteltävän asian asiakirjojen salassa
7870: voidaan asia tai asiakirja säätää salassa pidet-    pitäminen voidaan siis aikaansaada sitenkin,
7871: täväksi, mikäli                                     että se asia, johon ne kuuluvat, säädetään tai
7872:    - valtion turvallisuus tai                       määrätään salassa pidettäväksi.
7873:    - valtion suhteet ulkovaltoihin
7874: 280934N
7875: 2                                      1988 vp. -     LA n:o 70
7876: 
7877:    Aloitteeseen johtaneena välittömänä aiheena        linjaansa yhdessä muiden Pohjoismaiden kans-
7878: on valtioneuvoston lehtitietojen mukaan               sa vuoden 1974 ajan Maailmanpankissa äänes-
7879: 22.6.1988 tekemä salaamispäätös, joka kohdis-         tämällä johdonmukaisesti Chilelle myönnettä-
7880: tui valtioneuvoston periaatepäätökseen myön-          viä luottoja vastaan.
7881: tää valtiontakuu ylikansalliselle La Escondida           Chileä hallitsee edelleen vuonna 1988 sotilas-
7882: -kaivosyhtiölle Suomesta myönnetyn lainan va-         juntta, joka säilöä ja kiduttaa n. 450 poliittista
7883: kuudeksi. Asian salaamispäätös perustui val-          vankia leireissään. Valtaosa Chilen poliittisista
7884: tioneuvoston oikeuskanslerin antaman tiedot-          puolueista on vailla toimintaoikeuksia. Chilen
7885: teen mukaan (tiedote 3.8.1988) yleisten asiakir-      entinen varapresidentti ja ulkoministeri Clodo-
7886: jojen julkisuudesta annetun lain (83/51) 9 §:n        miro Almeyda on tuomittu menettämään kan-
7887: 3 momenttiin. Tiedotteesta ilmenee edelleen,          salais- ja poliittiset oikeutensa 10 vuodeksi -
7888: että pääministeri on antanut oikeuskanslerille        hänen vangitsemisensa jatkamisesta päätetään
7889: tehtäväksi selvittää valtioneuvoston yleisistun-      myöhemmin!
7890: nossa esille tulevien asioiden ja asiakirjojen           Chilen poliittinen tilanne ei ole muuttunut
7891: salaiseksi julistamiseen liittyviä oikeudellisia      vuosien 1973-1974 jälkeen. Mutta mikä on
7892: kysymyksiä.                                           muuttunut?
7893:    Valtioneuvosto julisti koko asian salaiseksi,         Suomen hallitus tehdessään periaatepäätök-
7894: mikä merkitsee, ettei asian käsittelyn osalta         sen valtiontakauksen myöntämisestä ylikansal-
7895: valtioneuvoston yleisistunnossa tapahtuneesta         lisessa omistuksessa olevalle La Escondida
7896: menettelystä ole saatavissa minkäänlaista tie-        -kaivosyhtiölle edistää Chilen kupariteollisuu-
7897: toa. Me emme tiedä, ketkä ministerit ottivat          den yksityistämistä ja sen saattamista ylikan-
7898: osaa asian käsittelyyn, emmekä myöskään sitä,         sallisten yhtiöiden hallintaan. Suomi-Chile-seu-
7899: millaisen yksituumaisuuden vallassa hallitus          ran saamien tietojen mukaan jo tällä hetkellä
7900: tuon päätöksen teki. Edelleen koko asian mää-         70 Olo Chilen saamista kupariteollisuuden tu-
7901: rääminen salaiseksi jättää epäselväksi valtio-        loista käytetään maan verisen armeijan rahoit-
7902: neuvoston toimivallan perusteena olleen oi-           tamiseen.
7903: keusnormin sen tekemän takauspäätöksen
7904: osalta. Tässä asiassa erityisesti kärjistyy lain         Valtioneuvoston takauspäätöksen salaami-
7905: 9 §:n 3 momentin ja omaksutun salaamiskäy-            nen sisältää yhtäältä merkittävän ulkopoliitti-
7906: tännön ongelmallisuus silmällä pitäen hallituk-       sen ratkaisun ja mahdollisesti uuden ulkopo-
7907: sen mahdollisuuksia itse määritellä käsiteltävän      liittisen linjauksen Suomen Chile-suhteisiin.
7908: asian julkisuusaste.                                  Samalla se kuitenkin ilmentää- AsiakJulkL:n
7909:    Suomen virallisen ulkopolitiikan suhde Au-         9 §:n 3 momentin puitteissa- maan hallituk-
7910: gusto Pinochetin johtaman sotilasjuntan hallit-       sen julkisuudenpelkoa ja sen kyvyttömyyttä
7911: semaan Chileen on muuttumassa?                        perustella ratkaisujaan. Salaamispäätös olisi
7912:    Jo vuosina 1973-1974 Chilen osalta Suo-            näet voitu rajata koskemaan vain liiketaloudel-
7913: men silloinen hallitus - poiketen maamme              lisia yksityiskohtia, mikä olisi mahdollistanut
7914: puolueettomuuspolitiikasta - teki erillispää-         keskustelun Suomen suhteista sotilasjuntan
7915: töksiä, joilla boikotoitiin sotilasjuntan hallitse-   hallitsemaan Chileen, kauppapolitiikan moraa-
7916: maa Chileä. Ensin syksyllä 1973 Suomen halli-         lista, chileläisten oikeudesta omiin luonnonva-
7917: tus jäädytti ja sittemmin tammikuussa 1974 se         roihinsa sekä hallituksen ratkaisun hyväksyttä-
7918: katkaisi yksipuolisesti kehitysyhteistyösopi-         vyydestä.
7919: muksen Chilen sotilasjuntan kanssa, mihin so-            AsiakJulkL:n 9 §:n 3 momenttiin pohjautu-
7920: pimuksen juridisen sisällön mukaisesti Suomel-        vaa tasavallan presidentin ja valtioneuvoston
7921: la ei olisi ollut edes oikeutta. Edelleen Suomen      toimivaltaa on rajoitettava ja asioiden salaa-
7922: hallitus ilmoitti vastaanottavansa vuoden 1974        mista koskevaa oikeuskäytäntöä on muutetta-
7923: marraskuussa Chilen poliittisia pakolaisia, mi-       va sillä tavoin, ettei valtioneuvoston yleisistun-
7924: kä oli ensimmäinen kerta toisen maailmanso-           nossa käsitehäviä asioita määrätä salaisiksi
7925: dan jälkeen, kun pakolaisia vastaanotettiin           laajemmalti kuin itse lain 9 §:n 2 momentissa
7926: maahamme. Suomi jatkoi juntan tuomitsevaa             mainittu salaamistarve edellyttää.
7927:                                       1988 vp. -    LA n:o 70                                     3
7928: 
7929:                             YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
7930: 
7931:    Yleisten asiakirjojen julkisuudesta annetun      myös asetusta (650/51), joka sisältää eräitä
7932: lain 9 §:n 2 momentissa mainittujen asioiden        poikkeuksia yleisten asiakirjojen julkisuudesta,
7933: salaaminen saman lain 9 §:n 3 momentin pe-          on muutettava siten, että valtioneuvoston pää-
7934: rusteella yksittäisessä asiassa kaventaa asiakir-   töksentekoa koskevien asiakirjojen riittävä jul-
7935: jajulkisuutta enemmän kuin salaamistarve            kisuus turvataan.
7936: edellyttää ja mahdollistaa tarpeettoman pää-
7937: töksentekoa koskevan salaamisen. Tämän                Ehdotammekin,
7938: vuoksi ehdotetaan lain 9 §:n 3 momentista
7939: poistettavaksi sanat asian sekä tai.                         että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7940:    Mikäli ehdotettu lainmuutos hyväksytään,                lakiehdotuksen:
7941: 
7942: 
7943:                                               Laki
7944:              yleisten asiakirjojen julkisuudesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta
7945: 
7946:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yleisten asiakirjojen julkisuudesta 9 päivänä
7947: helmikuuta 1951 annetun lain (83/51) 9 §:n 3 momentti näin kuuluvaksi:
7948: 
7949:                       9§
7950:                                                       Tämä laki tulee voimaan        päivänä
7951:   Tasavallan presidentti ja valtioneuvosto voi-     kuuta 19
7952: vat 2 momentissa mainitusta syystä yksittäista-
7953: pauksessa määrätä käsiteltävänään olevan asia-
7954: kirjan salassa pidettäväksi.
7955: 
7956: 
7957:     Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988
7958: 
7959: 
7960:          Claes Andersson               Pekka Haavisto                Erkki Pulliainen
7961:          Esko Helle                    Vappu Säilynoja               Marjatta Stenius-Kaukonen
7962:          Anna-Liisa Jokinen            Pauli Uitto                   Arvo Kemppainen
7963:          Asko Apukka                   Jarmo Wahlström               Jörn Donner
7964:          Esko Seppänen                 Osmo Soininvaara              Liisa Jaakonsaari
7965:                                        Urpo Leppänen
7966:                                               1988 vp.
7967: 
7968: Lakialoite n:o 71
7969: 
7970: 
7971: 
7972: 
7973:                                  Jääskeläinen: Ehdotus laiksi puolustuslaitoksen virkamiesten
7974:                                     työajasta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
7975: 
7976: 
7977:                                          Eduskunnalle
7978: 
7979:    Varuskunnilla, muun muassa Sodankylän            mahdollisuus soveltaa puolustuslaitoksen vir-
7980: varuskunnalla, on mahdollisuus palkata pai-         kamiesten työaikalakia myös osa-aikaisiin
7981: kallisia puolustuslaitoksen ajoluvan hankkinei-     työntekijöihin, helpotettaisiin puolustusvoi-
7982: ta erikoisajoneuvojen kuljettamiseen pystyviä       mien kuljetusongelmia sekä saataisiin paikalli-
7983: maanviljelijöitä tai poromiehiä osa-aikatyönte-     sille maanviljelijöille ja poromiehille mahdolli-
7984: kijöiksi sotaharjoitusten erilaisiin sesonkiluon-   suus tarpeellisiin sivuansioihin. Vastaavaa me-
7985: teisiin kuljetustehtäviin. Nämä kuljettajat työs-   nettelyä voitaisiin soveltaa myös rannikkoalu-
7986: kentelevät työaikalain mukaan. Kuljettajia tar-     eemme yksiköissä vartijan tehtäviin.
7987: vittaisiin kuitenkin sotaharjoitusten aikana ko-       Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
7988: ko harjoitusten ympärivuorokautiseksi kesto-
7989: ajaksi.                                                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
7990:    Jos puolustuslaitoksenemme annettaisiin                 lakiehdotuksen:
7991: 
7992: 
7993:                                               Laki
7994:           puolustuslaitoksen virkamiesten työajasta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
7995: 
7996:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan puolustuslaitoksen virkamiesten työajasta 20
7997: päivänä maaliskuuta 1970 annetun lain (218170) 2 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
7998: 
7999:                        2§
8000:   Virkamiehellä tarkoitetaan tässä laissa pe-         Tämä laki tulee voimaan         päivänä
8001: ruspalkkaista viran tai toimen haltijaa, ylimää-    kuuta 198 .
8002: räistä toimenhaltijaa, tilapäistä toimihenkilöä
8003: ja muuta näihin verrattavaa henkilöä.
8004: 
8005: 
8006: 
8007: 
8008:       Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988
8009: 
8010:                                         Keijo Jääskeläinen
8011: 
8012: 
8013: 
8014: 
8015: 280936Q
8016:                                             1988 vp.
8017: 
8018: Lakialoite n:o 72
8019: 
8020: 
8021: 
8022: 
8023:                                 Moilanen ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain muuttamisesta
8024: 
8025: 
8026:                                         Eduskunnalle
8027: 
8028:   Terve ja riittävä väestöpohja on kansakun-       vautumaan varsin monimutkaiseen lainsäädän-
8029: nan elinehto. On myönteistä, että viime aikoi-     tömenettelyyn.
8030: na on kiinnitetty erityistä huomiota lapsiper-        Nykyisen lapsilisälain heikkoutena on myös,
8031: heiden heikentyneeseen taloudelliseen asemaan      että lapsilisien maksatus lakkaa, kun lapsi
8032: maassamme. Toimet tilanteen korjaamiseksi          täyttää 17 vuotta. Ovathan perheen menot
8033: ovat kuitenkin olleet riittämättömät.              juuri tässä vaiheessa erittäin suuret lasten kou-
8034:    Lapsiperheiden aseman kohentamiseksi tulisi     lunkäynnin ja opiskelun vuoksi.
8035: lapsilisiä korottaa 30 prosentilla hallituksen        Vain muuttamalla lapsilisälakia niin, että
8036: esittämän 17 prosentin sijasta. Näin saataisiin    lapsilisä maksettaisiin 18 ikävuoteen saakka,
8037: korjatuksi lapsilisien ostoarvon jälkeenjäänei-    tämä väliinputoajien ryhmä saatettaisiin yhteis-
8038: syyttä. Korotus tulisi maksaa viimeistään 1        kunnan tukitoimien ulottuville.
8039: päivänä huhtikuuta 1989 alkaen.                       Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8040:    Lapsilisät tulisi korotuksen jälkeen sitoa      nioittavasti,
8041: eläkkeiden tavoin elinkustannusindeksiin, jotta
8042: niitä voitaisiin joustavasti korottaa rahanarvon            että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8043: muuttumisen myötä ilman, että joudutaan tur-              lakiehdotuksen:
8044: 
8045: 
8046: 
8047:                                              Laki
8048:                                    lapsilisälain muuttamisesta
8049: 
8050:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain
8051: 1 §:n 1 ja 2 momentti, 1 a §, 2 §:n 1 momentti ja 13 §,
8052:   sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1 momentti, 1 a § ja 2 §:n 1 momentti 20 päivänä joulukuuta
8053: 1985 annetussa laissa (1055/85), 1 §:n 2 momentti 23 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa
8054: (1107/87) ja 13 § 1 päivänä kesäkuuta 1962 annetussa laissa (337/62), näin kuuluviksi:
8055: 
8056:                       1 §                          paitsi milloin lapsi on 6 §:ssä tarkoitetulla
8057:   Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suorite-    tavalla hoidettavana laitoksessa.
8058: taan, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään,
8059: valtion varoista lapsilisää jokaisesta Suomessa
8060: asuvasta kahdeksaatoista vuotta nuoremmasta                              1a §
8061: lapsesta.                                             Lapsilisä suoritetaan 1 §:n mukaan lapsili-
8062:    Lapsilisän määrä on 3 401 markkaa vuodes-       sään oikeutetusta, kolmea vuotta nuoremmasta
8063: sa. Jäljempänä 3 §:ssä mainitun, lapsilisän        lapsesta korotettuna 2 434 markalla vuodessa.
8064: nostamiseen oikeutetun henkilön toisesta lap-
8065: sesta on lapsilisän määrä kuitenkin 3 942                                2 §
8066: markkaa vuodessa, kolmannesta lapsesta 5 091          Lapsilisä suoritetaan sen vuosineljänneksen
8067: markkaa vuodessa, neljännestä lapsesta 6 625       alusta lukien, joka seuraa vuosineljännestä,
8068: markkaa vuodessa sekä viidennestä ja kustakin      minkä kuluessa lapsi tai oikeus lapsilisään on
8069: seuraavasta lapsesta 7 987 markkaa vuodessa,       syntynyt, sen vuosineljänneksen loppuun saak-
8070: 280940U
8071: 2                                   1988 vp. -    LA n:o 72
8072: 
8073: ka, jonka kuluessa lapsi täyttää kahdeksantois-   että niitä korotetaan maksuerittäin elinkustan-
8074: ta vuotta.                                        nusten nousua vastaavalla määrällä tämän lain
8075:                                                   voimaantulosta alkaen.
8076: 
8077:                       13 §
8078:   Edellä 1 ja 1 a §:ssä mainitut markkamäärät       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhti-
8079: sidotaan yleiseen elinkustannusindeksiin siten,   kuuta 1989.
8080: 
8081: 
8082:     Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988
8083: 
8084:                     Eeva-Liisa Moilanen                   Sauli Hautala
8085:                     Toimi Kankaanniemi                    Jorma Fred
8086:                                               1988 vp.
8087: 
8088: Lakialoite n:o 73
8089: 
8090: 
8091: 
8092: 
8093:                                  Mattila ym.: Ehdotus erikoissairaanhoitolaiksi
8094: 
8095: 
8096:                                          Eduskunnalle
8097: 
8098:    Tämä lakiehdotus on rinnakkaislakialoite          keskussairaalapiirin tai sairaanhoitopiirin pal-
8099: hallituksen esitykseen eduskunnalle erikoissai-     veluja, joutuisivat ne yhteen sairaanhoitopiiriin
8100: raanhoitolaiksi ja laiksi erikoissairaanhoitolain   kuuluessaan ostosopimuksella palvelujen käyt-
8101: voimaanpanosta (HE n:o 94).                         täjiksi toisessa sairaanhoitopiirissä. Sopimuk-
8102:    Hallituksen esitys erikoissairaanhoitolaiksi     senvaraisissa asioissa sairaanhoitopiirien välillä
8103: lähtee siitä periaatteesta, että sairaanhoitopii-   saattaa tulla kuitenkin esille sellaisia käytän-
8104: rien aluejaon pohjana ovat nykyiset keskussai-      nön ongelmia, joiden vaikutukset voivat ilmetä
8105: raalapiirit. Lakiehdotuksen tarkoituksena on        päivittäisessä sairaanhoidossa kielteisinä poti-
8106: antaa hallinnon uudelleenjärjestelyillä nykyistä    laan kannalta. Kun joka tapauksessa sairaan-
8107: paremmat edellytykset sopeuttaa sairaanhoito-       hoitopiirien on järkevää toteuttaa psykiatrista
8108: palvelut väestön sairaanhoitotarpeita vastaa-       sairaanhoitoa ja yleissairaanhoitoa sopimus-
8109: viksi.                                              teitse, kunnan tai kuntien kuuluminen jäsenenä
8110:    Tavoitteen toteuttaminen edellyttää, että laki   useamman kuin yhden sairaanhoitopiirin kun-
8111: mahdollistaa eri alueiden erityispiirteiden huo-    tainliittoon olisi omiaan edistämään erikoissai-
8112: mioon ottamisen. Maassamme on useita sellai-        raanhoitolain tavoitteiden toteuttamista.
8113: sia raja-alueita, joilla joustava sairaansijojen       Mikäli kunta kuuluu esimerkiksi kahteen
8114: käyttö on turvattu mahdollistamaila kunnan          sairaanhoitopiiriin,    erikoissairaanhoitolakiin
8115: jäsenyys toisenkin keskussairaalapiirin tai sai-    voidaan ottaa määräys, että kunta tällaisessa
8116: raanhoitopiirin kuntainliitossa. Voimassa ole-      tapauksessa käyttää kummassakin sairaanhoi-
8117: van lainsäädännön nojalla on valtioneuvosto         topiirissä vain puolta asukasluvun mukaan
8118: 22.4.1987 tekemällään päätöksellä mm. mah-          määräytyvästä äänimäärästä. Kysymyksessä
8119: dollistanut Oulun läänin eteläosan eli Kalajoki-    olisi näin erikoissairaanhoitolain säätäminen
8120: laakson kuntien kuulumisen jäsenenä myös            siten, että olemassa oleva joustava ja tarkoi-
8121: vapaaehtoisesti perustettuun Pohjois-Pohjan-        tuksenmukainen        käytäntö      mahdollistuisi
8122: maan sairaanhoitopiiriin siitä huolimatta, että     uudenkin lain myötä siinä laajuudessa kuin
8123: tämän alueen kahdeksasta kunnasta seitsemän         valtioneuvosto katsoo tarpeelliseksi.
8124: kuuluu Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin.           Sairaanhoitopiiri on maantieteellisesti määri-
8125:    Molemmat sairaanhoitopiirit ovat aloittaneet     telty ja rajattu alue. Jokaisen kunnan on kuu-
8126: toimintansa 1.1.1988 lukien. Saadut kokemuk-        luttava johonkin sairaanhoitopiiriin. Tämän
8127: set tällaisesta "kaksoisjäsenyydestä" ovat          lisäksi on eräillä kunnilla, lähinnä eri sairaan-
8128: myönteisiä ja takaavat kunnille sairaanhoito-       hoitopiirien raja-alueilla, perusteltu tarve käyt-
8129: palvelujen joustavan saannin. Jatkossakin nyt       tää myös toisen sairaanhoitopiirin erikoissai-
8130: oleva sairaansijojen käyttö tulisi turvata, var-    raanhoitopalveluja. Tästä syystä tässä laki-
8131: sinkin kun esimerkiksi Kalajokilaakson kun-         aloitteessa ehdotetaan, että kunta voi kuulua
8132: tien yleissairauksien hoitopäivistä 70 o/o saa-     jäsenenä myös toisen sairaanhoitopiirin kun-
8133: daan Oulun yliopistollisesta keskussairaalasta      tainliittoon ja näin ollen käyttää myös jousta-
8134: tai Oulaskankaan sairaalasta.                       vammin tämän toisen sairaanhoitopiirin palve-
8135:    Maassamme löytyy muitakin vastaavanlaisia        luja. Tämä ei merkitse sitä, että kunta varsinai-
8136: alueita tai kuntia, joita ei ole tarkoituksenmu-    sesti kuuluisi useampaan kuin yhteen sairaan-
8137: kaista määrätä tiukasti hallinnollisesti pelkäs-    hoitopiiriin. Tässä ehdotettu muutos tulisi to-
8138: tään yhteen suuntaan. Kun tällaiset kunnat          teuttaa siten, että erikoissairaanhoitolain 8 §:n
8139: tällä hetkellä omistajina käyttävät toisenkin       2 momenttiin otettaisiin ehdotetut muutokset,
8140: 2809480
8141: 2                                   1988 vp. -     LA n:o 73
8142: 
8143: jolloin hallituksen esityksen 8 §:n 2 ja 3 mo-       Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
8144: mentti siirtyisivät 3 ja 4 momentiksi. Muilta
8145: osin lakiehdotus on samansisältöinen hallituk-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8146: sen esityksen kanssa.                                    lakiehdotuksen:
8147: 
8148: 
8149: 
8150: 
8151:                                  Erikoissairaanhoitolaki
8152:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8153: 
8154:                      1-7 §
8155:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 94)         7 §:n 2 momentissa on säädetty. Kunnan asu-
8156:                                                    kasluvun mukaan määräytyvä äänimäärä jae-
8157:                     8§                             taan sairaanhoitopiirien kesken.
8158:     (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o         (3 ja 4 mom. kuten 2 ja 3 mom. hallituksen
8159: 94)                                                esityksessä n:o 94)
8160:   Kunnan kuulumisesta jäsenenä useamman
8161: kuin yhden sairaanhoitopiirin kuntainliittoon                         9-60 §
8162: päättää valtioneuvosto siinä järjestyksessä kuin     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 94)
8163: 
8164: 
8165:       Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1988
8166: 
8167:           Kalevi Mattila              Jorma Rantanen               Esko Aho
8168:           Juhani Alaranta             Timo Kietäväinen             Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
8169:           Hannu Tenhiälä              Hannele Pokka                Sirkka-Liisa Anttila
8170:                                               1988 vp.
8171: 
8172: Lakialoite n:o 74
8173: 
8174: 
8175: 
8176: 
8177:                                   Kietäväinen ym.: Ehdotus laiksi kuntien yleisistä rahoitusavus-
8178:                                      tuksista annetun lain 2 ja 7 §:n muuttamisesta
8179: 
8180: 
8181:                                           Eduskunnalle
8182: 
8183: 
8184:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8185: 
8186:    Aloitteessa ehdotetaan kuntien yleisistä ra-      tusrajojen korottamista sekä niiden säätämistä
8187: hoitusavustuksista annetun lain voimassaolon         laissa aikaisemman asetuksessa säätämisen si-
8188: jatkamista ja verotulojen täydennyksen tasoi-        jasta.
8189: 
8190: 
8191: 
8192: 
8193:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
8194: 
8195: Nykyinen tilanne ja ehdotetut muutokset              netään verotulojen vähyyden perusteella täy-
8196:                                                      dennystä.
8197:    Kuntien yleisistä rahoitusavustuksista 30 päi-       Tasoitusrajojen vaihteluväli on säädetty lais-
8198: vänä joulukuuta 1977 annettu laki (1077 /77)         sa, ja se on nykyisin 70-77,5 OJo. Tarkempi
8199: on ollut voimassa määräaikaisena vuoden 1978         asukastiheyden mukainen tasoitusrajojen por-
8200: alusta lukien. Lain voimassaoloaikaa on jat-         rastus on säädetty asetuksella. Tämä on mer-
8201: kettu viimeksi 31 päivänä joulukuuta 1986            kinnyt tasoitusrajojen muuttamista käytettävis-
8202: annetulla lailla (1023/86) vuoden 1988 lop-          sä olevan määrärahan puitteissa. Vuodeksi
8203: puun.                                                1988 verotulojen täydennyksen tasoitusrajaa
8204:    Kuntien yleisinä rahoitusavustuksina on vuo-      jouduttiin alentamaan 72,5 prosentista 72 pro-
8205: desta 1978 lähtien myönnetty verotulojen täy-        senttiin kunnille, joissa on 2,0-6,9 asukasta
8206: dennystä kunnalle, jonka veroäyrimäärä asu-          maaneliökilometriä kohti, koska valtion tulo-
8207: kasta kohti on huomattavasti alhaisempi kuin         ja menoarviossa yleisiin rahoitusavustuksiin
8208: kaikkien kuntien keskiarvo, ja harkinnanva-          varattu määräraha oli pienempi kuin verotulo-
8209: raista avustusta poikkeuksellisiin tai tilapäisiin   jen täydennykseen asetuksella säädetyillä
8210: taloudellisiin vaikeuksiin joutuneille kunnille.     muuttamattomilla tasoitusrajoilla laskettu
8211: Vuonna 1987 kunnille myönnettiin verotulojen         määrärahan tarve.
8212: täydennyksenä 246,1 milj. mk ja harkinnanva-            Verotulojen täydennyksen tasoitusrajat on
8213: raisina avustuksina 41,9 milj. mk. Vuonna            valtion ja kuntien välisessä kustannustenjaossa
8214: 1988 verotulojen täydennyksenä jaettiin 277,0        rinnastettu valtionosuuksiin. Tämän vuoksi on
8215: milj. mk, ja harkinnanvaraisiin avustuksiin          pidettävä tarkoituksenmukaisena, että kunnat
8216: käytettävissä oleva määräraha on 17 milj. mk,        voivat taloudenhoidossaan ottaa riittävällä var-
8217: kun lisämenoarviossa harkinnanvaraisiin avus-        muudella huomioon myös verotulojen täyden-
8218: tuksiin lisättiin 14 milj. mk.                       nyksen. Tämä edellyttää, että verotulojen täy-
8219:    Verotulojen täydennyksen myöntämisen pe-          dennyksen tasoitusrajat säädetään laissa.
8220: rusteena on kunnan asukastiheyden mukaan                Taloudellisesti heikoimmassa asemassa ole-
8221: porrastettu tasoitusraja. Tasoitusraja osoittaa,     vien kuntien äyrin hintojen korotuspaineet
8222: kuinka monta prosenttia kaikkien kuntien asu-        ovat lakisääteisten tehtävien lisäämisen, kus-
8223: kasta kohti lasketun veroäyrimäärän keskimää-        tannustason nousun sekä keskimääräistä hei-
8224: rästä on se määrä, johon asti kunnalle myön-         komman yleisen taloudellisen kehityksen vuok-
8225: 281031T*
8226: 2                                    1988 vp. -    LA n:o 74
8227: 
8228: si erittäin suuret. Veroäyrin hintojen nousun      Taloudelliset vaikutukset
8229: ehkäisemiseksi kunnat, joissa äyrin hinnat jo
8230: nykyisin ovat korkeat ja verotettavat tulot           Verotulojen täydennykseen tarvittavan mää-
8231: asukasta kohti ovat pienimmät, tarvitsevat lisä-   rärahan suuruuteen vaikuttavat tasoitusrajojen
8232: tukea sellaisessa muodossa, että äyrin hintojen    ohella keskimääräinen veroäyrin hinta ja asu-
8233: nousupainetta voidaan tehokkaasti lieventää.       kasta kohti laskettujen veroäyrimäärien erot
8234:    Tämän vuoksi ehdotetaan, että verotulojen       kaikkien kuntien keskimäärän ja verotulojen
8235: täydennyksen tasoitusrajoja korotetaan siten,      täydennystä saavien kuntien välillä. Vuotuiseen
8236: että ne olisivat 72,5-82,5 OJo kaikkien kuntien    määrärahan lisäystarpeeseen vaikuttaa näiden
8237: keskimääräisestä asukasta kohti lasketusta ve-     tekijöiden sekä kaikkien kuntien asukasta koh-
8238: roäyrimäärästä. Tasoitusraja olisi 82,5 % kun-     ti lasketun keskimääräisen veroäyrimäärän ke-
8239: nilla, joissa on alle 1 asukas maaneliökilomet-    hitys.
8240: riä kohti tai jotka ovat saariston kehityksen         Ehdotettujen tasoitusrajojen mukaan lasket-
8241: edistämisestä annetun lain (494/81) 9 §:n 1        tuna verotulojen täydennykseen olisi v. 1988
8242: momentin mukaisia saaristokuntia. Tasoitusra-      tarvittu 409 milj. mk. Vuodelle 1989 määrära-
8243: ja olisi 77,5 % kunnilla, joissa asukastiheys on   han tarvetta lisäävät muun muassa maatalou-
8244: 1,0-1,9, ja 75 % kunnilla, joissa asukastiheys     den kato ja veroäyrin keskimääräisen hinnan
8245: on 2,0-6,9. Muilla kunnilla tasoitusraja olisi     nousu. Vuodelle 1989 verotulojen täydennyk-
8246: 72,5 %.                                            seen arvioidaan tarvittavan vähintään 440 milj.
8247:    Verotulojen täydennyksen määrä lasketaan        mk.
8248: kaikkien kuntien keskimääräisen veroäyrin
8249: hinnan mukaan. Voimassa olevan lain 2 §:n 2
8250: momentin säännös edellyttää, että verotulojen      Voimaantulo
8251: täydennyksen määrä lasketaan käyttämällä
8252: kunnan omaa veroäyrin hintaa, milloin se alit-       Laki ehdotetaan saatettavaksi voimaan
8253: taa kaikkien kuntien keskimääräisen. Verotu-       päivänä tammikuuta 1989.
8254: lojen täydennystä saavissa kunnissa veroäyrin        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8255: hinta on kuitenkin huomattavasti yli keskiar-      nioittaen,
8256: von, minkä vuoksi kyseinen säännös ei ole
8257: tarpeellinen.                                               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8258:                                                           lakiehdotuksen:
8259: 
8260:                                              Laki
8261:          kuntien yleisistä rahoitusavustuksista annetun lain 2 ja 7 §:n muuttamisesta
8262: 
8263:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kuntien yleisistä rahoitusavustuksista 30 päivänä
8264: joulukuuta 1977 annetun lain (1 077 /77) 2 ja 7 §,
8265:   sellaisina kuin ne ovat 2 § osittain muutettuna 20 päivänä joulukuuta 1985 annetulla lailla
8266: (1034/85) ja 7 § muutettuna 31 päivänä joulukuuta 1986 annetulla lailla (1023/86), näin
8267: kuuluviksi:
8268: 
8269:                       2§
8270:    Verotulojen täydennystä myönnetään kun-         prosenttia kunnilla, joilla asukastiheys on
8271: nalle, kun veroäyrimäärä asukasta kohti alittaa    1,0-1,9, ja 75 prosenttia kunnilla, joissa asu-
8272: sille sen asukastiheyden perusteella määräyty-     kastiheys on 2,0-6,9. Muilla kunnilla tasoitus-
8273: vän tasoitusrajan.                                 raja on 72,5 prosenttia.
8274:    Tasoitusraja on 82,5 prosenttia kaikkien           Verotulojen täydennys lasketaan kertomalla
8275: kuntien asukaskohtaisesta veroäyrimäärien          tasoitusrajan ja kunnan asukasta kohti laske-
8276: keskiarvosta kunnilla, joissa asukkaita maane-     tun veroäyrimäärän erotus kuntien veroäyri-
8277: liökilometriä kohti (asukastiheys) on alle 1,0     määrillä painotetuna keskimääräisellä veroäy-
8278: tai jotka ovat saariston kehityksen edistämises-   rin hinnalla ja kunnan henkikirjoitetun asukas-
8279: tä annetun lain (494/81) 9 §:n 1 momentissa        luvun määrällä siltä vuodelta, jonka tuloihin
8280: mainittuja saaristo kuntia. Tasoitusraja on 77,5   verotus kohdistuu.
8281:                                   1988 vp. -    LA n:o 74                                      3
8282: 
8283:                      7 §                        sellaisina kuin ne ovat 32 a § 9 päivänä elokuu-
8284:    Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-     ta 1968 annetussa laissa (493/68) sekä 69 § 5
8285: kuuta 1989.                                     päivänä elokuuta 1977 annetussa laissa (609/
8286:    Valtionosuuden tai -avustuksen taikka kor-   77) ja 115 §:n 3 momentti 16 päivänä joulu-
8287: vauksen suorittamiseen tämän lain voimassa-     kuuta 1983 annetussa laissa (998/83), ja
8288: olon aikana syntyneistä kustannuksista ei so-      kunnille palo- ja pelastustoimen kustannuk-
8289: velleta seuraavia säännöksiä:                   siin suoritettavista valtionosuuksista ja -avus-
8290:    yleisestä oikeusaputoiminnasta 2 päivänä     tuksista 4 päivänä heinäkuuta 1975 annetun
8291: helmikuuta 1973 annetun lain (88173) 22 §:n 2   lain (560175) 4 §.
8292: momentti,
8293:    16 päivänä elokuuta 1958 annetun rakennus-     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
8294: lain 32 a ja 69 § sekä 115 §:n 3 momentti,      kuuta 1989.
8295: 
8296:    Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1988
8297: 
8298:        Timo Kietäväinen            Tytti lsohookana-Asunmaa Asko Apukka
8299:        Ensio Laine                 Eeva-Liisa Moilanen      Erkki Pulliainen
8300:        Markku Lehtosaari           Jukka Vihriälä           Eino Siuruainen
8301:        Pirkko Ikonen               Kimmo Sarapää            Matti Väistö
8302:        Pauli Saapunki              Kalle Röntynen           Hannu Tenhiälä
8303:        Tellervo Renko              Arvo Kemppainen          Vappu Säilynoja
8304:        Mirja Ryynänen              Sirkka-Liisa Anttila     Juho Sillanpää
8305:        Mauri Pekkarinen            Esko Jokiniemi           Annikki Koistinen
8306:        Hannele Pokka               Heikki Kokko             Juhani Vähäkangas
8307:        Pekka Leppänen              Pertti Lahtinen          Lauha Männistö
8308:        Pauli Uitto                 Heli Astala              Marjatta Stenius-Kaukonen
8309:        Marja-Liisa Löyttyjärvi     Esko-Juhani Tennilä      Toimi Kankaanniemi
8310:                                              1988 vp.
8311: 
8312: Lakialoite n:o 75
8313: 
8314: 
8315: 
8316:                                  Paloheimo ym.:    Ehdotus laiksi lannoiteverosta annetun lain
8317:                                     4 §:n muuttamisesta
8318: 
8319: 
8320:                                          Eduskunnalle
8321: 
8322:    Viimeisten 25 vuoden aikana on keinolan-             Ensimmäinen on lannoiteteollisuuden koti-
8323: noitteiden, torjunta-aineiden ja maanparan-         maan myynti, joka maassamme on tällä hetkel-
8324: nuskalkin käyttö kolminkertaistunut maassam-        lä noin 2 mrd mk vuodessa. Toinen on tehostu-
8325: me. Samana ajanjaksona on käytetyn pelto-           neesta viljelystä aiheutuva vienti, arvoltaan
8326: alan määrä säilynyt käytännössä vakiona, noin       noin 2,5 mrd mk vuodessa, joka kuitenkin
8327: 2,5 miljoonan hehtaarin suuruisena. Viljan,         lisäksi aiheuttaa valtiolle vientitukena noin 3,5
8328: perunoiden ja juurikasvien sato on kokonai-         mrd:n mk:n vuosikustannukset. Lannoiteteolli-
8329: suudessaan kasvanut vain suhteessa väkilu-          suuden marginaalineo tuotannonlisäys ei ai-
8330: kuun, noin 10 o/o, ja säilynyt näin ollen asukas-   heuta taloudellisia kokonaisetuja, vaan etuja
8331: ta kohden osapuilleen muuttumattomana.              vain lannoiteteollisuudelle.
8332:    Merkittävimmät muutokset eivät ole olleet            Suuri osa pelloille levitettävistä ravinteista
8333: määrällisiä vaan laadullisia. Asukasta kohden       huuhtoutuu vesistöihin. Maanviljelyksestä ai-
8334: laskettu kauran ja seosviljan tuotanto on säily-    heutuva typpi- ja fosforikuormitus edustaa
8335: nyt osapuilleen entisellään. Vehnän tuotanto        merkittävintä osaa vesistöjä rehevöittävistä jät-
8336: on hieman lisääntynyt, mutta rukiin vähenty-        teistä.
8337: nyt vastaavasti.                                        Edellä esitetyistä syistä tässä aloitteessa eh-
8338:    Merkittävimmät muutokset ovat tapahtuneet        dotetaan, että pyrittäisiin jarruttamaan keino-
8339: ohran, perunoiden ja juurikasvien tuotannos-        lannoitteiden käyttöä korottamalla niille ase-
8340: sa. Ohran tuotanto asukasta kohden on lisään-       tettua veroa. Tällä tavoin maatalouden liika-
8341: tynyt noin kolminkertaiseksi, kun taas peru-        tuotantoa voitaisiin supistaa terveemmällä ta-
8342: noiden ja juurikasvien tuotanto on vähentynyt       valla kuin esim. velvoitekesannoinnilla.
8343: vastaavasti. Vain säilärehun määrä on kasva-           Muilla toimenpiteillä tulee huolehtia siitä,
8344: nut ratkaisevasti.                                  ettei viljelijöiden tulotaso lannoitteiden mah-
8345:    Elintarvikkeiden käyttö omassa maassamme         dollisen vähentyvän käytön ja tuotannon vähe-
8346: on mainittuna ajanjaksona muuttunut ratkai-         nemisen vuoksi laske, samoin kuin siitä, ettei
8347: sevasti siten, että viljatuotteiden sekä juurek-    lannoitteiden korotettu hinta heijastu elintar-
8348: sien kulutus on vähentynyt, lihan ja tuontihe-      vikkeiden hintoihin.
8349: delmien kulutus taas lisääntynyt. Elintarvikkei-       Tämä on mahdollista vähentämällä valtion
8350: den tuonnin ja viennin muutos on myös ollut         vientitukea ja ohjaamalla näin syntynyt vajaus
8351: olennainen ja heijastuu lähinnä maitotalous-        viljelijöille esimerkiksi vastaavan suuruisten
8352: tuotteiden sekä liha- ja kalavalmisteiden suuri-    pinta-alalisien muodossa. Nämä toimenpiteet
8353: na vientilukuina sekä hedelmien tuontina.           liittyvät tähän ehdotettuun lakialoitteeseen.
8354: Myös nautintoaineiden kahvin, teen ja raaka-           Toimenpiteen taloudellisena lopputuloksena
8355: tupakan tuonti on lisääntynyt ratkaisevasti.        valtiolle kertyy huomattavat verotulot, vienti-
8356:    Maanviljelyksessä ja elintarviketuotannossa,     tuen määrä vähenee ja ainoa tappio koituu
8357: kulutuksessa ja siihen liittyvässä ulkomaankau-     lannoiteteollisuudelle vähentyneenä kotimaan
8358: passa on näin ollen tapahtunut olennainen           myyntinä.
8359: rakennemuutos, jota omalta osaltaan on tuke-           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8360: nut juuri lannoitteiden tuotannon lisäys.
8361:    Lannoitetuotannon ja siihen liittyvän raken-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8362: nemuutoksen taloudelliset vaikutukset ovat tii-            lakiehdotuksen:
8363: vistettävissä lähinnä kahteen suurehkoon ko-
8364: konaisuuteen.
8365: 
8366: 280978L
8367: 2                                   1988 vp. -    LA n:o 75
8368: 
8369:                                              Laki
8370:                        lannoiteverosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta
8371: 
8372:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lannoiteverosta 7 päivänä joulukuuta 1979
8373: annetun lain 4 §, sellaisena kuin se on 11 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (964/87), näin
8374: kuuluvaksi:
8375: 
8376:                       4§
8377:    Lannoiteveroa on suoritettava 3 penniä ki-       Tämä laki tulee voimaan       päivänä
8378: lolta 1 päivästä tammikuuta 31 päivään joulu-     kuuta 1988.
8379: kuuta 1988. Lannoiteveroa on suoritettava 40
8380: penniä kilolta 1 päivästä tammikuuta 31 päi-
8381: vään joulukuuta 1989.
8382: 
8383: 
8384:     Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 1988
8385: 
8386:                     Eero Paloheimo                         Osmo Soininvaara
8387:                     Erkki Pulliainen                       Pekka Haavisto
8388:                                               1988 vp.
8389: 
8390: Lakialoite n:o 76
8391: 
8392: 
8393: 
8394: 
8395:                                  Kohijoki: Ehdotus tulo- ja varallisuusverolaiksi
8396: 
8397: 
8398:                                          Eduskunnalle
8399: 
8400:    Sodasta kärsimään joutuneiden hyväksi teh-       tuin seurauksin viranomaisten työn ja valvon-
8401: dyn vähintään 1 000 markan ja enintään              nan vaikeutumiseen. Nämä vuoden 1986 uudis-
8402: 150 000 markan määräisen rahalahjoituksen           tuksen seurauksena ilmaantuneet epäkohdat
8403: on verovelvollinen saanut vähentää valtionve-       eivät saisi olla esteenä perinteisen moitteetto-
8404: rotuksessa. Valtiovarainministeriö on vuosit-       masti toimineen sodan uhrien hyväksi tehtävän
8405: tain nimennyt ne yhteisöt, joille tehtävät lah-     vapaaehtoisen huoltotyön jatkamiselle.
8406: joitukset ovat vähennyskelpoisia. Tulo- ja va-
8407: rallisuusverolakia on kuitenkin hallituksen            Sotainvalidien, veteraanien, sotaleskien ja
8408: eduskunnalle antaman tulo- ja varallisuusvero-      heidän perheidensä hyväksi tehdyillä lahjoituk-
8409: lakia koskevan esityksen HE n:o 109/85 mu-          silla on voitu ratkaisevalla tavalla paikata niitä
8410: kaan tarkoitus muuttaa siten, että sodasta          aukkoja, joita yhteiskunnan sosiaali- ja tervey-
8411: kärsimään joutuneiden hyväksi tehtyjen lahjoi-      denhuollon turvassa on ollut ja edelleen yksit-
8412: tusten verovähennyskelpoisuus poistuu vuoden        täistapauksissa ilmenee. Suoranaisen taloudel-
8413: 1989 alusta.                                        lisen tuen lisäksi on lahjoitusvaroilla voitu
8414:    Perinteisesti on sodasta kärsimään joutunei-     muun muassa järjestää kuntoutustoimintaa,
8415: den hyväksi tehdyillä lahjoituksilla ollut tärkeä   rahoittaa sotavammaisten hoitolaitoksien ra-
8416: merkitys siinä vapaaehtoisessa huoltotyössä,        kentamista ja niiden välinehankintoja, tukea
8417: jota heidän auttamisekseen on tehty. Jo so-         asuntojen korjaustoimintaa ja hankintaa sekä
8418: tiemme aikana näki valtiovalta välttämättö-         ylläpitää sotilasvammakorvauksia koskevaa
8419: mäksi luoda kanavat kansalaisten vapaaehtoi-        neuvontatoimintaa. Edellä kerrottua yhteis-
8420: selle avustustoiminnalle. Sodasta kärsimään         kunnan kannalta tärkeää avustustoimintaa on
8421: joutuneiden hyväksi tehtävät lahjoitukset oh-       huomattavasti kannustanut ja lisännyt lahjoit-
8422: jattiin tuolloin sosiaaliministeriön alaisen Suo-   tajille määräedellytyksin annettu oikeus vero-
8423: men Huolto-Finlands Folkhjälp r.y:n kautta.         vähennykseen. Esimerkiksi sotainvalidien ja
8424: Vuodesta 1949 lähtien on lahjoituksia vastaan-      heidän vanhuudenhuoltoosa hyväksi kertyi
8425: ottanut Sotainvalidihuollon Kannatusyhdistys        vuonna 1987 verovähennykseen oikeuttavia
8426: r.y., jolle valtiovarainministeriö myönsi oikeu-    lahjoituksia 2,4 miljoonan markan arvosta.
8427: den, jonka mukaan yhdistykselle tehdyistä           Toisaalta on edelleen nähtävissä myös mittava
8428: määräsuuruisista lahjoituksista lahjoittajalla      huollon ja tuen tarve, sillä maassamme on yhä
8429: on oikeus verovähennykseen. Yhdistyksen             300 000 sotiemme veteraania, joista 43 000 on
8430: kautta on ollut mahdollisuus suunnata lahjoi-       sotainvalidia sekä yli 20 000 kaatuneiden ja
8431: tuksia Sotainvalidien Veljesliiton lisäksi myös     sotavammaisten leskeä. Tämä tausta ja huol-
8432: muun muassa Suomen Sotaveteraaniliitolle,           lon tarve huomioon ottaen ovat maamme so-
8433:  Rintamamiesveteraanien liitolle ja Kaatuneiden     tainvalidit, veteraanit ja sotalesket syvästi huo-
8434: Omaisten Liitolle. Kuluneiden neljän vuosi-         lestuneita suunnitelmista poistaa sodasta kärsi-
8435:  kymmenen ajan on järjestelmä toiminut hyvin        mään joutuneiden hyväksi tehtävien lahjoitus-
8436: eikä sen soveltaminen ole tuottanut myöskään        ten verovähennyskelpoisuus, sillä se johtaisi
8437: viranomaisille vaikeuksia.                          lahjoitusten määrän tuntuvaan supistumiseen.
8438:    Vuonna 1986 laajennettiin eri tarkoituksiin      Erityisesti vähenisivät liikelaitosten ja muiden
8439: tehtävien lahjoitusten verovähennyskelpoisuut-      yhteisöjen tekemät arvoltaan merkittävät lah-
8440:  ta merkittävästi. Tällöin kasvoi myös lahjoi-      joitukset. Sodasta kärsimään joutuneiden hy-
8441:  tuksia vastaanottamaan oikeutettujen yhteisö-      väksi tehtyjen lahjoitusten verovähennysoikeu-
8442: jen lukumäärä huomattavasti johtaen tunne-          della ei ole valtion taloudelle merkitystä, sen
8443: 
8444: 281042F*
8445: 2                                   1988 vp. -   LA n:o 76
8446: 
8447: sijaan sotainvalideille, veteraaneille ja heidän . nan tukitoimenpiteellä. Edellä oleviin perus-
8448: omaisilleen on niillä tärkeä merkitys.             teluihin viitaten ehdotan,
8449:    Hallituksen esityksen mukaan ei sodasta kär-
8450: simään joutuneiden hyväksi tehtyjen lahjoitus-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8451: ten verovähennyskelpoisuuden poistamista eh-               lakiehdotuksen:
8452: doteta korvattavaksi millään muulla yhteiskun-
8453: 
8454: 
8455:                              Tulo- ja varallisuusverolaki
8456:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8457: 
8458:                     1-102 §
8459:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)      enintään 150 000 markan suuruisen rahalahjoi-
8460:                                                  tuksen, joka on tehty verohallituksen nimeä-
8461:                    103 §                         mälle suomalaiselle yhdistykselle, laitokselle tai
8462:     (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o    säätiölle käytettäväksi sodasta kärsimään jou-
8463: 109)                                             tuneiden avustamiseen.
8464:   Verovelvollinen saa siten kuin asetuksella
8465: tarkemmin säädetään vähentää valtionverotuk-                      104-174 §
8466: sessa tulostaan vähintään 1 000 markan ja          Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)
8467: 
8468: 
8469:       Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1988
8470: 
8471:                                         Maunu Kohijoki
8472:                                               1988 vp.
8473: 
8474: Lakialoite n:o 77
8475: 
8476: 
8477: 
8478: 
8479:                                  Aittoniemi: Ehdotus laiksi oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 2 §:n
8480:                                     muuttamisesta
8481: 
8482: 
8483:                                          Eduskunnalle
8484: 
8485:    Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun säännösten         Syyttäjä toimii virkamiehenä oikein, jos hän
8486: (laissa 8.4.1983/363) mukaan vajaavaltaisen         noudattaa oikeuskanslerin ohjeita. Tuomiois-
8487: puhevaltaa tuomioistuimessa käyttävät hänen         tuin voi kuitenkin halutessaan prosessinjohto-
8488: holhoojansa. Samanaikaisesti muutettujen hol-       valtansa nojalla määrätä tiedoksiannan toimi-
8489: houslain säännösten mukaan alaikäisen hoi-          tettavaksi myös toiselle vanhemmalle ja syyttä-
8490: boojia ovat pääsääntöisesti hänen molemmat          jän on tätä määräystä esillä olevassa asiassa
8491: vanhempansa. Tämä merkitsee sitä, että maini-       noudatettava.
8492: tun lainmuutoksen jälkeen kummallakin van-             Tässä yhteydessä voidaan viitata myös laissa
8493: hemmalla on oikeus käyttää alaikäisen puhe-         lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (3611
8494: valtaa, kun aikaisemmin pääsääntöisesti isä         83) olevaan säännökseen huoltajien yhteistoi-
8495: edusti lasta yksin tuomioistuimessa.                minnasta (5 §). Sen mukaan lapsen huoltajien
8496:    Laissa ei suoranaisesti määrätä tiedoksiautoa    tulee vastata yhdessä lapsen huoltoon kuuluvis-
8497: toimitettavaksi kummallekin holhoojalle, vaan       ta tehtävistä ja tehdä yhdessä lasta koskevat
8498: säädetään ainoastaan puhevallan käyttöoikeu-        päätökset. Kuitenkaan huoltajan suostumusta
8499: desta. Myöskään lain esitöissä tätä kysymystä       ei aina vaadita, jos hän ei matkan, sairauden
8500: ei ole käsitelty. Oikeuskanslerin syyttäjille an-   tms. syyn vuoksi voi osallistua päätöksen teke-
8501: tamien ohjeiden mukaan silloin, kun alaikäisen      miseen ja ratkaisun viipymisestä aiheutuisi
8502: holhoojina ovat hänen molemmat vanhempan-           haittaa.
8503: sa, on yleensä katsottava riittäväksi, että toi-       Kun alioikeuksissa jossain määrin noudate-
8504: nen vanhemmista haastetaan (Oikeuskanslerin         taan erilaista käytäntöä, olisi aihetta selventää
8505: ohjeita syyttäjille 1986 s. 18). Tämä kanta on      lakia. Tiedoksiauto toiselle vanhemmista riit-
8506: yleensä hyväksytty tuomioistuimissa, mutta on       täisi rikosasioissa ainakin silloin, kun toinen
8507: myös tuomioistuimia, joissa edellytetään mo-        holhooja on vaikeasti tavoitettavissa. Tiedoksi-
8508: lempien holhoojien haastamista. Viimeksi mai-       annan saaja voitaisiin myös velvoittaa ilmoitta-
8509: nittua käytäntöä ei voida pitää tarkoituksen-       maan asiasta toiselle holhoojalle.
8510: mukaisena sellaisissa tapauksissa, joissa toinen       Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
8511: vanhemmista esim. ulkomaanmatkan vuoksi             tavasti,
8512: on vaikeasti tavoitettavissa.
8513:    Laki näyttää sen verran tulkinnanvaraiselta,              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8514: ettei kumpaakaan kantaa voi väittää vääräksi.              lakiehdotuksen:
8515: 
8516: 
8517: 
8518: 
8519: 2809845
8520: 2                                 1988 vp. -   LA n:o 77
8521: 
8522:                                             Laki
8523:                     oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 2 §:n muuttamisesta
8524: 
8525:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 2 §:ään, sellaisena
8526: kuin se on 8 päivänä huhtikuuta 1983 annetussa laissa (363/83), uusi näin kuuluva 2 momentti:
8527: 
8528:                   12 luku                      vaikeasti tavoitettavissa tai molempien haasta-
8529:                Asianosaisista                  minen muutoin kohtuuttomasti viivästyttäisi
8530:                                                asian käsittelyä, puhevaltaa käyttää vain toi-
8531:                     2§                         nen holhooja.
8532: 
8533:  Jos vajaavaltaisen holhoojina ovat hänen        Tämä laki tulee voimaan      päivänä
8534: molemmat huoltajansa ja toinen heistä on       kuuta 19 .
8535: 
8536:     Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1988
8537: 
8538:                                       Sulo Aittoniemi
8539:                                             1988 vp.
8540: 
8541: Lakialoite n:o 78
8542: 
8543: 
8544: 
8545: 
8546:                                 Gustafsson ym.: Ehdotus laiksi puoluelain 10 §:n muuttamisesta
8547: 
8548: 
8549:                                        Eduskunnalle
8550: 
8551:                          ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8552: 
8553:   Aloitteessa ehdotetaan puoluelain 10 §:ää       puolueille lähetysaikaa niiden parlamentaarisen
8554: muutettavaksi siten, että Oy Yleisradio Ab voi    suuruuden tai muun ohjelmaneuvoston päättä-
8555: ohjelmaneuvostonsa päätöksellä varata mm.         män perusteen mukaan.
8556: vaaliohjelmissa puoluerekisteriin merkityille
8557: 
8558: 
8559: 
8560: 
8561:                                  ALOITTEEN PERUSTELUT
8562: 
8563:    Puoluelakia vuonna 1968 säädettäessä oli       ovat paisuneet hallitsemattomiksi ja äänestäjän
8564: puoluerekisteriin merkittyjä puolueita yhteensä   kannalta epätarkoituksenmukaisiksi. Viiden-
8565: yhdeksän kappaletta. Sittemmin puolueiden         toista puolueen edustajien yhtäaikainen esiinty-
8566: määrä on lisääntynyt runsaasti siten, että tätä   minen pidemmässäkään ohjelmassa ei mahdol-
8567: aloitetta tehtäessä puoluerekisterissä on jo 15   lista poliittisten periaatteiden ja kannanottojen
8568: puoluetta vielä yhden lisäpuolueen rekisteröi-    riittävää esittämistä.
8569: misen ollessa vireillä.                               Olemassa olevaa käytäntöä ei tule muuttaa
8570:    Puoluelain 10 §:n mukaan valtion viran-        siten, että minkään poliittisen suuntauksen sa-
8571: omaisen sekä valtion tai sen määräämisvallassa    nanvapautta rajoitettaisiin, mutta Yleisradiolle
8572: olevan yhteisön tai laitoksen on kohdeltava       tulee luoda mahdollisuus järjestää vaaliohjel-
8573: kaikkia puolueita tasapuolisesti ja yhdenmu-      mat paremmin äänestäjien tarpeita toteuttavik-
8574: kaisia perusteita noudattaen. Käytännössä tä-     si.
8575: mä on merkinnyt sitä, että Oy Yleisradio Ab           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
8576: on joutunut varaamaan vaalien yhteydessä kai-
8577: kille puolueille yhtä paljon lähetysaikaa.                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
8578:    Tämä puolestaan on johtanut siihen, että              lakiehdotuksen:
8579: vaalien niin sanotut suuret vaalikeskustelut
8580: 
8581: 
8582: 
8583: 
8584: 280989Y
8585: 2                                   1988 vp. -    LA n:o 78
8586: 
8587:                                             Laki
8588:                                puoluelain 10 §:n muuttamisesta
8589: 
8590:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 10 päivänä tammikuuta 1969 annetun puoluelain
8591: (10/69) 10 §:ään uusi näin kuuluva 2 momentti:
8592: 
8593:                      10§
8594:                                                     Tämä laki tulee voimaan    päivänä
8595:   Oy Yleisradio Ab:n hallintoneuvostolla on       kuuta 198
8596: oikeus päättää vaaliohjelmissaan äänestäjiä
8597: parhaalla tavoin palvelevan periaatteiston nou-
8598: dattamisesta.
8599: 
8600: 
8601: 
8602:     Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1988
8603: 
8604:         Jukka Gustafsson              Jouni Backman              Kerttu Törnqvist
8605:         Marja-Liisa Tykkyläinen       Timo Roos                  Riitta Myller
8606:         Sinikka Mönkäre               Markku Pohjola             Virpa Puisto
8607:         Reijo Lindroos                Saara-Maria Paakkinen      Lea Savolainen
8608:         Kari Urpilainen               Pirjo Ala-Kapee            Mikko Elo
8609:         Antti Kalliomäki              Matti Vähänäkki            Matti Saarinen
8610:         Aimo Ajo                      Pentti Lahti-Nuuttila      Iiris Hacklin
8611:         Tuula Paavilainen             Arja Alho                  Jouko Skinnari
8612:         Pertti Lahtinen               Antero Kekkonen            Raimo Vuoristo
8613:         Jukka Roos                    Arto Lapiolahti            Sinikka Hurskainen-Leppänen
8614:         Markus Aaltonen               Seija Karkinen             Sakari Knuuttila
8615:         Lauri Metsämäki               Sirkka-Liisa Anttila       Seppo Pelttari
8616:         Sulo Aittoniemi               Jouni J. Särkijärvi        Anna-Liisa Jokinen
8617:                                       Timo Kietäväinen
8618:                                              1988 vp.
8619: 
8620: Lakialoite n:o 79
8621: 
8622: 
8623: 
8624: 
8625:                                 Seppänen ym.: Ehdotukset tulo- ja varallisuusverolaiksi ja siihen
8626:                                    liittyväksi lainsäädännöksi
8627: 
8628: 
8629:                                         Eduskunnalle
8630: 
8631:                          ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
8632: 
8633:   Aloite sisältää ehdotuksen tulo- ja varalli-     nata tukea lapsiperheille. Kun tämän lain yh-
8634: suusverolaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädän-   teydessä ei lapsilisälaki ole samanaikaisesti kä-
8635: nöksi ja on tarkoitettu vaihtoehdoksi hallituk-    sittelyssä, ei tätä voi käytännössä toteuttaa.
8636: sen esitykselle n:o 109.                              Korkovähennys tehtäisiin verosta eikä tulos-
8637:   Ehdotamme osakeyhtiöiden, osuuskuntien ja        ta, mikä olisi tasapuolisempi vähennystapa.
8638: muiden yhteisöjen panemista varallisuudestaan      Ehdotamme omavastuun poistamista.
8639: verolle. Tällainen vero oli viimeksi voimassa         Omaisuustulovähennystä esitämme pienem-
8640: vuonna 1976.                                       mäksi kuin mitä hallitus esittää. Myyntivoitto-
8641:   Ravintoedun ja päivärahan verotuskäytän-         jen verotusta esitämme kiristettäväksi. Rikkai-
8642: nön ehdotamme säilytettäväksi ennallaan. Sa-       ta koskevan verotuksen kattosäännön alenta-
8643: maten asunnon ja työpaikan välisiin matkakus-      misen asemesta ehdotamme sen kiristämistä.
8644: tannuksiin ei sisältyisi omavastuuta. Omavas-         Ehdotamme, että myös kehitysyhteistyöhön
8645: tuuta ei myöskään sisältyisi sairauskulujen vä-    ja luonnon- ja ympäristönsuojeluun tehdyt lah-
8646: hennykseen, jota esitämme korotettavaksi.          joitukset voisi vähentää verotuksessa.
8647:   Valtionverotuksen lapsenhoitovähennyksen            Hallitus esittää, että rikkaille pörssiosakkei-
8648: ehdotamme tehtäväksi verosta eikä tulosta.         den omistajille myönnettäisiin helpotus varalli-
8649: Sen osalta samoin kuin kunnallisverotuksen         suusverosta. Me esitämme, että myös pörssi-
8650: lapsivähennyksen osalta perusteluissa toteam-      osakkeita verotetaan käyvästä arvosta.
8651: me, että vähennysten asemesta tulisi lapsilisiä       Ehdotamme kirkollisveron poistamista yh-
8652: korottaa, koska se olisi tasapuolisin tapa suun-   tiöiltä.
8653: 
8654: 
8655: 
8656: 
8657:                                          PERUSTELUT
8658: 
8659: Yleisperustelut                                      - varallisuuserojen ja periytyvien varalli-
8660:                                                    suuserojen tasoittamiseen
8661:   Hallituksen verouudistuksen oleellisin puoli       -   ympäristöongelmien lievittämiseen eikä
8662: on vähennysten kirjoittaminen tuloveroasteik-
8663: koon: tehdään kokonaisuuden kannalta tekni-          - vähäisen yritysverotuksen ja raskaan
8664: nen muutos, ei verouudistusta.                     henkilöverotuksen epäsuhdan korjaamiseen.
8665:   Hallitus ei siis tahdo käyttää verouudistusta:     Tuloerojen tasoittamisen sijasta hallitus
8666:   - tuloerojen tasoittamiseen                      alentaa suurituloisimpien verotusta ja lupaa
8667: 280991A
8668: 2                                     1988 vp. -     LA n:o 79
8669: 
8670: vastakin alentaa. Sellainen on hinta tällaisesta     ehdottaa täksi luvuksi nyt 70 OJo; tämä alentaa
8671: hallitusyhteistyöstä.                                rikkaiden verotusta
8672:    Rikkaiden verotusta hallitus keventää varal-
8673: lisuusveroa alentamalla ja verotuksen katto-           - myönteistä on, että omaisuuden myyn-
8674: sääntöä muuttamalla. Pörssiosakkeita hallitus        nistä saatujen tulojen verotusta lisättäisiin
8675: verottaa lievästi.
8676:    Hallitus ei myöskään aio panna suuryrityk-           - myönteistä on myös, etteivät suurituloi-
8677: siä verolle, vaikka Suomessa yritysverotus on        set enää voisi entiseen tapaan käyttää maatila-
8678: OECD-maiden alhaisimpia. Todelliseen voit-           talouden "tappioita" muun tuloverotuksensa
8679: toon perustuva verotus edellyttää varastojen         pienentämiseen.
8680: aliarvostuksen, investointivarauksen ja tutki-
8681: musvähennyksen poistamista ja poisto-oikeuk-           Hallitus ehdottaa muita muutoksia verola-
8682: sien rajoittamista vastaamaan teknistaloudellis-     keihin mm:
8683: ta kulumista. Kasinotaloutta tuetaan nyt julki-
8684: sesti, kun arvopapereiden edestakaisin kierrät-         - veroasteikkolakia ehdotetaan vuodesta
8685: täminen on verotuksessa edullista. Sitä hallitus     1988 muutettavaksi siten, että tuloveroasteik-
8686: ei suunnittele verottaa leimaveroin.                 koa on alennettu suunnilleen vähennysten pois-
8687:    Yhteisöjen (mm. osakeyhtiöt) varallisuutta ei     tamista vastaavalla määrällä; kuitenkin suuri-
8688: ole verotettu ollenkaan eikä hallitus verotta-       tuloisimpien verotusta vähennettäisiin tuntu-
8689: mista esitä. Pääomien hyötykäytön tehostami-         vasti alentamalla korkein marginaaliveropro-
8690: seksi on yrityksille säädettävä varallisuusvero,     sentti eli tuloniisästä menevä prosentti; varalli-
8691: jota peritään käyvän arvon perusteella.              suusveroasteikkoa alennettaisiin merkittävästi
8692:    Mikäli verotusta olisi todella lähdetty uudis-
8693:                                                         - teoreettisesti on ollut voimassa osinkotu-
8694: tamaan, olisi verolle tullut panna myös koko
8695:                                                      lojen eräänlainen kahdenkertainen verotus,
8696: kertakäyttöelämänmuoto: turhakkeet, haitak-
8697:                                                      mutta käytännössä osinkotulot eivät ole olleet
8698: keet ja saasteet. Myös rajallisten luonnonvaro-      yleisesti ottaen edes täysin yhteenkertaan vero-
8699: jen eli yhteisten resurssien käyttöä pitäisi - ja
8700:                                                      tettuja; nyt hallitus ehdottaa (HE n:o 112)
8701: voisi - verottaa kaikenlaisen tuhlauksen ran-
8702:                                                      yhtiöveron hyvitysjärjestelmää, mikä saattaisi
8703: kaisemiseksi taloudellisin menetelmin: pane-
8704:                                                      lisätä verotusta
8705: malla tuhlaus verolle.
8706:    Hallitus on tulo- ja varallisuusverolakia uu-        - elvytyskautena alkanut teollisuusraken-
8707: distaessaan ehdottanut seuraavia muutoksia:          nuksien ja laiteinvestointien liikevaihtovero-
8708:    - TVL:n vähennyksiä karsittaisiin ja vas-         huojennuksia on jatkettu tähän päivään; teolli-
8709: taavasti progressiivista tuloveroasteikkoa alen-     suusrakennukset ovat olleet kokonaan liike-
8710: nettaisiin; asteikkoa alennettaessa palattaisiin     vaihtoverottomia ja kone- ja laiteinvestoinnit
8711: suunnilleen siihen tasoon, joka vallitsi vuonna      ovat olleet 80 OJo :sesti alennettu ja; nyt hallitus
8712: 1987 (vuodeksi 1988 verotusta kiristettiin); suu-    esittää (HE n:o 116) jälkimmäisen alennuksen
8713: rituloisimpien valtion tuloveroa laskettaisiin       lisäämistä 90 OJo:ksi, mikä vähentää lvv:n tuot-
8714: rutkasti, mistä syystä hallitus ei asiasta tiedot-   toa 300 milj. mk vuodessa; tämän lisäksi halli-
8715: taessaan uskalla kertoa, miten alenevat kaik-        tus aikoo poistaa pysyvästi myös kone- ja
8716: kein suurimmat tulot                                 laiteinvestointien liikevaihtoveron v. 1991 ja
8717:    - tulojen verollisuutta lisättäisiin päivära-     muuttaa liikevaihtoverojärjestelmän arvonlisä-
8718: hojen kohdalla vuodeksi 1989; jatkossa päivä-        verojärjestelmäksi
8719: rahaa verotettaneen vielä enemmän; mahdolli-
8720: sesti se menee kokonaan verolle; samoin oman            - maidon korotettua alkutuotevähennystä
8721: auton käytön veroton kilometrikorvaus jäädy-         (vuoden 1988 puoliväliin 1,9-kertainen, sen
8722: tetään nykyiselleen ja tarkoitus on alentaa          jälkeen 1, 7-kertainen) hallitus ehdottaa aleu-
8723: verotonta kilometrikorvausta inflaation avulla;      nettavaksi 1,6-kertaiseksi ja kahvi ehdotetaan
8724: lounassetelin verotusarvoa nostetaan                 säädettäväksi pysyvästi liikevaihtoverolle (HE
8725:    - verotuksen enimmäismäärää eli verotuk-          n:o 115); alkutuotevähennyksen muutos lisäisi
8726: sen kattosääntöä alennettaisiin, eli kun vuonna      liikevaihtoveron tuottoa 350 milj. markkaa ja
8727: 1988 veroa jätetään maksuunpanematta siltä           nostaa maidon hintaa; kahvin lvv tuottaa 250
8728: osin kuin se on yli 80 OJo tuloista, hallitus        milj. markkaa vuodessa.
8729:                                      1988 vp. -     LA n:o 79                                      3
8730: 
8731: Yksityiskohtaiset perustelut                        säksi oikeudenmukaisuussyistä siirtämään ve-
8732:                                                     rotusta takaisin yrityksille.
8733: 1. Tulo- ja varallisuusverolaki
8734: 
8735:   Seuraavassa verrataan aloitetta hallituksen       3 luku. Perheverotus
8736: esitykseen n:o 109 nähden, jolloin perustelu           Ei ole poikettu hallituksen esityksen kannas-
8737: esitetään vain siltä osin kuin aloite poikkeaa      ta, jonka mukaan puolisoiden pääomatulojen
8738: hallituksen esityksestä.                            osittaisesta yhteisverotuksesta luovutaan. On
8739:                                                     yhdytty hallituksen kantaan, että lasten yhteis-
8740:                                                     verotus vanhempien kanssa säilytettäisiin niin,
8741: 1 OSA. Yleiset säännökset                           että lasten muut kuin ansiotulot lisättäisiin sen
8742: 1 luku. Lain soveltamisala                          vanhemman tuloihin, jonka kokonaistulojen
8743:                                                     määrä on suurempi.
8744: 2 luku. Määritelmät
8745:   Muutoksia ei ole esitetty.
8746:                                                     4 luku. Kuolinpesän, yhtymän, yhteisetuuden
8747:                                                             ja konkurssipesän verovelvollisuus
8748: II OSA. Verovelvollisuus                              Muutoksia ei ole esitetty.
8749: 1 luku. Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus
8750:    Muutoksia ei ole esitetty.
8751:                                                     5 luku. Toimintamuodon muutokset, tuloläh-
8752: 2 luku. Kokonaan tai osittain verovapaat yh-                desiirrot ja yksityiskäyttöönotto
8753:          teisöt                                       Muutoksia ei ole esitetty.
8754:    23 §. Kuten aikaisempinakin vuosina ehdo-
8755: tamme säästöpankkien sekä säästöpankkien,
8756: liikepankkien ja osuuspankkien vakuusrahas-
8757:                                                     111 OSA. Tulon veronalaisuus
8758: ton samoin kuin hypoteekkiyhdistyksen, koti-
8759: maisen osakeyhtiön, osuuskunnan ja muun             Määritelmät
8760: yhteisön, jonka osakkaan tai jäsenen veron-          Muutoksia ei ole esitetty.
8761: alaisia varoja ovat hänen osuutensa yhteisössä,
8762: panemista varallisuuden perusteella verolle.
8763: Tämänkaltainen erillislaki oli voimassa vuonna      Eräät työsuhteeseen liittyvät tulot
8764: 1976, nimittäin laki eräiden yhteisöjen velvolli-      47 §. Tarkoitus on, ettei ravintoedun ja lou-
8765: suudesta suorittaa varallisuusveroa vuodelta        nassetelin verotuskäytäntöä nykyisestä muutet-
8766: 1976 (1001175). Siinä varallisuuden perusteella     taisi.
8767: suoritettavasta verosta oli vapaiksi jätetty asu-      50 §. Päivärahan verotuskäytäntö ehdote-
8768: miseen liittyvien yhteisöjen lisäksi osuuspankit    taan säilytettäväksi nykyisellään, mistä syystä
8769: ja säästöpankit. Ehdotamme, ettei osuus- ja         voimaantulo- ja siirtymäsäännöksen 164 § on
8770: säästöpankkien suhteen nyt tehtäisi poikkeus-       jouduttu vastaavasti muuttamaan.
8771: ta.
8772:    Asunto-osakeyhtiöitä ja -osuuskuntia tai         Ulkomailla työskentelystä saadut tulot
8773: vastaavia kiinteistöyhtiöitä emme kuitenkaan        Eräät eläkkeet, sosiaalietuudet ja korvaukset
8774: ehdota varallisuutensa perusteella verotettavik-    Yksityisvakuutusetuudet
8775: si. Samaten asumista palvelevat kiinteistöhuol-
8776: toyhtiöt olisivat edelleen varallisuusveron ulko-   Apurahat ja palkinnot
8777: puolella.                                             Muutoksia ei ole esitetty.
8778:    Esityksellä pyritään suosimaan työvoiman
8779: käyttöä pääoman kustannuksella. Se tehostaa
8780: myös yritysvarallisuuden ja koko kansantalou-       Luovutusvoitot
8781: den varallisuuden käyttöä. Tähän asti yritysve-        Hallitus on kiristämässä luovutusvoittojen
8782: rotusta on kaikin tavoin lievennetty, osin aluk-    verotusta, mitä on pidettävä myönteisenä edis-
8783: si suhdannesyistä, mutta suhdannehelpotukset        tysaskeleena. Hallituksen esitys ei kuitenkaan
8784: ovat sittemmin muuttuneet pysyviksi; me py-         ole riittävän pitkälle menevä. Me pyrimme
8785: rimme nyt samalla tehostamistavoitteiden li-        siihen, että luovutusvoitoista perittävä vero
8786: 4                                   1988 vp. -    LA n:o 79
8787: 
8788: mahdollisimman hyvin vastaisi sitä veroa, jota    verotuksessa tulosta. Ehdotamme omavastuun
8789: peritään esim. palkkatuloista.                    poistamista korkokuluilta, kun taas hallitus
8790:   69 §. Hallituksen esityksen mukaan tuloa on     haluaa säilyttää omavastuun. Korkovähennyk-
8791: 40 OJo siitä määrästä, jolla omaisuuden luovu-    siä koskevat säännökset on siirretty valtionve-
8792: tusten verovuonna tuottama sellainen voitto,      rotuksen osalta 146 §:ään 3 momentiksi (vä-
8793: jota ei oteta huomioon satunnaista myyntivoit-    hennys verosta) ja kunnallisverotuksen osalta
8794: toa määrättäessä, ylittää 200 000 markkaa.        106 §:ään (vähennys tulosta). Niihin ei sisälly
8795: Ehdotamme, että prosenttiluku olisi 80 OJo.       omavastuuta, minkä vuoksi 91 §:ää on joudut-
8796:   70 §. Ehdotamme, että voittoa laskettaessa      tu muuttamaan hallituksen esityksestä.
8797: luovutushinnasta vähennettäisiin 25 OJo eikä         91 §. Muutettu korkovähennyksen omavas-
8798: 50 OJo niin kuin hallitus esittää. Alle kaksi     tuun poistamisen johdosta.
8799: vuotta omistetun omaisuuden kohdalla ehdo-
8800: tamme 10 prosentin vähennystä luovutushin-
8801: nasta hallituksen esittämän 25 prosentin ase-     Merityötulovähennys
8802: mesta.                                             Muutoksia ei ole esitetty.
8803: 
8804: 
8805: Perhe- ja perintöoikeudelliset saannot            Muut vähennykset
8806:                                                      97 §. Kaikkien tulojen saattamiseksi parem-
8807: Porotaloudesta saatu tulo
8808:                                                   min samalle lähtöviivalle on omaisuustulovä-
8809:   Muutoksia ei ole esitetty.
8810:                                                   hennyksen enimmäismäärää laskettu hallituk-
8811:                                                   sen esittämästä, tosin vain lievästi.
8812:                                                      99 §. Sairauskulujen omavastuu on poistettu
8813: Muut tulon veronalaisuutta koskevat               ja vähennyksen enimmäismääriin on tehty in-
8814:        säännökset                                 flaatiotarkistus.   Enimmäismääräthän ovat
8815:    80 §. Katsomme, että tasavallan presidentin
8816:                                                   useita vuosia pysyneet samana. Vaikka merkit-
8817: vuotuinen palkkio (450 000 markkaa) ja eläke      tävä osa sairauteen liittyvistä palveluista on
8818: tulisi panna verolle. Käytännössä tämä olisi      ilmaista tai valtion tuen turvin alihintaista tai
8819: mahdollista hoitaa verouudistuksen jatkotyös-     sairausvakuutuksen osaksi korvaamaa, pidäm-
8820: sä, jolloin muutos tulisi voimaan 1.3.1994
8821:                                                   me vähennyksen ylärajan korottamista inflaa-
8822: uuden tasavallan presidentin palkkiosta annet-
8823:                                                   tion mukaisesti tarpeellisena.
8824: tavan lain myötä.
8825: 
8826:                                                   3 luku. Kokonaistulosta valtionverotuksessa
8827: IV OSA. Tulosta tehtävät vähennykset                        tehtävät vähennykset
8828: 1 luku. Luonnolliset vähennykset                     101 §. Valtionverotuksen lapsenhoitovähen-
8829:   83 §. Asunnon ja työpaikan väliset matka-       nyksen osalta esitämme vähennyksen tehtäväk-
8830: kustannukset ehdotamme vähennettäväksi il-        si verosta (ks. 146 §:n 4 momentti). Silti kat-
8831: man omavastuuosuutta. Vähennyksen enim-           somme, että lapsista myönnettävät vähennyk-
8832: mäismäärä olisi sama kuin hallituksen esityk-     set on korvattava lapsilisien korotuksella. Kos-
8833: sessä.                                            ka tässä yhteydessä samanaikaisesti ei ole käsi-
8834:                                                   teltävänä lapsilisälaki, emme esitä lapsenhoito-
8835:                                                   vähennyksen korvaamista lapsilisällä; saattaisi
8836: 2 luku. Kokonaistulosta valtion- ja kunnallis-    näet käydä niin, että vähennys poistuisi ilman,
8837:          verotuksessa tehtävät vähennykset        että lapsilisää vastaavasti korotettaisiin.
8838: Korot                                                Hallituksen lapsenhoitovähennyksen ikärajat
8839:   88 §. Hallituksen esityksestä poiketen me       ovat täysin mielivaltaiset:
8840: emme ehdota omavastuuosuutta luonnollisten           1) alle 3-vuotiaista (alle 2-vuotiaista vuonna
8841: henkilöiden ja kuolinpesien korkovähennyk-        1989) ei vähennystä myönnettäisi, koska vero-
8842: seen. Hallituksen esityksen 1 momentti on         velvollinen saisi joko äitiys-, isyys- tai vanhem-
8843: aloitteesta poistettu ja 2 momentti siirretty 1   painrahaa taikka lapsi olisi oikeutettu kunnalli-
8844: momentiksi.                                       seen perhepäivähoitoon tai kotihoidontukeen;
8845:   89 §. Ehdotamme korkovähennyksen tehtä-            2) 3-7-vuotiaista vähennys myönnettäisiin,
8846: väksi valtionverotuksessa verosta ja kunnallis-   vaikka lapsi olisi kunnallisessa päivähoidossa;
8847: 
8848: 
8849: 
8850: 
8851:                              •
8852:                                       1988 vp. -      LA n:o 79                                      5
8853: 
8854:    3) 7-17-vuotiaista vähennystä ei suoritettai-      4 luku. Kokonaistulosta kunnallisverotuksessa
8855: si, vaikka lapsesta aiheutuvat kustannukset                     tehtävät vähennykset
8856: tuskin siitä laskevat, että lapsi on koulussa.           105 §. Hallituksen esityksen 105 §:n lapsivä-
8857:    Ikäryhmäporrastuksessa ei näytä olevan mi-         hennys on sijoitettu 1 momentiksi hallituksen
8858: tään sellaista perustetta, mikä liittyisi järkeväl-   esityksen mukaisena. Sinänsä pidämme parem-
8859: lä tavalla lapsesta aiheutuvien kustannusten          pana, että lapsista aiheutuvia kustannuksia
8860: huomioon ottamiseen verotuksessa. Järkevintä          hyvitetään lapsilisinä eikä niin, että kustannuk-
8861: olisi korvata tällaiset lapsiperusteiset vähen-       sia otetaan huomioon verotuksessa vähennyk-
8862: nykset niin kunnan- kuin valtionverotuksessa-         sma. Vaikka kunnallisveron jakoluonteen
8863: kin lapsilisällä. Valtionverotuksessa tehtävä vä-     vuoksi kunnallisverotuksessa tulosta tehtävä
8864: hennys suosii suurituloisia, kun taas lapsilisä       vähennys on järkevämpi kuin progressiivisessa
8865: olisi tuloista riippumattomana tasapuolisempi         valtionverotuksessa tulosta tehtävä vähennys,
8866: (vrt. aloitteen 105 §:n perustelut).                  olisi parempi, että vähennysten asemesta tuki
8867:    Mikäli hallituksen esittämä järjestelmä to-        tulisi yksinomaan lapsilisinä. Äyrinhintojen
8868: teutuu, lapsista aiheutuvia kustannuksia tue-         eroavuuksien vuoksi kunnallisverotuksessa tu-
8869: taan kolmella eri tavalla:                            losta tehtävän vähennyksen antama hyöty
8870:                                                       vaihtelee jonkin verran kunnasta toiseen (vrt.
8871:    1) lapsilisällä                                    aloitteen 101 §:n perustelut).
8872:    2) valtionverotuksessa tulosta tehtävänä vä-          Hallituksen esityksen 106 § on sijoitettu 2
8873: hennyksenä ja                                         momentiksi. Näin on luotu tilaa 106 §:n nume-
8874:    3) kunnallisverotuksesta tulosta tehtävänä         ron käyttämiseen muulla tavalla.
8875: vähennyksenä.                                            Kolmanneksi momentiksi olemme sijoitta-
8876:    Mitään järkeä tällaisessa ei ole.                  neet elatusvelvollisuusvähennyksen, jonka säi-
8877:                                                       lyttämistä pidämme tärkeänä maksuvelvolli-
8878:    Kun vähennys siirretään tehtäväksi verosta,        suuden täyttämisen kannustamiseksi. Vähen-
8879: jää pykälän numero käytettäväksi muuhun.              nyksen markkamäärään on tehty inflaatiotar-
8880:    Ehdotamme oikeutta vähennykseen voimas-            kistus.
8881: sa olevan lain tapaan humanitaariseen toimin-            106 §. Verovelvollisella luonnollisella henki-
8882: taan ja kehitysyhteistyöhön tarkoitetuista lah-       löllä on kunnallisverotuksessa oikeus koko-
8883: joituksista. Lisäksi ehdotamme, että vähennys         naistuloistaan vähentää 89 §:ssä tarkoitettujen
8884: voitaisiin tehdä myös luonnon- ja ympäristön-         velkojen korkoja yhteensä enintään 25 000
8885: suojelua edistävään työhön tehdyistä lahjoituk-       markkaa, milloin kyseessä ovat puolisot tai
8886: sista. Tieteen, taiteen ja suomalaisen kulttuurin     milloin verovelvollinen on verovuonna elättä-
8887: (103 §) lisäksi on välttämätöntä suojella myös        nyt alaikäistä lastaan tai kasvattilastaan, muus-
8888: sitä elinympäristöä, jossa nämä syntyvät.             sa tapauksessa yhteensä enintään 22 000 mark-
8889:    104 §. SKDL:n eduskuntaryhmä on toistu-            kaa, jolloin sanottuihin vähennyksen määriin
8890: vasti vaatinut, että maatalouden käyttö suuri-        saa sisältyä muita kuin asuntolainakorkoja
8891: tuloisten veronkierron apuna on lopetettava.          enintään 7 000 markkaa (kunnallisverotuksen
8892: Kun miljardin markan osakepotin omistaja on           ansiotoimintaan liittymätön korkovähennys).
8893: tähän asti voinut vähentää lehmän hankinta-              108 ja 109 §. Kunnallisverotuksen eläketulo-
8894: hinnan miljoonan markan palkkatuloistaan ja           vähennys ja perusvähennys. Emme esitä tässä
8895: välttynyt niin kokonaan valtion tuloverolta,          vaiheessa näihin muutoksia. Verovähennysten
8896: verotuksessa ei ole ollut vain porsaanreikiä          asemesta toimeentuloa on parannettava siten,
8897: vaan suorastaan lehmän mentäviä aukkoja.              että perustoimeentuloturvaa parannetaan nos-
8898:    Nyt hallitus esittää tähän muutosta niin, että     tamalla ensi vuoden budjetissa sairausvakuu-
8899: maatilatalouden tappio ei olisi vähennyskelpoi-       tuslain vähimmäispäiväraha, äitiys- ja vanhem-
8900: nen kokonaistulosta siltä osin kuin sen määrä         painraha, työttömyysturvan peruspäiväraha ja
8901: ylittää 10 000 markkaa. Maatilatalouden tätä          opintotuki täyden kansaneläkkeen tasolle. Sen
8902: suurempi tappio voitaisiin vähentää enää vain         jälkeen kaikki vähimmäisetuudet on nostettava
8903: tappion tuottaneen verolähteen tulosta seuraa-        3 000 markaksi kuukaudessa. Tämä on rahoi-
8904: vien viiden vuoden aikana. - Tähän emme               tettava pääomatuloja, suuryrityksiä ja suuritu-
8905: esitä muutosta.                                       loisia verottamalla.
8906: 6                                      1988 vp. -     LA n:o 79
8907: 
8908: 5 luku. Kokonaistulosta tehtäviä vähennyksiä          mäismäärät on vastaavasti muutettu vastaa-
8909:         koskevat erityiset säännökset                 maan verosta tehtävää vähennystä. Hallitus on
8910:   Ei muutoksia.                                       porrastanut vähennysoikeuden kahteen ryh-
8911:                                                       mään:
8912:                                                          - puolisot, joilla on alaikäinen lapsi: suu-
8913: V OSA. Tulon ja menon jaksottaminen                   rempi vähennys
8914: 1 luku. Tulon jaksottaminen                              - puolisot, joilla ei ole alaikäistä lasta, ja
8915:                                                       yksinäiset: pienempi vähennys
8916: 2 luku. Menon jaksottaminen
8917:   Ei muutoksia.                                          Me olemme porrastaneet tämän hieman toi-
8918:                                                       sin:
8919:                                                          -. yksinäinen, jolla on alaikäinen lapsi, tai
8920: VI OSA. Varallisuus                                   puohsot: suurempi vähennys
8921:                                                          - yksinäinen, jolla ei ole alaikäistä lasta:
8922: 1 luku. Varojen veronalaisuus                         pienempi vähennys.
8923:   Ei muutoksia.
8924:                                                          ~Judeksi 4 momentiksi ehdotamme lapsen-
8925:                                                       hmtovähennystä, joka korvaisi hallituksen esit-
8926: 2 luku. Varojen arvostaminen                          tämän valtionverotuksessa tulosta tehtävän
8927:    122 §. Tähän asti, ilmeisesti siksi, että varal-   lapsenhoitovähennyksen. Vähennyksen mark-
8928: lisuusveroasteikkoa on pidetty liian tiukkana,        kamäärä on tarkoitettu vastaamaan hallituksen
8929: verotuksessa varat on arvostettu selvästi käy-        vähennystä. Koska vähennys tehdään verosta,
8930: pää arvoa alhaisemmaksi. Emme ehdota halli-           se on näennäisesti pienempi kuin tulosta tehtä-
8931: tuksen säännösehdotuksen sanamuotoon muu-             vä vähennys, mutta vaikutus on tarkoitettu
8932: tosta, mutta katsomme, että eduskunnan tulee          samaksi. Koska vähennys tehdään verosta on
8933: edellyttää, että tähänastisesta varojen tosiasial-    sinänsä yhdentekevää kumpi puolisoista vähen-
8934: lisesta aliarvostuksesta luovutaan ja että varat      nyksen tekee niin kauan kuin asianomaiselle
8935: todella arvostetaan käypään arvoon. Kysymys           tul.isi veroa niin paljon, että siitä vähennys
8936: veron suuruudesta tulee ratkaista varallisuusve-      vmdaan tehdä. Puolisoiden välisen tasa-arvon
8937: roasteikkoa säädettäessä.                             lisäämiseksi ehdotamme, että vähennyksen te-
8938:    134 §. Hallitus ehdottaa, että arvopaperi-
8939:                                                       kisi puolisoista se, jolle ilman vähennystä tulisi
8940: pörssissä noteerattujen osakkeiden verotusar-         maksettavaksi vähemmän veroa (so. käytän-
8941: voksi vahvistetaan 70 OJo sen käyvästä arvosta.       nössä pienituloisempi). Jos hän ei voisi veron
8942:                                                       vähäisen määrän vuoksi käyttää koko vähen-
8943: Emme pidä oikeana, että tällä tavoin suur-
8944: omistajia suositaan varsinkin, kun hallitus eh-       nystä hyväkseen, vähennys tehtäisiin toisen
8945: dottaa aleunettavaksi varallisuusveroa tuntu-         puolison veroista.
8946: vasti ja suojaa suuromistajia verotuksen katto-
8947: säännön muutoksella. Ehdotamme, että vero-
8948: tusarvoksi määritellään 100 OJo käyvästä arvos-       VIII OSA. Erityisiä säännöksiä
8949: ta.                                                   1 luku. Verotuksen enimmäissääntö
8950:                                                         Luvun otsake muutettu. "Kattosääntö" on
8951:                                                       korvattu suomen kielen mukaisella ilmauksena
8952: VII OSA. Vero                                         enimmäissääntö.
8953:    146 §. Hallituksen 1 ja 2 momentti on säily-          156 §. Hallitus haluaa lieventää verotuksen
8954: tetty sellaisinaan.                                   kattosääntöä nykyisestä 80 OJo: sta 70 OJo :iin.
8955:    Uudeksi 3 momentiksi ehdotamme säännös-            Lieventäessään näin rikkaiden verotusta halli-
8956: tä korkokulujen vähentämiseksi verosta val-           tus ei ole ainakaan köyhän asialla. Aloitteessa
8957: tionverotuksessa. Vähennykseen ei sisälly oma-        ehdotetaan tämän asemesta, että verotuksen
8958: vastuuosuutta. Kun vähennys tehdään verosta           enimmäissääntöä kuvaava luku nostetaan
8959: eikä tulosta, vähennetään verosta 30 OJo korko-       85 OJo :ksi rikkaiden verotuksen lisäämiseksi.
8960: summasta, jolloin päästään samaan kuin halli-
8961: tuksen ehdotuksessa kuitenkin siten, että suuri-
8962: tuloisimmat eivät hyötyisi progression alentu-        2 luku. Verosopimukset
8963: misesta kuten tähän asti. Vähennyksen enim-             Ei muutoksia.
8964:                                      1988 vp. -    LA n:o 79                                       7
8965: 
8966: IX OSA. Voimaantulo-ja siirtymäsäännökset          4. Laki verotuslain muuttamisesta
8967:    159 §. Olemme lisänneet hallituksen esittä-       Emme ehdota muutoksia hallituksen esityk-
8968: män säännöksen kumottavien lakien luetteloon       seen nähden.
8969: myös eräiden yhtymäin verovelvollisuudesta
8970: kreikkalaiskatolisille seurakunnille 10 päivänä
8971: toukokuuta 1935 annetun lain. Samalla kun          5. Laki evankelisluterilaisten seurakuntien
8972: viidentenä lakiehdotuksena ehdotamme yhtei-             virkataloista ja rahastoista annetun lain
8973: söjen kirkollisveron poistamista, ehdotamme             13 §:n muuttamisesta
8974: vastaavasti enemmistöomistukseltaan ortodok-
8975: sisten yhtiöiden ja muiden yhteisöjen ortodok-       Ehdotamme, että osakeyhtiöiltä ja muilta
8976: siselle kirkolle menevän kirkollisveron lakkaut-   yhteisöiltä, jotka on määritelty tulo- ja varalli-
8977: tamista.                                           suusverolain 4 §:ssä, poistetaan kirkollisvero.
8978:    169 §. Viittaamme siihen, mitä edellä on        Katso myös 1. lakiehdotuksen 159 §.
8979: 101 §:n perusteluissa sanottu vähennyksistä ja
8980: lapsilisistä.
8981:                                                      Samalla kun toteamme, että hallituksen esi-
8982:                                                    tykseen n:o 109 sisältyvät 2.-4. lakiehdotuk-
8983: 2. Laki ennakkoperintälain muuttamisesta           set ovat hyväksyttävissä sellaisinaan, ehdotam-
8984:                                                    me,
8985:   Emme ehdota muutoksia hallituksen esityk-
8986: seen nähden.                                                 että Eduskunta hyväksyisi mainit-
8987:                                                           tuun hallituksen esitykseen sisältyvän 1.
8988:                                                           lakiehdotuksen sijasta jäljempänä esi-
8989: 3. Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon ja             tettävän mukaisen ehdotuksen tulo- ja
8990:      varallisuuden verottamisesta annetun                 varallisuusverolaiksi ja jäljempänä niin-
8991:      lain muuttamisesta                                   ikään esitettävän ehdotuksen laiksi
8992:                                                           evankelisluterilaisten seurakuntien vir-
8993:   Emme ehdota muutoksia hallituksen esityk-               kataloista ja rahasioista annetun lain
8994: seen nähden.                                              13 §:n muuttamisesta seuraavasti:
8995: 8                                    1988 vp. -    LA n:o 79
8996: 
8997: 
8998: 
8999: 
9000: 1.
9001:                               Tulo- ja varallisuusverolaki
9002:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9003: 
9004:                      1 OSA                         osakeyhtiö tai osuuskunta, jonka toiminnasta
9005:                Yleiset säännökset                  suurin osa muodostuu lämmön tai muun kiin-
9006:                                                    teistöhuollon toimittamisesta omakustannus-
9007:                      1 luku                        hintaan pääasiallisesti asuntotarkoituksiin käy-
9008:                Lain soveltamisala                  tettäville rakennuksille.
9009: 
9010:                       1-3 §
9011:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)                            3 luku
9012:                                                                     Perheverotus
9013:                      2 luku                                          24-31 §
9014:                   Määritelmät                        (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)
9015: 
9016:                      4-8 §
9017:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)                            4 luku
9018:                                                      Kuolinpesän, yhtymän, yhteisetuuden ja
9019:                                                          konkurssipesän verovelvollisuus
9020:                     II OSA
9021:                                                                      32-37 §
9022:                 Verovelvollisuus
9023:                                                      (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)
9024:                      1 luku
9025:       Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus
9026:                                                                        5 luku
9027:                      9-15 §                        Toimintamuodon muutokset, tulolähdesiirrot
9028:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)                 ja yksityiskäyttöönotto
9029:                                                                      38-42 §
9030:                      2 luku                          (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)
9031:     Kokonaan tai osittain verovapaat yhteisöt
9032:                      16-22 §                                          III OSA
9033:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)                     Tulon veronalaisuus
9034:                       23 §                                          Määritelmät
9035:    Varallisuuden perusteella suoritettavasta ve-                     43-46 §
9036: rosta ovat vapaat:                                   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)
9037:    1) edellä 17-22 §:ssä mainitut yhteisöt sekä
9038:    2) asunto-osakeyhtiö,    asunto-osuuskunta,
9039: asunto-osakeyhtiöistä annetun lain 25 §:ssä              Eräät työsuhteeseen liittyvät tulot
9040: tarkoitettu osakeyhtiö ja kiinteistöyhtiö, jonka
9041: kokonaisvaroista vähintään 75 prosenttia muo-                           47 §
9042: dostuu pääasiallisesti asumiskäytössä verovuo-        Työnantajalta saatu luontoisetu arvioidaan
9043: den lopussa olleista rakennuksista sekä niiden     käypään arvoon siten kuin verohallitus vuosit-
9044: tonteista tai rakennuspaikoista sekä sellainen     tain tarkemmin määrää.
9045:                                       1988 vp. -     LA n:o 79                                      9
9046: 
9047:                     48-49 §                              Ulkomailla työskentelystä saadut tulot
9048:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)                            53-54§
9049:                                                        (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)
9050:                       50§
9051:    Veronalaista tuloa ei ole, sen mukaan kuin        Eräät eläkkeet, sosiaalietuudet ja korvaukset
9052: verohallitus vuosittain tarkemmin määrää,                              55-57§
9053: työnantajan määräyksestä kotimaassa tai ulko-          (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)
9054: maille tehdystä virka- tai työmatkasta saatu
9055: matkustamiskustannusten korvaus, päiväraha,
9056: ateriakorvaus, majoittumiskorvaus, yömatka-
9057: raha ja muun nimisenä hyvityksenä suoritettu
9058:                                                                  Yksityisvakuutusetuudet
9059: matkakustannusten korvaus; työnantajan mää-                            58-63 §
9060: räyksestä riippumatta katsotaan kuitenkin              (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)
9061: aloilla, joilla erityistä työntekemispaikkaa alal-
9062: le tunnusomaisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi
9063: joudutaan usein vaihtamaan, päivittäisestä                       Apurahat ja palkinnot
9064: asunnon ja erityisen työntekemispaikan välisis-
9065: tä matkoista saaduista matkakustannusten kor-                          64-66 §
9066: vauksista verovapaaksi tuloksi vain matkusta-          (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)
9067: miskustannuksista saatu korvaus; kuitenkin jos
9068: työ- tai virkamatka viimeksi mainituilla aloilla
9069: on tehty työnantajan määräyksestä ja jos tilai-                      Luovutusvoitot
9070: suutta varsinaiseen työnantajan järjestämään
9071: työpaikkaruokailuun erityisellä työntekemis-                           67-68 §
9072: paikalla tai sen välittömässä läheisyydessä ei         (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)
9073: ole, katsotaan sen mukaan kuin verohallitus
9074: vuosittain tarkemmin määrää, päivittäisistä                               69 §
9075: asunnon ja erityisen työntekemispaikan välisis-         Veronalaista tuloa on myös 80 prosenttia
9076: tä matkoista saaduista matkakustannusten kor-        siitä määrästä, jolla omaisuuden luovutusten
9077: vauksista verovapaaksi lisäksi myös ateriakor-       verovuonna tuottama sellainen voitto, jota ei
9078: vaus.                                                ole otettu huomioon satunnaista myyntivoittoa
9079:                                                      määrättäessä ylittää 200 000 markkaa (omai-
9080:    Verohallituksen tulee vahvistaa edellä 1 mo-      suuden luovutusvoitto).
9081: mentissa tarkoitettujen matkakustannusten
9082: korvausten perusteet ja määrät valtion kulloin-                           70 §
9083: kin suorittamia matkakustannusten korvauksia            Satunnaisen myyntivoiton ja omaisuuden
9084: vastaaviksi, kuitenkin niin, että mikäli edusta-     luovutusvoiton määrää laskettaessa luovutus-
9085: vimmiksi katsottavien valtakunnallisten työ-         hinnasta vähennetään 25 prosenttia siitä tai
9086: tai virkaehtosopimusten mukaan suoritetaan           luovutushinnan puolta määrää suurempi omai-
9087: matkakustannusten korvausta olennaisesti             suuden hankintamenon poistamatta olevan
9088: muulla perusteella kuin valtio kulloinkin mat-       osan ja voiton hankkimisesta olleiden menojen
9089: kakustannusten korvausta suorittaa, verohalli-       yhteismäärä. Alle kaksi vuotta omistetun
9090: tuksen tulee edellä tarkoitettujen matkakustan-      omaisuuden luovutuksesta saadun satunnaisen
9091: nusten perusteita ja määriä vahvistaessaan ot-       myyntivoiton tai omaisuuden luovutusvoiton
9092: taa huomioon tällaisissa työ- tai virkaehtosopi-     määrää laskettaessa luovutushinnasta vähenne-
9093: muksissa olevat työ- tai virkamatkasta suoritet-     tään kuitenkin vain 10 prosenttia siitä tai tätä
9094: tavaa matkakustannusten korvausta koskevat           määrää suurempi omaisuuden hankintamenon
9095: määräykset.                                          poistamatta olevan osan ja voiton hankkimi-
9096:                                                      sesta olleiden menojen yhteismäärä. Vastik-
9097:                     51-52§                           keetta saadun omaisuuden hankintamenoksi
9098:                                                      katsotaan perintö- ja lahjaverotuksessa käytet-
9099:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)          ty verotusarvo. Hankintamenoon luetaan myös
9100: 
9101: 2   280991A
9102: 10                                   1988 vp. -   LA n:o 79
9103: 
9104: omaisuuden perusparannusmenot verovelvolli-                         84-86 §
9105: sen omistusaikana.                                  (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)
9106:   (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä
9107: n:o 109)
9108:                                                                      2 luku
9109:                      71-73 §                          Kokonaistulosta valtion- ja kunnallis-
9110:      (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)           verotuksessa tehtävät vähennykset
9111:                                                                       Korot
9112:       Perhe- ja perintöoikeudelliset saannot                          87 §
9113:                                                     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)
9114:                      74-75 §
9115:      (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)                           88 §
9116:                                                     Erityislain nojalla verovapaaseen tuloon
9117:                                                   kohdistuvat korot eivät ole verotuksessa vä-
9118:             Porotaloudesta saatu tulo             hennyskelpoisia.
9119:                        76 §                                             89 §
9120:      (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)        Luonnollisen henkilön tai puolisoiden mui-
9121:                                                   den kuin ansiotoimintaan liittyvien velkojen
9122:                                                   korot vähennetään siten kuin jäljempänä
9123:       Muut tulon veronalaisuutta koskevat         146 §:n 3 momentissa valtionverotuksen osalta
9124:                   säännökset                      ja 106 §:ssä kunnallisverotuksen osalta on sää-
9125:                                                   detty.
9126:                      77-79 §
9127:      (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)                          90 §
9128:                                                     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)
9129:                      80 §
9130:   Veronalaista tuloa ei ole:                                            91 §
9131:   (1-6 kohta kuten 2-7 kohta hallituksen             Kun korkoja on vaadittu vähennettäväksi
9132: esityksessä n:o 109)                              enemmän kuin mihin verovelvollisella tai puo-
9133:                                                   lisoilla yhdessä on lain mukaan oikeus, korot
9134:                                                   jäävät vähentämättä seuraavassa järjestykses-
9135:                                                   sä:
9136:                     IV OSA
9137:                                                      (1-3 kohta kuten hallituksen esityksessä n:o
9138:           Tulosta tehtävät vähennykset            109)
9139:                       1 luku
9140:             Luonnolliset vähennykset                           Merityötulovähennys
9141:                      81-82 §                                        92-96 §
9142:      (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)        (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)
9143: 
9144:                      83 §
9145:   Tulon hankkimisesta johtuneina menoina pi-                    Muut vähennykset
9146: detään myös matkakustannuksia asunnosta                                97 §
9147: työpaikkaan ja takaisin halvimman kulkuneu-          Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovel-
9148: von käytöstä aiheutuvien kustannusten mu-         vollisena verotettava kotimainen kuolinpesä
9149: kaan laskettuna. Näitä matkakustannuksia voi-     saa vähentää kokonaistulostaan omaisuustulo-
9150: daan kuitenkin vähentää enintään 16 000           vähennyksenä saamiensa muiden kuin yh-
9151: markkaa.                                          tiöveron hyvitykseen oikeuttavien korkojen,
9152:   (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä      sijoitusrahastosta saamiensa voitto-osuuksien
9153: n:o 109)                                          ja muuna asuntona kuin vapaa-ajan asuntona
9154:                                     1988 vp. -    LA n:o 79                                    11
9155: 
9156: käytettäväksi vuokratusta asunnosta saamiensa     n:o 109)
9157: vuokratulojen perusteella 2 000 markkaa lisät-       Verovelvollinen, joka on verovuonna suorit-
9158: tynä 50 prosentilla siitä määrästä, jolla nämä    tanut lapsen elatusta koskevan lainsäädännön
9159: tulot ylittävät 2 000 markkaa. Omaisuustulo-      mukaisella sopimuksella tai tuomiolla vahvis-
9160: vähennyksen määrä voi kuitenkin olla enintään     tettua elatusapua, saa vähentää verovuonna
9161: sen perusteena olevien tulojen yhteismäärän       suorittamansa sanotun elatusavun määrän,
9162: suuruinen ja enintään 8 000 markkaa.              kuitenkin enintään 3 900 markkaa alaikäistä
9163:                                                   lasta kohden (elatusvelvollisuusvähennys).
9164:                     98 §
9165:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)
9166:                                                                         106§
9167:                       99 §                          Verovelvollisella luonnollisella henkilöllä on
9168:   Verovelvollisella on oikeus vähentää omia ja    kunnallisverotuksessa oikeus kokonaistulois-
9169: perheenjäsenensä sairauskuluja enintään 1 800     taan vähentää 89 §:ssä tarkoitettujen velkojen
9170: markkaa tai, jos kysymyksessä ovat puolisot,      korkoja yhteensä enintään 25 000 markkaa,
9171: yhteensä enintään 3 600 markkaa. Enimmäis-        milloin kyseessä ovat puolisot tai milloin vero-
9172: määriä on korotettava 600 markalla jokaisesta     velvollinen on verovuonna elättänyt alaikäistä
9173: alaikäisestä lapsesta, jota verovelvollinen on    lastaan tai kasvattilastaan, muussa tapauksessa
9174: verovuonna elättänyt (sairauskuluvähennys).       yhteensä enintään 22 000 markkaa, jolloin sa-
9175:                                                   nottuihin vähennyksen määriin saa sisältyä
9176:                     100 §                         muita kuin asuntolainakorkoja enintään
9177:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)         10 000 markkaa (kunnallisverotuksen ansiotoi-
9178:                                                   mintaan liittymätön korkovähennys).
9179: 
9180:                     3 luku                                         107-109 §
9181: Kokonaistulosta valtionverotuksessa tehtävät        (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)
9182:                 vähennykset
9183:                       101 §
9184:    Verovelvollinen saa siten kuin asetuksella                         5 luku
9185: säädetään osittain tai kokonaan vähentää valti-
9186:                                                   Kokonaistulosta tehtäviä vähennyksiä koskevat
9187: onverotuksessa tulostaan valtiovarainministe-
9188:                                                               erityiset säännökset
9189: riön nimeämälle yhdistykselle, laitokselle tai
9190: säätiölle tehdyn vähintään 300 markan ja enin-                     110-113 §
9191: tään 15 000 markan suuruisen rahalahjoituk-
9192:                                                     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)
9193: sen, joka on tarkoitettu käytettäväksi kehitys-
9194: yhteistyöhön tai humanitaariseen avustustoi-
9195: mintaan kotimaassa tai ulkomailla (so/idaari-
9196: suusvähennys) taikka luonnon- ja ympäristön-                       V OSA
9197: suojelua edistävään työhön (luonto- ja ympä-             Tulon ja menon jaksottaminen
9198: ristövähennys).
9199:                                                                       1 luku
9200:                   102-104 §                                    Tulon jaksottaminen
9201:    (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)
9202:                                                                    114-115 §
9203:                                                     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)
9204:                     4 luku
9205: Kokonaistulosta kunnallisverotuksessa tehtävät
9206:                 vähennykset                                          2 luku
9207:                    105 §                                       Menon jaksottaminen
9208:    (1 mom. kuten 105 § hallituksen esityksessä
9209:                                                                     116-117 §
9210:  n:o 109)
9211:    (2 mom. kuten 106 § hallituksen esityksessä      (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)
9212: 12                                    1988 vp. -   LA n:o 79
9213: 
9214:                      VI OSA                        tenkin 6 600 markkaa, jolloin vähennykseen
9215:                     Varallisuus                    saa sisältyä oman tai perheen vakituisen asun-
9216:                                                    non hankkimisesta ja perusparannuksesta ai-
9217:                      1 luku                        heutuneiden velkojen korkojen lisäksi muista
9218:               Varojen veronalaisuus                koroista tehtävää vähennystä enintään 3 000
9219:                                                    markkaa (valtionverotuksen ansiotoimintaan
9220:                     118-121 §                      liittymätön korkovähennys).
9221:      (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)          Valtionverotuksessa verovelvollisen verosta
9222:                                                    vähennetään 3 600 markkaa, jos hän vero-
9223:                                                    vuonna on elättänyt vähintään 2 vuotta ja
9224:                       2 luku                       enintään 7 vuotta täyttänyttä lastaan. Vähen-
9225:               Varojen arvostaminen                 nys tehdään sen puolison verosta, jonka vero
9226:                                                    tulisi pienemmäksi ennen tämän vähennyksen
9227:                     122-133 §                      tekemistä kuitenkin siten, että siltä osin kuin
9228:      (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)       vähennystä ei veron vähäisyyden takia voitaisi
9229:                                                    täysimääräisesti tehdä, vähentämättä jäänyt
9230:                      134§                          osa vähennettäisiin sen puolison verosta, jonka
9231:   Arvopaperipörssissä noteeratun osakkeen          vero tulisi suuremmaksi (/apsenhoitovähen-
9232: verotusarvoksi vahvistetaan 100 % sen käyväs-      nys).
9233: tä arvosta. Näiden osakkeiden, arvopaperi-
9234: pörssissä noteerattujen obligaatioiden sekä va-                     147-153 §
9235: kioitujen optioiden ja termiinien arvo vahviste-     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)
9236: taan 133 §:ssä mainittua ehdotusta tekemättä.
9237: 
9238:                     135-140 §
9239:                                                                       2 luku
9240:      (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)
9241:                                                                     Kunnallisvero
9242:                                                                     154-155 §
9243:                      3 luku
9244:                                                      (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)
9245:                Vähennykset varoista
9246:                     141-143 §
9247:      (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)                         VIII OSA
9248:                                                                 Erityisiä säännöksiä
9249:                      VII OSA                                           1 luku
9250:                        Vero                                 Verotuksen enimmäissääntö
9251:                       1 luku                                             156 §
9252:                                                       Jos verovuonna Suomessa asuneen luonnol-
9253:                    Valtionvero                     lisen henkilön tai erillisenä verovelvollisena
9254:                     144-145 §                      verotettavan kotimaisen kuolinpesän verovuo-
9255:      (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)       den tulosta ja varallisuudesta menevän valtion-
9256:                                                    veron, kirkollisveron, kansaneläkevakuutus-
9257:                      146 §                         maksun ja sairausvakuutusmaksun yhteismää-
9258:   (1-2 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o      rä on suurempi kuin 85 prosenttia verovelvolli-
9259: 109)                                               sen valtionverotuksessa vahvistetusta verotetta-
9260:   Luonnollisella henkilöllä on valtionverotuk-     vasta tulosta, verovelvollisen maksettavaksi ei
9261: sessa oikeus tuloverosta vähentää 89 §:ssä tar-    panna tämän määrän yli menevää valtionveron
9262: koitettujen velkojen koroista 30 OJo, enintään     osaa. Verovelvollisen maksettavaksi verotus-
9263: kuitenkin 7 500 markkaa, milloin kyseessä          lain 77 §:n nojalla määrätty veronkorotus
9264: ovat puolisot, tai milloin verovelvollinen on      maksuunpannaan kuitenkin kokonaan.
9265: verovuonna elättänyt alaikäistä lastaan tai kas-      (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä
9266: vattilastaan, muussa tapauksessa enintään kui-     n:o 109)
9267:                                      1988 vp. -    LA n:o 79                                     13
9268: 
9269:                    2 luku                          johtamisesta verotuksessa 20 patvana joulu-
9270:                Verosopimukset                      kuuta 1974 annettu laki (953174), merityötu-
9271:                                                    losta verotuksessa tehtävästä vähennyksestä 14
9272:                  157-158 §                         päivänä kesäkuuta 1985 annettu laki (455/85),
9273:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)          Oy Yleisradio Ab -nimisen yhtiön verovapau-
9274:                                                    desta annettu laki (381/51) ja eräiden yhtymäin
9275:                                                    verovelvollisuudesta kreikkalaiskatolisille seu-
9276:                    IX OSA                          rakunnille 10 päivänä toukokuuta 1935 annettu
9277:      V oimaantulo- ja siirtymäsäännökset           laki (191/35).
9278: 
9279:                  159 §                                              160-163 §
9280:   (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o          (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)
9281: 109)
9282:   Tällä lailla kumotaan 31 päivänä joulukuuta                    164-173 §
9283: 1974 annettu tulo- ja varallisuusverolaki (1043/     (Kuten 165-174 § hallituksen esityksessä
9284: 74), velkojen korkojen vähennysoikeuden ra-        n:o 109)
9285: 
9286: 
9287: 
9288: 
9289: 5.
9290:                                              Laki
9291: evankelisluterilaisten seurakuntien virkataloista ja rahastoista annetun lain 13 §:n muuttamisesta
9292: 
9293:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 25 päivänä helmikuuta 1966 evankelisluterilais-
9294: ten seurakuntien virkataloista ja rahastoista annetun lain (106/66) 13 § näin kuuluvaksi:
9295: 
9296:                      13§
9297:    Varojen hankkimiseksi seurakunnan talous-       henkilö, joka ei ole evankelisluterilaisen seura-
9298: arvioon otettujen menojen suorittamiseen on,       kunnan jäsen, eikä tulo- ja varallisuusverolain
9299: jolleivät seurakunnan varsinaiset tulot ja käy-    4 §:ssä tarkoitettu yhteisö.
9300: tettäväksi otetut pääomat riitä, määrättävä
9301: kannettavaksi kirkollisvero, ijonka suorittami-      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
9302: seen ottavat osaa kunnallisverotuksessa taksoi-    kuuta 1989 ja sitä sovelletaan ensimmäisen
9303: tettujen tulojen mukaan kaik ki, joiden makset-
9304:                              1
9305:                                                    kerran vuodelta 1989 toimitettavassa verotuk-
9306: tavaksi on pantu kunnallisveroa, ei kuitenkaan     sessa.
9307: 
9308: 
9309:      Helsingissä päivänä 30 syyskuuta 1988
9310: 
9311:          Esko Seppänen                 Lauha Männistö                Pertti Lahtinen
9312:          Juhani Vähäkangas             Timo Laaksonen                Pekka Leppänen
9313:          Heli Astala                   Raila Aho                     Pauli Uitto
9314:                                                1988 vp.
9315: 
9316: Lakialoite n:o 80
9317: 
9318: 
9319: 
9320: 
9321:                                   Kietäväinen ym.: Ehdotus erikoissairaanhoitolaiksi
9322: 
9323: 
9324:                                           Eduskunnalle
9325: 
9326:    Tämä lakialoite on rinnakkaisaloite hallituk-     lussuhteet aikana, jolloin kuntien työllisyys
9327: sen esitykselle n:o 94 erikoissairaanhoitolaiksi     voimakkaasti vaihtelee yksityisen elinkeinoelä-
9328: ja laiksi erikoissairaanhoitolain voimaanpanos-      män uudelleenjärjestelyissä,
9329: ta.                                                      - kunnallissektorin henkilöstölisäykset vast-
9330:    Hallituksen esityksessä erikoissairaanhoito-       edeskin painottuvat terveyden- ja sosiaalihuol-
9331: laiksi on useita kuntien välistä kustannusten         toon, joten toiminnat laajenevat pääosin laitok-
9332: jakoa koskevia säännöksiä. Merkittävä osa             sissa,
9333: näistä lain tasolla säädettäväksi esitetyistä kus-       - sijaintikunnan asukkaille laitos palvelui-
9334: tannusten jakautumista koskevista määräyksis-         neen on edullisimmin, nopeimmin ja helpoimmin
9335: tä tulisi sisällyttää kuntainliittojen perussään-     saavutettavissa.
9336: töihin eli jättää kuntien kesken sovittavaksi.           Me allekirjoittaneet katsomme, että on koh-
9337:    Sen sijaan tulee ehdottomasti velvoittavana       tuullista ja oikeudenmukaista, että yhteisestä
9338: säätää sekä erikoissairaanhoitolaissa että laissa    laitoksesta tuleva hyöty otetaan riittävästi huo-
9339: Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta lai-   mioon ja jaetaan tasapuolisemmin kaikkien
9340: toksen sijainnista tulevan edun huomioon otta-       yhteistoimintaan osallistuvien kesken.
9341: minen kuntien välisessä kustannusten jaossa.            Vaikka kaikkia edellä lueteltuja sijaintikunnan
9342:    Eri puolilla tehdyissä selvityksissä on todet-    saamia etuuksia ei ole edes mahdollista jakaa,
9343: tu, että erikoislääkärijohtoinen sairaala on tuo-    esitämme taloudellisen edun jakamista ja tätä
9344: nut ja tuo vastedeskin sijaintikuntaansa ja sen      tarkoittavan säännöksen ottamista erikoissai-
9345: välittömään läheisyyteen erityistä hyötyä:           raanhoitolakiin sekä sovellettavaksi säännöstä
9346:    - laitoksen henkilöstön ikärakenteesta joh-       myös Helsingin yliopistollisen keskussairaalan
9347: tuu, ettei heistä kunnallisten palveluiden käyt-     kuntainliitossa.
9348: täjinä aiheudu läheskään niin paljon menoja,            Muilta osin lakiehdotus on samansisältöinen
9349: kuin he vastaavasti tuovat kunnalle verotuloja,      hallituksen esityksen n:o 94 kanssa.
9350:    - laitos monipuolistaa sijaintikunnassa              Uudistus on tarkoitettu tulemaan voimaan
9351: alaan liittyvää koulutustoimintaa (sairaan-          siten, että hallinnollinen uudelleenjärjestely to-
9352: hoito-oppilaitokset) sekä lisää palvelutoimintaa     teutuisi vuoden 1991 alusta.
9353: (yksityisvastaanotot, tutkimus- ja hoitolaitok-         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
9354: set) ja verotuloja,
9355:    - jatkuvasti voimakkaasti ihmistyöhön pai-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9356: nottuva sairaalatoiminta tarjoaa vakaat palve-              lakiehdotuksen:
9357: 
9358: 
9359:                                   Erikoissairaanhoitolaki
9360:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9361: 
9362:                      1 luku                                             2 luku
9363:                Yleiset säännökset                          Sairaanhoitopiirit ja vastuualueet
9364:                      1-6 §                                               7-9 §
9365:    (Kuten hallituksen esityksessä n:o 94)              (Kuten hallituksen esityksessä n:o 94)
9366: 2809991
9367: 2                                    1988 vp. -   LA n:o 80
9368: 
9369:                       3 luku                                            9 luku
9370:             Sairaanhoitopiirin tehtävät                              Korvaukset
9371:                     10 ja 11 §                                       42-44 §
9372:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 94)           (Kuten hallituksen esityksessä n:o 94)
9373: 
9374:                                                                        10 luku
9375:                     4 luku                         Opetus- ja tutkimustoiminnan järjestäminen
9376: Sairaanhoitopiirin sairaalat ja toimintayksiköt                      45-49 §
9377:                      12-15 §                         (Kuten hallituksen esityksessä n:o 94)
9378:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 94)
9379:                                                                       11 luku
9380:                                                               Kuntien maksuosuudet
9381:                      5 luku
9382:                                                                     50-51 §
9383:             Sairaanhoitopiirin hallinto             (Kuten hallituksen esityksessä n:o 94)
9384:                     16-23 §                                            51 a §
9385:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 94)          Jäsenkunnalle, jolle kuntainliiton palveluk-
9386:                                                   sessa oleva viranhaltija tai työntekijä on henki-
9387:                                                   lökohtaisista tuloistaan verovelvollinen, mää-
9388:                       6 luku                      rätään 5 OJo :n mukainen maksuosuus tällaisen
9389:               Yliopistollinen sairaala            viranhaltijan tai työntekijän kuntainliitolta va-
9390:                                                   rainhoitovuonna saamasta palkasta.
9391:                     24-29 §
9392:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 94)                            52-53§
9393:                                                     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 94)
9394:                      7 luku
9395:                                                                       12 luku
9396:            Sairaanhoidon järjestäminen
9397:                                                   Jäsenkuntien osuudet kuntainliiton varoista ja
9398:                     30-36 §                                      vastuuveloista
9399:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 94)
9400:                                                                     54-55§
9401:                                                     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 94)
9402:                       8 luku                                          13 luku
9403:                       Maksut                                   Erinäiset säännökset
9404:                     37-41 §                                         56-60 §
9405:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 94)          (Kuten hallituksen esityksessä n:o 94)
9406: 
9407:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1988
9408: 
9409:          Timo Kietäväinen         Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Esko Jokiniemi
9410:          Kimmo Sarapää            Anneli Jäätteenmäki        Seppo Pelttari
9411:          Pirkko Ikonen            Juhani Alaranta            Sirkka-Liisa Anttila
9412:          Tytti Isohookana-Asunmaa Aapo Saari                 Tellervo Renko
9413:          Mauri Pekkarinen         Johannes Virolainen        Paavo Väyrynen
9414:          Juho Sillanpää           Eino Siuruainen            Kauko Heikkinen
9415:          Jukka Vihriälä           Jorma Huuhtanen            Annikki Koistinen
9416:          Mirja Ryynänen           Pauli Saapunki             Kalevi Mattila
9417:          Boris Renlund            Ensio Laine                Pekka Leppänen
9418:          Esko Almgren             Toimi Kankaanniemi         Erkki Pulliainen
9419:                     Håkan Malm                       Heikki Riihijärvi
9420:                                               1988 vp.
9421: 
9422: Lakialoite n:o 81
9423: 
9424: 
9425: 
9426: 
9427:                                   Soininvaara ym.: Ehdotus laiksi polttoaineverosta annetun lain
9428:                                      muuttamisesta
9429: 
9430: 
9431:                                           Eduskunnalle
9432: 
9433:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen        vu on noin 2 000 miljoonaa markkaa hallituk-
9434: laiksi polttoaineverosta annetun lain muutta-        sen esitykseen verrattuna, kun laskelmissa ote-
9435: misesta (HE n:o 125). Siinä esitetään moottori-      taan huomioon tavoiteltu liikenteen vähenemi-
9436: bensiinin valmisteveron nostamista tällä hetkel-     nen. Nämä verotulot kannattaisi käsityksemme
9437: lä vallitsevasta 3 pennillä ja dieselöljyn valmis-   mukaan käyttää linja-autoliikenteen tukemi-
9438: teveron nostamista 7,4 pennillä. Korotus on          seen, VR:n tariffien alentamiseen ja liikenne-
9439: mielestämme liikennepoliittisesti aivan liian        tarjonnan lisäämiseen, haja-asutusalueiden
9440: pieni ja johtaa tilanteeseen, jossa bensiinin        joukkoliikenteen kehittämiseen sekä heikossa
9441: reaalihinta on alempi kuin se on ollut koskaan       taloudellisessa asemassa olevien kuntien tuke-
9442: aiemmin. Sen vuoksi esitämme molempiin ve-           miseen.
9443: roihin 50 penniä suurempia korotuksia. Lyijyt-          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9444: tömän bensiinin hintaan esitämme kuitenkin
9445: vain 30 penniä suurempaa korotusta.                           että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9446:    Ehdotuksemme mukainen veron tuoton kas-                  lakiehdotuksen:
9447: 
9448: 
9449:                                                Laki
9450:                            polttoaineverosta annetun lain muuttamisesta
9451: 
9452:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9453:   kumotaan polttoaineverosta 17 päivänä joulukuuta 1982 annetun lain (948/82) 7 §:n 2 ja 3
9454: momentti sekä
9455:   muutetaan 4 §:n 1 momentin 1-3 kohta, sellaisina kuin ne ovat, 1 kohta 27 päivänä
9456: marraskuuta 1987 annetussa laissa (872/87) sekä 2 ja 3 kohta 12 päivänä joulukuuta 1986
9457: annetussa laissa (912/86), näin kuuluviksi:
9458: 
9459:                       4 §
9460:   Polttoaineveroa on suoritettava:                     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
9461:    1) lyijyttömästä moottoribensiinistä 125,39       kuuta 1989.
9462: penniä litralta;
9463:   2) muusta kuin lyijyttömästä moottoribensii-
9464: nistä 172,81 penniä litralta; sekä
9465:   3) dieselöljystä 134,49 penniä litralta.
9466: 
9467: 
9468: 
9469: 
9470:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1988
9471: 
9472:           Osmo Soininvaara          Erkki Pulliainen                  Pekka Haavisto
9473:           Eero Paloheimo            Heikki Rinne                      Esko Seppänen
9474:                     Jukka Gustafsson                         Liisa Jaakonsaari
9475: 281000K
9476:                                               1988 vp.
9477: 
9478: Lagmotion nr 82
9479: 
9480: 
9481: 
9482: 
9483:                                   Donner: Förslag tilllag om ändring av 9 § lagen om investerings-
9484:                                     reserveringar
9485: 
9486: 
9487:                                          Tili Riksdagen
9488: 
9489:    1 lagen om investeringsreserveringar begrän-       marknadsmässiga räntan är hög och bristen på
9490: sas användningsområdena i 9 §.                        hyresbostäder överhängande, föreslås i detta
9491:    För många företag med ringa anläggnings-          tiliägg att investeringsdepositionerna, vilkas to-
9492: och omsättningstillgångar, vilkas huvudsakliga       talsumma nu överskrider 6 miljarder mark,
9493: kapital är av immateri~ll art, är det svårt att      skall kunna frigöras för finansiering av hyres-
9494: utnyttjas lagens nuvarande möjligheter att ut-        bostäder på sätt som statsrådet bestämmer.
9495: nyttja investeringsreserveringarna på ett för-          Medan depositionerna uppgår tili ovan-
9496: nuftigt och nationalekonomiskt ändamålsenligt        nämnda summa, uppgår det totala möjliga
9497: sätt. 1 vissa fall har det lett tili konstlade       investeringsbeloppet tili det dubbla, nämligen
9498: investeringar som på intet sätt bidrar tili veder-   12 miljarder mark. Efter lagändringen skulle
9499: börande företags vidare utveckling. Som såda-        investeringen kunna ske via en för ändamålet
9500: na kan betecknas investeringen i nya kontors-        grundad fond eller på annat lämpligt sätt. Vad
9501: lokaler eller i Finland tiliverkade bilar.           större företag beträffar, skulle de också kunna
9502:    Den ränta som tiligodoräknas företagen är         finansiera hyresbostäder för sin egen personal.
9503: marginell och kan med hänsyn tili inflationen           Med hänvisning tili det ovan anförda före-
9504: betecknas som negativ.                               slår jag
9505:    Samtidigt har det konstaterats att bostads-                  att Riksdagen ska/1 godkänna jö/jan-
9506: bristen i stora delar av Jandet blivit ett allvar-           de /agförslag:
9507: ligt socialekonomiskt problem. Eftersom den
9508: 
9509: 
9510: 
9511: 
9512:                                                Lag
9513:                      om ändring av 9 § lagen om investeringsreserveringar
9514: 
9515:   1 enlighet med riksdagens beslut fogas tili 9 § lagen den 28 december 1978 om investeringsreser-
9516: veringar (1094/78) en ny 4 punkt som följer:
9517: 
9518:                        9 !§
9519:   lnvesteringsreservering får användas för:            Denna lag träder      kraft den
9520:                                                      19 .
9521:    4) anskaffning och finansiering av hyresbo-
9522: städer.
9523: 
9524: 
9525: 
9526:     Helsingfors den 4 oktober 1988
9527: 
9528: 
9529:                                             Jörn Donner
9530: 
9531: 
9532: 281018E
9533:                                              1988 vp.
9534: 
9535: Lakialoite n:o 82                                                                     Suomennos
9536: 
9537: 
9538: 
9539: 
9540:                                  Donner: Ehdotus laiksi investointivarauslain 9 §:n muuttamisesta
9541: 
9542: 
9543:                                          Eduskunnalle
9544: 
9545:    Investointivarauslain 9 §:ssä rajataan va-      markkinakorko on korkea ja vuokra-asunto-
9546: rauksen käyttöalueet.                              pula uhkaava, tässä aloitteessa ehdotetaan in-
9547:    Monien yritysten, joilla on vähän käyttö- ja    vestointitalletusten, joiden yhteismäärä tällä
9548: vaihto-omaisuutta ja joiden pääasiallinen pää-     hetkellä on yli 6 miljardia markkaa, vapautta-
9549: oma on laadultaan aineetonta, on vaikea käyt-      mista käytettäväksi vuokra-asuntojen rahoitta-
9550: tää investointivarauksia järkevästi ja kansan-     miseen valtioneuvoston määräämällä tavalla.
9551: taloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla.       Kun talletusten yhteismäärä on edellä mai-
9552: Eräissä tapauksissa tämä on johtanut keinote-      nittu, mahdollinen kokonaisinvestointimäärä
9553: koisiin investointeihin, jotka eivät millään ta-   on kaksinkertainen eli 12 miljardia markkaa.
9554: voin edistä asianomaisen yrityksen kehittämis-     Lainmuutoksen jälkeen investointi voisi tapah-
9555: tä. Tällaisina voidaan pitää uusiin toimistoti-    tua tarkoitukseen perustetun rahaston kautta
9556: loihin tai Suomessa valmistettuihin autoihin       tai muulla tavoin. Suurehkot yritykset voisivat
9557: tehtäviä investointeja.                            myös rahoittaa omalle henkilökunnalleen tar-
9558:    Yritysten hyväksi luettava korko on margi-      koitettuja vuokra-asuntoja.
9559: naalinen, ja sitä voidaan inflaation huomioon         Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
9560: ottaen pitää negatiivisena.
9561:    Samalla on todettu, että asuntopula on suu-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
9562: ressa osassa maata muodostunut vakavaksi                  lakiehdotuksen:
9563: yhteiskuntataloudelliseksi ongelmaksi. Koska
9564: 
9565: 
9566: 
9567:                                              Laki
9568:                             investointivarauslain 9 §:n muuttamisesta
9569: 
9570:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 28 päivänä joulukuuta 1978 annetun investointiva-
9571: rauslain (1094178) 9 §:ään näin kuuluva uusi 4 kohta:
9572: 
9573:                       9§
9574:   Investointivarausta saadaan käyttää:               Tämä laki tulee voimaan       päivänä
9575:                                                    kuuta 19
9576:   4) vuokra-asuntojen hankkimiseen ja rahoit-
9577: tamiseen.
9578: 
9579: 
9580:     Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1988
9581: 
9582: 
9583:                                           Jörn Donner
9584:                                               1988 vp.
9585: 
9586: Lakialoite n:o 83
9587: 
9588: 
9589: 
9590: 
9591:                                  Seppänen ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain muuttamisesta
9592: 
9593: 
9594:                                          Eduskunnalle
9595: 
9596:    Kasinotaloutta tuetaan nyt julkisesti, kun       tä yritys-, kunta- ym. todistusten kaupoille,
9597: arvopapereiden edestakaisin kierrättäminen on       sekä 1,6 % :n leimaveron säätämistä Suomen ja
9598: verotuksessa edullista. Kasinotalous on vitsaus,    ulkomaiden välisille pitkä- ja lyhytaikaisille
9599: jota voidaan yrittää torjua esim. leimaveroin.      suorille sijoituksille ja portfolioinvestoinneille.
9600: Osake-, termiini- ja optiokaupoista onkin pe-       Tarkoituksena on vetää rahaa kasinotaloudesta
9601: rittävä leimaveroa. Sen lisäksi Suomen ja ulko-     hyödyllisiin julkisiin palveluihin. Todettakoon,
9602: maiden välisistä lyhytaikaisista veloista ja saa-   että leimaverollisiksi ehdotetut rahamarkkina-
9603: tavista on perittävä samansuuruinen leimavero       sijoitukset olivat 31.8.1987 määrältään:
9604: kuin osakekaupoistakin. Omaan asumiseen             - notariaattisijoitukset 13,1 miljardia mark-
9605: käytettävät asunnot on vapautettava kaikesta        kaa
9606: leimaverosta. Yhtenä keinona asumisen hinnan        - pankkien sijoitustodistukset 19,4 miljardia
9607: alentamiseksi on pidetty sitä, että ensiasunto      markkaa
9608: vapautettaisiin kauppaa tai lainaa koskevasta       - yritystodistukset 7,7 miljardia markkaa
9609: leimaverosta. Tässä aloitteessa ehdotetaan lei-     - valtion velkasitoumuslainat 1,6 miljardia
9610: maveron poistamista asuntojen kaupasta ja           markkaa
9611: niihin liittyvistä lainoista, silloin kun kyse on   - kuntatodistukset 0,1 miljardia markkaa.
9612: omasta asunnosta. Emme pidä tarpeellisena              Pörssissä myytävien arvopapereiden leimave-
9613: jakaa tällöin asunnon ostoa ensi- ja muihin         ron edellinen hallitus alennutti 1,4 prosentista
9614: asuntoihin. Hyvätuloiselle ja varakkaalle jo        1 prosentiksi. Niin annettiin pääomakeinotteli-
9615: ensimmäinen asunto voi olla myöhempääkin            joille tuntuva verohelpotus. Nykyään suurin
9616: perhekokoa ajatellen riittävän tilava (vähim-       osa pörssin ulkopuolella myytävistä arvopape-
9617: mäisnormit ylittävä), kun taas vähävarainen         reista on asunto-osakkeita, joista leimavero on
9618: joutuu aluksi tyytymään pienehköön asuntoon         1,6 prosenttia. Aloitteessa ehdotetaan pörssi-
9619: ja kykenee usein vasta vuosien kuluessa vaihta-     osakkeiden leimaveroalennuksesta luopumista.
9620: maan vaiheittain isompaan, perhekokoa pa-              Ehdotammekin,
9621: remmin vastaavaan.
9622:    Aloitteessa ehdotetaan pörssissä vaihdettu-               että Eduskunta hyväksyisi hallituksen
9623: jen arvopapereiden leimaveron korottamista                 esityksen n:o 117 asemesta seuraavan
9624: 1,6 OJo:ksi (sehän alennettiin viime vuodesta              lakiehdotuksen:
9625: alkaen 1 %:ksi), 1,6 OJo:n leimaveron säätämis-
9626: 
9627: 
9628: 
9629: 
9630: 281012Y
9631: 2                                    1988 vp. -     LA n:o 83
9632: 
9633:                                                Laki
9634:                                     leimaverolain muuttamisesta
9635: 
9636:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9637:    muutetaan 6 päivänä elokuuta 1943 annetun leimaverolain 4 §:ään sisältyvä kolmas ja neljäs
9638: viranomaisten ryhmä, 6, 8 ja 10 §, 13 §:n 1 momentti sekä 14 §:n Kaupparekisteriin tehtävää
9639: ilmoitusta ja Warranttia koskevat nimikkeet,
9640:    sellaisina kuin niistä ovat, 4 §:ään sisältyvä kolmas viranomaisten ryhmä 28 päivänä lokakuuta
9641: 1983 annetussa laissa (808/83), neljäs viranomaisten ryhmä, 6 ja 8 §, 13 §:n 1 momentti ja 14 §:n
9642: Kaupparekisteriin tehtävää ilmoitusta ja Warranttia koskevat nimikkeet 23 päivänä joulukuuta
9643: 1987 annetussa laissa (1118/87) ja 10 § muutettuna mainitulla 23 päivänä joulukuuta 1987
9644: annetulla lailla ja 26 päivänä elokuuta 1988 annetulla lailla (775/88), ja
9645:   lisätään 47 §:ään, sellaisena kuin se on 28 päivänä joulukuuta 1984 annetussa laissa (979/84),
9646: uusi 4 ja 5 momentti ja 8 lukuun uusi 58 §, seuraavasti:
9647: 
9648:                      4-14 §                         noja ja kuntatodistuksia sekä niihin verrattavia
9649:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 117)         sijoituksia.
9650:                                                                          58§
9651:                     32 §                               Sen estämättä, mitä 47 §:ssä on säädetty,
9652:    Sen estämättä, mitä 16 §:ssä on säädetty,        omaan tai perheen käyttöön tulevaa asuntoa
9653: omaan tai perheen käyttöön tuleva asunto on         varten hankittava laina on leimaveroton.
9654: leimaveroton.
9655:                                                        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
9656:                       47 §                          kuuta 1989. Lakia sovelletaan sellaiseen toimi-
9657:                                                     tuskirjaan, jonka sisältämä päätös on tehty
9658:    Mitä 1 momentissa on säädetty velkakirjas-       voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.
9659: ta, koskee myös notariaattitalletusta.                 Lain 32 §:ää ja 58 §:ää sovelletaan asunnon
9660:    Mitä 1 momentissa on säädetty velkakirjas-       hankintaan, joka on tehty voimaantulopäivänä
9661: ta, koskee myös suoraa sijoitusta tai arvopape-     tai sen jälkeen.
9662: risijoitusta ulkomailta Suomeen ja Suomesta            Lain 47 §:n 4 momenttia sovelletaan talle-
9663: ulkomaille.                                         tuksiin, jotka on tehty voimaantulopäivänä tai
9664:                                                     sen jälkeen tai jotka ovat voimassa 1. 7.1989 tai
9665:                        55 §                         sen jälkeen.
9666:    Arvopapereita myytäessä tai vaihdettaessa           Lain 47 §:n 5 momenttia sovelletaan sijoi-
9667: on leimaveroa suoritettava 1,6 prosenttia kaup-     tukseen, joka on tehty voimaantulopäivänä tai
9668: pahinnasta tai vaihtoarvosta.                       sen jälkeen.
9669:    Mitä 1 momentissa on säädetty arvopape-             Lain 55 §:ää sovelletaan arvopapereihin, jot-
9670: reista, koskee myös pankkien sijoitustodistuk-      ka myydään tai vaihdetaan lain voimaantulo-
9671: sia, yritystodistuksia, valtion velkasitoumuslai-   päivänä tai sen jälkeen.
9672: 
9673: 
9674:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1988
9675: 
9676:          Esko Seppänen                 Esko Helle                     Timo Laaksonen
9677:          Jarmo Wahlström               Juhani Vähäkangas              Claes Andersson
9678:          Pekka Leppänen                Pauli Uitto                    Raila Aho
9679:          Heli Astala                   Pertti Lahtinen                Anna-Liisa Jokinen
9680:                                              1988 vp.
9681: 
9682: Lakialoite n:o 84
9683: 
9684: 
9685: 
9686: 
9687:                                  Seppänen ym: Ehdotukset laeiksi elinkeinotulon verottamisesta
9688:                                    annetun lain muuttamisesta ja konserniavustuksesta verotuk-
9689:                                    sessa annetun lain kumoamisesta
9690: 
9691: 
9692:                                          Eduskunnalle
9693: 
9694:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
9695: 
9696:    Aloite sisältää ehdotuksen elinkeinoverolain     hentää ja jaksottaa vapaasti 10 vuoden ajalle
9697: muuttamiseksi sekä siihen liittyväksi lainsää-      sen käyttöönottoajankohdasta lukien.
9698: dännöksi ja on tarkoitettu vaihtoehdoksi halli-        Aloitteessa ehdotetaan lisäksi vähennettä-
9699: tuksen esitykselle n:o 110.                         väksi elinkeinonharjoittajien mahdollisuuksia
9700:    Aloitteessa ehdotetaan elinkeinotoimintaan       välttyä verotukselta nykyisiä runsaita tuloksen-
9701: käytetyn veden verottamista sekä eräitä haital-     tasausjärjestelyjä hyväksi käyttäen. Näiltä osin
9702: lisia aineita sisältävän jäteveden verottamista,    hallituksen esitykset ovat samansuuntaisia,
9703: minkä lisäksi ympäristönsuojeluinvestoinneille      mutta eivät yhtä pitkälle meneviä.
9704: ehdotetaan vapaita poistoja, ts. ympäristön-           Ehdotamme, että konserniavustuksesta vero-
9705: suojelulaitteiden hankintameno voitaisiin vä-       tuksessa annettu laki kumottaisiin.
9706: 
9707: 
9708: 
9709: 
9710:                                           PERUSTELUT
9711: 
9712:    8 §. Elinkeinoverolain (EVL) 8 §:n 8 koh-        vaan tuloksentasaukseen. Ehdotuksemme mu-
9713: dassa säädetään kohtuulliset edustusmenot vä-       kaan nykyisen lain 28 § :n 2 momentti tulee
9714: hennyskelpoisiksi sen mukaan kuin verohalli-        kumottavaksi, koska se mahdollistaa yritysten
9715: tus tarkemmin määrää. Edustusmenoihin on            veronkierron.
9716: perinteisesti luettu myös alkoholijuomien tar-         29 §. Sijoitusomaisuuden arvostusvarauksen
9717: joilusta aiheutuneet kulut. Yritysten tarjoaman     suuruudeksi ehdotamme hallituksen esitykseen
9718: alkoholin kustannukset siirtyvät epäsuorasti        sisältyvän 5 prosentin sijasta 2 prosenttia. Si-
9719: muiden veronmaksajien kustannettavaksi. Ti-         joitusomaisuuden aliarvostus mahdollistaa va-
9720: lanne korjataan ehdotuksessamme lisäämällä          kavaraisten pankki- ja rahalaitosten kirjanpi-
9721: lain 8 §:n 8 kohtaan lause, joka sulkee alkoho-     dollisen tuloksen keinotekoisen alentamisen ta-
9722: litarjoilusta aiheutuneet kulut edustusmenojen      valla, joka vääristää kokonaisverotusta ja es-
9723: ulkopuolelle.                                       tää yritysverotuksen saattamisen samalle tasol-
9724:    28 §. Ehdotamme hallituksen esitykseen si-       le palkkatulojen verotuksen kanssa.
9725: sältyvän vaihto-omaisuuden varastovarauksen            30 §. Irtaimen käyttöomaisuuden poiston
9726: 30 prosentin kulukirjausmahdollisuuden pois-        suuruus määritellään lain 30 §:n 3 momentissa.
9727: tamista. Nykyinen 40 prosentin kulukirjaus          Sen mukaan verovuoden poiston suuruus saa
9728: alentaa - kuten hallituksen esityksen perus-        olla enintään 30 prosenttia menojäännöksestä.
9729: teluissa oikein todetaan - yritysten efektiivistä   Menojäännöksen laskemistapa määritellään
9730: veroastetta ja antaa mahdollisuuden huomatta-       lain 30 §:n 2 momentissa, ja 1 momentissa
9731: 
9732: 281013Z
9733: 2                                    1988 vp. -     LA n:o 84
9734: 
9735: puolestaan luetellaan irtaimeen käyttöomaisuu-         Muutosesityksen perusteena on toimintava-
9736: teen kuuluvaksi koneet, kalusto ja muu niihin       rauksen merkitys työvoimavaltaisille yrityksil-
9737: verrattava käyttöomaisuus. Monissa tapauksis-       le. Toimintavarausta kohottamalla helpotetaan
9738: sa 30 prosentin vuotuinen kulukirjaus johtaa        työvoimaa runsaasti käyttävien yritysten toi-
9739: irtaimen käyttöomaisuusesineen luonnollista         mintaedellytyksiä.
9740: kulumista nopeampaan verotukselliseen kuluk-
9741: si kirjaamiseen. Pääomavaltaisilla tuotannon
9742: ja elinkeinotoiminnan aloilla tällainen tilanne
9743:                                                     Elinkeinotoiminnan erityisverojen perustelut
9744: myötävaikuttaa investointihyödykkeiden huk-
9745: kakäyttöön, mikä on sekä kansantaloudellisesti
9746:                                                     1. Elinkeinovesivero
9747: epäoikeudenmukaista että haitallista ympäris-
9748: tölle.
9749:                                                        49 a §. Elinkeinotoiminnassa käytetään huo-
9750:    Ehdotamme lain 30 §:n 3 momenttia muu-           mattavia määriä vettä, joka on yksi tärkeim-
9751: tettavaksi siten, että verovuoden poiston suu-      mistä Suomen luonnonvaroista. Vesistöjen re-
9752: ruus saa olla enintään laskennallisen suunnitel-    hevöityminen ja saastuminen voidaan estää
9753: man mukaisen poiston suuruinen, kuitenkin           yhteiskunnallista sääntelyä lisäämällä. Vero-
9754: enintään 25 prosenttia menojäännöksestä.            tuksen avulla veden käyttöä yrityksissä voi-
9755:     30 a §. Uudessa 30 a §:ssä ehdotamme ym-        daan vähentää ja edistää vesivarantojen yhä
9756: päristöministeriön lausunnon perusteella ym-        tarkempaa kierrätystä tuotantoketjuissa.
9757: päristöinvestoinneille kuitenkin vapaita poisto-       Ehdotamme elinkeinoverolakiin uutta sään-
9758: ja. Tällöin ympäristöä pilaavien päästöjen          nöstä (elinkeinovesiveroa), joka kohdistuisi
9759: puhdistamista varten hankittujen koneiden ja        EVL:ssa tarkoitettuihin elinkeinonharjoitta-
9760: laitteiden, joiden tulee edustaa alansa kehitty-    jiin. Veron määräytymisperusteena olisi mark-
9761: neintä tekniikkaa, hankintamenosta voitaisiin       kamääräinen summa elinkeinotoiminnassa ku-
9762: niiden käyttöönottovuodelta ja sitä seuraavalta     lutettua vesikuutiota kohden. Veron alaraja
9763: yhdeksältä verovuodelta toimitettavissa vero-       asetetaan esityksessä 10 000 kuution vuosikulu-
9764: tuksissa vähentää poistona veronalaisesta tu-       tukseen, jonka alle jäävä, elinkeinotoiminnassa
9765: losta ympäristönsuojelulaitteen hankintame-         tapahtuva veden kulutus olisi verosta vapaa.
9766: non se osa, minkä verovelvollinen on kirjanpi-      Vesikuution veron suuruus tässä esityksessä on
9767: dossaan vähentänyt tällaisena poistona. Tämän       määritelty käyttäen tietoja valkaistun sulfiitti-
9768: poisto-oikeuden myöntämisen edellytyksenä on        selluloosan valmistuksessa kuluvasta vesimää-
9769: kuitenkin ympäristöministeriön myönteinen           rästä sekä selluloosan tiedossa olevaa markki-
9770: lausunto hankitun koneen tai laitteen laadusta:     nahintaa. Ehdotettu vero on suhteellisen pieni,
9771: edustaako se käyttötarkoitukseltaan edisty-         milloin esimerkiksi sellun tuotannossa käyte-
9772: neintä tekniikkaa. Poisto-oikeutta ehdotukses-      tään vähän vettä. Sitä tulisikin asteittain nos-
9773: sa nimitetään ympäristönsuojeluinvestointi-         taa vaikutuksen tehostamiseksi. Tieto veron
9774: poistoksi.                                          jatkuvasta kohoamisesta on omiaan ohjaa-
9775:    46 §. EVL:n 46 §:n 2 momenttiin ehdotam-         maan uus-, laajennus- ja uusintainvestointeja.
9776: me raha-, vakuutus- ja eläkelaitosten luotto-       Veron tarkoituksena on suosia suljettua kier-
9777: tappiovarauksen enimmäismääräksi 0,3 pro-           toa, koska siitä ei veroa peritä.
9778: senttia laitoksella verovuoden päättyessä ole-         Säännösesityksessä rajataan asuntopoliitti-
9779: vien saamisten yhteismäärästä. Esitys perustuu      sista syistä asunto-osakeyhtiöt ja -osuuskunnat
9780: tältä osin samoille näkökohdille kuin 29 §:ää       sekä kiinteistöyhtiöt ja kiinteistöhuoltoyhtiöt
9781: koskeva muutosesitys.                               elinkeinovesiveron ulkopuolelle. Vesiveron ku-
9782:    46 a §. Ehdotamme säännöstä muutettavaksi        muloitumisvaikutuksen estämiseksi elinkeino-
9783: siten, että toimintavarauksen enimmäismäärää        vesiverosta vapautettaisiin myös vesilaitokset.
9784: nostettaisiin 30 prosentista 40 prosenttiin, jol-   Säännöksen sijoittaminen elinkeinoverolain
9785: loin verovuonna ja aikaisemmin tehtyjen pur-        systematiikkaan on ongelmallinen. Tämän
9786: kamattomien toimintavarausten yhteismäärä ei        vuoksi ehdotus on sisällytetty lakiin omaksi
9787: saa ylittää 40 prosenttia tilikauden päättymistä    osakseen: IV osa. Voimassa olevan lain "IV
9788: edeltäneiden 12 kuukauden aikana maksettujen        osa. Erityisiä säännöksiä" muutettaisiin V
9789: ennakonpidätysten alaisten palkkojen määräs-        osaksi. Pykälöinnin osalta uuden säännöksen
9790: tä.                                                 numerona käytettäisiin 49 a §:ää.
9791:                                       1988 vp. -     LA n:o 84                                      3
9792: 
9793:   Säännösesityksessä verovelvollisiksi esitetään     veron kaltaista maksua, joka on sidottu paikal-
9794: ainoastaan elinkeinonharjoittajat. Tällä viita-      lisen ympäristöhallinnon resurssitarpeeseen, ja
9795: taan elinkeinotoimintaan, jolla tarkoitetaan         maksun suuruutta määrittää päästöjen luonne.
9796: EVL:n 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua liike-
9797: ja ammattitoimintaa.
9798: 
9799:                                                      Investointivarausjärjestelmän kumoaminen
9800: 2. Jätevesivero
9801:                                                         Investointivarauslain mukainen investointi-
9802:    49 b §. Haitallisten aineiden joutumista ve-      varausjärjestelmä on muodostunut nykyisessä
9803: sistöihin voidaan ja on rajoitettu lupaehdoilla.     muodossaan lähinnä suurten yritysten keinoksi
9804: Tätä täydentäväksi taloudelliseksi pakotteeksi       ohjata syntynyttä tulostaan yritysten tulovero-
9805: ehdotetaan haitallisia jätevesiä sisältävien pääs-   tuksen ulkopuolelle. Asiantuntija-arvioiden
9806: töjen säätämistä verotettavaksi niin, että mikä-     mukaan valtion veropohja kapenee vuosittain
9807: li elinkeinonharjoittaja pystyy rajoittamaan         useilla sadoilla miljoonilla markoilla yritysten
9808: haitallisten aineiden päästöjä lupaehtoja pie-       käyttäessä investointivarauslain suomaa inves-
9809: nemmiksi, hänen veronsa on tällöin vähäisem-         tointivarausten vähentämisoikeutta.
9810: pi tai sitä ei kanneta ollenkaan. Käytännössä           Kokonaisverotuksen oikeudenmukaistami-
9811: toimiakseen tehokkaasti ehdotettu järjestelmä        seksi ehdotamme voimassa olevan investointi-
9812: edellyttää aukotonta ja tiukkaa lupajärjestel-       varauslain (1094/78) kumoamista.
9813: mää, jota sitä mukaa kiristetään, kun merkit-
9814: tävä osa on vapautunut verosta. Tarkoitus on
9815: siis luoda kaksikeinoinen ja koko ajan kiristy-
9816: vä järjestelmä.                                      Konserniavustuksen kumoaminen
9817:    Jätevesiveron kaltaisia järjestelmiä on jo
9818: muualla Länsi-Euroopassa otettu käyttöön.              Ehdotamme, että konserniavustuksesta an-
9819: Saksan Iiittotasavallassa peritään saastevesi-       nettu laki (825/86) kumottaisiin.
9820: maksua, joka on kytketty ympäristönsuojelun
9821: lupajärjestelmään. Maksun suuruus riippuu              Ehdotammekin,
9822: esimerkiksi saastuttajan kiinteissä päästöissä
9823: olevien orgaanisten aineiden prosenttisesta
9824: osuudesta, happea kuluttavien aineiden mää-                    että Eduskunta hyväksyisi hallituksen
9825: rästä, elohopeapitoisuudesta, kadmiummääris-                esitykseen n:o 110 sisältyvien lakiehdo-
9826: tä ja kalakannalle myrkyllisten aineiden osuu-              tusten asemesta seuraavat lakiehdotuk-
9827: desta~ Vastaavasti Ranskassa peritään jätevesi-             set:
9828: 4                                     1988 vp. -    LA n:o 84
9829: 
9830: 1.
9831:                                               Laki
9832:                     elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta
9833: 
9834:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
9835:   kumotaan elinkeinotulon verottamisesta 24 päivänä kesäkuuta 1968 annetun lain (360/68)
9836: 6 §:n 1 b kohta, sellaisena kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1038/85),
9837: sekä 28 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa
9838: (1112/85),
9839:   muutetaan 5 §:n 5 kohta, 6 §:n 1 momentin 1 ja 1 a kohta, 8 §:n 2, 4 ja 8 kohta, 15 §, 29 §:n 1
9840: momentti, 30 §:n 3 momentti, 41 §, 42 §:n 2 momentti, 46 §:n 1 ja 2 momentti, 51, 52 ja 52 a §,
9841:   sellaisina kuin niistä ovat 5 §:n 5 kohta ja 29 §:n 1 momentti 23 päivänä joulukuuta 1977
9842: annetussa laissa (1001177), 6 §:n 1 momentin 1 ja 1 a kohta, 8 §:n 2 kohta ja 42 §:n 2 momentti
9843: mainitussa 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa, 8 §:n 4 kohta 30 päivänä huhtikuuta
9844: 1982 annetussa laissa (302/82), 8 §:n 8 kohta 18 päivänä kesäkuuta 1971 annetussa laissa
9845: (525/71), 41 § osittain muutettuna mainitulla 20 päivänä joulukuuta 1985 annetulla lailla, 46 §:n
9846: 2 momentti 3 päivänä marraskuuta 1978 annetussa laissa (821/78), 52 § 29 päivänä joulukuuta
9847: 1976 annetussa laissa (1094/76) ja 52 a § 28 päivänä joulukuuta 1978 annetussa laissa (1090/78),
9848: sekä
9849:   lisätään 6 §:ään uusi 4 momentti, 8 §:ään uusi 4 a kohta, uusi 30 a § ja lakiin uusi nimike IV
9850: osa Elinkeinonharjoittajien erityisverot, jolloin IV osa siirtyy V osaksi, uusi 49 a, 49 b, 51 a,
9851: 51 b, 51 c ja 51 d §, seuraavasti:
9852: 
9853:                      5 ja 6 §                       päättyessä todennäköisesti tarvittavan hankin-
9854:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 110)         tamenon tai siitä samana ajankohtana toden-
9855:                                                     näköisesti saatavan luovutushinnan. Verovel-
9856:                        8§                           vollisen sitä vaatiessa on verovuoden kulua
9857:    Edellä 7 §:ssä tarkoitettuja vähennyskelpoi-     lisäksi enintään 2 prosenttia siitä hankintame-
9858: sia menoja ovat muun ohessa:                        non ja edellä mainitun arvonkorotuksen osas-
9859:                                                     ta, jota ei edellä tässä pykälässä olevien sään-
9860:   (2, 4 ja 4 a kohta kuten hallituksen esitykses-   nösten perusteella ole katsottu kuluksi.
9861: sä n:o 110)
9862:   8) liikkeen toimialaan sekä toiminnan laa-
9863: tuun ja laajuuteen nähden kohtuulliset edus-                             30 §
9864: tusmenot, joihin ei kuitenkaan lueta alkoholis-
9865: ta ja alkoholitarjoilusta aiheutuneita kuluja,        Verovuoden poiston suuruus saa olla enin-
9866: sen mukaan kuin verohallitus tarkemmin mää-         tään laskennallisen suunnitelman mukaisen
9867: rää,                                                poiston suuruinen, kuitenkin enintään 25 pro-
9868:                                                     senttia menojäännöksestä.
9869: 
9870:                       15 §
9871:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 110)                               30 a §
9872:                                                        Verovelvollisella, joka verovuoden aikana
9873:                      29 §                           tekee ympäristönsuojeluinvestoinnin jäteveden
9874:    Sijoitusomaisuuden hankintameno ja 5 §:n 6       taikka muun ympäristöä pilaavan päästön puh-
9875: kohdassa tarkoitettu arvonkorotus on sen ve-        distamiseksi tarkoitetun koneen tai laitteen
9876: rovuoden kulua, jona sijoitusomaisuus on luo-       käyttöönottamiseksi elinkeinotoiminnassaan,
9877: vutettu tai menetetty. Raha-, vakuutus- ja          on oikeus siltä verovuodelta, jona tässä tarkoi-
9878: eläkelaitoksella verovuoden päättyessä olevan       tettu kone tai laite on otettu käyttöön, sekä
9879: sijoitusomaisuuden hankintamenosta ja edellä        yhdeksältä seuraavalta verovuodelta toimitetta-
9880: mainitusta arvonkorotuksesta on verovuoden          vissa verotuksissa vähentää veronalaisesta tu-
9881: kulua kuitenkin se osa, joka ylittää vastaavan      lostaan sanotun koneen tai laitteen hankinta-
9882: sijoitusomaisuuden hankintaan verovuoden            menosta määrä, mikä verovelvollisen kirjanpi-
9883:                                      1988 vp. -     LA n:o 84                                       5
9884: 
9885: dossa on tällaisena poistona vähennetty. Näin       käytetyn vesimäärän perusteella riippumatta
9886: suoritettu poisto voidaan hyväksyä, mikäli täs-     siitä, onko vesi hankittu elinkeinonharjoittajan
9887: sä säännöksessä tarkoitettu kone tai laite edus-    omasta vedenottarnosta tai toisen hänelle toi-
9888: taa alansa edistyneintä tekniikkaa ja ympäris-      mittamaa.
9889: töministeriö on vahvistanut tämän lausunnol-           Veron suuruus on 50 penniä kulutettua vesi-
9890: laan. (Ympäristönsuoje/uinvestointipoisto)          kuutiota kohden, siltä osin kuin verovelvollisen
9891:                                                     veden kulutus ylittää yli 10 000 kuutiota vuo-
9892:                   41-42 §                           dessa.
9893:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 110)              Elinkeinovesiverosta vapaita ovat kuitenkin
9894:                                                     asunto-osakeyhtiölaissa (30/26) tarkoitetut
9895:                      46 §                           osakeyhtiöt, kiinteistöyhtiöt sekä kiinteistö-
9896:   (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o         huoltoyhtiöt. Samoin tässä pykälässä tarkoite-
9897: 110)                                                tusta verosta vapaita ovat vesilaitokset.
9898:    Raha-, vakuutus- ja eläkelaitos saa vähentää        Verovelvollinen on velvollinen ilmoittamaan
9899: verovuonna tehdyn, enintään 0,3 prosenttia          kunkin tilikauden osalta elinkeinotoiminnassa
9900: laitoksella verovuoden päättyessä olevien saa-      kuluttamansa vesikuutioiden lukumäärän vero-
9901: misten yhteismäärästä vastaavan luottotappi-        viranomaisille. Verovelvollisen ilmoitusvelvolli-
9902: ovarauksen, kuitenkin niin, että laitoksen vero-    suutta koskevat soveltuvin osin verotuslain
9903: vuonna ja aikaisemmin tekemien purkamatto-          (482/58) kirjanpitovelvollisen ilmoitusvelvolli-
9904: mien luottotappiovarausten yhteismäärä ei saa       suutta koskevat säännökset.
9905: ylittää 5 prosenttia laitoksella verovuoden
9906: päättyessä olevien saamisten yhteismäärästä ja
9907: että vakuutuslaitoksen vakuutusmaksusaami-                                49 b §
9908: siin sovelletaan 1 momentin säännöksiä. Niin           Tässä laissa tarkoitettu elinkeinonharjoittaja
9909: ikään saa takauslaitos, jonka yksinomaisena         on velvollinen maksamaan jätevedestä veroa
9910: tarkoituksena on takaussitoumusten antaminen        (haitallisen jäteveden vero), jos jätevesi lisäksi
9911: raha-, vakuutus- ja eläkelaitokselle asiakkait-     sisältää kiintoaineita, hapettavia yhdisteitä,
9912: tensa liiketoimintaan saamien luottojen vakuu-      elohopeaa, kadmiumia, kromia, nikkeliä, lyi-
9913: deksi, vähentää 1 momentin mukaisesti liike-        jyä tai kuparia.
9914: saamisistaan myönnettävän vähennyksen lisäk-           Veron suuruus on 20 penniä kuutiometriltä
9915: si tässä momentissa mainitulla tavalla lasketun     jätevettä siltä osin kuin jäteveden määrä ylittää
9916: luottotappiovarauksen verovuoden päättyessä         1 000 kuutiometriä ja siinä on edellä 1 momen-
9917: olevien takausvastuittensa yhteismäärästä.          tissa mainittua ainetta. Veron määrä on kui-
9918:                                                     tenkin 10 penniä kuutiometriltä, jos sanottua
9919:                       46 a §                        ainetta vuoden aikana jätevedessä on vähem-
9920:   Verovelvollinen, raha-, vakuutus- ja elä-         män kuin puolet luvan enimmäismäärästä. Ve-
9921: kelaitoksia lukuun ottamatta, saa vähentää          roa ei kanneta, jos sanottua ainetta vuoden
9922: verovuonna tekemänsä toimintavarauksen,             aikana on vähemmän kuin 30 OJo luvan enim-
9923: kuitenkin niin, että verovuonna ja aikaisemmin      mäismäärästä.
9924: tehtyjen purkamattomien toimintavarausten              Verovelvollinen on velvollinen ilmoittamaan
9925: yhteismäärä ei saa ylittää 40 prosenttia tilikau-   kunkin tilikauden osalta jätevetensä ja siihen
9926: den päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden           sisältyvien 1 momentissa mainittujen aineiden
9927: aikana maksettujen ennakonpidätysten alaisten       määrät veroviranomaisille, ja ilmoitusvelvolli-
9928: palkkojen määrästä.                                 suutta koskevat soveltuvin osin verotuslain
9929:                                                     (482/58) kirjanpitovelvollisen ilmoitusvelvolli-
9930:                                                     suutta koskevat säännökset.
9931: 
9932:                     IV Osa                                           51-52 a §
9933:       Elinkeinonharjoittajien erityisverot              (Kuten hallituksen esityksessä n:o 110)
9934: 
9935:                       49 a §                          Tämä    laki t1dee voimaan            patvanä
9936:    Tässä laissa tarkoitettu elinkeinonharjoittaja             kuuta 1989 ja sitä sovelletaan ensim-
9937: on velvollinen maksamaan veroa (elinkeinove-        mäisen kerran vuodelta 1989 toimitettavassa
9938: siveroa), joka peritään elinkeinotoiminnassa        verotuksessa, kuitenkin siten, että lain 49 a ja
9939: 6                                 1988 vp. -     LA n:o 84
9940: 
9941: 49 b §:ää sovelletaan ensimmäisen kerran vuo-    1983 annettu laki (1023/83) sekä 28 päivänä
9942: delta 1990 toimitettavassa verotuksessa.         joulukuuta 1978 annettu investointivarauslaki
9943:   Tällä lailla kumotaan tutkimusvähennykses-     (1094178).
9944: tä valtionverotuksessa 22 päivänä joulukuuta
9945: 
9946: 
9947: 2.
9948:                                             Laki
9949:                 konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain kumoamisesta
9950: 
9951:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
9952: 
9953:                      1§                                                2§
9954:   Täten kumotaan konserniavustuksesta vero-        Tämä laki tulee voimaan              patvana
9955: tuksessa 21 päivänä marraskuuta 1986 annettu               kuuta 1989. Lakia sovelletaan ensim-
9956: laki (825/86).                                   mäisen kerran vuodelta 1989 toimitettavassa
9957:                                                  verotuksessa.
9958: 
9959:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1988
9960: 
9961:          Esko Seppänen              Esko Helle                    Timo Laaksonen
9962:          Jarmo Wahlström            Claes Andersson               Pekka Leppänen
9963:          Pauli Uitto                Raila Aho                     Heli Astala
9964:          Vappu Säilynoja            Pertti Lahtinen               Anna-Liisa Jokinen
9965:                                               1988 vp.
9966: 
9967: Lakialoite n:o 85
9968: 
9969: 
9970: 
9971: 
9972:                                  Laaksonen ym.: Ehdotukset kone- ja laiteinvestointien vähen-
9973:                                    nysoikeutta koskeviksi muutoksiksi liikevaihtoverolainsää-
9974:                                    däntöön
9975: 
9976: 
9977:                                          Eduskunnalle
9978: 
9979:    Aloite on tarkoitettu käsiteltäväksi hallituk-   eet ovat mukauttamassa meitä Euroopan yhtei-
9980: sen esityksen n:o 116 asemesta. Ehdotamme,          sön vaatimuksiin, tavallisen pieni- ja keskitu-
9981: että koneiden ja laitteiden liikevaihtoverohuo-     loisen kansalaisen kustannuksella.
9982: jennus alennettaisiin ensi vuodeksi 40 OJo:ksi         Hallituksen esitys vähentää liikevaihtoveron
9983: nykyisen 80 %:n asemesta ja että seuraavana         tuottoa 300 miljoonaa markkaa vuodessa. Tä-
9984: vuonna vähennys poistuisi kokonaan.                 män aloitteen arvioidaan lisäävän liikevaihto-
9985:    Hallitus taas haluaisi edelleen vähentää yri-    veron tuottoa 1 200 miljoonaa markkaa.
9986: tysten verotusta nostamalla kone- ja laiteinves-       Vuonna 1990 kone- ja laiteinvestoinneille ja
9987: tointien liikevaihtoverohuojennuksen nykyises-      energiainvestoinneille ei aloitteen tarkoituksen
9988: tä 80 %:sta 90 %:ksi ja sen jälkeen poistaa         mukaan enää huojennusta myönnettäisi.
9989: koneilta ja laitteilta kokonaan liikevaihtove-         Ehdotammekin,
9990: ron. Samalla hallitus tähtää arvonlisäverojär-
9991: jestelmään siirtymiseen - eli kokoomus, sosi-                 että Eduskunta hyväksyisi hallituksen
9992: aalidemokraatit, RKP ja SMP maksattaisivat                 esitykseen n:o 116 sisältyvien lakiehdo-
9993: kuluttajilla, tavallisilla palkansaajilla ja elä-          tusten asemesta seuraavat lakiehdotuk-
9994: keläisillä sen välillisen veron, minkä yritykset           set:
9995: vielä tänä päivänä maksavat. Näin ko. puolu-
9996: 
9997: 
9998: 
9999: 1.
10000:                                               Laki
10001: eräitä tuotannollisia investointeja koskevista poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetun lain
10002:                                       4 §:n muuttamisesta
10003: 
10004:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräitä tuotannollisia investointeja koskevista
10005: poikkeuksista liikevaihtoverolakiin 19 päivänä joulukuuta 1980 annetun lain 4 §:n 1 ja 3
10006: momentti,
10007:   sellaisina kuin ne ovat 13 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (946/85), näin kuuluviksi:
10008: 
10009:                         4§                          ta, tai jos verovelvollinen on itse valmistanut
10010:    Tavaroiden valmistustoimintaa harjoittava        mainitut tavarat, 40 prosenttia liikevaihtovero-
10011: verovelvollinen saa vuonna 1989 vähentää 40         lain 17 §:n 1 momentin mukaisesti myynnin
10012: prosenttia välittömästi tässä toiminnassa tai       verotusarvoon luettavasta määrästä.
10013: siihen liittyvässä tutkimus- ja kehittämistoi-
10014: minnassa pääasiallisesti käytettäväksi hankki-         Jos verovelvollinen myy tavaran, jonka osal-
10015: miensa tai itse maahantuomiensa koneiden,           ta hän on tehnyt 1 momentin tai liikevaihtove-
10016: laitteiden ja työkalujen sekä niiden osien sa-      rolakiin väliaikaisesti lisätyn 8 b §:n mukaisen
10017: moin kuin niiden hankinnan yhteydessä suori-        vähennyksen, luetaan myynnin verotusarvoon
10018: tettavien verollisten asennustöiden ostohinnois-    40 prosenttia tavaran myyntihinnasta. Jos ve-
10019: 
10020: 281014A
10021: 2                                         1988 vp. -     LA n:o 85
10022: 
10023: rovelvollinen ottaa sanotun tavaran käytettä-         myynnin verotusarvoon luetusta määrästä taik-
10024: väksi muussa kuin 1 momentissa tarkoitetussa          ka jos tavaran käypä myyntihinta on näitä
10025: valmistus- tai siihen liittyvässä tutkimus- ja        pienempi, 40 prosenttia käyvästä myyntihin-
10026: kehittämistoiminnassa taikka lopettaa sanotun         nasta myynnin verotusarvoon.
10027: toiminnan harjoittamisen, luetaan 40 prosent-
10028: tia tavaran ostohinnasta tai liikevaihtoverolain        (Voimaantulo- ja soveltamissäännös kuten
10029: 17 §:n 1 momentin mukaisesti verovelvollisen          hallituksen esityksessä n:o 116)
10030: 
10031: 
10032: 
10033: 
10034: 2.
10035:                                                 Laki
10036:      energiainvestointien liikevaihtoverovähennyksistä annetun lain 2 ja 4 §:n muuttamisesta
10037: 
10038:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan energiainvestointien liikevaihtoverovähennyksis-
10039: tä 11 päivänä heinäkuuta 1986 annetun lain (547 /86) 2 §:n 3 momentti ja 4 §:n 2 momentti, näin
10040: kuuluviksi:
10041: 
10042:                        2§
10043:                                                       detyn ajan päättymistä muuhun kuin 2 §:ssä
10044:    Ottaessaan rakennusinvestoinnin käyttöön           tai eräitä tuotannollisia investointeja koskevis-
10045: verovelvollinen saa vuonna 1989 vähentää 40           ta poikkeuksista liikevaihtoverolakiin annetus-
10046: prosenttia investointiin liittyvien, välittömästi 1   sa laissa tarkoitettuun vähennykseen oikeutta-
10047: ja 2 momentissa tarkoitetuissa rakennuksissa          vaan käyttöön, on luettava 40 prosenttia kone-
10048: ja pysyvissä rakennelmissa harjoitetun tavaran        ja laiteinvestoinnin ostohinnasta myynnin ve-
10049: valmistustoiminnassa käytettävien koneiden ja         rotusarvoon. Jos verovelvollinen myy edellä
10050: laitteiden samoin kuin niiden hankinnan yhtey-        mainitun koneen tai laitteen tai lopettaa vähen-
10051: dessä suoritettavien verollisten asennustöiden        nykseen Oikeuttavan valmistustoiminnan har-
10052: ostohinnoista (kone- ja /aiteinvestoint1).            joittamisen, on lisäksi voimassa, mitä eräitä
10053:                                                       tuotannollisia investointeja koskevista poik-
10054:                        4§                             keuksista liikevaihtoverolakiin annetun lain
10055:                                                       4 §:n 3 momentissa on säädetty.
10056:    Verovelvollinen, joka ottaa koneen tai lait-
10057: teen, jonka osalta on voitu tehdä tässä laissa          (Voimaantulo- ja soveltamissäännös kuten
10058: tarkoitettu vähennys, ennen 1 momentissa sää-         hallituksen esityksessä n:o 116)
10059: 
10060: 
10061:       Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1988
10062: 
10063:           Timo Laaksonen                Esko Helle                      Jarmo Wahlström
10064:           Juhani Vähäkangas             Claes Andersson                 Pekka Leppänen
10065:           Pauli Uitto                   Raila Aho                       Heli Astala
10066:           Vappu Säilynoja               Pertti Lahtinen                 Anna-Liisa Jokinen
10067:                                               1988 vp.
10068: 
10069: Lakialoite n:o 86
10070: 
10071: 
10072: 
10073: 
10074:                                   Laaksonen ym.: Ehdotukset laeiksi vuodelta 1989 toimitettavas-
10075:                                     sa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja vero-
10076:                                     prosenteista sekä perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta
10077: 
10078: 
10079:                                           Eduskunnalle
10080: 
10081:                                ALOITTEEN YLEISPERUSTELUT
10082: 
10083:    Hallitus ehdottaa (HE n:o 108) progressiivi-      marginaaliverotuksen alentaminen tullaan to-
10084: sen tuloveroasteikon tarkistamista vuodeksi          teuttamaan kaikilla tulotasoilla.
10085: 1989. Tähän sisältyy verotettavan tulon alara-          Hallitus kiinnittää huomiota tuloverotuksen
10086: jan nostaminen 36 000 markkaan, mikä kui-            progressiivisuutta kuvaavaan marginaalivero-
10087: tenkin vastaa likimain nykytilannetta, kun ote-      prosenttiin siksi, että huomio kääntyisi itse
10088: taan huomioon vähennysjärjestelmän muutok-           asiasta eli siitä, paljonko kukin maksaa veroja.
10089: set.                                                 Alentaessaan ylimpiä marginaaliprosentteja
10090:    Hallituksen esityksen mukaan kokonaisve-          huomattavasti ja ilmoittaessaan aikovansa esit-
10091: rouudistus pyritään toteuttamaan muuttamatta         tää niiden alentamista vielä nyt ehdotetusta
10092: eri tuloluokkien keskinäistä veroastetta, mikä       hallitus tosiasiallisesti tarkoittaa suurimpia tu-
10093: merkitsee, "että veroasteikon veroprosentteja        loja saavien tuloveron tuntuvaa alentamista.
10094: voidaan alentaa vain siinä määrin kuin veron-        Tuhannen suurituloisimman verotuksessa tämä
10095: alaisten tulojen ja vähennysjärjestelmän tarkis-     merkitsee kymmenientuhansien markkojen ve-
10096: tukset laajentavat veropohjaa eri tulotasoilla"      ronalennusta eli alennusta, joka vastaa monen
10097: (HE:n n:o 108 yleisperustelut).                      pienituloisen vuoden palkkaa.
10098:                                                         Tässä yhteydessä on usein vedottu yhdysval-
10099:    Hallitus alentaa rikkaiden maksamaa varalli-
10100:                                                      talaisen, taloustieteilijäksi väitetyn herra Laffe-
10101: suusveroa eikä aiokaan säätää varallisuusveroa       rin serviettiin piirrettyyn käyrään. Sen mu-
10102: yhtiöille. Hallituksen peruslähtökohta, joka         kaan, kun verotus nousee, työhalut aluksi li-
10103: edellyttää olemassa olevien tulo- ja varallisuus-
10104:                                                      sääntyvät, mutta jos verotus jatkaa kiristymis-
10105: suhteiden säilyttämistä, on yhteiskunnallisesti
10106:                                                      tään, jossakin vaiheessa työhalut alkavat vä-
10107: epäoikeudenmukainen.                                 hentyä, jos verotusta vielä kiristetään. Herra
10108:    Yhteiskunnallisen rikkauden lisääntyessä ka-      Laffer ei ole kyennyt osoittamaan, missä vai-
10109: pitalistisen yhteiskunnan markkinavoimat suo-        heessa ja miten työhalut heikkenevät, mutta
10110: rittavat alituista tulojen ja varallisuuden uusja-   tätä serviettiteoriaa ovat suurituloiset ja heidän
10111: koa. Oikeudenmukaisen veropolitiikan lähtö-          poliittiset edusmiehensä käyttäneet eri maissa
10112:  kohtana tulee olla yhteiskunnan vähävaraisten       lumeperusteluna itsekkäille pyrkimyksilleen
10113: ihmisten ja yksinomaan palkkatuloillaan elä-         oman verotuksensa alentamiseksi. Valitettavas-
10114: vien työntekijöiden sekä toimihenkilöiden käy-       ti tämän serviettiteorian on niellyt Suomen
10115: tettävissä olevien tulojen lisääminen pääomatu-      hallitus.
10116:  loja ja varallisuusverotusta kiristämällä.             Ehdotamme perintö- ja lahjaverotuksen tar-
10117:    Hallituksen esityksen (HE n:o 108) mukaan         kistamista niin, että pienimmistä perinnöistä
10118:  nyt toteutettavan kokonaisverouudistuksen yh-       verotettaisiin nykyistä vähemmän, kun taas
10119:  tenä keskeisenä keinona on marginaaliverojen        suurista perinnöistä nykyistä tuntuvasti enem-
10120:  alentaminen.      Hallitusohjelman mukaisesti       män.
10121: 
10122: 
10123: 
10124: 
10125: 281015B
10126: 2                                     1988 vp. -     LA n:o 86
10127: 
10128:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
10129: 
10130: 1. Veroasteikot ja -prosentit                           300 000 markan verotettavasta tulosta al-
10131:                                                      kaen ehdotamme sovellettavaksi marginaalive-
10132:    Hallituksen verouudistuksen oleellisin puoli      roprosenttia 60.
10133: on vähennysten kirjoittaminen tuloveroasteik-           Yhteisöjen varallisuusveroprosentiksi ehdo-
10134: koon: tehdään kokonaisuuden kannalta tekni-          tamme 2 ja samalla katsomme, että osakeyh-
10135: nen muutos, ei verouudistusta. Tuloerojen ta-        tiöt ja osuuskunnat tulee saattaa varallisuudes-
10136: soittamisen sijasta hallitus alentaa suurituloi-     taan verolle (vrt. tulo- ja varallisuusverolakia
10137: simpien verotusta ja lupaa vastakin alentaa:         koskeva lakialoitteemme). Se on omiaan tehos-
10138: suurituloisimpien verotusta vähennettäisiin          tamaan yritysvarallisuuden käyttöä, ja samalla
10139: tuntuvasti alentamalla korkein marginaalive-         voidaan osa teknologiahyödystä siirtää yhteis-
10140: roprosentti. Sellainen on hinta tällaisesta halli-   kunnan käyttöön.
10141: tusyhteistyöstä.                                        Yhteisöjen tuloveroprosentin ehdotamme
10142:    Hallitus ei siis tahdo käyttää verouudistusta:    nostettavaksi 43 OJo :iin.
10143:    - tuloerojen tasoittamiseen
10144:    - varallisuuserojen ja periytyvien varalli-
10145: suuserojen tasoittamiseen eikä                       2. Perintö- ja lahjaverolaki
10146:    - ympäristöongelmien lievittämiseen
10147:                                                         Perintö- ja lahjaverolakia ehdotamme muu-
10148:    - vähäisen yritysverotuksen ja raskaan hen-
10149:                                                      tettavaksi niin, että suurimmista perinnöistä ja
10150: kilöverotuksen epäsuhdan korjaamiseen.               lahjoista perittäisiin nykyistä tuntuvampi vero.
10151:    Ehdotamme ylimpien tuloryhmien verotuk-           Vero nousisi yli miljoonan markan perintö-
10152: sen lisäämistä ja vastaavasti alimpien tuloryh-      osuudesta ja alkaisi kasvaa voimakkaasti yli 2
10153: mien verotuksen lieventämistä. Katsomme, että        miljoonan markan perintöosuudesta. Emme
10154: verotettavan tulon alarajan tulisi olla 38 000       pidä oikeana, että eriarvoisuus saa kertyä ja
10155: markkaa eli vastata 3 000 markan kuukausitu-         kasaantua sukupolvesta toiseen.
10156: loja lomaltapaluuraha mukaan lukien. Toisaal-
10157: ta pidämme tavoitteena, että kaikille taattaisiin      Ehdotammekin,
10158: perusturva, joka olisi 3 000 markkaa kuukau-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
10159: dessa.                                                     lakiehdotukset:
10160: 
10161: 
10162: 
10163: 
10164: 1.
10165:                                                Laki
10166: vuodelta 1989 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veropro-
10167:                                           senteista
10168: 
10169:     Eduskunnan päätöksen mukaan säädetään:
10170: 
10171:                       1§                               Verotettava tulo    Vero alarajan   Vero alarajan
10172:                                                                                kohdalla     ylittävästä
10173:   Vuodelta 1989 toimitettavassa verotuksessa
10174: määrätään tulo- ja varallisuusvero tässä laissa            mk                        mk         .,.
10175:                                                                                            tulon osasta
10176: 
10177: olevien veroasteikkojen ja veroprosenttien mu-        38 000- 51 000               50          11
10178: kaan.                                                 51 000- 63 000            1 480          21
10179:                                                       63 000- 89 000            4000           26
10180:                                                       89 000-140 000           10 760          32
10181:                       2§                             140 000-250 000           27 080          47
10182:   Progressiivinen tuloveroasteikko on seuraa-        250 000-300 000           78 780          51
10183: va:                                                  300 000-                 104 380          60
10184:                                            1988 vp. -       LA n:o 86                                                3
10185: 
10186:                          3§                                                       4§
10187:   Progressiivinen varallisuusveroasteikko on                  Yhteisön tuloveroprosentti on 43 ja yhteisön
10188: seuraava:                                                   varallisuusveroprosentti 2.
10189: Verotettava                       Vero    Vero alarajan
10190: varallisuus                    alarajan    ylittävästä                            5§
10191:                               kohdalla     varallisuu-        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
10192:      mk                         mk          desta OJo
10193:                                                             kuuta 1989.
10194: 1 000 000                       500           1,5             Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
10195: 1 600 000                     9 500           1,6           ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
10196: 3 000 000                     31 900          1,8           miin.
10197: 
10198: 2.
10199:                                                           Laki
10200:                                 perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta
10201: 
10202:   ~duskun~an p~ätöksen mu~~an m~utetaan 12 päiv~nä heinäkuuta 1940 annetun perintö- ja
10203: lahJaverolam 12 Ja 14 §, sellmsma kmn ne ovat 22 päivänä marraskuuta 1985 annetussa laissa
10204: (876/85), näin kuuluviksi:
10205: 
10206:                         12 §                                                    14 §
10207:     Veronalaisesta perintöosuudesta saavat vä-                Perintöveroa maksetaan:
10208:  hentää:                                                      1 veroluokassa seuraavan asteikon mukaan:
10209:     1) perinnönjättäjän puoliso 39 000 markkaa,                  Verotettavan osuuden   Veron vakioerä   Vero-oio
10210:     2) sellainen perinnönjättäjän lapsi tai otto-                     arvo mk           osuuden alara-   yli mene-
10211:                                                                                           jan kohdalla     västä
10212:  lapsi tahi näiden rintaperillinen, joka verovel-                                            mk           osasta
10213:  vollisuuden alkaessa ei ole täyttänyt kahdek-                 15 000- 37 500                   200       6
10214:  saatoista vuotta, 7 800 markkaa sekä sen lisäk-               37 500- 75 000                 1 550       8
10215:  si 1 600 markkaa jokaiselta täydeltä vuodelta,                75 000- 150 000                4 550      10
10216: jonka hän on alle kahdeksantoista vuoden iän;                 150 000- 300 000               12 050      11
10217:     3) perinnönjättäjän lapsi tai ottolapsi tahi              300 000- 450 000               28 550      12
10218: sellainen rintaperillinen, joka sairaudesta, vias-            450 000- 750 000               46 550      12,5
10219: ta tai vammasta aiheutuneen pysyvän haitan                    750 000-1 050 000              84 050      13
10220: tähden on ansiotyöhön kykenemätön, edellises-               1 050 000-2 000 000             151 000      14
10221: sä kohdassa mainittujen määrien lisäksi 16 000              2 000 000-3 000 000             284 000      20
10222: markkaa;
10223:                                                             3 000 000-4 000 000             484 000      25
10224:     4) vähintään viimeiset kymmenen vuotta en-              4 000 000-                      734 000      30
10225: nen perinnönjättäjän kuolemaa hänen palve-
10226: luksessaan ollut ja häntä hoitanut henkilö                     II veroluokassa asteikon mukainen vero kak-
10227: 7 800 markkaa; sekä                                         sinkertaisena; ja
10228:    5) perinnönjättäjän puoliso ja perinnönjättä-              111 veroluokassa asteikon mukainen vero
10229: jän lapsi tai ottolapsi tahi näiden rintaperilli-           kolminkertaisena, kuitenkin enintään 80 o/o ve-
10230: nen, milloin jäämistään sisältyy perinnönjättä-             rotettavan osuuden arvosta.
10231: jän kotiin kuuluneita huone- ja talouskaluja,
10232: vaatteita sekä muuta asuntoirtaimistoa, tällai-                Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
10233: sen omaisuuden osalta sen arvon, enintään                   kuuta 1989 ja sitä sovelletaan niihin tapauk-
10234: kuitenkin 16 000 markkaa.                                   siin, joissa verovelvollisuus alkaa lain voi-
10235:                                                             maantulopäivänä tai sen jälkeen.
10236: 
10237:           Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1988
10238:               Timo Laaksonen                  Raila Aho                           Pertti Lahtinen
10239:               Lauha Männistö                  Esko Helle                          Juhani Vähäkangas
10240:               Claes Andersson                 Vappu Säilynoja                     Pekka Leppänen
10241:               Jarmo Wahlström                 Pauli Uitto                         Heli Astala
10242:                                               Anna-Liisa Jokinen
10243:                                               1988 vp.
10244: 
10245: Lakialoite n:o 87
10246: 
10247: 
10248: 
10249: 
10250:                                  Laaksonen ym.: Ehdotus laiksi moottoriajoneuvoverosta anne-
10251:                                    tun lain 5 ja 17 §:n muuttamisesta
10252: 
10253: 
10254:                                          Eduskunnalle
10255: 
10256:    Hallitus ehdottaa (HE n:o 119) eräistä           perustuvaa SEV-link tai Baltic Link -yhteyttä
10257: kuorma- ja erikoisautoista kannettavan varsi-       Tallinnan kautta Itä- ja Keski-Eurooppaan.
10258: naisen ajoneuvoveron määrää korotettavaksi.         Kummankaan hankkeen kohdalla liikennemi-
10259: Dieselkäyttöiset moottoripyörät ehdotetaan va-      nisteriö tai ympäristöministeriö ei ole aktiivi-
10260: pautettavaksi ajoneuvoverosta. Ehdotamme            sesti ohjaamassa hankkeita rautatieliikenne-
10261: hallituksen esittämää suurempia veronkorotuk-       pohjaisiksi, vaikka esimerkiksi Keski-Euroo-
10262: sia ajoneuvoveroon samalla, kun täydennäm-          passa ollaan havahtumassa välttämättömyy-
10263: me hallituksen ehdotusta toisella liikennepoliit-   teen siirtää maantieliikennettä kiskoille.
10264: tisesti tarkoituksenmukaisella ehdotuksella eli        Kaikista typen oksidien päästöistä, joilla on
10265: linja-autoliikenteen vapauttamisella polttoaine-    kielteisiä vaikutuksia luontoon, tieliikenteen
10266: verosta lisäämällä lain 17 §:ään uusi tätä tar-     osuus on 45 o/o. Yksinomaan dieselajoneuvois-
10267: koittava 6 kohta, jolloin 4 ja 5 kohtaan on         ta, pääasiassa kuorma- ja linja-autoista, aiheu-
10268: tehty vain tästä lisäyksestä aiheutuva tarkistus.   tuu 27 % kaikista typen oksidien päästöistä (se
10269:    Verotusta tulee käyttää raskaan maantielii-      on noin 60 % tieliikenteen päästöistä).
10270: kenteen siirtämiseksi kiskoille samalla, kun           Raskaiden dieselajoneuvojen ominaispäästöt
10271: linja-autoliikennettä tuetaan, jotta joukkolii-     ovat yli 20-kertaiset henkilöautoon verrattuna,
10272: kennevaihtoehto säilyisi. Kumpikin toimenpide       eikä puhdistustekniikkaa ole toistaiseksi näkö-
10273: on ilmansaastuminen huomioon ottaen erittäin        piirissä. Raskas dieselajoneuvoliikenne aiheut-
10274: perusteltu.                                         taa noin puolet tieliikenteen typpipäästöistä.
10275:    Hallitus esittää kumottavaksi polttoaineve-         Dieselmoottori tuottaa myös nokea, jonka
10276: rosta annetun lain 7 §:ään sisältyvän dieselöl-     on todettu aiheuttavan syöpää. Ruotsin halli-
10277: jyn veron palauttamisen ja sen korvaamisen          tus aikoo edellyttää hiukkaskeräimiä, joita to-
10278: budjetista myönnettävällä avustuksella, jolloin     sin ei vielä ole edes kehitetty.
10279: linja-autoliikenteelle ohjattava tuki pienenee.        Raskaiden dieselajoneuvojen typpipäästöjä
10280: Me pidämme parhaimpana tukea linja-autolii-         voidaan vähentää ohjaamalla liikennettä rauta-
10281: kennettä siten, että se vapautuu jo alun perin      teille erityisesti yökuljetuksiin, mikä tasaisi
10282: polttoaineveron maksusta.                           myös energiankulutusta. Tämä on mahdollista
10283:    On valitettavaa, että maamme liikennepoli-       käytännössä vain lisäämällä raskaan ajoneuvo-
10284: tiikka perustuu luonnosta, ihmisten elinympä-       liikenteen verotusta ja kehittämällä vastaavasti
10285: ristöstä piittaamattomalle teollisuuden lyhyt-      rautateitä.
10286: näköisiä etuja palvelevalle politiikalle. Tämä         Ehdotammekin,
10287: näkyy esimerkiksi siinä, että toisaalta Pohjois-
10288: maissa kehitetään kuorma-autojen varaan                      että Eduskunta hyväksyisi hallituksen
10289: Scanlink-yhteyttä Tanskan kautta Manner-                   esitykseen n:o 119 sisältyvän lakiehdo-
10290: Eurooppaan ja toisaalta meillä Suomessa sa-                tuksen asemesta seuraavan lakiehdo-
10291: mantapaista nimenomaan maantieliikenteeseen                tuksen:
10292: 
10293: 
10294: 
10295: 
10296: 281019F
10297: 2                                   1988 vp. -    LA n:o 87
10298: 
10299: 
10300:                                             Laki
10301:                moottoriajoneuvoverosta annetun lain 5 ja 17 §:n muuttamisesta
10302: 
10303:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10304:    kumotaan moottoriajoneuvoverosta 30 päivänä joulukuuta 1966 annetun lain 5 §:n 1 momen-
10305: tin 6 kohta, sellaisena kuin se on 13 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (947/85),
10306:    muutetaan lain 5 §:n 1 momentin 3-5 kohta ja 17 §:n 4 ja 5 kohta,
10307:    sellaisina kuin niistä ovat 5 §:n 1 momentin 3-5 kohta 20 päivänä marraskuuta 1987
10308: annetussa laissa (859/87) ja 17 §:n 4 kohta 3 päivänä joulukuuta 1982 annetussa laissa (872/82),
10309: sekä
10310:    lisätään lain 17 §:ään uusi 6 kohta seuraavasti:
10311: 
10312:                        5§                         gramman määräitä tai sen osalta 46 markkaa
10313:    Varsinainen ajoneuvovero on dieselöljyä,       ja telirakenteisesta kuorma-autosta samoin
10314: moottoripetrolia tai sähköä käyttämään tarkoi-    kuin kolme- tai useampiakselisesta kuorma-
10315: tetusta taikka nestekaasua käyttävästä mootto-    autosta, joka on hyväksytty ja jota käytetään
10316: riajoneuvosta:                                    varsinaisen perävaunun vetoon, kultakin koko-
10317:                                                   naispainon 100 kilogramman määräitä tai sen
10318:    3) kaksiakselisesta kuorma-autosta, joka on    osalta 52 markkaa.
10319: hyväksytty ja jota käytetään puoliperävaunun
10320: vetoon, kultakin kokonaispainon 100 kilo-
10321: gramman määräitä tai sen osalta 49 markkaa                            17 §
10322: ja kaksiakselisesta kuorma-autosta, joka on         Lisäverosta ovat vapaat:
10323: hyväksytty ja jota käytetään varsinaisen perä-
10324: vaunun vetoon, kultakin kokonaispainon 100           4) mopot;
10325: kilogramman määräitä tai sen osalta 52 mark-         5) vastavuoroisuuden ehdolla moottoriajo-
10326: kaa;                                              neuvot, joita käyttää vieraan valtion Suomessa
10327:    4) muusta kuin 5 kohdassa tarkoitetusta        oleva lähetystö tai konsulinvirasto, jonka pääl-
10328: telirakenteisesta kuorma- tai erikoisautosta      likkönä on lähetetty konsuli, tahi niihin verrat-
10329: kultakin kokonaispainon 100 kilogramman           tava ulkomainen edustusto, taikka niihin kuu-
10330: määräitä tai sen osalta 34 markkaa 19 000         luva henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen;
10331: kilogramman kokonaispainoon saakka ja kul-        sekä
10332: takin tämän ylittävältä 100 kilogramman mää-         6) linja- tai tilausliikenteessä oleva linja-
10333: räitä tai sen osalta 61 markkaa;                  auto.
10334:    5) telirakenteisesta kuorma-autosta, joka on
10335: hyväksytty ja jota käytetään puoliperävaunun        (Voimaantulo- ja soveltamissäännös kuten
10336: vetoon, kultakin kokonaispainon 100 kilo-         hallituksen esityksessä n:o 119)
10337: 
10338: 
10339:     Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1988
10340: 
10341:         Timo Laaksonen            Raila Aho                        Pekka Leppänen
10342:         Jarmo Wahlström           Heli Astala                      Vappu Säilynoja
10343:         Esko Helle                Pertti Lahtinen                  Arvo Kemppainen
10344:         Claes Andersson           Lauha Männistö                   Anna-Liisa Jokinen
10345:                    Juhani Vähäkangas                       Pauli Uitto
10346:                                                1988 vp.
10347: 
10348: Lakialoite n:o 88
10349: 
10350: 
10351: 
10352: 
10353:                                   Männistö ym.: Ehdotus laiksi eräistä kloorifluorihiilivetyjen
10354:                                     käyttöä koskevista rajoituksista
10355: 
10356: 
10357:                                           Eduskunnalle
10358: 
10359:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen        virran suunta saattaa muuttua jäähdyttäen Eu-
10360: kemikaalilaiksi (HE n:o 93). Tässä aloitteessa       roopan, valtamerten pinnannousu peittäisi ala-
10361: pyritään sitä täydentämään sijoittamatta kui-        via rannikkoalueita ym. Tarkkaa ennustetta ei
10362: tenkaan nyt ehdotettuja säännöksiä kyseisen          kuitenkaan kyetä laatimaan. Suomen osalta on
10363: lain kehikkoon.                                      veikkailtu lämpötilan nousua, mutta myös sa-
10364:    Silloin kun ovat vastakkain elinkeinoelämän       teisuuden voimakasta lisääntymistä.
10365: ja ihmisen edut, näyttää elinkeinoelämän etu            Muutokset ilmakehässä ovat seurausta vii-
10366: aina voittavan, jopa niin pitkälle, että - kuten     meisten sadan vuoden teollistumisesta. Fossii-
10367: eräs pakinoitsija toteaa - voidaan yhtä hyvin        listen polttoaineiden (kivihiili, öljy, maakaasu)
10368: puhua elinkeinoelämän asemesta kuolinkeino-          lisääntyvä käyttö, mutta myös tropiikin met-
10369: elämästä. Kun pitäisi rajoittaa tai kieltää, vaa-    sien hävittäminen ja polttaminen on muutta-
10370: tii elinkeinoelämä aina sitovaa näyttöä haitois-     massa vuosituhansien tasapainoa. Vuodesta ·
10371: ta, vetoaa siihen, että muutakaan mahdolli-          1800 ilmakehän hiilidioksidimäärä on kasvanut
10372: suutta ei ole, ja vielä silloinkin, kun on sitovaa   30 OJo. Tämä uhkaa nostaa maapallon lämpöti-
10373: näyttöä haitoista, pyrkii vaikuttamisen keinoin      laa seuraavan sadan vuoden aikana 1,5 - 4,5
10374: siihen, että sen toimintaa rajoitettaisiin mah-      astetta. Lämpötilan nousu kaksinkertaistuu,
10375: dollisimman vähän.                                   mikäli eräiden muiden kaasujen määrä lisään-
10376:    Usein vedotaan kansainväliseen kilpailuky-        tyy; näitä ovat mm. metaani, mutta ennen
10377: kyyn. Jokaisessa maassa jokainen yritys vetoaa       kaikkea kloorifluorihiilivedyt. Viimeksi maini-
10378: kansainväliseen kilpailukykyyn. Jos kaikissa         tut, paitsi vaikuttavat lämpötilaan, myös tu-
10379: maissa tätä perustelua kuunnellaan, ei missään       hoavat maapalloa suojaavaa otsonikerrosta.
10380: maassa tehdä mitään.                                    Maapalloa suojaa lyhytaaltoiselta ultravio-
10381:     Vapaaehtoissopimuksin ympäristöministeriö        lettisäteilyltä otsonikerros. Yhden prosentin
10382: on pyrkinyt varovasti rajoittamaan freonien eli      vähennyksen arvioidaan lisäävän ihosyövän
10383: kloorifluorihiilivetyjen käyttöä, jotta elinkei-     esiintymistä 25 %. Mikäli otsonikerros ohenee
10384: noelämä voisi omaan tahtiinsa luopua niistä          enemmän, se haittaa valtamerien keijustoa
10385: sitten, kun suvaitsee luopua. Pakkoa ympäris-        (plankton) ja herkkiä viljalajeja. Epäillään
10386: töministeriö kaihtaa, vaikka näiden aineiden         myös silmävaurioita.
10387: on todettu tuhoavan maapalloa suojaavaa ot-             Otsonikerroksen ohenemisen arvioidaan
10388: sonikerrosta ja siten kiihdyttävän kasvihuoneil-     myös vaikuttavan ilmamassojen liikkeisiin, mi-
10389: miönä tunnettua maapallon lämpenemistä, tu-          kä muuttaisi maapallon ilmasto-oloja. Kerran
10390: hoavan vesistöjen elämää ja vähäisimpänä on-         vuodessa syys- ja lokakuussa häviää Eteläna-
10391: gelmana lisäävän myös ihosyöpää.                     van yläpuolelta maata suojaavasta otsoniker-
10392:    Maata ympäröivä ilmakehä on osoittautunut         roksesta 50% ja osin jopa 90% otsonimolekyy-
10393: sangen vakaaksi ja juuri soveliaaksi suojaa-         leistä. Viime vuosina reikä on laajentunut ja
10394: maan elämää avaruuden tuhoavalta kylmyydel-          ollut kooltaan noin Amerikan mantereen ko-
10395: tä ja säteilyltä. Mutta kuinka kauan?                koinen. Se ei ole paikallinen ilmiö, vaan ilmaus
10396:    Maapallon keskilämpötilan nousu vaikuttaa         koko ilmakehän otsonikerroksen ohentumises-
10397: merkittävästi ilmasto-oloihin: eräät nykyiset        ta. Myös Pohjoisnavan yllä on merkkejä sa-
10398: keskeiset vilja-alueet aavikoituvat, Golf-meri-      masta ilmiöstä. Se, että otsonikerroksen ohene-
10399: 281027P
10400: 2                                      1988 vp. -     LA n:o 88
10401: 
10402: minen näkyy Etelänavan yläpuolella, johtuu            matkalla. Ja vaikka käyttö lopetettaisiin, li-
10403: eteläisen pallonpuoliskon ilmasto-oloista, vaik-      sääntyisi näiden kaasujen määrä stratosfäärissä
10404: ka samaa ohenemista esiintyy myös muualla.            vielä tulevina vuosina.
10405:    Kloorifluorihiilivetyjä eli CFC-kaasuja (ta-          Saksan Iiittotasavallan Max-Planck-Gesell-
10406: varamerkkejä: Freon, Frigen, Kaltron) käyte-          schaft (tiedeakatemia) arvioi Montrealin sopi-
10407: tään mm. ponnekaasuina, jäähdytysaineena              muksen painottavan vain taloudellisia näkö-
10408: jääkaapeissa ja ilmastointilaitteissa sekä isom-      kohtia. Huolenpidosta tai avusta uhatulle otso-
10409: missa kylmätiloissa. Sitä käytetään myös elekt-       nikerrokselle ei voi olla puhetta. Ehkäisyn tai
10410: roniikan komponenttien, nahan ja tekstiilien          tehokkaan avun asemesta voivat päätökset
10411: puhdistuksessa, muovituotteiden valmistukses-         osoittautua eräänlaiseksi kuolevan otsoniker-
10412: sa (patjat, huonekalujen pehmusteet, lämpö-           roksen tueksi viimeisellä matkalla.
10413: eristeet, erilaiset pakkaukset, kertakäyttöas-           Tällä hetkellä Suomessa käytetään 3 000
10414: tiat). Näiden kaasujen maailmantuotanto lie-          tonnia freoneja vuodessa. Mäntyharjulla pyrkii
10415: nee 800 000 tonnia vuodessa, mikä johtaa ot-          aloittamaan toimintansa uusi eristeainetta val-
10416: sonikerroksen ohentumiseen 59 Olo :lla alle sa-       mistava Coldtherm Oy:n tuotantolaitos, joka
10417: dassa vuodessa.                                       käyttäisi vuodessa freoneja noin 50 tonnia.
10418:    Se, että lopetetaan näiden kaasujen käyttö         Käytetystä määrästä välittömästi vapautuu il-
10419: ponnekaasuina, ei juuri vaikuta, koska käyttö         makehään 10 o-Jo ja loput ennemmin tai myö-
10420: muissa tarkoituksissa on yhä suurempaa.               hemmin yhtiön tuotteiden ikääntyessä. - Sinä
10421:    Fluorikloorihiilivetyjen tavoin otsonikerros-      aikana kun ympäristöministeriö neuvotteleske-
10422: ta tuhonnevat halonit, joita käytetään sammut-        lee teollisuuden kanssa vapaaehtoisrajoituksis-
10423: timissa.                                              ta, voi teollisuus vapaasti lisätä freonien käyt-
10424:    Montrealissa sovittiin, että 49 allekirjoittaja-   töä. Lain 3 §:ssä määräajat on kirjoitettu si-
10425: maata jäädyttää käytön vuoden 1986 tasolle ja         ten, että kahden kalenterivuoden asemesta käy-
10426: laskee käytön vuoteen 1999 mennessä puoleen.          tetään kahta kahdentoista kuukauden jaksoa,
10427: Sopimukseen sisältyy kuitenkin jo alun alkaen         jotta tältä osin tiukennusta voitaisiin ryhtyä
10428: poikkeuksia. On kuitenkin arvioitu, että käyttö       soveltamaan välittömästi lain voimaantulosta
10429: suihkeissa pitäisi välittömästi kieltää ja muu        tarvitsematta odottaa seuraavan kalenterivuo-
10430: käyttö alentaa 15 % :iin.                             den alkua.
10431:    Fluorikloorihiilivedyt eivät reagoi muihin ai-        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10432: neisiin. Niinpä nämä kaasut päätyvät noin                        että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10433: kymmenen vuoden kuluessa stratosfääriin.                      lakiehdotuksen:
10434: Tällä hetkellä merkittävä osa näistä kaasuista,
10435: joiden käyttö on laajentunut, on vasta sinne
10436: 
10437: 
10438: 
10439: 
10440:                                                 Laki
10441:                   eräistä kloorifluorihiilivetyjen käyttöä koskevista rajoituksista
10442: 
10443:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10444: 
10445:                       1§                                                     3§
10446:   Tämän lain nojalla rajoitetaan kloorifluori-          Kloorifluorihiilivedyn käyttöä rajoitetaan
10447: hiilivetyjen valmistusta, kauppaa, maahan-            seuraavasti:
10448: tuontia ja käyttöä.                                      1) sellaisen uuden tuotantolinjan tai tuotan-
10449:                                                       tolaitoksen rakentaminen, joka perustuu tai
10450:                      2§                               jossa aiotaan käyttää kloorifluorihiilivetyjä on
10451:   Ponneaineena kloorifluorihiilivetyä sisältä-        kielletty;
10452: vän aerosolin maahantuonti, valmistus ja                2) sellainen maahantuoja, joka on vuonna
10453: kauppa on kielletty.                                  1987 tuonut maahan sanottua ainetta, saa tuo-
10454:                                      1988 vp. -     LA n:o 88                                        3
10455: 
10456: da sitä maahan voimaantulopäivää seuraavan             Kehotuksesta kloorifluorihiilivetyä käyttävä
10457: 12 kuukauden aikana enintääp määrän, joka           elinkeinonharjoittaja on velvollinen antamaan
10458: on 20 OJo vähemmän kuin vuonna 1987 sen             tiedot käyttämänsä aineen määrästä ja laadus-
10459: jälkeen, kun siitä ensin on väqennetty se mää-      ta.
10460: rä, jota on käytetty ponneaineena, ja aikana,
10461: joka alkaa tämän lain voimaantulosta 12 kuu-                                 5§
10462: kauden kuluttua ja päättyy 24. kuukauden ku-           Se, joka ei täytä 4 §:ssä säädettyä ilmoitus-
10463: luttua, enintään määrän, joka on 40 % vähem-        velvollisuutta tai antaa oleellisest~ puutteellisia
10464: män kuin vuonna 1987 sen jälkeen, kun siitä         tai harhaanjohtavia tietoja, on tuomittava
10465: on vähennetty se määrä, jota on käytetty             kloorifluorihiilivetyjä koskevan ilmoitusvelvol-
10466: ponneaineena;                                       lisuuden rikkomisesta sakkoon, ~onka määrä
10467:    3) muu kuin edellä 2 kohdassa tarkoitettu        on enintään 200 000 markkaa ja vähintään
10468: maahantuonti on kielletty; ja                        1 000 markkaa.
10469:    4) kloorifluorihiilivetyjen valmistus on kiel-      Se, joka rikkoo 2 §:ssä säädettyä kieltoa tai
10470: letty.                                              3 §:ssä säädettyä kieltoa tai rajoitusta vastaan,
10471:                                                     on tuomittava kloorifluorihiilivetyjä koskevien
10472:                        4§                           rajoitusten rikkomisesta sakkoon, ~onka määrä
10473:    Kehotuksetta on velvollinen ilmoittamaan         on enintään 400 000 markkaa j,a vähintään
10474: ympäristöministeriölle kuukausittain seuraavan      30 000 markkaa. Sen lisäksi asianomainen on
10475: kuun loppuun mennessä                               tuomittava menettämään taloudellisena hyöty-
10476:    1) maahantuoja maahan tuomansa kloori-           nä summa, joka on 1 000 markkaa siltä aika-
10477: fluorihiilivedyn määrän ja laadun sekä sen,         valta tonnimääräitä sanottua ainetta, jota kiel-
10478: mihin tarkoituksiin ja kenelle sitä on myyty tai    lon tai rajoituksen rikkominen koskee.
10479: muutoin toimitettu;
10480:    2) se, joka on myynyt tai välittänyt kloori-                         6§
10481: fluorihiilivetyä, sen määrän ja laadun sekä sen,      Tämä laki tulee voimaan          päivänä
10482: kenelle sitä on myyty tai välitetty.                kuuta 1989.
10483: 
10484: 
10485:     Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1988
10486: 
10487:          Lauha Männistö                Pauli Uitto                     Claes Andersson
10488:          Vappu Säilynoja               Jarmo Wahlström                 Pekka Leppänen
10489:                                              1988 vp.
10490: 
10491: Lakialoite n:o 89
10492: 
10493: 
10494: 
10495: 
10496:                                  Kohijoki ym.: Ehdotus laiksi sotilasvammalain 29 a §:n muutta-
10497:                                    misesta
10498: 
10499: 
10500:                                         Eduskunnalle
10501: 
10502:    Sotilasvammalain mukaisten korvausasioi-        oikeuden kokoonpanoa muutettavaksi siten,
10503: den käsittelyyn vakuutusoikeudessa osallistuu      että korvauksensaajien oloja tuntevat jäsenet
10504: maallikkojäsenenä joko sotilasjäsen tai kor-       osallistuvat sotainvalideja koskevien sotilas-
10505: vauksensaajan oloja tunteva jäsen sen mu-          vammalain mukaisten asioiden käsittelyyn. So-
10506: kaan, millaista asiantuntemusta lähinnä tarvi-     tilasvammatyöryhmä on esityksensä perustelui-
10507: taan. Vaikka sotilasjäsenet eivät iänkään puo-     na todennut muun muassa, että sotainvalidien
10508: lesta voi juuri tuntea tai omata kokemusta         korvausasioita käsiteltäessä ei ole ollut edustet-
10509: sota-ajan ja taistelualueiden enempää kuin so-     tuna sota-ajan palvelus- ja muita olosuhteita
10510: tainvalidien tämänhetkisistäkään olosuhteista,     koskevaa asiantuntemusta eikä myöskään tie-
10511: on vakuutusoikeus kutsunut sotainvalidien          tämystä korvauksensaajien nykyisistä oloista.
10512: korvausasioiden käsittelyyn maallikkojäseninä         Maallikkojäsenten osallistumisesta sotilas-
10513: lähes ainoastaan sotilasjäseniä.                   vamma-asiain käsittelyyn vakuutusoikeudessa
10514:    Eduskunnan sosiaalivaliokunta kiinnitti vii-    säädettiin vuonna 1957. Asiaa koskevassa hal-
10515: me syksynä hallituksen sotilasvammalain muu-       lituksen esityksessä n:o 33/1957 vp. uudistuk-
10516: tosesityksestä antamassaan mietinnössä (So VM      sen tarkoituksesta lausuttiin, "että järjestöillä
10517: n:o 122/1987 vp.) huomiota vakuutusoikeuden        olisi mahdollisuus vaikuttaa vakuutusoikeuden
10518: kokoonpanoon sotilasvamma-asioissa. Mietin-        kokoonpanoon ja saada asianomaisille etupii-
10519: nössä todettiin seuraavaa: "Valiokunnan saa-       reille tärkeät näkökohdat entistä paremmin
10520: man tiedon mukaan sotilasvammalakia koske-         esille vakuutusoikeudessa.'' Sotainvalidien
10521: vien asioiden käsittelyyn vakuutusoikeudessa       kohdalla ei edellä kerrottu tavoite ole toteutu-
10522: osallistuu kaksi korvauksensaajien oloja tunte-    nut, sillä vakuutusoikeus kutsuu sotavammais-
10523: vaa jäsentä vain huoltoa koskevissa kysymyk-       ten oloja tuntevat jäsenet osallistumaan aino-
10524: sissä. Silloin kun on kysymys vamman synty-        astaan eräisiin leskien korvausasioiden käsitte-
10525: misen olosuhteista, tulee vakuutusoikeuden jä-     lyyn.
10526: senten olla tällaisia oloja tuntevia, joten asia     Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdo-
10527: olisi otettava huomioon lainsäädäntöä kehitet-     tamme,
10528: täessä."
10529:    Myös sosiaali- ja terveysministeriön asetta-              että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10530: ma vuoden 1984 sotilasvammatyöryhmä on                     lakiehdotuksen:
10531: muistiossaan 28.3.1985 esittänyt vakuutus-
10532: 
10533:                                              Laki
10534:                              sotilasvammalain 29 a §:n muuttamisesta
10535: 
10536:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä toukokuuta 1948 annetun sotilas-
10537: vammalain 29 a §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 17 päivänä tammikuuta 1958 annetussa
10538: laissa (16/58), näin kuuluvaksi:
10539: 
10540:                     29 a §                         tuntevien jäsenten tulee sen mukaan, millaista
10541:                                                    asiantuntemusta asiassa lähinnä tarvitaan,
10542:   Sotilasjäsenten ja korvauksensaajien oloja       osallistua käsittelyyn, jos asiassa on kysymys
10543: 281036Z
10544: 2                                  1988 vp. -    LA n:o 89
10545: 
10546: siitä, oikeuttaako ruumiinvamma, sairaus,        1939-1945 sotiin, korvauksensaajien oloja
10547: kuolema tai katoaminen tämän lain mukaiseen      tuntevien jäsenten tulee osallistua käsittelyyn.
10548: korvaukseen, tai jos vakuutusoikeudesta anne-
10549: tussa laissa niin on erikseen säädetty. Jos        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
10550: edellä tarkoitettu korvausasia liittyy vuosien   kuuta 1989.
10551: 
10552:     Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1988
10553: 
10554:                     Maunu Kohijoki                        Jorma Fred
10555:                     Matti Lahtinen                        Tauno Valo
10556:                                                   1988 vp.
10557: 
10558: Lakialoite n:o 90
10559: 
10560: 
10561: 
10562: 
10563:                                      Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laeiksi kansaneläkelain väli-
10564:                                         aikaisesta muuttamisesta, vuodelta 1989 suoritettavasta sai-
10565:                                         rausvakuutusmaksusta ja työnantajan lapsilisämaksusta vuo-
10566:                                         delta 1989
10567: 
10568: 
10569:                                              Eduskunnalle
10570: 
10571:    Eduskunta on vuosia vaatinut hallitukselta            keskusjärjestöjen välisessä järjestelyasiakirjas-
10572: toimenpiteitä sosiaaliturvamaksujen määräyty-            sa on sovittu 1,5 %:n alennuksesta. Valtio ei
10573: misperusteiden muuttamiseksi. Viimeksi viime             siis noudata edes allekirjoittamiaan sopimuk-
10574: syksynä eduskunta edellytti, että hallitus pa-           sia. Tällä linjalla hallitus antaa tukensa kun-
10575: rantaa työvoimavaltaisten yritysten asemaa uu-           nallisten palvelujen yksityistämispyrkimyksille.
10576: distamalla nykyisin palkkaperusteisina kerättä-          Me emme voi hyväksyä hallituksen esitystä.
10577: vien sosiaaliturvamaksujen rahoitusjärjestel-               Työnantajien maksamista sv-maksuista pa-
10578: mää. Edelleen eduskunta edellytti, että hallitus         lautuu valtaosa takaisin työnantajille korvik-
10579: selvityttää pikaisesti sosiaaliturvamaksujen vai-        keena sairausajan palkan maksamisesta, ja nä-
10580: kutuksen työllisyyteen ja työttömyyteen. Sa-             mä palautukset ovat vielä verovähennyskelpoi-
10581: malla tuli selvittää, voidaanko yksityisiltä yri-        sia työnantajille, joten yksityisten työnantajien
10582: tyksiltä edellyttää työllistämisvastuuta sosiaali-       vastuu työntekijöiden sairauskustannuksista
10583: turvamaksujen mahdollisen alentamisen seu-               jää vähäiseksi. Tätä työnantajat eivät kuiten-
10584: rauksena.                                                kaan koskaan muista mainita valittaessaan
10585:    Hallitus ei miltään osin ole edes yrittänyt           satu-maksujen korkeutta.
10586: noudattaa eduskunnan tahtoa. Sosiaaliturva-                 Työnantajan lapsilisämaksujen perimättä
10587: maksujen työllisyysvaikutuksista ei vieläkään            jättämisellä annetaan kaikille työnantajille yh-
10588: ole tehty minkäänlaista selvitystä, vaikka se on         teensä 4,5 miljardin markan helpotus ensi
10589: ollut hallituksen keskeinen peruste myönnetyil-          vuonna.
10590: le alennuksille jo yli kymmenen vuoden ajan.                Tässä vaiheessa ehdotamme työnantajamak-
10591: Selvityksen tekemisen työllistämisvastuun aset-          suihin porrastusta siten, että niissä otettaisiin
10592: tamiseksi yrityksille hallitus on sivuuttanut täy-       huomioon sekä poistot että varaukset, jolloin
10593: sin.                                                     maksut eivät rasita nykyisellä tavalla työvoi-
10594:    Hallitus vaikeuttaa kuntien asemaa työnan-            mavaltaisia yrityksiä. Pienyritykset tulisi sen
10595: tajana esittämällä kunnille edelleen huomatta-           sijaan mahdollisuuksien mukaan vapauttaa
10596: vasti korkeampaa sairausvakuutusmaksua kuin              maksuista.
10597: yksityisille yrityksille. Yksityisille yrityksille eh-      Ehdotamme,
10598: dotetaan vain 1,2 OJo:n maksua, mutta kunnille
10599: 3,7 %:n maksua. Kuntien maksussa on vain                          että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
10600: 0,25 % :n alennus, vaikka valtion ja kuntien                    lakiehdotukset:
10601: 
10602: 
10603: 
10604: 
10605: 281032U
10606: 2                                     1988 vp. -    LA n:o 90
10607: 
10608: 1.
10609:                                               Laki
10610:                             kansaneläkelain väliaikaisesta muuttamisesta
10611: 
10612:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun
10613: kansaneläkelain 3 §:n 2 momentti ja 5 §:n 1 momentti,
10614:   sellaisina kuin ne ovat, 3 §:n 2 momentti 30 päivänä huhtikuuta 1982 annetussa laissa (307 /82)
10615: ja 5 §:n 1 momentti 29 päivänä joulukuuta 1972 annetussa laissa (956/72), näin kuuluviksi:
10616: 
10617:                        3§                           Kuitenkin valtiolta ja sen laitokselta, Ahvenan-
10618:                                                     maan maakunnalta, kunnalliselta liikelaitoksel-
10619:    Työnantaja suorittaa, niin kuin siitä erikseen   ta, kunnalta ja kuntainliitolta, evankelis-luteri-
10620: säädetään, työnantajan kansaneläkemaksuna           laiselta kirkolta, sen seurakunnalta ja seura-
10621: 3,50 prosenttia ennakkoperinnän alaisen pal-        kuntainliitolta sekä ortodoksiselta kirkkokun-
10622: kan määrästä. Jos liiketoimintaa harjoittavan       nalta ja sen seurakunnalta maksua peritään
10623: valtionverotuksessa verovelvollisen työnanta-       4,45 prosenttia työntekijälle suoritetun ennak-
10624: jan viimeksi toimitettua verotusta varten anta-     koperinnän alaisen palkan määrästä.
10625: massa veroilmoituksessa ilmoittamien, kuluvan
10626: käyttöomaisuuden hankintamenoista tekemien
10627: säännönmukaisten poistojen ja varausten yh-                                 5§
10628: teismäärä on ollut suurempi kuin 300 000              (Kuten hallituksen esityksessä n:o 128)
10629: markkaa, maksun suuruus on viimeksi toimi-
10630: tettua verotusta seuraavana kalenterivuotena          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
10631: kuitenkin 5,50 prosenttia ennakkoperinnän           kuuta 1989.
10632: alaisen palkan määrästä. Jos tällaisen työnan-        Tämän lain 3 §:n 2 momenttia sovelletaan
10633: tajan edellä tarkoitettujen poistojen ja varaus-    vuonna 1989 maksetuista palkoista suoritetta-
10634: ten määrä on ollut suurempi kuin 600 000            vaan työnantajan kansaneläkemaksuun ja
10635: markkaa, sanottu maksu on 7,50 prosenttia           5 §:n 1 momenttia vuodelta 1989 toimitettavas-
10636: ennakkoperinnän alaisen palkan määrästä.            sa verotuksessa.
10637: 
10638: 
10639: 
10640: 
10641: 2.
10642:                                               Laki
10643:                      vuodelta 1989 suoritettavasta sairausvakuutusmaksusta
10644: 
10645:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10646: 
10647:                        1§                           on 11 päivänä elokuuta 1978 annetussa laissa
10648:   Poiketen siitä, mitä 4 päivänä heinäkuuta         (613/78), on säädetty työnantajan sairaus-
10649: 1963 annetun sairausvakuutuslain 33 §:n 1 mo-       vakuutusmaksusta, peritään työnantajan sai-
10650: mentissa, sellaisena kuin se on 4 päivänä joulu-    rausvakuutusmaksua työntekijälle 1 päivänä
10651: kuuta 1970 annetussa laissa (742170), on sää-       tammikuuta tai sen jälkeen sanottuna vuonna
10652: detty vakuutetun sairausvakuutusmaksusta, on        suoritetun palkan määrästä työnantajan sanot-
10653: sanottu maksu 1 penni vakuutetulle vuodelta         tuna vuonna maksaman kansaneläkemaksun
10654: 1989 toimitettavassa kunnallisverotuksessa          mukaan seuraava prosenttimäärä:
10655: määrätyltä veroäyriltä.                             kansaneläke-                                sairausva~
10656:                                                          maksu-                                   kuutus-
10657:                                                         prosentti                                 maksu-
10658:                       2§                                                                         prosentti
10659:   Poiketen siitä, mitä työnantajan sosiaalitur-         3,50 .............................. .    0,75
10660: vamaksusta 4 päivänä heinäkuuta 1963 anne-              5,50 .............................. .    1,25
10661: tun lain 1 §:n 1 momentissa, sellaisena kuin se         7,50 ·······························     2,75
10662:                                       1988 vp. -     LA n:o 90                                                3
10663: 
10664:    Edellä olevan taulukon mukaan lasketusta          kirkkokunnalta ja sen seurakunnalta 1,25 pro-
10665: maksusta vähennetään kuitenkin aina 1 000            senttia työntekijälle 1 päivänä tammikuuta
10666: markkaa. Työnantajan sairausvakuutusmak-             1989 tai sen jälkeen sanottuna vuonna suorite-
10667: sua peritään kuitenkin valtiolta ja sen laitoksel-   tun ennakkoperinnän alaisen palkan määrästä.
10668: ta, Ahvenanmaan maakunnalta ja kunnallisel-
10669: ta liikelaitokselta, kunnalta ja kuntainliitolta,                           3§
10670: evankelis-luterilaiselta kirkolta, sen seurakun-       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
10671: nalta ja seurakuntaliitolta sekä ortodoksiselta      kuuta 1989.
10672: 
10673: 
10674: 
10675: 
10676: 3.
10677:                                                Laki
10678:                             työnantajan lapsilisämaksusta vuodelta 1989
10679: 
10680:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10681:                                                      kansaneläke-                                lapsilisä-
10682:                        1§                                 maksu-                                   maksu
10683:   Poiketen siitä, mitä työnantajan sosiaalitur-          prosentti
10684: vamaksusta 4 päivänä heinäkuuta 1963 anne-               3,50 .............................. .    1 o/o
10685: tun lain 1 §:n 1 momentissa, sellaisena kuin se          5,50 .............................. .    2 o/o
10686: on 11 päivänä elokuuta 1978 annetussa laissa             7,50 .............................. .    3%
10687: (613/78), on säädetty työnantajan lapsilisä-
10688: maksusta, maksua peritään työntekijälle 1 päi-        Edellä olevan taulukon mukaan lasketusta
10689: vänä tammikuuta 1989 ja sen jälkeen sanottu-         maksusta vähennetään kuitenkin aina 1 000
10690: na vuonna suoritetun ennakkoperinnän alaisen         markkaa.
10691: palkan määrästä työnantajan sanottuna vuon-                                 2§
10692: na maksaman kansaneläkemaksun mukaan                   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
10693: seuraavan taulukon mukaan:                           kuuta 1989.
10694: 
10695:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1988
10696: 
10697:                Marjatta Stenius-Kaukonen                         Claes Andersson
10698:                                               1988 vp.
10699: 
10700: Lakialoite n:o 91
10701: 
10702: 
10703: 
10704: 
10705:                                  Tennilä ym.: Ehdotus yhdistyslaiksi
10706: 
10707: 
10708:                                          Eduskunnalle
10709: 
10710:    Ammattiyhdistysliike on perustettu puolus-          Eduskunnan onkin puututtava ammattiyh-
10711: tamaan jäsenistöään, ajamaan heidän etujaan.        distysliikkeen nykyiseen epädemokraattisuu-
10712:    Ammattiyhdistysliikkeen on vienyt kriisiin       teen. Lainsäädäntötoimin on turvattava jäse-
10713: johtajavaltaisuus. Jäsenistön mahdollisuudet        nistön vaikutusmahdollisuudet määräämällä
10714: vaikuttaa ovat heikentyneet jatkuvasti. Ns.         jäsenäänestykset pakollisiksi kaikissa ammatti-
10715: vakautussopimus vain 40 pennin eli 1 prosentin      liitoissa palkka- ja työehtosopimuksen hyväk-
10716: palkankorotuksineen hyväksyttiin ay-liikkeen        symisestä tai hylkäämisestä päätettäessä.
10717: huippujohdon toimesta jäsenistö täysin sivuut-         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10718: taen. Vain Rakennusliitossa palkkaratkaisu
10719: alistettiin jäsenäänestykseen. Sen sijaan esimer-            että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10720: kiksi Metalliliitossa jäsenäänestystä ei suostut-          lakiehdotuksen:
10721: tu millään järjestämään jäsenistön voimakkais-
10722: ta vaatimuksista huolimatta.
10723: 
10724: 
10725: 
10726:                                          Yhdistyslaki
10727:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10728: 
10729:                    1-18 §                           pimusta koskevan neuvottelutuloksen hyväksy-
10730:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 64)            misestä tai hylkäämisestä.
10731: 
10732:                       19 §                                            20-62 §
10733:   (1-2 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o         (Kuten hallituksen esityksessä n:o 64)
10734: 64)
10735:    Mikäli edellä 1 momentissa tarkoitetun yh-                          63 §
10736: distyksen varsinaisiin tarkoituksiin kuuluu                         Voimaantulo
10737: työntekijöiden etujen valvominen työsuhteissa,       (Kuten hallituksen esityksessä n:o 64)
10738: tulee liittoäänestys sääntöjen määräämällä ta-
10739: valla järjestää aina kun on kysymys työehtoso-                       64-70 §
10740:                                                      (Kuten hallituksen esityksessä n:o 64)
10741: 
10742: 
10743:     Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1988
10744: 
10745:                      Esko-Juhani Tennilä                    Ensio Laine
10746:                      Marja-Liisa Löyttyjärvi                Marjatta Stenius-Kaukonen
10747: 
10748: 
10749: 
10750: 
10751: 281037A
10752:                                                1988 vp.
10753: 
10754: Lakialoite n:o 92
10755: 
10756: 
10757: 
10758: 
10759:                                    Seppänen: Ehdotukset eräiksi verouudistusta täydentävien sään-
10760:                                       nösten sisällyttämistä lainsäädäntöön tarkoittaviksi Iaeiksi
10761: 
10762: 
10763:                                            Eduskunnalle
10764: 
10765:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
10766: 
10767:    Aloite liittyy hallituksen ehdottamaan vero-          Tuloista, jotka ylittävät nimellisesti sen mää-
10768: tuksen uudistamiseen ja on tarkoitettu käsitel-       rän joka saadaan kertomalla yksinäisen henki-
10769: täväksi hallituksen esityksen n:o 109 yhteydes-       lön vuoden aikana saama täysi kansaneläke
10770: sä.                                                   (perusosa + lisäosa) luvulla 20, leikattaisiin
10771:    Vuokra-asuntomarkkinoilla vallitsee asumi-         veroina kaikki tulot, jotka ylittävät tämän
10772: sen hätätila: vuokra-asuntoja ei - varsinkaan         rajan. Sen jälkeen jäljelle jäävään tulonosaan
10773: pääkaupunkiseudulla - ole. Kun asuntopula             sovellettaisiin normaalia tuloverotusta.
10774: ei poistu muuten kuin uusia asuntoja rakenta-            Menettelyä ehdotetaan sovellettavaksi aluksi
10775: malla, valtion varoja pitää ohjata niiden ra-         kahden seuraavan vuoden aikana. Kun on
10776: hoittamiseen ja asumisen hätätilan poistami-          saatu kokemuksia järjestelmän toimivuudesta,
10777: seen.                                                 laki voidaan säätää pysyvänä.
10778:    Tässä lakiehdotuksessa esitetään vuokra-              Lisäksi aloitteessa ehdotetaan, että valtio-
10779: asuntojen rahoittamiseen kerättäväksi varoja          neuvoston jäsenenä toimivalle kansanedus-
10780: säätämällä erityislaki enimmäispalkasta ja            tajalle ei enää maksettaisi osaa kansanedus-
10781: enimmäisansioista, mikä toteutetaan tulo- ja          tajan palkkiosta.
10782: varallisuusverolakia täydentävän lain avulla.
10783: 
10784: 
10785: 
10786: 
10787:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
10788: 
10789: 1. Tuloveron avulla enimmäispalkkaan                     On mahdollista keskustella siitä, tulisiko
10790:                                                       enimmäistulorajan olla 15 tai 20 kertaa yksi-
10791:    Ei voida pitää oikeana, että yksinäisen elä-       näisen ihmisen täysi kansaneläke (perusosa +
10792: keläisen täysi kansaneläke on rajoitettu vuonna       lisäosa) vuodessa vai jotenkin muutoin määri-
10793: 1988 vajaaksi kahdeksituhanneksi markaksi             telty. Kun nyt esitetään, että enimmäistuloraja
10794: kuukaudelta ja työttömyysturvan perusturva            on 20 kertaa täysi kansaneläke, nettotuloerot
10795: tätäkin pienemmäksi, kun sen sijaan suurim-           supistuisivat sitä enemmän; tuloveron jälkeen
10796: mille paikoille tai ansioille ei ole asetettu äärtä   suurituloiselle jäisi alle 10 kertaa se määrä,
10797: eikä rajaa. Samaan aikaan vallitsee raju asun-        minkä täyden kansaneläkkeen saaja saa.
10798: topula.                                                  Näin valtio vuonna 1989 perisi luonnollisista
10799:    Enimmäistulon säätämiseksi esityksessä eh-         vähennyksistä riippuen kaiken sen tulonosan,
10800: dotetaan, että tietyn rajan ylittävästä tulosta       joka vuodessa ylittäisi arviolta 480 000 mark-
10801: verotettaisiin kaikki sen rajan ylittävä tulo.        kaa, mikä vastaa noin 40 000 markan kuukau-
10802: Jäljelle jääneeseen tulon osaan sovellettaisiin       siansiota. Tästä summasta perittäisiin normaali
10803: sitten tulo- ja varallisuusverolakia, niin että       tulovero.
10804: siitä maksettaisiin normaali tulovero siten kuin         Kun suurituloinen ei näin voisi kahmia itsel-
10805: tulo- ja varallisuusverolaki ja kulloinkin voi-       leen isompia tuloja ilman että ensin korotetaan
10806: massa oleva veroasteikko edellyttää.                  kansaneläkettä, kävisi niin, että suurituloiset
10807: 281038B
10808: 2                                    1988 vp. -     LA n:o 92
10809: 
10810: saatalSlm vaatimaan myös pienituloisten ase-        omaiselta palvelusajalta edustajanpalkkiota ja
10811: man parantamista.                                   kulukorvausta, on johdonmukaista ja sosiaali-
10812:                                                     sen yhdenvertaisuuden periaatteenkin edellyttä-
10813:                                                     mää, ettei edustajanpalkkiota makseta myös-
10814: 2. Ministerien kaksoispalkkaus pois                 kään ministerikansanedustajille.
10815:                                                        Toinen muutosesitys kohdistuu lain 6 pykä-
10816:   Aloite sisältää muutosehdotuksen lakiin           lään, jonka mukaan eduskunta päättää kunkin
10817: edustajanpalkkiosta (328/ 47), jonka 1 pykälän      valtiopäivien osalta valtionvarainvaliokunnan
10818: 3 momentissa säädetään valtioneuvoston jäse-        ehdotuksesta puhemiehelle myönnettävästä
10819: nelle maksettavaksi puolet kansanedustajalle        määrärahasta niiden kulujen korvaukseksi, joi-
10820: samassa laissa säädetystä edustajanpalkkiosta       ta hänelle aiheutuu sanottuna aikana. Lain 6
10821: ja kulukorvauksesta. Muutosesityksessä ehdo-        pykälä ehdotetaan kumottavaksi tarpeettoma-
10822: tetaan samanaikaisesti kansanedustajana ole-        na; puhemiehen kuluthan ovat eduskunnan
10823: van valtioneuvoston jäsenen kansanedustaja-         normaaleja hallintokuluja. Niiden käsittely ta-
10824: palkan osittaissuorituksenkin poistamista.          pahtunee luontevimmin edustusmäärärahoina
10825:   Aloitteen tarkoituksena on tukea hallituksen      valtion tulo- ja menoarvion momentilta
10826: pyrkimyksiä valtion menotalouden kasvun hi-         22.02.29, millä katetaan eduskunnan kanslian
10827: dastamiseksi, ja aloite johdonmukaisesti liittyy    muut menot. Kyseiseen alamomenttiin voidaan
10828: hallituksen esitykseen kansanedustajien kulu-       valtion vuotuisesta tulo- ja menoarviosta pää-
10829: korvausten saattamiseen verotettavaksi tuloksi      tettäessä lisätä nykyisen lain terminologian mu-
10830: (52 § HE:ssä n:o 109).                              kaisia puhemiehen kuluja vastaava markka-
10831:   Muutoksen puolesta voidaan esittää myös se        määrä tai edustusmenojen lisääntyessä sitä
10832: seikka, ettei valtioneuvoston jäsenten nykyinen     suurempi summa.
10833: työmäärä mahdollista samanaikaisesti riittävän
10834: täysipainoista osallistumista eduskunnan työs-
10835:                                                       Edellä sanotun perusteella ehdotan,
10836: kentelyyn, ja kun saman säännöksen mukaan
10837: myöskään varusmiehinä ja siviilipalvelusmiehi-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
10838: nä oleville kansanedustajille ei makseta asian-            /akiehdotukset:
10839: 
10840: 
10841: 
10842: 
10843: 1.
10844:                                               Laki
10845:                             enimmäistuloverosta vuosina 1989 ja 1990
10846: 
10847:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
10848: 
10849:                        1§                            ma, sanotun lain mukaisen perusosan ja täy-
10850:    Tällä lailla säädetään, poiketen tulo- ja va-    den lisäosan summa kerrottuna luvulla 20,
10851: rallisuusverosta, siitä, miten vuosilta 1989 ja     veroa peritään 100 prosenttia tästä ylittävästä
10852: 1990 toimitettavassa verotuksessa verotetaan        osasta (enimmäistulovero).
10853: niitä suurituloisia, joiden kokonaistulot ylittä-      Kun tulosta on vähennetty enimmäistulovero
10854: vät jäljempänä määritellyn rajan.                   ja 1 momentissa tarkoitetut vähennykset, peri-
10855:                                                     tään näin jäljelle jääneestä tulon osasta tulove-
10856:                        2§                           roa tulo- ja varallisuusverolain mukaan kuiten-
10857:    Jos verovelvollisen yhteenlasketut tulot, sen    kin siten, ettei verovelvollinen voi tehdä 1
10858: jälkeen kun niistä on vähennetty tulo- ja varal-    momentissa mainittuja luonnollisia vähennyk-
10859: lisuusverolain ( 1 ) 81-86 §:n mukaiset             siä. Tulo- ja varallisuusverolain verotuksen
10860: vähennykset, ylittävät määrän, joka on kan-         kattosäännöstä sovelletaan vain siihen tulon-
10861: saneläkelaissa (347 /56) tarkoitetun yksinäisen     osaan, josta enimmäistulovero on vähennetty,
10862: henkilön 1 kuntakalleusluokassa vuodessa saa-       ja tällaisesta tulosta perittävään veroon.
10863:                                     1988 vp. -    LA n:o 92                                      3
10864: 
10865: 2.
10866:                                              Laki
10867:                        edustajanpalkkiosta annetun lain muuttamisesta
10868: 
10869:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
10870:    kumotaan edustajanpalkkiosta 30 päivänä huhtikuuta 1947 annetun lain (328/47) 6 § ja
10871:    muutetaan lain 1 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa
10872: laissa (1110/85), seuraavasti:
10873: 
10874:                       1§                          sessa väessä tai siviilipalvelukseen, pidätetään
10875:                                                   hänelle sanotun palveluksen ajalta tämän lain
10876:   Edustajalle, joka on kutsuttu valtioneuvos-     mukaan tuleva palkkio ja kulukorvaus.
10877: ton jäseneksi, ei makseta valtioneuvoston jäse-
10878: nyyden ajalta tämän lain mukaan tulevaa palk-       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
10879: kiota ja kulukorvausta. Edustajalta, joka on      kuuta 1989 ja sitä sovelletaan sanotusta päiväs-
10880: asevelvollisena astunut palvelukseen vakinai-     tä lukien.
10881: 
10882:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1988
10883: 
10884:                                         Esko Seppänen
10885:                                              1988 vp.
10886: 
10887: Lakialoite n:o 93
10888: 
10889: 
10890: 
10891: 
10892:                                  Astala ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain 4 §:n muuttami-
10893:                                    sesta
10894: 
10895: 
10896:                                         Eduskunnalle
10897: 
10898:   Aloitteessa ehdotetaan yleisimmin hyödyn-        sen valmistajan myymiä, laissa mainittuja ta-
10899: nettävien jätemateriaalien vapauttamista liike-    varoita.
10900: vaihtoverosta. Verotonta olisi alkuperäisen ke-       Ehdotuksen lähtökohtana on se, että ainoas-
10901: rääjän myymä paperi-, vaate-, lasi-, muovi-        taan säännösehdotuksessa mainittujen tuottei-
10902: sekä metallijäte.                                  den keräystoimintaa harjoittavat luonnolliset
10903:    Jätteiden tehokas jälleenkäsittely ja hyödyn-   henkilöt ja yhteisöt jätteiden alkuperäisinä ke-
10904: täminen edellyttävät organisoitua toimintaa,       rääjinä saisivat veronhuojennuksen. Lakiehdo-
10905: jonka on oltava kannattavaa. Keräystoiminnan       tuksessa esitetty luettelo tavararyhmistä on tul-
10906: kustannukset jätteiden jälleenmyyntihinnasta       kittava tyhjentäväksi. Luettelossa mainitut jät-
10907: ovat tällä hetkellä useimmissa tuoteryhmissä       teet ovat maassamme tällä hetkellä yleisimmin
10908: 80-90 Ofo, mikä ilmaisee, että keräystoiminta      kerättyjä, minkä perusteella ne on valittu liike-
10909: on varsin huonosti kannattavaa. Jätteiden ke-      vaihtoverosta vapautettaviksi.
10910: räys on kaikkia hyödyttävää yhteiskunnallista         Ehdotamme,
10911: toimintaa, jota tulee tukea yhteiskunnan tahol-
10912: ta samalla tavoin kuin liikevaihtoverolain                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10913: 4 §:ssä lueteltujen alkutuottajien ja alkuperäi-          lakiehdotuksen:
10914: 
10915: 
10916:                                              Laki
10917:                              liikevaihtoverolain 4 §:n muuttamisesta
10918: 
10919:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihtovero-
10920: lain 4 §:ään, sellaisena kuin se on 5 päivänä huhtikuuta 1973 annetussa laissa (297 /73), uusi 5
10921: momentti, seuraavasti:
10922: 
10923:                       4§                             1) paperi-, vaate- ja lasimateriaali; sekä
10924:                                                      2) muovi- ja metallimateriaali.
10925:    Verotonta on myös seuraavien jätemateriaa-
10926: lien myynti, kun myyjänä on materiaalien al-         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
10927: kuperäinen kerääjä:                                kuuta 1989.
10928: 
10929: 
10930:     Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1988
10931: 
10932:           Heli Astala                 Vappu Säilynoja               Pekka Leppänen
10933:           Esko Seppänen               Pertti Lahtinen               Timo Laaksonen
10934:           Raila Aho                   Asko Apukka                   Juhani Vähäkangas
10935:           Jarmo Wahlström             Anna-Liisa Jokinen            Lauha Männistö
10936:           Esko Helle                  Arvo Kemppainen               Pauli Uitto
10937:                                       Claes Andersson
10938: 
10939: 
10940: 281049N
10941:                                               1988 vp.
10942: 
10943: Lakialoite n:o 94
10944: 
10945: 
10946: 
10947: 
10948:                                  Laine ym.: Ehdotus laiksi indeksiehdon käytön rajoittamisesta
10949:                                     annetun lain 2 §:n muuttamisesta
10950: 
10951: 
10952:                                          Eduskunnalle
10953: 
10954:    Voimassa olevan indeksiehdon käytön ra-          sopimuksen osapuolet eivät ole vastanneet kiel-
10955: joittamisesta annetun lain (1135/85) mukaan         teisesti yhdistelmäratkaisuun ja että ne ovat
10956: indeksiehdon tai muun siihen verrattavan si-        uudistaneet alakohtaiset sopimukset 14 päi-
10957: donnaisuuden ottaminen sopimuksiin on pää-          vään marraskuuta 1988 mennessä.
10958: sääntöisesti kielletty. Esim. työ-, toimi- tai         Hallituksen esitys merkitsee sitä, että sellai-
10959: virkaehtosopimuksiin ei voida sisällyttää eh-       silta liitoilta, jotka neuvottelevat tai taistelevat
10960: toa, jolla palkat tai ansiot sidotaan hintojen,     itselleen em. yhdistelmäratkaisua paremman
10961: palkkojen, ansioiden tai kustannusten kehitys-      sopimuksen, kielletään lailla mahdollisuus si-
10962: tä kuvaavaan indeksiin tai muuhun kustannus-        sällyttää sopimukseensa indeksiehto.
10963: ten kehitystä kuvaavaan muuttujaan. Kun la-            Demokraattisen Vaihtoehdon eduskuntaryh-
10964: kia käsiteltiin, kommunistit ehdottivat, että       mä ei voi hyväksyä, että hallitus ja eduskunta
10965: lakia ei sovellettaisi palkkoihin, koska indek-     käyttävät indeksiehtolakia kiristyksen ja pako-
10966: siehdon kieltäminen rajoittaa työmarkkinajär-       tuksen välineenä työläisiä ja toimihenkilöitä
10967: jestöjen oikeutta toimia työehtojen puolesta.       vastaan. Siksi me ehdotamme, että indeksieh-
10968:    Nyt hallitus esittää (HE n:o 165), että indek-   don kieltoa ei sovelleta palkkoihin.
10969: siehdon ottaminen sallittaisiin 23 päivänä syys-       Edellä olevan perusteella ehdotamme,
10970: kuuta 1988 allekirjoitetun sopimuksen mukai-
10971: siin työ-, toimi- ja virkaehtosopimuksiin. Lisä-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
10972: edellytyksenä on, että työ-, toimi- ja virkaehto-          lakiehdotuksen:
10973: 
10974: 
10975: 
10976:                                               Laki
10977:              indeksiehdon käytön rajoittamisesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta
10978: 
10979:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan indeksiehdon käytön rajoittamisesta 31 päivänä
10980: joulukuuta 1985 annetun lain (1135/85) 2 §:n 1 kohta näin kuuluvaksi:
10981: 
10982:                       2§
10983:   Tätä lakia ei sovelleta:                            Tämä laki tulee voimaan           päivänä
10984:   1) palkkaa, eläkettä, elatusta, elinkorkoa tai    kuuta 1988.
10985: hautausapua koskevaan sitoumukseen tai sopi-
10986: mukseen;
10987: 
10988: 
10989: 
10990: 
10991:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1988
10992: 
10993:           Ensio Laine             Marjatta Stenius-Kaukonen            Marja-Liisa Löyttyjärvi
10994: 
10995: 281054T
10996:                                               1988 vp.
10997: 
10998: Lakialoite n:o 95
10999: 
11000: 
11001:                                  Haavisto ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 31 §:n
11002:                                    muuttamisesta
11003: 
11004: 
11005:                                          Eduskunnalle
11006: 
11007:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 luvun 31 § takaa          Tämä johtuu siitä, että edustajilla ei ole
11008: eduskunnalle mahdollisuuden ottaa käsiteltä-        oikeutta jättää raha-asia-aloitetta jonkin mää-
11009: väkseen kansanedustajan tekemiä aloitteita.         rärahan vähentämisestä tai poistamisesta val-
11010: Pykälän kohdassa 2 määritellään erikseen            tion tulo- ja menoarvioesityksestä. Vähennys-
11011: raha-asia-aloite, joka sisältää ehdotuksen jon-     ja poistoehdotukset voidaan tehdä vasta myö-
11012: kin määrärahan ottamisesta valtion tulo- ja         hemmin budjettiäänestysten yhteydessä.
11013: menoarvioon seuraavaa varainhoitovuotta var-           Kansanedustajien keskuudessa on ilmennyt
11014: ten.                                                selvää tyytymättömyyttä siihen, että raha-asia-
11015:    Valtiopäiväjärjestyksen 32 §:ssä säädetään       aloitteiden jättämisen yhteydessä ei ole mah-
11016: aika, jolloin kansanedustaja voi tätä aloiteoi-     dollisuutta aloitteiden muodossa selvittää, mi-
11017: keuttaan valtiopäivillä käyttää. Lakialoitteista    hin kohtiin valtion tulo- ja menoarvioesitykses-
11018: ja toivomusaloitteista poiketen voi raha-asia-      sä ehdotettaisiin vähennyksiä ja poistoja, jotta
11019: aloitteen tehdä myös seitsemän päivän aikana        tulo- ja menoarvio edelleen pysyisi tasapainos-
11020: valtion tulo- ja menoarvioesityksen saapumi-        sa.
11021: sesta eduskuntaan.                                     Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
11022:    Käytännössä suurin osa kansanedustajien          nioittaen,
11023: raha-asia-aloitteista jätetään tulo- ja menoar-
11024: vioesityksen     tultua    eduskuntakäsittelyyn.             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11025: Edustajien jättäessä kirjalliset raha-asia-aloit-          lakiehdotuksen:
11026: teensa syntyy se mielikuva, että edustajien
11027: yksinomaisena tarkoituksena on paisuttaa val-
11028: tion tulo- ja menoarviossa menojen osuutta.
11029: 
11030:                                               Laki
11031:                            valtiopäiväjärjestyksen 31 §:n muuttamisesta
11032: 
11033:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä
11034: tavalla, muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 31 §:n 1 momentin 2 kohta näin kuuluvaksi:
11035: 
11036:                     31 §
11037:   Eduskunnalla on oikeus ottaa käsiteltäväk-        ten tai hallituksen esitykseen valtion tulo- ja
11038: seen edustajan asianmukaisesti tekemä aloite.       menoarvioksi sisältyvän määrärahan vähentä-
11039: Eduskunta-aloite saattaa olla:                      misestä tai poistamisesta;
11040: 
11041:   2) raha-asia-aloite, joka sisältää ehdotuksen
11042: jonkin määrärahan ottamisesta valtion tulo- ja        Tämä laki tulee voimaan       päivänä
11043: menoarvioon seuraavaa varainhoitovuotta var-        kuuta 19
11044: 
11045: 
11046:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1988
11047: 
11048:           Pekka Haavisto               Erkki Pulliainen              Osmo Soininvaara
11049:           Erkki Liikanen               Seppo Kääriäinen              Esko Almgren
11050:           Esko Helle                   Ensio Laine                   Eero Paloheimo
11051: 28l055U
11052:                                                1988 vp.
11053: 
11054: Lakialoite n:o 96
11055: 
11056: 
11057: 
11058: 
11059:                                   E. Aho ym.: Ehdotus laiksi moottoriajoneuvoverosta annetun
11060:                                      lain 17 §:n muuttamisesta
11061: 
11062: 
11063:                                           Eduskunnalle
11064: 
11065:    Suomessa on kansainvälisesti katsoen kor-          nähden valtion verotulot alenisivat 50,7 milj.
11066:  keatasoinen linja-autoliikenteen järjestelmä,        markalla ja vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesi-
11067: jota on voitu ylläpitää varsin kohtuullisella         tykseen nähden 77,3 milj. markalla. Momentti
11068: valtion tuella. Kuitenkin mm. muuttoliike ja          31.58.30 jäisi koskemaan vain peruspalveluta-
11069: henkilöautoistuminen ovat heikentäneet jouk-          soista joukkoliikennettä. Jos kustannustason
11070: koliikenteen edellytyksiä siten, että riittävien      alennus siirrettäisiin täysimääräisesti kuluttajil-
11071: liikennepalvelujen jatkuvuus on vaarantunut.          le, vaikutus olisi noin 3 %.
11072:    Valtio tukee joukkoliikennettä vuonna 1988            Jotta kevyen polttoöljyn käyttö linja-autossa
11073: myöntämällä valtionapua haja-asutusalueiden           olisi mahdollista ilman moottoriajoneuvovero-
11074: liikenteen peruspalvelujen ylläpitämiseen ja pa-      lain mukaista lisäveroa, tulee sanottua lakia
11075: lauttamalla dieselpolttoaineen hintaan sisälty-       muuttaa tästä lakiehdotuksesta ilmeneväliä ta-
11076: vää valmisteveroa ja siihen liittyen myöntämäl-       valla.
11077: lä linja-autojen linjaliikenteelle kilometriperus-       Tässä lakialoitteessa ehdotetaan lisäverosta
11078: teista yleistukea. Polttoaineveron palautuksen       vapautettavaksi sellaiset ammattiliikenteen
11079: ja linjaliikenteen tuen tarkoituksena on pitää        linja-autot, joita käytetään yksinomaan linja-
11080: linja-auton henkilötaksa kustannustasoa alhai-       tai tilausliikenteessä. Tilausliikennettä harjoit-
11081: semmalla tasolla. Taksaa kompensoiva vaiku-          tavat Suomessa samat liikenteenharjoittajat
11082: tus on tällä hetkellä noin 5,3 o/o.                  kuin linjaliikennettäkin, minkä vuoksi tilauslii-
11083:    Vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesityksen           kenteeseen kohdistuva kustannussäästö tukee
11084: mukaan polttoaineveron palautuksesta luovu-          välillisesti myös linjaliikenteen hoitoa.
11085: taan ja taksaa kompensoiva yleistuki sekä pe-            Lisäveron piiriin jäisivät edelleen yksityis-
11086: ruspalvelutasoisen joukkoliikenteen tuki myön-       käyttöön rekisteröidyt linja-autot. Myös sellai-
11087: netään yhdistetyn momentin 31.58.30 kautta.          set ammattimaiseen liikenteeseen rekisteröidyt
11088: Yleistuen myöntämisen menettelyn hoito siir-         linja-autot, joita käytetään muussa kuin am-
11089: tyisi tullilaitokselta liikenneministeriölle.        mattiliikenteessä, esimerkiksi vuokrataan il-
11090:    Budjetin kautta myönnettävälle yleistuelle        man kuljettajaa, joutuisivat maksamaan lisäve-
11091: vaihtoehtoinen ja oleellisesti parempi ratkaisu      ron.
11092: on verottoman polttoaineen, kevyen polttoöl-            Liikenneministeriön ja valtiovarainministe-
11093: jyn käytön salliminen linja-autojen polttoai-        riön yhteinen verotyöryhmä on keväällä 1988
11094: neena. Tuki kohdentuisi nykyistä huomatta-           todennut mahdolliseksi kevyen polttoöljyn
11095: vasti oikeudenmukaisemmin mm. kaupunkilii-           käytön linja-autoissa. Esitystä ovat puoltaneet
11096: kenteelle, minkä lisäksi tukimenettelyn edellyt-     Linja-autoliitto, Suomen Paikallisliikenneliitto
11097: tämä byrokratia poistuisi tältä osin. Kevyen         ja pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta.
11098: polttoöljyn käytön sallimisella olisi myös linja-       Lakiehdotus on tarkoitettu tulemaan voi-
11099: auton matkalipun hintakehitystä ajatellen suo-       maan vuoden 1989 alusta lukien.
11100: tuisa vaikutus.                                         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11101:    Kevyen polttoöljyn käyttöön siirtyminen
11102: merkitsisi linja-autoliikenteen kustannustason                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11103: alenemista vuoden 1988 kustannustasoon näh-                 lakiehdotuksen:
11104: den noin 80 milj. markalla. Vuoteen 1988
11105: 
11106: 
11107: 
11108: 28l056V
11109: 2                                   1988 vp. -    LA n:o 96
11110: 
11111:                                             Laki
11112:                  moottoriajoneuvoverosta annetun lain 17 §:n muuttamisesta
11113: 
11114:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään moottoriajoneuvoverosta 30 päivänä joulukuuta
11115: 1966 annetun lain (722/66) 17 §:ään,
11116:   sellaisena kuin se on osittain muutettuna 26 päivänä kesäkuuta 1981 ja 3 päivänä joulukuuta
11117: 1982 annetuilla laeilla (486/81 ja 872/82), näin kuuluva uusi 2 b kohta:
11118: 
11119:                       17 §
11120:   Lisäverosta ovat vapaat:                        sen (646170) 16 §:n säännösten mukaisessa lii-
11121: - - - - - - - - - - - - - -                       kenteessä;
11122:   2 b) ammattimaiseen liikenteeseen rekisteröi-
11123: dyt linja-autot, milloin niitä käytetään yksin-
11124: omaan liikennelupien tai ammattimaisesta            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
11125: moottoriajoneuvoliikenteestä annetun asetuk-      kuuta 1989.
11126: 
11127: 
11128:     Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1988
11129: 
11130:         Esko Aho                         Aapo Saari                 Mauri Pekkarinen
11131:         Tytti lsohookana-Asunmaa         Sirkka-Liisa Anttila       Hannele Pokka
11132:         Kalevi Mattila                   Matti Maijala              Johannes Virolainen
11133:         Marjatta Väänänen                Esko Almgren               Jorma Huuhtanen
11134:         Esko Jokiniemi                   Riitta Kauppinen           Kimmo Sarapää
11135:                    Eino Siuruainen                        Jukka Vihriälä
11136:                                              1988 vp.
11137: 
11138: Lakialoite n:o 97
11139: 
11140: 
11141: 
11142:                                  Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotukset laeiksi sairausvakuutuslain
11143:                                     ja kansanterveyslain voimaanpanosta annetun lain 3 §:n
11144:                                     muuttamisesta
11145: 
11146: 
11147:                                         Eduskunnalle
11148: 
11149:    Jo viime syksynä lääkintöhallituksen edusta-    poikkeuksellinen sairausvakuutuksessa ja lisäk-
11150: jat ilmoittivat, että kaikkien ikäluokkien saat-   si erittäin byrokraattinen, joten kunnat ovat
11151: taminen järjestelmällisen hammashoidon pii-        vaatineet sen purkamista. Siksi ehdotamme,
11152: riin vuoteen 2000 mennessä edellyttää, että        että sairausvakuutuslain 59 §:n 6 momentti
11153: järjestelmää laajennetaan kolme ikäluokkaa         kumottaisiin. Pidämme välttämättömänä, että
11154: kerrallaan. Tänä vuonna otettiin kuitenkin         terveyskeskusten mahdollisuudet järjestelmälli-
11155: vain yksi uusi ikäluokka hammashoidon pii-         sestä hammashoidosta huolehtimiseen turva-
11156: riin, ja nyt hallitus esittää hammashoidon laa-    taan riittävillä resursseilla.
11157: jentamista kahdella ikäluokalla. Jotta tavoit-        On outoa, että sairausvakuutuslakia ei vielä-
11158: teessa pysyttäisiin, täytyisi ensi vuonna ham-     kään ole haluttu korjata siten, että muun
11159: mashoitoa laajentaa viidellä ikäluokalla eli       sairauden aiheuttama hammassairaus voitaisiin
11160: koskemaan vuonna 1955 ja sen jälkeen synty-        korvata, joten esitämme sitä tarkoittavan li-
11161: neitä.                                             säyksen.
11162:    Kunnat ovat tänä vuonna joutuneet korvaa-          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11163: maan sairausvakuutusrahastolle yksityisham-
11164: maslääkärien palveluja käyttäneiden vuonna                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
11165: 1961 tai sen jälkeen syntyneiden kuntalaisten             lakiehdotukset:
11166: hammashoidon kustannuksia. Järjestely on
11167: 
11168: 
11169: 1.
11170:                                              Laki
11171:                                sairausvakuutuslain muuttamisesta
11172: 
11173:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11174:   kumotaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain 59 §:n 6 momentti,
11175: sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (1109/87), sekä
11176:   muutetaan lain 5 §:n 2 momentti ja 5 b §:n 1 momentin johdantokappale, sellaisina kuin ne
11177: ovat mainitussa 23 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa, näin kuuluviksi:
11178: 
11179:                       5 §                                              5 b §
11180:                                                      Sairaanhoitona korvataan sen lisäksi, mitä
11181:   Mitä edellä on säädetty sairaanhoidon kor-       5 §:n 2 momentissa on säädetty, vuonna 1955
11182: vaamisesta, sovelletaan vastaavasti hammassai-     ja sen jälkeen syntyneille vakuutetuille:
11183: rauksiin, jos kysymyksessä on muun sairauden
11184: kuin hammassairauden
11185:   1) parantamiseksi välttämätön hoito tai            Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
11186:   2) hoidon aiheuttama hammassairaus.              kuuta 1989.
11187:   Hammashuollon korvaamisesta sairaanhoi-
11188: tona vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneille
11189: vakuutetuille säädetään 5 b §:ssä.
11190: 
11191: 281060A
11192: 2                                    1988 vp. -    LA n:o 97
11193: 
11194: 2.
11195:                                              Laki
11196:              kansanterveyslain voimaanpanosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta
11197: 
11198:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansanterveyslain voimaanpanosta 28 päivänä
11199: tammikuuta 1972 annetun lain 3 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta
11200: 1987 annetussa laissa (1111187), näin kuuluvaksi:
11201: 
11202:                       3 §
11203:                                                    kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Mitä
11204:    Alle 17-vuotiaiden kunnan asukkaiden kan-       edellä on säädetty vuonna 1955 tai sen jälkeen
11205: santerveyslain 14 §:n 1 momentin 4 kohdassa        syntyneistä kunnan asukkaista, koskee myös
11206: tarkoitettu hampaiden tutkimus ja hoito on         mainittuna vuonna tai sen jälkeen syntyneitä
11207: siten maksuton kuin sanotun lain 21 §:ssä sää-     kunnan alueella sijaitsevia kansanterveysase-
11208: detään. Vuonna 1955 tai sen jälkeen syntynei-      tuksen 7 a §:ssä mainittujen oppilaitosten opis-
11209: den kunnan asukkaiden kansanterveyslain            kelijoita ja kansanterveysasetuksen 7 b §:ssä
11210: 14 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu           tarkoitettujen kaupunkien merimiesterveyden-
11211: hampaiden tutkimus ja hoito on maksutonta          huoltoon oikeutettuja henkilöitä.
11212: sikäli kuin ne koskevat hampaiden tutkimusta
11213: ja ehkäisevää hoitoa. Muilta osin peritään 60
11214: prosenttia asetuksella vahvistetuista potilailta     Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinä-
11215: perittävistä maksuista ja korvauksista siten       kuuta 1989.
11216: 
11217: 
11218:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1988
11219: 
11220:               Marjatta Stenius-Kaukonen                    Esko Helle
11221:                                                1988 vp.
11222: 
11223: Lakialoite n:o 98
11224: 
11225: 
11226: 
11227: 
11228:                                    Moilanen ym.: Ehdotus tulo- ja varallisuusverolaiksi
11229: 
11230: 
11231:                                            Eduskunnalle
11232: 
11233:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
11234: 
11235:   Aloitteessa ehdotetaan, että ravintoedun ja         hän on verovuonna elättänyt enintään 7 vuotta
11236: päivärahan verotuskäytäntö säilytetään ennal-         täyttänyttä lastaan (lapsenhoitovähennys).
11237: laan.                                                    Verovelvollisen kokonaistulosta vähennetään
11238:    Aloitteen mukaan verovelvollisella on oikeus       vähintään 300 markan ja enintään 15 000 mar-
11239: vähentää tulon hankkimisesta johtuvina me-            kan suuruiset lahjoitukset kehitysyhteistyöhön
11240: noina työmatkakulut ilman omavastuuosuutta            tai humanitaariseen avustustoimintaan koti-
11241: enintään 16 000 markan osalta (työmatkaku-            maassa tai ulkomailla sekä vähintään 1 000
11242: lut).                                                 markan ja enintään 150 000 markan suuruiset
11243:    Aloitteen mukaan korkojen verovähennysoi-          lahjoitukset sodasta kärsimään joutuneille
11244: keuden omavastuuosuus poistuu ja vähennyk-            (lahjoitusvähennys).
11245: sen enimmäismäärää korotetaan 22 000 mark-               Valtionverotuksen yksinhuoltajavähennys on
11246: kaan siten, että yksinhuoltajana tai puolisoilla,     20 prosenttia tulosta, kuitenkin enintään
11247: jotka verovuonna ovat elättäneet alaikäistä           10 000 markkaa.
11248: lasta, vähennyksen enimmäismäärää korote-                Puolisovähennys on 12 000 markkaa suu-
11249: taan lisäksi 3 000 markalla jokaista lasta kohti      rempituloisen puolison tuloista vähennettynä
11250: (korkovähennys). Oikeus tehdä täysi enintään          25 prosentilla toisen puolison tuloista.
11251: 22 000 markan verovähennys koroista anne-                Verovelvollinen saa vähentää 1 800 markkaa
11252: taan aloitteessa kaikille.                            jokaisesta elättämästään 16-18-vuotiaasta pe-
11253:    Korkovähennykseen saa sisältyä enintään            ruskoulussa, lukiossa, iltalukiossa, ammatti-
11254: 10 000 markkaa muita kuin asuntolainakorko-           koulussa, korkeakoulussa tai muussa niihin
11255: ja.                                                   verrattavassa oppilaitoksessa opiskelevasta lap-
11256:    Omaisuustulovähennyksenä verovelvollinen           sesta (koulutusvähennys).
11257: saa vähentää korkojen ja voitto-osuuksien pe-            Verovelvollinen saa valtionverotuksessa vä-
11258: rusteella 3 800 markkaa lisättynä 50 Ofo :lla siitä   hentää lastenhoitajan palkkauskustannukset
11259: määrästä, jolla nämä tulot ylittävät 3 800            kunnallisen päivähoidon maksujen ylittävältä
11260: markkaa sekä edelleen muuna asuntona kuin             osalta (lastenhoitajavähennys).
11261: vapaa-ajan asuntona käytettäväksi vuokratusta            Verovelvollinen voi kunnallisverotuksessa
11262: asunnosta saamiensa vuokratulojen perusteella         vähentää 12 000 markkaa jokaisesta vero-
11263: 8 000 markkaa lisättynä 50 prosentilla siitä          vuonna elättämästään alle 7-vuotiaasta lapses-
11264: määrästä, jolla nämä tulot ylittävät 8 000            taan tai kasvattilapsestaan (kunnallisverotuk-
11265: markkaa, kuitenkin enintään 20 000 markkaa            sen lapsivähennys).
11266: (omaisuustulovähennys). Aloitteessa ehdote-              Kunnallisverotuksessa verovelvollinen saa
11267: taan luovuttavaksi puolisoiden omaisuustulo-          tehdä verostaan 10 000 markan sekä tuloveros-
11268: jen yhteisverotuksesta jo vuoden 1989 alusta.         taan 3 000 markan määräisen invalidivähen-
11269:    Verovelvollisella on oikeus vähentää omat ja       nyksen.
11270: perheenjäsentensä kaikki sairauskulut (sairaus-          Verovelvollisen enintään 12 000 markan elä-
11271: kuluvähennys).                                        ketulo on verotonta kunnallisverotuksessa (elä-
11272:    Valtionverotuksessa verovelvollisen koko-          ketulovähennys).
11273: naistulosta vähennetään 12 000 markkaa, jos
11274: 
11275: 
11276: 
11277: 281072N
11278: 2                                        1988 vp. -     LA n:o 98
11279: 
11280:                                      ALOITTEEN PERUSTELUT
11281: 
11282:     Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesi-          on taloudellisesti kannattamatonta mm. vero-
11283:   tyksen yhteydessä eduskunnalle annettu halli-         tuksen vuoksi. Jotta vapaana olevat asunnot
11284:  tuksen esitys tulo- ja varallisuusverolaiksi ja        saataisiin jälleen vuokralle, tulisi omaisuustu-
11285:  siihen liittyväksi lainsäädännöksi poistaa mon-        lovähennyksen määrää tuntuvasti korottaa.
11286:  ta merkittävää ja verotuksen sosiaalista oikeu-           Vuokratulosta myönnettävän vähennyksen
11287:   denmukaisuutta lisäävää vähennystä. Tällaisia         korotus keventäisi todennäköisesti myös pai-
11288:  vähennyksiä ovat mm. valtionverotuksen yk-             netta vuokrien korotuksiin, koska vuokranan-
11289:  sinhuoltajavähennys, puolisovähennys, huolta-          tajalle jäisi alhaisemmastakin vuokrasta suu-
11290:  javähennys, koulutusvähennys, invalidivähen-           rempi nettotulo.
11291:  nys sekä lastenhoitajavähennys. Niiden vaiku-             Omaisuustulovähennyksen korottaminen on
11292:  tusta ei mitenkään voi oikeudenmukaisesti siir-        tärkeää myös kansantalouden kannalta, jotta
11293:  tää veroasteikkoihin.                                  hälyttävän alhainen säästämisaste saataisiin
11294:     Niin ikään poistuu oikeus vähentää kehitys-         jälleen nousuun.
11295:  yhteistyölle tehdyt lahjoitukset, vaikka toisaal-         Sairauskuluvähennyksenkään osalta ei vuo-
11296:  ta tulo- ja menoarvioesityksessä ei ole vielä-         delle 1989 sisälly korotuksia. Verovelvollisella
11297:  kään saavutettu edes tavoitteellista 0, 7 prosen-      on oltava oikeus vähentää omat ja perheenjä-
11298:  tin osuutta bruttokansantuotteesta.                    sentensä sairauskulut täysimääräisenä.
11299:     Korkovähennysten omavastuuosuus nousee                 Kansaneläkkeen ja pienten työeläkkeiden va-
11300:  ja toisaalta enimmäismäärä laskee. Korkovä-            rassa elävät kansalaisemme ovat liian usein
11301:  hennyksenkin osalta pitäisi ottaa huomioon             jääneet vaille oikeudenmukaisuutta. Eläketulo-
11302:  lapsiperheiden talous. Myös aviopuolisoiden            vähennys on säilytettävä sekä kunnallis- että
11303:  avosuhteessa eläviä heikompi asema on syytä            valtionverotuksessa niin, että enintään 12 000
11304:  korjata, jotta verotus ei olisi esteenä avioliitoil-   markan vuotuinen eläke on veroton.
11305: ·le ja perheiden perustamiselle.                           Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
11306:     Vuokra-asuntotilanne on etenkin maamme              nioittaen,
11307:  suurissa asutuskeskuksissa huono ja pääkau-
11308:  punkiseudulla lähes kestämätön. Vuokra-asun-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11309:  topulan pahenemiseen on merkittävästi vaikut-                 lakiehdotuksen:
11310:  tanut se, että asuntojen tarjoaminen vuokralle
11311: 
11312:                                 Tulo- ja varallisuusverolaki
11313:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
11314: 
11315:                    1 ja II OSA                          ateriakorvaus, majoittumiskorvaus, yömatka-
11316:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)             raha ja muun nimisenä hyvityksenä suoritettu
11317:                                                         matkakustannusten korvaus; työnantajan mää-
11318:                                                         räyksestä riippumatta katsotaan kuitenkin
11319:                      III OSA                            aloilla, joilla erityistä työntekemispaikkaa alal-
11320:                Tulon veronalaisuus                      le tunnusomaisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi
11321:                    Määritelmät                          joudutaan usein vaihtamaan, päivittäisestä
11322:                                                         asunnon ja erityisen työntekemispaikan välisis-
11323:                     43-49 §                             tä matkoista saaduista matkakustannusten kor-
11324:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)             vauksista verovapaaksi tuloksi vain matkusta-
11325:                                                         miskustannuksista saatu korvaus; kuitenkin jos
11326:                       50 §                              työ- tai virkamatka viimeksi mainituilla aloilla
11327:    Veronalaista tuloa ei ole, sen mukaan kuin           on tehty työnantajan määräyksestä ja jos tilai-
11328:  verohallitus vuosittain tarkemmin määrää,              suutta varsinaiseen työnantajan järjestämään
11329:  työnantajan määräyksestä kotimaassa tai ulko-          työpaikkaruokailuun erityisellä työntekemis-
11330:  maille tehdystä virka- tai työmatkasta saatu           paikalla tai sen välittömässä läheisyydessä ei
11331: .matkustamiskustannusten korvaus, päiväraha,            ole, katsotaan sen mukaan kuin verohallitus
11332:                                     1988 vp. -     LA n:o 98                                        3
11333: 
11334: vuosittain tarkemmin maaraa, päivittäisistä                             2 luku
11335: asunnon ja erityisen työntekemispaikan välisis-
11336:                                                        Kokonaistulosta valtion- ja kunnallis-
11337: tä matkoista saaduista matkakustannusten kor-           verotuksessa tehtävät vähennykset
11338: vauksista verovapaaksi lisäksi myös ateriakor-
11339: vaus.                                                                    Korot
11340:    Verohallituksen tulee vahvistaa edellä 1 mo-                           87 §
11341: mentissa tarkoitettujen matkakustannusten            (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)
11342: korvausten perusteet ja määrät valtion kulloin-
11343: kin suorittamia matkakustannusten korvauksia                         88 §
11344: vastaaviksi, kuitenkin niin, että mikäli edusta-     (1 mom. poist.)
11345: vimmiksi katsottavien valtakunnallisten työ-         (2 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o
11346: tai virkaehtosopimusten mukaan suoritetaan         109)
11347: matkakustannusten       korvausta olennaisesti
11348: muulla perusteella kuin valtio kulloinkin mat-
11349:                                                                           89 §
11350: kakustannusten korvausta suorittaa, verohalli-
11351:                                                       Luonnollisella henkilöllä sekä erillisenä vero-
11352: tuksen tulee edellä tarkoitettujen matkakustan-    velvollisena verotettavalla kotimaisella kuolin-
11353: nusten perusteita ja määriä vahvistaessaan ot-
11354:                                                    pesällä on oikeus vähentää muiden kuin ansio-
11355: taa huomioon tällaisissa työ- tai virkaehtosopi-
11356:                                                    toimintaan liittyvien velkojensa korkoja. Vä-
11357: muksissa olevat työ- tai virkamatkasta suoritet-
11358:                                                    hennyksen enimmäismäärä on 22 000 mark-
11359: tavaa matkakustannusten korvausta koskevat
11360:                                                    kaa. Aviopuolisoilla, jotka ovat verovuonna
11361: määräykset.
11362:                                                    elättäneet alaikäistä lasta, tai sellaisella henki-
11363:                                                    löllä, joka verovuonna on elättänyt alaikäistä
11364:                   51-80 §                          lastaan tai kasvattilastaan, vähennyksen enim-
11365:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)          mäismäärää korotetaan 3 000 markalla jokais-
11366:                                                    ta lasta kohti. Verovelvollisella on oikeus vä-
11367:                                                    hentää tulostaan korkomenoja myös aviopuoli-
11368:                                                    sonsa osalta siltä osin, kun aviopuoliso ei niitä
11369:                                                    vähennä, kuitenkin yhteensä enintään 44 000
11370:                                                    markkaa.
11371:                    IV OSA                             (2 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o
11372:         Tulosta tehtävät vähennykset               109)
11373: 
11374:                     1 luku                                           90-96 §
11375:                                                      (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)
11376:           Luonnolliset vähennykset
11377:                   81-82 §
11378:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)                         Muut vähennykset
11379:                                                                          97 §
11380:                                                       Luonnollinen henkilö tai erillisenä verovel-
11381:                      83 §                          vollisena verotettava kotimainen kuolinpesä
11382:   Tulon hankkimisesta johtuvina menoina pi-        saa vähentää kokonaistulostaan omaisuustulo-
11383: detään myös matkakustannuksia asunnosta            vähennyksenä saamiensa muiden kuin yh-
11384: työpaikkaan ja takaisin halvimman kulkuneu-        tiöveron hyvitykseen oikeuttavien korkojen ja
11385: von käytöstä aiheutuvien kustannusten mu-          sijoitusrahastosta saamiensa voitto-osuuksien
11386: kaan laskettuna. Näitä matkakustannuksia voi-      perusteella 3 800 markkaa lisättynä 50 prosen-
11387: daan kuitenkin vähentää enintään 16 000            tilla siitä määrästä, jolla nämä tulot ylittävät
11388: markkaa.                                           3 800 markkaa, sekä muuna asuntona kuin
11389:   (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä       vapaa-ajan asuntona käytettäväksi vuokratusta
11390: n:o 109)                                           asunnosta saamiensa vuokratulojen perusteella
11391:                                                    8 000 markkaa lisättynä 50 prosentilla siitä
11392:                                                    määrästä, jolla nämä tulot ylittävät 8 000
11393:                   84-86 §                          markkaa. Omaisuustulovähennyksen määrä
11394:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)          voi kuitenkin olla enintään 20 000 markkaa tai
11395: 4                                    1988 vp. -    LA n:o 98
11396: 
11397: sen perusteena olevien tulojen yhteismäärän                            104 §
11398: suuruinen.                                           (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)
11399:   (2 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o
11400: 109)                                                                    104 a §
11401:                                                       Valtionverotuksessa saa verovelvollinen vä-
11402:                       98 §                         hentää lisäksi:
11403:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)            1) 20 prosenttia tulostaan, kuitenkin enin-
11404:                                                    tään 10 000 markkaa, jos sellainen verovelvol-
11405:                       99 §                         linen, johon ei sovelleta tämän lain puolisoita
11406:   Verovelvollisella on oikeus vähentää omat,       koskevia säännöksiä, on verovuonna elättänyt
11407: aviopuolisonsa ja lastensa sekä kasvattilastensa   alaikäistä lastaan tai kasvattilastaan (valtionve-
11408: sairauskulut (sairauskuluvähennys).                rotuksen yksinhuoltajavähennys). Vähennystä
11409:                                                    ei kuitenkaan saa tehdä verovelvollinen, joka
11410:                       100 §                        suurimman osan verovuodesta on asunut avio-
11411:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)        liiton omaisessa suhteessa.
11412:                                                       2) 12 000 markkaa tulostaan, jos verovelvol-
11413:                                                    lisen puolisaHa ei ole veronalaista tuloa, tai jos
11414:                                                    puolisolla on tällaista tuloa, saa se puolisoista,
11415:                     3 luku                         jonka tulojen yhteismäärä on suurempi, vähen-
11416:       Kokonaistulosta valtionverotuksessa          tää 12 000 markkaa vähennettynä 25 prosentil-
11417:             tehtävät vähennykset                   la toisen puolison tulon määrästä (puolisovä-
11418:                                                    hennys).
11419:                      101 §                            3) 1 800 markkaa tulostaan jokaisesta vero-
11420:   Valtionverotuksessa verovelvollisen koko-        vuonna elättämästään sellaisesta lapsestaan tai
11421: naistulosta vähennetään 12 000 markkaa, jos        kasvattilapsestaan, joka ennen verovuoden al-
11422: hän on verovuonna elättänyt enintään 7 vuotta      kua on täyttänyt 16 vaan ei 18 vuotta ja joka
11423: täyttänyttä lastaan (lapsenhoitovähennys).         verovuonna vähintään seitsemän kuukauden
11424:                                                    ajan on saanut säännöllistä ja täyttä opetusta
11425:                                                    peruskoulussa, lukiossa, iltalukiossa, ammatti-
11426:                       102 §                        koulussa, korkeakoulussa tai muussa niihin
11427:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)
11428:                                                    verrattavassa oppilaitoksessa, kuitenkin niin,
11429:                                                    että vähennys myönnetään vain toiselle puoli-
11430:                      103 §                         soista (koulutusvähennys).
11431:    Verovelvollinen saa vähentää valtionvero-         4) tulostaan ne lastenhoitajan palkkauskus-
11432: tuksessa tulostaan rahalahjoituksen, joka on       tannukset, jotka ylittävät sen summan, minkä
11433: tehty Suomen valtiolle käytettäväksi Suomen        perhe maksaisi lastensa kunnallisesta päivähoi-
11434: maanpuolustusta edistävään tarkoitukseen, ke-      dosta, jos hän on elättänyt verovuonna enin-
11435: hitysyhteistyöhön tai humanitaariseen avustus-     tään 7 vuotta täyttänyttä lastaan tai kasvatti-
11436: toimintaan kotimaassa tai ulkomailla.              lastaan (/astenhoitajavähennys).
11437:    Verovelvollinen saa siten kuin asetuksella
11438: säädetään osittain tai kokonaan vähentää val-
11439: tionverotuksessa tulostaan valtionvarainminis-                        4 luku
11440: teriön nimeämälle yhdistykselle, laitokselle tai       Kokonaistulosta kunnallisverotuksessa
11441: säätiölle tehdyn                                              tehtävät vähennykset
11442:    1) vähintään 300 markan ja enintään 15 000
11443: markan määräisen rahalahjoituksen, joka on                              105 §
11444: tarkoitettu käytettäväksi kehitysyhteistyöhön        Verovelvollisen luonnollisen henkilön koko-
11445: tai 1 momentissa mainittuun avustustoimin-         naistulosta kunnallisverotuksessa vähennetään
11446: taan, sekä                                         12 000 markkaa jokaisesta hänen verovuonna
11447:    2) vähintään 1 000 markan ja enintään           elättämästään alaikäisestä lapsesta (lapsivähen-
11448: 150 000 markan määräisen rahalahjoituksen,         nys).
11449: joka on tarkoitettu käytettäväksi sodasta kärsi-
11450: mään joutuneiden avustamiseen.                                         106 §
11451:    (3 mom. kuten 103 § hallituksen esityksessä)      (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)
11452:                                      1988 vp. -    LA n:o 98                                   5
11453: 
11454:                      107 §                         verosta vähennetään, jos hänellä on oikeus
11455:    Verovelvollisen luonnollisen henkilön koko-     107 §:n 1 momentin mukaiseen invalidivähen-
11456: naistulosta vähennetään 10 000 markkaa, jos        nykseen, 3 000 markkaa, milloin hänen sano-
11457: hänellä on sairaudesta, viasta tai vammasta        tussa lainkohdassa tarkoitettu haitta-asteensa
11458: aiheutunut pysyvä haitta, jonka haitta-aste esi-   on 100 prosenttia, tai jos prosenttimäärä on
11459: tetyn selvityksen mukaan on 100 prosenttia,        pienempi, mutta kuitenkin vähintään 30 pro-
11460: mutta kuitenkin vähintään 30 prosenttia, vä-       senttia, prosenttimäärän osoittama osuus 3 000
11461: hennyksenä      myönnetään     prosenttimäärän     markasta (invalidivähennys).
11462: osoittama osuus 10 000 markasta (kunnallisve-
11463: rotuksen invalidivähennys).
11464:   (2-5 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o                         5 luku
11465: 109)                                                   Kokonaistulosta tehtäviä vähennyksiä
11466:                                                           koskevat erityiset säännökset
11467:                     108 §
11468:   Verovelvollisen kokonaistulosta kunnallisve-                      110-113 §
11469: rotuksessa vähennetään kunnallisverotuksen           (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)
11470: eläketulovähennys. Täyden eläketulovähennyk-
11471: sen määrä lasketaan siten, että luvulla 1,37
11472: kerrotun täyden kansaneläkkeen määrästä vä-                       V-VIII OSA
11473: hennetään täyden perusvähennyksen määrä ja
11474: jäännös pyöristetään seuraavaan täyteen sadan        (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)
11475: markan määrään. Eläketulovähennys on vä-
11476: hintään 12 000 markkaa, mutta ei kuitenkaan
11477: eläketulon määrää suurempi. Jos verovelvolli-                        IX OSA
11478: sen kokonaistulo ylittää täyden eläketulovä-           Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
11479: hennyksen määrän, eläketulovähennystä pie-
11480: nennetään 70 prosentilla ylimenevän osan mää-                          159 §
11481: rästä.                                               (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)
11482:   (2 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o
11483: 109)                                                                  160 §
11484:                                                                      (Poist.)
11485:                     109 §
11486:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)                           161-174 §
11487:                                                      (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)
11488: 
11489:       Tuloverosta tehtävät vähennykset                Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
11490:                                                    kuuta 1989.
11491:                    109 a §                           Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
11492:   Verovelvollisen henkilön, joka suurimman         verovuodelta 1989 toimitettavassa verotukses-
11493: osan verovuodesta on asunut Suomessa, tulo-        sa.
11494: 
11495: 
11496:     Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1988
11497: 
11498:         Eeva-Liisa Moilanen       Jorma Fred                        Sauli Hautala
11499:                Toimi Kankaanniemi                    Esko Almgren
11500:                                              1988 vp.
11501: 
11502: Lakialoite n:o 99
11503: 
11504: 
11505: 
11506: 
11507:                                  Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus laiksi lapsilisälain muuttami-
11508:                                     sesta
11509: 
11510: 
11511:                                         Eduskunnalle
11512: 
11513:    Lapsiperheiden tukeminen tapahtuu yksin-           Alle 3-vuotiaille maksettava korotettu lapsi-
11514: kertaisimmin ja oikeudenmukaisimmin lapsili-       lisä ei nouse, vaan säilyy nykyisellään 1 248
11515: sien avulla. Siksi Demokraattinen Vaihtoehto       markkana vuodessa. Ehdotamme, että se noste-
11516: on asettanut tavoitteeksi, että lapsiperheiden     taan 1 800 markkaan vuodessa eli 150 mark-
11517: taloudellinen tuki ohjataan lapsilisien kautta     kaan kuukaudessa ja että sitä maksettaisiin
11518: siten, että lapsilisä nostetaan asteittain 1 000   kaikille alle 8-vuotiaille.
11519: markkaan kuukaudessa. Tavoite on toteutetta-          Lapsilisät ehdotetaan muutettavaksi kuukau-
11520: va vuoteen 1990 mennessä. Lapsilisiä ei saa        sittain maksettavaksi, jota olemme jo pitkään
11521: panna verolle.                                     esittäneet.
11522:    Hallitus esittää lapsilisiä korotettavaksi 17      Ehdotamme lapsilisien maksamista 18-vuo-
11523: prosentilla vasta 1.10.1989 lukien muiden kuin     tiaaksi saakka normaalina lapsilisänä. Nykyi-
11524: alle 3-vuotiaiden korotetun lapsilisän osalta.     sin 16-vuotiaille maksettava lapsilisä pienenee
11525: Korotuksen jälkeen lapsilisät tulisivat olemaan    ensimmäiselle lapselle maksettavan lapsilisän
11526: ensimmäisestä lapsesta 255 mk/kk (korotusta        suuruiseksi.
11527: 45 mk/kk), toisesta lapsesta 296 mk, kolman-          Ehdotamme lisäksi lapsilisien sitomista jo
11528: nesta lapsesta 382 mk, neljännestä lapsesta 497    tässä vaiheessa indeksiin.
11529: mk sekä viidennestä ja kustakin seuraavasta           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
11530: lapsesta 599 mk/kk.
11531:    Demokraattisen Vaihtoehdon eduskuntaryh-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11532: mä ehdottaa, että lapsilisiä korotetaan                   lakiehdotuksen:
11533: 1.1.1989 lukien siten, että lapsilisä on 500
11534: mk/kk eli 6 000 mk vuodessa.
11535:                                              Laki
11536:                                    lapsilisälain muuttamisesta
11537: 
11538:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11539:    kumotaan 22 päivänä heinäkuuta 1948 annetun lapsilisälain (541/48) 1 §:n 3 momentti ja 3 §:n
11540: 3 momentti, niistä 1 §:n 3 momentti sellaisena kuin se on 1 päivänä kesäkuuta 1962 annetussa
11541: laissa (337 /62),
11542:    muutetaan 1 §:n 1 ja 2 momentti, 1 a, 2, 5, 6, 9, 10 ja 13 §, sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1
11543: momentti 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1055/85), 1 §:n 2 momentti 23 päivänä
11544: joulukuuta 1987 annetussa laissa (1107 /87), 1 a § 30 päivänä tammikuuta 1987 annetussa laissa
11545: (72/87), 2 ja 5 § osittain muutettuina 20 päivänä joulukuuta 1985 annetulla lailla (1055/85), 6, 9
11546: ja 10 § 29 päivänä huhtikuuta 1955 annetussa laissa (192/55), sekä 13 § 1 päivänä kesäkuuta
11547: 1962 annetussa laissa (337/62), sekä
11548:    lisätään 11 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainitulla 29 päivänä huhtikuuta 1955
11549: annetulla lailla ja 31 päivänä joulukuuta 1974 annetulla lailla (1040/74), näin kuuluva uusi 4
11550: momentti:
11551:                       1§                           taan, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään,
11552:   Lapsen elatusta ja kasvatusta varten suorite-    valtion varoista lapsilisää jokaisesta Suomessa
11553: 28l090H
11554: 2                                   1988 vp. -   LA n:o 99
11555: 
11556: asuvasta kuuttatoista vuotta nuoremmasta lap- oikeus lapsilisään alkanut, sen kuukauden lop-
11557: sesta. Kuitenkin lapsesta, joka on syntynyt 1 puun saakka, jonka kuluessa lapsi saavuttaa
11558: päivänä tammikuuta 1971 tai sen jälkeen, mak- 1 §:ssä mainitun iän.
11559: setaan lapsilisää sen kuukauden loppuun saak-
11560: ka, jonka kuluessa lapsi täyttää kahdeksantois-
11561: ta vuotta.                                                       5, 6 ja 9-11 §
11562:    Lapsilisän määrä on 500 markkaa kuukau- · (Kuten hallituksen esityksessä n:o 177)
11563: dessa, paitsi milloin lapsi on 6 §:ssä tarkoite-
11564: tulla tavalla hoidettavana laitoksessa.                               13§
11565:                                                     Lapsilisän määrää korotetaan samassa suh-
11566:                       1a §                       teessa kuin maan yleinen palkkataso nousee.
11567:    Lapsilisää suoritetaan 1 §:n mukaan lapsili-     Lapsilisän määrän tarkistus suoritetaan puo-
11568: sään oikeutetusta, kahdeksaa vuotta nuorem- livuosittain.
11569: masta lapsesta korotettuna 150 markalla kuu-
11570: kaudessa.                                           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
11571:                                                  kuuta 1989.
11572:                        2 §                          Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
11573:    Lapsilisä suoritetaan sen kuukauden alusta ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toi-
11574: lukien, jonka kuluessa lapsi on syntynyt tai menpiteisiin.
11575: 
11576:     Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1988
11577: 
11578:               Marjatta Stenius-Kaukonen                   Esko-Juhani Tennilä
11579:               Ensio Laine                                 Marja-Liisa Löyttyjärvi
11580:                                                1988 vp.
11581: 
11582: Lakialoite n:o 100
11583: 
11584: 
11585: 
11586: 
11587:                                   Apukka ym.: Ehdotukset maidon kaksihintajärjestelmää koske-
11588:                                     van lainsäädännön voimassaolaajan jatkamisesta sekä laiksi
11589:                                     maidon ja sianlihan vientikustannusmaksusta annetun lain
11590:                                     kumoamisesta
11591: 
11592: 
11593:                                           Eduskunnalle
11594: 
11595:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
11596: 
11597:   Tämän aloitteen mukaisella ehdotuksella on             Tässä aloitteessa ehdotetaan kiintiöjärjestel-
11598: tarkoitus korvata hallituksen esitys n:o 175.         män jatkamista siten muutettuna, että kiinti-
11599: Hallitus ehdottaa maidon väliaikaisesta kiintiö-      öinnistä vapautetaan koko Lapin lääni sekä
11600: maksusta annetun lain ja maidon väliaikaisista        eräät Oulun läänin pohjoisosan, Kainuun ja
11601: tuotantokiintiöistä annetun lain voimassaolo-         Pohjois-Karjalan kunnat ynnä Ahvenanmaan
11602: ajan jatkamista kahdella vuodella. Hallitus           maakunta. Sen lisäksi muualla maassa, missä
11603: ehdottaa lisäksi, että lain ~oimassaoloaikana         kiintiöjärjestelmä jatkuisi, tuotantokiintiö olisi
11604: myönnettävien lisäkiintiöiden yhteismäärän            aina vähintään 50 000 litraa pientuottajien tuo-
11605: yleisistä periaatteista säädettäisiin suoraan lais-   tannon turvaamiseksi. Samalla säädettäisiin
11606: sa. Hallitus ehdottaa lisäksi säädettäväksi mei-      kiintiön ylärajaksi 150 000 litraa.
11607: jerikohtaisesta kiintiömaksusta.
11608: 
11609: 
11610: 
11611: 
11612:                               YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
11613: 
11614:    Lapin, Koillismaan, Kainuun ja Pohjois-            2. lakiehdotus
11615: Karjalan alueilla sekä AhveJilanmaan maakun-
11616: nassa maitomäärät ovat kdko maan sinänsä                 1 §. Ehdotamme, että kiintiöjärjestelmä ei
11617: liian suureen maidonttlotantöon nähden vähäi-         koskisi Lapin lääniä eikä asetuksella lähemmin
11618: set. Pientilojen toimebntulop varmistamiseksi         määrättäviä Oulun läänin pohjoisosan, Kai-
11619: ehdotamme näiden ~lueiden vapauttamista               nuun eikä Pohjois-Karjalan kuntia. Se ei
11620: kiintiöinnistä semminkin, kun vaihtoehtoista          myöskään koskisi Ahvenanmaan maakuntaa.
11621: tuotantosuuntaa ei ole hevin osoitettavissa.             3 §. Ehdotamme vähimmäiskiintiön nosta-
11622:                                                       mista 30 000 litrasta 50 000 litraksi vuodessa,
11623:                                                       jotka olisivat siis voimassa muualla kuin 1 §:n
11624: 1. lakiehdotus                                        3 ja 4 momenteissa mainituilla alueilla. Vastaa-
11625:                                                       vasti ehdotamme enimmäiskiintiöksi 150 000
11626:    1 §. Ehdotamme, että kiintiömaksu ei koski-        litraa. Tätä pienempi enimmäiskiintiö liittyy
11627: si Lapin lääniä eikä asetuksella lähemmin mää-        16 §:ssä määriteltyihin tapauksiin.
11628: rättäviä Oulun läänin pohjoisosan, Kainuun               11 §. Ehdotetut muutokset ovat seurausta
11629: eikä Pohjois-Karjalan kuntia. Maksu ei myös-          muutoksista, joita ehdotamme 3 §:ään.
11630: kään koskisi Ahvenanmaan maakuntaa.                      14 §. Hallituksen ehdotus lain 14 §:n 1 mo-
11631:    27 §. Lain voimassaoloa voidaan jatkaa,            mentiksi voidaan hyväksyä sellaisenaan.
11632: kunhan kiintiömaksua ja tuotantokiintiötä                Sen sijaan hallituksen esitystä saman lain-
11633: koskevat lait hyväksytään ehdottamassamme             kohdan 2 momentiksi ehdotamme tässä muu-
11634: muodossa.                                             tettavaksi siten, että maininta Kajaanin ja
11635: 
11636: 281105Z
11637: 2                                   1988 vp. -     LA n:o 100
11638: 
11639: Joensuun maatalouspiirien rakentamisavustu-        3. lakiehdotus
11640: salueesta sekä Ahvenanmaan maakunnasta
11641: poistetaan. Tämä perustuu siihen, että olemme        Esitykset meijerikohtaisten kiintiömaksujen
11642: ratkaisseet asian määrittelemällä 1 §:ssä eräät    osalta tehdään myöhemmin.
11643: alueet kiintiöinnin ulkopuolelle. Näihin aluei-
11644: siin kuuluvat myös Kajaani ja Joensuu sekä
11645: Ahvenanmaan maakunta.                              4. lakiehdotus
11646:    14 a §. Hallituksen esitys lain 14 a §:ksi
11647: voidaan hyväksyä sellaisenaan.                        Esitetään hallituksen esityksen hyväksymistä
11648:    16 §. Pidämme voimassa olevan lain rehu-        tältä osin.
11649: omavaraisuusvaatimusta liian korkeana. Toi-          Ehdotamme,
11650: saalta katsomme, että vastaavasti tuotantokiin-
11651: tiötä ei saisi vahvistaa 20 lypsylehmää suurem-             että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
11652: maksi, kun voimassa olevassa laissa raja on 30            lakiehdotukset:
11653: lypsylehmää.
11654:    20, 25, 26 ja 34 §. Kuten hallituksen esityk-
11655: sessä.
11656: 
11657: 
11658: 
11659: 
11660: 1.
11661:                                              Laki
11662:         maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta annetun lain 1 ja 27 §:n muuttamisesta
11663: 
11664:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11665:   muutetaan maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta 27 päivänä heinäkuuta 1984 annetun lain
11666: (569/84) 27 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa
11667: (1322/87), ja
11668:   lisätään 1 §:ään uusi 2 ja 3 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 4 momentiksi,
11669: seuraavasti:
11670: 
11671:                       1§                                               27 §
11672:                                                      (Kuten hallituksen esityksessä n:o 175)
11673:    Tämä laki ei koske Lapin läänin eikä asetuk-
11674: sella tarkemmin määrättävien Oulun läänin                                        1
11675: 
11676: pohjoisosan, Kainuun eikä Pohjois-Karjalan           Tämä laki tulee voimaan 1 ipäivänä tammi-
11677: kuntia.                                            kuuta 1989.
11678:   Tämä laki ei koske Ahvenanmaan maakun-
11679: taa.
11680:                                     1988 vp. -      LA n:o 100                                     3
11681: 
11682: 2.
11683:                                               Laki
11684:              maidon väliaikaisista tuotantokiintiöistä annetun lain muuttamisesta
11685: 
11686:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11687:   kumotaan maidon väliaikaisista tuotantokiintiöisiä 27 päivänä heinäkuuta 1984 annetun lain
11688: (570/84) 15 §:n 2 momentti,
11689:   muutetaan lain 3 §:n 2 momentti, 11 §:n 4 momentti, 14, 16, 20, 25 ja 26 § sekä 34 §:n 1
11690: momentti,
11691:   sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 2 momentti 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa
11692: (1086/85) sekä 14 § muutettuna 22 päivänä elokuuta 1986 annetulla lailla (623/86) ja 31 päivänä
11693: joulukuuta 1987 annetulla lailla (1323/87) sekä 25 §:n 1 momentti ja 34 §:n 1 momentti viimeksi
11694: mainitussa laissa, sekä
11695:   lisätään 1 §:ään uusi 2 ja 3 momentti sekä 14 a § seuraavasti:
11696:                        1§                                            14 §
11697:                                                       (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o
11698:   Tämä laki ei koske Lapin läänin eikä asetuk-      175)
11699: sella tarkemmin määräitävien Oulun läänin              Poiketen siitä, mitä 1 momentissa on säädet-
11700: pohjoisosan, Kainuun eikä Pohjois-Karjalan          ty, voidaan tuotantokiintiöitä vahvistaa ja vah-
11701: kuntia.                                             vistettuja kiintiöitä korottaa maatilalain (188/
11702:   Tämä laki ei koske Ahvenanmaan maakun-            77) mukaisella rakentamisavustusalueella, lu-
11703: taa.                                                kuun ottamatta 1 §:n 2 ja 3 momentissa mai-
11704:                                                     nittuja paikkakuntia, 50 ja 65 prosentin sijasta
11705:                       3§                            100 prosenttia sanotussa momentissa tarkoite-
11706:                                                     tuista maitomääristä.
11707:   Tuotantokiintiö on vähintään 50 000 ja enin-         (3 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o
11708: tään 150 000 litraa vuodessa.                       175)
11709:                                                                           14 a §
11710:                       11§                              (Kuten hallituksen esityksessä n:o 175)
11711: 
11712:    Tuotantokiintiöksi vahvistetaan, jollei 2 mo-                          16 §
11713: mentissa tarkoitetun hakemuksen johdosta tai           Tuotantokiintiö voidaan 13 §:n 3 ja 4 mo-
11714: muun selvityksen perusteella toisin päätetä, 1      mentissa sekä 14 :ssä tarkoitetuissa t~pauksissa
11715: momentin mukainen meijereiden ilmoittama            vahvistaa vastaamaan suuruudeltaan· niin mo-
11716: maitomäärä, kuitenkin vähintään 3 §:n 2 mo-         nen lypsylehmän tuotantoa, että maatilalta on
11717: mentissa mainittu tuotantokiintiön vähimmäis-       mahdollisuus saada vähintään puolet niiden
11718: määrä maitoa ja enintään siinä momentissa           tarvitsemasta rehusta. Tuotantokiintiötä ei saa
11719: mainittu enimmäismäärä maitoa. Ellei hake-          tällöin vahvistaa 20 lypsylehmän lukumäärää
11720: musta ole tehty eikä maataloustoimisto muun-        suurempaa maitolitramäärää vastaavaksi.
11721: kaan selvityksen perusteella toisenlaisesta kiin-
11722: tiöstä päätä, katsotaan edellä mainittu maito-                   20, 25, 26 ja 34 §
11723: määrä eri päätöksettä vahvistetuksi tuotanto-         (Kuten hallituksen esityksessä n:o 175)
11724: kiintiöksi maataloustoimiston asiasta meijerille
11725: lähettämällä ilmoituksella. Jos maidontuottaja
11726: on peruskauden aikana toimittanut määrätilal-         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
11727: ta maitoa useampaan kuin yhteen meijeriin,          kuuta 1989. Vuoden 1988 maidontuotantoon
11728: vahvistetaan kuitenkin tuotantokiintiö maata-       sovellettuja tuotantokiintiöitä sovelletaan il-
11729: loustoimiston päätöksellä niiden ilmoittaman        man eri toimenpiteitä myös vuosina 1989 ja
11730: yhteenlasketun maitomäärän perusteella.             1990.
11731: 4                                    1988 vp. -   LA n:o 100
11732: 
11733: 4.
11734:                                                Laki
11735:             maidon ja sianlihan vientikustannusmaksusta annetun lain kumoamisesta
11736: 
11737:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
11738: 
11739:                        1§                                              2§
11740:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 17 5)        (Kuten hallituksen esityksessä n:o 175)
11741: 
11742: 
11743:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1988
11744: 
11745:                      Asko Apukka                          Vappu Säilynoja
11746:                                              1988 vp.
11747: 
11748: Lakialoite n:o 101
11749: 
11750: 
11751: 
11752: 
11753:                                  Moilanen ym.: Ehdotus laiksi vuodelta 1989 toimitettavassa
11754:                                    valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veropro-
11755:                                    senteista
11756: 
11757: 
11758:                                          Eduskunnalle
11759: 
11760:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen       aseman parantamisen kannalle. Samalla ehdo-
11761: vuonna 1989 valtionverotuksessa sovellettavis-      tuksemme merkitsevät työn tekemisen ja yrittä-
11762: ta veroasteikoista ja veroprosenteista (HE n:o      misen kannustamista, mihin tärkeisiin tavoit-
11763: 108). Hallituksen esitys merkitsee verotettavan     teisiin hallituksen esitykset eivät johda.
11764: tulon alarajan nostamista 36 000 markkaan.             Lakiehdotus sisältää ehdotuksen vuodelta
11765: Tämä on kannatettava ehdotus. Sen sijaan            1989 toimitettavassa valtionverotuksessa sovel-
11766: hallitus on lähtenyt toteuttamaan verouudistus-     lettavaksi progressiiviseksi tuloveroasteikoksi
11767: ta painottaen erityisesti kaikkein korkeimpien      ja varallisuusveroasteikoksi sekä yhteisön tulo-
11768: tuloluokkien verotuksen keventämistä. Pieni-        veroprosentiksi ja varallisuusveroprosentiksi.
11769: ja keskituloisten kohdalla, joihin pääosa kan-      Koska hallitus ei ole esittänyt korjausta erityi-
11770: salaisista kuuluu, hallituksen esitys on erittäin   sesti pienen ja keskisuuren työllistävän yritys-
11771: epäoikeudenmukainen.                                toiminnan työnantajamaksujen perusteisiin ei-
11772:    Verouudistusta aloitettaessa on välttämätön-     kä näiden palkkaperusteisten maksujen alenta-
11773: tä keventää pieni- ja keskituloisten verotusta.     mista, sisältyy ehdotukseemme yhteisön tulove-
11774: Vasta myöhemmässä vaiheessa valtiontalouden         roprosentin alentaminen nykyisestä 33 prosen-
11775: salliessa voidaan kaikkein korkeimmissa tulo-       tista 30 prosenttiin. Näin voidaan parantaa
11776: luokissa olevien verotusta harkita kevennettä-      työllistävän yritystoiminnan edellytyksiä pää-
11777: väksi.                                              omavaltaisiin yrityksiin nähden.
11778:    Verotaulukkojen alentamisen painopiste tu-          Lakiehdotuksen taloudelliset vaikutukset
11779: lee siis asettaa niihin tuloluokkiin, jotka ovat    vastaavat melko tarkoin hallituksen esityksen
11780: alle 120 000 markkaa vuodessa. Näissä tulo-         mukaisia verotuksen tuottotavoitteita, koska
11781: luokissa olevat, erityisesti nuorten lapsiperhei-   ehdotuksemme siirtää verotuksen kevennyksen
11782: den huoltajat ovat kaikkein vaikeimmassa ase-       suurituloisilta pieni- ja keskituloisille. Vuonna
11783: massa taloudellisesti. Näiden ihmisten mahdol-      1988 voimassa oleviin verotaulukoihin nähden
11784: lisuuksia hankkia lisätuloja tulee parantaa.        ehdotuksemme merkitsee marginaaliverojen
11785: Hallituksen esityksen mukaan suositaan todel-       alenemista kaikissa tuloluokissa huomattavasti
11786: la suurituloisia, mihin ei ole riittäviä perus-     oikeudenmukaisemmin kuin hallituksen voi-
11787:  teita.                                             makkaasti korkeimpia tuloluokkia suosivassa
11788:     Lakialoitteessaan Kristillisen Liiton edus-     esityksessä tapahtuu.
11789:  kuntaryhmä painottaa nimenomaan pieni- ja             Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
11790:  keskituloisten verotuksen keventämistä. Tämä       nioittaen,
11791:  aloite sekä ehdotuksemme tulo- ja varallisuus-
11792: verolaiksi merkitsevät selkeää ja voimakasta                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11793: asettumista erityisesti nuorten lapsiperheiden             lakiehdotuksen:
11794:  sekä muutoin vaikeuksissa olevien ihmisten
11795: 
11796: 
11797: 
11798: 
11799: 281124U
11800: 2                                    1988 vp. -     LA n:o 101
11801: 
11802:                                                 Laki
11803: vuodelta 1989 toimitettavassa valtionverotuksessa sovellettavista veroasteikoista ja veropro-
11804:                                           senteista
11805: 
11806:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
11807: 
11808:                        1§                                                 4§
11809:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 108)           Yhteisön tuloveroprosentti on 30 ja yhteisön
11810:                                                     varallisuusveroprosentti 1.
11811:                       2§
11812:   Progressiivinen tuloveroasteikko on seuraa-
11813: va:                                                                        5§
11814: Verotettava tulo    Vero alarajan   Vero alarajan      Palkasta ja eläkkeestä toimitettavan enna-
11815:       mk              kohdalla       ylittävästä    konpidätyksen laskentaperusteet (henkilökoh-
11816:                          mk             tulon       taiset pidätysprosentit) vahvistetaan 1 päivästä
11817:                                       osasta D7o
11818:                                                     maaliskuuta 1989 lähtien käyttäen puolen pro-
11819:  36 000- 51 000            50            10         senttiyksikön tarkkuutta normaalien pyöristys-
11820:  51 000- 63 000         1 550            20         sääntöjen mukaisesti pyöristäen sellaisiksi,
11821:  63 000- 89 000         3 950            25         että ne sovellettuina koko vuoden johtaisivat
11822:  89 000-140 000        10 450            30         ennakkoperintälain 11 §:ssä tarkoitettuun pi-
11823: 140 000-220 000        25 750            37         dätysmäärään.
11824: 220 000-400 000        55 250            44            (2 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o
11825: 400 000-              134 450            49         108)
11826: 
11827:                        3§                                                6§
11828:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 108)           (Kuten hallituksen esityksessä n:o 108)
11829: 
11830: 
11831:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1988
11832: 
11833:            Eeva-Liisa Moilanen          Jorma Fred                  Sauli Hautala
11834:                       Esko Almgren                           Toimi Kankaanniemi
11835:                                                1988 vp.
11836: 
11837: Lakialoite n:o 102
11838: 
11839: 
11840: 
11841: 
11842:                                   Jääskeläinen ym.: Ehdotus laiksi kunnan ja muun julkisen
11843:                                      yhdyskunnan viran- ja toimenhaltijain vuosilomasta eräissä
11844:                                      tapauksissa annetun lain lakitekstin muuttamisesta
11845: 
11846: 
11847:                                           Eduskunnalle
11848: 
11849:    Rovaniemen kaupunki on halunnut muistaa           nen kysymys virkasuhteisten ja työsuhteisten
11850: pitkäaikaisia työntekijäitään ja viranhaltijoi-      eriarvoisuudesta. Tämän eriarvoisuuden pois-
11851: taan ylimääräisenä viikon paikallisella virkava-     tamiseksi olisi joko vähitellen luovuttava kah-
11852: paudella tai työlomalla. Rovaniemen lisäksi          desta erilaisesta työntekijätyypistä tai kunnal-
11853: monet muutkin kunnat ovat halunneet palkita          lista virkaehtosopimuslakia muutettava saatta-
11854: työntekijäitään ja viranhaltijoitaan samalla ta-     malla virkaehtosopimusten sitovuus samankal-
11855: valla, mutta korkeimman hallinto-oikeuden            taisemmaksi kuin työehtosopimusten sitovuus
11856: päätöksen mukaisesti menettelytapa on kun-           on. Molemmat muutokset ovat rakenteellisesti
11857: nallisen virkaehtosopimuslain vastainen.             merkittäviä. Kunnallisten virkaehtosopimusten
11858:    Päätöksessään 29.9.1986 taltio n:o 3754           sitovuuden muuttaminen vaikuttaa kuitenkin
11859: KHO kumosi Oulun kaupunginvaltuuston pää-            esimerkiksi valtionapujen määräytymiseen. Li-
11860: töksen palkkiolomista, sillä valtuustolla ei ollut   säksi yhdenmukaisuuden vuoksi olisi myös val-
11861: oikeutta päättää harkintansa mukaan viranhai-        tion virkaehtosopimusten sitovuutta muutetta-
11862: tijoille myönnettävistä ylimääräisistä loma-         va. Näitä muutostarpeita on pohdittava toises-
11863: etuuksista, jotka eivät perustuneet kunnallisen      sa yhteydessä.
11864: virkaehtosopimuksen määräyksiin. KHO:n                  Kunnilta ei mielestäni pidä evätä kokonaan
11865: päätöksen perusteena olivat kunnallisen virka-       oikeutta kannustaa pitkäaikaisia työntekijöi-
11866: ehtosopimuslain 2 §:n 1 momentin ja 5 §:n            tään. Ylimääräisen palkkioloman myöntämi-
11867: säännökset, joissa ilmaistaan se periaate, että      nen on usein mielekkäämpi tapa muistaa pitkä-
11868: kunnallinen virkaehtosopimus on luonteeltaan         aikaisia työntekijöitä ja viranhaltijoita kuin
11869: sekä minimi- että maksimisopimus. Kunta ei           lahjatavaroiden antaminen merkkipäivinä sekä
11870: siis voi myöntää viranhaltijoilleen virkaehtoso-     virka- tai työsuhteen päättyessä. Kunnan talou-
11871: pimusta parempia etuuksia.                           den kannalta palkkiolomat ovat tavaralahjoja
11872:    Ylimääräisten etujen myöntämisen suhteen          merkittävämpiä etuja, mutta kokonaispalkka-
11873: kunnan palveluksessa olevat ovat eriarvoisessa       summaan nähden kuitenkin vähäarvoisia.
11874: asemassa sen mukaan, ovatko he viranhaltijoi-           Kunnille on mielestämme annettava oikeus
11875: ta vai työntekijöitä. Työntekijöiden palvelus-       kohtuullisten ylimääräisten palkkiolomien
11876: ehdoista voidaan sopia työehtosopimuksesta           myöntämiseen. Tämän estävää lakia on siksi
11877: poiketen työntekijän eduksi. Tämä eriarvoi-          muutettava.
11878: suus ei mielestämme ole korjattavissa kunnalli-         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
11879: sen sopimusvaltuuskunnan suosituksen mukai-
11880: sesti sillä, että ylimääräistä palkkiolomaa ei                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11881: myönnetä edes työntekijöille.                               lakiehdotuksen:
11882:    Tapauksen taustana on suurempi rakenteelli-
11883: 
11884: 
11885: 
11886: 
11887: 281130B
11888: 2                                   1988 vp. -     LA n:o 102
11889: 
11890: 
11891:                                              Laki
11892: kunnan ja muun julkisen yhdyskunnan viran- ja toimenhaltijain vuosilomasta eräissä tapauksissa
11893:                           annetun lain lakitekstin muuttamisesta
11894: 
11895:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnan ja muun julkisen yhdyskunnan viran- ja
11896: toimenhaltijain vuosilomasta eräissä tapauksissa 21 päivänä huhtikuuta 1939 annetun lain
11897: (111/39) lakitekstin 1 momentti näin kuuluvaksi:
11898: 
11899:    Kunnan tai muun julkisen yhdyskunnan vi-        keus sopia vuosiloman pituudesta viran- ja
11900: ran- ja toimenhaitijoille on annettava niin pit-   toimenhaltijoiden eduksi sen estämättä, mitä
11901: kä vuosiloma kuin 30 päivänä maaliskuuta           kunnallisen virkaehtosopimuslain (669170)
11902: 1973 annetussa vuosilomalaissa on säädetty,        2 §:n 1 momentissa ja 5 §:ssä on säädetty.
11903: jollei heillä muiden määräysten tai sopimuksen
11904: nojalla ole oikeutta pidempään vuosilomaan.
11905: Kunnanvaltuustolla ja muun yhdyskunnan               Tämä laki tulee voimaan     päivänä
11906: ylintä päätösvaltaa käyttävällä elimellä on oi-    kuuta 198 .
11907: 
11908: 
11909:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1988
11910: 
11911:          Keijo Jääskeläinen            Tuula Linnainmaa            Ritva Vastamäki
11912:          Maunu Kohijoki                Oiva Savela                 Kirsti Ala-Harja
11913:          Jouni J. Särkijärvi           Pirjo Rusanen               Aino Pohjanoksa
11914:          Sakari Valli                  Eeva Turunen                Matti Lahtinen
11915:                                                1988 vp.
11916: 
11917: Lakialoite n:o 103
11918: 
11919: 
11920: 
11921: 
11922:                                   U. Leppänen: Ehdotus laiksi auto- ja moottoripyöräverosta
11923:                                     annetun lain muuttamisesta
11924: 
11925: 
11926:                                           Eduskunnalle
11927: 
11928:   Tällä hetkellä autoverosta ovat vapaita palo-         Nykyisessä laissa on puutteena taksikäytössä
11929: autot, sairasautot, invataksit, eläinlääkintäau-     olevat henkilöautot ja pakettiautot. Taksiau-
11930: tot, kuorma-autot, ruumisautot ja kilpailutar-       toilija käyttää autoaan samanlaiseen tarkoituk-
11931: koituksiin erityisesti rakennetut, vain suljetulla   seen kuin esim. kuorma-autoilijat eli elinkei-
11932: alueella käytettävät autot, joita ei rekisteröidä.   nonharjoittamiseen. Tämän takia ei tulisi eri-
11933: Yksinomaan tavaran kuljetukseen tarkoitettu          tellä tavaran tai ihmisten kuljettamista autove-
11934: pakettiauto on verosta vapaa, {os sen tavarati-      roa määrättäessä.
11935: lan tilavuus on vähintään 3 m ja sisäkorkeus            Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
11936: vähintään 1,3 metriä tai jos sen avoimen tava-
11937: ratilan pituus on vähintään 1,85 metriä.                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
11938:                                                             lakiehdotuksen:
11939: 
11940: 
11941: 
11942: 
11943:                                                Laki
11944:                    auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain muuttamisesta
11945: 
11946:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
11947:   kumotaan 14 päivänä marraskuuta 1967 auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 7 §,
11948: sellaisena kuin se on 12 päivänä joulukuuta 1986 annetussa laissa (906/86), sekä
11949:   muutetaan 6 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 12 päivänä joulukuuta 1986 annetussa laissa
11950: (905/86), näin kuuluvaksi:
11951: 
11952:                        6§                            tai jos sen avoimen tavaratilan pituus on vä-
11953:   Autoverosta on vapaa paloauto, sairasauto,         hintään 1,85 metriä. Verosta vapaa on myös
11954: taksikäytössä oleva henkilö- tai pakettiauto,        sellainen pakettiauto, jonka umpinaisen tava-
11955: invataksi, eläinlääkintäauto, kuorma-auto,           ratilan sisäkorkeus on vähintään 1,30 metriä ja
11956: ruumisauto ja kilpailutarkoituksiin erityisesti      sisäpituus vähintään 0,80 metriä sekä avoimen
11957: rakennettu vain suljetulla alueella käytettävä       tavaratilan pituus on vähintään 1,50 metriä.
11958: auto, jota ei rekisteröidä. Yksinomaan tavaran
11959: kuljetuksiin tarkoitettu pakettiauto on verosta
11960: vapaa, jos sen tavaratilan tilavuus on vähin-          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
11961: tään 3 m3 ja sisäkorkeus vähintään 1,30 metriä       kuuta 1989.
11962: 
11963: 
11964:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1988
11965: 
11966:                                            Urpo Leppänen
11967: 
11968: 
11969: 281129A
11970:                                              1988 vp.
11971: 
11972: Lakialoite n:o 104
11973: 
11974: 
11975: 
11976: 
11977:                                  Tennilä ym.: Ehdotukset tulo- ja varallisuusverolaiksi ja siihen
11978:                                     liittyväksi lainsäädännöksi
11979: 
11980: 
11981:                                         Eduskunnalle
11982: 
11983: 
11984:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
11985: 
11986:    Aloite sisältää ehdotuksen tulo- ja varalli-       Emme hyväksy hallituksen esitystä, jonka
11987: suusverolaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädän-   mukaan pääomatulojen verotusta kevennetään
11988: nöksi ja on tarkoitettu vaihtoehdoksi hallituk-    huomattavasti pääomatulojen yhteisverotuk-
11989: sen esitykselle n:o 109.                           sesta luopumalla ja veroprogressiota ylimmissä
11990:    Ehdotamme, että ansiotulot säädetään val-       tuloluokissa keventämällä. Esitämme pääoma-
11991: tionverotuksessa verovapaiksi, jos ne ovat alle    tulojen saattamista kokonaisuudessaan yhteis-
11992: 4 200 markkaa kuukaudessa, ja kunnallisvero-       verotettaviksi.
11993: tuksessa verovapaiksi, jos ne ovat alle 3 000         Emme hyväksy myöskään yhtiöverotuksen
11994: markkaa kuukaudessa.                               hyvitysjärjestelmään siirtymistä osinkotulojen
11995:    Esitämme nykyiset verovähennykset säilytet-     verotuksessa. Se merkitsee huomattavia vero-
11996: täviksi, mutta siten muutettuna, että ne val-      helpotuksia osakkeenomistajille ja pörssikei-
11997: tionverotuksessa tehdään verosta eikä tulosta.     nottelijoille. Yritysvoittojen verotusta voidaan
11998: Lisäksi ehdotamme vähennyksiin täysimääräi-        lisätä muillakin keinoilla, joista teemme esityk-
11999: siä inflaatiokorjauksia. Kaikista vähennyksistä    set EVL:ia koskevassa muutosehdotuksessam-
12000: tulee aioitteemme mukaan omavastuut poistaa.       me. Huomautamme myös, että nykyisellään-
12001:    Omaisuudenluovutusvoitot omasta vakitui-        kään osinkotulojen verotus ei ole Suomessa
12002: sesta asunnosta saatua luovutusvoittoa lukuun      kahdenkertaista. Haluamme myös muistuttaa,
12003: ottamatta esitämme säädettäväksi kokonaisuu-       että esimerkiksi Reaganin verouudistuksessa
12004: dessaan veronalaiseksi tuloksi.                    osinkotulojen kahdenkertaiseen verotukseen ei
12005:    Ehdotamme osakeyhtiöiden, osuuskuntien ja       katsottu aiheelliseksi puuttua. On olemassa
12006: muiden yhteisöjen saattamista varallisuudes-       paljon yksinkertaisempiakio tapoja turvata et-
12007: taan verolle. Lisäksi ehdotamme kirkon, seura-     tä voitot tulevat vähintään yhteen kertaan ve-
12008: kuntien ja uskonnollisten yhdyskuntien verova-     rotetuiksi kuin yhtiöveron hyvitysjärjestelmä.
12009: paudet poistettaviksi.
12010: 
12011: 
12012: 
12013: 
12014:                                          PERUSTELUT
12015: 
12016:   Meidän mielestämme verouudistusta Suo-           ten parhaiten autetaan pienituloisia, kuten mi-
12017: messa tarvitaan. Tarvitaan verouudistus, joka      nimipalkkaa saavia, pelkän kansaneläkkeen
12018: merkittävästi helpottaa pieni- ja keskituloisten   varassa tai sosiaalisten tulonsiirtojen varassa
12019: asemaa. Sellaista suurituloisten ja rikkaiden,     eläviä. Marginaaliveroasteikon alentaminen ei
12020: kasinopelissä keinottelevien ja suurpääoman        yhtään keventäisi heidän verotustaan. Esitäm-
12021: etuja palvelevaa verouudistusta, jota hallitus     me muussa yhteydessä, että välttämättömyys-
12022: nyt ehdottaa, emme Suomessa tarvitse.              tarvikkeiden vapauttaminen kokonaan liike-
12023:   Verouudistus on aloitettava välillisten vero-    vaihtoverosta aloitetaan poistamalla liikevaih-
12024: jen, mm. liikevaihtoveron, keventämisestä. Si-     tovero heti eräiltä elintarvikkeilta sekä kotita-
12025: 281154C
12026: 2                                     1988 vp. -     LA n:o 104
12027: 
12028: louksien käyttämästä energiasta ja osaksi vaat-      tystyö siitä, kuinka sotumaksujen penmmen
12029: teista ja jalkineista. Myös kirjojen liikevaihto-     käyttökatteen perusteella muuttaisi sotumaksu-
12030: verottaminen tulee lopettaa.                         jen jakautumista työvoimavaltaisuudeltaan eri-
12031:    Alle 4 200 mk/kk olevat palkka-, eläke-           laisten yritysten kesken.
12032: yms. tulot on mielestämme vapautettava val-             Vastustamme myös hallituksen suunnitelmaa
12033: tionverosta heti ja kunnallisverosta asteittain.     siirtyä täydelliseen arvonlisäverojärjestelmään
12034: Esitämme, että vuonna 1989 kunnallisverosta           Suomessa. Mikäli tämä hallituksen esitys to-
12035: vapautetaan alle 3 000 mk/kk olevat palkka-,         teutuu, se merkitsee, että tuloverouudistuksen
12036: eläke- yms. tulot. Useimmat verovähennykset          yhteydessä mahdollisesti saatavat veronkeven-
12037: on säilytettävä, mutta niitä tulee muuttaa siten,    nykset otetaan korkojen kanssa takaisin. Niin
12038: että ne tehdään valtionverotuksessa verosta          ikään se merkitsee, että nyt rikkaimmille ja
12039:  eikä tulosta, kuten nykyisin. Näin vähennysten      suurituloisimmille annettavat marginaalivero-
12040: suurituloisimpia hyödyttäviä piirteitä saadaan       helpotukset pannaan pienituloisimpien makset-
12041: lievennettyä. Myös omavastuut vähennyksistä          taviksi, joiden tuloista välilliset verot vievät
12042: tulee poistaa.                                       suuremman osan kuin muiden tuloista. Isotu-
12043:    Pieni- ja keskituloisiin kohdistuvat verohel-     loisien marginaaliverohelpotusten maksajiksi
12044: potukset on perusteltua rahoittaa yritysten ve-      joutuvat siten myös ne pienituloisimmat, jotka
12045: rotusta lisäämällä. Ei ole oikein, että esimer-      nykyisin joutuvat maksamaan vain välillisiä
12046: kiksi eläkeläiset pannaan maksamaan tulon ja         veroja.
12047: varallisuuden perusteella veroja enemmän kuin           Kokonaisesityksemme toteuttaminen siirtäisi
12048: kaikki osakeyhtiöt yhteensä, kuten tapahtui          verotuksen painopistettä henkilöverotuksesta
12049: vuonna 1986. Suurin osa teollisuuden pörssiyh-       yritysverotukseen ja välillisestä verotuksesta
12050: tiöistä ei maksa valtiolle lainkaan tuloveroja.      välittömään verotukseen. Näin tehdessään se
12051: Yritysten alhainen verorasitus Suomessa on jo        jonkin verran korjaisi Suomen verorakennetta
12052: saanut osakseen kansainvälistäkin huomiota.          muiden kapitalististen maiden kaltaiseksi.
12053: Ehdotuksemme, että suurten pääomavaltaisten             Tällä verouudistusehdotuksellamme tavoitte-
12054: yritysten verotusta on kiristettävä tuntuvasti,      lemme oikeudenmukaisuuden ja kohtuuden li-
12055: perustuu osaltamme vakavaan harkintaan.              säämistä verotuksessa. Sen lisäksi uudistuseh-
12056:    Muussa yhteydessä esitämme, että teolli-          dotuksen tavoitteena on perusteellinen suun-
12057: suusinvestointien liikevaihtoverohuojennuksis-       nan muutos harjoitettuun virheelliseen talous-
12058: ta luovutaan ja energiaverouudistus peruute-         politiikkaan sekä talouden ohjauskyvyn pa-
12059: taan. Liikevaihtoverohuojennukset ovat osoit-        lauttaminen julkiselle vallalle. Se, että yritysve-
12060: tautuneet virheelliseksi politiikaksi ja ne ovat     rotuksen on sallittu painua niin mitättömäksi,
12061: ristiriidassa myös teknologisen kehityksen ny-       on merkinnyt mm., että yrityksiltä on viety
12062: kyvaiheen vaatimusten kanssa, jotka edellyttäi-      kiihokkeet toimintansa tehostamiseen terveellä
12063: sivät nk. robottiverojen lisäämistä eikä vähen-      tavalla ja myös työntekijöiden edut huomioi-
12064: tämistä. Energiaverouudistus merkitsi kotita-        den. Samalla julkisen vallan veropolitiikka yri-
12065: louksille kohtuutonta lisälaskua ja vapauttaes-      tysten toiminnan säätelyvälineenä on menettä-
12066: saan teollisuuden energian käytön välillisistä       nyt merkityksensä.
12067: veroista se oli myös energiapoliittisesti virheel-
12068: linen uudistus.
12069:    Toisena tärkeänä rahoituslähteenä ehdotam-        Esityksen taloudelliset vaikutukset
12070: me, että myyntivoitot pannaan kokonaisuudes-
12071: saan verolle. Näin verotuksen painopistettä             Arvion mukaan esityksemme (ml. valtion
12072: voidaan merkittävästi siirtää niihin tahoihin ja     tuloverotaulukkoa koskeva esityksemme) lisää
12073: tilanteisiin, joissa veronmaksukykyä todella         valtion verotuloja noin 4 000 miljoonaa mark-
12074: on.                                                  kaa nykyisiin veroperusteisiin verrattuna. Tä-
12075:    Demokraattisen Vaihtoehdon kokonaisve-            hän sisältyy henkilöiden tuloverojen pienenty-
12076: rouudistuksessa pidetään ehdottomana lähtö-          minen 1 100 miljoonalla markalla ja myynti-
12077: kohtana mm. kuntien oikeutta verottaa yrityk-        voittoverojen ja varallisuusverojen Goista val-
12078: siä. Myös kuntien harkintaverotusoikeus on           taosa on osakeyhtiöiden ja osuuskuntien varal-
12079: ehdottomasti säilytettävä. Työnantajain sosiaa-      lisuusveroa) lisääntyminen 5 400 miljoonalla
12080: liturvamaksujen määrittelyperusteiden osalta         markalla. Kunnallisveron tuottoa esityksemme
12081: ehdotamme, että käynnistetään pikaisesti selvi-      vähentää runsaalla 5 000 miljoonalla markalla.
12082:                                       1988 vp. -      LA n:o 104                                      3
12083: 
12084: Yritysverotusta koskevat muutosehdotuksem-            noin 2 500 miljoonaa markkaa, jolla määrällä
12085: me kuitenkin lisäävät kunnallisveron tuottoa          esitämme lisättäväksi valtion avustuksia kun-
12086: vajaalla 3 000 miljoonalla markalla, joten net-       nille kuntien verotulojen täydennykseksi.
12087: tomääräisesti kuntien verotulot vähenisivät
12088: 
12089: 
12090: 
12091: 
12092:                               YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
12093: 
12094: 1. Tulo- ja varallisuusverolaki                       suurten omaisuuksiensa ansiosta kirkko, seura-
12095:                                                       kunnat ja uskonnolliset yhdyskunnat ovat esi-
12096:   Yksityiskohtaiset perustelut esitetään niiltä       merkiksi aatteellisia yhteisöjä paremmassa ta-
12097: osin kuin aloite poikkeaa hallituksen esitykses-      loudellisessa asemassa, joten siitäkään syystä
12098: tä n:o 109.                                           uskonnollisten yhteisöjen erityishelpotuksille ei
12099:                                                       ole perusteita.
12100:                                                          20 §. Muutoksen perustelut kuten 17 §:n
12101: I OSA. Yleiset säännökset                             kohdalla.
12102:                                                          23 §. Eduskuntaryhmämme on useassa yh-
12103: 1 luku. Lain soveltamisala                            teydessä esittänyt otettavaksi käyttöön yritys-
12104:                                                       ten nettovarallisuuteen perustuvan työllisyys-
12105:    3 §. Aloitteen mukaan yhtiöveron hyvitys-          ja teknologiaveron. Käytännössä se voitaisiin
12106: järjestelmään ei siirrytä.                            toteuttaa poistamalla osakeyhtiöille ja osuus-
12107:                                                       kunnille 1960-luvun lopulla myönnetty erioi-
12108:                                                       keus olla maksamatta varallisuusveroa. Tieteel-
12109: 2 luku. Määritelmät                                   listeknisen kehityksen nykyisessä vaiheessa lä-
12110:                                                       hinnä pääomavaltaisimpiin yrityksiin kohdistu-
12111:   7 §. Aloitteessa esitetään puolisoita koskevia      va varallisuusvero on aikaisempaakin perus-
12112: säännöksiä sovellettaviksi kaikkiin avio- ja          tellumpi mm. työllisyyspoliittisilla näkökohdil-
12113: avopareihin erilaisissa parisuhteissa elävien         la. Niin ikään aloitteen toteuttaminen osaltaan
12114: keskinäisen tasa-arvon saavuttamiseksi. Halli-        muuttaisi yritysten verorasitusta lähemmäs
12115: tuksen esitys säilyttäisi mm. sen eriarvoisuu-        kansainvälistä tasoa.
12116: den, että Iapsettornilla ja ns. uusilla avopareilla      Asunto-osakeyhtiöt ja muut asumista välit-
12117: on kaksinkertainen korkokulujen vähennysoi-           tömästi palvelevat yhteisöt tulee kuitenkin
12118: keus muihin verrattuna.                               edelleen jättää varallisuusverotuksen ulkopuo-
12119:                                                       lelle.
12120: 
12121: II OSA. Verovelvollisuus
12122:                                                       3 luku. Perheverotus
12123: 1 luku. Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus
12124:                                                          24 §. Aloitteessa ei hyväksytä pääomatuloille
12125:   10 §. Pykälän 6 kohtaan esitetty muutos             annettavia uusia verohelpotuksia, jotka aiheu-
12126: johtuu siitä, että aloitteen mukaan yhtiöveron        tuvat siitä, että hallituksen esityksen mukaan
12127: hyvitysjärjestelmään ei siirrytä.                     pääomatulojen yhteisverotuksesta luovutaan.
12128:                                                       Toisaalta hallituksen esitys uudeksi verotaulu-
12129:                                                       koksi on asteikkoporrastuksen harventamisen
12130: 2 luku. Kokonaan tai osittain verovapaat yhtei-       vuoksi sellainen, että useimmissa tapauksissa
12131: söt                                                   on käytännössä samantekevää, tapahtuuko
12132:                                                       pääomatulojen verotus yhteisverotuksena vai
12133:    17 §. Aloitteen mukaan kirkon, seurakun-           erillisverotuksena. Demokraattisen Vaihtoeh-
12134: tien ja muiden uskonnollisten yhdyskuntien            don eduskuntaryhmän verotaulukkoesityksessä
12135: tulee maksaa veroa tulon perusteella myös             portaikkojen lukumäärää ei ole vähennetty
12136: valtiolle. Muun muassa verotusoikeutensa ja           eikä progressiota lievennetty, joten sen mu-
12137: 4                                     1988 vp. -     LA n:o 104
12138: 
12139: kaan pääomatuloja verotettaessa lopputulos           siksi HE:n 46 §:n 3 kohtaa on ehdotetuna
12140: riippuu myös siitä, toteutetaanko se yhteisvero-     tavalla muutettava.
12141: tuksena vai erillisverotuksena.
12142:    Verotuksen yksinkertaistamiseksi ja pää-
12143: omatulojen verotuksen lisäämiseksi esitetään         Eräät työsuhteeseen liittyvät tulot
12144: aloitteessa, että pääomatulo on kokonaisuu-
12145: dessaan yhteisverotuksen piirissä eikä vain             46 §. Luontoisetujen verotusarvot tulee mää-
12146: 6 500 markkaa ylittävältä osaltaan, kuten ny-        ritellä nykyisin perustein. Verohallituksen pää-
12147: kyisin voimassa olevan lain mukaan verotetta-        tös vuoden 1989 verotusarvoista saattaa vähen-
12148: essa.                                                tää ravinto- ja asuntoedun korottamisen joh-
12149:    29 §. Kuten 24 §:n perustelut.                    dosta työntekijöiden käytettävissä olevia tuloja
12150:    31 §. Kuten 24 §:n perustelut.                    useilla tuhansilla markoilla vuodessa. Auto-
12151:                                                      edun verotusarvojen korotuksessa ei ole otettu
12152:                                                      myöskään huomioon niitä tapauksia, joissa
12153: 4 luku. Kuolinpesän, yhtymän, yhteisetuuden          auto on välttämätön työväline eikä palkanlisä.
12154: ja konkurssipesän verovelvollisuus                      49 §. Päivärahan, ateriakorvauksen ja mui-
12155:                                                      den kulukorvausten verotus on säilytettävä ny-
12156:    35 § (HE). Pykälä poistetaan, koska yh-           kyisellään. Niiden verotusarvojen korotus hal-
12157: tiöveron hyvitysjärjestelmään ei siirrytä.           lituksen esittämän suuruisena mm. ateriakor-
12158:                                                      vausten ja viikonloppumatkojen osalta vähen-
12159:                                                      tää esimerkiksi komennusmiesten käytettävissä
12160:                                                      olevia tuloja useilla tuhansilla markoilla.
12161:                                                         Hallituksen esitys merkitsee myös valtakun-
12162: 111 OSA. Tulon veronalaisuus                         nallisten työ- ja virkaehtosopimusten syrjäyttä-
12163:                                                      mistä näissä asioissa. Aioitteemme mukaan
12164: Määritelmät                                          matkakustannusten korvausten verotusarvoista
12165:                                                      päätettäessä on edelleen otettava huomioon,
12166:    42 §. Esitämme, että alle 4 200 markan an-        mitä niistä edustaviromiksi katsottavissa valta-
12167: siotulot kuukaudessa ovat kokonaan verova-           kunnallisissa työ- ja virkaehtosopimuksissa on
12168: paata tuloa valtionverotuksessa ja että alle         sovittu.
12169: 3 000 markan ansiotulot kuukaudessa ovat ko-            51 §. Aloitteessa esitetään, että kansanedus-
12170: konaan verovapaata myös kunnallisverotukses-         tajien kulukorvausten verovapaus mitoitetaan
12171: sa. Mikäli ansiotulon määrä ylittää edellä mai-      samalle tasolle kuin muidenkin työntekijöiden
12172: nitut rajat, koko ansiotulon määrä on veron-         vastaavat korvaukset.
12173: alaista. Esitys liittyy tavoitteeseen turvata kai-
12174: kille vähintään 3 000 markan perustoimeentulo
12175: verottomana kuukaudessa.                             Eräät eläkkeet, sosiaalietuudet ja korvaukset
12176:    43 ja 44 §. Tulon veronalaisuutta koskevia
12177: määritelmiä on muutettava, koska aloitteessa           54§. Kohtia 4-5 tulee muuttaa samoin
12178: esitetään kaikki valtionverotuksen vähennykset       perustein kuin HE:n 46 §:ää esitetään muutet-
12179: tehtäviksi veroista. Muutoksen tarkoituksena         tavaksi.
12180: on muuttaa verovähennysjärjestelmä tasapuoli-          55 §. 1 momentti tulee muuttaa samoin pe-
12181: semmaksi kuin nykyisin, jolloin lukuisat tulos-      rustein kuin HE:n 46 §:ää esitetään muutetta-
12182: ta tehtävät vähennykset hyödyttävät enemmän          vaksi.
12183: suurituloisia kuin pienituloisia.                      56 §. Reserviläispalkka tulee edelleen säilyt-
12184:    45 §. Hallituksen esityksessä sairauskassojen     tää verovapaana (muutos kohtaan 9).
12185: maksamat lisäpäivärahat, täydennyspäivärahat
12186: ja eroavustukset määrätään veronalaiseksi tu-
12187: loksi. Sama koskee kertakaikkisena korvaukse-        Luovutusvoitot
12188: na maksettavia tapaturma- tai liikennevakuu-
12189: tukseen perustuvia eläkkeitä sekä uusia vuoden          66 §. Omaisuuden luovutusvoittoja tulee kä-
12190: 1988 jälkeen alkavia huoltoeläkkeitä ja huolto-      sitellä verotuksessa samanarvoisena tulona
12191: apueläkkeitä. Tämän aloitteen mukaan em.             kuin palkkatuloja. Muutoin ei voida puhua
12192: tulot tulee edelleen säilyttää verovapaina ja        "kaikkien tulojen laittamisesta samalle viival-
12193:                                     1988 vp. -      LA n:o 104                                      5
12194: 
12195: Ie". Tällöin kaikki verovapauksia merkitsevät       IV OSA. Tulosta tehtävät vähennykset kunnal-
12196: aikarajat tulee poistaa, jolloin myös myynti-       lisverotuksessa
12197: voittojen määritelmällinen jako satunnaiseksi
12198: myyntivoitoksi ja omaisuuden luovutusvoitoksi          Otsikon muutos, koska aloitteessa kaikki
12199: käy tarpeettomaksi. Ne esitetään aloitteessa        tulosta tehtävät vähennykset koskevat vain
12200: korvattavaksi omaisuuden luovutusvoiton kä-         kunnallisverotusta.
12201: sitteellä.
12202:    67 §. Käsitteellinen tarkennus, joka johtuu
12203: 66 §:ään tehdystä muutosesityksestä.                 1 luku. Luonnolliset vähennykset
12204:    69 § (HE). Poistetaan HE:n 67 §:ään tehdyn
12205: muutosesityksen johdosta.                              78 §. Terminologinen tarkennus.
12206:    70 §. Omaisuuden luovutusvoitoksi katso-            79 § 6 kohta. Oikeus ay-järjestöjen Jasen-
12207: taan myyntihinta vähennettynä hankintame-           maksujen vähentämiseen tulee säilyttää edel-
12208: nolla (tai jos omaisuudesta on tehty poistoja,      leen myös merimiehillä.
12209: vähennettynä hankintamenon menojäännöksel-             Hallituksen esityksessä ei esitetä perusteluja,
12210: lä), omaisuuteen sen omistusaikana tehdyillä        miksi merityötuloon kohdistuvia työmarkkina-
12211: perusparannusmenoilla ja omaisuuden myynti-         järjestöjen jäsenmaksuja ja työttömyyskassa-
12212: kuluilla, kuten välityspalkkioilla.                 maksuja ei enää saisi vähentää.
12213:    Vastikkeetta saadun omaisuuden hankinta-            80 § 1 momentti. Työmatkakustannukset tu-
12214: menoksi katsotaan perintö- tai lahjaverotuk-        lee saada vähentää edelleen ilman omavastuu-
12215: sessa käytetty verotusarvo.                         osuutta.
12216:     Niissä tapauksissa, joissa hankintamenon           80 § 3 momentti. Koska työmatkojen kulu-
12217: suuruutta edellä todetuin perustein ei ole osoi-    korvausten verotus säilytetään nykyisellään, 3
12218: tettavissa esimerkiksi omistusajan pituuden         momenttia tulee muuttaa ehdotetuna tavalla.
12219: vuoksi, veronalaiseksi myyntivoitoksi katso-           81 § 1 momentti. Hallitus esittää moottorisa-
12220: taan 80 prosenttia myyntihinnasta.                  havähennystä pienennettäväksi. Esitämme, että
12221:     Inflaation huomioon ottamista luovutusvoit-     moottorisahavähennystä ei pienennetä.
12222: tojen laskennassa ei pidetä perusteltuna, koska        81 § 3 momentti. Esitämme metsurivähen-
12223: myöskään palkkatulojen verotuksessa inflaa-         nyksen enimmäismäärään inflaatiokorotusta.
12224:  tiota ei huomioida muutoin kuin verotaulukoi-         83 § 1 momentti. Esitämme tulonhankkimis-
12225: den ja verovähennysten inflaatiokorjauksissa.       vähennykseen inflaatiokorotusta ja laskentape-
12226: Viimeksi mainitut inflaatiokorjaukset katso-        rusteen säilyttämistä nykyisellään.
12227:  taan siten riittäviksi myös luovutusvoittojen         83 § 2 momentti. Muutoksen perustelut
12228:  verotuksessa. Lisäksi oletetaan, että luovutus-    79 §:n 6 kohdassa.
12229: voittojen saattaminen verotuksessa yhtäläiseen
12230:  asemaan palkkatulojen kanssa on omiaan vä-
12231:  hentämään mm. asuntojen hintojen nousupai-         2 luku. Kokonaistulosta kunnallisverotuksessa
12232:  neita.                                             tehtävät vähennykset
12233:     Omassa käytössä olleesta vapaa-ajan kiin-
12234:  teistöstä saadun luovutusvoiton verotusta esite-     Otsikon muutos, koska aloitteessa kaikki
12235:  tään jonkin verran lievennettäväksi pääsään-       kokonaistulosta tehtävät vähennykset koskevat
12236:  nöstä, koska tapaus on jossain määrin rinnas-      vain kunnallisverotusta.
12237:  tettavissa oman vakituisen asunnon luovutus-
12238:  voittoon, jota esitetään verovapaaksi kahden
12239:  vuoden omistusajan jälkeen lain 70 §:ssä.          Korot
12240:     72 § (HE). Poistetaan tarpeettomana HE:n
12241:  67 §:ään esitetyn muutoksen johdosta.                  85 § 1 momentti. Esitämme luovuttavaksi
12242:                                                      lainakorkojen omavastuuosuudesta.
12243:                                                         86 §. Esitämme, että lainakorkojen perhe-
12244: Muut tulon veronalaisuutta koskevat säännök-         kohtainen vähennysoikeus, jonka suuruus on
12245: set                                                  enintään 20 000 markkaa korotettuna 2 000
12246:                                                      markalla jokaista lasta kohti, koskee vain ta-
12247:   77 § (HE). 4 momentti poistetaan, koska            pauksia, joissa kysymys on
12248: yhtiöveron hyvitysjärjestelmään ei siirrytä.            - ensiasunnon hankinnasta
12249: 6                                   1988 vp. -     LA n:o 104
12250: 
12251:    - uuden asunnon hankinnasta perhekoon              96 §. Esitämme sairauskulujen omavastuu-
12252: kasvun takia tai                                   osuuden poistamista ja inflaatiokorjausta vä-
12253:    - uuden asunnon hankinnasta siksi, että         hennyksen ylärajoihin.
12254: työpaikka on muuttunut entisen työssäkäynti-          97 §. Esitämme inflaatiokorjauksen tekemis-
12255: alueen ulkopuolelle.                               tä vähennyksen enimmäismäärään.
12256:    Muita kuin asuntolainakorkoja em. enim-            98 (uusi) §. Esitämme käyttöön otettavaksi
12257: mäismäärään saisi kunnallisverotuksessa sisäl-     vuokrakuluvähennyksen, jolloin vuokralla asu-
12258: tyä enintään 8 000 markkaa. Tällöin myös           va verovelvollinen saa vähentää vakituisesta
12259: opintolainakorkoja saisi vähentää enintään         asunnosta maksamastaan vuokrasta puolet,
12260: 8 000 markkaa.                                     enintään kuitenkin 20 000 markkaa.
12261:    Muutosesityksen tarkoituksena on helpottaa         Säännöksen tarkoituksena on vähentää eri-
12262: todellisessa asunnon tarpeessa olevien taloudel-   arvoisuutta, jota nyt on omassa asunnossa ja
12263: lista asemaa ja vaikeuttaa keinottelua asunto-     vuokra-asunnossa asuvien välillä siksi, että
12264: lainakorkojen verovähennysoikeudella sekä ra-      omassa asunnossa asuva saa hyväkseen asunto-
12265: joittaa kaikkein suurituloisimmille koituvaa       lainakorkojen verovähennyksen, mutta vuok-
12266: etua korkokuluvähennyksestä.                       ralla asuva ei saa vastaavaa helpotusta asumis-
12267:    Arvion mukaan asuntolainojen korkovähen-        kustannuksiinsa. Säännöksen tarkoituksena on
12268: nyksen kautta tuetaan vuonna 1988 omistus-         muutoinkin nostaa vuokra-asumisen arvostusta
12269: asumista runsaalla 3 000 miljoonalla markalla.     ja parantaa vuokra-asuntojen asemaa omistus-
12270: Samaan aikaan suoraan asumistukeen käyte-          asuntoihin     verrattuna    asuntomarkkinoilla
12271: tään valtion ja Kansaneläkelaitoksen varoja        asuntojen uustuotanto mukaan lukien. Jotta
12272: kaikkiaan 1 400 miljoonaa markkaa (josta var-      säännöksen vaikutukset eivät purkautuisi
12273: sinaiseen asumistukeen runsaat 600 miljoonaa       vuokratason nousuksi, vuokrasääntelyä olisi
12274: markkaa, kansaneläkkeensaajien asumislisään        samalla tehostettava esimerkiksi vuokrasulun
12275: vajaat 500 miljoonaa markkaa ja opiskelijoi-       avulla ainakin niissä osissa maata, joissa asun-
12276: den asumislisään vajaat 300 miljoonaa mark-        topula on suurin.
12277: kaa). Asumistukea maksetaan vuokra-asunnos-           99 §. Kaikkien perhekohtaisien vähennysten
12278: sa asuvien lisäksi myös omistusasunnossa asu-      osalta ehdotamme siirryttäväksi käytäntöön,
12279: ville, vaikkakin pääosa siitä maksetaan vuok-      jossa puolisot voivat itse valita, kumman hy-
12280: ralaisille.                                        väksi vähennykset luetaan. Jotta vähennysten
12281:    88 §. Muutos johtuu lainakorkokulujen           täysimääräinen hyöty perheelle varmistuisi,
12282: omavastuuosuuden poistamisesta.                    aloitteessa esitetään, että vähennykset luetaan
12283:                                                    suurempituloisen hyväksi, milloin puolisot ei-
12284:                                                    vät ole esittäneet mitään kantaa asiaan.
12285: Merityötulovähennys                                   100 §. Yksinhuoltajavähennys esitetään ko-
12286:                                                    rotettavaksi 3 000 markkaan. Tässä yhteydessä
12287:   92 §. 1 momentti poistetaan tästä ja asiasi-     on otettava huomioon, että aloitteessamme
12288: sältö huomioidaan VII osassa valtionverosta        jäävät voimaan kaikki ne, myös yksinhuolta-
12289: tehtävissä vähennyksissä.                          jiin kohdistuvat, vähennykset, jotka hallituk-
12290:                                                    sen esityksessä poistetaan. Lisäksi esitämme
12291:                                                    kaikkien alle 4 000 markan kuukausitulojen
12292: Muut vähennykset                                   vapauttamista valtionverosta ja alle 3 000 mar-
12293:                                                    kan kuukausitulojen vapauttamista kunnallis-
12294:    94 §. Esitämme, että omaisuustulovähennys       verosta.
12295: poistetaan. Sen tilalle esitämme vuokratulovä-        101 (uusi) §. Esitämme opiskelijavähennyk-
12296: hennystä, johon olisi oikeutettu verovelvolli-     sen säilyttämistä kunnallisverotuksessa. Lisäksi
12297: nen, joka on vuokrannut oman vakituisen            esitämme siihen inflaatiokorjausta.
12298: asuntonsa yhteydessä sijaitsevan asunnon              102 §. Esitämme invalidivähennyksen enim-
12299: vuokralaiselle tai vuokraamansa vakituisen         mäismäärän korottamista 5 000 markkaan ja
12300: asuntonsa yhteydessä sijaitsevan asunnon ali-      vähennyksen ottamista huomioon myös elä-
12301: vuokralaiselle. Tällöin saatuja vuokratuloja       ketuloa saavien kunnallisverotuksessa haitta-
12302: saisi vähentää enintään 10 000 markkaa.            asteen ollessa vähintään 30 prosenttia.
12303:    95 § 1 momentti. Esitämme, että prosentti-         103 (uusi) §. Esitämme elatusvelvollisuusvä-
12304: perusteen sijasta katoksi määrätään kiinteä        hennyksen säilyttämistä ja sen enimmäismää-
12305: markkamäärä, 1 000 markkaa.                        rän nostamista 4 000 markkaan lasta kohden.
12306:                                     1988 vp. -     LA n:o 104                                       7
12307: 
12308:     104 § uusi momentti. Eläketulovähennyksen      tävät vähennykset ovat 21 prosenttia vastaavis-
12309: laskentakaavaa esitämme yksinkertaistettavak-      ta tuloista tehtävistä vähennyksistä. Tämä pro-
12310: si.                                                senttimäärä johtuu siitä, että keskituloisen
12311:                                                    marginaaliveroprosentti on nykyisin noin 21
12312:                                                    prosenttia. Kun tulosta tehtävät vähennykset
12313: 3 luku. Kokonaistulosta tehtäviä vähennyksiä       muutetaan verosta tehtäviksi vähennyksiksi täl-
12314: koskevat erityiset säännökset (luvun numeroin-     lä tulojen ja veroasteen tasolla, pienituloiset
12315: ti muutettu)                                       tulevat hyötymään uudesta vähennyksestä ny-
12316:                                                    kyistä enemmän, keskitulon yläpuolella olevat
12317:    108 §. 2 momentti tulee esityksemme sisällön    nykyistä vähemmän ja keskituloisten hyöty siis
12318: ja rakenteen vuoksi poistaa.                       säilyy ennallaan.
12319:    109 §. 1 momentti poistetaan ja asiasisältö        Aloitteessa ei hyväksytä hallituksen esittä-
12320: siirretään valtionveron laskentaa koskeviin eri-   mää moottorisahavähennyksen pienentämistä,
12321: tyissäännöksiin.                                   vaan se on säilytetty nykyisellä tasolla.
12322:                                                       Tulonhankintavähennykseen sisältyy inflaa-
12323:                                                    tiokorjaus ja laskentatavan säilyttäminen ny-
12324:                                                    kyisenä.
12325: V OSA. Tulon ja menon jaksottaminen                   144 §. Pykälään kirjataan kaikki ansiotulos-
12326:                                                    ta menevän veron perusteella määräytyvät vä-
12327: 1 luku. Tulon jaksottaminen                        hennykset. Hallituksen poistettaviksi esittämät
12328:                                                    vähennykset, työtulovähennys, palkkavähen-
12329:    110 §. Muutosesitys 2 momenttiin johtuu         nys, yksinhuoltajavähennys ja puolisovähennys
12330: luovutusvoittojen verotusta koskevasta muu-        esitetään säilytettäviksi. Lisäksi niihin esitetään
12331: tosesityksestämme.                                 inflaatiokorjausta.
12332:    111 §. Muutoksen tarkoituksena on estää            145 §. Pykälään kirjataan kaikki muut ko-
12333: eläkkeensaajien epähuomiossa tapahtuvat oi-        konaisverosta tehtävät vähennykset.
12334: keudenmenetykset.     J aksottamisvaatimuksen         Asuntolainojen korkoja esitetään vähennet-
12335: tekeminen aiheuttaa eläkeläisille kohtuutonta      täväksi samoin perustein kuin 89 §:ssä. Puolet
12336: vaivaa. Asia voidaan helposti hoitaa viran-        asuntolainakoroista, enintään kuitenkin 11 000
12337: omaisten toimesta eläkkeensaajan eduksi.           markkaa, saisi vähentää valtionverosta. Enim-
12338:                                                    mäismäärää korotetaan 500 markalla lasta
12339:                                                    kohti. Opintolainakorkoja enimmäismäärään
12340:                                                    saisi sisältyä enintään 5 000 markkaa ja mui-
12341: VI OSA. Varallisuus                                den kuin asuntolainojen korkoja enintään
12342:                                                    1 600 markkaa.
12343: 2 luku. Varojen arvostaminen                          Vuokratulovähennys valtionverosta olisi 21
12344:                                                    prosenttia vuokratulosta, enintään kuitenkin
12345:    130 §. Pörssiosakkeiden verotusarvoksi tulee    2 100 markkaa.
12346: vahvistaa niiden käypä arvo verovuoden lopus-         Vuokrakuluvähennys valtionverosta olisi 10
12347: sa.                                                prosenttia maksetuista vuokrista, enintään kui-
12348:                                                    tenkin 4 200 markkaa. Enimmäismäärää koro-
12349:                                                    tetaan 500 markalla lasta kohden.
12350:                                                       Hallituksen poistettaviksi esittämät vähen-
12351: VII OSA. Vero                                      nykset, koulutusvähennys, huoltajavähennys,
12352:                                                    elatusvelvollisuusvähennys ja lahjoitusvähen-
12353: 1 luku. Valtionvero                                nys esitetään jätettäviksi voimaan. Niihin esite-
12354:                                                    tään myös inflaatiokorjausta.
12355: Uusi 21uku. Valtionverosta tehtävät vähennyk-
12356: set
12357:                                                    3 luku. Valtionveron erityissäännökset (uusi
12358:   142 §.   Pykälässä esit1tiän valtionverosta      luku)
12359: tehtävien vähennysten ryltl nittely.
12360:    143 §. Pykälään kirja:aan kaikki verosta         146 (uusi) §. Asiasisältö HE:n 113 §:n 1
12361: tehtävät luonnolliset vähennykset. Verosta teh-    momentista.
12362: 8                                    1988 vp. -     LA n:o 104
12363: 
12364:   150 §. Uusi 2 momentti johtuu siitä, että         2. Laki ennakkoperintälain muuttamisesta
12365: pääomatulojen yhteisverotus esitetään jätettä-
12366: väksi voimaan.                                        5 §. 2 momentti jätetään nykyisin voimassa
12367:                                                     olevaan muotoon TVL:n 46 §:ään esittämäm-
12368:                                                     me muutoksen johdosta.
12369: 4 luku. Kunnallisvero (luvun numeroinuin              8 §. Lainkohta jätetään nykyisin voimassa
12370: muutos)                                             olevaan muotoon TVL:n 50 §:ään esittämäm-
12371:                                                     me muutoksen johdosta.
12372: 
12373: VIII OSA. Erityisiä säännöksiä                      3. Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon ja
12374:                                                     varallisuuden verottamisesta annetun lain
12375: 1 luku. Verotuksen kattosääntö                      muuttamisesta
12376:     156 §. Kattoprosentti esitetään nostettavaksi     3 §. 1 momentti jätetään nykyisin voimassa
12377: 85 prosenttiin. Käytännössä kattoprosentti on       olevaan muotoon TVL:n 46 §:ään esittämäm-
12378: esityksessämme tätä korkeampi, koska esitys ei
12379:                                                     me muutoksen johdosta.
12380: sisällä mitään vähennyksiä veronalaisesta tu-         7 §. Pykälä jätetään nykyisin voimassa ole-
12381: losta valtionverotuksessa.
12382:                                                     vaan muotoon TVL:n 46 §:ään esittämämme
12383:                                                     muutoksen johdosta.
12384: IX OSA. Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
12385:                                                       Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12386:                                                     nioittaen,
12387:   Muutosehdotustemme johdosta seuraavat
12388: pykälät HE:stä n:o 109 tulee tarpeettomina                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
12389: poistaa: 160, 162, 164-166 ja 170 §.                       lakiehdotuksen:
12390: 
12391: 
12392: 
12393: 1.                             Tulo- ja varallisuusverolaki
12394:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
12395: 
12396:                      1 OSA                                             7§
12397:                                                       (1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityksessä
12398:                Yleiset säännökset
12399:                                                     n:o 109)
12400:                                                        Tämän lain puolisoita koskevia säännöksiä
12401:                       1 luku                        sovelletaan myös avioliitonomaisissa olosuh-
12402:                Lain soveltamisala                   teissa verovuonna yhteisessä taloudessa avio-
12403:                                                     liittoa solmimatta jatkuvasti eläneisiin henki-
12404:                      1 ja 2 §                       löihin.
12405:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)                               8§
12406:                                                        (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)
12407:                        3§
12408:   Rajoitetusti verovelvollisen saaman tulon ve-
12409: rottamiseen sovelletaan tämän lain lisäksi sitä                        II OSA
12410: koskevia erityisiä säännöksiä.
12411:                                                                    Verovelvollisuus
12412: 
12413:                    2 luku                                              1 luku
12414:                   Määritelmät                           Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus
12415:                       4-6 §                                              9§
12416:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)           (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)
12417:                                     1988 vp. -     LA n:o 104                                     9
12418: 
12419:                        10§                         kokonaisvaroista vähintään 75 prosenttia muo-
12420:    Suomesta saatua tuloa on muun ohessa:           dostuu pääasiallisesti asumiskäytössä verovuo-
12421:    (1-5 kohta kuten hallituksen esityksessä n:o    den lopussa olleista rakennuksista sekä niiden
12422: 109)                                               tonteista tai rakennuspaikoista, sekä sellainen
12423:    6) osinko, osuuspääoman korko ja muu            osakeyhtiö tai osuuskunta, jonka toiminnasta
12424: niihin rinnastettava tulo, joka on saatu suoma-    suurin osa muodostuu lämmön tai muun kiin-
12425: laiselta osakeyhtiöitä, osuuskunnalta tai muul-    teistöhuollon toimittamisesta omakustannus-
12426: ta yhteisöltä, sekä osuus suomalaisen yhtymän      hintaan pääasiallisesti asuntotarkoituksiin käy-
12427: tai yhteisetuuden tuloon;                          tettäville rakennuksille.
12428:    (7-9 kohta kuten hallituksen esityksessä n:o
12429: 109)
12430:                                                                         3 luku
12431:                   11-15 §                                            Perheverotus
12432:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)
12433:                                                                     24 §
12434:                                                      (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o
12435:                                                    109)
12436:                                                       Valtiolle suoritettavan tuloveron määrää las-
12437:                   2 luku                           kettaessa lisätään sen puolison, jolla on ansio-
12438:   Kokonaan tai osittain verovapaat yhteisöt        tuloja vähemmän kuin toisella puolisolla tai
12439:                                                    jolla ei ole ansiotuloja lainkaan, muut tulot
12440:                      16 §                          kuin ansiotulot toisen puolison tuloihin. Jos
12441:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)          kummallakin puolisolla on vain muita tuloja
12442:                                                    kuin ansiotuloja, lisätään sen puolison, jolla
12443:                       17 §                         on vähemmän tuloja, tulo toisen puolison tu-
12444:    Tulon perusteella suorittavat vain kunnalle     loihin.
12445: veroa:
12446:    (1 kohta kuten hallituksen esityksessä n:o                        25-28 §
12447: 109)                                                 (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)
12448:    2) maakunta, kunta, kuntayhtymä ja kun-
12449: tainliitto sekä tiekunta;                                                29 §
12450:    (3 kohta kuten hallituksen esityksessä n:o        Kotona olevan alaikäisen lapsen muusta tu-
12451: 109)                                               losta kuin ansiotulosta määrätään vero valtion-
12452:                                                    verotuksessa siten, että lapsen muu tulo kuin
12453:                   18 ja 19 §                       ansiotulo lisätään lasta verovuonna elättänei-
12454:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)          den vanhempien 24 §:n 2 momentin mukaisesti
12455:                                                    määräytyvän ansio- ja muiden tulojen yhteis-
12456:                      20 §                          määrään. Jollei vanhemmilla ole yhteisverotet-
12457:   Maakunta, kunta ja kuntainliitto ovat vero-      tavia tuloja, lapsen muu kuin ansiotulo lisä-
12458: velvollisia kunnalle ainoastaan liiketulosta ja    tään sen vanhemman tuloihin, jonka kokonais-
12459: muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tar-    tulon määrä on suurempi.
12460: koitukseen käytetyn kiinteistön tai kiinteistön
12461: osan tuottamasta tulosta.                                                30 §
12462:                                                      (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)
12463:                  21 ja 22 §
12464:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)                                31 §
12465:                                                       Jos lapsen vanhempiin ei sovelleta tämän
12466:                      23 §                          lain puolisoita koskevia säännöksiä tai jos lasta
12467:    Varallisuuden perusteella suoritettavasta ve-   on verovuonna elättänyt vain toinen vanhem-
12468: rosta ovat vapaat:                                 mista, lisätään lapsen muu tulo kuin ansiotulo
12469:    1) edellä 17-22 §:ssä mainitut yhteisöt;        ja varallisuus valtiolle suoritettavan veron
12470:    2) asunto-osakeyhtiö, asunto-osuuskunta,        määrää laskettaessa sen vanhemman tuloihin
12471: asunto-osakeyhtiöistä annetun lain 25 §:ssä        ja varallisuuteen, jonka tulojen yhteismäärä on
12472: tarkoitettu osakeyhtiö ja kiinteistöyhtiö, jonka   suurempi.
12473: 
12474: 2 281154C
12475: 10                                   1988 vp. -     LA n:o 104
12476: 
12477:                      4 luku                                               45 §
12478:      Kuolinpesän, yhtymän, yhteisetuuden ja
12479:                                                       Ansiotuloa on:
12480:                                                       (1 ja 2 kohta kuten 46 §:n 1 ja 2 kohta
12481:          konkurssipesän verovelvollisuus
12482:                                                     hallituksen esityksessä n:o 109)
12483:                      32-34 §                          3) päiväraha, äitiys-, isyys- ja vanhempainra-
12484:      (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)        ha sekä muu eläke tai korvaus tulojen ja
12485:                                                     elatuksen vähentymisestä, joka on saatu sai-
12486:                  35 ja 36 §                         rausvakuutuslain (364/63), potilasvahinkolain
12487:   (Kuten 36 ja 37 § hallituksen esityksessä n:o     (585/86) tai pakollisen tapaturma- tai liikenne-
12488: 109)                                                vahinkoturvan nojalla;
12489:                                                       (4-10 kohta kuten 46 §:n 4-10 kohta halli-
12490:                                                     tuksen esityksessä n:o 109)
12491: 
12492:                  5 luku
12493: Toimintamuodon muutokset, tulolähdesiirrot                Eräät työsuhteeseen liittyvät tulot
12494:          ja yksityiskäyttöönotto                                    46-48 §
12495:                 37-41 §                               (Kuten 47-49 § hallituksen esityksessä n:o
12496:   (Kuten 38-42 § hallituksen esityksessä n:o        109)
12497: 109)
12498:                                                                           49 §
12499:                                                        Veronalaista tuloa ei ole työnantajan mää-
12500:                                                     räyksestä kotimaassa tai ulkomaille tehdystä
12501:                                                     virka- tai työmatkasta saatu matkustamiskus-
12502:                      111 OSA                        tannusten korvaus, päiväraha, ateriakorvaus,
12503:                Tulon veronalaisuus                  majoittumiskorvaus, yömatkaraha ja muun ni-
12504:                    Määritelmät                      misenä hyvityksenä suoritettu matkakustan-
12505:                                                     nusten korvaus.
12506:                        42 §                            Työnantajan määräyksestä riippumatta kat-
12507:      Veronalaista tuloa ovat jäljempänä mamt-       sotaan kuitenkin aloilla, joilla erityistä työnte-
12508: tuin rajoituksin verovelvollisen rahana tai ra-     kemispaikkaa alalle tunnusomaisen työn lyhyt-
12509: hanarvoisena etuutena saarnat tulot. Mikäli         aikaisuuden vuoksi joudutaan usein vaihta-
12510: verovelvollisen ansiotulo on alle 50 000 mark-      maan, päivittäisestä asunnon ja erityisen työn-
12511: kaa, ansiotulo ei ole valtionverotuksessa veron-    tekemispaikan välisistä matkoista saaduista
12512: alaista, ja mikäli ansiotulo on alle 36 000         matkakustannusten korvauksista verovapaaksi
12513: markkaa, ansiotulo ei ole veronalaista myös-        tuloksi vain matkustamiskustannuksista saatu
12514: kään kunnallisverotuksessa.                         korvaus; kuitenkin jos työ- tai virkamatka
12515:                                                     viimeksi mainituilla aloilla on tehty työnanta-
12516:                        43 §                         jan määräyksestä ja jos tilaisuutta varsinaiseen
12517:      Puhdas tulo kunnallisverotuksessa on se        työnantajan järjestämään työpaikkaruokailuun
12518: jäännös, joka saadaan, kun veronalaisesta tu-       erityisellä työn tekemispaikalla tai sen välittö-
12519: losta vähennetään sen hankkimisesta tai säilyt-     mässä läheisyydessä ei ole, katsotaan päivittäi-
12520: tämisestä johtuneet menot (luonnolliset vähen-      sestä asunnon ja erityisen työntekemispaikan
12521: nykset). Puhdas tulo määrätään verovelvollisen      välisistä matkoista saaduista matkakustannus-
12522: jokaisesta tulolähteestä erikseen.                  ten korvauksista verovapaaksi myös ateriakor-
12523:                                                     vaus.
12524:                        44 §                            Verohallitus antaa vuosittain tarkemmat
12525:      Verotettava tulo kunnallisverotuksessa on se   määräykset verovapaiden korvausten perusteis-
12526: jäännös, joka saadaan kun verovelvollisen eri       ta ja määristä. Verohallituksen tulee vahvistaa
12527: tulolähteiden puhtaiden tulojen yhteismäärästä      ne valtion kulloinkin suorittamia matkakustan-
12528: (kokonaistulosta) vähennetään muut kuin             nusten korvauksia vastaaviksi kuitenkin niin,
12529: luonnolliset vähennykset.                           että mikäli edustavimmiksi katsottavien valta-
12530:    Verotettava tulo valtionverotuksessa on ve-      kunnallisten työ- tai virkaehtosopimuksien mu-
12531: ronalaisten tulojen yhteismäärä.                    kaan suoritetaan matkakustannusten korvausta
12532:                                     1988 vp. -      LA n:o 104                                   11
12533: 
12534: olennaisesti muulla perusteella kuin valtio kul-               Yksityisvakuutusetuudet
12535: loinkin matkakustannusten korvausta suorit-                         57-62 §
12536: taa, verohallituksen tulee edellä tarkoitettujen
12537:                                                       (Kuten 58-63 § hallituksen esityksessä n:o
12538: matkakustannusten korvausten perusteita ja
12539: määriä vahvistaessaan ottaa huomioon tällai-        109)
12540: sissa työ- tai virkaehtosopimuksissa olevat työ-
12541: tai virkamatkasta suoritettavaa matkakustan-
12542: nusten korvausta koskevat määräykset.
12543:                                                                  Apurahat ja palkinnot
12544:                                                                     63-65 §
12545:                      50§                              (Kuten 64-66 § hallituksen esityksessä n:o
12546:   (Kuten 51 § hallituksen esityksessä n:o 109)      109)
12547:                      51 §
12548:   Kansanedustajan toimen hoitamisesta aiheu-                        Luovutusvoitot
12549: tuneiden erityisten kustannusten ja elantokus-
12550: tannusten lisäyksen kattamiseksi maksettavien                            66 §
12551: korvausten verovapaa määrä määräytyy sovel-           Kiinteän tai irtaimen omaisuuden luovutuk-
12552: tuvin osin tämän lain 49 §:n mukaisesti.            sen tuottama voitto on veronalaista tuloa.
12553:   (2 mom. kuten 52 §:n 2 mom. hallituksen
12554: esityksessä n:o 109)                                                      67 §
12555:                                                       Luovutuksesta saatu voitto ei ole veronalais-
12556:                                                     ta tuloa seuraavissa tapauksissa:
12557:    Ulkomailla työskentelystä saadut tulot             (1-3 kohta kuten 68 §:n 1 momentin 1-3
12558:                                                     kohta hallituksen esityksessä n:o 109)
12559:                  52 ja 53 §                           (2 ja 3 mom. kuten 68 §:n 2 ja 3 mom.
12560:   (Kuten 53 ja 54 § hallituksen esityksessä n:o     hallituksen esityksessä n:o 109)
12561: 109)
12562:                                                                           68 §
12563:                                                        Omaisuuden luovutusvoiton määrää lasket-
12564: Eräät eläkkeet, sosiaalietuudet ja korjaukset       taessa luovutushinnasta vähennetään omaisuu-
12565:                                                     den hankintamenon poistamatta oleva osa,
12566:                        54§                          omaisuuden perusparannusmenot verovelvolli-
12567:    Veronalaista tuloa eivät ole:                    sen omistusaikana sekä omaisuuden myynnistä
12568:    (1-3 kohta kuten 55 §:n 1-3 kohta halli-         aiheutuneet kulut. Mikäli omaisuuden hankin-
12569: tuksen esityksessä n:o 109)                         tamenoa ei voida selvittää pitkän omistusajan
12570:   4) huoltoapulain 5 §:n mukaiset eläkkeet;         vuoksi, veronalainen myyntivoitto on 80 OJo
12571:    5) huoltoeläkkeenä maksettavaksi määrätyt        myyntihinnasta.
12572: vahingonkorvaukset;                                    (2 ja 3 mom. kuten 70 §:n 2 ja 3 mom.
12573:    6) rintamasotilaseläke, rintamalisä ja ylimää-   hallituksen esityksessä n:o 109)
12574: räinen sotilaseläke.                                   Sellaisen vapaa-ajan kiinteistön luovutukses-
12575:                                                     ta saadun voiton määrää laskettaessa, jota
12576:                     55§                             verovelvollinen omistusaikanaan yhtäjaksoises-
12577:   (Kuten 56 §:n 2 mom. hallituksen esityksessä      ti vähintään viiden vuoden ajan ennen luovu-
12578: n:o 109)                                            tusta on käyttänyt omana tai perheensä vapaa-
12579:                                                     ajan kiinteistönä, voitoksi katsotaan enintään
12580:                       56§                           30 % myyntihinnasta.
12581:   Veronalaista tuloa eivät ole:
12582:   (1-8 kohta kuten 57 §:n 1-8 kohta halli-                               69 §
12583: tuksen esityksessä n:o 109)                           (Kuten 71 § hallituksen esityksessä n:o 109)
12584:   9) asevelvollisen päiväraha ja reserviläispalk-
12585: ka;
12586:   (10-18 kohta kuten 57 §:n 10-18 kohta                                  70 §
12587: hallituksen esityksessä n:o 109)                      (Kuten 73 § hallituksen esityksessä n:o 109)
12588: 12                                 1988 vp.       LA n:o 104
12589: 
12590:      Perhe- ja perintöoikeudelliset saannot        von käytöstä aiheutuvien kustannusten mu-
12591:                                                    kaan laskettuna. Näitä matkakustannuksia voi-
12592:                  71 ja 72 §                        daan kuitenkin vähentää enintään 16 000
12593:   (Kuten 74 ja 75 § hallituksen esityksessä n:o    markkaa.
12594: 109)                                                 (2 mom. kuten 83 §:n 2 mom. hallituksen
12595:                                                    esityksessä n:o 109)
12596:                                                      Edellä 1 ja 2 momentissa olevia säännöksiä
12597:           Porotaloudesta saatu tulo                sovelletaan laskettaessa vähennystä niistä työ-
12598:                      73 §                          matkoista aiheutuvista kustannuksista, joista
12599:   (Kuten 76 § hallituksen esityksessä n:o 109)     työnantaja ei maksa matkakustannusten kor-
12600:                                                    vausta.
12601: 
12602:      Muut tulon veronalaisuutta koskevat                                 81 §
12603:                 säännökset                            Verovelvollisen, joka on käyttänyt moottori-
12604:                                                   sahaa tai raivaussahaa puun kaadossa, puuta-
12605:                     74 §                          varan valmistamisessa, metsänraivaustyössä tai
12606:    (Kuten 77 §:n 1-3 mom. hallituksen esityk-     muussa metsänraivaustyöhön verrattavassa
12607: sessä n:o 109)                                    työssä, tällaisesta työstä saaman palkkatulon
12608:                                                   hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneeksi
12609:                 75-77 §                           menoksi katsotaan sahan käytöstä aiheutunei-
12610:   (Kuten 78-80 § hallituksen esityksessä n:o      na kustannuksina 30 prosenttia tai verovelvolli-
12611: 109)                                              sen vaatimuksesta 40 prosenttia edellä tarkoite-
12612:                                                   tun palkkatulon määrästä (moottorisahavähen-
12613:                                                   nys). Kahden henkilön työryhmän käyttäessä
12614:                                                   samaa sahaa mainittuina kustannuksina pide-
12615:                    IV OSA                         tään 20 prosenttia kummankin kyseisestä työs-
12616:          Tulosta tehtävät vähennykset             tä saaman palkkatulon määrästä ja, jos työ-
12617:              kunnallisverotuksessa                ryhmään on kuulunut kolme henkilöä, 15 pro-
12618:                                                   senttia kunkin kyseessä olevasta palkkatulosta.
12619:                     1 luku                        Verovelvollisen esittämän selvityksen perusteel-
12620:            Luonnolliset vähennykset               la palkkatulon hankkimisesta tai säilyttämises-
12621:                                                   tä johtuneiksi menoiksi katsotaan edellä mai-
12622:                        78 §                       nittuja suuremmat sahan käytöstä aiheutuneet
12623:    Kunnallisverotuksessa verovelvollisella on     todelliset menot.
12624: oikeus tulostaan vähentää tulon hankkimisesta        (2 mom. kuten 84 §:n 2 mom. hallituksen
12625: tai säilyttämisestä johtuneet menot jäljempänä    esityksessä n:o 109)
12626: tässä luvussa säädetyin poikkeuksin.                 Verovelvollisen, jonka 1 momentissa tarkoi-
12627:    (2 ja 3 mom. kuten 81 §:n 2 ja 3 mom.          tettu palkkatulo on vähintään yksi kolmasosa
12628: hallituksen esityksessä n:o 109)                  hänen tuloistaan, tämän palkkatulon hankki-
12629:                                                   misesta tai säilyttämisestä aiheutuneiksi me-
12630:                      79 §                         noiksi katsotaan lisäksi 5 prosenttia kyseisen
12631:    Tulon hankkimisesta johtuneita menoja ovat     palkkatulon määrästä, kuitenkin enintään
12632: muun ohessa:                                      1 500 markkaa (metsurivähennys).
12633:    (1-5 kohta kuten 82 §:n 1 momentin 1-5            (4 mom. kuten 84 §:n 4 mom. hallituksen
12634: kohta hallituksen esityksessä n:o 109)            esityksessä n:o 109)
12635:    6) työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja
12636: työttömyyskassamaksut.
12637:    (2 mom. kuten 82 §:n 2 mom. hallituksen                             82 §
12638: esityksessä n:o 109)                                (Kuten 85 § hallituksen esityksessä n:o 109)
12639: 
12640:                     80 §
12641:   Tulon hankkimisesta johtuneina menoina pi-                          83 §
12642: detään myös matkakustannuksia asunnosta             Verovelvollinen saa vähentää palkkatulos-
12643: työpaikkaan ja takaisin halvimman kulkuneu-       taan:
12644:                                     1988 vp. -      LA n:o 104                                  13
12645: 
12646:    1) tulonhankkimisvähennyksenä 600 mark-              (1-3 kohta kuten 91 §:n 1 momentin 1-3
12647: kaa lisättynä 5 prosentilla palkkatulon määräs-      kohta hallituksen esityksessä n:o 109)
12648: tä, kuitenkin enintään 2 000 markkaa;                   (2 mom. kuten 91 §:n 2 mom. hallituksen
12649:    (2-4 kohta kuten 86 §:n 1 momentin 2-4            esityksessä n:o 109)
12650: kohta hallituksen esityksessä n:o 109)
12651:    Verovelvollinen ei saa vähentää merityötulon
12652: hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneita                     Merityötulovähennys
12653: menoja tulonhankkimisvähennystä ja työmark-
12654: kinajärjestöjen jäsenmaksuja ja työttömyys-                          89-91 §
12655: kassamaksuja lukuun ottamatta.                         (Kuten 92-94 § hallituksen esityksessä n:o
12656:                                                      109)
12657: 
12658:                                                                         92 §
12659:                     2 luku                            (Kuten 95 §:n 2 ja 3 mom. hallituksen esi-
12660:                                                     tyksessä n:o 109)
12661:     Kokonaistulosta tehtävät vähennykset
12662:                    Korot                                                  93 §
12663:                                                        (Kuten 96 § hallituksen esityksessä n:o 109)
12664:                      84 §
12665:   (Kuten 87 § hallituksen esityksessä n:o 109)
12666:                                                                   Muut vähennykset
12667:                      85 §
12668:   Erityislain nojalla verovapaaseen tuloon                               94 §
12669: kohdistuvat korot eivät ole verotuksessa vä-           Vuokralleantaja saa vähentää kokonaistulos-
12670: hennyskelpoisia.                                    taan vuokratulovähennyksenä alivuokralaiselta
12671:                                                     saamiensa vuokratulojen tai vuokralleantajan
12672:                        86 §                         oman asunnon yhteydessä sijaitsevasta vuokra-
12673:   Luonnollisella henkilöllä tai puolisoilla yh-     tusta asunnosta saamiensa vuokratulojen mää-
12674: dessä sekä erillisenä verovelvollisena verotetta-   rän, enintään kuitenkin 10 000 markkaa.
12675: valla kotimaisella kuolinpesällä on oikeus vä-         Omaisuustulovähennyksen määrää lasketta-
12676: hentää muiden kuin ansiotoimintaan liittyvien       essa ei oteta huomioon luonnollisia vähennyk-
12677: velkojensa korkoja enintään 20 000 markkaa.         siä.
12678: Enimmäismäärää kuitenkin korotetaan 2 000
12679: markalla jokaista elätettävänä ollutta alaikäis-                          95 §
12680: tä lasta kohti.                                        Verovelvollisella on oikeus vähentää omasta
12681:   Korkovähennykseen saa sisältyä enintään           ja puolisonsa pakollisesta eläkevakuutuksesta
12682: 8 000 markkaa muita kuin asuntolainakorkoja.        suorittamaosa maksut. Lisäksi verovelvollisella
12683: Asuntolainakorkoja ovat verovelvollisen tai         on oikeus vähentää vapaaehtoisia omia ja puo-
12684: hänen perheensä vakituisen ensiasunnon hank-        lisonsa eläkevakuutusmaksuja, ei kuitenkaan
12685: kimisesta, perhekoon kasvun takia suuremman         kertamaksuja eikä erillisenä myönnetyn työky-
12686: asunnon hankkimisesta, työpaikan vaihtumi-          vyttömyyseläkevakuutuksen maksuja, enintään
12687: sen takia tapahtuvasta asunnon hankkimisesta        1 000 markkaa (eläkevakuutusmaksuvähen-
12688: tai asunnon perusparannuksesta johtuvan ve-         nys). Kansaneläkevakuutusmaksu ei ole vähen-
12689: lan korot.                                          nyskelpoinen.
12690:                                                        (2 ja 3 mom. kuten 98 §:n 2 ja 3 mom.
12691:                      87 §                           hallituksen esityksessä n:o 109)
12692:   (Kuten 90 § hallituksen esityksessä n:o 109)
12693:                                                                            96 §
12694:                                                        Verovelvollisella on oikeus vähentää omia ja
12695:                       88 §                          perheenjäsentensä sairauskuluja enintään 2 000
12696:    Kun korkoja on vaadittu vähennettäväksi          markkaa tai, jos kysymyksessä ovat puolisot,
12697: enemmän kuin mihin verovelvollisella tai puo-       yhteensä enintään 4 000 markkaa. Enimmäis-
12698: lisoilla yhdessä on lain mukaan oikeus, korot       määriä on korotettava 600 markalla jokaisesta
12699: jäävät vähentämättä seuraavassa järjestykses-       alaikäisestä lapsesta, jota verovelvollinen on
12700: sä:                                                 verovuonna elättänyt (sairauskuluvähennys).
12701: 14                                   1988 vp. -     LA n:o 104
12702: 
12703:                      97 §                           5 000 markkaa, jos hänellä on sairaudesta,
12704:    Jos verovuonna Suomessa asuneen henkilön         viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta,
12705: veronmaksukyky hänen ja hänen perheensä             jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan
12706: käytettävissä olevat tulot ja varallisuus huo-      on 100 prosenttia. Jos prosenttimäärä on pie-
12707: mioon ottaen on erityisistä syistä, kuten elatus-   nempi, mutta kuitenkin vähintään 30 prosent-
12708: velvollisuuden, työttömyyden tai sairauden          tia, vähennyksenä myönnetään prosenttimää-
12709: johdosta olennaisesti alentunut, vähennetään        rän osoittama osuus 5 000 markasta (kunnallis-
12710: tulosta kohtuullinen määrä, ei kuitenkaan           verotuksen invalidivähennys). Vähennys myön-
12711: enempää kuin 6 200 markkaa (veronmaksuky-           netään kuitenkin enintään ansiotulon tai elä-
12712: vyn alentumisvähennys). Vähennys myönne-            ketulon suuruisena.
12713: tään täysin tuhansin markoin.                          (2 ja 3 mom. kuten 107 §:n 2 ja 3 mom.
12714:    (2 mom. kuten 100 §:n 2 mom. hallituksen         hallituksen esityksessä n:o 109)
12715: esityksessä n:o 109)
12716:                                                                           103§
12717:                        98 §                            Verovelvollinen, joka on verovuonna suorit-
12718:    Luonnollisella henkilöllä tai puolisoilla yh-    tanut lapsen elatusta koskevan lainsäädännön
12719: dessä on oikeus vähentää vakituisesta asunnos-      mukaisella sopimuksella tai tuomiolla vahvis-
12720: taan maksamastaan vuokrasta, josta ennen            tettua elatusapua, saa vähentää verovuonna
12721: vuokratulovähennyksen laskemista on vähen-          suorittamansa sanotun elatusavun määrän,
12722: netty saatu asumistuki ja asumislisät, vuokra-      kuitenkin enintään 4 000 markkaa alaikäistä
12723: kuluvähennyksenä 50 OJo, enintään kuitenkin         lasta kohden (elatusvelvollisuusvähennys).
12724: 20 000 markkaa. Enimmäismäärää korotetaan
12725: lisäksi 2 000 markalla jokaista elätettävänä                              104 §
12726: ollutta alaikäistä lasta kohti.                        (1 ja 2 mom. kuten 108 §:n 1 ja 2 mom.
12727:                                                     hallituksen esityksessä n:o 109)
12728:                      99 §                              Jos kysymyksessä ovat muut kuin kansanelä-
12729:   Verovelvollisen luonnollisen henkilön koko-       keläispuolisot, eläketulovähennys on 44 200
12730: naistulosta kunnallisverotuksessa vähennetään       markkaa vähennettynä kokonaistulolla, joka
12731: 9 500 markkaa jokaisesta hänen verovuonna           on kerrottu luvulla 0, 7. Jos kysymyksessä ovat
12732: elättämästään alaikäisestä lapsesta (lapsivähen-    puolisot, jotka molemmat saavat kansaneläket-
12733: nys). Puolisoista vähennyksen saa se, jonka         tä tai toinen kansaneläkettä ja toinen rintama-
12734: kokonaistulon määrä on suurempi, jolleivät          sotilaseläkettä, eläketulovähennys on 35 200
12735: puolisot ole toisin vaatineet.                      markkaa vähennettynä kokonaistulolla, joka
12736:                                                     on kerrottu luvulla 0, 7. Eläketulovähennystä
12737:                       100 §                         korotetaan vuosittain yleisen ansiotasoindeksin
12738:    Verovelvollisen luonnollisen henkilön koko-      nousua vastaavasti.
12739: naistulosta kunnallisverotuksessa vähennetään
12740: 3 000 markkaa, jos hän on verovuonna elättä-                             105§
12741: nyt alaikäistä lasta, eikä häneen sovelleta tä-       (Kuten 109 § hallituksen esityksessä n:o 109)
12742:                                                                                    i
12743: män lain puolisoita koskevia säännöksiä (yk-
12744: sinhuoltajavähennys).
12745:                                                                        3 luku
12746:                      101 §                              Kokonaistulosta tehtäviä vähennyksiä
12747:   Verovelvollisen luonnollisen henkilön ansio-               koskevat erityiset säännöt
12748: tulosta vähennetään 4 000 markkaa, jos hän
12749:                                                                    106 ja 107 §
12750: on verovuonna vähintään seitsemän kuukau-
12751: den ajan saanut säännöllistä ja täyttä opetusta       (Kuten 110 ja 111 § hallituksen esityksessä
12752: peruskoulussa, lukiossa, iltalukiossa, ammatti-     n:o 109)
12753: koulussa, korkeakoulussa tai muussa näihin
12754: verrattavassa oppilaitoksessa (opiskelijavähen-                         108§
12755: nys).                                                 (Kuten 112 §:n 1 mom. hallituksen esitykses-
12756:                                                     sä n:o 109)
12757:                      102 §                                               109§
12758:   Verovelvollisen luonnollisen henkilön koko-         (Kuten 113 §:n 2 ja 3 mom. hallituksen
12759: naistulosta kunnallisverotuksessa vähennetään       esityksessä n:o 109)
12760:                                     1988 vp. -     LA n:o 104                                      15
12761: 
12762:                  V OSA                             Näiden osakkeiden, arvopaperipörssissä notee-
12763:        Tulon ja menon jaksottaminen                rattujen obligaatioiden sekä vakioitujen optioi-
12764:                                                    den ja termiinien arvo vahvistetaan 129 §:ssä
12765:                                                    mainittua ehdotusta tekemättä.
12766:                    1 luku
12767:              Tulon jaksottaminen                                 131-136 §
12768:                                                      (Kuten 135-140 § hallituksen esityksessä
12769:                      110§                          n:o 109)
12770:   (1 mom. kuten 114 §:n 1 mom. hallituksen
12771: esityksessä n:o 109)
12772:    Omaisuuden luovutusvoitto katsotaan sen                            3 luku
12773: verovuoden tuloksi, jona kauppa tai vaihto on
12774: tehty tai muu luovutus tapahtunut.                              Vähennykset varoista
12775:                                                                  137-139 §
12776:                      111 §                           (Kuten 141-143 § hallituksen esityksessä
12777:   Jos verovuonna saatu eläketulo kohdistuu         n:o 109)
12778: verovuotta edeltäneeseen aikaan, eläketulo jak-
12779: sotetaan sen vuoden tuloksi, i johon eläke koh-
12780: distuu. Mikäli jaksottaminert koituisi verovel-
12781: vollisen vahingoksi, ei jaksottamista toimiteta.                       VII OSA
12782:   Toimitettujen verotusten osalta noudatetaan                            Vero
12783: soveltuvin osin verotuslain 82 §:ssä tarkoitet-
12784: tua menettelyä.                                                        1 luku
12785:                                                                      Valtionvero
12786:                   2 luku                                          140 ja 141 §
12787:             Menon jaksottaminen                      (Kuten 144 ja 145 § hallituksen esityksessä
12788:                                                    n:o 109)
12789:                112 ja 113 §
12790:   (Kuten 116 ja 117 § hallituksen esityksessä
12791: n:o 109)                                                               2 luku
12792:                                                         Valtionverosta tehtävät vähennykset
12793:                    VI OSA                                              142 §
12794:                   Varallisuus                        Suurimman osan verovuodesta Suomessa
12795:                                                    asuneen verovelvollisen valtionverosta vähen-
12796:                    1 luku                          netään luonnolliset vähennykset, ansiotulosta
12797:             Varojen veronalaisuus                  menevästä verosta tehtävät vähennykset ja ko-
12798:                                                    konaisverosta valtionverotuksessa tehtävät
12799:                114-117 §                           muut vähennykset.
12800:   (Kuten 118-121 § hallituksen esityksessä
12801: n:o 109)                                                                  143 §
12802:                                                       Luonnollisina vähennyksinä vähennetään:
12803:                                                        1) 21 prosenttia tämän lain 79 §:ssä tarkoite-
12804:                    2 luku                          tuista tulon hankkimisesta johtuneista menois-
12805:             Varojen arvostaminen                   ta.
12806:                                                       2) 21 prosenttia matkakustannuksista asun-
12807:               118-129 §                            nosta työpaikkaan ja takaisin halvinta kulku-
12808:   (Kuten 122-133 § hallituksen esityksessä         neuvoa käyttäen, kuitenkin enintään 4 000
12809: n:o 109)                                           markkaa.
12810:                                                       3) Tämän lain 81 §:ssä tarkoitettuna mootto-
12811:                     130§                           risahavähennyksenä 6,3 prosenttia tai verovel-
12812:   Arvopaperipörssissä noteeratun osakkeen          vollisen vaatimuksesta 8,4 prosenttia kyseisestä
12813: verotusarvoksi vahvistetaan sen käypä arvo.        työstä saadun palkkatulon määrästä. Kahden
12814: 16                                  1988 vp. -      LA n:o 104
12815: 
12816: henkilön työryhmän käyttäessä samaa sahaa           ta 1,3 prosenttia, enintään kuitenkin 400 mark-
12817: vähennys on 4,2 prosenttia kummankin kysei-         kaa (palkkavähennys).
12818: sestä työstä saaman palkkatulon määrästä ja            3) Verovelvollinen saa vähentää valtionvero-
12819: jos työryhmään on kuulunut kolme henkilöä,          tuksessa ansiotulostaan määräytyvästä verosta
12820: vähennys on 3,1 prosenttia kunkin kyseessä          20 prosenttia, enintään kuitenkin 1 500 mark-
12821: olevasta palkkatulosta. Verovelvollisen esittä-     kaa, jos häneen ei ole sovellettu tämän lain
12822: män selvityksen perusteella moottorisahavä-         puolisoita koskevia säännöksiä ja jos hän on
12823: hennykseksi katsotaan edellä mainittua suu-         verovuonna elättänyt alaikäistä lastaan tai kas-
12824: rempi vähennys, joka on 21 prosenttia sahan         vattilastaan tai jos hänellä on oikeus verovuo-
12825: käytöstä aiheutuneista todellisista menoista.       delta tämän lain 145 §:n 11 kohdan mukaiseen
12826:    Tämän lain 81 §:ssä tarkoitettuna ajoväline-     koulutusvähennykseen (valtionverotuksen yk-
12827: vähennyksenä 12,5 prosenttia metsäajosta ja         sinhuoltajavähennys).
12828: 10,5 prosenttia muusta ajosta saadusta palkka-         4) Verovelvollinen saa vähentää valtionvero-
12829: tulosta. Verovelvollisen esittämän selvityksen      tuksessa ansiotulosta määräytyvästä verosta
12830: perusteella ajovälinevähennykseksi katsotaan        1 200 markkaa, jos verovelvollisen puolisalia ei
12831: edellä mainittua suurempi vähennys, joka on         ole veronalaista tuloa. Jos kuitenkin elätettävä-
12832: 21 prosenttia hevosen, ajovälineiden tai trakto-    nä on verovuonna ollut enintään 7-vuotias
12833: rin käytöstä aiheutuneista todellisista menois-     lapsi, vähennys on 1 800 markkaa. Jos kum-
12834: ta.                                                 mallakin puolisalia on veronalaista tuloa, vä-
12835:    Tämän lain 81 §:ssä tarkoitettuna metsurivä-     hennys kohdistetaan isompituloiselle, jolleivät
12836: hennyksenä lisäksi 1, 1 prosenttia 81 §:n 1 mo-     puolisot ole toisin vaatineet. Tällöin vähennys
12837: mentissa tarkoitetun palkkatulon määrästä,          saadaan, kun 1 200 markasta, tai jos elätettä-
12838: kuitenkin enintään 500 markkaa.                     vänä on ollut enintään 7-vuotias lapsi, 1 800
12839:    Tuloihin, joita verotetaan maatilatalouden       markasta vähennetään 25 prosenttia sen puoli-
12840: tuloverolain (543/67) mukaan, ei sovelleta tä-      son valtionveron määrästä, jonka hyväksi tätä
12841: män pykälän säännöksiä.                             puolisovähennystä ei lueta.
12842:    4) Tämän lain 83 §:n mukaisesti verovelvolli-
12843: nen saa vähentää                                                          145 §
12844:    a) palkkatulostaan menevästä valtionverosta         Valtionverotuksessa kokonaisveroista tehtä-
12845: tulonhankkimisvähennyksenä 200 markkaa li-          vinä muina vähennyksinä vähennetään:
12846: sättynä 5 prosentilla palkkatulosta määräyty-          1) Luonnollisella henkilöllä tai puolisoilla
12847: vän veron määrästä, ei kuitenkaan enempää           yhdessä sekä erillisenä verovelvollisena verotet-
12848: kuin 500 markkaa ja enintään palkkatulosta          tavalla kotimaisella kuolinpesällä on oikeus
12849: määräytyvä valtionveron määrä;                      vähentää valtionverosta muiden kuin ansiotoi-
12850:    b) 21 prosenttia työmarkkinajärjestöjen jä-      mintaan liittyvien velkojensa koroista puolet,
12851: senmaksuista ja työttömyyskassamaksuista;           enintään kuitenkin 11 000 markkaa. Enim-
12852:    c) 21 prosenttia matkakustannuksista asun-       mäismäärää korotetaan 500 markalla jokaista
12853: nosta työpaikkaan ja takaisin siltä osin kuin ne    elätettävänä ollutta alaikäistä lasta kohti.
12854: ovat 80 § :n mukaan vähennyskelpoisia;                 Valtionverosta tehtävään korkovähennyk-
12855:    d) 21 prosenttia palkkatulon hankkimisesta       seen saa sisältyä enintään 5 000 markkaa opin-
12856: tai säilyttämisestä johtuneista muista kuin b- ja   tolainakorkoja ja enintään 1 600 markkaa
12857: c-kohdissa tarkoitetuista menoista vain siltä       muita kuin opinto- ja asuntolainakorkoja, jot-
12858: osin kuin niiden yhteismäärä ylittää tulonhank-     ka on määritelty tämän lain 86 § :n 2 momen-
12859: kimisvähennyksen (kohta a) määrän.                  tissa.
12860:                                                        Tämän lain 87 ja 88 §:n säännökset koskevat
12861:                                                     soveltuvin osin myös valtionverotuksen korko-
12862:                      144 §                          vähennyksiä.
12863:   Ansiotulosta menevästä verosta tehtävinä             2) Merityötulovähennyksenä 4 prosenttia
12864: vähennyksinä vähennetään:                           merityötulosta, joka on määritelty tämän lain
12865:   1) Verovelvollinen saa vähentää valtionvero-      90 ja 91 §:ssä, menevästä valtionverosta, enin-
12866: tuksessa ansiotulostaan määräytyvästä verosta       tään kuitenkin 800 markkaa.
12867: 25 prosenttia, enintään kuitenkin 2 700 mark-          3) Vuokralleantajan vuokratulovähennykse-
12868: kaa (työtulovähennys).                              nä tämän lain 94 §:n tarkoittamissa tapauksis-
12869:   2) Verovelvollinen saa vähentää valtionvero-      sa 21 prosenttia saadun vuokratulon määrästä,
12870: tuksessa palkkatulostaan määräytyvästä veros-       enintään kuitenkin 2 100 markkaa.
12871:                                     1988 vp. -      LA n:o 104                                     17
12872: 
12873:    Vuokratulovähennyksen määrää laskettaessa        lapsestaan tai kasvattilapsestaan, joka ennen
12874: ei oteta huomioon valtionverosta tehtäviä luo-      verovuoden alkua on täyttänyt 16 vaan ei 18
12875: nollisia vähennyksiä.                               vuotta ja joka verovuonna vähintään seitsemän
12876:    4) Tämän lain 95 §:ssä tarkoitetuista pakolli-   kuukauden ajan on saanut säännöllistä ja täyt-
12877: sista eläkevakuutusmaksuista 21 prosenttia ja 3     tä opetusta peruskoulussa, lukiossa, iltalukios-
12878: prosenttia maksetuista vapaaehtoisista elä-         sa, ammattikoulussa, korkeakoulussa tai
12879: kevakuutusmaksuista, enintään kuitenkin 200         muussa niihin verrattavassa oppilaitoksessa,
12880: markkaa (valtionverosta tehtävä eläkevakuu-         kuitenkin niin, että vähennys myönnetään vain
12881: tusmaksuvähennys).                                  toiselle puolisolle. Jolleivät puolisot ole toisin
12882:    5) Tämän lain 96 §:ssä tarkoitetuista sairaus-   vaatineet, vähennyksen saa se puoliso, jonka
12883: kuluista verovelvollinen saa vähentää 21 pro-       kokonaisveron määrä valtionverotuksessa on
12884: senttia, enintään kuitenkin 500 markkaa ja jos      suurempi (koulutusvähennys).
12885: kysymyksessä ovat puolisot, yhteensä enintään          12) Valtionverotuksessa verovelvollisen ko-
12886: 1 000 markkaa. Enimmäismääriä on korotetta-         konaisveroista vähennetään valtionverotuksen
12887: va 100 markalla jokaisesta alaikäisestä lapses-     eläketulovähennys. Täyden eläketulovähennyk-
12888: ta, jota verovelvollinen on verovuonna elättä-      sen määrä lasketaan siten, että luvulla 2,22
12889: nyt (valtionverosta tehtävä sairauskuluvähen-       kerrotun täyden kansaneläkkeen määrästä vä-
12890: nys).                                               hennetään progressnv1sen tuloveroasteikon
12891:    6) Tämän lain 97 §:n tarkoittamana veron-        alimman verotettavan tulon määrä ja jäännös
12892: maksukyvyn alentumisvähennyksenä enintään           pyöristetään seuraavaan täyteen sadan markan
12893: 1 300 markkaa valtionverosta.                       määrään. Verosta tehtävän eläketulovähennyk-
12894:    7) Tämän lain 98 §:n tarkoittamana vuokra-       sen pohjana oleva eläketulovähennys ei kuiten-
12895: kuluvähennyksenä 10 prosenttia maksetuista          kaan voi olla eläketulon määrää suurempi. Jos
12896: vuokrista, enintään kuitenkin 4 200 markkaa.        verovelvollisen kokonaistulo on suurempi kuin
12897: Enimmäismäärää on korotettava 500 markalla          täyden eläketulovähennyksen määrä, elä-
12898: jokaista elätettävänä ollut alaikäistä lasta koh-   ketulovähennystä pienennetään 70 prosentilla
12899: den.                                                määrästä, jolla kokonaistulo ylittää täyden
12900:    8) Valtionverotuksessa verovelvollisen koko-     eläketulovähennyksen määrän.
12901: naisveroista vähennetään 1 600 markkaa, jos            Valtionverotuksen täyden eläketulovähen-
12902: hän on verovuonna elättänyt alle 18 vuotta          nyksen määrää laskettaessa täytenä kansan-
12903: täyttänyttä lasta, tai 2 800 markkaa, jos hän       eläkkeenä pidetään yksinäiselle henkilölle vero-
12904: on elättänyt enintään 7 vuotta täyttänyttä las-     vuonna maksetun kansaneläkkeen pohjaosan
12905: ta. Puolisoista vähennys tehdään sen puolison       ja ensimmäisessä kuntaryhmässä maksetun
12906: veroista, jonka kokonaisverot valtionverotuk-       täysimääräisen lisäosan yhteismäärää.
12907: sessa ovat suuremmat, jolleivät puolisot ole           Valtionverotuksessa verosta tehtävä elä-
12908: toisin vaatineet (valtionverosta tehtävä lapsen-    ketulovähennys on 6 800 markkaa vähennetty-
12909: hoitovähennys).                                     nä kokonaistulolla, joka on kerrottu luvulla
12910:    9) Verovelvollisen valtionverosta vähenne-       0,146. Eläketulovähennystä korotetaan vuosit-
12911: tään 1 500 markkaa lasta kohden, jos verovel-       tain yleisen ansiotasoindeksin nousua vastaa-
12912: vollinen on elättänyt alaikäistä lastaan tai kas-   vasti.
12913: vattilastaan (huoltajavähennys). Puolisoista           13) Jos verovelvollinen on tehnyt valtiova-
12914: vähennys myönnetään sille, jonka tuloveron          rainministeriön nimeämälle yhdistykselle, lai-
12915: määrä on suurempi, jolleivät puolisot ole toisin    tokselle tai säätiölle vähintään 300 markan ja
12916: vaatineet.         ,                                enintää 15 000 markan suuruisen rahalahjoi-
12917:    10) Verovelvollinen, jolla qn oikeus 103 §:n     tuksen käytettäväksi kehitysyhteistyöhön tai
12918: mukaiseen elatusvelvollisuusvähennykseen, saa       humanitaariseen avustustoimintaan tai luon-
12919: tuloverostaan vähentää neljäsosan verovuonna        non- ja ympäristönsuojelua edistävien kansa-
12920: suorittamansa. elatusavun määrästä, kuitenkin       laisjärjestöjen tukemiseen, saa hän vähentää
12921: enintään 1 500 markkaa alaikäistä lasta koh-        valtionverosta lahjoitusvähennyksen, jonka
12922: den (valtionverotuksen elatusvelvollisuusvä-        määrä on 21 prosenttia lahjoituksen arvosta,
12923: hennys).                                            vähintään kuitenkin 100 markkaa ja enintään
12924:    11) Verovelvollinen saa vähentää valtionve-      3 200 markkaa.
12925: rotuksessa kokonaisveroistaan 500 markkaa              14) Verovelvollisen tuloverosta vähennetään
12926: jokaisesta verovuonna elättämästään sellaisesta     1 000 markkaa, jos hänellä on sairaudesta,
12927: 
12928: 3 281154C
12929: 18                                   1988 vp. -     LA n:o 104
12930: 
12931: viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta,                             150 §
12932: jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan          Kummallekin puolisolle maksuunpannaan
12933: on 100 prosenttia tai, jos prosenttimäärä on        tulovero erikseen sen verotettavan tulon perus-
12934: pienempi, mutta kuitenkin vähintään 30 pro-         teella, josta häntä 24 §:n nojalla verotetaan.
12935: senttia, prosenttimäärän osoittama osuus 1 000         Verotettavasta ansiotulosta sekä sellaisesta
12936: markasta (valtionverotuksen invalidivähennys).      muusta tulosta, jota 24 §:n 2 momentin nojalla
12937: Jos verovelvollinen on verovuonna saanut pa-        ei lasketa yhteen toisen puolison tulojen kans-
12938: kolliseen eläketurvaan perustuvaa työkyvyttö-       sa, määräytyvä vero lasketaan kummallekin
12939: myyseläkettä, katsotaan hänen haitta-asteensa       puolisolle erikseen. Muusta tulosta kuin edellä
12940: ilman eri selvitystä 100 prosentiksi, jos eläke     mainitusta tulosta määräytyvä vero lasketaan
12941: on myönnetty täytenä, ja 50 prosentiksi, jos se     siten, että puolisoiden 24 §:n 2 momentin mu-
12942: on myönnetty osaeläkkeenä, jollei verovelvolli-     kaisesti yhteenlasketusta verotettavasta tulosta
12943: sen haitta-asteen esitetyn selvityksen perusteel-   menevästä verosta vähennetään sanottujen tu-
12944: la katsota olevan suurempi. Verovelvollinen         lojen yhteismäärään sisältyvä ansiotulon perus-
12945: säilyttää oikeutensa työkyvyttömyyseläkkeen         teella laskettava vero, minkä jälkeen erotus
12946: mukaiseen invalidivähennykseen senkin jäl-          jaetaan puolisoille heidän yhteenlaskettujen ve-
12947: keen, kun työkyvyttömyyseläke on muuttunut          rotettavien muiden tulojensa kuin ansiotulojen
12948: vanhuuseläkkeeksi. Asetuksella annetaan tar-        suhteessa. Puolison tulovero on tällöin hänen
12949: kempia säännöksiä niistä perusteista, joiden        ansiotulostaan määräytyvän ja hänen muusta
12950: mukaan haitta-aste määritellään, sekä invalidi-     tulostaan kuin ansiotulosta määräytyvän ve-
12951: vähennyksen saamiseksi esitettävästä selityk-       ronsa yhteismäärä.
12952: sestä.                                                 Yhteenlasketun varallisuuden perusteella
12953:    Jos verovelvolliselle, johon sovelletaan tä-     määrätystä varallisuusverosta kummallekin
12954: män lain puolisoita koskevia säännöksiä, ei ole     puolisolle maksuunpannaan se osa, joka vastaa
12955: määrätty tuloveroa tai jos se ei riitä valtionve-   hänen varallisuutensa suhdetta puolisoiden yh-
12956: rotuksen invalidivähennyksen tekemiseen, vä-        teenlaskettuun varallisuuteen.
12957: hennys tai siitä vähentämättä jäänyt määrä
12958: vähennetään verovelvollisen puolison tulove-                         151-153 §
12959: rosta.                                                (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)
12960:   Verovelvollinen ei saa vähentää merityötulon
12961: hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneita
12962: menoja tulonhankkimisvähennystä ja työmark-                           4 luku
12963: kinajärjestöjen jäsenmaksuja ja työttömyys-                         Kunnallisvero
12964: kassamaksuja lukuun ottamatta.
12965:   Verovelvollinen saa vähentää kokonaisveros-                        154 ja 155 §
12966: taan valtionverotuksessa 21 prosenttia tuloläh-       (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)
12967: teensä tappiosta, jos se ei johdu elantokustan-
12968: nuksista. Maatilatalouden tappiona voidaan
12969: kokonaisveroista valtionverotuksessa vähentää                         VIII OSA
12970: enintään 2 000 markkaa.                                          Erityisiä säännöksiä
12971:                                                                        1 luku
12972:                    3 luku                                      Verotuksen kattosääntö
12973:      Valtionverotuksen erityissäännökset
12974:                                                                           156 §
12975:                     146 §                              Jos verovuonna Suomessa asuneen luonnol-
12976:   Valtionverotuksessa verosta tehtävät vähen-       lisen henkilön tai erillisenä verovelvollisena
12977: nykset vähennetään ensisijaisesti ansiotuloista     verotettavan kotimaisen kuolinpesän verovuo-
12978: menevistä veroista. Vuokratulovähennys ja           den tulosta ja varallisuudesta menevän valtion-
12979: korkovähennys tehdään kuitenkin ensisijaisesti      veron sekä tulon perusteella määrätyn kunnal-
12980: muista kuin ansiotuloista.                          lisveron, kirkollisveron, kansaneläkevakuutus-
12981:                                                     maksun ja sairausvakuutusmaksun yhteismää-
12982:                  147-149 §                          rä on suurempi kuin 85 prosenttia verovelvolli-
12983:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)           sen valtiönverotuksessa vahvistetusta verotet-
12984:                                     1988 vp. -     LA n:o 104                                   19
12985: 
12986: tavsta tulosta, verovelvollisen maksettavaksi ei   joulukuuta 1988 ollut muutosarvo 10 prosentil-
12987: panna tämän määrän yli menevää valtionveron        la korotettuna ja lain voimaantulopäivänä tai
12988: osaa. Verovelvollisen maksettavaksi verotus-       sen jälkeen maksetut vakuutusmaksut. Yli 10
12989: lain 77 §:n nojalla määrätty veronkorotus          vuotta voimassa olleen edellä mainituin tavoin
12990: maksuunpannaan kuitenkin kokonaan.                 lasketun vakuutuksen tuotosta on veronalaista
12991:    (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä      tuloa 50 prosenttia.
12992: n:o 109)                                             (2 ja 3 mom. kuten 167 §:n 2 ja 3 mom.
12993:                                                    hallituksen esityksessä n:o 109)
12994: 
12995:                    2 luku                                         163 ja 164 §
12996:                Verosopimukset                        (Kuten 168 ja 169 § hallituksen esityksessä
12997:                                                    n:o 109)
12998:                  157 ja 158 §
12999:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)                               165 §
13000:                                                      (Kuten 171 § hallituksen esityksessä n:o 109)
13001: 
13002:                  IX OSA                                                 166 §
13003:      Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset              Merityötulosta verotuksessa tehtävästä vä-
13004:                                                    hennyksestä annetun lain 7 §:ssä tarkoitettu
13005:                     159 §                          merimiesverolautakunta toimii tämän lain
13006:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)          93 §:ssä tarkoitettuna lautakuntana lain voi-
13007:                                                    maan tullessa meneillään olevan toimikautensa
13008:                      160 §                         loppuun.
13009:   (Kuten 161 § hallituksen esityksessä n:o 109)
13010:                                                                         167 §
13011:                      161 §                            Tämän lain 123 ja 127 §:ää sovellettaessa
13012:   (Kuten 163 § hallituksen esityksessä n:o 109)    ennen vuotta 1989 valmistuneen rakennuksen
13013:                                                    verotusarvo vahvistetaan enintään 30 prosent-
13014:                     162 §                          tia sille verovuotta edeltäneeltä verovuodelta
13015:   Ennen tämän lain voimaantuloa otetusta           toimitetussa verotuksessa vahvistettua arvoa
13016: 58 §:n 1 momentissa tarkoitetusta henkilöva-       korkeammaksi.
13017: kuutuksesta on verovelvollisen veronalaista tu-
13018: loa määrä, joka saadaan, kun vakuutussuori-                             168 §
13019: tuksesta vähennetään vakuutuksella 31 päivänä        (Kuten 174 § hallituksen esityksessä n:o 109)
13020: 20                                 1988 vp. -     LA n:o 104
13021: 
13022: 2.
13023:                                             Laki
13024:                                ennakkoperintälain muuttamisesta
13025: 
13026:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13027:   kumotaan 28 päivänä marraskuuta I959 annetun ennakkoperintälain (4I8/59) 3I §:n 4
13028: momentti, sellaisena kuin se on 26 päivänä kesäkuuta I987 annetussa laissa (584/87), ja
13029:   muutetaan 4 §:n 3 momentti, 5 §:n 1 momentti ja 58 §:n I momentti,
13030:   sellaisina kuin niistä ovat 5 §:n I momentti 26 päivänä kesäkuuta I987 annetussa laissa
13031: (581/87) ja 58 §:n 1 momentti II päivänä elokuuta I978 annetussa laissa (6I2178), näin
13032: kuuluviksi:
13033: 
13034:                       4 §
13035:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)         koitetusta henkilövakuutuksen nojalla makset-
13036:                                                   tavasta    vakuutussuorituksesta,   vakuutus-
13037:                        5§                         maksujen palautuksesta ja takaisinostolla saa-
13038:    Ennakonpidätys on toimitettava:                dusta määrästä;
13039:    (I kohta kuten hallituksen esityksessä n:o       (8-IO kohta kuten hallituksen esityksessä
13040: I09)                                              n:o 109)
13041:    2) sairausvakuutuslain (364/63) mukaisesta
13042: päivä- ja äitiysrahasta sekä muusta sairaus-
13043: vakuutuslain tai kansaneläkelain tai pakollisen                       58 §
13044: tapaturma- tai liikennevahinkoturvan nojalla        (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)
13045: tulojen tai elatuksen vähentymisestä maksetus-
13046: ta korvauksesta;                                    Tämä laki tulee voimaan     patvana
13047:    (3-6 kohta kuten hallituksen esityksessä n:o   kuuta I989. Ennen tämän lain voimaantuloa
13048: 109)                                              voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttä-
13049:   7) tulo- ja varallisuusverolain 57 §:ssä tar-   miin toimenpiteisiin.
13050: 
13051: 
13052: 
13053: 3.
13054:                                             Laki
13055:                rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta
13056:                                   annetun lain muuttamisesta
13057: 
13058:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13059:   muutetaan rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta II päivänä elokuu-
13060: ta I978 annetun lain (627178) I §:n 2 momentti, 3 §:n 2 momentti, 4 §:n I ja 2 momentti sekä
13061: 9 §:n 3 momentti,
13062:   sellaisina kuin niistä ovat 4 §:n I ja 2 momentti 22 päivänä heinäkuuta I983 annetussa laissa
13063: (639/83), sekä
13064:   lisätään 3 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
13065: 
13066:                       I §                                               9§
13067:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o I09)           (Kuten hallituksen esityksessä n:o I09)
13068: 
13069:                       3§
13070:                                                      Tämä laki tulee voimaan        päivänä
13071:   (2-4 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o      kuuta I989.
13072: 109)
13073:                      4§
13074:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o I09)
13075:                                     1988 vp. -     LA n:o 104                                   21
13076: 
13077: 4.
13078:                                              Laki
13079:                                     verotuslain muuttamisesta
13080: 
13081:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13082:    kumotaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotuslain (482/58) 127 §,
13083:    muutetaan 1 §:n 2 momentti, 3 §:n 3 momentti, 11 §:n 1 ja 3 momentti, 17 §:n 2 momentti,
13084: 21 §:n 2 ja 3 momentti, 28 §:n 2 momentti, 33 §:n 3 momentti, 40 §, 43 §:n 2 momentti, 45 §:n 1
13085: momentin 3 b kohta, 47 ja 50§, 66 §:n 2 ja 3 momentti, 70 §:n 1 momentti, 78 §, 90 §:n 1
13086: momentti, 91 §, 96 §:n 1 momentti, 96 a §:n johdantokappale ja 5 kohta, 96 c §:n 3 momentti,
13087: 100 ja 101 §, 129 §:n 2 momentti sekä 140 § ja 141 §:n 1 momentti,
13088:    sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 3 momentti 23 päivänä joulukuuta 1977 annetussa laissa
13089: (1002177), 11 §:n 1 ja 3 momentti 30 päivänä tammikuuta 1987 annetussa laissa (74/87), 21 §:n 2
13090: ja 3 momentti sekä 28 §:n 2 momentti 5 päivänä joulukuuta 1969 annetussa laissa (740/69),
13091: 33 §:n 3 momentti 26 päivänä kesäkuuta 1987 annetussa laissa (583/87), 40 §, 43 §:n 2 momentti
13092: ja 47 § 31 päivänä joulukuuta 1974 annetussa laissa (1024174), 45 §:n 1 momentin 3 b kohta 31
13093: päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1137 /85), 66 §:n 2 ja 3 momentti 15 päivänä
13094: joulukuuta 1967 annetussa laissa (547 /67), 70 §:n 1 momentti 4 päivänä heinäkuuta 1975
13095: annetussa laissa (527175), 78 § 9 päivänä heinäkuuta 1982 annetussa laissa (531/82), 90 §:n 1
13096: momentti ja 96 §:n 1 momentti 31 päivänä joulukuuta 1974 annetussa laissa (1023174) sekä 91 §
13097: viimeksi mainittuna päivänä annetussa laissa (1025174), 96 a §:n johdantokappale ja 5 kohta 6
13098: päivänä elokuuta 1982 annetussa laissa (602/82) ja 96 c §:n 3 momentti 28 päivänä kesäkuuta
13099: 1968 annetussa laissa (390/68), sekä
13100:    lisätään 135 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
13101: 
13102:      1, 3, 11, 17, 21, 28, 33, 40, 43 §                   47, 50, 66, 70, 78, 90, 91, 96 §
13103:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)             (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)
13104:                        45 §                                           96 a §
13105:    Verotusta varten tulee jäljempänä mainitta-        (Johdantokappale kuten hallituksen esityk-
13106: vien viranomaisten, henkilöiden ja yhteisöjen      sessä n:o 109)
13107: toimittaa verohallituksen antamien ohjeiden
13108: mukaisesti veroviranomaiselle tai jäljempänä         5) tulo- ja varallisuusverolain 27, 28 ja
13109: mainitulle yhteisölle tammikuun kuluessa edel-     45 §:n nojalla verovelvollisen tai hänen puoli-
13110: liseltä kalenterivuodelta ja 2 kohdan osalta       sonsa ansiotuloksi katsottavaa määrää;
13111: verohallituksen määräämänä ajankohtana puo-
13112: livuosittain seuraavat asiakirjat ja tiedot:
13113:                                                         96 C, 100, 101, 129, 135, 140, 141 §
13114:    3 b) työnantajan, jos hän on jättänyt enna-        (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)
13115: konpidätyksen toimittamatta palkansaajan pal-
13116: kasta tulo- ja varallisuusverolain 53 §:n nojal-
13117: la, ulkomailla suoritetusta työstä palkansaajal-     Tämä laki tulee voimaan       päivänä
13118: le maksetusta palkasta, työntekopaikasta, ul-      kuuta 1989.
13119: komailla oleskelun kestosta ja sen aikana ta-
13120: pahtuneista Suomessa käynneistä;
13121: 
13122: 
13123: 
13124:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1988
13125: 
13126:           Esko-Juhani Tennilä           Ensio Laine          Marjatta Stenius-Kaukonen
13127:                                                 1988 vp.
13128: 
13129: Lakialoite n:o 105
13130: 
13131: 
13132: 
13133: 
13134:                                    Juhantalo ym.: Ehdotukset laeiksi lasten kotihoidon tuesta
13135:                                       annetun lain muuttamisesta ja lasten kotihoidon tuesta anne-
13136:                                       tun lain voimaanpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
13137: 
13138: 
13139:                                            Eduskunnalle
13140: 
13141:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13142: 
13143:    Aloitteessa ehdotetaan kotihoidon tuen ke-          markkaa ylittävältä osin, jolloin valtio osallis-
13144: hittämistä siten, että kaikille alle 3-vuotiasta       tuisi lisäkustannuksiin SVOL-asteikon mukai-
13145: lasta kotonaan hoitaville maksetaan kotihoi-           sesti. Valtionosuutta maksettaisiin enintään
13146: don tukea. Kotihoidon tuen lisäosan määrää             4 000 markan kuukausittaisen kotihoidon tuen
13147: ehdotetaan korotettavaksi ja lisäosa ehdote-           määrään saakka. Mahdollisia sisaruskorotuk-
13148: taan maksettavaksi ilman tarveharkintaa kai-           sia ei luettaisi mukaan mainittuun valtionosuu-
13149: kille niille tukeen oikeutetuille, jotka itse hoita-   teen luettavaan määrään. Mikäli kunnat halu-
13150: vat lastaan. Tällöin tuen täysi määrä olisi 2 600      aisivat maksaa tätäkin korkeampaa kotihoidon
13151: markkaa, jota lisäisivät vielä mahdolliset sisa-       tukea, ei valtionosuutta yli 4 000 markkaa
13152: ruskorotukset. Uudistuksen kokonaiskustan-             menevältä osin maksettaisi. Tämän uudistuk-
13153: nusvaikutus on noin 240 milj. markkaa, josta           sen aiheuttamat lisäkustannukset riippuvat sii-
13154: sekä kuntien että valtion osuudeksi tulee suun-        tä, kuinka halukkaita kunnat ovat maksamaan
13155: nilleen puolet.                                        vapaaehtoisesti korotettua kotihoidon tukea.
13156:    Edelleen aloitteessa ehdotetaan, että kunnat           Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo-
13157: voisivat maksaa vapaaehtoisesti lisätukea 2 600        den 1989 alusta lukien.
13158: 
13159: 
13160: 
13161: 
13162:                                     ALOITTEEN PERUSTELUT
13163: 
13164:    Vuoden 1990 alusta lähtien kuntien on jär-          siin vähentämällä 3 vuotta täyttäneille tarkoi-
13165: jestettävä kaikille alle 3-vuotiaille lapsille vaih-   tettuja päivähoitopaikkoja.
13166: toehtoisesti kunnallinen päivähoitopaikka tai             Tilannetta arvioitaessa on perusteltua tur-
13167: maksettava kotihoidon tukea. Arviot viittaavat         vautua ennen muuta niihin keinoihin, joilla
13168: siihen, että monilla kunnilla on vaikeuksia            joustavasti ja perheiden toiveita seuraten pääs-
13169: päivähoitopaikan järjestämisessä. Julkisuudes-         tään tavoiteltuun aikatauluun. Keino, jolla voi-
13170: sa on esitetty säädetyn lain voimaantulon siir-        daan välittömästi parantaa tilannetta, on lasten
13171: tämistäkin.                                            kotihoidon tuen lisäosan tarveharkinnan pois-
13172:    Hallituksen omien tietojen perusteella vuo-         taminen ja lisäosan tason korottaminen. Täl-
13173: den 1989 lopussa alle 3-vuotiaiden hoitopaik-          löin tuen täysi määrä nousee noin 2 600 mark-
13174: kojen vajaus olisi lähes 10 000 paikkaa. Tässä         kaan kuukaudessa niissä perheissä, joissa toi-
13175: laskelmassa ei ole otettu huomioon sitä, kuin-         nen vanhemmista hoitaa lasta kotona. Mahdol-
13176: ka moni 3 vuotta täyttänyt olisi tuolloin vailla       linen sisaruskorotus nostaisi tukea tästäkin.
13177: hoitopaikkaa. Voimassa olevan lainsäädännön               Kunnilla on nykyäänkin mahdollisuus mak-
13178: tarkoituksena ei myöskään ole ollut, että alle         saa kotihoidon tukea lakisääteisen tuen ylittä-
13179: 3-vuotiaille tarvittavat päivähoitopaikat luotai-      vältä osin. Kunnat eivät kuitenkaan saa tältä
13180: 2811768
13181: 2                                   1988 vp. -      LA n:o 105
13182: 
13183: osin valtionosuutta lainkaan. Aloitteessa ehdo-        Monestakin syystä on perusteltua pyrkiä
13184: tetaan valtionosuuden maksamista kunnille           välttämään kallista laitosrakentamista silloin,
13185: SVOL-asteikon puitteissa, mikäli kunnat mak-        kun muitakin vaihtoehtoja on tarjolla. Koti-
13186: savat vapaaehtoisesti perusosan ja lisäosan ylit-   hoidon tuen kehittämisen merkitys on yhteis-
13187: tävältä osin kotihoidon tukea. Toisin sanoen        kunnalle tässä suhteessa huomattava.
13188: kunnan maksaessa yli 2 600 markan suuruista            Lisäksi on voitu havaita, että laitospäivähoi-
13189: kotihoidon tukea valtionosuus maksettaisiin         dolla on välittömien kustannusten lisäksi mer-
13190: aina 4 000 markan suuruiseen kotihoidon tu-         kittäviä välillisiä kustannuksia. Lasten sairaste-
13191: keen saakka sosiaali- ja terveydenhuollon           lu päivähoidossa aiheuttaa ongelmia: mm. per-
13192: suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain     heille se lisää terveydenhoitomenoja ja aiheut-
13193: mukaisesti. Mahdollista sisaruskorotusta ei         taa yhteiskunnassa tuotannollisia menetyksiä.
13194: otettaisi huomioon mainittua valtionosuuteen           Kunnallisvaalien alla eri puolueet kannatti-
13195: oikeuttavaa määrää laskettaessa. Lisäedelly-        vat kotihoidon tuen korottamista. Tämän laki-
13196: tyksenä olisi, että kunnat maksaisivat osuuten-     aloitteen toteuttamisella on mahdollisuus tehdä
13197: sa ilman tarveharkintaa kaikille kotonaan lasta     kotihoidon tuesta entistä merkittävämpi vaih-
13198: itse hoitaville vanhemmille. Mikäli kunta halu-     toehto lasten päivähoidossa. Erityisesti uudis-
13199: aisi maksaa yli 4 000 markan suuruista kotihoi-     tus helpottaisi suurten kaupunkien päivähoito-
13200: don tukea, ei tältä osin maksettaisi valtion-       ongelmia. Kokonaisvaikutuksiltaan uudistus
13201: osuutta lainkaan.                                   olisi myös yhteiskunnan kannalta edullinen.
13202:    Selvitykset ovat osoittaneet, että tuen tason       Tavoitteena on pidettävä kotihoidon tuen
13203: parantaminen lisää selvästi vanhempien haluk-       laajentamista koskemaan kaikkia alle 7-vuoti-
13204: kuutta hoitaa lasta pidempään kotona. Hoito-        aita lapsia.
13205: vapaa turvaa työsuhteen jatkuvuuden kolmeen            Laki on tarkoitus saattaa voimaan vuoden
13206: vuoteen saakka. Tällä hetkellä monet vanhem-        1989 alusta.
13207: mat joutuvat palaamaan työelämään tätä en-             Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13208: nen tuen pienuuden takia. Uudistus lisäisi mer-
13209: kittävästi perheiden valinnanvapautta ja mah-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
13210: dollisuutta itse huolehtia lastensa tärkeiden              lakiehdotukset:
13211: kehitysvuosien kasvatuksesta.
13212: 
13213: 
13214: 
13215: 1.
13216:                                               Laki
13217:                       lasten kotihoidon tuesta annetun lain muuttamisesta
13218: 
13219:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13220:   kumotaan 11 päivänä tammikuuta 1985 lasten kotihoidon tuesta annetun lain (24/85) 7 §:n 3 ja
13221: 4 momentti,
13222:   muutetaan 7 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 7 §:n 1 momentti 23 päivänä
13223: joulukuuta 1987 annetussa laissa (1112/87) ja 7 §:n 2 momentti 31 päivänä joulukuuta 1986
13224: annetussa laissa (1070/86), sekä
13225:   lisätään 4 §:ään näin kuuluva uusi 2 momentti:
13226: 
13227:                        4§                           samansuuruisena vapaaehtoista kotihoidon tu-
13228:                                                     kea ilman tarveharkintaa kaikille perusosaan ja
13229:    Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee            lisäosaan oikeutetuille.
13230: myös kunnan suorittaessa vapaaehtoisesti pe-
13231: rusosan ja lisäosan yhteenlasketun määrän ylit-                         7§
13232: tävältä osin kotihoidon tukea, kuitenkin siten,       Lisäosa. Lisäosan saamisen edellytyksenä
13233: että valtionosuutta ei suoriteta 4 000 markkaa      on, että 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua lasta
13234: ylittävältä osin. Lisäksi valtionosuuden maksa-     hoitaa pääasiassa hänen omassa kodissaan
13235: misen edellytyksenä on, että kunta suorittaa        jompikumpi hänen vanhemmistaan tai hänen
13236:                                     1988 vp. -     LA n:o 105                                   3
13237: 
13238: muu huoltajansa. Jos lisäosaa saava perhe          dosta, suoritetaan perheelle lisäosaa edellä
13239: alkaa saada äitiysrahaa, lisäosaa suoritetaan      mainitulla tavalla korotettuna myös vanhem-
13240: samoin edellytyksin äitiys-, isyys- tai vanhem-    painrahakauden pidennystä koskevalta ajalta.
13241: painrahan saamisaikana. Jos edellä mainitut          Lisäosa vastaa suuruudeltaan perusosaa.
13242: edellytykset täyttävän perheen, joka ei saa
13243: vielä lisäosaa, vanhempainrahakautta on pi-          Tämä laki tulee voimaan     päivänä
13244: dennetty useamman kuin yhden syntymän joh-         kuuta 198 .
13245: 
13246: 
13247: 
13248: 
13249: 2.
13250:                                              Laki
13251:   lasten kotihoidon tuesta annetun lain voimaanpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta
13252: 
13253:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 11 päivänä tammikuuta 1985 lasten kotihoidon
13254: tuesta annetun lain voimaanpanosta annetun lain (25/85) 1 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
13255:                       1§
13256:                                                    ritetaan lasten kotihoidon tuesta annetun lain
13257:   Tuen maksamista laajennetaan vuosina             mukaisessa laajuudessa viimeistään vuoden
13258: 1986-1988 sosiaali- ja terveydenhuollon suun-      1989 alusta lukien.
13259: nittelusta ja valtionosuudesta annetun lain
13260: (677 /82) 4 §:n nojalla vuosittain hyväksyttävän
13261: valtakunnallisen sosiaalihuollon järjestämistä       Tämä laki tulee voimaan       päivänä
13262: koskevan suunnitelman mukaisesti. Tukea suo-       kuuta 198 .
13263: 
13264:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1988
13265: 
13266:          Kauko Juhantalo           Mauri Pekkarinen           Tytti lsohookana-Asunmaa
13267:          Esko Aho                  Juhani Alaranta            Sirkka-Liisa Anttila
13268:          Kauko Heikkinen           Jorma Huuhtanen            Pirkko Ikonen
13269:          Anneli Jäätteenmäki       Riitta Kauppinen           Timo Kietäväinen
13270:          Annikki Koistinen         Heikki Kokko               Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
13271:          Seppo Kääriäinen          Markku Lehtosaari          Matti Maijala
13272:          Einari Nieminen           Seppo Pelttari             Pekka Puska
13273:          Tellervo Renko            Mirja Ryynänen             Kalle Röntynen
13274:          Pauli Saapunki            Aapo Saari                 Kimmo Sarapää
13275:          Juho Sillanpää            Eino Siuruainen            Hannu Tenhiälä
13276:          Taisto Tähkämaa           Johannes Virolainen        Matti Väistö
13277:                     Paavo Väyrynen                    Marjatta Väänänen
13278:                                               1988 vp.
13279: 
13280: Lakialoite n:o 106
13281: 
13282: 
13283: 
13284: 
13285:                                   Jääskeläinen ym.: Ehdotukset tulo- ja varallisuusverolaiksi sekä
13286:                                      laeiksi maatilatalouden tuloverolain 3 ja 18 §:n ja verotuslain
13287:                                      68 a §:n muuttamisesta
13288: 
13289: 
13290:                                           Eduskunnalle
13291: 
13292:    Hallituksen esityksessä tulo- ja varallisuusve-   suusverolaista olisi mielestämme poistettava
13293: rolaiksi porotaloutta koskevia säännöksiä ei         porotaloutta koskeva pykälä ja maatilatalou-
13294: ole aineellisesti muutettu entisestä. Kuitenkaan     den verolain soveltamisalaan vastaavasti lisät-
13295: porotalous ei ole siten omalaatuinen elinkeino,      tävä selvyyden vuoksi maininta porotaloudes-
13296: että sitä varten täytyisi säilyttää erityinen kes-   ta. Lainmuutokset voisivat tulla voimaan ve-
13297: kimääräiseen tuottoon perustuva verotus. Po-         rouudistuksen ensimmäisen vaiheen yhteydessä
13298: rotalous on verrattavissa muuhun maatilata-          jo vuoden 1989 alusta.
13299: louden harjoittamiseen, joten sen verotuksen-           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13300: kin pitäisi olla yhteneväinen maatilatalouden
13301: verotuksen kanssa.                                            että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
13302:    Siksi hallituksen esittämästä tulo- ja varalli-          lakiehdotukset:
13303: 
13304: 
13305: 
13306: 
13307:                               Tulo- ja varallisuusverolaki
13308:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13309: 
13310:                    1-45 §                                              47-75 §
13311:   (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)              (Kuten hallituksen esityksessä n:o 109)
13312: 
13313:                       46 §                                           76-173 §
13314:    Ansiotuloa, on                                      (Kuten 77-174 § hallituksen esityksessä n:o
13315:    (1-7 kohta kuten hallituksen esityksessä n:o      109)
13316: 109)
13317:    (8 ja 9 kohta kuten 9 ja 10 kohta hallituksen
13318: esityksessä n:o 109)
13319: 
13320: 
13321: 
13322: 
13323: 281185L
13324: 2                                   1988 vp. -     LA n:o 106
13325: 
13326: 
13327: 
13328:                                              Laki
13329:                     maatilatalouden tuloverolain 3 ja 18 §:n muuttamisesta
13330: 
13331:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13332:     muutetaan 15 päivänä joulukuuta 1967 annetun maatilatalouden tuloverolain (543/67) 3 § sekä
13333:     lisätään lain 18 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
13334: 
13335:                        3§
13336:    Maatilatalouden tulo on tilalla harjoitetun     taavasti vuonna 1988 tai sitä aikaisemmin käyt-
13337: maa-, metsä- ja porotalouden sekä niihin liitty-   töön otettuihin porotalouden rakennuksiin,
13338: vän sellaisen toiminnan, jota ei ole pidettävä     koneisiin, kalustoihin ja laitteisiin sekä
13339: eri liikkeenä, puhtaitten tulojen summa.           10 §:ssä tarkoitettuihin hyödykkeisiin.
13340: 
13341:                       18 §
13342:                                                      Tämä laki tulee voimaan        päivänä
13343:     Tämän pykälän säännöksiä sovelletaan vas-      kuuta 198 .
13344: 
13345: 
13346: 
13347: 
13348:                                              Laki
13349:                                verotuslain 68 a §:n muuttamisesta
13350: 
13351:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotuslain
13352: (482/58) 68 a §, sellaisena kuin se on 30 päivänä huhtikuuta 1982 annetussa laissa (314/82), näin
13353: kuuluvaksi:
13354: 
13355:                       68 a §
13356:   Valtioneuvoston on verohallitusta kuultuaan      tuottoperusteista kulumassa olevalta verovuo-
13357: vahvistettava metsätalouden tuottoperusteet si-    delta toimitettavaa metsätaloudesta saatujen
13358: ten, että verotus tulee oikeaksi ja yhdenmukai-    tulojen verotusta varten.
13359: seksi.
13360:   Metsäntutkimuslaitoksen on ennen lokakuun          Tämä laki tulee voimaan        päivänä
13361: 31 päivää tehtävä valtioneuvostolle ehdotus        kuuta 198 .
13362: 
13363: 
13364:       Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1988
13365: 
13366:           Keijo Jääskeläinen           Oiva Savela                  Kari Häkämies
13367:           Marja-Liisa Tykkyläinen      Ritva Vastamäki              J. Juhani Kortesalmi
13368:                                                1988 vp.
13369: 
13370: Lakialoite n:o 107
13371: 
13372: 
13373: 
13374: 
13375:                                    Laine ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta
13376: 
13377: 
13378:                                           Eduskunnalle
13379: 
13380:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13381: 
13382:   Aloitteessa ehdotetaan eräiden välttämättö-           Esityksestä aiheutuva valtion verotulojen vä-
13383: myystarvikkeiden sekä telepalveluiden vapaut-        hentyminen ehdotetaan korvattavaksi peruut-
13384: tamista liikevaihtoverosta. Tällaisiksi välttä-      tamaila nk. energiaverouudistus ja tuotannol-
13385: mättömyystarvikkeiksi aloitteessa katsotaan          listen investointien liikevaihtoverohuojennuk-
13386: mm. ravinto, vaatteet ja jalkineet sekä kotita-      set. Viimeksi mainitusta eduskuntaryhmämme
13387: louksien käyttämä energia.                           on jo aikaisemmin jättänyt lakialoitteen edus-
13388:                                                      kunnalle.
13389: 
13390: 
13391: 
13392: 
13393:                                    ALOITTEEN PERUSTELUT
13394: 
13395:    Kotitalouksilta kerättävät välilliset verot       kea. Suomessa näiden verojen osuus kaikista
13396: ovat kaikkein epäsolidaarisin verotuksen muo-        yhteiskunnan keräämistä veroista on ollut lä-
13397: to. Ei ole oikein, että pienituloisin kymmenes-      hes 40 OJo, kun osuus muissa OECD-maissa on
13398: osa kaikista kotitalouksista (laskettuna tulot       ollut lähes 30 OJo.
13399: kotitalouden jäsentä kohti) maksaa kaikista             Hallitus aikoo rahoittaa suurituloisimmille
13400: tuloistaan neljäsosan välillisinä veroina, kun       suunnittelemansa       marginaaliverohelpotukset
13401: taas suurituloisimmalla kymmenesosalla koti-         mm. välillisiä veroja korottamalla. Vastustam-
13402: talouksista menee välillisiin veroihin 12 pro-       me jyrkästi tällaisia suunnitelmia. Huomau-
13403: senttia tuloista. Välillisten verojen rasitus on     tamme myös, että hallituksen suunnittelemista
13404: siis pienituloisissa perheissä kaksinkertainen       veroasteikkomuutoksista       pienituloisimmalla
13405: suurituloisimpiin perheisiin verrattuna. Tällai-     väestönosalla ei ole edes teoreettisia mahdolli-
13406: nen oli tilanne vuonna 1981. Sen jälkeen tilan-      suuksia hyötyä penniäkään. Päinvastoin, jos
13407: ne on muuttunut entistäkin epäoikeudenmu-            liikevaihtoveroa tai muita välillisiä veroja ko-
13408: kaisemmaksi, sillä välillisiä veroja (mm. liike-     rotetaan, pienituloisimmat pannaan maksa-
13409: vaihtoveroa) on korotettu ja tulo- ja varalli-       maan suurituloisille annettavat verohelpotuk-
13410: suuserot ovat kasvaneet muutoinkin.                  set.
13411:    Vaikka otetaan huomioon myös kunnallisve-            Ainoa mahdollisuus helpottaa pienituloisim-
13412: rot ja progressiivinen valtion tulovero, pienitu-    pien asemaa verotuksen avulla onkin liikevaih-
13413: loisimpien perheiden kokonaisverorasitus on          toveron ja muiden välillisten verojen vähentä-
13414: lähes yhtä suuri kuin suurituloisimpien. Tämä        minen.
13415: johtuu siitä, että pienituloisimpien kohdalla           Välillisiä veroja pienentämällä voidaan myös
13416: välilliset verot vievät tuloista niin suuren osan,   vähentää niitä inflaatiopaineita, jotka kansan-
13417: että se estää valtionveron tuloeroja tasaavien       taloudessamme ovat jälleen elpymässä.
13418: ominaisuuksien vaikutuksen kokonaisverorasi-            Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme, että
13419: tukseenkin.                                          välillisen verotuksen puolella aloitetaan perus-
13420:    Välillisten verojen osuus on Suomessa kan-        teellinen veroremontti. Tällöin verouudistuk-
13421: sainvälistenkin mittapuiden mukaan hyvin kor-        sesta hyötyisivät kaikki tulonsaajaryhmät mar-
13422: 28ll90R
13423: 2                                     1988 vp. -     LA n:o 107
13424: 
13425:  koissa laskettuna yhtä paljon, mutta pieni- ja      teiskunnallista toimintaa, jonka tukeminen on
13426:  keskituloiset hyötyisivät tästä verouudistukses-    perusteltua samaan tapaan kuin liikevaihtove-
13427:  ta suhteellisesti enemmän kuin suurituloisim-       rolain 4 §:ssä lueteltujen alkutuottajan ja alku-
13428:  mat.                                                peräisen valmistajan myymien, laissa mainittu-
13429:     Tämän veroremontin esitämme rahoitetta-          jen tavaroiden. Liikevaihtoverosta vapautetta-
13430:  vaksi suurten pääomavaltaisten yritysten vero-      vaksi ehdotamme maassamme tällä hetkellä
13431:  tusta lisäämällä. Näiltä osin ehdotuksemme          yleisimmin kerätyn paperi-, vaate- ja lasimate-
13432:  toteuttaminen tarkoittaisi ainoastaan sitä, että    riaalin sekä muovi- ja metallimateriaalin.
13433:  suomalaisten yritysten verorasitus lähentyisi          Viime aikoina on ilmennyt, että rajankäynti
13434:  kansainvälistä keskitasoa, mutta ei vielä tavoit-   käsityöläisen ja taiteilijan teoksen välillä on
13435:  taisi sitä. Samalla Suomen kotitalouksien vero-     vaikeaa. Ehdotamme 8 §:n muuttamista siten,
13436:  rasitus välillisten verojen muodossa pienenisi      että luonnollinen henkilö ei olisi liikevaihtove-
13437:  lähemmäs kansainvälistä tasoa, mutta ei vielä       rovelvollinen harjoittaessaan toimintaansa lii-
13438:  saavuttaisi sitä.                                   ketoimipaikassa tai muualla, jos hänen toimin-
13439:     Ehdotamme, että vuonna 1989 aloitetaan           tansa käsittää itse valmistettujen tavaroiden
13440:  välttämättömyystarvikkeiden vapauttaminen           myyntiä ja tavaroihin kohdistuvia työsuorituk-
13441:  liikevaihtoverosta. Välttämättömyystarvikkeil-      sia ja hän käyttää enintään yhtä perheensä
13442:  la tarkoitamme tässä yhteydessä elintarvikkei-      ulkopuolista apulaista. Myöskään avoin yhtiö
13443: ta, vaatteita, jalkineita ja kirjoja sekä kotita-    ei olisi ehdotuksemme mukaan liikevaihtovero-
13444:  louksien käyttämää energiaa. Lisäksi ehdotam-       velvollinen, jos yhtiömiesten toiminta täyttää
13445: me telepalvelujen vapauttamista liikevaihtove-       edellä todetut edellytykset.
13446: rosta.                                                  Verottoman toiminnan määrittely tässä eh-
13447:     Elintarvikkeiden, vaatetuksen ja kirjojen lii-   dotetulla tavalla ei aiheuta tulkintaongelmia,
13448:  kevaihtoverotuksen poistamisen ehdotamme            sillä samoja verottomuusedellytyksiä on jo
13449: rahoitettavaksi varoilla, jotka saadaan, kun         aiemmin sovellettu invalideihin, joiden työ- tai
13450: teollisuusinvestointien liikevaihtoverohuojen-       toimintakyky on alentunut vähintään 70 OJo.
13451: nuksista luovutaan. Tästä olemme jättäneet
13452:  oman aloitteen aikaisemmin.
13453:     Esitämme, että elintarvikkeiden liikevaihto-     Esityksen taloudelliset vaikutukset
13454: verosta vapautetaan välittömästi leipä- ja vilja-
13455: tuotteet, hedelmät, marjat, juurekset, vihan-           Arviomme mukaan esityksen toteuttaminen
13456: nekset, perunat sekä kahvi. Muista välttämät-        vähentäisi kotitalouksien maksamia välillisiä
13457: tömyystarvikkeista esitämme vaatteiden ja jal-       veroja noin 4,5 miljardia markkaa. Siitä
13458: kineiden sekä kirjojen vapauttamista liikevaih-      ruoka- ja vaatemenojen osuus olisi noin 3
13459: toverosta.                                           miljardia mk, energiamenojen osuus noin 1
13460:     Kotitalouksien vapauttamisen energian käy-       miljardi mk ja telepalvelujen osuus runsaat 0,5
13461: tön liikevaihtoverosta esitämme rahoitettavaksi      miljardia mk.
13462: teollisuudelta kerättävällä polttoaine- ja sähkö-       Vastaavasti yritysten maksamat välilliset ve-
13463: verona, jolloin epäonnistunut energiaverouu-         rot lisääntyisivät nettomääräisesti (ottaen mm.
13464: distus tulee peruutetuksi.                           telepalvelujen liikevaihtoverottomuudesta tule-
13465:     Mikäli esityksemme toteutetaan, välillisten      va veronkevennys huomioon) noin 4 miljardia
13466: verojen osuus kaikista veroista alenisi noin 4       markkaa.
13467: prosenttiyksiköllä, joten esimerkiksi muiden            Ehdotukseen liittyy myös aloite laiksi poltto-
13468: OECD-maiden keskitasoa ei vielä saavutettaisi.       aineverosta annetun lain muuttamisesta.
13469: Välillisten verojen määrää tulee jatkossa edel-         Laki on tarkoitettu tulevaksi voimaan vuo-
13470: leen pienentää.                                      den 1989 alusta.
13471:     Ehdotamme myös tässä yhteydessä säädettä-           Ehdotamme,
13472: väksi jätemateriaalin myynnin verottomaksi,
13473: kun myyjänä on jätteen alkuperäinen kerääjä.                  että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13474: Jätteiden keräys on kaikkia hyödyttävää yh-                 lakiehdotuksen:
13475:                                     1988 vp. -     LA n:o 107                                      3
13476: 
13477:                                              Laki
13478:                                 liikevaihtoverolain muuttamisesta
13479: 
13480:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13481:    kumotaan 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihtoverolain (532/63) 1 a, 3 a, 14 a ja
13482: 17 a §, 18 §:n 1 momentin d-kohta sekä 18 a §, sellaisina kuin ne ovat 1 a, 14 aja 17 a § 20
13483: päivänä marraskuuta 1987 annetussa laissa (857 /87), 3 a ja 18 a § 11 päivänä heinäkuuta 1986
13484: annetussa laissa (544/86) sekä 18 §:n 1 momentin d-kohta 31 päivänä joulukuuta 1987 annetussa
13485: laissa (1285/87),
13486:    muutetaan 1 §:n 1 ja 4 momentti, 2 §:n 1 momentti, 3 §:n 1 momentti, 4 §:n 2 momentti, 6 §:n
13487: 1 momentti, 8 §:n 2 momentti, 9 §:n 1 ja 2 momentti, 13 §:n 1 momentin a-kohta, 14 §, 17 §:n 1
13488: ja 2 momentti, 21 §:n 1 momentin a-kohta sekä 22 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 1 §:n 1
13489: ja 4 momentti, 6 §:n 1 momentti, 8 §:n 2 momentti, 9 §:n 1 ja 2 momentti, 13 §:n 1 momentin
13490: a-kohta, 17 §:n 1 ja 2 momentti ja 21 §:n 1 momentin a-kohta 20 päivänä marraskuuta 1987
13491: annetussa laissa (857 /87), 2 §:n 1 momentti, 3 §:n 1 momentti, 9 §:n 1 ja 2 momentti ja 14 § 11
13492: päivänä heinäkuuta 1986 annetussa laissa (544/86), 4 §:n 2 momentti 5 päivänä huhtikuuta 1973
13493: annetussa laissa (297173), sekä 22 §:n 1 momentti 9 päivänä heinäkuuta 1976 annetussa laissa
13494: (608176), sekä
13495:    lisätään 4 §:ään uusi 5 momentti ja 8 §:ään uusi 2 momentti, jolloin entinen 2, 3 ja 4 momentti
13496: siirtyvät 3, 4 ja 5 momentiksi, seuraavasti:
13497: 
13498:                       1§                                                 4§
13499:   Tavaran myynnistä, joka tapahtuu liiketoi-
13500: minnan muodossa, ja maahantuonnista on               Verotonta on myös seuraavien tavaroiden
13501: suoritettava valtiolle liikevaihtoveroa sen mu-    myynti, kun myyjänä on tavaran alkuperäinen
13502: kaan kuin tässä laissa säädetään.                  valmistaja, ja niiden maahantuonti:
13503: 
13504:    Tavaran myynnistä ulkomaille ei suoriteta         3) leipä- ja viljatuotteet, hedelmät, marjat,
13505: liikevaihtoveroa.                                  juurekset, vihannekset, perunat ja kahvi;
13506:                                                      4) vaatteet ja jalkineet; sekä
13507:                      2§                              5) kirjat
13508:   Vesihöyry, sähkö ja jakeluputkistosta myy-
13509: tävä valokaasu eivät ole tässä laissa tarkoitet-      Verotonta on myös seuraavien jätemateriaa-
13510: tuja tavaroita.                                    lien myynti, kun myyjänä on materiaalien al-
13511:                                                    kuperäinen kerääjä:
13512:                                                       1) paperi-, vaate- ja lasimateriaali; sekä
13513:                     3§                                2) muovi- ja metallimateriaali.
13514:   Verotonta on seuraavien tavaroiden myynti
13515: ja maahantuonti:                                                         6 §
13516:                                                      Verovelvollinen suorittamaan veroa on se,
13517:   b) pyöreä puutavara, myös kyllästettynä tai      joka harjoittaa 1 §:ssä tarkoitettua liiketoimin-
13518: lahosuojattuna, halot, pilkkeet, polttohake ja     taa.
13519: -puupuristeet, polttoturve, polttoaineena käy-
13520: tettävät teollisuuden jäteaineet, jätelipeä eli
13521: pohtoliemi sekä poronjäkälä,                                             8 §
13522:    g) turpeesta valmistettu koksi ja puolikoksi,      Tässä laissa tarkoitettuna liiketoimintana ei
13523: raa'at maaöljyt ja bitumisista kivennäisistä       myöskään pidetä luonnollisen henkilön liike-
13524: saadut raa'at öljyt, moottoribensiini, lentopet-   toimipaikassa tai muualla harjoittamaa toimin-
13525: roli, valopetroli, diesel-öljy, kevyt ja raskas    taa, joka käsittää yksinomaan hänen itsensä ja
13526: polttoöljy samoin kuin maakaasu sekä propaa-       perheensä elatukseksi valmistamiensa tavaroi-
13527: ni, butaani ja muut tullitariffin nimikkeeseen     den myyntiä tai hänen tekemiään työsuorituk-
13528: 27.11 kuuluvat maaöljykaasut ja kaasumaiset        sia ja hän käyttää toiminnassaan apulaisina
13529: hiilivedyt, ei kuitenkaan silloin, kun niiden      edellä 1 momentissa tarkoitettujen lisäksi enin-
13530: myynti tai maahantuonti tapahtuu alle kolmen       tään yhtä muuta henkilöä. Tässä laissa tarkoi-
13531: litran vetoisissa vähittäismyyntipakkauksissa.     tetuksi liiketoiminnaksi ei niinikään katsota
13532:                                                    sellaisen avoimen yhtiön harjoittamaa toimin-
13533: 4                                    1988 vp. -      LA n:o 107
13534: 
13535: taa, jonka kaikkien yhtiömiesten toiminta täyt-                            17 §
13536: tää tässä lainkohdassa säädetyt edellytykset.           Myynnin verotusarvoa laskettaessa sen pe-
13537:    Hakemuksesta on 1 ja 2 momentissa tarkoi-         rusteena pidetään tavaran myyntihintaa, vuok-
13538: tetulla elinkeinonharjoittajalla ja avoimella yh-    ramaksua ja työsuorituksen korvausta, veroa
13539: tiöllä oikeus tulla verovelvolliseksi.               vastaava lisä mukaan luettuna ja, kun tavara
13540:                                                      otetaan käytettäväksi muuhun kuin myyntitar-
13541:                                                      koitukseen, tavaran ostohintaa tai, jos tavaran
13542:                         9§                           käypä myyntihinta on tätä pienempi, viimeksi
13543:    Valtio ja sen laitokset eivät ole verovelvolli-   mainittua hintaa tahi, jos kysymyksessä on
13544: sia. Asetuksella säädetään verovelvolliseksi sel-    verovelvollisen valmistama tavara, 80 prosent-
13545: lainen liikeperiaatteiden mukaisesti hoidettava      tia tavaran käyvästä myyntihinnasta. Milloin
13546: valtion laitos, joka harjoittaa 1 §:ssä tarkoitet-   verovelvollinen, joka harjoittaa 1 §:n 2 mo-
13547: tua toimintaa. Suomen Pankki on verovelvolli-        mentissa tarkoitettua tarjoilua, ottaa valmista-
13548: nen jalometallin maahantuonnin ja myynnin            mansa aterian käytettäväksi muuhun kuin
13549: osalta.                                              myyntitarkoitukseen, myynnin verotusarvona
13550:    Kunta, maakunta ja kuntainliitto eivät ole        pidetään kuitenkin sen ennakonpidätystä var-
13551: verovelvollisia omistamassaan yrityksessä val-       ten vahvistettua ravintoedun raha-arvoa.
13552: mistetuista yhdyskunnan omaan käyttöön ote-             Myynnin verotusarvoa laskettaessa verovel-
13553: tuista tavaroista.                                   vollinen saa vähentää myyntitarkoitukseen
13554:                                                      käytettävän, verovelvolliselta verollisena han-
13555:                                                      kitun tai verollisena itse maahantuodun tava-
13556:                       13§                            ran ostohinnan.
13557:     Verovelvollisen on suoritettava veroa:
13558:     a) tavaran myynnistä; sekä                                               21 §
13559:                                                          Vero lasketaan kalenterikuukausittain:
13560:                                                          a) niiden laskutus- tai muiden veloitusmää-
13561:                       14 §                            rien perusteella, joilla verovelvollinen on osta-
13562:    Verovelvollisen katsotaan hankkivantavaran         jaa tai asiakasta toimitetusta tavarasta kuukau-
13563: käytettäväksi myyntitarkoitukseen, kun tavara         den aikana veloittanut, tai, jollei laskutusta tai
13564: tulee liiketoiminnan muodossa myytäväksi tai          muuta veloitusta käytetä, verovelvolliselle toi-
13565: vuokrattavaksi joko sellaisenaan tahi muuhun          mitetusta tavarasta kuukauden aikana kerty-
13566: tavaraan sisältyvänä taikka välittömästi ensi-        neiden myyntihintojen, vuokramaksujen ja
13567: käytössä kulutettavaksi myytävän tai vuokrat-         työsuoritusten korvausten perusteella;
13568: tavan tavaran valmistuksessa tahi 1 §:n 3 mo-
13569: mentissa mainituissa työsuorituksissa. Myynti-                              22 §
13570: tarkoitukseen käytettäväksi hankituiksi katso-           Edellä 17 §:n 2 momentissa ja 18 §:ssä sää-
13571: taan myös sellaiset ulkomailla tapahtuvan ra-         detyt vähennykset saadaan tehdä siltä kalente-
13572: kennuksen tai muun pysyvän rakennelman ra-            rikuukaudelta, jonka aikana vähennykseen oi-
13573: kennustyön yhteydesssä käytettävät rakennus-          keutettua on toimitetusta tavarasta veloitettu,
13574: aineet ja -tarvikkeet, jotka rakennustyön suo-        sekä 19 §:ssä säädetty vähennys siltä kalenteri-
13575: rittaja vie maasta täällä niitä käyttämättä.          kuukaudelta, jonka aikana ostohyvitys, ylijää-
13576:    Välittömästi ensikäytössä kulutettaviksi ta-       mäpalautus tai vuosivaihto- tahi käteisalennus
13577: varoiksi ei kuitenkaan katsota koneiden ja            on annettu taikka luottotappio on syntynyt.
13578: laitteiden käynnissä tai kunnossa pitämiseen          Maahantuodun tavaran osalta saadaan 17 § :n
13579: käytettäviä poltto-, voitelu- ja muita sellaisia      2 momentissa tai 18 §:ssä säädetty vähennys
13580: aineita eikä myöskään työkaluja, koneita ja           tehdä siltä kalenterikuukaudelta, jonka aikana
13581: laitteita sekä niiden osia samoin kuin muita          tavara on tullattu.
13582: tällaisia tavaroita. Välittömästi ensikäytössä
13583: kulutettaviksi tavaroiksi katsotaan kuitenkin
13584: muotit, mallit, painolaatat, puristin- ja kui-          Tämä laki tulee voimaan        päivänä tammi-
13585: vaushuovat sekä viirat.                               kuuta 1989.
13586: 
13587:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1988
13588: 
13589:                      Ensio Laine                              Marja-Liisa Löyttyjärvi
13590:                      Marjatta Stenius-Kaukonen                Esko-Juhani Tennilä
13591:                                              1988 vp.
13592: 
13593: Lakialoite n:o 108
13594: 
13595: 
13596:                                   Laine ym.: Ehdotus laiksi polttoaineverosta annetun lain muut-
13597:                                      tamisesta
13598: 
13599:                                          Eduskunnalle
13600: 
13601:    Ehdotus liittyy välttämättömyystarvikkei-        Laki on tarkoitettu tulevaksi voimaan vuo-
13602: den, mm. kotitalouksien käyttämän energian,       den 1989 alusta.
13603: vapauttamista liikevaihtoverosta koskevaan la-      Ehdotamme,
13604: kialoitteeseen n:o 107, jossa esitetään perus-
13605: telut myös tälle ehdotukselle.                             että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13606:                                                          lakiehdotuksen:
13607: 
13608:                                              Laki
13609:                            polttoaineverosta annetun lain muuttamisesta
13610: 
13611:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13612:   muutetaan 17 päivänä joulukuuta 1982 polttoaineverosta annetun lain (948/82) 2 §:n 3 kohta,
13613: 4 §:n 1 momentin 1, 2 ja 3 kohta sekä 6 §:n 1 momentin 6, 7 ja 8 kohta, sellaisina kuin ne ovat
13614: 2 §:n 3 kohta ja 6 §:n 1 momentin 6, 7 ja 8 kohta 11 päivänä heinäkuuta 1986 annetussa laissa
13615: (548/86), sekä 4 §:n 1 momentin 1, 2 ja 3 kohta väliaikaisesti muutettuna 31 päivänä joulukuuta
13616: 1987 annetussa laissa (1215/87), sekä
13617:   lisätään 4 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on mainitussa 31 päivänä joulukuuta 1987
13618: annetussa laissa, uusi näin kuuluva 4, 5, 6, 7, 8, 9 ja 10 kohta seuraavasti:
13619: 
13620:                      2 §                             8) kevyestä polttoöljystä 21,06 penniä litral-
13621:   Tässä laissa tarkoitetaan:                      ta;
13622:                                                      9) raskaasta polttoöljystä 9,95 penniä kilol-
13623:    3) moottoribensiinillä polttomoottoreissa      ta; sekä
13624: käytettäväksi soveltuvaa bensiiniä, jonka ok-         10) kaupunkikaasusta sekä propaanista ja
13625: taaniluku on 75 RON tai enemmän määritelty-       butaanista ja muista tullitariffin nimikkeeseen
13626: nä ASTM D 2699-menetelmällä; sekä                 27.11 kuuluvista maaöljykaasuista sekä kaasu-
13627:                                                   maisista hiilivedyistä 3,38 penniä kilolta.
13628: 
13629:                       4 §                                                 6§
13630:   Polttoaineveroa on suoritettava:                  Verotonta on:
13631:   1) muusta kuin lyijyttömästä ja lentobensii-
13632: nistä 168,44 penniä litralta;                       6) polttoaine, jota käytetään energianlähtee-
13633:   2) lyijyttömästä moottoribensiinistä 140,00     nä tässä laissa tarkoitetun polttoaineen valmis-
13634: penniä litralta;                                  tukseen;
13635:   3) lentobensiinistä 9,32 penniä litralta;         (7 ja 8 kohta kuten nykyisen lain 6 §:n
13636:   4) moottoripetralista 6,81 penniä litralta;     momentin 6 ja 7 kohta)
13637:   5) lentopetralista 4,54 penniä litralta;
13638:   6) valopetralista 7,43 penniä litralta;           Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
13639:   7) dieselöljystä 112,52 penniä litralta;        kuuta 1989.
13640: 
13641:     Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1988
13642: 
13643:                       Ensio Laine                           Marja-Liisa Löyttyjärvi
13644:                       Marjatta Stenius-Kaukonen             Esko-Juhani Tennilä
13645: 281191S
13646:                                                1988 vp.
13647: 
13648: Lakialoite n:o 109
13649: 
13650: 
13651: 
13652: 
13653:                                   Tennilä ym.: Ehdotus laiksi elinkeinotulon verottamisesta anne-
13654:                                     tun lain muuttamisesta
13655: 
13656: 
13657:                                           Eduskunnalle
13658: 
13659:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13660: 
13661:    Aloite sisältää ehdotuksen elinkeinoverolain      tamista. Veronalaisiksi tuloiksi esitetään sää-
13662: muuttamiseksi ja siihen liittyväksi lainsäädän-      dettäväksi myyntivoitot kokonaisuudessaan
13663: nöksi. Aloite on tarkoitettu vaihtoehdoksi hal-      sekä emissiovoitot.
13664: lituksen esitykselle n:o 110 ja siihen liittyville     Lait konserniavustuksesta ja tutkimusvähen-
13665: muille hallituksen esityksille.                      nyksestä sekä investointivarauslaki esitetään
13666:    Aloitteessa esitetään useimmat varaukset ko-      kumottaviksi.
13667: konaan poistettaviksi ja käyttöomaisuuden              Aloitteen tavoitteena on säätää yritysvero-
13668: poisto-oikeuksien kaventamista koneiden ja           tuksen veropohja mahdollisimman lähelle to-
13669: kaluston osalta. Lisäksi esitetään mainoskulu-       dellisia voittoja.
13670: jen ja edustuskulujen vähennysoikeuden rajoit-
13671: 
13672: 
13673: 
13674: 
13675:                                        YLEISPERUSTELUT
13676: 
13677:    Yritysten ja pääomatulojen verotus on Suo-           Mikäli hallitus saa toteutettua suunnitelman-
13678: messa OECD-maiden lievimpiä. Vuonna 1986             sa poistaa yritysten liiketulon kunnallinen har-
13679: näiden tulojen verotus oli vain kahdessa maas-       kintaverotus vuoden 1991 verotuksesta alkaen,
13680: sa Suomea lievempi. Vertailussa on mukana 23         suuryritykset vapautuvat myös kunnallisveron
13681: OECD-maata.                                          maksusta ja sitä kautta kokonaan tuloverojen
13682:    Yritysverotuksen keveys johtuu laajoista va-      maksusta.
13683: raustenteko-oikeuksista ja ylisuurista poisto-          Yritysverotus ja pääomatulojen verotus ovat
13684: oikeuksista sekä muista sellaisista verovähen-       asiallisesti ja myös yritysten käytännön vero-
13685: nyksistä, jotka eivät perustu mihinkään todelli-     suunnittelussa jakamaton kokonaisuus. Yh-
13686: siin menoihin. Nämä nk. "tuloksensäätelykei-         tiöveron hyvitysjärjestelmästä aiheutuva yritys-
13687: not" ovat todellisuudessa se menetelmä, jonka        verojen lisäys on tämä kokonaisuus huomioon
13688: ansiosta suurimmat ja vakavaraisimmat yrityk-        ottaen näennäistä, sillä vastaavasti osakkeen-
13689: set eivät maksa lainkaan tuloveroa valtiolle.        omistajien pääomatulojen verotus kevenee.
13690: Tuloksensäätelykeinot ovat jopa päällekkäisiä,       Vastustamme yhtiöveron hyvitysjärjestelmään
13691: sillä em. toimenpiteiden lisäksi yrityksillä on      siirtymistä. Mielestämme on perusteltua lisätä
13692: vielä oikeus tappiontasaukseen verotuksessaan.       sekä yritysten että niiden omistajien verotusta.
13693:    Toinen yritysverotusta keventävä tekijä on        Osinkotulojen kahdenkertainen verotus on
13694: alhainen yhtiöverokanta, jota hallitus esittää       edelleen voimassa useissa maissa, eikä ole esi-
13695: edelleen alennettavaksi nykyisestä 33 prosentis-     tetty mitään, miksi siihen ei voitaisi siirtyä
13696: ta 28 prosenttiin vuoden 1990 verotuksessa.          myös Suomessa.
13697:    Lisäksi on ollut käytössä yhtiöveron huojen-         Yritysverotuksen keventyminen on merkin-
13698: nussäännös, jonka mukaan alle 250 000 mar-           nyt muun muassa sitä, että julkinen sektori on
13699: kan verotettavaan tuloon sovelletaan alennet-        menettänyt paitsi tulojaan myös mahdollisuu-
13700: tua verokantaa.                                      det säädellä verotuksen avulla yritysten käyt-
13701: 281242Y
13702: 2                                      1988 vp. -     LA n:o 109
13703: 
13704:  täytymistä. Tilanne on johtanut myös huomat-           Haluamme myös huomauttaa, että puheella
13705:  tavaan eriarvoisuuteen erikokoisten yritysten        "kaikkien tulojen saattamisesta verotuksessa
13706: välillä. Vuonna 1985 efektiivinen veroaste (yri-      samalle viivalle" ei ole katetta, ellei kokonais-
13707: tyksen maksamat verot prosenttiosuutena tu-           verouudistuksen yhteydessä yritysverotusta li-
13708: loksesta ennen tilinpäätössiirtoja) oli alle 4        sätä edes sille tasolle, jolla se on OECD-maissa
13709: hengen teollisuusyrityksissä kolminkertainen          keskimäärin.
13710: yli 500 hengen teollisuusyrityksiin verrattuna.
13711:    Laaja tuloksensäätelykeinojen valikoima on
13712: myös ohjannut yritysten henkilöresursseja             Esityksen taloudelliset vaikutukset
13713: pelkkään verosuunnitteluun. Niin ikään se on
13714: ohjannut yrityksiä epäterveisiin toimintoihin           Karkean arviomme mukaan esityksemme to-
13715: kuten veropaineinvestointeihin ja muuhun sel-         teuttaminen lisäisi valtion verotuloja noin 7
13716: laiseen käyttäytymiseen, jonka motiivina on           miljardia markkaa ja kuntien verotuloja noin 3
13717:                                                       miljardia markkaa nykyisiin veroperusteisiin
13718: ainoastaan veronmaksutta välttyminen. Esi-
13719:                                                       verrattuna. Tarkempien arvioiden esittäminen
13720: merkiksi varastovarausoikeus on ohjannut ta-
13721: lonrakennusyrityksiä tonttihankintoihin, joi-         edellyttäisi tietoja yritysten kannattavuuskehi-
13722:                                                       tyksestä vuonna 1989 sekä tietoa siitä, millä
13723: den seurauksena tonttihinnat ovat jyrkästi
13724:                                                       tavalla yritykset muuttavat käyttäytymistään
13725: nousseet erityisesti pääkaupunkiseudulla mutta
13726:                                                       verolainsäädännön muuttumisen johdosta.
13727: myös muualla maassa.
13728: 
13729: 
13730: 
13731:                               YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
13732: 
13733:    Perusteluissa viitataan joko alkuperäiseen         pörssin ulkopuolella olevilla yrityksillä, esimer-
13734: lakiin (360/68) tai lakia muutettaessa annettui-      kiksi valtionyhtiöillä, ei ole mahdollisuuksia
13735: hin erillisiin lakeihin. Eräissä tapauksissa muu-     tällaisen edun saantiin.
13736: tokset ehdotetaan tehtäviksi kuten hallituksen           8 §. Pykälän 2 ja 4 kohdat kuten hallituksen
13737: esityksessä n:o 110 vuoden 1988 valtiopäivillä.       esityksessä n:o 110 kohdat 2, 4 ja 4 a kuitenkin
13738:    5 §. Kuten hallituksen esityksessä n:o 110.        niin, että kohtaan 2 tehdään muista edellä
13739:    6 §. Pykälän 1 momentin 1 kohta esitetään          esitetyistä muutoksista johtuva tarkennus.
13740:  muutettavaksi hallituksen esityksessä n:o 110           Ehdotamme pykälän 5 kohdassa säädettä-
13741:  olevan 1 a kohdan mukaiseksi.                        väksi, että mainoskuluista yritykset saisivat
13742:    Pykälän 1 momentin 2 kohtaan esitetään             vähentää enintään 85 prosenttia. Eduskunta-
13743: muutos, jonka mukaan emissiovoitot katso-             ryhmämme vaihtoehtobudjetissa olemme eh-
13744: taan veronalaiseksi tuloksi. Emissiovoittoja ei       dottaneet yrityksiltä kerättäväksi mainosvero-
13745: voida rinnastaa pääomasijoitukseen, koska si-         na 10 prosenttia mainoskuluista. Mainoskulu-
13746: joittaja ei saa emissiovoitto-osuudelta vastaa-       jen vähennysoikeuden rajoittaminen 85 pro-
13747: vaa omistusoikeutta eikä yrityksellä ole myös-        senttiin vastaa 60 prosentin veraasteella (valtio
13748: kään osingonjakovelvoitetta emissiovoittona           43 OJo, kunnat ja muut 17 %) em. 10 prosentin
13749: saamalleen pääomalle. Siten emissiovoitot ovat        mainosveroa, jos voidaan olettaa, että yrityk-
13750: yritykselle monessa mielessä "ilmaista" rahaa,        set eivät korvaa vähennysoikeuden supistumis-
13751: jonka jättäminen verottamatta on perusteeton-         ta muiden tuloksensäätelykeinojen avulla. Kos-
13752: ta. Emissiovoittojen suuruus vaihtelee mm.            ka esitykseemme sisältyy muiden tuloksensää-
13753: suhdannetilanteesta riippuen, joten niitä voi-        telykeinojen oleellinen karsinta, tällaista ote-
13754: daan myös pitää suhdannevoittoina, jotka nyt          tusta voidaan pitää realistisena.
13755: ovat verovapaita.                                        Yritysten mainonta mm. lehdistössä ja tele-
13756:    Pörssiyhtiöiden emissiovoitot ovat 1980-           visiossa on paisunut yli äyräiden. Viime kädes-
13757: luvulla kasvaneet jyrkästi. Vuonna 1980 niiden        sä sen joutuvat maksamaan tavaroiden kulut-
13758: kokonaismäärä oli 35 miljoonaa markkaa,               tajat tuotteiden hinnoissa. Tuote-esittelyn li-
13759: mutta vuonna 1987 ne olivat 3 700 miljoonaa           säksi ja usein sen sijasta mainonta on asenne-
13760: markkaa. Kysymys on nimenomaan suurten                muokkausta oikeistolaisen maailmankuvan hy-
13761: pörssiyhtiöiden saamasta ylimääräisestä edus-         väksi. Ylivoimaiselta osaltaan mainosmarkat
13762: ta. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ja muilla   lihottavat porvarillisia tiedotusvälineitä ja syr-
13763:                                       1988 vp. -     LA n:o 109                                     3
13764: 
13765: jivät vasemmistolaista ja työväenliikkeen leh-        että veroilta välttymiseksi tai niiden pienentä-
13766: distöä.                                               miseksi myös tämä voitonpiilotuskeino katso-
13767:    Kohdassa 8 esitetään kiellettäväksi alkoholis-     taan tarpeelliseksi hyödyntää.
13768: ta ja sen tarjoilusta aiheutuneiden menojen             28 §. Vaihto-omaisuuden hankintamenon
13769: vähentäminen edustuskulujen yhteydessä. Ei           aliarvostamisesta ehdotamme luovuttavaksi
13770: ole olemassa mitään perusteita sille, että verot-    niillä perusteilla, jotka yleisperusteluissa on
13771: taja nykyään edistää verohelpotuksella alkoho-       esitetty. Siksi esitämme pykälän kumottavaksi.
13772: lin kulutusta.                                          29 §. Sijoitusomaisuuden hankintamenon
13773:    15 §. Kuten hallituksen esityksessä n:o 110.      aliarvostamisesta ehdotamme niinikään luovut-
13774:    18 §. 1 momentin 4 kohta esitetään kumotta-       tavaksi samoin perustein kuin edellä.
13775: vaksi. Ko. lainkohdan mukaan osakeyhtiön,               Siksi esitämme kyseisen kohdan poistamista
13776: osuuskunnan, säästöpankin ja osuuspankin             pykälästä.
13777: voitonjaosta osa (pysyvän lain mukaan 40
13778: prosenttia, nyt voimassa olevan lain mukaan
13779: 60 §) on valtionverotuksessa vähennyskelpois-
13780: ta. Ns. uuden osakepääoman osalta vähennys-          3 luku. Käyttöomaisuuden hankintamenon
13781: oikeus on 100 %, joka säännös on lain 61             jaksottaminen
13782: §:ssä.                                                   30 §. Ehdotamme koneiden ja kaluston
13783:    Niiltä osin kuin osingonsaaja voi käyttää          poisto-oikeuden enimmäismäärän alentamista
13784: hyväkseen osinkotulovähennyksen, jaettu voit-         nykyisestä 30 prosentista 20 prosenttiin.
13785: to ei tule yhteenkään kertaan verotetuksi, jos           Lisäksi esitämme luovuttavaksi 30 §:n 4 mo-
13786: osingonjakajana on 100 prosentin vähennysoi-         menttiin sisältyvästä oikeudesta käyttöomai-
13787: keus. Jos osingonjakajana on 60 prosentin            suuden      jälleenhankintavaraukseen.    Kuten
13788: vähennysoikeus, kokonaan verottamatta jää 60         poisto-oikeuksista ylipäätään myös tästä va-
13789: prosenttia jaetusta osingosta niiltä osin kuin       rauksesta hyötyvät erityisesti suuret pääoma-
13790: osingon saaja voi käyttää hyväkseen osinkotu-        valtaiset yritykset. Työvaltaiset PKT-yritykset
13791: lovähennystä. Kuten yleisperusteluissa katsom-       eivät voi tätä lainkohtaa samassa määrin käyt-
13792: me, ei ole mitään syytä, miksi ei Suomessakin        tää hyväkseen.
13793: voitaisi siirtyä voitonjaon verotuksessa samaan         41 ja 42 §. Kuten hallituksen esityksessä n:o
13794: käytäntöön kuin useissa muissa maissa.               110.
13795:    26 §. Velkojen indeksi- ja kurssitappiot esi-        44 §. Ehdotamme pykälän kumottavaksi. Ei
13796: tetään vähennettäviksi sen verovuoden kuluna,        ole tarpeen, että valtioneuvostolla on oikeus
13797: jona tappiota vastaava summa on suoritettu.          verovelvollisen hakemuksesta myöntää tehtä-
13798:    Nykyisen säännöksen mukaan yrityksellä on         väksi käyttöomaisuudesta säännönmukaista
13799: vapaus vähentää ko. tappio jo sinä verovuote-        suurempia poistoja.
13800: na, jona se on syntynyt. Käytännössä saattaa            46 §. Ehdotamme luovuttavaksi luottotap-
13801:  käydä niin, että tappio myöhemmin esimerkik-        piovarauksen teko-oikeudesta. Riittää, että
13802: si kurssimuutosten johdosta kumoutuu ja              luottotappiot voidaan vähentää verotuksessa
13803:  muuttuu jopa voitoksi. Silloin yritys tuli aikai-   silloin, kun ne ovat todellisuudessa syntyneet.
13804:  sempana verovuotena saaneeksi veroetua pe-          Luottotappiovaraus on tuloksensäätelykeino,
13805:  rusteella, joka lopulta ei toteutunutkaan.          joka on syytä poistaa samoin perustein kuin
13806:    Käytännössä näistä kuluiksi kirjatuista to-       olemme yleisperusteluissa esittäneet. Siksi eh-
13807: teutumattomista kurssitappioista on muodos-          dotamme pykälän kumottavaksi.
13808: tunut varsinkin suurten teollisuusyritysten koh-        46 a §. Ehdotamme toimintavarauksen pois-
13809: dalla vapaavalintainen tuloksensäätelykeino,         tettavaksi. Toimintavarauksen perusteluksi on
13810: jonka käyttö ei mitenkään eroa esimerkiksi           esitetty, että sen avulla työvoimavaltaiset yri-
13811:  varausten ja ylisuurten poistojen käytöstä.         tykset saatetaan tasa-arvoisempaan asemaan
13812:  Myöskään suuruusluokka, jolla tämän mene-           pääomavaltaisten yritysten kanssa, joita nykyi-
13813: telmän avulla verotettavaa tuloa pienennetään,       set poisto- ja varaussäännökset hyödyttävät
13814: ei usein eroa lainkaan muista tuloksensäätely-       muita enemmän. Tämä tasa-arvoisuuden näkö-
13815:  keinoista. Menetelmän käytön ajoittumisessa-        kulma tulee ehdotuksessamme otetuksi huo-
13816:  kaan ei ole eroa: toteutumattomia kurssitappi-      mioon, koska esitämme poistettaviksi ja pie-
13817: oita suuryrityksillä esiintyy tuloslaskelmissa       nennettäviksi näitä muita erityisesti pääoma-
13818: erityisesti silloin, kun voitot ovat niin suuret,    valtaisia yrityksiä hyödyttäviä varaus- ja
13819: 4                                   1988 vp. -    LA n:o 109
13820: 
13821: poisto-oikeuksia. Ehdotamme pykälän kumot-        piteenä, jonka ansiosta osakemarkkinat saa-
13822: tavaksi.                                          daan Suomessa kehittymään. Tämä aikoinaan-
13823:   46 b §. Ehdotamme ydinjätehuoltovarauk-         kin virheellinen perustelu on nyt myös epäajan-
13824: sen poistettavaksi. Kysymyksessä on erikoislaa-   kohtainen.
13825: tuinen pykälä, joka käytännössä koskee vain
13826: paria yritystä. Ydinjätehuollon tukeminen jul-       Lisäksi ehdotamme lakkautettaviksi inves-
13827: kisin varoin tulee hoitaa suoran tukimenettelyn   tointivaraukset, tutkimusvähennyksen ja kon-
13828: avulla. Ehdotamme pykälän kumottavaksi ja         serniavustuksen. Investointivaraus ja tutkimus-
13829: tuen siirtämistä valtion budjetin menopuolelle,   vähennys ovat vain osa sitä yleistä pelivälineis-
13830: mikäli tuki katsotaan välttämättömäksi.           töä, jonka avulla yritykset voivat minimoida
13831:   47 §. Ehdotamme takuuvarauksen poistetta-       verojaan tai vapautua niistä kokonaan. Kum-
13832: vaksi. Takuukorjaukset ja muut takuusta ai-       pikaan niistä ei käytännössä edistä sitä, mitä
13833: heutuvat menot ovat normaalisti vähennettä-       sen on kuviteltu edistävän: investointien ajoit-
13834: vissä verotuksessa. Ennenaikaiset kulukirjauk-    tumista kansantalouden suhdannevaihtelua ta-
13835: set ovat myös näissä tapauksissa tarpeettomia.    soittavasti tai resurssien lisäämistä tutkimus-
13836: Siksi ehdotamme pykälän kumottavaksi.             toimintaan.
13837:    49 §. Ehdotamme hinnanlaskuvarauksen              Konserniavustuksen kirjaaminen verolain-
13838: poistettavaksi. Hinnanlasku voidaan ottaa         säädäntöön merkitsi vain sitä, että aikaisem-
13839: huomioon sinä verovuonna, jolloin tavara toi-     min verottajalta "salassa" tehty konserniyri-
13840: mitetaan. Varautuminen tähän etukäteen on         tysten sisäinen tuloksentasaus tehtiin julkisek-
13841: tarpeetonta. Ehdotamme pykälän kumottavak-        si. Oli tämä menettely salainen tai julkinen,
13842: si samoin perustein kuin yleisperusteluissa       sitä ei voida pitää hyväksyttävänä, sillä se sotii
13843: olemme esittäneet varausten poistamista.          verotuksen neutraalisuusperiaatetta vastaan:
13844:    61 §. Viitaten 18 §:ää koskevan muutoseh-      pienet itsenäiset yritykset ovat nyt huonom-
13845: dotuksen yksityiskohtaisiin perusteluihin pykä-   massa asemassa konserniyrityksiin verrattuna.
13846: lä ehdotetaan kumottavaksi. Tässä on kysy-           Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
13847: myksessä sellainen 1960-luvun lopulla säädetyn
13848: lain siirtymäsäännös, josta käytännössä on tul-            että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
13849: lut pysyvä. Sitä perusteltiin aikoinaan toimen-          lakiehdotuksen:
13850: 
13851: 
13852: 
13853:                                               Laki
13854:                     elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta
13855: 
13856:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti
13857:    kumotaan elinkeinotulon verottamisesta 24 päivänä kesäkuuta 1968 annetun lain (360/68)
13858: 6 §:n 1 momentin 1 aja 1 b kohta sellaisina kuin ne ovat 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa
13859: laissa (1038/85), 18 §:n 4 kohta, 28 §:n 2 momentti ja 46 a § sellaisina kuin ne ovat 31 päivänä
13860: joulukuuta 1985 annetussa laissa (1112/85), 28 §:n 3 momentti sellaisena kuin se on 21 päivänä
13861: marraskuuta 1986 annetussa laissa (819/86), 44, 46 ja 46 b § sellaisina kuin ne ovat 25 päivänä
13862: helmikuuta 1983 annetussa laissa (222/83), 47, 49 ja 61 § sekä
13863:    muutetaan 5 §:n 5 kohta, 29 §:n 1 momentti sellaisina kuin ne ovat 23 päivänä joulukuuta 1977
13864: annetussa laissa (1001/77), 6 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohta ja 8 §:n 2 kohta sellaisina kuin ne ovat
13865: 20 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1038/85), 8 §:n 4 kohta sellaisena kuin se on 30
13866: päivänä huhtikuuta 1982 annetussa laissa (302/82), 8 §:n 5 ja 8 kohta sellaisina kuin ne ovat 6
13867: päivänä kesäkuuta 1971 annetussa laissa (525171), 26 § sellaisena kuin se on 29 päivänä
13868: joulukuuta 1976 annetussa laissa (1094176), 30 §:n 3 ja 4 momentti sellaisina kun ne ovat 21
13869: päivänä tammikuuta 1983 annetussa laissa (71/83), sekä
13870:    lisätään 8 §:ään uusi 4 a kohta, seuraavasti:
13871: 
13872:                        5§                                               6§
13873:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 110)          Veronalaista tuloa eivät ole:
13874:                                     1988 vp. -     LA n:o 109                                   5
13875: 
13876:   (1 kohta kuten 6 §:n 1 momentin 1 a kohta                             26 §
13877: hallituksen esityksessä n:o 110),                    Elinkeinotoiminnasta johtuneiden velkojen
13878:   2) yhteisön osake- tai osuuspääomana ja          indeksi- ja kurssitappiot vähennetään sen vero-
13879: muuna pääomansijoituksena saarnat erät kui-        vuoden kuluna, jona tappiota vastaava summa
13880: tenkin niin, että emissiovoitto on veronalaista    on suoritettu.
13881: tuloa,                                                                  29 §
13882:                                                       Sijoitusomaisuuden hankintameno ja 5 §:n 6
13883:                                                    kohdassa tarkoitettu arvonkorotus on sen ve-
13884:                       8§                           rovuoden kulua, jona sijoitusomaisuus on luo-
13885:    Edellä 7 §:ssä tarkoitettuja vähennyskelpoi-    vutettu tai menetetty. Raha-, vakuutus- ja
13886: sia menoja ovat muun ohessa:                       eläkelaitoksella verovuoden päättyessä olevan
13887:                                                    sijoitusomaisuuden hankintamenosta ja edellä
13888:   2) käyttöomaisuuden hankintamenot, kui-          mainitusta arvonkorotuksesta on verovuoden
13889: tenkin niin, että jos omaisuudesta saatu luovu-    kulua kuitenkin se osa, joka ylittää vastaavan
13890: tushinta on 6 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla      sijoitusomaisuuden hankintaan verovuoden
13891: vain osittain veronalainen, vähennyskelpoista      päättyessä todennäköisesti tarvittavan hankin-
13892: on arvopaperin hankintamenosta ja muun             tamenon tai siitä samana ajankohtana toden-
13893: omaisuuden hankintamenon poistamatta ole-          näköisesti saatavan luovutushinnan.
13894: vasta osasta vain luovutushinnan veronalainen
13895: määrä ja koko luovutushinnan ylittävän osan
13896: määrä. Jos verovelvollinen on saanut hyödyk-                            30 §
13897: keen hankkimiseen avustusta julkiselta yhdys-
13898: kunnalta tai jos joku muu on elinkeinotoimin-        Verovuoden poiston suuruus saa olla enin-
13899: nassaan osallistunut hankintamenon suoritta-       tään 20 prosenttia menojäännöksestä.
13900: miseen, vähennyskelpoiseen hankintamenoon            Menojäännöstä laskettaessa vähentämättä
13901: ei lueta avustusta tai toisen osuutta vastaavaa    jäänyt osa irtaimesta käyttöomaisuudesta vero-
13902: osaa hankintamenosta,                              vuoden aikana saaduista luovutushinnoista ja
13903:                                                    muista vastikkeista katsotaan verovuoden ve-
13904:   (4 ja 4 a kohta kuten hallituksen esityksessä    ronalaiseksi tuotoksi.
13905: n:o 110)
13906:   5) ilmoittelusta, asiakaslehdistä ja -julkai-                     41 ja 42 §
13907: suista, tavanomaisista mainoslahjoista, mai-         (Kuten hallituksen esityksessä n:o 110)
13908: nostilaisuuksista ynnä muusta sellaisesta johtu-
13909: neista menoista 85 prosenttia,                       Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
13910:   8) liikkeen toimialaan sekä toiminnan laa-       kuuta 1989 ja sitä sovelletaan ensi kerran
13911: juuteen nähden kohtuulliset edustusmenot al-       vuodelta 1989 toimitettavassa verotuksessa.
13912: koholitarjoilusta aiheutuneita menoja lukuun       Tällä lailla kumotaan 28 päivänä joulukuuta
13913: ottamatta sen mukaan kuin verohallitus tar-        1978 annettu investointivarauslaki (1094178),
13914: kemmin määrää.                                     22 päivänä joulukuuta 1983 annettu laki tutki-
13915:                                                    musvähennyksestä valtionverotuksessa (1023/
13916:                      15 §                          83) sekä 21 päivänä marraskuuta 1986 annettu
13917:    (Kuten hallituksen esityksessä n:o 110)         laki konserniavustuksesta verotuksessa (825/
13918:                                                    86).
13919: 
13920:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1988
13921: 
13922:               Esko-Juhani Tennilä                           Marja-Liisa Löyttyjärvi
13923:               Ensio Laine                                   Marjatta Stenius-Kaukonen
13924:                                                 1988 vp.
13925: 
13926: Lakialoite n:o 110
13927: 
13928: 
13929: 
13930: 
13931:                                    Andersson ym.: Ehdotus laiksi terveydenhoitolain 52 §:n muut-
13932:                                      tamisesta
13933: 
13934: 
13935:                                            Eduskunnalle
13936: 
13937:                            ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
13938: 
13939:    Aloitteen tarkoituksena on, että lain tasolla         Jatkotoimena perusteluissa todetaan välttä-
13940: puututaan yhä Iaajenevaan kemikaalien käyt-           mättömäksi säätää lain tasolla elintarvikkeiden
13941: töön. Tähän asti lainsäädäntö on pikemminkin          terveellisyydestä ja yleensä suojanormeista niin
13942: vain luonut puitteet sille päätöksenteolle, mitä      kulutuksessa kuin tuotannossakin. Tämä on
13943: valtioneuvostossa ja alemmalla tasolla pääte-         tarpeen siksi, että hallinnollisella päätöksellä ei
13944: tään. Nyt ehdotetaan lakiin kirjoitettavaksi          ilman eduskunnan suostumusta heikennetä
13945: talousveden laatuvaatimukset eräiden kemikaa-         väestön suojaa, milloin sellainen vaatimus esi-
13946: lien osalta. Muutos tehtäisiin terveydenhoitola-      tetään Suomen solmiman kaupallisen sopimuk-
13947: kiin.                                                 sen nojalla. Tällä tähdätään erityisesti tilantei-
13948:    Ensimmäistä kertaa määriteltäisiin talous-         siin, joissa terveellisyyttä ja turvallisuutta kos-
13949: veden enimmäispitoisuudet polysyklisille aro-         kevia normeja mm. EY:n yhdentymisen myötä
13950: maattisille hiilivedyille (PAH), orgaanisille         saatetaan tulkita entistä hanakammin kaupan
13951: klooriyhdisteille, torjunta-aineille sekä poly-       esteiksi.
13952: klooratuille ja polybromatuille bifenyyleille
13953: (mm. PCB) ja terfenyyleille.
13954: 
13955: 
13956: 
13957: 
13958:                                             PERUSTELUT
13959: 
13960: 1. Tavoitteista                                       tuutus tätäkin tiukemmasta väestön suojaami-
13961:                                                       sesta. Näin ilmaistaan samalla lainsäätäjän
13962:    On ymmärrettävää, että lainsäädäntö, joka          tahto pyrkiä käytännössä säännöstä parem-
13963: pyrkii suojaamaan väestöä jatkuvasti kasvavii-        paan tilanteeseen.
13964: ta kemiallisten aineiden haitoilta, on luonteel-         Kun eräiden kemikaalien osalta kirjoitetaan
13965: taan puitelainsäädäntöä, joka jättää valtioneu-       lakiin selkeät enimmäisarvot, merkitsee tämä
13966: vostolle tai alemmille viranomaisille käytännön       käytännössä myös sitä, että valvottaessa sitä
13967: tehtävän määritellä kussakin tilanteessa toivot-      toimintaa, joka näitä aineita saattaa luontoon,
13968: tavan, hyväksyttävän tai sallittavan raja-arvot.      joudutaan ottamaan huomioon, että sanottuja
13969: Tilanteiden muuttuminen, joko siten, että             aineita ei tule luontoon päästä siinä määrin,
13970: käyttöön tulee uusia kemikaaleja tai että käy-        että se näkyisi raja-arvojen ylittymisenä -
13971: tössä olleista saadaan uutta tietoa, edellyttää       tässä tapauksessa - talousvedessä.
13972: mahdollisuutta nopeastikin puuttua asioihin.             Näistä yleisistä syistä ehdotamme terveyden-
13973:    Lainsäätäjän vastuun korostamiseksi pidäm-         hoitolain muuttamista.
13974: me tärkeänä kuitenkin yrittää luoda kaksipor-
13975: taista järjestelmää siten, että lainsäätäjä säätäi-   2. Terveydenhoitolain 52 §
13976: si raja-arvot sellaisiksi kuin niiden tällä hetkel-
13977: lä katsotaan olevan syytä olla tai voivan olla ja        Aloitteen lähtökohtana on ollut lääkintöhal-
13978: tämän lisäksi säännökseen kirjoitettaisiin vai-       lituksen yleiskirje nro 1862/30.1.1985. Sitä on
13979: 28l243Z
13980: 2                                    1988 vp. -      LA n:o 110
13981: 
13982: verrattu Saksan Iiittotasavallassa 22 päivänä        teollisuus saattaa aiheuttaa elohopea-arvojen
13983: toukokuuta 1986 juomavedestä ja elintarvikey-        lisääntymistä vesistöissä.
13984:  ritysten vedestä annettuun asetukseen (Trink-          Suomessa elohopean rajana on pidetty 0,002
13985:  wasserverordnung), joka on myrkyllisten ainei-      mg/1. Liittotasavallassa raja on 0,001 mg/1.
13986: den osalta tarkoitettu tulemaan voimaan vuon-           Fluoridi. Fluoria pidetään nykyisin ihmisille
13987:  na 1989.                                            ja eläimille välttämättömänä hivenaineena.
13988:     Ehdotamme talousveden mikrobiologista            Runsas fluorin saanti on kuitenkin haitallista.
13989: laatua koskevien vaatimusten jättämistä edel-           Lääkintöhallituksen ohjeen mukaan vesi ei
13990: leenkin lääkintöhallituksen tehtäväksi, vaikka       kelpaa, mikäli 3,0 mg/l:n raja ylittyy. Suositel-
13991: edellä mainitussa Iiittotasavallan asetuksessa       tavaa on, ettei ylitettäisi 1,5 mg/l:n rajaa.
13992:  myös ne on säädetty. Ehdotamme laissa sää-          Liittotasavallassa enimmäisraja on 1,5 mg/1.
13993: dettäväksi tässä vaiheessa yksityiskohtaisesti       Fluoratun veden enimmäisrajaksi lääkintöhalli-
13994: vain eräistä kemikaaleista, joiden osalta määri-     tus on suositellut 1,2 mg/1. Kaakkois- ja Lou-
13995: teltäisiin terveyslautakuntia ja vesilaitoksia si-   nais-Suomessa pohjaveden fluoridipitoisuus on
13996: tovia määräyksiä.                                    yleensä suurempi kuin 1,5 mg/1, usein jopa yli
13997:     Talousveden radioaktiivisuuteen ei tässä         3 mg/1.
13998: puututa.                                                Kadmium on elimistöön kertyvä raskasme-
13999:     Myöskään säännösehdotuksessa ei ehdoteta
14000:                                                      talli, jota kasvit ja eläimet eivät käyttäne
14001: säädettäväksi valvonnan tiheydestä, vaan se
14002: jäisi edelleenkin lääkintöhallituksen harteille.     hivenaineenakaan. Suomalaisten keskimääräi-
14003: Liioin tässä ei säänneltäisi mittaustavoista.        nen päiväsaanti ravinnosta on keskimäärin 15
14004:                                                      p,g vuorokaudessa, joka on 1120-116 riskita-
14005:     Arseeni. Juomaveden arseeni on aiheuttanut
14006: myrkytysoireita, sairastumisia ja jopa kuole-        sosta. Vain pieni osa tulee juomavedestä.
14007: mantapauksia useassa maassa. Aine on tällöin            Kadmiumia joutuu ympäristöön mm. teolli-
14008: ollut peräisin sekä luonnosta että teollisuudes-     suuden päästöinä, energiantuotannosta, yhdys-
14009: ta. Suomessa talousveden osuus arseenin saan-        kuntajätteenä ja lannoitteissa. Niinpä paikalli-
14010: nissa lienee alle 5 OJo ravinnosta saadusta. Äyri-   sesti pohjavedessä voi kadmiumia olla liian
14011: äisiin ja levätuotteisiin sisältyy arseenia enem-    runsaasti, vaikka koko maassa nyt turvallisena
14012: män kuin suomalaisten ravintoon keskimäärin.         pidetyt rajat alitetaan selvästi. Vesilaitosten
14013: Näyttäisi siltä, että pitkäaikainen altistus 2-5     jakaman veden kadmiumpitoisuus voi lisään-
14014: mg:n annoksille aiheuttaisi myrkytysoireita.         tyä aineen liuetessa vesijohtoputkista.
14015:     Vaikka vedessä arseenipitoisuus meillä on           Juomavedessä rajana on Suomessa 0,005
14016: vähäinen, se saattaa lisääntyä paikallisesti mm.     mg/1, joka on sama kuin Iiittotasavallan ase-
14017: teollisen toiminnan seurauksena, ja laajemmin-       tuksen raja.
14018: kin maaperän happamoituminen saattaa lisätä             Kromi. Ainetta joutuu ympäristöön mm.
14019: arseenin määrää vedessä.                             teollisuudesta, jossa kromiyhdisteitä käytetään
14020:     Suomessa normina on ollut 0,05 mg/1 ja em.       runsaasti. Kromia esiintyy myös luonnossa.
14021: Iiittotasavallan asetuksessa 0,04 mg/1. Toisaal-        Vaikka kromi (3-arvoinen muoto) kuuluukin
14022: ta lääkintöhallituksen julkaisussa nro 68 "Ta-       ihmisille välttämättömiin hivenaineisiin, sen 6-
14023: lousveden terveydelliset riskitekijät" suositel-     arvoista muotoa pidetään haitallisena ja syö-
14024: laan harkittavaksi talousveden enimmäispitoi-        pää aiheuttavana. Useat testit ovat osoittaneet
14025: suuden alentamista tasolle 0,01 mg/1.                6-arvoisen muodon mutageeniseksi.
14026:     Elohopea. Juomaveden aiheuttamaa eloho-             Lääkintöhallituksen ja Iiittotasavallan ta-
14027: peamyrkytystä ei ole raportoitu. Japanilaisten       lousveden kromipitoisuutta koskevat enim-
14028: (saastunut kala) ja irakilaisten (peitattu vilja)    mäisrajat ovat samat.
14029: kokemusten perusteella on arvioitu, että me-            Lyijy on elimistöön kertyvä, myrkyllinen
14030: tyylihopean pitkäaikaisen saannin ylittäessä 0,3     raskasmetalli eikä sen tiedetä olevan välttämä-
14031: mg herkimmät yksilöt sairastuvat.                    tön hivenaine. Bensiinikäyttöisen liikenteen
14032:     Suomalaisten ravinnon kautta samaksi elo-        ympäristöön tuottamaa lyijyn määrää on pyrit-
14033: hopean määräksi on arvioitu 0,006 mg vuoro-          ty vähentämään alentamalla bensiinin lyijypi-
14034: kaudessa, mistä yli puolet saadaan kalasta.          toisuutta; määrä vähenee edelleen katalysaatto-
14035: Turvalliseksi määräksi arvioidaan 0,028 mg.          rilla varustettujen autojen yleistyessä, jotka
14036:     Maaperässä luonnostaan oleva elohopea voi        toimiakseen edellyttävät lyijytöntä bensiiniä.
14037: joutua liikkeeseen mm. vesistönsäännöstelyn ja       Paikallisesti merkittäviä tekijöitä ovat yksittäi-
14038: metsien ojituksen seurauksena. Paikallisesti         set teollisuuslaitokset.
14039:                                      1988 vp. -      LA n:o 110                                       3
14040: 
14041:    Pääosa altistuksesta tulee ruoasta, loput juo-       Bentso-(a)-pyreeniä tuottavat mm. autot ja
14042: mavedestä ja hengitysilmasta. Lääkintöhallitus       erityisesti dieselajoneuvot. Sitä pidetään syö-
14043: on talousveden rajaksi asettanut 0,05 mg/1.          pää aiheuttavana. Henkilöautojen katalysaat-
14044: Liittotasavallassa raja on 0,04 mg/1.                torit vähentävät aikanaan päästöjä. Diesel-
14045:    Nikkelin määrälle ei lääkintöhallitus ole         moottoreihin vastaavaa ei ole kyetty kehittä-
14046: asettanut rajaa. Liittotasavallan sanottu asetus     mään.
14047: on määritellyt enimmäisrajaksi 0,05 mg/1.               PAH-aineista saadaan 99 OJo ruoasta ja
14048:    Nitraatti. Suomessa talousveden nitraattipi-      0,9 % ilmasta. Vain 0,1-0,3 % kokonaisaltis-
14049: toisuus on ongelmana lähinnä haja-asutusalu-         tuksesta saataneen juomavedestä. Silti katso-
14050: eilla, joiden matalissa kaivoissa todetaan var-      taan, ettei näitä aineita tulisi olla juomavedes-
14051: sin yleisesti 50-100 mg/l:n pitoisuuksia. Nit-       sä.
14052: raatin vaikutukset johtuvat sen pelkistymisestä         Lääkintöhallituksen yleiskirje nro 1862 ei
14053: nitriitiksi ruoansulatuskanavassa. lmeväisikäi-      sisällä ohjeita PAH-aineiden määrästä.
14054: sillä lapsilla oireita esiintyy jopa silloin, kun       Orgaanisia klooriyhdisteitä koskevia raja-
14055: veden nitraattipitoisuus on ollut alle 50 mg/1.      arvoja ei em. lääkintöhallituksen kirjeeseen
14056: On epäilty, että nitraatti voi muuttua myös          sisälly. Koska näitä kloorattuja hiilivetyjä käy-
14057: aikuisten ruoansulatuskanavassa nitriitiksi, jo-     tetään yleisesti liuottimina kemianteollisuudes-
14058: ka voi muodostaa yhdisteitä, joilla on yhteyk-       sa, väriainevalmisteissa ja rasvanpoistoliuotti-
14059: siä eräiden syöpälajien syntyyn.                     mena metalli- ja konepajateollisuudessa, niitä
14060:    Ellei vedessä ole runsaasti nitraatteja, pää-     esiintyy vesissä etenkin teollistuneilla alueilla.
14061: osan nitraatista ihminen saa ruoasta. Kasvis-           Aineiden haitoista saatu tieto perustuu lähin-
14062: ruokavaliossa saadun nitraatin määrä voi olla        nä työperäiseen altistumiseen. Sanotussa Iiitto-
14063: moninkertainen keskimääräiseen annokseen             tasavallan asetuksessa on näille aineille määri-
14064: verrattuna. Nitraatteja käytetään varsin run-        telty enimmäispitoisuuksia.
14065: saasti elintarvikkeiden, lähinnä liha- ja kalaval-
14066: misteiden lisäaineena.                                  Torjunta-aineil/e ei lääkintöhallituksen yleis-
14067:    Lääkintöhallitus katsoo, ettei talousvedessä      kirje sisällä enimmäispitoisuuksia. Kuitenkin
14068: yli 50 mg/l:n nitraattipitoisuus ole hyväksyttä-     kasvinsuojeluun ja tuholaisten torjuntaan käy-
14069: vä, paitsi milloin vettä ei muutoin voi järjes-      tettyjen aineiden voidaan arvioida kulkeutuvan
14070: tää. Milloin pitoisuus ylittää 30 mg/1, tulisi       vesiin niin kauan kuin niiden käyttö on nykyi-
14071: nitraattipitoisten kasvisten käyttöä välttää.        seen tapaan mahdollista. Näitä aineita on ta-
14072:    Nitriitti on pysymätön yhdiste, joka helposti     vattu suurempina pitoisuuksina eräistä tuonti-
14073: hapettuu nitraatiksi. Sitä voi kuitenkin syntyä      elintarvike-eristä.
14074: nitraatista eräiden bakteerien vaikutuksesta.           Silti talousvedelle on järkevää asettaa enim-
14075:    Nitriittiä käytetään lisäaineena liha- ja kala-   mäispitoisuudet mm. siitä näkökulmasta, että
14076: valmisteissa sekä juustossa. Pieninä määrinä         se osaltaan ohjaa torjunta-aineiden käyttöä:
14077: sitä esiintyy kasviksissa.                           käytön tulisi olla sillä tavoin rajoitettua, ettei-
14078:    Elintarvikkeista saatava nitriitti on talous-     vät asetetut rajat talousvedessä ylity. Aloittee-
14079: vettä merkittävämpi tekijä. Liittotasavallan sa-     seen rajat on otettu sanotusta Iiittotasavallan
14080: notussa asetuksessa talousveden nitriittipitoi-      asetuksesta.
14081: suuden ylärajaksi on asetettu 0,1 mg/l.                Polyklooratut ja po/ybromatut bifenyylit ja
14082:    Syanidit ovat myrkyllisiä yhdisteitä. Tämän       terfenyylit eivät myöskään sisälly mainittuun
14083: takia syanidille on määritelty enimmäispitoi-        yleiskirjeeseen.
14084: suus useimmissa talousveden laatustandardeis-           Polykloorattuja bifenyylejä (PCB) on käy-
14085: sa. Lääkintöhallituksen ja Iiittotasavallan sa-      tetty teollisuudessa noin 50 vuotta. Niitä on
14086: notun asetuksen rajat ovat samat.                    käytetty laajalti sähkötarviketeollisuudessa ja
14087:   Polysykliset aromaattiset hii/ivedyt (PAH)         jäähdytysjärjestelmissä. Niitä on käytetty mm.
14088: ovat laaja ryhmä orgaanisia aineita, jotka           myös hydrauliikkanesteinä ja leikkuuöljyinä.
14089: koostuvat kahdesta tai useammasta bentseeni-            Eläinkokeiden perusteella PCB-seoksia on
14090: renkaasta, joille kaksi hiiliatomia on yhteisiä.     pidetty myös syöpävaarallisina ihmisille. Työ-
14091: PAH-aineita esiintyy yleisesti elinympäristössä.     peräisen altistuksen ohella niiden pääasiallinen
14092: Joidenkin P AH -aineiden on osoitettu olevan         saanti liittyy ravintoon, koska ne kertyvät ra-
14093: karsinogeenisia koe-eläimille, jolloin ne liene-     vintoketjussa. Vettä merkittävämpi saantilähde
14094: vät sitä ihmisellekin.                               on ruoka.
14095: 4                                     1988 vp. -     LA n:o 110
14096: 
14097: 3. Jatkotoimenpiteistä                                tön ja luonnon suojaamiseksi, olipa kyse kulu-
14098:                                                       tuksesta tai työstä, sillä EY:n puitteissa tapah-
14099:    Pidämme aiheellisena kiinnittää huomiota           tuva sisäisten markkinoiden luonti ja muu
14100: siihen, että pohjavesialueita ei näytä kyettävän      yhtenäistyminen uhkaa vakavalla tavalla mu-
14101: suojelemaan riittävästi. Pintamaan poistami-          rentaa kaikki pyrkimykset suojata ihmistä ja
14102: nen ja maa-ainesten otto muodostavat sinänsä          muuta luontoa. Erityisen ongelmalliseksi tule-
14103: vakavan uhan. Lisäksi eräissä tapauksissa alu-        vat tilanteet, joissa haluttaisiin tiukentaa nor-
14104: eille on kertynyt jätettä ja romua.                  meja nykyisin vallitsevasta tasosta.
14105:    Jatkossa pitäisi selvittää valvonnan puutteet        EY-komissio ei esimerkiksi halua hyväksyä
14106: sekä mahdolliset suoja-alueita koskevat sään-        Saksan Hittotasavallan tiukkoja savusumun
14107: nöstarpeet.                                          torjuntaa koskevia säännöksiä, joiden mukaan
14108:                                                      savusumun ollessa vaikea voidaan kieltää hen-
14109:    Pidämme välttämättömänä, että vastaavalla         kilöauton käyttö ellei siinä ole katalysaattoria.
14110: tavalla säädetään lailla niistä vähimmäisnor-        Komissio tulkitsee tämän kaupan esteeksi. Vas-
14111: meista, joita elintarvikkeiden tulee täyttää. Tä-    taavasti Ranska on onnistumassa vesittämään
14112:                                                      EY:n pakokaasunormeja, jottei Peugeotin
14113: mä tulee entistä tärkeämmäksi sitä mukaa kuin
14114: kansainvälinen elintarvikkeiden kauppa vapau-        myynti vaikeutuisi.
14115: tuu.                                                    Tanskalaisten kiellettyä mm. mehun ja oluen
14116:    Tällä hetkellä esimerkiksi EY -maiden ja Yh-      myynnin kertakäyttöpulloissa vei EY asian Eu-
14117: dysvaltain välillä on kiistaa siitä, onko lihakar-   roopan tuomioistuimeen syyttäen Tanskaa lu-
14118: jan hormonikasvatuksen kieltäminen sopima-           vattomista kaupan esteistä.
14119: ton kaupan este vai onko EY -mailla oikeus              Vastaavia ongelmia esiintyy myös työympä-
14120: suojella kuluttajiaan kieltämällä tällaisen lihan    ristöä koskevien normien osalta.
14121: maahantuonti ja myyminen.                               Uskottavaa on myös, että ellei laaja-alaisella
14122:    Vastaavia kiistoja tullaan käymään myös           lainsäädännöllä luoda esteitä, jotka vain edus-
14123: elintarvikkeisiin liittyvistä ainejäämistä ja säi-   kunta voi poistaa, kohdataan vaikeuksia, mi-
14124: lymistä edistämistä aineista.                        käli yritetään soveltaa tiukempia normeja tor-
14125:    Pidämme tärkeänä, että eduskunta omalta           junta-aineisiin tai sellaisiin kemikaaleihin, joi-
14126: osaltaan määrittelisi lain tasolla mahdollisim-      den joutuminen luontoon - ja ihmiseen sen
14127: man tiukasti elintarvikkeiden vähimmäislaatu-        osana - ei ole toivottavaa.
14128: vaatimukset, sillä taloudellisen yhdentymisen           Vaikka edellä onkin arvioitu EY:n sisäisten
14129: eteneminen EY :n puitteissa ja muualla (mm.          markkinoiden luomisen kielteisiä seurauksia, ei
14130: GATT-kierros) edellyttää sellaista suojaa, joka      tämä tarkoita sitä, etteikö useissakin EY-mais-
14131: ei ole poistettavissa muutoin kuin tietoisesti       sa olisi joillakin aloilla Suomea tiukemmat
14132: lakia muuttamalla. Hyväksyttävänä ei voida           normit. Ruotsiin verrattuna ei Suomea voi
14133: pitää sitä, että yleisluonteisen sopimuksen no-      myöskään pitää edelläkävijänä. Säännösten
14134: jalla annettaisiin ohjeita eduskunnan ohitse         tiukentaminen ja mieluiten lain tasolla on kui-
14135: Suomen valvontaviranomaisille näistä kysy-           tenkin aloitettava nyt.
14136: myksistä.
14137:                                                        Ehdotammekin,
14138: 
14139:   Ylipäänsäkin on tarpeen mahdollisimman                      että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14140: nopeasti säätää tiukoista toimenpiteistä väes-              lakiehdotuksen:
14141:                                     1988 vp. -    LA n:o 110                                      5
14142: 
14143:                                              Laki
14144:                             terveydenhoitolain 52 §:n muuttamisesta
14145: 
14146:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 27 päivänä elokuuta 1965 annetun terveydenhoito-
14147: lain 52 §:ään, sellaisena kuin se on 1 päivänä kesäkuuta 1984 annetussa laissa (416/84), uusi näin
14148: kuuluva 4 momentti:
14149: 
14150:                      52§                            -    fluoranteeni,     bentso-(b)-fluoranteeni,
14151:                                                          bentso-(k)-fluoranteeni, bentso-(a)-pyree-
14152:    Talousvedessä saa kuitenkin olla enintään             ni, bentso-(ghi)-peryleeni, indeno-(1 ,2,3-
14153: seuraavat määrät alla mainittuja aineita, ellei          cd)-pyreeni
14154: lääkintöhallitus edellytä tätä pienempiä mää-        12. orgaaniset klooriyhdisteet
14155: riä:                                                - 1,1,1-trikloorietaani mg/1 0,025, trikloo-
14156:                                                          rietyleeni, tetrakloorietyleeni, dikloori-
14157:  1. arseeni As mg/1 0,04                                 metaani
14158:  2. elohopea Hg mg/1 0,001                          - hiilitetrakloridi mg/1 0,003
14159:  3. fluoridi F mg/1 1,5                              13. a) kasvinsuojeluun ja tuholaisten torjun-
14160:  4. kadmium Cd mg/1 0,005                         taan käytetyt aineet mukaan lukien myrkylliset
14161:  5. kromi Cr mg/1 0,05                            päähajoamistuotteet
14162:  6. lyijy Pb mg/1 0,04                              b) polyklooratut ja polybromatut bifenyylit
14163:  7. nikkeli Ni mg/1 0,05                          ja terfenyylit
14164:  8. nitraatti N0 3 mg/1 30                          - kutakin erikseen mg/1 0,0001
14165:  9. nitriitti N0 2 mg/1 0,1                         - kaikkiaan mg/1 0,0005
14166:   10. syanidi CN mg/1 0,05
14167:   11. polysykliset aromaattiset hiilivedyt C        Tämä laki tulee voimaan        päivänä tammi-
14168: mg/1 0,0002                                       kuuta 1990.
14169: 
14170: 
14171:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1988
14172: 
14173:          Claes Andersson              Arvo Kemppainen           Vappu Säilynoja
14174:          Jarmo Wahlström              Pekka Leppänen            Asko Apukka
14175:          Raila Aho                    Esko Helle                Timo Laaksonen
14176:          Esko Seppänen                Anna-Liisa Jokinen        Erkki Pulliainen
14177:          Pekka Haavisto               Jukka Gustafsson          Marja-Liisa Löyttyjärvi
14178:                                       Marjatta Stenius-Kaukonen
14179:                                                 1988 vp.
14180: 
14181: Lakialoite n:o 111
14182: 
14183: 
14184: 
14185: 
14186:                                    Perho: Ehdotus laiksi kunnallislain muuttamisesta
14187: 
14188: 
14189:                                            Eduskunnalle
14190: 
14191:    Kun uutta kunnallislakia säädettiin vuosina         nossa tulosvastuun merkitystä organisaation
14192: 1975 ja 1976, hallitus lähti lakiesityksessään         toiminnan tehostamiseksi. Määräaikainen va-
14193: siitä periaatteesta, että kunnanjohtaja olisi          linta lisäisi kunnanjohtajien tulosvastuuta, jon-
14194: päätoimisena viranhaltijana samalla kunnan-            ka vastapainoksi myös heidän toimintamahdol-
14195: hallituksen puheenjohtaja. Edellytyksenä kun-          lisuuksiaan on lisättävä.
14196: nanjohtajan äänivallalle ja puheenjohtajuudel-            Mielestäni kunnanjohtajat olisi valittava riit-
14197: le esitettiin viran määräaikaistamista. Hallitus      tävän pitkäksi määräajaksi ja heille olisi samal-
14198: jätti esityksessään kunnalle harkintavallan sen       la myönnettävä äänioikeus kunnanhallituksen
14199: suhteen, halusiko se määräaikaisen vai mää-           kokouksissa sekä kunnanhallituksen puheen-
14200: räämättömäksi ajaksi valitun kunnanjohtajan.          johtajuus. Kunnanjohtajan valitseva kunnan-
14201:    Asiasta vallitsi tuohon aikaan monia eriäviä       valtuusto huolehtisi kansanvallan toteutumises-
14202: näkemyksiä, minkä esityksen tehnyt virkamies-         ta valitsemalla tai jättämällä uudelleen valitse-
14203: hallitus auliisti tunnusti esityksen perusteluissa.   matta kunnanjohtajan kerran kahdessa vaali-
14204: Eduskunta päätyi omassa pohdinnassaan päin-           kaudessa. Kuntalaiset voivat vaikuttaa valin-
14205: vastaiselle kannalle kuin hallitus. Toinen laki-      taan kunnallisvaalien välityksellä.
14206: valiokunta piti määräämättömäksi ajaksi valit-            Vapaakuntakokeilu on myös yksi peruste
14207: tavia, mutta kunnanhallituksessa äänivallatto-        kunnanjohtajien tointen määräaikaistamiseksi.
14208: rnia kunnanjohtajia selväpiirteisimpänä ja par-       Yleensäkin vapaakuntakokeiluna pyritään hal-
14209: haiten kansanvallan periaatteita vastaavana           linnon tehostamiseen muun muassa vähentä-
14210: ratkaisuna. Valiokunnan epäilyt selväpiiriei-         mällä lautakuntien määrää. Samalla virkamies-
14211: syydestä johtuivat osaltaan hallituksen esittä-       ten työtä muutetaan tuottavammaksi vähentä-
14212: mästä kunnan valinnanmahdollisuudesta, joka           mällä byrokratian turhia kiemuroita. Luotta-
14213: olisi johtanut eri kunnissa erilaiseen käytän-        musmiehet voivat toisaalta paneutua entistä
14214: töön.                                                 paremmin todella merkittäviin kunnan talou-
14215:    Nyt kahdentoista vuoden kokemuksen jäl-            teen ja hallintoon liittyviin kysymyksiin. Kun-
14216: keen kunnallislain soveltamisesta voidaan pe-         nanjohtajien olisi siksi vastuusyistä oltava
14217: rustellusti epäillä, vastasiko vuoden 1976 rat-       määräaikaisia.
14218: kaisu parhaiten kansanvallan periaatteita. Yhä           Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
14219: useammin esitetään mielipiteitä siitä, että kan-
14220: sanvallan toteuttamiseksi kunnanjohtajat pitäi-                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14221: si valita määräajaksi. Nykyaikainen käsitys                  lakiehdotuksen:
14222: korostaa sekä yrityselämässä että julkishallin-
14223: 
14224: 
14225: 
14226: 
14227: 2812620
14228: 2                                  1988 vp. -      LA n:o 111
14229: 
14230:                                              Laki
14231:                                    kunnallislain muuttamisesta
14232: 
14233:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14234:   kumotaan 10 päivänä joulukuuta 1976 annetun kunnallislain (953/76) 54 §:n 3 momentti,
14235:   muutetaan 54 §:n 1 momentti, 55 §:n 1 momentti ja 56 §:n 1 momentti, sekä
14236:   lisätään 54 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi,
14237: seuraavasti:
14238: 
14239:                      54§
14240:   Kokoonpano ja toimikausi. Kunnanhallituk-         johtajan sijaisen kelpoisuudesta kunnanhalli-
14241: sen puheenjohtajana toimii kunnanjohtaja ja         tuksen puheenjohtajaksi on voimassa, mitä
14242: hänen estyneenä ollessaan apulaiskunnanjohta-       54 §:n 1 momentissa on säädetty.
14243: ja tai kunnanjohtajan sijaiseksi määrätty kun-
14244: nan viranhaltija.
14245:    Puheenjohtajan lisäksi kunnanhallituksessa                            56§
14246: on vähintään kuusi jäsentä. Jokaisella jäsenellä      Kunnanjohtaja. Kunnassa on kunnanjohta-
14247: on henkilökohtainen varajäsen.                      jan päätoiminen virka, jonka haltijan tehtävä-
14248:                                                     nä on johtaa kunnan hallintoa ja toimia kun-
14249:                                                     nanhallituksen puheenjohtajana. Kunnanjoh-
14250:                      55§                            tajan valitsee kunnanvaltuusto kahdeksaksi
14251:    Vaalike/poisuus. Vaalikelpoisuudesta kun-        vuodeksi kerrallaan.
14252: nanhallituksen jäseneksi ja varajäseneksi on
14253: voimassa, mitä 40 §:n 1 momentissa on säädet-
14254: ty vaalikelpoisuudesta valtuutetuksi. Kunnan-         Tämä laki tulee voimaan     päivänä
14255: johtajan, apulaiskunnanjohtajan tai kunnan-         kuuta 198
14256: 
14257:     Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1988
14258: 
14259:                                           Heikki Perho
14260:                                              1988 vp.
14261: 
14262: Lakialoite n:o 112
14263: 
14264: 
14265: 
14266: 
14267:                                  Hietala ym.: Ehdotus laiksi edustajanpalkkiosta annetun lain
14268:                                     muuttamisesta
14269: 
14270: 
14271:                                          Eduskunnalle
14272: 
14273: 
14274:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
14275: 
14276:   Aloitteessa ehdotetaan täydennettäväksi             Edustajanpalkkion peruspalkasta laskettavia
14277: kansanedustajain kulukorvausjärjestelmää si-        kulukorvauksia ehdotetaan korotettavaksi si-
14278: ten, että se korvaa päivärahaa vastaavan kulu-      ten, että 30 prosentin korvaus nousee 33 pro-
14279: korvauksen osan verollepanon samalla tavalla        senttiin, 40 prosentin korvaus 45 prosenttiin ja
14280: kuin työmarkkinaosapuolet ovat päivärahaa           50 prosentin korvaus 56 prosenttiin.
14281: korottamalla korvanneet päivärahojen verolle-
14282: panon yleisillä työmarkkinoilla.
14283: 
14284: 
14285: 
14286: 
14287:                                       YLEISPERUSTELUT
14288: 
14289: 1. Nykyinen tilanne                                    Päivärahajärjestelmään sisältyi kuitenkin
14290:                                                     niin paljon tulkintaongelmia, että eduskunnan
14291:    Nykyinen kulukorvausjärjestelmä tuli voi-        kansliatoimikunta kirjeessään 21 päivänä tam-
14292: maan 1 päivänä tammikuuta 1986 (1110/85).           mikuuta 1983 ja oikeuskansleri kirjeessään 13
14293: Sitä ennen edustajat saivat valtiopäivien koos-     päivänä tammikuuta 1983 olivat pyytäneet oi-
14294: saoloajalta ja matkapäiviltä verovapaata päi-       keusministeriötä ryhtymään toimenpiteisiin
14295: värahaa ja lisäksi edustajantuloistaan 10 pro-      muutosten valmistelemiseksi edustajanpalkkio-
14296: sentin verovähennyksen tulonhankkimiskului-         lakiin erityisesti silmällä pitäen päivärahajär-
14297: na, ja suuremmankin vähennyksen, mikäli             jestelmän selkeyttämistä. Oikeusministeriö
14298: osoittivat tosittein kuluja olleen enemmän.         asettikin 24 päivänä tammikuuta 1983 asiaa
14299: Eduskunnan loma-aikana tehdystä virkamat-           valmistelemaan työryhmän, joka sai ehdotuk-
14300: kasta maksettiin virkamatkapäiväraha. Kans-         sensa valmiiksi 30 päivänä elokuuta 1983.
14301: liatoimikunnan ja eräiden valiokuntien jäsenet      Lainmuutos toteutettiin eduskunta-aloitteen
14302: sekä tarkistajat saivat kesätöistä lisäkorvauk-     pohjalta.
14303: sen.                                                   Uudessa kulukorvausjärjestelmässä olennai-
14304:    Päivärahajärjestelmän avulla oli tarkoitettu     sin muutos oli, että aikaisemmin tuloverotuk-
14305: korvata edustajalle, joka ei asu Helsingissä tai    sen kautta korvatut kansanedustajan toimen
14306: sen välittömässä läheisyydessä, sellaiset ylimää-   hoitamisesta aiheutuneet erityiset kulut otettiin
14307: räiset kulut, jotka edustajantoimen vuoksi Hel-     eduskunnan maksettaviksi ja verovähennysoi-
14308: singissä asumisesta ja olemisesta hänelle aiheu-    keus tältä osin poistettiin. Tämä merkitsi sitä,
14309: tuivat. Muut edustajantoimen kulut korvattiin       että myös Helsingistä valituille edustajille, jot-
14310: tuolloin verovähennyksellä.                         ka eivät olleet saaneet päivärahaa, alettiin
14311: 281263V
14312: 2                                   1988 vp. -      LA n:o 112
14313: 
14314: maksaa kulukorvausta. Kulukorvaus säädettiin         sä se merkitsee, että kokopäivärahasta jää
14315: verovapaaksi, koska se katsottiin todellisten        verouudistuksen jälkeen työntekijälle lähes sa-
14316: kustannusten korvaukseksi. Lakialoitteen pe-         ma määrä kuin ennen uudistusta.
14317: rusteluissa tällaisina mainittiin muun muassa           Kansanedustajia koskien lakiesityksessä eh-
14318: edustajan monitahoisista yhteydenpitotarpeista       dotetaan säädettäväksi, että veronalaista tuloa
14319: johtuvat kulut, kuten matkakulut vaalipiirissä       ei ole kohtuullinen korvaus, joka maksetaan
14320: ja vaalipiirin ulkopuolella, puhelin- ja postiku-    kansanedustajan toimen hoitamisesta aiheutu-
14321: lut sekä jatkuvasta julkisuudessa esiintymisestä     neiden erityisten kustannusten ja elantomeno-
14322: aiheutuvat kulut, joita ei voida pitää tavan-        jen lisäyksen kattamiseksi. Verohallitus antaisi
14323: omaisina elinkustannuksina vaan nimenomaan           tarkemmat määräykset verovapaasta määrästä
14324: edustajan toimeen liittyvinä menoina.                (52 §). Kansanedustajan toimeen liittyvä oi-
14325:    Kulukorvauksen määrä on 30 prosenttia             keus maksuttomaan matkustamiseen säilyisi
14326: edustajanpalkkion peruspalkasta, jos edusta-         verovapaana (80 §) ja valtiollisen luottamus-
14327: jan asunto on 30 kilometrin säteellä Helsingin       tehtävän hoitamisesta välittömästi aiheutuneet
14328: päärautatieasemasta, 40 prosenttia, jos se on        kohtuulliset kustannukset olisivat tulonhankki-
14329: kauempana ja 50 prosenttia, jos edustajalla on       misesta johtuneina menoina vähennyskelpoisia
14330: edustajantoimen vuoksi toinen asunto pääkau-         (82 §).
14331: punkiseudulla.                                          Edustajanpalkkiosta annetun lain 1 § :n 2
14332:    Kun tämän uudistuksen yhteydessä eduskun-         momentin rakenteesta ilmenee, että kulukor-
14333: nan päätöksellä edustajan mahdollisuus saada         vaus sisältää erityisten kustannusten korvauk-
14334: niin sanotusta taustavirastaan palkkausta pois-      sen (30 OJo ), päivärahaa vastaavan korvauksen
14335: tettiin, eräiden edustajien käytettävissä olevat     (10 OJo) ja majoituskuluja vastaavan korvauk-
14336: tulot järjestelmän käyttöön tullessa alenivat,       sen (10 OJo ).
14337: useimpien kuitenkin ilmeisesti lisääntyivät.            Eduskunta on vuonna 1985 hyväksyessään
14338:    Kulukorvaukset ovat nyt noin 3 930, 5 240         asiaa koskevan tulo- ja varallisuusverolain
14339: ja 6 550 markkaa kuukaudessa. Keskimääräi-           säännöksen (22 §:n 9 k.) katsonut, ettei kulu-
14340: nen korvaus marraskuussa 1988 oli 5 760              korvauksesta jää verotettavaa säästöä. Kun
14341: markkaa kuukaudessa ja jos valtioneuvoston           kansanedustajan toimeen liittyvät erityiset ku-
14342: jäsenet lasketaan täyden korvauksen mukaan,          lut ja asumismenot eivät vuodesta 1985 vuo-
14343: niin 5 953 markkaa kuukaudessa.                      teen 1988 ole alentuneet eikä näköpiirissä ole,
14344:                                                      että ne alenisivat myöskään vuonna 1989, voi-
14345:                                                      daan pitää perusteltuna, että verotus kohdistuu
14346: 2. Hallituksen esitys tulo- ja                       tämän verouudistuksen yhteydessä päiväraha-
14347:    varallisuusverolaiksi (HE n:o                     osuuteen samalla tavoin kuin muillakin kansa-
14348:    109)                                              laisilla. Toisaalta yhtä perusteltua on, että vero
14349:                                                      korvataan edustajien kulukorvausta korotta-
14350:    Syyskuun 13 päivänä 1988 hallitus antoi           malla, koska päivärahoja samasta syystä on
14351: eduskunnalle esityksen tulo- ja varallisuusvero-     korotettu yleisillä työmarkkinoilla.
14352: laiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi. Tä-
14353: hän kokonaisverouudistukseen tähtäävään la-
14354: kiesitykseen sisältyy muun ohella luontois-
14355: etujen ja korvausten aikaisempaa laajempi ve-        3. Esityksen taloudelliset vaiku-
14356: rottaminen. Esimerkiksi päivärahasta säännös-           tukset
14357: ehdotuksessa (50 §) verovapaaksi katsotaan ve-
14358: rohallituksen määräämä keskimääräinen koh-             Kulukorvausten korottaminen kolmella, vii-
14359: tuullinen kustannus. Kun kokopäiväraha tuol-        dellä ja kuudella prosenttiyksiköllä lisäisi val-
14360: loin oli 139 markkaa, siirtymäsäännöksessä          tion menoja yhteensä noin 1,6 milj. markkaa
14361: verovapaaksi määriteltiin 100 markkaa (164 §).      vuodessa, mutta toisaalta kulukorvauksen ve-
14362:    Syyskuun 23 päivänä 1988 allekirjoitetussa       rollepano lisäisi kaikkien veronsaajien yhteistä
14363: sopimuksessa talous- ja tulopoliittisen yhdistel-   verotuloa tätä enemmän. Kansanedustaja jou-
14364: märatkaisun (23.8.1988) hyväksymisestä koko-        tuisi maksamaan nykyistä enemmän veroa
14365: päivärahaa korotettiin työntekijöiden vaati-        200-2 000 markkaa vuodessa. Yksikään kan-
14366: muksesta veron kompensoimiseksi 139 markas-         sanedustaja ei saisi nettohyötyä tästä kulukor-
14367: ta 167 markkaan eli 20 prosenttia. Käytännös-       vauksen korotuksesta.
14368:                                    1988 vp. -     LA n:o 112                                    3
14369: 
14370:                             YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
14371: 
14372: 1. Lakiehdotus                                    3. Säätämisjärjestys
14373: Laki edustajanpalkkiosta                             Ehdotus laiksi edustajanpalkkiosta annetun
14374:                                                   lain muuttamisesta on käsiteltävä valtiopäivä-
14375:   1 §:n 2 mom. Säännöksen sisältö ehdotetaan
14376:                                                   järjestyksen 70 §:ssä säädetyllä tavalla.
14377: muutettavaksi siten, että 30 prosentin kulukor-
14378: vaus korotetaan 33 prosenttiin, 40 prosentin        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
14379: kulukorvaus 45 prosenttiin ja 50 prosentin
14380: kulukorvaus 56 prosenttiin.                               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14381:                                                         lakiehdotuksen:
14382: 2. Voimaantulo
14383:   Ehdotettu laki on tarkoitus saattaa voimaan
14384:   päivänä tammikuuta 1989.
14385: 
14386: 
14387: 
14388:                                             Laki
14389:                        edustajanpalkkiosta annetun lain muuttamisesta
14390: 
14391:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 70 §:ssä säädetyllä
14392: tavalla, muutetaan edustajanpalkkiosta 30 päivänä huhtikuuta 1947 annetun lain (328/47) 1 §:n 2
14393: momentti, sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1985 annetussa laissa (1110/85), näin
14394: kuuluvaksi:
14395:                       1§
14396:                                                   ta varten omistus- tai vuokra-asunto Helsingis-
14397:   Edustajalle suoritetaan samalta ajalta kuin     sä, Espoossa, Kauniaisissa tai Vantaalla, suori-
14398: edustajanpalkkiota edustajantoimesta aiheutu-     tetaan kulukorvaus 56 prosentin mukaan las-
14399: vista ylimääräisistä kuluista korvausta, jonka    kettuna. Uudenmaan läänin vaalipiiristä vali-
14400: suuruus on 33 prosenttia 1 momentin mukai-        tun edustajan kulukorvaus lasketaan kuitenkin
14401: sesta edustajanpalkkiosta ilman ikälisiä ja       45 prosentin mukaan, jos hänen asuntonsa on
14402: määrävuosikorotuksia. Edustajalle, joka on        yleisiä maa- ja vesikulkuneuvoja käyttäen kau-
14403: valittu muusta kuin Helsingin kaupungin tai       empana kuin 30 kilometrin matkan päässä
14404: Uudenmaan läänin vaalipiiristä, suoritetaan       Helsingin päärautatieasemalta.
14405: kulukorvaus 45 prosentin mukaan laskettuna.
14406: Jos edustajalla on muussa kuin Helsingin kau-
14407: pungin tai Uudenmaan läänin vaalipiirissä ole-      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
14408: van asunnon lisäksi edustajantoimen hoitamis-     kuuta 1989.
14409: 
14410:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1988
14411: 
14412:                     Pertti Hietala                        Tapani Mörttinen
14413:                     Kauko Juhantalo                       Elisabeth Rehn
14414:                                             1988 vp.
14415: 
14416: Lakialoite n:o 113
14417: 
14418: 
14419: 
14420: 
14421:                                 Hietala ym.: Ehdotus laiksi kansanedustajain eläkelain muutta-
14422:                                   misesta
14423: 
14424: 
14425:                                        Eduskunnalle
14426: 
14427:                          ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
14428: 
14429:   Aloitteessa ehdotetaan kansanedustajain elä-    räytymisperusteeseen otetaan mukaan veron-
14430: kelakia muutettavaksi siten, että eläkkeen mää-   alaiseksi tuloksi luettava kulukorvaus.
14431: 
14432: 
14433: 
14434: 
14435:                                      YLEISPERUSTELUT
14436: 
14437: 1. Nykyinen tilanne                               2. H a II it u k sen esitys t u 1o - j a v a-
14438:                                                      rallisuusverolaiksi (HE n:o 109)
14439:   Kansanedustajan eläke lasketaan kansan-
14440: edustajain eläkelain (329/67) mukaan vaali-          Syyskuun 13 päivänä 1988 hallitus antoi
14441: kaudelta karttuvana prosenttimääränä eläk-        eduskunnalle esityksen tulo- ja varallisuusvero-
14442: keen perusteena olevasta edustajanpalkkiosta.     laiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi. Tä-
14443: Lain 5 §:n mukaan mukaan eläkkeen perus-          hän kokonaisverouudistukseen tähtäävään la-
14444: teena on edustajanpalkkiosta annetun lain         kiesitykseen sisältyy muun ohella luontois-
14445: (328/47) mukaan kansanedustajalle kuukau-         etujen ja korvausten aikaisempaa laajempi ve-
14446: delta suoritettava edustajanpalkkio, kuitenkin    rottaminen.
14447: vähintään valtion vanhasta B 1 palkkaluok-           Kansanedustajia koskien lakiesityksessä eh-
14448: kaan kuuluvasta virasta kuukaudelta suoritet-     dotetaan säädettäväksi, että veronalaista tuloa
14449: tavaa peruspalkkaa vastaava määrä. Edusta-        ei ole kohtuullinen korvaus, joka maksetaan
14450: janpalkkio on määritelty edustajanpalkkiolain     kansanedustajan toimen hoitamisesta aiheutu-
14451: 1 §:n 1 momentissa. Se on sidottu valtioneu-      neiden erityisten kustannusten ja elantomeno-
14452: voston jäsenen palkkioon ja säädetty seitsemän    jen lisäyksen kattamiseksi. Verohallitus antaisi
14453: palkkaluokkaa tätä pienemmäksi. Palkkioon         tarkemmat määräykset verovapaasta määrästä
14454: on säädetty kuuluvaksi lomaraha ja määrävuo-      (52 §). Säännösehdotus ilmaisee sen periaat-
14455: sikorotus.                                        teellisen kannanmuutoksen, että eduskunnan
14456:    Edustajanpalkkiolain 1 §:n 2 momentissa on     maksamaa kulukorvausta ei enää pidetä koko
14457: säädetty edustajan kulukorvauksesta. Se on        määrältään kustannusten korvauksena vaan
14458: luonteeltaan korvaus kustannuksista eikä edus-    osaksi ansiotulona. Tällöin on perusteltua, että
14459: tajanpalkkion osa. Sen vuoksi sitä, kuten         myös eläkesäännökset muutetaan siten, että
14460: aiemmin suoritettua edustajan päivärahaa-         tuloksi katsottava kulukorvauksen osa kerryt-
14461: kaan, ei ole otettu eläkkeen perusteena olevaan   tää ansioeläkettä.
14462: palkkioon mukaan. Edustajan siirtyessä eläk-
14463: keelle häneltä jäävät pois ne kulut, joiden
14464:                                                   3. Esityksen       taloudelliset        vaiku-
14465: korvaamiseksi aikanaan maksettiin päivärahaa
14466:                                                      tukset
14467: ja nykyisin kulukorvausta.
14468:                                                     Eläkeperusteen muutoksella ei ole mainitta-
14469:                                                   via nettovaikutuksia, koska valtio saa vastaa-
14470:                                                   vasti uusia verotuloja.
14471: 281264X
14472: 2                                   1988 vp. -     LA n:o 113
14473: 
14474:                              YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
14475: 
14476: 1. Lakiehdotus                                     ratkaisut saattavat veropiirikohtaisesti vaihdel-
14477:                                                    la ja verotettavan tulon lainvoimainen ratkaise-
14478: Kansanedustajain eläkelaki                         minen kestää usein monia vuosia.
14479: 
14480:   5 §:n 2 mom. Uudessa momentissa ehdote-
14481: taan säädettäväksi, että eläkkeen perusteena       2. Voimaan t u 1o
14482: olevana edustajanpalkkiona otetaan huomioon
14483: se osa edustajanpalkkiosta annetussa laissa          Ehdotettu laki on tarkoitus saattaa voimaan
14484: tarkoitetusta kulukorvauksesta, josta veron en-      päivänä tammikuuta 1989.
14485: nakko tai vero on asianomaiselta perittävä.
14486: Eläkeperuste on sidottu ensisijaisesti ennakko-      Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
14487: perinnän ratkaisuihin sen vuoksi, että ne teh-
14488: dään kaikkia kansanedustajia koskien samalla                että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14489: tavoin kun taas lopullisessa verotuksessa vero-           lakiehdotuksen:
14490: 
14491: 
14492:                                              Laki
14493:                            kansanedustajain eläkelain muuttamisesta
14494: 
14495:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 14 päivänä heinäkuuta 1967 annetun kansanedus-
14496: tajain eläkelain (329/67) 5 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
14497: 
14498:                       5§                           lukorvauksesta, josta veron ennakko tai vero
14499:                                                    on asianomaiselta pidätettävä.
14500:   Lisäksi eläkkeen perusteena olevana edusta-
14501: janpalkkiona otetaan huomioon se osa edusta-         Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
14502: janpalkkiosta annetussa laissa tarkoitetusta ku-   kuuta 1989.
14503: 
14504: 
14505:     Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1988
14506: 
14507:                      Pertti Hietala                         Tapani Mörttinen
14508:                      Kauko Juhantalo                        Elisabeth Rehn
14509:                                              1988 vp.
14510: 
14511: Lakialoite n:o 114
14512: 
14513: 
14514: 
14515: 
14516:                                  Saari ym.: Ehdotus laiksi työllisyyslain 29 §:n muuttamisesta
14517: 
14518: 
14519:                                          Eduskunnalle
14520: 
14521:   Vuoden 1988 aikana työllisyystilanne on           keskiarvojen tasolle. Erityisen vaikea ja valta-
14522: Vaasan työvoimapiirin alueella huolestuttavasti     kunnallisia keskiarvoja huomattavasti pahempi
14523: heikentynyt. Kehitys on ollut päinvastaista         on tilanne läänin nuorten ja pitkäaikaistyöttö-
14524: kuin muualla maassamme. Syitä tähän huo-            mien kohdalla.
14525: noon kehitykseen on useita. Teollisuuden ra-          Aikaisemman hyvän työllisyystasonsa vuoksi
14526: kennemuutos on vienyt runsaasti työpaikkoja         Vaasan lääni sijoitettiin työllisyyslain 29 §:ssä
14527: juuri Vaasan läänissä huomattavasti työllistä-      Turun ja Uudenmaan läänin työvoimapiirien
14528: neistä tekstiili-, vaate-, nahka- ja kenkäteolli-   kanssa ryhmään, jossa lain 18 ja 19 § tulevat
14529: suudesta. Sen lisäksi myös valtion yhtiöt ovat      voimaan viimeisenä eli vuoden 1990 alusta.
14530: Vaasan työvoimapiirin alueella vähentäneet          Toteutuneen negatiivisen kehityksen jälkeen ei
14531: työvoimaansa.                                       perustetta Vaasan läänin sijoittamiselle mainit-
14532:   Samanaikaisesti maatalouden tuotannonra-          tuun viimeiseen ryhmään enää ole.
14533: joitukset ovat vieneet työpaikkoja maataloutta        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
14534: palvelevasta teollisuudesta ja kaupasta, ja tur-
14535: kistuotantoa on kohdannut syvä lama. Kulu-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14536: van vuoden aikana Vaasan työvoimapiirin                    lakiehdotuksen:
14537: työttömyys on noussut melko tarkkaan maan
14538: 
14539: 
14540: 
14541: 
14542:                                               Laki
14543:                                työllisyyslain 29 §:n muuttamisesta
14544: 
14545:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 13 päivänä maaliskuuta 1987 annetun työllisyys-
14546: lain (275/87) 29 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä joulukuuta 1987 annetussa
14547: laissa (1174/87), näin kuuluvaksi:
14548: 
14549:                      29 §                       kuin Jämsänkosken, Kinnulan ja Viitasaaren
14550:    Voimaantulo. Tällä lailla kumotaan 23 päi- kunnissa, Vaasan läänin, Kuopion läänin, Hä-
14551: vänä joulukuuta 1971 annettu työllisyyslaki meen ja Mikkelin läänin työvoimapiireissä sekä
14552: (946171) siihen myöhemmin tehtyine muutoksi- 1 päivänä tammikuuta 1990 Turun ja Uuden-
14553: neen. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maan läänin työvoimapiireissä. Lain 18 §:n 2
14554: tammikuuta 1988. Lain 18 §:n 3 momentissa momentissa tarkoitetulle viimeisten kahden
14555: säädetty velvollisuus järjestää työntekomah- vuoden aikana 12 kuukautta työttömänä olleel-
14556: dollisuus yhdenjaksoisesti 12 kuukautta työttö- le henkilölle työntekomahdollisuus on järjes-
14557: mänä olleelle henkilölle sekä lain 19 § tulevat tettävä 18 §:n 3 momentin mukaisesti muissa
14558: voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988 Lapin työvoimapiireissä kuin Turun ja Uudenmaan
14559: läänin, Oulun, Kainuun, Pohjois-Karjalan lää- läänin työvoimapiireissä sen jälkeen kun henki-
14560: nin, Satakunnan ja Kymen läänin työvoimapii- lö on ollut työttömänä 1 päivän tammikuuta
14561: reissä sekä Jämsänkosken, Kinnulan ja Viita- 1988 jälkeen yhteensä 12 kuukautta. Turun ja
14562: saaren kunnassa, 1 päivänä tammikuuta 1989 Uudenmaan läänin työvoimapiireissä työnteko-
14563: Keski-Suomen läänin työvoimapiirin muissa mahdollisuus on järjestettävä sen jälkeen kun
14564: 281282R
14565: 2                                1988 vp. -    LA n:o 114
14566: 
14567: henkilö on ollut työttömänä yhteensä 12 kuu-      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
14568: kautta 1 päivän tammikuuta 1989 jälkeen.        kuuta 1989.
14569: --------------
14570:     Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1988
14571: 
14572:        Aapo Saari                  Juho Sillanpää              Jorma Fred
14573:        Anneli Jäätteenmäki         Jukka Vihriälä              Esko Almgren
14574:        Esko Aho                    Kari Urpilainen             Jarmo Wahlström
14575:        Håkan Malm                  Gustav Björkstrand          Raimo Vistbacka
14576:                                              1988 vp.
14577: 
14578: Lakialoite n:o 115
14579: 
14580: 
14581: 
14582: 
14583:                                  Stenius-Kaukonen ym.: Ehdotus yö- ja vuorotyötä koskevaksi
14584:                                     lainsäädännöksi
14585: 
14586: 
14587:                                         Eduskunnalle
14588: 
14589: 1. Yleistä                                         kuvaa yö- ja vuorotyön haitoista, koska niissä
14590:                                                    ei ole otettu huomioon sitä, että ihmiset, joille
14591:    Työaikalain (604/ 46) mukaan kello 21 :n ja     näistä työaikamuodoista on eniten haittoja,
14592: 6:n välillä tehtävä työ on yötyötä. Lain 14 §:n    valikoituvat pois sellaisista töistä. Todellisuu-
14593: mukaan naisten pitäminen yötyössä on pää-          dessa yö- ja vuorotyöstä työntekijöille aiheutu-
14594: sääntöisesti kielletty.                            vat haitat ovat siten suuremmat kuin mitä
14595:    Työaikalain tätä kohtaa ei ole kuitenkaan       edellä selvitetyissä tutkimuksissa on todettu.
14596: noudatettu, vaan voimaantuloa on lykätty
14597: poikkeuslaeilla. Väliaikaisista poikkeuksista
14598: naisten yötyökieltoa koskevista säännöksistä       1.2. Keinoja yö- ja vuorotyöstä aiheutuvien
14599: annetussa laissa (955/72) vahvistettiin edelly-         haittojen vähentämiseksi
14600: tykset, joiden vallitessa naisten yötyön teettä-
14601: minen oli poikkeusluvalla mahdollista. Laki,       1.2.1. Hallituksen esityksen perustelut
14602: jonka voimassaoloaikaa on muutamia kertoja                                          '
14603: jatkettu, on voimassa vuoden 1988 loppuun.            Hallituksen esityksen yleisperusteluissa lue-
14604:                                                    tellaan myös keinoja, joilla yötyöstä johtuvia
14605:                                                    haittoja voidaan vähentää. Näitä olisivat mm.:
14606: 1.1. Yö- ja vuorotyön haitoista                       - vuorotyön vuorokierron tulee olla nopea,
14607:                                                       - vuorokierrossa ei saisi olla kuin muuta-
14608:    Hallituksen yleisperusteluissa yö- ja vuoro-    mia peräkkäisiä yövuoroja,
14609: työtä koskevaksi lainsäädännöksi (HE n:o 193)         - aamuvuoro saisi alkaa aikaisintaan seit-
14610: todetaan yö- ja vuorotyön haitoiksi mm. seu-       semältä,
14611: raavat:                                               - työntekijöillä pitäisi olla mahdollisuus
14612:    - yö- ja vuorotyössä olevilla on runsaasti      vaikuttaa vuoronsa alkamisaikaan,
14613: eri sairauden oireita (vatsa- ja suolistovaivat,      - vuoron pituuden tulisi määräytyä työn
14614: ruokahaluttomuus, vatsa- ja pohjukaissuoli-        psyykkisen ja fyysisen kuormituksen mukaan.
14615: haavaumat, sydänoireet jne.),                      Siten mm. yövuoron tulisi olla lyhyempi kuin
14616:    - yö- ja vuorotyö aiheuttaa ihmisten elin-      päivä- ja iltavuoron,
14617: toimintojen vuorokausirytmin häiriintymistä,          - vuorojen välisten lepoaikojen tulee olla
14618:    - yö- ja vuorotyössä olevien sairauden oi-      riittäviä,
14619: reet liittyvät unirytmin häiriintymiseen ja epä-      - keskeytymättömässä vuorotyössä vuoro-
14620: säännölliseen ruokailuun,                          vapaat tulee sijoittaa tarkoituksenmukaisesti,
14621:    - yö- ja vuorotyö saattaa aiheuttaa haittoja       - vuorokierto ei saisi olla liian pitkä, yleen-
14622: raskaana oleville naisille,                        sä korkeintaan neljä viikkoa,
14623:    - vuorotyössä työskentelevät kärsivät myös         - vuorojärjestelmän tulee olla säännölli-
14624: psyykkisestä stressistä,                           nen.
14625:    - vuorotyön tekeminen vaikuttaa myös yk-
14626: silön sosiaalisiin suhteisiin. Eri tutkimusten
14627: mukaan sosiaaliset haitat näyttävät koskevan       1.2.2. Sosiaali- ja terveysministeriön päätös
14628: enemmän naisia.
14629:    Hallituksen esityksen perusteluissa kuitenkin     Myös sosiaali- ja terveysministeriön päätök-
14630: todetaan, että tutkimukset eivät anna todellista   sessä eräistä naisten yötyötä koskevista perus-
14631: 281303P
14632: 2                                    1988 vp. -     LA n:o 115
14633: 
14634: teista (223/75) on mainittu keinoja, joilla yö-        Hallituksen esitykseen sisältyy ehdotus yö-
14635: työn haittoja voidaan vähentää. Ennen naisten       työn määritelmän muuttamisesta siten, että
14636: yötyön poikkeusluvan saamista työnantajan on        yötyö alkaisi vasta kello 22 nykyisen kello 21:n
14637: pitänyt järjestää kuntoon seuraavat asiat:          sijasta. Perustelut ovat myös tässä teollisuuden
14638:    - mahdollisuus terveellisen aterian saami-       tarpeista lähteviä. Esityksessä todetaan, että
14639: seen yötyön aikana,                                 "nykyistä tiukkaa yötyön määritelmää tulisi
14640:    - työnantaja toimituttaa terveystarkastuk-       voida lieventää tarpeellisen joustavuuden lisää-
14641: sen, jolla selvitetään työntekijän henkilökoh-      miseksi työaikajärjestelyissä".
14642: taiset edellytykset ja soveltuvuus työhön,             Hallituksen esityksen nykyistä tilannetta ku-
14643:    - pitää olla mahdollisuus työtehtävien           vaavassa osassa todetaan, että työneuvosto on
14644: vaihtamiseen ja lepotaukojen viettämiseen,          hylännyt muutamia naisten yötyötä koskevia
14645:    - kuljetuksen järjestäminen silloin, kun         poikkeushakemuksia. Hakemukset ovat tulleet
14646: työmatka sitä edellyttää eikä käytettävissä ole     työneuvoston käsittelyyn työsuojeluviranomai-
14647: tyydyttävää yleistä kulkuneuvoa.                    sen alistuksen tai päätöksestä tehdyn valituk-
14648:                                                     sen vuoksi. Hylätyt tapaukset ovat koskeneet
14649:                                                     mm. yksintyöskentelyä tai pelkästään yön ai-
14650: 1.2.3. Työajan lyhentäminen                         kana tapahtuvaa työskentelyä. Näihin työneu-
14651:                                                     vostonkin oleellisiksi katsomiin ongelmiin ei
14652:   Työaikakomitean mietinnössä (1983:69) to-         hallituksen esityksessä puututa lainkaan.
14653: detaan ruotsalaisten tutkijoiden päätyneen sii-
14654: hen, että niin vuoro- kuin periodityön ongel-
14655: miakin voitaisiin lievittää lyhentämällä työai-     3. Eduskunnan ohjeet valmistelua
14656: kaa.                                                   varten
14657: 
14658:                                                       Hallituksen esityksen perusteluiden asian
14659: 1.2.4. Lasten päivähoidon järjestäminen             valmistelua koskevassa osassa todetaan, että
14660:                                                     kun eduskunta vuonna 1984 muutti lakia väli-
14661:    Vuoden 1972 naisten yötyötoimikunta totesi,      aikaisista poikkeuksista naisten yötyökieltoa
14662: että yötyökielto voidaan kumota vasta, kun          koskevista säännöksistä, se edellytti, että
14663: lasten päivähoitokysymys on järjestetty asian-        - työntekijöiden terveyden seurantaa te-
14664: mukaisesti.                                         hostetaan,
14665:    Hallituksen esityksen yleisperusteluissa käsi-     - työoloja parannetaan erityisesti
14666: tellään päivähoidon suunnitelmia vuosiksi                  - kuljetusten,
14667: 1989-1993. Hallitus toteaa, että suunnitelmis-             - työpaikkaruokailun,
14668: sa ei ole otettu huomioon ympärivuorokautisen                  yksintyöskentelyn,
14669: päivähoidon tarvetta. Tavallisenkin päivähoi-              - lepotaukojen,
14670: don osalta vajaus tulisi kuntien arvioiden mu-             - lastenhoidon,
14671: kaan olemaan vuoden 1990 alussa 34 000 paik-                   raskaana olevien naisten suojelun
14672: kaa.                                                           osalta.
14673: 
14674: 
14675: 2. Hallituksen esityksestä                          4. Perustelut
14676: 
14677:    Hallitus perustelee esitykseensä sisältyvää      4.1. Periodityöntekijän työvuorojen välinen
14678: naisten yötyökiellon kumoamista vuoden 1972              lepoaika
14679: yötyötoimikunnan mietintöön (1972 B:79) si-
14680: sältyvällä toteamuksella, että teollisuuden ta-        Periodityöntekijän työvuorojen välisen lepo-
14681: loudellinen kilpailukyky edellyttää koneiden        ajan tulee olla vähintään 10 tunnin mittainen.
14682: keskeytymätöntä käyttöä. Tämä onkin esityk-         Vastaava työvuorojen enimmäispituuden ja vä-
14683: sen pääasiallinen peruste. Se näkyy mm. siinä,      himmäislepoaikojen säätely on mm. kauppa-
14684: että edellä esityksen perusteluissa lueteltuja      työaikalaissa. Lisäksi esimerkiksi moottoriajo-
14685: haittoja ei vakavasti esitetä poistettavaksi.       neuvon kuljettajille on lakisääteisesti turvattu
14686: Vaikka perusteluissa luetellaan keinoja vuoro-      vähintään 10 tunnin yhdenjaksoinen vuorokau-
14687: ja yötyön haittojen poistamiseksi, ei niitä kui-    tinen lepoaika.
14688: tenkaan aiota käyttää.
14689:                                      1988 vp. -     LA n:o 115                                       3
14690: 
14691:   Tätä vaatimusta tukee myös se, että sairaan-      mukaan työtuntijärjestelmää voitaisiin muut-
14692: hoitohenkilöstön työtä sekä työ- ja elinoloja       taa myös perustellusta syystä, merkitsisi tähän-
14693: koskevassa ILO:n suosituksessa vuodelta 1977        astisen suojan huomattavaa heikennystä.
14694: on todettu mm, ettei sairaanhoitotyötä tekevän         Useissa tapauksissa työtuntijärjestelmä voi-
14695: työpäivä saa olla pitempi kuin 12 tuntia ylityö     daan ilmoittaa työntekijöille hyvissä ajoin en-
14696: mukaan lukien. Sairaanhoitohenkilöstö kuuluu        nen työtuntijärjestelmän alkua. Siksi säännös
14697: pääosin periodijärjestelmän piiriin.                esitetään kirjoitettavaksi siten, että tasoittumis-
14698:                                                     jaksoa varten laadittava työtuntijärjestelmä on
14699:                                                     saatettava työntekijöiden tietoon mikäli mah-
14700: 4.2. Yötyön edellytykset kolmivuorotyössä           dollista neljä viikkoa ennen, mutta kuitenkin
14701:                                                     viimeistään yhtä viikkoa ennen työtuntijärjes-
14702:    Kuten edellä olevista perusteluista ilmenee,     telmän käyttöön ottamista.
14703: yö- ja vuorotyöhön liittyy kiistattomasti sekä
14704: terveydellisiä että sosiaalisia haittoja. Tämän
14705: vuoksi yö- ja vuorotyö tulisi saattaa minimiin      4.4. Yö- ja vuorotyöntekijöiden olosuhteet
14706: siten, että yö- ja vuorotyön teettämiseen oi-
14707: keuttaisivat lähinnä yhteiskunnalliset tai tuo-        Työturvallisuuslakiin on esitetty lisättäväksi
14708: tantotekniset syyt.                                 työnantajalle velvoite työmatkakuljetusten jär-
14709:    Periodityösäännöstö kattaa ensisijaisesti yh-    jestämiseen silloin, kun sitä muuten ei ole
14710: teiskunnalliset syyt. Tässä suhteessa laajennuk-    järjestettävissä. Tilannetta ei tule heikentää
14711: siin ei ole tarvetta, pikemminkin päinvastoin.      siitä, mikä se on tällä hetkellä naisten yötyön
14712:    Sen sijaan merkittävä työsuojelullinen puute     eräitä perusteita koskevassa päätöksessä.
14713: on se, jos työaikalain yötyötä koskeva 13 §            Myös raskaana olevien työntekijöiden suoje-
14714: sallisi rajoituksetta työn järjestämisen kolmeen    lua koskevat säännökset esitetään otettavaksi
14715: tai useampaan vuoroon, eikä laki asettaisi          työturvallisuuslakiin.
14716: mitään edellytyksiä siirryttäessä kolmivuoro-          Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen
14717: työhön joko säännöllisestä päivätyöstä tai kak-     (223175) edellyttämät terveystarkastukset ja
14718: sivuorotyöstä.                                      mahdollisuus lepotaukoihin yötyön aikana an-
14719:    Sen vuoksi työaikalain 13 §:ää esitetään         siotasoa alentamatta esitetään ulotettavaksi
14720: muutettavaksi siten, että yötyö olisi luvallista    koskemaan kaikkia yötyötä tekeviä.
14721: työssä, joka on tuotantoteknisistä tai muista          Mahdollisuus työtehtävien vaihtamiseen tu-
14722: pakottavista syistä järjestetty kolmeen tai use-    lee olla myös sosiaalisten syiden perusteella.
14723: ampaan vuoroon.                                     Tällaisia syitä ovat mm. lastenhoidon järjestä-
14724:    Jos työnantaja haluaisi muista kuin edellä       misen ongelmat.
14725: mainituista syistä järjestää työn tehtäväksi kol-
14726: messa tai useammassa vuorossa, voisi kysy-
14727: mykseen tulla yhteistoimintalain 7 §:n mukai-       4.5. Muut kysymykset
14728: sessa tai muussa vastaavassa yhteistoimintame-
14729: nettelyssä tapahtuva asiasta sopiminen. Jos            Hallituksen esityksessä yövuoro määritellään
14730: neuvotteluissa ei päästä sopimukseen, tulisi        siten, että se on työvuoro, joka sijoittuu kello
14731: kysymykseen nykyisen 13 §:n 7 kohdan mukai-         22:n ja 6:n väliseen aikaan vähintään kolmen
14732: nen lupamenettely.                                  tunnin ajan. Tämä mitätöisi eräillä aloilla lähes
14733:                                                     kokonaan muuten periaatteellisesti merkittä-
14734:                                                     vän työaikasuojan parannuksen.
14735: 4.3. Työtuntijärjestelmän muutokset                    Riittäviä perusteita ei ole myöskään esitetty
14736:                                                     hallituksen esityksille periodityöaloja koskevan
14737:   Työtuntijärjestelmää koskevat ehdotukset          luettelon laajentamiseksi ja yötyön alkamis-
14738: merkitsisivät toteutuessaan eräiltä osin työnte-    ajankohdan muuttamiseksi.
14739: kijöiden nykyisen oikeussuojan heikentymistä.
14740: Työneuvostossa syntyneen oikeuskäytännön ja           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
14741: oikeuskirjallisuudessa esitettyjen käsitysten
14742: mukaan työtuntijärjestelmää ei voida muuttaa                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
14743: ilman työntekijän suostumusta. Esitys, jonka               lakiehdotukset:
14744: 4                                    1988 vp. -      LA n:o 115
14745: 
14746: 
14747: 
14748: 
14749: 1.
14750:                                                Laki
14751:                                      työaikalain muuttamisesta
14752: 
14753:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14754:   kumotaan 2 päivänä elokuuta 1946 annetun työaikalain (604/46) 16 §:n 2 momentti,
14755:   sellaisena kuin se on 20 päivänä helmikuuta 1976 annetussa laissa (189176),
14756:   muutetaan 1 §:n 2 momentin 5 ja 11 kohta, 3 §:n 2 momentti, 7 §:n 2 momentin johdantokap-
14757: pale ja 3 momentti, 12 §:n 1 momentti, 4 luvun otsikko, 13 ja 14 § sekä 23 §:n 1 momentti,
14758:   sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 2 momentti 11 päivänä helmikuuta 1955 annetussa laissa
14759: (89/55), 7 §:n 2 momentin johdantokappale ja 3 momentti ja 13 § 30 päivänä joulukuuta 1965
14760: annetussa laissa (713/65), 12 §:n 1 momentti 9 päivänä heinäkuuta 1976 annetussa laissa
14761: (620176), sekä
14762:   lisätään lakiin uusi 16 b ja 20 b § seuraavasti:
14763: 
14764:                  1, 3, 7 ja 12 §
14765:     (Kuten hallituksen esityksessä n:o 193)              Edellä 6 §:ssä tarkoitetussa työssä työnteki-
14766:                                                       jällä saa työtuntijärjestelmän mukaan teettää
14767:                     4 luku                            peräkkäin enintään viisi 13 §:ssä tarkoitettuun
14768:                                                       yöaikaan sijoittuvaa yövuoroa, jollei asiasta
14769:                 Yö- ja vuorotyö
14770:                                                       ole sovittu toisin 7 §:n 1 momentissa tarkoite-
14771:                        13§                            tussa työehtosopimuksessa. Yövuorolla tarkoi-
14772:    Työ, jota tehdään kello 21 :n ja 6:n välisenä      tetaan työvuoroa, joka tai jonka osa sijoittuu
14773: aikana, on yötyötä. Sitä on lupa teettää seu-         kello 21 :n ja 6:n väliseen aikaan.
14774: raavissa tapauksissa:
14775:    (1 kohta kuten hallituksen esityksessä n:o                              16 b §
14776: 193)                                                    Työntekijälle on annettava 6 §:ssä tarkoite-
14777:    2) silloin, kun yhteiskunnalliset tai tuotanto-    tussa työssä vähintään 10 tunnin yhtämittainen
14778: tekniset syyt sitä välttämättä vaativat. Tällöin      lepoaika työvuoron alkamisesta laskettavan 24
14779: työn tulee olla järjestetty kolmeen tai useam-        tunnin kuluessa, jollei työaikajärjestely perustu
14780: paan vuoroon,                                         poikkeuslupaan tai kysymyksessä ole varalla-
14781:    (3 ja 4 kohta kuten hallituksen esityksessä        olon aikana tehty työ.
14782: n:o 193)                                                (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä
14783:    5) saunoissa ja kylpylöissä, kuitenkin enin-       n:o 193)
14784: tään kello 22.00:een asti;
14785:    (6 kohta kuten hallituksen esityksessä n:o                             20 b §
14786:  193)                                                   Vuorotyötä ja 6 §:ssä tarkoitettua työtä
14787:    Jos työnantaja haluaa muusta syystä järjes-       koskeva työtuntijärjestelmä on saatettava
14788: tää työn tehtäväksi kolmessa tai useammassa          työntekijöiden tietoon mikäli mahdollista vä-
14789: vuorossa, on asiasta sovittava työntekijäin          hintään neljä viikkoa ennen, mutta kuitenkin
14790: kanssa yhteistoimintalain 7 §:n mukaisessa tai       viimeistään yhtä viikkoa ennen siinä tarkoite-
14791: muussa vastaavassa yhteistoimintamenettelys-         tun ajanjakson alkamista. Tämän ilmoitusajan
14792: sä. Jos tällaiseen sopimukseen ei päästä, voi        jälkeen työtuntijärjestelmää voidaan muuttaa
14793: työsuojelupiirin työsuojelulautakunnan poik-         vain työntekijän suostumuksella.
14794: keuslupajaosto antaa luvan yötyön tekemiseen            (2 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o
14795: määräämillään ehdoilla, jos erityiset syyt sitä      193)
14796: vaativat.
14797:                        14 §                                               23 §
14798:    (1 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o            (Kuten hallituksen esityksessä n:o 193)
14799: 193)
14800:                                     1988 vp.       LA n:o 115                                       5
14801: 
14802:   Tämä laki tulee voimaan      päivänä               Niillä aloilla, joilla voimassa oleva, yleiseksi
14803: kuuta 198                                          katsottava valtakunnallinen työehtosopimus si-
14804:   Lailla kumotaan väliaikaisista poikkeuksista     sältää määräyksiä tässä laissa tarkoitetuista
14805: naisten yötyökieltoa koskevista säännöksistä       asioista, sovelletaan tätä lakia kuitenkin vasta
14806: 29 päivänä joulukuuta 1972 annettu laki (955/      työehtosopimuksen voimassaolokauden päätyt-
14807: 72) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.        tyä.
14808: 
14809: 
14810: 2.
14811:                                                Laki
14812:                   kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain muuttamisesta
14813: 
14814:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti
14815:   muutetaan 26 päivänä toukokuuta 1978 annetun kauppaliikkeiden ja toimistojen työaikalain-
14816: (400/78) 11 §:n 2 momentti, sekä
14817:   lisätään 11 §:ään uusi 3 momentti sekä lakiin uusi 12 c § seuraavasti:
14818:                       11§                          on saatettava työntekijöiden tietoon mikäli
14819:                      Yö työ                        mahdollista vähintään neljä viikkoa ennen,
14820:                                                    mutta kuitenkin viimeistään yhtä viikkoa en-
14821:    (2 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o       nen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista.
14822: 193)                                               Tämän ilmoitusajan jälkeen työtuntijärjestel-
14823:    Edellä 4 §:ssä tarkoitetussa työssä työnteki-   mää voidaan muuttaa vain työntekijän suostu-
14824: jällä saa työtuntijärjestelmän mukaan teettää      muksella.
14825: peräkkäin enintään viisi 1 momentissa tarkoi-        (2 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o
14826: tettuun yöaikaan sijoittuvaa yövuoroa, jollei      193)
14827: asiasta ole sovittu toisin 5 §:n 1 momentissa
14828: tarkoitetussa työehtosopimuksessa. Y övuorolla       Tämä laki tulee voimaan         päivänä
14829: tarkoitetaan työvuoroa, joka tai jonka osa         kuuta 198 .
14830: sijoittuu kello 21:n ja 6:n väliseen aikaan.          Niillä aloilla, joilla voimassa oleva, yleiseksi
14831:                                                    katsottava valtakunnallinen työehtosopimus si-
14832:                      12 c §                        sältää määräyksiä tässä laissa tarkoitetuista
14833:           Luetteloista tiedottaminen               asioista, sovelletaan tätä lakia kuitenkin vasta
14834:                                                    työehtosopimuksen voimassaolokauden päätyt-
14835:   Edellä 12 §:ssä tarkoitettu työtuntiluettelo     tyä.
14836: 
14837: 
14838: 
14839: 4.
14840:                                                Laki
14841:                                 työturvallisuuslain muuttamisesta
14842: 
14843:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 28 päivänä kesäkuuta 1958 annettuun työturvalli-
14844: suuslakiin (299/58) uusi väliotsikko ja 10 a, 10 b, 10 c sekä 10 d § seuraavasti:
14845: 
14846:                      Yötyö                         taminen on työntekijän henkilökohtaiset omi-
14847:                                                    naisuudet huomioon ottaen tarpeellista työpai-
14848:                     10 a §                         kan olosuhteiden tai työn luonteen työntekijän
14849:   Yötyötä tekevälle työntekijälle on tarvittaes-   terveydelle aiheuttaman vaaran torjumiseksi.
14850: sa järjestettävä mahdollisuus työtehtävien         Mahdollisuus työtehtävien vaihtamiseen on
14851: vaihtamiseen, milloin tämä on olosuhteet huo-      tarvittaessa järjestettävä myös sosiaalisista
14852: mioon ottaen mahdollista ja työtehtävien vaih-     syistä.
14853: 6                                   1988 vp. -      LA n:o 115
14854: 
14855:    Työntekijälle on ansiotason säilyminen ja        työmatkat huomioon ottaen edellyttää kulje-
14856: käytössä olevat elpymisjärjestelyt huomioon         tusta, mutta reitiltään tai aikataulultaan tyy-
14857: ottaen järjestettävä mahdollisuus lepotaukojen      dyttävää yleistä kulkuneuvoa ei työvuoron al-
14858: viettämiseen yöllä tehtävän työn aikana, mil-       kamis- ja päättymisajankohtana ole työnteki-
14859: loin tämä on tarpeellista työpaikan olosuhtei-      jän käytettävissä, työnantajan on järjestettävä
14860: den tai työn luonteen työntekijälle aiheuttaman     kuljetus. Työnantaja voi periä työntekijäitä
14861: erityisen tapaturma- tai sairastumisvaaran tor-     kuljetuksesta yleisen kulkuneuvon käytöstä
14862: jumiseksi.                                          suoritettavaa maksua vastaavan maksun.
14863:    Raskaana olevia työntekijöitä ei saa pitää
14864: yötyössä neljännen raskauskuukauden jälkeen.                             10 d §
14865: Mikäli se odottavan äidin tai sikiön terveyden         Ennen kuin työntekijä aloittaa yötyön teke-
14866: vuoksi on tarpeellista, on yötyöstä pois siirtä-    misen, työnantajan tulee kustannuksellaan toi-
14867: minen tehtävä heti kun mahdollinen terveysris-      mituttaa terveydenhoitajan tai lääkärin suorit-
14868: ki on todettu.                                      tama terveystarkastus, jolla selvitetään työnte-
14869:                                                     kijän henkilökohtaiset terveydelliset edellytyk-
14870:                       10 b §                        set ja soveltuvuus yötyöhön siitä terveydelle
14871:    Työnantajan tulee, jos työaika pituutensa        aiheutuvien haittojen kannalta. Lisäksi yötyötä
14872: puolesta edellyttää ruokailua, järjestää yötyötä    tekevän työntekijän terveydentilaa on seuratta-
14873: tekevälle työntekijälle mahdollisuus terveellisen   va määrävälein.
14874: aterian saamiseen yötyön aikana siinä laajuu-         Työsuojeluhallitus antaa lääkintöhallitusta
14875: dessa kuin tarvetta siihen esiintyy ja aterian      kuultuaan tarkempia ohjeita 1 momentissa tar-
14876: järjestäminen olosuhteet huomioon ottaen on         koitetuista terveystarkastuksista.
14877: tarkoituksenmukaista. Ateriasta työnantaja voi
14878: periä työntekijäitä kohtuullisen korvauksen.
14879:                                                        Tämä laki tulee voimaan      päivänä
14880:                     10 c §                           kuuta 198
14881:     Milloin työmatka paikkakunnalla tavalliset
14882: 
14883: 
14884: 
14885: 
14886: 5.
14887:                                               Laki
14888:                nuorten työntekijäin suojelusta annetun lain 7 §:n muuttamisesta
14889: 
14890:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan nuorten työntekijäin suojelusta 29 päivänä
14891: joulukuuta 1967 annetun lain (669/67) 7 §:n 3 momentti näin kuuluvaksi:
14892: 
14893:                       7§
14894:                                                       Tämä laki tulee voimaan       päivänä
14895:   (3 mom. kuten hallituksen esityksessä n:o         kuuta 198
14896: 193)
14897: 
14898: 
14899:       Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1988
14900: 
14901:                Marjatta Stenius-Kaukonen                    Ensio Laine
14902:                                                1988 vp.
14903: 
14904: Lakialoite n:o 116
14905: 
14906: 
14907: 
14908:                                 Löyttyjärvi ym.: Ehdotus laiksi huoneenvuokralain 26 §:n muut-
14909:                                   tamisesta
14910: 
14911: 
14912:                                         Eduskunnalle
14913: 
14914:    Asuntoneuvoston vuokrajaosto on esittänyt       asuntojen hintaan, lisätään yhteiskunnallista
14915: vapaarahoitteisten asuntojen vuokriin ennätyk-     vuokra-asuntotuotantoa ja uudistetaan rahoi-
14916: sellisen rajuja korotuksia. Pääkaupunkiseudul-     tusjärjestelmää. Yhteiskunnan otetta ja sääte-
14917: le esitetään 2, 70 markan korotusta neliölle ja    lymahdollisuuksia asuntopolitiikassa, asumisen
14918: muualle maahan 1, 70 markan korotusta. Koro-       hinnan muodostumisessa on ratkaisevasti voi-
14919: tuksia perustellaan mm. huoneenvuokralain          mistettava.
14920: tuottopykälän soveltamisella.                         Tarvitaan perusteellista lainsäädännön uu-
14921:    Tiedot aravavuokratalojen korotusilmoituk-      distustyötä ja välittömästi vaikuttavia toimen-
14922: sista osoittavat korotusten olevan samaa luok-     piteitä. Hallituksen tulee estää ehdotetut hui-
14923: kaa, osin jopa kovempia. Esimerkiksi Helsin-       mat vuokrienkorotukset ja saattaa voimaan
14924: gin kaupungin vuokrataloissa Myllypuron alu-       vuokrasulku sekä vapaarahoitteisten että valtion
14925: eella ovat asukkaat saaneet ilmoituksia 2,62       lainoittamien asuntojen osalta. Aravavuokra-
14926: markan, 2, 73 markan ja jopa 2, 77 markan          talojen talous tulee turvata välittömin toimin
14927: korotuksista 1. 3.1989 alkaen. Näitä korotuksia    ja uudistamalla rahoitusjärjestelmä.
14928: perustellaan kasvaneilla hoitokustannuksilla ja       Ehdotamme, että epäonnistunut vuokria
14929: valtion lainojen lisääntyneillä korkomenoilla.     kohtuuttomasti korottava pääoman tuottovaa-
14930:    Vuokrataso niin aravavuokra-asunnoissa          timus poistetaan vuokranmääräämisperusteis-
14931: kuin vapaarahoitteisissakin vuokra-asunnoissa      ta.
14932: on jo nykyisellään täysin kohtuuton. Asumis-          Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14933: tuen, jota kaikki vuokralaiset eivät edes saa,     nioittaen,
14934: nostamisella ei tilannetta pystytä korjaamaan.
14935: On välttämätöntä puuttua asumiskustannusten                 että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
14936: muodostumiseen. Tämä edellyttää laajaa toi-               lakiehdotuksen:
14937: menpidesarjaa, jolla vaikutetaan maan ja
14938: 
14939:                                             Laki
14940:                             huoneenvuokralain 26 §:n muuttamisesta
14941: 
14942:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä heinäkuuta 1987 annetun huoneen-
14943: vuokralain (653/87) 26 §:n 3 momentti näin kuuluvaksi:
14944: 
14945:                      26 §
14946:                                                      Tämä laki tulee voimaan        päivänä
14947:   Korotusyleisohjeesta päätettäessä kiinteistö-    kuuta 1989.
14948: kustannuksina otetaan huomioon varsinaiset
14949: hoitomenot sekä pääomakustannukset.
14950: 
14951: 
14952: 
14953:     Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1988
14954: 
14955:                      Marja-Liisa Löyttyjärvi               Marjatta Stenius-Kaukonen
14956:                      Ensio Laine                           Esko-Juhani Tennilä
14957: 281334Y
14958: 1
14959: 
14960: 1
14961: 
14962: 1
14963: 
14964:     1
14965: 
14966:     1
14967: 
14968:     1
14969: 
14970:         1
14971: 
14972:         1
14973: 
14974:         1
14975: 
14976:             1
14977: 
14978:             1
14979: 
14980:             1
14981: 
14982:                 1
14983: 
14984:                 1
14985:                                              1988 vp.
14986: 
14987: Lakialoite n:o 117
14988: 
14989: 
14990: 
14991: 
14992:                                  Isohookana-Asunmaa ym.: Ehdotukset laeiksi ammatillisten op-
14993:                                     pilaitosten rahoituksesta annetun lain 5 §:n ja eräiden siihen
14994:                                     liittyvien lakien muuttamisesta
14995: 
14996: 
14997:                                         Eduskunnalle
14998: 
14999:    Maassamme on hyväksytty laajalti koulutuk-      sa oppilaitoksissa että lukioissa joutuvat muita
15000: sellisen tasa-arvon periaate, jota on myös lain-   huonompaan asemaan, myös sen, että huolta-
15001: säädännöllisin toimenpitein tuettu. Tätä tar-      jan varallisuus ja asuinpaikka vaikuttavat jo
15002: koitusta varten osaltaan on säädetty myös lait     pelkästään hakeutumiseen ko. oppilaitoksiin.
15003: ammattioppilaitosten oppilaiden opintososiaa-      Tätä ei enää nykypäivänä voi pitää koulutuk-
15004: lisista eduista (498/83) ja lukion oppilaiden      sellisen tasa-arvon mukaisena.
15005: opintososiaalisista eduista (499/83) sekä laki        Vaikka esimerkiksi ammatillista koulutusta
15006: ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta (494/    on viime vuosina hajasijoitettu uusia koulutus-
15007: 83) ja laki peruskoulun, lukion ja yleisen         pisteitä perustamalla, erityisesti opistotasolla ja
15008: kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista       eräillä erityisaloilla koulutusta joudutaan hake-
15009: sekä lainoista (1112178).                          maan varsin kaukaa kotipaikkakunnalta.
15010:    Eriarvoisuutta esiintyy kuitenkin edelleen      Myöskään lukiota ei ole vielä läheskään jokai-
15011: mm. seuraavien seikkojen osalta:                   sessa kunnassa.
15012:    1. Keskiasteen oppilaitokset voivat järjestää      Lyhyemmillä etäisyyksillä, joissa vaihtoeh-
15013: oppilaalle maksuttoman päivittäisen koulukul-      toina voivat olla päivittäinen ja viikoittainen
15014: jetuksen tai suorittaa koulumatkasta aiheutu-      kotonakäynti, tuen puuttuminen viikonloppu-
15015: vat kustannukset. Käytännössä tämä mahdol-         matkoilta rajoittaa oppilaan mahdollisuutta
15016: listaa tulkinnan, jonka mukaan niiden oppilai-     valita olosuhteidensa kannalta tarkoituksen-
15017: den viikonloppumatkoihin, jotka eivät matkan       mukaisin vaihtoehto.
15018: pituuden vuoksi voi kouluviikon aikana asua           Eduskunta ja sivistysvaliokunta ovat 1980-
15019: kotona, ei valtionosuutta ole mahdollista saa-     luvulla esittämissään kannanotoissa toistuvasti
15020: da. Laki ei nykyisessä muodossaan velvoita         kiinnittäneet huomiota keskiasteen opiskelijoi-
15021: oppilaitoksia maksamaan edes kotona asuvien        den opintososiaalisista eduista aiheutuvaan eri-
15022: matkoja, vaan antaa siihen ainoastaan mah-         arvoisuuteen, kun viikonloppumatkoja ja
15023: dollisuuden.                                       loma-aikojen kotimatkoja ei korvata (ks. esim.
15024:    2. Ne keskiasteen oppilaat, jotka eivät pääse   SiVM n:o 9/1985 vp. ja SiVM n:o 1/1988 vp.).
15025: asumaan oppilasasuntolaan, maksavat itse           Eduskunta on viimeksi keväällä 1988 edellyttä-
15026: asunnosta aiheutuvat kustannukset. Opintotu-       nyt hallituksen huolehtivan lukion oppilaiden
15027: kilain nojalla saatava avustus kattaa vuokrasta    opintososiaalisten etujen laajentamisesta siten,
15028: yleensä vain murto-osan. Asuntoloita, joissa ei    että lukion oppilaille järjestetään maksuton
15029: vuokraa tarvitse maksaa, on vähän.                 koulukuljetus lukukausien alussa ja lopussa
15030:    3. Vaikka asunto ja koulumatkat olisivat        sekä viikonloppukuljetus kotiin vähintään ker-
15031: oppilaalle maksuttomat, jää koulupaikkakun-        ran kuukaudessa.
15032: nalla majoittumaan joutuvalle oppilaalle vielä        Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15033: huomattavia taloudellisia rasituksia, sillä asu-   nioittaen,
15034: minen kodin ulkopuolella on kallista.
15035:    Edellä esitetyt epäkohdat aiheuttavat paitsi             että Eduskunta hyväksyisi seuraavat
15036: sen, että pitkämatkaisimmat sekä ammatillisis-            /akiehdotukset:
15037: 
15038: 
15039: 
15040: 
15041: 281387F
15042: 2                                   1988 vp. -      LA n:o 117
15043: 
15044: 1.
15045:                                               Laki
15046:           ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta annetun lain 5 §:n muuttamisesta
15047: 
15048:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta 3
15049: päivänä kesäkuuta 1983 annetun lain (494/83) 5 §:n 1 momentti näin kuuluvaksi:
15050: 
15051:                      5§                              pun ja loma-aikojen kotimatkojen kustannuk-
15052:          Valtionosuuteen oikeuttavat                 set;
15053:              käyttökustannukset                         3) ammattikasvatushallituksen hyväksymästä
15054:                                                      oppilasasuntolasta ja majoituksesta aiheutuvat
15055:   Ammatillista peruskoulutusta antava kun-           kustannukset;
15056: nallinen oppilaitos saa valtionosuutta käyttö-          4) oppilaitoksen huonetilojen vuokrista ja
15057: kustannuksiin, joiksi luetaan:                       vuokra-arvoista aiheutuvat kustannukset;
15058:    1) rehtorien ja opettajien palkkoja sekä niis-       5) muut oppilaitoksen käyttömenot, joihin ei
15059: tä meneviä työnantajan sosiaaliturvamaksuja          kuitenkaan lueta työtoiminnasta aiheutuvia
15060: ja eläkevakuutusmaksuja likimäärin vastaava          erillisiä palkkauskustannuksia, raaka- ja työ-
15061: rahamäärä, joka määräytyy asetuksella säädet-        ainekustannuksia eikä lautakuntien jäsenille
15062: tävien laskennallisten perusteiden mukaan;           maksettavia palkkioita ja muita korvauksia.
15063:   2) valtioneuvoston vahvistamien perusteiden
15064: mukaan oppilaalle maksettavan päivittäisen
15065: koulukuljetuksen järjestämisestä ja koulumat-
15066: kasta suoritettavasta korvauksesta aiheutuneet         Tämä laki tulee voimaan      päivänä
15067: kustannukset samoin kuin oppilaiden viikonlo-        kuuta 19
15068: 
15069: 
15070: 
15071: 
15072: 2.
15073:                                               Laki
15074: peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista sekä lainoista annetun
15075:                                     lain 5 §:n muuttamisesta
15076: 
15077:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtion-
15078: osuuksista ja -avustuksista sekä lainoista 28 päivänä joulukuuta 1978 annetun lain (1112/78)
15079: 5 § :n 2 momentin 1 a kohta, sellaisena kuin se on muutettuna 10 päivänä kesäkuuta 1988
15080: annetulla lailla (516/88), näin kuuluvaksi:
15081: 
15082:                        5§                            sestä ja koulumatkasta suoritettavasta kor-
15083:                                                      vauksesta aiheutuneet kustannukset samoin
15084:   Valtionosuuteen oikeuttaviksi lukion käyttö-       kuin oppilaiden viikonlopun ja loma-aikojen
15085: kustannuksiksi luetaan:                              kotimatkoista aiheutuvat kustannukset;
15086: 
15087:    1 a) valtioneuvoston vahvistamien perus-
15088: teiden mukaisesti lukion oppilaalle maksutto-          Tämä laki tulee voimaan      päivänä
15089: man päivittäisen koulukuljetuksen järjestämi-        kuuta 19 .
15090:                                    1988 vp. -     LA n:o 117                                 3
15091: 
15092: 3.
15093:                                             Laki
15094:      ammatillisten oppilaitosten oppilaiden opintososiaalisista eduista annetun lain 6 §:n
15095:                                          muuttamisesta
15096: 
15097:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan ammatillisten oppilaitosten oppilaiden opinto-
15098: sosiaalisista eduista 3 päivänä kesäkuuta 1983 annetun lain (498/83) 6 § näin kuuluvaksi:
15099: 
15100:                       6§                            Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee
15101:    Ammatillinen oppilaitos on velvollinen val-    myös oppilaan viikonlopun ja loma-aikojen
15102: tioneuvoston vahvistamien perusteiden mukai-      kotimatkojen kustannuksia.
15103: sesti järjestämään oppilaalle maksuttoman
15104: koulukuljetuksen tai suorittamaan koulumat-         Tämä laki tulee voimaan    päivänä
15105: kasta oppilaalle aiheutuvat kustannukset.         kuuta 19
15106: 
15107: 
15108: 
15109: 
15110: 4.
15111:                                             Laki
15112:         lukion oppilaiden opintososiaalisista eduista annetun lain 4 §:n muuttamisesta
15113: 
15114:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 3 päivänä kesäkuuta 1983 lukion oppilaiden
15115: opintososiaalisista eduista annetun lain (499/83) 4 § näin kuuluvaksi:
15116: 
15117:                       4§                             Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee
15118:    Lukio on velvollinen valtioneuvoston vahvis-    myös oppilaan viikonlopun ja loma-aikojen
15119: tamien perusteiden mukaisesti järjestämään lu-     kotimatkojen kustannuksia.
15120: kion oppilaalle maksuttoman koulukuljetuksen
15121: tai suorittamaan koulumatkasta oppilaalle ai-        Tämä laki tulee voimaan   päivänä
15122: heutuvat kustannukset.                             kuuta 19 .
15123: 
15124: 
15125:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1988
15126: 
15127:         Tytti Isohookana-Asunmaa       Kauko Heikkinen              Mauri Pekkarinen
15128:         Timo Kietäväinen               Seppo Pelttari               Jukka Gustafsson
15129:         Mirja Ryynänen                 Pentti Lahti-Nuuttila        Sauli Hautala
15130:                                              1988 vp.
15131: 
15132: Lakialoite n:o 118
15133: 
15134: 
15135: 
15136: 
15137:                                  Lahti-Nuuttila ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain 91 §:n muuttami-
15138:                                    sesta
15139: 
15140: 
15141:                                          Eduskunnalle
15142: 
15143:                           ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
15144: 
15145:   Aloitteessa ehdotetaan kalastuslain 91 §:ää       ja menoarvion määräraha tulee jakaa kalastus-
15146: muutettavaksi siten, että kertyneistä kalastuk-     piireille siinä suhteessa, kuin kalastuspiireissä
15147: senhoitomaksuista muodostunut valtion tulo-         on kalastuksenhoitomaksuja kertynyt.
15148: 
15149: 
15150: 
15151: 
15152:                                   ALOITTEEN PERUSTELUT
15153: 
15154:    Kalastuslain (286/82) 91 §:n 1 momentin          rustein, on määrärahan jaossa ollut suuria
15155: mukaan valtion tulo- ja menoarvioon on vuo-         eroavaisuuksia kalastuspiireittäin.
15156: sittain otettava kalatalouden edistämiseen mää-        Esimerkkinä voidaan todeta, että Hämeen
15157: räraha, joka vastaa ainakin sitä määrää, minkä      läänin kalastuspiiristä kertyneiden kalastuksen-
15158: kolmen edellisen vuoden aikana kalastuksen-         hoitomaksujen osuus on jo useita vuosia ollut
15159: hoitomaksun suorittaneiden henkilöiden keski-       noin 15 prosenttia. Läänin alueella rekisteröi-
15160: määräisen lukumäärän ja kulumassa olevan            tyjä virkistyskalastajia on maan virkistyskalas-
15161: vuoden kalastuksenhoitomaksun suuruuden             tajista noin 13 prosenttia. Näistä tosiseikoista
15162: perusteella laskien on katsottava kalastuksen-      huolimatta valtion tulo- ja menoarviossa ole-
15163: hoitomaksua kertyvän.                               vasta määrärahasta on Hämeen kalastuspiirille
15164:    Pykälän 2 momentin mukaan määrärahasta           osoitettu jo useampana vuonna alle 10 prosent-
15165: kullekin kalastuspiirille osoitettu osa käytetään   tia, vuonna 1988 ainoastaan 8,3 prosenttia.
15166: sen vahvistaman käyttösuunnitelman mukai-              Kalastuslakia tuleekin muuttaa siten, että
15167: sesti yhdenmukaisin perustein kalastusalueiden      kalastuksenhoitomaksuista kertyneet varat jae-
15168: ja kalastuskuntien sekä kalastusalan järjestö-      taan oikeudenmukaisessa suhteessa niille alu-
15169: jen toimesta suoritettavaan kalavesien hoitoon,     eille, joilla sekä ammatti- että virkistyskalas-
15170: kalakantojen parantamiseen, valistus- ja neu-       tuksen merkitys on suuri.
15171: vontatyöhön sekä kalataloutta koskevaan koe-           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
15172: ja suunnittelutoimintaan.
15173:    Vaikka toisessa momentissa todetaankin, et-               että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
15174: tä määräraha tulee jakaa yhdenmukaisin pe-                 lakiehdotuksen:
15175: 
15176: 
15177: 
15178: 
15179:  28143ID
15180: 2                                   1988 vp. -    LA n:o 118
15181: 
15182:                                             Laki
15183:                                kalastuslain 91 §:n muuttamisesta
15184: 
15185:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 16 päivänä huhtikuuta 1982 annetun kalastuslain
15186: (286/82) 91 §:n 2 momentti näin kuuluvaksi:
15187: 
15188:                      91 §
15189:                                                   mintaan. Määrärahasta voidaan myös myöntää
15190:    Määrärahasta kullekin kalastuspiirille osoi-   avustuksia kalastusalueiden muusta toiminnas-
15191: tettu osa käytetään sen vahvistaman käyttö-       ta aiheutuviin kuluihin. Kullekin kalastuspiiril-
15192: suunnitelman mukaisesti yhdenmukaisin perus-      le tulee määrärahasta osoittaa osuus siinä suh-
15193: tein kalastusalueiden ja kalastuskuntien sekä     teessa, kuin siinä on 1 momentissa tarkoitettu-
15194: kalastusalan järjestöjen toimesta suoritetta-     ja maksuja kertynyt.
15195: vaan kalavesien hoitoon, kalakantojen paran-
15196: tamiseen, valistus- ja neuvontatyöhön sekä ka-      Tämä laki tulee voimaan       päivänä
15197: lataloutta koskevaan koe- ja suunnittelutoi-      kuuta 198
15198: 
15199: 
15200:     Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1988
15201: 
15202:          Pentti Lahti-Nuuttila      Reijo Lindroos              Jukka Gustafsson
15203:          Pertti Lahtinen            Riitta Järvisalo-Kanerva    Matti Maijala
15204:          Marjatta Stenius-Kaukonen Matti Luttinen               Lea Savolainen
15205:          Matti Hokkanen             Kimmo Sasi                  Anneli Taina
15206:          Heikki A. Ollila           Sulo Aittoniemi             Jorma Rantanen
15207:          Esko Helle                 Arto Lapiolahti             Iiro Viinanen
15208:          Sirkka-Liisa Anttila       Erkki Pystynen              Ritva Vastamäki
15209:          Jouko Skinnari             Hannu Tenhiälä              Sirpa Pietikäinen
15210:                      Ilkka Joenpalo                     Matti Viljanen
15211: