<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

155 Käyttäjää paikalla! 0.0072531700134277

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1988_1 | A_1988_2 | A_1988_3 | A_1988_4 | A_1988_5 | B_1988_1 | B_1988_2 | C_1988_1 | C_1988_2 | D_1988 | E_1988_1 | E_1988_2 | E_1988_3 | E_1988_4 | E_1988_5 | E_1988_6 | F_1988_1 | F_1988_2 | F_1988_3 | Hak_1988 | PTK_1988_1 | PTK_1988_2 | PTK_1988_3 | PTK_1988_4 |

1: Vuoden 1988
2:
3: VALTIOPÄIVÄT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: E2
10: Toivomusaloitteet 1-1080
11:
12:
13: EDUSKUNTA
14: HELSINKI
15: ISSN 0783-9901
16:
17: Helsinki 1988. Valtion painatuskeskus
18: SISÄLLYSLUETTELO
19:
20:
21:
22:
23: Toivomusaloitteet 1-1080
24:
25:
26:
27: Perustuslakivaliokunta
28: Sivu Sivu
29: 1 Anttila ym.: Valmiuslainsäädäntöä kos- 10 Rehn m.fl.: Om förkortande av valför-
30: kevan hallituksen esityksen antamisesta ... rättningen tili en dag vid vai ............ .. 16
31:
32: - 2 Donner: Om åtgärder för att förklara 10 Rehn ym.: Vaalitoimituksen lyhentämi-
33: Helsingfors som oberoende republik eller sestä yhteen päivään vaaleissa ............ . 17
34: autonomt område ........................ . 2
35: 11 Rinne: Ymp~ristöulkoministeriön pe-
36: 2 Donner: Toimenpiteistä Helsingin muo- rustamisesta .... j. . . . . . . . . • • . . . • • • . . • • . . . . • 18
37: 1
38: dostamiseksi riippumattomaksi tasavallak-
39: si tai autonomiseksi alueeksi ............. . 3 12 Skinnari yrrJ.: Eduskuntavaalien ja
40: kunnallisvaalie~-~oimittamisesta samanai-
41: 3 Jansson m.fl.: Om utarbetande av ett kaisesti .................................. . 19
42: förslag om inrättande av ett organ för
43: 13 Skinnari ym.: Presidentinvaalin ajan-
44: beredning av justitieombudsmannavalet .. 4
45: kohdan muuttamisesta siirryttäessä suo-
46: raan kaksivaiheiseen kansanvaaliin ...... . 20
47: 3 Jansson ym.: Oikeusasiamiehen vaalia
48: valmistelevan toimielimen perustamista
49: 14 Wahlström ym.: Tasavallan presidentin
50: tarkoittavan ehdotuksen valmistelemisesta 5
51: valtaoikeuksien tarkistamisesta .......... . 21
52: - 4 Kortesalmi ym.: Vaalijärjestelmän epä-
53: kohtien poistamisesta .................... . 6 Lakivaliokunta
54:
55: 5 U. Leppänen ym.: Kansalaisten oikeus- - 15 Aittoniemi: Kirjanpitoalan asiantunte-
56: asiamiehen toimen perustamisesta ....... . 8 muksen lisäämisestä poliisin talousrikos-
57: tutkinnassa .............................. . 22
58: - 6 Melin m.fl.: Om grundande av ett utri-
59: kes- och säkerhetspolitiskt råd ........... . 9 16 Hautala ym.: Rangaistuskäytännön
60: monipuolistamisesta erityisesti nuorten ri-
61: 6 Melin ym.: Ulko- ja turvallisuuspoliitti- koksentekijäin kohdalla ................. . 23
62: sen neuvoston perustamisesta ............ . 11
63: 17 Hautala ym.: Korvauksen maksamises-
64: ta valtion varoista rikoksen uhrille ....... . 24
65: - 7 Moilanen ym.: Suhteellisuuden toteutta-
66: misesta kansanedustajain vaaleissa ....... . 13
67: 18 Jansson: Om ändring av stadgandena
68: om forum i brottmål ..................... . 25
69: 8 Moilanen ym.: Äänestämättä jättämistä
70: koskevan vaalisalaisuuden turvaamisesta .. 14 18 Jansson: Rikosasiain oikeuspaikkaa
71: koskevien säännösten muuttamisesta ..... . 26
72: - 9 Paasilinna ym.: Asunnonsaamisoikeu-
73: den saattamisesta kansalaisten perusoi- 19 Kärhä: Asunto-osakeyhtiölain muutta-
74: keudeksi ................................. . 15 misesta .................................. . 27
75:
76: 2804450
77: 4 Sisällysluettelo
78:
79: Sivu Sivu
80: 20 Lax: Om en stegvis avreglering av 33 Fred ym.: Kansainvälisten kansalaisjär-
81: hyresbostadsmarknaden . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 jestöjen toiminnan tukemisesta kehitysyh-
82: teistyövaroin .......... ~-·~~~~--;-;-;----zr~
83: 20 Lax: _yuokrkas_untomarkkinoide-n---------------------------
84: -· säänriostelyn asteittaisesta purkamisesta . . 29 34 Heikkinen ym.: Pysyvän rajanylityspai-
85: kan avaamisesta Kuhmon Vartiukseen .... 45
86: 21 Lehtosaari ym.: Vankeinhoitolaitoksen
87: henkilökunnan lisäämisestä .............. . 30 35 Juhantalo ym.: Ulkoasiainhallinnon
88: kehittämisestä kansainvälisen ympäristön-
89: 22 Moilanen ym.: Nuorten rikoksenteki-
90: suojeluyhteistyön tehostamiseksi ......... . 46
91: jöiden sovittelujärjestelmän laajentamises-
92: ta ........................................ . 31
93: 36 Männistö ym.: Kansainvälisen ympäris-
94: 23 Moilanen ym.: Tutkintavankeuden ja tökonferenssin järjestämisestä ........... . 48
95: vaihtoehtoisten rangaistusmuotojen sovel-
96: tamisesta lasten tekemiin rikoksiin ....... . 32 37 Nordman m.fl.: Om höjning av flyk-
97: tingkvoten ............................... . 49
98: 24 Mäkelä ym.: Määrärahasta Haapa-
99: mäen avovankilan rakentamisen aloittami- 37 Nordman ym.: Pakolaiskiintiön korot-
100: seen ...................................... . 33 tamisesta ................................ . 50
101:
102: 25 Pekkarinen: Haapamäen varavankilan 38 Nyby ym.: Biologisen ja metsätieteelli-
103: rakennustöiden käynnistämisestä ........ . 34 sen tutkimusaseman perustamisesta Tan-
104: saniaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51
105: 26 Renko ym.: Oikeusavustajan viran pe-
106: rustamisesta Liminkaan .................. . 35 39 Uosukainen ym.: Rajanylityspaikan
107: avaamisesta Imatralta Neuvostoliittoon ... 52
108: 27 Röntynen: Vankilasta vapautuvien
109: nuorten yhteiskuntaan sopeuttamisen edis-
110: 40 Wahlström ym.: Suomen panoksen
111: tämisestä ................................ . 36
112: kasvattamisesta YK:n väestörahastolle .... 54
113: 28 Valli ym.: Nettoansion ottamisesta päi-
114: väsakon perusteeksi ...................... . 37 41 Vähänäkki: Neuvostoliitosta transito-
115: liikkeessä välitettävien tavaroiden ottami-
116: sesta huomioon Suomen ja Neuvostoliiton
117: Ulkoasiainvaliokunta välisessä kaupassa ....................... . 56
118:
119: 29 Apukka: Kuolan niemimaan luonnon-
120: varojen hyödyntämisestä yhteistyössä Valtiovarainvaliokunta
121: Neuvostoliiton kanssa ................... . 38
122: 42 Ajo ym.: Sokiin fosforirikasteen jatko-
123: 30 Björklund: Suomen täysjäsenyyden to- jalostuspaikasta .......................... . 57
124: teuttamisesta Euroopan neuvostossa ..... . 39
125: 43 Ajo ym.: Turvevoimalan rakentamises-
126: 31 Donner m.fl.: Om förbättrande rättig-
127: ta Kolarin Teuravuomalle ................ . 58
128: heter för utlänningar bosatta i Finland .... 40
129:
130: 31 Donner ym.: Suomessa asuvien ulko- 44 Ala-Harja: Liikevaihtoveron poistami-
131: maalaisten oikeuksien lisäämisestä ....... . 41 sesta nahoitustyöltä ...................... . 60
132:
133: 32 Donner: Om ett program för informa- 45 Alaranta ym.: Kehitysvammaisille
134: tion om Finland i utlandet ............... . 42 maksettavan työosuusrahan saamisesta ve-
135: rottomaksi ............................... . 61
136: 32 Donner: Suomea käsittelevän ulkomail-
137: le suuntautuvaa tiedotusta koskevan oh- 46 Alaranta ym.: Valtion Haapaveden
138: jelman aikaansaamisesta ........ : ........ . 43 virastotalon laajentamisesta .............. . 62
139: Sisällysluettelo 5
140:
141: Sivu Sivu
142: 47 Almgren ym.: Leimaveron poistamises- 63 lsohookana-Asunmaa ym.: Turvetuo-
143: ta rahalaitosten velkakirjoista ensiasuntoa tantokaluston liikevaihtoveron palautta-
144: hankkivien avioparien osalta ............. . 63 misesta .................................. . 79
145:
146: 48 Andersson ym.: Liikevaihtoveron pois- 64 Jaakonsaari ym.: Ulkomaisten harjoit-
147: tamisesta kotimaisilta kaunokirjallisilta telijoiden verotuskohtelun yhtenäistämi-
148: kirjoilta ja ns. halpapainosten tukemisesta 64 sestä ..................................... . 80
149:
150: 49 Anttila ym.: Valtion virastotalon ra- 65 Jokinen ym.: Aurinkoenergian hyödyn-
151: kentamisesta Lopelle ..................... . 65 tämistä koskevan tutkimusohjelman laati-
152: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . 81
153: 50 Anttila ym.: Riihimäen poliisitalon pe-
154: ruskorjauksen toteuttamisesta ........... . 66 66 Jouppila ym.: Aluegeologin viran pe-
155: rustamisesta Vihantiin ................... . 82
156: 51 Apukka: Sokiin forforirikasteen jatko-
157: jalostamisesta Lapissa ................... . 67 67 Jurva ym.: Ulkomaisten hajoittelijoi-
158: den verotuskohtelun yhdenmukaistamises-
159: 52 Apukka: Malminetsinnän tehostamises- ta ....................................... .. 83
160: ta Lapin läänissä ......................... . 68
161: 68 Jurva ym.: Keksijöiden tukemisesta.... 84
162: 53 Elo: Teknologian kehittämiskeskuksen
163: palveluyksikön perustamisesta Satakun- 69 Järvenpää: Ns. lippusiirtolaivalla an-
164: taan ..................................... . 69 saitun ulkomaan työtulon verotuksessa
165: noudatettujen aikamäärien muuttamisesta 85
166: 54 Hautala ym.: Takautuvien eläketulojen
167: verottamisessa ilmenneiden epäkohtien 70 Järvenpää: Aluerakenteeseen perus-
168: poistamisesta ............................ . 70 tuvan aluepolitiikan toteuttamisesta ..... . 86
169:
170: 55 Hautala ym.: Pienyrittäjien liikevaihto- 71 Järvenpää: Yritystoiminnan tukiperus-
171: veron poistamisesta ...................... . 71 teiden laajentamisesta .................... . 87
172:
173: 56 Heikkinen ym.: Teknologian kehittä- 72 Järvenpää: Tuotantotoiminnan alueel-
174: miskeskuksen tuotekehitys- ja markki- lisesta tukemisesta annetun lain tarkoitta-
175: nointiyksikön perustamisesta Kajaaniin ... 72 man kehittämisavustuksen määrästä ..... . 88
176:
177: 57 Hurskainen-Leppänen ym.: Lasten päi- 73 Kankaanniemi: Lapsivähennyksen
178: vähoitoon kuljettamisesta aiheutuvien myöntämisperusteiden laajentamisesta
179: kustannusten verovähennyskelpoisuudesta 73 kunnallisverotuksessa .................... . 89
180: 58 Hurskainen-Leppänen ym.: Kuusan- 74 Kankaanniemi: Laktoosi-intoleranssis-
181: kosken saamisesta erityisaluetuen piiriin .. 74 ta aiheutuvien kustannusten vähennyskel-
182: poisuudesta verotuksessa ................ . 90
183: 59 Hurskainen-Leppänen ym.: Vientiasia-
184: miestoiminnan valtionapuprosentin korot- 75 Kankaanniemi ym.: Pakokaasukataly-
185: tamisesta ................................ . 75 saattorien vapauttamisesta autoverosta ... 91
186:
187: 60 Häkämies: Ulkomaisten harjoittelijoi- 76 Kietäväinen ym.: Metsäverotuksen epä-
188: den verotuskohtelun yhtenäistämisestä .... 76 kohtien korjaamisesta ................... . 92
189:
190: 61 Häkämies: Autoveron palauttamisesta 77 Kietäväinen ym.: Hakkeen käytön edis-
191: urheiluseuroille .......................... . 77 tämisestä ................................ . 93
192:
193: 62 Ikonen ym.: III perusvyöhykkeellä si- 78 Kietäväinen ym.: Kolmannen perus-
194: jaitsevien yritysten investointi- ja käynnis- vyöhykkeen kuntien aseman turvaamisesta
195: tysavustusten turvaamisesta .............. . 78 aluepoliittista lainsäädäntöä uudistettaessa 94
196: 6 Sisällysluettelo
197:
198: Sivu Sivu
199: - 79 Kietäväinen ym.: Valtion hankintojen 93 Malm ym.: Liikevaihtoveron poistami-
200: suuntaamisesta kehitysalueille . . . . . . . . . . . . 95 sesta kasvihuoneissa lannoitukseen käytet-
201: täväitä hiilidioksidikaasulta . . . . . . . . . . . . . . . 111
202: 80 Koistinen ym.: Leimaveron poistami-
203: sesta ensiasunnon hankkijoilta . . . . . . . . . . . . 96 94 Mattila: Ympäristönsuojelun liittämi-
204: sestä talousneuvoston toimintaan . . . . . . . . . 112
205: 81 Kortesalmi ym.: Vapo Oy:n osakepää-
206: oman korottamisesta Martinniemen sahan 95 Mattila ym.: Valtion- ja kunnallishal-
207: toiminnan jatkamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97 linnon tietojärjestelmien yhtenäistämisestä 113
208:
209: 82 Kortesalmi ym.: Takuuansiojärjestel- 96 Mattila ym.: Maakaasuverkon rakenta-
210: män luomisesta ja korkotuen myöntämi- misesta Oulun lääniin..................... 114
211: sestä turveurakaitsijoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98
212: 97 Melin m.fl.: Om utförsäljning av statli-
213: 83 Kortesalmi ym.: Aluepoliittisen lain- ga företag i aktiebolagsform tili enskilda
214: säädännön uudistamisesta teollisuuskylien ägare . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 115
215: kehittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99
216: 97 Melin ym.: Osakeyhtiöinä toimivien
217: 84 Kortesalmi ym.: Keiteleen, Kiuruveden, valtionyritysten myymisestä yksityisille . . . 118
218: Pihtiputaan ja Pyhäjärven kuntien mää-
219: 98 Miettinen: Nestemäisten polttoaineiden
220: räämisestä erityisalueiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100
221: varmuusvaraston rakentamisesta Ristii-
222: 85 Laine: Kotimaisen kirjallisuuden va- naan...... .... . . . .... . . . . . . ... . . . . ... . . ... 121
223: pauttamisesta liikevaihtoverosta . . . . . . . . . . 101
224: 99 Moilanen ym.: Ulkomaille muuttaneen
225: 86 Laine ym.: Maakaasuputken jatkami- Suomesta saaman eläkkeen verottamisesta 122
226: sesta länsirannikolle .. . . . . . .. .. . . . . .. . . . . . 102 100 Moilanen ym.: Mielenterveyspalvelu-
227: jen lisäämisestä pääkaupunkiseudulla..... 123
228: 87 Laitinen: Invalidien autoveron palau-
229: tuksen tason korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . 103 101 Mäkelä ym.: Velkojen korkojen oma-
230: vastuuosuuden poistamisesta verotuksessa 124
231: 88 Lax: Om avskaffande av omsättnings-
232: skatten på investeringar i avsvavlingsappa- 102 Mäkelä ym.: lnvalidivähennyksen ko-
233: ratur...................................... 104 rottamisesta verotuksessa . .. .. . . . . .. . . .. . . 125
234: 88 Lax: Liikevaihtoveron poistamisesta ri- 103 Mäkelä ym.: Invalidivähennyksen pa-
235: kinpoistolaitteisiin tehtäviltä investoinneil- lauttamisesta kunnallisverotukseen. . . . . . . . 126
236: ta......................................... 105
237: 104 Mäkelä ym.: Takautuvasti maksetta-
238: 89 Lehtosaari ym.: Tuotanto- ja pienyri- vien eläkkeiden verotuskäytännön muutta-
239: tystoiminnan tuen lisäämisestä kehitys- misesta . . .. .. . . . . . .. .. . . . . . . .. . . .. .. . . . .. . 127
240: alueilla.................................... 106
241: 105 Mäkelä ym.: Pienyritysten vapautta-
242: - 90 Lehtosaari ym.: Yrittäjäkoulutuspaik- misesta liikevaihtoverosta . . . . . . . . . . . . . . . . . 128
243: kojen lisäämisestä .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 107
244: 106 Mäkelä ym.: Eri potilasryhmien ase-
245: 91 U. Leppänen ym.: Läänien kehittämis- man tasapuolistamisesta autoveron palau-
246: rahan tason korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 108 tuksessa................................... 129
247:
248: 92 U. Leppänen ym.: Pienyritystoiminnan 107 Mäkelä ym.: Autoveron palautus-
249: tuen lisäämisestä .. . . . .. .. . . . .. .. . . . . .. .. . . 109 järjestelmän kehittämisestä sotainvalidien
250: osalta..................................... 130
251: 93 Malm m.fl.: Om avlyftande av omsätt-
252: ningsskatten för koldioxidgas för gödsling 108 Mäkelä ym.: Nuorten yritystoiminnan
253: i växthus.................................. 110 edistämisestä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 131
254: Sisällysluettelo 7
255:
256:
257: Sivu Sivu
258: 109 Mäkelä ym.: Määrärahasta kotimais- 123 T. Roos: Vammalan määräämisestä
259: ten polttoaineiden laboratorion investoin- erityisalueeksi............................. 148
260: teihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 132
261: 124 Röntynen: Metsätalouden hankinta-
262: 110 Mäkipää ym.: Polttoaineveron osuut- työn veronhuojennuksen kehittämisestä... 149
263: ta vastaavan avustuksen suorittamisesta
264: invalideille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 133 125 Sarapää: Lapin turvevarojen hyödyn-
265: tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 150
266: 111 Mäkipää ym.: Sähköistämisen lop-
267: puun saattamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 134 126 Savela ym.: Kehitysalueiden yritystoi-
268: minnan tukemisesta....................... 151
269: 112 Mäkipää ym.: Geologisen tutkimus-
270: työn tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 135 127 Seppänen ym.: Malmin lentokentän ja
271: Santahaminan saamisesta mahdollisim-
272: 113 Mäkipää ym.: Valtion virastotalon man pikaisesti asuntorakentamiseen . . . . . . 152
273: rakentamisesta Ulvilaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 136
274: 128 Siuruainen ym.: Pellonraivausmaksun
275: 114 Pelttari: Varasähkölaitteiston hankki- poistamisesta Pohjois- ja Itä-Suomen
276: misesta Kittilään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 137 pientiloilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 153
277:
278: 115 Pulliainen: Itä-Suomen karjalaiskylien 129 Siuruainen ym.: Koulutetun työvoi-
279: määrittelemisestä aluepoliittisessa lainsää- man työpaikkojen turvaamisesta kehitys-
280: dännössä erityisalueiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 138 alueilla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 154
281:
282: 130 Siuruainen ym.: Maaseudun yritystoi-
283: 116 Rehn m.fl.: Om enhetlig beskattning
284: minnan tehostamisesta.................... 155
285: av praktikantlönen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 139
286: 131 Siuruainen ym.: Kotimaisen hake-
287: 116 Rehn ym.: Harjoittelijoille maksetta-
288: energian käytön edistämisestä............. 156
289: van palkan verottamisen yhdenmukaista-
290: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 140 132 Siuruainen ym.: Turvevoimalan ra-
291: kentamisesta Pudasjärvelle . . . . . . . . . . . . . . . 157
292: 117 Renlund m.fl.: Om ökade möjligheter
293: att göra skatteavdrag för lönekostnader 133 Säilynoja ym.: Maakaasujohdon jat-
294: för barnskötare . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 141 kamisesta Vaasaan ja Perämeren alueelle 158
295: 117 Renlund ym.: Lastenhoitajan palkka- 134 Tenhiälä: Teollisuuspiirin sivutoimis-
296: kustannusten verovähennysoikeuden laa- ton perustamisesta Hämeenlinnaan . . . . . . . 159
297: jentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 142
298: 135 Turunen ym.: Määrärahasta ns. läh-
299: 118 Rinne: Verotuksen painopisteen siirtä- deveron palautuksiin merkittävistä kult-
300: misestä saasteverotukseen................. 143 tuuritapahtumista myös kunnille.......... 160
301:
302: 119 Rinne: Autojen valmistuksen aloitta- 136 Tykkyläinen ym.: Eläkeläisten invali-
303: misesta Porissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 144 divähennyksen tason säilyttämisestä vero-
304: tuksessa................................... 161
305: 120 Rinne: Lähipalvelujen turvaamisesta
306: pienyritystoiminnan avulla................ 145 137 Tykkyläinen ym.: Lisäyksestä valtion
307: vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon Rauta-
308: 121 Rinne: Olkiluodon ydinvoimalan kor- vaaran virastotalohankkeen toteuttami-
309: vaamisesta muulla energiantuotantomuo- seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 162
310: dolla...................................... 146
311: 138 Törnqvist ym.: Värtsilän Niiralan tul-
312: 122 J. Roos ym.: Perniön Teijon osa-alu- liaseman toimintaedellytysten parantami-
313: een nimeämisestä erityisalueeksi . . . . . . . . . . 147 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 163
314: 8 Sisällysluettelo
315:
316: Sivu Sivu
317: - 139 Uosukainen ym.: Valtion virastotilo- 153 Almgren ym.: Eräiden alkoholipitois-
318: jen hankkimisesta Imatran Mansikkalasta 164 ten juomien valmistamisen estämisestä.... 183
319:
320: 140 Westerlund m.fl.: Om etanolproduk- 154 Almgren ym.: Alkoholisairauksen tut-
321: tion av spannmål tili motorbränsle........ 165 kimusedellytysten parantamisesta . . . . . . . . . 184
322: 140 Westerlund ym.: Etanolin valmistami- 155 Almgren ym.: Katkaisuhoitopaikko-
323: sesta viljasta moottoripolttoaineeksi ..... . 168 jen perustamisesta päihdevammaisille tier-
324: veyskeskuksiin ........................... . 185
325: 141 Vistbacka ym.: Lannoiteveron kustan-
326: nuksia vastaavan avustuksen palauttami- 156 Anttila ym.: Kunnallisen kuluttaja-
327: sesta pienviljelmille ...................... . 171 neuvonnan henkilöstövoimavarojen lisää-
328: 142 Vistbacka ym.: Kasvihuoneviljelmillä misestä .................................. . 186
329: käytettävän lämmitysöljyn vapauttamises-
330: 157 Anttila ym.: Sosiaali- ja terveyden-
331: ta polttoaineverosta ...................... . 172
332: huollon henkilöstövoimavarojen turvaa-
333: 143 Vistbacka ym.: Pienyritysten perus- misesta .................................. . 187
334: tamiseen tarkoitetun alkuavustuksen
335: myöntämisperusteiden muuttamisesta..... 173 158 Fred ym.: Määrärahasta alkoholistien
336: "---------------- kuntoutuskustannusten suorittamiseen Oy
337: 144 Vistbacka ym.: -K~l~wkSeen--perus-~-------- -- ""- Alko Ab_;n y~t~~varoista ................ . 188
338: tuvan laskutuksen toteuttamisesta kauko- -- - ---
339: lämmön laskuttamisessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 174 159 Hautala ym.: Vammaisten ja pitkäai-
340: kaissairaiden kokonaisvaltaisen kuntou-
341: 145 Vähänäkki ym.: Fruktoosin ja sorbi- tuksen järjestämisestä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 189
342: tolin veronalaisuuden vaikutuksesta diabe-
343: tes-tuotteiden hintoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 175 160 Hautala ym.: Raskauden keskeyttämi-
344: seen liittyvän neuvonnan tehostamisesta . . 190
345: 146 Väistö: Ha~~een kilpailukyvyn paran-
346: tamisesta energianlähteenä................ 176 161 Hurskainen-Leppänen ym.: Lapsivesi-
347: tutkimusten määrän lisäämisestä.......... 191
348: Talousvaliokunta 162 Huuhtanen ym.: Kansanterveysase-
349: tuksen muuttamisesta yksityisiltä astetta-
350: 147 R. Aho ym.: Majoitusliikkeen mat- vien terveydenhoitopalvelujen saattami-
351: kustajakortin täyttämisestä luopumisesta 177 seksi valtionosuuden piiriin . . . . . . . . . . . . . . . 192
352: 148 Ala-Kapee ym.: Kunnallisen kulutta-
353: janeuvonnan kehittämisestä. . . . . . . . . . . . . . . 178 163 Huuhtanen ym.: Reumaliiton toimin-
354: nan tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 194
355: 149 Ala-Kapee ym.: Terveydelle vaarallis-
356: ten tuotteiden markkinoinnin estämisestä 179 164 Ikonen ym.: Alkoholiuoman ravin-
357: tola-, hotelli- ja kahvilatoiminnan tuki-
358: 150 Alaranta ym.: Maksuttomien terveys- mahdollisuuksien selvittämisestä.......... 195
359: palvelujen turvaamisesta opiskelijoille hei-
360: dän opiskelupaikkakunnillaan . . . . . . . . . . . . 180 165 Ikonen ym.: Raittiushotellien, -motel-
361: lien ja -ravintoloiden toiminnan tukemi-
362: 151 Alaranta ym.: Vanhainkodin ja ter- sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 196
363: veyskeskuksen vuodeosaston rakentami-
364: sesta Pyhäjärvelle......................... 181 166 Ikonen ym.: Valtionosuuden myöntä-
365: misestä ostopalveluina suoritettaviin sydä-
366: 152 Almgren ym.: Tavoiteohjelman laati- men ohitusleikkauksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 197
367: misesta alkoholin käytön vähentämiseksi
368: ja savuttoman tupakan valmistuksen estä- 167 Jokinen ym.: Alkoholin mainonnan
369: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 182 kieltämisestäsatelliitti-TV:nlähetyksissä.. 198
370: Sisällysluettelo 9
371:
372: Sivu Sivu
373: 168 Jokinen ym.: Toimenpiteistä ilman- 182 Lax: Ilmansuojeluinvestointien korko-
374: saasteiden haitallisten vaikutusten vähen- tuen korottamisesta....................... 216
375: tämiseksi . . . . . .. .. .. .. . . .. . . . . . . .. .. .. . . . . 199
376: 183 P. Leppänen ym.: Sepelvaltimon ohi-
377: 169 Jouppila ym.: Syöpätautien ja säde- tusleikkauksien lisäämisestä. . . . . . . . . . . . . . . 217
378: hoidon erikoislääkärien virkojen lisäämi-
379: sestä...................................... 200 184 U. Leppänen ym.: Rintamatunnuksen
380: omaavien siviili-invalidien kuntoutuksen
381: 170 Jurva ym.: Keskosiasten sairaalamak- kehittämisestä . .. . . . . . . .. . . . . .. .. .. .. . .. . . 218
382: sujen korvaamisesta valtion varoista . . . . . . 201 185 Louvo ym.: Alkoholin käytön ja tu-
383: pakoinnin vähentämisohjelman laatimises-
384: 171 Jurva ym.: Määrärahasta alkoholis- ta......................................... 219
385: tien jatkohoidon järjestämiseen Kalliolan
386: kuntoutusklinikalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 202 186 Mäkelä ym.: Syöpätautien erikoislää-
387: käreiden ja hoitohenkilökunnan määrän
388: 172 Kankaanniemi ym.: Raittiuspiirijär- lisäämisestä eräissä keskussairaaloissa . . . . 220
389: jestöjen valtionavustusten maksamisesta
390: lääninhallitusten kautta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 203 187 Mäkelä ym.: Avosydänkirurgian edel-
391: lytysten parantamisesta yliopistollisissa
392: 173 Kohijoki ym.: Satakunnan keskussai- keskussairaaloissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 221
393: raalan kahden osalaajennushankkeen to-
394: teuttamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 205 188 Mäkelä ym.: Valtionosuuden myön-
395: tämisestä psykiatrisessa avohoidossa ole-
396: 174 Kokko ym.: Kaakkois-Suomen alueel- vien potilaiden matkakustannuksiin . . . . . . . 222
397: lisen sääpalvelun parantamisesta . . . . . . . . . . 207
398: 189 Mäkelä ym.: Hammassairauksien en-
399: 175 Kortesalmi ym.: Ilmaisten terveystar- naltaehkäisyn tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . 223
400: kastusten järjestämisestä rintamaveteraa-
401: 190 Mäkelä ym.: Veikkausvoittovarojen
402: neille...................................... 208
403: käyttämisestä eräiden sairauksien hoito-
404: mahdollisuuksien parantamiseen . . . . . . . . . . 224
405: 176 Kortesalmi ym.: Kaikkien rintamave-
406: teraanien kuntoutuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 209 191 Mäkelä ym.: Rintamaveteraanien
407: kuntoutuksen tehostamisesta. . . . . . . . . . . . . . 225
408: 177 Kortesalmi ym.: Säteilyvalvonnan
409: mittausaseman rakentamisesta Kainuuseen 192 Mäkelä ym.: Sotainvalidien puolisoi-
410: ja Pohjois-Pohjanmaalle.................. 210 den kuntoutuksen järjestämisestä . . . . . . . . . 226
411:
412: - 178 Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Psykiatris- 193 Mäkelä ym.: Paikallisten sydänyhdis-
413: ten potilaiden väliaikaisten kriisiasuntojen tysten toiminnan tukemisesta . . . . . . . . . . . . . 227
414: järjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 211
415: 194 Mäkelä ym.: Maatilamatkailun edelly-
416: 179 Kärhä ym.: Alkoholin tarjoilun ja tysten parantamisesta . . .. .. .. . . . . . . . . .. . . . 228
417: käytön vähentämisestä julkisissa edustus-
418: 195 Mäkipää ym.: Ohitusleikkausten li-
419: tilaisuuksissa. . . .. .. .. .. . .. .. . . . . .. .. . .. .. . 212
420: säämisestä yliopistollisissa sairaaloissa . . . . 229
421: 180 Laine ym.: Raittiustyöntekijöiden täy- 196 Mäkipää ym.: Terveyskeskusten tuki-
422: dennyskoulutuksen järjestämisestä........ 213 henkilötoiminnan tehostamisesta . . . . . . . . . 230
423: 181 Laitinen: Rintamaveteraanien kuntou- 197 Mäkipää ym.: Sotainvalidien kuntou-
424: tusmäärärahan käytön laajentamisesta.... 214 tuksen lisäämisestä .. .. .. .. .. .. .. .. . .. .. .. . 231
425:
426: 182 Lax: Om höjning av räntestödet för 198 Mäkipää ym.: Invalidien kuntoutus-
427: luftvårdsinvesteringar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 215 laitosloman aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . 232
428: 10 Sisällysluettelo
429:
430: Sivu Sivu
431: 199 Mäkipää ym.: Uusien kodinhoitajan 212 Rinne: Ympäristön saastumisesta joh-
432: virkojen perustamisesta kuntiin . . . . . . . . . . . 233 tuvien sairauksien tutkimuksen ja ehkäi-
433: syn tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 248
434: 200 Mönkäre ym.: Työajan lyhennyksen
435: aiheuttamasta henkilökunnan lisäystar- - 213 Rinne: Elintarvikkeiden lisäaineiden
436: peesta sosiaali- ja terveydenhuollossa . . . . . 234 käytön vähentämisestä ja säteilytyksen es-
437: tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 249
438: - 201 Mönkäre ym.: Terveyskasvatusmäärä-
439: rahan riittävyydestä tupakoinnin vähentä- 214 Rinne: Raittiustyön tehostamisesta vä-
440: mistyön kannalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 235 kivallan kasvun hillitsemiseksi . . . . . . . . . . . . 250
441:
442: 202 Mönkäre ym.: Nuorisolle tarkoitetun - 215 Saarinen ym.: Suomen osallistumisen
443: huumevalistusohjelman laatimisesta . . . . . . 236 turvaamisesta alkoholismin ja huumeiden
444: käytön kansainväliseen ehkäisytoimintaan 251
445: - 203 Pulliainen: Kyläkauppakuolemien es-
446: tämisestä Pohjois-Suomessa . . . . . . . . . . . . . . 237 216 Valli ym.: Kainuun matkailun kehittä-
447: misedellytysten parantamisesta. . . . . . . . . . . . 252
448: - 204 Puska ym.: Ammatillisten oppilaitos-
449: ten terveydenhuollon saattamisesta perus- 217 Westerlund ym.: Syöpätutkimuksen
450: koulun terveydenhuoltoa vastaavalle ta- tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 253
451: solle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 238
452: 218 Westerlund m.fl.: Om inrättande av
453: en andra station för egendialys i Helsing-
454: - 205 Rajamäki ym.: Voimavarojen lisäämi-
455: fors....................................... 254
456: sestä yliopistollisten keskussairaaloiden
457: ohitusleikkauksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 239
458: 218 Westerlund ym.: Toisen omatoimisen
459: dialyysihoidon aseman perustamisesta
460: - 206 Renko ym.: Kuntien ja valtion kus-
461: Helsinkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 255
462: tannusten jaosta terveydenhuollon ja sosi-
463: aalitoimen menoissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 241
464: 219 Vistbacka ym.: Yleisen terveyskasva-
465: tuksen tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 256
466: 207 Renko ym.: Sosiaalitoimen ja tervey-
467: denhuollon laitospaikkojen määrän lisää- 220 Vistbacka ym.: Fysikaalisen hoidon
468: misestä ikääntyvän väestörakenteen kun- lisäämisestä terveyskeskuksissa . . . . . . . . . . . 257
469: nissa...................................... 242
470: 221 Vistbacka ym.: Laboratoriopalvelujen
471: 208 Renlund m.fl.: Om översyn av be- lisäämisestä terveyskeskuksissa . . . . . . . . . . . 258
472: stämmelserna för fastställande av kroni-
473: kervårdavgiften . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 243 222 Vistbacka ym.: Rintamaveteraanien
474: avo- tai laitoskuntoutuksen valintamah-
475: - 208 Renlund ym.: Pitkäaikaissairaanhoi- dollisuuden turvaamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . 259
476: don maksuja koskevien määräysten tarkis-
477: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 244 223 Vistbacka ym.: Määrärahasta sotain-
478: validien ja -veteraanien puolisoiden kun-
479: 209 Riihijärvi: Synnytysmaksujen poista- toutusmahdollisuuksien laajentamiseen . . . 260
480: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 245
481: - 224 Vistbacka ym.: Rintamaveteraaneja
482: - 210 Riihijärvi: Määrärahasta Pohjois-Kar- kuntouttavan henkilöstön koulutuksen li-
483: jalan Kuntoutussäätiön Ilomantsin kun- säämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 261
484: toutussairaalan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . 246
485: 225 Vistbacka ym.: Kaustisella sijaisevan
486: - 211 Rinne: Hoitoalojen henkilökunnan li- kansanlääkintäkeskuksen toiminnan tuke-
487: säämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 247 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 262
488: Sisällysluettelo 11
489:
490: Sivu Sivu
491: 226 Vistbacka ym.: Paikallisten syöpäyh- - 242 Apukka: Kuntien yleisten rahoitus-
492: distysten toiminnan tukemisesta . . . . . . . . . . 263 avustusten lisäämisestä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 279
493:
494: - 227 Vuoristo ym.: Lääkärien erikoistumis- - 243 Astala ym.: Ympäristövaikutusten
495: paikkojen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 264 kansainvälisyydestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 280
496:
497: 228 Vuoristo ym.: Sydämen ohitusleik- - 244 Backman ym.: Opiskelijoiden henki-
498: kausten lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 265 kirjoituskunnan vaihtamismahdollisuudes-
499: ta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 281
500: 229 Vuoristo ym.: Syövän hoitotyön ja
501: tutkimuksen lisäämisestä. . . . . . . . . . . . . . . . . . 266 - 245 Backman ym.: Maan hankkimisesta
502: luonnonsuojelutarkoituksiin . . . . . . . . . . . . . . 282
503: 230 Vuoristo ym.: Asiallisen tiedon jaka-
504: - 246 Björkstrand m.fl.: Om restaurering av
505: misesta päihdeasioissa Alkon tiedotustoi-
506: sjöar i Terjärv . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 283
507: minnan lisäksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 267
508: - 246 Björkstrand ym.: Teerijärvellä sijait-
509: - 231 Väistö: Kotitalousneuvonnan ja koti- sevien järvien kunnostamisesta. . . . . . . . . . . . 284
510: teollisuuden kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . 268
511: 247 Elo: Määrärahasta yhdysvesijohdon
512: ja siirtoviemärin rakentamiseksi välille
513: Laki- ja talousvaliokunta Söörmarkku-Noormarkun keskusta . . . . . 285
514: 232 Aittoniemi: Poliisin työskentelyedelly- - 248 Elo: Kalaportaiden rakentamisesta
515: tysten parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 269 Harjavallan, Kelsin ja Äetsän voimalai-
516: toksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 286
517: 233 Aittoniemi: Esitutkintalain voimaan-
518: tulon edellyttämien poliisin voimavarojen - 249 Fred: Selvityksen tekemisestä kuntien
519: lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 270 veroäyrin hintaerojen tasaamiseksi........ 287
520:
521: - 234 Aittoniemi: Kurun liittämisestä Ruo- 250 Hacklin ym.: Ympäristötietouden li-
522: veden nimismiespiiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 271 säämisestä pien- ja keskisuuressa teolli-
523: suudessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 288
524: 235 Aittoniemi: Vesistöjen saastumisen
525: ehkäisemisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 272 - 251 Haeiin ym.: Jätemassojen hyötykäy-
526: tön tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 289
527: 236 Ala-Kapee ym.: Kuntien kantokyky-
528: luokitusjärjestelmän kehittämisestä . . . . . . . 273 252 Hautala ym.: Ihmissuhde- ja vapaaeh-
529: toistoiminnan lautakuntien perustamisesta
530: 237 Ala-Kapee ym.: Ympäristöystävällisil- kuntiin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 290
531: le tuotteille myönnettävän tunnuksen ai-
532: 253 Hurskainen-Leppänen ym.: Troolika-
533: kaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 274
534: lastuksen kieltämisestä Saimaalla . . . . . . . . . 291
535: 238 Alaranta ym.: Kuntien yleisen kalleus- 254 Hurskainen-Leppänen ym.: Öljy- ja
536: luokituksen poistamisesta................. 275
537: myrkkykuljetusten lopettamisesta Sai-
538: maalla.................................... 292
539: 239 Anttila ym.: Poliisin palvelujen tur-
540: vaamisesta nimismiespiirien sisäisinä pal- 255 Huuhtanen ym.: Telkkämäen kaski-
541: veluina.................................... 276 maisema-alueen toteuttamisesta Kaavissa 293
542: - 240 Anttila ym.: Paloaseman rakentami- 256 Ikonen ym.: Konneveden ja Luhan-
543: sesta Somerolie . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 277 gan kantokykyluokan alentamisesta . . . . . . 294
544:
545: - 241 Anttila ym.: Ympäristönsuojelun lain- 257 Isohookana-Asunmaa ym.: Katumak-
546: säädännön soveltamisen tehostamisesta . . . 278 sulain uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 295
547: 12 Sisällysluettelo
548:
549: Sivu Sivu
550: - 258 Jokiniemi ym.: Kuntien yleisiin rahoi- - 275 Kortesalmi ym.: Kortejärven kunnos-
551: tusavustuksiin tarvittavien määrärahojen tamistoimenpiteistä .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 315
552: riittävyydestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 296
553: 276 Kortesalmi ym.: Maan hankkimisesta
554: 259 Juhantalo ym.: Kunnallisen itsehallin- luonnonsuojelualueiden perustamiseen.... 316
555: non vahvistamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 297
556: - 277 Kortesalmi ym.: Määrärahasta maa-
557: 260 Jurva ym.: Määrärahasta Vantaan- seudun jätehuoltoa koskevan suunnittelu-
558: joen virkistyskäytön tehostamiseen . . . . . . . 299 työn kustannuksiin .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 317
559: - 261 Jurva ym.: Käytettyjen vaatteiden ke- 278 Kääriäinen ym.: Kuntien verotulojen
560: räyksen ja uudelleenkäytön järjestämises- täydentämistä koskevien tasoitusrajojen
561: tä......................................... 300 korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 318
562: 262 Jääskeläinen: Tornionjokilaakson
563: 279 Laaksonen ym.: Opiskelijoiden koti-
564: edustuksen turvaamisesta merilohiasioita
565: paikkaa koskevien säännösten tarkistami-
566: käsittelevissä valtion elimissä . . . . . . . . . . . . . 301
567: sesta...................................... 319
568: - 263 Kalliomäki: Raskasmetalleja sisältä-
569: vien paristojen aiheuttamien terveysvaaro- 280 Laaksonen ym.: Luonnonsuojelualu-
570: jen ehkäisemisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 302 eiden hankinnan tehostamisesta . . . . . . . . . . . 320
571:
572: 264 Kankaanniemi ym.: Luonnonsuojelu- 281 Lahti-Nuuttila ym.: Pirkanmaan hal-
573: alueiden hankinnan tehostamisesta. . . . . . . . 303 linnollisen aseman kehittämisestä perus-
574: tamalla teollisuuspiiri, työvoimapiiri ja
575: - 265 Kohijoki: Poliisin tietojenkäsittelylait- vaalipiiri.................................. 321
576: teiden hankintaohjelman toteuttamisesta. . 304
577: 282 Lehtosaari ym.: Linnansaaren kansal-
578: 266 Kohijoki ym.: Poliisin radioverkoston lispuiston opastuskeskuksen rakentamises-
579: varustamisesta salaamislaitteilla. . . . . . . . . . . 306 ta Rantasalmelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 322
580:
581: 267 Koistinen ym.: Poliisin radioliikenteen 283 Lehtosaari: Koloveden retkeilyalueen
582: salauslaitejärjestelmän kehittämisestä . . . . . 307 perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 323
583: - 268 Kortesalmi ym.: Täydentävien pohja- 284 Lehtosaari ym.: Kerimäen kirkkoran-
584: vesiselvitysten toteuttamisesta Koillis-Poh- nan kunnostussuunnitelman toteuttami-
585: janma:.ila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 308 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 324
586: - 269 Kortesalmi ym.: Kuusamon ja Rukan 285 U. Leppänen ym.: Kuntien yleisten
587: alueen vesiosuuskuntien yhdysvesijohdon rahoitusavustusten korottamisesta . . . . . . . . 325
588: rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 309
589: 286 Malm m.fl.: Om snabbare utbetalning
590: - 270 Kortesalmi ym.: Tulvasuojelutöiden
591: av ersättningar för inlösen av mark . . . . . . . 326
592: toteuttamisesta Alavieskassa Kalajoella... 310
593: - 286 Malm ym.: Maan lunastamisesta mak-
594: - 271 Kortesalmi: Pudasjärven Kollajan alu-
595: settavien korvausten maksamisen nopeut-
596: een tulvahaittojen poistamisesta . . . . . . . . . . 311
597: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 327
598: 272 Kortesalmi ym.: Kiiminkijoen rehe-
599: vöitymisen estämisestä.................... 312 287 Metsämäki ym.: Karjaanjoen vesistön
600: käytön ja suojelun yleissuunnitelman laa-
601: 273 Kortesalmi ym.: Utosjoen palauttami- timisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 328
602: sesta alkuperäiseen tilaansa . . . . . . . . . . . . . . . 313
603: 288 Myller ym.: Opiskelijoiden kotipaik-
604: - 274 Kortesalmi ym.: Kalaportaan raken- kaa koskevien väestökirjalain säännösten
605: tamisesta Kuusinkijoen Myllykoskeen. . . . . 314 muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 329
606: Sisällysluettelo 13
607:
608: Sivu Sivu
609: - ZS-9-MaKciä ym.: Öpiskelijoiden kotipaik- 304 Puisto ym.: Luonnonolosuhteiden säi-
610: -~ kaa koskevien väe~tökirjalain säännösten lyttämisestä Turunmaan saaristossa . . . . . . . 349
611: muuttamisesta .... •........................ 330
612: 305 Pulliainen: Kalastuslain täytäntöönpa-
613: 290 Mäkelä ym.: Kadunpidon rahoituksen noon tarvittavien voimavarojen lisäämi-
614: . ___uudelleenjärjestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 331 sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 350
615:
616: 291 Mäkelä ym.: Kalateiden rakentamises- 306 Pulliainen: Suomussalmen Murhijär-
617: ta Keski-Suomeen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 332 ven selkosen suojelemisesta hakkuilta..... 351
618:
619: 292 Mäkipää ym.: Kantokykyluokitusjär- 307 Renko ym.: Luonnonsuojelualueiden
620: jestelmän saattamisesta pienkunnille oi- hankinnan tehostamisesta................. 352
621: keudenmukaisemmaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 333
622: 308 Renlund m.fl.: Om ökning av olje-
623: 293 Mäkipää ym.: Yhdysvesijohdon ra- skyddsfondens resurser och utvecklande
624: kentamisesta välille Söörmarkku-Noor- av verksamheten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 353
625: markun keskusta.......................... 335
626: 308 Renlund ym.: Öljysuojarahaston voi-
627: 294 Mäkipää ym.: Hyötyjätteiden käsitte- mavarojen lisäämisestä ja toiminnan ke-
628: lylaitosten investointien korkotuesta . . . . . . 336 hittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 354
629:
630: 295 Mäkipää ym.: Määrärahasta Karvian- 309 Rinne: Materiaalien uuskäytön järjes-
631: joen vesistön tulvasuojelutöiden aloittami- tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 355
632: seen....................................... 337
633: 310 Rinne: Jätemuovin uuskäytön järjes-
634: 296 Männistö ym.: Ympäristönsuojelun tämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 356
635: tehostamisesta kunnallishallinnossa . . . . . . . 338
636: 311 Rinne: Uusiopaperin valmistuksen
637: 297 Niinistö: Korkotuen myöntämisestä aloittamisesta Porissa ja Raumalla . . . . . . . . 357
638: kuntien teollisuusmaanhankintalainoille . . 340
639: - 312 Rinne: Tahkoluodon hiilivoimalan va-
640: 298 Nordman m.fl.: Om utjämning av rustamisesta tehokkain puhdistuslaittein . . 358
641: skattöret i kommunerna . . . . . . . . . . . . . . . . . . 341
642: 313 Rinne: Kemiran Porin tehtaiden pääs-
643: - 298 Nordman ym.: Kuntien veroäyrin ta- töjen puhdistamisen tehostamisesta . . . . . . . 359
644: saamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 342 314 Rinne: Jokien puhdistuksen tehosta-
645: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 360
646: 299 Nordman m.fl.: Om obligatorisk av-
647: gasrening i nya bilmodeller . . . . . . . . . . . . . . . 343 315 Rinne: Kokemäenjoen puhdistamises-
648: ta......................................... 361
649: 299 Nordman ym.: Pakokaasujen pakolli-
650: sen puhdistamisen käyttöönotosta uusissa 316 Rinne: Aurajoen säilyttämisestä Tu-
651: automalleissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 344 run seudun raakavesilähteenä . . . . . . . . . . . . . 362
652: 300 Paasilinna ym.: Kaavoitusasioiden vi- 317 Rinne: Kalaportaiden rakentamisesta
653: ranomaiskäsittelyn nopeuttamisesta. . . . . . . 345 Kokemäenjokeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 363
654: - 301 Paasilinna ym.: Sakon määräämisestä 318 Rinne: Luonnonsuojelukohteiden lu-
655: asuntotontin rakentamatta jättämisestä nastamisesta suojelualueiksi . . . . . . . . . . . . . . 364
656: pääkaupunkiseudulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 346
657: 319 Rinne: Uhanalaisten kasvi- ja eläinla-
658: 302 Pekkarinen ym.: Lievestuoreen lipeä- jien suojelun tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . 365
659: lammen puhdistustöiden käynnistämisestä 347
660: 320 T. Roos ym.: Katumaksulain tarkista-
661: 303 Pelttari: Simojoen tulvasuojelusta . . . . 348 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 366
662: 14 Sisällysluettelo
663:
664: Sivu Sivu
665: 321 T. Roos ym.: Karvianjoen tulvasuoje- 336 Vistbacka ym.: Kokkolan vesi- ja
666: lutöiden aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 367 ympäristöpiirin vesilaboratorion ajanmu-
667: kaistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 382
668: 322 Röntynen: Muuttotappioiden huo-
669: mioon ottamisesta kuntien yleisiä rahoi- 337 Vistbacka ym.: Alajärven kunnostus-
670: tusavustuksia myönnettäessä . . . . . . . . . . . . . . 368 töiden aloittamisesta Alajärvellä . . . . . . . . . . 383
671:
672: 323 Röntynen ym.: Vesi- ja ympäristön- 338 Vistbacka ym.: Patanan- ja Räyrin-
673: suojelutöiden toteuttamisesta haja-asutus- ginjärvien kunnostustöiden aloittamisesta
674: alueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 369 Vetelissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 384
675:
676: 324 Sarapää: Rantaverhouksen suoritta- 339 Vähäkangas ym.: Nurmesjärven kun-
677: misesta Teno- ja Inarijokivarressa . . . . . . . . 370 nostamisesta Kärsämäellä . . . . . . . . . . . . . . . . . 385
678: 325 Savela ym.: Kuntien yleisen rahoitus- 340 Väistö ym.: Pohjois-Karjalan läänin
679: avustuksen turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 371 kehittämisrahan lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . 386
680: 326 Siuruainen ym.: Kuntien aseman tasa- 341 Väistö ym.: Maaseudun vesihuollon
681: veroisuuden turvaamisesta valtionapu-
682: rahoituksen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 387
683: uudistuksen yhteydessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 372
684: 342 Väistö: Määrärahasta Karhunpään
685: 327 Siuruainen ym.: Varojen osoittamises-
686: syöttövesijohdon rahoittamiseen . . . . . . . . . . 388
687: ta luonnonsuojelualueiden lunastamiseen 373
688:
689: 328 Soininvaara ym.: Määrärahoista luon- 343 Väistö ym.: Määrärahasta Uuron-
690: nonsuojelualueiden hankintaan . . . . . . . . . . . 374 Joensuun siirtoviemärin rakentamiseen . . . 389
691:
692: 329 Särkijärvi: Opiskelijoiden kotipaikkaa 344 Väistö: Maisemanhoidon suunnittelu-
693: koskevien väestökirjalain säännösten kokeilun käynnistämisestä Pohjois-Karja-
694: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 375 lassa...................................... 390
695:
696: 330 Särkijärvi: Määrärahoista luonnon-
697: Sivistysvalio kunta
698: suojelualueiden hankkimiseen . . . . . . . . . . . . 376
699:
700: - 331 Vistbacka ym.: Apulaispoliisitarkasta- 345 Aittoniemi: Valtakunnallisille musiik-
701: jan virkojen perustamisesta Oulun ja Vaa- kitapahtumille suoritettavan tuen sisällyt-
702: san lääneihin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 377 tämisestä tulo- ja menoarvioesitykseen . . . . 391
703:
704: 332 Vistbacka ym.: Apulaisnimismiehen 346 Aittoniemi: Kirjailijoiden omakustan-
705: virkojen perustamisesta Kurikan, Liedon nustoiminnan tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 392
706: ja Kontiolahden nimismiespiireihin . . . . . . . 378
707: 347 Alaranta ym.: Pienten kyläkoulujen
708: 333 Vistbacka ym.: Kunnallisasetuksen toiminnan turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 393
709: eräiden manttaaliin pantua maata koske-
710: vien säännösten kumoamisesta . . . . . . . . . . . . 379 348 Alaranta ym.: Yrittäjäkoulutuksen
711: aloittamisesta Pyhäjokialueella . . . . . . . . . . . 394
712: 334 Vistbacka ym.: Kuntien rakennustar-
713: kastajien virkojen valtionosuuksien korot- 349 Alaranta ym.: Puutarha-alan koulu-
714: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 380 tuksen kehittämisestä Haapaveden kotita-
715: lousoppilaitoksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 395
716: - 335 Visbacka ym.: Keksintöjen patentoi-
717: miseksi tarpeellisen asiantuntija-avun jär- 350 Alaranta ym.: Raahen tietokonealan
718: jestämisestä kunnan palveluna . . . . . . . . . . . . 381 oppilaitoksen laajentamisesta . . . . . . . . . . . . . 396
719: Sisällysluettelo 15
720:
721: Sivu Sivu
722: - 351 Alho ym.: Terveydenhuoltoalan kir- - 367 Astala ym.: Valtionosuuden korotta-
723: jallisuuden lisäämisestä terveydenhuolto- misesta paikallisen kulttuuritoiminnan tu-
724: alan oppilaitoksissa ja kunnallisissa kirjas- kemiseen.................................. 415
725: toissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 397
726: 368 Astala ym.: Valtionosuutta saavista
727: 352 Alho ym.: Määrärahasta Tiedekauppa musiikkioppilaitoksista säädetyn lain yh-
728: ry:lle tiedekauppaprojektia varten . . . . . . . . 398 teydessä eduskunnan hyväksymän lausu-
729: man toteuttamisesta valtion seuraavien
730: 353 Anttila ym.: Peruskoulun tuntikehys- vuosien tulo- ja menoarvioissa . . . . . . . . . . . . 416
731: järjestelmän epäkohtien korjaamisesta . . . . 399
732: 369 Astala ym.: Työryhmän asettamisesta
733: - 354 Anttila ym.: Lukion perustuntikehys- tutkimaan tanssiteattereiden toimintaedel-
734: järjestelmän tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 401 lytyksiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 417
735: 355 Anttila ym.: Tietotekniikan opettajien 370 Astala ym.: Tanssin opetuksen aloit-
736: pätevöittämiskoulutuksen lisäämisestä . . . . 402 tamisesta Turun konservatoriossa......... 418
737: - 356 Anttila ym.: Forssan teknillisen kou- 371 Backman ym.: Korkeakoulututkinto-
738: lun kehittämisedellytysten turvaamisesta . . 403 jen ja opintotukijärjestelmän kehittämi-
739: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 419
740: 357 Antvuori: Ympäristökasvatuksen te-
741: hostamisesta koulutuksen kaikilla tasoilla 404 372 Backman ym.: Opiskelijoiden asumis-
742: tukijärjestelmän kehittämisestä . . . . . . . . . . . 420
743: 358 Astala ym.: Slaavilaisen filologian
744: professorin viran perustamisesta Turun
745: 373 Backman ym.: Työväentalojen ja seu-
746: yliopistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 405
747: rantalojen käyttökunnon säilyttämisestä . . 421
748: 359 Astala ym.: Koulutuskomitea 2000:n
749: 374 Björkstrand m.fl.: Om ombildande av
750: asettamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 406
751: den biträdande professuren i systematisk
752: 360 Astala ym.: Ympäristökasvatuksen te- teologi vid Åbo Akademis teologiska fa-
753: hostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 408 kultet tili en professur . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 422
754:
755: 361 Astala ym.: Korkeakoulupedagogisen 374 Björkstrand ym.: Åbo Akademin teo-
756: tutkimuksen lisäämisestä sekä tutkijan- logisen tiedekunnan systemaattisen teolo-
757: koulutuksen ja hallinnon kehittämisestä . . 409 gian apulaisprofessorin viran muuttami-
758: sesta professorin viraksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 423
759: 362 Astala ym.: Korvauksen suorittami-
760: sesta korkeakoulujen hallintoelimiin osal- 375 Björkstrand m.fl.: Om grundande av
761: listuville opiskelijajäsenille . . . . . . . . . . . . . . . . 410 ett nordiskt översättarcentrum i Vasa . . . . . 424
762:
763: 363 Astala ym.: Korkeakoulututkintojen 375 Björkstrand ym.: Pohjoismaisten kiel-
764: ja opintotukijärjestelmän kehittämisestä.. 411 ten kääntäjäkeskuksen perustamisesta
765: Vaasaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 425
766: 364 Astala ym.: Videolaitteiden hankkimi-
767: sesta peruskouluihin viestintäkasvatuksen 376 Björkstrand m.fl.: Om samma studie-
768: lisäämiseksi............................... 412 sociala förmåner för alla folkhögskolele-
769: ver...................... .. . . . . . . . . . . . . . .. . 426
770: 365 Astala ym.: Inarin saamelaismuseon
771: ja Ylä-Lapin opastuskeskuksen yhteisen 376 Björkstrand ym.: Samojen opintoso-
772: uudisrakennushankkeen toteuttamisesta . . 413 siaalisten etujen takaamisesta kaikille kan-
773: sanopistoissa opiskeleville. . . . . . . . . . . . . . . . . 427
774: 366 Astala ym.: Valtionosuuden korotta-
775: misesta kuntien kulttuuritoiminnan palk- 377 Donner: Om åtgärder för att trygga
776: kauskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 414 studier av andra språk än engelska . . . . . . . . 428
777: 16 Sisällysluettelo
778:
779: Sivu Sivu
780: 377 Donner: Toimenpiteistä muiden kie- 392 Huuhtanen ymo: Maaseutuopetuksen
781: lien kuin englannin opiskelun turvaami- kurssiosaston johtajan viran perustamises-
782: seksi0 0 0 0 0 oo0 o
783: 0 0oo o
784: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 429 ta Muuruveden maatalous- ja puutarhaop-
785: pilaitokseen ooo oo ooo ooo oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 447
786: 378 Dromberg ymo: Peruskoulujen ja luki-
787: oiden rakentamislupien määrän ja valtion- 393 Ikonen ymo: Kehitysmaiden opiskeli-
788: osuuden lisäämisestä Uudellamaalla o 0 0 0 0 0 430 joiden opiskelumahdollisuuksien paranta-
789: misesta maa- ja metsätalousalan oppilai-
790: toksissa oo o oo oo oooo oo 448
791: 379 Dromberg ymo: Määrärahasta tiede-
792: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
793:
794:
795:
796:
797: keskus Heurekan perustamiskustannuksiin 431 394 Ikonen ymo: Talouskoulujen toimin-
798: nan jatkuvuuden turvaamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 449
799: 380 Elo: Maakuntakorkeakoulukokeilun
800: aloittamisesta Satakunnassa o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 433 395 Ikonen ymo: Lisärakennuksen raken-
801: tamisesta Keski-Suomen kotitalousopetta-
802: 381 Elo: Heinolan kurssikeskuksen alaisen jaopistoon 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 450
803: toimipisteen perustamisesta Satakuntaan 0 0 435
804: 396 Isohookana-Asunmaa ymo: Korkea-
805: 382 Elo: Määrärahasta Kokemäen maata- koulututkintojen ja opintotukijärjestel-
806: lousoppilaitosta ja puutarhaoppilaitosta män kehittämisestä o oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 451
807: varten 0 0 0 0 0 ooo oo
808: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 436
809: 397 Isohookana-Asunmaa ymo: Määrära-
810: hasta korkeakoulujen kansainvälisen toi-
811: 383 Elo: Määrärahasta Leineperin ruukki- minnan kehittämisestä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 452
812: alueen säilyttämiseen oo oo ooo ooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 437
813: 398 Isohookana-Asunmaa ymo: Korkea-
814: 384 Fred ymo: Kansanopistoissa opiskele- koulutasoisen lastentarhanopettajakoulu-
815: vien opintososiaalisten etujen parantami- tuksen vakinaistamisesta ooo o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 453
816: sesta0 0 0 0 0 0o ooo oo
817: 0 0 0 o0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 438
818: 399 Isohookana-Asunmaa ymo: Lasten ja
819: 385 Fred: Pohjanmaan Yrittäjäopiston nuorten kuvataidekouluja koskevan lain
820: saattamisesta ammatillisten oppilaitosten säätämisestä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 454
821: rahoituslain piiriin o ooo o oooo ooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 439
822: - 400 Isohookana-Asunmaa ymo: Oulun yli-
823: opiston taloustieteellisen koulutuksen laa-
824: 386 Gustafsson ymo: Ympäristötutkimuk-
825: jentamisesta ekonomikoulutukseksi 0 0 0 0 0 0 0 455
826: sen toimintaedellytysten parantamisesta o 0 0 440
827: 401 Isohookana-Asunmaa ymo: Sivistys-
828: 387 Gustafsson ymo: Opintotuen kehittä- järjestöjen valtionapulainsäädännön uu-
829: misestä 0 0 0 o
830: 0 ooo
831: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 441 distamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 458
832:
833: 388 Hietala ymo: Opintotukijärjestelmän 402 Isohookana-Asunmaa ymo: Limingan
834: kehittämisestä o ooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 442 seudun musiikkiopiston saamisesta laki-
835: sääteisen valtionavun piiriin 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 459
836: 389 Hietala ymo: Aikuisopintorahakokei-
837: lun tehostamisesta oo oo oo oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 443 - 403 Isohookana-Asunmaa ymo: Pohjoisen
838: Valokuvakeskuksen toiminnan aloittami-
839: sesta0 ooooo oooooo ooooo
840: 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 460
841: 390 Hilpelä: Lastentarhanopettajakoulu-
842: tuksen siirtämisestä kokonaisuudessaan - 404 Jaakonsaari ymo: Määrärahasta kor-
843: yliopistojen alaisuuteen ooo oo ooo oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 445 keakoulujen kansainvälisen toiminnan ke-
844: hittämiseen o ooooo oooo oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 461
845: 391 Hurskainen-Leppänen ymo: Lasten ja
846: nuorten kuvataidekoulujen valtion- 405 Jaakonsaari: Terveydenhuoltoalan
847: osuuslain aikaansaamisesta oo ooo oooo 0 0 0 0 0 0 446 opetusresurssien lisäämisestä o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 462
848: Sisällysluettelo 17
849:
850: Sivu Sivu
851: - 406 Jokinen ym.: Akupunktiokoulutuksen - 421 Kauppinen ym.: Ammattioppilaitos-
852: lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 463 ten nimen muuttamisesta ammatti- ja ai-
853: kuiskoulutuskeskuksiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 480
854: - 407 Jokinen ym.: Korkeakoulutasoisen
855: lastentarhanopettajakoulutuksen vakinais- - 422 Kauppinen ym.: Kauppaoppilaitosten
856: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 464 nimen muuttamisesta kauppa- ja atk-oppi-
857: laitoksiksi................................. 481
858: 408 Jokinen ym.: Esperantoliiton toimin-
859: nan tukemisesta. . . .. .. .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 465 423 Kietäväinen ym.: Opintotuen kehittä-
860: misohjelman toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 482
861: - 409 Jouppila ym.: Anestesiologian apu-
862: laisprofessorin viran perustamisesta Oulun 424 Kohijoki ym.: Määrärahasta Koke-
863: yliopistoon. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 467 mäen maatalous- ja puutarhaoppilaitok-
864: sen kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 483
865: - 410 Jouppila ym.: Musiikkialan korkea-
866: - 425 Kohijoki: Nakkilan käsi- ja taideteol-
867: koulutasoisen opetuksen saamisesta Ou-
868: lisessa oppilaitoksessa annettavan koulu-
869: luun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 468
870: tuksen vakinaistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 484
871: - 411 Jouppila ym.: Lukion perustamisesta - 426 Kohijoki: V~nhan Rauman entistämi-
872: Sieviin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 469 sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 485
873: - 412 Jouppila ym.: Steiner-koulujen val- - 427 Koistinen ym.: Oulun yliopiston Ka-
874: tionavun laajentamisesta.................. 470 jaanin opettajankoulutuslaitoksessa ta-
875: pahtuvan väliaikaisen lastentarhanopetta-
876: - 413 Juhantalo ym.: Keskiasteen koulutuk- jakoulutuksen kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . 486
877: sen kehittämisestä .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 471
878: 428 Koistinen ym.: Maaseudun tutkimus-
879: - 414 Jurva ym.: Lisäopetuksen järjestämi- ja koulutuskeskuksen perustamisesta Kai-
880: sestä oppimishäiriöistä kärsiville nuorille nuuseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 487
881: Helsingissä................................ 473
882: 429 Koistinen ym.: Opistoasteen koulu-
883: - 415 Jurva ym.: Alle 16-vuotiaiden opiske- tuksen kehittämisestä Kainuussa uusia vir-
884: lumahdollisuuksien parantamisesta kansa- koja perustamalla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 488
885: lais- ja työväenopistoissa.................. 474
886: 430 Koistinen ym.: Seppälän maatalous-
887: - 416 Jääskeläinen: Matkailualan oppilai- oppilaitoksen kehittämisestä maaseudun
888: toksen perustamisesta Kolariin............ 475 Iiitännäiselinkeinoja tukevaksi oppilaitok-
889: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 489
890: - 417 Kalliomäki: Eräiden urheiluopistojen
891: valtionapujen maksamisesta yleisin bud- - 431 Kokko ym.: Ruokolahden metsäkou-
892: lun toiminnan vakinaistamisesta . . . . . . . . . . 490
893: jettivaroin .. . . . .. . . . .. .. .. . . . . . . .. . . .. . . . . 476
894: 432 Kokko ym.: Lemin Musiikkipäivien
895: - 418 Kankaanniemi ym.: Määrärahasta
896: ottamisesta valtion tuen piiriin............ 491
897: ympäristötutkimuksen voimavarojen li-
898: säämiseen................................. 477 433 Kortesalmi ym.: Korkeakoulututkin-
899: tojen rakenteen ja sisällön uudistamisesta 492
900: - 419 Kankaanniemi ym.: Ympäristökasva-
901: tuksen tehostamisesta koulutuksen kaikil- 434 Kortesalmi ym.: Korkeakoulujen tut-
902: la tasoilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 478 kintojen ja opetuksen kehittämisestä...... 493
903:
904: - 420 Kankaanniemi: Nuorten yhteiskunnal- - 435 Kortesalmi ym.: Musiikkialan korkea-
905: lisen osallistumisen aktivoinnista.......... 479 koulun perustamisesta Ouluun . . . . . . . . . . . . 494
906:
907: 2 2804450
908: 18 Sisällysluettelo
909:
910: Sivu Sivu
911: - 436 Kortesalmi ym.: Aikuisten tietoteknii- 450 Metsämäki ym.: Uudenmaan maa-
912: kan opetuksesta kansalais- ja työväenopis- kunta-arkiston perustamisesta Tammisaa-
913: toissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 495 reen....................................... 510
914:
915: - 437 Kortesalmi ym.: Eräiden Pohjois- 451 Moilanen ym.: Määrärahasta diabe-
916: Pohjanmaan musiikkikoulujen saattami- tesprofessorin viran perustamiseen johon-
917: sesta lakisääteisen valtionavun piiriin . . . . . 496 kin lääketieteelliseen tiedekuntaan . . . . . . . . 511
918:
919: 438 Kortesalmi ym.: Saamenkielisen jul- 452 Myller ym.: Korkeakoulujen palveluja
920: kaisutoiminnan tukemisesta. . . . . . . . . . . . . . . 497 ja toimintaa koskevan tutkimuksen lisää-
921: misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 512
922: - 439 Kärhä: Uudenmaan läänin osuuden
923: lisäämisestä peruskoulujen rakennusluvis- - 453 Myller ym.: Lastentarhanopettajakou-
924: sa......................................... 498 lutuksen siirtämisestä kokonaisuudessaan
925: korkeakouluihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 513
926: - 440 Lahti-Nuuttila ym.: Taideteollisen
927: korkeakoulun muotoilukeskuksen perus- - 454 Myller ym.: Ympäristökasvatuksen te-
928: tamisesta Pirkanmaalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 499 hostamisesta koulutuksen kaikilla tasoilla 514
929: - 441 Lahti-Nuuttila ym.: Sähköisen viestin- 455 Myller ym.: Opintolainojen korko-
930: nän kehittämisestä paikallisen kulttuurin tuen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 515
931: uudeksi voimavaraksi .... ·1· .............. 500
932: - 456 Myller ym.: Teatterialan järjestöjen
933: - 442 Laine: Korkeakoulututkintojen ja
934: toimitilahankkeen tukemisesta............ 516
935: opintotukijärjestelmän kehittämisestä..... 501
936: - 457 Mäkelä ym.: Määrärahasta Keski-
937: - 443 Laine: Korkeakoulutasoisen lastentar- Suomen opiston rakennusten kunnostami-
938: hanopettajakoulutuksen vakinaistamisesta 502 seen....................................... 517
939: - 444 Lamminen ym.: Kauppatieteen kandi-
940: 458 Mäkelä ym.: Liikuntatilan rakentami-
941: daatin koulutuksen aloittamisesta Porin sen rahoittamisesta Pylkönmäellä......... 518
942: koulutus- ja tutkimuskeskuksessa . . . . . . . . . 503
943: 459 Mäkelä ym.: Mustalaisten koulutus-
944: 445 Lehtosaari ym.: Kalatalouskoulun ra- ja kulttuurikeskuksen perustamisesta . . . . . 519
945: kentamisen aloittamisesta En onkoskeila . . 504
946: 460 Mäkelä ym.: Mustalaislähetys ry:n
947: - 446 U. Leppänen ym.: Kuntien nuoriso- Nuorten opintorahaston toiminnan tuke-
948: toiminnan tuen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . 505 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 520
949:
950: - 447 U. Leppänen ym.: Kalevalan Näyttä- 461 Mäkelä ym.: Pikakirjoituksen opetuk-
951: mö ry:n toiminnan tukemisesta . . . . . . . . . . . 506 sen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 521
952:
953: - 448 Linnainmaa: Koulupsykologien ja - 462 Mäkelä ym.: Uuden kiihdytinhallin
954: -kuraattoreiden virkojen saattamisesta la- rakentamisesta Jyväskylän yliopiston fy-
955: kisääteisiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 507 siikan laitokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 522
956:
957: - 449 Mattila ym.: Ammattikasvatuksen - 463 Mäkelä ym.: Jyväskylän yliopiston
958: lehtorin viran perustamisesta Oulun yli- kemian laitoksen rakentamisen aloittami-
959: opistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 508 sesta...................................... 523
960:
961: - 450 Metsämäki m.fl.: Om inrättande av 464 Mäkelä ym.: Konneveden tutkimus-
962: ett landsarkiv för Nyland i Ekenäs . . . . . . . . 509 aseman majoitustilojen laajentamisesta . . . 524
963: Sisällysluettelo 19
964:
965: Sivu Sivu
966: - 465 Mäkelä ym.: Määrärahasta Jyväsky- 480 Männistö ym.: Lastentarhanopettaja-
967: län lastentarhanopettajaopiston opistora- koulutuksen siirtämisestä korkeakouluihin 540
968: kennuksen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 525
969: 481 Mönkäre ym.: Keuhkosairausopin
970: - 466 Mäkelä ym.: Pihtiputaan maatalous- professorin viran perustamisesta Oulun
971: oppilaitoksen rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . 526 yliopistoon. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 541
972:
973: - 467 Mäkelä ym.: Määrärahasta karjasuo- 482 Mönkäre ym.: Etelä-Karjalan alueel-
974: jan rakentamiseen Pihtiputaan maatalous- lisen ammatillisen aikuiskoulutussuunni-
975: oppilaitokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 527 telman tekemisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 542
976: 1
977:
978:
979:
980: 468 Mäkelä ym.: Tarvaalan maatalous- 483 Nieminen yrh.: Sahaopetustilojen ra-
981: oppilaitoksen oppilasasuntolan rakentami- kentamisesta KuUaan metsäoppilaitokseen 543
982: sesta...................................... 528
983: 484 Nordman m.fl.: Om ökat stöd för
984: - 469 Mäkelä ym.: Keski-Suomen kotita- framstäUning av orienteringskartor . . . . . . . 544
985: lousopettajaopiston opetustilojen lisära-
986: kentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 529 484 Nordman ym.: Suunnistuskarttojen
987: valmistuksen tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 545
988: - 470 Mäkelä ym.: Päijännemuseon uudis-
989: rakennuksen rakentamisesta Säynätsaloon 530 485 Nyby: Om i~rättande av en professur
990: i aUmän medicin lvid Österbottens högsko-
991: 471 Mäkelä ym.: Kannonkosken kansain- la ............... '............. ... . . . . . . . . . . 546
992: välisen nuoriso- ja leirikeskuksen toimin-
993: nan tukemisesta........................... 531 485 Nyby: Yleisen lääketieteen professorin
994: viran perustamisesta Österbottens högsko-
995: - 472 Mäkelä ym.: Kansainvälisen nuoriso- la -nimiseen yksikköön. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 547
996: matkailu- ja kurssikeskuksen rakentami-
997: 486 Paavilainen ym.: Korkeakoulutasoi-
998: sesta Virroille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 532
999: sen lastentarhanopettajakoulutuksen vaki-
1000: naistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 548
1001: - 473 Mäkipää ym.: Määrärahasta ympäris-
1002: tötutkimuksen voimavarojen lisäämiseen 533 487 Paavilainen ym.: Jyväskylän yliopis-
1003: ton työelämän tutkimusyksikön kehittämi-
1004: - 474 Mäkipää ym.: Korkeakoulutasoisen
1005: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 549
1006: lastentarhanopettajakoulutuksen vakinais-
1007: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 534 488 Paavilainen ym.: Kehitysyhteistyön
1008: täydennyskoulutuksen tukemisesta Jyväs-
1009: - 475 Mäkipää ym.: Korkeakoulutasoisen kylän yliopistossa......................... 551
1010: lastentarhanopettajakoulutuksen aikaan-
1011: saamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 535 489 Paavilainen ym.: Pakolaispolitiikan
1012: hoitamiseksi tarvittavan koulutuksen te-
1013: - 476 Mäkipää ym.: Opiskelijoiden asumis- hostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 552
1014: tukijärjestelmän laajentamisesta . . . . . . . . . . 536
1015: 490 Paavilainen ym.: Määrärahasta Jyväs-
1016: - 477 Mäkipää ym.: Luvian kirkonkylän kylän lastentarhanopettajaopiston raken-
1017: ala-asteen koulutilojen peruskorjauksesta 537 tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55 3
1018: - 478 Mäkipää ym.: KuUaan metsäoppilai- 491 Pekkarinen ym.: Soveltavan luonnon-
1019: toksen laajentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 538 tieteen koulutuksen aloittamisesta Jyväs-
1020: kylän yliopistossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 554
1021: - 479 Mäkipää ym.: Ulkomailla ilmestyvien
1022: suomenkielisten sanoma- ja aikakausleh- 492 Pekkarinen: Peruskoulun ja lukion
1023: tien tukemisesta........................... 539 perustuntikehyksen korottamisesta........ 555
1024: 20 Sisällysluettelo
1025:
1026: Sivu Sivu
1027: - 493 Pekkarinen: Peruskoulun ja lukion 508 Pelttari: Elokuvapalvelujen tarjonnan
1028: kieliohjelman monipuolistamisesta........ 556 lisäämisestä Lapin läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . 571
1029:
1030: 494 Pekkarinen: Kinnulan Muholan ala- 509 Pulliainen: Korkeakoulutasoisen mu-
1031: asteen lisärakennushankkeen käynnistämi- siikkialan opetuksen aloittamisesta Oulus-
1032: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 557 sa......................................... 572
1033:
1034: 495 Pekkarinen: Sosiaalialan koulutuksen 510 Pulliainen ym.: Ympäristötutkimuk-
1035: aloittamisesta Karstulan evankelisessa sen voimavarojen lisäämisestä korkeakou-
1036: opistossa.................................. 558 luissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 573
1037:
1038: - 496 Pekkarinen ym.: Keski-Suomen opis- 511 Pulliainen ym.: Opiskelijoiden asu-
1039: ton päärakennuksen peruskorjauksesta . . . 559 mistukijärjestelmän laajentamisesta....... 574
1040: - 497 Pekkarinen ym.: Jokilaakson sairaan- 512 Rauramo: Korkeakoulututkimuksen
1041: hoito-oppilaitoksen toiminnan vakinaista- lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 575
1042: misesta Jämsässä . . .. . . .. . . . . . . . . . . . . . . .. . 560
1043: 513 Rauramo: Määrärahasta korkeakou-
1044: - 498 Pekkarinen ym.: Tarvaalan maata- lujen kansainvälisen toiminnan kehittämi-
1045: lousoppilaitoksen lisärakennustöiden seen....................................... 576
1046: aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 561
1047: 514 Rehn m.fl.: Om inledande av ett
1048: - 499 Pekkarinen ym.: Keskiasteen amma- forskningsprogram inom högskolepedago-
1049: tillisen koulutuksen järjestämisestä Jout- giken för att effektivera undervisningen i
1050: sassa...................................... 562 högskolorna . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 577
1051: 500 Pekkarinen ym.: Teknikko- ja insi-
1052: 514 Rehn ym.: Korkeakoulupedagogiikan
1053: nöörikoulutuksen aloittamisesta Äänekos-
1054: tutkimusohjelman käynnistämisestä kor-
1055: kella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 563
1056: keakoulujen opetuksen tehostamiseksi . . . . 578
1057: 501 Pekkarinen ym.: Kotiteollisuuden
1058: 515 Rehn m.fl.: Om ökad miljöforskning i
1059: opistoasteen koulutuksen aloittamisesta
1060: högskolorn .. . . . . .. .. . . . . . .. .. . .. .. . . . . . . . 579
1061: Petäjäveden kotiteollisuusoppilaitoksessa 564
1062:
1063: 502 Pekkarinen ym.: Aikuiskoulutuksen 515 Rehn ym.: Ympäristötutkimuksen
1064: järjestämisestä televisiokanavien välityk- voimavarojen lisäämisestä korkeakouluis-
1065: sellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 565 sa......................................... 580
1066:
1067: 503 Pekkarinen ym.: Hankasalmen pää- 516 Rehn m.fl.: Om ökat statsbidrag för
1068: kirjaston rakentamisen aloittamisesta . . . . . 566 avlöning av kulturarbetare . . . . . . . . . . . . . . . . 581
1069:
1070: 504 Pekkarinen ym.: Valtionosuuden 516 Rehn ym.: Kulttuurityöntekijöiden
1071: myöntämisestä Sumiaisten kirjaston ra- palkkaukseen tarkoitetun valtionavun li-
1072: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 567 säämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 582
1073:
1074: 505 Pelttari: Länsi-Pohjan ammatillisen 517 Renko ym.: Taideteollisen korkeakou-
1075: kurssikeskuksen Pellon kurssiosaston lun sivupisteen perustamisesta Ouluun . . . . 583
1076: asuntolan laajentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 568
1077: 518 Renko ym.: Korkeakoulutasoisen las-
1078: 506 Pelttari: Tornionlaakson maakunta- tentarhanopettajakou1utuksen vakinaista-
1079: museon arkeologisen tutkimustoiminnan misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 584
1080: turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 569
1081: 519 Renko ym.: Korvauksen maksamises-
1082: 507 Pelttari: Alueteatterin perustamisesta ta korkeakoulujen hallintoelimien työs-
1083: Kemiin.................................... 570 kentelyyn osallistuville opiskelijoille . . . . . . 585
1084: Sisällysluettelo 21
1085:
1086: Sivu Sivu
1087: 520 Renko ym.: Ympäristökasvatuksen te- 535 Rusanen ym.: Peruskoulujen ja luki-
1088: hostamisesta koulutuksen eri tasoilla...... 586 oiden perustamis- ja peruskorjauskustan-
1089: nuksiin tarkoitetun valtionosuuden korot-
1090: 521 Renko ym.: Kuntien ja valtion kus- tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 602
1091: tannusjaon tarkistamisesta koulutusmeno-
1092: jen osalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 587 536 Ryynänen ym.: Määrärahasta kurssi-
1093: osastojen perustamiseen Suonenjoen ja
1094: 522 Renko ym.: Lukion perustamisesta Muuruveden maatalousoppilaitoksiin . . . . . 603
1095: Rantsilaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 588
1096: 537 Röntynen: Peruskoulun ala-asteen tu-
1097: 523 Renko ym.: Peruskoulun yläasteen kiopetuskiintiön muuttamisesta kuntakoh-
1098: perustamisesta Lumijoelle . . . . . . . . . . . . . . . . 589 taiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 604
1099:
1100: 524 Renko ym.: Opistoasteen perustami- 538 Röntynen: Ammatillisten oppilaitos-
1101: sesta Oulun käsi- ja taideteolliseen oppi- ten oppilaiden kotikuntien maksuosuuk-
1102: laitokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 590 sien porrastamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 605
1103:
1104: 525 Renko ym.: Puutarha-alan koulutuk- 539 Röntynen: Ammatillisten oppilaitos-
1105: sen kehittämisestä Oulun läänin keskias- ten valtionosuuden suorittamisesta erillis-
1106: teen oppilaitoksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 591 ten osastojen tai sivukoulujen osalta . . . . . . 606
1107: 526 Renko ym.: Limingan musiikkiopis- 540 Saapunki ym.: Työttömyyspäivärahan
1108: ton toimintaedellytysten turvaamisesta . . . . 592 suuruisen valtionavun myöntämisestä ur-
1109: heiluseuroille valmentajien palkkaamiseen 607
1110: 527 Renko ym.: Vihannin kotiseutukes-
1111: kuksen perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 593
1112: 541 Saari: Lukion perustamisesta Soiniin 608
1113: 528 Renlund m.fl.: Om ökat statsstöd tili
1114: 542 Saastamoinen ym.: Tukiopetusta kos-
1115: regionala idrottskurscentra . . . . . . . . . . . . . . . 594
1116: kevien säännösten muuttamisesta . . . . . . . . . 609
1117: 528 Renlund ym.: Alueellisten urheilu-
1118: kurssikeskusten valtionavun lisäämisestä . . 595 543 Sarapää: Inarin opiston lisärakennuk-
1119: sen rakentamisesta........................ 610
1120: 529 Riihijärvi: Maaseudun kehittämisen
1121: asiantuntijoiden kouluttamisesta Kuopion 544 Siuruainen ym.: Ammattikoulujen
1122: yliopistossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 596 päättöluokkien yrittäjyyteenkoulutusko-
1123: keilun toteuttamisesta eräissä keskusam-
1124: 530 Riihijärvi: Opintotuen asumislisän mattikouluissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 611
1125: maksamisesta ympärivuotisena . . . . . . . . . . . 597
1126: 545 Siuruainen ym.: Metsäkonekoulujen
1127: 531 Riihijärvi: Kuntien kulttuuritoimin- koulutuskaluston nykyaikaistamisesta . . . . 612
1128: nan tukemiseen tarkoitettujen määräraho-
1129: jen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 598 546 Soininvaara ym.: Ympäristökasvatuk-
1130: sen tehostamisesta koulutuksen kaikilla
1131: - 532 Riihijärvi: Kuva- ja näyttämöalan oh- tasoilla.................................... 613
1132: jaajakoulutuksen käynnistämisestä . . . . . . . 599
1133: 547 Soininvaara ym.: Kuntien mahdolli-
1134: 533 T. Roos ym.: Terveydenhuoltoalan suudesta järjestää omalla kustannuksel-
1135: opiskelijoiden Opintotukiajan pidentämi- laan ylimääräistä opetusta . . . . . . . . . . . . . . . . 614
1136: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 600
1137: 548 Säilynoja ym.: Ympäristökasvatuksen
1138: 534 T. Roos: Suurtalouskokkilinjan säilyt- tehostamisesta koulutuksen kaikilla tasoil-
1139: tämisestä Vammalan ammattikoulussa.... 601 la......................................... 615
1140: 22 Sisällysluettelo
1141:
1142: Sivu Sivu
1143: 549 Särkijärvi: Ympäristötutkimuksen 566 Valli ym.: Keskiasteen ammatillisten
1144: voimavarojen lisäämisestä korkeakouluis- oppilaitosten hallinnon järjestämisestä yh-
1145: sa......................................... 616 den kuntainliiton puitteissa alueittain . . . . . 634
1146:
1147: 550 Särkijärvi: Opiskelijoiden asumistuen 567 Vastamäki ym.: Vanhuslääketieteen
1148: laajentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 617 opetus- ja tutkimusedellytysten paranta-
1149: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 635
1150: 551 Särkijärvi: Määrärahasta tiedekaup-
1151: paprojektin tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 618 568 Vihriälä ym.: Lukion perustamisesta
1152: Soiniin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 636
1153: 552 Tenhiälä: Geologien koulutuksen ke-
1154: hittämisestä............................... 619 569 Vihriälä ym.: Insinöörikoulutuksen
1155: aloittamisesta Seinäjoen teknillisessä oppi-
1156: 553 Tenhiälä: Eräiden ammattioppilaitos-
1157: laitoksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 637
1158: ten uudisrakennusten suunnittelusta ja ra-
1159: kennustöiden aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 620
1160: 570 Vihriälä ym.: Puuseppämuseon perus-
1161: 554 Tiuri ym.: Uuden tietoliikenneteknii- tamisesta Jurvaan......................... 638
1162: kan käyttöönotosta koulutuksessa . . . . . . . . 621
1163: 571 Vistbacka ym.: Määrärahasta kasva-
1164: 555 Turunen ym.: Korkeakoulututkinto- tustieteellisen tiedekunnan perustamiseen
1165: jen ja opintotukijärjestelmän kehittämi- Vaasan korkeakouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 639
1166: sestä...................................... 622
1167: 572 Vistbacka ym.: Ympäristökasvatuksen
1168: 556 Turunen ym.: Korkeakoulutasoisen tehostamisesta koulutuksen kaikilla tasoil-
1169: lastentarhanopettajakoulutuksen vakinais- la......................................... 640
1170: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 623
1171: 573 Vistbacka ym.: Lukion perustamisesta
1172: 557 Turunen ym.: Korkeakoulutasoista Kälviälle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 641
1173: lastentarhanopettajakoulutusta koskevan
1174: kokeilutoiminnan käynnistämisestä . . . . . . . 624 574 Vistbacka ym.: Lukion perustamisesta
1175: Soiniin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 642
1176: 558 Turunen ym.: Kanttorikoulutuksen
1177: aloittamisesta Joensuun konservatoriossa 625 575 Vistbacka ym.: Liikuntaluokkakokei-
1178: lun käynnistämisestä peruskoulun yläas-
1179: 559 Turunen ym.: Kainuun ja Pohjois- teella...................................... 643
1180: Karjalan karjalaiskylien kehittämisestä . . . 626
1181: 576 Vistbacka ym.: Määrärahasta Hal-
1182: 560 Tykkyläinen ym.: Teknillisen korkea- suan yläasteen väliaikaisten tilojen perus-
1183: kouluopetuksen aloittamisesta Kuopiossa 627 korjaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 644
1184: 561 Tykkyläinen ym.: Uusien toimien pe-
1185: 577 Vistbacka ym.: Musiikki-instituuteille
1186: rustamisesta opintokeskuksiin . . . . . . . . . . . . 628
1187: myönnettävän valtionavun lisäämisestä . . . 645
1188: 562 Törnqvist ym.: Ammatillisissa oppi-
1189: 578 Vistbacka ym.: Alajärven musiikki-
1190: laitoksissa opiskelevien opintososiaalisten
1191: etujen parantamisesta ......... 0 • • • • • • • • • • • 629 koulun saattamisesta lakisääteisen valtion-
1192: avun piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 646
1193: 563 Uosukainen ym.: Opettajankoulutuk-
1194: sen opiskelijamäärien lisäämisestä . . . . . . . . 630 579 Vuoristo ym.: Lasten ja nuorten luke-
1195: mis- ja kirjoittamisharrastuksen virittämi-
1196: 564 Uosukainen ym.: Lukion tuntikehys- sestä ............. 0........................ 647
1197: resurssin lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 631
1198: 580 Vuoristo ym.: Rauman Festivo-
1199: 565 Valli ym.: Lukion tuntikehyksen ko- musiikkitapahtuman tulevaisuuden tur-
1200: rottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 633 vaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 648
1201: Sisällysluettelo 23
1202:
1203: Sivu Sivu
1204: 581 Vähäkangas ym.: Opiskelijoiden asu- 596 Jokiniemi ym.: Maaseudun pienimuo-
1205: misen tukemisesta samoin ehdoin kuin toisen elinkeinotoiminnan edistämisestä
1206: muiden pienituloisten asumista tuetaan . . . 649 Pohjois-Karjalassa........................ 664
1207:
1208: 582 Väistö: Biotekniikan koulutuksen ja 597 Jouppila ym.: Pyhäjoen kunnan mää-
1209: käytön edistämisestä Pohjois-Karjalassa . . 650 räämisestä satovahinkojen yleiskorvausten
1210: II vyöhykkeeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 665
1211: 583 Väistö: Oppisopimuskoulutuskokeilun
1212: käynnistämisestä Pohjois-Karjalassa . . . . . . 651 598 Jääskeläinen: Työryhmän asettamises-
1213: ta tutkimaan Lapin turkistarhauksen ke-
1214: 584 Väistö: Määrärahasta Saarion vanhan hittämistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 666
1215: vesivoimalaitoksen entistämiseen matkai-
1216: lukohteeksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 652 599 Kankaanniemi: Maidon tuotantorajoi-
1217: tusten lieventämisestä Keski-Suomen
1218: 585 Väistö ym.: Alueteattereiden rahoitus- eräissä kunnissa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 667
1219: tilanteen parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 653
1220: 600 Kankaanniemi: Maaseutuinstituutin
1221: 586 Väänänen: Vieraiden kielten opetuk- perustamisesta Petäjävedelle . . . . . . . . . . . . . . 668
1222: sen lisäämisestä lukioissa . . . . . . . . . . . . . . . . . 654
1223: 601 Kietäväinen ym.: Maanviljelijöiden
1224: 587 Väänänen: Peruskoulujen ja lukioiden pääomahuollon parantamisesta . . . . . . . . . . . 669
1225: rakentamislupien lisäämisestä Uudella-
1226: 602 Kietäväinen ym.: Maaseudun liitän-
1227: maalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 655
1228: näiselinkeinojen ja luonnonmukaisen vil-
1229: jelyn edistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 670
1230: Maa- ja metsätalousvaliokunta
1231: 603 Koistinen ym.: Maatilatalouden kehit-
1232: 588 Alaranta ym.: Satovahinkojen yleis- tämisrahaston lainojen myöntämisestä Itä-
1233: korvausten vyöhykejaon muuttamisesta ja Pohjois-Suomeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 671
1234: Pyhäjoen osalta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 656
1235: 604 Koistinen ym.: Kotimaisen kalan käy-
1236: tön lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 672
1237: 589 Alaranta ym.: 4H-neuvojien valtion-
1238: avun korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 657
1239: 605 Kortesalmi ym.: Määrärahasta maati-
1240: latalouden kehittämisrahastoon sukupol-
1241: 590 Anttila ym.: Maaseudun kehittämises-
1242: venvaihdosten rahoittamiseksi ja pienvil-
1243: tä Maatalous 2000 -komitean ehdotusten
1244: jelmien lisämaiden hankintaan . . . . . . . . . . . . 673
1245: pohjalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 658
1246: 606 Kortesalmi ym.: Lainojen myöntämi-
1247: 591 Anttila ym.: Maataloussihteerien val- sestä lisämetsäalueiden ja metsätilojen os-
1248: tionosuusperusteiden muuttamisesta maa- toa varten valtion metsistä . . . . . . . . . . . . . . . . 674
1249: talousvaltaisten kuntien aseman paranta-
1250: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 659 607 Kortesalmi ym.: Suljetun vedenkier-
1251: ron menetelmällä tapahtuvan kalankasva-
1252: 592 Hautala ym.: Eläinsuojien koon mää- tuksen tukemisesta........................ 675
1253: rittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 660
1254: 608 Kortesalmi ym.: Kotimaisten vihan-
1255: 593 Ikonen ym.: Maatalouden aluetukira- nesten kulutuksen lisäämisestä . . . . . . . . . . . . 676
1256: jojen tarkistamisesta...................... 661
1257: 609 Kortesalmi ym.: Metsätuhojen torju-
1258: 594 Isohookana-Asunmaa ym.: Turkistar- misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 677
1259: haajien aseman parantamisesta . . . . . . . . . . . 662
1260: 610 Kortesalmi ym.: Maanmittausinsinöö-
1261: 595 Jokinen ym.: Metsänhoidollisten on- rin viran perustamisesta Kajaanin maata-
1262: gelmien tutkimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 663 louspiiriin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 678
1263: 24 Sisällysluettelo
1264:
1265: Sivu Sivu
1266: 611 Kärhä: Oikeudesta hankkia maa- ja 622 Mäkelä ym.: Suomen Yksityismetsän-
1267: metsätalousmaata annetun lain kumoami- omistajain Keskusliitto ry:n toiminnan tu-
1268: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 679 kemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 694
1269:
1270: 612 Lax: Om stödåtgärder för inrättande 623 Mäkipää ym.: Maitotaloustuotteiden
1271: av båtkonsulttjänster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 680 käytön edistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 695
1272:
1273: - 612 Lax: Tukitoimenpiteistä venekonsul- 624 Mäkipää ym.: Luonnonmukaisen vil-
1274: tin toimien perustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 681 jelyn tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 696
1275:
1276: - 613 U. Leppänen ym.: Syrjäseutujen 625 Mäkipää ym.: Karvian Osuusmeijerin
1277: alueellisten kehittämis- ja tavoiteohjel- toiminnan tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 697
1278: mien laatimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 682
1279: 626 Mäkipää ym.: Metsämuseo-ja metsä-
1280: näyttelykeskuksen rakentamisesta Parka-
1281: 614 Malm m.fl.: Om höjt stöd för be-
1282: noon .. . . ....... .. . ................. ... . .. . 698
1283: kämpning av flyghavre. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 683
1284: 627 Nordman m.fl.: Om stöd för närings-
1285: 614 Malm ym.: Hukkakauran torjuntaan verksamhet i liten skala på landsbygden... 699
1286: myönnettävän tuen korottamisesta . . . . . . . . 684
1287: 627 Nordman ym.: Maaseudun pienimuo-
1288: - 615 Malm m.fl.: Om ökat stöd enligt toisen elinkeinotoiminnan tukemisesta . . . . 700
1289: lagen om främjande av näringsverksamhet
1290: i liten skala på landsbygden för pälsfarms- 628 Nordman m.fl.: Om grundande av en
1291: investeringar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 685 fiskeriteknisk forskningsenhet i Vasa . . . . . 701
1292:
1293: 615 Malm ym.: Maaseudun pienimuotoi- 628 Nordman ym.: Kalastusteknisen tutki-
1294: sen elinkeinotoiminnan edistämisestä an- musyksikön perustamisesta Vaasaan...... 702
1295: netun lain mukaisen tuen lisäämisestä tur-
1296: kistarhausinvestointeihin. . . . . . . . . . . . . . . . . . 686 629 Nyby m.fl.: Om minskad användning
1297: av konstgödsel inom lantbruket . . . . . . . . . . . 703
1298: 616 Malm m.fl.: Om åtgärder för att
1299: trygga avsättningen av inhemsk ull. . . . . . . . 687 629 Nyby ym.: Keinolannoitteiden käytön
1300: vähentämisestä maataloudessa . . . . . . . . . . . . 704
1301: 616 Malm ym.: Toimenpiteistä kotimaisen
1302: villan menekin turvaamiseksi . . . . . . . . . . . . . 688 630 Pekkarinen ym.: Maidon tuotantora-
1303: joitusten lieventämisestä Keski-Suomessa 705
1304: 617 Mattila ym.: Riista- ja kalatalouden
1305: 631 Pulliainen ym.: Luonnonmarjojen ke-
1306: tutkimuslaitoksen Kalajoen tutkimus-
1307: ruun tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 706
1308: aseman henkilöstön lisäämisestä . . . . . . . . . . 689
1309: 632 Pulliainen: Aidan rakentamisesta po-
1310: 618 Miettinen: Valtakunnallisen metsämu- rojen pääsyn estämiseksi metsäpeurojen
1311: seon perustamisesta Punkaharjulle........ 690 asuinalueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 707
1312: - 619 Mäkelä ym.: Nuorten maidontuotta- 633 Pulliainen: Toimenpiteistä metsän
1313: jien aseman parantamisesta Keski-Suo- kasvattamiseksi metsänraja-alueille Poh-
1314: messa..................................... 691 jois-Suomessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 708
1315:
1316: 620 Mäkelä ym.: Viljan varmuusvaras- 634 Renko ym.: Oulun läänin karjatilojen
1317: tointitavoitteen nostamisesta . . . . . . . . . . . . . . 692 vapauttamisesta maitokiintiöistä . . . . . . . . . . 709
1318:
1319: 621 Mäkelä ym.: Satovahinkolain piirissä 635 Renko ym.: 4H-yhdistysten neuvojan
1320: olevien viljelmätyyppien lisäämisestä. . . . . . 693 palkkauksen valtionavun korottamisesta.. 710
1321: Sisällysluettelo 25
1322:
1323: Sivu Sivu
1324: 636 Renko ym.: Metsänhoidollisia töitä 653 Siuruainen ym.: Kollajan juustolan
1325: suorittavien yritysten tukemisesta . . . . . . . . . 711 kehittämisestä alan mallilaitokseksi . . . . . . . 728
1326:
1327: 637 Riihijärvi: Pinta-alalisän määrän ko- 654 Siuruainen ym.: Valtion osallistumi-
1328: rottamisesta .. .. . .. .. .. .. .. . . .. .. .. . . . .. .. 712 sesta poroaitojen rakentamiskustannuk-
1329: siin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 729
1330: 638 Riihijärvi: Tuotannosta poistuvien
1331: turvesoiden hyötykäytön selvittämisestä . . 713 655 Tenhiälä: Maidontuotannon vähentä-
1332: missopimusten suuntaamisesta sairaalloi-
1333: 639 Rinne: Puhtaiden elintarvikkeiden vil- siin ja vanhempiin viljelijöihin . . . . . . . . . . . . 730
1334: jelyn edistämisestä........................ 714
1335: 656 Tenhiälä: Perunaneuvojan toimen pe-
1336: 640 Rinne: Maaseudun palvelujen ja elin- rustamisesta Hämeen maatalouskeskuk-
1337: keinopolitiikan edellytysten turvaamisesta 715 seen. .. . ........ ........ ........ .. ......... 731
1338:
1339: 641 Rinne: Maatalouden liitännäiselinkei- 657 Urpilainen: Lisäyksestä valtion vuo-
1340: notoiminnan tehostamisesta . . . . . . . . . . . . . . 716 den 1988 tulo- ja menoarvioon lisähenki-
1341: löstön palkkaamiseksi Kannuksen Turkis-
1342: 642 Rinne: Kalastuselinkeinon toiminta- talouden tutkimusasemalle . . . . . . . . . . . . . . . . 732
1343: edellytysten turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 717
1344: 658 Vistbacka ym.: Halpakorkoisten lai-
1345: 643 Rinne: Metsätuhoja koskevan tutki- nojen myöntämisestä maanviljelijöiksi
1346: mustoiminnan tehostamisesta............. 718 ryhtyville . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 733
1347: - 644 Rusanen ym.: Maaseudun kehittämi- 659 Vistbacka ym.: Pienten turkistarhojen
1348: seen keskittyvien tutkimus- ja koulutus- toimintaedellytysten parantamisesta . . . . . . 734
1349: keskusten tutkimusmäärärahojen turvaa-
1350: misesta . . . . . . . . . . . . .. . . .. . . . . . . . .. . . . . . . . . 719 660 Vistbacka ym.: Koti- ja turkiseläinten
1351: geenipankkitoiminnan käynnistämisestä . . 735
1352: 645 Ryynänen ym.: Ympäristö- ja maise-
1353: manhoidonneuvojan toimen perustamises- 661 Vistbacka ym.: Savonjoen perkaami-
1354: ta Kuopion läänin maatalouskeskukseen . . 720 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 736
1355: 646 Saari ym.: Maidontuotannon vähentä- 662 Väistö ym.: Maidontuotannon kiintiö-
1356: missopimusten lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . 721 järjestelmän poistamisesta Pohjois-Karja-
1357: lan alueelta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 737
1358: - 647 Saari ym.: Maankuivatusmääräraho-
1359: jen lisäämisestä Vaasan vesi- ja ympäristö- 663 Väistö ym.: Peltojen peruskuivatusva-
1360: piirissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 722 rojen lisäämisestä Pohjois-Karjalassa . . . . . 738
1361: 648 Saari ym.: Lapuanjoen perkaamisesta
1362: välillä Kuortaneenjärvi-Talinkalman pa- Sosiaalivaliokunta
1363: to......................................... 723
1364: 664 R. Aho ym.: Työttömyysturvan pa-
1365: - 649 Sarapää: Porotutkimusaseman raken- rantamisesta . .. .. . . . . .. .. . .. .. .. .. .. . . . . . . 739
1366: tamisesta Inariin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 724
1367: 665 Ahonen ym.: Työttömyyspäiväraha-
1368: - 650 Sillanpää ym.: Hannulanluoman oji- etujen parantamisesta..................... 740
1369: tusalueen kunnostuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 725
1370: 666 Aittoniemi: Lyhytaikaisiin ammatti-
1371: - 651 Sillanpää: Hyypänjoen perkauksesta.. 726 töihin liittyvien palvelujen parantamisesta
1372: työvoimatoimistoissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 741
1373: 652 Siuruainen ym.: Maidon tuotantokiin-
1374: tiöiden lisäämisestä pienillä perheviljelmil- 667 Ala-Kapee ym.: Osa-aikatyöntekijöi-
1375: lä. .. .. ... ... ... . ... .. . . . . . ... . . . . . ...... .. 727 den työsuhdeturvan parantamisesta . . . . . . . 742
1376: 26 Sisällysluettelo
1377:
1378: Sivu Sivu
1379: 668 Alaranta ym.: Äitiyspäivärahan ja 682 Hautala ym.: Korotetun kansaneläk-
1380: lasten kotihoidon tuen säätämisestä valin- keen maksamisesta lasta kotona hoitaville
1381: naisiksi tukimuodoiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 743 vanhemmille.............................. 758
1382:
1383: 669 Alaranta ym.: Maatilojen emäntien - 683 Hautala ym.: Perhe-eläkkeen maksa-
1384: äitiysloman pidentämisestä . . . . . . . . . . . . . . . 744 misesta naisyrittäjän leskelle . . . . . . . . . . . . . . 759
1385:
1386: 670 Alho ym.: Komitean asettamisesta 684 Hautala ym.: Invalidirahan maksami-
1387: selvittämään rytmimusiikin ammattilaisten sesta kaikille vammaisille . . . . . . . . . . . . . . . . . 760
1388: työtilaisuuksien ja toimeentulon paranta-
1389: mista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 745 685 Hilpelä: Kotiäitien sosiaaliturvan epä-
1390: kohtien korjaamisesta .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 761
1391: 671 Andersson ym.: Yhtenäisen perus-
1392: 686 Hurskainen-Leppänen ym.: Asumistu-
1393: toimeentuloturvajärjestelmän luomisesta.. 747
1394: kijärjestelmän yksinkertaistamisesta . . . . . . 762
1395: - 672 Andersson ym.: Kansaneläkeuudis- 687 Hurskainen-Leppänen ym.: Osa-aika-
1396: tuksen ns. neljännen vaiheen toteuttami- työtä tekevien työttömyysturvan paranta-
1397: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 748 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 763
1398: 673 Antvuori: Opiskelijoiden aseman pa- 688 Huuhtanen ym.: Synnytyksen vuoksi
1399: rantamisesta sairausvakuutusetuuksia saadusta maatalouden sijaisavusta perittä-
1400: määrättäessä . . .. .. . . . .. .. .. . . .. .. .. . . . . .. . 749 vän korvauksen tarkistamisesta . . . . . . . . . . . 764
1401:
1402: 674 Elo: Yksityisten ammatillisten kurssi- - 689 Huuhtanen: Rintamapalvelustunnuk-
1403: keskusten henkilökunnan eläke-etujen pa- sen myöntämisestä sotavankeudessa olleil-
1404: rantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 750 le siviileille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 765
1405:
1406: 675 Elo: Työvoimatoimiston ja Kansan- - 690 Ikonen ym.: Perhehoitajalain aikaan-
1407: eläkelaitoksen toiminnan aloittamisesta saamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 766
1408: Ulvilassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 751
1409: - 691 Ikonen ym.: Työllisyyslain epäkohtien
1410: - 676 Gustafsson ym.: Perustoimeentulotur- korjaamisesta............................. 767
1411: vauudistuksen toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . 752
1412: - 692 lsohookana-Asunmaa ym.: Opiskeli-
1413: 677 Gustafsson ym.: Opiskelijoiden ase- joiden aseman parantamisesta sairaus-
1414: man parantamisesta sairausvakuutus- vakuutusetuuksia määrättäessä . . . . . . . . . . . 768
1415: etuuksia määrättäessä..................... 753
1416: 693 Jokinen ym.: Lasten päivähoitolain
1417: - 678 Hautala ym.: Sosiaalietuuksien paran- velvoitteiden toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 769
1418: tamisesta osa-aikatyössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 754
1419: - 694 Jokinen ym.: Lapsen oikeuksien julis-
1420: tuksen periaatteiden toteuttamisesta . . . . . . 770
1421: - 679 Hautala ym.: Jalkahoidon saattami-
1422: sesta sairausvakuutuskorvauksen piiriin - 695 Jokiniemi ym.: Maatalousyrittäjien ja
1423: eräiden kroonisten sairauksien yhteydessä 755 palkansaajien lomakauden yhtenäistämi-
1424: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 771
1425: 680 Hautala ym.: Vitamiini- ja hivenaine-
1426: hoidon saattamisesta sairausvakuutuskor- 696 Jokiniemi ym.: Työttömyyspäivära-
1427: vauksen piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 756 han maksuperusteiden muuttamisesta . . . . . 772
1428:
1429: - 681 Hautala ym.: Alimpien sairaus-, äi- - 697 Jokiniemi ym.: Yksilöllisen varhais-
1430: tiys- ja työttömyyspäivärahojen ja eläk- eläkejärjestelmän käyttöön ottamisesta
1431: keiden korottamisesta..................... 757 julkisessa hallinnossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 773
1432: Sisällysluettelo 27
1433:
1434: Sivu Sivu
1435: - 698 Jouppila ym.: Maatalousyrittäjien si- 713 Kohijoki: Rintamalisän ja ylimääräi-
1436: jaisapuoikeuden kehittämisestä . . . . . . . . . . . 774 sen rintamalisän korottamisesta. . . . . . . . . . . 789
1437:
1438: - 699 Jouppila ym.: Rintamaveteraanien 714 Kohijoki ym.: Hoitotyön huomioon
1439: eläkejärjestelmän yhtenäistämisestä....... 775 ottamisesta vaikeavammaisen sotainvali-
1440: din lesken huoltoeläkkeessä............... 791
1441: 700 Jouppila ym.: Sotavankeudessa ollei-
1442: den siviilivankien saattamisesta rintama- 715 Koistinen ym.: Emäntien ja kotiäitien
1443: palvelustunnuksen piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . 776 sosiaaliturvan parantamisesta . . . . . . . . . . . . . 792
1444:
1445: 701 Juhantalo ym.: Maatalousyrittäjien 716 Kortesalmi ym.: Ns. esikoisrahan
1446: sukupolvenvaihdoseläkeiän säilyttämisestä maksamisesta perheille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 793
1447: pysyvästi 55 vuodessa..................... 777
1448: 717 Kortesalmi ym.: Ylimääräisen sota-
1449: 702 Jurva ym.: Opiskelijoiden aseman vuosipäivärahan maksamisesta rintamave-
1450: parantamisesta sairausvakuutusetuuksia teraaneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 794
1451: määrättäessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 778
1452: 718 Kortesalmi ym.: Määrärahasta vete-
1453: 703 Jurva ym.: Määrärahasta palvelutalo- raanijärjestöjen toiminnan tukemiseen . . . . 795
1454: jen rakentamiseen rintamaveteraaneille . . . 779
1455: 719 Kortesalmi ym.: Valtion työmaiden
1456: - 704 Jurva ym.: Määrärahasta sotainvali-
1457: avaamisesta eräille alueille . . . . . . . . . . . . . . . . 796
1458: dien sairaskodin rakentamiseen Helsingin
1459: alueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 780
1460: 720 Kortesalmi ym.: Työttömyyden torju-
1461: misesta Hyrynsalmella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 797
1462: - 705 Kankaanniemi: Sijaisvanhemmille
1463: maksettavan lapsilisän maksuperusteiden
1464: 721 Laaksonen ym.: Satakunnan työsuo-
1465: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 781
1466: jelupiirin perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 798
1467: - 706 Kauppinen ym.: Omavastuuosuuksien
1468: poistamisesta rintamaveteraanien sairaus- 722 Laine: Opiskelijoiden asumistukijär-
1469: vakuutuskorvauksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 782 jestelmän kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 799
1470:
1471: - 707 Kauppinen ym.: Rintamaveteraanien 723 Laine: Opiskelijoiden aseman paran-
1472: hammashoidon saattamisesta sairaus- tamisesta sairausvakuutusetuuksia mää-
1473: vakuutuskorvauksen piiriin . . . . . . . . . . . . . . . 783 rättäessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 800
1474:
1475: 708 Kauppinen ym.: Varhennetun eläk- 724 Laitinen: Sotatarviketeollisuudessa
1476: keellejääntimahdollisuuden järjestämises- palvelleiden oikeudesta rintamasotilas-
1477: tä Valtionrautateiden saneeraustoimenpi- eläkkeeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 801
1478: teiden yhteydessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 784
1479: 725 P. Leppänen ym.: Opiskelijoiden ase-
1480: 709 Kauppinen ym.: Ansiosidonnaisen man parantamisesta sairausvakuutus-
1481: työttömyysturvan takaamisesta kaikille . . . 785 etuuksia määrättäessä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 802
1482:
1483: - 710 Kauppinen ym.: Nuorisotyöttömyy- 726 U. Leppänen ym.: Työeläkejärjestel-
1484: den poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 786 män eläkekertymän kehittämisestä . . . . . . . . 803
1485:
1486: - 711 Kietäväinen ym.: Lapsiperheiden ase- 727 U. Leppänen ym.: Ylimääräisen eläk-
1487: man parantamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 787 keen myöntämisestä rintamaveteraanien
1488: Ieskilie . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 804
1489: 712 Kohijoki ym.: Sotainvalidien korvaus-
1490: asioiden käsittelyn nopeuttamisesta tapa- 728 Malm m.fl.: Om ett system för finan-
1491: turmavirastossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 788 siering av invalidanpassande bostäder . . . . . 805
1492: 28 Sisällysluettelo
1493:
1494: Sivu Sivu
1495: 728 Malm ymo: Invalideille soveltuvien 744 Mäkelä ymo: Silmälasien ja hammas-
1496: asuntojen rahoittamisjärjestelmän luomi- proteesien saattamisesta sairausvakuutus-
1497: sesta 0 0 0 oo0 0 ooooo
1498: 0 0 o ooooo
1499: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 806 korvauksen piiriin 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 823
1500:
1501: 729 Moilanen ymo: Pienten lasten kotona 745 Mäkelä ymo: Kolesterolia alentavien
1502: tapahtuvan hoidon saattamisesta tasaver- lääkkeiden sairausvakuutuskorvausten ko-
1503: taiseen asemaan muiden päivähoitovaihto- rottamisesta ooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 824
1504: ehtojen kanssa oo oooo oooooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 807
1505: 746 Mäkelä ymo: Kunnallisen eläkejärjes-
1506: 730 Moilanen ymo: Kolme vuotta täyttä- telmän osaeläkesäännösten tarkistamisesta 825
1507: neiden lasten päivähoidon ja koululaisten
1508: iltapäivähoidon järjestämisestä ooooooo 0 0 0 0 808 747 Mäkelä ymo: Työttömyyseläkeikära-
1509: jan alentamisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 826
1510: 731 Moilanen ymo: Perhepäivähoitajien
1511: 748 Mäkelä ymo: SLE-taudin hoidossa
1512: palkkauksen ja työolojen kehittämisestä 0 0 809
1513: käytettävien aurinkovoiteiden saamisesta
1514: sairausvakuutuskorvauksen piiriin 0 0 0 0 0 0 0 0 827
1515: 732 Moilanen ymo: Hammashoidon saat-
1516: tamisesta sairausvakuutuskorvauksen pii- 749 Mäkelä ymo: Turvakotien perustami-
1517: riin0 0o 0 ooooo
1518: 0 0 oooo0 oooo
1519: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 810 sesta alkoholistien omaisille o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 828
1520: - 733 Moilanen ymo: Kotihoidon tuen pe- - 750 Mäkelä ymo: Kristillisten hoitokotien
1521: rusosan korottamisesta ooooo ooooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 811 perustamisesta huumeita käyttäville nuo-
1522: rille 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 829
1523: - 734 Moilanen ymo: Vanhusta hoitavan
1524: omaisen työajan lyhentämisestä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 812 751 Mäkelä ymo: Kuortinkartanon kurssi-
1525: keskuksen toiminnan tukemisesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 830
1526: 735 Myller ymo: Määrärahoista harkin-
1527: nanvaraiseen työllistämiseen ooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 813 752 Mäkelä ymo: Ylimääräisen rintamali-
1528: sän korottamisesta ooo ooooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 831
1529: 736 Mäkelä ymo: Diakonien kelpoisuudes-
1530: ta sosiaalityön virkoihin oooo ooooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 814 753 Mäkelä ymo: Vuonna 1926 syntynei-
1531: den rintamaveteraanien aseman paranta-
1532: 737 Mäkelä ymo: Kotona työtä tekevien misesta ooo oo o oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 832
1533: sosiaaliturvan kehittämisestä ooo oooooo 0 0 0 0 0 816
1534: 754 Mäkelä ymo: Rintamasotilastunnuk-
1535: 738 Mäkelä ymo: Äitiysavustuksen myön- sen myöntämisestä eräille veteraaneille 0 0 0 0 833
1536: tämisestä adoptioäideille oooo oooooo 0 0 0 0 0 0 0 0 817
1537: 755 Mäkelä ymo: Sotatoimialueella rauta-
1538: teiden tehtävissä toimineiden oikeuttami-
1539: - 739 Mäkelä ymo: Vammaisten kuntoutuk-
1540: sesta rintamalisään 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 834
1541: sen tehostamisesta o oooo o ooooo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 818
1542: 756 Mäkelä ymo: Sotilasvammalain mu-
1543: - 740 Mäkelä ymo: Määrärahasta kuntou- kaisen peruselinkoron etuoikeuttamisesta 835
1544: tuksesta aiheutuvien matkakulujen kor-
1545: vaamiseksi o 0 ooo
1546: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 819 757 Mäkelä ymo: Sotilasvammalain hau-
1547: tausavustusta koskevien säännösten ulot-
1548: - 741 Mäkelä ymo: Henkilökohtaisen avus- tamisesta kaikkiin veteraaneihin 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 836
1549: tajan paikkaamisesta vaikeavammaisille oo 820
1550: - 758 Mäkelä ymo: Metsurien ansiotason
1551: - 742 Mäkelä ymo: Vammaisten lasten vir- parantamisesta o oo 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 837
1552: kistystoiminnan järjestämisestä o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 821
1553: 759 Mäkelä ymo: Työvoiman liikkuvuus-
1554: - 743 Mäkelä ymo: Syöpäpotilaiden kipu- avustuksen myöntämisperusteiden laajen-
1555: lääkkeiden sairausvakuutuskorvauksesta o 0 822 tamisesta ooooo o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 838
1556: Sisällysluettelo 29
1557:
1558: Sivu Sivu
1559: 760 Mäkelä ym.: Työttömyyspäivärahan 774 Paavilainen ym.: Työnantajien van-
1560: korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 839 hemmuusrahajärjestelmän aikaansaami-
1561: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 854
1562: - 761 Mäkelä ym.: Nuorten työtupien jär-
1563: jestämisen tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 840 775 Pokka ym.: Yrityksiltä perittävien
1564: sosiaaliturvamaksujen määräytymisperus-
1565: 762 Mäkipää ym.: Hierontapalvelujen teiden muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 855
1566: saattamisesta sairausvakuutuskorvauksen
1567: piiriin . . . . . .. . . . . . .. .. . . . . . . . . . . . .. .. . . . .. . 841 776 Pokka ym.: Täyden työeläkkeen
1568: myöntämisestä 30 vuotta työssä olleille . . . 856
1569: - 763 Mäkipää ym.: Keliakiapotilaiden eri-
1570: koisruokavalion kustannusten korvaami- 777 Pokka ym.: Joustavan eläkejärjestel-
1571: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 842 män toteuttamisesta julkishallinnossa . . . . . 857
1572:
1573: 778 Pokka ym.: Työllisyyslain epäkohtien
1574: 764 Mäkipää ym.: Psoriasiksen hoidosta
1575: poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 858
1576: aiheutuvien kustannusten korvaamisesta
1577: sairausvakuutuksesta . . .. . . . . . . . .. .. . .. .. . 843 779 Renko ym.: Perustoimeentuloturvan
1578: uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 859
1579: - 765 Mäkipää ym.: Vammaisjärjestöjen
1580: paikallistoiminnan tukemisesta . . . . . . . . . . . 844 780 Renko ym.: Sairausvakuutuksen mat-
1581: kakorvauksen omavastuun alentamisesta 860
1582: 766 Mäkipää ym.: Yksinhuoltajien Liitto
1583: ry:n toiminnan tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . 845 781 Renko ym.: Kansaneläkelain kehittä-
1584: misestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 861
1585: - 767 Mäkipää ym.: Sotainvalidien puolisoi-
1586: den suorittaman hoitotyön huomioon ot- 782 Renlund m.fl.: Om räknande av vård-
1587: tamisesta huoltoeläkkeessä. . . . . . . . . . . . . . . . 846 ledighet för barn som pensionsberättigan-
1588: de tid . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 862
1589: - 768 Mäkipää ym.: Määrärahasta hautaus-
1590: avustuksen suorittamiseen sotainvalidin 782 Renlund ym.: Lapsenhoitovapaan
1591: jälkeen haitta-asteesta riippumatta........ 847 saattamisesta eläkkeeseen oikeuttavaksi
1592: ajaksi..................................... 863
1593: - 769 Männistö ym.: Kuntien, kuntainliitto-
1594: jen ja seurakuntien sosiaaliturvamaksujen 783 Renlund m.fl.: Om besparingarnas
1595: alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 848 inverkan på frontmannapensionens och
1596: bostadsbidragets belopp . . . . . . . . . . . . . . . . . . 864
1597: - 770 Männistö: Työvoimatoimiston perus-
1598: tamisesta Rautavaaraan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 849 783 Renlund ym.: Talletusten vaikutukses-
1599: ta rintamamieseläkkeen ja asumistuen
1600: - 771 Mönkäre ym.: Kymen läänin rakenne- määrään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 865
1601: muutoskaupunkien päivähoidon käyttö-
1602: 784 Riihijärvi: Rintamaveteraanioikeuk-
1603: menojen valtionosuuden lisäämisestä . . . . . 850
1604: sien myöntämisestä sotavankeudessa ol-
1605: leelle ns. Hyrsylän mutkan siviiliväestölle 866
1606: - 772 Nordman m.fl.: Om bättre informa-
1607: tion på svenska inom arbetskraftsförvalt- 785 Rinne: Lapsiperheiden aseman paran-
1608: ningen............................. .. . . . . . 851 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 867
1609: - 772 Nordman ym.: Työvoimahallinnon 786 Rinne: Hoitovaihtoehtojen luomisesta
1610: ruotsinkielisen tiedotuksen parantamisesta 852 omahoitojärjestelmän kautta . . . . . . . . . . . . . 868
1611:
1612: - 773 Paavilainen ym.: Toimeentulotukijär- 787 Rinne: Kattavan perustoimeentulotur-
1613: jestelmän kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 853 vajärjestelmän luomisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . 869
1614: 30 Sisällysluettelo
1615:
1616: Sivu Sivu
1617: - 788 Rinne: Palkkatyön uudelleenjakamis- 805 Uosukainen ym.: Valtionosuuden suo-
1618: kokeilun aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 870 rittamisesta Imatralle lasten päivähoidon
1619: käyttökustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 887
1620: - 789 Rinne: Palkkatyön vaihtoehdon tur-
1621: vaavan työllisyysturvajärjestelmän luomi- 806 Vastamäki ym.: Vammaista henkilöä
1622: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 871 kotona hoitavan omaisen eläketurvan ke-
1623: hittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 888
1624: 790 Rinne: Työllisyyshallinnon asiakaspal-
1625: velupisteen perustamisesta jokaiseen kun- 807 Westerlund m.fl.: Om understöd tili
1626: taan ..................................... . 872 Invalidförbundet för produktion av infor-
1627: mationsmaterial om handikapp .......... . 889
1628: 791 Rinne: Yksityisen sektorin työllistä-
1629: mismahdollisuuksien turvaamisesta ...... . 873 807 Westerlund ym.: Invalidiliiton toimin-
1630: nan tukemisesta vammaisuutta koskevan
1631: 792 Rinne: Nuorten kesätyöpaikkojen tur-
1632: tiedotusaineiston tuoaarniseksi .......... . 890
1633: vaamisesta ............................... . 874
1634:
1635: - 793 Rinne: Työrajoitteisten työnhakijoi- 808 Vistbacka ym.: Päiväkodin rakenta-
1636: den työnsaannin turvaamisesta ........... . 875 misesta lapsille Soinissa .................. . 891
1637:
1638: 794 Rinne: Työllisyyskoulutuksen edelly- 809 Vistbacka ym.: Pienyrittäjien lomaoi-
1639: tysten kehittämisestä ..................... . 876 keuden laajentamisesta .................. . 892
1640:
1641: - 795 Rinne: Suojatyötä järjestävän valtion- 810 Vistbacka ym.: Asevelvollisille mak-
1642: yhtiön perustamisesta .................... . 877 settavan kotiuttamisrahan korottamisesta 893
1643:
1644: 796 Rusanen ym.: Työllisyysasetuksen 811 Vistbacka ym.: Sukupolvenvaihdos-
1645: 39 §:n muuttamisesta metsänhoidollisen eläkettä vastaavien taloudellisten etujen
1646: työllistämistuen myöntämiseksi kunnalle .. 878 saamisesta turkistarhaajille .............. . 894
1647:
1648: - 797 Saari: Vapo Oy:n Haukinevan tehtail- 812 Vistbacka ym.: Sotilasvammalain mu-
1649: ta työttömiksi jäävien kouluttamisesta .... 879 kaisen hautausavustuksen maksamisesta .. 895
1650:
1651: - 798 Saastamoinen ym.: Erityisopettajien 813 Vistbacka ym.: Kauhajoen Invalidit
1652: eläkeiän yhtenäistämisestä ............... . 880 ry:n omistaman leirikeskus Asuuiin toi-
1653: minnan tukemisesta ...................... . 896
1654: 799 Sasi: Työelämän joustavuuden edistä-
1655: mistä koskevan selvityksen tekemisestä ... 881 814 Vistbacka ym.: Henkilöstön lisäämi-
1656: sestä työvoimatoimistojen sivutoimipistei-
1657: 800 Siuruainen ym.: Sairausvakuutus- ja
1658: siin 897
1659: työttömyyspäivärahan korottamisesta ..... 882
1660:
1661: 801 Soininvaara ym.: Perustoimeentulo- 815 Vistbacka ym.: Työttömyyspäivära-
1662: turvan uudistamisesta .................... . 883 han maksamisesta täysimääräisenä vähäis-
1663: tä osa-aikatyötä tekeville ................. . 898
1664: 802 Säilynoja ym.: Vammaista tai vanhus-
1665: ta kotona hoitavan henkilön lomiaaja- 816 Vistbacka ym.: Työttömien työllistä-
1666: avusta ................................... . 884 misestä valtion virastotöillä .............. . 899
1667:
1668: 803 Särkijärvi: Perustoimeentuloturvan 817 Vähänäkki ym.: Vitamiini- ja hivenai-
1669: uudistamisesta ........................... . 885 neiden saamisesta sairausvakuutuskor-
1670: vauksen piiriin ........................... . 900
1671: 804 Taina ym.: Työttömyyspäivärahaoi-
1672: keuden korvaamisesta opintotuella alle 18- 818 Vähänäkki ym.: Työvoimahallinnon
1673: vuotiaiden osalta ......................... . 886 tehostamisesta Kymen läänissä ........... . 901
1674: Sisällysluettelo 31
1675:
1676: Sivu Sivu
1677: 819 Vähänäkki ym.: Työaikalain hätätyö- 834 Anttila: Kevyen liikenteen väylien ra-
1678: tä koskevien säännösten selventämisestä . . 902 kentamisesta Turengin keskustaan Janak-
1679: kalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 917
1680: 820 Väistö: Maaseutupalvelukokeilun
1681: käynnistämisestä osana maatalouslomitta- 835 Anttila: Eräiden postitoimipaikkojen
1682: jatoimintaa Pohjois-Karjalassa . . . . . . . . . . . 903 toiminnan jatkamisesta Valkeakoskella . . . 918
1683:
1684: 821 Väistö: Työvoimahallinnon tehosta- 836 Anttila ym.: Janakkalan, Someron ja
1685: misesta Pohjois-Karjalan läänin eräissä Urjalan tiemestaripiirien säilyttämisestä. . . 919
1686: kunnissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 904
1687: 837 Anttila ym.: Postipalveluiden turvaa-
1688: 822 Väänänen ym.: Sosiaali- ja terveyden- misesta Kylmäkosken Taipaleen ja Sot-
1689: huollon perustamiskustannusten suunnit- kian kylissä .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 920
1690: telujärjestelmän yksinkertaistamisesta . . . . 905
1691: 838 Anttila ym.: Jokioisten museorauta-
1692: 823 Väänänen ym.: Pääkaupunkiseudun tien höyryveturin peruskorjaamisesta . . . . . 921
1693: erillislain perusteella toteutettavien hank-
1694: 839 Astala ym.: Liikennepoliittisen koko-
1695: keiden saattamisesta normaalin valtion-
1696: naissuunnitelman laatimisesta Turun seu-
1697: avun piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 906
1698: dulle...................................... 922
1699: 824 Väänänen ym.: Eläkkeiden indeksitar-
1700: 840 Astala ym.: Loimaan-Alastaron tie-
1701: kistusjärjestelmien yhdenmukaistamisesta 907
1702: hankkeen kiirehtimisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 923
1703:
1704: 841 Astala ym.: Helsingin-Turun radan
1705: Liikennevaliokunta
1706: perusparannuksen nopeuttamisesta välillä
1707: 825 R. Aho ym.: Pohjoisen satamatien Kirkkonummi-Turku . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 924
1708: rakentamisesta Porissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 908
1709: 842 Astala: Turun lentoaseman kehittämi-
1710: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 925
1711: 826 Aittoniemi: Maantien n:o 3233 perus-
1712: korjauksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 909 843 Astala ym.: Saamelaisradion henkilö-
1713: kuntavoimavarojen riittävyyden turvaami-
1714: 827 Aittoniemi: Postitoimistojen ja posti-
1715: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 926
1716: autolinjojen summittaisen lakkauttamisen
1717: estämisestä................................ 910 844 Björkstrand m.fl.: Om åtgärder för
1718: grundförbättring av Iandsvägen Hirvlax-
1719: 828 Alaranta ym.: Pyhäjoen-Vihannin Kantlax . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 927
1720: maantien n:o 790 perusparantamisesta.... 911
1721: 844 Björkstrand ym.: Toimenpiteistä
1722: 829 Alaranta ym.: Pyhäjoen-Pyhänkos- Hirvlaxin-Kantlaxin maantien perus-
1723: ken maantien n:o 7891 perusparantamises- parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 928
1724: ta......................................... 912
1725: 845 Elo: Merikarvian-Träskvikin tie-
1726: 830 Alaranta ym.: Piippolan-Pihkalan osuuden perusparantamisesta maantiellä
1727: maantien n:o 805 perusparantamisesta.... 913 n:o 660 ....... ...... ...... ................ 929
1728: 831 Alaranta ym.: Niitynmaan paikallis- 846 Elo: Määrärahasta Luvian kevyen lii-
1729: tien n:o 18658 korjaamisesta Siikajoella . . 914 kenteen väylän rakentamiseen . . . . . . . . . . . . 930
1730:
1731: 832 Anttila ym.: Valtatien n:o 2 (Hel- 847 Elo: Määrärahasta Arantilan sillan ja
1732: sinki-Pori) peruskorjaamisesta . . . . . . . . . . 915 Nakkilan eritasoliittymän rakentamiseen . . 931
1733:
1734: 833 Anttila ym.: Kevyen liikenteen väylien 848 Fred: Täysraittiuden periaatteen to-
1735: rakentamisesta Humppilan taajamaan . . . . 916 teuttamisesta tieliikenteessä . . . . . . . . . . . . . . . 932
1736: 32 Sisällysluettelo
1737:
1738: Sivu Sivu
1739: 849 Fred: Täysraittiuden periaatteen to- 865 Järvenpää: Väylämaksujen alentami-
1740: teuttamisesta vesiliikenteessä.............. 933 sesta Kymen läänin satamien kautta ta-
1741: pahtuvassa kauttakulkuliikenteessä . . . . . . . 951
1742: 850 Hacklin ym.: Valtatien n:o 4 (E4-tie)
1743: säilyttämisestä Päijänteen länsipuolella . . . 934 866 Järvenpää: Tiestön kunnon paranta-
1744: misesta, määrärahojen tasapuolisesta koh-
1745: 851 Heikkinen ym.: Piippolan-Kesti- dentumisesta ja haja-asutusalueiden tie-
1746: Iän-Vaalan-Puolangan-Taivalkosken olosuhteista huolehtimisesta . . . . . . . . . . . . . . 952
1747: -Kuusamon tien perusparantamisesta.... 935
1748: 867 Jääskeläinen: Yllästunnelin suunnitte-
1749: 852 Ikonen ym.: Haja-asutusalueiden tie- lun aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 953
1750: verkon kunnostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 936
1751: 868 Kankaanniemi ym.: Autokatsastusase-
1752: 853 Ikonen ym.: Katsastustoimiston pe-
1753: man perustamisesta Joutsaan . . . . . . . . . . . . . 954
1754: rustamisesta Joutsaan..................... 937
1755:
1756: 854 Isohookana-Asunmaa ym.: Turpeen- 869 Kankaanniemi: Rautatieliikenteen ke-
1757: kuljetusteiden parantamisesta Haapave- hittämisestä Keski-Suomessa... . . . . . . . . . . . 955
1758: den turvevoimalan kuljetusalueella. . . . . . . . 938
1759: 870 Kietäväinen ym.: Liikennepoliittisen
1760: 855 Isohookana-Asunmaa ym.: Oulun- ohjelman laatimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 956
1761: Kemin paikallisjunaliikenteen säilyttämi-
1762: sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 939 871 Kietäväinen ym.: Mäntyharjun ja Hei-
1763: nolan välisen ns. HELEMI-radan suunnit-
1764: 856 Jokinen ym.: Turun ja Helsingin väli- telun aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 957
1765: sen valtatien n:o 1 kunnostamisesta . . . . . . . 940
1766: 872 Kohijoki: Valtatien n:o 3 rakentami-
1767: 857 Jokinen ym.: Sähköistetyn rautatien sesta uuteen paikkaan Hämeenkyrön kes-
1768: aikaansaamisesta välille Helsinki-Turku 941 kustataajamassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 958
1769:
1770: 858 Jokiniemi ym.: Yleisten teiden raken- 873 Kohijoki: Valtateiden n:ot 3 ja 23
1771: tamisesta ja kunnossapidosta TVL:n Poh- risteyksen uudelleen rakentamisesta Par-
1772: jois-Karjalan piirissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 943 kanossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 959
1773: 859 Jouppila ym.: Määrärahasta kevyen 874 Kohijoki: Punkalaitumen-Alastaron
1774: liikenteen väylän rakentamiseksi valtatien maantien ja Porin-Helsingin valtatien
1775: n:o 8 varteen välille Pyhäjoen kirkon- risteyksen parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 960
1776: kylä-Parhalahti.......................... 944
1777: 875 Kohijoki: Maantien ja kevyen liiken-
1778: 860 Juhantalo ym.: Liikennepoliittisen oh-
1779: teen väylän rakentamisesta Kankaanpään
1780: jelman laatimisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 945
1781: keskustan ja Niinisalon varuskunta-alueen
1782: 861 Juhantalo ym.: Teleliikenteen kehittä- välille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 961
1783: misestä ja teletariffien yhtenäistämisestä . . 947
1784: 876 Kohijoki: Oriniemen-Tursankan-
1785: 862 Jurva ym.: Opiskelija-alennusjärjes- kaan paikallistien perusparantamisesta
1786: telmän kokeilusta opiskelupaikkakuntien Punkalaitumella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 962
1787: seutuliikenteessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 948
1788: 877 Kohijoki: Vammalan-Punkalaitu-
1789: 863 Jurva ym.: Laiturikatosten rakentami- men-Murronharjun maantien rakentami-
1790: sesta Helsingin rautatieasemalle . . . . . . . . . . . 949 sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 963
1791:
1792: 864 Järvenpää: Kuljetustuen laajentami- 878 Kohijoki: Punkalaitumen-Lietsamon
1793: sesta koskemaan kaikkia Saimaan kana- maantien kevyen liikenteen väylän raken-
1794: van kautta tapahtuvia kuljetuksia . . . . . . . . . 950 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 964
1795: Sisällysluettelo 33
1796:
1797: Sivu Sivu
1798: 879 Kohijoki ym.: Rautateiden perus- 894 Lax: Om åtgärder för att gående mot
1799: parantamisesta Satakunnassa . . . . . . . . . . . . . 965 rött ljus inte skall vara straffbart i vissa
1800: fall . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 981
1801: 880 Kohijoki: Vesikulkuväylän merkitse-
1802: misestä Kokemäenjoen patoaltaassa välillä 894 Lax: Punaista liikennevaloa vastaan
1803: Harjavalta-Kokemäki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 967 kulkemisen rangaistavuudesta eräissä ta-
1804: pauksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 982
1805: 881 Kokko ym.: Saimaan radioliikenne-
1806: palvelujen kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . 968 895 Lehtosaari ym.: Alemman tieverkon
1807: rakentamis- ja kunnossapitotason turvaa-
1808: 882 Kortesalmi ym.: Pohjois-Pohjanmaan misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 983
1809: tiestön rakentamisrahojen riittävyydestä . . 969
1810: 896 P. Leppänen ym.: Liikennepolitiikkaa
1811: koskevan tiedonannon antamisesta edus-
1812: 883 Kortesalmi ym.: Lisätyökohteiden kunnalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 984
1813: aloittamisesta TVL:n Kainuun ja Lapin
1814: piireissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 970 897 Maijala ym.: Postipalvelujen turvaa-
1815: misesta haja-asutusalueilla................ 987
1816: 884 Kortesalmi ym.: Siuruan alueen ties-
1817: tön kunnostamisesta Pudasjärvellä. . . . . . . . 971 898 Mattila ym.: Kuljetustukilainsäädän-
1818: nön uudistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 988
1819: 885 Kortesalmi ym.: Määrärahasta Naa-
1820: mankylän-Oterman metsäautotien pa- 899 Moilanen y!n.: Pääkaupunkiseudun
1821: rantamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 972 tiemäärärahojen fi~äämisestä. . . . . . . . . . . . . . 989
1822:
1823: 886 Kortesalmi ym.: Määrärahasta Uta- 900 Myller ym.: Pohjois-Karjalan telepii-
1824: järven-Rantsilan maantien rakentami- rin perustamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 990
1825: seen....................................... 973
1826: 901 Mäkelä ym.: Valtatien n:o 4 (E4-tie)
1827: säilyttämisestä Päijänteen länsipuolella . . . 991
1828: - 887 Kortesalmi ym.: Määrärahasta Uta-
1829: järven-Poutiaisen-Naamankylän maan- - 902 Mäkelä ym.: Määrärahasta TVL:n
1830: tien kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 974 Keski-Suomen piirin teiden rakentamiseen 992
1831:
1832: 888 Kortesalmi ym.: Määrärahasta TVL:n 903 Mäkelä ym.: Suomenselkätien raken-
1833: Utajärven tukikohdan peruskorjaukseen . . 975 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 993
1834:
1835: 889 Kortesalmi ym.: Postiautolinjan säi- 904 Mäkelä ym.: Määrärahasta Saarijär-
1836: lyttämisestä reitillä Oulu-Ylikiiminki- ven-Kallion maantien n:o 648 perus-
1837: Sanginkylä-Puolanka-Hyrynsalmi . . . . . 976 korjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 994
1838:
1839: 890 Kortesalmi ym.: Sanomalehtien vii- 905 Mäkelä ym.: Hakimäen-Lautapor-
1840: konloppukannon järjestämisestä eräillä taan tien perusparantamisesta . . . . . . . . . . . . . 995
1841: alueilla Oulun ja Lapin läänissä. . . . . . . . . . . 977
1842: 906 Mäkelä ym.: Määrärahasta Petäisjär-
1843: ven-Koipikankaan ja Koipikankaan-
1844: 891 Kortesalmi ym.: Eräiden väestöryh-
1845: Pihlajaveden aseman välisten maanteiden
1846: mien televisiolupamaksujen alentamisesta 978
1847: perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 996
1848: - 892 Kääriäinen ym.: Kaukoliikenteen tele- 907 Mäkelä ym.: Määrärahasta Pihtipu-
1849: ja puhelinmaksujen yhtenäistämisestä. . . . . 979 taan-Reisjärven maantien peruskorjaa-
1850: miseen. .... .......... ........... .. . ....... 997
1851: 893 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahasta
1852: Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittä- 908 Mäkelä ym.: Rutalahden-Viisari-
1853: miseen.................................... 980 mäen tien perusparantamisesta. . . . . . . . . . . . 998
1854:
1855: 3 280445G
1856: 34 Sisällysluettelo
1857:
1858: Sivu Sivu
1859: - 909 Mäkelä ym.: Määrärahasta kevyen 926 Mäkipää ym.: Hirvilahden-Kyrön-
1860: liikenteen väylien rakentamiseen Pylkön- lahden maantien parantamisesta Viljakka-
1861: mäen keskustaan. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 999 lassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1016
1862:
1863: 910 Mäkelä ym.: Määrärahasta Saarensal- 927 Mäkipää ym.: Karhen-Sisätön pai-
1864: men sillan valaistukseen Kinnulassa . . . . . . . 1000 kallistien parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1017
1865:
1866: - 911 Mäkelä ym.: Määrärahasta Ilosjoen 928 Mäkipää ym.: Karvian Alkkian-
1867: sillan rakentamiseen Pihtiputaalla . . . . . . . . 1001 Erkalan-Kihniön keskustan välisen tie-
1868: osuuden korjaustöiden aloittamisesta . . . . . 1018
1869: 912 Mäkelä ym.: Liikenteen jatkamisesta
1870: vähäliikenteisillä rataosuuksilla . . . . . . . . . . . 1002 929 Mäkipää ym.: Kihniön keskustan ja
1871: Järvi-Suomen tien välisen tien parantami-
1872: - 913 Mäkelä ym.: Jyväskylän lentoaseman sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1019
1873: säilyttämisestä keskuslentoasemana . . . . . . . 1003
1874: - 930 Mäkipää ym.: Lavajärven paikallis-
1875: 914 Mäkelä ym.: Keiteleen-Päijänteen- tien kunnostamisesta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1020
1876: Kivijärven kanavan rakentamisesta ...... . 1004 931 Mäkipää ym.: Santasten paikallistien
1877: !
1878: perusparantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1021
1879: - 915 Mäkelä ym.: Pienvenesatamien raken-
1880: tamisesta Keski-Suomeen . j.............. . 1005 932 Mäkipää ym.: Suodenniemeltä Hä-
1881: meenkyröön suuntautuvan tieyhteyden ra-
1882: - 916 Mäkelä ym.: Maksuttbman matkus- kentamisesta valmiiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1022
1883: tusoikeuden järjestämisest~ rintamavete-
1884: raaneille yleisissä kulkuneu~oissa ........ . 1006 933 Mäkipää ym.: Sävin-Vatulan maan-
1885: tien rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1023
1886: - 917 Mäkelä ym.: Pienten postitoimipaik-
1887: kojen säilyttämisestä...................... 1007 934 Mäkipää ym.: Kevyen liikenteen väy-
1888: län rakentamisesta välille Haapanen-
1889: 918 Mäkelä ym.: Hankasalmen Venekos- Vanhantalon tienhaara Parkanossa....... 1024
1890: ken postitoimipaikan säilyttämisestä . . . . . . 1008
1891: 935 Mäkipää ym.: Lossiliikenteen aloitta-
1892: - 919 Mäkelä ym.: Hannulan Kärkkäälän misesta Ikaalisten Kyrösjärvellä . . . . . . . . . . . 1025
1893: postitoimipaikan säilyttämisestä . . . . . . . . . . 1009
1894: 936 Mäkipää ym.: Kilpinokan sillan ra-
1895: - 920 Mäkelä ym.: Keuruun Liesjärven pos- kentamisesta Vammalassa . . . . . . . . . . . . . . . . 1026
1896: titoimipaikan uudelleen avaamisesta . . . . . . 1010
1897: 937 Mäkipää ym.: Inkulan sillan rakenta-
1898: 921 Mäkelä ym.: Paikallislehtien postitak- misesta Viljakkalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1027
1899: san alentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1011
1900: 938 Mäkipää ym.: Liukkaan kelin harjoi-
1901: 922 Mäkelä ym.: Haapamäen Höyryvetu- tusradan rakentamisesta Parkanoon . . . . . . 1028
1902: ripuiston toiminnan tukemisesta . . . . . . . . . . 1012 939 Mäkipää ym.: Porin-Parkanon ra-
1903: dan kunnostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1029
1904: 923 Mäkipää ym.: Yksityisteiden muutta-
1905: misesta paikallisteiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1013 - 940 Männistö: Maantien n:o 573 (Pohjois-
1906: Karjalan piirin raja-Savolan pelto) pe-
1907: 924 Mäkipää ym.: Ohituskaistan rakenta- ruskorjauksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1030
1908: misesta Porin-Jyväskylän ja Kihniön-
1909: lsoniemen teiden risteykseen . . . . . . . . . . . . . . 1014 941 Männistö: Maanteiden peruskorjauk-
1910: sesta Tuusniemellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1031
1911: 925 Mäkipää ym.: Maantien rakentami-
1912: sesta välille Honkajoki-Pyntäinen-Sii- - 942 Männistö ym.: Eräiden postipalvelu-
1913: kainen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1015 jen säilyttämisestä Vehmersalmella. . . . . . . . 1032
1914: Sisällysluettelo 35
1915:
1916: Sivu Sivu
1917: 943 Nieminen ym.: Pääteiden rakentami- 959 Renko ym.: Tiehankkeiden toteutta-
1918: seen tarvittavien määrärahojen budjetoin- misesta Pattijoella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1050
1919: nista ..................................... . 1033
1920: 960 Renko ym.: Ruukin-Paavolan alu-
1921: 944 Pekkarinen ym.: Suomenselkätien ra- eella olevien tiehankkeiden toteuttamisesta 1051
1922: kentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1034
1923: - 961 Renko ym.: Raahen-Siikajoen-
1924: 945 Pekkarinen ym.: Petäjäveden-Mul- Revonlahden alueen tiehankkeiden toteut-
1925: tian tien rakennustöiden aloittamisesta.... 1035 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1052
1926: 946 Pekkarinen ym.: Rönnyn-Elämäjär- 962 Renlund m.fl.: Om grundförbättring
1927: ven paikallistien perusparannustöiden av vägavsnittet Lillby-Kortesjärvi . . . . . . . 1053
1928: käynnistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1036
1929: 962 Renlund ym.: Lillbyn-Kortesjärven
1930: 947 Pekkarinen ym.: Saarijärven-Kan-
1931: välisen tieosuuden peruskorjauksesta . . . . . 1054
1932: nonkosken tien perusparannustöiden
1933: aloittamisesta............................. 1037 963 Riihijärvi: tksityisten teiden saami-
1934: - 948 Pelttari: Ivalon-Raja-Joosepin tien sesta valtion hoidettavaksi Kuopion lää-
1935: • •• 1
1936: 1055
1937: :::~~~~j~r-~i·:. ~;t~~~·s·~~~ ·:i~~-~~~~~~~~:~
1938: perusparannustöiden aloittamisesta . . . . . . . 1038
1939:
1940: 949 Pelttari: Ketomellan-Peltovuoman ja
1941: Peltovuoman-Nunnasen teiden rakenta- valtion hoidettavhksi ..................... . 1056
1942: 1
1943:
1944: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1039
1945: 965 Rinne ym.: bäätieverkoston rakenta-
1946: 950 Pelttari: Koivistonpään-Kantomaan- misen rahoitukseh turvaamisesta ......... . 1057
1947: pään maantien perusparantamisesta . . . . . . 1040
1948: 966 Rinne: Rautateiden teknisten kehittä-
1949: - 951 Pelttari: Lautiosaaren-Elijärven misedellytysten turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . 1058
1950: maantien rakentamisesta.................. 1041
1951: 967 Saapunki ym.: Postipalvelujen turvaa-
1952: 952 Pelttari: Rauhalan-Kutunivan maan- misesta harvaan asutuissa maalaiskunnissa 1059
1953: tien rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1042
1954: 968 Saari: Maantien n:o 349 rakentamisen
1955: 953 Pelttari: Ylläsjärven ja Äkäslompolon aikaistamisesta välillä Hämeen punn
1956: matkailukeskusten kulkuyhteyksien luo- raja-Ähtäri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1060
1957: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1043
1958: 969 Saari ym.: Haapamäen radan perus-
1959: 954 Pohjanoksa ym.: Maantien rakenta- korjaamisesta............................. 1061
1960: misesta välille Eurajoki-Kiukainen-
1961: Kokemäki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1044 970 Saarinen ym.: Karjaan-Hyvinkään
1962: rataosuuden peruskorjaamisesta . . . . . . . . . . 1062
1963: - 955 Pohjanoksa: Junalauttayhteyksien ke-
1964: hittämisestä Ruotsiin ja Keski-Euroop- 971 Saarinen ym.: Lohjan-Siuntion ra-
1965: paan...................................... 1045 dan rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1063
1966: 956 Pohjanoksa ym.: Rauman sataman
1967: 972 Sarapää: Martin-Sokiin maantien
1968: sisääntuloväylän syventämisestä . . . . . . . . . . 1046
1969: peruskorjaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1064
1970: 957 Rehn m.fl.: Om säkrare småbåtstrafik 1047
1971: 973 Sillanpää ym.: Maantien n:o 664 (lso-
1972: - 957 Rehn ym.: Pienveneliikenteen turvalli- joki-Dagsmark) perusparantamisesta.... 1065
1973: suuden parantamisesta.................... 1048
1974: 974 Siuruainen ym.: Tiemäärärahojen
1975: - 958 Renko ym.: Tiehankkeiden toteutta- osoittamisesta syrjäisten seutujen välttä-
1976: misesta eräissä Oulun läänin kunnissa. . . . . 1049 mättömiin tiekohteisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1066
1977: 36 Sisällysluettelo
1978:
1979: Sivu Sivu
1980: 975 Siuruainen ym.: Postipalvelujen säi- 991 Vistbacka ym.: Maantien n:o 744
1981: lyttämisestä haja-asutusalueilla . . . . . . . . . . . 1067 perusparantamisesta välillä Alaspää-Iso-
1982: kylä....................................... 1083
1983: - 976 Varpasuo ym.: Hyvinkään-Karjaan
1984: rataosuuden perusparantamisesta . . . . . . . . . 1068 992 Vistbacka ym.: Maantien n:o 1781
1985: perusparantamisesta ns. Tarvolan lenkillä 1084
1986: 977 Varpasuo ym.: Satamien väylämaksu-
1987: jen porrastamisesta .. . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 1069 - 993 Vistbacka ym.: Maantien n:o 7034
1988: (Lapua-Kitinoja) peruskorjauksen jatka-
1989: - 978 Vastamäki ym.: Haja-asutusalueiden misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1085
1990: paikallisteiden parantamisesta . . . . . . . . . . . . 1070
1991: 994 Vistbacka ym.: Maanteiden n:ot
1992: 979 Vihriälä ym.: Maantien n:o 672 perus- 17812 ja 17814 perusparantamisen käyn-
1993: korjauksesta välillä Jokipii-Aronkylä . . . 1071 nistämisestä Lappajärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . 1086
1994:
1995: 980 Vihriälä ym.: Maantien n:o 730 995 Vistbacka ym.: Maantien n:o 18041
1996: (Voltti-Oravainen) peruskorjaamisesta perusparantamisen aloittamisesta välillä
1997: välillä Huhtamäki-Komossa............. 1072 Nykänen-Torppa . . .. .. .. .. . . . . . . .. . .. .. . 1087
1998:
1999: - 981 Vihriälä ym.: Maantien n:o 6871 996 Vistbacka ym.: Alarannan tien perus-
2000: (Ruto-Marttila) peruskorjaamisesta Lai- korjaamisesta Kortesjärvellä . . . . . . . . . . . . . . 1088
2001: hialla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1073
2002: 997 Vistbacka ym.: Laihialla sijaitsevan
2003: 982 Vihriälä ym.: Paikallisteiden n:ot ns. Jokisalon tien perusparantamisen
2004: 17803 (Sääksvesi-Hallapuro) ja 18121 aloittamisesta............................. 1089
2005: (Metsä-Poranen) peruskorjaamisesta . . . . 1074
2006: - 998 Vistbacka ym.: Pyymäen-Liikajär-
2007: 983 Vihriälä ym.: Paikallistien rakentami- ven-Sulkavan yksityistien muuttamisesta
2008: sesta välille Huissi-Orisberg . . . . . . . . . . . . . 1075 paikallistieksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1090
2009:
2010: - 984 Vistbacka ym.: TVL:n Keski-Pohjan- 999 Vistbacka ym.: Ranta-ahon-Lassilan
2011: maan piirin teiden kunnossapitoon tarvit- paikallistien peruskorjaamisesta Evijärvel-
2012: tavien määrärahojen lisäämisestä . . . . . . . . . 1076 lä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1091
2013:
2014: 985 Vistbacka ym.: Maantien n:o 664 1000 Vistbacka ym.: Peruskorjauksen
2015: perusparantamisen aloittamisesta . . . . . . . . . 1077 aloittamisesta Soinin kk:n ja Lehtimäen
2016: kk:n välisellä tieosuudella................. 1092
2017: 986 Vistbacka ym.: Maantien n:o 694
2018: (Peräseinäjoki-Hämeen piirin raja) kun- 1001 Vistbacka ym.: Vimpelin-Perhon-
2019: nostamisesta .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 1078 Kinnulan tien peruskorjaamisen aloittami-
2020: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1093
2021: - 987 Vistbacka ym.: Maantiellä n:o 712
2022: olevan Kurejoen sillan kunnostamisen 1002 Vistbacka ym.: Kevyen liikenteen
2023: aloittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1079 tien rakentamisesta maantielle n:o 712
2024: Alajärven maatalousoppilaitoksen kohdal-
2025: 988 Vistbacka ym.: Määrärahasta maan- la......................................... 1094
2026: tien n:o 718 perusparantamiseen välillä
2027: Vähäkyrö-Koskeby...................... 1080 1003 Vistbacka ym.: Kevyen liikenteen
2028: väylän rakentamisesta maanteille n:ot 712
2029: - 989 Vistbacka ym.: Maantien n:o 736 ja 7121 välillä Toukola-Kullanmutka
2030: (Karvala-Söyrinki) perusparantamisesta 1081 Alajärvellä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1095
2031:
2032: 990 Vistbacka ym.: Maantien n:o 741 1004 Vistbacka ym.: Björkbackan sillan
2033: perusparantamisesta välillä Purmojärvi- peruskorjaamisen aloittamisesta Alajär-
2034: Söyrinki .. . . .. .. . . .. .. . . . .. .. .. . .. .. .. .. .. 1082 vellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1096
2035: Sisällysluettelo 37
2036:
2037: Sivu Sivu
2038: 1005 Vistbacka ym.: Linja-autoliikenteen 1020 Kankaanniemi ym.: Viitasaaren kal-
2039: toimintaedellytysten tukemisesta . . . . . . . . . . 1097 liosuojan tilojen käytön tehostamisesta . . . 1112
2040:
2041: 1006 Vistbacka ym.: Liikennetaloudellisen 1021 Kortesalmi ym.: Naisten maanpuo-
2042: tutkimuksen suorittamisesta Vaasan ja lustuksellisten koulutus- ja toimintamah-
2043: Uumajan välisen maa- tai tunneliyhteyden dollisuuksien kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . 1113
2044: aikaansaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1098
2045: 1022 Mäkelä ym.: Määrärahasta uusien
2046: 1007 Vistbacka ym.: Katsastusaseman pe- koulutustilojen rakentamiseen ilmavoi-
2047: rustamisesta Vähänkyrön Tervajoelle . . . . . 1099 mien viestikoululle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1114
2048:
2049: 1008 Vistbacka ym.: Valtionrautateiden 1023 Mäkipää ym.: Asevelvollisten päivä-
2050: työ- ja sosiaalitilojen kunnostamisesta . . . . 1100 rahan korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1115
2051: 1009 Vistbacka ym.: Rengonharjun lento- 1024 Pekkarinen ym.: Hakovuoren suoja-
2052: kentän koneiden ja laitteiden hankinnan tilojen käytön kehittämisestä Viitasaarella 1116
2053: tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1101
2054: 1025 Pelttari: Anttilankankaan varikon
2055: 1010 Vistbacka ym.: Määrärahasta posti- rakentamisesta Tervolassa . . . . . . . . . . . . . . . . 1117
2056: autopalvelujen säilyttämiseksi . . . . . . . . . . . . 1102
2057: 1026 Renlund m.fl.: Om flera fria permis-
2058: 1011 Vistbacka ym.: Läänien välisen kau- sionsresor för beväringarna . . . . . . . . . . . . . . . 1118
2059: kopuhelutaksan muuttamisesta läänintak-
2060: san suuruiseksi kehitysaluetaksaksi . . . . . . . 1103 1026 Renlund ym.: Varusmiesten ilmais-
2061: ten lomamatkojen lisäämisestä............ 1119
2062: 1012 Vähäkangas ym.: Määrärahasta
2063: Haapaveden katsastusaseman itsenäistä 1027 Savela ym.: Puolustusvoimien
2064: toimintaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1104 joukko-osastojen siirtojen yhteydessä ii-
2065: menneiden puutteiden korjaamisesta...... 1120
2066: 1013 Vähäkangas ym.: Postin palvelujen
2067: parantamisesta Pyhännällä . . . . . . . . . . . . . . . 1105 1028 Vuoristo ym.: Merivartiokoulun siir-
2068: tämisestä Raumalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1121
2069: 1014 Vähäkangas ym.: Alueellisen kulje-
2070: tustuen kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1106 1029 Väistö ym.: Hattuvaaran, Möhkön
2071: ja Saarivaaran rajavartioasemien toimin-
2072: 1015 Vähänäkki: Satamatoiminnan kas- taedellytysten parantamisesta . . . . . . . . . . . . . 1122
2073: vun hillitsemisestä Helsingissä . . . . . . . . . . . . 11 07
2074:
2075: 1016 Väistö: Määrärahasta Kiteen katsas- Toinen lakivaliokunta
2076: tusasemarakennuksen ja maa-alueen lu-
2077: nastamiseen............................... 1108 1030 Aittoniemi: Ulosottotointa hoitavan
2078: henkilökunnan lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . 1123
2079: 1017 Väistö ym.: Määrärahasta Onka-
2080: mon-Niiralan rataosan perusparantami- 1031 Alaranta ym.: Monilapsisten perhei-
2081: seen....................................... 1109 den asumisen helpottamisesta............. 1124
2082:
2083: 1018 Väänänen: Liittymän rakentamisesta 1032 Alho ym.: Valtion asuntolainojen
2084: valtatielle n:o 7 Suomenkylän kohdalle laina-ajan pidentämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . 1125
2085: Porvoon maalaiskunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . 1110
2086: 1033 Alho ym.: Opiskelija-asuntojen mää-
2087: rän lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1126
2088: Puolustusasiainvaliokunta
2089: 1034 Alho ym.: Valtionosuuden ulottami-
2090: 1019 Jääskeläinen: Osa-aikatyöntekijöi- sesta ennen vuotta 1980 valmistuneiden
2091: den toimien muuttamisesta osa-aikavär- opiskelija-asuntokohteiden omapääoma-
2092: vättyjen viroiksi puolustusvoimissa . . . . . . . 1111 osuuteen.................................. 1127
2093: 38 Sisällysluettelo
2094:
2095: Sivu Sivu
2096: 1035 Anttila ym.: Yrittäjänsuojalainsää- 1052 Laine: Oikeuden asuntoon takaavan
2097: dännön aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 1128 lain säätämisestä.......................... 1145
2098:
2099: 1036 Antvuori: Valtion asuntolainojen 1053 P. Leppänen ym.: Ennen vuotta
2100: laina-ajan pidentämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . 1129 1980 valmistuneiden opiskelija-asuntokoh-
2101: teiden tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1146
2102: 1037 Antvuori: Valtion omapääoma-avus-
2103: tuksen maksamisesta opiskelija-asuntosää- 1054 Moilanen ym.: Valtion asuntolaino-
2104: tiöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1130 jen laina-ajan pidentämisestä . . . . . . . . . . . . . 1147
2105: 1038 Antvuori: Ennen vuotta 1980 valmis-
2106: 1055 Moilanen ym.: Opiskelija-asuntojen
2107: tuneiden opiskelija-asuntokohteiden tuke-
2108: määrän lisäämisestä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1148
2109: misesta ................................... 1131
2110:
2111: 1039 Astala ym.: Valtion asuntolainojen 1056 Moilanen ym.: Ennen vuotta 1980
2112: laina-ajan pidentämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . 1132 valmistuneiden opiskelija-asuntokohteiden
2113: tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1149
2114: 1040 Astala ym.: Opiskelija-asuntojen
2115: määrän lisäämisestä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1133 1057 Mäkelä ym.: Vähittäismaksulla han-
2116: kittavien asuntojen rakentamisesta . . . . . . . . 1150
2117: 1041 Backman ym.: Valtion omapääoma-
2118: avustuksen maksamisesta opiskelija-asun- 1058 Mäkelä ym.: Opiskelija-asuntojen
2119: tosäätiöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1134 määrän lisäämisestä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1151
2120: 1042 Häkämies: Opiskelija-asuntojen 1059 Mäkelä ym.: Sotaveteraanien omis-
2121: määrän lisäämisestä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1135 tusasuntohankkeiden tukemisesta . . . . . . . . . 1152
2122: 1043 Jurva ym.: Vuokra-asuntokannan li-
2123: 1060 Mäkelä ym.: Sotainvalidien ja rinta-
2124: säämisestä Helsingissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1136
2125: mamiesten asuntojen korjaamisesta....... 1153
2126: 1044 Jurva ym.: Opiskelija-asuntokohtei-
2127: den omapääomaosuuden kattamisesta . . . . 1137 1061 Mäkelä ym.: Aikuisopintojen tuotta-
2128: masta pätevyydestä julkisiin virkoihin . . . . 1154
2129: 1045 Jurva ym.: Opiskelija-asuntojen
2130: määrän lisäämisestä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1138 1062 Mäkipää ym.: Asunnottomille tar-
2131: koitetun asuntotuotannon käynnistämises-
2132: 1046 Jurva ym.: Omapääomaosuuden kat- tä ......................................... 1155
2133: tamisesta opiskelija-asuntojen hankkimi-
2134: seksi olemassa olevasta asuntokannasta . . . 1139 1063 Mäkipää ym.: Halpakorkoisten
2135: asuntojen peruskorjauslainojen myöntä-
2136: 1047 Jurva ym.: Ennen vuotta 1980 val- misestä rintamaveteraaneille . . . . . . . . . . . . . . 1156
2137: mistuneiden opiskelija-asuntokohteiden
2138: tukemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1140 1064 Mäkipää ym.: Määrärahasta Y-sää-
2139: tiön toiminnan tukemiseen vuokra-asunto-
2140: 1048 Kalliomäki: Pääkaupunkiseudun jen määrän lisäämiseksi................... 1157
2141: asuntopulan poistamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 1141
2142:
2143: 1049 Kohijoki: Sotaveteraanien asumis- 1065 Mäkipää ym.: Asuntosäästöpalkkio-
2144: olosuhteiden parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . 1142 järjestelmän kehittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . 1158
2145:
2146: 1050 Kortesalmi ym.: Asuntosäästöpalk- 1066 Mäkipää ym.: Määrärahasta opiske-
2147: kiolainojen omarahoitusosuuden alenta- lija-asuntojen hankkimiseen vanhasta ra-
2148: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1143 kennuskannasta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1159
2149:
2150: 1051 Kortesalmi ym.: Vuokra-asuntojen 1067 Pulliainen ym.: Opiskelija-asuntojen
2151: lisäämisestä Taivalkoskella . . . . . . . . . . . . . . . 1144 määrän lisäämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1160
2152: Sisällysluettelo 39
2153:
2154: Sivu Sivu
2155: 1068 Renko ym.: Omapääoma-avustuksen 1075 Varpasuo ym.: Valtion lainoittaman
2156: suorittamisesta opiskelija-asuntojen hank- asuntotuotannon lisäämisestä Helsingin
2157: kimiseksi vanhasta asuntokannasta . . . . . . . 1161 seudun kehyskunnissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1168
2158:
2159: 1069 Rinne: Asuntokysymyksen ratkaise-
2160: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1162 1076 Vistbacka ym.: Valtion asuntolaino-
2161: jen laina-ajan pidentämisestä . . . . . . . . . . . . . 1169
2162: 1070 Sarapää: Asuntotuotantomääräraho-
2163: jen korottamisesta Savukoskella . . . . . . . . . . 1163
2164: 1077 Vistbacka ym.: Työsuhdeasuntojen
2165: 1071 Siuruainen ym.: Määrärahasta opis- rakentamisesta sairaaloiden ja hoitolaitos-
2166: kelija-asuntojen määrän lisäämiseen . . . . . . 1164 ten henkilökunnalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1170
2167:
2168: 1072 Soininvaara ym.: Omapääoma-avus-
2169: 1078 Vistbacka ym.: Rintamaveteraanien
2170: tuksesta opiskelija-asuntojen hankkimi-
2171: asuntojen korjaamisen tukemisesta . . . . . . . 1171
2172: seksi vanhasta rakennuskannasta . . . . . . . . . 1165
2173:
2174: 1073 Uitto ym.: Valtion asuntolainoitta- 1079 Vähäkangas ym.: Valtion omapaa-
2175: mien vuokra-asuntojen vuokrien kohtuul- oma-avustuksen maksamisesta opiskelija-
2176: listamisen edellyttämistä toimenpiteistä . . . 1166 asuntosäätiöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1172
2177: 1074 Uitto ym.: Vuokralaisten oikeudesta
2178: osallistua aravavuokratalojen päätöksen- 1080 Väistö ym.: Asuntojen korjausavus-
2179: tekoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1167 tusten lisäämisestä Pohjois-Karjalassa . . . . 1173
2180: 1
2181: 1
2182: 1
2183: 1
2184: 1
2185: 1
2186:
2187:
2188:
2189:
2190: 1
2191: 1
2192: 1
2193: 1
2194: 1
2195: 1
2196:
2197:
2198:
2199:
2200: 1
2201: 1
2202: 1
2203: 1
2204: 1988 vp.
2205:
2206: Toivomusaloite n:o 1
2207:
2208:
2209:
2210:
2211: Anttila ym.: Valmiuslainsäädäntöä koskevan hallituksen esityk-
2212: sen antamisesta
2213:
2214:
2215: Eduskunnalle
2216:
2217: Jo vuonna 1966 on jättänyt mietintönsä ko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2218: mitea, joka on valmistellut lainsäädännön krii- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2219: siajan varalle. Tämä ns. valmiuslainsäädäntö muksen,
2220: on ollut jo mukana hallitusohjelmassakin, mut-
2221: ta toistaiseksi se on jäänyt antamatta eduskun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2222: nalle. Ottaen huomioon kuitenkin sen, että kriisiaikoja varten tarvittavaa valmius-
2223: elämme varsin haavoittuvassa yhteiskunnassa, lainsäädäntöä koskevan esityksen anta-
2224: jossa on olemassa iso joukko erilaisia kriisi- miseksi eduskunnalle.
2225: mahdollisuuksia, hallituksen tulisi antaa edus-
2226: kunnalle jo pitkään valmisteltu lainsäädäntö
2227: kriisiaikojen varalle.
2228:
2229: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
2230:
2231: Sirkka-Liisa Anttila Seppo Kääriäinen
2232: Tellervo Renko Juhani Alaranta
2233: Einari Nieminen
2234: 2 1988 rd.
2235:
2236: Hemställningsmotion nr 2
2237:
2238:
2239:
2240:
2241: Donner: Om åtgärder för att förklara Helsingfors som oberoende
2242: republik eller autonomt område
2243:
2244:
2245: Till Riksdagen
2246:
2247: 1 offentligheten har framkommit uppgifter knappast någon väsentlig mängd subventions-
2248: om att regeringen genom olika åtgärder försö- behövliga livsmedel.
2249: ker begränsa tillväxten i Helsingfors och hu- Eftersom det uppenbart finns planer på att
2250: vudstadsregionen. ytterligare minska handlingsmarginalen för Fin-
2251: Befolkningstillväxten i Helsingfors har sedan lands huvudstad, och staden i regeringens ögon
2252: decennier avstannat. Huvudstaden är i förhål- eventuellt förefaller suspekt och besvärande,
2253: lande till hela landets folkmängd betydligt föreslår jag vördsamt att riksdagen måtte hem-
2254: mindre än andra motsvarande huvudstäder. ställa
2255: Huvudstaden sysselsätter dagligen över 100 000
2256: personer som kommer från andra orter. Hel- att regeringen vidtar åtgärder för att
2257: singforsarna betalar mera statsskatter och har förklara Helsingfors som oberoende re-
2258: högre levnadskostnader än invånarna i de flesta publik, eller i fa/1 detta är otänkbart,
2259: andra kommuner. Staten har varit villig att del- förläna Helsingfors autonomi, varvid de
2260: ta i finansieringen av trafikleder i huvudstadsre- besvärliga problem som regeringen brot-
2261: gionen, men i ringa grad i utvecklandet av tas med kunde elimineras.
2262: kollektivtrafiken. Helsingforsarna producerar
2263:
2264: Helsingfors den 12 februari 1988
2265:
2266: Jörn Donner
2267: 1988 vp. 3
2268:
2269: Toivomusaloite n:o 2 Suomennos
2270:
2271:
2272:
2273:
2274: Donner: Toimenpiteistä Helsingin muodostamiseksi riippumatto-
2275: maksi tasavallaksi tai autonomiseksi alueeksi
2276:
2277:
2278: Eduskunnalle
2279:
2280: Julkisuudessa on liikkunut tietoja, että halli- merkittävää määrää subventioita tarvitsevia
2281: tus eri toimenpitein pyrkii rajoittamaan Helsin- elintarvikkeita.
2282: gin ja pääkaupunkiseudun kasvua. Koska ilmeisesti on olemassa suunnitelmia
2283: Väestönkasvu on pysähtynyt Helsingissä jo Suomen pääkaupungin toimintamarginaalin
2284: vuosikymmeniä sitten. Pääkaupunki on suh- edelleen vähentämiseksi ja koska kaupunki hal-
2285: teessa koko maan väestömäärään huomattavas- lituksen silmissä mahdollisesti vaikuttaa epäi-
2286: ti pienempi kuin muut vastaavat pääkaupungit. lyttävältä ja hankalalta, ehdotan kunnioittaen
2287: Pääkaupunki työllistää päivittäin yli 100 000 eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2288: muilta paikkakunnilta tulevaa henkilöä. Helsin-
2289: kiläiset maksavat enemmän valtion veroja, ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2290: heillä on suuremmat elinkustannukset kuin julistaakseen Helsingin riippumatto-
2291: useimpien muiden kuntien asukkailla. Valtio on maksi tasavallaksi tai, jos tämä on mah-
2292: ollut halukas osallistumaan pääkaupunkiseu- dotonta, antaakseen Helsingille autono-
2293: dun liikenneväylien rakentamiseen, mutta vä- mian, jolloin ne hankalat ongelmat, joi-
2294: häisessä määrin joukkoliikenteen kehittämi- den kanssa hallitus painii, voitaisiin eli-
2295: seen. Helsinkiläiset tuskin tuottavat kovinkaan minoida.
2296:
2297: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
2298:
2299: Jörn Donner
2300: 4 1988 rd.
2301:
2302: Hemställningsmotion nr 3
2303:
2304:
2305:
2306:
2307: Jansson m.fl.: Om utarbetande av ett förslag om inrättande av ett
2308: organ för beredning av justitieombudsmannavalet
2309:
2310:
2311: Tili Riksdagen
2312:
2313: Behovet av en särskild JO-beredning i riksda- organ i riksdagen, t.ex. kanslikommissionen el-
2314: gen har framträtt vid ett flertal tillfällen. Den ler ett särskilt tillsatt organ, fungerar som JO-
2315: nuvarande valordningen bör förbättras och gö- beredning.
2316: ras tydligare så, att riksdagsmännen vid vai kan Tidpunkten för denna reform borde nu vara
2317: välja mellan kandidater som uppfyller rege- lämplig. Dels har JO-vai nyligen förrättats, dels
2318: ringsformens kompetensvillkor. Samtidigt kan pågår justeringar i grundlagarna i regeringen.
2319: man eliminera mindre seriösa yttringar vid va- Hänvisande tili ovanstående föreslår vi, att
2320: len utan att riksdagsmännens och riksdagens riksdagen måtte hemställa
2321: rätt äventyras.
2322: JO-beredningen skulle vara ett beredningsor- att regeringen bereder förslag tili så-
2323: gan i riksdagen vilket ställer 3-5 kandidater i dana ändringar av vederbörande grund-
2324: förslag bland vilka respektive vai sker i den ord- /agar att en JO-beredning inrättas i riks-
2325: ning som gäller vai i allmänhet som riksdagen dagen och lämnar en proposition i ären-
2326: förrättar. Man kan tänka sig att ett befintligt det vid lämpligt til/fälle.
2327:
2328: Helsingfors den 11 februari 1988
2329:
2330: Gunnar Jansson Håkan Malm
2331: 1988 vp. 5
2332:
2333: Toivomusaloite n:o 3 Suomennos
2334:
2335:
2336:
2337:
2338: Jansson ym.: Oikeusasiamiehen vaalia valmistelevan toimielimen
2339: perustamista tarkoittavan ehdotuksen valmistelemisesta
2340:
2341:
2342: Eduskunnalle
2343:
2344: Erityisen oikeusasiamiehen vaaleja valmiste- erityisesti asetettu elin, toimisi oikeusasiamie-
2345: levan toimielimen tarve eduskunnassa on tullut hen vaaleja valmistelevana elimenä.
2346: esiin useita kertoja. Nykyistä vaalijärjestystä Ajankohta tälle uudistukselle olisi nyt sopiva.
2347: tulisi parantaa ja selventää siten, että kansan- Toisaalta oikeusasiamiehen vaali on äskettäin
2348: edustajat voisivat vaalissa valita hallitusmuo- toimitettu, ja toisaalta hallituksessa on käynnis-
2349: dossa esitetyt pätevyysvaatimukset täyttävistä sä perustuslain tarkistukset.
2350: ehdokkaista. Samalla voitaisiin päästä eroon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2351: vaaleissa esiintyvistä vähemmän vakavista il- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2352: mentymistä edustajien ja eduskunnan oikeutta muksen,
2353: vaarantamatta.
2354: Oikeusasiamiehen vaaleja valmisteleva elin että hallitus valmistelisi ehdotukset
2355: olisi eduskunnan valmisteluelin. Se asettaisi eh- sellaisiksi muu/oksiksi asianomaisiin pe-
2356: dolle 3-5 ehdokasta, joiden joukosta vaali ta- rustuslakeihin, että eduskuntaan perus-
2357: pahtuisi siinä järjestyksessä kuin on voimassa tetaan oikeusasiamiehen vaaleja valmis-
2358: yleensä eduskunnan suorittamista vaaleista. televa toimielin, ja että hallitus antaa
2359: Voitaisiin ajatella, että jokin olemassa oleva asiasta esityksen sopivana ajankohtana.
2360: eduskunnan elin, esim. kansliatoimikunta tai
2361:
2362: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
2363:
2364: Gunnar Jansson Håkan Malm
2365: 6 1988 vp.
2366:
2367: Toivomusaloite n:o 4
2368:
2369:
2370:
2371:
2372: Kortesalmi ym.: Vaalijärjestelmän epäkohtien poistamisesta
2373:
2374:
2375:
2376:
2377: Eduskunnalle
2378:
2379: Suomen eduskunnan jäsenet valitaan suhteel- man PN-menetelmää. Siinä virheiden neliöiden
2380: lisella vaalilla. Vaalitapa pohjautuu ajatukseen, summa saatetaan pienimmäksi mahdolliseksi,
2381: että eduskunnan on oltava pienoiskuva koko eli sillä päästään tilanteeseen, jossa henkilöva-
2382: kansasta. Käytännössä suhteellisuus ei kuiten- linnan virhe verrattuna äänestystulokseen on
2383: kaan täysin toteudu. Jotta täysi suhteellisuus pienin mahdollinen. Vuonna 1987 eduskunta-
2384: toteutuisi, pitäisi koko maan olla yhtä vaalipii- vaaleissa vain Keski-Suomen vaalipiirin paikka-
2385: riä. Puolueet saisivat edustajia juuri siinä suh- jako on PN-menetelmän mukaan oikea.
2386: teessa kuin ovat saaneet ääniäkin. Nyt käytössä PN-menetelmän mukainen vaalitulos olisi
2387: oleva d'Hondtin laatima laskentamenetelmä tuonut SMP:lle kansanedustajapaikan myös
2388: suosii suuria puolueita ja sortaa pieniä. Helsingin, Etelä-Hämeen, Mikkelin, Pohjois-
2389: D'Hondtin menetelmä on pienille puolueille Karjalan ja Lapin vaalipiireissä sekä toisen pai-
2390: epäoikeudenmukainen. Puolueen, joka saa viisi kan Turun eteläisessä vaalipiirissä, eli kansan-
2391: prosenttia äänistä, pitäisi periaatteessa saada 10 edustajiksi olisivat päässeet kansan vaalitahdon
2392: edustajaa 200-jäseniseen parlamenttiin. Käy- perusteella Meri Vennamo, Mikko Vainio,
2393: tännössä niin ei ole tapahtunut koskaan. Nykyi- Pentti Skön, Reino Jyrkilä, Marja-Leena Lep-
2394: sen laskentajärjestelmän ollessa käytössä ei ole pänen ja Gunnar Joutsensaari.
2395: mitään ihmettelemistä siinä, että kokoomus PN-menetelmä olisi tuonut Demokraattiselle
2396: voittaa noin 6 000 äänen lisäyksellä yhdeksän Vaihtoehdolle viisi, SKDL:lle ja vihreille kolme
2397: paikkaa tai sosiaalidemokraatit häviävät vain sekä Kristilliselle Liitolle kaksi lisäpaikkaa ja
2398: yhden paikan noin 100 000 ääntä menetettyään. siis SMP:lle kuusi lisäpaikkaa. Eduskuntaan si-
2399: Nykyisenkään vuonna 1987 valitun eduskun- tä vastoin olisivat jääneet valitsematta sosiaali-
2400: nan kokoonpano ei vastaa Suomen kansan vaa- demokraateista Ilkka-Christian Björklund,
2401: litahtoa juuri Suomessa käytössä olevan vaali- Saara-Maria Paakkinen, Heikki Rinne, Jorma
2402: järjestelmän epäoikeudenmukaisuuksien vuok- Rantanen, Sinikka Mönkäre, Pertti Hietala ja
2403: si. Maamme suuret puolueet saivat vaaleissa 18 Riitta Myller, kokoomuksesta Ritva Laurila,
2404: liikapaikkaa ja Ruotsalainen Kansanpuolue yh- Tauno Valo, Tapio Holvitie, Matti Viljanen,
2405: den ylimääräisen kansanedustajan. Suurimman Ritva Vastamäki ja Matti Hokkanen, keskusta-
2406: laskennallisen tappion vaalilakien vääryyksistä puolueesta Pekka Puska, Jorma Huuhtanen,
2407: kärsi Suomen Maaseudun Puolue. Jos vaalitu- Esko Aho, Annikki Koistinen ja Kimmo Sara-
2408: los heijastaisi kansalaisten äänestyskäyttäy- pää sekä RKP:stä Ole Wasz-Höckert. Nykyinen
2409: tymistä mahdollisimman oikeudenmukaisesti, Suomessa voimassa oleva vaalijärjestelmä suosi
2410: SMP:lle olisi kuulunut 15 eikä yhdeksän kan- siis näitä 19 kansanedustajaa.
2411: sanedustajapaikkaa. Myös toinen suomalainen tiedemies, profes-
2412: Apulaisprofessori Ilmari Koppineo on laske- sori Risto Sänkiaho Tampereen yliopiston yh-
2413: nut Länsi-Savo-lehdelle kansan vaalitahdon teiskuntatieteiden tutkimuslaitoksesta on huo-
2414: mukaisen uuden eduskunnan paikkajaon, kun mauttanut, että d'Hondtin suhteellinen vaali-
2415: tulos laskettaisiin matemaattisesti mahdollisim- järjestelmä on maailmalla käynyt kovin harvi-
2416: man oikein käyttämällä pienimmän neliösum- naiseksi. Suomen lisäksi se on vielä käytössä
2417: 1988 vp.- TA n:o 4 7
2418:
2419: kehittäjän kotimaassa Belgiassa, ja sielläkin on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2420: äänestyspakko. Professori Sänkiahon mielestä nykyisen vaalijärjestelmämme eli
2421: nykyinen vaalijärjestelmämme jättää kotiin ää- d'Hondtin järjestelmän epäoikeuden-
2422: nestäjiä, mikä professori Sänkiahon mielestä on mukaisuuksista luopumiseksi ja oikeu-
2423: "häpeäksi näin kehittyneelle maalle". denmukaisemman ääntenlaskujärjestel-
2424: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- män aikaansaamiseksi eli sellaisen jär-
2425: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- jestelmän, jossa jokainen ääni on yhtä
2426: muksen, arvokas.
2427: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
2428:
2429: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Lea Mäkipää
2430: Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi Tina Mäkelä
2431: Marita Jurva
2432: 8 1988 vp.
2433:
2434: Toivomusaloite n:o 5
2435:
2436:
2437:
2438:
2439: U. Leppänen ym.: Kansalaisten oikeusasiamiehen toimen perus-
2440: tamisesta
2441:
2442:
2443: Eduskunnalle
2444:
2445: Kansalaisilla on erilaisia oikeustarpeita, joita kyaikaisessa yhteiskunnassa esille tulevat kan-
2446: ei tällä hetkellä kukaan hoida.Yleiset oikeus- salaisia kohdanneet epäoikeudenmukaisuudet
2447: aputoimistot hoitavat lähinnä asianajoluonteis- ja väliinputoamiset sekä päättää näissä asioissa
2448: ta kansalaisten auttamista. Eduskunnan oikeus- myös julkista valtaa sitovasti.
2449: asiamies käsittelee virkamiesten toimintaa. Val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2450: tioneuvoston oikeuskansleri käsittelee kyllä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2451: kaikki kantelut, mutta kansalaisilla on sellaisia muksen,
2452: ratkaisua vaativia asioita, jotka eivät kanteluna
2453: johda tulokseen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2454: Tulisi harkita, olisiko tarpeen perustaa edus- kansalaisten oikeusasiamiehen toimen
2455: kunnasta ja valtioneuvostosta erillinen kansa- perustamiseksi.
2456: laisten oikeusasiamies, joka voisi käsitellä ny-
2457:
2458: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
2459:
2460: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää
2461: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä Sulo AUtoniemi
2462: 1988 rd. 9
2463:
2464: Hemställningsmotion nr 6
2465:
2466:
2467:
2468:
2469: Melin m.fl.: Om grundande av ett utrikes- och säkerhetspolitiskt
2470: råd
2471:
2472:
2473: Tili Riksdagen
2474:
2475: Tidvis har frågan om betydelsen av ett organ Regeringen skall fortlöpande hålla nämnden
2476: för utrikes- och säkerhetspolitisk rådplägning underrättad om utrikespolitiska förhållanden,
2477: mellan presidenten, regeringen, riksdagens utri- som kan få betydelse för riket, och skall över-
2478: kesutskott och företrädare för de i riksdagen fö- lägga med nämnden om dessa så ofta det be-
2479: reträdda partierna diskuterats. 1 Sverige finns hövs. Kravet på samråd skärps i fråga om "alla
2480: av tradition en sådan institution. utrikesärenden av större vikt"; där skall rege-
2481: Enligt 1809 års svenska regeringsform i dess ringen före avgörandet överlägga med nämn-
2482: ursprungliga lydelse tillhörde makten över utri- den, om det kan ske. (Regeringsformen 6 §) Ge-
2483: kespolitiken konungen. Befogenheten var en så nom ändringar i regeringsformen 1982 infördes
2484: exklusivt kunglig företrädesrätt, att även större bl.a. bestämmelset om riksdagens medverkan
2485: delen av stadsrådskretsen i allmänhet hölls vid beslut om traktatfrågor, så att regeringen
2486: utanför de utrikespolitiska avgörandena. Dessa inte skulle kunna föregripa riksdagens prövning
2487: skulle i allmänhet träffas i den s.k. utrikeskon- av ett lag eller budgetärende genom ett interna-
2488: seljen i närvaro av endast utrikesstatsministern tionellt åtagande.
2489: som föredragande och hovkanslern som proto- Utrikesnämndens uppgift anses bl.a. vara att
2490: kollförare. skapa underlag för en så bred politisk enighet
2491: Att sluta traktater med främmande makter, som möjligt kring regeringens utrikespolitik.
2492: att fatta beslut om "krig och fred" och att över Regeringens i första meningen fastslagna
2493: huvud taga ställning tili utrikespolitiska frågor informations- och överläggningsplikt omfattar
2494: låg sålunda helt utanför riksdagens kompetens- de "utrikespolitiska förhållanden" som kan få
2495: område. Konungen ägde av ständerna begära, betydelse för riket. Härmed avses icke endast
2496: att dessa skulle utse ett "hemligt utskott", med utrikespolitiken i snäv mening utan även de ut-
2497: vilket han kunde överlägga om ärenden, som rikespolitiska sidorna av försvars- och handels-
2498: icke hörde tili andra utskotts befattning och politiken.
2499: som enligt konungens uppfattning borde hållas 1 olika kritiska skeden föreligger säkert också
2500: hemliga. Utskottet var en tillfällig institution, i Finland ett behov för presidenten att rådgöra
2501: som konstituerades endast när regeringen ansåg utöver regeringens krets i utrikespolitiska frå-
2502: det behövligt. Genom en grundlagsändring 1921 gor.
2503: ersattes hemliga utskottet av utrikesnämnden, Enligt Finlands regeringsform 33 § bestäm-
2504: som är ett permanent organ. mer presidenten om Finlands förhållande tili ut-
2505: 1 Sverige fungerar utrikesnämnden som ett ländska makter, dock sålunda att fördrag med
2506: samrådsorgan mellan statschefen (konungen), utländska makter bör godkännas av riksdagen,
2507: regeringen och riksdagen. Utrikesnämnden till- för så vitt de innehåller stadganden som hör tili
2508: kom år 1921 som ett organ för samråd i fråga området för lagstiftningen eller enligt konstitu-
2509: om utrikesärenden. Nämnden fattar inga beslut tionen annars kräver riksdagens godkännande.
2510: i sakfrågor. Kallelse tili sammanträde utfärdas Presidenten är för sina utrikespolitiska över-
2511: av regeringen. Detta utesluter inte att initiativet väganden och initiativ beroende av råd från oli-
2512: utgår från någon av nämndens ledamöter. ka politiska håll. J.K.Paasikivis dagböcker vitt-
2513: Ordförande vid sammanträdena är i första nar vältaligt för hur ofta och ingående presiden-
2514: hand konungen eller den som eljest fungerar ten sökte råd inför sina utrikespolitiska avgö-
2515: som statschef, i andra hand statsministern. rande.
2516:
2517: 4 2804450
2518: 10 1988 rd. - HM nr 6
2519:
2520: Samtidigt har det omvittnats att presidenten att regeringen måtte ta initiativ tili
2521: är rätt isolerad. Professor Antero Jyränki som grundande av ett utrikes- och säkerhets-
2522: verkat som president Kekkonens kanslichef sä- po/itiskt råd som med presidenten som
2523: ger: "Finlands president är nästan hermetiskt ordjörande skulle bestå av regeringens
2524: isolerad på sin utsiktspost; han saknar med vis- utrikesutskott, riksdagens utrikesut-
2525: sa undantag direkta förbindelser tili förvalt- skotts presidium och ordjörandena jör
2526: ningsmaskineriet.'' (Valtioneuvoston historia de politiska partier som är representera-
2527: 1917-66, III, Helsinki 1978 s. 41) de i riksdagen.
2528: Mot bakgrunden av det som ovan anförts och
2529: även med hänvisning tili erfarenheten av utri-
2530: kesnämnden i Sverige föreslår undertecknade
2531: att riksdagen ville besluta hemställa
2532:
2533: Helsingfors den 12 februari 1988
2534:
2535: Ingvar S. Melin Jörn Donner
2536: 1988 vp. 11
2537:
2538: Toivomusaloite n:o 6 Suomennos
2539:
2540:
2541:
2542:
2543: Melin ym.: Ulko- ja turvallisuuspoliittisen neuvoston perusta-
2544: misesta
2545:
2546:
2547: Eduskunnalle
2548:
2549: Aika ajoin on käyty keskustelua ulko- ja tur- Puhetta kokouksessa johtaa ensisijaisesti ku-
2550: vallisuuspoliittiseen neuvonpitoon presidentin, ningas tai se, joka muutoin toimii valtionpää-
2551: hallituksen, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan miehenä, toissijaisesti pääministeri.
2552: ja eduskunnassa edustettuina olevien puolueiden Hallituksen on jatkuvasti annettava tietoa lau-
2553: edustajien välillä tarvittavan elimen merkitykses- takunnalle ulkopoliittisista seikoista, joilla voi
2554: tä. Ruotsissa on perinteisesti tällainen instituutio olla merkitystä valtakunnalle ja neuvotella lauta-
2555: olemassa. kunnan kanssa näistä niin usein kuin tarvitaan.
2556: Vuoden 1809 Ruotsin hallitusmuodon alkupe- Neuvotteluvaatimusta tiukennetaan "kaikkien
2557: räisen sanamuodon mukaan ulkopoliittinen val- laajamerkityksisteri ulkoasioiden" ollessa ky-
2558: ta kuului kuninkaalle. Toimivalta oli niin eks- seessä. Näiden osalta hallituksen on ennen rat-
2559: klusiivisesti kuninkaallinen etuoikeus, että myös kaisun tekemistä neuvoteltava lautakunnan
2560: suurin osa ministeripiiristä yleensä pidettiin ul- kanssa, mikäli tämä voi tapahtua (hallitusmuo-
2561: kopoliittisten ratkaisujen ulkopuolella. Nämä don 6 §).Vuonna 1982 tehdyillä muutoksilla hal-
2562: ratkaisut tuli yleensä tehdä ns. ulkoasiainkonsel- litusmuotoon otettiin mm. määräyksiä valtiopäi-
2563: jissa, jossa olivat läsnä ainoastaan ulkovaltojen vien myötävaikutuksesta kansainvälisistä sopi-
2564: ministeri esittelijänä ja hovikansleri pöytäkirjan muksista päätettäessä, jotta hallitus ei voisi kan-
2565: pitäjänä. sainvälisellä sitoumuksella ennakoida valtiopäi-
2566: Sopimusten solmiminen vieraiden valtojen vien laki- tai budjettiasian käsittelyä.
2567: kanssa, "sodasta ja rauhasta" päättäminen ja Ulkoasiainvaliokunnan tehtäväksi katsotaan
2568: ylipäänsä ulkopoliittisiin kysymyksiin kannan mm. pohjan luominen mahdollisimman laajalle
2569: ottaminen oli näin ollen kokonaan valtiopäivien yksimielisyydelle hallituksen ulkopolitiikasta.
2570: toimivallan ulkopuolella. Kuninkaan tuli pyytää Ensimmäiseen virkkeeseen kirjattu hallituksen
2571: säädyiltä, että nämä valitsisivat "salaisen valio- tiedottamis- ja neuvotteluvelvollisuus käsittää
2572: kunnan'', jonka kanssa hän voisi neuvotella "ulkopoliittiset seikat", joilla voi olla merkitys-
2573: asioista, jotka eivät kuuluneet muiden valiokun- tä valtakunnalle. Tällä ei tarkoiteta ainoastaan
2574: tien toimivaltaan ja jotka kuninkaan käsityksen ulkopolitiikkaa suppeassa mielessä, vaan myös
2575: mukaan tuli pitää salaisina. Valiokunta oli tila- puolustus- ja kauppapolitiikan ulkopoliittisia
2576: päinen instituutio, joka asetettiin ainoastaan hal- puolia.
2577: lituksen katsoessa sen olevan tarpeellista. Perus- Erilaisissa kriittisissä vaiheissa on myös Suo-
2578: tuslain muutoksella vuonna 1921 salainen valio- messa presidentillä varmasti tarve neuvotella
2579: kunta korvattiin ulkoasiainlautakunnalla, joka myös hallituksen piirin ulkopuolella ulkopoliit-
2580: on pysyvä elin. tisista asioista.
2581: Ruotsissa ulkoasiainlautakunta toimii valtion- Suomen hallitusmuodon 33 §:n mukaan Suo-
2582: päämiehen (kuninkaan), hallituksen ja valtiopäi- men suhteista ulkovaltoihin määrää presidentti,
2583: vien välisenä yhteistyöelimenä. Ulkoasiainlauta- kuitenkin niin, että sopimukset ulkovaltojen
2584: kunta syntyi vuonna 1921 ulkoasioiden neuvot- kanssa ovat eduskunnan hyväksyttävät, mikäli
2585: teluelimeksi. Lautakunta ei tee päätöksiä asiaky- ne sisältävät säännöksiä, jotka kuuluvat lain-
2586: symyksissä. Kutsun lautakunnan kokoukseen säädännön alaan tai valtiosäännön mukaan
2587: antaa hallitus. Tämä ei sulje pois sitä mahdolli- muuten vaativat eduskunnan suostumusta.
2588: suutta, että aloite tulisi joltakin lautakunnan jä- Presidentti on ulkopoliittisissa harkinnois-
2589: seneltä. saan ja aloitteissaan riippuvainen eri poliittisilta
2590: 12 1988 vp. - TA n:o 6
2591:
2592: tahoilta saamistaan neuvoista. J .K. Paasikiven ulkoasiainlautakunnan toiminnasta saatuihin
2593: päiväkirjat todistavat kuvaavasti, kuinka usein kokemuksiin viitaten ehdotamme kunnioittaen
2594: ja perusteellisesti presidentti haki neuvoja ulko- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2595: poliittisia ratkaisujaan varten.
2596: Samanaikaisesti on todistettu presidentin ole- että hallitus antaisi esityksen ulko- ja
2597: van hyvin eristynyt. Presidentti Kekkosen kans- turvallisuuspoliittisen neuvoston perus-
2598: liapäällikkönä toiminut professori Antero Jy- tamisesta, jossa puheenjohtajana toimi-
2599: ränki toteaa: "Suomen presidentti on miltei si presidentti ja joka muodostuisi halli-
2600: hermeettisesti eristetty näköalapaikalleen; hä- tuksen ulkoasiainvaliokunnasta, edus-
2601: neltä puuttuvat, eräin poikkeuksin, välittömät kunnan ulkoasiainvaliokunnan puheen-
2602: yhteydet hallintokoneistoon.'' (Valtioneuvos- johtajistosta ja eduskunnassa edustet-
2603: ton historia 1917-1966, III, Helsinki 1978, tuina olevien poliittisten puolueiden pu-
2604: s. 41). heenjohtajisto.
2605: Edellä olevan perusteella ja myös Ruotsin
2606:
2607: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
2608:
2609: Ingvar S. Melin Jörn Donner
2610: 1988 vp. 13
2611:
2612: Toivomusaloite n:o 7
2613:
2614:
2615:
2616:
2617: Moilanen ym.: Suhteellisuuden toteuttamisesta kansanedustajain
2618: vaaleissa
2619:
2620:
2621: Eduskunnalle
2622:
2623: Viime vuosina on laajaltikin keskusteltu vaa- lueet vastaavasti saavat pienemmän määrän
2624: lijärjestelmämme suhteellisen vaalitavan aiheut- edustajia, kuin niiden saarnat äänimäärät edel-
2625: tamista epäoikeudenmukaisuuksista. Keskuste- lyttäisivät. Näin ollen äänestäjien vaaleissa
2626: luista ja valmistelutoimista huolimatta ei ole ilmaisema tahto jää osin toteutumatta vaalilain-
2627: saatu aikaan esitystä säännösten muuttamiseksi säädännön epäoikeudenmukaisuuksien vuoksi.
2628: niin, että suhteellisuus kansanedustajain vaa- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
2629: leissa toteutuisi nykyistä paremmin. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2630: Nykyinen ns. d'Hondtin järjestelmä on eri- muksen,
2631: tyisesti pienille ryhmille epäoikeudenmukainen.
2632: Edustajanpaikat eivät jakaannu puolueiden että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
2633: saamien ääniosuuksien mukaisessa suhteessa, vaalijärjestelmämme uudistamiseksi si-
2634: vaan suuret puolueet saavat suuremman mää- ten, että suhteellisuus toteutuisi nykyistä
2635: rän edustajanpaikkoja, kuin niiden prosentuaa- tarkemmin kansanedustajain vaaleissa.
2636: linen ääniosuus edellyttäisi, ja pienemmät puo-
2637:
2638: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
2639:
2640: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala
2641: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
2642: Jorma Fred
2643: 14 1988 vp.
2644:
2645: Toivomusaloite n:o 8
2646:
2647:
2648:
2649:
2650: Moilanen ym.: Äänestämättä jättämistä koskevan vaalisalaisuu-
2651: den turvaamisesta
2652:
2653:
2654: Eduskunnalle
2655:
2656: Viimeaikaiset äänestämättä jättäneiden tutki- yksittäisten kansalaisten äänestyskäyttäytymi-
2657: mukset osoittavat, että lakia on muutettava, nen pystytään salaamaan.
2658: jotta vaalisalaisuus koskisi myös äänestämättä Äänestämättä jättäminen on myös kannanot-
2659: jättäneitä kansalaisia. Nykyisen laintulkinnan to ja siten äänioikeuden käyttämistä. Toistaisek-
2660: mukaan vaalit ovat salaisia vain äänestäneiden si ainoa tapa turvata vaalisalaisuus myös tältä
2661: osalta. Äänestämättä jättäneitä koskevia tietoja osin on jättää tyhjä äänestyslippu vaaliuurnaan.
2662: voidaan luovuttaa eri tarkoituksiin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni-
2663: Tapahtunut horjuttaa kansalaisten luotta- oittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2664: musta vaalijärjestelmäämme. Ei ole mitään sen,
2665: syytä tiedottaa ulkopuolisille äänestämättä jät-
2666: täneiden nimiä edes siinä tarkoituksessa, että että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2667: äänestysprosentti saataisiin nykyistä korkeam- vaalisalaisuuden ulottamiseksi myös ää-
2668: maksi. Myös tarpeellisiksi katsotut tutkimuk- nestämättä jättäneisiin.
2669: set on toteutettava vain siinä tapauksessa, että
2670:
2671: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
2672:
2673: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala
2674: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
2675: Jorma Fred
2676: 1988 vp. 15
2677:
2678: Toivomusaloite n:o 9
2679:
2680:
2681:
2682:
2683: Paasilinna ym.: Asunnonsaamisoikeuden saattamisesta kansa-
2684: laisten perusoikeudeksi
2685:
2686:
2687: Eduskunnalle
2688:
2689: Asunnottomien vuoden aikana todettiin vässä työskentelevä kansalainen joutuu turvau-
2690: useissa arvovaltaisissa yhteyksissä, että kansa- tumaan sosiaalihuoltoon voidakseen asua. Kan-
2691: laisten perusoikeuksiin tulisi liittää oikeus asun- salaisella tulee olla oikeus asuntoon kohtuullis-
2692: toon. Useat tutkimukset ja käytännön koke- ten työtulojensa avulla.
2693: mukset vahvistavat tiedon, jonka mukaan asun- Kun asunto-olojen kehittämislaki velvoittaa
2694: nottomuus tulee yhteiskunnalle lopulta kal- kunnan suunnittelemaan ja kehittämään asun-
2695: liimmaksi kuin asunnon luovuttaminen jopa to-oloja, tulisi siihen liittää kunnalle velvoite
2696: korvauksetta pitkäaikaisesti asunnottomalle. turvata asunnottomalle asukkaalleen asunto.
2697: Erään Tampereella tehdyn tutkimuksen mu- On myös kehitettävä rahoitusjärjestelyjä siten,
2698: kaan 80 OJo itsemurhaa yrittäneistä oli asunnot- että asunnot voitaisiin hankkia kokonaan tai
2699: tomia. pääosin valtion rahoituksen turvin. Vuokra-
2700: Eduskunnan toinen lakivaliokunta otti kan- asuntojen osuutta on voimakkaasti lisättävä.
2701: taa joulukuussa 1987 asunnottomuuden ongel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2702: maan mietinnössään hallituksen kertomuksesta nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2703: vuodelta 1985. Valiokunnan yksimielisen kan- muksen,
2704: nan mukaan asunto kuuluu ihmisen perusoi-
2705: keuksiin. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2706: Asunnottomien vuosi osoitti, että ainoastaan asunnon saamiseksi kansalaisten lakisää-
2707: ohjelmilla, suosituksilla ja osatoimenpiteillä teiseksi perusoikeudeksi, mikäli asian-
2708: asunnottomuus ei maastamme poistu. On ker- omainen on asunut kunnassa vähintään
2709: rassaan nurinkurista, että kahdeksan tuntia päi- kolme vuotta.
2710:
2711: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
2712:
2713: Reino Paasilinna Esko Helle Arto Lapiolahti
2714: Osmo Soininvaara Risto Ahonen Jouni Backman
2715: Matti Saarinen Riitta Myller Liisa Jaakonsaari
2716: Markku Pohjola Seija Karkinen Raimo Vuoristo
2717: Tuula Paavilainen Timo Roos Sinikka Mönkäre
2718: Jorma Rantanen Erkki Pulliainen Esko Seppänen
2719: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila Saara-Maria Paakkinen
2720: Antti Kalliomäki Marjatta Väänänen
2721: 16 1988 rd.
2722:
2723: Hemställningsmotion nr 10
2724:
2725:
2726:
2727:
2728: Rehn m.fl.: Om förkortande av valförrättningen till en dag vid
2729: politiska val
2730:
2731:
2732: Till Riksdagen
2733:
2734: Traditionellt har vi i Finland haft två valda- endagsval redan i 20 års tid, utan att detta inne-
2735: gar, söndag och måndag, vid våra politiska val. burit några problem. Valdeltagandet i Sverige
2736: På grund av olika orsaker har detta tidigare va- är dessutom högre än i Finland, närmare 90 %
2737: rit fullt motiverat för att ge så många som möj- mot närmare 80 %.
2738: ligt tillfälle att utnyttja sin rösträtt. Ett faktum är dessutom, att tusentals männi-
2739: Numera har emellertid förhandsröstningen skor binds en arbetsdag, nämligen måndagen, i
2740: gjorts så lätt och så lättillgänglig, att den som och med att de sitter i valnämnder. Detta med-
2741: bara vill kan rösta på förhand. Likaså har riks- för samhällsekonomiska kostnader, som visser-
2742: dagen 1987 beslutat om att de som inte har möj- ligen är svåra att uppskatta, men med ett väl-
2743: lighet att uppsöka vallokal kan rösta hemma. 1 fungerande förhandsröstningssystem är dessa
2744: och med detta är förhandsröstningssystemet så onödiga.
2745: nära heltäckande som möjligt. Med hänvisning till det ovan anförda föreslår
2746: Systemet med två valdagar är därför numera undertecknade vördsamt att riksdagen ville
2747: moget att ändras till endagsval. En sådan åtgärd hemställa
2748: skulle sannolikt ytterligare öka förhandsröst-
2749: ningen, men det låter sig göras utan större prob- att regeringen vidtar omedelbara åt-
2750: lem. Redan i presidentvalet 1988 förhandsrösta- gärder i syjte att jörkorta tiden jör val-
2751: de nästan 630 000 röstberättigade, eller ca drygt förrättning vid politiska vai tili en dag,
2752: 20 O!o av de avgivna rösterna gavs då. Sam en söndag.
2753: jämförelse kan nämnas att man i Sverige haft
2754:
2755: Helsingfors den 10 februari 1988
2756:
2757: Elisabeth Rehn Håkan Malm Ole Wasz-Höckert
2758: Per-Henrik Nyman Jörn Donner Ingvar S. Melin
2759: Henrik Lax Boris Renlund Gustav Björkstrand
2760: Gunnar Jansson Henrik Westerlund
2761: 1988 vp. 17
2762:
2763: Toivomusaloite n:o 10 Suomennos
2764:
2765:
2766:
2767:
2768: Rehn ym.: Vaalitoimituksen lyhentämisestä yhteen päivään vaa-
2769: leissa
2770:
2771:
2772: Eduskunnalle
2773:
2774: Perinteisesti meillä Suomessa on poliittisissa tuolloin. Vertailun vuoksi voidaan mainita, että
2775: vaaleissa ollut kaksi vaalipäivää, sunnuntai ja Ruotsissa on ollut yhden päivän vaalitoimitus
2776: maanantai. Eri syistä tämä on aikaisemmin ol- jo 20 vuoden ajan tämän aiheuttamatta ongel-
2777: lut täysin perusteltua, jotta mahdollisimman mia. Vaaleihin osallistuminen Ruotsissa on kor-
2778: monille olisi annettu tilaisuus äänioikeutensa keampi kuin Suomessa, Ruotsissa lähes 90 o/o
2779: käyttämiseen. ja Suomessa lähes 80 o/o.
2780: Nykyään kuitenkin ennakkoäänestys on tehty Tosiseikka on myös se, että tuhansilta ihmi-
2781: niin helpoksi ja käteväksi, että se joka vain ha- siltä kuluu työpäivä, nimittäin maanantai, kos-
2782: luaa pystyy äänestämään ennakkoon. Samoin ka he kuuluvat vaalilautakuntiin. Tästä aiheu-
2783: eduskunta on vuonna 1987 päättänyt, että ne, tuu yhteiskunnalle kustannuksia, joita tosin on
2784: joilla ei ole mahdollisuutta käydä vaalihuoneis- vaikea arvioida. Hyvin toimiva ennakkoäänes-
2785: tossa, voivat äänestää kotona. Tämän myötä tysjärjestelmä tekee nämä kustannukset tar-
2786: ennakkoäänestysjärjestelmä on mahdollisim- peettomiksi.
2787: man lähellä täyttä kattavuutta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2788: Kahden vaalipäivän järjestelmä on tämän nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
2789: vuoksi nykyään kypsä muutettavaksi yhden päi- muksen,
2790: vän vaaliksi. Tällainen toimenpide todennäköi-
2791: sesti lisäisi entisestään ennakkoäänestystä, mikä että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
2792: tapahtuisi ilman suurempia ongelmia. Vuo- menpiteisiin lyhentääkseen vaalitoimi-
2793: den 1988 presidentinvaaleissa äänesti ennak- tukseen käytettävää aikaa poliittisissa
2794: koon jo lähes 630 000 äänioikeutettua, eli run- vaaleissa yhteen päivään, sunnuntaihin.
2795: saat 20 prosenttia annetuista äänistä annettiin
2796:
2797: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
2798:
2799: Elisabeth Rehn Håkan Malm Ole Wasz-Höckert
2800: Per-Henrik Nyman Jörn Donner Ingvar S. Melin
2801: Henrik Lax Boris Renlund Gustav Björkstrand
2802: Gunnar Jansson Henrik Westerlund
2803: 18 1988 vp.
2804:
2805: Toivomusaloite n:o 11
2806:
2807:
2808:
2809:
2810: Rinne: Ympäristöulkoministeriön perustamisesta
2811:
2812:
2813:
2814: Eduskunnalle
2815:
2816: Ympäristövahingot sekä niiden syyt ovat yhä runsaasti kotimaassa olevia tehtäviä asunto-
2817: enenevässä määrin kansainvälisiä. Maahamme ym. ongelmineen, että sillä ei ole mahdollisuut-
2818: tulevista saastelaskeumista kaksi kolmasosaa ta hoitaa kansainvälisiä asioita tarvittavassa
2819: on ulkomaista alkuperää. Happamat sateet rii- määrin. Vastaavasti ulkoministeriöllä on hoi-
2820: suvat puustomme neulasista ja hapettavat jär- dettavanaan muun ulkopolitiikan yhteydessä
2821: vemme. niin paljon tehtäviä, että näitä asioita ei voida
2822: Ympäristöpolitiikkaamme tuleekin ratkaise- asettaa sen tehtäväksi.
2823: valla tavalla aktivoida. Tällaiseen aktivointiin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
2824: on kautta Euroopan suuri tarve ja kiinnostus. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2825: Suomi voisi olla tässä asiassa aloitteellinen sekä sen,
2826: esimerkkiä antava, varsinkin kun sen kansanta-
2827: lous on ratkaisevalla tavalla riippuvainen luon- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
2828: nonvarojen säilymisestä. menpiteisiin erillisen ympäristöulkomi-
2829: Nykyisellä ympäristöministeriöllä on niin nisteriön perustamiseksi.
2830:
2831: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
2832:
2833: Heikki Rinne
2834: 1988 vp. 19
2835:
2836: Toivomusaloite. u:o 12
2837:
2838:
2839:
2840:
2841: Skinnari ym.: Eduskuntavaalien ja kunnallisvaalien toimittami-
2842: sesta samanaikaisesti
2843:
2844:
2845: Eduskunnalle
2846:
2847: Nykyinen järjestelmä, jossa eduskuntavaalit saavutetaan, jos vaalit toimitetaan muulloin
2848: ja kunnallisvaalit toimitetaan eri aikoina, ai- kuin keskitalvella tai synkimmän syksyn aika-
2849: heuttaa vaalikustannusten tuntuvan lisäyksen na. Tältä kannalta soveliain vaaliajankohta on
2850: siihen verrattuna, että nämä vaalit toimitettai- heti yleisimmän lomakauden jälkeen eli syys-
2851: siin samalla kertaa. Valtion ja kuntien kustan- kuun alkupuoli, joka on yleensä myös sääoloil-
2852: nukset vuoden 1983 eduskuntavaaleista olivat taan suotuisa. Tästä on hyviä kokemuksia mm.
2853: noin 45,5 milj. markkaa ja vuoden 1984 kun- Ruotsissa.
2854: nallisvaaleista noin 57,5 milj. markkaa. On ar- Uudistus edellyttää sitä, että eduskunnan ja
2855: vioitavissa, että jos eduskuntavaalit ja kunnal- kunnanvaltuustojen toimikaudet yhtenevät. Tä-
2856: lisvaalit toimitettaisiin yhtä aikaa, kustannus- mä vaatii joitakin lainsäädännöllisiä erityisjär-
2857: säästö olisi noin 113 kyseisten vuosien koko- jestelyjä niiden harvinaisten tilanteiden varalta,
2858: naiskustannuksista. Säästö olisi merkittävä joissa eduskunta hajotetaan ennenaikaisesti. Li-
2859: myös puolueille ja ehdokkaille. säksi on mahdollisesti muutettava valtion ja
2860: Eduskunta- ja kunnallisvaalien toimittami- kuntien varainhoitovuosi nykyisestä kalenteri-
2861: nen toisistaan erillään on omiaan edesautta- vuodesta. Uudistus voisi tapahtua vuonna 1991
2862: maan äänestäjien vaaliväsymystä. Esimerkiksi niin, että nykyinen eduskunta istuisi vähän pi-
2863: ajanjaksona 1978-1988 on ollut vain kolme dempään ja ensi lokakuussa valitut kunnallis-
2864: vuotta, joiden aikana ei ole toimitettu yhtään valtuustot vain kolme vuotta.
2865: valtiollista tai kunnallista vaalia. Eduskunta- ja Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
2866: kunnallisvaalien yhdistäminen samaan ajan- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2867: kohtaan voi lisätä merkittävästi äänestysaktii- sen,
2868: visuutta. Vaalien määrän vähentäminen antaisi
2869: eduskunnalle ja kunnanvaltuustoille nykyistä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
2870: paremman ja pitkäjänteisemmän työrauhan. eduskunta- ja kunnallisvaalien yhdistä-
2871: Vaalien yhdistämiseen liittyen on kiinnitet- miseksi niin, että molemmat vaalit jär-
2872: tävä huomiota myös vaalien ajankohtaan. Par- jestetään samaan aikaan syyskuun alus-
2873: haat edellytykset korkealle vaaliosallistumiselle sa vuodesta 1991 lähtien.
2874:
2875: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
2876:
2877: Jouko Skinnari Pirjo Ala-Kapee Risto Ahonen
2878: Jouni Backman Kari Rajamäki Arja Alho
2879: Matti Luttinen Ilkka Joenpalo Sinikka Hurskainen-Leppänen
2880: Jukka Roos Virpa Puisto Kerttu Törnqvist
2881: Markku Pohjola Matti Saarinen Reino Paasilinna
2882: Arto Lapiolahti Sinikka Mönkäre
2883: 20 1988 vp.
2884:
2885: Toivomusaloite n:o 13
2886:
2887:
2888:
2889:
2890: Skinnari ym.: Presidentinvaalin ajankohdan muuttamisesta siir-
2891: ryttäessä suoraan kaksivaiheiseen kansanvaaliin
2892:
2893:
2894: Eduskunnalle
2895:
2896: Harri Holkerin hallituksen ohjelmassa asete- van muutoksessa on myös vaaliajankohtaa
2897: taan tavoitteeksi antaa esitys tasavallan presi- muutettava, jotta tältäkin osin luodaan hyvät
2898: dentin vaalitavan muuttamisesta suoraksi kak- edellytykset korkealle vaaliosallistumiselle. Tä-
2899: sivaiheiseksi kansanvaaliksi. Tässä esityksessä män näkökohdan kannalta sovelias ajankohta
2900: on harkittava myös vaaliajankohdan sopi- presidentin valitsemiselle suorassa kansanvaa-
2901: vuutta. lissa on esimerkiksi toukokuu, jonka aikana tai
2902: Voimassa olevan lainsäädännön mukaan pre- heti kesäkuun alussa myös mahdollisesti tarvit-
2903: sidentinvaali toimitetaan tammikuun viimeise- tava toinen kierros on pidettävissä. Tämä mer-
2904: nä sunnuntaina ja seuraavana maanantaina eli kitsisi sitä, että 15.2.1988 valittu presidentti is-
2905: pimeimpänä ja kylmimpänä vuodenaikana. Tä- tuisi vähän pidempään.
2906: mä on käsityksemme mukaan omiaan vähentä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
2907: mään äänestysaktiivisuutta. Vaaleihin on vai- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
2908: kea saada iloista ilmettä ja kansalaisjuhlan tun- sen,
2909: tua, jota Suomen luonto ja esimerkiksi kevät
2910: tarjoaisivat. Esimerkiksi Ranskassa presiden- että hallitus sisällyttäisi esitykseensä
2911: tinvaalit ovat toukokuussa. Nykyisestä vaali- tasavallan presidentin suorasta kaksivai-
2912: ajankohdasta on lisäksi eräitä erityisongelmia heisesta kansanvaalista ehdotuksen vaa-
2913: saaristoalueilla. · liajankohdan siirtämisestä toukokuu-
2914: Käsityksemme mukaan presidentin vaalita- hun vuonna 1994.
2915:
2916: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
2917:
2918: Jouko Skinnari Pirjo Ala-Kapee Risto Ahonen
2919: Sinikka Hurskainen-Leppänen Tuulikki Hämäläinen Jouni Backman
2920: Kerttu Törnqvist Markus Aaltonen Kari Rajamäki
2921: Arja Alho Antti Kalliomäki Jussi Ranta
2922: Ilkka Joenpalo Jorma Rantanen Virpa Puisto
2923: Jukka Roos Markku Pohjola Matti Saarinen
2924: Reino Paasilinna Arto Lapiolahti Sinikka Mönkäre
2925: 1988 vp. 21
2926:
2927: Toivomusaloite n:o 14
2928:
2929:
2930:
2931:
2932: Wahlström ym.: Tasavallan presidentin valtaoikeuksien tarkista-
2933: misesta
2934:
2935:
2936: Eduskunnalle
2937:
2938: SKDL:n eduskuntaryhmä teki toukokuussa - ennenaikaisten vaalien määrääminen
2939: 1987 lakialoitteen (Wahlström ym.: Ehdotukset (eduskunta päättäisi asiasta itse),
2940: perusoikeuslaiksi ja eräiksi tasavallan presiden- - valtioneuvoston jäsenen nimittäminen
2941: tin valtaoikeuksien tarkistamista tarkoittaviksi (pääministerin valitsisi eduskunta puhemiehen
2942: laeiksi, lakialoite n:o 55/1987 vp.), jossa perus- ehdotuksesta ja pääministeri puolestaan mää-
2943: oikeuksien kehittämisen lisäksi ehdotettiin tasa- räisi muut valtioneuvoston jäsenet),
2944: vallan presidentin valtaoikeuksien oleellista su- - asetusten antaminen (siirtyisi valtioneu-
2945: pistamista. Ehdotus oli tarkoitettu korvaamaan vostolle, joka voisi kuitenkin antaa asetuksia
2946: vuoden 1986 valtiopäiviltä lepäämässä olevaa vain niissä asioissa, joissa sille tämä valtuus lail-
2947: ehdotusta, jota ryhmä ei pitänyt riittävänä. la nimenomaisesti uskottaisiin),
2948: SKDL on korostanut vaaleilla valitun edus- - eduskunnan päättämän lakiehdotuksen
2949: kunnan keskeisyyttä valtioelimenä, mikä on nä- vahvistamatta jättäminen (muuttuisi valtioneu-
2950: kynyt myös siinä, että eduskuntaryhmä on ai- voston palautusoikeudeksi),
2951: kaisemmin katsonut tasavallan presidentin va- - korkeimpien virkamiesten nimittäminen,
2952: litsemisen kuuluvan eduskunnalle. Sittemmin - piispojen ja arkkipiispojen nimittäminen
2953: tasavallan presidentin vaali on muuttunut osit- (tulisi kirkolle itselleen).
2954: tain suoraksi kansanvaaliksi, ja vaalitapaa ol- Lakialoitteessa em. ehdotuksia on perusteltu
2955: laan edelleen muuttamassa niin, että valitsija- seikkaperäisemmin, joten tässä yhteydessä tyy-
2956: miesten käyttö poistettaisiin kokonaan. Vii- dymme vain viittaamaan sen perusteluihin.
2957: meistäänkin silloin, kun tasavallan presidentin Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
2958: vaalitapa muuttuu suoran kansanvaalin suun- toivomuksen,
2959: taan, on tarpeen supistaa näitä valtaoikeuksia.
2960: Lakialoitteessa SKDL:n eduskuntaryhmä eh- että hallitus valmistelisi kiireisesti
2961: dotti, että ulkopolitiikassa tasavallan president- eduskunnalle annettavaksi esityksen ta-
2962: ti sidottaisiin eduskunnan ja valtioneuvoston savallan presidentin valtaoikeuksien tar-
2963: kannanottoihin. Tasavallan presidentin valtaoi- kistamisesta siten kuin edellii peruste-
2964: keudet poistettaisiin seuraavissa kysymyksissä: luissa on sanottu.
2965: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
2966:
2967: Jarmo Wahlström Pekka Leppänen Pauli Uitto
2968: Anna-Liisa Jokinen Claes Andersson Asko Apukka
2969: Timo Laaksonen Esko Helle Heli Astala
2970: Esko Seppänen Pertti Lahtinen
2971: 22 1988 vp.
2972:
2973: Toivomusaloite n:o 15
2974:
2975:
2976:
2977:
2978: Aittoniemi: Kirjanpitoalan asiantuntemuksen lisäämisestä polii-
2979: sin talousrikostutkinnassa
2980:
2981:
2982: Eduskunnalle
2983:
2984: Taloudellinen rikollisuus on erityisesti liike- talousrikostutkinnassa. Näkemys on väärä ja
2985: elämään ja sen konkursseihin liittyen lisäänty- kohtuuttomia kustannuksiakin aiheuttava. Ko-
2986: nyt maassamme huomattavasti ja tulee toden- kemusperäisesti voidaan todeta, että kauppa-
2987: näköisesti jatkossakin lisääntymään. Konkurs- opiston oppimäärän suorittanut, työhönsä kiin-
2988: sien ja niihin liittyvien verorikosten myötä myös nostusta tunteva merkonomi on tietyn koke-
2989: yhteiskunnan taloudelliset menetykset ovat ja muksen jälkeen vähintään yhtä pätevä kirjanpi-
2990: tulevat olemaan merkittäviä. toalan avustaja rikostutkinnassa kuin ylemmän
2991: Konkurssi- ja verorikoksia tutkivan poliisin koulutuksen suorittanut. Rikostutkinnassa hän
2992: mahdollisuuksia selvitä tehtävistään on viime pystyy täysimääräisesti antamaan rikostutkin-
2993: vuosien aikana pyritty jossain määrin lisää- taa suorittavalle poliisimiehelle sen kirjanpito-
2994: mään. Tässä tarkoituksessa on keskusrikospo- taidomsen tuen, mikä on tarpeen. Kaiken lisäk-
2995: liisiin perustettu rikostarkastajan virkoja, joista si hänen palkkakustannuksensa tulevat huo-
2996: osa on täytetty kaupallisen korkeakoulututkin- mattavasti pienemmiksi kuin korkeakoulutut-
2997: non suorittaneilla henkilöillä. Nämä viranhalti- kinnon suorittaneiden, joiden joukosta kaiken
2998: jat ovat kuitenkin pystyneet antamaan apua lisäksi hakeutuu poliisin palvelukseen vähem-
2999: vain suurimmissa ja merkittävimmissä rikostut- män kyvykkäitä henkilöitä, jotka kuitenkin
3000: kimuksissa, jotka ovat vieneet heidän työpa- ovat mahdollisen turhautuneisuuden vuoksi
3001: noksensa kokonaan. Myös tiettyjä kirjanpidol- usein vaikeasti yhteistyöhön saatavissa.
3002: lisia valmiuksia vaativat muut vastaavat tutki- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3003: mukset ovat jääneet varsinaisten poliisimiesten taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3004: suoritettaviksi, vaikka heillä ei juurikaan ole
3005: kirjanpidollisia valmiuksia. Tämä seikka on ai- että hallitus ryhtyisi toimiin talousri-
3006: heuttanut tutkimusten hitaan etenemisen ja tiet- kostutkintaa suorittavan poliisin kirjan-
3007: tyä epävarmuutta tutkimustuloksissa. pidol/isen tutkintovalmiuden parantami-
3008: Suuntaus on ollut se, että vain korkeakoulu- seksi opistokoulutuksen saaneita kirjan-
3009: tutkinnon suorittaneet ovat kelvollisia anta- pitotutkijoita palkkaamalla.
3010: maan poliisille kirjanpitoalan asiantuntemusta
3011:
3012: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
3013:
3014: Sulo Aittoniemi
3015: 1988 vp. 23
3016:
3017: Toivomusaloite n:o 16
3018:
3019:
3020:
3021:
3022: Hautala ym.: Rangaistuskäytännön monipuolistamisesta erityi-
3023: sesti nuorten rikoksentekijäin kohdalla
3024:
3025:
3026: Eduskunnalle
3027:
3028: Suomen oikeuslaitoksen käyttämät rikoksen- mään ulos rikokseen johtaneista olosuhteista ja
3029: tekijän pääasialliset rankaisukeinot ovat va- rikollisuutta tukevasta alakulttuurista.
3030: pausrangaistus, ts. rikoksentekijän sulkeminen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
3031: laitokseen asumaan oikeuden päättämän ajan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3032: yhdessä muiden rikoksentekijäin kanssa, sekä muksen,
3033: sakkorangaistukset, joista selviää pelkällä ra-
3034: halla. Nämä yksioikoiset rangaistusmuodot ei- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3035: vät mitenkään kuvastele rikoksen luonnetta ei- rangaistuskäytännön monipuolistami-
3036: vätkä auta rikoksentekijää kasvuun ja muutok- seksi etenkin nuorten rikoksentekijäin
3037: seen kohti yhteiskuntakelpoisuutta. Päinvas- rankaisemisessa niin, että rangaistukset
3038: toin etenkin nuorelle rikoksentekijälle muodos- enemmän kuvastelisivat tapahtuneen ri-
3039: tuu rangaistuslaitoksesta usein rikollisuuden koksen luonnetta ja olisivat omiaan aut-
3040: "korkeakoulu" hänen siten samaistuessaan tamaan rikoksentekijää pois rikollisen
3041: vankasti rikollisten alakulttuuriin. Rangaistus- alakulttuurin piiristä sekä tukemaan hä-
3042: ten tulisi olla sellaisia, että ne auttaisivat rikok- nen kasvuaan yhteiskuntakelpoiseksi ja
3043: sentekijää tajuamaan rikoksensa vaikutuksen lakeja kunnioittavaksi kansalaiseksi.
3044: toisen ihmisen tai olennon elämään sekä pääse-
3045:
3046: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
3047:
3048: Sauli Hautala Esko Almgren
3049: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi
3050: Jorma Fred
3051: 24 1988 vp.
3052:
3053: Toivomusaloite n:o 17
3054:
3055:
3056:
3057:
3058: Hautala ym.: Korvauksen maksamisesta valtion varoista rikoksen
3059: uhrille
3060:
3061:
3062: Eduskunnalle
3063:
3064: Maassamme on kiinnitetty runsaasti huomio- pyrkisi sitten jälkikäteen perimään sen rikoksen
3065: ta rikoksentekijän oikeusturvaan. On luotu jär- tekijältä. Olisi siis luotava menettely, joka tur-
3066: jestelmä oikeusapumenettelystä ja maksutto- vaisi, että kaikissa tapauksissa rikoksen uhri
3067: masta oikeudenkäynnistä. Maassamme on ha- saisi lainvoimaisen päätöksen mukaisen kor-
3068: luttu luoda kuvaa oikeusvaltiosta. Rikoksen uh- vauksen valtion varoista ilman suurta vaivaa ja
3069: rin oikeudellinen asema on jäänyt vähemmälle pitkäaikaista prosessia. Tämä parantaisi rikok-
3070: huomiolle. sen uhrien oikeusturvaa.
3071: Yksi rikoksen uhrin oikeusturvaan liittyvä Edellä todetun johdosta ehdotamme kun-
3072: ongelma on lainvoimaisen korvauksen saami- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3073: nen. Vaatii monesti paljon vaivaa ja ponnistelu- muksen,
3074: ja, jotta rikoksen uhri saa hänelle oikeudessa
3075: maksettaviksi määrätyt korvaukset. Toisaalta ettd hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3076: varattomalta rikoksentekijäitä on mahdotonta sellaisen menettelyn luomiseksi, jolla
3077: niitä saada, puhumattakaan sellaisista, jotka turvataan lainvoimaisen korvauksen
3078: häipyvät tavoittamattomiin. Olisi oikeusvaltion maksaminen valtion varoista rikoksen
3079: periaatteen mukaista, että valtio tällaisissa ta- uhrille.
3080: pauksissa suorittaisi maksun rikoksen uhrille ja
3081:
3082: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
3083:
3084: Sauli Hautala Jorma Fred
3085: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren
3086: 1988 rd. 25
3087:
3088: Hemställningsmotion nr 18
3089:
3090:
3091:
3092:
3093: Jansson: Om ändring av stadgandena om forum i brottmål
3094:
3095:
3096:
3097: Tili Riksdagen
3098:
3099: Reformeringen av vårt lands strafflagstift- rättsliga och processekonomiska krav talar för
3100: ning och processlagstiftning är tidskrävande. en reform såsom regeringen anförde i motive-
3101: Man har fått nöja sig med delreformer för att ringen tili ovan nämnda proposition.
3102: undanröja uppdagade missförhållanden. Ändå En reform i denna riktning är lagtekniskt
3103: kvarstår ett flertal. Ett betydande missförhål- enkel och den kan genomföras fristående från
3104: lande gäller de nuvarande bestämmelserna om andra reformer inom processrätten.
3105: forum i brottmål. En reformering av dem var Med hänvisning tili ovanstående föreslår jag
3106: aktuell år 1980 i samband med förslaget tili revi- att riksdagen måttr hemställa
3107: dering av lagstiftningen rörande sammanträf-
3108: fande av brott (RP nr 84/1980 rd.) viiken för- att regerlngen avlåter en proposition
3109: föll med 1983 års nyval av riksdag. tili riksdagen i brådskande ordning med
3110: Regeln om gärningsortens domstol (forum jörslag tili en sådan iindring av rlitte-
3111: delicti) bör kompletteras med en bestämmelse gångsbalken att laga domsto/ i brottmål
3112: om boningsortens eller vistelseortens domstol liven kan vara den domstol, inom vars
3113: för att bättre svara mot tidens krav med tanke domkrets den som ska/1 åtalas bor eller
3114: på människors ökade rörlighet. Även process- vistas.
3115:
3116: Helsingfors den 11 februari 1988
3117:
3118: Gunnar Jansson
3119:
3120:
3121:
3122:
3123: 5 2804450
3124: 26 1988 vp.
3125:
3126: Toivomusaloite n:o 18 Suomennos
3127:
3128:
3129:
3130:
3131: Jansson: Rikosasiain oikeuspaikkaa koskevien säännösten muut-
3132: tamisesta
3133:
3134:
3135: Eduskunnalle
3136:
3137: Maamme rikoslainsäädännön ja prosessilain- taen. Myös prosessioikeudelliset ja -taloudelli-
3138: säädännön uudistaminen on aikaavievää. Ha- set vaatimukset puhuvat tällaisen uudistuksen
3139: vaittujen epäkohtien poistamiseksi on jouduttu puolesta, kuten hallitus esitti edellä mainitun
3140: tyytymään osauudistuksiin. Useita epäkohtia esityksen perusteluissa.
3141: on kuitenkin jäljellä. Merkittävänä epäkohtana Tämänsuuntainen uudistus on lakiteknisesti
3142: ovat nykyiset määräykset rikosasiain oikeuspai- yksinkertainen, ja se voidaan toteuttaa muista
3143: kasta. Näiden uudistaminen oli ajankohtaista prosessioikeuden uudistuksista erillisenä.
3144: vuonna 1980 rikosten yhtymistä koskevan lain- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3145: säädännön uudistamisen (HE n:o 84/1980 vp.) taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3146: yhteydessä, mikä raukesi vuoden 1983 eduskun-
3147: tavaalien yhteydessä. että hallitus antaisi kiireellisesti edus-
3148: Säännöstä rikospaikan tuomioistuimesta (fo- kunnalle esityksen oikeudenkäymiskaa-
3149: rum delicti) tulee täydentää määräyksellä asuin- ren muuttamiseksi siten, että laillisena
3150: paikan tai oleskelupaikan tuomioistuimesta tuomioistuimeno rikosasioissa vo1s1
3151: vastaamaan paremmin ajan vaatimuksia ihmis- myös olla tuomioistuin, jonka tuomio-
3152: ten lisääntyneen liikkuvuuden huomioon ot- piirissä syytettävä asuu tai oleskelee.
3153:
3154: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
3155:
3156: Gunnar Jansson
3157: 1988 vp. 27
3158:
3159: Toivomusaloite n:o 19
3160:
3161:
3162:
3163:
3164: Kärhä: Asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta
3165:
3166:
3167:
3168:
3169: Eduskunnalle
3170:
3171: Asunto-osakeyhtiölaki on vuodelta 1926, ja den lukumäärän tai mitatun kulutuksen perus-
3172: vaikka siihen on vuosien varrella tehty muutok- teella määräytyväksi, mutta tällaiseen muutok-
3173: sia ja parannuksia, on laki jäänyt jälkeen yh- seen ei ole nykyisen lain voimassa ollessa mah-
3174: teiskunnan kehityksestä. Tämän ovat osoitta- dollisuuksia.
3175: neet muun muassa käydyt keskustelut osak- Syyskuun 12 päivänä 1984 työnsä päätökseen
3176: keenomistajan pakottamisesta yhtiökokouksen saanut asunto-osakeyhtiölakitoimikunta on
3177: enemmistöpäätöksin ·liittymään kaapelitelevi- tehnyt muutosehdotuksia muun muassa edellä
3178: sioon. mainittujen epäkohtien korjaamiseksi. Näitä
3179: Epäkohdaksi on osoittautunut myös se ny- muutosehdotuksia ei kuitenkaan ole vielä toteu-
3180: kyisessä laissa oleva kaavamaisuus ja jousta- tettu.
3181: mattomuus, jolla yhtiövastike määrätään. Ny- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
3182: kyisen lain voimassa ollessa on lähes mahdoton- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3183: ta muuttaa yhtiöjärjestystä siten, että yhtiön sen,
3184: maksettavia menoja voitaisiin kattaa eri perus-
3185: tein perittävillä vastikkeilla. Tarvetta uuteen ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3186: joustavampaan vastikkeiden maksutapaan ovat asunto-osakeyhtiölain uudistamiseksi,
3187: synnyttäneet muun muassa yhä kallistuvat vesi- jotta se vastaisi yhteiskunnassa tapahtu-
3188: maksut. Monissa asunto-osakeyhtiöissä esimer- neen kehityksen mukanaan tuomia uu-
3189: kiksi lämpimän veden kulutusmaksu haluttai- sia vaatimuksia.
3190: siin muuttaa huoneistossa asuvien henkilöi-
3191:
3192: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
3193:
3194: Lea Kärhä
3195: 28 1988 rd.
3196:
3197: Hemställningsmotion nr 20
3198:
3199:
3200:
3201:
3202: Lax: Om en stegvis avreglering av hyresbostadsmarknaden
3203:
3204:
3205:
3206: Tili Riksdagen
3207:
3208: Bristen på bostäder, särskilt hyresbostäder, naden är en förutsättning för att så skall ske.
3209: är ett överhängande problem i många delar av Detta innebär två fundamentala krav. Dels skall
3210: vårt land. Denna brist är ett allvarligt hinder för den som binder upp pengar i hyresbostäder
3211: en balanserad samhällsutveckling. Kraven på kunna få en konkurrenskraftig avkastning på
3212: rörlighet och flyttning mellan olika orter ökar sin satsning. Dels måste samhällets satsningar
3213: ständigt. Detsamma gäller kraven på tidsbe- på socialt betingat bostadsstöd kraftigt ökas, så
3214: stämt och mer eller mindre tillfälligt boende på att inte människor med små inkomster råkar i
3215: olika orter. nöd p.g.a. den stegring i hyresnivån som skulle
3216: Utvecklingen visar klart att behovet av hyres- inträda.
3217: bostäder inte kan tiligodose~ enbart med offent- Med hänvisning tili ovanstående föreslår jag
3218: ligt bostadsbyggande eller offentlig uthyrnings- högaktningsfullt att riksdagen måtte hemställa
3219: verksamhet. Det är därför oundgängligt att
3220: återskapa betingelserna för att också privatper- att regeringen skyndsamt vidtar åtglir-
3221: soner och privata samfund på ett verkningsfullt der för att en stegvis avreglering av hy-
3222: sätt skall fås att bidra tili ett ökat utbud av hy- resbostadsmarknaden skal/ kunna inle-
3223: resbostäder. das och att en dlirav föranledd höjning
3224: En stegvis avreglering av hyresbostadsmark- av bostadsstödet skal/ kunna vidtas.
3225:
3226: Helsingfors den 12 februari 1988
3227:
3228: Henrik Lax
3229: 1988 vp. 29
3230:
3231: Toivomusaloite n:o 20 Suomennos
3232:
3233:
3234:
3235:
3236: Lax: Vuokra-asuntomarkkinoiden säännöstelyn asteittaisesta
3237: purkamisesta
3238:
3239:
3240: Eduskunnalle
3241:
3242: Asuntopula, erityisesti vuokra-asuntopula, noiden säännöstelyn asteittainen purkaminen.
3243: on uhkaavana ongelmana monissa osissa maa- Tähän sisältyy kaksi perusvaatimusta. Toisaalta
3244: tamme. Tämä pula on vakavana esteenä tasa- rahaa vuokra-asuntoihin sijoittavan tulisi saada
3245: painoiselle yhteiskuntakehitykselle. Liikkuvuu- kilpailukykyinen tuotto panokselleen. Toisaalta
3246: den ja paikkakunnan vaihtamisen tarve kasvaa yhteiskunnan panostusta sosiaalisesti määräyty-
3247: alituisesti. Sama koskee vaatimuksia määräai- vään asumistukeen on tuntuvasti lisättävä, jot-
3248: kaisesta tai tilapäisestä asumisesta eri paikka- teivät vähätuloiset joutuisi hädänalaisiksi vuok-
3249: kunnilla. ratason kohoamisen vuoksi.
3250: Kehitys osoittaa selvästi, ettei vuokra-asunto- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3251: jen tarvetta voida tyydyttää pelkästään julkisel- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3252: la asuntorakentamisella tai julkisella vuokraus-
3253: toiminnalla. Tämän vuoksi on välttämätöntä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
3254: luoda uudelleen edellytykset sille, että myös yk- menpiteisiin vuokra-asuntomarkkinoi-
3255: sityishenkilöt ja yksityiset yhteisöt tehokkaasti den säännöstelyn asteittaisen poistami-
3256: saataisiin osallistumaan vuokra-asuntojen tar- sen aloittamiseksi ja tästä aiheutuvaksi
3257: jonnan lisäämiseen. asumislisän korottamiseksi.
3258: Edellytyksenä tälle on vuokra-asuntomarkki-
3259:
3260:
3261: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
3262:
3263: Henrik Lax
3264: 30 1988 vp.
3265:
3266: Toivomusaloite n:o 21
3267:
3268:
3269:
3270:
3271: Lehtosaari ym.: Vankeinhoitolaitoksen henkilökunnan lisäämi-
3272: sestä
3273:
3274:
3275: Eduskunnalle
3276:
3277: Elokuussa 1987 aloitti vankeinhoitolaitoksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3278: Sulkavan kurssikeskus toimintansa. Kurssikes- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3279: kuksen toiminta on lähtenyt kiitettävästi käyn- muksen,
3280: tiin. Puutteena on kuitenkin todettu henkilö-
3281: kuntaresurssien vähäisyys; voimavaroja on ol- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3282: lut niukasti käytettävissä mm. vankien henkisen vankeinhoitolaitoksen henkilökuntare-
3283: terapian ja luovan toiminnan kohottamiseen, surssien lisäämiseksi.
3284: joiden merkitys on hyvin tärkeä vankien kan-
3285: nalta, kun he valmistuvat siirtymään siviilielä-
3286: mään.
3287:
3288: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
3289:
3290: Markku Lehtosaari Jouni Backman
3291: 1988 vp. 31
3292:
3293: Toivomusaloite n:o 22
3294:
3295:
3296:
3297:
3298: Moilanen ym.: Nuorten rikoksentekijöiden sovittelujärjestelmän
3299: laajentamisesta
3300:
3301:
3302: Eduskunnalle
3303:
3304: Maassamme toimii kokeilunluonteisesti tai rikoksen uhrille. Vantaan kokeilussa tehdyn sel-
3305: pysyvästi noin viidellä paikkakunnalla sovitte- vityksen mukaan sovittelun perusteella tehdyis-
3306: lujärjestelmä, jonka tarkoituksena on löytää tä sopimuksista rikoksentekijät ovat täyttäneet
3307: vaihtoehtoja rikosten ja riitojen aiheuttamien n. 80 OJo.
3308: ristiriitatilanteiden ratkaisemiseen, vähentää Lisäksi sovittelulla on kasvattava vaikutus
3309: alueen rikollisuutta sekä lisätä asukkaiden yh- nuoreen, joka sovittelun avulla voi välttyä jopa
3310: teisvastuuta ja yhteistoimintaa. lastensuojelulain mukaisesta laitossijoituksesta.
3311: Sovittelun piiriin voivat kuulua ne lainvastai- Lastensuojelulain mukaisista toimenpiteistä
3312: set teot, joissa toisena osapuolena on 10-20 välttyminen säästää myös viranomaisten resurs-
3313: -vuotias, joissakin kunnissa jopa 21-vuotiaat seja ja kustannuksia. Sovittelusta on havaittu
3314: lapset ja nuoret. Sovittelu koskee lähinnä va- myönteisiä vaikutuksia myös sovitteluun osal-
3315: hingontekoja, ilkivaltaa, fyysisiä ja psyykkisiä listuneiden toveripiiriin ja ympäristöön.
3316: väkivallantekoja sekä omaisuusrikoksia. Parlamentaarinen poliisiasiain neuvottelu-
3317: Sovittelun tarkoituksena on puolueettomien kunta on tuoreessa mietinnössään suositellut
3318: soviHelijoiden avulla saada sovinto osapuolten sovittelutoiminnan laajentamista koko valta-
3319: välille ja tarvittaessa sopia rikoksen tai vahin- kuntaan.
3320: gon aiheuttamien menetysten korvaamisesta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3321: esim. rahallisesti tai työpalveluna. Sovittelu on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3322: vapaaehtoista. muksen,
3323: Tuloksellinen sovittelu on voitu ottaa huo-
3324: mioon oikeudessa rangaistusta lieventävänä te- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
3325: kijänä. Eräissä tapauksissa sovittelulla voidaan piteisiin nuorten rikoksentekijöiden so-
3326: välttää oikeuskäsittely kokonaan. Sovittelupro- vittelujärjestelmän laajentamiseksi koko
3327: sessista on konkreettista hyötyä erityisesti myös valtakuntaan.
3328:
3329: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
3330:
3331: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala
3332: Esko Almgren Toimi Kaukaaniemi
3333: Jorma Fred
3334: 32 1988 vp.
3335:
3336: Toivomusaloite n:o 23
3337:
3338:
3339:
3340:
3341: Moilanen ym.: Tutkintavankeuden ja vaihtoehtoisten rangaistus-
3342: muotojen soveltamisesta lasten tekemiin rikoksiin
3343:
3344:
3345: Eduskunnalle
3346:
3347: Maassamme tuomitaan vuosittain noin Monet ehdollisen vapausrangaistuksen saavat
3348: 350-450 alle 18-vuotiasta lasta ehdottomaan joutuvat kuitenkin tutkintavankeuteen. Näin
3349: vankeuteen. Tämä luku on varsin suuri. Esi- käy noin 70 OJo :ssa tapauksista. Kuitenkaan lä-
3350: merkiksi Ruotsissa vastaava luku on 35-45 heskään aina tutkiotavankeus ei ole tutkinnalli-
3351: vuodessa. sista yms. syistä välttämätön. Tämän epäkoh-
3352: Vankeuteen tuomitut lapset elävät useissa ta- dan vuoksi lapset tarpeettomasti saavat vahin-
3353: pauksissa yhdessä vanhempien vankien kanssa. gollisia vaikutteita, jotka heijastuvat heidän ko-
3354: Kuitenkin jo kansainvälisen ihmisoikeuksia ko loppuelämäänsä.
3355: koskevan julistuksen mukaan nuoret henkilöt Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
3356: pitäisi pitää erillään vanhemmista vangeista. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3357: Vankila-aika on lapsille monesti tehokasta ri- muksen,
3358: kollisuuden oppimista. Vapausrangaistuksen
3359: jälkeen näitä lapsia on huomattavasti vaikeam- ettii hallitus ryhtyisi toimiin tutkinta-
3360: pi pelastaa normaaliin elämään, kuin jos heidän vankeuden kiiytön rajaamiseksi lasten
3361: rangaistuksensa olisi ollut muunlainen. Tämä kohdalla vain tapauksiin, joissa se on
3362: tosiasia näkyy selkeästi tilastoissakin. Tarvitaan ehdottoman viilttiimiitöntii, ja vaihtoeh-
3363: vaihtoehtorangaistuksia vapausrangaistuksen toisten rangaistusmuotojen kehittiimi-
3364: rinnalle ja tilalle. seksi vapausrangaistuksen rinnalle ran-
3365: Toinen ongelma on tutkintavankeuden ylei- gaistaessa lapsia.
3366: nen käyttö lapsivankitapauksissa erityisesti.
3367: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
3368:
3369: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala
3370: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
3371: 1988 vp. 33
3372:
3373: Toivomusaloite n:o 24
3374:
3375:
3376:
3377:
3378: Mäkelä ym.: Määrärahasta Haapamäen avovankilan rakentami-
3379: sen aloittamiseen
3380:
3381:
3382: Eduskunnalle
3383: Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Haa- netyksiä pystyttäisiin edes osittain kompensoi-
3384: pamäen avovankilan rakentamisesta vuonna maan ja turvaamaan Haapamäen taajaman tu-
3385: 1980. Haapamäen kaupungin asema on muo- levaisuus. Haapamäen vankila käsittäisi 90 van-
3386: dostumassa kestämättömäksi VR:n saneeraus- kipaikkaa ja toisi mukanaan 50 pysyvää työ-
3387: ten takia. Haapamäen taajamassa on vielä hiu- paikkaa. Hankkeen kustannusarvio on yhteen-
3388: kan yli 200 VR:n palveluksessa olevaa henkilöä, sä 42 miljoonaa markkaa.
3389: kun määrä oli parhaimmillaan lähes 700. Työ- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3390: paikkojen määrä tulee edelleen vähenemään ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3391: uhkaamassa on VR:n toiminnan kokonaan lop- muksen,
3392: puminen. Haapamäki on nimetty erityisalueeksi
3393: vuonna 1987. Tämä erityisaluemenettely jatkuu että hallitus ottaisi valtion vuoden
3394: ainoastaan vuoden 1989 loppuun saakka. 1989 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
3395: Valtion tulisi kiireellisesti toteuttaa suunnitel- vät määrärahat Haapamäen avovanki-
3396: tu avovankilahanke, jotta VR:n työpaikkame- lan rakentamisen aloittamista varten.
3397: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
3398:
3399: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
3400: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
3401: 34 1988 vp.
3402:
3403: Toivomusaloite n:o 25
3404:
3405:
3406:
3407:
3408: Pekkarinen: Haapamäen varavankilan rakennustöiden käynnis-
3409: tämisestä
3410:
3411:
3412: Eduskunnalle
3413:
3414: Haapamäen varavankilan perustamisesta on myyden on tunnustanut osaltaan myös valtio-
3415: tehty periaatepäätös valtioneuvostossa syksyllä neuvosto, joka keväällä 1987 nimesi Haapa-
3416: 1980. Vankila-alue on hankittu valtion omis- mäen taajaman aluepoliittisen lainsäädännön
3417: tukseen vuonna 1982. Valtion vuoden 1987 tarkoittamaksi erityisalueeksi. Haapamäen
3418: tulo- ja menoarviossa on hankkeen suunnittele- työttömyysaste on lähes 20 OJo.
3419: miseen osoitettu tarvittavat määrärahat. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
3420: Suunnittelutyö lieneekin saatavissa valmiiksi vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3421: viimeistään vuoden 1988 alkupuoliskolla, jol- sen,
3422: loin rakennustyöt voisivat käynnistyä vielä vuo-
3423: den 1988 puolella. Haapamäen seudun kokemat että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
3424: poikkeuksellisen suuret työpaikkamenetykset piteisiin Haapamäen varavankilan ra-
3425: puoltavat hankkeen mahdollisimman nopeata kennustöiden käynnistämiseksi.
3426: käynnistämistä. Nopeiden toimien välttämättö-
3427:
3428: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
3429:
3430: Mauri Pekkarinen
3431: 1988 vp. 35
3432:
3433: Toivomusaloite n:o 26
3434:
3435:
3436:
3437:
3438: Renko ym.: Oikeusavustajan viran perustamisesta Liminkaan
3439:
3440:
3441:
3442: Eduskunnalle
3443: Liminka on vireä teollistuva ja palveluja li- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3444: säävä maatalouspitäjä noin 30 km Oulusta ete- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3445: lään. Kunta on useita vuosia anonut oikeus- muksen,
3446: avustajan viran saamista. Alan työmäärä ja
3447: asiakasmäärä on lisääntynyt viime vuosina. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3448: Taajamien kehittyessä tulisi myös tämän alan Limingan kunnan oikeusavustajan viran
3449: palveluja saada tehostetuksi. Vuoden 1989 bud- perustamiseksi.
3450: jetin valmisteluissa tulisi ottaa huomioon Li-
3451: mingan kunnan anomus oikeusavustajan viran
3452: saamiseksi.
3453: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
3454:
3455: Tellervo Renko Juhani Alaranta
3456: 36 1988 vp.
3457:
3458: Toivomusaloite n:o 27
3459:
3460:
3461:
3462:
3463: Röntynen: Vankilasta vapautuvien nuorten yhteiskuntaan sopeut-
3464: tamisen edistämisestä
3465:
3466:
3467: Eduskunnalle
3468:
3469: Nuorten, kodittomien, työmahdollisuuksia elämänasenteen aikaansaamiseksi ja ylläpitämi-
3470: vailla olevien ja ammattitaidottomien vankien seksi, minkä vuoksi kysymyksessä on koko yh-
3471: sopeutuminen yhteiskuntaan vapautumisen jäl- teiskunnan kannalta tärkeä asia.
3472: keen on vaikeaa. Monella ei ole ilman yhteis- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
3473: kunnan toimenpiteitä normaalin ja hyvän elä- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3474: män elämisen mahdollisuuksia, mikä usein joh-
3475: taa uuteen rikosten kierteeseen. Tämän vuoksi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3476: valtiovallan tulee tehostaa eri sektoreita koske- nuorten vapautuvien vankien yhteiskun-
3477: vaa vankilassa tapahtuvaa koulutusta, perustaa taan sopeuttamisen edistämiseksi tehos-
3478: riittävästi koulutukseen sopivia työpaikkoja se- tamalla eri alojen vankilassa tapahtuvaa
3479: kä järjestää kunnolliset asumismahdollisuudet, koulutusta ja huolehtimalla koulutusta
3480: jotta vankilasta vapautuva nuori voi saada sel- vastaavien työpaikkojen riittävästä
3481: laiset elinmahdollisuudet, että hän voi asettau- muodostumisesta sekä järjestämällä va-
3482: tua normaaliin yhteiskuntaan ja työelämään. pautuville kunnolliset asumismahdolli-
3483: Sopeutumismahdollisuuksien edistäminen on suudet.
3484: vapautuvan kannalta keskeistä myönteisen
3485:
3486: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
3487:
3488: Kalle Röntynen
3489: 1988 vp. 37
3490:
3491: Toivomusaloite n:o 28
3492:
3493:
3494:
3495:
3496: Valli ym.: Nettoansion ottamisesta päiväsakon perusteeksi
3497:
3498:
3499:
3500: Eduskunnalle
3501:
3502: Vuodesta 1977 lähtien sakon markkamäärä aiheuttaa se, että päiväsakon rahamäärän per-
3503: on määrätty sakotettavan henkilön bruttoan- hesuhteista johtuvat alennukset on kirjattu
3504: sion mukaan. Käytännöllisesti katsoen sakon markkamääräisinä, eikä niitä ole tarkistettu
3505: suuruus määräytyy sen tulon mukaisesti, jonka riittävän usein.
3506: rangaistusmääräyksen saava henkilö rangais- Rikesakkolain voimaantulon jälkeen on syn-
3507: tusmääräysilmoitusta kirjoittavalle poliisimie- tynyt edellä esitettyjen lisäksi se ristiriita, että il-
3508: helle bruttoansiokseen ilmoittaa, sillä ansiota- man ansiotuloja oleva henkilö voi saada pie-
3509: sotietoja ei ole käytännössä mahdollista rutii- nemmästä rikkeestä suuremman rikesakon kuin
3510: ninomaisesti tarkistaa. Siirryttäessä nettoansi- suuremmasta rikkomuksesta hänelle määrättä-
3511: oihin perustuvasta sakon markkamäärän mää- vä sakko olisi.
3512: räämisestä bruttoansioihin perustuvaan järjes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3513: telmään lisääntyi rangaistavan mahdollisuus nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3514: epärehellisyydellään alentaa hänelle määrättä- muksen,
3515: vän sakon markkamäärää.
3516: Jo järjestelmän muutosvaiheessa epäiltiin että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin toi-
3517: muutosten johtavan kohtuuttomuksiin ja epä- menpiteisiin, jotta rangaistusvaatimus-
3518: oikeudenmukaisuuksiin. Nämä epäilyt ovat menettelyssä palattoisiin käytänttJtJn,
3519: osoittautuneet aiheellisiksi mm. siitä syystä, et- jossa päiväsakon markkamäärän suu-
3520: tä vuodesta 1977 lähtien ovat bruttoansiot ko- ruutta määrättäessä otettaisiin perus-
3521: honneet 83,4 Ofo ja reaaliansiot vastaavana ajan- teeksi nettoansio.
3522: jaksona vain noin 10%. Lisäksi vääristymää
3523:
3524: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
3525:
3526: Sakari Valli Annikki Koistinen
3527: Arvo Kemppainen Kauko Heikkinen
3528: 38 1988 vp.
3529:
3530: Toivomusaloite n:o 29
3531:
3532:
3533:
3534:
3535: Apukka: Kuolan niemimaan luonnonvarojen hyödyntämisestä
3536: yhteistyössä Neuvostoliiton kanssa
3537:
3538:
3539: Eduskunnalle
3540:
3541: Neuvostoliitonkauppamme on perustunut lii- keänä, että valtio varautuu nopeasti näihin
3542: aksi raaka-aineisiin ja eritoten öljyyn. Vientiä hankkeisiin liittyen tarpeellisiin infrastruktuuri-
3543: uhkaavat öljyn hinnan alhaisuus ja dollarin las- investointeihin ja muiden edellytysten järjestä-
3544: ku. Meidän on siksi panostettava Neuvostolii- miseen. Kuolan hankkeella olisi merkittävä vai-
3545: tonkaupan kehittämiseen, mihin uusia mahdol- kutus koko maan, mutta vallankin Lapin talou-
3546: lisuuksia antaa neuvostotalouden uudistami- teen.
3547: nen. Ehdotankin eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
3548: Neuvostoliitto pitää rauhanomaista yhteis- vomuksen,
3549: työtä pohjoisen, Arktiksen, luonnonvarojen
3550: hyödyntämisessä hyvin tärkeänä. Niinpä se on että hallitus ryhtyisi kiireisesti toimiin
3551: ehdottanut esimerkiksi yhtenäisen ener- Kuolan niemimaan luonnonvarojen
3552: giaohjelman laatimista Euroopan pohjoisosal- hyödyntämiseksi yhteistyössä Neuvosto-
3553: le. Neuvostoliitto haluaisi myös yhteistyössä liiton kanssa ja siinä yhteydessä turvaisi
3554: hyödyntää Kuolan niemimaan luonnonvaroja Lapissa toimivien yritysten mahdolli-
3555: ja toteuttaa muita suuria hankkeita. Maamme suuden osallistua hankkeeseen.
3556: osallistumisen varmistamiseksi pidämme tär-
3557:
3558: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
3559:
3560: Asko Apukka
3561: 1988 vp. 39
3562:
3563: Toivomusaloite n:o 30
3564:
3565:
3566:
3567:
3568: Björklund: Suomen täysjäsenyyden toteuttamisesta Euroopan
3569: neuvostossa
3570:
3571:
3572: Eduskunnalle
3573:
3574: Suomen mahdollisuudet vaikuttaa 1970- pyrkimys hakeutua läheisempään vuorovaiku-
3575: luvun liennytysdiplomatian vuosina yleiseu- tukseen Itä-Euroopan maiden kanssa. Näissä
3576: rooppalaiseen kehitykseen olivat tavanomaista oloissa Suomen perinteisesti tavoittelema sillan-
3577: suotuisammat. Nyt on syytä harkita, miten rakentajan rooli voisi osoittautua tulokselli-
3578: Suomen etuja muuttuneissa olosuhteissa voitai- seksi.
3579: siin tehokkaasti ajaa. Itse asiassa Suomi on jo liittynyt useaan Eu-
3580: Luonteva kanava Suomen näkemysten esiin- roopan neuvoston yleissopimukseen, kuten Eu-
3581: tuomiselle nykypäivän Euroopassa olisi jäse- roopan kulttuurisopimukseen. Suomi osallistuu
3582: nyys Euroopan neuvostossa, johon kuuluvat myös lukuisien Euroopan neuvoston alaisten
3583: läntisen Euroopan kaikki muut parlamentaari- komiteoiden työhön, joko jäsenenä tai tarkkai-
3584: set demokratiat. lijana. Sekä yhä tarpeellisemmaksi osoittautu-
3585: Yhtäältä Suomen jäsenyyttä puoltaa nykyti- nut täysivaltainen vaikutusmahdollisuus että jo
3586: lanteessa länsieurooppalaisen yhdentymiskehi- nykyiselläänkin laajaksi kasvaneen toiminnan
3587: tyksen yksipuolinen keskittyminen Euroopan parlamentaarinen ohjaus ja valvonta puoltavat
3588: yhteisöjen EY:n ympärille. Euroopan neuvosto täysjäsenyyden pikaista anomista järjestössä.
3589: muodostaa - etenkin sivistyksellisen, sosiaali- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
3590: sen ja oikeudellisen sekä ympäristöyhteistyön tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
3591: alueilla - näille luontevan ja tarpeellisen vasta- sen,
3592: painon, jota Suomen osaltaan on syytä pyrkiä
3593: vahvistamaan. että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
3594: Toisaalta Euroopan neuvostoa sen alkuaikoi- meen Suomen täysjäsenyyden toteutta-
3595: na rasittanut blokkiajattelu on olennaisesti miseksi Euroopan neuvostossa.
3596: muuttunut ja järjestölle on nykyään ominaista
3597:
3598: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1988
3599:
3600: Ilkka-Christian Björklund
3601: 40 1988 rd.
3602:
3603: Hemställningsmotion nr 31
3604:
3605:
3606:
3607:
3608: Donner m.fl.: Om förbättrade rättigheter för utlänningar bosatta
3609: i Finland
3610:
3611:
3612: Tili Riksdagen
3613: 1 den finländska lagstiftningen finns ett stort tydelse i ett nutida samhälle. De står dessutom
3614: antal bestämmelser som begränsar utlänningars i strid med uttalade avsikter i fråga om nordiskt
3615: rättigheter. Visserligen bor för tillfället endast och europeiskt samarbete. En revision av dem
3616: c. 15 000 utländska medborgare i vårt land, men innebär också att vårt land i den kommande in-
3617: utökat ekonomiskt, tekniskt, vetenskapligt och tegrationsprocessen på ett fruktbart sätt skulle
3618: kulturellt samarbete, frånsett antalet kvotflyk- kunna tillgodogöra sig kunskap som är nödvän-
3619: tingar, kommer att innebära en betydande ök- dig för att bevara vår ställning bland världens
3620: ning. nationer.
3621: Den begränsande lagstiftning som är i kraft Med hänvisning till ovanstående föreslår un-
3622: har delvis sitt upphov i autonomitiden, då man dertecknade att riksdagen måtte hemställa
3623: i det dåtida Finland också ville begränsa dåtida
3624: ryska medborgares rättigheter inom storfurs- att regeringen vidtar åtgiirder för en
3625: tendömet Finland. översyn av lagstiftningen giillande utliin-
3626: En stor del av de diskriminerande begräns- ningar på ett sådant siitt att iindamålslös
3627: ningarna är av sådan art, att de helt saknar be- och otidsenlig diskriminering upphör.
3628:
3629: Helsingfors den 11 februari 1988
3630:
3631: Jörn Donner Per-Henrik Nyman Henrik Lax
3632: 1988 vp. 41
3633:
3634: Toivomusaloite n:o 31 Suomennos
3635:
3636:
3637:
3638:
3639: Donner ym.: Suomessa asuvien ulkomaalaisten oikeuksien lisää-
3640: misestä
3641:
3642:
3643: Eduskunnalle
3644:
3645: Suomen lainsäädännössä on suuri joukko ul- eurooppalaista yhteistyötä koskevien tavoittei-
3646: komaalaisten oikeuksia rajoittavia määräyksiä. den kanssa. Näiden muuttaminen merkitsee
3647: Tosin maassamme asuu nykyään ainoastaan myös sitä, että maamme tulevassa yhdentymis-
3648: noin 15 000 ulkomaan kansalaista, mutta li- prosessissa voisi hedelmällisesti käyttää hyväksi
3649: sääntyvä taloudellinen, tekninen, tieteellinen osaamista, joka on välttämätöntä asemamme
3650: yhteistyö ja kulttuuriyhteistyö, kiintiöpakolais- säilyttämiseksi maailman kansakuntien jou-
3651: ten määrästä puhumattakaan, tulee merkitse- kossa.
3652: mään huomattavaa lisäystä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3653: Voimassa oleva rajoittava lainsäädäntö juon- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3654: taa osaksi juurensa autonomian ajalta, jolloin muksen,
3655: silloisessa Suomessa haluttiin myös rajoittaa sil-
3656: loisten Venäjän kansalaisten oikeuksia Suomen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3657: suuriruhtinaskunnassa. ulkomaalaisia koskevan lainsäädtinnön
3658: Suuri osa diskriminoivista rajoituksista on tarkistamiseksi siten, että tarkoitukse-
3659: luonteeltaan sellaisia, ettei niillä ole mitään ton ja epäajanmukainen diskriminointi
3660: merkitystä nykyisessä yhteiskunnassa. Ne ovat lakkaisi.
3661: lisäksi ristiriidassa lausuttujen pohjoismaista ja
3662:
3663: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
3664:
3665: Jörn Donner Per-Henrik Nyman Henrik Lax
3666:
3667:
3668:
3669:
3670: 6 280445G
3671: 42 1988 rd.
3672:
3673: Hemställningsmotion nr 32
3674:
3675:
3676:
3677:
3678: Donner: Om ett program för information om Finland i utlandet
3679:
3680:
3681:
3682: Till Riksdagen
3683:
3684: Finlandsbilden i utlandet har på senare tid va- sätt sprids om vårt land. Det saknas också en
3685: rit föremål för diskussion samt utredning. Utri- helhetsbild, eftersom utåtriktad verksamhet
3686: kesministeriet har inrättat en särskild avdelning fördelar sig på flera ministerien utan synbar
3687: för press- och kulturärenden. Handels- och in- synkronisering.
3688: dustriministeriet har offentliggjort ett betän- Med hänvisning till ovanstående föreslår un-
3689: kande om Finlandsbilden i utlandet. dertecknad att riksdagen måtte hemställa
3690: 1 jämförelse med flera andra länder, bland
3691: dem Sverige, framstår dock de finländska akti- att regeringen för riksdagen presente-
3692: viteterna, trots att de under senare år tilltagit, rar ett program för sin informations-
3693: som relativt anspråkslösa. verksamhet tili utlandet, innefattande
3694: Riksdagen har budgetära rättigheter som både kulturella och icke direkt tili kul-
3695: dock inte i praktiken innebär ett ställningsta- turutbyte hiinförliga aktiviteter.
3696: gande till arten av den information som på olika
3697:
3698: Helsingfors den 12 februari 1988
3699:
3700: Jörn Donner
3701: 1988 vp. 43
3702:
3703: Toivomusaloite n:o 32 Suomennos
3704:
3705:
3706:
3707:
3708: Donner: Suomea käsittelevän ulkom~ille suuntautuvaa tiedotusta
3709: koskevan ohjelman aikaansaamisesta
3710:
3711:
3712: Eduskunnalle
3713:
3714: Suomen kuva ulkomailla on viime aikoina ol- tiedon luonteeseen. Myös kokonaiskuva puut-
3715: lut keskustelun ja selvityksen kohteena. Ulko- tuu, koska ulospäin suuntautuva toiminta ja-
3716: asiainministeriö on perustanut erityisen lehdis- kautuu useille ministeriöille ilman näkyvää yh-
3717: tö- ja kulttuuriosaston. Kauppa- ja teollisuus- teensovittamista.
3718: ministeriö on julkaissut Suomen kuva -työryh- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
3719: män muistion. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3720: Moniin muihin maihin, mm. Ruotsiin verrat-
3721: tuna vaikuttaa Suomen toiminta viimeaikaises- että hallilus esittelisi eduskunnalle ul-
3722: ta lisääntymisestään huolimatta suhteellisen komaille ~~uuntautuvaa tiedotustaan
3723: vaatimattomalta. koskevan o ljelman, joka käsittäisi sekä
3724: Eduskunnalla on budjettiin liittyviä oikeuk- kulttuurito mintoja että kulttuurivaih-
3725: sia, mikä ei kuitenkaan käytännössä merkitse toon suor naisesti kuulumattomia toi-
3726: kannanottoa maastamme eri tavoin levitettävän mintoja.
3727: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
3728:
3729: Jörn Donner
3730:
3731:
3732:
3733:
3734: ----
3735: 44 1988 vp.
3736:
3737: Toivomusaloite n:o 33
3738:
3739:
3740:
3741: Fred ym.: Kansainvälisten kansalaisjärjestöjen toiminnan tukemi-
3742: sesta kehitysyhteistyövaroin
3743:
3744:
3745: Eduskunnalle
3746:
3747: Kansainvälisten kansalaisjärjestöjen tukemi- - HAI:n yhteistyössä suomalaisten lääkä-
3748: nen Suomen kehitysyhteistyöbudjetin niin sano- rien aloitteesta perustetun kansainvälisen
3749: tuilla multi-bi-varoilla on periaatteessa mahdol- Health Workers North-South-Collaboration
3750: lista budjettivaroin. -verkoston kanssa valmistelema kansalaisjär-
3751: Kansainvälisten kansalaisjärjestöjen tukemi- jestöjen globaalinen, perusterveydenhuollon
3752: seen on kuitenkin käytännössä varattu vain to- edistämistä koskeva kokous, People's World
3753: teutumatta jäävistä tai viivästyneistä valtioiden Health Assembly
3754: välisistä hankkeista Vapautuvia varoja. Koska - Kansainvälinen kehitystoimintajärjestö
3755: vanhojen hankkeiden varausten purkaminen on ICDA
3756: hyvin työlästä ja hidasta, menettely ei ole käy- - Ravintokasviemme geneettisen perimän
3757: tännössä toiminut. Käytäntö on johtanut sii- säilyttämiseksi työskentelevä Kansainvälinen
3758: hen, että kansainvälisten kansalaisjärjestöjen siementoimintaverkosto SAN.
3759: hankkeet eivät ole juuri saaneet tukea Suo- Mainitut kansainväliset järjestöt ja järjestö-
3760: melta. verkot eivät tarvitse toimintaansa varten kovin-
3761: Toinen nykyiseen käytäntöön liittyvä ongel- kaan suuria summia. Jos Suomi varaisi kehi-
3762: ma on ollut se, että multi-bi-rahoilla voidaan tysyhteistyöbudjetistaan esimerkiksi kaksi mil-
3763: tukea vain selkeästi rajattuja projekteja. Kan- joonaa markkaa vuodessa näiden järjestöjen
3764: sainväliset kansalaisjärjestöt tarvitsisivat näet tukemiseen, tällä olisi jo huomattavaa kansain-
3765: usein kaikkein kipeimmin ei projektitukea, välistäkin merkitystä. Tällaisella avustuksella
3766: vaan yleisiä, määrättyihin projekteihin sitomat- olisi Suomen kannalta myös huomattava PR-
3767: tomia avustuksia. arvo: esimerkiksi ICDA on jatkuvasti yhteydes-
3768: Suomen lähinnä budjettiteknisistä syistä joh- sä yli 700:aan lähinnä EEC-maissa vaikuUa-
3769: tuva kyvyttömyys tukea kansainvälisten kansa- vaan kansalaisjärjestöön, IOCU:lla on toistasa-
3770: laisjärjestöjen tekemää kehitysyhteistyötä on taa jäsenjärjestöä eri puolilla maailmaa jne.
3771: valitettavaa, sillä monet kansainväliset kansa- Edellä sanotun perusteella ehdotamme edus-
3772: laisjärjestöt ovat tehneet kehitysmaiden hyväksi kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3773: erittäin merkittävää ja ehdottomasti tukemisen
3774: arvoista työtä. että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimen-
3775: Tukemisen arvoisia kohteita olisivat esimer- piteisiin, joilla valtion tuleviin tulo- ja
3776: kiksi: menoarvioihin, suomalaisten lähetys- ja
3777: -Kansainvälisen kuluttajajärjestön IOCU :n kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön
3778: tupakoinnin vastainen kampanja (AGHAST) tukemiseen varattujen momenttien yh-
3779: -Kansainvälinen terveystoimintaverkosto teyteen, lisätään uusi momentti, jonka
3780: HAI määrärahoilla tuetaan IOCU:n, HAI:n,
3781: -Kansainvälinen vauvanruokatoimintaver- IBFAN:n, ICDA:n ja SAN:n kaltaisten
3782: kosto IBFAN kansainvälisten kansalaisjärjestöjen ja
3783: järjestöverkostojen toimintaa.
3784:
3785: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
3786:
3787: Jorma Fred Pirkko Ikonen Lea Kärhä
3788: Ensio Laine Sauli Hautala Esko Almgren
3789: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen
3790: 1988 vp. 45
3791:
3792: Toivomusaloite n:o 34
3793:
3794:
3795:
3796:
3797: Heikkinen ym.: Pysyvän rajanylityspaikan avaamisesta Kuhmon
3798: Vartiukseen
3799:
3800:
3801: Eduskunnalle
3802:
3803: Vartiuksen rajanylityspaikan muuttamisesta man valtion tukea vietävät tuoretuotteet, kuten
3804: pysyväksi rajanylityspaikaksi tehtiin ensimmäi- maito, peruna ja juurekset voitaisiin toimittaa
3805: nen esitys jo vuonna 1978. Kostamus-urakan ai- Kostamukseen kotimarkkinahintaan voimassa
3806: kana Vartiuksen rajanylityspaikka oli avoinna olevien tavaranvaihtopöytäkirjojen mukaisesti.
3807: erityisjärjestelyin työmaan tarvitsemalle tavara- Hinnanerokorvauksen alaisten maataloustuot-
3808: ja henkilöliikenteelle. Kostamuksen rakennus- teiden vienti Kostamukseen tapahtuisi niin, että
3809: töiden päätyttyäkin Vartiusta on käytetty eri- ostajayhteisö ohjaisi osan Suomesta tapahtuvis-
3810: tyisjärjestelyin puutavaran, pellettien, erikois- ta ostoistaan Kostamukseen. Valtioneuvoston
3811: vaunutehtaan komponenttien, rakennustarvik- päätettäväksi on lähiaikoina tulossa esitys niistä
3812: keiden ja elintarvikkeiden kuljetukseen Suomen rajanylityspaikoista, joiden avaamisesta neuvo-
3813: ja Neuvostoliiton välillä. Vuonna 1986 Vartiuk- tellaan Neuvostoliiton kanssa.
3814: sen kautta kuljetettiin tavaraa rautateitse yh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3815: teensä noin 400 000 tonnin edestä. Maanteitse nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
3816: kuljetettiin samana vuonna noin tuhat auto- muksen,
3817: kuormaa tarvikkeita.
3818: Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3819: työryhmä on selvitellyt elintarvikkeiden kulje- Kuhmon Vartiuksen avaamiseksi pysy-
3820: tusnäkymiä Kainuun talousalueelta Kostamuk- väksi rajanylityspaikaksi.
3821: seen. Työryhmän muistiossa todetaan, että il-
3822:
3823: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
3824:
3825: Kauko Heikkinen Annikki Koistinen
3826: Eino Siuruainen Arvo Kemppainen
3827: Sakari Valli
3828: 46 1988 vp.
3829:
3830: Toivomusaloite n:o 35
3831:
3832:
3833:
3834:
3835: Juhantalo ym.: Ulkoasiainhallinnon kehittämisestä kansainväli-
3836: sen ympäristönsuojeluyhteistyön tehostamiseksi
3837:
3838:
3839: Eduskunnalle
3840:
3841: Viime vuosien kohu-uutisia ovat olleet erilai- kousten asialistalle. Myös Neuvostoliitto on ko-
3842: set ympäristökatastrofit, kuten Tshernobylin rostanut kansainvälisen ympäristönsuojeluyh-
3843: ydinvoimalaonnettomuus, Rein-joen pahat teistyön tehostamista erityisesti arktisten aluei-
3844: saastevauriot sekä lähes joka talvi Euroopan den osalta.
3845: suurimpien kaupunkien yllä leijuva savusumu. Kansainvälisen ympäristönsuojeluyhteistyön
3846: Nämä yksittäistapaukset ovat kuitenkin vain merkitys ollaan vasta nyt laajemmin tajuamas-
3847: jäävuoren huippu luonnossa etenevästä hiljai- sa. Asia on monin tavoin rinnastettavissa asei-
3848: sesta, vääjäämättömästä ja tuhoisasta muutok- denriisuntakysymyksiin. Sekä ympäristön tu-
3849: sesta. houtuminen että asevarustelu uhkaavat jopa ih-
3850: Keski-Euroopassa ilmansaasteet ja sitä kaut- miskunnan olemassaoloa. Molempien uhkien
3851: ta tapahtuvat maaperämuutokset ovat jo johta- torjumiseksi tarvitaan laajenevaa kansainvälis-
3852: neet pahoihin luonnolle aiheutuviin vaurioihin. tä yhteistyötä kaikilla tasoilla: kahdenvälisesti,
3853: Huomattava osa Keski-Euroopan metsistä on alueellisesti, maanosakohtaisesti ja koko maail-
3854: kuolemassa. Myös sademetsät, maapallon man puitteissa. Niinpä kansainvälinen ympäris-
3855: keuhkot, tuhoutuvat huimaa vauhtia. Suomes- tönsuojeluyhteistyö olisi nostettava aseidenrii-
3856: sa ensimmäiset vakavat varoitukset ilmansaas- suntaponnistelujen rinnalle keskeisen tärkeäksi
3857: teiden vaikutuksesta metsien tilaan ovat myös kansainvälisen yhteistyön kysymykseksi.
3858: havaittavissa. Kun Suomen taloudellinen hyvin- Suomen ulkopolitiikassa ympäristönsuoje-
3859: vointi yhä perustuu metsään, tehokas kansal- luyhteistyöllä tulisi olla keskeinen painoarvo
3860: linen ja kansainvälinen ympäristönhoito on aseidenriisuntakysymysten rinnalla. Ympäris-
3861: maalle elinehto myös taloudellisena kysymyk- tönsuojeluyhteistyön merkitystä korostaa se,
3862: senä. että ympäristöongelmat koskettavat meitä välit-
3863: Kansainvälisestä ympäristönsuojeluyhteis- tömästi aiheuttaen terveydellisiä haittoja ja jat-
3864: työstä on tullut viime vuosina entistä tärkeämpi kuvasti kasvavia taloudellisia haittoja. Ympä-
3865: Suomen ulkopolitiikan osa. Ympäristönsuoje- ristönsuojelukysymyksissä Suomi on lisäksi itse
3866: luyhteistyön painopiste on ollut kahdenvälisissä osapuoli, jolla on legitiimi oikeus vaatia toisilta
3867: järjestelyissä, Itämeren suojelussa sekä euroop- toimenpiteitä ja jonka on itse osallistuttava
3868: palaisessa yhteistyössä ECE:n ja ETYKin puit- päästöjen vähentämiseen.
3869: teissa. Viime vuosina Suomi on puuttunut ym- Suomessa kansainvälisen ympäristönsuoje-
3870: päristönsuojelukysymyksiin voimakkaasti myös luyhteistyön tehostaminen edellyttää myös hal-
3871: YK:n puitteissa. Viime keväänä Suomi otti kan- linnon uudelleen järjestämistä. Yhteistyö on
3872: sainvälisen ympäristönsuojeluyhteistyön esille nostettava ympäristöviranomaisten tasolta suo-
3873: pohjoismaisessa ulkoministerikokouksessa sii- raan hallitusten väliselle tasolle, mikä edellyttää
3874: nä tarkoituksessa, että pohjoismaat loisivat yh- ulkoasiainministeriön substanssin vahvistamis-
3875: teisen strategian ympäristönsuojelun tehostami- ta asiassa. Parhaiten tämä voi tapahtua perusta-
3876: seksi kaikilla kansainvälisen yhteistyön fooru- malla ulkoasiainministeriön poliittiselle osastol-
3877: meilla. Vastedes ympäristökysymyksistä tulee le ympäristönsuojeluyhteistyön toimisto, minkä
3878: pysyvä aihe pohjoismaisten ulkoministeriko- lisäksi myös tälle alalle tulee muodostaa parla-
3879: 1988 vp. - TA n:o 35 47
3880:
3881: mentaarisesti kokoonpantu neuvottelukunta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
3882: Tällöin ympäristönsuojeluasioita käsiteltäisiin ulkoasiainhallinnon kehittämiseksi si-
3883: organisatorisesti samalla tavalla kuin aseidenrii- ten, että kansainväliseen ympäristön-
3884: suntakysymyksiä. suojeluyhteistyöhön liittyvien kysymys-
3885: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- ten valmistelu tehostuu.
3886: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3887:
3888: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
3889:
3890: Kauko Juhantalo Mauri Pekkarinen Taisto Tähkämaa
3891: Pauli Saapunki Hannu Tenhiälä Kauko Heikkinen
3892: Marjatta Väänänen Pirkko Ikonen Seppo Pelttari
3893: Kalle Röntynen Kimmo Sarapää Johannes Virolainen
3894: Jorma Huuhtanen Tellervo Renko Seppo Kääriäinen
3895: Sirkka-Liisa Anttila Tytti Isohookana-Asunmaa Matti Maijala
3896: Einari Nieminen Kalevi Mattila Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
3897: Jukka Vihriälä Timo Kietäväinen Juhani Alaranta
3898: Pekka Puska Matti Väistö Heikki Kokko
3899: Juho Sillanpää Hannele Pokka Riitta Kauppinen
3900: Esko Jokiniemi
3901: 48 1988 vp.
3902:
3903: Toivomusaloite n:o 36
3904:
3905:
3906:
3907:
3908: Männistö ym.: Kansainvälisen ympäristökonferenssin järjestä-
3909: misestä
3910:
3911:
3912: Eduskunnalle
3913:
3914: Ympäristöongelmat ovat monessa suhteessa kaammin käsiksi, on tehty ehdotuksia, mm.
3915: kansainvälisiä. Merialueiden suojelu edellyt- Pohjoismaiden neuvostossa, uusista kansainvä-
3916: tää rannikkovaltioiden ja usein muidenkin mai- lisistä aloitteista. Asian edistämiseksi on haluttu
3917: den yhteistyötä. Ilmansaasteiden kulkeutuessa saada aikaan Euroopan turvallisuus- ja yhteis-
3918: maasta toiseen tarvitaan laajaa yhteistyötä. Ot- työkonferenssiin verrattavissa oleva ympäristö-
3919: sonikerroksen tuhoutumisen estäminen edellyt- konferenssi. Toisaalta on pelätty, että konsen-
3920: tää kaikkien maiden yhteistyötä. Sademetsien susperiaatteella laaditut sopimukset ja suosi-
3921: kohtalo ei riipu yksin niistä kehitysmaista, joi- tukset tuottaisivat puolittaisia ratkaisuja ja
3922: den alueilla sademetsiä on, vaan niiden säilymi- että eteneminen olisi hidasta ja riittämätöntä
3923: nen on kiinni myös teollistuneiden maiden pa- ongelmiin nähden. On myös sanottu, että uusia
3924: noksesta. neuvottelujärjestelyjä ei tarvittaisi, vaan tulisi
3925: Ongelmien kansainvälisyys on siten myös panostaa olemassa oleviin, esimerkiksi YK:n
3926: tunnustettu. Teollisuusmaiden ja kehitysmai- alaiseen Euroopan talouskomissioon (ECE).
3927: den yhteisiä, koko maapalloa koskettavia on- Mielestämme oleellisinta ei ole se, edetäänkö
3928: gelmia käsittelee ns. Brundtlandin komission jonkin tietyn kokoontumismallin pohjalta. Pal-
3929: raportti, joka on vastikään myös suomennettu. jon oleellisempaa on, että maamme on tässä
3930: Useat maat Euroopassa ovat sitoutuneet rik- suhteessa aikaisempaa aloitteellisempi. Että me
3931: kidioksidipäästöjen vähentämiseen, jopa suosi- ryhdymme soveltamaan Brundtlandin komis-
3932: tusta nopeammin - tosin Euroopassa on myös sion suosituksia Suomen hallintokäytännössä.
3933: maita, jotka eivät siihen kykene taloudellisten Että me olemme aloitteellisia kansainvälisten
3934: ongelmiensa takia tai eivät halua. Toisaalta vas- sopimusjärjestelyjen lisäämiseksi, tapahtuipa se
3935: taavaa sopimusta typpipäästöistä ei ole. kutsumalla koolle Euroopan turvallisuus- ja yh-
3936: Montrealin pöytäkirjassa on taannoin sitou- teistyökonferenssin tapaan ympäristökonfe-
3937: duttu fluorikloorihiilivetyjen käytön vähentä- renssi tai turvautumaila esim. YK:n alaiseen
3938: miseen otsonikerroksen suojelemiseksi. Toi- Euroopan talouskomissioon.
3939: saalta on arvioitu, että sovitut toimenpiteet ovat Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
3940: riittämättömiä. toivomuksen,
3941: On olemassa sopimus Itämeren suojelemises-
3942: ta, mutta sen niin kuin monen muunkin sopi- että hallitus aktiivisesti ryhtyisi selvit-
3943: muksen kohdalla ongelmana saattaa olla tavoit- tämään, olisiko koottavissa Euroopan
3944: teiden hidas muuttaminen todellisuudeksi. turvallisuus- ja yhteistyökokouksen ta-
3945: On siis olemassa useitakin sopimuksia, joiden paan ympäristökonferenssi vai olisiko
3946: tehoavuus ja kattavuus ei tosin aina ole riittävä. mahdollista tehostaa ympäristöyhteis-
3947: Jotta ympäristöongelmiin käytäisiin tehok- työtä muilla järjestelyillä.
3948:
3949: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
3950:
3951: Lauha Männistö Jarmo Wahlström Vappu Säilynoja
3952: Claes Andersson Raila Aho Esko Seppänen
3953: Pekka Leppänen Timo Laaksonen Esko Helle
3954: Asko Apukka Pertti Lahtinen Anna-Liisa Jokinen
3955: Pauli Uitto Juhani Vähäkangas Heli Astala
3956: 1988 rd. 49
3957:
3958: Hemställningsmotion nr 37
3959:
3960:
3961:
3962:
3963: Nordman m.fl.: Om höjning av flyktingkvoten
3964:
3965:
3966:
3967: Tili Riksdagen
3968:
3969: Enligt uppgift är antalet flyktingar I2-I5 kan närnnas att Sveriges kvot är I 250, Norges
3970: miljoner. Vårt land har i likhet med många and- 1 250 och Danmarks 250. Utöver detta har fram-
3971: ra Iänder försökt underlätta flyktingarnas pro- för allt Sverige och Danmark tagit emot ett fler-
3972: blem, dels genom ekonomiska bidrag tili orga- falt större antal flyktingar som på eget initiativ
3973: nisationer, främst tili FN:s flyktingkomissariat, eller med annans hjälp tagit sig in i länderna.
3974: dels genom att ta emot flyktingar tili vårt land. Den finländska kvoten bör stegvis höjas un-
3975: 1 dag finns drygt 800 flyktingar i landet. 1 jäm- der kommande år, med början I989 tili 300.
3976: förelse med antalet flyktingar i de nordiska Samtidigt bör flyktinghjälpen tili FN:s flykting-
3977: grannländerna är antalet mycket litet. Det fin- kommissariat höjas.
3978: ländska välfärdssamhället måste ta sin del av Med hänvisning tili ovanstående föreslår un-
3979: ansvaret för nöden bland världens flyktingar, dertecknade, att riksdagen måtte hemställa
3980: d v s kännbart öka sin insats. Sedan år I985
3981: finns det en årlig flyktingkvot som regeringen att regeringen verkar jör höjning av
3982: fördubblade tili 200 senaste år. Som jämförelse flyktingkvoten.
3983: Helsingfors den II februari I988
3984:
3985: Håkan Nordman Elisabeth Rehn Jörn Donner
3986: Henrik Lax Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert
3987: Håkan Malm Boris Renlund Gunnar Jansson
3988: 50 1988 vp.
3989:
3990: Toivomusaloite n:o 37 Suomennos
3991:
3992:
3993:
3994:
3995: Nordman ym.: Pakolaiskiintiön korottamisesta
3996:
3997:
3998:
3999: Eduskunnalle
4000:
4001: Pakolaisia on tietämän mukaan 12-15 mil- daan mainita, että Ruotsin kiintiö on 1 250,
4002: joonaa. Maamme on monien muiden maiden Norjan 1 250 ja Tanskan 250. Tämän lisäksi en-
4003: tapaan pyrkinyt helpottamaan pakolaisten on- nen kaikkea Ruotsi ja Tanska ovat ottaneet vas-
4004: gelmia, toisaalta järjestöille, lähinnä YK:n pa- taan huomattavasti suuremman määrän pako-
4005: kolaisasiain päävaltuutetulle, annettavien ta- laisia, jotka ovat omasta aloitteestaan tai tois-
4006: loudellisten avustusten kautta, toisaalta otta- ten avulla hakeutuneet näihin maihin.
4007: malla pakolaisia maahamme. Nykyään maas- Suomen kiintiötä tulee asteittain korottaa tu-
4008: samme on runsaat 800 pakolaista. Pohjoismai- levina vuosina alkaen 300:sta vuonna 1989. Sa-
4009: siin naapureihimme verrattuna pakolaisten manaikaisesti tulee YK:n pakolaisasiain pääval-
4010: määrä on hyvin pieni. Suomalaisen hyvinvoin- tuutetulle annettavaa pakolaisapua korottaa.
4011: tiyhteiskunnan on otettava oma osuutensa vas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4012: tuustaan maailman pakolaisten hädästä, toi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4013: sin sanoen lisättävä tuntuvasti panostustaan. muksen,
4014: Vuodesta 1985 saakka on olemassa vuotuinen
4015: pakolaiskiintiö, jonka hallitus kaksinkertaisti että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4016: 200:aan viime vuonna. Vertailun vuoksi voi- pakolaiskiintiön korottamiseksi.
4017: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
4018:
4019: Håkan Nordman Elisabeth Rehn Jörn Donner
4020: Henrik Lax Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert
4021: Håkan Malm Boris Renlund Gunnar Jansson
4022: 1988 vp. 51
4023:
4024: Toivomusaloite n:o 38
4025:
4026:
4027:
4028:
4029: Nyby ym.: Biologisen ja metsätieteellisen tutkimusaseman perus-
4030: tamisesta Tansaniaan
4031:
4032:
4033: Eduskunnalle
4034:
4035: Viime vuosina on havahduttu vaatimaan nen kohde. Maan metsävarat ovat huvenneet
4036: Suomen ja muiden Pohjoismaiden antaman ke- nopeasti ja maassa on enää muutama laajempi
4037: hitysavun suuntaamista niin, ettei se aiheuta tai yhtenäinen sademetsäalue. Kansainvälinen
4038: kiihdytä vastaanottajamaassa ekologisia ongel- Luonnonsuojeluliitto (IUCN) ja Maailman
4039: mia kuten metsien ja kasvillisuuden häviämistä Luonnon Säätiö (WWF) ovat esittäneet Tansa-
4040: sekä eroosiota tai tuhoa luonnontalouteen so- niassa sijaitsevan Usambara Mountains (tai toi-
4041: peutuneita elintapoja ja kulttuureja. Huonosti selta nimeltään Amari Forest) -alueen suojelua
4042: suunniteltu kehitysapu voi näin itse asiassa hei- yhtenä viimeisistä yhtenäisistä ja luonnonrik-
4043: kentää kehitysmaan mahdollisuuksia selviytyä kaudeltaan monipuolisista sademetsäalueista
4044: omin voimin. Toivomuksista huolimatta kehi- koko maassa.
4045: tysmaiden luonnonvarojen järkevään suojeluun Suojelualueen yhteyteen sopisi erinomaisesti
4046: ja kestävään käyttöön pohjautuvia kehitysapu- edellä mainittu biologinen ja metsätieteellinen
4047: hankkeita ei Suomella vielä juurikaan ole. Näin tutkimusasema, jolla voitaisiin tutkia sekä vii-
4048: siitä huolimatta, että Suomella on kaikki edelly- meisiä luonnonvaraisia alueita että aavikoitu-
4049: tykset välittää luonnonvarojen suojelua ja jär- vien alueiden uudelleen metsittämistä.
4050: kevää käyttöä koskevaa asiantuntemusta. Usambara Mountainsin alueen lähistöllä on
4051: Yksi toivotuimmista hankkeista on ollut yh- lisäksi jo nyt suomalainen saha, jonka toimin-
4052: teispohjoismaisen tai pelkästään Suomen kehi- nan kannalta maan metsävarojen järkevän ja
4053: tysapuvaroilla toteutettavan biologisen ja met- kestävän käytön suunnittelu ja varmistaminen
4054: sätieteellisen tutkimusaseman perustaminen jo- on tärkeää.
4055: honkin afrikkalaiseen kehitysavun kohdemaa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
4056: han. Asemalta saataisiin heti sovellettavissa ole- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4057: vaa, käyttökelpoista tietoa maanosan yhä polt-
4058: tavampiin aavikoitumis- ja luonnonvaraongel- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
4059: miin. Tällaisella asemalla voitaisiin tehdä sekä osan Suomen Tansaniaan suuntautu-
4060: soveltavaa että perustutkimusta. Hanke voi- vista kehitysapuvaroista käyttämiseksi
4061: taisiin toteuttaa yhdessä esimerkiksi Ruotsin Usambara Mountainsin alueelle suunni-
4062: kanssa. tellun biologisen ja metsätieteellisen tut-
4063: Tansania on Suomen kehitysavun pitkäaikai- kimusaseman perustamiseen.
4064:
4065: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
4066:
4067: Mats Nyby Timo Roos
4068: Tuulikki Hämäläinen Saara-Maria Paakkinen
4069: Iiris Hacklin
4070: 52 1988 vp.
4071:
4072: Toivomusaloite n:o 39
4073:
4074:
4075:
4076:
4077: Uosukainen ym.: Rajanylityspaikan avaamisesta Imatralta Neu-
4078: vostoliittoon
4079:
4080:
4081: Eduskunnalle
4082:
4083: Imatran kaupunki sijaitsee Suomen ja Neu- hotelleissa on yhteensä 687 vuodepaikkaa. Li-
4084: vostoliiton rajan tuntumassa siten, että kaupun- säksi kaupungissa on pienempiä majoitusliik-
4085: gin hallinnollinen raja yhtyy valtakunnan ra- keitä.
4086: jaan noin 18 kilometrin pituudelta. Leningradin Imatran kulttuurikeskus valmistui vuonna
4087: alueen Viipurin piirissä sijaitseva Svetogorskin 1986. Siinä sijaitsee kongressipalvelutasoisesti
4088: kaupunki on noin kahdeksan kilometrin päässä mm. 550 hengen sali. Kansainväliset mitat täyt-
4089: Imatran keskustasta. tävä 18-väyläinen golfkenttä avattiin Imatralla
4090: Imatralta on Svetogorskiin hyvät maantie- ja 1.8.1987. Kentän koko alue on 70 hehtaaria,
4091: rautatieyhteydet. Saimaan järvialtaasia Laatok- josta peliväylien ja harjoitusalueen osuus on
4092: kaan virtaava Vuoksi ylittää maittemme välisen 30 hehtaaria.
4093: rajan Imatran kaupungin alueella. Neuvostolii- Imatralla toimii myös vireä Suomi-Neuvos-
4094: tosta tuleva maakaasuputki ja valtakunnallinen toliitto-Seuran osasto, joka viikoittain järjestää
4095: sähkövoimalinja ylittävät samoin rajan Imatran erityisohjelmaa sinne saapuville neuvostoliitto-
4096: kaupungin alueella. laisille matkailijaryhmille.
4097: Imatralla sijaitsevat Euroopan suurimmat Imatran ja Svetogorskin läheisyyden ansiosta
4098: puunjalostustehtaat (Enso-Gutzeit Oy) sekä voitaisiin Imatralta toteuttaa matkailua Sveto-
4099: kansainvälisesti tunnettu erikoisterästehdas gorskiin esim. 2-3 tunnin opasteitujen kierto-
4100: (Ovako Steel Oy Ab). Imatralla toimii useita ajelujen muodossa. Matkailijat lähtisivät Imat-
4101: tietotekniikkayrityksiä (mm. Carelcomp Oy), ralta linja-autolla ja rajamuodollisuuksien jäl-
4102: minkä lisäksi täällä sijaitsevat Enso-Gutzeit keen saapuisivat Svetogorskin keskustaan. Ly-
4103: Oy:n ja Ovako Steel Oy Ab:n tutkimuskeskuk- hyt kiertoajelu keskustassa päättyisi esim. kult-
4104: set. Imatralla toimii myös Helsingin yliopiston tuuritalolle, jossa matkailijoille pidettäisiin esi-
4105: Lahden tutkimus- ja koulutuskeskuksen alainen tys Svetogorskista. Sieltä matkailijat kuljetet-
4106: idänkaupan koulutusprojekti, jonka kohderyh- taisiin puunjalostuskombinaattiin ja johdettai-
4107: minä ovat erityisesti pieni ja keskisuuri yritys- siin sellaiselle osastolle, jossa ryhmän liikkumi-
4108: toiminta. nen aiheuttaisi vähiten häiriötä tuotannolliselle
4109: Kansainvälinen matkailu Suomessa alkoi toiminnalle. Puunjalostuskombinaatista mat-
4110: Imatra käyntikohteenaan (professori Sven kailijat siirtyisivät ravintolaan ruokailemaan,
4111: Hirn), ja edelleen Imatra sijaitsee matkailun minkä jälkeen seuraisi paluu Imatralle. Toivot-
4112: kannalta poikkeuksellisen mielenkiintoisella ja tavaa myös olisi, että matkailijoille tarjottaisiin
4113: kauniilla alueella. Helsingin-Joensuun päära- ruokailun jälkeen tilaisuus ostaa vaihdettavilla
4114: ta sekä valtatie n:o 6 kulkevat Imatran kautta. valuutoilla neuvostoliittolaisia tuotteita.
4115: Kaupungissa on pienkoneiden lentokenttä, ja Vuodesta 1972 lähtien jatkuneen Svetogors-
4116: reittilentokenttä on kaupungin keskustasta puo- kin rakennusprojektin ansiosta ovat maantie-
4117: len tunnin ajomatkan päässä. Kaupungissa on liikenteen tieyhteydet ja valvontajärjestelyt jo
4118: kansainvälistä tasoa olevat hotelli-, kylpylä- ja valmiina. Myös rautateiden tavaraliikenne ylit-
4119: kongressipalvelut, joita hoitavat valtakunnalli- tää rajan Imatralla. Toistaiseksi tämä liikenne
4120: set hotelli- ja ravintolaketjut: Arctia Oy Val- on rajoittunut pääasiassa vain tuontikuljetuk-
4121: tionhotellia, Martina-Hotellit Oy hotelli Marti- siin.
4122: naa, Lomaliitto Oy Imatran Kylpylää ja paikal- Matkailijoiden joustavalle rajanylitykselle
4123: linen Stoku Oy hotelli Vuoksenhovia. Näissä luo valmiit edellytykset viranomaisten Sveto-
4124: 1988 vp. - TA n:o 39 53
4125:
4126: gorskin ja Kamennogorskin rakennusprojektei- ja muina kuukausina n. 50 henkilön rajanyli-
4127: hin liittyvässä rajanylitystoiminnassa saavutta- tykset. Tällöin jo alkuvaiheessaan vuotuinen
4128: ma tottumus. Parhaimmillaan tapahtui yli matkustajamäärä olisi 29 000 henkilöä.
4129: 660 000 rajanylitystä vuodessa. Vuonna 1986 Imatran kaupunki on viimeksi 20.1.1987 esit-
4130: lukumäärä oli n. 210 000. Imatran kaupungilla tänyt suomalais-neuvostoliittolaisen taloudel-
4131: on alueellaan valmius huolehtia tarvittavista lisen yhteistyökomission Suomen osapuolelle,
4132: opastus-, liikennöinti- yms. järjestelyistä. että tarvittavin järjestelyin tulisi mahdollisim-
4133: Matkailua palvelevaa rajanylitystä helpottaisi man pikaisesti avata matkustajaliikenteen ja ta-
4134: erityisesti se, jos tätä tarkoitusta varten voitai- varaliikenteen pysyvä rajanylityspaikka Imat-
4135: siin luoda joustavasti toteutettavissa oleva päi- ralle.
4136: väviisumijärjestelmä. Valtionhotellin ja Imat- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
4137: ran Kylpylän johtajat ovat 2.6.1987 yhteisesti nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4138: arvioineet nykyisten matkailijavirtojen perus- muksen,
4139: teella, että edellä kuvatut Imatralta toteutetta-
4140: vat n. 3-5 tuntia Neuvostoliitossa viipyvät lin- että hallitus ryhtyisi toimiin pysyvän
4141: ja-automatkat aiheuttaisivat keskimäärin vuo- rajanylityspaikan avaamiseksi Imatralta
4142: rokaudessa touko-elokuussa n. 150 henkilön Neuvostoliittoon mahdollisimman pian.
4143:
4144: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
4145:
4146: Riitta Uosukainen Sinikka Mönkäre
4147: Pirjo Rusanen Sinikka Hurskainen-Leppänen
4148: Anna-Kaarina Louvo
4149: 54 1988 vp.
4150:
4151: Toivomusaloite n:o 40
4152:
4153:
4154:
4155:
4156: Wahlström ym.: Suomen panoksen kasvattamisesta YK:n väestö-
4157: rahastolle
4158:
4159:
4160: Eduskunnalle
4161:
4162: Väestönkasvu teollisuusmaissa on alle pro- nistä tai jätehuollosta, samalla kun ympäristö
4163: sentin ja monissa niistä lähestytään väestön nol- pilaantuu entistä pahemmin.
4164: lakasvua. Teollistuneiden maiden väestö kas- Väestön kasvuun ei voida vaikuttaa yksin
4165: vaakin nykyisestä enää vain hiukan. Maapallon syntyvyyden säännöstelyllä ja perhesuunnitte-
4166: väestö kasvaa lähinnä vain kehitysmaissa. lulla, vaan siihen tarvitaan myös yhteiskunnal-
4167: Kehitysmaissa väestön enemmistö on lisäksi lista kehitystä. Siten on välttämätöntä kehitys-
4168: nuorta (39 OJo alle 15-vuotiaita vuonna 1980; maissa parantaa naisten asemaa, lisätä koulu-
4169: teollistuneissa maissa 23 %) ja vanhusväestöä tusta sekä kehittää terveydenhuoltoa ja vanhus-
4170: on vähän. Siten tulevinakin vuosina niissä väes- ten sosiaaliturvaa.
4171: tönkasvu on voimakasta vielä ainakin muuta- On tarpeen lisätä voimakkaasti Suomen
4172: man sukupolven ajan, vaikka kasvua pyrittäi- osuutta maailman väestöohjelman rahoitukses-
4173: siinkin rajoittamaan. sa, samalla kun muutoinkin kehitysyhteistyön
4174: Maapallon väestön ennakoidaan kasvavan tavoitteita suunnataan tukemaan kyseisten mai-
4175: seuraavasti: den yhteiskunnallista kehitystä. Valitettavasti
4176: viime vuosina Suomen kehitysyhteistyössä on
4177: Maapallon väestö nyt ja vuonna 2025 (miljardia henkeä) korostunut vastakkainen suunta: on mukautet-
4178: tu maamme kehitysyhteistyötä vientitueksi suo-
4179: Vuosi 1985 2025
4180: malaisille yhtiöille, samalla kun on jopa ylpeilty
4181: - teollistuneet maat 1,2 1,4 sillä, miten paljon kehitysyhteistyömarkoista
4182: - kehitysmaat 3,7 6,8 "palautuu" Suomeen.
4183: yhteensä 4,9 8,2 Viime vuosina on valtion tulo- ja menoar-
4184: vioissa varattu määrärahoja YK:n väestörahas-
4185: Teoreettisesti laskien maapallo toki kykenee tolle seuraavasti:
4186: elättämään yllä olevassa asetelmassa vuodelle
4187: 2025 ennakoitua suuremmankin väestön, mikäli Vuosi mk muutos edelliseen
4188: sovelletaan kehittyneitä viljelymenetelmiä kaik- vuoteen
4189: 1985 12 500 000
4190: kialla. Käytännössä kuitenkin luonnon sietoky- 1986 15 000 000 20 OJo
4191: ky alkaa asettaa rajoituksia jo paljon ennen 1987 36000000 140 OJo
4192: kuin saavutetaan teoreettinen maksimiväestö- 1988 42 000 000 17 OJo
4193: määrä. Sitäpaitsi nykyinen väestön kasvu jat-
4194: kuu rajoitustoimistakin huolimatta muutaman Suhteellinen lisäys on ollut suurta, mutta ot-
4195: sukupolven ajan. taen huomioon määrärahan alhaisen tason ei
4196: Väestön nykyinen kasvuvauhti ei myöskään em. prosenttilukuihin kannata kiinnittää liiaksi
4197: saa jatkua siksi, että se vaarantaa monen kehi- huomiota. Lisäyksen tulisi olla seuraavan vii-
4198: tysmaan kehitysmahdollisuudet. Ruuan saantia den vuoden aikana ainakin 25 OJo kunakin vuon-
4199: ei kyetä varmistamaan, saati että voitaisiin huo- na, mikä kolminkertaistaisi määrärahan viides-
4200: lehtia ihmisten koulutuksesta, terveydenhuol- sä vuodessa eli 128 miljoonaksi markaksi vuon-
4201: losta tai nykyisten elinolojen parantamisesta. na 1993. Vertailun vuoksi todettakoon, että ve-
4202: Ongelmia pahentaa väestönkasvun keskittymi- rotuksessa henkivakuutusmaksuvähennyksen
4203: nen suuriin kaupunkeihin, joissa ei kyetä huo- johdosta valtion verotulot pienenivät noin 273
4204: lehtimaan asunnoista, vesihuollosta, viemäröin- miljoonaa markkaa vuonna 1987 eli sillä sum-
4205: 1988 vp. - TA n:o 40 55
4206:
4207: maila valtio katsoi aiheelliseksi tukea välillisesti Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
4208: vakuutusyhtiöitä. toivomuksen,
4209: Tässä aloitteessa on keskitytty vain yhteen
4210: koko ihmiskuntaa koskettavaan kysymykseen, että hallitus laatisi pikaisesti useam-
4211: väestön räjähdysmäiseen kasvuun. On kuiten- man vuoden ohjelman Suomen panok-
4212: kin hyvä muistuttaa, että mittavia ongelmia on sen lisäämisestä YK:n väestörahastolle
4213: muitakin mm. maailmankaupassa, elintarvike- (UNFPA), samalla kun muuta kehitys-
4214: tuotannossa ja elintarvikkeiden kaupassa, laa- yhteistyötä suunnataan uudelleen luopu-
4215: joissa ympäristökysymyksissä, maapallon il- malla kehitysyhteistyön vientituki/uon-
4216: mastomuutoksissa (kasvihuoneilmiö ja otsoni- teisuudesta.
4217: kato) tai asevarustelussa.
4218:
4219: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
4220:
4221: Jarmo Wahlström Lauha Männistö Vappu Säilynoja
4222: Raila Aho Pekka Leppänen Pauli Uitto
4223: Anna-Liisa Jokinen Claes Andersson Asko Apukka
4224: Timo Laaksonen Esko Helle Heli Astala
4225: Esko Seppänen Pertti Lahtinen
4226: 56 1988 vp.
4227:
4228: Toivomusaloite n:o 41
4229:
4230:
4231:
4232:
4233: Vähänäkki: Neuvostoliitosta transito-liikenteessä välitettävien
4234: tavaroiden ottamisesta huomioon Suomen ja Neuvostoliiton
4235: välisessä kaupassa
4236:
4237: Eduskunnalle
4238:
4239: Neuvostoliitosta tuodaan Suomeen vuosittain eri yhteyksissä on keskusteltu ja todettu, että
4240: huomattavia määriä transito-liikenteessä kemi- jälkimmäinen, ja siis pääosa transito-liikentees-
4241: kaalioita ja muita tavaroita, jotka kuljetetaan sä kulkevasta tavarasta, tulisi kirjata Suomen
4242: Vainikkalasta maitse, lähinnä rautateitse, Ha- Neuvostoliitosta suorittamaksi ostoksi, koska
4243: minaan, jossa ne laivataan edelleen vietäväksi tavara tosiasiassa ensimmäisenä ulkomaana
4244: Saksaan ja muihin maihin. Osa transito-liiken- vastaanotetaan Suomeen. Ulkomaankauppam-
4245: teessä kuljetettavasta tavarasta on NL:n ja Suo- me taseeseen tällä lisäyksellä olisi huomattava
4246: men välistä bilateraalista kauppaa: suomalaiset positiivinen vaikutus.
4247: firmat ostavat tavaran itselleen ja myyvät sen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
4248: edelleen ulkomaille. Huomattavin osa eli pää- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4249: osa transito-liikenteessä kulkevasta tavarasta sen,
4250: on kuitenkin suomalaisten ja ulkomaalaisten
4251: firmojen suorittamaa palvelu- ja välitystoimin- että hallitus tutkisi, onko juridisesti
4252: taa: firmat rahtaavat tavaran maitse Haminan ja ulkomaankauppapoliittisesti mahdol-
4253: s,atamaan, huoltavat ja ahtaavat kuljetuksen ja lista kirjata Neuvostoliitosta Suomen
4254: kuljetuttavat tavaran edelleen ulkomaille. Tä- kautta transilo-liikenteessä kulkevat ke-
4255: mä tavara kirjautuu Neuvostoliiton ja sen maan mikaaliot ja muut tavarat Suomen Neu-
4256: väliseksi ulkomaankaupaksi, mihin tavara Ha- vostoliitosta suoriitamiksi ostoiksi.
4257: minasta kuljetetaan tahi päätyy. - Useissa
4258:
4259: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
4260:
4261: Matti Vähänäkki
4262: 1988 vp. 57
4263:
4264: Toivomusaloite n:o 42
4265:
4266:
4267:
4268:
4269: Ajo ym.: Sokiin fosforirikasteen jatkojalostuspaikasta
4270:
4271:
4272:
4273: Eduskunnalle
4274:
4275: Lapin Maakuntaliitto, Koillis-Lapin kuntain pito tulee pääosiltaan toteutettavaksi lähivuosi-
4276: keskustoimikunta, Kemi-Tornio Talousalueliit- na riippumatta Sokiin fosforirikasteen hyödyn-
4277: to ja SAK:n Lapin piiri katsovat, että Sokiin tämisestä. Tämän rataosuuden kustannuksia ei
4278: fosforiesiintymän hyödyntäminen tulee käyn- tule laskea Sokiin kuljetuskustannuksiin eri kul-
4279: nistää Kemiran esittämän aikataulun mukaisesti jetusvaihtoehtoja vertailtaessa.
4280: viimeistään 1990-luvun alkupuolella. Sokli-hankkeen toteutumisella on huomat-
4281: Edellä todetut Lapin kuntia ja ammattiyhdis- tavan suuria kansallisia, kansantaloudellisia
4282: tysjärjestöjä edustavat järjestöt edellyttävät ja yhteiskunnallisi~ vaikutuksia. Eri hallinnon-
4283: kuitenkin, että Sokiin fosforirikasteen jatkoja- aloille ulottuvien taikutusten johdosta lopulli-
4284: lostus tulee toteuttaa Lapissa. Sokli-hanke sii- sia ratkaisuja tehtäessä tarvitaan välttämättä
4285: hen liittyvine investointeineen on niin mittava myös laajempaa kuin pelkästään liiketaloudel-
4286: koko kansantalouden ja erityisesti Pohjois-Suo- lista kannattavuustarkastelua.
4287: men kannalta, että lopullisten johtopäätösten Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
4288: tekemisessä Sokiin fosforirikasteen jalostuspai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4289: kasta on otettava huomioon ratkaisun vaiku-
4290: tukset kotimaiseen työllisyyteen, kansantalou- että hallitus viipymättä asettaisi kes-
4291: teen, alueelliseen kehitykseen ja muihin kansal- keisimpien ministeriöiden edustajista
4292: lisiin näkökohtiin. Hankkeen tarkasteleminen työryhmän, jonka tehtävänä olisi
4293: vain Kemiran liiketoiminnan näkökohdasta on - laatia kansalliset, kansantaloudel-
4294: liian kapea-alainen eikä voi tulla kysymykseen liset ja aluepoliittiset näkökohdat huo-
4295: Kemira Oy:n tapauksessa. mioon ottaen tarkempi selvitys Sokiin
4296: Sokiin fosforirikasteen kuljetuskysymys tulee jos/oririkasteen jatkojalostustehtaan
4297: myös ottaa laajempaan tarkasteluun lähtien sii- sijoittamismahdollisuuksista Lappiin;
4298: tä, että Lappi on tärkeä osa Suomea ja että Suo- sekä
4299: messa on yleisesti hyväksytty yhteiskuntapolitii- - laatia Sokiin jos/oririkasteen kul-
4300: kan lähtökohdaksi maan eri osien tasapuolinen jetusvaihtoehtoja koskeva selvitys, jossa
4301: kehittäminen. Kemin-Kelloselän ratayhteys on laajemmat yhteiskunnalliset näkökoh-
4302: Lapin runkorata, jonka kunnostaminen ja yllä- dat huomioon ottaen tarkastellaan rau-
4303: pitäminen on Lapin kehittämisen perusedelly- tatiekuljetusten toteuttamismahdolli-
4304: tys. Tämän rataosuuden kunnostaminen ja yllä- suuksia.
4305: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
4306:
4307: Aimo Ajo Hannele Pokka
4308:
4309:
4310:
4311:
4312: 7 2804450
4313: 58 1988 vp.
4314:
4315: Toivomusaloite u:o 43
4316:
4317:
4318:
4319:
4320: Ajo ym.: Turvevoimalan rakentamisesta Kolarin Teuravuomalle
4321:
4322:
4323:
4324: Eduskunnalle
4325:
4326: Kolarin kunta on tehnyt ensimmäisen aloit- Työnjakoa Vapon kanssa tulisi kehitellä si-
4327: teen KTM:lle v. 1979 Kolariin rakennettavasta ten, että Vapon jyrsinturpeen tarve ensisijaisesti
4328: turvepellettitehtaasta. Aloite perustui lähinnä tyydytettäisiin Keski- ja Etelä-Suomessa. Poh-
4329: siihen, että Partek Oy suunnitteli klinkkerin joisen suot, ensisijaisesti Teuravuoma, hyödyn-
4330: polttamiseen käytettäväksi turvetta, joka ensin neitäisiin energiaksi PDF-menetelmällä.
4331: olisi jalostettu pelletiksi jyrsinturpeesta. Partek Keskustelussa kävi ilmi, että JP-Energy Oy
4332: Oy:n käyttö olisi n. 30 000 tn/v. on tehnyt LKAB:lle Svappavaarassa selvityk-
4333: Energian hinnan voimakas nousu ja uusien sen PDF-tehtaan rakentamisesta. Selvityksen
4334: energialähteiden etsiminen on vaikuttanut myös mukaan Svappavaaraan voitaisiin rakentaa n.
4335: turpeenjalostusteknologian kehittymiseen. Tur- 100 000 tonnin tehdas, jonka investointikustan-
4336: peen jalostamiseksi energiakäyttöön on kehitet- nukset olisivat n. 100-150 miljoonan markan
4337: ty uusi ns. märkähiiltomenetelmä, joka tunne- luokkaa. Ympärivuotisia työpaikkoja tehtaa-
4338: taan PDF-menetelmänä. Menetelmä perustuu seen tulisi n. 120, joista suurin osa vuorotyö-
4339: siihen, että turvetta otetaan suosta koko turve- hön. LKAB:n tekninen johtoporras on toden-
4340: kerroksen vahvuudelta ympäri vuoden. Kemial- nut hankkeen olevan taloudellisesti kannattava.
4341: lisen prosessin avulla raakaturpeesta tuotetaan Ruotsin hintatasolla ja liiketaloudellisella mit-
4342: kivihiilen veroista polttoainetta. Tuotetta voi- tarilla mitattuna laitos tuottaisi kivihiilen ve-
4343: daan myös jatkojalostaa nestemäiseksi tuot- roista polttoainetta 70 mk/megawattitunti. Ete-
4344: teeksi. Tällä hetkellä maailmassa ei vielä ole yh- lä-Ruotsissa on tehty pitemmälle meneviä selvi-
4345: tään käynnissä olevaa tehdasta, joka käyttäisi tyksiä. JP-Energy Oy:n edustajat totesivat Teu-
4346: PDF-menetelmää. Menetelmän kehittäjänä on ravuoman turpeen olevan laadultaan parempaa
4347: toiminut JP-Energy Oy, joka on Insinööritoi- kuin Svappavaaran turve ja taloudellisesti kan-
4348: misto Jaakko Pöyryn omistama firma. nattavampi jalostuskohde.
4349: Kolarin kunnan edustajat kävivät 30.10.1981 Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 ra-
4350: JP-Energy Oy:n edustajien professori Myrenin hasto SITRA on tehnyt selvityksen Suomen bio-
4351: ja johtaja Lindforsin kanssa keskustelemassa massavaroista v. 1980 (sarja B n:o 61). Selvityk-
4352: PDF-menetelmällä toimivan tehtaan sijoittami- sen turvevaroja koskevassa osassa todetaan:
4353: sesta ja rakentamisesta Kolariin. JP-Energy "Kolarin Teuravuoman suokompleksin ja
4354: Oy:n edustajat totesivat, että Neste Oy:n, IVO sitä ympäröivien suoalueiden pinta-ala on n.
4355: Oy:n ja Kemira Oy:n kesken on muodostettu 40 000 ha. Siitä on Geologisen tutkimuslaitok-
4356: NIK-yhtymä, joka on tehnyt heidän yhtiönsä sen toimesta tutkittu vajaa kymmenesosa. Tut-
4357: kanssa sopimuksen siitä, ettei JP-Energy Oy kitulla alueella on polttoturpeen valmistuk-
4358: rakenna PDF-menetelmällä toimivaa tehdasta seen soveltuvaa luonnontilaista turvetta yli kak-
4359: Suomeen. Sopimus on voimassa neljä vuotta. si metriä syvällä 1 530 ha:n alueella yhteensä
4360: Sopimuksen voimassaoloaikana NIK-yhtymä 49 milj. m 3 • Tämä määrä vastaa tuotantokuu-
4361: tekee kehitystyötä ja esisuunnittelua alku- eli tioina 50 OJo :n kosteudessa energiasisällöltään
4362: demonstraatiolaitoksesta. Tämä projekti on al- n. 80 milj. GJ, eli 22 milj. MWh.
4363: kuvaiheessa. JP-Energy Oy:n edustajien mieles- Mikäli yli kaksi metriä syvää aluetta löydet-
4364: tä PDF-tehdas pitäisi sijoittaa ja rakentaa Poh- täisiin samassa suhteessa kokonaispinta-alaan
4365: jois-Suomeen, jossa ovat tällä menetelmällä nähden kuin tutkitulla suoalueella ja turpeen
4366: hyödynnettävissä olevat suot. keskipaksuus pysyisi samana, olisi suokomplek-
4367: 1988 vp.- TA n:o 43 59
4368:
4369: sin alueella polttoturpeen tuotantoon soveltu- PDF-tehtaan rakentaminen Kolariin toisi ra-
4370: vaa turvetta n. 15 000 ha:n alueella yhteensä kennusaikaisten työpaikkojen lisäksi n. 100 py-
4371: 400 milj. m 3 • Tämä määrä vastaa tuotantokuu- syvää työpaikkaa. Lopuksi voidaan todeta, että
4372: tioina energiasisällöltään n. 630 milj. GJ, eli 100000 tonnin vuosituotannolla toimiva PDF-
4373: 175 MWh. tehdas käyttäisi suota n. 60 ha/v. Teuravuoman
4374: Suokompleksin energiasisältöä 630 milj. GJ suota voitaisiin tällä menetelmällä hyödyntää
4375: voitaneen pitää realistisena, vaikka yli kaksi lähes 1 000 vuotta.
4376: metriä syvää aluetta ei olisikaan samassa suh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
4377: teessa, sillä myös matalammat suon reunamat kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4378: ja saarekkeiden rikkomat alueet soveltuvat pa-
4379: laturvetuotantoon pienkoneita käyttäen." etUi hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
4380: SITRAn tekemän selvityksen mukaan Teura- turvevoimalan sekä turvetta ja/ostavan
4381: vuomalla turvetuotantoon soveltuvaa suota on tehtaan perustamiseksi Kolarin Teura-
4382: enemmän kuin Lapissa yhteensä. vuoma//e.
4383: Teuravuoman valttina voidaan pitää sitä, että
4384: suoalueen halki kulkee rautatie ja suo sijaitsee
4385: valmiiksi rakennetun taajaman läheisyydessä.
4386:
4387: Helsingissä r12 päivänä helmikuuta 1988
4388:
4389: Aimo Ajo
4390: llaooele rkk•
4391: 1
4392:
4393: 1
4394: 60 1988 vp.
4395:
4396: Toivomusaloite n:o 44
4397:
4398:
4399:
4400:
4401: Ala-Harja: Liikevaihtoveron poistamisesta nahoitustyöltä
4402:
4403:
4404:
4405: Eduskunnalle
4406:
4407: Turkisten tuottaminen on merkittävä vienti- veron alaisena myyntinä, vaikka nahat siirtyvät
4408: artikkelimme. Turkisalaa on kohdannut lama, ulkomaille. Liikevaihtoveron hinta nousee koh-
4409: mikä luonnollisesti on tuonut suuren kustan- tuuttomasti. Nahoitustyöstä veloitetaan 38 mk/
4410: nuspaineen. Suurimpia kustannuseriä on nahoi- kpl. Nahan hinta vaihtelee ollen 50-200 mk,
4411: tus, joka toimitetaan sekä erillisissä yksiköissä jolloin lvv:n osuus, vaikkakin vain nahoitus-
4412: että yksityisten toimesta. Korkeatasoinen na- työstä laskutettavana, nostaa kokonaishintaa
4413: hoitus lisää kilpailukykyämme kansainvälisesti. melkoisesti.
4414: Nahoitustyöstä joudutaan 1 maksamaan liike- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
4415: vaihtoveroa, vaikka 1
4416: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4417: - nahat eivät siirry alkutuottajan tai tarhaa- sen,
4418: jan omistuksesta
4419: - nahat toimitetaan Turkistuottajat Oy:lle että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
4420: Vantaalle, joka on tullivapaata aluetta piteisiin nahoitustyön liikevaihtoveron
4421: - nahat siirtyvät 98-prosenttisesti ulkomail- poistamiseksi Turkistuottajat Oy:n ul-
4422: le. Mikäli nahkoja ei toimiteta Turkistuottajat kopuolisilta nahoilta, jotka käsittävät
4423: Oy:lle, veloitetaan liikevaihtovero. n. 15 % kotimaisista turkiksista.
4424: Nahoituslaskutus tapahtuu siis liikevaihto-
4425:
4426: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
4427:
4428: Kirsti Ala-Harja
4429: 1988 vp. 61
4430:
4431: Toivomusaloite n:o 45
4432:
4433:
4434:
4435:
4436: Alaranta ym.: Kehitysvammaisille maksettavan työosuusrahan
4437: saamisesta verottomaksi
4438:
4439:
4440: Eduskunnalle
4441:
4442: Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun vitse toimittaa ennakonpidätystä, vaan vero
4443: asetuksen 24 § :n mukaan työtoimintaan Osallis- pannaan maksuun lopullisessa verotuksessa.
4444: tuvalle kehitysvammaiselle voidaan sosiaalihal- Vaikka työosuusrahat eivät aina käytännössä
4445: lituksen vahvistamien perusteiden mukaan nouse verotettavan rajan yläpuolelle, on työ-
4446: maksaa niin sanottua työosuusrahaa. Tavoit- osuusrahan veronalaisuutta pidettävä työosuus-
4447: teena on antaa henkilölle valmennusta ja oh- rahan tavoitteiden vastaisena.
4448: jausta mielekkään toiminnan oppimisessa ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4449: auttaa häntä totuttautumaan työelämän vaati- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4450: muksiin. Työosuusrahan maksamisella on tär- muksen,
4451: keä merkitys kehitysvammaisen omanarvontun-
4452: nolle. Työosuusrahan tavoitteet ovat kasvatuk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4453: selliset ja kannustavat. kehitysvammaisille maksettavan työ-
4454: Verohallitus on katsonut, että työosuusraha osuusrahan saamiseksi verottomaksi.
4455: on veronalaista tuloa, josta ei kuitenkaan tar-
4456:
4457: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
4458:
4459: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas Sirkka-Liisa Anttila
4460: Kalevi Mattila Esko Jokiniemi Annikki Koistinen
4461: Toimi Kankaanniemi Matti Väistö Tellervo Renko
4462: Seppo Kääriäinen
4463: 62 1988 vp.
4464:
4465: Toivomusaloite n:o 46
4466:
4467:
4468:
4469:
4470: Alaranta ym.: Valtion Haapaveden virastotalon laajentamisesta
4471:
4472:
4473:
4474:
4475: Eduskunnalle
4476:
4477: Haapaveden kunnassa sijaitseva valtion vi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4478: rastotalo on nykyisellään liian pieni. Lisätiloja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4479: tarvitsevat muiden muassa Haapaveden kihla- muksen,
4480: kunnan rekisterivirasto, työsuojelupiirin alue-
4481: toimisto, työvoimatoimisto sekä poliisi. Myös että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4482: postin tilat ovat ahtaat ja alimitoitetut. Lisätilo- valtion Haapaveden virastotalon laajen-
4483: jen kokonaistarve on 500-800 neliömetriä. tamiseksi.
4484:
4485: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
4486:
4487: Juhani Alaranta Tytti lsohookana-Asunmaa Eino Siuruainen
4488: Tellervo Renko Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas
4489: 1988 vp. 63
4490:
4491: Toivomusaloite n:o 47
4492:
4493:
4494:
4495:
4496: Almgren ym.: Leimaveron poistamisesta rahalaitosten velka-
4497: kirjoista ensiasuntoa hankkivien avioparien osalta
4498:
4499:
4500: Eduskunnalle
4501:
4502: Nuoret avioparit ovat poikkeuksellisen vai- settava vielä pankin velkakirjan leimavero.
4503: keassa tilanteessa hankkiessaan omistusasun- Säännön mukaan sekin on useita tuhansia
4504: toa. Aviopuolisot ovat usein kumpikin juuri markkoja. Olisi kohtuullista, että ensiasunnon
4505: opiskelunsa päättäneitä nuoria. He ovat opis- ostaja voisi saada vapautuksen siitä leimaveros-
4506: kelleet velan turvin. Työelämään sijoittumisen ta, joka on maksettava pankin velkakirjasta.
4507: ja pysyvien ansioiden saamisen jälkeen alkavat Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
4508: kohta lainojen lyhennykset ja koronmaksut. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4509: Taloudellinen tilanne on tukalimmassa vaihees- muksen,
4510: saan.
4511: Omistusasunnon hankinta on useilla päämää- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4512: ränä. Asuntojen hinnat jo sinänsä ovat korkeat. leimaveron poistamiseksi rahalaitosten
4513: Asunnon ostaja joutuu lähes aina maksamaan velkakirjoista, kun asunnon ostajana on
4514: asuntokaupasta koituvan leimaveron. Itse kau- ensiasuntoa hankkiva aviopari.
4515: pasta kannettavan leimaveron lisäksi on mak-
4516:
4517: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
4518:
4519: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
4520: Jorma Fred Sauli Hautala
4521: 64 1988 vp.
4522:
4523: Toivomusaloite n:o 48
4524:
4525:
4526:
4527:
4528: Andersson ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta kotimaisilta kau-
4529: nokirjallisilta kirjoilta ja ns. halpapainosten tukemisesta
4530:
4531:
4532: Eduskunnalle
4533:
4534: Tänä vuonna vietetään suomalaisen kirjan veron poistaminen kaunokirjallisten kirjojen
4535: 500-vuotisjuhlaa. Vahva kotimainen kirjalli- osalta. Tämä toimenpide, jonka vaikutus val-
4536: suus on vahvan ja elävän kansallisen identiteet- tion verotuloihin ei olisi suuri, vaikuttaisi heti
4537: timme perusedellytyksiä. Me olemme edelleen myönteisellä tavalla kirjojen tuotantoon, ky-
4538: lukeva kansa; joka vuosi lainaamme yli 75 kir- syntään ja saatavuuteen. Toinen tapa parantaa
4539: jaa kirjastoistamme ja ostamme yli 28 miljoo- suomalaisen kaunokirjallisen kirjan asemaa oli-
4540: naa kirjaa. Kirjan hinta on kuitenkin tällä vuo- sivat valtion tukitoimet esim. hyvien kotimais-
4541: sikymmenellä tullut liian kalliiksi. 150 markan ten kaunokirjallisten taskukirjojen tuottamises-
4542: hintaa tavallisesta kaunokirjallisesta romaanis- sa, Ruotsin mallin mukaan.
4543: ta ja sataa markkaa lähestyvää hintaa tavallises- Aikana, jolloin kansallisen kulttuurin tuke-
4544: ta runokokoelmasta ei enää voida pitää järke- minen on käynyt entistä tärkeämmäksi, olisivat
4545: vänä tai kohtuullisena. Muissa pohjoismaissa aktiiviset toimenpiteet kansallisen kaunokirjal-
4546: valtio onkin eri tavoin pyrkinyt tukemaan hal- lisuuden tukemiseksi, eritoten kotimaisten kau-
4547: pojen ja hyvien kaunokirjallisten kirjojen saa- nokirjallisten kirjojen hinnan alentaminen, hy-
4548: tavuutta. Ruotsissa valtio on mennyt takuuseen vin merkityksellisiä suomalaiselle ihmiselle ja
4549: En bok för envar -kirjojen hintojen tuntuvan kulttuurille.
4550: alentamisen puolesta. Nämä toimenpiteet ovat Ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
4551: osoittaneet, että alennettu hinta huomattavasti toivomuksen,
4552: lisää hyvien kirjojen myyntilukuja. Monesta
4553: Ruotsin vanhasta ja modernista klassikosta on että hallitus ryhtyisi toimiin kotimai-
4554: tullut jokaisen kansalaisen omaisuutta. sen kaunokirjallisen kirjan aseman pa-
4555: Myös Suomessa tarvitaan valtion erityistoi- rantamiseksi poistamalla kaunokirjallis-
4556: menpiteitä hyvien kirjojen saatavuuden paran- ten kirjojen liikevaihtoveron sekä tuke-
4557: tamiseksi. Yksinkertainen ja tehokas tapa alen- malla kaunokirjallisten taskukirjojen
4558: taa laatukirjojen myyntihintaa olisi liikevaihto- halpapainoksia.
4559:
4560: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
4561:
4562: Claes Andersson Vappu Säilynoja Anna-Liisa Jokinen
4563: Esko Seppänen Pauli Uitto Esko Helle
4564: 1988 vp. 65
4565:
4566: Toivomusaloite n:o 49
4567:
4568:
4569:
4570:
4571: Anttila ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Lopelle
4572:
4573:
4574:
4575: Eduskunnalle
4576:
4577: Lopen kirkonkylään on suunniteltu rakennet- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4578: tavaksi valtion virastotalo, johon sijoitettaisiin verotoimiston, postin ja Kansaneläkelai-
4579: verotoimiston, postin ja Kansaneläkelaitoksen toksen tilat sisältävän valtion virasto-
4580: tilat. Hankkeen osalta tilantarveselvitys on teh- talon rakentamiseksi Lopen kirkonky-
4581: ty, ja Lopen kunta esittää, että hanke toteutet- lään.
4582: taisiin vuodesta 1989 alkaen.
4583: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4584: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4585: muksen,
4586:
4587: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
4588:
4589: Sirkka-Liisa Anttila Ilkka Joenpalo
4590: 66 1988 vp.
4591:
4592: Toivomusaloite n:o 50
4593:
4594:
4595:
4596:
4597: Anttila ym.: Riihimäen poliisitalon peruskorjauksen toteutta-
4598: misesta
4599:
4600:
4601: Eduskunnalle
4602:
4603: Riihimäen poliisitalon peruskorjaus on suun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4604: niteltu toteutettavaksi vuonna 1989. Hankkeen Riihimiien poliisitalon peruskorjauksen
4605: kustannusarvioksi on arvioitu 10 milj. mark- toteuttamiseksi sekä tilojen hankkimi-
4606: kaa. Samassa yhteydessä on tarkoitus toteuttaa seksi Riihimäen verotoimistolle perusta-
4607: tilojen hankinta Riihimäen verotoimistolle. Ve- missuunnitelman mukaisesti.
4608: rotoimiston tilojen perustamissuunnitelma on
4609: valmistunut.
4610: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4611: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4612: muksen,
4613:
4614: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
4615:
4616: Sirkka-Liisa Anttila Ilkka Joenpalo
4617: 1988 vp. 67
4618:
4619: Toivomusaloite n:o 51
4620:
4621:
4622:
4623:
4624: Apukka: Sokiin fosforirikasteen jatkojalostamisesta Lapissa
4625:
4626:
4627: Eduskunnalle
4628:
4629:
4630: Nykyisen tiedon mukaan Sokiin fosforiesiin- ovat olleet huolestuneita jatkojalostuksen ym-
4631: tymän hyödyntäminen tulee käynnistymään päristöhaitoista. Nämä haitat ovat suurelta osin
4632: 1990-luvun alussa. Hanke on Koillis-Lapille ja torjuttavissa, mikäli jatkojalostuksessa ennak-
4633: myös koko Lapille elintärkeä. Kuitenkin on koluulottomasti sovelletaan - riittävällä yh-
4634: kohtuutonta, että esiintymän hyödystä ollaan teiskunnan tuella - uusinta tekniikkaa tutkien
4635: viemässä puolet jonnekin Keski-Eurooppaan. mm. veden käytössä kierrätystä.
4636: Tämänsuuntaisissa suunnitelmissa eivät näytä Ehdotankin eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
4637: painavan mitään työllisyyspoliittiset, aluepoliit- vomuksen,
4638: tiset, kansantaloudelliset tai valtiontaloudelliset
4639: arvot. että hallitus ryhtyisi toimiin Sokiin
4640: Valtakunnalla ja Lapilla ei ole yksinkertaises- jos/oririkasteen jatkojalostuksen sijoit-
4641: ti varaa "viedä" fosforirikasteen jalostusteh- tamiseksi Lappiin siten, että ympäristö-
4642: dasta Lapin ulkopuolelle. Myöskään ei Lapin haitat torjutaan edistyneimmällä mah-
4643: kokonaiskehityksen kannalta voi olla perustel- dollisella tekniikalla, sekä rikasteen kul-
4644: tua toteuttaa fosforirikasteen kuljetusta muuta jettamiseen tarvittavan rautatieyhteyden
4645: kuin rautatietä pitkin. rakentamiseksi.
4646: Lapin herkän luonnon tähden useat ihmiset
4647:
4648: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
4649:
4650: Asko Apukka
4651: 68 1988 vp.
4652:
4653: Toivomusaloite n:o 52
4654:
4655:
4656:
4657:
4658: Apukka: Malminetsinnän tehostamisesta Lapin läänissä
4659:
4660:
4661:
4662: Eduskunnalle
4663:
4664: Lapissa viime vuosina saatujen myönteisten näytteiden ottoa annettavaksi yksityisille ura-
4665: malminetsintätulosten perusteella on syytä olet- koitsijoille. Kaivannaisteollisuuden edistämi-
4666: taa, että maaperärikkauksilla tulee olemaan La- seen osoitettu ja määrärahoja on edellisvuotises-
4667: pin tulevaisuudelle ratkaiseva merkitys. Myös takin pienennetty jne.
4668: työllistäjänä malminetsintä on näytellyt Lapissa Ehdotankin eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
4669: merkittävää osaa. Siksi on käsittämätöntä, että vomuksen,
4670: malminetsintään suunnattuja varoja ollaan jo-
4671: ka taholla vähentämässä. Esimerkiksi Outo- etttt hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4672: kumpu Oy suunnittelee rajua malminetsintä- malminetsinnän tehostamiseksi erityi-
4673: henkilöstön supistusta 136:sta 45:een. Geologi- sesti Lapin läänissä.
4674: an tutkimuskeskus puolestaan suunnittelee
4675:
4676: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
4677:
4678: Asko Apukka
4679: 1988 vp. 69
4680:
4681: Toivomusaloite n:o 53
4682:
4683:
4684:
4685:
4686: Elo: Teknologian kehittämiskeskuksen palveluyksikön perusta-
4687: misesta Satakuntaan
4688:
4689:
4690: Eduskunnalle
4691:
4692: Teknologian kehittämiskeskus on lyhyessä lä-Suomessa yhdessä Kymenlaakson kanssa
4693: ajassa saavuttanut myönteisiä tuloksia yritys- enimmin kaipaa valtion aluepoliittisia toimen-
4694: toiminnan, tuotantoteknologian ja markkinoin- piteitä. Maakuntaa kourivan rakennemuutok-
4695: nin kehittämisessä myös alueellisella toiminnal- sen seurauksena teollisuuden työpaikkojen me-
4696: laan. Kehittämiskeskuksella on konsultointi- netys on ollut suuri ja työttömyysluvut (n.
4697: yksikkö Satakuntaa ja Päijät-Hämettä lukuun 8-10 %) Etelä-Suomen korkeimmat. Satakun-
4698: ottamatta jo kaikilla teollisesti merkittävillä nan pohjois- ja itäosat ovat kehitysaluetta, ja
4699: alueilla ja lisäksi Pohjois- ja Itä-Suomessa. Sa- alueen keskus Pori on erityisalue vuosina 1988
4700: takuntaa lähinnä olevat Tekesin palvelut sijait- -1989. Alueen rakennemuutos ja alueellinen
4701: sevat Tampereella, Turussa ja Helsingissä, jot- kehitys edellyttävät jatkossakin valtion taholta
4702: ka ovat sekä liian etäisiä että omien alueittensa voimakkaita ja tehokkaita toimenpiteitä. Teke-
4703: palvelutarjontaan keskittyneitä. Palvelujen tyy- sin tuotekehitys- ja markkinointiyksikön toteut-
4704: dyttävä saatavuus edellyttäisi Satakuntaan taminen olisi yksi tärkeimmistä, jolla olisi väli-
4705: omaa Tekesin palveluyksikköä. töntä etua myös maamme elinkeinoelämän ja
4706: Satakunta on maan neljänneksi merkittävin ulkomaankaupan kannalta.
4707: teollisuusalue, jossa oli vuonna 1986 n. 1 400 Satakuntaan on saatu työvoimapiiri, ja kulu-
4708: teollista yritystä ja n. 5 400 palvelualan yritystä. vana vuonna aloittavat teollisuuspiiri ja Keran
4709: Teollisuustyöpaikkoja oli n. 37 000, mikä on aluetoimisto. Alueella on käynnissä useita elin-
4710: 37 o/o kaikista työpaikoista. Alueen yritystoi- keinojen kehittämisprojekteja. Tekesin yksikön
4711: minta on merkittävästi vientikauppaan keskit- toiminta vahvistaisi näiden toimintaa ja antaisi
4712: tynyt. Metalli-, konepaja-, tekstiili-, vaatetus-, virikkeitä alueen voiruistuvassa kehittämis-
4713: nahka- ja kenkäaloilla on käynnissä voimakas työssä.
4714: uudistus- ja kehityskausi. Sellaisenaan toimi- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
4715: alan uudistaminen ja jatkuvasta kehityksestä nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4716: huolehtiminen vaatii tuotekehittelyä, neuvon-
4717: taa ja koulutusta, johon alueen oma Tekesin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4718: palveluyksikkö voisi ratkaisevalla tavalla vai- Teknologian kehittämiskeskuksen pal-
4719: kuttaa. veluyksikön perustamiseksi Satakun-
4720: Satakunta on aluepoliittisesti alue, joka Ete- taan vuonna 1989.
4721: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
4722:
4723: Mikko Elo
4724: 70 1988 vp.
4725:
4726: Toivomusaloite n:o 54
4727:
4728:
4729:
4730:
4731: Hautala ym.: Takautuvien eläketulojen verottamisessa ilmen-
4732: neiden epäkohtien poistamisesta
4733:
4734:
4735: Eduskunnalle
4736:
4737: On runsaasti tapauksia, joissa eläkkeen kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta todel-
4738: myöntäminen takautuvasti aiheuttaa eläkkeen- la vakava epäkohta. Se aiheuttaa suurta talou-
4739: saajan verotuksen huomattavan kiristymisen. dellista hätää erityisesti pienituloisille eläkeläi-
4740: Takautuvat suoritukset johtuvat mm. valitus- sille.
4741: ten johdosta eläkehakemusten käsittelyyn kulu- Edellä todetun johdosta ehdotamme kun-
4742: neesta ajasta. Taannehtivat korjaukset voivat nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4743: koskea useamman vuoden ajanjaksoa. Tällöin muksen,
4744: voi käydä niin, että kansaneläkkeenkin suurui-
4745: sesta eläkkeestä joutuu maksamaan runsaasti ettli hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4746: veroa, vaikka eläke olisi ollut veroton, jos se takautuvien elliketulojen verottamisessa
4747: olisi maksettu aikanaan. ilmenevien eplikohtien korjaamiseksi.
4748: Kysymyksessä on oikeudenmukaisuuden ja
4749:
4750: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
4751:
4752: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi
4753: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen
4754: Esko Almgren
4755: 1988 vp. 71
4756:
4757: Toivomusaloite n:o 55
4758:
4759:
4760:
4761:
4762: Hautala ym.: Pienyrittäjien liikevaihtoveron poistamisesta
4763:
4764:
4765:
4766:
4767: Eduskunnalle
4768:
4769: Pienyrittäjät joutuvat toiminnassaan yhä Liikevaihtoveron poistaminen pienyrittäjiltä
4770: useammin kilpailemaan pitkälle erikoistuneen mitä ilmeisimmin antaisi uutta rohkaisevaa viri-
4771: ja koneeliistuneen massatuotannon kanssa. Kil- kettä erilaisille käsityöammattien harjoittajille.
4772: pailu on epätasainen. Pienyrittäjien on perin Syntyisi monenlaista perinteistä käsityöläistoi-
4773: vaikea siinä onnistua. mintaa. Sen tuottamille erityistuotteille var-
4774: Pienyritteliäisyys perustuu pääasiassa ihmi- maan löytyisi nykyaikana myös markkinoita.
4775: sen toimintaan. Sellaisessa kustannussäästöjen Tällainen lisääntyvä toimeliaisuus olisi myös
4776: aikaansaaminen on vaikeaa. Ylivoimaisen kil- työllisyyden kannalta erittäin toivottavaa ja
4777: pailutilanteen lähes ainoa ratkaisu on liian usein myönteistä.
4778: pienyrittäjätoiminnan lopettaminen, mikä on Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
4779: työllisyyden kannalta aina valitettava tapah- dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4780: tuma. muksen,
4781: Pienyrittäjien aseman parantamiseksi olisi lii-
4782: kevaihtovero poistettava heidän työnsä tuotteil- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4783: ta. Se parantaisi ratkaisevasti pienyritystoimin- liikevaihtoveron poistamiseksi pienyrit-
4784: nan edellytyksiä. Valtiovarainministeriön aset- täjillä 150000 markan vuosituloon asti.
4785: tama työryhmä ehdotti sen alarajaksi 50 000
4786: mk. Se on liian alhainen.
4787:
4788: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
4789:
4790: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi
4791: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen
4792: Esko Almgren
4793: 72 1988 vp.
4794:
4795: Toivomusaloite n:o 56
4796:
4797:
4798:
4799:
4800: Heikkinen ym.: Teknologian kehittämiskeskuksen tuotekehitys-
4801: ja markkinointiyksikön perustamisesta Kajaaniin
4802:
4803:
4804: Eduskunnalle
4805:
4806: Alueelliset erot työllisyydessä ja elinkeinotoi- Kainuuta lukuun ottamatta kaikissa teolli-
4807: minnassa ovat suuret. Tekniikan kehitys ja tuo- suuspiireissä on Teknologian kehittämiskeskuk-
4808: tannon rakennemuutokset ovat yhä suurempa- sen tuotekehitys- ja markkinointiyksikkö sen
4809: na uhkana tasapainoiselle alueelliselle kehityk- jälkeen, kun vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa
4810: selle, ja työttömyys näyttää jälleen lisääntyvän mainitut uudet yksiköt on perustettu. Kainuus-
4811: erityisesti kehitysalueilla. Maataloustuotannon sa on tarvetta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin
4812: supistuminen kaikkialla maassa pienentää työ- kohdistuviin konsulttipalveluihin, eikä alueella
4813: voimaa myös muissa elinkeinoissa, eikä korvaa- juuri ole tällaisia palveluja tarjoavia yksityisiä
4814: via työpaikkoja näytä riittävästi syntyvän alue- konsulttiyrityksiä. Tuotekehitys- ja markki-
4815: politiikan nykyisellä keinovalikoimalla. nointipalveluja annetaan Oulun ja Kuopion yk-
4816: Teknologian kehittämiskeskus myöntää tuo- sikköjen vastaanotoilla Kainuussa yhtenä päi-
4817: tekehitysavustuksia ja -lainoja uusien kilpailu- vänä kuukaudessa, mutta palvelujen tarjonta
4818: kykyisien tuotteiden ja tuotantomenetelmien on tarpeeseen nähden riittämätöntä. Vuoden
4819: kehittämiseen. Tuotekehitysavustuksia myön- 1989 tulo- ja menoarviossa Kainuuseen tulisi
4820: netään myös pk-yrityksille ulkomaisten valmis- perustaa Oulun tuotekehitys- ja markkinoin-
4821: tusoikeuksien, tuotantomenetelmien ja niiden tiyksikön sivutoimipiste tai itsenäinen yksikkö,
4822: käyttöoikeuksien hankkimiseksi, milloin vas- jossa on kaksi konsultin tointa. Yksikön perus-
4823: taavaa teknologiaa ei ole saatavilla Suomesta. taminen parantaisi merkittävästi yritystoimin-
4824: Lainaa voi saada myös vientituotteiden ja nii- nan kehittämisen edellytyksiä Kainuussa.
4825: den tuotantomenetelmien parantamiseen. Tuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
4826: tekehitys- ja markkinointiyksiköt neuvovat pk- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4827: yrityksiä liikeidean ja tuotepolitiikan kehittämi- muksen,
4828: sessä, yksittäisten tuoteideoiden riskien kartoit-
4829: tamisessa ja toteutuksen suunnittelussa. Yrittä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4830: jiä ohjataan käyttämään tietoa markkinoista, Teknologian kehittämiskeskuksen tuo-
4831: teknologian kehityksestä, eri tietolähteistä ja tekehitys- ja markkinointiyksikön pe-
4832: rahoitusmahdollisuuksista. rustamiseksi Kajaaniin.
4833:
4834: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
4835:
4836: Kauko Heikkinen Arvo Kemppainen Sakari Valli
4837: 1988 vp. 73
4838:
4839: Toivomusaloite n:o 57
4840:
4841:
4842:
4843:
4844: Hurskainen-Leppänen ym.: Lasten päivähoitoon kuljettamisesta
4845: aiheutuvien kustannusten verovähennyskelpoisuudesta
4846:
4847:
4848: Eduskunnalle
4849:
4850: Verovähennyksinä verotuksessa hyväksytään Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
4851: nykyisin tulo- ja varallisuusverolain mukaan tavasti eduskunnan hvyäksyttäväksi toivomuk-
4852: useita tulon hankkimisesta aiheutuneita kustan- sen,
4853: nuksia.
4854: Lapsen päivähoitoon kuljetuksesta aiheutu- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
4855: neita kuluja ei ole laskettu tulon hankintaan liit- piteisiin, joilla lapsen päivähoidosta
4856: tyviksi kuluiksi. johtuvat kuljetuskustannukset otettai-
4857: Päivähoitoon liittyvät kuljetuskustannukset siin verotuksessa vähennyksinä huo-
4858: ovat usein aivan kohtuuttoman korkeita. mioon.
4859: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
4860:
4861: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jorma Rantanen Ilkka Joenpalo
4862: Urpo Leppänen Sinikka Mönkäre Raimo Vuoristo
4863: Jukka Roos Aimo Ajo
4864:
4865:
4866:
4867:
4868: 8 2804450
4869: 74 1988 vp.
4870:
4871: Toivomusaloite n:o 58
4872:
4873:
4874:
4875:
4876: Hurskainen-Leppänen ym.: Kuusankosken saamisesta erityisalue-
4877: tuen piiriin
4878:
4879:
4880: Eduskunnalle
4881:
4882: Kuusankoski kuuluu niiden teollisuuspaikka- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
4883: kuntien joukkoon, joille on viime vuosina ollut kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4884: tyypillistä asukasluvun jatkuva väheneminen ja
4885: laaja työttömyys. Silti ei kaupunki ole saanut ettli hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
4886: kehitysalueiden ulkopuolella olevana kuntana Kuusankosken hyvliksymiseksi tasapai-
4887: tarvittavaa tukea valtiolta. Näin ollen kaupun- noisen alueellisen kehityksen edistämi-
4888: gin kehitys uhkaa taantua, ellei valtion tukitoi- sestä annetun lain 8 §:n mukaiseksi eri-
4889: menpiteitä voida lisätä Kuusankoskella. tyisalueeksi.
4890:
4891: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
4892:
4893: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jussi Ranta Riitta Uosukainen
4894: Kari Häkämies Urpo Leppänen Sinikka Mönkäre
4895: Matti Väbänäkki
4896: 1988 vp. 75
4897:
4898: Toivomusaloite n:o 59
4899:
4900:
4901:
4902:
4903: Hurskainen-Leppänen ym.: Vientiasiamiestoiminnan valtionapu-
4904: prosentin korottamisesta
4905:
4906:
4907: Eduskunnalle
4908:
4909: Kymen läänissä aloitettiin seitsemän vuotta supistettu. Kokonaisuudessaan se on aiheutta-
4910: sitten vientiasiamiestoiminta yhdessä Suomen nut paineita myös toimeksiantajien, eli siis pää-
4911: Ulkomaankauppaliiton kanssa. Vientiasiamie- asiassa maakuntaliittojen maksamien maksu-
4912: hiä on tällä hetkellä 14, ja he ovat Ulkomaan- osuuksien nostamiseen.
4913: kauppaliiton palveluksessa olevia toimihenki- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
4914: löitä, jotka toimivat erityisesti pienen ja keski- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
4915: suuren yritystoiminnan viennin edistämiseksi. sen,
4916: Pääasiallinen tehtävä heillä on vientineuvonta
4917: ja viennin ohjaus. Kustannukset jakaantuvat että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
4918: Ulkomaankauppaliiton ja Maakuntaliiton kes- ja menoarvioesityksen yhteydessä esit-
4919: ken puoliksi. Valtionavun osuus on ollut Ulko- täisi vientiasiamiesten valtionapupro-
4920: maankauppaliiton kautta 50 o/o ns. valtionavun sentin nostamista 50 prosentista 60 pro-
4921: piiriin kuuluvista kuluista. Kuitenkin valtion- senttiin.
4922: avun määrää on jonkin verran viime vuosina
4923: '
4924:
4925: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
4926:
4927: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jussi Ranta Jukka Roos
4928: Jukka Gustafsson Riitta Uosukainen Kari Häkämies
4929: Sinikka Mönkäre Matti Vähänäkki
4930: 76 1988 vp.
4931:
4932: Toivomusaloite n:o 60
4933:
4934:
4935:
4936:
4937: Häkämies: Ulkomaisten harjoittelijoiden verotuskohtelun yhte-
4938: näistämisestä
4939:
4940:
4941: Eduskunnalle
4942:
4943: Rajoitetusti verovelvollisen verottamisesta joka esimerkiksi ekonomiopiskelijoiden järjes-
4944: annetun lain perusteella veronhuojennukseen töllä AIESEC:llä on 3 100 markkaa.
4945: on oikeutettu harjoittelija, kun seuraavat edel- Yrityksille yksi keskeisesti harjoittelijan otta-
4946: lytykset täyttyvät: miseen vaikuttava kriteeri on palkkamenojen
4947: - työvoimaministeriö on välittänyt paikan suuruus. Erilainen verotuskohtelu aiheuttaa var-
4948: - työ liittyy välittömästi henkilön opintoihin sin suuria eroja eri alan opiskelijoiden välillä.
4949: - oleskelu Suomessa on enintään 100 vuoro- Esimerkki: harjoitteluaika 2 kuukautta, palk-
4950: kauden pituinen. ka 3 100 markkaa, ei verosopimusta
4951: Tällöin palkka on 2 700 markkaan asti vero-
4952: kustannukset tekniikan
4953: vapaa, ja mikäli maan kanssa on myös veroso-
4954: opiskelijasta 6630,76 mk
4955: pimus, sovelletaan harjoittelijankannalta edul-
4956: kustannukset muun alan
4957: lisempia ehtoja.
4958: opiskelijasta 9538,46 mk
4959: Suurin osa Suomessa harjoittelevista korkea-
4960: kouluopiskelijoista täyttää toisen ja kolmannen erotus 2 907,70 mk
4961: ehdon, mutta kansainvälistä työharjoittelua or- Ei ole oikein vaikeuttaa vapaaehtoisin voimin
4962: ganisoivista opiskelijajärjestöistä vain teknii- toimivien, työnvälitysluvan saaneiden opiskelija-
4963: kan opiskelijoiden IAESTE on työvoimaminis- järjestöjen harjoittelupaikkojen hankkimista ve-
4964: teriön alainen. Muut vastaavat järjestöt toimi- rotuksellisin keinoin.
4965: vat itsenäisesti. Ehdot~n kunnioittavasti eduskunnan hyväk-
4966: Työnvälitysluvan edellytyksenä on kansain- syttäväksi toivomuksen,
4967: välisen harjoittelun vastavuoroisuus, eli jokais-
4968: ta Suomesta lähtevää opiskelijaa kohti yhdelle että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ul-
4969: ulkomaiselle opiskelijalle on hankittava harjoit- komaisten opiskelijoiden harjoittelutulo-
4970: telupaikka Suomesta. Tänne tuleville harjoitte- jen verotuskohtelun saattamiseksi tasa-
4971: lijoille määritellään yleensä miniminettopalkka, puoliseksi.
4972:
4973: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
4974:
4975: Kari Häkämies
4976: 1988 vp. 77
4977:
4978: Toivomusaloite n:o 61
4979:
4980:
4981:
4982:
4983: Häkämies: Autoveron palauttamisesta urheiluseuroille
4984:
4985:
4986:
4987: Eduskunnalle
4988:
4989: Urheiluseurat tekevät arvokasta vapaaehtois- sanoa kuljettamisen olevan liikenneturvallisuu-
4990: työtä lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen edis- den kannalta arveluttavaa.
4991: tämiseksi. Monen liikuntalajin kohdalla kilpailu- Yksi keino urheiluseurojen auttamiseen tässä
4992: ja vierailumatkoja kertyy lukuisia viikoittain. asiassa olisi autoveron alentaminen tai poistami-
4993: Tämä vilkas matkustaminen on eduksi myös nen seurojen omien autojen osalta. Käytännössä
4994: nuorten tutustumiselle toisiinsa ja kotimaan eri autovero voidaan alentaa samantapaisella palau-
4995: alueisiin. Urheiluseurailta tämä edellyttää joko tusmenettelyllä kuin nykyään noudatetaan mm.
4996: suuria kustannuksia vieraiden kuljetuspalvelui- taksiautojen kohdalla.
4997: den ostamisessa tai omaa kuljetuskalustoa eli au- Ehdotan edellä esittämäni perusteella kun-
4998: toja. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4999: Monilla urheiluseuroilla onkin omistuksessaan muksen,
5000: henkilöautoja ja busseja, joita myös käytetään
5001: paljon. Urheiluseurojen rahatilanne on kuiten- että hallitus ryhtyisi toimiin autovero-
5002: kin monesti huono. Kalusto on usein jo ostet- lain muuttamiseksi siten, että urheiluseu-
5003: taessa varsin vanhaa. Lasten ja nuorten kuljetta- rojen omistamien autojen autovero pa-
5004: miseen käytettävä autokanta on näin muodoin lautetaan urheiluseuroille.
5005: usein sellaista, että voidaan perustellusti jopa
5006:
5007: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
5008:
5009: Kari Häkämies
5010: 78 1988 vp.
5011:
5012: Toivomusaloite n:o 62
5013:
5014:
5015:
5016:
5017: Ikonen ym.: III perusvyöhykkeellä sijaitsevien yritysten inves-
5018: tointi- ja käynnistysavustusten turvaamisesta
5019:
5020:
5021: Eduskunnalle
5022:
5023: Monien kuntien talous on tiukoilla. Näin on yhteen alueellisen kehityskuvan muutoksen
5024: mm. Keski-Suomessa, jossa kunnat joutuvat ra- kanssa.
5025: hoittamaan pääomamenonsa lainanotolla selväs- Edelläo olevan perusteella ehdotamme edus-
5026: ti enemmän kuin kunnat koko maassa. Vuoden kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5027: 1986 tilinpäätöksen mukaan lainanotto pääoma-
5028: menoista oli Keski-Suomessa 30,5 0/o, kun se ko- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5029: ko maassa oli 22,1 %. investointi- ja käynnistysavustusten tur-
5030: Aluepoliittisen lainsäädännön uudistuksessa vaamiseksi II! perusvyöhykkeellä toimin-
5031: on 111 perusvyöhykkeen asemaa kaavailtu muu- tansa aloiltaville yrityksille ja II! A -vyö-
5032: tettavaksi ns. valikoivan tuen alueeksi, mikä hykkeellä toimintaansa laajentaville yri-
5033: merkitsisi mm. investointi- ja käynnistysavustus- tyksille ja turvaisi samalla yritysten vero-
5034: ten määrän vähenemistä ja verohelpotusten lop- huojennusten jatkumisen tai kompensoi-
5035: pumista. misen suoralla tuella.
5036: Suunnitellut toimenpiteet soveltuvat huonosti
5037:
5038: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
5039:
5040: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen
5041: Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen
5042: 1988 vp. 79
5043:
5044: Toivomusaloite n:o 63
5045:
5046:
5047:
5048:
5049: Isohookana-Asunmaa ym.: Turvetuotantokaluston liikevaihto-
5050: veron palauttamisesta
5051:
5052:
5053: Eduskunnalle
5054:
5055: Vuosi 1987 oli poikkeuksellisen vaikea myös tukea huonojen sääolosuhteiden sattuessa, vaa-
5056: turveurakoitsijoille, sillä sade vaikeutti maamme rantuo koko maan polttoturvetuotanto. Tämä ei
5057: turvetuotantoa kaikkialla. Urakoitsijoiden ansi- voi olla tarkoituksenmukaista.
5058: ot laskivat jopa 40 OJo edellisen vuoden tuotanto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5059: kauden ansioista. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5060: Kausiluontoinen ja ympärivuorokautinen työ muksen,
5061: turvesoilla asettaa suuret vaatimukset käytettä-
5062: välle kalustolle. Urakoitsijat ovat tällä vuosi- että hallitus ryhtyisi viipymättä lain-
5063: kymmenellä tehneet toimintavarmuuden takaa- säädänntJ/Iisiin toimenpiteisiin liikevaih-
5064: via suurinvestointeja ja siten velkaantuneet, kos- toveron pa/autuksen mytJntämiseksi tur-
5065: ka hankinnat on rahoitettu pääosin lyhytaikai- veurakoitsijoille alle kolme vuotta van-
5066: sella vieraalla pääomalla. halle turvetuotannossa käytety/le kalus-
5067: Jos alan yrittäjäkunta ei saa ylimääräistä tolle.
5068:
5069: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
5070:
5071: Tytti lsohookana-Asunmaa Juhani Alaranta Timo Kietäväinen
5072: Aapo Saari Tellervo Renko Paon Saapunki
5073: Annikki Koistinen Jorma Huuhtanen Eino Siuruainen
5074: Seppo Pelttari Juho SiUanpää Jukka Vihriälä
5075: 80 1988 vp.
5076:
5077: Toivomusaloite n:o 64
5078:
5079:
5080:
5081:
5082: Jaakonsaari ym.: Ulkomaisten harjoittelijoiden verotuskohtelun
5083: yhtenäistämisestä
5084:
5085:
5086: Eduskunnalle
5087:
5088: Rajoitetusti verovelvollisen verottamisesta an- joka esimerkiksi ekonomiopiskelijoiden järjes-
5089: netun lain perusteella veronhuojennukseen on töllä AIESEC:llä on 3 100 markkaa.
5090: oikeutettu harjoittelija, kun seuraavat edellytyk- Yrityksille yksi keskeisesti harjoittelijan otta-
5091: set täyttyvät: miseen vaikuttava kriteeri on palkkamenojen
5092: - työvoimaministeriö on välittänyt paikan suuruus. Erilainen verotuskohtelu aiheuttaa var-
5093: - työ liittyy välittömästi henkilön opintoihin sin suuria eroja eri alan opiskelijoiden välillä.
5094: - oleskelu Suomessa on enintään 100 vuoro- Esimerkki: harjoitteluaika 2 kuukautta, palk-
5095: kauden pituinen. ka 3 100 markkaa, ei verosopimusta
5096: Tällöin palkka on 2 700 markkaan asti verova-
5097: kustannukset tekniikan
5098: paa, ja mikäli maan kanssa on myös verosopi-
5099: opiskelijasta 6 630,76 mk
5100: mus, sovelletaan harjoittelijan kannalta edulli-
5101: kustannukset muun alan
5102: sempia ehtoja.
5103: opiskelij asta 9 538,46 mk
5104: Suurin osa Suomessa harjoittelevista korkea-
5105: erotus 2 907,70 mk
5106: kouluopiskelijoista täyttää toisen ja kolmannen
5107: ehdon, mutta kansainvälistä työharjoittelua or- Ei ole oikein vaikeuttaa vapaaehtoisin voimin
5108: ganisoivista opiskelijajärjestöistä vain tekniikan toimivien, työnvälitysluvan saaneiden opiskeli-
5109: opiskelijoiden IAESTE on työvoimaministeriön jajärjestöjen harjoittelupaikkojen hankkimista
5110: alainen. Muut vastaavat järjestöt toimivat itse- verotuksellisin keinoin.
5111: näisesti. Ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan hy-
5112: Työnvälitysluvan edellytyksenä on kansainvä- väksyttäväksi toivomuksen,
5113: lisen harjoittelun vastavuoroisuus, eli jokaista
5114: Suomesta lähtevää opiskelijaa kohti yhdelle ul- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5115: komaiselle opiskelijalle on hankittava harjoitte- ulkomaisten opiskelijoiden harjoittelu-
5116: lupaikka Suomesta. Tänne tuleville harjoitteli- tulojen verotuskohtelun saattamiseksi
5117: joille määritellään yleensä miniminettopalkka, tasapuoliseksi.
5118: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
5119:
5120: Liisa Jaakonsaari Timo Roos
5121: 1988 vp. 81
5122:
5123: Toivomusaloite n:o 65
5124:
5125:
5126:
5127:
5128: Jokinen ym.: Aurinkoenergian hyödyntämistä koskevan tutki-
5129: musohjelman laatimisesta
5130:
5131:
5132: Eduskunnalle
5133:
5134: Nykyinen energiantuotanto ei vastaa ympä- hemmin olla yhtenä tekijänä maamme ja kehi-
5135: ristön vaatimuksia eikä turvaa pitkällä ajalla tysmaiden välisessä taloudellisessa yhteistyössä.
5136: energian saantia. Kivihiilen, maakaasun tai öl- Tällöin on kuitenkin ratkaistava runsaasti
5137: jyn taikka turpeen käytössä voidaan epäilemät- teknisiä ongelmia; tarvitaan tutkimus- ja kehi-
5138: tä päästä uusilla teknisillä ratkaisuilla suurem- tystyötä. Pidämme siksi tärkeänä, että laadi-
5139: paan tehokkuuteen. Samaten niihin liittyviä taan 10 vuoden ohjelma aurinkoenergian hyö-
5140: ympäristöhaittoja voidaan epäilemättä vähen- dyntämiseksi, vaikka se ei meidän oloissamme
5141: tää. voikaan koskaan muodostaa kovin merkittävää
5142: Ydinenergia on laskennallisesti turvallista, energianlähdettä.
5143: mutta pahimmassa, vaikkakin erittäin harvinai- Vaikka edellä on tarkasteltu energian tuotta-
5144: sessa tapauksessa saattaa syntyä vahinko, joka mista, on samalla tarpeen korostaa energian
5145: ei enää ole siedettävissä. Ydinenergia ei myös- säästämisen tärkeyttä myös tässä yhteydessä.
5146: kään riitä korvaamaan edellä lueteltuja muita Siinä oleellinen vaikutusmahdollisuus on vero-
5147: energialähteitä. tuksen kehittäminen.
5148: Aurinkoenergian ja vedyn hyödyntämisellä Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
5149: on mahdollista ratkaista muihin energiamuotoi- toivomuksen,
5150: hin liittyviä ongelmia. Aurinkoenergian runsas
5151: hyödyntäminen on mahdollista niissä maissa, että hallitus laatisi pikaisesti useam-
5152: joissa aurinko-olosuhteet ovat meitä edullisem- man vuoden, esimerkiksi JO vuoden tut-
5153: mat. Se saattaisi siten merkitä monille nykyisis- kimusohjelman aurinkoenergian hyö-
5154: tä kehitysmaista uutta mahdollisuutta kansain- dyntämisestä niin, että tutkimusohjel-
5155: välisessä työnjaossa. Talteenotettua aurinko- maa pyrittäisiin toteuttamaan mahdolli-
5156: energiaa voitaisiin vetynä kuljettaa myös Eu- suuksien mukaan myös yhteistyössä ke-
5157: rooppaan. Tarvitaan kuitenkin myös pitkälle hitysmaiden kanssa, ja ottaisi tarvittavat
5158: teollistuneiden maiden teknistä ja taloudellista määrärahat seuraavien vuosien tulo- ja
5159: panosta kehitysapuna. Siten ehdottamastamme menoarvioesityksiin.
5160: aurinkoenergian tutkimustyöstä saattaisi olla
5161: hyötyä myös kehitysmaille. Se saattaisi myö-
5162:
5163: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
5164:
5165: Anna-Liisa Jokinen Raila Aho Pauli Uitto
5166: Lauha Männistö Claes Andersson Heli Astala
5167: Jarmo Wahlström Pekka Leppänen Asko Apukka
5168: Timo Laaksonen Heikki Rinne Jukka Gustafsson
5169: Jörn Donner Esko Helle Reino Paasilinna
5170: 82 1988 vp.
5171:
5172: Toivomusaloite n:o 66
5173:
5174:
5175:
5176:
5177: Jouppila ym.: Aluegeologin viran perustamisesta Vihantiin
5178:
5179:
5180:
5181: Eduskunnalle
5182:
5183: Vihannin kunnassa sijaitseva Lampinsaaren lisäksi valvoa ja johtaa myös amatöörien toi-
5184: kaivos on ehtymässä ja sen toiminta on tarkoi- mesta suoritettavaa malminetsintää.
5185: tus lopettaa tämän vuosikymmenen loppuun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5186: mennessä. Kuitenkin alueella tehdyt havainnot nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5187: viittaavat siihen, että siellä on malmivaroja, muksen,
5188: joita voitaisiin hyödyntää ja näin jopa estää
5189: kaivostoiminnan loppuminen. Näiden malmi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5190: varojen kartoittamiseksi ja määrän toteamisek- aluegeologin viran perustamiseksi Vi-
5191: si olisi alueelle kuitenkin saatava ammattitai- hannin kunnan alueelle.
5192: toista henkilökuntaa, joka voisi oman työnsä
5193:
5194: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
5195:
5196: Riitta Jouppila Sakari Valli
5197: Juhani Alaranta Oiva Savela
5198: Tellervo Renko
5199: 1988 vp. 83
5200:
5201: Toivomusaloite n:o 67
5202:
5203:
5204:
5205:
5206: Jurva ym.: Ulkomaisten harjoittelijoiden verotuskohtelun yhden-
5207: mukaistamisesta
5208:
5209:
5210: Eduskunnalle
5211:
5212: Rajoitetusti verovelvollisen verottamisesta joka esimerkiksi ekonomiopiskelijoiden järjes-
5213: annetun lain perusteella veronhuojennukseen töllä AIESEC:llä on 3 100 markkaa.
5214: on oikeutettu harjoittelija, kun seuraavat edel- Yrityksille yksi keskeisesti harjoittelijan otta-
5215: lytykset täyttyvät: miseen vaikuttava kriteeri on palkkamenojen
5216: - työvoimaministeriö on välittänyt paikan suuruus. Erilainen verotuskohtelu aiheuttaa var-
5217: työ liittyy välittömästi henkilön opintoihin sin suuria eroja eri alan opiskelijoiden välillä.
5218: - oleskelu Suomessa on enintään 100 vuoro- Esimerkki: harjoitteluaika 2 kuukautta, palk-
5219: kauden pituinen. ka 3 100 markkaa, ei verosopimusta
5220: Tällöin palkka on 2 700 markkaan asti vero-
5221: kustannukset tekniikan
5222: vapaa, ja mikäli maan kanssa on myös veroso-
5223: opiskelijasta 6630,76 mk
5224: pimus, sovelletaan harjoittelijan kannalta edul-
5225: kustannukset muun alan
5226: lisempia ehtoja.
5227: opiskelijasta 9 538,46 mk
5228: Suurin osa Suomessa harjoittelevista korkea-
5229: erotus 2 907,70 mk
5230: kouluopiskelijoista täyttää toisen ja kolmannen
5231: ehdon, mutta kansainvälistä työharjoittelua or- Ei ole oikein vaikeuttaa vapaaehtoisin voimin
5232: ganisoivista opiskelijajärjestöistä vain teknii- toimivien, työnvälitysluvan saaneiden opiskeli-
5233: kan opiskelijoiden IAESTE on työvoimaminis- jajärjestöjen harjoittelupaikkojen hankkimista
5234: teriön alainen. Muut vastaavat järjestöt toimi- verotuksellisin keinoin.
5235: vat itsenäisesti. Ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan hy-
5236: Työnvälitysluvan edellytyksenä on kansain- väksyttäväksi toivomuksen,
5237: välisen harjoittelun vastavuoroisuus, eli jokais-
5238: ta Suomesta lähtevää opiskelijaa kohti yhdelle että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5239: ulkomaiselle opiskelijalle on hankittava harjoit- ulkomaisten opiskelijoiden harjoittelu-
5240: telupaikka Suomesta. Tänne tuleville harjoitte- tulojen verotuskohtelun saattamiseksi
5241: lijoille määritellään yleensä miniminettopalkka, tasapuoliseksi.
5242: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
5243:
5244: Marita Jurva Tina Mäkelä
5245: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
5246: 84 1988 vp.
5247:
5248: Toivomusaloite n:o 68
5249:
5250:
5251:
5252:
5253: Jurva ym.: Keksijöiden tukemisesta
5254:
5255:
5256:
5257: Eduskunnalle
5258:
5259: Keksijät ovat yksi maamme väärinymmärret- mintaan, jonka tulokset monesti ovat mitättö-
5260: ty väestöryhmä. Keksijöiden työn tuloksena miä. Valtion tulisi huomattavasti nykyistä
5261: maahamme on perustettu runsaasti uusia työ- enemmän tukea keksijöitä ja tarjota heille mah-
5262: paikkoja ja teollisuutemme on saanut paljon dollisuudet keksintöjensä prototyyppiasteelle
5263: käyttökelpoisia ideoita, joista on kehittynyt saattamiseen.
5264: jopa maailmanlaajuisia menestystuotteita. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5265: Huolimatta keksijöiden kansantaloudellises- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5266: ta merkityksestä ja tärkeydestä maamme teolli- muksen,
5267: suudelle ei keksijöiden toimintaa ja heidän ke-
5268: hittämiensä keksintöjen kokeilutoimintaa tueta että hallitus ryhtyisi toimiin keksijöi-
5269: valtion toimesta riittävästi. Varoja uhrataan den tukemiseksi ja keksintöjen proto-
5270: mieluummin suurteollisuuden lähinnä verohel- tyyppiasteelle saattamisen rahoittami-
5271: potusmielessä harrastamaan tuotekehitystoi- seksi.
5272: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
5273:
5274: Marita Jurva Tina Mäkelä
5275: Urpo Leppänen Lea Mäkipää
5276: 1988 vp. 85
5277:
5278: Toivomusaloite n:o 69
5279:
5280:
5281:
5282:
5283: Järvenpää: Ns. lippusiirtolaivalla ansaitun ulkomaan työtulon
5284: verotuksessa noudatettujen aikamäärien muuttamisesta
5285:
5286:
5287: Eduskunnalle
5288:
5289: Suomalaiseen merimieheen, joka palvelee ns. kointien yhteydessä monia työtilaisuuksia ja
5290: lippusiirtolaivalla, sovelletaan kuuden kuukau- kaiken lisäksi merimiesten työpaikat vähenevät
5291: den sääntöä verotuksessa. Kyseisiin aluksiin edelleen.
5292: tehdään pääsääntöisesti vähintään kuuden kuu- On ilmeistä, että ns. kuuden kuukauden
5293: kauden mittaisia työsopimuksia. Mikäli alus sääntö saatettaisiin korjata jopa eri ministeriöi-
5294: saapuu sopimusaikana Suomeen lastaamaan, den tulkintaohjeella. Kuuden kuukauden sään-
5295: purkamaan tai telakoimaan ja näiden toiminto- töä tulisi ensisijaisesti soveltaa merimiehen työ-
5296: jen aikana kuuden kuukauden (36 päivän) aika- sopimusaikaan eikä laivan aikaan Suomessa.
5297: kertymä ylitetään, joutuu merimies Suomeen Toisaalta kansainvälistetty alus pitäisi käsittää
5298: verolle tai varustamo vaihtamaan miehistöä. ulkomaiseksi työpaikaksi riippumatta siitä,
5299: Kokemuksesta tiedetään, että kuuden kuu- missä liikenteessä alus on. Muutoin on vaarana,
5300: kauden (36 päivän) aikakertymä ei riitä las- että Suomesta on tulossa maa ilman kauppalai-
5301: taus-, purkaus- ja telakointitoimintoihin. Li- vastoa, mistä seikasta koituu monia myös kan-
5302: säksi sää- ja jääolosuhteet aiheuttavat herkästi santaloudellisia vaikeuksia.
5303: lisäpäiviä. Tämän kaltaiset seikat ovat täysin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5304: riippumattomia varustamosta tai merimiehestä. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5305: Jotta kyseisiltä haittavaikutuksilta vältyttäisiin,
5306: "kansainvälistetyillä" aluksilla ei tulisi kuljet- että hallitus ryhtyisi nopeisiin toimen-
5307: taa Suomeen tai Suomesta. piteisiin ns. kuuden kuukauden säännön
5308: Mikäli verotusta ei saada muutetuksi, saattaa muuttamiseksi verotuksessa siten, että
5309: Suomen teollisuus ja kauppa menettää hyvää merenkulun ja telakoiden työpaikat tur-
5310: jäävahvisteista, teknisesti korkeatasoista meri- vataan ja varustamot välttyvät ylimää-
5311: kuljetuspalvelua, telakat korjaus- ja vuositela- räisiltä kului/ta.
5312:
5313: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
5314:
5315: Heikki Järvenpää
5316: 86 1988 vp.
5317:
5318: Toivomusaloite n:o 70
5319:
5320:
5321:
5322:
5323: Järvenpää: Aluerakenteeseen perustuvan aluepolitiikan toteut-
5324: tamisesta
5325:
5326:
5327: Eduskunnalle
5328:
5329: Alueellisia kehittyneisyyseroja tasapainotta- kous indikaattoreiden valinnassa on se, että ne
5330: vat toimet ovat perustuneet kaavamaiselle vyö- eivät anna tietoa tarkasti niistä olosuhteista,
5331: hykeajattelulle. Pääsääntönä on pidetty, että joiden kehittämiseen aluelakien tavoitteet ja
5332: etelästä pohjoiseen siirryttäessä aste asteelta keinot on tarkoitettu.
5333: alueellinen kehitys heikkenee. Valitut indikaattorit eivät ilmaise kehittynei-
5334: Suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuneen syyseroja itse tuotantotoiminnan edellytyksissä
5335: rakennemuutoksen johdosta ei alueellisia eroja ja elinkeinojen kehittämismahdollisuuksissa.
5336: tasapainottava lainsäädäntö voi enää perustua Kun yksi nykyisen lainsäädännön keskeisistä
5337: jäykälle ja kaavamaiselle vyöhykeajattelulle. päämääristä on toimeentulokysymysten ohella
5338: Tämän ovat selvästi osoittaneet ne lähinnä ns. tuotantorakenteen monipuolistaminen, olisi
5339: väli-Suomen alueella havaitut ennen kaikkea tarkasteltava myös muita tuotannontekijöitä
5340: teollistuneilla paikkakunnilla ilmenneet ongel- kuin vain työvoimaa. Nyt käytössä olevilla indi-
5341: mat. kaattoreilla ei voida myöskään kuvata olosuh-
5342: Nykyistä aluelainsäädäntöä sovellettaessa, teita mm. sellaisten lakiin liittyvien tavoitteiden
5343: siihen tarkistuksia tehtäessä ja uutta aluelain- kuin tärkeiden palveluiden saatavuuden tai hy-
5344: säädäntöä valmisteltaessa onkin otettava huo- vän elinympäristön turvaamisen suhteen.
5345: mioon alueiden todelliset kehittyneisyyserot. Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
5346: Perusteena tulee tällöin olla aluerakenteeseen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5347: pohjautuva tarkastelu. Näin voidaan nykyistä muksen,
5348: tehokkaammin saavuttaa alueelliselle tasapai-
5349: nottumiselle asetetut vaatimukset. että hallitus nykyistä aluelainsäädän-
5350: Kaavamaisen vyöhykejaottelun lisäksi toinen tiJä tarkistaessaan ja uutta valmistelles-
5351: nykyiseen lainsäädäntöön liittyvä perusheik- saan ottaisi keskeiseksi lähtiJkohdaksi
5352: kous on niiden kriteerien valinnassa, joiden pe- aluerakenteeseen perustuvan tarkastelun
5353: rusteella alueellisia kehittyneisyyseroja pyritään samalla huolehtien siitä, että alueellisia
5354: kuvaamaan. Indikaattoreina on käytetty työlli- kehittyneisyyseroja kuvataan monipuo-
5355: syyttä, tulotasoa, muuttoliikettä ja väestöra- lisemmin ja otetaan nykyistä paremmin
5356: kennetta. Niillä pyritään kuvaamaan eri aluei- huomioon tuotannollisen toiminnan pe-
5357: den yleistä kehittyneisyyttä. Olennaisin heik- rusedellytykset.
5358:
5359: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
5360:
5361: Heikki Järvenpää
5362: 1988 vp. 87
5363:
5364: Toivomusaloite n:o 71
5365:
5366:
5367:
5368:
5369: Järvenpää: Yritystoiminnan tukiperusteiden laajentamisesta
5370:
5371:
5372:
5373: Eduskunnalle
5374:
5375: Elinkeino- ja aluepolitiikan tehostamisen tar- toteutettu viime vuosien aikana, tyypillisimpinä
5376: ve on ilmeinen. Yritysten investoinnit ja muut Porin, Kotkan ja Imatran seudun tapaukset.
5377: kehittämistoimenpiteet suuntautuvat enemmän- Välittömän ja tehokkaan vaikutuksen aikaan-
5378: kin niiden oman kilpailukyvyn vahvistamiseen saamiseksi tulisi tuen myöntämisperusteita
5379: kuin välittömiin työllisyysvaikutuksiin. Tämän muuttaa siten, että vanhat ja uudet yritykset
5380: kehityssuunnan taustana on ennen kaikkea tie- asetetaan täysin tasavertaiseen asemaan. Eri-
5381: totekniikan merkityksen lisääntyminen. laisten taantumailmiöiden torjuminen on var-
5382: Niitä perusteita, joiden mukaisesti yritystoi- masti tehokkaampaa siten, että poistetaan estei-
5383: minnalle myönnetään tukea, on laajennettava. tä alueella jo olevan yritystoiminnan kehityksel-
5384: Tukea tulee vastaisuudessa voida myöntää tä, eikä mitoiteta toimenpiteitä pelkästään sen
5385: myös tilanteessa, jossa selvästi on osoitettavissa varaan, että voitaisiin aikaansaada kokonaan
5386: yrityksen kilpailuedellytysten paranevan tai uusia yrityksiä.
5387: tuotannon jalostusasteen nousevan ilman, että Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
5388: yritys loisi uusia työpaikkoja. Vain tällä tavoin vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5389: yritykset koko laajuudessaan pysyvät ajan vaa- sen,
5390: timan teknologisen kehityksen tasolla.
5391: Vanhat ja uudet yritykset asetetaan valtion että hallitus pikaisesti laajentaisi yri-
5392: tukitoimenpiteissä tällä hetkellä monella tavalla tystoiminnan tukiedellytyksiä ja tuen
5393: eriarvoiseen asemaan. Varsin selvästi tämä on myöntämisvaltuuksia.
5394: käynyt ilmi niissä erityisprojekteissa, joita on
5395:
5396: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
5397:
5398: Heikki Järvenpää
5399: 88 1988 vp.
5400:
5401: Toivomusaloite n:o 72
5402:
5403:
5404:
5405:
5406: Järvenpää: Tuotantotoiminnan alueellisesta tukemisesta annetun
5407: lain tarkoittaman kehittämisavustuksen määrästä
5408:
5409:
5410: Eduskunnalle
5411:
5412: Kehittämisavustus on osa aluepoliittista ra- alueella sijaitseva yritystoiminta voi saada in-
5413: hoitusjärjestelmää. Sitä myönnetään alueelli- vestointiavustusta. Näin esimerkiksi neljännellä
5414: sesti porrastettuna siten kuin laki tuotantotoi- perusvyöhykkeellä eivät hankkeiden yhteydessä
5415: minnan alueellisesta tukemisesta säätää. Tuki- hankittavat laitteet tule tuen piiriin ollenkaan.
5416: prosentit vaihtelevat alueittain 0-75 prosent- Nimenomaan pienten ja keskisuurten yritysten
5417: tia. Hankkeen hyväksyttävät kustannukset voi- kehittämistoimet ovat olleet neljännellä perus-
5418: vat olla enintään 1 milj. markkaa. vyöhykkeellä tavattoman hankalia.
5419: Yritystoiminnan kehittäminen tässä tarkoite- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
5420: tussa muodossa ei ole kuitenkaan riippuvaista taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5421: siitä, missä yritys sijaitsee. Kehittämisavustuk-
5422: sen käyttämisessä on nimenomaan kehitysaluei- että kehittämisavustusta koskevaa
5423: den ulkopuolella ollut suuria vaikeuksia. Vaik- lainsäädäntöä muutettaisiin siten, että
5424: ka tukea voitaisiin myöntää enintään 45 prosen- kehittämisavustus on koko maassa 25-
5425: tin suuruisena, on käytännössä useinkin havait- 75 prosentin suuruinen, ja samalla pois-
5426: tu tuen liikkuvan 20 ja 30 prosentin välillä. tetaan tuotantotoiminnan alueellisesta
5427: Suurena epäkohtana on lisäksi pidettävä sitä, tukemisesta annetun lain (533/81) 13 §:n
5428: että kehittämishankkeiden yhteydessä hankitta- 1 momentin rajaus avustuksen käytöstä
5429: viin tuotantokoneisiin ja laitteisiin voidaan ko. neljännellä perusvyöhykkeellä.
5430: avustusta myöntää vain sen mukaisesti, miten
5431:
5432: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
5433:
5434: Heikki Järvenpää
5435: 1988 vp. 89
5436:
5437: Toivomusaloite n:o 73
5438:
5439:
5440:
5441:
5442: Kankaanniemi: Lapsivähennyksen myöntämisperusteiden laajen-
5443: tamisesta kunnallisverotuksessa
5444:
5445:
5446: Eduskunnalle
5447:
5448: Kunnallisverotuksessa ei nykyisin anneta lap- lapsivähennys samalla tavalla kuin omasta tai
5449: sivähennystä henkilölle, joka on ottanut sijais- adoptiolapsesta. Tätä tarkoittava lain muutos
5450: lapsen hoitoonsa. Tämä lapsen hoito ja kasva- tulee saattaa voimaan pikaisesti.
5451: tus on kuitenkin verrattavissa taloudellisessa Edellä olevaan perustuen ehdotan eduskun-
5452: mielessä täysin omaan lapseen, josta lapsivä- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5453: hennys annetaan.
5454: Sijaisvanhempien aseman parantamiseksi ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5455: sen erittäin tärkeän työn tukemiseksi, jota si- lapsivähennyksen myöntämiseksi kun-
5456: jaisvanhemmat tekevät niin lasten kuin koko nallisverotuksessa myös sijais/apsesta si-
5457: yhteiskunnankin kannalta, on tärkeää, että jaisvanhemmille.
5458: sijaislapsesta annetaan kunnallisverotuksessa
5459:
5460: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
5461:
5462: Toimi Kankaanniemi
5463:
5464:
5465:
5466:
5467: 9 2804450
5468: 90 1988 vp.
5469:
5470: Toivomusaloite n:o 74
5471:
5472:
5473:
5474:
5475: Kankaanniemi: Laktoosi-intoleranssista aiheutuvien kustannus-
5476: ten vähennyskelpoisuudesta verotuksessa
5477:
5478:
5479: Eduskunnalle
5480:
5481: Laktoosi-intoleranssi on yleistynyt viime vuo- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
5482: sina Suomessa. Tämä sairaus edellyttää huo- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5483: mattavia muutoksia ao. henkilön ruokavalioon.
5484: Myös ruokakustannukset nousevat sairauden että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5485: johdosta tuntuvasti. laktoosi-intoleranssin aiheuttamien ruo-
5486: Verotuksessa ei tällä hetkellä myönnetä mi- kavaliomuutosten mukanaan tuomien,
5487: tään vähennystä laktoosi-intoleranssin aiheutta- sairauskuluihin verrattavien kustannus-
5488: mien lisäkustannusten johdosta. Tämä epäkoh- ten ottamiseksi huomioon verotuksessa.
5489: ta tulisi pikaisesti korjata ottamalla huomioon
5490: sairaudesta aiheutuvat selvät kustannukset ve-
5491: ronmaksajalle.
5492:
5493: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
5494:
5495: Toimi Kankaanniemi
5496: 1988 vp. 91
5497:
5498: Toivomusaloite n:o 75
5499:
5500:
5501:
5502:
5503: Kankaanniemi ym.: Pakokaasukatalysaattorien vapauttamisesta
5504: autoverosta
5505:
5506:
5507: Eduskunnalle
5508:
5509: Kemira Oy rakentaa Laukaan Vihtavuoreen jotta niiden käyttöönotto voisi tapahtua mah-
5510: autojen pakokaasujen puhdistukseen tarvitta- dollisimman laajasti.
5511: via katalysaattoreita valmistavaa tehdasta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5512: Liikenteen nopea kasvu lisää jatkuvasti auto- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5513: jen aiheuttamia ilmansaasteita. Kotimainen ka- muksen,
5514: talysaattorituotanto on merkittävä ympäristö-
5515: poliittinen hanke, jota tulee valtion toimenpi- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
5516: tein tukea kaikin mahdollisin tavoin. piteisiin kotimaisen pakokaasukataly-
5517: Valmistettavat katalysaattorit tulisi heti tuo- saattorituotteen vapauttamiseksi koko-
5518: tannon alusta alkaen vapauttaa autoverosta, naan autoverosta.
5519: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
5520:
5521: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala
5522: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren
5523: Jorma Fred
5524: 92 1988 vp.
5525:
5526: Toivomusaloite n:o 76
5527:
5528:
5529:
5530:
5531: Kietäväinen ym.: Metsäverotuksen epäkohtien korjaamisesta
5532:
5533:
5534:
5535: Eduskunnalle
5536: Metsäverotuksessa on lukuisia epäkohtia. toimenpiteet veisivät metsänhoidon, erityisesti
5537: Niistä pahimpiin on luettava se, että puun to- taimikonhoidon mielekkyyden, heikentäisivät
5538: dellisia myyntimahdollisuuksia ei ole otettu ratkaisevasti metsätalouden merkitystä maaseu-
5539: huomioon ja verokuutiometrin rakenne on vir- dun elinvoimaisuuden turvaajana ja työtilai-
5540: heellinen: esim. haapa ja leppä ovat siinä mu- suuksien antajana, romahduttaisivat metsäta-
5541: kana, vaikka niillä ei ole kysyntää. Puun uusi louden kannattavuuden, autioittaisivat metsä-
5542: laatuluokitus kärjisti tilannetta vielä entises- valtaisia alueita ja heikentäisivät metsätaloutta
5543: tään, sillä merkittävä osa aikaisemmin tukki- kokonaisuudessaan. Metsätilojen toimintamah-
5544: puuksi luokitellusta mäntytukista luokitellaan dollisuudet olisivat näiden toimien jälkeen erit-
5545: nyt kuitupuuksi, mikä merkitsee huomattavaa täin heikot.
5546: kantorahatulojen menetystä. Tästä huolimatta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5547: metsäverotusta vuoden 1987 osalta korotettiin, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5548: vaikka em. kantorahatulojen todellisen vähene- muksen,
5549: misen vuoksi verotusta olisi pikemminkin pitä-
5550: nyt alentaa. että hallitus ryhtyisi pikaisesti korjaa-
5551: Julkisuudessa esiintyneiden verouudistukseen maan metsäverotuksessa nykyisin vallit-
5552: liittyvien kaavailujen mukaan metsäverotusta sevia epäkohtia sekä pidättyisi verouu-
5553: ollaan kiristämässä huomattavasti mm. poista- distuksen yhteydessä toimenpiteistä, jot-
5554: malla kaikki nykyiset vähennykset, lopettamal- ka heikentävät metsätalouden kehittä-
5555: la hankintatyön nykyinen 150 kuutiometrin ve- mistä ja kestävän metsänhoidon mah-
5556: rovapaus, Iakkauttamalla vakiintuneiden taimi- dollisuuksia.
5557: koiden verohuojennus jne. Toteutuessaan nämä
5558:
5559: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
5560:
5561: Timo Kietäväinen Jukka Vihriälä
5562: Aapo Saari Tytti Isohookana-Asunmaa
5563: 1988 vp. 93
5564:
5565: Toivomusaloite n:o 77
5566:
5567:
5568:
5569:
5570: Kietäväinen ym.: Hakkeen käytön edistämisestä
5571:
5572:
5573:
5574:
5575: Eduskunnalle
5576:
5577: Kotimaisten energialähteiden hyväksikäytön voimakustannukset, joita tulisikin pyrkiä alen-
5578: edistäminen on monella tavalla hyvin tärkeää, tamaan esim. poistamalla välilliset työvoima-
5579: parantaahan se mm. työllisyyttä sekä maamme kustannukset hakkeen käsittelystä. Myös vero-
5580: kriisivarmuutta. Hakkeen käytön edistäminen tuskohtelua kotimaisten polttoaineiden osalta
5581: parantaisi lisäksi metsiemme kasvukykyä mer- tulisi pikaisesti keventää.
5582: kittävästi, koska näin saataisiin käyttöä kasva- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
5583: tushakkuista saatavalle pienpuulle, mikä lisäisi kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5584: kiinnostusta näihin tarpeellisiin hakkuisiin.
5585: Hakkeen käyttöä rajoittaa erityisesti sen kor- että hallitus ryhtyisi tehokkaisiin toi-
5586: kea hinta sekä osittain vielä heikko polttotek- miin kotimaisten polttoaineiden käy-
5587: niikka ja jakeluverkoston puutteellisuus. Hak- tön edistämiseksi erityisesti hakkeen
5588: keen hintaa taas merkittävimmin nostavat työ- osalta.
5589:
5590: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
5591:
5592: Timo Kietäväinen Pirjo Rusanen Mauri Miettinen
5593: Jukka Vihriälä Aapo Saari Tytti lsohookana-Asunmaa
5594: Osmo Soininvaara
5595: 94 1988 vp.
5596:
5597: Toivomusaloite n:o 78
5598:
5599:
5600:
5601:
5602: Kietäväinen ym.: Kolmannen perusvyöhykkeen kuntien aseman
5603: turvaamisesta aluepoliittista lainsäädäntöä uudistettaessa
5604:
5605:
5606: Eduskunnalle
5607:
5608: Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan alue- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5609: poliittista lainsäädäntöä uudistettaessa on suun- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5610: niteltu kolmannen aluevyöhykkeen aluepoliit- muksen,
5611: tisten etuuksien heikentämistä monin tavoin
5612: mm. lakkauttamaHa siellä toimiviita yrityksiltä että hallitus aluepoliittisen lainsää-
5613: investointiavustukset. Suunnitellut heikennyk- dännön uudistamista valmistellessaan
5614: set johtavat helposti kolmannella perusvyöhyk- pyrkisi turvaamaan ja vahvistamaan
5615: keellä työpaikkojen syntymisen vähentymiseen kolmannen perusvyöhykkeen kuntien
5616: ja alueen kuntien kehitysmahdollisuuksien asemaa ja kehitysmahdollisuuksia ja li-
5617: heikkenemiseen. Kolmanteen perusvyöhykkee- säämään yleensäkin kehitysaluekuntien
5618: seen kuuluu mm. suuri osa Mikkelin, Keski- kehitysmahdollisuuksia.
5619: Suomen ja Vaasan läänin kuntia.
5620:
5621: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
5622:
5623: Timo Kietäväinen Jukka Vihriälä
5624: Aapo Saari Tytti lsohookana-Asunmaa
5625: 1988 vp. 95
5626:
5627: Toivomusaloite n:o 79
5628:
5629:
5630:
5631:
5632: Kietäväinen ym.: Valtion hankintojen suuntaamisesta kehitys-
5633: alueille
5634:
5635:
5636: Eduskunnalle
5637:
5638: Valtion hankinnoista suuntautuu nykyisin siellä on kilpailukykyisiä yrityksiä ja koska näin
5639: Kehitysaluerahasto Oy:n tekemän selvityksen myös tasattaisiin osaltaan työllisyyseroja.
5640: mukaan ainoastaan 10 o/o kehitysalueille. Syitä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5641: tähän on monia, joista ehkä yllättävimpiä on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5642: se, että ko. hankintoja suorittavilla henkilöillä muksen,
5643: ei ole riittävästi tietoja kehitysalueilla sijaitse-
5644: vien yritysten tuotannosta eikä matkustusvaro- ettii hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
5645: ja joilla he voisivat tutustua myös kehitysalue- piteisiin lisiitiikseen valtion hankintojen
5646: yritysten tarjoamiin mahdollisuuksiin. Valtion suuntaamista nykyistii enemmiin kehi-
5647: hankinnoista tulisi nykyistä huomattavasti suu- tysalueille.
5648: rempi osuus suunnata kehitysalueille, koska
5649:
5650: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
5651:
5652: Timo Kietäväinen Jukka Vihriälä
5653: Aapo Saari Tytti Isobookana-Asunmaa
5654: 96 1988 vp.
5655:
5656: Toivomusaloite n:o 80
5657:
5658:
5659:
5660:
5661: Koistinen ym.: Leimaveron poistamisesta ensiasunnon hankki-
5662: joilta
5663:
5664:
5665: Eduskunnalle
5666:
5667: Leimaverolain 55 §:n mukaisesti hankkies- hyväksyttyä yhteiskunnallista tavoitetta, asu-
5668: saan tavanomaisen asunto-osakehuoneiston os- miskustannusten säilyttämistä kohtuullisina.
5669: taja joutuu maksamaan 1,6% leimaveroa. Jos Erityisen epäoikeudenmukainen leimavero-
5670: kysymys on kiinteistömuotoisesta omakotita- tuskäytäntö on nuorten ensiasunnon ostajien
5671: losta, leimavero on kiinteistön hinnasta riip- kannalta. Toisaalta valtio tukee nuorten asun-
5672: puen 4-6 OJo. nonhankintaa mm. asuntosäästöpalkkiojärjes-
5673: Asumisen ja asuntojen yleisen hintatason telmän kautta, mutta ottaa tuen moninkertaise-
5674: huomioon ottaen nykyinen leimaverotuskäy- na takaisin leimaveron muodossa.
5675: täntö on kohtuuton. Asuntokauppojen leima- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
5676: verotus on omiaan entisestään korottamaan tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5677: asumiskustannuksia. Osakekirjojen leimaveron sen,
5678: lisäksi asunnon ostajan on maksettava leimave-
5679: ro myös asunnon ostoa varten ottamistaan lai- että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
5680: noista, ja näin leimavero samasta kaupasta piteisiin leimaveron poistamiseksi ensi-
5681: maksetaan tavallaan kahteen kertaan. Järjestel- asunnon hankkijoilta.
5682: mä toimii vastoin selkeästi asetettua ja yleisesti
5683:
5684: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
5685:
5686: Annikki Koistinen Arvo Kemppainen Kauko Heikkinen
5687: Sakari Valli Riitta Kauppinen Pirkko Ikonen
5688: Juhani Alaranta
5689: 1988 vp. 97
5690:
5691: Toivomusaloite n:o 81
5692:
5693:
5694:
5695:
5696: Kortesalmi ym.: Vapo Oy:n osakepääoman korottamisesta Mar-
5697: tinniemen sahan toiminnan jatkamiseksi
5698:
5699:
5700: Eduskunnalle
5701:
5702: Tämän hetkisten tietojen mukaan Vapo Oy:n nan markan määrärahan ja esittänyt sen valtion
5703: sahaustoiminta Martinniemen sahalla päättyy budjettiin varattavaksi valtionyhtiön osakepää-
5704: 31.12.1988 vuokra-ajan loppuessa. Lopettami- oman korotukseen yhtiölle, joka suorittaa Mar-
5705: sen seurauksena jäisi työttömäksi välittömästi tinniemen sahan koneiden ja laitteiden moder-
5706: sahalta noin 180 ihmistä. Työttömäksi jääville nisoinnin. Tällä rahalla olisi mahdollisuus
5707: ja heidän perheilleen tulee tästä suuria vai- hankkia saha Vapo Oy:n omistukseen ja tehdä
5708: keuksia ja työttömyyden kerrannaisvaikutukset tarvittavat investoinnit korottamalla Vapo
5709: alueella ovat huomattavat. Oy:n osakepääomaa em. summalla. Nykyai-
5710: Martinniemen alue jäisi sahan seisahtuessa il- kaistamisen avulla Martinniemen saha tultaisiin
5711: man perusteollisuuden työpaikkoja ja yleensä- saamaan kannattavaksi.
5712: kin ilman työpaikkoja. Sahaustoiminnan lopet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5713: taminen koettelisi Martinniemen sahan henki- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5714: löstöä raskaasti. muksen,
5715: Pöyry Oy:n tutkimus myöntää, että Martin-
5716: niemessä on keskisuuren sahan toimintamah- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
5717: dollisuudet. Vapo Oy on jo nyt käytännössä menpiteisiin riittävien määrärahojen
5718: näyttänyt, että saha voi toimia hyvin. Tulisi löy- saamiseksi valtion tulo- ja menoarvioon
5719: tää keinot sahaustoiminnan jatkamiseksi nykyi- varattavaksi Vapo Oy:n osakepääoman
5720: sellä vuosituotantomäärällä, eli 80 000 m 3 :n korottamiseksi Martinniemen sahan ny-
5721: suuruisena. kyaikaistamiseen ja toiminnan jatkami-
5722: Oulun lääninhallitus on ottanut vuosien seen.
5723: 1989-1992 toimintasuunnitelmaan 40 miljoo-
5724:
5725: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1988
5726:
5727: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
5728: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
5729: 98 1988 vp.
5730:
5731: Toivomusaloite n:o 82
5732:
5733:
5734:
5735:
5736: Kortesalmi ym.: Takuuansiojärjestelmän luomisesta ja korkotuen
5737: myöntämisestä turveurakoitsijoille
5738:
5739:
5740: Eduskunnalle
5741:
5742: Turvetuotanto on maamme energiahuollon kotukea sateisten kesien sattuessa ja aiheuttaes-
5743: kannalta tärkeä osatekijä. Turpeen saantiin ja sa nostetun turvemäärän romahtamisen. Tällä
5744: sen suolta korjaamiseen vaikuttavat ratkaise- tavoin voitaisiin luoda tälle yhdelle maamme
5745: vasti ilmastolliset tekijät. Korjatun turpeen energiahuollon avainalalle jatkuvuutta sekä sa-
5746: määrä voi vaihdella huomattavasti eri kesinä. malla varmistaa sillä toimivien yrittäjien toi-
5747: Turpeen nosto tapahtuu pitkälti yksityisten meentulomahdollisuudet.
5748: urakoitsijoiden omistamilla kalliilla koneilla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5749: Sateisen kesän sattuessa ja nostetun turvemää- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5750: rän jäädessä vähäiseksi joutuvat alalla toimivat muksen,
5751: koneurakoitsijat vakaviin maksu- ja rahoitus-
5752: vaikeuksiin tulojen jäädessä jopa 20-30 OJo:iin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5753: normaalikesien tulotasosta. Tämä vaarantaa turvekoneurakoitsijoiden takuuansio-
5754: yrittäjien mahdollisuutta jatkaa alalla ja samal- järjestelmän luomiseksi sekä korkolu-
5755: la myös maamme häiriötöntä energiahuoltoa. kien myöntämiseksi huonojen korjuu-
5756: Jotta maassamme turvattaisiin turvetuotan- olosuhteiden aiheuttamien rahoitusvai-
5757: non jatkuvuus, tulisi turvekoneurakoitsijoille keuksien helpottamiseksi.
5758: luoda takuutulojärjestelmä sekä myöntää kor-
5759:
5760: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
5761:
5762: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
5763: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
5764: Raimo Vistbacka
5765: 1988 vp. 99
5766:
5767: Toivomusaloite n:o 83
5768:
5769:
5770:
5771:
5772: Kortesalmi ym.: Aluepoliittisen lainsäädännön uudistamisesta
5773: teollisuuskylien kehittämiseksi
5774:
5775:
5776: Eduskunnalle
5777:
5778: Teollisuuskylät perustettiin 1970-luvulla ke- täisiin nostamaan teknologian hyödyntäjinä
5779: hitysalueille. Niiden päätehtävänä oli jo sijainti- kansallisesti ja jatkossa myös kansainvälisesti
5780: paikkakunnillaan rakennuttaa yrityksille toimi- korkealle tasolle.
5781: tiloja sekä järjestää alueensa yritysten yhteis- Kehitysalueiden teollisuuskylissä on pääsään-
5782: palveluita. Kehitys on osittain ajanut teollisuus- töisesti pienyritystoimintaa. Yrityksille tulisi
5783: kylien ohitse. Pelkkä teollisten toimitilojen ra- turvata mahdollisimman hyvät tiedonsaanti- ja
5784: kentaminen ei enää riittävästi ratkaise kehitys- palvelumahdollisuudet.
5785: aluepaikkakuntien teollisuustyöpaikkojen kas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5786: vavaa tarvetta rakennemuutoksen Suomessa. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5787: Ajatus "teollisuuskylistä kehittämiskeskuk- muksen,
5788: siksi" on nostettu esille parin viime vuoden ai-
5789: kana. Iskulauseeseen on liitetty myös korkea että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5790: teknologia. Puhutaan kehittämiskeskuksista ja aluepoliittisen lainsäädännön uudista-
5791: korkean teknologian kylistä. miseksi niin, että sillä turvattaisiin teolli-
5792: Vain harvalla teollisuuskylällä on mahdolli- suuskylien kehittäminen ja nykyajan tai-
5793: suus teknologiakyläksi ilmauksen nykyisessä totiedon täysimääräinen hyödyntämi-
5794: muodossa. Mieluummin tulisi keskittyä siihen, nen.
5795: että teollisuuskylissä toimivat yritykset pystyt-
5796:
5797: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1988
5798:
5799: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
5800: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
5801: 100 1988 vp.
5802:
5803: Toivomusaloite n:o 84
5804:
5805:
5806:
5807:
5808: Kortesalmi ym.: Keiteleen, Kiuruveden, Pihtiputaan ja Pyhäjär-
5809: ven kuntien määräämisestä erityisalueiksi
5810:
5811:
5812: Eduskunnalle
5813:
5814: Tasaisen alueellisen kehityksen edistämiseksi mavarojensa raJOissa työllistämistoimenpitein
5815: ovat Keiteleen, Kiuruveden, Pihtiputaan ja Py- valtion turvin järjestäneet työpaikkoja nuorille,
5816: häjärven kunnat esittäneet, että Kuopion lää- ovat alueen työttömyysluvut korkeat ja erityi-
5817: nin, Keski-Suomen läänin ja Oulun läänin raja- sesti naistyöpaikkoja kaivattaisiin. Liikenteelli-
5818: seutukunnista muodostettaisiin erityisaluekun- set olosuhteet ovat hyvät, raaka-ainevaroja löy-
5819: tia. Kuntien esitys tähtää siihen, että alueen tyy, samoin myös työvoimaa. Alueelle tulisi
5820: väestömäärä pystyttäisiin säilyttämään vähin- kohdistaa sellaisia erityistoimenpiteitä, joilla
5821: tään nykyisellään. Alueella on monenlaisia raa- voitaisiin saada uusia työpaikkoja työttömyys-
5822: ka-ainevaroja, kuten esim. malmia, turvetta ja tilanteen helpottamiseksi sekä vielä maatalou-
5823: puuta. Jalostusasteen lisäämisellä olisi saatavis- desta vapautuvalle työvoimalle.
5824: sa uusia työpaikkoja. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5825: Keiteleen, Kiuruveden, Pihtiputaan ja Pyhä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5826: järven kuntien palveluvarustus on koko ajan muksen,
5827: kehittynyt ja pystyy huolehtimaan suuremmas-
5828: takin väestöpohjasta. Koulu-, sairaala- ja ter- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5829: veydenhuoltopalvelut ovat kunnossa. Käytettä- Keiteleen, Kiuruveden, Pihtiputaan ja
5830: vissään olevin keinoin kunnat ovat osallistuneet Pyhäjärven kuntien määräämiseksi eri-
5831: alueensa elinkeinoelämän edistämiseen hallituin tyisalueiksi.
5832: riskein. Siitä huolimatta, että kunnat ovat voi-
5833:
5834: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1988
5835:
5836: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
5837: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
5838: 1988 vp. 101
5839:
5840: Toivomusaloite n:o 85
5841:
5842:
5843:
5844:
5845: Laine: Kotimaisen kirjallisuuden vapauttamisesta liikevaihto-
5846: verosta
5847:
5848:
5849: Eduskunnalle
5850:
5851: Hyvä suomenkielinen kirjallisuus on kaik- kirjapaino- ja työntekijäjärjestöjen piirissä jäl-
5852: kein parhaita välineitä kansallisen kulttuurin leen nostettu esiin vaatimus liikevaihtoveron
5853: säilyttämisessä ja kehittämisessä. Sen merkitys poistamisesta. Vaikka suomalaiselle kirjallisuu-
5854: on korostumassa sitä mukaa kuin kaupallisen delle on syytä osoittaa muunlaistakin tukea, tu-
5855: viihteen ja huonotasoisen läntisen kulttuuritar- lisi nyt kiireesti tehdä päätös liikevaihtoveron
5856: jonnan osuus kasvaa. poistamisesta.
5857: Kirjojen korkeat yksikköhinnat vaikeuttavat Monissa Euroopan maissa ei kirjoista peritä
5858: suomenkielisen kirjallisuuden leviämistä. Yksi liikevaihtoveroa, ja useimmissa maissa se on
5859: keino hintatason laskemiseksi olisi liikevaihto- tavanomaista liikevaihtoveroa alhaisempi.
5860: veron poistaminen kirjoilta. Tämä kysymys oli Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
5861: esillä mm. eduskunnan kyselytunnilla 29.1. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5862: 1987, jolloin ministeri Vennamo suhtautui pen-
5863: seästi ajatukseen liikevaihtoveron poistami- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5864: sesta. liikevaihtoveron poistamiseksi hyvältä
5865: Nyttemmin on kirjailijoiden, kirjastoväen ja kotimaiselta kirjallisuudelta.
5866: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
5867:
5868: Ensio Laine
5869: 102 1988 vp.
5870:
5871: Toivomusaloite n:o 86
5872:
5873:
5874:
5875:
5876: Laine ym.: Maakaasuputken jatkamisesta länsirannikolle
5877:
5878:
5879:
5880: Eduskunnalle
5881:
5882: Hanke maakaasuputken jatkamisesta Suomen Jotta maakaasuputkesta saataisiin Lounais-
5883: länsirannikolle nousi uudelleen esiin Neuvostolii- Suomen osalta mahdollisimman suuri hyöty,
5884: ton pääministeri Nikolai Ryzkovin vierailulla tulisi se linjata kulkemaan Riihimäeltä Forssan
5885: Ruotsiin tammikuussa 1988. Ruotsissa pidetään kautta Uudenkaupungin seudulle ja sitä kautta
5886: mahdollisena kaasun ostamista Neuvostoliitosta Ruotsiin. Neuvostoliitto on ilmoittanut valmiu-
5887: Suomen kautta rakennettavaa putkea pitkin. tensa Suomen ja Ruotsin välisen putken raken-
5888: Maakaasuputken jatkamisesta käytyyn keskuste- nustyön toteuttamiseen.
5889: luun on näin syntynyt uusi tilanne. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
5890: Yleisesti on maassamme todettu maakaa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
5891: sun käyttöönoton olevan kansantaloudellisesti,
5892: kauppapoliittisesti ja ympäristönsuojelullisesti että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
5893: erityisen merkittävää. Ostojen lisääminen Neu- menpiteisiin maakaasuputken jatkami-
5894: vostoliitosta on nimenomaan Neuvostoliiton ja seksi Riihimäeltä Forssan kautta länsi-
5895: Suomen kaupan tasapainottamisen kannalta rannikolle Uudenkaupungin seudulle.
5896: nyt tärkeää.
5897:
5898: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
5899:
5900: Ensio Laine Heli Astala Tapio Holvitie
5901: Heikki Perho Sauli Hautala Taisto Tähkämaa
5902: Jukka Roos Virpa Puisto Liisa Hilpelä
5903: Anna-Liisa Jokinen Sauli Niinistö Risto Ahonen
5904: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Pertti Paasio
5905: 1988 vp. 103
5906:
5907: Toivomusaloite n:o 87
5908:
5909:
5910:
5911:
5912: Laitinen: Invalidien autoveron palautuksen tason korottamisesta
5913:
5914:
5915:
5916: Eduskunnalle
5917:
5918: Auto on itsenäisesti toimivalle ja liikkumi- taan 54 500 markkaa maksavan auton, jotta hä-
5919: seen pyrkivälle liikuntavammaiselle välttämä- nelle myönnettäisiin autoveron palautus täysi-
5920: tön apuneuvo. Auton avulla muuten liikuntaky- määräisenä. Kalliimman auton ostamista auto-
5921: vytön voi käydä työssä, opiskella ja osallistua verolaki pitää ylellisyytenä, josta liikuntavam-
5922: muutenkin täysivertaisena jäsenenä yhteiskun- mainen saa itse maksaa. Käytännössä kunnolli-
5923: nan toimintaan. Siksi tällaisen välineen hankki- nen invalidivarusteinen uusi auto maksaa kau-
5924: minen olisi tehtävä kaikin tavoin mahdollisim- passa reilusti yli 100 000 markkaa, joten ylelli-
5925: man edulliseksi vammaiselle. syydestä ei voida puhua.
5926: Autoverolaissa on invalideille annettu mah- Liikuntavammainen ei voi käyttää turvalli-
5927: dollisuus hakea takaisin omasta autostaan mak- suudeltaan heikkotasoisia ja halpoja autoja,
5928: settu autovero. Verohelpotuksen alkuperäinen muutenhan entisestäänkin vaikea liikkuminen
5929: tarkoitus on ollut liikuntavammaisten elämisen vaarantuisi. Vammaisen liikkuvuuden turvalli-
5930: ja liikkuvuuden helpottaminen. Tämä veronpa- suuden vuoksi olisi välttämätöntä korottaa au-
5931: lautus on kuitenkin rajoitettu liian pieneen toveron palautustasoa.
5932: markkamäärään, jota ei lisäksi ole nostettu sa- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
5933: maan tahtiin kuin autojen hinnat ovat nousseet. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
5934: Tämän rajoituksen ja sen korottamisen laimin- sen,
5935: lyönnin seurauksena auton hankkiminen on
5936: muodostunut vammaiselle kaiken aikaa suu- että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
5937: remmaksi taloudelliseksi rasitukseksi. miin invalidien autoveron palautuksen
5938: Nykyisin palautus on korkeintaan 22 400 nostamiseksi ammattimaisessa liiken-
5939: markkaa ja automaattivaihteisesta autosta kor- teessä olevien taksiautojen autoveron
5940: keintaan 29 600 markkaa. Tämän rajoituksen pa/autuksen suuruiseksi.
5941: mukaan liikuntavammainen voi ostaa korkein-
5942:
5943: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
5944:
5945: Juhani Laitinen
5946: 104 1988 rd.
5947:
5948: Hemställningsmotion nr 88
5949:
5950:
5951:
5952:
5953: Lax: Om avskaffande av omsättningsskatten på investeringar i
5954: avsvavlingsapparatur
5955:
5956:
5957: Till Riksdagen
5958:
5959: 1 vårt land fungerar närmare tjugo kolkraft- gare tillkomst av referensanläggningar. Expor-
5960: verk som senast år 1993 skall förses med effek- ten kan ske på licens och behöver därför inte be-
5961: tiv avsvavlingsapparatur. Förutom miljövårds- lasta den egentliga tillverkningskapaciteten.
5962: hänsyn talar starka såväl energi- som teknologi- Enligt vissa uppskattningar skulle ifrågava-
5963: och industripolitiska skäl för att dessa installa- rande investeringar i landet uppgå till totalt ca
5964: tioner för avsvavling av rökgaserna sprids 1,5 miljarder mark. Enbart i Esbo, Helsingfors,
5965: jämnt ut över den tid som återstår tills de senast lngå och Vanda (huvudstadsregionen) skulle
5966: skall tas i bruk. det vara fråga om 300-400 miljoner mark.
5967: Det är uppenbart att de flesta av dessa inves- Härav vore 45-60 miljoner mark omsätt-
5968: teringar kommer att framskjutas till sista stund ningsskatt. De årliga drifts- och räntekostna-
5969: om inte statsmakten vidtar särskilda åtgärder. derna för kraftverken i denna region vore 70-
5970: Anhopas investeringarna till slutet av den fast- 90 miljoner mark. Det är därför naturligt att
5971: slagna tidsfristen, finns det allvarliga risker för kraftverken väntar med investeringarna.
5972: störningar i försörjningen inte bara av elektrici- Det är som ovan framgår ett klart national-
5973: tet utan också av fjärrvärme. Alltför många ekonomiskt intresse att se till att vår nationalri-
5974: kraftverk skulle samtidigt bli tagna ur bruk kedom, våra skogar och vattendrag, med bästa
5975: p.g.a. installationsarbetena. En kraftig anhop- tillgängliga, helst inhemska, teknik skall skyd-
5976: ning av investeringarna skulle dessutom leda till das mot försurning. Staten bör därför dels un-
5977: betydande leveransproblem för de inhemska danröja hinder som framskjuter ovan beskrivna
5978: tillverkarna av dylik apparatur. Bristande le- investeringar i avsvavlingsteknik, dels sätta in
5979: veranskapacitet skulle ytterligare driva upp särskilda stimulansåtgärder för att påskynda
5980: kostnaderna för tillverkning och installation av dem.
5981: anläggningarna. Men hänvisning till det ovan anförda föreslår
5982: Kunde däremot investeringarna spridas jag högaktningsfullt att riksdagen måtte hem-
5983: jämnt, skulle våra inhemska tillverkare, vilka ställa
5984: utvecklat ny avancerad och synnerligen konkur-
5985: renskraftig teknik, till fullo kunna utnyttja sitt att regeringen vidtar åtgärder j6r att
5986: tekniska försprång och inte p.g.a. begränsad omsättningsskatten på investeringar i
5987: kapacitet missa leveranser till utländska kon- avsvavlingsapparatur senast från och
5988: kurrenter. Exporten av dennai Finland utveck- med ingången av år 1989 avskajjas.
5989: lade teknik skulle effektivt främjas genom tidi-
5990:
5991: Helsingfors den 12 februari 1988
5992:
5993: Henrik Lax
5994: 1988 vp. 105
5995:
5996: Toivomusaloite n:o 88 Suomennos
5997:
5998:
5999:
6000:
6001: Lax: Liikevaihtoveron poistamisesta rikinpoistolaitteisiin tehtä-
6002: viltä investoinneilta
6003:
6004:
6005: Eduskunnalle
6006:
6007: Maassamme toimii lähes 20 hiilivoimalaa, tua luvanvaraisesti, eikä sen tämän vuoksi tar-
6008: jotka on viimeistään vuonna 1993 varustettava vitsisi kuormittaa varsinaista valmistuskapasi-
6009: tehokkain rikinpoistolaittein. Ympäristönäkö- teettia.
6010: kohtien lisäksi on vahvoja energia-, teknologia- Eräiden arvioiden mukaan koko maan kysei-
6011: ja teollisuuspoliittisia syitä siihen, että näitä sa- set investoinnit olisivat kaikkiaan noin 1,5 mil-
6012: vukaasupäästöjä varten tehtävät rikinpoisto- jardia markkaa. Pelkästään Espoon, Helsingin,
6013: laitteiden asennukset tulisi jakaa tasaisesti jäl- Inkoon ja Vantaan (pääkaupunkiseutu) osalta
6014: jellä olevaksi ajaksi siihen saakka, kun ne vii- kyse olisi 300-400 miljoonasta markasta. Täs-
6015: meistään on otettava käyttöön. tä 45-60 miljoonaa markkaa olisi liikevaihto-
6016: On ilmeistä, että useimmat näistä investoin- veroa. Tämän seudun voimaloiden vuotuiset
6017: neista lykkääntyvät viime hetkeen, jos valtio- käyttö- ja korkokustannukset olisivat 70-90
6018: valta ei ryhdy erityisiin toimenpiteisiin. Jos in- miljoonaa markkaa. Tämän vuoksi on luonnol-
6019: vestoinnit kasaantuvat määräajan loppupuolel- lista, etteivät voimalat vielä tee investointeja.
6020: le, on odotettavissa vakavia sekä sähköhuollon Kuten edellä on esitetty, on täysin kansanta-
6021: että kaukolämpöhuollon häiriöriskejä. Aivan loutemme etujen mukaista huolehtia siitä,
6022: liian monet voimalat otettaisiin käytöstä pois että kansallisrikkautemme, metsämme ja vesis-
6023: samanaikaisesti asennustöiden takia. Investoin- tömme, suojataan parhaimmalla saatavissa ole-
6024: tien voimakas kasaantuminen aiheuttaisi lisäksi valla, mieluiten kotimaisella tekniikalla happa-
6025: laitosten kotimaisille valmistajille merkittäviä moitumista vastaan. Valtion tulisikin tämän
6026: toimitusvaikeuksia. Puutteellinen toimituska- vuoksi toisaalta poistaa esteet, jotka lykkäävät
6027: pasiteetti nostaisi yhä laitosten valmistus- ja edellä kuvattuja rikinpoistotekniikkaan tehtä-
6028: asennuskustannuksia. viä investointeja, toisaalta ryhtyä erityisiin kan-
6029: Jos sen sijaan investoinnit voitaisiin jakaa ta- nustaviin toimenpiteisiin näiden kiirehtimiseksi.
6030: saisesti, voisivat kotimaiset, pitkälle kehitty- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6031: neen ja erittäin kilpailukykyisen tekniikan ke- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6032: hittäneet valmistajat täysin käyttää hyväkseen
6033: teknistä etumatkaansa eivätkä rajallisen kapasi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6034: teetin vuoksi menettäisi toimituksia ulkomaisil- liikevaihtoveron poistamiseksi rikin-
6035: le kilpailijoille. Tämän Suomessa kehitetyn tek- poistolaitteisiin tehtäviltä investoinneil-
6036: niikan vientiä edistäisi tehokkaasti laitteistojen ta viimeistään vuoden 1989 alusta.
6037: aikaisempi valmistuminen. Vienti voisi tapah-
6038:
6039: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
6040:
6041: Henrik Lax
6042:
6043:
6044:
6045:
6046: 10 2804450
6047: 106 1988 vp.
6048:
6049: Toivomusaloite n:o 89
6050:
6051:
6052:
6053:
6054: Lehtosaari ym.: Tuotanto- ja pienyritystoiminnan tuen lisäämi-
6055: sestä kehitysalueilla
6056:
6057:
6058: Eduskunnalle
6059: Teknologian nopean kehityksen vuoksi yri- Tämä vuosi on "Elävä maaseutu" -kampan-
6060: tysten investoinnit kohdistuvat entistä useam- javuosi. Maaseudun kehittämisessä on pitkälle
6061: min tehokkaiden tuotantokoneiden hankin- kysymys maaseudun elinkeinotoiminnan perus-
6062: taan, jolloin omapääomaluonteisen rahoituk- tan laajentamisesta. Vuosituhannen loppuun
6063: sen tarve kasvaa entisestään. Osahankintatoi- mennessä poistunee maaseudulta liki 10 000
6064: minnan kehittyminen edellyttää voimakasta in- työpaikkaa, joiden korvaamiseksi on löydettä-
6065: vestointia koneisiin, mutta osahankintayrityk- vä haja-asutusalueilta muuta tuottavaa toimin-
6066: sen velkaantuneisuus ei saa nousta liian kor- taa. Pienyritystoiminnan tukeen tarkoitetut va-
6067: keaksi. rat soveltuvat hyvin maaseudulla harjoitettavan
6068: Vuonna 1987 alkanut yritysten voimakas pa- pienyritystoiminnan käynnistämisen rahoituk-
6069: nostus tuotekehitykseen ja tuotannon kehittä- seen.
6070: miseen alkaa tuottaa tuloksia, jolloin tarpeet Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6071: purkautuvat investointipaineena. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6072: Vuonna 1987 alkanut yritysten voimakas pa- muksen,
6073: nostaminen kehittämiseen tulee jatkumaan var-
6074: sinkin, mikäli kehittämisavustusten myöntämis- ettli hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6075: perusteita muutetaan siten, että myös konser- kehitysalueiden tuotantotoiminnan tu-
6076: niyritysten strategista asemaa parantavat kehit- kemiseksi ja lisliisi tuntuvasti pienyritys-
6077: tämishankkeet tulevat avustuksen piiriin. Täl- toiminnan tukea.
6078: löin kehittämisavustusten rahoituksen tarve
6079: nousee selvästi.
6080:
6081: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
6082:
6083: Markku Lehtosa11ri Jouni Backman
6084: 1988 vp. 107
6085:
6086: Toivomusaloite n:o 90
6087:
6088:
6089:
6090:
6091: Lehtosaari ym.: Yrittäjäkoulutuspaikkojen lisäämisestä
6092:
6093:
6094:
6095:
6096: Eduskunnalle
6097:
6098: Kuluvalle vuodelle teollisuuspiirit tilasivat ovat lisänneet huomattavasti koulutuksen ky-
6099: yrittäjäkoulutustilaisuuksia noin 28 miljoonalla syntää. Mikkelin läänin teollisuuspiirillä, kuten
6100: markalla. Koska kyseiseen tarkoitukseen oli muillakin teollisuuspiireillä, on valmiuksia lisä-
6101: käytettävissä vain noin 16 miljoonaa markkaa, tä koulutusta, jos tarkoitukseen saadaan tarvit-
6102: on kuluvan vuoden teollisuuspiirien koulutus- tavat varat.
6103: suunnitelmia jouduttu suuresti supistamaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6104: Yritysten kehittämisaktiivisuuden lisääntymi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6105: sen myötä yritysten koulutustarve- ja haluk- muksen,
6106: kuus on lisääntynyt suuresti myös Mikkelin lää-
6107: nissä. Lisäksi erilaiset kuntakohtaiset ja läänita- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6108: son kehittämisprojektit, kuten koko läänin kat- yrittäjäkoulutuspaikkojen lisäämiseksi
6109: tava yrittäjyyskampanja NUOTTA 88-89, kysyntää vastaavalle tasolle.
6110: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
6111:
6112: Markku Lehtosaari J onni Backman
6113: 108 1988 vp.
6114:
6115: Toivomusaloite n:o 91
6116:
6117:
6118:
6119:
6120: U. Leppänen ym.: Läänien kehittämisrahan tason korottamisesta
6121:
6122:
6123:
6124: Eduskunnalle
6125:
6126: Valtion tulo- ja menoarviossa on muutaman tävä kaikkia mahdollisia keinoja uusien työ-
6127: vuoden ajan ollut käytössä läänin kehittämis- paikkojen luomiseksi. Tätä asiaa palvelee myös
6128: raha, jonka turvin on käynnistetty lukuisa mää- läänien kehittämisraha.
6129: rä erilaisia läänien kehittämiseen ja työllisyyden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6130: lisäämiseen tähtääviä hankkeita. Läänin kehit- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6131: tämisrahan kysyntä on ollut suuri, ja se on muksen,
6132: omalta osaltaan ollut lisäämässä elinkeinotoi-
6133: mintojen aktiivisuutta kunnissa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6134: Maan sisäinen muuttoliike on muutaman vii- läänien kehittämisrahan tason korotta-
6135: me vuoden aikana selvästi lisääntynyt kohdis- miseksi nykyisestään niin, että mahdolli-
6136: tuen lähinnä pääkaupunkiseudulle. Muutto- suudet elinkeinotoimintojen aktivointiin
6137: tappio on voimakkainta kehitysaluelääneissä. nykyisestään tehostuisivat.
6138: Jotta muuttoliikettä voitaisiin hillitä, on käytet-
6139:
6140: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
6141:
6142: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
6143: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
6144: Tina Mäkelä
6145: 1988 vp. 109
6146:
6147: Toivomusaloite n:o 92
6148:
6149:
6150:
6151:
6152: U. Leppänen ym.: Pienyritystoiminnan tuen lisäämisestä
6153:
6154:
6155:
6156:
6157: Eduskunnalle
6158:
6159: Aluepoliittisilla toimenpiteillä on vuodesta semmin rahoitettiin sisäasiainministeriön hal-
6160: 1966 lähtien vaikutettu merkittävästi kehitys- linnonalan kautta, on siirtynyt KTM:n ja teolli-
6161: alueiden teollisuuden kehitykseen ja rakenteen suuspiirien rahoitettavaksi kyseiseltä momentil-
6162: muuttumiseen. Erityisen myönteistä on ollut ta. Pienyritystoiminnan tukemiseen on vuodelle
6163: aluepolitiikan työpaikkoja lisäävä ja sitä kautta 1988 myöntämisvaltuutta 35 miljoonaa mark-
6164: muuttoliikettä vähentävä vaikutus. Nykyisessä kaa. Tämä merkitsee sitä, että vuoden 1988
6165: tilanteessa, jolloin uusien työpaikkojen kasvu budjetissa on myöntämisvaltuutta reaalisesti 65
6166: ja myös maan sisäinen muuttoliike keskittyvät miljoonaa markkaa vähemmän kuin vuoden
6167: hyvin voimakkaasti pääkaupunkiseudulle, on 1987 budjetissa.
6168: aluepoliittisen rahoituksen merkitys jälleen ko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6169: rostumassa. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6170: Kehitysalueiden tuotantotoiminnan tukemi- muksen,
6171: seen on vuonna 1987 myöntämisvaltuutta 530
6172: miljoonaa markkaa. Vuoden 1988 tulo- ja me- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6173: noarviossa on kyseiselle momentille varattu pienyritystoiminnan tukemiseen tarkoi-
6174: myöntämisvaltuutta noin 500 miljoonaa mark- tettujen määrärahojen myöntämisval-
6175: kaa. Näin on tapahtunut siitäkin huolimatta, tuuden lisäämiseksi siten, että varat saa-
6176: että pienyritystoiminnan tukeminen, joka aikai- taisiin ainakin vuoden 1987 tasolle.
6177:
6178: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
6179:
6180: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
6181: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
6182: Tina Mäkelä
6183: 110 1988 rd.
6184:
6185: Hemställningsmotion nr 93
6186:
6187:
6188:
6189:
6190: Malm m.fl.: Om avlyftande av omsättningsskatt för koldioxidgas
6191: för gödsling i växthus
6192:
6193:
6194: Till Riksdagen
6195:
6196: Koldioxidgas har allt mera börjat användas användningsändamålet ett avlyftande av om-
6197: för gödsling av luften i växthus. Genom att till- sättningsskatten vid användning för nämnda
6198: sätta koldioxidgas utvecklas växterna bättre. ändamål.
6199: Genom att i priset på koldioxidgas ingår om- Med hänvisning till ovanstående föreslår vi
6200: sättningsskatt samtidigt som växthusodlarna är att riksdagen måtte hemställa
6201: s.k. primärproducenter belastar denna beskatt-
6202: ning produktionen på ett för odlarna ogynn- att regeringen måtte vidta åtgärder för
6203: samt sätt. att avlyfta omsättningsskatten jör växt-
6204: Eftersom koldioxidgasen används i växthus husod/are vid användning av koldioxid-
6205: som gödsel och gödsel inte heller i övrigt om- gas som göds/ing.
6206: sättningsskattebeläggs, motiverar redan själva
6207:
6208: Helsingfors den 11 februari 1988
6209:
6210: Håkan Malm Boris Renlund
6211: Håkan Nordman Henrik Westerlund
6212: Gustav Björkstrand
6213: 1988 vp. 111
6214:
6215: Toivomusaloite n:o 93 Suomennos
6216:
6217:
6218:
6219:
6220: Malm ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta kasvihuoneissa lan-
6221: noitukseen käytettäväitä hiilidioksidikaasulta
6222:
6223:
6224: Eduskunnalle
6225:
6226: Hiilidioksidikaasua on ryhdytty käyttämään itse käyttötarkoitus perusteen liikevaihtoveron
6227: yhä enemmän kasvihuoneiden ilman lannoituk- poistamiseen käytettäessä hiilidioksidikaasua
6228: seen. Hiilidioksidikaasua lisäämällä kasvit ke- lannoitukseen.
6229: hittyvät paremmin. Koska hiilidioksidikaasun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6230: hintaan sisältyy liikevaihtovero, mutta kasvi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6231: huoneviljelijät ovat ns. perustuottajia, verotus muksen,
6232: rasittaa tuotantoa viljelijöiden kannalta epä-
6233: edullisesti. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6234: Koska hiilidioksidikaasua käytetään kasvi- liikevaihtoveron poistamiseksi hiilidiok-
6235: huoneissa lannoitteena eivätkä lannoitteet muu- sidikaasua lannoitukseen käyttäviltä
6236: toinkaan ole liikevaihtoveron alaisia, antaa jo kasvihuoneviljelijöiltä.
6237: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
6238:
6239: Håkan Malm Boris Renlund
6240: Håkan Nordman Henrik Westerlund
6241: Gustav Björkstrand
6242: 112 1988 vp.
6243:
6244: Toivomusaloite n:o 94
6245:
6246:
6247:
6248:
6249: Mattila: Ympäristönsuojelun liittämisestä talousneuvoston toi-
6250: mintaan
6251:
6252:
6253: Eduskunnalle
6254:
6255: Ympäristöministeriön perustaminen poisti vosto teki jo v. 1984 valtioneuvostolle aloitteen
6256: monia puutteita ympäristöpoliittisessa suunnit- ympäristönsuojelun liittämisestä talousneuvos-
6257: telussa ja ohjauksessa. Ympäristöpolitiikan ja ton toimintaan tavoitteena, että tällä tasolla yh-
6258: talouspolitiikan suhde on kuitenkin määrittele- teensovitettaisiin talouspoliittisiin suuntaviivoi-
6259: mättä, eikä näiden merkittävien yhteiskuntapo- hin ympäristönsuojelunäkökohdat. Näin ei
6260: liittisten lohkojen toiminnallinen yhteys ole riit- toistaiseksi vielä ole menetelty, vaikka lisäänty-
6261: tävää. vät ympäristötalouteen liittyvät ongelmat me-
6262: OECD järjesti v. 1984 Pariisissa konferens- nettelyä puoltavatkin.
6263: sin, jossa käsiteltiin ympäristö- ja talouskysy- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
6264: myksiä. Yksi konferenssin johtopäätöksistä oli taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6265: se, että ympäristönäkökohdat on korostetun
6266: tärkeytensä vuoksi kytkettävä kiinteästi yleistä että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
6267: talouspolitiikkaa koskeviin päätöksiin. talousneuvostosta annetun lain ja ase-
6268: Ympäristönsuojeluneuvosto on useaan ottee- tuksen muuttamiseksi niin, että ympä-
6269: seen ottanut esille ympäristönsuojelun ohjauk- ristönsuojelutehtävä liitetään talousneu-
6270: seen ja rahoitukseen liittyviä näkemyksiä. Neu- voston toimintaan.
6271:
6272: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
6273:
6274: Kalevi Mattila
6275: 1988 vp. 113
6276:
6277: Toivomusaloite n:o 95
6278:
6279:
6280:
6281:
6282: Mattila ym.: Valtion- ja kunnallishallinnon tietojärjestelmien
6283: yhtenäistäruisestä
6284:
6285:
6286: Eduskunnalle
6287:
6288: Tietokoneiden käytön lisääntyminen julkises- rakentua kunnallishallinnon tietojärjestelmien
6289: sa hallinnossa on tuonut mukanaan muutamia varaan. Tässä vaiheessa tehtävänä on yhteis-
6290: laajakantoisia ongelmia. Yksi ongelma ilmenee työssä valtion ja kunnallishallinnon kanssa
6291: siinä, etteivät valtionhallinnon eri ministeriöt määrittää tiedostojen tietosisältö sekä sopia val-
6292: voi vaihtaa tietojaan tietokoneiden välityksellä. tionhallinnon määrittelemien tietojen siirtämi-
6293: Toinen suuri ongelma on nähtävissä julkisen sestä samoin kuin sopia tietojärjestelmien edel-
6294: sektorin - valtion ja kuntien - tietoaineksen leenkehittämisen ja ylläpidon vastuunjaosta.
6295: kirjavuudessa. Valtionhallinnossa tällainen edellyttää hallin-
6296: Valtioneuvoston kanslian ja eri ministeriöi- non eri tasojen tietotarpeiden uudelleenmäärit-
6297: den välisen ja samalla koko valtioneuvoston telyä. Edellä oleva tietää valtavaa järjestelytyö-
6298: työtä palvelevan tietojärjestelmän kehittäminen tä, mutta ellei tähän työhön ryhdytä mahdolli-
6299: edellyttää edellä mainittujen tahojen yhteistä ja simman nopeasti, keskitetyt rekisterit vain pai-
6300: tiivistä kehittämistyötä. Kehittämistyön yhtenä suvat, tietosuojariskit lisääntyvät, tiedon hyö-
6301: tavoitteena tulee olla eri hallinnonalojen tiedos- dyntäminen hallinnossa heikkenee ja tietojär-
6302: tojen siirtämisen tarvittaessa hallinnon alalta jestelmien ylläpidon kustannukset kasvamis-
6303: toiselle sekä yhtenäisten tietojen kokoamisen. taan kasvavat.
6304: Tähän saakka eri hallinnonalojen tietojärjestel- Viimeksi mainittua asiaa voidaan tarkastella
6305: miä on kehitetty hallinnonalakohtaisesti kiin- myös yhteiskuntapoliittiselta kannalta. Julkisen
6306: nittämättä riittävää huomiota tiedostojen mah- hallinnon tietojenkäsittelyn rakentuminen kun-
6307: dollisimman laajaan yhteiseen hyväksikäyttöön tien tietovarantojen ja kunnissa suoritettavan
6308: ja unohtamalla, että tiedostoja tarvitaan poh- tietojenkäsittelyn varaan merkitsee näet alueel-
6309: jaksi tulevaisuuden rakentamiselle. Nykyinen listen voimavarojen uudenlaista hyväksikäyt-
6310: tilanne aiheuttaa valitettavaa ajanhukkaa ja töä. Tämä on omiaan tukemaan alueen omista
6311: moninkertaista päällekkäistyötä. voimavaroista lähtevää kehitystyötä ja tätä tu-
6312: Tietojärjestelmien kehittämistyössä on aivan kevien organisaatioiden syntyä. Näin koko yh-
6313: liian vähän kiinnitetty huomiota siihen, että ke- teiskunnan kannalta vaikutukset ovat merkittä-
6314: rättävä tietoaines valtaosaltaan syntyy kunnal- viä aluepolitiikankin tehtäväkenttää ajatellen.
6315: lishallinnossa. Kunnallishallinnon tietojärjestel- Valitettavasti näitä vaikutuksia ei ole tarkem-
6316: mät ovat muodostuneet toiminnallisista tarpeis- min selvitelty.
6317: ta vastaamaan pääosin toimintarutiinien ratio- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6318: nalisoinnin tarpeeseen. Täten rakentuneet tieto- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6319: sisällöt ovat muodostuneet osin päällekkäisiksi muksen,
6320: valtionhallinnon tietosisältöjen kanssa. Vastai-
6321: sessa tietojärjestelmien kehittämisessä olisi että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
6322: suuntaa muutettava niin, että tietojärjestelmät miin valtioneuvoston kanslian ja eri mi-
6323: rakentuvat sen viranomaisen tietojenkäsittelyn nisteriöiden sekä valtion- ja kunnallis-
6324: varaan, jonka toimien tuloksena tieto syntyy. hallinnon tietojärjestelmien yhtenäistä-
6325: Usean toiminnon osalta tietojärjestelmät voivat miseksi.
6326:
6327: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
6328:
6329: Kalevi Mattila Hannu Tenhiälä Juhani Alaranta
6330: 114 1988 vp.
6331:
6332: Toivomusaloite n:o 96
6333:
6334:
6335:
6336:
6337: Mattila ym.: Maakaasuverkon rakentamisesta Oulun lääniin
6338:
6339:
6340:
6341: Eduskunnalle
6342:
6343: Idänkaupasta käydyssä keskustelussa on tuo- leen epävirallista kartoitusta. Näidenkin selvi-
6344: tu esiin myös maakaasun käytön lisääminen yh- tysten mukaan maakaasuverkoston laajentami-
6345: tenä merkittävänä kaupan tasapainottamisteki- nen myös Pohjois-Suomeen on saanut alueella
6346: jänä. Maakaasun käytön lisäämisellä olisi myös entistä laajempaa kiinnostusta. Sen on nähty
6347: työllisyyspoliittisia vaikutuksia, samalla kun se luovan nykyistä parempia edellytyksiä näiden
6348: olisi omiaan mahdollistamaan mahdollisimman alueiden taloudelliselle kasvulle ja kehitykselle.
6349: saasteettoman energian käytön. Energiavaih- Tiedossa oleviin maakaasun käyttömääriin löy-
6350: toehdon lisäksi maakaasulla on muitakin käyt- tyy todennäköisesti myös lisäkasvua, ja se mah-
6351: tömahdollisuuksia. Sitä voi raaka-aineena käyt- dollistaa jatkojalostuksen niin olemassa oleviin
6352: tää mm. kemian teollisuus. kuin uusiinkin tuotantolaitoksiin. Meneillään
6353: Maakaasun käytön lisääntyminen kaikkialla oleva rakennemuutoskin osaltaan kiirehtii maa-
6354: Euroopassa kertoo omaa kieltään sen hyviksi kaasuverkoston rakentamista mm. Oulun lää-
6355: todetuista ominaisuuksista. Parasta aikaa selvi- niin.
6356: tellään myös mahdollisuuksia maakaasuverkos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6357: ton vetämisestä Ruotsiin maamme kautta. Poh- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6358: jois-Suomessa on jo 1970-luvun alkupuolella muksen,
6359: laadittu mm. Pohjois-Pohjanmaan seutukaava-
6360: liiton toimesta selvitys maakaasun käyttömah- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
6361: dollisuuksista Oulun läänissä. Viime vuoden ai- miin maakaasuverkoston rakentamisek-
6362: kana maakaasun osalta suoritettiin uudel- si Oulun lääniin.
6363:
6364: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
6365:
6366: Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas
6367: 1988 rd. 115
6368:
6369: Hemställningsmotion nr 97
6370:
6371:
6372:
6373:
6374: Melin m.fl.: Om utförsäljning av statliga företag i aktiebolags-
6375: form till enskilda ägare
6376:
6377:
6378: Till Riksdagen
6379:
6380: Försäljning av offentligt ägda företag runtom procent sålts. Nedan ges en kort redogörelse för
6381: i världen väcker stort intresse. 1 England har re- motiven för statens företagsförvärv och argu-
6382: geringen sålt ett tjugotal statsföretag motsva- mentering för försäljning av statliga företag.
6383: rande en femtedel av den statliga företagssek- Då det gäller att utreda motiven för statens
6384: torn. Bl a det statliga telebolaget och bilföreta- övertagande eller grundande av de företag som
6385: get Jaguar har sålts till enskilda medan oljeföre- bildar den statliga bolagssektorn kan man klart
6386: taget British Gas, flygbolaget British Airways, urskilja en ledande bevekelsegrund: kapitalbris-
6387: Rolls Royce och flygfälten står i tur. Dessa ut- ten bland privata företagare. 1 Finland har bris-
6388: gör ytterligare en femtedel av statssektorn. ten på kapital inom den privata sektorn mer än
6389: 1 Frankrike har parlamentet lagstiftat om för- någon annan faktor bidragit till uppkomsten av
6390: säljningen av 65 statsägda företag under man- statliga företag, som till övervägande del efter
6391: datperioden 1986-91. Den borgerliga regering- år 1932 givits aktiebolagsform.
6392: ens försäljningsprogram har fått en framgångs- Kapitalbristen på privat håll är en känd histo-
6393: rik start. Medräknat dotterbolag har 18 av de 65 risk realitet. Det mest belysande exemplet härpå
6394: företag, bland dessa TV 1, som regeringen bes- är de järnvägsbyggen som i statlig regi igångsat-
6395: lutat sälja, sålts på 8 månader. tes under senare delen av 1800-talet. Kapital-
6396: Försäljningen av det första, storföretaget bristen på privat håll har i avgörande grad bi-
6397: Saint-Gobain, började senhösten 1986. Aktier- dragit till att staten grundat kraftbolagen Imat-
6398: na i statsföretagen som skall säljas uppskattas ran Voima Oy och Kemijoki Oy samt till inkö-
6399: till 200-300 mrd. francs. Vid försäljningen får pet av det konkursfärdiga Outokumpu koppar-
6400: de institutionelia storspararna teckna högst 25 verket i början av 1920-talet.
6401: procent av aktierna, de anställda 10 procent, Ett annat ledande motiv för statlig företag-
6402: maximum 25 procent får gå till utlandet. samhet har varit en ekonomisk nationalism som
6403: 1 Förbundsrepubliken Tyskland finns inte tagit sig uttryck i inköpet år 1918 av Ab W.
6404: mindre än 400 offentliga företag på försäljnings- Gutzeit, som då befann sig i norska händer.
6405: listan. Den statliga energikoncernen VEBA har Samma faktor har delvis spelat in vid förvärvet
6406: redan sålts. av Outokumpu, vid uppförandet av svavelsyre-
6407: 1 Japan har staten sålt statsjärnvägarna och och superfosfatfabriken samt nu under tiden ef-
6408: post- och teleföretagen. Delar av Japan Airlines ter andra världskriget vid grundandet av Typpi
6409: skall bjudas ut åt enskilda placerare. Försälj- Oy och Neste Oy.
6410: ningen begränsas inte till de större industrilän- Ambitionen att understöda och komplettera
6411: derna. - Liknande åtgärder förbereds eller har den offentliga regionalpolitiken har i synnerhet
6412: redan satts i gång i Belgien, Holland, ltalien, sedan 1950-talets början lett till grundandet av
6413: Portugal, Spanien, Turkiet och Österrike. nya statliga industrier i undersysselsättningsom-
6414: Statsföretagen i Österrike har under senaste ti- råden. Det har ofta gällt investeringar som den
6415: der råkat ut för uppseendeväckande förluster. privata sektorn på grund av osäker eller alltför
6416: 1 Sverige säljer den socialdemokratiska rege- otillräcklig avkastning inte intresserat sig för.
6417: ringen statsföretag. Luxor såldes till finländska Exempel på dylika företag är Otanmäki Oy,
6418: Nokia, beklädnadsföretaget Eiser och aktier i Rautaruukki Oy och Kemijärvi Oy.
6419: den statliga företagsgruppen Procordia, f.d. En stark bidragande orsak till statlig företag-
6420: Statsföretag säljs nu. Av PK-Banken har 15 samhet är önskan att av socialpolitiska skäl be-
6421: 116 1988 rd. - HM nr 97
6422:
6423: mästra samhälleliga problem, som inte kan eller styrelsen och försvarsmaktens industriföretag
6424: inte anses böra få lösas genom privata initiativ. såsom patronfabriken och beklädnadsfabriken,
6425: Som exempel på verksamhet av detta slag må vilka motiverats av beredskapsskäl. Dessa skul-
6426: nämnas tillverkningen och försäljningen av al- le undantas utförsäljning.
6427: koholdrycker i statlig regi genom Oy Alkoholi- 2. Företag med lagstadgad monopolställning
6428: liike Ab, samt etablerande av en rustningsin- såsom Alko och Yleisradio skulle inte beröras
6429: dustri så nära statens kontroll som möjligt. av försäljning.
6430: Huvuddelen av försvarsmaktens industrier om- 3. Av aktier i företag som praktiskt taget till
6431: bildades efter andra världskriget till ett bolag, 100 procent ägs av staten eller statliga institutio-
6432: Valmet Oy och produktionsinrättningarna har ner som Folkpensionsanstalten, Finlands Bank
6433: inriktats på civil produktion. etc. av företag som t ex Imatran Voima, Kemi-
6434: Ett motiv som ursprungligen spelat en viss ra, Neste, Outokumpu och Valmet kunde 25
6435: roll var statens avsikt att verka i prisbildnings- procent erbjudas privata köpare. Efter någon
6436: påverkande eller monopolförhindrande syfte. tid skulle en utvärdering av utfallet av delför-
6437: Om någon bransch starkt dominerats av privata säljningen göras.
6438: monopol, ville staten med hänvisning till all- 4. För Finnair och Enso-Gutzeit, som redan
6439: mänintresset etablera sig som konkurrent. Det- har 24 respektive 14 procent privata aktie-
6440: ta var ett av huvudmotiven för uppförandet av ägare, kunde upp till 50 procent erbjudas åt
6441: Veitsiluoto träförädlingsindustri. privata. Liksom i föregående grupp skulle här
6442: Exempel på direkt partipolitiskt inspirerade en utvärdering av försäljningen göras efter
6443: företagsprojekt finns även. Det kapitala miss- någon tid.
6444: lyckande som drabbade socialdemokraternas 5. Vissa företag vars statstillhörlighet är svår
6445: industriella skötebarn, bildrörsfabriken Valco att försvara såsom trafikföretaget Pohjolan Lii-
6446: Oy 1977-78 är ännu i färskt minne. kenne och Alkos restaurang- och hotellkedja
6447: Man söker i Finland förgäves efter ett renod- Arctia kunde med fördel säljas ut till enskilda.
6448: lat exempel på socialisering av ett existerande De medel som erhålls genom utförsäljningen
6449: privatägt företag. Närmast kommer måhända av statsföretag kunde lämpligen överföras till
6450: flygbolaget Aero Oy som fram till 1946 var en statlig fond för att befrämja industriell
6451: privatägt. 1 en tilläggsbudget år 1946 sägs bl a forskning och konkurrenskraft.
6452: ''Med hänsyn till flygtrafikens betydelse under Någon egentlig politisk debatt om försäljning
6453: förhållandena efter kriget, bör det anses nöd- av statsföretag kom aldrig i gång före riksdags-
6454: vändigt att flygtrafiken underkastas statens valet 1987. 1 själva verket har den nya regering-
6455: omedelbara bestämmanderätt. Statens inflytan- en redan slagit in på utförsäljning. För två år se-
6456: de skulle lämpligast förverkligas genom att dan motsatte sig socialdemokraterna försöket
6457: förskaffa staten aktiemajoriteten i Aero Oy". att låta Valmets pappersmaskinföretag gå in på
6458: Bakom denna formulering lär dölja sig ett börsen. Det som inte gick i föregående regering
6459: krav av den sovjetryska kontrollkommissionen är nu möjligt för den nya koalitionen. Valmet
6460: att det nationella flygbolaget med hänsyn till Paperikoneet Oy, där det privata Wärtsilä re-
6461: kontrollmöjligheterna borde ägas av staten. dan äger 35 procent av aktierna, ges nu möjlig-
6462: Med hänsyn till den livliga debatten om för- het att via börsen attrahera privat kapital.
6463: säljning av statsföretag ute i Europa, t ex i Telenokia där staten sedan 1981 ägt hälften
6464: Frankrike, England och Österrike, hade man har nu helt sålts till Nokia. Ursprungligen var
6465: väntat sig ett politiskt meningsutbyte i Finland teleföretaget Televa helt statligt. Någon egentlig
6466: före riksdagsvalet 1987. Endast sporadiska in- principdebatt om försäljning av statsföretag har
6467: lägg för och emot försäljning av statsföretag ännu inte förts i riksdagen men eftersom för-
6468: kunde noteras. säljningen av statlig egendom bör godkännas av
6469: En hel del privat kapital har skapats under de riksdagen kan man emotse en viss diskussion i
6470: senaste årtiondena. Man söker nu lönsamma riksdagen.
6471: placeringsobjekt, och en hel del statsföretag Åsikten att staten saknar ett egentligt ägarin-
6472: borde kunna attrahera aktieskaparna. Man kan tresse och därför bör sälja sina nuvarande före-
6473: göra en grov inledning av de existerande stats- tag och bättre använda sina resurser på annat
6474: företagen i fem olika grupper. håll har uttryckts av Pekka Korpinen, chef för
6475: 1. Till gruppen ämbetsverksmässig företag- Arbetarnas ekonomiska forskningsinstitut. Vi
6476: samhet kan räknas t ex Statsjärnvägarna, forst- håller kanske på att närma oss ett slags konsen-
6477: 1988 rd.- HM nr 97 117
6478:
6479: sus rörande ett minskat statligt engagemang i Nu finns emellertid dessa privata resurser att
6480: industri- och övriga företag. tillgå, vilket det ökade intresset för börsaffärer
6481: Det kapital som frigörs genom försäljning av utvisar.
6482: statsföretag kunde väl finna användning för att Med hänvisning tili det ovan sagda föreslår
6483: tillgodose statsbolagens kapitalförsörjning och i undertecknade att riksdagen måtte hemställa
6484: en ökad satsning på högre utbildning och forsk-
6485: ning. Dessa uppgifter är mera angelägna än att att regeringen jör att i akt och mening
6486: staten binder ett betydande kapital i företag att tillgodose statsbolagens kapitaljör-
6487: som verkar i marknadskonkurrens. sörjning vidtar åtgärder jör att tili en-
6488: Staten engagerade sig ursprungligen som skilda ägare helt eller delvis utjörsä/ja
6489: företagare p.g.a. bristen på privat riskkapital. statliga jöretag i aktiebo/agsform.
6490:
6491: Helsingfors den 11 februari 1988
6492:
6493: Ingvar S. Melin Jörn Donner Mauri Miettinen
6494: 118 1988 vp.
6495:
6496: Toivomusaloite n:o 97 Suomennos
6497:
6498:
6499:
6500:
6501: Melin ym.: Osakeyhtiöinä toimivien valtionyritysten myymisestä
6502: yksityisille
6503:
6504:
6505: Eduskunnalle
6506:
6507: Julkisessa omistuksessa olevien yritysten selle Nokialle, vaatetusyritys Eiser ja valtiolli-
6508: myyminen eri puolilla maailmaa herättää suurta sen yritysryhmän Procordian, aikaisemmin
6509: mielenkiintoa. Englannissa hallitus on myynyt Statsföretag, osakkeet ovat nyt myynnissä.
6510: noin 20 valtiojohtoista yritystä, mikä vastaa vii- PK-Bankenista on myyty 15 prosenttia. Jäljem-
6511: dennestä valtiollisesta yrityssektorista. Muun pänä lyhyt selostus valtion yrityshankintojen
6512: muassa valtiollinen teleyhtiö ja Jaguaarin au- perusteista ja perusteita valtion yritysten myy-
6513: toyritys on myyty yksityisille British Gas -öljy- miselle.
6514: yrityksen, British Airways -lentoyhtiön, Rolls Selvitettäessä perusteita niiden valtionyritys-
6515: Roycen ja lentokenttien odottaessa vuoroaan. ten haltuunottamiseen tai perustamiseen, jotka
6516: Nämä muodostavat toisen viidenneksen valtion muodostavat valtiollisen yhtiösektorin, voidaan
6517: sektorista. selvästi erottaa johtava vaikutin: yksityisyrittä-
6518: Ranskassa parlamentti on säätänyt lailla val- jien pääoman puute. Suomessa yksityisen sek-
6519: tion omistuksessa olevan 65 yrityksen myymi- torin pääoman puute on muita tekijöitä selvim-
6520: sestä toimikauden 1986-91 aikana. Porvarilli- min vaikuttanut valtionyritysten syntymiseen,
6521: sen hallituksen myyntiohjelma on lähtenyt me- joille suurimmaksi osaksi vuoden 1932 jälkeen
6522: nestyksellisesti liikkeelle. Tytäryhtiöt mukaan on annettu osakeyhtiömuoto.
6523: laskettuina 18 niistä 65 yrityksestä, näiden jou- Pääoman puute yksityisellä puolella on tun-
6524: kossa TV 1, jotka hallitus on päättänyt myydä, nettu historiallinen tosiasia. Valaisevin esimerk-
6525: myytiin kahdeksassa kuukaudessa. ki tästä on valtion käynnistämä rautateiden ra-
6526: Ensimmäisen suuryrityksen Saint-Gobainin kentaminen 1800-luvun loppupuolella. Yksityi-
6527: myynti alkoi myöhään syksyllä 1986. Myytä- sen puolen pääomapula on ratkaisevasti vaikut-
6528: vien valtionyritysten osakkeet arvioidaan 200- tanut siihen, että valtio on perustanut voimayh-
6529: 300 miljardiksi frangiksi. Myynnin yhteydessä tiöt Imatran Voima Oy ja Kemijoki Oy sekä os-
6530: institutionaaliset suursäästäjät saavat merkitä tanut konkurssikypsän Outokummun kupari-
6531: enintään 25 prosenttia osakkeista, työntekijät tehtaan 1920-luvun alussa.
6532: 10 prosenttia, ja enintään 25 prosenttia saadaan Toisena johtavana perusteena valtion yritys-
6533: myydä ulkomaille. toiminnalle on ollut taloudellinen nationalismi,
6534: Saksan Liittotasavallassa on jopa 400 julkista joka ilmeni vuonna 1918 Ab W. Gutzeitin osto-
6535: yritystä myyntilistalla. Valtiollinen energiakon- na. Yhtiö oli tuolloin norjalaisessa omistukses-
6536: serni VEBA on jo myyty. sa. Samalla tekijällä on osaksi ollut merkitystä
6537: Japanissa valtio on myynyt valtionrautatiet Outokummun hankinnassa, rikkihappo- ja su-
6538: ja posti- ja teleyritykset. Osia Japan Airlines perfosfaattitehtaan rakentamisessa sekä nyt toi-
6539: -yrityksestä tarjotaan yksityisille sijoittajille. sen maailmansodan jälkeisenä aikana Typpi
6540: Myynti ei rajoitu suurimpiin teollisuusmaihin. Oy:n ja Neste Oy:n perustamisessa.
6541: Vastaavia toimenpiteitä valmistellaan tai on jo Pyrkimys julkisen aluepolitiikan tukemiseen
6542: käynnistetty Belgiassa, Hollannissa, Italiassa, ja täydentämiseen johti erityisesti 1950-luvun
6543: Portugalissa, Espanjassa, Turkissa ja Itävallas- alusta lähtien uusien valtion teollisuuslaitosten
6544: sa. Itävallan valtionyritykset ovat viime aikoina perustamiseen alityöllistetyille alueille. Usein
6545: kärsineet huomiota herättäviä tappioita. kyseessä ovat olleet investoinnit, joita yksityi-
6546: Ruotsissa sosiaalidemokraattinen hallitus nen sektori epävarman tai liian vähäisen tuoton
6547: myy valtionyrityksiä. Luxor myytiin suomalai- vuoksi ei ole ollut kiinnostunut tekemään. Esi-
6548: 1988 vp. - TA n:o 97 119
6549:
6550: merkkeinä tällaisista yrityksistä ovat Otanmäki nin puolesta ja vastaan käytettyjä puheenvuo-
6551: Oy, Rautaruukki Oy ja Kemijärvi Oy. roja oli havaittavissa.
6552: Valtion yrittämistoiminnan voimakkaana Yksityistä pääomaa onkin luotu melkoisesti
6553: vaikuttimena on myös toive sosiaalipoliittisista vuosikymmenten aikana. Nyt etsitään kannat-
6554: syistä yhteiskunnallisten ongelmien voittami- tavia sijoituskohteita, ja monien valtionyritys-
6555: seen, joita ei voida tai joita ei tulisi saada rat- ten tulisikin kiinnostaa osakesäästäjiä. Nykyiset
6556: kaista yksityisin aloittein. Esimerkkinä tämän- valtionyritykset voidaan jakaa karkeasti viiteen
6557: laatuisesta toiminnasta mainittakoon alkoholi- eri ryhmään.
6558: juomien valtion piirissä tapahtunut valmistus ja 1. Virastomaisen yrittämisen ryhmään voi-
6559: myynti Oy Alkoholiliike Ab:n kautta sekä va- daankin lukea esim. Valtionrautatiet, metsähal-
6560: rusteluteollisuuden luominen niin lähelle val- litus ja puolustusvoimien teollisuusyritykset,
6561: tion valvontaa kuin mahdollista. Suurin osa kuten patruunatehdas ja vaatetustehdas, joita
6562: puolustuslaitoksen teollisuuslaitoksista muutet- perustellaan valmiussyillä. Näitä ei asetettaisi
6563: tiin toisen maailmansodan jälkeen yhdeksi yh- myytäväksi.
6564: tiöksi, Valmet Oy:ksi, ja tuotantolaitokset on 2. Myynti ei koskisi lain säätämässä mono-
6565: suunnattu siviilituotantoon. poliasemassa olevia yrityksiä kuten Alkoa ja
6566: Peruste, jolla alun perin oli tiettyä merkitys- Yleisradiota.
6567: tä, oli valtion tarkoitus toimia hinnanmuodos- 3. Lähes sataprosenttisesti valtion tai valtion
6568: tukseen vaikuttavassa tai monopolisoitumista laitosten, kuten Kansaneläkelaitos ja Suomen
6569: estävässä tarkoituksessa. Jos jokin toimiala oli Pankki jne., omistamien yritysten osakkeista ja
6570: voimakkaasti yksityisten monopolien hallinnas- yrityksistä, kuten esim. Imatran Voima, Kemi-
6571: sa, halusi valtio yleiseen etuun vedoten perustaa ra, Neste, Outokumpu ja Valmet, 25 prosenttia
6572: kilpailevaa toimintaa. Tämä oli pääsyitä Veitsi- voitaisiin tarjota yksityisille ostajille. Jonkin
6573: luodon puunjalostusteollisuuden rakentami- ajan kuluttua myynnin tulokset arvioitaisiin.
6574: seen. 4. Finnairista ja Enso-Gutzeitista, joissa
6575: Myös suoranaisen puoluepoliittisen innoituk- edellisessä on jo 24 ja jälkimmäisessä 14 pro-
6576: sen synnyttämistä yrityshankkeista on esimerk- senttia yksityisiä osakkeenomistajia, voitaisiin
6577: kejä. Sosiaalidemokraattien teollisen lempilap- 50 prosenttia tarjota yksityisille. Kuten edelli-
6578: sen, kuvaputkitehdas Valco Oy:n 1977-1978, sessäkin ryhmässä myynnistä tehtäisiin arvio
6579: täydellinen epäonnistuminen on vielä tuoreessa jonkin ajan kuluttua.
6580: muistissa. 5. Eräät yritykset, joiden kuulumista valtiol-
6581: Suomessa on turha etsiä tyylipuhdasta esi- le on vaikea puolustaa, kuten liikenneyritys
6582: merkkiä yksityisen omistuksessa olevan yrityk- Pohjolan Liikenne ja Alkon ravintola- ja hotel-
6583: sen sosialisoinnista. Lähimmäksi tulee ehkä len- liketju Arctia, voitaisiin hyvin myydä yksityi-
6584: toyhtiö Aero Oy, joka vuoteen 1946 saakka oli sille.
6585: yksityisomistuksessa. Vuoden 1946 eräässä lisä- Valtion yrityksien myymisestä saatavat varat
6586: budjetissa todetaan mm.: "Lentoliikenteen mer- voitaisiin siirtää valtion rahastoon teollisen tut-
6587: kitykseen nähden sodan jälkeisissä olosuhteissa kimuksen ja kilpailukyvyn edistämiseksi.
6588: on pidettävä välttämättömänä, että maan lento- Varsinaista poliittista keskustelua valtionyri-
6589: liikenne saatetaan valtion välittömän määrää- tysten myymisestä ei käynnistynyt ennen vuo-
6590: misvallan alaiseksi. Tämä valtion määräämis- den 1987 eduskuntavaaleja. Itse asiassa uusi
6591: valta lentoliikenteeseen on katsottu sopivimmin hallitus on lähtenyt myyntilinjalle. Kaksi vuotta
6592: voitavan toteuttaa hankkimalla valtiolle osake- sitten sosiaalidemokraatit vastustivat yritystä
6593: enemmistö Aero Oy:ssä." antaa Valmetin paperikoneyrityksen mennä
6594: Tässä muotoilussa piillee neuvostovenäläisen pörssiin. Mikä edellisessä hallituksessa ei onnis-
6595: valvontakomission vaatimus siitä, että valtion tunut, on nyt mahdollista uudessa koalitiossa.
6596: tulisi valvontamahdollisuuksia ajatellen omis- Valmet Paperikoneet Oy:lle, josta yksityinen
6597: taa kansallinen lentoyhtiö. Wärtsilä omistaa jo 35 prosenttia osakkeista,
6598: Valtionyritysten myyntiä koskeneen Euroo- annetaan nyt mahdollisuus pörssin kautta vetää
6599: passa, esim. Ranskassa, Englannissa ja Itäval- yksityistä pääomaa puoleensa.
6600: lassa, käydyn vilkkaan keskustelun huomioon Telenokia, josta valtio vuodesta 1980 lähtien
6601: ottaen olisi odottanut poliittista ajatustenvaih- on omistanut puolet, on nyt myyty kokonaan
6602: toa Suomessa ennen vuoden 1987 eduskunta- Nokialle. Alun perin teleyritys Televa oli täysin
6603: vaaleja. Vain hajanaisia valtionyritysten myyn- valtiollinen. Varsinaista periaatteellista keskus-
6604: 120 1988 vp. -TA n:o 97
6605:
6606: telua valtionyritysten myymisestä ei ole vielä mukseen. Nämä tehtävät ovat aiheellisempia
6607: käyty eduskunnassa. Koska eduskunnan tulee kuin se, että valtio sitoo huomattavan pääoman
6608: kuitenkin hyväksyä valtion omaisuuden myymi- markkinakilpailussa toimiviin yrityksiin.
6609: nen, eduskunnassa on odotettavissa tiettyä kes- Valtio lähti alun perin yrittäjäksi yksityisen
6610: kustelua. riskipääoman puutteen vuoksi. Nyt on kuiten-
6611: Työväen taloudellisen tutkimuslaitoksen joh- kin yksityisiä resursseja käytettävissä, minkä
6612: taja Pekka Korpinen on esittänyt mielipiteen, pörssikauppoihin lisääntynyt kiinnostus osoit-
6613: jonka mukaan valtiolta puuttuu varsinainen taa.
6614: omistajan intressi, ja valtion tulee tämän vuoksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6615: myydä nykyiset yrityksensä ja käyttää parem- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6616: min resurssejaan muulla taholla. Olemme ehkä muksen,
6617: lähenemässä eräänlaista konsensusta, mitä val-
6618: tion osallistumiseen teollisuus- ja muihin yrityk- että hallitus valtionyhtitJiden pääoma-
6619: siin tulee. huollosta huo/ehtimiseksi ryhtyisi toi-
6620: Valtionyritysten myynnistä vapautuvalle pää- menpiteisiin osakeyhtiömuotoisten val-
6621: omalle olisi käyttöä valtionyhtiöiden pää- tionyritysten myymiseksi kokonaan tai
6622: omahuollon turvaamisessa ja panostuksen li- osittain yksityisille omistajille.
6623: säämisessä korkeampaan koulutukseen ja tutki-
6624:
6625: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
6626:
6627: Ingvar S. Melin Jörn Donner Mauri Miettinen
6628: 1988 vp. 121
6629:
6630: Toivomusaloite n:o 98
6631:
6632:
6633:
6634:
6635: Miettinen: Nestemäisten polttoaineiden varmuusvaraston raken-
6636: tamisesta Ristiinaan
6637:
6638:
6639: Eduskunnalle
6640:
6641: Mikkelin läänin teollisuustoimikunnassa on Varmuusvaraston paras sijoituspaikka lää-
6642: valmistunut tämän vuosikymmenen alussa lää- nissä on Ristiina, joka täyttää kuljetusyhteyk-
6643: nin energiaohjelma, jossa on esitetty useita toi- siensä, sijaintinsa sekä kallioperänsä puolesta
6644: menpiteitä mm. kotimaisten polttoaineiden tuo- varastolle asetettavat edellytykset. Ristiinan
6645: tannon ja käytön edistämiseksi, energian sääs- kunta onkin tehnyt asiasta valtiovarainministe-
6646: tämisen ja taloudellisen käytön edistämiseksi, riölle ja kauppa- ja teollisuusministeriölle aloit-
6647: energiatutkimuksen kehittämiseksi sekä ener- teen, jota läänin teollisuustoimikunta tukee.
6648: giahuollon varmuuden lisäämiseksi. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
6649: Yhtenä keskeisenä toimenpide-ehdotuksena taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6650: ohjelmaan liittyy varmuusvaraston rakentami- i
6651: nen Mikkelin lääniin. Valtakunnallisen energia- että hal/ttus ryhtyisi toimenpiteisiin
6652: huollon varmuuden kannalta ei ole ilman mer- nestemäisten polttoaineiden varmuusva-
6653: kitystä se seikka, että Mikkelin lääni on maan raston rak~rztamiseksi Ristiinaan.
6654: ainoa lääni, jossa ei ole nestemäisten polttoai-
6655: neiden varmuusvarastoa.
6656: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
6657:
6658: Mauri Miettinen
6659:
6660:
6661:
6662:
6663: 11 2804450
6664: 122 1988 vp.
6665:
6666: Toivomusaloite n:o 99
6667:
6668:
6669:
6670:
6671: Moilanen ym.: Ulkomaille muuttaneen Suomesta saaman eläk-
6672: keen verottamisesta
6673:
6674:
6675: Eduskunnalle
6676:
6677: Ulkomailla asuvat, jotka saavat eläke- tai 35 OJo:ksi, mikä joissakin tapauksissa johtaa
6678: palkkatuloa Suomesta ja joilla ei ole olennaisia epäoikeudenmukaiseen tulokseen. Kun kysees-
6679: siteitä Suomeen, ovat verovelvollisia myös Suo- sä on tavallinen eläketulo, on pidätetty vero ta-
6680: messa. Päällekkäistä verotusta on pyritty vält- vallisesti liian suuri, joskin suurissa eläkkeissä
6681: tämään valtioiden välisin kahdenkeskisin vero- se vastaavasti on normaalia pienempi.
6682: sopimuksin. Edellä kerrotun perusteella ehdotamme edus-
6683: Suuntaus uusia sopimuksia solmittaessa on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6684: ollut se, että Suomen valtio verottaa kaikkea
6685: maastamme maksettavaa eläketuloa, mutta toi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6686: nen sopimusmaa ottaa Suomeen maksetun ve- säänniJsten muuttamiseksi niin, että ul-
6687: ron huomioon, jolloin Suomesta maksettu tulo komaille muuttanut verovelvollinen vii-
6688: vaikuttaa vain uudessa asuinmaassa pidätettä- meistään lopullisessa verotuksessa mak-
6689: vän veron progressioon. saisi eläketuloistaan veroa vain sen pro-
6690: Suomesta maksetusta eläkkeestä maassam- sentin mukaan, mikä hänelle tulojen pe-
6691: me pidätetty ns. lähdevero on määritelty kes- rusteella kuuluu.
6692: kimääräisen tulon veroprosentin suuruiseksi,
6693:
6694: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
6695:
6696: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala
6697: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
6698: Jorma Fred
6699: 1988 vp. 123
6700:
6701: Toivomusaloite n:o 100
6702:
6703:
6704:
6705:
6706: Moilanen ym.: Mielenterveyspalvelujen lisäämisestä pääkau-
6707: punkiseudulla
6708:
6709:
6710: Eduskunnalle
6711:
6712: Nyky-yhteiskunnassa työelämä aiheuttaa mo- misten tukemisessa ja työkyvyn säilyttämisessä.
6713: nenlaisia paineita. Yhä ajankohtaisemmaksi on Tälle alueelle kohdistetut varat tulevat mielen-
6714: nousemassa kysymys, miten yksilö kestää näi- terveysongelmien ehkäisy- ja hoitotuloksina
6715: den paineiden ja muutosten keskellä. Useiden moninkertaisesti korvatuiksi yhteiskunnalle,
6716: voimat uupuvat, kun he palavat loppuun. mikäli asianmukaiset mielenterveyspalvelut jär-
6717: Yhä suurempi osa työkyvyttömyys- ja var- jestetään. Tämä on juuri sitä terveydenhuollon
6718: haiseläkkeistä myönnetään psyykkisten syiden aluetta, jolla kustannus-hyöty-suhde on suuri
6719: perusteella. Itsemurhaluvut ovat korkeita, eten- ja jolla siten on j~merkittävät taloudellisetkin
6720: kin Helsingissä. Samanaikaisesti maassamme ja syyt palvelujen ehittämiseen inhimillisistä
6721: eritoten Helsingissä ja pääkaupunkiseudun myönteisistä vaik uksista puhumattakaan.
6722: muissa suurissa kaupungeissa vallitsee suuri Edellä sanotun erusteella ehdotamme kun-
6723: epäsuhta mielenterveyspalvelujen kysynnän ja nioittaen edusku an hyväksyttäväksi toivo-
6724: tarjonnan välillä. Mikäli näitä palveluja olisi muksen,
6725: nykyistä enemmän saatavilla, monet loppuun-
6726: palamiset, itsemurhat ja korjaamattomat vau- ettli hallitus pikaisesti ryhtyisi toimiin
6727: riot voitaisiin ehkäistä. Tämä edellyttää psyko- mielenterveyspalvelujen parantamiseksi
6728: logiasiantuntemuksen lisäämistä terveyskeskuk- ja erityisesti psykologin virkojen lislili-
6729: sissa ja työterveydenhuollossa. Työterveyden- miseksi Helsingissli ja plilikaupunkiseu-
6730: huolto palvelee myös työnohjausta, jolla on dulla.
6731: suuri merkitys paineiden keskellä toimivien ih-
6732:
6733: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
6734:
6735: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala
6736: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
6737: 124 1988 vp.
6738:
6739: Toivomusaloite n:o 101
6740:
6741:
6742:
6743:
6744: Mäkelä ym.: Velkojen korkojen omavastuuosuuden poistami-
6745: sesta verotuksessa
6746:
6747:
6748: Eduskunnalle
6749:
6750: Korkojen verovähennyskelpoisuuden oma- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6751: vastuuosuus rasittaa erityisesti pienituloisia ih- muksen,
6752: misryhmiä, kuten vastavalmistuneita opiskeli-
6753: joita, joiden velkataakkakin on suuri. Omavas- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6754: tuuosuuden poistamisella ei myöskään rasitet- velkojen korkojen omavastuuosuuden
6755: taisi valtiontaloutta kohtuuttomasti. poistamiseksi verotuksesta.
6756: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6757:
6758: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
6759:
6760: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
6761: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
6762: 1988 vp. 125
6763:
6764: Toivomusaloite n:o 102
6765:
6766:
6767:
6768:
6769: Mäkelä ym.: Invalidivähennyksen korottamisesta verotuksessa
6770:
6771:
6772:
6773: Eduskunnalle
6774:
6775: Invalidivähennyksen markkamäärä on sel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6776: västi jäänyt jälkeen hinta- ja palkkakehitykses- invalidivähennyksen markkamäärän ko-
6777: tä. Tämä rasittaa erityisesti pienituloisia invali- rottamiseksi verotuksessa.
6778: deja.
6779: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
6780: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6781: muksen,
6782:
6783: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
6784:
6785: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
6786: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
6787: 126 1988 vp.
6788:
6789: Toivomusaloite n:o 103
6790:
6791:
6792:
6793:
6794: Mäkelä ym.: Invalidivähennyksen palauttamisesta kunnallis-
6795: verotukseen
6796:
6797:
6798: Eduskunnalle
6799: Pienituloiset vammaiset, invalidit ja eläkeläi- too myös se, että invalidivähennyksen määrä on
6800: set kokevat pahimmiksi epäkohdiksi epäoikeu- pieni eikä sitä tehdä kunnallisverotuksessa.
6801: denmukaisen verotuksen ja asumiskustannus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6802: ten korkeuden. Erityisesti pääkaupunkiseudulla nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6803: korkeat asumiskustannukset ja korkea verotus muksen,
6804: ovat pienituloisten menoista suurin menoerä.
6805: Verotuksen epäoikeudenmukaisuutta osoit- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
6806: taa mm. Helsingin verotustilasto, jonka mu- verotuksen muuttamiseksi siten, että
6807: kaan verot kerätään pääasiassa henkilöverotuk- kunnallisverotukseen palautettaisiin in-
6808: sella. Alle 50 000 markan vuositulon saajia kau- validivähennys, jonka yläraja olisi 5 000
6809: pungissa on vajaat 200 000. markkaa.
6810: Verotuksen epäoikeudenmukaisuudesta ker-
6811:
6812: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
6813:
6814: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
6815: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
6816: 1988 vp. 127
6817:
6818: Toivomusaloite n:o 104
6819:
6820:
6821:
6822:
6823: Mäkelä ym.: Takautuvasti maksettavien eläkkeiden verotus-
6824: käytännön muuttamisesta
6825:
6826:
6827: Eduskunnalle
6828:
6829: Useissa tapauksissa eläkkeen myöntäminen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6830: takautuvasti aiheuttaa eläkkeensaajan verotuk- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6831: sen huomattavan kiristymisen. Takautuvat suo- mtJksen,
6832: ritukset johtuvat mm. valitusten johdosta elä-
6833: kehakemusten käsittelyyn kuluneesta ajasta. että hallitus ryhtyisi toimiin verotus-
6834: Taannehtivat korjaukset voivat koskea useam- käytännön muuttamiseksi siten, ettei
6835: man vuoden ajanjaksoa. Tällöin voi pienestä- takautuvisio eläkesuorituksista pidätet-
6836: kin eläkkeestä joutua maksamaan runsaasti täisi yli normaalin pidätysmäärän.
6837: veroa, vaikka eläke olisi aikanaan maksettuna
6838: ollut veroton.
6839:
6840: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
6841:
6842: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
6843: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
6844: 128 1988 vp.
6845:
6846: Toivomusaloite n:o 105
6847:
6848:
6849:
6850:
6851: Mäkelä ym.: Pienyritysten vapauttamisesta liikevaihtoverosta
6852:
6853:
6854:
6855: Eduskunnalle
6856:
6857: Pienyrittäjät joutuvat työssään kilpailemaan Kohtuullisen toimeentulon antava kotiteolli-
6858: pitkälle erikoistuneen ja automatisoituneen suustuotteiden valmistaminen tarjoaisi myös
6859: massatuotannon kanssa. Pienyrittäjien on vai- osa-aikatyötä tarvitseville yhden vaihtoehdon.
6860: kea siinä kohtuullisesti selviytyä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6861: Pienyrittäjyys perustuu pääasiassa ihmisen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6862: työhön, jossa kustannussäästöjen aikaansaami- muksen,
6863: nen on vaikeaa. Liian ankaran kilpailutilanteen
6864: seuraus on useasti pienyritystoiminnan lopetta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6865: minen, mikä työllisyyden kannalta on aina vali- liikevaihtoveron poistamiseksi pienyri-
6866: tettava tapahtuma. tyksiltä, joilla on alle kymmenen työnte-
6867: Pienyrittäjien aseman parantamiseksi tulisi kijää ja joiden liikevaihtovero on vähäi-
6868: liikevaihtovero poistaa heidän työnsä tuotteilta. nen.
6869: Se parantaisi ratkaisevasti pienyritystoiminnan
6870: edellytyksiä maassamme.
6871: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
6872:
6873: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
6874: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
6875: 1988 vp. 129
6876:
6877: Toivomusaloite n:o 106
6878:
6879:
6880:
6881:
6882: Mäkelä ym.: Eri potilasryhmien aseman tasapuolistamisesta auto-
6883: veron palautuksessa
6884:
6885:
6886: Eduskunnalle
6887: Nykyisen autoverolain mukaan on sydän- Tällainen määrittely ottaisi tasapuolisemmin
6888: ja verisuonitautipotilailla ollut huomattavia huomioon eri potilasryhmät.
6889: vaikeuksia autoveronpalautuksen saamisessa, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6890: vaikka edellytysten mm. lääkärinlausunnon pe- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6891: rusteella olisi pitänyt olla olemassa. muksen,
6892: Invalidiautotoimikunnan mietinnössä ehdo-
6893: tettiin liikuntavamman käsitteen korvaamista että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6894: alaraajojen puuttumisesta tai toiminnanvaja- auto- ja moottoripyöräverosta annetun
6895: vuudesta johtuvan haitta-asteen käsitteenä. lain muuttamiseksi autoveron palautuk-
6896: Tämä selkiinnyttäisi lain soveltamista. sen saattamiseksi tasapuolisemmaksi eri
6897: Mietinnössä ehdotettiin myös muun kuin ala- potilasryhmille.
6898: raajavammasta johtuvan sairauden, vian tai
6899: vamman aiheuttaman liikkumisvaikeuden hy-
6900: väksymistä autoveron palautuksen perusteeksi.
6901: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
6902:
6903: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
6904: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
6905: 130 1988 vp.
6906:
6907: Toivomusaloite n:o 107
6908:
6909:
6910:
6911:
6912: Mäkelä ym.: Autoveron palautusjärjestelmän kehittämisestä
6913: sotainvalidien osalta
6914:
6915:
6916: Eduskunnalle
6917: Nykyisin edellytetään autoveronpalautukseen sentti olisi sama kuin heidän invaliditeettipro-
6918: vammaa, joka on haitta-asteeltaan 80 ltfo, tai senttinsa. Tällä toimenpiteellä pystyttäisiin an-
6919: mikäli työn, opiskelun tai muun seikan takia tamaan valtiovallan toimesta hieman lisää tun-
6920: auto on välttämätön, prosentti on 60. Maas- nustusta näille maamme itsenäisyyden turvan-
6921: samme on runsaasti sotainvalideja, joilla invali- neille miehille.
6922: diteettiprosentti on pienempi, mutta todellinen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6923: haitta on huomattavasti tätä suurempi. Vanha- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6924: na heidän invaliditeettinsa haitat korostuvat en- muksen,
6925: tisestään ja auton tarve on tätä kautta normaa-
6926: lia suurempi. ettii hallitus ryhtyisi villittömiisti toi-
6927: Autovero on tällä hetkellä maassamme kor- menpiteisiin autoveron palauttamiseksi
6928: kea ja veteraanien eläkkeet ja etuisuudet varsin sotainvalideille myös silloin, kun haitta-
6929: pieniä. Tämän takia tulisi harkita autoveron pa- aste on alle 80 %, siten ettii palautuspro-
6930: lauttamista sotainvalideille heidän invaliditeet- sentti olisi sama kuin heidiin invalidi-
6931: tinsa prosentin mukaan siten, että palautuspro- teettiprosenttinsa.
6932:
6933: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
6934:
6935: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
6936: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
6937: 1988 vp. 131
6938:
6939: Toivomusaloite n:o 108
6940:
6941:
6942:
6943:
6944: Mäkelä ym.: Nuorten yritystoiminnan edistämisestä
6945:
6946:
6947:
6948: Eduskunnalle
6949:
6950: Tämän päivän nuoret valmistautuvat työelä- ja tuotantoyhteisöjä. Paikalliset, pienimuotoi-
6951: mään tilanteessa, jossa työn asema ja sisältö, set nuorten omat yritykset ja työyhteisöt tarjoa-
6952: työn ja vapaa-ajan suhde sekä työtä koske- vat mielekästä työtä ja ovat eräs työllistymis-
6953: vat arvot ja normit ovat muuttumassa. Arvo- mahdollisuus. Nuorten omaehtoisen työn muo-
6954: jen muutos suhteessa työhön on tapahtumassa tona voi olla osuuskunta, yhdistys, osakeyhtiö
6955: koko yhteiskunnassa, mutta suunnannäyttäjinä tai muu yritysmuoto, ammatinharjoittaja, yh-
6956: ovat ennen kaikkea nuoret. He odottavat työl- teisomistuksellinen maatila, palvelukeskus tms.
6957: tään ensisijaisesti mielenkiintoisuutta ja haluai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6958: sivat itsenäistä, luovaa, hyödyllistä ja vaihtele- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6959: vaa työtä. Tämä yhdessä perinteisen palkka- muksen,
6960: työn määrän vähenemisen kanssa korostaa
6961: nuorten oman yrittäjätoiminnan ja työyhteisö- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
6962: jen edistämistä. nuorten oman yrittäjätoiminnan ja työ-
6963: Työllisyyspolitiikalla tulisi edistää ja tukea yhteisöjen edistämiseksi.
6964: nuorten omia ja heidän itsensä hallitsemia työ-
6965:
6966: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
6967:
6968: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
6969: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
6970: 132 1988 vp.
6971:
6972: Toivomusaloite n:o 109
6973:
6974:
6975:
6976:
6977: Mäkelä ym.: Määrärahasta kotimaisten polttoaineiden labora-
6978: torion investointeihin
6979:
6980:
6981: Eduskunnalle
6982:
6983: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
6984: alainen kotimaisten polttoaineiden laboratorio nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6985: on toiminut Jyväskylässä vuodesta 1980 alkaen. muksen,
6986: Se on yksi VTT:n kuudella eri paikkakunnalla
6987: sijaitsevista aluelaboratorioista, ja sen palve- että hallitus varaisi riittävät varat Val-
6988: luksessa työskentelee runsaat 80 henkilöä. tion teknillisen tutkimuskeskuksen alai-
6989: Kotimaisten polttoaineiden laboratorion uu- sen kotimaisten polttoaineiden laborato-
6990: sien toimitilojen vaatimiin investointeihin tulee rion uusien toimitilojen vaatimiin inves-
6991: varata määrärahat valtion tulo- ja menoar- tointeihin Jyväskylässä.
6992: vioon. Vuoden 1986 tulo- ja menoarviossa
6993: hankkeeseen on osoitettu 11 000 000 markkaa.
6994:
6995: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
6996:
6997: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
6998: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
6999: 1988 vp. 133
7000:
7001: Toivomusaloite n:o 110
7002:
7003:
7004:
7005:
7006: Mäkipää ym.: Polttoaineveron osuutta vastaavan avustuksen
7007: suorittamisesta invalideille
7008:
7009:
7010: Eduskunnalle
7011:
7012: Invalidit ovat paljossa vähemmälle osalle jää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7013: nyt ihmisryhmä muihin verrattuna. Siksi heidän nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7014: asemansa parantamiseksi olisi tehtävä kaikki muksen,
7015: mahdollinen. Tämän vuoksi olisi myös heidän
7016: maksamastaan auton polttoaineesta saatava että hallitus ryhtyisi toimiin polttoai-
7017: valtionvero pois, jottei heidän tarvitsisi sitä neveron osuutta vastaavan avustuksen
7018: maksaa, kuten heidän ei tarvitse maksaa auto- suorittamiseksi invalideille.
7019: veroakaan ainakaan kokonaan.
7020: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
7021:
7022: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
7023: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
7024: Marita Jurva
7025: 134 1988 vp.
7026:
7027: Toivomusaloite n:o 111
7028:
7029:
7030:
7031:
7032: Mäkipää ym.: Sähköistämisen loppuun saattamisesta
7033:
7034:
7035:
7036: Eduskunnalle
7037:
7038: Suomessa on vielä joitakin alueita ilman säh- auttaa sähköverkoston rakentamisen kustan-
7039: köä. Vaikka sähkön saanti on nykyisin teknises- nuksissa tällaisia syrjäseutuja.
7040: ti mahdollista syrjäistenkin alueiden ihmisten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7041: tarpeita tyydyttämään, niin taloudellisesti se nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7042: tuottaa monille sähkön tarvitsijoille ylivoimai- muksen,
7043: sia esteitä. Monilta elinkelpoisilta maatiloilta
7044: puuttuu sähkö, ja ellei asiaa pian hoideta kun- ettii hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7045: toon, eivät viljelijät kykene tasapuolisesti kil- siihktJverkoston rakentamiseksi niille
7046: pailemaan ja saavuttamaan riittävää toimeentu- alueille, joilta se puuttuu.
7047: loa puutteellisissa olosuhteissa. Valtion tulee
7048:
7049: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
7050:
7051: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
7052: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
7053: Marita Jurva
7054: 1988 vp. 135
7055:
7056: Toivomusaloite n:o 112
7057:
7058:
7059:
7060:
7061: Mäkipää ym.: Geologisen tutkimustyön tehostamisesta
7062:
7063:
7064:
7065: Eduskunnalle
7066:
7067: Maamme kaivosteollisuutta uhkaa lähitule- ainesaanti metalliteollisuudelle, tulisi pikaisesti
7068: vaisuudessa vakava raaka-ainepula, sillä maam- tehostaa geologista tutkimustyötä ja saada tä-
7069: me kaivosten malmivarat alkavat uhkaavasti hän tarkoitukseen lisää määrärahoja.
7070: ehtyä. Uusia suuria malmilöydöksiä ei ole vii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7071: meisten vuosien aikana löydetty, tai löydökset nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7072: ovat olleet hyödyntämiskelvottomia. muksen,
7073: Suomen maaperässä on kuitenkin todistetta-
7074: vasti vielä runsaasti malmivaroja, joiden tark- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7075: kaa sijaintia ei kuitenkaan ole pystytty määrit- geologisen tutkimustyön tehostamiseksi
7076: telemään. Jotta turvattaisiin kotimainen raaka- uusien malmilöydösten esille saamiseksi.
7077:
7078: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
7079:
7080: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
7081: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
7082: Marita Jurva
7083: 136 1988 vp.
7084:
7085: Toivomusaloite n:o 113
7086:
7087:
7088:
7089:
7090: Mäkipää ym.: Valtion virastotalon rakentamisesta Ulvilaan
7091:
7092:
7093:
7094: Eduskunnalle
7095:
7096: Ulvilasta puuttuvat valtion paikallishallinnon hallinnon toimitilojen järjestämiseksi Ulvilan
7097: keskeisimmät palvelut. Ainoastaan poliisilla on kunta esittää valtion virastotalon rakentamista.
7098: kunnassa toimipaikka, ja nimismiespiiri muut- Virastotalon kerrosalan tulisi olla vähintään
7099: taa uusiin tiloihin maaliskuussa 1988 palo- ja 1 200m 2 , jolloin hankkeen kokonaiskustannuk-
7100: poliisiasemarakennuksen valmistuttua. set olisivat noin 8 miljoonaa markkaa.
7101: Verotoimiston, työvoimatoimiston ja Kan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7102: \ saneläkelaitoksen palvelut joudutaan hake- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7103: maan muualta. muksen,
7104: Edellä mainittujen valtionhallinnon palvelu-
7105: jen järjestämiseksi Ulvilaan on käynnistetty että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7106: neuvottelut ao. viranomaisten kanssa. määrärahan varaamiseksi työvoimatoi-
7107: Esitykset Kelan toimiston ja työvoimatoimis- miston ja Kelan toimiston toiminnan
7108: ton perustamiseksi kuntaan on tehty. Samoin aloittamiseen sekä valtion virastotalon
7109: on neuvoteltu verotoimiston saamiseksi kun- rakentamiseen.
7110: taan oman veropiirin alueelle. Valtion paikallis-
7111: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
7112:
7113: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
7114: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
7115: Marita Jurva
7116: 1988 vp. 137
7117:
7118: Toivomusaloite n:o 114
7119:
7120:
7121:
7122:
7123: Pelttari: Varasähkölaitteiston hankkimisesta Kittilään
7124:
7125:
7126:
7127: Eduskunnalle
7128:
7129: Kittilän kunnan sähköntoimitus on yhden lä- lisäksi rakennettava rengasyhteys Vajukoski-
7130: hes 160 km pitkän 110 kW:n johtohaaran varas- Kittilä tai Pello-Kolari. Näiden kunkin inves-
7131: sa. Osia kunnan itä- ja eteläosista voidaan vika- tointikustannus (n. 20 milj. mk) on niin suuri,
7132: tilanteessa syöttää naapurikunnista 20 kW:n että rakentaminen lienee mahdollista vasta ensi
7133: johdoilla. Kuormituksen kasvaessa yli 10 o/o:n vuosikymmenellä.
7134: vuosivauhtia (Levin lomakeskus) näiden va- Koska esitetty dieselvoimala siirtäisi siirto-
7135: rayhteyksien merkitys vähenee entisestään. johdon rakentamistarvetta ja auttaisi selviyty-
7136: Vuoden 1984 tammikuussa ollut 110 kW:n lai- mään siirtojohdl todennäköiseen aikaisim-
7137: tevika aiheutti 13 tunnin katkoksen suurimpaan paan mahdollisee valmistumisajankohtaan as-
7138: osaan Kittilää. ti, tulisi hanke rah ittaa vaikeissa jakeluolosuh-
7139: Muonion kuntaan sähkö toimitetaan Ruotsis- teissa olevien s·· kölaitosten syöttöjohtojen
7140: ta. Pitkän siirtoetäisyyden, alhaisen siirtojän- avustuksen ja sähkölaitosten fuusioinnin ai-
7141: nitteen ja naapurin käyttöorganisaation keskit- heuttamien johtojärjestelyjen momentilta.
7142: tyneisyyden vuoksi verkostovikoja on usein ja Laitos sijoitettaisiin Kittilän pohjoispuolelle
7143: ne kestävät pitkään. Varasähköä saadaan Kitti- Pöntsön kylään. Kustannusarvio on 2 milj.
7144: län sähköasemalta pitkän siirtoyhteyden vuoksi mk. Paikallinen sähkönjakeluyhtiö Rovakaidan
7145: vain rajoitetusti. Sähkö Oy vastaisi laitoksen käyttö- ja huolto-
7146: Laki Ounasjoen suojelusta vesivoimalaitosra- kustannuksista.
7147: kentamiselta estää pienvesivoimaloiden raken- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
7148: tamisen Kittilän kunnan alueelle. Kuntakeskuk- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7149: sen pienen koon vuoksi lämmön ja sähkön yh-
7150: teistuotanto ei ole mahdollista. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7151: 110 kW:n kantaverkon jatkaminen Muo- varasähkölaitteiston hankkimiseksi Kit-
7152: nioon parantaisi Muonion sähkönsaantia, mut- tilään.
7153: ta Kittilän sähkönsaannin varmistamiseksi olisi
7154:
7155: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
7156:
7157: Seppo Pelttari
7158:
7159:
7160:
7161:
7162: 12 2804450
7163: 138 1988 vp.
7164:
7165: Toivomusaloite n:o 115
7166:
7167:
7168:
7169:
7170: Pulliainen: Itä-Suomen karjalaiskylien määrittelemisestä alue-
7171: poliittisessa lainsäädännössä erityisalueiksi
7172:
7173:
7174: Eduskunnalle
7175:
7176: Itä-Suomessa on viisi aitoa karjalaiskylää sessa lainsäädännössä erityisalueiksi, kylien
7177: (Kuivajärvi, Hietajärvi, Hattuvaara, Mutalahti elinkeinoelämän elpymiselle annettaisiin hyvä
7178: ja Hoilola), joissa on vaalittu vienankarjalaista starttiapu.
7179: tai muuta karjalaista kulttuuriperintöä. Viime Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
7180: vuosina nämä kylät ovat menettäneet siinä mää- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7181: rin asukkaitaan, että kylien vaatima kulttuuri sen,
7182: on vaarassa kuihtua pois. Tähän Suomen kult-
7183: tuurielämällä ei ole varaa. ettii hallitus ryhtyisi toimiin maan vii-
7184: Mainitut karjalaiskylät pystyvät parhaiten den jä/jel/ii olevan karjalaiskyliin (Kui-
7185: vaalimaan kulttuuriperintöään, jos niiden talot vajiirvi, Hietajiirvi, Hattuvaara, Mu-
7186: ovat asuttuja ja jos elinkeinotoiminta, joka ot- ta/ahti ja Hoi/ola) miiiirittelemiseksi
7187: taa kulttuuriperinnön huomioon, on vilkasta. aluepoliittisessa lainsiiiidiinnössii erityis-
7188: Lähtökohtana elvytykseen on nykyisyys. Jos alueiksi.
7189: nämä karjalaiskylät määriteltäisiin aluepoliitti-
7190:
7191: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
7192:
7193: Erkki Pulliainen
7194: 1988 rd. 139
7195:
7196: Hemställningsmotion nr 116
7197:
7198:
7199:
7200:
7201: Rehn m.fl.: Om enhetlig beskattning av praktikantlönen
7202:
7203:
7204:
7205: Till Riksdagen
7206:
7207: På basen av lagen om begränsat skattskyldig ekonomistuderande förmedlade via AIESEC är
7208: är sådana praktikanter berättigade till skatte- 3 100 mk/mån. För företagen som ställer prak-
7209: lindring, vilka uppfyller vissa kriterier. Dessa tikantplatser till förfogande är ett kriterium lö-
7210: kriterier är: nekostnadernas storlek. Olika behandling skat-
7211: - arbetskraftsministeriet har förmedlat platsen temässigt av praktikanter leder till stora skillna-
7212: - arbetet ansluter sig omedelbart till perso- der i lönekostnader mellan praktikanter inom
7213: nens studier olika områden. 1
7214: - vistelsen i Finland är högst 100 dygn Ett exempel: p~aktikanttid 2 månader, lön
7215: 1 dessa fall är löneinkomster upp till 2 700 mk 3 100 mk/mån, utlm skatteavtal:
7216: skattefri inkomst. Om personen kommer från - kostnader för teknikstuderande 6630 mk
7217: ett land med vilket Finland har avtal om dub- - kostnader för praktikant,
7218: belbeskattning, tillämpas förmånligare villkor annat område 9538 mk
7219: på praktikantens inkomst. - skillnad i kostnader 2908 mk
7220: Största delen av de praktikanter, som vistas i
7221: Finland uppfyller villkor två och tre, men av de Det kan inte anses riktigt eller ändamålsenligt
7222: studentorganisationer, som sköter praktikant- att försvåra organisationers arbete, vilka verkar
7223: förmedling på internationell nivå underlyder på frivillig grund, i synnerhet som dessa verkar
7224: endast de tekniska studerandenas organisation med myndigheternas tillstånd.
7225: IAESTE arbetskraftsministeriet. De övriga Med hänvisning till det ovan anförda föreslår
7226: motsvarande organisationerna fungerar själv- vi högaktningsfullt att riksdagen måtte hem-
7227: ständigt. ställa
7228: En förutsättning för tillstånd att förmedla
7229: praktikantplatser är ömsesidighetsprincipen, att regeringen vidtar åtgärder att skat-
7230: dvs. att för varje studerande/praktikant som temässigt behandla alla praktikanter
7231: åker från Finland till utlandet, skall det beredas lika oberoende om de jörmedlats via
7232: en motsvarande praktikantplats i Finland. För arbetskrajtsministeriet eller via själv-
7233: de praktikanter som kommer till Finland fast- ständiga studentorganisationer.
7234: ställs i regel en miniminettolön, som t.ex. för
7235:
7236: Helsingfors den 12 februari 1988
7237:
7238: Elisabeth Rehn Gunnar Jansson
7239: 140 1988 vp.
7240:
7241: Toivomusaloite n:o 116 Suomennos
7242:
7243:
7244:
7245:
7246: Rehn ym.: Harjoittelijoille maksettavan palkan verottamisen
7247: yhdenmukaistamisesta
7248:
7249:
7250: Eduskunnalle
7251:
7252: Rajoitetusti verovelvollisen verottamisesta Harjoittelupaikkoja järjestäville yrityksille kes-
7253: annetun lain perusteella veronhuojennukseen keinen tekijä on palkkakustannusten suuruus.
7254: on oikeutettu harjoittelija seuraavien kriteerien Harjoittelijoiden erilainen verotuskohtelu joh-
7255: täyttyessä: taa suuriin eroihin eri alojen harjoittelijoiden
7256: työvoimaministeriö on välittänyt paikan palkkakustannusten osalta.
7257: työ liittyy välittömästi henkilön opintoihin Esimerkki: harjoitteluaika 2 kuukautta, palk-
7258: oleskelu Suomessa on enintään 100 vuoro- ka 3 100 markkaa kuukaudessa, ei verosopi-
7259: kauden pituinen. musta:
7260: Näissä tapauksissa palkkatulo on aina 2 700
7261: kustannukset tekniikan
7262: markkaan asti verovapaata tuloa. Mikäli henki-
7263: opiskelijasta 6630 mk
7264: lö on maasta, jonka kanssa Suomella on kak-
7265: kustannukset muun alan
7266: soisverotusta estävä sopimus, harjoittelijan tu-
7267: loon sovelletaan edullisempia ehtoja.
7268: opiskelijasta 9 538 mk
7269: kustannusten erotus 2908 mk
7270: Suurin osa Suomessa oleskelevista harjoitteli-
7271: joista täyttää toisen ja kolmannen ehdon, mutta Vapaaehtoisin voimin toimivien järjestöjen
7272: kansainvälistä harjoittelua hoitavista opiskeli- toiminnan vaikeuttamista ei voida pitää oikea-
7273: jajärjestöistä ainoastaan tekniikan opiskelijoi- na eikä tarkoituksenmukaisena, varsinkin kun
7274: den järjestö IAESTE on työvoimaministeriön näillä on viranomaisten lupa.
7275: alainen. Muut järjestöt toimivat itsenäisesti. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7276: Työnvälitysluvan edellytyksenä on kansain- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7277: välisen harjoittelun vastavuoroisuus, eli jokais- muksen,
7278: ta Suomesta ulkomaille lähtevää opiskelijaa tai
7279: harjoittelijaa kohti on hankittava vastaava har- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7280: joittelupaikka Suomesta. Suomeen tuleville kaikkien harjoittelijoiden kohtelemisek-
7281: harjoittelijoille vahvistetaan yleensä miniminet- si verotuksellisesti tasapuolisesti siitä
7282: topalkka, joka on esimerkiksi ekonomiopiskeli- riippumatta, ovatko he työvoimaminis-
7283: joiden järjestön AIESECin välittämien opiske- teriön vai itsenäisten opiskelijajärjestö-
7284: lijoiden osalta 3 100 markkaa kuukaudessa. jen välittämiä.
7285: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
7286:
7287: Elisabeth Rehn Gunnar Jansson
7288: 1988 rd. 141
7289:
7290: Hemställningsmotion nr 117
7291:
7292:
7293:
7294:
7295: Renlund m.fl.: Om ökade möjligheter att göra skatteavdrag för
7296: lönekostnader för barnskötare
7297:
7298:
7299: Tili Riksdagen
7300:
7301: För beskattningsåret 1987 infördes i riksda- skatteavdrag för lönebikostnaderna, om de fått
7302: gen ett skatteavdrag för arbetsgivares sjukför- hemvårdsstöd mera än 6 månader, däremot kan
7303: säkrings-, folkpensions-, arbetspensions- och avdraget göras följande år. De olika stödsyste-
7304: olycksfallsförsäkringsavgifter som erläggs på men för barndagvården är på denna punkt
7305: lön som betalas åt barnskötare. Avdraget görs alltså inte heltäckande, vilket är en brist.
7306: från inkomstskatten av den förälder, som har Med hänvisning tili det ovan anförda föreslår
7307: de lägre inkomsterna. Enligt bestämmelserna i vi högaktningsfullt att riksdagen måtte hem-
7308: lagen (1062/86) finnsen sådan begränsning, att ställa
7309: den som fått hemvårdsstöd mera än 6 månader,
7310: inte kan göra skatteavdraget. att regeringen måtte vidta åtgärder att
7311: Begränsningen i lagen leder tili att det uppstår avdraget från inkomstskatten jör er/ag-
7312: en lucka i de förmåner, som borde tilikomma da lönebikostnader jör anställd barn-
7313: också dem, som fått hemvårdsstöd mera än skötare måtte kunna göras oberoende av
7314: 6 månader under året. För samma år kan de hur många månader av året hemvårds-
7315: som omedelbart anställt barnhjälp inte göra stöd erhållits.
7316:
7317: Helsingfors den 11 februari 1988
7318:
7319: Boris Renlund Henrik Westerlund Ingvar S. Melin
7320: Gunnar Jansson Håkan Nordman Henrik Lax
7321: Jörn Donner Håkan Malm Ole Wasz-Höckert
7322: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn Gustav Björkstrand
7323: 142 1988 vp.
7324:
7325: Toivomusaloite n:o 117 Suomennos
7326:
7327:
7328:
7329:
7330: Renlund ym.: Lastenhoitajan palkkakustannusten verovähennys-
7331: oikeuden laajentamisesta
7332:
7333:
7334: Eduskunnalle
7335: Verotusvuodeksi 1987 eduskunta sääti vero- neet kotihoidontukea yli kuuden kuukauden
7336: vähennyksestä työnantajan sairausvakuutus-, ajan. Sen sijaan vähennys voidaan tehdä seu-
7337: kansaneläke-, työeläke- ja tapaturmavakuutus- raavana vuonna. Lasten päivähoidon eri tuki-
7338: maksuista, joita suoritetaan lastenhoitajalle järjestelmät eivät ole tältä kohdin siis täysin
7339: maksettavasta palkasta. Vähennys tehdään sen kattavia, mikä onkin puute.
7340: vanhemman tuloverosta, jolla on pienemmät Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7341: tulot. Lain (1062/86) säännökset rajoittavat yli nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7342: kuusi kuukautta kotihoidontukea saanutta te- muksen,
7343: kemästä verovähennystä.
7344: Laissa oleva rajoitus johtaa siihen, että niihin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
7345: etuihin syntyy aukko, joita myös yli kuusi kuu- jotta vähennys verotulosta tyt:Jsuhteessa
7346: kautta vuoden aikana kotihoidontukea saanei- olevan lastenhoitajan palkkasivukustan-
7347: den tulisi saada. Samalle vuodelle välittömästi nuksista voitaisiin tehdä riippumatta sii-
7348: lapsenhoitajan palkanneet eivät saa tehdä vero- tä, kuinka monena kuukautena vuoden
7349: vähennystä palkkasivukuluista, jos he ovat saa- aikana kotihoidontukea on saatu.
7350:
7351: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
7352:
7353: Boris Renlund Henrik Westerlund Ingvar S. Melin
7354: Gunnar Jansson Håkan Nordman Henrik Lax
7355: Jörn Donner Håkan Malm Ole Wasz-Höckert
7356: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn Gustav Björkstrand
7357: 1988 vp. 143
7358:
7359: Toivomusaloite n:o 118
7360:
7361:
7362:
7363:
7364: Rinne: Verotuksen painopisteen siirtämisestä saasteverotukseen
7365:
7366:
7367:
7368: Eduskunnalle
7369:
7370: Hallitus on valmistelemassa verouudistusta. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
7371: Tässä yhteydessä verotuksen painopistettä tulee tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7372: siirtää materiaaliveroihin, ennen kaikkea saas- sen,
7373: teveroihin. Siirtymävaiheessa on pidettävä
7374: huolta, että pieni- ja keskituloisten verotus ale- että hallitus verotusta muuttaessaan
7375: nee ja että pienyritykset eivät joudu sellaisiin siirtäisi verotuksen painopisteen saaste-
7376: vaikeuksiin, jotka haittaavat niiden työllistä- verotukseen.
7377: mismahdollisuuksia.
7378:
7379: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
7380:
7381: Heikki Rinne
7382: 144 1988 vp.
7383:
7384: Toivomusaloite n:o 119
7385:
7386:
7387:
7388:
7389: Rinne: Autojen valmistuksen aloittamisesta Porissa
7390:
7391:
7392:
7393: Eduskunnalle
7394: Porin seutu on maan neljänneksi suurin teol- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
7395: lisuusalue. Teollisuustyöpaikkojen osuus on tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7396: korkea. Alueella on vahva jalostustuotantoon sen,
7397: pohjaava työn perinne. Alueella annetaan kor-
7398: keinta teknistä opetusta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7399: Kuljetusväylät ovat syväsataman myötä ai- autojen rakentamistuotannon aloittami-
7400: nutlaatuisen hyvät. Parilla on edellytykset auto- seksi Porissa.
7401: tuotannon aloittamiseksi.
7402: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
7403:
7404: Heikki Rinne
7405: 1988 vp. 145
7406:
7407: Toivomusaloite n:o 120
7408:
7409:
7410:
7411:
7412: Rinne: Lähipalvelujen turvaamisesta pienyritystoiminnan avulla
7413:
7414:
7415:
7416: Eduskunnalle
7417:
7418: Teknistyvä yhteiskunta pitää sisällään yhä palveluyhteiskunnan nimikettä, kun palvelut
7419: enemmän ihmisiä ja perheitä, joissa jokapäiväi- jokapäiväisen elämän toiminnoissa puuttuvat.
7420: siä kojeita ja laitteita ei kyetä korjaamaan, kun- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
7421: nostamaan ja huoltamaan. Monissa yksinhuol- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7422: tajaperheissä ei kyetä selviytymään esimerkiksi sen,
7423: polkupyörän vähäisten vikojen korjaamisesta.
7424: Myös maatalouden konekannan korjaaminen ettli hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7425: muodostaa haja-asutusalueilla ylivoimaisia vai- sellaisen pienimuotoisen yritystoimin-
7426: keuksia. nan luomiseksi, joka mahdollistaa joka-
7427: Suomalaisesta yhteiskunnasta ovat hävinneet pliivliisen ellimän peruspalvelujen saata-
7428: itsenäiset yrittäjät, jotka aikaisemmin pitivät vuuden kylissli ja kortteleissa.
7429: huolta laitehuollosta. Yhteiskunta ei ansaitse
7430:
7431: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
7432:
7433: Heikki Rinne
7434: 146 1988 vp.
7435:
7436: Toivomusaloite n:o 121
7437:
7438:
7439:
7440:
7441: Rinne: Olkiluodon ydinvoimalan korvaamisesta muulla energian-
7442: tuotantomuodolla
7443:
7444:
7445: Eduskunnalle
7446: Nykyinen ydinvoima muodostaa uhan luon- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
7447: nolle ja ihmisille. Ongelmat, jotka uhkaavat ih- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7448: misen terveyttä, ovat edelleen ratkaisematta. sen,
7449: Lasku siirretään tulevien sukupolvien maksetta-
7450: vaksi. etUJ hallitus ryhtyy asteittaisiin toi-
7451: Ydinvoimasta tulee asteittain luopua ja kor- miin Eurojoen Olkiluodon ydinvoima-
7452: vata se muilla energiamuodoilla ja energian lan korvaamiseksi maakaasuvoimalalla
7453: säästämisellä. Samalla on huolehdittava nykyi- tai muilla turvallisemmilla energiantuot-
7454: sen ydinvoimalahenkilöstön työllisyyden tur- tomenetelmillii Eurajoella.
7455: vaamisesta ennakkoon.
7456:
7457: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
7458:
7459: Heikki Rinne
7460: 1988 vp. 147
7461:
7462: Toivomusaloite n:o 122
7463:
7464:
7465:
7466:
7467: J. Roos ym.: Perniön Teijon osa-alueen nimeämisestä erityis-
7468: alueeksi
7469:
7470:
7471: Eduskunnalle
7472:
7473: Perniön kunnan Teijon osa-alueen väestö tykset heikkenevät ja se ryhtyy etsimään uutta
7474: käsitti vuosikymmen sitten noin tuhat asukasta sijoittumispaikkakuntaa. Yhteiskunnalliset pe-
7475: ja teollisia työpaikkoja oli noin 450 kpl. Paik- ruspalvelut on rakennettu suurempaa väestö-
7476: kakunnan suuren yrittäjän Wihuri Oy:n sanee- määrää varten, ja niiden vajaakäyttö on kan-
7477: rauksen tuloksena kymmenen tuotelinjaa lope- santaloudellista tuhlausta.
7478: tettiin tai myytiin. Tämän tuloksena työpaikko- Teollisuuden lisätyöpaikkojen tarve on 50-
7479: jen määrä on ainoastaan noin 130 tänä päivänä. 100, jotta niiden tarvitsemat huoltopalvelut ym.
7480: Lopputuloksena on syntynyt tehdasyhdys- voidaan hoitaa alueellisesti.
7481: kunta, jonka väestö edelleen vähenee noin 10 Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
7482: henkeä vuodessa asukasluvun ollessa noin 800. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7483: Väestön keski-ikä on noussut, s~,ntyvyys on
7484: 3-5 lasta vuodessa eikä jäljelle jäävä teollisuus että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7485: pysty enää rekrytoimaan uusia työntekijöitä Perniön kunnan Teljon osa-alueen ni-
7486: alueelta. Teollisia toimitiloja on tyhjänä noin meämiseksi erityisalueeksi viipymättä
7487: 5 000 m 2 • alueen yhdyskuntarakenteen tasapainot-
7488: Nykyinen tilanne saattaa jatkuessaan johtaa tamiseksi.
7489: siihen, että olevan teollisuuden toimintaedelly-
7490:
7491: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
7492:
7493: Jukka Roos Jukka Gustafsson
7494: Risto Ahonen Virpa Puisto
7495: Anna-Liisa Jokinen
7496: 148 1988 vp.
7497:
7498: Toivomusaloite n:o 123
7499:
7500:
7501:
7502:
7503: T. Roos: Vammalan määräämisestä erityisalueeksi
7504:
7505:
7506:
7507: Eduskunnalle
7508:
7509: Vammalan kaupungin väkiluku on ollut ta- Vammalan veroäyrikertymä on jatkuvasti ol-
7510: saisessa laskussa. Väestökehitykselle on ollut lut asukasta kohti laskettuna alle kaupunkien
7511: tyypillistä myös parhaassa työiässä olevien pois- keskiarvon. Kaupungin sijainti kehitysalue-
7512: muutto paikkakunnalta ja vastaavasti eläkeläis- etuuksia nauttivien vyöhykkeiden välissä on jät-
7513: ja vanhusväestön lisääntyminen. Yli 64-vuo- tänyt kaupungin väliinputoajan asemaan. Sijoi-
7514: tiaiden osuus oli vuoden 1985 väestölaskennan tuspaikkaa etsivät yritykset valitsevat mieluum-
7515: mukaan 15,3 o/o, kun vastaava luku koko maas- min jonkin muun samantasoiset palvelut tarjoa-
7516: sa oli 12,6 o/o, kaupungeissa 11,9% ja sa- van mutta kehitysalue-etuudet omaavan kau-
7517: man kokoluokan kunnissa 10,5 %. Eläkeläisten pungin. Vammalan kaupunkiin ei tämän vuoksi
7518: osuus kaupungin väestöstä oli 21,3 %, mikä oli ole viimeisten 10 vuoden aikana siirtynyt ulko-
7519: samalla tapaa yläpuolella kaikkien em. keskiar- puolelta yhtään merkittävää yritystä.
7520: vojen. Työikäisen väestön poismuutto vääristää Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
7521: mm. työttömyysprosenttia, joka siten ei anna vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7522: oikeata kuvaa työllisyyden huolestuttavasta sen,
7523: suunnasta.
7524: Rajun rakennemuutoksen seurauksena paik- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7525: kakunnan suurimpien teollisten yritysten työ- Vammalan kaupungin määräämiseksi
7526: paikkojen nettovähennys on viimeisten runsaan erityisalueeksi.
7527: kymmenen vuoden aikana ollut noin 700 työ-
7528: paikkaa.
7529:
7530: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
7531:
7532: Timo Roos
7533: 1988 vp. 149
7534:
7535: Toivomusaloite n:o 124
7536:
7537:
7538:
7539:
7540: Röntynen: Metsätalouden hankintatyön veronhuojennuksen ke-
7541: hittämisestä
7542:
7543:
7544: Eduskunnalle
7545:
7546: Maatilatalouden tuloverolain 12 §:n mukaan Ehdotetuna menettelyllä on useita hyötynä-
7547: sen työn arvo, jonka maatilatalouden harjoitta- kökohtia. Ensinnäkin korjuu- ja suunnittelu-
7548: ja on verovuonna tehnyt valmistaessaan tai kul- kustannukset yksikköä kohti alenisivat. Samal-
7549: jettaessaan puutavaraa maatilan metsästä ta- la suosittaisiin hyvää metsänhoitoa, kiireelliset
7550: pahtuneen hankintakaupan yhteydessä, arvioi- ensiharvennukset tulisivat laajamittaisemmin
7551: daan rahana siihen määrään, joka siitä työstä tehdyksi eivätkä harvennushakkuut kiireellisillä
7552: olisi palkatulle henkilölle suoritettava. Puheena kohteilla siirtyisi seuraaviin vuosiin, kuten ny-
7553: olevan hankintatyön arvo katsotaan veronalai- kyisin tapahtuu. Lisäksi veronhuojennuksen
7554: seksi tuloksi vain siltä osin kuin puun määrä porrastus lisäisi myös harvemmin metsää myy-
7555: ylittää yhteensä 150 kuutiometriä. vien metsänomistajien tasa-arvoisuutta vuosit-
7556: Mikäli edellä mainittu metsänomistaja ei käy- tain myyviin nähden.
7557: tä 150 kuutiometrin veronhuojennusta vuosit- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan eduskun-
7558: tain, ei hän voi nykyisen lain voimassa ollessa nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7559: siirtää veronhuojennusta seuraavalle vuodelle.
7560: Hankintatyön porrastaminen niin, että metsän- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7561: omistaja voisi tilakohtaisen tilanteen tai puu- maatilatalouden tuloverolain muuttami-
7562: markkinatilanteen mukaan tehdä yhdellä ker- seksi siten, että metsätalouden hankinta-
7563: ralla verovuonna hankintatyötä 300-450 kuu- työn arvo katsotaan veronalaiseksi tu-
7564: tiometriä veronhuojennukseen oikeuttavana loksi vain siltä osin kuin puun määrä
7565: määränä, on tarpeen. Näin ollen, ellei metsän- ylittää verovuonna 300 kuutiometriä,
7566: omistaja jonakin vuonna tai sitä seuraavana jos maatilataloutta harjoittavan kohdal-
7567: vuotena käytä hyväkseen veronhuojennusta, la ei ole edellisenä vuonna tehty hankin-
7568: hän voisi toisena vuonna tehdä hankintatyötä ta/yötä, sekä siten, että veronalaiseksi
7569: niin, että puun määrä olisi 300 kuutiometriä, il- tuloksi katsotaan hankintatyön arvo
7570: man että hankintatyön arvo lasketaan veron- vain siltä osin kuin puun määrä ylittää
7571: alaiseksi tuloksi. Porrastamisen tulisi voida ta- verovuonna 450 kuutiometriä, jos kah-
7572: pahtua myös kolmantena vuonna, jolloin han- tena edellisenä vuonna ei ole tehty han-
7573: kintatyön puumäärä voisi olla 450 kuutiometriä kinta/yötä.
7574: ilman, että muodostuisi veronalaista tuloa.
7575:
7576: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
7577:
7578: Kalle Röntynen
7579: 150 1988 vp.
7580:
7581: Toivomusaloite n:o 125
7582:
7583:
7584:
7585:
7586: Sarapää: Lapin turvevarojen hyödyntämisestä
7587:
7588:
7589:
7590: Eduskunnalle
7591: Kolmannes maamme turvevaroista sijaitsee riittävät vuotuiseen noin kahden miljoonan
7592: Lapin läänissä. Turpeen käyttö Lapissa on kui- kuutiometrin tarpeeseen nähden, ja turvevoi-
7593: tenkin resursseihin nähden vähäistä, eli Lapin malaitos on kilpailukykyinen rannikolla sijait-
7594: osuus maamme turvetuotannosta jäänee alle sevaan hiilivoimalaitokseen nähden.
7595: 10 OJo :n ilman erityistoimenpiteitä. Lyhyellä Voimalaitoksen työllisyysvaikutus on noin
7596: tähtäimellä Lapin turpeen käyttöä voitaneen li- 400 vakituista työpaikkaa välilliset vaikutukset
7597: sätä merkittävästi vain rakentamalla turvevoi- huomioon ottaen. Hankkeen mittakaava edel-
7598: malaitoksia, sillä turpeen käyttö kemiallisen lyttää laajaa yhteistyötä Rovaniemen kaupun-
7599: teollisuuden raaka-aineena näyttää keskittyvän gin, ympäristön kuntien ja voimayhtiöiden
7600: Ouluun. kanssa sekä valtion investointitukea voimalai-
7601: Rovaniemen kaupungin energialaitos teetti toksen rakentamiseen ja soitten kunnostuksen
7602: keväällä 1987 yhteistyössä KTM:n kanssa Ekno kustannuksiin.
7603: Oy:llä selvityksen Rovaniemen omaa tarvetta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
7604: huomattavasti suuremman turvevoimalaitoksen vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7605: kannattavuudesta. Voimalaitoksen sähköte- sen,
7606: hoksi on kaavailtu 120 MW ja kaukolämpöte-
7607: hoksi 70 MW, eli voimalaitos tuottaisi sähköä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7608: kolminkertaisen määrän Rovaniemen kaupun- Lapin turvevarojen hyödyntämiseksi ja
7609: gin tarpeeseen nähden sekä kaiken kaupungin turvevoimalaitoksen rakentamiseksi Ro-
7610: tarvitseman kaukolämmön. Selvityksen mu- vaniemelle.
7611: kaan Rovaniemen ympäristön turvevarat ovat
7612:
7613: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
7614:
7615: Kimmo Sarapää
7616: 1988 vp. 151
7617:
7618: Toivomusaloite n:o 126
7619:
7620:
7621:
7622:
7623: Savela ym.: Kehitysalueiden yritystoiminnan tukemisesta
7624:
7625:
7626:
7627:
7628: Eduskunnalle
7629: Maassamme harjoitettu aluepolitiikka on ol- Valtion oma hankintatoimi on määrällisesti
7630: lut hyödyllistä ja edistänyt kehitysalueiden elin- merkittävää. Sen alueellisella ohjaamisella voi-
7631: keinotoimintaa. daan kasvavassa määrin vaikuttaa alueelliseen
7632: Teollisuudessa ja muissakin elinkeinoissa ta- kehitykseen ja näin turvata tarpeellisen runko-
7633: pahtunut ja paraikaa tapahtuva rakennemuutos väestön toimeentulomahdollisuus ja väestön
7634: on heikentänyt nyt voimassa olevien aluepoliit- säilyminen harvaan asutuilla seuduilla. Hankin-
7635: tisten toimenpiteiden vaikutusta. tojen ohjaaminen alueelliset näkökohdat huo-
7636: Tätä kuvaa mm. kehitysalueilta jo vuosia mioon ottaen luo samalla perusteita terveelle
7637: tapahtunut muuttoliike. Myös työttömyysluvut väestöpohjan lisäämiselle kehitysalueilla.
7638: ovat säilyneet varsin korkeina voimakkaasta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7639: muuttoliikkeestä huolimatta. Erityisen huoles- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7640: tuttavaa on nuorten työttömien suuri määrä ja muksen,
7641: osuus kaikista työttömistä.
7642: Pohjois-Pohjanmaalla nuorten osuus työttö- että hallitus ryhtyisi toimiin valtion
7643: mistä on 45 OJo, mikä on maan korkein ja yli hankintojen suuniaarniseksi kehitys-
7644: kaksinkertainen koko maan keskimääräiseen alueille ja siihen liittyvän tuotantotoi-
7645: osuuteen verrattuna. minnan kehittämiseksi ja uusien yritys-
7646: Kuntien ja alueiden omat toimenpiteet eivät ten perustamiseksi kehitysmaakuntiin
7647: yksin riitä pysäyttämään kehityksen suuntaa. niillä toimialoilla, jotka pääkaupunki-
7648: Sen tähden kaikki sellaiset toimenpiteet, joilla seudulla ja muilla toiminnaltaan vilk-
7649: nykyiset työpaikat määrällisesti voidaan turvata kaammilla alueilla kärsivät tytJvoimapu-
7650: ja lisäksi luoda uusia, ovat välttämättömiä. lasta.
7651: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
7652:
7653: Oiva Savela Keijo Jääskeläinen
7654: Erkki Pulliainen Juhani Alaranta
7655: 152 1988 vp.
7656:
7657: Toivomusaloite n:o 127
7658:
7659:
7660:
7661:
7662: Seppänen ym.: Malmin lentokentän ja Santahaminan saamisesta
7663: mahdollisimman pikaisesti asuntorakentamiseen
7664:
7665:
7666: Eduskunnalle
7667:
7668: Pääkaupunkiseudulla asuntopulan yhtenä rakentamisen tarkoitus ei ole tuottaa asuntoja
7669: syynä on väestörakenteen muuttuminen. Niissä tarvitseville vaan voittoa rakennusyhtiöille, ja
7670: asunnoissa, joissa ennen asui monihenkinen voitto tulee nyt suurempana liiketiloista. Siellä,
7671: perhe ahtaastikin, asuu nyt eläkeläispariskunta missä asuntoja rakennetaan, niitä ei rakenneta
7672: tai kenties vain leski. Siten Helsingin väestö niille, jotka ovat kipeimmin asunnon tarpeessa
7673: on pysytellyt usean vuoden kutakuinkin pai- vaan niille, jotka maksavat eniten. Keinottelu
7674: kallaan. Toki yritykset ovat myös vallanneet nostaa tonttimaan hinnan, ja se peritään osta-
7675: käyttöönsä kortteleita, joissa vuosikymmen tai jalta. Näin syrjäyttää toimitilojen rakentami-
7676: kaksi sitten asuttiin. Mutta kasvaa myös pää- nen asumisen ja varakkaiden asuminen tavalli-
7677: kaupunkiseudun väestö, Helsingin ulkopuo- sen ihmisen asumistarpeen.
7678: lella. Jos kasvua ei hallita, ei asumisen ongelmia
7679: Pääkaupunkiseudun väestö kasvaa siksi, että voida poistaa. SKDL:n eduskuntaryhmä ehdot-
7680: seudun työpaikat lisääntyvät. Ne lisääntyvät, tikin viime vuoden puolella, että investointive-
7681: koska siihen niitä ohjaa markkinamekanismi: ron lisäksi tulisi liiketilasta periä veroa, jotta
7682: monen yrityksen kannattaa laajentua pääkau- kasvua hillittäisiin. Tämä ei kuitenkaan yksin
7683: punkiseudulla, ja laajentuneet yritykset puoles- riitä, vaan on otettava Helsingin kaupungin
7684: taan luovat pohjaa uusille yrityksiä palveleville alueella asuntorakentamisen kohteiksi yhteis-
7685: yrityksille. Ja kun väestö kasvaa, lisääntyy nii- kunnan kannalta toisarvoisessa käytössä olevat
7686: den yritysten luku, jotka elävät tavaroiden ja alueet: Helsingin lentoasema ja Santahaminan
7687: palvelusten tuottamisesta ja jakelusta väestölle. sotilaskäytössä oleva alue. Näille alueille tulee
7688: Työpaikkojen lisääntymisen esteenä eivät ole rakentaa runsaasti vuokra-asuntoja, joista on
7689: seudun kuntien laatimat asemakaavat: niihin si- kova puute.
7690: sältyvää rakennusoikeutta on huomattavasti Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
7691: käyttämättä. toivomuksen,
7692: Kun pääkaupunkiseutu kasvaa, sen keskeis-
7693: ten alueiden kiinteistöjen arvo kasvaa. On kan- että hallitus ryhtyisi toimiin Malmin
7694: nattavaa hankkia haltuunsa ja rakentaa uusia lentokentän ja Santahaminan saamisek-
7695: kiinteistöjä yrityksille. Liiketilojen rakentami- si mahdollisimman pikaisesti asuntora-
7696: nen syrjäyttää asuntojen rakentamisen, sillä kentamiseen.
7697:
7698: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
7699:
7700: Esko Seppänen Pauli Uitto Claes Andersson
7701: 1988 vp. 153
7702:
7703: Toivomusaloite n:o 128
7704:
7705:
7706:
7707:
7708: Siuruainen ym.: Pellonraivausmaksun poistamisesta Pohjois- ja
7709: Itä-Suomen pientiloilta
7710:
7711:
7712: Eduskunnalle
7713:
7714: Karjatalousvaltainen maatalous on Pohjois- tä. Kyse on korsi- ja tuorerehusta, sillä rehuvil-
7715: ja Itä-Suomen syrjäisten seutujen ainoita toi- jaa ei pohjoisessa edes pystytä tuottamaan. Mi-
7716: meentulon turvaavia elinkeinoja. Tilojen kehi- käli helpotusta ei Pohjois- ja Itä-Suomen pienti-
7717: tyksestä riippuu alueiden asuttuna pysyminen, lojen peltoalan vähäiseen lisäämiseen sallita il-
7718: sillä pienimuotoinen yritystoiminta ei pysty kor- man veroa, voidaan olla varsin varmoja, että
7719: vaamaan maataloudesta poistuvia työpaikkoja. pysyvä maaseutuasutus näiltä alueilta varsin ly-
7720: Pellonraivausvero ulotettiin myös pienille ti- hyessä ajassa häviää. Tämä luonnollisesti hei-
7721: loille, joiden eliokeipoistaminen käynnistyi vas- kentää myös kuntien palvelukeskuksia. Pellon-
7722: ta 1960-luvulla metsä- ja uittotöiden supistut- raivausveron poistaminen tulisi toteuttaa jo
7723: tua toimeentulon antajina. Maan vauraimpien vuoden 1988 aikana.
7724: alueiden maataloustuotteiden ylituotanto ja sen Kielteisen kehityksen estämiseksi ehdotamme
7725: rajoittaminen on asettanut sulun myös perhevil- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
7726: jelmiksi kehittyvien syrjäisten pientilojen tule- toivomuksen, ·
7727: vaisuudelle.
7728: Pohjois- ja Itä-Suomen asuttuna ja alueiden ettii halliLs ryhtyisi pikaisesti toimen-
7729: maaseudun elinvoimaisena pitämisen kannalta piteisiin pellonraivausmaksun poista-
7730: oikeaan osuvinta aluepolitiikkaa on antaa tilo- miseksi Pohjois- ja Itä-Suomen pieniltä
7731: jen raivata peltoa ilman veroa ainakin 15 heh- alle 15 peltohehtaarin tiloilla ja sallisi
7732: taariin saakka. Näillä tiloilla on kyse ainoas- vapaan raivausoikeuden ainakin mainit-
7733: taan oman karjan rehuntarpeen tyydyttämises- tuun hehtaarirajaan saakka.
7734:
7735: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
7736:
7737: Eino Siuruainen Tellervo Renko Juhani Alaranta
7738: Kalle Röntynen Juho Sillanpää Kimmo Sarapää
7739: Kauko Heikkinen
7740:
7741:
7742:
7743:
7744: 13 2804450
7745: 154 1988 vp.
7746:
7747: Toivomusaloite n:o 129
7748:
7749:
7750:
7751:
7752: Siuruainen ym.: Koulutetun työvoiman työpaikkojen turvaa-
7753: misesta kehitysalueilla
7754:
7755:
7756: Eduskunnalle
7757:
7758: Koulutustason kohoaminen on merkinnyt alueille. Tämä edellyttää suunnitelmallista toi-
7759: pääsääntöisesti muuttoliikkeen vilkastumista mintaa koulutukselta, alue- ja yrityspolitiikalta
7760: keskuksiin ja maan itä- sekä pohjoisosista ete- ja rahoitustoiminnalta. Mikäli tässä onnistu-
7761: län kasvualueille. On luonnollista, että mainitut taan, uuden teknologian turvin voidaan myös
7762: alueet ovat tarvinneet ja pystyneet vastaanotta- kehitysalueiden keskuksissa turvata riittävän
7763: maan tasokasta työvoimaa. Tämä on kuitenkin haasteellisten ja elinvoimaisten työpaikkojen
7764: jatkuvasti heikentänyt kehitysalueiden asemaa syntyminen myös alueiden omalle korkeasti
7765: luoda omaa yritystoimintaa ja tuotantoa sekä koulutetulle työvoimalle.
7766: työpaikkoja. Kehitysalueiden tulevaisuuden Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7767: kannalta se on kuitenkin olennainen tekijä, var- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7768: sinkin kun perioteisiltä aloilta ovat työpaikat muksen,
7769: jyrkästi vähentymässä.
7770: Kehitysalueiden tulevaisuus edellyttää sellais- ettiJ hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
7771: ta koulutusta, yrityspolitiikkaa ja alihankin- sellaisten aluepoliittisten järjestelmien
7772: tatoiminnan edistämistä, joiden avulla pysty- kehittämiseksi, joiden turvin monipuo-
7773: tään vakiinnuttamaan myös vaativampien työ- listen työpaikkojen kasvu voidaan tur-
7774: paikkojen syntyminen sekä siirtyminen kehitys- vata myös kehitysalueilla.
7775:
7776: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
7777:
7778: Eino Siuruainen Jukka Vihriälä Heikki Kokko
7779: Tellervo Renko Juhani Alaranta Kalle Röntynen
7780: Juho Sillanpää Kimmo Sarapää Kauko Heikkinen
7781: 1988 vp. 155
7782:
7783: Toivomusaloite n:o 130
7784:
7785:
7786:
7787:
7788: Siuruainen ym.: Maaseudun yritystoiminnan tehostamisesta
7789:
7790:
7791:
7792: Eduskunnalle
7793:
7794: Maataloustuotteiden ylituotanto on johtanut Selitykseksi annetaan henkilökunnan puute pai-
7795: tilanteeseen, jossa haja-asutusalueiden tulevai- kallisessa maatalouspiirissä.
7796: suutta on pyritty löytämään maaseudulle sove- Mikäli maaseudun tulevaisuutta pyritään siir-
7797: liaan pienyritystoiminnan avulla. Tarve onkin tämään perustuotannon pakollisen supistami-
7798: suuri, sillä työpaikkojen ja väestön vähentymi- sen kautta uusiin elinkeinoihin, pitää siihen
7799: nen kylistä lopettaa palvelut ja aiheuttaa kylien myös valtiovallan, koulutus- ja neuvontajärjes-
7800: lopullisen riutumisen. telmien sekä rahoituksen tulla mukaan riittäväl-
7801: Yritystoiminnan edistämisessä hankkeet ovat lä ja ajankohtaisella panoksella.
7802: lähteneet kuitenkin kovin vitkastellen liikkeelle Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7803: tarpeeseen ja kiireeseen verrattuna. Pienyritys- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7804: toimintaan on liian vähän koulutusta, liian vä- muksen,
7805: hän uusien tuotteiden kehittämiseen liittyvää
7806: opastusta, markkinoita ei ole saatu avautumaan että hallitus ryhtyisi viipymättä sellai-
7807: tarpeellisessa laajuudessa ja rahoitus sekä tu- siin toimenpiteisiin, joiden turvin maa-
7808: kien että lainoituksen osalta on riittämätöntä seudun pienyritystoiminta voisi todelli-
7809: kysyntään nähden. Hämmästyttävintä kuiten- suudessa korvata perustuotannosta
7810: kin on, että uudelta kehittämissuunnalta puut- poisluvia työpaikkoja ja turvata maa-
7811: tuu aivan välttämättömät henkilöstöresurssit. seudun tätäkin kautta elinvoimaisena
7812: Pienen yrityksen käynnistäjän rahoitushake- säilymisen.
7813: mus saattaa viipyä lähes vuoden käsittelemättä.
7814: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
7815:
7816: Eino Siuruainen Jukka Vihriälä Kimmo Sarapää
7817: Tellervo Renko Juhani Alaranta Kalle Röntynen
7818: Juho Sillanpää Kauko Heikkinen
7819: 156 1988 vp.
7820:
7821: Toivomusaloite n:o 131
7822:
7823:
7824:
7825:
7826: Siuruainen ym.: Kotimaisen hake-energian käytön edistämisestä
7827:
7828:
7829:
7830: Eduskunnalle
7831:
7832: Hake-energiaan perustuva lämmöntuotanto energiamuotojen lisäämistä juuri paikallistasol-
7833: on yleistynyt viime vuosina lähinnä kunnalli- la. Käyttö vähentää ulkomaista tuontia ja on
7834: sissa lämpölaitoksissa, laitoslämmityksessä ja laadultaan hyvin ympäristöystävällistä.
7835: maatiloilla. Hake-energian käytön tehostami- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
7836: nen on edelleen ajankohtainen monesta eri syys- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
7837: tä. Ensinnäkin Suomessa on laajoja ojitusaluei- muksen,
7838: ta, joiden metsänhoidolliset tarpeet edellyttä-
7839: vät pienpuuston poistamista, jotta kasvava met- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7840: sä saataisiin laadukasta puuta tuottavaan kun- kotimaisen hake-energian käyttömah-
7841: toon. Metsänhoidon ohella hakepuun korjuu ja dollisuuksien lisäämiseksi paikallisten
7842: käsittely on järkevästi työllistävää toimintaa, lämpölaitosten, laitosryhmien ja kotita-
7843: jossa paikallinen väestö voi samalla hoitaa elin- louksien energiantarpeen tyydyttämi-
7844: ympäristönsä luonnon tuottavuutta. Kolman- seksi.
7845: neksi hakkeen käyttäminen on kotimaisten
7846:
7847: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
7848:
7849: Eino Siuruainen Jukka Vihriälä Heikki Kokko
7850: Tellervo Renko Juhani Alaranta Kalle Röntynen
7851: Juho Sillanpää Kimmo Sarapää Kauko Heikkinen
7852: 1988 vp. 157
7853:
7854: Toivomusaloite n:o 132
7855:
7856:
7857:
7858:
7859: Siuruainen ym.: Turvevoimalan rakentamisesta Pudasjärvelle
7860:
7861:
7862:
7863: Eduskunnalle
7864:
7865: Eduskunta on käsitellessään koskiensuojelu- koskien suojelun yhteydessä eduskunta otti vas-
7866: lakia lausunut myönteisen kantansa Pudasjär- tuun toteutettavan turvevoimalan kannattavuu-
7867: ven turvevoimalan toteuttamisesta. Tahdonil- desta. Näin ollen valtiovallan pitää nopeasti
7868: maisusta huolimatta hanke näyttää viivästyvän ryhtyä toimenpiteisiin rakentajan löytämiseksi
7869: huolimatta alueen työllisyyskehityksestä, väes- ja eduskunnan tahdonilmaisun toteuttamiseksi.
7870: tön poismuutosta ja Suomen energiatilanteen Esitettyyn perustuen ehdotamme kunnioitta-
7871: ratkaisemisen ongelmista. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7872: Eduskunnan kannanotto turvevoimalan to- sen,
7873: teuttamisesta tulee toteuttaa viipymättä käytän-
7874: nössä. Tätä edellyttävät myös paikallinen väestö, että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
7875: kunnat ja alueen maakunta- ja seutukaavaliitot. Pudasjärven turvevoimalan rakentajan
7876: Koskiensuojelulain säätämisen yhteydessä löytämiseksi, hankkeen toteuttamisek-
7877: valmiilta turvevoimala-Kollaj a-su unnitelmalta si ja tarvittavien turvetuotantoalueiden
7878: vietiin taloudellista kannattavuutta. Kollajan kunnostuksen loppuun saattamiseksi.
7879: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
7880:
7881: Eino Siuruainen Jukka Vihriälä Heikki Kokko
7882: Tellervo Renko Juhani Alaranta Kalle Röntynen
7883: Juho Sillanpää Kimmo Sarapää Kauko Heikkinen
7884: 158 1988 vp.
7885:
7886: Toivomusaloite n:o 133
7887:
7888:
7889:
7890:
7891: Säilynoja ym.: Maakaasujohdon jatkamisesta Vaasaan ja Perä-
7892: meren alueelle
7893:
7894:
7895: Eduskunnalle
7896: Maakaasujohdon laajentaminen on käynnis- Kaasun kulutus lisäisi myös Suomen ja Neu-
7897: sä ja hyviä toiveita on neuvostokaasun ostami- vostoliiton välistä kauppaa lisäoston kasvat-
7898: sesta myös Suomen kautta Ruotsiin. Mahdolli- taessa vientimahdollisuutta.
7899: suutta kaasun laajempaan käyttöön Suomessa Nyt olisi kiireesti selvitettävä maakaasujoh-
7900: ei pitäisi jättää käyttämättä. don jatkamisen yhteiskuntataloudelliset kysy-
7901: Vaasan ympäristöä samoin kuin Perämeren mykset sekä johdon linjaus samoin kuin mah-
7902: seutua on pidettävä potentiaalisena kaasunku- dollinen käyttäjäpohja.
7903: lutusalueena. Kaasun ulottaminen näille alueille Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
7904: mahdollistaisi myös nykyisen elinkeinoraken- toivomuksen,
7905: teen täydentämisen ja monipuolistamisen.
7906: Käytöltään maakaasu on sangen monipuolis- että hallitus pikaisesti selvityttäisi
7907: ta. Se soveltuu raaka-aineeksi teollisuudelle. maakaasujohdon ulottamisen Vaasaan
7908: Energianlähteenäkin se on hyvä, ja ympäristö- ja siitä edelleen Perämeren alueelle,
7909: haitailtaan se muihin vaihtoehtoihin verrattuna Raaheen, Ouluun, Kemiin ja Tornioon.
7910: on sangen hyvä.
7911: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
7912:
7913: Vappu Säilynoja Pekka Leppänen
7914: A"o Kemppainen Juhani Vähäkangas
7915: 1988 vp. 159
7916:
7917: Toivomusaloite n:o 134
7918:
7919:
7920:
7921:
7922: Tenhiälä: Teollisuuspiirin sivutoimiston perustamisesta Hämeen-
7923: linnaan
7924:
7925:
7926: Eduskunnalle
7927:
7928: Elinkeinoelämän vaatimukset valtiovallan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
7929: suuntaan ovat lisääntyneet. Erityisesti aloittele- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
7930: va yrittäjä tarvitsee paljon tietoa erilaisista sen,
7931: säännöksistä sekä käytännön asioista.
7932: Jotta yrittäjän kannalta tietoa olisi tarpeeksi ettii hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
7933: saatavilla, pitäisi teollisuuspiirien sivutoimisto- piteisiin Kanta-Hämeen elinkeinoelä-
7934: ja olla kullakin talousalueella. Kanta-Hämeen män palvelujen parantamiseksi perusta-
7935: elinkeinoelämän palvelujen parantamiseksi tuli- malla teollisuuspiirin sivutoimiston Hä-
7936: si teollisuuspiirin sivutoimiston sijaita Hämeen- meenlinnaan.
7937: linnassa.
7938:
7939: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
7940:
7941: Hannu Tenhiälä
7942: 160 1988 vp.
7943:
7944: Toivomusaloite n:o 135
7945:
7946:
7947:
7948:
7949: Turunen ym.: Määrärahasta ns. lähdeveron palautuksiin merkit-
7950: tävistä kulttuuritapahtumista myös kunnille
7951:
7952:
7953: Eduskunnalle
7954:
7955: Vuoden 1988 budjetin mukaan valtiovarain- Merkitykseltään vähäinen ei lähdeveron pa-
7956: ministeriö myöntää hakemuksesta opetusminis- lauttamatta jättäminen ole myöskään Turun
7957: teriötä kuultuaan määrärahaa taiteellisesti mer- kaupungille ja mahdollisesti muille vastaavassa
7958: kittävien kulttuuritapahtumien järjestäjille ul- tilanteessa oleville kunnille.
7959: komailla asuvista ja taiteellisesti ansioituneista Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
7960: esiintyjistä aiheutuviin palkkakustannuksiin toivomuksen,
7961: lain (627 178) säännösten mukaan korvausta.
7962: Kyseistä korvausta ei ole kuitenkaan voitu mak- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
7963: saa kuntien järjestämistä em. kriteerit täyttävis- riittävän määrärahan varaamiseksi val-
7964: tä kulttuuritapahtumien kustannuksista. Tällai- tion vuoden 1989 tulo- ja menoarvio-
7965: sia tapahtumia ovat järjestäneet mm. Joensuu esitykseen lähdeveron palauttamiseksi
7966: ja Turku, joille on tullut lähdeveron palautta- myös kuntien järjestämistä kulttuurita-
7967: misesta kielteinen päätös määrärahojen niuk- pahtumista aiheutuviin palkkakustan-
7968: kuuden vuoksi. Varsinkin Joensuulle on pää- nuksiin.
7969: töksellä merkitystä, kun sen saama valtionavus-
7970: tuskin laulujuhlien merkitykseen verrattuna on
7971: olemattomat 60 000 markkaa.
7972:
7973: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
7974:
7975: Eeva Turunen Liisa Hilpelä
7976: Riitta U osukaineo Kaarina Dromberg
7977: Pekka Puska
7978: 1988 vp. 161
7979:
7980: Toivomusaloite n:o 136
7981:
7982:
7983:
7984:
7985: Tykkyläinen ym.: Eläkeläisten invalidivähennyksen tason säilyt-
7986: tämisestä verotuksessa
7987:
7988:
7989: Eduskunnalle
7990:
7991: Tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 36 §:n veronalaista eläketuloa vuonna 1982, saa vuo-
7992: 5 kohdan mukaan henkilö saa kunnallisvero- silta 1984-1987 toimitettavissa kunnallisvero-
7993: tuksessa vähentää 2 600 markkaa, jos hänellä tuksissa vähentää sen suuruisen invalidivähen-
7994: on sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutunut nyksen, johon hänellä on oikeus vuodelta 1982
7995: pysyvä haitta, jonka haitta-aste esitetyn selvi- toimitettavassa kunnallisverotuksessa, jollei
7996: tyksen mukaan on 100 prosenttia, tai jos pro- hän vuosina 1984-1987 voimassa olevien sään-
7997: senttimäärä on pienempi, mutta kuitenkin vä- nösten perusteella ole oikeutettu tätä suurem-
7998: hintään 30 prosenttia, prosenttimäärän osoitta- paan invalidivähennykseen.
7999: man osuuden 2 600 markasta (invalidivähen- Edellä olevasta käy ilmi, että eläkeläisten oi-
8000: nys). Vähennys myönnetään kuitenkin enintään keus vuoden 1982 tasoiseen invalidivähennyk-
8001: muun ansiotulon kuin eläketulon suuruisena. seen päättyy tänä vuonna. Tämä ei ole oikeu-
8002: Jos verovelvollinen on verovuonna saanut pa- denmukaista eläkeläisille, vaan samantasoinen
8003: kolliseen eläketurvaan perustuvaa työkyvyttö- invalidivähennys on voitava tehdä myös tule-
8004: myyseläkettä, katsotaan hänen haitta-asteensa vien vuosien verotuksessa.
8005: ilman eri selvitystä 100 prosentiksi, jos eläke on Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
8006: myönnetty täytenä, ja 50 prosentiksi, jos se on nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8007: myönnetty osaeläkkeenä, jollei verovelvollisen
8008: haitta-asteen esitetyn selvityksen perusteella että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
8009: katsota olevan suurempi. Verovelvollinen säi- menpiteisiin, jotta eläkeläisillä säilyy oi-
8010: lyttää oikeutensa työkyvyttömyyseläkkeen mu- keus tehdä verotuksessa vuoden 1982 ta-
8011: kaiseen invalidivähennykseen senkin jälkeen, soinen invalidivähennys vuodesta 1989
8012: kun työkyvyttömyyseläke on muuttunut van- eteenpäin.
8013: huuseläkkeeksi. Verovelvollinen, jolla on ollut
8014:
8015: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
8016:
8017: Marja-Liisa Tykkyläinen Timo Roos Kerttu Törnqvist
8018: 162 1988 vp.
8019:
8020: Toivomusaloite n:o 137
8021:
8022:
8023:
8024:
8025: Tykkyläinen ym.: Lisäyksestä vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon
8026: Rautavaaran virastotalohankkeen toteuttamiseksi
8027:
8028:
8029: Eduskunnalle
8030:
8031: Valtiovarainministeriö on päätöksellään 12. aluekunnaksi 1988-1989. Rakennemuutos on
8032: 12.1986 vahvistanut Rautavaaran virastotalojen erityisesti koskettanut Rautavaaraa metsäta-
8033: tilantarveohjelman. Rakennettavaan virastota- louskuntana. Koneeliistuminen on vienyt suu-
8034: loon tulee tiloja valtiolle 825 h-m 2 , kunnalle resti työpaikkoja.
8035: 1 420 h-m 2 ja muille 90 h-m 2 • Lisäksi peruspa- Rautavaaran kunta on viime vuosien aikana
8036: rannetaan kunnan tiloja 534 h-m 2 • Suunnitel- kehittynyt monilla alueilla myönteiseen suun-
8037: mat ovat valmiina huhtikuun lopussa 1988, ja taan Rautavaara nousuun -projektin avulla.
8038: tarkoitus on päästä aloittamaan rakennustyöt Uusia pienimuotoisia työpaikkoja on syntynyt.
8039: syyskuussa 1988. Palvelujen lisääntyminen on ollut merkittävää
8040: Hankkeen toteuttamiseksi on tarkoitus pe- Rautavaarallakin. Niinpä pidetään tärkeänä,
8041: rustaa Kiinteistö Oy Rautavaaran virastotalo että myös valtion palvelut säilyisivät ja kehittyi-
8042: -niminen osakeyhtiö, jonka perustajaosakkaak- sivät Rautavaaralla.
8043: si tulisivat Suomen valtio (rakennushallitus) ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8044: Rautavaaran kunta. Rakennushallituksen teh- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8045: täväksi jäisi rakennuttaa Rautavaaran kuntaan muksen,
8046: virastotalo.
8047: Rautavaaran kunta on verrattavissa olosuh- että hallitus ottaisi valtion vuoden
8048: teiltaan ja kehittyneisyydeltään Lapin kuntiin. 1988 lisämenoarvioon momenti/le
8049: Kunnan pinta-alasta omistavat metsähallitus ja 26.97.30 (Kuntien yleiset rahoitusavus-
8050: puutavarayhtiöt 2/3. Kunta on syrjäinen sijain- tukset) lisäyksenä 2,9 miljoonan markan
8051: niltaan ja on jatkuvasti ollut maamme synkim- määrärahan käytettäväksi Rautavaaran
8052: piä työttömyyskuntia. Rautavaaran kunta on virastotalon suunnitteluun ja tontin
8053: valtioneuvoston päätöksellä määrätty erityis- hankkimiseen.
8054: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1988
8055:
8056: Marja-Liisa Tykkyläinen Jorma Huuhtanen Seppo Kääriäinen
8057: Juhani Laitinen Lauha Männistö Kari Rajamäki
8058: Mirja Ryynänen Kalle Röntynen Riitta Saastamoinen
8059: 1988 vp. 163
8060:
8061: Toivomusaloite n:o 138
8062:
8063:
8064:
8065:
8066: Törnqvist ym.: Värtsilän Niiralan tulliaseman toimintaedellytys-
8067: ten parantamisesta
8068:
8069:
8070: Eduskunnalle
8071:
8072: Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen Niiralan raja-aseman matkailullinen hyödyn-
8073: siitä, että se esittää Neuvostoliitolle uuden ra- täminen ja rajantakaisten työkohteiden saa-
8074: janylityspaikan avaamista Värtsilän Niiralassa. minen ovat tärkeitä koko Pohjois-Karjalalle.
8075: Värtsilä on pieni n. 900 asukkaan kunta Poh- Myös valmistautuminen rajakauppaan ja sen
8076: jois-Karjalassa. mahdollisuuksien kartoittaminen on tärkeää.
8077: Kunta on tarmokkaasti valmistautumassa ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8078: janylityspaikan avaamiseen mm. palveluvarus- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8079: tustaan lisäämällä. Pienen kunnan voimavarat muksen,
8080: eivät kuitenkaan riitä palveluvarustuksen no-
8081: peaan kehittämiseen, vaan siihen tarvitaan val- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
8082: tion tuntuvaa apua. piteisiin Värtsilän Niiralan palveluiden
8083: Värtsilän Niiralan tulliasema tarvitsee laajen- ja tulliaseman kehittämiseksi siten, että
8084: nuksen, samoin tarvitaan uusia asuntoja ja tul- valmiudet raja-aseman auetessa matkai-
8085: limiesten virkoja lisää, jotta rajan avautuessa luliikenteelle olisivat mahdollisimman
8086: valmiudet turistien palveluun olisivat mahdolli- hyvät.
8087: simman hyvät.
8088:
8089: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
8090:
8091: Kerttu Törnqvist Riitta Myller
8092: Eeva Turunen Matti Väistö
8093: Esko Jokiniemi
8094: 164 1988 vp.
8095:
8096: Toivomusaloite n:o 139
8097:
8098:
8099:
8100:
8101: Uosukainen ym.: Valtion virastotilojen hankkimisesta Imatran
8102: Mansikkalasta
8103:
8104:
8105: Eduskunnalle
8106:
8107: Imatran kaupungissa vuonna 1984 vahviste- hankintasuunnitelmassa ajoitettu vuosiksi 1987
8108: tussa Mansikkalan liikekeskustan uudessa ase- -88. Valtion talousarviosta rahoitus osoitettai-
8109: makaavassa on varauduttu mm. valtion paikal- siin momentilta 28.64.88 (Kiinteistöjen ja huo-
8110: lisviranomaisten tilantarpeisiin osana keskustan neisto-osakkeiden hankkiminen valtion tarpei-
8111: toiminnallista kokonaisuutta. siin).
8112: Asiasta on neuvoteltu toisaalta kaupungin, Paitsi Imatran seudun työllisyydelle on hank-
8113: toisaalta rakennushallituksen ja paikallisviran- keella suuri merkitys Imatran kaupungille Man-
8114: omaisten kanssa. Rakennushallitus on käsitellyt sikkalan uuden liikekeskustan avauskohteena.
8115: hankkeen alustavan perustamissuunnitelman. Ensimmäinen kohde määrittää pitkälle myös lii-
8116: Valtion tilantarve olisin. 5 000 br-m 2 • Uusiin kekeskustan toteuttamisen tason, jonka tulisi
8117: tiloihin siirtyisivät poliisi, liikkuva poliisi ja työ- vastata 1990-luvun vaatimuksia.
8118: voimatoimisto. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
8119: Rakennushallituksen kanssa on alustavasti nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8120: sovittu, että hanke toteutetaan kaupungin pe- muksen,
8121: rustamana kiinteistöyhtiönä, josta valtio ostaa
8122: tarvitsemansa tilat. Lisäksi kiinteistöön sijoitet- että hallitus ryhtyisi toimiin valtion vi-
8123: taneen eräitä kaupungin virastoja ja liiketiloja. rastojen hankkimiseksi Imatran kau-
8124: Valtion tilojen hankinta-arvo on 25 Mmk:n pungin Mansikka/on liikekeskustasta
8125: kertaluokkaa. Rakennushallituksesta saadun osoittamalla tarvittavan rahoituksen
8126: tiedon mukaan rahoitus on valtiovarainministe- valtion tulo- ja menoarviossa vuonna
8127: riön ja rakennushallituksen alustavassa tilan- 1989 ja sitä seuraavina vuosina.
8128: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
8129:
8130: Riitta Uosukainen Sinikka Mönkäre
8131: Sinikka Hurskainen-Leppänen Heikki Kokko
8132: Anna-Kaarina Louvo
8133: 1988 rd. 165
8134:
8135: Hemställningsmotion nr 140
8136:
8137:
8138:
8139:
8140: Westerlund m.fl.: Orn etanolproduktion av spannrnål tili rnotor-
8141: bränsle
8142:
8143:
8144: Tili Riksdagen
8145:
8146: 1 strävan att balansera lantbruksproduktio- Det första steget i en etanolsatsning i vårt
8147: nen borde även vi för vår del söka nya utvägar västra grannland Sverige är taget genom det s.k.
8148: för dess avsättning utan att enbart behöva rnins- Skaraborgsprojektet i Lidköping, där Lant-
8149: ka dess volyrn. Detta redan rned tanke på att vår männen-gruppen och Alfa-Laval uppfört en
8150: produktionsberedskap även under eventuella försöksanläggning för produktion av bl.a. eta-
8151: kristider skall kunna tiligodose en i stort sett no!. Där utvinner man nu per år etanol från
8152: hundra procentig självförsörjningsgrad. En 30 000 ton spannmål.
8153: fullt tryggad Iivsrnedelsförsörjning även under Etanolen levereras tili OK i Stockholm som
8154: kristid förutsätter redan den en viss, låt oss säga sedan våren 1984 säljer bensin med 4 procent
8155: 10-15 procentig överproduktion av den vikti- etanol, s.k. E4-bränsle.
8156: gare basproduktionen. Kolsyran förädlas av AGA Gas Ab och an-
8157: Ett synnerligen effektivt sätt att utnyttja en vänds inom en rad olika områden, bl.a. svets-
8158: överväldigande del av vår överproduktionspo- gas, lagring av livsmedel och industriprocesser.
8159: tential vore att inleda etanolalkoholindustripro- Stärkelsen används framför allt vid tiliverk-
8160: duktion av spannrnål för inblandning i bensin ning av papper. Foderprodukterna - protein
8161: och varför inte även tili en del ersätta den rniljö- och fiber - Ievereras tili Västsvenska Lantmäns
8162: besvärliga dieseloljan, frärnst i de större stä- foderfabrik.
8163: derna. Tidigare har etanolens användningsområde i
8164: En viss forskning inom denna produktionsför- stort sett inskränkt sig tili sprit för konsumtion
8165: ädlingssektor har även skett i vårt land, närmast och för teknisk förbrukning. Under senare år
8166: av Statens tekniska forskningsanstalt. har etanolen också blivit allt intressantare som
8167: 1 många Iänder världen över pågår nu pro- drivrnedel. Miljöproblemen med bensin- och
8168: gram för inblandning av motoralkoholer. Brasi- dieselavgaser blir allt större.
8169: Iien t.ex. satsar stort på etanol med bränslen in- Ur spannmålen kan utvinnas inte bara etanol,
8170: nehållande 20 respektive 100 procent etanol och utan också en rad andra värdefulla produkter,
8171: över 7 milj. bilar kör nu på etanolbränslen. som ovan nämnts.
8172: 1 USA finns sedan 1978 Gasohol- ett bräns- Etanol är en alkohoi med den kemiska be-
8173: le med 10 procent etanol. Dess marknadsandel teckningen C 2H 50H, och karaktäriseras som
8174: har sedan dess bara ökat och ger nu bränsle tili bränsle av högt oktantal och goda förbrän-
8175: ca 10 miljoner bilar. Ä ven inom EG-länderna ningsegenskaper. Energiinnehållet är lägre än
8176: provas etanolbränslen. Och i Sverige har OK i bensinens, men kompenseras vid låginbland-
8177: Stockholmsområdet sedan 1984 med enbart ning av etanolens högre verkningsgrad. Vid
8178: goda erfarenheter sålt ett bränsle med 4 procent högre inblandningar uppnås en större oktan-
8179: etanol. talshöjande effekt. Då kan också kompressio-
8180: Av miljöskäl finns det anledning att redan nu nen höjas och man kan uppnå högre motoref-
8181: överväga att låta fordon i känsliga miljöer fekt och lägre specifik bränsleförbrukning än i
8182: (stadstrafik, gruvdrift m.m.) övergå tili ren eta- rena bensinmotorer.
8183: noldrift. Etanolen är ett flexibelt drivmedel. Den kan
8184: Kort sagt, etanol är den mest intressanta av blandas i bensin eller användas som rent bräns-
8185: alla nu tillgängliga alternativa energikällor för le. Den kan också med tillsats av tändförbättra-
8186: fordonsdrift. re användas i dieselmotorer.
8187: 166 1988 rd. - HM nr 140
8188:
8189: De erfarenheter som hittills gjorts visar att tilibaka förädlade produkter, kan vi själva pro-
8190: etanol kan blandas i bensin upp tili 10 procent ducera dessa varor, i egna industrier och med
8191: utan motormodifieringar. Vid högre inbland- egen arbetskraft.
8192: ningar krävs speciella anpassningar av moto- Behövs det kan vi låta inhemskt producerad
8193: rerna. etanol ersätta dieselbränslet i t.ex. landets bus-
8194: Det som närmast är aktuellt för Finland är en sar i tätortstrafik. Inte minst av beredskapsskäl
8195: inblandning av 5-6 procent etanol i all bensin, är etanolet intressant. Om vårt land skulle bli
8196: s.k. låginblandning. På sikt kan de också bli ak- avspärrat i en krissituation vore etanolens bety-
8197: tuellt med etanol som fullbränsle. delse ovärderlig.
8198: Att etanol i låginblandning ger ett bra bränsle En låginblandning av etanol i bensinet skulle
8199: är känt från tidigare erfarenheter. Nu är det kräva spannmål från en areal om ca 150 000 ha.
8200: också bekräftat genom en undersökning Bilavgasernas utsläpp av bly, koloxid, kväve-
8201: (Svensk Drivmedelsteknik Ab, Uppdragsrap- oxider m.fl. ämnen har under senare år setts
8202: port 1985), där etanol i låginblandning jämförts som ett allt allvarligare hot mot miljön och
8203: med bensin i vägprestandaprov. (Bilmärken: människors hälsa. Bilavgaserna har betydelse
8204: Volvo, Saah, VW). Proven som utförts vid för försurningen och för bildandet av s.k. stor-
8205: BP:s motorlaboratorium i England, visade att stadssmog. Bilavgaserna i storstäder når ofta
8206: etanol i låginblandning är likvärdig med såväl sådana koncentrationer att det finns allvarlig
8207: vanlig bensin som bensin med andra oktantals- risk för negativa hälsoeffekter. Människor i
8208: höjande ämnen, under i stort sett alla körför- stadsmiljö drabbas t.ex. hårdare av luftvägsin-
8209: hållanden. Proven avsåg bl.a. knackningsbe- fektioner och lungcancer.
8210: nägenhet vid acceleration och fullast. Detta in- 1 bensinen finns också bly (0,15 g/1). Blyet
8211: nebär extrema påfrestningar, t.ex. simulerad tilisätts för att höja bensinens oktantal och ver-
8212: motorvägskörning i 150-170 km/tim. med full kar samtidigt smörjande på ventilsätena i äldre
8213: gas och maximal last. De goda resultaten be- bilmodeller. Blyutsläppen är riskabla genom att
8214: tyder att etanol i låginblandning utan problem blyet lagras upp i kroppsvävnaderna. Blyför-
8215: kan användas som bränsle på den svenska giftning ger skador på nervsystem och hjärna -
8216: marknaden. små barn anses speciellt känsliga. 1 storstads-
8217: Vid låginblandning påverkas inte bränsle- områdena är befolkningen starkt utsatt för bil-
8218: förbrukning eller körbarhet. Inga motorjuste- avgaser och blyvärdena ligger nära de nivåer
8219: ringar behövs. Etanolinblandningen gör också där skador uppstår.
8220: att ingen karburatorsprit behöver tillsättas vid För att få renare avgaser planeras nu i flere av
8221: tankning vintertid. Det innebär för normalbilis- de västeuropeiska länderna införande av kataly-
8222: ten en besparing på ca 100 mk/ år. tisk avgasrening. Detta förutsätter tillgång tili
8223: Turbo- och insprutningsmotorer går lika bra blyfri bensin då katalysatorerna förstörs av bly-
8224: eller bättre (alkoholer ger bättre kylning) på eta- haltig bensin. Eftersom äldre bilar behöver bly
8225: nolblandning. På bilar med APC-system kan för smörjning av ventilmekanismen måste bly-
8226: effekten öka genom att tändningen kan ställas haltig bensin finnas kvar under en övergångspe-
8227: högre. riod. Med en låginblanding av etanol kan vi ut-
8228: Oktantalet RON (de för normalbilisten vanli- nyttja inhemsk råvara och industri samt egen
8229: gaste körförhållandena och som anges på ben- arbetskraft. Dessutom minskar importen av
8230: sinpumparna) ökas med drygt 2 enheter av eta- drivmedel, proteinfoder, stärkelse och andra
8231: nol i låginblandning 5-6 procent. Oktantalet produkter.
8232: MON (högfartskörning) förbättras med ca 1 en- Förutom att ge flere hundra nya arbetstillfäl-
8233: het. Ett tredje mått är det s.k. vägoktantalet, len vid etanolindustrin säkras därtill arbetstill-
8234: som bl.a. anger bränslets kapacitet under ex- fällen för råvaru- och insatsleden. Under själva
8235: tremt ansträngande körförhållanden. Ä ven här byggnadstiden skapas sysselsättning åt minst
8236: har etanolen en oktantalshöjande effekt. 1 000 byggnads- och verkstadsarbetare.
8237: Med etanol får vi ett drivmedel som vi själva En satsning på etanolproduktion gynnar
8238: framställer inom landet. Allt det här innebär en finsk industri och kan leda tili framtida export
8239: fantastisk råvarupotential som vi kan ta i an- av ny teknologi och industrianläggningar. Inte
8240: språk för att minska vårt importberoende av minst viktig är den biotekniska utvecklingen
8241: olja, proteinfoder, stärkelse m.m. 1 stället för med växtmaterial som bas.
8242: att exportera en råvara (spannmål) och köpa Vid etanolproduktionen används bara stär-
8243: 1988 rd. - HM nr 140 167
8244:
8245: kelsedelen i råvarorna, proteindelen separeras Med hänvisning tili ovan sagda och därmed
8246: och kan användas som foder (eller som männi- sammanhängande omständigheter föreslår vi
8247: skoföda om vi så vill). Det betyder att åkermar- vördsamt, att riksdagen vill hemställa
8248: ken och dess grödor utnyttjas effektivt samti-
8249: digt som våra husdjur kan äta inhemskt foder att regeringen i brådskande ordning
8250: och att vi kan minska den import av proteinfo- tillsiitter en arbetsgrupp med uppgift att
8251: der som nu till viss del kommer från u-länder utreda frågan och framställa jörslag tili
8252: (och som kanske bättre behövs där). åtgärder syjtande tili att inleda etano!-
8253: Det tekniska kunnandet och resurser har mo- produktion av spannmål' tili motor-
8254: nopolbolaget Oy Alko Ab, som redan förklarat briinsle.
8255: sig villig att även inleda etanolproduktion av
8256: spannmål för motorbränsle.
8257:
8258: Helsingfors den 8 februari 1988
8259:
8260: Henrik Westerlund Ingvar S. Melin Håkan Nordman
8261: Gunnar Jansson Boris Renlund Elisabeth Rehn
8262: Håkan Malm Ole Wasz-Höckert Per-Henrik Nyman
8263: Jörn Donner Henrik Lax
8264: 168 1988 vp.
8265:
8266: Toivomusaloite n:o 140 Suomennos
8267:
8268:
8269:
8270:
8271: Westerlund ym.: Etanolin valmistamisesta viljasta moottori-
8272: pohtoaineeksi
8273:
8274:
8275: Eduskunnalle
8276:
8277: Pyrittäessä tasapainottamaan maataloustuo- sin kaikista nyt saatavissa olevista ajoneuvojen
8278: tantoa meidän tulisi myös osaltamme etsiä uu- vaihtoehtoisista energialähteistä.
8279: sia ratkaisuja tuotteiden menekin turvaamiseksi Ensimmäinen askel etanoliin panostamisessa
8280: ilman, että tuotannon määrää täytyisi pelkäs- läntisessä naapurimaassamme Ruotsissa on
8281: tään vähentää. Tämä on tärkeää jo sen vuoksi, otettu niin sanotussa Skaraborg-hankkeessa
8282: että tuotantovalmiutemme on myös mahdollisi- Lidköpingissä, missä Lantmännen-ryhmä ja
8283: na kriisiaikoina voitava huolehtia lähes satapro- Alfa-Laval ovat rakentaneet koelaitoksen muun
8284: senttisesta omavaraisuusasteesta. Myös kriisiai- muassa etanolin tuottamiseen. Siinä tuotetaan
8285: koina täysin turvattu elintarvikehuolto edellyt- nyt etanolia 30 000 tonnista viljaa vuodessa.
8286: tää tiettyä, sanokaamme 10-15 prosentin yli- Etanoli toimitetaan Tukholmaan OK:lle,
8287: tuotantoa tärkeiden perustuotteiden osalta. joka on vuodesta 1984 myynyt ns. E4-poltto-
8288: Erityisen tehokas tapa hyödyntää suurin osa ainetta eli bensiiniä, jossa on neljä prosenttia
8289: ylituotantopotentiaalistamme olisi aloittaa ben- etanolia.
8290: siiniin sekoitettavaksi tarkoitetun etanolialko- AGA Gas Ab jalostaa muodostuvan hiiliha-
8291: holin teollinen tuottaminen viljasta, osittain pon käytettäväksi eri aloilla, mm. hitsauskaa-
8292: myös korvaamaan ympäristön kannalta haital- sussa, elintarvikkeiden varastoinnissa ja teolli-
8293: lista dieselöljyä, etenkin suurissa kaupungeissa. suusprosesseissa.
8294: Maassamme on tehty jonkin verran tutkimus- Tärkkelys puolestaan käytetään ennen kaik-
8295: ta tällä tuotannonjalostusalalla, lähinnä Val- kea paperin tuotantoon. Rehntuotteet - pro-
8296: tion teknillisessä tutkimuskeskuksessa. teiinit ja kuidut - toimitetaan Västsvenska
8297: Monissa maissa eri puolilla maailmaa on Lantmäns foderfabrik -nimiselle rehutehtaalle.
8298: käynnissä ohjelmia alkoholin sekoittamiseksi Aikaisemmin etanolin käyttöalue on pitkälti
8299: moottoripolttoaineisiin. Esimerkiksi Brasilia rajoittunut kulutuskäyttöön tai tekniseen käyt-
8300: panostaa voimakkaasti etanoliin tutkien poltto- töön tarkoitettuun väkiviinaan. Viime vuosina
8301: aineita, joissa on 20 tai 100 prosenttia etanolia. etanolista on tullut yhä kiinnostvampi myös
8302: Etanolipolttoainetta käyttää nyt yli seitsemän polttoaineena. Bensiinin ja dieselpolttoaineiden
8303: miljoonaa autoa. pakokaasujen aiheuttamat ympäristöongelmat
8304: Yhdysvalloissa on vuodesta 1978 ollut saa- tulevat yhä suuremmiksi.
8305: tavissa gasoholia - polttoainetta, jossa on Viljasta ei saada ainoastaan etanolia vaan sa-
8306: 10 prosenttia etanolia. Sen markkinaosuus on malla myös koko joukko muita hyödyllisiä
8307: koko ajan kasvanut, ja nyt sitä käyttää noin tuotteita, kuten edellä on mainittu.
8308: 10 miljoonaa autoa. Myös EY-maissa kokeil- Etanoli on alkoholi, jonka kemiallinen kaava
8309: laan etanolipolttoainetta, ja Ruotsissa on OK on C 2H 50H ja jolle polttoaineena on ominaista
8310: myynyt Tukholman alueella vuodesta 1984 hy- korkea oktaaniluku ja hyvät palamisominaisuu-
8311: vin kokemuksin polttoainetta, jossa on neljä det. Energiasisältö on alhaisempi kuin bensii-
8312: prosenttia etanolia. nin, mutta alhaisissa sekoitussuhteissa etanolin
8313: Ympäristösyistä olisi syytä jo nyt harkita her- korkeampi hyötysuhde korvaa tämän. Korkeis-
8314: kässä ympäristössä liikkuvien kulkuneuvojen sa sekoitussuhteissa saavutetaan suurempi ok-
8315: (kaupunkiliikenne, kaivostoiminta ym.) siirty- taanilukua kohottava vaikutus. Tuolloin voi-
8316: mistä puhtaan etanolin käyttöön. daan myös puristusta kohottaa ja siten saa-
8317: Lyhyesti sanottuna etanoli on mielenkiintoi- vuttaa puhdasta bensiinimoottoria korkeampi
8318: 1988 vp. - TA n:o 140 169
8319:
8320: moottorin teho ja alhaisempi polttoaineenkulu- Käytettäessä 5-6-prosenttista etanolisekoi-
8321: tus. tusta oktaaniluku RON Goka vastaa tavallisen
8322: Etanoli on monikäyttöinen polttoaine. Sitä autoilijan yleisimpiä ajo-olosuhteita ja joka il-
8323: voidaan sekoittaa bensiiniin tai käyttää puhtaa- moitetaan bensiinipumpuissa) kohoaa runsaalla
8324: na polttoaineena. Lisäämällä sytytystä paranta- kahdella yksiköllä. Oktaaniluku MON (ajo suu-
8325: vaa ainetta sitä voidaan käyttää myös diesel- rella nopeudella) paranee noin yhdellä yksiköl-
8326: moottoreissa. lä. Kolmas mittari on niin sanottu tieoktaanilu-
8327: Tähänastisten kokemusten mukaan etanolia ku, joka muun muassa ilmoittaa polttoaineen
8328: voidaan sekoittaa bensiiniin 10 prosentin sekoi- suorityskyvyn äärimmäisen rasittavissa ajo-olo-
8329: tussuhteeseen saakka ilman muutoksia mootto- suhteissa. Myös silloin etanolilla on oktaanilu-
8330: riin. Korkeammissa sekoitussuhteissa tarvitaan kua kohottava vaikutus.
8331: tiettyjä moottorin muutostöitä. Etanolin myötä saamme polttoaineen, jota
8332: Suomen kannalta on lähinnä ajankohtais- tuotetaan kotimaassa. Kaiken kaikkiaan se
8333: ta etanolin sekoittaminen 5-6-prosenttisena merkitsee loistavaa raaka-ainelähdettä, jonka
8334: seoksena kaikkeen bensiiniin, siis niin sanottu- voimme ottaa käyttöön vähentääksemme riip-
8335: na alhaisena sekoituksena. Pitemmällä tähtäyk- puvuuttamme öljyn, valkuaisrehun, tärkkelyk-
8336: sellä ajankohtaiseksi voi tulla etanolin käyttä- sen ym. tuonnista. Sen sijaan, että viemme raa-
8337: minen myös yksinomaisena polttoaineena. ka-ainetta (viljaa) ja ostamme maahan jalostet-
8338: Aikaisempien kokemusten perusteella on tie- tuja tuotteita, voimme alkaa itse tuottaa näitä
8339: dossa, että etanoli alhaisena sekoituksena on tuotteita omissa teollisuuslaitoksissamme ja
8340: hyvä polttoaine. Nyt se on myös vahvistettu tut- oman työvoimamrj:le avulla.
8341: kimuksessa (Svensk Drivmedelsteknik Ab, Mikäli on tarpeellista, voimme antaa koti-
8342: Uppdragsrapport 1985), missä alhaisen seos- maassa tuotetun etanolin korvata dieselpoltto-
8343: suhteen etanolia verrattiin bensiiniin tiesuori- aineen, esimerkiksi maamme linja-autoissa taa-
8344: tuskykykokeissa. (Automerkit: Volvo, Saab, jamaliikenteessä. Etanoli on hyvin mielenkiin-
8345: Volkswagen). BP:n moottorilaboratoriossa toinen vaihtoehto valmiussyistä. Jos maamme
8346: Englannissa tehdyt kokeet osoittivat että etanoli joutuisi kriisitilanteessa eristetyksi, olisi etano-
8347: alhaisena sekoituksena on lähes kaikissa ajo- lin merkitys korvaamaton.
8348: olosuhteissa samanarvoinen kuin sekä tavalli- Etanolin käyttö alhaisena sekoituksena ben-
8349: nen bensiini että muita oktaanilukua kohottavia siinissä vaatisi viljaa noin 150 000 hehtaarin
8350: aineita sisältävä bensiini. Kokeet koskivat alalta.
8351: muun muassa nakutustaipumusta kiihdytykses- Autojen pakokaasujen lyijy-, hiilioksidi-, typ-
8352: sä ja täydellä kuormalla ajettaessa. Ne merkitsi- pioksidi- ym. aineiden päästöt on viime vuosina
8353: vät äärimmäistä kuormitusta, esimerkiksi simu- nähty yhä vakavampana uhkana ympäristölle ja
8354: loitua moottoritiellä ajoa 150-170 kilometrin ihmisten terveydelle. Pakokaasuilla on vaiku-
8355: tuntinopeudella, täydellä kaasulla ja maksimaa- tusta happamoitumiseen ja suurkaupunkien sa-
8356: lisella kuormalla. Saadut hyvät tulokset merkit- vusumun, ns. smogin, syntyyn. Autojen pako-
8357: sevät, että etanolia voidaan käyttää ongelmat- kaasut saavuttavat suurkaupungeissa usein sel-
8358: tomasti alhaisena sekoituksena polttoaineena laisia pitoisuuksia, että kielteisten terveysvaiku-
8359: Ruotsin markkinoilla. tusten vakava vaara on olemassa. Kaupunkiym-
8360: Alhaisessa sekoitussuhteessa ei polttoaineen- päristössä ihmiset kärsivät useammin esimer-
8361: kulutus eikä ajettavuus muutu. Mitään mootto- kiksi hengitystietulehduksista ja keuhkosyö-
8362: rin muutostöitä ei tarvita. Etanolin sekoittami- västä.
8363: nen pohtoaineeseen merkitsee myös, ettei talvis- Bensiini sisältää myös lyijyä (0,15 g/1). Lyijyä
8364: aikaan tarvitse polttoaineentäydennyksen yh- lisätään bensiinin oktaaniluvun kohottamiseksi,
8365: teydessä lisätä kaasutinspriitä. Tämä merkitsee ja samalla se voitelee vanhemmissa automalleis-
8366: tavalliselle autoilijalle noin 100 markan säästöä sa venttiilinistukoita. Lyijypäästöt ovat vaaral-
8367: vuodessa. lisia, koska lyijy varastoituu kudoksiin. Lyijy-
8368: Turbo- ja suihkutusmoottorit toimivat etano- myrkytys vahingoittaa hermostoa ja aivoja -
8369: lisekoituksella yhtä hyvin tai paremmin kuin pienten lasten katsotaan olevan erityisen herk-
8370: pelkällä bensiinillä (alkoholi jäähdyttää parem- kiä vaurioille. Suurkaupunkialueilla väestö on
8371: min). Autoissa, joissa on APC-järjestelmä, voi selvemmin alttiina lyijypakokaasuille, ja lyijy-
8372: vaikutus tehostua, koska sytytys voidaan aset- arvot ovat lähellä vaurioiden syntymistasoa.
8373: taa korkeammalle. Puhtaampien pakokaasujen saamiseksi suun-
8374: 14 2804450
8375: 170 1988 vp. -TA n:o 140
8376:
8377: nitellaan nyt useissa Länsi-Euroopan maissa ka- Etanolin tuotannossa käytetään raaka-ai-
8378: talyyttisen pakokaasupuhdistuksen käyttöönot- neesta vain tärkkelyksen osuus, proteiiniosa
8379: toa. Tämä edellyttää lyijyttömän bensiinin saa- erotetaan ja voidaan käyttää rehuna (tai ihmis-
8380: tavuutta, sillä lyijypitoinen bensiini tuhoaa ka- ravintona, mikäli niin haluamme). Tämä mer-
8381: talyytit. Koska vanhemmat autot tarvitsevat lyi- kitsee peltomaiden ja niiden sadon tehokasta
8382: jyä venttiilikoneiston voitelemiseen, täytyy lyi- hyödyntämistä, samalla kun kotieläimemme
8383: jypitoista bensiiniä olla saatavana siirtymäkau- saavat syödä kotimaista rehua ja voimme pie-
8384: den ajan. Alhaisen etanolin sekoitussuhteen nentää valkuaisrehun tuontia, joka nyt osittain
8385: avulla voimme hyödyntää kotimaista raaka-ai- tulee kehitysmaista Ga jota ehkä tarvittaisiin
8386: netta, teollisuutta ja työvoimaa. Lisäksi poltto- paremmin siellä).
8387: aineiden, valkuaisrehun, tärkkelyksen ja mui- Tarvittava tekninen osaaminen ja voimavarat
8388: den tuotteiden tuonti vähenee. on monopoliyhtiö Oy Alko Ab:llä, joka jo on
8389: Etanoliteollisuuden useiden satojen uusien ilmoittanut halunsa aloittaa etanolin tuottami-
8390: työpaikkojen lisäksi turvattaisiin samalla työ- sen viljasta moottoripolttoaineeksi.
8391: paikkoja raaka-aine- ja tuotantopanosketjussa. Edellä olevan perusteella ja siihen liittyviin
8392: Itse rakennusajaksi luotaisiin työpaikat vähin- seikkoihin viitaten ehdotamme kunnioittaen
8393: tään 1 000 rakennus- ja konepajatyöläiselle. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8394: Panostaminen etanolin tuotantoon hyödyttää
8395: suomalaista teollisuutta ja voi johtaa tulevai- että hallitus asettaisi kiireellisesti työ-
8396: suudessa uuden teknologian ja teollisuuslaitos- ryhmän, jonka tehtävänä olisi selvittää
8397: ten vientiin. Erityisen merkittävä on kasviraa- kysymystä etano/in tuottamisesta viljas-
8398: ka-ainetta perustanaan käyttävä biotekninen ta moottoripolttoaineeksi ja tehdä siihen
8399: kehitys. liittyvät toimenpide-ehdotukset.
8400:
8401: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1988
8402:
8403: Henrik Westerlund Ingvar S. Melin Håkan Nordman
8404: Gunnar Jansson Boris Renlund Elisabeth Rehn
8405: Håkan Malm Ole Wasz-Höckert Per-Henrik Nyman
8406: Jörn Donner Henrik Lax
8407: 1988 vp. 171
8408:
8409: Toivomusaloite n:o 141
8410:
8411:
8412:
8413:
8414: Vistbacka ym.: Lannoiteveron kustannuksia vastaavan avus-
8415: tuksen palauttamisesta pienviljelmille
8416:
8417:
8418: Eduskunnalle
8419:
8420: Kuluttajien ja koko kansamme etu on, että Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8421: maatalouden tuotantokustannuksia ei tarpeet- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8422: tomasti nosteta. Tällöin ovat elintarvikkeiden muksen,
8423: kuluttajahinnat kohtuulliset.
8424: Kuitenkin nykyinen valtasuuntaus ylläpitää että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8425: erityistä lannoitteiden verolakia. Se on raskas lannoiteveron kustannuksia vastaavan
8426: rasitus viljelijöille. Näistä syistä SMP katsoo, avustuksen suorittamiseksi perhe- ja
8427: että perhe- ja pienviljelijöille olisi palautettava pienviljelmille vuodelta 1989.
8428: lannoiteveron heille aiheuttamat kustannukset
8429: joustavasti ja ilman byrokratiaa.
8430:
8431: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
8432:
8433: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
8434: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
8435: 172 1988 vp.
8436:
8437: Toivomusaloite n:o 142
8438:
8439:
8440:
8441:
8442: Vistbacka ym.: Kasvihuoneviljelmillä käytettävän lämmitysöljyn
8443: vapauttamisesta polttoaineverosta
8444:
8445:
8446: Eduskunnalle
8447:
8448: Kasvihuoneviljely on viime vuosikymmeninä Polttoainekustannukset ovat tällä hetkellä
8449: ollut eräs maatalouden nopeimmin kasvava ja noin 30 % tuotantokustannuksista. Kasvihuo-
8450: kehittyvä erityiselinkeino. Tämä kehitys on ta- neviljely käytti vuonna 1983 noin 52 000 kuutio-
8451: pahtunut miltei ilman yhteiskunnan tukea. Kas- metriä kevyttä polttoöljyä ja noin 97 000 tonnia
8452: vu on 1970-luvulta lähtien ollut varsin voimakas raskasta polttoöljyä. Näiden määrien perusteel-
8453: kehitysalueilla. Tätä osoittaa se, että Kehitys- la kannettiin polttoaineveroa noin 13,5 miljoo-
8454: aluerahaston kasvihuoneasiakkaiden lukumää- naa markkaa.
8455: rä on kasvanut 20:stä vuonna 1972 164:ään Polttoainevero merkitsee valtiolle vähän,
8456: vuonna 1983. Suuri osa kasvihuoneviljelyyn mutta yksittäiselle kasvihuoneviljelijälle se on
8457: myönnetyistä maatilalainoista on myös mennyt huomattava kuluerä. Veron poistaminen lieven-
8458: kehitysalueille. Kasvihuoneviljelyn merkitys ke- täisi hinnannousujen vaikutusta ja parantaisi
8459: hitysalueiden työllisyyden ja tulojen kannalta huomattavasti viljelysedellytysten jatkuvuutta.
8460: on lisääntynyt vuosi vuodelta. Edellä olevan johdosta ehdotamme eduskun-
8461: Kasvihuoneviljely työllistää tällä hetkellä vä- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8462: littömästi noin 9 500 henkilöä. Suuri osa näistä
8463: työpaikoista on kehitysalueilla. Etelä-Pohjan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8464: maalla ovat kasvihuoneviljelyn turvaamat toi- polttoaineverolain muuttamiseksi siten,
8465: meentulomahdollisuudet vaikuttaneet ratkaise- että kasvihuonevi/jelmillä käytettävän
8466: vasti työllisyyden ylläpitämiseen. Suuri osa tä- lämmitysöljyn verottamisesta luovuttai-
8467: män elinkeinon harjoittajista on perheyrityksiä, siin kokonaan.
8468: joissa oman perheen työpanos on ensisijainen.
8469:
8470: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
8471:
8472: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
8473: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
8474: 1988 vp. 173
8475:
8476: Toivomusaloite n:o 143
8477:
8478:
8479:
8480:
8481: Vistbacka ym.: Pienyritysten perustamiseen tarkoitetun alku-
8482: avustuksen myöntämisperusteiden muuttamisesta
8483:
8484:
8485: Eduskunnalle
8486:
8487: Työvoimaministeriön toimesta on työttömiä jatkuvasti työvoimaansa on tärkeää, että uusia
8488: itsensä työllistäjiä tuettu viime aikoina heidän työpaikkoja syntyy lisää ja ihmisten työllisyys
8489: yrittäjänäolonsa alkuvaiheessa toimeentuloa tulee täten turvattua.
8490: turvaamalla. Useita avustushakemuksia on jou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8491: duttu kuitenkin hylkäämään lähinnä rahan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8492: puutteen ja yrityksen liian aikaisen aloittamisen muksen,
8493: vuoksi. Nämä yritykset ovat useimmiten pitem-
8494: mällä tähtäimellä kannattavia, mutta joutuvat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8495: todella kohtuuttoman tiukoille taipaleensa al- alkuavustusten maksamiseksi myös
8496: kuvaiheessa. Yhteiskunnan kaikista muista tu- muille kuin työttömille pienyritysten pe-
8497: kimuodoista kyseiset yritykset eivät yleensä rustamiseen.
8498: hyödy mitään. Suurtyönantajien vähentäessä
8499:
8500: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
8501:
8502: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
8503: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
8504: 174 1988 vp.
8505:
8506: Toivomusaloite n:o 144
8507:
8508:
8509:
8510:
8511: Vistbacka ym.: Kulutukseen perustuvan laskutuksen toteutta-
8512: misesta kaukolämmön laskuttamisessa
8513:
8514:
8515: Eduskunnalle
8516:
8517: Kaukolämmön laskutusmenettelyssä on tällä Kaukolämmön asiakas omistaa kaikki kau-
8518: hetkellä maassamme selvät kartellin tunnusmer- kolämmön käyttöön tarvittavat laitteet kiinteis-
8519: kit. Perusmaksun periminen tulisi kokonaan tössään, joten tuntuu kummalliselta, että kau-
8520: kieltää kaukolämmön osalta ja samalla myös kolämpöyhtiö voi veloittaa perusmaksua ko.
8521: sulakemaksun periminen sähköstä. Laskutus laitteista, vaikkei se omista muuta kuin energia-
8522: tulisi kokonaan muuttaa kulutukseen perustu- mittarin. Merkilliseltä tuntuu myös se, että kau-
8523: vaksi. kolämpöä toimittavat yritykset ovat monissa ta-
8524: Perusmaksulla sidotaan kaukolämpöä käyt- pauksissa nostaneet hintaa huolimatta öljyn
8525: tävä asiakas käyttämään yksinomaan kauko- maailmanmarkkinahintojen laskemisesta.
8526: lämpöä silloinkin, kun muita edullisempia läm- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8527: mitysaineita olisi saatavilla. Kaukolämpöyhtiöt nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8528: nostavat tarvittaessa perusmaksua niin, että kil- muksen,
8529: pailevat lämmitysmuodot jäävät häviölle kilpai-
8530: lussa, koska kaukolämmön asiakas näin veivoi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
8531: tetaan maksamaan tyhjästä yhtiöiden kannatta- jotta kaukolämmön laskutusmenetelmät
8532: vuuden pönkittämiseksi. Käytännössä tämä me- muutettaisiin kokonaan kulutukseen pe-
8533: nettely on selvää hintakartellia, mutta nykyistä rustuviksi poistamalla perusmaksu.
8534: lakia tulkitaan siten, että käytäntö hyväksy-
8535: tään.
8536:
8537: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
8538:
8539: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
8540: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
8541: 1988 vp. 175
8542:
8543: Toivomusaloite n:o 145
8544:
8545:
8546:
8547:
8548: Väbänäkki ym.: Fruktoosin ja sorbitolin veronalaisuuden vai-
8549: kutuksesta diabetes-tuotteiden hintoihin
8550:
8551:
8552: Eduskunnalle
8553:
8554: Vuoden 1985 talousarvion yhteydessä hyväk- tulisi tarkasti seurata veronalaisuuden vaiku-
8555: syttiin lainmuutos, jolla diabetes-tuotteiden val- tusta diabeetikoiden ravintokustannuksiin,
8556: mistuksessa käytettävät fruktoosi ja sorbitoli vaikkei tätä seurantavelvoitetta pontena liitet-
8557: poistettiin hinnanerokorvausten piiristä veron- tykään päätökseen. Kulunut aika on kuitenkin
8558: alaisiksi elintarviketuotteiksi. Päätöksen seu- osoittanut, että diabeetikoiden elinkustannuk-
8559: rauksena diabeetikoille välttämättömät tuotteet set ovat suhteettomasti nousseet muun kansan-
8560: nousivat hinnoiltaan noin 9 OJo, jolloin diabeeti- osan vastaaviin nähden.
8561: koiden elinkustannukset nousivat terveeseen Edellä esitetyn pohjalla ehdotamme kunnioit-
8562: kansalaiseen nähden vastaavalla prosenttimää- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
8563: rällä nimenomaan ruokatavarakustannusten sen,
8564: osalta. Lakia säädettäessä käydyissä keskuste-
8565: luissa eduskunnassa todettiin ko. makeutusai- että hallitus pikaisesti tutkisi jruktoo-
8566: neiden veronalaisuuden olevan valtiontalouden sin ja sorbitolin veronalaisuuden vaiku-
8567: kannalta vähämerkityksinen. Sen sijaan veron- tuksen diabeetikkojen käyttämien tuot-
8568: alaisuus kohtuuttomasti rasittaa huomattavaa teiden hintojen kehitykseen ja ryhtyisi
8569: osaa kansastamme, onhan diabeetikkojen mää- toimenpiteisiin mahdollisen kohtuutto-
8570: rä maassamme erityisen huomattava. Samoin man nousun kompensoimiseksi diabeeti-
8571: keskusteltiin vakavasti siitä, että hallituksen koille.
8572:
8573: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
8574:
8575: Matti Väbänäkki Virpa Puisto Jukka Roos
8576: Iiris Hacklin Sinikka Mönkäre Sinikka Hurskainen-Leppänen
8577: 176 1988 vp.
8578:
8579: Toivomusaloite n:o 146
8580:
8581:
8582:
8583:
8584: Väistö: Hakkeen kilpailukyvyn parantamisesta energianlähteenä
8585:
8586:
8587:
8588: Eduskunnalle
8589:
8590: Työllisyys sekä metsänhoidolliset ja kansan- Hakkeen käyttö työllistää esimerkiksi Poh-
8591: taloudelliset näkökohdat huomioon ottaen puu- jois-Karjalassa satoja ihmisiä. Näiden työpaik-
8592: raaka-aineen käyttö energianlähteenä on erit- kojen säilymiseksi haluavat myös kunnat tehdä
8593: täin suositeltavaa. voitavansa.
8594: Öljyn hinnan alenemisen vuoksi hake on me- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
8595: nettänyt kilpailukykyään energiavaihtoehtona. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8596: Yhteiskuntatalouden näkökulmasta tarkasteltu-
8597: na kannattavuusvertailu on kuitenkin paljon että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8598: laaja-alaisempi kuin yksittäisen lämmöntuotta- hakkeen kilpailukyvyn parantamiseksi
8599: jan kannalta. Onhan vastuu niin työllisyyden energianlähteenä.
8600: kuin metsienkin hyvästä hoidosta koko yhteis-
8601: kunnalla.
8602:
8603: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
8604:
8605: Matti Väistö
8606: 1988 vp. 177
8607:
8608: Toivomusaloite n:o 147
8609:
8610:
8611:
8612:
8613: R. Aho ym.: Majoitusliikkeen matkustajakortin täyttämisestä
8614: luopumisesta
8615:
8616:
8617: Eduskunnalle
8618:
8619: Majoitus- ja ravitsemisliikkeistä 25 päivänä vaivan huomioon ottaen satunnainen onni. Pal-
8620: heinäkuuta 1969 annettuun asetukseen sisältyy jon oleellisempaa on kiinnittää huomiota sii-
8621: 39 §. Sen mukaan majoitusliikkeessä on pidet- hen, onko meillä mitään syytä antaa poliisille
8622: tävä matkustajakirjaa tai -kortistoa; siihen ei tai kenellekään muulle viranomaiselle auto-
8623: liene mitään huomautettavaa. Kuitenkin samai- maattista oikeutta seurata kansalaisten liikku-
8624: nen pykälä myös edellyttää, että majoitusliik- mista. Erityisen kyseenalaista on, että asiasta
8625: keeseen saapuvasta matkustajasta on hänen it- on säädetty asetuksella.
8626: sensä tai majoittajan toimesta täytettävä sisä- Samainen 39 § koskee myös muiden maiden
8627: asiainministeriön vahvistaman mallin mukainen kansalaisia. Myös heidän maassaolonsa valvon-
8628: matkustajan allekirjoittama matkustajakortti, ta, jos sellaista pidetään tärkeänä, on säädettä-
8629: joka liikkeen toimesta on jätettävä saapumis- vä lailla.
8630: päivän jälkeisenä päivänä asianomaiselle polii- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
8631: sipiirin päällikölle tai hänen määräämälleen, toivomuksen,
8632: jollei poliisipiirin päällikkö myönnä pitempää
8633: aikaa. että hallitus kiireisesti muuttaisi ma-
8634: Että suomalaisesta matkustajasta on täytettä- joitus- ja ravitsemisliikkeistä annettua
8635: vä matkustajakortti, joka pitää kiikuttaa polii- asetusta niin, että ainakin Suomen kan-
8636: sille, perustuu vanhaan, pikemminkin tsaarinai- salaisten osalta poistettaisiin velvolli-
8637: kaiseen kuin kansanvaltaiseen näkemykseen suus täytättää poliisille toimitettava
8638: tarpeesta valvoa kansan liikkumista. Kortin matkustajakortti ja että siltä osin kuin
8639: täytättämistä on perusteltu joskus sillä, että on tarpeen valvoa ulkomaalaisten ma-
8640: kortteja selaava poliisi saattaa löytää kauan joittumista, siitä annettaisiin eduskun-
8641: kaipaamansa etsintäkuulutetun. Käytännössä nalle pikaisesti lakiesitys.
8642: tämä lienee korttien keruun vaatiman ajan ja
8643:
8644: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
8645:
8646: Raila Aho Lauha Männistö
8647: 178 1988 vp.
8648:
8649: Toivomusaloite n:o 148
8650:
8651:
8652:
8653:
8654: Ala-Kapee ym.: Kunnallisen kuluttajaneuvonnan kehittämisestä
8655:
8656:
8657:
8658: Eduskunnalle
8659:
8660: Vuonna 1979 asetettiin selkeät tavoitteet sii- neuvojien määrää. Valtaosa asioista on voitu
8661: tä, että luodaan koko maan kattava ja riittävä hoitaa paikan päällä, jos palveluja on ollut tar-
8662: kunnallisen kuluttajaneuvonnan organisaatio. jolla. Siten on perusteltua lisätä kuluttajaneu-
8663: Tavoite on kuitenkin edelleen toteutumatta. vojien virkoja kuntiin. Valtakunnallisissa suun-
8664: Maamme ruotsinkielisillä alueilla kunnallisia nitelmissa on esitetty 10 uuden kuluttajaneuvo-
8665: kuluttajaneuvojia ei ole tarvetta vastaavaa mää- jan viran perustamista vuosittain ja myös toi-
8666: rää. Myös pääkaupunkiseudun ja muiden asu- mistohenkilökunnan virkoja.
8667: tuskeskusten kuluttajat ovat joutuneet liian Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
8668: usein asioimaan suoraan kuluttaja-asiamiehen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8669: ja kuluttajavalituslautakunnan virkamiesten
8670: kanssa, koska oman kunnan kuluttajaneuvojan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8671: aika ei yksinkertaisesti riitä oman kunnan asuk- kuluttajaneuvojien määrän lisäämiseksi
8672: kaiden palvelemiseksi. Näin asiat ovat ruuhkau- sekä myös toimistohenkilökunnan vir-
8673: tuneet Helsingin virastoihin. kojen perustamiseksi kunnallisen kulut-
8674: Selvitysten perusteella kiistattomasti paras tajaneuvonnan järjestämisestä vuosille
8675: keino hoitaa kuluttajan oikeuksia ja kuluttajan 1989-1993 laaditun valtakunnallisen
8676: sekä elinkeinonharjoittajien riita-asioita on laa- suunnitelman mukaisesti.
8677: jentaa kunnallisia kuluttajapalveluja lisäämällä
8678:
8679: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
8680:
8681: Pirjo Ala-Kapee Arja Alho Jukka Gustafsson
8682: Pentti Lahti-Nuuttila Iiris Hacklin Saara-Maria Paakkinen
8683: Lea Savolainen
8684: 1988 vp. 179
8685:
8686: Toivomusaloite u:o 149
8687:
8688:
8689:
8690:
8691: Ala-Kapee ym.: Terveydelle vaarallisten tuotteiden markkinoin-
8692: nin estämisestä
8693:
8694:
8695: Eduskunnalle
8696:
8697: Tuoteturvallisuuslain ja elintarvikelain tar- Elintarvikelain mukaisessa valvonnassa tulisi
8698: koituksena on estää kuluttajan terveydelle vaa- johtavalla valvontaviranomaisella olla samat
8699: rallisten tuotteiden pääsy markkinoille. Tämä mahdollisuudet kieltopäätöksen antamiseen
8700: edellyttäisi riittävän tehokasta valvontaa. kuin tuoteturvallisuuslain mukaisessa valvon-
8701: Elinkeinohallitus voi antaa tuoteturvallisuus- nassa. Nykyinen tilanne johtaa kierteeseen. Jos
8702: lain perusteella kieltopäätöksen. Sen sijaan elin- kukaan ei tee asiassa päätöstä, ei selvistä epä-
8703: tarvikelaissa ei ole vastaavaa säädöstä. Elintar- kohdista voi valittaakaan.
8704: vikeasetuksen mukaan elinkeinohallitus toimii Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
8705: sekä johtavana valvontaviranomaisena että kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8706: muutoksenhakuinstanssina.
8707: Elintarvikelain mukaista tuotevalvontaa suo- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
8708: rittaessaan elinkeinohallitus on lähtenyt siitä, piteisiin kuluttajan terveydelle vaarallis-
8709: että sillä ei ole oikeutta antaa alaisilleen piirivi- ten tuotteiden markkinoinnin estämisek-
8710: ranomaisille eikä valvontaa suorittaville kun- si ja elintarvikelain muuttamiseksi vas-
8711: nallisille viranomaisille ohjeita siitä, milloin taamaan tuoteturvallisuuslain säädöksiä
8712: tuotetta on pidettävä lain vastaisena. kieltopäätöksistä ja valvonnasta.
8713:
8714: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
8715:
8716: Pirjo Ala-Kapee Iiris Hacklin Pentti Lahti-Nuuttila
8717: Lea Savolainen Jukka Gustafsson Arja Alho
8718: Saara-Maria Paakkinen
8719: 180 1988 vp.
8720:
8721: Toivomusaloite n:o 150
8722:
8723:
8724:
8725:
8726: Alaranta ym.: Maksuttomien terveyspalvelujen turvaamisesta
8727: opiskelijoille heidän opiskelupaikkakunnillaan
8728:
8729:
8730: Eduskunnalle
8731:
8732: Keväällä 1986 vahvistettiin kansanterveyslain kelijoille, koska kotipaikkakunnan terveyspal-
8733: ja tartuntatautilain muutokset, jotka tulivat velut ovat usein ulottumattomissa.
8734: voimaan vuoden 1987 alusta lukien. Lain muu- Opiskelijoille tulisi turvata maksuttomat ter-
8735: tosten yhteydessä kumottiin laki yliopistojen ja veyspalvelut heidän opiskelupaikkakunnillaan.
8736: korkeakoulujen opiskelijoiden pakollisesta lää- Tämä onnistuisi, kun valtion vuoden 1989 ta-
8737: kärintarkastuksesta, mikä vei Ylioppilaiden lousarvioon varattaisiin 11,5 miljoonan markan
8738: Terveydenhoitosäätiöltä (YTHS) oikeuden ke- suuruinen määräraha.
8739: rätä opiskelijoilta terveydenhoitomaksuja. Oi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8740: keuskanslerin mukaan noin 80 000 opiskelijalta nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8741: on kerätty laittomasti terveydenhoitomaksuja muksen,
8742: ylioppilaskuntien toimesta. Mikäli maksuja ei
8743: olisi kerätty, olisi YTHS joutunut supistamaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8744: rajusti toimintaansa. maksuttomien terveyspalvelujen turvaa-
8745: Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiö on aina- miseksi opiskelijoille heidän opiskelu-
8746: kin toistaiseksi välttämätön terveysturva opis- paikkakunnillaan.
8747:
8748: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
8749:
8750: Juhani Alaranta Annikki Koistinen Matti Väistö
8751: Toimi Kankaanniemi Sirkka-Liisa Anttila Tellervo Renko
8752: Seppo Kääriäinen Kalevi Mattila
8753: 1988 vp. 181
8754:
8755: Toivomusaloite n:o 151
8756:
8757:
8758:
8759:
8760: Alaranta ym.: Vanhainkodin ja terveyskeskuksen vuodeosaston
8761: rakentamisesta Pyhäjoelle
8762:
8763:
8764: Eduskunnalle
8765:
8766: Pyhäjoen kunnalla on ollut vireillä uuden 1991. Pyhäjoen kunnan vanhustenhoidon ja
8767: vanhainkodin rakentaminen keskustaajamaan. sairaanhoidon kannalta olisi välttämätöntä,
8768: Nykyinen vanhainkoti on vanha, epäkäytännöl- että yhteishanke päästäisiin käynnistämään heti
8769: linen ja heikkokuntoinen. Lisäksi se sijaitsee 1990-luvun alussa.
8770: noin kuuden kilometrin etäisyydellä kunnan Pyhäjoen kunta on valtioneuvoston päätök-
8771: keskustaajamasta. Vanhainkodin 35 hoitopai- sellä n:o 988/10.12.1987 nimetty erityisalueeksi
8772: kalla hoidetaan yli 40 vanhusta. vuodeksi 1988.
8773: Raahen aluesairaalan ja terveyskeskuksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8774: kuntainliiton suunnitelmissa on saada 20-paik- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8775: kainen terveyskeskuksen vuodeosasto Pyhäjoel- muksen,
8776: le samanaikaisesti yhteishankkeena vanhainko-
8777: din kanssa. Kumpikaan hanke ei ole kuitenkaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8778: sopinut sosiaali- ja terveysministeriön valtakun- vanhainkodin ja terveyskeskuksen vuo-
8779: nalliseen viisivuotisohjelmaan vuosille 1987- deosaston rakentamiseksi Pyhäjoelle.
8780: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
8781:
8782: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Eino Siuruainen
8783: Tellervo Renko Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas
8784: 182 1988 vp.
8785:
8786: Toivomusaloite n:o 152
8787:
8788:
8789:
8790: Almgren ym.: Tavoiteohjelman laatimisesta alkoholin käytön
8791: vähentämiseksi ja savuUoman tupakan valmistuksen estä-
8792: miseksi
8793:
8794: Eduskunnalle
8795:
8796: Maassamme on tapahtunut varsin lyhyellä ai- helppo saatavuus, edullinen hinta ja käytettä-
8797: kavälillä erittäin huomattavia muutoksia alko- vissä olevien tulojen määrä. Huolestumista he-
8798: holin kulutuksessa ja alkoholihaittojen määräs- rättää maassamme erityisesti nuorten ja koulu-
8799: sä. Kun kulutus vielä vuonna 1960 oli asukasta laisten lisääntynyt alkoholin ja tupakan käyttö.
8800: kohden 1,85 litraa 100-prosenttista alkoholia, Nuorten alkoholistien määrä on kaksinkertais-
8801: niin se oli noussut 7,1 litraan vuonna 1987. tunut viimeisten 10 vuoden aikana. Kiireellisim-
8802: Näin suuret muutokset näkyvät esimerkiksi ri- piä toimenpiteitä olisivatkin tuntuvat korotuk-
8803: kostilastoissa. Vuonna 1960 kirjattiin väkivalta- set sekä alkoholin että tupakan hintoihin ja nii-
8804: rikoksia maassamme 923 kappaletta, ja tuorein den poistaminen elinkustannusindeksistä. An-
8805: käytettävissä oleva ennakkotieto vuodelta 1986 niskelupaikkojen lukumäärän kasvulle (yli 300
8806: on 16 741 kappaletta. kpl v. 1987) olisi myös saatava sulku. Erittäin
8807: Alkoholisairauksien määrä korreloi kulutuk- tärkeä toimenpide nuorisoa ajatellen olisi myös
8808: seen tietyllä viiveellä. Esimerkiksi Vaasan ja ns. savuttoman tupakan eli mällin myyntikielto
8809: Uudenmaan läänin maksakirroosikuolleisuu- hyvissä ajoin. Maassamme on mällin kulutus 60
8810: dessa on 4,5-kertainen ero, samalla kun kulu- tonnia vuodessa, kun se naapurimaassamme
8811: tettujen alkoholimäärien ero on noin kaksinker- Ruotsissa on kivunnut jo 4 500 tonniin vuodes-
8812: tainen (Vaasan lääni 4,16 l, Uudenmaan lääni sa. Mälli aiheuttaa erittäin voimakkaan riippu-
8813: 8,6 l V. 1986). vuuden, sillä se sisältää annosta kohden enem-
8814: Kun kulutus kaksinkertaistuu, niin haitat ne- män nikotiinia kuin useimmat savukkeet. Kou-
8815: linkertaistuvat. Merkittävin terveysriski pitem- lulaiset, jotka pitävät näitä tuotteita suussaan
8816: mällä aikavälillä on kuitenkin alkoholin aiheut- esim. urheilutunnilla, voivat myös vahingossa
8817: taman aivorappeuman ja dementian lisääntymi- nielaista mällin, ja tästä saattaa olla seuraukse-
8818: nen. Kun maassamme on tällä hetkellä noin na jopa kuolemaan johtava nikotiinimyrkytys.
8819: 50 000 dementiaa sairastavaa ja heidän luku- Tupakkateollisuus maustaa mällit piparmintul-
8820: määränsä lisääntyy 10 OOO:lla vuosittain, niin la ym. lapsien mieleen olevilla mausteilla, sillä
8821: tämä tulee aiheuttamaan huomattavan rasituk- potentiaalinen markkinarako on erittäin huo-
8822: sen terveydenhuoliolle (puolet dementiaa sairas- mattava. Kokemuksesta tiedämme, että voima-
8823: tavista tarvitsee sairaalapaikan jopa 6 vuodek- kas riippuvuus yhdestä aineesta helposti johtaa
8824: si). Alkoholin aiheuttama aivoatrofia on 3-5 muidenkin aineiden käyttöön.
8825: kertaa yleisempi terveyshaitta kuin maksakir- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8826: roosi. Niinpä on pelättävissä, että nykyisistä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8827: noin 250 000 suurkuluUajasta voi tulla tervey- muksen,
8828: denhuollon rasitteeksi jopa 100 000 alkoholide-
8829: mentian uhria, joita kukaan ei ole ennakoinut, että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimen-
8830: vuoteen 2000 mennessä. Muistakaamme myös piteisiin, että maahamme saataisiin ta-
8831: WHO:n velvoite eli alkoholin kulutuksen vä- voiteohjelma alkoholin käytön vähentä-
8832: hentäminen 25 ltfo :lla vuoteen 2000 mennessä. miseksi 25 %:1/a vuoteen 2000 mennessä
8833: Alkoholi on voimakkaasti riippuvuutta ai- ja savutloman tupakan valmistuksen
8834: heuttava aine. Eniten kulutukseen vaikuttavat kieltämiseksi.
8835:
8836: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
8837:
8838: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
8839: Jorma Fred Sauli Hautala
8840: 1988 vp. 183
8841:
8842: Toivomusaloite n:o 153
8843:
8844:
8845:
8846:
8847: Almgren ym.: Eräiden alkoholipitoisten juomien valmistamisen
8848: estämisestä
8849:
8850:
8851: Eduskunnalle
8852:
8853: Markkinoille on ilmestynyt alkoholilla maus- tulosten mukaisesti myös keskiolut olisi laimen-
8854: tettuja ja terävöitettyjä limonadin kaltaisia juo- nettava. Suomessakin on voitu osoittaa, että
8855: mia. Niillä tavoitellaan ilmeisesti lasten ja nuor- kun keskioluen kulutus vähenee, niin samalla
8856: ten suosiota. Makea alkoholipitoinen juoma to- tapahtuu merkittävä väheneminen väkevien
8857: tuttaa heidät varhaisessa vaiheessa alkoholiin juomien kulutuksessa.
8858: ja sen nauttimiseen. Esimerkkinä tästä voidaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8859: ottaa Mallasjuoman kaksi vuotta sitten markki- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8860: noille tuoma "teinilonkero" eli grapelimonaadi muksen,
8861: nimeltään Long, joka sisältää 2,25 OJo giniä. Jos
8862: 20-kiloinen lapsi juo 1,5 pulloa tätä juomaa, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8863: niin hänen verensä alkoholipitoisuus nousee sellaisten alkoholilla mausteitujen juo-
8864: 0, 75 promilleen. On muistettava, että jo 1 pro- mien valmistamisen ja myynnin estämi-
8865: millen humalatila voi tappaa lapsen. Tämän- seksi, joiden avulla lapset ja nuoret totu-
8866: tyyppisten juomien tuotanto ja myynti olisikin telaan alkoholipitoisien juomien nautti-
8867: ehdottomasti kiellettävä, niin kuin naapuri- miseen.
8868: maassamme Ruotsissa on tehty. Ruotsin hyvien
8869:
8870: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
8871:
8872: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
8873: Jorma Fred Sauli Hautala
8874: 184 1988 vp.
8875:
8876: Toivomusaloite n:o 154
8877:
8878:
8879:
8880:
8881: Almgren ym.: Alkoholisairauksien tutkimusedellytysten paran-
8882: tamisesta
8883:
8884:
8885: Eduskunnalle
8886:
8887: Maassamme ei ole tosiasiallisesti tällä hetkel- tuun myös pitkäaikaishaitoista. Alkoholikuole-
8888: lä riippumatonta tahoa, jolle olisi delegoitu ko- mien määrä kasvaa maassamme huolestuttavaa
8889: konaisvaltainen vastuu pitkän aikavälin päihde- vauhtia. Se on jo ohittanut 5-6-kertaisesti naa-
8890: haittatyöstä. Myöskään päihdehuoltolaki, joka purimaamme ja on tällä hetkellä miesten johta-
8891: tuli voimaan 1.1.1987, ei ole tuonut ratkaisua via kuolinsyitä.
8892: tähän ongelmaan. Pätevin ja riippumattomin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8893: instanssi hoitamaan tätä asiaa on alkoholisai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8894: rauksien professori, sillä vain hän pystyy koor- muksen,
8895: dinoimaan peruskoulutuksen, täydennys- ja jat-
8896: kokoulutuksen ja alkoholihaittojen ennaltaeh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8897: käisyssä tarvittavan työnohjauksen järjestämi- alkoholisairauksien tutkimuksen järjes-
8898: sen. Yliopistolle täytyy myös järjestää riittävät tämiseksi siten, että tutkimus on vapaa
8899: resurssit alkoholisairauksien tutkimukseen ja kaikista taloudellisista intressiryhmistä,
8900: hoitoon, sillä ainoastaan yliopistolla on tähän ja siten, että alkoholisairauksia tutkival-
8901: valmiudet. Taloudelliset intressiryhmät eivät le professorille luotaisiin sekä henkilö-
8902: missään tapauksessa saa sanella alkoholipolitii- kunnan että laitteistojen osalta hyvät
8903: kan suuntaviivoja, sillä niillä ei ole riittävää mahdollisuudet tutkimustyön tekemi-
8904: asiantuntemusta, jotta ne voisivat ottaa vas- seen.
8905: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
8906:
8907: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
8908: Jorma Fred Sauli Hautala
8909: 1988 vp. 185
8910:
8911: Toivomusaloite n:o 155
8912:
8913:
8914:
8915:
8916: Almgren ym.: Katkaisuhoitopaikkojen perustamisesta päihde-
8917: vammaisille terveyskeskuksiin
8918:
8919:
8920: Eduskunnalle
8921:
8922: Jokaisen kunnan terveyskeskussairaalaan on terveyskeskuksiin selviämishuoneita ja asiak-
8923: saatava riittävä määrä katkaisuhoitopaikkoja, kaiden kotiinkuljetuksia. Päivystyspisteisiin
8924: koska nyt jo olemme tilanteessa, että näiden tarvittaisiin myös päivystävä sosiaalityönteki-
8925: puuttuessa jopa 20 Olo vuodepaikkakapasiteetis- jä. Erityisryhmiin, kuten sekä päihde- että mie-
8926: ta joudutaan käyttämään alkoholin myöhäis- lenterveysongelmista kärsiviin ja päihteiden ja
8927: haittojen hoitoon. Myös haittojen varhaistotea- lääkkeiden sekakäyttäjiin, tulisi kiinnittää riit-
8928: mista tulee tehostaa. Terveydenhuollosta puut- tävää huomiota.
8929: tuvat tällä hetkellä selkeät toimintaohjeet. Esi- Nykyisin päihd huollon työntekijät ehtivät
8930: merkiksi päivystyspoliklinikkojen humalaisista tehdä vain kroonis uneiden asiakkaiden korjaa-
8931: tapaturma-asiakkaista on 90 Olo suurkuluttajia, vaa työtä eikä aik a liikene ennaltaehkäisevään
8932: mutta heidän todelliseen sairauteensa ei puutu- ja varhaisvaiheen t öhön. Eri toiminnat olisikin
8933: ta, vaan laastaroidaan vain käsillä oleva haava. tehokkaasti koor inoitava ja kokonaisvastuu
8934: Kun lisäksi tiedämme, että akuutissa psykiatri- alkoholipolitiikast annettava selkeästi yhdelle
8935: sessa sairaanhoidossa alkoholilla on osuutta riippumattomalle aholle, jolla on paras mah-
8936: 40 %:ssa tapauksista ja rikollisuudessa ja väki- dollinen asiantunt mus, eli alkoholisairauksien
8937: vallassa yli 50 %:ssa tapauksista, niin olisi pi- professorille ja hänen toimintayksikölleen, jolle
8938: kaisesti käynnistettävä riittävät tutkimukset sii- olisi myös myönnettävä riittävät toimintare-
8939: tä, kuinka näihin ongelmiin voitaisiin aineen- surssit.
8940: vaihdunnan tasolla puuttua, ja oikeilla ruoka- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8941: valio- ym. toimenpiteillä välttää suurin osa uu- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8942: sintarikollisuudesta ja ongelmien toistumisesta muksen,
8943: kuten muissa maissa on tehty. Nämä seikat olisi
8944: ehdottomasti otettava huomioon ao. laitosten että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8945: toiminnoissa sekä yhteiskunnassa laajemmin- sellaisen järjestelmän luomiseksi, että
8946: kin. On valitettavaa, että tarvitaan jopa 20 vuo- kuntien terveyskeskuksissa olisi riittävä
8947: den latenssi, ennen kuin tällaisia merkittäviä määrä katkaisuhoitopaikkoja, jotta eri-
8948: tutkimustuloksia päästään soveltamaan käytän- laiset päihdevammaiset voisivat välittö-
8949: nössä. mästi saada tarvitsemaansa tuloksiin
8950: Putkaan kuljettamisen asemesta tarvittaisiin johtavaa hoitoa.
8951: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
8952:
8953: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
8954: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred
8955: Sauli Hautala
8956:
8957:
8958:
8959:
8960: 15 2804450
8961: 186 1988 vp.
8962:
8963: Toivomusaloite n:o 156
8964:
8965:
8966:
8967:
8968: Anttila ym.: Kunnallisen kuluttajaneuvonnan henkilöstövoima-
8969: varojen lisäämisestä
8970:
8971:
8972: Eduskunnalle
8973:
8974: Vuosille 1980-1984 laaditun viisivuotissuun- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8975: nitelman tavoitteena kunnallisessa kuluttaja- muksen,
8976: neuvonnassa oli, että kyseisen suunnitelmakau-
8977: den aikana vähintään 70 OJo maan väestöstä olisi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
8978: kunnallisen kuluttajaneuvonnan piirissä. Tähän kunnallisen kuluttajaneuvonnan laajen-
8979: tavoitteeseen ei ole kuitenkaan ylletty. Niinpä tamiseksi perustamalla vuosittain JO
8980: vuoden 1987 lopulla kunnallinen kuluttajaneu- päätoimista kuluttajaneuvojan ja 5 toi-
8981: vonta kattoi vain 68 % väestöstä ja 37 OJo kun- mistohenkilön virkaa kuluttajaneuvon-
8982: nista. nan saamiseksi koko maan kattavaksi.
8983: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
8984:
8985: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
8986:
8987: Sirkka-Liisa Anttila Timo Kietäväinen Matti Väistö
8988: Heikki Kokko Jukka Vihriälä Pirkko Ikonen
8989: Juhani Alaranta Seppo Kääriäinen Tellervo Renko
8990: 1988 vp. 187
8991:
8992: Toivomusaloite n:o 157
8993:
8994:
8995:
8996:
8997: Anttila ym.: Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstövoima-
8998: varojen turvaamisesta
8999:
9000:
9001: Eduskunnalle
9002:
9003: Terveyden- ja sosiaalihuollon palvelujen pa- työssä on mahdollista saada yötyön aikahyvi-
9004: rantamisvaatimukset ja erilaiset työaikaa lyhen- tystä. Tätä hyvitystä ei kuitenkaan enää kaikis-
9005: tävät ratkaisut eivät ole ainakaan toistaiseksi sa terveydenhuollon laitoksissa voida antaa,
9006: johtaneet tarvittavien lisävirkojen perustami- koska ei ole riittävästi henkilökuntaa sen anta-
9007: seen, mikä puolestaan on merkinnyt työtahdin miseksi.
9008: jatkuvaa kiristymistä niin sosiaali- kuin tervey- Lääkintöhallitus ja sosiaalihallitus esittävät
9009: denhuollossakin. Hoidon laadun parantamisek- vuosittain sosiaali- ja terveysministeriölle lää-
9010: si tarvitaan ehdottomasti lisää resursseja. Ter- ninhallitusten kokoamien alueellisten suunnitel-
9011: veyden- ja sosiaalihuollon henkilökuntalisäyk- mien sisältämät virkatarpeet. Kuntien esittämiä
9012: siä on karsittu viimeisten vuosien aikana siitä, virkatarpeita karsitaan kuitenkin matkan var-
9013: mitä kunnat ja kuntainliitot ovat lääninhalli- rella tiukalla kädellä. Tästä on syntynyt tuhan-
9014: tuksille suunnitelmissaan esittäneet. Samanai- sien hoitohenkilökunnan virkojen vaje sosiaali-
9015: kaisesti kuitenkin on suunnitelmissa esitetty ja terveydenhuoltoon. Kun lisäksi otetaan huo-
9016: erittäin mittavia toiminnan laajentamistavoit- mioon se, että aikaisempi työajan lyhennys on
9017: teita ja tehostamispyrkimyksiä. Samanaikaises- myöskin aiheuttanut hoitohenkilökunnan vir-
9018: ti ollaan pyrkimässä avosairaanhoidon kehittä- kojen vajeen, on tämänhetkinen vajaus todella
9019: misessä väestövastuuta korostaen ns. omahoita- mittava.
9020: ja-ja omalääkärimallin toteuttamiseen vuoteen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9021: 1990 mennessä. Vanhusten ja pitkäaikaissairai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9022: den hoidon parantaminen ja palvelujen lisäämi- muksen,
9023: nen, mielenterveystyön edistäminen ja sydän- ja
9024: syöpätautien hoidon tehostaminen edellyttävät ettii hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9025: kaikki riittävää määrää henkilöstöresursseja. 1 500 uuden viran ja toimen perustami-
9026: Työaikaa on työelämän eri aloilla lyhennetty seksi sosiaali- ja terveydenhuoltoon li-
9027: viimeisten vuosien aikana. 1960- ja 1970-luku- siiyksenä valtakunnallisiin suunnitelmiin
9028: jen vaihteessa työaika lyheni terveydenhuollos- seuraavien viiden vuoden aikana työ-
9029: sa 45 tunnista 40 tuntiin. Virkaehtosopimusjär- ajan lyhentämisestii ja uusien velvoittei-
9030: jestelmän voimassa ollessa on sovittu yhdeksäs- den hoitamisesta johtuviin tehtiiviin.
9031: tä työaikaa lyhentävästä arkipyhästä. Periodi-
9032:
9033: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
9034:
9035: Sirkka-Liisa Anttila Hannele Pokka Jukka Vihriälä
9036: Pirkko Ikonen Ritva Vastamäki Juhani Alaranta
9037: Seppo Kääriäinen Tellervo Renko Einari Nieminen
9038: 188 1988 vp.
9039:
9040: Toivomusaloite n:o 158
9041:
9042:
9043:
9044:
9045: Fred ym.: Määrarahasta alkoholistien kuntoutuskustannusten
9046: suorittamiseen Oy Alko Ab:n voittovaroista
9047:
9048:
9049: Eduskunnalle
9050:
9051: Viime vuosina alkoholin kulutus ja sen seu- Verrattuna alkoholin aiheuttamiin suuriin tu-
9052: rauksena alkoholin väärinkäyttö on voimak- hoihin mm. kansanterveyden huononemisenaja
9053: kaasti lisääntynyt. Vuodesta 1969, jolloin maas- menetettyinä työpäivinä ja toisaalta valtion Al-
9054: samme suoritettiin alkoholilainsäädännön huo- kon ns. voittovaroista saamiin tuloihin ei maas-
9055: mattava liberalisointi ja keskioluen irrottami- samme ole riittävästi kiinnitetty huomiota alko-
9056: nen muun alkoholin myynnistä, on alkoholin holin väärinkäyttäjien kuntoutukseen. Suurelta
9057: kulutus asukasta kohti sataprosenttiseksi alko- osin tämä ehkä johtuu työn vaikeudesta. Sen
9058: holiksi muutettuna kasvanut lähes kolminker- onnistuminen vaatii suurta kärsivällisyyttä ja
9059: taiseksi. Pääosa kulutuksen kasvusta on koh- suuria uhrauksia.
9060: distunut väkeviin alkoholijuomiin, mikä antaa Valtiovalta arVIOI keräävänsä vuonna
9061: aihetta olettaa nimenomaan alkoholin väärin- 1988 olut- ja alkoholijuomaveroa yhteensä
9062: käytön lisääntyneen. Oluen myynnin raju li- 5 820 000 000 markkaa. Mielestämme on koh-
9063: sääntyminen vuonna 1987 ennakoi alkoholin tuullista, että alkoholistien kuntoutus kokonai-
9064: kulutuksen edelleenkasvua. suudessaan korvataan Oy Alko Ab:n voittova-
9065: Alkoholin terveyshaitat ovat kiistattomat. roista. Parhaita tuloksia alkoholistien kuntou-
9066: Mutta alkoholin käytöstä ei aiheudu haittaa tuksessa ovat saavuttaneet monet kristillisellä
9067: vain käyttäjälle itselleen, vaan he vetävät ongel- pohjalla toimivat hoitokodit.
9068: makenttäänsä noin 1,5 milj. muuta ihmistä. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
9069: Perheissä kärsitään: väkivalta ja avioerot ovat nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9070: lisääntyneet. Hiljattain tutkimuksissa paljastui, muksen,
9071: että vanhuksista lähes 10 OJo on joutunut kärsi-
9072: mään henkistä, ruumiillista ja taloudellista vä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9073: kivaltaa aviopuolisoittensa ja lastensa alkoholin riittävän suuruisen määrärahan varaa-
9074: käytön takia. Yli 2 000 ihmistä kuolee vuosit- miseksi vuosittain olut- ja alkoholijuo-
9075: tain alkoholin käytön takia. Sairaalahoitopäi- maverotuloista käytettäväksi alkoholis-
9076: vistä 6 OJo on alkoholistien sairauksien miehittä- tien kuntoutusmenoihin.
9077: miä. Arviolta 10 miljoonaa työpäivää arvoltaan
9078: 5 miljardia markkaa menetetään pelkästään
9079: krapulapäivissä.
9080:
9081: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
9082:
9083: Jorma Fred Sauli Hautala
9084: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
9085: 1988 vp. 189
9086:
9087: Toivomusaloite u:o 159
9088:
9089:
9090:
9091:
9092: Hautala ym.: Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisval-
9093: taisen kuntoutuksen järjestämisestä
9094:
9095:
9096: Eduskunnalle
9097:
9098: Kansaneläkelaitoksen kuntoutustutkimuskes- seen. Toisaalta sellaisten kroonisten sairauksien
9099: kuksessa on tutkittu pitkäaikaissairaiden ja hei- yhteydessä, joissa hoidon päävastuu on poti-
9100: dän perheidensä kuntoutustarvetta ja sen luon- laalla tai hänen omaisillaan, henkinen väsymi-
9101: netta. Tällöin on käynyt ilmi, että kuntoutus- nen sairauteen ja sen tuottamiin rajoituksiin
9102: tarve on kokonaisvaltainen: se on sairaan tai usein aiheuttaa lääkinnällisten toimenpiteitten
9103: vammaisen ja hänen perheensä huomioon otta- laiminlyöntiä ja siten myös fyysisen tilanteen
9104: mista kokonaisuutena. Perheenjäsenen sairas- pahenemista. Kolmanneksi: psykosomaattisena
9105: tuessa vaikeaan sairauteen ja tilanteen jatkuessa kokonaisuutena ihminen on fyysisesti parem-
9106: päivästä toiseen ehkä vuosikausia samanlaisena massa kunnossa, kun paineet henkisellä puolel-
9107: tai pahenevana on henkisten voimavarojen löy- la vähenevät ja päinvastoin.
9108: täminen ja liikkeelle saaminen sekä potilaassa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9109: itsessään että hänen läheisissään ensisijaisen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9110: tärkeää pärjäämisen kannalta, vaikkakin ilmei- muksen,
9111: sesti kuntoutuksen vaikein osa-alue. Esimerkik-
9112: si perheet, joissa on kroonisesti sairas lapsi ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9113: usein yksinhuoltajaperhe, jota rasittaa yhden sosiaali- ja terveysministeriön sekä lää-
9114: tai useamman perheenjäsenen vaikea sairaus, kintöhallituksen veivoittamiseksi huo-
9115: hajoavat helposti; jompikumpi puolisoista ei lehtimaan siitä, että vammaisten ja pit-
9116: kestä tilannetta. He saavat kyllä taloudellista käaikaissairaiden kuntoutuksessa pyri-
9117: tukea ja ehkä päivisin hoitoapua, mutta ovat il- tään hoidettavan ja hänen perheensä ko-
9118: lat ja viikonloput sidottuja kotiin. He eivät itse konaisvaltaiseen kuntoutukseen sekä va-
9119: pääse virkistäytymään, solmimaan ihmissuhtei- rataan tarvittavat varat tämän edellyttä-
9120: ta eivätkä lomalle, vaan uupuvat usein seurauk- mään koulutukseen ja henkilöstön lisää-
9121: sena se, että sairas lapsi lopulta joutuu laitok- miseen.
9122:
9123: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
9124:
9125: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi
9126: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen
9127: Esko Almgren
9128: 190 1988 vp.
9129:
9130: Toivomusaloite n:o 160
9131:
9132:
9133:
9134:
9135: Hautala ym.: Raskauden keskeyttämiseen liittyvän neuvonnan
9136: tehostamisesta
9137:
9138:
9139: Eduskunnalle
9140:
9141: Voimassa oleva laki raskauden keskeyttämi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
9142: sestä asettaa suhteellisen tiukat edellytykset ras- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9143: kauden keskeyttämiselle. Tämä koskee sekä so- muksen,
9144: siaalisia että lääketieteellisiä perusteita. Julki-
9145: suudessa on kuitenkin toistuvasti selvitetty, että että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9146: käytäntö on muotoutunut lain tarkoitusta vas- raskauden keskeyttämisestä annetun
9147: taamattomaksi siten, että käytännössä raskau- lain muuttamiseksi siten, että sosiaalis-
9148: den keskeytyksen saa lähes aina, kun nainen ten syiden perusteella raskauden keskey-
9149: sitä vain pyytää. tystä anova veivoitetaan ensin pohti-
9150: Tällainen lain valvomatta jättäminen heiken- maan yhdessä sosiaalityöntekijän kans-
9151: tää yleistä lainkuuliaisuutta. Käytännössä riittä- sa muita mahdollisuuksia raskaudesta
9152: vän monipuolinen neuvonta, johon osallistu- selviytymiseen sekä tarjolla olevia talou-
9153: mista edellytettäisiin silloin, kun keskeytystä dellisen ja muun tuen muotoja, jos hän
9154: anotaan sosiaalisin perustein, ja jossa voisi päättää jatkaa raskautta ja että lääkin-
9155: luottamuksellisesti keskustella sosiaalityönteki- töhallitus veivoitetaan tarkoin seuraa-
9156: jän kanssa muistakin vaihtoehdoista ja tarjolla maan ja valvomaan, että lain mukaiset
9157: olevista erilaisista sosiaalisista tukitoimista siinä edellytykset täyttyvät niissä tapauksissa,
9158: tapauksessa, että nainen luopuu raskauden kes- joissa raskauden keskeytys toteutetaan.
9159: keytyksestä, ei myöskään ole toteutunut.
9160:
9161: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
9162:
9163: Sauli Hautala Esko Almgren
9164: Toimi Kankaanniemi Jorma Fred
9165: 1988 vp. 191
9166:
9167: Toivomusaloite n:o 161
9168:
9169:
9170:
9171:
9172: Hurskainen-Leppänen ym.: Lapsivesitutkimusten määrän lisää-
9173: misestä
9174:
9175:
9176: Eduskunnalle
9177:
9178: Iäkkäimmissä synnyttäjäikäryhmissä on to- opistollisessa keskussairaalassa, joissa vuotui-
9179: dettu keskimääräistä korkeampi sikiöiden kehi- nen tutkimuskapasiteetti on noin 1 600-1 700
9180: tyshäiriötaso. Tästä syystä erilaisilla tutkimus- tapausta.
9181: menetelmillä on pyritty selvittämään sikiöhäi- Ilmeistä tarvetta olisi ulottaa lapsivesitut-
9182: riöiden esiintymistiheyttä. Lapsivesitutkimus, kimukset nuorempiinkin henkilöihin, eräiden
9183: joka voidaan tehdä yleensä 18.-22. raskausvii- asiantuntijoiden mukaan 35 ikävuoteen saakka.
9184: kon aikana, antaa mahdollisuuden kehityshäi- Seulontamenetelmiä selvittelevä asiantuntija-
9185: riöiden selvittämiseen. Vakavampien kehitys- ryhmä lääkintöhallituksessa näyttää suositta-
9186: häiriöiden johdosta voidaan tällöin edetä myös van sitä, että erilaiset riskit huomioon ottaen
9187: raskauden keskeyttämiseen. Koska häiriötiheys suositusikärajaksi tulisi 35 vuotta. Sen lisäksi
9188: kasvaa suorassa suhteessa synnyttäjän ikään, kaikki ne, joista joistakin erityisistä syistä on ai-
9189: on lapsivesitutkimuskapasiteetti pyritty ohjaa- hetta lapsivesitutkimus tehdä, voisivat tämän
9190: maan vanhempien ikäryhmien käyttöön. Tällä lääkärin lähetteen nojalla aina saada.
9191: hetkellä suositus on, että 38-vuotiaat tai van- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9192: hemmat odottavat äidit tutkittaisiin lapsivesi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9193: tutkimuksen avulla. muksen,
9194: Tämä suositus nojaa lähinnä tällä hetkellä
9195: voimassa olevien tutkimuskapasiteettien hyväk- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9196: sikäyttöön. Tutkimuksia suoritetaan Helsingin riittävien voimavarojen saamiseksi lap-
9197: yliopistollisessa keskussairaalassa ja Oulun yli- sivesitutkimusten lisäämiseen.
9198:
9199: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
9200:
9201: Sinikka Hurskainen-Leppänen Raimo Vuoristo Jukka Roos
9202: Jukka Gustafsson Antti Kalliomäki Kari Rajamäki
9203: Risto Ahonen Urpo Leppänen Heikki Järvenpää
9204: Jussi Ranta Jorma Rantanen Ilkka Joenpalo
9205: Pirjo Ala-Kapee Jouni Backman Tuulikki Hämäläinen
9206: Riitta Uosukainen Sinikka Mönkäre Matti Vähänäkki
9207: 192 1988 vp.
9208:
9209: Toivomusaloite n:o 162
9210:
9211:
9212:
9213:
9214: Huuhtanen ym.: Kansanterveysasetuksen muuttamisesta yksityi-
9215: siltä astettavien terveydenhoitopalvelujen saattamiseksi val-
9216: tionosuuden piiriin
9217:
9218:
9219:
9220: Eduskunnalle
9221:
9222: Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta - kuolinsyyselvityksiin liittyvät ruumiin-
9223: ja valtionosuudesta annetun lain (677 /82) 3 §:n avauspalkkiot.
9224: 1 momentin 3 kohdan mukaan kunnat ja kun- Kuopion läänissä jäi valtionosuuden ulko-
9225: tainliitot voivat ostaa sosiaali- ja terveyden- puolelle vuonna 1986 Suomen syöpäyhdistyk-
9226: huollon palveluja paitsi valtiolta, toisilta kun- seltä ostettavista palveluista noin 2,5 milj.
9227: nilta ja kuntainliitoilta myös yksityisiltä palve- markkaa. Lisäksi muita yksityisiä palveluita jäi
9228: lujen tuottajilta. valtionosuuden ulkopuolelle noin 1,5 milj.
9229: Kansanterveystyön osalta kuntien ja kuntain- markkaa. Kansanterveysasetuksen muutos lisäi-
9230: liittojen oikeutta ostaa palveluja yksityisiltä si siten valtionosuuksia Kuopion läänissä vuo-
9231: palvelujen tuottajilta on kuitenkin rajoitettu sittain noin 2 milj. markalla.
9232: kansanterveysasetuksen 6 §:n 1 momentissa. Kaikki edellä mainitut palvelut ovat terveys-
9233: Kunnat ja kuntainliitot voivat saada valtion- keskusten toiminnan kannalta välttämättömiä.
9234: osuuden vain asetuksessa lueteltujen palvelujen Terveyskeskusten on järjestettävä ne joko oma-
9235: ostamisesta aiheutuviin menoihin. na toimintana tai muuna kunnallisena toiminta-
9236: Terveyskeskusten yksityisiltä palvelujen tuot- na tai sitten yksityisinä ostopalveluina. Terveys-
9237: tajilta ostamien palvelujen kustannuksista kor- keskusten ja sairaaloiden nykyiset resurssit ei-
9238: vataan nykyisin: vät riitä näiden palveluiden tuottamiseen kun-
9239: - röntgen- ja anestesiapalvelujen menot nallisena toimintana. Sen vuoksi ei ole oikeu-
9240: - Suomen syöpäyhdistykseltä ostettavista denmukaista, että terveyskeskukset, jotka olo-
9241: määräaikaisista joukkotarkastuksista aiheutu- suhteiden pakosta joutuvat hankkimaan em.
9242: vat menot (kohdunkaulan ns. Papa-irtosolu- palvelut yksityisiltä palveluiden tuottajilta, ei-
9243: näytteet) vät saa palveluiden ostamisesta aiheutuviin me-
9244: - hampaiden oikomishoidon menot. noihin valtionosuutta.
9245: Valtionosuuden ulkopuolelle jäävät mm. seu- Terveyskeskusten ostopalvelukustannusten
9246: raavat tutkimukset: eritteleminen valtionosuuteen oikeuttaviin ja
9247: - muut Suomen syöpäyhdistykseltä ostetta- valtionosuuden ulkopuolelle jääviin kustannuk-
9248: vat PAD-näytteet (esim. ihosyöpänäytteet) siin aiheuttaa runsaasti työtä sekä kunnille ja
9249: - muut erikoislääkärikonsultaatiot kuntainliitoille että valtion viranomaisille.
9250: - muut hammastekniset työt Kansanterveysasetuksen 6 §:n 1 momenttiin
9251: 1988 vp. - TA n:o 162 193
9252:
9253: sisältyvien rajoitusten kumoamisesta aiheutuva Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
9254: valtionosuusmenojen lisäys on kansanterveys- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9255: työn valtionosuuden kokonaismäärään verrat-
9256: tuna erittäin vähäinen. Rajoitusten poistamises- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9257: ta huolimatta kansanterveystyön ostopavelu- miin kansanterveysasetuksen 6 §:n 1
9258: kustannusten kasvua voidaan tehokkaasti val- momentin muuttamiseksi siten, että yk-
9259: voa sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelu- sityisiltä palvelujen tuottajilla ostetta-
9260: järjestelmään kuuluvan toteuttamissuunnitel- vat palvelut tulisivat valtionosuuteen oi-
9261: mien vahvistusmenettelyn avulla. keuttaviksi menoiksi.
9262: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
9263:
9264: Jorma Huuhtanen Seppo Kääriäinen Juhani Laitinen
9265: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö Hannu Tenhiälä
9266: Pekka Puska Sirkka-Liisa Anttila Juhani Alaranta
9267: Kari Rajamäki Riitta Saastamoinen Kalle Röntynen
9268: Mirja Ryynänen Kimmo Sarapää Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
9269: Annikki Koistinen Tytti lsohookana-Asunmaa
9270: 194 1988 vp.
9271:
9272: Toivomusaloite n:o 163
9273:
9274:
9275:
9276:
9277: Huuhtanen ym.: Reumaliiton toiminnan tukemisesta
9278:
9279:
9280:
9281: Eduskunnalle
9282:
9283: Reumaliitto - Reumaförbundet ry. toimii koulutusta sekä tuotetaan nuorille suunnattua
9284: tuki- ja liikuntaelinsairauksien vastustamiseksi terveyskasvatusaineistoa, jota tällä hetkellä ei
9285: ja niitä sairastavien elämäntilanteen tukemisek- ole olemassa.
9286: si. Joka kolmannella suomalaisella on tuki- ja Toinen selvä väliinputoajaryhmä ovat 16-
9287: liikuntaelinvaivoja. Selkävaiva haittaa joka 20-vuotiaat nuoret, jotka sairastavat nivelreu-
9288: kymmenennen suomalaisen toiminta- ja työky- maa. Heidän hoitosuhteensa lastenosastolle/
9289: kyä. Jo useiden vuosien ajan Reumaliitto onpa- poliklinikalle katkeaa 16-vuotiaana, ja tällöin
9290: neutunut mm. kroonisesta selkäkivusta kärsi- heidän tulisi siirtyä aikuisten osastolle/polikli-
9291: vien aikuisten hoidon kehittämiseen. Reumaliit- nikalle hoitoon. Käytännössä tässä siirtymävai-
9292: to on luonut pienryhmätoiminnan pohjalta hoi- heessa on tullut paljon ongelmia.
9293: tomallin reumayhdistysten ja terveydenhuollon On tärkeää, että hoito jatkuu saumattomasti
9294: käyttöön. Kokeilusta saadut tulokset ovat ja nuoret, joita on noin 200, saavat myös muut
9295: myönteisiä ja toiminta on jo vakiintunut useilla tähän työelämänkin kannalta tärkeään ikävai-
9296: paikkakunnilla. heeseen liittyvät palvelut joustavasti (mm. am-
9297: Nuorten tuki- ja liikuntaelinsairaudet, varsin- matinvalinnanohjaus).
9298: kin selkävaivat, ovat lisääntyneet tuoreiden tut- 16-20-vuotiaiden hoito- ja elämäntilanteen
9299: kimusten mukaan huolestuttavasti. Tehokas selvityksen ja sen perusteella tehtävien toimen-
9300: keino ehkäistä nuorten tuki- ja liikuntaelinsai- piteiden avulla Reumaliitto - Reumaförbundet
9301: rauksia on jo kouluiässä aloitettu terveys- ja lii- ry. kykenee parhaiten edistämään näiden nuor-
9302: kuntakasvatus. Työikäisten tapaan myös kou- ten selviytymistä aikuisikään ja työelämään.
9303: lulaisten kautta nuorien työskentelyolosuhtei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9304: siin ja liikuntatottumuksiin tulee kiinnittää nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9305: huomiota. Nyt ennaltaehkäisy on sattumanva- muksen,
9306: raista lähinnä liikuntatunneilla toteutettavaa
9307: opetusta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9308: Reumaliitto- Reumaförbundet ry. on suun- Reumaliitto - Reumajörbundet ry:n
9309: nitellut nuorten tuki- ja liikuntaelinsairauksien toiminnan tukemiseksi nuorten tuki- ja
9310: hoito-ohjelman käynnistämistä. Ohjelmassa liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyn
9311: paneudutaan nykyisiin ongelmiin, etsitään uu- tehostamiseksi ja hoidon varmentami-
9312: sia ratkaisumalleja, suosituksia, järjestetään seksi.
9313: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
9314:
9315: Jorma Huuhtanen Kalle Röntynen Kimmo Sarapää
9316: Hannu Tenhiälä Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Pekka Puska
9317: Annikki Koistinen Sirkka-Liisa Anttila Tytti Isohookana-Asunmaa
9318: Juhani Alaranta
9319: 1988 vp. 195
9320:
9321: Toivomusaloite n:o 164
9322:
9323:
9324:
9325:
9326: Ikonen ym.: Alkoholittoman ravintola-, hotelli- ja kahvilatoi-
9327: minnan tukimahdollisuuksien selvittämisestä
9328:
9329:
9330: Eduskunnalle
9331:
9332: Useiden maiden alkoholilainsäädäntöön si- osaan entisestään pääasiassa juuri heikon talou-
9333: sältyy määräyksiä, joiden mukaan alkoholijuo- dellisen kannattavuuden takia.
9334: mien vähittäismyynti- ja anniskelupaikoissa on Toiminnassa on ollut havaittavissa vähäistä
9335: oltava saatavilla riittävä valikoima alkoholitto- elpymistä. Käytännössä voidaan kuitenkin kat-
9336: mia juomia. Erityisesti anniskelussa on pyritty soa maamme raittiusravintolaverkoston olevan
9337: saamaan alkoholittomien juomien hinnat edul- vailla kilpailukykyä verrattuna anniskeluravin-
9338: lisiksi alkoholijuomien hintoihin verrattuna. toloihin, joiden lisääntynyt osuus huvi- ja seu-
9339: Suomen alkoholilainsäädännössä asiaa koske- raelämässä sekä matkailussa on omiaan edistä-
9340: vat määräykset sisältyvät alkoholilain 46 §:ään mään alkoholinkäytön yleistymistä mm. nuoril-
9341: ja keskioluesta annetun lain 30 §:ään. Alkoho- la aikuisilla. Voidaan myös todeta, että annis-
9342: littoman vaihtoehdon saattaminen alkoholin kelun valvonnalla ei ole täysin pystytty ehkäise-
9343: kanssa kilpailukykyiseksi on yksi haittoja torju- mään siihen kytkeytyviä kielteisiä ilmiöitä ku-
9344: van alkoholipolitiikan menetelmistä. ten järjestyshäiriöitä ja liikenteessä olemista al-
9345: Myös raittiiden, eli vailla alkoholitarjoilua koholin vaikutuksen alaisena.
9346: olevien ravintoloiden, hotellien ja kahviloiden Raittiusravintolatoiminnan suomiin mahdol-
9347: taloudellinen tukeminen perustamis- ja käyttö- lisuuksiin alkoholittomalle vaihtoehdolle tulisi
9348: kustannusten osalta on alkoholittoman vaih- kiinnittää maassamme enemmän huomiota.
9349: toehdon saatavuutta edistävä menetelmä. Nor- Kun anniskeluravintolaverkostoa ei voida har-
9350: jassa ja Ruotsissa sitä toteutetaankin erilaisin ventaa siinä määrin, että tämä avaisi raittiusra-
9351: avustus- ja rahastoinvestointijärjestelyin. Meil- vintolatoiminnalle automaattisesti toiminta-
9352: lä Suomessa tällaista tukea raittiusravintolatoi- edellytyksiä, olisikin syytä selvittää, mitä mah-
9353: minnalle sen sijaan ei ole esiintynyt, koska ai- dollisuuksia maassamme olisi ryhtyä tukemaan
9354: kaisemmin anniskeluravintoloiden vähäinen tätä toimintaa taloudellisesti, ja tehdä ehdotuk-
9355: määrä turvasi raittiusravintoloiden toiminta- set tarvittaviksi toimiksi.
9356: mahdollisuudet. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
9357: Vuoden 1968 alkoholilainsäädäntöuudistus kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9358: helpotti kuitenkin huomattavasti sekä kaikkia
9359: alkoholijuomia että keskiolutta myyvien annis- että hallitus selvittäisi mahdollisuudet
9360: kelupaikkojen perustamista. Kun lisäksi annis- tukea valtion varoilla maksettavilla
9361: kelukorvaukset maassamme kytkeytyvät annis- avustuksilla ja edistää muilla saman-
9362: keltavien alkoholijuomien määrään, päädyttiin luonteisilla keinoilla taloudellisesti alko-
9363: vuodesta 1969 alkaen nopeasti siihen, että rait- holitonta ravintola-, hotelli- ja kahvila-
9364: tiusravintolat ja -kahvilat vähenivät murto- toimintaa.
9365:
9366: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
9367:
9368: Pirkko Ikonen Anna-Liisa Jokinen Anna-Kaarina Louvo
9369: Lea Kärhä Toimi Kankaanniemi Ensio Laine
9370: Matti Saarinen Jorma Fred Mauri Pekkarinen
9371: Tellervo Renko Einari Nieminen
9372: 196 1988 vp.
9373:
9374: Toivomusaloite n:o 165
9375:
9376:
9377:
9378:
9379: Ikonen ym.: Raittiushotellien, -motellien ja -ravintoloiden toi-
9380: minnan tukemisesta
9381:
9382:
9383: Eduskunnalle
9384:
9385: Alkoholipolitiikan päämääriin kuuluu alko- Fond for alkoholfrie hoteller, andre herberger
9386: holilain 5 §:n mukaan alkoholista aiheutuvien och bevertninger" -nimistä lainarahastoa hoi-
9387: haittojen supistaminen mahdollisimman vähiin. taa sosiaaliministeriö, jonka apuna laina-ano-
9388: Valitettavasti maan hotelli- ja ravintolaoloja ei moksien ratkaisemisessa on asiantuntijavalio-
9389: ole voitu kehittää siten, että ne palvelisivat tätä kunta. Lainoja myönnetään hotellien, matkus-
9390: tarkoitusta. Ensiluokkaisilla hotelleilla ja ravin- tajakotien ja ravintoloiden perustamiseen, laa-
9391: toloilla on harvoja poikkeuksia lukuun otta- jentamiseen ja uusimiseen. Laina-aika on kor-
9392: matta anniskeluoikeudet. Runsas neljännes al- keintaan 20 vuotta. Lainoista peritään valtion
9393: koholijuomien kulutuksesta tapahtuu ravinto- muiden vastaavien rahastojen korko, 2 1/2 %.
9394: loissa. Lainaa myönnetään yleensä 10-30% koko ra-
9395: Anniskeluravintoloita on pyritty suosimaan hoitustarpeesta.
9396: erityisesti sen perusteella, että alkoholijuomien Norjassa tämä lainarahasto on yhdessä sikä-
9397: nauttimisen niissä on katsottu tapahtuvan val- läisen raittiusravintoloiden, -kahviloiden ja -ho-
9398: vonnan alaisena ja olevan siksi muualla tapah- tellien valtakunnallisen järjestön kanssa myö-
9399: tuvaa nauttimista hillitympää. Juha Partasen tävaikuttanut korkeatasoisten alkoholittomien
9400: suorittama ravintolakäyttäytymistä koskeva hotelli- ja ravintolayritysten lisääntymiseen
9401: tutkimus on asettanut tämän käsityksen vähin- huomattavasti kaikkialla maassa. Yleisesti tun-
9402: tään kyseenalaiseksi. nustetaan, että tällä toiminnalla on huomattava
9403: Varsinkin nuorison raittiiden elämäntapojen kansanraittiutta edistävä merkitys, erityisesti
9404: edistämiseksi ja myös matkailuolojen kehittä- nuorison osalta. Ruotsissa on valtion komitea
9405: miseksi olisi tärkeätä saada maahan riittävästi toissa vuonna ehdottanut, että siellä Norjan
9406: hyvätasoisia raittiusravintoloita ja -hotelleja. mallin mukaan ruvettaisiin antamaan valtion
9407: Tällaiset yritykset eivät kuitenkaan ole yleensä tukea raittiushotelleille, -motelleille ja -ravinto-
9408: yhtä kannattavia kuin ne, joissa harjoitetaan loille.
9409: myös anniskelua. Siksi niitä ei ole riittävästi pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
9410: rustettu. Tämän johdosta olisi tarpeellista, että kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9411: valtiolla olisi rahasto, josta myönnettäisiin huo-
9412: keakorkoisia lainoja raittiushotellien ja -ravin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9413: toloiden perustamista ja laajentamista varten. sellaisen järjestelmän aikaansaamiseksi,
9414: Raittiushotellien ja -ravintoloitten suosio on jonka avulla voitaisiin edistää raittius-
9415: kasvussa. Hotellien tupakoimattomien huoneet hotellien, -mote/lien ja -ravintoloiden
9416: ovat mm. aina varattuja. perustamista ja niiden toiminnan tuke-
9417: Norjassa on tällaisesta toiminnasta saatu mista.
9418: edullisia kokemuksia. Norjan valtion "Statens
9419:
9420: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
9421:
9422: Pirkko Ikonen Ensio Laine Jorma Fred
9423: Toimi Kankaanniemi Mauri Pekkarinen Tellervo Renko
9424: Einari Nieminen
9425: 1988 vp. 197
9426:
9427: Toivomusaloite n:o 166
9428:
9429:
9430:
9431:
9432: Ikonen ym.: Valtionosuuden myöntämisestä ostopalveluina suori-
9433: tettaviin sydämen ohitusleikkauksiin
9434:
9435:
9436: Eduskunnalle
9437:
9438: Kasvavat ohitusleikkausjonot ovat yksi tä- Ennen kuin yliopistosairaalat pystyvät huo-
9439: mänhetkisistä terveysongelmistamme. lehtimaan ohitusleikkauksista, tulisi tehdä eril-
9440: Keski-Suomessa joootuslistalla on 150-160 lisratkaisu leikkausten rahoittamisesta yksityi-
9441: ohitusleikkauspotilasta, joiden leikkaukseen sissä laitoksissa normaalilla valtionosuudella.
9442: pääsy kestää keskimäärin 2 vuotta 4 kuukautta. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
9443: Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9444: leikataan vuosittain 30-40 keskisuomalaista
9445: potilasta. Kymmenen potilaan kohdalla leik- että hallitus erillisratkaisuna ohitus-
9446: kaus hoidetaan ostopalveluina yksityisissä lai- /eikkausjonojen lyhentämiseksi ryhtyisi
9447: toksissa. Näiden kustannukset ovat n. 700 000 toimenpiteisiin normaalin valtionosuu-
9448: mk, johon ei tule valtionosuutta. Keskimäärin den myöntämiseksi yksityisissä laitoksis-
9449: kymmenen potilasta hakeutuu leikkaukseen sa suoritettuihin sydämen ohitus/eik-
9450: omin varoin, koska joootusaika on liian pitkä. kauksiin.
9451: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
9452:
9453: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen
9454: Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen
9455: 198 1988 vp.
9456:
9457: Toivomusaloite n:o 167
9458:
9459:
9460:
9461:
9462: Jokinen ym.: Alkoholin mainonnan kieltämisestä satelliitti-TV:n
9463: lähetyksissä
9464:
9465:
9466: Eduskunnalle
9467:
9468: Euroopan Neuvosto tulee ratifioimaan tänä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9469: vuonna sopimuksen satelliitti-TV-lähetyksistä. muksen,
9470: Ellei alkoholi- ja tupakkamainontaa tässä sopi-
9471: muksessa rajoiteta, ulottuu mainonta niihinkin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9472: maihin, joissa lainsäädäntö sen kieltää. Suomen pyytämiillä Pohjoismaiden neuvostoa
9473: lisäksi alkoholimainonta on kielletty Ranskas- toimimaan asiassa Euroopan Neuvos-
9474: sa, Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Belgiassa ja toon päin sekä lähettämiillä Euroopan
9475: Sveitsissä. Kaikista näistä maista jätetään vasta- Neuvostolle suoran vetoomuksen alko-
9476: lauseita Euroopan Neuvostolle. holimainonnan kieltämiseksi satelliitti-
9477: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- TV:n lähetyksissä.
9478: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
9479:
9480: Anna-Liisa Jokinen Pirkko Ikonen Toimi Kankaanniemi
9481: Lea Kärhä Anna-Kaarina Louvo Ensio Laine
9482: Matti Saarinen Lauha Männistö Heli Astala
9483: Pekka Leppänen Claes Andersson Heikki Rinne
9484: Jukka Gustafsson Asko Apukka Raila Aho
9485: Tapio Holvitie Sauli Hautala Antti Kalliomäki
9486: Marja-Liisa Tykkyläinen Iiris Hacklin Jouni Backman
9487: Timo Laaksonen Matti Vähänäkki
9488: 1988 vp. 199
9489:
9490: Toivomusaloite n:o 168
9491:
9492:
9493:
9494:
9495: Jokinen ym.: Toimenpiteistä ilmansaasteiden haitallisten vaiku-
9496: tusten vähentämiseksi
9497:
9498:
9499: Eduskunnalle
9500:
9501: Varsinkin taajamissa liikenne syytää ilmaan su silti olisi asteittain ja määrätietoisesti vähen-
9502: pakokaasujen mukana tuntuvia määriä lyijyä. tää lyijyä moottoribensiinissä.
9503: Paikallisesti lyijysaasteiden määrää lisäävät Sen lisäksi tulee mahdollisimman nopeasti
9504: myös eräät teollisuuslaitokset. perehtyä kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joilla
9505: Tutkimuksissa on todettu lyijyn haittaavan lyijyn ja muiden saasteiden vahingolliset vaiku-
9506: lapsen älyllistä kehitystä ja lisäävän käyttäyty- tukset ovat vähennettävissä.
9507: mishäiriöitä. Samanaikaisesti on todettu, että Suomalaisten keskuudessa huolestuttavasti li-
9508: meillä varsinkin suurimmissa taajamissa lasten sääntyneet allergiset sairaudet ja mm. syöpäsai-
9509: leikkipaikat sijaitsevat alueilla, joilla lyijyn hai- raus ovat niin hälyttäviä, että tarvitaan nopeita
9510: tallisia vaikutuksia saattaa syntyä. Vaikka jos- ja konkreettisia toimia tilanteen parantami-
9511: sakin määrin on mahdollista liikenneverkkoa seksi.
9512: kehittämällä ja lasten päivähoitotiloja ja leik- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
9513: kipaikkoja sijoittelemalla vähentää vaaraa, ei kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9514: tämä suinkaan aina ole mahdollista, silloin kun
9515: alue on loppuun saakka rakennettu. Samaten että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
9516: voidaan uusia tuotantolaitoksia sijoittelemalla menpiteisiin Suomen kansaa uhkaavan
9517: ja uusilta ja vanhoilta laitoksilta parempaa /yijystä ja muista ilmansaasteista johtu-
9518: päästöjen hallintaa vaatimalla vähentää lyijy- van sairastumisriskin torjumiseksi.
9519: saastetta elinympäristössämme. Selkein ratkai-
9520:
9521: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
9522:
9523: Anna-Liisa Jokinen Timo Laaksonen Reino Paasilinna
9524: Heikki Rinne Jukka Gustafsson Claes Andersson
9525: Heli Astala Pekka Leppänen Lauha Männistö
9526: Matti Vähänäkki Esko Helle
9527: 200 1988 vp.
9528:
9529: Toivomusaloite n:o 169
9530:
9531:
9532:
9533:
9534: Jouppila ym.: Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkärien virko-
9535: jen lisäämisestä
9536:
9537:
9538: Eduskunnalle
9539:
9540: Uusien syöpätapausten maara on lisäänty- koislääkärien tarve kasvaa huomattavasti. Jo
9541: mässä. Vuonna 1962 oli syöpään sairastuneiden tällä hetkellä Suomessa on kansainvälisesti kat-
9542: määrä 11 444, vuonna 1982 17 380 ja sen laske- sottuna syöpälääkäreistä huomattava vajaus.
9543: taan olevan valtioneuvoston asettaman syöpä- Lääkintöhallituksen syöpäsuunnitteluryhmän
9544: komitean mietinnön mukaan 15 vuoden kulut- laskelmien mukaan meillä pitäisi olla sädehoi-
9545: tua 24000. don ja syöpätautien alalla 110 erikoislääkärin
9546: Syöpäpotilaiden hoidon tulokset ovat jatku- virkaa. Kuitenkin näitä virkoja oli vuoden 1984
9547: vasti parantuneet. Edistyneestä varhaistotea- lopussa yhteensä vain 64 eli noin puolet laske-
9548: misesta ja hoidon kehittymisestä sekä kasva- tusta tarpeesta.
9549: vasta sairastuvien luvusta johtuu, että keskuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme· kun-
9550: dessamme elävien syöpään jossain elämänsä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9551: vaiheessa sairastuneiden luku nousee nykyisestä muksen,
9552: 90 OOO:sta ainakin 180 OOO:een vuoteen 2000
9553: mennessä. Nämä kaikki potilaat tarvitsevat jat- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9554: kuvaa kontrollia mahdollisen uusiutumisen var- syöpätautien ja sädehoidon erikoislää-
9555: haiseksi toteamiseksi ja hoitamiseksi. kärien virkojen lisäämiseksi vähintään
9556: Edellä esitettyjen lukujen valossa on ilmeistä, kymmenellä vuodessa kuluvan viisivuo-
9557: että syöpäsairauden hoidossa keskeisessä ase- tiskauden ajan ja sen jälkeen suhteessa
9558: massa olevien sädehoidon ja syöpätautien eri- potilaiden määrän lisääntymiseen.
9559:
9560: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
9561:
9562: Riitta Jouppila Sakari Valli Juhani Alaranta
9563: Oiva Savela Tellervo Renko Martti Tiuri
9564: Keijo Jääskeläinen Eeva Turunen Liisa Hilpelä
9565: Kaarina Dromberg Riitta Uosukainen Anna-Kaarina Louvo
9566: 1988 vp. 201
9567:
9568: Toivomusaloite n:o 170
9569:
9570:
9571:
9572:
9573: Jurva ym.: Keskosiasten sairaalamaksujen korvaamisesta valtion
9574: varoista
9575:
9576:
9577: Eduskunnalle
9578:
9579: Keskosiasten huolto ja hoito sairaalassa tulee Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9580: kalliiksi. Koska keskoslasten vanhemmat ovat nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9581: useimmiten nuoria ja taloudellisesti epävakaita muksen,
9582: ja koska keskoslapsia syntyy usein samaan per-
9583: heeseen monia, joutuvat ko. perheet useimmi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9584: ten kestämättömään tilanteeseen. Tilannetta keskoslasten sairaalamaksujen korvaa-
9585: pahentavat vielä vanhempien pakolliset pois- miseksi lasten vanhemmille valtion va-
9586: saolot työpaikalta. Vaikeasta tilanteesta tällai- roista.
9587: set perheet eivät yleensä selviydy ilman yhteis-
9588: kunnan tukea.
9589: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
9590:
9591: Marita Jurva Tina Mäkelä
9592: Urpo Leppänen Lea Mäkipää
9593:
9594:
9595:
9596:
9597: 16 2804450
9598: 202 1988 vp.
9599:
9600: Toivomusaloite n:o 171
9601:
9602:
9603:
9604:
9605: Jurva ym.: Määrärahasta alkoholistien jatkohoidon järjestämi-
9606: seen Kalliolan kuntoutusklinikalla
9607:
9608:
9609: Eduskunnalle
9610:
9611: Kalliola on vuonna 1919 perustettu setle- Lisäksi on perustettu nuoria huumeongelmaisia
9612: mentti eli kristillis-yhteiskunnallinen sosiaali- ja varten tarkoitettu hoitokoti.
9613: kulttuurikeskus. Kalliolan omistaa ja sen toi- Kalliolan kuntoutusklinikalla on käynnistetty
9614: mintaa ylläpitää Kalliolan kannatusyhdistys ry. alkoholistien jatkohoito. Toimintaan tulee jat-
9615: Toiminnan tarkoituksena on yhdistyksen sään- kossa liittymään saumattomasti jatkohoito,
9616: töjen mukaan "herättää kristillistä vastuuntun- jonka toiminnan vakiinnuttamiseksi tarvitaan
9617: toa ja siihen perustuvaa uskonnollista ja yhteis- organisointia, neuvotteluja kuntien kanssa sekä
9618: kunnallista toimintaa erittäinkin pyrkien tyy- tiedon saattamista jatkohoitopalveluista sinne,
9619: dyttämään paikallisen väestön uskonnollisia, missä sitä tarvitaan. Jatkohoidon jatkon tur-
9620: eettisiä, sivistyksellisiä ja sosiaalisia tarpeita vaamiseksi kaivataan Kalliolan kuntoutusklini-
9621: sekä aikaansaada henkilökohtaista kosketusta kalle lisää määrärahoja. Tämä toiminta tulee
9622: ja keskinäistä luottamusta eri aloilla toimivien vähitellen kunnolla käyntiin pääsynsä jälkeen
9623: ihmisten kesken''. Tarkoitustaan Kalliola on rahoittamaan itse itsensä, joten ainoastaan jat-
9624: pyrkinyt toteuttamaan monipuolisella toimin- kokäynnistysavustus olisi välttämätöntä toisena
9625: nalla eri väestöryhmien parissa. Jo vakiintunei- toimintavuonna.
9626: den työmuotojen lisäksi on tiedostettu yksi ny- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9627: ky-yhteiskunnan vakavista haasteista: huoles- nioittavasti eduskunnan hyvksyttäväksi toivo-
9628: tuttavasti lisääntyneet alkoholiongelmat työelä- muksen,
9629: mässä. Tähän haasteeseen on Kalliolassa vastat-
9630: tu perustamalla vuonna 1982 alkoholiongel- että hallitus ryhtyisi toimiin riittävien
9631: maisten kuntoutusklinikka Espoon Pellakseen. määrärahojen osoittamiseksi Kalliolan
9632: Hoitomuodon tarpeen osoittauduttua ylivoi- kannatusyhdistys ry:lle Kalliolan kun-
9633: maisen suureksi perustettiin vuoden 1984 alussa toutusklinikalla käynnistetyn alkoholis-
9634: toinen klinikka Suomen Setlementtiliitolta os- tien jatkohoidon lopulliseen toiminta-
9635: tettuun Vantalan kiinteistöön Nurmijärvelle. valmiuteen saattamiseksi.
9636:
9637: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
9638:
9639: Marita Jurva Tina Mäkelä
9640: Urpo Leppänen Lea Mäkipää
9641: 1988 vp. 203
9642:
9643: Toivomusaloite n:o 172
9644:
9645:
9646:
9647:
9648: Kankaanniemi ym.: Raittiuspiirijärjestöjen valtionavustusten
9649: maksamisesta lääninhallitusten kautta
9650:
9651:
9652:
9653: Eduskunnalle
9654:
9655: Raittiustyölain vuonna 1987 kumotun 10 §:n rijärjestöt ovat kytä saaneet kunnilta niissä to-
9656: 2 momentin tarkoittamia avustuksia voitiin teutettaviin hank eisiinsa merkittäviäkin eri-
9657: myöntää paitsi valtakunnallisille raittiusjärjes- tyis- eli projektiav stuksia.
9658: töille myös niiden piirijärjestöille. Käytännössä Raittiuspiirijärj1stöt ovatkin eräänlaisia vä-
9659: kuitenkin piirijärjestöjen tätä kautta saama jul- liinputoajia nykyi essä vapaaehtoisen raittius-
9660: kinen taloudellinen tuki jäi vähäiseksi. Syynä työn avustusjärje telmässä. Kuitenkin niiden
9661: olivat sekä keskusjärjestöjen omat rahoitustar- olemassaolo ja toil:ninta on välttämätöntä sekä
9662: peet että piiriavustusten vaivalloinen hakemis- keskusjärjestöille i että paikallisyhdistyksille.
9663: menettely, joka edellytti ao. raittiuspiirien toi- Julkisen hallinnon puolella kiinteää yhteistoi-
9664: mintasuunnitelmien ja talousarvioiden lähettä- mintaa raittuspiirijärjestöjen kanssa harjoitta-
9665: mistä keskusjärjestön valtionavustusanomuk- vat etenkin raittiuslautakunnat ja lääninhalli-
9666: sen liiteasiakirjoina avustusvuotta edeltävän tusten sosiaali- ja terveysosastot, joista jälkim-
9667: vuoden lokakuun loppuun mennessä. mäisten kanssa raittiusjärjestöillä on virallisia
9668: Raittiuspiirijärjestöjen toinen mahdollisuus pysyviä yhteistoimintaelimiä sekä koulutus- ja
9669: saada julkista taloudellista tukea toimintaansa kampanjayhteistyötä.
9670: ovat olleet kunnan avustukset raittiustyötä te- Kun on epätodennäköistä, että raittiuspiiri-
9671: keville yhdistyksille. Tämän avustusmuodon järjestöt uudenkaan raittiusjärjestöjen valtion-
9672: hankaluutena on ollut, että sen tarkoittaman avustusjärjestelmän mukaan voisivat saada riit-
9673: toiminnan on tapahduttava avustusta myöntä- tävää julkista rahoitusta toisaalta keskusjärjes-
9674: vän kunnan alueella tai muuten kohdistuttava töjensä välityksellä valtiolta ja toisaalta alueen-
9675: tämän kunnan väestöön. Läänissä tai sen osassa sa kunnilta, olisikin tarkoituksenmukaista pyr-
9676: toimivalle raittiuspiirijärjestölle tämän avustus- kiä siihen, että niille kohdistettava julkinen ra-
9677: ehdon toteutumisen osoittaminen on usein han- hoitus ohjattaisiin vastaisuudessa lääninhalli-
9678: kalaa. Käytännössä tämä avustusedellytys on- tusten kautta. Tämä järjestely olisi hakemus- ja
9679: kin saanut aikaan sen, että raittiuspiirijärjestöt tilitysmenettelyn samoin kuin valvonnankin
9680: ovat voineet saada merkittäviä kunnan avustuk- osalta huomattavasti yksinkertaisempi ja no-
9681: sia, mm. palkkaustukea, vain niiltä kaupungeil- peampi kuin nykyinen kahtaalle suuntautuva
9682: ta, jotka ovat niiden yhdistysrekisteriin merkit- paperisota ja vapauttaisi raittuspiirijärjestöjen
9683: ty kotipaikka. Sen sijaan muut kunnat eivät ole yhteistoimintaa lääninhallitusten kanssa ja
9684: raittiuspiirijärjestöille myöntäneet yleisavustuk- myös eri raittiuspiirijärjestöjen keskinäistä yh-
9685: sia tai nämä ovat olleet niin vähäisiä, etteivät ne teistoimintaa, mikä mahdollistaisi esimerkiksi
9686: ole vastanneet edes avustusten hakemisesta ai- yhteisten koulutustilaisuuksien järjestämisen.
9687: heutuvia kustannuksia. Sen sijaan raittiuspii- Vain tältä pohjalta olisi myös mahdollista saada
9688: 204 1988 vp. - TA n:o 172
9689:
9690: toiminnallisesti riittävän laajoille raittiuspiiri- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9691: järjestöille sellaisia kokopäivätoimisia toimi- valtionavustusten osoittamiseksi rait-
9692: henkilöitä, jotka voisivat tasapuolisesti palvella tiuspiirijärjestöille ltiäninhallitusten eikä
9693: koko toimialuettaan. asianomaisten keskusjärjestöjen välityk-
9694: Viitaten edellä esitettyyn ehdotamme edus- sellä.
9695: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9696:
9697: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
9698:
9699: Toimi Kankaanniemi Ensio Laine Pirkko Ikonen
9700: Anna-Liisa Jokinen Lea Kärhä Jorma Fred
9701: Matti Saarinen Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen
9702: Esko Almgren
9703: 1988 vp. 205
9704:
9705: Toivomusaloite n:o 173
9706:
9707:
9708:
9709:
9710: Kohijoki ym.: Satakunnan keskussairaalan kahden osalaajennus-
9711: hankkeen toteuttamisesta
9712:
9713:
9714:
9715: Eduskunnalle
9716:
9717: Vuonna 1937 valmistunut, peruskorjaamaton - veripalvelu sekä
9718: silloinen Porin yleinen sairaala siirrettiin vuon- - henkilökunnan terveydenhuolto.
9719: na 1965 Satakunnan keskussairaalapiirin kun- Toisen rakennusvaiheen kustannusarvio on
9720: nista muodostetulle kuntainliitolle keskussai- 150,1 miljoonaa markkaa ja valtionosuus 73,4
9721: raalana käytettäväksi. Heti alun perin riittämät- miljoonaa markkaa.
9722: tömiksi tiedettyjä sairaalatiloja on sittemmin Satakunnan keskussairaalan toiminnan suun-
9723: voitu lisätä suunnitelmallisesti, joskin liian hi- niteltu kehittäminen edellyttää sitä, että molem-
9724: taasti. Tähän mennessä on voitu toteuttaa neljä mat edellä selostetut laajennushankkeet toteute-
9725: osalaajennusta. Kaksi osalaajennusta on vielä taan ohjelman mukaisesti.
9726: toteuttamatta. Vasta sitten kun vireillä olevat molemmat
9727: Toteuttamatta olevat laajennukset on suunni- suuret osalaajennukset on saatu valmiiksi, on
9728: teltu toteutettavaksi kahdessa vaiheessa. Lisära- mahdollista toteuttaa useat vähäisemmät, mut-
9729: kentamisen ensimmäinen vaihe on tarkoitus ta välttämättömät rakennushankkeet, joiden
9730: aloittaa vuonna 1989. Tähän lisärakennukseen, kokonaiskustannukset ovat arviolta 34,6 mil-
9731: keskussairaalan M-osaan, on tarkoitus sijoittaa joonaa markkaa.
9732: seuraavat toiminnot ja tilat: Henkilökuntapulan lisäksi juuri keskusairaa-
9733: gynekologian poliklinikka ja vuodeosasto lan toiminnalle välttämättömien huonetilojen
9734: (40 potilaspaikkaa) puuttuminen on syynä siihen, että yliopistollisia
9735: silmätautien poliklinikka ja vuodeosasto keskussairaaloita lukuun ottamatta ovat Sata-
9736: (25 potilaspaikkaa) kunnan keskussairaalaan pääsyä jonottamassa
9737: psykiatrian poliklinikka ja vuodeosasto (15 Suomen suurimmat sairaalajonot. Sairaalalii-
9738: potilaspaikkaa) ja ton tekemien selvitysten mukaan Satakunnan
9739: - sisätautien kaksi vuodeosastoa (54 potilas- keskussairaalaan pääsyä odottaa lähes kuusitu-
9740: paikkaa). hatta ihmistä. Näistä lähes puolet kuuluu kirur-
9741: Tämän rakentamisvaiheen, M-osan, kustan- gisen hoidon leikkausjonoihin.
9742: nusarvio on 73,4 miljoonaa markkaa ja valtion- Kerralla valmiiksi rakennettujen keskussai-
9743: osuus noin 36 miljoonaa markkaa. raaloiden ja sairaalapiirien asema on ollut koko
9744: Lisärakentamisen toisessa vaiheessa vuonna ajan monin verroin parempi kuin Satakunnas-
9745: 1991 rakennettavaksi tulevat huonetilat seuraa- sa, jossa puuttuvien sairaalatilojen takia ihmi-
9746: via toimintoja varten: set ovat saaneet kärsiä - ja kuollakin. Liian
9747: kirurgian vuodeosasto (noin 80 potilaspaik- kauan ja liian monta kertaa on Satakunnan kes-
9748: kaa) kussairaalan välttämättömiä Iisärakennushank-
9749: uudet ruokasalit ja keittiö keita jouduttu valtion rahoituksen puuttuessa
9750: päivystys- ja kliininen laboratorio siirtämään tuonnemmaksi. Jotta jäljellä olevat
9751: kahviot välttämättömät laajennushankkeet vihdoin voi-
9752: sisätautien- ja neurologian poliklinikat taisiin varmasti toteuttaa, tulisi valtion menoar-
9753: väestönsuojat ja sosiaalitilat vioon sitä varten sisällyttää määrärahat 1 vai-
9754: 206 1988 vp. -TA n:o 173
9755:
9756: heen toteuttamista varten vuonna 1989 (valtion- etUJ hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9757: osuus yhteensä 36,0 miljoonaa markkaa) ja II Satakunnan keskussairaalan rakennus-
9758: vaiheen toteuttamista varten vuonna 1991 (val- hankkeiden, kahden osalaajennuksen
9759: tionosuus yhteensä 73,4 miljoonaa markkaa). turvaamiseksi suunnitellun määräajan
9760: Edellä selostetun perusteella ehdotamme mukaisesti, ottamalla tarvittavat määrä-
9761: kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi- rahat valtion tulo- ja menoarvioon
9762: vomuksen, vuonna 1989 ja sitä seuraavina vuosina.
9763:
9764: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1988
9765:
9766: Maunu Kohijoki Einari Nieminen Timo Laaksonen
9767: Aino Pohjanoksa Mikko Elo Lea Mäkipää
9768: Kalevi Lamminen Raila Aho Kauko Juhantalo
9769: 1988 vp. 207
9770:
9771: Toivomusaloite n:o 174
9772:
9773:
9774:
9775:
9776: Kokko ym.: Kaakkois-Suomen alueellisen sääpalvelun paranta-
9777: misesta
9778:
9779:
9780: Eduskunnalle
9781:
9782: Etelä-Karjalasta ja koko Kaakkois-Suomesta dikielisinä ainoastaan tilaajan ja kustantajan
9783: puuttuu julkiset alueelliset sääpalvelut. Alue käytettävissä.
9784: kuitenkin muodostaa Suomen oloissa rajan lä- Elinkeinoelämän ja maatalouden kannalta
9785: heisyyden ja ilmastollisen erityisaseman johdos- alueellisilla sääpalvelutiedoilla on merkittävä
9786: ta poikkeuksellisen vyöhykkeen, jossa valta- taloudellinen vaikutus. Kauppamerenkululle ja
9787: kunnallisten sääennusteiden pitävyys on keski- huviveneliikenteelle alueelliset sääpalvelutie-
9788: määräistä heikompi. dot ovat turvallisuustekijä, jolla on merkitystä
9789: Maantieteellisen aseman ohella alueellisten koko yhteiskunnalle.
9790: sääpalvelujen tarve korostuu useasta eri syystä. Ilmatieteen laitoksen aluepalvelujen kehittä-
9791: Kauppamerenkulku ja huviveneliikenne lisään- missuunnitelman mukaan Kaakkois-Suomen
9792: tyvät Saimaan vesistöalueella jatkuvasti. Kun li- toimipiste alkaisi aikaisintaan vuonna 1992.
9793: säksi Saimaan alueella on alkamassa kansainvä- Alueen poikkeuksellisen sijainnin ja useiden eri-
9794: linen huviveneliikenne, korostuu alueellisten tyisperusteiden johdosta Kaakkois-Suomen toi-
9795: sääpalvelujen tarve vesiliikenteen osalta. mipisteen toiminnan tulisi alkaa jo vuonna
9796: Maa- ja metsätalouden kannalta ilmastolli- 1989. Toimipisteen tuleva toiminta-alue, Lap-
9797: nen asema Kaakkois-Suomessa on osoittautu- peenrannan teknillisen korkeakoulun hyödyn-
9798: nut toistuvasti valtakunnallisiin ennusteisiin tämismahdollisuus ja Saimaan erityiskysymyk-
9799: nähden poikkeavaksi, ja alueellisten säätietojen set huomioon ottaen toimipiste tulisi sijoittaa
9800: tarve on suuri. Sama ongelma koskee rakennus- Lappeenrannan kaupunkiin.
9801: toimintaa. Salpausselän vaikutuksesta säätilo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9802: jen vaihtelut ovat niin ikään normaalia suurem- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9803: mat, minkä johdosta alueellisilla sääpalveluilla muksen,
9804: on erityinen merkitys myös tiesää- ja lentosää-
9805: palvelujen kannalta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Il-
9806: Alueella on saatavissa ainoastaan Saimaan matieteen laitoksen Kaakkois-Suomen
9807: Laivaajien eli Sailan säätietopalveluja, jotka toimipisteen perustamiseksi vuonna
9808: kuitenkin ovat tiedoiltaan rajallisia ja ovat koo- 1989.
9809:
9810: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
9811:
9812: Heikki Kokko Riitta U osukaineo
9813: Sinikka Mönkäre Sinikka Hurskainen-Leppänen
9814: 208 1988 vp.
9815:
9816: Toivomusaloite n:o 175
9817:
9818:
9819:
9820:
9821: Kortesalmi ym.: Ilmaisten terveystarkastusten järjestämisestä rin-
9822: tamaveteraaneille
9823:
9824:
9825: Eduskunnalle
9826: On korkea aika lopulta saattaa koko maassa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9827: voimaan sotiemme veteraanien terveystarkas- muksen,
9828: tukset ja heidän kuntoutuksensa todella käyn-
9829: tiin. Tämä ei ole liikaa pyydetty maan pelasta- ettti hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin il-
9830: jille. maisten terveystarkastusten saamiseksi
9831: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- kaikille rintamaveteraaneille.
9832:
9833: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
9834:
9835: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Lea Mäkipää
9836: Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi Tina Mäkelä
9837: Marita Jurva
9838: 1988 vp. 209
9839:
9840: Toivomusaloite n:o 176
9841:
9842:
9843:
9844:
9845: Kortesalmi ym.: Kaikkien rintamaveteraanien kuntoutuksesta
9846:
9847:
9848:
9849: Eduskunnalle
9850:
9851: Maamme yli 300 OOO:sta rintamasotilastun- peasti. Rintamaveteraaneista yhä useampi tar-
9852: nuksen ja yli 30 OOO:sta rintamapalvelustunnuk- vitsisi näitä palveluita. Kotimaassa viime vuosi-
9853: sen haltijasta vain pieni murto-osa on saanut na kuntoutuslaitosten määrän tuntuvasti lisään-
9854: osakseen laitospalveluita. nyttyä sekä parhaillaan rakenteilla olevien lai-
9855: Fysikaalisella kuntoutuksella on tutkimuksen tosten valmistuttua toiminnan tuntuvaan lisää-
9856: mukaan voitu auttaa rintamaveteraaneja niissä miseen on olemassa edellytykset.
9857: vaivoissa ja sairauksissa, joista he eniten kär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9858: sivät, eli tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9859: Hoitoon liittyvillä terveystarkastuksilla on muksen,
9860: myös tärkeä merkitys monien piilevien sairauk-
9861: sien ja terveysriskien toteamisessa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9862: Iän karttuessa terveydenhuollon ja kuntou- kaikkien rintamaveteraanien kuntoutta-
9863: tuksen palvelujen tarve lisääntyy erittäin no- miseksi.
9864:
9865: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
9866:
9867: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
9868: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
9869: Raimo Vistbacka
9870: 210 1988 vp.
9871:
9872: Toivomusaloite n:o 177
9873:
9874:
9875:
9876:
9877: Kortesalmi ym.: Säteilyvalvonnan mittausaseman rakentamisesta
9878: Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle
9879:
9880:
9881: Eduskunnalle
9882:
9883: Vaikka maamme sijaitseekin kaukana Pohjo- Tämä tilanne ei voi olla oikein. Radioaktiivi-
9884: lassa ja tämän syrjäisen sijainnin voisi olettaa nen laskeuma voi saapua maahamme aivan mis-
9885: suojaavan meitä mm. Euroopan ruuhka-alueil- tä ilmansuunnasta tahansa. Mm. Neuvostolii-
9886: la syntyvien saasteiden vaikutuksilta, voimme tolla on ydinvoimaloita Karjalassa ja Kuolan
9887: tänään todeta, että tämä ei pidä paikkaansa. niemimaalla, jolloin on mahdollista, että siellä
9888: Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus to- sattuvien häiriöiden vuoksi laskeuma voi saa-
9889: disti, että sopivien ilmavirtausten mukana on pua maahamme itärajan yli juuri siitä kohdas-
9890: mahdollista todella vakavien radioaktiivisten ta, jossa jatkuvasti mittaavia asemia ei ole.
9891: laskeumien kulkeutua maahamme. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9892: Näiden varalta ja laskeumien toteamiseksi nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9893: riittävän ajoissa tulee maassamme olla jatku- muksen,
9894: vasti toimivia säteilynmittausasemia riittävän ti-
9895: heässä. Mitään aluetta ei saa unohtaa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9896: Tällä hetkellä jatkuvasti mittaavia säteilyn- säteilyvalvonnan mittausaseman raken-
9897: valvonta-asemia sijaitsee varsin tiheässä kaik- tamiseksi Kainuuseen ja Pohjois-Poh-
9898: kialla muualla maassamme, mutta Kainuu ja janmaalle.
9899: osa Pohjois-Pohjanmaata on mustaa aluetta eli
9900: ko. asemat puuttuvat tyystin.
9901:
9902: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
9903:
9904: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
9905: 1988 vp. 211
9906:
9907: Toivomusaloite n:o 178
9908:
9909:
9910:
9911:
9912: Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Psykiatristen potilaiden väliaikaisten
9913: kriisiasuntojen järjestämisestä
9914:
9915:
9916: Eduskunnalle
9917:
9918: Psykiatrisista potilaista lasketaan noin 2 000 Väliaikaisia kriisiasuntoja ei tällä hetkellä
9919: sellaisen potilaan, jotka voitaisiin hoitaa avohoi- ole. Kuitenkin sellaisten perustaminen olisi yh-
9920: dossa, olevan edelleen sairaalassa lähinnä asun- teiskunnan kannalta taloudellisestikin järkevää,
9921: topulan vuoksi. Terveys-, sosiaali- ja asuntovira- koska niitten avulla voitaisiin luopua kalliim-
9922: nomaisten kautta tapahtuva asuntojen hankki- maksi tulevista sairaalapaikoista.
9923: minen tapahtuu valtakunnallisten suunnitelmien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
9924: mukaan, ja heidän tulee jakaa asuntoja tasapuo- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
9925: lisesti erilaisille asunnontarvitsijoille. muksen,
9926: Psykiatriset potilaat jäävät usein ilman asun-
9927: toa siksi, että he eivät osaa pitää puoliaan eivät- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
9928: kä heidän omaisensa yleensä rohkene puhua po- menpiteisiin psykiatristen potilaitten vä-
9929: tilaiden puolesta. Psykiatriset potilaat tarvitse- liaikaisten kriisiasuntojen järjestämistä
9930: vat myös kriisiasuntoja, väliaikaisasuntoja po- varten Mielenterveysseuralle.
9931: tilaille, jotka ovat sairautensa takia vailla tur-
9932: vaa, mutta eivät silti tarvitse sairaalahoitoa.
9933:
9934: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
9935:
9936: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Pauli Saapunki Kimmo Sarapää
9937: Matti Maijala Eino Siuruainen Matti Väistö
9938: Pekka Leppänen Pirkko Ikonen Mauri Pekkarinen
9939: Kerttu Törnqvist Riitta Myller Eeva Turunen
9940: Esko Jokiniemi Juhani Alaranta Timo Laaksonen
9941: 212 1988 vp.
9942:
9943: Toivomusaloite n:o 179
9944:
9945:
9946:
9947:
9948: Kärhä ym.: Alkoholin tarjoilun ja käytön vähentämisestä julki-
9949: sissa edustustilaisuuksissa
9950:
9951:
9952: Eduskunnalle
9953:
9954: Tieteellinen tutkimus on viime vuosina enene- Käsityksemme mukaan olisi kokonaisvaltai-
9955: vässä määrin päätynyt siihen, että eri alkoholi- sesti pyrittävä vähentämään alkoholijuomien
9956: haittojen kokonaismäärä riippuu ensisijaisesti tarjoamista ja käyttöä edustustarkoituksiin.
9957: alkoholin kokonaiskulutuksesta. Tästä on seu- Siksi asiaan tulisi kiinnittää riittävää huomiota
9958: rannut, että kokonaiskulutuksen vähentämistä julkisilla varoilla rahoitettavassa tiedotus- ja
9959: on alettu pitää entistä tärkeämpänä alkoholi- kasvatustoiminnassa. Lisäksi olisi tutkittava
9960: poliittisena tehtävänä, johon on vaikutettava mahdollisuuksia ottaa alkoholijuomien hankin-
9961: pyrkimällä ohjaamaan alkoholin sekä kysyntää nasta ja tarjoamisesta aiheutuneet kustannukset
9962: että tarjontaa. verotuksessa vain osittain, esimerkiksi 50-pro-
9963: WHO:n "Terveyttä kaikille vuoteen 2000" senttisesti huomioon ja suosia tällä tavoin alko-
9964: -ohjelmaan liittyy keskeisenä tavoitteena alko- holitonta edustusta. Kuntien ja yksityisten yh-
9965: holin käytön vähentäminen 25 %:lla. Tavoit- teisöjen saamien valtionavustusten ehdoksi taas
9966: teen ovat hyväksyneet Ruotsin ja Norjan parla- olisi määrättävä, ettei niitä saa käyttää alkoho-
9967: mentit. liedustusmenojen rahoittamiseen.
9968: Varsin tärkeä alkoholin käyttöä ylläpitävä te- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
9969: kijä on alkoholijuomien tarjoaminen edustusti- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9970: laisuuksissa, joita järjestävät sekä yksityinen lii-
9971: ke-elämä että julkisyhteisöt. Neuvostoliitossa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
9972: on lopetettu alkoholin tarjoaminen edustustilai- joilla tarkoituksenmukaisella tavalla vä-
9973: suuksissa ja Ruotsissa väkevien alkoholijuo- hennetään alkoholijuomien tarjoilua ja
9974: mien tarjoilu. Molemmissa maissa tämä on lii- käyttöä edustustilaisuuksissa.
9975: tetty muihin rajoituksiin ja saatu aikaan vähen-
9976: nystä alkoholin käytössä.
9977:
9978: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
9979:
9980: Lea Kärbä Boris Renlund Anna-Liisa Jokinen
9981: Ensio Laine Pirkko Ikonen Toimi Kaukaaniemi
9982: Jorma Fred Sauli Hautala Kirsti Ala-Harja
9983: Päivi Varpasuo
9984: 1988 vp. 213
9985:
9986: Toivomusaloite n:o 180
9987:
9988:
9989:
9990:
9991: Laine ym.: Raittiustyöntekijöiden täydennyskoulutuksen järjes-
9992: tämisestä
9993:
9994:
9995: Eduskunnalle
9996:
9997: Kuluvana vuonna 3-4-vuotiseksi laajeneva lutuksen tavoitteet ja sisällön on nykyisten rait-
9998: raittiussihteerikoulutus edistää tulevien raittius- tiustyöntekijöiden täydennyskoulutus erittäin
9999: sihteerien ammattipätevyyttä. Uuden koulutuk- vähäistä. Nykyisten viranhaltijain taito- ja tie-
10000: sen saaneilla raittiussihteereillä ja raittiustoi- totason nostamiseksi uudistuvaa koulutusta
10001: men johtajilla on edellytyksiä toimia kunnissa vastaavalle tasolle tarvitaan runsaasti vuosit-
10002: erikoisasiantuntijoina terveitten elämäntapojen taista täydennyskoulutusta. On pidettävä vält-
10003: edistämisessä ja päihteiden sekä tupakan käy- tämättömänä, että jokaisella työssä mukana
10004: tön vähentämisessä. olevalla raittiustyöntekijällä on mahdollisuus
10005: Maassamme on kuitenkin yli 150 päätoimista päästä vähintään viiden päivän täydennyskou-
10006: ja yli 290 osa-aikaista raittiustyöntekijää ja 40 lutusjaksolle kerran vuodessa.
10007: järjestöjen toimihenkilöä, jotka ovat saaneet Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10008: voimaan tulevan opetussuunnitelman edellyttä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10009: mää suppeamman peruskoulutuksen. Näiden muksen,
10010: viranhaltijoiden ja toimihenkilöiden täydennys-
10011: koulutusta on voitu järjestää Tampereen yli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10012: opiston täydennyskoulutuskeskuksessa vain yh- riittävän täydennyskoulutuksen järjestä-
10013: den viikon mittaisena jaksona vuosittain ja kut- miseksi kuntien ja järjestöjen palkkaa-
10014: sua siihen vain noin 40 henkilöä kerralla. Ot- mille raittiustyöntekijöille.
10015: taen huomioon uudistuneen raittiussihteerikou-
10016:
10017: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
10018:
10019: Ensio Laine Anna-Kaarina Louvo Toimi Kankaanniemi
10020: Pirkko Ikonen Anna-Liisa Jokinen Lea Kärbä
10021: Tellervo Renko Einari Nieminen
10022: 214 1988 vp.
10023:
10024: Toivomusaloite n:o 181
10025:
10026:
10027:
10028:
10029: Laitinen: Rintamaveteraanien kuntoutusmäärärahan käytön laa-
10030: jentamisesta
10031:
10032:
10033: Eduskunnalle
10034: Valtion vuoden 1981 tulo- ja menoarviossa Näiden syitä ovat olleet ylirasitus ja aikanaan
10035: varattiin ensimmäisen kerran määräraha rinta- laiminlyödyt hoitotoimet.
10036: maveteraanien kuntouttamisen ohella myös vai- Sotalesket ovat suhteellisen samanlaisessa
10037: keavammaisten sotainvalidien aviopuolisojen asemassa sotainvalidien ja muiden rintama-
10038: kuntouttamiseen. Toisaalta sotilasvammalain miesten kanssa. He täyttivät vain oman palve-
10039: mukaisiin korvauksiin ovat oikeutetut myös so- luksensa useimmissa tapauksissa pääosin sodan
10040: talesket ja eräissä tapauksissa kaatuneitten van- jälkeen. Kun kuntoutustoimenpiteet on ulotettu
10041: hemmat huoltoeläkkeen tai lisähuoltoeläkkeen koskemaan myös sotainvalidien aviopuolisoja,
10042: muodossa. pitäisi vastaavat toimenpiteet ulottaa myös so-
10043: Erityisesti sotaleskien asema oli vaikea sodan taleskiin.
10044: jälkeen. Heidän vastuulleen jäi kaatuneen koko Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
10045: perhe, jossa tavallisesti oli useampiakin alaikäi- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10046: siä lapsia. Huoltoeläkkeen määrä oli riittämä-
10047: tön. että hallitus laajentaisi rintamavete-
10048: On lukuisia henkilöitä, jotka eivät tulojen vä- raanien kuntoutukseen tarkoitetun mää-
10049: hyyden vuoksi ole voineet hakeutua asianmu- rärahan käyttöä niin, että sitä voitaisiin
10050: kaiseen hoitoon. Kaatuneitten Omaisten Liitto käyttää myös sellaisten kaatuneitten
10051: ry:n resurssit eivät ole riittäneet kuin levon ja omaisten kuntoutukseen, jotka ovat vii-
10052: virkistyksen tarjoamiseen Marielundin lepoko- hintäiin kymmenen vuotta hoitaneet
10053: dissa. Varsinaista kuntoutusta ei ole pystytty alaikäistii lasta ja joiden vamma tai sai-
10054: tarjoamaan lainkaan. Hoidon tarve on erityisen raus aiheuttaa erityistä avun ja hoidon
10055: suuri selkäsairauksien ja nivelrikkojen vuoksi. tarvetta.
10056: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
10057:
10058: Juhani Laitinen
10059: 1988 rd. 215
10060:
10061: Hemställningsmotion nr 182
10062:
10063:
10064:
10065:
10066: Lax: Om höjning av räntestödet för luftvårdsinvesteringar
10067:
10068:
10069:
10070: Tili Riksdagen
10071:
10072: 1 vårt land fungerar närmare tjugo kolkraft- porten kan ske på licens och behöver därför inte
10073: verk som senast år 1993 skall förses med effek- helasta den egentliga tiliverkningskapaciteten.
10074: tiv avsvavlingsapparatur. Förutom miljövårds- Enligt vissa uppskattningar skulle ifrågava-
10075: hänsyn talar starka såväl energi- som teknologi- rande investeringar i landet uppgå tili totalt ca
10076: och industripolitiska skäl för att dessa installa- 1,5 miljarder mark. Enbart i Esbo, Helsingfors,
10077: tioner för avsvavling av rökgaserna sprids lngå och Vanda (huvudstadsregionen) skulle
10078: jämnt ut över den tid som återstår tilis de senast det vara fråga om 300-400 miljoner mark.
10079: skall tas i bruk. Härav vore 45-60 miljoner mark omsättnings-
10080: Det är uppenbart att de flesta av dessa inves- skatt. De årliga drifts- och räntekostnaderna
10081: teringar kommer att framskjutas tili sista stund för kraftverken i denna region vore 70-90 mil-
10082: om inte statsmakten vidtar särskilda åtgärder. joner mark. Det är därför naturligt att kraftver-
10083: Anhopas investeringarna tili slutet av den fast- ken väntar med investeringarna.
10084: slagna tidsfristen, finns det allvarliga risker för Det är som ovan framgår av ett klart natio-
10085: störningar i försörjningen inte bara av elektrici- nalekonomiskt intresse att se tili att vår natio-
10086: tet utan också av fjärrvärme. Alltför många nalrikedom, våra skogar och vattendrag, med
10087: kraftverk skulle samtidigt bli tagna ur bruk bästa tillgängliga, helst då sådan också finns in-
10088: p.g.a. installationsarbetena. En kraftig anhop- hemska, teknik skall skyddas mot försurning.
10089: ning av investeringarna skulle dessutom leda tili Staten bör därför, dels undanröja hinder som
10090: betydande leveransproblem för de inhemska nu leder tili att ovan beskrivna investeringar i
10091: tiliverkarna av dylik apparatur. Bristande leve- avsvavlingsteknik framskjuts, dels sätta in sär-
10092: ranskapacitet skulle ytterligare driva upp kost- skilda stimulansåtgärder för att påskynda dem.
10093: naderna för tiliverkning och installation av an- Med hänvisning tili det ovan anförda föreslår
10094: läggningarna. jag högaktningsfullt att riksdagen måtte hem-
10095: Kunde däremot investeringarna spridas ställa
10096: jämnt, skulle våra inhemska tillverkare, vilka
10097: utvecklat ny avancerad och synnerligen konkur- att regeringen vidtar åtgärder jör att
10098: renskraftig teknik, tili fullo kunna utnyttja sitt räntestödet för lujtvårdsinvesteringar
10099: tekniska försprång och inte p.g.a. begränsad krajtigt höjs, så att ränteutgifterna un-
10100: kapacitet missa leveranser tili utländska kon- der åren 1989-1992 jör finansieringen
10101: kurrenter. Exporten av denna i Finland ut- av avsvavlingsapparatur vid våra kraft-
10102: vecklade teknik skulle effektivt främjas genom verk isin he/het ska/1 kunna täckas med
10103: tidigare tillkomst av referensanläggningar. Ex- stödet.
10104:
10105: Helsingfors den 12 februari 1988
10106:
10107: Henrik Lax
10108: 216 1988 vp.
10109:
10110: Toivomusaloite n:o 182 Suomennos
10111:
10112:
10113:
10114:
10115: Lax: Ilmansuojeluinvestointien korkotuen korottamisesta
10116:
10117:
10118:
10119:
10120: Eduskunnalle
10121:
10122: Maassamme toimii lähes 20 hiilivoimalaa, vuoksi tarvitsisi kuormittaa varsinaista valmis-
10123: jotka on viimeistään vuonna 1993 varustettava tuskapasiteettia.
10124: tehokkain rikinpoistolaittein. Ympäristönäkö- Eräiden arvioiden mukaan koko maan kysei-
10125: kohtien lisäksi on vahvoja energia-, teknologia- set investoinnit olisivat kaikkiaan noin 1,5 mil-
10126: ja teollisuuspoliittisia syitä siihen, että näitä sa- jardia markkaa. Pelkästään Espoon, Helsingin,
10127: vukaasupäästöjä varten tehtävät rikinpoisto- Inkoon ja Vantaan (pääkaupunkiseutu) osalta
10128: laitteiden asennukset tulisi jakaa tasaisesti jäl- kyse olisi 300-400 miljoonasta markasta. Täs-
10129: jellä olevaksi ajaksi siihen saakka, kun ne vii- tä 45-60 miljoonaa markkaa olisi liikevaihto-
10130: meistään on otettava käyttöön. veroa. Seudun voimaloiden vuotuiset käyttö- ja
10131: On ilmeistä, että useimmat näistä investoin- korkokustannukset olisivat 70-90 miljoonaa
10132: neista lykkääntyvät viime hetkeen, jos valtio- markkaa. Tämän vuoksi on luonnollista, ettei-
10133: valta ei ryhdy erityisiin toimenpiteisiin. Jos in- vät voimalat vielä tee investointeja.
10134: vestoinnit kasaantuvat määräajan loppupuolel- Kuten edellä on esitetty, on täysin kansanta-
10135: le, on odotettavissa vakavia sekä sähköhuollon loudellisen etumme mukaista huolehtia siitä,
10136: että kaukolämpöhuollon häiriöriskejä. Aivan että kansallisrikkautemme, metsämme ja vesis-
10137: liian monet voimalat otettaisiin käytöstä pois tömme, suojataan parhaimmalla saatavissa ole-
10138: samanaikaisesti asennustöiden takia. Investoin- valla, mieluiten kotimaisella tekniikalla happa-
10139: tien voimakas kasaantuminen aiheuttaisi lisäksi moitumista vastaan. Valtion tulisikin tämän
10140: laitteistojen kotimaisille valmistajille merkittä- vuoksi toisaalta poistaa esteet, jotka lykkäävät
10141: viä toimitusvaikeuksia. Puutteellinen toimitus- edellä kuvattuja rikinpoistotekniikkaan tehtä-
10142: kapasiteetti nostaisi yhä laitteistojen valmistus- viä investointeja, toisaalta ryhtyä erityisiin kan-
10143: ja asennuskustannuksia. nustaviin toimenpiteisiin näiden kiirehtimiseksi.
10144: Jos sen sijaan investoinnit voitaisiin jakaa ta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
10145: saisesti, voisivat kotimaiset, pitkälle kehitty- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10146: neen ja erittäin kilpailukykyisen tekniikan ke-
10147: hittäneet valmistajat täysin käyttää hyväkseen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin il-
10148: teknistä etumatkaansa, eivätkä rajallisen kapa- mansuojeluinvestointien korkotuen tun-
10149: siteetin vuoksi menettäisi toimituksia ulko- tuvaksi korottamiseksi siten, että voima-
10150: maisille kilpailijoille. Tämän Suomessa kehi- loihimme hankiltavien rikinpoistolait-
10151: tetyn tekniikan vientiä edistäisi tehokkaasti teistojen rahoittamisesta aiheutuvat kor-
10152: laitteistojen aikaisempi valmistuminen. Vienti kokulut vuosina 1989-1992 voitaisiin
10153: voisi tapahtua luvanvaraisesti, eikä sen tämän kokonaan kattaa tuella.
10154:
10155: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
10156:
10157: Henrik Lax
10158: 1988 vp. 217
10159:
10160: Toivomusaloite n:o 183
10161:
10162:
10163:
10164:
10165: P. Leppänen ym.: Sepelvaltimon ohitusleikkauksien lisäämisestä
10166:
10167:
10168:
10169: Eduskunnalle
10170:
10171: Jotta sepelvaltimon ohitusleikkauksia voitai- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
10172: siin lisätä tarpeen mukaisesti, yliopistollisiin toivomuksen,
10173: keskussairaaloihin tarvittaisiin useita satoja uu-
10174: sia virkoja, joiden kustannukset ovat huomat- että hallitus ryhtyisi pikaisesti selvit-
10175: tavat, mutta siihen asiaan verraten eivät voitta- tämään mahdollisuuksia sepelvaltimon
10176: mattomia. ohitusleikkausten lisäämiseksi jo valtion
10177: On kysymys ihmishengistä ja myös yhteis- vuoden 1989 tulo- ja menoarvion yhtey-
10178: kunnan kustannuksista, jotka alenevat, kun dessä.
10179: leikkaus on suoritettu ajoissa.
10180: Leikatuista 85 prosenttia on alle 60-vuotiaita,
10181: joista osa kykenee palaamaan työhön.
10182: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
10183:
10184: Pekka Leppänen Anna-Liisa Jokinen
10185: Jarmo Wahlström Vappu Säilynoja
10186: Pirkko Ikonen
10187:
10188:
10189:
10190:
10191: 17 2804450
10192: 218 1988 vp.
10193:
10194: Toivomusaloite n:o 184
10195:
10196:
10197:
10198:
10199: U. Leppänen ym.: Rintamatunnuksen omaavien siviili-invalidien
10200: kuntootuksen kehittämisestä
10201:
10202:
10203: Eduskunnalle
10204:
10205: Tällä hetkellä rintamatunnuksen omaavat so- vähintään 60 OJo :n haitta-asteen ollessa kysy-
10206: tainvalidit saavat tietynprosenttisen haitta-as- myksessä kuntoutusmahdollisuus.
10207: teen jälkeen oikeuden maksuttomaan kuntou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10208: tukseen. Epäkohdaksi on muodostunut tilanne, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10209: jolloin rintamatunnuksen omaavat mutta siviili- muksen,
10210: invalidina olevat sotaveteraanit jäävät ilman
10211: kuntoutusta. Kuntootustoimintaa laajennet- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10212: taessa tulisi myös näiden rintamapalvelussa ol- rintamatunnuksen omaavien siviili-inva-
10213: leiden henkilöiden kuntoutusta pystyä vähitel- lidien kuntouttamiseksi samalla tavoin
10214: len järjestämään. Tämän takia tulisi valtioval- kuin sotainvalidien kohdalla menetel-
10215: lan toimesta pyrkiä järjestämään myös rintama- lään.
10216: veteraanitunnuksen omaaville siviili-invalideille
10217:
10218: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
10219:
10220: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
10221: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
10222: Tina Mäkelä
10223: 1988 vp. 219
10224:
10225: Toivomusaloite n:o 185
10226:
10227:
10228:
10229:
10230: Louvo ym.: Alkoholin käytön ja tupakoinnin vähentämisohjel-
10231: man laatimisesta
10232:
10233:
10234: Eduskunnalle
10235:
10236: Maailman Terveysjärjestö WHO on asetta- - alkoholin ja tupakan painoarvoa kulutta-
10237: nut jäsenjärjestöilleen tavoitteen ohjelmassaan jahintaindeksissä vähennetään
10238: Terveyttä kaikille vuoteen 2000. Ohjelman mu- - kouluihin lisätään raittius- ja terveyskas-
10239: kaan vuoteen 2000 mennessä pyritään vähentä- vatusta
10240: mään alkoholin kulutusta 25 OJo, ja välitavoit- - alkoholin edustuskäyttöä supistetaan
10241: teena jo vuoteen 1995 mennessä pyritään siihen, - raittiustyön tukea lisätään huomattavasti
10242: että tupakanpoltto olisi vähentynyt puolella eli - raittiutta tukevaa vapaa-aikatoimintaa te-
10243: vain 20 % väestöstä polttaisi. Suomi on valittu hostetaan erityise7i nuorison suhteen
10244: WHO:n terveyskasvatuksen mallimaaksi, joten - keskioluen yynti siirretään Alkoon.
10245: Suomen toimenpiteet herättävät jo nyt huomat- Edellä olevan erusteella ehdotamme kun-
10246: tavaa mielenkiintoa maailmalla. Kuitenkin Suo- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10247: messa alkoholin käyttö ja tupakointi ovat nou- muksen,
10248: sussa päinvastoin kuin naapurimaissa Ruotsissa
10249: ja Neuvostoliitossa, joissa on selvä lasku- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10250: suunta. sellaisen konkreettisen ja toteuttamis-
10251: Mahdollisina konkreettisina toimenpiteinä kelpoisen ohjelman laatimiseksi, jolla
10252: voidaan luetella: WHO:n tavoitteiden mukainen alkoho-
10253: - alkoholin ja tupakan hinnat sidotaan lin käytön ja tupakoinnin vähentäminen
10254: väestön reaalitulojen kehitykseen, mikä tarkoit- voidaan saavuttaa.
10255: taa, että niitä huomattavasti nostetaan.
10256: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
10257:
10258: Anna-Kaarina Louvo Pirkko Ikonen Anna-Liisa Jokinen
10259: Lea Kärhä Ensio Laine Toimi Kankaanniemi
10260: Kirsti Ala-Harja Anneli Taina Juhani Alaranta
10261: Matti Väistö Annikki Koistinen Kerttu Törnqvist
10262: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen Jouko Skinnari
10263: Håkan Nordman Riitta Kauppinen Riitta Jouppila
10264: 220 1988 vp.
10265:
10266: Toivomusaloite n:o 186
10267:
10268:
10269:
10270:
10271: Mäkelä ym.: Syöpätautien erikoislääkäreiden ja hoitohenkilö-
10272: kunnan määrän lisäämisestä eräissä keskussairaaloissa
10273:
10274:
10275: Eduskunnalle
10276:
10277: Maassamme sairastui 1960-luvulla syöpään KYKS:ssa ja TaYKS:ssa, joissa vuosittain lää-
10278: noin 10 000 henkilöä. Tällä hetkellä luku on kärin virkaa kohden tulee yli 100 uutta poti-
10279: noin 15 000 vuosittain. Syöpärekisterin ennus- lasta.
10280: teen mukaan se on vuosituhannen vaihtuessa yli Suomalainen lääkäri on koulutettu velvolli-
10281: 20 000. Tapausmäärien lisäys on noin 30 OJo 15 suudentuntoiseksi ja tekee työnsä ahkerasti ja
10282: vuodessa johtuen pääasiassa vanhojen ihmisten tinkimättä sen laadusta. Se, että TYKS:aan
10283: osuuden kasvamisesta väestössä. myönnetään seuraavalle 5-vuotiskaudelle ai-
10284: Yli 60 % syöpäpotilaista tarvitsee sädehoitoa noastaan kaksi uutta virkaa, ei tule riittämään,
10285: ja noin 30 % sytostaattihoitoa. Maahamme on vaan TYKS:aan, KYKS:aan ja TaYKS:aan tu-
10286: Helsingin klinikan lisäksi 1960-luvulla raken- lee perustaa useita erikoislääkärin virkoja kor-
10287: nettu kahdeksan sädehoito-osastoa. Viime vuo- vaamaan menneiden vuosien puutteita ja enna-
10288: sina sädehoitolaitteistot on saatu erinomaiseen koimaan tulevia potilasmääriä.
10289: kuntoon, mutta sen sijaan lääkärin virkoja on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10290: täysin riittämättömästi. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10291: Potilaiden tehokas hoito vaatii jo sinänsä muksen,
10292: syöpätautien erikoislääkäreiden virkojen ja hoi-
10293: tohenkilökunnan lisäämistä, mikäli hoidon ny- että hallitus varaisi riittävästi varoja
10294: kyinen taso halutaan säilyttää. Syöpäsairaudes- syöpätautien erikois/ääkäreiden ja hoi-
10295: ta parantuu yhä useampi, mikä taas asettaa vaa- tohenkilökunnan lisäämiseen Turun,
10296: timuksia kuntoutuspalvelujen riittävään saata- Kuopion ja Tampereen yliopistollisissa
10297: vuuteen. keskussairaaloissa.
10298: Lääkäreiden puute on suurin TYKS:ssa,
10299:
10300: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
10301:
10302: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
10303: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
10304: 1988 vp. 221
10305:
10306: Toivomusaloite n:o 187
10307:
10308:
10309:
10310:
10311: Mäkelä ym.: Avosydänkirurgian edellytysten parantamisesta yli-
10312: opistollisissa keskusairaaJoissa
10313:
10314:
10315: Eduskunnalle
10316:
10317: Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksia odottavia ta tarvitsevista potilaista odottaessaan hoitotoi-
10318: potilaita on jokaisessa yliopistollisessa keskus- menpidettä leikkausjonossa.
10319: sairaalapiirissä hyvin runsaasti ja henkilöstö- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10320: voimavarojen puute on esteenä kaikille leik- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10321: kausta odottaville potilaille tarpeellisen hoidon muksen,
10322: antamiselle ohitusleikkauksen avulla. Sekä po-
10323: tilaiden tutkiminen että hoitaminen vaativat kii- että hallitus varaisi riittävät maara-
10324: reellisesti lisää henkilöstövoimavaroja kaikkiin rahat avosydänkirurgian resurssien li-
10325: yliopistosairaaloihimme. Sairauden luonteen säämiseksi yliopistollisissa keskussairaa-
10326: vuoksi kuolee n. 10 prosenttia ohitusleikkaus- loissa.
10327:
10328: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
10329:
10330: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
10331: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
10332: 222 1988 vp.
10333:
10334: Toivomusaloite n:o 188
10335:
10336:
10337:
10338:
10339: Mäkelä ym.: Valtionosuuden myöntämisestä psykiatrisessa avo-
10340: hoidossa olevien potilaiden matkakustannuksiin
10341:
10342:
10343: Eduskunnalle
10344:
10345: Valtakunnallisissa suunnitelmissa terveyden- Vaikka sanotut kustannukset eivät toiminto-
10346: huollon järjestämisestä on jo kauan avohoidon jen ylläpitäjän kuntainliiton kannalta olekaan
10347: kehittäminen psykiatrisessa erikoissairaanhoi- kovin suuret, ne voivat yksittäiselle potilaalle ja
10348: dossa katsottu yhdeksi painopistealueeksi. Tä- erityisesti pitkäaikaispotilaalle olla suuria ja
10349: män perusteella esim. päiväsairaala-, asuntola- vaikuttavat välittömästi hänen terveyteensä.
10350: ja suojatyötoimintoja sekä kotisairaanhoitoa Selvää on, että ellei muu kuin potilastaho suori-
10351: on eri muodoissaan ylläpidetty jo kauan. ta matkakustannuksia, menettely tulee sulke-
10352: Mainittujen avohuollon toimintamuotojen maan pois aktivoivan ja kuntouttavan hoidon
10353: monipuolistuessa matkakustannusten korvaa- piiristä valtaosan psykiatrisista pitkäaikaispoti-
10354: minen potilaalle kuntainliiton toimesta on käy- laista.
10355: nyt erityisesti haja-asutusalueilla entistä tähdel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10356: lisemmäksi. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10357: Nykyisen järjestelmän mukaan potilaiden muksen,
10358: matkakustannuksia ei maksa esim. Kansanelä-
10359: kelaitos eikä toimintojen ylläpitäjä sairaalakun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
10360: tainliittokaan yleensä. Viimeksi mainittu ei suo- jotta psykiatrista avohoitoa ylläpitävät
10361: rita matkakustannuksia ilmeisesti lähinnä siitä kuntainliitot voisivat saada valtionosuu-
10362: syystä, että valtionosuutta ei sanottuun meno- den potilaiden matkakustannuksiin.
10363: erään tule.
10364:
10365: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
10366:
10367: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
10368: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
10369: 1988 vp. 223
10370:
10371: Toivomusaloite n:o 189
10372:
10373:
10374:
10375:
10376: Mäkelä ym.: Hammassairauksien ennaltaehkäisyn tehostamisesta
10377:
10378:
10379:
10380: Eduskunnalle
10381:
10382: Suurin osa hammashuollon nykyisistä yli yh- On huomattavaa, että vaikka ksylitoli valmis-
10383: den miljardin markan vuotuisista kustannuksis- tetaan usein jätteistä, meillä koivuhakkeesta,
10384: ta aiheutuu hampaiden reikiintymisestä ja kiin- sen valmistus näistä jäteraaka-aineistakin kor-
10385: nityskudossairauksista. Näiden tautien synnys- keassa lämpötilassa ja höyrypaineessa runsaasti
10386: sä näyttelevät merkittävää osaa tavallinen soke- energiaa vaatien ja kalliita hartseja puhdistus-
10387: ri ja sitä sisältävät tuotteet, varsinkin makeiset, vaiheessa käyttäen tulee kalliiksi. Niinpä ksyli-
10388: pastillit ja purukumit. Myös pitkäaikaissairai- tolilla makeutetut tuotteet kuten makeiset, pas-
10389: den makeutetut lääkkeet ovat hampaiden kan- tillit ja purukumit, jäävät usein kaksinkertaisen
10390: nalta haitallisia. hintansa vuoksi vastaaviin sokeripitoisiin tuot-
10391: Sokeriteollisuutemme on mm. tehnyt tässä teisiin verrattuna varsinkin lasten ja nuorten
10392: suhteessa kansainvälisestikin katsoen uraauur- saavuttamattomiin.
10393: tavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Niinpä Suo- Tämän vuoksi ksylitolituotteilta olisi poistet-
10394: messa ensimmäisenä tutkittu, luonnossa useim- tava esimerkiksi makeisvero tai muilla hintapo-
10395: missa hedelmissä ja vihanneksissa esiintyvä ksy- liittisilla keinoilla parannettava niiden kilpailu-
10396: litoli, jolle myös maassamme on kehitelty teolli- kykyä vastaaviin sokeripitoisiin valmisteisiin
10397: nen valmistusmenetelmä, on nykyisen tiedon verrattuna. Näin saataisiin parantuneen ham-
10398: perusteella ainoa elintarvikkeiden raaka-aineek- masterveyden lisäksi aikaan suurta taloudellista
10399: si sopiva energiapitoinen hampaille haitaton säästöä puhumattakaan kivun ja säryn sekä näi-
10400: makeutusaine. den aiheuttamien työmenetysten välttämisestä.
10401: Vaikka Suomi on ollut edelläkävijämaa sekä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10402: ksylitolin vaikutusten ja tieteellisen tutkimuk- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10403: sen että sen teollisen valmistusprosessin ja käyt- muksen,
10404: tösovellutusten kehittämisessä, ei täällä viran-
10405: omaisten taholta ole ryhdytty minkäänlaisiin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10406: toimenpiteisiin ksylitolin hyödyntämiseksi ham- hammassairauksien ennaltaehkäisyn te-
10407: massairauksien ennaltaehkäisyssä. Viimeisten hostamiseksi saattamalla kilpailukykyi-
10408: kymmenen vuoden aikana suoritettu tieteellinen siksi tuotekehittelyä edistämällä ja hin-
10409: tutkimus on kuitenkin antanut niin vakuuttavaa tapolitiikkaan vaikuttamalla makeiset,
10410: näyttöä ksylitolin mahdollisuuksista erityisesti pastillit ja purukumit ja makeutetut
10411: hammaskarieksen ennaltaehkäisyssä, että vi- lääkkeet, joissa tavallinen sokeri eli sak-
10412: ranomaisten pitäisi ryhtyä pikaisiin toimenpitei- karoosi on korvattu ksylitolilla tai muil-
10413: siin sokerin korvaamiseksi ksylitolilla ainakin la hampaille haitottomiksi todetuilla
10414: jo edellä mainituissa, ennaltaehkäisyn kannalta makeuttamisaineilla.
10415: tärkeissä tuoteryhmissä kuten makeisissa, puru-
10416: kumeissa, pastilleissa ja makeutetuissa lääk-
10417: keissä.
10418:
10419: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
10420:
10421: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
10422: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
10423: 224 1988 vp.
10424:
10425: Toivomusaloite n:o 190
10426:
10427:
10428:
10429:
10430: Mäkelä ym.: Veikkausvoittovarojen käyttämisestä eräiden sai-
10431: rauksien hoitomahdollisuuksien parantamiseen
10432:
10433:
10434: Eduskunnalle
10435:
10436: Veikkaus Oy jakaa voittovarojaan vuosittain Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10437: runsaita määriä tieteelle, taiteelle ja kulttuurille nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10438: sekä urheilulle. Samaan aikaan useat kansalais- muksen,
10439: ten kannalta elintärkeät toiminnot kärsivät va-
10440: kavasta rahapulasta. Tällaisia jatkuvasta rahoi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10441: tusongelmista kärsiviä tärkeitä toimintoja ovat veikkausvoittovarojen käyttämiseksi
10442: sydämenohitusleikkausten järjestäminen sekä kulttuurin, tieteen, taiteen ja urheilun li-
10443: syöpäsairaiden hoitotoimenpiteet. Näihin ei säksi myös kansantaloudellisesti tärkei-
10444: toistaiseksi valtion toimesta ole pystytty järjes- den sydän- ja verisuonitautien sekä syö-
10445: tämään riittäviä lisämäärärahoja esim. yliopis- vän hoitomahdollisuuksien parantami-
10446: tollisiin keskussairaaloihin, jotta jonot sydä- seen maassamme.
10447: menohitusleikkauksiin saataisiin lyhenemään ja
10448: syöpäsairaiden hoito saataisiin lääketieteen ke-
10449: hityksen mukaiselle tasolle.
10450:
10451: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
10452:
10453: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
10454: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
10455: 1988 vp. 225
10456:
10457: Toivomusaloite n:o 191
10458:
10459:
10460:
10461:
10462: Mäkelä ym.: Rintamaveteraanien kuntoutuksen tehostamisesta
10463:
10464:
10465:
10466: Eduskunnalle
10467:
10468: Vuonna 1988 viettää maamme itsenäisyyten- nialahjana sodassa olleille veteraaneille taata
10469: sä 70-vuotisjuhlavuotta. Tällaisena itsenäisyy- valtion tulo- ja menoarvioon merkityllä erityis-
10470: temme merkittävänä juhlavuotena tulisi maam- määrärahalla ilmainen kahden viikon kuntou-
10471: me itsenäisyyttä sotien aikana puolustaneille tus jossain alan kuntoutuslaitoksessa.
10472: henkilöille antaa jonkinlainen tunnustus isän- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10473: maamme hyväksi tehdystä palvelusta. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10474: Rintamaveteraanien ja invalidien kuntoutus- muksen,
10475: palvelut ovat vielä tänäkin päivänä puutteelli-
10476: sesti hoidetut. Kaikki kuntoutuksen tarpeessa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10477: olevat veteraanit eivät vielä pääse kuntoutuk- rintamaveteraanien kuntoutustoimin-
10478: seen joka vuosi. Kuntoutuksen avulla heillä kui- nan tehostamiseksi turvaamalla ilmai-
10479: tenkin olisi mahdollisuus elää nykyistä täysipai- nen kahden viikon kuntoutusjakso alan
10480: noisempaa ja parempaa elämää ja kokea itsensä laitoksessa kaikille halukkaille rintama-
10481: tunnustetuksi kansalaiseksi. Tämän takia tulisi veteraaneille vuoden 1989 aikana.
10482: nyt itsenäisyytemme 70-vuotisjuhlavuoden kun-
10483: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
10484:
10485: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
10486: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
10487: 226 1988 vp.
10488:
10489: Toivomusaloite n:o 192
10490:
10491:
10492:
10493:
10494: Mäkelä ym.: Sotainvalidien puolisoiden kuntoutuksen järjestä-
10495: misestä
10496:
10497:
10498: Eduskunnalle
10499:
10500: Sotainvalidien vaimot ovat vuosikymmenien joka oikeastaan kuuluisi yhteiskunnan tehtä-
10501: ajan voimiaan säästämättä hoitaneet puolisoi- viin, olisi vähintäänkin kohtuullista, että heille
10502: taan. Näin he ovat suorittaneet arvokasta yh- turvataan riittävän usein toistuvat ja kyllin pit-
10503: teiskunnallista palvelustyötä. Mutta myös so- kät kuntoutus-, virkistys- ja lomajaksot.
10504: tainvalidimiehiään hoitavat naiset ikääntyvät, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10505: heidän voimansa vähenevät ja he ovat itsekin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10506: kipeästi loman, virkistyksen ja kuntoutuksen muksen,
10507: tarpeessa.
10508: Pysyäkseen sellaisessa kunnossa, että he jak- että hallitus osoittaisi riittävät varat
10509: savat hoitaa puolisoitaan, he tarvitsevat yhteis- sotainvalidien puolisoiden kuntoutuk-
10510: kunnan tukea. sen sekä virkistys- ja lomajaksojen jär-
10511: Koska sotainvalidien puolisot tekevät työtä, jestämiseen.
10512:
10513: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
10514:
10515: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
10516: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
10517: 1988 vp. 227
10518:
10519: Toivomusaloite n:o 193
10520:
10521:
10522:
10523:
10524: Mäkelä ym.: Paikallisten sydänyhdistysten toiminnan tukemisesta
10525:
10526:
10527: Eduskunnalle
10528:
10529:
10530: Paikalliset sydänyhdistykset ovat eräs merkit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10531: tävä toimintamuoto tehtäessä työtä maamme nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10532: vaikeimman kansansairauden hoidossa ja sii- muksen,
10533: hen sairastuneiden henkilöiden yhteydenpidos-
10534: sa sekä pyrittäessä opettamaan kansalaisiamme että hallitus ottaisi riittävästi varoja
10535: terveempiin elämäntapoihin. Sydänyhdistysten valtion tulo- ja menoarvioesitykseen
10536: toimintaa ei tueta riittävästi valtion taholta, paikallisten sydänyhdistysten toiminnan
10537: minkä takia tarkoitukseen tulisi saada määrära- tukemiseksi.
10538: hat valtion tulo- ja menoarvioon.
10539:
10540: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
10541:
10542: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
10543: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
10544: 228 1988 vp.
10545:
10546: Toivomusaloite n:o 194
10547:
10548:
10549:
10550:
10551: Mäkelä ym.: Maatilamatkailun edellytysten parantamisesta
10552:
10553:
10554:
10555: Eduskunnalle
10556:
10557: Maatilamatkailu on yksi keino maaseudun ja niistä ei voida tehdä tuotantorakennuksille
10558: haja-asutusalueiden palvelujen kehittämiseksi. poistoja verotuksessa.
10559: Se tarjoaa maatiloilla työtä tekeville henkilöille Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10560: sivutuloja, jotka voivat ratkaista esim. sukupol- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10561: venvaihdoksen järjestämisen. muksen,
10562: Maatilamatkailusta kiinnostuneelta yrittäjäl-
10563: tä puuttuu usein tarvittavaa tietoa matkailu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10564: alan yritystoiminnasta. Tilan hoitaminen ei an- maatilamatkailun harjoittamisen edelly-
10565: na mahdollisuutta osallistua pitkään ja kauka- tysten parantamiseksi kehittämällä ra-
10566: na kotikunnasta järjestettävään koulutukseen. hoitusta ja koulutusta sekä muuttamalla
10567: Lisäksi maatilamatkailuyrityksen verotukses- tulo- ja varallisuusverotuksen perusteita
10568: sa on epäkohtia, jotka vähentävät yrittäjien siten, että maatilamatkailun käytössä
10569: kiinnostusta. Esim. vuokramökit rinnastetaan olevat rakennukset voitaisiin rinnastaa
10570: rakennuksina omistusloma-asuntoihin, jolloin maatalouden tuotantorakennuksiin.
10571:
10572: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
10573:
10574: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
10575: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
10576: 1988 vp. 229
10577:
10578: Toivomusaloite n:o 195
10579:
10580:
10581:
10582:
10583: Mäkipää ym.: Ohitusleikkausten lisäämisestä yliopistollisissa
10584: keskussairaaloissa
10585:
10586:
10587: Eduskunnalle
10588:
10589: Sepelvaltimosairaus on vaikea kansantervey- keskussairaaloille sydämenohitusleikkausjono-
10590: dellinen ongelma maassamme. Taudin takia jen purkamiseksi tulisi mitä pikimmin myöntää,
10591: useat tuhannet kansalaiset vuosittain menettä- jotta voitaisiin lyhentää leikkausjonoja ja pelas-
10592: vät työkykynsä ja joutuvat ennenaikaiselle eläk- taa kuolemasta useita satoja potilaita.
10593: keelle ja jopa kuolevat ennenaikaisesti. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10594: Sepelvaltimoahtautumia voitaisiin nykyis- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10595: tä tehokkaammin ja enemmän hoitaa, mikäli muksen,
10596: maamme yliopistollisissa keskussairaaloissa
10597: olisi nykyistä suurempi kapasiteetti sydämen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
10598: ohitusleikkausten suorittamiseen. Tähän olisi jotta kunnille varattaisiin riittävästi va-
10599: maassamme riittävästi pätevää lääkärikuntaa, roja erikoissairaanhoidon käyttökustan-
10600: mutta heidän palkkaamiseensa ja leikkaussalien nuksiin sydämenohitusleikkausten lisää-
10601: varustamiseen ja muun avustavan henkilökun- miseksi yliopistollisissa keskussairaa-
10602: nan palkkaamiseen ei sairaaloilla ole riittäviä loissa.
10603: määrärahoja. Lisämäärärahat yliopistollisille
10604:
10605: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
10606:
10607: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
10608: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
10609: Marita J urva
10610: 230 1988 vp.
10611:
10612: Toivomusaloite n:o 196
10613:
10614:
10615:
10616:
10617: Mäkipää ym.: Terveyskeskusten tukihenkilötoiminnan tehosta-
10618: misesta
10619:
10620:
10621: Eduskunnalle
10622:
10623: Maassamme on suuri joukko tukihenkilöitä, ta, sillä työ vie päivittäin aikaa. Työ on tällä
10624: joita mielenterveyskeskukset ovat kouluttaneet. hetkellä vapaaehtoista, eikä sen palkkaukseen
10625: Työ on hyvin vaativaa ja arvokasta niin mie- täten ole kiinnitetty huomiota.
10626: lenterveys- kuin sosiaali- ja terveydenhuollon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10627: aloilla. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10628: Puutteena on kuitenkin, että henkilöt, jotka muksen,
10629: ovat tukihenkilöinä, joutuvat tekemään työtään
10630: saamatta mitään korvausta. ettli hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10631: Mikäli näitä henkilöitä ei voida ottaa palk- tukihenkilöiden lisätimiseksi terveyskes-
10632: kauksen piiriin, olisi välttämätöntä, että heille kuksiin.
10633: myönnettäisiin palkkio ja korvaus matkakuluis-
10634:
10635: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
10636:
10637: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
10638: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
10639: Marita Jurva
10640: 1988 vp. 231
10641:
10642: Toivomusaloite n:o 197
10643:
10644:
10645:
10646:
10647: Mäkipää ym.: Sotainvalidien kuntoutuksen lisäämisestä
10648:
10649:
10650:
10651: Eduskunnalle
10652:
10653: Sotilasvammalain mukaan sotainvalidi on oi- syystä vuosittain kuntoutuslaitoshoitoon edel-
10654: keutettu kuntoutuslaitoksessa määrävälein an- lyttävää vamma-astetta pitäisi sotilasvamma-
10655: nettavaan hoitoon, jos haitta-aste on vähintään lain säännöksiä muuttamalla alentaa 15 %:iin.
10656: 10 Olo, mutta pienempi kuin 30 %, sekä kuntou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10657: tustarve johtuu korvatusta vammasta. Haitta- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10658: asteen ollessa 30 % tai suurempi korvataan muksen,
10659: myös muista syistä tarpeellinen kuntoutushoito.
10660: Käytännössä tämä sotilasvammalain määräys ettii hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
10661: on johtanut siihen, että alle 30 % :n sotainvali- menpiteisiin, jotta jo 15 o/o:n sotainvali-
10662: dien on ollut vaikea päästä kuntoutuslaitoshoi- dit piiiiseviit korvattavaan kuntoutus-
10663: toon ja yli 30 %:n sotainvalidit käyvät kuntou- hoitoon silloinkin, kun kuntoutushoi-
10664: tuslaitoksessa vuosittain. Sotainvalidien iän don tarve aiheutuu muustakin kuin sota-
10665: kuitenkin karttuessa myös lievemmät vammat vammasta aiheutuvasta syystii.
10666: aikaansaavat yhä suuremman haitan, ja tästä
10667:
10668: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
10669:
10670: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
10671: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
10672: 232 1988 vp.
10673:
10674: Toivomusaloite n:o 198
10675:
10676:
10677:
10678:
10679: Mäkipää ym.: Invalidien kuntoutuslaitosloman aikaansaamisesta
10680:
10681:
10682:
10683: Eduskunnalle
10684:
10685: Valtaosa invalideista tarvitsisi välttämättä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10686: kuntoutusta säilyttääkseen edes vähäisenkin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10687: toimintakykynsä ennallaan. Tämän vuoksi tuli- muksen,
10688: si jokaisen vammaisen saada vuosittain mah-
10689: dollisuus tehostettuun kuntoutukseen pääsyyn ettii hallitus ryhtyisi toimiin invalidien
10690: 2-3 viikoksi. Lisäksi tällainen kuntoutus antai- vuosittaisen kahden-kolmen viikon pi-
10691: si myös invalidia hoitavalle tervetulleen lepo- tuisen kuntoutuslaitosloman aikaansaa-
10692: tauon ehkä vuosia tai jopa vuosikymmeniäkin miseksi.
10693: keskeytyksettä jatkuneen auttamisen väliin.
10694:
10695: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
10696:
10697: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
10698: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
10699: 1988 vp. 233
10700:
10701: Toivomusaloite n:o 199
10702:
10703:
10704:
10705:
10706: Mäkipää ym.: Uusien kodinhoitajan virkojen perustamisesta
10707: kuntiin
10708:
10709:
10710: Eduskunnalle
10711:
10712: Monilla paikkakunnilla on vanhusten luku- Siksi olisikin saatava kodinhoitajia tällaisiin
10713: määrä koko asukasmäärästä huomattavan suu- kuntiin yksi 500 asukasta kohden, jolloin van-
10714: ri. Tällaisissa kunnissa tarvittaisiin kodinhoito- husten kotihoito saataisiin paremmin ratkais-
10715: henkilökuntaa, johon saadaan valtionavustus, tuksi kuin nykyisin.
10716: keskimääräistä huomattavasti enemmän. Van- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10717: hukset haluavat yleensä olla omissa kodeissaan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10718: niin kauan kuin mahdollista, ja vanhusten hoito muksen,
10719: kodeissaan tulee myös yhteiskunnalle paljon
10720: halvemmaksi kuin laitoshoito. ettli hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10721: Tällaisissa vanhusvoittoisissa kunnissa on osoittaakseen riittlivlisti varoja uusien
10722: keskimääräinen henkilöä kohden tuleva äyri- kodinhoitajien virkojen perustamiseksi
10723: määrä erittäin alhainen, joten kunta ei omilla kuntiin.
10724: varoillaan pysty palkkaamaan kotiavustajia.
10725: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
10726:
10727: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
10728: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
10729:
10730:
10731:
10732:
10733: 18 2804450
10734: 234 1988 vp.
10735:
10736: Toivomusaloite n:o 200
10737:
10738:
10739:
10740:
10741: Mönkäre ym.: Työajan lyhennyksen aiheuttamasta henkilökun-
10742: nan lisäystarpeesta sosiaali- ja terveydenhuollossa
10743:
10744:
10745: Eduskunnalle
10746:
10747: Terveydenhuoltohenkilökunnan työaika ly- Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen henkilö-
10748: henee vuoteen 1990 mennessä virka- ja työehto- kunnan työajan lyhennys ei saa johtaa työrasi-
10749: sopimusten nojalla 10,5 päivää per vuosi. Työ- tuksen lisääntymiseen. Jotta työaikaa voitaisiin
10750: ajan lyhennys on sosiaali- ja terveydenhuollon lyhentää järkevästi, tarvitaan erillinen henkilö-
10751: työaloilla tervetullut ja tarpeellinen. Työ näissä kuntakiintiö työajan lyhennykseen.
10752: palveluammateissa on raskasta ja vaativaa. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
10753: Epäsäännölliset työajat rasittavat henkilökun- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10754: taa. Lisäksi yleiset tehokkuusvaatimukset ovat sen,
10755: lisääntyneet. Hoitoalalla puhutaankin paljon
10756: henkilökunnan loppuunpalamisesta ja työmoti- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
10757: vaation laskusta. piteisiin erillisen henkilökuntakiintiön
10758: On laskettu, että terveydenhuoltoala tarvitsee saamiseksi valtakunnalliseen sosiaali- ja
10759: vuosittain lisää 760 koulutettua henkilöä, mikä terveydenhuollon suunnitelmaan työ-
10760: tietää 1,5 OJo :n lisäystä perusvahvuuteen ja ra- ajan lyhennyksen hoitamiseksi.
10761: hassa 90 milj. markkaa.
10762:
10763: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
10764:
10765: Sinikka Mönkäre Jussi Ranta Marja-Liisa Tykkyläinen
10766: Virpa Puisto Arto Lapiolahti Riitta Myller
10767: Timo Roos Tuula Paavilainen Iiris Hacklin
10768: Heikki Kokko Pentti Lahti-Nuuttila Sinikka Hurskainen-Leppänen
10769: Kerttu Törnqvist Jorma Rantanen Jukka Gustafsson
10770: Markku Pohjola Riitta Uosukainen Matti Vähänäkki
10771: \ 1988 vp. 235
10772:
10773: Toivomusaloite n:o 201
10774:
10775:
10776:
10777:
10778: Mönkäre ym.: Terveyskasvatusmäärärahan riittävyydestä tupa-
10779: koinnin vähentämistyön kannalta
10780:
10781:
10782: Eduskunnalle
10783:
10784: Tupakointi on suurimpia yksittäisiä terveys- kulutus on pysynyt ennallaan. Viime vuosina on
10785: vaaroja maassamme. Tupakkatauteihin kuolee lasten ja nuorten tupakointi kääntynyt nou-
10786: 3 000-4 000 ihmistä ennenaikaisesti joka vuosi. suun.
10787: Vuonna 1982 arvioitiin, että tupakointi aiheutti Eduskunta hyväksyi äskettäin muutoksen tu-
10788: lisäksi noin 800 pitkäaikaista työkyvyttömyyt- pakkalakiin. Tupakkalain 27 § :n mukaisella
10789: tä. Arviolta joka kymmenes suomalainen jou- määrärahalla rahoitetaan nyt yleistä terveyskas-
10790: tuu kokemaan tupakoinnin aiheuttamia ter- vatusta. Tarkoituksena on, että tupakoinnin vä-
10791: veyshaittoja, tupakoitsijoista noin joka kolmas hentämistä koskevat toimenpiteet suoritetaan
10792: menettää terveytensä tupakoinnin vuoksi. Epi- aikaisempaa kiinteärumin yhteistyössä muun
10793: demiologisten arvioiden mukaan jopa joka kol- terveyskasvatuksen kanssa. Tavoite on hyvä.
10794: mas syöpätauti ja joka viides sydänveritulppa Nyt on tärkeää, että määrärahat pysyvät riittä-
10795: liittyy tupakointiin. vinä.
10796: Tupakointi ei vahingoita ainostaan tupakoit- Tupakan mainonta ja myynnin edistäminen
10797: sijan, vaan myös hänen läheistensä terveyttä. on tullut yhteiskunnassamme aikaisempaa avoi-
10798: Sikiövaikutukset, ns. passiivisen tupakoinnin memmaksi. Asenteissa on tapahtunut muutos-
10799: haitat allergia- ja astmapotilaille, tulipalot ja ta, tupakointia ei pidetä vakavana terveysongel-
10800: tulipalokuolemat osoittavat terveysvaarojen mana yleisesti.
10801: laaja-alaisuutta. Jo 14-15-vuotiaina tupakoit- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
10802: sijat sairastavat enemmän hengitystiesairauk- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10803: sia. Tupakoinnista on arvioitu aiheutuneen sen,
10804: vuonna 1982 n. 200 000 hoitopäivää sairaa-
10805: loissa. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
10806: Eduskunnassa on vuonna 1976 säädetty tu- piteisiin terveyskasvatusmäärärahan py-
10807: pakkalaki ja sen seurauksena syntynyt tupakka- syttämiseksi riittävän suuruisena, jotta
10808: politiikka puri aluksi hyvin. Samanaikaisesti ta- tuosta määrärahasta taataan riittävät
10809: pahtuneiden hinnankorotusten sekä terveyskas- mahdollisuudet tehdä myös tupakoinnin
10810: vatuksen ja muiden toimenpiteitten yhteisvai- vähentämiseen tähtäävää terveyskasva-
10811: kutuksesta savukkeiden kulutus väheni n. 14 OJo tusta.
10812: vuosina 1974-1978. Sen jälkeen kokonais-
10813:
10814: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
10815:
10816: Sinikka Mönkäre Jussi Ranta Marja-Liisa Tykkyläinen
10817: Riitta Myller Heikki Kokko Arto Lapiolahti
10818: Virpa Puisto Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila
10819: Jukka Gustafsson Jorma Rantanen Kerttu Törnqvist
10820: Reino Paasilinna Tuula Paavilainen Markku Pohjola
10821: Riitta Uosukainen Iiris Hacklin Matti Vähänäkki
10822: 236 1988 vp.
10823:
10824: Toivomusaloite n:o 202
10825:
10826:
10827:
10828:
10829: Mönkäre ym.: Nuorisolle tarkoitetun huumevalistusohjelman
10830: laatimisesta
10831:
10832:
10833: Eduskunnalle
10834:
10835: Pohjoismaisten asiantuntijoitten mukaan myös valistuksessa. Yhteiskunnan tulisi lisäksi
10836: huumausaineongelma Suomessa on muihin selkeästi kehittää tehokas huumevalistusohjel-
10837: Pohjoismaihin verrattuna melko hyvä. Vuonna ma erityisesti nuorisolle.
10838: 1984 todettiin kuitenkin 1 500 huumeidenkäyt- Maassamme on vahva perinne hyvästä ter-
10839: täjän käyttäneen sosiaali- ja terveydenhuollon veyskasvatustoiminnasta. Meillä on kokemusta
10840: tai poliisin palveluja. Luvut ovat vuoden 1984 tupakkavalmistuksesta ja viime vuosilta myös
10841: jälkeen pysyneet suurin piirtein ennallaan. Suo- AIDS-kasvatuksesta, joka on erinomaisen te-
10842: messa on kuitenkin selkeästi tiedostettu, hokkaasti levittänyt tietoa. Onpa todettu, että
10843: että huumausaineongelmassa Euroopassa ta- AIDS-valistukseen käytetyt rahat eivät ole men-
10844: pahtuvat muutokset heijastuvat herkästi mei- neet hukkaan. Maassamme HIV-tartunnat eivät
10845: dän maamme tilanteeseen. Maamme markkina- ole lisääntyneet siinä suhteessa kuin oli odotettu
10846: alue huumevälittäjille on pieni ja sijaitsee myös ennen valistusohjelmia.
10847: syrjässä. Viime aikoina kuitenkin esim. USA on Huumeriippuvaisen hoito on vaikeaa, usein
10848: tiukentanut rajojensa valvontaa Etelä-Ameri- mahdotontakin. Siksi olisi tärkeää laatia teho-
10849: kasta tulevalle kokaiinille. Kokaiinin kuljetus kas huumevalistusohjelma nuorisolle huumei-
10850: on suuntautunut Eurooppaan ja sen myötä hel- den käytön terveysriskeistä.
10851: posti myös Pohjoismaihin. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
10852: Huumeiden käyttö on yksityisille ihmisille in- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10853: himillinen murhenäytelmä. Kaikkien asiantun- sen,
10854: tijoitten mukaan ainoa tehokas keino estää
10855: huumeongelman seuraukset on ennaltaehkäisy, että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
10856: eli terveyskasvatus ja valistus. Vapaaehtoisjär- piteisiin erillisen huumevalistusohjel-
10857: jestöt, kuten Vapaaksi Huumeista ry., tekevät man laatimiseksi nuorisolle yhteiskun-
10858: arvokasta työtä huumepotilaiden hoidossa ja nan toimesta.
10859: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
10860:
10861: Sinikka Mönkäre Jussi Ranta Marja-Liisa Tykkyläinen
10862: Virpa Puisto Reino Paasilinna Arto Lapiolahti
10863: Riitta Myller Timo Roos Riitta Uosukainen
10864: Tuula Paavilainen Sinikka Hurskainen-Leppänen Kerttu Törnqvist
10865: Jorma Rantanen Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila
10866: Heikki Kokko Markku Pohjola Iiris Hacklin
10867: Matti Vähänäkki
10868: 1988 vp. 237
10869:
10870: Toivomusaloite n:o 203
10871:
10872:
10873:
10874:
10875: Pulliainen: Kyläkauppakuolemien estämisestä Pohjois-Suomessa
10876:
10877:
10878:
10879: Eduskunnalle
10880:
10881: Koulu, posti ja kauppa kuuluvat toimivan män tulee näin ollen olla tehokas ja kaikissa ti-
10882: kyläyhteisön peruspalveluihin, joista sillä ei ole lanteissa toimiva.
10883: varaa menettää yhtäkään. Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
10884: Kun yhteiskunnassamme on yleisesti hyväk- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
10885: sytty aluepoliittisten toimien merkitys ja kun sen,
10886: usein sattumalla on suuri merkitys siinä, jat-
10887: kaako joku kyläkauppa toimintaansa vai ei, on että hallitus ryhtyisi toimiin Pohjois-
10888: yhteiskunnan tilapäistuella ratkaisevaa laatua Suomen kyläkauppakuolemien tehok-
10889: oleva merkitys kauppiaan henkilökohtaisessa kaaksi estämiseksi.
10890: päätöksenteossa. Tämän tilapäistukijärjestel-
10891:
10892: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
10893:
10894: Erkki Pulliainen
10895: 238 1988 vp.
10896:
10897: Toivomusaloite n:o 204
10898:
10899:
10900:
10901:
10902: Puska ym.: Ammatillisten oppilaitosten terveydenhuollon saatta-
10903: misesta peruskoulun terveydenhuoltoa vastaavalle tasolle
10904:
10905:
10906: Eduskunnalle
10907:
10908: Suomessa on ammatillisissa oppilaitoksissa Valtio ja kunnat sijoittavat ammatilliseen
10909: tarjolla 1,3 aloituspaikkaa jokaista peruskou- koulutukseen runsaasti varoja, joille toivotaan
10910: lunsa päättänyttä nuorta varten. Erilaisten toi- katetta valmistuvien ammattihenkilöiden toi-
10911: veiden, muoti-ilmiöiden, teollisuuden tarpeiden mesta. Siksi on huolehdittava siitä, että ammat-
10912: ja alalla liikkuvien virtausten johdosta eräät tiin valmistuvat opiskelijat saavat tarkoituksen-
10913: ammatilliset linjat eivät ole yhtä suosittuja kuin mukaiset terveyspalvelut oppilaitoksissa.
10914: toiset. Lainsäädännöllisin keinoin opintososiaa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
10915: liset edut ovat ammatillisissakin oppilaitoksissa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10916: viime vuosina lisääntyneet. muksen,
10917: Oppilaiden terveydenhuolto ei ole kuitenkaan
10918: kaikissa oppilaitoksissa peruskoulun ja lukion että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
10919: tasolla. Eräissä oppilaitoksissa oppilaiden pe- ammatillisten oppilaitosten terveyden-
10920: rusterveydenhuollossa on runsaasti toivomisen huollon saamiseksi peruskoulun tervey-
10921: varaa. Terveydenhuoltohenkilöstöä on riittä- denhuoltoa vastaavalle tasolle.
10922: mättömästi, vastaanottoajat ovat epäsopivia ja
10923: vastaanottotilat usein tarkoitukseensa varsin
10924: heikosti sopivia.
10925:
10926: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
10927:
10928: Pekka Puska Sauli Hautala Lea Kärhä
10929: 1988 vp. 239
10930:
10931: Toivomusaloite n:o 205
10932:
10933:
10934:
10935:
10936: Rajamäki ym.: Voimavarojen lisäämisestä yliopistollisten keskus-
10937: sairaaloiden ohitusleikkauksiin
10938:
10939:
10940:
10941: Eduskunnalle
10942:
10943: Huolimatta hallituksen ja eduskunnankin ta vuodessa. KYKS:n ongelman pullonkaulana
10944: ratkaisuista myöntää valtakunnallisen suunni- on myös hidas virkakehitys.
10945: telman perusteita enemmän voimavaroja ohi- - OYKS: Oulussa leikataan noin 220 poti-
10946: tusleikkausten lisäämiseksi on leikkausten mini- lasta tavoitteen ollessa 400 leikkausta. Lopulli-
10947: mitavoite, vähintään 2 500 leikkausta vuodessa, nen tavoite edellyttää kolmatta leikkaussalia.
10948: vielä kaukana. Viime vuonna leikkausmäärä On huomattava, että Suomessa asetettavat
10949: nousi n. 1 300 leikkaukseen. leikkaustavoitteet (500 ohitusleikkaustali milj.
10950: Yhteenveto olemassa olevista "pullonkau- asukasta) ovat pienemmät kuin esimerkiksi
10951: loista": Ruotsin ja Norjan leikkaustavoitteet. Kuitenkin
10952: - HYKS: Leikkausten määrän lisääminen Suomen sydäntautisairastavuus on olennaisesti
10953: yli 525:een (vuosi 1988) edellyttää uusia leik- pahempaa luokkaa. Inhimillisesti ja kansanta-
10954: kaussaleja ja lisärakentamista. Aloitus suunni- loudellisesti raskaiden ohitusleikkausjonojen
10955: teltu vasta vuodelle 1990. HYKS:lle asetettu lyhentämiseen on päästävä nykyistäkin nopeu-
10956: leikkaustavoite on 700 leikkausta. tettua aikataulua pikemmin. Jonokuolleisuus
10957: - TYKS: 300 leikkauksen vuositavoite edel- on tällä hetkellä noin 10 prosenttia vuodessa.
10958: lyttää lisärakentamista, mikä alkanee vuonna Sepelvaltimotaudin lääkehoitorintamalla ei
10959: 1991. Tällä hetkellä leikataan noin 160 poti- ole näköpiirissä suuria leikkaustarpeeseen vä-
10960: lasta. hentävästi vaikuttavia läpimurtoja. Erityisen
10961: - TaYKS: Tampereella leikataan 210 poti- vaikea on tilanne tällä hetkellä Kuopion ja
10962: lasta vuodessa, mistä on tuntuvammin leikkaus- Tampereen yliopistollisten keskussairaaloiden
10963: toimintaa mahdollisuus lisätä vasta laajennuk- alueella. Tässä tilanteessa nopeutettuun aika-
10964: sen toteutumisen jälkeen vuonna 1990. Ongel- tauluun pääsemiseksi tarvitaan toki ennakoitua
10965: mana täälläkin on se, että virkakehitystä ei ole parempaa virkakehitystä, mutta myöskin olen-
10966: synkronisoitu laajennuksiin. naista on perustamiskustannusten valtion-
10967: - KYKS: KYKS:ssä on tilapäisratkaisuin osuuksien nostaminen korkeammalle tasolle.
10968: saatu toinen leikkaussali käyttöön, millä on voi- Vuoden 1988 tulo- ja menoarvion käsitte-
10969: tu nopeuttaa leikkausten lisäämistä. KYKS:ssä lyn yhteydessä eduskunta hyväksyi (33.79.30)
10970: leikataan tänä vuonna lähes 200 potilasta. seuraavan valtiovarainvaliokunnan mietinnön
10971: KYKS:n leikkaustavoite on 500 ohitusleikkaus- kohdan: "Valiokunta kiinnittää huomiota
10972: 240 1988 vp. - TA n:o 205
10973:
10974: myös pitkiin sepelvaltimoleikkausjonoihin ja ettii hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
10975: edellyttää asian ottamista huomioon myös ter- joilla valtakunnallista suunnitelmaa
10976: veydenhuollon valtakunnallisia suunnitelmia muutettaisiin jo kiiyttiimiillii vuoden
10977: laadittaessa.'' 1988 lisatalousarvion suomaa mahdol-
10978: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- lisuutta voimavarojen nopeammalle
10979: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- suuntaamiselle sepelvaltimokirurgiaan.
10980: muksen,
10981:
10982: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
10983:
10984: Kari Rajamäki Antti Kalliomäki Arja Alho
10985: Risto Ahonen Jussi Ranta Jouni Backman
10986: Matti Luttinen Seija Karkinen Pentti Lahti-Nuuttila
10987: Jouko Skinnari Pirjo Ala-Kapee Jukka Gustafsson
10988: Dkka Joenpalo Markus Aaltonen Jukka Roos
10989: Virpa Puisto Kerttu Törnqvist Kirsti Ala-Harja
10990: Ole Wasz-Höckert Matti Saarinen Reino Paasilinna
10991: Timo Roos Tuula Paavilainen Markku Pohjola
10992: Timo Laaksonen Lauha Männistö Arto Lapiolahti
10993: Sinikka Mönkäre Riitta Myller Oiva Savela
10994: Jukka Vihriälä Sirkka-Liisa Anttila Arvo Kemppainen
10995: Eeva-Liisa Moilanen Antero Kekkonen
10996: 1988 vp. 241
10997:
10998: Toivomusaloite n:o 206
10999:
11000:
11001:
11002:
11003: Renko ym.: Kuntien ja valtion kustannusten jaosta terveyden-
11004: huollon ja sosiaalitoimen menoissa
11005:
11006:
11007: Eduskunnalle
11008:
11009: Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kehit- Onkin nähtävissä pakottavat tarpeet etsiä uu-
11010: tyessä kustannusten nousu on ollut nopeaa. sia malleja valtion ja kuntien maksuosuuksien
11011: Pohjois-Suomen köyhät muuttotappiokunnat järjestelyihin. Kuntien kannalta ja aluepoliitti-
11012: eivät selviä maksuosuuksistaan kuntainliitoille. sesti oikeudenmukaista olisi, että valtio maksai-
11013: Sijaintikuntien talouskin on tiukkenemassa ve- si yliopistollisen keskussairaalan hoidon kus-
11014: rotuloetuudestaan huolimatta. tannukset täysimääräisesti ja että kuntien kus-
11015: Yliopistolliset keskussairaalat ovat maan tannusvastuuta helpotettaisiin mm. aluesairaa-
11016: huipputasoa ja niitä tulisi edelleenkin kehittää. la- ja vuodeosasto- sekä avohoitokulujen kas-
11017: On pelättävissä, että kuntien maksuvaikeudet vun perusteella.
11018: hidastavat Pohjois-Suomen keskussairaaloiden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11019: kehittämistä tarvetta vastavalla tavalla. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11020: Yliopistolliset keskussairaalat ovat myös ope- muksen,
11021: tussairaaloita ja palvelevat laajalti aluekeskuk-
11022: sen vaikutusalueita. Kunnissa pääpaino on avo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11023: huollon ja laitoshoidon kehittämisessä sekä kuntien ja valtion kustannusten jaon ke-
11024: aluesairaaloiden kehittämisessä. Kehitysalue- hittämiseksi sosiaalialan ja terveyden-
11025: kuntien maksuvalmius ei kuitenkaan riitä kaik- hoidon menojen osalta kunnille nykyistä
11026: keen. edullisempaan suuntaan.
11027:
11028: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
11029:
11030: Tellervo Renko Riitta Jouppila
11031: Eino Siuruainen Juhani Alaranta
11032: 242 1988 vp.
11033:
11034: Toivomusaloite n:o 207
11035:
11036:
11037:
11038:
11039: Renko ym.: Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon laitospaikkojen
11040: määrän lisäämisestä ikääntyvän väestörakenteen kunnissa
11041:
11042:
11043: Eduskunnalle
11044: Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalli- Vastaava tilanne on useimmissa Pohjois- ja
11045: sessa viisivuotissuunnitelmassa on esitetty, että Itä-Suomen väestömuuttopitäjissä. Kunnissa ei
11046: sosiaalitoimen ja terveydenhuollon laitospaik- myöskään ole henkilöresursseja riittävän avo-
11047: kojen lukumäärä ei saisi nousta missään yli hoitoverkoston ylläpitämiseksi. Laitospaikko-
11048: 18 o/o:iin yli 75-vuotiaiden määrästä. Tätä pro- jen tarve on huutava. Ikärakenteen muuttuessa
11049: senttirajaa pitäisi pystyä muuttamaan nimen- tiloja voisi muuttaa kuntoutuspisteiksi tai asun-
11050: omaan voimakkaiden poismuuttoliikkeiden totuotantoon. Terveydenhuoltomenojen pai-
11051: kohteina olleiden kuntien osalta, koska näihin suessa kuntainliittojen sairaaloissa olisi järke-
11052: kuntiin on yleensä jäänyt vanhusväestöä. Kun vää taloudellisestikin tukea kuntien laitospaik-
11053: nyt lasketaan 18 %:n mukaan, niin esim. Rant- kojen lisäystä vuodeosastoissa.
11054: silan kunnassa tuo 18 % kattaa vain noin puolet Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11055: kunnassa laitospaikkaa tarvitsevista. Näin ol- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11056: len, jos 18 %:n raja on ehdoton ja se säilyte- muksen,
11057: tään, ei Rantsilan kunnalla tule olemaan mitään
11058: mahdollisuutta terveyskeskuksen vuodeosaston että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11059: saamiseen. Tämän seurauksena huomattava sosiaalitoimen ja terveydenhuollon lai-
11060: määrä Rantsilan kunnassa olevista vanhuksista tospaikkojen määrän lisäämiseksi ikään-
11061: joudutaan sijoittamaan huomattavasti kalliim- tyvien väestörakennekuntien sosiaalitoi-
11062: mille hoitopaikoille keskussairaaloihin ja vas- men ja terveydenhuoltoalan suunnitel-
11063: taaviin. missa.
11064:
11065: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
11066:
11067: Tellervo Renko Riitta Jouppila Eino Siuruainen
11068: Juhani Alaranta Seppo Kääriäinen Sirkka-Liisa Anttila
11069: 1988 rd. 243
11070:
11071: Hemställningsmotion nr 208
11072:
11073:
11074:
11075:
11076: Renlund m.fl.: Om översyn av bestämmelserna för fastställande
11077: av kronikervårdavgiften
11078:
11079:
11080: Till Riksdagen
11081:
11082: Kronikervårdavgiften som tillämpas för pa- komster som inte beaktas vid uträknandet av
11083: tienter vilkas vårdtid överstiger 3 månader är till kronikeravgiften. Fronttillägget borde uppfat-
11084: sin utformning klumpig och byråkratisk. Be- tas som en personlig, skattefri ersättning för
11085: stämmelserna kan toikas och tillämpas olika, krigstjänst och enligt allmän uppfattning borde
11086: vilket gör att det är svårt att uppnå rättvisa. motsvarande ersättningar stå utanför systemet.
11087: Svårigheterna ligger mycket i brokigheten av Vid en revidering av systemet borde man
11088: de inkomster kronikeravgiften skall basera sig också se över den del som bestämmer hur
11089: på. Sam exempel kan nämnas att inkomst från mycket den vårdbehövande behöver för sitt och
11090: skogsbruk beaktas nu enligt beskattningen, sina anhörigas behov. Det nuvarande systemet
11091: trots att det är en skenbar inkomst (skogens till- har i många situationer gett upphov till svårig-
11092: växt). Hur skall t.ex. obebodda hus beaktas, heter med försörjningsplikten.
11093: som patienten äger? Exemplen kunde göras Hänvisande till ovanstående anhåller vi un-
11094: långt flere, men redan detta visar hur krångligt dertecknade att riksdagen måtte hemställa
11095: systemet är. Systemet som det tillämpas i dag är
11096: kränkande för den enskilde människan och att regeringen skul/e se över bestäm-
11097: hennes integritet. Man borde därför förenkla melserna för fastställande av kroniker-
11098: systemet så att man kunde undvika onödigt avgiften vid vårdanstalter så att de
11099: snokande och i stället övergå till ett system, som skulle bli mindre byråkratiska och bättre
11100: enbart skulle beakta verkliga inkomster. beakta de försörjningsplikter och boen-
11101: Fronttillägget borde också höra till de in- dekostnader den vårdbehövande har.
11102:
11103: Helsingfors den 11 februari 1988
11104:
11105: Boris Renlund Gustav Björkstrand Elisabeth Rehn
11106: Gunnar Jansson Håkan Malm Ole Wasz-Höckert
11107: Henrik Westerlund Jörn Donner Ingvar S. Melin
11108: Håkan Nordman Henrik Lax Per-Henrik Nyman
11109: 244 1988 vp.
11110:
11111: Toivomusaloite n:o 208 Suomennos
11112:
11113:
11114:
11115:
11116: Renlund ym.: Pitkäaikaissairaanhoidon maksua koskevien mää-
11117: räysten tarkistamisesta
11118:
11119:
11120: Eduskunnalle
11121:
11122: Pitkäaikaissairaanhoidon maksu, jota sovel- donmaksua laskettaessa. Rintamalisää tulisi pi-
11123: letaan potilaisiin, joiden hoitoaika ylittää kol- tää henkilökohtaisena verottomana korvaukse-
11124: me kuukautta, on muotoilultaan kömpelö ja na sotapalvelusta, ja yleisen käsityksen mukaan
11125: byrokraattinen. Määräyksiä voidaan tulkita ja vastaavien korvausten tulisi olla järjestelmän
11126: soveltaa eri tavoin, minkä vuoksi oikeudenmu- ulkopuolella.
11127: kaisuuden saavuttaminen on vaikeaa. Järjestelmää uudistettaessa olisi myös tarkis-
11128: Vaikeudet ovat pitkälti niiden tulojen kir- tettava sitä osaa, jonka mukaan määräytyy hoi-
11129: javuudessa, joihin pitkäaikaissairaanhoidon dontarvitsijan ja hänen omaistensa tarpeiden
11130: maksun tulee perustua. Esimerkkinä voidaan suuruus. Nykyinen järjestelmä on monissa ti-
11131: mainita, että metsätalouden tulo otetaan ny- lanteissa johtanut huoltovelvollisuuteen liitty-
11132: kyään huomioon verotuksessa, vaikka kyseessä viin vaikeuksiin.
11133: on näennäinen tulo (metsän tuotto). Miten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11134: esim. potilaiden omistamat asumattomat talot nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11135: tulisi ottaa huomioon? Esimerkkejä voitaisiin muksen,
11136: jatkaa, mutta jo nämä osoittavat järjestelmän
11137: mutkikkuuden. Järjestelmä sellaisena kuin sitä että hallitus ryhtyisi tarkistamaan hoi-
11138: nykyään sovelletaan on yksityistä ihmistä ja hä- tolaitoksissa hoidettavien pitkäaikaissai-
11139: nen yksityisyyttään loukkaava. Tämän vuoksi raanhoidon maksua koskevia määräyk-
11140: järjestelmää tulisi yksinkertaistaa siten, että tar- siä siten, että määräysten byrokraatti-
11141: peetonta nuuskimista voitaisiin välttää, ja siir- suulla vähennettäisiin ja että määräyk-
11142: tyä järjestelmään, joka ottaisi huomioon todel- set paremmin ottaisivat huomioon hoi-
11143: liset tulot. don tarvitsijan huoltovelvollisuudet ja
11144: Rintamalisän pitäisi myös kuulua tuloihin, asumiskustannukset.
11145: joita ei oteta huomioon pitkäaikaissairaanhoi-
11146:
11147: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
11148:
11149: Boris Renlund Gustav Björkstrand Elisabeth Rehn
11150: Gunnar Jansson Håkan Malm Ole Wasz-Höckert
11151: Henrik Westerlund Jörn Donner Ingvar S. Melin
11152: Håkan Nordman Henrik Lax Per-Henrik Nyman
11153: 1988 vp. 245
11154:
11155: Toivomusaloite n:o 209
11156:
11157:
11158:
11159:
11160: Riihijärvi: Synnytysmaksujen poistamisesta
11161:
11162:
11163:
11164: Eduskunnalle
11165:
11166: Yhteiskunnan on osoitettava, että jokainen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11167: syntyvä lapsi on tervetullut, esim. siten, että kaikkien synnytysmaksujen poistami-
11168: kaikki synnytykseen liittyvät kustannukset seksi.
11169: maksetaan valtion varoista.
11170: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
11171: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11172: sen,
11173:
11174: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
11175:
11176: Heikki Riihijärvi
11177: 246 1988 vp.
11178:
11179: Toivomusaloite n:o 210
11180:
11181:
11182:
11183:
11184: Riihijärvi: Määrärahasta Pohjois-Karjalan Kuntoutussäätiön Ilo-
11185: mantsin kuntoutussairaalan rakentamiseen
11186:
11187:
11188: Eduskunnalle
11189: Ilomantsiin on suunniteltu kuntoutussairaa- ovat yhteensä 33,4 milj. markkaa. Raha-auto-
11190: laa raskasta kuntoutusterapiaa tarvitsevien sekä maattiyhdistykseltä on anottu rahoitusta hank-
11191: sydän- ja verisuonitautipotilaiden kuntoutus- keeseen 23,4 milj. markkaa.
11192: palveluiden parantamiseksi koko maassa, mut- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
11193: ta etenkin Pohjois-Karjalan läänissä. Hanke vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11194: on ollut vireillä vuodesta 1985 lähtien. Tarkoi- sen,
11195: tusta varten on perustettu Pohjois-Karjalan
11196: Kuntoutussäätiö. Laitos on suunniteltu noin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11197: 100-paikkaiseksi. Rakennuspaikka sijaitsee Ilo- riittiivien varojen osoittamiseksi valtion-
11198: mantsin kirkonkylässä Ilomantsinjärven ran- apuna Pohjois-Karjalan Kuntoutussiiii-
11199: nalla. tiölle Ilomantsiin rakennettavan kun-
11200: Kuntoutuskeskuksen perustamiskustannukset toutussairaalan rakennusavustukseksi.
11201:
11202: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
11203:
11204: Heikki Riihijärvi
11205: 1988 vp. 247
11206:
11207: Toivomusaloite n:o 211
11208:
11209:
11210:
11211:
11212: Rinne: Hoitoalojen henkilökunnan lisäämisestä
11213:
11214:
11215:
11216: Eduskunnalle
11217:
11218: Julkisen sektorin hoitoalojen vaje aiheuttaa Vaikka työaikaa on yleisesti maassamme ly-
11219: vakavan uhan perusterveydenhuollolle. Erityi- hennetty lomien ja erilaisten vapaapäivien muo-
11220: seen vaaravyöhykkeeseen joutuvat syrjäytyvät dossa melko tavalla jo 1970-luvulta lähtien, ei
11221: pitkäaikaissairaat. vastaavaa työvoiman lisäystä ole saatu. Näin
11222: Lisävirkoja tarvitaan sosiaali- ja terveyden- toimien romuttuu julkinen hoito ja huolto, jol-
11223: huoltoon, kun pienten lasten vanhempien työai- loin palvelujen kaupallistaminen saa kohtuutto-
11224: kaa lyhennetään. man suuren sijan.
11225: Ilman lisävirkoja ei valtakunnallisten viisi- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
11226: vuotissuunnitelmien hyviä tavoitteita voida saa- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11227: vuttaa. Jatkuvasti työtahtia kiristämällä vai- sen,
11228: keutetaan työvoiman pysyvyyttä alalla etenkin
11229: raskaimmissa ja vaativimmissa tehtävissä ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11230: heikennetään nuorten kiinnostusta alalle hakeu- hoitoalojen henkilöstövajeen kattami-
11231: tumiseen. seksi.
11232: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
11233:
11234: Heikki Rinne
11235: 248 1988 vp.
11236:
11237: Toivomusaloite n:o 212
11238:
11239:
11240:
11241:
11242: Rinne: Ympäristön saastumisesta johtuvien sairauksien tutki-
11243: muksen ja ehkäisyn tehostamisesta
11244:
11245:
11246: Eduskunnalle
11247:
11248: Elinympäristön pilaantumisesta johtuvat sai- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11249: raudet ovat vakavasti lisääntymässä. Syiden sel- sen,
11250: vittäminen vaatii lisää tutkimustyötä.
11251: Tällä hetkellä tiedetään monien sairauksien että hallitus ryhtyisi tehostettuihin toi-
11252: syyksi ympäristön epäpuhtaudet. Luonnon suo- miin ympäristön pilaanlumisesta johtu-
11253: jaaminen ja säilyttäminen on tulevaisuuden tär- vien sairauksien tutkimuksen tehostami-
11254: kein ennalta vaikuttava terveydenhoitotoimen- seksi ja sairauksia aiheuttavien syiden
11255: pide. poistamiseksi.
11256: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
11257:
11258: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
11259:
11260: Heikki Rinne
11261: 1988 vp. 249
11262:
11263: Toivomusaloite n:o 213
11264:
11265:
11266:
11267:
11268: Rinne: Elintarvikkeiden lisäaineiden käytön vähentämisestä ja
11269: säteilytyksen estämisestä
11270:
11271:
11272: Eduskunnalle
11273:
11274: Tutkimustulosten myötä on käynyt selväksi, Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
11275: että monet sairaudet ovat peräisin nauttimis- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11276: tamme epäpuhtaista elintarvikkeista. sen,
11277: Uhka elintarvikkeiden säteilytyksestä on
11278: myös todellinen, koska se tarjoaa mahdolli- ettli hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11279: suuden välittömään liikevoittoon kelvottomil- elintarvikkeissa käytettlivien lisliainei-
11280: la elintarvikkeilla. Säteilytyksen vaaroista ter- den ja myrkkyjen vlihentlimiseksi ja
11281: veydelle ei ole riittävää ja kokemusperäistä tie- elintarvikkeiden säteilytyksen estlimi-
11282: toa. seksi.
11283: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
11284:
11285: Heikki Rinne
11286:
11287:
11288:
11289:
11290: 19 2804450
11291: 250 1988 vp.
11292:
11293: Toivomusaloite n:o 214
11294:
11295:
11296:
11297:
11298: Rinne: Raittiustyön tehostamisesta väkivallan kasvun hillitse-
11299: miseksi
11300:
11301:
11302: Eduskunnalle
11303:
11304: Alkoholin käytöstä aiheutuvat haitat ovat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11305: kärjistymässä. Erityisen voimakkaana tämä nä- väkivallan kasvun hillitsemiseksi rait-
11306: kyy perheväkivallan rajuna kasvuna. tiustytJtä tehostamalla.
11307: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
11308: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
11309: sen,
11310:
11311: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
11312:
11313: Heikki Rinne
11314: 1988 vp. 251
11315:
11316: Toivomusaloite n:o 215
11317:
11318:
11319:
11320:
11321: Saarinen ym.: Suomen osallistumisen turvaamisesta alkoholismin
11322: ja huumeiden käytön kansainväliseen ehkäisytoimintaan
11323:
11324:
11325: Eduskunnalle
11326:
11327: Maailman terveysjärjestön yleiskokouksen 25 kolme kansainvälistä konferenssia, Oslossa,
11328: päivänä toukokuuta 1979 hyväksymän päätös- Brisbanessa ja Houstonissa, joihin osallistumis-
11329: lauselman mukaan alkoholin liikakäytön haitat ta raittiustyölain muuttaminen estää.
11330: kuuluvat maailman uusimpiin terveysongel- Riittävän osanoton varmistaminen Kansain-
11331: miin. Yleiskokous kehotti jäsenvaltioitaan ryh- välisen alkoholi- ja huumeneuvoston kokouk-
11332: tymään tarpeellisiin toimenpiteisiin alkoholi- siin, seminaareihin ja kongresseihin on osoit-
11333: juomien kulutuksen vähentämiseksi. Se antoi tautunut vaikeaksi. Sosiaali- ja terveysministe-
11334: Maailman terveysjärjestön tehtäväksi kehottaa riöllä ja Suomen Raittiusjärjestöjen Liitolla ei
11335: eri maita toimimaan entistä enemmän yhdessä ole ollut riittävästi määrärahoja näihin tarkoi-
11336: alkoholiongelmien ehkäisyn ja hoidon kehittä- tuksiin. Myöskään Pohjoismaiden raittiusneu-
11337: miseksi. voston toimintaan osallistuminen ei ole ollut
11338: Maailman terveysjärjestön apuelimenä tässä täysitehoista riittävien osallistumisvarojen
11339: toiminnassa on Kansainvälinen alkoholi- ja puuttumisen takia. Valitut kokousedustajat
11340: huumeneuvosto (International Council on Al- ovat joutuneet osallistumaan kokouksiin mm.
11341: cohol and Addictions, ICAA), jonka toimisto omilla henkilökohtaisilla varoillaan.
11342: sijaitsee Lausannessa, Sveitsissä. Sen suomalai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11343: set jäsenjärjestöt, Alkoholitutkimussäätiö ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11344: Suomen Raittiusjärjestöjen Liitto, ovat aktiivi- muksen,
11345: sesti ottaneet osaa neuvoston toimintaan. Suo-
11346: malaisten viranomaisten tutkimustoiminnan ja että hallitus ryhtyisi kiireisiin toimen-
11347: asianomaisten järjestöjen edustajat ovat osal- piteisiin, joilla turvataan suomalaisten
11348: listuneet aktiivisesti sekä ICAA:n että myös viranomaisten, tutkijoiden ja järjestöjen
11349: ICPA:n ja Kansainvälisen terveyskasvatusliiton osallistuminen raittius-, päihde- ja ter-
11350: (The International Union for Health Educa- veyskasvatusasioita käsitteleviin kan-
11351: tion) kansainvälisiin konferensseihin ja semi- sainvälisiin konferensseihin ja seminaa-
11352: naareihin. Vuonna 1988 järjestetään ainakin reihin vuonna 1988 ja myös jatkuvasti.
11353:
11354: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
11355:
11356: Matti Saarinen Anna-Liisa Jokinen Lea Kärhä
11357: Boris Renlund Anna-Kaarina Louvo Pirkko Ikonen
11358: Markku Pohjola Antti Kalliomäki
11359: 252 1988 vp.
11360:
11361: Toivomusaloite n:o 216
11362:
11363:
11364:
11365:
11366: Valli ym.: Kainuun matkailun kehittämisedellytysten paranta-
11367: misesta
11368:
11369:
11370: Eduskunnalle
11371:
11372: Kainuussa on toteutumassa useita merkittä- Kainuun kunnat ovat mahdollisuuksiensa
11373: viä matkailuhankkeita. Jo valmiiden Sotkamon mukaan pyrkineet edistämään matkailuhank-
11374: Vuokatin ja Puolangan Paljakan lasketteluva- keita. Kuitenkin mahdollisuudet menestyä olisi-
11375: paa-ajankeskusten rinnalle on tulossa uusia las- vat suuremmat, jos kauppa- ja teollisuusminis-
11376: ketteluhankkeita Hyrynsalmelle ja Paltamoon. teriö ja Kera Oy yhdessä laatisivat painopiste-
11377: Niiden lisäksi on suunniteltu Oulujärven tähän ohjelman Kainuun matkailun investointi- ja
11378: saakka täysin laiminlyötyjen matkailumahdolli- markkinointiprojektien rahoittamiseksi.
11379: suuksien toteuttamista varsin mittavin hank- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11380: kein niin Vaalassa kuin Paltamossa sekä Kajaa- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11381: nissa. muksen,
11382: Matkailun markkinoinnissa on jo päästy
11383: merkittävään yhteistyöhön Kainuun Matkapal- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11384: velun puitteissa. Kuitenkin sekä markkinoinnin riittävän aluepoliittisen ja muun julkisen
11385: että ohjelmistopalvelujen kehittäminen on vasta rahoitustuen myöntämiseksi Kainuun
11386: alussa. Samoin voimakkaasta rakennemuutok- matkailun rakennus-, markkinointi- ja
11387: sesta kärsivän maatalouden suuntautumisesta tuotekehittelyinvestointien toteuttami-
11388: maatilamatkailuun on nähtävissä ensimmäisiä seksi.
11389: merkkejä.
11390:
11391: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
11392:
11393: Sakari Valli Annikki Koistinen
11394: Arvo Kemppainen Kauko Heikkinen
11395: 1988 vp. 253
11396:
11397: Toivomusaloite n:o 217
11398:
11399:
11400:
11401: Westerlund ym.: Syöpätutkimuksen tehostamisesta
11402:
11403:
11404: Eduskunnalle
11405:
11406: Syöpätaudit ovat keskeinen sairausryhmä, enemmän varoja eri laitoksissa ja klinikoissa
11407: joka kuormittaa suuresti maamme terveyden- työskentelevien korkeatasoisten syöpätutkijoi-
11408: hoitojärjestelmää diagnostiikan, joukkotarkas- den ja -tutkimusryhmien työn tukemiseen. Li-
11409: tusten, hoidon ja kuntoutuksen osalta. Suo- säksi olisi pyrittävä siihen, että myös ulkomailla
11410: men Syöpärekisterin tilastojen mukaan vuo- työskenteleviä suomalaisia syöpätutkijoita saa-
11411: sittain todettavien uusien syöpäpotilaiden mää- taisiin palaamaan Suomeen. Tällaisesta järjes-
11412: rä suurenee jatkuvasti, mikä pääosin johtuu telmästä on käytetty nimitystä "Suomen Syö-
11413: väestön keski-iän kasvusta. Vuosituhannen lo- päinstituutti", jonka perustamista säätiömuo-
11414: pulla arvioidaan vuosittaiseksi tapausmääräksi toisena Suomen Syöpäyhdistys on esittänyt.
11415: jo 23 000. Kyseessä ei siis olisi tutkimuslaitos omine huo-
11416: Vaikka syöpäpotilaiden mahdollisuudet sel- netiloineen ja laitteineen vaan olemassa olevia
11417: viytyä taudistaan ovat jatkuvasti parantuneet, henkilöresursseja hyödyntävä ja tukeva rahoi-
11418: monien yleisten syöpätautien hoitotulokset ovat tusjärjestelmä. Varoja ei näin ollen tarvittaisi
11419: edelleen huonot. Eri yhteyksissä onkin koros- investointeihin, vaan käytettävissä olevat mää-
11420: tettu ennaltaehkäisyn tärkeyttä. Ennaltaehkäi- rärahat voitaisiin kokonaisuudessaan ohjata
11421: syn tehostaminen samoin kuin hoitotulosten pa- suoraan syöpätutkimukseen.
11422: rantuminen edellyttävät syövän syiden, synty- Syöpätutkimus on ryhmätyötä. Tutkimus-
11423: mekanismin ja kehittymisen yksityiskohtien ny- ryhmään kuuluu varsinaisten tutkijoiden lisäksi
11424: kyistä parempaa tuntemusta. Tähän voidaan erilaista avustavaa henkilökuntaa, joka eri tut-
11425: päästä vain jatkuvan pitkäjänteisen tieteellisen kimussuunnilla - syöpäbiologinen perustutki-
11426: tutkimustyön avulla. Suomessa työskentelee jo mus, epidemiologinen tutkimus ja kliininen tut-
11427: useita kansainvälisen tason syöpätutkijoita, kimus -on koulutukseltaan erilaista. Voidaan
11428: mutta toisaalta suomalaisia tutkijoita on siirty- arvioida, että yhden tutkimusryhmän olisi saa-
11429: nyt myös ulkomaille sen takia, ettei täällä ole tava vuosittain käyttöönsä noin 1 milj. markan
11430: ollut heidän toimintansa vaatimia ulkoisia edel- suuruinen määräraha ja että tämänsuuruinen
11431: lytyksiä. Tätä ns. aivovuotoa on mm. Suomen rahoitus olisi voitava taata tutkimusryhmälle
11432: Akatemia pitänyt huolestuttavana. vähintään viiden vuoden ajaksi. Tavoitteena on
11433: Vuoden 1987 aikana on julkisuudessa keskus- ollut, että suunnitellulla rahoitusjärjestelmällä
11434: teltu laajasti syöpätutkimuksen edellytysten pa- voitaisiin turvata 20 tutkimusryhmän jatkuva
11435: rantamisesta Suomessa. Mm. Suomen Akate- toiminta.
11436: mia ja opetusministeriö ovat olleet syöpätutki- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
11437: muksen voimaperäisen tehostamisen kannalla. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11438: Pohjoismaiden neuvostolle tehdyn jäsenehdo- muksen,
11439: tuksen mukaan panostusta syövän ennaltaeh-
11440: käisyyn ja syöpää koskevaan tutkimustyöhön ja että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
11441: koulutukseen olisi vahvistettava. Suomen Syö- piteisiin tarvittavan jatkuvan valtion-
11442: päyhdistyksen kevättalvella tekemässä aloittees- avustuksen varaamiseksi syöpää koske-
11443: sa ehdotettiin uutta joustavaa järjestelmää, jon- van tieteellisen tutkimuksen tukemiseen
11444: ka tavoitteena on suunnata nykyistä selvästi Suomen Syöpäinstituutissa.
11445:
11446: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1988
11447:
11448: Henrik Westerlund Ingvar S. Melin Håkan Nordman
11449: Boris Renlund Elisabeth Rehn Håkan Malm
11450: Ole Wasz-Höckert Per-Henrik Nyman Jörn Donner
11451: 254 1988 rd.
11452:
11453: Hemställningsmotion nr 218
11454:
11455:
11456:
11457:
11458: Westerlund m.fl.: Om inrättande av en andra station för egen-
11459: dialys i Helsingfors
11460:
11461:
11462: Till Riksdagen
11463:
11464: Under flere år har det rått en skriande brist ha ett sjukhus som bakgrundsorganisation.
11465: på patientplatser för njursjuka hemodialyspa- Man har beräknat att patientkostnaden i egen-
11466: tienter, i synnerhet i huvudstadsregionen. För dialys är hälften av motsvarande, som utförs på
11467: drygt två år sedan grundades den första öppna sjukhus. En station för egendialys i full verk-
11468: stationen för dialys, d.v.s. för patienter, som samhet kostar ca 1, 7 mmk. Men redan med en
11469: själva kan sköta sin egen dialys. Stationen blev halv miljon mark kunde man komma i gång. På
11470: möjlig genom testamentsgåva. Stationen är det sättet kunde man rädda sådana patienter,
11471: mycket viktig, och just denna typ av dialysvård som väntat länge på vård och som fått skolning
11472: har visat sig synnerligen effektiv. Dessutom är i egendialysvård.
11473: denna typ av vård, där patienten egentligen skö- Den största kostnaden är apparat- och sköt-
11474: ter sig själv ekonomiskt fördelaktig för samhäl- selmaterial. Personalkostnaderna är relativt
11475: let, eftersom kostnaden per patient är liten i små, det behövs en sjukskötare och en konsulte-
11476: jämförelse med vård på sjukhus. rande läkare för varje patienttur.
11477: Mängden patienter växer emellertid ständigt. Med hänvisning till ovansagda och där-
11478: HUCS IV inremedicinska har upprepade gån- med sammanhängande omständigheter föreslår
11479: ger meddelat, att den kan skola patienter i egen- vi vördsamt att riksdagen ville hemställa
11480: vård med kort varsel varvid 7-10 patienter
11481: kunde skolas omedelbart. Grundandet av en att regeringen i skyndsam ordning
11482: andra station har strandat på att HUCS inte har vidtar erjorderliga åtgtirder jör att en
11483: kunnat får tillräckliga medel för detta, d. v .s. andra station jör egendialys kan upprtit-
11484: inte kan överskrida statsandelsanslaget. tas i Helsingfors.
11485: Stationen för egendialys är otänkbar utan att
11486:
11487: Helsingfors den 8 februari 1988
11488:
11489: Henrik Westerlund Ingvar S. Melin Elisabeth Rehn
11490: Ole Wasz-Höckert Per-Henrik Nyman Jörn Donner
11491: Henrik Lax
11492: 1988 vp. 255
11493:
11494: Toivomusaloite n:o 218 Suomennos
11495:
11496:
11497:
11498:
11499: Westerlund ym.: Toisen omatoimisen dialyysihoidon aseman
11500: perustamisesta Helsinkiin
11501:
11502:
11503: Eduskunnalle
11504:
11505: Useiden vuosien aikana on ollut huutava pula Omatoimisen dialyysihoidon asemaa on mah-
11506: munuaistauteja sairastavien hemodialyysipoti- dotonta ajatella, jollei taustaorganisaationa ole
11507: laiden potilaspaikoista, erityisesti pääkaupunki- sairaalaa. Omatoimisen dialyysihoidon potilas-
11508: seudulla. Runsaat kaksi vuotta sitten perustet- kustannusten on laskettu olevan puolet vastaa-
11509: tiin ensimmäinen omatoimisen dialyysihoidon vista sairaalahoidon aiheuttamista kustannuk-
11510: avoasema niitä potilaita varten, jotka pystyvät sista. Täydessä toiminnassa oleva omatoimisen
11511: huolehtimaan omatoimisesti dialyysihoidos- dialyysihoidon asema aiheuttaa kustannuksia
11512: taan. Aseman perustaminen oli mahdollista tes- noin 1, 7 miljoonaa markkaa, mutta jo 0,5 mil-
11513: tamenttilahjoituksen avulla. Asema on hyvin joonalla markalla voitaisiin päästä alkuun. Täl-
11514: tärkeä, ja juuri tämä dialyysihoidon muoto on lä tavoin voitaisiin pelastaa sellaisia potilaita,
11515: osoittautunut erityisen tehokkaaksi. Lisäksi tä- jotka ovat odottaneet kauan hoitoa ja saaneet
11516: mäntyyppinen hoito, jossa potilas oikeastaan koulutusta omatoimiseen dialyysihoitoon.
11517: hoitaa itse itsensä, on taloudellisesti edullista Suurimmat kustannukset aiheutuvat laitteis-
11518: yhteiskunnalle, koska potilaskustannukset ovat tosta ja hoitotarvikkeista. Henkilökustannukset
11519: pienet sairaalahoitoon verrattuna. ovat suhteellisen pienet, koska jokaista hoito-
11520: Potilaiden määrä kasvaa kuitenkin jatku- kertaa varten tarvitaan sairaanhoitaja ja kon-
11521: vasti. sultoiva lääkäri.
11522: Helsingin yliopistollisen keskussairaalan IV Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11523: sisätautien klinikka on toistuvasti ilmoittanut, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11524: että se voi kouluttaa potilaita omatoimiseen muksen,
11525: dialyysihoitoon lyhyellä varoitusajalla. Välittö-
11526: mästi voitaisiin kouluttaa 7-10 potilasta. Toi- etUi hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
11527: sen aseman perustaminen on kariutunut siihen, menpiteisiin toisen omatoimisen dialyy-
11528: ettei HYKS ole voinut saada riittäviä varoja tä- sihoidon aseman perustamiseksi Helsin-
11529: hän tarkoitukseen, mikä merkitsee sitä, että se kiin.
11530: ei voi ylittää valtionosuuden määrärahaa.
11531:
11532: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1988
11533:
11534: Henrik Westerlund Ingvar S. Melin Elisabeth Rehn
11535: Ole Wasz-Höckert Per-Henrik Nyman Jörn Donner
11536: Henrik Lax
11537: 256 1988 vp.
11538:
11539: Toivomusaloite n:o 219
11540:
11541:
11542:
11543:
11544: Vistbacka ym.: Yleisen terveyskasvatuksen tehostamisesta
11545:
11546:
11547:
11548: Eduskunnalle
11549:
11550: Suomen kansan kansainvälisesti kiistattoman Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11551: korkeisiin sairastavuuslukuihin on merkittävä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11552: osatekijä ruokatottumuksiin ja liikuntatottu- muksen,
11553: muksiin liittyvät seikat. Oikein hoidetulla ja te-
11554: hokkaasti toteutetulla yleisellä terveyskasvatuk- ettli hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
11555: sella pystyttäisiin varmasti vähentämään maam- joilla varattaisiin riittlivlisti varoja ylei-
11556: me suuria sairastavuuslukuja. Tällä hetkellä sen terveyskasvatuksen lislilimiseen ja
11557: terveysviranomaisilla ja muilla kansanterveys- tehostamiseen.
11558: työtä tekevillä tahoilla ei ole kuitenkaan riittä-
11559: viä määrärahoja laajamittaisen kansalaisten
11560: yleisen terveyskasvatuksen toteuttamiseksi.
11561: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
11562:
11563: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
11564: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
11565: 1988 vp. 257
11566:
11567: Toivomusaloite n:o 220
11568:
11569:
11570:
11571:
11572: Vistbacka ym.: Fysikaalisen hoidon lisäämisestä terveyskeskuk-
11573: sissa
11574:
11575:
11576: Eduskunnalle
11577:
11578: Maamme terveyskeskuksissa annettava fysi- tarvittavia laitteita pystyttäisiin riittävästi hank-
11579: kaalinen hoito on tällä hetkellä riittämätöntä. kimaan.
11580: Tarve fysikaalisen hoidon käyttöön olisi nykyis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11581: tä huomattavasti suurempi ja kasvaa koko nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11582: ajan. Tämä aiheuttaa paineita yksityisten fysi- muksen,
11583: kaalisten hoitolaitosten käyttöön, mikä ei taas
11584: terveyskeskuksen kannalta ole paras mahdolli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
11585: nen vaihtoehto. Tämän takia tulisi maamme joilla varattaisiin riittävästi varoja uu-
11586: terveyskeskusten fysikaalisten hoitomahdolli- sien virkojen ja hoitoon tarvittavien lait-
11587: suuksien määrärahoja lisätä tuntuvasti, niin teiden hankkimiseksi terveyskeskuksiin
11588: että uusia virkoja näihin tehtäviin sekä hoitoon fysikaalisen hoidon lisäämiseksi.
11589:
11590: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
11591:
11592: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
11593: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
11594: 258 1988 vp.
11595:
11596: Toivomusaloite n:o 221
11597:
11598:
11599:
11600:
11601: Vistbacka ym.: Laboratoriopalvelujen lisäämisestä terveyskes-
11602: kuksissa
11603:
11604:
11605: Eduskunnalle
11606:
11607: Yksityis- ja erikoislääkäritasoisen hoidon suus korkeatasoiseen terveyden- ja sairaanhoi-
11608: vuoksi pyritään yhä useammin kääntymään toon ja helpotettaisiin kustannuksia kokonais-
11609: yksityislääkäreiden vastaanotoille niiden kor- kustannuksiin verraten kohtuuttoman kalliiden
11610: keammasta hinnasta huolimatta. Koska yksi- yksityisissä laboratorioissa tehtyjen laborato-
11611: tyislääkäreiden vastaanotot ovatkin välttämät- riotutkimusten osalta.
11612: tömyys nykyisellään helpottamaan terveyskes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11613: kusten lääkärivastaanottojen kuormitusta, olisi nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11614: varsin kohtuullista, jos paikalliset terveyskes- muksen,
11615: kukset velvoitettaisiin tekemään alueellaan toi-
11616: mivien yksityislääkäreiden määräämiä labora- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11617: toriotutkimuksia terveyspalveluina. laboratoriopalveluiden parantamiseksi
11618: Tätä varten tulisi kartoittaa alueellisten ter- kuntien terveyskeskuksissa olevissa la-
11619: veyskeskuslaboratorioitten henkilöstötarve ja boratorioissa lisäämällä niihin tarvitta-
11620: perustaa virkoja vastaavassa suhteessa. via virkoja.
11621: Näin saataisiin myös vähävaraisille mahdolli-
11622:
11623: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
11624:
11625: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
11626: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
11627: 1988 vp. 259
11628:
11629: Toivomusaloite n:o 222
11630:
11631:
11632:
11633:
11634: Vistbacka ym.: Rintamaveteraanien avo- tai laitoskuntoutuksen
11635: valintamahdollisuuden turvaamisesta
11636:
11637:
11638: Eduskunnalle
11639:
11640: Rintamaveteraanien kuntoutusta annettiin valtion toimesta turvaamaan valinnan mahdol-
11641: aluksi kylpylälaitoskuntoutuksena. Myöhem- lisuus veteraanille, haluaako hän laitos- vai avo-
11642: min on mukaan tullut myös kunnissa tapahtuva kuntoutusta.
11643: avokuntoutus. Avokuntoutusta on lisätty vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11644: sittain kasvaneen määrärahan puitteissa, koska nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11645: on havaittu sen selvät edut. Tällä hetkellä 3/4 muksen,
11646: on laitoskuntoutusta ja 114 avo kuntoutusta.
11647: Useilla veteraaneilla saattaa olla joko per- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
11648: he- tai muiden syiden vuoksi vaikeuksia pääs- menpiteisiin, joilla turvattaisiin kaikille
11649: tä osallistumaan laitoskuntoutukseen. Lisäksi kuntoutukseen pääseville veteraaneille
11650: useat vanhat henkilöt eivät halua poistua pit- vapaa mahdollisuus valita, haluavatko
11651: käksi aikaa kotoaan. Tämän takia tulisi pystyä he avo- vai laitoskuntoutukseen.
11652: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
11653:
11654: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää Tina Mäkelä
11655: Sulo Aittoniemi J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
11656: 260 1988 vp.
11657:
11658: Toivomusaloite n:o 223
11659:
11660:
11661:
11662:
11663: Vistbacka ym.: Määrärahasta sotainvalidien ja -veteraanien puo-
11664: lisoiden kuntoutusmahdollisuuksien laajentamiseen
11665:
11666:
11667: Eduskunnalle
11668:
11669: Sotainvalidien puolisot ovat joutuneet palk- tamien satojen sotainvalidien ja -veteraanien
11670: katyönsä tai kotitöidensä lisäksi hoitamaan puolisoiden kuntouttamiseen.
11671: usein varsin vaikeavammaisia puolisoitaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11672: Vaikka vamma ei heti sotien jälkeen olisi ollut- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11673: kaan kovin vaikea, on se useimmiten iän myötä muksen,
11674: koko ajan pahentunut. Tämän takia sotainvali-
11675: dien puolisoilla on ollut jatkuvasti raskas hoito- että hallitus varaisi valtion vuoden
11676: taakka kannettavanaan. 1989 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
11677: Sotainvalidien puolisoille tulisi maksaa tä- vät määrärahat kuntoutusmahdollisuu-
11678: män takia valtion toimesta riittävä kuntoutus den turvaamiseksi kaikille halukkaille
11679: vähintään kerran vuodessa. Tähän ei kuiten- sotainvalidien ja -veteraanien puolisoille
11680: kaan valtion budjeteissa ole ollut riittäviä mää- vähintään kerran vuodessa.
11681: rärahoja, vaan se on riittänyt ainoastaan muu-
11682:
11683: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
11684:
11685: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
11686: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
11687: 1988 vp. 261
11688:
11689: Toivomusaloite n:o 224
11690:
11691:
11692:
11693:
11694: Vistbacka ym.: Rintamaveteraaneja kuntouttavan henkilöstön
11695: koulutuksen lisäämisestä
11696:
11697:
11698: Eduskunnalle
11699:
11700: Rintamaveteraanien ikääntyessä lisääntyy Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11701: kuntoutuksen tarve suuresti. Kuntoutuslaitok- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11702: sissa ja terveyskeskuksissa on lääkintävoimiste- muksen,
11703: lijoista, kuntohoitajista ja hierojista pulaa ja
11704: avoimia työpaikkoja on paljon. Kuntien ja kun- että hallitus ryhtyisi toimiin rintama-
11705: tainliittojen terveyskeskuksiin pitäisi perustaa veteraanien kuntoutuksesta huolehtivien
11706: uusia virkoja ja samanaikaisesti lisätä kuntou- lääkintävoimistelijoiden, kuntohoitajien
11707: tukseen tarvittavan henkilöstön riittävää koulu- ja hierojien koulutuksen lisäämiseksi.
11708: tusta, jotta rintamaveteraanien välttämätön
11709: kuntoutus voitaisiin hoitaa rinnan muun väes-
11710: tön kuntoutuksen kanssa.
11711:
11712: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
11713:
11714: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
11715: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
11716: 262 1988 vp.
11717:
11718: Toivomusaloite n:o 225
11719:
11720:
11721:
11722:
11723: Vistbacka ym.: Kaustisella sijaitsevan kansanlääkintäkeskuksen
11724: toiminnan tukemisesta
11725:
11726:
11727: Eduskunnalle
11728:
11729: Kansanlääkintäkeskus aloitti toimintansa paan. Kansanlääkintälehti "Pohakka" on en-
11730: 1.6.1987. Keskus sijaitsee Kaustisella Keski- simmäisenä suomalaisena, pääpainotteisesti
11731: Pohjanmaalla. Hankkeen juuret ulottuvat tun- kansanlääkintään keskittyvänä lehtenä ilmesty-
11732: netusti jo parin kolmen vuoden taakse. Pauan- nyt vuoden 1987 syksyllä. Kansanlääkintänäyt-
11733: ne-hankkeen hoitoryhmä tavoitteli samanlaista tely herätti kiinnostusta, kun se avattiin heinä-
11734: toimintaa kuin kansanlääkintäkeskus nykyisel- kuussa Kaustisella.
11735: lään, ja kansanlääkintäseuran tarkoitus oli Kansanlääkintäkeskuksen toiminnan nykyis-
11736: myös muodostaa nykyisentyylinen kansanlää- tä ripeämpään täysipainoiseen käyttöön saami-
11737: kintäkeskus. Koska Terveyskyläsäätiö oli myös- seen ja "Pohakka" -lehden toiminnan turvaa-
11738: kin kansanlääkintätoimintaa aloittamassa, pää- miseen sekä kansanlääkinnällisen tutkimuksen
11739: dyttiin yhteisen edun kannalta siihen, että hae- tehostamiseen tarvittaisiin välttämättä lisää val-
11740: taan yhteistyössä apurahaa, ja näin toiminta tion tukea.
11741: pääsi käyntiin, kun Raha-automaattiyhdistys Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11742: myönsi tähän hankkeeseen varoja. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11743: Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että hanke on muksen,
11744: lähtenyt hyvin käyntiin. Hanketta on kuitenkin
11745: eräiltä osin haitannut varojen puute. Jäsenkor- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
11746: jaajilla ja kuppareilla sekä koulutetuna tervey- menpiteisiin Kaustisella sijaitsevan kan-
11747: denhuoltohenkilöstöllä on riittänyt potilaita. sanlääkintäkeskuksen toiminnan ny-
11748: Tutkimustoiminta on edennyt suunniteltuun ta- kyistä laajempaan tukemiseen.
11749:
11750: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
11751:
11752: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
11753: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
11754: 1988 vp. 263
11755:
11756: Toivomusaloite n:o 226
11757:
11758:
11759:
11760:
11761: Vistbacka ym.: Paikallisten syöpäyhdistysten toiminnan tukemi-
11762: sesta
11763:
11764:
11765: Eduskunnalle
11766:
11767: Paikalliset syöpäyhdistykset ovat tärkeä lenk- jasti retkiä ja muita tapahtumia syöpäsairaiden
11768: ki syöpäsairaiden ja heidän omaistensa yhtey- sekä heidän omaistensa virkistykseksi.
11769: denpito- ja tiedotuskanavana. Samalla ne teke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11770: vät tärkeätä työtä omalla paikkakunnanaan ja- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11771: kamalla asiallista tietoa syöpäsairaudesta ja sen muksen,
11772: hoidosta ja vähentämällä sairautta kohtaan
11773: tunnettuja epäluuloja. Ne toimivat myös tär- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
11774: keänä kanavana syöpäsairaiden ja eri kunnan- joilla varattaisiin riittävästi varoja pai-
11775: ja valtionelinten sekä tiedotusvälineiden suun- kallisten syöpäyhdistysten toiminnan tu-
11776: taan. Syöpäyhdistykset järjestävät myös laa- kemiseen.
11777:
11778: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
11779:
11780: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
11781: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
11782: 264 1988 vp.
11783:
11784: Toivomusaloite n:o 227
11785:
11786:
11787:
11788:
11789: Vuoristo ym.: Lääkärien erikoistumispaikkojen lisäämisestä
11790:
11791:
11792:
11793: Eduskunnalle
11794:
11795: Suomalainen lääkärikoulutus on maailman tulisi kiinnittää verisuonikirurgiaan ja syövän
11796: huippuluokkaa. Lääkärit pystyvät valmistut- hoitoon ja tutkimukseen sekä pätevien lääkä-
11797: tuaan hyvin vastaamaan ajan tuomiin haastei- rien saatavuuteen. Röntgen- ja anestesialääkä-
11798: siin. Ihmiset saavat kotimaassaan ensiluokkai- reistä on sairaaloissa huutava pula.
11799: sen avun kaikilla sairauden sektoreilla. Talou- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
11800: dellisten mahdollisuuksien lisääntyessä voisi kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11801: määrällisesti kasvattaa erikoispalveluita ja hoi-
11802: totoimenpiteitä, jos olisi enemmän erikoisalo- ettli hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11803: jen lääkäreitä. Näin ollen erikoistumispaikko- liilikärien erikoistumispaikkojen lisiiä-
11804: jen lisäämisellä olisi kiire, ja erityistä huomiota miseksi.
11805: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
11806:
11807: Raimo Vuoristo Aimo Ajo
11808: Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos
11809: 1988 vp. 265
11810:
11811: Toivomusaloite n:o 228
11812:
11813:
11814:
11815:
11816: Vuoristo ym.: Sydämen ohitusleikkausten lisäämisestä
11817:
11818:
11819:
11820: Eduskunnalle
11821:
11822: Suomalainen verisuonikirurgia on maailman teetilla pystytään leikkaamaan 700-800. Leik-
11823: huippuluokkaa. Sydämen ohitusleikkauksia kauskapasiteettia lisättiin Helsingin yliopistolli-
11824: tehdään vuosittain noin 500. Tällä hetkellä sessa keskussairaalassa henkilöresursseja lisää-
11825: kaikki yliopistolliset keskussairaalat tekevät nii- mällä. Samaa toivotaan muihinkin leikkaus-
11826: tä. Kyseinen leikkaus on osoittautunut tuloksil- paikkoihin.
11827: taan hyväksi, ja monet ovat saaneet pysyväis- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
11828: luonteisen avun ja työkykynsä takaisin. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11829: Leikkauksen hyvät tulokset ovat johtaneet
11830: siihen, että sen kysyntä on nopeasti kasvanut. etttJ hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11831: Tällä hetkellä leikkausjono on lähes kahden sydtJmen ohitusleikkausmahdollisuuk-
11832: vuoden mittainen. Leikkaustarpeeksi on arvioi- sien listJIJmiseksi.
11833: tu noin 2 500 vuodessa, joista nykyisellä kapasi-
11834:
11835: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
11836:
11837: Raimo Vuoristo Aimo Ajo
11838: Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos
11839:
11840:
11841:
11842:
11843: 20 2804450
11844: 266 1988 vp.
11845:
11846: Toivomusaloite n:o 229
11847:
11848:
11849:
11850:
11851: Vuoristo ym.: Syövän hoitotyön ja tutkimuksen lisäämisestä
11852:
11853:
11854:
11855: Eduskunnalle
11856:
11857: Syöpä on Suomessa merkittävä kansantauti. hoidon myötä merkittävästi parantunut. Syö-
11858: Joka neljäs suomalainen sairastuu jossakin elä- väntorjuntatyön tuen tarve on melkoinen. Kehi-
11859: mänsä vaiheessa syöpään. Keskuudessamme tys sekä hoidon että tutkimuksen osalta kul-
11860: elää nykyisin yli 80 000 henkilöä, joilla on jos- kee maailmalla pitkin askelin eteenpäin. Tästä
11861: kus elämänsä aikana ollut syöpä. On arvioitu, emme saa jäädä jälkeen.
11862: että vuosituhannen vaihteessa keskuudessamme Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
11863: elää lähes 200 000 syöpäpotilasta. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11864: Syöpätaudeista on muodostunut vakava
11865: haaste tämän päivän yhteiskunnalle. Syövän- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11866: torjunnassa odotetaan viranomaisilta yhä suu- syövtJn hoitotyön ja tutkimuksen lisää-
11867: rempaa panosta tuhon lievittämiseksi. Syövän miseksi.
11868: ennuste on tehostuneen varhaistoteamisen ja
11869:
11870: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
11871:
11872: Raimo Vuoristo Aimo Ajo
11873: Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos
11874: 1988 vp. 267
11875:
11876: Toivomusaloite n:o 230
11877:
11878:
11879:
11880:
11881: Vuoristo ym.: Asiallisen tiedon jakamisesta päihdeasioissa Alkon
11882: tiedotustoiminnan lisäksi
11883:
11884:
11885: Eduskunnalle
11886:
11887: Alkoholi näyttelee kansamme sairastavuu- törmätty tähän kysymykseen, että asiallista in-
11888: dessa melkoista osaa. Syitä tähän on tietysti formaatiota ei oikeastaan muilta tahoilta ole.
11889: useita samoin kuin keinoja tilanteen parantami- Sitä käyttäessä ja esitellessä tulee tuntu kuin
11890: seksi. Myös tietoa ja informaatiota alkoholin "suosittelisi Alkoa" muussakin eikä se "muu"
11891: vaikutuksista ja haitoista alkaa olla kaikkien neuvontatilanteessa ole asiakkaalle ainakaan
11892: saatavilla. Kuitenkin tämä tieto ja informaatio eduksi.
11893: on pääosiltaan Alkon tekemää ja kustantamaa Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
11894: sekä alkoholiliikkeistä saatavilla. Tietysti myös kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11895: raittiusjärjestöt tuottavat omaa materiaaliaan
11896: päihdeasioista. Se ei kuitenkaan tavoita kovin että ha!Ntus ryhtyisi toimenpiteisiin
11897: suurta osaa niistä, joille se on ensisijaisesti tar- asiallisen tiedon jakamiseksi päihde-
11898: koitettu. asioissa muullakin tavoin kuin Alkon
11899: Käytännön hoitotyössä mm. A-klinikoilla on toimesta.
11900: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
11901:
11902: Raimo Vuoristo Aimo Ajo
11903: Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos
11904: 268 1988 vp.
11905:
11906: Toivomusaloite n:o 231
11907:
11908:
11909:
11910:
11911: Väistö: Kotitalousneuvonnan ja kotiteollisuuden kehittämisestä
11912:
11913:
11914:
11915: Eduskunnalle
11916:
11917: Maaseudun pienyritystoiminta tukee merkit- mistavoitteita tukevia toimintatapoja. Kotiteol-
11918: tävällä tavalla maaseutualueiden yleistä kehittä- lisuudessa uusia työpaikkoja voidaan luoda pie-
11919: mispolitiikkaa. Tämän vuoksi kotitalous-ja ko- nin investoinnein. Ammattitaidon ohella eri-
11920: titeollisuusneuvonnan toimintaedellytyksiä tu- tyistä huomiota tulee kiinnittää markkinointiin.
11921: lee parantaa niin, että toiminta voi tukea entistä Lisääntyviä mahdollisuuksia tarjoaa muun
11922: enemmän alan pienyrittäjien ammatillisten val- muassa alihankintatoiminta.
11923: miuksien kehittämistä. Samalla on lisättävä yh- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11924: teistoimintaa neuvonnan sekä alan oppilaitos- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11925: ten ja kurssitoiminnan välillä.
11926: Kotitalousneuvonnan ja kotiteollisuuden ke- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
11927: hittäminen on toteutettava alueellisten tarpei- kotitalousneuvonnan ja kotiteollisuuden
11928: den pohjalta. Nykyisten toimintamuotojen rin- kehittämiseksi ja toimintaedellytysten
11929: nalle tarvitaan myös uusia alueellisia kehittä- parantamiseksi.
11930: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
11931:
11932: Matti Väistö
11933: 1988 vp. 269
11934:
11935: Toivomusaloite n:o 232
11936:
11937:
11938:
11939:
11940: Aittoniemi: Poliisin työskentelyedellytysten parantamisesta
11941:
11942:
11943:
11944: Eduskunnalle
11945:
11946: Suomessa ryhdyttiin 1970-luvulla uusimaan konttorikoneiden osalta. Vaikka esimerkiksi
11947: poliisin auttamattomasti vanhentunutta virka- kirjoituskoneet ovat poliisityössä eräitä tär-
11948: asekantaa. Tämän tuloksena poliisin käyttöön keimpiä välineitä, niiden laatu on tänä päivänä
11949: hankittiin nykyaikaiset revolverimalliset virka- ala-arvoinen ja määrä riittämätön. Kun edus-
11950: aseet noin puolelle virkakunnasta. Tämän jäl- kunnassa ollaan siirtymässä tässäkin asiassa tie-
11951: keen uudistus määrärahojen puutteessa lopetet- tokonekantaan, poliisi joissakin tapauksissa
11952: tiin ja viime vuosina myönnetyt määrärahat kuulustelee vielä Turbo-Porschen kuljettajaa
11953: ovat riittäneet vain käytöstä poistetun asekan- vuoden 1911 mallia olevalla Remingtonilla. Ti-
11954: nan uusimiseen. Puolella virkakunnasta on vie- lanne alkaa tältäkin osin olla kestämätön. Asiaa
11955: lä käytössään perusteellisesti vanhentuneet etu- ei auta se, että poliisin käyttöön annetaan muis-
11956: päässä FN-mallistoon kuuluvat heikkokuntoi- ta virastoista poistettuja laitteita pintapuolisen
11957: set ampuma-aseet, jotka ovat vaarallisia sekä kunnostuksen jälkeen.
11958: heille itselleen että sivullisille. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11959: Tilanne on häpeäpilkku kansainvälisestikin taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11960: ajatellen ja ottaen huomioon sen, että virka-ase
11961: kuuluu jokaisen poliisimiehen varustukseen jo- että hallitus ryhtyisi toimiin nykyai-
11962: pa niin, että sen mukana pitämisen laiminlyö- kaa vastaavan virka-asekannan ja kont-
11963: minen virkatehtävissä on säännösten vastaista. torikonelaitteiston hankkimiseksi polii-
11964: Samaa on todettava poliisin käytössä olevien sin käyttöön.
11965:
11966: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
11967:
11968: Sulo Aittoniemi
11969: 270 1988 vp.
11970:
11971: Toivomusaloite n:o 233
11972:
11973:
11974:
11975:
11976: Aittoniemi: Esitutkintalain voimaantulon edellyttämien poliisin
11977: voimavarojen lisäämisestä
11978:
11979:
11980: Eduskunnalle
11981: Hyväksyessään esitutkintalain eduskunta eduskunnan lausumaa ei ole lainkaan otettu
11982: edellytti muun muassa, että poliisiorganisaatio huomioon, vaan todellinen esitutkintalain voi-
11983: saa nimenomaan esitutkintalain voimaantulosta maantulon vuoksi toteutettu resurssilisäys on
11984: aiheutuviin tarpeisiin yhteensä 450 lisävirkaa, huomattavasti pienempi. Monestakin syystä on
11985: joista 100 ennen lain voimaantuloa ja loput sen perusteltua olettaa, että eduskunnan näkemystä
11986: voimaantulon jälkeisinä vuosina. Muut poliisin kunnioitetaan jatkossa vieläkin vähemmän kuin
11987: tarvitsemat resurssilisäykset oli perustelujen nyt on tapahtunut. Seuraukset tästä tullaan nä-
11988: mukaan tarkoitus hoitaa erillisinä. kemään jo vuonna 1989 ja lisääntyvässä määrin
11989: Jo lisäresurssien ajoittaminen tapahtumaan sen jälkeen.
11990: suurimmaksi osaksi lain voimaantulon jälkeen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
11991: on ollut paha virhe, koska suurin lisävoimava- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11992: rojen tarve olisi ollut nimenomaan siinä vai-
11993: heessa, jolloin poliisi joutuu suorittamaan ri- että hallitus huolehtisi esitutkintalain
11994: kostutkinnan uusissa olosuhteissa. vaatimista resurssilisäyksistti eduskun-
11995: Vuoden 1988 tulo- ja menoarvion mukaan nan tahdon mukaisesti.
11996:
11997: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
11998:
11999: Sulo Aittoniemi
12000: 1988 vp. 271
12001:
12002: Toivomusaloite n:o 234
12003:
12004:
12005:
12006:
12007: Aittoniemi: Kurun liittämisestä Ruoveden nimismiespiiriin
12008:
12009:
12010:
12011: Eduskunnalle
12012:
12013: Kurun kunta sijaitsee Pohjois-Hämeessä, kuntaan, ja jopa puhelinliikenteen suuntanu-
12014: Ruoveden, Ylöjärven, Ikaalisten ja Parkanon mero ja eräät hälytysjärjestelmät ovat samoja.
12015: naapurikuntana. Poliisihoidollisesti Kuru kuu- Kurun kunnan kuuluminen poliisihoidollises-
12016: luu Ylöjärven nimismiespiiriin, jonne Kurun ti Ruoveden nimismiespiiriin olisi ehdottomasti
12017: keskustasta on matkaa noin 35 kilometriä. Kun luontevampaa kuin Ylöjärveen nykyisen kehi-
12018: Ylöjärven nimismiespiirin hälytyspalveluja ol- tyksen mukaisesti. Se olisi myös todennäköises-
12019: laan yhä enenevässä määrin siirtämässä Tampe- ti ainoa keino saada se edes jonkinlaisten polii-
12020: reen poliisilaitoksen hoidettavaksi yhteistoimin- sipalveluiden piiriin.
12021: nan muodossa, Kuru, joka on jo pitkään ollut Asian tärkeyden huomioon ottaen järjestely
12022: lähes kokonaan muutenkin vailla poliisipalvelu- edellyttäisi vain vähäisiä lisäyksiä Ruoveden ni-
12023: ja, joutuu yhä hankalampaan asemaan, koska mismiespiirin henkilökuntaan. Samalla se te-
12024: matka Tampereelta Kurun keskustaan on noin hostaisi alueen poliisitoimintaa merkittävällä
12025: 47 kilometriä ja kaukaisempiin kyliin yli kak- tavalla. Kun Ruoveden nimismiespiiri tietyin
12026: sinkertainen. On todennäköistä, että Kurun edellytyksin suhtautuu asiaan myönteisesti sa-
12027: asukkaat tulevaisuudessa näkevät poliisin vain moin kuin Kurun kunta, asiaa voitaneen pitää
12028: sattumalta tai sitten Tampereen messuilla, polii- kehityskelpoisena.
12029: sitoimintaa esittelevässä osastossa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
12030: Kurun ja Ruoveden välille on valmistumassa vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
12031: uusi nykyaikainen tieyhteys, jonka ansiosta sen,
12032: matka paikkakuntien keskusten välillä pienenee
12033: 25 kilometriin. Kurun suunnasta tietyt yhteydet
12034: Ruoveden suuntaan ovat jo ennestään olemas- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
12035: sa. Kuru on mm. Ruoveden verotoimiston alai- menpiteisiin Kurun kunnan liittämiseksi
12036: nen, ja samoin on Kansaneläkelaitoksen toimis- poliisihoidollisesti Ruoveden nimismies-
12037: ton suhteen. Kuru kuuluu Ruoveden tuomio- piiriin.
12038:
12039: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
12040:
12041: Sulo Aittoniemi
12042: 272 1988 vp.
12043:
12044: Toivomusaloite n:o 235
12045:
12046:
12047:
12048:
12049: Aittoniemi: Vesistöjen saastumisen ehkäisemisestä
12050:
12051:
12052:
12053: Eduskunnalle
12054:
12055: Maassamme on lähes 200 000 järveä, joiden kallinen järvi ja vesistö ovat hyvin tärkeitä ja
12056: vesipinta-ala on yksi hehtaari tai enemmän. myös vapaaehtoiseen toimintaan aktivoivia.
12057: Vesi- ja ympäristöhallituksen rekisterissä on tie- Koska vapaaehtoistoimin kerättävät varat
12058: dot veden laadusta noin 10 000 järven osalta, ja ovat kuitenkin usein riittämättömiä veden laa-
12059: käynnissä olevat tutkintaprojektit lisäävät tut- tua parantavan toimenpiteen toteuttamiseen,
12060: kittujen järvien määrää lähiaikoina jossain valtion olisi syytä kehittää myös toimintaa
12061: määrin. Maassamme on kuitenkin edelleen val- avustuksen osoittamiseksi havaitun saastumis-
12062: taosa esimerkiksi virkistyskäytön osalta asuk- prosessin keskeyttämiseen ja veden laadun pa-
12063: kaille tärkeitä järviä tutkimustoiminnan ulko- rantamiseen.
12064: puolella ja yhä lisääntyvän saastumisprosessin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
12065: kohteina. Esimerkiksi pienehköjen järvien tu- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12066: hoisa saastuminen tulee paikallisten asukkaiden
12067: tietoon usein yllätyksenä kalakuolemien muo- ettii hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12068: dossa ja liian myöhään. Jos saastuminen olisi maamme vesistöjen vedenlaadun tutki-
12069: ollut tiedossa, paikkakunnan asukkaat olisivat misen lisäämiseksi sekä määrärahojen
12070: voineet puuttua asiaan jo hyvissä ajoin esimer- osoittamiseksi vesistöjen saastumisen
12071: kiksi kalkitsemalla ja keräysvaroin, koska pai- ehkäisemiseen.
12072: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
12073:
12074: Sulo Aittoniemi
12075: 1988 vp. 273
12076:
12077: Toivomusaloite n:o 236
12078:
12079:
12080:
12081:
12082: Ala-Kapee ym.: Kuntien kantokykyluokitusjärjestelmän kehittä-
12083: misestä
12084:
12085:
12086: Eduskunnalle
12087:
12088: Voimassa olevassa kantokykyluokituslaissa not asukasta kohti sekä koulutoimen oppilas-
12089: on lueteltu harkintatekijöitä, jotka tulee ottaa kohtaiset menot. Näiden pääluokkien nettome-
12090: huomioon kunnan taloudellista kantokykyä noihin tulee sisällyttää myös palvelujen raken-
12091: arvioitaessa. Kantokykyluokitustoimikunta on tamisesta aiheutuvat pääomamenot. Varsinkin
12092: kuitenkin käyttänyt sekä luokkien korotusten pääkaupunkiseudulla palvelujen rakentamises-
12093: että alennuksien perusteluina yksinomaan kol- ta aiheutuva rasitus on merkittävä, koska palve-
12094: mea harkintatekijää: äyrimäärää/asukas, 2.- lut joudutaan rakentamaan suurelta osin koko-
12095: 4. pääluokkien käyttömenoista aiheutunutta ra- naan ilman valtionosuutta tai jälkirahoitteise-
12096: situsta ja kunnan rahoitusasemaa. Varsinkin na. Lisäksi normaalihinta ei vastaa todellisia ra-
12097: äyrimäärä on saanut ylikorostuneen merkityk- kentamiskustannuksia.
12098: sen, kun myös muita harkintatekijöitä on suh- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
12099: teutettu siihen. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12100: Paremmin kuin äyrimäärään suhteutettuna
12101: kuvaavat pääluokkien 2.-4. menojen aiheutta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12102: maa rasitusta nettomenot asukasta kohti lasket- kuntien kantokykyluokitusjärjestelmän
12103: tuna. Menoja pitäisi verrata vallitsevaan palve- muuttamiseksi niin, että luokitus ottaisi
12104: lutasoon, jonka mittareina saattaisivat olla nykyistä paremmin ja oikeudenmukai-
12105: esim. sairaansijat, lasten päivähoitopaikat, kes- semmin huomioon kuntien taloudelli-
12106: kiasteen aloituspaikat ja vapaa-aikatoimen me- seen kantokykyyn vaikuttavat tekijät.
12107: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
12108:
12109: Pirjo Ala-Kapee Pentti Lahti-Nuuttila Lea Savolainen
12110: Jukka Gustafsson Saara-Maria Paakkinen Arja Albo
12111: 274 1988 vp.
12112:
12113: Toivomusaloite n:o 237
12114:
12115:
12116:
12117:
12118: Ala-Kapee ym.: Ympäristöystävällisille tuotteille myönnettävän
12119: tunnuksen aikaansaamisesta
12120:
12121:
12122: Eduskunnalle
12123:
12124: Saksan Iiittotasavallassa on vuodesta 1979 Iisista ominaisuuksista, sillä kansalaisten kulut-
12125: lähtien ollut käytössä ympäristöystävällisille tajina tekemillä valinnoilla on suuri merkitys
12126: tuotteille myönnetty erityinen tunnus. Asiaa on ympäristön tilaan.
12127: ryhdytty selvittelemään myös Ruotsissa, Itäval- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
12128: lassa, Hollannissa ja Sveitsissä. Suomessa ym- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12129: päristönsuojeluneuvosto on tehnyt asiasta yksi-
12130: tyiskohtaisen esityksen. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
12131: Kuluttajavalistuksen ja ympäristönsuojelun piteisiin tuotteiden ympäristöystävälli-
12132: kehittämisen kannalta tunnus olisi myös Suo- syyteen liittyvän tiedon lisäämiseksi ja
12133: messa hyödyksi. Ympäristötietoiset kuluttajat ympäristöystiivällisten tuotteiden tun-
12134: kaipaavat tietoa tuotteiden ympäristölle haital- nuksen myöntiimiseksi.
12135: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
12136:
12137: Pirjo Ala-Kapee Iiris Hacklin Pentti Lahti-Nuuttila
12138: Lea Savolainen Jukka Gustafsson Saara-Maria Paakkinen
12139: Arja Alho
12140: 1988 vp. 275
12141:
12142: Toivomusaloite n:o 238
12143:
12144:
12145:
12146:
12147: Alaranta ym.: Kuntien yleisen kalleusluokituksen poistamisesta
12148:
12149:
12150:
12151: Eduskunnalle
12152:
12153: Maassamme on kaikkiaan 461 kuntaa. Kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12154: tien yleisessä kalleusluokituksessa, jonka valtio- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12155: neuvosto on viimeksi vahvistanut 10 päivänä muksen,
12156: joulukuuta 1987, on I luokassa 47 kuntaa ja
12157: II luokassa 414 kuntaa. Toisen kalleusluokan ettd hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12158: kunnissa kaikki palkkatulot ja eläkeläisten kuntien yleisen kalleus/uokituksen pois-
12159: eläkkeet ovat 2,4 prosenttia alhaisemmat kuin tamiseksi.
12160: I luokan kunnissa. Tällaista jakoa ei voida
12161: nykyaikana enää pitää perusteltuna.
12162:
12163: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
12164:
12165: Juhani Alaranta Tellervo Renko Kalevi Mattila
12166: 276 1988 vp.
12167:
12168: Toivomusaloite n:o 239
12169:
12170:
12171:
12172:
12173: Anttila ym.: Poliisin palvelujen turvaamisesta nimismiespiirien
12174: sisäisinä palveluina
12175:
12176:
12177: Eduskunnalle
12178:
12179: Sisäasiainministeriön hallinnonalalla ollaan tarkoitus toteuttaa puolen vuoden ajan, ja se
12180: voimakkaasti keskittämässä poliisin palveluja päättyy heinäkuussa. Samanlaiset kokeilut ovat
12181: laajoille yhteistoiminta-alueille. Yksi tällainen käynnissä myös Urjalan nimismiespiirin alueel-
12182: kokeilualue on parhaillaan Forssassa ja toinen la, jonka poliisipalvelut tulevat Valkeakoskelta
12183: Valkeakoskella. Forssan nimismiespiirin alueel- saakka.
12184: ta hoidetaan Forssasta käsin tällä hetkellä myös Poliisin asuminen ja vaikuttaminen koetaan
12185: Someron, Jokioisten, Humppilan, Ypäjän ja ihmisten turvallisuuskysymyksenä erittäin tär-
12186: Tammelan alueen poliisipalvelut. Jokioisilla ja keänä tekijänä. Siksi ei ole suinkaan yhdenteke-
12187: Somerolla on ainoastaan päiväsaikaan kello vää, säilytetäänkö nimismiespiireissä aikaisem-
12188: 8-16 työssä yksi toimistopoliisi, joka ottaa min olleet poliisit vai ei. Meillä ei voi olla varaa
12189: vastaan pikku tehtäviä ja samalla välittää kola- ihmisten turvallisuuden kustannuksella suorit-
12190: reista, murroista ym. tiedot Forssassa päivystä- taa kansantalouden säästöjä.
12191: välle poliisille. Forssassa päivystävät poliisit Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12192: partioivat kolmivuorotyössä. Tämän toiminnan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12193: suurimpana heikkoutena ovat pitkät matkat se- muksen,
12194: kä se, että alue ei välttämättä ole kaikille polii-
12195: seille ennestään tuttu, jolloin hälytyksen tulles- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12196: sa yhteistoiminta-alueen äärilaidalta saattaa ol- poliisipalvelujen turvaamiseksi kaikissa
12197: la vaikeuksia paikan löytämisessäkin. Tammi- nimismiespiireissä nimismiespiirin sisäi-
12198: kuussa 1988 aloitettu yhteistoimintakokeilu on sinä palveluina.
12199:
12200: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
12201:
12202: Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki
12203: Juhani Alaranta Ilkka Joenpalo
12204: 1988 vp. 277
12205:
12206: Toivomusaloite n:o 240
12207:
12208:
12209:
12210:
12211: Anttila ym.: Paloaseman rakentamisesta Somerolie
12212:
12213:
12214:
12215: Eduskunnalle
12216:
12217: Someron kunta on aloittamassa uuden palo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12218: aseman rakentamista nykyiselle tontille. Palo- valtionosuuden myöntämiseksi Some-
12219: aseman rakentamiskustannukset ovat 6 milj. ron kunnan uudelle paloasemalle palo-
12220: mk. Kunta hakee palosuojelurahastolta hank- suojelurahaston määrärahoista.
12221: keeseensa valtionosuutta.
12222: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12223: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12224: muksen,
12225: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
12226:
12227: Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki llkka Joenpalo
12228: 278 1988 vp.
12229:
12230: Toivomusaloite n:o 241
12231:
12232:
12233:
12234:
12235: Anttila ym.: Ympäristönsuojelun lainsäädännön soveltamisen
12236: tehostamisesta
12237:
12238:
12239: Eduskunnalle
12240:
12241: Maahamme perustettiin 1.10.1983 kokoo- tamisella samoin kuin vesien ja luonnon tervey-
12242: muksen ja sosiaalidemokraattien yhteistyönä dentilaa parantavilla toimenpiteillä. Melkoinen
12243: laajapohjainen ympäristöministeriö. Ympäris- osa ilmamme epäpuhtauksista, yli 80 OJo, on
12244: töministeriön perustamiselta odotettiin ympä- muualta tänne kulkeutunutta. Tässä tarkoituk-
12245: ristön tilaa parantavia toimenpiteitä. Käytän- sessa olisi ryhdyttävä kiireisesti toimenpiteisiin
12246: nössä kuitenkin ympäristöhallinto on tähän kansainvälisen yhteistyön aikaansaamiseksi nii-
12247: saakka askaroinut lähinnä kansallispuistojen den päästöjen vähentämiseksi, jotka tällä het-
12248: muodostamisessa, siis ympäristöämme museoi- kellä kulkeutuvat muualta Suomen ilmatilaan.
12249: den. Samanaikaisesti ympäristöhallintoon sää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12250: detyn lainsäädännön täytäntöönpano ja valvon- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12251: ta on jäänyt resurssien ohjautuessa muualle lä- muksen,
12252: hes kokonaan hoitamatta. Mm. lääninhallitus-
12253: ten ympäristönsuojeluosastoille jätetyt ilman- ettti hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
12254: suojeluilmoitukset, samoin kuin jätehuolto- piteisiin jo stitidettyjen ymptlristön tilaa
12255: suunnitelmat makaavat käsittelemättöminä. parantavien lakien ttiyttlntöönpanon te-
12256: Ympäristön tilan parantamisessa erittäin tärkeä hostamiseksi.
12257: tekijä on kuitenkin ilman epäpuhtauksien pois-
12258:
12259: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
12260:
12261: Sirkka-Liisa Anttila Seppo Kääriäinen
12262: Tellervo Renko Juhani Alaranta
12263: Einari Nieminen
12264: 1988 vp. 279
12265:
12266: Toivomusaloite n:o 242
12267:
12268:
12269:
12270:
12271: Apukka: Kuntien yleisten rahoitusavustusten lisäämisestä
12272:
12273:
12274:
12275: Eduskunnalle
12276:
12277: Syrjäisten alueiden kuntien talous on viime kennalliseen verotulojen täydennykseen ja on-
12278: vuosina voimakkaasti kiristynyt. Esimerkiksi kin pelättävissä, että määrärahan niukkuu-
12279: useilla Lapin vaikeassa taloudellisessa asemassa den vuoksi suunnitellaan jakoperusteiden
12280: olevilla kunnilla ainoa pelastus takavuosina on muuttamista taas syrjäseuduille epäedullisem-
12281: ollut ns. harkinnanvarainen rahoitusavustus. maksi. Mikäli harkinnanvaraisten rahoitus-
12282: Kuitenkin tämän määrärahan kehitys Lapin ja avustusten kehitys jatkuu Lapin kuntien osalta
12283: muiden syrjäalueiden kuntien osalta on ollut samanlaisena kuin se on ollut 1980-luvulla (run-
12284: huolestuttava. Vaikka määräraha 1980-luvulla saasta 20 %:sta 16 %:iin), tietää se monille kun-
12285: on noin nelinkertaistunut, on Lapin osuus ra- nille ylitsepääsemättömiä vaikeuksia.
12286: justi vähentynyt. Vuonna 1982 Lapin osuus ve- Ehdotankin eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
12287: rotulojen täydennyksestä oli 22 OJo, mutta v. vomuksen,
12288: 1987 enää vajaat 10%. Syrjäalueiden osuuden
12289: väheneminen on johtunut jakoperusteiden että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
12290: muuttamisesta harvaanasuttujen kuntien hä- menpiteisiin kuntien yleisten rahoitus-
12291: viöksi. avustusten lisäämiseksi ja niiden koh-
12292: Vuoden 1988 budjetissa rahoitusavustukset dentomiseksi nykyistä paremmin syrjäis-
12293: ovat markkamääräisestikin vähentyneet edel- ten taloudellisissa vaikeuksissa olevien
12294: lisestä vuodesta 8 milj. markalla. Kuluvana kuntien hyväksi.
12295: vuonna määräraha ei tule riittämään edes Ias-
12296: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
12297:
12298: Asko Apukka
12299: 280 1988 vp.
12300:
12301: Toivomusaloite n:o 243
12302:
12303:
12304:
12305:
12306: Astala ym.: Ympäristövaikutusten kansainvälisyydestä
12307:
12308:
12309:
12310: Eduskunnalle
12311: Ympäristöpolitiikkamme ja koko yhteiskun- globaaliseen ympäristöön. Tutkimuksen haas-
12312: tapolitiikkamme keskeiseksi tavoitteeksi on teena onkin kriteerien kehittäminen, joilla ym-
12313: otettava kansalaistemme hyvinvoinnin turvaa- päristöpolitiikkamme tuloksellisuutta voidaan
12314: minen siten, että ympäristön kuormitusta pyri- paremmin arvioida myös globaalisesta näkökul-
12315: tään jatkuvasti vähentämään sekä meillä että masta. On lisättävä maailmantalouteen liitty-
12316: muualla. vien vaikutussuhteiden erittelyä ja suunnattava
12317: Ympäristönsuojeluneuvosto on tehnyt aloit- tutkimusta niihin ympäristövaikutuksiin, joita
12318: teen, että ympäristön tilan seurannassa ja hait- suomalaisten tulojen käyttö, tuonti- ja vienti-
12319: tojen arvioinnissa ryhdytään kotimaan ohella kauppa, suomalaisten yritysten toiminta ulko-
12320: selvittämään myös sitä, mikä on Suomen koko- mailla ja kansainvälinen työnjako aiheuttavat.
12321: naisvaikutus globaaliseen ympäristöön. Neu- Kansainvälisessä yhteistyössä on ponnistelta-
12322: vosto on myös esittänyt, että ympäristötutki- va ympäristöongelmien ratkaisemiseksi niiden
12323: muksessa osoitetaan riittävästi voimavaroja sen syntypaikalla. Haittoja ja ongelmia ei saa siir-
12324: selvittämiseen, millä eri tavoin suomalaisten tää vähemmän kehittyneisiin maihin ja tulevai-
12325: tuotanto ja kulutus ovat sidoksissa maailman- suuteen.
12326: laajuiseen luonnonvarojen käyttöön ja ympä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12327: ristön kuormittamiseen jätteillä sekä mitä olisi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12328: tehtävissä tämän riippuvuuden vähentämiseksi muksen,
12329: ja luonnonvarojen ehtymisen ehkäisemiseksi.
12330: Ympäristönsuojeluneuvoston aloite on hyvin ettii hallitus ryhtyisi toimiin, joilla
12331: ajankohtainen. Ympäristövaikutukset ovat ene- ympiiristön tilan seurannassa ja haitto-
12332: nevässä määrin kansainvälistymässä. Se, miten jen arvioinnissa kotimaan ohella se/vite-
12333: me suomalaiset tuotamme ja kulutamme, ei täiin myös sitii, mikä on Suomen koko-
12334: kohdista vaikutuksiaan vain suomalaiseen luon- naisvaikutus globaaliseen ympiiristöön
12335: toon. Suomen talous on osa maailmantaloutta. ja joilla ympäristötutkimuksessa osoite-
12336: Päätöksemme ulottavat vaikutuksensa maan taan riittiiviisti voimavaroja sen selvittii-
12337: rajojen ulkopuolelle. miseen, millii tavoin suomalaisten tuo-
12338: Maamme luonnosta saatavat seurantatiedot tanto ja kulutus ovat sidoksissa maail-
12339: eivät pysty kuvaamaan sitä, mikä on suomalais- manlaajuiseen luonnonvarojen kiiyt-
12340: ten elintason ja elämäntavan kokonaisvaikutus töön ja ympiiristön kuormittamiseen.
12341:
12342: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
12343:
12344: Heli Astala Esko Helle
12345: Lauha Männistö Vappu Säilynoja
12346: Anna-Lösa Jokinen
12347: 1988 vp. 281
12348:
12349: Toivomusaloite n:o 244
12350:
12351:
12352:
12353:
12354: Backman ym.: Opiskelijoiden henkikirjoituskunnan vaihtamis-
12355: mahdollisuudesta
12356:
12357:
12358: Eduskunnalle
12359: Väestörekisterilain mukaan opiskelu katso- na on estynyt. Opiskelupaikkakunnalla opiske-
12360: taan tilapäiseksi poissaoJoksi kotipaikkakun- lijat eivät myöskään pysty osallistumaan kun-
12361: nalta. Opiskelijan kotipaikka on se kunta, jossa nalliseen päätöksentekoon.
12362: hän on asunut ennen opintojen alkua, yleensä Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
12363: hänen vanhempiensa kotipaikkakunta. Tämä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12364: johtaa siihen, että vaikka opiskelijat tuovat
12365: rahaa opiskelupaikkakunnalle, he eivät saa ettli hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12366: käyttää hyväkseen kaikkia kunnan tuottamia lainslilidlinn6n muuttamiseksi siten, ettli
12367: palveluja. Tämä korostuu erityisesti keskiasteen opiskelija voisi halutessaan vaihtaa hen-
12368: oppilaitosten kohdalla, joissa on läsnäolopak- kikirjansa opiskelupaikkakunnalle.
12369: ko. Kotipaikkakunnalla asioiminen virka-aika-
12370:
12371: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
12372:
12373: Jouni Backman Marja-Liisa Tykkyläinen Jukka Gustafsson
12374: Antti Kalliomäki Risto Ahonen Tuulikki Hämäläinen
12375: Kari Rajamäki
12376:
12377:
12378:
12379:
12380: 21 2804450
12381: 282 1988 vp.
12382:
12383: Toivomusaloite n:o 245
12384:
12385:
12386:
12387:
12388: Backman ym.: Maan hankkimisesta luonnonsuojelutarkoituksiin
12389:
12390:
12391:
12392: Eduskunnalle
12393:
12394: Kaikkia hyväksyttyjä luonnonsuojeluohjel- Luonnonsuojelualueiden hoitoon, rakennuk-
12395: mia ei ole voitu toteuttaa riittämättömien talou- siin, polkuihin ja teihin sekä opastukseen ja val-
12396: dellisten resurssien johdosta. Ympäristöminis- vontaan on saatava myös huomattavasti enem-
12397: teriöllä ei ole ollut riittävästi varoja maa-aluei- män voimavaroja kuin tähän asti.
12398: den hankintaan. Tilannetta on vaikeuttanut Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
12399: myös luonnonsuojelualueiden hankinnassa ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12400: hoidossa tarvittavan henkilöstön vähäinen
12401: määrä. että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
12402: Luonnonsuojelualueiden hankintaan tarvit- ja menoarvion laadinnan yhteydessä
12403: taisiin vuosittain noin 70 miljoonaa markkaa. ryhtyisi toimiin, jotta luonnonsuojelu-
12404: Tarve ei vähene ainakaan seuraavien kymme- lain velvoitteet luonnonsuojelualueiden
12405: nen vuoden aikana. Vuoden 1988 tulo- ja meno- hankkimiseksi toteutettaisiin.
12406: arviossa on varattu luonnonsuojelualueiden
12407: hankintaan 45 miljoonaa markkaa.
12408:
12409: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
12410:
12411: Jouni Backman Marja-Liisa Tykkyläinen Jukka Gustafsson
12412: Antti Kalliomäki Risto Ahonen Tuulikki Hämäläinen
12413: 1988 rd. 283
12414:
12415: Hemställningsmotion nr 246
12416:
12417:
12418:
12419:
12420: Björkstrand m.fl.: Om restaurering av sjöar i Terjärv
12421:
12422:
12423:
12424: Till Riksdagen
12425:
12426: Genom omfattande arbetsinsatser av frivilli- ringen av sjöarna i Terjärv kunde senare kom-
12427: ga och föreningar har man lyckats restaurera ma till användning vid liknande projekt i andra
12428: några sjöar i Terjärv i Kronoby kommun. Sjö- delar av landet.
12429: arna höll helt på att växa igen. Till de räddade Med hänvisning till ovanstående föreslår vi
12430: sjöarna hör t.ex. Heimsjön, berömd för sin att riksdagen måtte hemställa
12431: skönhet, Kortjärvi sjö och Lotas sjö, medan
12432: t.ex. Rekijärvisjön, Svartsjön och Gåsvattnet att regeringen vidtar åtgärder jör att
12433: fortfarande väntar på åtgärder. En verklig stor- arbetet med att restaurera sjöar i Terjärv
12434: satsning har man gjort för att rädda Kaitsjön, kunde jortsätta och att erjarenheterna
12435: bl.a. genom att betala ut ersättningar för att av arbetet skulle kunna utnyttjas vid lik-
12436: man skulle kunna höja vattenståndet i sjön. nande projekt på andra hå/1 i /andet.
12437: De erfarenheter som man gör vid restaure-
12438:
12439: Helsingfors den 5 februari 1988
12440:
12441: Gustav Björkstrand Håkan Nordman Håkan Malm
12442: Boris Renlund Ingvar S. Melin Elisabeth Rehn
12443: 284 1988 vp.
12444:
12445: Toivomusaloite n:o 246 Suomennos
12446:
12447:
12448:
12449:
12450: Björkstrand ym.: Teerijärvellä sijaitsevien järvien kunnostami-
12451: sesta
12452:
12453:
12454: Eduskunnalle
12455:
12456: Vapaaehtoisten ja yhdistysten suurien pon- villa kokemuksilla voisi myöhemmin olla käyt-
12457: nistusten avulla on Kruunupyyn kunnan Teeri- töä vastaavissa hankkeissa maan muissa osissa.
12458: järvellä onnistuttu kunnostamaan joitakin jär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12459: viä. Järvet olivat kasvamassa täysin umpeen. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12460: Pelastettuja järviä ovat esim. kauneudestaan muksen,
12461: kuuluisa Heimsjön, Kortjärvi ja Lotas, kun
12462: taas esim. Rekijärvi, Svartsjön ja Gåsvattnet että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12463: odottavat edelleen toimenpiteitä. Kaitsjön-jär- järvien kunnostamisen jatkamiseksi
12464: ven pelastamiseksi on tehty todella suuri panos- Teerijärvellä ja että työstä saatavia ko-
12465: tus mm. maksamalla korvauksia vedenpinnan kemuksia voitaisiin käyttää hyväksi vas-
12466: kohottamiseksi järvessä. taavissa hankkeissa muualla maassa.
12467: Järvien kunnostamisesta Teerijärvellä saata-
12468:
12469: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
12470:
12471: Gustav Björkstrand Håkan Nordman Håkan Malm
12472: Boris Renlund Ingvar S. Melin Elisabeth Rehn
12473: 1988 vp. 285
12474:
12475: Toivomusaloite n:o 247
12476:
12477:
12478:
12479:
12480: Elo: Määrärahasta yhdysvesijohdon ja siirtoviemärin rakenta-
12481: miseksi välille Söörmarkku-Noormarkun keskusta
12482:
12483:
12484: Eduskunnalle
12485:
12486: Noormarkun kunta esittää, että valtion vuo- se on hankkeena hyväksytty valtion vesihuolto-
12487: den 1989 tulo- ja menoarvioon varattaisiin mää- työksi. Kustannusarvio on noin 2,3 mmk, josta
12488: rärahat seuraavien kunnan kannalta tärkeiksi valtion osuus noin 60 OJo. Hanke sisältyy Turun
12489: koettujen hankkeiden toteuttamiseksi: ja Porin läänin toimintasuunnitelmaan vuosille
12490: Yhdysvesijohdon ja siirtoviemärin rakenta- 1989-1990.
12491: minen välille Söörmarkku-Noormarkun kes- Noormarkun kunta on esittänyt, että valtion
12492: kusta. vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon varattaisiin
12493: Tavoitteena on noin 300 söörmarkkulaisen 1,4 mmk:n suuruinen määräraha yhdysvesijoh-
12494: raakavedentarpeen turvaaminen liittämällä ky- don ja siirtoviemärin rakentamista varten välille
12495: län nykyinen vesijohtoverkosto rakennettavalla Söörmarkku-Noormarkun keskusta.
12496: yhdysjohdolla kunnan keskustan verkostoon. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
12497: Nykyinen veden laatu Söörmarkussa ei ole riit- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12498: tävän hyvä. Rakentamalla samalla siirtoviemäri
12499: voitaisiin jätevedet puhdistaa nykyisen pien- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12500: puhdistamon sijasta keskitetysti kunnan kes- määrärahan varaamiseksi valtion vuo-
12501: kuspuhdistamolla. den 1989 tulo- ja menoarvioesitykseen
12502: Tampereen vesi- ja ympäristöpiiri on ilmoit- yhdysvesijohdon ja siirtoviemärin ra-
12503: tanut esittävänsä hanketta valtion vuoden 1989 kentamista varten välille Söörmark-
12504: budjettiin ja on esittänyt sitä jo aiemminkin, ja ku-Noormarkku.
12505: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
12506:
12507: Mikko Elo
12508: 286 1988 vp.
12509:
12510: Toivomusaloite n:o 248
12511:
12512:
12513:
12514:
12515: Elo: Kalaportaiden rakentamisesta Harjavallan, Kelsin ja Äetsän
12516: voimalaitoksiin
12517:
12518:
12519: Eduskunnalle
12520:
12521: Kokemäenjoen varren kunnissa ja kaupun- se ei ole koskaan toiminut. Vaelluskalojen nou-
12522: geissa sekä keskisessä Satakunnassa on jo pit- su padon yläpuolelle saataisiin aikaan rakenta-
12523: kään tiedostettu Kokemäenjoen keskeinen ase- malla kalaporras. Ensimmäisessä vaiheessa ka-
12524: ma kansalaisten virkistyskohteena. Joen virkis- laporras tulisi rakentaa Harjavallan voimalai-
12525: tyskäyttömahdollisuudet ovat ratkaisevasti li- tokseen ja sen jälkeen Kolsin voimalaitokseen
12526: sääntyneet, koska joen veden laatu on huomat- ja edelleen Äetsän voimalaitokseen. Kalaportai-
12527: tavasti puhdistunut 1970- ja 1980-luvuilla. den rakentamisella olisi myös huomattava työl-
12528: Monet alueen kunnat ovat laatineet Koke- listävä vaikutus kuntien varsin suuriin työttö-
12529: mäenjoen moninaiskäyttösuunnitelmia tai mui- myyslukuihin. Kaikkein oleellisin hyöty asiasta
12530: ta vastaavia suunnitelmia. Muun muassa Harja- kuitenkin saataisiin koko maakunnan ja myös
12531: vallan kaupungissa tällainen suunnitelma on osittain Pirkanmaan asukkaille virkistyskalas-
12532: hyväksytty vuonna 1980. Myös Satakunnan tuksen muodossa.
12533: seutukaavaliitto on yksinään tai yhdessä mui- Monen kunnan ja kaupungin osalta joki on
12534: den kuntien kanssa selvitellyt Kokemäenjoen ainut vesistö kunnan alueella. Kalastusmahdol-
12535: virkistyskäyttömahdollisuuksia. Yleinen toivo- lisuuksien parantaminen on tärkeä osa joen vir-
12536: mus yhdeksi virkistyskäyttömuodoksi on va- kistyskäytön parantamisessa. Kalastusjärjeste-
12537: paa-ajan kalastus myös Harjavallan voimalai- lyissä tarvitaan aikanaan myös ylikunnallista
12538: toksen yläpuolisilla vesialueilla. toimintaa kalanistutustoiminnan käynnistämi-
12539: Joen veden laadun puhdistuminen on mah- sessä ja kalakantojen hoitamisessa. Vaelluska-
12540: dollistanut entistä paremmin eri kalalajien viih- lakantojen lisääminen joessa ja niiden kulku-
12541: tymisen joessa. Joen alaosassa on jo vuosia suo- mahdollisuuksien parantaminen kalaportailla
12542: ritettu merkittävää istutustoimintaa Harjaval- tulisivat myös osaltaan parantamaan ammatti-
12543: lan voimalaitoksen alapuolelle. Istutuksia ovat kalastajien saaliita Porin edustan merialueilta.
12544: suorittaneet muun muassa Satakunnan meritai- Lisäksi viittaamme aikaisemmilta vuosilta saa-
12545: mentoimikunta sekä Riista- ja kalatalouden tut- tuihin myönteisiin kokemuksiin Vantaanjoen
12546: kimuslaitos. Samoin on suoritettu velvoiteistu- kalaportaiden osalta.
12547: tuksia kuntien ja teollisuuden toimesta. Istutuk- Kalakantojen elvyttämisellä ja virkistysmah-
12548: set ovat käsittäneet merilohen vaelluspoikasia, dollisuuksien parantamisella saadaan Koke-
12549: meritaimenia, vaellussiikaa ja kuhaa. Joen mäenjoesta kansalaisille houkutteleva ja eri
12550: alaosaan on näin ollen saatu hyvä ja monipuoli- kuntia ja kunnanosia yhdistävä tekijä varsin vä-
12551: nen kalakanta. hin kustannuksin saatavaan hyötyyn nähden.
12552: Vaelluskaloista saadun selvityksen mukaan Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
12553: jokeen nousevat kutemaan merilohi, vaellussii- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12554: ka ja meritaimen. Vaelluskalat eivät kuitenkaan
12555: voi nousta Harjavallan voimalaitoksen yläpuo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12556: lelle jokeen, koska voimalaitoksessa ei ole kala- kalaportaiden rakentamiseksi Harjaval-
12557: porrasta. Voimalaitoksessa on kalahissi, mutta lan, Kelsin ja Aetsän voimalaitoksiin.
12558:
12559: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
12560:
12561: Mikko Elo
12562: 1988 vp. 287
12563:
12564: Toivomusaloite n:o 249
12565:
12566:
12567:
12568:
12569: Fred: Selvityksen tekemisestä kuntien veroäyrin hintaerojen ta-
12570: saamiseksi
12571:
12572:
12573: Eduskunnalle
12574:
12575: Vaasan läänin keskimääräinen asukaskohtai- vät vuoden 1987 satovahingot seurannaisvaiku-
12576: nen äyrimäärä on kolmanneksi alhaisin maas- tuksineen.
12577: samme. Vaasan läänin kuntien veroäyrin keski- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit-
12578: hinta on valtakunnan korkein, 1,24 penniä yli taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12579: maan keskihinnan. Valtion vuoden 1988 tulo-
12580: ja menoarviossa kuntien yleisten rahoitusavus- että hallitus selvittäisi toimenpiteet,
12581: tusten määrärahaa vähennettiin kahdeksalla joilla kuntien veroäyrin hintaeroja ny-
12582: miljoonalla markalla. Sen vaikutus avustusta kyistä voimakkaammin tasataan mm.
12583: saaneiden kuntien äyrihintaan oli Vaasan lää- verotulojen täydennysjärjestelmää te-
12584: nissä vuonna 1987 0,1-10,3 penniä. hostamalla, tasausrajoja nostaen ja
12585: Talousarviolainat vuonna 1986 Vaasan lää- kuntien yleisiä rahoitusmäärärahoja li-
12586: nissä olivat 3 400 mk/asukas ja velanhoitokus- säten sekä otetaan huomioon kantoky-
12587: tannukset vastaavasti 2,5 penniä äyriltä, mikä kyluokituksessa keskeisimpänä tekijänä
12588: on lääneistä korkein. Veronmaksajien määrän asukaskohtainen äyrimäärä ja äyrihinta
12589: kehitys on läänin viime vuosien epäedullisen sekä pyritään valtionosuusjärjestelmäs-
12590: väestö- ja työllisyyskehityksen johdosta voi- sä kokonaiskatteellisuuteen ja huomioi-
12591: makkaasti heikentynyt. Sitä edelleen heikentä- maan kantokyvyssä olevat erot.
12592:
12593: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
12594:
12595: Jorma Fred
12596: 288 1988 vp.
12597:
12598: Toivomusaloite n:o 250
12599:
12600:
12601:
12602:
12603: Hacklin ym.: Ympäristötietouden lisäämisestä pien- ja keski-
12604: suuressa teollisuudessa
12605:
12606:
12607: Eduskunnalle
12608:
12609: Pieni- ja keskisuuri teollisuus on merkittävä palkata erikseen henkilökuntaa perehtymään
12610: työllistäjä. Yritysten syntyä tuetaan sekä val- ao. asioihin, eikä konsulttien käyttökään ole
12611: tion että kuntien toimin. Yrittäjille järjestetään usein taloudellisesti mahdollista.
12612: monenlaista perehdyttämiskoulutusta yrityksen Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
12613: toimintaan liittyvissä asioissa. Ympäristöasiat toivomuksen,
12614: eivät kuitenkaan vielä kuulu koulutuksen pii-
12615: riin. Monet pienetkin yritykset voivat tietämät- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
12616: tään aiheuttaa ympäristöhaittoja, jotka olisi kampanjan järjestämiseksi pien- ja kes-
12617: ajoissa tehdyllä suunnittelulla voitu välttää. kisuuren teollisuuden ympäristötietou-
12618: Pienten ja keskisuurten yritysten omistajilta den lisäämiseksi sekä perehdyttämiskou-
12619: puuttuu tietoa ja tiedonsaantimahdollisuuksia lutuksen aikaansaamiseksi ympäristö-
12620: ympäristöasioissa. Heillä ei ole mahdollisuuksia asioissa.
12621:
12622: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
12623:
12624: Iiris Hacklin Tuula Paavilainen Dkka Joenpalo
12625: Timo Roos Riitta Myller Pirjo Ala-Kapee
12626: Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Uosukainen Sinikka Mönkäre
12627: Matti Väbänäkki
12628: 1988 vp. 289
12629:
12630: Toivomusaloite n:o 251
12631:
12632:
12633:
12634:
12635: Hacklin ym.: Jätemassojen hyötykäytön tehostamisesta
12636:
12637:
12638:
12639: Eduskunnalle
12640:
12641: Suurteollisuuden toiminta synnyttää suuria suurten jätemassojen läjittämisestä aiheutuvat
12642: jätemassakasoja, joista aiheutuu sekä maise- ongelmat pystytään ratkaisemaan.
12643: mallisia että ympäristöllisiä haittoja. Tällaisia Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
12644: läjittämällä syntyneitä suuria jätekasoja muo- toivomuksen,
12645: dostuu mm. tuhkajätteestä, pastajätteestä, siis-
12646: tausmassajätteestä ja nollakuitulietteestä. Tek- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
12647: niset keinot ja mahdollisuudet jätteiden hyöty- läjitettyjen suurten jiitemassojen hyöty-
12648: käyttöön ovat viime vuosina suuresti kehitty- käytön tutkimisen nopeuttamiseksi sekä
12649: neet. On saavutettavissa kansantaloudellista, niiden aiheuttamien ympäristöllisten ja
12650: ympäristöllistä ja maisemallista hyötyä, mikäli maisemallisten haittojen poistamiseksi.
12651:
12652: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
12653:
12654: Iiris Hacklin Tuula Paavilainen Dkka Joenpalo
12655: Timo Roos Riitta Myller Rötta Uosukainen
12656: Sinikka Mönkäre Matti Väbänäkki Pentti Lahti-Nuuttila
12657: Pirjo Ala..Kapee
12658: 290 1988 vp.
12659:
12660: Toivomusaloite n:o 252
12661:
12662:
12663:
12664:
12665: Hautala ym.: lhmissuhde- ja vapaaehtoistoiminnan lautakuntien
12666: perustamisesta kuntiin
12667:
12668:
12669: Eduskunnalle
12670:
12671: Suomalainen yhteisö on käynyt läpi voimak- sevää ihmissuhdetyötä, jota nyt tarvittaisiin,
12672: kaan muutoksen agraariyhteiskunnasta urbaa- eivät sosiaali- tai muut viranomaiset pysty hoi-
12673: niseen, ja se on juuriltaan reväisty rakennemuu- tamaan. Tarvitaan kansalaisten omatoimisuut-
12674: toksen paineessa. Vanha suomalainen taikoo- ta ja yhteisvastuuta, todellisen suomalaisen tal-
12675: henki on kuollut kaupunkimaisissa asuin- koohengen elvyttämistä. Tällaista kansalais-
12676: yhteisöissä, joissa lähinaapuriakaan tuskin tun- ten omatoimisuutta kunnissa voisi vauhdittaa
12677: netaan. Useissa sosiologisissa tutkimuksissa vapaaehtoinen ihmissuhde- ja vapaaehtoistyön
12678: on toistunut se havainto, että suomalainen on lautakunta. Sen tehtävänä olisi kannustaa ja
12679: itsenäisempi ja yhteistyöhaluttomampi ja -ky- ideoida kaupunginosien ja kyläkuntien tasolla
12680: vyttömämpi kuin muut kansallisuudet. Hän on vapaaehtoisryhmiä organisoimaan yhteisön so-
12681: myös yksinäisempi kuin ihminen ehkä missään siaalisia suhteita ja keskinäistä pienimuotoista
12682: muualla. Työajan lyhentäminen ja paine työssä toinen toisensa auttamista asioissa, jotka eivät
12683: estää ihmissuhteiden hoitamisen ja uusien muo- kuulu kunnan sosiaalitoimen piiriin, sekä etsi-
12684: dostumisen työyhteisöissä. Työttömyyden tai mään yksinäisiä ja luomaan ihmiskontakteja ja
12685: työkyvyttömyyden vuoksi työelämästä syrjään lisäämään yleistä viihtyvyyttä. Niin vieraalta
12686: siirtyminen katkaisee työpaikalla muodostuneet kuin ajatus ensi alkuun saattaa tuntuakin kai-
12687: ihmissuhteet. Kun jo kolmasosa sairaseläkkeel- ken valmiina odottamaan tottuneista kansalai-
12688: le siirtymisistä on tapahtunut mielenterveyson- sista, saattaisi tällaisen lautakunnan perustami-
12689: gelmien vuoksi, on oletettavissa yhä useampien nen kuntiin panna ihmiset ajattelemaan suoraa
12690: joutuminen syrjään syystä, ettei kestä painetta. ja omatoimista vaikutusmahdollisuuttaan yh-
12691: Vieraantumisen ja yksinäisyyden seuraukset teisönsä rakentamisessa ja kehittämisessä.
12692: puolestaan näkyvät tilastoissa: meillä on ky- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
12693: seenalainen johtoasema itsemurhissa, rauhoit- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12694: tavien lääkkeiden ja alkoholin väärinkäytössä muksen,
12695: sekä mielenterveysongelmaisten määrässä ja vä-
12696: kivallassa. Tilastoja siitä ei ole, miten tämä hen- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12697: kinen pahoinvointi mahdollisesti on vaikutta- vapaaehtoisten, kuntalaisten omatoimi-
12698: nut suomalaisten sairastavuuteen yleensä, on- suutta ja yhteisvastuuta kannustavien
12699: han ihminen psykosomaattinen kokonaisuus. ihmissuhde- ja vapaaehtoistyön lauta-
12700: Tiedetään vain, että suomalaisten miesten kuol- kuntien aikaansaamiseksi kuntiin ja
12701: leisuus ja sairastavuus on korkeampi kuin muis- edistäisi siten positiivisen asenteen syn-
12702: sa teollisuusmaissa. Tässä pelkistettynä suoma- tymistä vapaaehtoistoimintaa ja yhteis-
12703: laisen yhteisön taustaongelmat. vastuuta kohtaan kansalaisten keskuu-
12704: Sitä lähi- ja lähimmäistyötä ja ennaltaehkäi- dessa.
12705: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
12706:
12707: Sauli Hautala Jorma Fred
12708: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren
12709: 1988 vp. 291
12710:
12711: Toivomusaloite n:o 253
12712:
12713:
12714:
12715:
12716: Hurskainen-Leppänen ym.: Troolikalastuksen kieltämisestä Sai-
12717: maalla
12718:
12719:
12720: Eduskunnalle
12721:
12722: Saimaa on kalaisa vesistö. Saimaa on pääosin asukkaiden kalastusmahdollisuuksia. Jo nyt on
12723: matala, kuten useimmat maamme vesistöt. Sai- huomattavissa useiden kalakantojen pienene-
12724: maa matalikkoineen ja kapeikkoineen on hyvin mistä Saimaalla.
12725: haavoittuva vesistö. Kansalaisten virkistyskäy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12726: tössä on Saimaa yksi maamme suosituimmista nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12727: järvistä. Vuosisatojen ajan ovat kalastajat, ran- muksen,
12728: tojen asukkaat ja kesäasukkaat saaneet kalas-
12729: taa Saimaalla saaden myös kohtalaisia kalasaa- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
12730: liita. Tänä päivänä Saimaalla harjoitetaan piteisiin kalakantoja hävittävän trooli-
12731: troolikalastusta, ja se on uhkaamassa sekä kalastuksen lopettamiseksi Saimaalla.
12732: usean kalastajan elinkeinoa että myös rantojen
12733:
12734: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
12735:
12736: Sinikka Hurskainen-Leppänen Ilkka Joenpalo
12737: Urpo Leppänen Sinikka Mönkäre
12738: Matti Vähänäkki
12739: 292 1988 vp.
12740:
12741: Toivomusaloite n:o 254
12742:
12743:
12744:
12745:
12746: Hurskainen-Leppänen ym.: Öljy- ja myrkkykuljetusten lopetta-
12747: misesta Saimaalla
12748:
12749:
12750: Eduskunnalle
12751:
12752: Saimaa on maamme kauneimpia vesistöjä. muita myrkkyaineiden kuljetuksia suorittaa
12753: Saimaan vesi on vielä puhdasta. Saimaa on kui- Saimaalla.
12754: tenkin hyvin haavoittuva vesistö, sillä pääasias- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12755: sa se on hyvin matala, kuten useimmat maam- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12756: me vesistöt. Saimaalla on vilkas vesiliikenne. muksen,
12757: Henkilö- ja tavaraliikenteen lisäksi kuljetetaan
12758: Saimaalla vuosittain suuret määrät öljyä ja eri- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
12759: laisia myrkkyjä. Saimaa matalikkoineen ja ka- piteisiin, joilla estettäisiin luonnolle ja
12760: peikkoineen on haavoittuva, joten vesistön vesisUJlle vaaralliset öljyn ja myrkkyai-
12761: tulevaisuuden turvaamiseksi ei pitäisi öljy- ja neiden kuljetukset Saimaalla.
12762:
12763: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
12764:
12765: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jussi Ranta Jukka Roos
12766: Jukka Gustafsson Markus Aaltonen Riitta Uosukainen
12767: Urpo Leppänen Sinikka Mönkäre Matti Vähänäkki
12768: 1988 vp. 293
12769:
12770: Toivomusaloite n:o 255
12771:
12772:
12773:
12774:
12775: Huuhtanen ym.: Telkkämäen kaskimaisema-alueen toteuttami-
12776: sesta Kaavissa
12777:
12778:
12779: Eduskunnalle
12780:
12781: Ympäristöministeriössä on vireillä asetuksen matkailun kehittymistä Kaavin kunnassa ja toi-
12782: laatiminen Telkkämäen luonnonsuojelualuees- si alueelle uusia pysyviä työpaikkoja.
12783: ta. Kaavin kunta on antanut lausunnon ympä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12784: ristöministeriölle huhtikuussa 1986. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12785: Kysymyksessä on metsähallituksen toteutet- muksen,
12786: tava hanke. Kaavin kunta on esittänyt metsä-
12787: hallitukselle, että se anoisi työllisyysvaroja pit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12788: käaikaistyöttömien työllistämiseksi alueen ra- Telkkämäen kaskimaisema-alueen to-
12789: kentamisessa. teuttamiseksi Kaavissa.
12790: Kaskimaisema-alueen toteutuminen edistäisi
12791:
12792: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
12793:
12794: Jorma Huuhtanen Kalle Röntynen
12795: 294 1988 vp.
12796:
12797: Toivomusaloite n:o 256
12798:
12799:
12800:
12801:
12802: Ikonen ym.: Konneveden ja Luhangan kantokykyluokan alen-
12803: tamisesta
12804:
12805:
12806: Eduskunnalle
12807:
12808: Keski-Suomen kunnista suurin osa jää useim- maa kuvaavat tunnusluvut ovat huonompia
12809: missa kunnan vaurautta ja vakavaraisuutta mit- kuin ensimmäisen kantokykyluokan kuntien
12810: taavissa tekijöissä jälkeen kantokykyluokkansa keskiarvot.
12811: keskiarvoista. Luhangan kunta saa myös verotulojen täy-
12812: Keski-Suomen kunnat ovat koko maan toi- dennystä. Kunnan rahoitusasema on heikko.
12813: seksi velkaisimpia Ahvenanmaan jälkeen; lai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
12814: nanotto asukasta kohden on suuri. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12815: Konneveden ja Luhangan kuntien kantoky-
12816: kyluokka tulisi laskea vuonna 1989 2:sta 1:een. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12817: Konneveden kunnan asukaskohtainen vero- Konneveden ja Luhangan kuntien kan-
12818: äyrimäärä jää verotulojen täydennyksen ala- tokykyluokan muuttamiseksi 2:sta
12819: puolelle. Terveys-, sosiaali- ja koulutusmenot l:een.
12820: ovat korkeat. Myös muut kunnan rahoitusase-
12821:
12822: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
12823:
12824: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen
12825: Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen
12826: 1988 vp. 295
12827:
12828: Toivomusaloite n:o 257
12829:
12830:
12831:
12832:
12833: lsohookana-Asunmaa ym.: Katumaksulain uudistamisesta
12834:
12835:
12836:
12837: Eduskunnalle
12838:
12839: Voimassa oleva katumaksulaki kohtelee set maksuerot ovat liian suuret. Luokkien väli-
12840: vuonna 1986 tehdyn uudistuksenkin jälkeen yhä sen porrastuksen lievennys olisi välttämätöntä
12841: kansalaisia epäoikeudenmukaisesti. Mm. kir- toteuttaa.
12842: konkylien taajamissa saattaa paikallistie tulla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12843: luokitelluksi ensimmäiseen luokkaan. Tämän nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12844: tien varrella asuva joutuu näin ollen maksa- muksen,
12845: maan huomattavasti korkeampaa katumaksua
12846: kuin vähän kauempana asuva, joka kulkee ko. että hallitus ryhtyisi pikaisesti uudis-
12847: paikallistielle sivutietä pitkin. Näin naapurukset tamaan katumaksulakia niin, ettei koh-
12848: joutuvat eriarvoiseen asemaan, eikä tämä voi tuuttomia epäoikeudenmukaisuuksia
12849: olla lain tarkoitus. Kadun laadulla onkin liiaksi pääse enää syntymään.
12850: maksua ohjaava merkitys. Myös luokkien väli-
12851:
12852: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
12853:
12854: Tytti Isobookana-Asunmaa Juhani Alaranta Aapo Saari
12855: Tellervo Renko Pauli Saapunki Annikki Koistinen
12856: Jorma Huuhtanen Eino Siuruainen Seppo Pelttari
12857: 296 1988 vp.
12858:
12859: Toivomusaloite u:o 258
12860:
12861:
12862:
12863:
12864: Jokiniemi ym.: Kuntien yleisiin rahoitusavustuksiin tarvittavien
12865: määrärahojen riittävyydestä
12866:
12867:
12868: Eduskunnalle
12869:
12870: Tulo- ja menoarviossa on määräraha kuntien jo vuodelle 1988 korotusta. Vuoden 1989 bud-
12871: yleisistä rahoitusavustuksista annetussa laissa jettiin tulisi saada ko. tarkoitukseen 350 mmk:n
12872: tarkoitettuun verotulojen täydennykseen ja har- määräraha.
12873: kinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin. Määrära- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12874: han markkamääräinen kehitys on kääntynyt nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12875: laskuun (v. 1985--88: 213, 288, 288 ja 280 muksen,
12876: mmk). Vuoden 1988 budjetissa on 280 mmk:n
12877: määräraha, joka ei riitä edes verotulojen täy- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12878: dennykseen, saatikka sitten harkinnanvaraisiin tarpeellisen rahoituksen jlirjestlimiseksi
12879: avustuksiin. Syksyn lisäbudjettiin pitäisi saada kuntien yleisiin rahoitusavustuksiin.
12880:
12881: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
12882:
12883: Esko Jokiniemi Eeva Turunen
12884: Matti Väistö Pekka Puska
12885: Kerttu Törnqvist
12886: 1988 vp. 297
12887:
12888: Toivomusaloite n:o 259
12889:
12890:
12891:
12892:
12893: Juhantalo ym.: Kunnallisen itsehallinnon vahvistamisesta
12894:
12895:
12896:
12897:
12898: Eduskunnalle
12899:
12900: Viime vuosikymmeninä valtio on siirtänyt yrittävät selviytyä lisäämällä jo ennestään kor-
12901: suuren joukon uusia tehtäviä kuntien hoidet- keaa lainamääräänsä. Tiedot ovat hälyttäviä,
12902: tavaksi. Lähes kaikki hyvinvointiyhteiskun- sillä viime vuonna äyrinhintaa nosti 79 kuntaa
12903: nan tehtävät ovat kuntien hoidossa. Kunnissa ja edellisenäkin vuonna 56 kuntaa. Kaikkiaan
12904: päätöksenteko onkin lähempänä kansalaisia 84 kunnassa äyrinhinta on jo 18,00 penniä tai
12905: ja kuntien hallinto on selvästi valtion hallin- korkeampi. Kunnallisen veroäyrin hinnan raju
12906: toa joustavampaa ja nopeampaa. Tehtävien, vaihtelu eri kunnissa on suurin yksittäinen kan-
12907: henkilökunnan ja organisaatioiden kasvu sekä salaisten eriarvoisuutta aiheuttava tekijä.
12908: erityisesti tehtävien suorittamiseen liittyvän Kapeisiin sektoreihin jakautuva valtionapu-
12909: normiston lisääntyminen ovat kuitenkin tuo- järjestelmä on yksi ongelmia aiheuttava raken-
12910: neet byrokratian ongelmat myös kuntien toi- ne kuntien taloudenpidossa. Siirtyminen ns. va-
12911: mintaan. paakuntajärjestelmään auttaisi tässä lähinnä
12912: Valtion virkakoneisto on säilyttänyt holhoa- suuria ja voimakkaita kuntia.
12913: van asenteen kuntiin päin tehtävien painopis- Kuntien erilaisuuden vuoksi valtion on huo-
12914: teen siirtymisestä huolimatta. Kuntien toimin- lehdittava, että kaikille kunnille taataan yhtäläi-
12915: taa palvelujen järjestämisessä säädellään yksi- set voimavarat peruspalvelujen järjestämiseen.
12916: tyiskohtaisin, usein kaavamaisin normein, jot- Tämä on mahdollista kehittämällä kolmijakois-
12917: ka eivät tunnusta kuntien erilaisia taloudellisia, ta valtionosuusjärjestelmää seuraavasti:
12918: väestöpohjallisia tai muita eroja. Hyvää tar- - Valtionosuus- ja -avustusjärjestelmiä on
12919: koittavasta lainsäädännöstä voi tulla myös yksinkertaistettava kustannusperusteisista las-
12920: taakka, ellei normistoon sisällytetä riittävää kennallisiksi. Laskennallista valtionosuutta
12921: joustavuutta ja poikkeamismahdollisuuksia. määrättäessä yksikkökustannuksista ja talou-
12922: Kunta ja kuntalaiset voisivat monissa tapauk- dellisesta kantokyvystä johtuvat erot on otetta-
12923: sissa parhaiten päättää omasta organisaatios- va huomioon;
12924: taan ja palvelujen järjestämisestä. Esimerkiksi - on kehitettävä nykyistä verotulojen täy-
12925: sopii vaikkapa kunnallisten lautakuntien mää- dennysjärjestelmää, jonka avulla vahvistetaan
12926: rä, koko ja tehtävienjako. heikoimmassa asemassa olevien kuntien vero-
12927: Kuntien taloudellisia ongelmia kuvaavat tie- pohjaa, ja
12928: dot kuntien vuoden 1988 talousarvioiden tasa- - suurimmille hallinnon aloille tarvitaan
12929: painottamisesta: äyrinhintaa jouduttiin nosta- erityinen tasausjärjestelmä silloin, kun yksikkö-
12930: maan 81 kunnassa. Näistä 17 on kaupunkeja ja kustannukset ovat poikkeuksellisen korkeita.
12931: 64 muita kuntia. Selvästi suurempaankin koro- Kunnallinen itsehallinto sekä kuntien oikeus
12932: tusmäärään olisi ollut paineita, mutta kunnat määrätä taloudestaan ja toiminnoistaan on
12933:
12934:
12935:
12936: 22 2804450
12937: 298 1988 vp. - TA n:o 259
12938:
12939: arvokas demokratian elementti. Tätä elementtiä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12940: tulee varjella ja vahvistaa valtion holhousta vä- kunnallisen itsehallinnon kehittämiseksi
12941: hentämällä, tekemällä säädöksistä nykyistä kuntien holhousta vähentämällä, yksin-
12942: joustavampia ja turvaamalla erilaisissa kunnis- kertaistamallakuntien toimintaa koske-
12943: sa mahdollisimman tasaiset taloudelliset kehit- vaa säädöstöä ja tasaomalla kuntien ta-
12944: tämisedellytykset. loudellisia toimintaedellytyksiä.
12945: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
12946: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12947:
12948: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
12949:
12950: Kauko Juhantalo Tytti lsohookana-Asunmaa Mauri Pekkarinen
12951: Matti Maijala Taisto Tähkämaa Einari Nieminen
12952: Pauli Saapunki Kalevi Mattila Hannu Tenhiälä
12953: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Kauko Heikkinen Jukka Vihriälä
12954: Marjatta Väänänen Timo Kietäväinen Pirkko Ikonen
12955: Juhani Alaranta Seppo Pelttari Pekka Puska
12956: Kalle Röntynen Matti Väistö Kimmo Sarapää
12957: Heikki Kokko Johannes Virolainen Juho Sillanpää
12958: Jorma Huuhtanen Hannele Pokka Tellervo Renko
12959: Riitta Kauppinen Seppo Kääriäinen Esko Jokiniemi
12960: Sirkka-Liisa Anttila
12961: 1988 vp. 299
12962:
12963: Toivomusaloite n:o 260
12964:
12965:
12966:
12967:
12968: Jurva ym.: Määrärahasta Vantaanjoen virkistyskäytön tehosta-
12969: miseen
12970:
12971:
12972: Eduskunnalle
12973:
12974: Vantaanjoki on ollut pitkään poissa virkistys- joella suoriteta tiettyjä parannustoimenpiteitä,
12975: käytöstä saastuneisuutensa vuoksi. Ympäristöl- jotka mahdollistavat joen tehokkaan virkistys-
12976: listen suojelutoimien tehostuttua ja teollisuuden käytön.
12977: ja asutuskeskusten vähennettyä jätepäästöjään Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
12978: Vantaanjokeen on joen kunto huomattavasti nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
12979: parantunut. Näin ollen on jo ajankohtaista muksen,
12980: aloittaa toimenpiteet Vantaanjoen saamiseksi
12981: uudelleen pääkaupunkiseudun asukkaiden vir- että hallitus ottaisi riittävät määrä-
12982: kistyskäyttöön. rahat valtion vuoden 1989 tulo- ja me-
12983: Vantaanjoki sijaitsee Helsingin ympäristössä, noarvioesitykseen Vantaanjoen virkis-
12984: joten sen saaminen alueen asukkaiden loma- ja tyskäytön tehostamistoimenpiteitä var-
12985: virkistyskäytön kohdealueeksi olisi erittäin tär- ten.
12986: keätä. Tämä ei ole kuitenkaan mahdollista, ellei
12987:
12988: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
12989:
12990: Marita Jurva Tina Mäkelä
12991: Urpo Leppänen Lea Mäkipää
12992: 300 1988 vp.
12993:
12994: Toivomusaloite n:o 261
12995:
12996:
12997:
12998:
12999: Jurva ym.: Käytettyjen vaatteiden keräyksen ja uudelleenkäytön
13000: järjestämisestä
13001:
13002:
13003: Eduskunnalle
13004:
13005: Suomessa kertyy tällä hetkellä runsaasti käy- kertaista ja halpaa ja samalla se auttaa meitä it-
13006: tettyjä vaatteita, jotka päätyvät kaatopaikoille. seämme vähentämällä kaatopaikkakuormitus-
13007: Tämä johtuu siitä, että lumppujen kerääminen ta. Heikompaa kertyvää käytettyä vaatetavaraa
13008: maassamme on jatkuvasti laiminlöyty ja käyte- voitaisiin tämän jälkeen käyttää mahdollisuuk-
13009: tyt vaatteet ovat näin ollen yhä enenevässä mää- sien mukaan raaka-aineena teollisuudessa.
13010: rin kuormittamassa jo muutenkin ylikuormitet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13011: tuja kaatopaikkoja. On arvioitu, että käytettyjä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13012: vaatteita joutuu kaatopaikalle vuosittain noin muksen,
13013: 4 milj. kiloa.
13014: Yksi keino ratkaista tämä ongelma olisi seu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13015: rata muiden Pohjoismaiden esimerkkiä, jossa käytettyjen vaatteiden keräyksen ja la-
13016: valtio maksaa tietyn hinnan käytettyjen vaattei- jittelun järjestämiseksi maassamme val-
13017: den keräilijöille, jotka valikoivat tästä koostu- tion tuella muiden Pohjoismaiden ta-
13018: vasta vaatemäärästä pois hyvät kappaleet, jotka paan sekä kertyvien vaatteiden käyttä-
13019: sitten toimitetaan kehitysmaiden avuntarpei- miseksi nykyistä enemmän kehitysavus-
13020: siin. Tämän tyylineo kehitysmaa-apu on yksin- sa ja teollisuuden raaka-aineena.
13021: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
13022:
13023: Marita Jurva Tina Mäkelä Urpo Leppänen
13024: 1988 vp. 301
13025:
13026: Toivomusaloite n:o 262
13027:
13028:
13029:
13030:
13031: Jääskeläinen: Tornionjokilaakson edustuksen turvaamisesta me-
13032: rilohiasioita käsittelevissä valtion elimissä
13033:
13034:
13035: Eduskunnalle
13036:
13037: Tornion-Muonionjoen vesistö on Itämeren noin promillen verran ja kuitenkin seutu on
13038: lohen luonnonvaraisten kantojen viimeinen vanhinta lohenpyyntialuetta.
13039: merkittävä koti. Itse jokialue on noin 40 000 Tapahtunut kehitys uhkaa koko Itämeren
13040: neliökilometrin laajuinen. Suomen osuus tästä merilohituotantoa. Avomerellä tapahtuva ryös-
13041: on karkeasti ottaen yksi kolmasosa. Vesistössä tökalastus karsii biologisesti edullisimman lohi-
13042: on merilohelle sopivia nousuväyliä kaiken kaik- aineksen ja ainoastaan kitukasvuisempi kasva-
13043: kiaan 1 500 kilometriä, ja itse rajajoen pituus tettu lohi valtaa alaa. Pyydystettyjen kalojen
13044: Kilpisjärveltä Tornioon on 530 kilometriä. Me- keskipaino on laskenut kaiken aikaa. Merilohi
13045: rilohen lisääntymisalueita on vesistössä noin pyydetään liian aikaisin, biologisesta kehityk-
13046: 5 000 hehtaaria. sestä piittaamatta ja kansantaloudellisesti epä-
13047: Kunnolla hoidettuna voisi tämä jokivesistö tarkoituksenmukaisella tavalla.
13048: tuottaa noin miljoona vaelluskykyistä merilo- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
13049: hen poikasta vuosittain ja omana saaliinaan taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13050: 250:sta 300:aan tonniin lohta. Nykyinen poi-
13051: kastuotto on noin 5 000 smolttia ja vajaat 2 ton- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13052: nia lohta, aina ei sitäkään. Poikastappiot joen taatakseen Tornionjokilaakson edustuk-
13053: yläjuoksulla ovat 90 prosenttia, keskialueilla 60 sen merilohiasioita käsittelevissä valtion
13054: prosenttia. työryhmissä, komiteoissa ja toimieli-
13055: Suomen merilohisaalis on ollut viime vuosina missä.
13056: yli 1 200 tonnia. Tästä saa Tornionjokilaakso
13057:
13058: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
13059:
13060: Keijo Jääskeläinen
13061: 302 1988 vp.
13062:
13063: Toivomusaloite n:o 263
13064:
13065:
13066:
13067:
13068: Kalliomäki: Raskasmetalleja sisältävien paristojen aiheuttamien
13069: terveysvaarojen ehkäisemisestä
13070:
13071:
13072: Eduskunnalle
13073:
13074: Maassamme käytetään kasvavassa ja moni- vaarallisia. Yleisesti tunnettuja ovat myös elo-
13075: puolistuvassa mitassa paristoja, jotka sisältävät hopean vaaratekijät ihmiselle. Aine rikastuu ra-
13076: sekä ihmiselle että ympäröivälle luonnolle vaa- vintoketjussa samalla tavalla kuin kadmium-
13077: rallisia raskasmetalleja. Tällä hetkellä luokitel- kin.
13078: laan vaarallisiksi ainakin alkali-, hopeaoksidi- Edellä kuvattujen raskametallien muodosta-
13079: ja elohopeaparistot sekä nikkeli-kadmiumakut. ma ja paristojen sekä akkujen kautta leviävä
13080: Kadmium on elimistöön kertyvä raskametal- ympäristö- ja terveysriski on ratkaistavissa py-
13081: li, joka rikastuu luonnossa. Paristojen lisäksi syvän tiedotus- ja keräystoiminnan kautta.
13082: sitä vapautuu luontoon teollisuuden, energian- Tähän mennessä ovat sensuuntaiset toimet
13083: tuotannon ja lannoitteiden välityksellä. Paristo- olleet suhteellisen vajavaisia ja sattumanvarai-
13084: jen osuus tässä ongelmassa on huomattava, sillä sia. Käytännössä merkittävimmät suoritukset
13085: elohopean kokonaispäästöistä arvioidaan kol- ovat ilmeisesti jääneet yksittäisten luonnonsuo-
13086: manneksen olevan lähtöisin paristoista ja kad- jelujärjestöjen ja esimerkiksi valokuvausliikkei-
13087: miumpäästöistä tiedetään noin puolet tulevan den aloitteellisuuden varaan. Kuitenkin kysees-
13088: paristoista ja akuista. Kun muistaa paristojen sä on ongelma, jonka ratkaisemisen voidaan
13089: pienen yksikkökoon, voi ymmärtää ongelman katsoa kuuluvan koko yhteiskunnalle ja tällöin
13090: suuruuden, sillä jo vuonna 1982 maahamme ensi sijassa valtiovallalle.
13091: tuodut paristot ja akut sisälsivät elohopeaa noin Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
13092: 3,5 tonnia ja kadmiumia 7-8 tonnia. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13093: Tällä hetkellä päätyy valtaosa loppuun käyte- sen,
13094: tyistä paristoista kaatopaikalle, jolloin niistä
13095: muodostuu jatkuva uhka ympäristölle. Merkit- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
13096: tävän osan vaarallisista paristoista voidaan pe- miin, joilla kyettäisiin merkittävästi vä-
13097: lätä kulkeutuvan poisheittämisten seurauksena hentämään tai kokonaan poistamaan
13098: myös suoraan ihmisten elinympäristöön. uhkatekijät, joita vaarallisia raskasme-
13099: Ihmisen elimistöön kulkeutunut kadmium talleja sisältävistä parisioista ja akuista
13100: poistuu sieltä erittäin hitaasti muodostaen pit- aiheutuu ihmisten terveydelle maas-
13101: käaikaisen vaaratekijän terveydelle, sillä hyvin samme.
13102: pienetkin määrät kadmiumia ovat ihmiselle
13103:
13104: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
13105:
13106: Antti Kalliomäki
13107: 1988 vp. 303
13108:
13109: Toivomusaloite n:o 264
13110:
13111:
13112:
13113:
13114: Kankaanniemi ym.: Luonnonsuojelualueiden hankinnan tehosta-
13115: misesta
13116:
13117:
13118: Eduskunnalle
13119:
13120: Kaikkia hyväksyttyjä luonnonsuojeluohjel- Luonnonsuojelualueiden hoitoon, rakennuk-
13121: mia ei ole voitu toteuttaa riittämättömien talou- siin, polkuihin ja teihin sekä opastukseen ja val-
13122: dellisten resurssien johdosta. Ympäristöminis- vontaan on saatava myös huomattavasti enem-
13123: teriöllä ei ole ollut riittävästi varoja maa-aluei- män voimavaroja kuin tähän asti.
13124: den hankintaan. Tilannetta on vaikeuttanut Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13125: myös luonnonsuojelualueiden hankinnassa ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13126: hoidossa tarvittavan henkilöstön vähäinen
13127: määrä. että hallitus vuoden 1989 valtion tulo-
13128: Luonnonsuojelualueiden hankintaan tarvit- ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
13129: taisiin vuosittain noin 70 miljoonaa markkaa. dessä ryhtyisi toimiin, jotta luonnonsuo-
13130: Tarve ei vähene ainakaan seuraavien kymme- jelulain velvoitteet luonnonsuojelualuei-
13131: nen vuoden aikana. Vuoden 1988 tulo- ja den hankkimiseksi toteutettaisiin.
13132: menoarviossa on varattu luonnonsuojelualuei-
13133: den hankintaan 45 miljoonaa markkaa.
13134:
13135: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
13136:
13137: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen
13138: Esko Almgren Sauli Hautala
13139: Jorma Fred
13140: 304 1988 vp.
13141:
13142: Toivomusaloite n:o 265
13143:
13144:
13145:
13146:
13147: Kohijoki: Poliisin tietojenkäsittelylaitteiden hankintaohjelman
13148: toteuttamisesta
13149:
13150:
13151: Eduskunnalle
13152:
13153: Voimaan tuleva esitutkintalainsäädäntö aset- säädettyjen haasteaikojen seuraaminen ja
13154: taa rikostutkinnalle erittäin suuren nopeus- ja muunnettavien sakkojen saaminen keskitettyyn
13155: tehokkuusvaatimuksen. Tämän lisäksi eräät po- käsittelyyn helpottuisi mikrotietokoneiden
13156: liisin hallintoon liittyvät tehtävät edellyttävät avulla ylläpidetyllä tietohallinnolla. Näin väl-
13157: tehokasta ja nopeaa tietojen käsittelyä. Poliisil- tyttäisiin myös tarpeettomilta lykkäyksiltä ja li-
13158: le asetut toiminnalliset vaatimukset edellyttä- säkustannuksilta. Myös poliisitoiminnassa tar-
13159: vät, että sillä olisi käytössään riittävän nykyai- peellisten paikallisten kortistojen ja tiedostojen
13160: kaiset tekniset työvälineet. Mikrotietokone no- ylläpidossa voitaisiin laitteita hyödyntää ja luo-
13161: peuttaisi tietojen käsittelyä sekä korvaisi suu- pua työvoimaa ja tiloja vaativista kortistoista.
13162: reksi osaksi kirjoituskoneet. Poliisilla on käy- Riittävillä ja oikein suunnatuilla laitehankin-
13163: tössään noin 7 500 kirjoituskonetta. Vuosittain noilla olisi henkilöstön määrälliseen tarpeeseen
13164: uusia koneita hankitaan noin 300-400 kappa- vähentävä vaikutus.
13165: letta. Poistoon menee vastaavasti runsaat 300 Yleisten asiakirjain julkisuudesta annetussa
13166: konetta. Kirjoituskoneiden keski-ikä on 25 lainsäädännössä on tietyt poliisin ylläpitämät
13167: vuotta, mistä syystä niiden näppäinjärjestelmät asiakirjat, luettelot ja kortistot määrätty salas-
13168: ovat vanhentuneita ja erilaisia. Kirjoituskonei- sapidettäviksi. Niin ikään tietosuojalainsäädän-
13169: den puutteen vuoksi ovat eräät poliisit hankki- töön liittyvissä säädöksissä on eräät poliisin re-
13170: neet omilla varoillaan nykyaikaisia sähkökirjoi- kisterit ja tiedostot rajattu rekisteröidyn tarkas-
13171: tuskoneita ja jopa henkilökohtaisia mikrotieto- tusoikeuden ulkopuolelle. Poliisin valtakunnal-
13172: koneita. liset tietojärjestelmät ovat tällä hetkellä suoja-
13173: Kirjoituskoneiden puute voitaisiin käytännöl- tut tiedostoihin tunkeutumista ja luvatonta
13174: lisesti katsoen kokonaan poistaa ja kehittää yh- käyttöä vastaan kiinteillä linjayhteyksillä. Pää-
13175: dessä poliisin tietojenkäsittelyä. Nykyiseen tie- telaitteina toimivat hajasäteilyltä suojatut pää-
13176: tojenkäsittelytarpeeseen nähden poliisilla on telaitteet tai vastaavilla ominaisuuksilla varuste-
13177: täysin riittämättömästi tarkoitukseen sopivia tut mikrotietokoneet, jotka toimivat sekä pää-
13178: laitteita. Järkiperäistämällä poliisin laitehan- telaitteina että henkilökohtaisina työasemina.
13179: kintoja voitaisiin kattaa sekä kirjoituskoneiden Viimeksi mainittuun ratkaisuun ollaan siirty-
13180: että tietojenkäsittelylaitteiden tarve. Tähän tar- mässä sen vuoksi, että näin tietojenkäsittelyssä
13181: koitukseen olisi soveltuvana ratkaisuna mikro- saadaan yhdellä laitteella paras mahdollinen
13182: tietokone. hyöty.
13183: Mikrotietokoneita voitaisiin käyttää tehok- Näistä syistä poliisille tulisi suunnitelmallises-
13184: kaasti tekstinkäsittelyyn koko hallinnossa ja ti hankkia tietojenkäsittelyyn riittävästi eriko-
13185: mm. rikostutkinnassa kuulustelupöytäkirjojen koisia tietokoneita. Mikrotietokoneita hankki-
13186: tuottamiseen. Teksti olisi nopeasti saatavissa malla säästettäisiin kirjoituskonehankinnoissa,
13187: valmiiksi ilman puhtaaksikirjoitusta. Niin koska samoilla laitteilla voitaisiin hoitaa sekä
13188: ikään laitteilla voitaisiin laajoissa talousrikok- tekstinkäsittely että paikallinen tietojenkäsitte-
13189: sissa esittää graafisesti aikajänteet, rahavirrat ly. Parhaan hyödyn saamiseksi mikrotietoko-
13190: sekä tapahtuneet varojen siirrot, jolloin pöytä- neet tulisi voida kytkeä suurissa yksiköissä osas-
13191: kirjatut tapahtumat voitaisiin pienellä vaivalla to koneisiin, jolloin päästäisiin yksikkökohtai-
13192: esittää selkeässä ja pelkistetyssä muodossa. sesti riittäviin tietovarastoihin ja ohjelmiin.
13193: Sakkorangaistusten täytäntöönpanoasetuksessa Edelleen poliisin valtakunnallisia suojattuja jär-
13194: 1988 vp. - TA n:o 265 305
13195:
13196: jestelmiä varten tulisi hankkia kahdennettu kes- - 60 miljoonaa markkaa 4 000 poliisin hen-
13197: kustietokone, jonka tietovarastoja voitaisiin kilökohtaisten mikrotietokoneiden hankintaa
13198: käyttää kattavasti koko valtakunnassa kuten varten
13199: nykyistä järjestelmääkin. - 60 miljoonaa markkaa 30 osastokoneen
13200: Varustamalla poliisi samankaltaisilla ajan- hankintaa varten ja
13201: mukaisilla tietojenkäsittelylaitteilla, jotka jo - 10 miljoonaa markkaa kahden keskusko-
13202: kauan ovat olleet monen muun maan poliisin neen hankintaa varten.
13203: käytössä, voitaisiin turvata Suomen poliisin tar- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
13204: joamien palvelujen tehokkuus ja taso yhteis- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13205: kunnan ja kehityksen edellyttämällä tavalla.
13206: Laitehankinnoista aiheutuvia kustannuksia ei että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
13207: voida pitää suurina, kun tiedetään, että hankki- menpiteisiin poliisin tietojenkäsittely-
13208: malla ajanmukaiset tietojenkäsittelylaitteet voi- laitteiden hankintaohjelman toteuttami-
13209: taisiin poliisin lisähenkilöstön tarvetta merkittä- seksi osoittamalla sitä varten tarvittavat
13210: västi vähentää. Sen vuoksi tietojenkäsittelylait- määrärahat vuosien 1989-1993 talous-
13211: teiden hankinta tulisi toteuttaa vuosien 1989- arvioissa.
13212: 1993 kuluessa. Laitehankintoja varten tulisi val-
13213: tion talousarvioon vuosina 1989-1993 ottaa
13214: yhteensä seuraavat määrärahat:
13215:
13216: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
13217:
13218: Maunu Kohijoki
13219: 306 1988 vp.
13220:
13221: Toivomusaloite n:o 266
13222:
13223:
13224:
13225:
13226: Kohijoki ym.: Poliisin radioverkoston varustamisesta salaamis-
13227: laitteilla
13228:
13229:
13230: Eduskunnalle
13231:
13232: Poliisin uusi, koko maan kattava radioverk- Erityisesti on myös huomattava, että kansa-
13233: ko on saatu rakennetuksi. Radioverkon raken- laisten intimiteettisuoja kärsii poliisin radiolii-
13234: tamista varten myönnetyt määrärahat eivät kui- kenteen luvattomasta kuuntelemisesta. Sillä
13235: tenkaan riittäneet erityisten salaamislaitteiden useimmiten joudutaan, ja miltei yksinomaan,
13236: hankintaan radioverkkoon. Poliisin radiover- arkaluontoisetkin asiat myös henkilöiden nimiä
13237: kossa salaamislaitteet ovat tulleet välttämättö- mainiten viestittämään kentältä poliisiradion
13238: miksi. Suomessa poliisin radioverkossa tapah- avulla. Puhelinliikenteen käyttämiseen voi vain
13239: tuvan radioliikenteen kuunteleminen luvatto- harvoin olla aikaa. Mutta sekin hankaloittaa
13240: masti on kovin yleistä. vähälukuisen poliisin toimintaa kovassa työn
13241: Kuuntelemiseen soveliaita erittäin tehokkai- paineessa työskenneltäessä.
13242: ta, pienikokoisia ja suhteellisen halpoja vas- Poliisin radioliikenteen saiaarniseksi on saa-
13243: taanottimia on vapaasti ostettavissa, vaikka nii- tavissa tekniikaltaan, hinnaltaan ja tasoltaan
13244: den käyttäminen poliisin radioliikenteen kuun- monenlaisia salaamislaitteita. Tietenkin tulisi
13245: telemiseen onkin lain mukaan kiellettyä. Näi- saada käyttöön sellainen salaamisjärjestelmä,
13246: den radiolähetysten kuunteleminen on saamas- joka matemaattisteknisesti on varmasti avaa-
13247: sa ja jo saanutkin eräänlaisen kansanhuvin maton pitkänkin ajan kuluessa. Tällaiset erit-
13248: luonteen. täin varmat laitteet ovat tietenkin kalliita, mut-
13249: Mutta vakavinta on se, että rikostyöntekijät ta vain todella varmojen laitteiden hankinta on
13250: pystyvät täysin turvallisesti ohjelmoimaan omat tarkoituksenmukaista.
13251: tekonsa paikallisesti sekä ajallisesti. Poliisin ra- Tällä hetkellä on olemassa noin 3 500 salaaja-
13252: dioliikennettä kuuntelemalla he pystyvät seu- laitteen tarve. Niiden hankkiminen tulisi toteut-
13253: raamaan kentällä olevan vähälukuisen poliisin taa lyhyellä aikavälillä.
13254: toimintaa ja valitsemaan omat kohteensa ja toi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13255: mintahetkensä sen mukaisesti. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13256: Aivan samalla tavalla pystyvät menettele- muksen,
13257: mään muutkin laittomuutta harrastavat ja har-
13258: joittavat kuten esimerkiksi ne, jotka tahtovat että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
13259: välttyä joutumasta rattijuopporatsioihin tar- piteisiin poliisin radioverkon varustami-
13260: kastettavaksi. seksi salaamis/aitteilla.
13261:
13262: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1988
13263:
13264: Maunu Kohijoki Sulo Aittoniemi
13265: Marita Jurva Raimo Vistbacka
13266: 1988 vp. 307
13267:
13268: Toivomusaloite n:o 267
13269:
13270:
13271:
13272:
13273: Koistinen ym.: Poliisin radioliikenteen salauslaitejärjestelmän
13274: kehittämisestä
13275:
13276:
13277: Eduskunnalle
13278:
13279: Parlamentaarinen poliisikomitea on mietin- salassapidettäviä tietoja ja välitetään tietoja re-
13280: nössään ehdottanut, että poliisille annettaisiin kistereistä, jotka eivät ole julkisia. Kuitenkin
13281: mahdollisuus puhelinkuunteluun törkeimpien nykyisen poliisin radioliikenteen kuuntelu on
13282: rikosasioiden tutkinnassa. Julkisuudessa on eh- mahdollista erittäin halvoilla radiolaitteilla, joi-
13283: dotuksesta noussut kiivas keskustelu, ja ehdo- ta on vapaasti ostettavissa. Ongelma on poistet-
13284: tus on kokenut voimakasta vastustusta. tavissa salauslaitteiden asentamisella.
13285: Kun poliisin radioverkko on viime vuosien ai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
13286: kana saatu kokonaan uudistetuksi ja vanha 40 tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13287: megaherzin järjestelmä on vaihdettu 160 mega- sen,
13288: herzin radioverkkoon, on sen salakuuntelumah-
13289: dollisuus yksinkertaisen helppoa. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
13290: Poliisin radioliikenteessä käsitellään jatku- menpiteisiin poliisin salauslaitejärjestel-
13291: vasti kansalaisten intimiteettisuojaan kuuluvia män järjestämiseksi.
13292: asioita sekä rikosjuttujen tutkintaan kuuluvia
13293:
13294: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
13295:
13296: Annikki Koistinen Arvo Kemppainen Kauko Heikkinen
13297: Sakari Valli Riitta Kauppinen Pirkko Ikonen
13298: Juhani Alaranta
13299: 308 1988 vp.
13300:
13301: Toivomusaloite n:o 268
13302:
13303:
13304:
13305:
13306: Kortesalmi ym.: Täydentävien pohjavesiselvitysten toteuttami-
13307: sesta Koillis-Pohjanmaalla
13308:
13309:
13310: Eduskunnalle
13311:
13312: Vesihallitus on Oulunjoen vesistön vesien- Pudasjärven ja Taivalkosken kuntien alueilla
13313: käytön kokonaissuunnitelmastaan antamassaan on vielä joitakin kyläryhmiä, joille tulisi osoit-
13314: toimenpidesuosituksessa esittänyt, että Oulun taa riittävät ja käyttökelpoiset pohjavesivarat
13315: kaupungista ja sen ympäristökunnista riittävän Iijoki-alueen vesihuollon ja yleissuunnitelman
13316: laajalta alueelta tulisi inventoida ja tutkia ve- toteuttamiseksi.
13317: denottokohteeksi soveltuvat paikat, minkä jäl- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13318: keen Oulun kaupungin tulisi laatia vedenhan- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13319: kintavaihtoehdosta yleissuunnitelma. muksen,
13320: Oulun vesi- ja ympäristöpiirin vesitoimistos-
13321: sa on laadittu inventointi, jonka mukaan kau- että hallitus varaisi riittävät määrä-
13322: pungin tarpeisiin riittävät pohjavesivarat ovat rahat Koillis-Pohjanmaan täydentävien
13323: löydettävissä Koillis-Pohjanmaan suunnalta, pohjavesiselvitysten toteuttamiseksi.
13324: lähinnä Pudasjärven kunnan alueelta. Lisäksi
13325:
13326: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
13327:
13328: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
13329: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
13330: Raimo Vistbacka
13331: 1988 vp. 309
13332:
13333: Toivomusaloite n:o 269
13334:
13335:
13336:
13337:
13338: Kortesalmi ym.: Kuusamon ja Rukan alueen vesiosuuskuntien
13339: yhdysvesijohdon rakentamisesta
13340:
13341:
13342: Eduskunnalle
13343:
13344: Kuusamon keskustaajaman ja sen ympäristö- valtion vesihuoltotyönä. Oulun vesi- ja ympä-
13345: alueen vesihuollosta vastaa Kuusamon vesi- ristöpiirin käsityksen mukaan hanke täyttää
13346: osuuskunta ja Rukan alueen vesihuollosta Ru- valtioneuvoston päätöksen 976/85 edellyttämät
13347: kan vesiosuuskunta. Kunnalle laaditussa vesi- vaatimukset. Hankkeen kokonaiskustannukset
13348: huollon yleissuunnitelmassa esitetään johtoyh- ovat 4,8 miljoonaa markkaa, ja hanke on suun-
13349: teyden rakentamista em. verkostojen välille. niteltu toteutettavaksi vuosina 1988-1990.
13350: Rukan alueen voimakkaan kasvun myötä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13351: tullut ajankohtaiseksi laajentaa myös viemäri- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13352: verkostoa eteläiselle alueelle, mikä on otettu muksen,
13353: huomioon yhdysjohtosuunnitelmassa.
13354: Yhdysvesijohto varmistaisi veden saantia ni- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13355: menomaan Rukan alueella, minkä lisäksi se varmistaakseen riittävät määrärahat
13356: mahdollistaa harvahkon väliasutuksen liittämi- Kuusamon vesiosuuskunnan ja Rukan
13357: sen vesijohtoverkoston piiriin. Paikalliset vesi- alueen vesiosuuskunnan yhdysvesijoh-
13358: osuuskunnat ovat esittäneet, että yhdysvesijoh- don rakentamiseksi.
13359: to ja kokoojaviemäriverkosto toteutettaisiin
13360:
13361: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
13362:
13363: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
13364: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
13365: Raimo Vistbacka
13366: 310 1988 vp.
13367:
13368: Toivomusaloite n:o 270
13369:
13370:
13371:
13372:
13373: Kortesalmi ym.: Tulvasuojelutöiden toteuttamisesta Alavieskassa
13374: Kalajoella
13375:
13376:
13377: Eduskunnalle
13378:
13379: Kalajoen käyttäytyminen on oleellisesti tulvasuojelutoimiin ryhdytään. Vahingot ja
13380: muuttunut viime vuosikymmenen aikana. Joen kustannukset on arvioitava järkevästi mukaan
13381: latva- ja keskiosien rakentaminen on aiheutta- luettuna mahdolliset ympäristöhaitat.
13382: nut jatkuvaa haittaa jokivarren asukkaille. Voi- Vesioikeuden myönnettyä luvan Alavieskan
13383: malaitosten epäsäännöllinen juoksuttaminen ja alapuolisten tulvasuojelutöiden toteuttamiseen
13384: siitä johtuva jään muodostuminen ovat aiheut- Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirin laatiman
13385: taneet suurtulvat vuosina 1977 ja 1985. suunnitelman mukaisesti olisi kohtuullista, että
13386: Voimalaitosten rakentaminen Kalajoen kes- kymmenen vuotta sitten annetut lupaukset Ka-
13387: ki- ja latvaosiin on suoritettu ottamatta laisin- lajoen tulvansuojelutöistä toteutetaan viivytte-
13388: kaan huomioon sitä, mitä rakentaminen aiheut- lemättä. Työt tulisi voida aloittaa heti vuoden
13389: taa joen alajuoksulla. Säännöstely, joen ylä- 1989 alussa ja saattaa päätökseen keskeytykset-
13390: puolinen rakentaminen ja laajat ojittamiset tä tätä kohdetta varten varatun määrärahan
13391: ovat aiheuttaneet joen liettymisen ja rehevöity- turvin.
13392: misen. Kesän 1987 tulva oli selvä osoitus siitä, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13393: että jokiuoma on tukkeutunut mutkaisen Pap- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13394: pilanniemen kohdalta niin, ettei vesi sovi kulke- muksen,
13395: maan siinä, ja samoin on käynyt Alavieskan sil-
13396: lan alapuolisen osan. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13397: Maa- ja metsätalousministeriö toteaa vas- riittävien määrärahojen varaamiseksi
13398: tauksessaan kansanedustaja Kortesalmen kir- tulvasuojelutöiden toteuttamiseen Kala-
13399: jalliseen eduskuntakyselyyn Kalajoen alajuok- joella Alavieskan keskustan alapuolisel-
13400: sun tulvasuojelutöiden aloittamisesta, ettei la alueella viipymättä.
13401: pelkkä tulva sinänsä ole edellytys sille, että
13402:
13403: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1988
13404:
13405: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
13406: 1988 vp. 311
13407:
13408: Toivomusaloite n:o 271
13409:
13410:
13411:
13412:
13413: Kortesalmi: Pudasjärven Kailajan alueen tulvahaittojen poista-
13414: misesta
13415:
13416:
13417: Eduskunnalle
13418:
13419: Pudasjärvellä sijaitsevan Kailajan alueella Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
13420: esiintyneiden tulvahaittojen poistamiseksi on vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13421: tehty useita tutkimuksia. Näistä tutkimuksista sen,
13422: saatujen tietojen perusteella Oulun vesipiirissä
13423: on laadittu suunnitelma, jossa esitettyjen toi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13424: menpiteiden avulla tulvahaitat voitaisiin pois- Pudasjärven Koi/ajan alueen tulvahait-
13425: taa. tojen poistamista varten laaditun suun-
13426: Suunnitelman toteuttamista on kuitenkin jat- nitelman käyttöön ottamiseksi.
13427: kuvasti viivytelty ja Kailajan alueen tulvat ai-
13428: heuttavat edelleen vahinkoa.
13429:
13430: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
13431:
13432: J. Juhani Kortesalmi
13433: 312 1988 vp.
13434:
13435: Toivomusaloite n:o 272
13436:
13437:
13438:
13439:
13440: Kortesalmi ym.: Kiiminkijoen rehevöitymisen estämisestä
13441:
13442:
13443:
13444: Eduskunnalle
13445:
13446: Kiiminkijoen vesistö on metsätalouden ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13447: turvetuotannon vaikutuksesta rehevöitynyt jon- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13448: kin verran ja kuormittuminen tulee mitä toden- muksen,
13449: näköisimmin vielä lisääntymään. Lähitulevai-
13450: suudessa uskotaan erityisesti kasvavan tur- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13451: vetuotannon tuovan lisäongelmia joen ekolo- Kiiminkijoen rehevöitymisen estämi-
13452: gialle. seksi.
13453: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
13454:
13455: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
13456: 1988 vp. 313
13457:
13458: Toivomusaloite n:o 273
13459:
13460:
13461:
13462:
13463: Kortesalmi ym.: Utosjoen palauttamisesta alkuperäiseen tilaansa
13464:
13465:
13466:
13467: Eduskunnalle
13468:
13469: Utosjoki on aikanaan kunnostettu uittoväy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13470: läksi ja kosket raivattu tämän takia kivistä. Nyt nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13471: joella on uitot lopetettu, ja tämän takia kosket muksen,
13472: tulisi saattaa entiseen kuntoonsa.
13473: Otosjokeen tulee vedet kahdelta turvesuolta, että hallitus varaisi valtion vuoden
13474: Itäsuolta ja Pehkeensuolta, joista Vapo Oy nos- 1989 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
13475: taa turvetta. Tämän takia soilta jokeen laske- vät määrärahat Utosjoen palauttamisek-
13476: viin ojiin tulisi rakentaa kunnolliset laskeutu- si alkuperäiseen kuntoonsa ja /askeutu-
13477: misaltaat. Näin voitaisiin turvata Utosjoen ve- misaltaiden rakentamiseksi Itäsuon ja
13478: den laadun pysyminen hyvänä. Pehkeensuon turvesoi/ta laskeviin ojiin.
13479:
13480: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
13481:
13482: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
13483: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
13484:
13485:
13486:
13487:
13488: 23 2804450
13489: 314 1988 vp.
13490:
13491: Toivomusaloite n:o 274
13492:
13493:
13494:
13495:
13496: Kortesalmi ym.: Kalaportaan rakentamisesta Kuusinkijoen Myl-
13497: lykoskeen
13498:
13499:
13500: Eduskunnalle
13501:
13502: Kuusinkijoen Myllykoskeen haaveillun kala- Hankkeet on ministeriössä luokiteltu kolmias-
13503: portaan saaminen on muodostunut ikuisuusky- teisiksi. Ensimmäisenä ovat kiireelliset, toisena
13504: symykseksi. Kuusamossa kalatien tarpeellisuut- ns. toteutettavat mutta kiireettömät hankkeet ja
13505: ta pohti kuluvan vuosikymmenen alkupuolis- kolmantena myöhemmin tulevat, jotka kaipaa-
13506: kolla erillinen kalatalouden kehittämistoimi- vat vielä lisäselvityksiä. Ministeriön mukaan
13507: kunta, joka lähetti maa- ja metsätalousministe- Myllykoski asettuu tällä asteikolla kakkoseksi.
13508: riölle myös useita aloitteita asian eteenpäin vie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13509: miseksi. Tällä hetkellä ainakin yksi aloitteista nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13510: lepää vielä ministeriön kalastus- ja metsästys- muksen,
13511: osastossa käsittelemättä. Syy tähän on siinä,
13512: että kalaportaiden rakentaminen on pistetty mi- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
13513: nisteriössä lähes kerralla jäihin. piteisiin kalaportaan rakentamiseksi
13514: Kuusamossa Myllykosken kalaporrasta kos- Kuusinkijoen Myl/ykoskeen.
13515: kevaa hanketta ei ole pidetty epärealistisena.
13516:
13517: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1988
13518:
13519: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
13520: 1988 vp. 315
13521:
13522: Toivomusaloite n:o 275
13523:
13524:
13525:
13526:
13527: Kortesalmi ym.: Kortejärven kunnostamistoimenpiteistä
13528:
13529:
13530:
13531: Eduskunnalle
13532:
13533: Kortejärvi on matala, ja kovina pakkastalvi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13534: na kalat kuolevat veden vähyyden takia. Mikäli nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13535: järven kuunolle ei pikaisesti tehdä mitään, se muksen,
13536: maatuu täysin umpeen.
13537: Kortejärven tila tulisi pikaisesti tutkia ja laa- että hallitus varaisi valtion vuoden
13538: tia suunnitelmat järven kunnostamiseksi niin, 1989 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
13539: että se saataisiin jälleen kaloille sopivaksi. Kun- vät määrärahat Kortejärven kunnostuk-
13540: nostamistoimenpiteet tulisi toteuttaa valtion sen suunnittelemiseksi ja t6iden aloitta-
13541: toimesta. miseksi. '
13542:
13543: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
13544:
13545: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
13546: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
13547: Raimo Vistbacka
13548: 316 1988 vp.
13549:
13550: Toivomusaloite n:o 276
13551:
13552:
13553:
13554:
13555: Kortesalmi ym.: Maan hankkimisesta luonnonsuojelualueiden
13556: perustamiseen
13557:
13558:
13559: Eduskunnalle
13560:
13561: Kaikkia hyväksyttyjä luonnonsuojeluohjel- Luonnonsuojelualueiden hoitoon, rakennuk-
13562: mia ei ole voitu toteuttaa riittämättömien talou- siin, polkuihin ja teihin sekä opastukseen ja val-
13563: dellisten resurssien johdosta. Ympäristöminis- vontaan on saatava myös huomattavasti enem-
13564: teriöllä ei ole ollut riittävästi varoja maa-aluei- män voimavaroja kuin tähän asti.
13565: den hankintaan. Tilannetta on vaikeuttanut Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13566: myös luonnonsuojelualueiden hankinnassa ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13567: hoidossa tarvittavan henkilöstön vähäinen
13568: määrä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13569: Luonnonsuojelualueiden hankintaan tarvit- valtion vuoden 1989 tulo- ja menoar-
13570: taisiin vuosittain noin 70 miljoonaa markkaa. vioesityksen laadinnan yhteydessä, jotta
13571: Tarve ei vähene ainakaan seuraavien kymme- luonnonsuojelulain velvoitteet luonnon-
13572: nen vuoden aikana. Vuoden 1988 tulo- ja meno- suojelualueiden hankkimiseksi toteutet-
13573: arviossa on varattu luonnonsuojelualueiden taisiin.
13574: hankintaan 45 miljoonaa markkaa.
13575:
13576: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
13577:
13578: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
13579: 1988 vp. 317
13580:
13581: Toivomusaloite n:o 277
13582:
13583:
13584:
13585:
13586: Kortesalmi ym.: Määrärahasta maaseudun jätehuoltoa koskevan
13587: suunnittelutyön kustannuksiin
13588:
13589:
13590: Eduskunnalle
13591:
13592: Ympäristöministeriön toimeksiantona on että maaseudun jätehuollon kehittämisen on ol-
13593: vuonna 1985 valmistunut Pohjois-Suomen tut- tava suunnittelun lähtökohtana. Tämän suun-
13594: kimuslaitoksella tutkimus '' Maaseutukunnan nittelun tehostaminen ja nopeuttaminen nykyi-
13595: jätehuollonsuunnittelun lähtökohdat". Tässä sestään on erinomaisen tärkeätä, jotta turvat-
13596: tutkimuksessa selvitetään yleisesti maaseutu- taisiin haja-asutusalueiden kunnollinen jäte-
13597: kunnan jätehuollon perusteita käyttäen esi- huoltotoiminta ympäristön puhtaana pitämi-
13598: merkkikuntana Suomussalmen kuntaa. Suo- seksi.
13599: mussalmen haja-asutusalueille oli kokeilun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13600: luonteisesti perustettu kaksi jätteenkeräilyreit- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13601: tiä. Kokeiluun saattoivat liittyä reittien varrelta muksen,
13602: kaikki halukkaat kiinteistöt.
13603: Tutkimuksessa suoritettiin haastattelu kol- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13604: meen keräilypiiriin kuuluvalla kylällä. Jätteen- varaomalla riittävästi varoja ympäristö-
13605: keräilyyn oli 71,3 OJ'o talouksista tyytyväisiä ja ministeriön suorittaman kokeilun poh-
13606: piti sitä hyvänä. Lähellä keräysastiaa asuvat toi- jalta käynnistettävän maaseudun jäte-
13607: mittavat lähes kaiken tuottamaosa jätteen, huoltoa koskevan lopullisen suunnitte-
13608: myös palavan, keräilyastiaan. lutyön kustannuksiin.
13609: Suoritetusta tutkimuksesta voidaan todeta,
13610:
13611: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
13612:
13613: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
13614: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
13615: Raimo Vistbacka
13616: 318 1988 vp.
13617:
13618: Toivomusaloite u:o 278
13619:
13620:
13621:
13622:
13623: Kääriäinen ym.: Kuntien verotulojen täydentämistä koskevien
13624: tasoitusrajojen korottamisesta
13625:
13626:
13627: Eduskunnalle
13628:
13629: Valtiovallan viimeaikaisissa toimenpiteissä olemaan valtion ja kuntien tosiasiallinen kus-
13630: on erityisesti painotettu valtion virastojen ja lai- tannusten jako?
13631: tosten tulosvastuuta ja toiminnan tehokkuutta. Samanaikaisesti liike-elämä saneeraa toimin-
13632: Tämän seurauksena eri puolilla Pohjois-Savoa tojaan ja työpaikkojaan eri puolilla maakun-
13633: postitoimipaikat, poliisipiirit ja tiepiirin tuki- taa. Erityisesti osuustoimintaliikkeet ovat vä-
13634: kohtaverkosto ovat harvenemassa. Tätä kautta hentäneet omia toimintojaan. Sama koskee
13635: vakaina pidetyt valtion työpaikat vähenevät eri- metsäyhtiöitä ja monia muita suurempia yri-
13636: tyisesti maakuntamme haja-asutusalueilla. Eri tyksiä. Vain valtion toimenpiteet vaikuttavat
13637: puolilta maakuntaa kunnallismiehet ovat esittä- samanaikaisesti yritysmaailman toimenpiteiden
13638: neet asiasta vakavan huolestumisen. Työpaik- kanssa ja samaan suuntaan. Tämä nopeuttaa
13639: kojen menetys tietää kunnille verotulomenetyk- rakennemuutosta ja maaltapakoa.
13640: siä. Tämä heikentää niiden toimintamahdolli- Maakunnassa kysytään yleisesti tänä päivä-
13641: suuksia. Samanaikaisesti kansalaisten ja kunta- nä, mikä on valtion toimintafilosofia suhteessa
13642: laisten palvelut heikkenevät. Kunnilta vaadi- kansalaisiinsa ja kuntiin. Kunnallisten päättä-
13643: taan entistä enemmän korvaavia palveluita. jien näkemyksen mukaan valtiolla on ainakin
13644: Valtiovallalla onkin vähintään moraalinen vel- moraalinen velvollisuus korvata kunnille toi-
13645: vollisuus korvata kunnille työpaikkojen mene- menpiteillään aiheuttamansa taloudelliset me-
13646: tyksestä syntyneet verotulotappiot. Nämä voi- netykset.
13647: taisiin korvata mm. verotulojen täydennysra- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13648: joja kohottamalla. Näin kunnat kykenisivät pa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13649: rantamaan palvelujaan.
13650: Huolestuttavana piirteenä on esitetty valtion että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13651: taholta paluuta eräänlaiseen kunnantiejärjestel- verotulojen täydennystä koskevien ta-
13652: mään. Sen mukaan paikallistieavustukset pois- soitusrajojen korottamiseksi huomatta-
13653: tettaisiin kunnilta, mutta vastaavasti kunnille vasti valtion toimenpiteistä aiheutunei-
13654: tulisi pientiestön ylläpitovastuu. Missä kulkee den työpaikkamenetysten korvaamiseksi
13655: paikallisteiden ja pientiestön raja? Mikä tulisi kunnille.
13656:
13657: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
13658:
13659: Seppo Kääriäinen Kari Rajamäki Jorma Huuhtanen
13660: Riitta Saastamoinen Kalle Röntynen Juhani Laitinen
13661: Marja-Liisa Tykkyläinen Mirja Ryynänen Lauha Männistö
13662: 1988 vp. 319
13663:
13664: Toivomusaloite n:o 279
13665:
13666:
13667:
13668:
13669: Laaksonen ym.: Opiskelijoiden kotipaikkaa koskevien säännös-
13670: ten tarkistamisesta
13671:
13672:
13673: Eduskunnalle
13674:
13675: Väestökirjalain 10 §:n mukaan henkilön koti- taloudellinen merkitys opiskelupaikkakunnalle
13676: paikka ei muutu sen johdosta, että hän on tila- on huomattava, samoin kuin verotulojen mer-
13677: päisesti poissa kotipaikaltaan. Tilapäisenä pois- kitys kotipaikkakunnalle. Molemmat kunnat
13678: saolona kotipaikalta pidetään mm. opiskelua. saavat osaksensa taloudellisen hyödyn joutu-
13679: Tämä lain kohta ja henkikirjoittajien tulkinta matta tarjoamaan vastaavia palveluksia "koti-
13680: on johtanut opiskelijat eriarvoiseen asemaan, paikattomille'' opiskelijoille.
13681: jolloin he maksavat kunnallisveronsa vanhaan Kysymys on lisäksi poliittisen oikeudenmu-
13682: - vanhempiensa - kotikuntaan, mutta heillä kaisuuden toteutumisesta; koska opiskelijoilla
13683: ei useinkaan ole mahdollisuutta käyttää tämän ei ole äänioikeutta kunnassa, jossa asuvat, hei-
13684: kunnan tarjoamia palveluja. Myöskään opiske- dän poliittisia oikeuksiaan on epäoikeudenmu-
13685: lupaikkakunnan - heidän asuinkuntansa - kaisesti rajoitettu.
13686: kunnalliset palvelut eivät ole heidän käytettä- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13687: vissään. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13688: Varsinkin korkeakouluopiskelijoille tilanne
13689: on kohtuuton. Kun valmistumisaikojen me- että hallitus ryhtyisi toimiin väes-
13690: diaani on seitsemän vuoden tuntumassa ja yh- tökirjalain säännösten muuttamiseksi
13691: teydet kotikuntaan rajoittuvat käynteihin van- opiskelijoiden osalta siten, että ne vas-
13692: hempien luona, ei oleskelua opiskelupaikka- taavat hallitusmuodon takaamaa va-
13693: kunnalla voi pitää tilapäisenä. Opiskelijoiden paata asuinpaikkaoikeutta.
13694: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
13695:
13696: Timo Laaksonen Juhani Vähäkangas Jukka Vihriälä
13697: 320 1988 vp.
13698:
13699: Toivomusaloite n:o 280
13700:
13701:
13702:
13703:
13704: Laaksonen ym.: Luonnonsuojelualueiden hankinnan tehosta-
13705: misesta
13706:
13707:
13708: Eduskunnalle
13709:
13710: Kaikkia hyväksyttyjä luonnonsuojeluohjel- Luonnonsuojelualueiden hoitoon, rakennuk-
13711: mia ei ole voitu toteuttaa riittämättömien talou- siin, polkuihin ja teihin sekä opastukseen ja val-
13712: dellisten resurssien johdosta. Ympäristöminis- vontaan on saatava myös huomattavasti enem-
13713: teriöllä ei ole ollut riittävästi varoja maa-aluei- män voimavaroja kuin tähän asti.
13714: den hankintaan. Tilannetta on vaikeuttanut Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
13715: myös luonnonsuojelualueiden hankinnassa ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
13716: hoidossa tarvittavan henkilöstön vähäinen
13717: määrä. että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
13718: Luonnonsuojelualueiden hankintaan tarvit- ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
13719: taisiin vuosittain noin 70 miljoonaa markkaa. dessä ryhtyisi toimiin, jotta luonnonsuo-
13720: Tarve ei vähene ainakaan seuraavien kymme- jelulain velvoitteet luonnonsuojelualuei-
13721: nen vuoden aikana. Vuoden 1988 tulo- ja me- den hankkimiseksi toteutettaisiin.
13722: noarviossa on varattu luonnonsuojelualueiden
13723: hankintaan 45 miljoonaa markkaa.
13724:
13725: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
13726:
13727: Timo Laaksonen Juhani Vähäkangas Jukka Vihriälä
13728: 1988 vp. 321
13729:
13730: Toivomusaloite n:o 281
13731:
13732:
13733:
13734:
13735: Lahti-Nuuttila ym.: Pirkanmaan hallinnollisen aseman kehittä-
13736: misestä perustamalla teollisuuspiiri, työvoimapiiri ja vaalipiiri
13737:
13738:
13739: Eduskunnalle
13740:
13741: Ehyt ja yhtenäinen talousmaakunta Pirkan- seksi on välttämätöntä suorittaa myös teolli-
13742: maa kärsii jatkuvasti valtion hallinnon seka- suuspiirijaon muuttaminen. Hallituksen on
13743: vuudesta ja epäyhtenäisyydestä. Pirkanmaan näin ollen syytä sisällyttää valtion vuoden 1989
13744: läänin perustamista koskevan lain kaaduttua tulo- ja menoarvioon sekä Pirkanmaan työvoi-
13745: eduskuntakäsittelyssä vuonna 1986 on nyt sekä mapiirin että Pirkanmaan teollisuuspiirin pe-
13746: maakunnan että koko maan kokonaisedun rustaminen. Samassa yhteydessä olisi järkevää
13747: vuoksi pyrittävä kaikin tavoin järkevöittämään tavoitella myös oman vaalipiirin muodostamis-
13748: valtion hallintoa Pirkanmaalla. Hallintoalueet ta Pirkanmaan maakuntaan kuuluvista kunnis-
13749: on saatava vastaamaan talousaluejakoa ja ra- ta, jolla toimenpiteellä merkittävästi edistettäi-
13750: joiltaan yhteneviksi. Näin saadaan maakunnan siin maakunnan nyt useampaan vaalipiiriin ha-
13751: asukkaiden ja heidän muodostamiensa erilais- jautuvan yhteiskunnallisen voiman kokoamista
13752: ten organisaatioiden palvelutarpeet hallinnon tarkoituksenmukaisella tavalla.
13753: kehittyneisyydellä tyydytettyä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
13754: Kaksi merkittävää uudelleenjärjestelyä on tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13755: välttämätöntä toteuttaa jo valtion vuoden 1989 sen,
13756: tulo- ja menoarvion yhteydessä. Nykyinen Hä-
13757: meen työvoimapiiri on, kuten hyvin tiedetään, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13758: liian suuri ja tästäkin syystä toimivuudeltaan valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvio-
13759: hankala. Piirin jakamistarve on jo kirjattu val- esityksen laadinnan yhteydessä Pirkan-
13760: tion vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon. Maa- maan teollisuuspiirin, Pirkanmaan työ-
13761: kunnan elinkeinoelämän kannalta ja uusien py- voimapiirin ja Pirkanmaan vaalipiirin
13762: syvien työpaikkojen syntymisen vauhdittami- perustamiseksi.
13763:
13764: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
13765:
13766: Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson
13767: Tuula Paavilainen Sulo Aittoniemi
13768: Matti Maijala
13769: 322 1988 vp.
13770:
13771: Toivomusaloite n:o 282
13772:
13773:
13774:
13775:
13776: Lehtosaari ym.: Linnansaaren kansallispuiston opastuskeskuksen
13777: rakentamisesta Rantasalmelle
13778:
13779:
13780: Eduskunnalle
13781: Ympäristöministeriö on v. 1985 vahvistanut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13782: Linnansaaren kansallispuiston runkosuunnitel- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13783: man. Yksi keskeisimmistä Linnansaaren kan- muksen,
13784: sallispuiston kehittämiseen liittyvistä asioista on
13785: opastuskeskuksen rakentaminen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13786: Valtaosa Linnansaaren kansallispuiston maa- Linnansaaren kansallispuiston opastus-
13787: ja vesialueista sijaitsee Rantasalmen kunnan keskuksen rakentamiseksi Rantasa/-
13788: alueella, ja tämän vuoksi on perusteltua, että melle.
13789: opastuskeskuksen sijaintipaikaksi tulee Ranta-
13790: salmi.
13791:
13792: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
13793:
13794: Markku Lehtosaari Jouni Backman
13795: 1988 vp. 323
13796:
13797: Toivomusaloite n:o 283
13798:
13799:
13800:
13801:
13802: Lehtosaari: Koloveden retkeilyalueen perustamisesta
13803:
13804:
13805:
13806: Eduskunnalle
13807:
13808: Koloveden saaristoalueen tuleva käyttömuo- olisi mahdollista, jolloin ylläpidettäisiin lukui-
13809: to on tulossa pian ratkaistavaksi. sia metsätaloudellisia työpaikkoja alueella.
13810: Koloveden alueen kuntien yksimielinen toivo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
13811: mus on, että Koloveden saariston ja Huhtinie- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
13812: men entisen metsänvartijatilan alueelle muo- sen,
13813: dostettaisiin ulkoilulain mukainen valtion ret-
13814: keilyalue. Tällöin tätä aluetta voisi seudun väes- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13815: tö käyttää metsästys-, kalastus- ja muuhun vir- retkeilyalueen perustamiseksi Kolove-
13816: kistystoimintaan toisin, kuin jos alueesta tehtäi- den saaristoalueelle.
13817: siin kansallispuisto. Lisäksi metsän hyötykäyttö
13818:
13819: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
13820:
13821: Markku Lehtosaari
13822: 324 1988 vp.
13823:
13824: Toivomusaloite n:o 284
13825:
13826:
13827:
13828:
13829: Lehtosaari ym.: Kerimäen kirkkorannan kunnostussuunnitelman
13830: toteuttamisesta
13831:
13832:
13833: Eduskunnalle
13834:
13835: Kerimäen kunta on laatinut ja hyväksynyt tamaan maarakenteiset laiturit ja alueen ruop-
13836: vuonna 1987 Kerimäen kirkkorannan yksityis- paustyöt.
13837: kohtaisen kunnostussuunnitelman. Toteutues- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13838: saan tämä suunnitelma edistää tunnetun mat- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13839: kailupitäjän mahdollisuuksia turistien palve- muksen,
13840: lussa ja samalla kohentaa tuntuvasti koko Keri-
13841: mäen maisemakuvaa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13842: Hanke on tarkoitus toteuttaa vuoden 1989 ai- Kerimäen kirkkorannan kunnostus-
13843: kana. Ettei hanke tulisi Kerimäen kunnalle yli- suunnitelman toteuttamiseksi vuoden
13844: voimaiseksi toteuttaa, tulisi valtion osallistua 1989 aikana.
13845: hankkeen toteuttamiseen varautumaHa raken-
13846:
13847: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
13848:
13849: Markku Lehtosaari Jouni Backman
13850: 1988 vp. 325
13851:
13852: Toivomusaloite n:o 285
13853:
13854:
13855:
13856:
13857: U. Leppänen ym.: Kuntien yleisten rahoitusavustusten korotta-
13858: misesta
13859:
13860:
13861: Eduskunnalle
13862:
13863: Kuntien yleisillä rahoitusavustuksilla on vii- pehmennettävä kuntien yleisillä rahoitusavus-
13864: me vuosina voitu alentaa heikommassa talou- tuksilla. Tämä vaatisi kuitenkin valtion budje-
13865: dellisessa asemassa olevien kuntien veroäyrin tissa kuntien yleisiin rahoitusavustuksiin tarkoi-
13866: hintaa useilla penneillä. Rahoitusavustusten tetun määrärahan tasokorotusta.
13867: myönteinen kehitys valtion budjetissa on hillin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13868: nyt avustusta saavien kuntien veroäyrin hinnan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13869: nousua. Suomea kesällä 1987 kohdannut kato muksen,
13870: koetteli vaikeimmin kehitysalueiden maatalous-
13871: elinkeinoa. Maatalouden tulonmenetykset alen- että hallitus lisäisi kuntien yleisiin ra-
13872: sivat myös kunnallisverotuottoa kaikissa maa- hoitusavustuksiin varattuo määrärahaa
13873: talousvaltaisissa kunnissa. Jotta vältyttäisiin ra- siten, että vältyttäisiin oleellisilta äyriko-
13874: juilta kunnallisveron korotuksilta erityisesti rotuksilta kesän 1987 sadon aiheutta-
13875: niissä kunnissa, joissa veroäyrin hinta on yli mien menetysten takia.
13876: maan keskiarvon, olisi kuntien tulonmenetyksiä
13877:
13878: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
13879:
13880: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
13881: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
13882: Tina Mäkelä
13883: 326 1988 rd.
13884:
13885: Hemställningsmotion nr 286
13886:
13887:
13888:
13889:
13890: Malm m.fl.: Om snabbare utbetalning av ersättningar för inlösen
13891: av mark
13892:
13893:
13894: Till Riksdagen
13895:
13896: Vid byggandet av nya landsvägar måste ofta dig att snarast möjligt åtminstone utbetala för-
13897: privat mark och även ibland byggnader inlösas. skott på inlösensumman. Därför borde 80 §
13898: 1 synnerhet markägarna drabbas många gånger 3 mom. i lagen om allmänna vägar ändras så att
13899: hårt genom att de får vänta oskäligt länge på förskott skall utgå där ersättningen inte omedel-
13900: sin ersättning för den inlösta marken. Visser- bart utbetalas i sin helhet. Enligt lagen om in-
13901: ligen erläggs ränta på ersättningssumman, men lösen kan ersättning betalas omedelbart vid in-
13902: i synnerhet i fall där den inlösta marken använts lösen. Bestämmelserna i lagen om inlösen och
13903: i produktion är konsekvenserna allvarliga för inlösenparagrafen i lagen om allmänna vägar
13904: markägaren. Enligt huvudregeln erläggs ersätt- borde på sikt samordnas.
13905: ningen först när vägen är färdig, vilket kan Med hänvisning till det ovan anförda föreslår
13906: dröja åtskilliga år. Visserligen finns det också vi högaktningsfullt att riksdagen måtte hem-
13907: möjlighet att erhålla förskott på inlösen, men ställa
13908: det sker enligt lagen om allmänna vägar 80 §
13909: 3 mom. "enligt prövning" av väghållaren, vil- att regeringen måtte vidta åtgärder jör
13910: ket utgör en osäkerhetsfaktor för markägaren. att ändra reglerna jör inlösen av mark så
13911: Markägarens möjlighet att avsevärt snabbare att erläggandet av ersättning tili mark-
13912: än hittills utfå ersättning för inlösen av mark ägarna påskyndas.
13913: borde förbättras. Väghållaren borde vara skyl-
13914:
13915: Helsingfors den 5 februari 1988
13916:
13917: Håkan Malm Henrik Westerlund
13918: 1988 vp. 327
13919:
13920: Toivomusaloite n:o 286 Suomennos
13921:
13922:
13923:
13924:
13925: Malm ym.: Maan lunastamisesta maksettavien korvausten maksa-
13926: misen nopeuttamisesta
13927:
13928:
13929: Eduskunnalle
13930:
13931: Uusia maanteitä rakennettaessa usein joudu- samaan mahdollisimman nopeasti ainakin en-
13932: taan lunastamaan yksityisten maita ja joskus nakkoa lunastussummasta. Tämän vuoksi ylei-
13933: myös rakennuksia. Tilanne koettelee usein ko- sistä teistä annetun lain 80 §:n 3 momenttia tuli-
13934: vasti erityisesti maanomistajia, jotka joutuvat sikin muuttaa siten, että ennakkoa maksettai-
13935: odottamaan kohtuuttoman kauan korvausta lu- siin silloin, kun korvausta ei makseta heti koko-
13936: nastetusta maasta. Tosin korvaussummalle naisuudessaan. Lunastuslain mukaan korvaus
13937: maksetaan korkoa, mutta erityisesti tapauksis- voidaan maksaa heti lunastuksen tapahduttua.
13938: sa, joissa lunastettua maata on käytetty tuotan- Lunastuslain säännökset ja yleisistä teistä anne-
13939: toon, tästä koituu vakavia seurauksia maan- tun lain lunastuspykälä pitäisikin pitkällä täh-
13940: omistajalle. Pääsääntöisesti korvaus maksetaan täyksellä yhdenmukaistaa.
13941: vasta tien valmistuttua, mikä voi kestää usei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13942: ta vuosia. Tosin on myös olemassa mahdolli- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13943: suus saada ennakkokorvausta lunastuksesta, muksen,
13944: mutta tämä tapahtuu yleisistä teistä annetun
13945: lain 80 §:n 3 momentin mukaan tienpitäjän että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
13946: "harkinnasta", mistä aiheutuu epävarmuuste- maan /unastamista koskevien säännös-
13947: kijä maanomistajalle. Maanomistajan mahdol- ten muuttamiseksi siten, että korvauk-
13948: lisuutta korvauksen saamiseen maan lunastuk- sen maksamista maanomistajille nopeu-
13949: sesta huomattavasti nykyistä nopeammin tulisi- tettaisiin.
13950: kin parantaa. Tienpitäjä pitäisi velvoittaa mak-
13951:
13952: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
13953:
13954: Håkan Malm Henrik Westerlund
13955: 328 1988 vp.
13956:
13957: Toivomusaloite n:o 287
13958:
13959:
13960:
13961:
13962: Metsämäki ym.: Karjaanjoen vesistön käytön ja suojelun yleis-
13963: suunnitelman laatimisesta
13964:
13965:
13966: Eduskunnalle
13967:
13968: Karjaanjoen vesistö on yksi Etelä-Suomen ta. Vesistössä elää edelleen oma järvitaimen-
13969: puhtaimmista ja parhaiten säilyneistä vesistöis- kanta, joten vedenlaatu on lohikaloille sopiva.
13970: tä. Siihen kuuluvat Lohjanjärvi ja Hiidenvesi Mikäli lohi saataisiin uudelleen tulemaan Kar-
13971: ovat koko eteläisen Suomen suurimpia järvial- jaanjokeen, olisi sillä erittäin suuri merkitys
13972: taita. Vesistön merkitys alueen väestölle on niin matkailuelinkeinolle kuin muullekin virkis-
13973: huomattava sekä taloudellisesti että virkistys- tyskäytölle.
13974: käytössä. Suur-Helsingin alue on vain muuta- Koko vesistöalueen tulevaa käyttöä ajatellen
13975: man kymmenen kilometrin päässä, mikä mer- olisi tarpeellista mitä pikimmin ryhtyä toimen-
13976: kitsee kovaa painetta alueen virkistyskäyttöä piteisiin, jotta alueen käyttö erilaisiin tarkoituk-
13977: ajatellen. siin saataisiin mahdollisimman oikeuden- ja tar-
13978: Useat alueen kunnat, esimerkiksi Pohja, Kar- koituksenmukaisesti järjestetyksi.
13979: jaa ja Lohja ovat viime vuosina panostaneet Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13980: voimakkaasti matkailuun ja näin pyrkineet luo- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13981: maan uusia pysyviä työpaikkoja. Alueen mat- muksen,
13982: kailuelinkeinoa ajatellen on Karjaanjoen vesis-
13983: töllä keskeinen merkitys. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
13984: Karjaanjoki tunnettiin ennen hyvänä lohijo- piteisiin Karjaanjoen vesistön käytön ja
13985: kena. Nykyisin lohen nousun vesistöön estää suojelun yleisuunnite/man laatimiseksi.
13986: neljä Imatran Voiman omistamaa voimalaitos-
13987:
13988: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
13989:
13990: Lauri Metsämäki Matti Saarinen Markku Pohjola
13991: 1988 vp. 329
13992:
13993: Toivomusaloite u:o 288
13994:
13995:
13996:
13997:
13998: Myller ym.: Opiskelijoiden kotipaikkaa koskevien väestökirjalain
13999: säännösten muuttamisesta
14000:
14001:
14002: Eduskunnalle
14003:
14004: Väestökirjalain 10 §:n mukaan henkilön koti- taloudellinen merkitys opiskelupaikkakunnalle
14005: paikka ei muutu sen johdosta, että hän on tila- on huomattava, samoin kuin verotulojen mer-
14006: päisesti poissa kotipaikaltaan. Tilapäisenä pois- kitys kotipaikkakunnalle. Molemmat kunnat
14007: saolona kotipaikalta pidetään mm. opiskelua. saavat osakseen taloudellisen hyödyn joutumat-
14008: Tämä lain kohta ja henkikirjoittajien tulkinta ta tarjoamaan vastaavia palveluksia "kotipai-
14009: on johtanut opiskelijat eriarvoiseen asemaan, kattomille'' opiskelijoille.
14010: jolloin he maksavat kunnallisveronsa vanhaan Kysymys on lisäksi poliittisen oikeudenmu-
14011: - vanhempiensa - kotikuntaan, mutta heillä kaisuuden toteutumisesta; koska opiskelijoilla
14012: ei useinkaan ole mahdollisuutta käyttää tämän ei ole äänioikeutta kunnassa, jossa asuvat, hei-
14013: kunnan tarjoamia palveluja. Myöskään opiske- dän poliittisia oikeuksiaan on epäoikeudenmu-
14014: lupaikkakunnan - heidän asuinkuntansa - kaisesti rajoitettu.
14015: kunnalliset palvelut eivät ole heidän käytettävis- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
14016: sään. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14017: Varsinkin korkeakouluopiskelijoille tilanne
14018: on kohtuuton. Kun valmistumisaikojen me- että hallitus ryhtyisi toimiin väestö-
14019: diaani on seitsemän vuoden tuntumassa ja yh- kirjalain säännösten muuttamiseksi si-
14020: teydet kotikuntaan rajoittuvat käynteihin van- ten, että ne vastaavat hallitusmuodon
14021: hempien luona, ei oleskelua opiskelupaikka- takaamaa vapaata asuinpaikkaoikeutta.
14022: kunnalla voi pitää tilapäisenä. Opiskelijoiden
14023:
14024: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
14025:
14026: Riitta Myller Tuula Paavilainen Jorma Rantanen
14027: Seija Karkinen Arto Lapiolahti Reino Paasilinna
14028: Sinikka Mönkäre Timo Roos Raimo Vuoristo
14029: Kerttu Törnqvist Matti Väistö Esko Jokiniemi
14030:
14031:
14032:
14033:
14034: 24 2804450
14035: 330 1988 vp.
14036:
14037: Toivomusaloite n:o 289
14038:
14039:
14040:
14041:
14042: Mäkelä ym.: Opiskelijoiden kotipaikkaa koskevien väestökirja-
14043: lain säännösten muuttamisesta
14044:
14045:
14046: Eduskunnalle
14047:
14048: Väestökirjalain 10 §:n mukaan henkilön koti- taloudellinen merkitys opiskelupaikkakunnalle
14049: paikka ei muutu sen johdosta, että hän on tila- on huomattava, samoin kuin verotulojen mer-
14050: päisesti poissa kotipaikaltaan. Tilapäisenä pois- kitys kotipaikkakunnalle. Molemmat kunnat
14051: saalana kotipaikalta pidetään mm. opiskelua. saavat osakseen taloudellisen hyödyn joutumat-
14052: Tämä lain kohta ja henkikirjoittajien tulkinta ta tarjoamaan vastaavia palveluksia "kotipai-
14053: on johtanut opiskelijat eriarvoiseen asemaan, kattomille'' opiskelijoille.
14054: jolloin he maksavat kunnallisveronsa vanhaan Kysymys on lisäksi poliittisen oikeudenmu-
14055: - vanhempiensa - kotikuntaan, mutta heillä kaisuuden toteutumisesta; koska opiskelijoilla
14056: ei useinkaan ole mahdollisuutta käyttää tämän ei ole äänioikeutta kunnassa, jossa asuvat, hei-
14057: kunnan tarjoamia palveluja. Myöskään opiske- dän poliittisia oikeuksiaan on epäoikeudenmu-
14058: lupaikkakunnan - heidän asuinkuntansa - kaisesti rajoitettu.
14059: kunnalliset palvelut eivät ole heidän käytettävis- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
14060: sään. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14061: Varsinkin korkeakouluopiskelijoille tilanne
14062: on kohtuuton. Kun valmistumisaikojen me- että hallitus ryhtyisi toimiin opiskeli-
14063: diaani on seitsemän vuoden tuntumassa ja yh- joiden kotipaikkaa koskevien väestökir-
14064: teydet kotikuntaan rajoittuvat käynteihin van- jalain säännösten muuttamiseksi siten,
14065: hempien luona, ei oleskelua opiskelupaikka- että ne vastaavat hallitusmuodon takaa-
14066: kunnalla voi pitää tilapäisenä. Opiskelijoiden maa vapaata asuinpaikkaoikeutta.
14067:
14068: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
14069:
14070: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
14071: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
14072: 1988 vp. 331
14073:
14074: Toivomusaloite n:o 290
14075:
14076:
14077:
14078:
14079: Mäkelä ym.: Kadunpidon rahoituk:sen uudelleenjärjestämisestä
14080:
14081:
14082:
14083: Eduskunnalle
14084:
14085: Katuliikenne on viimeisten kymmenen vuo- Liikenteeltä kerättävien verojen lisäyksestä
14086: den aikana kaksinkertaistunut ja katujen yh- osa on suunnattava nykyistä voimakkaammin
14087: teispituus kasvanut puolella. Kuntien katume- kasvavan väylästönosan, taajamien teiden ja
14088: not ovat ylittäneet 2,5 miljardin markan rajan. katujen rahoittamiseen. Tämä voi tapahtua
14089: Näitä kasvaneita menoja ei voida kattaa kun- myöntämällä kunnille kadunpidon valtionapua
14090: nallisveroa nostamalla, joten on odotettavissa esim. asukasluvun, katupituuden tai autojen
14091: katujen kunnon romahtaminen, jollei kadunpi- määrän perusteella tai lisäämällä valtion rahoit-
14092: don rahoitusta järjestetä uudelleen. tamien yleisten te~den osuutta taajamien pää-
14093: Katupituuden ja liikenteen kasvu on nostanut väylistä.
14094: katumenot kolminkertaisiksi. Reaalikasvua on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14095: 39 Ofo, kun tielaitoksen menot ovat samana nioittavasti eduskqnnan hyväksyttäväksi toivo-
14096: ajanjaksona pysyneet reaalisesti ennallaan. muksen, '
14097: Kuntien ja valtion osuus kaikista tie- ja katu-
14098: menoista on noussut vuoden 1975 33 %:sta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14099: 39 % :iin, mikä merkitsee kunnille noin 400 kadunpidon rahoituksen uudelleenjär-
14100: milj. markan lisärasitusta vuodessa. jestämiseksi siten, että valtio vastaisuu-
14101: Katumenot rahoitetaan pääosin kunnallisve- dessa korvaisi kaupungeille ja kunnille
14102: rosta. Katumaksun osuus menojen kattamisesta katujen rakentamisen ja kunnossapidon
14103: on vain noin 12 %. Kaupungit käyttävät katu- nousevista kustannuksista nykyistä suu-
14104: jen rakentamiseen ja kunnossapitoon nyt noin remman osan kunnallisen veroäyrin
14105: 1,5 veroäyripennin tuoton. Mikäli nykyisen kal- nousun ehkäisemiseksi.
14106: tainen kehitys jatkuu edelleen, kuluu ennustei-
14107: den mukaan 1990-luvun alkupuolella kadunpi-
14108: toon kunnilta 2,5 veroäyripenniä.
14109:
14110: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
14111:
14112: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
14113: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
14114: 332 1988 vp.
14115:
14116: Toivomusaloite n:o 291
14117:
14118:
14119:
14120:
14121: Mäkelä ym.: Kalateiden rakentamisesta Keski-Suomeen
14122:
14123:
14124:
14125: Eduskunnalle
14126:
14127: Keski-Suomessa on padottu runsaasti virtaa- ki, Rutajoki, Arvajan reitti, Kalliokoski, Ääne-
14128: via vesiä rakentamatta kalateitä, eikä niitä ole koski. Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoar-
14129: aikoinaan kaikkiin kohteisiin edes vaadittu. Ny- vioon tulisi saada määräraha hankkeen suunnit-
14130: kyään ymmärretään kalateiden välttämättö- teluun.
14131: myys arvokalojen lisääntymiselle, kalataloudel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14132: le ja vesien virkistyskäytölle. Keski-Suomen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14133: alueellisessa kalataloussuunnitelmassa on kala- muksen,
14134: tiet esitetty rakennettaviksi seuraavassa tärkeys-
14135: järjestyksessä: Haapakoski, Kuhankoski, Hil- että hallitus osoittaisi riittävät varat
14136: monkoski, Kärnänkoski ja Kyrönpuro, Pyhä- kalateiden rakentamisen suunnitteluun
14137: koski, Leuhunkoski, Hietarj:lankoski, Venekos- Keski-Suomessa.
14138:
14139: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
14140:
14141: Tina Mäkelä Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
14142: 1988 vp. 333
14143:
14144: Toivomusaloite n:o 292
14145:
14146:
14147:
14148:
14149: Mäkipää ym.: Kantokykyluokitusjärjestelmän saattamisesta pien-
14150: kunnille oikeudenmukaisemmaksi
14151:
14152:
14153: Eduskunnalle
14154:
14155: Maamme kunnista on pienkuntia (asukkaita Tavallisen kuntalaisen mahdollisuudet vai-
14156: alle 4 000) lähes 40 OJo. Näistä alle 2 000 asuk- kuttaa yhteisten asioiden hoitoon ovat pienkun-
14157: kaan kuntia on 35 OJo. Pienkuntien henkikirjoi- nissa huomattavasti paremmat kuin suurissa
14158: tettu väestö on noin 9 OJo maamme kokonaisvä- kunnissa. Kunnanosahallintojärjestelmämme
14159: kiluvusta. osoittauduttua toimimattomaksi on varsin sel-
14160: Keskivertopienkunta sijaitsee yleensä syrjässä västi käynyt ilmi, että kunta on pienin demo-
14161: läänin keskuksesta huonojen tie- ja liikenneyh- kraattisesti toimiva alueellinen yksikkö yhteis-
14162: teyksien takana. Muina rasitteina pienkuntia kuntajärjestelmässämme. Tämän vuoksi pien-
14163: koettelevat voimakas muuttoliike, vanhusvoit- kuntien toimintaedellytyksiin olisikin kiinnitet-
14164: toisuus, yksipuolinen elinkeinorakenne sekä al- tävä entistä enemmän huomiota.
14165: hainen tulotaso. Kun puhutaan pienkuntien toimintaedellytys-
14166: Keskivertopienkunta ponnistelee jatkuvasti ten parantamisesta, ei tarkoiteta niiden saatta-
14167: myös taloudellisten vaikeuksien kanssa. Tervey- mista mihinkään erityisasemaan muihin kuntiin
14168: denhuollon ja sosiaalitoimen menot vievät suh- nähden. Kysymys on ainoastaan pienkuntien
14169: teellisesti suuremman osan pienkuntien talou- toiminnallisten ja taloudellisten lähtökohtien
14170: desta kuin muissa kunnissa. Valtionosuuksien saamisesta yhdenvertaiseksi muiden kuntien
14171: kasvu pienkunnissa on ollut huomattavasti hi- kanssa. Tähän voidaan vaikuttaa korjaamalla
14172: taampaa kuin muissa kunnissa, ja koska mak- pienkuntia sortavat hallintojärjestelmämme eri
14173: sutulojakin pienkunnissa kertyy hyvin niukasti, lohkoilla havaitut epäkohdat.
14174: paine veroäyrin hinnan korottamiseen kasvaa Pienkuntien aseman parantamiskeinona on
14175: jatkuvasti. Veroäyrin keskihinta pienkunnissa liian herkästi nähty kuntauudistus. Maassamme
14176: on jo nyt korkeampi kuin muissa kunnissa. tehdyt kuntaliitokset kertovat kuitenkin varsin
14177: Pienkuntien omavastuista taloudenhoitoa hei- selvästi, ettei kuntaliitoksilla juuri pienkuntien
14178: kentää myös niiden riippuvuus kuntainliitoista. asemaa korjata. Ainakin ensiapuna tarvitaan
14179: Kuntainliittojen jatkuvasti kasvavat maksu- muita toimenpiteitä. Pienkuntien aseman vah-
14180: osuudet vievät joidenkin pienkuntien äyrinhin- vistamiseksi tulisikin tehdä mm. seuraavia toi-
14181: nasta lähes 10 penniä. Jos kunnan talous menee menpiteitä: 1) Syrjäisten pienkuntien liikenteel-
14182: heikosti, voi koko kunta huonosti. listen perusyhteyksien ja paikallistieverkoston
14183: Maamme kaikki pienkunnat eivät kuitenkaan parantamiseen tulisi vuosittain ohjata tietty vä-
14184: ole edellä kuvatun kaltaisia keskivertopienkun- himmäisprosenttimäärä TVL-piirien tienraken-
14185: tia. Joidenkin pienkuntien palvelutaso saattaa nusmäärärahoista. 2) Aluepolitiikassa tulisi vai-
14186: olla jopa erittäin korkea ja taloudelliset vaikeu- keuksissa olevien syrjäisten pienkuntien pääse-
14187: det tuntemattomia. On olemassa myös täysin mistä tasapainoisen alueellisen kehityksen edis-
14188: päinvastaisia tapauksia. tämisestä annetun lain mukaiseksi erityisalueek-
14189: Vastoin yleistä käsitystä pienkunnat ovat te- si helpottaa, ja tukitoimenpiteiksi tulisi ottaa
14190: hokkaasti toimivia yksiköitä. Niissä voidaan nykyistä enemmän pienkunnat huomioon otta-
14191: välttää suurissa yksiköissä helposti syntyvä by- via erityisetuuksia. 3) Kuntakohtaisien asun-
14192: rokraattisuus, toimintojen päällekkäisyys ja tolainakiintiöiden laskentaperusteita tulisi
14193: hallintokoneiston hitaus. Kuntalaisen näkökul- muuttaa mm. nykyistä enemmän kuntalaisten
14194: masta pienkunnat ovat ihmisläheisiä, lämpimiä tulotason huomioon ottavaksi, samalla kun
14195: ja lapsiystävällisiä. vanhustentalojen osuus kiintiöistä poistettiin.
14196: 334 1988 vp. - TA n:o 292
14197:
14198: Tietty vähimmäislainamäärä (4-5 lainaa alka- kiä vaikuttamaan nykyistä enemmän kehittä-
14199: vaa tuhatta asukasta kohti) tulisi turvata kehit- mällä kunta- ja kuntainliittosuunnittelun keski-
14200: tyville pienkunnille. 4) Valtion sosiaalipoliittisia näistä koordinaatiota. Maksuosuuksien tasaa-
14201: uudistuksia tulisi tarkistaa niin, että mm. kan- miseksi olisi pyrittävä kehittämään kuntainlii-
14202: saneläkeuudistuksissa kuntien rasitus jaettaisiin ton sijaintipaikkakunnan mahdollisuuksia ra-
14203: nykyisen käytännön sijasta kuntien veroäyrin hoittaa pitkäaikaiset investoinnit lainoituksella.
14204: suhteessa. 5) Valtionosuusjärjestelmän koko- Myös kuntainliittojen investointien ajallista
14205: naisuudistusta on nopeutettava kiinnittäen eri- koordinaatiota tulisi kehittää investointien
14206: tyistä huomiota rahoitusavustusten perusteisiin. päällekkäisyyksien välttämiseksi.
14207: Kantokykyluokitusjärjestelmästä on poistetta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14208: va pienkuntia sortavat epäkohdat ottamalla nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14209: mm. nykyistä enemmän valtionosuuksien tar- muksen,
14210: vetta säätelevänä mittana huomioon kunnan ve-
14211: rotulot asukasta kohti. 6) Kunnille olisi löydet- että hallitus huolehtisi pienkuntien
14212: tävä myös sellaisia uusia tulonlähteitä, joista aseman parantamisesta uudistamalla
14213: pienkunnatkin hyötyisivät. 7) Valtion tulisi kantokykyluokitusjärjestelmän pien-
14214: koordinoida alueellisesti kuntiin suunnatut tu- kunnille oikeudenmukaiseksi sekä pa-
14215: kitoimenpiteensä niiden vaikutusten tehostami- rantamalla pienkuntien liikenteellisiä
14216: seksi. 8) Kuntainliittojen toimintaan tulisi pyr- perusyhteyksiä.
14217:
14218: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
14219:
14220: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
14221: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
14222: 1988 vp. 335
14223:
14224: Toivomusaloite n:o 293
14225:
14226:
14227:
14228:
14229: Mäkipää ym.: Yhdysvesijohdon rakentamisesta välille Söör-
14230: markku-Noormarkun keskusta
14231:
14232:
14233: Eduskunnalle
14234:
14235: Söörmarkun ja Noormarkun välisen siirto- Kustannusarvio on n. 2,3 milj. mk, josta val-
14236: viemärihankkeen tavoitteena on noin 300 söör- tion osuus on n. 60 OJo. Hanke sisältyy Turun
14237: markkulaisen raakavedentarpeen turvaaminen ja Porin läänin toimintasuunnitelmaan vuosille
14238: liittämällä kylän nykyinen vesijohtoverkosto ra- 1989-1990.
14239: kennettavalla yhdysjohdolla kunnan keskustan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14240: verkostoon. Nykyinen veden laatu Söörmarkus- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14241: sa ei ole riittävän hyvä. muksen,
14242: Rakentamalla samalla siirtoviemäri voitaisiin
14243: jätevedet puhdistaa nykyisen pienpuhdistamon että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14244: sijasta keskitetysti kunnan keskuspuhdista- yhdysvesijohdon ja siirtoviemärin ra-
14245: molla. kentamisen aloittamiseen välille Söör-
14246: Tampereen vesi- ja ympäristöpiiri on ilmoit- markku-Noormarkun keskusta.
14247: tanut esittävänsä hanketta valtion vuoden 1989
14248: budjettiin ja on esittänyt sitä jo aiemminkin.
14249: Hanke on hyväksytty valtion vesihuoltotyöksi.
14250:
14251: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
14252:
14253: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
14254: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
14255: Marita Jurva
14256: 336 1988 vp.
14257:
14258: Toivomusaloite n:o 294
14259:
14260:
14261:
14262:
14263: Mäkipää ym.: Hyötyjätteiden käsittelylaitosten investointien
14264: korkotuesta
14265:
14266:
14267: Eduskunnalle
14268:
14269: Hyötyjätteiden hyväksikäyttö on kansanta- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14270: loudellisesti hyödyllistä ja siten erittäin kanna- muksen,
14271: tettavaa. Täten ympäristö saadaan säilymään
14272: siistimpänä ja myös painetta kaatopaikoilla vä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14273: hennetään. Siksi olisi hyötyjätteiden jälleenkä- korkotuen mytJntämiseksi hymyjättei-
14274: sittelylaitosten investointeja suosittava ja annet- den käsittelylaitosten investointien tuke-
14275: tava tähän tarkoitukseen korkotukea ja lainoja. miseksi.
14276: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14277:
14278: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
14279:
14280: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
14281: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva
14282: 1988 vp. 337
14283:
14284: Toivomusaloite n:o 295
14285:
14286:
14287:
14288:
14289: Mäkipää ym.: Määrärahasta Karvianjoen vesistön tulvasuojelu-
14290: töiden aloittamiseen
14291:
14292:
14293: Eduskunnalle
14294:
14295: Merikarvianjoen yläpuolisessa Karvianjoen Vesistöhankkeiden järjestelyn toteuttamis-
14296: vesistössä on viime vuosina tehty mittavia kustannukset ovat n. 20 milj. markkaa, kun tul-
14297: järjestely- ja kuivaustöitä. Mainituissa vesistö- vauoman mitoituksessa on otettu huomioon
14298: osissa on monilta osin edelleenkin merkittäviä yläpuolisen vesistön tarpeet. Tulvauoman osuus
14299: tulvasuojelutarpeita. on n. 10 milj. markkaa.
14300: Kevättulvien ohella Merikarvianjoen varrella Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14301: kärsitään lähes jokavuotisista hyydetulvista. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14302: Laajimmillaan tulva peittää alleen runsaat 400 muksen,
14303: ha peltoa.
14304: Tampereen vesipiirissä on valmistumassa Me- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14305: rikarvianjoen järjestelysuunnitelma. Se sisältää määrärahan varaamiseksi Karvianjoen
14306: tulvauoman rakentamisen Lankosken alapuo- vesistön tulvasuojelutöiden aloittami-
14307: lelta Syylöönstrikkaan ja suuosan ruoppauk- seen.
14308: sen. Mitoitus mahdollistaa Merikarvianjoen
14309: tulvien poistamisen ja tulvavirtaamien pienen-
14310: tämisen Pohjajoella ja Noormarkunjoella.
14311:
14312: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
14313:
14314: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
14315: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
14316: Marita Jurva
14317: 338 1988 vp.
14318:
14319: Toivomusaloite n:o 296
14320:
14321:
14322:
14323:
14324: Männistö ym.: Ympäristönsuojelun tehostamisesta kunnallis-
14325: hallinnossa
14326:
14327:
14328: Eduskunnalle
14329:
14330: Ympäristönsuojelu edellyttää sitä, että kun- veydenhuollon jyrkkä erottaminen toisistaan on
14331: nissa toimii riittävän toimivaltainen viranomai- myös keinotekoista ja entistäkin vaikeampaa,
14332: nen, joka voi puuttua ympäristöhaittoihin. Tar- koska varsinkin ilmansuojelu- ja meluntorjun-
14333: vitaan kuitenkin myös riittävästi henkilökun- talakien mukaisten tehtävien hoidossa keskeistä
14334: taa ja muita voimavaroja. Kuntien ympäris- on myös terveyshaittojen ehkäisy, vaikka tehtä-
14335: tönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/86) vät siirtymäkauden jälkeen kuuluvat yksiselit-
14336: toteutuminen on kuitenkin vaarantumassa, kun teisesti ympäristönsuojelulautakunnille.
14337: kunnille ei ollakaan osoittamassa riittävästi Ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden-
14338: henkilökuntaa. Valtionosuuteen oikeuttavia huollon tehtävien yhteensovittamisessa on kun-
14339: uusia ympäristönsuojelun virkoja vahvistetussa nissa mm. seuraavia yleisiä hankaluuksia:
14340: valtakunnallisessa suunnitelmassa on vuosiksi - lainsäädäntö ei anna mahdollisuutta kun-
14341: 1988-1990 vain 55 vuodessa ja vuosiksi 1991 takohtaiseenkaan yhteensovittamiseen, vaikka
14342: -1992 vain 35 vuodessa. Edellisestä suunnitel- sitä pidettäisiin tarkoituksenmukaisena;
14343: masta virkojen määrää on vähennetty. Liian vä- - suojelutavoitteet ovat päällekkäisiä, mistä
14344: häinen henkilöstö ehtii käytännössä huolehtia aiheutuu hallinnonalojen välisiä toimivaltaon-
14345: vain hallintorutiineista. gelmia;
14346: Kuntien ympäristönsuojelun tehostamiseksi - kaksinkertainen hallinto aiheuttaa kilpai-
14347: myös nykyisiä kuntien voimavaroja olisi kyettä- lua vaikutusvallasta ja voimavaroista;
14348: vä käyttämään tehokkaasti ja järkiperäisesti. - asiantuntemus jakaantuu kahteen organi-
14349: Ympäristönsuojelun kunnallishallinnon toimi- saatioon, jolloin tuhlataan voimavaroja;
14350: kunta esitti mietinnössään (Komiteanmietintö - kehittämistyö ja suunnittelu saattaa vai-
14351: 1981:61), että parasta olisi siirtää terveyslauta- keutua;
14352: kuntien ympäristönsuojelutehtävät ympäristö- - alueellinen toimivalta on erilainen (ympä-
14353: lautakunnille. Tämä asetettiinkin pitkän ajan ristönsuojelussa alueena on kunta, mutta ympä-
14354: tavoitteeksi, vaikka sitä ei nähty mahdolliseksi ristöterveydenhuollossa myös kuntainliitot ovat
14355: välittömästi toteuttaa. Samaten ympäristömi- mahdollisia);
14356: nisteriökomitea (Komiteanmietintö 1982:69) - hallinnonalojen itsenäisyys erilaista (ym-
14357: päätyi samaan tavoitteeseen perustellen sitä päristönsuojelu on oma hallinnonalansa, mutta
14358: mm. sillä, että terveyslautakunnan valvonta- ympäristöterveydenhuolto on terveydenhallin-
14359: jaoston tehtävien siirtäminen ympäristönsuoje- non sivuhaara);
14360: lulautakunnalle parantaisi olennaisesti myös - laboratorioiden ja kenttähenkilöstön yh-
14361: yhtenäisen ympäristölupajärjestelmän toteutta- teiskäyttö on vaikeata;
14362: mista. - ympäristökysymyksiä käsitellään kahdes-
14363: Kuntien ympäristönsuojelua voitaisiin tehos- sa luottamushenkilöelimessä yhden asemesta.
14364: taa merkittävästi, mikäli ympäristöterveyden- Ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden-
14365: huollon henkilöstö olisi käytettävissä myös huollon kokoaminen yhteen ja tehtävien sovit-
14366: muihin ympäristönsuojelutehtäviin. Nykyistä taminen toisiinsa mahdollistaisi henkilökunnan
14367: henkilöstöä ja sen asiantuntemusta voitaisiin tehokkaamman ja tarkoituksenmukaisemman
14368: käyttää näin parhaalla mahdollisella tavalla. käytön. Ympäristökysymyksiä voitaisiin tarkas-
14369: Nykyinen ympäristönsuojelun ja ympäristöter- tella samalla kertaa ekologiselta ja terveydelli-
14370: 1988 vp. - TA n:o 296 339
14371:
14372: seltä kannalta, joita kumpaakaan ei tule hyl- että hallitus ryhtyisi kehittämään ri-
14373: jeksiä. Onkin ryhdyttävä uudelleen selvittä- peästi ympäristönsuojelua, missä tarkoi-
14374: mään ympäristönsuojelun ja ympäristötervey- tuksessa varauduttaisiin kuntien ympä-
14375: denhuollon hallinnon kokoamista yhteen kai- ristönsuojeluhenkilöstön nopeaan lisää-
14376: killa hallinnon tasoilla, mutta eritoten kun- miseen ja soviteltoisiin yhteen ympäris-
14377: nissa. tönsuojelun ja ympäristöterveydenhuol-
14378: Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi lon tehtävien hoito.
14379: toivomuksen,
14380:
14381: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
14382:
14383: Lauha Männistö Jarmo Wahlström Vappu Säilynoja
14384: Claes Andersson Raila Aho Esko Seppänen
14385: Pekka Leppänen Timo Laaksonen Esko Helle
14386: Asko Apukka Pertti Lahtinen Anna-Liisa Jokinen
14387: Pauli Uitto Juhani Vähäkangas Heli Astala
14388: 340 1988 vp.
14389:
14390: Toivomusaloite n:o 297
14391:
14392:
14393:
14394:
14395: Niinistö: Korkotuen myöntämisestä kuntien teollisuusmaanhan-
14396: kintalainoille
14397:
14398:
14399: Eduskunnalle
14400:
14401: Useat kasvukeskukset joutuvat sijoittamaan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
14402: kokonaismenoihinsa nähden kohtuuttoman taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14403: suuria panoksia teollisuusalueiden hankintaan.
14404: Valtion tulo- ja menoarviossa on tiettävästi ai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
14405: kaisemmin ollut määräraha kuntien tuohon tar- menpiteisiin kunnille ja kaupungeille
14406: koitukseen ottamien maanhankintalainojen teollisuusmaan hankintaan otettujen lai-
14407: korkotukeen, mutta uusien korkotukien myön- nojen korkomenojen alentamiseen otta-
14408: täminen on lopetettu. malla käyttöön korkotukijärjestelmän.
14409: Vallitsevan rakennemuutoksen aikana on pe-
14410: rusteltua tukea kuntia ja kaupunkeja niiden
14411: teollistamispyrkimyksissä.
14412:
14413: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
14414:
14415: Sauli Niinistö
14416: 1988 rd. 341
14417:
14418: Hemställningsmotion nr 298
14419:
14420:
14421:
14422:
14423: Nordman m.fl.: Om utjämning av skattöret i kommunerna
14424:
14425:
14426:
14427: Tili Riksdagen
14428:
14429: Den nuvarande arbets- och kostnadsfördel- strävan att åstadkomma en balanserad utveck-
14430: ningen mellan staten och kommunerna leder till ling i landets olika delar. Den rådande situatio-
14431: icke önskvärda resultat. Kommunernas ekono- nen bidrar till regional obalans.
14432: mi försämras, den kommunala självbestäm- Inrikesministeriet bör utreda möjligheterna
14433: manderätten minskar, en allt större andel av tili en bättre utjämning med hjälp av effekti-
14434: kostnaderna betalas med proportionell kommu- vare komplettering av skatteinkomsterna, när-
14435: nalskatt och skillnaderna mellan kommunerna mast genom att höja utjämningsgränserna och
14436: ökar. öka det allmänna finansieringsunderstödet, be-
14437: Den stora variationen i skattöret, från 14 till aktande av skattöreantalet och skattöret som
14438: 18,5 penni i kommunerna och från i medeltal centrala faktorer i bärkraftsklassificeringen m
14439: 15,53 tili 17,57 penni i länen, innebär en stor fl omständigheter.
14440: "orättvisa" i beskattningen. Framför allt drab- Med hänvisning tili ovanstående föreslår
14441: bas låginkomsttagare. Detta har inte uppmärk- undertecknade att riksdagen måtte besluta
14442: sammats tillräckligt i diskussionen om margi- hemställa
14443: nalskatten i samband med den planerade skatte-
14444: reformen. att regeringen verkar för utjämning av
14445: En utjämning av skattöret är viktigt även i skattöret i kommunerna.
14446:
14447: Helsingfors den 11 februari 1988
14448:
14449: Håkan Nordman Boris Renlund Håkan Malm
14450: 342 1988 vp.
14451:
14452: Toivomusaloite n:o 298 Suomennos
14453:
14454:
14455:
14456:
14457: Nordman ym.: Kuntien veroäyrin tasaamisesta
14458:
14459:
14460:
14461: Eduskunnalle
14462:
14463: Valtion ja kuntien välinen nykyinen työn- ja vissä pyrkimyksissä. Vallitseva tilanne edistää
14464: kustannusjako ei johda toivottuihin tuloksiin. alueellista epätasapainoa.
14465: Kuntien talous heikkenee, kunnallinen itsemää- Sisäasiainministeriön tulee selvittää mahdol-
14466: räämisoikeus vähenee, yhä suurempi osa kus- lisuudet verotuksen parempaan tasaamiseen ve-
14467: tannuksista maksetaan suhteellisella kunnallis- rotulojen tehokkaan täydentämisen avulla, lä-
14468: verolla, ja kuntien väliset erot lisääntyvät. hinnä tasausrajoja korottamalla ja yleistä ra-
14469: Veroäyrin suuri vaihtelu 14 pennistä 18,5 hoitustukea lisäämällä, ottaen huomioon vero-
14470: penniin kunnittain ja keskimäärin 15,53 pennis- äyrimäärän ja veroäyrin keskeisinä tekijöinä
14471: tä 17,57 penniin lääneittäin merkitsee verotuk- kantokykyluokissa ym. seikat.
14472: sen suurta "epäoikeudenmukaisuutta". Tästä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14473: kärsivät ennen kaikkea pienituloiset. Tätä ei ole nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14474: otettu riittävästi huomioon suunniteltuun vero- muksen,
14475: uudistukseen liittyvästä marginaaliverosta käy-
14476: tävässä keskustelussa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14477: Veroäyrin tasaaminen on tärkeää myös maan kuntien veroäyrin tasaamiseksi.
14478: eri osien tasapainoiseen kehittämiseen tähtää-
14479:
14480: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
14481:
14482: Håkan Nordman Boris Renlund Håkan Malm
14483: 1988 rd. 343
14484:
14485: Hemställningsmotion nr 299
14486:
14487:
14488:
14489:
14490: Nordman m.fl.: Om obligatorisk avgasrening för nya bilmodeller
14491:
14492:
14493:
14494: Till Riksdagen
14495:
14496: Det brådskar med radikala luftvårdsåtgärder. na blyfri bensin. Sverige har även beslutat att
14497: Vid det här laget finns det tillräckligt med bevis införa katalytisk avgasrening för nya bilar. Fin-
14498: på hur utsläpp av olika slag inverkar skadligt på land bör snarast möjligt följa exemplet, för-
14499: klimat, natur och människa. Trafiken står för slagsvis fr o m 1990 års bilmodeller.
14500: en ansenlig andel av utsläppen i vårt land: unge- Övergången till bilar med avgasrening och
14501: fär 2 procent av svaveldioxidutsläppen, 35 pro- bränslesnåla motorer samt blyfri bensin bör
14502: cent av kvävedioxidutsläppen och 18 procent av uppmuntras genom omfördelning av bilskatten
14503: övriga utsläpp. 1 stora befolkningscentra är de och bränsleaccisen. Förnyelse av bilparken för
14504: som störst. att nå dessa syften kan påskyndas med prispoli-
14505: En betydande del av försurningen och åtföl- tiken.
14506: jande skogsdöd härrör visserligen från luftut- Med hänvisning till ovanstående föreslår un-
14507: släpp utomlands. Men vårt land måste föregå dertecknade att riksdagen måtte besluta hem-
14508: med effektiva reningsåtgärder för att kunna ställa
14509: ställa krav på andras handlande. Det gäller även
14510: i fråga om avgasrening för bilar. Flera länder, att regeringen bereder de åtgärder
14511: bl a Sverige, Norge och Danmark har kraftfullt som möjliggör införande av obligatorisk
14512: gått in för att minska bilarnas utsläpp och gyn- avgasrening jör nya bilmodeller.
14513:
14514: Helsingfors den 10 februari 1988
14515:
14516: Håkan Nordman Elisabeth Rehn Henrik Lax
14517: Jörn Donner Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert
14518: Håkan Malm Boris Renlund Henrik Westerlund
14519: Ingvar S. Melin Gunnar Jansson
14520: 344 1988 vp.
14521:
14522: Toivomusaloite n:o 299 Suomennos
14523:
14524:
14525:
14526:
14527: Nordman ym.: Pakokaasujen pakollisen puhdistamisen käyttöön-
14528: otosta uusissa automalleissa
14529:
14530:
14531: Eduskunnalle
14532:
14533: Radikaaleilla ilmansuojelutoimenpiteillä on ottaa käyttöön katalyyttisen pakokaasujen puh-
14534: kiire. Nykyään on riittävästi todisteita erilaisten distamisen uusien autojen osalta. Suomen tulee
14535: päästöjen haitallisista vaikutuksista ilmastoon, mahdollisimman pian seurata esimerkkiä, esi-
14536: luontoon ja ihmiseen. Huomattava osa maam- merkiksi vuoden 1990 automalleista lähtien.
14537: me päästöistä on peräisin liikenteestä: noin 2 Siirtymistä autoihin, joissa on pakokaasujen
14538: prosenttia rikkidioksidipäästöistä, 35 prosenttia puhdistuslaitteet ja vähän polttoainetta kulutta-
14539: typpidioksidipäästöistä ja 18 prosenttia muista vat moottorit, tulee kannustaa auto- ja polttoai-
14540: päästöistä. Suurissa väestökeskuksissa päästöt neveroa uudelleen jakamalla. Autokannan uu-
14541: ovat suurimmillaan. distamista näiden tavoitteiden saavuttamiseksi
14542: Merkittävä osa metsäkuolemia aiheuttavasta voidaan nopeuttaa hintapolitiikalla.
14543: happamoitumisesta on tosin peräisin ulkomail- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14544: ta. Maamme on kuitenkin ryhdyttävä tehokkai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14545: siin puhdistustoimenpiteisiin, jotta voisimme muksen,
14546: asettaa vaatimuksia toisten toiminnalle. Tämä
14547: koskee myös autojen pakokaasujen puhdista- että hallitus va/miste/isi toimenpiteitä,
14548: mista. Useat maat mm. Ruotsi, Norja ja Tans- jotka mahdollistaisivat pakollisen pako-
14549: ka ovat voimakkaasti lähteneet vähentämään kaasujen puhdistamisen käyttöönoton
14550: autojen päästöjen vähentämistä ja suosimaan uusien automallien osalta.
14551: lyijytöntä bensiiniä. Ruotsi on myös päättänyt
14552:
14553: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
14554:
14555: Håkan Nordman Elisabeth Rehn Henrik Lax
14556: Jörn Donner Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert
14557: Håkan Malm Boris Renlund Henrik Westerlund
14558: Ingvar S. Melin Gunnar Jansson
14559: 1988 vp. 345
14560:
14561: Toivomusaloite n:o 300
14562:
14563:
14564:
14565:
14566: Paasilinna ym.: Kaavoitusasioiden viranomaiskäsittelyn nopeut-
14567: tamisesta
14568:
14569:
14570: Eduskunnalle
14571:
14572: Valtion lainoittaman asuntotuotannon tar- punkiseudulla. Tähän ovat syynä ennen kaik-
14573: peisiin kaavoitettua tonttimaata on riittämättö- kea kaava-alueiden pieneneminen ja valitusten
14574: mästi Helsingin työssäkäyntialueella ja erityi- lisääntyminen.
14575: sesti pääkaupunkiseudulla. Tonttipulan vuoksi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14576: viime vuosina on valtion asuntolainoja jäänyt nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14577: jopa käyttämättä. Pääkaupunkiseudun korkei- muksen,
14578: den tonttihintojen vuoksi aravatuotantoa voi-
14579: daan nykyisin toteuttaa pääasiassa vain kau- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
14580: punkien omistamalle maalle. piteisiin, joilla voidaan ratkaisevasti no-
14581: Maanhankintamäärärahojen niukkuuden peuttaa kaavoitusta ja kaavavalitusten
14582: ohella tonttimaan saantia aravatuotantoon käsittelyä kaikilla viranomaistahoiilo ja
14583: haittaa kaavoituksen hitaus erityisesti pääkau- tuomioistuimissa.
14584:
14585: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
14586:
14587: Reino Paasilinna Osmo Soininvaara Jörn Donner
14588: Arto Lapiolahti Risto Ahonen Jouni Backman
14589: Matti Saarinen Riitta Myller Liisa Jaakonsaari
14590: Antti Kalliomäki Pentti Lahti-Nuuttila Markku Pohjola
14591: Seija Karkinen Raimo Vuoristo Tuula Paavilainen
14592: Timo Roos Sinikka Mönkäre Jorma Rantanen
14593: Erkki Pulliainen Esko Seppänen Jukka Gustafsson
14594: Marjatta Väänänen Saara-Maria Paakkinen
14595:
14596:
14597:
14598:
14599: 25 280445G
14600: 346 1988 vp.
14601:
14602: Toivomusaloite n:o 301
14603:
14604:
14605:
14606:
14607: Paasilinna ym.: Sakon määräämisestä asuntotontin rakentamatta
14608: jättämisestä pääkaupunkiseudulla
14609:
14610:
14611: Eduskunnalle
14612:
14613: Pääkaupunkiseudun maapolitiikan ongelmi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
14614: na ovat korkeat tonttien hinnat ja pula kohtuu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14615: hintaan käyttöön saatavista tonteista. Maan- muksen,
14616: omistus- ja kaavoitustilanne vaikuttavat olen-
14617: naisesti tonttimaan hintatasoon ja saatavuu- ettd hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
14618: teen. joilla voidaan sddtdd sakko kaavoitetus-
14619: Pääkaupunkiseudun kaavoitetusta tontti- ta usean asunnon rakentamatlomasta
14620: maareservistä huomattava osa sijaitsee vajaasti asuntotontista pddkaupunkiseudulla.
14621: rakennetuilla alueilla. Kaavoitettavana olevilla
14622: alueilla sijaitsevat tonttireservit ovat samansuu-
14623: ruiset kuin jo valmiina olevissa kaavoissa.
14624:
14625: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
14626:
14627: Reino Paasilinna Jörn Donner Osmo Soininvaara
14628: Risto Ahonen Jouni Backman Matti Saarinen
14629: Riitta Myller Liisa Jaakonsaari Raimo Vuoristo
14630: Tuula Paavilainen Timo Roos Sinikka Mönkäre
14631: Jorma Rantanen Erkki Pulliainen Esko Seppänen
14632: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila Saara-Maria Paakkinen
14633: Antti Kalliomäki
14634: 1988 vp. 347
14635:
14636: Toivomusaloite n:o 302
14637:
14638:
14639:
14640:
14641: Pekkarinen ym.: Lievestuoreen li~eälammen puhdistustöiden
14642: käynnistämisestä
14643:
14644:
14645: Eduskunnalle
14646:
14647: Haarlan Selluloosa Oy johti vuosina 1935- Tarvittavat kokeilut voidaan suorittaa hyvin
14648: 67 väkevää jätelipeää Koivusuolle padottuun al- nopeasti. Lopullisiin lammen puhdistustoimen-
14649: taaseen. Vuosien ajan tämä allas on aiheuttanut piteisiin tuleekin päästä vuonna 1988.
14650: vesien pilaantumista sekä Toivakan reitin jär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14651: vissä että Leppäveden Metsolahdessa. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14652: Lammen eliminoimiseksi on Keski-Suomen muksen,
14653: vesipiirissä valmistunut yksityiskohtainen suun-
14654: nitelmakokonaisuus vaihtoehtoineen. Järkevin että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
14655: vaihtoehto on johtaa vesi Nenäinniemen puh- piteisiin Lievestuoreen lipeälammen
14656: distamon kautta, kuitenkin niin, ettei toimen- puhdistustöiden käynnistämiseksi.
14657: pide rasita kohtuuttomasti Päijänteen veden
14658: laatua.
14659:
14660: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
14661:
14662: Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen
14663: 348 1988 vp.
14664:
14665: Toivomusaloite n:o 303
14666:
14667:
14668:
14669:
14670: Pelttari: Simojoen tulvasuojelusta
14671:
14672:
14673:
14674: Eduskunnalle
14675: Simojoen tulvat ovat vuosi vuodelta yleisty- johtuneiden vaurioiden vuoksi kunnanhallitus
14676: neet ja vaikeutuneet. Jo keväällä 1984 ja 1985 ja kuntalaiset ovat huolestuneita. Kunnan toi-
14677: joki tulvi aiheuttaen runsaasti vahinkoa. Kui- mesta onkin käännytty vesi- ja ympäristöhalli-
14678: tenkin vuoden 1987 toukokuun alussa sattuneet tuksen sekä Lapin vesi- ja ympäristöpiirin puo-
14679: tulvat olivat vahinkojen osalta ennätyssuuret. leen esityksin, että niiden toimesta ryhdyttäisiin
14680: Simon kunnan maatalouslautakunnan suoritta- kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin tulvasuoje-
14681: mien vahinkoarvioiden perusteella koko kun- lun suunnittelemiseksi ja rakentamiseksi tulvien
14682: nan alueella sattuneiden tulvavahinkojen yh- aiheuttamien vahinkojen estämiseksi. Kiireelli-
14683: teismääräksi on arvioitu 3,3 milj. mk. Tästä ra- simmän tulvasuojelun tarpeessa on luonnolli-
14684: kennuksille aiheutuneiden vahinkojen määrä on sesti taajaan asuttu Simon aseman seutu eli
14685: 2,9 milj. mk. Rakennusvahingot käsittävät kuntakeskus. Tulvasuojelutoimenpiteitä tarvi-
14686: muun ohella 6 omakotitaloa sekä yhden 12 taan kuitenkin Simojoen varressa monilla muil-
14687: asuinhuoneistoa käsittävän As. Oy Simonkoivi- lakin alueilla.
14688: kon rivitalon. Suunnitelma tulvasuojelun aikaansaamiseksi
14689: Edellä mainittujen vahinkojen lisäksi monet tulisi laatia mahdollisimman pian, ja ainakin
14690: muut rakennuskiinteistöt Simon aseman seu- osa suunnitelman edellyttämistä toimenpiteistä
14691: dulla eli kuntakeskuksessa olivat vakavasti olisi suoritettava kiireellisesti jo ensi vuoden ai-
14692: uhattuna. Näiden rakennusten joukkoon kuu- kana.
14693: luvat mm. Simon yksityinen vanhainkoti, Si- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
14694: monseudun vanhustenkotiyhdistys ry:n omista- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14695: ma vanhusten vuokratalo sekä asunto-osuus-
14696: kunta Varkkermonrivin omistama veteraanita- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14697: lo. Lisäksi monet yksityisten omistamat omako- Simojoen tulvasuojelutoimenpiteiden
14698: titalot ja muut kiinteistöt olivat uhanalaisina. aloittamiseksi.
14699: Simojoen aiheuttamien tulvien sekä tulvista
14700:
14701: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
14702:
14703: Seppo Pelttari
14704: 1988 vp. 349
14705:
14706: Toivomusaloite n:o 304
14707:
14708:
14709:
14710:
14711: Puisto ym.: Luonnonolosuhteiden säilyttämisestä Turunmaan
14712: saaristossa
14713:
14714:
14715: Eduskunnalle
14716:
14717: Matkailun edistämiskeskuksen tuella Varsi- Saaristo Siistinä ry. on valtakunnallisesti huo-
14718: nais-Suomen matkailua suunnataan enenevässä lehtinut valistustoiminnasta, jonka päämääränä
14719: määrin Turunmaan saaristoon. Koti- ja ulko- on opastaa luonnossa liikkuvia vastuulliseen
14720: maisten matkailijoiden lisääntyminen edistää käyttäytymiseen. Yhdistys on myös kiitettävästi
14721: saaristokuntien asukkaiden toimeentulomah- organisoinut ja hoitanut sekä matkailijoiden
14722: dollisuuksia. että kesäasukkaiden jätehuoltotoiminnan.
14723: Saariston herkkä luonto ja linnusto ovat mas- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
14724: saturismin jaloissa vaarassa tuhoutua. Saaris- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14725: ton käyttöä koskevien lakisääteisten ohjeiden sen,
14726: sekä mm. rauhoitettujen luonnonsuojelualuei-
14727: den käyttöä koskeva valvonta on puutteellista. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
14728: Viranomaisille on taattava riittävä tieto ja voi- piteisiin saaristoa koskevien lakien val-
14729: mavarat valvonnan suorittamiseksi. vonnan tehostamiseksi ja Pidä Saaristo
14730: Saaristotuhojen ennaltaehkäisy perustuu Siistinä ry:n taloudellisten toimintamah-
14731: asennekasvatus- ja tiedotustoimintaan. Pidä dollisuuksien turvaamiseksi.
14732:
14733: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
14734:
14735: Virpa Puisto Jukka Roos
14736: 350 1988 vp.
14737:
14738: Toivomusaloite n:o 305
14739:
14740:
14741:
14742:
14743: Pulliainen: Kalastuslain täytäntöönpanoon tarvittavien voima-
14744: varojen lisäämisestä
14745:
14746:
14747: Eduskunnalle
14748:
14749: Kalastuslain uudistamisella pyrittiin tehosta- vovat valtiovallalta selkeää rahoitusohjelmaa,
14750: maan kalavesien hoitoa ja järkiperäistämään johon he sopeuttavat omat toimensa.
14751: kalatalouteen liittyvää toimeliaisuutta. Näihin Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
14752: tavoitteisiin pyrkiminen on monissa tapauksissa vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14753: tuhoutunut käytettävissä olevien varojen puut- sen,
14754: teeseen. Kun tämä tulos ei ole voinut olla lain-
14755: säätäjän tarkoitus, on tarpeen mukaan osoitet- että hallitus ryhtyisi toimiin lisäresurs-
14756: tava lisää varoja kalastuslain tavoitteiden mu- sien osoittamiseksi uuden kalastuslain
14757: kaiseen toimintaan. täytäntöönpanoon ja käytännön toi-
14758: Kalastuslain täytäntöönpanosta käytännössä mien hoitoon.
14759: vastaavat virkamiehet ja luottamushenkilöt toi-
14760:
14761: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
14762:
14763: Erkki Pulliainen
14764: 1988 vp. 351
14765:
14766: Toivomusaloite n:o 306
14767:
14768:
14769:
14770:
14771: Pulliainen: Suomussalmen Murhijärven selkosen suojelemisesta
14772: hakkuilta
14773:
14774:
14775: Eduskunnalle
14776:
14777: Suomussalmella on kaksi vienankarjalaisky- linnon hakkuutoimilta, jotka perusteellisesti
14778: lää, Hietajärvi ja Kuivajärvi, joilla on suuri muuttavat niiden kohteeksi joutuneiden aluei-
14779: merkitys oman kulttuuritaustansa perinteen den luonnetta.
14780: vaalimisessa. Murhijärven selkosen metsien suojeleminen
14781: Vienalaiskulttuuriin kuuluvat kylien lisäksi hakkuilta on osa vienalaiskulttuurin tukemista.
14782: niiden ympärillä olevat erämaat. Ne ovat olleet Tämän kulttuurin hävittämiseen maastamme
14783: osa kokonaisuutta, jossa Kalevalan runot ovat meillä ei ole moraalista oikeutta.
14784: syntyneet. Erämaat ovat antaneet elannon lisän Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
14785: kalan, riistan ja myös kohtuullisessa määrin vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14786: puun muodossa. Ihmisen toiminta erämaissa ei sen,
14787: ole muuttanut niiden erämaaluonnetta. Harmo-
14788: nia on säilynyt eheänä. että hallitus ryhtyisi toimiin, joilla
14789: Hietajärven ja Kuivajärven kylien lähellä on suojeliaan Suomussalmen Murhijärven
14790: Murhijärven selkonen. Se on säilynyt metsähal- selkosen metsät hakkuilta.
14791: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
14792:
14793: Erkki Pulliainen
14794: 352 1988 vp.
14795:
14796: Toivomusaloite n:o 307
14797:
14798:
14799:
14800:
14801: Renko ym.: Luonnonsuojelualueiden hankinnan tehostamisesta
14802:
14803:
14804:
14805: Eduskunnalle
14806: Kaikkia hyväksyttyjä luonnonsuojeluohjel- Luonnonsuojelualueiden hoitoon, rakennuk-
14807: mia ei ole voitu toteuttaa riittämättömien talou- siin, polkuihin ja teihin sekä opastukseen ja val-
14808: dellisten resurssien johdosta. Ympäristöminis- vontaan on saatava myös huomattavasti enem-
14809: teriöllä ei ole ollut riittävästi varoja maa-aluei- män voimavaroja kuin tähän asti.
14810: den hankintaan. Tilannetta on vaikeuttanut Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
14811: myös luonnonsuojelualueiden hankinnassa ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14812: hoidossa tarvittavan henkilöstön vähäinen
14813: määrä. että hallitus ryhtyisi toimiin valtion
14814: Luonnonsuojelualueiden hankintaan tarvit- vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesityk-
14815: taisiin vuosittain noin 70 miljoonaa markkaa. sen laadinnan yhteydessä, jotta luon-
14816: Tarve ei vähene ainakaan seuraavien kymme- nonsuojelulain velvoitteet luonnonsuo-
14817: nen vuoden aikana. Vuoden 1988 tulo- ja jelualueiden hankkimiseksi toteutettai-
14818: menoarviossa on varattu luonnonsuojelualuei- siin.
14819: den hankintaan 45 miljoonaa markkaa.
14820:
14821: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
14822:
14823: Tellervo Renko Eino Siuruainen
14824: Riitta Jouppila Juhani Alaranta
14825: 1988 rd. 353
14826:
14827: Hemställningsmotion nr 308
14828:
14829:
14830:
14831:
14832: Renlund m.fl.: Om ökning av oljeskyddsfondens resurser och
14833: utvecklande av verksamheten
14834:
14835:
14836: Tili Riksdagen
14837:
14838: Beredskapen att bekämpa oljeskador tili lagen om oljeskyddsfonden år 1985. Det vikti-
14839: följd av fartygsolyckor har förbättrats under gaste av allt när det gäller oljeolyckor tili sjöss
14840: de senaste åren. Kommunerna med kustlinje är att skapa en så god beredskap, att insam-
14841: och skärgård har i sin katastrofberedskapsplan lings- och saneringsåtgärder kan insättas ome-
14842: även beredskap för oljeolyckor inskriven. delbart efter olyckan skett. Helst skall utsläppt
14843: Ett allvarligt missförhållande är emellertid att olja helt och hållet förhindras att nå stränderna
14844: de medel, som insamlas i oljeskyddsfonden inte och kunna insamlas redan medan den ligger i
14845: är tillräckliga. Detta försvårar dels utbyggna- vattnet. 1 synnerhet har det visat sig vara svårt
14846: den av kommunernas oljeskadeberedskap, dels att bekämpa oljeutsläpp tili sjöss under vinter-
14847: försenas utbetalningen av ersättningar för kost- förhållanden då olja hamnat under isen. Tek-
14848: nader i samband med redan inträffade olje- niken för oljeinsamling under vinterförhållan-
14849: olyckor. De kommuner som redan drabbats den borde utvecklas, och för forskning kring
14850: hårt av nedsmutsad natur i samband med olje- detta borde även medel ur oljeskyddsfonden
14851: olycka måste dessutom vänta länge, kanske åra- kunna användas.
14852: tal, på att få igen de pengar de lagt ut för att Med hänvisning tili det ovan anförda föreslår
14853: täcka kostnader för bekämpning av skadorna. vi högaktningsfullt att riksdagen måtte hem-
14854: 1 lagen om oljeskyddsfonden finns i 3 § ett ställa
14855: tak för de medel som insamlas tili fonden. Detta
14856: tak har visat sig vara alltför lågt, eftersom kon- att regeringen vidtar åtgärder jör att
14857: sekvenserna av oljeolyckor tili sjöss regelmäs- oljeskyddsjondens resurser måtte ökas
14858: sigt har visat sig avsevärt kostsammare än man krajtigt och att medel ur jonden kunde
14859: på förhand kunnat förutse. Av denna orsak användas jör jorskning och produktut-
14860: borde antingen gränsen höjas avsevärt, eller veckling jör o/jeskadebekämpningsma-
14861: t.o.m. helt slopas, vilket även riksdagen uttalat teriel.
14862: i samband med behandlingen av en ändring av
14863:
14864: Helsingfors den 5 februari 1988
14865:
14866: Boris Renlund Gunnar Jansson Ingvar S. Melin
14867: Elisabeth Rehn Håkan Nordman Jörn Donner
14868: Gustav Björkstrand Håkan Malm Henrik Westerlund
14869: Per-Henrik Nyman
14870: 354 1988 vp.
14871:
14872: Toivomusaloite n:o 308 Suomennos
14873:
14874:
14875:
14876:
14877: Renlund ym.: Öljysuojarahaston voimavarojen lisäämisestä ja
14878: toiminnan kehittämisestä
14879:
14880:
14881: Eduskunnalle
14882:
14883: Valmius torjua alusten aiheuttamien onnetto- taa kokonaan, kuten myös eduskunta on lausu-
14884: muuksien seurauksina syntyneitä öljyvahinkoja nut öljysuojarahastolain muutoksen käsittelyn
14885: on parantunut viime vuosina. Kuntien, joilla on yhteydessä vuonna 1985. Kaikkein tärkeintä ve-
14886: rannikkoviivaa ja saaristoa, katastrofivalmius- sistössä tapahtuvien öljyonnettomuuksien kan-
14887: suunnitelmiin sisältyy myös valmius öljyonnet- nalta on niin hyvän valmiuden luominen, että
14888: tomuuksien varalle. kokoamis- ja puhdistamistoimet voidaan aloit-
14889: Vakavana epäkohtana on kuitenkin, että öl- taa välittömästi onnettomuuden tapahduttua.
14890: jysuojarahastoon kerätyt varat eivät riitä. Tä- Mieluiten vesistöön valuneen öljyn pääsy ran-
14891: mä vaikeuttaa toisaalta kuntien öljyvahinkojen noille olisi kokonaan estettävä ja kerättävä sen
14892: torjuntavalmiuden laajentamista ja viivästyttää ollessa vedessä. Erityisen vaikeaksi on osoittau-
14893: toisaalta korvauksien maksamista jo tapahtu- tunut vesistöön päässeen öljyn torjunta talvi-
14894: neista onnettomuuksista aiheutuneista kustan- olosuhteissa, jolloin öljy on mennyt jään alle.
14895: nuksista. Kunnat, joiden luonto on jo saastunut Talviolosuhteiden öljynkeräystekniikkaa tulisi-
14896: öljyvahingon vuoksi, joutuvat lisäksi odotta- kin kehittää, ja tähän liittyvään tutkimukseen
14897: maan kauan, ehkä vuosikausia, saadakseen ta- tulisikin voida käyttää myös öljysuojarahaston
14898: kaisin rahat, jotka ne ovat käyttäneet vahinko- varoja.
14899: jen torjunnasta aiheutuvien kustannuksien peit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14900: tämiseen. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
14901: Öljysuojarahastosta annetun lain 3 §:ssä on muksen,
14902: asetettu katto rahastoon kerättäville varoille.
14903: Tämä katto on osoittautunut aivan liian mata- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14904: laksi, koska vesillä tapahtuneiden öljyonnetto- öljysuojarahaston resurssien lisäämisek-
14905: muuksien seuraukset ovat pääsääntöisesti osoit- si tuntuvasti ja että tehtäisiin mahdol-
14906: tautuneet huomattavasti kalliimmiksi kuin etu- liseksi rahaston varojen käyttäminen
14907: käteen on arvioitu. Tästä syystä rajaa tulisi öljyvahinkojen torjuntakaluston tutki-
14908: joko korottaa tuntuvasti, tai se tulisi jopa pois- mukseen ja tuotekehittelyyn.
14909: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
14910:
14911: Boris Renlund Gunnar Jansson Ingvar S. Melin
14912: Elisabeth Rehn Håkan Nordman Jörn Donner
14913: Gustav Björkstrand Håkan Malm Henrik Westerlund
14914: Per-Henrik Nyman
14915: 1988 vp. 355
14916:
14917: Toivomusaloite n:o 309
14918:
14919:
14920:
14921:
14922: Rinne: Materiaalien uuskäytön järjestämisestä
14923:
14924:
14925:
14926: Eduskunnalle
14927:
14928: Raaka-ainevarojen ehtyessä ja alkuperäis- mukainen täystyöllisyyspolitiikka tarjoaa ih-
14929: luonnon säilyttämisen vaatimusten voimistues- misarvoisella tavalla. Suomalainen työllisyys-
14930: sa huomio kiintyy materiaalien uuskäyttöön. politiikka laiminlyö nämä alueet ja mahdolli-
14931: Erityisen ongelman muodostavat keräystoimin- suudet.
14932: taa hankaloittavat esteet. Käytännössä on kui- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
14933: tenkin havaittu kansalaisten tarve ja halu laji- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14934: tella poistamiaan materiaaleja, kuten lasia, sen,
14935: vaatteita jne. Hyvin alkaneet toiminnot ovat
14936: usein loppuneet keräystoiminnan katkoksiin ja että hallitus ryhtyisi konkreettisiin toi-
14937: epäkohtiin. miin materiaalien uuskäytön ja keräily-
14938: Erityisesti työllisyyspolitiikan alueilla olisi toiminnan järjestämiseksi.
14939: huomattava ne mahdollisuudet, jotka luonnon-
14940:
14941: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
14942:
14943: Heikki Rinne
14944: 356 1988 vp.
14945:
14946: Toivomusaloite n:o 310
14947:
14948:
14949:
14950:
14951: Rinne: Jätemuovin uuskäytön järjestämisestä
14952:
14953:
14954:
14955: Eduskunnalle
14956:
14957: Teollisuudessa, kaupassa ja muussa elinkei- nuksia, vähentää tuontia ja luoda uutta jalos-
14958: notoiminnassa syntyvää muovijätettä voitaisiin tustekniikkaa, jolla olisi myös vientimahdolli-
14959: hyödyntää erilaisina lisä- tai sidosaineina: bitu- suuksia.
14960: mieristelevyissä, tieasfaltissa, pintamassoissa ja Yhdyskuntajätteestä muovin osuus on noin
14961: lastupuristeissa. viisi prosenttia, 80 000 tonnia vuodessa. Sen
14962: Elinkeinomuovijätettä syntyy maassamme lajittelun ja hyötykäytön ongelmia ei ole vielä
14963: vuosittain noin 24 000 tonnia, josta runsas nel- ratkaistu.
14964: jännes hyödynnetään muuksi kuin energiaksi. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
14965: Pienteollisuus pystyisi järkevästi hyödyntä- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
14966: mään vielä 7 000-8 000 tonnia vuodessa, mutta sen,
14967: tarvitsisi tutkimus-, kone- ja laitekustannuksiin
14968: julkisen vallan tukea. ettti hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
14969: Muovin hyödyntämisen avulla voitaisiin luo- jätemuovin uuskaytön tehokkaaksi hyö-
14970: da lisätyöpaikkoja, vähentää jätehuoltokustan- dyntamiseksi.
14971:
14972: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
14973:
14974: Heikki Rinne
14975: 1988 vp. 357
14976:
14977: Toivomusaloite n:o 311
14978:
14979:
14980:
14981:
14982: Rinne: Uusiapaperin valmistuksen aloittamisesta Porissa ja Rau-
14983: malla
14984:
14985:
14986: Eduskunnalle
14987:
14988: Keräyspaperista valmistetun paperin uus- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
14989: käyttö eri muodoissaan on lisääntynyt. Kansa- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14990: laisilla on halua ja valmiutta omalla toiminnal-
14991: laan osallistua luonnon suojelemiseen myös tätä että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
14992: kautta. Siistauslaitosten (painovärit ja muut uusiopaperin valmistamiseen tarvitta-
14993: epäpuhtaudet pestään pois paperista) perusta- vien uusien siistauslaitosten perustami-
14994: misen tarve on huomattava. Uusiapaperin ky- seksi Poriin ja Raumalle.
14995: syntä kasvaa luontotietoisuuden myötä eritoten
14996: nuorissa ikäluokissa.
14997:
14998: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
14999:
15000: Heikki Rinne
15001: 358 1988 vp.
15002:
15003: Toivomusaloite n:o 312
15004:
15005:
15006:
15007:
15008: Rinne: Tahkoluodon hiilivoimalan varustamisesta tehokkain
15009: puhdistuslaittein
15010:
15011:
15012: Eduskunnalle
15013:
15014: Porin Tahkoluotoon on tulossa maan merkit- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
15015: tävin hiilivoimala. Hiilen poltolla on suuret ym- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15016: päristöriskit. Haitat voidaan nykytekniikalla sen,
15017: poistaa, mutta siitä aiheutuu huomattavia välit-
15018: tömiä kustannuksia. Kustannukset ovat kuiten- että hallitus ryhtyisi toimiin Tahko-
15019: kin vain murto-osa siitä, millaisia haittoja hiilen luodon hiilivoimalan varustamiseksi
15020: polttamisesta aiheutuu luonnolle, jos puhdis- mahdollisimman täydellisin päästöjen
15021: tusta ei tehdä tehokkaasti ja varmasti. Myös puhdistuslaittein.
15022: tuhkan jälleenkäsittely on hoidettava ympäris-
15023: töä likaamattomaHa tavalla.
15024:
15025: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
15026:
15027: Heikki Rinne
15028: 1988 vp. 359
15029:
15030: Toivomusaloite n:o 313
15031:
15032:
15033:
15034:
15035: Rinne: Kemiran Porin tehtaiden päästöjen puhdistamisen tehos-
15036: tamisesta
15037:
15038:
15039: Eduskunnalle
15040:
15041: Pohjoismaiden pahin vesien pilaaja on Porin Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
15042: Kemiran tehtaat. Porin edustan merialueiden tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15043: tuhoutumisen lisäksi jätekuormitus on euroop- sen,
15044: palaista huippuluokkaa laajoilla alueilla. Laitos
15045: on skandinaavinen häpeäpilkku näiltä osin. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
15046: Lisäksi tuotantolaitos on huomattava ilman Kemiran Porin tehtaiden päästöjen vä-
15047: pilaaja. Terveydelliset riskit ovat merkittävät hentämiseksi ja lopulta lopettamiseksi.
15048: tuotantolaitoksen lähialueilla ja kauempanakin
15049: Satakunnassa.
15050:
15051: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
15052:
15053: Heikki Rinne
15054: 360 1988 vp.
15055:
15056: Toivomusaloite n:o 314
15057:
15058:
15059:
15060:
15061: Rinne: Jokien puhdistuksen tehostamisesta
15062:
15063:
15064:
15065: Eduskunnalle
15066:
15067: Eteläisen ja läntisen Suomen joet ovat aikoi- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
15068: naan muodostaneet merkittävän elinkeinon var- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15069: siensa asukkaille. Myös virkistyskäyttö on ollut sen,
15070: huomattavaa alueen vähäjärvisyyden takia.
15071: Matkat, eritoten lapsilla, ovat kohtuuttomat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15072: virkistysvesien äärelle. Hyväosaiset ja rikkaat jokien suojelemiseksi ja puhdistami-
15073: ovat usein varanneet parhaat virkistyspaikat, seksi.
15074: mikä lisää ihmisten eriarvoisuutta myös vapaa-
15075: ajan vietossa.
15076:
15077: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
15078:
15079: Heikki Rinne
15080: 1988 vp. 361
15081:
15082: Toivomusaloite n:o 315
15083:
15084:
15085:
15086:
15087: Rinne: Kokemäenjoen puhdistamisesta
15088:
15089:
15090:
15091: Eduskunnalle
15092:
15093: Kokemäenjoki on läntisen Suomen merkittä- ka. Vesistö tarvitsee uuden ja tehostetun puh-
15094: vin vesiväylä. Sen varteen, alkulähteiltä mereen distussuunnitelman.
15095: purkautumiseen asti, on sijoittunut runsaasti Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
15096: luontoa tuhoavaa teollisuutta ja teollista suur- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15097: taloutta. sen,
15098: Joki on ollut huomattava kalajoki. Se on ol-
15099: lut merkittävä toimeentulon lähde Pirkanmaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15100: ja Satakunnan asukkaille. Järviköyhässä Sata- Kokemäenjoen puhdistamiseksi.
15101: kunnassa se on ollut merkittävä virkistyspaik-
15102:
15103: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
15104:
15105: Heikki Rinne
15106:
15107:
15108:
15109:
15110: 26 2804450
15111: 362 1988 vp.
15112:
15113: Toivomusaloite n:o 316
15114:
15115:
15116:
15117:
15118: Rinne: Aurajoen säilyttämisestä Turun seudun raakavesilähteenä
15119:
15120:
15121:
15122:
15123: Eduskunnalle
15124: Mittavin valtakunnallinen vedensiirtosuunni- niiltä, jotka oman elintasonsa kustannuksella
15125: telma on Turun seudun vedenoton ratkaisemi- ovat vetensä puhtauden suojanneet.
15126: nen siten, että raakavesi otetaan Säkylän Pyhä- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
15127: järvestä. Vedenotto tulisi tuhoamaan eteläisen nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15128: Suomen merkittävimmän vesistön. Tarvetta ve-
15129: denottoon ei ole, koska seudun omat raakavesi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15130: varat riittävät seudun vedentarpeen tyydyttämi- Turun seudun raakavesikysymysten rat-
15131: seen. Alueellisten raakavesikysymysten ratkai- kaisemiseksi Aurajoen vesien puhdista-
15132: sun periaatteena tulisi olla, että saastuttaja itse misella.
15133: puhdistaa, eikä ratkaista asiaa ottamalla vesi
15134:
15135: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
15136:
15137: Heikki Rinne
15138: 1988 vp. 363
15139:
15140: Toivomusaloite n:o 317
15141:
15142:
15143:
15144:
15145: Rinne: Kalaportaiden rakentamisesta Kokemäenjokeen
15146:
15147:
15148:
15149: Eduskunnalle
15150:
15151: Kokemäenjoki on ollut merkittävä vaelluska- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
15152: lojen joki. Toimenpiteet joen puhdistamiseksi tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15153: ovat johtamassa tuloksiin, jotka tekevät mah- sen,
15154: dolliseksi vaelluskalojen nousun Kokemäenjo-
15155: keen. Joessa on kuitenkin esteitä, jotka tulisi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15156: voida erityisjärjestelyin kiertää. kalaportaiden rakentamiseksi Koke-
15157: Joesta olisi saatavissa eteläisen Suomen mer- mäenjokeerz.
15158: kittävimpiä kalastusjokia.
15159:
15160: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
15161:
15162: Heikki Rinne
15163: 364 1988 vp.
15164:
15165: Toivomusaloite n:o 318
15166:
15167:
15168:
15169:
15170: Rinne: Luonnonsuojelukohteiden lunastamisesta suojelualueiksi
15171:
15172:
15173:
15174: Eduskunnalle
15175:
15176: Valtioneuvosto on viime vuosina hyväksynyt Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
15177: monia suojeluohjelmia, kuten lintuvesien-, soi- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15178: den-, ja harjujensuojeluohjelman, samoin kuin sen,
15179: kansallis- ja luonnonpuistoverkon laajennusoh-
15180: jelman. Ohjelmat antavat kuvan, että asiat oli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15181: sivat kunnossa. Ohjelmissa mainitut kohteet on luonnonsuojelukohteiden lunastamisek-
15182: kuitenkin lunastettava luonnonsuojelualueiksi. si luonnonsuojelualueiksi Etelä- ja Län-
15183: Erityisen voimakkaasti on panostettava ete- si-Suomen alueilla.
15184: läisen Suomen suojelualueisiin.
15185:
15186: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
15187:
15188: Heikki Rinne
15189: 1988 vp. 365
15190:
15191: Toivomusaloite n:o 319
15192:
15193:
15194:
15195:
15196: Rinne: Uhanalaisten kasvi- ja eläinlajien suojelun tehostamisesta
15197:
15198:
15199:
15200: Eduskunnalle
15201:
15202: Luonnon rikkauden ja ainutkertaisuuden säi- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15203: lyttäminen tuleville sukupolville vaatii myös sen,
15204: Suomessa merkittäviä tehostamistoimia.
15205: Lajien häviäminen on korvaamatonta ja saat- että hallitus ryhtyisi tehostettuihin toi-
15206: taa aiheuttaa arvaamattomia lisäseuraamuksia menpiteisiin uhanalaisten kasvi- ja eläin-
15207: luonnon tasapainoon. lajien suojelemisessa.
15208: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
15209: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
15210:
15211: Heikki Rinne
15212: 366 1988 vp.
15213:
15214: Toivomusaloite n:o 320
15215:
15216:
15217:
15218:
15219: T. Roos ym.: Katumaksulain tarkistamisesta
15220:
15221:
15222:
15223: Eduskunnalle
15224:
15225: Erityisesti kirkonkylämäisissä taajamissa Tämä on vain yksi esimerkki niistä merkilli-
15226: koetaan katumaksu epäoikeudenmukaiseksi. syyksistä, joita katumaksulakiin on jäänyt ja
15227: Kylää halkaiseva vanha päällystetty paikallistie jotka varsin ymmärrettävästi koetaan epäoikeu-
15228: on luokiteltu 1 luokan tieksi. Tiehen liittyvät denmukaisina.
15229: kaavakadut tai -tiet kuuluvat II tai III luokkaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15230: riippuen siitä, onko ne päällystetty. Vaikeasti tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15231: ymmärrettävät erot katumaksun suuruudessa sen,
15232: naapurusten kesken syntyvät siitä, onko kiin-
15233: teistöstä liittymä 1, II vai III luokan tielle. Kiin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15234: teistöt saattavat tästä erosta huolimatta sijaita katumaksulain säännösten muuttami-
15235: yhtä etäällä 1 luokan tiestä. Samanikäisissä ja seksi.
15236: -tasoisissa kiinteistöissä asuvilla saattavat katu-
15237: maksut olla jopa kolminkertaiset naapuriin ver-
15238: rattuna.
15239:
15240: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
15241:
15242: Timo Roos Iiris Hacklin Jukka Gustafsson
15243: Tuula Paavilainen Pentti Lahti-Nuuttila llkka Joenpalo
15244: Raimo Vuoristo Kerttu Törnqvist Antti Kalliomäki
15245: 1988 vp. 367
15246:
15247: Toivomusaloite n:o 321
15248:
15249:
15250:
15251:
15252: T. Roos ym.: Karvianjoen tulvasuojelutöiden aloittamisesta
15253:
15254:
15255:
15256: Eduskunnalle
15257:
15258: Tampereen vesipiirissä on valmistumassa Me- osissa on merkittäviä tulvasuojelutarpeita. Ny-
15259: rikarvianjoen järjestelysuunnitelma. Suunnitel- kyään Merikarvianjoki suuosa mukaan luet-
15260: ma sisältää tulvauoman rakentamisen Lankos- tuna on riittämätön yläpuolisesta vesistöstä
15261: ken alapuolelta Syylöönstrikkaan ja suuosan nopeasti purkautuville tulvavesille. Kevättul-
15262: ruoppauksen. Mitoitus mahdollistaa Merikar- vien ohella Merikarvianjoen varrella kärsitään
15263: vianjoen tulvien poistamisen ja tulvavirtaamien lähes jokavuotisista hyydetulvista. Laajimmil-
15264: pienentämisen Pohjajoella ja Noormarkunjoel- laan tulva peittää alleen runsaat 400 ha peltoa.
15265: la. Kevättalven vedenkorkeuksien pitäminen Tulvahaittoja esiintyy myös Vassan asutulla
15266: nykyistä ylempänä Isojärvessä ja Isojärven tul- alueella Merikarvian kirkonkylässä.
15267: vakorkeuksien laskeminen tulee myös mahdolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15268: seksi. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15269: Merikarvianjoen yläpuolisessa Karvianjoen
15270: vesistössä on viime vuosina tehty mittavia jär- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15271: jestely- ja kuivaustöitä. Karvianjoen tulvasuojelutöiden kiireelli-
15272: Monilta osin edelleenkin mainituissa vesistö- seksi aloittamiseksi.
15273:
15274: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
15275:
15276: Timo Roos Aino Pohjanoksa Raimo Vuoristo
15277: Timo Laaksonen Lea Mäkipää Mikko Elo
15278: Raila Aho Kalevi Lamminen Kauko Juhantalo
15279: Einari Nieminen
15280: 368 1988 vp.
15281:
15282: Toivomusaloite n:o 322
15283:
15284:
15285:
15286:
15287: Röntynen: Muuttotappioiden huomioon ottamisesta kuntien ylei-
15288: siä rahoitusavustuksia myönnettäessä
15289:
15290:
15291: Eduskunnalle
15292:
15293: Suomessa on runsaasti kuntia, joiden väki- oikeudenmukaisuusnäkökohdat huomioon ot-
15294: luku alenee. Nämä muuttotappiokunnat joutu- taen perusteltua. Muuttotappiokunnille voi-
15295: vat kasvattamaan ja kouluttamaan työvoiman- daan korvata työvoiman kasvatuskustannukset
15296: sa kasvaville ja kehittyville alueille saamatta laajentamalla kuntien yleisten rahoitusavustus-
15297: nauttia juurikaan kasvattamansa työvoiman tu- ten myöntämisperusteita tältä osin.
15298: loksista verotulojen muodossa, koska työtä ei Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
15299: muuttotappioalueilla ole riittävästi tarjolla. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15300: Tästä aiheutuu väestöä menettäville kunnille
15301: terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja opetustoi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
15302: men alueella huomattavia kustannuksia, kun menpiteisiin kuntien yleisiä rahoitus-
15303: taas muuttovoittokunnat usein saavat valmiin avustuksia koskevien myöntämispe-
15304: koulutetun työvoiman, joka on välittömästi rusteiden täydentämiseksi siten, että
15305: tuottavaa väestöä kunnassa. kuntien muuttotappiot otettaisiin huo-
15306: Muuttotappiota kärsivien kuntien talous on mioon kuntien yleisten rahoitusavustus-
15307: yleensä vaikeuksissa. Kuntien taloudellisen ase- ten myöntämisessä.
15308: man parantaminen on tämän vuoksi tärkeää ja
15309:
15310: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
15311:
15312: Kalle Röntynen
15313: 1988 vp. 369
15314:
15315: Toivomusaloite n:o 323
15316:
15317:
15318:
15319:
15320: Röntynen ym.: Vesi- ja ympäristönsuojelutöiden toteuttamisesta
15321: haja-asutusalueilla
15322:
15323:
15324: Eduskunnalle
15325:
15326: Pohjois-Savossa maaseutualueiden ongelma- paikka, kustannusarvio 2,6 Mmk, josta valtion
15327: na on puhtaan veden puute, mikä johtuu vähis- osuus 1,5 Mmk vuonna 1989;
15328: tä ja usein vielä heikkolaatuisista pohjavesiva- - Säviän-Pielaveden kirkonkylän siirto-
15329: roista. Talousveden puute vaikeuttaa niin maa- viemäri ja syöttövesijohto, kustannusarvio 5,0
15330: talouden harjoittamista kuin muun asutuksen Mmk, josta valtion osuus 1,4 Mmk vuonna
15331: sijoittumista haja-asutusalueille. 1989;
15332: Maaseutualueiden vesihuollon järjestäminen - Vuorelan-Siilinjärven kokoojaviemäri
15333: voi tapahtua mahdollisten paikallisten pohjave- ja yhdysvesijohto, kustannusarvio 18,8 Mmk,
15334: sivarojen turvin, mutta myös tuomalla kelvol- josta valtion osuus 2,1 Mmk vuonna 1989;
15335: lista pohjavettä kauempaa. Viimeksi mainittu - Kiuruveden pohjoisosan runkovesijohto,
15336: ratkaisu on ainoa mahdollisuus useimpien Poh- kustannusarvio 8 Mmk, josta valtion osuus yh-
15337: jois-Savon kuntien haja-asutusalueilla. Runko- teensä 4 Mmk.
15338: vesijohtolinjojen rakentaminen on kuitenkin Jo edellä olevien hankkeiden valtion osuus
15339: kunnan ja mahdollisten käyttäjienkin yhteisin vuonna 1989 on yli 6 Mmk. Valtion vuoden
15340: voimavaroin mahdoton toteuttaa rakentamisen 1988 tulo- ja menoarviossa on vesien- ja ympä-
15341: kalleuden vuoksi. Toimiva vesihuolto on tästä ristönsuojelutöihin varattu koko maahan ai-
15342: huolimatta voitava turvata myös näille alueille. noastaan 15,1 Mmk. Tämä määräraha on sel-
15343: Valtion mukaantulo vesihuollon järjestämisessä västi liian pieni haja-asutusalueiden kiireellisim-
15344: on välttämätöntä. pienkin vesihuoltohankkeiden toteuttamiseen.
15345: Vesihuoltohankkeiden lisäksi kunnilla on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
15346: myös tarvetta vesiensuojeluun sekä kaatopaik- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15347: koja uusimalla että rakentamalla viemäröintiä
15348: haja-asutusalueille jätevesien puhdistamiseksi. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi toi-
15349: Viemäröintihankkeet tulevat lisääntymään lähi- menpiteisiin haja-asutusalueiden todelli-
15350: tulevaisuudessa monissa kunnissa kyläkeskus- sen vesien- ja ympäristönsuojelutöiden
15351: ten lisääntyneen rakentamisen johdosta. tarpeen selvittämiseksi ja riittävän mää-
15352: Vireillä olevat merkittävimmät ympäristömi- rärahan ottamiseksi valtion vuoden 1989
15353: nisteriön hallinnonalan hankkeet Pohjois-Sa- tulo- ja menoarvioesitykseen tähän tar-
15354: vossa ovat: koitukseen.
15355: - Leppävirran-Varkauden yhteiskaato-
15356:
15357: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
15358:
15359: Kalle Röntynen Kari Rajamäki Riitta Saastamoinen
15360: Jorma Huuhtanen Mirja Ryynänen Seppo Kääriäinen
15361: Juhani Laitinen Lauha Männistö Marja-Liisa Tykkyläinen
15362: 370 1988 vp.
15363:
15364: Toivomusaloite n:o 324
15365:
15366:
15367:
15368:
15369: Sarapää: Rantaverhouksen suorittamisesta Teno- ja Inarijoki-
15370: varressa
15371:
15372:
15373: Eduskunnalle
15374:
15375: Utsjoen kunnassa ovat eräiden jokien ranta- miseksi. Myös alueen asukkaat ovat esittäneet
15376: törmät syöpyneet, ja monien jokisuiden tilojen kiireellisiä toimenpiteitä Nuorgamin kylän,
15377: viljelysmaata on runsaasti huuhtoutunut joen Polmakjärven ja Ylä-Polmakjoen rantatörmien
15378: mukana. syöpymien estämiseksi.
15379: Jokeen sortunut maa on samalla mataloitta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
15380: nut jokisuualuetta mm. Ylä-Polmakjoella. Tä- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15381: mä saattaa samalla vaikeuttaa lohenpoikasten sen,
15382: lisääntymistä. Utsjoen kunnanhallitus on kiin-
15383: nittänyt asiaan huomiota ja esittänyt Lapin ettti hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15384: vesi- ja ympäristöpiirille, että se kävisi läpi Teno- ja Inarijokivarressa vyörymti-
15385: Teno- ja Inarijokivarressa vyörymäkohdat ja kohtien selvittiimiseksi ja huolehtisi vyö-
15386: tekisi suunnitelmat vyörymäpaikkojen suojaa- rymtipaikkojen suojaamisesta.
15387:
15388: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
15389:
15390: Kimmo Sarapää
15391: 1988 vp. 371
15392:
15393: Toivomusaloite n:o 325
15394:
15395:
15396:
15397:
15398: Savela ym.: Kuntien yleisen rahoitusavustuksen turvaamisesta
15399:
15400:
15401:
15402: Eduskunnalle
15403:
15404: Poikkeuksellisen suuri kato maataloudessa ei arvioitu edellisen vuoden tasoitusrajojen mu-
15405: jää pelkästään maatalouden vahingoksi, vaan kaan. Lisäksi kadon vuoksi mm. maataloudesta
15406: siitä aiheutuu huomattavan suuria ongelmia saatavat verotulot pienenevät normaalivuoteen
15407: mm. kunnallistaloudelle. Kadon johdosta vilje- verrattuna.
15408: lijöiltä oikeutetusti poistetaan, riippuen kadon Jotta erityisesti alhaisen tulokertymän kun-
15409: suuruudesta, kuluvan vuoden veroennakot, jot- nille ei aiheutuisi vajetta kuluvan vuoden bud-
15410: ka vaikuttavat välittömästi kuntien tulotalou- jettiin, tulisi verotulojen täydennys maksaa sa-
15411: teen heikentävästi. mojen tasoitusprosenttien mukaan kuin viime
15412: Kuluvan vuoden valtion budjettiin on varattu vuonna ja lisätalousarvioissa varata riittävä
15413: kuntien yleisiin rahoitusavustuksiin 8 milj. määräraha, jolla hoidettaisiin harkinnanvarais-
15414: markkaa vähemmän kuin edellisenä vuotena. ten osuuksien maksaminen.
15415: Ennakkotietojen mukaan rahoitusavustuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15416: siin varattu määräraha ei riitä, mikäli verotulo- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15417: jen täydennyksessä käytetään samoja tasoitus- muksen,
15418: rajaprosentteja kuin viime vuonna ja harkin-
15419: nanvaraisten avustusten osuus säilyy entisen että hallitus ryhtyisi toimiin kuntien
15420: suuruisena. Tällöin jouduttaisiin alentamaan yleisten rahoitusavustusten osalta vero-
15421: mahdollisesti tasoitusprosentteja. tulojen täydennyksen maksamiseksi sa-
15422: Mikäli näin kävisi, saattaisi se erityisen vai- mojen tasoitusrajojen mukaan kuin
15423: keaan asemaan useimmat ko. rahaa saavat kun- edellisenä vuotena ja että riittävin har-
15424: nat, koska kuluvan vuoden budjetti on laadittu kinnanvaraisin avustuksin turvataan
15425: kunnissa siten, että verotulojen täydennys on kuntien verotulojen täydennys.
15426: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
15427:
15428: Oiva Savela Sakari Valli Annikki Koistinen
15429: Kalevi Mattila Kauko Heikkinen Arvo Kemppainen
15430: Juhani Vähäkangas Riitta Jouppila Erkki Pulliainen
15431: Vappu Säilynoja J. Juhani Kortesalmi Pauli Saapunki
15432: Tellervo Renko Juhani Alaranta
15433: 372 1988 vp.
15434:
15435: Toivomusaloite n:o 326
15436:
15437:
15438:
15439:
15440: Siuruainen ym.: Kuntien aseman tasaveroisuuden turvaamisesta
15441: valtionapu-uudistuksen yhteydessä
15442:
15443:
15444: Eduskunnalle
15445:
15446: Maan eri osien kuntien taloudellinen tilanne lukustannukset oppilasta kohti ovat mm. So-
15447: on hyvin eriarvoinen. Pienissä yksipuolisen dankylässä ja Inarissa kolminkertaiset etelän
15448: elinkeinorakenteen kunnissa veroäyrikertymät pieniin, mutta vauraisiin kuntiin verrattuna.
15449: ovat alhaiset, eikä korkeallakaan äyrinhinnalla Valtionapu-uudistus tulisikin viipymättä toteut-
15450: pystytä tarjoamaan tasaveroisia palveluja maan taa tavalla, joka turvaa erilaisten kuntien talou-
15451: vauraimpien kuntien kanssa. Samoin suuret dellisen aseman ja palvelut yhtäJäisinä maan
15452: harvaan asutut kunnat joutuvat tarjoamaan kaikissa osissa.
15453: palvelut myös reuna-alueiden asukkaille, mikä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15454: saattaa aiheuttaa yksikkökustannuksia, jotka nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15455: ovat kolmen-nelinkertaiset pienten runsasvä- muksen,
15456: kisten kuntien vastaavien palvelujen kustan-
15457: nuksista. Ainoastaan harkinnanvaraisten val- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
15458: tionapujen turvin on voitu olevaa eriarvoisuutta kuntien sellaisen valtionosuusuudistuk-
15459: tasoittaa kohtuullisesti. sen toteuttamiseksi, joka turvaa maan
15460: Valtionapujärjestelmän uudistaminen asu- kaikissa kunnissa tasaveroiset mahdolli-
15461: kaslukupohjaisena yhtäläisenä avustuksena suudet palvelujen järjestämiseksi mah-
15462: saattaa rakenteeltaan ja tuloiltaan erilaiset kun- dollisimman yhtäläisen äyrinhinnan
15463: nat kohtuuttoman eriarvoiseen asemaan. Tutki- puitteissa.
15464: muksellisesti on osoitettu mm., että peruskou-
15465:
15466: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
15467:
15468: Eino Siuruainen Jukka Vihriälä Heikki Kokko
15469: Tellervo Renko Juhani Alaranta Kalle Röntynen
15470: Juho Sillanpää Kimmo Sarapää Kauko Heikkinen
15471: 1988 vp. 373
15472:
15473: Toivomusaloite n:o 327
15474:
15475:
15476:
15477:
15478: Siuruainen ym.: Varojen osoittamisesta luonnonsuojelualueiden
15479: lunastamiseen
15480:
15481:
15482: Eduskunnalle
15483:
15484: Valtakunnallisissa luonnonsuojeluohjelmissa suorittaa tasolla, joka vastaa omistajaa kohtaa-
15485: on varattu suojelualueita, jotka kuuluvat yksi- vaa pysyväisluonteista menetystä osasta talou-
15486: tyiseen omistukseen. Niitä ei kuitenkaan ole tensa perusteita.
15487: voitu varojen niukkuuden johdosta lunastaa Edellä esitetyn perusteella ja käytännössä val-
15488: omistajiltaan uusiin käyttötarkoituksiin. On litsevasta tilanteesta huolestuneina ehdotamme
15489: kohtuutonta, että varatut alueet ovat käyttö- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
15490: kiellossa eikä niistä saada taloudellista hyötyä, toivomuksen,
15491: mikä omistajille olisi välttämätöntä.
15492: Suojeluun määrättyjen alueiden lunastusta että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
15493: tulee nopeuttaa, jotta omistajien oikeudet tule- suojeluun varattujen alueiden lunasta-
15494: vat myös turvatuiksi. Lisäksi korvaukset tulee miseksi yksityisiltä omistajilla.
15495:
15496: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
15497:
15498: Eino Siuruainen Jukka Vihriälä Heikki Kokko
15499: Tellervo Renko Juhani Alaranta Kalle Röntynen
15500: Kimmo Sarapää Kauko Heikkinen
15501: 374 1988 vp.
15502:
15503: Toivomusaloite n:o 328
15504:
15505:
15506:
15507:
15508: Soininvaara ym.: Määrärahoista luonnonsuojelualueiden han-
15509: kintaan
15510:
15511:
15512: Eduskunnalle
15513: Kaikkia hyväksyttyjä luonnonsuojeluohjel- Luonnonsuojelualueiden hoitoon, rakennuk-
15514: mia ei ole voitu toteuttaa riittämättömien talou- siin, polkuihin ja teihin sekä opastukseen ja val-
15515: dellisten resurssien johdosta. Ympäristöminis- vontaan on saatava myös huomattavasti enem-
15516: teriöllä ei ole ollut riittävästi varoja maa-aluei- män voimavaroja kuin tähän asti.
15517: den hankintaan. Tilannetta on vaikeuttanut Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
15518: myös luonnonsuojelualueiden hankinnassa ja tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
15519: hoidossa tarvittavan henkilöstön vähäinen sen,
15520: määrä.
15521: Luonnonsuojelualueiden hankintaan tarvit- ettti hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
15522: taisiin vuosittain noin 70 miljoonaa markkaa. ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
15523: Tarve ei vähene ainakaan seuraavien kymme- dessti ryhtyisi toimiin, jotta luonnonsuo-
15524: nen vuoden aikana. Vuoden 1988 tulo- ja jelulain velvoitteet luonnonsuojelualuei-
15525: menoarviossa on varattu luonnonsuojelualuei- den hankkimiseksi toteutettaisiin.
15526: den hankintaan 45 miljoonaa markkaa.
15527:
15528: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
15529:
15530: Osmo Soininvaara Erkki Pulliainen
15531: 1988 vp. 375
15532:
15533: Toivomusaloite n:o 329
15534:
15535:
15536:
15537:
15538: Särkijärvi: Opiskelijoiden kotipaikkaa koskevien väestökirjalain
15539: säännösten muuttamisesta
15540:
15541:
15542: Eduskunnalle
15543:
15544: Väestökirjalain 10 §:n mukaan henkilön koti- taloudellinen merkitys opiskelupaikkakunnalle
15545: paikka ei muutu sen johdosta, että hän on tila- on huomattava, samoin kuin verotulojen mer-
15546: päisesti poissa kotipaikaltaan. Tilapäisenä pois- kitys kotipaikkakunnalle. Molemmat kunnat
15547: saolona kotipaikalta pidetään mm. opiskelua. saavat osaksensa taloudellisen hyödyn joutu-
15548: Tämä lain kohta ja henkikirjoittajien tulkinta matta tarjoamaan vastaavia palveluksia "koti-
15549: on johtanut opiskelijat eriarvoiseen asemaan, paikattomille" opiskelijoille.
15550: jolloin he maksavat kunnallisveronsa vanhaan Kysymys on lisäksi poliittisen oikeudenmu-
15551: - vanhempiensa - kotikuntaan, mutta heillä kaisuuden toteutumisesta: koska opiskelijoilla
15552: ei useinkaan ole mahdollisuutta käyttää tämän ei ole äänioikeutta kunnassa, jossa asuvat, hei-
15553: kunnan tarjoamia palveluja. Myöskään opiske- dän poliittisia oikeuksiaan on epäoikeudenmu-
15554: lupaikkakunnan - heidän asuinkuntansa - kaisesti rajoitettu.
15555: kunnalliset palvelut eivät ole heidän käytettävis- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
15556: sään. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15557: Varsinkin korkeakouluopiskelijoille tilanne
15558: on kohtuuton. Kun valmistumisaikojen me- ettii hallitus ryhtyisi toimiin viiestö-
15559: diaani on seitsemän vuoden tuntumassa ja yh- kirjalain siiiinnösten muuttamiseksi si-
15560: teydet kotikuntaan rajoittuvat käynteihin van- ten, ettii ne vastaavat hallitusmuodon
15561: hempien luona, ei oleskelua opiskelupaikka- takaamaa vapaata asuinpaikkaoikeutta
15562: kunnalla voi pitää tilapäisenä. Opiskelijoiden myös opiskelijoiden osalta.
15563: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
15564:
15565: Jouni J. Särkijärvi
15566: 376 1988 vp.
15567:
15568: Toivomusaloite n:o 330
15569:
15570:
15571:
15572:
15573: Särkijärvi: Määrärahoista luonnonsuojelualueiden hankkimiseen
15574:
15575:
15576:
15577: Eduskunnalle
15578:
15579: Kaikkia hyväksyttyjä luonnonsuojeluohjel- Luonnonsuojelualueiden hoitoon, rakennuk-
15580: mia ei ole voitu toteuttaa riittämättömien talou- siin, polkuihin ja teihin sekä opastukseen ja val-
15581: dellisten resurssien johdosta. Ympäristöminis- vontaan on saatava myös huomattavasti enem-
15582: teriöllä ei ole ollut riittävästi varoja maa-aluei- män voimavaroja kuin tähän asti.
15583: den hankintaan. Tilannetta on vaikeuttanut Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
15584: myös luonnonsuojelualueiden hankinnassa ja nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15585: hoidossa tarvittavan henkilöstön vähäinen
15586: määrä. että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
15587: Luonnonsuojelualueiden hankintaan tarvit- ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
15588: taisiin vuosittain noin 70 miljoonaa markkaa. dessä ryhtyisi toimiin, jotta luonnonsuo-
15589: Tarve ei vähene ainakaan seuraavien kymme- jelulain velvoitteet luonnonsuojelualuei-
15590: nen vuoden aikana. Vuoden 1988 tulo- ja den hankkimiseksi toteutettaisiin.
15591: menoarviossa on varattu luonnonsuojelualuei-
15592: den hankintaan 45 miljoonaa markkaa.
15593:
15594: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
15595:
15596: Jouni J. Särkijärvi
15597: 1988 vp. 377
15598:
15599: Toivomusaloite n:o 331
15600:
15601:
15602:
15603:
15604: Vistbacka ym.: Apulaispoliisitarkastajan virkojen perustamisesta
15605: Oulun ja Vaasan lääneihin
15606:
15607:
15608: Eduskunnalle
15609:
15610: Poliisiasetuksessa ja poliisitarkastajista anne- ja Vaasan lääniin kuuluu hyvin paljon poliisi-
15611: tussa asetuksessa lueteltujen moninaisten tehtä- piirejä, joiden poliisi- ja syyttäjätoimen tehtä-
15612: vien lisäksi poliisitarkastajien ja apulaispoliisi- vien hoito, tarkastus, valvonta ja ohjaus välttä-
15613: tarkastajien tehtäviin kuuluu myös lääninsyyt- mättä vaatii toisen apulaispoliisitarkastajan toi-
15614: täjien tehtävät, mistä valtioneuvoston oikeus- men, kuten myös sisäasiainministeriö on mo-
15615: kansleri on antanut velvoittavat yleisohjeet. nessa eri yhteydessä korostanut.
15616: Lääninsyyttäjille kuuluvat tehtävät ovat li- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15617: sääntyneet ja vaikeutuneet viime vuosina tuntu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15618: vasti. Myös varsinaisen syyttäjätoimen tarkas- muksen,
15619: tus- ja valvontatoimintaa on tehostettu. Tätä
15620: varten on Uudenmaan, Turun ja Porin, Hä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
15621: meen ja Kymen lääneihin perustettu toinen apu- joilla turvattaisiin kahden apulaispoliisi-
15622: laispoliisitarkastajan toimi. Vastaavat toimet tarkastajan viran perustaminen Oulun
15623: tulisi välttämättä perustaa myös Oulun ja Vaa- ja Vaasan lääneihin.
15624: san poliisitoimistoihin pikaisesti, koska Oulun
15625:
15626: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
15627:
15628: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
15629: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
15630: Sulo Aittoniemi
15631:
15632:
15633:
15634:
15635: 27 2804450
15636: 378 1988 vp.
15637:
15638: Toivomusaloite n:o 332
15639:
15640:
15641:
15642:
15643: Vistbacka ym.: Apulaisnimismiehen virkojen perustamisesta
15644: Kurikan, Liedon ja Kontiolahden nimismiespiireihin
15645:
15646:
15647: Eduskunnalle
15648:
15649: Sisäasiainministeriön poliisiosasto on vuosille alueittain hoidettavaksi, olisi nyt näidenkin toi-
15650: 1986-1990 laaditussa poliisin toimintasuunni- mien avulla voitava kokeilla, voidaanko syyt-
15651: telmassa esittänyt apulaisnimismiehen toimien täjätehtävien hoitoa tehostaa mahdollisimman
15652: lisäystä nimismiespiirien yhteissyyttäjätehtä- taloudellisella tavalla juuri yhteissyyttäjätoimia
15653: viin. Nimismiespiireinä on esitetty Kurikan, perustamalla.
15654: Liedon ja Kontiolahden nimismiespiirejä. Mai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15655: nituissa nimismiespiireissä yhteissyyttäjätehtä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15656: vät ovat lisääntyneet viime vuosina tuntuvasti. muksen,
15657: Varsinkaan näiden alueiden piireissä ei enää sel-
15658: viydytä tehtävien hoitamisesta, mikäli uusia toi- ettii hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
15659: mia ei saada, muuten kuin ylipitkää työpäivää joilla turvattaisiin apulaisnimismiehen
15660: tehden, koska näissä ns. asiajaottomissa piireis- viran perustaminen yleissyyttiijiitehtii-
15661: sä on vain yksi päällystöön kuuluva toimi. viin Kurikan, Liedon ja Kontiolahden
15662: Kun lisäksi nimismieshallintoa on tarkoi- nimismiespiireihin.
15663: tus kehittää jakamalla tehtäviä yhteistoiminta-
15664:
15665: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
15666:
15667: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
15668: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
15669: Sulo Aittoniemi
15670: 1988 vp. 379
15671:
15672: Toivomusaloite n:o 333
15673:
15674:
15675:
15676:
15677: Vistbacka ym.: Kunnallisasetuksen eräiden manttaaliin pantua
15678: maata koskevien säännösten kumoamisesta
15679:
15680:
15681: Eduskunnalle
15682:
15683: Maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15 .6. Tänä päivänä tilanne on toinen. Manttaa-
15684: 1898 annettu asetus kumottiin 27 .11.1917 anne- liin pannun maan ja laitosten haltijoilla ei ole
15685: tulla maalaiskuntain kunnallislailla, lukuun ot- enää yleisiä rasituksia, ja viimeiset tälle kunta-
15686: tamatta säännöksiä kunnallisveroista, niiden kokoukselle kuuluneet tehtävät, jotka olivat
15687: kantamisesta ja tilityksestä. Kumoamatta jäi maanjakotoimitusten uskottujen miesten ja sil-
15688: myös se, mitä kunnallisasetuksessa on säädetty loisten maanjako-oikeuksien maallikkojäsenten
15689: manttaaliin pantua maata ja laitoksia koskevien valitsemiset, ovat 1.1.1953 alkaen siirtyneet
15690: asiain käsittelystä. 31.12.1974 annetulla tulo- ja kunnanvaltuuston valittaviksi. Kunnallisasetus
15691: varallisuusverolailla kumottiin kunnallisasetuk- manttaaliin pantua maata ja laitoksia koskevii-
15692: sen jäljellä olleet säännökset, eli säännökset ta osilta olisi voitu tarpeettomana kumota sa-
15693: kunnallisveroista, niiden kantamisesta ja tili- masta ajankohdasta lukien.
15694: tyksestä. Niissä ei kuitenkaan jälleenkään sää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15695: detty manttaaliin pantua maata ja laitoksia kos- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15696: kevien asiain käsittelystä. muksen,
15697: Vuonna 1917 kunnallislainsäädäntöä uudis-
15698: tettaessa manttaaliin pannun maan ja laitosten että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15699: hakijoilla oli vielä yhteisiä rasituksia, kuten kunnallisasetuksen manttaaliin pantua
15700: yleisten teitten tienpito, kyytitoimesta huolehti- maata ja laitoksia koskevat säänntikset
15701: minen, käräjähuoneistojen kunnossapito ja kumoavan laikiesityksen antamiseksi
15702: vankeinkuljetus. Näistä asioista päätettiin eduskunnalle mahdollisimman pikai-
15703: manttaaliin pannun maan ja laitosten haitijoit- sesti.
15704: ten kuntakokouksessa, eikä sen vuoksi kunnai-
15705: Hsasetuksen manttaaliin pantua maata ja laitok-
15706: sia koskevia säännöksiä voitu kumota.
15707: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
15708:
15709: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
15710: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
15711: Sulo Aittaniemi
15712: 380 1988 vp.
15713:
15714: Toivomusaloite n:o 334
15715:
15716:
15717:
15718:
15719: Vistbacka ym.: Kuntien rakennustarkastajien virkojen valtion-
15720: osuuksien korottamisesta
15721:
15722:
15723: Eduskunnalle
15724:
15725: Rakennustarkastajan virkoja on maassamme ettii hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
15726: lähes kaikissa kunnissa. Useimmissa tapauksis- joilla valtion budjettiin varattaisiin riit-
15727: sa tehtävien hoito vaatii varsinkin kesäaikana tiivät mäiirärahat kuntien rakennustar-
15728: jopa kokopäiväiseltä ylitöitä. Valtion apu vaih- kastajien virkojen valtionosuuksien ko-
15729: telee kunnan kantokykyluokan mukaan, mutta rottamiseksi JOO %:iin köyhien kuntien
15730: useilla köyhillä kunnilla valtionapu on tällä het- osalta.
15731: kellä riittämätön.
15732: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15733: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15734: muksen,
15735:
15736: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
15737:
15738: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
15739: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
15740: 1988 vp. 381
15741:
15742: Toivomusaloite n:o 335
15743:
15744:
15745:
15746:
15747: Vistbacka ym.: Keksintöjen patentoimiseksi tarpeellisen asian-
15748: tuntija-avun järjestämisestä kunnan palveluna
15749:
15750:
15751: ~Eduskunnalle
15752:
15753:
15754: Kaikille kuntalaisille tulee antaa mahdolli- Uusien oivallusten nopea rekisteröinti vai-
15755: suus esittää oivalluksensa ennen kuin ne vanhe- kuttaa myös tehokkaasti kansantuloon, ja näin
15756: nevat. Keksiminen on vain uuden asian oivalta- saataisiin patenttikauppa toimimaan kuten
15757: mista. Vain hätä keinon keksii, ja useimmiten esim. Ruotsissa ja Japanissa.
15758: juuri varattomille tulee niitä tilanteita eniten, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15759: mutta oivallusta toiselle voi esittää vasta kun se nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15760: ensin on täsmennetty patenttivaatimukseksi. muksen,
15761: Tämä edellyttää, että keksinnöstä on riittävän
15762: hyvät käytännön tiedot, joiden mukaan vaati- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15763: mus määritellään. riittävien määrärahojen saamiseksi kun-
15764: Koska valtio ei voi mitenkään tavoittaa niitä nille, jotta ne voisivat taata kuntalaisille
15765: henkilöitä, jotka tarvitsevat ohjausta keksintö- yhtäläisen oikeuden esittää keksintönsä
15766: jensä rekisteröimiseen, tulee kuntien valtion vara/lisuudestaan riippumatta kunnan
15767: avustuksella hankkia elinkeinoasiamiehen käyt- antaman tuen ja neuvonnan avulla.
15768: töön henkilö, joka pystyy laatimaan mallisuoja-
15769: ja patenttianomukset niitä tarvitseville kunta-
15770: laisille.
15771:
15772: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
15773:
15774: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
15775: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
15776: 382 1988 vp.
15777:
15778: Toivomusaloite n:o 336
15779:
15780:
15781:
15782:
15783: Vistbacka ym.: Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirin vesilabora-
15784: torion ajanmukaistamisesta
15785:
15786:
15787: Eduskunnalle
15788:
15789: Kokkolan kaupungissa toimiva Kokkolan lä, mutta ne on ilmeisesti pantu "jäihin" perus-
15790: vesi- ja ympäristöpiirin vesilaboratorio on toi- tamalla uusia työryhmiä.
15791: minut 1970-luvun alkupuolelta piirin varastora- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15792: kennuksessa, joka on kunnostettu laboratorio- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15793: käyttöön. Nykyiset laboratoriotilat eivät vastaa muksen,
15794: täysin työturvallisuusvaatimuksia, eikä niissä
15795: pystytä suorittamaan puutteellisten olosuhtei- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
15796: den johdosta esimerkiksi kaikkia jätevesimääri- piteisiin uuden, ajanmukaisen ja työtur-
15797: tyksiä tarkoituksenmukaisella tavalla. vallisuusvaatimukset täyttävän labora-
15798: Myös useissa tarkastuskertomuksissa on puu- torion saamiseksi Kokkolan kaupungis-
15799: tuttu tilojen epäasianmukaisuuksiin ja esitetty sa sijaitsevan Kokkolan vesi- ja ympäris-
15800: laboratoriotilojen pikaista uusimista. töpiirin toimitilojen yhteyteen.
15801: Tilojen uusimiseksi on ollut hankkeita vireil-
15802:
15803: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
15804:
15805: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
15806: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
15807: 1988 vp. 383
15808:
15809: Toivomusaloite n:o 337
15810:
15811:
15812:
15813:
15814: Vistbacka ym.: Alajärven kunnostustöiden aloittamisesta Ala-
15815: järvellä
15816:
15817:
15818: Eduskunnalle
15819:
15820: Alajärven kaupungissa sijaitseva Alajärven ven kunnostusta. Järven kunnostukseen on laa-
15821: järvi on matala ja helposti liettyvä, ja sen joh- dittu kunnostussuunnitelma.
15822: dosta järveen on muodostunut huomattava Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15823: määrä sekä korte- että lummekasvustoa. Järven nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15824: tila heikkenee koko ajan, joten järvi on pikai- muksen,
15825: sen ruoppauksen tarpeessa. Erityisesti Kirkko-
15826: lahden ja Pekkolanlahden tukkeutuminen kas- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15827: vustolla haittaa kyläläisten ja 1omalaisten riittävien varojen saamiseksi Alajärven
15828: virkistys- ja lomatoimintaa. Lisäksi vaarantuu kunnostustöiden aloittamiseen Alajär-
15829: erityisesti virkistyskalastus. ven kaupungissa jo vuonna 1989.
15830: Myös maisemalliset näkökohdat vaativat jär-
15831:
15832: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
15833:
15834: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
15835: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
15836: 384 1988 vp.
15837:
15838: Toivomusaloite n:o 338
15839:
15840:
15841:
15842:
15843: Vistbacka ym.: Patanan- ja Räyringinjärvien kunnostustöiden
15844: aloittamisesta Vetelissä
15845:
15846:
15847: Eduskunnalle
15848:
15849: Vetelin kunnassa sijaitsevat Patanan- ja Räy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15850: ringinjärvet ovat matalia ja liettyvät helposti, ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15851: niihin on jo muodostunut huomattava määrä muksen,
15852: sekä korte- että lummekasvustoa. Järvien tila
15853: heikkenee koko ajan, joten järvet ovat ruop- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15854: pauksen tarpeessa. Järvien tukkiintuminen riittävien varojen saamiseksi Patanan-
15855: muun muassa kasvustolla on haittana kyläläis- ja Räyringinjärvien kunnostustiJiden
15856: ten ja 1omalaisten virkistys- ja lomatoimintaan. aloittamiseksi Vetelissä.
15857: Lisäksi vaarantuu virkistyskalastus. Myös mai-
15858: semalliset näkökohdat vaativat mainittujen jär-
15859: vien kunnostusta.
15860:
15861: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
15862:
15863: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
15864: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
15865: 1988 vp. 385
15866:
15867: Toivomusaloite n:o 339
15868:
15869:
15870:
15871:
15872: Vähäkangas ym.: Nurmesjärven kunnostamisesta Kärsämäellä
15873:
15874:
15875:
15876:
15877: Eduskunnalle
15878:
15879: Oulun läänissä, Kärsämäen kunnassa sijait- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15880: see Nurmesjärvi, yksi harvoista valtakunnalli- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15881: sista lintujärvistä. Järven linnusto on runsasta muksen,
15882: ja tästä syystä siitä on muodostunut lintujen
15883: tarkkailijoille ja luonnonystäville suosittu käyn- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15884: tikohde. Nyt on vaarana, että järvi kasvaa um- Nurmesjärven kunnostamiseksi niin,
15885: peen. Se kaipaisi pikaista ruoppausta ja puhdis- että se säilyisi alueen lintujärvenä jat-
15886: tusta. Olisi myös tutkittava, miten vesipintaa kossakin.
15887: saataisiin nostettua entiselleen, järvi kun on ai-
15888: koinaan ollut kuivatuksen kohteena.
15889:
15890: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
15891:
15892: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
15893: 386 1988 vp.
15894:
15895: Toivomusaloite n:o 340
15896:
15897:
15898:
15899:
15900: Väistö ym.: Pohjois-Karjalan läänin kehittämisrahan lisäämisestä
15901:
15902:
15903:
15904: Eduskunnalle
15905:
15906: Läänin kehittämisraha on osoittautunut hy- taan vuositasolla vähintään 10 miljoonaa mark-
15907: vin käyttökelpoiseksi edistettäessä Pohjois-Kar- kaa lääninrahaa. Vastaavasti koko määrärahan
15908: jalan elinkeinoprojekteja. Lääninrahan riittä- tulisi olla ainakin 100 miljoonaa markkaa.
15909: mättömyys on kuitenkin muodostunut ongel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15910: maksi. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15911: Vuoden 1988 määrärahasta Pohjois-Karjalan muksen,
15912: osuus on 6 miljoonaa markkaa. Tämä ei riitä lä-
15913: heskään tyydyttämään lisääntyvää kysyntää.
15914: Vaikean rakennemurroksen ja työttömyyden ettii hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15915: koettelemassa Pohjois-Karjalassa uusia yritys- liiiinin kehittiimisrahan lisiiiimiseksi Poh-
15916: ja elinkeinojen kehittämishankkeita tarvitaan jois-Karjalan osalta viihintiiiin 10 000 000
15917: kipeästi. Näihin kehittämishankkeisiin tarvi- markkaan vuonna 1989.
15918:
15919: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
15920:
15921: Matti Väistö Eeva Turunen Kerttu Törnqvist
15922: Riitta Myller Esko Jokiniemi Pekka Puska
15923: 1988 vp. 387
15924:
15925: Toivomusaloite n:o 341
15926:
15927:
15928:
15929:
15930: Väistö ym.: Maaseudun vesihuollon rahoituksen lisäämisestä
15931:
15932:
15933:
15934: Eduskunnalle
15935:
15936: Maaseutualueiden erääksi keskeiseksi perus- Vesihuollon rahoitushallinto tulisikin siirtää
15937: palveluksi on nousemassa vesihuolto. Kyläyh- läänintasolle vesi- ja ympäristöpiireihin. Samal-
15938: teisöjen vesihuoltohankkeita on muun muassa la piireille tulisi turvata kysyntää vastaava ra-
15939: Pohjois-Karjalassa vireillä runsaasti. hoitusmahdollisuus.
15940: Järjestetty vesihuolto on yhä tärkeämpi kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15941: tien tasaisen asutuksen turvaamiseksi. Monilla nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15942: alueilla myös maatilojen toimintaedellytykset muksen,
15943: ovat vaikeutuneet puhtaan veden riittämättö-
15944: myyden vuoksi. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15945: Vesihuollon yhteishankkeiden toteutus on maaseudun vesihuollon rahoituksen li-
15946: viivästynyt määrärahan riittämättömyyden säämiseksi tarvetta vastaavaksi ja rahoi-
15947: vuoksi. Myös nykyinen rahoitusjärjestelmä on tushallinnon päätäntävallan siirtämisek-
15948: koettu kankeaksi. si läänintasolle.
15949:
15950: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
15951:
15952: Matti Väistö Eeva Turunen Kerttu Törnqvist
15953: Riitta Myller Esko Jokiniemi Pekka Puska
15954: 388 1988 vp.
15955:
15956: Toivomusaloite n:o 342
15957:
15958:
15959:
15960:
15961: Väistö: Määrärahasta Karhunpään syöttövesijohdon rahoitta-
15962: miseen
15963:
15964:
15965: Eduskunnalle
15966: Valtimon Karhunpään-Kalliojärven syöttö- Syöttövesijohdon kustannusarviossa valtion
15967: vesijohdon rakentaminen on alueen vesihuollon osuus on 2, 7 miljoonaa markkaa.
15968: kannalta kiireellinen. Kyseessä on maaseudun Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
15969: tärkeän peruspalvelun turvaaminen. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15970: Valtimon kunta on yksi Pohjois-Karjalan
15971: maatalousvaltaisimmista kunnista. Karjatalous etUi hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15972: tulee olemaan kunnan kehityksessä tärkeällä si- Karhunpään syöttövesijohdon rakenta-
15973: jalla. Lypsykarjatalouden tulevaisuuden kan- misen rahoittamiseksi valtion vuoden
15974: nalta vesihuolto on avainasemassa. 1989 tulo- ja menoarviossa.
15975: Vesihuollon järjestäminen on tärkeää myös
15976: uuden asutuksen saamiseksi alueelle.
15977: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
15978:
15979: Matti Väistö
15980: 1988 vp. 389
15981:
15982: Toivomusaloite n:o 343
15983:
15984:
15985:
15986:
15987: Väistö ym.: Määrärahasta Uuron-Joensuun siirtoviemärin
15988: rakentamiseen
15989:
15990:
15991: Eduskunnalle
15992:
15993: Vesihuoltotyö Uuro-Lehmo Kontiolahdella Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15994: on siirtoviemärin rakentamishanke Kontiolah- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
15995: den ja Joensuun alueella. Erityisen kiireellinen muksen,
15996: on osuuden Lehmo-Joensuu rakentaminen.
15997: Siirtoviemäri on mitoitettu kaikille Kontiolah- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
15998: den jätevesille. vesihuoltotyön Uuro-Lehmo siirtovie-
15999: Valtion rahoitusosuus on koko hankkeen märin rakentamiseksi ja varaisi valtion
16000: osalta 4 miljoonaa markkaa. Kiireelliseltä Leh- vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesityk-
16001: mon-Joensuun osuudelta valtion rahoitus- seen 2 miljoonan markan mliärärahan
16002: osuus on 1 miljoona markkaa. Vuoden 1989 tähän hankkeeseen.
16003: tulo- ja menoarvioon tulisi ottaa hankkeen to-
16004: teuttamiseen 2 miljoonan markan määräraha.
16005:
16006: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
16007:
16008: Matti Väistö Eeva Turunen Kerttu Törnqvist
16009: Riitta Myller Esko Jokiniemi Pekka Puska
16010: 390 1988 vp.
16011:
16012: Toivomusaloite n:o 344
16013:
16014:
16015:
16016:
16017: Väistö: Maisemanhoidon suunnittelukokeilun käynnistämisestä
16018: Pohjois-Karjalassa
16019:
16020:
16021: Eduskunnalle
16022: Ihmisen hyvinvointiin vaikuttaa entistä kes- tuotannon järjestämiseksi. Polvijärven taimi-
16023: keisemmin rakennettu taajamaympäristö ja projekti on tästä hyvä esimerkki.
16024: maaseudun maisema. Taajamien maisemanhoi- Maisemasuunnittelun edistämiseksi tarvitaan
16025: toa tulisi parantaa istutuksin. Maaseudulla puo- maisemasuunnittelija. Alan kokeilu tulisi käyn-
16026: lestaan tulisi kiinnittää huomiota perinteisen nistää Pohjois-Karjalassa ja perustaa esimer-
16027: kylämaiseman säilyttämiseen ja mahdollisten kiksi Pohjois-Karjalan maatalouskeskuksen yh-
16028: maisemavaurioiden korjaamiseen. teyteen kylämaisemasuunnittelijan toimi.
16029: Puisto- ja maisemarakentamiseen käytetään Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
16030: vuosittain taimimateriaalia lähes miljardin mar- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16031: kan arvosta. Pääosa tästä on ulkomaista alku-
16032: perää. ettii hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16033: Erityistä huomiota tuleekin kiinnittää tervei- maisemanhoidon edistiimiseksi ja alan
16034: den ja oloihimme soveltuvien taimien tuottami- suunnittelukokeilun kiiynnistiimiseksi
16035: seen. Tällä puolen tarvitaan sekä lisääntyvää Pohjois-Karjalassa.
16036: tutkimusta että käytännön toimenpiteitä taimi-
16037: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
16038:
16039: Matti Väistö
16040: 1988 vp. 391
16041:
16042: Toivomusaloite n:o 345
16043:
16044:
16045:
16046:
16047: Aittoniemi: Valtakunnallisille musiikkitapahtumille suoritettavan
16048: tuen sisällyttämisestä tulo- ja menoarvioesitykseen
16049:
16050:
16051: Eduskunnalle
16052:
16053: Maassamme toteutetaan vuosittain lukuisa telua siitä, kuka saa kunnian kansanedustajien
16054: määrä kokeatasoisia musiikkitapahtumia, jois- tekemien aloitteiden sisältämän esityksen läpi-
16055: sa kävijöiden määrä on vuosi vuodelta merkit- viemisestä.
16056: tävästi kasvanut ja laatutaso parantunut. Tä- Koska osalla merkittävistä musiikkitapahtu-
16057: mäntyyppisistä tapahtumista voidaan esimer- mista on pysyvä ja kestävä luonne, olisi perus-
16058: kinomaisesti mainita Ikaalisissa toimeenpanta- teltua, että näiden riittävä taloudellinen tuki
16059: vat Sata-Häme-musiikkijuhlat sekä Kaustisen jaettaisiin oikeudenmukaisessa suhteessa varsi-
16060: kansanmusiikkijuhlat. Juhlien järjestely on ra- naisista budjettimäärärahoista kokonaisuudes-
16061: kentunut suurimmaksi osaksi vapaaehtoistoi- saan, ilman että taloudellinen tuki perustuisi
16062: minnan varaan, esimerkiksi valtiovallan anta- suurimmalta osin epämääräiseen joululahjara-
16063: man tuen ollessa mittasuhteisiin nähden vä- hajärjestelmään.
16064: häistä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
16065: Huomiota herättävää on ollut se, että vaikka taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16066: kyseessä ovat olleet merkittävät valtakunnalli-
16067: set tapahtumat, valtiovallan suunnalta tullut että hallitus ryhtyisi toimiin riittä-
16068: apu on koostunut valtaosin ns. joululahjara- vien määriirahojen ottamiseksi valta-
16069: hoista, joiden suhteen kansalaisten piirissä osin kunnallisille musiikkitapahtumille jo
16070: tietämättömyydestäkin tunnetaan tiettyjä epä- varsinaiseen tulo- ja menoarvioesityk-
16071: luuloja. Joululahjarahojen luonteesta johtuen seen nykyisen nk. joululahjarahajiirjes-
16072: asiaan liittyy myös tiettyä poliittista eduntavoit- telmiin sijasta.
16073: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
16074:
16075: Sulo Aittoniemi
16076: 392 1988 vp.
16077:
16078: Toivomusaloite n:o 346
16079:
16080:
16081:
16082:
16083: Aittoniemi: Kirjailijoiden omakustannustoiminnan tukemisesta
16084:
16085:
16086:
16087: Eduskunnalle
16088:
16089: Vuonna 1982 perustettu Kirjailijain Omatoi- Tähän asti valtion taholta ei tätä tapaa levit-
16090: miyhdistys ry. sekä sittemmin perustettu kirjai- tää kirjallisuutta ole tuettu eikä edistetty valta-
16091: lijain oma liike, Kustannus Oy Harppuuna ovat kunnallisessa mitassa. Tätä voidaan pitää kult-
16092: perusteiltaan kirjan asialla: korostetusti koti- tuuripoliittisesti arveluttavana toimenpiteenä,
16093: maisen, hyvän kirjallisuuden tekijöitä ja edistä- ja tilanteeseen kaivattaisiin pikaisesti muutosta.
16094: jiä - erikoisesti ja vartavasten mitään julkista- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
16095: matta. Aihepiiriltään Harppuunan julkaisemat vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16096: kirjat kattavat lähes kokonaan kirjastoluoki- sen,
16097: tuksen.
16098: Kirjailijain Omatoimiyhdistys ja Kustannus että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
16099: Oy Harppuuna pyrkivät antamaan kirjailijoille menpiteisiin Kirjailijain Omatoimiyh-
16100: oman kanavan kirjoittaa, tehdä ja levittää omat distys ry:nja sen perustaman Kustannus
16101: kirjansa. Ne pyrkivät toimimaan kirjailijan eh- Oy Harppuunan tukemiseksi kirjailijoi-
16102: doilla. Tarkoituksena on kirjailijan omatoimi- den omakustannustoiminnan edellytys-
16103: suuden tukeminen ja edistäminen. ten parantamiseksi maassamme.
16104:
16105: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
16106:
16107: Sulo Aittoniemi
16108: 1988 vp. 393
16109:
16110: Toivomusaloite n:o 347
16111:
16112:
16113:
16114:
16115: Alaranta ym.: Pienten kyläkoulujen toiminnan turvaamisesta
16116:
16117:
16118:
16119: Eduskunnalle
16120:
16121: Maaseutukylillä on jouduttu lakkauttamaan ta. Valtion tulisi turvata pienten kyläkoulujen
16122: runsaasti kyläkouluja. Yhteiskunnan monien toiminta ylimenokansien aikana joustavilla sää-
16123: toimenpiteiden ansiosta elämä maaseudulla on döksillä sekä korottaa peruskoulun oppilaskoh-
16124: monin paikoin elpymässä ja esimerkiksi synty- taista cValtionosuutta pienten kyläkoulujen Säi-
16125: vyys on lisääntymässä. Voimassa olevien sää- lyttämiseksi.
16126: dösten mukaan joudutaan kuitenkin edelleen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16127: lakkauttamaan pieniä kyläkouluja oppilaiden nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16128: vähyyden vuoksi, vaikka jo muutaman vuoden muksen,
16129: kuluttua koulun toimintaa olisi mahdollista jat-
16130: kaa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16131: Kyläkoulut ovat lapsille turvallisia ja ihmis- pienten kyläkoulujen toiminnan turvaa-
16132: läheisiä kasvupaikkoja. Ne ovat myös kyläyh- miseksi.
16133: teisön elämän ja kehityksen kannalta arvokkai-
16134:
16135: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
16136:
16137: Juhani Alaranta Pirkko Ikonen Tytti Isohookana-Asunmaa
16138: Eino Siuruainen Jukka Vihriälä Hannu Tenhiälä
16139: Juhani Vähäkangas Kalevi Mattila Seppo Kääriäinen
16140: Jorma Huuhtanen Annikki Koistinen Toimi Kankaanniemi
16141: Matti Väistö Tellervo Renko Esko Jokiniemi
16142: Sirkka-Liisa Anttila
16143:
16144:
16145:
16146:
16147: 28 2804450
16148: 394 1988 vp.
16149:
16150: Toivomusaloite n:o 348
16151:
16152:
16153:
16154:
16155: Alaranta ym.: Yrittäjäkoulutuksen aloittamisesta Pyhäjoki-
16156: alueella
16157:
16158:
16159: Eduskunnalle
16160:
16161: Elokuussa vuonna 1987 voimaan tullut uusi investointeja. Tällöin esimerkiksi Haapaveden
16162: lainsäädäntö antaa ammatillisille oppilaitoksille ammattikoulu ja Piippolan kotiteollisuuskoulu
16163: entistä paremmat mahdollisuudet palvella omaa voisivat huolehtia yrittäjien kädentahoon liitty-
16164: toimialuettaan. Oppilaitokset voivat aloittaa västä ammatillisesta koulutuksesta ja jatkokou-
16165: maksullisen palvelutoiminnan. Sen myötä nii- lutuksesta ja toisaalta Oulaisten kauppaoppilai-
16166: den mahdollisuudet järjestää korkeatasoista tos voisi antaa yrittäjyydessä tarvittavat muut
16167: koulutusta jo työssä oleville ja yrittäjinä toimi- tiedot.
16168: ville ovat hyvin tehokkaat. Myös Oulaisten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16169: kauppaoppilaitoksessa on aloittanut toimintan- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16170: sa aikuiskoulutus- ja palveluosasto. muksen,
16171: Oulaisten kaupunginhallitus on esittänyt, että
16172: Pyhäjokialueella käynnistettäisiin yrittäjäkou- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16173: lutusta jo olemassa olevissa oppilaitoksissa, nii- yrittäjäkoulutuksen aloittamiseksi Py-
16174: den yhteistyönä, ilman uusia organisaatioita ja häjokialueella.
16175: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
16176:
16177: Juhani Alaranta Eino Siuruainen Tellervo Renko
16178: 1988 vp. 395
16179:
16180: Toivomusaloite n:o 349
16181:
16182:
16183:
16184:
16185: Alaranta ym.: Puutarha-alan koulutuksen kehittämisestä Haapa-
16186: veden kotitalousoppilaitoksessa
16187:
16188:
16189: Eduskunnalle
16190:
16191: Puutarha-alan koulutuksesta on Haapaveden joamaan edullista lämpöenergiaa puutarha-alan
16192: kotitalousoppilaitoksena pitkät ja kunniakkaat tarpeisiin. Haapaveden kunta on varannut voi-
16193: perinteet. Oppilaitoksen puutarha on nykyai- malaitoksen läheisyydestä noin seitsemän heh-
16194: kainen ja toimiva. Sillä on erittäin suuri alueel- taarin suuruisen maa-alueen kauppapuutarha-
16195: linen merkitys. yritysten tarpeisiin sekä koulutus- ja tutkimus-
16196: Haapaveden kotitalousoppilaitoksessa toimii toimintaa varten. Alueelle on suunniteltu kasvi-
16197: tällä hetkellä väliaikaisena puutarhatalouden huonekylä. Sinne voidaan sijoittaa myös osit-
16198: yleisjakso. Oppilaitoksen johtokunta on esittä- tain katettu harjoittelu- ja tutkimusalue puutar-
16199: nyt Oulun lääninhallitukselle puutarhaopetuk- ha-alan koulutuksen tarpeisiin.
16200: sen laajentamista Haapavedellä puistolinjan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16201: erikoistumisjaksolla. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16202: Pohjois-Suomen taimitarha- ja kauppapuu- muksen,
16203: tarha-alan yrittäjät ovat pitäneet tärkeänä ja
16204: kiireellisenä puutarha-alan koulutuksen kehit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16205: tämistä. puutarha-alan koulutuksen kehittämi-
16206: Imatran Voima Oy rakentaa parhaillaan seksi Haapaveden kotitalousoppilaitok-
16207: Haapavedelle turvevoimalaitosta. Se tulee tar- sessa.
16208: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
16209:
16210: Juhani Alaranta Tytti lsohookana-Asunmaa Eino Siuruainen
16211: Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas Tellervo Renko
16212: 396 1988 vp.
16213:
16214: Toivomusaloite n:o 350
16215:
16216:
16217:
16218:
16219: Alaranta ym.: Raahen tietokonealan oppilaitoksen laajentami-
16220: sesta
16221:
16222:
16223: Eduskunnalle
16224:
16225: Raahen tietokonealan oppilaitoksen nykyisis- Suunnitellun hankkeen laajuus on bruttoalal-
16226: tä rakennuksista vanha osa on rakennettu vuon- taan 2 500 neliömetriä ja kustannusarvio 11,5
16227: na 1898 seminaarikäyttöön. Uudempi laajen- miljoonaa markkaa.
16228: nusosa valmistui vuonna 1979 yhteensä 325 Raahen tietokonealan oppilaitos on ainoa
16229: oppilaan käyttöön. Nykyinen oppilasmäärä on valtion omistama vastaava oppilaitos. Koulun
16230: noin 500 oppilasta. Ammattikasvatushallituk- laajennushanke on ainoa valtion rakennuskoh-
16231: sen aloituspaikkatavoitteiden mukaan oppilas- de Raahessa.
16232: määrä tulee olemaan 450. Opetusta on haitan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16233: nut luokkahuonepula ja laboratorioiden riittä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16234: mättömyys sekä niiden sijoittuminen hajalleen muksen,
16235: eri rakennuksiin.
16236: Työvoimaministeriö on myöntänyt vuoden että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16237: 1987 työllisyystyöohjelmassa RTOL:n lisära- Raahen tietokonealan oppilaitoksen laa-
16238: kennuksen suunnitteluun 400 000 markkaa. jentamiseksi.
16239:
16240: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
16241:
16242: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas
16243: 1988 vp. 397
16244:
16245: Toivomusaloite n:o 351
16246:
16247:
16248:
16249:
16250: Alho ym.: Terveydenhuoltoalan kirjallisuuden lisäämisestä ter-
16251: veydenhuoltoalan oppilaitoksissa ja kunnallisissa kirjastoissa
16252:
16253:
16254: Eduskunnalle
16255:
16256: Suomessa on tällä hetkellä 17 200 terveyden- Harvalla opiskelijalla on mahdollisuutta ostaa
16257: huoltoalan opiskelijaa. Opetus ja opiskelu ovat kaikkia tenttikirjoja. Kuitenkin niiden tarjoa-
16258: monipuolisia ja opiskeluaikana tarvitaan paljon ma tieto on tärkeä osa koulutuksen kokonai-
16259: alaan liittyvää kirjallisuutta. suudesta.
16260: Uusia oppilaitoksia on perustettu runsaasti, Tätä ongelmaa voidaan helpottaa hankkimal-
16261: ja myös vanhojen oppilaitosten opiskelijamää- la kirjastoihin lisää terveydenhuoltoalan kirjal-
16262: rät ovat nousseet uusien osastojen perustami- lisuutta. Oppilaitosten kirjastoissa niistä on
16263: sen ja rinnakkaiskurssien järjestämisen vuoksi. hyötyä etenkin tentteihin valmistautuville ja
16264: Kun opiskelijamäärät nousevat, oppikirjojen opinnäytetöitä tekeville opiskelijoille. Kunnalli-
16265: tarve kasvaa. Terveydenhuoltoalan kirjallisuut- sissa kirjastoissa hyötyvät opiskelijoiden lisäksi
16266: ta on julkaistu ja tullaan julkaisemaan paljon. muutkin kansalaiset. Suomalaiset ovat kiinnos-
16267: Kirjat ovat suurelta osalta korkeatasoisia. Opis- tuneita omasta terveydestään ja eri sairauksien
16268: kelijoilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta hoidosta. Terveydenhuoltoalan oppilaitoksissa
16269: hankkia itselleen moniakaan kirjoja. Opintotu- käytettävät kurssikirjat tarjoavat hyödyllistä
16270: ki on pieni, joten opiskelijat joutuvat käyttä- asiatietoa kenelle tahansa.
16271: mään lomien aikaiset ansionsa perustoimeentu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16272: lonsa turvaamiseen. Rahaa ei usein jää edes nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16273: välttämättömien peruskirjojen hankintaan. muksen,
16274: Laajojen perus- ja yleisteosten lisäksi opiske-
16275: lijat tarvitsevat myös terveydenhuollon erikois- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16276: alojen kirjallisuutta. Kaikkia tarvittavia asioita terveydenhuoltoalan kirjallisuuden li-
16277: ei ehditä käydä läpi lyhyiden luentosarjojen ai- säämiseksi terveydenhuoltoalan oppilai-
16278: kana, vaan asioita jää kirjoista opiskeltavaksi. toksissa sekä kunnallisissa kirjastoissa.
16279:
16280: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
16281:
16282: Arja Alho Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos
16283: 398 1988 vp.
16284:
16285: Toivomusaloite n:o 352
16286:
16287:
16288:
16289:
16290: Alho ym.: Määrärahasta Tiedekauppa ry:lle tiedekauppapro-
16291: jektia varten
16292:
16293:
16294: Eduskunnalle
16295:
16296: Tieteen merkitys yhteiskunnan kehityksessä Tiedepolitiikassa olisikin kyettävä luomaan
16297: kasvaa jatkuvasti. Yhä useammat arkielämän- rakenteita, jotka tarjoavat kaikille kansalais-
16298: kin ilmiöt ovat tieteelliseen tutkimukseen perus- ryhmille mahdollisuudet käyttää tieteellistä tut-
16299: tuvan peruskehittelytyön läpäisemiä. Tieteen kimusta keskeisiksi koettujen yhteiskunnallis-
16300: merkitys myös maamme taloudelle ja kansain- ten kysymysten arvioinnin välineenä. Tieteen
16301: väliselle kilpailukyvylle kasvaa. on oltava niidenkin käytettävissä, jotka eivät
16302: Tähän kehitykseen on reagoitu esittämällä pysty rahoittamaan kalliita tutkimusprojekteja
16303: maamme tieteellisen tutkimuksen voimavarojen tai tarjoamaan taloudellisen hyödyn näköalaa.
16304: varsin mittava kasvuohjelma. Tämä onkin vält- Eräs malli tieteen ja kansalaisyhteiskunnan
16305: tämätöntä. Mutta samalla muodostuu yhä kes- vuorovaikutuksen lisäämiseksi on kehitteillä
16306: keisemmäksi yhteiskuntapoliittiseksi kysymyk- oleva "tiedekauppa" -organisaatio, joka tar-
16307: seksi tieteen yhteiskunnallisen käytön tapaa joaisi kaikille kansalaisille ja ei-voittoa tuotta-
16308: koskeva ongelma. Kuka suuntaa tutkimuksen ville yhteisöille mahdollisuuden tilata tutkimus-
16309: kysymyksenasettelut? Kenellä on mahdollisuus ta yliopistojen piiristä keskeiseksi kokemiensa
16310: saada tutkimukseen perustuvaa tietoa keskeisis- ongelmien ratkaisemiseksi. Esimerkkejä tästä
16311: tä yhteiskunnallisista ongelmista? on lähinnä ympäristönsuojelun alueella, esim.
16312: Tiedepoliittista kysymyksenasettelua on oh- Helsingin tiedekaupan käynnissä oleva saaristo-
16313: jannut kasvavassa määrin pyrkimys tehokkuu- tutkimus.
16314: teen ja tuloksellisuuteen. Tieteen merkitystä on Tiedekauppa-tyyppisten projektien edistämi-
16315: perusteltu sen taloudellisen hyödyn kautta. nen on välttämätöntä, mikäli maamme tutki-
16316: Näin käsitys tieteen yhteiskunnallisesta merki- muksen ei haluta sitoutuvan vain kapeaan ta-
16317: tyksestä on kohtalokkaalla tavalla kaventu- loudelliseen hyötyintressiin. Tästä syystä ehdo-
16318: massa. tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
16319: Huomattava osa merkittävistä yhteiskunnal- sen,
16320: lisista ongelmaryhmistä ovat luonteeltaan sellai-
16321: sia, että niitä ei voida arvioida välittömän hyö- että hallitus ottaisi valtion vuoden
16322: dyn näkökulmasta. Tällaisia ovat mm. luonnon 1989 tulo- ja menoarvioesitykseen Tie-
16323: suojelemiseen, yhteiskunnalliseen oikeudenmu- dekauppa ry:lle määrärahan tiedekaup-
16324: kaisuuteen, työn inhimillistämiseen yms. liitty- paprojektin toimintaan.
16325: vät pyrkimykset. Myös tieteen sisäinen kehitys-
16326: logiikka on sellainen, että sen välitön arviointi
16327: ja ennustaminen on asiallisesti mahdotonta.
16328:
16329: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
16330:
16331: Arja Alho Pentti Lahti-Nuuttila
16332: 1988 vp. 399
16333:
16334: Toivomusaloite n:o 353
16335:
16336:
16337:
16338:
16339: Anttila ym.: Peruskoulun tuntikehysjärjestelmän epäkohtien
16340: korjaamisesta
16341:
16342:
16343:
16344:
16345: Eduskunnalle
16346:
16347: Peruskoululain 31 §:n mukaan peruskoulun tävä varsinkaan taajamissa, joissa on suuret
16348: ala-asteen tuntikehysjärjestelmässä määritetään ala- ja yläasteen koulut. Nykyinen järjestelmä
16349: eri oppiaineiden opettamiseen käytettävä tunti- ei ole taannut suurissa kouluissa edes niihin
16350: määrä kutakin peruskoulun piiriin sijoitettua opetusryhmiin jakoja, jotka voitiin toteuttaa
16351: rehtorin ja luokanopettajan virkaa kohti. Alle edellisen lain voimassaoloaikana. Tämän joh-
16352: seitsemän opettajan virkaa käsittävissä ala-as- dosta opetusryhmien keskikoko on suurentu-
16353: teen kouluissa saadaan käyttää opetussuunni- nut, ja lisäksi tuntikehysresursseja pienentävät
16354: telmassa vahvistettujen aineiden opettamiseen yhä useammat uskonnon ja elämänkatsomus-
16355: virkaa kohti 28,5 tuntia viikossa, ja vähintään tiedon opetukseen muodostuvat opetusryhmät.
16356: seitsemän opettajan virkaa käsittävissä kouluis- Sivistysvaliokunta korosti uusia koululakeja
16357: sa tämän perustuntimäärä lain mukaan on 30,5 säädettäessä kansalaisten hyvän kielitaidon
16358: tuntia viikossa. merkitystä ja edellytti vieraiden kielten opetuk-
16359: Peruskoulun yläasteen tuntikehys määräytyy sen monipuolistamista peruskoulussa. Kuiten-
16360: peruskoululain 31 §:n 2 momentin mukaan, jol- kin a-kielen opetuksen monipuolistaminen ra-
16361: loin peruskoulun yläasteella saadaan käyttää sittaa lisää tuntikehystä, vaikka sivistysvalio-
16362: opetussuunnitelmassa vahvistettujen oppiainei- kunta korosti, että tuntikehyksen tulee olla
16363: den opettamiseen kutakin koulun vuosiluokkaa koulutyön kannalta riittävä.
16364: kohti enintään 35 tuntia ja kutakin oppilasta Ongelman ratkaisuksi on esitetty peruskou-
16365: kohti enintään 1,5 tuntia viikossa. lun yhteistä tuntikehystä, mutta ongelman kes-
16366: Jos koulu on kauttaaltaan yksisarjainen tai kittyessä taajamien suuriin kouluihin on todet-
16367: koulun jollakin vuosiluokalla on vain yksi pe- tava, että ei täällä voi tapahtua resurssien siirty-
16368: rusopetusryhmä, saadaan tällaista koulun vuo- mistä yläasteelta ala-asteelle tai päinvastoin.
16369: siluokkaa kohti käyttää enintään 56 tuntia vii- Yläasteen tasokurssien poistoon liittynyt tunti-
16370: kossa. kehysresurssi, erilainen virkojen muodostumi-
16371: Peruskoulun opetus on järjestetty voimassa nen ala- ja yläasteella sekä kunnan koululaitok-
16372: olevan tuntikehysjärjestelmän mukaan luku- sen pitkäjänteinen suunnittelutyö edellyttävät
16373: vuoden 1985-86 alusta. Voidaan todeta, että lisävoimavarojen saamista ongelman ratkai-
16374: peruskoulun tuntikehysresurssi ei ole ollut riit- suun.
16375: 400 1988 vp. - TA n:o 353
16376:
16377: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- luluokkaa kohti enintään 35 tuntia sekä
16378: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- kutakin oppilasta kohti enintään 1,5
16379: muksen, tuntia viikossa. Mikäli yläasteen vuosi-
16380: luokalla on vähintään viisi perusopetus-
16381: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ryhmää, saadaan kutakin oppilasta koh-
16382: peruskoululain 31 §:n 1 ja 2 momentin ti käyttää enintään 1,6 tuntia viikossa.
16383: muuttamiseksi seuraavaan muotoon: Milloin vuosiluokalla on vain yksi pe-
16384: "Peruskoulun ala-asteella saadaan käyt- rusopetusryhmä, saadaan edellä tässä
16385: tää opetussuunnitelmassa vahvistettujen momentissa säädetystä poiketen tällaista
16386: oppiaineiden opettamiseen kutakin pe- vuosiluokkaa kohti käyttää kaikkiaan
16387: ruskoulun piiriin sijoitettua rehtorin ja 56 tuntia viikossa sekä, jos tällaisen ope-
16388: luokanopettajan virkaa kohti 28,5 tun- tusryhmän koko on enemmän kuin 24
16389: tia viikossa. Milloin piirin peruskoulun oppilasta, enintään kolme tuntia viikos-
16390: ala-asteella on vähintään seitsemän edel- sa kutakin mainitun oppilasmäärän ylit-
16391: lä tarkoitettua virkaa, saadaan kutakin tävää oppilasta kohti. , ja
16392: virkaa kohti käytettävää tuntimäärää että hallitus ottaisi riittävät määrära-
16393: korottaa 2,5 tunnilla viikossa. hat edellä esitettyihin tarkoituksiin val-
16394: Peruskoulun yläasteella saadaan käyt- tion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesi-
16395: tää opetussuunnitelmassa vahvistettujen tykseen.
16396: oppiaineiden opettamiseen kutakin kou-
16397:
16398: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
16399:
16400: Sirkka-Liisa Anttila Tytti Isohookana-Asunmaa Seppo Kääriäinen
16401: Einari Nieminen Tellervo Renko Hannele Pokka
16402: Jukka Vihriälä Pirkko Ikonen Ritva Vastamäki
16403: Juhani Alaranta
16404: 1988 vp. 401
16405:
16406: Toivomusaloite n:o 354
16407:
16408:
16409:
16410:
16411: Anttila ym.: Lukion perustuntikehysjärjestelmän tehostamisesta
16412:
16413:
16414:
16415: Eduskunnalle
16416:
16417: Koululain uudistuksen yhteydessä käyttöön nella luokalla 25,8 oppilasta. Voimassa olevan
16418: otetussa tuntikehysjärjestelmässä koululle vara- tuntikehysjärjestelmän voimavarojen riittämät-
16419: tut voimavarat eivät kaikilta osin ole riittävät, tömyyden vuoksi ei lukiossa toteudu opetus-
16420: vaan järjestelmään jäi epäkohtia, jotka tulee suunnitelman edellyttämä valinnaisuus, joten
16421: kiireesti korjata. Ensi vaiheessa resursseja tulee opetusta joudutaan antamaan suurissa hetero-
16422: lisätä lukiossa. Lukiolain 21 §:n mukaan lukios- geenisissä ryhmissä.
16423: sa saadaan lukuvuoden työpäivien aikana käyt- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16424: tää opetussuunnitelmassa vahvistettujen oppi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16425: aineiden opettamiseen vuosiluokkaa kohti enin- muksen,
16426: tään 29 tuntia viikossa sekä kutakin oppila-
16427: sta kohti enintään 0,9 tuntia viikossa. Siinä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16428: tapauksessa, että vuosiluokalla on yksi perus- lukiolain 21 §:n 1 momentin muuttami-
16429: opetusryhmä, koko tuntikehyksen suuruus on seksi seuraavaan muotoon: "Lukiossa
16430: 49 tuntia viikossa kutakin tällaista vuosiluok- saadaan lukuvuoden työviikkojen aika-
16431: kaa kohti. Oppilaskerrointa ei tässä tapaukses- na käyttää opetussuunnitelmassa vah-
16432: sa käytetä. vistettujen oppiaineiden opettamiseen
16433: Peruskoulun yläasteen tapaista porrastusta vuosiluokkaa kohti enintään 29 tuntia
16434: suuren yksisarjaisen koulun tuntikehyksessä ei viikossa sekä kutakin oppilasta kohti 1
16435: ole. Lukion kolmannella luokalla tavanomais- tunti viikossa. Milloin vuosiluokalla on
16436: ten koulun työpäivien lukumäärä on pienempi vain yksi perusopetusryhmä, saadaan
16437: kuin ensimmäisellä ja toisella luokalla. Kun en- edellä tässä momentissa säädetystä poi-
16438: simmäisellä ja toisella luokalla koulun työviik- keten tällaista vuosiluokkaa kohti käyt-
16439: kojen lukumäärä on 38, on työviikkoja ollut tää kuitenkin kaikkiaan 49 tuntia viikos-
16440: kolmannella luokalla kouluhallituksen päätök- sa sekä, jos tällaisen perusopetusryhmän
16441: sestä riippuen keskimäärin 26. Lukion tunti- koko on enemmän kuin 24 oppilasta,
16442: kehyksien riittämättömyyden johdosta ovat enintään 1 tunti viikossa kutakin maini-
16443: lukion opetusryhmät muodostuneet kohtuutto- tun oppilasmäärän ylittävää oppilasta
16444: man suuriksi. Lukuvuonna 1985-1986 oli suo- kohti"; ja
16445: menkielisten lukioiden ensimmäisen luokan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16446: opetusryhmän keskikoko 32,1 oppilasta, toisen riittävien määrärahojen varaamiseksi
16447: luokan 30,1 oppilasta ja kolmannen luokan tätä tarkoitusta varten valtion vuoden
16448: 25,9 oppilasta. Lukuvuonna 1986-1987 olivat 1989 tulo- ja menoarvioesitykseen.
16449: vastaavat luvut ensimmäisellä luokalla 32 oppi-
16450: lasta, toisella luokalla 29,5 oppilasta ja kolman-
16451:
16452: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
16453:
16454: Sirkka-Liisa Anttila Tytti lsohookana-Asunmaa Hannele Pokka
16455: Jukka Vihriälä Pirkko Ikonen Juhani Alaranta
16456: Seppo Kääriäinen Tellervo Renko
16457: 402 1988 vp.
16458:
16459: Toivomusaloite n:o 355
16460:
16461:
16462:
16463:
16464: Anttila ym.: Tietotekniikan opettajien pätevöittämiskoulutuksen
16465: lisäämisestä
16466:
16467:
16468: Eduskunnalle
16469:
16470: Tietotekniikan opetus erillisenä oppiaineena tosverkoston muodostamista. Tietotekniikan
16471: on alkanut lukiossa jo toteutettavan opetuksen tukioppilaitosten tehtävänä on tietotekniikan
16472: lisäksi myös peruskoulun yläasteella. Lisäksi koulusovellutusten kehittämiseen osallistumi-
16473: tietotekniikkaa opetuksessa apunaan käyttävien nen sekä tietotekniikkaan liittyvän opettajien
16474: opettajien opetus on laajenemassa kaikilla as- täydennyskoulutuksen apuna toimiminen.
16475: teilla. Tietotekniikan opettajien pätevöittämis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16476: koulutusta on pikaisesti lisättävä, jotta kaikkiin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16477: yläasteen kouluihin saataisiin koulutettu tieto- muksen,
16478: tekniikan opettaja. Opetusministeriö on asetta-
16479: nut toukokuussa 1986 ryhmän, jonka tehtävänä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16480: on edistää tietotekniikan käyttöön liittyviä tuki- tietotekniikan opettajien pätevöittämis-
16481: toimia perus- ja keskiasteen opetuksessa. Ryh- koulutuksen lisäämiseksi sekä tietotek-
16482: mä katsoo tietotekniikan integroimisen kaik- niikan tukioppilaitosverkoston muodos-
16483: keen opetukseen edellyttävän ns. tukioppilai- tamiseksi.
16484: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
16485:
16486: Sirkka-Liisa Anttila Tytti Isohookana-Asunmaa Jukka Vihriälä
16487: Pirkko Ikonen Ritva Vastamäki Juhani Alaranta
16488: Seppo Kääriäinen Tellervo Renko Einari Nieminen
16489: 1988 vp. 403
16490:
16491: Toivomusaloite n:o 356
16492:
16493:
16494:
16495:
16496: Anttila ym.: Forssan teknillisen koulun kehittämisedellytysten
16497: turvaamisesta
16498:
16499:
16500: Eduskunnalle
16501:
16502: Forssan teknillistä oppilaitosta ollaan kehit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16503: tämässä tämän päivän ja tulevaisuuden vaati- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16504: muksia vastaavaksi oppilaitokseksi. Koulun ke- muksen,
16505: hittämiseksi on asetettu projektiryhmä, joka
16506: laatii parhaillaan kehittämisohjelmaa asiantun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16507: tijan johdolla. Nykyiseen rakennemuutokseen turvatakseen Forssan teknillisen koulun
16508: pystymme parhaiten vastaamaan pitämällä kehittämiseksi tarvittavien opintolinjo-
16509: koulutuksen ajan tasalla. Tätä taustaa vasten jen ja oppilaspaikkojen sekä rahallisten
16510: Forssan teknillisestä koulusta tulee kehittää resurssien saamisen koulun käyttöön.
16511: Lounais-Hämeen alueen elinkeinoelämän tar-
16512: peita vastaava teknillisen alan oppilaitos.
16513:
16514: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
16515:
16516: Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki
16517: Juhani Alaranta Ilkka Joenpalo
16518: 404 1988 vp.
16519:
16520: Toivomusaloite n:o 357
16521:
16522:
16523:
16524:
16525: Antvuori: Ympäristökasvatuksen tehostamisesta koulutuksen
16526: kaikilla tasoilla
16527:
16528:
16529: Eduskunnalle
16530:
16531: UNESCOn määritelmän mukaan ympäristö- taavaa toimintaa harjoittavien kansalaisjärjes-
16532: kasvatuksen tavoitteena on kiinnostuksen ja töjen työtä tulisi siksi tukea.
16533: vastuuntunnon herättäminen muita ihmisiä, yh- Vapaaehtoistoimintaan perustuvien järjestö-
16534: teiskuntaa ja koko ihmiskuntaa kohtaan jaka- jen tuki on myös edullista valtiovallalle, sillä
16535: malla tietoa luonnosta ja sen suojelusta sekä pienillä uhrauksilla on mahdollista saada hyö-
16536: luonnon ja ihmisten välisestä vuorovaikutuk- dynnettyä suuri harrastuksen kautta kanavoitu-
16537: sesta. va työpanos kulloinkin esillä olevan asian edis-
16538: Suomessa ympäristökasvatusta tulee tehostaa tämiseksi.
16539: siten, että ympäristönäkökulma otetaan läpäi- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
16540: syperiaatteella osaksi kaikkea opetusta kaikilla nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16541: koulutusjärjestelmän tasoilla. Mukaan tulisi ot-
16542: taa niin peruskoulun ja lukion antama opetus että hallitus vuoden 1989 tulo- ja me-
16543: kuin ammatillisten oppilaitosten ja maamme noarvioesityksen laadinnan yhteydessä
16544: korkeakoulujen opetustyö. takaisi riittävät resurssit koulutusjärjes-
16545: Erityisen tärkeää on kansalaisjärjestöjen ym- telmien kehittämiseen siten, että ympä-
16546: päristökasvatustoiminta. Luonnonharrastus- ja ristönäkökulma sisältyisi kaikkeen ope-
16547: ympäristönsuojelujärjestöjen sekä muiden vas- tukseen kaikilla koulutuksen tasoilla.
16548:
16549: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
16550:
16551: Pirjo-Riitta Antvuori
16552: 1988 vp. 405
16553:
16554: Toivomusaloite n:o 358
16555:
16556:
16557:
16558:
16559: Astala ym.: Slaavilaisen filologian professorin viran perusta-
16560: misesta Turun yliopistoon
16561:
16562:
16563: Eduskunnalle
16564:
16565: Turun yliopisto on esityksessään vuonna Turussa toimiva Idänkaupan instituutti tar-
16566: 1989 yliopistolle tulevista viroista asettanut joaa oivallisen yhteistyömahdollisuuden, jota
16567: slaavilaisen filologian professuurin preferenssi- tämänhetkisillä voimavaroilla ei pystytä hyö-
16568: listalleen ensimmäiseksi. dyntämään.
16569: Ilman professuuria, joka takaa oppiaineen On perusteltua syytä kiirehtiä slaavilaisen fi-
16570: kehitysmahdollisuudet tieteenä ja sen mahdolli- lologian professuurin perustamista Turun yli-
16571: suudet antaa opetusta syventäviin ja jatko- opistoon, niin että kyseinen virka hyväksytään
16572: opintoihin saakka, ei nykyisiäkään voimavaro- v. 1989 yliopistolle tuleviin virkoihin.
16573: ja voida täysin hyödyntää. Esitys on sopusoin- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme edus-
16574: nussa myös viime aikoina esitettyjen kansainvä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16575: lisyyden vaatimuksen ja kielitaidon merkityk-
16576: sen korostamisen kanssa. Myös Turun Yliopis- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
16577: ton Ylioppilaskunta on 12.1.1988 korostanut slaavilaisen filologian professuurin pe-
16578: professuurin perustamisen välttämättömyyttä. rustamiseksi Turun yliopistoon.
16579: Turussa on olemassa tarve ja edellytykset
16580: kielitieteellisesti suuntautuneen venäjän kielen
16581: koko perustutkinnon mittaiselle opetukselle.
16582:
16583: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
16584:
16585: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
16586: 406 1988 vp.
16587:
16588: Toivomusaloite n:o 359
16589:
16590:
16591:
16592:
16593: Astala ym.: Koulutuskomitea 2000:n asettamisesta
16594:
16595:
16596:
16597: Eduskunnalle
16598:
16599: Koulutus on osa ihmisen elämänkaarta. Kou- Nyt on laajan uudelleenarvioinnin aika, vaikka
16600: lutus on osa yhteiskuntapolitiikkaa, työ- ja ta- parhaillaankin peruskoulun sisäinen uudista-
16601: louspolitiikkaa. minen jatkuu, ammatillisen koulutuksen uusi
16602: Tulevaisuuden koulutuspolitiikan perustan rakenne on vastikään kokonaisuudessaan otettu
16603: olisi noustava kokonaisajatteluun pohjautuvas- käyttöön, korkeakouluopiskelua on uudelleen-
16604: ta ihmisen elämänkaaren mittaisesta kasvatus- muotoiltu, aikuiskoulutusta laajennettu ja peri-
16605: ja koulutusideologiasta. Tällaisen periaatteen aatteellisesti ollaan hyväksymässä jatkuvan eli
16606: omaksuminen edellyttää uudentyyppistä koulu- elinikäisen koulutuksen kokonaisidea.
16607: tusajattelua ja sen mukaisia ratkaisuja maam- Koulutusjärjestelmämme kehittämiseksi on
16608: me koulutuspolitiikassa. tarpeen syvällinen ja ihmiskeskeinen kokonais-
16609: Koulutuspoliittisten ratkaisujen keskeiseksi näkemys käytännön yksityiskohtien hahmottu-
16610: läpikäyväksi perustaksi on otettava jatkuvan eli miseksi.
16611: elinikäisen koulutuksen periaate. Valtioneuvos- Perustettavan laajan koulutuskomitean tulisi
16612: to on jo v. 1978 periaatepäätöksessään toden- tarkastella mm. seuraavia aihepiirejä:
16613: nut, että "koulutusjärjestelmää kehitetään jat- - Kehitettäessä koko koulutusjärjestelmää
16614: kuvan koulutuksen periaatteen mukaisesti ko- on kysymys jokaisen koulutusmuodon ja jokai-
16615: konaisuutena siten, että eri kouluasteet ja sen koulutusasteen tarkastelusta jatkuvan kou-
16616: -muodot kiinteästi niveltyvät toisiinsa ja että lutuksen näkökulmasta. On kysymys kaiken
16617: järjestelmällinen ja joustava opiskelu on mah- koulutuksen sisältöjen ja opetussuunnitelmien
16618: dollista kaikkina ikäkausina". Jatkuvan koulu- kehittämisestä, koulutuksen rakenteiden, pro-
16619: tuksen perusmietintönä pidetään jatkuvan kou- sessien ja hallinnon kehittämisestä varhaiskas-
16620: lutuksen toimikunnan mietintöä vuodelta 1983 vatuksesta aikuiskoulutukseen asti.
16621: sekä projektiryhmän muistiota vuodelta 1986. - Päivähoito on osa julkista varhaiskasva-
16622: Nyt on ryhdyttävä pikaisesti kehittämään koko tusta, jota tulee kehittää osana maamme kasva-
16623: koulutusjärjestelmää jatkuvan koulutuksen pe- tus- ja koulutusjärjestelmän kokonaisuutta.
16624: riaatteen pohjalta. Varhaiskasvatuksella on erittäin tärkeä tehtävä
16625: SKDL:n eduskuntaryhmän mielestä nyt on lapsen kaikenpuolisen kehityksen edistämisessä
16626: tarpeen asettaa laaja koulutuskomitea poh- ja oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyssä.
16627: timaan koulutuksen tehtäviä vuosituhannen - Peruskoulu kaipaa opetussisältöjen, -me-
16628: vaihteen jälkeisessä Suomessa. Erityisesti on netelmien ja -suunnitelmien muuttamista. Se
16629: otettava huomioon jatkuvan koulutuksen totut- kaipaa pedagogista kehittämistä, jotta kaikkien
16630: taminen. Edellisestä kokonaistarkastelusta on siellä opiskelevien oppimismahdollisuuksia voi-
16631: jo kulunut 15 vuotta. Aikaväli keskustelusta taisiin parantaa. Tähän tarvitaan peruskoululle
16632: toteutukseen on pari vuosikymmentä. On jo entistä suuremmat voimavarat mm. monipuo-
16633: kiire ryhtyä valmistelemaan vuosien 2000- listen oppimistilanteiden luomiseksi ja riittävän
16634: 2010 uudistuksia. pienten opetusryhmien synnyttämiseksi.
16635: Kokonaisuutena suomalainen koulutusjärjes- - Koulua kehitettäessä on edelleenkin ase-
16636: telmä kestää kansainvälisen vertailun. Nyt tettava tavoitteeksi se, että kenenkään koulu-
16637: olemme kuitenkin yhteiskunnan, työelämän ja tusmahdollisuuksille ei asetettaisi rajoituksia,
16638: kulttuurin rakennemuutoksen edessä, mikä joilla eri kansalaisryhmiä kohdeltaisiin eri ta-
16639: asettaa uusia haasteita kaikelle koulutukselle. voin. Tänä päivänä oppilaita valikoivat edel-
16640: 1988 vp. -TA n:o 359 407
16641:
16642: leenkin vanhempien sosiaalinen asema ja näi- on tarkasteltava myös jälkiteolliseen tieto- ja
16643: den koulutusmotivaatio, asuinpaikka ja oppi- koulutusyhteiskuntaan siirtymisen näkökul-
16644: laan sukupuoli. masta. Ei riitä, että yksilöä kehitetään hyväksy-
16645: - Maamme koulutusjärjestelmässä, ennen mään muutoksia. Koulutuksen tulee ennen
16646: kaikkea sen yleissivistävässä osassa, painottuu kaikkea auttaa ihmistä näkemään oma osuu-
16647: selvästi ihmisen tiedollisen alueen kehittäminen. tensa tulevaisuuden rakentamisessa. Inhimilli-
16648: Käytännössä se johtaa usein muiden persoonal- nen tulevaisuuden yhteiskunta edellyttää kykyä
16649: lisuuden alueiden syrjäyttämiseen. Sekä yleissi- oppia jatkuvasti, taitoa toimia yhteistyössä -
16650: vistävässä että ammatillisessa koulutuksessa kovan kilpailun sijaan.
16651: luovuuden ja esteettisten kykyjen sekä eettisen - Tekniikan hallitseminen ja sen yhteiskun-
16652: ja sosiaalisen kehityksen tukeminen on jäänyt nallisten seurausten ohjaaminen edellyttävät
16653: liian vähälle huomiolle. uudistavan, tulevaisuuteen suuntautuvan ajat-
16654: - Jatkuvan järjestelmällisen oppimisen telu- ja Oppimistavan omaksumista.
16655: edistämiseksi koko koulutusjärjestelmässä tulisi - Humaani ihmiskeskeinen koulutus ja jär-
16656: vähentää irrallisten tietojen määrää ja sen si- jestelmä ovat välttämättömiä ihmiskunnan säi-
16657: jaan painottaa tiedon ydinrakenteita ja oppi- lymiselle. Humanismin tiedostaminen näkö-
16658: misvalmiuksien kehittymistä, ajattelun välinei- alaksi tulevaisuuteen merkitsee koulutuksessa
16659: tä. Oppimismyönteisyyden ja -halukkuuden säi- uudistuvan, luovan ja ennakoivan oppimisen
16660: lyminen on jatkuvan koulutuksen kannalta korostumista. Se ilmenee myös tahtona pelastaa
16661: välttämätöntä. ihmiskunta ydinsodan ja ekakatastrofin tuhoil-
16662: - Koulutuksen osuus julkisista menoista ja ta. Kansainvälisyys- ja rauhankasvatuksen laa-
16663: kansantuotteesta on meillä, toisin kuin monissa jentaminen kaiken koulutuksen perustavoit-
16664: muissa maissa ollut laskusuunnassa viime vuo- teeksi on välttämätöntä.
16665: sina. Taloudellisia mahdollisuuksia koulutuk- - Globaalisen koulutuspolitiikan päämää-
16666: seen panostamiseen on, jos vain tahtoa löytyy rät on myös Suomessa otettava tarkastelun koh-
16667: ja mikäli pystymme osoittamaan näille varoille teeksi. "Oikeus oppimiseen on tänään suurempi
16668: ihmisen kasvua ja tulevaisuuden Suomea raken- haaste kuin koskaan ihmiskunnalle. Oppiminen
16669: tavat käyttötavat. on avainsana. Mitään inhimillistä kehitystä ei
16670: - Aikuiskoulutustarpeen räjähdyksen myö- voi olla ilman oikeutta oppia. Oppiminen on jo-
16671: tä on koulutuspolitiikassa tehtäviä ratkaisuja kaisen perusoikeus." (Unescon aikuiskasvatuk-
16672: tarkasteltava koko elämänkaaren kestävänä ta- sen maailmankonferenssi 29.3.1985).
16673: pahtumana, jossa koulutusaika ja muut elä- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16674: mänvaiheet sekä lomittuvat että menevät pääl- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16675: lekkäin. Koulutusjärjestelmän on muodostetta- muksen,
16676: va oppilaan kannalta tarkoituksenmukainen eri
16677: lohkot toisiinsa niveltävä kokonaisuus. että hallitus ryhtyisi toimiin laajan
16678: - Jatkuva koulutus voi toteutua vain oikeu- koulutuskomitea 2000:n asettamiseksi
16679: denmukaisuuteen ja tasa-arvoon pyrkivässä määrittelemään koulutuksen tehtäviä
16680: koulutuksessa ja yhteiskunnassa. vuoden 2000 jälkeisessä Suomessa, ke-
16681: - Koulutuksen on kaikilta osin avauduttava hittämään koulutusjärjestelmää jatku-
16682: ymparOivaan todellisuuteen, yhteiskuntaan, van koulutuksen periaatteen mukaisesti
16683: työelämään ja kulttuuriin. Sen on kiinnityttävä ja valmistelemaan tarpeellisia koulutus-
16684: ihmisten jokapäiväiseen elämään. astekohtaisia ja koulutusmuotokohtai-
16685: - Koulutuspolitiikassa tehtäviä ratkaisuja sia uudistusehdotuksia.
16686: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
16687:
16688: Heli Astala Lauha Männistö Anna-Liisa Jokinen
16689: Pekka Leppänen Juhani Vähäkangas Pauli Uitto
16690: Esko Helle Jarmo Wahlström Raila Aho
16691: Pertti Lahtinen Esko Seppänen Claes Andersson
16692: Timo Laaksonen Asko Apukka Vappu Säilynoja
16693: 408 1988 vp.
16694:
16695: Toivomusaloite n:o 360
16696:
16697:
16698:
16699:
16700: Astala ym.: Ympäristökasvatuksen tehostamisesta
16701:
16702:
16703:
16704: Eduskunnalle
16705:
16706: Suomessa ympäristökasvatus on jäljessä ylei- Ympäristökasvatuksen tulee kattaa kaikki
16707: sestä eurooppalaisesta tasosta. Mm. Ruotsissa kasvatuksen alueet. Sen on oltava myös osana
16708: on valtion ympäristöhallinto alkanut määrätie- keskiasteen ammattikasvatusta ja korkeakou-
16709: toisesti kehittää ympäristökasvatusmateriaalia luopetusta.
16710: sekä alkanut koordinoida eri alojen ympäristö- Suomessa on varsin vähän kokemusta erilai-
16711: kasvatustyötä. sista ympäristökasvatuksen menetelmistä.
16712: Ympäristökasvatuksella tarkoitetaan koulu- Myös ympäristökasvatuksen teoria on osittain
16713: tusjärjestelmässä ja sen ulkopuolella tapahtu- luomatta. Joissakin korkeakouluissa on muuta-
16714: vaa opetusta ja kasvatusta, jolla pyritään vai- mia vuosia sitten aloitettu ympäristökasvatuk-
16715: kuttamaan ihmisten tietoihin ja asenteisiin. Tä- sen perus- ja soveltava tutkimus. Laaja-alaisen
16716: mä kasvatus on elinikäinen prosessi. UNESCO kehittämistyön aineelliset ja henkiset resurssit
16717: on määritellyt ympäristökasvatuksen seuraa- tulee käytännössä turvata.
16718: vasti: "Ympäristökasvatuksen tavoitteena on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16719: kiinnostuksen ja vastuuntunnon herättäminen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16720: muita ihmisiä, yhteiskuntaa ja koko ihmiskun- muksen,
16721: taa kohtaan jakamalla tietoa luonnosta ja sen
16722: suojelusta sekä luonnon ja ihmisen välisestä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
16723: vuorovaikutuksesta. Ympäristö kasvatuksella ympäristökasvatuksen tehostamiseksi,
16724: pyritään motivoimaan lapsi toimintaan ja tie- ympäristökasvatuksen sisällyttämiseksi
16725: don hankintaan." omana kokonaisuutena opettajankoulu-
16726: Suomessa on pikaisesti määriteltävä ympäris- tukseen, ympäristö- ja opetushallinnon
16727: tökasvatuksen vastuualue ja aloitettava sopi- ja kansalaisjärjestöjen yhteistyöelimen
16728: vien menetelmien ja materiaalituotannon kehit- perustamiseksi, kansalaisjärjestöjen ym-
16729: täminen. Merkittävä osa ympäristökasvatustyö- päristökasvatusresurssien lisäämiseksi
16730: tä tehdään kansalaisjärjestöissä. Siksi myös ne sekä riittävien voimavarojen turvaami-
16731: on saatava kiinteäksi osaksi kehittämistyötä. seksi ympäristökasvatuksen koulutuk-
16732: Ympäristökasvatuksen ei pidä lisätä tietotul- sen ja menetelmien kehittämistä ja ym-
16733: vaa, vaan opettaa oppilasta havainnoimaan päristökasvatuksen tutkimusta varten.
16734: omaa lähiympäristöään. Opetusmenetelmien on
16735: oltava oppilas- ja ongelmakeskeisiä ja oppilai-
16736: den vastuuta näissä asioissa lisääviä.
16737:
16738: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
16739:
16740: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Claes Andersson
16741: 1988 vp. 409
16742:
16743: Toivomusaloite n:o 361
16744:
16745:
16746:
16747:
16748: Astala ym.: Korkeakoulupedagogisen tutkimuksen lisäämisestä
16749: sekä tutkijankoulutuksen ja hallinnon kehittämisestä
16750:
16751:
16752: Eduskunnalle
16753:
16754: Korkeakoulututkimukseen suunnatut määrä- teistyönä kaikille tieteenaloille tutkijankoulu-
16755: rahat ovat jo useiden vuosien ajan jääneet jäl- tusohjelmat". Tutkijankoulutuksen luonne on
16756: keen tutkimustyön perustaksi laadittujen suun- oleellisesti muuttumassa koulutusohjelma-ajat-
16757: nitelmien suosituksista. Korkeakoulut toteutta- telun myötä. Tutkijankoulutuksen suunnittelun
16758: vat niille asetettuja uusia tehtäviä ilman näiden ja toteutuksen on pohjauduttava tutkimus- ja
16759: tehtäväalueiden riittävää tutkimusta. Tutki- kokeilutyöhön. Vain näin voidaan välttää ka-
16760: mustyö loisi kuitenkin tärkeitä edellytyksiä uu- pea-alaiset jatko-opintoputket.
16761: distusten onnistumiselle ja muutosten hallinnal- Korkeakouluihin ja niiden yhteyteen on muo-
16762: le. Uusien tehtäväalueiden ja toimintamuotojen dostunut uusia tehtäväalueita ja toimintamuo-
16763: tutkiminen voisi estää yhteiskunnalle mahdolli- toja (täydennyskoulutus, tilaustutkimus, tekno-
16764: sesti hyvinkin kalliiksi koituvat virheratkaisut. logiakylähankkeet, tiedepuistosuunnitelmat).
16765: Seuraavat korkeakoulututkimuksen alueet Uusiin toimintamuotoihin on kiinnitetty tutki-
16766: vaativat välittömästi huomattavaa määräraho- muksellista huomiota vain vähäisessä määrin.
16767: jen lisäystä: korkeakoulupedagogiikkaa, tutki- Suunnitelmallinen kehittäminen edellyttää val-
16768: jankoulutus Gatkokoulutus), täydennyskoulu- tiovallalta riittäviä resursseja korkeakoulujen
16769: tus ja korkeakoulujen hallinto. uusien tehtäväalueiden tutkimukseen.
16770: Korkeakouluopetusta syytetään tehottomuu- Ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
16771: desta. Perustutkintojen suoritusajat ovat piden- toivomuksen,
16772: tyneet ja opiskelunsa keskeyttäneiden määrät
16773: kasvaneet. Ongelman ratkaisuun on esitetty että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
16774: monia tehokkaalta vaikuttavia keinoja: palkit- ja menoarvion laadinnan yhteydessä
16775: sevaa opintotukea säädyllisessä ajassa valmistu- ryhtyisi toimenpiteisiin
16776: ville, opetussuunnitelmien sisällön keventämis- 1) korkeakoulupedagogisen tutki-
16777: tä jne. Esitetyt toimenpiteet eivät lähde korkea- muksen lisäämiseksi,
16778: koulututkintojen laadun arvioinnista eivätkä 2) tutkijankoulutuksen suunnittelun
16779: opetus-oppimisprosessin sisäisistä tekijöistä. ja toteutuksen edellyttämän tutkimus-
16780: Korkeakouluopetuksen tulee ensisijaisesti ke- työn aikaansaamiseksi,
16781: hittää tieteellistä ajattelua. Opetus-oppimis- 3) korkeakouluihin ja niiden yhtey-
16782: prosessin laatu (sisäiset tekijät) ratkaisee tieteel- teen muodostuneiden uusien tehtävä-
16783: lisen ajattelun taidon välittymisen opiskelijalle. alueiden ja toimintamuotojen (täyden-
16784: Korkeakouluopetuksen ja opiskelun laadullinen nyskoulutus, tilaustutkimus, teknolo-
16785: kehittäminen edellyttää laitostasolla tapahtuvaa giakylähankkeet, tiedepuistosuunnitel-
16786: tutkimus-, koulutus- ja kokeilutoimintaa. mat) tutkimiseksi sekä
16787: Valtioneuvoston hyväksymässä korkeakou- 4) korkeakoulujen hallinnon kehittä-
16788: lulaitoksen kehittämissuunnitelmassa vuosille miseksi tutkimuksen avulla siten, että
16789: 1987-1992 puhutaan tutkijankoulutuksen te- hallinto kykenisi paremmin palvelemaan
16790: hostamisesta "laatimalla korkeakoulujen yh- tiedettä ja opetusta.
16791: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
16792:
16793: Heli Astala Pauli Uitto
16794: Lauha Männistö Anna-Liisa Jokinen
16795:
16796: 29 280445G
16797: 410 1988 vp.
16798:
16799: Toivomusaloite n:o 362
16800:
16801:
16802:
16803:
16804: Astala ym.: Korvauksen suorittamisesta korkeakoulujen hal-
16805: lintoelimiin osallistuville opiskelijajäsenille
16806:
16807:
16808: Eduskunnalle
16809:
16810: Korkeakoulujen hallintoelimiin osallistuvat opiskeluajasta tinkimistä ilman minkäänlaista
16811: opiskelijajäsenet eivät tähän saakka ole saaneet korvausta. Siitä tulisikin suorittaa korvaus vas-
16812: korvausta hallintoelinten työskentelyyn osallis- taavalla tavalla kuin työskentelystä korkeakou-
16813: tumisestaan. Kuitenkin näiden hallintoelinten lujen opintotukilautakuntien jäsenenä.
16814: työ vaatii hyvin usein pitkällistä perehtymistä Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
16815: niissä käsiteltäviin asioihin, ja varsinkin kor- toivomuksen,
16816: keimmissa hallintoelimissä, kuten korkeakoulu-
16817: jen hallituksissa työskenteleminen vaatii usein että hallitus ryhtyisi pikimmiten toi-
16818: raskasta viikoitiaista työtaakkaa. menpiteisiin, joilla turvattaisiin korkea-
16819: On kohtuutonta edellyttää, että suurimmaksi koulujen hallintoelimiin osallistuville
16820: osaksi opintolainomaan toimeentulonsa hank- opiskelijoille korvaus hallintotyöskente-
16821: kivUta opiskelijoilta tämä työskentely vaatii lystä.
16822:
16823: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
16824:
16825: Heli Astala Pauli Uitto
16826: Lauha Männistö Anna-Liisa Jokinen
16827: 1988 vp. 411
16828:
16829: Toivomusaloite n:o 363
16830:
16831:
16832:
16833:
16834: Astala ym.: Korkeakoulututkintojen ja opintotukijärjestelmän
16835: kehittämisestä
16836:
16837:
16838: Eduskunnalle
16839:
16840: Kun korkeakoulujen tehokkuudesta ja val- on itsenäiseen tieteelliseen työhön vaikea ryh-
16841: mistumisaikojen pitenemisestä on keskusteltu, tyä.
16842: on useimmiten unohdettu yksittäinen opiskelija Korkeakoulupedagogisen tutkimuksen lisäksi
16843: ja hänen elämäntilanteensa. Etsittäessä esimer- on joustavuutta opetusvelvollisuuden määritte-
16844: kiksi opintotuen myöntämisperusteista keinoja lyssä sekä opiskelijan valinnanmahdollisuuksis-
16845: nopeuttaa opintoja on sivuutettu se tosiasia, sa lisättävä.
16846: että opiskeluaika on osa elämää. Tämä prosessi Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16847: vie eri ihmisiltä eri tavalla aikaa, ja olennaisem- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16848: paa tässä on lopputulos kuin hallinnollinen luis-
16849: tavuus. että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
16850: Lainapainotteinen opintotuki on johtanut ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
16851: nuoret vaikeuksiin tilanteessa, jossa velkaantu- dessä ryhtyisi toimiin korkeakoulutut-
16852: minen ja sosiaalinen paine on muutoinkin ras- kintojen rakenteen ja sisällön uudista-
16853: kas. Jo nyt toimeentulotuen saajista huomatta- miseksi sekä opintotukijärjestelmän ke-
16854: va osa on opiskelijoita. Jos opintotuen normeja hittämiseksi siten, että
16855: kiristetään, vaikeudet kasvavat entisestään. - opintotuen taso on kaikilla koulu-
16856: Kiistatonta lienee myös, että opintotukijärjes- tusasteilla sellainen, ettei tarvetta toi-
16857: telmän ulkopuolelle joutuneen opiskelijan mah- meentulotukeen normaalioloissa synny;
16858: dollisuudet opintojensa menestykselliseen suo- - vähintään puolet opintotuesta on
16859: rittamiseen eivät parane. opintorahaa;
16860: Ratkaisut löytyvät kehittämällä opintotuki- - kaikki vanhempien tuloihin ja
16861: järjestelmää perustoimeentuloturvan takaavak- varallisuuteen perustuva tarveharkinta
16862: si etuudeksi. Toimivin ratkaisu olisi perustoi- poistetaan täysi-ikäisiltä 18 vuotta täyt-
16863: meentulojärjestelmän kokonaisuudistus. täneiltä opiskelijoilta;
16864: Huomiota on yhtä lailla kiinnitettävä myös - paljon velkaantuneiden aseman
16865: tutkintojen rakenteellisiin ja sisällöllisiin näkö- parantamiseksi opiskeluaikaiset opinto-
16866: kohtiin. Puutteellinen ohjaus, samoin kuin kor- lainan korot maksetaan valtion varoista;
16867: kealaatuisen opetuksen vähäisyys näkyvät pro - korkotukea ja lainojen takaisin-
16868: gradu -vaiheen opiskelun ongelmissa. Tyhjien maksua siirretään kolmanteen vuoteen
16869: opintoviikko- ja koulutusohjelmakäsitteiden valmistumisen jälkeen.
16870: varaan tuettujen pinnallisten opintojen jälkeen
16871:
16872: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
16873:
16874: Heli Astala Pauli Uitto
16875: Lauha Männistö Anna-Liisa Jokinen
16876: 412 1988 vp.
16877:
16878: Toivomusaloite n:o 364
16879:
16880:
16881:
16882:
16883: Astala ym.: Videolaitteiden hankkimisesta peruskouluihin vies-
16884: tintäkasvatuksen lisäämiseksi
16885:
16886:
16887: Eduskunnalle
16888:
16889: Viestintäkasvatus on Suomessa melko vähäis- Liikkuvan kuvan tuottaminen vastaa monella
16890: tä. Koulu ei opeta kuvan ymmärtämistä, eloku- tavalla myös aikamme koulukasvatuksen kri-
16891: van kieltä eikä liikkuvan kuvan tekemistä. Kou- tiikkiin. Siinä yhdistyy mediakasvatus, kulttuu-
16892: lu lähettää lapset lukutaidottomina nyky-yhteis- ritoiminta, aito työnteko, ryhmätyö, onnistu-
16893: kuntaan - visuaalisten viestien viidakkoon. misen elämykset, omakuva ja roolit, arvot ja
16894: Koulutuksessa pyritään edelleenkin opettamaan tunteet. Näitä kokemuksia on jo saatu kouluis-
16895: vain lukemalla ja kirjoittamalla. Peruskoulu sa, nuorisotoimessa ja kansalaisjärjestöissä.
16896: jättää lapset ja nuoret kuvien viidakkoon ilman Kaikkiin peruskouluihin tulee pikaisesti
16897: "kuvanlukutaitoa". hankkia kunnon videolaitteet kameroineen ja
16898: Nuorista on kasvatettava kriittisiä katsojia ja editointilaitteineen.
16899: aktiivisia kuvantekijöitä. Kyse ei ole vain ku- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
16900: vaamataidon opetuksesta vaan koko koulun kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16901: toiminnasta ja opetustavoista. Viestintäkasva-
16902: tukseen sisältyy myös tarjonnan parantaminen, että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
16903: mm. kirjastojen siirtäminen videoaikaan. Kan- videolaitteiden ja niihin liittyvien kame-
16904: salaisjärjestöjen ja kansalaisten omaehtoinen roiden ja editointilaitteiden hankkimi-
16905: toiminta yhteiskunnan tukemissa videopajoissa seen peruskouluihin viestintäkasvatuk-
16906: laajentaa myös viestintädemokratiaa ja viestin- sen lisäämiseksi koululaitoksessamme.
16907: täkasvatusta.
16908:
16909: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
16910:
16911: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Claes Andersson
16912: 1988 vp. 413
16913:
16914: Toivomusaloite n:o 365
16915:
16916:
16917:
16918:
16919: Astala ym.: Inarin saamelaismuseon ja Ylä-Lapin opastuskes-
16920: kuksen yhteisen uudisrakennushankkeen toteuttamisesta
16921:
16922:
16923: Eduskunnalle
16924:
16925: Valtion tulisi rakentaa Inarin kirkonkylään päri vuoden. Samaan aikaan ympäristöministe-
16926: nykyisen saamelaismuseon välittömään lähei- riössä on suunniteltu Ylä-Lapin opastuskes-
16927: syyteen uudisrakennus saamelaismuseolle ja kuksen rakentamista. Työryhmä ehdottaa, että
16928: Ylä-Lapin opastuskeskukselle. Tätä ehdottaa nämä kaksi ajankohtaista hanketta yhdistettäi-
16929: opetusministeriön asettama saamelaismuseo- siin saman katon alle. Tämä olisi sekä taloudel-
16930: työryhmä, joka luovutti muistionsa opetusmi- lisesti että toiminnallisesti tarkoituksenmukais-
16931: nisteri Christoffer Taxellille maanantaina 8.2. ta. Samassa rakennuksessa toimivina museo ja
16932: 1988. opastuskeskus muodostaisivat kävijän kannalta
16933: Inarin saamelaismuseo on Suomen merkittä- mielekkään kokonaisuuden.
16934: vin saamelaiskulttuuria tallentava museo ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
16935: samalla Suomen saamelaisalueen päämuseo. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16936: Inarin saamelaismuseolla on keskeinen asema muksen,
16937: Suomen saamelaisalueen kansankulttuurin ja
16938: aineellisen perinteen tallentajana. Museo on että hallitus ryhtyisi toimiin Inarin
16939: kuitenkin nykyään ainostaan kesäaikana avoin- saamelaismuseon ja Ylä-Lapin opastus-
16940: na oleva ulkomuseo. Tämän takia Saamelais- keskuksen yhteisen uudisrakennushank-
16941: museosäätiö on pitkään suunnitellut museora- keen toteuttamiseksi.
16942: kennusta, joka voisi olla yleisölle avoinna ym-
16943:
16944: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
16945:
16946: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
16947: 414 1988 vp.
16948:
16949: Toivomusaloite n:o 366
16950:
16951:
16952:
16953:
16954: Astala ym.: Valtionosuuden korottamisesta kuntien kulttuuritoi-
16955: minnan palkkauskustannuksiin
16956:
16957:
16958: Eduskunnalle
16959:
16960: Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain kyisen valtionosuusvirkojen perustamisaikatau-
16961: (kulttuuritoimintalain) toimimisen edellytykse- lun mukaisesti viimeiset kunnat saisivat valtion-
16962: nä on kunnallisen tason kulttuurihallinto. Vuo- osuusvirkoja vasta pitkälti kolmannella vuosi-
16963: sina 1982-1983 valtion tulo- ja menoarvioon tuhannella. Aikataulu on aivan liian hidas ja
16964: sisältyi vuosittain varat 60 kulttuuritoimen pää- epäoikeudenmukainen niille kunnille, joiden
16965: viran valtionosuutta varten. Sen jälkeen kun- kulttuuritoimen kehitys muihin kuntiin nähden
16966: nallisen tason kulttuurihallinnon luominen on hidastuu kulttuuritoimesta vastaavan ja sitä
16967: olennaisesti hidastunut. Viime vuosina valtion kunnassa koordinoivan toimihenkilön puuttu-
16968: tulo- ja menoarvioon on vuosittain sisältynyt misen vuoksi.
16969: määräraha vain n. 10 uuden pääviran perusta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
16970: mista varten. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16971: Kuitenkin kuntien kulttuuritoiminnasta an- muksen,
16972: netun lain 5 § ja opetusministeriön sen sovelta-
16973: misesta antamat ohjeet sallivat 333 pääviran ja että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimiin,
16974: 195 sivu- ja yhdistelmäviran perustamisen. Ku- joilla vuosina 1989-1992 varattaisiin
16975: luvana vuonna valtionosuuteen oikeutettuja valtion tulo- ja menoarvioon vuosittain
16976: virkoja on kaikkiaan vasta 196, joten valtaosa varat 50 uutta kulttuuritoimen päävir-
16977: kunnista on vielä järjestelmän ulkopuolella. kaa vastaavaan valtionosuuden lisäyk-
16978: Kulttuuritoimen virat perustetaan kunnissa seen, jolloin kulttuuritoimintalain ta-
16979: nykyisin useimmiten valtionosuusehdolla. Ny- voitteet tältä osin olisivat toteutuneet.
16980:
16981: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
16982:
16983: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Claes Andersson
16984: 1988 vp. 415
16985:
16986: Toivomusaloite n:o 367
16987:
16988:
16989:
16990:
16991: Astala ym.: Valtionosuuden korottamisesta paikallisen kulttuuri-
16992: toiminnan tukemiseen
16993:
16994:
16995: Eduskunnalle
16996:
16997: Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain Maakuntaliittojen keskusliitto on korosta-
16998: (kulttuuritoimintalain) 5 §:n mukaan kunta voi nut, että erityisesti taloudellisesti heikossa ase-
16999: saada valtionosuutta paikallisen kulttuuritoi- massa olevien kuntien ei ole mahdollista kun-
17000: minnan järjestämisestä ja tukemisesta aiheutu- nallisverotuksen kautta saavuttaa riittävää kult-
17001: viin kustannuksiin valtion tulo- ja menoarvios- tuuripalvelujen tasoa.
17002: sa vahvistetun enimmäismäärän kutakin kun- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
17003: nassa henkikirjoitettua asukasta kohti. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17004: Kun kulttuuritoimintalaki tuli voimaan vuon- muksen,
17005: na 1981, tämä enimmäismäärä oli kolme mark-
17006: kaa, ja suunnitelmien mukaan sen piti nousta että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
17007: viiteen markkaan jo vuonna 1982. kulttuuritoimintalain 5 §:n mukaisten,
17008: Tuen kehitys ei kuitenkaan ole ollut odo- paikallisen kulttuuritoiminnan järjestä-
17009: tusten mukaista. Vuonna 1987 valtionosuutta miseen ja tukemiseen tarkoitettujen,
17010: myönnettiin vasta kuuden markan enimmäis- valtionosuuteen oikeuttavien kustannus-
17011: menoihin kutakin kunnassa henkikirjoitettua ten ylärajan saattamiseksi nopeasti mui-
17012: asukasta kohti. Vuonna 1988 kyseinen määrä- den vapaa-aikatoimien osa-alueiden saa-
17013: raha on seitsemän markkaa asukasta kohti. malle tasolle, aluksi kymmeneen mark-
17014: Toiminnalliset tarpeet huomioon ottaen tuki on kaan kutakin kunnassa edellisenä vuote-
17015: riittämätön. na henkikirjoitettua asukasta kohti.
17016:
17017: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
17018:
17019: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Claes Andersson
17020: 416 1988 vp.
17021:
17022: Toivomusaloite n:o 368
17023:
17024:
17025:
17026:
17027: Astala ym.: Valtionosuutta saavista musiikkioppilaitoksista sää-
17028: detyn lain yhteydessä eduskunnan hyväksymän lausuman to-
17029: teuttamisesta valtion seuraavien vuosien tulo- ja menoarvioissa
17030:
17031: Eduskunnalle
17032:
17033: Eduskunta sääti 13.2.1987 lain valtionosuut- Eduskunnan lausuma olisi kuitenkin edellyt-
17034: ta saavista musiikkioppilaitoksista. Uusi laki tänyt, että koko 20 milj. markkaa olisi käytetty
17035: tuli voimaan elokuun alussa. Valtionosuuden uusien musiikkioppilaitosten ottamiseen laki-
17036: osalta lakia on sovellettu 1.1.1988 alkaen. sääteisen valtionosuusrahoituksen piiriin.
17037: Suurin muutos uudessa laissa on vanhaan Eduskunnan musiikkioppilaitoslain säätämi-
17038: verrattuna se, että musiikin ammatillinen kou- sen yhteydessä antama lausuma tulisi ehdotto-
17039: lutus maksetaan suoraan valtion budjettivarois- masti toteuttaa valtion seuraavien vuosien tulo-
17040: ta. Aikaisemmin rahoitettiin musiikkioppilai- ja menoarvioissa.
17041: tostoiminta lähes kokonaisuudessaan veikkaus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17042: voittovaroista. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17043: Päättäessään uudesta musiikin ammatillisen muksen,
17044: koulutuksen rahoitustavasta eduskunta edellytti
17045: samalla, että rahoitusmomentin siirrolla "veik- että hallitus ryhtyisi toimiin eduskun-
17046: kausvoittovaroista vapautuvat varat käytetään nan 13.2.1987 valtionosuutta saavista
17047: kokonaisuudessaan vakinaisen valtionosuuden musiikkioppilaitoksista hyväksymän
17048: saamiselle asetettavat vaatimukset täyttävien lain yhteydessä päättämän lausuman to-
17049: musikkioppilaitosten ottamiseen lakisääteisen teuttamiseksi valtion seuraavien vuosien
17050: valtionosuusrahoituksen piiriin". tulo- ja menoarvioissa, jonka lausuman
17051: Edellä mainittua eduskunnan antamaa lausu- mukaan "eduskunta edellyttää hallituk-
17052: maa ei saatettu täytäntöön valtion vuoden 1988 sen huolehtivan siitä, että ammatillisen
17053: tulo- ja menoarvion yhteydessä. koulutuksen siirtämisellä rahoitettavak-
17054: Valtion tulo- ja menoarviossa laskettiin mu- si kokonaan yleisistä budjettivaroista,
17055: siikin ammatillisen koulutuksen rahoituksen veikkausvoittovaroista vapautuvat varat
17056: momenttisiirrolla vapautuvan veikkausvoitto- käytetään kokonaisuudessaan vakinai-
17057: varoja 20 miljoonaa markkaa. sen valtionosuuden saamiselle asetetta-
17058: Uusien musiikkioppilaitosten lakisääteistämi- vat vaatimukset täyttävien musiikkiop-
17059: seen on varattu vain 2 miljoonaa markkaa. Sa- pilaitosten ottamiseen lakisääteisen val-
17060: malla on lupa perustaa viisi uutta lakisääteistä tionosuusrahoituksen piiriin".
17061: musiikkioppilaitosta.
17062:
17063: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
17064:
17065: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Claes Andersson
17066: 1988 vp. 417
17067:
17068: Toivomusaloite u:o 369
17069:
17070:
17071:
17072:
17073: Astala ym.: Työryhmän asettamisesta tutkimaan tanssiteatte-
17074: reiden toimintaedellytyksiä
17075:
17076:
17077: Eduskunnalle
17078:
17079: Tanssitaide kehittyy voimakkaasti ja sen har- Hurjaruuth, Jazzpoint, Mobita, Raatikko ja
17080: rastus laajenee. Tanssiteattereiden valtionavus- Rollo) edustajat esittivät, että opetusministeriö
17081: tus ei kuitenkaan ole kehittynyt toiminnan laa- asettaisi työryhmän, joka tutkisi tanssiteatterei-
17082: juuden ja laadun mukaisesti. den toimintaedellytykset. Työryhmän tekemät
17083: Tanssiryhmien toiminnan merkitystä osoittaa ehdotukset tulisi ottaa huomioon hyväksyttäes-
17084: se, että ryhmät antoivat vuoden 1987 aikana sä seuraavaa opetusministeriön hallinnonalan
17085: noin 600 esitystä ja tavoittivat yli 120 000 kat- keskipitkän tähtäimen suunnitelmaa. Tanssi-
17086: sojaa. Toiminnalla on luotu vuosittain 40 pysy- teatterit toivovat, että niillä olisi edustus työ-
17087: vää työpaikkaa suomalaisille tanssitaiteilijoille. ryhmässä.
17088: Ryhmät ovat vastanneet myös alan koulutuk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
17089: sesta ja tiedottamisesta. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17090: Tanssiteatterit ovat huolestuneita nykyisistä muksen,
17091: ja tulevista toimintamahdollisuuksistaan. Tuki
17092: tanssitaiteelle on nykyisin täysin riittämätöntä. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
17093: Tanssitaidetta kehitettäessä tanssiteattereiden työryhmän asettamiseksi tutkimaan
17094: tarpeet tulisi ottaa riittävästi huomioon. tanssiteattereiden toimintaedellytykset
17095: Tanssitapaamiseen Turussa tammikuussa ja että tanssiteattereille varattaisiin
17096: 1988liittyi merkittävä tanssialan seminaari. Sen edustus työryhmään.
17097: päätteeksi tanssiteattereiden (Aurinkobaletti,
17098:
17099: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
17100:
17101: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
17102: 418 1988 vp.
17103:
17104: Toivomusaloite n:o 370
17105:
17106:
17107:
17108: Astala ym.: Tanssin opetuksen aloittamisesta Turun konserva-
17109: toriossa
17110:
17111: Eduskunnalle
17112:
17113: Laki valtionosuutta saavista musiikkioppilai- mää, joista Raatikko ja Aurinkobaletti maksa-
17114: toksista säädettiin 13.12.1987. Lain 2 §:n mu- vat tanssijoilleen kuukausipalkkaa. Tanssiteat-
17115: kaan musiikkioppilaitoksissa voidaan antaa terit järjestivät 600 esitystä v. 1987 ja saivat
17116: tanssin perusopetusta ja konservatorioasteella n. 120 000 katsojaa. Taloudellisten vaikeuk-
17117: tanssin ammatillista koulutusta. sien lisäksi ongelmana on, missä ja miten kou-
17118: Kuopion konservatoriossa alkoi elokuussa luttaa ammattitanssijoita ryhmien tarpeisiin.
17119: 1987 tanssitaiteen ammatillinen keskiasteen Tanssiteatteri ei voi olla koulutuspaikka.
17120: koulutus, mikä on parhaillaan tehtävän tanssi- Turussa toimiva Aurinkobaletti on kasvanut
17121: taiteen opetussuunnitelman kokeilukoulutusta. 15 tanssijaa työllistäväksi ensembleksi, joka on
17122: Koulutuksessa valmistuu opettajia, jotka tule- vakiinnuttanut asemansa tanssiteatterina. Se on
17123: vat toimimaan musiikkioppilaitoksissa, yksityi- tehnyt arvokasta työtä tanssitaiteen hyväksi ja
17124: sissä balettikouluissa tai kansalais- ja työväen- laajentanut nuoren taidemuodon yleisöpohjaa.
17125: opistoissa sekä kulttuuri- ja nuorisotoimen pa- Aurinkobaletti on rohkeasti tehnyt tunnetuksi
17126: rissa. tanssitaiteen mahdollisuuksia. Tasokasta tans-
17127: Sivistysvaliokunta on mietinnössään 4.2.1987 siteatteria voi tehdä kuitenkin vain, mikäli on
17128: todennut: "Kokeilua on mahdollisimman pian mahdollista pysyvästi työllistää koulutettuja
17129: laajennettava eri puolille maata sellaisille paik- ammattitanssijoita. Sekä Aurinkobaletti että
17130: kakunnille, joilla on pulaa tanssin ohjaajista ja muut tanssiteatterit tarvitsevat jatkuvasti uusia
17131: koulutettujen ammattitanssijoiden tarve." ammattitaitoisia tanssijoita.
17132: Turun konservatorio on kirjeessään 30.12. Tammikuussa 1988 aloitettua Turun tanssita-
17133: 1987 kouluhallitukselle esittänyt, että se on ha- paaminen -tapahtumaa aiotaan jatkaa ja kehit-
17134: lukas tanssin opetuksen aloittamiseen oppilai- tää sitä säännölliseksi tanssibiennaaliksi. Göte-
17135: toksessaan. Konservatorio on neuvotellut asias- borg ja Leningrad ovat osoittaneet kiinnostuk-
17136: ta turkulaisten tanssitaiteen edustajien kanssa. sensa kyseistä tapahtumaa kohtaan. Turulla ja
17137: Turun ja Porin lääninhallitus on myös pitänyt Turun konservatoriolla on siis monia edellytyk-
17138: tärkeänä, että konservatorion esitys otettaisiin siä toimia tanssitaiteen koulutuspaikkana.
17139: huomioon kouluhallituksen alaisen ammatilli- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
17140: sen koulutuksen kehittämisohjelmaa vuosille kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17141: 1989-1991 laadittaessa.
17142: Turun tanssitapaamisen yhteydessä järjestet- että hallitus ryhtyisi toimiin tanssin
17143: ty laaja tanssiteatteriseminaari 15.-16.1.1988, opetuksen aloittamiseksi Turun konser-
17144: johon osallistuivat mm. ammattitanssiteatterei- vatoriossa niin, että se otetaan huo-
17145: den edustajat, piti tärkeänä tanssin ammatilli- mioon kouluhallituksen alaisen amma-
17146: sen koulutuksen laajentamista erityisesti am- tillisen koulutuksen kehittämisohjelmaa
17147: mattitanssijoiden koulutukseen. Laajasti pidet- vuosille 1989-1991 laadittaessa ja val-
17148: tiin myös Turkua sopivana koulutuspaikkana. tion vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa.
17149: Suomessa on kuusi ammattimaista tanssiryh-
17150:
17151: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
17152:
17153: Heli Astala Virpa Puisto Ensio Laine
17154: Jukka Roos Tapio Holvitie Heikki Perho
17155: Anna-Liisa Jokinen Risto Ahonen Claes Andersson
17156: Taisto Tähkämaa Liisa Hilpelä Sauli Niinistö
17157: 1988 vp. 419
17158:
17159: Toivomusaloite n:o 371
17160:
17161:
17162:
17163:
17164: Backman ym.: Korkeakoulututkintojen ja opintotukijärjestelmän
17165: kehittämisestä
17166:
17167:
17168: Eduskunnalle
17169:
17170: Kun korkeakoulujen tehokkuudesta ja val- on itsenäiseen tieteelliseen työhön vaikea ryh-
17171: mistumisaikojen pitenemisestä on keskusteltu, tyä.
17172: on useimmiten unohdettu yksittäinen opiskelija Korkeakoulupedagogisen tutkimuksen lisäksi
17173: ja hänen elämäntilanteensa. Etsittäessä esimer- on joustavuutta opetusvelvollisuuden määritte-
17174: kiksi opintotuen myöntämisperusteista keinoja lyssä sekä opiskelijan valinnanmahdollisuuksis-
17175: nopeuttaa opintoja on sivuutettu se tosiasia, sa lisättävä.
17176: että opiskeluaika on osa elämää. Tämä prosessi Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17177: vie eri ihmisiltä eri tavalla aikaa, ja olennaisem- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17178: paa tässä on lopputulos kuin hallinnollinen luis-
17179: tavuus. että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
17180: Lainapainotteinen opintotuki on johtanut ja menoarvion laadinnan yhteydessä
17181: nuoret vaikeuksiin tilanteessa, jossa velkaantu- ryhtyisi toimiin korkeakoulututkintojen
17182: minen ja sosiaalinen paine on muutoinkin ras- rakenteen ja sisällön uudistamiseksi
17183: kas. Jo nyt toimeentulotuen saajista huomatta- sekä opintotukijärjestelmän kehittämi-
17184: va osa on opiskelijoita. Jos opintotuen normeja seksi siten, että
17185: kiristetään, vaikeudet kasvavat entisestään. - opintotuen taso on kaikilla koulu-
17186: Kiistatonta lienee myös, että opintotukijärjes- tusasteilla sellainen, ettei tarvetta toi-
17187: telmän ulkopuolelle joutuneen opiskelijan mah- meentulotukeen normaalioloissa synny;
17188: dollisuudet opintojensa menestykselliseen suo- - vähintään puolet opintotuesta on
17189: rittamiseen eivät parane. opintorahaa;
17190: Ratkaisut löytyvät kehittämällä opintotuki- - kaikki vanhempien tuloihin ja va-
17191: järjestelmää perustoimeentuloturvan takaavak- rallisuuteen perustuva tarveharkinta
17192: si etuudeksi. Toimivin ratkaisu olisi perustoi- poistetaan täysi-ikäisiltä 18 vuotta täyt-
17193: meentulojärjestelmän kokonaisuudistus. täneiltä opiskelijoilta;
17194: Huomiota on yhtä lailla kiinnitettävä myös - suuresti velkaantuneiden aseman
17195: tutkintojen rakenteellisiin ja sisällöllisiin näkö- parantamiseksi opiskeluaikaiset opinto-
17196: kohtiin. Puutteellinen ohjaus, samoin kuin kor- lainan korot maksetaan valtion varoista;
17197: kealaatuisen opetuksen vähäisyys näkyvät pro - korkotukea ja lainojen takaisin-
17198: gradu -vaiheen opiskelun ongelmissa. Tyhjien maksua siirretään kolmanteen vuoteen
17199: opintoviikko- ja koulutusohjelmakäsitteiden valmistumisen jälkeen.
17200: varaan tuettujen pinnallisten opintojen jälkeen
17201:
17202: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
17203:
17204: Jouni Backman Kari Urpilainen
17205: Jukka Gustafsson Kari Rajamäki
17206: 420 1988 vp.
17207:
17208: Toivomusaloite n:o 372
17209:
17210:
17211:
17212:
17213: Backman ym.: Opiskelijoiden asumistukijärjestelmän kehittä-
17214: misestä
17215:
17216:
17217: Eduskunnalle
17218:
17219: Syyskuussa 1987 voimaan tullut asumistuki- opintotukea saaneet tipahtavat pois opintotuki-
17220: järjestelmän laajennus merkitsi asumismuotoa järjestelmästä, mutta eivät pääse yleisen asu-
17221: koskevien rajoitusten poistamista. Asumistukea mistuen piiriin, jos jatkavat opiskelua. Kesäai-
17222: voidaan nyt myöntää kaikille väestöryhmille ja kana yksinäinen opiskelija jää myös ilman asu-
17223: kaikkiin vuokra- ja omistusasuntoihin. misensa tukea, sillä pääsäännön mukaan opin-
17224: Yleisen asumistuen ulkopuolelle jäi osa opis- totukea - siis myös asumislisää - myönnetään
17225: kelijoista ja eläkeläisistä, jotka saavat tukea vain yhdeksälle opiskelukuukaudelle.
17226: omista järjestelmistään. Järjestelmien yhteen- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17227: sovittaminen jäi kuitenkin puolitiehen, sillä tiet- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17228: tyjen väliinputoajaryhmien tilanteeseen ei pa-
17229: rannusta tullut. Opiskelijoiden näkökulmasta että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
17230: järjestelmä säilytti sekavuutensa. ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
17231: Pääsäännön mukaan yhden hengen ruoka- dessä ryhtyisi toimiin opiskelijoiden asu-
17232: kunnan muodostava opiskelija saa asumistu- mistuen järjestämiseksi siten, että hei-
17233: kensa opintotuen asumislisänä. Omistusasun- dän asumistaan tuetaan samoin ehdoin
17234: nossa asuva perheetön opiskelija ei asumislisää ja oikeuksin kuin muidenkin pienitulois-
17235: saa, koska tämän järjestelmän kautta tukea voi ten asumista.
17236: saada vain vuokralla asuva. Seitsemänä vuonna
17237:
17238: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
17239:
17240: Jouni Backman Marja-Liisa Tykkyläinen Jukka Gustafsson
17241: Antti Kalliomäki Risto Ahonen Tuulikki Hämäläinen
17242: 1988 vp. 421
17243:
17244: Toivomusaloite n:o 373
17245:
17246:
17247:
17248:
17249: Backman ym.: Työväentalojen ja seurantalojen käyttökunnon
17250: säilyttämisestä
17251:
17252:
17253: Eduskunnalle
17254:
17255: Valtio tukee budjettivaroin työväen- ja seu- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17256: rantalojen korjaustöitä. Lukuisia taloja eri kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17257: puolilla Suomea onkin tämän avun turvin pys-
17258: tytty talkoovoimin korjaamaan ja palautta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17259: maan käyttöön. valtion tuella kunnostettujen työväen- ja
17260: Kunnostettujen talojen ylläpitäminen tulee seurantalojen ylläpidon tukemiseksi
17261: erityisesti pienille maaseutuyhdistyksille hyvin esim. kuntien kulttuuritoimen valtion-
17262: kalliiksi, eikä näihin kustannuksiin nykyisin saa osuuksien turvin.
17263: riittävästi tukea yhteiskunnalta. Kunnostettujen
17264: talojen säilyttäminen käyttökunnossa on kan-
17265: santaloudellisestikin perusteltua.
17266:
17267: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
17268:
17269: Jouni Backman Markku Lehtosaari Timo Kietäväinen
17270: Marja-Liisa Tykkyläinen Jukka Gustafsson Antti Kalliomäki
17271: Risto Ahonen Tuulikki Hämäläinen Kari Rajamäki
17272: 422 1988 rd.
17273:
17274: Hemställningsmotion nr 374
17275:
17276:
17277:
17278:
17279: Björkstrand m.fl.: Om ombildande av den biträdande profes-
17280: suren i systematisk teologi vid Åbo Akademis teologiska fa-
17281: kultet tili en professur
17282:
17283: Tili Riksdagen
17284:
17285: lnom institutionen för systematisk teologi vid det slag som finns vid alla de andra teologiska
17286: Åbo Akademis teologiska fakultet finns tre fakulteterna i Norden bör därför den biträdan-
17287: tjänster, en professur, en biträdande professur de professorstjänsten ombildas tili en professur.
17288: och ett lektorat. Den nuvarande fördelningen Kostnaderna för en dylik ombildning är mycket
17289: av lärarresurserna tvingar varje lärare att röra blygsamma i förhållande tili den effektivering
17290: sig över hela ämnesområdet, vilket försvårar en av undervisningen och forskningen, viiken skul-
17291: nödvändig koncentration på någon av de enskil- le bli följden. Då skulle den teologiska fakulte-
17292: da deldisciplinerna. 1 de övriga teologiska fa- ten vid Abo Akademi också bli fullt utvecklad
17293: kulteterna i Norden är systematisk teologi för- vad tjänsterna på högsta nivå beträffar.
17294: delad på två eller tre lärostolar. Den vanliga Med hänvisning tili ovanstående föreslår vi
17295: uppdelningen är dogmhistoria, dogmatik och att riksdagen måtte hemställa
17296: ekumenik å ena sidan och teologisk etik och
17297: religionsfilosofi å den andra. 1 Helsingfors att regeringen måtte vidta åtgärder för
17298: finns dessutom en särskild professur i ekumenik att ombilda den biträdande professuren
17299: och i Uppsala och Lund en särskild professur i i systematisk teologi vid Åbo Akademis
17300: religionsfilosofi. teologiska fakultet ti/1 en projessur.
17301: För att möjliggöra en ansvarsfördelning av
17302:
17303: Helsingfors den 8 februari 1988
17304:
17305: Gustav Björkstrand Håkan Malm Boris Renlund
17306: Henrik Westerlund Ingvar S. Melin Håkan Nordman
17307: Gunnar Jansson Elisabeth Rehn
17308: 1988 vp. 423
17309:
17310: Toivomusaloite n:o 374 Suomennos
17311:
17312:
17313:
17314:
17315: Björkstrand ym.: Åbo Akademin teologisen tiedekunnan syste-
17316: maattisen teologian apulaisprofessorin viran muuttamisesta
17317: professorin viraksi
17318:
17319: Eduskunnalle
17320:
17321: Åbo Akademin teologisen tiedekunnan syste- sissa tiedekunnissa olisi apulaisprofessorin vir-
17322: maattisen teologian laitoksella on kolme virkaa: ka muutettava professorin viraksi. Tällaises-
17323: professorin virka., apulaisprofessorin virka ja ta muutoksesta aiheutuvat kustannukset ovat
17324: lehtorin virka. Opettajavoimien nykyinen jako vaatimattomia verrattuna tästä aiheutuvaan
17325: pakottaa jokaisen opettajan liikkumaan koko opetuksen ja tutkimuksen tehostumiseen. Täl-
17326: aihepiirissä, mikä vaikeuttaa välttämätöntä kes- löin myös Abo Akademin teologinen tiedekunta
17327: kittymistä johonkin yksittäisen oppiaineen olisi täysin kehitetty korkeimpien virkojen
17328: osaan. Muissapohjoismaiden teologisissa tiede- osalta.
17329: kunnissa systemaattinen teologia on jaettu kah- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17330: den tai kolmen oppituolin kesken. Tavallinen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17331: jako on toisaalta dogmihistoria, dogmatiikka ja muksen,
17332: ekumeniikka ja toisaalta teologinen etiikka ja
17333: uskontofilosofia. Helsingissä on lisäksi erityi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17334: nen ekumeniikan professorin virka ja Upsalassa Åbo Akademin teologisen tiedekunnan
17335: ja Lundissa erityinen uskontofilosofian profes- systemaattisen teologian apulaisprofes-
17336: sorin virka. sorin viran muuttamiseksi professorin
17337: Vastuun jakamiseksi siten kuin se on toteu- viraksi.
17338: tettu kaikissa pohjoismaiden muissa teologi-
17339:
17340: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1988
17341:
17342: Gustav Björkstrand Håkan Malm Boris Renlund
17343: Henrik Westerlund Ingvar S. Melin Håkan Nordman
17344: Gunnar Jansson Elisabeth Rehn
17345: 424 1988 rd.
17346:
17347: Hemställningsmotion nr 375
17348:
17349:
17350:
17351:
17352: Björkstrand m.fl.: Om grundande av ett nordiskt översättar-
17353: centrum i Vasa
17354:
17355:
17356: Till Riksdagen
17357:
17358: Ett betydande arbete ägnas åt att öka intres- Översättarcentret kunde lokaliseras till Vasa.
17359: set inom Norden för litteratur på andra nordis- Staden har goda förbindelser till Sverige och
17360: ka språk än det egna. Ett sätt att ytterligare ef- Norge. Vasa högskola har en väletablerad och
17361: fektivera arbetet på området skulle vara att fungerande översättarutbildning, specialiserad
17362: grunda ett nordiskt översättarcentrum i Vasa. på nordiska språk, man anordnar regelbundet
17363: Ett översättarcentrum skulle fungera så att översättarseminarier, institutionen har både
17364: det ger bostad, arbetsutrymme, redskap (per- författare, översättare och litteraturforskare
17365: sondatorer, bibliotek etc.) åt t.ex. fem översät- bland sina anställda och dessutom är Vasa län
17366: tare samtidigt. Villkoret skulle vara att de skulle ett landskap med rik litteraturtradition på både
17367: arbeta med skönlitterär översättning mellan svenska och finska.
17368: språk i Norden. Centrets föreståndare kunde ha Med hänvisning till ovanstående föreslår vi
17369: en ställning som påminner om den som direktö- att riksdagen måtte hemställa
17370: rerna för Nordens hus på Island och Färöarna
17371: har. Centret kunde dessutom ha stipendiatplat- att regeringen i skyndsam ordning
17372: ser för författare som kunde vistas vid centret måtte vidta åtgärder för att möjliggöra
17373: 3-6 månader och på det sättet bidra till att ska- grundandet av ett översättarcentrum för
17374: pa en nordisk miljö och ge inspiration till över- nordiska språk i Vasa.
17375: sättarna.
17376:
17377: Helsingfors den 5 februari 1988
17378:
17379: Gustav Björkstrand Håkan Nordman Håkan Malm
17380: Boris Renlund Henrik Westerlund Ingvar S. Melin
17381: Gunnar Jansson Elisabeth Rehn
17382: 1988 vp. 425
17383:
17384: Toivomusaloite n:o 375 Suomennos
17385:
17386:
17387:
17388:
17389: Björkstrand ym.: Pohjoismaisten kielten kääntäjäkeskuksen pe-
17390: rustamisesta Vaasaan
17391:
17392:
17393: Eduskunnalle
17394:
17395: Pohjoismaissa tehdään merkittävää työtä Kääntäjäkeskus voitaisiin sijoittaa Vaasaan.
17396: kiinnostuksen lisäämiseksi muilla pohjoismai- Kaupungilla on hyvät yhteydet Ruotsiin ja Nor-
17397: silla kielillä kuin omalla kielellä julkaistua kir- jaan. Vaasan korkeakoululla on hyvin toimiva
17398: jallisuutta kohtaan. Yhtenä mahdollisuutena kääntäjäkoulutus, joka on erikoistunut poh-
17399: työn tehostamiseksi tällä alueella olisi pohjois- joismaisiin kieliin. Kääntäjäseminaareja järjes-
17400: maisen kääntäjäkeskuksen perustaminen Vaa- tetään säännöllisesti, ja laitoksella on sekä kir-
17401: saan. jailijoita, kääntäjiä että kirjallisuuden tutkijoi-
17402: Kääntäjäkeskus toimisi siten, että se tarjoaisi ta työntekijöinä. Lisäksi Vaasan lääni on maa-
17403: asunnon, työtilat ja välineistön (henkilökohtai- kunta, jolla on sekä ruotsinkielinen että suo-
17404: set tietokoneet, kirjaston jne.) esim. viidelle menkielinen rikas kirjallisuusperinne.
17405: kääntäjälle samanaikaisesti. Ehtona olisi, että Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17406: nämä kääntäisivät kaunokirjallisuutta pohjois- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17407: maisesta kielestä toiselle pohjoismaiselle kielel- muksen,
17408: le. Keskuksen johtajalla voisi olla Islannissa ja
17409: Pärsaarilla sijaitsevien Pohjolan talojen johta- ettii hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
17410: jiin verrattava asema. Keskuksessa voisi lisäksi menpiteisiin pohjoismaisten kielten
17411: olla stipendiaattipaikkoja kirjailijoille, jotka kiiiintiijiikeskuksen perustamiseksi Vaa-
17412: voisivat oleskella keskuksessa 3-6 kuukautta saan.
17413: ja tällä tavoin myötävaikuttaa pohjoismaisen
17414: ympäristön luomiseen ja inspiroida kääntäjiä.
17415:
17416: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
17417:
17418: Gustav Björkstrand Håkan Nordman Håkan Malm
17419: Boris Renlund Henrik Westerlund Ingvar S. Melin
17420: Gunnar Jansson Elisabeth Rehn
17421:
17422:
17423:
17424:
17425: 30 280445G
17426: 426 1988 rd.
17427:
17428: Hemställningsmotion nr 376
17429:
17430:
17431:
17432:
17433: Björkstrand m.fl.: Om samma studiesociala förmåner för alla
17434: folkhögskolelever
17435:
17436:
17437: Till Riksdagen
17438:
17439: Den 1 december 1987 godkände riksdagen en Situationen kommer att bli ohållbar ur såväl
17440: lag enligt viiken folkhögskolelever, som erhåller folkhögskolornas som de studerandes synvin-
17441: yrkesinriktad grundutbildning eller undervis- kel. Vuxenstudier, som är nödvändiga inte
17442: ning i grundskol- eller gymnasieämnen, stegvis minst bland äldre på grund av den stigande
17443: under åren 1988 och 1989 skall få samma grundutbildningsnivån, blir ett reellt alternativ
17444: studiesociala förmåner som yrkesskolelever. först när de ekonomiska möjligheterna är tryg-
17445: 1 praktiken innebär detta att studerande i gade.
17446: folkhögskolorna kommer i en ojämnlik situa- Den nödvändiga reformen av folkhögskolstu-
17447: tion. Kostnaderna för folkhögskolstudierna i derandes studiesociala situation är inte någon
17448: samma folkhögskola kommer att variera kraf- stor och kostnadskrävande åtgärd. Det är fråga
17449: tigt beroende på viiken studieinriktning man om c. 6 000 studerande per år, av vilka en del
17450: väljer. Åt en del erbjuder samhället kostnads- redan har erhållit de studiesociala förmåner
17451: fritt studier, bostad och ett mål per dag, medan som av rättviseskäl är nödvändiga. Kostnader-
17452: andra får stå för alla kostnader utan samhälle- na skulle till stor del falla på kommunerna, vil-
17453: ligt stöd. Situationen tillspetsas av att det stu- ket förutsätter diskussioner mellan stat och
17454: diesociala stödet inte alls är bundet till de stude- kommuner om kostnadsfördelningen.
17455: randes ekonomiska situation. De studerande Med hänvisning till ovanstående föreslår vi
17456: som kommer ur svaga ekonomiska förhållan- att riksdagen måtte hemställa
17457: den blir tvungna att finansiera sina studier på
17458: egen hand, ofta i form av lån, medan andra som att regeringen i brådskande ordning
17459: går i samma skola och har bättre ekonomiska vidtar åtgärder för att ge alla folk-
17460: förutsättningar att erlägga studiekostnaderna, högskolelever samma studiesociala för-
17461: får dem betalda av samhället. måner.
17462:
17463: Helsingfors den 5 februari 1988
17464:
17465: Gustav Björkstrand Marjatta Väänänen Jukka Gustafsson
17466: Håkan Malm Ingvar S. Melin Pentti Lahti-Nuuttila
17467: Elisabeth Rehn Håkan Nordman Boris Renlund
17468: Per-Henrik Nyman Henrik Westerlund
17469: 1988 vp. 427
17470:
17471: Toivomusaloite n:o 376 Suomennos
17472:
17473:
17474:
17475:
17476: Björkstrand ym.: Samojen opintososiaalisten etujen takaamisesta
17477: kaikille kansanopistoissa opiskeleville
17478:
17479:
17480: Eduskunnalle
17481:
17482: Eduskunta hyväksyi joulukuun 1 päivänä Tilanteesta muodostuu kestämätön sekä kan-
17483: 1987lain, jonka mukaan kansanopistojen oppi- sanopistojen että oppilaiden näkökulmasta. Ai-
17484: laat, jotka saavat ammatillista peruskoulutusta kuisopinnoista, jotka ovat välttämättömiä eri-
17485: tai opetusta peruskoulu- tai lukiolinjalla, asteit- tyisesti vanhemmille henkilöille kohoavan pe-
17486: tain vuosien 1988 ja 1989 aikana saisivat samat ruskoulutustason vuoksi, muodostuu todellinen
17487: opintososiaaliset edut kuin ammattikoululaiset. vaihtoehto vasta, kun taloudelliset mahdolli-
17488: Käytännössä tämä merkitsee kansanopistojen suudet opintoihin on turvattu.
17489: opiskelijoiden joutumista eriarvoiseen ase- Kansanopistojen oppilaiden opintososiaali-
17490: maan. Samassa kansanopistossa harjoitettavien sen tilanteen välttämätön uudistaminen ei ole
17491: opintojen kustannukset tulevat vaihtelemaan mikään suuri eikä kustannuksia vaativa toimen-
17492: tuntuvasti opintosuunnan valinnan mukaan. pide. Kyse on noin 6 000 oppilaasta vuodessa,
17493: Toisille yhteiskunta tarjoaa ilmaiseksi opinnot, joista osa jo on saanut oikeudenmukaisuussyis-
17494: asunnon ja yhden aterian päivässä, kun taas toi- tä välttämättömät opintososiaaliset edut. Kus-
17495: set saavat maksaa kaikki kustannukset ilman tannukset tulisivat suureksi osaksi kuntien mak-
17496: yhteiskunnan tukea. Tilannetta kärjistää se, settaviksi, mikä edellyttää keskustelujen käy-
17497: että opintososiaalinen tuki ei ollenkaan ole mistä valtion ja kuntien välillä kustannusten ja-
17498: sidottu oppilaiden taloudelliseen tilanteeseen. kamisesta.
17499: Heikoista taloudellisista oloista lähtöisin olevat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17500: oppilaat joutuvat rahoittamaan opintonsa oma- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17501: toimisesti, usein lainalla, kun taas toisten, jotka muksen,
17502: käyvät samaa opistoa ja joilla on paremmat ta-
17503: loudelliset edellytykset opinnoista aiheutuvien että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
17504: kustannusten maksamiseen, kustannukset mak- piteisiin samojen opintososiaalisten etu-
17505: saa yhteiskunta. jen takaamiseksi kaikille kansanopis-
17506: toissa opiskeleville.
17507:
17508: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
17509:
17510: Gustav Björkstrand Marjatta Väänänen Jukka Gustafsson
17511: Håkan Malm Ingvar S. Melin Pentti Lahti-Nuuttila
17512: Elisabeth Rehn Håkan Nordman Boris Renlund
17513: Per-Henrik Nyman Henrik Westerlund
17514: 428 1988 rd.
17515:
17516: Hemställningsmotion nr 377
17517:
17518:
17519:
17520:
17521: Donner: Om åtgärder för att trygga studiet av andra språk än
17522: engelska
17523:
17524:
17525: Till Riksdagen
17526:
17527: Åtgärdsprogrammet för skolornas A-språk en alltdominerande plats på de andra språkens
17528: för läsåret 1991-1992 förutsätter att 81,5 pro- bekostnad.
17529: cent av eleverna väljer engelska, medan realite- Med hänvisning till ovanstående föreslår un-
17530: ten, under läsåret 1986-1987, är 92,3. Detta in- dertecknad vördsamt att riksdagen måtte hem-
17531: nebär helt följdriktigt att andra A-språk har en ställa
17532: minskande andel, svenskan 6,3, tyskan 0,8,
17533: franskan 0,4 procent och ryska 0,2. att regeringen vidtar åtgärder av stats-
17534: Finlands relationer med utlandet inom kul- finansiell art för att trygga och utöka
17535: tur, vetenskap, teknik och ekonomi kanaliseras studiet av andra språk än engelska i våra
17536: till ett stort antal Iänder. Det kan inte vara skolor.
17537: förenligt med våra intressen att engelskan intar
17538:
17539: Helsingfors den 12 februari 1988
17540:
17541: Jörn Donner
17542: 1988 vp. 429
17543:
17544: Toivomusaloite n:o 377 Suomennos
17545:
17546:
17547:
17548:
17549: Donner: Toimenpiteistä muiden kielien kuin englannin opiskelun
17550: turvaamiseksi
17551:
17552:
17553: Eduskunnalle
17554:
17555: Koulujen A-kielen opetusta koskevassa toi- moneen maahan. Meidän etujemme mukaista ei
17556: menpideohjelmassa lukuvuodeksi 1991-1992 voi olla, että englanti saa aivan liian hallitsevan
17557: edellytetään 81,5 prosentin oppilaista valitsevan aseman muiden kielien kustannuksella.
17558: englannin, kun todellisuudessa prosenttiluku Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
17559: lukuvuonna 1986-1987 on 92,3. Tämä merkit- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17560: see johdonmukaisesti sitä, että muiden A-kie-
17561: lien osuus pienenee: ruotsi 6,3, saksa 0,8, rans- että hallitus ryhtyisi valtiontaloudelli-
17562: ka 0,4 ja venäjä 0,2 prosenttia. siin toimenpiteisiin muiden kielien kuin
17563: Suomen suhteet ulkomaille kulttuurin, tie- englannin opiskelun turvaamiseksi ja li-
17564: teen, tekniikan ja talouden alalla suuntautuvat säämiseksi.
17565:
17566: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
17567:
17568: Jörn Donner
17569: 430 1988 vp.
17570:
17571: Toivomusaloite n:o 378
17572:
17573:
17574:
17575:
17576: Dromberg ym.: Peruskoulujen ja lukioiden rakentamislupien
17577: määrän ja valtionosuuden lisäämisestä Uudellamaalla
17578:
17579:
17580: Eduskunnalle
17581:
17582: Peruskoulujen ja lukioiden uudisrakentamis- Peruskoulujen ja lukioiden rakentamisen jäl-
17583: ja saneeraustarve on Uudellamaalla huomatta- keenjääneisyyden poistamiseksi tulisi valtion
17584: va. Keskipitkän aikavälin toteuttamissuunnitel- vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa momentin
17585: maan 1988-92 läänin kunnat ovat esittäneet 29.46.43, valtionosuus peruskoulujen ja lukioi-
17586: yhteensä 159 peruskoulujen ja lukioiden raken- den perustamiskustannuksiin, perusteluihin si-
17587: tamishanketta. Näiden yhteenlaskettu normaa- sältyvää rakentamislupien myöntämisvaltuutta
17588: lihinta-arvio on noin 1,2 miljardia markkaa ja korottaa siten, että myöntämisvaltuudesta voi-
17589: tästä laskettu valtionosuusarvio noin 213 mil- daan osoittaa Uudenmaan hankkeille 86 mil-
17590: joonaa markkaa. Vuodelle 1988 Uudenmaan joonaa markkaa. Viisivuotiskaudella 1988-92
17591: kunnat esittivät 39 hanketta. Kouluhallituksen Uudenmaan osuuden myöntämisvaltuudesta tu-
17592: esityksessä opetusministeriölle näistä vain 5 sai- lisi olla keskimäärin 43 miljoonaa markkaa
17593: si rakentamisluvan. Vuodelle 1989 kunnat esit- vuotta kohti, jotta kaikki tärkeät hankkeet voi-
17594: tivät 30 hanketta. daan toteuttaa valtionosuuteen oikeuttavina.
17595: Vuonna 1988 ilman rakentamislupaa jäävien Lisäksi saman momentin määrärahan käyttö-
17596: hankkeiden ja vuoden 1989 hankkeiden yhteen- suunnitelmassa olevaa lääninhallituksen pää-
17597: laskettu normaalihinta on 500 miljoonaa mark- töksellä ilman rakentamislupaa vuonna 1989 ra-
17598: kaa ja tästä laskettu rakentamislupien myöntä- hoitettavien peruskoulu- ja lukiohankkeiden
17599: misvaltuuden tarve 86 miljoonaa markkaa. osuutta tulisi korottaa siten, että Uudellemaalle
17600: Kouluhallituksen esityksessä opetusministeriöl- voidaan osoittaa tarvetta vastaavasti noin 4-5
17601: le Uudenmaan läänin osuus myöntämisvaltuu- miljoonaa markkaa. Uudenmaan osuus on ollut
17602: desta vuonna 1988 olisi vain 12,8 miljoonaa noin 2 miljoonaa, jolla voidaan toteuttaa vain
17603: markkaa. puolet hankkeista.
17604: Viime vuosina Uudellemaalle on myönnetty Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17605: peruskoulujen ja lukioiden rakentamislupia nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17606: vuosittain 5-6. Mikäli tilanne jatkuu tällaise- muksen,
17607: na, saadaan nyt tiedossa olevat hankkeet raken-
17608: nettua vasta 2010-luvulla. Uudenmaan kunnat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
17609: ovatkin joutuneet myönnettyjen rakentamislu- jotta Uudellemaalle voidaan myöntää
17610: pien vähäisyyden vuoksi rakentamaan perus- peruskoulujen ja lukioiden rakentamis-
17611: koulu- ja lukiorakennuksiaan omalla kustan- lupia ja valtionosuutta läänin oppilas-
17612: nuksellaan enemmän kuin valtionosuusperus- pohjaa ja tarpeita vastaavasti.
17613: teet edellyttäisivät ja pääkaupunkiseudun kun-
17614: nat suurimmalta osalta kokonaan omalla kus-
17615: tannuksella.
17616:
17617: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
17618:
17619: Kaarina Dromberg Pirjo-Riitta Antvuori Lea Kärbä
17620: Päivi Varpasuo Tauno Valo Martti Tiuri
17621: Tuula Liunaiomaa Pauli Uitto Pirjo Ala-Kapee
17622: Saara-Maria Paakkinen Olli Ikkala Ben Zyskowicz
17623: Ritva Laurila Jouni J. Särkijärvi Antti Kalliomäki
17624: 1988 vp. 431
17625:
17626: Toivomusaloite n:o 379
17627:
17628:
17629:
17630:
17631: Dromberg ym.: Määrärahasta tiedekeskus Heurekan perustamis-
17632: kustann uksiin
17633:
17634:
17635:
17636: Eduskunnalle
17637:
17638: Hanke suomalaisen tiedekeskuksen Heure- Sisällön rakentaminen on edennyt kustannus-
17639: kan perustamiseksi on edennyt suunnitelmien ja suunnitelman mukaisesti.
17640: aikataulun mukaisesti. Rakennus saavutti har- Vantaan kaupunki on sitoutunut osallistu-
17641: jakorkeuden 4.2.1988 ja valmistuu vuoden lop- maan tiedekeskuksen kustannuksiin 68,95 milj.
17642: puun mennessä. markalla (hintataso 6/87). Kaupungin osuus on
17643: Sisältöä on testattu viidessä koenäyttelyssä, rahoitettu heinäkuussa 1987 liikkeelle Iasketulla
17644: joissa on käynyt yhteensä yli 300 000 näyttely- joukkovelkakirjalainalla.
17645: vierasta. Elinkeinoelämän osuus kerätään yrityksiltä
17646: Heureka avaa ovensa yleisölle 30.4.1989. saatavina lahjoituksina. Keräys on tuottanut jo
17647: Vuonna 1984 laaditussa kustannussuunnitel- yli 15 milj. markkaa ja jatkuu hyvää vauhtia.
17648: massa tiedekeskuksen perustamiskustannuksik- Tiedekeskushanke on ensisijaisesti opetus- ja
17649: si arvioitiin 84,5 milj. markkaa, josta summasta kansansivistyshanke. Koenäyttelyt ovat osoitta-
17650: rakennuksen osuus oli 44,0 milj. markkaa ja neet, että tiedekeskus täydentää ja rikastuttaa
17651: näyttelyiden ja niiden suunnittelun osuus 40,5 kouluopetusta erinomaisella tavalla ja että sillä
17652: milj. markkaa. Tiedekeskussäätiö esitti silloin, on paljon annettavaa myös ammatilliselle kou-
17653: että kustannukset jaettaisiin Vantaan kaupun- lutukselle, täydennyskoulutukselle ja yleiselle
17654: gin, valtion ja elinkeinoelämän kesken siten, sivistystyölle. Tiedekeskuksen opetuskäyttöä on
17655: että Vantaan kaupunki maksaisi niistä puolet ja valmisteltu erittäin perusteellisesti.
17656: valtio ja elinkeinoelämä kumpikin yhden nel- Heurekan rakennuksen kustannusten nousu
17657: jänneksen. johtuu kahdesta tekijästä. Rakentamisen kus-
17658: Eduskunta teki tammikuussa 1986 päätök- tannustaso on vuosina 1984-1988 noussut pää-
17659: sen, jonka mukaan valtionavustuksena tiede- kaupunkiseudulla sangen paljon. Toiseksi, tie-
17660: keskuksen perustamiskustannuksiin suoritetaan dekeskus on rakennustyyppinä täysin uusi, min-
17661: vuosina 1989-92 enintään 21 miljoonaa mark- kä vuoksi sen kustannuksia ei voitu v. 1984, en-
17662: kaa. Avustus sidotaan vuoden 1986 alun kus- nen suunnittelukilpailun pitämistä, arvioida ko-
17663: tannustasoon. vinkaan tarkasti.
17664: Hankkeen edetessä sen rakennuskustannuk- Heureka on suomalaisen tiedeyhteisön, elin-
17665: set ovat nousseet. Rakennuksen kustannusarvio keinoelämän, valtion ja Vantaan kaupungin yh-
17666: on nyt 81,0 milj. markkaa. Sisällön kustannus- teishanke. Vantaan kaupunki osallistuu hank-
17667: arvio on 47,5 milj. markkaa. Kokonaiskustan- keen rahoittamiseen erittäin suurella panoksel-
17668: nusarvio on siten 128,5 milj. markkaa. Raken- la, sillä rakennusrahoituksen ja siitä johtuvan
17669: nuksen osalta kustannusten nousu johtuu osin lainan korkojen lisäksi kaupunki luovuttaa tie-
17670: rakennuksen erityispiirteistä, mutta pääosin ra- dekeskukselle tontin, vastaa aluetöistä (siltojen,
17671: kennusalalla tapahtuneesta hintakehityksestä. pysäköintialueiden ym. rakentaminen) ja osal-
17672: 432 1988 vp. - TA n:o 379
17673:
17674: listuu käyttökustannuksiin. Yhteistyöhankkeen että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
17675: luonteen mukaisesti olisi toivottavaa, että hank- ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
17676: keen kaikki osapuolet jakaisivat kustannusten dessä korottaisi tiedekeskus Heurekan
17677: nousun. Erityisen perusteltua valtionavustuk- perustamiskustannuksiin osoitettavaa
17678: sen korottaminen on sen vuoksi, että tiedekes- valtionosuutta 12 000 000 markalla ja li-
17679: kuksen toiminta tulee monin tavoin ulottumaan säksi myöntäisi tiedekeskukselle avus-
17680: koko valtakunnan alueelle. tuksen, jolla maksetaan valtionosuuden
17681: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- lainoituksesta aiheutuneet korot.
17682: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17683: muksen,
17684:
17685: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
17686:
17687: Kaarina Dromberg Riitta Uosukainen Riitta Jouppila
17688: Martti Tiuri Eeva Turunen Antti Kalliomäki
17689: Pirjo Ala-Kapee
17690: 1988 vp. 433
17691:
17692: Toivomusaloite n:o 380
17693:
17694:
17695:
17696:
17697: Elo: Maakuntakorkeakoulukokeilun aloittamisesta Satakunnassa
17698:
17699:
17700:
17701: Eduskunnalle
17702:
17703: Korkeakoulujen tehtävänä on edistää ja har- säksi valtiollisia sekä kunnallisia korkeakoulu-
17704: joittaa tutkimusta, antaa siihen perustuvaa ylin- ja. Jokaisella korkeakoulualueelia on oma hal-
17705: tä opetusta sekä muullakin tavoin palvella yh- lintonsa, jossa "maallikoilla" on enemmistö.
17706: teiskuntaa. Korkeakoulujen tutkimustehtävä Näin halutaan taata käytännön elämän ja kor-
17707: erottaa ne muista oppilaitoksista. Suomen kor- keakoulun välinen vuorovaikutus. Yksi korkea-
17708: keakoulujen toiminnan periaatteena on tutki- koulu-uudistuksen tavoitteista olikin ammatilli-
17709: muksen ja opetuksen yhteys. Korkeakouluilla sen opetuksen lisääminen korkeammassa ope-
17710: on keskeinen vastuu perustutkimuksesta, joka tuksessa. Opetus on korkeakoulussa pääasia,
17711: luo perustan ja edellytykset soveltavalle tutki- mutta hallinnolliset kytkennät ympäröivään yh-
17712: mukselle ja kehitystyölle. Perustutkimuksen teiskuntaan takaavat sen, että korkeakoulut te-
17713: ohella korkeakouluissa tehdään myös sovelta- kevät myös erityisesti aluepoliittisesti merkittä-
17714: vaa tutkimusta ja kehitystyötä. vää soveltavaa tutkimusta.
17715: Korkeakoulujen antamassa opetuksessa ko- Norjassa on nykyään neljätoista maakunta-
17716: rostetaan sekä tieteellisyyttä että ammatillisuut- korkeakoulua. Tarkoituksena on, että maakun-
17717: ta. Korkeakouluilla on vastuu tieteellisestä jat- takorkeakoulut antavat opiskelijoille pätevyy-
17718: kokoulutuksesta ja lisäksi korkeakoulut järjes- den suoraan työelämän tehtäviin. Opiskeluaika
17719: tävät täydennyskoulutusta sekä avointa korkea- maakuntakorkeakouluissa on 1-3 vuotta ja
17720: kouluopetusta. Korkeakouluilla on tutkimuk- opinnot ovat pääasiassa ammattikoulutusta.
17721: sen ja opetuksen ohella myös muita tehtäviä. Useimmat tutkinnon suorittaneet hakeutuvat
17722: Tällaisia ovat yleiset asiantuntija- ja kulttuuri- suoraan työelämään. - Maakuntakorkeakou-
17723: tehtävät sekä erityiset palvelutehtävät. Korkea- luopinnot koostuvat usein erilaisista kursseista
17724: koulut ovat kulttuurilaitoksia, joiden vaikutus ja aineista. Kaikkiin opintoihin kuuluu joukko
17725: säteilee laajasti sijaintikaupunkiin ja vaikutus- pakollisia aineita. Ainevalikoima on laaja ja
17726: alueelle. vaihtelee koulusta toiseen.
17727: Suomen korkeakoululaitos käsittää 20 kor- Kokemukset molemmissa maissa ovat sellai-
17728: keakoulua. Suomessa ei toistaiseksi ole yhtään set, että maakuntakorkeakoulut ovat antaneet
17729: luonteeltaan maakunnallista korkeakoulua sii- suurelle joukolle nuorisoa mahdollisuuden kor-
17730: nä muodossa kuin tällaisia korkeakouluja on keampaan opetukseen ja vaikuttaneet positiivi-
17731: perustettu Ruotsissa ja Norjassa. sesti seudun elinkeinoelämän ja hallinnon kehit-
17732: Norjassa toteutettiin korkeakoululaitoksen tymiseen.
17733: täydennyksenä ns. maakuntakorkeakoulujär- Pohjoismaissa maakuntakorkeakouluista
17734: jestelmä 1970-luvun alussa. Ruotsissa sama jär- saadut positiiviset kokemukset rohkaisevat
17735: jestelmä toteutettiin 1970-luvun lopulla. maakuntakorkeakouluajatuksen tuomista myös
17736: Maakuntakorkeakouluissa ei suoriteta yli- Suomeen. Ruotsin ja Norjan kaltaisen maakun-
17737: opistollisia loppututkintoja. Maakuntakorkea- takorkeakoulun soveltuvuutta meidän maa-
17738: koulujen pohjalta on kuitenkin mahdollisuus hamme tulisi kokeilla. Kokeilukaupunkina Pori
17739: jatkaa opintoja yliopistoissa. Oppiaineita valit- olisi erinomainen. Porissa ei ole korkeakoulua,
17740: taessa ei rajoituta vain yhteen kapeaan sekto- mutta siellä toimii kahden korkeakoulun yhtei-
17741: riin, vaan tavoitteena on laaja-alaisuus. nen täydennyskoulutusyksikkö. Näin siis Poris-
17742: Ruotsissa maa jaettiin kuuteen korkeakou- sa on pohjaa korkeammalle opetukselle. Sata-
17743: lualueeseen, joissa kussakin on yliopisto ja li- kunnassa maakuntakorkeakoululla voisi olla
17744: 434 1988 vp. - TA n:o 380
17745:
17746: opetusta myös muilla maakunnan paikkakun- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
17747: nilla. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17748: Ehdotettava laki maakuntakorkeakoulun ko-
17749: keilemisesta Porissa olisi ns. puitelaki, joka että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17750: mahdollistaisi asetusteitse tarkempien perusta- Satakunnan maakuntakorkeakoulun
17751: mismääräysten, opetussuunnitelmien, tutkinto- toiminnan käynnistämiseksi vuoden
17752: jen antamien pätevyyksien ym. antamisen. Ko- 1989 aikana.
17753: keiluun ryhdyttäessä tulisi ottaa huomioon ne
17754: kokemukset, jotka Ruotsissa ja Norjassa maa-
17755: kuntakorkeakouluista on saatu.
17756:
17757: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
17758:
17759: Mikko Elo
17760: 1988 vp. 435
17761:
17762: Toivomusaloite n:o 381
17763:
17764:
17765:
17766:
17767: Elo: Heinolan kurssikeskuksen alaisen toimipisteen perustami-
17768: sesta Satakuntaan
17769:
17770:
17771: Eduskunnalle
17772:
17773: Heinolan kurssikeskus toimii merkittävänä keskittyisi koko maan kattavaan avainkoulu-
17774: koululaitoksen kehittämisen välineenä järjestä- tukseen, ja maan länsiosien opettajien täyden-
17775: mällä koulutoimen tehtäviä hoitaville jatko- ja nyskoulutus tapahtuisi lähempänä kotiseutua.
17776: täydennyskoulutusta. Kurssikeskuksessa ei kui- Pori tarjoaa mahdollisuuden mainittuun koulu-
17777: tenkaan tällä hetkellä voida järjestää haluttua tukseen Heinolan kurssikeskuksen Satakunnan
17778: koulutusta riittävästi. Keskuksen maantieteelli- toimipisteessä samoin edellytyksin kuin Heino-
17779: nen sijainti aiheuttaa lisäksi osalle kuntia ongel- lassakin. Koulutus voitaisiin aloittaa jo seuraa-
17780: mia matkan pituuden ja myös siitä aiheutunei- van työsuunnitelman puitteissa.
17781: den kustannusten vuoksi, mikä rajoittaa kun- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
17782: tien koulutusta. Toiminnan painopistettä tulisi nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17783: siirtää koulutusohjelmatyyppisen koulutuksen
17784: suuntaan ja tehostaa avainhenkilökoulutusta. että Satakuntaan perustetaan vuonna
17785: Heinolan kurssikeskuksen järjestämästä ly- 1989 Heinolan kurssikeskuksen alainen
17786: hyestä kurssi- ja seminaarimuotoisesta koulu- toimipiste koulutoimen tehtäviä hoita-
17787: tuksesta osa voitaisiin siirtää perustettavaan ville annettavaa jatko- ja täydennyskou-
17788: Heinolan kurssikeskuksen alaiseen Satakunnan lutusta varten.
17789: toimipisteeseen. Näin Heinolan kurssikeskus
17790:
17791: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
17792:
17793: Mikko Elo
17794: 436 1988 vp.
17795:
17796: Toivomusaloite n:o 382
17797:
17798:
17799:
17800:
17801: Elo: Määrärahasta Kokemäen maatalousoppilaitosta ja puu-
17802: tarhaoppilaitosta varten
17803:
17804:
17805: Eduskunnalle
17806:
17807: Kokemäen maatalous- ja puutarhaoppilaitos Rakennustöiden jatkumisen kannalta olisi
17808: siirtyi valtion omistukseen 1. 3.1981. Samalla erittäin tärkeätä, että työt saataisiin jatkumaan.
17809: käynnistyivät myös oppilaitoksen laajennus- ja Tämän vuoksi olisi valtion vuoden 1989 talous-
17810: kehittämishankkeet. Koulutilan osalta on jo arvioon saatava vähintään 19 milj. markan
17811: saatu kotieläinrakennus, jonka käyttöönotto määräraha hankkeen jatkorahoitusta varten.
17812: tapahtuu helmikuun alussa. Toinen suuri hanke Hankkeella on huomattava maakunnallinen
17813: käsittää uuden koulurakennuksen, oppilasasun- merkitys.
17814: tolat, työpajarakennuksen laajennuksen sekä Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
17815: vanhan koulurakennuksen ja työpajan vanhan nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17816: osan peruskorjauksen. Näistä lisärakentaminen
17817: käsittää 21 960 neliömetriä ja peruskorjaus että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17818: 6 980 neliömetriä, kokonaiskustannusarvio on riittävän määrärahan varaamiseksi val-
17819: 29100 000 mk. Tähän saakka on saatu rakenta- tion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesi-
17820: misrahaa vuonna 1987 1,6 milj. mk ja 1988 tykseen Kokemäen maatalous- ja puu-
17821: 2,0 milj. mk. Suunnitelmien mukaan raken- tarhaoppilaitosta varten.
17822: nustyöt on tarkoitus aloittaa kuluvan vuoden
17823: syksyllä.
17824:
17825: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
17826:
17827: Mikko Elo
17828: 1988 vp. 437
17829:
17830: Toivomusaloite n:o 383
17831:
17832:
17833:
17834:
17835: Elo: Määrärahasta Leineperin ruukkialueen säilyttämiseen
17836:
17837:
17838:
17839: Eduskunnalle
17840:
17841: KuUaan kunnan Leineperin kylässä sijait- teessa on kulttuurihistoriallisesti jopa valtakun-
17842: see osittain 1700-luvulta säilynyt ruukkialue. nallista merkitystä, tulisi valtiovallan osoittaa
17843: Alueella on vielä pystyssä alan asiantuntijoiden varoja, joiden avulla voidaan turvata alueen ra-
17844: mukaan yksi Suomen parhaimmin säilyneistä kennusten säilyminen ja myös niiden kunnosta-
17845: masuunirakennuksista sekä mm. kankipaja ja minen uutta käyttöä varten.
17846: ruukkialueeseen kuuluneita asuin- ja teollisuus- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
17847: rakennuksia. Nämä kulttuurihistoriallisesti nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17848: merkittävät rakennukset ovat kuitenkin varsin
17849: pahoin ränsistyneet ja tarvitsevat pikaista kor- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17850: jausta sekä entistämistä, mikäli ne halutaan säi- määrärahan ottamiseksi valtion vuoden
17851: lyttää myös jälkipolville. 1989 tulo- ja menoarvioesitykseen Kul-
17852: KuUaan kunta pitää tärkeänä ko. ruukki- laan kunnan Leineperin kylässä sijaitse-
17853: alueen säilyttämistä ja sen edelleen kehittämistä van ruukkialueen säilyttämiseksi ja ke-
17854: toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, jolla olisi hittämiseksi.
17855: myös matkailullista merkitystä. Koska koh-
17856:
17857: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
17858:
17859: Mikko Elo
17860: 438 1988 vp.
17861:
17862: Toivomusaloite u:o 384
17863:
17864:
17865:
17866:
17867: Fred ym.: Kansanopistoissa opiskelevien opintososiaalisten etujen
17868: parantamisesta
17869:
17870:
17871: Eduskunnalle
17872:
17873: Suomen kansanopistolaitos on vuosikymme- set ammatilliset linjat jäävät useimmiten lapsi-
17874: niä järjestänyt erilaista ammatillista koulutusta. puolen asemaan.
17875: Kuitenkin se on jäänyt opintososiaalisten tukien Tällainen koulupoliittinen linja aiheuttaa
17876: kehitystyössä perin juurin jälkeen muista am- omituisia ratkaisuja. Eräänlaisena kukkasena
17877: matillisista oppilaitoksista. Kansanopistojen on pidettävä sitä, että kodinhoitajakoulutusta
17878: antamaa ammatillista koulutusta ei ole hyväk- antava kansanopisto pakotetaan anomaan it-
17879: sytty samanarvoiseksi ammattikasvatushalli- sensä myös ammattikasvatushallituksen alai-
17880: tuksen alaisten oppilaitosten koulutuksen rin- seksi sosiaalialan oppilaitokseksi, samalla kun
17881: nalla. se on kouluhallituksen alainen kansanopisto,
17882: Erityisen räikeänä tämä epäkohta ilmeni jotta sen opiskelijat voisivat saada ammattikas-
17883: eduskunnan hyväksyessä väliaikaisen lain so- vatushallituksen kautta tulevat sosiaaliset edut.
17884: siaalialan oppilaitoksista, joissa valmistetaan Ammattikasvatushallitus tunkee itsensä viiden-
17885: kodinhoitajia. Laitoksissa opiskelevat saavat tenä kolonnana kouluhallituksen alaisiin oppi-
17886: normaalit ammatillisessa koulutuksessa opiske- laitoksiin.
17887: levien sosiaaliedut. Kansanopistoissa on vuosi- Tällainen tilanne on tietenkin nurinkurinen.
17888: kymmenet annettu samaa koulutusta, eikä kan- Korjaus voitaisiin saada aikaan vain myöntä-
17889: sanopistojen opiskelijoille ole aikaisemmin eikä mällä molempien keskusvirastojen alaisille
17890: nytkään sosiaalialan koulutuksen uudelleenjär- opiskelijoille yhtäläiset edut. Jollei tämä muu-
17891: jestelyn yhteydessä myönnetty ammatillisen ten voi tapahtua, on keskusvirastot yhdistet-
17892: koulutuksen normaaleja sosiaalisia etuisuuksia. tävä.
17893: Käytännössä tämä merkitsee, että samanai- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
17894: kaisesti kun sosiaalialan oppilaitos kouluttaa il- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
17895: maiseksi kodinhoitajia, kansanopistossa opis- muksen,
17896: keleva saa maksaa koulutuksestaan 8 000-
17897: 9 000 mk vuodessa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17898: Mitään muuta syytä ei tähän tilanteeseen ole ensin kansanopistojen ammatillisten lin-
17899: nähtävissä kuin se, että kiista on ammattikasva- jojen ja myöhemmin koko kansanopis-
17900: tushallituksen ja kouluhallituksen välinen on- ton saattamiseksi muiden keskiasteen
17901: gelma. Periaatteessa ammatilliseksi koulutuk- ammatillisten oppilaitosten kanssa yh-
17902: seksi hyväksytään vain ammattikasvatushalli- denvertaiseen asemaan opintososiaalisia
17903: tuksen alainen koulutus. Kouluhallituksen alai- etuisuuksia jaettaessa.
17904:
17905: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
17906:
17907: Jorma Fred Sauli Hautala
17908: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
17909: Eeva-Liisa Moilanen
17910: 1988 vp. 439
17911:
17912: Toivomusaloite n:o 385
17913:
17914:
17915:
17916:
17917: Fred: Pohjanmaan Yrittäjäopiston saattamisesta ammatillisten
17918: oppilaitosten rahoituslain piiriin
17919:
17920:
17921: Eduskunnalle
17922:
17923: Ammatillisten oppilaitosten uuden rahoitus- täjyyden arvon kohoamisen myötä on myös
17924: lain myötä ammatillista peruskoulutusta auta- yrittäjäkoulutuksen merkitys havaittu ja ylei-
17925: vien oppilaitosten, kuten ammattikoulujen ja sesti hyväksytty. Syntynyt eriarvoinen tilanne
17926: tavallisten kauppaoppilaitosten asema parani tulisi korjata joko siten, että lainsäädännössä
17927: huomattavasti valtionosuuksien kasvaessa sekä ns. ammatillinen jatkokoulutus tulisi saattaa sa-
17928: oppilaitosten päästessä ns. kotikuntavastuun mojen etujen alaiseksi kuin ammatillinen perus-
17929: piiriin. Lisäksi lain myötä näiden oppilaitosten koulutuskin, tai mikäli tämä ei ole mahdollista,
17930: oppilaat saivat ilmaiset ateriat ja kuljetukset. tulisi pyrkiä lain tulkintaa muuttamaan niin,
17931: Rahoituslain voimaan tullessa puolestaan ne että Pohjanmaan Yrittäjäopiston antama kou-
17932: oppilaitokset, jotka antavat pääasiassa täyden- lutus voitaisiin katsoa ammatilliseksi peruskou-
17933: nys- ja jatkokoulutusta ja joihin myös Pohjan- lutukseksi, mitä se lähinnä onkin.
17934: maan Yrittäjäopisto liikealan erikoisoppilaitok- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
17935: sena katsotaan, jäivät selvästi heikompaan ase- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17936: maan. Valtionosuusprosentti jäi alhaisemmak-
17937: si, eikä oppilaiden kotikunnilla ole lakisääteistä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
17938: velvollisuutta osallistua oppilaitoksen kustan- Pohjanmaan Yrittäjäopiston saattami-
17939: nuksiin. Lainsäätäjän tarkoituksena tuskin on seksi ammatillisten oppilaitosten rahoi-
17940: ollut yrittäjäkoulutuksen aseman heikentämi- tuslain piiriin.
17941: nen muuhun koulutukseen nähden, koska yrit-
17942:
17943: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
17944:
17945: Jorma Fred
17946: 440 1988 vp.
17947:
17948: Toivomusaloite n:o 386
17949:
17950:
17951:
17952:
17953: Gustafsson ym.: Ympäristötutkimuksen toimintaedellytysten
17954: parantamisesta
17955:
17956:
17957: Eduskunnalle
17958:
17959: Ympäristökatastrofit ja saastuminen ovat en- tävä myös kansainvälisellä tasolla. Tällä hetkel-
17960: tistä suurempi uhka tulevaisuudellemme. Ym- lä ajankohtaisimpia ongelmia ovat ilman- ja ve-
17961: päristön tilaa koskeva perustutkimus sekä ym- siensuojelu sekä kehitysmaiden ympäristöon-
17962: päristön saastumisen vähentämiseen ja estämi- gelmat kuten aavikoituminen.
17963: seen liittyvien menetelmien tutkiminen ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17964: asian vakavuuteen ja ajankohtaisuuteen nähden kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17965: aivan liian riittämättömiä.
17966: Ympäristötutkimukseen suunnatut resurssit että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta
17967: korkeakouluissamme ovat ehdottoman jälkeen- valtion vuoden 1989 tulo- ja menoar-
17968: jääneitä. Korkeakoulujen sisällä on kyllä haluk- vioesityksessä otettaisiin huomioon ym-
17969: kuutta tilanteen parantamiseksi, mutta varat ei- päristötutkimukseen suunnattujen re-
17970: vät anna myöten. surssien lisääminen korkeakouluissam-
17971: Koska ympäristöongelmia ei kyetä ratkaise- me sekä kansainvälisen ympäristötutki-
17972: maan pelkästään kansallisella tasolla, on tieteel- musyhteistyön takaaminen.
17973: listä yhteistyötä ympäristökysymyksissä lisät-
17974:
17975: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
17976:
17977: Jukka Gustafsson Tuula Paavilainen
17978: Pentti Lahti-Nuuttila Jouni Backman
17979: 1988 vp. 441
17980:
17981: Toivomusaloite n:o 387
17982:
17983:
17984:
17985:
17986: Gustafsson ym.: Opintotuen kehittämisestä
17987:
17988:
17989:
17990: Eduskunnalle
17991:
17992: Viimeisimmässä opintotukilaissa ei keskias- Opintorahan (ei-lainamuotoisen tuen) maa-
17993: teen opintotuen kehitys ole ollut toivotun mu- rän tulee olla samansuuruinen kuin täysi kan-
17994: kainen. saneläke. Tämän lisäksi opiskelijoille makse-
17995: Keskiasteen opiskelijoiden opintotuki on hei- taan asumistukea asumistukilain (408175) pe-
17996: kompi kuin korkeakouluopiskelijoiden tuki. rusteella.
17997: Tämä erisuuruisuus ei ole perusteltua. Ne opin- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
17998: tososiaaliset etuudet, joilla erisuuruisuutta pe- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
17999: rustellaan, eivät koske tasapuolisesti kaikkia
18000: keskiasteen opiskelijoita. että hallitus ryhtyisi toimiin opinto-
18001: Opintotuen kehittämisen tavoitteet eivät ole tuen kehittämiseksi niin, että opintoraha
18002: toteutuneet. Opintotuki ei takaa riittävää toi- tulee täyden kansaneläkkeen suuruiseksi
18003: meentuloa, mikä tavoite on valtion vuoden ja että keski- ja korkea-asteen opiskeli-
18004: 1988 tulo- ja menoarvioon kirjattu (luku 29.39). joiden opintotuki on samansuuruinen.
18005:
18006: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
18007:
18008: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila
18009:
18010:
18011:
18012:
18013: 31 2804450
18014: 442 1988 vp.
18015:
18016: Toivomusaloite n:o 388
18017:
18018:
18019:
18020:
18021: Hietala ym.: Opintotukijärjestelmän kehittämisestä
18022:
18023:
18024:
18025: Eduskunnalle
18026:
18027: Eduskunta hyväksyi vuoden 1987 tulo- ja me- rahoitustarpeet siten, että koulutettava itse
18028: noarvion yhteydessä opintotuen kehittämisoh- päättää, kumman koulutusmuodon hän valit-
18029: jelman. Kehittämisohjelman perustana on to- see.
18030: dettu olevan, että opintotukea pitää kehittää Koulutusrahasto myöntää opiskelijoille lai-
18031: perustoimeentulon turvaavaksi etuudeksi. Sen nat. Lainojen takaisinmaksu sidotaan opiskeli-
18032: mukaisesti opintorahan tulee nousta puoleen jan verotettaviin tuloihin. Takaisinmaksujärjes-
18033: opintotuen määrästä vuoteen 1990 mennessä. telmä sidotaan ennakonpidätyksen yhteyteen.
18034: Lisäksi keskiasteen tuen jälkeenjääneisyyttä esi- Esitetty järjestely edistää koulutuksellista tasa-
18035: tettiin korjattavaksi. Huomautettakoon, että arvoa ja yhdenmukaistaa Opiskeluajan rahoi-
18036: asumisen tukijärjestelmä on pidettävä erillään tusjärjestelyjä. Samalla se myös toimii todellise-
18037: opintotukijärjestelmästä. na investointina tulevaisuuteen.
18038: Opintorahan määrän tulee olla samansuurui- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
18039: nen kuin täysi kansaneläke. Tämän lisäksi opis- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18040: kelijoille maksetaan asumistukea asumistuki-
18041: lain (408175) perusteella. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18042: Valtion opintotukikeskukseen tulee perustaa opintotukijärjestelmän kehittämiseksi
18043: koulutusrahasto, joka myöntää lainoja perus- siten, että opintoraha vastaa täyden
18044: tutkintojen, jatkotutkintojen ja muiden opinto- kansaneläkkeen määrää, että opiskelijat
18045: vapaalaissa (273179) tarkoitettujen omaehtois- kuuluvat yleisen asumistukilain piiriin ja
18046: ten opintojen suorittamista varten. Samalla tu- että valtion opintotukikeskuksen yhtey-
18047: lisi yhdenmukaistaa opintovapaalain tarkoit- teen perustetaan koulutusrahasto, joka
18048: taman koulutuksen ja työllisyyskoulutuksen myöntää opintolainan.
18049: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
18050:
18051: Pertti Hietala Liisa Jaakonsaari Tuula Paavilainen
18052: Kerttu Törnqvist Timo Roos Markku Pohjola
18053: Antti Kalliomäki Jouni Backman Tuulikki Hämäläinen
18054: Jussi Ranta Risto Ahonen Arja Alho
18055: Kari Rajamäki Matti Luttinen Jouko Skinnari
18056: Pirjo Ala-Kapee Markus Aaltonen Ilkka Joenpalo
18057: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jukka Roos Virpa Puisto
18058: Pentti Lahti-Nuuttila Aimo Ajo Seija Karkinen
18059: Matti Saarinen Arto Lapiolahti Reino Paasilinna
18060: Jorma Rantanen Sinikka Mönkäre Riitta Myller
18061: Raimo Vuoristo
18062: 1988 vp. 443
18063:
18064: Toivomusaloite n:o 389
18065:
18066:
18067:
18068:
18069: Hietala ym.: Aikuisopintorahakokeilun tehostamisesta
18070:
18071:
18072:
18073:
18074: Eduskunnalle
18075:
18076: Suomessa käynnissä olevalle rakennemuu- että julkisen vallan yhteisvastuuta. Koulutustar-
18077: tokselle on ominaista elinkeinorakenteen muut- peet ovat yksilöllisiä, joten aikuiskoulutuksen
18078: tuminen hyvin myöhään, vasta viime vuosikym- opetusmenetelmiä on kehitettävä. Myös opetta-
18079: meninä. Kehitys on tapahtunut nopeasti ja jat- jien koulutusta samoin kuin asiaan liittyvää tut-
18080: kuu samaan suuntaan, eli palveluelinkeinoista kimusta on tehostettava.
18081: toimeentulonsa saavien osuus vähenee. Laadit- Valtioneuvosto teki 5.3.1987 periaatepäätök-
18082: tujen arvioiden mukaan ammattirakenteissa ta- sen ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoittami-
18083: pahtuu sellaisia muutoksia, jotka aiheuttavat sen suunnitteluperiaatteista. Periaatepäätökses-
18084: erityisesti aikuisväestön koulutuksen huomatta- sä todetaan mm., että sillä pyritään tavoitteelli-
18085: via lisäystarpeita. Ruumiillisen työn ammattien sesti selkeyttämään eri osapuolten vastuuta am-
18086: osuus teollisuudessa ja alkutuotannossa piene- matillisen aikuiskoulutuksen tarjonnan rahoit-
18087: nee edelleen. Teknisten aputöiden, valmistus-, tamisesta sekä yhtenäistämään rahoituksen pe-
18088: varasto- ja liikennetyön määrä vähenee, vaati- rusteita. Edelleen periaatepäätöksellä pyritään
18089: van teknisen työn ja johtavan taloudellishallin- lisäämään koulutusjärjestelmän joustavuutta,
18090: nollisen työn määrän kasvu jatkuu. Sosiaali- ja jotta se pystyisi nopeasti ja tehokkaasti vastaa-
18091: terveydenhuollon, kulttuurin, opetuksen ja va- maan työelämän nopeasta kehityksestä ja ai-
18092: paa-aikatyön määrä kasvaa edelleen nopeasti. kuisväestön lisääntyvistä koulutustarpeista ai-
18093: Eräät henkilöpalvelualat laajenevat. Kaupan heutuvaan koulutuskysyntään. Kolmantena
18094: alan työvoima lisääntyy ehkä vielä jonkin ver- päätökselle asetettuna tavoitteena mainitaan ai-
18095: ran, mutta toimistotyöntekijöiden määrän kas- kuisopiskelijain opiskeluaikaisen toimeentulo-
18096: vu pysähtyy. Rakennemuutoksen vaikutukset turvan kehittäminen niin, että he pystyisivät
18097: kohdistuvat työelämässä oleviin, kouluiän ohit- aikaisempaa paremmin ja monipuolisemmin
18098: taneisiin ihmisiin. Tästä syystä koulutuksen ke- käyttämään hyväkseen lisääntyviä koulutus-
18099: hittämisen painopiste on ammatillisessa aikuis- mahdollisuuksia.
18100: koulutuksessa. Osallistumisjärjestelmäkomitean 1 osamietin-
18101: Rakennemuutos aiheuttaa siis koulutustar- nössä korostetaan erityisesti aikuisopiskelijan
18102: vetta. Näihin koulutustarpeisiin on vastattava opintotuen kehittämisen tärkeyttä.
18103: uusin ja erilaisin keinoin. Ammatillista aikuis- Koulutusta voidaan käyttää ennalta ehkäise-
18104: koulutusta on lisättävä ja tehostettava, erityi- vänä keinona rakennemuutoksen hallinnassa ja
18105: sesti henkilöstökoulutusta ja omaehtoista am- erityisesti tulisi edistää ja tukea omaehtoiseen
18106: matillista koulutusta. Ammatillisen aikuiskou- ammatilliseen koulutukseen osallistumista.
18107: lutuksen tulee olla entistä joustavampaa, koska Henkilöstökoulutus jakaantuu epätasaisesti eri
18108: muutokset ja kysyntä vaihtelevat nopeasti. Am- työntekijäryhmien kesken, ja tästäkin syystä
18109: matillisen aikuiskoulutuksen tarjonnan lisäämi- tarvitaan tukea omaehtoiselle ammatilliselle
18110: sestä ja opiskelijain toimeentuloturvan paranta- koulutukselle. Tämän koulutuksen edistäminen
18111: misesta aiheutuu niin suuria lisäkustannuksia, vaatii uusia ohjeita tutkintojen suorittamisessa
18112: että tarvitaan sekä työnantajien, työntekijöiden ja oppilaitosten koulutusjärjestelyissä. Aikuis-
18113: 444 1988 vp. - TA n:o 389
18114:
18115: väestön opiskelumotivaation ja -mahdollisuuk- että hallitus tehostaisi aikuisopintora-
18116: sien lisäämiseksi on nostettava aikuisopintora- hakokeilua nostamalla aikuisopiskelijan
18117: hakokeilussa mukana olevien määrää tai tuen opintorahan työttömyystoimeentulotur-
18118: tasoa. Aikuisopintotuen rahoituksessa tarvi- van tasolle, alentamalla aikuisopintora-
18119: taan valtion toimenpiteiden lisäksi työmarkki- haan oikeutettujen ikärajan 28 vuoteen
18120: naosapuolia. ja lyhentämällä työkokemusvaatimuk-
18121: Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun- sen kahteen vuoteen.
18122: nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18123:
18124: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
18125:
18126: Pertti Hietala Liisa Jaakonsaari Tuula Paavilainen
18127: Kerttu Törnqvist Timo Roos Markku Pohjola
18128: Antti Kalliomäki Jouni Backman Tuulikki Hämäläinen
18129: Jussi Ranta Risto Ahonen Arja Alho
18130: Kari Rajamäki Matti Luttinen Jouko Skinnari
18131: Pirjo Ala-Kapee Markus Aaltonen Ilkka Joenpalo
18132: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jukka Roos Virpa Puisto
18133: Pentti Lahti-Nuuttila Aimo Ajo Seija Karkinen
18134: Matti Saarinen Arto Lapiolahti Reino Paasilinna
18135: Jorma Rantanen Sinikka Mönkäre Riitta Myller
18136: Raimo Vuoristo
18137: 1988 vp. 445
18138:
18139: Toivomusaloite n:o 390
18140:
18141:
18142:
18143:
18144: Hilpelä: Lastentarhanopettajakoulutuksen siirtämisestä kokonai-
18145: suudessaan yliopistojen alaisuuteen
18146:
18147:
18148: Eduskunnalle
18149:
18150: Vuonna 1977 viisi lastentarhanopettajasemi- Nykyiselle lastentarhanopettajakoulutukselle
18151: naaria siirrettiin valtion omistukseen ja nimike sekä lastentarhanopettajaopistoissa että yliopis-
18152: muutettiin lastentarhanopettajaopistoksi. Yli- toissa tulee taata riittävät henkilökunta- ja tila-
18153: opistojen lastentarhanopettajakoulutus jatkui resurssit sekä turvata varhaiskasvatuksen tie-
18154: samanaikaisesti, edelleen väliaikaisena. Vuo- teellinen tutkimus. Hallinnollinen kahtiajakoi-
18155: desta 1983 lähtien laajeni lastentarhanopettaja- suus tulee poistaa siten, että lastentarhanopetta-
18156: koulutus kolmivuotiseksi tutkinnoksi opistoissa jakoulutus kokonaisuudessaan siirretään yli-
18157: ja syksystä 1984 alkaen yliopistoissa. opistojen alaisuuteen, jolloin lastentarhanopet-
18158: Lastentarhanopettajakoulutuksen pohjakou- tajaopistot toimisivat hallinnollisesti yliopisto-
18159: lutus on ylioppilastutkinto tai vastaavat tiedot. jen lastentarhanopettajakoulutuslaitoksina.
18160: Opistojen ja yliopistojen opetussuunnitelmat Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
18161: ovat yhtenevät. Molemmissa saavat opiskelijat eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18162: saman kelpoisuuden. Laajeneva ja muuttuva
18163: päivähoitojärjestelmä tarvitsee korkeatasoisen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
18164: pedagogisen koulutuksen saanutta henkilökun- menpiteisiin lastentarhanopettajakoulu-
18165: taa. Näin turvataan myös päivähoidon laadulli- tuksen hallinnollisen kahtiajakoisuuden
18166: nen tasokkuus. Päivähoito on saamassa yhä poistamiseksi ja koulutuksen siirtämi-
18167: enemmän haasteita mm. tunne-elämäitään häi- seksi kokonaisuudessaan yliopistojen
18168: riintyneiden lasten ohjauksen ja kasvatuksen alaisuuteen.
18169: alueella. Tämänkaltaisiin haasteisiin voidaan
18170: vastata vain opettajien koulutuksen avulla.
18171:
18172: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
18173:
18174: Liisa Hilpelä
18175: 446 1988 vp.
18176:
18177: Toivomusaloite n:o 391
18178:
18179:
18180:
18181:
18182: Hurskainen-Leppänen ym.: Lasten ja nuorten kuvataidekoulujen
18183: valtionosuuslain aikaansaamisesta
18184:
18185:
18186: Eduskunnalle
18187:
18188: Lasten ja nuorten kuvataidekouluja on maas- opetus. Videotekniikan opetus ei riitä piilovai-
18189: samme jo 80 ja niissä opiskelee noin 9 000 nuor- kuttamiselta suojautumiseen. Tämän vuoksi
18190: ta. Kuvataidekoulutoiminta täyttää pian 10 lasten ja nuorten kuvataidekoulutoimintaa pi-
18191: vuotta. Koulujen kasvatuksellinen merkitys ny- täisi maassamme edelleen kehittää ja laajentaa.
18192: kypäivänä on suuri. Ne ovat vaihtoehtona pas- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
18193: siiviselle vapaa-ajan vietolle ja tarjoavat mah- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18194: dollisuuden harrastaa korkeatasoista syvällistä muksen,
18195: taidetta, joka kehittää lasta ja nuorta monipuo-
18196: lisesti. Videokulttuuri on jatkuvasti laajenevaa että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
18197: ja sen kielteiset vaikutukset ovat jo nähtävissä piteisiin lasten ja nuorten kuvataidekou-
18198: lapsissa ja nuorissa. Sen vuoksi olisi tärkeää lujen valtionosuutta koskevan lain sää-
18199: tehokas kuvakielen ja vaikutusmekanismien tämiseksi.
18200:
18201: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
18202:
18203: Sinikka Hurskainen-Leppänen Raimo Vuoristo Jorma Rantanen
18204: Jukka Roos Ilkka Joenpalo Jukka Gustafsson
18205: Pirjo Ala-Kapee Jouko Skinnari Antti Kalliomäki
18206: Kari Rajamäki Jouni Backman Tuulikki Hämäläinen
18207: Risto Ahonen Riitta U osukaineo Sinikka Mönkäre
18208: 1988 vp. 447
18209:
18210: Toivomusaloite n:o 392
18211:
18212:
18213:
18214:
18215: Huuhtanen ym.: Maaseutuopetuksen kurssiosaston johtajan
18216: viran perustamisesta Muuruveden maatalous- ja puutarha-
18217: oppilaitokseen
18218:
18219: Eduskunnalle
18220:
18221: Maaseudun elinvoiman turvaamiseksi tarvi- elinkeinoihin) erikoistuneen kurssiosaston saan-
18222: taan uudentyyppistä jatkokoulutusta. Jatko- ti koululle. Osaston perusedellytyksenä on kurs-
18223: koulutusta, jossa korostetusti tuodaan esille siosaston johtajan viran perustaminen. Kyseisiä
18224: maaseudun uudet mahdollisuudet. Koulutuksen virkoja on myönnetty vuoden 1988 alusta läh-
18225: järjestäminen on toteutettava nopeasti. tien oppilaitoksille. Koulutuksen käynnistymi-
18226: Muuruveden maatalous- ja puutarhaoppilai- nen Muuruveden maatalous- ja puutarhaoppi-
18227: toksella on läänin parhaat edellytykset erikois- laitoksessa ei tule alussa aiheuttamaan muita li-
18228: tua maaseutukoulutukseen. Koulutuksen suun- säkustannuksia.
18229: taamista Muuruvedelle puoltavat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18230: 1) keskeinen sijainti läänissä, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18231: 2) kuntien aktiivinen tuki, muksen,
18232: 3) Kuopion yliopiston läheinen sijainti,
18233: 4) oppilaitoksen nykyinen monipuolinen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18234: opetus (maatalous- ja puutarhaopetus). Muuruveden maatalous- ja puutarhaop-
18235: Maaseutukoulutuksen käynnistymisen edelly- pilaitoksen maaseutuopetuksen kurssi-
18236: tyksenä on maaseutukoulutukseen (liitännäis- osaston johtajan viran perustamiseksi.
18237:
18238: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
18239:
18240: Jorma Huuhtanen Kalle Röntynen
18241: 448 1988 vp.
18242:
18243: Toivomusaloite n:o 393
18244:
18245:
18246:
18247:
18248: Ikonen ym.: Kehitysmaiden opiskelijoiden opiskelumahdollisuuk-
18249: sien parantamisesta maa- ja metsätalousalan oppilaitoksissa
18250:
18251:
18252: Eduskunnalle
18253:
18254: Suomen kehitysmaihin suuntaamassa kehi- tää myös kohdemaista tulevien stipendiaattien
18255: tysavussa ovat maa- ja metsätalous ennestään koulutukseen Suomessa.
18256: olleet merkittävässä asemassa, vaikka niiden Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
18257: osuus on vieläkin riittämätön ajatellen monien kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18258: kohdemaiden nälkä- ja raaka-aineongelmia.
18259: Koska näillä elinkeinoaloilla tarvitaan taito- että hallitus selvittäisi mahdollisuudet
18260: tietovientiä, ei määrärahoja välttämättä tarvitse lisätä kehitysmaista tulevien opiskelijoi-
18261: osoittaa kohdemaihin, vaan niitä voidaan käyt- den opiskelumahdollisuuksia maa- ja
18262: metsätalousalan oppilaitoksissa.
18263:
18264: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
18265:
18266: Pirkko Ikonen Annikki Koistinen Riitta Kauppinen
18267: Esko Jokiniemi Pekka Puska Mirja Ryynänen
18268: Matti Väistö Toimi Kankaanniemi Matti Lahtinen
18269: Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen
18270: 1988 vp. 449
18271:
18272: Toivomusaloite n:o 394
18273:
18274:
18275:
18276:
18277: Ikonen ym.: Talouskoulujen toiminnan jatkuvuuden turvaa-
18278: misesta
18279:
18280:
18281: Eduskunnalle
18282:
18283: Kotitalouksien henkinen ja aineellinen hyvin- edelleen suosittu. Jotta koulutushalukkuus säi-
18284: vointi on perusta kansakunnan hyvinvoinnille. lyy, on talouskouluja kehitettävä ja niiden ase-
18285: Kasvatus- ja opetustyö on yksi keino luoda ko- ma turvattava sekä käytännön työharjoituksista
18286: titalouksien hyvinvointia. koostuva opetus rinnastettava työharjoitteluun.
18287: Keskiasteen koulutuksen kehittämisohjelmiin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
18288: ei ole otettu mukaan talouskoulua, koska se ei kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18289: valmista ammattiin. Talouskoulussa annettu
18290: opetus ei ole päällekkäistä, vaan yksilön, per- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18291: heen ja kodin sekä sitä kautta koko yhteiskun- talouskoulujen toiminnan jatkumisen
18292: nan hyvinvoinnin lisäämiseksi tähtäävää opis- turvaamiseksi ja talouskoulussa suorite-
18293: kelua. Opetukseen sisältyy 2/3 ohjattua käytän- tun ohjatun käytännön työharjoittelun
18294: nön työharjoittelua. rinnastamiseksi työharjoitteluun.
18295: Talouskoulu lyhyen oppijaksonsa vuoksi on
18296:
18297: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
18298:
18299: Pirkko Ikonen Annikki Koistinen
18300: Matti Lahtinen Mauri Pekkarinen
18301: Pekka Leppänen
18302: 450 1988 vp.
18303:
18304: Toivomusaloite n:o 395
18305:
18306:
18307:
18308:
18309: Ikonen ym.: Lisärakennuksen rakentamisesta Keski-Suomen koti-
18310: talousopettajaopistoon
18311:
18312:
18313: Eduskunnalle
18314:
18315: Keski-Suomen kotitalousopettajaopiston ope- Perustamissuunnitelma on tehty 1984. Lisä-
18316: tustilat ovat ahtaat ja puutteelliset. Nykyisten rakennuksen toteuttaminen on vuosi vuodelta
18317: tilojen mitoitusoppilasmäärä on 132. Oppilas- siirtynyt. Sen aloittamiseen tarvittava määrä-
18318: määrä on jo nyt 2 112-3-kertainen. Aikuiskou- raha tulee saada vuoden 1989 tulo- ja menoar-
18319: lutus vaatii myös lisätiloja. vioon.
18320: Koulu toimii osittain vuokratiloissa, joita Edellä olevan johdosta ehdotamme eduskun-
18321: kaupunki vuokraa vuodeksi kerrallaan. Esim. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18322: liikuntatilat ovat kaupungin toisella laidalla,
18323: mistä syntyy kuljetusongelmia ja kustannuksia, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18324: ja itse liikunta-aika jää vähäiseksi. Opetuskeit- tarvittavien määrärahojen varaamiseksi
18325: tiöissä on opetusta 47 t/viikko, puhtaanapidos- Keski-Suomen kotitalousopettajaopis-
18326: sa ovat ryhmät päällekkäin. ton opetustilojen lisärakennusta varten.
18327: Opettajien ja muun henkilökunnan työ- ja
18328: sosiaalitilat puuttuvat. Hallintotilat ovat ahtaat
18329: ja puutteelliset, samoin kirjasto ja varastot.
18330:
18331: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
18332:
18333: Pirkko Ikonen Annikki Koistinen
18334: Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen
18335: Matti Lahtinen
18336: 1988 vp. 451
18337:
18338: Toivomusaloite n:o 396
18339:
18340:
18341:
18342:
18343: lsohookana-Asunmaa ym.: Korkeakoulututkintojen ja opinto-
18344: tukijärjestelmän kehittämisestä
18345:
18346:
18347: Eduskunnalle
18348:
18349: Kun korkeakoulujen tehokkuudesta ja val- tuettujen pinnallisten opintojen jälkeen on itse-
18350: mistumisaikojen pitenemisestä on keskusteltu, näiseen tieteelliseen työhön vaikea ryhtyä.
18351: on useimmiten unohdettu yksittäinen opiskelija Korkeakoulupedagogisen tutkimuksen lisäksi
18352: ja hänen elämäntilanteensa. Etsittäessä esimer- on joustavuutta opetusvelvollisuuden määritte-
18353: kiksi opintotuen myöntämisperusteista keinoja lyssä sekä opiskelijan valinnanmahdollisuuksis-
18354: nopeuttaa opintoja on sivuutettu se tosiasia, et- sa lisättävä.
18355: tä opiskeluaika on osa elämää. Tämä prosessi Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
18356: vie eri ihmisiltä eri tavalla aikaa, ja olennaisem- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
18357: paa siinä on lopputulos kuin hallinnollinen luis-
18358: tavuus. että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
18359: Lainapainotteinen opintotuki on johtanut ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
18360: nuoret vaikeuksiin tilanteessa, jossa velkaantu- dessä ryhtyisi toimiin korkeakoulutut-
18361: minen ja sosiaalinen paine on muutoinkin ras- kintojen rakenteen ja sisällön uudista-
18362: kas. Jo nyt toimeentulotuen saajista huomatta- miseksi sekä opintotukijärjestelmän ke-
18363: va osa on opiskelijoita. Jos opintotuen normeja hittämiseksi siten, että
18364: kiristetään, vaikeudet kasvavat entisestään. - opintotuen taso on kaikilla koulu-
18365: Kiistatonta lienee myös, että opintotukijärjes- tusasteilla sellainen, ettei tarvetta toi-
18366: telmän ulkopuolelle joutuneen opiskelijan mah- meentulotukeen normaalioloissa synny;
18367: dollisuudet opintojensa menestykselliseen suo- - vähintään puolet opintotuesta on
18368: rittamiseen eivät parane. opintorahaa;
18369: Ratkaisut löytyvät kehittämällä opintotuki- - kaikki vanhempien tuloihin ja va-
18370: järjestelmää perustoimeentuloturvan takaavak- rallisuuteen perustuva tarveharkinta
18371: si etuudeksi. Toimivin ratkaisu olisi perustoi- poistetaan täysi-ikäisiltä 18 vuotta täyt-
18372: meentulojärjestelmän kokonaisuudistus. täneiltä opiskelijoilta;
18373: Huomiota on yhtä lailla kiinnitettävä myös - paljon velkaantuneiden aseman
18374: tutkintojen rakenteellisiin ja sisällöllisiin näkö- parantamiseksi opiskeluaikaiset opinto-
18375: kohtiin. Puutteellinen ohjaus ja korkealaatui- lainan korot maksetaan valtion varoista;
18376: sen opetuksen vähäisyys näkyvät pro gradu - korkotukea ja lainojen takaisin-
18377: -vaiheen opiskelun ongelmissa. Tyhjien opinto- maksua siirretään kolmanteen vuoteen
18378: viikko- ja koulutusohjelmakäsitteiden varaan valmistumisen jälkeen.
18379:
18380: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
18381:
18382: Tytti lsohookana-Asunmaa Timo Kietäväinen Aapo Saari
18383: Tellervo Renko Pauli Saapunki Annikki Koistinen
18384: Jorma Huuhtanen Eino Siuruainen Seppo Pelttari
18385: Juho Sillanpää
18386: 452 1988 vp.
18387:
18388: Toivomusaloite n:o 397
18389:
18390:
18391:
18392:
18393: lsohookana-Asunmaa ym.: Määrärahasta korkeakoulujen kan-
18394: sainvälisen toiminnan kehittämiseen
18395:
18396:
18397: Eduskunnalle
18398:
18399: Korkeakoulujen kansainvälisten toimintojen kohtana ja osittain myös epäkohtana voitaneen
18400: kehittäminen on ollut päämääränä jo vuosia pitää sitä, että siinä missä opetusministeriön
18401: (esim. valtioneuvoston 12.9.1985 antama tiede- hallinnonala jää vuoden 1988 budjetissa vaille
18402: ja teknologiapoliittinen selonteko sekä 19.2. lisäyksiä, kauppa- ja teollisuusministeriön mo-
18403: 1987 hyväksytty korkeakoululaitoksen kehittä- mentti 32.46.43 tulee määrärahan lisäyksen
18404: missuunnitelma). Tästä huolimatta korkeakou- kautta lähes kaksinkertaistetuksi.
18405: lujen kansainvälisen toiminnan kehittämiseksi Vaikka opetusministeriön hallinnonalan mo-
18406: ei ole esitetty riittäviä voimavaroja. mentti 29.37.24 onkin käyttötarkoitukseltaan
18407: Erityisen tärkeää olisi saada määrärahoja väljä ja mahdollistaa mitä moninaisimman toi-
18408: konkreettiseen kansainvälisyyden edellytyksiä minnan tukemisen, ehdotamme kunnioittavasti
18409: luovaan toimintaan. Tällaisena pidämme mm. edellä olevan perusteella eduskunnan hyväksyt-
18410: toimia ulkomailla opiskelun edistämiseksi sekä täväksi toivomuksen,
18411: sitä, että omassa maassamme pyrkisimme hel-
18412: pottamaan "tutkijatuontia" ja järjestämään että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
18413: esim. englannin kielellä mielekkäitä koulutus- jotta valtion vuoden 1989 tulo- ja me-
18414: kokonaisuuksia ulkomaalaisille opiskelijoille. noarvioesitykseen otettaisiin tuntuva li-
18415: Tällainen toiminta ja sen suunnittelu edellyttäisi säys momentille 29.37.24 korkeakoulu-
18416: huomattavasti enemmän määrärahoja kuin tä- jen kansainvälisen toiminnan kehittämi-
18417: hän asti on budjetissa ollut. Erityisenä vertailu- seen.
18418:
18419: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
18420:
18421: Tytti lsohookana-Asunmaa Timo Kietäväinen Aapo Saari
18422: Tellervo Renko Pauli Saapunki Annikki Koistinen
18423: Jorma Huuhtanen Seppo Pelttari Eino Siuruainen
18424: Juho Sillanpää Jukka Vihriälä
18425: 1988 vp. 453
18426:
18427: Toivomusaloite n:o 398
18428:
18429:
18430:
18431:
18432: Isohookana-Asunmaa ym.: Korkeakoulutasoisen lastentarhan-
18433: opettajakoulutuksen vakinaistamisesta
18434:
18435:
18436: Eduskunnalle
18437:
18438: Valtioneuvoston periaatepäätös, joka tehtiin tentarhanopettajakoulutus on edelleen luonteel-
18439: 1.2.1979, toimii perustana lastentarhanopetta- taan väliaikaista. Myöskään sen rinnastamista
18440: jakoulutuksen kehittämiselle. Periaatepäätök- muuhun opettajankoulutukseen ei ole tutkittu.
18441: sen mukaan lastentarhanopettajakoulutus pi- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
18442: dennetään aluksi 3-vuotiseksi lastentarhanopet- toivomuksen,
18443: tajaopistoissa ja eräiden korkeakoulujen opet-
18444: tajankoulutusyksiköissä. Päivähoidon henki- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18445: löstön opetussuunnitelmatoimikunta on edellyt- lastentarhanopettajan tutkintoon johta-
18446: tänyt mietinnössään (1981:13), että 3-vuotista van koulutuksen siirtämiseksi kokonai-
18447: koulutusta tulee järjestää kaikissa nykyisin toi- suudessaan korkeakouluihin muun
18448: mivissa opistojen ja korkeakoulujen koulutus- opettajankoulutuksen yhteyteen ja ky-
18449: pisteissä. Lisäksi toimikunta totesi, että koulu- seistä koulutusta koskevan kokeilutoi-
18450: tus tulee vakinaistaa kaikissa nykyisin toimivis- minnan käynnistämiseksi syksyllä 1988
18451: sa korkeakoulujen opettajankoulutusyksiköis- Joensuun, Jyväskylän ja Oulun yliopis-
18452: sä. Tästä huolimatta korkeakoulutasoinen Ias- toissa.
18453: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
18454:
18455: Tytti Isohookana-Asunmaa Timo Kietäväinen Aapo Saari
18456: Tellervo Renko Pauli Saapunki Annikki Koistinen
18457: Jorma Huuhtanen Eino Siuruainen Seppo Pelttari
18458: Juho Sillanpää
18459: 454 1988 vp.
18460:
18461: Toivomusaloite n:o 399
18462:
18463:
18464:
18465:
18466: lsohookana-Asunmaa ym.: Lasten ja nuorten kuvataidekouluja
18467: koskevan lain säätämisestä
18468:
18469:
18470: Eduskunnalle
18471:
18472: Lasten ja nuorten kuvataidekoulut on tun- Voidakseen toimia tavoitteidensa mukaisesti
18473: nustettu olennaiseksi osaksi suomalaista koulu- lasten ja nuorten kuvataidekoulut tarvitsevat
18474: tusjärjestelmää. Sitä osoittaa mm. se, että kou- säännöllistä taloudellista tukea. Niiden aseman
18475: lujen toimintaan on vuosittain saatu julkisia suomalaisessa kasvatus- ja koulutusjärjestel-
18476: varoja (eräät lisäavustukset taiteen tukemiseen: mässä voi vakiinnuttaa vain laki lasten ja nuor-
18477: v. 1987 700 000 mk, varsinainen määräraha ten kuvataidekoulujen valtionavusta.
18478: 1 milj. mk). Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18479: Lasten ja nuorten kuvataidekoulut ovat toi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18480: mineet kohta kymmenen vuotta. Kuvataidekou- muksen,
18481: luja on maassamme noin 80, ja määrä kasvaa
18482: jatkuvasti. Kuvataidekouluissa opiskelee lähes että hallitus ryhtyisi valmistelemaan
18483: 10 000 nuorta kansalaista. Kouluilla on tavoit- lakia lasten ja nuorten kuvataidekou-
18484: teellinen, asiantuntevasti laadittu opetusohjel- luista ja niiden valtionosuuksista.
18485: ma, ja opettajiksi pyritään saamaan mahdolli-
18486: simman päteviä sekä kuvataiteeseen että peda-
18487: gogiikkaan perehtyneitä opettajia.
18488:
18489: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
18490:
18491: Tytti lsohookana-Asunmaa Juhani Alaranta Timo Kietäväinen
18492: Aapo Saari Tellervo Renko Pauli Saapunki
18493: Annikki Koistinen Jorma Huuhtanen Eino Siuruainen
18494: Seppo Pelttari Juho Sillanpää Jukka Vihriälä
18495: 1988 vp. 455
18496:
18497: Toivomusaloite n:o 400
18498:
18499:
18500:
18501:
18502: lsohookana-Asunmaa ym.: Oulun yliopiston taloustieteellisen
18503: koulutuksen laajentamisesta ekonomikoulutukseksi
18504:
18505:
18506: Eduskunnalle
18507:
18508: Oulun yliopistossa on toiminnan aloittami- täviin. Merkittävänä sijoittumisalueena on
18509: sesta eli vuodesta 1959 lähtien ollut oppiaineena erityisesti viime vuosina ollut Oulu ja Oulun
18510: kansantaloustiede. Oppiaineen professuuri oli seutu, jonne valmistuneista on sijoittunut lähes
18511: seitsemän ensimmäisen perustetun viran jou- 2/3.
18512: kossa. Oppiaineen kehittäminen ja sen laajenta- Taloustieteen laitos huolehtii koko Oulun yli-
18513: minen ovat olleet koko yliopiston toiminnan opiston tarvitsemasta taloustieteen perusope-
18514: ajan vastatuulessa. Viime vuosina kansanta- tuksesta. Taloustieteen opetuksen tarve on kas-
18515: loustieteen opetuksen laajentamista on yritetty vamassa kaiken aikaa erityisesti teknistieteelli-
18516: viedä eteenpäin normaalin toiminnan suunnitte- seen opetukseen, tutkimukseen ja kehitystyö-
18517: lun puitteissa yhtenä kehittämishankkeena. hön liittyvänä. Yliopiston teknillisessä tiede-
18518: Hankkeen eteenpäin vieminen ei ole kuitenkaan kunnassa annetaan taloustieteen opetusta tois-
18519: onnistunut. taiseksi konetekniikan ja prosessitekniikan kou-
18520: Kansantaloustieteen opetus ja tutkimus on lutusohjelmissa, joissa on tuotantotalouden
18521: Oulun yliopistossa sijoitettu hallinnollisesti hu- suuntautumisvaihtoehdot. Opetuksen tarvetta
18522: manistisen tiedekunnan taloustieteen laitoksel- ilmenee kuitenkin myös muissa teknillisen tiede-
18523: le. Oppiaine muodostaa kansantaloustieteen kunnan koulutusohjelmissa, erityisesti rakenta-
18524: koulutusohjelman, josta opiskelijat valmistuvat mistekniikassa sekä sähkö- ja tietotekniikassa.
18525: yhteiskuntatieteiden kandidaateiksi. Koulutus- Yliopisto on esittänyt vuosien 1988-1992
18526: ohjelman pääaine on kansantaloustiede. Tällä toiminta- ja taloussuunnitelmassaan taloustie-
18527: vuosikymmenellä on opetuksen painopistettä teen opetuksen laajentamista ekonomikoulu-
18528: siirretty tuntuvasti yrityksen taloustieteen suun- tukseksi. Vastaavansuuntaisen esityksen yli-
18529: taan. Näin on pyritty vastaamaan entistä pa- opisto toisti toiminta- ja taloussuunnitelman
18530: remmin ympäröivän yhteiskunnan ja työelämän tarkisteessaan vuosille 1989-1992. Yliopisto
18531: esittämiin haasteisiin. Taloustieteen kehittämis- esitti myös taloustieteen kandidaatti -nimikkeen
18532: tä Oulun yliopistossa haittaa suuresti oppiai- käyttöönottoa, mikäli koulutusta ei voitaisi laa-
18533: neen "väliinputoajan" rooli ja selkeytymättö- jentaa ekonomikoulutukseksi.
18534: myys. Oppiainetta kehitettäessä joudutaan Palautteissaan (20.2.1987 ja 7.1.1988) ope-
18535: kauppatieteelliseen koulutusalaan verrattavia tusministeriö on suhtautunut kielteisesti Oulun
18536: virkoja esittämään humanistiseen tiedekuntaan, yliopiston olemassa olevan taloustieteellisen
18537: josta valmistutaan yhteiskuntatieteiden kandi- korkeakoulutuksen laajentamiseen kauppatie-
18538: daateiksi. Tällaiselta perustalta lähtien oppiai- teelliselle koulutusalalle ja ekonomin tutkin-
18539: neen markkinoiminen on todella vaikeaa. toon johtavaksi. Ministeriö pitää kuitenkin tar-
18540: Laajentamalla opetusta yrityksen taloustie- koituksenmukaisena, että taloustieteellistä ope-
18541: teeseen on valmistuville opiskelijoille pyritty tusta lisätään yliopiston teknillistieteellisellä
18542: luomaan entistä paremmat mahdollisuudet si- koulutusalalla.
18543: joittua työhön myös kaupan ja liike-elämän Opetusministeriö ei esitä palautteissaan mi-
18544: palvelukseen. Samalla on pyritty nostamaan tään perusteluja kielteiselle kannanotolleen.
18545: oppiaineen profiilia ja parantamaan oppiaineen Ministeriön jyrkkä kielteinen kannanotto on
18546: markkinointia. Sijoittumisselvitysten mukaan ristiriidassa korkeakouluneuvoston sekä sen
18547: noin 3/4 valmistuneista on sijoittunut Oulun ja tekniikan alan jaoston ja kauppatieteellisen
18548: Lapin läänien alueelle moniin eri ammattiteh- alan jaoston kannanottojen kanssa.
18549: 456 1988 vp. - TA n:o 400
18550:
18551: Korkeakouluneuvoston kannanotto 26.11. lisiin, liiketaloudellisiin ja korkean teknologian
18552: 1987 on seuraava: markkinointitehtäviin. Oulun kaupunki ja Ou-
18553: ''Taloustieteen koulutuksen kehittäminen lun kauppakamari ovat lupautuneet tukemaan
18554: Oulussa on myös tärkeää. Korkeakouluneuvos- taloustieteen opetuksen ja tutkimuksen kehittä-
18555: to ei kannata taloustieteen kandidaatin tutkin- mistä mm. perustamalla tarvittavia virkoja lah-
18556: non käyttöönottoa, vaan pitää parempana eko- joitusvaroin.
18557: nomin tutkinnon aloittamista Oulussa siinä vai- Yliopisto jatkaa taloustieteen opetuksen ke-
18558: heessa, kun riittävät voimavarat on saatu Oulun hittämistä opetusministeriön palautteiden mu-
18559: yliopiston käyttöön." kaisesti. Yliopisto on kehittänyt taloustieteen
18560: Tekniikan alan jaoston kannanotto 13.11. opetuksen laajentamista virkojen uudelleen-
18561: 1987 on seuraava: suuntaamisella sekä virkamuutosesityksillä.
18562: "Edellinen jaosto tuki Oulun yliopiston Yliopiston hallitus on päättänyt siirtää talous-
18563: hankkeita taloustieteen opetuksen laajentami- tieteen laitoksen 1.8.1988 alkaen humanistisesta
18564: seksi ja tehostamiseksi teknillistieteellisessä tie- tiedekunnasta teknilliseen tiedekuntaan. Tämä
18565: dekunnassa. Jaosto pitää edelleen tärkeänä alan päätös liittyy opetusministeriön palautteissaan
18566: koulutuksen kehittämistä ja suhtautuu myön- ilmaisemiin kantoihin taloudellisen koulutuk-
18567: teisesti taloustieteen laitoksen siirtämiseen tek- sen laajentamisesta teknistieteellisellä alalla.
18568: nilliseen tiedekuntaan. Sen sijaan jaosto ei Siirrolla pyritään keskittämään vähäisiä resurs-
18569: pidä toteuttamiskelpoisena esitystä, jonka mu- seja sekä aikaansaamaan myös entistä parem-
18570: kaan taloustiedettä pääaineenaan opiskelevien paa koordinointia ja yhteistoimintaa taloudelli-
18571: tutkintonimikkeenä olisi taloustieteen kandi- sen koulutuksen alalla. Tulevaisuudessa voitai-
18572: daatti." siin näiden toimenpiteiden pohjalta kehittää uu-
18573: Kauppatieteellisen alan jaoston kannanotto sia teknillistaloudellisia opintokokonaisuuksia
18574: 24.11.1987 on seuraava: sekä laajentaa tuotantotalouden opetusta.
18575: "Oulun yliopisto esittää tarkisteessaan ta- Oulun yliopiston olemassa olevan taloustie-
18576: loustieteen koulutuksen siirtämistä teknilliseen teellisen korkeakoulutuksen laajentaminen eko-
18577: tiedekuntaan ja tähän liittyen taloustieteen kan- nomikoulutukseksi on haaste koko Pohjois-
18578: didaatin tutkinnon perustamista alan pääaine- Suomelle. Erityinen haaste se on Pohjois-Suo-
18579: opiskelijoita varten. Tämä uusi esitys johtuu sii- men ja Oulun seudun teknologiselle osaamisel-
18580: tä, että opetusministeriö ei pitänyt aiheellisena le. Jo tällä hetkellä on olemassa ilmeinen vaara,
18581: taloustieteen koulutuksen laajentamista ekono- että teknologista osaamista ei voida hyödyn-
18582: mikoulutukseksi. tää täysipainoisesti, ellei samanaikaisesti panos-
18583: Jaosto toistaa vuosi sitten esittämänsä kan- teta taloudelliseen osaamiseen eli liikkeenjoh-
18584: nan, jonka mukaan edellytykset ekonomikoulu- dolliseen koulutukseen, markkinointiin ja kan-
18585: tuksen laajentamiseen Pohjois-Suomeen ovat sainvälistymiseen. Uhkana on korkean teknolo-
18586: hyvät. Jaosto ei kuitenkaan katso, että näköpii- gian investointien ja resurssien vajaatehoinen
18587: rissä olevilla resurssilisäyksillä päästäisiin täysi- käyttö.
18588: painoiseen ekonomikoulutukseen. Ekonomi- Valtioneuvoston 19.2.1987 vuosille 1987-
18589: koulutuksen aloittaminen olisi mahdollista Ou- 1992 vahvistaman korkeakoululaitoksen kehit-
18590: lussa vasta 1990-luvun alkupuolella. tämissuunnitelman mukaan kauppatieteellisen
18591: Jaosto ei pidä tarpeellisena erityisen talous- koulutusalan aloituspaikkamääriä ollaan nosta-
18592: tieteen kandida'atin tutkinnon perustamista, massa nykyisestä 1 490:stä noin 1 600:aan vuo-
18593: vaan katsoo, että nykyisen vaiheen aikana voi- teen 1992 mennessä. Aloituspaikkamäärän kas-
18594: taisiin jatkaa nykyisen tutkinnon suorittamis- vua ollaan toteuttamassa nykyisissä koulutus-
18595: ta. Tutkinnon kehittäminen liiketaloustieteen yksiköissä eli Helsingissä, Turussa, Tampereel-
18596: suuntaan ja yhteistyö teknillisen tiedekunnan la, Jyväskylässä ja Vaasassa.
18597: kanssa ovat sen sijaan varsin kannatettavia Kauppatieteellinen korkeakoulutus on keskit-
18598: hankkeita." tynyt hyvin voimakkaasti eteläisimpään ja vau-
18599: Pohjois-Suomen tutkimuslaitoksen vuonna raimpaan osaan maatamme. On tasapainoisen
18600: 1985 suorittaman selvityksen mukaan jo yksin- alueellisen kehittämistyön sekä koulutukselli-
18601: omaan Oulun talousalueella tarvittaisiin 1980- sen tasa-arvon vastaista, että tällaisen tilan-
18602: luvun lopulla ja 1990-luvun alkupuolella vuosit- teen annetaan maassa jatkua ja alan koulutusta
18603: tain noin 50 taloustieteellisen korkeakoulutut- lisätään entisestään vain olemassa olevissa yk-
18604: kinnon suorittanutta henkilöä erilaisiin kaupal- siköissä. Tuntuukin varsin merkilliseltä, että
18605: 1988 vp. - TA n:o 400 457
18606:
18607: teknillinen ja kaupallinen osaaminen, jotka eni- tutkinnon suorittaneista vuonna 1985 on lääni-
18608: ten muovaavat nykyistä yhteiskuntarakennetta kohtaisessa vertailussa pienin eli 5,0 prosenttia.
18609: ja elinkeinoelämää, ovat niinkin vähän korkea- Vastaavat osuudet ovat koko maassa 13,8 pro-
18610: koulutuksen osalta edustettuina juuri Pohjois- senttia ja Uudellamaalla 18,1 prosenttia.
18611: ja Itä-Suomessa. Teknistieteellistä koulutusta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18612: on vain Oulussa ja kauppatieteellinen korkea- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18613: koulutus puuttuu täysin. muksen,
18614: Tilastot korkeakoulututkinnon suorittanei-
18615: den jakaantumisesta maamme eri lääneihin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18616: osoittavat juuri kauppatieteellisen koulutusalan Oulun yliopiston taloustieteen opetuk-
18617: olevan kaikkein eniten keskittynyt Helsingin ja sen ja tutkimuksen järjestämiseksi niin,
18618: Turun seuduille. Tällä on ollut ilmeisesti erit- että ensi vaiheessa laajennetaan yritysta-
18619: täin suuri merkitys myös nykyisen rakennemuu- louden ja liikkeenjohdon koulutusta eri-
18620: toksen koulutuksellisiin vaikutuksiin. Esimer- tyisesti teknistieteellisellä alalla ja tämän
18621: kiksi Oulun läänin elinkeinoelämän tulevalle jälkeen nykyistä kansantaloustieteellistä
18622: kehitykselle on merkittävä haittatekijä se, että koulutusta kauppatieteiden suuntaan
18623: kauppatieteellisen korkeakoulututkinnon suo- niin, että se johtaa ekonomin tutkin-
18624: rittaneiden osuus kaikista läänin korkeakoulu- toon.
18625: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
18626:
18627: Tytti lsohookana-Asunmaa Pauli Saapunki Annikki Koistinen
18628: Jorma Huuhtanen Eino Siuruainen Seppo Pelttari
18629:
18630:
18631:
18632:
18633: 32 280445G
18634: 458 1988 vp.
18635:
18636: Toivomusaloite n:o 401
18637:
18638:
18639:
18640:
18641: Isohookana-Asunmaa ym.: Sivistysjärjestöjen valtionapulain-
18642: säädännön uudistamisesta
18643:
18644:
18645: Eduskunnalle
18646:
18647: Opetusministeriön asettama työryhmä teki Työryhmän lakiehdotuksesta on pyydetty
18648: esityksen laiksi eräiden sivistysjärjestöjen val- sivistysjärjestöjen lausunto. Sivistysjärjestöt
18649: tionavusta. Tämä ns. järjestöllisen sivistystyön puoltavat esitystä laiksi pienin tarkennuksin.
18650: valtionapulakiesitys korvaisi vuonna 1975 anne- Sivistysjärjestöjen mielestä esitys tekisi oikeutta
18651: tun ja vuonna 1985 muutetun lain opintokes- järjestöjen tekemälle työlle, koska se toisi opin-
18652: kusten valtionavusta ja toisi opintotoiminnan totoiminnan ohella myös kulttuuritoiminnan
18653: lisäksi sivistysjärjestöjen kulttuuritoiminnan la- eräiltä osiltaan lakisääteisen valtionavun piiriin.
18654: kisääteisen valtionavun piiriin. Tällä hetkellä si- Samalla sivistyskäsite saisi oikean sisällön ja
18655: vistysjärjestöjen muu kuin opintotoiminta saa ulottuvuuden.
18656: vain harkinnanvaraista valtionavustusta. Lisäk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18657: si kulttuuriharrastusryhmien ohjaajakoulutus nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18658: tulisi lakisääteisen valtionavun piiriin. Siihen muksen,
18659: osaan sivistystoimintaa, mm. kulttuuritapahtu-
18660: mien järjestämiseen, joka jäisi lakisääteisen val- että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
18661: tionavun ulkopuolelle, voitaisiin esityksen mu- menpiteisiin sivistysjärjestöjen valtion-
18662: kaan myöntää harkinnanvaraista avustusta val- apulain uudistamiseksi.
18663: tion tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen osoite-
18664: tusta määrärahasta.
18665:
18666: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
18667:
18668: Tytti lsohookana-Asunmaa Juhani Alaranta Timo Kietäväinen
18669: Aapo Saari Seppo Pelttari Eino Siuruainen
18670: Jukka Vihriälä Jorma Huuhtanen Tellervo Renko
18671: Pauli Saapunki Annikki Koistinen
18672: 1988 vp. 459
18673:
18674: Toivomusaloite n:o 402
18675:
18676:
18677:
18678:
18679: Isohookana-Asunmaa ym.: Limingan seudun musiikkiopiston
18680: saamisesta lakisääteisen valtionavun piiriin
18681:
18682:
18683: Eduskunnalle
18684:
18685: Limingan kunnan omistaman Limingan seu- alueella toimivana opiston voidaan myös katsoa
18686: dun musiikkiopiston toiminta-alueena ovat Li- palvelevan musiikkielämän yleisen kehittämisen
18687: mingan, Lumijoen ja Tyrnävän kunnat. Oppi- tarvetta alueellisena musiikkikeskuksena.
18688: laitoksessa toimii musiikkikoulu, musiikki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18689: opisto sekä musiikkileikkikoulu. Musiikkiopis- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18690: tossa on oppilaita myös toiminta-alueen ulko- muksen,
18691: puolelta.
18692: Musiikkiopiston kehittämisen kannalta olisi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18693: ensiarvoisen tärkeää päästä lakisääteisen val- Limingan seudun musiikkiopiston saa-
18694: tionavun piiriin. Musiikkiopisto on perustet- miseksi lakisääteisen valtionavun piiriin
18695: tu vuonna 1973, joten sen toiminnan voidaan vuonna 1988.
18696: katsoa olevan vakiintunutta. Monen kunnan
18697:
18698: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
18699:
18700: Tytti lsohookana-Asunmaa Aapo Saari Tellervo Renko
18701: Pauli Saapunki Annikki Koistinen Jorma Huuhtanen
18702: Eino Siuruainen Seppo Pelttari
18703: 460 1988 vp.
18704:
18705: Toivomusaloite u:o 403
18706:
18707:
18708:
18709:
18710: Isohookana-Asunmaa ym.: Pohjoisen Valokuvakeskuksen toi-
18711: minnan aloittamisesta
18712:
18713:
18714: Eduskunnalle
18715:
18716: Pohjois-Suomeen on perustettu Pohjoisen vitsee toiminta-avustusta ja palkka-avustusta
18717: Valokuvakeskus edistämään taidevalokuvaus- toiminnanjohtajaa varten.
18718: ta. Valokuvakeskusta johtavat ammattivalo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18719: kuvaajat, sillä on takanaan Oulun kaupungin, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18720: läänien taidetoimikuntien ja maakuntaliittojen muksen,
18721: tuki, ja sille varataan tilat Oulun kaupungin
18722: kulttuuritalosta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18723: Pohjoisen Valokuvakeskuksen suunnitelmat Pohjoisen Valokuvakeskuksen toimin-
18724: tähtäävät täysitehoisen toiminnan aloittamiseen nan käynnistämisen turvaamiseksi.
18725: vuoden 1989 alusta. Sitä silmällä pitäen se tar-
18726:
18727: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
18728:
18729: Tytti lsohookana-Asunmaa Juhani Alaranta Timo Kietäväinen
18730: Aapo Saari Tellervo Renko Pauli Saapunki
18731: Annikki Koistinen Jorma Huuhtanen Eino Siuruainen
18732: Seppo Pelttari Juho Sillanpää Jukka Vihriälä
18733: 1988 vp. 461
18734:
18735: Toivomusaloite n:o 404
18736:
18737:
18738:
18739:
18740: Jaakonsaari ym.: Määrärahasta korkeakoulujen kansainvälisen
18741: toiminnan kehittämiseen
18742:
18743:
18744: Eduskunnalle
18745:
18746: Korkeakoulujen kansainvälisten toimintojen kohtana ja osittain myös epäkohtana voitaneen
18747: kehittäminen on ollut päämääränä jo vuosia pitää sitä, että siinä missä opetusministeriön
18748: (esim. valtioneuvoston 12.9.1985 antama tiede- hallinnonala jää vuoden 1988 budjetissa vaille
18749: ja teknologiapoliittinen selonteko sekä 19.2. lisäyksiä, kauppa- ja teollisuusministeriön mo-
18750: 1987 hyväksytty korkeakoululaitoksen kehittä- mentti 32.46.43 tulee määrärahan lisäyksen
18751: missuunnitelma). Tästä huolimatta korkeakou- kautta lähes kaksinkertaistetuksi.
18752: lujen kansainvälisen toiminnan kehittämiseksi Vaikka opetusministeriön hallinnonalan mo-
18753: ei ole esitetty riittäviä voimavaroja. mentti 29.37.24 onkin käyttötarkoitukseltaan
18754: Erityisen tärkeää olisi saada määrärahoja väljä ja mahdollistaa mitä moninaisemman toi-
18755: konkreettiseen kansainvälisyyden edellytyksiä minnan tukemisen, niin ehdotamme kunnioitta-
18756: luovaan toimintaan. Tällaisena pidämme mm. vasti edellä olevan perusteella eduskunnan hy-
18757: toimia ulkomailla opiskelun edistämiseksi sekä väksyttäväksi toivomuksen,
18758: sitä, että omassa maassamme pyrkisimme hel-
18759: pottamaan "tutkijatuontia" ja järjestämään että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
18760: esim. englannin kielellä mielekkäitä koulutus- jotta valtion vuoden 1989 tulo- ja me-
18761: kokonaisuuksia ulkomaalaisille opiskelijoille. noarvioesitykseen otettaisiin tuntuva li-
18762: Tällainen toiminta ja sen suunnittelu edellyttäisi säys momentille 29.37.24 korkeakoulu-
18763: huomattavasti enemmän määrärahoja kuin tä- jen kansainvälisen toiminnan kehittämi-
18764: hän asti on budjetissa ollut. Erityisenä vertailu- seen.
18765:
18766: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
18767:
18768: Liisa Jaakonsaari Timo Roos
18769: 462 1988 vp.
18770:
18771: Toivonlosaloite n:o 405
18772:
18773:
18774:
18775:
18776: Jaakonsaari: Terveydenhuoltoalan opetusresurssien lisäämisestä
18777:
18778:
18779:
18780: Eduskunnalle
18781:
18782: Terveydenhuoltoalan opiskelijoita on tällä Jotta koulunuudistukselle asetetut päämäärät
18783: hetkellä 17 200. Kun koulunuudistus on koko- entistä ammattitaitoisemmasta ja -tietoisem-
18784: naisuudessaan toteutunut, tulee opiskelijoita masta työvoimasta toteutuisivat, on seuraavaan
18785: olemaan noin 26 000. valtion tulo- ja menoarvioon saatava olennai-
18786: Tällä hetkellä oppilaitoksissa on huutava pu- nen lisäys vanhojen oppilaitosten tilojen lisää-
18787: la opetustiloista, -välineistä, -materiaalista, miseen ja kunnostamiseen, laitteistojen hankin-
18788: opettajista, käytännön opiskelukentistä ja oh- taan sekä oppimateriaalin ja opettajien virkojen
18789: jaajista. Tilanne on vuonna 1992 painajaismai- lisäämiseen. Uudet oppilaitokset on varustetta-
18790: nen. Esim. käytännön opiskelun siirtyminen va riittävästi. Terveydenhuollon henkilöstöä on
18791: oppilaitoksiin ns. laboraatio-opetukseksi toteu- lisättävä niin, että opiskelijoiden ohjaukseen
18792: tuu jo nyt siten, että 18 opiskelijaa seuraa, kuin- voidaan irrottaa ammattitaitoisia terveyden-
18793: ka opettaja katetroi Anne-nukkea. Millaiset huoltoalan työntekijöitä.
18794: valmiudet hoitotyön tekemiseen antaa tämän- Ehdotan eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18795: kaltainen opetus sitten, kun opiskelijoita on muksen,
18796: kaksinkertainen määrä?
18797: Vertailtaessa eri ammattialojen koulutusre- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18798: sursseja keskenään on todettavissa, että jo vuo- terveydenhuoltoalan opetusreusrssien li-
18799: sikausia terveydenhuoltoalan koulutukseen on säämiseksi laadittaessa seuraavaa val-
18800: suunnattu kaikkein pienimmät taloudelliset re- tion tulo- ja menoarvioesitystä.
18801: surssit.
18802:
18803: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
18804:
18805: Liisa Jaakonsaari
18806: 1988 vp. 463
18807:
18808: Toivomusaloite n:o 406
18809:
18810:
18811:
18812:
18813: Jokinen ym.: Akupunktiokoulutuksen lisäämisestä
18814:
18815:
18816:
18817: Eduskunnalle
18818:
18819: Suomessa käytetään liikaa lääkkeitä. Tämän Viime vuosien aikana ovat akupunktiohoito
18820: tosiasian ovat asiantuntijat moneen kertaan to- ja ns. akuhieroota tulleet yhä yleisemmin tunne-
18821: denneet julkisissa tutkimuksissaan ja käsitelles- tuiksi, koska näiden hoitomuotojen antamat tu-
18822: sään asiaa esitelmissään. Päivälehdet ja julkai- lokset ovat olleet erittäin myönteisiä. Erityisen
18823: sut ovat tiedottaneet asiasta toistuvasti. Sairais- suurta huomiota tulisikin kiinnittää ennalta eh-
18824: ta suomalaisista puhutaan jo kautta maailman. käisevään hoitoon, jolloin jo vuosituhansia
18825: Tämä ei ole kunniaksi maallemme, joka pitää käytössä ollut akupunktiohoito puolustaa paik-
18826: itseään vastuullisena kansansa hyvinvoinnista kaansa, jopa nousee ensisijaiseksi. Kuitenkaan
18827: sekä terveydenhoitoaan kunnossa olevana. ei maassamme ole kiinnitetty riittävää huomio-
18828: Tästä arveluttavasta maineestaan Suomi ei ta tämän hoitomuodon koulutukseen. Tästä
18829: pääse irti, ellei ryhdytä nyt välittömästi asian syystä olisikin tilanne nopeasti korjattava.
18830: vaatimiin toimenpiteisiin. Se tarkoittaa, että Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten eh-
18831: tarpeettoman laajaksi paisunutta lääkkeiden dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18832: käyttöä vähennetään. muksen,
18833: Meillä on tiedossa jo runsaasti keinoja, joilla
18834: tuosta sairaasta liikalääkityksestä voidaan va- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
18835: pautua. Vai pitääkö kansaa syöttää sairaaksi menpiteisiin akupunktiokoulutuksen li-
18836: lääkkeillä, jotta lääketehtaat rikastuvat edel- säämiseksi maassamme.
18837: leen?
18838:
18839: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
18840:
18841: Anna-Liisa Jokinen Timo Laaksonen Claes Andersson
18842: Lauha Männistö Heli Astala Pekka Leppänen
18843: Heikki Rinne Matti Vähänäkki
18844: 464 1988 vp.
18845:
18846: Toivomusaloite n:o 407
18847:
18848:
18849:
18850:
18851: Jokinen ym.: Korkeakoulutasoisen lastentarhanopettajakoulu-
18852: tuksen vakinaistamisesta
18853:
18854:
18855: Eduskunnalle
18856:
18857: Valtioneuvoston periaatepäätös, joka tehtiin tentarhanopettajakoulutus on edelleen luonteel-
18858: 1.2.1979, toimii perustana lastentarhanopetta- taan väliaikaista. Myöskään sen rinnastamista
18859: jakoulutuksen kehittämiselle. Periaatepäätök- muuhun opettajankoulutukseen ei ole tutkittu.
18860: sen mukaan lastentarhanopettajakoulutus pi- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
18861: dennetään aluksi 3-vuotiseksi lastentarhanopet- toivomuksen,
18862: tajaopistoissa ja eräiden korkeakoulujen opet-
18863: tajankoulutusyksiköissä. Päivähoidon henki- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18864: löstön opetussuunnitelmatoimikunta on edellyt- valtion vuoden 1989 tulo- ja menoar-
18865: tänyt mietinnössään (1981:13), että 3-vuotista vioesityksen laadinnan yhteydessä kor-
18866: koulutusta tulee järjestää kaikissa nykyisin toi- keakoulutasoisen lastentarhanopettaja-
18867: mivissa opistojen ja korkeakoulujen koulutus- koulutuksen vakinaistamiseksi sekä ryh-
18868: pisteissä. Lisäksi toimikunta totesi, että koulu- tyisi tutkimaan lastentarhanopettaja-
18869: tus tulee vakinaistaa kaikissa nykyisin toimivis- koulutuksen rinnastamista muuhun
18870: sa korkeakoulujen opettajankoulutusyksiköis- opettajankoulutukseen.
18871: sä. Tästä huolimatta korkeakoulutasoinen Ias-
18872:
18873: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
18874:
18875: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala
18876: Pekka Leppänen Lauha Männistö
18877: 1988 vp. 465
18878:
18879: Toivomusaloite n:o 408
18880:
18881:
18882:
18883:
18884: Jokinen ym.: Esperantoliiton toiminnan tukemisesta
18885:
18886:
18887:
18888: Eduskunnalle
18889:
18890: Vuosi 1987 oli erittäin merkittävä Esperanto- "Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me-
18891: liiton toiminnassa, sillä silloin tuli kuluneeksi noarvioksi vuodelle 1949, sen 10 Pl. XV: 1 koh-
18892: 100 vuotta esperanton ensimmäisen oppikirjan dalle ja otsikossa 'Muut yhdistykset' ehdottaa
18893: ilmestymisestä, ja kaikkialla maailmassa vietet- hallitus Suomen Esperanto-Opiston avustuksen
18894: tiin kielen satavuotisjuhlaa. pysytettäväksi entisellään, 2 600 markan suurui-
18895: Vuoden kansainväliset päätapahtumat olivat sena."
18896: 72. esperanton maailmankongressi Varsovassa Ed. Turunen huomauttaa summan olleen
18897: 25.7.-1.8. ja Zagrebissa, Jugoslaviassa 2.- aluksi 25 000 markkaa, mutta pulavuosina pu-
18898: 9.8. vietetty kulttuurijuhla "Sata vuotta espe- donneen mainittuun 2 600 markkaan, "jollaise-
18899: rantokulttuuria". Varsovan kongressissa oli n. na se on ollut jo useita vuosia".
18900: 6 000-8 000 osanottajaa, heidän joukossaan Todettuaan esperantokielen harrastuksen
18901: n. 200 suomalaista. maassamme huomattavasti kasvaneen hän eh-
18902: Juhlavuoden päätapahtumat Suomessa oli- dotti, että eduskunta ottaisi vuoden 1949 tulo-
18903: vat kansainvälinen esperantoviikko 12.-18.7. ja menoarvioon Suomen Esperanto-Opiston
18904: Hangossa ja Suomen esperantoliiton syyspäivät toiminnan tukemiseksi 247 400 markan suurui-
18905: Tampereella 12.-13.9.1987. sen lisämäärärahan.
18906: Vihdoinkin on tullut aika korjata se vakava Maailmansodan jälkeisinä poikkeuksellisina
18907: laiminlyönti, joka valtiovallan suunnalta on vuosina jäi tämän asian hoitaminen kuitenkin
18908: kohdistunut siihen arvokkaaseen työhön, jota pois päiväjärjestyksestä.
18909: Esperantoliitto ja esperantistit suorittavat. Pal- Maassamme vireästi toimiva esperantoliike
18910: jon vähäisempää merkitystä omaavat erilaiset on sen jälkeen järjestäytynyt uudelleen. Sen
18911: järjestöt ovat jo kauan olleet valtion tuen piiris- keskuselimenä toimii Suomen Esperantoliitto
18912: sä jatkuvasti. r.y., joka on vilkkaassa vuorovaikutuksessa
18913: Yli kahdenkymmenenviiden vuoden ajan muiden maiden vastaavien järjestöjen kanssa.
18914: eduskunta myönsikin valtionapua kansainväli- Niinpä liitto sai järjestääkseen vuonna 1969 es-
18915: sen kielen hyväksi toimivalle Suomen Esperan- perantistien 54. kansainvälisen kongressin, jon-
18916: to-Opistolle. Ensi kerran siitä tehtiin päätös ka avajaiset pidettiin mainitun vuoden heinä-
18917: vuoden 1921 tulo- ja menoarvion yhteydessä. kuussa Helsingin Messuhallissa. Kongressin yh-
18918: Aiheena sille oli seuraavana vuonna, 1922, Suo- teydessä järjestettiin useita joukkoretkeilyjä
18919: messa pidettävä 14. kansainvälinen esperanto- maan pohjoisosiin, järvialueelle ym. Turussa
18920: konferenssi. Kun kansainvälinen matkailu oli jatkui tuon kongressiviikon jälkeen vielä viiden
18921: vielä siihen aikaan meillä lastenkengissä, herät- päivän ajan ns. jälkikongressi. Päivälehtien
18922: tivät tuhatpäisen ulkomaalaisen kongressivie- mukaan tämä ns. 2 000 osanottajaa käsittävä
18923: raan maahamme tulo ja heidän täällä suoritta- kansainvälinen kongressi oli sen kesän suurin
18924: maosa monet retkeilyt ansaittua huomiota. maassamme.
18925: Tämän jälkeen valtionapu Suomen esperan- Suomen Esperantoliiton myötävaikutuksella
18926: toliikkeelle oli vakinaisesti tulo- ja menoarvios- opetetaan tälläkin hetkellä monissa kansalais- ja
18927: sa. Vielä toisen maailmansodan jälkeen, loka- työväenopistoissamme esperantokieltä. Turun ja
18928: kuussa 1948, jätti silloinen edustaja V. K. Turu- Jyväskylän kesäyliopistoissa se on ollut, liiton
18929: nen eduskunnalle raha-asia-aloitteen, jossa sa- useassa tapauksessa ulkomailta hankkimien tun-
18930: nottiin mm.: nettujen opettajien johdolla, oppiaineena.
18931: 466 1988 vp. - TA n:o 408
18932:
18933: Suomen Esperantoliiton aloitteesta ja monis- koko kongressiviikon vaatimat menot. Tällai-
18934: sa maissa saavutettuihin myönteisiin kokemuk- nen uhrautuminen jonkin yhteisen asian hyväk-
18935: siin perustuen "Esperanto sopii kouluhallituk- si lienee meidän päivinämme hyvin harvinaista.
18936: sen mielestä vakinaiseksi kolmeuneksi kieleksi Suomen esperantoliikkeessä mukana olevat
18937: peruskoulun yläasteen kieliohjelmaan. . . Eri- ja kielen opiskeluun perehtyneet kansalaiset
18938: koiskursseilla ja kielikerhoissa tulee esperantoa tuntevat syvää vastuuta kielen opiskelun tehos-
18939: voida opettaa sekä peruskoulussa että lukiossa, tamisesta ja laajentamisesta. Juuri kansanvälis-
18940: katsoo keskusvirasto." (Kansan Uutiset 30.7. ten yhteyksien laajentaminen on antanut heille
18941: 1974.) hyvin paljon, ja tämän vuoksi he haluavat asian
18942: Yksinomaan vähäisten jäsenmaksujen varas- kehittyvän edelleen, jotta yhä useammilla kan-
18943: sa toimivalla Suomen Esperantoliitolla ei kui- salaisilla olisi samat mahdollisuudet.
18944: tenkaan nykyisin ole mahdollisuuksia toimin- Edellä esitettyyn viitaten ja ottaen huomioon,
18945: tansa tehostamiseen. Tästä esimerkkinä mainit- että maamme esperantoliike on jo aikaisemmin-
18946: takoon seuraava tapaus. Suomen esperantoliik- kin neljännesvuosisadan ajan nauttinut valtion-
18947: keen edustajina matkusti vuonna 1974 heinä- apua, ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
18948: kuun lopussa Hampurissa pidettävään 59. kan- toivomuksen,
18949: sainväliseen esperantokongressiin seitsemän-
18950: kymmentä henkilöä. Jokainen heistä joutui itse että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18951: henkilökohtaisesti kustantamaan matkansa ja Esperantoliiton toiminnan tukemiseksi.
18952:
18953: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
18954:
18955: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Pekka Leppänen
18956: Lauha Männistö Jörn Donner Esko Helle
18957: 1988 vp. 467
18958:
18959: Toivomusaloite n:o 409
18960:
18961:
18962:
18963:
18964: Jouppila ym.: Anestesiologian apulaisprofessorin viran perusta-
18965: misesta Oulun yliopistoon
18966:
18967:
18968: Eduskunnalle
18969:
18970: Anestesiologian osuus lääkäreiden peruskou- taholta kehotus katastrofilääketieteen opetuk-
18971: lutuksessa on verrattain suuri kaikissa maamme sen laajentamisesta. Tämä opetus hoidetaan pe-
18972: koulutusyksiköissä. Samoin erikoislääkäreiksi rinteisesti anestesiologian klinikoiden toimesta.
18973: koulutettavien määrä on anestesiologiassa myös Oulun yliopistossa on tällä hetkellä yksi anes-
18974: suuri verrattuna moniin muihin erikoisaloihin. tesiologian professorin ja yksi apulaisopettajan
18975: Koulutuksen luonne anestesiologian ammatilli- virka. Tätä on pidettävä ehdottomasti liian vä-
18976: sessa jatkokoulutuksessa edellyttää lisäksi kes- häisenä tiedekunnan suuruuteen, jatkokoulu-
18977: kimääräistä enemmän yksilökohtaista opetusta. tuksen määrään ja tieteelliseen aktiviteettiin
18978: Erikoislääkärikoulutustyöryhmä on mietin- verrattuna. Oulun yliopiston henkilöstösuunni-
18979: nössään jo vuonna 1982 esittänyt, että ala on ol- telmissa opetusvirkojen ja -toimien kohdalla on
18980: lut aliresurssoitu opettajavoimiensa suhteen, ja anestesiologian apulaisprofessuurin merkitys
18981: esittänyt mm. alan apulaisprofessorin virkojen nähty tärkeänä.
18982: perustamista Helsinkiin, Ouluun ja Turkuun. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
18983: Myös tutkimustoiminnan voimistamisen ta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
18984: kia olisi tärkeää tällä lääketieteen nopeasti ke- muksen,
18985: hittyvällä alalla saada apulaisprofessorin virko-
18986: ja. Kiireellisyyttä anestesiologian koulutuksen ettd hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
18987: ja tutkimuksen osalta korostaa myös se, että anestesiologian apulaisprofessorin viran
18988: tiedekunnille on annettu lääkintöhallituksen perustamiseksi Oulun yliopistoon.
18989:
18990: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
18991:
18992: Riitta Jouppila Oiva Savela Tellervo Renko
18993: 468 1988 vp.
18994:
18995: Toivomusaloite n:o 410
18996:
18997:
18998:
18999:
19000: Jouppila ym.: Musiikkialan korkeakoulutasoisen opetuksen saa-
19001: misesta Ouluun
19002:
19003:
19004: Eduskunnalle
19005:
19006: Musiikin harrastus on viime aikoina voimak- tee vuosittain useita kymmeniä opiskelijoita
19007: kaasti lisääntynyt Pohjois-Suomessa. Siitä osoi- muualle musiikkia opiskelemaan. Sibelius-Aka-
19008: tuksena on myös alan harrastajien hyvä menes- temiassa opiskelee vuosittain 50-60 Oulun
19009: tys erilaisissa musiikkikilpailuissa. Alueellam- konservatorion oppilasta. Musiikkialan amma-
19010: me vallitsee pula pätevistä musiikinopettajista, tillisen tason takaamiseksi Pohjois-Suomen
19011: sillä vain 30-40 OJo Pohjois-Suomen musiikin- osalta on musiikkialan korkeakoulutasoisen
19012: opettajien viroista on täytetty pätevin viranhal- opetuksen saaminen Ouluun perusteltua.
19013: tijoin. Oulun konservatorion yhteydessä on Edellä mainitun perusteella ehdotamme kun-
19014: aloitettu yhdessä Sibelius-Akatemian ja Oulun nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19015: yliopiston kanssa väliaikainen musiikinopetta- muksen,
19016: jien koulutus. Tämä koulutus olisi kuitenkin
19017: syytä vakinaistaa, jotta voisimme taata tulevai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19018: suudessa Pohjois-Suomen musiikinopettajien musiikkialan korkeakoulutasoisen ope-
19019: tason. tuksen aloittamiseksi Oulussa vuoden
19020: Musiikkiala ammattina vaatii jatkuvaa opis- 1988 syyslukukauden alusta esim. Sibe-
19021: kelua, taidollisen ja taiteellisen ilmaisun ke- lius-Akatemian sivupisteenä.
19022: hittämistä. Nykyisin pelkästään Oulusta läh-
19023:
19024: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
19025:
19026: Riitta Jouppila Oiva Savela Tellervo Renko
19027: Martti Tiuri Keijo Jääskeläinen Annikki Koistinen
19028: Riitta U osukaineo
19029: 1988 vp. 469
19030:
19031: Toivomusaloite n:o 411
19032:
19033:
19034:
19035:
19036: Jouppila ym.: Lukion perustamisesta Sieviin
19037:
19038:
19039:
19040: Eduskunnalle
19041:
19042: Sievi on 4 519 asukkaan kunta, jossa perus- tää noin 10 tuntia. Vuosittain noin 10 o/o lukio-
19043: koulun päättävän ikäluokan suuruus on 85 laisista joutuu huonojen yhteyksien takia asu-
19044: v. 1988. Voimakkaan elinkeinoelämän kehitty- maan viikot lukiopaikkakunnalla, mikä lisää
19045: misen myötä ennustetaan asukasluvun ja synty- opiskelukustannuksia. Omaan lukioon olisi
19046: vyyden kohoavan, ja täten nuorten ikäluokkien mahdollisuus kaikista sivukylistä päästä perus-
19047: osuus kunnan väestöstä erityisesti korostuu. Pe- koululaisten kyydityksessä ja koulupäivät lyhe-
19048: ruskoulusta lukioon siirtyvien määrä oli syksyl- nisivät huomattavasti.
19049: lä 1987 noin 35% ikäluokasta, mikä on selvästi Sievin lukion perustaminen lisäisi koulutuk-
19050: alle koko maan ja Oulun läänin keskiarvon. sellista tasoa-arvoa kunnassa. Tällöin eivät
19051: Yläasteella on tietoisesti jouduttu painottamaan koulumatkojen tai vieraalla paikkakunnalla
19052: ohjausta lukioihin, koska muut keskiasteen op- asumisen haitat vaikeuttaisi hakeutumista.
19053: pilaitokset sijaitsevat kaukana. Sievin kunnassa Koulunkäynnin keskeyttämisiäkin olisi vähem-
19054: ei ole mitään keskiasteen kouluja. män.
19055: Sieviläisiä opiskelijoita on eri lukioissa luku- Edellä mainitun perusteella ehdotamme kun-
19056: vuonna 1986-87 noin 80, jotka jakautuvat nel- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19057: jän naapurikunnan Kannuksen, Nivalan, Toho- muksen,
19058: lammin ja Ylivieskan lukioiden kesken. Matkaa
19059: näihin lukioihin on kunnan keskustasta 23- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19060: 30 km. Pisimmät matkat yksityisillä oppilailla lukion perustamiseksi Sievin kuntaan
19061: ovat 45 km, jolloin koulupäivä matkoineen kes- syyslukukauden 1988 alusta.
19062: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
19063:
19064: Riitta Jouppila Oiva Savela Tellervo Renko
19065: 470 1988 vp.
19066:
19067: Toivomusaloite n:o 412
19068:
19069:
19070:
19071:
19072: Jouppila ym.: Steiner-koulujen valtionavun laajentamisesta
19073:
19074:
19075:
19076: Eduskunnalle
19077:
19078: Steinerpedagogiikka lähtee lapsen kokonais- tysten toiminnan sekä kuntien avustusten varas-
19079: valtaisen persoonallisuuden kasvun pohjalta sa. Koulujen oppilasmäärät ovat kasvamassa
19080: pyrkien kehittämään hänessä olevia erityispiir- koko maassa. Jotta koulujen toiminta jatkossa
19081: teitä. Steiner-koulutoimintaa on maassamme voidaan turvata, olisi valtionapuja Steiner-kou-
19082: harjoitettu jo 30 vuotta. Tänä aikana se on lu- luille lähivuosina välttämätöntä lisätä.
19083: nastanut vankan sijan pedagogisena valinnan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19084: vaihtoehtona peruskoulujärjestelmämme ohel- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19085: la. Steiner-kouluja on nykyisin maassamme jo muksen,
19086: yli 10 paikkakunnalla. Tällä hetkellä voimassa
19087: olevan lain mukaan valtionosuutta saa vain kol- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19088: me Etelä-Suomessa sijaitsevaa Steiner-koulua. Steiner-koulujen valtionavun ulottami-
19089: Valtaosa näistä kouluista toimii pääosin lasten seksi kaikkiin maassamme toimiviin
19090: vanhemmista muodostuneiden kannatusyhdis- Steiner-kouluihin.
19091: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
19092:
19093: Riitta Jouppila Tellervo Renko Martti Tiuri
19094: Keijo Jääskeläinen Eeva Turunen Kaarina Dromberg
19095: Riitta Uosukainen
19096: 1988 vp. 471
19097:
19098: Toivomusaloite n:o 413
19099:
19100:
19101:
19102:
19103: Juhantalo ym.: Keskiasteen koulutuksen kehittämisestä
19104:
19105:
19106:
19107:
19108: Eduskunnalle
19109:
19110: Maassamme on suoritettu laaja keskiasteen toteutettaisikaan. Samalla ylioppilastutkintoa
19111: koulutuksen uudistus, jonka päätavoite on ollut tulisi kehittää uudistuvaa lukion sisäistä raken-
19112: ammatillisesti eriytyneen koulutuksen tarjoami- netta vastaavaksi joustavuutta ja valinnaisuutta
19113: nen koko ikäluokalle. Uudistuksen kaikkia ta- lisäämällä.
19114: voitteita ei ole saavutettu, esimerkiksi siksi, että Ylioppilastutkinnon suorittaminen on tehtä-
19115: lukioon hakeutuminen on ollut suunnitelmia vä mahdolliseksi myös ammatillisessa keskias-
19116: huomattavasti laajempaa ja päällekkäiskoulu- teen koulutuksessa. Tämä olisi omiaan pienen-
19117: tus on ollut runsasta. Silti keskiasteen koulutus- tämään painetta lukiokoulutukseen, helpotta-
19118: järjestelmämme on jokseenkin toimiva, ja on- maan ammatinvalintaongelmaa oppilaan kan-
19119: gelmia on mahdollista vähentää jatkuvana ke- nalta vaikeimmassa iässä sekä nostamaan am-
19120: hittämistyöllä sekä lukion että ammatillisen matillisen koulutuksen arvostusta.
19121: keskiasteen koulutuksen puolella. Ongelman muodostaa peruskoulupohjaisen
19122: Lukion kehittämisen suurin ongelma on pää- ja ylioppilastutkintopohjaisen koulutuksen
19123: asiassa resurssien niukkuudesta johtuva koulu- tiukka kiintiöinti ammatillisen keskiasteen op-
19124: tuksen joustamattomuus. Valinnaisuutta tulisi pilaitoksiin haettaessa. Tämä on johtanut huk-
19125: lisätä mm. kieliopinnoissa, taito- ja taideaineis- kakoulutukseen ja lisännyt varsinkin lukion toi-
19126: sa ja yleensäkin eri oppilaiden erilaisen lahjak- selta luokalta eroamista, jolloin oppilas hakee
19127: kuusrakenteen pohjalta rakentuvan kiinnostuk- peruskoulutodistuksena keskiasteen oppilaitok-
19128: sen mukaan. Tämä vähentäisi painetta erikois- seen. Järjestely on epätarkoituksenmukainen,
19129: lukioiden perustamiseen, antaisi mahdollisuu- ja eri koulutuspohjiin sidottu hakumenettely tu-
19130: det erityislahjakkaiden oppilaiden joustavaan lee poistaa.
19131: etenemiseen tavanomaisissa puitteissa ja koko- Myös ammatillisessa koulutuksessa kaiva-
19132: naisuutena parantaisi lukialaisten motivaatiota. taan lisää joustoa ja valintamahdollisuuksia yk-
19133: Lukion kurssien suorittamiseen on lisättävä silöllisten toiveiden mukaan. Kehitysalueilla,
19134: valinnaisuutta sekä opiskeluaikataulun että si- joilla nuorisotyöttömyys on laajaa, tulisi am-
19135: sältöjen suhteen. Tässä suhteessa tulisi kaikissa matillisen koulutuksen houkuttelevuutta lisätä
19136: lukioissa edetä ns. luokattoman lukion suun- kehittämällä opintososiaalisia etuja lähemmäk-
19137: taan, vaikka koko järjestelmää ei sellaisenaan si työllisyyskoulutuksen etuuksia. Ammattikou-
19138: 472 1988 vp. - TA n:o 413
19139:
19140: lujen opintolinjojen kehittämisen, perustamisen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19141: ja lakkauttamisen on oltava nykyistä jousta- keskiasteen koulutusta koskevan lain-
19142: vampaa, mikä toteutuessaan lisää koulutuksen säädännön uudistamiseksi siten, että
19143: parempaa kohtaantuvuutta erityisesti pienem- koulutuksessa lisätään joustavuutta ja
19144: missä ammattikouluissa. va/innaisuutta, parannetaan resursseja
19145: Monet edellä luetellut ongelmat voitaisiin ja kehitetään ylioppilastutkintoa jousta-
19146: parhaiten poistaa uudistamalla keskiasteen ke- vammaksi sekä mahdollistetaan ylioppi-
19147: hittämisestä annettu laki kokonaisuudessaan. lastutkinnon suorittaminen myös am-
19148: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- matillisessa koulutuksessa.
19149: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19150:
19151: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
19152:
19153: Kauko Juhantalo Tytti lsohookana-Asunmaa Mauri Pekkarinen
19154: Matti Maijala Taisto Tähkämaa Einari Nieminen
19155: Pauli Saapunki Kalevi Mattila Hannu Tenhiälä
19156: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Kauko Heikkinen Jukka Vihriälä
19157: Marjatta Väänänen Timo Kietäväinen Pirkko Ikonen
19158: Juhani Alaranta Seppo Pelttari Pekka Puska
19159: Kalle Röntynen Matti Väistö Kimmo Sarapää
19160: Heikki Kokko Johannes Virolainen Juho Sillanpää
19161: Jorma Huuhtanen Hannele Pokka Tellervo Renko
19162: Riitta Kauppinen Seppo Kääriäinen Esko Jokiniemi
19163: Sirkka-Liisa Anttila
19164: 1988 vp. 473
19165:
19166: Toivomusaloite n:o 414
19167:
19168:
19169:
19170:
19171: Jurva ym.: Lisäopetuksen järjestämisestä oppiruishäiriöistä kärsi-
19172: ville nuorille Helsingissä
19173:
19174:
19175: Eduskunnalle
19176:
19177: Erilaiset oppimis- ja lukivaikeudet aiheutta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19178: vat häiriöitä lasten normaaliin oppimiseen ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19179: koulunkäyntiin. Tästä johtuu, että esim. perus- muksen,
19180: koulu jää usein kesken eikä opintotukea tällöin
19181: ole mahdollista saada. Koulun oppimääristä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19182: selviytyminen edellyttää ko. alaan erikoistunei- riittävien määrärahojen osoittamiseksi
19183: den opettajien antamaa yksityistä lisäopetusta. Helsingin kaupungin sosiaaliviraston
19184: Erikoisopettajien palkkaukseen ja muihin eri- vammaishuolto-osastolle erityisvaikeuk-
19185: tyismenoihin eivät tällaisten lasten perheet saa sista kärsivien nuorten koulutus- ja mui-
19186: riittävästi yhteiskunnan tukea, vaan perheet hin toimintoihin.
19187: joutuvat itse maksamaan pääosan erityiskuluis-
19188: ta. Tämä tuottaa monille perheille kuitenkin
19189: vaikeuksia.
19190:
19191: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
19192:
19193: Marita Jurva Tina Mäkelä
19194: Urpo Leppänen Lea Mäkipää
19195:
19196:
19197:
19198:
19199: 33 2804450
19200: 474 1988 vp.
19201:
19202: Toivomusaloite n:o 415
19203:
19204:
19205:
19206:
19207: Jurva ym.: Alle 16-vuotiaiden opiskelumahdollisuuksien paran-
19208: tamisesta kansalais- ja työväenopistoissa
19209:
19210:
19211: Eduskunnalle
19212:
19213: Kansalais- ja työväenopistoissa on runsaasti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19214: alle 16-vuotiaita opiskelijoita taide- ja taitoai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19215: neissa. Tätä tehtävää varten ei ole kuluvana muksen,
19216: eikä edes seuraavana vuonna osoitettu lisäre-
19217: sursseja opistoille. Kun opistojen opetustunti- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19218: määrät ovat tällä hetkellä tarkoin rajoitetut, määrärahojen osoittamiseksi kansalais-
19219: tämä johtaa ilman lisäresursseja siihen, että ai- ja työväenopistoil/e 16 vuotta nuorem-
19220: kuisille tarkoitetuista ja riittämättömiksi osoit- pien opetusmahdollisuuksien lisäilmi-
19221: tautuneista tunneista joudutaan ottamaan tun- seksi 28 000 opetustunnilla eli noin JOO
19222: teja lapsille ja nuorille. Näin ollen opistojen tunnilla opistoa kohden.
19223: varsinainen tehtävä saattaa kärsiä.
19224:
19225: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
19226:
19227: Marita Jurva Tina Mäkelä
19228: Urpo Leppänen Lea Mäkipää
19229: 1988 vp. 475
19230:
19231: Toivomusaloite n:o 416
19232:
19233:
19234:
19235:
19236: Jääskeläinen: Matkailualan oppilaitoksen perustamisesta Kolariin
19237:
19238:
19239:
19240: Eduskunnalle
19241:
19242: Yllästunturin alue on nousemassa yhä mer- lualan koulutuksen puuttuminen. Matkailun
19243: kittävämmäksi turistikohteeksi. Entisten mat- opetusta voitaisiin antaa parhaiten sitä varten
19244: kailualan yritysten lisäksi on alueelle nousemas- perustetussa oppilaitoksessa.
19245: sa yhä uusia matkailukohteita. Matkailupalve- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
19246: luihin lähtevä henkilö tarvitsee hyvän peruskou- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19247: lutuksen, jotta hän pystyisi asianmukaiseen ja
19248: laadukkaaseen palvelutyöhön tai itsenäiseksi että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
19249: matkailualan yrittäjäksi. menpiteisiin matkailualan oppilaitoksen
19250: Kolarissa koetaan suurena puutteena matkai- perustamiseksi Kolariin.
19251:
19252: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
19253:
19254: Keijo Jääskeläinen
19255: 476 1988 vp.
19256:
19257: Toivomusaloite n:o 417
19258:
19259:
19260:
19261:
19262: Kalliomäki: Eräiden urheiluopistojen valtionapujen maksami-
19263: sesta yleisin budjettivaroin
19264:
19265:
19266: Eduskunnalle
19267:
19268: Kolmen urheilun johto-opiston - Suomen tuoton kehitystä huomattavasti, lähes kaksi
19269: Urheiluopiston, Pajulahden Urheiluopiston ja kertaa nopeammin.
19270: Solvalla Idrottsinstitutin - valtionapua kate- On odotettavissa, että opistojen yhdessä kou-
19271: taan osana urheilun ja liikuntakasvatustyön tu- luhallinnon kanssa asettamien toiminnallisten
19272: kemista veikkaus- ja raha-arpajaisten voittova- tavoitteiden saavuttaminen vaikeutuu tai muun
19273: roilla. 1 urheilun ja liikuntakasvatustyön tuen kehitys
19274: Opistojen valtionavun rahoitus poikkeaa tä- ratkaisevasti hidastuu, ellei opistojen valtion-
19275: ten muiden ammattiin vah~istavien oppilaitos- apua siirretä katettavaksi yleisillä budjettiva-
19276: ten valtionavun rahoitukse$ta, joka turvataan roilla. Tätä on edellytetty useassa eduskunnan-
19277: vuosittain yleisillä budjettivaroilla. kin periaatepäätöksessä ja valtion tulo- ja me-
19278: Yhtenäinen käytäntö oppilaitosten valtion- noarvion laadinnan yhteydessä tehdyssä valio-
19279: avun rahoittamisessa on perusteltua juuri nyt, kuntaratkaisussa.
19280: kun suunnitellaan keskiasteen koulu-uudistus- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
19281: ta. Sen yhteydessä on tarkoitus laajentaa myös vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
19282: liikunnanohjaajan tutkintoon johtava koulu- sen,
19283: tus kolmivuotiseksi nykyisen kaksivuotisen
19284: sijasta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19285: Urheiluopistoista annetun lain mukaan valtio Suome,t Urheiluopiston, Paju/ahden
19286: kattaa 80 OJo erikseen määritellyistä opistojen Urheiluopiston ja Solvalla Idrottsinsti-
19287: kustannuksista. Periaate poikkeaa liikuntalain tutin urheiluopistojen valtionavusta an-
19288: tarkoittamien valtionmenojen määräytymises- netun lain mukaisen toiminnan rahoitta-
19289: tä. Niissä pääsääntönä on valtion tulo- ja me- miseksi valtion vuoden 1989 tulo- ja me-
19290: noarvion valmistelun yhteydessä päätöksenteki- noarviossa ns. yleisillä budjettivaroilla
19291: jälle annettu harkintavalta. ja veikkauksen ja raha-arpajaisten voit-
19292: Urheiluopistojen toiminta on laajentunut vii- tovaroista näin vapautuvan osuuden
19293: me vuosina nopeasti. Tämän vuoksi niiden val- käyttämiseksi muun urheilun ja liikun-
19294: tionapu on kasvanut veikkauksen ja raha-arvan takasvatustyön tukemiseen.
19295:
19296: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
19297:
19298: Antti Kalliomäki
19299: 1988 vp. 477
19300:
19301: Toivomusaloite u:o 418
19302:
19303:
19304:
19305:
19306: Kankaanniemi ym.: Määrärahasta ympäristötutkimuksen voima-
19307: varojen lisäämiseen
19308:
19309:
19310: Eduskunnalle
19311:
19312: Ympäristökatastrofit ja saastuminen ovat en- ristökysymyksiä koskevaa tieteellistä yhteistyö-
19313: tistä suurempi uhka tulevaisuudellemme. Ym- tä lisättävä myös kansainvälisellä tasolla. Tällä
19314: päristön tilaa koskeva perustutkimus sekä ym- hetkellä ajankohtaisimpia ongelmia ovat ilman-
19315: päristön saastumisen vähentämiseen ja estämi- ja vesiensuojelu sekä kehitysmaiden ympäristö-
19316: seen liittyvien menetelmien tutkiminen ovat ongelmat kuten aavikoituminen.
19317: asian vakavuuteen ja ajankohtaisuuteen nähden Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19318: aivan riittämättömiä. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19319: Ympäristötutkimukseen suunnatut resurssit
19320: korkeakouluissamme ovat ehdottoman jälkeen- että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
19321: jääneitä. Korkeakoulujen sisällä on kyllä haluk- ja menoarvioesitystä laadittaessa ottaisi
19322: kuutta tilanteen parantamiseksi, mutta varat ei- huomioon ympäristötutkimukseen suun-
19323: vät anna myöten. nattujen resurssien lisäämisen korkea-
19324: Koska ympäristöongelmia ei kyetä ratkaise- kouluissamme sekä kansainvälisen ym-
19325: maan pelkästään kansallisella tasolla, on ympä- päristötutkimusyhteistyön takaamisen.
19326:
19327: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
19328:
19329: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
19330: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred
19331: Sauli Hautala
19332: 478 1988 vp.
19333:
19334: Toivomusaloite n:o 419
19335:
19336:
19337:
19338:
19339: Kankaanniemi ym.: Ympäristökasvatuksen tehostamisesta koulu-
19340: tuksen kaikilla tasoilla
19341:
19342:
19343: Eduskunnalle
19344:
19345: UNESCOn määritelmän mukaan ympäristö- Vapaaehtoistoimintaan perustuvien järjestö-
19346: kasvatuksen tavoitteena on kiinnostuksen ja jen tuki on myös edullista valtiovallalle, sillä
19347: vastuuntunnon herättäminen muita ihmisiä, yh- pienillä uhrauksilla on mahdollista saada hyö-
19348: teiskuntaa ja koko ihmiskuntaa kohtaan jaka- dynnettyä suuri harrastuksen kautta kanavoitu-
19349: malla tietoa luonnosta ja sen suojelusta sekä va työpanos kulloinkin esillä olevan asian edis-
19350: luonnon ja ihmisten välisestä vuorovaikutuk- tämiseksi.
19351: sesta. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19352: Suomessa ympäristökasvatusta tulee tehostaa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19353: siten, että ympäristönäkökulma otetaan läpäi-
19354: syperiaatteella osaksi kaikkea opetusta kaikilla että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
19355: koulutusjärjestelmän tasoilla. Mukaan tulisi ot- ja menoarvioesitystä valmistellessaan
19356: taa niin peruskoulun ja lukion antama opetus huolehtisi riittävien resurssien saamises-
19357: kuin ammatillisten oppilaitosten ja maamme ta koulutusjärjestelmien kehittämiseen
19358: korkeakoulujen opetustyö. siten, että ympäristönäkökulma sisältyi-
19359: Erityisen tärkeää on kansalaisjärjestöjen ym- si kaikkeen opetukseen kaikilla koulu-
19360: päristökasvatustoiminta. Luonnonharrastus- ja tuksen tasoilla.
19361: ympäristönsuojelujärjestöjen sekä muiden vas-
19362: taavaa toimintaa harjoittavien kansalaisjärjes-
19363: töjen työtä tulisi siksi tukea.
19364:
19365: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
19366:
19367: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren
19368: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred
19369: Sauli Hautala
19370: 1988 vp. 479
19371:
19372: Toivomusaloite n:o 420
19373:
19374:
19375:
19376:
19377: Kankaanniemi: Nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen akti-
19378: voinoista
19379:
19380:
19381: Eduskunnalle
19382:
19383: Sekä valtionhallinnon että kunnallishallinnon hänastista perusteellisemmin nuorten passnvt-
19384: poliittisten päätöstentekoelinten keski-ikä on suuden syyt. Tätä varten olisi välttämätöntä
19385: keskimäärin melko korkea. Nuoret eivät osallis- tehdä tarpeelliset selvitykset nuorten keskuu-
19386: tu aktiivisesti yhteiskunnan päätöksentekoon. dessa ja erityisesti nuorten ehdoilla.
19387: Tämä on huolestuttavaa, koska monet tärkeät Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
19388: nyt tehtävät päätökset koskettavat keskeisesti nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19389: juuri niitä, jotka tällä hetkellä ovat nuoria.
19390: Koska nuorten osallistumattomuus yhteis- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
19391: kunnalliseen toimintaan uhkaa yhä lisääntyä, piteisiin nuorten yhteiskunnallisen aktii-
19392: on aiheellista pikaisesti ryhtyä selvittämään, visuuden lisäämiseksi tarpeellisten selvi-
19393: mitkä ovat ne syyt, jotka kehitykseen ovat joh- tysten tekemiseksi ja niiden esteiden
19394: taneet ja millä toimenpiteillä nuorten aktiivi- poistamiseksi, jotka saattavat aiheuttaa
19395: suutta voitaisiin lisätä. nuorison passivoitumista.
19396: Valtion toimeksiannosta tulisi selvittää tä-
19397:
19398: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
19399:
19400: Toimi Kankaanniemi
19401: 480 1988 vp.
19402:
19403: Toivomusaloite n:o 421
19404:
19405:
19406:
19407:
19408: Kauppinen ym.: Ammattioppilaitosten nimen muuttamisesta
19409: ammatti- ja aikuiskoulutuskeskuksiksi
19410:
19411:
19412: Eduskunnalle
19413:
19414: Ammattikoulut potevat oppilaspulaa. Toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19415: saalta rakennemuutoksen johdosta on lisäänty- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19416: vää tarvetta aikuiskoulutukseen. Jo olemassa muksen,
19417: olevien opetustilojen, -välineiden ja -henkilös-
19418: tön käytön joustavuuden ja taloudellisuuden että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19419: vuoksi ammattikoulujen toiminnan laajentami- ammattioppilaitosten nimen muuttami-
19420: nen aikuiskoulutukseen olisi yhteiskunnallisesti seksi ammatti- ja aikuiskoulutuskeskuk-
19421: järkevää. Tässä tarkoituksessa myös nimen siksi.
19422: muutos olisi paikallaan vastaamaan nykyistä
19423: suuntausta.
19424:
19425: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
19426:
19427: Riitta Kauppinen Pirkko Ikonen Annikki Koistinen
19428: 1988 vp. 481
19429:
19430: Toivomusaloite n:o 422
19431:
19432:
19433:
19434:
19435: Kauppinen ym.: Kauppaoppilaitosten nimen muuttamisesta
19436: kauppa- ja atk-oppilaitoksiksi
19437:
19438:
19439: Eduskunnalle
19440:
19441: Kauppaoppilaitokset ovat toimineet ansiok- naksikin. Näin ollen olisi perusteltua, että
19442: kaasti liike- ja toimistotyöntekijöitten perus- kauppaoppilaitosten nimeen lisättäisiin myös
19443: kouluttajana. Ne ovat olleet alkuaikoina yhteis- atk.
19444: kunnallisten muutosten uranuurtajia. Tekninen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19445: kehitys on johtanut maamme atk-aikaan. Atk- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19446: opetus eri ammatteihin valmistavana perusope- muksen,
19447: tuksena ja osin sovellutuksienkin opetuksena
19448: niveltyisi erittäin hyvin kaupallisen oppilaitok- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19449: sen toimintaan. Useissa se onkin jo liitetty kauppaoppilaitosten nimen muuttami-
19450: erääksi oppiaineeksi ja jopa opetussuun- seksi kauppa- ja atk-oppilaitoksiksi.
19451: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
19452:
19453: Riitta Kauppinen Pirkko Ikonen Annikki Koistinen
19454: 482 1988 vp.
19455:
19456: Toivomusaloite n:o 423
19457:
19458:
19459:
19460:
19461: Kietäväinen ym.: Opintotuen kehittämisohjelman toteuttamisesta
19462:
19463:
19464:
19465: Eduskunnalle
19466:
19467: Opintotuen kehittämisohjelma hyväksyttiin hitettäessä tulee myös pikaisesti pidentää val-
19468: eduskunnassa vuoden 1987 budjettia käsitel- mistumisen jälkeistä opintolainojen korkotuen
19469: täessä. Eduskuntahan totesi tuolloin: "Opinto- maksamisaikaa ja lyhennysten maksun alkamis-
19470: tuen kehittämisen tavoitteena on asteittain pa- ta kolmeen vuoteen opintojen päättymisestä.
19471: rantaa oman talouden muodostaneiden opis- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19472: kelijoiden opintotukea perustoimeentulon tur- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19473: vaavaksi etuudeksi. Tämän mukaisesti lisätään
19474: asteittain opintorahan osuutta siten, että se että hallitus ryhtyisi toteuttamaan
19475: yhdessä keskiasteen maksuttoman ateriaedun eduskunnan valtion vuoden 1987 tulo-
19476: kanssa vuoteen 1990 mennessä nousee noin ja menoarvion käsittelyn yhteydessä hy-
19477: puoleen opintotuen määrästä, sekä lievenne- väksymää opintotuen kehittämisohjel-
19478: tään opiskelijoiden puolison sekä vanhempien maa huolehtimalla tarvittavista määrä-
19479: tulojen ja varallisuuden huomioon ottamista raha/isäyksistä vuoden 1989 tulo- ja me-
19480: päätettäessä täysi-ikäisten opiskelijoiden opin- noarvioesitykseen ja pidentäisi opinto-
19481: totuesta. " Tätä eduskunnan hyväksymää ta- lainojen korkotuen maksatusaikaa sekä
19482: voitetta ei kuitenkaan noudatettu kuluvan vuo- lyhennysten maksun alkamista kolmeen
19483: den budjettia hyväksyttäessä. Opintotukea ke- vuoteen valmistumisesta.
19484:
19485: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
19486:
19487: Timo Kietäväinen Jukka Vihriälä
19488: Aapo Saari Tytti Isohookana-Asunmaa
19489: 1988 vp. 483
19490:
19491: Toivomusaloite n:o 424
19492:
19493:
19494:
19495: Kohijoki ym.: Määrärahasta Kokemäen maatalous- ja puutar-
19496: haoppilaitoksen kehittämiseen
19497:
19498:
19499: Eduskunnalle
19500:
19501: Kokemäen maatalous- ja puutarhaoppilaitos mat oppilaitoksen kehittämiseksi ja muuttami-
19502: siirtyi valtion omistukseen 1. 3.1981. Silloin seksi opistotasoiseksi ovat olemassa.
19503: käynnistyivät myös oppilaitoksen kehittämis- ja Läntisessä Suomessa ja erityisesti Satakun-
19504: laajennushankkeet. Oppilaitoksen koulutilan nassa maatalous- ja puutarha-alan opistotasoi-
19505: uusi kotieläinrakennus on valmistunut ja otettu sella koulutuksella voidaan merkittävästi tukea
19506: käyttöön alkuvuodesta 1988. Toinen suuri ra- ja kehittää tällä alueella jo tapahtuvaa erit-
19507: kennushanke käsittää uuden koulurakennuk- täin laajaa vihannes- ja erikoiskasvien viljelyä.
19508: sen, oppilasasuntolat, työpajarakennuksen laa- Opistotasoisen koulutuksen tarve juuri tässä
19509: jennuksen sekä vanhan koulurakennuksen ja osassa maatamme, jossa jo nyt tuotetaan yli
19510: työpajan vanhan osan peruskorjauksen. Näistä puolet ja jopa kaksi koimasasaakin maamme
19511: lisärakentaminen käsittää 21 960 m 3 ja perus- monista vihannes- ja erikoiskasveista, tulee jo
19512: korjaus 6 980 m 3 • Lisärakentamisesta ja perus- näistä syistä voimakkaasti korostumaan. Sen
19513: korjauksesta aiheutuvat kustannukset ovat yh- vuoksi Kokemäen maatalous- ja puutarha-alan
19514: teensä 29,1 miljoonaa markkaa. oppilaitos opistotasoiseksi koulutus- ja tutki-
19515: Valtion menoarviossa v. 1987 olleen 1,6 milj. muskeskukseksi muutettuna voisi muun ohella
19516: markan ja v. 1988 olevan 2,0 milj. markan tur- toimia vihannes- ja muiden erikoiskasvien vilje-
19517: vin voidaan rakentamistyöt aloittaa syksyllä lyyn, neuvontaan sekä tutkimukseen erikoistu-
19518: 1988. Jotta rakentamistyöt voidaan aloittaa vien henkilöiden koulutuspaikkana. Tällä taval-
19519: täysitehoisesti ja jotta työt pystyttäisiin saatta- la se koko kansantaloutemmekin kannalta tulisi
19520: maan suunnitteluohjelman mukaisesti päätök- olemaan erittäin merkittävä erikoisoppilaitos.
19521: seen, tulisi valtion vuoden 1989 menoarvioon Sen tuloksellista toimintaa voisivat myös olla
19522: saada sitä varten vähintään 20 miljoonan mar- edesauttamassa Kokemäellä jo sijaitsevat Valti-
19523: kan määräraha rakentamishankkeen jatkora- on viljavarasto sekä Maatalouden tutkimuskes-
19524: hoitukseksi. Näin voitaisiin koko rakennushan- kukseen Satakunnan koeasema.
19525: ke, lisärakentaminen sekä peruskorjausrakenta- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
19526: minen, saada valmiiksi vuonna 1990, jolloin sen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19527: vuoden menoarvion puitteissa rahoitettavaksi muksen,
19528: osuudeksi jäisi 4,4 miljoonaa markkaa ja kaikki
19529: uudet sekä peruskorjattavat tilat olisivat käytet- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19530: tävissä lukuvuoden 1990-1991 alusta lähtien. rahoituksen turvaamiseksi valtion vuo-
19531: Vasta näiden rakennushankkeiden toteudut- den 1989 tulo- ja menoarvioon sisällytet-
19532: tua oppilaitoksen oppilaspaikkoja voidaan ny- tävin riittävin määrärahoin Kokemäen
19533: kyisestä 120:stä lisätä kysyntää vastaavasti. Jo maatalous- ja puutarha-alan oppilaitok-
19534: nyt Kokemäen maatalous- ja puutarhaoppilai- sen rakentamishankkeita varten sekä
19535: toksella on Turun ja Porin läänissä ja myös oppilaitoksen muuttamiseksi opistota-
19536: koko läntisessä Suomessa hyvin huomattava soiseksi erikoistumisoppilaitokseksi.
19537: asema keskiasteen oppilaitoksena. Suunnitel-
19538:
19539: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1988
19540:
19541: Maunu Kohijoki Raila Aho Einari Nieminen
19542: Timo Laaksonen Raimo Vuoristo Aino Pohjanoksa
19543: Mikko Elo Lea Mäkipää Kalevi Lamminen
19544: Kauko Juhantalo
19545: 484 1988 vp.
19546:
19547: Toivomusaloite n:o 425
19548:
19549:
19550:
19551:
19552: Kobijoki: Nakkilan käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa annet-
19553: tavan koulutuksen vakinaistamisesta
19554:
19555:
19556: Eduskunnalle
19557:
19558: Lääninhallituksen välityksellä Nakkilan kun- mistavaa pätevyyttä ja valmiutta eri ammattei-
19559: ta on 16.12.1986 jättänyt valtioneuvostolle käsi- hin hakeutuville sekä myös yrittäjiksi aikoville.
19560: ja taideteollisen oppilaitoksen perustamisano- Samalla on koulutuksella pystytty helpotta-
19561: muksen. maan vaikeata työttömyystilannetta ainakin Sa-
19562: Satakunnan Maakuntaliiton toimesta on takunnan työvoimapiirin alueella. Nämä kou-
19563: vuonna 1982 tehty selvitys käsi- ja taideteollisen lun ja koulutuksen myönteiset vaikutukset vas-
19564: oppilaitoksen tarpeellisuudesta. Tuon selvityk- taisuutta ajatellen ovat parhaiten turvattavissa
19565: sen perusteella opetustoiminta aikanaan aloitet- vakinaistamaHa Nakkilan käsi- ja taideteollisen
19566: tiin Tyrvään kotiteollisuuskoulun alaisena toi- oppilaitoksen toiminta. Vakinaistamista tar-
19567: mintana. Ensimmäinen ylioppilaspohjainen ku- koittavaa kunnan tekemää hakemusta on lää-
19568: dontalinja aloitti vuonna 1984. Seuraavaksi lin- ninhallitus puoltanut, ja koko hanke on saanut
19569: jalta valmistuvat toisen kurssin oppilaat. Luku- osakseen erittäin myönteistä suhtautumista eri
19570: vuoden 1987-1988 alusta aloitti 2,5 vuotta kes- viranomaistahoilta.
19571: tävä ylioppilaspohjainen piirtäjälinja Nakkilas- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
19572: sa. Runsaasta hakijamäärästä, 120 hakijasta, taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19573: tälle linjalle otettiin 17 oppilasta.
19574: Nakkilan kunta on tehnyt erittäin huomatta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19575: vat taloudelliset uhraukset käsi- ja taideteollisen Nakkilan käsi- ja taideteollisessa oppi-
19576: oppilaitoksen hyväksi rakentamalla sitä varten laitoksessa tapahtuvan koulutuksen va-
19577: uudet, ajanmukaiset ja riittävät toimitilat. kinaistamiseksi lukuvuoden 1988-1989
19578: Nyt Nakkilassa väliaikaisena jatkuvan koulu- alusta lukien.
19579: tuksen tarkoituksena on antaa ammattiin val-
19580:
19581: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1988
19582:
19583: Maunu Kohijoki
19584: 1988 vp. 485
19585:
19586: Toivomusaloite n:o 426
19587:
19588:
19589:
19590:
19591: Kohijoki: Vanhan Rauman entistämisestä
19592:
19593:
19594:
19595:
19596: Eduskunnalle
19597:
19598: Rauman kaupungissa vanhan kaupunginosan mien tehostamiseksi tulisi voida palkata erityi-
19599: kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennus- nen projektihenkilö, jonka tehtäviin kuuluisi
19600: ten ja koko kaupunginosan, Vanhan Rauman, erilaisten suunnittelu-, tutkimus- ja kunnostus-
19601: omaperäisen miljöön säilyttäminen on voitava toimenpiteiden koordinointi ja johtaminen.
19602: turvata kulttuurihistoriallisena kokonaisuute- Tällöin erityisinä selvittelykohteina voisivat olla
19603: na. Vanhan Rauman alueella Rauman kaupun- rakennusten kuntotutkimus, Vanhan Rauman
19604: ki on toteuttanut varsin mittavaa peruskorjaus- Kauppakadun ja Kuninkaankadun julkisivufa-
19605: toimintaa. Sen yhteydessä on myös voitu toteut- sadit entistävä toteutus, kunnostusprojektit pal-
19606: taa tähän omaperäiseen miljööseen soveltuvaa kattujen ammattihenkilöiden avulla, vesikat-
19607: rakennustoimintaa vanhusväestön asumistar- tojen järjestelmällinen entistävä korjaaminen
19608: peita varten. Ostojen kautta on kaupunki saa- sekä alueen portit käsittävä korjaus- ja entistä-
19609: nut haltuunsa alueelta kulttuurihistoriallisesti misprojekti yhteistyössä teknillisen ammatti-
19610: merkittäviä rakennuskohteita. koulun kanssa.
19611: Rauman kaupunki on myös ollut mukana pe- Jotta edellä lyhyesti mainitut välttämättömät
19612: rustamassa Vanha Rauma -säätiötä, jonka pe- hankkeet voitaisiin toteuttaa, tulisi Vanha Rau-
19613: ruspääomasta kaupungin osuus on merkittävin. ma sitä varten hyväksyä valtion erityistuen pii-
19614: Pääosin tapahtuu Vanhan Rauman säilyttä- riin. Sitä varten on Rauman kaupunki jo ano-
19615: miseksi tarvittava entistämis- ja perusparannus- nut määrärahaa ympäristöministeriöitä alkura-
19616: toiminta yksityisten toimesta. Asuntojen sekä hoitukseksi. Mutta jotta hanke kokonaisuudes-
19617: asuntojen aputiloina käytettävien muutamien saan voitaisiin toteuttaa, tulisi valtion vuosien
19618: talousrakennusten kunnostustoimenpiteitä on 1989-1993 budjetteihin sisällyttää kullekin
19619: voitu rahoittaa myös perusparannuslainoituk- vuodelle 600 000 markan suuruinen erityismää-
19620: sella. Mutta tämän rahoitusmuodon ulkopuo- räraha Rauman kaupungin käyttöön Vanhan
19621: lelle jäävät pääosin kaikki ulkorakennukset Rauman kaupunginosan kulttuurihistoriallisesti
19622: sekä lähes koko laaja alueen liikekeskusta. Ny- arvokkaiden rakennusten sekä koko alueen
19623: kyinen rahoitusjärjestelmä aiheuttaa toimintaa omaperäisen miljöön säilyttämiseksi.
19624: haittaavaa resurssien puutetta. Sen johdosta on Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen ehdo-
19625: myös alueen dokumentointia ja entistämistä tan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19626: palveleva tutkimus riittämätöntä.
19627: Erityisinä projekteina ovat edelleen käynnis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19628: tämättä mm. pihapiireihin oleellisesti kuulu- Rauman kaupungissa sijaitsevan Van-
19629: vien ulkorakennusten pelastaminen vesivau- han Rauman alueen käsittävän, kult-
19630: rioilta sekä toiminnallisesti vilkkaan ja moni- tuurihistoriallisesti arvokkaan miljöön
19631: puolisen liikekeskuksen ympäristön parantami- entistämisen ja säilyttämisen turvaami-
19632: nen. seksi.
19633: Vanhan Rauman kunnostus- ja entistämistoi-
19634:
19635: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1988
19636:
19637: Maunu Kohijoki
19638: 486 1988 vp.
19639:
19640: Toivomusaloite n:o 427
19641:
19642:
19643:
19644:
19645: Koistinen ym.: Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutus-
19646: laitoksessa tapahtuvan väliaikaisen lastentarhanopettajakou-
19647: lutuksen kehittämisestä
19648:
19649: Eduskunnalle
19650:
19651: Valtakunnalliset suunnitelmat lastentarhan- esikoulukysymys tullaankin järjestämään kou-
19652: opettajakoulutuksen jatkumisesta yliopistoissa lulaitoksen piirissä, on edelleen vastassa opet-
19653: ovat yli kymmenen vuoden ajan olleet epävar- tajakysymys.
19654: mat ja ristiriitaiset. Koulutuksen väliaikaisuus Olennaista olisi varmistaa kandidaattikoulu-
19655: antaa mahdollisuuden lakkauttaa yliopistokou- tuksen ja lastentarhanopettajien peruskoulu-
19656: lutus. Kuitenkin alalla vallitsee jatkuvasti työ- tuksen yhteys. Muussa tapauksessa kandidaat-
19657: voimapula, vaikka lastentarhanopettajaopisto- tikoulutuksen henkilöstövarat eivät voi taata
19658: jen oppilasmääriä on nostettu niin, että opisto- koulutuksen sisällöllisen pätevyyden säilymis-
19659: jen toiminnassa koetaan vaikeuksia. Alan ke- tä. Varhaiskasvatuksen kandidaattikoulutuksen
19660: hittämistä haittaa se, ettei yliopistoissa annetta- aloittaminen Kajaanissa aluksi kokeiluna olisi
19661: vaa koulutusta ole vielä saatu vakinaistetuksi. yksi mielekäs tapa lisätä Kajaanin opettajan-
19662: Pitkälle kehittyneissä maissa lasten peruskou- koulutuslaitoksen monipuolisuutta.
19663: lutus alkaa yleensä varhaisempana ajankohtana Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19664: kuin Suomessa. Kun meillä esiopetus on jätetty kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19665: päivähoidon organisaation varaan, tulisi var-
19666: mistaa henkilöstön riittävä koulutus, jotta pe- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
19667: ruskoulun edellyttämä lähtötaso turvataan ikä- menpiteisiin väliaikaisen lastentarhan-
19668: luokassa. opettajakoulutuksen vakinaistamiseksi
19669: Siksi tarvitaan varhaiskasvatuksen kandi- ja varhaiskasvatuksen kandidaattikou-
19670: daattitasoista koulutusta, jotta saadaan pätevä lutuksen kokeilun aloittamiseksi syksys-
19671: henkilöstö ottamaan vastaan kuusivuotiaitten tä 1988 alkaen Kajaanin opettajankou-
19672: ikäluokka ja järjestämään sen systemaattinen lutuslaitoksessa.
19673: valmistaminen kouluun. Jos tulevaisuudessa
19674:
19675: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
19676:
19677: Annikki Koistinen Arvo Kemppainen
19678: Kauko Heikkinen Sakari Valli
19679: Juhani Alaranta
19680: 1988 vp. 487
19681:
19682: Toivomusaloite n:o 428
19683:
19684:
19685:
19686:
19687: Koistinen ym.: Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen pe-
19688: rustamisesta Kainuuseen
19689:
19690:
19691: Eduskunnalle
19692:
19693: Kuluvana vuonna 1988 käynnistetään Helsin- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
19694: gin yliopiston Mikkelin ja Seinäjoen maaseu- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
19695: dun tutkimus- ja koulutuskeskusten toiminta. sen,
19696: Kehittämiskeskusten avulla pyritään yhteis-
19697: työssä alueellisten intressiryhmien kanssa näi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19698: den alueiden elinkeinojen, elinkeinorakenteen sen selvittämiseksi, antavatko Mikkelin
19699: ja pk-yritystoiminnan monipuolistamiseen ja ja Seinäjoen kehittämiskeskuksista saa-
19700: vahvistamiseen. Kehittämiskeskusten osina tai dut kokemukset mahdollisuuden perus-
19701: osakkaina voivat toimia alueella jo sijaitsevat taa Kainuuseen vastaavanlaisen Helsin-
19702: neuvonta-, koulutus-, koetoiminta-, tutkimus-, gin yliopiston alaisen maaseudun tutki-
19703: rahoitus- yms. yksiköt, jotka yhdessä suuntaisi- mus- ja koulutuskeskuksen.
19704: vat koordinoidusti resursseja alueellisiin kehi-
19705: tyshankkeisiin.
19706:
19707: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
19708:
19709: Annikki Koistinen Arvo Kemppainen
19710: Kauko Heikkinen Sakari Valli
19711: Juhani Alaranta
19712: 488 1988 vp.
19713:
19714: Toivomusaloite n:o 429
19715:
19716:
19717:
19718:
19719: Koistinen ym.: Opistoasteen koulutuksen kehittämisestä Kai-
19720: nuussa uusia virkoja perustamalla
19721:
19722:
19723: Eduskunnalle
19724:
19725: Kainuussa on parhaillaan toteutumassa Kai- pienen ja keskisuuren teollisuuden ja yrityselä-
19726: nuun kehittämisohjelmaan perustuva ammatil- män tarpeita. Alalla nojaudutaan, paitsi perin-
19727: listen oppilaitosten rakennusinvestointiohjel- teeseen ja sen hyödyntämiseen, myös uuden tie-
19728: ma, joka toteutunee pääosin vuoden 1988 lop- don ja taidon tuottamiseen. Opistoasteen kou-
19729: puun mennessä. Koulutuksen kehittämisen kes- lutuksessa korostuu laaja-alaisuus, kuten tuo-
19730: keisiä ongelmia ovat tällä hetkellä sellaiset sisäl- tesuunnittelu- ja kehitystehtävät, työtapojen
19731: lölliset kysymykset kuin koulutusrakenteen ja suunnittelu- ja työnjohtotehtävät sekä yritystoi-
19732: muuttuvan elinkeinorakenteen yhteensovittami- minnalliset tehtävät. Tällä hetkellä tämän alan
19733: nen, yrittäjäkoulutuksen sisällyttäminen ope- opistoasteinen koulutus puuttuu kokonaan Ou-
19734: tukseen, oppilaitosten yhteistyön järjestäminen lun läänistä. Lähimmät opistot sijaitsevat Kuo-
19735: elinkeinoelämän kanssa sekä jatko- ja täyden- piossa ja Rovaniemellä.
19736: nyskoulutuksen järjestäminen. Vallitsevan koulutus- ja työvoimatilanteen
19737: Opistoasteisten linjojen perustaminen Kajaa- vuoksi Kainuu ja kainuulaiset ammatilliset op-
19738: nin teknilliseen oppilaitokseen on parantanut pilaitokset pyrkivät kovasti kehittymään ja kas-
19739: olennaisesti Kainuun koulutuksen rakennetta. vamaan elinkeinoelämän vaatimusten mukai-
19740: Myös muihin ammatillisiin oppilaitoksiin tulisi sesti, mutta tällöin tarvitaan myös asianmukai-
19741: perustaa opistoasteisia linjoja. set koulutusolosuhteet.
19742: Pohjois-Suomen alueella opistotasoista kou- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
19743: lutusta järjestetään Kajaanin teknillisen oppi- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
19744: laitoksen ohella vain Rovaniemellä ja Limin- sen,
19745: gassa.
19746: Kainuun alueella ei ole yhtään koti- ja laitos- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
19747: talousalan eikä käsi- ja taideteollisuusalan opis- menpiteisiin opistoasteen koulutuksen
19748: totasoista opintolinjaa. Kuitenkin esim. Sotka- järjestämiseksi Kainuussa siten, että
19749: mon emäntäkoulun yleisjakson (1985-1987) Sotkamon emäntäkouluun perustetaan
19750: oppilaista yli puolet haki opistotasoiseen koulu- kotitalous- ja tai ravitsemusteknikon,
19751: tukseen yleisjakson jälkeen. Tämän hetken tie- Kajaanin koti- ja laitostalousoppilai-
19752: tojen mukaan heistä 47 opiskelee Etelä-Suomes- tokseen siivousteknikon ja Kajaanin
19753: sa kohti opistotasoista tutkintoa. käsi- ja taideteollisuusoppilaitokseen
19754: Käsi- ja taideteollisuusalalla opistoasteen puutekniikan ja kudonnan erikoistumis-
19755: koulutustavoitteet palvelevat käsiteollisuuden, linjat.
19756: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
19757:
19758: Annikki Koistinen Arvo Kemppainen
19759: Kauko Heikkinen Sakari Valli
19760: Juhani Alaranta
19761: 1988 vp. 489
19762:
19763: Toivomusaloite n:o 430
19764:
19765:
19766:
19767:
19768: Koistinen ym.: Seppälän maatalousoppilaitoksen kehittämisestä
19769: maaseudun liitännäiselinkeinoja tukevaksi oppilaitokseksi
19770:
19771:
19772: Eduskunnalle
19773:
19774: Nykyisen rakennemuutoksen aikana on maa- nioittaen eduskun,nan hyväksyttäväksi toivo-
19775: seudun elävänä pitämisen ehtona se, että sinne muksen, ·
19776: saadaan peruselinkeinon rinnalle sitä tukevia
19777: liitännäiselinkeinoja. Tätä varten tarvitaan että hattttus pikaisesti ryhtyisi toimen-
19778: mahdollisimman hyvä ja monipuolinen koulu- piteisiin Kajaanissa sijaitsevan Seppälän
19779: tus. Seppälän maatalousoppilaitoksella on jo maatalousfJJpilaitoksen kehittämiseksi
19780: olemassa riittävät valmiudet tällaiseen tehtä- liitännäiselfkeinoja tukevaksi oppilai-
19781: vään. tokseksi.
19782: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19783:
19784: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
19785:
19786: Annikki Koistinen Arvo Kemppainen
19787: Kauko Heikkinen Sakari Valli
19788: Juhani Alaranta
19789:
19790:
19791:
19792:
19793: 34 2804450
19794: 490 1988 vp.
19795:
19796: Toivomusaloite n:o 431
19797:
19798:
19799:
19800:
19801: Kokko ym.: Ruokolahden metsäkoulun toiminnan vakinais-
19802: tamisesta
19803:
19804:
19805:
19806: Eduskunnalle
19807:
19808: Kotkan puutalousopiston alainen Ruokolah- tamista. Koulutuksen kehittämisen kannalta on
19809: den metsäkoulu toimii tällä hetkellä väliaikaisti- välttämätöntä mahdollisimman nopeasti saada
19810: loissa kunnalta vuokratussa Vennonmäen kou- oppilaitokselle ajanmukaiset ja riittävät majoi-
19811: lussa ja kunnan pienteollisuustalossa. tus- ja opetustilat.
19812: Nyt kunnan järjestämissä väliaikaistiloissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19813: toimivalle koululle on vuonna 1984 laadittu nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19814: alustava perustamissuunnitelma. Kunta tarjoaa muksen,
19815: metsäkoulun sijoituspaikaksi entisen kirkonky-
19816: län ala-asteen koulun rakennuspaikan ja luo- ettii hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19817: vuttaa noin 3 ha:n suuruisen maa-alueen raken- Ruokolahden metsiikoulun itseniiistiimi-
19818: nuksineen metsäkoululle. seksi ja rehtorin viran perustamiseksi
19819: Ruokolahden metsäkoulun toiminnan vaki- vuoden 1989 alusta lukien sekii oppilas-
19820: naistaminen edellyttää opettajien ja muun hen- asuntolan suunnittelun aloittamiseksi
19821: kilöstön lisäystä ja tarvittavien virkojen perus- viilittömiisti.
19822: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
19823:
19824: Heikki Kokko Riitta Uosukainen
19825: Sinikka Mönkäre Sinikka Hurskainen-Leppänen
19826: 1988 vp. 491
19827:
19828: Toivomusaloite n:o 432
19829:
19830:
19831:
19832:
19833: Kokko ym.: Lemin Musiikkipäivien ottamisesta valtion tuen
19834: piiriin
19835:
19836:
19837: Eduskunnalle
19838:
19839: Lemin Musiikkipäivät on maakunnallinen osanottajia myös ulkomailta, kuten esim. Sak-
19840: musiikkitapahtuma. Pääkonserttitila Lemin sasta. Viime vuonna pidettiin viulunsoiton mes-
19841: puukirkko on asiantuntijoiden mukaan yksi tarikurssi. Päivien konsertteja pidettiin viidellä
19842: maan parhaita konserttikirkkoja. Lemi on paikkakunnalla Etelä-Karjalassa. Näin voidaan
19843: myös perinnerikas musiikkipaikkakunta, joka lisätä musiikinharrastusta koko maakunnassa.
19844: on tunnettu mm. moniäänisestä virsilaulustaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19845: Musiikkipäivät järjestettiin neljättä kertaa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19846: vuonna 1987. muksen,
19847: Musiikkipäivien tarkoituksena on tarjota
19848: nuorille lahjakkaille taiteilijoille esiintymistilai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19849: suuksia ja kansainvälisiä yhteyksiä. Musiikki- Lemin Musiikkipäivien ottamiseksi val-
19850: päiviin liittyy koulutustoimintaa, jossa on ollut tion suoran tuen piiriin.
19851: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
19852:
19853: Heikki Kokko Riitta Uosukainen
19854: Sinikka Mönkäre Sinikka Hurskainen-Leppänen
19855: 492 1988 vp.
19856:
19857: Toivomusaloite n:o 433
19858:
19859:
19860:
19861:
19862: Kortesalmi ym.: Korkeakoulututkintojen rakenteen ja sisällön
19863: uudistamisesta
19864:
19865:
19866: Eduskunnalle
19867:
19868: Kun korkeakoulujen tehokkuudesta ja val- si etuudeksi. Toimivin ratkaisu olisi perustoi-
19869: mistumisaikojen pitenemisestä on keskusteltu, meentulojärjestelmän kokonaisuudistus.
19870: on useimmiten unohdettu yksittäinen opiskelija Huomiota on yhtä lailla kiinnitettävä myös
19871: ja hänen elämäntilanteensa. Etsittäessä esimer- tutkintojen rakenteellisiin ja sisällöllisiin näkö-
19872: kiksi opintotuen myöntämisperusteista keinoja kohtiin. Puutteellinen ohjaus ja korkealaatui-
19873: nopeuttaa opintoja on sivuutettu se tosiasia, sen opetuksen vähäisyys näkyvät pro gradu
19874: että opiskeluaika on osa elämää. Tämä prosessi -vaiheen opiskelun ongelmissa. Tyhjien opinto-
19875: vie eri ihmisiltä eri tavalla aikaa, ja olennaisem- viikko- ja koulutusohjelmakäsitteiden varaan
19876: paa tässä on lopputulos kuin hallinnollinen luis- tuettujen pinnallisten opintojen jälkeen on itse-
19877: tavuus. näiseen tieteelliseen työhön vaikea ryhtyä.
19878: Lainapainotteinen opintotuki on johtanut Korkeakoulupedagogisen tutkimuksen lisäksi
19879: nuoret vaikeuksiin tilanteessa, jossa velkaantu- on joustavuutta opetusvelvollisuuden määritte-
19880: minen ja sosiaalinen paine on muutoinkin ras- lyssä sekä opiskelijan valinnanmahdollisuuksis-
19881: kas. Jo nyt toimeentulotuen saajista huomatta- sa lisättävä.
19882: va osa on opiskelijoita. Jos opintotuen normeja Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
19883: kiristetään, vaikeudet kasvavat entisestään. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19884: Kiistatonta lienee myös, että opintotukijärjes-
19885: telmän ulkopuolelle joutuneen opiskelijan mah- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19886: dollisuudet opintojensa menestykselliseen suo- valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvio-
19887: rittamiseen eivät parane. esityksen laadinnan yhteydessä korkea-
19888: Ratkaisut löytyvät kehittämällä opintotuki- koulututkintojen rakenteen ja sisällön
19889: järjestelmää perustoimeentuloturvan takaavak- uudistamiseksi.
19890: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
19891:
19892: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
19893: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
19894: 1988 vp. 493
19895:
19896: Toivomusaloite n:o 434
19897:
19898:
19899:
19900:
19901: Kortesalmi ym.: Korkeakoulujen tutkintojen ja opetuksen kehit-
19902: tämisestä
19903:
19904:
19905: Eduskunnalle
19906:
19907: Korkeakoulujemme koulutustehtävän hoita- tus- ja kokeilutoimintaa. Tällaista toimintaa
19908: mista on arvosteltu pitkään ja kitkerästikin. olisi kyettävä järjestämään laitostasolla. Tämä
19909: Koulutuksen kehittämiseksi on esitetty tavoit- ei kuitenkaan ole tähän mennessä ollut tässä
19910: teita lähtien opetus-oppimisprosessin ongelmien maassa käytännössä mahdollista. Hallituksen
19911: räikeimmistä ilmenemismuodoista. On ollut budjettiesitys ei lupaa kuin 580 000 mk tosi-
19912: helppoa osoittaa sormella keskeyttämislukuja asiallista lisäystä ennestäänkin jo selvästi alimi-
19913: sekä suhteellisen pitkiä perustutkinnon suoritus- toitettuun tutkintojen ja opetuksen kehittämis-
19914: aikoja. Sormella on helppo osoittaa tilastoja ja toimintaan.
19915: muotoilla niiden kaunistamiseen tähtääviä ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19916: voitteita. Opetus-oppimisprosessin ongelmia ei nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19917: tällä tavalla kuitenkaan poisteta, ja siten koulu- muksen,
19918: tuksen laadullinen kehittäminen jää saavutta-
19919: mattomaksi päämääräksi. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19920: Korkeakouluopetuksen, opiskelun ja oppimi- korkeakoulujen tutkintojen ja opetuk-
19921: sen laadullinen kehittäminen edellyttää tällai- sen kehittämiseksi.
19922: seen kehittämiseen tähtäävää tutkimus-, koulu-
19923:
19924: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
19925:
19926: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
19927: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
19928: Raimo Vistbacka
19929: 494 1988 vp.
19930:
19931: Toivomusaloite n:o 435
19932:
19933:
19934:
19935:
19936: Kortesalmi ym.: Musiikkialan korkeakoulun perustamisesta
19937: Ouluun
19938:
19939:
19940: Eduskunnalle
19941:
19942: Musiikinharrastus on viime aikoina voimak- kelemaan. Sibelius-akatemiassa opiskelee vuo-
19943: kaasti lisääntynyt Pohjois-Suomessa. Alueella sittain 50-60 Oulun konservatorion oppilasta.
19944: vallitsevan musiikinopettajien pulan takia on Musiikkialan ammatillisen tason takaamiseksi
19945: Oulun konservatoriossa yhdessä Sibelius-akate- Pohjois-Suomenkin osalta on musiikkialan kor-
19946: mian ja Oulun yliopiston kanssa aloitettu väliai- keakoulun saaminen Ouluun perusteltua.
19947: kainen musiikinopettajien koulutus. Tämä kou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19948: lutus olisi kuitenkin syytä vakinaistaa, jotta tu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19949: levaisuudessakin voidaan taata Pohjois-Suo- muksen,
19950: men musiikinopettajien taso. Musiikkiala am-
19951: mattina vaatii jatkuvaa opiskelua, taidollisen ettii hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19952: ja taiteellisen ilmaisun kehittämistä. Nykyisin musiikkialan korkeakoulun saamiseksi
19953: pelkästään Oulusta lähtee vuosittain useita Ouluun.
19954: kymmeniä opiskelijoita muualle musiikkia opis-
19955:
19956: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1988
19957:
19958: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
19959: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
19960: 1988 vp. 495
19961:
19962: Toivomusaloite n:o 436
19963:
19964:
19965:
19966:
19967: Kortesalmi ym.: Aikuisten tietotekniikan opetuksesta kansallis-
19968: ja työväenopistoissa
19969:
19970:
19971: Eduskunnalle
19972:
19973: Tietotekniikan opetus on muodostamassa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19974: yhä tärkeämmän tehtäväkentän myös kansa- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
19975: lais- ja työväenopistoille. Aikuisten tietoteknii- muksen,
19976: kan opetuksen aloittamista on mm. aikuiskou-
19977: lutusneuvosto pitänyt erittäin tärkeänä. Ope- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
19978: tusta on valmisteltu myös opetusministeriössä. kansalais- ja työväenopistojen aikuisten
19979: Määrärahat tälle toiminnalle kuitenkin puuttu- tietotekniikan opetuksen aloittamiseksi.
19980: vat ja niitä kaivattaisiin pikaisesti valtion bud-
19981: jettiin.
19982:
19983: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
19984:
19985: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
19986: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
19987: Raimo Vistbacka
19988: 496 1988 vp.
19989:
19990: Toivomusaloite n:o 437
19991:
19992:
19993:
19994:
19995: Kortesalmi ym.: Eräiden Pohjois-Pohjanmaan musiikkikoulujen
19996: saattamisesta lakisääteisen valtionavun piiriin
19997:
19998:
19999: Eduskunnalle
20000:
20001: Pitkien etäisyyksien vuoksi Pohjois-Pohjan- mon musiikkikoulua ja Limingan seudun mu-
20002: maa on jakautunut jokilaaksoittain jokseenkin siikkiopistoa lukuun ottamatta nämä saavat toi-
20003: yhtenäisiin talous- ja kulttuurialueisiin omine mintaansa lakisääteistä valtionosuutta.
20004: toimintapiireineen ja laitoksineen. Pohjois- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20005: Pohjanmaalla tällä hetkellä toimivista kuudesta nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20006: musiikkioppilaitoksesta toimii Kala- ja Pyhäjo- muksen,
20007: kilaaksossa kaksi, Jokilaaksossa musikkiopis-
20008: ton kuntainliitto ja Ylivieskan seudun musiikki- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20009: opisto. Siikajokilaaksossa on Limingan seudun Kuusamon musiikkikoulun, Limingan
20010: musiikkiopisto ja Oulujokilaaksossa Oulun seudun musiikkiopiston ja Muhoksen
20011: konvervatorio. Iijokilaakson ainoa musiikkiop- musiikkikoulun saamiseksi lakisääteisen
20012: pilaitos on Kuusamon musiikkikoulu. Kuusa- valtionavun piiriin.
20013: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
20014:
20015: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
20016: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
20017: 1988 vp. 497
20018:
20019: Toivomusaloite n:o 438
20020:
20021:
20022:
20023:
20024: Kortesalmi ym.: Saamenkielisen julkaisutoiminnan tukemisesta
20025:
20026:
20027:
20028: Eduskunnalle
20029:
20030: Saamenkielinen julkaisutoiminta on maas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20031: samme vielä varsin vaatimatonta. Valtion tukea nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20032: tähän vähemmistökulttuurin kannalta erittäin muksen,
20033: tärkeään toimintaan tulisi pikaisesti lisätä. Saa-
20034: men kieli on rikkaus maallemme, joten sen säi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20035: lymistä ja käyttämistä tulisi kaikin tavoin tu- saamenkielisen julkaisutoiminnan tuke-
20036: kea. miseksi.
20037:
20038: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
20039:
20040: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
20041: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
20042: Raimo Vistbacka
20043: 498 1988 vp.
20044:
20045: Toivomusaloite n:o 439
20046:
20047:
20048:
20049:
20050: Kärhä: Uudenmaan läänin osuuden lisäämisestä peruskoulujen
20051: rakennusluvissa
20052:
20053:
20054: Eduskunnalle
20055:
20056: Peruskoulujen rakentamistarve on Uudella- vät ja pääkaupunkiseudun kunnat suurimmalta
20057: maalla erittäin suuri. Keskipitkän aikavälin to- osalta kokonaan omalla kustannuksellaan.
20058: teuttamissuunnitelmaan 1986-1990 olivat Uu- Uudenmaan lääni ei viime vuosina ole saanut
20059: denmaan kunnat esittäneet yli 180 peruskoulun riittävää osuutta koko maahan myönnettävistä
20060: rakentamishanketta, joiden yhteenlaskettu nor- peruskoulujen rakentamisluvista, mikä osittain
20061: maalihinta-arvio on runsaat miljardi markkaa johtunee myös siitä, että peruskoulurakenta-
20062: ja joiden valtionosuus olisi yli 170 miljoonaa mista käytetään työllisyyspoliittisena välineenä,
20063: markkaa. Uudellemaalle on kuitenkin myön- jolloin rakentamisen painopiste on suuntautu-
20064: netty vuosittain vain 5-10 peruskoulun raken- nut Etelä-Suomen ulkopuolelle. Koulurakenta-
20065: tamislupaa. minen olisikin jatkossa painotettava niille seu-
20066: Mikäli Uudenmaan kunnille myönnetään tu- duille, joilla koulutilojen tarve on suurin.
20067: levaisuudessakin rakentamislupia sama määrä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
20068: kuin viime vuosina, saadaan nyt vireillä olevat taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20069: hankkeet rakennetuksi vasta vuoteen 2010 men-
20070: nessä. Uudenmaan kunnat ovatkin valtionosuu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
20071: den vähäisyyden vuoksi joutuneet rakentamaan menpiteisiin, jotta Uudenmaan läänin
20072: peruskoulurakennuksia omalla kustannuksel- osuutta peruskoulujen rakentamisluvis-
20073: laan enemmän kuin valtionosuudet edellyttäisi- sa lisätään tuntuvasti.
20074:
20075: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
20076:
20077: Lea Kärhä
20078: 1988 vp. 499
20079:
20080: Toivomusaloite n:o 440
20081:
20082:
20083:
20084:
20085: Lahti-Nuuttila ym.: Taideteollisen korkeakoulun muotoilukes-
20086: kuksen perustamisesta Pirkanmaalle
20087:
20088:
20089: Eduskunnalle
20090:
20091: Hallitus pyrkii ohjelmansa mukaisesti ja toilukeskuksesta voisi tulla merkittävä käytän-
20092: myös valtion tulo- ja menoarviolla edistämään nön apu erityisesti pienelle ja keskisuurelle teol-
20093: rakennemuutosta ja lieventämään sen aiheutta- lisuudelle, jonka varaan paljolti joudutaan aset-
20094: mia ongelmia. Yleiset talous- ja teollisuuspoliit- tamaan odotukset ja vaatimukset uusien teollis-
20095: tiset toimenpiteet ovat keskeisiä, samoin voima- ten työpaikkojen syntymisestä. Muotoilukes-
20096: varojen suuntaaminen tutkimukseen ja kehitys- kuksen luoqnollisia yhteistoimintatahoja olisi-
20097: työhön, koulutukseen ja markkinointiin. Näillä vat taitotiedon laajentamisessa olemassa olevat
20098: alueilla tapahtuvat kehittämistoimenpiteet ovat osaamisen voimavaroja lisäävät korkeakoulu-
20099: välttämättömiä. Toimenpidevalikoimaa ja sen ym. palvelut. Hankkeen toteuttaminen palvelisi
20100: lisäämistä on tuettava myös muualla kuin tekni- suomalaisen tuotteen kilpailukyvyn nostamista
20101: sen ja teknologisen osaamisen alueella. Siksi sekä viennissä että kotimarkkinoilla.
20102: olisi tarpeellista ryhtyä tehokkaasti hyödyntä- Koska kokemukset jo perustetuista alueelli-
20103: mään Taideteollisen korkeakoulun tarjoamia sista muotoilukeskuksista ovat myönteiset, hal-
20104: mahdollisuuksia teollisen muotoilumme kehit- litus ja sen ao. ministeriö voisivat kiirehtiä
20105: tymiseksi koko maassa ja kaikenkokoisissa yri- osoittamillaan määrärahoilla muotoilukeskuk-
20106: tyksissä. sen perustamista myös Pirkanmaalle.
20107: Taideteollinen korkeakoulu on jo aloitta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
20108: nut mm. tutkimuksiin perustuen alueellisten tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
20109: muotoilukeskusten perustamisen Kemistä, Kuo- sen,
20110: piosta ja Vaasasta. Pirkanmaan muodostaessa
20111: ehyen ja yhtenäisen talousmaakunnan sen ra- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20112: kennemuutosongelmien ratkontaan tarvittaisiin Taideteollisen korkeakoulun Pirkan-
20113: niin ikään täyttä palvelua teollisen muotoilun maan muotoilukeskuksen perustami-
20114: kysymyksissä antavaa muotoilukeskusta. Muo- seksi.
20115: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
20116:
20117: Pentti Lahti-Nuuttila Sulo Aittoniemi Timo Roos
20118: Markku Pohjola Jukka Gustafsson Matti Maijala
20119: 500 1988 vp.
20120:
20121: Toivomusaloite n:o 441
20122:
20123:
20124:
20125:
20126: Lahti-Nuuttila ym.: Sähköisen viestinnän kehittämisestä paikal-
20127: lisen kulttuurin uudeksi voimavaraksi
20128:
20129:
20130: Eduskunnalle
20131:
20132: Sähköisen viestinnän kentässä on viime vuo- doissa sekä harrastepohjaisena muun muassa
20133: sina tapahtunut vaikuttavia muutoksia sekä kansalais- ja työväenopistoverkoston avulla.
20134: teknillisesti että ohjelmatarjonnan sisällöissä. Näin sähköisestä viestinnästä saadaan synty-
20135: Yleisradion rinnalle on muodostunut useita eri- mään paikallisen kulttuurin uusi, ihmisiä kiin-
20136: laisia vaihtoehtoja, jotka ovat eri syistä pää- nostava voimavara. Se myös omalta osaltaan
20137: asiallisesti lisänneet vain ylikansallista ohjelma- muodostuu varmasti kansallista kulttuuria vah-
20138: tarjontaa. Kansainvälisyyden ja kansallisuuden vistavaksi elementiksi.
20139: asenteita ja arvoja välittävä sekä vahvistava Tämän tavoitteen toteuttaminen voitaisiin
20140: painotus on jäänyt vuosi vuodelta entistä vähäi- osoittaa kunnallisen kulttuuritoiminnan osateh-
20141: semmäksi. Viestintäpoliittiset tavoitteetkin ovat täväalueeksi ja siitä syystä tehdä tarvittavat uu-
20142: hämärtyneet. distukset kuntien kulttuuritoiminnasta annet-
20143: Ilmeistä on, että lainsäädännön rinnalla tar- tuun lakiin. Erityisesti uudistus vaatii valtion
20144: vitaan nykyistä voimakkaampia toimenpiteitä varojen huomattavaa korottamista nykyises-
20145: sekä kannustavina että taloudellista tukea anta- tään kuntien kulttuuritoiminnan tukemiseen.
20146: vina kansallisen kulttuurin aseman voimistumi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
20147: seksi sähköisessä viestinnässä. Ihmiskeskeisesti taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20148: ja ihmisläheisesti tämä toteutunee tässä tilan-
20149: teessa parhaiten avaamalla mahdollisuuksia että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20150: paikallistelevisioiden syntymiseen ei-kaupalli- sähköisen viestinnän kehittämiseksi pai-
20151: sella pohjalla. Samanaikaisesti on huomatta- kallisen kulttuurin uudeksi voimava-
20152: vasti tehostettava alan opetusta eri koulumuo- raksi.
20153: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
20154:
20155: Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson Arto Lapiolahti
20156: Timo Roos Tuula Paavilainen Ilkka Joenpalo
20157: Riitta Uosukainen Aimo Ajo Raimo Vuoristo
20158: Arja Alho Markku Pohjola Sinikka Mönkäre
20159: Risto Ahonen
20160: 1988 vp. 501
20161:
20162: Toivomusaloite n:o 442
20163:
20164:
20165:
20166:
20167: Laine: Korkeakoulututkintojen ja opintotukijärjestelmän kehit-
20168: tämisestä
20169:
20170:
20171: Eduskunnalle
20172:
20173: Kun korkeakoulujen tehokkuudesta ja val- tuettujen pinnallisten opintojen jälkeen on itse-
20174: mistumisaikojen pitenemisestä on keskusteltu, näiseen tieteelliseen työhön vaikea ryhtyä.
20175: on useimmiten unohdettu yksittäinen opiskelija Korkeakoulupedagogisen tutkimuksen lisäksi
20176: ja hänen elämäntilanteensa. Etsittäessä esimer- on joustavuutta opetusvelvollisuuden määritte-
20177: kiksi opintotuen myöntämisperusteista keinoja lyssä sekä opiskelijan valinnanmahdollisuuksis-
20178: nopeuttaa opintoja on sivuutettu se tosiasia, et- sa lisättävä.
20179: tä opiskeluaika on osa elämää. Tämä prosessi Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
20180: vie eri ihmisiltä eri tavalla aikaa, ja olennaisem- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20181: paa siinä on lopputulos kuin hallinnollinen luis-
20182: tavuus. että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
20183: Lainapainotteinen opintotuki on johtanut ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
20184: nuoret vaikeuksiin tilanteessa, jossa velkaantu- dessä ryhtyisi toimiin korkeakoulutut-
20185: minen ja sosiaalinen paine on muutoinkin ras- kintojen rakenteen ja sisällön uudista-
20186: kas. Jo nyt toimeentulotuen saajista huomatta- miseksi sekä opintotukijärjestelmän ke-
20187: va osa on opiskelijoita. Jos opintotuen normeja hittämiseksi siten, että
20188: kiristetään, vaikeudet kasvavat entisestään. - opintotuen taso on kaikilla koulu-
20189: Kiistatonta lienee myös, että opintotukijärjes- tusasteilla sellainen, ettei tarvetta toi-
20190: telmän ulkopuolelle joutuneen opiskelijan mah- meentulotukeen normaalioloissa synny;
20191: dollisuudet opintojensa menestykselliseen suo- - vähintään puolet opintotuesta on
20192: rittamiseen eivät parane. opintorahaa;
20193: Ratkaisut löytyvät kehittämällä opintotuki- - kaikki vanhempien tuloihin ja va-
20194: järjestelmää perustoimeentuloturvan takaavak- rallisuuteen perustuva tarveharkinta
20195: si etuudeksi. Toimivin ratkaisu olisi perustoi- poistetaan täysi-ikäisiltä 18 vuotta täyt-
20196: meentulojärjestelmän kokonaisuudistus. täneiltä opiskelijoilta;
20197: Huomiota on yhtä lailla kiinnitettävä myös - paljon velkaantuneiden aseman
20198: tutkintojen rakenteellisiin ja sisällöllisiin näkö- parantamiseksi opiskeluaikaiset opinto-
20199: kohtiin. Puutteellinen ohjaus ja korkealaatui- lainan korot maksetaan valtion varoista;
20200: sen opetuksen vähäisyys näkyvät pro gradu - korkotukea ja lainojen takaisin-
20201: -vaiheen opiskelun ongelmissa. Tyhjien opinto- maksua siirretään kolmanteen vuoteen
20202: viikko- ja koulutusohjelmakäsitteiden varaan valmistumisen jälkeen.
20203: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
20204:
20205: Ensio Laine
20206: 502 1988 vp.
20207:
20208: Toivomusaloite n:o 443
20209:
20210:
20211:
20212:
20213: Laine: Korkeakoulutasoisen lastentarhanopettajakoulutuksen va-
20214: kinaistamisesta
20215:
20216:
20217: Eduskunnalle
20218:
20219: Valtioneuvoston periaatepäätös, joka tehtiin sä. Tästä huolimatta korkeakoulutasoinen las-
20220: 1.2.1979, toimii perustana lastentarhanopetta- tentarhanopettajakoulutus on edelleen luonteel-
20221: jakoulutuksen kehittämiselle. Periaatepäätök- taan väliaikaista. Myöskään sen rinnastamista
20222: sen mukaan lastentarhanopettajakoulutus pi- muuhun opettajankoulutukseen ei ole tutkittu.
20223: dennetään aluksi 3-vuotiseksi lastentarhanopet- Ehdotankin eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
20224: tajaopistoissa ja eräiden korkeakoulujen opet- vomuksen,
20225: tajankoulutusyksiköissä. Päivähoidon henki-
20226: löstön opetussuunnitelmatoimikunta on edellyt- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20227: tänyt mietinnössään (1981: 13), että 3-vuotista korkeakoulutasoisen lastentarhanopet-
20228: koulutusta tulee järjestää kaikissa nykyisin toi- tajakoulutuksen vakinaistamiseksi val-
20229: mivissa opistojen ja korkeakoulujen koulutus- tion vuoden 1989 tulo- ja menoarvion
20230: pisteissä. Lisäksi toimikunta totesi, että koulu- yhteydessä sekä ryhtyisi tutkimaan las-
20231: tus tulee vakinaistaa kaikissa nykyisin toimivis- tentarhanopettajakoulutuksen rinnasta-
20232: sa korkeakoulujen opettajankoulutusyksiköis- mista muuhun opettajankoulutukseen.
20233: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
20234:
20235: Ensio Laine
20236: 1988 vp. 503
20237:
20238: Toivomusaloite n:o 444
20239:
20240:
20241:
20242:
20243: Lamminen ym.: Kauppatieteen kandidaatin koulutuksen aloitta-
20244: misesta Porin koulutus- ja tutkimuskeskuksessa
20245:
20246:
20247: Eduskunnalle
20248:
20249: Porin koulutus- ja tutkimuskeskuksessa, jo- mien kouluttamista kauppatieteen kandidaa-
20250: ka toimii Tampereen teknillisen korkeakoulun teiksi. Tämä koulutus voisi painottua esimer-
20251: ja Turun kauppakorkeakoulun alaisuudessa, on kiksi markkinointiin.
20252: käynnistynyt tietotekniikkapainotteinen diplo- Edellä olevaan perustuen ehdotamme edus-
20253: mi-insinöörin tutkintoon tähtäävä insinööri- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20254: koulutus.
20255: Teknistä ja kaupallista koulutusta antavalle että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20256: jatko- ja täydennyskoulutuskeskukselle sovel- kauppatieteen kandidaatin tutkintoon
20257: tuisi hyvin edellä olevan teknistä koulutusta tähtäävän koulutuksen käynnistämisek-
20258: koskevan ratkaisun soveltaminen myös kaupal- si Porin koulutus- ja tutkimuskeskuk-
20259: liseen koulutukseen. Tämä merkitsisi merkono- sessa.
20260: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
20261:
20262: Kalevi Lamminen Mikko Elo Raila Aho
20263: Einari Nieminen Lea Mäkipää Aino Pohjanoksa
20264: Maunu Kohijoki Timo Laaksonen Raimo Vuoristo
20265: Kauko Juhantalo Timo Roos
20266: 504 1988 vp.
20267:
20268: Toivomusaloite n:o 445
20269:
20270:
20271:
20272:
20273: Lehtosaari ym.: Kalatalouskoulun rakentamisen aloittamisesta
20274: Enonkaskeila
20275:
20276:
20277: Eduskunnalle
20278:
20279: Enonkaskeila on toiminut syksystä 1986 am- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20280: mattikasvatushallituksen alainen kalatalous- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20281: koulu Otavan maatalousoppilaitoksen sivupis- muksen,
20282: teenä. Suunnitelmien mukaan uuden kalata-
20283: louskoulun rakentaminen olisi pitänyt alkaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20284: vuonna 1989. kalatalouskoulun rakentamiseksi Enon-
20285: AKH:n viisivuotissuunnitelmissa kouluhanke koske/le alkuperäisten rakennussuunni-
20286: on kuitenkin siirtynyt vuodelle 1991. telmien ja aikataulun mukaisesti.
20287:
20288: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
20289:
20290: Markku Lehtosaari Jouni Backman
20291: 1988 vp. 505
20292:
20293: Toivomusaloite n:o 446
20294:
20295:
20296:
20297:
20298: U. Leppänen ym.: Kuntien nuorisotoiminnan tuen lisäämisestä
20299:
20300:
20301:
20302: Eduskunnalle
20303:
20304: Vuoden 1986 alussa voimaan tullut uusi nuo- johtaneet monissa kunnissa valtionosuuksien
20305: risotyölaki muutti kuntien valtionosuusjärjes- tuntuvaan vähenemiseen. Kaiken lisäksi vai-
20306: telmää siten, että valtionosuuden yhdeksi kes- keimmassa asemassa ovat pienet kehitysalue-
20307: keisimmistä maksuperusteista otettiin kunnan kunnat. Muutamissa lääneissä ovat kuntakoh-
20308: asukasmäärä, ns. nuorisomarkka eli valtioneu- taiset valtionosuudet pudonneet jopa 40 OJo ai-
20309: voston vuosittain vahvistama markkamäärä kaisempaan tasoon verrattuna. Käytännössä
20310: asukasta kohti. Kun avustusta maksettiin aikai- uudistus on johtanut siihen, että nykyisten val-
20311: semmin toiminnan tason ja laajuuden mukaan, tionosuuksien taso ei vastaa kaikilla alueilla
20312: maksetaan sitä nyt asukasluvun mukaan. edes vuoden 1985 tasoa.
20313: Kun uutta lakia aikoinaan valmisteltiin, pu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20314: huttiin yleisesti 12 markasta. Pessimistisimmis- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20315: sä epäilyissä tasoksi kaavailtiin ensi vaiheissa 10 muksen,
20316: markkaa. Todellisuudessa on kuitenkin käynyt
20317: siten, että vuosille 1986-1987 nuorisomarkaksi että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
20318: on vahvistettu vain 6 markkaa/asukas. Sama menpiteisiin kuntien nuorisotoiminnan
20319: linja jatkuu valtion budjetissa 1988. tukemiseen tarkoitetun nuorisomarkan
20320: Valtionosuuksien perusteiden muutos ja en- nostamiseksi 12 markkaan asukasta
20321: nen kaikkea nuorisomarkan alhainen taso ovat kohden.
20322: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
20323:
20324: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
20325: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
20326: Tina Mäkelä
20327:
20328:
20329:
20330:
20331: 35 280445G
20332: 506 1988 vp.
20333:
20334: Toivomusaloite n:o 447
20335:
20336:
20337:
20338:
20339: U. Leppänen ym.: Kalevalan Näyttämö ry:n toiminnan tuke-
20340: misesta
20341:
20342:
20343: Eduskunnalle
20344:
20345: Kalevalan Näyttämö ry. on esittänyt Nur- ongelmia rahoituksen saamiseksi, ja tämän ta-
20346: meksessa Bomban kesäteatterissa useana kesä- kia tulisi asia hoitaa kerralla kuntoon. Parhai-
20347: nä Kalevala-näytelmää. Tämä kansalliseepok- ten tämä tapahtuisi Kalevalan Näyttämö ry:n
20348: seemme pohjautuva näytelmä on saanut julki- saamisella valtion tulo- ja menoarviossa vaki-
20349: suudessa suurta huomiota niin kotimaassa kuin tuista valtionapua saavien ryhmäteattereiden
20350: ulkomaillakin ja on osoittautunut onnistuneek- momentille. Näin vältyttäisiin vuosittaiselta ra-
20351: si projektiksi. Hankkeen mittavuoden takia ei- hojen kerjäämis- ja hankkimisoperaatioilta.
20352: vät näytökset kuitenkaan ole voineet tapahtua Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20353: omakustannusperiaatteella, vaan alkuperäisiin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20354: hankintakustannuksiin ja näytösten pyörittämi- muksen,
20355: seen on tarvittu vuosittain valtion tukea.
20356: SMP:n toimesta on useina vuosina valtion tulo- että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
20357: ja menoarvioon esitetty tukea Kalevalan Näyt- ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
20358: tämö ry:lle Bomban kesäteatterissa esitettävää dessä huolehtisi Kalevalan Näyttämö
20359: Kalevala-näytelmää varten. ry:n liittämisestä säännöllistä valtion-
20360: Kalevala-draamaa tullaan tuskin kesällä 1988 apua saavien ryhmäteattereiden jouk-
20361: näkemään Bomban kesäteatterissa, mutta se tu- koon ja turvaisi täten riittävät määrära-
20362: lee vierailemaan useissa kesän tapahtumissa. hat teatterin toiminnan häiriöttömäksi
20363: Kalevalan Näyttämö ry:llä on ollut jatkuvasti jatkumiseksi.
20364:
20365: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
20366:
20367: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
20368: Lea Mäkipää Tina Mäkelä
20369: 1988 vp. 507
20370:
20371: Toivomusaloite n:o 448
20372:
20373:
20374:
20375:
20376: Linnainmaa: Koulupsykologien ja -kuraattoreiden virkojen saat-
20377: tamisesta lakisääteisiksi
20378:
20379:
20380: Eduskunnalle
20381:
20382: Vuonna 1984 voimaan tulleiden peruskoulu- Lisäksi kolmen läänin lääninhallituksen kou-
20383: ja lukiolakien valmisteluvaiheessa silloinen si- luosastossa on toimintaa koordinoimassa lää-
20384: vistysvaliokunta piti tärkeänä, että koulun so- ninkoulupsykologit ja yhdessä läänissä läänin-
20385: siaalisen toiminnan edistämiseksi kehitetään koulukuraattori.
20386: koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluja. Toimintaa on pidettävä vakiintuneena. Se ei
20387: Näillä palveluilla voidaan tukea koulun kas- kuitenkaan kata koko maata ja virat jakautuvat
20388: vatustehtävää ja ennalta ehkäistä sosiaalisia ja sekä alueellisesti että tarpeeseen nähden epäta-
20389: mielenterveydellisiä ongelmia. Koulupsykolo- saisesti. Psykologisen ja kuratiivisen työn tarve
20390: geilla ja koulukuraattoreilla on kokemusten peruskouluissa, lukioissa ja keskiasteen amma-
20391: mukaan huomattava merkitys koulun työn tu- tillisissa oppilaitoksissa on olevia palveluja huo-
20392: kijoina, oppilaiden vaikeuksien selvittelyssä mattavasti suurempi ja kasvaa jatkuvasti.
20393: sekä koko kouluyhteisön työskentelyilmapiirin Virkojen määrän kasvu pysyy kuitenkin jat-
20394: kehittämisessä. kuvasti liian hitaana koulujen ja oppilaiden on-
20395: Kuntien omin varoin ylläpitämää koulupsy- gelmakasautumiin nähden. Tämä johtuu mm.
20396: kologitoimintaa on maassamme ollut vuodesta siitä, etteivät koulupsykologiset eivätkä koulu-
20397: 1965 ja koulukuraattoritoimintaa vuodesta kuratiiviset palvelut ole lakisääteisiä.
20398: 1966 lähtien. Tällä hetkellä peruskoulun kou- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit-
20399: lupsykologitoimintaa on 41 kunnassa ja virkoja taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20400: on yhteensä 86. Peruskoulun koulukuraattori-
20401: toimintaa on 78 kunnassa ja virkoja 187. Osit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20402: tain ko. työntekijöiden toiminta kohdistuu saattaakseen koulupsykologien ja kou-
20403: myös lukiota käyviin oppilaisiin. lukuraattoreiden virat lakisääteisiksi pe-
20404: Keskiasteen ammatillisissa oppilaitoksissa on ruskoulussa, lukiossa ja keskiasteen am-
20405: 4 koulupsykologia, 57 päätoimista kouluku- matillisissa oppilaitoksissa.
20406: raattoria, 23 sivutoimista ja 5 tilapäisesti työlli-
20407: syysvaroin palkattua koulukuraattoria.
20408:
20409: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
20410:
20411: Tuula Liunaiomaa
20412: 508 1988 vp.
20413:
20414: Toivomusaloite n:o 449
20415:
20416:
20417:
20418:
20419: Mattila ym.: Ammattikasvatuksen lehtorin viran perustamisesta
20420: Oulun yliopistoon
20421:
20422:
20423: Eduskunnalle
20424:
20425: Ammattioppilaitosten suomenkielisten opet- sen johdosta ammattikasvatushallitus on päät-
20426: tajien koulutus on maassamme keskitetty kah- tänyt 26.3.1987 toteuttaa valtioneuvoston pää-
20427: teen opettajaopistoon. Pohjois-Suomesta puut- töstä mm. kehottamalla järjestämään em. lää-
20428: tuu toistaiseksi tällainen koulutus, ja näin mo- neissä ns. monielinkeinokoulutusta. Tällainen
20429: net tuon alueen erityisongelmat jäävät vaille edellyttää myös ammattioppilaitosten opetta-
20430: riittävää huomiota. jankoulutukselta erityispiirteitä, jotka voitaisiin
20431: Pitkä etäisyys Pohjois-Suomesta nykyisiin hyvin toteuttaa Oulussa. Tällöin Oulun yliopis-
20432: opettajankoulutuslaitoksiin kuluttaa tarpeetto- ton ammattikasvatuksen lehtori hoitaisi pää-
20433: masti opettajien henkisiä ja aineellisia voimava- osan opettajakokelaiden pedagogisesta kou-
20434: roja. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiede- lutuksesta ja opetusharjoittelu suoritettaisiin
20435: kunta voisi tarjota Pohjois-Suomessa kaikille alueen ammatillisissa oppilaitoksissa.
20436: ammattioppilaitosten opettajille vaihtoehtoisen - Ammattioppilaitoksissa toteutetaan me-
20437: tien pedagogiseen pätevöitymiseen. Kun opetus- neillään olevan lukuvuoden alusta lukien luku-
20438: harjoittelu suoritettaisiin paikallisissa ammatti- vuosittain viiden päivän mittainen opettajien
20439: oppilaitoksissa, saataisiin muodostumaan myös täydennyskoulutus uuden asetuksen mukaan.
20440: alueelliset erityispiirteet huomioon ottavaa ope- Tästä koulutuksesta on yksi tai kaksi päivää
20441: tuksen kehittämistä. Näin tilanteesta hyötyisi- paaastassa oppilaitoskohtaista pedagogista
20442: vät kaikki osapuolet. koulutusta, jo!loin se vaatii Oulun ja Lapin lää-
20443: Edellä oleva tietää ammattikasvatuksen leh- neissä jo kymmenien päivien työpanoksen. Yli-
20444: torin viran perustamista Oulun yliopistoon kas- opiston ammattikasvatuksen lehtori voisi osal-
20445: vatustieteiden tiedekuntaan. Nähdäksemme listua myös tähän koulutukseen.
20446: seuraavat seikat puoltavat ammattikasvatuksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20447: lehtorin viran perustamista: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20448: - Valtioneuvosto päätti 26.2.1987, että La- muksen,
20449: pin, Oulun ja Pohjois-Karjalan lääneissä teh-
20450: dään ammatillisten oppilaitosten järjestämään että hallitus ryhtyisi toimiin ammatti-
20451: koulutukseen muutoksia lukuvuodesta 1988- kasvatuksen lehtorin viran perustami-
20452: 89 alkaen siten, että se vastaa mahdollisimman seksi Oulun yliopistoon vuoden 1989 ai-
20453: hyvin läänien elinkeinojen kehittämistä. Edelli- kana.
20454:
20455: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
20456:
20457: Kalevi Mattila Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas
20458: 1988 rd. 509
20459:
20460: Hemställningsmotion nr 450
20461:
20462:
20463:
20464:
20465: Metsämäki m.fl.: Om inrättande av ett landsarkiv för Nyland
20466: i Ekenäs
20467:
20468:
20469: Tili Riksdagen
20470:
20471: Det nyländska landsarkivet är för närvarande vuxit ytterligare och är redan skriande. Alla
20472: placerat i Tavastehus. Arrangemanget varken sakskäl talar för att man snabbt borde lösa
20473: fungerar eller betjänar Nyland på ett tillfreds- landsarkivproblemet för Nylands Iän.
20474: ställande sätt. 1 fråga om placering borde Ekenäs ligga väl
20475: På grund av utrymmesbrist i Tavastehus har till. Staden är en tvåspråkig gammal kulturstad.
20476: riksarkivet i Helsingfors fått emotta stora de- Landskapsmuseet för västra Nyland är placerat
20477: lar av det nyländska arkivmaterialet. Situatio- i Ekenäs. Även regionpolitiska aspekter talar
20478: nen är tili förfång för både riksarkivet och för för placering utanför huvudstadsregionen, t.ex.
20479: landsarkivet i Nyland och försvårar forskning i Väst-Nyland.
20480: och övrig användning av arkivmaterialet. Med hänvisning till det ovan anförda föreslår
20481: 1 slutet av 60-talet uppgjordes en pian för ut- vi högaktningsfullt att riksdagen godkänner
20482: vecklandet av arkivväsendet i vårt land. 1 den hemställan
20483: planen underströks vikten av ett eget arkiv för
20484: Nylands Iän. Avolika orsaker har det dock inte att regeringen skulle utreda och plane-
20485: gått att fullfölja planerna. ra inrättandet av ett /andsarkiv i Nyland
20486: Behovet av ett eget landsarkiv för Nyland har med placeringsort i Ekenäs.
20487: under de gångna tjugo åren, efter utredningen,
20488:
20489: Helsingfors den 5 februari 1988
20490:
20491: Lauri Metsämäki Matti Saarinen Markku Pohjola
20492: 510 1988 vp.
20493:
20494: Toivomusaloite n:o 450 Suomennos
20495:
20496:
20497:
20498:
20499: Metsämäki ym.: Uudenmaan maakunta-arkiston perustamisesta
20500: Tammisaareen
20501:
20502:
20503: Eduskunnalle
20504: Uudenmaan maakunta-arkisto on tällä het- tavat Uudenmaan läänin maakunta-arkistoon
20505: kellä sijoitettu Hämeenlinnaan. Järjestely ei liittyvän ongelman nopeaa ratkaisemista.
20506: toimi eikä palvele Uuttamaata tyydyttävästi. Sijoituspaikkana Tammisaari olisi hyvä.
20507: Hämeenlinnassa olevan tilanpuutteen vuoksi Kaupunki on kaksikielinen vanha kulttuurikau-
20508: Helsingissä sijaitseva valtionarkisto on joutu- punki. Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo on
20509: nut ottamaan vastaan suuret määrät Uuden- sijoitettu Tammisaareen. Myös aluepoliittiset
20510: maan arkistomateriaalia. Tilanne on haitaksi näkökohdat puoltavat sijoitusta pääkaupun-
20511: sekä valtionarkistolle että Uudenmaan maakun- kiseudun ulkopuolelle esim. Länsi-Uudelle-
20512: ta-arkistolle ja vaikeuttaa tutkimusta ja muuta maalle.
20513: arkistomateriaalin käyttöä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20514: Maassamme laadittiin 60-luvun lopulla arkis- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20515: tolaitoksen kehittämissuunnitelma. Suunnitel- muksen,
20516: massa korostettiin Uudenmaan läänin oman ar-
20517: kiston merkitystä. Eri syistä suunnitelmia ei että hallitus ryhtyisi selvittämään ja
20518: kuitenkaan ole voitu noudattaa. suunnittelemaan Uudenmaan maakun-
20519: Uudenmaan oman maakunta-arkiston tarve ta-arkiston perustamista sijoituspaikka-
20520: on selvityksen jälkeisenä 20 vuotena kasvanut na Tammisaari.
20521: edelleen ja on jo huutava. Kaikki asiasyyt puol-
20522: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
20523:
20524: Lauri Metsämäki Matti Saarinen Markku Pohjola
20525: 1988 vp. 511
20526:
20527: Toivomusaloite n:o 451
20528:
20529:
20530:
20531:
20532: Moilanen ym.: Määrärahasta diabetesprofessorin viran perusta-
20533: miseen johonkin lääketieteelliseen tiedekuntaan
20534:
20535:
20536: Eduskunnalle
20537:
20538: Suomessa diabetesta sairastaa noin 25 % nöllinen hoito on välttämätöntä jo komplikaa-
20539: väestöstä eli 130 000 henkeä. Sokeritauti on tioiden ja lisäsairauksien ehkäisemiseksi. Dia-
20540: Suomessa erityinen terveysongelma, jonka eri- betespotilailla ovat verisuonten kalkkeutumi-
20541: tyistekijöitä ei toistaiseksi tunneta. Suomessa nen ja sydänveritulpat 2-3 kertaa yleisempiä
20542: diabetes on noin 2-2,5 kertaa yleisempi kuin kuin väestössä yleensä. Vuosittain maassamme
20543: muissa Pohjoismaissa ja yli 30 kertaa yleisempi tehtävistä munuaissiirroista 20-30 OJo eli noin
20544: kuin esimerkiksi Japanissa. 100 siirtoa suoritetaan sokeritautisille. Lisäsai-
20545: Tällä hetkellä maassamme saa insuliinihoitoa rauksia voidaan sitä paremmin ehkäistä, mitä
20546: n. 30 000 ihmistä, tablettihoidossa on noin paremmin ollaan selvillä tautitekijöistä.
20547: 80 000 ja pelkästään ruokavalion turvin tulee Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20548: toimeen noin 20 000 diabeetikkoa. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20549: Diabetes on pitkäaikaissairaus, joka vaatii muksen,
20550: jatkuvaa erikoishoitoa ja -tarkkailua. Diabetek-
20551: seen liittyy useita erityistekijöitä, joita ei vielä että hallitus ryhtyisi toimiin valtion
20552: ole pystytty tieteellisesti selvittämään. Tutki- vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesitystä
20553: muksen ja hoidon kehittämiseksi tarvitaan eri- valmistellessaan diabetesprofessuurin
20554: koiskoulutusta ja oma diabetesprofessuuri. perustamiseksi johonkin maamme lää-
20555: Diabeteksen korkeatasoinen, jatkuva ja sään- ketieteelliseen tiedekuntaan.
20556: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
20557:
20558: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala
20559: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
20560: 512 1988 vp.
20561:
20562: Toivomusaloite n:o 452
20563:
20564:
20565:
20566: Myller ym.: Korkeakoulujen palveluja ja toimintaa koskevan
20567: tutkimuksen lisäämisestä
20568:
20569:
20570: Eduskunnalle
20571:
20572: Korkeakoulututkimukseen suunnatut määrä- teistyönä kaikille tieteenaloille tutkijankoulu-
20573: rahat ovat jo useiden vuosien ajan jääneet jäl- tusohjelmat". Tutkijankoulutuksen luonne on
20574: keen tutkimustyön perustaksi laadittujen suun- oleellisesti muuttumassa koulutusohjelma-ajat-
20575: nitelmien suosituksista. Korkeakoulut toteutta- telun myötä. Tutkijankoulutuksen suunnittelun
20576: vat niille asetettuja uusia tehtäviä ilman näiden ja toteutuksen on pohjauduttava tutkimus- ja
20577: tehtäväalueiden riittävää tutkimusta. Tutki- kokeilutyöhön. Vain näin voidaan välttää ka-
20578: mustyö loisi kuitenkin tärkeitä edellytyksiä uu- pea-alaiset jatko-opintoputket.
20579: distusten onnistumiselle ja muutosten hallinnal- Korkeakouluihin ja niiden yhteyteen on muo-
20580: le. Uusien tehtäväalueiden ja toimintamuotojen dostunut uusia tehtäväalueita ja toimintamuo-
20581: tutkiminen voisi estää yhteiskunnalle mahdolli- toja (täydennyskoulutus, tilaustutkimus, tekno-
20582: sesti hyvinkin kalliiksi koituvat virheratkaisut. logiakylähankkeet, tiedepuistosuunnitelmat).
20583: Seuraavat korkeakoulututkimuksen alueet Uusiin toimintamuotoihin on kiinnitetty tutki-
20584: vaativat välittömästi huomattavaa määräraho- muksellista huomiota vain vähäisessä määrin.
20585: jen lisäystä: korkeakoulupedagogiikka, tutki- Suunnitelmallinen kehittäminen edellyttää val-
20586: jankoulutus Gatkokoulutus), täydennyskoulu- tiovallalta riittäviä resursseja korkeakoulujen
20587: tus ja korkeakoulujen hallinto. uusien tehtäväalueiden tutkimukseen.
20588: Korkeakouluopetusta syytetään tehottomuu- Ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
20589: desta. Perustutkintojen suoritusajat ovat piden- toivomuksen,
20590: tyneet ja opiskelunsa keskeyttäneiden määrät
20591: kasvaneet. Ongelman ratkaisuun on esitetty että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
20592: monia tehokkaalta vaikuttavia keinoja: palkit- ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
20593: sevaa opintotukea säädyllisessä ajassa valmistu- dessä ryhtyisi toimenpiteisiin
20594: ville, opetussuunnitelmien sisällön keventämis- 1) korkeakoulupedagogisen tutki-
20595: tä jne. Esitetyt toimenpiteet eivät lähde korkea- muksen lisäämiseksi,
20596: koulututkintojen laadun arvioinnista eivätkä 2) tutkijankoulutuksen suunnittelun
20597: opetus-oppimisprosessin sisäisistä tekijöistä. ja toteutuksen edellyttämän tutkimus-
20598: Korkeakouluopetuksen tulee ensisijaisesti ke- työn aikaansaamiseksi,
20599: hittää tieteellistä ajattelua. Opetus-oppimispro- 3) korkeakouluihin ja niiden yhtey-
20600: sessin laatu (sisäiset tekijät) ratkaisee tieteellisen teen muodostuneiden uusien tehtävä-
20601: ajattelun taidon välittymisen opiskelijalle. Kor- alueiden ja toimintamuotojen (täyden-
20602: keakouluopetuksen ja opiskelun laadullinen ke- nyskoulutus, ti/austutkimus, teknolo-
20603: hittäminen edellyttää laitostasolla tapahtuvaa giakylähankkeet, tiedepuistosuunnitel-
20604: tutkimus-, koulutus- ja kokeilutoimintaa. mat) tutkimiseksi sekä
20605: Valtioneuvoston hyväksymässä korkeakou- 4) korkeakoulujen hallinnon kehittä-
20606: lulaitoksen kehittämissuunnitelmassa vuosille miseksi tutkimuksen avulla siten, että
20607: 1987-1992 puhutaan tutkijankoulutuksen te- hallinto kykenisi paremmin palvelemaan
20608: hostamisesta "laatimalla korkeakoulujen yh- tiedettä ja opetusta.
20609:
20610: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
20611:
20612: Riitta Myller Sinikka Mönkäre Timo Roos
20613: Tuula Paavilainen Jorma Rantanen Reino Paasilinna
20614: Arto Lapiolahti Markku Pohjola Seija Karkinen
20615: Raimo Vuoristo Kerttu Törnqvist Matti Väistö
20616: Esko Jokiniemi
20617: 1988 vp. 513
20618:
20619: Toivomusaloite n:o 453
20620:
20621:
20622:
20623:
20624: Myller ym.: Lastentarhanopettajakoulutuksen siirtämisestä koko-
20625: naisuudessaan korkeakouluihin
20626:
20627:
20628: Eduskunnalle
20629:
20630: Valtioneuvoston periaatepäätös, joka tehtiin tentarhanopettajakoulutus edelleen on luonteel-
20631: 1.2.1979, toimii perustana lastentarhanopetta- taan väliaikaista. Myöskään sen rinnastamista
20632: jakoulutuksen kehittämiselle. Periaatepäätök- muuhun opettajankoulutukseen ei ole tutkittu.
20633: sen mukaan lastentarhanopettajakoulutus pi- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
20634: dennetään aluksi 3-vuotiseksi lastentarhanopet- toivomuksen,
20635: tajaopistoissa ja eräiden korkeakoulujen opet-
20636: tajankoulutusyksiköissä. Päivähoidon henki- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20637: löstön opetussuunnitelmatoimikunta on edellyt- lastentarhanopettajan tutkintoon johta-
20638: tänyt mietinnössään (1981:13), että 3-vuotista van koulutuksen siirtämiseksi kokonai-
20639: koulutusta tulee järjestää kaikissa nykyisin toi- suudessaan korkeakouluihin muun
20640: mivissa opistojen ja korkeakoulujen koulutus- opettajankoulutuksen yhteyteen ja kou-
20641: pisteissä. Lisäksi toimikunta totesi, että koulu- lutusta koskevan kokeilutoiminnan
20642: tus tulee vakinaistaa kaikissa nykyisin toimivis- käynnistämiseksi syksyllä 1988 Joen-
20643: sa korkeakoulujen opettajankoulutusyksiköis- suun, Jyväskylän ja Oulun yliopistoissa.
20644: sä. Tästä huolimatta korkeakoulutasoinen Ias-
20645:
20646: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
20647:
20648: Riitta Myller Sinikka Mönkäre Tuula Paavilainen
20649: Jorma Rantanen Reino Paasilinna Kerttu Törnqvist
20650: Matti Väistö Esko Jokiniemi
20651: 514 1988 vp.
20652:
20653: Toivomusaloite n:o 454
20654:
20655:
20656:
20657:
20658: Myller ym.: Ympäristökasvatuksen tehostamisesta koulutuksen
20659: kaikilla tasoilla
20660:
20661:
20662: Eduskunnalle
20663:
20664: UNESCOn määritelmän mukaan ympäristö- Vapaaehtoistoimintaan perustuvien järjestö-
20665: kasvatuksen tavoitteena on kiinnostuksen ja jen tuki on myös edullista valtiovallalle, sillä
20666: vastuuntunnon herättäminen muita ihmisiä, yh- pienillä uhrauksilla on mahdollista saada hyö-
20667: teiskuntaa ja koko ihmiskuntaa kohtaan jaka- dynnetyksi suuri harrastuksen kautta kanavoi-
20668: malla tietoa luonnosta ja sen suojelusta sekä tuva työpanos kulloinkin esillä olevan asian
20669: luonnon ja ihmisten välisestä vuorovaikutuk- edistämiseksi.
20670: sesta. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20671: Suomessa ympäristökasvatusta tulee tehostaa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20672: siten, että ympäristönäkökulma otetaan läpäi-
20673: syperiaatteella osaksi kaikkea opetusta kaikilla että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
20674: koulutusjärjestelmän tasoilla. Mukaan tulisi ot- ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
20675: taa niin peruskoulun ja lukion antama opetus dessä järjestäisi riittävät resurssit kou-
20676: kuin ammatillisten oppilaitosten ja maamme lutusjärjestelmien kehittämiseen siten,
20677: korkeakoulujen opetustyö. että ympäristönäkökulma sisältyisi kaik-
20678: Erityisen tärkeää on kansalaisjärjestöjen ym- keen opetukseen kaikilla koulutuksen
20679: päristökasvatustoiminta. Luonnonharrastus- ja tasoilla.
20680: ympäristönsuojelujärjestöjen sekä muiden vas-
20681: taavaa toimintaa harjoittavien kansalaisjärjes-
20682: töjen työtä tulisi siksi tukea.
20683:
20684: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
20685:
20686: Riitta Myller Sinikka Mönkäre Timo Roos
20687: Tuula Paavilainen Jorma Rantanen Reino Paasilinna
20688: Arto Lapiolahti Markku Pohjola Seija Karkinen
20689: Raimo Vuoristo Matti Väistö Esko Jokiniemi
20690: Kerttu Törnqvist
20691: 1988 vp. 515
20692:
20693: Toivomusaloite n:o 455
20694:
20695:
20696:
20697:
20698: Myller ym.: Opintolainojen korkotuen lisäämisestä
20699:
20700:
20701:
20702: Eduskunnalle
20703:
20704: Opiskelijat maksavat opiskelunsa aikana kor- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
20705: koa yksityisille pankeille. Osan korosta valtio kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20706: maksaa opiskeluaikana korkotukena. Korko-
20707: tuki jatkuu 1,5 vuotta valmistumisen jälkeen. että hallitus ryhtyisi valmistelemaan
20708: Opintolainan takaisinmaksu alkaa 2 vuoden ku- lainsäädäntöä, jonka mukaan valtio
20709: luttua valmistumisesta. maksaisi opintolainan korot opiskelu-
20710: Opiskelijoiden ottama laina on tarkoitettu ajalta sekä korkotukea kolmen vuoden
20711: elinkustannusten peittämiseen. Lainasta yksi- ajan valmistumisen jälkeen.
20712: tyisille pankeille maksettu korko on kohtuuton.
20713: Velkaantuneen opiskelijan opintotuesta koron-
20714: maksu saattaa viedä noin kolmanneksen.
20715:
20716: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
20717:
20718: Riitta Myller Pentti Lahti-Nuuttila Sinikka Mönkäre
20719: Timo Roos Tuula Paavilainen Jorma Rantanen
20720: Reino Paasilinna Arto Lapiolahti Markku Pohjola
20721: Seija Karkinen Kerttu Törnqvist Matti Väistö
20722: Esko Jokiniemi Raimo Vuoristo
20723: 516 1988 vp.
20724:
20725: Toivomusaloite n:o 456
20726:
20727:
20728:
20729:
20730: Myller ym.: Teatterialan järjestöjen toimitilahankkeen tukemi-
20731: sesta
20732:
20733:
20734: Eduskunnalle
20735:
20736: Keskeiset teatterialan järjestöt, Työväen Toimitilojen yhdistämisellä saavutettaisiin ai-
20737: Näyttämöiden Liitto, Suomen Teatteriliitto, nakin seuraavia etuja:
20738: Suomen Näyttelijäliitto ja Suomen Teatteri- - säästöjä päällekkäistoimintojen vähen-
20739: työntekijäin Yhteisjärjestö, STY Gäseninä Suo- tyessä
20740: men Teatteriohjaajien Liitto, Suomen Lavas- alan ammatillinen koulutustyö tehostuisi
20741: tustaiteilijoiden Liitto, Suomen Tanssitaiteili- - alan tiedotustoiminta tehostuisi
20742: joiden Liitto, Suomen Teatteritekninen Liitto, - näytelmävälitys saataisiin saman katon al-
20743: Suomen Teatterialan Toimihenkilöliitto ja Suo- le ja kyettäisiin paremmin tiivistämään alan am-
20744: men Teatteriopettajien Liitto) ovat päättäneet mattilaisten ja harrastajien yhteistyötä.
20745: kehittää ja tiivistää teatterialan järjestöjen yh- Edellä olevan perusteella ehdotammekin
20746: teistoimintaa. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20747: Yhteistyön kehittämiseksi ja järkiperäistämi-
20748: seksi olisi välttämätöntä saada myös yhteiset että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20749: toimitilat. Nykyiset tilat eri järjestöillä ovat teatterialan järjestöjen yhteisen toimiti-
20750: puutteelliset ja sijaitsevat etäällä toisistaan. lan hankinnan tukemiseksi.
20751:
20752: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
20753:
20754: Riitta Myller Jukka Gustafsson Iiris Hacklin
20755: Tuulikki Hämäläinen Pirjo Ala-Kapee Saara-Maria Paakkinen
20756: Ritva Laurila
20757: 1988 vp. 517
20758:
20759: Toivomusaloite n:o 457
20760:
20761:
20762:
20763:
20764: Mäkelä ym.: Määrärahasta Keski-Suomen opiston rakennusten
20765: kunnostamiseen
20766:
20767:
20768: Eduskunnalle
20769:
20770: Keski-Suomen opisto on vuonna 1894 perus- Opistorakennus 1, ns. puutalo, on valmistu-
20771: tettu kannatusyhdistyksen omistama grundt- nut vuonna 1912. Opisto on lainavaroin tehnyt
20772: vigilainen maakuntaopisto. Sen palveluksessa opistorakennus l:ssä perusparannuksia noin 1,8
20773: on yhteensä 34 vakituista työntekijää ja vuosi- miljoonalla markalla. Rakennuksen kunnostus
20774: budjetti on n. 7,1 miljoonaa markkaa. Lainaa vaatisi karkeiden arvioiden mukaan 4-7 mil-
20775: opistolla on n. 3,6 miljoonaa markkaa. joonaa markkaa, minkä suorittamiseen opistol-
20776: Opistossa toimii kouluhallituksen alainen la ei ole vähäisintäkään mahdollisuutta.
20777: kansanopisto ja ammattikasvatushallituksen Suureksi ongelmaksi on osoittautunut se,
20778: alainen Suolahden sosiaalialan oppilaitos. Kan- ettei valtion tulo- ja menoarvioon sisälly sel-
20779: sanopistossa voi opiskella nuorisosihteeriksi, laista määrättyä menokohtaa, jolta Keski-Suo-
20780: hankkia vapaa-ajan ohjaajan valmiuksia, opis- men opistolle ja muille vastaavantyyppisille
20781: kella avoimessa korkeakoulussa tai täydentää kansanopistoille voitaisiin osoittaa varoja vält-
20782: peruskouluopintoja. Sosiaalialan oppilaitos tämättömien investointien toteuttamiseksi.
20783: kouluttaa kodinhoitajia ja päivähoitajia. Vuonna 1987 opisto on saanut valtion varo-
20784: Opiskelijoita opistossa on yhteensä 190, jois- ja 100 000 markkaa vanhan päärakennuksen
20785: ta kansanopistossa 120 ja sosiaalialan oppilai- suunnitteluun ja on saamassa kevään lisätalous-
20786: toksessa 70. arviossa 200 000 markkaa opiskelija-asuntojen
20787: Opiston toiminnan kannalta olisi kiireellinen peruskorjaukseen.
20788: tehtävä peruskorjata opiskelija-asunnot. Toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20789: saalta kulttuurihistorialliselta kannalta ensisi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20790: jaista on valtakunnalliseksi suojelukohteeksi ni- muksen,
20791: metyn vanhan päärakennuksen pikainen perus-
20792: korjaus. että hallitus varaisi riittävät varat val-
20793: Perusparannuksen kustannusarvio on noin 2 tion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesi-
20794: miljoonaa markkaa. Yhteensä perusparannuk- tykseen Keski-Suomen opiston raken-
20795: set maksavat noin 5,2 miljoonaa markkaa. nusten kunnostustöiden suorittamista
20796: Opiston 5-vuotissuunnitelmassa hanke on ajoi- varten.
20797: tettu vuodelle 1988. Koska opiston velkataakka
20798: on jo nyt mitoitettu äärimmilleen, on yhteis-
20799: kunnan kaikinpuolinen tuki välttämätöntä.
20800:
20801: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
20802:
20803: Tina Mäkelä Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
20804: 518 1988 vp.
20805:
20806: Toivomusaloite n:o 458
20807:
20808:
20809:
20810:
20811: Mäkelä ym.: Liikuntatilan rakentamisen rahoittamisesta Pylkön-
20812: mäellä
20813:
20814:
20815: Eduskunnalle
20816:
20817: Pylkönmäen kunnassa on ollut vireillä liikun- tällä hetkellä kasvussa. Tämän takia syrjäisen
20818: tahallin rakentaminen. Kunnan omat varat ei- ja pienen Pylkönmäen kunnan ainoan liikunta-
20819: vät riitä liikuntahallin rakentamiseen ja mah- tilan rakentaminen tulisi valtiovallan toimesta
20820: dollisuudet sen toteuttamiseen ovat näin ollen mahdollistaa poikkeuksellisin rahoitusjärjeste-
20821: vähäiset. Liikuntahallin kustannusarvio on rei- lyin.
20822: lut 2,5 miljoonaa markkaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20823: Tällä hetkellä kunnan ainoan täysimittaisen nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20824: liikuntatilan rakentaminen edellyttäisi riittävää muksen,
20825: valtionosuutta, jonka tulisi olla tässä tapauk-
20826: sessa noin 80 prosenttia. Liikuntatilojen raken- että hallitus varaisi riittävät määrära-
20827: taminen edistäisi viihtyvyyttä sekä lisäisi harras- hat Pylk6nmäen kunnan liikuntatilan
20828: tusmahdollisuuksia ja liikuntaharrastuksen vi- rakentamisen rahoittamiseksi 80 prosen-
20829: riämistä kunnassa. Lisäksi nuorison määrä on tin valtionosuuden turvin.
20830:
20831: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
20832:
20833: Tina Mäkelä Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
20834: 1988 vp. 519
20835:
20836: Toivomusaloite n:o 459
20837:
20838:
20839:
20840:
20841: Mäkelä ym.: Mustalaisten koulutus- ja kulttuurikeskuksen perus-
20842: tamisesta
20843:
20844:
20845: Eduskunnalle
20846:
20847: Suomessa asuu tällä hetkellä vajaat 6 000 Mustalaisten koulutustarpeita selvittänyt työ-
20848: mustalaista, joista noin kolmannes on alle ryhmä on vastikään jättänyt muistionsa. Mus-
20849: 15-vuotiaita. Ruotsissa asuu Suomen mustalai- talaisväestöllä ilmenneiden koulutus- ja kult-
20850: sia noin 3 200. tuuriongelmien vähentämiseksi on työryhmä
20851: Peruskoulua käyvillä mustalaislapsilla on päätynyt ehdotukseen perustaa mustalaisväes-
20852: todettu olevan keskimääräistä enemmän vai- tölle oma koulutus- ja kulttuurikeskus.
20853: keuksia oppivelvollisuuden suorittamisessa. Mustalaisten koulutus- ja kulttuurikeskuksen
20854: Vaikeudet johtuvat useimmiten taloudellisista tehtäviin kuuluisi mustalaisväestön valtakun-
20855: ja sosiaalisista syistä sekä kulttuurieroista. nallinen koulutussuunnittelu yhdessä viran-
20856: Mustalaisväestölle on tähän mennessä järjes- omaisten kanssa sekä mustalaiskielen ja -kult-
20857: tetty ainoastaan noin 40 suppeata ammattiin tuurin elvyttämiseen tähtäävät toimenpiteet.
20858: johtamatonta työllisyyskurssia ompelu-, mu- Mustalaisten koulutus- ja kulttuurikeskuksen
20859: siikki- ja hevosaloilta. Poikkeuksena ovat olleet perustaminen tulisi pikaisesti toteuttaa.
20860: Teatterikorkeakoulun ja Taideteollisen korkea- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20861: koulun kurssit sekä Pääkaupunkiseudun am- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20862: matillisen kurssikeskuksen järjestämä lähikas- muksen,
20863: vattajakurssi.
20864: Suomen Mustalaisyhdistys on tehnyt aloit- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
20865: teen erityisen mustalaisille tarkoitetun ammatil- piteisiin mustalaisten koulutus- ja kult-
20866: lisen koulutuskeskuksen perustamisesta. tuurikeskuksen perustamiseksi.
20867: Koulutuskeskuksessa tulisi antaa myös mus-
20868: talaiskielen ja -kulttuurin opetusta sekä ottaa
20869: huomioon mustalaiskulttuurin erityispiirteet.
20870:
20871: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
20872:
20873: Tina Mäkelä Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
20874: 520 1988 vp.
20875:
20876: Toivomusaloite n:o 460
20877:
20878:
20879:
20880:
20881: Mäkelä ym.: Mustalaislähetys ry:n Nuorten opintorahaston toi-
20882: minnan tukemisesta
20883:
20884:
20885: Eduskunnalle
20886:
20887: Mustalaisilla on vielä tänäkin päivänä vai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20888: keuksia rotunsa vuoksi esimerkiksi lasten ja muksen,
20889: nuorison koulunkäynnin yhteydessä. Samalla
20890: harrastusmahdollisuudet ovat mustalaisnuorilla että hallitus varaisi riittävästi varoja
20891: vähäisemmät kuin muilla nuorilla Suomessa. Mustalaislähetys ry:n Nuorten opinto-
20892: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- rahaston tukemiseen.
20893:
20894: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
20895:
20896: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
20897: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
20898: 1988 vp. 521
20899:
20900: Toivomusaloite n:o 461
20901:
20902:
20903:
20904:
20905: Mäkelä ym.: Pikakirjoituksen opetuksen lisäämisestä
20906:
20907:
20908:
20909: Eduskunnalle
20910:
20911: Aikaisempina vuosikymmeninä pikakirjoi- tuksen aakkoset. Tämä vaatisi kuitenkin pika-
20912: tusta arvostettiin maassamme suuresti. Se kuu- kirjoituksen opetuksen lisäämistä tuntuvasti
20913: lui olennaisena osana konttoreissa työskentele- niin peruskouluasteella kuin myös erityisissä
20914: vien sihteereiden koulutukseen ja työnkuvaan. konttori- ja toimistoalan oppilaitoksissa. Pika-
20915: Tällä hetkellä pikakirjoitustaidon arvostus kirjoituksen opetusta tulisi saada myös nykyistä
20916: on alamaissa ja sen opetus on vähäistä. Pikakir- enemmän kansalaisopistojen opetusohjelmaan.
20917: joituksen hallitsevien ihmisten määrä on jyrkäs- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20918: ti laskenut aikaisemmasta tasostaan. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20919: Pikakirjoitustaito olisi kuitenkin merkittävä muksen,
20920: jopa yleissivistyksen osana. Nykyajan kiireisen
20921: ja tehokkuuteen pyrkivän yhteiskunnan aikana että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
20922: kaikille kansalaisille, jotka joutuvat työssään ja pikakirjoituksen opetuksen tehostami-
20923: harrastuksissaan vastaanottamaan runsaasti tie- seksi koululaitoksessamme.
20924: toa, olisi erittäin hyödyllistä hallita pikakirjoi-
20925:
20926: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
20927:
20928: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
20929: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
20930:
20931:
20932:
20933:
20934: 36 2804450
20935: 522 1988 vp.
20936:
20937: Toivomusaloite n:o 462
20938:
20939:
20940:
20941:
20942: Mäkelä ym.: Uuden kiihdytinhallin rakentamisesta Jyväskylän
20943: yliopiston fysiikan laitokseen
20944:
20945:
20946: Eduskunnalle
20947:
20948: Fysiikan laitoksen keskeinen tutkimuskohde on valmis ja myös kiihdytinhallirakennuksen
20949: Jyväskylän yliopistossa on ydinfysiikka. Laitos perustamissuunnitelmaa valmistellaan. Syklo-
20950: on maassamme ydinfysiikan tutkimuksen kes- tronin kustannusarvio on 42 000 000 markkaa
20951: kus, ja sen tutkimukset ovat kansainvälisesti ja rakennuksen 17 000 000 markkaa, ajoitusta-
20952: varsin arvostettuja. Fysiikan laitoksella vuonna voitteena vuodet 1987-1991.
20953: 1975 käyttöön otettu syklotroni on suoritusky- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20954: vyltään vaatimaton ja sen tieteellinen käyttöikä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20955: alkaa olla ohi. Suomen Akatemian asettama muksen,
20956: suomalaisen kokeellisen ydin- ja hiukkasfysii-
20957: kan kansainvälinen arviointiryhmä on käsitellyt että hallitus varaisi riittävät varat Jy-
20958: hanketta ja antanut siitä myönteisen lausun- väskylän yliopiston fysiikan laitoksen
20959: non. uuden kiihdytinhallin rakentamisen
20960: Suunnitelma suprajohtavasta syklotronista aloittamiseen.
20961:
20962: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
20963:
20964: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
20965: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
20966: 1988 vp. 523
20967:
20968: Toivomusaloite n:o 463
20969:
20970:
20971:
20972:
20973: Mäkelä ym.: Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen rakentami-
20974: sen aloittamisesta
20975:
20976:
20977: Eduskunnalle
20978:
20979: Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella ei varojen osoittamisen jälkeen. Rakentamisen
20980: ole erityisesti sen tutkimus- ja koulutustarpei- ajoitustavoitteena ovat vuodet 1987-1989, ja
20981: siin suunniteltuja tiloja, vaan se toimii huono- hankkeen kustannusarvio on noin 42 000 000
20982: kuntoisissa vuokratiloissa. Koko Jyväskylän markkaa.
20983: yliopistosta vuokratiloissa toimii lähes 25 o/o, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20984: kun valtakunnallinen keskiarvo jää alle 10 %:n. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20985: Luonnontieteissä käytettävissä olevat tilat jää- muksen,
20986: vät selvästi kehittämislainsäädännön minimi-
20987: normien alle. että hallitus varaisi riittävät varat Jy-
20988: Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen pe- väskylän yliopiston kemian laitoksen ra-
20989: rustamis- ja esisuunnitelmat ovat valmiit, ja kentamisen aloittamiseen suunnitelmien
20990: rakentaminen voidaan aloittaa välittömästi mukaan.
20991:
20992: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
20993:
20994: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
20995: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
20996: 524 1988 vp.
20997:
20998: Toivomusaloite n:o 464
20999:
21000:
21001:
21002:
21003: Mäkelä ym.: Konneveden tutkimusaseman majoitustilojen laa-
21004: jentamisesta
21005:
21006:
21007: Eduskunnalle
21008:
21009: Konneveden tutkimusasema valmistui vuon- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21010: na 1982. Tutkimusasema ei kuitenkaan toteutu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21011: nut alkuperäisten suunnitelmien mukaan rahoi- muksen,
21012: tussyiden vuoksi. Nyt on käytännössä ilmennyt,
21013: että tutkimusaseman majoitustilat ovat riittä- että hallitus varaisi riittävät varat
21014: mättömät ja haittaavat näin ollen huomattavas- Konneveden tutkimusaseman majoitus-
21015: ti tutkimusaseman työtä. tilojen laajentamiseen.
21016:
21017: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
21018:
21019: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
21020: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
21021: 1988 vp. 525
21022:
21023: Toivomusaloite n:o 465
21024:
21025:
21026:
21027:
21028: Mäkelä ym.: Määrärahasta Jyväskylän lastentarhanopettaja-
21029: opiston opistorakennuksen rakentamiseen
21030:
21031:
21032: Eduskunnalle
21033:
21034: Valtion omistama kouluhallituksen alainen vuosien 1987 ja 1988 tulo- ja menoarvioissa on
21035: Jyväskylän lastentarhanopettajaopisto toimii varattu suunnitteluun 500 000 mk. Opiston ra-
21036: eri puolilla Jyväskylää valtion omissa ja vuok- kentamisen aloittaminen tulisi varmistaa vuo-
21037: ratiloissa. Suurinta osaa näistä tiloista ei ole den 1989 aikana.
21038: suunniteltu opetuskäyttöön. Opiston tilat on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21039: alun perin suunniteltu 32 opiskelijan vuosittais- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21040: ta sisäänottoa varten. Tästä huolimatta syksyllä muksen,
21041: 1987 opistossa oli opiskelijoita 288.
21042: Jyväskylän lastentarhanopettajaopiston uu- että hallitus ottaisi riittävät määrära-
21043: den opistorakennuksen perustamissuunnitelma hat valtion vuoden 1989 tulo- ja me-
21044: on hyväksytty kouluhallituksessa vuonna 1987. noarvioesitykseen Jyväskylän lastentar-
21045: Hankkeen kustannusarvio on 18,6 miljoonaa hanopettajaopiston uuden opistoraken-
21046: markkaa ja rahoituksesta vastaa valtio. Valtion nuksen rakentamisen aloittamiseen.
21047:
21048: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
21049:
21050: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
21051: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
21052: 526 1988 vp.
21053:
21054: Toivomusaloite n:o 466
21055:
21056:
21057:
21058:
21059: Mäkelä ym.: Pihtiputaan maatalousppilaitoksen rakentamisesta
21060:
21061:
21062:
21063: Eduskunnalle
21064:
21065: Pihtiputaan maatalousoppilaitoksen perusta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21066: missuunnitelma on hyväksytty 2.4.1985. Kone- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21067: ja kalustohallin sekä koulutilan hankkimiseen muksen,
21068: on haettu työvoimaministeriön rahoitusta, mut-
21069: ta muilta osin Pihtiputaan kunta pitää tärkeänä että hallitus varaisi riittävät varat Pih-
21070: saada maatalousoppilaitoksen rahoitukseen va- tiputaan maatalousoppilaitoksen raken-
21071: roja valtion tulo- ja menoarviosta. Kunta pel- tamiseen.
21072: kää rakentamisen viivästyvän, ellei kyseisiä va-
21073: roja voida myöntää.
21074:
21075: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
21076:
21077: Tina Mäkelä Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
21078: 1988 vp. 527
21079:
21080: Toivomusaloite n:o 467
21081:
21082:
21083:
21084:
21085: Mäkelä ym.: Määrärahasta karjasuojan rakentamiseen Pihti-
21086: putaan maatalousoppilaitokseen
21087:
21088:
21089: Eduskunnalle
21090:
21091: Opetusministeriö on hyväksynyt Pihtiputaan 1990-1992. Pihtiputaan maatalousoppilaitok-
21092: maatalousoppilaitoksen perustamissuunnitel- sen oppilaiden saanti on lisäksi pyritty varmis-
21093: man 11.3 .1986. Hankkeen kustannusarvio on tamaan sillä, että Tarvaalan maatalousoppilai-
21094: 23,5 miljoonaa markkaa, josta valtion osuus on toksesta lakkautetaan yksi perusjakso, kun sillä
21095: 12 miljoonaa markkaa ja kunnalle jäävä osuus syksyllä 1988 alkaa opistoasteen koulutus.
21096: 11 ,5 miljoonaa markkaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21097: Maatalousoppilaitoksen toteuttamissuunni- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21098: telma on opetusministeriön käsittelyssä. Saatu- muksen,
21099: jen ennakkotietojen perusteella on olemassa
21100: vaara hankkeen toteuttamisen siirtymisestä että hallitus varaisi riittävät määrära-
21101: jopa 1990-luvulle. Rakennushanke tulisi kuiten- hat valtion vuoden 1989 tulo- ja me-
21102: kin toteuttaa jo vuosina 1989-1992. Ensim- noarvioesitykseen Pihtiputaan maata-
21103: mäiseksi tulisi rakentaa karjasuoja vuoden 1989 lousoppilaitoksen karjasuojan rakenta-
21104: aikana. Loppuosa hankkeesta toteutettaisiin miseksi vuoden 1989 aikana.
21105: valtionosuuden osalta budjettivaroin vuosina
21106:
21107: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
21108:
21109: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
21110: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
21111: 528 1988 vp.
21112:
21113: Toivomusaloite n:o 468
21114:
21115:
21116:
21117:
21118: Mäkelä ym.: Tarvaalan maatalousoppilaitoksen oppilasasuntolan
21119: rakentamisesta
21120:
21121:
21122: Eduskunnalle
21123:
21124: Keski-Suomessa ei ole maatalousalan opis- täin suuri etenkin uuden koneopetuksen linjan
21125: toasteista koulutusta. Kun Keski-Suomen lää- alettua. Tiloja tarvittaisiin kiireellisesti lisää
21126: niin tai sen välittömään läheisyyteen tulee lähi- noin 50 oppilaalle.
21127: vuosina kolme uutta maatalousoppilaitosta, tu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21128: lisi näiden oppilaille tarjota jatkokoulutusmah- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21129: dollisuus omalla alueellaan eli Tarvaalan maa- muksen,
21130: talousoppilaitoksessa Saarijärvellä, jossa on
21131: vanhin valtion omistama oppilaitos. että hallitus varaisi riittävät varat
21132: Tarvaalan maatalousoppilaitoksen oppilas- Tarvaalan maatalousoppilaitoksen op-
21133: asuntolatarve on kuitenkin jo nykyisellään erit- pilasasuntolan rakentamiseksi.
21134:
21135: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
21136:
21137: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
21138: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
21139: 1988 vp. 529
21140:
21141: Toivomusaloite u:o 469
21142:
21143:
21144:
21145:
21146: Mäkelä ym.: Keski-Suomen kotitalousopettajaopiston opetustilo-
21147: jen lisärakentamisesta
21148:
21149:
21150: Eduskunnalle
21151:
21152: Jyväskylässä sijaitsevan Keski-Suomen koti- nistämiselle, minkä vuoksi lisärakentaminen on
21153: talousopettajaopiston oppilasmäärä tulee kas- välttämätöntä.
21154: vamaan huomattavasti. Opetustilat ovat ahtaat, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21155: epätarkoituksenmukaiset ja puutteelliset ja nii- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21156: tä on jo jouduttu myös vuokraamaan. Vuokra- muksen,
21157: tilojen käyttö on vaikeaa oppilaitoksen sijain-
21158: nin ja opetuksen laaja-alaisuuden vuoksi. että hallitus varaisi riittävät varat
21159: Opetustilojen tarve oli merkittävä jo vuonna Keski-Suomen kotitalousopettajaopis-
21160: 1986. Lisätilat ovat ehto uusien linjojen käyn- ton opetustilojen lisärakentamiseen.
21161: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
21162:
21163: Tina Mäkelä Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
21164: 530 1988 vp.
21165:
21166: Toivomusaloite n:o 470
21167:
21168:
21169:
21170:
21171: Mäkelä ym.: Päijännemuseon uudisrakennuksen rakentamisesta
21172: Säynätsaloon
21173:
21174:
21175: Eduskunnalle
21176:
21177: Säynätsalon kunta suunnittelee kunnan kult- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21178: tuurihistoriallisen museon ja Päijänteen vesilii- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21179: kenteen historiasta kertovan museon perusta- muksen,
21180: mista kunnan omistamalle maalle Päijänteen
21181: rantaan. Tarkoituksena on pystyttää uudisra- että hallitus varaisi riittävät varat Päi-
21182: kennus tätä Päijännemuseota varten. Kyseistä jännemuseon uudisrakennuksen raken-
21183: hanketta on mahdoton toteuttaa ilman valtion tamiseen Säynätsalon kuntaan.
21184: tukea.
21185:
21186: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
21187:
21188: Tina Mäkelä Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
21189: 1988 vp. 531
21190:
21191: Toivomusaloite n:o 471
21192:
21193:
21194:
21195:
21196: Mäkelä ym.: Kannonkosken kansainvälisen nuoriso- ja leiri-
21197: keskuksen toiminnan tukemisesta
21198:
21199:
21200: Eduskunnalle
21201:
21202: Kannonkaskeila toimivan kansainvälisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21203: nuoriso- ja leirikeskuksen toiminnan kehittämi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21204: sen kannalta on erittäin tärkeää, että valtio vie- muksen,
21205: lä näin toiminnan alkuvaiheessa tukee leirikes-
21206: kusta toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi, että hallitus osoittaisi riittävät varat
21207: koska vakinaista henkilökuntaa ei ole vielä voi- Kannonkosken kansainvälisen nuoriso-
21208: tu palkata tarpeellisessa määrin. ja leirikeskuksen toiminnan tukemiseen.
21209:
21210: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
21211:
21212: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
21213: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
21214: 532 1988 vp.
21215:
21216: Toivomusaloite n:o 472
21217:
21218:
21219:
21220:
21221: Mäkelä ym.: Kansainvälisennuorisomatkailu-ja kurssikeskuksen
21222: rakentamisesta Virroille
21223:
21224:
21225: Eduskunnalle
21226:
21227: Virtain kansainvälisen nuorisomatkailu- ja nykyisyyden näkökulmasta sekä lähentää heitä
21228: kurssikeskuksen rakentamista varten on Virtain monipuoliseen järvisuomalaiseen luontoon.
21229: kunnalla olemassa valmiit suunnitelmat, ja toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21230: minta on jo osittain aloitettu. Leirikoulutoimin- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21231: taa voidaan hoitaa jo nyt runsaan maatilamat- muksen,
21232: kailutoiminnan puitteissa. Keskuksen tarkoi-
21233: tuksena on palvella nykyaikaisena koulutuskes- että hallitus osoittaisi riittävät varat
21234: kuksenaja aktiivisen vapaa-ajanvieton keskuk- Virtain kansainvälisen nuorisomatkailu-
21235: sena ja tutustuttaa nuorisoryhmiä paikallisiin ja kurssikeskuksen rakentamiseen ja toi-
21236: suomalaisiin elinolosuhteisiin menneisyyden ja minnan tukemiseen.
21237:
21238: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
21239:
21240: Tina Mäkelä Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
21241: 1988 vp. 533
21242:
21243: Toivomusaloite n:o 473
21244:
21245:
21246:
21247:
21248: Mäkipää ym.: Määrärahasta ympäristötutkimuksen voimavaro-
21249: jen lisäämiseen
21250:
21251:
21252: Eduskunnalle
21253:
21254: Ympäristökatastrofit ja saastuminen ovat en- vä myös kansainvälisellä tasolla. Tällä hetkellä
21255: tistä suurempi uhka tulevaisuudellemme. Ym- ajankohtaisimpia ongelmia ovat ilman- ja ve-
21256: päristön tilaa koskeva perustutkimus sekä ym- siensuojelu sekä kehitysmaiden ympäristöon-
21257: päristön saastumisen vähentämiseen ja estämi- gelmat kuten aavikoituminen.
21258: seen liittyvien menetelmien tutkiminen ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21259: asian vakavuuteen ja ajankohtaisuuteen nähden kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21260: aivan riittämättömiä.
21261: Ympäristötutkimukseen suunnatut resurssit että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
21262: korkeakouluissamme ovat ehdottoman jälkeen- jotta valtion vuoden 1989 tulo- ja me-
21263: jääneitä. Korkeakoulujen sisällä on kyllä haluk- noarvioesityksessä lisättäisiin ympäris-
21264: kuutta tilanteen parantamiseksi, mutta varat ei- tötutkimukseen suunnattuja resursseja
21265: vät anna myöten. korkeakouluissamme sekä kehitettäisiin
21266: Koska ympäristöongelmia ei kyetä ratkaise- kansainvälistä ympäristötutkimusyhteis-
21267: maan pelkästään kansallisella tasolla, on tieteel- työtä.
21268: listä yhteistyötä ympäristökysymyksissä lisättä-
21269:
21270: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
21271:
21272: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
21273: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
21274: 534 1988 vp.
21275:
21276: Toivomusaloite n:o 474
21277:
21278:
21279:
21280:
21281: Mäkipää ym.: Korkeakoulutasoisen lastentarhanopettajakoulu-
21282: tuksen vakinaistamisesta
21283:
21284:
21285: Eduskunnalle
21286:
21287: Valtioneuvoston periaatepäätös, joka tehtiin sä. Tästä huolimatta korkeakoulutasoinen las-
21288: 1.2.1979, toimii perustana lastentarhanopetta- tentarhanopettajakoulutus on edelleen luonteel-
21289: jakoulutuksen kehittämiselle. Periaatepäätök- taan väliaikaista. Myöskään sen rinnastamista
21290: sen mukaan lastentarhanopettajakoulutus pi- muuhun opettajankoulutukseen ei ole tutkittu.
21291: dennetään aluksi 3-vuotiseksi lastentarhanopet- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
21292: tajaopistoissa ja eräiden korkeakoulujen opet- toivomuksen,
21293: tajankoulutusyksiköissä. Päivähoidon henki-
21294: löstön opetussuunnitelmatoimikunta on edellyt- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21295: tänyt mietinnössään (1981: 13), että 3-vuotista korkeakoulutasoisen lastentarhanopet-
21296: koulutusta tulee järjestää kaikissa nykyisin toi- tajakoulutuksen vakinaistamiseksi val-
21297: mivissa opistojen ja korkeakoulujen koulutus- tion vuoden 1989 tulo- ja menoarvion
21298: pisteissä. Lisäksi toimikunta totesi, että koulu- yhteydessä sekä ryhtyisi tutkimaan las-
21299: tus tulee vakinaistaa kaikissa nykyisin toimivis- tentarhanopettajakoulutuksen rinnasta-
21300: sa korkeakoulujen opettajankoulutusyksiköis- mista muuhun opettajankoulutukseen.
21301: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
21302:
21303: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
21304: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva
21305: 1988 vp. 535
21306:
21307: Toivomusaloite n:o 475
21308:
21309:
21310:
21311:
21312: Mäkipää ym.: Korkeakoulutasoisen lastentarhanopettajakoulu-
21313: tuksen aikaansaamisesta
21314:
21315:
21316: Eduskunnalle
21317:
21318: Valtioneuvoston periaatepäätös, joka tehtiin tentarhanopettajakoulutus edelleen on luonteel-
21319: 1.2.1979, toimii perustana lastentarhanopetta- taan väliaikaista. Myöskään sen rinnastamista
21320: jakoulutuksen kehittämiselle. Periaatepäätök- muuhun opettajankoulutukseen ei ole tutkittu.
21321: sen mukaan lastentarhanopettajakoulutus pi- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
21322: dennetään aluksi 3-vuotiseksi lastentarhanopet- toivomuksen,
21323: tajaopistoissa ja eräiden korkeakoulujen opet-
21324: tajankoulutusyksiköissä. Päivähoidon henki- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21325: löstön opetussuunnitelmatoimikunta on edellyt- lastentarhanopettajan tutkintoon joh-
21326: tänyt mietinnössään (1981: 13), että 3-vuotista tavan koulutuksen siirtämiseksi koko-
21327: koulutusta tulee järjestää kaikissa nykyisin toi- naisuudessaan korkeakouluihin muun
21328: mivissa opistojen ja korkeakoulujen koulutus- opettajankoulutuksen yhteyteen ja em.
21329: pisteissä. Lisäksi toimikunta totesi, että koulu- koulutusta koskevan kokeilutoiminnan
21330: tus tulee vakinaistaa kaikissa nykyisin toimivis- käynnistämiseksi syksyllä 1988 Joen-
21331: sa korkeakoulujen opettajankoulutusyksiköis- suun, Jyväskylän ja Oulun yliopistoissa.
21332: sä. Tästä huolimatta korkeakoulutasoinen Ias-
21333:
21334: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
21335:
21336: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
21337: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
21338: Marita Jurva
21339: 536 1988 vp.
21340:
21341: Toivomusaloite n:o 476
21342:
21343:
21344:
21345:
21346: Mäkipää ym.: Opiskelijoiden asumistukijärjestelmän laajenta-
21347: misesta
21348:
21349:
21350: Eduskunnalle
21351:
21352: Syyskuussa 1987 voimaan tullut asumistuki- opintotukea saaneet tipahtavat pois opintotuki-
21353: järjestelmän laajennus merkitsi asumismuotoa järjestelmästä, mutta eivät pääse yleisen asu-
21354: koskevien rajoitusten poistamista. Asumistukea mistuen piiriin, jos jatkavat opiskelua. Kesäai-
21355: voidaan nyt myöntää kaikille väestöryhmille ja kana yksinäinen opiskelija jää myös ilman asu-
21356: kaikkiin vuokra- ja omistusasuntoihin. misensa tukea, sillä pääsäännön mukaan opin-
21357: Yleisen asumistuen ulkopuolelle jäi osa opis- totukea - siis myös asumislisää - myönnetään
21358: kelijoista ja eläkeläisistä, jotka saavat tukea vain yhdeksälle opiskelukuukaudelle.
21359: omista järjestelmistään. Järjestelmien yhteen- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
21360: sovittaminen jäi kuitenkin puolitiehen, sillä tiet- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21361: tyjen väliinputoajaryhmien tilanteeseen ei pa-
21362: rannusta tullut. Opiskelijoiden näkökulmasta että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
21363: järjestelmä säilytti sekavuutensa. ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
21364: Pääsäännön mukaan yhden hengen ruoka- dessä ryhtyisi toimiin opiskelijoiden asu-
21365: kunnan muodostava opiskelija saa asumistu- mistuen järjestämiseksi siten, että hei-
21366: kensa opintotuen asumislisänä. Omistusasun- dän asumistaan tuetaan samoin ehdoin
21367: nossa asuva perheetön opiskelija ei asumislisää ja oikeuksin kuin muidenkin pienitulois-
21368: saa, koska tämän järjestelmän kautta tukea voi ten asumista.
21369: saada vain vuokralla asuva. Seitsemänä vuonna
21370:
21371: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
21372:
21373: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
21374: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
21375: 1988 vp. 537
21376:
21377: Toivomusaloite n:o 477
21378:
21379:
21380:
21381:
21382: Mäkipää ym.: Luvian kirkonkylän ala-asteen koulutilojen perus-
21383: korjauksesta
21384:
21385:
21386: Eduskunnalle
21387:
21388: Luvian kirkonkylän ala-asteella on tilat seit- nitelmat ovat valmiina ja työt maksavat n. 4, 7
21389: semää perusopetusryhmää varten. Perusapetos- milj. markkaa, josta valtion osuus on n. 2,1
21390: ryhmiä on kuitenkin tällä hetkellä 10 ja oppilai- milj. markkaa.
21391: ta 260. Ennusteiden mukaan oppilasmäärä kas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21392: vaa edelleen. Kirkonkylän ala-asteen tiloja on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21393: laajennettu kaksi kertaa ja kolmas laajennus- muksen,
21394: vaihe on ajoitettu vuosille 1988-1989. Laajen-
21395: nushankkeen yhteydessä on tarkoitus vuosina että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21396: 1989-1990 toteuttaa vanhan osan peruskor- Luvian kirkonkylän ala-asteen laajen-
21397: jaustyöt. nus- ja peruskorjaustöiden aloittami-
21398: Laajennus- ja perusparannushankkeen suun- seksi.
21399: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
21400:
21401: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
21402: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
21403: Marita J urva
21404:
21405:
21406:
21407:
21408: 37 2804450
21409: 538 1988 vp.
21410:
21411: Toivomusaloite n:o 478
21412:
21413:
21414:
21415:
21416: Mäkipää ym.: KuUaan metsäoppilaitoksen laajentamisesta
21417:
21418:
21419:
21420: Eduskunnalle
21421:
21422: Ammattikasvatushallituksen alainen KuUaan Myös sahateollisuusteknikkojen koulutuksen
21423: metsäoppilaitos, joka antaa keskiasteen koulu- vakinaistaminen edellyttää lisäopetustilojen ku-
21424: tusta monipuolisesti metsä- ja puutalouden eri ten esim. opetussahan rakentamista Kullaalle.
21425: alueilla ja joka harjoittaa myös kurssimuotoista KuUaan metsäoppilaitoksen toiminnan kehit-
21426: opetusta eri kohderyhmille, toimii tilanpuutteen tämisellä ja laajentamisella on koulutuksellises-
21427: vuoksi tällä hetkellä osittain puutteellisissa ti varsin merkittävä tehtävä koko Satakuntaa
21428: vuokratiloissa. ajatellen.
21429: Oppilaitos tulee tarvitsemaan sekä lisäopetus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21430: tiloja että oppilaiden majoitustiloja. Valtion nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21431: vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa tulisikin muksen,
21432: osoittaa tarvittavat määrärahat oppilaitoksen
21433: lisärakentamisen toteuttamiseen. Lisärakenta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21434: misella tulee turvata se, että oppilaitoksessa an- Ku/laan metsäoppilaitoksen kehittämi-
21435: nettava opistotasoinen metsätalousteknikkojen seksi ja laajentamiseksi.
21436: koulutus edelleen säilyy Kullaalla.
21437:
21438: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
21439:
21440: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
21441: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
21442: Marita Jurva
21443: 1988 vp. 539
21444:
21445: Toivomusaloite n:o 479
21446:
21447:
21448:
21449:
21450: Mäkipää ym.: Ulkomailla ilmestyvien suomenkielisten sanoma-
21451: ja aikakauslehtien tukemisesta
21452:
21453:
21454: Eduskunnalle
21455:
21456: Ulkomailla ilmestyy runsaasti suomenkielisiä mättä kuitenkin Suomen valtion tukea. Siten
21457: sanoma- ja aikakauslehtiä. Suomenkielisen nämä lehdet voisivat häiriöttömästi ilmestyä il-
21458: väestön vähitellen vähentyessä ovat nämä leh- man lakkauttamisen pelkoa.
21459: det joutuneet lähes poikkeuksetta taloudellisiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21460: vaikeuksiin. Rajoitetuilla painosmäärillä ei nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21461: näistä lehdistä voida odottaa tulevaisuudessa- muksen,
21462: kaan saatavan kannattavia.
21463: Suomen kielen ylläpitämiseksi ja suomalaisen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21464: kulttuurin vaalimiseksi ulkomailla on kuitenkin riittävien varojen varaamiseksi ulko-
21465: ensiarvoisen tärkeää saada nämä suomenkieli- mailla ilmestyvien suomenkielisten sa-
21466: set lehdet säilytetyksi. Tähän tarvitaan välttä- noma- ja aikakauslehtien tukemiseen.
21467: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
21468:
21469: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
21470: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
21471: Marita Jurva
21472: 540 1988 vp.
21473:
21474: Toivomusaloite n:o 480
21475:
21476:
21477:
21478:
21479: Männistö ym.: Lastentarhanopettajakoulutuksen siirtämisestä
21480: korkeakouluihin
21481:
21482:
21483: Eduskunnalle
21484:
21485: Valtioneuvoston periaatepäätös, joka tehtiin tentarhanopettajakoulutus edelleen on luonteel-
21486: 1.2.1979, toimii perustana lastentarhanopetta- taan väliaikaista. Myöskään sen rinnastamista
21487: jakoulutuksen kehittämiselle. Periaatepäätök- muuhun opettajankoulutukseen ei ole tutkittu.
21488: sen mukaan lastentarhanopettajakoulutus pi- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
21489: dennetään aluksi 3-vuotiseksi lastentarhanopet- toivomuksen,
21490: tajaopistoissa ja eräiden korkeakoulujen opet-
21491: tajankoulutusyksiköissä. Päivähoidon henki- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21492: löstön opetussuunnitelmatoimikunta on edellyt- lastentarhanopettajan tutkintoon joh-
21493: tänyt mietinnössään (1981: 13), että 3-vuotista tavan koulutuksen siirtämiseksi koko-
21494: koulutusta tulee järjestää kaikissa nykyisin toi- naisuudessaan korkeakouluihin muun
21495: mivissa opistojen ja korkeakoulujen koulutus- opettajankoulutuksen yhteyteen ja em.
21496: pisteissä. Lisäksi toimikunta totesi, että koulu- koulutusta koskevan kokeilutoiminnan
21497: tus tulee vakinaistaa kaikissa nykyisin toimivis- käynnistämiseksi syksyllä 1988 Joen-
21498: sa korkeakoulujen opettajankoulutusyksiköis- suun, Jyväskylän ja Oulun yliopistoissa.
21499: sä. Tästä huolimatta korkeakoulutasoinen las-
21500:
21501: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
21502:
21503: Lauha Männistö Vappu Säilynoja
21504: 1988 vp. 541
21505:
21506: Toivomusaloite u:o 481
21507:
21508:
21509:
21510:
21511: Mönkäre ym.: Keuhkosairausopin professorin viran perustami-
21512: sesta Oulun yliopistoon
21513:
21514:
21515: Eduskunnalle
21516:
21517: Keuhkosairauksien tutkimus, hoito ja kou- vuosittain lähes 2 000 suomalaista. Tuberkuloo-
21518: lutus on tänään keskeinen lääketieteen alue. sitapaukset ovat nykyisin yhä vaikeampia diag-
21519: Ympäristövaikutukset heijastuvat elimistöön nostisoida ja hoitakin vaatii erikoisosaamista.
21520: hyvin usein hengistysteitten kautta. Ympäristön Keuhkosairauksien erikoisala on viime vuosi-
21521: ja keuhkosairauksien välillä on selviä syysuh- kymmenenä muuttunut yhä moninaisempien
21522: teita. Allergiset hengityselinsairaudet ovat li- sairauksien selvittämisen alueeksi. Tuberkuloo-
21523: sääntyneet. Myös mielenkiinto allergisten sai- sin hoidon sijasta on jouduttu hoitamaan aller-
21524: rauksien tutkimiseen on lisääntynyt. Keuhko- gisia, työperäisiä hengityselinsairauksia sekä
21525: sairauksien erikoislääkärit joutuvat työssään yhä lisääntyvää syöpää. Keuhkoala kehittyy no-
21526: päivittäin tekemisiin allergista hengityselinsai- peasti, ja sen piirissä tehdään maassamme mer-
21527: rautta sairastavien kanssa. kittävää lääketieteellistä tutkimustyötä.
21528: Oulussa tehdyssä saastetutkimuksessa todet- Keuhkoalan erikoislääkäreitten koulutus on
21529: tiin pienten lasten sairastuvuuden hengityselin- taattava. Tällä hetkellä keuhkoalan professorin
21530: sairauksiin olevan korkeampi alueella, jossa virat maassamme on vain Helsingin ja Turun
21531: hengitysilman saastuminen on selvempää. Työ- yliopistoissa. Pohjois-Suomesta puuttuu koko-
21532: peräiset hengityselinsairaudet ovat huomattava naan keuhkosairauksien yliopistotasoinen eri-
21533: ammattitautiryhmä. Maamme maanviljelijöi- koistumiskoulutus.
21534: den suurin yksittäinen ammattitauti on home- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21535: pölykeuhkosairaus, jonka aiheuttavat hengitys- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21536: ilmaan joutuneet homesienien itiöt. Keuhko- muksen,
21537: syöpä on maamme yleisimpiä syöpälajeja. Sen
21538: tutkiminen ja hoitaminen vaatii yhä enemmän että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
21539: voimavaroja. Keuhkotuberkuloosi on vähenty- piteisiin keuhkosairausopin professorin
21540: nyt, mutta edelleen tuberkuloosiin sairastuu viran perustamiseksi Oulun yliopistoon.
21541:
21542: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
21543:
21544: Sinikka Mönkäre Vappu Säilynoja Jarmo Wahlström
21545: Juhani Vähäkangas Riitta Jouppila Juhani Alaranta
21546: Hannele Pokka J. Juhani Kortesalmi Liisa Jaakonsaari
21547: Erkki Pulliainen Pauli Saapunki Eino Siuruainen
21548: Tytti Isohookana-Asunmaa Tellervo Renko Oiva Savela
21549: Kauko Heikkinen Jukka Gustafsson Riitta Myller
21550: Aimo Ajo Virpa Puisto Marja-Liisa Tykkyläinen
21551: Timo Roos Tuula Paavilainen Sinikka Hurskainen-Leppänen
21552: Kerttu Törnqvist Jorma Rantanen Riitta U osukaineo
21553: Iiris Hacklin Heikki Kokko Matti Vähänäkki
21554: 542 1988 vp.
21555:
21556: Toivomusaloite n:o 482
21557:
21558:
21559:
21560:
21561: Mönkäre ym.: Etelä-Karjalan alueellisen ammatillisen aikuis-
21562: koulutussuunnitelman tekemisestä
21563:
21564:
21565: Eduskunnalle
21566:
21567: Etelä-Karjala on tyypillistä rakennemuutos- tojen rahoituksesta. Valtion ja kuntien rinnalle
21568: aluetta. Suurteollisuus on edelleen saneeraa- tulevat rahoittajiksi työnantajat ja koulutettava
21569: massa tuotantoaan, ja siitä aiheutuu työttö- itse.
21570: myyttä. Esimerkiksi Imatran seudulla työttö- Etelä-Karjalassa on lukuisa joukko koulutus-
21571: myys on jatkuvasti pysytellyt 8-9 % :n tuntu- yksiköitä, jotka jo tällä hetkellä työskentelevät
21572: massa. ammatillisen aikuiskoulutuksen parissa. Am-
21573: Samaan aikaan eräät yritykset valittavat, että matillinen aikuiskoulutus on olennainen asia
21574: ammattimiehistä on huutava pula. Tämä mer- työllisyyden parantamisessa teollisuuden ongel-
21575: kitsee sitä, että työvoiman tarve ja työttömien mapaikkakunnilla. Olemassa olevien ammatil-
21576: koulutustaso ja työkokemus eivät kohtaa toi- listen oppilaitosten joustava toiminta tulevai-
21577: siaan. On koulutettu työttömiksi tai sitten on suudessa on tärkeää. Jotta ammatilliset oppilai-
21578: työttömiä, joilla ei ole minkäänlaista ammatti- tokset pystyisivät vastaamaan yhteiskunnan
21579: taitoa. muutosten aiheuttamiin muuttuviin koulutus-
21580: Ammatillisen aikuiskoulutuksen suunnittelu tarpeisiin, on aiheellista tehdä selvitys ammatil-
21581: on ottamassa Suomessa vasta ensiaskeleitaan. lisesta aikuiskoulutuksesta, sen tarpeesta ja tar-
21582: Valtioneuvosto on 5. 3.1987 antanut periaate- jonnasta. Tällainen selvitys on vain pohja, jon-
21583: päätöksen ammatillisen aikuiskoulutuksen ra- ka tulee muuttua koko ajan muuttuvissa olo-
21584: hoittamisen suunnitteluperiaatteista. Tavoittee- suhteissa.
21585: na on, että monimuotoinen ammatillinen ai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
21586: kuiskoulutus pystyisi joustavasti ja tehokkaasti tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21587: vastaamaan työelämän nopeasta kehityksestä ja sen,
21588: myös aikuisväestön omista tarpeista aiheutu-
21589: vaan koulutuskysyntään. Päätöksen perusteella että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
21590: tehdäänkin jako omaehtoiseen koulutukseen, piteisiin erillisen Etelä-Karjalan amma-
21591: henkilöstökoulutukseen ja työllisyyskoulutuk- tillisen aikuiskoulutuksen suunnitelman
21592: seen. Päätös antaa osviittoja eri koulutusmuo- laatimiseksi.
21593:
21594: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
21595:
21596: Sinikka Mönkäre Jussi Ranta Marja-Liisa Tykkyläinen
21597: Virpa Puisto Tuula Paavilainen Riitta Uosukainen
21598: Sinikka Hurskainen-Leppänen Kerttu Törnqvist Jorma Rantanen
21599: Heikki Kokko Jukka Gustafsson Matti Vähänäkki
21600: 1988 vp. 543
21601:
21602: Toivomusaloite n:o 483
21603:
21604:
21605:
21606:
21607: Nieminen ym.: Sahaopetustilojen rakentamisesta KuUaan metsä-
21608: oppilaitokseen
21609:
21610:
21611: Eduskunnalle
21612:
21613: KuUaan metsäoppilaitos antaa nykyisin ope- kaista. Koululla ei ole opetussahaa, minkä joh-
21614: tusta sahateollisuusteknikon, metsäteknikon, dosta harjoittelu on tapahtunut toimivissa sa-
21615: metsäkoneenkuljettajan ja metsurin opintolin- hoissa epätyydyttävissä ja monesti puutteellisis-
21616: joilla. Lisäksi oppilaitoksessa annetaan aikuis- sa olosuhteissa, koska tekniikka varsinkin pie-
21617: koulutusta metsänomistajille, metsäalan toimi- nissä sahoissa on vanhaa.
21618: henkilöille sekä puun mekaanisen jalostuksen Maassamme ei tällä hetkellä ole sahaa, jossa
21619: piirissä toimiville. korkeatasoista, metsäteollisuutta ja opetusta
21620: KuUaan metsäoppilaitos on lisäksi valittu toi- palvelevaa sahatutkimusta olisi mahdollista to-
21621: seksi valtakunnalliseksi tietotekniikan kehittä- teuttaa.
21622: misoppilaitokseksi, toinen on Joensuu. Tällai- Edellisen johdosta ehdotamme eduskunnan
21623: sen oppilaitoksen tehtävänä on pitää itsensä hyväksyttäväksi toivomuksen,
21624: ajan tasalla metsäalalla tapahtuvan tietoteknii-
21625: kan soveltamisessa sekä avustaa ko. alalla mui- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
21626: ta oppilaitoksia. menpiteisiin Kullaan metsäoppilaitok-
21627: Vaikka sahateollisuusteknikon opetusta on sen sahaopetustilojen aikaansaamiseksi.
21628: annettu vuodesta 1983, se on edelleen väliai-
21629:
21630: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
21631:
21632: Einari Nieminen Raila Aho Raimo Vuoristo
21633: Timo Laaksonen Lea Mäkipää Mikko Elo
21634: Kalevi Lamminen Maunu Kohijoki Aino Pohjanoksa
21635: Kauko Juhantalo Timo Roos
21636: 544 1988 rd.
21637:
21638: Hemställningsmotion nr 484
21639:
21640:
21641:
21642:
21643: Nordman m.fl.: Om ökat stöd för framställning av orienterings-
21644: kartor
21645:
21646:
21647: Tili Riksdagen
21648:
21649: Orienteringen samlar allt flera utövare. Sats- bygger anläggningar och står för utrustning för
21650: ningen på både eliten och massutövare är stor. andra idrottsformer. Enligt statsbudgeten för
21651: Utvecklingen måste bl a förenas med ett omfat- 1988 erhålles 700 000 mk i statsunderstöd. Som
21652: tande kartframställningsarbete. jämförelse kan nämnas att kommunerna stödde
21653: År 1986 färdigställdes 344 orienteringskartor. kartframställningen med ca 2,5 milj. mk år
21654: Detta krävde ca 95 000 arbetstimmar, varav 1986.
21655: mera än hälften utfördes utan ersättning. Av ca Inför beredningen av 1989 års budget bör re-
21656: 349 000 körkilometer ersattes två tredjedelar. geringen ta del av uppgifter om hur kartfram-
21657: Värdet av det frivilliga arbetet uppskattades till ställningen sker och finansieras. Föreningarna
21658: ca 2,4 milj. mk medan de direkta kostnaderna förtjänar ett större statsstöd.
21659: för kartframställningen uppgick till ca 4,8 milj. Med hänvisning till ovanstående föreslår un-
21660: mk år 1986. Föreningarna tvingades stå för dertecknade, att riksdagen måtte hemställa
21661: 52 OJo av kostnaderna. En sådan självkostnads-
21662: andel för orienteringssporten är mycket stor, att regeringen verkar jör ökat stöd
21663: med beaktande av hur staten och kommuner jör jramställning av orienteringskartor.
21664:
21665: Helsingfors den 11 februari 1988
21666:
21667: Håkan Nordman Elisabeth Rehn Jörn Donner
21668: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Håkan Malm
21669: Boris Renlund Henrik Westerlund Gunnar Jansson
21670: Ingvar S. Melin
21671: 1988 vp. 545
21672:
21673: Toivomusaloite n:o 484 Suomennos
21674:
21675:
21676:
21677:
21678: Nordman ym.: Suunnistuskarttojen valmistuksen tukemisesta
21679:
21680:
21681:
21682:
21683: Eduskunnalle
21684:
21685: Suunnistus saa yhä useampia harrastajia. Pa- urheilumuotoja varten ja vastaavat välinekus-
21686: nostus sekä valioluokan suunnistajiin että jouk- tannuksista. Vuoden 1988 tulo- ja menoarvion
21687: kosuunnistajiin on suuri. Kehitykseen on muun mukaan valtionapua saadaan 700 000 markkaa.
21688: muassa yhdistettävä laaja karttojen valmistus- Vertailun vuoksi voidaan mainita, että kunnat
21689: työ. tukivat vuonna 1986 karttojen valmistusta 2,5
21690: Vuonna 1986 valmistettiin 344 suunnistus- miljoonalla markalla.
21691: karttaa. Tämä vaati noin 95 000 työtuntia, jois- Vuoden 1989 tulo- ja menoarviota valmistel-
21692: ta yli puolet tehtiin korvauksetta. Noin 349 000 taessa hallituksen tulee tutustua karttojen val-
21693: ajokilometristä korvattiin kaksi kolmasosaa. mistusta ja rahoitusta koskeviin tietoihin. Seu-
21694: Vapaaehtoisen työn arvo arvioitiin noin 2,4 mil- rat ansaitsevat suuremman valtion tuen.
21695: joonaksi markaksi, kun taas karttojen valmis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21696: tuksen välittömät kustannukset olivat noin 4,8 nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21697: miljoonaa markkaa vuonna 1986. Seurat jou- muksen,
21698: tuivat vastaamaan 52 o/o :sta kustannuksia. Täl-
21699: lainen suunnistusurheilun omakustannusosuus että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21700: on hyvin suuri ottaen huomioon sen, että valtio suunnistuskarttojen valmistukseen tar-
21701: ja kunnat rakentavat liikuntapaikkoja muita vittavan tuen lisäämiseksi.
21702: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
21703:
21704: Håkan Nordman Elisabeth Rehn Jörn Donner
21705: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Håkan Malm
21706: Boris Renlund Henrik Westerlund Gunnar Jansson
21707: Ingvar S. Melin
21708: 546 1988 rd.
21709:
21710: Hemställningsmotion nr 485
21711:
21712:
21713:
21714:
21715: Nyby: Om inrättande av en professur i allmän medicin vid Öster-
21716: bottens högskola
21717:
21718: '
21719: Till Riksdagen
21720:
21721: Läkarbristen vid hälsovårdscentralerna i Va- universitetssjukhusrättigheter. Roparnäs som
21722: sa län är besvärande. Det finns sannolikt flera är ett centralsinnessjukhus kunde på motsva-
21723: anledningar till läkarbristen. Utbildningen in- rande sätt på sikt utbilda psykiatriker. Läkar-
21724: riktas mera på sjukhusvård än på vård vid häl- studierna skulle sålunda efter ett grundutbild-
21725: sovårdscentralerna. Arbetstiderna med dejoure- ningsskede vid ett universitetssjukhus fortsätta
21726: ring vid hälsovårdscentralerna avskräcker. Det i Vasa där de i huvudsak skulle avslutas. Hall
21727: finns också goda skäl att anta att de tvåspråkiga att specialistutbildningen i allmän medicin för-
21728: kommunerna i Österbotten känns främmande lades utanför huvudstadsregionen skulle intres-
21729: för många medicinestuderande. Under många set för att söka anställning vid de små hälso-
21730: år har man efterlyst en svensk professur i all- vårdscentralerna i Österbotten öka.
21731: män medicin vid Helsingfors universitet. Den Med hänvisning till ovanstående föreslår un-
21732: tjänsten kunde med fördel inrättas vid Öster- dertecknad att riksdagen måtte hemställa
21733: bottens högskola. Vasa centralsjukhus är ett
21734: välfungerande sjukhus med många specialise- att regeringen vidtar åtgärder i syfte
21735: ringar. Via ett nära samarbete med Helsingfors att inrätta en projessur i al/män medicin
21736: universitetssjukhus kunde Vasa centralsjukhus vid Österbottens högskola.
21737: på sikt utvecklas till ett sjukhus med begränsade
21738:
21739: Helsingfors den 10 februari 1988
21740:
21741: Mats Nyby
21742: 1988 vp. 547
21743:
21744: Toivomusaloite n:o 485 Suomennos
21745:
21746:
21747:
21748:
21749: Nyby: Yleisen lääketieteen professorin viran perustamisesta Ös-
21750: terbottens högskola -nimiseen yksikköön
21751:
21752:
21753: Eduskunnalle
21754:
21755: Vaasan läänin terveyskeskuksien lääkäripula Iisen keskussairaalan oikeudet. Huutoniemen
21756: on vaikea. Lääkäripulaan on todennäköisesti keskusmielisairaala voisi vastaavasti kouluttaa
21757: useita syitä. Koulutus on enemmän sairaalahoi- psykiatreja. Lääkärikoulutus voisi siis yliopis-
21758: toon kuin terveyskeskuksissa tapahtuvaan hoi- tollisessa keskussairaalassa annettavan perus-
21759: toon suuntautunutta. Terveyskeskuksien työ- koulutusvaiheen jälkeen jatkua Vaasassa, jossa
21760: ajat päivystyksineen ovat pelottavia. On myös koulutus pääasiallisesti saatettaisiin loppuun.
21761: syytä olettaa, että Pohjanmaan kaksikieliset Jos yleisen lääketieteen erikoislääkärikoulutus
21762: kunnat ovat vieraita monille lääketieteen opis- sijoitettaisiin pääkaupunkiseudun ulkopuolelle,
21763: kelijoille. Monien vuosien ajan on vaadittu ylei- lisääntyisi halu työn hakuun Pohjanmaan pie-
21764: sen lääketieteen ruotsinkielisen professorin vi- nistä terveyskeskuksista.
21765: ran perustamista Helsingin yliopistoon. Tämä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
21766: virka voitaisiin hyvin perustaa Österbottens taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21767: högskola -nimiseen yksikköön. Vaasan keskus-
21768: sairaala on hyvin toimiva sairaala, jossa on mo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21769: nia erikoisaloja. Läheisessä yhteistyössä Helsin- yleisen lääketieteen professorin viran
21770: gin yliopistollisen keskussairaalan kanssa Vaa- perustamiseksi Österbottens högskola
21771: san keskussairaala voitaisiin vähitellen kehit- -nimiseen yksikköön.
21772: tää sairaalaksi, jolla olisi rajoitetut yliopisto!-
21773:
21774: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
21775:
21776: Mats Nyby
21777: 548 1988 vp.
21778:
21779: Toivomusaloite n:o 486
21780:
21781:
21782:
21783:
21784: Paavilainen ym.: Korkeakoulutasoisen lastentarhanopettajakou-
21785: lutuksen vakinaistamisesta
21786:
21787:
21788: Eduskunnalle
21789:
21790: Valtioneuvoston periaatepäätös, joka tehtiin tentarhanopettajakoulutus on edelleen luonteel-
21791: 1.2.1979, toimii perustana lastentarhanopetta- taan väliaikaista. Myöskään sen rinnastamista
21792: jakoulutuksen kehittämiselle. Periaatepäätök- muuhun opettajankoulutukseen ei ole tutkittu.
21793: sen mukaan lastentarhanopettajakoulutus pi- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
21794: dennetään aluksi 3-vuotiseksi lastentarhanopet- toivomuksen,
21795: tajaopistoissa ja eräiden korkeakoulujen opet-
21796: tajankoulutusyksiköissä. Päivähoidon henki- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21797: löstön opetussuunnitelmatoimikunta on edellyt- korkeakoulutasoisen lastentarhanopet-
21798: tänyt mietinnössään (1981:13), että 3-vuotista tajakoulutuksen vakinaistamiseksi val-
21799: koulutusta tulee järjestää kaikissa nykyisin toi- tion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesi-
21800: mivissa opistojen ja korkeakoulujen koulutus- tyksen yhteydessä sekä ryhtyisi tutki-
21801: pisteissä. Lisäksi toimikunta totesi, että koulu- maan lastentarhanopettajakoulutuksen
21802: tus tulee vakinaistaa kaikissa nykyisin toimivis- rinnastamista muuhun opettajankou/u-
21803: sa korkeakoulujen opettajankoulutusyksiköis- tukseen.
21804: sä. Tästä huolimatta korkeakoulutasoinen las-
21805:
21806: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
21807:
21808: Tuula Paavilainen Timo Roos Riitta Myller
21809: Sinikka Mönkäre Jorma Rantanen Pentti Lahti-Nuuttila
21810: 1988 vp. 549
21811:
21812: Toivomusaloite n:o 487
21813:
21814:
21815:
21816:
21817: Paavilainen ym.: Jyväskylän yliopiston työelämän tutkimusyksi-
21818: kön kehittämisestä
21819:
21820:
21821: Eduskunnalle
21822:
21823: Suomessa luotiin 1970-luvulla korkeakoulu- laitokset, so. Kasvatustieteiden tutkimuslaitos,
21824: jen ulkopuolelle työelämätutkimuksen perusor- Keski-Suomen taloudellinen tutkimuskeskus ja
21825: ganisaatio, joka koostuu Työterveyslaitoksesta, Ympäristöntutkimuskeskus samoin kuin Jyväs-
21826: työelämän suhteiden neuvottelukunnasta, työ- kylässä sijaitseva valtakunnallinen Liikunnan ja
21827: voimaministeriön suunnitteluosastosta, työsuo- kansanterveyden edistämissäätiö.
21828: jelurahastosta sekä Suomen Akatemian paino- Työelämän tutkimusyksikkö pyrkii vahvista-
21829: aluejaosta ja -määrärahoista. Korkeakouluissa maan työelämän tutkimuksen perinnettä Jyväs-
21830: tehtävää työelämän tutkimusta on pyritty vah- kylän yliopistossa, luomaan pitkäjänteisen tut-
21831: vistamaan ennen muuta Akatemian välityksel- kimustyön edellytyksiä, nostamaan työelämä-
21832: lä. Työelämätutkimuksen painopiste on ollut tutkimuksen tieteellistä profiilia ja kehittämään
21833: työsuojelututkimuksessa, kun taas muilla tutki- Jyväskylän yliopistosta valtakunnallisesti mer-
21834: muksen lohkoilla on selviä aukkoja. kittävän työelämän tutkimuksen keskuksen.
21835: Valtioneuvosto on korkeakoulujen kehittä- Tässä tarkoituksessa se virittää ja koordinoi
21836: mistä koskevassa päätöksessään tähdännyt sii- alueen perusapetosta ja jatkokoulutusta, luo ja
21837: hen, että tutkimuksen ja tutkijankoulutuksen ylläpitää tutkijoiden välisiä yhteyksiä, lisää tie-
21838: kannalta keskeisiä määrärahoja lisätään vuosit- dotusta työelämän tutkimuksesta, järjestää se-
21839: tain reaalisesti vähintään 15 OJo. Tämä tarjoaa minaareja, tutkijatapaamisia ja asiantuntijavie-
21840: korkeakouluille uusia mahdollisuuksia suunna- railuja, luo yhteyksiä työelämän tutkimustie-
21841: ta joustavasti voimavaroja tärkeinä pitämiinsä don käyttäjiin ja pyrkii hankkimaan uusia ai-
21842: tutkimusohjelmiin. neellisia ja henkisiä voimavaroja työelämän tut-
21843: Tutkimusyksikön perustaminen on korkea- kimukseen.
21844: koulujen itsensä käytettävissä oleva keino vah- Tutkimuskohteittain eriteltynä vahvin tieteel-
21845: vistaa ja koordinoida tietyn alueen tutkimusta. linen asiantuntemusperusta Jyväskylän yliopis-
21846: Tutkimusyksiköllä voidaan tarkoittaa toimin- tossa on seuraavilla alueilla:
21847: nallista yhteistyömuotoa olemassa olevien lai- - yleinen työpsykologia, työn analyysi ja
21848: tosten välillä tai fyysisesti ja organisatorisesti kehittäminen
21849: erillistä yksikköä. Työelämän tutkimusyksikön - työsuojelua ja työoloja koskeva tutkimus
21850: toiminta Jyväskylän yliopistossa edustaa en- - työn sosiologinen teoria; työprosessiteo-
21851: simmäistä vaihtoehtoa. Sen toiminta on käyn- ria
21852: nistynyt johtoryhmän asettamisella lokakuussa - koulutuksen ja työelämän suhteet
21853: 1986. - tietotekniikka, tietojärjestelmät ja organi-
21854: Työelämän tutkimus on monitieteistä. Sen saatio
21855: alueella toimivat yhtä hyvin luonnon-, lääke-, - työllisyys pienessä avoimessa kansanta-
21856: tekniset kuin yhteiskuntatieteetkin. Jyväskylän loudessa; aluepolitiikka ja työllisyys
21857: yliopisto on tiedeperustaltaan laaja yleiskorkea- - yritystoiminta ja henkilöstöhallinto; pien-
21858: koulu, jossa on monia työelämän tutkimuksen yrittäjyys
21859: kannalta keskeisiä tieteenaloja kuten psykolo- - yrityshistoriat; paikallishistoriat; vanhat
21860: gia, sosiologia, kansantaloustiede, yrityksen ta- työtavat
21861: loustiede, kemia, biologia, historia, etnologia, - ympäristö- ja työhygienia, työympäristön
21862: terveystiede ja muut liikuntatieteet. Yliopiston biologisten epäpuhtauksien, kemiallisten ainei-
21863: tutkimuksellista perustaa vahvistavat sen erillis- den ja fysikaaliset mittaukset.
21864: 550 1988 vp. - TA n:o 487
21865:
21866: Edellä mainituilla painopistealueilla muodos- että hallitus tukisi työn ja työelämän
21867: tuu lähivuosiksi tekeillä tai suunnitteilla olevista tutkimusyksikön kehittämistä Jyväsky-
21868: hankkeista työelämän muutosta eri puolilta va- län yliopistossa mm. lisäämällä yliopis-
21869: lottava tutkimusohjelma, jonka toteuttamiseen ton työsuhdemäärärahaa valtion tulo- ja
21870: työelämän tutkimusyksikkö erityisesti tähtää. menoarvioesityksen käsittelyn yhteydes-
21871: Ohjelma koordinoidaan Tampereen yliopiston sä ja tukemalla psyykkisen työelämän
21872: vastaavan ohjelman kanssa. tutkimusyksikön kehittämistä.
21873: Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit-
21874: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
21875: sen,
21876:
21877: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
21878:
21879: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen Jouko Skinnari
21880: Tina Mäkelä Jorma Rantanen Timo Roos
21881: Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Roos Iiris Hacklin
21882: Ilkka Joenpalo Raimo Vuoristo Kerttu Törnqvist
21883: Markku Pohjola Marja-Liisa Tykkyläinen Riitta Myller
21884: Sinikka Mönkäre
21885: 1988 vp. 551
21886:
21887: Toivomusaloite n:o 488
21888:
21889:
21890:
21891:
21892: Paavilainen ym.: Kehitysyhteistyön täydennyskoulutuksen tuke-
21893: misesta Jyväskylän yliopistossa
21894:
21895:
21896: Eduskunnalle
21897:
21898: Maamme kehitysyhteistyöhön osoittamat misohjelmalle on varustaa lähtevät asiantunti-
21899: määrärahat ovat voimakkaasti lisääntymässä jat sellaisella kouluttajavalmiudella, että heillä
21900: saavuttaen lähivuosina kolmen miljardin mar- on perusvalmius oman asiantuntemuksensa siir-
21901: kan rajan. Tätä määrällistä lisäystä tulisi seu- tämiseen vastaanottajamaassa.
21902: rata myös kehitysyhteistyön laadullisen tason Kehittämisohjelman suunnittelu ja toteutta-
21903: kehittämisen. Avainasemassa on toteutettavan minen edellyttää erillisten, tähän tarkoitettujen
21904: henkilöstön osaamisesta huolehtiminen täyden- resurssien kohdistamista ulkoministeriön tahol-
21905: nyskoulutuksen avulla. Tällä hetkellä ainoa jär- ta niiltä osin, kuin sitä ei voida toteuttaa osana
21906: jestetty koulutusmuoto on kenttätehtäviin läh- varsinaista yliopiston opetusta. Itse ohjelman
21907: teville järjestettävä kaksi viikkoa kestävä val- toteutuksessa yliopisto tulee käyttämään oman
21908: mennuskurssi. Tämäkin on vapaaehtoinen kon- osaamisensa apuna muita kotimaisia ja kan-
21909: sulttitoimistojen henkilöstölle. sainvälisiä koulutus- ja tutkimuslaitoksia, kan-
21910: Maahamme tulisi luoda kehitysmaakokemus- sainvälisiä avustusorganisaatioita sekä vastaan-
21911: ta sekä koulutusta omaavalle kehitysyhteistyö- ottajamaiden asiantuntijoita.
21912: hön motivoituneelle henkilöstöresurssille syste- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21913: maattinen kehittämisjärjestelmä, jossa sitä voi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21914: taisiin täydennyskouluttaa tällä ammattitaidon muksen,
21915: erityisalueella.
21916: Jyväskylän yliopisto ja yliopiston täydennys- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21917: koulutuskeskus ovat valmiita kehittämään täy- valtion vuoden 1989 tulo- ja menoar-
21918: dennyskoulutusohjelman, jolla luodaan mah- vioesityksen yhteydessä tukeakseen Jy-
21919: dollisuus suomalaiselle asiantuntijaresurssille väskylän yliopiston ja sen täydennys-
21920: ammatilliseen yhteydenpitoon luento- ja semi- koulutuskeskuksen täydennyskoulutus-
21921: naarisarjojen, etäisopiskelun sekä ekskursioi- ohjelmaa kehitysyhteistyön laadullisen
21922: den avulla. Keskeinen toiminta-ajatus kehittä- tason parantamiseksi.
21923: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
21924:
21925: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen Tina Mäkelä
21926: Timo Roos Jorma Rantanen Jukka Gustafsson
21927: Iiris Hacklin Liisa Jaakonsaari Jouni Backman
21928: Raimo Vuoristo Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Roos
21929: Anneli Taina Ilkka Joenpalo Kerttu Törnqvist
21930: Markku Pohjola Marja-Liisa Tykkyläinen Riitta Myller
21931: 552 1988 vp.
21932:
21933: Toivomusaloite n:o 489
21934:
21935:
21936:
21937:
21938: Paavilainen ym.: Pakolaispolitiikan hoitamiseksi tarvittavan kou-
21939: lutuksen tehostamisesta
21940:
21941:
21942: Eduskunnalle
21943:
21944: Suomi pyrkii osaltaan täyttämään velvoit- ko- ja täydennyskoulutusta yhteistyössä maam-
21945: teensa kansainvälisen yhteisön jäsenenä sekä me asianomaisten virastojen ja laitosten kanssa.
21946: kehitysyhteistyö- että pakolaispolitiikassa. Ylei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21947: nen kansalaismielipide sekä poliittinen tahto nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21948: ovat vaikuttamassa siihen suuntaan, että maam- muksen,
21949: me vastaanottamien pakolaisten määrä tulee
21950: lähivuosina lisääntymään merkittävästi. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21951: Vastaavassa suhteessa lisääntyy suomalaisen valtion vuoden 1989 tulo- ja menoar-
21952: sosiaali-, terveys- ja opetusalan henkilöstön tar- vioesityksen käsittelyn yhteydessä mää-
21953: ve saada koulutusta pakolaisten kanssa toimi- ritelläkseen resurssit, joita tarvitaan pa-
21954: miseen. Erityisesti opettajien täydennyskoulu- kolaispolitiikan hyvässä hoitamisessa,
21955: tusta tällä erityisalueella olisi lisättävä. Jyväsky- sekä tukeakseen Jyväskylän yliopiston
21956: län yliopisto ja yliopiston täydennyskoulutus- ja täydennyskoulutuskeskuksen pako-
21957: keskus ovat valmiita suunnittelemaan ja toteut- laishuoltoa koskevaa koulutustoimin-
21958: tamaan maamme pakolaishuoltoa tukevaa jat- taa.
21959: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
21960:
21961: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen Tina Mäkelä
21962: Jorma Rantanen Jukka Gustafsson Liisa Jaakonsaari
21963: Jouni Backman Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Roos
21964: Ilkka Joenpalo Raimo Vuoristo Kerttu Törnqvist
21965: Markku Pohjola Iiris Hacklin Marja-Liisa Tykkyläinen
21966: Riitta Myller Sinikka Mönkäre
21967: 1988 vp. 553
21968:
21969: Toivomusaloite n:o 490
21970:
21971:
21972:
21973:
21974: Paavilainen ym.: Määrärahasta Jyväskylän lastentarhanopetta-
21975: jaopiston rakentamiseen
21976:
21977:
21978: Eduskunnalle
21979:
21980: Valtion omistama kouluhallituksen alainen taa valtio. Vuosina 1987 ja 1988 valtion tulo-
21981: Jyväskylän lastentarhanopettajaopisto toimii ja menoarviossa on varattu suunnitelmaan
21982: eri puolilla Jyväskylää valtion omissa tai vuok- 500000 mk.
21983: ratiloissa, joista suurinta osaa ei ole suunniteltu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
21984: opetuskäyttöön. Opiston omat tilat on alun pe- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21985: rin suunniteltu 32 opiskelijan vuosittaista si- muksen,
21986: säänottoa varten, ja alun perin erilaista opetus-
21987: ta on ollut muissa tiloissa. Syksyllä 1987 opis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
21988: tossa oli 288 opiskelijaa. ottaakseen valtion vuoden 1989 tulo- ja
21989: Uuden opistorakennuksen perustamissuunni- menoarvioesitykseen alkurahoituksen
21990: telma on hyväksytty kouluhallituksessa 1987. Jyväskylän lastentarhanopettajaopiston
21991: Kustannusarvio on 18,6 milj. mk, mistä vas- rakentamista varten.
21992: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
21993:
21994: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen Tina Mäkelä
21995: Jukka Roos Ilkka Joenpalo Raimo Vuoristo
21996: Kerttu Törnqvist Iiris Hacklin Marja-Liisa Tykkyläinen
21997: Sinikka Mönkäre
21998:
21999:
22000:
22001:
22002: 38 2804450
22003: 554 1988 vp.
22004:
22005: Toivomusaloite n:o 491
22006:
22007:
22008:
22009:
22010: Pekkarinen ym.: Soveltavan luonnontieteen koulutuksen aloitta-
22011: misesta Jyväskylän yliopistossa
22012:
22013:
22014: Eduskunnalle
22015:
22016: Keski-Suomen teollisuus ja elinkeinoelämä Paikallinen teollisuus ja elinkeinoelämä ovat
22017: tarvitsevat tuekseen yliopistotasoista soveltavaa valmiit tukemaan hanketta virkalahjoituksin,
22018: tutkimusta ja koulutusta. Jyväskylän yliopis- mikäli valtio hyväksyy lahjoitukset.
22019: toon tulisikin perustaa soveltavan luonnontie- Koulutuksen laajentamisen yhteydessä olisi
22020: teen koulutusohjelma pääaloina sovellettu tie- harkittava koulutusyhteistyön käynnistämistä
22021: totekniikka, energiatekniikka (erityisesti koti- teknillisten korkeakoulujen kanssa.
22022: maiset polttoaineet), ympäristötutkimus ja ke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22023: mian prosessitekniikka (erityisesti paperinval- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22024: mistus). muksen,
22025: Tällainen koulutus tukeutuisi tiedekunnan
22026: vahvoihin aloihin: fysiikkaan, kemiaan, biolo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22027: giaan, sovellettuun matema;tiikkaan ja tietotek- soveltavan luonnontieteen koulutuksen
22028: niikkaan. Näitä aloja täydennettäisiin muuta- aloittamiseksi Jyväskylän yliopistossa.
22029: malla uudella tällaisen koulutusohjelman edel-
22030: lyttämällä professuurilla.
22031:
22032: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
22033:
22034: Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen
22035: 1988 vp. 555
22036:
22037: Toivomusaloite n:o 492
22038:
22039:
22040:
22041:
22042: Pekkarinen: Peruskoulun ja lukion perustuntikehyksen korotta-
22043: misesta
22044:
22045:
22046: Eduskunnalle
22047:
22048: Koululain uudistuksen yhteydessä käyttöön 1 luokalla 32,0 oppilasta, II luokalla 29,5 oppi-
22049: otetussa tuntikehysjärjestelmässä koululle vara- lasta ja III luokalla 25,8 oppilasta.
22050: tut voimavarat eivät kaikilta osin ole riittävät, Voimassa olevan tuntikehysjärjestelmän voi-
22051: vaan järjestelmään jäi epäkohtia, jotka tulisi mavarojen riittämättömyyden johdosta ei lu-
22052: kiireesti korjata. Tärkeintä olisi lisätä perustun- kiossa toteudu opetussuunnitelman edellyttämä
22053: tikehysresurssia lukiossa sekä peruskoulun suu- valinnaisuus, joten opetusta joudutaan anta-
22054: rilla ala- ja yläasteilla. maan suurissa heterogeenisissä ryhmissä.
22055: Lukiolain 21 §:n mukaan lukiossa saadaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioitta-
22056: lukuvuoden työpäivien aikana käyttää opetus- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22057: suunnitelmassa vahvistettujen oppiaineiden sen,
22058: opettamiseen vuosiluokkaa kohti enintään 29
22059: tuntia viikossa sekä kutakin oppilasta kohti että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22060: enintään 0,9 tuntia viikossa. lukiolain 21 §:n 1 momentin muuttami-
22061: Siinä tapauksessa, että vuosiluokalla on yksi seksi seuraavaan muotoon:
22062: perusopetusryhmä, koko tuntikehyksen suu- "Lukiossa saadaan lukuvuoden ty6-
22063: ruus on 49 tuntia viikossa kutakin tällaista vuo- viikkojen aikana käyttää opetussuunni-
22064: siluokkaa kohti. Oppilaskerrointa ei tässä ta- telmassa vahvistettujen oppiaineiden
22065: pauksessa käytetä. Peruskoulun yläasteen ta- opettamiseen vuosiluokkaa kohti enin-
22066: paista porrastusta suuren 1-sarjaisen koulun tään 29 tuntia viikossa sekä kutakin
22067: tuntikehyksessä ei ole. oppilasta kohti 1,0 tuntia viikossa. Mil-
22068: Lukion kolmannella luokalla tavanomaisten loin vuosiluokalla on vain yksi perus-
22069: koulun työpäivien lukumäärä on pienempi kuin opetusryhmä, saadaan edellä tässä mo-
22070: ensimmäisellä ja toisella luokalla. Kun ensim- mentissa säädetystä poiketen tällaista
22071: mäisellä ja toisella luokalla koulun työviikkojen vuosiluokkaa kohti käyttää kuitenkin
22072: lukumäärä on 38, on työviikkoja ollut kolman- kaikkiaan 49 tuntia viikossa sekä, jos
22073: nella luokalla kouluhallituksen päätöksestä tällaisen perusopetusryhmän koko on
22074: riippuen keskimäärin 26. enemmän kuin 24 oppilasta, enintään
22075: Lukion tuntikehyksen riittämättömyyden yksi tunti viikossa kutakin mainitun op-
22076: johdosta ovat lukion opetusryhmät muodostu- pilasmäärän ylittävää oppilasta kohti.,,
22077: neet kohtuuttoman suuriksi. Lukuvuonna 1985 sekä esittäisi riittävän määrärahan va-
22078: -1986 oli suomenkielisten lukioiden 1 luokan raamista valtion vuoden 1989 tulo- ja
22079: opetusryhmän keskikoko 32,1 oppilasta, II luo- menoarvioesitykseen tätä tarkoitusta
22080: kan 30,1 oppilasta ja Illluokan 25,9 oppilasta. varten.
22081: Lukuvuonna 1986-1987 olivat vastaavat luvut
22082:
22083: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
22084:
22085: Mauri Pekkarinen
22086: 556 1988 vp.
22087:
22088: Toivomusaloite n:o 493
22089:
22090:
22091:
22092:
22093: Pekkarinen: Peruskoulun ja lukion kieliohjelman monipuolis-
22094: tamisesta
22095:
22096:
22097: Eduskunnalle
22098:
22099: Valtioneuvoston peruskoulu- ja lukiolakiin seen kieliohjelmaan valitulla monipuolistamis-
22100: perustuvan kieliohjelman mukaan ns. harvi- tavalla. Sen sijaan valinnaisten kielten kautta
22101: naisten kielten opiskelua pyritään monipuo- onnistuttaisiin kieliohjelmaa monipuolistamaan
22102: listamaan peruskoulun kolmannelta luokalta nykyistä paremmin koko maassa.
22103: alkavan kielen eli A-kielen avulla. Tässä pyr- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
22104: kimyksessä on tähän mennessä epäonnistuttu, vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22105: sillä A-kielenä ranskaa, saksaatai venäjää opis- sen,
22106: kelevien määrä pienenee jatkuvasti. Maamme
22107: 461 kunnasta 382:ssa opiskellaan vain yhtä A- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22108: kieltä. peruskoulun ja lukion kieliohjelman
22109: Kieliohjelman monipuolistaminen yksin- monipuolistamiseksi A-kielen ohella
22110: omaanA-kielen avulla ei onnistu eikä valtaosal- myös peruskoulun ja lukion valinnaisil/a
22111: la nuorista ole edes mahdollisuuksia monipuoli- kielillä.
22112: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
22113:
22114: Mauri Pekkarinen
22115: 1988 vp. 557
22116:
22117: Toivomusaloite n:o 494
22118:
22119:
22120:
22121:
22122: Pekkarinen ym.: Kinnulan Muholan ala-asteen lisärakennus-
22123: hankkeen käynnistämisestä
22124:
22125:
22126: Eduskunnalle
22127:
22128: Muholan ala-aste on 3-opettajainen koulu, Lisärakennushanke tulisi saada käynnisty-
22129: jonka koulutilat ovat vanhanaikaiset ja puut- mään vielä vuoden 1988 aikana.
22130: teelliset. Koulusta puuttuu mm. kunnollinen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22131: keittiö ja liikunta- ja sosiaalitilat. Tilanteen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22132: korjaamiseksi Kinnulan kunta on laatinut suun- muksen,
22133: nitelmat lisärakennuksesta, jolla kipeimmät on-
22134: gelmat pyrittäisiin korjaamaan. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22135: Hankkeen kustannusarvioksi muodostui 2,6 Kinnulan Muholan ala-asteen lisäraken-
22136: milj. mk. Sen rahoitus tulisi hoitaa työllisyysva- nushankkeen käynnistämiseksi.
22137: roin. Kinnula kuuluu maan vaikeimpiin työttö-
22138: myyskuntiin.
22139:
22140: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
22141:
22142: Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen
22143: 558 1988 vp.
22144:
22145: Toivomusaloite n:o 495
22146:
22147:
22148:
22149:
22150: Pekkarinen: Sosiaalialan koulutuksen aloittamisesta Karstulan
22151: evankelisessa opistossa
22152:
22153:
22154: Eduskunnalle
22155:
22156: Karstulan evankelisella kansanopistolla on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
22157: perinteitä sosiaalialan koulutuksen antamises- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22158: sa. Uudistuneen keskiasteen sosiaalialan ope- sen,
22159: tusta opistoon ei sen sijaan vielä ole päätetty
22160: sijoittaa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22161: Vuonna 1986 Karstulan evankelinen opisto soveltuvan sosiaalialan koulutuksen
22162: teki aloitteen sosiaalialan koulutuksen aloitta- aloittamiseksi Karstulan evankelisessa
22163: misesta opistossa. Keski-Suomen lääninhallitus opistossa.
22164: on asiasta antamassaan lausunnossa asettunut
22165: tukemaan asian selvittämistä.
22166:
22167: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
22168:
22169: Mauri Pekkarinen
22170: 1988 vp. 559
22171:
22172: Toivomusaloite n:o 496
22173:
22174:
22175:
22176:
22177: Pekkarinen ym.: Keski-Suomen opiston päärakennuksen perus-
22178: korjauksesta
22179:
22180:
22181: Eduskunnalle
22182:
22183: Keski-Suomen opiston vanha päärakennus Suunnitelmat päärakennuksen saneerauksen
22184: on kulttuurihistoriallisesti arvokas suojelukoh- suorittamista varten ovat valmiit.
22185: de. Rakenteellisesti se on vielä suhteellisen hy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22186: vässä kunnossa ja täyttää puutteellisuuksineen- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22187: kin nykyisen moninaisen tehtävänsä opiston muksen,
22188: päärakennuksena.
22189: Puurakenteisuutensa vuoksi rakennus on kui- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22190: tenkin rapistumassa ja sen paloturvallisuus on Keski-Suomen opiston päärakennuksen
22191: puutteellinen. Muun muassa valtion vuoden peruskorjauksen suorittamiseksi.
22192: 1988 tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä
22193: opetusministeriön edustajat totesivat rakennuk-
22194: sen korjaamisen perustelluksi.
22195:
22196: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
22197:
22198: Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen
22199: 560 1988 vp.
22200:
22201: Toivomusaloite n:o 497
22202:
22203:
22204:
22205:
22206: Pekkarinen ym.: Jokilaakson sairaanhoito-oppilaitoksen toimin-
22207: nan vakinaistamisesta J ämsässä
22208:
22209:
22210: Eduskunnalle
22211:
22212: Jämsässä on toiminut muutaman vuoden oppilaitoksena. Opetusaloina olisivat perushoi-
22213: ajan Keski-Suomen sairaanhoito-oppilaitoksen tajien, sairaanhoitajien ja kuntohoitajien kou-
22214: sivupiste. Kokemukset koulutuksen järjestämi- lutus.
22215: sestä ovat olleet monella tavalla myönteisiä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22216: Näin on voitu helpottaa alan työvoimapulaa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22217: koko Keski-Suomessa ja erityisesti Jämsän seu- muksen,
22218: dulla. Näin on voitu helpottaa myös opiskeluun
22219: liittyvää harjoittelua, jonka järjestämisessä Jy- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22220: väskylässä on ollut ajoittain vaikeuksia. Jokilaakson sairaanhoito-oppilaitoksen
22221: Jämsän kaupunginvaltuusto on anonut kou- toiminnan vakinaistamiseksi Jämsässä.
22222: lutuksen järjestämistä vakinaisena kunnallisena
22223:
22224: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
22225:
22226: Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen
22227: 1988 vp. 561
22228:
22229: Toivomusaloite n:o 498
22230:
22231:
22232:
22233:
22234: Pekkarinen ym.: Tarvaalan maatalousoppilaitoksen lisärakennus-
22235: töiden aloittamisesta
22236:
22237:
22238: Eduskunnalle
22239:
22240: Tarvaalan maatalousoppilaitoksen lisäraken- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22241: nushanke on ollut vireillä jo pitkään. Vireillä on muksen,
22242: sekä opetustilojen että oppilasasuntojen lisära-
22243: kentaminen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22244: Hankkeen kustannusarvio on 8,1 milj. mk. Tarvaalan maatalousoppilaitoksen lisä-
22245: Tarvittavat suunnitelmat ovat valmiit. rakennustöiden aloittamiseksi.
22246: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22247:
22248: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
22249:
22250: Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen
22251: 562 1988 vp.
22252:
22253: Toivomusaloite n:o 499
22254:
22255:
22256:
22257:
22258: Pekkarinen ym.: Keskiasteen ammatillisen koulutuksen järjestä-
22259: misestä J outsassa
22260:
22261:
22262: Eduskunnalle
22263:
22264: Joutsassa ei ole tällä hetkellä tarjolla vaki- mattikoulukuntainliiton ja sopivien ammatti-
22265: naista keskiasteen ammatillista koulutusta. kurssikeskusten kanssa.
22266: Jämsän maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen Joutsan seutukunta muodostaa lähes 10 000
22267: alaisuudessa paikkakunnalla järjestetään alan asukkaan alueen, jonka elinkeinoelämän ja
22268: väliaikaista koulutusta. asukkaiden tarpeisiin ammattikoulutuksen sa-
22269: Joutsan kunta, Keski-Suomen Maakuntaliit- notunlainen kehittäminen on välttämätöntä.
22270: to, lääninhallitus ja maakunnan kansanedus- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22271: tajat pitävät välttämättömänä maatalouskou- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22272: lutuksen vakinaistamista Joutsassa. Tämän li-
22273: säksi mm. Joutsan kunnan aloitteesta on neu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22274: voteltu muun keskiasteen ammatillisen koulu- keskiasteen ammatillisen koulutuksen ja
22275: tuksen ja ammattikurssitoiminnan käynnistä- soveltuvan ammattikurssitoiminnan ke-
22276: misestä Joutsassa esim. Heinolan seudun am- hittämiseksi Joutsan kunnassa.
22277:
22278: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
22279:
22280: Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen
22281: 1988 vp. 563
22282:
22283: Toivomusaloite n:o 500
22284:
22285:
22286:
22287:
22288: Pekkarinen ym.: Teknikko- ja insinöörikoulutuksen aloittami-
22289: sesta Äänekoskella
22290:
22291:
22292: Eduskunnalle
22293:
22294: Äänekosken ammattikoulu on erittäin vireäs- Hallinnollisesti tällainen opistoasteen koulu-
22295: ti toimiva, maanlaajuistakin huomiota saavut- tus voisi tapahtua ainakin alkuvaiheessa Jyväs-
22296: tanut oppilaitos. Sen omistajayhteisön muodos- kylän teknisen oppilaitoksen alaisuudessa.
22297: taa 17 pohjoisen Keski-Suomen kuntaa. Oppi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22298: laitos toimii alueella, missä opistoasteen koulu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22299: tusta ei ole tarjolla muuta kuin kaupallisella muksen,
22300: alalla.
22301: Seudun kehittyvä elinkeinoelämä tarvitsisi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22302: kuitenkin kipeästi rakennusinsinöörejä ja -tek- soveltuvan teknikko- ja insinöörikoulu-
22303: nikoita sekä alueen tietoteknisen teollisuuden tuksen aloittamiseksi Aänekoskella.
22304: tarpeeseen niin ikään opistoasteen koulutuksen
22305: saanutta työvoimaa.
22306:
22307: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
22308:
22309: Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen
22310: 564 1988 vp.
22311:
22312: Toivomusaloite n:o 501
22313:
22314:
22315:
22316:
22317: Pekkarinen ym.: Kotiteollisuuden opistoasteen koulutuksen aloit-
22318: tamisesta Petäjäveden kotiteollisuusoppilaitoksessa
22319:
22320:
22321: Eduskunnalle
22322:
22323: 1960-luvulla toimi Keski-Suomessa kuusi kin kehittää siten, että oppilaitokseen sijoite-
22324: pientä kotiteollisuuskoulua. 18.12.1975 tehdyl- taan myös kotiteollisuuden opistoasteista ope-
22325: lä valtioneuvoston päätöksellä koulutus lopulli- tusta. Kysymykseen voisi tulla useampikin opis-
22326: sesti keskitettiin Keski-Suomen osalta Petäjäve- toasteen erillinen opintolinja.
22327: den kuntaan. Koulun oppilasmäärä on jo run- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22328: saasti yli sata opiskelijaa. Keskiasteen uudistuk- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22329: sen etenemisen myötä opiskelijamäärä nousee muksen,
22330: yli kahdensadan.
22331: Oppilaitos on jo tähän mennessä yltänyt että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22332: myös merkittäviin laadullisiin saavutuksiin. kotiteollisuuden opistoasteen koulutuk-
22333: Alan laajenevan koulutustarpeen huomioon sen sijoittamiseksi Petäjäveden kotiteol-
22334: ottaen Petäjäveden kotiteollisuuskoulua tulisi- lisuusoppilaitokseen.
22335:
22336: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
22337:
22338: Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen
22339: 1988 vp. 565
22340:
22341: Toivomusaloite n:o 502
22342:
22343:
22344:
22345:
22346: Pekkarinen ym.: Aikuiskoulutuksen järjestämisestä televisio-
22347: kanavien välityksellä
22348:
22349:
22350: Eduskunnalle
22351:
22352: Tarve aikuiskoulutuksen lisäämiseen on erit- Jo tällä hetkellä videovastaanottimia on
22353: täin suuri. Jo ensi vuosikymmenen puoleenvä- usealla kymmenellä prosentilla maamme ta-
22354: liin mennessä on ammatillisen aikuiskoulutuk- louksista. Lisäksi laitteet yleistyvät kovaa vauh-
22355: sen määrä moninkertaistettava ja sen laatua on tia. Näin videoilta opiskelu voisi tapahtua kulle-
22356: kohennettava. Suuret ovat myös tarpeet sekä kin parhaiten sopivana ajankohtana.
22357: avoimen yliopiston mahdollisuuksien että eri- Tällaiseen opiskelutapaan tulisi liittyä "tuki-
22358: muotoisen yleissivistävän aikuiskoulutuksen opiskelumahdollisuus" esim. kansalais- ja työ-
22359: lisäämiseen. väenopistoissa ja ammatillisen aikuiskoulutuk-
22360: Aikuiskoulutuksen onnistuneella järjestämi- sen osalta alan ammattioppilaitoksissa ja yli-
22361: sellä on moninaiset vaikutukset niin yksilöiden opistoissa.
22362: kuin koko yhteiskunnankin kannalta. Aikuiskoulutuspakettien tuottamisen ja kus-
22363: Perinteisesti käytössä ollein aikuiskoulutuk- tantamisen tulisi kuulua opetushallinnolle.
22364: sen keinoin ei edessä olevasta tehtävästä selviy- Opetushallinnolle tulisi kuulua myös Yleisra-
22365: dytä riittävän hyvin. diolle tv-verkkojen käytöstä aiheutuvien kus-
22366: Yksi tapa eri tarpeita palvelevan aikuiskoulu- tannusten korvaaminen.
22367: tuksen järjestämiseen voisi olla koulutuspaket- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22368: tien välittäminen aikuisopiskelijoille tv:n väli- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22369: tyksellä. Yleisradion omistuksessa olevissa tv- muksen,
22370: verkoissa ei tällä hetkellä ole öisin lähetystoi-
22371: mintaa kuin poikkeuksellisesti. Jos tuotettaisiin että hallitus selvittäisi mahdollisuu-
22372: maan parhaiden asiantuntijoiden voimin par- det aikuiskoulutuksen järjestämiseksi
22373: haimpaan tekniikkaan perustuvia koulutuspa- tv-verkkojen välityksellä.
22374: ketteja, ne voitaisiin lähettää yöaikaan tv-verk-
22375: kojen välityksellä aikuisopiskelijoiden videoita-
22376: vaksi.
22377:
22378: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
22379:
22380: Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen
22381: 566 1988 vp.
22382:
22383: Toivomusaloite n:o 503
22384:
22385:
22386:
22387:
22388: Pekkarinen ym.: Hankasalmen pääkirjaston rakentamisen aloit-
22389: tamisesta
22390:
22391:
22392: Eduskunnalle
22393:
22394: Hankasalmen kirjasto toimii tällä hetkellä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22395: poikkeuksellisen puutteellisissa tiloissa kunnan- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22396: viraston talossa. Kirjaston toimintaa ei voida muksen,
22397: kehittää sen nykyisissä puitteissa.
22398: Jo useamman vuoden ajan Hankasalmella että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22399: onkin ollut vireillä hanke uuden pääkirjaston rakennusluvan ja valtionosuuden myön-
22400: rakentamiseksi. Kirjaston suunnitelmat ovat tämiseksi Hankasalmen pääkirjaston ra-
22401: valmiit. Kustannusarvio on noin 3,3 milj. mk, kentamista varten.
22402: josta valtionavun osuus on noin 3 milj. mk.
22403: Rakennuslupaa on haettu opetusministeriöltä.
22404:
22405: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
22406:
22407: Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen
22408: 1988 vp. 567
22409:
22410: Toivomusaloite n:o 504
22411:
22412:
22413:
22414:
22415: Pekkarinen ym.: Valtionosuuden myöntämisestä Sumiaisten kir-
22416: jaston rakentamiseen
22417:
22418:
22419: Eduskunnalle
22420:
22421: Sumiaisten kirjastohanke on ollut vireillä jo nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22422: pitkään. Toteuttamisohjelmat 1 ja II ovat nyt- muksen,
22423: temmin hyväksytyt. Luonnospiirustukset ovat
22424: valmiit. Hankkeen kustannusarvio on 1,4 milj. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22425: mk, josta valtion osuus on 1,2 milj. mk. valtionosuuden osoittamiseksi Sumiais-
22426: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- ten kirjaston rakentamista varten.
22427: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
22428:
22429: Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen
22430: 568 1988 vp.
22431:
22432: Toivomusaloite n:o 505
22433:
22434:
22435:
22436:
22437: Pelttari: Länsi-Pohjan ammatillisen kurssikeskuksen Pellon kurs-
22438: siosaston asuntolan laajentamisesta
22439:
22440:
22441: Eduskunnalle
22442:
22443: Länsi-Pohjan ammatillisen kurssikeskuksen nustarve on 625m 2 ja kustannusarvio 3,2 milj.
22444: Pellon kurssiosaston tiloja on juuri laajennettu. mk.
22445: Kurssikeskuksen nykyinen asuntola on mitoitet- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
22446: tu 42 oppilaalle. Kun laajennetut tilat otetaan nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22447: käyttöön, lisää tämä asuntolapaikkojen tarvet-
22448: ta. Jo nykyisen toiminnan aikana on tarvittu että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22449: majoitustilaa koulun ulkopuolelta. Tällä het- Länsi-Pohjan ammatillisen kurssikes-
22450: kellä kurssiosastossa on oppilaspaikkoja 115. kuksen Pellon osaston asuntolan laajen-
22451: Asuntolapaikkojen lisätarve on 36. Lisäraken- tamiseksi.
22452: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
22453:
22454: Seppo Pelttari
22455: 1988 vp. 569
22456:
22457: Toivomusaloite n:o 506
22458:
22459:
22460:
22461:
22462: Pelttari: Tornionlaakson maakuntamuseon arkeologisen tutki-
22463: mustoiminnan turvaamisesta
22464:
22465:
22466: Eduskunnalle
22467:
22468: Tornionlaakson maakuntamuseo on alueelli- taansa sijaintikaupunkinsa ulkopuolelle ja poh-
22469: nen keskusmuseo, jolla on kiinnostusta ja jolla joismaiseen yhteistyöhön. Projektin käynnistä-
22470: on myös moraalinen vastuu toimialueensa esi- mistä varten Tornionlaakson maakuntamuseo
22471: historiallisesta tutkimuksesta. Sillä ei ole kui- tarvitsee avustusta.
22472: tenkaan nykyisillä resursseilla siihen mahdolli- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
22473: suutta. Museolla olisi kuitenkin Tornion kau- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22474: pungin tukemana ja ylläpitämänä laitoksena i
22475: yhteistyössä museoviraston ja Oulun yliopiston että haititus ryhtyisi toimenpiteisiin
22476: historian laitoksen kanssa täydet mahdollisuu- Tornionlaakson maakuntamuseon ar-
22477: det selviytyä paikallisista tutkimusprojekteista keologisen tutkimustoiminnan turvaa-
22478: kuten Tornion Laivajärven Rakanmäen tutki- miseksi.
22479: muksesta ja tulevaisuudessa laajentaa toimin-
22480:
22481: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
22482:
22483: Seppo Pelttari
22484:
22485:
22486:
22487:
22488: 39 2804450
22489: 570 1988 vp.
22490:
22491: Toivomusaloite n:o 507
22492:
22493:
22494:
22495:
22496: Pelttari: Alueteatterin perustamisesta Kemiin
22497:
22498:
22499:
22500: Eduskunnalle
22501:
22502: Kemin kaupunginteatteri on vanhin Lapin minta-alueeseen ovat kuuluneet lähinnä Tor-
22503: läänissä alueellista toimintaa harjoittava teatte- nionjokilaakson-Kemin ympäristökunnat sekä
22504: ri. Kiertuetoiminta on aina muodostanut oleelli- säännöllisinä vierailukohteina joitakin kuntia
22505: sen osan teatterin toiminnasta. kauempaakin. Teatterin luonnollisen toiminta-
22506: Lapin lääni on alueeliaan lähes 113 koko alueen väestömäärä on n. 90 000 asukasta, siis
22507: maan pinta-alasta. Asukkaita on n. 200 000. miltei puolet läänin asukasmäärästä. Erikoisuu-
22508: Välimatkat ovat pitkiä ja asutuskeskukset har- tena on syytä mainita Pohjois-Ruotsin suoma-
22509: vassa. Teatteritoiminnassakin tavoiteltu kansa- laisalueille suuntautuva kiertuetoiminta, jonka
22510: laisten tasa-arvoisuus ei näin laajalla alueella kustannuksista on tähän asti suurimmalta osin
22511: voi toteutua ilman erityistoimenpiteitä: tarvi- vastannut ruotsalainen järjestäjä. Alueteatteri-
22512: taan alueteatteritoimintaa. toiminta pohjoisessa on siis jo perinteisesti osa
22513: On selvää, että Lapin läänissä tällä hetkellä pohjoismaista yhteistyötä.
22514: toimiva yksi alueteatteri e1~iittävästi pysty huo- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
22515: lehtimaan koko laajan lä .. in teatteripalveluis- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22516: ta, vaan Lapin läänin aluee lisen teatteritoimin-
22517: nan kuunolliseksi hoitamiseksi tarvitaan kaksi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22518: alueteatteria. Kemin kaupunginteatterin toi- alueteatterin perustamiseksi Kemiin.
22519:
22520: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
22521:
22522: Seppo Pelttari
22523: 1988 vp. 571
22524:
22525: Toivomusaloite n:o 508
22526:
22527:
22528:
22529:
22530: Pelttari: Elokuvapalvelujen tarjonnan lisäämisestä Lapin läänissä
22531:
22532:
22533:
22534: Eduskunnalle
22535:
22536: Lapin läänin 22 kunnasta kahdeksassa ei ole men kanssa yhteistyössä kiertävää koulukino-
22537: lainkaan elokuvateatteria. Noin 30 OJo Lapin toimintaa vuokrakalustolla suppeahkossa muo-
22538: väestöstä on käytännössä elokuvateatteripalve- dossa. Tarkoituksena on viedä laadukasta elo-
22539: lujen ulottumattomissa. Samaan aikaan televi- kuvaa kouluihin 35 mm:n kalustolla (elokuva-
22540: sion ja videoiden välityksellä kuvallinen kult- teatterinomainen, iso valkokangas). Näin tarjo-
22541: tuuri ja viestintä ulottuvat kotitalouksiin näillä- taan monelle lapselle ja nuorelle ainutkertaisia
22542: kin alueilla. Liikkuvasta kuvasta on tullut joka- tilaisuuksia kokea elokuvaelämyksiä elokuva-
22543: päiväistä ruokaa, jota nautitaan tottumuksesta, teatterinomaisissa olosuhteissa ja tuki koulujen
22544: erittelemättä, valikoimatta ja kritiikittömästi. yleiselle kasvatustyölle. Lapin Maakuntaliiton
22545: Tilanne on huolestuttava erityisesti lasten ja elokuvasihteeri kiertää mukana elokuvaesityk-
22546: nuorten kannalta. Heiltä puuttuu toisaalta sissä ja tekee opettajia varten asianmukaiset
22547: mahdollisuus kokea elokuvaelämyksiä paikalli- esitteet esitettävistä elokuvista.
22548: sessa elokuvateatterissa, toisaalta edellytykset Jatkossa kiertävän koulukinon hoitaminen
22549: arvioida tv-ruudun kautta työntyvää liikkuvan vuokrakalustolla käy taloudellisesti raskaaksi.
22550: kuvan tulvaa. Siksi olisi perusteltua saada toiminnan säännöl-
22551: Kuitenkin jokaisella Suomen kansalaisella pi- listä ja jatkuvaa hoitamista varten oma esitys-
22552: täisi olla mahdollisuus kuvallisen kulttuurin kalusto valtion varoin. Toiminnan luonnollise-
22553: vastaanottajana toisaalta nauttia elokuvateatte- na vastuullisena hoitajana olisi Lapin Maakun-
22554: ripalveluista, toisaalta saada koulutyössään ku- taliiton elokuvatyöryhmä ja sen alaisuudessa
22555: valliseen kulttuuriin liittyvää kasvatusta maail- työskentelevä elokuvasihteeri.
22556: mankuvansa jäsentämiseksi. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
22557: Niissä kunnissa, missä ei ole elokuvateatteria, nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22558: edellä mainitut kaksi asiaa voidaan yhdistää.
22559: Tällöin kohteena olisivat nimenomaan lapset ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22560: nuoret. elokuvateatteripalvelujen laajentami-
22561: Lapin Maakuntaliiton elokuvaneuvontatyö seksi Lapin läänissä kiertävänä koulu-
22562: kokeilee kuluvana syksynä kuntien koulutoi- kinotoimintana.
22563: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
22564:
22565: Seppo Pelttari
22566: 572 1988 vp.
22567:
22568: Toivomusaloite n:o 509
22569:
22570:
22571:
22572:
22573: Pulliainen: Korkeakoulutasoisen musiikkialan opetuksen aloitta-
22574: misesta Oulussa
22575:
22576:
22577: Eduskunnalle
22578:
22579: Musiikin harrastus on kasvanut merkittävästi Oulun kaupungissa. Oulun kaupunkikin on teh-
22580: Pohjois-Suomessa viime vuosina. Kun alueella ny tästä aloitteen valtiovallalle. Aloite on hyvin
22581: on paljon musikaalisesti lahjakasta opiskelija- perusteltu.
22582: ainesta, on alalla päästy myös merkittäviin tu- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
22583: loksiin. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22584: Oulun kaupungin konservatorio antaa nyt sen,
22585: musiikin ammatillista koulutusta musiikkioppi-
22586: laitoksen opettajan, kirkkomuusikon, muusi- että hallitus ryhtyisi toimiin korkea-
22587: kon ja musiikinohjaajan opintolinjoilla. Seu- koulutasoisen musiikkialan opetuksen
22588: raava askel on pysyväisluonteisen korkeakoulu- pysyväisluonteiseksi aloittamiseksi Ou-
22589: tasoisen musiikkialan opetuksen aloittaminen lun kaupungissa.
22590: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
22591:
22592: Erkki Pulliainen
22593: 1988 vp. 573
22594:
22595: Toivomusaloite n:o 510
22596:
22597:
22598:
22599:
22600: Pulliainen ym.: Ympäristötutkimuksen voimavarojen lisäämi-
22601: sestä korkeakouluissa
22602:
22603:
22604: Eduskunnalle
22605:
22606: Ympäristökatastrofit ja saastuminen ovat vä myös kansainvälisellä tasolla. Tällä hetkellä
22607: entistä suurempi uhka tulevaisuudellemme. ajankohtaisimpia ongelmia ovat ilman- ja ve-
22608: Ympäristön tilaa koskeva perustutkimus sekä siensuojelu sekä kehitysmaiden ympäristöon-
22609: ympäristön saastumisen vähentämiseen ja estä- gelmat kuten aavikoituminen.
22610: miseen liittyvien menetelmien tutkiminen ovat Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
22611: asian vakavuuteen ja ajankohtaisuuteen nähden tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22612: aivan riittämättömiä. sen,
22613: Ympäristötutkimukseen suunnatut resurssit
22614: korkeakouluissamme ovat ehdottoman jälkeen- että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
22615: jääneitä. Korkeakoulujen sisällä on kyllä haluk- ja menoarvioesitystä valmistellessaan pi-
22616: kuutta tilanteen parantamiseksi, mutta varat ei- täisi tavoitteena ympäristötutkimukseen
22617: vät anna myöten. suunnattujen resurssien lisäämisen kor-
22618: Koska ympäristöongelmia ei kyetä ratkaise- keakouluissamme sekä kansainvälisen
22619: maan pelkästään kansallisella tasolla, on tieteel- ympäristötutkimusyhteistyön takaami-
22620: listä yhteistyötä ympäristökysymyksissä lisättä- sen.
22621:
22622: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
22623:
22624: Erkki Pulliainen Osmo Soininvaara Tellervo Renko
22625: 574 1988 vp.
22626:
22627: Toivomusaloite n:o 511
22628:
22629:
22630:
22631:
22632: Pulliainen ym.: Opiskelijoiden asumistukijärjestelmän laajenta-
22633: misesta
22634:
22635:
22636: Eduskunnalle
22637:
22638: Syyskuussa 1987 voimaan tullut asumistuki- opintotukea saaneet tipahtavat pois opintotuki-
22639: järjestelmän laajennus merkitsi asumismuotoa järjestelmästä, mutta eivät pääse yleisen asu-
22640: koskevien rajoitusten poistamista. Asumistukea mistuen piiriin, jos jatkavat opiskelua. Kesäai-
22641: voidaan nyt myöntää kaikille väestöryhmille ja kana yksinäinen opiskelija jää myös ilman asu-
22642: kaikkiin vuokra- ja omistusasuntoihin. misensa tukea, sillä pääsäännön mukaan opin-
22643: Yleisen asumistuen ulkopuolelle jäi osa opis- totukea - siis myös asumislisää - myönnetään
22644: kelijoista ja eläkeläisistä, jotka saavat tukea vain yhdeksälle opiskelukuukaudelle.
22645: omista järjestelmistään. Järjestelmien yhteen- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
22646: sovittaminen jäi kuitenkin puolitiehen, sillä tiet- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
22647: tyjen väliinputoajaryhmien tilanteeseen ei pa- sen,
22648: rannusta tullut. Opiskelijoiden näkökulmasta
22649: järjestelmä säilytti sekavuutensa. että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
22650: Pääsäännön mukaan yhden hengen ruoka- ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
22651: kunnan muodostava opiskelija saa asumistu- dessä ryhtyisi toimiin opiskelijoiden asu-
22652: kensa opintotuen asumislisänä. Omistusasun- mistuen järjestämiseksi siten, että hei-
22653: nossa asuva perheetön opiskelija ei asumislisää dän asumistaan tuetaan samoin ehdoin
22654: saa, koska tämän järjestelmän kautta tukea voi ja oikeuksin kuin muidenkin pienitulois-
22655: saada vain vuokralla asuva. Seitsemänä vuonna ten asumista.
22656:
22657: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
22658:
22659: Erkki Pulliainen Osmo Soininvaara
22660: 1988 vp. 575
22661:
22662: Toivomusaloite n:o 512
22663:
22664:
22665:
22666:
22667: Rauramo: Korkeakoulututkimuksen lisäämisestä
22668:
22669:
22670:
22671: Eduskunnalle
22672:
22673: Korkeakoulututkimukseen suunnatut määrä- teistyönä kaikille tieteenaloille tutkijankoulu-
22674: rahat ovat jo useiden vuosien ajan jääneet jäl- tusohjelmat". Tutkijankoulutuksen luonne on
22675: keen tutkimustyön perustaksi laadittujen suun- oleellisesti muuttumassa koulutusohjelma-ajat-
22676: nitelmien suosituksista. Korkeakoulut toteutta- telun myötä. Tutkijankoulutuksen suunnittelun
22677: vat niille asetettuja uusia tehtäviä ilman näiden ja toteutuksen on pohjauduttava tutkimus- ja
22678: tehtäväalueiden riittävää tutkimusta. Tutki- kokeilutyöhön. Vain näin voidaan välttää ka-
22679: mustyö loisi kuitenkin tärkeitä edellytyksiä uu- pea-alaiset jatko-opintoputket.
22680: distusten onnistumiselle ja muutosten hallinnal- Korkeakouluihin ja niiden yhteyteen on muo-
22681: le. Uusien tehtäväalueiden ja toimintamuotojen dostunut uusia tehtäväalueita ja toimintamuo-
22682: tutkiminen voisi estää yhteiskunnalle mahdolli- toja (täydennyskoulutus, tilaustutkimus, tekno-
22683: sesti hyvinkin kalliiksi koituvat virheratkaisut. logiakylähankkeet, tiedepuistosuunnitelmat).
22684: Seuraavat korkeakoulututkimuksen alueet Uusiin toimintamuotoihin on kiinnitetty tutki-
22685: vaativat välittömästi huomattavaa määräraho- muksellista huomiota vain vähäisessä määrin.
22686: jen lisäystä: korkeakoulupedagogiikka, tutki- Suunnitelmallinen kehittäminen edellyttää val-
22687: jankoulutus Gatkokoulutus), täydennyskoulu- tiovallalta riittäviä resursseja korkeakoulujen
22688: tus ja korkeakoulujen hallinto. uusien tehtäväalueiden tutkimukseen.
22689: Korkeakouluopetusta syytetään tehottomuu- Ehdotan eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22690: desta. Perustutkintojen suoritusajat ovat piden- muksen,
22691: tyneet ja opiskelunsa keskeyttäneiden määrät
22692: kasvaneet. Ongelman ratkaisuun on esitetty että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22693: monia tehokkaalta vaikuttavia keinoja: palkit- valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvio-
22694: sevaa opintotukea säädyllisessä ajassa valmistu- esityksen laadinnan yhteydessä
22695: ville, opetussuunnitelmien sisällön keventämis- 1) korkeakoulupedagogisen tutki-
22696: tä jne. Esitetyt toimenpiteet eivät lähde korkea- muksen lisäämiseksi
22697: koulututkintojen laadun arvioinnista eivätkä 2) tutkijankoulutuksen suunnittelun
22698: opetus-oppimisprosessin sisäisistä tekijöistä. ja toteutuksen edellyttämän tutkimus-
22699: Korkeakouluopetuksen tulee ensisijaisesti ke- työn aikaansaamiseksi
22700: hittää tieteellistä ajattelua. Opetus-oppimispro- 3) korkeakouluihin ja niiden yhtey-
22701: sessin laatu (sisäiset tekijät) ratkaisee tieteellisen teen muodostuneiden uusien tehtävä-
22702: ajattelun taidon välittymisen opiskelijalle. Kor- alueiden ja toimintamuotojen (täyden-
22703: keakouluopetuksen ja opiskelun laadullinen ke- nyskoulutus, tilaustutkimus, teknolo-
22704: hittäminen edellyttää laitostasolla tapahtuvaa giakylähankkeet, tiedepuistosuunnitel-
22705: tutkimus-, koulutus- ja kokeilutoimintaa. mat) tutkimiseksi sekä
22706: Valtioneuvoston hyväksymässä korkeakou- 4) korkeakoulujen hallinnon kehittä-
22707: lulaitoksen kehittämissuunnitelmassa vuosille miseksi tutkimuksen avulla siten, että
22708: 1987-1992 puhutaan tutkijankoulutuksen te- hallinto kykenisi paremmin palvelemaan
22709: hostamisesta "laatimalla korkeakoulujen yh- tiedettä ja opetusta.
22710: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
22711:
22712: Anssi Rauramo
22713: 576 1988 vp.
22714:
22715: Toivomusaloite n:o 513
22716:
22717:
22718:
22719:
22720: Rauramo: Määrärahasta korkeakoulujen kansainvälisen toimin-
22721: nan kehittämiseen
22722:
22723:
22724: Eduskunnalle
22725:
22726: Korkeakoulujen kansainvälisten toimintojen lukohtana ja osittain myös epäkohtana voita-
22727: kehittäminen on ollut päämääränä jo vuosia neen pitää sitä, että siinä missä opetusministe-
22728: (esim. valtioneuvoston 12.9.1985 antama tiede- riön hallinnonala jää vuoden 1988 budjetissa
22729: ja teknologiapoliittinen selonteko sekä 19.2. vaille lisäyksiä, kauppa- ja teollisuusministeriön
22730: 1987 hyväksytty korkeakoululaitoksen kehittä- momentti 32.46.43 tulee määrärahan lisäyksen
22731: missuunnitelma). Tästä huolimatta korkeakou- kautta lähes kaksinkertaistetuksi.
22732: lujen kansainvälisen toiminnan kehittämiseksi Vaikka opetusministeriön hallinnonalan mo-
22733: ei ole esitetty riittäviä voimavaroja. mentti 29.37.24 onkin käyttötarkoitukseltaan
22734: Erityisen tärkeää olisi saada määrärahoja väljä ja mahdollistaa mitä moninaisemman toi-
22735: konkreettisiin kansainvälisyyden edellytyksiä minnan tukemisen, niin ehdotan kunnioittavas-
22736: luovaan toimintaan. Tällaisena pidämme mm. ti edellä olevan perusteella eduskunnan hyväk-
22737: toimia ulkomailla opiskelun edistämiseksi sekä syttäväksi toivomuksen,
22738: sitä, että omassa maassamme pyrkisimme hel-
22739: pottamaan "tutkijatuontia" ja järjestämään että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
22740: esim. englannin kielellä mielekkäitä koulutus- ja menoarvioesitystä valmistellessaan
22741: kokonaisuuksia ulkomaalaisille opiskelijoille. osoittaisi korkeakoulujen kansainväli-
22742: Tällainen toiminta ja sen suunnittelu edellyt- sen toiminnan kehittämiseen viime vuo-
22743: täisi huomattavasti enemmän määrärahoja kuin sien tasoon verrattuna huomattavasti
22744: tähän asti on budjetissa ollut. Erityisenä vertai- enemmän määrärahoja.
22745:
22746: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
22747:
22748: Anssi Rauramo
22749: 1988 rd. 577
22750:
22751: Hemställningsmotion nr 514
22752:
22753:
22754:
22755:
22756: Rehn m.fl.: Om inledande av ett forskningsprogram inom hög-
22757: skolepedagogiken för att effektivera undervisningen i hög-
22758: skolorna
22759:
22760: Till Riksdagen
22761:
22762: När man diskuterar högskolornas effektivitet rådet är bristerna stora. Utbildningen av hög-
22763: och den längre tid det tar för de studerande att skolelärare inom pedagogiken på tillräckligt
22764: bli färdiga med sin examen, har man ofta glömt hög nivå är helt uppenbart eftersatt. Detta leder
22765: bort de villkor och den livssituation den enskil- till att studiehandledningen blir bristfällig.
22766: da studerande lever under. När man framfört Otillräckligt god planering av studierna kan
22767: förslag till hur man borde påskynda studie- leda till dåligt eller inte alls utnyttjade studie-
22768: takten och förkorta studietiden, har man heller veckor. På högskolepedagogikens område finns
22769: inte alltid kommit ihåg, att studietiden är en del utrymme för omfattande forskning för att un-
22770: av livstiden, där man även skaffar sig annan derlätta de studerandes situation.
22771: livserfarenhet än enbart den bokliga bildningen. Med hänvisning till det ovan anförda föreslår
22772: Inom högskolesektorn har man inte i tillräck- vi att riksdagen måtte hemställa
22773: ligt hög grad beaktat studiernas strukturering
22774: och innehåll så, att man verkligen studerar ef- att regeringen vidtar åtgärder om
22775: fektivt när man studerar. En fördjupad insikt i att ett omfattande, målmedvetet forsk-
22776: studieteknik hos de studerande själva och en ningsprogram inom högskolepedagogi-
22777: fördjupad forskning inom högskolepedagogik ken inleds med syjte att effektivera
22778: för att få fram bättre undervisning vore nöd- högskolornas undervisning.
22779: vändiga åtgärder. 1 synnerhet på det senare om-
22780:
22781: Helsingfors den 11 februari 1988
22782:
22783: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
22784: Gustav Björkstrand Håkan Malm
22785: Gunnar Jansson
22786: 578 1988 vp.
22787:
22788: Toivomusaloite n:o 514 Suomennos
22789:
22790:
22791:
22792:
22793: Rehn ym.: Korkeakoulupedagogiikan tutkimusohjelman käyn-
22794: nistämisestä korkeakoulujen opetuksen tehostamiseksi
22795:
22796:
22797: Eduskunnalle
22798:
22799: Keskusteltaessa korkeakoulujen tehokkuu- luopettajien koulutus riittävän korkealla tasolla
22800: desta ja valmistumisaikojen pitenemisestä on on täysin ilmeisesti jäljessä. Tämä johtaa puut-
22801: useimmiten unohdettu yksittäinen opiskelija ja teelliseen opintojen ohjaukseen. Riittämätön
22802: hänen elämäntilanteensa. Esitettäessä ehdotuk- opintojen suunnittelu voi johtaa vajaasti käy-
22803: sia opiskeluvauhdin nopeuttamisesta ja Opiske- tettyihin opintoviikkoihin tai opintoviikkojen
22804: luajan lyhentämisestä ei myöskään aina ole kokonaan käyttämättä jättämiseen. Korkea-
22805: muistettu, että opiskeluaika on osa elämää, jol- koulupedagogiikan alueella on tilaa laajalle tut-
22806: loin myös hankitaan muutakin elämänkoke- kimukselle opiskelijoiden tilanteen helpottami-
22807: musta kuin ainoastaan kirjasivistystä. seksi.
22808: Korkeakoulusektorilla ei ole riittävästi otettu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22809: huomioon opintojen jäsentymistä ja sisältöä si- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22810: ten, että opintoja harjoitettaessa voisi todella- muksen,
22811: kin opiskella tehokkaasti. Itse opiskelijoiden
22812: syvempi opintotekniikan tuntemus ja syvempi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
22813: korkeakoulupedagogiikan tutkimus opetuksen laajan ja tavoitteellisen korkeakoulu-
22814: parantamiseksi olisivat välttämättömiä toimen- pedagogiikan tutkimusohjelman käyn-
22815: piteitä. Erityisesti viimeksi mainitulla alueella nistämiseksi korkeakoulujen opetuksen
22816: puutteet ovat suuria. Pedagogiikan korkeakou- tehostamiseksi.
22817: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
22818:
22819: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
22820: Gustav Björkstrand Håkan Malm
22821: Gunnar Jansson
22822: 1988 rd. 579
22823:
22824: Hemställningsmotion nr 515
22825:
22826:
22827:
22828:
22829: Rehn m.fl.: Om ökad miljöforskning i högskolorna
22830:
22831:
22832:
22833: Till Riksdagen
22834:
22835: Miljökatastrofer och nedsmutsning är ett allt oreningarna. Ett viktigt område som också bör
22836: större hot mot vår framtid. Resurserna för ägnas större uppmärksamhet är miljöproble-
22837: forskning kring metoderna att minimera och men i utvecklingsländerna. Såväl forskning som
22838: förhindra nedsmutsning samt grundforskning hjälpinsatser måste sättas in och kommer att
22839: kring miljöns tillstånd är med hänvisning till kräva allt större resurser i framtiden.
22840: sakens allvar alldeles otillräckliga. Med hänvisning till det ovan anförda föreslår
22841: Resurserna hos högskolorna att utöva miljö- vi att riksdagen måtte hemställa
22842: forskning släpar kraftigt efter. Inom högskolor-
22843: na finns intresse att göra sådan forskning, men att regeringen vidtar åtgärder att det i
22844: de egna resurserna räcker inte till. 1989 års budgetförslag måtte intas avse-
22845: Eftersom miljöproblemen inte enbart kan värt ökade resurser tili högskolorna för
22846: lösas på nationell nivå krävs vetenskapligt sam- miljöforskning såväl på nationell som
22847: arbete på internationell nivå. Av de aktuella internationell nivå.
22848: problemen kan nämnas luft- och vattenför-
22849:
22850: Helsingfors den 11 februari 1988
22851:
22852: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
22853: Gustav Björkstrand Håkan Malm
22854: Gunnar Jansson
22855: 580 1988 vp.
22856:
22857: Toivomusaloite n:o 515 Suomennos
22858:
22859:
22860:
22861:
22862: Rehn ym.: Ympäristötutkimuksen voimavarojen lisäämisestä kor-
22863: keakouluissa
22864:
22865:
22866: Eduskunnalle
22867:
22868: Ympäristökatastrofit ja saastuminen ovat johon on myös kiinnitettävä enemmän huo-
22869: yhä suurempi uhka tulevaisuudellemme. Ympä- miota, ovat kehitysmaiden ympäristöongelmat.
22870: ristön saastumisen vähentämiseen ja estämiseen Tarvitaan sekä tutkimusta että avustustoimen-
22871: liittyvien menetelmien tutkiminen sekä ympäris- piteitä, joihin tarvitaan yhä suurempia resursse-
22872: tön tilaa koskeva perustutkimus ovat asian va- ja tulevaisuudessa.
22873: kavuuteen nähden aivan riittämättömiä. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
22874: Korkeakoulujen ympäristötutkimukseen kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22875: suunnatut resurssit ovat jääneet jälkeen. Kor-
22876: keakouluissa on kyllä kiinnostusta tällaiseen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
22877: tutkimukseen, mutta omat resurssit eivät riitä. jotta valtion vuoden 1989 tulo- ja me-
22878: Koska ympäristöongelmia ei pelkästään kye- noarvioesitykseen otettaisiin huomatta-
22879: tä ratkaisemaan kansallisella tasolla, tarvitaan vasti enemmän resursseja korkeakou-
22880: tieteellistä kansainvälisen tason yhteistyötä. luille ympäristötutkimukseen sekä kan-
22881: Ajankohtaisista ongelmista voidaan mainita sallisella että kansainvälisellä tasolla.
22882: ilman ja vesien saastuminen. Merkittävä alue,
22883:
22884: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
22885:
22886: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert
22887: Gustav Björkstrand Håkan Malm
22888: Gunnar Jansson
22889: 1988 rd. 581
22890:
22891: Hemställningsmotion nr 516
22892:
22893:
22894:
22895:
22896: Rehn m.fl.: Om ökat statsbidrag för avlöning av kulturarbetare
22897:
22898:
22899:
22900: Till Riksdagen
22901:
22902: En förutsättning för att kulturlagen får av- Speciellt viktigt för den språkliga minoriteten är
22903: sedd betydelse är att det finns en fungerande de tvåspråkiga kommunernas ställning härvid-
22904: kulturförvaltning på det kommunala planet. lag. Den nuvarande tidtabellen är för långsam.
22905: Under åren 1982-83 fanns i statsbudgeten me- Med hänvisning till ovanstående föreslår vi
22906: del anslagna för 60 heldagstjänster årligen som att riksdagen måtte hemställa
22907: statsandelar. Härefter har utbyggnaden av den
22908: kommunala kulturförvaltningen stagnerat. Un- att regeringen måtte vidta åtgärder jör
22909: der de senaste åren har i statsbudgeten årligen att jrån och med år 1989 årligen i stats-
22910: reserverats medel för endast 10 huvudtjänster. budgeten reserveras medel jör 40 nya
22911: Tjänsterna inom kulturförvaltningen bildas i huvudtjänster inom kulturväsendet att
22912: dagens läge om man erhåller statsbidrag efter- utdelas som statsandelar.
22913: som kommunernas ekonomi är hårt trängd.
22914:
22915: Helsingfors den 11 februari 1988
22916:
22917: Elisabeth Rehn Gustav Björkstrand Gunnar Jansson
22918: 582 1988 vp.
22919:
22920: Toivomusaloite n:o 516 Suomennos
22921:
22922:
22923:
22924:
22925: Rehn ym.: Kulttuurityöntekijöiden palkkaukseen tarkoitetun
22926: valtionavun lisäämisestä
22927:
22928:
22929: Eduskunnalle
22930:
22931: Edellytyksenä sille, että kulttuurilaki saisi sil- keää kielellisen vähemmistön kannalta on kak-
22932: le kuuluvan merkityksen, on toimiva kulttuuri- sikielisten kuntien asema tässä yhteydessä. Ny-
22933: hallinto kunnallisella tasolla. Vuosina 1982-83 kyinen aikataulu on liian hidas.
22934: valtion tulo- ja menoarviossa oli varoja vuosit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22935: tain 60 kokopäiväviran valtionosuuksiin. Tä- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22936: män jälkeen kunnallisen kulttuurihallinnon laa- muksen,
22937: jentaminen on pysähtynyt. Viime vuosien aika-
22938: na on valtion tulo- ja menoarviossa vuosittain että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
22939: varattu määrärahoja ainoastaan 10 päävirkaa jotta valtion tulo- ja menoarvioon otet-
22940: varten. taisiin vuosittain vuodesta 1989 lähtien
22941: Kulttuurihallinnon virkoja perustetaan ny- varoja kulttuuritoimen 40 uuden pää-
22942: kyään, jos virkoja varten saadaan valtionapua, viran valtionosuuksiin.
22943: koska kuntien talous on tiukalla. Erityisen tär-
22944:
22945: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
22946:
22947: Elisabeth Rehn Gustav Björkstrand Gunnar Jansson
22948: 1988 vp. 583
22949:
22950: Toivomusaloite n:o 517
22951:
22952:
22953:
22954:
22955: Renko ym.: Taideteollisen korkeakoulun sivupisteen perusta-
22956: misesta Ouluun
22957:
22958:
22959: Eduskunnalle
22960:
22961: Pohjois-Suomen koululaitoksen kuvaamatai- aloituspaikkoja. Koulutettu työvoima palvelee
22962: don opettajien puute on pysyvä ilmiö. Tämän alueellisesti parhaiten olemassa olevia tarpeita,
22963: lisäksi elinkeinoelämän tuotesuunnittelu tarvit- mikäli koulutuspisteitä on muuallakin kuin
22964: sisi alan koulutettua työvoimaa. Helsingissä. Pohjois-Suomen suurin alan työ-
22965: Maassamme on syntynyt kannatusyhdistys- voimapula puoltaa hajasijoituspaikaksi Oulua,
22966: pohjainen lasten ja nuorten kuvataidekoulujär- joka on koko Pohjois-Suomen aluekeskus ja
22967: jestelmä, mikä myös omalta osaltaan tarvitsisi vahva yliopistokaupunki.
22968: opettajia samoin kuin kansalais- ja työväen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22969: opistojen harrastuspiirit. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
22970: Tämän lisäksi on syntymässä uusia visuaali- muksen,
22971: sen alan ammatteja ja viestinnän tarpeita eri
22972: ammateissa. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
22973: Maamme kuvataidealan opintojen riittämät- piteisiin Taideteollisen korkeakoulun si-
22974: tömyys on ilmeinen. Puute ei korjaannu, en- vupisteen sijoittamiseksi Ouluun.
22975: nen kuin lisätään Taideteollisen korkeakoulun
22976:
22977: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
22978:
22979: Tellervo Renko Riitta Jouppila Juhani Alaranta
22980: 584 1988 vp.
22981:
22982: Toivomusaloite n:o 518
22983:
22984:
22985:
22986:
22987: Renko ym.: Korkeakoulutasoisen lastentarhanopettajakoulutuk-
22988: sen vakinaistamisesta
22989:
22990:
22991: Eduskunnalle
22992:
22993: Valtioneuvoston periaatepäätös, joka tehtiin tentarhanopettajakoulutus on edelleen luonteel-
22994: 1.2.1979, toimii perustana lastentarhanopetta- taan väliaikaista. Myöskään sen rinnastamista
22995: jakoulutuksen kehittämiselle. Periaatepäätök- muuhun opettajankoulutukseen ei ole tutkittu.
22996: sen mukaan lastentarhanopettajakoulutus pi- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
22997: dennetään aluksi 3-vuotiseksi lastentarhanopet- toivomuksen,
22998: tajaopistoissa ja eräiden korkeakoulujen opet-
22999: tajankoulutusyksiköissä. Päivähoidon henki- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23000: löstön opetussuunnitelmatoimikunta on edellyt- korkeakoulutasoisen lastentarhanopet-
23001: tänyt mietinnössään (1981:13), että 3-vuotista tajakoulutuksen vakinaistamiseksi val-
23002: koulutusta tulee järjestää kaikissa nykyisin toi- tion vuoden 1989 tulo- ja menoarvio-
23003: mivissa opistojen ja korkeakoulujen koulutus- esitykseen laadinnan yhteydessä sekä
23004: pisteissä. Lisäksi toimikunta totesi, että koulu- ryhtyisi tutkimaan lastentarhanopetta-
23005: tus tulee vakinaistaa kaikissa nykyisin toimivis- jakoulutuksen rinnastamista muuhun
23006: sa korkeakoulujen opettajankoulutusyksiköis- opettajankoulutukseen.
23007: sä. Tästä huolimatta korkeakoulutasoinen Ias-
23008:
23009: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
23010:
23011: Tellervo Renko Eino Siuruainen
23012: Riitta Jouppila Juhani Alaranta
23013: Seppo Kääriäinen
23014: 1988 vp. 585
23015:
23016: Toivomusaloite n:o 519
23017:
23018:
23019:
23020:
23021: Renko ym.: Korvauksen maksamisesta korkeakoulujen hallinto-
23022: elimien työskentelyyn osallistuville opiskelijoille
23023:
23024:
23025: Eduskunnalle
23026:
23027: Korkeakoulujen hallintoelimiin osallistuvat opiskeluajasta tinkimistä, ilman minkäänlaista
23028: opiskelijajäsenet eivät tähän saakka ole saaneet korvausta. Siitä tulisikin suorittaa korvaus vas-
23029: korvausta hallintoelinten työskentelyyn osallis- taavalla tavalla kuin työskentelystä korkeakou-
23030: tumisestaan. Kuitenkin näiden hallintoelinten lujen opintotukilautakuntien jäsenenä.
23031: työ vaatii hyvin usein pitkällistä perehtymistä Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
23032: niissä käsiteltäviin asioihin, ja varsinkin kor- toivomuksen,
23033: keimmissa hallintoelimissä, kuten korkeakoulu-
23034: jen hallituksissa, työskenteleminen vaatii usein että hallitus ryhtyisi pikimmiten toi-
23035: raskasta viikoittaista työtaakkaa. menpiteisiin, joilla turvattaisiin korkea-
23036: On kohtuutonta edellyttää, että suurimmaksi koulujen hallintoelimiin osallistuville
23037: osaksi opintolainoillaan toimeentulonsa hank- opiskelijoille korvaus hallintotyöskente-
23038: kivilta opiskelijoilta tämä työskentely vaatii lystä.
23039:
23040: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
23041:
23042: Tellervo Renko Eino Siuruainen Riitta Jouppila
23043: Juhani Alaranta Seppo Kääriäinen Sirkka-Liisa Anttila
23044:
23045:
23046:
23047:
23048: 40 280445G
23049: 586 1988 vp.
23050:
23051: Toivomusaloite n:o 520
23052:
23053:
23054:
23055:
23056: Renko ym.: Ympäristökasvatuksen tehostamisesta koulutuksen
23057: eri tasoilla
23058:
23059:
23060: Eduskunnalle
23061:
23062: UNESCOn määritelmän mukaan ympäristö- Vapaaehtoistoimintaan perustuvien järjestö-
23063: kasvatuksen tavoitteena on kiinnostuksen ja jen tuki on myös edullista valtiovallalle, sillä
23064: vastuuntunnon herättäminen muita ihmisiä, yh- pienillä uhrauksilla on mahdollista saada hyö-
23065: teiskuntaa ja koko ihmiskuntaa kohtaan jaka- dynnettyä suuri harrastuksen kautta kanavoitu-
23066: malla tietoa luonnosta ja sen suojelusta sekä va työpanos kulloinkin esillä olevan asian edis-
23067: luonnon ja ihmisten välisestä vuorovaikutuk- tämiseksi.
23068: sesta. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23069: Suomessa ympäristökasvatusta tulee tehostaa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23070: siten, että ympäristönäkökulma otetaan läpäi-
23071: syperiaatteella osaksi kaikkea opetusta kaikilla että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
23072: koulutusjärjestelmän tasoilla. Mukaan tulisi ot- ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
23073: taa niin peruskoulun ja lukion antama opetus dessä takaisi riittävät resurssit koulu-
23074: kuin ammatillisten oppilaitosten ja maamme tusjärjestelmien kehittämiseen siten,
23075: korkeakoulujen opetustyökin. että ympäristönäkökulma sisältyisi kaik-
23076: Erityisen tärkeää on kansalaisjärjestöjen ym- keen opetukseen kaikilla koulutuksen
23077: päristökasvatustoiminta. Luonnonharrastus- ja tasoilla.
23078: ympäristönsuojelujärjestöjen sekä muiden vas-
23079: taavaa toimintaa harjoittavien kansalaisjärjes-
23080: töjen työtä tulisi siksi tukea.
23081:
23082: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
23083:
23084: Tellervo Renko Eino Siuruainen
23085: Riitta Jouppila Juhani Alaranta
23086: Sirkka-Liisa Anttila
23087: 1988 vp. 587
23088:
23089: Toivomusaloite n:o 521
23090:
23091:
23092:
23093:
23094: Renko ym.: Kuntien ja valtion kustannusjaon tarkistamisesta
23095: koulutusmenojen osalta
23096:
23097:
23098: Eduskunnalle
23099:
23100: Koulutuksen kustannusten painopisteen siir- jestelmää ei voida ainakaan Pohjois-Suomessa
23101: tyminen nuorten kotikunnille on nostanut esiin kehittää täysimääräisesti.
23102: epäoikeudenmukaisuuden oppilaitosten sijain- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23103: tikuntien ja maksavien kotikuntien kesken. Si- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23104: jaintikunnat hyötyvät verotuloista ja palvelu- muksen,
23105: etuuksista ja kotikunnat köyhtyvät nuoriaan
23106: kouluttaessaan. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23107: Koulutuksen lisääntyminen on hyvä ja kan- kuntien ja valtion kustannusten jaon
23108: natettava asia, mutta kustannusjakoa tulisi ke- tarkistamiseksi koulutusmenojen osalta
23109: hittää nuorten kotikuntien maksuosuuksia ke- niin, että opetus voidaan turvata tasa-
23110: ventävään suuntaan. Ellei näin tehdä, on vaa- puolisesti ja oikeudenmukaisesti eri
23111: rassa, että kuntainliittopohjaista koulutusjär- puolilla maata.
23112:
23113: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
23114:
23115: Tellervo Renko Juhani Alaranta
23116: Seppo Kääriäinen Sirkka-Liisa Anttila
23117: Eino Siuruainen
23118: 588 1988 vp.
23119:
23120: Toivomusaloite n:o 522
23121:
23122:
23123:
23124:
23125: Renko ym.: Lukion perustamisesta Rantsilaan
23126:
23127:
23128:
23129: Eduskunnalle
23130:
23131: Rantsilan kunta on jo useita vuosia ano- Koululainsäädäntö mahdollistaa kunnallisen
23132: nut lukion perustamispäätöstä. Anomus perus- koulutoimen kehittämisen, joten lukion perus-
23133: tuu lisääntyvään lapsi- ja nuorisoikäluokkaan tamispäätöksen viivästyminen jarruttaa kunnan
23134: sekä vaikeisiin liikenneyhteyksiin naapurikun- sivistystyön kehittämistä. Rantsilan kunta on
23135: tien lukioihin. Koulukustannusten kasvaessa toistamiseen anonut lukiolupaa myös v. 1988.
23136: olisi tarkoituksenmukaista kehittää kunnan Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23137: omaa koulu- ja sivistystointa. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23138: Lukion saaminen mahdollistaisi uusimuotoi-
23139: sen keskiasteen kokeilutoiminnan, missä lukion että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23140: ja ammatillisen koulutuksen yhteistyömuodoil- lukion peruslamistuvan myöntämiseksi
23141: la palveltaisiin kunnan ja talousalueen elinkei- Rantsilan kuntaan.
23142: noelämän tarpeita.
23143:
23144: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
23145:
23146: Tellervo Renko Riitta Jouppila Juhani Alaranta
23147: 1988 vp. 589
23148:
23149: Toivomusaloite n:o 523
23150:
23151:
23152:
23153:
23154: Renko ym.: Peruskoulun yläasteen perustamisesta Lumijoelle
23155:
23156:
23157:
23158: Eduskunnalle
23159:
23160: Suomen koululainsäädäntö on laadittu ylei- hittämistä ja sitä kautta on koko kunnan kuvaa
23161: sesti hyväksytylle pohjalle, jonka mukaan kun- mactaitava tekijä.
23162: nilla on varsin laajat oikeudet, vastuu ja velvol- Menossa oleva maaseudun elvyttämiskam-
23163: lisuudet kehittää koululaitostaan. Peruskoulu panja edellyttää myös toimenpiteitä sivistystoi-
23164: on koko ikäluokan yleissivistävä koulu. men kehityksessä. Tässä ei saisi muodostua es-
23165: Lumijoen kunnassa on omat peruskoulun teeksi valtiovallan lupamenettely, jolla myönne-
23166: ala-asteet, mutta yläaste puuttuu. Näin ollen tään peruskoulun yläasteen perustamislupia.
23167: Lumijoen kunta ei kykene kaikilta osin kehittä- Lumijoen kunta on hakenut vakavissaan yläas-
23168: mään koululaitostaan kunnan sivistystarpeet teen perustamislupaa vuonna 1988.
23169: huomioon ottaen. Olisikin kohtuullista ja oi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23170: keudenmukaista, että 1990-luvulla kunta niin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23171: halutessaan ja ikäluokkien edellyttäessä saisi
23172: luoda omaa koululaitostaan koko peruskoulun että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23173: osalta. Yläasteen puuttuminen vaikeuttaa myös peruskoulun yläasteen perustamiseksi
23174: kunnan nuoriso-, urheilu- ja kulttuurityön ke- Lumijoen kuntaan.
23175: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
23176:
23177: Tellervo Renko Riitta Jouppila Juhani Alaranta
23178: 590 1988 vp.
23179:
23180: Toivomusaloite n:o 524
23181:
23182:
23183:
23184:
23185: Renko ym.: Opistoasteen perustamisesta Oulun käsi- ja taide-
23186: teolliseen oppilaitokseen
23187:
23188:
23189: Eduskunnalle
23190:
23191: Oulu on Pohjois-Suomen voimakkaasti ke- nojen kehittymisen kanssa. Tämän lisäksi suun-
23192: hittyvä aluekeskus ja yliopistokaupunki. Oulun nittelijoiden ja ohjaajien tarve on kasvamassa
23193: käsi- ja taideteollinen oppilaitos, Oulun kau- erilaisissa harrastuspiireissä.
23194: punki ja Oulun lääninhallitus näkevät taidealan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23195: kehittämistarpeet niin, että opistoasteen saami- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23196: nen Oulun käsi- ja taideteolliseen oppilaitok- muksen,
23197: seen olisi kiireeliisin hanke.
23198: Oulun läänissä on kuusi koulutason oppilai- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
23199: tosta, mutta ei yhtään opistoa. Kuitenkin alan piteisiin käsi- ja taideteollisen oppilai-
23200: ammattitaitoisen työvoiman pula on enenemäs- toksen opistoasteen sijoittamiseksi Ou-
23201: sä, koska Pohjois-Suomi on perinteisesti van- lun kaupungin käsi- ja taideteolliseen
23202: haa käsityökulttuurialuetta. Tämä kulttuuripe- oppilaitokseen.
23203: rintö elpyy rinnan maaseudun liitännäiselinkei-
23204:
23205: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
23206:
23207: Tellervo Renko Riitta Jouppila Juhani Alaranta
23208: 1988 vp. 591
23209:
23210: Toivomusaloite n:o 525
23211:
23212:
23213:
23214:
23215: Renko ym.: Puutarha-alan koulutuksen kehittämisestä Oulun
23216: läänin keskiasteen oppilaitoksissa
23217:
23218:
23219: Eduskunnalle
23220:
23221: Oulun lääni on maatalousvaltainen ja sivu- Molempia oppilaitoksia voidaan käyttää
23222: elinkeinoja kehittävä lääni elinkeinorakenteel- myös aikuiskoulutuspaikkana, sillä emäntien ja
23223: taan. Perinteisten maatalousoppilaitosten ohes- isäntien täydennyskoulutustarve on suuri myös
23224: sa tarvitaan uusia ammatteihin valmistavia lin- Oulun läänissä, mikä johtuu muista ammateista
23225: joja. Erityisesti kaupunkien viherrakentaminen tulleiden emäntien ja isäntien suuresta määrästä
23226: ja puistotyöt kaipaavat alan koulutettua työvoi- sekä kemikalisoituvan viljelyn taitotietomäärän
23227: maa. kasvun tarpeesta.
23228: Läänin maatalousoppilaitoksista Kempeleen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23229: oppilaitos on muuttanut sisällöllistä toimin- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23230: taansa puutarha-alan oppilaitokseksi, jonka muksen,
23231: toimintaa tulisi kehittää voimakkaasti myös
23232: opistoasteen suuntaan. Tämän lisäksi Haapave- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
23233: den kotitalousoppilaitoksen yhteydessä on van- piteisiin Oulun läänin puutarha-alan
23234: hastaan laajat viherkasvituotantoon sopivat opetuksen kehittämiseksi sekä Kempe-
23235: puitteet ja oma puutarha-maatilayksikkö. Puu- /een puutarhaoppilaitoksessa että Haa-
23236: tarhalinjan yleisjakson vakinaistaminen on paveden kotitalousoppilaitoksessa ole-
23237: välttämätön, sillä alan peruskoulutettujen jat- massa olevan tarpeen mukaisesti ja elin-
23238: ko-opintopaikaksi kaavailtu Kempeleen opisto keinoelämän vaatimuksia tyydyttävästi.
23239: olisi luontainen jatko yleislinjalle.
23240:
23241: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
23242:
23243: Tellervo Renko Riitta Jouppila Juhani Alaranta
23244: 592 1988 vp.
23245:
23246: Toivomusaloite n:o 526
23247:
23248:
23249:
23250:
23251: Renko ym.: Limingan musiikkiopiston toimintaedellytysten tur-
23252: vaamisesta
23253:
23254:
23255: Eduskunnalle
23256:
23257: Maamme musiikkitoiminta on elpymässä että orkesterin osalta. Kesätapahtumat ovat val-
23258: ilahduttavasti, mihin ovat vaikuttaneet kuntien takunnallisia. Olisi katastrofaalista taloudellis-
23259: omaehtoiset toimet. ten syiden vuoksi supistaa toimintaa alalla, jon-
23260: Limingan kunta on kehitysaluekuntien ta- ka kehitystyö on vaikeaa ja pitkäjänteistä.
23261: paan kiristyvän talouden kourissa. Talousar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23262: vion alustava laadinta on nostanut esille mm. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23263: kunnan maksuvaikeudet Limingan musiikki- muksen,
23264: opistomenoihin. On pelättävissä toiminnan su-
23265: pistuminen, jopa eräiltä osin lakkauttaminen- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23266: kin. Limingan musiikkiopiston täysipainoi-
23267: Liminka on kuitenkin lakeuden emäpitäjä, ja sen toiminnan turvaamiseksi ja kehittä-
23268: sillä on vahvat musiikkiperinteet sekä kuoron miseksi jatkossakin.
23269: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
23270:
23271: Tellervo Renko Juhani Alaranta
23272: 1988 vp. 593
23273:
23274: Toivomusaloite n:o 527
23275:
23276:
23277:
23278:
23279: Renko ym.: Vihannin kotiseutukeskuksen perustamisesta
23280:
23281:
23282:
23283: Eduskunnalle
23284:
23285: Vihanti on kaivospaikkakunta ja vireä kult- hallinnonalojen virkamiesten tulisi ripeästi ryh-
23286: tuuripitäjä. Pienenä kuntana Vihanti on oma- tyä toimenpiteisiin järkevän hankkeen eteen-
23287: peräisesti, mutta taloudellisesti ajatellen suun- päin viemiseksi jo v. 1989 budjettivaroin.
23288: nitellut kotiseutukeskuksen rakentamisen. Tä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23289: mä uusimuotoinen monitoimitalo on järkevä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23290: ratkaisu pienelle kunnalle. Hankkeen eteenpäin muksen,
23291: viemistä ovat hidastaneet lainsäädäntö ja sek-
23292: torikohtainen byrokratia. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23293: Valtion ja kuntien talouden kiristyessä edellä Vihannin kotiseutukeskuksen perusta-
23294: mainittu ei voi muodostua esteeksi, vaan eri miseksi.
23295: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
23296:
23297: Tellervo Renko Juhani Alaranta
23298: 594 1988 rd.
23299:
23300: Hemställningsmotion nr 528
23301:
23302:
23303:
23304:
23305: Renlund m.fl.: Om ökat statsstöd till regionala idrottskurscentra
23306:
23307:
23308:
23309: Till Riksdagen
23310:
23311: De regionala idrottskurscentra, som vi har i hetsledaren en stor del av de ekonomiska re-
23312: landet är viktiga för utveckling av idrotten. De surserna, vilket redan det skulle motivera en
23313: behövs också för att konna vägleda och stimule- större satsning på dessa kurscentrum.
23314: ra all form av idrottsutövning, där det alltmer Med hänvisning till ovanstående får vi under-
23315: utbredda intresse för motion utgör en betydelse- tecknade framhålla att riksdagen måtte hem-
23316: full del tillsammans med den traditionella täv- ställa
23317: lingsidrotten.
23318: För att de regionala idrottskurscentra skall att regeringen vidtar åtgärder för att
23319: bli välfungerande borde statsmakten kunna ge statsbidraget skul/e väsentligt utökas tili
23320: dem de ekonomiska förutsättningar som be- de regionala idrottskurscentren, för att
23321: hövs. 1 nuvarande form har statsbidragen inte kunna fylla de krav på service, som oli-
23322: räckt till för att ge regionerna den service de så ka idrottsorganisationer har.
23323: väl skulle ha behövt. Särskilt slukar verksam-
23324:
23325: Helsingfors den 12 februari 1988
23326:
23327: Boris Renlund Håkan Nordman
23328: Håkan Malm Gustav Björkstrand
23329: 1988 vp. 595
23330:
23331: Toivomusaloite n:o 528 Suomennos
23332:
23333:
23334:
23335:
23336: Renlund ym.: Alueellisten urheilukurssikeskusten valtionavun
23337: lisäämisestä
23338:
23339:
23340: Eduskunnalle
23341:
23342: Maamme alueelliset urheilukurssikeskukset nen vie suuren osan taloudellisista resursseista,
23343: ovat tärkeitä urheilun kehittämiselle. Niitä tar- minkä jo sinänsä pitäisi olla perusteena suurem-
23344: vitaan myös ohjaamassa ja kannustamassa kai- man panostuksen tekemiseen näihin kurssikes-
23345: kenlaiseen urheiluun, jossa yhä laajempi kiin- kuksiin.
23346: nostus liikuntaa kohtaan muodostaa merkit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23347: tävän osan yhdessä perinteisen kilpaurheilun nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23348: kanssa. muksen,
23349: Jotta alueelliset urheilukurssikeskukset voisi-
23350: vat toimia kunnolla, valtiovallan tulisi antaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23351: niille niiden tarvitsemat taloudelliset edellytyk- alueellisille urhei/ukurssikeskuksil/e an-
23352: set. Nykyisessä muodossaan valtionapu ei riitä nettavan valtionavun tuntuvaksi lisää-
23353: antamaan kipeästi kaivattavia alueellisia palve- miseksi, jotta nämä voisivat täyttää eri
23354: luita. Erityisesti toiminnanjohtajan palkkaami- urheilujärjestöjen pa/veluvaatimukset.
23355: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
23356:
23357: Boris Renlund Håkan Nordman
23358: Håkan Malm Gustav Björkstrand
23359: 596 1988 vp.
23360:
23361: Toivomusaloite n:o 529
23362:
23363:
23364:
23365:
23366: Riihijärvi: Maaseudun kehittämisen asiantuntijoiden kouluttami-
23367: sesta Kuopion yliopistossa
23368:
23369:
23370: Eduskunnalle
23371:
23372: Maaseudun kehittäminen edellyttää koulu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23373: tusta ja tutkimustyötä. Kuopion yliopistossa riittävien varojen osoittamiseksi maa-
23374: voidaan ma~seudun kehittämiseen osallistuville seudun kehittämisen asiantuntijoiden
23375: neuvojille, opettajille ja muille asiantuntijoille koulutukseen Kuopion yliopistossa.
23376: antaa täydennyskoulutusta.
23377: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
23378: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23379: sen,
23380:
23381: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
23382:
23383: Heikki Riihijärvi
23384: 1988 vp. 597
23385:
23386: Toivomusaloite n:o 530
23387:
23388:
23389:
23390:
23391: Riihijärvi: Opintotuen asumislisän maksamisesta ympärivuoti-
23392: sena
23393:
23394:
23395: Eduskunnalle
23396:
23397: Opiskelijoille myönnetään opintotuen opin- Kylmässä ja pimeässä Suomessa asuminen on
23398: torahan yhteydessä asumislisää opiskelukuu- välttämätön ja tärkeä hyvinvoinnin tekijä,
23399: kausilta, pääsääntöisesti 9 kuukaudelta vuodes- myös opiskelijalle. On kohtuutonta, että opis-
23400: sa. Opiskelija-asuntoloissa noudatetaan kuiten- kelija joutuu maksamaan jopa 50 % opintotuen
23401: kin ympärivuotista vuokraperintää, jolloin koko arvosta pelkkänä vuokrana.
23402: opiskelijan on maksettava kolme kuukautta il- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
23403: man mitään asumistukea. Kesäajalta asumislisä vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23404: myönnetään vain, jos opiskelija opiskelee myös sen,
23405: kesäkuukaudet. Huomattava osa opiskelijoista
23406: joutuu kuitenkin työskentelemään kesäaikana, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23407: usein myös toisella paikkakunnalla kuin missä riittävien määrärahojen osoittamiseksi
23408: opiskelija-asunto sijaitsee. Näin he joutuvat opintotuen asumislisän maksamiseksi
23409: maksamaan asumiskuluja kahdesta asunnosta. ympärivuotisena 1.6.1989 alkaen.
23410: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
23411:
23412: Heikki Riihijärvi
23413: 598 1988 vp.
23414:
23415: Toivomusaloite n:o 531
23416:
23417:
23418:
23419:
23420: Riihijärvi: Kuntien kulttuuritoiminnan tukemiseen tarkoitettujen
23421: määrärahojen lisäämisestä
23422:
23423:
23424: Eduskunnalle
23425:
23426: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuo- avustuksiin nähden. Määräraha on tällä hetkel-
23427: delle 1988 esitetään kuntien kulttuuritoiminnas- lä ainoa avustusmuoto, jota voidaan käyttää
23428: ta annetun lain (1045/80, muut. 948/81) 8 §:n esim. ateljeetilojen hankkimiseen. Lisäksi se so-
23429: mukaisesti kunnalle tai kunnan osoituksesta veltuu kuntien monitoimitilojen rakentamiseen,
23430: yhteisölle myönnettävien avustusten määräksi erilaisiin perusparannustöihin sekä varusteta-
23431: 4 000 000 markkaa. Määrä on 500 000 markkaa son korottamiseen. Jo yksistään tehtyjen hake-
23432: pienempi kuin vuodelle 1987 vahvistettu mää- musten määrästä voidaan päätellä, että kunnat
23433: räraha. Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä ovat halukkaita sijoittamaan kulttuuritoimin-
23434: vuodelle 1987 ehdotettiin kyseiseksi määrära- taan, kun siihen on mahdollista saada avus-
23435: haksi 3 000 000 markkaa, jota tehdyn raha- tusta. Taiteilijajärjestöjen mielestä avustuksiin
23436: asia-aloitteen nojalla korotettiin 1 500 000 mar- myönnettävää määrärahaa on korotettava ny-
23437: kalla. Nyt määrärahaa ollaan laskemassa edus- kyisestä määrästään.
23438: kunnan vahvistamasta määrästä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
23439: Kulttuuritoimintalain mukaiset avustukset vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23440: soveltuvat erinomaisesti niiden rakentamis- ym. sen,
23441: hankkeiden rahoittamiseen, joihin ei ole mah-
23442: dollista saada veikkausvoittovaroja, jotka on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23443: tarkoitettu etupäässä suurempiin hankkeisiin. riittävien varojen osoittamiseksi käytet-
23444: Hakemuksia puheena oleviin hankkeisiin on täväksi kuntien kulttuuritoiminnasta an-
23445: tehty moninkertainen määrä jaettavana oleviin netun lain 8 §:n mukaisiin avustuksiin.
23446:
23447: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
23448:
23449: Heikki Riihijärvi
23450: 1988 vp. 599
23451:
23452: Toivomusaloite n:o 532
23453:
23454:
23455:
23456:
23457: Riihijärvi: Kuva- ja näyttämöalan ohjaajakoulutuksen käynnis-
23458: tämisestä
23459:
23460:
23461: Eduskunnalle
23462:
23463: Valtion vuotta 1988 koskevassa tulo- ja me- hyvän pohjakoulutuksen omaavaa opiskelija-
23464: noarvioesityksessä momentilla 29.90.53 (Eräät kuntaa. Tätä taustaa vasten tarkasteltuna on
23465: lisäavustukset taiteen tukemiseen, kertameno) erittäin vakava puute, että kuvataiteen, siihen
23466: esitetään vuodelle 1987 vahvistetun määrärahan liittäen video-, elokuva- ja koko av-alan, sekä
23467: poistamista. Kyseiseltä momentilta myönnetyt ilmaisu- ja teatterialan ammatillista koulutusta
23468: ns. joululahjarahat on tarkoitettu kertaluontei- ei ole vielä järjestetty. Kuva- ja ilmaisualat ovat
23469: siin menoihin taiteen tukemiseksi. modernin viestintäteknologian vaatimia ja erit-
23470: Maamme kulttuurielämän avainongelmaksi täin kehittyviä aloja. Suomella ei ole varaa jää-
23471: on viime vuosina muodostunut taide- ja taitoai- dä tässä kehityksessä jälkeen. Tanssin ammatil-
23472: neiden opettaja- ja ohjaajapula. Musiikkialan linen koulutus käynnistettiin kokeiluluonteise-
23473: ohjaajakoulutus on onnistuneesti ratkaistu jär- na. Kokeilun yhteydessä kehitetään samalla
23474: jestämällä musiikin eri osa-alueiden koulutus opetussuunnitelmat tanssialan ammatillista
23475: kouluhallituksen alaisena ammatillisena koulu- koulutusta varten. Vastaava ratkaisu olisi mah-
23476: tuksena. Vastaavasti on käynnistetty tanssin dollinen myös kuvataiteen, videoalan ja näyttä-
23477: alan ohjaajakoulutus 1.8.1987 alkaen Kuopion mötaiteen ohjaajien koulutuksen käynnistämi-
23478: konservatorion yhteydessä. Nämä koulutusrat- seksi. Edellä mainituin perustein taiteilijajärjes-
23479: kaisut takaavat sen, että lähivuosikymmeninä töt ja taiteen keskustoimikunta katsovat, että
23480: on ammattitaitoista musiikin ja tanssin opetta- alan koulutuksen ja opetussuunnitelman laati-
23481: ja- ja ohjaajavoimaa saatavilla lasten ja nuor- miseen tulisi varata valtion tulo- ja menoarvios-
23482: ten harrastusta ja aikuisiällä tapahtuvaa harras- sa riittävä määräraha.
23483: tusta varten. Ammattiin johtava taideopiskelu, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
23484: jotta se voisi tuottaa tuloksia, on aloitettava vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23485: harrastuspohjaisena jo varhaislapsuudessa. Mi- sen,
23486: käli taiteen harrastusmahdollisuutta, joka ta-
23487: pahtuu taiteellisesti ja pedagogisesti pätevässä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23488: ohjauksessa, ei tarjota maan eri osissa riittävän kuva- ja näyttämöalan ohjaajakoulu-
23489: suurelle lapsijoukolle, Suomessa ei ole mahdol- tuksen käynnistämiseksi ja opetussuun-
23490: lista rekrytoida taiteenalan ammattikoulutuk- nitelman laatimiseksi.
23491: seen ja korkean asteen koulutukseen riittävän
23492:
23493: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
23494:
23495: Heikki Riihijärvi
23496: 600 1988 vp.
23497:
23498: Toivomusaloite n:o 533
23499:
23500:
23501:
23502:
23503: T. Roos ym.: Terveydenhuoltoalan opiskelijoiden Opintotukiajan
23504: pidentämisestä
23505:
23506:
23507: Eduskunnalle
23508:
23509: Terveydenhuoltoalan opiskelijat aloittavat väällä. Siksi syys- ja kevätlukukausien tulee olla
23510: opiskelunsa elokuun ensimmäisellä tai toisella yhtä pitkiä eli 95 työpäivän pituisia. Tämä on
23511: viikolla. Heidän opintotukensa on pieni, ja ke- mahdollista ainoastaan, jos opetus aloitetaan
23512: säansiot jäävät vähäisiksi lyhyen kesäloman viimeistään 8.8.
23513: vuoksi. Valtion opintotukikeskus ehdottaa rat- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
23514: kaisuksi 9 112 kuukauden opintotukea. Tervey- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23515: denhuoltoalan opiskelijat kokevat sen epäoi- sen,
23516: keudenmukaisena, koska opiskelu kestää elo-
23517: kuun alusta toukokuun loppuun. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23518: Lukukausien tiiviyden vuoksi lukukausia ei terveydenhuoltoalan opiskelijain opin-
23519: voi lyhentää. Opiskelu alkaa saman opetus- totukiajon nostamiseksi JO kuukauteen.
23520: suunnitelman mukaisesti sekä syksyllä että ke-
23521:
23522: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
23523:
23524: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila Arto Lapiolahti
23525: Jorma Rantanen Iiris Hacklin Jukka Gustafsson
23526: Tuula Paavilainen Ilkka Joenpalo Raimo Vuoristo
23527: Kerttu Törnqvist Antti Kalliomäki
23528: 1988 vp. 601
23529:
23530: Toivomusaloite n:o 534
23531:
23532:
23533:
23534:
23535: T. Roos: Suurtalouskokkilinjan säilyttämisestä Vammalan am-
23536: mattikoulussa
23537:
23538:
23539: Eduskunnalle
23540:
23541: Vammalan ammattikoulussa on paraikaa vä- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
23542: liaikainen, ylioppilaspohjainen kaksivuotinen vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23543: suurtalouskokkilinja. Hakijoita oli 27, sisään sen,
23544: otettiin 16, eikä oppilaista kukaan ole keskeyt-
23545: tänyt opintojaan. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23546: Harjoittelupaikkoja on saatu vaivatta riittä- suurtalouskokkilinjan säilyttämiseksi
23547: västi. Hyvin monelle opiskelijalle on jo tiedossa Vammalan ammattikoulussa.
23548: työpaikka. Nyt on tietoon tullut, että tätä tär-
23549: keäksi koettua koulutusta ei enää voidakaan
23550: jatkaa, koska määrärahat eivät riitä.
23551:
23552: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
23553:
23554: Timo Roos
23555:
23556:
23557:
23558:
23559: 41 2804450
23560: 602 1988 vp.
23561:
23562: Toivomusaloite n:o 535
23563:
23564:
23565:
23566:
23567: Rusanen ym.: Peruskoulujen ja lukioiden perustamis- ja perus-
23568: korjauskustannuksiin tarkoitetun valtionosuuden korotta-
23569: misesta
23570:
23571: Eduskunnalle
23572:
23573: Peruskoulujen ja lukioiden rakentamiseen ja ollut mahdollista saada ainoastaan yhden keski-
23574: peruskorjauksiin tarkoitetut valtion määrära- suuren kohteen rakentamislupa tai lupa kahden
23575: hat ovat viime vuosina jääneet kohtuuttoman pienen kohteen rakentamiseen.
23576: alhaiselle tasolle. Rakentamislupien valtion- Myöskään työllisyystilanteen perusteella ei
23577: osuuskiintiö vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa kaupungille ole voitu rakentamislupia myöntää.
23578: on 140 milj. markkaa, jokaikoko maata ajatel- On tärkeätä, että myös valtiovalta kantaa sil-
23579: len on kovin pieni. le kuuluvan vastuun ja osuuden oppivelvolli-
23580: Määrärahojen riittämättömyyden vuoksi lu- suuskoulujen perustamis- ja peruskorjauskus-
23581: pia on voitu myöntää aivan liian vähän. Luvat tannuksista.
23582: myönnetään kiireellisyysjä'rjestyksessä, jossa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23583: otetaan huomioon koulutilojen tarve kunnissa. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23584: Lisäksi luvan myöntämistä harkittaessa kiinni- muksen,
23585: tetään huomiota myös kunnan työllisyystilan-
23586: teeseen. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
23587: Mikkelin kaupungin kuntasuunnitelmassa on piteisiin peruskoulujen ja lukioiden pe-
23588: useita peruskoulujen ja lukioiden perustamis- rustamis- ja peruskorjauskustannusten
23589: ja peruskorjaushankkeita. Kuitenkin valtion- valtionosuuksiin tarkoitettujen määrä-
23590: osuuskiintiöiden alhainen taso on merkinnyt rahojen korottamiseksi.
23591: sitä, että koko Mikkelin lääniin on vuosittain
23592:
23593: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
23594:
23595: Pirjo Rusanen Jouni Backman
23596: Timo Kietäväinen Mauri Miettinen
23597: 1988 vp. 603
23598:
23599: Toivomusaloite n:o 536
23600:
23601:
23602:
23603:
23604: Ryynänen ym.: Määrärahasta kurssiosastojen perustamiseen Suo-
23605: nenjoen ja Muuruveden maatalousoppilaitoksiin
23606:
23607:
23608: Eduskunnalle
23609:
23610: Suonenjoen maatalousoppilaitos ja Muuru- ole toistaiseksi sisällytetty ammattikasvatushal-
23611: veden maatalousoppilaitos ovat tehneet esityk- lituksen KTS:aan vuosille 1989-1992. Kuntien
23612: sen kurssiosaston perustamisesta ja kurssitoi- käsityksen mukaan kurssiosastot eivät kilpaile
23613: menjohtajan viran perustamisesta kurssiosasto- keskenään, koska niillä kummallakin on oma
23614: jen johtoon. Suonenjoen maatalousoppilaitok- erilainen ja erityinen tehtävänsä.
23615: sen esityksen ammattikasvatushallitus on otta- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23616: nut huomioon ja sisällyttänyt kurssitoimenjoh- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23617: tajan viran vuosien 1989-1992 KTS:aan vuo-
23618: delle 1989. Kurssitoimenjohtajan virka olisi yh- että hallitus ottaisi valtion vuoden
23619: teinen Suonenjoen emäntäkoulun kanssa. 1989 tulo- ja menoarvioesitykseen mää-
23620: Muuruveden maatalousoppilaitos on esittä- rärahat kurssitoimenjohtajan viran ja
23621: nyt maaseutuopetuksen kurssiosaston perusta- kurssiosaston perustamiseksi Suonen-
23622: mista maatalousoppilaitoksen yhteyteen. Sen joen maatalousoppilaitokseen sekä maa-
23623: tehtävänä olisi maatalouden liitännäinselinkei- seutuopetuksen kurssitoimenjohtajan
23624: nojen koulutuksen antaminen. Kurssiosaston viran ja kurssiosaston perustamiseksi
23625: perustamista ja kurssitoimenjohtajan virkaa ei Muuruveden maatalousoppilaitokseen.
23626: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
23627:
23628: Mirja Ryynänen Kari Rajamäki Jorma Huuhtanen
23629: Seppo Kääriäinen Kalle Röntynen Lauha Männistö
23630: Juhani Laitinen Riitta Saastamoinen
23631: 604 1988 vp.
23632:
23633: Toivomusaloite n:o 537
23634:
23635:
23636:
23637:
23638: Röntynen: Peruskoulun ala-asteen tukiopetuskiintiön muutta-
23639: misesta kuntakohtaiseksi
23640:
23641:
23642: Eduskunnalle
23643:
23644: Peruskouluasetuksen 45 §:n 1 momentin mu- tukiopetuskiintiö muutetaan kuntakohtaiseksi,
23645: kaan peruskoulun ala-asteella kutakin rehtorin jolloin tukiopetuksen antamista voidaan ohjata
23646: ja luokanopettajan virkaa kohti on varattava joustavasti tarpeen mukaan.
23647: tukiopetukseen kaksi tuntia viikossa. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
23648: Nykyistä kiintiötä ei voida aina pienillä kou- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23649: luilla käyttää tarkoituksenmukaisesti pienen
23650: oppilasmäärän tai koulukyyditysten vuoksi. Sa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23651: manaikaisesti voi osassa kunnan kouluja olla peruskouluasetuksen muuttamiseksi si-
23652: erityisopetuskiintiön niukkuuden tai jopa kym- ten, että peruskoulun ala-asteen koulu-
23653: menen kertaa suuremman oppilasmäärän vuok- kohtainen opettajaa kohti laskettava
23654: si tarvetta säädetyn kiintiön ylittämiseen. On- kahden tunnin suuruinen tukiopetus-
23655: gelmaa voidaan helpottaa siten, että koulukoh- kiintiö muutettaisiin kuntakohtaiseksi
23656: tainen opettajaa kohti laskettava kahden tunnin kiintiöksi.
23657: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
23658:
23659: Kalle Röntynen
23660: 1988 vp. 605
23661:
23662: Toivomusaloite n:o 538
23663:
23664:
23665:
23666:
23667: Röntynen: Ammatillisten oppilaitosten oppilaiden kotikuntien
23668: maksuosuuksien porrastamisesta
23669:
23670:
23671: Eduskunnalle
23672:
23673: Ammatillisen oppilaitoksen oppilaan koti- Kotikuntaosuuksien kohtuullistamiseksi ne
23674: kunnan velvollisuudesta osallistua kunnan tai tulisi porrastaa siten, että muuttovoittokunnat
23675: kuntainliiton taikka valtion ylläpitämän oppi- maksaisivat kotikuntaosuudet 10-50 prosentil-
23676: laitoksen kustannuksiin on säädetty ammatillis- la korotettuna ja vastaavasti muuttotappiokun-
23677: ten oppilaitosten rahoituksesta annetussa laissa. nat vastaavalla prosenttimäärällä alennettuna.
23678: Vuoden 1988 alusta on aikaisemman lisäksi op- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
23679: pilaiden kotikunnilla velvollisuus osallistua las- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23680: tentarhanopettajaopistojen, urheiluopistojen
23681: sekä musiikkioppilaitosten kustannuksiin. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
23682: Osa koulutuksesta johtaa ammatteihin, joi- piteisiin ammatillisten oppilaitosten ra-
23683: den harjoittaminen oppilaan kotikunnassa ei hoitusta koskevan lainsäädännön muut-
23684: ole mahdollista. Tästä huolimatta oppilaan ko- tamiseksi siten, että ammatillisten oppi-
23685: tikunta maksaa huomattavan osan oppilaan laitosten oppilaiden kotikuntien mak-
23686: perus- ja ammattiopinnoista, vaikka oppilas suosuuksia kohtuullistetaan siten, että
23687: suurella todennäköisyydellä maksaa valmistut- kuntaosuuksia korotetaan 10-50 pro-
23688: tuaan kaikki veronsa muihin kuntiin. Esimer- sentilla muuttovoittokuntien kohdalla ja
23689: kiksi Itä- ja Pohjois-Suomeen perustettavat vastaavasti alennetaan 10-50 prosentil-
23690: sosiaalialan oppilaitokset tyydyttävät alueen la muuttotappiokuntien kohdalla.
23691: oman työpaikkatarpeen muutamassa vuodessa,
23692: jonka jälkeen oppilaitokset tuottavat työnteki-
23693: jöitä suurelta osin alueensa ulkopuolelle.
23694:
23695: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
23696:
23697: Kalle Röntynen
23698: 606 1988 vp.
23699:
23700: Toivomusaloite n:o 539
23701:
23702:
23703:
23704:
23705: Röntynen: Ammatillisten oppilaitosten valtionosuuden suorit-
23706: tamisesta erillisten osastojen tai sivukoulujen osalta
23707:
23708:
23709: Eduskunnalle
23710:
23711: Maaseutualueiden kehittämisen kannalta on Edellä esitettyyn viitaten ehdotan eduskun-
23712: tärkeää huolehtia ammatillisen koulutuksen nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23713: riittävyydestä. Maaseutualueen ammatillisen
23714: koulutuksen kehittämistä rajoittavat valtion- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23715: osuuden laskentaperusteet, jotka suosivat ope- ammatillisista oppilaitoksista annetun
23716: tuksen keskittämistä. Nykyinen suuntaus hei- lain muuttamiseksi siten, että lakiin
23717: kentää ja saattaa johtaa jopa toteutettujenkin otettaisiin tarpeelliset määräykset oppi-
23718: ammatillisten oppilaitosten ns. sivukoulujen laitosten eri/lisiksi sijoitetuista osasiois-
23719: lakkauttamiseen. Tällaisen maaseudun kehittä- ta ja sivukouluista tarkoituksena mah-
23720: mistä haittaavan tilanteen poistamiseksi on tar- dollistaa valtionosuuksien maksattami-
23721: peen muuttaa ammatillisista oppilaitoksista an- nen myös erillisten osastojen ja sivukou-
23722: nettua lakia siten, että lakiin otetaan määräyk- lujen osalta, jolloin valtionosuudet vas-
23723: set oppilaitosten erillisiksi sijoitetuista osastois- taisivat nykyistä paremmin todellisia
23724: ta ja sivukouluista siten, että uusien määräysten kustannuksia.
23725: avulla voidaan mahdollistaa valtionosuuksien
23726: saaminen todellisia kustannuksia paremmin
23727: vastaaviksi.
23728:
23729: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
23730:
23731: Kalle Röntynen
23732: 1988 vp. 607
23733:
23734: Toivomusaloite n:o 540
23735:
23736:
23737:
23738:
23739: Saapunki ym.: Työttömyyspäivärahan suuruisen valtionavun
23740: myöntämisestä urheiluseuroille valmentajien palkkaamiseen
23741:
23742:
23743: Eduskunnalle
23744:
23745: Suomessa on tuhansia eri lajeja edustavia ur- roille jää maksettavaksi valmentajan palkan ja
23746: heiluseuroja. Paljolti seurojen toiminta perus- työttömyyspäivärahan välinen erotus. Tällä ta-
23747: tuu vapaaehtoiseen talkootyöhön. Tulevaisuu- voin voidaan kouluttaa ja työllistää tuhansia
23748: dessakin taikootyön osuus seuratoiminnassa on valmentajia. Valtion kustannustenkaan ei voida
23749: keskeistä. Nuorten kehittäminen eri lajien pa- katsoa nousevan, koska samalla työllisyystilan-
23750: rissa vaatii kuitenkin ammattitaitoista koulu- ne paranee; käytettävät varat siirtyvät vain työl-
23751: tuksen saanutta henkilökuntaa, valmentajia. lisyysvarojen puolelta valtion avustuksiin urhei-
23752: Seuroilla ei ole yleensä riittäviä taloudellisia luseuroille. Tässä yhteydessä on syytä todeta,
23753: mahdollisuuksia valmentajien palkkaamiseen. että nykyisen työllisyyslain puitteissa asiaa ei
23754: Urheiluseuratoiminta on tärkeää nuorten ihmis- voida hoitaa mm. työllisyyslain mukaisten työ-
23755: ten kasvatustyötä hyvien harrastusten ja tervei- tehtävien lyhyen määräaikaisuuden vuoksi.
23756: den elämäntapojen parissa, mitä työtä yhteis- Valmentajaa ei voida vaihtaa puolen vuoden
23757: kunnan kannattaa nousevan polven hyväksi välein.
23758: mahdollisimman voimakkaasti tukea. Nuorten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23759: kehittämiseen ja kasvattamiseen sijoitetut varat nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23760: eivät mene hukkaan. Tämän vuoksi onkin lisät- muksen,
23761: tävä voimakkaasti yhteiskunnan tukea urheilu-
23762: seuroille valmentajien palkkaukseen. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
23763: Valtion tuen lisääminen on mahdollista tehdä piteisiin työttömyyspäivärahan suurui-
23764: järkevästi siten, että valtio maksaa työttömyys- sen valtionavun aikaansaamiseksi urhei-
23765: päivärahan suuruista valtionapua urheiluseu- luseuroille valmentajien palkkaukseen.
23766: roille valmentajien palkkaamiseen. Urheiluseu-
23767:
23768: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
23769:
23770: Pauli Saapunki Esko Jokiniemi
23771: 608 1988 vp.
23772:
23773: Toivomusaloite n:o 541
23774:
23775:
23776:
23777:
23778: Saari: Lukion perustamisesta Soiniin
23779:
23780:
23781:
23782: Eduskunnalle
23783:
23784: Koulutuksen muodostuessa yhteiskuntakehi- alueen, jolta puuttuu lukiotasoinen opetus. Nyt
23785: tyksen myötä entistäkin tärkeämäksi tulisi mah- Soinin ja Lehtimäen kunnat ovat yhdessä esittä-
23786: dollisimman korkean peruskoulutuksen saanti- neet lukion perustamista Soinin kuntaan. Lä-
23787: mahdollisuudet turvata mahdollisimman tasa- hinnä sijaitsevat Alajärven ja Ähtärin lukiot
23788: puolisesti kaikkialla maassamme. Lukion si- eivät vastusta hanketta, koska se ei vaaranna
23789: jainti kotipaikkakunnalla antaa nuorille sel- niitten kehitystä.
23790: västi paremmat lähtöasemat kuin niille, joitten Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
23791: on lukio-opetus haettava kauempaa. Lisäksi on nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23792: todettava lukion opettajakunnan jo sinänsä
23793: tuovan paikkakunnalle monenlaisia virikkeitä. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23794: Vaasan läänin itäisessä osassa Soinin ja Lehti- lukion perustamiseksi Soinin kuntaan.
23795: mäen kuntien alue muodostaa melko suuren
23796:
23797: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
23798:
23799: Aapo Saari
23800: 1988 vp. 609
23801:
23802: Toivomusaloite n:o 542
23803:
23804:
23805:
23806:
23807: Saastamoinen ym.: Tukiopetusta koskevien säännösten muutta-
23808: misesta
23809:
23810:
23811: Eduskunnalle
23812:
23813: Taajamien suurten ala-asteiden tuntikehys on tulisi antaa mahdollisuus päättää tukiopetus-
23814: tällä hetkellä riittämätön. Ala-asteiden tuntike- kiintiön käytöstä siten, että suurissa ala-asteen
23815: hys perusopetusryhmää kohti on 28,5 tuntia vii- kouluyksiköissä johtokunta voisi siirtää 0,5-1
23816: kossa. Kouluissa, joissa on suuret opetusryh- tuntia opetuskiintiöstä opetusryhmää kohti var-
23817: mät, tulisi tuntikehyksen olla vähintään 29 tun- sinaiseen opetukseen. Tukiopetuskiintiöiden
23818: tia opetusryhmää kohti, jolloin turvattaisiin käyttöaste on 40-60 prosenttia.
23819: riittävät ryhmäjaot ja saavutettaisiin paremmin Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
23820: oppilaskeskeisyys. Tuntikehyksen toteutusvai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23821: heessa alkuperäinen suunnitelma oli 29 tuntia,
23822: mutta siitä leikattiin puoli tuntia lukion hy- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23823: väksi. peruskouluasetuksen muuttamiseksi si-
23824: Tarvittava tuntikehyksen lisäys olisi helposti ten, että tukiopetuksen entistä jousta-
23825: osoitettavissa tukiopetuskiintiöstä, jota vuosit- vampi käyttö olisi mahdollista johto-
23826: tain jää käyttämättä. Koulujen johtokunnille kunnan päätöksellä.
23827: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
23828:
23829: Riitta Saastamoinen Lea Kärhä
23830: Riitta Uosukainen Juhani Laitinen
23831: 610 1988 vp.
23832:
23833: Toivomusaloite n:o 543
23834:
23835:
23836:
23837:
23838: Sarapää: Inarin opiston lisärakennuksen rakentamisesta
23839:
23840:
23841:
23842: Eduskunnalle
23843:
23844: Inarin opisto on esittänyt, että sille raken- opistoa Pohjois-Lapin "korkeakouluksi", jos-
23845: nettaisiin 511 m 2 :n lisärakennus. Laajennuksen sa voidaan suorittaa esimerkiksi yliopistollisia
23846: myötä voitaisiin opiston opiskelijapaikkamäärä arvosanoja ja antaa muuta paikallisia tarpeita
23847: nostaa nykyisestä 20:stä 30 oppilaaseen, joka vastaavaa korkeampitasoista opetusta.
23848: on opiston kannalta kannattavan toiminnan eh- On syytä korostaa, että Inarin opisto on Suo-
23849: doton alaraja. Lisärakennus on tarpeen myös men ainut erityisesti saamelaisväestöä palveleva
23850: siksi, että opisto on kehittymässä voimakkaasti. kansanopisto. Samoin se on ainut kansanopisto
23851: Opistoon hakee perusoppijaksolle vuosittain koko Pohjois-Lapissa. Näistäkin syistä olisi toi-
23852: oppilaita enemmän kuin voidaan ottaa. Lisäksi vottavaa, että valtio osaltaan vastaisi opiston
23853: opistossa on aloittanut toimintansa paikallisra- toimintaedellytyksistä.
23854: dio, mikä lisää opiston suosiota ja kehittää Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
23855: opistoa alueen yhdeksi kulttuurikeskukseksi. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23856: Inarin opistosta on tarkoitus kehittää aktiivinen sen,
23857: alueen sivistys- ja koulutustarvetta palveleva
23858: kurssikeskus. Tällöin opistossa voidaan toteut- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
23859: taa mm. kunnan ja valtion viranhaltijoiden piteisiin Inarin opiston lisärakennuksen
23860: koulutusta, yrittäjien tarvitsemaa erityiskoulu- rakentamiseksi.
23861: tusta yms. Samoin suunnitelmissa on kehittää
23862:
23863: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
23864:
23865: Kimmo Sarapää
23866: 1988 vp. 611
23867:
23868: Toivomusaloite n:o 544
23869:
23870:
23871:
23872:
23873: Siuruainen ym.: Ammattikoulujen päättöluokkien yrittäjyyteen-
23874: koulutuskokeilun toteuttamisesta eräissä keskusammattikou-
23875: luissa
23876:
23877: Eduskunnalle
23878:
23879: Pienen tai keskisuuren yrityksen omistaja on Joka tapauksessa ammattikoulut seuraavat
23880: tilastojen mukaan todennäköisemmin ammatti- näitä yrittäjiksi aikovia tämänkin jälkeen kyse-
23881: koulun käynyt kuin akateemisen loppututkin- lyin. Koulutukseen osallistuva oppilas sitoutuu
23882: non suorittanut. Ammattikoulun käyneiltä vastaamaan tehtyihin kyselyihin.
23883: puuttuu kuitenkin paljon tietoa, jota yrittämi- Oman yrityksen perustaneille ja muuten jat-
23884: sessä tarvitaan. Poistaakseen tämän puutteen kokoulutusta haluaville ammattikoulu järjestää
23885: ovat eräät Pohjois-Pohjanmaan ammattikoulut koulun päättymisen jälkeen jatkokoulutusta.
23886: jo aikaisemmin mm. lääninrahalla kokeilleet Hankkeen toteutukseen pitäisi voida ryhtyä
23887: päättöluokkien yrittäjyyteenkoulutusta. jo vuoden 1988 aikana.
23888: Kokemusten ja ideoiden pohjalta on ajatusta Ehdotamme kunnioittavasti eduskunnan hy-
23889: edelleen kehitelty. On tultu siihen tulokseen, väksyttäväksi toivomuksen,
23890: että pitäisi kehittää sellainen järjestelmä, jossa
23891: yrittäjyyteenkoulutusta olisi yleisessä opetuk- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
23892: sessa, mihin lain n:o 487/87 3 § velvoittaa. piteisiin, jotta Kuusamon, Koillismaan,
23893: Näistä seulottaisiin erillisopetukseen yrittäjiksi Haukiputaan, Oulun, Raahen, Haapa-
23894: sopivat oppilaat. Suositeltavinta on, että tämä veden, Kalajokilaakson ja Pohjois-Poh-
23895: tapahtuisi yhdessä kahden viikon jaksossa esim. janmaan keskusammattikouluissa aloi-
23896: leirikoulutyyppisesti. tettaisiin ammattikoulujen päättöluok-
23897: Tämän yrittäjyystietouden ja -kasvatuksen kien yrittäjyyteenkoulutuskokeilu sekä
23898: jälkeen olisi hyvä jatkaa harjoittelemalla palve- sen jatkokoulutus ja seuranta.
23899: lukeskustalossa. Riippuu tarkoitukseen myön-
23900: nettävistä varoista, voidaanko tällaista järjes-
23901: tää.
23902:
23903: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
23904:
23905: Eino Siuruainen Tellervo Renko Juhani Alaranta
23906: Kalle Röntynen Kauko Heikkinen Pekka Puska
23907: 612 1988 vp.
23908:
23909: Toivomusaloite n:o 545
23910:
23911:
23912:
23913:
23914: Siuruainen ym.: Metsäkonekoulujen koulutuskaluston nyky-
23915: aikaistamisesta
23916:
23917:
23918: Eduskunnalle
23919:
23920: Suomessa toimivien metsäkonekoulujen tar- Koulutusmahdollisuuksia on kehitettävä kai-
23921: koituksena on tuottaa työvoimaa, joka kelpaa killakin metsäkonekouluilla, mutta todennäköi-
23922: nykyaikaisten metsä- ja maansiirtotyöyritysten sesti kiireellisintä se on toteuttaa Taivalkosken
23923: palvelukseen. Työvoiman on näin ollen saatava metsäkonekoululla, joka sijaitsee vaikealla
23924: koulutus nykyaikaisimpien koneiden käyttöön työttömyysalueella. Samalla koulun oppilaan-
23925: ja töiden suorittamiseen niiden avulla. ottoalueelia on runsaasti tarjolla alan töitä hy-
23926: Monet yritykset mainituilla aloilla ovat valit- vin koulutetulle työvoimalle.
23927: taneet, että koulutus tapahtuu vanhanaikaisilla Esitetyn perusteella ehdotamme kunnioitta-
23928: välineillä, joita yritykset eivät enää ole käyttä- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23929: neet vuosiin. Koulusta päässyt työvoima on sen,
23930: yrittäjän uudelleen koulutettava ja taidoiltaan
23931: nykyaikaistettava. Ongelma on hyvin tiedossa että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
23932: myös alan kouluissa, missä opetuksen tason piteisiin metsäkonekoulujen ja erityises-
23933: turvaaminen edellyttää koulutuskalustojen täy- ti Taivalkosken metsäkonekoulun ope-
23934: dentämistä ja uusimista. Useilla kouluilla on tuskaluston hankkimiseksi ja välttämät-
23935: myös välttämättömien tilojen rakentamistarvet- tömien rakennushankkeiden toteuttami-
23936: ta sekä kouluilla että koekentillä. seksi.
23937:
23938: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
23939:
23940: Eino Siuruainen Kalle Röntynen Tellervo Renko
23941: Juhani Alaranta Pekka Puska Kimmo Sarapää
23942: Kauko Heikkinen
23943: 1988 vp. 613
23944:
23945: Toivomusaloite n:o 546
23946:
23947:
23948:
23949:
23950: Soininvaara ym.: Ympäristökasvatuksen tehostamisesta koulu-
23951: tuksen kaikilla tasoilla
23952:
23953:
23954: Eduskunnalle
23955:
23956: UNESCOn määritelmän mukaan ympäristö- Vapaaehtoistoimintaan perustuvien järjestö-
23957: kasvatuksen tavoitteena on kiinnostuksen ja jen tuki on myös edullista valtiovallalle, sillä
23958: vastuuntunnon herättäminen muita ihmisiä, yh- pienillä uhrauksilla on mahdollista saada hyö-
23959: teiskuntaa ja koko ihmiskuntaa kohtaan jaka- dynnetyksi suuri harrastuksen kautta kanavoi-
23960: malla tietoa luonnosta ja sen suojelusta sekä tuva työpanos kulloinkin esillä olevan asian
23961: luonnon ja ihmisten välisestä vuorovaikutuk- edistämiseksi.
23962: sesta. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
23963: Suomessa ympäristökasvatusta tulee tehostaa tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
23964: siten, että ympäristönäkökulma otetaan läpäi- sen,
23965: syperiaatteella osaksi kaikkea opetusta kaikilla
23966: koulutusjärjestelmän tasoilla. Mukaan tulisi ot- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
23967: taa niin peruskoulun ja lukion antama opetus jotta valtion vuoden 1989 tulo- ja meno-
23968: kuin ammatillisten oppilaitosten ja maamme arvioesityksessä taattaisiin riittävät re-
23969: korkeakoulujen opetustyökin. surssit koulutusjärjestelmien kehittämi-
23970: Erityisen tärkeää on kansalaisjärjestöjen ym- seen siten, että ympäristönäkökulma
23971: päristökasvatustoiminta. Luonnonharrastus- ja sisältyisi kaikkeen opetukseen kaikilla
23972: ympäristönsuojelujärjestöjen sekä muiden vas- koulutuksen tasoilla.
23973: taavaa toimintaa harjoittavien kansalaisjärjes-
23974: töjen työtä tulisi siksi tukea.
23975:
23976: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
23977:
23978: Osmo Soininvaara Erkki Pulliainen
23979: 614 1988 vp.
23980:
23981: Toivomusaloite n:o 547
23982:
23983:
23984:
23985:
23986: Soininvaara ym.: Kuntien mahdollisuudesta järjestää omalla kus-
23987: tannuksellaan ylimääräistä opetusta
23988:
23989:
23990: Eduskunnalle
23991:
23992: Peruskoulun ja lukion tuntikehysjärjestelmä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23993: on osoittautunut monen kunnan kannalta koh- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
23994: tuuttoman kahlitsevaksi kouluoloja kehitettäes- muksen,
23995: sä. Eräissä kunnissa tilanne on koettu jopa niin
23996: vaikeaksi, että kunnat ovat pyrkineet omalla että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
23997: kustannuksellaan ylittämään tuntikehyksen tai opettajien eläkejärjestelmän muuttami-
23998: perustamaan ylimääräisiä lukioluokkia. Tällöin seksi sellaiseksi, ettei se estä kuntia
23999: esteeksi ovat kuitenkin muodostuneet eläkejär- omalla kustannuksellaan antamasta yli-
24000: jestelyt, sillä ylimääräisiä opetustunteja antavia määräistä opetusta.
24001: opettajia uhkaa jääminen eläkejärjestelmän ul-
24002: kopuolelle. Tämä on kohtuutonta kunnallisen
24003: itsemääräämisoikeuden rajoitusta.
24004:
24005: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
24006:
24007: Osmo Soininvaara Jörn Donner
24008: Erkki Pulliainen Jouni J. Särkijärvi
24009: 1988 vp. 615
24010:
24011: Toivomusaloite n:o 548
24012:
24013:
24014:
24015:
24016: Säilynoja ym.: Ympäristökasvatuksen tehostamisesta koulutuk-
24017: sen kaikilla tasoilla
24018:
24019:
24020: Eduskunnalle
24021:
24022: UNESCOn määritelmän mukaan ympäristö- taavaa toimintaa harjoittavien kansalaisjärjes-
24023: kasvatuksen tavoitteena on kiinnostuksen ja töjen työtä tulisi siksi tukea.
24024: vastuuntunnon herättäminen muita ihmisiä, yh- Vapaaehtoistoimintaan perustuvien järjestö-
24025: teiskuntaa ja koko ihmiskuntaa kohtaan jaka- jen tuki on myös edullista valtiovallalle, sillä
24026: malla tietoa luonnosta ja sen suojelusta sekä pienillä uhrauksilla on mahdollista saada hyö-
24027: luonnon ja ihmisten välisestä vuorovaikutuk- dynnetyksi suuri harrastuksen kautta kanavoi-
24028: sesta. tuva työpanos kulloinkin esillä olevan asian
24029: Suomessa ympäristökasvatusta tulee tehostaa edistämiseksi.
24030: siten, että ympäristönäkökulma otetaan läpäi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
24031: syperiaatteella osaksi kaikkea opetusta kaikilla kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24032: koulutusjärjestelmän tasoilla. Mukaan tulisi ot-
24033: taa niin peruskoulun ja lukion antama opetus että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
24034: kuin ammatillisten oppilaitosten ja maamme ja menoarvioesityksessä takaisi riittävät
24035: korkeakoulujen opetustyökin. resurssit koulutusjärjestelmien kehittä-
24036: Erityisen tärkeää on kansalaisjärjestöjen ym- miseen siten, että ympäristönäkökulma
24037: päristökasvatustoiminta. Luonnonharrastus- ja sisältyisi kaikkeen opetukseen kaikilla
24038: ympäristönsuojelujärjestöjen sekä muiden vas- koulutuksen tasoilla.
24039:
24040: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
24041:
24042: Vappu Säilynoja Lauha Männistö Heli Astala
24043: Claes Andersson Pekka Leppänen Arvo Kemppainen
24044: Juhani Vähäkangas
24045: 616 1988 vp.
24046:
24047: Toivomusaloite n:o 549
24048:
24049:
24050:
24051:
24052: Särkijärvi: Ympäristötutkimuksen voimavarojen lisäämisestä
24053: korkeakouluissa
24054:
24055:
24056: Eduskunnalle
24057:
24058: Ympäristökatastrofit ja saastuminen ovat en- listä yhteistyötä ympäristökysymyksissä lisättä-
24059: tistä suurempi uhka tulevaisuudellemme. Ym- vä myös kansainvälisellä tasolla. Tällä hetkellä
24060: päristön tilaa koskeva perustutkimus sekä ym- ajankohtaisimpia ongelmia ovat ilman- ja ve-
24061: päristön saastumisen vähentämiseen ja estämi- siensuojelu sekä kehitysmaiden ympäristöon-
24062: seen liittyvien menetelmien tutkiminen ovat gelmat, kuten aavikoituminen.
24063: asian vakavuuteen ja ajankohtaisuuteen nähden Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
24064: aivan liian riittämättömiä. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24065: Ympäristötutkimukseen suunnatut resurssit
24066: korkeakouluissamme ovat ehdottoman jälkeen- että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
24067: jääneitä. Korkeakoulujen sisällä on kyllä haluk- ja menoarvioesityksessä ottaisi huo-
24068: kuutta tilanteen parantamiseksi, mutta varat ei- mioon ympäristötutkimukseen suunnat-
24069: vät anna myöten. tujen resurssien lisäämisen korkeakou-
24070: Koska ympäristöongelmia ei kyetä ratkaise- luissamme sekä kansainvälisen ympäris-
24071: maan pelkästään kansallisella tasolla, on tieteet- tötutkimusyhteistyön takaamisen.
24072:
24073: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
24074:
24075: Jouni J. Särkijärvi
24076: 1988 vp. 617
24077:
24078: Toivomusaloite n:o 550
24079:
24080:
24081:
24082:
24083: Särkijärvi: Opiskelijoiden asumistuen laajentamisesta
24084:
24085:
24086:
24087: Eduskunnalle
24088:
24089: Syyskuussa 1987 voimaan tullut asumistuki- opintotukea saaneet tipahtavat pois opintotuki-
24090: järjestelmän laajennus merkitsi asumismuotoa järjestelmästä, mutta eivät pääse yleisen asu-
24091: koskevien rajoitusten poistamista. Asumistukea mistuen piiriin, jos jatkavat opiskelua. Kesäai-
24092: voidaan nyt myöntää kaikille väestöryhmille ja kana yksinäinen opiskelija jää myös ilman asu-
24093: kaikkiin vuokra- ja omistusasuntoihin. misensa tukea, sillä pääsäännön mukaan opin-
24094: Yleisen asumistuen ulkopuolelle jäi osa opis- totukea - siis myös asumislisää - myönnetään
24095: kelijoista ja eläkeläisistä, jotka saavat tukea vain yhdeksälle opiskelukuukaudelle.
24096: omista järjestelmistään. Järjestelmien yhteen- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
24097: sovittaminen jäi kuitenkin puolitiehen, sillä tiet- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24098: tyjen väliinputoajaryhmien tilanteeseen ei pa-
24099: rannusta tullut. Opiskelijoiden näkökulmasta että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
24100: järjestelmä säilytti sekavuutensa. ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
24101: Pääsäännön mukaan yhden hengen ruoka- dessä ryhtyisi toimiin opiskelijoiden asu-
24102: kunnan muodostava opiskelija saa asumistu- mistuen järjestämiseksi siten, että hei-
24103: kensa opintotuen asumislisänä. Omistusasun- dän asumistaan tuetaan samoin ehdoin
24104: nossa asuva perheetön opiskelija ei asumislisää ja oikeuksin kuin muidenkin pienitulois-
24105: saa, koska tämän järjestelmän kautta tukea voi ten asumista.
24106: saada vain vuokralla asuva. Seitsemänä vuonna
24107:
24108: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
24109:
24110: Jouni J. Särkijärvi
24111:
24112:
24113:
24114:
24115: 42 2804450
24116: 618 1988 vp.
24117:
24118: Toivomusaloite n:o 551
24119:
24120:
24121:
24122:
24123: Särkijärvi: Määrärahasta tiedekauppaprojektin tukemiseen
24124:
24125:
24126:
24127: Eduskunnalle
24128:
24129: Tieteen merkitys yhteiskunnan kehityksessä logiikka on sellainen, että sen välitön arviointi
24130: kasvaa jatkuvasti. Yhä useammat arkielämän- ja ennustaminen on asiallisesti mahdotonta.
24131: kin ilmiöt ovat tieteelliseen tutkimukseen perus- Tiedepolitiikassa olisikin kyettävä luomaan
24132: tuvan peruskehittelytyön läpäisemiä. Tieteen rakenteita, jotka tarjoavat kaikille kansalais-
24133: merkitys myös maamme taloudelle ja kansain- ryhmille mahdollisuudet käyttää tieteellistä tut-
24134: väliselle kilpailukyvylle kasvaa. kimusta keskeisiksi koettujen yhteiskunnallis-
24135: Tähän kehitykseen on reagoitu esittämällä ten kysymysten arvioinnin välineenä. Tieteen
24136: maamme tieteellisen tutkimuksen voimavarojen on oltava niidenkin käytettävissä, jotka eivät
24137: varsin mittava kasvuohjelma. Tämä onkin vält- pysty rahoittamaan kalliita tutkimusprojekteja
24138: tämätöntä. Mutta samalla Jilluodostuu yhä kes- tai tarjoamaan taloudellisen hyödyn näköalaa.
24139: keisemmäksi yhteiskuntapqliittiseksi kysymyk- Yksi malli tieteen ja kansalaisyhteiskunnan
24140: seksi tieteen yhteiskunnallisen käytön tapaa vuorovaikutuksen lisäämiseksi on kehitteillä
24141: koskeva ongelma. Kuka s~untaa tutkimuksen oleva "tiedekauppa" -organisaatio, joka tar-
24142: kysymyksenasettelut? Kenellä on mahdollisuus joaisi kaikille kansalaisille ja ei-voittoa tuotta-
24143: saada tutkimukseen perustuvaa tietoa keskeisis- ville yhteisöille mahdollisuuden tilata tutkimus-
24144: tä yhteiskunnallisista ongelmista? ta yliopistojen piiristä keskeisiksi kokemiensa
24145: Tiedepoliittista kysymyksenasettelua on oh- ongelmien ratkaisemiseksi. Esimerkkejä tästä
24146: jannut kasvavassa määrin pyrkimys tehokkuu- on lähinnä ympäristönsuojelun alueella, esim.
24147: teen ja tuloksellisuuteen. Tieteen merkitystä on Helsingin tiedekaupan käynnissä oleva saaristo-
24148: perusteltu sen taloudellisen hyödyn kautta. tutkimus.
24149: Näin käsitys tieteen yhteiskunnallisesta merki- Tiedekauppatyyppisten projektien edistämi-
24150: tyksestä on kohtalokkaalla tavalla kaventu- nen on välttämätöntä, mikäli maamme tutki-
24151: massa. muksen ei haluta sitoutuvan vain kapeaan ta-
24152: Huomattava osa merkittävistä yhteiskunnal- loudelliseen hyötyintressiin. Tästä syystä ehdo-
24153: lisista ongelmaryhmistä on luonteeltaan sellai- tan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24154: sia, että niitä ei voida arvioida välittömän hyö-
24155: dyn näkökulmasta. Tällaisia ovat mm. luonnon että hallitus ottaisi valtion vuoden
24156: suojelemiseen, yhteiskunnalliseen oikeudenmu- 1989 tulo- ja menoarvioesitykseen Tie-
24157: kaisuuteen, työn inhimillistämiseen yms. liitty- dekauppa ry:lle määrärahan tiedekaup-
24158: vät pyrkimykset. Myös tieteen sisäinen kehitys- paprojektin toimintaan.
24159:
24160: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
24161:
24162: Jouni J. Särkijärvi
24163: 1988 vp. 619
24164:
24165: Toivomusaloite n:o 552
24166:
24167:
24168:
24169:
24170: Tenhiälä: Geologien koulutuksen kehittämisestä
24171:
24172:
24173:
24174: Eduskunnalle
24175:
24176: Vuosittain valmistuneista geologeista vain Tällöin tämän alan tieteellinen opetus voitaisiin
24177: joka kolmas saa nykyisin koulutustaan vastaa- turvata. Kehitysapumäärärahojen jatkuva kas-
24178: van työpaikan. Tulevaisuus näyttää perin syn- vu antaisi tähän mahdollisuuden. Todettakoon,
24179: kältä, koska työpaikat vähenevät entisestään. että esim. Alankomaat on valinnut yhdeksi
24180: Huono tilanne aiheutuu siitä, kun Rautaruukki kehitysapunsa painopistealueeksi koulutuksen
24181: lopetti malminetsinnän, Outokumpu tekee sa- tarjoamisen. Suomi voisi hyvin noudattaa sa-
24182: moin ja molemmat yhtiöt ovat myös !opetta- maa linjaa.
24183: massa kaivoksiaan. Ainoa geologien työllistäjä Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
24184: olisi Geologian tutkimuskeskus, mutta sillekään nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24185: ei ole osoitettu uusia virkoja viime vuosina.
24186: Yksi ratkaisu olisi se, että yliopistot erikois- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24187: tuisivat. Maa-aineslain valvonta työllistäisi geologien koulutuksen kehittämiseksi
24188: maaperägeologeja. Samoin öljygeologia voisi niin, että koulutus nykyistä paremmin
24189: olla sellainen uusi alue, joka työllistäisi geologe- vastaisi uusien erikoisalojen tarpeita ja
24190: ja. Yliopistojen kannalta voisi yksi toiminta- että koulutuspaikkoja tarjottaisiin myös
24191: muoto olla sellainen, että laitokset kouluttai- kehitysmaiden opiskelijoille.
24192: sivat kehitysmaiden opiskelijoita geologeiksi.
24193:
24194: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
24195:
24196: Hannu Tenhiälä
24197: 620 1988 vp.
24198:
24199: Toivomusaloite n:o 553
24200:
24201:
24202:
24203:
24204: Tenhiälä: Eräiden ammattioppilaitosten uudisrakennusten suun-
24205: nittelusta ja rakennustöiden aloittamisesta
24206:
24207:
24208: Eduskunnalle
24209:
24210: Kanta-Hämeeseen ei opetusministeriön pää- jaopisto ja sen ammattikoulu sekä näiden yh-
24211: luokasta juuri löydy suoria investointirahoja teyteen tuleva liikenneopisto.
24212: koulujen ja oppilaitosten rakentamiseen. Val- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
24213: tion keskiasteen oppilaitosten laajennus- ja pe- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
24214: ruskorjaushankkeet eivät lähde liikkeelle. sen,
24215: Keskiasteen koulu-uudistus jatkuu, ja sekä
24216: oppilasmäärät että opettajien määrä kasvavat. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24217: Valtion omien oppilaitosten peruskorjaus- ja Hämeenlinnan sairaanhoito-oppilai-
24218: laajennustyöt näyttävät kuitenkin etenevän nih- toksen, Lepaan puutarhaoppi/aitoksen,
24219: keästi Kanta-Hämeessä. Kiireellisimpiä inves- Evon metsäoppilaitoksen, Wetterhoffin
24220: tointikohteita ovat Hämeenlinnan sairaanhoito- kotiteollisuusopettajaopiston sekä Am-
24221: oppilaitos, Lepaan puutarhaoppilaitos, Evon mattikoulujen opettajaopiston uudisra-
24222: metsäoppilaitos, Wetterhoffin kotiteollisuus- kennusten suunnitteluun ja rakennustöi-
24223: opettajaopisto sekä Ammattikoulujen opetta- den aloittamiseksi.
24224: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
24225:
24226: Hannu Tenhiälä
24227: 1988 vp. 621
24228:
24229: Toivomusaloite n:o 554
24230:
24231:
24232:
24233: Tiuri ym.: Uuden tietoliikennetekniikan käyttöönotosta koulu-
24234: tuksessa
24235:
24236: Eduskunnalle
24237:
24238: Joensuun konferenssissa todettiin, että Suo- yliopistotason kursseja matematiikassa, fysiikas-
24239: messa on panostettava koulutukseen ja että tie- sa, kemiassa, geologiassa, yhteiskuntatieteissä
24240: toyhteiskunnassa tarvitaan jatkuvaa koulutus- jne. aamuisin ennen klo 8:aa ja iltapäivisin.
24241: ta. Aikuiskoulutuksen, täydennyskoulutuksen Kaapelitelevision ja muiden tv-verkkojen hy-
24242: ja jatkokoulutuksen saatavuutta eri puolilla väksikäyttöön voidaan liittää ohjattu video-
24243: Suomea voidaan ratkaisevasti parantaa uuden opetus, jota on kehitetty hyvällä menestyksellä
24244: tietoliikennetekniikan avulla. Stanfordin yliopistossa. Siinä aivan tavallinen
24245: Kaapelitelevisioverkot yhdessä välityssatel- luento otetaan videonauhalle (on siis halpaa
24246: liittikanavan kanssa ovat tehokas informaa- verrattuna opetusvideoiden tekoon) ja moniste-
24247: tion jakelujärjestelmä. Kaapelitelevisioverkois- taan.
24248: sa riittää kanavia, joten useidenkaan kanavien Ohjatussa video-opetuksessa on 4-5 hen-
24249: varaaminen opetustarkoituksiin ei tuota vai- gen opiskelijaryhmiä, jokaisessa ryhmässä yksi,
24250: keuksia. Kaapelitelevisioverkkoihin opetusoh- joka (toivon mukaan) on muita paremmin peril-
24251: jelmat voidaan lähettää välityssatelliitin kautta. lä opetettavasta asiasta. Ryhmä katsoo videota
24252: Opetukseen liittyvät harjoitukset ja tentit voi- itselleen sopivalla ajalla. Nauha pysäytetään
24253: daan järjestää paikallisissa oppilaitoksissa. tarvittaessa keskustelua ja selvityksiä varten.
24254: Kanadassa Ontarion osavaltiossa on jo käy- Ohjatusta video-opetuksesta on saatu erittäin
24255: tössä kaksi satelliittikanavaa, joilla lähetetään positiivisia kokemuksia.
24256: opetusohjelmia, tietokoneohjelmia ja muuta in- Suomessa kannattaa ryhtyä määrätietoisesti
24257: formaatiota kouluihin. Tarkoituksena on va- kehittämään tietotekniikan uusien mahdolli-
24258: rustaa kaikki koulut satelliittivastaanottimilla suuksien hyväksikäyttöä koulutuksessa.
24259: joko suoraan tai kaapeliverkkojen kautta lähi- - Vuokrataan käytettäväksi välityssatelliit-
24260: vuosien kuluessa. tikanava (vuosivuokra ECS-satelliiteilla on n.
24261: Euroopassa lähtee tänä vuonna käyntiin ko- 6 milj. mk, lisäksi tarvitaan maa-asema ohjel-
24262: keilu, jossa pyritään korkeakoulutason jatko- mien lähettämiseen satelliittiin).
24263: ja täydennyskoulutuksen tarjoamiseen Länsi- - Välityssatelliittikanavaa ryhdytään käyt-
24264: Euroopan alueella välityssatelliittien kautta. tämään aikuis-, täydennys- ja jatkokoulutuk-
24265: Tämän Pace-hankkeen ensimmäiset kurssit sessa Suomen sisällä. Lisäksi sitä käytetään uu-
24266: ovat uuden tekniikan alueelta (mm. mikroelekt- sien tietoliikennepalveluiden kokeiluihin ja
24267: roniikka, tietoliikennetekniikka ja teknologian vuokrataan Pace-hankkeen käyttöön.
24268: hallinta). Teknillinen korkeakoulu sai (ed. Tiu- - Kehitetään ohjattua video-opetusta.
24269: rin aloitteesta) tämän vuoden budjetissa 100 000 - Pyritään käyttämään myös tv-lähetin-
24270: mk, jotta Suomessa voitaisiin valmistautua mu- verkkoja opetuksen välittämisessä.
24271: kaanmenoon hankkeeseen. Aluksi kurssit lähe- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
24272: tetään videokasetteina postitse. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24273: Kaapelitelevisioverkkojen lisäksi voitaisiin
24274: käyttää hyväksi tv-lähetinverkkoja silloin, kun että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24275: ne eivät ole muussa käytössä. Englannissa on jo uuden tietoliikennetekniikan hyväksi-
24276: pitkään toiminut avoin yliopisto, joka lähettää käyttämiseksi koulutuksessa.
24277: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
24278:
24279: Martti Tiuri Riitta U osukaineo
24280: Pirjo Rusanen Riitta Jouppila
24281: Kaarina Dromberg
24282: 622 1988 vp.
24283:
24284: Toivomusaloite n:o 555
24285:
24286:
24287:
24288:
24289: Turunen ym.: Korkeakoulututkintojen ja opintotukijärjestelmän
24290: kehittämisestä
24291:
24292:
24293: Eduskunnalle
24294:
24295: Kun korkeakoulujen tehokkuudesta ja val- tuettujen pinnallisten opintojen jälkeen on itse-
24296: mistumisaikojen pitenemisestä on keskusteltu, näiseen tieteelliseen työhön vaikea ryhtyä.
24297: on useimmiten unohdettu yksittäinen opiskelija Korkeakoulupedagogisen tutkimuksen lisäksi
24298: ja hänen elämäntilanteensa. Etsittäessä esimer- on joustavuutta opetusvelvollisuuden määritte-
24299: kiksi opintotuen myöntämisperusteista keinoja lyssä sekä opiskelijan valinnanmahdollisuuksis-
24300: nopeuttaa opintoja on sivuutettu se tosiasia, sa lisättävä.
24301: että opiskeluaika on osa elämää. Tämä prosessi Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
24302: vie eri ihmisiltä eri tavalla aikaa, ja olennaisem- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24303: paa siinä on lopputulos kuin hallinnollinen luis-
24304: tavuus. että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
24305: Lainapainoitteinen opintotuki on johtanut ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
24306: nuoret vaikeuksiin tilanteessa, jossa velkaantu- dessä ryhtyisi toimiin korkeakoulutut-
24307: minen ja sosiaalinen paine on muutoinkin ras- kintojen rakenteen ja sisällön uudista-
24308: kas. Jo nyt toimeentulotuen saajista huomatta- miseksi sekä opintotukijärjestelmän ke-
24309: va osa on opiskelijoita. Jos opintotuen normeja hittämiseksi siten, että
24310: kiristetään, vaikeudet kasvavat entisestään. - opintotuen taso on kaikilla koulu-
24311: Kiistatonta lienee myös, että opintotukijärjes- tusasteilla sellainen, ettei tarvetta toi-
24312: telmän ulkopuolelle joutuneen opiskelijan mah- meentulotukeen normaalioloissa synny;
24313: dollisuudet opintojensa menestykselliseen suo- - vähintään puolet opintotuesta on
24314: rittamiseen eivät parane. opintorahaa;
24315: Ratkaisut löytyvät kehittämällä opintotuki- - kaikki vanhempien tuloihin ja
24316: järjestelmää perustoimeentuloturvan takaavak- varallisuuteen perustuva tarveharkinta
24317: si etuudeksi. Toimivin ratkaisu olisi perustoi- poistetaan täysi-ikäisiltä 18 vuotta täyt-
24318: meentulojärjestelmän kokonaisuudistus. täneiltä opiskelijoilta;
24319: Huomiota on yhtä lailla kiinnitettävä myös - paljonvelkaantuneiden aseman
24320: tutkintojen rakenteellisiin ja sisällöllisiin näkö- parantamiseksi opiskeluaikaiset opinto-
24321: kohtiin. Puutteellinen ohjaus ja korkealaatui- lainan korot maksetaan valtion varoista;
24322: sen opetuksen vähäisyys näkyvät pro gradu - korkotukea ja lainojen takaisin-
24323: -vaiheen opiskelun ongelmissa. Tyhjien opinto- maksua siirretään kolmanteen vuoteen
24324: viikko- ja koulutusohjelmakäsitteiden varaan valmistumisen jälkeen.
24325:
24326: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
24327:
24328: Eeva Turunen Riitta U osukaineo
24329: 1988 vp. 623
24330:
24331: Toivomusaloite n:o 556
24332:
24333:
24334:
24335:
24336: Turunen ym.: Korkeakoulutasoisen lastentarhanopettajakoulu-
24337: tuksen vakinaistamisesta
24338:
24339:
24340: Eduskunnalle
24341:
24342: Valtioneuvoston periaatepäätös, joka tehtiin tentarhanopettajakoulutus on edelleen luonteel-
24343: 1.2.1979, toimii perustana lastentarhanopetta- taan väliaikaista. Myöskään sen rinnastamista
24344: jakoulutuksen kehittämiselle. Periaatepäätök- muuhun opettajankoulutukseen ei ole tutkittu.
24345: sen mukaan lastentarhanopettajakoulutus pi- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
24346: dennetään aluksi 3-vuotiseksi lastentarhanopet- toivomuksen,
24347: tajaopistoissa ja eräiden korkeakoulujen opet-
24348: tajankoulutusyksiköissä. Päivähoidon henki- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24349: löstön opetussuunnitelmatoimikunta on edellyt- korkeakoulutasoisen lastentarhanopet-
24350: tänyt mietinnössään (1981: 13), että 3-vuotista tajakoulutuksen vakinaistamiseksi val-
24351: koulutusta tulee järjestää kaikissa nykyisin toi- tion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesi-
24352: mivissa opistojen ja korkeakoulujen koulutus- tyksen laadinnan yhteydessä sekä ryhtyi-
24353: pisteissä. Lisäksi toimikunta totesi, että koulu- si tutkimaan lastentarhanopettajakoulu-
24354: tus tulee vakinaistaa kaikissa nykyisin toimivis- tuksen rinnastamista muuhun opetta-
24355: sa korkeakoulujen opettajankoulutusyksiköis- jankoulutukseen.
24356: sä. Tästä huolimatta korkeakoulutasoinen las-
24357:
24358: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
24359:
24360: Eeva Turunen Riitta Uosukainen
24361: 624 1988 vp.
24362:
24363: Toivomusaloite n:o 557
24364:
24365:
24366:
24367:
24368: Turunen ym.: Korkeakoulutasoista lastentarhanopettajakoulu-
24369: tusta koskevan kokeilutoiminnan käynnistämisestä
24370:
24371:
24372: Eduskunnalle
24373:
24374: Valtioneuvoston periaatepäätös, joka tehtiin tentarhanopettajakoulutus edelleen on luonteel-
24375: 1.2.1979, toimii perustana lastentarhanopetta- taan väliaikaista. Myöskään sen rinnastamista
24376: jakoulutuksen kehittämiselle. Periaatepäätök- muuhun opettajankoulutukseen ei ole tutkittu.
24377: sen mukaan lastentarhanopettajakoulutus pi- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
24378: dennetään aluksi 3-vuotiseksi lastentarhanopet- toivomuksen,
24379: tajaopistoissa ja eräiden korkeakoulujen opet-
24380: tajankoulutusyksiköissä. Päivähoidon henki- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24381: löstön opetussuunnitelmatoimikunta on edellyt- lastentarhanopettajan tutkintoon joh-
24382: tänyt mietinnössään (1981:13), että 3-vuotista tavan koulutuksen siirtämiseksi koko-
24383: koulutusta tulee järjestää kaikissa nykyisin toi- naisuudessaan korkeakouluihin muun
24384: mivissa opistojen ja korkeakoulujen koulutus- opettajankoulutuksen yhteyteen ja että
24385: pisteissä. Lisäksi toimikunta totesi, että koulu- em. koulutusta koskeva kokeilutoiminta
24386: tus tulee vakinaistaa kaikissa nykyisin toimivis- käynnistettäisiin syksyllä 1988 Joen-
24387: sa korkeakoulujen opettajankoulutusyksiköis- suun, Jyväskylän ja Oulun yliopistoissa.
24388: sä. Tästä huolimatta korkeakoulutasoinen Ias-
24389:
24390: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
24391:
24392: Eeva Turunen Riitta U osukaineo
24393: 1988 vp. 625
24394:
24395: Toivomusaloite n:o 558
24396:
24397:
24398:
24399:
24400: Turunen ym.: Kanttorikoulutuksen aloittamisesta Joensuun kon-
24401: servatoriossa
24402:
24403:
24404: Eduskunnalle
24405:
24406: C-kanttoreita koulutetaan tällä hetkellä Ou- jausta ennen kaikkea Kuopion ja Mikkelin hiip-
24407: lun ja Tampereen konservatorioissa sekä Pie- pakunnissa. Tarvetta lisää vielä toisen kantto-
24408: tarsaaressa ruotsinkielisiä. B-kanttoreiden kou- rinviran perustaminen suurimpiin seurakuntiin
24409: lutus tapahtuu Sibelius-Akatemiassa ja sen näissä hiippakunnissa.
24410: Kuopiossa toimivassa väliaikaisessa koulutus- Konservatorio on ilmoittanut valmiutensa
24411: yksikössä. Uusimmassa korkeakoulujen kehit- koulutuksen aloittamiseen ja esittää vuotuisten
24412: tämissuunnitelmassa esitetään kanttorikoulu- aloituspaikkojen määräksi kymmentä.
24413: tuksen tehostamista ja aloituspaikkojen lisää- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
24414: mistä. Yleisimmin kanttorivajaus koskee tiettä- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24415: västi B-kanttoreita.
24416: Joensuun rovastikunta on tehnyt aloitteen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24417: hiippakuntakokoukselle alimman asteen eli C- C-kanttorikoulutuksen aloittamiseksi
24418: kanttoreiden koulutuksen aloittamisesta Joen- Joensuun konservatoriossa syksyllä
24419: suun konservatoriossa syksyllä 1989. Aloite on 1989.
24420: perusteltavissa sillä, että C-kanttoreista on va-
24421:
24422: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
24423:
24424: Eeva Turunen Matti Väistö Kerttu Törnqvist
24425: Riitta Myller Esko Jokiniemi Pekka Puska
24426: 626 1988 vp.
24427:
24428: Toivomusaloite u:o 559
24429:
24430:
24431:
24432:
24433: Turunen ym.: Kainuun ja Pohjois-Karjalan karjalaiskylien kehit-
24434: tämisestä
24435:
24436:
24437: Eduskunnalle
24438:
24439: Kainuun ja Pohjois-Karjalan seutukaavalii- esittämiin toimenpiteisiin kylien säilyttämiseksi
24440: tot sekä Ilomantsin, Suomussalmen ja Tuupo- elinvoimaisinaja asuttuina.
24441: vaaran kunnat ovat esittäneet opetusministe- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
24442: riölle ehdotuksen periaatepäätöksen tekemisek- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24443: si Kainuun ja Pohjois-Karjalan karjalaiskylien
24444: kehittämiseksi (2.2.1988). että hallitus tekisi periaatepäätöksen
24445: Aitojen karjalaiskylien uhkana tulevaisuu- niistä toimenpiteistä, joilla Kainuun ja
24446: dessa on, että toimeentulomahdollisuudet heik- Pohjois-Karjalan karjalaiskylät voitai-
24447: kenevät. Sen seurauksena muuttavat asukkaat siin pysyttää elinvoimaisina niissä elä-
24448: pois. Samalla häviää karjalaiskylien ainutlaa- vän kulttuurin säilymiseksi, sekä varaisi
24449: tuinen kulttuuri. Tämän vuoksi on välttämä- toimenpiteiden toteuttamiseen aloitus-
24450: töntä, että ryhdytään edellä lueteltujen tahojen määrärahan.
24451:
24452: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
24453:
24454: Eeva Turunen Matti Väistö Kerttu Törnqvist
24455: Riitta Myller Esko Jokiniemi Riitta Jouppila
24456: Keijo Jääskeläinen Riitta U osukaineo Pekka Puska
24457: 1988 vp. 627
24458:
24459: Toivomusaloite n:o 560
24460:
24461:
24462:
24463:
24464: Tykkyläinen ym.: Teknillisen korkeakouluopetuksen aloittami-
24465: sesta Kuopiossa
24466:
24467:
24468: Eduskunnalle
24469:
24470: Pohjois-Savon ja koko Suomen hyvinvoinnin Yritysten tulee
24471: perustan muodostaa kansainvälisesti menestyvä - hyödyntää uuden teknologian tuotteita,
24472: teollisuus. Alkutuotannon osuus yhteiskunnan tuotantomenetelmiä ja ohjausjärjestelmiä sekä
24473: työllistäjänä ja tulonmuodostajana tulee enti- - kehittää liikeideoitaan ja liiketoiminto-
24474: sestään pienenemään. Yhteiskunnan hyvinvoin- jaan.
24475: nin lisäämiseen tarvittavien yksityisten ja julkis- Mikäli Pohjois-Savossa aiotaan säilyttää val-
24476: ten palvelujen kustannusten kattamiseen vaa- tioneuvoston työpaikkasuunnitteen mukaiset
24477: dittava tulonmuodostus jää tulevaisuudessa val- 25 000 teollista työpaikkaa, se edellyttää tietota-
24478: taosaltaan teollisuuden harteille. Ne, jotka pys- son olennaista lisäämistä. Erityisenä puutteena
24479: tyvät tulevaisuudessa teollisuustuotantoaan on koettu teknisen korkeakoulutuksen puuttu-
24480: kasvattamaan, lisäävät myös hyvinvointiaan. minen Kuopion läänistä. Koko valtakunnan
24481: Niiden alueiden, joiden teollisuustuotanto ale- korkeakouluinsinööreistä vain 2 OJo on läänis-
24482: nee, kohtuullista toimeentuloa jouduttaneen sämme, kun väestöosuutemme on 5,2 OJo. Poh-
24483: entistä enemmän ylläpitämään julkisilla tulon- jois-Savon teollisuuden keskeisiä toimintoja
24484: siirroilla. ' ovat tutkimus- ja tuotekehitystyö. Huolestutta-
24485: Elinkeinojen kehittyminen ja hyvinvointi on vinta onkin tämän panostuksen lasku 1,3 pro-
24486: erittäin riippuvaista siitä, miten pkt-yritykset senttiin.
24487: pystyvät kasvattamaan tuotantovolyymiaan ja Teolliset työpaikat ovat vähentyneet vuodes-
24488: työvoimaansa. Teollisuustuotannon kasvu tar- ta 1983 alkaen. Tämän kehityksen katkaisu
24489: vitsee uutta teknologiaa hyödyntäviä uusia pkt- edellyttää voimakasta panostusta myös valtio-
24490: yrityksiä. Jo toimivien pkt-yritystemme reaalis- vallan taholta. Pitkällä aikavälillä tehokkain ja
24491: ta kilpailukykyä on tarpeen samoin periaattein parhain vaikutus olisi sijoittaa Kuopion yliopis-
24492: lisätä. toon sen muuhun koulutus- ja tutkimustoimin-
24493: Uusien pkt-yritysten perustamisen ratkaisee taan soveltuvaa teknistä korkeakoulutusta.
24494: koulutus. Korkeakoulutasoista teknistä opetus- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
24495: ta lisäämällä maahamme saadaan uuden tekno- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24496: logian ammattilaisia ja kyetään luomaan kor-
24497: keatasoisia tutkimuspalveluita. Pkt-yrityksien että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24498: kilpailukyvyn ratkaisee se, miten yrityksissä teknisen korkeakouluopetuksen aloitta-
24499: kyetään lisäämään tietotasoa ja uusiutumaan. miseksi Kuopion yliopistossa.
24500: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1988
24501:
24502: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö Mirja Ryynänen
24503: Seppo Kääriäinen Kalle Röntynen Juhani Laitinen
24504: Jorma Huuhtanen Kari Rajamäki
24505: 628 1988 vp.
24506:
24507: Toivomusaloite n:o 561
24508:
24509:
24510:
24511:
24512: Tykkyläinen ym.: Uusien toimien perustamisesta opintokeskuk-
24513: siin
24514:
24515:
24516: Eduskunnalle
24517:
24518: Maassamme toimii tällä hetkellä kymmenen keuttaa merkittävästi opintokeskusten tulevai-
24519: opintokeskusta, joista kolme on aloittanut toi- suutta ja on johtanut siihen, että opintokeskuk-
24520: mintansa v. 1980-1982. Uusien opintokeskus- sia ylläpitävät sivistysjärjestöt ovat joutuneet
24521: ten vakiinnuttaessa toimintaansa ja muiden palkkaamaan valtionavun ulkopuolista henki-
24522: opintokeskusten toiminnan yhä laajetessa ny- lökuntaa. Esimerkiksi Työväen Sivistysliitto
24523: kyisillä henkilöstövoimavaroilla ei ole mahdol- TSL ry:n 14 piiritoimiston toimistonhoitajista
24524: lista kehittää opintokeskusten työtä. Opinto- peräti 10 on valtionavun ulkopuolella palkat-
24525: keskukset haluavat painottaa erityisesti pedago- tua, vaikka kyseiset henkilöt hoitavat enimmäk-
24526: gisen ja alueellisen henkilökunnan lisäämisen seen opintokeskuslain piiriin kuuluvia asioita.
24527: tarvetta. Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
24528: Uusien valtionaputoimien myöntäminen nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24529: 1980-luvulla on kuitenkin taantunut. Vuosina
24530: 1987-1988 opintokeskuksille ei ole myönnetty että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
24531: ainoatakaan uutta valtionaputointa. Kyseinen piteisiin 20 uuden valtionaputoimen pe-
24532: uusien valtionaputoimien jäädyttäminen vai- rustamiseksi opintokeskuksiin.
24533:
24534: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
24535:
24536: Marja-Liisa Tykkyläinen Pertti Hietala Kerttu Törnqvist
24537: Jouni Backman Jukka Gustafsson Sinikka Mönkäre
24538: Virpa Puisto Reino Paasilinna Tuula Paavilainen
24539: Raimo Vuoristo Seija Karkinen Markku Pohjola
24540: Matti Saarinen Arto Lapiolahti Pentti Lahti-Nuuttila
24541: Jukka Roos Ilkka Joenpalo
24542: 1988 vp. 629
24543:
24544: Toivomusaloite n:o 562
24545:
24546:
24547:
24548:
24549: Törnqvist ym.: Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien opin-
24550: tososiaalisten etujen parantamisesta
24551:
24552:
24553: Eduskunnalle
24554:
24555: Vuoden 1986 alusta tuli portaittain voimaan tavat lainkohtaa opiskelijoiden asemaa heiken-
24556: laki ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien tävästi eli eivät korvaa matkoja lainkaan.
24557: opintososiaalisista eduista. Tässä laissa on usei- Terveydenhuoltoalan opiskelijat joutuvat
24558: ta epäkohtia. paikoitellen käymään käytännön harjoittelu-
24559: Lain mukaan opiskelijoille korvataan päivii- jaksoilla kaukokentillä. Eräissä tapauksissa
24560: täiset koulumatkat, mikäli ne eivät kestä yli kol- opiskelijat joutuvat näiden jaksojen aikana yl-
24561: mea tuntia päivässä. Ne, jotka joutuvat esim. läpitämään kahta asuntoa. Tähän pakolliseen
24562: perhesyistä tai asuntopulan takia asumaan kau- menoerään he eivät saa taloudellista tukea.
24563: kana oppilaitoksestaan tai harjoittelupaikois- Mm. toimintaterapeuttiopiskelijat joutuvat
24564: taan, eivät saa mitään korvausta kalliiksi käy- kustantamaan omin varoin raaka-aineita opis-
24565: vistä koulumatkoistaan. Lisäksi koulumatkojen keluunsa liittyviin harjoitustöihin. Nämä kus-
24566: korvausperusteissa on ehtona matkan toistu- tannukset nousevat lukukausittain 500-1 000
24567: vuus. Esimerkiksi terveydenhuoltoalan opiske- markkaan.
24568: luun liittyy kiertäminen eri neuvolaissa avoter- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24569: veydenhuollon jaksolla. Sen lisäksi opiskelijat nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24570: joutuvat käymään joinakin päivinä käytännön muksen,
24571: harjoittelujakson aikana oppilaitoksella oppi-
24572: tunneilla ja tenteissä. Nämä matkat eivät ole että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24573: toistuvia, joten niitä ei korvata. ammatillisissa oppilaitoksissa opiskele-
24574: Oppilaitosten kunnallistumisen myötä opis- vien opintososiaalisista eduista annetun
24575: kelijoiden opintososiaalinen asema on heikenty- lain muuttamiseksi siten, että laki kat-
24576: nyt. Lain mukaan oppilaitoksen ylläpitäjä voi taisi opiskeluun liittyvät menoerät niin,
24577: maksaa opiskelijoiden koulumatkat. Jo nyt on että edut ovat tasapuolisesti kaikkien
24578: nähtävissä, että muutamat oppilaitokset sovel- opiskelijoiden saatavissa.
24579: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
24580:
24581: Kerttu Törnqvist Pentti Lahti-Nuuttila Tuula Paavilainen
24582: Liisa Jaakonsaari Timo Roos Markku Pohjola
24583: Antti Kalliomäki Virpa Puisto Riitta Myller
24584: Eeva Turunen Matti Väistö Esko Jokiniemi
24585: 630 1988 vp.
24586:
24587: Toivomusaloite n:o 563
24588:
24589:
24590:
24591:
24592: Uosukainen ym.: Opettajankoulutuksen opiskelijamäärien lisää-
24593: misestä
24594:
24595:
24596: Eduskunnalle
24597:
24598: Luokanopettajapula on pahenemassa ja ope- nen ja ammattirakenteeseen liittyvä kehitys ja
24599: tus- ja kasvatustyö ala-asteella on vaikeutumas- muiden ammattien vetovoima näyttää kuiten-
24600: sa. Epäpäteviä luokanopettajia on koko maassa kin johtavan siihen, että lähivuosina matematii-
24601: jo yli 1 000. Opiskeluajat ovat pidentyneet ar- kan ja siihen läheisesti liittyvien aineiden opet-
24602: vioitua enemmän, opetustehtäviin siirtyminen tajista tulee pulaa. Opettajankoulutukseen ei
24603: on vähentynyt ja eläkkeelle jäävät opettajaikä- saada läheskään riittävästi opiskelijoita, ja osa
24604: luokat ovat lähivuosina jopa yli 600 opettajaa. heistäkin siirtyy valmistuttuaan muihin ammat-
24605: Koska yliopistot ja opettajankoulutusyksiköt teihin. Raskaat aineyhdistelmät ja ylipitkät
24606: eivät ole saaneet riittävästi lisäresursseja, ei opiskeluajat ovat myös merkittävä syy, miksi
24607: uusien opiskelijoiden määrää ole voitu nostaa opetusalalla ei ole riittävää vetovoimaa. Opis-
24608: tavoitetasolle. Syksyllä 1987 voitiin ottaa vain kelijamääriä tulisi voida nostaa varattujen kiin-
24609: n. 770 uutta luokanopettajaopiskelijaa normaa- tiöiden suuruisiksi, ja opiskelua ja tutkintoa tu-
24610: liin koulutukseen ja n. 20 poikkeuskoulutuk- lisi kehittää niin, että koululaitos saisi riittävästi
24611: seen eli yhteensä n. 790. Tavoitteena on kuiten- opettajia. Ellei mitään tehdä, näyttää siltä, että
24612: kin vähintään 850, jotta kysynnän ja tarjonnan lähivuosina valmistuu vuosittain vain n. 50-70
24613: tasapaino saavutettaisiin vuoteen 2005 mennes- matematiikan opettajaa tarpeen ollessa 250-
24614: sä. Opettajankoulutukselle tulee osoittaa lisä- 300.
24615: voimavaroja. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
24616: Myös eräissä aineenopettajaryhmissä on pu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24617: laa pätevistä opettajista. Taito- ja taideaineiden muksen,
24618: opettajankoulutukseen tulisi ottaa alasta riip-
24619: puen 1 1/2-2 kertaa nykyinen määrä. Laskel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24620: mat on tehty, kuten luokanopettajienkin osalta, opettajankoulutuksen määrälliseksi li-
24621: opettajankoulutusneuvoston opettajatarvejaos- säämiseksi niin, että uusien opettajien
24622: tossa. Myös tältä osin on puute resursseista ja määrä vastaa koululaitoksen tarpeita ja
24623: muista koulutusmahdollisuuksista. että opetus- ja kasvatustyön taso voi-
24624: Matemaattisen ainealueen opettajatilanne on daan turvata.
24625: vielä tällä hetkellä varsin hyvä. Yhteiskunnalli-
24626:
24627: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
24628:
24629: Riitta U osukaineo Pirjo Rusanen Erkki Pystynen
24630: Riitta Jouppila Eeva Turunen Anna-Kaarina Louvo
24631: Kaarina Dromberg
24632: 1988 vp. 631
24633:
24634: Toivomusaloite n:o 564
24635:
24636:
24637:
24638:
24639: Uosukainen ym.: Lukion tuntikehysresurssin lisäämisestä
24640:
24641:
24642:
24643: Eduskunnalle
24644:
24645: Hallituksen esityksessä eduskunnalle perus- Edellä mainitusta syystä suunniteltu perus-
24646: koululaiksi ja lukiolaiksi sekä niihin liittyväksi opetusryhmän koon pudottaminen tulisi muun-
24647: lainsäädännöksi (HE n:o 30/1982 vp.) todetaan taa, jotta tarkoitus toteutuisi, lukion tuntike-
24648: perusteluosassa: " ... lukiossa on tarkoitus pie- hyksen nostamiseksi vastaavalla määrärahalla.
24649: nentää perusopetusryhmää nykyisestä 36 oppi- Lukiossa saadaan lukiolain 21 §:n 1 momen-
24650: laasta 34 oppilaaseen ja alentaa lukion 3. luo- tin mukaan käyttää lukuvuoden työpäivien ai-
24651: kan rinnakkaisluokan säilyttämisrajaa." Edel- kana opetussuunnitelmassa vahvistettujen oppi-
24652: leen hallitus totesi kyseisessä esityksessään: aineiden opettamiseen vuosiluokkaa kohti enin-
24653: '' ... lukion perusopetusryhmän enimmäiskoon tään 29 tuntia viikossa sekä kutakin oppilasta
24654: alentaminen kahdella oppilaalla ja lukion 3. kohti enintään 0,9 tuntia viikossa. Milloin vuo-
24655: luokalla ylläpidettävän rinnakkaisluokan säi- siluokalla on vain yksi perusopetusryhmä, saa-
24656: lyttämisrajan tarkistaminen aiheuttavat yhteen- daan edellä tässä momentissa säädetystä poike-
24657: sä 26 miljoonan markan lisäkustannukset, josta ten tällaista vuosiluokkaa kohti käyttää kuiten-
24658: valtionosuus on noin 18 miljoonaa markkaa. kin kaikkiaan 49 tuntia.
24659: Lisäkustannukset aiheutuvat palkkamenojen Lukion tuntikehysresurssi on osoittautunut
24660: kasvusta. Perusopetusryhmän koon alentami- selvästi alimitoitetuksi ja entisiä tuntikertymiä
24661: nen on tarkoitus aloittaa asteittain lukuvuodes- leikkaavaksi. Tämä on johtanut siihen, että
24662: ta 1986-87." muun muassa oppilaille tärkeitä kielten ja mate-
24663: Lukiossa siirryttiin 1.8.1985 tuntikehysjärjes- matiikan lisäkursseja sekä kuvaamataidon ja
24664: telmään. Tämä merkitsee sitä, että eri aineiden musiikin kursseja on jouduttu voimakkaasti vä-
24665: sekä kaikille oppilaille pakollisten että valin- hentämään. Tämä vaikeuttaa oppilaiden opis-
24666: naisten aineiden opetusryhmien koko on riippu- kelua ja kaventaa heidän valinnanmahdolli-
24667: vainen tuntikehysresurssin suuruudesta. Perus- suuksiaan.
24668: opetusryhmän koon alentamisen pedagoginen Lukion 3. luokan tuntikehysresurssin las-
24669: merkitys aikaisemmassa merkityksessä on hä- kentatavan muuttaminen siten, että alkuperäi-
24670: vinnyt, koska opetusryhmien koko ei enää pe- nen työviikkoihin perustunut kerroin 26:38
24671: rustu ryhmiinjakosäädöksiin. Opetusryhmiä muutettiin työpäiviin perustuvaksi kertoimeksi
24672: voidaan pienentää vain, mikäli tuntikehysre- 122:188, on vähentänyt lukion tuntikertymää
24673: surssia nostetaan. entisestään. Koko maan osalta tämä kouluhal-
24674: 632 1988 vp. - TA n:o 564
24675:
24676: lituksen toteuttama kertoimen muutos merkit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24677: see noin 1 400 viikkotunnin lisävähennystä. lukiolain 21 §:n 1 momentin alkuosan
24678: Mikäli yhden vuosiviikkotunnin hintana pide- muuttamiseksi siten, että lukiossa saa-
24679: tään 3 800 markkaa, merkitsee tämä noin 5,3 daan lukuvuoden työpäivien aikana
24680: miljoonan markan suuruisen tuntikehyksen vä- käyttää opetussuunnitelmassa vahvistet-
24681: hentymistä lukiossa. tujen oppiaineiden opettamiseen vuosi-
24682: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- luokkaa kohti enintään 29 tuntia viikos-
24683: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- sa sekä kutakin oppilasta kohti yksi
24684: muksen, tunti viikossa.
24685: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
24686:
24687: Riitta Uosukainen Sinikka Mönkäre Martti Tiuri
24688: Pirjo Rusanen Sinikka Hurskainen-Leppänen Aimo Ajo
24689: Iiris Hacklin Jukka Gustafsson Heikki Kokko
24690: Päivi Varpasuo Erkki Pystynen Riitta Jouppila
24691: Kaarina Dromberg Eeva Turunen Anna-Kaarina Louvo
24692: 1988 vp. 633
24693:
24694: Toivomusaloite n:o 565
24695:
24696:
24697:
24698:
24699: Valli ym.: Lukion tuntikehyksen korottamisesta
24700:
24701:
24702:
24703: Eduskunnalle
24704:
24705: Lukion tuntikehys on saatujen kokemusten seuraavien vuosien kuluessa. Sitä ennen olisi
24706: mukaan osoittautunut varsinkin suurehkoissa kuitenkin annettava nykymuotoiselle lukiolle
24707: lukioissa liian ahtaaksi. Tästä ovat kärsineet ja lukiokokeilussa mukana oleville kouluille
24708: etenkin ns. harvinaiset kielet ja taideaineet. enemmän liikkumavaraa suuremman tuntike-
24709: Atk:n sijoittaminen opetusohjelmaan on ollut hyksen puitteissa. Muutos ei aiheuta suurta me-
24710: hankalaa. nojen lisäystä.
24711: Oppilasmäärien laskiessa olisi nyt hyvä tilai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
24712: suus nostaa lukion opetuksen tasoa, mikä sa- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24713: malla hyödyttäisi yhteiskunnan koulutukselle muksen,
24714: asettamaa korkeampaa vaatimustasoa. Tunti-
24715: kehyksen nostaminen vaikkapa vain 0,1-yksi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti nos-
24716: köllä poistaisi edellä kuvattuja epäkohtia mer- tamaan lukion tuntikehystä opetustason
24717: kittävästi. korottamiseksi.
24718: Lukion on tarkoitus siirtyä luokattomaksi
24719:
24720: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
24721:
24722: Sakari Valli Annikki Koistinen
24723: Arvo Kemppainen Kauko Heikkinen
24724:
24725:
24726:
24727:
24728: 43 2804450
24729: 634 1988 vp.
24730:
24731: Toivomusaloite n:o 566
24732:
24733:
24734:
24735:
24736: Valli ym.: Keskiasteen ammatillisten oppilaitosten hallinnon jär-
24737: jestämisestä yhden kuntainliiton puitteissa alueittain
24738:
24739:
24740: Eduskunnalle
24741:
24742: Koulutuksen merkitys korostuu tulevaisuu- kaavaliittojen toimintaa. Vastaavaa voimavaro-
24743: den yhteiskunnassa. Kuitenkin ammatillisten jen kokoamista tarvitaan myös keskiasteen am-
24744: oppilaitosten hallinto on kovin epäyhtenäistä. matillisissa oppilaitoksissa, jotta ne voisivat pa-
24745: Osa on kuntien, osa valtion ja osa kuntainliitto- remmin vastata alueensa koulutuksen kehittä-
24746: jen omistamia. Koulutuspaikkoja on yleensä miseen annettuun haasteeseen. Tämä olisi mah-
24747: riittävästi - jopa kaksikin jokaista peruskou- dollista, jos oppilaitoksia varten perustetaan
24748: luosa päättävää kohti. Hallinnon hajanaisuus yhteinen kuntainliitto. Kuntien ja valtion välis-
24749: on johtanut siihen, että tilainvestointeja ja tä kustannusten jakoa ei kuitenkaan pitäisi
24750: opintolinjojen muutoksia on vaikea toteuttaa muuttaa.
24751: taloudellisimmalla tavalla, koska jokainen op- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24752: pilaitos elää omien normiensa mukaan. Siten nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24753: esim. jatkuvasti kasvava tietotekniikan opetus muksen,
24754: hajautuu liian pieniin yksiköihin, joihin ei saa-
24755: da pätevää opettajavoimaa ja joissa ei ole mah- että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin toi-
24756: dollisuuksia luoda porrasteista opetusta. menpiteisiin keskiasteen ammatillisten
24757: Maassamme on sairaalahallintoa koottu ja oppilaitosten hallinnon kokoamiseksi
24758: yhdistetty. Vastaavasti maakunnissa on esiinty- yhdeksi kunlainliitoksi vaikutusalueel-
24759: nyt pyrkimyksiä yhdistää maakunta- ja seutu- laan.
24760: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
24761:
24762: Sakari Valli Annikki Koistinen
24763: Arvo Kemppainen Kauko Heikkinen
24764: 1988 vp. 635
24765:
24766: Toivomusaloite n:o 567
24767:
24768:
24769:
24770:
24771: Vastamäki ym.: Vanhuslääketieteen opetus- ja tutkimusedelly-
24772: tysten parantamisesta
24773:
24774:
24775: Eduskunnalle
24776:
24777: Maamme väestön ikärakenne on vanhentu- raaloiden muiden erikoisalojen osastoja, koska
24778: nut nopeasti. 1970-luvulla kasvoi 65-79-vuo- heidän kuntouttamisestaan ei ole riittävästi tie-
24779: tiaiden määrä. Eliniän lisääntyessä on tällä vuo- toa eikä siihen myöskään ole osoitettu kiinnos-
24780: sikymmenellä kasvanut 85 vuotta täyttäneiden tusta.
24781: määrä. Kehitys tulee jatkumaan edelleen vas- Kuitenkin vanhusväestön lisääntyminen tulee
24782: taavana tulevina vuosikymmeninä. vaikuttamaan terveydenhuollon ja sosiaalihuol-
24783: Vanhuslääketieteestä muodostettiin erillinen lon kaikkien sektorien työhön ja ensi vuosikym-
24784: erikoisala vuonna 1986. Erikoistuminen tähän menelle siirryttäessä meillä pitäisi olla koulutet-
24785: sisältää perehtymistä vanhusten sisätauteihin, tu lääkärikunta ottamassa huomioon myös van-
24786: neurologiaan, psykiatriaan, kuntoutukseen ja husten erityispiirteet terveydenhuoltoa kehitet-
24787: psykososiaalisiin näkökohtiin. täessä.
24788: Tällä hetkellä geriatrian opetusta annetaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24789: vain Helsingin, Turun ja Tampereen yliopistois- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24790: sa, joista Helsingissä ja Turussa on geriatrian muksen,
24791: professuuri ja Tampereella gerontologian pro-
24792: fessuuri. Kuopioon suunnitellaan perustetta- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
24793: vaksi professuuri. Alan koulutus vaatisi kui- menpiteisiin geriatrian opetus- ja tutki-
24794: tenkin kaikkiin maamme lääketieteellisiin tie- musvirkojen määrän lisäämiseksi kaikis-
24795: dekuntiin perustettavaksi geriatrian professuu- sa maamme lääketieteellisissä tiedekun-
24796: rin sekä myös oleellisen tärkeään vanhustutki- nissa ja geriatrian professuurin saami-
24797: mukseen työvoimaa. Samoin peruslääketieteen seksi tämän vuosikymmenen loppuun
24798: opetuksessa olisi geriatria pystyttävä huomioi- mennessä kaikkiin maamme lääketie-
24799: maan. Tulevaisuudessa terveyskeskustyössä teellisiin tiedekuntiin vanhuslääketieteen
24800: oleva yleislääkäri on avainasemassa vanhusten opetuksen takaamiseksi kaikille maas-
24801: hoidon järjestämisessä avohoidossa. samme valmistuville lääkäreille.
24802: Tällä hetkellä vanhukset ruuhkauttavat sai-
24803:
24804: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
24805:
24806: Ritva Vastamäki Ilkka Joenpalo
24807: Jukka Gustafsson Anssi Rauramo
24808: Sirkka-Liisa Anttila
24809: 636 1988 vp.
24810:
24811: Toivomusaloite n:o 568
24812:
24813:
24814:
24815:
24816: Vihriälä ym.: Lukion perustamisesta Soiniin
24817:
24818:
24819:
24820: Eduskunnalle
24821:
24822: Vaasan läänin itärajan keskiasteen koulu- kotiseudultaan mm. Kaustisille, Seinäjoelle ja
24823: tuspalvelut ovat puutteelliset Soinin kunnan Kuopioon.
24824: osalta. Tämä merkitsee soinilaisten nuorten Lukion aloittamisvalmius on hyvä jo luku-
24825: eriarvoista kohtelua mm. lukiossa käynnin osal- vuonna 1988-89. Soinin kunta on tehnyt val-
24826: ta. Kohtuuttoman pitkät ja vaikeat kulkuyh- tioneuvostolle lukiolupa-anomuksen. Lukio pa-
24827: teydet kuntakeskuksen ulkopuolella asuvien rantaisi myös yläasteen toimintamahdollisuuk-
24828: kohdalla ovat vähentäneet lukiokoulutukseen sia. Soinin uusi lukio ei heikennä myöskään
24829: hakeutumista. Tämä näkyy varsin selvästi si- kohtuuttomasti naapurilukioiden toimintaa.
24830: vukylien oppilaiden lukiohalukkuudessa, joka Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24831: on pienempi kuin kuntakeskuksessa asuvien. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24832: Myös kirkonkylällä asuvien oppilaiden päivät muksen,
24833: muodostuvat kotoa käytynä pitkiksi ja rasitta-
24834: viksi. Tämä on lisännyt soinilaisten lukiossa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24835: käyvien nuorten hakeutumista varsin kauaksi lukion perustamiseksi Soinin kuntaan.
24836: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
24837:
24838: Jukka Vihriälä Jorm.t Fred
24839: 1988 vp. 637
24840:
24841: Toivomusaloite n:o 569
24842:
24843:
24844:
24845:
24846: Vihriälä ym.: Insinöörikoulutuksen aloittamisesta Seinäjoen tek-
24847: nillisessä oppilaitoksessa
24848:
24849:
24850: Eduskunnalle
24851:
24852: Seinäjoki on suomenkielisen Etelä-Pohjan- lutuksen aloittaminen Seinäjoella lisäisi alueel-
24853: maan keskus. Suomenkielisellä Etelä-Pohjan- lista tasa-arvoa korkeammassa opetuksessa.
24854: maalla korkeakoulutasoista opetusta on erittäin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24855: vähän. Seinäjoen teknillinen oppilaitos on aloit- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24856: tanut toimintansa 1.8.1967. Oppilaitos on Sei- muksen,
24857: näjoen kaupungin ylläpitämä. Teknologinen
24858: kehitys ja taitotieto kasvavat. Etelä-Pohjan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24859: maan pienyritysvaltainen elinkeinoelämä tarvit- insinöörikoulutuksen aloittamiseksi Sei-
24860: see ammattitaitoisia insinöörejä. Insinöörikou- näjoen teknillisessä oppilaitoksessa.
24861:
24862: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
24863:
24864: Jukka Vihriälä Kirsti Ala-Harja
24865: 638 1988 vp.
24866:
24867: Toivomusaloite n:o 570
24868:
24869:
24870:
24871:
24872: Vihriälä ym.: Puuseppämuseon perustamisesta Jurvaan
24873:
24874:
24875:
24876: Eduskunnalle
24877:
24878: Jurva on merkittävä huonekalualan tuotan- sen puusepän verstaan. Rakennus edustaa tyy-
24879: topitäjä. Tällä hetkellä kunnassa on 61 huo- pillistä pienimuotoiseen huonekalutuotantoon
24880: nekalualan yritystä. Jurvassa tuotetaan 3/4 1920-luvulta lähtien käytettyä tuotantotilaa.
24881: maamme tyylihuonekaluista ja yli 6 OJo muusta Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
24882: huonekalutuotannosta. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24883: Jurvan kunta on ryhtynyt aktiivisesti aja-
24884: maan valtakunnallisen puuseppämuseon ai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
24885: kaansaamista valtakunnalliseen erityismuseo- puuseppämuseon perustamiseksi Jur-
24886: ohjelmaan. Jurvan kunta on jo hankkinut kir- vaan.
24887: konkylän kaava-alueelta ''Parkkamäki' '-nimi-
24888:
24889: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
24890:
24891: Jukka Vihriälä Juho Sillanpää
24892: Jorma Fred Kirsti Ala-Harja
24893: 1988 vp. 639
24894:
24895: Toivomusaloite n:o 571
24896:
24897:
24898:
24899:
24900: Vistbacka ym.: Määrärahasta kasvatustieteellisen tiedekunnan
24901: perustamiseen Vaasan korkeakouluun
24902:
24903:
24904: Eduskunnalle
24905:
24906: Maamme korkeakoululaitos on alueellisesti maassa ja luokanopettajapula läänissä on huo-
24907: saatu kehitetyksi siihen vaiheeseen, jossa uusien mattava. Lisäksi luokanopettajavajaus koko
24908: yksiköiden perustaminen on epätarkoituksen- maassa on suuri, ja vaje on nähtävissä myös jat-
24909: mukaista. Tällä hetkellä Vaasan läänissä toimii kossa.
24910: ainoastaan yksi suomenkielisille tarkoitettu Edellä mainittujen perusteluiden takia olisi
24911: korkeakoulu, joka on suuntautunut kapea-alai- tarkoituksenmukaista perustaa Vaasan korkea-
24912: sesti kaupallisille aloille. koulun yhteyteen kasvatustieteellinen tiedekun-
24913: Korkeakoulujen kehittämislaki edellyttää ta, joka keskittyisi aluksi luokanopettajien kou-
24914: alueellisesti tasa-arvoista korkeakoulujen kehit- luttamiseen ja myöhemmin kehittyisi myös lii-
24915: tämistä, joten Vaasan korkeakoulun opiskelu- ke-elämän koulutuksellista tutkimusta kehittä-
24916: suuntautumisvaihtoehtojen lisääminen olisi tar- väksi yksiköksi. Aluksi opiskelija-aloituspaik-
24917: koituksenmukaista ja välttämätöntä. Asiantilan koja tulisi tällä uudella koulutussuunnalla olla
24918: korjaaminen poikkeuskoulutusta järjestämällä 64 kpl.
24919: on vain osittaisratkaisu. Jo olemassa olevien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24920: yksiköiden volyymin lisääminen tuottaa mm. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24921: opetusharjoitteluongelmia. Sen sijaan Vaasan muksen,
24922: korkeakoulun kehittäminen monipuoliseksi yk-
24923: siköksi on jo Vaasan läänin ja sen lähiympäris- että hallitus varaisi riittävät määrära-
24924: tön yhteinen etu. Paras ajankohta Vaasan kor- hat valtion vuoden 1989 tulo- ja me-
24925: keakoulun opiskelusuuntautumisvaihtoehtojen noarvioesitykseen Vaasan korkeakoulun
24926: lisäämiselle olisi tämä hetki sen vuoksi, että yhteyteen perustettavaan kasvatustie-
24927: Vaasan läänissä opiskelualoituspaikkoja on teelliseen tiedekuntaan, jossa koulutet-
24928: suomenkielisillä suhteellisesti vähiten koko taisiin luokanopettajia.
24929:
24930: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
24931:
24932: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä
24933: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
24934: 640 1988 vp.
24935:
24936: Toivomusaloite n:o 572
24937:
24938:
24939:
24940:
24941: Vistbacka ym.: Ympäristökasvatuksen tehostamisesta koulutuk-
24942: sen kaikilla tasoilla
24943:
24944:
24945: Eduskunnalle
24946:
24947: UNESCOn määritelmän mukaan ympäristö- Vapaaehtoistoimintaan perustuvien järjestö-
24948: kasvatuksen tavoitteena on kiinnostuksen ja jen tuki on myös edullista valtiovallalle, sillä
24949: vastuuntunnon herättäminen muita ihmisiä, yh- pienillä uhrauksilla on mahdollista saada hyö-
24950: teiskuntaa ja koko ihmiskuntaa kohtaan jaka- dynnetyksi suuri harrastuksen kautta kanavoi-
24951: malla tietoa luonnosta ja sen suojelusta sekä tuva työpanos kulloinkin esillä olevan asian
24952: luonnon ja ihmisten välisestä vuorovaikutuk- edistämiseksi.
24953: sesta. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
24954: Suomessa ympäristökasvatusta tulee tehostaa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
24955: siten, että ympäristönäkökulma otetaan läpäi-
24956: syperiaatteella osaksi kaikkea opetusta kaikilla että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta val-
24957: koulutusjärjestelmän tasoilla. Mukaan tulisi ot- tion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesi-
24958: taa niin peruskoulun ja lukion antama opetus tyksessä taattaisiin riittävät resurssit
24959: kuin ammatillisten oppilaitosten ja maamme koulutusjärjestelmien kehittämiseen si-
24960: korkeakoulujen opetustyö. ten, että ympäristönäkökulma sisältyisi
24961: Erityisen tärkeää on kansalaisjärjestöjen ym- kaikkeen opetukseen kaikilla koulutuk-
24962: päristökasvatustoiminta. Luonnonharrastus- ja sen tasoilla.
24963: ympäristönsuojelujärjestöjen sekä muiden vas-
24964: taavaa toimintaa harjoittavien kansalaisjärjes-
24965: töjen työtä tulisi siksi tukea.
24966:
24967: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
24968:
24969: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
24970: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
24971: 1988 vp. 641
24972:
24973: Toivomusaloite n:o 573
24974:
24975:
24976:
24977:
24978: Vistbacka ym.: Lukion perustamisesta Kälviälle
24979:
24980:
24981:
24982: Eduskunnalle
24983:
24984: Vaasan läänin pohjoisosaan on muodostunut kaasti kasvaa. Tämän koulutustarpeen tyydyt-
24985: kaksi erillistä aluetta, jotka sijoittuvat Lesti- tämiseksi pitäisi myös lukioverkoston olla riit-
24986: ja Perhonjokilaaksoihin. Toisaalta Kokkolan tävän kattava.
24987: seudun kunnat muodostavat oman yhtenäisen Lukion perustamista Kälviän kuntaan puol-
24988: alueen, johon kuuluvat Lohtajan, Kälviän ja tavat myös maantieteelliset seikat: perustettava
24989: Ullavan kunnat. Mainituissa kunnissa, joiden lukio palvelisi hyvin myös Ullavan ja Lohtajan
24990: väestöpohja on noin 8 400 asukasta, on sel- kuntien oppilaita, sillä etäisyydet ovat lyhyet.
24991: västi todettavissa oleva aukko opetuspaikkojen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
24992: osalta. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
24993: Tämän vaikutus on havaittavissa muun muksen,
24994: muassa siten, että esimerkiksi Vaasan läänin lu-
24995: kiokäynnin keskiarvo vuonna 1986 oli 50,2 OJo, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
24996: kun se taas Kälviän kunnassa oli 38 %. jotta kunnallisen lukion perustamislupa
24997: Yhteiskunnan kehityksen myötä on huomat- myönnettäisiin Kälviän kuntaan.
24998: tu, että yleinen koulutustarve samalla voimak-
24999:
25000: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
25001:
25002: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
25003: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
25004: 642 1988 vp.
25005:
25006: Toivomusaloite n:o 574
25007:
25008:
25009:
25010:
25011: Vistbacka ym.: Lukion perustamisesta Soiniin
25012:
25013:
25014:
25015: Eduskunnalle
25016:
25017: Soinin kunta on toivonut oman lukion saa- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25018: mista kuntaan. Suunnitelmissa on yksisarjaisen riittävien määrärahojen varaamiseksi
25019: lukion perustaminen. yksisarjaisen lukion perustamiseksi Soi-
25020: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- nin kuntaan vuonna 1989.
25021: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25022: muksen,
25023:
25024: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
25025:
25026: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
25027: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
25028: 1988 vp. 643
25029:
25030: Toivomusaloite n:o 575
25031:
25032:
25033:
25034:
25035: Vistbacka ym.: Liikuntaluokkakokeilun käynnistämisestä perus-
25036: koulun yläasteella
25037:
25038:
25039: Eduskunnalle
25040:
25041: Suomen kansa tunnetaan maailmalla yleisesti me toimii jo erityislukioita, joiden erityissuun-
25042: urheilukansana. Maamme huippu-urheilijat tautumisena on liikunta ja urheilu. Tätä kehi-
25043: ovat menestyneet useissa lajeissa erinomaisesti tystä olisivat omalta osaltaan tukemassa ja te-
25044: ja urheilun voidaan perustellusti sanoa olleen hostamassa suurimpien paikkakuntien perus-
25045: yksi tekijä Suomen tunnetuksi tekemisessä maa- koulun yläasteille perustettavat liikuntaluokat.
25046: ilmalla. Peruskoulun yläasteen liikuntaluokka voitaisiin
25047: Urheilu ja ennen kaikkea edustusurheilu perustaa esimerkiksi yli 20 000 asukkaan kun-
25048: nauttii merkittävää kannatusta kansalaisten taan ja ympäröivien pienempien kuntien siihen
25049: keskuudessa. Tällä hetkellä kuitenkin useat halukkaat oppilaat voitaisiin kuljettaa kouluun.
25050: maapallon maat tukevat omaa urheilukasvatus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25051: taan ja urheilutoimintaansa yhä kasvavalla ta- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25052: loudellisella panoksella. Tämän vuoksi Suomen muksen,
25053: asema eräänä johtavana urheiluvaltiona on va-
25054: kavasti vaarassa. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25055: Yksi keino Suomen urheilun tason kohotta- riittävien varojen saamiseksi peruskou-
25056: miseksi olisi lisätä panostusta lasten ja nuorten lun yläasteiden liikuntaluokkien kokei-
25057: liikuntakasvatukseen. Tällä hetkellä maassam- lutoiminnan tukemiseen.
25058: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
25059:
25060: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
25061: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
25062: 644 1988 vp.
25063:
25064: Toivomusaloite n:o 576
25065:
25066:
25067:
25068:
25069: Vistbacka ym.: Määrärahasta Halsuan yläasteen väliaikaisten
25070: tilojen peruskorjaamiseksi
25071:
25072:
25073: Eduskunnalle
25074:
25075: Halsuan kunta sai kunnan oman yläasteen velvollisuuskoulu ja Halsuan kunta kuuluu
25076: perustamisluvan alkaen 1.8.1988. Varsinaiset ti- maamme köyhimpiin kuntiin. Kunta toivoo,
25077: lat on tarkoitus rakentaa 1990-luvulla ja tilapäi- että valtion budjettiin saataisiin riittävä määrä-
25078: set saneerataan vanhasta ns. sähkötalosta. Kou- raha Vaasan lääninhallitukselle käytettäväksi
25079: luhallituksen esittelymuistion mukaan varsinai- Halsuan kunnan yläasteen valtionosuutta var-
25080: sesta uudisrakentamisesta tulee valtiolle kuluja ten.
25081: noin 5 900 000 markkaa ja nyt käyttöön otetta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25082: vien tilojen saneerauksesta aiheutuvat kulut. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25083: Valtion taholta on ilmoitettu, ettei rahaa ole muksen,
25084: nyt käytettävissä lainkaan. Tämä tarkoittaa
25085: sitä, että Halsuan kunnan on omalla kustan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25086: nuksellaan saneerattava yläasteelle tarvittavat riittävien määrärahojen varaamiseksi
25087: tilat. Kustannusarvio tästä toimenpiteestä on avustuksena Halsuan kunnalle 1.8.1988
25088: noin 1 500 000 markkaa. perustettavan oman yläasteen tarvitse-
25089: Kouluhallituksen päätös tuntuu epäoikeu- mien väliaikaisten tilojen saneeraami-
25090: denmukaiselta, koska kysymyksessä on oppi- seen.
25091: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
25092:
25093: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
25094: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
25095: 1988 vp. 645
25096:
25097: Toivomusaloite n:o 577
25098:
25099:
25100:
25101:
25102: Vistbacka ym.: Musiikki-instituuteille myönnettävän valtionavun
25103: lisäämisestä
25104:
25105:
25106: Eduskunnalle
25107:
25108: Musiikki-instituutit tekevät laajaa musiikin vanhimpien musiikki-instituuttien valtionapu
25109: koulutus-, tutkimus- ja tiedotustoimintaa eri saataisiin edes palautumaan alkuperäiselle ta-
25110: puolilla maatamme. Valtionavun piiriin hyväk- solleen.
25111: syttyjen musiikki-instituuttien määrä on kuiten- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25112: kin jatkuvasti kohonnut ilman, että tarkoituk- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25113: seen varattu valtionapu olisi noussut samassa muksen,
25114: suhteessa. Tämä on aiheuttanut vanhimpien
25115: musiikki-instituuttien valtionavun jatkuvan las- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25116: kemisen ja vaikeuttanut niiden toimintaa. Mu- riittävien varojen saamiseksi lisäyksenä
25117: siikki-instituuttien valtionavun kokonaismää- musiikki-instituuttien valtionapuun.
25118: rään tulisi saada pikainen tasokorotus, jotta
25119:
25120: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
25121:
25122: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
25123: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
25124: 646 1988 vp.
25125:
25126: Toivomusaloite n:o 578
25127:
25128:
25129:
25130:
25131: Vistbacka ym.: Alajärven musiikkikoulun saattamisesta laki-
25132: sääteisen valtionavun piiriin
25133:
25134:
25135: Eduskunnalle
25136:
25137: Alajärven kaupunginvaltuusto on vuonna Koulun toiminnassa on noudatettu kulloin-
25138: 1979 päätöksellään perustanut Alajärven mu- kin voimassa olevia lakeja ja asetuksia sekä
25139: siikkikoulu -nimisen oppilaitoksen, jonka toi- kouluhallinnon ohjeita. Kurssitutkinnot ovat
25140: minta-alueeseen kuuluvat Alajärven kaupunki Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry:n vaati-
25141: sekä Soinin ja Lappajärven kunnat. Ohjesään- musten mukaiset.
25142: nössä on määritelty koulun tehtäväksi paitsi pe- Tasokkaiden konserttien järjestämisessä, jot-
25143: ruskurssitasoisen opetuksen antaminen myös ka konsertit ovat koulun oppilaille erittäin tär-
25144: musiikkielämän kehittäminen: konsertit, kuo- keitä, on hankaluutena ollut näiden rahoitus.
25145: ro- ja orkesteritoiminta jne. Koulu on yhdessä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25146: kulttuurilautakunnan kanssa tuottanut solisti-, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25147: kamari- ja sinfoniakonsertteja, joissa on esiin- muksen,
25148: tynyt maan eturivin taiteilijoita. Yleisömäärät
25149: ovat olleet valtakunnallista tasoa korkeammat. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25150: Koulussa on rehtorin ja kahden opettajan virat Alajärven musiikkikoulun saamiseksi
25151: sekä yksi päätoiminen viulunsoiton tuntiopetta- lakisääteisen valtionavun piiriin.
25152: jan toimi. Lisäksi koulussa on kolme sivutoi-
25153: mista tuntiopettajaa.
25154:
25155: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
25156:
25157: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
25158: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
25159: 1988 vp. 647
25160:
25161: Toivomusaloite n:o 579
25162:
25163:
25164:
25165:
25166: Vuoristo ym.: Lasten ja nuorten lukemis- ja kirjoittamishar-
25167: rastuksen virittämisestä
25168:
25169:
25170: Eduskunnalle
25171:
25172: Nykyistä aikaa voidaan luonnehtia kuvan ai- työssään sekä edistää kirjallisuuden tuntemusta
25173: kakaudeksi. Kuvallinen viestintä ja informaatio yleisesti. Kirjailija Väinö Riikkilähän tunnetaan
25174: kohtaavat ihmistä lähes kaikkialla ja kaiken ai- erityisen hyvin juuri nuortenkirjoistaan.
25175: kaa. Erityisen alttiita tämän vaikutteille ovat Väinö Riikkilä -seura julkaisi lasten kirjoitta-
25176: lapset ja nuoret. Vaikutteet voivat tietysti olla man kirjan "Keväinen seikkailu" kirjan 500-
25177: sekä hyviä että huonoja persoonallista kehitystä vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Lapset pääsivät
25178: ajatellen. näin mukaan historialliseen tapahtumaan itse
25179: Kuitenkin tärkeää tämän keskellä olisi koros- kirjoittamanaan ja kuvittamallaan kirjalla. Kir-
25180: taa lukemisen ja erityisesti kirjoittamisen mer- jaa on tarkoitus hyödyntää koulujen äidinkie-
25181: kitystä. Kirjoittamalla pystytään sittenkin par- len tunneilla oheisoppaana.
25182: haiten jäsentämään niitä vaikutteita, joita ym- Edellä olevan johdosta ehdotamme eduskun-
25183: päristö tuottaa, omaa persoonaa ja sen sisäistä nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25184: elämää kehittäväksi.
25185: Raumalla perustettiin 13.2.1986 Väinö Riik- että hallitus päättäisi ryhtyä toimen-
25186: kilä -seura kirjailija Väinö Riikkilän nimikko- piteisiin lukemis- ja kirjoittamisharras-
25187: seuraksi. Seuran tarkoituksena on toimia nuor- tuksen virittämiseksi erityisesti lasten ja
25188: ten ja nuorisokirjailijoiden, kirjoittajien ja kir- nuorten parissa.
25189: jailijoiden tukena heidän harrastuksessaan ja
25190:
25191: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
25192:
25193: Raimo Vuoristo Aimo Ajo
25194: Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos
25195: 648 1988 vp.
25196:
25197: Toivomusaloite n:o 580
25198:
25199:
25200:
25201:
25202: Vuoristo ym.: Rauman Festivo-musiikkitapahtuman tulevaisuu-
25203: den turvaamisesta
25204:
25205:
25206: Eduskunnalle
25207:
25208: Rauman musiikkiviikon Festivo -89 -tapahtu- mana suhteessa mm. Naantalin musiikkijuhliin.
25209: maa ollaan järjestämässä ensi kesänä viidettä Tarkoitus on pitää esimerkiksi lippujen hinnat
25210: kertaa. Heti alusta alkaen tämä raumalainen sellaisina, että "tavallisilla ihmisillä" olisi mah-
25211: kulttuuritapahtuma on koettu omaksi, ja se ke- dollisuus osallistumiseen. Professori Ralf Go-
25212: rää viitisentuhatta musiikin harrastajaa ja ihai- thoni on ollut mukana koko ajan. Raumalais-
25213: lijaa tilaisuuksiinsa. syntyisenä hän tuntee hyvin seutukunnan mah-
25214: Festivo-musiikkitapahtuma sopii hyvin kesäi- dollisuudet, samoin kuin lukuisat kotimaiset ja
25215: sen Rauman luonteeseen ja palvelee monin eri ulkomaiset taiteilijat, jotka tulevat esiintymään
25216: tavoin seutukuntaa. Tapahtuma kokoaa rau- Raumalle.
25217: malaiset musiikkivoimat. Kaupunki pystyy tar- Raumalla ollaan yleisesti sitä mieltä, että Fes-
25218: joamaan tiloja käyttöön monipuolisesti. Vanha tivo-musiikkitapahtuma on tällä hetkellä hyvin
25219: kirkko ja taidemuseon tilat sekä oikeastaan mielenkiintoisessa vaiheessa jatkokehitystä aja-
25220: koko ainutlaatuinen Vanha Rauma liittyvät tellen.
25221: saumattomasti viikon tilaisuuksiin. Uusi kon- Edellä olevan johdosta ehdotamme eduskun-
25222: serttisali kauppaoppilaitoksen yhteydessä antaa nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25223: hyvät akustiset tilat kotimaisten ja kansainvälis-
25224: ten huippujen musisoinnille. Aivan uutena tila- että hallitus päättäisi ryhtyä toimenpi-
25225: na on Vanhaan Raumaan kunnostettu vanha teisiin kaikelle kansalle avoimien, kor-
25226: rukoushuone, Poselli, jossa on akustisesti kor- keatasoisten Festivo-musiikkitapahtu-
25227: keatasoinen parisataapaikkainen musiikkisali. mien tulevaisuuden turvaamiseksi Rau-
25228: Musiikkiviikko on nyt löytämässä muotonsa malla.
25229: ja linjansa nimenomaan raumalaisena tapahtu-
25230:
25231: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
25232:
25233: Raimo Vuoristo Aino Pohjanoksa
25234: Matti Vähänäkki Timo Roos
25235: Pentti Lahti-Nuuttila
25236: 1988 vp. 649
25237:
25238: Toivomusaloite n:o 581
25239:
25240:
25241:
25242:
25243: Vähäkangas ym.: Opiskelijoiden asumisen tukemisesta samoin
25244: ehdoin kuin muiden pienituloisten asumista tuetaan
25245:
25246:
25247: Eduskunnalle
25248:
25249: Syyskuussa 1987 voimaan tullut asumistuki- opintotukea saaneet tipahtavat pois opintotuki-
25250: järjestelmän laajennus merkitsi asumismuotoa järjestelmästä, mutta eivät pääse yleisen asu-
25251: koskevien rajoitusten poistamista. Asumistukea mistuen piiriin, jos jatkavat opiskelua. Kesäai-
25252: voidaan nyt myöntää kaikille väestöryhmille ja kana yksinäinen opiskelija jää myös ilman asu-
25253: kaikkiin vuokra- ja omistusasuntoihin. mistukea, sillä pääsäännön mukaan opintotu-
25254: Yleisen asumistuen ulkopuolelle jäi osa opis- kea - siis myös asumislisää - myönnetään
25255: kelijoista ja eläkeläisistä, jotka saavat tukea vain yhdeksälle opiskelukuukaudelle.
25256: omista järjestelmistään. Järjestelmien yhteen- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25257: sovittaminen jäi kuitenkin puolitiehen, sillä tiet- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25258: tyjen väliinputoajaryhmien tilanteeseen ei pa-
25259: rannusta tullut. Opiskelijoiden näkökulmasta että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
25260: järjestelmä säilytti sekavuutensa. ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
25261: Pääsäännön mukaan yhden hengen ruoka- dessä ryhtyisi toimiin opiskelijoiden asu-
25262: kunnan muodostava opiskelija saa asumistu- mistuen järjestämiseksi siten, että hei-
25263: kensa opintotuen asumislisänä. Omistusasun- dän asumistaan tuetaan samoin ehdoin
25264: nossa asuva perheetön opiskelija ei asumislisää ja oikeuksin kuin muidenkin pienitulois-
25265: saa, koska tämän järjestelmän kautta tukea voi ten asumista.
25266: saada vain vuokralla asuva. Seitsemänä vuonna
25267:
25268: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
25269:
25270: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta Pekka Leppänen
25271:
25272:
25273:
25274:
25275: 44 2804450
25276: 650 1988 vp.
25277:
25278: Toivomusaloite n:o 582
25279:
25280:
25281:
25282:
25283: Väistö: Biotekniikan koulutuksen ja käytön edistämisestä Poh-
25284: jois-Karjalassa
25285:
25286:
25287: Eduskunnalle
25288:
25289: Biotekniikka on solujen lisääntymisen ja nii- tarhataloudessa tervetaimituotanto on entistä
25290: den aikaansaamien kemiallisten prosessien hy- tärkeämpää.
25291: väksikäyttöä. Laajasti ymmärrettynä myös tu- Pohjois-Karjalassa biotekniikan koulutuksen
25292: holaisten ja kasvitautien biologinen torjunta ja käytön edistämiseen on hyvät edellytykset.
25293: luetaan biotekniikkaan. Koulutuksen järjestämisessä ovat yliopisto ja
25294: Maataloudessa biotekniikka liittyy ennen Wärtsilän teknillinen oppilaitos keskeisellä si-
25295: muuta kasvin- ja eläinjalostukseen sekä terveen jalla. Alan koulutus niveltyy myös muiden maa-
25296: taimimateriaalin tuottamiseen. Tulevaisuudessa ja metsätalousoppilaitosten toimintaan. Tutki-
25297: biotekniikka tulee palvelemaan muun muassa mustoimintaa tulee edistää ennen muuta yli-
25298: maa- ja metsätaloudesta peräisin olevien eri opiston, Metsäntutkimuslaitoksen ja Karjalan
25299: energiamuotojen kehittämisessä. tutkimusaseman toimesta.
25300: Kasvin- ja eläinjalostuksessa uusien teknii- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
25301: koiden avulla voidaan vaikuttaa perinnölliseen taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25302: edistymisnopeuteen. Erityisen tärkeää on tau-
25303: dinkestävyyden parantaminen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25304: Vihertuotannon merkityksen kasvaminen biotekniikan koulutuksen ja käytön
25305: asettaa uusia vaatimuksia istutusmateriaalin edistämiseksi Pohjois-Karjalassa.
25306: laadulle ja taimituotannon järjestämiselle. Puu-
25307:
25308: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
25309:
25310: Matti Väistö
25311: 1988 vp. 651
25312:
25313: Toivomusaloite u:o 583
25314:
25315:
25316:
25317:
25318: Väistö: Oppisopimuskoulutuskokeilun käynnistämisestä Pohjois-
25319: Karjalassa
25320:
25321:
25322: Eduskunnalle
25323:
25324: Ammatillisen aikuiskoulutuksen lisääminen kokeilun avulla tulisi luoda toimintamalli op-
25325: ja kehittäminen on tullut entistä tärkeämmäksi. pisopimuskoulutuksen tehostamiseksi koko
25326: Koulutuksen tarjonnan tulee pystyä vastaa- maassa.
25327: maan joustavasti ja tehokkaasti kysynnän mää- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
25328: rään ja laatuun. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25329: Yhtenä kehittämistä kaipaavana aikuiskou-
25330: lutuksen muotona on oppisopimuskoulutus. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25331: Pohjois-Karjalassa oppisopimuskoulutuksen li- oppisopimuskoulutuskokeilun käynnis-
25332: säämiseen on hyvät edellytykset. Aloitettavan tämiseksi Pohjois-Karjalassa.
25333: 1
25334:
25335:
25336:
25337: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
25338:
25339: Matti Väistö
25340: 652 1988 vp.
25341:
25342: Toivomusaloite n:o 584
25343:
25344:
25345:
25346:
25347: Väistö: Määrärahasta Saarion vanhan vesivoimalaitoksen entis-
25348: tämiseen matkailukohteeksi
25349:
25350:
25351: Eduskunnalle
25352:
25353: Uuden voimalaitoksen valmistuttua on Saa- Suoritetun arv10mnin perusteella vesivoi-
25354: rion vanha vesivoimalaitos jäänyt käyttämättö- malaitoksen entistäminen tulisi maksamaan
25355: mäksi. Voimalaitos sijaitsee Jänisjoessa Toh- 400 000 markkaa.
25356: majärven kunnassa Pohjois-Karjalassa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
25357: Saarion kylätoimikunta ja Tohmajärven kun- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25358: ta pitävät vesivoimalaitoksen entistämistä tär-
25359: keänä hankkeena. Vesivoimalaitosmuseo tulisi että hallitus varaisi valtion vuoden
25360: palvelemaan hyvän sijoittumisensa ansiosta 1989 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
25361: matkailukohteena. Niiralan rajanylityspaikan vän määrärahan Saarion vanhan vesi-
25362: avauduttua myös henkilöliikenteelle lisääntyy voimalaitoksen entistämiseksi matkailu-
25363: alueen matkailijamäärä. kohteeksi.
25364:
25365: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
25366:
25367: Matti Väistö
25368: 1988 vp. 653
25369:
25370: Toivomusaloite n:o 585
25371:
25372:
25373:
25374:
25375: Väistö ym.: Alueteattereiden rahoitustilanteen parantamisesta
25376:
25377:
25378:
25379: Eduskunnalle
25380:
25381: Alueteattereiden toiminta on supistumassa misidea toteutuu. Sen mukaan käyttömenot oli
25382: rahoitustilanteen heikkenemisen seurauksena. tarkoitus jakaa puoliksi kotikunnan ja valtion
25383: Tälle vuodelle valtion tulo- ja menoarviossa ei kesken.
25384: alueteattereiden määrärahaan tullut lisäystä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25385: Alueteattereiden kotikaupunkien rahoitustilan- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25386: ne on puolestaan vaikeutunut, ja edellytykset muksen,
25387: vastata alueellisesta teatteritoiminnasta ovat
25388: heikentyneet. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25389: Alueellisen kulttuuritarjonnan säilyminen alueteattereiden rahoitustilanteen pa-
25390: nähdään tärkeänä myös teatteritoiminnan osal- rantamiseksi ja valtion rahoitusvastuun
25391: ta. Alueteattereiden rahoitustilannetta tuleekin lisäämiseksi puoleen käyttömenoista.
25392: parantaa niin, että niiden alkuperäinen perusta-
25393:
25394: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
25395:
25396: Matti Väistö Eeva Turunen Kerttu Törnqvist
25397: Riitta Myller Esko Jokiniemi Pekka Puska
25398: 654 1988 vp.
25399:
25400: Toivomusaloite n:o 586
25401:
25402:
25403:
25404:
25405: Väänänen: Vieraiden kielten opetuksen lisäämisestä lukioissa
25406:
25407:
25408:
25409: Eduskunnalle
25410:
25411: Suomen hoitaessa kansainvälisiä suhteitaan ei vielä pitkään aikaan johda yhden valtakielen,
25412: on perusongelmaksi muodostunut se, että ei englannin, vahvistumiseen siinä määrin, että
25413: edes saksan, ranskan, espanjantai venäjän kie- sillä yksinomaan tulisi toimeen Euroopassa,
25414: len taitoa vaativiin tehtäviin ole aina riittävästi muusta maailmasta puhumattakaan.
25415: hakijoita. Koska ongelma on ollut havaittavissa Myös lisääntyvä kehitysyhteistyö edellyttää
25416: jo pitkään, on tehtävissä se johtopäätös, ettei- monipuolista kielitaitoa, mm. ranskan ja espan-
25417: vät tarvittavan loppututkinnon ja soveltuvan jan taitoa.
25418: työkokemuksen omaavat henkilöt ole riittävästi Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
25419: opiskelleet perus- eivätkä jatkokoulutuksensa vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25420: aikana näitä kieliä. sen,
25421: Tutkimukset osoittavat, että em. kielten sekä
25422: tanskan ja norjan osalta mm. teollisuudessa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25423: esiintyy enemmän tarvetta kuin löytyy taitoja kielipohjan laajentamiseksi maamme lu-
25424: tarpeen täyttämiseen. kioissa.
25425: Toisaalta mm. Euroopan yhdentymisprosessi
25426:
25427: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
25428:
25429: Marjatta Väänänen
25430: 1988 vp. 655
25431:
25432: Toivomusaloite n:o 587
25433:
25434:
25435:
25436:
25437: Väänänen: Peruskoulujen ja lukioiden rakentamislupien lisäämi-
25438: sestä Uudellamaalla
25439:
25440:
25441: Eduskunnalle
25442:
25443: Uudellamaalla on koko maan oppilasmääräs- maalihinnasta Uudenmaan läänin hankkeitten
25444: tä neljännes eli 25 prosenttia. Voimakas muut- osuus on 16,6 prosenttia. Koska Uudenmaan
25445: toliike ja viime vuosille ominainen peruskoulu- läänissä kuitenkin on korkea kantokykyluoki-
25446: jen ja lukioitten rakentamiseen myönnettyjen tus, jää valtionosuus Uudenmaan läänissä muu-
25447: lupien vähäisyys ovat saaneet aikaan koulura- ta maata alhaisemmaksi. Läänin esitettyjen ra-
25448: kentamisen jälkeenjääneisyyden ja vaikean ti- kennushankkeitten valtionosuus onkin vain 9, 1
25449: lanteen muutamissa läänin kunnissa. Koulujen prosenttia koko myöntämisvaltuudesta.
25450: työskentelytilat ovat näissä kunnissa puutteelli- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
25451: set, ja vuoroluku on edessä. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25452: Kun kouluhallitus on vuodelle 1988 esittänyt
25453: myönnettäväksi luvat 30 koulurakennushank- että hallitus koulujen rakentamislupia
25454: keelle, tulisi Uudellemaalle niistä viisi. Uuden- vuosille 1988-89 hyväksyessään ottaisi
25455: maan kunnat ovat kuitenkin anoneet lupia yh- huomioon koulurakentamisen jälkeen-
25456: teensä 23 rakennushankkeelle. jääneisyyden Uudellamaalla ja ohjaisi
25457: Kouluhallituksen esittämien hankkeitten nor- lupia lääniin tarvetta vastaavan määrän.
25458:
25459: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
25460:
25461: Marjatta Väänänen
25462: 656 1988 vp.
25463:
25464: Toivomusaloite n:o 588
25465:
25466:
25467:
25468:
25469: Alaranta ym.: Satovahinkojen yleiskorvausten vyöhykejaon
25470: muuttamisesta Pyhäjoen osalta
25471:
25472:
25473: Eduskunnalle
25474:
25475: Valtioneuvosto on vahvistanut satovahinko- alueeseen verrattuna aiheuttaa Pyhäjoella kar-
25476: jen yleiskorvausten jakamisperusteet. Vyöhy- jatilaa kohti 2 000-4 000 markan menetyk-
25477: kejakopäätöksen mukaan Pyhäjoen kunta on sen.
25478: määrätty III vyöhykkeeseen. Pyhäjokilaakson Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25479: kunnista muut kunnat paitsi Pyhäjärven kunta nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25480: kuuluvat II vyöhykkeeseen. Samaan II vyöhyk- muksen,
25481: keeseen kuuluvat Pyhäjoen pohjoiset naapuri-
25482: kunnat, myös merenrantakunnat. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25483: Vuoden 1987 kesä oli myös Pyhäjoella sato- Pyhäjoen kunnan siirtämiseksi satova-
25484: tuloksien kannalta poikkeuksellisen huono. hinkojen yleiskorvausten vy6hykejaossa
25485: Vyöhykejaon poikkeava muutos muuhun lähi- II/ vy6hykkeestä II vyöhykkeeseen.
25486: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
25487:
25488: Juhani Alaranta Tellervo Renko Kalevi Mattila
25489: 1988 vp. 657
25490:
25491: Toivomusaloite n:o 589
25492:
25493:
25494:
25495:
25496: Alaranta ym.: 4H-neuvojien valtionavun korottamisesta
25497:
25498:
25499:
25500: Eduskunnalle
25501:
25502: Kunnissa 4H-neuvojat tekevät arvokasta työ- senttia, kuten saadaan monissa kunnissa elin-
25503: tä nuorten aktivoimiseksi erilaiseen yritystoi- keinoasiamiesten palkkaukseen.
25504: mintaan. Viime vuosina tämä työ on hyvin pal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25505: jon lähestynyt sitä toimintaa, jolla kunnat pyr- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25506: kivät kehittämään maaseudun pienimuotoista muksen,
25507: yritystoimintaa. Viimeksi mainittu on kunnissa
25508: elinkeinotoimistojen vastuulla. 4H-yhdistykset että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25509: saavat neuvojien palkkaukseen valtionapua 4H-neuvojien valtionavun korottami-
25510: vain 50 prosenttia eivätkä esimerkiksi 80 pro- seksi 80 prosenttiin.
25511: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
25512:
25513: Juhani Alaranta Pirkko Ikonen Tytti Isohookana-Asunmaa
25514: Eino Siuruainen Jukka Vihriälä Hannu Tenhiälä
25515: Seppo Kääriäinen Kalevi Mattila Jorma Huuhtanen
25516: Annikki Koistinen Toimi Kankaanniemi Matti Väistö
25517: Tellervo Renko Esko Jokiniemi Sirkka-Liisa Anttila
25518: 658 1988 vp.
25519:
25520: Toivomusaloite n:o 590
25521:
25522:
25523:
25524:
25525: Anttila ym.: Maaseudun kehittämisestä Maatalous 2000 -komi-
25526: tean ehdotusten pohjalta
25527:
25528:
25529: Eduskunnalle
25530:
25531: Maassamme on käytännön maatalouspolitii- minen sekä metsätalouteen suuntautumisen hel-
25532: kassa lähdetty toteuttamaan Maatalous 2000 pottaminen, tiukkojen kiintiöjärjestelmien te-
25533: -komitean laatimaa maatalouspoliittista koko- keminen joustavammaksi jne. Samanaikaisesti
25534: naisohjelmaa. Käytännön toimenpiteiden aika- maatilatalouden ja muiden maaseutuelinkeino-
25535: taulu on muotoutunut sellaiseksi, että ensin jen harjoittamisedellytyksiä ei saa heikentää ve-
25536: on toteutettu tiukat tuotannonrajoitustoimen- rotuksen tms. keinoin.
25537: piteet ja jatkoa on tulossa maitobonusten ja vel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25538: voitekesannoinnin muodossa. Näiden ratkaisu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25539: jen seuraukset näkyvät maatalouden rakenne- muksen,
25540: muutoksissa mm. siten, että maataloudesta luo-
25541: puminen on lisääntynyt, kun taas vastaavasti että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25542: sukupolvenvaihdoksia tehdään aikaisempaa vä- Maatalous 2000 -komitean ehdottomien
25543: hemmän. Samanaikaisesti aluepoliittiset ongel- maatalouden ja maaseudun kannalta
25544: mat ovat kärjistyneet. myönteisten asioiden toteuttamiseksi,
25545: Sen sijaan maatalouskomitean ehdottamat kuten maatilalain ja maaseutuelinkeino-
25546: maatalouden ja maaseudun kannalta myöntei- lain edellyttämän rahoituksen järjestä-
25547: set asiat ovat ainakin toistaiseksi jääneet toteut- miseksi, metsätalouteen suuntautumisen
25548: tamatta. Siksi nämä ratkaisut tulee toteuttaa sa- helpottamiseksi ja tiukkojen kiintiöjär-
25549: malla tavalla maatalouspoliittisen kokonaisoh- jestelmien joustavoittamiseksi sekä
25550: jelman mukaisesti kuin tuotannonrajoitustoi- maaseutuelinkeinojen harjoittamisedel-
25551: menpiteetkin on toteutettu. Käytännön toimen- lytysten kannustomiseksi mm. verotuk-
25552: piteitä ovat maatilalain ja maaseutuelinkeino- sellisin keinoin.
25553: lain edellyttämän riittävän rahoituksen järjestä-
25554:
25555: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
25556:
25557: Sirkka-Liisa Anttila Tytti lsohookana-Asunmaa Hannele Pokka
25558: Jukka Vihriälä Pirkko Ikonen Ritva Vastamäki
25559: Juhani Alaranta Seppo Kääriäinen Tellervo Renko
25560: Einari Nieminen
25561: 1988 vp. 659
25562:
25563: Toivomusaloite n:o 591
25564:
25565:
25566:
25567:
25568: Anttila ym.: Maataloussihteerien valtionosuusperusteiden muut-
25569: tamisesta maatalousvaltaisten kuntien aseman parantamiseksi
25570:
25571:
25572: Eduskunnalle
25573:
25574: Eduskunnan päätettyä jättää lakiehdotuksen tasainen jakautuminen on aiheuttanut era1ssa
25575: maatalouslautakunnista annetun lain väliaikai- kunnissa maataloussihteerin viran haltijoiden
25576: sesta muuttamisesta ja maataloustuen jako- ja toistuvaa vaihtumista, mikä johtuu liian suu-
25577: valvontatehtävien hoitamisesta lepäämään seu- resta työtaakasta.
25578: raavien varsinaisten valtiopäivien jälkeen eli Näin ollen valtioneuvoston tulisi muuttaa
25579: vuonna 1989 pidettäviin varsinaisiin valtiopäi- maataloussihteerien palkkaukseen myönnettä-
25580: viin voivat kaikki kunnat, joissa on maatalous- viä valtionapuperusteita sillä tavalla, että val-
25581: sihteeri tai jotka sen vuonna 1988 ottavat, tois- tionapu ei olisi kytkettykään yksi virka per kun-
25582: taiseksi saada valtionosuutta maataloussihtee- ta -järjestelmään, vaan luoda periaatteet, joi-
25583: rin palkkausmenoihin. Mainitut kunnat voivat den mukaan tietty määrä tiloja ja sitä kautta tu-
25584: hakea valtionosuuden ennakkoa vuodelle 1988. levia työtehtäviä oikeuttaa yhden maataloussih-
25585: Eduskunta on säätänyt viimeisen viiden vuo- teerin palkkauksen valtionapuun. Tämä olisi
25586: den aikana suuren joukon erilaisia maatalous- kuntien kesken oikeudenmukainen järjestelmä
25587: hallintoon liittyviä tuotannonohjaus- ja rajoi- ja myös maataloussihteerien työtaakan huo-
25588: tustoimenpiteitä, jotka kaikki työllistävät ni- mioon ottaen oikeudenmukainen järjestelmä.
25589: menomaan kuntien maatalouslautakuntia ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25590: maataloussihteereitä. Maataloussihteerien työ- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25591: taakka jakaantuu hyvin eri tavalla riippuen muksen,
25592: kunnan koosta ja tilojen lukumäärästä ja koti-
25593: eläintuotannon määrästä kunnassa. Tämä joh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25594: tuu taas siitä, että erityisesti kotieläintuotantoa maataloussihteerien palkkaamiseen
25595: on viime aikoina voimakkaasti pyritty ohjaa- myönnettävän valtionosuuden sitomi-
25596: maan ja säätelemään. Näin ollen meillä on seksi tiettyyn määrään tehtäviä, jotta
25597: joukko kuntia, joissa tehtävien suuren määrän suuret maatalousvaltaiset kunnat voisi-
25598: vuoksi tarvittaisiin välttämättä vähintään kah- vat saada maataloussihteeriensä palk-
25599: den maataloussihteerin työpanos valtionosuu- kaukseen tehtävien määrän mukaisen
25600: teen oikeuttavana. Samanaikaisesti on muistet- valtionosuuden.
25601: tava, että maataloussihteerien työtehtävien epä-
25602:
25603: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
25604:
25605: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä Pirkko Ikonen
25606: Ritva Vastamäki Juhani Alaranta Seppo Kääriäinen
25607: Tellervo Renko Einari Nieminen
25608: 660 1988 vp.
25609:
25610: Toivomusaloite n:o 592
25611:
25612:
25613:
25614:
25615: Hautala ym.: Eläinsuojien koon määrittämisestä
25616:
25617:
25618:
25619: Eduskunnalle
25620:
25621: Maassamme harjoitetaan tehokotieläinkasva- peetonta stressiä ja jopa ruumiillista kärsi-
25622: tusta, jossa eläin sijoitetaan hyvin ahtaaseen mystä. Usein häkkieläimissä voi havaita selvää
25623: tilaan joko yksin tai muutaman lajitoverinsa stressistä aiheutuvaa aggressiota tai muuta ei-
25624: kanssa. Tällaista on todettu etenkin kanojen, tyypillistä käyttäytymistä.
25625: sikojen ja turkiseläinten tarhauksessa, joissa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
25626: maa- ja metsätalousministeriön nykyiset ohjeet nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25627: ja voimassa olevat säännökset sallivat niin pie- muksen,
25628: net suojat, ettei eläin koskaan lyhyen elämänsä
25629: aikana pääse harjoittamaan sille normaalia lii- ettii hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25630: kuntaa. Pelkästään eläimen hengissä pysyttä- eri kotieliiinten vaatimien suojien koon
25631: vän hoidon ja tilojen rakentamisen taloudellis- tutkimiseksi ja miiiirittiimiseksi sellai-
25632: ten näkökohtien kannalta tämä on tuottajalle seksi, ettii tilat mahdollistaisivat e/iiimen
25633: edullista. Mutta näin aiheotetaan eläimelle tar- normaalin liikkumisen.
25634:
25635: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
25636:
25637: Sauli Hautala Esko Almgren
25638: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi
25639: Jorma Fred
25640: 1988 vp. 661
25641:
25642: Toivomusaloite n:o 593
25643:
25644:
25645:
25646:
25647: Ikonen ym.: Maatalouden aluetukirajojen tarkistamisesta
25648:
25649:
25650:
25651: Eduskunnalle
25652:
25653: Aluetuen tarkoitus on tasoittaa olosuhde-, listutkimuksessa mainitaan ongelma-alueina
25654: sijainti- ja muista tekijöistä johtuvia tuloeroja. kaakkoisen Keski-Suomen ja Suomenselän
25655: Aluetuki ei ole kohdistunut oikeudenmukai- alueet. Näillä alueilla tulee tarkistaa maatalou-
25656: sena Keski-Suomen alueelle, koska aluetuen ja- den aluetukirajoja.
25657: komenetelmä ei riittävästi ota huomioon Keski- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25658: Suomen luonnonolosuhteita. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25659: Maatalouden hintapoliittista tukea selvittä-
25660: nyt toimikunta toteaa aluetuen jakautuneen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25661: verrattain hyvin ja tasoittaneen maatalouden maatalouden aluetukirajojen tarkista-
25662: tuloeroja tavoitteen mukaisella tavalla. Poik- miseksi kaakkoisen Keski-Suomen ja
25663: keuksina tästä toimikunnan teettämässä eril- Suomenselän alueilla.
25664: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
25665:
25666: Pirkko Ikonen Mauri Pekkarinen
25667: 662 1988 vp.
25668:
25669: Toivomusaloite n:o 594
25670:
25671:
25672:
25673:
25674: lsohookana-Asunmaa ym.: Turkistarhaajien aseman paranta-
25675: misesta
25676:
25677:
25678: Eduskunnalle
25679:
25680: Turkistarhauksen pnnssa työskentelee tällä Niinpä turkistarhaajien tulisi päästä MYEL-elä-
25681: hetkellä liitännäisvaikutuksineen yli 20 000 ih- kejärjestelmän ja maataloudenvuosiloma-sekä
25682: mistä. Turkistarhaajien asemaa horjuitavat viikonloppuvapaajärjestelmän piiriin. Tämä
25683: suuresti maailmanmarkkinatilanteen suhdan- olisi luonnollista, koska ala on lähellä maata-
25684: teet. Tällä hetkellä esimerkiksi näyttää siltä, lousalaa.
25685: että lähiaikoina saatava nahkojen hinta jää Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25686: huomattavasti alle suomalaisten tuotantokus- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25687: tannusten. Turkistarhaus on nykyisessä laajuu- muksen,
25688: dessaan myös huomattava Neuvostoliitosta
25689: tuontia harjoittava ala, sillä vuosittain tuodaan että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
25690: lähinnä Murmanskin alueelta kymmeniä mil- piteisiin turkistarhaajien aseman pa-
25691: joonia kiloja rehukalaa. rantamiseksi liittämällä heidät MYEL-
25692: Tarhaajayrittäjät ovat ainoa yhteiskunnassa eläkejärjestelmän piiriin, myöntämällä
25693: työtätekevä ryhmä, joka työskentelee seitsemän heille vakauttamis/ainoja ja liittämällä
25694: vuorokautta viikossa ja vuodessa 265 päivää. turkiseläinten rehun kuljetustuen piiriin.
25695:
25696: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
25697:
25698: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta Timo Kietäväinen
25699: Aapo Saari Tellervo Renko Pauli Saapunki
25700: Annikki Koistinen Jorma Huuhtanen Eino Siuruainen
25701: Seppo Pelttari Juho Sillanpää Jukka Vihriälä
25702: 1988 vp. 663
25703:
25704: Toivomusaloite n:o 595
25705:
25706:
25707:
25708:
25709: Jokinen ym.: Metsänhoidollisten ongelmien tutkimisesta
25710:
25711:
25712:
25713: Eduskunnalle
25714:
25715: Suomen metsät ovat koko kansakunnan kan- luonnonvastaisiin toimiin metsänhoidollisissa
25716: nalta merkittävä luonnonvara. Viime vuosina ratkaisuissa, ennen kuin asiaan on puututtava?
25717: on yhä useammin nousseet esiin huolestuttavat Parhaillaan käy sitkeää kamppailuaan eräs
25718: näkymät, jotka koskevat niitä ristiriitoja, joita metsänomistaja itäisellä Uudellamaalla puolus-
25719: tällä alueella on. Eduskunnan asianomaisen va- taen metsän uudistumista luonnon omien sään-
25720: liokunnan perehtyminen metsänhoidollisiin nä- töjen pohjalta. Tämä tapaus on hälyttävä, kos-
25721: kymiin on nostanut esiin monia vastausta vaati- ka se kertoo siitä uhasta, joka kohdistuu koko
25722: via kysymyksiä. Ns. laajat hakkuualueet eräissä Suomen kansan arvokkaaseen luonnonvaraan
25723: osissa maatamme ovat varoittavia esimerkkejä -metsiin.
25724: metsänhoidon alueella ilmenneistä epäkohdista. Edellä oleviin perusteluihin viitaten ehdotam-
25725: Julkisuuteen nousseet tosiasiat vaativat edus- me eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25726: kunnan ja maan hallituksen puuttumista asian-
25727: tilaan, ennen kuin vielä suurempia vahinkoja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
25728: syntyy. Jo tällä hetkellä on tiedossa jopa kan- menpiteisiin metsänhoidon alueella val-
25729: sainvälisten tutkimusten valossa, että luonnon litsevien ongelmien perusteelliseksi tut-
25730: liialliseen muuttamiseen pyrkivät toimet ovat kimiseksi ja tarpeellisen lainsäädännön
25731: kostautuneet ja toimivat varoittavina esimerk- aikaansaamiseksi.
25732: keinä. Kuinka pitkälle Suomessa aiotaan mennä
25733:
25734: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
25735:
25736: Anna-Liisa Jokinen Timo Laaksonen Reino Paasilinna
25737: Heikki Rinne Jukka Gustafsson Claes Andersson
25738: Heli Astala Esko Helle Pekka Leppänen
25739: Lauha Männistö
25740: 664 1988 vp.
25741:
25742: Toivomusaloite n:o 596
25743:
25744:
25745:
25746:
25747: Jokiniemi ym.: Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan
25748: edistämisestä Pohjois-Karjalassa
25749:
25750:
25751: Eduskunnalle
25752:
25753: Pohjois-Karjalan maataloudessa on käynnis- huomattavasti enemmän kuin varoja on ollut
25754: sä erittäin voimakas rakennemuutos. Maatilo- käytettävissä. Kyseiseen tarkoitukseen määrä-
25755: jen lukumäärän väheneminen on läänissäm- rahaa tarvittaisiin Pohjois-Karjalassa n. 12-
25756: me ollut suhteellisesti kaikkein suurinta koko 13 mmk vuodessa.
25757: Keski- ja Pohjois-Suomessa. Erilaisia maata- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25758: louden tuotannonrajoitussopimuksia on tehty nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25759: erittäin runsaasti. muksen,
25760: Samoin luopumiseläkkeelle jääminen on ollut
25761: yllättävän yleistä (722 tilaa v. 1987). Korvaavien että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25762: työpaikkojen syntyminen on ollut erittäin työ- riittävien varojen saamiseksi maaseu-
25763: lästä. Kuitenkin tukea maaseudun pienimuotoi- dun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan
25764: sen elinkeinotoiminnan edistämiseen on haettu edistämiseen Pohjois-Karjalassa.
25765:
25766: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
25767:
25768: Esko Jokiniemi Eeva Turunen
25769: Matti Väistö Pekka Puska
25770: Kerttu Törnqvist
25771: 1988 vp. 665
25772:
25773: Toivomusaloite n:o 597
25774:
25775:
25776:
25777:
25778: Jouppila ym.: Pyhäjoen kunnan määräämisestä satovahinkojen
25779: yleiskorvausten II vyöhykkeeseen
25780:
25781:
25782: Eduskunnalle
25783:
25784: Valtioneuvosto on viikolla 53 vuonna 1987 Ne maanviljelijät, joiden pääasiallinen toi-
25785: tekemällään päätöksellä vahvistanut satovahin- meentulo muodostuu karjataloudesta, ovat
25786: kojen yleiskorvausten jakamisperusteet. Pyhäjoella samoissa vaikeuksissa kuin saman
25787: Karja-Suomi on jaettu kolmeen vyöhykkee- jokilaakson II vyöhykkeen muissakin kunnissa.
25788: seen nautayksiköiden lukumäärän perusteella Vyöhykejaon poikkeava muutos muuhun lähi-
25789: maksettavia yleiskorvauksia varten. alueeseen verrattuna aiheuttaa Pyhäjoella kar-
25790: Vyöhykejakopäätöksen mukaan mm. Pyhä- jatilaa kohden 2 000-4 000 markan menetyk-
25791: jokilaakson kunnista Pyhäjoen kunta on mää- sen virheellisen vyöhykejakomääräyksen perus-
25792: rätty kuulumaan III vyöhykkeeseen. Saman jo- teella.
25793: kilaakson kunnista Pyhäjärveä lukuun ottamat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
25794: ta muut kuuluvat II vyöhykkeeseen. Samaan II nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
25795: vyöhykkeeseen kuuluvat Pyhäjoen pohjoiset muksen,
25796: naapurikunnat, myös merenrantakunnat.
25797: Vuoden 1987 kesä oli satotuloksien kannalta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25798: myös Pyhäjoella poikkeuksellisen huono. Halla Pyhäjoen kunnan saattamiseksi kuulu-
25799: ja sateen aiheuttama märkyys eivät tehneet maan II vyöhykkeeseen satovahinkojen
25800: poikkeusta merenranta-alueellakaan. Sadon yleiskorvauksista päätettäessä.
25801: menetys oli yhtä musertava kuin Pyhäjokilaak-
25802: son ja II vyöhykkeen muissakin kunnissa.
25803:
25804: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
25805:
25806: Riitta Jouppila Oiva Savela Tellervo Renko
25807:
25808:
25809:
25810:
25811: 45 280445G
25812: 666 1988 vp.
25813:
25814: Toivomusaloite n:o 598
25815:
25816:
25817:
25818:
25819: Jääskeläinen: Työryhmän asettamisesta tutkimaan Lapin turkis-
25820: tarhauksen kehittämistä
25821:
25822:
25823: Eduskunnalle
25824:
25825: Lapin läänissä työttömyysluvut ovat jatku- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
25826: vasti erittäin korkeat. Turkistarhaus varsin työ- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25827: voimavaltaisella alana olisi erinomainen elinkei-
25828: no niille, jotka hakevat omalta kotiseudultaan että hallitus asettaisi työryhmtin tutki-
25829: joko päätoimista tai maatalouteen liittyvää si- maan erityisesti Lapin turkistarhauksen
25830: vutoimista työkohdetta. Turkistarhauksen vaa- kehitttimistä ottaen huomioon mahdolli-
25831: tima rehnkalan pyynti ja rehun paikallinen val- suudet rehukalan pyyntiin ja turkiseläin-
25832: mistaminen lisäisivät nekin omalta osaltaan ten vaatiman rehun paikalliseen valmis-
25833: työmahdollisuuksia. tamiseen Lapissa.
25834:
25835: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
25836:
25837: Keijo Jääskeläinen
25838: 1988 vp. 667
25839:
25840: Toivomusaloite n:o 599
25841:
25842:
25843:
25844:
25845: Kankaanniemi: Maidon tuotantorajoitusten lieventämisestä Kes-
25846: ki-Suomen eräissä kunnissa
25847:
25848:
25849: Eduskunnalle
25850:
25851: Maataloustuotannon rajoitustoimenpiteiden ten ja Petäjäveden kunnissa kehitys koetaan ki-
25852: ja vuoden 1987 katotilanteen vuoksi on maidon peänä. Nyt on tärkeää, että näissä läntisen Kes-
25853: tuotanto supistunut voimakkaasti Keski-Suo- ki-Suomen kunnissa vapautuvat maidon tuo-
25854: messa. Viime vuonna vähennys oli jopa 13- tantokiintiöt oikeutetaan jaettavaksi alueen
25855: 14 OJo. muille maidontuottajille siten, että etusija anne-
25856: Maidontuotannon supistumisen voimakkuus taan nuorille tuottajille, joiden taloudellinen
25857: on tuonut mukanaan uusia ongelmia. Lähiai- asema lähes poikkeuksetta on vaikea ja usein lä-
25858: koina alkaa tärkeimpien maidontuotantokun- hes hädänalainen.
25859: tien verotulojen aleneminen vaikuttaa kunnal- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
25860: listalouteen kielteisesti. Maaseudun autioitumi- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25861: nen uhkaa kiihtyä ja työttömyys kasvaa. Myös
25862: maidon kuljetuksen tarjoama työ vähenee. Jo että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
25863: tähän mennessä on maitomäärien supistuminen Keski-Suomen kahdeksan Suomenselän
25864: merkinnyt vaikeuksia työllisyydelle mm. Ääne- alueeseen kuuluvan kunnan sekä Saari-
25865: kosken meijerissä. järven, Uuraisten ja Petäjäveden alueil-
25866: Keski-Suomen läänissä vaikeimmassa ase- la vapautuvien maidon tuotantokiintiöi-
25867: massa ollaan Suomenselän alueen maatalous- den jakamiseksi alueen muille, ensi si-
25868: valtaisissa kunnissa. Myös Saarijärven, Uurais- jassa nuorille tuottajille.
25869:
25870: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
25871:
25872: Toimi Kankaanniemi
25873: 668 1988 vp.
25874:
25875: Toivomusaloite n:o 600
25876:
25877:
25878:
25879:
25880: Kankaanniemi: Maaseutuinstituutin perustamisesta Petäjävedelle
25881:
25882:
25883:
25884: Eduskunnalle
25885:
25886: Yhteiskunnallinen kehitys tuo jatkuvasti mo- puolesta parhaat edellytykset tarjota tällaiselle
25887: nimuotoisia uusia asioita ja ongelmia esille laitokselle riittävät toimintamahdollisuudet,
25888: myös maaseudulla. Elinkeinoelämä, väestöke- mikäli itse instituutti sijoitettaisiin esimerkiksi
25889: hitys, palvelut ja ihmisten elinympäristö ja elin- Petäjäveden kuntaan Petäjäveden käsi- ja tai-
25890: tavat kokevat muutoksia, mikä aiheuttaa uusia deteollisen oppilaitoksen yhteyteen.
25891: haasteita ja edellyttää uudenlaisia valmiuksia Maaseutuinstituutin perustaminen Petäjäve-
25892: päätöksenteolta. den kuntaan on yksi merkittävä eurooppalaisen
25893: Maassamme ei ole erityisesti maaseudun tut- "Maaseutu eläväksi" -kampanjan osa, joka tu-
25894: kimukseen ja kehitykseen painottunutta tutki- lisi pikaisesti toteuttaa.
25895: mus- ja koulutuslaitosta. Tarve tällaiseen on Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
25896: yhä suurempi. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25897: Suomeen olisi perustettava maaseutuinsti-
25898: tuutti, joka olisi perusteltua sijoittaa maaseu- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
25899: dulle, mutta kuitenkin kiinteästi yliopiston lä- piteisiin maaseutuinstituutin perustami-
25900: heisyyteen. Keski-Suomessa Jyväskylän yliopis- seksi Petäjävedelle.
25901: tolla on sijaintinsa ja muiden valmiuksiensa
25902:
25903: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
25904:
25905: Toimi Kankaanniemi
25906: 1988 vp. 669
25907:
25908: Toivomusaloite n:o 601
25909:
25910:
25911:
25912:
25913: Kietäväinen ym.: Maanviljelijöiden pääomahuollon parantami-
25914: sesta
25915:
25916:
25917: Eduskunnalle
25918:
25919: Maanviljelijöiden, erityisesti nuorten viljeli- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
25920: jöiden taloudellinen asema on heikentynyt vii- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25921: me aikoina huolestuttavasti, mikä näkyy mm. sen,
25922: ylivelkaantumisongelmina. Nuorille viljelijöille
25923: tarkoitettuja starttirahoja on siitä huolimatta että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
25924: leikattu huomattavasti tämän vuoden osalta. piteisiin maanviljelijtJiden pääomahuol-
25925: Samoin maatilatalouden kehittämisrahaston lon kohentamiseksi mm. esittämällä riit-
25926: käytettävissä oleva rahamäärä on osoittautunut tävät lisämäärärahat maatilatalouden
25927: täysin riittämättömäksi. Määrärahojen niuk- kehittämisrahastoon sekä nuorten vilje-
25928: kuus on hidastuttanut huomattavasti sukupol- lijöiden starttirahoihin valtion kuluvan
25929: venvaihdosten suorittamista ja maatilojen ke- vuoden lisämenoarvioesityksissä.
25930: hittämistä.
25931:
25932: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
25933:
25934: Timo Kietäväinen Jukka Vihriälä
25935: Aapo Saari Tytti lsohookana-Asunmaa
25936: 670 1988 vp.
25937:
25938: Toivomusaloite n:o 602
25939:
25940:
25941:
25942:
25943: Kietäväinen ym.: Maaseudun liitännäiselinkeinojen ja luonnon-
25944: mukaisen viljelyn edistämisestä
25945:
25946:
25947: Eduskunnalle
25948:
25949: Maaseutu on voimakkaan rakennemuutok- mintoja varten tulisikin valtion budjettiin vara-
25950: sen kourissa, mikä näkyy väestön hyvin nopea- ta riittävä perusrahoituksen turvaava määrä-
25951: na vähenemisenä. Perinteinen maatalous on vä- raha Maaseudun Kehittämiskeskus Partala ry:n
25952: henemässä nopeasti, jopa liiankin nopeasti ja Puumalan yrttiprojektin sekä yleensä luon-
25953: maaseudun asuttuna säilymisen kannalta. Maa- nonmukaisen viljelyn ja maaseudun liitännäis-
25954: seudulle tarvitaan pikaisesti lisää ansiomahdol- elinkeinojen tutkimuksen ja koulutuksen rahoi-
25955: lisuuksia ihmisten elinmahdollisuuksien turvaa- tuksen varmistamiseksi nykyisen kertameno-
25956: miseksi. Maaseudun pienimuotoinen yritystoi- luonteisen määrärahan sijaan, joka on vielä
25957: minta, liitännäiselinkeinot ja luonnonmukainen tasoltaan ollut liian alhainen.
25958: viljely ovat eräitä vaihtoehtoja ansiomahdolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
25959: suuksien lisäämiseksi maaseudulla. Niiden osal- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
25960: ta tarvitaan kuitenkin pikaisesti rahoituksen,
25961: tutkimuksen, koulutuksen, neuvonnan ja mark- että hallitus sisällyttäisi vuosittaisiin
25962: kinoinnin parantamista. valtion tulo- ja menoarvioesityksiin ensi
25963: Tarvittaisiin pikaisesti näiden toimintojen va- vuodesta lukien riittlivän määrärahan
25964: kinaistamista. Tällä hetkellä luonnonmukaisen pysyvän ja pitkäjännitteisen toiminnan
25965: viljelyn, yrttiviljelyn, liitännäiselinkeinojen jne. turvaamiseksi Maaseudun Kehittlimis-
25966: tutkimus- ja koulutustoiminta on järjestetty ti- keskus Partala ry:ssä Juva/la ja Puuma-
25967: lapäisrahoituksen turvin, mikä on vaikeuttanut lan yrttiprojektissa sekä yleensäkin maa-
25968: pitempiaikaisten tutkimus- ja koulutussuunni- seudun liitännäiselinkeinojen ja luon-
25969: telmien laatimista ja toteuttamista. Näitä toi- nonmukaisen viljelyn edistlimisessli.
25970:
25971: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
25972:
25973: Timo Kietäväinen Aapo Saari Osmo Soininvaara
25974: 1988 vp. 671
25975:
25976: Toivomusaloite n:o 603
25977:
25978:
25979:
25980:
25981: Koistinen ym.: Maatilatalouden kehittämisrahaston lainojen
25982: myöntämisestä Itä- ja Pohjois-Suomeen
25983:
25984:
25985: Eduskunnalle
25986:
25987: Pohjois- ja Itä-Suomen maaseutualueiden mistyöllä vaikeuteta asetettujen tavoitteiden
25988: elinvoimalle - eräillä alueilla jopa asuttuna saavuttamista, koska tuotantomäärät ovat jo
25989: pysymiselle - on maa- ja metsätalouden työ- nyt vähäiset eivätkä vastaisuudessakaan tule
25990: paikkojen säilyttäminen avainasemassa. Maa- ainakaan kasvamaan. Peltopinta-alaltaan ja
25991: seudun kehittämistoimenpiteet, joita kiirellises- eläinmääriltään pienten tilojen kehittäminen ja
25992: ti tarvitaan, tulevat hyvin suuressa määrin no- asuttuna pitäminen vaatii halpakorkoista ja pit-
25993: jaamaan maa- ja metsätalouden muodosta- käaikaista lainaa, jota voi saada vain maatilata-
25994: maan perusasutukseen. louden kehittämisrahaston varoista.
25995: Valtiovallan toimenpiteet kotieläintalouteen Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
25996: kohdistettuina kiintiöinä ja perustamislupi- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
25997: na ovat johtamassa siihen, että maan pohjois- sen,
25998: osien asuttujen tilojen ja kylienkin määrä on
25999: hyvin nopeasti laskemassa liian vähäiseksi. Laki ettli hallitus varaisi maatilalain 67 §:n
26000: maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan mukaisen 1. vyöhykkeen lainoitustarpei-
26001: edistämisestä on tosin parantanut maaseudun siin riittävän suuren osuuden maatilata-
26002: elinkeinorakenteen monipuolistamismahdolli- louden kehittämisrahaston lainoitusva-
26003: suuksia. On kuitenkin välttämätöntä turvata roista ja että hallitus antaisi määräyksen
26004: perinteisen maataloustuotannon kehittämis- kaikkien maatilalain mukaan lainoitus-
26005: mahdollisuudet. kelpoisten hankkeiden lainoittamisesta
26006: Tarkasteltaessa asiaa maatalouden tuotanto- enimmäismääräisinä edellä mainitulla
26007: politiikan kannalta ei maan pohjois- ja itäosien alueella.
26008: maatilatalouden hallitulla ja ohjatulla kehittä-
26009:
26010: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
26011:
26012: Annikki Koistinen Arvo Kemppainen
26013: Kauko Heikkinen Riitta Kauppinen
26014: Juhani Alaranta
26015: 672 1988 vp.
26016:
26017: Toivomusaloite n:o 604
26018:
26019:
26020:
26021:
26022: Koistinen ym.: Kotimaisen kalan käytön lisäämisestä
26023:
26024:
26025:
26026: Eduskunnalle
26027:
26028: Maamme vesistöissä kasvaa runsaasti kalaa, mään vain pitkälle jalostettua ulkomaista ka-
26029: jonka laatukin on parantunut vesistöjen puh- laa. Riittävä kalastaminen säilyttää järviemme
26030: distuessa. kalakannan ja tarjoaa työtä kalastajille ja ka-
26031: Kalastus tarjoaa monelle työtä ja sitä voisi lanjalostamoille.
26032: lisätäkin, mutta kotimaan kalalla on menekki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26033: vaikeuksia. Monet yksityiset ja useimmat lai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26034: tokset käyttävät etupäässä ulkomaista kalaa, muksen,
26035: varsinkin pakastettuna, koska se on vaivatonta
26036: ja nopeaa valmistaa ruoaksi. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26037: Kotimaisen kalan käyttö saattaa entisestään kotimaisen kalan käytön lisäämiseksi ja-
26038: vähentyä, koska nuoremme tottuvat käyttä- lostusta lisäämällä.
26039:
26040: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
26041:
26042: Annikki Koistinen Pirkko Ikonen Riitta Kauppinen
26043: Arvo Kemppainen Sakari Valli Kauko Heikkinen
26044: Juhani Alaranta
26045: 1988 vp. 673
26046:
26047: Toivomusaloite n:o 605
26048:
26049:
26050:
26051:
26052: Kortesalmi ym.: Määrärahasta maatilatalouden kehittämisrahas-
26053: toon sukupolvenvaihdosten rahoittamiseksi ja pienviljelmien
26054: lisämaiden hankintaan
26055:
26056: Eduskunnalle
26057:
26058: Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26059: tulee saattaa perinteisen maatilatalouden rahoi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26060: tus kuntoon. Maatilalain mukaisen rahoituksen muksen,
26061: saaminen maatilatalouden kehittämisrahaston
26062: varoista on kehitysalueella edellytyksenä maati- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26063: lojen sukupolvenvaihdoksille ja niiden jälkeisen riittävien varojen saamiseksi valtion
26064: kehittämistyön toteuttamiselle. Rahoitusta tar- tulo- ja menoarvioesitykseen maatilata-
26065: vitaan sukupolvenvaihdosten aiheuttamien ra- louden kehittämisrahastoon sukupol-
26066: hoitustarpeiden täyttämisen lisäksi myös lisä- venvaihdosten rahoitustarpeiden tyydyt-
26067: maiden hankintaan joko suorien kauppojen tai tämiseen sekä lisämaiden hankintaan
26068: maatalouspiirien hankittavaksi tulevien aluei- pien- ja perheviljelmille.
26069: den muodossa.
26070:
26071: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
26072:
26073: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
26074: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
26075: 674 1988 vp.
26076:
26077: Toivomusaloite n:o 606
26078:
26079:
26080:
26081:
26082: Kortesalmi ym.: Lainojen myöntämisestä lisämetsäalueiden ja
26083: metsätilojen ostoa varten valtion metsistä
26084:
26085:
26086: Eduskunnalle
26087:
26088: Maaseudun yhteiskunnallisten ongelmien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26089: merkittävä vähentämiskeino olisi pienkarjatilo- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26090: jen säilyvyyden varmistaminen myymällä niiden muksen,
26091: omistajille valtion omistamista metsähallituk-
26092: sen hallinnassa olevista maista lisämetsäalueita. ettti hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26093: Pien- ja perheviljelmien tulisi saada valtiolta li- riitttivien varojen saamiseksi valtion
26094: sämetsämaita edulliseen hintaan ja niiden han- tulo- ja menoarvioesitykseen halpakor-
26095: kintaan pitkiä halpakorkoisia lainoja. koisiksi /ainoiksi pien- ja perheviljelmil-
26096: Lisäksi tulee valtion toimesta huolehtia siitä, le valtion omistamista metstihallituksen
26097: että maaseudulle voisi syntyä metsäalaltaan riit- hallinnassa olevista maista myyttivien
26098: tävän kokoisia metsätiloja, jotka myytäisiin listimetstialueiden ostoa varten sekti ny-
26099: esim. nykyisin metsureina toimiville henkilöille. kyisille metsureille myyttivien metstitilo-
26100: Tällä keinoin voitaisiin turvata maamme syrjä- jen hankinnan rahoittamiseksi.
26101: ja sivualueiden asuttuina pysyminen ja niillä
26102: asuvien henkilöiden toimeentulo.
26103:
26104: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
26105:
26106: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Lea Mäkipää
26107: Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi Tina Mäkelä
26108: Marita Jurva
26109: 1988 vp. 675
26110:
26111: Toivomusaloite n:o 607
26112:
26113:
26114:
26115:
26116: Kortesalmi ym.: Suljetun vedenkierron menetelmällä tapahtuvan
26117: kalankasvatuksen tukemisesta
26118:
26119:
26120: Eduskunnalle
26121:
26122: Vesihallituksen rahoittamassa tutkimuksessa, saastumisen vuoksi jo monin paikoin Suomea,
26123: joka on tehty Teknillisessä korkeakoulussa, to- esim. kirkasvetisessä Kuusamossa, ehtinyt ai-
26124: detaan kirjolohen kasvatuksen muUistuvan lä- heuttaa pahaa epäsopua kalankasvattajien ja
26125: hivuosien aikana. muun paikallisen asujaimiston välillä, on uutta
26126: Nykyisin ongelmana ovat kalalaitosten vesis- kasvatusmenetelmää tervehdittävä todella mie-
26127: töihin laskemat typpi- ja fosforiyhdisteet, joi- luisana ratkaisuna molemmille osapuolille. Sik-
26128: den määrän todellista arviointia on miltei mah- si sen edistämiseksi on myös valtiovallan ryh-
26129: dotonta suorittaa. Toisaalta Suomen kylmissä dyttävä pikaisiin toimiin.
26130: vesissä kalan kasvattaminen tosimielessä onnis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26131: tuu vain lämpimimpien kuukausien aikana. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26132: Uuden tutkimuksen mukaan vettä tarvitaan muksen,
26133: vastaisuudessa vähemmän ja sitä voidaan myös
26134: lämmittää, jolloin kalan kasvukausi pitenee että hallitus varaisi riittävät varat val-
26135: merkittävästi. Kasvatuslaitokseen tulevasta ve- tion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesi-
26136: destä voidaan jopa 99 prosenttia kierrättää tyksen laadinnan yhteydessä valtion-
26137: uudelleen. Jätepäästöt saadaan kuriin uuden avustusten ja korkotuen maksamiseksi
26138: teknologian eri menetelmillä. Kirjolohi kasvaa niille kalankasvatusyrityksille, jotka on-
26139: suljetun vesikierron laitoksessa 2-3 kertaa no- gelmallisimpina jätepäästöiltään ryhty-
26140: peammin kuin vanhanaikaisissa laitoksissa. vät siirtymään kalankasvatuksessa sul-
26141: Koska allaskalan kasvatus on luonnonvesien jettuun vedenkiertoon.
26142:
26143: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
26144:
26145: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
26146: 676 1988 vp.
26147:
26148: Toivomusaloite n:o 608
26149:
26150:
26151:
26152:
26153: Kortesalmi ym.: Kotimaisten vihannesten kulutuksen lisäämisestä
26154:
26155:
26156:
26157: Eduskunnalle
26158:
26159: Puutarhatuotteet muodostavat maassamme jen ja helppokäyttöisten jalosteiden puutteen
26160: merkittävimmän kansalaisten vitamiinilähteen vuoksi. Mikäli tämä pullonkaula pystyttäisiin
26161: varsinkin talvisin. Sipuli, tuoreet juurekset ja poistamaan, olisi suuri osa maamme talouksista
26162: puutarhamarjat sekä säilyke- ja pakastemarjat valmiita lisäämään puutarhatuotteiden ja mui-
26163: ovat suoritettujen tutkimusten mukaan käyttö- den vihannesten käyttöä nykyisestään. Näin
26164: tiheydeltään yleisimmät puutarhatuotteet maas- päästäisiin myös lähemmäs suositusarvoa ja li-
26165: samme. Tutkimusten mukaan maan keskiarvoi- sättäisiin maamme väestön ruokatottumusten
26166: nen vihannesten käyttö henkeä kohti on vain terveellisyyttä.
26167: noin puolet suosituksesta, 110 kg:sta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26168: Tutkimuksissa on todettu kuluttajien arvele- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26169: van tuorevihannesten ja marjojen kulutuksen muksen,
26170: kasvavan nykyisestään. Lähes kaikki kuluttajat
26171: ovat olleet halukkaita ostamaan nimenomaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26172: kotimaisia tuotteita, mikäli he saavat niitä sa- kotimaisten vihannesten kulutuksen li-
26173: malla hinnalla muualta tuotettujen kanssa. Li- säämiseksi tukemalla helppokäyttöisien
26174: säksi voidaan todeta kotimaisten vihannesten ja jalosteiden kehittelyä ja tuotantoa sekä
26175: kasvisten olevan ylivoimaisesti puhtaampia lisäämällä kunnollisten säilytystilojen
26176: kuin ulkomailta tuotetut vastaavat tuotteet. rakentamista eri puolille maata sekä tu-
26177: Kesäisin puutarha- ja muiden vihannestuot- kemalla kotimaisten puhtaiden puutar-
26178: teiden saaminen joko kaupoista tai toreilta on hatuotteiden kilpailukykyä verrattuna
26179: yksinkertaista, mutta talvisin valikoima on huo- ulkomaisiin vastaaviin tuotteisiin.
26180: mattavasti niukempi puutteellisten säilytystilo-
26181:
26182: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
26183:
26184: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
26185: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
26186: Raimo Vistbacka
26187: 1988 vp. 677
26188:
26189: Toivomusaloite n:o 609
26190:
26191:
26192:
26193:
26194: Kortesalmi ym.: Metsätuhojen torjumisesta
26195:
26196:
26197:
26198: Eduskunnalle
26199:
26200: Suomen Metsänhoitajaliitto ry. korostaa kiinnostus metsiin on lisääntynyt. Myös erilai-
26201: metsien terveydentilan selvittämistä metsäntut- set puustovauriot, joita metsissä esiintyy, ovat
26202: kimuksen lähiajan tärkeimpänä tehtävänä. tulleet keskustelun piiriin. Valitettavan usein ei
26203: Vaikka metsämme ovatkin yleensä terveitä, nii- ole pystytty tunnistamaan aivan luonnonmukai-
26204: tä uhkaavat ilman kautta kulkeutuvat erilaiset sia tapahtumia, ja näin ollen monet ilmiöt ovat
26205: päästöt. Liiton mielestä eduskunnan tulisi lisätä saaneet dramaattisemman selityksen kuin olisi
26206: tuntuvasti määrärahoja metsätuhojen katta- ollut tarpeen.
26207: vaan selvittämiseen. Metsähallituksen, keskusmetsälautakuntien,
26208: Tiedon lisäämiseksi on ainoa keino lisätä metsäteollisuuden ja metsäntutkimuksen tulisi
26209: asiantuntevaa tutkimusta ja tiedonvälitystä. lisätä asiantuntija- ja tutkijapanosta oikeiden
26210: Toisaalta teollisuuden ja liikenteen päästöt tu- toimenpiteiden toteuttamiseksi torjuttaessa
26211: lee saada alenemaan niin täällä kotimaassa kuin metsiä uhkaavia tuhoja.
26212: kansainvälisestikin. Maamme vuosikymmeniä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26213: jatkunut korkeatasoinen metsänhoito on pitä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26214: nyt peruspuustomme elinvoimaisena ja tervee- muksen,
26215: nä. Laaja-alaiset sienten tai eläinten aiheutta-
26216: mat vauriot ovat olleet harvinaisia. että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
26217: Poikkeukselliset sääolot ovat edistäneet mm. menpiteisiin asiantuntija- ja tutkijapa-
26218: versosyövän esiintymistä sadekesien jälkeen. noksen lisäämiseksi oikeiden toimenpi-
26219: Kovat pakkaset ovat harventaneet neulastoa. teiden toteuttamiseksi torjuttaessa met-
26220: Hyvinvoinnin lisääntymisen myötä kansalaisten siämme uhkaavia tuhoja.
26221:
26222: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1988
26223:
26224: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
26225: Urpo Leppänen Lea Mäkipää
26226: Raimo Vistbacka
26227: 678 1988 vp.
26228:
26229: Toivomusaloite n:o 610
26230:
26231:
26232:
26233:
26234: Kortesalmi ym.: Maanmittausinsinöörin viran perustamisesta
26235: Kajaanin maatalouspiiriin
26236:
26237:
26238: Eduskunnalle
26239: Kainuu maakuntana on erittäin selvä ja yhte- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26240: näinen alue. Kainuussa on lähes kaikki piirihal- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26241: lintoviranomaiset ja mm. Kajaanin maatalous- muksen,
26242: piiri.
26243: Kainuussa on pitkän aikaa esiintynyt oman etttJ hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26244: maanmittausinsinöörin tarvetta. Siksi tarvittai- varaomalla riitttivtit mtitirtirahat maan-
26245: siin välttämättä uusi maanmittausinsinöörin mittausinsin66rin viran perustamiseksi
26246: virka Kajaanin maatalouspiirin maataloustoi- vuoden 1989 aikana Kajaanin maata-
26247: mistoon. louspiiriin.
26248: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
26249:
26250: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
26251: 1988 vp. 679
26252:
26253: Toivomusaloite n:o 611
26254:
26255:
26256:
26257:
26258: Kärhä: Oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata annetun
26259: lain kumoamisesta
26260:
26261:
26262: Eduskunnalle
26263:
26264: Kun eduskunta kymmenen vuotta sitten sääti tiin liki 6 000 myönteistä päätöstä. Kielteinen
26265: lain oikeudesta hankkia maa- ja metsätalous- päätös annettiin 61 kaupalle ja 82 ennakkotie-
26266: maata, haluttiin lain avulla ehkäistä maa- ja tohakemukselle. Yhteensä nämä käsittivät pel-
26267: metsätalousmaan siirtymistä pois viljelijäväes- toa 193 hehtaaria. Kielteiset päätökset koskivat
26268: töltä. useimmiten kauppoja, joissa ostajana oli yhtiö.
26269: Lain voimassaolon aikana ovat maanviljelys- Kielteisten päätösten määrä on viime vuosina
26270: olosuhteet muuttuneet niin paljon, että lain tar- pysynyt lähes samanlaisena eli erittäin pienenä.
26271: koitus on menettänyt merkityksensä. Maatalou- Maatalousväestön keskuudessa tunnetaan
26272: den liikatuotanto on viime vuosien aikana nous- laajalti tyytymättömyyttä edellä kerrottua lakia
26273: sut Suomessa yhä polttavammaksi. Maatalou- kohtaan. Se koetaan kahlehtivana, maanomis-
26274: den liikatuotannosta johtuva markkinointi on tajan omistusoikeutta loukkaavana ja maan
26275: niin ikään vuosi vuodelta yhä vaikeampaa ja tu- hintaa alentavana. Lisäksi lakia sovellettaessa
26276: lee maamme kansantaloudelle entistä kalliim- on joillakin paikkakunnilla kehitetty suosikki-
26277: maksi. Jopa GATTin maatalousosaston puoles- järjestelmä, jonka avulla maanviljelysmaan os-
26278: ta on varoitettu Suomea maatalouden ylituo- tot suunnataan tietyille maanviljelijöille.
26279: tannosta ja kehotettu Suomea vakavasti vähen- Onkin vakavasti mietittävä, onko syytä pitää
26280: tämään maatalouden ylituotantoa. Näin ollen voimassa kerrotuolaista järjestelmää ja vastaa-
26281: maanhankintaoikeuslain tarkoitukselta on pu- ko sen aikaansaama tulos sitä työmäärää, jota
26282: donnut pohja pois. lakia sovellettaessa joudutaan tekemään.
26283: Maanhankintaoikeuslaki on tuonut muka- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
26284: naan mahtavan byrokratian. Esimerkiksi vuon- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26285: na 1984 maataloustoimistoihin saapui yli 50 000
26286: maanhankintaoikeuslain mukaista ilmoitusta ja ettii hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26287: lähes 1 000 ennakkotietohakemusta. Noin 85 Olo oikeudesta hankkia maa- ja metsiita-
26288: hakemuksista koski kauppoja, jotka eivät tar- lousmaata annetun lain (391 178) ku-
26289: vinneet lupaa. Luvanvaraisista kaupoista annet- moamiseksi.
26290: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
26291:
26292: Lea Kärhä
26293: 680 1988 rd.
26294:
26295: Hemställningsmotion nr 612
26296:
26297:
26298:
26299:
26300: Lax: Om stödåtgärder för inrättande av båtkonsulttjänster
26301:
26302:
26303:
26304: Till Riksdagen
26305:
26306: 1 våra kusttrakter finns det många yrkeskun- De har efterlyst stöd i form av båtkonsult-
26307: niga båtbyggare. Traditionellt säljer de sina tjänster för hela småbåtsbyggarbranschen i lan-
26308: båtar i hemlandet. En ökad konkurrens i bran- det.
26309: schen förutsätter att också nya marknader bear- Befolkningen i våra kusttrakter och dess ut-
26310: betas. Annars hotar en tillbakagång inte bara komst hotas från många håll. Det vore där-
26311: den nuvarande yrkeskåren utan samtidigt också för viktigt att stärka basen för näringar som
26312: kustbefolkningen. bygger på kustbefolkningens traditionella kun-
26313: Det finns goda skäl att anta, att det på ett nande.
26314: vidare marknadsområde kan finnas lämpliga Med hänvisning till det ovan anförda föreslår
26315: nischer för just det kunnande och de båttyper jag högaktningsfullt att riksdagen måtte hem-
26316: som våra båtbyggare och vår kustbefolkning ställa
26317: under generationer utvecklat.
26318: Båtbyggarna bl.a. i östra Nyland, närmast att regeringen vidtar åtgärder jör att
26319: Emsalö, Kråkö och Pellinge, har undersökt stöda inrättandet av båtkonsulttjänster i
26320: möjligheterna till att samverka i fråga om syjte att hjälpa kustregionens båtbygga-
26321: marknadsundersökningar, marknadsföring och re att komma in på marknader i utlan-
26322: produktutveckling med tanke på export. För att det.
26323: komma i gång, behöver de uppenbarligen stöd.
26324:
26325: Helsingfors den 12 februari 1988
26326:
26327: Henrik Lax
26328: 1988 vp. 681
26329:
26330: Toivomusaloite n:o 612 Suomennos
26331:
26332:
26333:
26334:
26335: Lax: Tukitoimenpiteistä venekonsultin toimien perustamiseksi
26336:
26337:
26338:
26339: Eduskunnalle
26340:
26341: Rannikkoseuduillamme on monia ammatti- sevat epäilemättä tukea. He ovat pyytäneet tu-
26342: taitoisia veneenrakentajia. Perinteisesti he myy- kea venekonsultin toimien perustamiseksi maan
26343: vät veneensä kotimaahan. Alalla lisääntyvä kil- koko pienvenerakennusalaa varten.
26344: pailu vaatii myös uusien markkinoiden luomis- Rannikkoseutujemme väestöön ja sen toi-
26345: ta. Muutoin taantuma uhkaa nykyisen ammat- meentuloon kohdistuu uhkia monelta taholta.
26346: tikunnan lisäksi myös rannikkoväestöä. Tämän vuoksi olisi tärkeää vahvistaa rannikko-
26347: On syytä olettaa, että laajemmalla markkina- väestön perinteiseen ammattitaitoon pohjautu-
26348: alueella voisi olla sopiva rako juuri sille ammat- vien elinkeinojen perustaa.
26349: titaidolle ja niille venetyypeille, joita veneenra- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
26350: kentajamme ja rannikkoväestömme ovat suku- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26351: polvien ajan kehittäneet.
26352: Muun muassa veneenrakentajat Itä-Uudella- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26353: maalla, lähinnä Emäsalossa, Kråkössa ja Pel- venekonsultin toimien perustamisen tu-
26354: lingissä, ovat vientiä silmällä pitäen tutkineet kemiseksi auttaakseen rannikkoseudun
26355: markkinatutkimuksiin, markkinoihin ja tuote- veneenrakentajia pääsemään ulkomai-
26356: kehittelyyn liittyviä yhteistoimintamahdolli- sille markkinoille.
26357: suuksia. Toiminnan käynnistämiseksi he tarvit-
26358:
26359: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
26360:
26361: Henrik Lax
26362:
26363:
26364:
26365:
26366: 46 280445G
26367: 682 1988 vp.
26368:
26369: Toivomusaloite n:o 613
26370:
26371:
26372:
26373:
26374: U. Leppänen ym.: Syrjäseutujen alueellisten kehittämis- ja tavoi-
26375: teohjelmien laatimisesta
26376:
26377:
26378: Eduskunnalle
26379:
26380: Lapin, Koillismaan, Kainuun ja Pohjois-Kar- tavat työryhmät maa- ja metsätalousministe-
26381: jalan alueelle tulisi pikaisesti laatia maaseudun riön toimesta.
26382: alueelliset kehittämis- ja tavoiteohjelmat. Näis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26383: sä tavoiteohjelmissa olisi otettava huomioon nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26384: maatalouden yksipuoliset tuotantomahdolli- muksen,
26385: suudet ja maatalouden ensisijainen merkitys
26386: kaikelle yhteiskunnalliselle toiminnalle sekä että hallitus asettaisi välittömästi tar-
26387: elinkeinoelämälle alueella. Koska alueen maata- vittavat työryhmät maa- ja metsätalous-
26388: louden pääpaino voi olla vain nautakarjatalou- ministeriön alaisuuteen laatimaan La-
26389: dessa, sille on annettava tavoiteasettelussa sel- pin, Koillismaan, Kainuun ja Pohjois-
26390: keät kehittämismahdollisuudet. Tavoiteohjel- Karjalan alueelle maaseudun alueellisia
26391: mien laatimiseksi tulisi pikaisesti asettaa tarvit- kehittämis- ja tavoiteohjelmia.
26392:
26393: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
26394:
26395: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
26396: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä
26397: 1988 rd. 683
26398:
26399: Hemställningsmotion nr 614
26400:
26401:
26402:
26403:
26404: Malm m.fl.: Om höjt stöd för bekämpning av flyghavre
26405:
26406:
26407:
26408: Tili Riksdagen
26409:
26410: Flyghavren har blivit ett gissel för spannmåls- Man kan antaga att problemen ytterligare
26411: odlingen i vårt land. Problemen växer och den växer på grund av 1987 års dåliga skördeutfall.
26412: smittade arealen blir större för varje år. Proble- Problem på utsädesfronten kan lätt leda tili att
26413: met rör hela vårt lantbruk. Därför bekostas besmittat utsäde används inkommande vår. Vi
26414: också en del av bekämpningen med statliga me- kan få en ännu snabbare spridning än normalt.
26415: del. Fortfarande bärs dock ett avsevärt ekono- För att en effektiv bekämpning skall kunna
26416: miskt ansvar av de enskilda odlarna. genomföras och för att man skall kunna ställa
26417: På de områden där flyghavren är mest spridd ännu hårdare krav på åtgärder så borde staten
26418: drabbas jordbrukarna oskäligt hårt av kostna- stå för en större andel av kostnaderna vid be-
26419: derna för bekämpningen. 1 Vörå kommun beta- kämpningen. Statens andel borde uppgå tili
26420: lade bönderna ca 1,4 milj. mk för bekämp- 80 % av bekämpningsmedelskostnaderna.
26421: ningsmedlena och i Korsholm ca 1,6 milj. mk. På basis av ovan anförda föreslår vi vörd-
26422: Av dessa kostnader betalade staten 50 o/o. Den samt att riksdagen måtte hemställa
26423: andra 50 %-en skall jordbrukarna själva stå
26424: för. Det är en för tung utgift för den som drab- att regeringen vidtar åtgärder jör att
26425: bas av flyghavrebesmittningen. lagen om bekämpning av flyghavre änd-
26426: De höga kostnaderna för den enskilde gör ras så att kostnaderna för bekämpnings-
26427: också att bekämpningen inte är så effektiv som medlena tili 80 % skulle ersättas av
26428: den kunde vara. staten.
26429: Helsingfors den 11 februari 1988
26430:
26431: Håkan Malm Gustav Björkstrand Henrik Westerlund
26432: 684 1988 vp.
26433:
26434: Toivomusaloite n:o 614 Suomennos
26435:
26436:
26437:
26438:
26439: Malm ym.: Hukkakauran torjuntaan myönnettävän tuen korot-
26440: tamisesta
26441:
26442:
26443: Eduskunnalle
26444:
26445: Hukkakaurasta on tullut maamme viljanvil- yhä vuoden 1987 huonon sadon vuoksi. Sie-
26446: jelyn vitsaus. Ongelmat kasvavat, ja tartunta- menviljaongelmat voivat helposti johtaa siihen,
26447: ala laajenee joka vuosi. Ongelma koskee koko että tartunnan saanutta siemenviljaa käytetään
26448: maatalouttamme. Tämän vuoksi osa torjunnas- tulevana keväänä. Leviäminen voi muodostua
26449: ta tapahtuu valtion varoin. Yhä edelleen kuiten- tällöin normaaliakin nopeammaksi.
26450: kin yksityiset viljelijät kantavat huomattavan Jotta torjunta voisi olla tehokkaampaa ja
26451: taloudellisen vastuun. jotta toimenpiteille voitaisiin asettaa yhä ko-
26452: Hukkakauran suurimmilla levinneisyysalueil- vempia vaatimuksia, valtion pitäisi vastata suu-
26453: la maanviljelijöille aiheutuu kohtuuttoman ko- remmasta osasta torjuntakustannuksia. Valtion
26454: via kustannuksia torjunnasta. Vöyrin kunnassa osuuden tulisi olla 80 prosenttia torjunta-aine-
26455: maanviljelijät maksoivat noin 1,4 miljoonaa kustannuksista.
26456: markkaa torjunta-aineista ja Mustasaaressa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26457: noin 1,6 miljoonaa markkaa. Valtio maksoi nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26458: näistä kustannuksista 50 prosenttia. Toisesta muksen,
26459: puolesta maanviljelijät joutuvat vastaamaan it-
26460: se. Tämä on liian suuri meno niille, joita hukka- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26461: kauratartunta koskettaa. hukkakauran torjunnasta annetun lain
26462: Yksittäisille viljelijöille aiheutuvat suuret muuttamiseksi siten, että valtio korvaisi
26463: kustannukset johtavat myös siihen, ettei torjun- 80 prosenttia torjunta-ainekustannuk-
26464: ta ole niin tehokasta kuin se voisi olla. sista.
26465: Voidaan olettaa, että ongelmat lisääntyvät
26466:
26467: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
26468:
26469: Håkan Malm Gustav Björkstrand Henrik Westerlund
26470: 1988 rd. 685
26471:
26472: Hemställningsmotion nr 615
26473:
26474:
26475:
26476:
26477: Malm m.fl.: Om ökat stöd enligt lagen om främjande av närings-
26478: verksamhet i liten skala på landsbygden för pälsfarmsinves-
26479: teringar
26480:
26481: Till Riksdagen
26482:
26483: Lagen om näringsverksamhet i liten skala på mares konkurrenskraft då produktionsinrikt-
26484: landsbygden trädde i kraft den 1 januari 1987. ningen ändras på farmerna samt för miljöinves-
26485: Den har rönt stort intresse också bland pälsfar- teringar.
26486: marna i vårt land. Det är uppenbart att de an- På basen av ovanstående föreslår vi att riks-
26487: slag som beviljas på basen av lagen måste höjas dagen måtte hemställa
26488: avsevärt för att efterfrågan skall kunna till-
26489: fredsställas. Det finns också skäl att se över de att regeringen vidtar åtgärder jör att
26490: områden för vilka stöd kan beviljas. lagen om jrämjande av näringsverksam-
26491: De senaste skinnauktionerna har klart visat het i liten skala på landsbygden ändras
26492: att det finns ett större behov av att förbättra så att det också skulle ges möjlighet att
26493: kvaliteten än att öka kvantiteten. Lagen om nä- använda medel tili investeringar som
26494: ringsverksamhet borde ändras så att det också stöder redan etablerade jarmares kon-
26495: skulle finnas möjlighet att använda medel till kurrenskrajt samt tili miljöinvestering-
26496: investeringar som stöder redan etablerade far- ar.
26497:
26498: Helsingfors den 12 februari 1988
26499:
26500: Håkan Malm Håkan Nordman Boris Renlund
26501: 686 1988 vp.
26502:
26503: Toivomusaloite n:o 615 Suomennos
26504:
26505:
26506:
26507:
26508: Malm ym.: Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edis-
26509: tämisestä annetun lain mukaisen tuen lisäämisestä turkistar-
26510: hausinvestointeihin
26511:
26512: Eduskunnalle
26513:
26514: Laki maaseudun pienimuotoisen elinkeino- kilpailukykyä tuotantosuunnan muuttuessa tar-
26515: toiminnan edistämisestä tuli voimaan 1 päivänä hoilla sekä lisäksi ympäristöinvestointeihin.
26516: tammikuuta 1987. Laki on herättänyt suurta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26517: kiinnostusta myös maamme turkistarhaajien nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26518: joukossa. On ilmeistä, että lain nojalla myön- muksen,
26519: nettäviä määrärahoja joudutaan korottamaan
26520: tuntuvasti, jotta kysyntä voitaisiin tyydyttää. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26521: On myös syytä tarkistaa niitä alueita, joille tu- maaseudun pienimuotoisen elinkeino-
26522: kea voidaan myöntää. toiminnan edistämisestä annetun lain
26523: Viimeisimmät turkishuutokaupat ovat sel- muuttamiseksi siten, että varoja voitai-
26524: västi osoittaneet, että laadun parantamiseen on siin käyttää myös investointeihin, jotka
26525: suurempi tarve kuin määrän lisäämiseen. Elin- tukevat nykyisten tarhaajien kilpailuky-
26526: keinotoimintaa koskevaa lakia tulisi muuttaa si- kyä sekä lisäksi ympäristöinvestointei-
26527: ten, että varoja voitaisiin käyttää myös inves- hin.
26528: tointeihin, jotka tukevat nykyisten tarhaajien
26529:
26530: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
26531:
26532: Håkan Malm Håkan Nordman Boris Renlund
26533: 1988 rd. 687
26534:
26535: Hemställningsmotion nr 616
26536:
26537:
26538:
26539:
26540: Malm m.fl.: Om åtgärder för att trygga avsättningen av inhemsk
26541: ull
26542:
26543:
26544: Tili Riksdagen
26545:
26546: 1 fårproduktionen så har tyngdpunkten lagts större utsträckning. När det gäller de vanligaste
26547: vid köttproduktion. Ullens betydelse har mins- livsmedlena så eftersträvar vi en tiliräckligt hög
26548: kat och det ser ut som om intresset för att tiliva- självförsörjning; inte minst av säkerhetsskäl.
26549: rataga den skulle helt försvinna. 1 statsbudgeten Detta borde också gälla ullen. Det borde ligga
26550: finns upptaget 2 milj. mk år 1988 som prisstöd i samhällets intresse att upprätthålla en viss
26551: för ull. Från statsmaktens sida har det fastsla- sj älvförsörj ningsgrad.
26552: gits tili vilka företag ullen måste levereras för Med hänvisning tili ovanstående föreslår vi
26553: att statsstödet skall utgå. lntresset för att över- att riksdagen måtte hemställa
26554: huvudtaget tilivarataga ullen är nu minimalt
26555: från företagens sida. att regeringen vidtar åtgärder för att
26556: Det ser ut som om det statliga stödet tili får- avsättningen av den inhemska ui/en
26557: produktionen helt skulle överföras på köttet. tryggas och att priset tili producenterna
26558: Utvecklingen är inte bra. Kvalitetsmässigt är på en skälig nivå.
26559: borde den inhemska ullen kunna utnyttjas
26560:
26561: Helsingfors den 11 februari 1988
26562:
26563: Håkan Malm Boris Renlund
26564: Håkan Nordman Henrik Westerlund
26565: Gustav Björkstrand
26566: 688 1988 vp.
26567:
26568: Toivomusaloite n:o 616 Suomennos
26569:
26570:
26571:
26572:
26573: Malm ym.: Toimenpiteistä kotimaisen villan menekin turvaa-
26574: miseksi
26575:
26576:
26577: Eduskunnalle
26578:
26579: Lammastaloudessa painopiste on asetettu li- min. Tavallisimpien elintarvikkeiden osalta py-
26580: hantuotantoon. Villan merkitys on vähentynyt, rimme riittävän korkeaan omavaraisuuteen; eri-
26581: ja vaikuttaa siltä kuin kiinnostus sen hyväksi- tyisesti varmuussyistä. Tämän tulisi koskea
26582: käyttöön olisi kokonaan häviämässä. Valtion myös villaa. Yhteiskunnan edun mukaista pitäi-
26583: tulo- ja menoarviossa on varattu 2 miljoonaa si olla tietyn omavaraisuusasteen ylläpitäminen.
26584: markkaa vuonna 1988 villan hintatukeen. Val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26585: tiovalta on päättänyt, mihin yrityksiin villa on nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26586: toimitettava valtion tuen saamiseksi. Kiinnostus muksen,
26587: ylipäänsä villan hyötykäyttöön on yritysten
26588: puolelta tällä hetkellä minimaalinen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26589: Vaikuttaa siltä kuin valtion tuki lammasta- kotimaisen villan menekin turvaamisek-
26590: loudelle olisi kokonaan siirtymässä lihaan. si ja tuottajille maksettavan hinnan pitä-
26591: Tällainen kehitys ei ole hyväksi. Laadullisesti miseksi kohtuullisella tasolla.
26592: kotimaista villaa tulisi käyttää hyödyksi laajem-
26593:
26594: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
26595:
26596: Håkan Malm Boris Renlund
26597: Håkan Nordman Henrik Westerlund
26598: Gustav Björkstrand
26599: 1988 vp. 689
26600:
26601: Toivomusaloite n:o 617
26602:
26603:
26604:
26605:
26606: Mattila ym.: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Kalajoen
26607: tutkimusaseman henkilöstön lisäämisestä
26608:
26609:
26610: Eduskunnalle
26611:
26612: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Ka- kalastuksesta. Edellä olevakin kertoo selvästi
26613: lajoen tutkimusasema tekee merkittävää, lähin- tutkimusaseman toiminnan henkilöstöresurs-
26614: nä merikalastukseen liittyvää tutkimustyötä. sien lisätarpeesta. Todettakoon vielä, että Kala-
26615: Tutkimusasemalla työskentelee tällä hetkellä joen kunnan alueella on kiinnitetty jo vuosia
26616: yksi tutkija. Tutkijan avuksi tarvitaan välttä- huomiota kalanjalostukseen ja samalla edistetty
26617: mättä ainakin yksi kalastusmestari. Tällöin ase- kotimaisen kalan kulutuskysyntää.
26618: man tutkimuspanos palvelisi entistä paremmin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26619: niin kalastajia kuin kalanjalostustakin. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26620: Merialueen ammattikalastajista asuu tällä muksen,
26621: hetkellä 28 o/o Selkämeren alueella ja 25 o/o Pe-
26622: rämeren alueella. Myös sivuammattina kalas- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
26623: tusta harjoitetaan näillä alueilla eniten. Pohjan- miin Riista- ja kalatalouden tutkimuslai-
26624: lahden rannikkoalueelia miltei joka toinen am- toksen Kalajoen tutkimusaseman henki-
26625: mattikalastaja saa vähintään puolet tuloistaan löstön lisäämiseksi.
26626:
26627: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
26628:
26629: Kalevi Mattila Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas
26630: 690 1988 vp.
26631:
26632: Toivomusaloite n:o 618
26633:
26634:
26635:
26636:
26637: Miettinen: Valtakunnallisen metsämuseon perustamisesta Punka-
26638: harjulle
26639:
26640:
26641: Eduskunnalle
26642:
26643: Suomi elää metsästä. Maassamme tarvitaan ollut käytössä kaikki kuljetusmuodot: purouit-
26644: valtakunnallista metsämuseota, kuten viime to, avolauttaus, nippuhinaus ja aluskuljetus
26645: vuoden lopulla muistionsa jättänyt metsämu- sekä rautatie- ja maantiekuljetus.
26646: seotyöryhmä on esittänyt. Valtakunnallisen Punkaharju tarjoaa nykyisellään erittäin laa-
26647: metsämuseon sopivin ja luontaisin sijaintipaik- jat ja monipuoliset kulttuuripalvelut, jotka
26648: ka on mielestäni Punkaharju. houkuttelevat paikkakunnalle satojatuhansia
26649: Punkaharjun metsähistoria sekä Metsäntut- sekä koti- että ulkomaisia matkailijoita vuosit-
26650: kimuslaitoksen koeaseman kehittyvä toiminta, tain. Nämä kävijämäärät ovat jo osoittaneet
26651: sen laajat puulajipuistot ja koealueet tarjoavat sen, että Punkaharjulle on erinomaiset liiken-
26652: luontaiset edellytykset valtakunnalliselle metsä- neyhteydet, käytettiinpä mitä liikennemuotoa
26653: museolle. Lisäksi Punkaharjun välittömässä lä- hyvänsä.
26654: heisyydessä sijaitsee Itä-Savon metsäkoulu Var- Punkaharjun kunnalla on mahdollisuus
26655: parannalla. Myös Joensuun yliopiston metsätie- osoittaa valtakunnallisen metsämuseon tarpeita
26656: teellisellä tiedekunnalla on kiinteää yhteistoi- varten Metsäntutkimuslaitoksen välittömästä
26657: mintaa jo nyt Metsäntutkimuslaitoksen Punka- läheisyydestä maa-alueita, mikäli metsämuseo-
26658: harjun koeaseman kanssa. ta ei harkita perustettavaksi varsinaisen Met-
26659: Punkaharjun kunnassa toimii Metsä-Serla säntutkimuslaitoksen alueelle.
26660: Oy:n Punkasalmen vaneritehdas, Punkaharjun Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
26661: puutalotehdas sekä muuta mekaanista puunja- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26662: lostusteollisuutta.
26663: Edelleen Punkaharjulla on erinomaiset mah- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
26664: dollisuudet esitellä puutavaran eri kuljetusmuo- piteisiin valtakunnallisen metsämuseon
26665: toja, sillä Itä-Savon vesistörikkailla alueilla on perustamiseksi Punkaharjulle.
26666:
26667: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
26668:
26669: Mauri Miettinen
26670: 1988 vp. 691
26671:
26672: Toivomusaloite n:o 619
26673:
26674:
26675:
26676:
26677: Mäkelä ym.: Nuorten maidontuottajien aseman parantamisesta
26678: Keski-Suomessa
26679:
26680:
26681: Eduskunnalle
26682:
26683: Keski-Suomen läänissä halutaan nostaa nuor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26684: ten maidontuottajien maitokiintiöitä. Keski- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26685: Suomi on tyypillistä pien- ja perheviljelmäaluet- muksen,
26686: ta. Jotta maaseudun elinkelpoisuus, tilojen jat-
26687: kaminen ja nuorten työpaikat kotitiloillaan voi- että hallitus nostaisi Keski-Suomen
26688: taisiin taata, tulisi maitokiintiöitä nostaa. Ny- nuorten maidontuottajien maitokiintiöi-
26689: kyiset tuotantokiintiöt eivät esim. sukupolven- tä ja loisi maidon jatkojalostusmahdol-
26690: vaihdosten jälkeen anna nuorelle tuottajalle lisuuksia alueelle.
26691: riittävää toimeentuloa. Lisäksi olisi luotava
26692: edellytykset maidon jatkojalostukseen tuotan-
26693: toalueella.
26694:
26695: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
26696:
26697: Tina Mäkelä Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
26698: 692 1988 vp.
26699:
26700: Toivomusaloite n:o 620
26701:
26702:
26703:
26704:
26705: Mäkelä ym.: Viljan varmuusvarastointitavoitteen nostamisesta
26706:
26707:
26708:
26709: Eduskunnalle
26710:
26711: Viime syksyn kadon ja laatutappioiden joh- koituista siementä. Tilanne aiheuttaa ilmeisen
26712: dosta joudutaan purkamaan huomattava osa satovahinkovaaran myös ensi syksynä.
26713: leipä- ja rehuviljan varmuusvarastoista ja kyl- Hyvänlaatuisen leipä- ja rehuviljan sekä kyl-
26714: vösiementen varastot lähes kokonaan. Viljan vösiemenen saannin turvaamiseksi ja vastaisten
26715: ja kylvösiementen laatuvaatimuksia on joudut- satovahinkojen vaaran vähentämiseksi on vält-
26716: tu huomattavasti alentamaan elintarvike- ja re- tämätöntä, että viljan ja kylvösiementen 900
26717: huteollisuuden sekä siemenkunnostuslaitoksen miljoonan kilon varmuusvarastotavoitetta to-
26718: raaka-ainetarpeen tyydyttämiseksi. Vajausta on teutetaan jo vuonna 1989.
26719: ollut leipävehnästä ja rehukaurasta sekä etenkin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26720: siemenviljasta ja nurmisiemenestä. Ensi kevään nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26721: kylvöihin tarvittava siemenmäärä voidaan kat- muksen,
26722: taa vain purkamalla lähes kokonaan siemenvil-
26723: jan varmuusvarastot ja tuomalla maahan omi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ja
26724: naisuuksiltaan tyydyttäviä, joskin pitkän kas- kylvösiementen varmuusvarastotavoit-
26725: vuaikansa takia riskialttiita lajikkeita sekä käyt- teen nostamiseksi 900 miljoonaan ki-
26726: tämällä kylvösiemeneksi maatilojen omaa heik- loon jo vuonna 1989.
26727:
26728: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
26729:
26730: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
26731: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
26732: 1988 vp. 693
26733:
26734: Toivomusaloite n:o 621
26735:
26736:
26737:
26738:
26739: Mäkelä ym.: Satovahinkolain piirissä olevien viljelmätyyppien
26740: lisäämisestä
26741:
26742:
26743: Eduskunnalle
26744:
26745: Maatamme on viime vuonna kohdannut en- hinkojen ulkopuolelle tällä hetkellä pien- ja per-
26746: nennäkemätön katovuosi. Raskaita katovahin- heviljelmille merkittävät marjan-, puutarha-
26747: koja ovat kärsineet kaikki maatalouden tuotan- ja erikoiskasviviljelmät. Puute on vakava, sillä
26748: tosuunnat. Katovahingot ovat luonnollisesti pa- onhan juuri erikoistuminen yksi pien- ja perhe-
26749: himpia Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa, viljelmien olemassaolon pelastuskeinoista. Tä-
26750: mutta myös Itä- ja Etelä-Suomessa ne ovat ol- män takia tulisi pikaisesti muuttaa voimassa
26751: leet raskaita. Näin ollen voidaan perustellusti olevaa lakia satovahinkojen korvaamisesta si-
26752: puhua maatalouden hätätilasta. ten, että korvausten piiriin saataisiin myös mar-
26753: Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen katolai- jan-, puutarha- ja erikoiskasviviljelijät ja näi-
26754: nojen myöntämisestä vahinkoja kärsineille den viljelmien alinta pinta-alaa laskettaisiin
26755: maanviljelijöille. Tämän lisäksi tulevat tieten- alemmas nykyisestä yhdestä hehtaarista.
26756: kin satovahinkolain mukaiset katovahinkokor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26757: vaukset. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26758: Laissa satovahinkojen korvaamisesta, joka muksen,
26759: on annettu 4. päivänä heinäkuuta 1975, tode-
26760: taan satovahinkoja maksettavan sellaista viljel- että hallitus valmistelisi välittömästi
26761: mää kohdanneista satovahingoista, jonka pin- lainmuutoksen, jolla satovahinkojen
26762: ta-alasta vähintään 1 hehtaari on käytetty vil- korvaamisesta annetun lain piiriin otet-
26763: jan, juurikasvien ja perunan tuotantoon taikka taisiin nykyisten vi/jelmämuotojen lisäk-
26764: vähintään 2 hehtaaria nurmentuotantoon. si marjan-, puutarha- ja erikoiskasvivil-
26765: Voimassa olevan lain mukaan jäävät satova- jelmät.
26766:
26767: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
26768:
26769: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
26770: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
26771: 694 1988 vp.
26772:
26773: Toivomusaloite n:o 622
26774:
26775:
26776:
26777:
26778: Mäkelä ym.: Suomen Yksityismetsänomistajain Keskusliitto ry:n
26779: toiminnan tukemisesta
26780:
26781:
26782: Eduskunnalle
26783:
26784: Suomen Yksityismetsänomistajain Keskus- liitto ry:n ansiosta ovat sekä metsähallitus että
26785: liitto ry. on puolueeton metsäpoliittinen järjes- Keskusmetsälautakunta Tapio muuttaneet mer-
26786: tö, jonka tarkoituksena on seurata ja kehittää kittävästi metsänkäsittelyohjeitaan. Liittoa on
26787: metsäkaupan ja metsänhoidon yleisiä edellytyk- kuultu myös metsälakeja valmisteltaessa.
26788: siä sekä järjestää tiedotus- ja neuvontatilai- Puolueettoman metsäpoliittisen järjestön toi-
26789: suuksia. Julkaisutoiminta on myös liiton tärkeä minta on tärkeä metsänhoito- ja uudistusmene-
26790: tehtävä. telmiä kehitettäessä.
26791: Järjestön ovat perustaneet metsiemme kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26792: nosta ja tulevaisuudesta huolestuneet yksityis- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26793: metsänomistajat. Liittoon kuuluu yhdeksän jä- muksen,
26794: senyhdistystä, ja liiton toiminta on rahoitettu
26795: yksityisin varoin. Liitto on ottanut kantaa ny- että hallitus osoittaisi riittiivät varat
26796: kyiseen metsänhoitoon ja paheksunut suurien Suomen Yksityismetsänomistajain Kes-
26797: avohakkuiden, syväaurauksien ja pakkoistutus- kusliitto ry:n toiminnan tukemista var-
26798: ten metsäluonnollemme aiheuttamia vaurioita. ten.
26799: Suomen Yksityismetsänomistajain Keskus-
26800:
26801: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
26802:
26803: Tina Mäkelä Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
26804: 1988 vp. 695
26805:
26806: Toivomusaloite n:o 623
26807:
26808:
26809:
26810:
26811: Mäkipää ym.: Maitotaloustuotteiden käytön edistämisestä
26812:
26813:
26814:
26815: Eduskunnalle
26816:
26817: Jatkuvasti tuodaan esiin, että maassamme lat, vankilat, varuskunnat, päiväkodit, virastot
26818: olisi liikatuotantoa maitotaloustuotteiden koh- jne. Myös valistustyötä tarvittaisiin, jotta kan-
26819: dalla. Tämä ei pidä paikkaansa, koska maa- salaiset oppisivat ymmärtämään erilaisten mai-
26820: hamme tuodaan ravintorasvoja margariinien totaloustuotteiden ravintoarvot ja sen, miten
26821: valmistamista varten enemmän kuin maastam- niitä voidaan monipuolisesti käyttää ja niiden
26822: me viedään voita ulkomaille. Kuitenkin tämän kulutusta lisätä esimerkiksi juuri juustojen, ju-
26823: johdosta on maassamme ruvettu keräämään gurttien, viilien ja muiden tuotteiden kohdalla.
26824: markkinoimismaksuja, jotka rasittavat ennes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26825: täänkin ahdinkotilanteessa olevia perheitä ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26826: pienviljelijöitä. Jotta markkinoimismaksujen muksen,
26827: keräämiseltä voitaisiin välttyä, olisi kaikin mah-
26828: dollisin keinoin edistettävä kotimaisten maito- ettd hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26829: taloustuotteiden käyttöä, ja tässä olisi nimen- maitotaloustuotteiden kdytön edistdmi-
26830: omaan lisättävä maitotaloustuotteita erilaisten seksi yhteiskunnan eri laitoksissa ja
26831: yhteiskunnan laitosten ruokavalioissa, jolloin kdyttöd lisddvdn valistustoiminnan te-
26832: tulevat kysymykseen esimerkiksi koulut, sairaa- hostamiseksi.
26833: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
26834:
26835: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
26836: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
26837: 696 1988 vp.
26838:
26839: Toivomusaloite n:o 624
26840:
26841:
26842:
26843:
26844: Mäkipää ym.: Luonnonmukaisen viljelyn tukemisesta
26845:
26846:
26847:
26848: Eduskunnalle
26849:
26850: Luonnonmukaisen eli biodynaamisen viljelyn kia tuholaisia ei saada pidettyä kurissa. Luon-
26851: suosio kasvaa jatkuvasti. Saasteeton ja puhdas nosta löytyvät sen omat lääkkeet rikkaruohoi-
26852: elintarvike on niin kuluttajan kuin tuottajankin hin ja tuhohyönteisiinkin.
26853: yhteinen etu. SMP:n mielestä onkin tulevaisuudessa pa-
26854: Luonnonmukainen viljely perustuu maan neuduttava entistä enemmän myrkyttömiin vil-
26855: omaan kasvuvoimaan: vuoroviljelyyn, kompos- jelymenetelmiin. Luonnonmukaisesti viljelty
26856: tointiin ja luonnon dynamiikkaan (aurinko, tuote on turvallinen ja terveellinen. Siinä ei ole
26857: kuun kierto, vuodenajat). mitään torjunta-aineista ja lannoitteista johtu-
26858: Biodynaaminen viljely on elämäntapa, jossa via kemiallisen teollisuuden myrkkyjä. Tulevai-
26859: luonnon-, ympäristön- ja ihmisen suojelu sekä suuden saasteeton ja luonnonmukainen viljely
26860: pehmeä teknologia ja energian säästäminen on tuottajien ja kuluttajien yhteiseen etuun pe-
26861: ovat päällimmäisinä asioina. rustuva viljelymuoto.
26862: Nykyisestä lannoitteiden liikakäytöstä aiheu- Luonnonmukaiseen viljelyyn on valtion vuo-
26863: tuu mm. tuholaisten ja tautien lisääntymistä, den 1986 budjetissa määräraha. Tukea tähän
26864: jonka seurauksena myös viljelijän sadot piene- tarkoitukseen tarvitaan kuitenkin lisää.
26865: nevät. Samalla kuluttajalle tarjotaan vain mää- Edellä olevan perusteela ehdotamme kun-
26866: rää laadun kustannuksella. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26867: Lisääntyneet allergiatapaukset ja syöpäsai- muksen,
26868: raudet ovat jo nyt selvä osoitus teollisen maata-
26869: louden tuotteiden ihmisen terveydelle aiheutta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26870: mista vakavista vaaroista. Kemiallinen lannoi- riittävien varojen varaamiseen luonnon-
26871: teviljely köyhdyttää myös ennen pitkää viljely- mukaiseen viljelyyn siirtyneiden viljeli-
26872: maan käyttökelvottomaksi, samalla kun kaik- jöiden tukemiseen.
26873:
26874: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
26875:
26876: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
26877: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
26878: Marita Jurva
26879: 1988 vp. 697
26880:
26881: Toivomusaloite n:o 625
26882:
26883:
26884:
26885:
26886: Mäkipää ym.: Karvian Osuusmeijerin toiminnan tukemisesta
26887:
26888:
26889:
26890: Eduskunnalle
26891:
26892: Karviassa toimii itsenäinen Karvian Osuus- ole varaa saada lisää työttömiä, koska Pohjois-
26893: meijeri. 1980-luvun alkupuoliskolla meijeri teki Satakunta on synkimpiä työttömyysalueita.
26894: investointeja, mm. uusimalla laitteistoja. Työn- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26895: tekijöitä on tällä hetkellä toistakymmentä ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
26896: maitoa käsitellään vuosittain n. 11 miljoonaa muksen,
26897: litraa. Karvian lisäksi meijeriin tuodaan maitoa
26898: mm. Honkajoelta. että hallitus varaisi riittävästi varoja
26899: On tärkeää paikkakunnan kannalta, että mei- Karvian Osuusmeijerin toiminnan tuke-
26900: jeri voi jatkaa toimintaansa ottaen huomioon miseen.
26901: sen, että Karvia on maatalouspitäjä, eikä sillä
26902:
26903: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
26904: !
26905: Lea Mäkipää Raimo vJstbacka
26906: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
26907: Marita Jurva
26908:
26909:
26910:
26911:
26912: 47 2804450
26913: 698 1988 vp.
26914:
26915: Toivomusaloite n:o 626
26916:
26917:
26918:
26919:
26920: Mäkipää ym.: Metsämuseo- ja metsänäyttelykeskuksen raken-
26921: tamisesta Parkanoon
26922:
26923:
26924: Eduskunnalle
26925:
26926: Maa- ja metsätalousministeriön asettama men aluekonttori ja sahalaitoksia, joita kaikkia
26927: metsämuseo- ja näyttelytyöryhmä on muistios- voitaneen hyödyntää keskuksen toiminnoissa
26928: saan esittänyt korkeatasoisen metsämuseo- ja - naapurikunnassa Kihniössä on laajoja
26929: metsänäyttelykeskuksen muodostamista maa- turvetuotantoalueita sekä Vapa Oy:n perusta-
26930: hamme. Keskuksen rakentamiskustannuksiksi ma turvetuotannon historiaa esittelevä turve-
26931: on arvioitu 25-30 milj. mk., jonka lisäksi tule- museo
26932: vat tontti- ja havaintoaluevaraukset. - Parkanon kaupunki on jo omalta osal-
26933: Metsämuseo- ja näyttelykeskuksen sopiva si- taan kerännyt museorakennuksia ja -aineistoa
26934: jaintipaikka olisi Parkanoo kaupunki. Keskuk- museota varten hankitulle alueelle
26935: sen perustamista Parkanoon puoltavat mm. - tarkoitukseen osoitettu tontti sijaitsee val-
26936: seuraavat seikat: : tateiden n:o 2 ja 23 risteyksessä muutaman kilo-
26937: - Parkanon kaupunki on hankkinut omis- metrin päässä rautatieasemalta.
26938: tukseensa tarkoitukseen sopivan maa-alueen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
26939: - alueen lähistöllä on runsaasti museon tar- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
26940: peisiin soveltuvia metsäkohteita, Häädetkeitaan
26941: luonnonpuisto, Puurokeitaan soidensuojelu- ettii hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
26942: alue ja Seitsemisen kansallispuisto metsiimuseo- ja metsiiniiyttelykeskuksen
26943: - Parkanossa sijaitsee Metsäntutkimuslai- sijoittamiseksi Parkanoon.
26944: toksen tutkimusasema, Vapa Oy:n Länsi-Suo-
26945:
26946: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
26947:
26948: Lea Mäkipää Kalevi Lamminen Einari Nieminen
26949: Tina Mäkelä Raila Aho Raimo Vistbacka
26950: Kauko Juhantalo J. Juhani Kortesalmi Timo Laaksonen
26951: Raimo Vuoristo Mikko Elo Aino Pohjanoksa
26952: Marita Jurva
26953: 1988 rd. 699
26954:
26955: Hemställningsmotion nr 627
26956:
26957:
26958:
26959:
26960: Nordman m.fl.: Om stöd för näringsverksamhet liten skala
26961: på landsbygden
26962:
26963:
26964: Tili Riksdagen
26965:
26966: Näringslivet på landsbygden kommer att kommer m a o att tilisammans med 1988 års
26967: tvingas genomgå en krävande strukturprocess, ansökningar att konkurrera om statsstöd som
26968: där redan verksamma företagare och näringsid- beviljas i år. 1 budgeten finns 70 miljoner mark,
26969: kare ställs på hårda prov. 1 denna situation vilket kommer att visa sig vara alldeles otill-
26970: måste även nyföretagsamhet i olika former sti- räckligt. Ett betydande tilläggsanslag behövs.
26971: muleras mera än hittills. lnför beredningen av statsförslaget för 1989
26972: Den nya lagen om stöd för näringsverksam- bör regeringen ta del av erfarenheterna av
26973: het i liten skala på landsbygden väcker stort in- ovannämnda verksamhet och av den nya lagen.
26974: tresse och stora förhoppningar. 1 fjol inlämna- Mycket talar för att anslaget bör höjas kraftigt,
26975: des 2 400 ansökningar, varav ca 1 500 hann tili minst 100 miljoner mark.
26976: behandlas under året. Anslaget i statsbudgeten Med hänvisning tili ovanstående föreslår un-
26977: för 1987, 40 miljoner mark visade sig vara allt- dertecknade, att riksdagen måtte besluta hem-
26978: för litet. För att understöda ca 1 200 godkända ställa
26979: ansökningar krävdes tilläggsanslag om 30 mil-
26980: joner mark. Ansökningarna för 1987 uppgick att regeringen verkar för ökat stöd
26981: tili ca 233 miljoner mark. för näringsverksamhet i liten ska/a på
26982: Ungefär 900 ansökningar från senaste år landsbygden.
26983: Helsingfors den 10 februari 1988
26984:
26985: Håkan Nordman Elisabeth Rehn Henrik Lax
26986: Jörn Donner Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert
26987: Håkan Malm Boris Renlund Henrik Westerlund
26988: Ingvar S. Melin Gunnar Jansson
26989: 700 1988 vp.
26990:
26991: Toivomusaloite n:o 627 Suomennos
26992:
26993:
26994:
26995:
26996: Nordman ym.: Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan
26997: tukemisesta
26998:
26999:
27000: Eduskunnalle
27001:
27002: Elinkeinoelämä maaseudulla joutuu läpikäy- kanssa kilpailemaan tänä vuonna myönnettä-
27003: mään vaativan rakenneprosessin, jossa nykyiset västä valtion tuesta. Tulo- ja menoarviossa on
27004: yrittäjät ja elinkeinonharjoittajat joutuvat ko- 70 miljoonaa markkaa, mikä tulee osoittautu-
27005: valle koettelemukselle. Tässä tilanteessa myös maan aivan riittämättömäksi. Huomattava lisä-
27006: uusyritteliäisyyttä sen eri muodoissa on kannus- määräraha on tarpeen.
27007: tettava nykyistä enemmän. Vuoden 1989 tulo- ja menoarviota valmistel-
27008: Uusi laki maaseudun pienimuotoisen elinkei- taessa hallituksen tulee tutustua edellä maini-
27009: notoiminnan edistämisestä herättää mielenkiin- tusta toiminnasta ja uudesta laista saatuihin ko-
27010: toa ja suuria toiveita. Viime vuonna jätettiin kemuksiin. Monet seikat puoltavat määrärahan
27011: 2 400 hakemusta, joista noin 1 500 ehdittiin tuntuvaa korottamista vähintään 100 miljoo-
27012: käsitellä vuoden aikana. Vuoden 1987 valtion naan markkaan.
27013: tulo- ja menoarvion 40 miljoonan marjan mää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27014: räraha osoittautui aivan liian pieneksi. Noin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27015: 1 200 hyväksytyn hakemuksen tukeen tarvittiin muksen,
27016: 30 miljoonan markan lisämääräraha. Vuoden
27017: 1987 hakemukset yltivät yhteismääräitään noin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27018: 233 miljoonaan markkaan. tuen lisäämiseksi maaseudun pienimuo-
27019: Noin 900 anomusta viime vuodelta tulee toi- toiselle elinkeinotoiminnalle.
27020: sin sanoen yhdessä vuoden 1988 hakemusten
27021:
27022: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
27023:
27024: Håkan Nordman Elisabeth Rehn Henrik Lax
27025: Jörn Donner Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert
27026: Håkan Malm Boris Renlund Henrik Westerlund
27027: Ingvar S. Melin Gunnar Jansson
27028: 1988 rd. 701
27029:
27030: Hemställningsmotion nr 628
27031:
27032:
27033:
27034:
27035: Nordman m.fl.: Om grundande av en fiskeriteknisk forsknings-
27036: enhet i Vasa
27037:
27038:
27039: Till Riksdagen
27040:
27041: Fiskeriforskningen i Finland har traditionellt behör för båtar och båtmotorer. Nu måste den-
27042: inriktat sig på att lösa fiskeribiologiska frågor. na typ av industri söka produktutvecklingskon-
27043: Den fiskeritekniska forskningen har utvecklats takter i utlandet. Fisket i området är mångsidigt
27044: långsamt, varför det finns ett stort behov av att och livskraftigt, varför en växelverkan mellan
27045: satsa på denna sida av fiskeriforskningen. Ur den fiskeritekniska forskningen och den prak-
27046: yrkesfiskets synvinkel skulle forskning gällande tiska tillämpningen är lätt att upprätthålla.
27047: redskapsteknologi, driftskostnader i fisket o dyl Området kan erbjuda utmärkta utrymmen
27048: vara mycket angeläget. Den fiskeritekniska för verksamheten, varför igångkörningen av
27049: forskningen verkar i dag på helt otillfredsstäl- forskningsenhetens verksamhet kunde ske smi-
27050: lande grunder. En ledningsgrupp finns inom digt. Utrymmen finns vid Brändö Företagar-
27051: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet, men själva centrum i Vasa som kan erbjuda olika utrym-
27052: forskningsresurserna är närmast obefintliga. men, kajplatser samt närhet till utbildningsan-
27053: Eftersom den fiskeritekniska forskningen i stalter, bibliotek och myndigheter.
27054: mycket skulle arbeta med samma frågor som Med hänvisning tili ovanstående föreslår un-
27055: fiskets lönsamhetsforskning, kunde denna verk- dertecknade att riksdagen måtte besluta hem-
27056: samhet väl sammankopplas. ställa
27057: Landets fiskredskapsindustri är i huvudsak
27058: koncentrerad till Vasa och Korsholm. Också att regeringen verkar jör grundande
27059: båtbyggnadsverksamheten har en stark ställ- av en fiskeriteknisk jorskningsenhet
27060: ning i nejden liksom tillverkningen av andra till- Vasa.
27061: Helsingfors den 11 februari 1988
27062:
27063: Håkan Nordman Boris Renlund Håkan Malm
27064: 702 1988 vp.
27065:
27066: Toivomusaloite n:o 628 Suomennos
27067:
27068:
27069:
27070:
27071: Nordman ym.: Kalastusteknisen tutkimusyksikön perustamisesta
27072: Vaasaan
27073:
27074:
27075: Eduskunnalle
27076:
27077: Suomen kalastustutkimus on perinteisesti moottoritarvikkeiden valmistuksella. Nykyisin
27078: suuntautunut ratkaisemaan kalastusbiologisia tämäntyyppinen teollisuus joutuu etsimään tuo-
27079: kysymyksiä. Kalastustekninen tutkimus on ke- tekehittely-yhteyksiä ulkomailta. Alueen kalas-
27080: hittynyt hitaasti, joten on suurta tarvetta panos- tus on monipuolista ja elinvoimaista. Tämän
27081: taa kalastustutkimuksen tähän puoleen. Am- johdosta on helppoa ylläpitää vuorovaikutusta
27082: mattikalastuksen näkökulmasta välineteknolo- kalastusteknisen tutkimuksen ja käytännön so-
27083: giaa, kalastuksen käyttökustannuksia ym. kos- vellutusten välillä.
27084: keva tutkimus olisi hyvin tarpeellista. Alue voi tarjota erinomaiset tilat toiminnalle,
27085: Kalastustekninen tutkimus toimii nykyään joten tutkimusyksikön toiminta käynnistynee
27086: täysin epätyydyttävällä pohjalla. Riista- ja kala- joustavasti. Tilat ovat Vaasassa Palosaaren
27087: talouden tutkimuslaitoksella on tätä tutkimus- Yrittäjäkeskuksessa, joka voi tarjota erityyppi-
27088: suuntaa varten johtoryhmä, mutta itse tutki- siä tiloja ja laituripaikkoja. Keskuksen lähei-
27089: musvoimavarat ovat lähes olemattomat. Koska syydessä toimii koulutuslaitoksia, kirjasto ja vi-
27090: kalastustekninen tutkimus työskentelisi paljolti ranomaisia.
27091: samojen kysymysten parissa kuin kalastuksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27092: kannattavuustutkimus, nämä toiminnot voitai- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27093: siin hyvin yhdistää. muksen,
27094: Maan kalastusvälineteollisuus on pääasiassa
27095: keskittynyt Vaasaan ja Mustasaareen. Myös ve- että hallitus toimisi kalastusteknisen
27096: neenrakennustoiminnalla on voimakas asema tutkimusyksikön perustamiseksi Vaa-
27097: seudulla, samoin kuin muiden vene- ja vene- saan.
27098: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
27099:
27100: Håkan Nordman Boris Renlund Håkan Malm
27101: 1988 rd. 703
27102:
27103: Hemställningsmotion nr 629
27104:
27105:
27106:
27107:
27108: Nyby m.fl.: Om minskad användning av konstgödsel inom lant-
27109: bruket
27110:
27111:
27112: Till Riksdagen
27113:
27114: Också inom lantbruket bör man ta hänsyn till dagen i Sverige om ett sammanhållet forsk-
27115: kraven på god miljö och långsiktig resurshus- ningsprogram om nya produktionsformer i
27116: hållning. En minskad användning av konstgöd- jordbruket. Samtidigt beslutades om ökad råd-
27117: sel skulle ha en positiv inverkan på miljön. givning om miljöfrågor i samband med använd-
27118: Dessutom skulle lantbrukarnas kostnader och ning av växtnäring och kemiska bekämpnings-
27119: överproduktion minskas. Den 1 juli 1984 inför- medel samt om alternativ odling. Dessa insatser
27120: de regeringen i Sverige särskilda miljöavgifter finansieras med miljöavgifter på bekämpnings-
27121: på gödsel- och bekämpningsmedel för att mins- medel och handelsgödsel.
27122: ka kemikalieanvändningen i jord- och skogs- Med hänvisning till ovanstående föreslår un-
27123: bruket. Avgifterna beräknas uppgå till drygt dertecknade att riksdagen måtte hemställa
27124: 112 miljoner kronor årligen. Dessutom har man
27125: i Sverige ett särskilt forskningsprogram om al- att regeringen vidtar åtgärder i syjte
27126: ternativa produktionsformer för jordbruk och att minska användningen av konstgödse/
27127: trädgårdsnäring. Våren 1986 beslutade riks- inom det jinländska /antbruket.
27128:
27129: Helsingfors den 9 februari 1988
27130:
27131: Mats Nyby Jörn Donner
27132: 704 1988 vp.
27133:
27134: Toivomusaloite n:o 629 Suomennos
27135:
27136:
27137:
27138:
27139: Nyby ym.: Keinolannoitteiden käytön vähentämisestä maatalou-
27140: dessa
27141:
27142:
27143: Eduskunnalle
27144:
27145: Myös maataloudessa on otettava huomioon muotoja koskevasta tutkimusohjelmasta. Sa-
27146: hyvälle ympäristölle asetettavat vaatimukset ja manaikaisesti päätettiin ympäristöasioissa ta-
27147: pitkän tähtäyksen resurssien käyttö. Keinolan- pahtuvan neuvonnan lisäämisestä kasviravintei-
27148: noitteiden käytön vähentämisellä olisi myöntei- ta ja kemiallisia torjunta-aineita käytettäessä
27149: nen vaikutus ympäristöön. Lisäksi maatalou- sekä vaihtoehtoiseen viljelyyn liittyen. Nämä
27150: den ylituotantokustannukset vähenisivät. Ruot- panostukset rahoitetaan torjunta-aineiden ja
27151: sin hallitus otti käyttöön 1. päivänä heinäkuuta kaupattavien lannoitteiden käytöstä maksetta-
27152: 1984 erityiset keinolannoitteille ja torjunta-ai- villa ympäristömaksuilla.
27153: neille määrätyt ympäristömaksut kemikaalien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27154: käytön vähentämiseksi maa- ja metsätaloudes- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27155: sa. Maksujen määräksi arvioidaan 112 miljoo- muksen,
27156: naa markkaa vuodessa. Lisäksi Ruotsissa on
27157: erityinen maatalouden ja puutarhaelinkeinon että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27158: vaihtoehtoisten tuotantomuotojen tutkimusoh- keinolannoitteiden käytön vähentämi-
27159: jelma. Keväällä 1986 Ruotsin valtiopäivät päät- seksi Suomen maataloudessa.
27160: tivät yhteisestä maatalouden uusia tuotanto-
27161:
27162: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
27163:
27164: Mats Nyby Jörn Donner
27165: 1988 vp. 705
27166:
27167: Toivomusaloite n:o 630
27168:
27169:
27170:
27171:
27172: Pekkarinen ym.: Maidon tuotantorajoitusten lieventämisestä
27173: Keski-Suomessa
27174:
27175:
27176: Eduskunnalle
27177:
27178: Maidontuotanto on vähentynyt koko Keski- menselän alueeseen kuuluvat kunnat. Alueella
27179: Suomessa erittäin nopeasti. Vuonna 1987 vä- vapautuvat maitokiintiöt tulisikin jatkossa voi-
27180: hennys oli noin 13-14 o/o. Kehityksen suun- da jakaa lisäkiintiöiksi samalla alueella toimi-
27181: taan ovat paljossa vaikuttaneet meneillään ole- ville muille viljelijöille, ensisijaisesti nuorille
27182: vat maatalouden rajoitustoimet. Käytännössä maidontuottajille.
27183: rajoitukset iskevät voimakkaimmin sellaisten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27184: alueiden elinvoimaan, joissa juuri maatalous- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27185: väestön osuus ammatissa toimivasta väestöstä muksen,
27186: on suurin. Keski-Suomessa tällaisia kuntia ovat
27187: erityisesti kaikki Suomenselän kunnat. Niissä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27188: eräissä maatalousväestön osuus on jopa 50 %. Keski-Suomessa ja erityisesti sen Suo-
27189: Maidon tuotantorajoituksia tulisikin ryhtyä menselkä-kunnissa vapautuvien maito-
27190: nopeasti lieventämään sellaisilla alueilla, joissa kiintiöiden myöntämiseksi lisäkiintiöiksi
27191: maatalouden työllistävä vaikutus on suhteelli- alueen muille maidontuottajille, erityi-
27192: sesti suurin ja muut toimeentulomahdollisuudet sesti nuorille viljelijöille ja pienemmille
27193: heikot. Tällaisia alueita ovat koko Keski-Suo- tiloille.
27194: men maaseutualueet, mutta erityisesti ns. Suo-
27195:
27196: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
27197:
27198: Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen
27199: 706 1988 vp.
27200:
27201: Toivomusaloite n:o 631
27202:
27203:
27204:
27205:
27206: Pulliainen ym.: Luonnonmarjojen keruun tehostamisesta
27207:
27208:
27209:
27210:
27211: Eduskunnalle
27212:
27213: Luonnonmarjat ovat arvokas luonnonvara, omaisten koordinointia ja yhteiskunnan taholta
27214: josta voidaan saada oikein ja järjestelmällisesti lievää taloudellista tukea.
27215: hyödynnettynä runsaasti lisätuloja väestölle ha- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
27216: ja-asutusalueilla. Lisätulon saajia ovat kerää- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27217: jien ohella mm. paikalliset kauppiaat, joiden lii- sen,
27218: ketoiminnan edellytyksenä voi suorastaan olla,
27219: että luonnonmarjojen välitystoiminta toimii ja että hallitus ryhtyisi toimiin, joilla
27220: kuuluu heidän toimialaansa. turvataan luonnonmarjojen kaupallisen
27221: Kokemus on osoittanut luonnonmarjojen te- keräilyn jatkuvuus laaja-alaisena ja ta-
27222: hokkaan hyväksikäytön edellyttävän, että va- loudellisesti merkittävänä toimintana
27223: rastointijärjestelmä puolestaan toimii kaikissa maassamme.
27224: oloissa ja satotilanteissa. Tähän tarvitaan viran-
27225: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
27226:
27227: Erkki Pulliainen Tellervo Renko
27228: 1988 vp. 707
27229:
27230: Toivomusaloite n:o 632
27231:
27232:
27233:
27234:
27235: Pulliainen: Aidan rakentamisesta porojen pääsyn estämiseksi
27236: metsäpeurojen asuinalueelle
27237:
27238:
27239: Eduskunnalle
27240:
27241: Poronhoitoalueen kaakkoisnurkan raja on Tätä pidetään suurena luonnonvara- ja luon-
27242: Suomussalmen ja Kuhmon kuntien välisessä ra- nonsuojeluvahinkona.
27243: jassa. Suomussalmi on näin ollen poronhoito- Jo poronhoitolaki edellyttää, että porot pysy-
27244: aluetta. Kuhmo puolestaan kuuluu poron kans- vät poronhoitoalueeksi säädetyllä alueella. Jot-
27245: sa samaan lajiin, mutta eri alalajiin kuuluvan ta ne siellä pysyisivät ja metsäpeurat poronhoi-
27246: metsäpeuran esiintymisalueeseen. Kun tällä ra- toalueen ulkopuolella, on poronhoitoalueen
27247: jalla ei ole poroaitaa, niin porot ja metsäpeurat kaakkoisrajalle rakennettava esteaita.
27248: voivat liikkua toistensa alueilla. Esimerkiksi ke- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
27249: sällä 1987 poroja oli runsaasti Kuhmossa ja vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27250: metsäpeuroja Suomussalmella. sen,
27251: Jos ja kun porot ja metsäpeurat ovat syksyi-
27252: seen kiima-aikaan samoissa maastoissa, on täs- että hallitus ryhtyisi toimiin poroai-
27253: tä tuloksena risteytyminen, joka merkitsee mm. dan rakentamiseksi Suomussalmen ja
27254: metsäpeuran alalajipuhtauden menettämistä. Kuhmon kuntien väliselle rajalle.
27255: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
27256:
27257: Erkki Pulliainen
27258: 708 1988 vp.
27259:
27260: Toivomusaloite n:o 633
27261:
27262:
27263:
27264:
27265: Pulliainen: Toimenpiteistä metsien kasvattamiseksi metsänraja-
27266: alueille Pohjois-Suomessa
27267:
27268:
27269: Eduskunnalle
27270:
27271: Tuoreet tutkimukset ovat osoittaneet, että hakkuita. Nyt kuitenkin tulisi ryhtyä metsänra-
27272: metsänraja on ihmisen toimista ja muistakin jan palauttamiseen alkuperäiselle paikalleen
27273: syistä siirtynyt etelään jopa 70-80 km (esim. metsänhoidollisin toimenpitein, mikä toisi sa-
27274: Utsjoella). Mäntymetsät on hävitetty hakkaa- malla kaivattuja työpaikkoja.
27275: malla ja koivikoihin kohdistuu erikoisesti asu- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
27276: tuksen tuntumassa merkittävä hakkuupaine. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27277: Tilanne on sekä historiallisessa katsannossa sen,
27278: että nykytilanteena huolestuttava, kun metsä-
27279: hallinnon toimesta ollaan suorittamassa hak- että hallitus ryhtyisi toimiin metsän
27280: kuita olosuhteissa, jotka ilmastollisesti vastaa- palauttamiseksi pohjoisimpaan Suo-
27281: vat metsänrajaolosuhteita. meen niille alueille, mistä se on hävitetty
27282: Työllisyysnäkökohtiin vedoten on vaadittu viimeisten 200 vuoden aikana.
27283:
27284: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
27285:
27286: Erkki Pulliainen
27287: 1988 vp. 709
27288:
27289: Toivomusaloite n:o 634
27290:
27291:
27292:
27293:
27294: Renko ym.: Oulun läänin karjatilojen vapauttamisesta maito-
27295: kiintiöistä
27296:
27297:
27298: Eduskunnalle
27299:
27300: Viime vuosien maataloutta koskevat supis- seen maatalouspolitiikkaan siltä osin, mikä kos-
27301: tustoimenpiteet ovat rajusti supistaneet Oulun kee Oulun läänin maaseudun kehittämistä. Pa-
27302: läänin maidontuotantoa. Karjasta luopumista rasta työllisyyden ylläpitoa maaseudulla olisi
27303: lisäävät myös kato ja tulossa olevat Maatalous taata jo olemassa olevat työpaikat. Näin ollen
27304: 2000 -ohjelman toimenpiteet. Luopujien jouk- Oulun lääni tulisi vapauttaa maitokiintiörajoi-
27305: koon tulevat yhä suuremmassa määrin keski- tuksista, jotta yhä harvalukuisemmiksi käyvät
27306: ikäiset perheviljelijät. Korvaavia työpaikkoja karjatilat ylläpitäisivät oman perheensä työllis-
27307: on vaikea saada ja perheet siirtyvät kortistojo- tämisen sekä läänin modernien meijereiden raa-
27308: noihin. ka-ainehankinnan sekä elintarviketeollisuuden
27309: Oulun lääni on luonnonolojensa puolesta re- työpaikat. Mikäli perustuotanto horjuu, heijas-
27310: hukasviviljelyyn sopivaa karjatalousaluetta. Ih- tuma on kerrannainen jatkojalostukseen ja
27311: miset arvostavat vielä työntekoa ja viitsivät pi- myös kuljetusalalle.
27312: tää pieniäkin karjoja, joiden turvin perheen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27313: minimitoimeentulo taataan. Työmoraalisesti ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27314: työeettisesti yleisesti koetaan perheyritys oi- muksen,
27315: keammaksi kuin kortistossa loisiminen.
27316: Oulun läänissä on kuntia, joissa vielä yli että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27317: 40 Olo väestöstä saa toimeentulonsa karjatiloilta. alue- ja työllisyyspoliittisin syin Oulun
27318: Pakkoteollistaminen ei ole kannattanut. Muuta läänin karjatilojen vapauttamiseksi mai-
27319: työtä on vähän. don tuotantokiintiöistä.
27320: Olisikin oikeudenmukaista ryhtyä alueelli-
27321:
27322: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
27323:
27324: Tellervo Renko Riitta Jouppila Juhani Alaranta
27325: 710 1988 vp.
27326:
27327: Toivomusaloite n:o 635
27328:
27329:
27330:
27331:
27332: Renko ym.: 4H-yhdistysten neuvojan palkkauksen valtionavun
27333: korottamisesta
27334:
27335:
27336: Eduskunnalle
27337:
27338: Maaseudun elvytysohjelman ja maatilojen lii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27339: tännäiselinkeinojen kehittämisen konkretisoi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27340: miseksi tarvitaan käytännön töitä kuntatasolla. muksen,
27341: Yhdeksi esteeksi on muodostunut 4H-yhdis-
27342: tysten valtionapujen pienuus (50 OJo) neuvojien ettli hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27343: palkkaamiseksi. Kuntien elinkeinoasiamiehen 4H-yhdistysten neuvojan palkkauksen
27344: 80 %:n valtionapu on tavoite, johon tulisi pääs- valtionavun korottamiseksi 50 %:sta
27345: tä myös 4H-yhdistysten neuvojien palkkaukses- 80 %:iin eli samaksi kuin elinkeino-
27346: sa, ennen kuin käytännön kenttätyö puree jo- asiamiesten palkkauksen valtionapu-
27347: kaisen kunnan maaseutuohjelmien toteuttami- prosentti.
27348: seksi.
27349:
27350: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
27351:
27352: Tellervo Renko Juhani Alaranta
27353: Seppo Kääriäinen Sirkka-Liisa Anttila
27354: 1988 vp. 711
27355:
27356: Toivomusaloite n:o 636
27357:
27358:
27359:
27360:
27361: Renko ym.: Metsänhoidollisia töitä suorittavien yritysten tuke-
27362: misesta
27363:
27364:
27365: Eduskunnalle
27366:
27367: Valtiovallan tulisi tukea sellaisen yritystoi- näkökulmasta. Metsien hoito on peruskysymys
27368: minnan kehittämistä ja käynnistämistä, joka on myös maamme valuuttatulojen kannalta.
27369: edesauttamassa metsänhoidollisia töitä, mm. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27370: kehittämällä käyttöä näissä töissä syntyvälle pi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27371: nopuutavaraksi ja sahapuutavaraksi kelpaa- muksen,
27372: mattomalle pienpuulle. Tämä on erittäin tärke-
27373: ää, jotta saataisiin hoidettua laajat ojitusten ja että hallitus ryhtyisi tytJI/isyys-, met-
27374: istutusten tuottamat nuoret metsiköt ja siten säteollisuus- ja energiapoliittisin perus-
27375: edesautettaisiin niiden myönteistä kasvua. tein valmistelemaan tukitoimia yrityksil-
27376: Metsänhoitotyöt ovat välttämättömiä metsä- le, jotka suorittaisivat metsänhoidollisia
27377: teollisuuden, työllisyyden ja energiatalouden tehtäviä.
27378:
27379: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
27380:
27381: Tellervo Renko Riitta Jouppila Eino Siuruainen
27382: Juhani Alaranta Seppo Kääriäinen Sirkka-Liisa Anttila
27383: 712 1988 vp.
27384:
27385: Toivomusaloite n:o 637
27386:
27387:
27388:
27389:
27390: Riihijärvi: Pinta-alalisän määrän korottamisesta
27391:
27392:
27393:
27394: Eduskunnalle
27395:
27396: Pinta-alalisät muodostavat pien- ja perhevil- taa. Näin tuettaisiin edelleenkin pien- ja perhe-
27397: jelmillä merkittävän tulonlähteen. Niiden avul- viljelmien kehittämistä ja varmistettaisiin omal-
27398: la pystytään tasaamaan eri vuosien välisiä tuot- ta osaltaan maaseudun asuttuna pysymistä.
27399: tovaihteluja sekä kattamaan muutenkin pienti- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
27400: lalle Iankeavia ja sen hoidosta aiheutuvia kus- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27401: tannuksia. Samalla pinta-alalisäjärjestelmä on sen,
27402: ollut valtiovallan kädenojennus ja tunnustus
27403: viljelijöille, jotka harjoittavat pien- ja perhevil- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27404: jelmän pitämistä. pinta-alalisän korottamiseksi nykyises-
27405: Pinta-alalisäj ärj estelmää tulisi valtiovallan tään 50 %:1/a.
27406: toimesta edelleen kehittää ja sen määrää nos-
27407:
27408: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
27409:
27410: Heikki Riihijärvi
27411: 1988 vp. 713
27412:
27413: Toivomusaloite n:o 638
27414:
27415:
27416:
27417:
27418: Riihijärvi: Tuotannosta poistuvien turvesoiden hyötykäytön sel-
27419: vittämisestä
27420:
27421:
27422: Eduskunnalle
27423:
27424: Pohjois-Savosta tulee lähivuosina poistu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
27425: maan huomattava määrä turvesoita, joiden vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27426: pohjan käytöstä ei ole suunnitelmia turvetuo- sen,
27427: tannon päättymisen jälkeen. Lisäksi on epäsel-
27428: vää, onko vuokra-alueilla vastuu alueen hoidos- ettii hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27429: ta turvetuotannon päättymisen jälkeen maan- riittiivien miiiiriirahojen osoittamiseksi
27430: omistajana vai turpeen nostajalla. Vuokrasopi- tuotannosta poistuvien turvesoiden hyö-
27431: muksissa ei ole näistä määräyksiä. Alueen hoi- tykiiytön tutkimiseen ja jiilkihoidon vas-
27432: toon kuuluu mm. kuivatusojien hoitaminen ja tuukysymysten selvittiimiseen.
27433: vesien puhdistus.
27434:
27435: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
27436:
27437: Heikki Riihijärvi
27438:
27439:
27440:
27441:
27442: 48 2804450
27443: 714 1988 vp.
27444:
27445: Toivomusaloite n:o 639
27446:
27447:
27448:
27449:
27450: Rinne: Puhtaiden elintarvikkeiden viljelyn edistämisestä
27451:
27452:
27453:
27454:
27455: Eduskunnalle
27456:
27457: Kansalaiset ovat valmiita hankkimaan puh- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
27458: tailla menetelmillä viljeltyjä elintarvikkeita. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27459: Tällaisten elintarvikkeiden hankinta muodostaa sen,
27460: usein ylivoimaisia käytännön ongelmia. J ake-
27461: luorganisaatiossa on vakavia puutteita. Luon- että hallitus ryhtyisi tehostettuihin toi-
27462: nonmukainen viljely on ainut tapa säästää luon- miin puhtaiden elintarvikkeiden viljely-
27463: toa maatalouden aiheuttamaita hajakuormituk- edellytysten ja markkinoinnin edistämi-
27464: selta. Myös ylituotannon ongelmiin löytyy osit- seksi.
27465: tainen ratkaisu luonnonmukaisesta viljelystä.
27466:
27467: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
27468:
27469: Heikki Rinne
27470: 1988 vp. 715
27471:
27472: Toivomusaloite n:o 640
27473:
27474:
27475:
27476:
27477: Rinne: Maaseudun palvelujen ja elinkeinopolitiikan edellytysten
27478: turvaamisesta
27479:
27480:
27481: Eduskunnalle
27482:
27483: Peruspalveluvarustuksen säilyttäminen maa- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27484: seudulla on monien seutukuntien elävänä pysy- sen,
27485: misen edellytys. Julkisten palvelupisteiden vä-
27486: hentäminen johtaa nopeasti kestämättömään ti- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27487: lanteeseen myös elinkeinopolitiikassa. Syrjäseu- maaseudun palveluvarustuksen ja elin-
27488: dut tarvitsevat tehostettuja erityistoimenpiteitä keinopolitiikan edellytysten turvaami-
27489: edelleen. seksi.
27490: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
27491:
27492: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
27493:
27494: Heikki Rinne
27495: 716 1988 vp.
27496:
27497: Toivomusaloite n:o 641
27498:
27499:
27500:
27501:
27502: Rinne: Maatalouden liitännäiselinkeinotoiminnan tehostamisesta
27503:
27504:
27505:
27506: Eduskunnalle
27507:
27508: Maatalous on ajautumassa muutoksiin, jotka Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
27509: tulevat edelleen vähentämään henkilöstöä pe- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27510: rinteisestä maataloudesta. Maaseutu on kuiten- sen,
27511: kin pidettävä asuttuna ja elinkelpoisena. Maa-
27512: seudun elinkeinotoiminta ja maatilatalouden että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27513: liitännäiselinkeinot tarvitsevat taloudellista tu- maatalouden liitännäiselinkeinotoimin-
27514: kea ja uutta arvostusta myös valtiovallan ta- nan tehostamiseksi erityisesti haja-asu-
27515: holta. tusalueilla.
27516: 1
27517:
27518:
27519:
27520:
27521: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
27522:
27523: Heikki Rinne
27524: 1988 vp. 717
27525:
27526: Toivomusaloite n:o 642
27527:
27528:
27529:
27530:
27531: Rinne: Kalastuselinkeinon toimintaedellytysten turvaamisesta
27532:
27533:
27534:
27535: Eduskunnalle
27536:
27537: Kalastus elinkeinona on nousemassa uuteen tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27538: arvoon. Kalantuotantoa voidaan merkittävällä sen,
27539: tavalla lisätä siten, että otetaan huomioon luon-
27540: nontalouden tasapaino. Luonnon huomioon ot- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27541: taminen on myös kalatalouselinkeinon itsensä kalastuselinkeinon toimintaedellytysten
27542: etu. turvaamiseksi.
27543: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
27544:
27545: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
27546:
27547: Heikki Rinne
27548: 718 1988 vp.
27549:
27550: Toivomusaloite n:o 643
27551:
27552:
27553:
27554:
27555: Rinne: Metsätuhoja koskevan tutkimustoiminnan tehostamisesta
27556:
27557:
27558:
27559:
27560: Eduskunnalle
27561:
27562: Metsät ovat Suomen tärkein luonnonvara, ja Tiedon lisäämiseksi on ainoa keino lisätä
27563: niiden kunnosta huolehtiminen on ensiarvoisen asiantuntevaa tutkimusta ja tiedonvälitystä.
27564: tärkeätä maamme hyvinvoinnille. Toisaalta teollisuuden ja liikenteen päästöt tu-
27565: Hyvinvoinnin lisääntymisen myötä kansalais- lee saada alenemaan niin täällä kotimaassa kuin
27566: ten kiinnostus metsiin on lisääntynyt. Myös eri- kansainvälisestikin.
27567: laiset puustovauriot, joita metsissä esiintyy, Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
27568: ovat tulleet keskustelun piiriin. Valitettavan tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27569: usein ei ole pystytty tunnistamaan tapahtumia. sen,
27570: Metsähallituksen, keskusmetsälautakuntien,
27571: metsäteollisuuden ja metsäntutkimuksen tulisi että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
27572: lisätä asiantuntija- ja tutkijapanosta oikeiden miin metsiemme todellisen tilan selvittä-
27573: toimenpiteiden toteuttamiseksi torjuttaessa miseksi.
27574: metsiä uhkaavia tuhoja.
27575: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
27576:
27577: Heikki Rinne
27578: 1988 vp. 719
27579:
27580: Toivomusaloite n:o 644
27581:
27582:
27583:
27584:
27585: Rusanen ym.: Maaseudun kehittämiseen keskiHyvien tutkimus- ja
27586: koulutuskeskusten tutkimusmäärärahojen turvaamisesta
27587:
27588:
27589: Eduskunnalle
27590:
27591: Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskusten kin tutkimukseen ja kehittämistyöhön osoite-
27592: toiminnan tavoitteena on hyvin suurelta osin tuista määrärahoista sen häiritsemättä, että yk-
27593: tehdä sellaista maaseudun elinvoimaisena säi- siköt kuuluvat hallinnollisesti opetusministe-
27594: lyttämiseen liittyvää tutkimusta, jota mm. Maa- riön hallinnonalalle.
27595: taloustutkimus 2000 -mietinnössä on pidetty Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27596: keskeisinä lähiajan tutkimuskohteina. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27597: Kun valtioneuvosto on 19.2.1987 tehdyllä muksen,
27598: päätöksellä halunnut perustaa monipuolisesti
27599: maaseudun kehittämiseen keskittyvät tutkimus- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
27600: ja koulutuskeskukset Mikkeliin ja Seinäjoelle, piteisiin maaseudun kehittämiseen kes-
27601: olisi tarkoituksenmukaista, että maa- ja metsä- kittyvien tutkimus- ja koulutuskeskus-
27602: talousministeriö myöntäisi näille yksiköille riit- ten tutkimusmäärärahojen varmistami-
27603: tävästi tutkimusmäärärahoja sekä ns. yhteistut- seksi.
27604: kimusmäärärahoista että mahdollisesti muista-
27605:
27606: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
27607:
27608: Pirjo Rusanen Jouni Backman
27609: Mauri Miettinen Timo Kietäväinen
27610: 720 1988 vp.
27611:
27612: Toivomusaloite n:o 645
27613:
27614:
27615:
27616:
27617: Ryynänen ym.: Ympäristö- ja maisemanhoidonneuvojan toimen
27618: perustamisesta Kuopion läänin maatalouskeskukseen
27619:
27620:
27621: Eduskunnalle
27622:
27623: Kuopion läänissä tarvitaan yhdyshenkilö, ten lisäksi toimisto- ja hallintokulut, tiedotus-
27624: joka välittää tietoa viranomaisilta maaseutu- ja koulutus- sekä matkakulut.
27625: väestölle ja päinvastoin. Parhaiten ympäristön- Ympäristö- ja maisemanhoidonneuvojen teh-
27626: ja maisemanhoito maaseudulla edistyy, jos yh- tävät olisivat seuraavat:
27627: dyshenkilön toimipaikkana on maaseutuväes- 1. Toimia yhdyshenkilönä maaseutuväestön,
27628: tön oma järjestö, yleisneuvontajärjestö eli maa- viranomaisten sekä järjestöjen välillä asioissa,
27629: talouskeskus. jotka koskevat maaseudun siisteyttä ja viihtyi-
27630: Väestön kiinnostus ja mahdollisuudet ympä- syyttä.
27631: ristöasioihin paneutumiseen lisääntyvät kaiken 2. Antaa neuvoja maaseudulla asuvalle väes-
27632: aikaa. Näin ollen neuvonnan kysyntä pihaym- tölle yhdessä muun neuvonnan kanssa niistä
27633: päristön toimivuuden ja viihtyisyyden paranta- toimenpiteistä, joilla maaseutu säilytetään puh-
27634: miseksi lisääntyy. Mikäli neuvontapalveluiden taana ja viihtyisänä.
27635: kysynnän lisääntyessä puolueetonta neuvontaa 3. Tehdä ympäristösuunnitelmia pihojen toi-
27636: ja suunnittelupalvelua ei ole saatavissa, tulee mivuuden ja viihtyisyyden lisäämiseksi.
27637: kaupallinen neuvonta lisääntymään. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27638: Kuopion läänissä pellot usein rajoittuvat ve- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27639: sistöihin, ja näin vaarana on mm. vesistöjen re- muksen,
27640: hevöityminen. Tämänkin vuoksi Kuopion lää-
27641: nin maatalouskeskus on erittäin sopiva toimi- että eduskunta ryhtyisi pikaisiin toi-
27642: paikka puheena olevan konsulentin sijoittami- menpiteisiin ympäristö- ja maiseman-
27643: seen. Toimen perustamisesta aiheutuisi arviolta hoidonneuvojan toimen perustamiseksi
27644: noin 140 000 markan suuruiset kustannukset Kuopion läänin maatalouskeskukseen.
27645: vuositasolla, mihin sisältyvät palkkakustannus-
27646:
27647: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
27648:
27649: Mirja Ryynänen Jorma Huuhtanen
27650: 1988 vp. 721
27651:
27652: Toivomusaloite n:o 646
27653:
27654:
27655:
27656:
27657: Saari ym.: Maidontuotannon vähentämissopimusten lisäämisestä
27658:
27659:
27660:
27661: Eduskunnalle
27662:
27663: Valtioneuvoston päätöksen mukaan maata- että tuotantotilan luomiseksi sitä tarvitseville
27664: loustuotannon ohjaamiseen ja tasapainottami- nuorille solmittaisiin nyt vapaaehtoisia maidon-
27665: seen tarkoitettuja määrärahoja saadaan käyttää tuotannon vähentämissopimuksia siinä mitassa
27666: tänä vuonna maidontuotannon vähentämisso- kuin niihin halukkuutta viljelijäin taholla ilme-
27667: pimusten tekemiseen 85 miljoonaa markkaa. Jo nee.
27668: ennen kyseisten tuotannonvähentämissopimus- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
27669: ten hakuajan päättymistä on voitu todeta vilje- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27670: lijöillä olevan halukkuutta kyseisten sopimus-
27671: ten tekoon 4-5-kertainen määrä verrattuna että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
27672: käytössä oleviin varoihin. Kun samanaikaisesti piteisiin maidontuotannon vähentämis-
27673: on runsaasti nuoria viljelijöitä, jotka kipeästi sopimusten lisäämiseksi ja uusien lisä-
27674: tarvitsisivat joko uusia maidontuotantokiintiöi- kiintiöiden myöntämiseksi nuorille vilje-
27675: tä tai lisäkiintiöitä, tuntuisi hyvin luontevalta, lijöille.
27676:
27677: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
27678:
27679: Aapo Saari Juho Sillanpää Jukka Vihriälä
27680: 722 1988 vp.
27681:
27682: Toivomusaloite n:o 647
27683:
27684:
27685:
27686:
27687: Saari ym.: Maankuivatusmäärärahojen lisäämisestä Vaasan vesi-
27688: ja ympäristöpiirissä
27689:
27690:
27691: Eduskunnalle
27692:
27693: Vaasan lääni on voimakasta maatalousaluet- Vaasan vesi- ja ympäristöpiirille putosivat 2,1
27694: ta. Pinnanmuodostukseltaan varsin tasaisena miljoonaan markkaan, tilanne tuntuu lähes ka-
27695: sillä on edelleen suurta tarvetta peruskuiva- tastrofaaliselta.
27696: tuksen järjestämiseen. Maankuivatushankkeit- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
27697: ten avustuksiin ja lainoihin Vaasan vesi- ja kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27698: ympäristöpiirillä oli käytettävissään viime
27699: vuonna 4,2 miljoonaa markkaa. Hankkeita on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27700: jonossa odottamassa rahoitusta silläkin rahoi- maankuivatusavustuksiin ja -lainoihin
27701: tusvauhdilla yli kymmeneksi vuodeksi. Kun tä- tarkoitettujen määrärahojen lisäämisek-
27702: män vuoden budjetissa kyseiset määrärahat si Vaasan vesi- ja ympäristöpiirissä.
27703:
27704: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
27705:
27706: Aapo Saari Juho Sillanpää Jukka Vihriälä
27707: 1988 vp. 723
27708:
27709: Toivomusaloite n:o 648
27710:
27711:
27712:
27713:
27714: Saari ym.: Lapuanjoen perkaamisesta välillä Kuortaneenjärvi-
27715: Talinkalman pato
27716:
27717:
27718: Eduskunnalle
27719:
27720: Kuortaneenjärvi on yksi Etelä-Pohjanmaan Talinkalman padon uusimiseksi, ja juoksutus-
27721: merkittävimmistä järvistä. Sillä on suuri virkis- säännön muutos on vireillä.
27722: tyskäytön merkitys paitsi Kuortaneelle myös Ongelmaksi on edelleenkin jäämässä se, että
27723: koko Etelä-Pohjanmaalle. Lisäksi sen laakeilla Lapuanjoen uoma on järven luusuan ja Talin-
27724: ranta-alueilla harjoitettavalla maanviljelyksellä kalman padon väliseltä osalta mataloitunut,
27725: on suuri merkitys koko Kuortaneen elinkeino- heinittynyt ja osittain jopa pensastunut niin,
27726: elämälle. Järveä säännöstellään pari kilometriä ettei virtaama korkean veden aikana ole riittä-
27727: järven luusuasta alaspäin sijaitsevalla Talinkal- vä. Järven ranta-alueitten maanviljelysten kan-
27728: man padolla. nalta olisikin ensiarvoisen tärkeää saada kysei-
27729: Ongelmaksi on viime vuosina muodostunut nen joenuoma peratuksi mahdollisimman pian.
27730: toisaalta se, että kevättulvien tai suurehkojen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
27731: kesäsateitten jälkeen järven pinta palautuu liian kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27732: hitaasti normaalitasoon, mikä aiheuttaa haittaa
27733: noin 600 ha:n viljelyksille. Toisaalta ongelmana ettli hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27734: on ollut se, että juoksutussäännön takia järven Lapuanjoen perkaamiseksi vlililfa Kuor-
27735: pinta on kuivina aikoina painunut haitallisen taneenjlirvi-Talinkalma.
27736: alas. Vaasan vesipiiri on tehnyt suunnitelmat
27737:
27738: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
27739:
27740: Aapo Saari Juho Sillanpää Jukka Vihriälä
27741: 724 1988 vp.
27742:
27743: Toivomusaloite n:o 649
27744:
27745:
27746:
27747:
27748: Sarapää: Porotutkimusaseman rakentamisesta Inariin
27749:
27750:
27751:
27752: Eduskunnalle
27753:
27754: Valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle 1988 riin rakennettava porotutkimusasema maksaisi
27755: on varattu 250 000 markan määräraha Inariin noin 10 milj. mk ja tutkimusasemaan tulisi 17
27756: rakennettavan porotutkimusaseman suunnit- päätoimista työntekijää.
27757: telua varten. Aikaisemmin tarkoitukseen on Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
27758: myönnetty jo 100 000 markan määräraha. Kun taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27759: porotutkimuksen tarve on nyt valtakunnallisesti
27760: todettu ja paikka ratkaistu, tulisi pikaisesti ryh- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
27761: tyä toimenpiteisiin porotutkimusaseman raken- piteisiin Inariin suunnitellun porotutki-
27762: tamiseksi. Asiaa tutkiva toimikunta on hiljak- musaseman rakentamiseksi.
27763: koin jättänyt mietintönsä, ja sen mukaan Ina-
27764:
27765: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
27766:
27767: Kimmo Sarapää
27768: 1988 vp. 725
27769:
27770: Toivomusaloite n:o 650
27771:
27772:
27773:
27774:
27775: Sillanpää ym.: Hannulanluoman ojitusalueen kunnostuksesta
27776:
27777:
27778:
27779: Eduskunnalle
27780:
27781: Hannulanluoma sijaitsee Karijoen kunnassa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27782: ja sen hyötyalue on 392 ha. Ojitusalueen kun- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27783: nostuksen kustannusarvio on 1 milj. markkaa. muksen,
27784: Alueella on voimaperäinen maatalous, jonka
27785: harjoittamisen esteenä ovat tulvat. Tulvat aset- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27786: tavat rajoituksia ja aiheuttavat viljelijöille tun- Hannulanluoman ojitusalueen kunnos-
27787: tuvia menetyksiä vuosittain. tamiseksi.
27788: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
27789:
27790: Juho Sillanpää Jukka Vihriälä
27791: 726 1988 vp.
27792:
27793: Toivomusaloite n:o 651
27794:
27795:
27796:
27797:
27798: Sillanpää: Hyypänjoen perkauksesta
27799:
27800:
27801:
27802: Eduskunnalle
27803:
27804: Hyypänjoki on herkästi tulviva joki. Erityi- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
27805: sen selvästi se on ollut todettavissa viime kesä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27806: nä, kun kolme kertaa tulva nousi viljelyalueelle.
27807: Perkaustoimenpiteelle on lupa ja se käsittää että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27808: 380 hehtaarin hyötyalan. Perkaus mahdollistai- Hyypänjoen perkauksen toteuttami-
27809: si nykyaikaisen maatalouden ja mm. salaojituk- seksi.
27810: sen. Hankkeen kustannusarvio on 5,2 milj. mk
27811: ja sen arvioitu hyötyvaikutus on 6,2 milj. mk.
27812:
27813: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
27814:
27815: Juho Sillanpää Jukka Vihriälä
27816: 1988 vp. 727
27817:
27818: Toivomusaloite n:o 652
27819:
27820:
27821:
27822:
27823: Siuruainen ym.: Maidon tuotantokiintiöiden lisäämisestä pienillä
27824: perheviljelmillä
27825:
27826:
27827: Eduskunnalle
27828:
27829: Karjatalousvaltainen maatalous on syrjäisten viljelmille kehittymismahdollisuuksia, joita
27830: harvaan asuttujen maaseutualueiden ainoita py- nuori viljelijä edellyttää jäädäkseen jatkamaan
27831: syväisluonteisia ja toimeentulon jatkuvasti tur- kotitilallaan. Maataloustuotannon kokonaisuu-
27832: vaavia elinkeinoja, mikäli valtiovalta antaa den kannalta maidon tuotanto-oikeuden lie-
27833: elinkeinoon mahdollisuuden lieventämällä ky- väliä lisäämisellä ei ole juurikaan merkitystä.
27834: seisten perheviljelmien liian tiukkoja maidon Kyse on enemmänkin tavasta etsiä tehokkaita ja
27835: tuotantokiintiöitä. Pohjois- ja Itä-Suomen olo- reaalisia aluepoliittisia toimenpiteitä, joilla on
27836: suhteissa perheviljelmällä toimeentulo koostuu reuna-alueiden kehitykseen todellista vaikutus-
27837: useista eri lähteistä: metsästä, karjataloudesta ta. Toteuttamiseen pitäisi ryhtyä mahdollisim-
27838: ja tilapäistöiden palkkatuloista. Karjatalous ja man pikaisesti.
27839: siinä maidon ja lihan tuotanto muodostavat tu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
27840: lojen pääosan. Syrjäseutujen asuttuna säilymi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27841: nen edellyttää tuotanto-oikeuden lisäämistä muksen,
27842: kohtuullisesti maidon osalta.
27843: Kehitysalueiden säilyminen elinvoimaisina, että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
27844: pienen yritystoiminnan edistyminen ja elinkei- piteisiin maidon tuotantokiintiöiden väl-
27845: norakenteen hallittu muutos edellyttävät riittä- jentämiseksi harvaan asuttujen seutujen
27846: vän väestö- ja palvelupohjan säilymistä. Se voi- pienillä perheviljelmillä.
27847: daan turvata ainoastaan antamalla myös perhe-
27848:
27849: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
27850:
27851: Eino Siuruainen Tellervo Renko Juhani Alaranta
27852: Kalle Röntynen Juho Sillanpää Kimmo Sarapää
27853: Kauko Heikkinen
27854: 728 1988 vp.
27855:
27856: Toivomusaloite n:o 653
27857:
27858:
27859:
27860:
27861: Siuruainen ym.: Kailajan juustolan kehittämisestä alan malli-
27862: laitokseksi
27863:
27864:
27865: Eduskunnalle
27866:
27867: Suomen maidon kokonaistuotanto on laske- olosuhteet ovat jatkuvassa kontrollissa. Helsin-
27868: nut jyrkästi. Tämä tulee vaikuttamaan myös gin yliopistolla on riittävää tietoutta juustojen
27869: maitoa jalostavien meijereiden lukumäärän vä- valmistuksen yksityiskohdista. Nyt onkin aika
27870: hentymiseen ja edelleen maidon kuljetusmatko- käynnistää kokeilujuustola, joka samalla voi
27871: jen pidentymiseen. Tämä vaikuttaa edelleen toimia alan harjoittelupaikkana ja jolla on
27872: maidon laatuun ja keräilymahdollisuuksiin syr- myös matkailullista sekä maaseudun kyläyhtei-
27873: jäisimmiltä kyläkulmilta. söä kehittävää merkitystä.
27874: Ravintotottumukset vähentävät perinteisten Edellä selostettuun viitaten ehdotamme kun-
27875: meijeriteollisuuden tuotteiden kysyntää. Paino- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27876: piste siirtyy enemmänkin korkealaatuisten juus- muksen,
27877: tojen osalle, joita varsin runsaasti tuodaan
27878: ulkomailta. Korkealaatuisen juuston tuottami- että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpi-
27879: seen pitää myös Suomen maidonjalostuksessa teisiin Pudasjärven Koi/ajan juustolan
27880: päästä. Tämä edellyttää sitä, että varsinaisen kehittämiseksi jo olevan suunnitelman
27881: massameijeritoiminnan rinnalla kehitetään pai- pohjalta korkealaatuisen juuston malli-
27882: kallisia juustoloita, jotka voivat hankkia maito- laitokseksi ja alan harjoittelupaikaksi.
27883: määränsä lähiseudun tiloilta, joilla hygienia-
27884:
27885: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
27886:
27887: Eino Siuruainen Tellervo Renko Juhani Alaranta
27888: Juho Sillanpää Kauko Heikkinen Kalle Röntynen
27889: 1988 vp. 729
27890:
27891: Toivomusaloite n:o 654
27892:
27893:
27894:
27895:
27896: Siuruainen ym.: Valtion osallistumisesta poroaitojen rakentamis-
27897: kustannuksiin
27898:
27899:
27900: Eduskunnalle
27901:
27902: Poronhoito on Pohjois-Suomen väestön tär- vat osavastuuseen aitauskustannuksista. Sa-
27903: keä elinkeino ja toimeentulon lähde. Varsinkin moin poronhoidon tuottoon nähden aitauskus-
27904: poronhoitoalueen eteläosissa porojen omista- tannukset ovat suuret paliskuntien yksin toteut-
27905: minen ja hoito liittyy osana elinkeinokokonai- tamina. Tämän johdosta on kohtuullista, että
27906: suuteen, jossa myös karjatalousvaltaisella maa- valtio osallistuisi määrätyllä osuudella kustan-
27907: taloudella on keskeinen merkitys. Elinkeinot tu- nuksiin. Toteutukseen tulee päästä vuoden 1989
27908: kevat toisiaan perheiden ja kylien toimeentulos- alusta lukien.
27909: sa. Elinkeinojen harjoittaminen rinnakkain ai- Pohjois-Suomen asutuksen, elinkeinojen ja
27910: heuttaa myös ongelmia. Poroja ei enää paimen- työpaikkojen turvaamiseksi ehdotamme kun-
27911: neta entiseen tapaan luonnonlaitumilla, vaan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
27912: talviruokinta-aikana tuotettuun rehuun tottu- muksen,
27913: neet eläimet hakeutuvat kesyynnyttyään viljeli-
27914: jöiden pelloille. Tämä on luonnollisesti haitta että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
27915: viljelylle ja rehun korjuulle nautakarjan tarpei- piteisiin sellaisen korvausjärjestelmän
27916: siin. laatimiseksi, jonka mukaan paliskunnil-
27917: Tilanne on vääjäämättä johtanut tarpeeseen le korvataan määräosuus valtion varois-
27918: rakentaa esteaitoja viljelysten ympärille. Pienti- ta esteaitojen rakentamiskustannuk-
27919: lallisten kannalta on kohtuutonta, jos he joutu- sista.
27920:
27921: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
27922:
27923: Eino Siuruainen Tellervo Renko Juhani Alaranta
27924: Kalle Röntynen Kimmo Sarapää Kauko Heikkinen
27925:
27926:
27927:
27928:
27929: 49 2804450
27930: 730 1988 vp.
27931:
27932: Toivomusaloite n:o 655
27933:
27934:
27935:
27936:
27937: Tenhiälä: Maidontuotannon vähentämissopimusten suuntaami-
27938: sesta sairaalloisiin ja vanhempiin viljelijöihin
27939:
27940:
27941: Eduskunnalle
27942:
27943: Maidontuotannon vähentämissopimusten sia suunnattaessa tulee toimia siten, että vanhe-
27944: tarve vanhenevien ja myös sairastuneitten vilje- nevat ja sairaalloiset viljelijät eivät jää toimen-
27945: lijöitten joukossa on erittäin suuri. Viime vuo- piteiden ulkopuolelle.
27946: den katotilanne on myös vaikuttanut siihen, Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
27947: että rehujen saanti on vaikeutunut karjan yllä- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
27948: pitämiseksi. Tämän vuoksi monet viljelijät ovat
27949: tilanteessa, jossa joutuvat vakavasti harkitse- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27950: maan maidontuotannosta luopumista. sairaalloisten ja vanhempien viljelijöi-
27951: Viljelijäväestön toimeentulon kannalta on den mukaan ottamiseksi maidontuotan-
27952: merkityksellistä, että vähentämissopimuksia non vähentämissopimusjärjestelmän pii-
27953: tehtäessä annetaan maidontuotannon lisäkiin- riin sekä riittävien lisäkiintiöiden anta-
27954: tiöitä nuorille karjataloutta harjoittaville viljeli- miseksi nuorille viljelijöille maidon tuot-
27955: jöille. Maidontuotannon vähentämissopimuk- tamista varten.
27956:
27957: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
27958:
27959: Hannu Tenhiälä
27960: 1988 vp. 731
27961:
27962: Toivomusaloite n:o 656
27963:
27964:
27965:
27966:
27967: Tenhiälä: Perunaneuvojan toimen perustamisesta Hämeen maa-
27968: talouskeskukseen
27969:
27970:
27971: Eduskunnalle
27972:
27973: Etelä-Häme on tärkeätä perunantuotanto- tatyöstä Etelä-Hämeessä. Erityisen tarpeellise-
27974: aluetta. Tämän alueen monet kunnat tunnetaan na kyseessä olevassa maatalouskeskuksessa pi-
27975: hyvästä ruokaperunastaan. Lisäksi alueella tuo- detään perunakonsulentin saamista.
27976: tetaan huomattava määrä teollisuusperunaa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
27977: Alueelle on sijoittunut myös perunaa jalostavaa vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
27978: teollisuutta. sen,
27979: Erikoisviljely edellyttää perusteellista tietoa
27980: viljelykasvista. Jotta tällaista tietoa olisi viljeli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
27981: jän käytettävissä, tarvitaan neuvontajärjestöis- valtionapuun oikeutetun perunaneuvo-
27982: sä hyvin perehtynyttä ja hyvät tiedot omaavaa jan toimen saamiseksi Hämeen maata-
27983: neuvontahenkilöstöä tärkeille erikoisaloille. louskeskukseen.
27984: Hämeen maatalouskeskus huolehtii neuvon-
27985:
27986: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
27987:
27988: Hannu Tenhiälä
27989: 732 1988 vp.
27990:
27991: Toivomusaloite n:o 657
27992:
27993:
27994:
27995:
27996: Urpilainen: Lisäyksestä valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon
27997: lisähenkilöstön palkkaamiseksi Kannuksen Turkistalouden
27998: tutkimusasemalle
27999:
28000: Eduskunnalle
28001:
28002: Vuonna 1975 päätti valtioneuvosto Turkista- hoitaa tämänhetkinen eläinmäärä, mutta tutki-
28003: louden tutkimusaseman rakentamisesta Keski- mustoiminnan vaatimaan lisätyöhön ei juuri ole
28004: Pohjanmaalle Kannukseen. Rakentaminen aloi- mahdollisuuksia. Myös tutkijavoimien puute
28005: tettiin vuonna 1981, ja asema valmistui helmi- rajoittaa sinänsä täysin perusteltua ja tarpeellis-
28006: kuussa 1983. Tutkimusasemalle hankittiin en- ta tutkimustoimintaa. Suunnitelmien mukaan
28007: simmäiset eläimet keväällä 1983. Aluksi tutki- tutkimusasemalla tulisi olla henkilökuntaa yh-
28008: musasema oli Riista- ja kalatalouden tutkimus- teensä 17 henkilöä, joista tähän mennessä on
28009: laitoksen alaisena, mutta siirrettiin 1.3.1985 al- saatu 6 tointa eli kolmannes tavoitteesta. Kulu-
28010: kaen Maatalouden tutkimuskeskuksen alai- van vuoden syksyllä saataneen yksi tutkimus-
28011: seksi. apulainen lisää; siltikin ollaan kaukana asete-
28012: Tutkimusaseman kaikki rakenteet ovat toi- tusta tavoitteesta, jolla voitaisiin hyödyntää
28013: mintavalmiit ja lähes riittävät. Valmiit tilat riit- täysimääräisesti laitokseen suoritetut investoin-
28014: tävät suunnitelman mukaiseen toimintaan. Ny- nit sekä täyttää itse tarhauselinkeinossa esiin-
28015: kyinen eläinkantakin on noin 80 OJo suunnitel- tyvä tutkimuksellisen tiedon lisätarve.
28016: lusta kokonaismäärästä. Määrää voidaan hel- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
28017: posti lisätä oman tarhan tuotoksesta. Myös tar- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28018: han ja eläinten hoidossa tarvittavan kaluston
28019: osalta tilanne on jo nyt hyvä. Henkilöstön li- että hallitus ottaisi valtion lisätalous-
28020: sääntyessä tarvitaan lisää tietojenkäsittelylait- arvioon vuonna 1988 riittävän määrä-
28021: teita sekä toimisto- ja laboratoriokalustoa. rahan lisähenkilöstön palkkaamiseksi
28022: Suurin puute laitoksella on henkilökunnasta, Kannuksen Turkistalouden tutkimus-
28023: jonka vähäisyys rajoittaa tehokasta tutkimus- asemalle.
28024: toimintaa. Nykyisellä henkilökunnalla voidaan
28025:
28026: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
28027:
28028: Kari Urpilainen
28029: 1988 vp. 733
28030:
28031: Toivomusaloite n:o 658
28032:
28033:
28034:
28035:
28036: Vistbacka ym.: Halpakorkoisten lainojen myöntämisestä maan-
28037: viljelijöiksi ryhtyville
28038:
28039:
28040: Eduskunnalle
28041:
28042: Maaseutumme on autioitunut voimakkaasti. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28043: Tämä ei kuitenkaan ole maamme kehitykselle nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28044: hyväksi, vaan suuntaa olisi muutettava maaseu- muksen,
28045: dun auttamiseksi pääsemään jälleen kukoista-
28046: vaksi koko kansakuntamme edun mukaisesti. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28047: Tämän vuoksi olisi myönnettävä Ruotsista ja riittävien varojen saamiseksi ha/pakor-
28048: kaupungeista muuttaville 1 prosentin korolla koisten, 1 prosentin korolla myönnettä-
28049: halpakorkoisia lainoja maata ostaville, joilla on vien lainojen maksamiseksi niille, jotka
28050: tarkoitus ruveta perhe- ja pienviljelijöiksi. siirtyvät maaseudulle vi/je/ijöiksi.
28051:
28052: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
28053:
28054: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
28055: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
28056: 734 . 1988 vp.
28057:
28058: Toivomusaloite n:o 659
28059:
28060:
28061:
28062:
28063: Vistbacka ym.: Pienten turkistarhojen toimintaedellytysten pa-
28064: rantamisesta
28065:
28066:
28067: Eduskunnalle
28068:
28069: Turkisten maailmanmarkkinahinta on vii- uusvientiluottojen myöntämisrajan alentamisen
28070: meisen vuoden aikana romahtanut tuntuvasti nykyisestä 250 000 markasta 100 000 markkaan.
28071: edellisvuotisesta tasostaan. Tämä on aiheutta- Tämä hyödyttäisi pieniä tarhoja, jotka toimivat
28072: nut lukuisille maamme turkistarhoille tuntuvia lähinnä liitännäis- ja sivuelinkeinoa. Lisäksi
28073: taloudellisia vaikeuksia. Varsinkin pienet ja uusvientiluottojen laina-aikaa tulisi pikaisesti
28074: keskisuuret lähinnä perheyrityksinä toimivat pidentää nykyisestä 3 + 3 kuukaudesta ainakin 9
28075: turkistarhat ovat joutuneet suuriin taloudelli- kuukauteen. Tällä toimenpiteellä pystyttäisiin
28076: siin vaikeuksiin. Nahoista saadut tulot eivät ole luototus ulottamaan viimeiseen huutokaup-
28077: kaikissa tapauksissa peittäneet edes ruokinnan paan, joka pidetään toukokuussa.
28078: kustannuksia ja investointien kuoletuksia ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28079: korkoja. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28080: SMP:n eduskuntaryhmän toimesta on jo muksen,
28081: aiemmin esitetty kauppa- ja teollisuusministe-
28082: riölle ryhtymistä kiireellisiin toimenpiteisiin, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28083: joilla turvattaisiin pienten ja keskisuurten tur- riittävien määrärahojen varaamiseksi
28084: kistarhojen toiminnan jatkumismahdollisuudet turkistarhoille myönnettävien uusvienti-
28085: sekä estettäisiin yrittäjien henkilökohtaisen /uottojen myöntämisrajan alentamiseksi
28086: omaisuuden joutuminen pakkohuutokauppaan JOO 000 markkaan sekä laina-ajan pi-
28087: lainojen takia. Tärkeimpänä toimenpiteenä dentämiseksi yhdeksään kuukauteen.
28088: SMP on nähnyt turkistarhoille myönnettävien
28089:
28090: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
28091:
28092: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
28093: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
28094: 1988 vp. 735
28095:
28096: Toivomusaloite n:o 660
28097:
28098:
28099:
28100:
28101: Vistbacka ym.: Koti- ja turkiseläinten geenipankkitoiminnan
28102: käynnistämisestä
28103:
28104:
28105: Eduskunnalle
28106:
28107: Suomalaisten kotieläinten sekä maassamme sen tärkeätä saada geenipankkitoiminta käyn-
28108: kasvatettavien turkiseläinten geenipankkitoi- tiin myös turkiseläinten kohdalla, jolloin niiden
28109: minta olisi pikaisesti saatava käyntiin. Varsin- jalostustoiminta olisi paremmin kontrolloitavis-
28110: kin rotupuhtaiden Suomelle tyypillisten koti- sa ja säädeltävissä.
28111: eläinten esiintyminen alkaa olla monien eläinten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28112: kohdalla harvinaista. Tämän takia niiden perin- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28113: tötekijöiden talteen saamisella olisi kiire. muksen,
28114: Suomessa kasvatetaan tällä hetkellä useita eri
28115: turkiseläimiä, joita jatkuvasti jalostetaan niiden että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28116: turkisten saamiseksi paremmiksi ja väreiltään koti- ja turkiseläinten geenipankkitoi-
28117: harvinaisemmiksi. Tämän takia olisi ensiarvoi- minnan käynnistämiseen.
28118: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
28119:
28120: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
28121: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
28122: 736 1988 vp.
28123:
28124: Toivomusaloite n:o 661
28125:
28126:
28127:
28128:
28129: Vistbacka ym.: Savonjoen perkaamisesta
28130:
28131:
28132:
28133: Eduskunnalle
28134:
28135: Vaasan vesi- ja ympäristöpiiri on tehnyt pää- Tehdyn perkaussuunnitelman mukaan alueen
28136: osin Alajärven kaupungin alueella sijaitsevan maanomistajat joutuvat paalujen 164-222 vä-
28137: Savonjoen perkaussuunnitelman. liseltä osalta osin itse kustantamaan perkauk-
28138: Kyseinen joki on yläjuoksultaan perattu vuo- sen, vaikka pääasiallinen syy peltojen märkyy-
28139: sien 1985 ja 1986 aikana, jolloin perkaus suori- teen onkin aikaisempina vuosina Vapon hallin-
28140: tettiin noin 450 hehtaarin turvetuotantoalueen nassa olevien turvetuotantoalueiden kuivatuk-
28141: kuivatusta varten. sen johdosta suoritettu joen yläjuoksun per-
28142: Nyt suunnitelmissa oleva perkausalue on pää- kaus.
28143: osiltaan hyötyalueena peltoa, koska aikaisem- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28144: mat perkaukset ovat aiheuttaneet jokavuotisia nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28145: tulvia alueen pelloille, joista noin 13,9 OJo on muksen,
28146: salaojitettuja. Yläjuoksulta eli turvetuotanto-
28147: alueelta tulevat vedet aiheuttavat sen, etteivät että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28148: varsinkaan salaojituspellot pääse juurikaan kui- riittävien varojen varaamiseksi Savon-
28149: vumaan. Sama tilanne on myös hyötyalueen joen perkaamiseen paalujen 164-222
28150: muiden peltojen kohdalla. välillä.
28151: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
28152:
28153: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
28154: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
28155: 1988 vp. 737
28156:
28157: Toivomusaloite n:o 662
28158:
28159:
28160:
28161:
28162: Väistö ym.: Maidontuotannon kiintiöjärjestelmän poistamisesta
28163: Pohjois-Karjalan alueelta
28164:
28165:
28166: Eduskunnalle
28167:
28168: Maidontuotannon rajoitustoimet ovat pur- na kysymyksenä. Rajoitustoimia on kiireesti
28169: reet Pohjois-Karjalassa huolestuttavan rajusti. löysättävä. Pohjois-Karjalasta tulee muodostaa
28170: Tuotantorajoitusten myötä luopuminen maata- kokeilumaakunta, jossa maidontuotannon kiin-
28171: loudesta on voimistunut siinä määrin, että maa- tiöjärjestelmästä luovutaan. Myös muita rajoi-
28172: seudun perusrakenne on murenemassa. tustoimia on löysättävä ja edistettävä kaikin ta-
28173: Maidonlähettäjien määrä on Pohjois-Karja- voin sukupolvenvaihdosten toteutusta. Kyse on
28174: lassa vähentynyt 1980-luvulla suhteellisesti koko maakunnan työpaikka- ja talouskehityk-
28175: enemmän kuin missään muussa osassa maatam- sen kannalta erittäin vakavasta asiasta. Perin-
28176: me. Vuosina 1986-87lähettäjämäärä on supis- teisen maataloustuotannon romahtaessa myös
28177: tunut peräti 14,3 prosentilla. Vuonna 1987 muiden maaseutuelinkeinojen ja muun yritys-
28178: Joensuun maatalouspiiri käsitteli 722 luopumis- ja palvelutoiminnan edellytykset näivettyvät.
28179: eläkehakemusta, kun edellisenä vuonna hake- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28180: muksia oli 117. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28181: Maidontuotannon rajoitustoimet ovat valta- muksen,
28182: kunnallisestikin jo johtaneet maataloustulolain
28183: tuotantotavoitteen alittumiseen. Viljelijöille että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28184: kuuluvaa tuotanto-oikeutta jäi jo viime vuonna maidontuotannon kiintiöjärjestelmästä
28185: käyttämättä. Uusien bonussopimusten myötä luopumiseksi Pohjois-Karjalan osalta
28186: tuotanto alenee edelleen rajusti. mahdollisimman pian, ja että muitakin
28187: Tässä tilanteessa on välttämätöntä nähdä maataloustuotannon rajoitustoimia löy-
28188: maaseudun perusasutuksen turvaaminen ja maa- sätään samalla kun sukupolvenvaihdos-
28189: seutukuntien elinvoiman säilyminen kansallise- ten toteutusta edistetään kaikin tavoin.
28190:
28191: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
28192:
28193: Matti Väistö Eeva Turunen Kerttu Törnqvist
28194: Riitta Myller Esko Jokiniemi Pekka Puska
28195: 738 1988 vp.
28196:
28197: Toivomusaloite n:o 663
28198:
28199:
28200:
28201:
28202: Väistö ym.: Peltojen peruskuivatusvarojen lisäämisestä Pohjois-
28203: Karjalassa
28204:
28205:
28206: Eduskunnalle
28207:
28208: Pohjois-Karjalan peltojen peruskuivatusti- ristöpiirissä on valmistumassa 27 kuivatussuun-
28209: lanne on heikentynyt huolestuttavasti. Ojasto- nitelmaa, joiden kustannusarviot ovat 4,3 mil-
28210: jen uuskaivu tulisi suorittaa lähimmän vuosi- joonaa markkaa.
28211: kymmenen kuluessa. Tämä on välttämätöntä Vaikeutuvaan peltojen peruskuivatustilantee-
28212: eloperäisten maiden painumisen, vuosikym- seen tarvitaan tuntuvasti nykyistä enemmän
28213: menten aikana tapahtuneen ojien rappeutumi- varoja valtion tulo- ja menoarvioon. Lisäksi
28214: sen sekä aiempaa syvempää peruskuivatusta on huolehdittava varojen oikeudenmukaisesta
28215: edellyttävän paikallisojituksen vuoksi. jaosta maan eri osien kesken.
28216: Pohjois-Karjalan vesi- ja ympäristöpiiri on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28217: arvioinut kuivatushakemusten perusteella nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28218: maanparannusvarojen tarpeeksi 1,5 miljoonaa muksen,
28219: markkaa vuodessa. Viime vuosina varoja on ol-
28220: lut käytettävissä vain kolmasosa tästä. Tälle että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28221: vuodelle rahoitusta on entistä niukemmin, vain peltojen peruskuivatusvarojen lisäämi-
28222: 150 000 markkaa. seksi Pohjois-Karjalassa 1,5 miljoonaan
28223: Parhaillaan Pohjois-Karjalan vesi- ja ympä- markkaan vuonna 1989.
28224:
28225: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
28226:
28227: Matti Väistö Eeva Turunen
28228: Kerttu Törnqvist Pekka Puska
28229: Esko Jokiniemi
28230: 1988 vp. 739
28231:
28232: Toivomusaloite n:o 664
28233:
28234:
28235:
28236:
28237: R. Aho ym.: Työttömyysturvan parantamisesta
28238:
28239:
28240:
28241: Eduskunnalle
28242:
28243: Vuoden 1984 alusta tuli voimaan toimeen- Nykyisellään, kuten toimeentulotuen haki-
28244: tulotukijärjestelmä. Tukea saaneiden määrä joista näkee, perusturva on liian alhainen. Ta-
28245: lisääntyi 96 000 kotitaloudesta vuonna 1983 voitteeksi on asetettava sen nostaminen 100
28246: arviolta 163 000 kotitalouteen vuonna 1986. markaksi päivältä ja maksamiseksi kaikilta päi-
28247: Vuonna 1988 tukea saavia kotitalouksia arvioi- viltä.
28248: daan olevan 185 000 ja niissä 333 000 henkeä. Paljonko perusturvan parantaminen maksaa,
28249: Tuensaajat ovat tavallisia kansalaisia ja lapsi- riippuu oleellisesti maassa harjoitetusta talous-
28250: perheitä, joiden taloudelliset vaikeudet johtuvat politiikasta. Mitä vähemmän talouspolitiikalla
28251: pääosin työttömyydestä tai muun toimeentulo- pyritään työllistämiseen, sitä enemmän tällöin
28252: turvan heikkouksista ("joutuvat hakemaan tu- joudutaan maksamaan työttömyysturvan kus-
28253: kea useammalta luukulta"). tannuksina. Hyvästä työttömyysturvasta ja la-
28254: Tuen saajien lisääntyminen liittyy työttömyy- kiin perustuvasta velvoitetyöllistämisestä aiheu-
28255: teen, työllisyysturvan riittämättömyyteen ja tuvat kustannukset ovat valtiontalouteen koh-
28256: työllisyysturvan käsittelyn viivästymiseen. Vuo- distuva sakko, jos hallitus harjoittaa heikosti
28257: den 1987 tulo- ja menoarvion käsittelyn yhtey- työllisyyttä tukevaa talouspolitiikkaa.
28258: dessä eduskunta hyväksyi toivomuksen: Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
28259: "Eduskunta edellyttää, että hallitus kiireelli- toivomuksen,
28260: sesti valmistelee ja antaa tarpeelliset lakiesityk-
28261: set sosiaalivakuutuksen, työttömyysturvan ja että hallitus ryhtyisi kiireesti toimen-
28262: opintotuen kehittämisestä siten, että ne antavat piteisiin työttömyysturvan perusturvan
28263: riittävän perustoimeentuloturvan erilaisissa per- parantamiseksi siten, että päiväraha
28264: hetilanteissa aiheuttamatta sosiaalihuoltolain nostetaan JOO markaksi ja sitä makse-
28265: mukaisen toimeentuloturvan tarvetta.'' taan jokaiselta päivältä.
28266: Työttömyysturvan perusturva kaipaa kehittä-
28267: mistä, eduskunnan kannanottoa ei ole toteu-
28268: tettu.
28269:
28270: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
28271:
28272: Raila Aho Esko Seppänen Asko Apukka
28273: Pertti Lahtinen Esko Helle Claes Andersson
28274: Anna-Liisa Jokinen Jarmo Wahlström Juhani Vähäkangas
28275: Pekka Leppänen Timo Laaksonen Heli Astala
28276: Lauha Männistö Pauli Uitto Vappu Säilynoja
28277: 740 1988 vp.
28278:
28279: Toivomusaloite n:o 665
28280:
28281:
28282:
28283:
28284: Ahonen ym.: Työttömyyspäivärahaetujen parantamisesta
28285:
28286:
28287:
28288: Eduskunnalle
28289:
28290: Nykyinen työttömyysturvalaki on ollut voi- turva putoaa alle 55-vuotiaalla 200 korvauspäi-
28291: massa 1.1.1985 alkaen, sitä on muutettu v. vän jälkeen 12,5 OJo:iin. Tälle alenemalle ei ole
28292: 1986, ja muutokset tulivat voimaan 1.4.1987. olemassa mitään loogista perustetta, joten se tu-
28293: Näiden muutosten jälkeenkin laki jätti työttö- lisi poistaa.
28294: män toimeentuloturvaan heikkouksia, joihin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28295: mm. eduskunnan sosiaalivaliokunta laista anta- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28296: massaan mietinnössä on kiinnittänyt huo- muksen,
28297: miota.
28298: Pahimmat työttömyysturvan epäkohdat ovat että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
28299: yli 55-vuotiaitten pitkäaikaistyöttömien kohdal- piteisiin ansioon suhteutetun työttö-
28300: la. Heidän ansioon suhteutettu työttömyystur- myyspäivärahan maksupäivien enim-
28301: vansa putoaa 900 korvauspäivän jälkeen perus- mäisrajan poistamiseksi yli 55-vuotiai/ta
28302: turvan tasolle, ja pahimmissa tapauksissa työt- työttömiltä ja alle 55-vuotiaan työttö-
28303: tömyyseläkkeeseen oikeuttavaan 60 vuoden män ansioon suhteutetun työttömyys-
28304: ikään on vielä aikaa n. 1,5 vuotta. päivärahan 12,5 %:n aleneman poista-
28305: Ansioon suhteutettu työttömän työttömyys- miseksi 200 korvauspäivän jälkeen.
28306:
28307: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
28308:
28309: Risto Ahonen Virpa Puisto Pentti Lahti-Nuuttila
28310: Tuula Paavilainen Jouko Skinnari Kerttu Törnqvist
28311: Jukka Roos Jouni Backman Jussi Ranta
28312: Arja Alho Antti Kalliomäki Kari Rajamäki
28313: Pirjo Ala-Kapee Markus Aaltonen Dkka Joenpalo
28314: Sinikka Hurskainen-Leppänen Seija Karkinen Markku Pohjola
28315: Matti Saarinen Arto Lapiolahti Reino Paasilinna
28316: Jorma Rantanen Sinikka Mönkäre Riitta Myller
28317: Timo Roos
28318: 1988 vp. 741
28319:
28320: Toivomusaloite n:o 666
28321:
28322:
28323:
28324:
28325: Aittoniemi: Lyhytaikaisiin ammattitöihin liittyvien palvelujen
28326: parantamisesta työvoimatoimistoissa
28327:
28328:
28329: Eduskunnalle
28330:
28331: Maassamme työttöminä olevista työkykyisis- Jos työvoimatoimistoissa pidettäisiin ns.
28332: tä henkilöistä osa on sellaisia, jotka eivät eri keikkakortistoja, jonka tyyppisiä jossain lienee
28333: syistä ole kykeneviä pitempiaikaiseen pysyvään jo omatoimisesti sovellettukin, ja lainsäädäntöä
28334: työsuhteeseen, vaikka siihen olisi mahdollisuus. muutettaisiin tähän liittyen joustavaksi, lyhytai-
28335: Heidän joukossaan on hyvin paljon erinomai- kaisen ammattiavun tarvitsija ja sellaisen am-
28336: sen ammattitaidon omaavia henkilöitä, joiden mattitaidon omaava työtön voisivat laillisissa
28337: ammattitaitoon liittyvistä palveluista on ole- puitteissa kuutamourakointia välttäen tavoittaa
28338: massa puutetta. Mainitut muurarit, maalarit, paremmin toisensa. Tämä auttaisi myös työtön-
28339: kirvesmiehet ym. ovatkin tästä syystä ns. kuuta- tä ammattimiestä ja miksei sekatyöntekijääkin
28340: mourakoinnin palveluksessa, valtion jäädessä kohtuullisesti ja laillisesti parantamaan omaa ja
28341: tämän johdosta ilman vuosittain merkittäviäkin perheensä elintasoa.
28342: verotuloja. Toisaalta näiden ammattimiesten Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
28343: palveluja tarvitsevat rehelliset kansalaiset ovat taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28344: useasti vaikeuksissa ammattiavun saannin suh-
28345: teen rehelliseltä pohjalta, koska nuo ammatti- ettti hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28346: miehet eivät suostu edes keskustelemaan tilapäi- ns. keikkakortistojen toteuttamiseksi
28347: sestä työsuhteesta, jossa asiat olisivat kunnossa työvoimatoimistoissa ja ttillaisen toi-
28348: myös verottajan suhteen, koska he pelkäävät - minnan joustavuutta lisätivtin lainstiti-
28349: usein aiheettakin - työttömyyskorvauksen me- dtinnön kehitttimiseen.
28350: nettämistä.
28351:
28352: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
28353:
28354: Sulo Aittoniemi
28355: 742 1988 vp.
28356:
28357: Toivomusaloite n:o 667
28358:
28359:
28360:
28361:
28362: Ala-Kapee ym.: Osa-aikatyöntekijöiden työsuhdeturvan paranta-
28363: misesta
28364:
28365:
28366: Eduskunnalle
28367:
28368: Osa-aikatyöntekijöiden työsuhde- ja sosiaali- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28369: turva on puutteellinen. Puutteiden korjaami- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28370: seksi tarvittaisiin lakiin nykyistä tulkintakäy-
28371: täntöä vastaava maininta osa-aikaistamisen ettlt hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
28372: edellytyksistä, työsopimuslakiin erityinen sään- piteisiin työsopimuslain ja yhteistoimin-
28373: nös osa-aikatyösuhteen solmimisesta kirjallise- talain muuttamiseksi niin, että osa-aika-
28374: na ja työsopimuslain ja yhteistoimintalain täs- työsuhde solmittaisiin kirjallisena ja että
28375: mennykset uudelleensijoitus- ja koulutusjärjes- uudelleensijoitus- ja koulutusjärjestelyt
28376: telyjen ulottamisesta koskemaan myös osa-ai- ulotetaan koskemaan myös osa-aika-
28377: katyöntekij öitä. työntekijöitä.
28378:
28379: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
28380:
28381: Pirjo Ala-Kapee Iiris Hacklin Pentti Lahti-Nuuttila
28382: Lea Savolainen Jukka Gustafsson Saara-Maria Paakkinen
28383: Tuula Paavilainen Arja Albo
28384: 1988 vp. 743
28385:
28386: Toivomusaloite n:o 668
28387:
28388:
28389:
28390:
28391: Alaranta ym.: Åitiyspäivärahan ja lasten kotihoidon tuen säätä-
28392: misestä valinnaisiksi tukimuodoiksi
28393:
28394:
28395: Eduskunnalle
28396:
28397: Monissa lapsiperheissä koetaan nykyisin ikä- naisiksi siten, että perhe saisi valita itselleen
28398: vä yllätys uuden perheenjäsenen syntymisen edullisemman yhteiskunnan tukimuodon.
28399: edellä. Lasten kotihoidon tuen muuttuessa koti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28400: äidin äitiyspäivärahaksi alenee yhteiskunnan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28401: tuki tällaiselle lapsiperheelle useita satoja mark- muksen,
28402: koja kuukautta kohti. Tämä ei liene ollut lain-
28403: säätäjän tarkoitus. Viranomaisten ohjeiden mu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28404: kaan äitiyspäiväraha on kuitenkin ensisijainen äitiyspäivärahan ja lasten kotihoidon
28405: tuki edelleenkin, vaikka myös kotihoidon tuki tuen säätämiseksi valinnaisiksi tukimuo-
28406: on nykyisin lakisääteinen tukimuoto. Åitiyspäi- doiksi.
28407: väraha ja kotihoidon tuki pitäisi säätää valin-
28408:
28409: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
28410:
28411: Juhani Alaranta Pirkko Ikonen Tytti Isohookana-Asunmaa
28412: Eino Siuruainen Jukka Vihriälä Hannu Tenhiälä
28413: Juhani Vähäkangas Seppo Kääriäinen Kalevi Mattila
28414: Jorma Huuhtanen Annikki Koistinen Toimi Kankaanniemi
28415: Matti Väistö Tellervo Renko Esko Jokiniemi
28416: Sirkka-Liisa Anttila
28417: 744 1988 vp.
28418:
28419: Toivomusaloite n:o 669
28420:
28421:
28422:
28423:
28424: Alaranta ym.: Maatilojen emäntien äitiysloman pidentämisestä
28425:
28426:
28427:
28428: Eduskunnalle
28429:
28430: Maatalousyrittäjäperheisiin syntyy vuosittain edellyttävät sitä, että maaseudun naiset pääse-
28431: vain noin 2 000 lasta. Lakisääteistä äitiyslomaa vät samaan asemaan muiden naisten kanssa
28432: voi pitää 115 vuorokautta, kun muualla työelä- myös äitiysloman suhteen.
28433: mässä rahapäiviä on täysimääräisinä 263 päi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28434: vää. Sijaisapumaksut ovat myös sen verran kor- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28435: keita, että läheskään kaikilla äideillä ei ole va- muksen,
28436: raa pitää nykyistäkään äitiyslomajaksoa koko-
28437: naan. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28438: Emäntien työ maatiloilla on raskasta. Myös maatilojen emäntien äitiysloman piden-
28439: tasa-arvonäkökohdat sekä Suomenkin hyväksy- tämiseksi.
28440: mä sopimus naisten syrjinnän poistamisesta
28441:
28442: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
28443:
28444: Juhani Alaranta Pirkko Ikonen Tytti Isohookana-Asunmaa
28445: Eino Siuruainen Jukka Vihriälä Hannu Tenhiälä
28446: Juhani Vähäkangas Kalevi Mattila Seppo Kääriäinen
28447: Jorma Huuhtanen Annikki Koistinen Toimi Kankaanniemi
28448: Matti Väistö Tellervo Renko Esko Jokiniemi
28449: Sirkka-Liisa Anttila
28450: 1988 vp. 745
28451:
28452: Toivomusaloite n:o 670
28453:
28454:
28455:
28456:
28457: Alho ym.: Komitean asettamisesta selvittämään rytmimusiikin
28458: ammattilaisten työtilaisuuksien ja toimeentulon parantamista
28459:
28460:
28461: Eduskunnalle
28462:
28463: Suomalainen kulttuurikeskustelu käydään säädännön, ohjeitten ja hallinnollisen ohjailun
28464: useimmiten ns. korkeakulttuurin ehdoilla. Kult- kautta vaikuttaa siihen, millaisia edellytyksiä
28465: tuurikeskustelu on tietysti hyvin paljon yhteis- voidaan luoda suomalaisille muusikoille har-
28466: kunnan ilmapiiriä ja arvojen murrosta kuvaa- joittaa ammattiaan.
28467: vaa, mutta sillä on ollut merkityksensä sille, mi- Kuitenkin varsin harvoin on kartoitettu ryt-
28468: ten yhteiskunta tukee kulttuuria. Myönteisiä mimusiikin ammatinharjoittajien ongelmia ko-
28469: saavutuksia voidaan kirjata useita, eivätkä saa- konaisvaltaisesti ja mietitty niihin ratkaisuja.
28470: vutukset pelkästään rajoitu ns. korkeakulttuu- Esimerkkeinä mahdollisten ehdotusten laajasta
28471: riin. Esimerkkeinä voidaan mainita musiikkiop- kirjasta voitaisiin mainita:
28472: pilaitokset ja niitten tukeminen yhteiskunnan - itsensä työllistävien aseman parantaminen
28473: varoin, taidetoimikunnat, kuntien kulttuuri- ja säädösten yksinkertaistaminen
28474: työn tukeminen, valtion taiteilija-apurahat sekä - klubitoiminnan elvyttäminen antamalla
28475: Raha-automaattiyhdistyksen varoista osoitetut ravintolaoikeudet elävän musiikin harjoittajien
28476: määrärahat eri taiteenalojen tukemiseen. yhteisöille tai yksittäisille muusikoille
28477: Suomalaisilla muusikoilla on monia vaikeuk- - ravintoloitten aukioloaikojen pidentämi-
28478: sia harjoittaa ammattiaan täysipainoisesti. Eri- nen erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa jo
28479: tyisesti näin on rytmimusiikin ammattilaisten ja nyt olisi tilausta muusikoitten yhteisille jameille
28480: myös harrastelijoitten osalta. Muusikoitten työ- ja jolloin myös soittamisen mahdollisuudet li-
28481: tilaisuuksiin vaikuttavat monet asiat, kuten al- sääntyisivät
28482: koholilainsäädäntö ja ravintoloitten aukiolo- - tanssilupien joustavoittaminen
28483: ajat, verotus, sosiaaliturva- ja eläkesäädökset, - verotuksen epäkohtien poistaminen mu-
28484: äänilevyteollisuus, tekijänoikeudet, ulkomaa- kaan lukien lähdevero, äänilevyn valmistamisen
28485: laiset muusikot jne. jokaisen eri vaiheen liikevaihtoverotuksen pois-
28486: Suomalaisen rytmimusiikin tasosta voidaan taminen
28487: monista käytännön rytmimusiikin harjoittami- - sosiaaliturvan epäkohtien poistaminen,
28488: sen pulmista huolimatta olla ylpeitä. Esimerkik- mistä yksi esimerkki on se, että vanhempi muu-
28489: si kansallisella rockkulttuurilla on tärkeä merki- sikko joutuu maksamaan enemmän kuin nuo-
28490: tyksensä suomalaisuudelle kansainvälisen viih- rempi muusikko
28491: teen tulviessa eri medioitten kautta tajuntaam- - apurahajärjestelmän kehittäminen esi-
28492: me. Suomalaiset jazzmuusikot ovat niittäneet merkiksi niin, että myös bändit voivat hakea
28493: myös kansainvälistä mainetta. Kuitenkin monet apurahaa
28494: korkean ammattitaidon omaavat muusikot jou- - esiintymistilaisuuksien edistäminen mm.
28495: tuvat olemaan pitkiäkin aikoja työttöminä ja kouluissa, sairaaloissa jne.
28496: elämään satunnaisansioitten varassa. Suomalai- Edellä olevat sattumanvaraiset ehdotukset
28497: set muusikot ovat kuitenkin voimavara, jota tu- ovat osoitus siitä, kuinka sekä isommilla että
28498: lisi arvostaa ja hyödyntää. pienemmillä toimenpiteillä voitaisiin poistaa
28499: Valtiovallalla on monia mahdollisuuksia lain- jäykkyyttä, jota esiintyy muusikoitten amma-
28500:
28501:
28502: 50 2804450
28503: 746 1988 vp.- TA n:o 670
28504:
28505: tinharjoittamisen tiellä. Rytmimusiikin alalla että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
28506: toimivien muusikoitten tilanteen kartoittami- sellaisen rytmimusiikin edistämistä ja
28507: nen, työtilaisuuksien edistäminen ja ammatin- alalla toimivien ammattilaisten ty()tifai-
28508: harjoittamisen mahdollisten esteitten poistami- suuksien ja toimeentulon parantamista
28509: nen ja toimeentulon turvaaminen olisi tarpeel- selvittävän komitean asettamiseksi, jos-
28510: lista selvittää komitean tasolla. sa olisi monipuolisesti edustettuna myös
28511: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- koko suomalaisen rytmimusiikin asian-
28512: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, tuntemus.
28513:
28514: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
28515:
28516: Arja Albo Timo Roos
28517: Liisa Jaakonsaari Pentti Lahti-Nuuttila
28518: 1988 vp. 747
28519:
28520: Toivomusaloite n:o 671
28521:
28522:
28523:
28524:
28525: Andersson ym.: Yhtenäisen perustoimeentuloturvajärjestelmän
28526: luomisesta
28527:
28528:
28529: Eduskunnalle
28530:
28531: Tässä SKDL:n eduskuntaryhmän aloitteessa kan kuukausituloilla. Monet vähimmäisetuu-
28532: ehdotetaan, että maahamme luotaisiin pikaises- det eivät yllä edes vähimmäistoimeentulotuen
28533: ti yhtenäinen, kaikkien kansalaisten perusoi- tasolle. Tämä epäyhtenäinen ja monimutkainen
28534: keudet turvaava perustoimeentulojärjestelmä sosiaaliturvajärjestelmä merkitsee täten käytän-
28535: korvaamaan nykyistä epäyhtenäistä ja puutteel- nössä, että tuki on haettava useammasta kuin
28536: lista järjestelmää. Nykyinen sosiaaliturvajärjes- yhdestä paikasta, mikä on sekä vaivalloista tuen
28537: telmämme on monimutkainen ja epäyhtenäi- saajalle että kallista yhteiskunnalle.
28538: nen, ja sen takaamat vähimmäisetuudet ovat KELAn perustoimeentulotyöryhmän laskel-
28539: erisuuruiset riippuen siitä, onko tuen tarve sai- mien mukaan yhtenäisen, KELAn puitteissa
28540: rauden, työttömyyden, raskauden, vanhuuden järjestetyn 2 000 markan nettotoimeentulotur-
28541: tai opintojen aiheuttama. Koko järjestelmä on van luominen tulisi maksamaan noin 500 mil-
28542: monimutkainen, byrokraattinen ja kansalaisen joonaa markkaa vuodessa. Koska 2 000 mark-
28543: kannalta usein vaikeaselkoinen ja nöyryyttävä- kaa kuukaudessa ei vielä riitä tyydyttävän elin-
28544: kin. Esimerkiksi työttömyysturvan päivärahaa tason saavuttamiseen, tulisi mielestämme pe-
28545: maksetaan 81 markkaa viitenä päivänä viikos- rustoimeentuloturvan suuruuden olla ainakin
28546: sa, verollisena, ja toisen puolison tulot saatta- 2 500 markkaa kuukaudessa, verovapaana.
28547: vat leikata peruspäivärahan kokonaan. Sairaus- Ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
28548: ja äitiyspäiväraha on alimmillaan vain 45,90 toivomuksen,
28549: markkaa kuutena päivänä viikossa, joten siitä
28550: jää kuukaudessa vajaat 1 000 markkaa käteen. että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
28551: Lähes neljännesmiljoona eläkeläistä elää pelkän yhtenäisen ja riittävän suuren perustoi-
28552: kansaneläkkeen turvin, mikä merkitsee 1 500- meentuloturvajärjestelmän luomiseksi
28553: 1 900 markan kuukausituloa. Moni opiskelija maassamme.
28554: joutuu myös tulemaan toimeen alle 2 000 mar-
28555:
28556: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
28557:
28558: Claes Andersson Esko Helle Lauha Männistö
28559: Pauli Uitto Raila Aho Vappu Säilynoja
28560: Asko Apukka Pertti Lahtinen Timo Laaksonen
28561: Pekka Leppänen Anna-Liisa Jokinen Heli Astala
28562: Juhani Vähäkangas Jarmo Wahlström
28563: 748 1988 vp.
28564:
28565: Toivomusaloite n:o 672
28566:
28567:
28568:
28569:
28570: Andersson ym.: Kansaneläkeuudistuksen ns. neljännen vaiheen
28571: toteuttamisesta
28572:
28573:
28574: Eduskunnalle
28575:
28576: SKDL:n eduskuntaryhmä ehdottaa tässä ryh- tänä päivänä täysin vailla perusteita, ja se on
28577: mäaloitteessa, että kansaeläkeuudistuksen IV jäännös vanhasta, vuoden 1956 kansaneläke-
28578: vaihe toteutettaisiin pikaisesti. IV vaiheen to- lailla säädetystä tukiosajärjestelmästä.
28579: teuttaminen kuuluu olennaisena osana koko- Tarkempia perusteluita varten viittaamme la-
28580: naisuudistukseen, mutta sen toteuttamista on kialoitteeseen n:o 58/1987 vp.
28581: viivytelty. IV vaiheen toteuduttua eläkkeensaa- Kansaneläkeuudistuksen IV vaiheeseen kuu-
28582: japuolisoille maksettaisiin kansaneläkkeen lisä- luu myös laitoshoidossa olevan eläkeläisen lisä-
28583: osat samansuuruisina kuin kahdelle yksinäiselle osaa koskevan rajoitussäännöksen poistami-
28584: henkilölle. Samalla poistettaisiin rajoitus, jon- nen. - Nykyisen lainsäädännön mukaan lisä-
28585: ka mukaan lisäosa maksetaan pitkäaikaisessa osasta ei siltä ajalta, kun eläkkeensaaja on ollut
28586: laitoshoidossa olevalle eläkkeensaajalle alennet- laitoshoidossa yli kolme kuukautta, makseta
28587: tuna. sitä osaa, joka ylittää ensimmäisessä kuntaryh-
28588: Nykyisen lainsäädännön mukaan, jos mo- mässä 43 ja toisessa kuntaryhmässä 40 prosent-
28589: lemmat puolisoista saavat kansaneläkettä, tai tia täysimääräisestä normaalista lisäosasta.
28590: toinen heistä saa kansaneläkettä ja toinen rinta- Tällaiselle eläkkeen alentamiselle laitoshoi-
28591: masotilaseläkettä, täysimääräisenä lisäosana don aikana ei ole perusteita (ks. lakialoite n:o
28592: maksetaan 81 prosenttia yksinäisen ihmisen täy- 58/1987 vp.).
28593: destä lisäosasta, eli 300 markkaa vähemmän. Ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
28594: Kansaneläkkeen lisäosaa sai maaliskuussa 1987 toivomuksen,
28595: noin 744 000 eläkeläistä ja heistä noin joka kol-
28596: mannella eli noin 254 000 eläkkeensaajana oli että hallitus ryhtyisi toimiin kansan-
28597: eläkettä saava puoliso ja lisäosa siten po. sään- eläkeuudistuksen IV vaiheen pikaiseksi
28598: nöksen perusteella alennettu. Tämä rajoitus on toteuttamiseksi.
28599:
28600: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
28601:
28602: Claes Andersson Esko Helle Lauha Männistö
28603: Pauli Uitto Raila Aho Vappu Säilynoja
28604: Anna-Liisa Jokinen Jarmo Wahlström Asko Apukka
28605: Pertti Lahtinen Timo Laaksonen Pekka Leppänen
28606: Heli Astala Juhani Vähäkangas
28607: 1988 vp. 749
28608:
28609: Toivomusaloite n:o 673
28610:
28611:
28612:
28613:
28614: Antvuori: Opiskelijoiden aseman parantamisesta sairausvakuu-
28615: tusetuuksia määrättäessä
28616:
28617:
28618: Eduskunnalle
28619:
28620: Opiskelijan oikeus sairausvakuutuslain mu- kiksi lasten saaminen on suunniteltava tarkoin;
28621: kaiseen päivä-, äitiys-, isyys- ja vanhempainra- ansiotyöhön siirtyminen on tehtävä vähintään
28622: haan sekä näiden etuuksien suuruus määräytyy kaksi vuotta ennen perheenlisäystä.
28623: samojen periaatteiden mukaisesti kuin muilla- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
28624: kin vakuutetuilla. Päätoimisen opiskelun katso- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28625: taan vastaavan työntekoa.
28626: Opiskelua ei kuitenkaan katsota sellaiseksi että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
28627: erityiseksi syyksi, jonka vuoksi vakuutetun työ- ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
28628: tulot ovat olennaisesti pienemmät kuin ne muu- dessä ryhtyisi toimiin joko sairausva-
28629: toin olisivat olleet. Viimeksi toimitetun vero- kuutuslain ja -asetuksen muuttamiseksi
28630: tuksen jälkeisiä tilapäisiä työtuloja ei oteta huo- siten, että tilapäiset työtulot ja opinto-
28631: mioon, vaikka ne olisivat merkittävästi suurem- tuki tulevat päivä-, äitiys-, isyys- ja van-
28632: mat kuin verotuksessa todetut. hempainrahan suuruutta määrättäessä
28633: Tämä merkitsee sitä, että opiskelijat joutuvat oikeudenmukaisemmin huomioon ote-
28634: useimmiten tulemaan toimeen peruspäivära- tuiksi, tai sellaisen perustoimeentulotur-
28635: halla. van luomiseksi, joka kattavasti takaisi
28636: Opiskelijan vaihtoehdot ovat joko olla sairas- riittävän toimeentulon kaikissa elämän-
28637: tumatta ja tekemättä lapsia opiskeluaikana tai tilanteissa.
28638: siirtyä ansiotyöhön kesken opiskelun. Esimer-
28639:
28640: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
28641:
28642: Pirjo-Riitta Antvuori
28643: 750 1988 vp.
28644:
28645: Toivomusaloite n:o 674
28646:
28647:
28648:
28649:
28650: Elo: Yksityisten ammatillisten kurssikeskusten henkilökunnan
28651: eläke-etujen parantamisesta
28652:
28653:
28654: Eduskunnalle
28655:
28656: Maassamme toimivista 44 ammatillisesta kun näiden laitosten muun henkilökunnan tai
28657: kurssikeskuksesta on kuntien ja kuntainliittojen muiden ammatillisten oppilaitosten opetus- tai
28658: omistamia 32. Vastaavasti 12 ammatillista kurs- muun henkilökunnan eläkekustannusten peittä-
28659: sikeskusta on yksityisten, lähinnä säätiöiden miseen on säädetty suoritettavaksi valtionapua
28660: omistamaa. eikä laitoksen ylläpitäjä ole kunnallisen eläke-
28661: Rehtorin, opettajien ja muiden toimihenki- laitoksen jäsenyhteisö, on heillä eläkeoikeus
28662: löiden palkkaus ja vuosilomaetuudet määräyty- eräistä valtionvaroista myönnettävistä eläkkeis-
28663: vät kaikissa kurssikeskuksissa samalla tavalla. tä annetun lain mukaan. Viimeksi mainittu laki
28664: Niin palkkaukseen kuin muihinkin menoihin tuli voimaan 1. 7.1969, ja sen säännökset koske-
28665: yksityiset kurssikeskukset saavat sataprosenttis- vat vain niitä laitoksia, joiden valtionapua sää-
28666: ta valtionapua samoin kuin kunnalliset kurssi- televä laki on ollut voimassa 1. 7.1969 eli tämän
28667: keskukset. Vain eläke-etuuksien osalta amma- ns. VAL-lain voimaan tullessa. Jos valtion-
28668: tillisten kurssikeskusten opettajat ja muut toi- apulait ovat tulleet voimaan em. ajankohdan
28669: mihenkilöt ovat eriarvoisessa asemassa. jälkeen, on avustettavaa toimintaa harjoitta-
28670: Yksityisten kurssikeskusten toimihenkilöt van laitoksen henkilökunnalla eläkeoikeus val-
28671: kuuluvat TEL:n alaisuuteen, ja vuotuinen elä- tion varoista vain, jos valtionapulakiin on si-
28672: kekertymäprosentti on 1,5, kun se esim. VEL:n sällytetty tätä koskeva säännös. Esimerkkinä
28673: alaisuudessa toimivilla on 2,2. Tämä johtaa tästä on kunnallisista ja yksityisistä kauppaop-
28674: mm. siihen, ettei yksityisten ammatillisten kurs- pilaitoksista annetun lain 8 §:ään sisältyvä sään-
28675: sikeskusten toimihenkilöistä kukaan vuonna nös.
28676: 1937 tai sitä ennen syntyneistä ehdi ansaita täyt- Edellä kerrottu osoittaa selvästi, että on ole-
28677: tä eläkettä, vaikka eläkeikä on 65 vuotta. massa ennakkotapauksia, joita voitaisiin sovel-
28678: Tässä yhteydessä on syytä mainita, että am- taa myös yksityisiin ammatillisiin kurssikeskuk-
28679: matillisten oppilaitosten opettajilla ja muulla siin.
28680: henkilökunnalla on oikeus eläkkeeseen valtion Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
28681: varoista eräissä tapauksissa silloinkin, kun ky- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28682: symyksessä ei ole valtion omistama ja ylläpitä-
28683: mä oppilaitos. Niinpä säännösten mukaan mui- että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin yk-
28684: den kuin valtion ylläpitämien maatalous-, koti- sityisten ammatillisten kurssikeskusten
28685: talous- ja kotiteollisuusoppilaitosten sekä met- henkilökunnan saattamiseksi tasavertai-
28686: säoppilaitosten opettajilla, siis myös tuntiopet- seen asemaan eläkejärjestelyjen osalta
28687: tajilla, on oikeus eläkkeeseen valtion varoista muiden ammatillisten kurssikeskusten
28688: samojen perusteiden mukaan kuin virka- tai henkilökunnan kanssa.
28689: työsuhteessa valtioon olevilla henkilöillä. Sikäli
28690:
28691: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
28692:
28693: Mikko Elo
28694: 1988 vp. 751
28695:
28696: Toivomusaloite n:o 675
28697:
28698:
28699:
28700:
28701: Elo: Työvoimatoimiston ja Kansaneläkelaitoksen toiminnan
28702: aloittamisesta Ulvilassa
28703:
28704:
28705: Eduskunnalle
28706:
28707: Ulvila on väestömäärältään Satakunnan nel- moin on neuvoteltu verotoimiston saamiseksi
28708: jänneksi suurin kunta (henkikirjoitettu väestö kuntaan oman veropiirin alueelle.
28709: 1.1.1987 12 221). Valtion paikallishallinnon Työvoimatoimiston ja Kansaneläkelaitoksen
28710: keskeisimmät palvelut kuitenkin puuttuvat kun- palvelut tulisi järjestää välittömästi. Verotoi-
28711: nasta. Ainoastaan poliisilla on kunnassa toimi- miston palvelujen tulisi olla saatavissa 2-3
28712: paikka. Ulvilan nimismiespiiri muuttaa uusiin vuoden kuluessa.
28713: ja ajanmukaisiin tiloihin maaliskuussa 1988 Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
28714: palo- ja poliisiasemarakennuksen valmistuttua. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28715: Verotoimiston, työvoimatoimiston ja Kan-
28716: saneläkelaitoksen palvelut joudutaan hake- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28717: maan muualta. Nykyinen tilanne vaikeuttaa määrärahan varaamiseksi valtion vuo-
28718: kohtuuttomasti kuntalaisten asiointia em. vi- den 1989 tulo- ja menoarvioesitykseen
28719: ranomaisten luona. työvoimatoimiston ja Kansaneläkelai-
28720: Edellä mainittujen valtionhallinnon palvelu- toksen toiminnan aloittamista varten
28721: jen järjestämiseksi Ulvilaan on käynnistetty Ulvilassa ja että verotoimiston toimin-
28722: neuvottelut ao. viranomaisten kanssa. Esitykset nan aloittaminen Ulvilassa otetaan huo-
28723: Kansaneläkelaitoksen toimiston ja työvoimatoi- mioon lähivuosien suunnitelmissa.
28724: miston perustamiseksi kuntaan on tehty. Sa-
28725:
28726: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
28727:
28728: Mikko Elo
28729: 752 1988 vp.
28730:
28731: Toivomusaloite n:o 676
28732:
28733:
28734:
28735:
28736: Gustafsson ym.: Perustoimeentuloturvauudistuksen toteuttami-
28737: sesta
28738:
28739:
28740: Eduskunnalle
28741:
28742: Kahdeksankymmentäluvulle tultaessa suo- kansaneläkkeen varassa eläviä, työttömiä tai
28743: malaista hyvinvointipolitiikkaa on alettu arvos- monilapsisen perheen jäseniä. Näiltä osin so-
28744: tella yhä kuuluvammin. Arvostelun mukaan so- siaaliturva heijastelee työmarkkinoilla syntyviä
28745: siaaliturvan ja sosiaalipalvelujen laajentuminen tuloeroja.
28746: sekä asumisen tukijärjestelmä ovat hyödyttä- Nykyinen sosiaalipolitiikka siis pikemminkin
28747: neet eniten keski- ja hyvätuloisia vähäosaisten uusintaa yhteiskunnallista eriarvoisuutta kuin
28748: ja väliinputoajien aseman ollessa edelleen vai- vähentää sitä. Yhteiskunnallinen vastuu näyttää
28749: kea. Ansioihin sidotut etuudet nousevat hyvätu- kohdistuvan ensi sijassa hyväosaisiin kansalai-
28750: loisilla suhteellisen korkeiksi. Sitä vastoin ko- siin. Sosiaalipolitiikan tulisi kuitenkin osaltaan
28751: konaan tuloja vailla olleiden vähimmäisetuudet edistää kansalaisten tasa-arvoisuutta ja nostaa
28752: jäävät usein toimeentulotuen tason alapuolelle. heidät oman toimintansa subjekteiksi.
28753: Selkeimpiä esimerkkejä ovat työttömyys- ja sai- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28754: rausvakuutusturvan peruspäivärahat, mutta kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28755: myös opiskelijoiden opintotuki jää pääsääntöi-
28756: sesti tämän rajan alapuolelle. että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
28757: Sosiaalihallituksen toimeentuloprojektin v. ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
28758: 1986 valmistuneen selvityksen mukaan toimeen- dessä ryhtyisi toimiin perustoimeentulo-
28759: tulotukinormin alittaneita tai sitä sivunneita turvauudistuksen toteuttamiseksi siten,
28760: kotitalouksia on maassamme yhteensä 245 100, että kaikille kansalaisille taataan toi-
28761: eli 13 o/o kaikista kotitalouksista. Pienituloisiin meentuloturva ilman holhousta, leimaa-
28762: kotitalouksiin kuuluu noin 550 000 henkilöä, mista ja työsidonnaisuutta.
28763: jotka tyypillisimmin ovat opiskelijoita, pelkän
28764:
28765: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
28766:
28767: Jukka Gustafsson Tuula Paavilainen
28768: Pentti Lahti-Nuuttila Jouni Backman
28769: 1988 vp. 753
28770:
28771: Toivomusaloite n:o 677
28772:
28773:
28774:
28775:
28776: Gustafsson ym.: Opiskelijoiden aseman parantamisesta sairaus-
28777: vakuutusetuuksia määrättäessä
28778:
28779:
28780: Eduskunnalle
28781:
28782: Opiskelijan oikeus sairausvakuutuslain mu- kiksi lasten saaminen on suunniteltava tarkoin;
28783: kaiseen päivä-, äitiys-, isyys- ja vanhempainra- ansiotyöhön siirtyminen on tehtävä vähintään
28784: haan sekä näiden etuuksien suuruus määräyty- kaksi vuotta ennen perheenlisäystä.
28785: vät samojen periaatteiden mukaisesti kuin muil- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
28786: lakin vakuutetuilla. Päätoimisen opiskelun kat- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28787: sotaan vastaavan työntekoa.
28788: Opiskelua ei kuitenkaan katsota sellaiseksi että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
28789: erityiseksi syyksi, jonka vuoksi vakuutetun työ- ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
28790: tulot ovat olennaisesti pienemmät kuin ne muu- dessä ryhtyisi toimiin joko sairausva-
28791: toin olisivat olleet. Viimeksi toimitetun vero- kuutuslain ja -asetuksen muuttamiseksi
28792: tuksen jälkeisiä tilapäisiä työtuloja ei oteta huo- siten, että tilapäiset työtulot ja opinto-
28793: mioon, vaikka ne olisivat merkittävästi suurem- tuki tulevat päivä-, äitiys-, isyys- ja van-
28794: mat kuin verotuksessa todetut. hempainrahan suuruutta määrättäessä
28795: Tämä merkitsee sitä, että opiskelijat joutuvat oikeudenmukaisemmin huomioon ote-
28796: useimmiten tulemaan toimeen peruspäivära- tuiksi, tai sellaisen perustoimeentulotur-
28797: halla. van luomiseksi, joka kattavasti takaisi
28798: Opiskelijan vaihtoehdot ovat olla joko sairas- riittävän toimeentulon kaikissa elämän-
28799: tumaHa ja tekemättä lapsia opiskeluaikana tai tilanteissa.
28800: siirtyä ansiotyöhön kesken opiskelun. Esimer-
28801:
28802: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
28803:
28804: Jukka Gustafsson Tuula Paavilainen
28805: Pentti Lahti-Nuuttila Jouni Backman
28806: 754 1988 vp.
28807:
28808: Toivomusaloite n:o 678
28809:
28810:
28811:
28812:
28813: Hautala ym.: Sosiaalietuuksien parantamisesta osa-aikatyössä
28814:
28815:
28816:
28817: Eduskunnalle
28818:
28819: Monille kansalaisille, kuten pienten lasten äi- Osa-aikatyön lisäämisessä ei riitä pelkkä
28820: deille, vammaisille ja mielenterveyden ongel- työnantajien kannustaminen osa-aikaisten työ-
28821: mista kärsiville osa-aikatyö olisi sopiva ratkaisu paikkojen luomiseen, esim. jakamalla koko-
28822: työelämässä pysymiseksi ja kokonaan yhteis- päiväisiä työpanosta vaativat työtehtävät kah-
28823: kunnan tuen varaan joutumisen välttämiseksi. delle työntekijälle, vaan ensisijaisesti tarvitaan
28824: Työelämässä mukana pysyminen mahdollisim- osa-aikatyön saattamista kokopäivätyön kanssa
28825: man kauan olisi erittäin tärkeää maassamme, vastaavalle tasolle kesäloma-, eläke- yms. so-
28826: jossa yksilön arvostus suuresti riippuu hänen siaalietuuksien suhteen siten, ettei osapäiväi-
28827: ammatillisesta asemastaan ja jossa ihmissuhtei- nen työntekijä muodostu suhteessa kalliimmak-
28828: den muodostamisen ja säilyttämisen ongelma si työnantajalle kuin kokopäivätoiminenkaan.
28829: jäytää kansan terveyden perustusta. Työnteki- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28830: jöiden siirtäminen eläkkeelle fyysisen tai psyyk- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28831: kisen sairauden tai vamman perusteella silloin, muksen,
28832: kun henkilö vielä pystyy ja haluaa olla mukana
28833: työelämässä, on perusteetonta. Se tosin siistii että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28834: työttömyystilastoja, mutta ei ole lopullinen rat- työelämää koskevien säännösten muut-
28835: kaisu työttömyyteen. Se lisää yhteiskunnan so- tamiseksi niin, että osa-aikatyön sosiaa-
28836: siaalikustannuksia ja jättää käyttämättä usein lietuudet olisivat vastaavanlaisia kuin
28837: kokeneiden ja pätevien työntekijöiden panok- kokopäivätyössä kuitenkin niin, ettei
28838: sen. Edellä mainituista syistä myös yhteiskun- työnantajille aiheudu osa-aikaisesta
28839: nan terveydenhoitokustannukset kasvavat. Yk- työntekijästä suhteellisesti suurempia
28840: silöitä riistetään kansalaisen perusoikeus, oi- kustannuksia kuin kokoptiivätoimisesta-
28841: keus työhön, vain sillä perusteella, ettei hän ter- kaan.
28842: veytensä tai elämäntilanteensa vuoksi pysty ko-
28843: kopäivätoimiseen työskentelyyn ja sen yhä ki-
28844: ristyviin paineisiin.
28845:
28846: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
28847:
28848: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi
28849: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen
28850: Esko Almgren
28851: 1988 vp. 755
28852:
28853: Toivomusaloite n:o 679
28854:
28855:
28856:
28857:
28858: Hautala ym.: Jalkahoidon saattamisesta sairausvakuutuskor-
28859: vauksen piiriin eräiden kroonisten sairauksien yhteydessä
28860:
28861:
28862: Eduskunnalle
28863:
28864: Sellaiset krooniset sairaudet kuten diabetes, ret, eivätkä monet pysty kantamaan itse jalka-
28865: nivelreuma ja psoriasis aiheuttavat jalkojen ve- hoidon kustannuksia ja siten viivyttävät hoi-
28866: renkierron ja hermojärjestelmän toiminnan toon menoa.
28867: heikkenemistä, ja siten pienimmätkin jalkoihin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28868: syntyvät syylät, haavat ja kovettumat saattavat nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28869: johtaa jopa kuolion syntymiseen ja sitä tietä muksen,
28870: amputaatioon. On todettu, että huolellinen ja
28871: ammattitaitoinen jalkahoito estää ja viivästyt- että hallitus pikaisesti ryhtyisi toimen-
28872: tää radikaaliin amputaatiovaiheeseen joutumis- piteisiin diabetesta, nivelreumaa, psoria-
28873: ta ja siten säästää kalliita hoitokustannuksia. sista ja muita vastaavia sairauksia pote-
28874: Pitkäaikaisina näiden potilaisryhmien sairau- vien jalkahoidon kustannusten saatta-
28875: desta aiheutuvat kulut ovat jo muutenkin suu- miseksi sairausvakuutuksen piiriin.
28876:
28877: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
28878:
28879: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi
28880: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen
28881: Esko Almgren
28882: 756 1988 vp.
28883:
28884: Toivomusaloite n:o 680
28885:
28886:
28887:
28888:
28889: Hautala ym.: Vitamiini- ja hivenainehoidon saattamisesta sai-
28890: rausvakuutuskorvauksen piiriin
28891:
28892:
28893: Eduskunnalle
28894: Vuonna 1987 syksyllä kavennettiin lääkärin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28895: määräämän vitamiini- ja hivenainehoidon kor- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28896: vattavuutta sairausvakuutuksessa. On vaikea muksen,
28897: ymmärtää korvauskäytännön muuttamista vai-
28898: heessa, jossa lääketieteen alalla yhä laajemmin etUi hallitus pikaisesti ryhtyisi toimen-
28899: tunnustetaan vitamiini- ja hivenaineiden merki- piteisiin lääkärin määräämän vitamiini-
28900: tys sairauksien lääkkeenä ja tukihaitonaja siten ja hivenainehoidon palauttamiseksi sai-
28901: myös yhteiskunnan sairaanhoidon kustannuk- rausvakuutuksen korvattavaksi.
28902: sia alentavana hoitomuotona.
28903:
28904: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
28905:
28906: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi
28907: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen
28908: Esko Almgren
28909: 1988 vp. 757
28910:
28911: Toivomusaloite n:o 681
28912:
28913:
28914:
28915:
28916: Hautala ym.: Alimpien sairaus-, äitiys- ja työttömyyspäiväraho-
28917: jen ja eläkkeiden korottamisesta
28918:
28919:
28920: Eduskunnalle
28921:
28922: Suomessa on vielä vuonna 1988 henkilöitä, tai pitkäaikaissairaan, vanhuksen tai vammai-
28923: joiden ainoana ansiona on tuki, jonka netto- sen hoitamisen takia on poissa työelämästä. Sa-
28924: määrä on n. 1 300 mk. Kaikkien laskelmien mu- malla olisi pohdittava tuen varassa toimeentule-
28925: kaan tämä summa on alle minimitoimeentulota- van eläketurvan järjestämistä.
28926: son. Tämän seurauksena he joutuvat anomaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
28927: kotikuntansa toimeentulotukea, mikä muodos- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28928: tuu erityisen suureksi rasitukseksi pienille ja muksen,
28929: köyhille kunnille ja niiden sosiaalitoimistojen
28930: työvoimalle. On suhteellisen helppo laskea, mil- että hallitus mitä pikimmin ryhtyisi
28931: lainen summa kuukaudessa aikuiselta keski- toimenpiteisiin eläkkeiden, työttömyys-,
28932: määrin ruokaan, asuntoon, välttämättömiin sairaus- ja äitiyspäivärahojen korotta-
28933: matkoihin ja vaatetukseen kuluu tämän päivän miseksi sille tasolle, että jokainen työ-
28934: Suomessa. Tarkkojakin selvityksiä varmaan on elämästä mainittujen syiden takia syr-
28935: tehty, mutta ainakin tarvitaan n. 2 300 markan jässä oleva saisi yksinkertaisen hakume-
28936: nettosumma, mikä veronalaisena tulona edel- nettelyn avulla ilman tarveharkintaa vä-
28937: lyttää 2 700 markan päivärahaa tai eläkettä hintään 2 300 markan nettosumman toi-
28938: kuukaudessa. Vähintään tämän summan saanti meentuloaan varten ja että erilaisten yh-
28939: tulisi taata ilman tarveharkintaa ja monimut- teiskunnallisten lukien varassa elävien
28940: kaista hakemisprosessia jokaiselle, joka työttö- eläketurvaa ryhdyttäisiin järjestämään.
28941: myyden, sairauden, vanhuuden, pienten lasten
28942:
28943: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
28944:
28945: Sauli Hautala Esko Almgren
28946: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen
28947: Jorma Fred
28948: 758 1988 vp.
28949:
28950: Toivomusaloite n:o 682
28951:
28952:
28953:
28954:
28955: Hautala ym.: Korotetun kansaneläkkeen maksamisesta lasta
28956: kotona haitaville vanhemmille
28957:
28958:
28959: Eduskunnalle
28960:
28961: On perheitä, jotka katsovat lasten kannalta keikään tullessa tällaisen äidin toimeentulon
28962: parhaimmaksi järjestää perheen huolto- ja las- turvana on yksinomaan kansaneläke. Yhteis-
28963: tenhoitoasiat siten, että toinen aviopuolisoista, kunnan kannalta hyödyllinen työ ei ole kartut-
28964: useimmiten äiti, jää kotiin töihin jättäen vir- tanut eläketuloa. Tilannetta yksilön kannalta ei
28965: kansa tai muut perheen ulkopuoliset työt pit- voi pitää oikeudenmukaisena.
28966: käksikin aikaa. Joskus tällaiseen ratkaisuun voi Epäkohta voitaisiin korjata siten, että lapsen-
28967: pakottaa lasten sairauskin. sa kotona hoitavalle vanhemmalle maksettaisiin
28968: Aikaisemmin kotona suoritetusta lastenhoi- tästä työstä korotettua kansaneläkettä, jonka
28969: dosta ei maksettu minkäänlaista palkkaa. Nyt suuruus sidottaisiin hoidettavien lasten luku-
28970: siitä voi saada pientä kotihoidontukea. Kuiten- määrään ja hoitovuosiin. Tämän tulisi olla etu-
28971: kaan lastenhoito kotona ei tuota minkäänlaista oikeutettua eläketuloa, joka ei vähentäisi muita
28972: eläke-etua. Se on epäkohta, joka tulee korjata. eläketuloja. Näin siksi, että kotona vietetyt
28973: Epäkohta heijastelee kotona suoritettavan las- vuodet aina vähentävät muita eläketuloja.
28974: tenhoitotyön ja yleensä kodinhoitotyön aliar- Edellä todetun johdosta kunnioittavasti eh-
28975: vostusta maassamme. dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
28976: On monia tapauksia, että perheenäidit ovat muksen,
28977: itse hoitaneet ja kasvattaneet lapsiluvultaan
28978: suurenkin perheen. Tässä yhteiskunnan kannal- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
28979: ta erittäin tärkeässä työssä on mennyt sitten niin korotetun kansaneläkkeen maksamisek-
28980: monta vuotta, että sen jälkeen on ollut vaikea si lapsiaan kotona hoitoville vanhem-
28981: hakeutua perheen ulkopuoliseen työhön. Elä- mille.
28982: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
28983:
28984: Sauli Hautala Jorma Fred
28985: Toimi Kankaanniemi Eeva·Liisa Moilanen
28986: Esko Almgren
28987: 1988 vp. 759
28988:
28989: Toivomusaloite n:o 683
28990:
28991:
28992:
28993:
28994: Hautala ym.: Perhe-eläkkeen maksamisesta naisyrittäjän leskelle
28995:
28996:
28997:
28998:
28999: Eduskunnalle
29000:
29001: Yrittäjien eläketurvan kannalta on valitetta- Edellä todetun johdosta ehdotamme kun-
29002: vaa, ettei miesleskien oikeutta perhe-eläkkee- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29003: seen ole saatu järjestetyksi. muksen,
29004: Voimassa oleva eläkejärjestelmä ei enää vas-
29005: taa tämän hetken tarpeita. Esimerkiksi yrittäjä- että hallitus ryhtyisi nopeasti toimen-
29006: perheessä, jossa molemmat puolisot toimivat piteisiin perhe-eläkejärjestelmän muut-
29007: yrittäjinä ja maksavat itse eläkkeensä, vaimon tamiseksi siten, että perhe-eläkettä mak-
29008: kuoltua eläkkeeseen ovat oikeutettuja ainoas- settaisiin myös naisyrittäjän leskelle.
29009: taan alaikäiset lapset. Erityisen kärjistynyt epä-
29010: kohta on perheissä, joissa nainen toimii yrittä-
29011: jänä miehen ollessa toisen palveluksessa.
29012:
29013: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
29014:
29015: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi
29016: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen
29017: Esko Almgren
29018: 760 1988 vp.
29019:
29020: Toivomusaloite n:o 684
29021:
29022:
29023:
29024:
29025: Hautala ym.: Invalidirahan maksamisesta kaikille vammaisille
29026:
29027:
29028:
29029: Eduskunnalle
29030: YK:n vammaisohjelman periaatteena on ollut mat tarpeet ja vamman aiheuttamat ylimääräiset
29031: taata vammaisille tasa-arvo ja tasaveroinen kulut, joita ei mikään muu järjestelmä, kuten
29032: mahdollisuus osallistua yhteisön elämään ja ke- sairausvakuutus tai kuntien vammaispalvelut,
29033: hittää itseään. Tulonjaossa se on teollisuus- välttämättä kata. Tästä syystä on kohtuullista,
29034: maissa merkinnyt sitä, että vammaisille on py- että ennen verouudistuksen toteutumista teh-
29035: ritty korvaamaan heille vammasta aiheutuvia dään päätös invalidirahan maksamisesta kaikil-
29036: kustannuksia joko suorien tukitoimien tai vero- le vammaisille vammaisuusasteen mukaan ve-
29037: vähennysten muodossa. Suomessa YK:n vam- ronalaisena tulona. Tällainen kaikille vammai-
29038: maisten vuosikymmenen alkamista kunnioitet- suusasteen mukaan esim. Kelan kautta makset-
29039: tiin riistämällä vammaisille jo myönnettyjä tu suora tuki mahdollistaisi erilaisesta vammai-
29040: etuuksia poistamalla 2 600 markan suuruinen suudesta johtuvien kulujen kattamisen ilman
29041: bruttotulosta kunnallisverotuksessa tehtävä ve- masentavaa, monimutkaista ja sosiaalityönteki-
29042: rovähennysoikeus niiltä vammaisilta, jotka ei- jäin aikaa viepää tarveharkintaa, josta veron-
29043: vät ole ansiotyössä. Tähänastisissa verouudis- alaisuus tavallaan pitäisi huolen. Invalidirahan
29044: tuskeskusteluissa on jatkuvasti tuotu esille vam- tulisi siis olla veronalaista tuloa ja säilyä myös
29045: maisten verovähennysoikeuden poistaminen kansalaisen perusturvajärjestelmän toteutuessa.
29046: kokonaisuudessaan. Toisin sanoen vammaisten Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
29047: asemaa ollaan jatkuvasti heikentämässä. lnvali- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29048: dirahaa puolestaan saavat vain ansiotyössä käy- muksen,
29049: vät vammaiset, joiden sairaus on pysähtynyt.
29050: Esim. progressiivisesti etenevästä sairaudesta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29051: kärsivät jäävät tuen ulkopuolelle. Ansiotyöhön nykyisen suuruisen invalidirahan mak-
29052: osallistuminen taasen ei ole kiinni yksinomaan samiseksi vammaisuusasteen mukaan
29053: vammaisen omasta halusta osallistua työelä- porrastettuna kaikille vammaisille huoli-
29054: mään, vaan paremminkin työllisyystilanteesta matta siitä, mikä heidän pääasiallinen
29055: ja yhteiskunnan asenteista. Kuitenkin heillä, tulonlähteensä on ja onko heidän sai-
29056: osallistuivatpa he ansiotyöhön tai eivät, on sa- rautensa pysähtynyt vai ei.
29057: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
29058:
29059: Sauli Hautala Jorma Fred
29060: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren
29061: 1988 vp. 761
29062:
29063: Toivomusaloite n:o 685
29064:
29065:
29066:
29067:
29068: Hilpelä: Kotiäitien sosiaaliturvan epäkohtien korjaamisesta
29069:
29070:
29071:
29072: Eduskunnalle
29073:
29074: Kotiäidit ovat jääneet taka-alalle sosiaalitur- merkitsee 77,8 miljardia markkaa, mikä on
29075: vaa kehitettäessä. Kotona tehtyä työtä ei oteta 42 o/o vuoden 1980 bruttokansantuotteesta. Tä-
29076: huomioon eläkkeissä eikä sosiaaliturvassa. Elä- män lisäksi on tietysti otettava huomioon ne ko-
29077: keikään tullessaan saa kotiäiti vain kansaneläk- tona tehdyn työn tuottamat inhimilliset arvot,
29078: keen. Kuitenkin kotiäidit tekevät kotonaan pal- joita ei voida rahassa mitata.
29079: katonta työtä, jonka arvoa ei sen enempää kan- Edellä sanottuun viitaten ehdotan eduskun-
29080: santaloudellisesti kuin inhimilliseltä kannalta- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29081: kaan kukaan pystyne kieltämään. Viimeisin Ti-
29082: lastokeskuksen tekemä tutkimus osoittaa, että ett(J hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29083: tämän kotona tehdyn työn määrä oli 4,5 miljar- kotiOitien sosiaaliturvan epOkohtien
29084: dia tuntia vuonna 1980. Rahassa ilmaistuna se korjaamiseksi.
29085: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
29086:
29087: Liisa Hilpelä
29088:
29089:
29090:
29091:
29092: 51 280445G
29093: 762 1988 vp.
29094:
29095: Toivomusaloite n:o 686
29096:
29097:
29098:
29099:
29100: Hurskainen-Leppänen ym.: Asumistukijärjestelmän yksinkertais-
29101: tamisesta
29102:
29103:
29104: Eduskunnalle
29105:
29106: Asumistukijärjestelmämme ei tavoita kaikkia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29107: asumistukea tarvitsevia ihmisiä. Asumiskus- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29108: tannukset ovat nousseet maassamme, mutta muksen,
29109: samanaikaisesti ei kuitenkaan ole noussut asu-
29110: mistukea saavien määrä samassa suhteessa. että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
29111: Asumistukijärjestelmä on kehitetty, mutta edel- piteisiin asumistukeen liittyvien keinote-
29112: leen olisi tuen saantimahdollisuuksia väljennet- koisten rajoitusten poistamiseksi ja asu-
29113: tävä mm. siltä osin, että vanhoissa asunnoissa mistuen myöntämiseksi kaikille sitä tar-
29114: asuvien mahdollisuutta päästä asumistuen pii- vitseville.
29115: riin helpotettaisiin.
29116:
29117: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
29118:
29119: Sinikka Hurskainen-Leppänen Raimo Vuoristo Jorma Rantanen
29120: Jukka Roos Ilkka Joenpalo Jukka Gustafsson
29121: Pirjo Ala-Kapee Jouko Skinnari Antti Kalliomäki
29122: Kari Rajamäki Jouni Backman Urpo Leppänen
29123: Risto Ahonen Aimo Ajo Sinikka Mönkäre
29124: 1988 vp. 763
29125:
29126: Toivomusaloite n:o 687
29127:
29128:
29129:
29130:
29131: Hurskainen-Leppänen ym.: Osa-aikatyötä tekevien työttömyys-
29132: turvan parantamisesta
29133:
29134:
29135: Eduskunnalle
29136:
29137: Tällä hetkellä on osa-aikatyössä työskentele- Erilaisissa osa-aikatyösuhteissa työskentele-
29138: vien työntekijöiden määrä maassamme korkea. vät ovat eriarvoisessa asemassa myös työttö-
29139: Osa-aikatyössä työskentelevien työttömyystur- myysturvan suhteen.
29140: vajärjestelmä on kuitenkin vajavainen monelta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29141: osin. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29142: Osa-aikatyössä oleva saa työttömyysturva- muksen,
29143: lain 18 §:n mukaan sovitettua työttömyyspäivä-
29144: rahaa enintään 100 täyttä työttömyyspäivää että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29145: vastaavalta ajalta lomautuskertaa kohti. Oikeus osa-aikaisessa tytJsuhteessa olevien
29146: palaa, kun henkilö on työskennellyt yhtäjaksoi- tytJntekijtJiden ty6tt6myysturvan paran-
29147: sesti vähintään 6 kuukautta kokoaikatyössä. tamiseksi.
29148: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
29149:
29150: Sinikka Hurskainen-Leppänen Raimo Vuoristo Jorma Rantanen
29151: Jukka Roos Ilkka Joenpalo Jukka Gustafsson
29152: Pirjo Ala-Kapee Antti Kalliomäki Sinikka Mönkäre
29153: Kari Rajamäki Jouni Backman Risto Ahonen
29154: Urpo Leppänen Aimo Ajo Jouko Skinnari
29155: 764 1988 vp.
29156:
29157: Toivomusaloite n:o 688
29158:
29159:
29160:
29161:
29162: Huuhtanen ym.: Synnytyksen vuoksi saadusta maatalouden si-
29163: jaisavusta perittävän korvauksen tarkistamisesta
29164:
29165:
29166: Eduskunnalle
29167:
29168: Maatalouden emäntä voi saada Sl]a1sapua että sijaisavusta peritty maksu on liian korkea.
29169: synnytyksen vuoksi korkeintaan 155 päivää. Si- Maksu saattaa ylittää tuntuvasti sairasvakuu-
29170: jaisavusta peritään perheen maksukyvyn mu- tuslain mukaan maksettavan äitiysrahan.
29171: kaan määräytyvä maksu. Maksukyky määritel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29172: lään kaikkien perheeseen kuuluvien jäsenten tu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29173: lojen mukaan. muksen,
29174: Tilastojen mukaan maatalouteen syntyy enää
29175: noin 2 000 lasta vuosittain. Sijaisavun käytön että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29176: seurantatietojen mukaan vain noin 15 OJo syn- maatalouden sosiaaliturvan edelleen ke-
29177: nyttäneistä emännistä on käyttänyt sijaisapua hittämiseksi siten, että synnytyksen
29178: koko 155 päivän ajan. Keskimäärin sijaisapua vuoksi annettavasta sijaisavusta peri-
29179: on käytetty noin 75 päivää. tään enintään 1 korvausluokan mukaan
29180: Sijaisapua ei ole käytetty mm. siitä syystä, määräytyvä maksu.
29181:
29182: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
29183:
29184: Jorma Huuhtanen Kalle Röntynen Kimmo Sarapää
29185: Hannu Tenhiälä Eeva Kuuskoski· Vikatmaa Pekka Puska
29186: Annikki Koistinen Sirkka-Liisa Anttila Tytti lsohookana-Asunmaa
29187: Juhani Alaranta
29188: 1988 vp. 765
29189:
29190: Toivomusaloite n:o 689
29191:
29192:
29193:
29194:
29195: Huuhtanen: Rintamapalvelustunnuksen myöntämisestä sotavan-
29196: keudessa olleille siviileille
29197:
29198:
29199: Eduskunnalle
29200:
29201: Talvisodan alettua 1939 jäi puutteellisen tie- mattoman kurjat ja ankarat, mistä kertoo mm.
29202: dotuksen takia siviiliväestöä sotavankeuteen ar- se, että jo menomatkalla paleltui lapsia kuo-
29203: violta 1 500 ihmistä. Väestölle oli muutamaa liaaksi ja leirillä menehtyi lapsia ja vanhuksia
29204: päivää aikaisemmin vakuutettu, että sotaa ei ravinnon ja hoidon puutteessa.
29205: tule. Esimerkiksi Hyrsylän kylästä oli lähtenyt Siviilisotavankien asiaa ei tule rinnastaa työ-
29206: 50 henkeä, enimmäkseen lapsia ja vanhempia velvollisiin tai muihin vastaaviin, vaan se on pi-
29207: ihmisiä, Suojärvelle, jatkaakseen siitä matkaa dettävä omana järkyttävänä sodan osana. Tä-
29208: turvallisemmille asuinseuduille. Suojärven vir- män vuoksi rintamapalvelustunnus tulisi myön-
29209: kavalta kuitenkin palautti evakkoon pyrkijät tää kaikille siviilisotavankeudessa olleille.
29210: vakuuttamalla, että rauha jatkuu. Tuo virka- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
29211: vallan rauhansanoman tuoma ilo oli lyhyt ja vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
29212: valheellinen. Sen koki kylän väki, joka järkyt- sen,
29213: tyneenä ja kauhuissaan totesi olevansa laukussa
29214: ja sotavankeus kauheana kohtalona sodan alet- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29215: tua. rintamapalvelustunnuksen antamiseksi
29216: Sotavankeudessa olot olivat sanoinkuvaa- sotavankeudessa olleille siviileille.
29217: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
29218:
29219: Jorma Huuhtanen
29220: 766 1988 vp.
29221:
29222: Toivomusaloite n:o 690
29223:
29224:
29225:
29226:
29227: Ikonen ym.: Perhehoitajalain aikaansaamisesta
29228:
29229:
29230:
29231: Eduskunnalle
29232: Maassamme on n. 13 000 perhehoitajaa, jot- turvan turvaamiseksi. Hoitomuotona perhehoi-
29233: ka hoitavat kuntien tai kuntainliittojen kanssa to on yleisesti hyväksytty ja on ilmeistä, että
29234: tehtyjen hoitosopimusten mukaisesti vanhuk- perhehoitopaikkojen tarve ikärakenteen muut-
29235: sia, pitkäaikaissairaita ja vammaisia, toimivat tumisesta ym. seikoista johtuen tulee lähivuosi-
29236: lastensuojelun sijaishuollon perhehoitajina, na kasvamaan. Näin ollen on tärkeätä, että per-
29237: psykiatristen potilaiden perhehoitajina tai muis- hehoitajien työoikeudellinen asema selkiytetään
29238: sa perhehoitotehtävissä. Perhehoidossa oli v. ja turvataan heille riittävät sosiaalietuudet. Per-
29239: 1982 n. 17 500 henkilöä. Hoitomuotona perhe- hehoitajalaki tulisi saattaa voimaan kiireellise-
29240: hoito on laitoshoitoa osittain korvaavaa tai tu- nä ja viimeistään vuoden 1989 alusta.
29241: kevaa, joko ennaltaehkäisevää tai jälkihoitoa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29242: Lastensuojelussa se on oma erillinen hoitomuo- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29243: tonsa, jonka avulla tarjotaan kotia vastaavat muksen,
29244: kasvuolosuhteet huostaanotetuille lapsille.
29245: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama per- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
29246: hehoitajatoimikunta esittää 31.10.1984 valmis- piteisiin perhehoitajalain aikaansaami-
29247: tuneessa mietinnössään erillisen perhehoitaja- seksi niin, että laki tulisi voimaan vii-
29248: lain säätämistä perhehoitajien työoikeudellisen meistään vuoden 1989 alusta.
29249: aseman selkeyttämiseksi ja vähimmäissosiaali-
29250:
29251: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
29252:
29253: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen
29254: Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen
29255: 1988 vp. 767
29256:
29257: Toivomusaloite n:o 691
29258:
29259:
29260:
29261:
29262: Ikonen ym.: Työllisyyslain epäkohtien korjaamisesta
29263:
29264:
29265:
29266: Eduskunnalle
29267:
29268: Keski-Suomessa kokeiltiin kolmessa kunnas- Riittävillä harkinnanvaraisilla työllisyysmää-
29269: sa uutta työllisyyslakia vuoden 1987 ajan. Ko- rärahoilla tulee turvata muiden kuin laissa erik-
29270: keilusta saadut vaikutteet ovat voittopuoleisesti seen mainittujen työttömien entisensuuruiset
29271: myönteisiä. Konkreettisia epäkohtiakin on niin- työllistämismahdollisuudet.
29272: ikään todettu. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
29273: Sekä työllistäjän että työttömän kannalta kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29274: kuuden kuukauden työllistämisjakso on liian
29275: lyhyt. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29276: Kaavamainen jako osa- ja kokopäiväisiin kokeiluvaiheen aikana todettujen työlli-
29277: työllistämiskiintiöihin ei ota huomioon paikalli- syyslain epäkohtien poistamiseksi.
29278: sia tarpeita.
29279:
29280: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
29281:
29282: Pirkko Ikonen Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen
29283: 768 1988 vp.
29284:
29285: Toivomusaloite n:o 692
29286:
29287:
29288:
29289:
29290: Isohookana-Asunmaa ym.: Opiskelijoiden aseman parantami-
29291: sesta sairausvakuutusetuuksia määrättäessä
29292:
29293:
29294: Eduskunnalle
29295:
29296: Opiskelijan oikeus sairausvakuutuslain mu- kiksi lasten saaminen on suunniteltava tarkoin;
29297: kaiseen päivä-, äitiys-, isyys- ja vanhempainra- ansiotyöhön siirtyminen on tehtävä vähintään
29298: haan sekä näiden etuuksien suuruus määräytyy kaksi vuotta ennen perheenlisäystä.
29299: samojen periaatteiden mukaisesti kuin muilla- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29300: kin vakuutetuilla. Päätoimisen opiskelun katso- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29301: taan vastaavan työntekoa.
29302: Opiskelua ei kuitenkaan katsota sellaiseksi ettii hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
29303: erityiseksi syyksi, jonka vuoksi vakuutetun työ- ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
29304: tulot ovat olennaisesti pienemmät kuin ne muu- dessii ryhtyisi toimiin joko sairausva-
29305: toin olisivat olleet. Viimeksi toimitetun vero- kuutuslain ja -asetuksen muuttamiseksi
29306: tuksen jälkeisiä tilapäisiä työtuloja ei oteta huo- siten, ettii tilapiiiset työtulot tai opinto-
29307: mioon, vaikka ne olisivat merkittävästi suurem- tuki tulevat piiivii-, iiitiys-, isyys- ja van-
29308: mat kuin verotuksessa todetut. Tämä merkitsee hempainrahan suuruutta mäiiriittiiessii
29309: sitä, että opiskelijat joutuvat useimmiten tule- oikeudenmukaisemmin huomioon ote-
29310: maan toimeen peruspäivärahalla. tuiksi, tai sellaisen perustoimeentulotur-
29311: Opiskelijan vaihtoehdot ovat joko olla sairas- van luomiseksi, joka kattavasti takaisi
29312: tumaHa ja tekemättä lapsia opiskeluaikana tai riittiiviin toimeentulon kaikissa e/iimän-
29313: siirtyä ansiotyöhön kesken opiskelun. Esimer- tilanteissa.
29314:
29315: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
29316:
29317: Tytti lsohookana-Asunmaa Timo Kietäväinen Aapo Saari
29318: Seppo Pelttari Jorma Huuhtanen Annikki Koistinen
29319: Eino Siuruainen Pauli Saapunki Tellervo Renko
29320: 1988 vp. 769
29321:
29322: Toivomusaloite n:o 693
29323:
29324:
29325:
29326:
29327: Jokinen ym.: Lasten päivähoitolain velvoitteiden toteuttamisesta
29328:
29329:
29330:
29331: Eduskunnalle
29332:
29333: Sen johdosta, että lasten päivähoitolain vel- taan. Olisi jo korkea aika saattaa perhepäivä-
29334: voitteiden toteuttaminen on viivästynyt eikä lä- hoitajat työaikalain piiriin ja osallisiksi niistä
29335: heskään kaikille päivähoitoa tarvitseville ole eduista, jotka vallitsevat kaikkialla muualla
29336: paikkaa päiväkodeissa, toimii lasten perhepäi- työelämän piirissä. Kaiken lisäksi valitettava
29337: vähoitojärjestelmä lähes kaikkialla maassa. eriarvoisuus vallitsee kunnalliseen tukeen näh-
29338: Kuitenkin tämän hoitomuodon puitteissa toimi- den myös niillä perheillä, jotka käyttävät tätä
29339: vat perhepäivähoitajat ovat vailla heille kuulu- päivähoitomuotoa. Koko järjestelmän kaikin-
29340: via ja muualla työelämässä voimassa olevia oi- puolinen ajanmukaistaminen on kiireellisesti ai-
29341: keuksia. Kaikkialla muissa työtehtävissä on kaansaatava.
29342: työntekijöiden asema paremmin turvattu kuin On jo liian pitkään puhuttu lasten aseman ja
29343: tätä vastuullista hoito- ja kasvatustehtävää suo- lasten päivähoidon epäkohtien korjaamisesta.
29344: rittavien perhepäivähoitajien kohdalla on ti- Nyt on aika toimia. Seuraukset tämän asian
29345: lanne. hoitamatta jättämisestä ovat hälyttäviä.
29346: Huoli ja vastuu lapsista vaatii päivähoitajUta Näihin perusteluihin viitaten ehdotamme
29347: jatkuvaa valppautta ja huolenpitoa, eikä työ- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29348: aika tässä tehtävässä jää läheskään siihen, kun
29349: lapset tulevat taloon tai lähtevät sieltä, sillä sii- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
29350: vous ja muu valmistelutyö on tehtävä vapaa-ai- menpiteisiin lasten päivähoidon epäkoh-
29351: kana. tien poistamiseksi ja lasten päivähoito-
29352: On todella huolestuttavaa, että valtiovallan lain velvoitteiden voimaan saattamiseksi
29353: ja kuntienkin taholla suhtaudutaan niin välin- koko maassa.
29354: pitämättömästi tähän tärkeään ammattikun-
29355:
29356: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
29357:
29358: Anna-Liisa Jokinen Timo Laaksonen Lauha Männistö
29359: Reino Paasilinna Heli Astala Claes Andersson
29360: Esko Helle Pekka Leppänen
29361: 770 1988 vp.
29362:
29363: Toivomusaloite n:o 694
29364:
29365:
29366:
29367:
29368: Jokinen ym.: Lapsen oikeuksien julistuksen periaatteiden toteut-
29369: tamisesta
29370:
29371:
29372: Eduskunnalle
29373:
29374: YK:n lasten oikeuksien julistus on asiakirja, Kuitenkin juuri kaupallisuus on ottanut yhä
29375: jonka Suomi on yhtenä jäsenmaista hyväksynyt suuremman otteen suomalaisista lapsista ja hei-
29376: ja ollut valmis sen käytännössä toteuttamaan. tä käytetään mitä törkeimmin YK:nlasten oi-
29377: Kuitenkin tuon tärkeän ja jo vuonna 1959 hy- keuksien julistuksen sekä kirjaimen että hengen
29378: väksytyn asiakirjan henki ja sisältö on jäänyt vastaisesti.
29379: maassamme vaille toteutumistaan. Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten eh-
29380: Jatkuvasti törmäämme mitä karkeimpiin dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29381: YK:n lapsen oikeuksien julistuksen periaattei- muksen,
29382: den rikkomisiin ja suoranaisiin artiklojen hal-
29383: ventamisiin. Julistuksen 9 artikla on yksi sellai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
29384: nen, jossa todetaan mm.: "Lasta on suojeltava menpiteisiin YK:n lasten oikeuksien ju-
29385: kaikilta laiminlyönneiltä, julmuudelta ja vää- listuksen hengen ja kirjaimen toteutta-
29386: rinkäytöltä. Häntä ei saa missään muodossa miseksi Suomessa, kuten maamme teke-
29387: saattaa kaupankäynnin kohteeksi." mät sopimukset edellyttävät.
29388: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
29389:
29390: Anna-Liisa Jokinen Timo Laaksonen Reino Paasilinna
29391: Heikki Rinne Jukka Gustafsson Claes Andersson
29392: Esko Helle Lauha Männistö Pekka Leppänen
29393: Heli Astala Matti Väbänäkki
29394: 1988 vp. 771
29395:
29396: Toivomusaloite n:o 695
29397:
29398:
29399:
29400:
29401: Jokiniemi ym.: Maatalousyrittäjien ja palkansaajien lomakauden
29402: yhtenäistämisestä
29403:
29404:
29405: Eduskunnalle
29406:
29407: Laissa maatalousyrittäjien lomituspalveluista telyjen vuoksi olisi kohtuullista, että lomakau-
29408: on lomakaudeksi määrätty huhtikuun 1 päivän det olisivat samat kummankin lain mukaan.
29409: ja seuraavan vuoden maaliskuun 31 päivän väli- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29410: nen aika mainitut päivät mukaan luettuina. Hy- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29411: vin usein maatalousyrittäjäavioparista toinen
29412: käy tilan ulkopuolella töissä. Hänen lomakau- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29413: tensa määräytyy taas työntekijäin vuosiloma- maatalousyrittäjien lomakauden muut-
29414: lain perusteella, jossa lomakausi päättyy huhti- tamiseksi yhtälöiseksi palkansaajien lo-
29415: kuun viimeisenä päivänä. Yhteisten lomajärjes- makauden kanssa.
29416: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
29417:
29418: Esko Jokiniemi Juhani Alaranta Eeva Turunen
29419: Matti Väistö Pekka Puska Kerttu Törnqvist
29420: 772 1988 vp.
29421:
29422: Toivomusaloite n:o 696
29423:
29424:
29425:
29426:
29427: Jokiniemi ym.: Työttömyyspäivärahan maksuperusteiden muut-
29428: tamisesta
29429:
29430:
29431: Eduskunnalle
29432:
29433: Työttömyysturvalain mukaan on 1.1.1985 Ammattiliittoon kuulumattomalle Kansan-
29434: alkaen maksettu työttömyyspäivärahaa, joka eläkelaitoksen maksamassa työttömyyspäivära-
29435: vastaa liittojen aiemmin maksamaa työttömyys- hassa huomioidaan mm. puolison tai avopuoli-
29436: avustusta ja työvoimatoimistojen maksamaa son työtulot, eläkkeet yms. ja omat muut tulot.
29437: työttömyyskorvausta. Käytännössä tulorajat, jotka vähentävät työttö-
29438: Ammattiliittoihin kuuluville työttömyyspäi- myyspäivärahaa tai joiden ylittyessä työttö-
29439: värahan maksamisesta huolehtii kyseinen liitto, myyspäivärahaa ei enää suoriteta, ovat erittäin
29440: jonka lain mukaan maksama työttömyyspäivä- pienet.
29441: raha takaa yleensä riittävän toimeentulon, ei- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29442: vätkä liittoon kuuluvien työttömyyspäivärahan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29443: suuruuteen vaikuta puolison tai avopuolison tu-
29444: lot. Muiden kohdalla työttömyysturvan toi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29445: meenpanosta vastaa Kansaneläkelaitos, joka Kansaneläkelaitoksen maksaman työt-
29446: maksaa työttömyyspäivärahaa myös niille, joi- tömyyspäivärahan maksuperusteiden
29447: den oikeus saada sitä ammattiliitolta on päätty- muuttamiseksi siten, etteivät puolison
29448: nyt. Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa tai avopuolison tulot vaikuttaisi päivä-
29449: ja sitä suoritetaan 17-64 vuotta täyttäneille. rahan suuruuteen.
29450: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
29451:
29452: Esko Jokiniemi Juhani Alaranta
29453: Eeva Turunen Matti Väistö
29454: Pekka Puska
29455: 1988 vp. 773
29456:
29457: Toivomusaloite n:o 697
29458:
29459:
29460:
29461:
29462: Jokiniemi ym.: Yksilöllisen varhaiseläkejärjestelmän käyttöön
29463: ottamisesta julkisessa hallinnossa
29464:
29465:
29466: Eduskunnalle
29467:
29468: Yksilöllinen varhaiseläkelaki tuli voimaan veluksessa on sellaisia henkilöitä, jotka eivät
29469: 1.1.1986, ja se koskee 55-64 vuotta täyttäneitä pääse työkyvyttömyyseläkkeelle, mutta joiden
29470: yksityisessä työsuhteessa olevia ja yrittäjiä. Elä- kohdalla yksilöllinen varhaiseläkeratkaisu on
29471: ke on samansuuruinen kuin jos henkilö saisi samalla tavalla perusteltua kuin yksityisten pal-
29472: työkyvyttömyyseläkettä. Eläkkeen saamisen veluksessa olleiden ja yrittäjien. Tämän vuoksi
29473: edellytyksenä on ammatissaolon pitkäaikaisuus tulee yksilöllinen varhaiseläkelaki saattaa pikai-
29474: ja työkyvyn pysyvä alentuminen sairauden, vian sesti koskemaan myös julkista sektoria. Näin
29475: tai vamman johdosta siinä määrin, ettei henki- saadaan uusia työpaikkoja ja helpotetaan työt-
29476: lön kohtuudella voida edellyttää jatkavan an- tömyyttä, kuten on tapahtunut työpaikkojen
29477: siotyötään, kun otetaan huomioon myös ikään- vapautuessa yksityisessä työsuhteessa olleiden
29478: tymisestä johtuva rasittuneisuus ja kuluneisuus. ja yrittäjien päästessä eläkkeelle.
29479: Tämän lain avulla on voitu helpottaa eläk- Valtion laitosten saneerausten ja henkilöstön
29480: keelle jääntiä niiden työntekijöiden ja yrittäjien uudelleenjärjestelyiden yhteydessä useissa ta-
29481: kohdalla, joiden on ollut ikääntymisen vuoksi pauksissa kyseinen muutos yksilötasolla tekisi
29482: perusteltua päästä eläkkeelle, vaikka he muu- inhimillisen ratkaisun mahdolliseksi.
29483: toin eivät olisi päässeet työkyvyttömyyseläk- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29484: keelle. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29485: Yksilöllisessä varhaiseläkkeessä on kuitenkin
29486: vielä se epäkohta, että laki ei koske julkisessa että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
29487: työ-, toimi- tai virkasuhteessa olevia, siis val- piteisiin julkishallinnon palveluksessa
29488: tion, kuntien ja näihin verrattavien laitosten olevien henkilöiden ottamiseksi yksilöl-
29489: palveluksessa olevia. Kuitenkin julkisessa pal- lisen varhaiseläkejärjestelmän piiriin.
29490:
29491: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
29492:
29493: Esko Jokiniemi Eeva Turunen Juhani Alaranta
29494: Matti Väistö Pekka Puska Kerttu Törnqvist
29495: 774 1988 vp.
29496:
29497: Toivomusaloite n:o 698
29498:
29499:
29500:
29501:
29502: Jouppila ym.: Maatalousyrittäjien sijaisapuoikeuden kehittämi-
29503: sestä
29504:
29505:
29506: Eduskunnalle
29507:
29508: Maataloustuotannon tulee Suomessa edel- Maatalousyrittäjien äitiys- ja vanhempainra-
29509: leenkin perustua pääosin perheviljelmiin, joi- hakausi on samanpituinen kuin muilla. Tosi-
29510: den tuotto antaa tuottajaperheelle pääasiallisen asiallisesti he eivät voi kuitenkaan pitää saman-
29511: toimeentulon. Viljelijäperheen ansiotason tulee pituista vanhempainlomaa kuin muut. Syynä
29512: olla rinnasteinen muun ammattitaitoisen väes- tähän ovat maatalouden lomituspalvelujärjes-
29513: tön tulotasoon. Maatalouden sosiaalipolitiik- telmässä olevat puutteet.
29514: kaa pidetään usein osana maataloustuotannon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29515: tukea. Maatalouden tukipolitiikan tulee palvel- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29516: la ennen kaikkea tuotanto-, tulo- ja rakennepo- muksen,
29517: litiikkaa. Tällä hetkellä on kuitenkin maatalou-
29518: den sosiaalipolitiikassa epäkohtia, jotka ovat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29519: mm. yhtenä syynä siihen, että syntyvyys maata- maatalousyrittäjien sijaisapuoikeuden
29520: louden piirissä on hälyttävän matala. Taatak- jatkamiseksi samanpituiseksi kuin äi-
29521: semme maatalouden elinvoimaisuuden on maa- tiys- ja vanhempainrahakausi.
29522: talousväestön syntyvyys saatava nousemaan.
29523:
29524: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
29525:
29526: Riitta Jouppila Sakari Valli Juhani Alaranta
29527: Oiva Savela Tellervo Renko Martti Tiuri
29528: Keijo Jääskeläinen Eeva Turunen Kaarina Dromberg
29529: Riitta Uosukainen
29530: 1988 vp. 775
29531:
29532: Toivomusaloite n:o 699
29533:
29534:
29535:
29536:
29537: Jouppila ym.: Rintamaveteraanien eläkejärjestelmän yhtenäistä-
29538: misestä
29539:
29540:
29541: Eduskunnalle
29542:
29543: Sotiemme veteraanien varhaiseläkkeelle siir- oikeudellisessa työsuhteessa olleiden kohdalla
29544: tymistä on tuettava niin, että jokainen rintama- olisi sota-ajan palvelusvuodet laskettava eläke-
29545: sotilastunnuksen omaava veteraani voi todella turvaan. Näin voitaisiin takautuvasti parantaa
29546: halutessaan siirtyä varhaiseläkkeelle. Tällä het- monen heikossa taloudellisessa asemassa elävän
29547: kellä on työelämässä olevia veteraaneja noin veteraanin vanhuuden turvaa.
29548: 50 000. Heistä suurin osa kuuluu yksityisten elä- Edellä mainitun perusteella ehdotamme kun-
29549: kevakuutusjärjestelmien piiriin, jolloin heidän nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29550: eläkkeensä suuruudeksi tulisi vain 20-38 OJo muksen,
29551: työtulosta. Tämä seikka estää useiden veteraa-
29552: nien varhaiseläkkeelle siirtymisen. Samoin epä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29553: kohtana yksityisen palveluksessa olevilla vete- samojen eläke-etujen takaamiseksi yksi-
29554: raaneilla on se seikka, että rintamapalvelusvuo- tyisen palveluksessa oleville rintamave-
29555: sia ei heillä lasketa eläkkeeseen oikeuttaviksi teraaneille kuin julkisen sektorin palve-
29556: työvuosiksi, kuten tapahtuu julkisen sektorin luksessa olevilla on.
29557: puolella. Samoin jo eläkkeellä olevien yksityis-
29558: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
29559:
29560: Riitta Jouppila Oiva Savela Tellervo Renko
29561: Martti Tiuri Keijo Jääskeläinen Eeva Turunen
29562: Kaarina Dromberg Riitta Uosukainen
29563: 776 1988 vp.
29564:
29565: Toivomusaloite n:o 700
29566:
29567:
29568:
29569:
29570: Jouppila ym.: Sotavankeudessa olleiden siviilivankien saattami-
29571: sesta rintamapalvelustunnuksen piiriin
29572:
29573:
29574: Eduskunnalle
29575:
29576: Sotien 1939-1945 aikana jäi siviiliväestöä il- nastettava rintamapalvelustunnuksen omaa-
29577: man omaa syytään sotatoimialueelle ja joutui viin. Heille tulisi suoda samat etuudet tervey-
29578: sotavangiksi Neuvostoliittoon. Niinpä siviili- denhoidon, kuntoutuksen ja eläke-etuuksien
29579: vankeja palautettiin talvisodan jälkeen esim. suhteen kuin rintamaveteraaneille.
29580: Hyrsylän mutkassa jääneitä 1 260 ja Suomus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29581: salmella jääneitä 253. Näiden henkilöiden hen- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29582: kiset ja ruumiilliset rasitukset tuona aikana ovat muksen,
29583: hyvin rinnastettavissa rintamasotilastunnuksen
29584: tai rintamapalvelustunnuksen omaaviin eten- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29585: kin, kun ajatellaan, että kyseessä olivat useim- elossa olevien sotavankeudessa olleiden
29586: missa tapauksissa naiset, lapset ja vanhukset. siviilivankien saattamiseksi rintamapal-
29587: Näille henkilöille ei ole sodan jälkeen miten- velustunnuksen pumn ja samojen
29588: kään korvattu heidän kärsimyksiään. etuuksien alaisiksi kuin muut rintama-
29589: Vielä elossa olevat siviilivangit olisikin rin- palvelustunnuksen omaavat.
29590: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
29591:
29592: Riitta Jouppila Oiva Savela Tellervo Renko
29593: Martti Tiuri Keijo Jääskeläinen Eeva Turunen
29594: Liisa Hilpelä Kaarina Dromberg Riitta Uosukainen
29595: Anna-Kaarina Louvo
29596: 1988 vp. 777
29597:
29598: Toivomusaloite n:o 701
29599:
29600:
29601: Juhantalo ym.: Maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkeiän
29602: säilyttämisestä pysyvästi 55 vuodessa
29603:
29604: Eduskunnalle
29605:
29606: Vuoden 1974 alusta ovat maatalousyrittäjien Maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta
29607: eläkelakiin sisältyneet säännökset sukupolven- annetulla lailla (219/74) liitettiin sukupolven-
29608: vaihdoseläkkeestä. Nämä säännökset ovat ol- vaihdoseläke maatalousyrittäjien eläkejärjestel-
29609: leet määräaikaisia ja koskevat enää vuoden mään. Tätä lakia sovellettiin luovutuksiin, jot-
29610: 1988 aikana tapahtuvia luovutuksia. Sukupol- ka tapahtuivat v. 1974-1976. Sittemminjärjes-
29611: venvaihdoseläkettä koskevat säännökset olisi telmän voimassaoloa on jatkettu kolmasti ensin
29612: säädettävä pysyviksi, jotta pitkäjänteinen suku- koskemaan ennen vuotta 1981 tapahtuvia luo-
29613: polvenvaihdoksen suunnittelu tiloilla olisi mah- vutuksia (20/77), sitten ennen vuotta 1986 ta-
29614: dollista. pahtuvia luovutuksia (837 /80) ja viimeksi kos-
29615: Maatalousyrittäjien ikärakenne on vinoutu- kemaan ennen vuotta 1989 tapahtuvia luovu-
29616: nut. Viljelijöiden keski-ikä on korkea. Maata- tuksia (1126/85). Sukupolvenvaihdoseläkkeelle
29617: louden tulisi tarjota maaseudun nuorille työ- siirtymiseen oikeuttava ikäraja on vuodesta
29618: paikkoja yrittäjinä elinkelpoisilla perheviljel- 1980 ollut 55 vuotta. Sukupolvenvaihdoseläke
29619: millä. Sukupolvenvaihdosten viivästyminen on osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi kei-
29620: johtaa nuorten muuttamiseen pois maaseudul- noksi yrittäjäkunnan nuorentamisessa. Sen
29621: ta. Myös elintarvikkeiden alueellisesti tarkoi- avulla on järjestelmän voimassaoloaikana jou-
29622: tuksenmukainen tuotanto saattaa vaarantua. dutettu isännänvaihdosta yli 19 000 maatilalla.
29623: Sukupolvenvaihdoseläkkeen tarkoituksena Sukupolvenvaihdoseläkettä koskevat sään-
29624: on jouduttaa sukupolvikiertoa maatiloilla tur- nökset tulee saattaa pysyvästi voimaan, ja luo-
29625: vaamalla maataloudesta luopuvien toimeentu- pujien ikärajat tulee säilyttää nykyisessä 55
29626: lo. Jatkajan tulee saada tila hallintaansa iässä, vuodessa.
29627: jossa hänen mahdollisuutensa kehittää omaa Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29628: yritystään ovat parhaimmillaan, eli alle 30-vuo- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29629: tiaana. Jos sukupolvenvaihdos tästä viivästyy,
29630: ehtii jatkaja usein mennä muuhun ammattiin ja ettii hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
29631: paluu maaseudulle on vaikeaa. menpiteisiin maatalousyrittiijien suku-
29632: Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu tilalla polvenvaihdose/iikeiiin siiilyttiimiseksi
29633: vaatii aikaa useamman vuoden. Muutaman pysyviisti 55 vuodessa.
29634: vuoden kerrallaan voimassa oleva sukupolven-
29635: vaihdoseläkejärjestelmä vaikeuttaa sukupol-
29636: venvaihdoksen suunnittelua.
29637: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
29638:
29639: Kauko Juhantalo Tytti lsohookana-Asunmaa Mauri Pekkarinen
29640: Matti Maijala Taisto Tähkämaa Einari Nieminen
29641: Pauli Saapunki Kalevi Mattila Hannu Ten~iälä
29642: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Kauko Heikkinen Jukka Vihriälä
29643: Marjatta Väänänen Timo Kietäväinen Pirkko Ikonen
29644: Juhani Alaranta Seppo Pelttari Pekka Puska
29645: Kalle Röntynen Matti Väistö Kimmo Sarapää
29646: Heikki Kokko Johannes Virolainen Juho Sillanpää
29647: Jorma Huuhtanen Hannele Pokka Tellervo Renko
29648: Riitta Kauppinen Seppo Kääriäinen Esko Jokiniemi
29649: Sirkka-Liisa Anttila
29650: 52 2804450
29651: 778 1988 vp.
29652:
29653: Toivomusaloite n:o 702
29654:
29655:
29656:
29657:
29658: Jurva ym.: Opiskelijoiden aseman parantamisesta sairausvakuu-
29659: tusetuuksia määrättäessä
29660:
29661:
29662: Eduskunnalle
29663:
29664: Opiskelijan oikeus sairausvakuutuslain mu- tumatta ja tekemättä lapsia opiskeluaikana tai
29665: kaiseen päivä-, äitiys-, isyys- ja vanhempainra- siirtyä ansiotyöhön kesken opiskelun. Esimer-
29666: haan sekä näiden etuuksien suuruus määräytyy kiksi lasten saaminen on suunniteltava tarkoin;
29667: samojen periaatteiden mukaisesti kuin muilla- ansiotyöhön siirtyminen on tehtävä vähintään
29668: kin vakuutetuilla. Päätoimisen opiskelun katso- kaksi vuotta ennen perheenlisäystä.
29669: taan vastaavan työntekoa. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
29670: Opiskelua ei kuitenkaan katsota sellaiseksi kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29671: erityiseksi syyksi, jonka vuoksi vakuutetun työ-
29672: tulot ovat olennaisesti pienemmät kuin ne muu- että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
29673: toin olisivat olleet. Viimeksi toimitetun vero- ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
29674: tuksen jälkeisiä tilapäisiä työtuloja ei oteta huo- dessä ryhtyisi toimiin sairausvakuutus-
29675: mioon, vaikka ne olisivat merkittävästi suurem- lain ja -asetuksen muuttamiseksi siten,
29676: mat kuin verotuksessa todetut. että opiskelijoiden tilapäiset työtulot tai
29677: Tämä merkitsee sitä, että opiskelijat joutuvat opintotuki tulevat päivä-, äitiys-, isyys-
29678: useimmiten tulemaan toimeen peruspäivära- ja vanhempainrahan suuruutta määrät-
29679: halla. täessä nykyistä oikeudenmukaisemmin
29680: Opiskelijan vaihtoehdot ovatjoko olla sairas- huomioon otetuiksi.
29681:
29682: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
29683:
29684: Marita J urva Tina Mäkelä
29685: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
29686: 1988 vp. 779
29687:
29688: Toivomusaloite n:o 703
29689:
29690:
29691:
29692:
29693: Jurva ym.: Määrärahasta palvelutalojen rakentamiseen rintama-
29694: veteraaneille
29695:
29696:
29697: Eduskunnalle
29698:
29699: Sotiemme veteraanien iän lisääntyessä yhteis- den ihmisten tavoin hakea vanhusten palveluta-
29700: kunnan eri tukipalvelujen tarve tulee jatkuvasti loasuntoja, on kuitenkin olemassa selvä erityis-
29701: suuremmaksi. Sotaveteraanien asumistarpeita tarve rakentaa sotiemme veteraaneille Suomeen
29702: varten on rakennettu veteraanitaloja, ja kun- riittävä palvelutaloverkosto.
29703: toutuslaitospalvelut ovat joka vuosi lisäänty- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29704: neet kasvaneiden määrärahojen ansiosta. Tällä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29705: hetkellä tarvitsisivat veteraanit kuitenkin jo so- muksen,
29706: tainvalidien tapaan palvelutalojen rakentamis-
29707: ta, joissa he asumisen lisäksi saisivat siivous-, että hallitus ottaisi riittävät mtiärära-
29708: ateria- ja lääkinnällisiä palveluja. Sotainvali- hat valtioa vuoden 1989 tulo- ja me-
29709: dien vastaavista palvelutaloista on saatu hyviä noarvioesit kseen veteraanien palveluta-
29710: ja myönteisiä kokemuksia. Vaikka myös vete- lojen rake tamiseksi.
29711: raaneilla on mahdollisuus muiden ikääntynei-
29712:
29713: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
29714:
29715: Marita Jurva Tina Mäkelä
29716: Urpo Leppänen Lea Mäkipää
29717: 780 1988 vp.
29718:
29719: Toivomusaloite n:o 704
29720:
29721:
29722:
29723:
29724: Jurva ym.: Määrärahasta sotainvalidien sairaskodin rakentami-
29725: seen Helsingin alueelle
29726:
29727:
29728: Eduskunnalle
29729:
29730: Helsingin seudulla ei ole yhtään sotainvali- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29731: deille tarkoitettua sairaskotia, vaikka sotainva- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29732: lidit tarvitsisivat invaliditeettinsa takia siihen muksen,
29733: soveltuvan hoitokodin. Hoitokodin tarve kas-
29734: vaa yhä lähivuosina invalidien vanhenemisen että hallitus ottaisi valtion vuoden
29735: myötä. Toisaalta asuntotilanne Helsingin seu- 1989 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
29736: dulla on erityisesti vanhojen ja sairaiden osalta vät määrärahat sotainvalidien sairasko-
29737: huono ja yhä pahenee. din rakentamiseksi Helsingin alueelle.
29738:
29739: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
29740: 1
29741:
29742:
29743: Marita Jurva Tina Mäkelä
29744: Urpo Leppänen Lea Mäkipää
29745: 1988 vp. 781
29746:
29747: Toivomusaloite n:o 705
29748:
29749:
29750:
29751:
29752: Kankaanniemi: Sijaisvanhemmille maksettavan lapsilisän maksu-
29753: perusteiden muuttamisesta
29754:
29755:
29756: Eduskunnalle
29757:
29758: Nykyisin voimassa olevan lainsäädännön ja jen markkamäärien mukaisesti kuin omista lap-
29759: käytännön mukaan sijaiskotiin sijoitetuista lap- sista. Tämä on tärkeää myös sijaiskotien saami-
29760: sista maksetaan lapsilisää kaikista lapsista en- seksi, koska tällainen lapsien kasvatustapa on
29761: simmäisen lapsen markkamäärän mukaisesti. turvallinen, edullinen ja inhimillinen.
29762: Tällainen menettely koetaan sijoituskodeissa Edellä olevaan perustuen ehdotan eduskun-
29763: kohtuuttomana. Usein samaan perheeseen ha- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
29764: lutaan sijoittaa useita lapsia. Tämä on monin
29765: tavoin edullista sekä perheille että lapsille. Lap- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
29766: silisän maksukäytäntö kuitenkin on vastoin tätä piteisiin sijaisvanhemmille sijoituslapsis-
29767: järkevää ja yhteiskunnallekin edullista käytän- ta maksettavan lapsilisän porrastorni-
29768: töä. seksi lapsiluvun mukaan samalla tavoin
29769: Lapsilisälakia tulisi muuttaa siten, että sijais- kuin omista lapsista maksettava lapsi-
29770: vanhemmille maksettaisiin lapsilisiä useasta si- lisä.
29771: joitetusta lapsesta saman periaatteen ja samo-
29772:
29773: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
29774:
29775: Toimi Kankaanniemi
29776: 782 1988 vp.
29777:
29778: Toivomusaloite n:o 706
29779:
29780:
29781:
29782:
29783: Kauppinen ym.: Omavastuuosuuksien poistamisesta rintamavete-
29784: raanien sairausvakuutuskorvauksista
29785:
29786:
29787: Eduskunnalle
29788:
29789: Rintamaveteraanien tulotaso on yleensä pie- kärien määräämien tutkimusten ja hoidon sekä
29790: ni. Kuitenkin heillä on korkea sairastavuus, mi- lääkkeitten omavastuuosuuksista. Sairausva-
29791: kä johtuu lukuisista sairauksista. Lisäksi vero- kuutusten korvaustaso on meillä kansainväli-
29792: uudistuskaavailut ovat mahdollisesti poistamas- sesti ottaen varsin alhainen. Lisäksi vuoden
29793: sa rintamaveteraanienkin sairauskuluvähennys- 1988 alusta omavastuuksien osuudet nousivat
29794: tä tai ainakin rajoittamassa sitä. Näin ollen hei- rasittaen eläkeläisten taloutta melkoisesti.
29795: dän käytettävissään oleva rahamäärä on vaaras- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
29796: sa vähentyä. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29797: Rintamaveteraanimme ovat menettäneet muksen,
29798: nuoruudestaan ratkaisevan ajan isänmaatamme
29799: puolustaessaan. Samalla heistä monet ovat me- ettii hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29800: nettäneet terveyttään ja näin ollen tulleet keski- valmistellakseen lainmuutoksen rinta-
29801: määräistä enemmän sairastaviksi myöhemmällä maveteraanien sairausomavastuuosuuk-
29802: iällä. Heille muodostuu varsin huomattavat sien poistamiseksi.
29803: kulut matkakulujen omavastuuosuuksista, lää-
29804: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
29805:
29806: Riitta Kauppinen Pirkko Ikonen Annikki Koistinen
29807: 1988 vp. 783
29808:
29809: Toivomusaloite u:o 707
29810:
29811:
29812:
29813:
29814: Kauppinen ym.: Rintamaveteraanien hammashoidon saattami-
29815: sesta sairausvakuutuskorvauksen piiriin
29816:
29817:
29818: Eduskunnalle
29819:
29820: Rintamamiehemme ovat jo varsin iäkästä miehille rajoitettua ilmaista hammashoitoa. Tä-
29821: joukkoa. Heidän tulotasonsa ja eläketurvansa mä tuo kuitenkin eriarvoisuutta isänmaatamme
29822: on vielä puutteellista, mikä johtuu eläkejärjes- ansiokkaasti puolustaneiden kesken.
29823: telmien kehittymisestä ja eläkkeeseen oikeutta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29824: van palveluajan kertymisen viivästymisestä rin- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29825: tamapalvelun johdosta. Lisäksi heillä on monia muksen,
29826: sairauksia, minkä johdosta heidän tulisi huo-
29827: lehtia erityisen huolellisesti mm. monipuolisen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29828: ravinnon saamisesta. Tämä on kuitenkin mo- rintamaveteraanien hammashoidon ja
29829: nelle mahdottomuus huonojen hampaiden tai hammasproteesien saattamiseksi sai-
29830: proteesien puutteen vuoksi. Lisäksi proteesit rausvakuutuskorvauksen piiriin ilman
29831: voivat olla ajan myötä käyneet sopimattomiksi. omavastuuosuutta.
29832: Eräät kaupungit ovat jo tarjonneet rintama-
29833:
29834: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
29835:
29836: Riitta Kauppinen Pirkko Ikonen Annikki Koistinen
29837: 784 1988 vp.
29838:
29839: Toivomusaloite n:o 708
29840:
29841:
29842:
29843:
29844: Kauppinen ym.: Varhennetun eläkkeellejääntimahdollisuuden
29845: järjestämisestä Valtionrautateiden saneeraustoimenpiteiden
29846: yhteydessä
29847:
29848: Eduskunnalle
29849:
29850: Valtionrautatiet on ollut tulokseltaan tap- den palvelun jälkeen. Näin he eivät toisi yhteis-
29851: piollinen hoitaessaan hyvin maamme rautatielii- kunnalle paineita työnhakijoina.
29852: kennettä. Valtiovallan taholta on esitetty tap- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29853: pion pienentämistä. Tämän ja teknologian ke- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29854: hityksen vuoksi näyttää olevan ikävä tosiasia, muksen,
29855: että VR:n henkilöstöä joudutaan supistamaan,
29856: samalla kun loppuja joudutaan lisäkoulutta- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
29857: maan. Jotta työhön jäävien ikärakenne ei vää- jotta Valtionrautateiden henkilösUJ pää-
29858: ristyisi toiminnan kannalta ei-toivottuun suun- sisi varhennetulle eläkkeelle 30 vuoden
29859: taan, olisi pitkään Valtionrautateitä palvelleilla palvelun jälkeen Valtionrautateiden sa-
29860: henkilöillä oltava oikeus siirtyä eläkkeelle tässä neerausvaiheen aikana.
29861: muutosvaiheessa omasta halustaan jo 30 vuo-
29862:
29863: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
29864:
29865: Riitta Kauppinen Pirkko Ikonen Annikki Koistinen
29866: 1988 vp. 785
29867:
29868: Toivomusaloite n:o 709
29869:
29870:
29871:
29872:
29873: Kauppinen ym.: Ansiosidonnaisen työttömyysturvan takaami-
29874: sesta kaikille
29875:
29876:
29877: Eduskunnalle
29878:
29879: Meillä on useita työttömyysturvajärjestelmiä. kin väliaikaisesti lisääntyvää työttömyyttä.
29880: Tämä mahdollistaa sen, että jäädessään työttö- Työttömien suuri joukko voi myös turhautua
29881: mäksi suomalainen voi saada erisuuruisen työt- ja vaikuttaa sitä kautta yhteiskunnan toiminto-
29882: tömyysturvan riippuen siitä, mihin ammattijär- jen eräänlaiseen lamautumiseen varsinkin, jos
29883: jestöön hän sattuu kuulumaan. Työttömän saa- työttömien toimeentulo laskee olennaisesti.
29884: ma peruspäiväraha on varsin pieni ja sekin Näillä perusteilla olisi mielestämme tärkeää,
29885: maksetaan vain osasta työttömyyspäiviä (py- että työttömyysturva olisi kytketty työssäolo-
29886: hät, karenssipäivät jne. pois lukien). Lisäksi ajan tulotasoon siten, että se olisi kaikille 80 o/o
29887: puolison tulot vaikuttavat työttömäksi jääneen työansiosta verotettavana tulona.
29888: päivärahaan jättäen jopa ilman työttömyystur- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
29889: vaa. Kuitenkin perheen pitkän tähtäyksen suun- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29890: nitelmat on tehty molempien tulot huomioon muksen,
29891: ottaen. Työttömyys voi siten olla ao. henkilölle
29892: ja hänen perheelleen taloudellinenkin eikä vain että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29893: henkinen katastrofi. ty6ttömyysturvan saattamiseksi kaikille
29894: Rakennemuutos tuo vääjäämättömästi aina- 80 prosentiksi ty6ansioista.
29895:
29896: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
29897:
29898: Riitta Kauppinen Pirkko Ikonen Annikki Koistinen
29899: 786 1988 vp.
29900:
29901: Toivomusaloite n:o 710
29902:
29903:
29904:
29905:
29906: Kauppinen ym.: Nuorisotyöttömyyden poistamisesta
29907:
29908:
29909:
29910: Eduskunnalle
29911:
29912: Opiskelunsa lopettanut nuori, alle 25-vuo- työttömyys. Se on suorastaan kansallinen hä-
29913: tias, on täynnä toivoa. Valitettavan usein yh- peämme. Mm. Länsi-Saksassa ei tunneta nuori-
29914: teiskuntamme joutuu tuottamaan hänelle petty- sotyöttömyyttä lainkaan. Siellä on päättäjien
29915: myksen työnsaannin suhteen. Näin nuori tulee taholta ymmärretty asian vakavuus kansakun-
29916: ratkaisevassa elämänsä vaiheessa henkisesti la- nan tulevaisuuden kannalta.
29917: tistetuksi juuri, kun hän on parhaimmillaan Edellä olevan perusteella ehdotammekin kun-
29918: työelämän oppimisen ja sopeutumisen kannal- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29919: ta. Turhautumisen jatkuessa pitkään nuori ka- muksen,
29920: dottaa otteen elämäänsä ja vaikeimmissa ta-
29921: pauksissa joutuu alkoholi- ja mielenterveyson- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
29922: gelmiin ääripäänä itsemurha. Tämä on vakava nuorisotytJttömyyden pikaiseksi poista-
29923: haaste päättäjillemme. miseksi.
29924: Meillä on kuitenkin vakava tosiasia, nuoriso-
29925:
29926: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
29927:
29928: Riitta Kauppinen Pirkko Ikonen Annikki Koistinen
29929: 1988 vp. 787
29930:
29931: Toivomusaloite n:o 711
29932:
29933:
29934:
29935:
29936: Kietäväinen ym.: Lapsiperheiden aseman parantamisesta
29937:
29938:
29939:
29940: Eduskunnalle
29941:
29942: Valtiovallan toimesta on lapsiperheiden ase- lisäämällä vuokra-asuntojen määrää (niin val-
29943: maa pyritty kohentamaan ja lisätty lapsiperhei- tion lainoittamien kuin myös vapaarahoitteisten
29944: den mahdollisuuksia valita parhaaksi katso- vuokra-asuntojen osalta) sekä kehittämällä en-
29945: mansa hoitomuoto lapselleen lisäämällä heille siasunnon hankkijoiden asuntosäästöpalkkio-
29946: eri vaihtoehtoja. Toimenpiteiden tuloksena on järjestelmää niin, että oman asunnon hankki-
29947: luotu lakisääteinen lasten kotihoidontukijärjes- miseksi vaaditaan 10 o/o :n omapääomaosuus,
29948: telmä, lisätty kunnallisia päivähoitopaikkoja ja pidentämällä laina-aikaa ja lisäämällä korkotu-
29949: annettu lapsenhoitajan palkkakustannusten kea.
29950: osittainen vähennysoikeus verotuksessa. Samal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
29951: la on korotettu lapsilisiä ja lisätty verohelpotuk- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
29952: sia lapsiperheille, sekä annettu pienten lasten muksen,
29953: vanhemmille oikeus lyhennettyyn työaikaan.
29954: Kuitenkin on todettava, että vaikka kehitys on että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
29955: ollut myönteistä, lapsiperheiden asema kaipaa piteisiin lapsiperheiden aseman paranta-
29956: vielä korjaamista. miseksi nostamalla lasten kotihoidon
29957: Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan halli- tuen 2 500 markkaan kuukaudessa, pi-
29958: tus on suunnittelemassa mm. lapsilisien korot- dentämällä tuen maksuaikaa kaikkiin
29959: tamista, niiden verollepanoa ja lastenhoitovaih- lapsiperheisiin, joilla on alle kouluikäi-
29960: toehtojen tukemisen lopettamista. Tällainen nen lapsi, lisäämällä kunnallisia päivä-
29961: uudistus merkitsisi lapsiperheiden aseman hei- hoitopaikkoja erityisesti perhepäivähoi-
29962: kentymistä ja vaihtoehtojen loppumista erityi- dossa sekä kehittämällä lapsenhoitajan
29963: sesti pienituloisilta lapsiperheiltä, jotka eivät palkkakustannusten vähennysoikeutta
29964: mahdollisen leikkauksen jälkeen kykene hoita- verotuksessa, ja
29965: maan lastaan kotonaan, vaikka niin haluaisi- että hallitus korottaisi lapsilisiä myös
29966: vat. Lapsiperheiden aseman kohentamisessa tu- alle kolmevuotiaiden osalta siten, että
29967: lee kehittää eri vaihtoehtoja lapsen hoidon jär- niiden verovapaus säilyisi, sekä
29968: jestämisessä, sekä korottaa myös lapsilisiä, että hallitus tehostaisi toimia lapsiper-
29969: muttei niin, että niistä tulee ainoa tukimuoto heiden asunto-ongelmien helpottamisek-
29970: lapsiperheille, kuten nyt hallituksessa on kaa- si lisäämällä vuokra-asuntotarjontaa ja
29971: vailtu. Myös lapsiperheiden asuntotilanteen hel- parantamalla ensiasunnon hankkijoiden
29972: pottamiseksi tulee tehostaa toimenpiteitä mm. asuntosäästöpalkkiojärjestelmää.
29973:
29974: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
29975:
29976: Timo Kietäväinen Jukka Vihriälä
29977: Aapo Saari Tytti Isohookana-Asunmaa
29978: 788 1988 vp.
29979:
29980: Toivomusaloite n:o 712
29981:
29982:
29983:
29984:
29985: Kohijoki ym.: Sotainvalidien korvausasioiden käsittelyn nopeut-
29986: tamisesta tapaturmavirastossa
29987:
29988:
29989: Eduskunnalle
29990:
29991: Sotainvalideille sotilasvammalain nojalla luita merkitsee kuntien lähettämien useiden tu-
29992: suoritettavien korvausten käsittelyajat tapatur- hansien laskujen käsittelyä. Niinpä tähän men-
29993: mavirastossa ovat jo usean vuoden ajan olleet nessä on tapaturmaviraston maksatuksessa
29994: kohtuuttoman pitkiä. Kasvaneiden hakemus- kunnille ehtinyt syntyä jo huomattavia viiväs-
29995: määrien ja uusien tehtävien vuoksi ei ruuhkati- tyksiä.
29996: lanteessa ole tapahtunut olennaista muutosta, Huolimatta korvausasioiden ruuhkautumi-
29997: vaikka tapaturmavirasto onkin viime vuosina sesta on tapaturmavirastolle vuoden 1986 alusta
29998: huomattavasti tehostanut toimintaansa. siirretty myös kokonaan uutena tehtävänä rin-
29999: Käsittelyajat joidenkin korvausmuotojen tamaveteraanikuntoutuksen valvonta ja maksa-
30000: osalta ovat lyhentyneet, mutta samanaikaisesti tus. Vaikka tehtävän siirtämistä lääkintöhalli-
30001: on toisaalta esimerkiksi kuntoutuksen ja toi- tukselta perusteltiin sen aiheuttamaHa suurella
30002: meentulon tukena maksettavan täydennysko- työmäärällä, ei tapaturmaviraston voimavaroja
30003: ron kohdalla tilanne vaikeutunut. Määräajaksi lainkaan lisätty.
30004: myönnettävien täydennyskorkojen jatkohake- Eduskunta on hyväksynyt 1.7.1988 voimaan
30005: musten käsittely on ruuhkautunut niin pahoin, tulevaksi lainmuutoksen, jolla mahdollistetaan
30006: että täydennyskoron maksatus ehtii usein kat- ennen 1.1.1985 sotilasvammalain nojalla annet-
30007: keta ennen uutta päätöstä, vaikka hakemus olisi tujen kielteisten päätösten uudelleenkäsittely.
30008: jo tehty 4-5 kuukautta aiemmin. Kun täyden- Tämän lainmuutoksen tavoitteet ja sen käytän-
30009: nyskorkoa myönnetään toimeentulon vaikeutu- nön toteutuminen vaarantuvat, ellei tapaturma-
30010: misen perusteella heikommassa asemassa olevil- virastolla ole riittäviä voimavaroja hoitaa tätä
30011: le sotainvalideille, merkitsee sen saannin kat- tehtävää.
30012: keaminen yleensä hakijoille taloudellisia vai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
30013: keuksia. Lähes puoli vuotta joutuvat sotainvali- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30014: dit odottamaan velkoessaan tapaturmavirastot- muksen,
30015: ta niin sanotun sairausapulisän muodossa itse
30016: maksamiaan lääke- ja hoitokuluja. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
30017: Kahden viime vuoden aikana voimaan tulleet menpiteisiin sotainvalidien korvaus-
30018: sotilasvammalain muutokset ovat lisänneet asioiden käsittelyn nopeuttamiseksi ta-
30019: osaltaan tapaturmaviraston käsiteltäväksi tule- paturmavirastossa turvaamalla virastot-
30020: vien asioiden lukumäärää. Lievävammaisten ie riittävät voimavarat ja lisäämällä hen-
30021: sotainvalidien kuntoutuksen ohella toteutettu kilökuntaa vastaamaan kasvaneita teh-
30022: korvausjärjestelmän laajentaminen koskemaan täviä.
30023: kunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon palve-
30024:
30025: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1988
30026:
30027: Maunu Kohijoki Pirjo-Riitta Antvuori Anneli Taina
30028: Tuula Liunaiomaa Ritva Vastamäki Oiva Savela
30029: Martti Korkia-Aho Sauli Niinistö Marjatta Väänänen
30030: Heikki Perho Keijo Jääskeläinen
30031: 1988 vp. 789
30032:
30033: Toivomusaloite n:o 713
30034:
30035:
30036:
30037:
30038: Kohijoki: Rintamalisän ja ylimääräisen rintamalisän korotta-
30039: misesta
30040:
30041:
30042: Eduskunnalle
30043:
30044: Yli neljäkymmentä vuotta on kulunut sodan teraanijärjestöjen taholta on viime vuosina lu-
30045: päättymisestä. Näiden vuosikymmenien kulues- kuisia kertoja vedottu valtiovaltaan. On muis-
30046: sa on Suomi jälleenrakennettu ja uudesti raken- tutettu aikanaan veteraaneille annetuista lu-
30047: nettu. Heti sodasta kotiuduttuaan sotiemme ve- pauksista.
30048: teraanien ja kovin monien sotainvalidienkin Vihdoin nyt tulisi valtiovallan ottaa veteraa-
30049: osana oli ryhtyä jälleenrakentamaan tätä maata nien asia kunnia-asiakseen. Tulisi viipymättä
30050: rauhan töissä muun kansan kanssa. Rakentami- korjata menneitten vuosien ja vuosikymmenien
30051: nen ja muu työnteko oli silloin raatamista. Sen aikana tapahtuneet laiminlyönnit veteraanien
30052: tuloksena täällä nyt saadaan elää hyvinvointi- asioiden hoitamisessa.
30053: valtioksi sanotussa Suomessa, jonka sanotaan Rintamalisää sekä ylimääräistä rintamalisää
30054: nyt kuuluvan jopa maailman viidentoista kehit- tulisi heti korottaa kuten veteraanijärjestötkin
30055: tyneimmän maan joukkoon. ovat esittäneet. Nämä lisät on alun perin säädet-
30056: Hyvinvointi huomataan, mutta liian moni ei ty hyvityksenä veteraaneille puutteellisesta elä-
30057: tiedä taikka huomaa sitä, että perusedellytykset keturvasta - siitä, ettei rintamapalveluvuosia
30058: tälle nykyisentasoiselle Suomelle luotiin ja tur- TEL-järjestelmässä lasketa hyväksi eläkevuo-
30059: vattiin ratkiraskaina sotavuosina vain sillä, siin. Kun rintamalisät maksetaan kansaneläk-
30060: että aikanaan saavutettu Suomen itsenäisyys keen yhteydessä, on niiden tason ylläpitämises-
30061: pystyttiin taistellen ja kallein uhrein säilyttä- sä seurattu KEL-indeksiä. Koska rintamalisä
30062: mään. Isänmaan puolustajat - veteraanit - kuitenkin on hyvitystä puutteelliseksi jääneestä
30063: sen tekivät. Siinä tehtävässä isänmaan puolus- eläketurvasta, olisi luonnollisempaa noudattaa
30064: tajat uhrasivat nuoruutensa ja miehuutensa mo- rintamalisään nähden TEL-indeksiä.
30065: net parhaat vuodet. Kovin monien osaksi tuli Vuosien aikana on indeksien eroista johtuen
30066: uhrata elämänsä, kymmenientuhansien osaksi syntynyt jälkeenjääneisyyttä. Sitä korostaa eri-
30067: tuli uhrata terveytensä, ja sotavuosien jättämiä tyisesti se, että prosentuaalinen korotus niin
30068: jälkiä kantaa jokainen sotiemme veteraani. pienestä markkamäärästä kuin rintamalisä on,
30069: Kuluneet yli neljä vuosikymmentä ovat har- merkitsee vain muutaman markan korotusta,
30070: ventaneet veteraaniveljien ja -sisarten joukkoa. kun vastaava korotus esimerkiksi keskimääräi-
30071: Veteraaneja on vielä jäljellä yli 300 000, mutta sestä TEL-eläkkeestä on jo kymmeniä markko-
30072: joukko harvenee nopeasti. ja kuukaudessa. Juuri tämän vuoksi ja ennen
30073: Kovin suuri osa sotiemme veteraaneista on kaikkea aivan liian alhaisen lähtötason vuoksi
30074: joutunut ja joutuu edelleen elämään varsin niu- rintamalisiin on aika ajoin myönnettävä taso-
30075: kan toimeentulon varassa eli puutteenalaisina. korotukset. Ikääntyvien veteraanien kannalta
30076: Kysymyksessä ovat ne veteraanit, jotka lainsää- on tärkeätä, että eläketurvan reaalisen tason ke-
30077: dännön vuoksi eivät saa ollenkaan ansioeläket- hitys turvataan lainsäädännöllä.
30078: tä (työeläkettä) taikka joilla se on kovin pieni. Kaikkein heikoimmassa taloudellisessa ase-
30079: Juuri tähän ryhmään kuuluvien puolesta ve- massa olevien veteraanien toimeentulon paran-
30080: 790 1988 vp. -TA n:o 713
30081:
30082: tamiseksi tulisi ylimääräinen rintamalisä viipy- että hallitus viipymättä ryhtyisi toi-
30083: mättä korottaa 500 markkaan kuukaudessa. menpiteisiin ylimääräisen rintamalisän
30084: Kaikille veteraaneille maksettava rintamalisä korottamiseksi 500 markkaan ja rinta-
30085: tulisi niin ikään viipymättä korottaa 250 mark- malisän korottamiseksi 250 markkaan
30086: kaan kuukaudessa. kuukaudessa sekä niiden reaalisen tason
30087: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- turvaamiseksi tarvittavin lainsäädännöl-
30088: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, lisin keinoin.
30089:
30090: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
30091:
30092: Maunu Kohijoki
30093: 1988 vp. 791
30094:
30095: Toivomusaloite n:o 714
30096:
30097:
30098:
30099:
30100: Kohijoki ym.: Hoitotyön huomioon ottamisesta vaikeavammai-
30101: sen sotainvalidin lesken huoltoeläkkeessä
30102:
30103:
30104: Eduskunnalle
30105:
30106: Vaikeavammaisten sotainvalidien mahdolli- 1986 voimaan tulleella muutoksella vähintään
30107: suudet selviytyä avohoidon varassa riippuvat 80 prosentin sotainvalideille suoritettavaa omais-
30108: yleensä ratkaisevasti siitä, saavatko he vammai- korotusta. Tavoitteena uudistuksella on ollut
30109: sina jatkuvasti tarvitsemaansa hoitoa ja tukea muun muassa parantaa sotainvalidin puolison
30110: puolisoltaan. Suoritetuissa tutkimuksissa on to- asemaa.
30111: dettu, että vaikeavammaisten sotainvalidien Vaikeavammaisen sotainvalidin kuolema
30112: hoitotyössä ovat aviopuolisot kantaneet pää- merkitsee lähes aina häntä hoitaneen puolison
30113: vastuun ja kantavat yhä edelleen huolimatta yh- käytettävissä olevien tulojen tuntuvaa alenemis-
30114: teiskunnan lisääntyneistä tukimuodoista. ta. Koska lesket hoitotyön takia ovat usein jää-
30115: Olosuhteiden pakosta sotainvalidien puolisot neet ilman työeläketurvaa, koostuu heidän toi-
30116: ovat joko heti miehensä vammautumisen tai meentulonsa yleensä pelkästä kansaneläkkeestä
30117: sairastumisen tapahduttua tai myöhemmin jou- ja sitä vähentävästä sotilasvammalain mukai-
30118: tuneet monissa tapauksissa jäämään kotiin hoi- sesta huoltoeläkkeestä. Näin ollen heidän elin-
30119: tamaan miestään. Vaikeavammaisten puolisoil- tasonsa jää selvästi heikommaksi kuin miksi se
30120: la ei yleensä tämän vuoksi ole ollut mahdolli- olisi muodostunut, mikäli heillä olisi ollut mah-
30121: suutta omiin ansiotuloihin eikä heille ole kerty- dollisuus olla ansiotyössä.
30122: nyt työeläkettä, vaan he joutuvat elämään pää- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
30123: asiassa miehensä sotilasvammalain nojalla saa- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30124: mien korvausten ja kansaneläkkeen varassa. muksen,
30125: Jatkuvan vuosia kestäneen hoitotyön tekemi-
30126: nen on monesti puolisoille lisäksi raskasta ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30127: heidän ikääntyessään myös poikkeuksellisen sotilasvammalain mukaisen huoltoeläk-
30128: kuluttavaa. Puolison kotona suorittama hoito- keen kehittämiseksi siten, että vaikea-
30129: työ on omiaan vaikuttamaan siten heikentävästi vammaisen sotainvalidin leskelle, joka
30130: hänen omaan elämiseensä ja toimeentulonsa on hoitanut puolisoaan useita vuosia,
30131: edellytyksiin vastaisuudessa. hyvitettäisiin hoitotyö korottamalla hä-
30132: Vaikeavammaisten sotainvalidien kotihoidon nen huoltoeläkettään.
30133: tukemiseksi nostettiin sotilasvammalain 1.1.
30134:
30135: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1988
30136:
30137: Maunu Kohijoki Pirjo-Riitta Antvuori Anneli Taina
30138: Tuula Liunaiomaa Ritva Vastamäki Oiva Savela
30139: Martti Korkia-Aho Sauli Niinistö Heikki Perho
30140: Keijo Jääskeläinen
30141: 792 1988 vp.
30142:
30143: Toivomusaloite n:o 715
30144:
30145:
30146:
30147:
30148: Koistinen ym.: Emäntien ja kotiäitien sosiaaliturvan paranta-
30149: misesta
30150:
30151:
30152: Eduskunnalle
30153:
30154: Maatalojen emäntien sosiaaliturva sekä elä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30155: ke-etuudet ovat jääneet pahasti puutteellisiksi. muksen,
30156: Samoin on asia myös muilla kotonaan lapsiaan
30157: hoitavilla ja kotonaan työtä tekevillä. Mikäli tä- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
30158: hän saataisiin korjaus, yhä useampi jäisi kotiin menpiteisiin emäntien ja kotiäitien so-
30159: hoitamaan lapsiaan. siaaliturvan ja eläke-etuuksien kehitttJ-
30160: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- miseksi.
30161: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
30162:
30163: Annikki Koistinen Arvo Kemppainen Kauko Heikkinen
30164: Sakari Valli Riitta Kauppinen Pirkko Ikonen
30165: Juhani Alaranta
30166: 1988 vp. 793
30167:
30168: Toivomusaloite n:o 716
30169:
30170:
30171:
30172:
30173: Kortesalmi ym.: Ns. esikoisrahan maksamisesta perheille
30174:
30175:
30176:
30177: Eduskunnalle
30178:
30179: Ensimmäisen lapsen syntymä aiheuttaa per- lisi valtion toimesta tukea nykyistä enemmän.
30180: heessä huomattavia kuluja. Juuri ensimmäiselle Yksi tällainen tukimuoto olisi nk. esikoisrahan
30181: lapselle eli esikoiselle on hankittava lastenvau- maksaminen ensimmäisen lapsen hankkineelle
30182: nut, rattaat, vuode, syöttötuoli ja muita lapsen- perheelle lapsen aiheuttamien hankintojen osit-
30183: hoitoon tarvittavia välineitä. Vaatehankinnat taiseksi korvaamiseksi. Esikoisraha myönnet-
30184: ovat myös ensimmäisen lapsen kohdalla suu- täisiin sairausvakuutustoimistoon toimitetun
30185: remmat kuin seuraavien, koska vanhoja vaat- lääkärin kirjoittaman ensisynnyttäjän todistuk-
30186: teita ei ole tällöin käytettävissä. Lastenvaunut sen perusteella. Maksatuksessa noudatettaisiin
30187: ja -rattaat sekä syöttötuoli ja muut huonekalut samoja karenssiaikoja kuin äitiyspäivärahan
30188: säilyvät hyvinä vuosia, joten seuraaville lapsille suhteen.
30189: näitä ei normaalisti tarvitse enää uudelleen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30190: hankkia. Ensimmäisen lapsen hankinnan ai- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30191: kaan perheet ovat yleensä juuri aloittamassa muksen,
30192: muutenkin elämäänsä, jolloin heillä lapsenhoi-
30193: dosta aiheutuvien kulujen lisäksi on normaalisti että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30194: myöskin asunnonhankkimiskustannuksia sekä 2 000 markan suuruisen ,esikoisrahan,
30195: monesti myös opintolainojen takaisinmaksuja. maksamiseksi perheelle ensimmäisen
30196: Tämän takia ensimmäisen lapsen hankintaa tu- lapsen aiheuttamiin kuluihin.
30197: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
30198:
30199: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Lea Mäkipää
30200: Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi Tina Mäkelä
30201: Marita Jurva
30202:
30203:
30204:
30205:
30206: 53 280445G
30207: 794 1988 vp.
30208:
30209: Toivomusaloite n:o 717
30210:
30211:
30212:
30213:
30214: Kortesalmi ym.: Ylimääräisen sotavuosipäivärahan maksamisesta
30215: rintamaveteraaneille
30216:
30217:
30218: Eduskunnalle
30219:
30220: Vuonna 1987 maamme juhli itsenäisyytemme olisi myöntää kaikille sodassa olleille veteraa-
30221: 70-vuotispäivää. Maamme itsenäisyys on kui- neille ja naisille valtion varoista ylimääräistä so-
30222: tenkin saavutettu ainoastaan sen puolesta sit- tavuosipäivärahaa 150 mk kuukaudessa koko
30223: keästi taistelleiden ja oman henkensä alttiiksi vuoden 1989 ajan. Tämän maksettavan sota-
30224: saattaneiden miesten ansiosta. vuosipäivärahan tulisi olla verotonta tuloa kai-
30225: Näille sotiemme veteraaneille ei valtiovalta kille saajilleen.
30226: ole edes juhlavuotenakaan antanut kunnollista Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30227: tunnustusta heidän isänmaansa puolesta anta- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30228: mastaan todella merkittävästä panoksesta. muksen,
30229: Maamme juhliessa itsenäisyytemme merkki-
30230: vuotta olisi valtiovallalla todellakin ollut hyvä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30231: tilaisuus antaa merkittävä tunnustuksensa näille ylimääräisen sotavuosipäivärahan mak-
30232: isänmaamme vapauden turvanneille kansalaisil- samiseksi rintamaveteraaneille.
30233: le. Yksi mahdollisuus tunnustuksen antamiseksi
30234:
30235: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
30236:
30237: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
30238: 1988 vp. 795
30239:
30240: Toivomusaloite n:o 718
30241:
30242:
30243:
30244:
30245: Kortesalmi ym.: Määrärahasta veteraanijärjestöjen toiminnan
30246: tukemiseen
30247:
30248:
30249: Eduskunnalle
30250:
30251: Maamme sotaveteraanijärjestöt tekevät ensi- taveteraaniliitto ry:n, Rintamamiesveteraanien
30252: arvoisen tärkeätä työtä maamme sotaveteraa- liitto ry:n, Rintamanaisten liitto ry:n ja Sota-
30253: nien ja sotainvalidien joukossa. Heidän teke- vangit ry:n paikallisosastojen toiminnan tuke-
30254: mänsä työ on tärkeää niin sotaveteraanien mie- miseen.
30255: lenterveyden kuin myös heidän etujensa ajami- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30256: sen vuoksi. Veteraanijärjestöjen harjoittama nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30257: toiminta sotaveteraanien ja -invalidien ongel- muksen,
30258: mien ja vaikeuksien tiedottamisessa on korvaa-
30259: matonta. että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
30260: Tämän lisäksi maassamme toimivat sotavete- menpiteisiin riittävien määrärahojen
30261: raani- ja sotainvalidijärjestöt tekevät paikalli- saamiseksi valtion tulo- ja menoarvio-
30262: sella tasolla runsaasti veteraanien kuntoutus- esitykseen Sotainvalidien Veljesliitto
30263: työtä. Valtio ei kuitenkaan tue riittävässä mää- ry:n, Suomen Sotaveteraaniliitto ry:n,
30264: rin sotaveteraani- ja sotainvalidijärjestöjen pai- Rintamamiesveteraanien liitto ry:n, Rin-
30265: kallista toimintaa. Tämän takia valtion vuoden tamanaisten liitto ry:n ja Sotavangit
30266: 1989 tulo- ja menoarvioon tulisi saada määrära- ry:n paikallisosastojen toiminnan tuke-
30267: hat Sotainvalidien Veljesliitto ry:n, Suomen So- miseen.
30268: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
30269:
30270: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
30271: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
30272: Raimo Vistbacka
30273: 796 1988 vp.
30274:
30275: Toivomusaloite n:o 719
30276:
30277:
30278:
30279:
30280: Kortesalmi ytn.: Valtion työmaiden avaamisesta eräille alueille
30281:
30282:
30283:
30284: Eduskunnalle
30285:
30286: Vaikka työvoimaministeriö on tehnyt par- alueille ja muuallekin, jossa työttömyyttä esiin-
30287: haansa, näyttää siltä, että Itä- ja Pohjois-Suo- tyy, pikaisesti avataan laajassa mitassa valtion
30288: men vaikeille työttömyysalueille on löydettävä työmaita.
30289: todella tehokkaita lisälääkkeitä työttömyyden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30290: ehkäisemiseksi, koska suurteollisuus ja suuri nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30291: raha kokoomuksen ja kepun tukemana jatku- muksen,
30292: vasti irtisanoo ja pakkolomauttaa työntekijöitä
30293: samalla estäen tehokkaiden työllistämiskeino- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30294: jen ja mm. Rinteen suoran työllistämistuen valtion työmaiden avaamiseksi niille
30295: käyttöönoton laajemmasti kansan etujen mu- alueille, joilla uusi työllisyyslaki ei vielä
30296: kaisesti. vaikuta täysitehoisesti.
30297: Tässä tilanteessa on välttämätöntä, että näille
30298:
30299: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
30300:
30301: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
30302: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
30303: Raimo Vistbacka
30304: 1988 vp, 797
30305:
30306: Toivomusaloite n:o 720
30307:
30308:
30309:
30310:
30311: Kortesalmi ym.: Työttömyyden torjumisesta Hyrynsalmella
30312:
30313:
30314:
30315: Eduskunnalle
30316:
30317: Kuhmo Oy:n Hyrynsalmella sijaitseva saha Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30318: paloi vuonna 1987. Kuhmo Oy:llä on ollut toi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30319: mivat sahalaitokset Kuhmossa ja Hyrynsalmel- muksen,
30320: la. Yhtiö on tulipalon jälkeen päättänyt olla ra-
30321: kentamatta Hyrynsalmen sahaa uudelleen, vaan että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
30322: keskittää toimintansa Kuhmossa sijaitsevalle piteisiin selvittääkseen Hyrynsalmelle
30323: sahalleen ja kehittää sitä. syntyneen vaikean työllisyystilanteen
30324: Sahaustoiminnan lopettaminen Hyrynsalmel- siellä sijainneen Kuhmo Oy:n sahan pa-
30325: la on aiheuttanut huomattavia työllisyysongel- lamisen takia ja ryhtyisi toimenpiteisiin
30326: mia kunnassa. Valtion toimesta tulisikin pikai- työttömäksi jääneiden Hyrynsalmen sa-
30327: sesti ryhtyä työllisyystoimenpiteisiin Hyrynsal- han työntekijöiden työllistämiseksi yh-
30328: mella niin, että palaneen sahan entisille työnte- dessä Hyrynsalmen kunnan kanssa.
30329: kijöille voitaisiin löytää uudet työpaikat.
30330:
30331: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
30332:
30333: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
30334: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
30335: Raimo Vistbacka
30336: 798 1988 vp.
30337:
30338: Toivomusaloite n:o 721
30339:
30340:
30341:
30342:
30343: Laaksonen ym.: Satakunnan työsuojelupiirin perustamisesta
30344:
30345:
30346:
30347: Eduskunnalle
30348:
30349: Satakunnan alueen työpaikkojen työsuojelu- Satakunnan alueella on lukuisia suuria työ-
30350: valvonnasta huolehtii Turun ja Porin työsuoje- paikkoja. Työsuojeluvalvontaa Satakunnassa
30351: lupiirin työsuojelutoimiston alaisuudessa toimi- tulisikin tehostaa. Erityisesti työntekijöiden ta-
30352: va Porin sivutoimista. Sivutoimiston perusta- holta on tähän asiaan kiinnitetty useissa yhteyk-
30353: misesta Poriin on todettu olleen monia etuja sissä huomiota. Mahdollisuudet valvonnan te-
30354: mm. siten, että yhteydet työpaikoille ovat ly- hostamiseen ovat kuitenkin työsuojelupiirin ny-
30355: hyempien etäisyyksien vuoksi kiinteämmät kuin kyisellä henkilömäärällä erittäin rajalliset. Tä-
30356: Turussa toimien olisi mahdollista. Edelleen tar- män vuoksi on perusteltua, että Satakuntaan
30357: kastajilla on paikallistuntemusta, ja myös mat- perustettaisiin oma työsuojelupiiri, jossa on
30358: kojen lyhentyminen on vähentänyt turhaan työmäärään nähden riittävä henkilökunta. Po-
30359: matkustamiseen kuluvaa aikaa sekä matkakulu- rin sivutoimistossa jo olevan hallinnollisen val-
30360: ja. Sivutoimiston henkilökunnan asiantunte- miuden ja kokemuksen vuoksi perustettava työ-
30361: musta on muutoinkin voitu käyttää monella ta- suojelupiiri voisi alusta alkaen toimia täysipai-
30362: valla (esim. koulutuksessa) hyödyksi. noisesti.
30363: Valvontatoimintaa haittaa kuitenkin Porin Eduskunta päätti vuoden 1987 budjettikäsit-
30364: sivutoimiston henkilökunnan riittämättömyys. telyn yhteydessä varata määrärahan Satakun-
30365: Työsuojelun hallinnosta annettujen säännösten nan työvoimapiirin perustamiseen. Mainittu
30366: ja päätösten mukaan Turun ja Porin työsuoje- työvoimapiiri on aloittanut toimintansa vuoden
30367: lupiirin valvontaan kuuluvia työpaikkoja oli 1987 kesällä. Vuoden 1988 syyskuussa aloittaa
30368: 1.1.1986 yhteensä 4 000, joista 2 400 oli Varsi- toimintansa kauppa- ja teollisuusministeriön
30369: nais-Suomessa ja Ahvenanmaalla sekä 1600 alainen Satakunnan teollisuuspiiri.
30370: Satakunnan talousmaakunnassa. Työpaikkoja Edellisten lisäksi Porissa on Turun ja Porin
30371: valvovaa henkilökuntaa oli Turussa piiripäälli- työsuojelupiirin Porin sivutoimista. Kun työ-
30372: kön ja lakimiehen lisäksi 15, Porissa 7 ja Maa- voimahallinnolla ja työsuojeluhallinnolla on
30373: rianhaminassa 1. Valvontaa on Satakunnassa piiritasolla kosketuskohtia ja kun piirihallinnon
30374: jouduttu tehostamaan poikkeusjärjestelyin si- kehittäminen Satakunnassa on jo muillakin hal-
30375: ten, että osa työsuojelupiirin valvontaan kuulu- linnonaloilla katsottu tarpeelliseksi, ehdotam-
30376: vista työpaikoista on siirretty terveyslautakun- me eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30377: tien valvontaan ja osa Satakunnan työpaikoista
30378: valvotaan Turusta. Poikkeusjärjestelyt on näh- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
30379: tävä tilapäisenä toimenpiteenä, josta tulisi pääs- menpiteisiin Satakunnan työsuojelupii-
30380: tä eroon. rin perustamiseksi.
30381:
30382: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
30383:
30384: Timo Laaksonen Raila Aho Einari Nieminen
30385: Raimo Vuoristo Lea Mäkipää Maunu Kohijoki
30386: Mikko Elo Kalevi Lamminen Kauko Juhantalo
30387: Timo Roos Aino Pohjanoksa
30388: 1988 vp. 799
30389:
30390: Toivomusaloite n:o 722
30391:
30392:
30393:
30394:
30395: Laine: Opiskelijoiden asumistukijärjestelmän kehittämisestä
30396:
30397:
30398:
30399: Eduskunnalle
30400:
30401: Syyskuussa 1987 voimaan tullut asumistuki- opintotukea saaneet tipahtavat pois opintotuki-
30402: järjestelmän laajennus merkitsi asumismuotoa järjestelmästä, mutta eivät pääse yleisen asu-
30403: koskevien rajoitusten poistamista. Asumistukea mistuen piiriin, jos jatkavat opiskelua. Kesäai-
30404: voidaan nyt myöntää kaikille väestöryhmille ja kana yksinäinen opiskelija jää myös ilman asu-
30405: kaikkiin vuokra- ja omistusasuntoihin. misensa tukea, sillä pääsäännön mukaan opin-
30406: Yleisen asumistuen ulkopuolelle jäi osa opis- totukea - siis myös asumislisää - myönnetään
30407: kelijoista ja eläkeläisistä, jotka saavat tukea vain yhdeksälle opiskelukuukaudelle.
30408: omista järjestelmistään. Järjestelmien yhteen- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
30409: sovittaminen jäi kuitenkin puolitiehen, sillä tiet- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30410: tyjen väliinputoajaryhmien tilanteeseen ei pa-
30411: rannusta tullut. Opiskelijoiden näkökulmasta että hallitus ryhtyisi toimiin valtion
30412: järjestelmä säilytti sekavuutensa. vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesityk-
30413: Pääsäännön mukaan yhden hengen ruoka- sen laadinnan yhteydessä opiskelijoiden
30414: kunnan muodostava opiskelija saa asumistu- asumistuen järjestämiseksi siten, että
30415: kensa opintotuen asumislisänä. Omistusasun- heidän asumistaan tuetaan samoin eh-
30416: nossa asuva perheetön opiskelija ei asumislisää doin ja oikeuksin kuin muidenkin pieni-
30417: saa, koska tämän järjestelmän kautta tukea voi tuloisten asumista.
30418: saada vain vuokralla asuva. Seitsemänä vuonna
30419:
30420: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
30421:
30422: Ensio Laine
30423: 800 1988 vp.
30424:
30425: Toivomusaloite n:o 723
30426:
30427:
30428:
30429:
30430: Laine: Opiskelijoiden aseman parantamisesta sairausvakuutus-
30431: etuuksia määrättäessä
30432:
30433:
30434: Eduskunnalle
30435:
30436: Opiskelijan oikeus sairausvakuutuslain mu- kiksi lasten saaminen on suunniteltava tarkoin;
30437: kaiseen päivä-, äitiys-, isyys- ja vanhempainra- ansiotyöhön siirtyminen on tehtävä vähintään
30438: haan sekä näiden etuuksien suuruus määräyty- kaksi vuotta ennen perheenlisäystä.
30439: vät samojen periaatteiden mukaisesti kuin muil- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
30440: lakin vakuutetuilla. Päätoimisen opiskelun kat- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30441: sotaan vastaavan työntekoa.
30442: Opiskelua ei kuitenkaan katsota sellaiseksi että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
30443: erityiseksi syyksi, jonka vuoksi vakuutetun työ- ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
30444: tulot ovat olennaisesti pienemmät kuin ne muu- dessä ryhtyisi toimiin joko sairausva-
30445: toin olisivat olleet. Viimeksi toimitetun vero- kuutuslain ja -asetuksen muuttamiseksi
30446: tuksen jälkeisiä tilapäisiä työtuloja ei oteta huo- siten, että tilapäiset työtulot ja opinto-
30447: mioon, vaikka ne olisivat merkittävästi suurem- tuki tulevat päivä-, äitiys-, isyys- ja van-
30448: mat kuin verotuksessa todetut. hempainrahan suuruutta määrättäessä
30449: Tämä merkitsee sitä, että opiskelijat joutuvat oikeudenmukaisemmin huomioon ote-
30450: useimmiten tulemaan toimeen peruspäivära- tuiksi, tai sellaisen perustoimeentulotur-
30451: halla. van luomiseksi, joka kattavasti takaisi
30452: Opiskelijan vaihtoehdot ovat joko olla sairas- riittävän toimeentulon kaikissa elämän-
30453: tumatta ja tekemättä lapsia opiskeluaikana tai tilanteissa.
30454: siirtyä ansiotyöhön kesken opiskelun. Esimer-
30455:
30456: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
30457:
30458: Ensio Laine
30459: 1988 vp. 801
30460:
30461: Toivomusaloite n:o 724
30462:
30463:
30464:
30465:
30466: Laitinen: Sotatarviketeollisuudessa palvelleiden oikeudesta rinta-
30467: masotilaseläkkeeseen
30468:
30469:
30470: Eduskunnalle
30471:
30472: Eduskunta laajensi vuoden 1987 valtiopäivil- koa. Sotatarviketeollisuudessa työskennellei-
30473: lä rintamasotilaseläkelain soveltamisalaa siten, den mahdollisuudet kuulua lain soveltamis-
30474: että sen piiriin saatettiin vuosien 1939-45 so- alaan tulee selvittää mahdollisimman tarkoin.
30475: dissa puolustusvoimain joukoissa pääasiassa Nämä henkilöt joutuivat työskentelemään pie-
30476: linnoitusrakentajilla toimineet työvelvolliset. nin resurssein valtavan paineen alla. Sotatoimi-
30477: Nämä olivat joutuneet sotatoimialueelia saman- alueella sekä kotirintamalla heidän panoksensa
30478: tapaiseen asemaan kuin varsinaisiin sotatoimiin oli mittaamattoman arvokas. Samalla vapautui
30479: osallistuneet rintamasotilaat. Heille myönnet- muuta henkilöstöä varsinaisiin sotatoimiin.
30480: tiin myös rintamatunnus. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
30481: Eduskunta on useissa yhteyksissä edellyttänyt nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30482: rintamasotilaseläkejärjestelmää kehitettäväksi
30483: ja lain soveltamisalaa laajennettavaksi. Pyrki- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30484: myksenä on ollut saattaa sotien aikana eri teh- rintamasotilaseläkelain soveltamisalan
30485: tävissä palvelleet oikeudenmukaisesti ja tasa- laajentamiseksi koskemaan myös sota-
30486: puolisesti kohdelluiksi. toimialueella vuosina 1939-1945 pal-
30487: Tästä syystä on perusteltua laajentaa enti- vellutta sotatarviketeollisuuden henki-
30488: sestään rintamasotilaseläkettä saavien jouk- löstöä.
30489: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
30490:
30491: Juhani Laitinen
30492: 802 1988 vp.
30493:
30494: Toivomusaloite n:o 725
30495:
30496:
30497:
30498:
30499: P. Leppänen ym.: Opiskelijoiden aseman parantamisesta sairaus-
30500: vakuutusetuuksia määrättäessä
30501:
30502:
30503: Eduskunnalle
30504:
30505: Opiskelijan oikeus sairausvakuutuslain mu- kiksi lasten saaminen on suunniteltava tarkoin;
30506: kaiseen päivä-, äitiys-, isyys- ja vanhempainra- ansiotyöhön siirtyminen on tehtävä vähintään
30507: haan sekä näiden etuuksien suuruus määräyty- kaksi vuotta ennen perheenlisäystä.
30508: vät samojen periaatteiden mukaisesti kuin muil- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
30509: lakin vakuutetuilla. Päätoimisen opiskelun kat- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30510: sotaan vastaavan työntekoa.
30511: Opiskelua ei kuitenkaan katsota sellaiseksi että hallitus ryhtyisi toimiin valtion
30512: erityiseksi syyksi, jonka vuoksi vakuutetun työ- vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesityk-
30513: tulot ovat olennaisesti pienemmät kuin ne muu- sen laadinnan yhteydessä joko sairaus-
30514: toin olisivat olleet. Viimeksi toimitetun vero- vakuutuslain ja -asetuksen muuttami-
30515: tuksen jälkeisiä tilapäisiä työtuloja ei oteta huo- seksi siten, että tilapäiset työtulot ja
30516: mioon, vaikka ne olisivat merkittävästi suurem- opintotuki tulevat päivä-, äitiys-, isyys-
30517: mat kuin verotuksessa todetut. ja vanhempainrahan suuruutta mää-
30518: Tämä merkitsee sitä, että opiskelijat joutuvat rättäessä oikeudenmukaisemmin huo-
30519: useimmiten tulemaan toimeen peruspäivära- mioon otetuiksi, tai sellaisen perustoi-
30520: halla. meentuloturvan kehittämiseksi, joka
30521: Opiskelijan vaihtoehdot ovat joko olla sairas- kattavasti takaisi riittävän toimeentulon
30522: tumatta ja tekemättä lapsia opiskeluaikana tai kaikissa elämänti/anteissa.
30523: siirtyä ansiotyöhön kesken opiskelun. Esimer-
30524:
30525: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
30526:
30527: Pekka Leppänen Juhani Vähäkangas Anna-Liisa Jokinen
30528: Vappu Säilynoja Pirkko Ikonen Jarmo Wahlström
30529: 1988 vp. 803
30530:
30531: Toivomusaloite n:o 726
30532:
30533:
30534:
30535:
30536: U. Leppänen ym.: Työeläkejärjestelmän eläkekertymän kehittä-
30537: misestä
30538:
30539:
30540: Eduskunnalle
30541:
30542: Työeläkejärjestelmä on ollut toiminnassa lä- heikkous on siinä, että moni työntekijä juuri
30543: hes 30 vuotta. Järjestelmä toimii pääosin melko ennen eläkkeelle lähtöä joutuu pienemmälle
30544: hyvin. Työeläkejärjestelmään tarvitaan kuiten- paikalle ja tällöin eläke jää pienemmäksi kuin
30545: kin eräitä korjauksia. koko työhistoria edellyttäisi. Erityisesti näin ns.
30546: Kun työeläkejärjestelmä alkoi, ei kenellekään rakennemuutoksen aikana tämä vaara uhkaa
30547: ollut luonnollisesti kertynyt työeläkemaksujen hyvin monia työntekijöitä. Siksi työeläkejärjes-
30548: kautta eläkettä, jolloin piti säätää ainakin mini- telmän kehittäminen kiireellisesti on osa raken-
30549: mieläke ja eläkkeen määräytyminen viimeisten nemuutoksen haittojen vähentämistä.
30550: työvuosien perusteella. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
30551: Kun yleisesti puhutaan, että työeläke on an- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
30552: saittua palkkaa, voitaisiin työeläkejärjestelmää sen,
30553: nyt korjata niin, että työeläke määräytyisi työn-
30554: tekijän koko työhistorian aikana kertyneistä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30555: eläkemaksuista. Näin jokainen saisi todella työeläkejärjestelmän kehittämiseksi
30556: oman työeläkkeensä. Myöskään työnantajat ei- niin, että jokainen työeläkemaksu ker-
30557: vät maksaisi eläkevakuutusmaksuja vain va- tyy työntekijän eläkkeen hyväksi ja että
30558: kuutuslaitosten rikastuttamiseksi. Nykyisel- työntekijä saa eläkkeensä pääsääntöises-
30559: läänhän esim. alle 24-vuotias ei hyödy mitään ti tämän koko työhistorian aikana kerty-
30560: maksetuista työeläkevakuutusmaksuista. neen eläkemaksun perusteella.
30561: Nykyisen eläkkeen määräytymisen suurin
30562:
30563: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
30564:
30565: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää
30566: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä Sulo Aittoniemi
30567: 804 1988 vp.
30568:
30569: Toivomusaloite n:o 727
30570:
30571:
30572:
30573:
30574: U. Leppänen ym.: Ylimääräisen eläkkeen myöntämisestä rinta-
30575: maveteraanien leskille
30576:
30577:
30578: Eduskunnalle
30579:
30580: Sotaveteraanien lesket ovat tällä hetkellä epä- leskille edes pieni ylimääräinen eläke siitä ar-
30581: oikeudenmukaisessa asemassa oleva väestöryh- vokkaasta työstä, minkä he ovat maamme hy-
30582: mä maassamme. Sotien jälkeen nykyiset sotave- väksi tehneet. Eläke voisi olla esim. puolet
30583: teraanien lesket raivasivat ja viljelivät yhdessä rintamasotilaseläkkeen suuruudesta, jollaisen
30584: miestensä kanssa peltoa ja tekivät muutkin työt osaeläkkeen esim. sotainvalidien lesket saavat
30585: miestensä rinnalla. Tämän lisäksi he usein hoiti- tällä hetkellä.
30586: vat talon karjan, kasvattivat lapset sekä suorit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30587: tivat kaiken muun kotityön. Rintamaveteraanit nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30588: saivat tunnustukseksi rintamallaolostaan rinta- muksen,
30589: masotilaseläkkeen ja rintamalisän, tosin liian
30590: pienen. että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
30591: Miestensä kuoltua eivät nämä rintamavete- menpiteisiin erityisen eläkkeen myöntä-
30592: raanien lesket ole saaneet valtiolta mitään eri- miseksi rintamaveteraanien leskeksi jää-
30593: tyiskorvausta miestensä rinnalla tehdystä työs- neille puolisoille, mikä eläke voisi suu-
30594: tä, joka oli usein juuri sodan takia normaalia ruudeltaan vastata puolta rintamasoti-
30595: rankempaa. Tämän takia tulisi valtiovallan toi- laseläkkeestä.
30596: mesta pikaisesti myöntää rintamaveteraanien
30597:
30598: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
30599:
30600: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi
30601: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
30602: Tina Mäkelä
30603: 1988 rd. 805
30604:
30605: Hemställningsmotion nr 728
30606:
30607:
30608:
30609:
30610: Malm m.fl.: Om ett system för finansiering av invalidanpassade
30611: bostäder
30612:
30613:
30614: Tili Riksdagen
30615:
30616: Handikapp- och invalidvården i vårt land ge- att täcka de merkostnader en invalidanpassad
30617: nomgår för närvarande en stark utveckling, vil- bostad medför. Dessutom borde en statlig ga-
30618: ket bl.a. den nya lagen om handikappvård om- ranti för invalidernas bostadskrediter införas.
30619: vittnar. Emellertid finns det inte något sär- Ofta klarar dessa personer av att betala räntor
30620: skilt system för invalider när det gäller bostads- och amorteringar på bostadslån, men borgens-
30621: byggande. Ett faktum är, att om man bygger förbindelsen är ett stort problem. Likaså borde
30622: bostäder som är anpassade för invalider uppstår en särskilt utsträckt kredittid för invalidbo-
30623: avsevärda merkostnader. Samtidigt har dessa stadskrediter införas.
30624: personer svårigheter att på den normala kredit- Med hänvisning till ovanstående föreslår vi
30625: marknaden få tillräckliga krediter för egen in- att riksdagen måtte hemställa
30626: validanpassad bostad.
30627: Därför borde det skapas ett särskilt system att regeringen vidtar åtgärder jör ska-
30628: för invaliders bostäder. Detta system skulle så- pande av ett enhetligt system jör jinan-
30629: som nu innehålla stöd för ombyggnad av bostad siering av invalidbostäder och att det
30630: så att den blir invalidanpassad. Men ytterligare skapas ett statligt garantisystem jör kre-
30631: borde ett direkt stöd för merkostnader för inva- diter som behövs jör byggande av inva-
30632: lider vid nyproduktion av bostäder införas för lidanpassade bostäder.
30633:
30634: Helsingfors den 12 februari 1988
30635:
30636: Håkan Malm Håkan Nordman
30637: Boris Renlund Henrik Westerlund
30638: Gustav Björkstrand
30639: 806 1988 vp.
30640:
30641: Toivomusaloite n:o 728 Suomennos
30642:
30643:
30644:
30645:
30646: Malm ym.: Invalideille soveltuvien asuntojen rahoittamisjärjes-
30647: telmän luomisesta
30648:
30649:
30650: Eduskunnalle
30651:
30652: Maamme vammais- ja invalidihuolto kehittyy asunnon rakentaminen aiheuttaa. Tämän lisäk-
30653: nykyään ripeästi, mistä osoituksena on mm. uu- si olisi otettava käyttöön valtion takuu invali-
30654: si vammaishuoltolaki. Invalideille ei kuitenkaan dien asuntoluotoille. Usein nämä henkilöt sel-
30655: asuntorakentamisen osalta ole luotu mitään eri- viävät asuntolainan korkojen ja lyhennysten
30656: tyisjärjestelmää. Tosiasia on, että invalideille maksamisesta, mutta takaussitoumus aiheuttaa
30657: soveltuvien asuntojen rakentamisesta aiheutuu suuria ongelmia. Samoin pitäisi ottaa käyttöön
30658: melkoisia lisäkustannuksia. Samanaikaisesti erityinen pidennetty luottoaika invalidiasunto-
30659: näiden henkilöiden on vaikeaa saada riittäviä jen luotoille.
30660: luottoja tavallisilta luottomarkkinoilta omaa, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30661: invalidille soveltuvaa asuntoa varten. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30662: Tämän vuoksi olisi luotava erityinen järjes- muksen,
30663: telmä invalidien asuntoja varten. Tähän järjes-
30664: telmään sisältyisi niin kuin nytkin tuki asunnon että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30665: korjaamiseksi invalidille soveltuvaksi. Tämän yhtenäisen invalidiasuntojen rahoitus-
30666: lisäksi pitäisi kuitenkin saada suoraa tukea järjestelmän ja invalideille soveltuvien
30667: asuntojen uustuotantoon niiden lisäkustannus- asuntojen rakennusluottojen takausjär-
30668: ten peittämiseksi, joita invalidille soveltuvan jestelmän luomiseksi.
30669: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
30670:
30671: Håkan Malm Håkan Nordman
30672: Boris Renlund Henrik Westerlund
30673: Gustav Björkstrand
30674: 1988 vp. 807
30675:
30676: Toivomusaloite n:o 729
30677:
30678:
30679:
30680:
30681: Moilanen ym.: Pienten lasten kotona tapahtuvan hoidon saat-
30682: tamisesta tasavertaiseen asemaan muiden päivähoitovaihto-
30683: ehtojen kanssa
30684:
30685: Eduskunnalle
30686:
30687: Vuonna 1972 päivähoitolain hyväksymisen sosiaalistumista. Tämä puute korostuu myös
30688: yhteydessä eduskunnan ilmaisema tahto lasten sen vuoksi, että yhä useammassa perheessä on
30689: kotona tapahtuvan hoidon tasavertaisesta ke- vain yksi lapsi, jolloin ei ole sisarusparvea toi-
30690: hittämisestä ei ole toteutunut alkuperäisessä siaan sosiaalistamassa.
30691: laajuudessaan ja tarkoituksessaan. Nykytilanteessa tarvittaisiin todellista koti-
30692: Lasten päivähoitovaihtoehtojen puute on hoitovaihtoehtoa, joko niin, että toinen van-
30693: johtanut perhepolitiikan vinoutumiseen. Seu- hemmista hoitaa lasta ja saa hoitopaikkaa, tai
30694: rauksena on ollut myös se, että päivähoitopaik- niin, että ulkopuolinen hoitaa lasta ja hänelle
30695: kojen kysyntä on ollut huomattavasti suurempi maksetaan palkka, jolloin perheen huoltaja sai-
30696: kuin päivähoitolakia valmisteltaessa arvioitiin. si vähentää hoitajan palkkauskustannukset ve-
30697: Vuonna 1991 voimaan tuleva laki lasten päi- rotuksessaan aivan samoin kuin muutkin työn-
30698: vähoidosta edellyttää, että kuntien on kyettävä antajat tekevät. Nykyinen kotihoidon tuki on
30699: osoittamaan kunnallinen päivähoitopaikka jo- määrältään niin pieni, että se ei tarjoa vanhem-
30700: kaiselle alle 3-vuotiaalle lapselle, mikäli lapsen mille taloudellista vaihtoehtoa.
30701: vanhemmat tätä haluavat. Tämä merkitsee Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
30702: suurta painetta päiväkotihoitoon, koska muut nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30703: hoitovaihtoehdot puuttuvat maastamme lähes muksen,
30704: tyystin. Tilanne johtaa väistämättä myös siihen,
30705: että useat 4-6-vuotiaat lapset jäävät ilman päi- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
30706: vähoitopaikkaa ja kouluikäiset jäävät ilman pienten lasten kotona tapahtuvan hoi-
30707: koululaisten iltapäivähoitoa. don saattamiseksi tasavertaiseksi päivä-
30708: Tämä aiheuttaa vanhemmille kohtuuttomia hoitovaihtoehdoksi päiväkoti- ja perhe-
30709: hoito-ongelmia. Lisäksi leikki-ikäiset lapset jää- päivähoidon rinnalle.
30710: vät ilman kipeästi tarvitsemaansa kasvatusta ja
30711:
30712: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
30713:
30714: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala
30715: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
30716: Jorma Fred
30717: 808 1988 vp.
30718:
30719: Toivomusaloite n:o 730
30720:
30721:
30722:
30723:
30724: Moilanen ym.: Kolme vuotta täyttäneiden lasten päivähoidon
30725: ja koululaisten iltapäivähoidon järjestämisestä
30726:
30727:
30728: Eduskunnalle
30729:
30730: Lain velvoitetta alle kolmivuotiaiden lasten Myös pienet koululaiset tarvitsisivat iltapäi-
30731: päivähoidon järjestämisestä täyttäessään joutu- viksi vielä aikuisen ohjausta ja turvaa.
30732: vat monet kunnat jättämään kolme vuotta täyt- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
30733: täneet lapset vaille riittävää huomiota. Kuiten- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30734: kin lapsen kehittymisen kannalta suotavinta oli-
30735: si, että kolmivuotiaaksi lapsella olisi mahdolli- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
30736: suus olla oman äitinsä hoidettavana ja toisaalta myös kolme vuotta täyttäneiden lasten
30737: kolmivuotiaasta kouluikään sosiaalistua ja ope- päivähoidon ja koululaisten iltapäivä-
30738: tella yhteisöelämään esimerkiksi päiväkodissa. hoidon järjestämiseksi.
30739: Nyt on kuitenkin käymässä juuri päinvastoin.
30740:
30741: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
30742:
30743: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala
30744: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
30745: Jorma Fred
30746: 1988 vp. 809
30747:
30748: Toivomusaloite n:o 731
30749:
30750:
30751:
30752:
30753: Moilanen ym.: Perhepäivähoitajien palkkauksen ja työolojen
30754: kehittämisestä
30755:
30756:
30757: Eduskunnalle
30758:
30759: Perhepäivähoidon merkitys kunnallisessa Tämä ongelma korjaantuisi olennaisesti, mi-
30760: päivähoidossa kasvaa jatkuvasti, sitä mukaa käli päivähoitajien palkkausongelmat ja kus-
30761: kuin kunnat pyrkivät täyttämään velvoitteensa tannusten verovähennysoikeusongelmat pois-
30762: tarjota kunnallinen päivähoitopaikka kaikille tuisivat. Myös perhepäivähoitajille tulisi taata
30763: alle 3-vuotiaille lapsille, joiden vanhemmat niin kiinteä kuukausipalkka.
30764: haluavat. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
30765: Kunnallista perhepäivähoitoa on viime vuosi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30766: na kehitetty. Mutta perhepäivähoitajien sosiaa- muksen,
30767: linen asema ja työolot vaativat edelleen korjaa-
30768: mista. Ilman nykyisten epäkohtien korjausta että hallitus ryhtyisi toimiin perhepäi-
30769: alalle on mahdotonta saada riittävästi työnteki- vähoitajien palkkauksen ja työolojen
30770: jöitä. Näin sinänsä hyvä hoitovaihtoehto sortuu epäkohtien korjaamiseksi.
30771: siihen, että ei ole työntekijöitä.
30772:
30773: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
30774:
30775: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala
30776: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
30777:
30778:
30779:
30780:
30781: 54 2804450
30782: 810 1988 vp.
30783:
30784: Toivomusaloite n:o 732
30785:
30786:
30787:
30788:
30789: Moilanen ym.: Hammashoidon saattamisesta sairausvakuutus-
30790: korvauksen piiriin
30791:
30792:
30793: Eduskunnalle
30794:
30795: Voimassa olevien säännösten mukaan vakuu- ja heikentää siten pysyviä hoitotuloksia kustan-
30796: tetulle korvataan hammashuollon kustannuksia nussyistä. Kuitenkin asianmukainen hammas-
30797: sairausvakuutuksen nojalla vain, kun kysymyk- hoito on ehdoton edellytys terveyden säilymisel-
30798: sessä on muun kuin hammassairauden paranta- le ja sairauksien ehkäisylle.
30799: miseksi välttämätön hoito. Vastaavasti sairaus- Edellä sanotun nojalla ehdotamme kunnioit-
30800: vakuutuksen kattavuutta on laajennettu niin, tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
30801: että vuoden 1986 alusta alkaen on korvattu sen,
30802: vuonna 1961 tai sen jälkeen syntyneille ham-
30803: maslääkärin suorittama hoito tietyin edellytyk- että hallitus ryhtyisi toimiin sairaus-
30804: sin, ei kuitenkaan oikomis- ja proteettista hoi- vakuutuslain muuttamiseksi niin, että
30805: toa. hammashoito kokonaisuudessaan saa-
30806: Hampaiden hoito on suhteellisen kallista. tettaisiin sairausvakuutuskorvauksen
30807: Usein hoito jää toteuttamatta tai se viivästyy piiriin.
30808: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
30809:
30810: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala
30811: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
30812: Jorma Fred
30813: 1988 vp. 811
30814:
30815: Toivomusaloite n:o 733
30816:
30817:
30818:
30819:
30820: Moilanen ym.: Kotihoidon tuen perusosan korottamisesta
30821:
30822:
30823:
30824: Eduskunnalle
30825:
30826: Nykyinen kotihoidon tuki on alkuaan tarkoi- Kotihoitovaihtoehto toisi lievitystä siihen pai-
30827: tettu yhdeksi päivähoitovaihtoehdoksi, joka neeseen, joka kohdistuu päiväkotihoitoon. Sik-
30828: edistäisi lasten kotona tapahtuvan hoidon mah- si nykyisiä kotihoidon tuen markkamääriä tulisi
30829: dollisuutta. Nykyisellään tuki on niin pieni, että tuntuvasti korottaa. Nykyiset määrät ovat: pe-
30830: se ei käytännössä tarjoa vanhemmille vaihtoeh- rusosa 1 210 markkaa, sisaruskorotus 242
30831: toa lasten päivähoidon muotoa harkittaessa. Jo markkaa ja lisäosa 968 markkaa.
30832: vuonna 1991 voimaan tulevat päivähoidon vel- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
30833: voitteet edellyttävät vaihtoehtoja. Muussa ta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30834: pauksessa paine laitoksiin on niin suuri, että muksen,
30835: velvoitetta tarjota kunnallinen päivähoitopaik-
30836: ka kaikille alle 3-vuotiaille, joiden vanhemmat että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
30837: sitä l}aluavat, ei voida täyttää karsimatta yli kotihoidon tuen perusosan korottami-
30838: 3-vuotiaiden päivähoitopaikkoja. Jo nyt on seksi 3 000 markkaan.
30839: tämä kielteinen suuntaus leikki-ikäisten sekä
30840: koululaisten iltapäivähoitoa tarvitsevien osalta
30841: nähtävissä.
30842:
30843: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
30844:
30845: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala
30846: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi
30847: 812 1988 vp.
30848:
30849: Toivomusaloite n:o 734
30850:
30851:
30852:
30853:
30854: Moilanen ym.: Vanhusta hoitavan omaisen työajan lyhentämi-
30855: sestä
30856:
30857:
30858: Eduskunnalle
30859:
30860: Monessa perheessä maassamme hoidetaan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30861: vanhoja ja usein heikkokuntoisiakin vanhuksia muksen,
30862: ja pitkitetään näin laitoshoidon aloittamista.
30863: Tämä on yhteiskunnalle tietenkin edullista ja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
30864: tavallisesti vanhuksenkin toiveiden mukaista. menpiteisiin sellaisen järjestelmän luo-
30865: Ongelma on kuitenkin se, että hoitajana on ta- miseksi, jonka tarkoituksena olisi turva-
30866: vallisesti keski-ikäinen omainen, joka ei halua ta vanhaa ja heikkokuntoista omaistaan
30867: luopua työstään ja eläke-eduistaan, vaikka van- hoitavalle oikeus lyhennettyyn työai-
30868: huksen hoitaminen olisi raskastakin. kaan pienen lapsen vanhempien tapaan.
30869: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
30870: 1
30871:
30872:
30873:
30874:
30875: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
30876:
30877: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala
30878: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
30879: Jorma Fred
30880: 1988 vp. 813
30881:
30882: Toivomusaloite n:o 735
30883:
30884:
30885:
30886:
30887: Myller ym.: Määrärahoista harkinnanvaraiseen työllistämiseen
30888:
30889:
30890:
30891: Eduskunnalle
30892:
30893: Uuden työllisyyslain voimaantulo vuoden maa on ensin "tehtävä" pitkäaikaistyöttömiä,
30894: alusta on ainakin osassa työvoimatoimistoja ai- ennen kuin heidät voidaan työllistää.
30895: heuttanut hämmennystä ja joitakin hankaluuk- Erityisesti kehitysalueilla tarvittaisiin myös
30896: sia työttömille. Lakihan koskee nuoria alle näitä työtehtäviä, koska avoimet työmarkkinat
30897: 20-vuotiaita työttömiä ja pitkäaikaistyöttömiä. eivät juurikaan vedä.
30898: Aikaisempien lakien (kunnallinen työllistä- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
30899: mistuki ja valtion työtehtävät) perusteella työl- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
30900: listämisen kohteena olivat valtaosaltaan eri ih-
30901: miset. Jotta työllisyyslaki saataisiin mahdolli- että hallitus ottaisi joko lisämenoar-
30902: simman joustavasti ja kitkatta toimimaan, tar- vioesitykseen tai valtion vuoden 1989
30903: vitaan nykyisten työllistämismäärärahojen li- tulo- ja menoarvioesitykseen riittävästi
30904: säksi riittävä määrä ns. harkinnanvaraista ra- määrärahoja harkinnanvaraiseen työl-
30905: haa. listämiseen.
30906: Tällä estettäisiin mm. se, että osasta työvoi-
30907:
30908: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
30909:
30910: Riitta Myller Jukka Gustafsson Eeva Turunen
30911: Kerttu Törnqvist Matti Väistö Esko Jokiniemi
30912: 814 1988 vp.
30913:
30914: Toivomusaloite n:o 736
30915:
30916:
30917:
30918:
30919: Mäkelä ym.: Diakonien kelpoisuudesta sosiaalityön virkoihin
30920:
30921:
30922:
30923: Eduskunnalle
30924:
30925: Sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusehdoista tutusta tullaan järjestämään vuoteen 1990 saak-
30926: päätettiin asetuksilla (944/80, 945/80 ja 963/ ka. Tutkintonsa vuoden 1983 loppuun mennes-
30927: 80), jotka tulivat voimaan 1.1.1981. Asetusten sä suorittaneille diakoneille pätevöitymiskoulu-
30928: mukaan kelpoisuusvaatimus korotettiin kor- tus antaa kelpoisuuden kaikkiin sosiaalityön
30929: keakoulututkintoon. Sosiaalityöntekijän kel- virkoihin, myös hallinnollisiin (sosiaalihoitaja,
30930: poisuuden antavien tutkintojen joukosta pois- sosiaalisihteeri jne.). Mutta näillä näkymillä
30931: tettiin mm. hyvin arvostettu opistoasteinen vuoden 1983 loppuun mennessä tutkintonsa
30932: nuoriso- ja sosiaalityön, myöhemmin diakonia- suorittaneista ja pätevöitymiskoulutukseen ha-
30933: ja sosiaalityön tutkinto (diakoniatutkinto). lukkaista kaikki eivät ennätä suorittaa koulu-
30934: Asetusten mukaan sosiaalityöntekijän tehtävis- tusta määräaikaan mennessä. Vaikeutena ovat
30935: sä 1.1.1981 toimineet diakonit olivat kelpoisia lähinnä pienet koulutuskiintiöt.
30936: vastaavaan virkaan. Nykyisten tutkintovaatimusten (samat kuin
30937: Vähän myöhemmin eli 1.6.1981 tulivat voi- ennen asetuksen 888/83 voimaantuloa) mukaan
30938: maan asetukset (326/81 ja 327/81), joilla kel- opiskelleita diakoneja on valmistunut vuoden
30939: poisuusehtoja lievennettiin niin, että myös dia- 1983 jälkeenkin, ja viimeiset valmistuvat vuon-
30940: konit olivat tietyin rajauksin kelpoisia sosiaali- na 1990. Kelpoisuuksien osalta tämä ryhmä on
30941: työn virkoihin, lähinnä asiakastyöhön. Nämä varsinaisen väliinputoajan asemassa. Tutkinto
30942: asetukset olivat voimassa 31.12.1983 saakka. ei anna asetuksen (888/83) mukaista sosiaali-
30943: Asetuksissa 245/82 ja 257/82 mainittu so- työntekijän kelpoisuutta. Pätevöitymiskoulu-
30944: siaalityön pätevöitymiskoulutus antaa kelpoi- tukseen pääsemiseksi tulee olla kahden vuoden
30945: suuden kaikkiin sosiaalityön virkoihin, myös työkokemus sosiaalityöstä. Miten hankkia tar-
30946: diakoneille. Sosiaalihallituksen vuonna 1982 te- vittava työkokemus, kun ei ole kelpoinen? Toi-
30947: kemän selvityksen mukaan siihen mennessä dia- saalta viimeiset nykyisten tutkintovaatimusten
30948: konitutkinnon suorittaneista n. 250 oli halukas- mukaan opiskelevat diakonit valmistuvat vuon-
30949: ta suorittamaan pätevöitymiskoulutuksen. Tä- na 1990 eli samana vuonna kuin pätevöitymis-
30950: hän mennessä pätevöitymiskoulutuksen on suo- koulutus päättyy. Vuosina 1984-1990 valmis-
30951: rittanut n. 70-75 diakonia. tuneita tai valmistuvia diakoneja on noin 300.
30952: Vuoden 1984 alusta tuli voimaan asetus so- Samanaikaisesti näiden ongelmien kanssa
30953: siaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoi- valtakunnassa on yhä kasvava pula koulutetuis-
30954: suusehdoista (888/83). Asetuksen 17 §:n ja so- ta sosiaalityöntekijöistä. Sosiaalityöntekijöiden
30955: veltamisohjeiden mukaan diakonit ovat kelpoi- vajaus koskettaa erityisesti tiettyjä alueita kuten
30956: sia seuraaviin sosiaalityöntekijän virkoihin, mi- pääkaupunkiseutua. Kaupunkiliiton tietojen
30957: käli tutkinto on suoritettu vuoden 1983 loppuun mukaan vuoteen 1990 mennessä sosiaalityönte-
30958: mennessä: kijöiden vajaus pääkaupunkiseudulla tulee ole-
30959: - sosiaalitarkkaajat ja kunnan muut sosiaa- maan noin 400. Toisaalta siis on pula sosiaali-
30960: lityöntekijät työntekijöistä ja toisaalta 300 ammatillisen
30961: - huoltoalan, A-klinikan ja nuorisoaseman koulutuksen saanutta sosiaalityöntekijää on
30962: johtajat vailla muodollista kelpoisuutta.
30963: - hoito kodin, huoltokodin ja muun päihde- Diakonien kannalta epäoikeudenmukainen
30964: huollon toimintayksikön johtajat. tilanne voitaisiin korjata esimerkiksi muut-
30965: Asetuksen 17 §:n mukaan pätevöitymiskou- tamalla asetusta (888/83) niin, että vuosina
30966: 1988 vp. - TA n:o 736 815
30967:
30968: 1984-1990 valmistuneet diakonit saisivat tut- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
30969: kinnon perusteella vastaavat kelpoisuudet kuin vuosina 1984-1990 valmistuneiden ja
30970: vuoden 1983 loppuun mennessä valmistuneet valmistuvien diakonien kelpoisuuden
30971: diakonit. Samassa yhteydessä asetuksen 17 §:stä määrittelemiseksi samaksi kuin ennen
30972: poistettaisiin pätevöitymiskoulutuksen taka- vuotta 1983 valmistuneiden sekä sosiaa-
30973: raja. lityöntekijöiden pätevöitymiskoulutuk-
30974: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- sen jatkamiseksi vuoden 1990 jälkeen.
30975: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
30976: muksen,
30977:
30978: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
30979:
30980: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
30981: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
30982: 816 1988 vp.
30983:
30984: Toivomusaloite n:o 737
30985:
30986:
30987:
30988:
30989: Mäkelä ym.: Kotona työtä tekevien sosiaaliturvan kehittämisestä
30990:
30991:
30992:
30993: Eduskunnalle
30994:
30995: Kotonaan lapsiaan, vanhusta tai vammaista huksiin ja vammalSlm. Laitoshoito on aina
30996: hoitavien sekä kotonaan työtä tekevien sosiaali- huonompi ja epäinhimillisempi vaihtoehto.
30997: turva ja eläke-etuudet on maassamme puutteel- Valtion taholta ei kuitenkaan näytetä koti-
30998: lisesti hoidettu. Suomen väestönkasvu on uh- hoitotyötä arvostettavan sosiaaliturvan tai elä-
30999: kaavasti laskussa syntyvyyden jatkuvasti aletes- ke-etuuksien muodossa. Useat lasten vanhem-
31000: sa. Ennusteiden mukaan vuosituhannen vaih- mat olisivat varmasti halukkaita hoitamaan lap-
31001: teessa syntyvyys ja kuolleisuus ovat viimeisen siaan kotona, mikäli he eivät menettäisi eläke-
31002: kerran yhtä suuria. Tämän jälkeen kuolleisuus ja sosiaalietuuksiaan.
31003: tulee olemaan jo syntyvyyttä suurempi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31004: Yksi tärkeä syy syntyvyyden alhaisuuteen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31005: löytyy varmasti maassamme harjoitetusta per- muksen,
31006: he- ja sosiaalipolitiikasta. Huonosti hoidetun
31007: politiikan seurauksena vallitsee maassamme että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31008: päivähoitopaikkojen puute, ja lastenhoito-on- kotona lasten, vanhusten tai vammais-
31009: gelmien vaikeus on osaltaan vähentämässä syn- ten hoitotyötä tekevien ja maatalon
31010: tyvyyttä. Kiistattomasti on koti todettu lapselle emäntien sosiaaliturvan ja eläke-etuuk-
31011: parhaaksi hoitopaikaksi ja valtiontaloudellisesti sien kehittämiseksi ja saamiseksi yhden-
31012: edullisimmaksi vaihtoehdoksi kotona tapahtu- vertaiseksi kodin ulkopuolella ansiotyö-
31013: va lapsen hoitaminen. Sama pätee myös van- tä tekevien kanssa.
31014:
31015: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
31016:
31017: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
31018: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
31019: 1988 vp. 817
31020:
31021: Toivomusaloite n:o 738
31022:
31023:
31024:
31025:
31026: Mäkelä ym.: Åitiysavustuksen myöntämisestä adoptioäideille
31027:
31028:
31029:
31030: Eduskunnalle
31031:
31032: Ottolapsilain mukaan äidiltä voidaan saada todella yllättäen. Adoptiolapsen vastaanottavat
31033: luovutus lapsesta, kun lapsi on täyttänyt 12 vanhemmat tekevät merkittävää yhteiskunnal-
31034: viikkoa. Tämän jälkeen voidaan vahvistaa lista työtä. Heidän asemansa on kuitenkin ver-
31035: adoptio. Nykyisen käytännön mukaan useat rattuna biologisten vanhempien asemaan huo-
31036: lapsista sijoitetaan kuitenkin tulevaan perhee- mattavasti heikompi. Nykyisen lain mukaan äi-
31037: seen jo suoraan laitokselta. Kun lapset saadaan tiysavustuksen saamisen ehtona on, että äiti käy
31038: adoptiovanhemmille suoraan synnytyssairaalas- raskauden aikana neuvolassa. Tähän tulisi saa-
31039: ta, olisi parasta, että se tapahtuisi mahdollisim- da ehdottomasti poikkeus adoptioäitien koh-
31040: man nopeasti. Monet luovuttavat äidit haluavat dalla. Asiasta on myös eduskunta ilmaissut
31041: sijoittaa lapsensa heti perheeseen, ettei lapselle kantansa ponnen muodossa.
31042: tulisi lastenkodissa olemisaikaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31043: Tuleva adoptioperhe saa tiedon lapsen saami- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31044: sesta yleensä hyvin myöhäisessä vaiheessa. En- muksen,
31045: simmäisen lapsen kohdalla kaikki hankinnat tu-
31046: levat suoritettavaksi yhtäkkiä, ja koska lapsesta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31047: ei pystytä ilmoittamaan ennen kuin hän on syn- äitiysavustuksen myöntämiseksi myös
31048: tynyt ja äiti on antanut luvan sijoittaa hänet adoptioäideille.
31049: perheeseen, tulee tilanne adoptiovanhemmille
31050:
31051: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
31052:
31053: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
31054: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
31055: 818 1988 vp.
31056:
31057: Toivomusaloite n:o 739
31058:
31059:
31060:
31061:
31062: Mäkelä ym.: Vammaisten kuntoutuksen tehostamisesta
31063:
31064:
31065:
31066: Eduskunnalle
31067:
31068: Eri tavoin vammautuneille ihmisille on yh- ei pitäisi olla taloudellisestikaan mahdotonta,
31069: teiskunnan taholta pyrittävä luomaan tasaver- sillä suojatyöpaikkojen myyntitulot peittävät
31070: taiset toiminta- ja elämisen mahdollisuudet ter- näiden työpaikkojen menoista tavallisesti yli
31071: veiden kanssa. Vammaisten avohoito ja kun- 80 Olo. Monet normaalista työelämästä sivuun
31072: toutus tulisi järjestää niin, että mahdollisimman joutuneet vammautuneet tarvitsisivat suojatyö-
31073: moni vammainen voisi elää mahdollisimman tä jo yksinomaan mielenterveyden kannalta.
31074: normaalia elämää. Useiden vammaisten ainoa Paitsi työtuloja, vajaatyökykyinen saa suoja-
31075: elinpaikkamahdollisuus on vanhainkoti, vaikka työn kautta mielekkyyttä elämäänsä. Suojatyö
31076: he sopivasti koulutettuina voisivat osallistua lykkää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä ja
31077: työelämään. Siksi tarvittaisiin vammaisille tar- jouduttaa siirtymistä laitoshoidosta osallistu-
31078: koitettua ammatti- ja uudelleenkoulutusta sekä vaan yhteiskuntaan. Suojatyöpaikkojen lisää-
31079: suojatyöpaikkoja. minen on perusteltua ennen kaikkea siksi, että
31080: Vajaatyökykyisiä varten tarvittaisiin n. tällä tavoin pyritään ihmisen kuntouttamiseen,
31081: 10 000 suojatyöpaikkaa, kun niitä tällä hetkellä vammaisen mahdollisimman itsenäiseen elä-
31082: on vain n. 1 000. Tarve on siis kymmenkertainen mään ja elämän laadulliseen kohottamiseen.
31083: olemassa oleviin paikkoihin nähden. Nykyisin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31084: suojatyökeskusten ylläpitäjinä toimivat eri yh- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31085: distykset ja säätiöt. Olisi toivottavaa, että myös muksen,
31086: yhteiskunta osallistuisi merkittävällä panoksella
31087: suojatyöpaikkojen perustamiseen ja ylläpitoon, että hallitus varaisi riittävät määrära-
31088: koska tarve on moninkertainen ja suojatyön hat vammaisten lääkinnällisen ja sosiaa-
31089: myönteiset puolet kuntoutettaville ja vajaatyö- lisen kuntoutuksen tehostamiseen ja
31090: kykyisille ovat erittäin suuret. Suojatyöpaikko- suojatyöpaikkojen perustamiseen vam-
31091: jen moninkertaistamisen yhteiskunnan toimesta mautuneille henkilöille.
31092:
31093: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
31094:
31095: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
31096: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
31097: 1988 vp. 819
31098:
31099: Toivomusaloite n:o 740
31100:
31101:
31102:
31103:
31104: Mäkelä ym.: Määrärahasta kuntoutuksesta aiheutuvien matka-
31105: kulujen korvaamiseksi
31106:
31107:
31108: Eduskunnalle
31109:
31110: Kuntoutuksen tarve on viime vuosina huo- ret matkakustannukset. Pienituloisille matka-
31111: mattavasti lisääntynyt maassamme. Kuntoutus- kulut muodostuvat kohtuuttoman suuriksi.
31112: kulut korvataan potilaalle osittain, samoin mat- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
31113: kakulut. Omavastuuosuus matkakuluista on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
31114: tällä hetkellä 15 mk/matka, yhteensä 30 mk/
31115: hoitokerta. että hallitus ottaisi valtion vuoden
31116: Kuntoutusta tarvitsevasta väestöstä suuri osa 1989 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
31117: asuu maaseudulla ja matkan pituus hoitopaik- vät määrärahat kuntoutuksesta aiheutu-
31118: kaan saattaa olla hyvinkin pitkä. Tällöin pitkäs- vien matkakulujen täysin korvaamiseksi
31119: tä hoitosarjasta aiheutuu potilaalle korkeiden valtion varoista.
31120: hoitomaksujen lisäksi myös huomattavan suu-
31121:
31122: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
31123:
31124: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
31125: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
31126: 820 1988 vp.
31127:
31128: Toivomusaloite n:o 741
31129:
31130:
31131:
31132:
31133: Mäkelä ym.: Henkilökohtaisen avustajan paikkaamisesta vaikea-
31134: vammaisille
31135:
31136:
31137: Eduskunnalle
31138:
31139: Vaikeavammaisten henkilöiden jokapäiväistä joista vaikeavammainen ei itse kykene suoriutu-
31140: suoriutumista tuetaan nykyisin monin eri ta- maan. Koska henkilökohtaisen avustajan ja
31141: voin. Kuntien kotipalvelun ja osin kotisairaan- vammaisen suhde on hyvin tiivis ja edellyttää
31142: hoidon avulla voidaan mahdollistaa niiden hen- molemminpuolista luottamusta, on tärkeätä,
31143: kilöiden eläminen kotona, jotka eivät tarvitse että vammainen saa itse palkata avustajansa.
31144: ympärivuorokautista apua. On perusteltua, että avustaja on vammaisen
31145: Koulutoimi on joillakin paikkakunnilla pal- palveluksessa ja vammaiselle korvataan tästä
31146: kannut vaikeavammaisia koululaisia varten aiheutuvat kustannukset.
31147: kouluavustajia, jotka eivät ole henkilökohtaisia Avustajan paikkaaminen tulisikin pikaisesti
31148: ja jotka tarvittaessa avustavat useampaakin saada kokonaan valtionavulliseksi toiminnaksi
31149: vammaista koululaista. Samoin päivähoidossa ja palkkausperusteena voitaisiin käyttää esimer-
31150: toimii avustajia, jotka eivät ole henkilökohtai- kiksi kunnallisen kotiavustajan palkkausta.
31151: sia avustajia. Henkilökohtaisen avustajan palkkaamismah-
31152: Hengityshalvauspotilaita koskevan lain no- dollisuuden järjestäminen merkitsisi ratkaise-
31153: jalla vammainen voi saada tuen henkilökoh- vaa apua vammaisille ja uutta askelta kohti
31154: taisen avustajan palkkaamiseen. Tämä onkin täyttä osallistumista ja tasa-arvoa. Avustajaa
31155: maassamme ainoa laki, joka suoranaisesti mah- tarvitsevien vammaisten määrä on suhteellisen
31156: dollistaa henkilökohtaisen avustajan palkkaa- pieni ja toiminnan aiheuttamat kustannukset ei-
31157: misen yhteiskunnan kustannuksella. vät ole valtiontaloudellisesti suuret. Avustaja-
31158: Eräät kunnat ovat omana toimintanaan kus- toiminnan tuottamat säästöt mm. laitosten hoi-
31159: tantaneet vaikeavammaisille henkilökohtaisen tomaksuissa sen sijaan olisivat melkoiset. Uu-
31160: avustajan. Kokeiluista on saatu myönteisiä ko- distus merkitsisi vammaisille uutta mahdolli-
31161: kemuksia. suutta selviytyä kotona.
31162: Henkilökohtaista avustajaa tarvitaan niissä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31163: tilanteissa, jolloin kotipalvelun ja -sairaanhoi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31164: don keinoin ei ole mahdollista kokonaan hoitaa muksen,
31165: vaikeavammaisen avustamista.
31166: Vammaisen itsensä yhteiskunnan tuen avulla että hallitus varaisi riittävät varat hen-
31167: palkkaama henkilökohtainen avustaja auttaa kilökohtaisen avustajan palkkaamiseksi
31168: vammaista niissä jokapäiväisissä tehtävissä, vaikeavammaisille.
31169:
31170: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
31171:
31172: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
31173: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
31174: 1988 vp. 821
31175:
31176: Toivomusaloite n:o 742
31177:
31178:
31179:
31180:
31181: Mäkelä ym.: Vammaisten lasten virkistystoiminnan järjestämi-
31182: sestä
31183:
31184:
31185: Eduskunnalle
31186:
31187: Lasten virkistystoimintaan kiinnitetään Suo- ja -tapahtumia, joissa on otettu huomioon hei-
31188: messa vielä tänäkin päivänä aivan liian vähän dän liikkumis- ym. ongelmansa.
31189: huomiota. Tavallisia lapsia vaikeammassa ase- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31190: massa ovat vielä vammaiset nuoret, joiden pää- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31191: seminen erilaisiin lapsille tarkoitettuihin tapah- muksen,
31192: tumiin ja osallistuminen normaaliin lasten vir-
31193: kistystoimintaan on vaikeata tai jopa mahdo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31194: tonta. Tämän takia vammaiset lapset tarvitse- vammaisten lasten virkistystoiminnan
31195: vat heille erityisesti järjestettyjä virkistysleirejä järjestämiseksi.
31196: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
31197:
31198: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
31199: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
31200: 822 1988 vp.
31201:
31202: Toivomusaloite n:o 743
31203:
31204:
31205:
31206:
31207: Mäkelä ym.: Syöpäpotilaiden kipulääkkeiden sairausvakuutus-
31208: korvauksesta
31209:
31210:
31211: Eduskunnalle
31212:
31213: Suomessa sairastaa syöpää noin 60 000 henki- suuntaus on havaittavissa miedompien kipu-
31214: löä. Nykyisillä hoitomenetelmillä pystytään pa- lääkkeiden kohdalla: uudet valmisteet ovat hin-
31215: rantamaan noin 40% syöpäpotilaista. Niilläkin naltaan moninkertaisia vanhaan aspiriiniin ver-
31216: potilailla, jotka eivät parane, pitenee elinaika rattuna. Kuitenkin laajahkoa lääkevalikoimaa
31217: leikkausten sekä säde- ja lääkehoitojen ansiosta tarvitaan, jotta kullekin potilaalle löytyisi tehon
31218: usein vuosilla. Noin puolella syöpäpotilaista on ja sivuvaikutusten suhteen sopiva lääke.
31219: kipuja, taudin loppuvaiheessa noin 70 "lo :lla. Saattohoitokeskustelussa on tullut esille
31220: Kun Suomessa syöpään kuolee noin 9 000 poti- myös potilaiden entistä suurempi halukkuus
31221: lasta vuosittain, merkitsee tämä sitä, että noin viettää sairautensa loppuvaihe mahdollisimman
31222: 7 000 tarvitsee kipulääkitystä tai muita kipuhoi- pitkään kotihoidossa.
31223: toja. Olisi mitä tärkeintä saada syöpäpotilaiden
31224: Samalla kun syöpätautien etenemistä rajoit- osalta myös kipulääkkeet sairausvakuutuksen
31225: tavat hoitomenetelmät ovat kehittyneet voi- 100 %:n korvauksen piiriin. Uudistus ei tulisi
31226: makkaasti, on syöpäpotilaiden oireita lievittävä yhteiskunnalle kovin kalliiksi, koska kipeiden
31227: hoito jäänyt vähemmälle huomiolle. syöpäpotilaiden määrä on melko pieni ja poti-
31228: Suomessa viime vuosina käynnistynyt kes- laat tarvitsevat runsasta kipulääkitystä yleensä
31229: kustelu kuolinhoidosta on tuonut valokeilaan vasta viimeisen elinvuotensa aikana.
31230: myös oireita lievittävän hoidon tärkeyden. Aihe Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31231: on ollut esillä monissa terveydenhuollon koulu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31232: tustilaisuuksissa. muksen,
31233: Myös lääketeollisuus on huomannut syöpä-
31234: potilaiden kivunhoidossa esiin tulleen lääketar- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31235: peen, ja uusia valmisteita on tullut markkinoil- syiJpäpotilaiden kipulääkkeiden saatta-
31236: le. Nämä uudet lääkkeet ovat kuitenkin huo- miseksi sairausvakuutuksen JOO %:n
31237: mattavasti kalliimpia kun perinteiset. Sama korvauksen piiriin.
31238:
31239: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
31240:
31241: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
31242: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
31243: 1988 vp. 823
31244:
31245: Toivomusaloite n:o 744
31246:
31247:
31248:
31249:
31250: Mäkelä ym.: Silmälasien ja hammasproteesien saattamisesta sai-
31251: rausvakuutuskorvauksen piiriin
31252:
31253:
31254: Eduskunnalle
31255:
31256: Silmälasit ja hammasproteesit ovat hankit- lasien ja hammasproteesien hankintahinta sisäl-
31257: taessa melko kallishintaisia. Ne ovat kuitenkin lyttää sairausvakuutuksen perusteella korvatta-
31258: välttämättömät niitä tarvitseville henkilöille, vien piiriin.
31259: mutta ne eivät sisälly sairausvakuutuksen perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31260: teella korvattaviin hankintoihin. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31261: Monissa perheissä silmälaseja saattavat tarvi- muksen,
31262: ta useat perheenjäsenet ja hammasproteeseja
31263: etenkin ikääntyneemmät kansalaiset. Silmäla- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31264: sien ja hammasproteesien käyttäjistä on suuri silmälasien ja hammasproteesien saatta-
31265: osa pienituloisia, ja tämän johdosta tulisi silmä- miseksi sairausvakuutuslain piiriin.
31266:
31267: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
31268:
31269: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
31270: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
31271: 824 1988 vp.
31272:
31273: Toivomusaloite n:o 745
31274:
31275:
31276:
31277:
31278: Mäkelä ym.: Kolesterolia alentavien lääkkeiden sairausvakuutus-
31279: korvausten korottamisesta
31280:
31281:
31282: Eduskunnalle
31283:
31284: Veren kohonnut kolesterolipitoisuus on tun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31285: netusti yksi keskeinen sepelvaltimotaudin syy. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31286: Useimpien henkilöiden kohdalla veren koleste- muksen,
31287: rolia voidaan tehokkaasti alentaa ruokavalio-
31288: muutoksilla. Pienehköllä osalla väestöä on pe- ettii hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31289: rinnöllisistä syistä hyvin korkea veren koleste- perinnöllisen veren korkean kolestero-
31290: rolipitoisuus. Tällaisissa tapauksissa sepelvalti- lin vaatiman liiiikehoidon sairausvakuu-
31291: motaudin esiintyvyys on erittäin suuri ja usein tuksen korvausprosentin nostamiseksi
31292: jo nuorehkolla iällä, ellei veren kolesterolitasoa 90 %:iin.
31293: voida tehokkaasti alentaa. Näissä tapauksissa
31294: tarvitaan ruokavaliohoidon ohella säännöllistä
31295: kolesterolia alentavaa lääkitystä.
31296:
31297: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
31298:
31299: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
31300: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
31301: 1988 vp. 825
31302:
31303: Toivomusaloite n:o 746
31304:
31305:
31306:
31307:
31308: Mäkelä ym.: Kunnallisen eläkejärjestelmän osaeläkesäännösten
31309: tarkistamisesta
31310:
31311:
31312: Eduskunnalle
31313:
31314: Kunnallisen eläkelaitoksen eläkesäännön 1 §:n huolimatta voi parantaa eläketurvaansa, vaikka
31315: 7 momentin mukaan eläketurva ei koske palve- aikaisemman työn perusteella ei myöskään elä-
31316: lussuhdetta mm. sinä aikana, jona viranhaltija keturva lisäänny, eikä ole siis täysitehoinen
31317: tai työntekijä on saanut laissa säädettyä tai jul- eläke.
31318: kisen eläkesäännön mukaista työ- tai virkasuh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31319: teeseen taikka yrittäjätoimintaan perustuvaa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31320: sellaista työkyvyttömyyseläkettä, jonka suu- muksen,
31321: ruutta määrättäessä on otettu huomioon eläke-
31322: iän saavuttamiseen jäljellä oleva aika tai sitä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31323: vastaava ansio. Tämän eläketurvan karttumista kunnallisen eläkejärjestelmän muutta-
31324: rajoittava määräys liittyy kiinteästi osaeläkkee- miseksi siten, että osaeläkkeellä oleva
31325: seen. Rajoituksella on haluttu estää osaeläkettä työntekijä saisi täysitehoisen, täydelle
31326: saava henkilö ansaitsemasta uutta täysitehoista eläkkeelle siirtymisen ajankohtaa vas-
31327: eläkettä. Tällainen määräys aiheuttaa sen, että taavan eläkkeen jäädessään työkyvyttö-
31328: osaeläkkeellä oleva vakuutettu ei osatyöstä myys- tai vanhuuseläkkeelle.
31329: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
31330:
31331: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
31332: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
31333:
31334:
31335:
31336:
31337: 55 2804450
31338: 826 1988 vp.
31339:
31340: Toivomusaloite n:o 747
31341:
31342:
31343:
31344:
31345: Mäkelä ym.: Työttömyyseläkeikärajan alentamisesta
31346:
31347:
31348:
31349:
31350: Eduskunnalle
31351:
31352: Vuoden 1988 alusta voimaan tulevan työlli- eläkettä alentava vaikutus, vaikka julkisen sek-
31353: syyslain mukaan valtion tai kunnan on viime torin eläkkeiden karttumisprosentti onkin pa-
31354: kädessä järjestettävä pitkäaikaistyöttömille työ- rempi.
31355: tä kuuden kuukauden ajaksi. Pitkäaikaistyöttö- Työttömyyseläkeikärajan palauttaminen 55
31356: mien joukossa on paljon ikääntyneitä, ammat- vuoteen olisi perusteltua, jotta vuonna 1931 ja
31357: titaidottomia sekä eri syistä työrajoitteisia hen- sen jälkeen syntyneet ikäluokat eivät joutuisi
31358: kilöitä. Työttömyyseläkkeen ikärajan korotta- moninkertaisesti väliinputoajan asemaan. En-
31359: minen 60 vuoteen on kasvattanut entisestään sin heidän kohdallaan työttömyyseläkeikäraja
31360: pitkäaikaistyöttömien määrää. nostettiin 60 vuoteen sillä perusteella, että he
31361: Jos eläkkeelle siirtyvän viimeiseksi työsuh- voivat hakea yksilöllistä varhaiseläkettä 55-vuo-
31362: teeksi jää valtion tai kunnan järjestämä kuuden tiaana, mutta nyt heiltä viedään työllisyyslailla
31363: kuukauden työllisyystyö, määräytyy työkyvyt- sekin mahdollisuus.
31364: tömyys- ja työttömyyseläkkeissä ns. tuleva aika Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31365: vanhuuseläkeikään ja siltä kertyvä eläke tämän nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31366: työn ja siitä maksetun palkan perusteella. muksen,
31367: Koska on odotettavissa, että valtion tai kun-
31368: nan työllistämistyöstä maksettava palkka jää että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31369: monissa tapauksissa huomattavasti alhaisem- työttömyyseläkeikärajan palauttamisek-
31370: maksi kuin aikaisemmasta pitkäaikaisesta työs- si 55 vuoteen.
31371: tä maksettu palkka, voi tällä olla huomattavasti
31372:
31373: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
31374:
31375: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
31376: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
31377: 1988 vp. 827
31378:
31379: Toivomusaloite n:o 748
31380:
31381:
31382:
31383:
31384: Mäkelä ym.: SLE-taudin hoidossa käytettävien aurinkovoiteiden
31385: saamisesta sairausvakuutuskorvauksen piiriin
31386:
31387:
31388: Eduskunnalle
31389:
31390: Noin 5 000 suomalaista sairastaa reumatau- nissa tapauksissa suojautuminen auringolta on
31391: teihin laskettavaa SLE-tautia. SLE on kansain- riittävä toimenpide. Tästä huolimatta ja lukuis-
31392: välinen nimitys sidekudoksissa esiintyvälle tau- ten yritysten jälkeenkään ei aurinkosuojavoitei-
31393: dille Systemic lupus erythymatosys. Suomen- ta ole saatu sairausvakuutuksesta korvattavien
31394: nettuna sairaus on hajapesäkkeinen punahuk- SLE-lääkkeiden piiriin.
31395: ka. Hajapesäkkeinen siksi, että se saattaa il- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31396: maantua lähes mihin kudokseen tai elimeen ta- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31397: hansa, ja punahukka taudille ominaisen kasvo- muksen,
31398: ihottuman vuoksi.
31399: SLE on ennen muuta nuorten naisten sairaus. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31400: Valtaosa sairastuneista on 20-30-vuotiaita ja SLE-tautia (Systemic lupus erythymato-
31401: heistä yhdeksän kymmenestä on naisia. sys) sairastavien tehokkaalle hoidolle
31402: Taudin täydellisesti parantavaa lääkettä tai tarpeellisten auringonvalo/ta suojaavien
31403: hoitomenetelmää ei lääketiede vielä ole kyennyt voiteiden saamiseksi SLE-taudin hoidon
31404: löytämään. Lievimmässä muodossa SLE ei osalta sairausvakuutuksessa korvatta-
31405: edellytä mitään varsinaista lääkehoitoa. Mo- vien lääkkeiden joukkoon.
31406:
31407: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
31408:
31409: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
31410: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
31411: 828 1988 vp.
31412:
31413: Toivomusaloite n:o 749
31414:
31415:
31416:
31417:
31418: Mäkelä ym.: Turvakotien perustamisesta alkoholistien omaisille
31419:
31420:
31421:
31422: Eduskunnalle
31423:
31424: Ensi Kotien Liitto ylläpitää suurimmilla paik- nilleen aiheuttama turvattomuus ja suoranaisen
31425: kakunnilla turvakoteja väkivaltaisten alkoholis- fyysisen väkivallan uhka. Valtiovallan tulisi
31426: tien omaisille. Turvakotijärjestelmästä on saatu huolehtia täysimääräisesti turvakotijärjestel-
31427: hyviä kokemuksia, mikä puolustaa toiminnan män kustannuksista.
31428: laajentamista. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31429: Valtio kerää alkoholin käyttäjiltä alkoholi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31430: juomaverona sekä Alkon ylijäämänä valtiolle muksen,
31431: vuosittain yli 3 miljardia markkaa. Valtion vel-
31432: vollisuutena olisi huolehtia myös alkoholin käy- että hallitus varaisi riittävät varat käy-
31433: töstä aiheutuvien haittojen torjunnasta. Yksi tettäväksi väkivaltaisten alkoholistien
31434: tällainen inhimillisiä kärsimyksiä aiheuttava omaisille tarkoitetun turvakotiverkos-
31435: haitta on alkoholin vaikutuksen alaisena väki- ton perustamis- ja käyttökustannuksiin.
31436: valtaisesti käyttäytyvän henkilön perheenjäse-
31437:
31438: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
31439:
31440: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
31441: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
31442: 1988 vp. 829
31443:
31444: Toivomusaloite n:o 750
31445:
31446:
31447:
31448:
31449: Mäkelä ym.: Kristillisten hoitokotien perustamisesta huumeita
31450: käyttäville nuorille
31451:
31452:
31453: Eduskunnalle
31454:
31455: Maassamme on arvioiden mukaan kymme- Maassamme on puute huumeiden käyttäjien
31456: niätuhansia huumeiden käyttäjiä. Huumeongel- hoitopaikoista ja erityisesti nuorten hoitopai-
31457: ma on viime vuosina yleistynyt ja vaikeutunut koista. Lisäksi pitkäaikaisten käyttäjien autta-
31458: entisestään niin, että se ei enää rajoitu vain pää- minen on osoittautunut vaikeaksi tehtäväksi.
31459: kaupunkiseudulle ja muiden suurten kaupun- Käytäntö on osoittanut, että pysyvien hoitotu-
31460: kien alueille. Yhä useammat ja yhä nuoremmat losten saavuttamiseksi tarvitaan erittäin voima-
31461: kokeilevat huumeita jouduttuaan huumekaup- kas hoitomotivaatio. Tällaiseksi on osoittautu-
31462: piaiden tehokkaan myyntiverkoston tarjousten nut esimerkiksi kristilliseen uskoon perustuva
31463: uhreiksi. Yhä useampi kokeilija ajautuu vaki- pysyvä elämänkatsomuksen muutos. Kristilli-
31464: tuiseksi huumeiden käyttäjäksi ja siirtyy pian sellä pohjalla tehdystä huumetyöstä on siten
31465: lievistä aineista ns. koviin aineisiin. saatu pysyviä hoitotuloksia. Sen vuoksi maa-
31466: Vuosittain kuolee kymmeniä nuoria huumei- hamme tulisi perustaa kristilliseltä pohjalta toi-
31467: den vuoksi jäätyään ilman apua. Ongelman va- mivia huumeiden käyttäjien hoitokoteja.
31468: kavuudesta huolimatta maassamme ei ole kyet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31469: ty järjestämään riittävän tehokasta hoitoa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31470: nuorten pelastamiseksi. muksen,
31471: Huumeiden käyttöön liittyy myös omaisuus-
31472: ja väkivaltarikollisuuden kasvua. Vakituinen että hallitus varaisi riittävät määrära-
31473: huumeiden käyttäjä ei pysty laillisin keinoin hat kristilliseltä pohjalta toimivien hoi-
31474: turvaamaan päivittäisen huumeannoksensa tokotien perustamiseen huumeita käyt-
31475: saantia, vaan hän joutuu turvautumaan rikok- täville nuorille.
31476: siin, joskus jopa vakaviin henkirikoksiin, saa-
31477: dakseen huumeannoksensa.
31478:
31479: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
31480:
31481: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
31482: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
31483: 830 1988 vp.
31484:
31485: Toivomusaloite n:o 751
31486:
31487:
31488:
31489:
31490: Mäkelä ym.: Kuortinkartanon kurssikeskuksen toiminnan tuke-
31491: misesta
31492:
31493:
31494: Eduskunnalle
31495:
31496: Leukemiaa sairastavia lapsia ja heidän van- perhettä koettelevan sairauden aiheuttaman ra-
31497: hempiaan varten perustettiin nelisen vuotta sit- situksen ja vanhemmat jaksaisivat hoitaa sai-
31498: ten keräysvaroin 40-paikkainen virkistys- ja rasta lastaan. Tämä kurssikeskus on saatu ai-
31499: kurssikeskus Pertunmaalle. Keskuksessa järjes- kaan kansalaisten taloudellisen tuen turvin. Nyt
31500: tetään kursseja syöpää sairastaville lapsille ja olisi valtiovallan vuoro tulla vastaan ja turvata
31501: heidän omaisilleen. kurssikeskuksen taloudelliset toimintaedelly-
31502: Kurssikeskuksen välttämätön huolto on hoi- tykset ja tunnustaa siten laajan vapaaehtoistyön
31503: dettu lähes vapaaehtoistyön turvin, ja keskuk- merkitys syöpälasten aseman parantamisessa.
31504: sen palveluksessa on nykyisin talonmies, vas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31505: taava hoitaja ja kurssien ajan muuta henkilö- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31506: kuntaa. Toiminta perustuu monella tavoin ylei- muksen,
31507: sön tukeen.
31508: Syöpäsairaat lapset ja heidän vanhempansa että hallitus varaisi riittävät varat
31509: tarvitsevat Pertuumaan Kuortinkartanon kal- Kuortinkartanon syöpää sairastavien
31510: taista keskusta sopeutumisleirejä, lepoa ja vir- lasten kurssikeskuksen käyttökustan-
31511: kistystä varten, jotta he jaksaisivat kestää koko nuksiin.
31512: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
31513:
31514: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
31515: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
31516: 1988 vp. 831
31517:
31518: Toivomusaloite n:o 752
31519:
31520:
31521:
31522:
31523: Mäkelä ym.: Ylimääräisen rintamalisän korottamisesta
31524:
31525:
31526:
31527: Eduskunnalle
31528:
31529: Ylimääräinen rintamalisä on heikoimmassa heikoimmassa taloudellisessa asemassa oleville
31530: taloudellisessa asemassa oleville rintamavete- rintamaveteraaneille korostuisi nykyisestään.
31531: raaneille erittäin tarpeellinen lisäeläke. Tämä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31532: eläke on kuitenkin tasoltaan vielä varsin vaati- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31533: maton, saahan sitä alimmillaan vain parikym- muksen,
31534: mentä markkaa kuukaudessa, ja korkeimmat-
31535: kin eläkkeet ovat vain alle 200 markkaa. Tämän että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31536: takia ylimääräiseen rintamalisään tulisi saada ylimääräisen rintamalisän korottami-
31537: tuntuva tasokorotus, jotta sen luonne tunnus- seksi.
31538: tettuna lisänä rintamapalvelusta suorittaneille
31539:
31540: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
31541:
31542: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
31543: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
31544: 832 1988 vp.
31545:
31546: Toivomusaloite n:o 753
31547:
31548:
31549:
31550:
31551: Mäkelä ym.: Vuonna 1926 syntyneiden rintamaveteraanien ase-
31552: man parantamisesta
31553:
31554:
31555: Eduskunnalle
31556:
31557: Vuonna 1926 syntyneet rintamaveteraanit ei- Oikeudenmukaisuuden vuoksi kuuluisi näille
31558: vät ole vielä tällä hetkellä rintamasotilaslain vuonna 1926 syntyneille sotaveteraaneille myös
31559: etuisuuksien piirissä. Vuoden 1926loppupuolel- samat oikeudet, mitä muilla sotiemme veteraa-
31560: la syntyneet määrättiin 17-vuotiaina sotilaskou- neilla tällä hetkellä on.
31561: lutukseen. Tällöin heiltä jäi useasti koulu ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31562: muu elämään valmistautuminen pahasti kes- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31563: ken. Lisäksi asevelvollisuuskoulutus oli sen ai- muksen,
31564: kaisissa oloissa varsin kovaa.
31565: Loppuvuonna 1926 syntyneillä palvelu muo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
31566: dostui kahdesta osasta ollen yhteensä 14-15 joilla vuonna 1926 syntyneet sotiemme
31567: kuukautta. Koulutusjaksot olivat vuonna 1944 veteraanit saataisiin saman kohtelun pii-
31568: ja 1946-47. Tämän lisäksi he joutuivat ole- riin kuin sitä vanhemmat sotaveteraanit.
31569: maan taistelutehtävissä vuoden 1944 loppupuo-
31570: lella siviiliin pääsemisen sijasta.
31571:
31572: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
31573:
31574: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
31575: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
31576: 1988 vp. 833
31577:
31578: Toivomusaloite n:o 754
31579:
31580:
31581:
31582:
31583: Mäkelä ym.: Rintamasotilastunnuksen myöntämisestä eräille ve-
31584: teraaneille
31585:
31586:
31587: Eduskunnalle
31588:
31589: Vuonna 1925 syntyneiden rintamaveteraa- Hallituksen tulisi välittömästi ryhtyä toimen-
31590: nien rintamamiestunnustilanne on sekava. Mai- piteisiin joko muuttamalla rintamasotilastun-
31591: nittuna vuonna syntyneiden rintamaveteraanien nuslakia tai antamalla uusia ohjeita sen sovelta-
31592: kohtelussa on rintamatunnusta anottaessa esiin- misesta, niin että myös vuonna 1925 syntyneet
31593: tynyt eriarvoisuutta. Arviolta noin 5 % :lle haki- veteraanit pääsisivät rintamasotilastunnuslain
31594: joista ei ole myönnetty rintamatunnusta. Keski- piiriin poikkeuksetta.
31595: Suomen sotilaspiirin ilmoituksen mukaan osal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31596: ta vuonna 1925 syntyneistä rintamamiehistä on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31597: evätty rintamamiestunnus siksi, että rintamaso- muksen,
31598: tilastunnuslaissa on kohta, joka kieltää anta-
31599: masta tunnusta, mikäli sotilaan kantakortissa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31600: kerrotaan hänen osallistuneen taisteluihin kou- vuonna 1925 syntyneiden veteraanien
31601: lutuskeskuksen nimissä. Tämä on varsin ontuva saamiseksi täysin rintamasotilastunnus-
31602: peruste, sillä taisteluissa ei ollut eroa sillä, oliko lain piiriin myös niiltä osin, kuin he ovat
31603: mies koulutuskeskuksen vai normaalipalvelun osallistuneet rintamapalveluun koulu-
31604: puitteissa rintamalla. Vuonna 1925 syntyneiden tuskeskuksen nimissä.
31605: palvelusaika kesti usein yli 2,5 vuotta, kun
31606: esim. osa vuonna 1924 syntyneistä selvisi kym-
31607: menen kuukautta lyhyemmällä palvelusajalla.
31608:
31609: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
31610:
31611: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
31612: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
31613: 834 1988 vp.
31614:
31615: Toivomusaloite n:o 755
31616:
31617:
31618:
31619:
31620: Mäkelä ym.: Sotatoimialueella rautateiden tehtävissä toimineiden
31621: oikeuttamisesta rintamalisään
31622:
31623:
31624: Eduskunnalle
31625:
31626: Rintamaveteraanietuuksiin ovat oikeutetut palvelua kuin rintamapalvelustunnuksen saaneil-
31627: rintamasotilastunnuksen saaneet miehet ja rinta- la naisilla, eivät voi saada mitään veteraani-
31628: mapalvelustunnuksen saaneet naiset. Rintama- etuuksiin oikeuttavaa tunnusta. Tilanne on risti-
31629: sotilastunnus edellyttää, että mies on todistetta- riidassa tasa-arvolain periaatteiden kanssa.
31630: vasti osallistunut vuosina 1939-1945 taistelui- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31631: hin puolustusvoimien joukoissa varusmiehenä, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31632: reserviläisenä, nostomiehenä tai vapaaehtoisena. muksen,
31633: Rintamapalvelustunnuksen saantiin riittää, että
31634: nainen on toiminut rintamapalvelukseen rinnas- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31635: tettavissa tehtävissä sotatoimialueella. Tämän vuosina 1939-1945 sotatoimia/ueella
31636: perusteella esim. ne naiset, jotka valtion palve- kaikkien rautateillä sotatoimien kannalta
31637: luksessa, esim. Valtionrautateillä, ovat satatoi- keskeisissä tehtävissä toimineiden oikeut-
31638: mialueella olleet sotilashallinnolle alistettuina, tamiseksi rintamalisään sukupuolesta
31639: voivat saada rintamapalvelustunnuksen. riippumatta.
31640: Monet niistä miehistä, joilla on samanlaista
31641:
31642: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
31643:
31644: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
31645: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
31646: 1988 vp. 835
31647:
31648: Toivomusaloite n:o 756
31649:
31650:
31651:
31652:
31653: Mäkelä ym.: Sotilasvammalain mukaisen peruselinkoron etu-
31654: oikeuttamisesta
31655:
31656:
31657: Eduskunnalle
31658:
31659: Kansaneläkeuudistuksen IIA-vaiheessa vuon- Tämä ehdotus perustui asiaa selvittäneen työ-
31660: na 1983 järjestettiin sotilasvammalain mukaisen ryhmän esitykseen, johon myös Sotainvalidien
31661: elinkoron yhteensovitus kansaneläkkeen lisäosan Veljesliiton edustaja oli yhtynyt. Ehdotus mer-
31662: kanssa siten, että elinkorko työeläkkeen tavoin kitsee, että sotilasvammalain mukaisen elinko-
31663: alentaa lisäosaa. Tosin aikaisempaa tukiosaa ron kansaneläkettä pienentävä vaikutus loppui-
31664: vastaava osa lisäosasta suojattiin niille sotainva- si lukuun ottamatta omaiskorotuksen ja ikäko-
31665: lideille, jotka ennen muutosta saivat tukiosaa. rotuksen vaikutusta.
31666: Sotainvalidit eivät koskaan ole periaatteessa Hallitus ei tätä loppujen lopuksi sisällyttänyt
31667: hyväksyneet tätä ratkaisua, vaan ovat katsoneet, vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesitykseensä,
31668: että elinkorko on sellainen haittarahan luontei- mikä on aiheuttanut sotainvalidien keskuudessa
31669: nen etuus, jonka ei pitäisi vaikuttaa kansaneläk- pettymystä ja pelkoa siitä, että asia lykkääntyy
31670: keeseen. Haittaraha katsotaan sotainvalidien pitkälle tulevaisuuteen. Sotainvalidit tuntevat,
31671: keskuudessa korvaukseksi kaikista niistä vaivois- että heillä ei olisi enää pitkälle aikaa odottaa it-
31672: ta ja vastuksista, joita isänmaan palveluksessa seään koskevia uudistuksia.
31673: saadut vammat heille arkielämässä aiheuttavat. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31674: Tämän vuoksi heidän on ollut mahdotonta hy- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31675: väksyä nykyistä elinkoron ja kansaneläkkeen yh- muksen,
31676: teensovitusta.
31677: Jotta asia saataisiin ratkaistuksi sotainvalidien että hallitus toteuttaisi sotilasvamma-
31678: kannalta tyydyttävällä tavalla, piti vuoden 1988 lain mukaisen peruselinkoron etuoikeut-
31679: tulo- ja menoarvioesitykseen ottaa sotilasvam- tamisen kansaneläkkeen lisäosaa mää-
31680: malain mukaisen peruselinkoron etuoikeutta- rättäessä valtion vuoden 1989 tulo- ja
31681: minen kansaneläkkeen lisäosaa määrättäessä. menoarvioesityksen yhteydessä.
31682:
31683:
31684: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
31685:
31686: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
31687: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
31688: 836 1988 vp.
31689:
31690: Toivomusaloite n:o 757
31691:
31692:
31693:
31694:
31695: Mäkelä ym.: Sotilasvammalain hautausavustusta koskevien sään-
31696: nösten ulottamisesta kaikkiin veteraaneihin
31697:
31698:
31699: Eduskunnalle
31700:
31701: Sotilasvammalain 17 §:n mukaan sellaisella tai hautauksesta huolta pitäneellä oikeus saada
31702: vammautuneella henkilöllä, jota mainitun lain kuolemantapauksen jälkeen yhteiskunnalta
31703: 1 §:ssä tarkoitetaan eli jonka työkyvyttömyys- hautausapua mainitun pykälän mukaisesti.
31704: aste vammautumisen johdosta on vähintään Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31705: 20 OJo, on oikeus saada hautausapua. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31706: Tämä tilanne ei mielestämme ole tyydyttävä, muksen,
31707: koska jokainen sotiemme veteraani on ollut
31708: puolustamassa maatamme ja on ollut mukana että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
31709: hankkimassa maallemme sen vapauden, josta menpiteisiin sotilasvammalain 17 §:n
31710: nykyinen sukupolvi voi nauttia. Kunnioitukse- muuttamiseksi siten, että jokaisen sota-
31711: na sotaveteraaniemme työlle olisi käsityksemme veteraanin kuolinpesä tai hänen hau-
31712: mukaan mainitun lain 17 §:n sisältöä muutetta- tauksestaan huolehtinut saisi hautaus-
31713: va siten, että jokaisen veteraanin kuoleman jäl- avustuksen.
31714: keen olisi jokaisen sotaveteraanin kuolinpesällä
31715:
31716: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
31717:
31718: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
31719: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
31720: 1988 vp. 837
31721:
31722: Toivomusaloite n:o 758
31723:
31724:
31725:
31726:
31727: Mäkelä ym.: Metsurien ansiotason parantamisesta
31728:
31729:
31730:
31731: Eduskunnalle
31732:
31733: Suomalaisen metsurin ammattitaito on maail- Korkeasta ammattitaidosta ja voimakkaasti
31734: manlaajuisestikin tarkasteltuna kaikkein kor- kasvaneesta työn tuottavuudesta huolimatta
31735: keimpia ellei peräti korkein. Tästä on osoituk- mestureiden palkkataso ei usean edellisen vuo-
31736: sena mm. suomalaisten metsureiden jatkuva den aikana ole saavuttanut metsä- ja uittotöissä
31737: hyvä menestyminen moottorisahauksen maail- suoritettavasta palkkauksesta säädetyn lain ta-
31738: manmestaruuskilpailuissa. Vielä paremmin soa. Tämä tosiasia on nähtävissä tilastokeskuk-
31739: korkeata ammattitaitoa kuvaa suomalaisen sen tilastoista.
31740: metsurin varsinainen hakkuutyösuoritus. Esi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31741: merkiksi metsähallituksen palveluksessa olevien nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31742: metsureiden keskimääräinen laskennallinen hak- muksen,
31743: kuumäärä vuonna 1986 oli 2 682 kiintokuutio-
31744: ta. Työn tuottavuus hakkuutöissä on viimeisten että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31745: kymmenen vuoden aikana noussut yli 5 OJo :n metsureiden ansiotason korottamiseksi
31746: vauhdilla. työn tuottavuuden nousua vastaavaksi.
31747: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
31748:
31749: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
31750: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
31751: 838 1988 vp.
31752:
31753: Toivomusaloite n:o 759
31754:
31755:
31756:
31757:
31758: Mäkelä ym.: Työvoiman liikkuvuusavustuksen myöntämisperus-
31759: teiden laajentamisesta
31760:
31761:
31762: Eduskunnalle
31763:
31764: Työvoiman liikkuvuuteen on havaittu liitty- saamisen edellytyksenä on kuitenkin, että paik-
31765: vän ongelmia. Muuttoalttius on alentunut kai- kakunnan vaihdos on johtunut työvoimatoimis-
31766: kissa ikäryhmissä, selvimmin nuorten kohdalla. ton osoittaman työn vastaanottamisesta.
31767: Nuorten osaltahan muuttoalttius on ollut tähän Varsinkin erilaisten ammattityöntekijöiden ja
31768: saakka tasoltaan korkeinta. Vanhempien henki- toimihenkilöiden osalta työhön hakeutuminen
31769: löiden osalta voidaan todeta, että heillä liittyy tapahtuu oman työvoimatoimiston työhönosoi-
31770: ammatilliseen liikkuvuuteen enemmän kitkaa tuksesta. Omaehtoinen toiminta on yhteiskun-
31771: kuin nuorilla. nan edun mukaista ja sitä tulee myös rohkaista.
31772: Työmarkkinoiden luontainen liikkuvuus on Tämän johdosta työvoiman liikkuvuuden edis-
31773: säilynyt näihin vuosiin saakka varsin korkeana tämiseksi myönnettäviä avustuksia tulee voida
31774: työvoiman nuoren ikärakenteen vuoksi. Tilan- kohdistaa myös niihin työnhakijoihin, jotka
31775: ne on kuitenkin muuttumassa, sillä ennusteiden vaihtavat asuinpaikkaa itse hankitun uuden
31776: mukaan alle 45-vuotiaiden osuus työvoimasta työpaikan johdosta.
31777: vähenee 70 OJo:sta 60 OJo:iin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31778: Maassamme vallitsevasta työttömyydestä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31779: huolimatta esiintyy alueellisesti ammattityönte- muksen,
31780: kijöistä pulaa. Teollisuus on jopa arvellut tä-
31781: män työvoimapulan entisestään kasvavan. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31782: Työvoiman liikkuvuutta on pyritty edistä- työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi
31783: mään mm. erillisellä asetuksella työvoiman liik- annettavien avustusten myöntämiseksi
31784: kuvuuden edistämisestä. Asetuksen mukaan myös niille työnhakijoille, jotka ovat
31785: erillisinä työvoiman liikkuvuutta edistävinä saaneet työpaikan toiselta paikkakun-
31786: avustuksina voidaan myöntää matkakustannus- nalta ilman työvoimatoimiston myötä-
31787: ten korvausta, muuttokustannusten korvausta vaikutusta.
31788: sekä alkuavustusta. Kaikkien näiden avustusten
31789:
31790: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
31791:
31792: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
31793: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
31794: 1988 vp. 839
31795:
31796: Toivomusaloite n:o 760
31797:
31798:
31799:
31800:
31801: Mäkelä ym.: Työttömyyspäivärahan korottamisesta
31802:
31803:
31804:
31805: Eduskunnalle
31806:
31807: Työttömyyspäiväraha on tällä hetkellä vielä hän päämäärään tähtäävänä toimenpiteenä voi-
31808: liian pieni ja aiheuttaa työttömien perheille mo- taisiin työttömyyspäivärahaa korottaa 100
31809: nasti suuria ongelmia selviämisessä jokapäiväi- markkaan päivältä ja sitä maksaa kaikilta seit-
31810: sistä välttämättömistä menoista. Työttömyys- semältä viikonpäivältä.
31811: päiväraha tulisi saada sille tasolle, että se kattai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31812: si normaalit perheen menot ja siitä jäisi myös nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31813: perheenjäsenten vapaa-ajan- ja virkistystoimin- muksen,
31814: taan, jotta työttömien perheet eivät myöskään
31815: tässä asiassa olisi oleellisesti toisia perheitä hei- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31816: kommassa asemassa. työttömien työttömyyspäivärahan ko-
31817: SMP:n linjan mukaisesti tulisi niin työttömil- rottamiseksi JOO markkaan päivältä ja
31818: le kuin eläkeläisille tai sairauspäivärahalla ole- sen maksamiseksi kaikilta seitsemältä
31819: ville henkilöille turvata 3 000 markan kuukau- viikonpäivältä.
31820: sittainen veroton perustoimeentuloturva. Tä-
31821:
31822: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
31823:
31824: Tina Mäkelä Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
31825: 840 1988 vp.
31826:
31827: Toivomusaloite n:o 761
31828:
31829:
31830:
31831:
31832: Mäkelä ym.: Nuorten työtupien järjestämisen tukemisesta
31833:
31834:
31835:
31836: Eduskunnalle
31837:
31838: Nuorten työttömyys on yksi kansamme hä- si ainoastaan tarjota apuaan työtupien perusta-
31839: peäpilkuista. Työttömyys aiheuttaa nuorille misvaiheessa, jonka jälkeen siinä toimivat nuo-
31840: passivoitumista ja ongelmia selvitä jokapäiväi- ret vastaisivat ohjauksen alaisina itse toimin-
31841: sestä elämästä sekä estää heitä saamasta koke- nasta ja sen toteuttamisesta.
31842: musta itsestään ja toimeentulostaan vastaami- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31843: sesta. Tämä edesauttaa useasti passiivisena py- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31844: symistä ja jopa työttömyyden pitkittymistä. muksen,
31845: Uusi keino nuorten omaehtoiseen työllistämi-
31846: seen olisi nuorten työtupien perustaminen ja että hallitus osoittaisi riittävät varat
31847: niiden tukeminen valtion varoin. Työtupien pe- nuorten työtupien järjestämisestä aiheu-
31848: rustamisessa voisivat organisaattorina toimia tuviin menoihin.
31849: esimerkiksi kunnat tai eri järjestöt. Valtion tuli-
31850:
31851: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
31852:
31853: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
31854: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
31855: 1988 vp. 841
31856:
31857: Toivomusaloite n:o 762
31858:
31859:
31860:
31861:
31862: Mäkipää ym.: Hierontapalvelujen saattamisesta sairausvakuutus-
31863: korvauksen piiriin
31864:
31865:
31866: Eduskunnalle
31867:
31868: Hierontapalvelut ovat mitä parasta ennalta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31869: ehkäisevää terveydenhoitoa ja tietysti myös nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31870: erinomaista kuntouttamista. Kuitenkaan ennal- muksen,
31871: ta ehkäisevä hieronta ei kuulu sairausvakuutuk-
31872: sen korvausten piiriin, mikä on osaltaan estä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31873: mässä näiden palveluiden käyttöä kustannus- hierontapalvelujen saattamiseksi sai-
31874: syistä. Tämän johdosta olisikin myös hieronta- rausvakuutuksen korvausten piiriin.
31875: palvelut saatettava sairausvakuutuksen kor-
31876: vausten piiriin.
31877:
31878: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
31879:
31880: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
31881: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
31882: Marita J urva
31883:
31884:
31885:
31886:
31887: 56 2804450
31888: 842 1988 vp.
31889:
31890: Toivomusaloite n:o 763
31891:
31892:
31893:
31894:
31895: Mäkipää ym.: Keliakiapotilaiden erikoisruokavalion kustannus-
31896: ten korvaamisesta
31897:
31898:
31899: Eduskunnalle
31900:
31901: Keliakia on vaikea sairaus, joka vaatii sairas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31902: tuneita käyttämään erikoisruokavaliota, joka nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31903: on 39 OJo kalliimpaa kuin tavallinen ruoka, kos- muksen,
31904: ka on käytettävä erikoismaitojauhetta ja -jau-
31905: hoja ja monet normaaliruokavalioon kuuluvat että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31906: ruoat ovat kiellettyjä. Lapset 16 vuoteen asti keliakiaa sairastavien erikoisruokava-
31907: saavat korvausta, mutta sitä vanhemmat ihmi- lion kustantamiseksi.
31908: set eivät saa mitään korvausta. Tämän vuoksi
31909: olisi myös 16 vuotta täyttäneille erikoisruoka-
31910: valiota käyttäville annettava korvausta.
31911:
31912: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
31913:
31914: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
31915: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
31916: Marita Jurva
31917: 1988 vp. 843
31918:
31919: Toivomusaloite n:o 764
31920:
31921:
31922:
31923:
31924: Mäkipää ym.: Psoriasiksen hoidosta aiheutuvien kustannusten
31925: korvaamisesta sairausvakuutuksesta
31926:
31927:
31928: Eduskunnalle
31929:
31930: Psoriasis-sairaus on perin ikävä ja vaikeasti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31931: hoidettava. Siksi olisi tehtävä kaikki voitava nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31932: sairauden parantamiseksi eikä sairastavia tulisi muksen,
31933: rangaista lääkkeiden omavastuuosuuksilla,
31934: vaan kaikki lääkkeet olisi saatava sairausvakuu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31935: tuksen korvausten alaisiksi. Tutkimuksissa on psoriasispotilaiden lääkkeiden ja ter-
31936: todettu sairauden lähes ainoana parantamiskei- veyttä tuovien aurinkomatkojen kustan-
31937: nona olevan auringon valon ja lämmön, missä nusten korvaamiseksi.
31938: tarkoituksessa etelän aurinkorannoille tehtävät
31939: terveysmatkat olisivat tarpeellisia.
31940:
31941: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
31942:
31943: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
31944: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
31945: Marita Jurva
31946: 844 1988 vp.
31947:
31948: Toivomusaloite n:o 765
31949:
31950:
31951:
31952:
31953: Mäkipää ym.: Vammaisjärjestöjen paikallistoiminnan tukemi-
31954: sesta
31955:
31956:
31957: Eduskunnalle
31958:
31959: Vammaisten yhteiset paikalliset harrastustoi- niitä ennakkoluuloja, joita vammaisia kohtaan
31960: minnat ovat tärkeä kanava heidän henkisen vir- vielä tänäkin päivänä vallitsee.
31961: keytensä ylläpitämiseksi. Vammaisjärjestöt ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31962: tärkeä kanava myös vammaisten ongelmista nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
31963: terveille henkilöille tapahtuvassa tiedottamises- muksen,
31964: sa. Paikalliset vammaisjärjestöt järjestävät mm.
31965: tapahtumia ja tempauksia, joilla ne kiinnittävät että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
31966: huomiota vallitseviin ongelmiin. Tällaisia ovat riittävien varojen varaamiseksi vam-
31967: esimerkiksi pyörätuolivammaisten liikkumiseen maisjärjestöjen paikallistoiminnan tuke-
31968: liittyvät ongelmat. Lisäksi vammaisjärjestöjen miseen.
31969: paikallisyhdistykset vähentävät omalta osaltaan
31970:
31971: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
31972:
31973: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
31974: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
31975: Marita Jurva
31976: 1988 vp. 845
31977:
31978: Toivomusaloite n:o 766
31979:
31980:
31981:
31982:
31983: Mäkipää ym.: Yksinhuoltajien Liitto ry:n toiminnan tukemisesta
31984:
31985:
31986:
31987: Eduskunnalle
31988:
31989: Yksinhuoltajien Liitto ry. on yksinhuoltaja- nitteilla olevan lapsen tapaamisoikeuden lai-
31990: perheiden etujärjestö. Sen päätarkoituksena on minlyöntien ja estämisien syiden tutkimista var-
31991: huolehtia yksinhuoltajien ja varsinkin heidän ten. Ottaen huomioon rajalliset mahdollisuudet
31992: lastensa aseman ja oikeusturvan parantamises- saada RAY: n tuotosta yli kaksinkertaiset avus-
31993: ta. Kun perhepoliittinen lainsäädäntömme on tukset edelliseen vuoteen verrattuna liitto tarvit-
31994: kehittynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana sisi välttämättä myös suoraa valtion tukea. Tä-
31995: liiton toivomaan suuntaan, ovat tarpeet myös män takia tulisi Yksinhuoltajien Liitto ry:lle
31996: henkisesti tukea yksinhuoltajia samanaikaisesti myöntää valtion varoista yleisavustusta toimin-
31997: kasvaneet. Yksinhuoltajien Liitto ry. pyrkii taansa.
31998: täyttämään näitä tarpeita julkaisemalla Yksin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
31999: huoltaja-lehteä, tiedottamalla ja kouluttamalla nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32000: ihmisiä. Liitto on asettanut työryhmän suunnit- muksen,
32001: telemaan myös muita tukimuotoja.
32002: Yksinhuoltajien Liitto ry:n varsinaisen toi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32003: minnan kulut vuodelle 1988 ovat talousarvion riittävien varojen varaamiseksi Yksin-
32004: mukaan 323 500 markkaa. Menojen kattami- huoltajien Liitto ry:n toiminnan tukemi-
32005: seksi liitto anoo RAY :n tuotosta yleisavustusta seen.
32006: 264 000 markkaa sekä erillistä avustusta suun-
32007:
32008: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
32009:
32010: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
32011: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
32012: Marita Jurva
32013: 846 1988 vp.
32014:
32015: Toivomusaloite n:o 767
32016:
32017:
32018:
32019:
32020: Mäkipää ym.: Sotainvalidien puolisoiden suorittaman hoitotyön
32021: huomioon ottamisesta huoltoeläkkeessä
32022:
32023:
32024: Eduskunnalle
32025:
32026: Tällä hetkellä sotainvalidien puolisoille mak- tään. Tämä voitaisiin toteuttaa esim. maksa-
32027: setaan huoltoeläkettä puolison kuoltua. Eläke malla sotainvalidien puolisoille hoitotyöstä ny-
32028: on suuruudeltaan varsin pieni, ja toisaalta so- kyistä suurempaa huoltoeläkettä. Eläkkeen
32029: tainvalidien puolisot ovat useimmiten henkilöi- suuruus voisi olla 25-50 OJo sotainvalidin saa-
32030: tä, joille ei ole kertynyt varsinaista työeläkettä. masta eläkkeestä.
32031: Tämä johtuu siitä, että he ovat joutuneet sotien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32032: jälkeen useissa tapauksissa lähes päätoimisesti nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32033: hoitamaan aviopuolisoaan hänen vammansa ta- muksen,
32034: kia. Koska heille ei ole maksettu kenenkään toi-
32035: mesta palkkaa tästä työstä, he jäävät täysin il- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
32036: man riittävää eläketurvaa. piteisiin lakiesityksen antamiseksi edus-
32037: Valtion toimesta tulisikin mitä pikaisimmin kunnalle sotainvalidien puolisoiden hoi-
32038: tunnustaa näiden sotainvalidien puolisoiden totyön ottamisesta nykyistä paremmin
32039: arvokas työpanos yhteiskunnan hyväksi ja huomioon huoltoeläkkeen suuruudessa.
32040: myöntää heille kunnollinen eläke hoitotyös-
32041:
32042: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
32043:
32044: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
32045: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
32046: 1988 vp. 847
32047:
32048: Toivomusaloite n:o 768
32049:
32050:
32051:
32052:
32053: Mäkipää ym.: Määrärahasta hautausavustuksen suorittamiseen
32054: sotainvalidin jälkeen haitta-asteesta riippumatta
32055:
32056:
32057: Eduskunnalle
32058:
32059: Tällä hetkellä valtion toimesta maksetaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32060: hautausavustusta kaikkien yli 20-prosenttisten nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32061: sotainvalidien omaisille. Suureksi epäkohdaksi muksen,
32062: sotainvalidien ja heidän omaistensa keskuudes-
32063: sa on koettu se, että sodassa haavoittuneet vete- että hallitus ottaisi valtion vuoden
32064: raanit, joiden haitta-aste on 5-20 OJo, eivät 1989 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
32065: pääse osalliseksi hautausavustuksesta. Kustan- vät määrärahat sotainvalidien hautaus-
32066: nusvaikutuksiltaan tämän alle 20-prosenttisten avustuksen maksamiseksi myös alle 20-
32067: sotainvalidien hautausavustuksen toteuttami- prosenttisten sotainvalidien omaisille.
32068: nen ei valtiolle olisi kovin suuri. Sotainvalideille
32069: ja heidän puolisoilleen se kuitenkin merkitsisi
32070: tasa-arvoisuuden toteuttamista.
32071:
32072: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
32073:
32074: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
32075: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
32076: 848 1988 vp.
32077:
32078: Toivomusaloite n:o 769
32079:
32080:
32081:
32082:
32083: Männistö ym.: Kuntien, kuntainliittojen ja seurakuntien sosiaali-
32084: turvamaksujen alentamisesta
32085:
32086:
32087: Eduskunnalle
32088:
32089: Kuntien, kuntainliittojen ja seurakuntien ta- tainliittojen ja seurakuntien sosiaaliturvamaksu
32090: loudellista rasitusta lisättiin 1.1.1985 alkaen on näin ollen ristiriidassa työllisyyslain tavoit-
32091: korottamalla näiden yhteisöjen työnantajan so- teiden kanssa.
32092: siaaliturvamaksua 3,5 prosenttiyksikköä. Koro- Erityisesti maaseutukunnissa on poismuutto
32093: tuksen tarkoituksena oli kerätä valtiolle takai- alkanut kasvaa vuoden 1987 aikana, mikä ai-
32094: sin työttömyyspäivärahan verollepanosta kun- heuttaa kunnille huomattavia taloudellisiakin
32095: nille ja seurakunnille koituva hyöty. Kuntien, vaikeuksia. Kunnat pyrkivät estämään väestön
32096: kuntainliittojen ja seurakuntien sosiaaliturva- vähenemisen parantamalla julkisten palvelujen
32097: maksu on tällä hetkellä 8,40 OJo, valtion maksu saatavuutta ja vaikuttamalla yksityisten palve-
32098: on 6,90% ja yksityisten työnantajien sosiaali- lujen kehittymiseen kunnassa samalla kun kehi-
32099: turvamaksu on 5,10%-6,75 %. tetään teollisia työpaikkoja. Näin pyritään tar-
32100: Useat korkean työttömyysasteen kunnat oli- joamaan hyvä palveluvarustus sekä työpaikko-
32101: vat kuntien omilla työllistämistoimilla voineet ja kuntalaisille. Näitä pyrkimyksiä vaikeuttaa
32102: alentaa työttömyysastettaan jopa 2 prosentti- osaltaan korkea sosiaaliturvamaksu tekemällä
32103: yksikköä. Sosiaaliturvamaksun korotus oli epä- kunnalliset työpaikat keinotekoisesti kalliiksi.
32104: oikeudenmukainen näitä kuntia kohtaan. Vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
32105: den 1988 alusta toimeenpantava työllisyyslaki kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32106: velvoittaa kunnat työllistämään tietyn osan
32107: työttömistään. Korkea sosiaaliturvamaksu vai- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
32108: keuttaa tämän velvoitteen täyttämistä ja saattaa miin kuntien, kuntainliittojen ja seura-
32109: kunnat eriarvoiseen asemaan valtion ja yksityis- kuntien sosiaaliturvamaksun alentami-
32110: ten työnantajien kanssa. Korkea kuntien, kun- seksi.
32111:
32112: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
32113:
32114: Lauha Männistö Seppo Kääriäinen Mirja Ryynänen
32115: Marja-Liisa Tykkyläinen Juhani Laitinen Kalle Röntynen
32116: Riitta Saastamoinen Jorma Huuhtanen Kari Rajamäki
32117: Jarmo Wahlström Juhani Vähäkangas Pekka Leppänen
32118: Claes Andersson Osmo Soininvaara Pekka Haavisto
32119: Sakari Knuuttila Raila Aho
32120: 1988 vp. 849
32121:
32122: Toivomusaloite n:o 770
32123:
32124:
32125:
32126:
32127: Männistö: Työvoimatoimiston perustamisesta Rautavaaraan
32128:
32129:
32130:
32131:
32132: Eduskunnalle
32133:
32134: Viime vuosien aikana on usein tullut esille kun se alatoimiston kyseessä ollen postitetaan
32135: oman työvoimatoimiston saaminen Rautavaa- päätoimiston välityksellä. Suoran tiedotuksen
32136: ralle. Asia on ollut esillä niin työvoimahallin- tarve on korostunut varmasti esim. uuden työl-
32137: non elimissä kuin Rautavaaran kunnassa. lisyyslain tiedotuksessa.
32138: Rautavaarana on tunnetusti ollut korkea Ammatinvalinnanohjaus tehostuisi varmasti
32139: työttömyysaste, vaihdellen viime vuosina 10 ja huomattavastikin oman työvoimatoimiston
32140: 16 OJo :n välillä. Siksi Rautavaara on valittu nii- myötä, sillä enää ei tarvitsisi kuljettaa ohjauk-
32141: den kolmen Suomen kunnan joukkoon, joille sesta kiinnostuneita Rautavaaralta Nilsiään,
32142: laaditaan erillinen kehittämissopimus. Tämä kuten nyt tapahtuu. Matkaa tulee edestakaisin
32143: tarkoittaa lyhyesti sanottuna sitä, että kunta yh- 100 km.
32144: dessä kaikkien valtion viranomaisten erikois- Oman työvoimatoimiston etuihin kuuluu var-
32145: tuen kanssa pyrkii kaikenpuoliseen kunnan ke- masti myös hyöty paikallistuntemuksesta. Oma
32146: hittämiseen työttömyyden, elinkeinojen ja elin- organisaatio voi hyödyntää työvoimapalvelut
32147: olosuhteiden parantamiseksi. Kunnan kehittä- tehokkaammin ja nopeamminkin. Oma työvoi-
32148: mistyön kannalta ja nimenomaan työllisyyden matoimisto toisi mukanaan oman työvoimatoi-
32149: hoidon kannalta kunnan toiveena on ollut oma mikunnan, jolloin sen käsitehäviä asioita voi-
32150: työvoimatoimisto. taisiin tarkastella puhtaasti rautavaaralaisesta
32151: Suuren työttömyyden kunnassa työttömien näkökulmasta.
32152: asioita on luonnollisesti enemmän hoidettava- Toimitilojen suhteen omalla työvoimatoimis-
32153: na. On selvää, että 50 km:n päästä hoidettuna tolla olisi mitä parhaimmat toimintaedellytyk-
32154: työvoimatoimiston alatoimiston hoitaminen ei set, sillä vuoden 1988 aikana on tarkoitus aloit-
32155: ole helppoa. Kanssakäyminen tapahtuu pää- taa valtion ja kunnan virastotalon rakentami-
32156: asiassa puhelimitse ja kirjeitse. Esimerkkinä nen. Työvoimatoimisto saa uudet ajanmukaiset
32157: voisi mainita työllistämistukipäätösten tekemi- tilat omistukseensa.
32158: sen. Ne joudutaan lähes aina toimittamaan pos- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
32159: titse Nilsiään päätettäväksi. Kun vielä muiste- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
32160: taan, että tuen käyttö on erittäin runsasta Rau- sen,
32161: tavaaralla, oma työvoimatoimisto mahdollistai-
32162: si huomattavasti joustavamman ja nopeamman että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
32163: päätöksenteon. oman työvoimatoimiston perustamisek-
32164: Tiedonkulun kannalta asialla on myös merki- si Rautavaaran kuntaan.
32165: tystä, sillä posti tulee suoraan ao. toimistolle,
32166:
32167: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
32168:
32169: Lauha Männistö
32170: 850 1988 vp.
32171:
32172: Toivomusaloite u:o 771
32173:
32174:
32175:
32176:
32177: Mönkäre ym.: Kymen läänin rakennemuutoskaupunkien päivä-
32178: hoidon käyttömenojen valtionosuuden lisäämisestä
32179:
32180:
32181: Eduskunnalle
32182:
32183: Kymen lääni elää murroskautta ja on tällä väisiä hoitopaikkoja on 14 OJo :lle alle 3-vuo-
32184: hetkellä ainoa väestötappiolääni maassamme. tiaista ja 32 %:lle 3-6-vuotiaista.
32185: Lasten päivähoitopalvelujen järjestäminen on Imatran kaupunki on viime vuosina panosta-
32186: keskeinen osa perhepolitiikkaa, ja hyvin järjes- nut voimakkaasti päivähoitopalvelujen kehittä-
32187: tetyillä palveluilla on pitkällä tähtäimellä vaiku- miseen. Kaupungin taloudellisten voimavarojen
32188: tuksensa myös alueen väestökehitykseen. rajallisuus on kuitenkin esteenä palvelujen riit-
32189: Riittävät päivähoitopalvelut ovat tärkeitä tävän nopealle laajentamiselle. Pidämmekin
32190: myös elinkeinoelämän kehittämisen kannalta, välttämättömänä, että valtio erityistoimin tukee
32191: koska koulutetun työvoiman saanti edellyttää Kymen läänin rakennemuutoskaupunkien päi-
32192: päivähoitopalvelujen järjestämistä. Erityisesti vähoitopalvelujen nopeaa laajentamista. Yhte-
32193: naisten koulutustason nousu ja naisvaltaisten nä keinona voisi olla määräaikainen korotet-
32194: palveluelinkeinojen lisääntyminen tulevaisuu- tu valtionosuus päivähoidon käyttömenoihin
32195: dessa korostavat päivähoitopalvelujen tarvetta. ja rakennusinvestointeihin. Korotus voisi olla
32196: Päivähoitopalvelujen järjestämisellä on yh- suunnittelu- ja valtionosuuslain luokituksen
32197: teys myös yhdyskunnan väestörakenteen kehit- kahta kantokykyluokkaa vastaava.
32198: tymiseen ja syntyvyyteen. Jo 1960-luvulta saa- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
32199: dut kokemukset osoittavat, että nuoret naiset taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32200: ovat muuttoherkimpiä ja heidän lähtönsä vi-
32201: nouttaa yhdyskunnan väestörakenteen pitkäksi että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
32202: aikaa. Kehittämällä päivähoitopalvelut kysyn- piteisiin nostaakseen Kymen läänin ra-
32203: tää vastaaviksi, voidaan nuorten muuttohaluk- kennemuutoskaupunkien lasten päivä-
32204: kuutta vähentää. Päivähoitopalvelulla on myös hoidon valtionosuutta kahden kantoky-
32205: merkittävä työllistävä vaikutus. kyluokan verran määräaikaisesti viisi-
32206: Päivähoitopalvelujen jälkeenjääneisyys esim. vuotiskaudella 1989-1993.
32207: Imatran kaupungissa on huomattava. Kokopäi-
32208:
32209: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
32210:
32211: Sinikka Mönkäre Jussi Ranta Marja-Liisa Tykkyläinen
32212: Tuula Paavilainen Riitta U osukaineo Jorma Rantanen
32213: Sinikka Hurskainen-Leppänen Kerttu Törnqvist Jukka Gustafsson
32214: Matti Vähänäkki
32215: 1988 rd. 851
32216:
32217: Hemställningsmotion nr 772
32218:
32219:
32220:
32221:
32222: Nordman m.fl.: Om bättre information på svenska inom arbets-
32223: kraftsförvaltningen
32224:
32225:
32226: Tili Riksdagen
32227:
32228: Brister i arbetskraftsförvaltningen bidrar tili och växande krav på kundbetjäningen. Speci-
32229: den höga emigrationsbenägenheten bland ella tjänster och ökade informationsanslag be-
32230: svenskspråkiga i vårt land. Detta har konstate- hövs för att säkerställa att arbetssökande på
32231: rats i många sammanhang, bl a i Svenska emi- svensk- och tvåspråkiga orter kan få betjäning
32232: grationskommittens betänkande (1980:24). En på sitt modersmål.
32233: del av kommittens yrkanden har verkställts, En förstärkning av de svenskspråkiga perso-
32234: men fortfarande är de personelia resurserna nalresurserna inom arbetskraftsförvaltningen
32235: otillräckliga för att arbetskraftsförvaltningen skulle förutom arbetsmarknaden inom landet
32236: skall fungera tilifredsställande bland finlands- gagna den omfattande flyttningsrörelse som
32237: svenskarna. Arbetsförmedlingen hämmas bl a ständigt förekommer mellan Finland och Sveri-
32238: av större delen av de tvåspråkiga arbetskrafts- ge och andra nordiska Iänder. Återflyttningen
32239: distriktens arbetsplatstidningar, och särskilt skulle underlättas.
32240: rikstidningen Työmarkkinat-Arbetsmarkna- Med hänvisning tili ovanstående föreslår un-
32241: den, inte tilifredsställer kravet på information dertecknade att riksdagen måtte besluta hem-
32242: på svenska. Det saknas helt enkelt personai som ställa
32243: skulle kunna stå för översättningen. Översätt-
32244: ningsbehovet växer i o m övergången tili datare- att regeringen verkar jör bättre injor-
32245: gisterföring, skyldigheten att anmäla lediga ar- mation på svenska i arbetskraftsjörva/t-
32246: betsplatser enligt den nya sysselsättningslagen ningen.
32247:
32248: Helsingfors den 11 februari 1988
32249:
32250: Håkan Nordman Boris Renlund Håkan Malm
32251: 852 1988 vp.
32252:
32253: Toivomusaloite n:o 772 Suomennos
32254:
32255:
32256:
32257:
32258: Nordman ym.: Työvoimahallinnon ruotsinkielisen tiedotuksen
32259: parantamisesta
32260:
32261:
32262: Eduskunnalle
32263:
32264: Työvoimahallinnon puutteet lisäävät maam- vien kasvavien vaatimusten myötä. Tarvitaan
32265: me ruotsinkielisten korkeaa maastamuuttoa. erityisiä virkoja ja tiedotusmäärärahojen lisää-
32266: Tämä on todettu monissa yhteyksissä, mm. mistä, jotta työnhakijoille ruotsin- ja kaksikieli-
32267: suomenruotsalaisen siirtolaiskomitean ( 1980: sillä paikkakunnilla voitaisiin turvata palvelu
32268: 24) mietinnössä. Osa komitean esityksistä on äidinkielellä.
32269: toteutettu, mutta henkilöresurssit ovat edelleen- Ruotsinkielisten henkilöresurssien lisääminen
32270: kin riittämättömät, jotta työvoimahallinto voisi työvoimahallinnossa hyödyttäisi oman maan
32271: toimia tyydyttävästi suomenruotsalaisten kes- työmarkkinoiden lisäksi laajaa Suomen ja
32272: kuudessa. Työnvälityksen esteenä on mm. se, Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden välillä jatku-
32273: että suurin osa kaksikielisten työvoimapiirien vasti tapahtuvaa muuttoliikettä. Paluumuutto
32274: työpaikkalehdistä, ja erityisesti valtakunnalli- helpottuisi.
32275: nen Työmarkkinat-Arbetsmarknaden -lehti, ei Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32276: täytä ruotsinkieliselle tiedotukselle asetettavia nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32277: vaatimuksia. Kyse on yksinkertaisesti kääntä- muksen,
32278: misestä vastaavan henkilökunnan puutteesta.
32279: Kääntämisen tarve kasvaa siirryttäessä tietoko- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32280: neella tapahtuvaan rekisteröintiin, uuden työlli- työvoimahallinnon ruotsinkielisen tie-
32281: syyslain vapaiden työpaikkojen ilmoittamisvel- dotuksen parantamiseksi.
32282: vollisuuden myötä ja asiakaspalvelulle asetetta-
32283:
32284: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
32285:
32286: Håkan Nordman Boris Renlund Håkan Malm
32287: 1988 vp. 853
32288:
32289: Toivomusaloite n:o 773
32290:
32291:
32292:
32293:
32294: Paavilainen ym.: Toimeentulotukijärjestelmän kehittämisestä
32295:
32296:
32297:
32298: Eduskunnalle
32299:
32300: Toimeentulotuen tarve on viime vuosina huo- tamista ammattiauttajalta toiselle, se on myös
32301: mattavasti lisääntynyt. Se viittaa osaltaan sii- vapauttanut sosiaalityöntekijän maksupalvelun
32302: hen, että syrjäytyminen ja huono-osaisuus ka- hoitajasia sosiaalityöhön.
32303: saantuu ja näkyy viimesijaisen toimeentulotur- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
32304: van tarpeena. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32305: Perustoimeentuloturvan yhdenmukaistami- muksen,
32306: sessa ja tason nostamisessa on tulevina vuosina
32307: runsaasti tehtävää. Eräiltä osin lienee selvitys- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32308: työ käynnissä. valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvio-
32309: Kuitenkin nopeita toimenpiteitä jo vuoden esityksen yhteydessä toimeentulotuki-
32310: 1989 talousarviossa tarvitaan. Toimeentulotuen järjestelmän kehittämiseksi ottamalla
32311: laajan perusosan kokeilusta on hyviä kokemuk- käyttöön toimeentulotuen laaja perus-
32312: sia eri puolilta maata. Paitsi että se on mitä to- osa ja varaomalla tähän tarkoitukseen
32313: dennäköisimmin vähentänyt ihmisten juoksut- asianmukainen valtionosuus.
32314: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
32315:
32316: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen Jouko Skinnari
32317: Tina Mäkelä Jorma Rantanen Jukka Gustafsson
32318: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Roos
32319: Ilkka Joenpalo Raimo Vuoristo Kerttu Törnqvist
32320: Markku Pohjola Iiris Hacklin Marja-Liisa Tykkyläinen
32321: Riitta Myller Sinikka Mönkäre
32322: 854 1988 vp.
32323:
32324: Toivomusaloite u:o 774
32325:
32326:
32327:
32328:
32329: Paavilainen ym.: Työnantajien vanhemmuusrahajärjestelmän
32330: aikaansaamisesta
32331:
32332:
32333: Eduskunnalle
32334:
32335: Sukupuolten välinen ero synnyttää työmark- lisesti tässä suhteessa samaan asemaan. On koh-
32336: kinoilla raskauteen liittyviä vaikeita ongelmia. tuullista, että työnantajat saavat lapsen synty-
32337: Raskauteen liittyy tulevan äidin terveydentilan mään liittyvistä lisäkustannuksista korvausta
32338: vaaliminen, synnytyksen yhteyteen poissaolo muilta työnantajilta, joilla näitä kustannuksia
32339: työstä ja synnytyksen jälkeen äitiysloma, isyys- ei alan luonteen vuoksi ole. Tämä toteutuu par-
32340: loma, vanhempainloma ja mahdollisesti hoito- haiten siten, että asetetaan työnantajille erityi-
32341: vapaa siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kolme nen vanhemmuusrahamaksu, josta kertyneistä
32342: vuotta. Naisten poissaolo työstä synnytyksen varoista tuloutetaan yksittäisille työnantajille
32343: vuoksi pakottaa työnantajan tehtäväjärjestelyi- vuosittain raskauden aiheuttamat ylimääräiset
32344: hin, jotka saattavat aiheuttaa myös lisäkustan- lisäkustannukset, kuten esim. äitiyslomapalk-
32345: nuksia. Nämä lisäkustannukset puolestaan voi- ka, mahdollisen sijaisen kouluttamiseen mene-
32346: vat vaikeuttaa naisten asemaa työelämässä eri- vät kulut ym. Maksu voisi olla palkkakustan-
32347: tyisesti työnhakijana. nuksiin perustuva, kuten muutkin työnantajien
32348: Ongelmia on pyritty ratkaisemaan säätämällä sosiaaliturvamaksut. Korvausperusteet voitai-
32349: työnantajille käyttäytymissääntöjä, kuten esim. siin säätää valtioneuvoston päätöksellä samoin
32350: työsopimuslain ja työehtosopimusten mukaiset kuin on säädetty työterveyshuollon ja muun ter-
32351: kiellot irtisanoa tai purkaa työsopimus raskau- veydenhuollon kustannusten korvausperusteis-
32352: den tai siihen perustuvien lomien johdosta. On- ta (988178).
32353: gelma on kuitenkin myös rakenteellinen eikä Vanhemmuusrahan maksatuksen voisi hoitaa
32354: sitä voida poistaa pelkästään juridisin keinoin. parhaiten Kansaneläkelaitos, joka tulouttaisi
32355: Yhteiskunnassamme on perinteisesti hyväk- työnantajille heidän hakemuksestaan vuosittain
32356: sytty työnantajan taloudellinen osavastuu väes- valtioneuvoston päätökseen perustuen asian-
32357: tömäärän ylläpitämisestä. Tästä ovat osoitukse- mukaisen korvauksen.
32358: na mm. työnantajien sosiaaliturvamaksut, jois- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32359: ta maksetaan osaksi mm. äitiys-, isyys- ja van- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32360: hempainlomapäivärahoja, sekä työnantajien muksen,
32361: lapsilisämaksut sekä työehtosopimusten mukai-
32362: set äitiysloman palkkamääräykset. että hallitus ryhtyisi pikaisesti valmis-
32363: Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut se, telemaan lakia työnantajien vanhem-
32364: että vastuu työvoiman uudistumisesta on koh- muusrahasta sekä lakiin perustuvaa val-
32365: distunut valikoidusti yksittäisiin, erityisesti nai- tioneuvoston päätöstä vanhemmuusra-
32366: sia työllistäviin työnantajiin. Sukupuoleen työ- han perusteista ja korvausten maksami-
32367: suhteessa perustuva syrjintä onkin poistettavis- sesta.
32368: sa vain saattamalla kaikki työnantajat taloudel-
32369:
32370: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
32371:
32372: Tuula Paavilainen Jorma Rantanen Pekka Leppänen
32373: Ilkka Joenpalo Kerttu Törnqvist Pentti Lahti-Nuuttila
32374: Jouko Skinnari Tina Mäkelä Timo Roos
32375: Iiris Hacklin Jukka Roos Raimo Vuoristo
32376: Markku Pohjola Antti Kalliomäki Marja-Liisa Tykkyläinen
32377: Riitta Myller Sinikka Mönkäre
32378: 1988 vp. 855
32379:
32380: Toivomusaloite n:o 775
32381:
32382:
32383:
32384:
32385: Pokka ym.: Yrityksiltä perittävien sosiaaliturvamaksujen mää-
32386: räytymisperusteiden muuttamisesta
32387:
32388:
32389: Eduskunnalle
32390:
32391: Eduskunnan sosiaalivaliokunta on usein otta- muuttamisesta. Selvityksen ovat laatineet pro-
32392: nut kantaa siihen, että nykyinen, pääasiassa työ- fessorit Seppo Honkapohja, Aatto Prihti, Ta-
32393: voimavaltaisia yrityksiä rankaiseva palkkoihin pani Purola ja Kalervo Virtanen. Selvityksessä
32394: sidottu sosiaaliturvamaksujen keräily olisi muu- professorit ehdottavat sosiaalimaksujen kerää-
32395: tettava nykyistä oikeudenmukaisemmalle poh- mistä yrityksiltä niiden jalostusarvon perusteel-
32396: jalle. Mietinnössään (SoVM n:o 8/1979 vp.) hal- la. Tämän johdosta pääomavaltainen yritystoi-
32397: lituksen esityksen johdosta laiksi vuodelta 1980 minta joutuisi osallistumaan sosiaaliturvan ra-
32398: suoritettavasta työnantajan sosiaaliturvamaksus- hoittamiseen nykyistä enemmän ja pienyrityk-
32399: ta (HE n:o 106/1979 vp.) valiokunta totesi seu- set saisivat tuntuvia helpotuksia.
32400: raavaa: "Valiokunta pitää tärkeänä sosiaalitur- Pieni ja keskisuuri yritystoiminta on kyennyt
32401: van tason säilyttämistä ja edelleen kehittämistä, luomaan viime vuosina maahamme eniten pysy-
32402: mikä edellyttää mm. rahoituksen turvaamista viä uusia työpaikkoja. Nykyisessä rakennemuu-
32403: pysyvin järjestelyin. Näin voidaan taata sosiaali- toksessa pienyritysten asema työllisyyden tur-
32404: nen perustoimeentuloturva jokaiselle kansalai- vaajana entisestään korostuu. Yrityksiltä kerät-
32405: selle. Sosiaaliturvan rahoituksen osalta valio- tävien sosiaaliturvamaksujen muuttaminen ny-
32406: kunnassa on kiinnitetty huomiota työvoimaval- kyistä oikeudenmukaisemmalle pohjalle on kii-
32407: taisten yritysten asemaan. Työvoimavaltaisilta reellinen asia.
32408: yrityksiltä sosiaaliturvan maksurasitusta olisi Edellä olevan johdosta ehdotamme eduskun-
32409: siirrettävä mm. pääomavaltaisille yrityksille". nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32410: Samaan asiaan ovat ottaneet kantaa myös
32411: Kansaneläkelaitoksen valtuutetut yrityksiltä pe- että hallitus kiireellisesti valmistelisi
32412: rittävän kansaneläkevakuutusmaksun osalta. ehdotuksen yrityksiltä perittävien so-
32413: Kansaneläkelaitoksen piirissä valmistui viime siaaliturvamaksujen muuttamiseksi ny-
32414: joulukuussa selvitys työnantajien palkkaperus- kyisestä palkkaperusteisesta keräilyta-
32415: teisen kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksun vasta oikeudenmukaisemmalle pohjalle.
32416: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
32417:
32418: Hannele Pokka Jukka Vihriälä
32419: Mauri Pekkarinen Pauli Saapunki
32420: Sirkka-Liisa Anttila
32421: 856 1988 vp.
32422:
32423: Toivomusaloite n:o 776
32424:
32425:
32426:
32427:
32428: Pokka ym.: Täyden työeläkkeen myöntämisestä 30 vuotta työssä
32429: olleille
32430:
32431:
32432: Eduskunnalle
32433:
32434: Yksityisen työeläkejärjestelmän piirissä täysi kuin miestenkin työsuhteisiin: väliin ollaan
32435: työeläke edellyttää 40 työvuotta aukottornia koulutuksessa, väliin työssä. Myös osa-aikatyö
32436: työvuosia ja päivittäisiä työaikoja tehden. Jul- tulee lisääntymään. Työeläkejärjestelmässä sen
32437: kisella sektorilla työskentelevien osalta edellyte- enempää kuin muussakaan ansiosidonnaisessa
32438: tään 30 palveluvuotta. sosiaaliturvassa ei ole otettu huomioon työelä-
32439: Yksityinen työeläkejärjestelmä nykyisellään mässä tapahtuneita ja tapahtuvia muutoksia.
32440: johtaa erityisesti naisten kohdalla eriarvoisuu- Tasa-arvoa parantaisi paljon se, että työeläke
32441: teen. Pienten lasten hoidon takia lyhyempää karttuisi täydeksi 30 vuodessa, kuten se jo nyt
32442: työpäivää tai hoitovapaata käyttävä nainen ei on julkisen alan eläkkeissä.
32443: voi milloinkaan saada täyttä työeläkettä. Tällä Edellä olevan johdosta ehdotamme kunnioit-
32444: hetkellä meillä on säädetty joukko uusia lakeja, tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
32445: jotka mahdollistavat pienten lasten kotihoidon sen,
32446: yhteiskunnan maksaman hoitotuen avulla sekä
32447: antavat mahdollisuuden tehdä lyhyempää työ- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32448: päivää silloin, kun lapset ovat pieniä. Muuttu- työeläkejärjestelmän muuttamiseksi si-
32449: nut ja muuttuva yhteiskunta tulee arvioiden ten, että täysi työeläke katsotaan karttu-
32450: mukaan aiheuttamaan muutoksia niin naisten neeksi 30 vuodessa.
32451:
32452: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
32453:
32454: Hannele Pokka Pauli Saapunki
32455: Jukka Vihriälä Mauri Pekkarinen
32456: Sirkka-Liisa Anttila
32457: 1988 vp. 857
32458:
32459: Toivomusaloite n:o 777
32460:
32461:
32462:
32463:
32464: Pokka ym.: Joustavan eläkejärjestelmän toteuttamisesta julkis-
32465: hallinnossa
32466:
32467:
32468: Eduskunnalle
32469:
32470: Joustavat eläkemuodot tulivat voimaan yksi- tojen toteuttamista on jo pitkään odotettu myös
32471: tyisillä työaloilla vuoden 1986 ja 1987 alusta julkisella sektorilla.
32472: lukien. Yksilöllinen varhaiseläke, joka antaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32473: mahdollisuuden jäädä eläkkeelle 55 vuoden iäs- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32474: sä, on osoittautunut erittäin suosituksi. Yksilöl- muksen,
32475: listä varhaiseläkettä oli 31.3.1987 mennessä ha-
32476: kenut yli 20 000 henkilöä, ja myönteisiä pää- että hallitus valmiste/isi viipymättä
32477: töksiä viime vuoden maaliskuun loppuun men- esitykset, joilla yksilöllinen varhaiseläke
32478: nessä oli tehty noin 10 000. ja muut joustava! eläkemuodot ulotet-
32479: Uudistukset koskevat toistaiseksi vain yksi- taisiin valtion, kunnan ja muun julkisen
32480: tyisen työnantajan palveluksessa työskenteleviä vallan palveluksessa oleviin vuoden 1989
32481: työntekijöitä. Vastaavien joustavien eläkemuo- alusta lukien.
32482:
32483: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
32484:
32485: Hannele Pokka Jukka Vihriälä
32486: Mauri Pekkarinen Sirkka-Liisa Anttila
32487:
32488:
32489:
32490:
32491: 57 2804450
32492: 858 1988 vp.
32493:
32494: Toivomusaloite n:o 778
32495:
32496:
32497:
32498:
32499: Pokka ym.: Työllisyyslain epäkohtien poistamisesta
32500:
32501:
32502:
32503: Eduskunnalle
32504:
32505: Uusi työllisyyslaki tuli voimaan kuluvan vuo- Välitöntä parannusta tarvittaisiin työllistä-
32506: den alussa. Ja nyt voidaan todeta lakiin sisälty- misjakson pidentämiseksi ennen uuden työlli-
32507: vän työttömän työnhakijan kannalta ja myös syyslain voimaantuloa olleeseen yhteen vuo-
32508: alueellisesti puutteita, jotka vaativat pikaista teen. Perusteltua on myös, että lain 17 §:nalle
32509: korjausta. 20-vuotiaita koskeva työllistämisvelvoite ulote-
32510: Epäkohtia ovat mm.: taan koskemaan kaikkia alle 25-vuotiaita nuo-
32511: - työllisyyslain 18 §:n mukaan valtion tai ria. Alueellisten työttömyyserojen kaventami-
32512: kunnan on työvoimaviranomaisen osoituksesta sesta on otettava selkeä maininta itse lakiin. Vä-
32513: järjestettävä työttömälle työtä kuudeksi kuu- hintä on lain perustelujen 50 %:n säännön kir-
32514: kaudeksi; jaaminen lakitekstiin.
32515: - 20-24-vuotias nuori ei ole erityisasemas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32516: sa työnsaannin suhteen kuten esimerkiksi pitkä- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32517: aikaistyötön; muksen,
32518: - alueellisten työttömyyserojen tasaaminen
32519: siten, ettei työttömyys ylitä missään osassa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32520: maata 50 IJfo :a maan keskiarvosta, mainitaan työllisyyslaissa havaittujen epäkohtien
32521: lain 19 §:n perusteluissa, mutta ei lakitekstissä; korjaamiseksi.
32522: viimeksi mainittu lainkohta vesitettiin viime
32523: syksyn budjettikäsittelyn yhteydessä, kun ker-
32524: roin nostettiin 80 IJfo :iin.
32525:
32526: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
32527:
32528: Hannele Pokka Pauli Saapunki
32529: Jukka Vihriälä Mauri Pekkarinen
32530: Sirkka-Liisa Anttila
32531: 1988 vp. 859
32532:
32533: Toivomusaloite n:o 779
32534:
32535:
32536:
32537:
32538: Renko ym.: Perustoimeentuloturvan uudistamisesta
32539:
32540:
32541:
32542: Eduskunnalle
32543:
32544: Kahdeksankymmentäluvulle tultaessa suo- ta, pelkän kansaneläkkeen varassa eläviä, työt-
32545: malaista hyvinvointipolitiikkaa on alettu arvos- tömiä tai monilapsisen perheen jäseniä. Näiltä
32546: tella yhä kuuluvammin. Arvostelun mukaan so- osin sosiaaliturva heijastelee työmarkkinoilla
32547: siaaliturvan ja sosiaalipalvelujen laajentuminen syntyviä tuloeroja.
32548: sekä asumisen tukijärjestelmä ovat hyödyttä- Nykyinen sosiaalipolitiikka siis pikemminkin
32549: neet eniten keski- ja hyvätuloisia vähäosaisten uusintaa yhteiskunnallista eriarvoisuutta kuin
32550: ja väliinputoajien aseman ollessa edelleen vai- vähentää sitä. Yhteiskunnallinen vastuu näyttää
32551: kea. Ansioihin sidotut etuudet nousevat hyvätu- kohdistuvan ensi sijassa hyväosaisiin kansalai-
32552: loisilla suhteellisen korkeiksi. Sitä vastoin ko- siin. Sosiaalipolitiikan tulisi kuitenkin osaltaan
32553: konaan tuloja vailla olleiden vähimmäisetuudet edistää kansalaisten tasa-arvoisuutta ja nostaa
32554: jäävät usein toimeentulotuen tason alapuolelle. heidät oman toimintansa subjekteiksi.
32555: Selkeimpiä esimerkkejä ovat työttömyys- ja sai- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
32556: rausvakuutusturvan peruspäivärahat, mutta kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32557: myös opiskelijoiden opintotuki jää pääsääntöi-
32558: sesti tämän rajan alapuolelle. että hallitus ryhtyisi toimiin valtion
32559: Sosiaalihallituksen toimeentuloprojektin vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesityk-
32560: v. 1986 valmistuneen selvityksen mukaan toi- sen laadinnan yhteydessä perustoimeen-
32561: meentulotukinormin alittaneita tai sitä sivun- tuloturvauudistuksen toteuttamiseksi si-
32562: neita kotitalouksia on maassamme yhteensä ten, että kaikille kansalaisille taataan
32563: 245 100 eli 13 o/o kaikista kotitalouksista. Pieni- toimeentuloturva ilman holhousta, lei-
32564: tuloisiin kotitalouksiin kuuluu noin 550 000 maamista ja työsidonnaisuutta.
32565: henkilöä, jotka tyypillisimmin ovat opiskelijoi-
32566:
32567: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
32568:
32569: Tellervo Renko Eino Siuruainen
32570: Seppo Kääriäinen Juhani Alaranta
32571: 860 1988 vp.
32572:
32573: Toivomusaloite n:o 780
32574:
32575:
32576:
32577:
32578: Renko ym.: Sairausvakuutuksen matkakorvauksen omavastuun
32579: alentamisesta
32580:
32581:
32582: Eduskunnalle
32583:
32584: Voimassa oleva sairausvakuutuksen korvat- Olisikin oikeudenmukaista alentaa omavastuu-
32585: tavaksi kuuluva matkakorvauksen omavastuu ta tulotason mukaan porrastaen, jotta alun pe-
32586: on epäoikeudenmukainen niitä Suomen kansa- rin tasa-arvoiseksi tarkoitettu kansanterveystyö
32587: laisia kohtaan, jotka eivät asu kaupungissa tai toimisi myös käytännössä tasa-arvoa lisäävästi.
32588: lähellä taajamaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32589: Haja-asutusalueen sivukylien julkista liiken- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32590: nettä ei ole, vaan on yleensä käytettävä taksia. muksen,
32591: Taksimaksu on usein 50-60 markan luokkaa,
32592: jolloin omavastuun johdosta terveyskeskukses- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32593: sa käynti on huomattavasti kalliimpi syrjäkylän sairausvakuutuksen korvattavan matka-
32594: asukkaalle. korvauksen omavastuun alentomiseksi
32595: Nykyisessä väestörakenteessa kyseiset ta- varal/isuusperustein.
32596: paukset ovat usein heikkotuloisia eläkeläisiä.
32597:
32598: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
32599:
32600: Tellervo Renko Juhani Alaranta
32601: 1988 vp. 861
32602:
32603: Toivomusaloite n:o 781
32604:
32605:
32606:
32607:
32608: Renko ym.: Kansaneläkelain kehittämisestä
32609:
32610:
32611:
32612: Eduskunnalle
32613:
32614: Kansaneläkeuudistuksen neljännen vaiheen että vanhuusikäisenä Suomen kansalainen tulee
32615: toteuttaminen puuttuu hallitusohjelmasta, ja niin kohdelluksi, että joku ulkopuolinen taho
32616: sitä koskevat valmistelut ovat hidastuneet. leikkaa hänen tulotasoaan.
32617: Vallitseva tilanne on eläkkeensaajien kannal- Näin ollen pienituloisten vanhusten ruinimi-
32618: ta johtanut täysin epäoikeudenmukaisiin eläke- tulotason turvaamiseksi olisi oikeudenmukais-
32619: päätöksiin siltä osin, mikä koskee puolison tu- ta, että kansaneläkelakia muutettaisiin niin,
32620: lojen vaikutusta toisen puolison eläketuloja pie- että yksilön anomuksesta myös taannehtivasti
32621: nentävästi. Puolison eläketulojen pieneneminen voisi jättää nostamatta kansaneläkkeen siinä ta-
32622: voi olla 500-1 200 mk, mikä on kohtuutonta pauksessa, että puolison tulotaso vähentäisi
32623: ottaen huomioon, että kyseessä ovat etupäässä koko perheen tulotasoa.
32624: alle 2 000 markan eläketuloja saavat henkilöt. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32625: He ovat lisäksi usein veteraaneja, sotainvalide- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32626: ja, rintamanaisia ja kotirintamanaisia, joiila ei muksen,
32627: ole muitakaan tuloja tai säästöjä.
32628: Suomalaisessa yhteiskunnassa yksilö itse voi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32629: yleensä päättää tulotasonsa tai hankkimansa ra- kansaneläkelain kehittämiseksi nykyistä
32630: hamäärän koulutuksen ja työn mukaan. On oikeudenmukaisemmaksi.
32631: täysin kohtuutonta ja epäoikeudenmukaista,
32632:
32633: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
32634:
32635: Tellervo Renko Riitta Jouppila
32636: Juhani Alaranta Seppo Kääriäinen
32637: 862 1988 rd.
32638:
32639: Hemställningsmotion nr 782
32640:
32641:
32642:
32643:
32644: Renlund m.fl.: Om räknande av vårdledighet till pensionsberätti-
32645: gande tid
32646:
32647:
32648: Till Riksdagen
32649:
32650: För många föräldrar som är anställda inom räknas i den pensionsberättigade perioden. Detta
32651: den privata sektorn innebär det en försämring skulle ske om barnavårdsledigheten skulle vara
32652: av pensionsskyddet, om de håller oavlönad le- högst ett år. Intjänad pensionstid skulle garan-
32653: dighet för att vårda barn. Detta sker även om teras för vårdledighet ända tills barnet fyllt ett
32654: det är fråga om en kort tid, dvs. mindre än ett år, och skulle utgå för vardera föräldern om de
32655: år. Reglerna för beräkning av pensionberätti- delat upp vårdledigheten.
32656: gad tid är nämligen ganska brokiga inom den Med hänvisning till det ovan anförda föreslår
32657: privata sektorn. De som underlyder APL-syste- vi högaktningsfullt att riksdagen måtte hem-
32658: met har fått tillgodoräkna sig tiden för barna- ställa
32659: vård litet olika beroende på hur moderskaps-
32660: penning erlagts, i form av lön; när årssemestern att regeringen vidtar åtgärder jör att
32661: har hållits eller om och när arbetsförhållandet maximalt ett års vårdledighet för barn
32662: avslutats. under barnets jörsta år i alla arbetsför-
32663: Ur rättvisesynvinkel borde systemet ändras hållanden skall räknas som pensionsbe-
32664: så, att även oavlönad barnavårdstid skulle in- rättigande tid.
32665:
32666: Helsingfors den 9 februari 1988
32667:
32668: Boris Renlund Henrik Westerlund Håkan Nordman
32669: Gunnar Jansson Henrik Lax Jörn Donner
32670: Håkan Malm Ole Wasz-Höckert Per-Henrik Nyman
32671: Elisabeth Rehn Gustav Björkstrand
32672: 1988 vp. 863
32673:
32674: Toivomusaloite n:o 782 Suomennos
32675:
32676:
32677:
32678:
32679: Renlund ym.: Lapsenhoitovapaan saattamisesta eläkkeeseen
32680: oikeuttavaksi ajaksi
32681:
32682:
32683: Eduskunnalle
32684:
32685: Monien yksityisen sektorin palveluksessa ole- senhoitovapaa kestäisi enintään vuoden. An-
32686: vien vanhempien eläketurva heikkenee, jos he saittu eläkeaika taattaisiin hoitovapaasta siihen
32687: pitävät palkatonta lapsenhoitovapaata. Näin saakka, kun lapsi on täyttänyt yhden vuoden, ja
32688: tapahtuu, vaikka kyse onkin lyhyestä eli alle yh- se kuuluisi kummallekin vanhemmalle siinä ta-
32689: den vuoden ajasta. Eläkkeeseen oikeuttavan pauksessa, että he ovat jakaneet hoitovapaan
32690: ajan laskemista koskevat määräykset ovat ni- keskenään.
32691: mittäin melko kirjavat yksityisellä sektorilla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32692: TEL-järjestelmän piirissä olevat ovat saaneet nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32693: laskea lapsenhoidon ajan hyväkseen hiukan eri muksen,
32694: tavoin riippuen siitä, miten äitiysraha on suori-
32695: tettu, palkkana; vuosiloman jälkeen vai työsuh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
32696: teen päätyttyä. jotta enintään yhden vuoden kestävä
32697: Oikeudenmukaisuutta ajatellen järjestelmää lapsenhoitovapaa lapsen ensimmäisen
32698: pitäisi muuttaa siten, että myös palkaton lapsen ikävuoden aikana laskettaisiin kaikissa
32699: hoitoon käytetty aika laskettaisiin eläkkeeseen työsuhteissa eläkkeeseen oikeuttavaksi
32700: oikeuttavaan jaksoon. Näin tapahtuisi, jos lap- ajaksi.
32701: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
32702:
32703: Boris Renlund Henrik Westerlund Håkan Nordman
32704: Gunnar Jansson Henrik Lax Jörn Donner
32705: Håkan Malm Ole Wasz-Höckert Per-Henrik Nyman
32706: Elisabeth Rehn Gustav Björkstrand
32707: 864 1988 rd.
32708:
32709: Hemställningsmotion nr 783
32710:
32711:
32712:
32713:
32714: Renlund m.fl.: Om besparingarnas inverkan på frontmannapen-
32715: sionens och bostadsbidragets belopp
32716:
32717:
32718: Till Riksdagen
32719:
32720: Samhället har alltid försökt intala folk till medför en dylik regel, att viljan till sparsamhet
32721: sparsamhet. Särskilt pensionärerna har fått lära blir minimal, då den enbart bestraffas från sam-
32722: sig denna tes. De känner det som en heder att hällets sida. Detta i sin tur medför att social-
32723: klara sig själva utan att behöva ligga samhället kostnaderna blir större, vilket knappast kan
32724: tilllast. Därför har man också i mån av möjlig- vara avsikten med dessa restriktioner. Därför
32725: het lagt undan en slant för eventuella behov i borde man förutsätta, att ifrågavarande regel
32726: framtiden. Sådana behov kan t.ex. vara renove- ändras, så att det skulle uppmuntra pensionärer
32727: ring av lägenhet eller hus, olika slag av inköp till sparsamhet.
32728: eller t.o.m. för eventuellt kommande sjukdoms- Med hänvisning till det ovan anförda föreslår
32729: kostnader. vi högaktningsfullt att riksdagen måtte hem-
32730: Mot den här bakgrunden synes det underligt, ställa
32731: att myndigheterna vid t.ex. beviljande av front-
32732: mannapension och bostadsbidrag börjat under- att regeringen måtte vidtaga åtgärder
32733: söka de sökandes bankkonton. Om då den sö- att bestämmelserna jör bevi/jande av
32734: kande har besparingar över 6 000 mk påverkar t.ex. jrontmannapension och bostads-
32735: det den beviljade summans storlek. Med dagens bidrag skulle ändras så att eventuella
32736: kostnadsläge är summan otroligt låg och räcker besparingar inte skulle påverka eller så
32737: nog inte till några större extra utgifter. Därtill att gränser skulle avsevärt höjas.
32738:
32739: Helsingfors den 10 februari 1988
32740:
32741: Boris Renlund Gustav Björkstrand Henrik Westerlund
32742: Ingvar S. Melin Håkan Malm Ole Wasz-Höckert
32743: Gunnar Jansson Henrik Lax Jörn Donner
32744: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn
32745: 1988 vp. 865
32746:
32747: Toivomusaloite n:o 783 Suomennos
32748:
32749:
32750:
32751:
32752: Renlund ym.: Talletusten vaikutuksesta rintamamieseläkkeen ja
32753: asumistuen määrään
32754:
32755:
32756: Eduskunnalle
32757:
32758: Yhteiskunta on aina pyrkinyt kehottamaan Tämän lisäksi tällainen määräys tekee säästä-
32759: ihmisiä säästäväisyyteen. Erityisesti eläkeläiset ruishalun minimaaliseksi, koska yhteiskunta
32760: ovat saaneet oppia tämän teesin. He pitävät vain rankaisee siitä. Tämä puolestaan voi joh-
32761: kunniassa omin avuin selviytymistä olematta taa sosiaalikustannusten suurenemiseen, mikä
32762: yhteiskunnalle taakaksi. Tämän vuoksi he ovat- tuskin oli näiden rajoitusten tarkoituksena. Tä-
32763: kin mahdollisuuksien mukaan pistäneet rahaa män vuoksi olisikin edellytettävä, että kyseistä
32764: säästöön mahdollisia tulevia tarpeita varten. määräystä muutetaan siten, että se kannustaisi
32765: Tällaisia tarpeita voivat olla esim. huoneiston eläkeläisiä säästäväisyyteen.
32766: tai talon kunnostaminen, erilaiset hankinnat tai Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
32767: jopa sairauskulut. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32768: Tätä taustaa vasten vaikuttaa kummalliselta, muksen,
32769: että viranomaiset ovat esim. rintamamieseläket-
32770: tä ja asumistukea myöntäessään alkaneet tutkia että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32771: eläkeläisten pankkitilejä. Jos hakijalla on sääs- esim. rintamamieseläkkeen ja asumis-
32772: töjä yli 6 000 markkaa, tämä vaikuttaa myön- tuen myöntämistä koskevien määräys-
32773: nettävän summan suuruuteen. Nykyistä kustan- ten muuttamiseksi siten, ettei mahdolli-
32774: nustasoa ajatellen summa on uskomattoman silla säästöillä olisi vaikutusta tai että
32775: pieni eikä se riitä suurempiin lisämenoihin. rajaa korotettaisiin tuntuvasti.
32776: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
32777:
32778: Boris Renlund Gustav Björkstrand Henrik Westerlund
32779: Ingvar S. Melin Håkan Malm Ole Wasz-Höckert
32780: Gunnar Jansson Henrik Lax Jörn Donner
32781: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn
32782: 866 1988 vp.
32783:
32784: Toivomusaloite n:o 784
32785:
32786:
32787:
32788:
32789: Riihijärvi: Rintamaveteraanioikeuksien myöntämisestä sotavan-
32790: keudessa olleelle ns. Hyrsylän mutkan siviiliväestölle
32791:
32792:
32793: Eduskunnalle
32794:
32795: Talvisodan aikana 1939-1940 joutui Karja- geille. Nämä siviilithän joutuivat ilman omaa
32796: lassa ns. Hyrsylän mutkan siviiliväestöä sekä syytään sotavankeuteen sen vuoksi, että näiden
32797: eräiden muidenkin alueiden siviilejä olemaan alueiden evakuointimääräystä viivyteltiin.
32798: sotavankeudessa Neuvostoliitossa pitkähkön Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
32799: ajan. Nämä Hyrsylän mutkan ja eräiden mui- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
32800: denkin alueitten siviilivangit eivät ole saaneet sen,
32801: valtiolta tiettävästi mitään korvausta. Olisi koh-
32802: tuullista, että nämä sotavankeudesta kärsineet että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
32803: hyväksyttäisiin ilmaiseksi ainakin kuntoutustar- menpiteisiin rintamaveteraanioikeuk-
32804: kastukseen ja että heille myönnettäisiin saman- sien myöntämiseksi Hyrsylän mutkasta
32805: lainen rintamaveteraanitunnus kuin sotavan- sotavankeina olleelle siviiliväestölle.
32806:
32807: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
32808:
32809: Heikki Riihijärvi
32810: 1988 vp. 867
32811:
32812: Toivomusaloite n:o 785
32813:
32814:
32815:
32816:
32817: Rinne: Lapsiperheiden aseman parantamisesta
32818:
32819:
32820:
32821: Eduskunnalle
32822:
32823: Pienituloisten lapsiperheiden asema Suomes- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32824: sa on erittäin tukala. Perhepoliittiset toimet lapsiperheiden ahdistetun aseman hel-
32825: ovat tehottomia pieni- ja keskituloisissa per- pottamiseksi todellisin parannuksin.
32826: heissä.
32827: Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
32828: tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
32829: sen,
32830:
32831: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
32832:
32833: Heikki Rinne
32834: 868 1988 vp.
32835:
32836: Toivomusaloite n:o 786
32837:
32838:
32839:
32840:
32841: Rinne: Hoitovaihtoehtojen luomisesta omahoitojärjestelmän
32842: kautta
32843:
32844:
32845: Eduskunnalle
32846:
32847: Todellisten vaihtoehtojen turvaaminen lä- Oikeus lyhennettyyn työaikaan sekä sairaanhoi-
32848: heisten ihmisten hoidon, huollon ja läsnäolon tovapaaseen tulisi tehdä lakisääteiseksi kaikille
32849: alueilla on suurelta osin vielä Suomessa järjes- kotona hoidettavien vaikeavammaisten omaisil-
32850: tämättä. Vaikeimmassa asemassa ovat vam- le. Asian voisi järjestää pienten lasten vanhem-
32851: mautuneet ihmiset ja heidän lähiomaisensa. pien työaikalyhennyksen ja sairaanhoitovapaan
32852: Jokaiselle vaikeavammaiselle henkilölle tulisi yhteydessä. Samalla on aina turvattava myös
32853: taata realistinen mahdollisuus kotihoitoon. laitoshoitovaihtoehto.
32854: Omaisille tulisi turvata siedettävät työolot. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
32855: Omaishoitajien oikeudesta vapaa-aikaan ja lo- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
32856: maan tulisi säätää lailla. sen,
32857: Suomessa on noin 5 000 vaikeavammaista
32858: kotihoidossa. Osa omaishoitajista on joutunut että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32859: jättämään työnsä omistautuakseen omaisen- sosiaalisesti, taloudellisesti ja työsuhde-
32860: sa hoitoon. Omaishoitajan paluu työelämään turvallisesti järjestettyjen todellisten
32861: tulisi turvata ulottamalla pienten lasten van- vaihtoehtojen luomiseen läheisten ih-
32862: hempien hoitovapaaoikeus koskemaan kaikkia misten hoidon, huollon ja läsnäolon
32863: omaishoitajia. alueilla myös omaishoitojärjestelmän
32864: Omaishoitajien ansiotyömahdollisuudet voi- kautta.
32865: daan turvata joustavilla työaikajärjestelyillä.
32866:
32867: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
32868:
32869: Heikki Rinne
32870: 1988 vp. 869
32871:
32872: Toivomusaloite n:o 787
32873:
32874:
32875:
32876:
32877: Rinne: Kattavan perustoimeentuloturvajärjestelmän luomisesta
32878:
32879:
32880:
32881: Eduskunnalle
32882:
32883: Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan räi- tuloturvan järjestäminen kohtuulliselle tasolle
32884: keimmät häpeäpilkut löytyvät alimpien työttö- on Suomessa toteuttamatta.
32885: myyspäivärahojen, sairausvakuutuspäiväraho- Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
32886: jen, eläkkeiden ja lapsiperheiden toimeentulon nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32887: alueilta. Huonoimmillaan perustoimeentuloon
32888: käytettävissä olevat rahat jäävät reilusti alle tu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32889: hannen markan kuukaudessa henkilöä kohden. kattavan perustoimeentuloturvan luo-
32890: Kansalaiset joutuvat näin ollen tinkimään elä- miseksi yksilötasolle.
32891: män perusvälttämättömyyksistä. Perustoimeen-
32892:
32893: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
32894:
32895: Heikki Rinne
32896: 870 1988 vp.
32897:
32898: Toivomusaloite n:o 788
32899:
32900:
32901:
32902:
32903: Rinne: Palkkatyön uudelleenjakamiskokeilun aloittamisesta
32904:
32905:
32906:
32907: Eduskunnalle
32908:
32909: Erityistoimilla voidaan hoitaa työllisyys yksi- ta työstä. Palkan korvaisi alkuvaiheessa valtio.
32910: lötasolla tiettyyn rajaan asti. Myöhemmin kehitettäisiin rahastomalli, johon
32911: Vuosikymmenen lähestyessä loppuaan se ei osallistuisivat sekä työntekijät, työnantajat että
32912: enää yksin riitä. Palkkatyön määrä vähenee valtiovalta.
32913: täysautomaation myötä. Koulutuksellakaan ei Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
32914: pitemmän päälle kyetä palkkatyön määrän vä- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32915: hentymistä kattamaan. Tarvitaan kokonaan
32916: uusia keinoja palkkatyön jakamiseksi uudelleen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32917: yksilön lähtökohdista. palkkatyön uudelleen jakamisen kokei-
32918: Tämä merkitsee sitä, että työssä oleva voisi lemiseksi yhtenä keinona pyrittäessä
32919: työsuhteensa säilyttäen saada paikallista vapaa- täystyöllisyyteen.
32920: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
32921:
32922: Heikki Rinne
32923: 1988 vp. 871
32924:
32925: Toivomusaloite n:o 789
32926:
32927:
32928:
32929:
32930: Rinne: Palkkatyön vaihtoehdon turvaavan työllisyysturva-
32931: järjestelmän luomisesta
32932:
32933:
32934: Eduskunnalle
32935:
32936: Jatkuva työttömyys yksilötasolla aiheuttaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32937: yhteiskunnallista syrjäytymistä. Pitkään jatku- sellaisen yksilötason työllisyysturvajär-
32938: va työttömyys on todettu yhteiskunnallisen syr- jestelmän luomiseksi, jolla turvataan
32939: jäytymisen pääsyyksi. Pitkäaikaistyöttömyys palkkatyön vaihtoehto sitä haluaville.
32940: aiheuttaa työttömyydenuhan myös työmarkki-
32941: noille tuleville ja jo siellä oleville.
32942: Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
32943: nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32944:
32945: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
32946:
32947: Heikki Rinne
32948: 872 1988 vp.
32949:
32950: Toivomusaloite n:o 790
32951:
32952:
32953:
32954:
32955: Rinne: Työllisyyshallinnon asiakaspalvelupisteen perustamisesta
32956: jokaiseen kuntaan
32957:
32958:
32959: Eduskunnalle
32960:
32961: Työllisyyshallinnon siirtyessä atk-aikaan on Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
32962: mahdollista ja palvelujen saatavuuden kannalta nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
32963: välttämätöntä, että alueelliset palvelupisteet pe-
32964: rustetaan jokaiseen kuntaan ja suurimpien työ- ettii hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
32965: voimatoimistojen palvelut hajautetaan kunnan työllisyyskysymyksiä ratkovan palvelu-
32966: eri osa-alueille. Toimenpide edistäisi ratkaise- pisteen perustamiseksi jokaiseen kun-
32967: valla tavalla työllisyyspolitiikan käytännön toi- taan.
32968: mivuutta.
32969:
32970: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
32971:
32972: Heikki Rinne
32973: 1988 vp. 873
32974:
32975: Toivomusaloite n:o 791
32976:
32977:
32978:
32979:
32980: Rinne: Yksityisen sektorin työllistämismahdollisuuksien turvaa-
32981: misesta
32982:
32983:
32984: Eduskunnalle
32985:
32986: Työllisyyslain täytäntöönpanossa on lähdetty työsuhteiden kesto muodostui ratkaisevasti pi-
32987: tielle, jossa nuorten ja pitkäaikaisesti työttömi- temmäksi ja työsuhde näin ollen turvallisem-
32988: nä olleiden ihmisten työllistämisvastuu kaatuu maksi kuin julkisella sektorilla.
32989: käytännöllisesti katsoen yksinomaan julkiselle Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
32990: sektorille. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
32991: Julkisella sektorilla työpaikkojen valikoima sen,
32992: on suppea. Lisäksi työsuhteiden kesto jää ly-
32993: hyeksi. että hallitus ryhtyisi toimiin yksityisen
32994: Suoralla marginaalituella (joka on 1.1.1988 sektorin työl/istämismahdol/isuuksien
32995: alkaen asetusteitse kumottu) työllistettäessä turvaamiseksi.
32996:
32997: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
32998:
32999: Heikki Rinne
33000:
33001:
33002:
33003:
33004: 58 2804450
33005: 874 1988 vp.
33006:
33007: Toivomusaloite n:o 792
33008:
33009:
33010:
33011:
33012: Rinne: Nuorten kesätyöpaikkojen turvaamisesta
33013:
33014:
33015:
33016:
33017: Eduskunnalle
33018:
33019: Työelämän muuttumisen myötä työpaikko- nitettävä suurempi huomio. Näin turvataan työ
33020: jen määrä, joissa ei tarvita työkokemusta, on niille, joiden työnsaannin tarve on suurin.
33021: vähentynyt. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
33022: Nuorten, jotka eivät omaa suhteita vanhem- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
33023: piensa tai sukulaistensa kautta, on yhä vai- sen,
33024: keampi saada kesätyöpaikkaa tai ensimmäistä
33025: työpaikkaa yleensä. Erityisen mahdottomaksi että hallitus ryhtyisi aktiivisUn toimiin
33026: on osoittautunut työpaikan saanti niille nuoril- kesätyön turvaamiseksi niille nuorille,
33027: le, joiden vanhemmat itse ovat työttöminä. jotka sitä muutoin eivät saa.
33028: Työpaikkojen julkiseen hankintaan on kiin-
33029:
33030: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
33031:
33032: Heikki Rinne
33033: 1988 vp. 875
33034:
33035: Toivomusaloite n:o 793
33036:
33037:
33038:
33039:
33040: Rinne: Työrajoitteisten työnhakijoiden työnsaannin turvaami-
33041: sesta
33042:
33043:
33044: Eduskunnalle
33045:
33046: Työttömien määrän lisääntyessä on erityisesti että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33047: niiden työnhakijoiden määrä, joilla on jokin työrajoitteisten työnhakijoiden työn-
33048: työtä haittaava este, voimakkaasti lisääntynyt. saannin turvaamiseksi.
33049: Työrajoitteisten työhönsijoittamisen esteet ovat
33050: edelleen kasvamassa.
33051: Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
33052: nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33053:
33054: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
33055:
33056: Heikki Rinne
33057: 876 1988 vp.
33058:
33059: Toivomusaloite n:o 794
33060:
33061:
33062:
33063:
33064: Rinne: Työllisyyskoulutuksen edellytysten kehittämisestä
33065:
33066:
33067:
33068: Eduskunnalle
33069:
33070: Työllisyyskoulutus on työllisyyspolitiikan Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
33071: keskeisiä menetelmiä. Ammattien vanhetessa ja nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33072: tehtävien uudelleen muotoutuessa käytännölli-
33073: sen osaamisen ja teoreettisen opetuksen yhteen- että hallitus ryhtyisi toimiin työllisyys-
33074: sovittaminen työpaikoilla on tulevaisuuden yh- koulutuksen voimavarojen lisäämiseksi
33075: teiskunnan keskeisiä tehtäväalueita. Myös yrit- täydennyskoulutuksen ja uudelleenkou-
33076: täjäkoulutuksen osalta on saatu hyviä koke- lutuksen alueilla.
33077: muksia työllisyyspolitiikass~;t.
33078: 1
33079: i
33080: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
33081:
33082: Heikki Rinne
33083: 1988 vp. 877
33084:
33085: Toivomusaloite n:o 795
33086:
33087:
33088:
33089:
33090: Rinne: Suojatyötä järjestävän valtionyhtiön perustamisesta
33091:
33092:
33093:
33094: Eduskunnalle
33095:
33096: Työrajoitteisten työnhakijoiden määrä kas- huolimatta Göteborgin yliopiston tutkimuskes-
33097: vaa Suomessa edelleen. kuksessa on päädytty lopputulokseen, jonka
33098: Ruotsin työttömyysprosentti on alle 2 pro- mukaan Samhallin kautta työllistetty henkilö
33099: senttia. Maassa on todellinen täystyöllisyys. tuottaa 16 000 kruunun kansantaloudellisen
33100: Suurena ansiona onnistumiselle on ollut yrityk- voiton vuodessa.
33101: sille maksettava tuki ja suojatyön hyvä järjestä- Mielenkiintoinen piirre on, että Samhall voi
33102: minen. toimia yrityksen sisällä. Toiminta on yrityksen
33103: Vuonna 1980 koottiin Ruotsissa kaikki suoja- sisään rakennettu oma itsenäinen järjestelmä.
33104: työtä järjestäneet yritykset yhdeksi yritykseksi. Näin on mm. Philipsin ja Elektroluxin kohdalla
33105: Sen nimi on nyt SamhalL Samhall on osa Ruot- jo toteutettu. Kokemukset ovat myönteisiä.
33106: sin työllisyyspolitiikkaa. Sen tarkoitus on taata Edellä esitetyn perusteella ehdotan eduskun-
33107: oikeus työhön niille, jotka eivät saa työtä avoi- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33108: milta työmarkkinoilta. Samhall jakautuu 24
33109: alueeseen, joilla on 330 suojatyökeskusta. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33110: Suojatyöntekijöiden palkka on 90 prosenttia suojatyötä järjestävän valtionyhtiön pe-
33111: Ruotsin teollisuuden keskituntipalkasta. He rustamiseksi.
33112: kuuluvat ammattiliittoon. Palkan korkeudesta
33113:
33114: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
33115:
33116: Heikki Rinne
33117: 878 1988 vp.
33118:
33119: Toivomusaloite n:o 796
33120:
33121:
33122:
33123:
33124: Rusanen ym.: Työllisyysasetuksen 39 §:n muuttamisesta metsän-
33125: hoidomsen työllistämistuen myöntämiseksi kunnalle
33126:
33127:
33128: Eduskunnalle
33129:
33130: Uuden työllisyysasetuksen 39 §:n mukaan mukaista avustusta energiapuun hankintaan.
33131: voidaan työllistämistukea metsänhoidollisiin Asetus aiheuttaa eriarvoisuutta kunnallisten ja
33132: töihin myöntää valtion tulo- ja menoarviossa yhtiömuotoisten kunnallisten lämpökeskusten
33133: olevan määrärahan rajoissa työvoimatoimiston välille. Tuen heikkeneminen johtaa siihen, että
33134: työhön osoittamien työttömien palkkaamiseksi: kunnan työllisyysohjelman toteuttaminen met-
33135: 1. yhtiömuotoiselle kunnalliselle lämpölai- sänhoitotöiden osalta vaarantuu.
33136: tokselle energiapuun hankintaan, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33137: 2. metsänhoitoyhdistykselle sen yksityismet- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33138: sässä toteuttaman energiapuun hankintaan sekä muksen,
33139: muuhun metsänhoito-ja kunnostustyöhön sekä
33140: 3. seurakunnalle ja yritykselle niiden omissa että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
33141: metsissään suorittamaan laatupuiden pystykar- menpiteisiin työllisyysasetuksen 39 §:n
33142: sintaan, energiapuun hankintaan sekä muuhun muuttamiseksi siten, että metsänhoidol-
33143: metsänhoito-ja kunnostustyöhön. lisiin töihin tarkoitettua työllistämistu-
33144: Asetuksen mukaan ei kunta eikä kunnan kea myönnettäisiin myös kunnalle ja sen
33145: omistama lämpölaitos voi saada työllisyyslain omistamalle lämpölaitokselle.
33146:
33147: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
33148:
33149: Pirjo Rusanen Mauri Miettinen Timo Kietäväinen
33150: 1988 vp. 879
33151:
33152: Toivomusaloite u:o 797
33153:
33154:
33155:
33156:
33157: Saari: Vapa Oy:n Haukinevan tehtailta työttömiksi jäävien
33158: kouluttamisesta
33159:
33160:
33161: Eduskunnalle
33162:
33163: Valtion kokonaan omistama Vapa Oy on tuja henkilöitä. Työttömäksi jäävien ammatti-
33164: päättänyt kannattamattomana keskeyttää Perä- taito ei kuitenkaan ole kaikilta osin riittävä, jo-
33165: seinäjoella Haukinevan kaksitehtaan sekä teh- ten heille tulisi työllisyyskoulutuksena järjestää
33166: taan voimalaitoksen ja brikettitehtaan toimin- kiinteän polttoaineen voimalaitostekniikkaan
33167: nan kevättalvesta 1988 alkaen. painottuva alikonemestarikurssi.
33168: Tehtailta jää työttömäksi n. 70 henkilöä. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
33169: Vaskiluodon Voima Oy:llä on mahdollisuus nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33170: työllistää osa Haukinevan tehtailta työttömäksi
33171: jäävistä Seinäjoelle rakennettavassa turvevoi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33172: malassaan. Voimalan on määrä käynnistyä kiinteän polttoaineen voimalaitostek-
33173: vuoden 1990 aikana. On myös ilmennyt, että niikkaan painottuvan alikonemestari-
33174: Pohjanmaalla muillakin kiinteätä polttoainetta kurssin järjestämiseen Vapo Oy:n Hau-
33175: käyttävillä voima- ja lämpölaitoksilla on mah- kinevan tehtailta työttömiksi jääville
33176: dollisuus työllistää ammattitaitoisia ja koulutet- työllisyyskou/utuksena.
33177: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
33178:
33179: Aapo Saari
33180: 880 1988 vp.
33181:
33182: Toivomusaloite n:o 798
33183:
33184:
33185:
33186:
33187: Saastamoinen ym.: Erityisopettajien eläkeiän yhtenäistämisestä
33188:
33189:
33190:
33191: Eduskunnalle
33192:
33193: Peruskouluasetuksen 125 §:n mukaan tark- myös tältä osin pyritään jo lähitulevaisuudessa
33194: kailuluokkien erityisopettajat ja muiden, esim. yhdenmukaisuuteen ... "
33195: kuulovammaisten opettajat ovat eläkeiän suh- Esimerkiksi kuulovammaisten opettajien
33196: teen eriarvoisessa asemassa. Koululainsäädän- osalta yhdenmukaisuus eläkeiän suhteen ei kui-
33197: nön valmistelun ajan kaavailtiin erityisluokan- tenkaan ole toteutunut. Kuulo-, CP-vammais-
33198: opettajien eläkeiäksi 55 vuotta. Kun apukoulu- ten ja aivovauriolasten opettajina toimii erityis-
33199: jen ja tarkkailuluokkien opettajien eläkeiäksi opettajakoulutuksen saaneita opettajia, joiden
33200: tuli 55 vuotta, ei koulutoimessa vielä ollut mui- työ on niin fyysiseltä kuin henkiseltäkin kannal-
33201: ta erityisluokanopettajia. Opetusalan kehittyes- ta erittäin raskasta.
33202: sä on tullut mm. aivovauriolasten ja kuulovam- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
33203: maisten erityisluokkia ja -kouluja. Eläkeikää taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33204: koskevat säädökset asettavat erityisopettajat
33205: kuitenkin eriarvoiseen asemaan. että hallitus ryhtyisi toimiin erityis-
33206: Eduskunnan sivistysvaliokunta on mietinnös- opettajien eläkeiän yhtenäistämiseksi
33207: sään n:o 18/1982 vp. esittänyt muun muassa: myös muiden kuin tarkkailuluokkien
33208: "Valiokunnan mielestä on välttämätöntä, että opettajien osalta 55 vuodeksi.
33209: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
33210:
33211: Riitta Saastamoinen Iiro Viinanen Eva-Riitta Siitonen
33212: Lea Kärhä Juhani Laitinen Riitta Uosukainen
33213: 1988 vp. 881
33214:
33215: Toivomusaloite n:o 799
33216:
33217:
33218:
33219:
33220: Sasi: Työelämän joustavuuden edistämistä koskevan selvityksen
33221: tekemisestä
33222:
33223:
33224: Eduskunnalle
33225:
33226: Elämme tällä hetkellä toisenlaista rakenne- OECD:n piirissä on tehty merkittävää selvi-
33227: muutosta kuin jyrkimpänä muutosaikana vuo- tystyötä rakennemuutoksen aiheuttamista vält-
33228: sina 1960-75. Nyt ammattien siirtymä tapah- tämättömistä tarpeista tehdä työelämä jousta-
33229: tuu teollisuudesta palveluelinkeinoihin, kun se vammaksi. Tämä on välttämätöntä, jos meillä-
33230: tuolloin merkitsi maataloustyöpaikkojen vähe- kin halutaan hallittuun rakennemuutokseen.
33231: nemistä teollisuustyön tullessa tilalle. Siksi sa- Siksi olisi pikaisesti ryhdyttävä analysoimaan,
33232: mat rakennemuutoksen pehmentämiskeinot ei- miten OECD-ajattelua voitaisiin soveltaa suo-
33233: vät ole sovellettavissa tänä päivänä kuin joita- malaiseen työlainsäädäntöön.
33234: kin vuosia sitten. Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
33235: Työelämän uudistamisen sanotaan olevan ra- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33236: kennemuutoksen aiheuttama välttämättömyys.
33237: Näin onkin. Yllättävää vain on se, että nyt teh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33238: dyt suunnitelmat edustavat ajattelua, joka oli laajan selvityksen tekemiseksi siitä, mi-
33239: vallalla 10-15 vuotta sitten. Ne edustavat siis ten Suomessa voitaisiin nopeasti edistää
33240: vanhentunutta ajattelua. työelämän joustavuutta.
33241:
33242: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
33243:
33244: Kimmo Sasi
33245: 882 1988 vp.
33246:
33247: Toivomusaloite n:o 800
33248:
33249:
33250:
33251:
33252: Siuruainen ym.: Sairausvakuutus- ja työttömyyspäivärahan ko-
33253: rottamisesta
33254:
33255:
33256: Eduskunnalle
33257:
33258: Yleisesti on tiedossa, että suurimpana syynä mistä epäkohdista huolestuneina ehdotamme
33259: toimeentulotuen tarpeeseen on sairauspäivära- kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
33260: han ja työttömyyspäivärahan pienuus. Toi- toivomuksen,
33261: meentulotukea joudutaan edellisten lisäksi ko-
33262: koamaan muista sosiaaliluonteisista apujärjes- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
33263: telmistä. Ongelmaksi on osoittautunut sairaus- piteisiin sairausvakuutuspäivärahojen ja
33264: päivärahan loppuminen usein pitkiäkin aikoja työttömyyskorvausten alarajojen korot-
33265: ennen eläkepäätösten saamista. Väliaikana on tamiseksi ja sairausvakuutuslain mu-
33266: pakko hakeutua kuntien sosiaalituen piiriin. kaisten päivärahojen maksamiseksi,
33267: Kattavaroman ja yhtenäisen sosiaaliturvan kunnes asianomainen henkilö on saanut
33268: parantaminen edellyttää kokonaisuudistusta, eläkepäätöksen mukaisen toimeentulo-
33269: jossa kaikkien kansalaisten kohtuullinen ja au- turvan.
33270: koton toimeentuloturva määritetään. Räikeim-
33271:
33272: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
33273:
33274: Eino Siuruainen Jukka Vihriälä Heikki Kokko
33275: Tellervo Renko Juhani Alaranta Kalle Röntynen
33276: Juho Sillanpää Kimmo Sarapää Kauko Heikkinen
33277: Pekka Puska
33278: 1988 vp. 883
33279:
33280: Toivomusaloite n:o 801
33281:
33282:
33283:
33284:
33285: Soininvaara ym.: Perustoimeentuloturvan uudistamisesta
33286:
33287:
33288:
33289: Eduskunnalle
33290:
33291: Kahdeksankymmentäluvulle tultaessa suo- kansaneläkkeen varassa eläviä, työttömiä tai
33292: malaista hyvinvointipolitiikkaa on alettu arvos- monilapsisen perheen jäseniä. Näiltä osin so-
33293: tella yhä kuuluvammin. Arvostelun mukaan so- siaaliturva heijastelee työmarkkinoilla syntyviä
33294: siaaliturvan ja sosiaalipalvelujen laajentumisen tuloeroja.
33295: sekä asumisen tukijärjestelmä ovat hyödyttä- Nykyinen sosiaalipolitiikka siis pikemminkin
33296: neet eniten keski- ja hyvätuloisia vähäosaisten uusintaa yhteiskunnallista eriarvoisuutta kuin
33297: ja väliinputoajien aseman ollessa edelleen vai- vähentää sitä. Yhteiskunnallinen vastuu näyttää
33298: kea. Ansioihin sidotut etuudet nousevat hyvätu- kohdistuvan ensi sijassa hyväosaisiin kansalai-
33299: loisilla suhteellisen korkeiksi. Sitä vastoin ko- siin. Sosiaalipolitiikan tulisi kuitenkin osaltaan
33300: konaan tuloja vailla olleiden vähimmäisetuudet edistää kansalaisten tasa-arvoisuutta ja nostaa
33301: jäävät usein toimeentulotuen tason alapuolelle. heidät oman toimintansa subjekteiksi.
33302: Selkeimpiä esimerkkejä ovat työttömyys- ja sai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
33303: rausvakuutusturvan peruspäivärahat, mutta tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
33304: myös opiskelijoiden opintotuki jää pääsääntöi- sen,
33305: sesti tämän rajan alapuolelle.
33306: Sosiaalihallituksen toimeentuloprojektin v. että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
33307: 1986 valmistuneen selvityksen mukaan toimeen- ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
33308: tulotukinormin alittaneita tai sitä sivunneita dessä ryhtyisi toimiin perustoimeentulo-
33309: kotitalooksia on maassamme yhteensä 245 100 turvauudistuksen toteuttamiseksi siten,
33310: eli 13 % kaikista kotitalouksista. Pienituloisiin että kaikille kansalaisille taataan toi-
33311: kotitalouksiin kuuluu noin 550 000 henkilöä, meentuloturva ilman holhousta, leimaa-
33312: jotka tyypillisimmin ovat opiskelijoita, pelkän mista ja työsidonnaisuutta.
33313:
33314: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
33315:
33316: Osmo Soininvaara Erkki Pulliainen
33317: 884 1988 vp.
33318:
33319: Toivomusaloite n:o 802
33320:
33321:
33322:
33323:
33324: Säilynoja ym.: Vammaista tai vanhusta kotona hoitavan henkilön
33325: lomittaj a-avusta
33326:
33327:
33328: Eduskunnalle
33329:
33330: Yhteiskunta tukee rahallisesti niitä, jotka kannalta olla antoisaa. Se on kuitenkin myös
33331: hoitavat kotona vammaista tai vanhusta. Koti- raskasta, jos tarjolla ei ole mahdollisuutta hen-
33332: hoito on epäilemättä eettisesti arvokasta ja hoi- gähtää ja levähtää.
33333: dettavan kannalta inhimillisempää ja läheisem- Pitäisimme aiheellisena, että niille, jotka ko-
33334: pää kuin hoito laitoksessa, vaikka laitokset tona hoitavat vammaista tai vanhusta, taattai-
33335: ovatkin kehittyneet. siin ehdottomana oikeutena mahdollisuus lo-
33336: Yhteiskunnan päämotiivi ei kuitenkaan ole mittajaan. Mahdollisuus kotiavustajaan tur-
33337: inhimillisyys vaan rahan säästäminen: ei tarvit- vautumiseen yleisin perustein ei ole riittävää.
33338: se rakentaa laitoksia, ei tarvitse palkata henki- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
33339: lökuntaa. Saadaan pienellä korvauksella ihmi- toivomuksen,
33340: nen luopumaan työstään ja ammatistaan ja
33341: omistautumaan hoidettavalle koko vuorokau- että hallitus valmistelisi kiireisesti jär-
33342: deksi, koko vuodeksi viikonloppuvapaitta, lo- jestelmän, joka takaisi kotona vanhusta
33343: mitta, yötyökorvauksitta. tai vammaista hoitavalle oikeuden saada
33344: Kotihoito voi sitä tarjoavan läheisen omaisen määräajoin sijaisapua 1lomitusta.
33345:
33346: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
33347:
33348: Vappu Säilynoja Lauha Männistö Claes Andersson
33349: Heli Astala Pekka Leppänen Arvo Kemppainen
33350: Juhani Vähäkangas
33351: 1988 vp. 885
33352:
33353: Toivomusaloite n:o 803
33354:
33355:
33356:
33357:
33358: Särkijärvi: Perustoimeentuloturvan uudistamisesta
33359:
33360:
33361:
33362: Eduskunnalle
33363:
33364: Sosiaaliturvan ja sosiaalipalvelujen laajenta- kotitalouksiin kuuluu noin 550 000 henkilöä,
33365: minen sekä asumisen tukijärjestelmä eivät ole jotka tyypillisimmin ovat opiskelijoita, pelkän
33366: pystyneet poistamaan väliinputoamista. Sel- kansaneläkkeen varassa eläviä, työttömiä tai
33367: keimpiä esimerkkejä toimeentulotuen tason ala- monilapsisen perheen jäseniä. Näiltä osin so-
33368: puolelle jäävistä ovat kokonaan vailla tuloja ol- siaaliturva heijastelee työmarkkinoilla syntyviä
33369: leiden työttömyys- ja sairausvakuutuspäivära- tuloeroja.
33370: hat, mutta myös opintotuki jää pääsääntöisesti Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
33371: tämän rajan alapuolelle. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33372: Sosiaalihallituksen toimeentuloprojektin v.
33373: 1986 valmistuneen selvityksen mukaan toimeen- että hallitus ryhtyisi toimiin perustoi-
33374: tulotukinormin alittaneita tai sitä sivunneita meentuloturvan takaamiseksi kaikille
33375: kotitalouksia on maassamme yhteensä 245 100 kansalaisille ilman holhoamista, /eimau-
33376: eli 13 Olo kaikista kotitalouksista. Pienituloisiin tumista ja työsidonnaisuutta.
33377:
33378: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
33379:
33380: Jouni J. Särkijärvi
33381: 886 1988 vp.
33382:
33383: Toivomusaloite n:o 804
33384:
33385:
33386:
33387:
33388: Taina ym.: Työttömyyspäivärahaoikeuden korvaamisesta opinto-
33389: tuella alle 18-vuotiaiden osalta
33390:
33391:
33392: Eduskunnalle
33393:
33394: Työttömyyspäivärahaa maksetaan tällä het- tuki siirtää opintotukeen tai lapsilisään ja ohja-
33395: kellä myös alle 18-vuotiaille. Nämä päivärahaa ta alle 18-vuotiaat nuoret koulutukseen.
33396: saavat nuoret eivät ole vielä täysi-ikäisiä ja hei- Edellä olevaan viitaten ehdotamme eduskun-
33397: dän vanhemmillaan on elatusvelvollisuus. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33398: Monet työttömyyspäivärahan saajista ovat
33399: niitä nuoria, joilla opiskelumotivaatio on hei- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33400: koimmillaan. Motivaatiota heikentää entises- työtUJmyyspäivärahan ikärajan nosta-
33401: tään mahdollisuus saada työttömyyspäivära- miseksi 18 ikävuoteen ja opintotuen ke-
33402: haa, joka vielä kotona asuvilla nuorilla jää hittämiseksi niin, etteivät taloudelliset
33403: usein kokonaisuudessaan vapaa-aikakäyttöön. syyt ohjaa alle 18-vuotiaita hakeutu-
33404: Työttömyyspäivärahan sijasta tulisi vastaava maan työttömyyskortistoon.
33405: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
33406:
33407: Anneli Taina Heikki Järvenpää Kirsti Ala-Harja
33408: Anna-Kaarina Louvo Heikki A. Ollila Lea Kärhä
33409: 1988 vp. 887
33410:
33411: Toivomusaloite n:o 805
33412:
33413:
33414:
33415:
33416: Uosukainen ym.: Valtionosuuden suorittamisesta Imatralle lasten
33417: päivähoidon käyttökustannuksiin
33418:
33419:
33420: Eduskunnalle
33421:
33422: Kymen lääni elää murroskautta ja on tällä ralla on huomattava. Tällä hetkellä on kokopäi-
33423: hetkellä ainoa väestötappiolääni maassamme. väisiä hoitopaikkoja 14 o/o :lle alle 3-vuotiaista
33424: Lasten päivähoitopalvelujen järjestäminen on ja 32 % :lle 3-6-vuotiaista.
33425: keskeinen osa perhepolitiikkaa ja hyvin järjes- Kaupunki on viime vuosina panostanut voi-
33426: tetyillä palveluilla on pitkällä tähtäimellä vaiku- makkaasti päivähoitopalvelujen kehittämiseen.
33427: tuksensa myöskin alueen väestökehitykseen. Kaupungin taloudellisten voimavarojen rajalli-
33428: Riittävät päivähoitopalvelut ovat tärkeitä suus on kuitenkin esteenä palvelujen riittävän
33429: myös elinkeinoelämän kehittämisen kannalta, nopealle laajentamiselle. Kaupunki pitää välttä-
33430: koska koulutetun työvoiman saanti edellyttää mättömänä, että valtio erityistoimin tukee Ky-
33431: päivähoitopalvelujen järjestämistä. Erityisesti men läänin rakennemuutoskaupunkien päivä-
33432: naisten koulutustason nousu ja naisvaltaisten hoitopalvelujen nopeaa laajentamista. Yhtenä
33433: palveluelinkeinojen lisääntyminen tulevaisuu- keinona voisi olla määräaikainen korotettu val-
33434: dessa korostavat päivähoitopalvelujen tarvetta. tionosuus päivähoidon käyttömenoihin ja ra-
33435: Päivähoitopalvelujen järjestämisellä on yh- kennusinvestointeihin. Korotus voisi olla suun-
33436: teys myös yhdyskunnan väestörakenteen kehit- nittelu- ja valtionosuuslain luokituksen kahta
33437: tymiseen ja syntyvyyteen. Jo 1960-luvulta saa- kantokykyluokkaa vastaava.
33438: dut kokemukset osoittavat, että nuoret naiset Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
33439: ovat muuttoherkimpiä ja heidän lähtönsä vi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33440: nouttaa yhdyskunnan väestörakenteen pitkäksi muksen,
33441: aikaa. Kehittämällä päivähoitopalvelut kysyn-
33442: tää vastaaviksi voidaan nuorten muuttohaluk- että hallitus ryhtyisi toimiin, jotta val-
33443: kuutta vähentää. Päivähoitopalveluilla on myös tio erityisjärjestelyin maksaisi Imatran
33444: merkittävä työllistävä vaikutus. kaupungin päivähoidon käyttömenoi-
33445: Päivähoidon toimipisteet myös elävöittävät hin nykyisen 6. kantokykyluokan oi-
33446: ja rikastuttavat asuinyhteisöjen toimintaa. Ne keuttaman 46 %:n sijasta valtionosuutta
33447: tarjoavat asukkaille ja eri ikäryhmille mahdolli- 4. kantokykyluokan mukaisesti eli 52 %
33448: suuden keskinäiseen kanssakäymiseen ja yhteis- määräaikaisesti viisivuotiskaudella 1989
33449: toimintaan. -1993.
33450: Päivähoitopalvelujen jälkeenjääneisyys lmat-
33451:
33452: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
33453:
33454: Riitta Uosukainen Sinikka Mönkäre Sinikka Hurskainen-Leppänen
33455: Anna-Kaarina Louvo Pirjo Rusanen Heikki Kokko
33456: 888 1988 vp.
33457:
33458: Toivomusaloite n:o 806
33459:
33460:
33461:
33462:
33463: Vastamäki ym.: Vammaista henkilöä kotona hoitavan omaisen
33464: eläketurvan kehittämisestä
33465:
33466:
33467: Eduskunnalle
33468:
33469: Nykyisen suuntauksen mukaan terveyden- sen ihmisen hoidosta ja säästää päivittäin yh-
33470: huollossa pyritään mahdollisimman pitkään teiskunnalle satoja markkoja estäessään vam-
33471: hoitamaan vammainen lapsi, aikuinen ja van- maisen tai sairaan lapsen tai vanhuksen joutu-
33472: hus kotihoidossa. Tämä on sekä yksilön että yh- misen hoitolaitokseen.
33473: teiskunnan kannalta hyvin toimiessaan paras Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
33474: vaihtoehto. Kuitenkin vammaista henkilöä hoi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33475: tavan omaisen sosiaalinen turva ei ole kehitty- muksen,
33476: nyt riittävästi niin, että se tukisi ja innostaisi
33477: omaisia ottamaan vastuulleen vammaisen hen- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
33478: kilön. Pysyvästi vammaiselle henkilölle makse- piteisiin lainsäädännön kehittämiseksi
33479: taan apulisää ja hoitolisää, mikäli hän on koti- siten, että sairasta tai vammaista, pysy-
33480: hoidossa. Samoin sairaalle lapselle maksetaan västi toisen henkilön hoitoa tarvitsevaa
33481: hoitotukea. Nämä eivät kuitenkaan ole tuloja, henkilöä kotona hoitava omainen saisi
33482: jotka aiheuttaisivat eläke-edun kertymistä vam- tästä hoitotyöstä itselleen eläke-edun
33483: maista hoitavalle lähiomaiselle, joka usein on muodostavan tulon esimerkiksi vam-
33484: äiti tai kotona asuva sisar tai lapsi, mikäli ky- maiselle maksettavan apu- ja hoitolisän
33485: seessä on vanhempi henkilö. Vammaista hoita- osuudelta.
33486: va henkilö ottaa kuitenkin suuren vastuun toi-
33487:
33488: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
33489:
33490: Ritva Vastamäki llkka Joenpalo
33491: Jukka Gustafsson Anssi Rauramo
33492: Sirkka-Liisa Anttila
33493: 1988 rd. 889
33494:
33495: Hemställningsmotion nr 807
33496:
33497:
33498:
33499:
33500: Westerlund m.fl.: Om understöd till Invalidförbundet för pro-
33501: duktion av informationsmaterial om handikapp
33502:
33503:
33504: Tili Riksdagen
33505:
33506: Integrering av människor med handikapp i grupp är stor och heterogen. Inom den finns fle-
33507: samhället förutsätter information om handi- re mindre grupper med olikartade behov. Det
33508: kapp och dess följder. Information bör riktas finns därför krav på informationsmaterial av
33509: både till allmänheten och tili enskilda yrkes- olika slag.
33510: grupper, t.ex. lärare, socialarbetare och hälso- Likaså måste olika åldersgrupper beaktas vid
33511: och sjukvårdare. Människor med handikapp utformningen av upplysningsmaterial.
33512: och deras anhöriga har även själva ett stort be- Såsom tvåspråkig organisation önskar Inva-
33513: hov av information om innebörden av handi- lidförbundet vända sig både tili den finska och
33514: kappet och samhällets servicemöjligheter. Vid den finlandssvenska befolkningen. De stora
33515: sidan av direkt personlig information är det vik- kostnaderna för översättning och publikation
33516: tigt att ha tillgång tili skriftligt informationsma- av svenskt materia! försvårar dock en fullgod
33517: terial, som kan anlitas under en längre tid. service på svenska.
33518: Bland den finlandssvenska befolkningen blir Med hänvisning tili ovansagda och därmed
33519: människor med handikapp ofta dubbelt handi- sammanhängande omständigheter föreslår vi
33520: kappade, eftersom information på svenska inte vördsamt, att riksdagen ville hemställa
33521: alltid står tili buds.
33522: Invalidförbundet rf strävar till att publicera att regeringen i skyndsam ordning
33523: informationsmaterial om handikapp både för vidtar erjorderliga åtgärder för att tryg-
33524: människor med handikapp och för allmän- ga Invalidförbundets resurser så att er-
33525: heten. Förbundets medlemskår omfattar perso- jorderligt informationsmateria/ kan
33526: ner med skador i stöd- och rörelseorgan. Denna översättas och publiceras.
33527:
33528: Helsingfors den 8 februari 1988
33529:
33530: Henrik Westerlund Ingvar S. Melin Håkan Nordman
33531: Gunnar Jansson Boris Renlund Elisabeth Rehn
33532: Håkan Malm Ole Wasz-Höckert Per-Henrik Nyman
33533: Jörn Donner Henrik Lax
33534:
33535:
33536:
33537:
33538: 59 280445G
33539: 890 1988 vp.
33540:
33541: Toivomusaloite n:o 807 Suomennos
33542:
33543:
33544:
33545:
33546: Westerlund ym.: Invalidiliiton toiminnan tukemisesta vammai-
33547: suutta koskevan tiedotusaineiston tuottamiseksi
33548:
33549:
33550: Eduskunnalle
33551:
33552: Vammaisten ihmisten sopeutuminen yhteis- nen. Ryhmässä on useita pienempiä ryhmiä,
33553: kuntaan edellyttää tietoa vammaisuudesta ja joilla on erilaisia tarpeita. Tämän vuoksi tarvi-
33554: sen seurauksista. Tiedotus tulee suunnata sekä taan erilaista tiedotusmateriaalia.
33555: yleisölle että yksittäisille ammattiryhmille, Samoin eri ikäryhmät on otettava huomioon
33556: esim. opettajille, sosiaalityöntekijöille ja tervey- valistusaineiston muotoilussa.
33557: den- ja sairaanhoitajille. Vammaisilla ja heidän Kaksikielisenä järjestönä Invalidiliitto haluaa
33558: omaisillaan on myös suuri tiedontarve vammai- palvella sekä suomenkielistä että ruotsinkielistä
33559: suuden merkityksestä ja yhteiskunnan palvelu- väestöä. Ruotsinkielisen aineiston kääntämises-
33560: mahdollisuuksista. Välittömän henkilökohtai- tä ja julkaisemisesta aiheutuvat suuret kustan-
33561: sen tiedon lisäksi on tärkeää, että saatavissa on nukset vaikeuttavat kuitenkin täydellisen ruot-
33562: kirjallista tiedotusaineistoa, jota voidaan käyt- sinkielisen palvelun tarjoamista.
33563: tää pidemmän aikaa. Suomenruotsalaiseen Edellä olevan perusteella ja siihen liittyvien
33564: väestöön kuuluvien vammaisuus kaksinkertais- seikkojen vuoksi ehdotamme kunnioittaen
33565: tuu usein, koska ruotsinkielistä tiedotusaineis- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33566: toa ei ole käytettävissä.
33567: Invalidiliitto r.y. pyrkii julkaisemaan vam- että hallitus ryhtyisi pikaisesti tarpeel-
33568: maisuutta koskevaa tiedotusaineistoa sekä vam- lisiin toimenpiteisiin turvatakseen Inva-
33569: maisille että yleisölle. Liiton jäsenkuntaan kuu- lidiliiton voimavarat tarvittavan tiedo-
33570: luu henkilöitä, joilla on tuki- ja liikuntaelinten tusaineiston kääntämistä ja julkaisemis-
33571: vammoja. Tämä ryhmä on suuri ja epäyhtenäi- ta varten.
33572:
33573: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1988
33574:
33575: Henrik Westerlund Ingvar S. Melin Håkan Nordman
33576: Gunnar Jansson Boris Renlund Elisabeth Rehn
33577: Håkan Malm Ole Wasz-Höckert Per-Henrik Nyman
33578: Jörn Donner Henrik Lax
33579: 1988 vp. 891
33580:
33581: Toivomusaloite n:o 808
33582:
33583:
33584:
33585:
33586: Vistbacka ym.: Päiväkodin rakentamisesta lapsille Soinissa
33587:
33588:
33589:
33590: Eduskunnalle
33591:
33592: Soinin kunnan päiväkotihanke on sijoitettu teja ei saada perustetuksi suunnitelmien mukai-
33593: lääninhallituksen suunnitelmissa vuosille 1988 sesti.
33594: -1989. Etelä-Suomen vaikean päivähoitotilan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33595: teen vuoksi tämä hanke uhkaa siirtyä tätä myö- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33596: hemmäksi. Tämä tuntuu valitettavalta Soinin muksen,
33597: kunnan kannalta, koska kunta on aloittanut ak-
33598: tiivisen työpaikkojen hankinnan. Vaikeita tilan- että hallitus ryhtyisi toimiin lasten
33599: teita syntyy lasten päivähoidon osalta myös päiväkotihankkeen toteuttamiseksi Soi-
33600: muualla kuin Etelä-Suomessa, mikäli päiväko- nissa vuoden 1989 aikana.
33601: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
33602:
33603: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
33604: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
33605: 892 1988 vp.
33606:
33607: Toivomusaloite n:o 809
33608:
33609:
33610:
33611:
33612: Vistbacka ym.: Pienyrittäjien lomaoikeuden laajentamisesta
33613:
33614:
33615:
33616: Eduskunnalle
33617:
33618: Yksityisyrittäjän on tällä hetkellä mahdollista normaalia toimintaa harjoittavat pienyrittäjät
33619: saada lomarahaa. Määräraha on valtion budje- tulisivat käytännössä lomaoikeuden piiriin.
33620: tissa arviomäärärahana, joten määrärahojen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33621: puute ei ole yrittäjien lomaoikeuden käytön es- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33622: teenä. Ongelmana on kuitenkin se, että tällä muksen,
33623: hetkellä lomaoikeuden ehtona oleva tulojen ylä-
33624: raja on aivan liian matala. Käytännössä lomaoi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33625: keutta pystyy käyttämään ainoastaan liikevaih- pienyrittäjien lomarahaan oikeuttavan
33626: doltaan niin pieni yritys, ettei sillä ole käytän- liikevaihdon ylärajan korottamiseksi si-
33627: nössä toimeentulomahdollisuuksia. Tulorajaa ten, että mahdollisimman monet pien-
33628: tulisikin pikaisesti korottaa siten, että kaikki yrittäjät tulisivat lomaoikeuden piiriin.
33629: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
33630:
33631: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää Tina Mäkelä
33632: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi Sulo Aittoniemi
33633: 1988 vp. 893
33634:
33635: Toivomusaloite n:o 810
33636:
33637:
33638:
33639:
33640: Vistbacka ym.: Asevelvollisille maksettavan kotiuttamisrahan
33641: korottamisesta
33642:
33643:
33644: Eduskunnalle
33645:
33646: Varusmiesten suorittaessa asevelvollisuuttaan osaltaan olisi helpottamassa heille maksettavan
33647: muodostuu heidän taloudellinen asemansa var- kotiuttamisrahan korottaminen. Korotuksen
33648: sinkin varusmiespalveluksen loppuaikana var- tulisi kattaa ensimmäisten siviilissäoloviikkojen
33649: sin vaikeaksi. Kaikkia lomamatkoja eivät va- aiheuttamat elinkustannukset.
33650: rusmiehet vielä pysty suorittamaan ilmaismat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33651: koina, joten heiltä kuluu varusmiespalveluksen- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33652: sa aikana runsaasti omia varoja lomamatkojen muksen,
33653: suorittamiseen. Tämän lisäksi tulevat monet va-
33654: rusmiehille välttämättömät kustannukset, joita että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33655: heille maksettava pieni päiväraha ei peitä. asevelvollisten kotiuttamisrahan korot-
33656: Tämän takia varusmiesten siviiliinpääsyn jäl- tamiseksi vähintään 300 markalla.
33657: keisten päivien taloudellista tilannetta omalta
33658:
33659: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
33660:
33661: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
33662: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
33663: 894 1988 vp.
33664:
33665: Toivomusaloite n:o 811
33666:
33667:
33668:
33669:
33670: Vistbacka ym.: Sukupolvenvaihdoseläkettä vastaavien taloudel-
33671: listen etujen saamisesta turkistarhaajille
33672:
33673:
33674: Eduskunnalle
33675:
33676: Turkistarhaus muodostaa maassamme jo doseläkkeen tyyppinen eläkejärjestelmä. Tämä
33677: huomattavan elinkeinon. Useilla tiloilla on tur- turvaisi turkistarhojen jatkamismahdollisuuden
33678: kistarhauksesta muodostunut pääasiallinen toi- useilla turkistarhatiloilla.
33679: meentulomuoto, joka on korvannut entisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33680: maanviljelyn ja karjanhoidon. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33681: Turkistarhaus voidaan täydellä syyllä rinnas- muksen,
33682: taa karjanhoitotilaan, sillä sen harjoittaminen
33683: tapahtuu samantyyppisissä olosuhteissa ja pit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33684: kälti samoin ehdoin kuin karjatilan pitäminen. turkistarhaajille sukupolvenvaihdoselä-
33685: Tämän takia tulisi myös turkistarhaajille saada kettä vastaavien taloudellisten etujen
33686: järjestetyksi maanviljelijöiden sukupolvenvaih- maksamiseksi.
33687: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
33688:
33689: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
33690: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
33691: 1988 vp. 895
33692:
33693: Toivomusaloite n:o 812
33694:
33695:
33696:
33697:
33698: Vistbacka ym.: Sotilasvammalain mukaisen hautausavustuksen
33699: maksamisesta
33700:
33701:
33702: Eduskunnalle
33703:
33704: Sotilasvammalain 17 §:n mukaan sellaiselle että kaikkien sotainvalidien kuolinpesillä tai
33705: vammautuneelle henkilölle, jota mainitun lain hautauksesta huolta pitäneillä olisi oikeus saada
33706: 1 §:ssä tarkoitetaan ja jonka työkyvyttömyys- kuolemantapauksen jälkeen hautausapua mai-
33707: aste vahingoittumisen johdosta on vähintään nitun pykälän mukaan.
33708: 20 OJo, on oikeus saada hautausapua. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33709: Tämä tilanne ei ole tyydyttävä, koska noin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33710: 44 000 sotainvalidin, joiden keski-ikä on noin muksen,
33711: 70 vuotta, lain tarkoittama työkyvyttömyysaste
33712: heikkenee jatkuvasti. Näin varsinkin sen joh- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
33713: dosta, että ottaen huomioon heidän ikänsä hei- menpiteisiin, joilla muutettaisiin sotilas-
33714: dän työkyvyttömyysasteensa prosentuaalista vammalain 17 § siten, että kaikkien so-
33715: määrää ei voida jatkuvasti seurata ja tehdä pää- tainvalidien kuolinpesät tai heidän hau-
33716: töstä aina lain tarkoittamasta uudesta työkyvyt- tauksestaan huolehtineet saisivat maini-
33717: tömyysasteesta. tun voimassa olevan pykälän mukaisen
33718: Tämän johdosta tulisikin, ottaen huomioon hautausavustuksen.
33719: mainitut seikat, muuttaa mainittua lakia siten,
33720:
33721: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
33722:
33723: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä
33724: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
33725: 896 1988 vp.
33726:
33727: Toivomusaloite n:o 813
33728:
33729:
33730:
33731:
33732: Vistbacka ym.: Kauhajoen Invalidit ry:n omistaman leirikeskus
33733: Asuuiin toiminnan tukemisesta
33734:
33735:
33736: Eduskunnalle
33737:
33738: Kauhajoen Invalidit ry. omistaa Kauhajoella suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Lähinnä
33739: leirikeskus Asuulin, joka on rakennettu vam- kalusteista on huutava pula, ja entisetkin kalus-
33740: maisten ja vanhusten monitoimikeskukseksi. teet ovat osittain käyttökelvottomia.
33741: Tämä leirikeskus on Invalidiliiton alaisen jär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33742: jestön ainoa aluetoimintakeskus läntisen Suo- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33743: men alueella. Leirikeskuksessa on monipuolista muksen,
33744: toimintaa nimenomaan vanhuksille ja vammai-
33745: sille. Leirikeskuksessa on tällä hetkellä muun että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
33746: muassa liikuntahalli, luentosali ja terveydenhoi- joilla varattaisiin riittävästi varoja leiri-
33747: totilat. keskus Asuuiin kehittämiseen.
33748: Yhdistys on kuitenkin joutunut toimimaan
33749:
33750: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
33751:
33752: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
33753: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
33754: 1988 vp. 897
33755:
33756: Toivomusaloite n:o 814
33757:
33758:
33759:
33760:
33761: Vistbacka ym.: Henkilöstön lisäämisestä työvoimatoimistojen
33762: sivutoimi pisteisiin
33763:
33764:
33765: Eduskunnalle
33766:
33767: Työvoimatoimistoilla on useilla pienillä paik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33768: kakunnilla sivuvastaanottopisteitä. Usein nämä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33769: ovat auki ainoastaan yhtenä päivänä viikossa muksen,
33770: muutaman tunnin ajan. Tämän takia neuvonta-
33771: ja opastuspalvelut jäävät aivan liian vähäisiksi. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
33772: Tehostettaessa työvoimapalveluja niin työnväli- joilla työvoimatoimistojen sivutoimipis-
33773: tyksen kuin neuvontapalvelujenkin osalta tulisi teisiin palkattaisiin henkilöstöä siten,
33774: sivutoimipisteiden toimintaa tehostaa ja moni- että toimipisteet voitaisiin pitää avoinna
33775: puolistaa pidentämällä niiden aukioloaikoja kaikkina arkipäivinä normaalin työajan
33776: huomattavasti. Tavoitteena tulisi olla se, että puitteissa.
33777: myös sivutoimipisteessä olisi joku aina tavatta-
33778: vissa kaikkina viikonpäivinä normaalin työajan
33779: puitteissa.
33780:
33781: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
33782:
33783: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
33784: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
33785: 898 1988 vp.
33786:
33787: Toivomusaloite n:o 815
33788:
33789:
33790:
33791:
33792: Vistbacka ym.: Työttömyyspäivärahan maksamisesta täysimää-
33793: räisenä vähäistä osa-aikatyötä tekeville
33794:
33795:
33796: Eduskunnalle
33797:
33798: Tällä hetkellä työttömänä olevan työntekijän tämään käyttämättä mahdolliset osapäivätyö-
33799: halutessa tehdä vähäistä osa-aikatyötä pienenee mahdollisuutensa. Välittömänä käsityksenä täs-
33800: hänen työttömyyskorvauksensa välittömästi. tä seuraa kansalaisten keskuudessa se, että ai-
33801: Esim. toimistosiivouksessa on oleellista, että se nostaan täysipäiväinen työttömyys kannattaa
33802: tapahtuu riittävän usein ja on säännöllistä. Suomessa.
33803: Jos työttömänä oleva henkilö siivoaa toimis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33804: toa kaksi kertaa viikossa esim. puoli tuntia ker- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33805: rallaan, kertyy vuodessa työpäiviä yli 100. Tä- muksen,
33806: män takia hänen työttömyyspäivärahansa pie-
33807: nenee niin paljon, että päiväraha ja palkka yh- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
33808: dessä ovat yhteensä vähemmän kuin se päivä- piteisiin, jotta työttömyyspäiväraha ei
33809: raha, jonka henkilö saisi täysipäiväisenä työttö- alenisi henkilöltä, joka tekee ainoastaan
33810: mänä. Tämä aiheuttaa monille työhaluisille vähäistä osa-aikatyötä.
33811: työttömille suuria ongelmia, ja he joutuvat jät-
33812:
33813: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
33814:
33815: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
33816: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
33817: 1988 vp. 899
33818:
33819: Toivomusaloite n:o 816
33820:
33821:
33822:
33823:
33824: Vistbacka ym.: Työttömien työllistämisestä valtion virastotöillä
33825:
33826:
33827:
33828: Eduskunnalle
33829:
33830: Työttömissä henkilöissä on useita satoja sel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
33831: laisia, jotka voisivat hyödyttää valtiota työs- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33832: kentelemällä valtion virastoissa tai laitoksissa muksen,
33833: sen sijaan, että yhteiskunta ei käytä hyväkseen
33834: heidän työpanostaan. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33835: Kuten toisaalta tiedämme, valtion virastoissa riittävien varojen saamiseksi työttömien
33836: ja laitoksissa on paljon tekemätöntä työtä ja työllistämiseen valtion virastoissa ja lai-
33837: papereiden kulku päättäjille asti on hidasta. toksissa.
33838:
33839: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
33840:
33841: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
33842: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
33843: 900 1988 vp.
33844:
33845: Toivomusaloite n:o 817
33846:
33847:
33848:
33849:
33850: Vähänäkki ym.: Vitamiini- ja hivenaineiden saamisesta sairaus-
33851: vakuutuskorvauksen piiriin
33852:
33853:
33854: Eduskunnalle
33855:
33856: Vitamiini- ja hivenaineiden merkitys on ny- reiden määräämän vitamiinihoidon korvatta-
33857: kyaikaisessa lääketieteessä yleisesti tunnustettu vuutta sairausvakuutuksessa.
33858: sairauksia ennalta estävänä, lääkkeenä ja jopa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
33859: tukihoitona. Vitamiini- ja hivenaineiden laaja- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33860: mittainen käyttö preventiivisenä hoitona vähen- muksen,
33861: tää kiistattomasti jälkikäteisen sairaanhoidon
33862: kustannuksia. Näin ollen sekä lääketieteelliset että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33863: että kansantaloudelliset perusteet tukevat vita- lääkärin määräämän vitamiini- ja hiven-
33864: miini- ja hivenainevalmisteiden saattamista sai- ainehoidon saamiseksi sairausvakuutuk-
33865: rausvakuutuskorvauksen piiriin. Yleisesti on ih- sessa korvattavaksi kuten ennenkin.
33866: metelty, että syksyllä 1987 kavennettiin lääkä-
33867:
33868: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
33869:
33870: Matti Vähänäkki Arja Alho Antero Kekkonen
33871: Markku Pohjola Lauha Männistö Jouko Skinnari
33872: Anna-Liisa Jokinen Aimo Ajo Reino Paasilinna
33873: Jukka Gustafsson Virpa Puisto Jukka Roos
33874: Iiris Hacklin Sinikka Mönkäre Sinikka Hurskainen-Leppänen
33875: 1988 vp. 901
33876:
33877: Toivomusaloite n:o 818
33878:
33879:
33880:
33881:
33882: Vähänäkki ym.: Työvoimahallinnon tehostamisesta Kymen lää-
33883: nissä
33884:
33885:
33886: Eduskunnalle
33887:
33888: Niissä lääneissä, kuten esimerkiksi Kymen minassa. Haminan työvoimatoimiston aluee-
33889: läänissä, joissa työllisyyslaki tuli täysin vaiku- seen kuuluu myös Miehikkälän kunta, josta on
33890: tuksin voimaan kuluvan vuoden alusta lukien, Haminaan matkaa useita kymmeniä kilomet-
33891: on lain edellyttämien tehtävien hoitaminen rejä.
33892: tuottanut luonnollisesti alkuvaikeuksia ja mm. Ottaen huomioon työvoimatoimistojen alueen
33893: lisätyövoiman tarvetta. Erityisenä hankaluute- väestöpohjat tuntuu luontevimmalta, että Eli-
33894: na on havaittu maaseudun olosuhteissa pitkät mäen ja Valkealan kuntiin perustettaisiin oma
33895: matkat työvoimatoimistoihin, koska maaseutu- työvoimatoimisto kumpaankin ja että Haminan
33896: kuntaa palveleva työvoimatoimisto saattaa työvoimatoimiston alueeseen kuuluvat Virolah-
33897: useissa tapauksissa sijaita lähimpänä olevassa den ja Miehikkälän kunnat saisivat Virojoelle
33898: kaupungissa, jonne ei tavanomaisten ostos- ja Haminan työvoimatoimiston alaisen vastaanot-
33899: asiointimatkojen yhteydessä mennä. Esim. vel- topisteen, jossa olisi esim. työvoimaneuvojan
33900: voitetyöllistettävien kohdalla on työvoimatoi- vastaanotto 1-2 kertaa viikossa.
33901: mistossa käynti ohjeiden ja neuvojen saamisek- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
33902: si tullut yhä tihentyvästi tarpeelliseksi, ja täl- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
33903: löin pitkät asiointimatkat aiheuttavat häiriöitä. sen,
33904: Niin ikään on useasti todettu, että omalla paik-
33905: kakunnalla sijaitseva työvoimatoimisto omaa että hallitus pikaisesti selvittäisi työ-
33906: asiakaskuntaansa nähden suuremman henkilö- voima-alan palvelupisteiden tarpeen
33907: tuntemuksen kuin lähikaupungin toimisto. niissä lääneissä, joissa uusi työllisyyslaki
33908: Rakennemuutosongelmista kärsivässä Ky- on tullut voimaan, ja ryhtyisi kiireelli-
33909: men läänissä ovat Elimäen, Valkealan ja Viro- siin toimenpiteisiin työvoimatoimiston
33910: lahden kuntien asukkaat kokeneet usein omalla perustamiseksi Kymen läänissä Elimäen
33911: alueella sijaitsevien työvoimapalvelujen välttä- ja Valkealan kuntiin ja Haminan työvoi-
33912: mättömyyden, joutuvathan elimäkeläiset, sa- matoimiston vastaanottopisteen perus-
33913: moin kuin valkealalaiset asioimaan Kouvolan tamiseksi Virolahden kunnan Virojoel/e.
33914: työvoimatoimistossa ja virolahtelaiset taas Ha-
33915:
33916: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
33917:
33918: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo Matti Saarinen
33919: Jukka Roos Jorma Rantanen Jukka Gustafsson
33920: Ilkka Joenpalo
33921: 902 1988 vp.
33922:
33923: Toivomusaloite n:o 819
33924:
33925:
33926:
33927:
33928: Vähänäkki ym.: Työaikalain hätätyötä koskevien säännösten sel-
33929: ventämisestä
33930:
33931:
33932: Eduskunnalle
33933:
33934: Voimassa olevan työaikalain mukaan saa- sen määräysvallan vuoksi vain jälkikäteinen
33935: daan monia mainitun lain säätämiä työajan mahdollisuus saada osoitetuksi, että teetetty
33936: enimmäismääriä ylittää tahi muuten poiketa työ ei ole ollutkaan hätätyötä, minkä vuoksi
33937: lain määräyksistä, mikäli kysymyksessä on lain hän useimmissa tapauksissa säännöksiin liitetyn
33938: 12 §:ssä tarkoitettu ns. hätätyö. Säännöksen byrokratian vuoksi jättää esim. ilmiannon viral-
33939: mukaan saadaan poikkeuksiin työajasta men- liselle syyttäjälle tekemättä. Usein eri paikka-
33940: nä, mikäli '' ... luonnontapahtuma, tapaturma, kunnalla olevan työsuojeluviranomaisen puut-
33941: tai muu seikka, jota ei ole voitu ennakolta tie- tuminen laittomaan hätätyöhön on teoreettista,
33942: tää, on aiheuttanut keskeytyksen liikkeen, lai- koska tilanne on usein jo kaukana takanapäin,
33943: toksen tai yrityksen säännöllisessä toiminnassa kun asianomainen ilmoitus tavoittaa ao. viran-
33944: tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytyk- omaisen. Sitä paitsi ilmiselvästi väärinkäytetys-
33945: seen taikka hengen, terveyden tai omaisuuden tä hätätyöstä kieltäytyminen on yksi työsuhteen
33946: joutumiseen vaaranalaiseksi ... '' Saman sään- purkuperuste. Koska uudistuva lainsäädäntö
33947: nöksen mukaan on työnantajan teettämästään mm. verotusasioissa saattaa aiheuttaa paineita
33948: hätätyöstä viivytyksettä ilmoitettava ao. työ- työaikalain säännösten soveltamisessa, näemme
33949: suojeluviranomaiselle, joka tutkittuaan asian erittäin tarpeellisena, että työaikalain säännök-
33950: voi jättää sen tehdyn ilmoituksen varaan tai siä hätätyön osalta siten selvennettäisiin, että
33951: ryhtyä toimenpiteisiin hätätyön rajoittamiseksi 1) työntekijöiden kanssa päästäisiin sopimuk-
33952: tai lopettamiseksi. seen hätätyön teettämisessä yksittäistapauksit-
33953: Koko hätätyötä koskevan määräyksen voi- tain, 2) ettei hätätyösäännöstä käytettäisi työai-
33954: massaoloajan on työpaikoilla ollut epäselvyyttä kalain säännösten kiertämiseen ja että 3) hätä-
33955: hätätyön käsitteen sisällöstä, tyytymättömyyttä työn valvonta saataisiin lähemmäksi yksittäisiä
33956: työnantajan yksipuolisesta mahdollisuudesta työpaikkoja esim. paikallisia työsuojeluelimiä
33957: luokitella tietyt työt hätätyöksi ja arvostelua ja -toimihenkilöitä käyttäen.
33958: hätätyöjärjestelmän valvonnan tehottomuudes- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
33959: ta. Niinpä on arvioitu, että hätätyön teettämis- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
33960: mahdollisuutta on käytetty esim. ylityön teettä- muksen,
33961: misestä annettujen määräysten kiertämiseen.
33962: Kun laitoksen "ylityökiintiö" on täynnä, on että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33963: tarvittava lisätyö saatettu teettää hätätyöhön työaikalain hätätyötä koskevien sään-
33964: viitaten. Edelleen on työntekijäpuolta kiusan- nösten selventämiseksi perusteluissa esi-
33965: nut se, että hänellä on työnantajan yksipuoli- tetyl/ä tavalla.
33966:
33967: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
33968:
33969: Matti Vähänäkki Jorma Rantanen
33970: Jouni Backman Tuula Paavilainen
33971: 1988 vp. 903
33972:
33973: Toivomusaloite n:o 820
33974:
33975:
33976:
33977:
33978: Väistö: Maaseutupalvelukokeilun käynnistämisestä osana maata-
33979: louslomittajatoimintaa Pohjois-Karjalassa
33980:
33981:
33982: Eduskunnalle
33983:
33984: Maaseudun väestöpohjan väheneminen ja Maaseutupalvelukokeilun käynnistäminen
33985: väestörakenteen vinoutuminen synnyttää uusia tulisi tehdä Pohjois-Karjalassa, jossa sekä lo-
33986: haasteita maaseutupalvelujen järjestämiselle. mittajatilanne että mahdollisuudet tarpeellisen
33987: Yhden vaihtoehdon sekä vanhusten että las- lisäkoulutuksen antamiseen ja kokeilun toteut-
33988: ten tilapäisen hoidon, erilaisten asiointipalve- tamiseen ovat hyvät.
33989: lujen ja tarpeellisten kotitalouspalvelujen jär- Maaseutupalvelutoiminta tukee vanhusten
33990: jestämiseen voisi tarjota maatalouslomittaja- kotona-asumismahdollisuutta. Samalla helpo-
33991: kunta. tettaisiin vanhustenhuollon samoin kuin lasten-
33992: Karjataloustilojen vähetessä vähenee monilla hoidon tilannetta. Lomittajaperheiden asumi-
33993: alueilla maatalouslomituksen tarve, vaikka vil- nen kylissä myös varmistuisi ja näin vahvistet-
33994: jelijäväestön vuosilomaa ja viikkovapaata saa- taisiin alueen väestöpohjaa.
33995: taisiinkin lisätyksi suunnitellusti. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
33996: Maatalouslomittajilla on jo sinänsä korkea taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33997: ammattitaito laaja-alaistenkin maaseutupalve-
33998: lujen suorittamiseen. Useimmiten he myös asu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
33999: vat kylissä ja tuntevat alueen asukkaat ja olo- maaseutupalvelukokeilun käynnistämi-
34000: suhteet. Erilaisten asiointipalvelujen suoritta- seksi Pohjois-Karjalassa osana maata-
34001: mista varten heillä on yleensä oma auto. louslomittajatoimintaa.
34002: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
34003:
34004: Matti Väistö
34005: 904 1988 vp.
34006:
34007: Toivomusaloite n:o 821
34008:
34009:
34010:
34011:
34012: Väistö: Työvoimahallinnon tehostamisesta Pohjois-Karjalan lää-
34013: nin eräissä kunnissa
34014:
34015:
34016: Eduskunnalle
34017:
34018: Uuden työllisyyslain tavoitteena on työvoi- toimistot tulee perustaa Kesälahdelle, Kiihtelys-
34019: mapalvelujen parantaminen ja niiden saaminen vaaraan, Rääkkylään ja Valtimolle.
34020: mahdollisimman lähelle asiakkaita. Tärkein ta- Kiihtelysvaarassa tulee samalla aloittaa ko-
34021: voite on luonnollisesti työllisyyden parantami- keilu, jossa työvoimahallinto kytketään paikal-
34022: nen. listasolla hallinnollisesti kunnan organisaa-
34023: Työllisyyden hoidossa keskeisellä sijalla on tioon. Tällä tavoin saadaan tarpeellista käytän-
34024: monimuotoisen pienyritystoiminnan edistämi- nön tietoa jatkotoimia varten.
34025: nen. Tässä onnistuminen edellyttää sekä yrittä- Edellä olevaan perustuen ehdotan kunnioit-
34026: jä- että työllisyyskoulutusta, samalla kun yritys- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34027: toiminnan edellytyksiä yleensä parannetaan.
34028: Keskeisellä sijalla tulee olemaan kuntien, että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin toi-
34029: elinkeinoelämän ja työvoimaviranomaisten yh- menpiteisiin työvoimatoimistojen perus-
34030: teistoiminta. Erityisen tärkeää tämä on kunkin tamiseksi Kesä/ahde/le, Kiihtelysvaa-
34031: alueen yrittäjä- ja työllisyyskoulutuksen suun- raan, Rääkkylään ja Vaitimolle sekä
34032: taamisessa. aloittaisi Kiihtelysvaarassa kokeilun,
34033: Työvoimapalvelujen saatavuuden parantami- jossa työvoimahallinto kytketään pai-
34034: seksi ja eri tahojen yhteistyön tiivistämiseksi on kallistasolla hallinnollisesti kunnan or-
34035: välttämätöntä, että työvoimatoimisto on jokai- ganisaatioon.
34036: sessa kunnassa. Pohjois-Karjalassa työvoima-
34037:
34038: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
34039:
34040: Matti Väistö
34041: 1988 vp. 905
34042:
34043: Toivomusaloite n:o 822
34044:
34045:
34046:
34047:
34048: Väänänen ym.: Sosiaali- ja terveydenhuollon perustamiskustan-
34049: nusten suunnittelujärjestelmän yksinkertaistamisesta
34050:
34051:
34052: Eduskunnalle
34053:
34054: Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelujär- hankkeiden suunnittelujärjestelmän yksinker-
34055: jestelmä jakautuu nk. käyttökustannushankkei- taistaminen vastaavaksi kuin käyttökustannus-
34056: siin ja yli 11 miljoonan markan kustannusar- hankkeissa tai vaihtoehtoisesti perustamiskus-
34057: vion perustamiskustannushankkeisiin. Sosiaali- tannushankkeiden määrän vähentämiseksi tulisi
34058: ja terveydenhuollon suunnittelujärjestelmä si- käyttökustannushankkeisiin laskettavien hank-
34059: sältää laajan ja perusteellisen lausunto- ja pe- keiden kustannusarvion markkamäärä korottaa
34060: russelvitystyön. Vaadittavien selvitysten määrä 25 miljoonaan markkaan.
34061: ja hankkeiden toteutumisaste vaihtelevat lää- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
34062: neittäin erittäin paljon. Uudellamaalla, missä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34063: sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittä- muksen,
34064: minen on eräs julkisen hallinnon palvelujen pai-
34065: nopisteistä lähivuosina, on nykyinen suunnitte- että sosiaali- ja terveydenhuollon pe-
34066: lujärjestelmä perustamiskustannushankkeiden rustamiskustannusten suunnittelujärjes-
34067: (yli 11 mmk:n) kustannusarvion sisältävien telmä yksinkertaistetaan tai käyttökus-
34068: hankkeiden osalta osoittautunut hankkeiden tannushankkeisiin laskettavien hankkei-
34069: vähäisen toteutumisasteen vuoksi työlääksi ja den kustannusarvio korotetaan 25 mil-
34070: byrokraattiseksi ja osaltaan aiheuttaa hank- joonaan markkaan.
34071: keiden lykkääntymistä. Perustamiskustannus-
34072:
34073: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
34074:
34075: Marjatta Väänänen Päivi Varpasuo
34076: Markku Pohjola Reino Paasilinna
34077: Pauli Uitto
34078:
34079:
34080:
34081:
34082: 60 2804450
34083: 906 1988 vp.
34084:
34085: Toivomusaloite n:o 823
34086:
34087:
34088:
34089:
34090: Väänänen ym.: Pääkaupunkiseudun erillislain perusteella toteu-
34091: tettavien hankkeiden saattamisesta normaalin valtionavun
34092: piiriin
34093:
34094: Eduskunnalle
34095:
34096: Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveyden- mään hyväksyttyjä hankkeita muun muassa
34097: huollon palvelujen jälkeenjääneisyyden saatta- päiväkotirakentamisen osalta on jatkuvasti kar-
34098: miseksi tyydyttävälle tasolle on annettu nk. sittu. Toisaalta valtiontalouden kannalta jälki-
34099: pääkaupunkiseudun erillislaki. Lain mukaan rahoituslain mukanaan tuoma säästö on vähäi-
34100: pääkaupunkiseudun kunnat toteuttavat sosiaa- nen verrattuna normaaliin SVOL-valtionosuu-
34101: li- ja terveydenhuollon hankkeita omalla kus- teen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tämän
34102: tannuksellaan eduskunnan kulloinkin valtion vuoksi erillisestä pääkaupunkiseudun jälkira-
34103: tulo- ja menoarvion määräämissä rajoissa ja hoituksesta tulisi luopua kokonaan ja siirtää to-
34104: kunnat saavat valtionavun hankkeisiin myö- teutumatta olevat hankkeet SVOL:n kautta to-
34105: hemmin jälkikäteen kymmenen vuoden ku- teutettavaksi. Tämä edellyttää myös Uuden-
34106: luessa. maan määrärahakiintiöiden lisäämistä.
34107: Kunnat ovat käynnistäneet useita kymmeniä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
34108: hankkeita pääkaupunkiseudun erillislain mah- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34109: dollistamissa raJOissa. Pääkaupunkiseudun muksen,
34110: kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen
34111: lisääminen on kuitenkin kuntien kunnallistalou- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34112: dellisen tilanteen vuoksi vaikeutunut. Jäykkä- nk. pääkaupunkiseudun erillislain pe-
34113: nä, byrokraattisena ja kunnille epäedullisena rusteella toteutettavien hankkeiden saat-
34114: erillisjärjestelmänä se on toiminut pääkaupun- tamiseksi normaalin SVOL:n mukaisen
34115: kiseudulla kuntien suunnitelmia rajoittavasti, valtionavun piiriin.
34116: koska samanaikaisesti kuntien SVOL-järjestel-
34117:
34118: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
34119:
34120: Marjatta Väänänen Päivi Varpasuo
34121: Markku Pohjola Reino Paasilinna
34122: Pauli Uitto
34123: 1988 vp. 907
34124:
34125: Toivomusaloite n:o 824
34126:
34127:
34128:
34129:
34130: Väänänen ym.: Eläkkeiden indeksitarkistusjärjestelmien yhden-
34131: mukaistamisesta
34132:
34133:
34134: Eduskunnalle
34135:
34136: Kansaneläkejärjestelmä muodostaa yhdessä saneläkkeen varassa elävä ei nykyisen järjestel-
34137: työeläkejärjestelmän kanssa kansalaisten koko- män vallitessa saa eläketuloonsa lainkaan reaa-
34138: naiseläketurvan. Tulevaisuudessa yhä useam- lista korotusta. Tällainen korotus toteutuu vain
34139: mat eläkkeelle siirtyvät saavat lain mukaisen lain muutosta edellyttävän tasokorotuksen muo-
34140: työeläkkeen. Nykyisin on maassamme kuiten- dossa.
34141: kin yli 200 000 sellaista henkilöä, jotka joutuvat Jo vuonna 1972 esitti ns. eläkeindeksitoi-
34142: tulemaan toimeen pelkän kansaneläkkeen va- mikunta indeksitarkistusjärjestelmien yhden-
34143: rassa, koska heillä ei työeläkettä ole tai se on mukaistamista. Yhdenmukaistaminen tapahtui-
34144: erittäin vähäinen. si kätevimmin sitomalla kansaneläkkeet TEL-
34145: Kansaneläkettä sekä muita Kansaneläkelai- indeksijärjestelmään.
34146: toksen maksamia eläke-etuuksia mukaan lukien Toimenpide nopeuttaisi jossain määrin kun-
34147: rintamasotilas- ja perhe-eläkkeet tarkistetaan nallis- ja valtionverotuksen eläketulovähennyk-
34148: vuosittain kansaneläkeindeksillä, joka seuraa sen nousua. Mikäli vähennysten määräytymi-
34149: elinkustannusindeksin kehitystä. Työeläkettä nen halutaan pitää ennallaan, verotuslainsää-
34150: tarkistetaan TEL-indeksillä, joka hintojen nou- däntöä on muutettava.
34151: sun ohessa ottaa huomioon osan yleisestä palk- Indeksitarkistusmenettelyn kehittämistä sel-
34152: katason noususta. Indeksi lasketaan hinta- ja vittäneen työryhmän (STM: 29.10.1986) mu-
34153: ansiotason vuotuisen nousun keskiarvon perus- kaan kansaneläkkeiden indeksisidonnaisuuden
34154: teella. parantaminen on mahdollista vuoteen 2040
34155: TEL-indeksin mukaan nousevat myös tapa- saakka eli rahoittaa lähimpien 50 vuoden aika-
34156: turma-, liikenne-, vakuutus- ja sotilasvamma- na vuonna 1986 voimassa ollein vakuutusmak-
34157: lainsäädännön korvaukset, sairauspäivärahat, superustein.
34158: äitiys-, isyys- ja vanhempainraha, lasten koti- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
34159: hoidontuki ja invalidiraha. Samalla indeksillä taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34160: tarkistetaan myös niitä eläkkeitä ja eläkeluon-
34161: teisia korvauksia, jotka kansaneläkelain mu- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
34162: kaan lasketaan lisäosaa pienentäväksi tuloksi. menpiteisiin kansaneläkkeitten ja työ-
34163: TEL-indeksi on elinkustannusindeksiä suo- eläkkeitten indeksitarkistusjärjestelmien
34164: tuisampi suoja eläketulolle. Yksinomaan kan- yhdenmukaistamiseksi.
34165: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
34166:
34167: Marjatta Väänänen Heikki Kokko
34168: Sirkka-Liisa Anttila Tellervo Renko
34169: 908 1988 vp.
34170:
34171: Toivomusaloite n:o 825
34172:
34173:
34174:
34175:
34176: R. Aho ym.: Pohjoisen satamatien rakentamisesta Porissa
34177:
34178:
34179:
34180: Eduskunnalle
34181:
34182: Pohjoinen satamatie yhdistää Meri-Porin sa- kaa. Voimalajätteet sijoitetaan Ahlaisten puo-
34183: tamineen ja muine toimintoineen Kokemäen- lella olevalle alueelle, jonka kaupunki on hank-
34184: joen suiston pohjoispuolisen saariston kautta kinut tähän tarkoitukseen. Voimalaitoksen to-
34185: Ahlaisiin Ämttöön paikallistielle ja valtatielle teuttaminen on välttämätöntä, ja aiheutuva lii-
34186: n:o 8 sekä edelleen valtatielle n:o 32. Länsitien kennemäärän lisäys varmistaa tien liikenneta-
34187: valmistumisen jälkeenkin tieyhteys lyhentää loudellisen kannattavuuden. Tien liikennemää-
34188: matkaa Tahkoluodosta Ahlaisiin 38 km, Vaa- rä vuonna 1992 tulee olemaan n. 500 ajoneu-
34189: san suuntaan 28 km ja Jyväskylän suuntaan voa/vrk. Meri-Porin alueen nykyiset ja edel-
34190: 7 km. Tien toteuttamiseksi tarvittava vesioikeu- leen kehitettävät satamat liikenneyhteyksineen,
34191: den lupapäätös on lainvoimainen. Vesioikeus suurteollisuus ja Yyterin kehittyvä matkailukes-
34192: katsoo, että tiehankkeen toteuttaminen on ylei- kus tulevat edelleen lisäämään alueen toiminto-
34193: sen tarpeen vaatima. TVL:n Turun piiri on tar- ja, mihin on varauduttu laajoin tonttireservein.
34194: kistanut tien yleissuunnitelman ja laatii tiesuun- Pohjoinen satamatie osaltaan tukee tätä kehi-
34195: nitelmaa. Tiesuunnitelma valmistuu vuoden tystä ja myös Ahlaisten suunnan kehitystä mah-
34196: 1988 keväällä tielain mukaiseen käsittelyyn, ja dollistamaHa Meri-Porin palvelujen ja työpaik-
34197: rakennussuunnitelmat valmistuvat siten, että kojen saavutettavuuden. Tiellä on myös työlli-
34198: tien rakentaminen voidaan niiden puolesta syyden hoidon kannalta pysyväisestikin tärkeä
34199: aloittaa vuonna 1989. Tien on määrä valmistua merkitys. Tien jatkoyhteydet Vaasantien ja Jär-
34200: lopullisesti vuonna 1992, mutta tie on tarkoitus vi-Suomentien suuntaan ovat vaiheittain kehi-
34201: ottaa liikenteelle jo syksyllä 1991. Tiehankkeen tettävissä, jolloin tien merkitys myös pitkämat-
34202: yleissuunnitelman mukainen kustannusarvio on kaista liikennettä välittävänä yhteytenä koros-
34203: 47,5 Mmk, josta siltojen osuus on 25,1 Mmk. tuu. Pohjoisen satamatien toteuttaminen on
34204: Tie on suunniteltu toteutettavaksi paikallis- Meri-Porin valtakunnallisiin suurhankkeisiin
34205: tienä. liittyen yleisen edun kannalta perusteltua ja
34206: Porin syväsatama mahdollistaa yli 100 000 välttämätöntä niin, että tieyhteyden tulee olla
34207: dwt:n alusten liikennöinnin ja kivihiilen kauko- liikennöitävissä vuonna 1991.
34208: tuonnin. Valtakunnallisen energiahuollon tur- Edellä olevan johdosta ehdotamme eduskun-
34209: vaamiseksi valtioneuvoston tekemän päätök- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34210: sen mukaisesti sataman viereen valmistaudu-
34211: taan toteuttamaan 500 MW:n hiilivoimala vuo- että hallitus päättäisi ryhtyä toimenpi-
34212: teen 1992 mennessä. Voimalan kustannusar- teisiin Pohjoisen satamatien toteuttami-
34213: vion suuruusluokka on n. 2 miljardia mark- seksi mahdollisimman pikaisesti.
34214:
34215: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
34216:
34217: Raila Aho Maunu Kohijoki Timo Laaksonen
34218: Raimo Vuoristo Kalevi Lamminen Lea Mäkipää
34219: Einari Nieminen Mikko Elo Aino Pohjanoksa
34220: Kauko Juhantalo Timo Roos
34221: 1988 vp. 909
34222:
34223: Toivomusaloite n:o 826
34224:
34225:
34226:
34227:
34228: Aittoniemi: Maantien n:o 3233 peruskorjauksesta
34229:
34230:
34231:
34232: Eduskunnalle
34233:
34234: Hämeen tie- ja vesirakennuspiirissä Pätkä- dessa runsaasti lisääntymään, mikäli suunnitel-
34235: neen-Luopioisten tieltä n:o 322 Sahalahteen mat Sappeenvuoren hiihtokeskuksesta saadaan
34236: johtava tie n:o 3233 on sekä vilkkaassa paikal- suunnitellulla tavalla toteutettua.
34237: liskäytössä oleva että raskaisiin puutavarakulje- Mainitun, tällä hetkellä sorapintaisen tie-
34238: tuksiin käytetty tie. osuuden peruskunnostusta on pidettävä mieles-
34239: Tiestä on Sahalahden suunnassa kunnostettu täni varsin perusteltuna ja kiireellisenä.
34240: ja päällystetty noin 5 kilometrin mittainen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
34241: osuus, mutta siitä tielle n:o 322 jatkuva osuus taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34242: on vailla kunnostusta. Tie on tältä osin erittäin
34243: mutkainen ja routiva ja tästä syystä vaikeasti että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34244: liikennöitävä ja liikenteellisesti vaarallinen. maantien n:o 3233 saattamiseksi pikai-
34245: Tien käyttö tulee todennäköisesti tulevaisuu- sen peruskunnostuksen piiriin.
34246:
34247: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
34248:
34249: Sulo Aittoniemi
34250: 910 1988 vp.
34251:
34252: Toivomusaloite n:o 827
34253:
34254:
34255:
34256:
34257: Aittoniemi: Postitoimistojen ja postiautolinjojen summittaisen
34258: lakkauttamisen estämisestä
34259:
34260:
34261: Eduskunnalle
34262:
34263: Posti- ja telelaitos on viime aikoina ryhtynyt ovat todenneet, että mikäli yhteiskunta kannat-
34264: yllättävän jyrkkiin ja kansalaisten mieltä kuo- tavuuden vaatimuksen rinnalla haluaa ylläpitää
34265: huttaneisiin toimenpiteisiin maaseudun posti- taloudellisesti kannattamaUomia palveluja, sen
34266: toimistojen ja postilinjojen lakkauttamiseksi. on niistä maksettava tuottoisaan liiketoimin-
34267: Syyksi on esitetty epämääräisiä seikkoja, mm. taan pyrkivälle postilaitokselle. Jos näinkin oli-
34268: se, että kyseisen valtionlaitoksen tulee pyrkiä si ja kun postipalvelujen ylläpitäminen maaseu-
34269: toiminnassaan taloudelliseen kannattavuuteen. dulla on edelleen välttämätöntä, pitäisi tämä
34270: Postilinjojen ja postitoimistojen lakkautta- asia valtion ja sen postilaitoksen välillä selvittää
34271: minen koskee kaikkein kipeimmin sitä maaseu- ennen kuin olemassa olevat palvelupisteet lope-
34272: tua, joka tähänkin saakka on ollut asutun ole- tetaan. Sen jälkeen mainittu selvitys on myö-
34273: massaolonsa suhteen suurimmissa vaikeuksissa. häistä.
34274: Maaseudun kolme tärkeintä elinkykyisyyden Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
34275: symbolia ovat olleet posti, kauppa ja koulu. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34276: Koulut ovat kuitenkin menneet, kyläkaupat
34277: poistumassa ja nyt viimeisenä kuoliniskuna että hallitus ryhtyisi toimiin maaseu-
34278: postitoimistot. Postitoimistojen lakkauttamisen dun postitoimistojen ja postiautolinjo-
34279: osalta on todettava, että niiden lakkauttaminen jen summittaisen lakkauttamisen estä-
34280: ei edes seuraa mitään tiettyä järjellistä järjestys- miseksi ja että asiasta suoritettaisiin en-
34281: tä, vaan on enemmälti sattuman sanelemaa. nen tämäntyyppisiä toimenpiteitä koko
34282: Perustellessaan liiketaloudellisen kannatta- valtakuntaa koskeva perusteellinen tar-
34283: vuuden vaatimusta postitoimistojen saneeraajat ve- ja kannattavuustutkimus.
34284:
34285: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
34286:
34287: Sulo Aittoniemi
34288: 1988 vp. 911
34289:
34290: Toivomusaloite n:o 828
34291:
34292:
34293:
34294:
34295: Alaranta ym.: Pyhäjoen-Vihannin maantien n:o 790 perus-
34296: parantamisesta
34297:
34298:
34299: Eduskunnalle
34300:
34301: Pyhäjoen-Vihannin maantien n:o 790 pa- suuntautuvien perunakuljetusten sekä Ouluun
34302: rantaminen välillä Pyhäjoki-Keskikylä on par- ja Haapavedelle suuntautuvien turvekuljetusten
34303: haillaan toteutuksen alaisena. Työ valmistuu vuoksi.
34304: vuoden 1988 syksyyn mennessä. Tienparannus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34305: suunnitelma Keskikylästä eteenpäin Vihannin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34306: kunnan rajaan saakka on laadittu tie- ja vesira- muksen,
34307: kennuslaitoksen Keski-Pohjanmaan piirin toi-
34308: mesta. Oulun tiepiirin osalta tienparannussuun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34309: nitelmaa ei ole laadittu Vihannin kunnan rajalta Pyhäjoen- Vihannin maantien peruspa-
34310: Vihannin kuntakeskukseen asti. Maantie n:o rantamisen jatkamiseksi Vihannin kun-
34311: 790 Pyhäjoen ja Vihannin kirkonkylien välillä nan kuntakeskukseen asti.
34312: on tärkeä muun muassa Pyhäjoelta Vihantiin
34313:
34314: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
34315:
34316: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Eino Siuruainen
34317: Tellervo Renko Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas
34318: 912 1988 vp.
34319:
34320: Toivomusaloite n:o 829
34321:
34322:
34323:
34324:
34325: Alaranta ym.: Pyhäjoen-Pyhänkosken maantien n:o 7891 perus-
34326: parantamisesta
34327:
34328:
34329: Eduskunnalle
34330:
34331: Pyhäjoelta Merijärven kunnan puolelle Py- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34332: hänkosken talouskylälle Pyhäjoen pohjoispuol- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34333: ta kulkeva maantie n:o 7891 on sorapäällystei- muksen,
34334: nen ja heikkokuntoinen. Tien vaikutuspiirissä
34335: sijaitsevat Pyhäjoen kunnan puolella Pirttikos- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34336: ken ja Ylisenojan talouskylät. Pyhäjoen ja Me- Pyhäjoen-Pyhänkosken maantien n:o
34337: rijärven kunnat ovat useiden vuosien ajan esit- 7891 perusparantamiseksi.
34338: täneet tieosuuden perusparantamista. Paranta-
34339: missuunnittelu ei kuitenkaan ole käynnistynyt.
34340:
34341: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
34342:
34343: Juhani Alaranta Tytti lsohookana-Asunmaa Eino Siuruainen
34344: Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas Tellervo Renko
34345: 1988 vp. 913
34346:
34347: Toivomusaloite n:o 830
34348:
34349:
34350:
34351:
34352: Alaranta ym.: Piippolan-Pihkalan maantien n:o 805 perus-
34353: parantamisesta
34354:
34355:
34356: Eduskunnalle
34357:
34358: Piippolan-Pihkalan maantie n:o 805 on ny- jelmassa, mutta hankkeen rahoitus pitäisi voida
34359: kyisin hyvin huonokuntoinen. Tien reunat mur- turvata vuosien 1989-1991 aikana.
34360: tuvat jatkuvasti. Tieosuudella oleva Pihkalan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34361: silta on painorajoitettu, joten raskaampi liiken- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34362: ne, esimerkiksi puutavaraliikenne, ei voi käyt- muksen,
34363: tää tätä tietä. Haapaveden turvevoimalan val-
34364: mistumisen myötä muun muassa turpeen kulje- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34365: tus tulee tarvitsemaan tätä reittiä hyvin paljon. Piippolan-Pihkalan maantien n:o 805
34366: Tien ja sillan perusparantaminen on tie- ja vesi- perusparantamiseksi.
34367: rakennuslaitoksen Oulun piirin toimenpideoh-
34368:
34369: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
34370:
34371: Juhani Alaranta Tytti Isohookana-Asunmaa Eino Siuruainen
34372: Kalevi Mattila Juhani Vähäkangas Tellervo Renko
34373: 914 1988 vp.
34374:
34375: Toivomusaloite n:o 831
34376:
34377:
34378:
34379:
34380: Alaranta ym.: Niitynmaan paikallistien n:o 18658 korjaamisesta
34381: Siikajoella
34382:
34383:
34384: Eduskunnalle
34385:
34386: Niitynmaan paikallistie n:o 18658 Siikajoella alueet Korpelansäikkä ja Tuneiin pienvenesa-
34387: on erittäin mutkainen ja huonokuntoinen. Tien tama.
34388: liikenne on viime vuosina lisääntynyt runsaasti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34389: tien varrelle sijoittuneen yritystoiminnan sekä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34390: maakunnallisen Siikatörmän leirikeskuksen muksen,
34391: myötä. Tien varrella on runsaasti myös asutusta
34392: sekä kunnan keskuskalasatama, Varessäikkä, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34393: jonka käyttö tulee lisääntymään huomattavasti Niitynmaan paikallistien n:o 18658 kor-
34394: syksyllä 1989 rakennettavan huoltorakennuk- jaamiseksi Siikajoella.
34395: sen myötä. Tien varrella ovat myös virkistys-
34396:
34397: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
34398:
34399: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas
34400: Tellervo Renko Kalevi Mattila
34401: 1988 vp. 915
34402:
34403: Toivomusaloite n:o 832
34404:
34405:
34406:
34407:
34408: Anttila ym.: Valtatien n:o 2 (Helsinki-Pori) peruskorjaamisesta
34409:
34410:
34411:
34412: Eduskunnalle
34413:
34414: Vilkkaasti liikennöity yhteys, valtatie n:o 2 nittelu on käynnistettävä mahdollisimman pian,
34415: Helsingistä Poriin on käymässä erittäin kapeak- jotta hanke voidaan toteuttaa 1990-luvun alku-
34416: si ja tukkoiseksi liikennemäärien kasvun takia. puolella. Jo tätä ennen on varmasti tarpeen
34417: Helsingin-Porin maantie on mm. Forssan teol- kaistajärjestelyin parantaa tien liikennöitä-
34418: lisuudelle korvaamaton kuljetusväylä. Melkoi- vyyttä.
34419: nen osa Rakennusvalmisteen elementtituotan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34420: nosta kuljetetaan valtatietä n:o 2 kuorma-autoil- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34421: la pääkaupunkiseudulle ja muualle Suomeen. muksen,
34422: Koko Etelä-Hämeen maakunnalliset voimava-
34423: rat on kuitenkin valjastettu valtatien n:o 3 että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
34424: moottoritieksi rakentamiseen ja tässä sivussa piteisiin valtatien n:o 2 Helsingistä Fors-
34425: on unohdettu kokonaan aluettamme halkovien san kautta Poriin peruskorjaamiseksi ja
34426: muiden valtaväylien kehittäminen. Siksi valta- leventämiseksi nykyisiä liikennemääriä
34427: tien n:o 2 Helsingistä Poriin peruskorjaussuun- vastaavaan kuntoon.
34428:
34429: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
34430:
34431: Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki
34432: Einari Nieminen llkka Joenpalo
34433: 916 1988 vp.
34434:
34435: Toivomusaloite n:o 833
34436:
34437:
34438:
34439:
34440: Anttila ym.: Kevyen liikenteen väylien rakentamisesta Humppilan
34441: taajamaan
34442:
34443:
34444: Eduskunnalle
34445:
34446: Humppilan taajaman kevyen liikenteen väy- Humppilan keskustan taajaman kevyen liiken-
34447: lien rakentaminen on suunniteltu toteutettavak- teen väylien rakentaminen on todella kiireinen
34448: si 1990-luvun taitteessa. Hankkeen rakentamis- asia. Meillä ei ole varaa menettää ihmishenkiä
34449: suunnitelmat ovat parhaillaan lähdössä tielain vilkkaasti liikennöidyssä taajamassa, jossa ja-
34450: mukaiseen käsittelyyn kuntaan, ja vasta suunni- lankulkijoille ja pyöräilijöille ei ole minkäännä-
34451: telmien vahvistamisen jälkeen niihin voidaan köistä väylää osoitettuna.
34452: saada valtion nimettyjä budjettimäärärahoja. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34453: Hämeen tiepiirin määrärahakehyksiä rasittaa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34454: kuitenkin ratkaisevasti valtatien n:o 3 moottori- muksen,
34455: tieksi rakentamiseen tarvittavat määrärahat.
34456: Jotta Hämeen alueen väestölle tärkeät paikalli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34457: set tiehankkeet, kuten juuri mm. Humppilan kevyen liikenteen väylien rakentamiseksi
34458: taajaman kevyen liikenteen väylien järjestelyt Humppilan taajamaan laadittujen suun-
34459: voidaan toteuttaa aikataulussaan, on tiemäärä- nitelmien pohjalta mahdollisimman pi-
34460: rahojen tasoa Hämeessä ratkaisevasti nykyises- kaisesti.
34461: tään korotettava. Liikenneturvallisuussyistä
34462:
34463: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
34464:
34465: Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki Ilkka Joenpalo
34466: 1988 vp. 917
34467:
34468: Toivomusaloite n:o 834
34469:
34470:
34471:
34472:
34473: Anttila: Kevyen liikenteen väylien rakentamisesta Turengin kes-
34474: kustaan Janakkalassa
34475:
34476:
34477: Eduskunnalle
34478:
34479: Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin toimenpi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
34480: deohjelmassa on varattuna vuodelle 1988 mää- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
34481: räraha Turengin kevyen liikenteen väylien ra- sen,
34482: kentamiseen. Hallituksen budjettiriihessä elo-
34483: kuussa 1987 kuitenkin tämä määrärahavaraus että hallitus ottaisi valtion vuoden
34484: poistettiin budjetista. Näin ollen Turengin ke- 1988/isämenoarvioesitykseen tarvittavat
34485: vyen liikenteen väylien rakentaminen siirtyy määrärahat Turengin kevyen liikenteen
34486: vuodella eteenpäin. Suunnitelma on vahvistettu väylien rakentamiseen.
34487: ja siten toteuttamiskelpoinen. Liikenneturvalli-
34488: suussyistä Turengin kevyen liikenteen väylät tu-
34489: lee toteuttaa kiireisesti.
34490:
34491: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
34492:
34493: Sirkka-Liisa Anttila
34494: 918 1988 vp.
34495:
34496: Toivomusaloite n:o 835
34497:
34498:
34499:
34500:
34501: Anttila: Eräiden postitoimipaikkojen toiminnan jatkamisesta
34502: Valkeakoskella
34503:
34504:
34505: Eduskunnalle
34506:
34507: Sisä-Suomen postipiirin ilmoitusten mukaan täisiin näiden haja-asutusalueella säilytettävien
34508: Valkeakoskella ovat lakkautusuhan ja osittain peruspalvelujen turvaamisesta ja rahoittamises-
34509: jo lakkautuspäätöksen alla Kuurilan, Ritvalan, ta. Mikäli emme nopeasti toimi lakkautusuhan
34510: Tarttilan ja Metsäkansan postikonttorit lähitu- alla olevien postitoimipaikkojen pelastamiseksi,
34511: levaisuudessa. Pisimmällä asia on Kuuriian pos- ovat viimeisimmätkin maaseudun peruspalvelut
34512: titoimipaikan toiminnan lopettamisen osalta, mennyttä.
34513: josta postipiirikonttori on jo tehnyt oman pää- Samanaikaisesti maassamme toteutetaan laa-
34514: töksensä. Eduskunta on hyväksynyt postin toi- jaa maaseutukampanjaa. Tässä maaseutukam-
34515: mintoja koskevan liikelaitoslain, jonka mukaan panjassa keskeisenä alueena ovat myöskin val-
34516: taloudellinen kannattavuus onkin avainsana tion ylläpitämät peruspalvelut haja-asutusalueel-
34517: postilaitoksen uudessa ilmeessä. Postitoimi- la. Siksi näiden mahdollisten postitoimipaikko-
34518: paikkojen pysyvyyttä lasketaan talouksien mää- jen Iakkautusten sijasta pitäisi etsiä keinoja, joil-
34519: rällä, postimaksutuloilla, talletuksilla, käyttö- la nämä peruspalvelut turvataan ja säilytetään.
34520: kateprosenteilla ja toimipaikkojen välisillä etäi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
34521: syyksillä. Ohjeiden mukaan postitoimipaikko- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34522: jen kohtuullinen etäisyys haja-asutusalueella on
34523: 8-10 km. Samanaikaisesti kuitenkin liikelai- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34524: toslain tarkoituksena oli erottaa omaksi toi- Kuuriian postitoimipaikan, Ritvalan
34525: minnakseen sellaiset haja-asutusalueella yllä- postitoimipaikan sekä Tarttilan posti-
34526: pidettävät peruspalvelut, joihin mielestämme toimipaikan ja Metsäkansan postitoimi-
34527: postin palvelut nimenomaan kuuluvat. Edus- paikan säilyttämiseksi ottaen huomioon
34528: kuntaan emme sen sijaan ole vielä ainakaan parhaillaan käynnissä olevan Elävä
34529: toistaiseksi saaneet lainsäädäntöä, jolla päätet- maaseutu -kampanjankin tavoitteet.
34530: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
34531:
34532: Sirkka-Liisa Anttila
34533: 1988 vp. 919
34534:
34535: Toivomusaloite n:o 836
34536:
34537:
34538:
34539:
34540: Anttila ym.: Janakkalan, Someron ja Urjalan tiemestaripiirien
34541: säilyttämisestä
34542:
34543:
34544: Eduskunnalle
34545:
34546: Hämeen tiemestaripiirissä valmistellaan par- taminen ja yhdistäminen Forssaan varmasti hei-
34547: haillaan esitystä nykyisen kuudentoista tiemes- kentää alan palveluja. Janakkalan tiemestari-
34548: taripiirin vähentämiseksi kolmeentoista. Tar- piirin jakaminen Riihimäen ja Hämeenlinnan
34549: koituksena on lakkauttaa kolme tiemestaripiiriä tiemestaripiirien kesken ei myöskään paranna
34550: yhdistämällä ne jo olemassa oleviin tiemestari- alueen palveluja. Parhaillaan on menossa Maa-
34551: piireihin. Ensimmäisenä listalla on Janakkalan seutu eläväksi -kampanja, jonka yhtenä tärkeä-
34552: tiemestaripiirin jakaminen Hämeenlinnan ja nä tavoitteena on säilyttää maaseudulla yhteis-
34553: Riihimäen tiemestaripiirien kesken. Samoin on kunnan peruspalvelut. Yhteiskunnan peruspal-
34554: tarkoituksena Someron tiemestaripiiri liittää veluihin kuuluu mm. tiemestaripiirin palvelut.
34555: Forssan tiemestaripiiriin ja Urjalan ja Lempää- Näin ollen Hämeen tiepiirissä tulee säilyttää ny-
34556: län tiemestaripiirit yhdistää Akaan tiemestari- kyiset kuusitoista tiemestaripiiriä.
34557: piiriksi. Akaan tiemestaripiirin tukikohtapaik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34558: ka ratkeaisi valtatien n:o 3 rakentamisen yhtey- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34559: dessä Toijalan alueella. muksen,
34560: Urjalan tiemestaripiiri on saanut 1980-luvun
34561: puolivälissä uudet valmistuneet ajanmukaiset että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34562: tilat, minkä vuoksi tuntuu täysin kansantalou- säilyttääkseen tällä hetkellä lakkautus-
34563: dellisesti järjettömältä lakkauttaa Urjalan tie- listal/a olevat Janakkalan tiemestaripii-
34564: mestaripiiri. Edelleen Someron tiemestaripiirin rin, Someron tiemestaripiirin ja Urjalan
34565: alueella on runsaasti hoidettavaa tieverkkoa, tiemestaripiirin ottaen huomioon mm.
34566: minkä takia Someron tiemestaripiirin lakkaut- Elävä maaseutu -kampanjan tavoitteet.
34567: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
34568:
34569: Sirkka-Liisa Anttila llkka Joenpalo
34570: 920 1988 vp.
34571:
34572: Toivomusaloite n:o 837
34573:
34574:
34575:
34576:
34577: Anttila ym.: Postipalveluiden turvaamisesta Kylmäkosken Taipa-
34578: leen ja Sotkian kylissä
34579:
34580:
34581: Eduskunnalle
34582:
34583: Kylmäkosken kunta on n. 2 500 asukkaan nettävillä avustuksilla pyritään elvyttämään
34584: teollistuva maalaiskunta Hämeen läänissä. Val- elinkeinoelämää. Aktiivinen toiminta tuo kun-
34585: keakosken postialue on 25.8.1987 ilmoittanut, taan palveluyrityksiä ja muita, esimerkiksi har-
34586: että Kylmäkosken kunnan Taipaleen kylässä rastukseen liittyviä toimintoja.
34587: toimivan Tuomalan postikonttorin toiminta Tuomalan ja Sotkian postikonttoreiden toi-
34588: keskeytyy 25.8.1987 alkaen toistaiseksi kontto- minnan lopettaminen tai supistaminen olisi voi-
34589: rinhoitajan sairasloman vuoksi. Valkeakosken makkaasti ristiriidassa Kylmäkosken kunnassa
34590: postialueen ilmoituksen mukaan Tuomalan ja vallitsevan tilanteen ja kunnan sidosryhmien
34591: mahdollisesti myös Sotkian postikonttorit ovat toiminnan kanssa. Henkisten vaikutusten lisäk-
34592: sulkemisuhan alaisia. si lopettaminen muodostuisi ko. kylien ja koko
34593: Kylmäkosken kunta on viime vuonna joutu- kunnan kehittämisen esteeksi. Kylmäkosken
34594: nut vaikeaan tilanteeseen kunnan suurimman kunta on valmis edesauttamaan postin palvelu-
34595: yrityksen lopetettua toimintansa vuoden 1986 jen säilymistä luovuttamalla postikonttorin tar-
34596: lopussa. Tästä syystä kunta on menettänyt va- vitsemat huonetilat Tuomalan koottorille Tai-
34597: jaan vuoden aikana 270 työpaikkaa, mikä on paleen koululta toistaiseksi.
34598: n. 50 OJo kunnan kaikista teollisista työpaikois- Siksi Kylmäkosken kunta on vedonnutkin
34599: ta. Kunta on aloittanut keväällä 1987 aktiivisen posti- ja telelaitokseen Tuomalan ja Sotkian
34600: elinkeinoelämän kehittämistyön, ns. Kylmäkos- postikonttoreiden säilyttämiseksi ainakin vuo-
34601: ki-projektin, jonka tavoitteeksi kunnanvaltuus- den 1989 loppuun saakka, jotta nähdään Kyl-
34602: to on asettanut 300 uuden työpaikan luomisen mäkoski-projektin vaikutukset erityisesti haja-
34603: vuoden 1989 loppuun mennessä. asutusalueen elinkeinoelämälle ja asutukselle.
34604: Kylmäkoski-projektin avulla nopeutetaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34605: elinkeinoelämän kehitystä kunnassa toimivia nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34606: yrityksiä tukemalla, uusia yrityksiä käynnistä- muksen,
34607: mällä ja huolehtimalla tehokkaasti yritystoi-
34608: minnan kehittämisen perusedellytyksistä. Ke- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34609: hittämistyöllä lisätään mm. eri kylissä tapahtu- postipalveluiden säilyttämiseksi Kylmä-
34610: vaa pienyritystoimintaa, jonka tukeminen Hä- kosken kunnan Taipaleen ja Sotkian ky-
34611: meen läänissä on aloitettu vuonna 1987. Lää- lissä nykyisen tasoisina vähintään vuo-
34612: ninhallituksen ja maatalouspiirin kautta myön- den 1989 loppuun asti.
34613:
34614: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
34615:
34616: Sirkka-Liisa Anttila Ilkka Joenpalo
34617: 1988 vp. 921
34618:
34619: Toivomusaloite n:o 838
34620:
34621:
34622:
34623:
34624: Anttila ym.: Jokioisten museorautatien höyryveturin peruskor-
34625: jaamisesta
34626:
34627:
34628: Eduskunnalle
34629:
34630: Jokioisten museorautatien Tubize-höyryveturi suus on, että liikenneministeriö antaa anteeksi
34631: toimitettiin kunnostettavaksi 1985 Valtionrau- peruskorjauksen loppuerän.
34632: tateiden Kuopion konepajalle. Kunnostuksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34633: kokonaiskustannukset ovat 350 000 mk. Jo- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34634: kioisten museorautatieyhdistys on tähän men- muksen,
34635: nessä saanut opetusministeriöltä 100 000 mk ja
34636: liikenneministeriöitä 200 000 mk tämän hank- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34637: keen loppuun viemiseen. Edelleen yhdistykseltä avustuksen myöntämiseksi Jokioisten
34638: puuttuu 50 000 mk:n määräraha, jotta Tubize- museorautatielle Tubize-höyryvetyrin
34639: höyryveturi voitaisiin lunastaa peruskorjattuna lunastamiseksi Valtionrautateiden Kuo-
34640: VR:n Kuopion konepajalta. Toinen mahdolli- pion konepajalta.
34641: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
34642:
34643: Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki Ilkka Joenpalo
34644:
34645:
34646:
34647:
34648: 61 2804450
34649: 922 1988 vp.
34650:
34651: Toivomusaloite n:o 839
34652:
34653:
34654:
34655:
34656: Astala ym.: Liikennepoliittisen kokonaissuunnitelman laatimi-
34657: sesta Turun seudulle
34658:
34659:
34660: Eduskunnalle
34661:
34662: SKDL ehdotti vuoden 1988 tulo- ja menoar- Turun seudulla on kiistelty pitkään Turun ja
34663: viokäsittelyn yhteydessä, että ennen moottori- Helsingin välille suunnitellusta moottoritiestä.
34664: tiehankkeiden jatkamista siitä, mitä vuoden Laaja kansalaisliike on perustellusti vastustanut
34665: 1988 tulo- ja menoarvioesitykseen sisältyy, hal- moottoritien rakentamista. Samalla on ihmetel-
34666: litus selvityttää eri liikennemuotojen ympäristö- ty rantaradan erittäin hidasta peruskorjaamis-
34667: vaikutukset sekä keinot ympäristöä säästävien ta. Onhan rantarata osin vielä tsaarinaikaisessa
34668: vaihtoehtojen toteuttamiseksi. kunnossa.
34669: Ehdotus oli perusteltu, puuttuuhan maastam- Laaja "Moottoritierahat rantarataan" -kan-
34670: me tällä hetkellä eri liikennemuotoja koskeva salaistoimikunta on 22.10.1987 esittänyt edus-
34671: kokonaisvaltainen liikennepoliittinen ohjelma, kuntaryhmille, että Turun seudulle laadittaisiin
34672: missä selvitettäisiin eri liikennemuotojen käyt- liikennepoliittinen kokonaissuunnitelma, jossa
34673: tämisestä aiheutuvat yhteiskuntataloudelliset tarkastellaan kaikkia liikennemuotoja tasaver-
34674: hyödyt ja kustannukset. Suomessa tulisikin pi- taisesti niiden yhteiskuntataloudellisten kustan-
34675: kaisesti käynnistää riippumaton ja kattava pe- nusten - kaikkien hyötyjen ja haittojen - pe-
34676: rustutkimus liikenteen kaikista yhteiskuntata- rusteella, eikä korostetusti rajoitettujen liiketa-
34677: loudellisista kustannuksista eduskunnan de- loudellisten etujen valossa.
34678: mokraattisessa valvonnassa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
34679: Liikenteen aiheuttamat haitat ovat jääneet nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34680: viime vuosien virallisessa ympäristökeskustelus- muksen,
34681: sa vähälle huomiolle. Vasta Keski-Euroopan
34682: metsäkuolemat ovat havahduttaneet ymmärtä- että hallitus ryhtyisi toimiin sellaisen
34683: mään liikenteen aiheuttamien saasteiden vaiku- Turun seudun liikennepoliittisen koko-
34684: tuksen. Huomattava osa happamoitumista ai- naissuunnitelman laatimiseksi, jossa tar-
34685: heuttavista typen oksideista on peräisin liiken- kastellaan kaikkia liikennemuotoja tasa-
34686: teestä. Rautatie on energiansäästön ja ympäris- vertaisesti niiden yhteiskuntataloudellis-
34687: tövaikutusten kannalta edullisin liikennemuoto ten kustannusten perusteella.
34688: ja turvallisuudeltaan ylivoimainen maantielii-
34689: kenteeseen verrattuna, joten sen kehittäminen
34690: on viisasta myös pitkällä aikavälillä.
34691:
34692: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
34693:
34694: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
34695: 1988 vp. 923
34696:
34697: Toivomusaloite n:o 840
34698:
34699:
34700:
34701:
34702: Astala ym.: Loimaan-Alastaron tiehankkeen kiirehtimisestä
34703:
34704:
34705:
34706: Eduskunnalle
34707:
34708: Loimaan-Alastaron tien kustannusarvio on miiksi nyt on viivästynyt. Näin on aiheutettu
34709: 26,6 mmk ja tarvittava alkumääräraha 6,3 haittoja mm. elinkeinoelämän kuljetuksille.
34710: mmk. Kohde on uusi tie. Se korvaa vanhan Loimaan kaupunki, Loimaan ja Alastaron
34711: maantien n:o 213, joka muuttuu paikallistieksi. kunnat sekä Varsinais-Suomen Maakuntaliitto
34712: Hallitus ei sisällyttänyt valtion vuoden 1988 ovat kiirehtineet Loimaan-Alastaron tien ra-
34713: tulo- ja menoarvioesitykseensä Loimaan-Alas- kentamista ja alkumäärärahan sisällyttämistä
34714: taron tien alkurahoitusta, vaikka Turun tiepii- vuoden 1988 lisätalousarvioihin.
34715: rin alkuperäinen aikataulu olisi edellyttänyt töi- Edellä mainittuun viitaten .ehdotamme edus-
34716: den aloittamista 1.6.1988. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34717: Loimaan-Alastaron tiellä on suuri merkitys
34718: Loimaan kaupungin ja sen ympäristön työpaik- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
34719: kakehitykselle ja palvelutasolle sekä koko Loi- Loimaan-Alastaron tien alkurahoituk-
34720: maan seudun väestökehityksen kääntymiselle sen, 6,3 miljoonan markan sisäl/yttämi-
34721: nousuun. Loimaan-Alastaron tie on osa pit- seksi vuoden 1988 lisämenoarvioihin ja
34722: kään rakenteilla ollutta Uudenkaupungin- tarvittaessa valtion vuoden 1989 tulo- ja
34723: Forssan tieyhteyttä, jonka rakentaminen vai- menoarvioesitykseen.
34724:
34725: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
34726:
34727: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen
34728: 924 1988 vp.
34729:
34730: Toivomusaloite n:o 841
34731:
34732:
34733:
34734:
34735: Astala ym.: Helsingin-Turun radan perusparannuksen nopeut-
34736: tamisesta välillä Kirkkonummi-Turku
34737:
34738:
34739: Eduskunnalle
34740:
34741: Helsingin ja Turun välisen, kansainvälistäkin teholla vasta kun hanke on valmistunut. Viittei-
34742: liikennettä merkittävässä määrin välittävän ran- tä hankkeen kannattavuuteen antaa se, että ran-
34743: taradan peruskorjaustyö on parhaillaan käyn- taradan matkustajamäärät ovat syksyllä 1987
34744: nissä. Rata saatiin merkittäväksi työkohteeksi aikataulujen nopeuduttua nousseet n. 10 OJo:lla.
34745: vuonna 1982 eduskunnan päätettyä yhteyden Hankkeen nopeuttamista kiirehtii edelleen val-
34746: saattamisesta ajanmukaiseen kuntoon. tatien n:o 1 heikko kunto ja suunnitelma avata
34747: Nykyisellä rahoitusvauhdilla (vuodeksi 1988 maaliskuussa 1989 junalauttayhteys Turusta
34748: myönnetty 80 mmk) rata valmistuu vuonna Ruotsiin.
34749: 1994. Rautatiehallituksen ilmoituksen mukaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
34750: valmistumista voitaisiin kuitenkin nopeuttaa, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34751: mikäli rahoitus korotettaisiin 120 mmk:aan
34752: vuodessa. Tällöin valmistumisvuosi olisi 1992, että hallitus ottaisi valtion vuoden
34753: mahdollisesti jopa 1991. Tekninen valmius töi- 1988 seuraavaan lisämenoarvioesityk-
34754: den nopeuttamiseen on olemassa. seen 20 000 000 markkaa rantaradan pe-
34755: Rantaradan perusparannusmäärärahojen ko- rusparannuksen nopeuttamiseen välillä
34756: rottaminen on kansantaloudellinen kysymys, Kirkkonummi- Turku.
34757: sillä sijoitetut pääomat alkavat tuottaa täydellä
34758:
34759: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
34760:
34761: Heli Astala Tapio Holvitie Heikki Perho
34762: Sauli Hautala Taisto Tähkämaa Jukka Roos
34763: Virpa Puisto Liisa Hilpelä Anna-Liisa Jokinen
34764: Sauli Niinistö Risto Ahonen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa
34765: Ensio Laine Pertti Paasio
34766: 1988 vp. 925
34767:
34768: Toivomusaloite n:o 842
34769:
34770:
34771:
34772:
34773: Astala: Turun lentoaseman kehittämisestä
34774:
34775:
34776:
34777: Eduskunnalle
34778:
34779: Maamme lentoliikenne ·on keskittynyt voi- - Lähestymistutkan hankinta ja lähestymis-
34780: makkaasti Helsinkiin. Liikenteen kasvu, elin- laitetason parantaminen ovat kiireellisiä toi-
34781: keinoelämän kansainvälistyminen sekä reittilii- menpiteitä. Lähestymistutka on tärkeä sekä len-
34782: kenteessä käytettävän kaluston taso mahdollis- toliikenteen johtamisen että ilmavalvonnan sa-
34783: tavat kuitenkin liikenteen hajauttamisen muille moin kuin etsintä- ja pelastuspalvelun kannalta.
34784: paikkakunnille, mm. Turkuun. Samaan aikaan, Samassa yhteydessä olisi välttämätöntä paran-
34785: kun liikenne Helsingin lentoasemalla ruuhkau- taa RWY 08 lähestymislaitetasoa.
34786: tuu yhä pahemmin, on Turussa vajaakäyttöise- - Turun lentoaseman nykyiset rahtitilat
34787: nä lentoasema, joka kykenisi täydennysinves- ovat vanhassa terminaalirakennuksessa ja täy-
34788: tointien jälkeen vaikeuksitta välittämään kak- sin riittämättömät sekä huonokuntoiset.
34789: sin- tai kolminkertaisen liikenteen nykyiseen Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen
34790: verrattuna. eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34791: Turun lentoaseman kehittämisen kannalta
34792: ovat tärkeitä seuraavat hankkeet: että hallitus ryhtyisi toimiin Turun
34793: - Turun lentoaseman kiitorataa on tarpeen lentoaseman kehittämiseksi niin, että
34794: pidentää vähintään 200-300 metrillä eli sellai- kiitorataa pidennetään 200-300 met-
34795: seen pituuteen, että sitä voidaan kaikissa olo- riä, yhdys- ja huoltotien rakentaminen
34796: suhteissa käyttää koneiden täydellä kuormalla loppuunsaatetaan, hankitaan lähesty-
34797: kaikilla konetyypeillä ja kaikilla reiteillä. Len- mistutka ja parannetaan lähestymislaite-
34798: tokentän yhdystien länsipään päällystämisellä tasoa sekä rakennetaan uusi rahtitermi-
34799: voidaan tehostaa kiitoradan käyttöä ja lyhentää naali.
34800: koneiden odotusaikoja. Niinikään huoltotien
34801: rakentamista tulisi kiirehtiä.
34802:
34803: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
34804:
34805: Heli Astala
34806: 926 1988 vp.
34807:
34808: Toivomusaloite n:o 843
34809:
34810:
34811:
34812:
34813: Astala ym.: Saamelaisradion henkilökuntavoimavarojen riittä-
34814: vyyden turvaamisesta
34815:
34816:
34817: Eduskunnalle
34818:
34819: Ensimmäiset säännölliset saamenkieliset uuti- nestä. Työryhmä on asettanut ensimmäisiksi
34820: set lähetettiin Oulusta marraskuussa 1947. tavoitteiksi säännölliset inarinsaamenkieliset
34821: Aluksi uutislähetys tuli kerran viikossa. V. 1960 lähetykset sekä lastenohjelmat. Seuraavina oli-
34822: saamenkielisten uutisten toimipaikka siirtyi Ou- sivat säännölliset nuorten ohjelmat sekä musiik-
34823: lusta Rovaniemelle, ja uutisia alettiin lähettää kituotannon, opetus-, kulttuuri- ja palvelu-
34824: kahdesti viikossa. Radio siirtyi Inariin v. 1972. ohjelmien lisääminen. Työryhmä on esittänyt
34825: Uusi studio ja toimitus valmistuivat Inariin televisiotoiminnan aloittamista toimintavuonna
34826: V. 1977. 1988/89. Kehittämislistalla ovat vielä yhteis-
34827: Saamelaisradion Inarin toimintakeskuksen pohjoismaisesti tuotettujen kaiottiuutisten li-
34828: laajennusosa vihittiin käyttöön 6.10.1987. Tois- sääminen, koitaokielisten ohjelmien monipuo-
34829: ta tuhatta neliötä käsittävä ja vajaat seitsemän listaminen, viihdeohjelmien aloittaminen, ajan-
34830: miljoonaa markkaa maksanut laajennus sisäl- kohtaisohjelmien lisääminen ja mm. kuunnel-
34831: tää nykyaikaiset toimitustilat sekä korkeatasoi- matuotannon aloittaminen.
34832: sen teknisen varustuksen. Kunnollisten tilojen Ohjelmatuotannon lisääminen ja monipuolis-
34833: lisäksi Inarissa kaivataan kuitenkin rahaa ja taminen on nykyisin voimavaroin kuitenkin vai-
34834: henkilökuntaa saamelaisradion täysipainoista keata.· Joka tapauksessa tavoitteena tulee olla
34835: toimintaa varten. saamelaisradion kehittäminen "täyden palvelun
34836: Yleisradio ei pysty pääjohtaja Sakari Kiurun talona''.
34837: mukaan yksin rahoittamaan saamelaisen radio- Saamelaisradiolla on erittäin suuri merkitys
34838: ja televisiotoiminnan kehittämistä. Siihen tarvi- saamelaisuuden, saamenkielen ja -kulttuurin
34839: taan yhteistyökumppaniksi valtio budjettivaroi- kehittämisessä.
34840: neen. Yleisradio edellyttää tiukassa taloudelli- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
34841: sessa tilanteessaan valtion mukanaoloa saame- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34842: laisen ohjelmatuotannon kehittämisessä, sa- muksen,
34843: moin kuin aikanaan ruotsinkielisen radio- ja te-
34844: levisiotoiminnan kohdalla. että hallitus ryhtyisi toimiin saame-
34845: Liikenneministeriön asettaman saamelaisra- laisradion kehittymisedellytysten tur-
34846: dion kehittämistyöryhmän tuoreessa mietinnös- vaamiseksi takaamal/a riittävä henkilö-
34847: sä arvioidaan saamenkielisen yleisradiotoimin- kuntamäärä saamelaisradion täysipai-
34848: nan henkilöstötarve lähimmän viiden vuoden noista toimintaa varten.
34849: sisällä yli kolminkertaiseksi nykyisestä kymme-
34850:
34851: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
34852:
34853: Heli Astala Antero Kekkonen Reino Paasilinna
34854: Erkki Pulliainen Esko Helle Antti Kalliomäki
34855: Jörn Donner Kimmo Sarapää Pauli Uitto
34856: Lauha Männistö Vappu Säilynoja Anna-Liisa Jokinen
34857: Liisa Jaakonsaari Seppo Pelttari
34858: 1988 rd. 927
34859:
34860: Hemställningsmotion nr 844
34861:
34862:
34863:
34864:
34865: Björkstrand m.fl.: Om åtgärder för grundförbättring av lands-
34866: vägen Hirvlax-Kantlax
34867:
34868:
34869: Till Riksdagen
34870:
34871: Landsvägen Hirvlax-Kantlax (nr 7273) i digställdes under år 1983. Det är nödvändigt att
34872: Nykarleby stad har en stor betydelse för kom- fortsätta arbetet med att grundförbättra och yt-
34873: munikationerna genom att Hirvlax fungerar belägga landsvägen Hirvlax-Kantlax enligt de
34874: som centrum för hela västra Munsala. 1 Hirvlax ursprungliga planerna. Kostnaderna torde inte
34875: finns butik, post, servicestation och skola. heller utgöra något problem eftersom det bara
34876: Vägen trafikeras dessutom av en mängd som- är fråga om en vägsträcka på c. 3 km.
34877: margäster och betjänar den omfattande päls- Med hänvisning till ovanstående föreslår vi
34878: djursnäringen och dess fodertransporter samt att riksdagen måtte hemställa
34879: numera också en tung industri, Påras verkstad,
34880: som tillverkar bl.a. fordon för avloppsverk. att regeringen i skyndsam ordning
34881: Vägen är numera, i synnerhet under tjälloss- måtte vidta åtgärder för att grundför-
34882: ningen, i mycket dåligt skick. bättra och asfaltera landsvägen Hirv-
34883: Landsvägen Munsala-Hirvlax (nr 7273) fär- lax-Kantlax i Nykarleby stad.
34884: Helsingfors den 5 februari 1988
34885:
34886: Gustav Björkstrand Boris Renlund Ingvar S. Melin
34887:
34888:
34889:
34890:
34891: )
34892: 928 1988 vp.
34893:
34894: Toivomusaloite n:o 844 Suomennos
34895:
34896:
34897:
34898:
34899: Björkstrand ym.: Toimenpiteistä Hirvlaxin-Kantlaxin maantien
34900: perusparantamiseksi
34901:
34902:
34903: Eduskunnalle
34904:
34905: Uudenkaarlepyyn kaupungin Hirvlaxin- maantien perusparantaminen ja päällystäminen
34906: Kantlaxin maantiellä (n:o 7273) on suuri merki- alkuperäisten suunnitelmien mukaan onkin nyt
34907: tys liikenneyhteyksille, koska Hirvlax toimii välttämätöntä. Kustannusten ei myöskään pi-
34908: koko läntisen Munsalan keskustana. Hirvlaxis- täisi muodostua esteeksi, koska kyse on vain
34909: sa on kauppa, pankki, posti, huoltoasema ja noin kolmen kilometrin tieosuudesta.
34910: koulu. Tietä liikennöi lisäksi joukko kesäasuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
34911: kaita, ja se palvelee laajamittaista turkistar- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34912: hauselinkeinoa ja sen rehukuljetuksia sekä ny- muksen,
34913: kyään myös raskasta teollisuutta, Spårasin ko-
34914: nepajaa, joka valmistaa mm. jätelietteen kul- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
34915: jettamiseen tarkoitettuja ajoneuvoja. Tie on menpiteisiin Uudenkaar/epyyn kaupun-
34916: nykyään, erityisesti kelirikkoaikana, erittäin gissa sijaitsevan Hirvlaxin-Kantlaxin
34917: huonossa kunnossa. maantien perusparantamiseksi ja asjal-
34918: Munsalan-Hirvlaxin maantie (n:o 7273) toimiseksi.
34919: valmistui vuonna 1983. Hirvlaxin-Kantlaxin
34920:
34921: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
34922:
34923: Gustav Björkstrand Boris Renlund Ingvar S. Melin
34924: 1988 vp. 929
34925:
34926: Toivomusaloite n:o 845
34927:
34928:
34929:
34930:
34931: Elo: Merikarvian-Träskvikin tieosuuden perusparantamisesta
34932: maantiellä n:o 660
34933:
34934:
34935: Eduskunnalle
34936:
34937: Ahlaisten, Merikarvian ja Siipyyn kautta kul- asiointiyhteyksien ja vilkkaan osittain ympäri-
34938: keva maantie n:o 660 eli ns. rantatie on viime vuotisenkin loma-asutus- ja matkailuliikenteen
34939: vuosina suurimmaksi osaksi perusparannettu ja kannalta. Lisäksi työkohteena olisi huomattava
34940: päällystetty joko asfaltilla tai sirotepinnalla. työllistävä vaikutus rakentamisaikana.
34941: Tiestä on kunnostamatta ja sorapintaisena Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
34942: osuus Merikarvia-Vaasan läänin raja. Tien ra- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34943: kenteen parantaminen on TVL:n ohjelmassa
34944: vuosilla 1989-91. Kohteena olevan tieosuuden että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34945: pituus on noin 16 km ja kustannusarvio noin riittävän määrärahan varaamiseksi Me-
34946: 14 milj. mk. rikarvian- Träskvikin maantien kun-
34947: Tien kunnostaminen on tärkeää paikallisten nostamista varten.
34948: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
34949:
34950: Mikko Elo
34951: 930 1988 vp.
34952:
34953: Toivomusaloite n:o 846
34954:
34955:
34956:
34957:
34958: Elo: Määrärahasta Luvian kevyen liikenteen väylän rakenta-
34959: miseen
34960:
34961:
34962: Eduskunnalle
34963:
34964: Turun tie- ja vesirakennuspiirin toimesta on valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon va-
34965: aikoinaan laadittu Luvian keskustan kevyen lii- rattaisiin riittävä määräraha hankkeen toteutta-
34966: kenteen suunnitelma maantien linjauksen pa- miseksi.
34967: rantamisineen. Hanke koskee Luvian keskustan Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
34968: tiestöä 4,5 km:n matkalla ja on kustannuksil- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
34969: taan n. 3,5 milj. mk. Hankkeen toteuttamista
34970: on siirretty vuodesta toiseen. Turun tiepiirin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
34971: toimenpideohjelmassa on hankkeen aloittami- riittävän määrärahan varaamiseksi val-
34972: seksi vuonna 1988 varattu aloitusmääräraha. tion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesi-
34973: Koska kyseinen tie on vilkkaasti liikennöity tykseen Luvian kunnan keskustan ke-
34974: ja sen varrella sijaitsevat kunnan kaikki palve- vyen liikenteen väylän rakentamista var-
34975: lut, Luvian kunnanhallitus pitää tärkeänä, että ten.
34976: hankkeen toteuttamista ei enää lykätä, vaan
34977:
34978: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
34979:
34980: Mikko Elo
34981: 1988 vp. 931
34982:
34983: Toivomusaloite n:o 847
34984:
34985:
34986:
34987:
34988: Elo: Määrärahasta Arantilan sillan ja Nakkilan eritasoliittymän
34989: rakentamiseen
34990:
34991:
34992: Eduskunnalle
34993:
34994: Nakkilan keskustan alue on Kokemäenjoen, Valtatien n:o 2 eritasoliittymään Nakkilassa
34995: rautatien, valtatien ja muiden teiden jakama on valmistunut vuonna 1977 ryhmittymiskaistat
34996: siten, että keskusta-alueen laajeneminen näiden ja kevyen liikenteen alikulkutunneli. Valtatien
34997: teiden ja Kokemäenjoen poikittaissuunnassa on n:o 2 eritasoliittymistä lähimmät ovat Ulvilassa
34998: jo tullut välttämättömäksi. Liikenneyhteyksien ja Harjavallassa. Nakkilan kunnan kohdalla
34999: parantamisessa ensisijaisena kohteena on ollut eritasoliittymä sijaitsisi Harjavallasta n. 10 kilo-
35000: Arantilan sillan uudelleenrakentaminen. Silta metriä Porin suuntaan. Liikenne valtatiellä li-
35001: on entinen rautatiesilta, joka keräysvaroin siir- sääntyy Porin kaupunkia kohti siirryttäessä. Eri
35002: rettiin Kokemäenjoen ylitystä varten vuonna viranomaiset ovat useaan otteeseen vedonneet
35003: 1938. Sen jälkeen silta on luovutettu TVL:n valtatien n:o 2 aiheuttamaan liikenneturvatto-
35004: käyttöön. Nykyisiä liikenteen vaatimuksia silta muuteen. Valtatien n:o 2 keskeisin liittymä
35005: ei tyydytä. Ensinnäkin se on kapea, mikä rajoit- Nakkilan kunnan alueella johtaa, paitsi Po-
35006: taa kohtaamista sillalla, ja kohtaaminen onkin rin-Helsingin tielle ja Nakkilan kunnan kes-
35007: liikennemerkein kielletty. Liikennöitsijät ovat kustaan, myös ns. Nakkilan-Saarenmaan tiel-
35008: kieltäytyneet lisäämästä linja-autovuoroja sil- le, jolta on jatkoyhteydet Raumalle, Eurajoelle,
35009: lan kautta, jolloin osa linja-autovuoroista ohit- Luvialie ja Panelian-Kiukaisten suuntaan. Li-
35010: taa kunnan keskustan joen pohjoispuolella. Sil- säksi huomattava osa Nakkilan kunnan aluees-
35011: lalla on sattunut liikenneonnettomuuksia, joista ta sijoittuu samalle puolelle valtatietä. Risteys-
35012: jotkut ovat olleet erittäin vakavia. Silta palvelee alue voidaan saattaa turvalliseksi vain eritaso-
35013: sekä tavara- että henkilöliikennettä ja on tärkeä liittymän rakentamisella. Myös eritasoliittymän
35014: yhteys mm. Satalinnan sairaalaan, joka on osa rakentaminen Nakkilan kohdalle on siirtynyt
35015: Satakunnan keskussairaalaa ja sijaitsee Koke- vuodesta toiseen. Viimeisimmän toimenpideoh-
35016: mäenjoen pohjoispuolella n. 6 km sillalta Har- jelman mukaan eritasoristeys rakennettaisiin
35017: javallan suuntaan. vuosina 1989-1990.
35018: Vuonna 1980 tehtyyn kirjalliseen eduskunta- Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskunnan
35019: kyselyyn silloinen liikenneministeri vastasi, että hyväksyttäväksi toivomuksen,
35020: Arantilan sillan toteuttamisajankohta ratkais-
35021: taan laadittaessa tienpidon toimenpideohjelmaa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35022: vuosille 1982-1987. Kuitenkin viimeisimmässä riittävän määrärahan varaamiseksi val-
35023: Turun tie- ja vesirakennuspiirin tienpidon toi- tion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesi-
35024: menpideohjelmassa Arantilan silta on siirretty tykseen Arantilan sillan ja Nakkilan eri-
35025: rakennettavaksi vuosina 1988-1989. taso/iittymän rakentamista varten.
35026:
35027: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
35028:
35029: Mikko Elo
35030: 932 1988 vp.
35031:
35032: Toivomusaloite n:o 848
35033:
35034:
35035:
35036:
35037: Fred: Täysraittiuden periaatteen toteuttamisesta tieliikenteessä
35038:
35039:
35040:
35041: Eduskunnalle
35042:
35043: Tieliikenteessä rattijuopumukseksi määritel- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
35044: lään vähintään 0,5 promillen verenalkoholin tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
35045: määrä ja törkeäksi rattijuopumukseksi 1,5 pro- sen,
35046: millen verenalkoholin määrä.
35047: Poliisin tietoon tulleiden rattijuopumusta- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
35048: pausten määrä on kasvanut vuosittain. Liiken- tieliikennelainsäädännön muuttamiseksi
35049: nevahinkojen tutkijalautakunnan tutkimista täysraittiuden periaatteen toteuttami-
35050: kuolonkolareista lähes neljännes on rattijuopon seksi.
35051: aiheuttamia.
35052:
35053: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
35054:
35055: Jorma Fred
35056: 1988 vp. 933
35057:
35058: Toivomusaloite n:o 849
35059:
35060:
35061:
35062:
35063: Fred: Täysraittiuden periaatteen toteuttamisesta vesiliikenteessä
35064:
35065:
35066:
35067: Eduskunnalle
35068:
35069: Vesiliikenteessä ruorijuopumukseksi määri- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
35070: tellään vähintään 1, 5 promillen verenalkoholin vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
35071: määrä. sen,
35072: Poliisin tietoon tulleiden liikennejuopumus-
35073: tapausten määrä on kasvanut vuosittain. Juo- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimiin
35074: puneena vesillä liikkuva on vaarallinen paitsi it- vesiliikennelainsäädännön muuttami-
35075: selleen nykyisten tehokkaiden moottorivenei- seksi täysraittiuden periaatteen toteutta-
35076: den aikana myös muille veneilijöille. miseksi.
35077:
35078: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
35079:
35080: Jorma Fred
35081: 934 1988 vp.
35082:
35083: Toivomusaloite n:o 850
35084:
35085:
35086:
35087:
35088: Hacklin ym.: Valtatien n:o 4 (E4-tie) säilyttämisestä Päijänteen
35089: länsipuolella
35090:
35091:
35092: Eduskunnalle
35093:
35094: E4-tie on koko olemassaolonsa ajan kulkenut vät ensiarvoisen tärkeänä E4-tien säilyttämistä
35095: Päijänteen länsipuolella. Tämän vuoksi Päijän- Päijänteen länsipuolella kulkevana. Pien- ja
35096: teen länsipuolen tienvarsikuntiin on syntynyt keskisuurten yritysten lisäksi länsipuolella Jäm-
35097: runsaasti yrityksiä, joiden menestyminen perus- sänjokilaaksossa sijaitsee myös laajenevaa
35098: tuu E4-tien vilkkaaseen matkailu- ja muuhun suurteollisuutta, jolle E4-tien merkitys on huo-
35099: liikenteeseen. Myös uusia investointeja ollaan mattava suurten kuljetusten vuoksi.
35100: parhaillaan rakentamassa mm. Jämsän seudul- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
35101: la. Yritykset ovat merkittäviä työllistäjiä omilla toivomuksen,
35102: alueillaan, joten on pelättävissä työllisyyden
35103: heikkenemistä näillä alueilla, mikäli E4-tien että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
35104: kulkusuunta muutetaan Päijänteen itäpuolelle. E4-tien säilyttämiseksi Päijänteen länsi-
35105: Päijänteen länsipuolen kunnat ja yritykset pitä- puolella.
35106:
35107: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
35108:
35109: Iiris Hacklin Jouko Skinnari Lea Savolainen
35110: 1988 vp. 935
35111:
35112: Toivomusaloite n:o 851
35113:
35114:
35115:
35116:
35117: Heikkinen ym.: Piippolan-Kestilän-Vaalan-Puolangan-Tai-
35118: valkosken-Kuusamon tien perusparantamisesta
35119:
35120:
35121: Eduskunnalle
35122:
35123: Koillismaata ja Keski-Pohjanmaata yhdis- keilla merkittäviä matkailualan palvelujen in-
35124: tävä maantie Piippola-Kestilä-Vaala-Puo- vestointeja. Koillistie-hanke on Kainuun kan-
35125: lanka-Taivalkoski-Kuusamo on tullut tär- nalta varsin tärkeä.
35126: keäksi yhteydeksi matkailijavirtojen lisäännyt- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
35127: tyä Pohjanmaan rannikolta Koillismaalle. Tien- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35128: varren kunnat ovat myös valmistautuneet ra-
35129: kentamaan palveluja lisääntymässä oleville että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35130: matkailijamäärille. tieosuuden Piippola-Kestilä- Vaala-
35131: Koillistie-hanke hyödyttäisi kokonaisuudes- Puolanka- Taivalkoski-Kuusamo ko-
35132: saan Puolangan kunnan lisäksi myös Hyrynsal- hentamiseksi ja muuttamiseksi seudulli-
35133: men ja Suomussalmen kuntia, joissa on hank- seksi tieksi.
35134: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
35135:
35136: Kauko Heikkinen Annikki Koistinen
35137: Eino Siuruainen Arvo Kemppainen
35138: Sakari Valli
35139: 936 1988 vp.
35140:
35141: Toivomusaloite n:o 852
35142:
35143:
35144:
35145:
35146: Ikonen ym.: Haja-asutusalueiden tieverkon kunnostamisesta
35147:
35148:
35149:
35150: Eduskunnalle
35151:
35152: Maamme tiestön kunto on viime vuosina mel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35153: koisesti rapistunut. Etenkin paikallistiet ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35154: maantiet sorapintaisina vaatisivat huomattavas- muksen,
35155: ti nykyistä enemmän huomiota kunnossapi-
35156: toon. Nämä tiet sijaitsevat pääosin maaseu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35157: dulla, jossa liikennetiheys on vähäisempi kuin paikallisteiden ja maanteiden kunnossa-
35158: kanta- ja valtateillä. Paikallis- ja maantiet ovat pidon kohentamiseksi, että haja-asutus-
35159: kuitenkin maaseudulla asuville tärkeitä ja muo- alueille elintärkeät yhteydet voitaisiin
35160: dostavat ainoan liikenneverkon jokapäiväiselle taata ainakin nykytasoisina.
35161: toiminnalle. Tiemestaripiirien kalusto on viime
35162: vuosina vähentynyt eikä näin ollen ole riittänyt
35163: tiestön kunnosta huolehtimiseen.
35164:
35165: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
35166:
35167: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen
35168: Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen
35169: 1988 vp. 937
35170:
35171: Toivomusaloite n:o 853
35172:
35173:
35174:
35175:
35176: Ikonen ym.: Katsastustoimiston perustamisesta Joutsaan
35177:
35178:
35179:
35180: Eduskunnalle
35181:
35182: Joutsassa on toiminut 10 vuotta Jyväskylän On perusteltua esittää Joutsaan omaa uutta
35183: katsastuskonttorin sivuvastaanotto yhtenä päi- katsastusasemaa.
35184: vänä kuukaudessa. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
35185: Joutsa on Itä-Päijänteen alueen keskus, mis- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35186: sä on rekisteröityjä ajoneuvoja n. 11 000 ja
35187: n. 1 800 perävaunua. Ajoneuvokannan lisään- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35188: tyminen on aiheuttanut yhä enemmän ongelmia Joutsan autokatsastusaseman perusta-
35189: katsastusaikojen saamiseksi Joutsan sivutoimi- miseksi.
35190: pisteessä. Etäisyydet nykyisille autokatsastus-
35191: asemille ovat Jyväskylään 75 km ja Heinolaan
35192: 65 km.
35193:
35194: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
35195:
35196: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen
35197: Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen
35198:
35199:
35200:
35201:
35202: 62 2804450
35203: 938 1988 vp.
35204:
35205: Toivomusaloite n:o 854
35206:
35207:
35208:
35209:
35210: Isohookana-Asunmaa ym.: Turpeenkuljetusteiden parantami-
35211: sesta Haapaveden turvevoimalan kuljetusalueella
35212:
35213:
35214: Eduskunnalle
35215:
35216: Haapaveden vuonna 1989 valmistuvan turve- sensa turpeenkuljetuksen kannalta välttämättö-
35217: voimalan pohtoaineeksi tarvittava vuotuinen mistä tienparannustöistä. Tässä esityksessä on
35218: turvemäärä on noin 2,6-3,0 kuutiometriä. otettu huomioon turvekuljetusten ajoittaminen
35219: Turve kuljetetaan pääasiassa eri puolilla Haa- osalta soita jäätyneen maan aikana tapahtuvak-
35220: paveden kuntaa sijaitseviita turvesoilta ja jos- si. Vapo Oy:n esitykseen sisältyvien paranta-
35221: sain määrin myös naapurikuntien alueelta. mistöiden kokonaiskustannukset ovat n. 130
35222: Noin 1 milj. kuutiometriä elin. 40% turpeesta milj. markkaa. Ympäri vuoden turpeenkulje-
35223: tuleen. 8 kilometrin etäisyydellä turvevoimalas- tukseen käytettävien teiden parantamiskustan-
35224: ta sijaitsevalta Piipsannevalta muun osan ja- nukset ovat noin 60 milj. markkaa.
35225: kautuessa lukuisille pienemmille turvesoille. Piirin mahdollisuudet rahoittaa turpeenkulje-
35226: Peruskuormauslaitoksen polttoainetoimitus- tusteiden parantamistöitä "normaalin" rahoi-
35227: ten tulee tapahtua äärimmäisenä varmuudella tuskehyksen puitteissa ovat ratkaisevasti hei-
35228: ja tehokkuudella. Laitosalueelle ei turvepoltto- kentyneet rahoituksen nopean pienenemisen
35229: ainetta voida varastoida kuin n. 8-10 tunnin seurauksena.
35230: käyttöjaksoa silmällä pitäen. Polttoaineen kul- Jotta piiri voisi luoda edellytykset Haapa-
35231: jetusten ja kuljetuskaluston suhteen ovat ensi- veden turvevoimalan polttoaineenkuljetusten
35232: arvoisen tärkeitä suuri tehokkuus, kuormien kohtuulliselle suoritusmahdollisuudelle, tulisi
35233: suuri yksikkökoko ja kaluston yhdenmukai- piirin seuraavan toimenpideohjelman (1989-
35234: suus. 1994) rahoituskehyksiä pelkästään turpeen-
35235: Kaikki nämä näkökohdat johtavat siihen, kuljetusteiden parantamisen vuoksi korottaa
35236: että kuljetusten kaikinpuolinen sujuvuus laajal- n. 8 milj. markalla vuosittain. Tämän korotuk-
35237: ti määrää Haapaveden voimalaitoksen toimin- sen lisäksi tarvittaisiin vielä huomattava koro-
35238: takyvyn. Turvekuljetuksiin käytettävän tiever- tus, jotta piirin osuus olisi liikennesuoriteosuut-
35239: koston korkea laatu on puolestaan avaintekijä ta ja Tie 2000 -ohjelmaa vastaava. Esimerkiksi
35240: kuljetusten suorittamisessa. vuoden 1988 rahoitustasossa näitä vastaava
35241: TVL:n piiri on laatinut Vapo Oy:ltä saamien- Keski-Pohjanmaan piirin tekemisen rahoitus
35242: sa tietojen perusteella kesällä 1986 alustavan olisin. 55 milj. markkaa.
35243: selvityksen turpeenkuljetusten vaatimista tien- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35244: parannustöistä. Tässä selvityksessä on arvioitu nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35245: kaikkien turpeenkuljetukseen käytettävien tei- muksen,
35246: den saattamisen ympärivuotisen turpeenkulje-
35247: tuksen mahdollistavaan kuntoon aiheuttavan että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
35248: Keski-Pohjanmaan piirissä noin 120 milj. mar- menpiteisiin Haapaveden voimalan tur-
35249: kan kustannukset. peenkuljetusalueen turpeenkuljetustei-
35250: Vapo Oy on 4.2.1987 tehnyt oman ehdotuk- den parantamiseksi.
35251: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
35252:
35253: Tytti lsohookana-Asunmaa Juhani Alaranta Aapo Saari
35254: Tellervo Renko Pauli Saapunki Annikki Koistinen
35255: Jorma Huuhtanen Eino Siuruainen Seppo Pelttari
35256: 1988 vp. 939
35257:
35258: Toivomusaloite n:o 855
35259:
35260:
35261:
35262:
35263: Isohookana-Asunmaa ym.: Oulun-Kemin paikallisjunaliiken-
35264: teen säilyttämisestä
35265:
35266:
35267: Eduskunnalle
35268:
35269: Rautatiehallituksen päätöksen mukaan lak- telmista tulisi luopua siellä, missä kyseisiä pal-
35270: kautetaan toukokuun lopussa 1988 yhteensä 58 veluja käytetään. Tällainen on mm. Kemin ja
35271: paikallisliikenteen junavuoroa. Hallitus kuiten- Oulun välinen liikenne, jota ei voida korvata
35272: kin toteaa tämän vuoden tulo- ja menoarvion muilla julkisilla liikennepalveluilla. Oulun ja
35273: yleisperusteluissa, että henkilöliikenteessä tar- Kemin välistä junayhteyttä käyttää päivittäin
35274: jotaan hyvät ja turvalliset liikkumismahdolli- 50-100 matkustajaa.
35275: suudet ja edistetään joukkoliikenteen toimin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35276: taedellytyksiä ja että harvaan asuitujen aluei- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35277: den perusliikennepalvelut turvataan tarvittaessa muksen,
35278: tuki toimin.
35279: Myös parlamentaarinen rautatiekomitea on että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
35280: päätynyt kehittämään julkista paikallisliiken- menpiteisiin Oulun-Kemin paikallisju-
35281: nettä. Näin ollen rautateiden supistamissuunni- naliikenteen säilyttämiseksi.
35282: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
35283:
35284: Tytti Isohookana-Asunmaa Juhani Alaranta Aapo Saari
35285: Tellervo Renko Pauli Saapunki Annikki Koistinen
35286: Jorma Huuhtanen Eino Siuruainen Seppo Pelttari
35287: 940 1988 vp.
35288:
35289: Toivomusaloite n:o 856
35290:
35291:
35292:
35293:
35294: Jokinen ym.: Turun ja Helsingin välisen valtatien n:o 1 kunnos-
35295: tamisesta
35296:
35297:
35298: Eduskunnalle
35299:
35300: Turun ja Helsingin välinen väylä valtatie n:o Herää kysymys, viivytelläänkö valtatien n:o 1
35301: 1 on erittäin heikkokuntoinen monilta kohdin. korjauksia vain siksi, että voidaan paremmin
35302: Erityisen suurta huolta herättää mm. Salon ja perustella rinnakkaista moottoritiehanketta.
35303: Turun välillä tien pinnan epätasaisuus ja suo- Tähän johtopäätökseen on pakko tulla.
35304: ranaiset kuopat ja kulumat. Vilkkaasti liiken- Liikenteen jatkuvasti lisääntyessä ja yhä ras-
35305: nöidyllä valtatiellä tilanne aiheuttaa jatkuvia kaampien rekkojen käyttäessä em. liikenneväy-
35306: onnettomuusuhkia. Varsinkin raskaan liiken- lää ovat henkilöautoilla liikkuvat jatkuvan ja
35307: teen ja suurten rekka-autojen yleisyys valtatiellä kasvavan onnettomuusriskin alaisia. Varsinkin
35308: n:o 1 lisää liikenneonnettomuuksien vaaraa tien talviseen aikaan tien liukkaus lisää vaaratilan-
35309: ollessa nykyisessä kunnossa. Tuskin missään teita. Siitä syystä epäkohtien korjaamiseen tulee
35310: muualla Suomen maassa on yhtä voimakkaasti kiinnittää todella vakavaa huomiota.
35311: liikennöity väylä niin kehnossa kunnossa kuin Koska valtatie n:o 1 tulee kaikessa tapaukses-
35312: on valtatie n:o 1 tällä hetkellä. Julkisissa liiken- sa palvelemaan kasvavaa liikennetarvetta välillä
35313: nevälineissä tiellä liikennöivät kansalaiset ovat Turku-Helsinki ainakin pitkälle vielä tuleval-
35314: huolissaan tien kunnosta. Iekin vuosikymmenelle, on tien kuntoon kiinni-
35315: Tien huonoon kuntoon on jo pitkään kiin- tettävä vakavaa huomiota.
35316: nitetty huomiota niin tiedotusvälineissä kuin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme edus-
35317: asiaa pohtivissa maakunnallisissa tilaisuuksissa, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35318: mutta mitään parannusta ei ole näköpiirissä. Jo
35319: pitkään odotettua ohituskaistojen ja levennys- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
35320: ten rakentamista viivytellään, vaikka niiden ra- menpiteisiin Turun ja Helsingin välisen
35321: kentamisella olisi ratkaiseva merkitys nykyisen valtatien n:o 1 ohituskaistojen lisäämi-
35322: tilanteen parantamisessa. Tällä toimenpiteellä seen ja tien kunnostamiseen.
35323: vähennettäisiin vaarallisten ohitusten määrää,
35324: joka rikkinäisellä, mutkaisella ja kapealla tiellä
35325: on jatkuvia onnettomuusuhkia lisäävä.
35326:
35327: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
35328:
35329: Anna-Liisa Jokinen Claes Andersson Lauha Männistö
35330: 1988 vp. 941
35331:
35332: Toivomusaloite n:o 857
35333:
35334:
35335:
35336:
35337: Jokinen ym.: Sähköistetyn rautatien aikaansaamisesta välille Hel-
35338: sinki-Turku
35339:
35340:
35341: Eduskunnalle
35342:
35343: Turku, maamme eteläisenä satamakaupunki- dollisuuksia kuljetuskapasiteetin tehokkaalle
35344: na ja porttina länteen, kasvaa voimakkaasti lisäämiselle, mikä puolestaan lisää painetta
35345: merkitykseltään raskaan liikenteen kauttakul- maanteillä.
35346: kusatamana mutta myös Suomen ja tätä kautta Turun seudun satamat ovat maastamme län-
35347: edelleen suuntautuvan matkailun välittäjänä. teen päin suuntautuvan lauttaliikenteen keskus.
35348: Jotta tämä kasvava liikenne voidaan hoitaa Valtionrautatiet puolestaan voivat nykyaikai-
35349: ajan vaatimuksia vastaavasti, on vakaasti ryh- sella kalustolla ja aikatauluja nopeuttamalla
35350: dyttävä kehittämään mm. Turusta Helsinkiin toimia yhteistyössä kuorma-autoliikenteen
35351: johtavia liikennemuotoja. kanssa kuljettamalla rautateillä kaukoliiken-
35352: Rautatieliikenne Turun ja Helsingin välillä teen perävaunuja ja kontteja.
35353: on jäänyt kehityksessä pahasti jälkeen. Asian- Helsingin-Kirkkonummen rataosan säh-
35354: tuntijoiden mukaan tämä rataosuus on varsin köistäminen on osoittanut sähköistyksen merki-
35355: heikkokuntoinen, ja sitä on sen vuoksi nykyisin tyksen paikallisliikenteessä. Voidaan todeta,
35356: liikennöitävä varoen, ja tämä puolestaan hidas- että rataosan Helsinki-Turku välillä on monia
35357: taa jo muutenkin vaikeakulkuista Turun ja Hel- kasvukeskuksia ja erityisesti Turun kaupunki
35358: singin liikennettä. voisi laajentumisessaan käyttää hyväkseen Val-
35359: Etelä-Suomen liikenneolojen kehittämisessä tionrautateiden tarjoamia mahdollisuuksia, mi-
35360: on tärkeää ottaa huomioon myös se, että Turku käli rataosuus Helsinki-Turku mahdollisim-
35361: sijaitsee Tukholman-Helsingin-Leningradin man pian sähköistettäisiin.
35362: akselilla ja lisäksi Turulla on luontaiset edelly- Keski-Euroopassa ovat rautatiet nousseet uu-
35363: tykset ympärivuotiseen meriliikenteeseen, min- delleen arvoon ja niiden kehittäminen on par-
35364: kä vuoksi Turku on saanut vakituisen aseman haillaan voimakasta. On nimittäin todettu, että
35365: ulkomaankauppaliikenteen välittäjänä. Ulko- maanteiden kapasiteetti ei riitä, eikä ole miele-
35366: maankauppamme viennistä ohjautui esim. kästä ratkaista liikenne- ja kuljetuskysymyksiä
35367: vuonna 1972 noin 15,6 OJo Turun sataman kaut- yksinomaan maanteitä kehittämällä, koska rau-
35368: ta eli 1 883 miljoonan markan arvosta, seuraa- tateiden kapasiteettia voidaan uudenaikaista-
35369: valla tilalla Kotka 1 663 miljoonaa markkaa. maila huomattavasti lisätä. Etelä-Suomi on lii-
35370: Tämä asettaa Turun maan tärkeimmäksi por- kenneongelmien kannalta täysin verrattavissa
35371: tiksi vientikaupan palveluksessa ja lisää huo- Keski-Eurooppaan, joten mahdollisimman no-
35372: mattavasti raskaan tavarakuljetuksen osuutta peasti tulisi myös meillä ryhtyä tehostamaan ja
35373: nimenomaan välillä Turku-Helsinki. koordinoimaan eri liikennemuotojen yhteistyö-
35374: Maantieliikenteen ruuhkautuessa yleisesti tä, johon kuuluu rautateiden sähköistäminen ja
35375: Etelä-Suomessa autokannan voimakkaan kas- u udenaikaistaminen.
35376: vun takia tulisi valtion ryhtyä kuljetusalan oh- Henkilöliikenteen uudistukset ja uudet ta-
35377: jelmointiin ottaen huomioon niin Valtionrauta- voitteet ovat merkinneet sitä, että henkilöki-
35378: teiden kuin muidenkin liikenne- ja kuljetus- lometrit osoittavat suhteellisen voimakkaasti
35379: muotojen kehittämisen rationaalisella tavalla. kasvavaa suuntaa. Jos vuotta 1964 merkitään
35380: Rautatieliikenteen kehittäminen tulevaisuuden 100:lla, niin vuonna 1976 suoritteiden lasketaan
35381: vaatimuksia vastaavaksi Turun ja Helsingin vä- olevan jo 125. Vuoden 1972 tienoilta lähtien on
35382: lillä olisi aloitettava mahdollisimman pian, sillä laskettu myös matkojen lukumäärän käänty-
35383: nykyinen rata ei kuntonsa vuoksi tarjoa mah- neen nousuun. Esimerkkinä mainittakoon, että
35384: 942 1988 vp. -TA n:o 857
35385:
35386: matkalippuja Turkuun sellaisista liikennepai- Muissa liikennemuodoissa ei vastaavia öljyn
35387: koista, joista käytetään Helsingin-Turun ra- korvausmahdollisuuksia ole näköpiirissä.
35388: taa, myytiin vuosina 1972-74 seuraavasti: Liikenteen kehityskuva ja tiedossa olevat
35389: suunnitelmat rautatielaitoksen edelleen kehittä-
35390: 1972 260095
35391: miseksi viittaavat siihen, että laitos tulee saa-
35392: 1973 275 795
35393: maan vuosittain lisääntyvästä kuljetustarpeesta
35394: 1974 326 800
35395: hoitaakseen jatkuvasti kasvavan osan. Viime
35396: vuosien kehitys osoittaa selvästi, että rauta-
35397: ja vastaavasti Turusta näille liikennepaikoille:
35398: teiden suhteellinen osuus kasvusta tulee ole-
35399: 1972 ............. 269 215 maan 1990-luvulla suurempi kuin 1970- tai vielä
35400: 1973 ............. 274 625 1960-luvulla.
35401: 1974 ............. 319 290 Rautateiden sähköistäminen linjalla Helsin-
35402: ki-Turku on tullut ajankohtaiseksi. Mahdolli-
35403: Tavaraliikenteessä keskikuljetusmatka on simman lyhyen ja tulevaisuudessa yhä nopeutu-
35404: jatkuvasti osoittanut kasvavaa suuntausta. Jos vaa liikennetarvetta palvelevan sähköistetyn
35405: tällä kohdin vuotta 1964 merkitään lOO:lla, las- rautatien rakentamiseen on ryhdyttävä.
35406: ketaan tonnikilometrejä kuvaavan indeksiluvun Helsingin-Turun rataosuuden rakentamista
35407: olevan vuonna 1976 jo lähes 170. Energian hin- tulee kiirehtiä, sillä esiin nousseet uudet tekijät,
35408: nan jatkuva nousu pakottaa myös etsimään mm. energiapoliittiset näkymät, puoltavat rau-
35409: kansantaloudellisesti kannattavimpia kuljetus- tatieliikenteen nopeaa kehittämistä.
35410: muotoja. Rautatieliikenteessä energiantarve ton- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
35411: nikilometriä kohden tällä hetkellä on keskimää- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35412: rin 30 OJo tieliikenteen tarpeesta. Rautatieliiken- muksen,
35413: teen energiankäyttö tulee rakenteeltaan muuttu-
35414: maan oleellisesti rautateiden sähköistyksen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35415: myötä. Kun sähkön osuus rautateiden koko sähköistetyn rautatien rakentamiseksi
35416: energiankäytöstä oli vuonna 1970 alle 1 %, välille Helsinki- Turku.
35417: arvioidaan sen olevan vuonna 1985 peräti 1/3.
35418:
35419: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
35420:
35421: Anna-Liisa Jokinen Jukka Roos Claes Andersson
35422: Pekka Leppänen Lauha Männistö Matti Vähänäkki
35423: 1988 vp. 943
35424:
35425: Toivomusaloite n:o 858
35426:
35427:
35428:
35429:
35430: Jokiniemi ym.: Yleisten teiden rakentamisesta ja kunnossapidosta
35431: TVL:n Pohjois-Karjalan piirissä
35432:
35433:
35434: Eduskunnalle
35435:
35436: Pohjois-Karjalan tie- ja vesirakennuspiirille män-Sotkuman maantiellä n:o 5031 rakenne-
35437: on myönnetty vuodelle 1988 teiden tekemiseen taan parhaillaan Käsämän lossia korvaavaa sil-
35438: budjettirahoitusta 46 mmk ja työllisyysrahoitus- taa. Pohjois-Karjalan tie- ja vesirakennuspiirin
35439: ta 7,5 mmk. Tästä suunnittelun osuus on noin ohjelmassa on aikaisemmin ollut myös muun
35440: 6 mmk. Vaikka tienpidon pitkän aikavälin suun- Käsämän-Sotkuman sorapäällysteisen tien ra-
35441: nitelmien mukaan tulisi tien rakentamiseen käyt- kenteen parantaminen ja päällystäminen v. 1988
35442: tää v. 1986-2000 keskimäärin n. 90 mmk/vuo- -1989. Kyseistä maantietä vaivaa keväisin paha
35443: si, ovat ko. määrärahat pudonneet nyt 50 kelirikko. Hanke ei kuitenkaan sisältynyt val-
35444: mmk:n tuntumaan. Tämä rahoituksen putoami- tion vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon.
35445: nen on aiheuttanut suuria ongelmia tiestön ke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35446: hittämisen ohella myös pysyväisluonteisen työn- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35447: johtohenkilöstön työllistämisessä. Rahoituksen muksen,
35448: niukkuuden vuoksi varat menevät kokonaan
35449: Joensuun ympäristön liikenteen turvallisuutta ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35450: sujuvuutta parantavien tiehankkeiden käynnistä- riittävien määrärahojen ottamiseksi val-
35451: miseen muun läänin perustieverkoston kehittä- tion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesi-
35452: misen jäädessä lähes kokonaan laiminlyödyksi. tykseen yleisten teiden rakentamiseen ja
35453: Tällä on taas suuri merkitys tasapainoiselle kunnossapitoon TVL:n Pohjois-Karja-
35454: aluerakenteen kehittämiselle. Esimerkiksi Käsä- lan piirissä.
35455:
35456: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
35457:
35458: Esko Jokiniemi Eeva Turunen
35459: Matti Väistö Pekka Puska
35460: Kerttu Törnqvist
35461: 944 1988 vp.
35462:
35463: Toivomusaloite n:o 859
35464:
35465:
35466:
35467:
35468: Jouppila ym.: Määrärahasta kevyen liikenteen väylän rakenta-
35469: miseksi valtatien n:o 8 varteen välille Pyhäjoen kirkonkylä-
35470: Parhalahti
35471:
35472: Eduskunnalle
35473:
35474: Pyhäjoen kunnan Parhalahden kylä on koke- Edellä olevaan perustuen ehdotamme kun-
35475: massa voimakasta kehityksen kautta. Uusjako nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35476: on käynnistynyt, kyläsuunnitelma ja merenran- muksen,
35477: taa koskeva yleissuunnitelma ovat uudelleen
35478: tarkasteltavana. Kylän väestökehitys on enene- että hallitus ottaisi valtion vuoden
35479: vä kasvavan muuttoliikkeen ansiosta. Keskeiset 1989 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
35480: palvelut ovat kuntakeskuksessa. Samoin työ- vän määrärahan kevyen liikenteen väy-
35481: paikat sijaitsevat suurelta osin kuntakeskukses- län rakentamiseksi valtatien n:o 8 var-
35482: sa. Näin ollen kevyen liikenteen väylän saami- teen välille Pyhäjoen kirkonkylä-Par-
35483: nen vilkkaasti liikennöidyn valtatien n:o 8 var- halahti.
35484: teen on tärkeää. Se on perusteltua myös ennen
35485: kaikkea liikenneturvallisuuden kannalta.
35486:
35487: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
35488:
35489: Riitta Jouppila Sakari Valli
35490: Juhani Alaranta Oiva Savela
35491: Tellervo Renko
35492: 1988 vp. 945
35493:
35494: Toivomusaloite n:o 860
35495:
35496:
35497:
35498:
35499: Juhantalo ym.: Liikennepoliittisen ohjelman laatimisesta
35500:
35501:
35502:
35503: Eduskunnalle
35504:
35505: Maan liikenneolojen järjestämisellä on alueel- henkilöliikenteen korvaamiseen VR:lle, on siel-
35506: taan laajassa ja harvaanasutussa maassa ratkai- lä aloitettu voimakkaasti toimintaa supistava
35507: seva merkitys kansantalouden kehityksen, kan- saneeraus. Rautatiepiirien lakkauttamisten ja
35508: salaisten hyvinvoinnin ja liikenneturvallisuuden konepajojen lopettamisten lisäksi VR lopettaa
35509: kannalta. Edelleen, liikenteen suunnitelmallisel- kymmeniä junavuoroja eri puolilla maata.
35510: la kehittämisellä voidaan merkittävästi vaikut- VR:n supistukset eivät ole ainoita joukkolii-
35511: taa hyväksyttyjen ympäristönsuojelu- ja alue- kenteen ongelmia tällä hetkellä. Pohjoismaiden
35512: poliittisten tavoitteiden toteutumiseen. kattavinta joukkoliikenneverkostoa ylläpitäväs-
35513: Valtionrautateiden voimakkaat saneeraustoi- tä linja-autoliikenneyritysten joukosta on huo-
35514: menpiteet ovat saaneet viime aikoina paljon jul- mattava osa nopeasti ajautumassa kriisiin. Ellei
35515: kista huomiota. Jo tämän vuosikymmenen al- mitättömällä valtion tuella toimivalle ja laajaa
35516: kupuolella ns. HEKE-työryhmä suunnitteli toi- liikennöintiverkkoa hoitavalle linja-autoliiken-
35517: menpiteitä rautatielaitoksen liiketaloudellisen teelle nopeasti ohjata lisää tukea, supistuu lii-
35518: alijäämän supistamiseksi. Työryhmän vuonna kennöintiverkko liikennöitsijöiden konkurssien
35519: 1984 esittämän mietinnön mukaan muun maan, kautta.
35520: so. pääkaupunkiseudun ulkopuolisen maan, Valtiovalta on suoraan vaikuttanut linja-au-
35521: henkilöpaikallisliikennettä piti radikaalisti su- toliikenteen supistuksiin vähentämällä jatku-
35522: pistettaman. Silloisten hallituspuolueitten edus- vasti postiautovuoroja. Tämä on merkinnyt en-
35523: kuntaryhmät ottivat kuitenkin voimakkaasti nestään heikkojen joukkoliikennepalvelujen su-
35524: kannan, ettei HEKE-työryhmän mietinnön mu- pistumista haja-asutusalueilla.
35525: kaisia supistuksia voida suorittaa ennen kuin Teiden, rautateiden, lentokenttien ja sata-
35526: VR:n asema suomalaisessa liikenne- ja yhteis- mien rakentaminen ja ylläpito vaativat jatku-
35527: kuntapolitiikassa on perusteellisesti selvitetty. vasti merkittäviä taloudellisia panoksia yhteis-
35528: Keskustelun tuloksena asetettu parlamentaari- kunnalta. Tällä hetkellä on jääty jälkeen esi-
35529: nen rautatiekomitea esitti vuonna 1986 monia merkiksi Tie 2000 -ohjelmasta, minkä seurauk-
35530: toimenpiteitä VR:n talouden parantamiseksi ja sena päätieverkoston ja alemmanasteisen tiever-
35531: vuotuisen alijäämän pienentämiseksi. Komitea koston kunto on vaarassa heikentyä.
35532: edellytti myös rataverkon laajuuden määrittely- Jotta liikennepolitiikka olisi suunnitelmal-
35533: perusteiden antamista eduskunnan ja valtioneu- lista ja jotta siinä voitaisiin ottaa maan ko-
35534: voston tehtäväksi. konaisetu huomioon, tulisi sen perustua huo-
35535: Yksimielisen komiteanmietinnön ehdotuksil- lellisesti valmisteltuun liikennepoliittiseen ohjel-
35536: la uskottiin päästävän tyydyttävään tulokseen maan. Tällaisessa ohjelmassa tulisi ottaa huo-
35537: niin yhteiskunnallisen palveluvaatimuksen kuin mioon talouspoliittiset, aluepoliittiset ja ympä-
35538: liiketaloudellisen alijäämän supistumisvauhdin- ristöpoliittiset näkökohdat. Edelleen ohjelmas-
35539: kin suhteen. VR kuitenkin putosi suunnitellulta sa tulisi sovittaa yhteen eri liikennemuotojen
35540: alijäämän supistusuralta. Kun valtion budjet- (rautatie-, maantie-, ilma- ja vesiliikenne) kehit-
35541: tiin ei ole sisällytetty määrärahoja alijäämäisen tämismahdollisuudet ja -tarpeet. Voimakkaasti
35542: 946 1988 vp. - TA n:o 860
35543:
35544: yhteiskuntapoliittisia näkökohtia sisältävän lii- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35545: kennepoliittisen ohjelman valmistelu voi tapah- laaja-alaisen liikennepoliittisen ohjel-
35546: tua vain parlamentaarisessa komiteassa. man laatimiseksi ja asettaisi parlamen-
35547: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus- taarisen komitean ohjelmaa valmistele-
35548: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, maan.
35549: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
35550:
35551: Kauko Juhantalo Tytti Isohookana-Asunmaa Mauri Pekkarinen
35552: Matti Maijala Taisto Tähkämaa Einari Nieminen
35553: Pauli Saapunki Kalevi Mattila Hannu Tenhiälä
35554: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Kauko Heikkinen Jukka Vihriälä
35555: Marjatta Väänänen Timo Kietäväinen Pirkko Ikonen
35556: Juhani Alaranta Seppo Pelttari Pekka Puska
35557: Kalle Röntynen Matti Väistö Kimmo Sarapää
35558: Heikki Kokko Johannes Virolainen Juho Sillanpää
35559: Jorma Huuhtanen Hannele Pokka Tellervo Renko
35560: Riitta Kauppinen Seppo Kääriäinen Esko Jokiniemi
35561: Sirkka-Liisa Anttila
35562: 1988 vp. 947
35563:
35564: Toivomusaloite n:o 861
35565:
35566:
35567:
35568:
35569: Juhantalo ym.: Teleliikenteen kehittämisestä ja teletariffien yhte-
35570: näistämisestä
35571:
35572:
35573: Eduskunnalle
35574:
35575: Suomessa on noin 3 miljoonaa puhelinta ja litiikka. Tarkkoja tutkimuksia eri puolilla maa-
35576: vähintään 100 000 puhelinmodeemia. Noin kak- ta sijaitsevien yritysten ja yhteisöjen tiedonsiir-
35577: si kolmasosaa molemmista on toimilupalaitos- tokustannuksista ja puhelinkuluista ei ole, mut-
35578: ten verkoissa ja yksi kolmennes PTL:n verkos- ta mallilaskelmien pohjalta sijainnista johtuvat
35579: sa. Yleisen käsityksen mukaan Suomen telever- erot samantyyppisten yritysten välillä voivat
35580: kon tekninen taso on kansainvälisesti katsottu- enimmillään olla satojatuhansia markkoja vuo-
35581: na verraten hyvä. Teleliikenne kasvaa kuitenkin dessa. Kun maamme on hallinnollisesti ja elin-
35582: vauhdikkaasti, lähinnä datasiirron nopean li- keinoelämän osalta keskittynyt voimakkaasti
35583: sääntymisen vuoksi. pääkaupunkiseudulle, tulee muuhun maahan si-
35584: Jo tällä hetkellä, mutta erityisesti tulevaisuu- joittuneille yrityksille ja muille yhteisöille tieto-
35585: dessa, televerkon taso ja monipuolisuus ovat liikenteestä ylimääräisiä kustannuksia.
35586: tärkeimpiä infrastruktuuritekijöitä taloudelli- Edellä todetun perusteella yksi tehokas alue-
35587: sen toiminnan edellytyksenä. Tiedonsiirto on poliittinen keino on siirtyä käyttämään teleta-
35588: tärkeimpiä yritystoiminnan sij aintimahdolli- riffeissa ns. yhtenäistaksaa, jolloin teleyhteyden
35589: suuksiin vaikuttavia tekijöitä; nopeiden digitaa- hinta ei olisi enää nykyisessä määrin riippuvai-
35590: listen yhteyksien tarve kasvaa vauhdikkaasti nen yhteispituudesta. Tavoitteeksi tulee asettaa
35591: myös pienessä ja keskisuuressa yritystoiminnas- pikainen siirtyminen yhtenäistaksaan koko
35592: sa. Erilaisten tietopankkien käyttö lisääntyy, maassa. Asian valmistelu tulisi käynnistää välit-
35593: yritysten eri paikkakunnilla sijaitsevien yksik- tömästi ja toteuttaa uudistus vuoden 1989 tulo-
35594: köjen yhteydenpito kasvaa ja automaattinen ja menoarvion yhteydessä.
35595: tuotannon suunnittelu ja ohjaus lisää tiedonsiir- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
35596: totarvetta. Televerkoilla on näin myös kasvavaa kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35597: aluepoliittista merkitystä. Siksi investointeja te-
35598: leverkon kehittämiseen on jatkettava ja lisättä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35599: vä. Verkon tulee olla laadukas, nopea ja moni- teleliikenneverkon kehittämiseksi ja pi-
35600: puolinen kaikkialla maassa. kaiseksi siirtymiseksi teletariffeissa yhte-
35601: Televerkon tason ja laadun ohella yhä tär- näistaksaan.
35602: keämmäksi kysymykseksi kohoaa teletariffipo-
35603:
35604: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
35605:
35606: Kauko Juhantalo Tytti Isohookana-Asunmaa Mauri Pekkarinen
35607: Matti Maijala Taisto Tähkämaa Einari Nieminen
35608: Pauli Saapunki Kalevi Mattila Hannu Tenhiälä
35609: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Kauko Heikkinen Jukka Vihriälä
35610: Marjatta Väänänen Timo Kietäväinen Pirkko Ikonen
35611: Seppo Pelttari Pekka Puska Kalle Röntynen
35612: Matti Väistö Kimmo Sarapää Heikki Kokko
35613: Johannes Virolainen Juho Sillanpää Jorma Huuhtanen
35614: Hannele Pokka Tellervo Renko Riitta Kauppinen
35615: Seppo Kääriäinen Esko Jokiniemi Sirkka-Liisa Anttila
35616: 948 1988 vp.
35617:
35618: Toivomusaloite n:o 862
35619:
35620:
35621:
35622:
35623: Jurva ym.: Opiskelija-alennusjärjestelmän kokeilusta opiskelu-
35624: paikkakuntien seutuliikenteessä
35625:
35626:
35627: Eduskunnalle
35628:
35629: Viime vuosikymmenen aikana opiskelijoiden käytetään joukkoliikennettä yksityisautoilun
35630: yhä heikentynyt taloudellinen tilanne on johta- sijaan. Juuri opiskelijoiden kautta voidaan oh-
35631: nut siihen, ettei kaikilla opiskelijoilla ole enää jata asenteita ja kulutustottumuksia liikenne- ja
35632: varaa oman auton ostoon. Samanaikaisesti ympäristöpoliittisesti kestävään suuntaan.
35633: joukkoliikenteen maksut ovat kohonneet huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35634: mattavasti, ja kustannukset asunnon ja opiske- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35635: lupaikkojen välisestä matkustuksesta ovat muksen,
35636: nousseet yli opiskelijoiden maksukyvyn. Opis-
35637: kelijoilla ei myöskään ole mahdollisuutta vä- että hallitus ryhtyisi toimiin opiskeli-
35638: hentää välttämättömiä työ- eli opiskelumatko- ja-alennusjärjestelmän kokeilun järjes-
35639: jaan verotuksessa. tämiseksi opiskelupaikkakuntien seutu-
35640: Liikenne- ja ympäristöpoliittisesti on myös liikenteessä.
35641: suositeltavaa, että erityisesti taajama-alueilla
35642:
35643: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
35644:
35645: Marita Jurva Tina Mäkelä
35646: Urpo Leppänen Lea Mäkipää
35647: 1988 vp. 949
35648:
35649: Toivomusaloite n:o 863
35650:
35651:
35652:
35653:
35654: Jurva ym.: Laiturikatosten rakentamisesta Helsingin rautatie-
35655: asemalle
35656:
35657:
35658: Eduskunnalle
35659:
35660: Helsinki on ainoa Euroopan pääkaupunki, nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35661: jonka päärautatieaseman laituritiloja ei ole muksen,
35662: katettu. Kun taiturit ovat hyvin pitkiä, aiheut-
35663: taa tämä erityisesti sadesäällä hankaluuksia että hallitus ryhtyisi toimiin Helsingin
35664: matkustajille. Samoin talvinen lumipyry mo- rautatieaseman Iaiturikatosten suunnit-
35665: nesti tukkii vaihteita. telun aloittamiseksi.
35666: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35667:
35668: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
35669:
35670: Marita Jurva Tina Mäkelä Lea Mäkipää
35671: 950 1988 vp.
35672:
35673: Toivomusaloite n:o 864
35674:
35675:
35676:
35677:
35678: Järvenpää: Kuljetustuen laajentamisesta koskemaan kaikkia Sai-
35679: maan kanavan kautta tapahtuvia kuljetuksia
35680:
35681:
35682: Eduskunnalle
35683:
35684: Saimaan vesiliikenne on ollut voimakkaassa Alueellisen kuljetustuen suuruus Saimaan ve-
35685: kehitysvaiheessa. Väylästön kattavuus on mel- siliikenteelle on mahdollista tarkoin määritellä.
35686: koisen hyvä: noin 780 kilometriä syväväyliä ja Se vaihtelee lähtösatamasta riippuen 15 markas-
35687: noin 2 000 kilometriä matalampia merkittyjä ta aina 30 markkaan saakka tonnilta.
35688: väyliä. Satamaverkosto on niin ikään kattava ja Tuen piiriin kuuluvien tuotteiden luetteloa ei
35689: koostuu 20 toimivasta satamapaikasta eri puo- pidä nykyisestä supistaa, pikemminkin laajen-
35690: lilla Saimaan aluetta. Saimaan vesiliikenteeseen taa ottamalla mm. pylväät ja erikoisselluloosan
35691: ja ennen kaikkea Saimaan kanavan kautta ta- lisäksi myös tavallinen selluloosa tuen piiriin.
35692: pahtuviin kuljetuksiin on siis investoitu melkoi- Tiettyjä metalliteollisuuden ja kaivannaisteolli-
35693: sesti. suuden tuotteita olisi myös syytä sisällyttää tuen
35694: Jo tehtyjen investointien tehokkaampi hyö- piiriin.
35695: dyntäminen edellyttää Saimaan kanavan kautta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
35696: tapahtuvien kuljetusten nykyistä laajamittai- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
35697: sempaa tukemista. sen,
35698: Saimaan vesistöalueen rahtiliikenne muodos-
35699: taa yhtenäisen kokonaisuuden. Tämän takia että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35700: alueellista kuljetustukea kehitettäessä on aluet- kuljetusten alueellisen tuen laajentami-
35701: ta käsiteltävä yhtenäisenä, ja siksi on pidettävä seksi kattamaan kaikki Saimaan kana-
35702: tärkeänä, että kaikkien Saimaan satamien tulee van kautta kuljeteltavat kuljetukset Sai-
35703: kuulua tukitoimenpiteiden piiriin. maan vesiliikenteen ja ennen kaikkea
35704: Alueen laajuuden takia tuki on kuitenkin syy- Saimaan kanavan kuljetusten tehosta-
35705: tä porrastaa joko kahteen tai kolmeen osaan. miseksi.
35706: Porrastuksen perusteena on pidettävä vaihtoeh-
35707: toisia kuljetusmuotoja ja niiden vaatimaa aikaa
35708: Suomenlahden satamiin.
35709:
35710: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
35711:
35712: Heikki Järvenpää
35713: 1988 vp. 951
35714:
35715: Toivomusaloite n:o 865
35716:
35717:
35718:
35719:
35720: Järvenpää: Väylämaksujen alentamisesta Kymen läänin satamien
35721: kautta tapahtuvassa kauttakulkuliikenteessä
35722:
35723:
35724: Eduskunnalle
35725:
35726: Kymen läänin satamat muodostavat koko 25 prosentin alennus. Alennus voidaan myön-
35727: Suomen tuotantotoiminnalle eräänlaisen portin tää alukselle, jonka lastitilavuuden suurin osa,
35728: markkinoille. Sen lisäksi niillä on ollut ja vastai- esimerkiksi 3/4, on Neuvostoliiton kautta suun-
35729: suudessa tulee enenevässä määrin olemaan mer- tautuvaa tavaravirtaa.
35730: kitystä Neuvostoliiton kauttakulkuliikenteelle. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
35731: Meriliikenteen merkitystä on korostettava taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35732: myös siitä syystä, ettei Suomen kauppalaivas-
35733: ton viimeaikainen kehitys tai omilla aluksilla että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35734: kuljetetut tavaramäärät ole oikeassa suhteessa väylämaksuasetuksen muuttamiseksi si-
35735: elinkeinoelämän tarpeita ajatellen. ten, että Neuvostoliitosta Kymen läänin
35736: Suotuisan kehityksen turvaamiseksi on väylä- satamien kautta kulkevalle kauttakulku-
35737: maksuasetusta syytä muuttaa siten, että Neu- liikenteelle myönnettäisiin 25 prosentin
35738: vostoliiton kauttakulkuliikenteelle myönnetään alennus väylämaksuista.
35739:
35740: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
35741:
35742: Heikki Järvenpää
35743: 952 1988 vp.
35744:
35745: Toivomusaloite n:o 866
35746:
35747:
35748:
35749:
35750: Järvenpää: Tiestön kunnon parantamisesta, määrärahojen tasa-
35751: puolisesta kohdentumisesta ja haja-asutusalueiden tieolo-
35752: suhteista huolehtimisesta
35753:
35754: Eduskunnalle
35755:
35756: Tienpidon kokonaisrahoitusta on valtakun- kiseudulle suuntaava liikenne kulkee Kymen
35757: nallisesti lisättävä. Erityisen selvästi tämä kos- läänin kautta. Oikeudenmukaisempaa määrära-
35758: kee Kymen lääniä, jossa eivät rakentamiseen ei- hoja kohdennettaessa olisikin muuttaa liikenne-
35759: vätkä kunnossapitoon varatut määrärahat ole suoriteperiaate ajoneuvokilometreistä tonniki-
35760: vastanneet liikennesuoritetta. Kun myöskään lometreihin.
35761: työllisyysperusteisia varoja ei läänin tiestön Asutuksen ylläpitäminen haja-asutusalueilla
35762: kunnossapitämiseen ole saatu, on jo liikenne- on paljolti riippuvaista tiestön kunnosta. Kau-
35763: turvallisuuden kannalta tilannetta voitava pa- kana sijaitsevien palvelujen kohtuullinen saa-
35764: rantaa. vuttaminen on oleellinen edellytys viihtyvyyden
35765: Liikenneministeriön määrittelemissä liiken- takaamiseksi. Tästä syystä toimenpiteitä haja-
35766: ne- ja tiepoliittisissa tavoitteissa on lähtökoh- asutusalueiden teiden hyväksi on tehostettava.
35767: daksi otettu rahoituksen suuntaaminen teiden Kunnossapito- ja perusparannusmäärärahojen
35768: rakennetta ja liikenneolosuhteiden säilyttämistä osuutta pitää tuntuvasti korottaa valtion tulo-
35769: tukeviin toimenpiteisiin. Tästä näkökulmasta ja menoarviossa.
35770: tarkasteltuna Kymen piirin rahoitusosuutta olisi Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
35771: kasvatettava ainakin tasolle, jolla riittävästi tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
35772: otetaan huomioon liikennesuoritteen määrä. sen,
35773: Käytännössä tämä merkitsisi 10-20 prosentin
35774: reaalista tasokorotusta Kymen piirin määrära- että hallitus huolehtisi nykyistä tehok-
35775: hoihin. kaammin tiestön kunnosta, määräraho-
35776: Kymen läänin päätiestöllä on tavallista suu- jen tasapuolisesta kohdenlumisesta ja
35777: rempi merkitys koko maan liikennettä ajatellen. haja-asutusalueiden tieolosuhteiden pa-
35778: Sijaitsevaihan kaksi suurinta vientisatamaa lää- rantamisesta.
35779: nin alueella, ja koko Itä-Suomesta pääkaupun-
35780:
35781: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
35782:
35783: Heikki Järvenpää
35784: 1988 vp. 953
35785:
35786: Toivomusaloite u:o 867
35787:
35788:
35789:
35790:
35791: Jääskeläinen: Yllästunnelin suunnittelun aloittamisesta
35792:
35793:
35794:
35795: Eduskunnalle
35796:
35797: Koiarista lakkautettiin Rautuvaaran kaivos. voitaisiin sijoittaa erilaisia matkailukohteita.
35798: Se masensi monien kolarilaisten mielet. Kolarin Tunnelin yhteyteen voitaisiin sijoittaa myös esi-
35799: elvytystä suunnitellaan monilla eri tahoilla. merkiksi puolustusvoimien varastoja.
35800: Matkailupalvelutoimintojen kaikenpuolinen Tunneli olisi myös ympäristöystävällinen,
35801: kehittäminen tekisi Koiarista nykyistä elinvoi- koska se vähiten rikkoisi tunturialueen maise-
35802: maisemman kunnan sekä loisi tulevaisuudenus- makuvaa.
35803: koa kuntalaisiin. Yhtenä merkittävänä hank- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
35804: keena tulisi kiireellisesti ryhtyä suunnittelemaan taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35805: Ylläs-tunnelia välille Ylläsjärvi-Äkäslompolo.
35806: Tunneli lyhentäisi Ylläsjärven ja Äkäslompo- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
35807: lon välistä matkaa noin kolmeen kilometriin. menpiteisiin Ylläs-tunnelin suunnittelun
35808: Tunneli olisi matkailulle erityinen vetonaula, aloittamiseksi välille Ylläsjärvi-Äkäs-
35809: joka houkuttelisi paitsi talvella laskettelijoita lompolo.
35810: myös kesällä muita turisteja. Tunnelin sisään
35811:
35812: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
35813:
35814: Keijo Jääskeläinen
35815:
35816:
35817:
35818:
35819: 63 2804450
35820: 954 1988 vp.
35821:
35822: Toivomusaloite n:o 868
35823:
35824:
35825:
35826:
35827: Kankaanniemi ym.: Autokatsastusaseman perustamisesta Jout-
35828: saan
35829:
35830:
35831: Eduskunnalle
35832:
35833: Joutsasta on muodostunut kaakkoisen Keski- sastusaseman ajoneuvokanta täyttää vaaditta-
35834: Suomen ja Itä-Päijänteen alueen seutukunta- vat 6 000 ajoneuvoa.
35835: keskus, josta etäisyydet Jyväskylään, Heino- Läänien rajat eivät saa olla esteenä autokat-
35836: laan ja Mikkeliin ovat pitkähköt. Joutsassa on sastuksen toiminnoille. Lisäksi Itä-Päijänteen
35837: toiminut n. 10 vuoden ajan Jyväskylän autokat- alueen mittava kesäasutus tarvitsee myös kat-
35838: sastuskonttorin sivuvastaanotto kuukausittain sastuspalveluita. Joutsan autokoulu ja Leivon-
35839: yhtenä päivänä. Katsastusajat ovat koko toi- mäen kurssikeskuksessa suoritettava ajoneuvo-
35840: minnan ajan olleet riittämättömät Joutsassa. kaluston kuljettajakoulutus tarvitsevat myös
35841: Ajoneuvokannan lisääntyminen on aiheuttanut autokatsastusaseman tarjoamaa palvelua. Jout-
35842: yhä enemmän ongelmia katsastusaikojen saa- saan on suunnitteilla myös moottoriratahanke,
35843: misessa Joutsan sivutoimipisteessä. Etäisyydet joka käsittää liukkaan kelin ajoharjoittelura-
35844: nykyisille autokatsastusasemille ovat Jyväsky- dan. Kunnan liikenteellinen asema on keskeinen
35845: lään n. 75 km ja Heinolaan n. 65 km. Jämsän niin pohjois-etelä-suuntaisen rahtiliikenteen
35846: suuntaan Päijänne on luonnollinen este, ja mat- kuin linja-autoliikenteenkin osalta. Linja-auto-
35847: kaa sinne on yli 80 km. liikenneyhtiöiden tukikohdissa Joutsassa on
35848: On perusteltua, että J outsaan perustetaan 20-30 linja-autoa.
35849: uusi katsastusasema, koska Joutsa sijaitsee Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35850: lähes keskipisteessä alueella, josta on yhtä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35851: pitkä matka Jyväskylään, Heinolaan, Mikke- muksen,
35852: liin ja Jämsän katsastuskonttoreihin. Vuoden
35853: 1985 ajoneuvorekisterin mukaan Itä-Päijän- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
35854: teen alueella on n. 11 000 ajoneuvoa ja n. 1 800 piteisiin autokatsastusaseman perusta-
35855: perävaunua. Joutsaan perustettavan autokat- miseksi Joutsan kuntaan.
35856:
35857: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
35858:
35859: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala
35860: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren
35861: Jorma Fred
35862: 1988 vp. 955
35863:
35864: Toivomusaloite n:o 869
35865:
35866:
35867:
35868:
35869: Kankaanniemi: Rautatieliikenteen kehittämisestä Keski-Suomessa
35870:
35871:
35872:
35873: Eduskunnalle
35874:
35875: Valtionrautateiden jatkuvat henkilöliiken- keinoelämän tarpeet puoltavat tätä. Ympäristö-
35876: teen junavuorojen supistukset Keski-Suomessa kysymykset ja maanteiden heikko kunto osal-
35877: merkitsevät liikenteen peruspalvelujen erittäin taan puoltavat myös rautatieliikenteen ylläpitä-
35878: suurta heikkenemistä laajoilla maaseutualueilla mistä.
35879: ja monien taajamienkin kesken. Erityisesti Jy- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
35880: väskylän ja Haapamäen välisen liikenteen su- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
35881: pistaminen uhkaa pysähdyttää alueen kuntien sen,
35882: ja taajamien kehityksen ja johtaa taantumiseen.
35883: Vaikein tilanne on Haapamäellä, joka on perin- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35884: teisesti elänyt rautateiden tarjoamien työpaik- henkilöliikenteen ja muun rautatielii-
35885: kojen ja palvelujen varassa. kenteen ylläpitämiseksi ja kehittämisek-
35886: Olemassa olevan rataverkon käyttäminen lii- si Keski-Suomessa erityisesti Haapa-
35887: kenteeseen on perusteltua erityisesti liikenteen mäeltä eri suuntiin lähtevillä rataosuuk-
35888: ja asukkaiden tarpeiden perusteella. Myös elin- silla.
35889: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
35890:
35891: Toimi Kankaanniemi
35892: 956 1988 vp.
35893:
35894: Toivomusaloite n:o 870
35895:
35896:
35897:
35898:
35899: Kietäväinen ym.: Liikennepoliittisen ohjelman laatimisesta
35900:
35901:
35902:
35903: Eduskunnalle
35904:
35905: Teiden rakentamisrahoitus ja kunnossapito- tukset ja toisaalta ajoneuvoyhdistelmien paino-
35906: rahoitus on vähempiliikenteisen tiestön osalta jen korotukset ovat siirtämässä raskasta liiken-
35907: laskenut huolestuttavan paljon viime vuodesta nettä rautateiltä maanteille, mikä ei ole maan-
35908: kuluvan vuoden budjetissa. Esim. Mikkelin lää-- teiden kunnon huomioon ottaen perusteltua.
35909: nissä määrärahaleikkaukset merkitsivät useiden Maahamme tarvittaisiinkin pikaisesti liikenne-
35910: tälle vuodelle suunniteltujen tiehankkeiden to- poliittinen kokonaisohjelma, jossa tehtäisiin
35911: teuttamatta jäämistä sekä alemmanasteisen tie- selkeämpi työnjako eri liikennemuotojen välille
35912: verkon kunnossapidon heikkenemistä. Erityi- ja asetettaisiin selkeä ohjelma määrärahojen li-
35913: sesti kunnossapidon heikkeneminen on vakava säämiseksi Tie 2000 -ohjelman toteuttamiseksi.
35914: uhka liikenneturvallisuudelle. Määrärahojen Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
35915: niukkuus siirtää myös monien pienten liikenne- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35916: turvallisuutta parantavien tiehankkeiden, kuten
35917: kevyen liikenteen väylien ja alikulkutunnelien että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
35918: toteuttamista. piteisiin liikennepoliittisen ohjelman
35919: Samaan aikaan, kun tiestön kunnossapito ja laatimiseksi maahamme, jossa asetettai-
35920: alemmanasteisen tieverkon rakentamisrahoitus siin selkeämpi työnjako eri liikennemuo-
35921: niukkenee, on tehty päätös lisätä ajoneuvoyh- tojen välille ja toimenpiteet kunnon lii-
35922: distelmien painorajoja sekä leveyttä maanteil- kenneyhteyksien turvaamiseksi kaikille,
35923: lämme. Päätös on pahasti ristiriidassa määrära- sekä että hallitus korottaisi tiemäärä-
35924: hakehityksen ja liikenneturvallisuuden kanssa. rahoja viimeistään valtion vuoden 1989
35925: Valtionrautateillä jo suoritetut ja suunnitellut tulo- ja menoarvioesityksessä Tie 2000
35926: supistustoimet heikentävät monien alueiden -ohjelman edellyttämälle tasolle ja huo-
35927: henkilöliikennettä merkittävästi ja haittaavat lehtisi myös alemmanasteisen tieverkon
35928: alueiden kehittymistä, vaikka toistaiseksi onkin rakentamisrahoituksen ja kunnossapito-
35929: osalle lakkautettuja yhteyksiä järjestetty kor- rahoituksen riittävyydestä.
35930: vaavaa liikennettä. Rautateillä suoritetut supis-
35931:
35932: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
35933:
35934: Timo Kietäväinen Jukka Vihriälä
35935: Aapo Saari Tytti lsohookana-Asunmaa
35936: 1988 vp. 957
35937:
35938: Toivomusaloite n:o 871
35939:
35940:
35941:
35942:
35943: Kietäväinen ym.: Mäntyharjun ja Heinolan välisen ns. HELEMI-
35944: radan suunnittelun aloittamisesta
35945:
35946:
35947: Eduskunnalle
35948:
35949: Savon rata on rautatieliikenteen kehittämis- tulisi varata vuoden 1989 valtion budjettiin.
35950: toimissa jäänyt selvästi tähän mennessä Poh- Määrärahan tarve on noin 2 milj. mk.
35951: janmaan ja Karjalan ratojen varjoon. Savon ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
35952: dan kehittämisen kannalta merkittävin hanke nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
35953: on sen oikaiseminen rakentamalla ratayhteys muksen,
35954: välille Mäntyharju-Heinola, eli ns. HELEMI-
35955: rata. Hankkeen alustavat yleissuunnitelmat on että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
35956: laadittu maakuntien toimesta. Nyt tulisi käyn- ja menoarvioesitystä laatiessaan sisäl-
35957: nistää näiden suunnitelmien pohjalta radan tar- lyttäisi siihen HELEMI-ratahankkeen
35958: kempi suunnittelu. Varat tähän suunnitteluun suunnitteluun tarvittavat määrärahat.
35959:
35960: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
35961:
35962: Timo Kietäväinen Pirjo Rusanen
35963: Jouni Backman Mauri Miettinen
35964: 958 1988 vp.
35965:
35966: Toivomusaloite u:o 872
35967:
35968:
35969:
35970:
35971: Kohijoki: Valtatien n:o 3 rakentamisesta uuteen paikkaan Hä-
35972: meenkyrön keskustataajamassa
35973:
35974:
35975: Eduskunnalle
35976:
35977: Tampereelta Vaasaan johtava valtatie n:o 3 saattaa päätökseen. Paitsi valtatien varsinaisen
35978: on yksi maamme vilkkaimmin liikennöityjä val- ajoradan rakentamista merkitsee tiehankkeen
35979: tateitä. Hämeenkyrön kunnassa sanottu valtatie toteuttaminen myös kevyen liikenteen väylien
35980: on aikanaan rakennettu kulkemaan niin, että se sekä tarpeellisten eritaso- ja alikulkuliittymien
35981: halkaisee keskustataajaman. Valtatien rakenta- rakentamista. Kunnollinen tievalaistus on luon-
35982: misen jälkeen on rakennustoiminta ollut kes- nollisesti myös rakennettava.
35983: kustataajamassa erittäin runsasta valtatien Kysymyksessä olevan tienrakennushankkeen
35984: kummallakin puolella. Liikenteen määrä sekä ja sen rahoituksen saamista Turun tie- ja vesira-
35985: valtatien ylitystarve on monikymmenkertaistu- kennuspiirin hankeohjelmaan tulisi kaikin kei-
35986: nut kuluneiden vuosien aikana. Myös vallitse- noin voida kiirehtiä sen suuren merkityksen ta-
35987: vista tieolosuhteista aiheutuvat vaarat ovat mo- kia, mikä tällä tiehankkeella on liikenneturvalli-
35988: ninkertaistuneet. Lukuisia vakavia henkilö- ja suudelle sekä liikenteen joustavalle sujumiselle.
35989: omaisuusvahinkoihin johtaneita tieliikenneon- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
35990: nettomuuksia on sattunut kysymyksessä oleva}.. tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
35991: la valtatieosuudella Hämeenkyrön keskustataa- sen,
35992: jaman alueella.
35993: Suunnitelmat valtatien siirtämiseksi ja raken- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
35994: tamiseksi kokonaan uuteen paikkaan Hämeen- valtatien n:o 3 rakentamiseksi uuteen
35995: kyrön keskustataajaman alueella ovat olleet paikkaanjoutuisasti Hämeenkyrön kun-
35996: jonkin aikaa käynnissä. Ne tulisi viipymättä nan keskustataajaman alueella.
35997:
35998: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
35999:
36000: Maunu Kohijoki
36001: 1988 vp. 959
36002:
36003: Toivomusaloite n:o 873
36004:
36005:
36006:
36007:
36008: Kohijoki: Valtateiden n:ot 3 ja 23 risteyksen uudelleen rakenta-
36009: misesta Parkanossa
36010:
36011:
36012: Eduskunnalle
36013:
36014: Valtateiden risteys Parkanon kaupungin Lin- risteyksen tasaiselle alueelle nykyisestä risteyk-
36015: nankylässä on nykyisin sijaintinsa takia hyvin sestä pohjoisen suuntaan noin 700 metriä. Sil-
36016: vaarallinen paikka. Siinä valtatie n:o 23 Jyväs- loin liikenneturvallisuusnäkökohdat voidaan
36017: kylän suunnasta liittyy mäkiä ympäröivän mon- ottaa suunnittelussa huomioon.
36018: tun pohjalla Tampereen-Vaasan tiehen eli val- Koko tämän hankkeen toteuttaminen mak-
36019: tatiehen n:o 3. Liittymän sijainti on osaltaan saisi alustavien arvioiden mukaan noin 1,2 mil-
36020: myötävaikuttanut lukuisiin liikenneonnetto- joonaa markkaa. Kun sen suuremmista sum-
36021: muuksiin sekä vaaratilanteislin. Erityisesti vai- mista ei ole kysymys, olisi tämä hanke saavu-
36022: keissa sää- ja keliolosuhteissa risteyksen seutu tettavat edut huomioon ottaen toteutettava no-
36023: on osoittautunut ongelmalliseksi. Raskaan lii- peasti.
36024: kenteen osalta ongelmat tulevat esille korostu- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
36025: neina. taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36026: Nykyiseen risteykseen valtatiet laskevat kai-
36027: kista suunnista. Liukkaiden kelien vallitessa että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36028: raskaissa lasteissa liikkuvat kuorma-autot ovat Parkanon kaupungin Linnankylässä si-
36029: hankaluuksissa kääntyessään risteyksessä mihin jaitsevan valtateiden n:ot 3 ja 23 ris-
36030: suuntaan tahansa. Aina on ylämäki edessä. teyksen rakentamiseksi joutuisasti ko-
36031: Erityisesti liikenneturvallisuussyistä olisi ra- konaan uuteen paikkaan myös liiken-
36032: kennettava kokonaan uusi risteys uuteen paik- neturvallisuusnäkökohdat huomioon
36033: kaan. Maasto antaa mahdollisuudet rakentaa ottaen.
36034: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
36035:
36036: Maunu Kohijoki
36037: 960 1988 vp.
36038:
36039: Toivomusaloite n:o 874
36040:
36041:
36042:
36043:
36044: Kohijoki: Punkalaitumen-Alastaron maantien ja Porin-Hel-
36045: singin valtatien risteyksen parantamisesta
36046:
36047:
36048: Eduskunnalle
36049:
36050: Maantien n:o 231 ja valtatien n:o 2 risteys telutyö olisi käynnistettävä heti. Kustannuksil-
36051: Punkalaitumen kunnan Kanteenmaan kylässä taan tällainen risteyksen parantaminen on ver-
36052: on vuosien kuluessa osoittautunut ongelmalli- rattain vaatimaton investointi, mutta sillä voi-
36053: seksi paikaksi. Risteyksessä on sattunut vakavia daan välttyä tuhoisilta liikenneonnettomuuksil-
36054: henkilö- ja omaisuusvahinkoihin johtaneita lii- ta, joissa menetykset eivät aina ole edes rahassa
36055: kenneonnettomuuksia. Risteyksen ajoradan ah- arvioitavissa.
36056: tauden vuoksi erityisesti kääntyvällä liikenteellä Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
36057: on vaikeuksia tässä erittäin vilkkaasti liikennöi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36058: dyssä risteyksessä. Risteyksen ajoratoja leven-
36059: tämällä lisäkaistojen avulla liikennettä voidaan että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36060: kanavoida, jolloin ruuhkautumisilta voidaan Punkalaitumen kunnan Kanteenmaan
36061: välttyä, peräänajovaarat vähenevät ja liiken- kylässä sijaitsevan Punkalaitumen-
36062: teen turvallisuus eli ihmisten turvallisuus liiken- Alastaron maantien sekä Porin-Hel-
36063: teessä lisääntyy. singin valtatien risteyksen parantamisen
36064: Risteyksen perusparantaminen tulisi viipy- ottamiseksi Turun tie- ja vesirakennus-
36065: mättä saada Turun tie- ja vesirakennuspiirin piirin hankeohjelmaan pikaisesti.
36066: hankeohjelmaan. Sitä varten tarvittava suunnit-
36067:
36068: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
36069:
36070: Maunu Kohijoki
36071: 1988 vp. 961
36072:
36073: Toivomusaloite n:o 875
36074:
36075:
36076:
36077:
36078: Kohijoki: Maantien ja kevyen liikenteen väylän rakentamisesta
36079: Kankaanpään keskustan ja Niinisalon varuskunta-alueen vä-
36080: lille
36081:
36082: Eduskunnalle
36083:
36084: Kankaanpään kaupungin toimesta on jo tois- kuuluvan kevyen liikenteen väylän pituus on
36085: takymmentä vuotta sitten laadittu suunnitelma alle kuusi kilometriä. Tien tämänhetkiset raken-
36086: tieyhteyden rakentamiseksi Kankaanpään kes- tamiskustannukset kevyen liikenteen väylä mu-
36087: kustan ja Niinisalon kaupunginosassa sijaitse- kaan lukien ovat noin 10,5 miljoonaa markkaa.
36088: van Niinisalon varuskunta-alueen välille. Run- Tätä tiehanketta ei ole otettu Turun tie- ja
36089: saan asutuksen ja taloudellisen toimeliaisuuden vesirakennuspiirin toimenpideohjelmaan vuo-
36090: vuoksi Niinisalon seutu on Kankaanpään kau- sille 1988-1993. Tiehanke esiintyy vasta Tie
36091: pungissa erittäin merkittävä alue, jossa myös 2000 -suunnitelmissa. Niin pitkälle tätä jo tois-
36092: sijaitsee yksi koko Suomen suurimmista varus- takymmentä vuotta vireillä ollutta välttämättö-
36093: kunnista. män kiireellistä tiehanketta ei saa lykätä. Se on
36094: Nykyisin Niinisalon alueelta ei ole ollenkaan voitava toteuttaa aivan ensi tilassa. Näin toi-
36095: suoraa tieyhteyttä Kankaanpään kaupungin mien voidaan välttyä tuhoisilta liikenneonnetto-
36096: keskustaan, vaan liikenne tällä välillä tapahtuu muuksilta. Jo yhdestäkin liikenneonnettomuu-
36097: valaisematonta ja melko kapeaakin valtatietä desta aiheutuvat menetykset saattavat olla pal-
36098: n:o 23 käyttäen. Autoliikenne tällä valtatie- jon suuremmat kuin uuden tien rakentamisesta
36099: osuudella on erittäin vilkasta, viimeisen viralli- aiheutuvat kustannukset.
36100: sen laskennan mukaan 4 295 moottorikäyttöistä Ottamalla tämä tiehanke nyt vihdoin jo vuo-
36101: ajoneuvoa vuorokaudessa. den 1989 toteuttamisohjelmaan voidaan merkit-
36102: Liikenteen määrää tällä valtatieosuudella li- tävällä tavalla lisätä suuren ihmismäärän tur-
36103: sää erityisesti työssäkäynti-, asiointi- ja koulu- vallisuutta tieliikenteessä. Myös tienrakennus-
36104: laisliikenne Niinisalon ja Kankaanpään keskus- kohteena sillä olisi huomattava merkitys suures-
36105: tan välillä. Myös pyöräily- ja jalankulkuliiken- ta työttömyydestä kärsivälle ympäristölle.
36106: ne on erittäin runsasta jo senkin vuoksi, että Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
36107: kaupungin keskusta-alueella sijaitsevat monet taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36108: suuret keskiasteen koulut sekä peruskoulun
36109: suuri yläasteen koulu, jota käyvät myös kaikki että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36110: Niinisalon alueella asuvat koululaiset. Oman maantien ja siihen liittyvän kevyen lii-
36111: huomattavan lisänsä valtatien liikenteeseen kenteen väylän, välillä Kankaanpään
36112: muodostaa suuri varusmiesten joukko liikkues- keskusta-Niinisalon varuskunta-alue,
36113: saan myös vapaa-aikanaan varuskunnan sekä rakentamishankkeen jouduttamiseksi
36114: kaupungin keskustan välillä. niin, että tien rakentaminen voisi alkaa
36115: Kevyen liikenteen väylän puuttuessa erityises- vuonna 1989 sen vuoden menoarvioon
36116: ti jalankulkijat ja pyöräilijät Niinisalon ja kau- otettavan aloitusmäärärahan turvin ja
36117: pungin keskustan välillä valtatietä käyttäessään hankkeen kokonaiskustannukset, 10,5
36118: ovat todellisessa hengenvaarassa. miljoonaa markkaa, jakaantuisivat ta-
36119: Kankaanpään kaupungin keskustan ja Niini- saisesti vuosille 1989-1990.
36120: salon välille suunnitellun tien ja sen yhteyteen
36121:
36122: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
36123:
36124: Maunu Kohijoki
36125: 962 1988 vp.
36126:
36127: Toivomusaloite n:o 876
36128:
36129:
36130:
36131:
36132: Kohijoki: Oriniemen-Torsankankaan paikallistien perusparan-
36133: tamisesta Punkalaitumella
36134:
36135:
36136: Eduskunnalle
36137:
36138: Punkalaitumen kunnassa sijaitseva Orinie- Erikseen on huomattava, että Oriniemen-
36139: men-Torsankankaan paikallistie n:o 12757 Tursankankaan paikallistietä käytetään varsin
36140: on kunnan pohjoisosan tärkeä liikenneyhteys. runsaasti puutavarakuljetuksiin ja muunkin
36141: Tämä suuri osa Punkalaitumen kunnan aluees- raskaan liikenteen osuus tiellä on merkittävä.
36142: ta on vuosikymmenien kuluessa jäänyt jokseen- Turun tie- ja vesirakennuspiirin toimesta laa-
36143: kin osattomaksi valtion tieinvestoinneista. Ny- ditut tien peruskorjaussuunnitelmat ovat val-
36144: kyisellään kovin kapea, perustamaton ja mut- miina, mutta hankeohjelmaan tätä kohdetta ei
36145: kainen tie ei lähestulkoonkaan vastaa nykyhet- ole otettu tiepiirin toimesta.
36146: ken tarpeita. Liikenneturvallisuuden kannalta Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
36147: tämä tie ajoradan kapeuden vuoksi on ongel- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
36148: mallinen. Erityisessä vaarassa tällä tiellä ovat sen,
36149: työmatka-, asiointi- ja koulunkäyntiliikenteessä
36150: olevat jalankulkijat sekä pyöräilijät. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36151: Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehittä- Punkalaitumen kunnassa sijaitsevan
36152: misedellytyksiä Punkalaitumella voitaisiin mer- Oriniemen- Tursankankaan paikallis-
36153: kittävästi edistää tämän tärkeän tieyhteyden tien ottamiseksi pikaisesti Turun tie- ja
36154: saattamisella peruskorjattuna sille tasolle, jo- vesirakennuspiirin hankeohjelmaan.
36155: hon läänin eteläosan vastaavankaltaiset paikal-
36156: listiet jo ajat sitten on saatu.
36157:
36158: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
36159:
36160: Maunu Kohijoki
36161: 1988 vp. 963
36162:
36163: Toivomusaloite n:o 877
36164:
36165:
36166:
36167:
36168: Kohijoki: Vammalan-Punkalaitumen-Murronharjun maan-
36169: tien rakentamisesta
36170:
36171:
36172: Eduskunnalle
36173:
36174: Tieliikenteen valtaväylistä vähän sivussa ole- lyhentävällä jatkoyhteydellä olisi huomattava
36175: va Punkalaitumen kunta Kaakkois-Satakunnas- taloudellinen merkitys.
36176: sa on läänien sekä talousalueiden rajakuntana Mutta ennen muuta olisi hyvillä tieyhteyksillä
36177: jäänyt melko osattomaksi valtion tieinvestoin- merkitystä Punkalaitumen kaltaiselle kunnalle
36178: neista. Siitä huolimatta on Punkalaitumen kes- erityisesti silloin, kun teollisuus sekä muu yri-
36179: kustasta onnistuttu kehittämään niin voimakas tystoiminta sijoittumispaikkakunnista päättäes-
36180: kuntakeskus, että sen palveluksia nykyisin käyt- sään tulevat vastaisuudessa hakeutumaan seu-
36181: tävät kaikki naapuri- ja lähikunnat ylitse lää- dulle, jossa työvoimaa on tarjolla ja jossa muu-
36182: nin- ja talousaluerajojen. Mutta Punkalaitu- ten on riittävä kunnan palveluvarustus.
36183: men kunnan taloudellisen kehittymisen edelly- Pohjanmaantien jatkoyhteydeksi tässä esitet-
36184: tyksiä ovat heikentäneet ja heikentävät edelleen tyä Vammalan-Punkalaitumen-Murronhar-
36185: heikkokuntoiset valtion maantiet. Kuntakes- jun tietä ei Turun tie- ja vesirakennuspiiri ole
36186: kukseen johtavat maantiet ovat kovin vanhoja, ottanut lähivuosien hankeohjelmaansa, mutta
36187: kapeita, mutkaisia ja jopa päällystämättömiä tien erittäin huomattavan merkityksen vuoksi
36188: savi- ja sorateitä. se olisi otettava jo seuraavaan tiepiirin toi-
36189: Yksi Punkalaitumen tärkeimmistä tieyhteyk- mesta laadittavaan hanke- ja toteuttamisohjel-
36190: sistä on maantieyhteys kantatieltä n:o 41 Vam- maan. Sitä edellyttäisivät myös läänin ja maa-
36191: malasta Punkalaitumen keskustan kautta Mur- kunnan alueellisesti tasapuolinen kohtelu ja ke-
36192: ronharjulle, jossa tie yhtyy valtatiehen n:o 2. hittäminen.
36193: Tämän maantien, Vammala-Punkalaidun (tie Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
36194: n:o 252) ja Punkalaidun-Murronharju (tie taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36195: n:o 2312), merkitys tulee voimakkaasti koros-
36196: tumaan sen jälkeen, kun Vaasan läänin puolelta että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36197: Kauhajoelta Kankaanpään-Lavian kautta Vammalan-Punkalaitumen-Murron-
36198: kantatielle n:o 41 yhtyvä Pohjanmaantieksi harjun maantien suunnittelun käynnis-
36199: kutsuttu maantie pian valmistuu. Yhtenä luon- tämiseksi ja jouduttamiseksi sekä sano-
36200: tevana jatkoyhteytenä Pohjanmaantietä käyttä- tun tiehankkeen sisäl/yttämiseksi jo seu-
36201: vät ajoneuvot voisivat Helsingin suunnassa liik- raavaan Turun tie- ja vesirakennuspiirin
36202: kuessaan käyttää juuri Vammalan-Punkalai- toimesta /aadittavaan hanke- ja toteut-
36203: tumen-Murronharjun tietä oikotienä. Esimer- tamisohje/maan.
36204: kiksi raskaan liikenteen kannalta tällä matkaa
36205:
36206: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
36207:
36208: Maunu Kohijoki
36209: 964 1988 vp.
36210:
36211: Toivomusaloite n:o 878
36212:
36213:
36214:
36215:
36216: Kohijoki: Punkalaitumen-Lietsamon maantien kevyen liiken-
36217: teen väylän rakentamisesta
36218:
36219:
36220: Eduskunnalle
36221:
36222: Punkalaitumen kunnan keskustasta Hämeen sevien teollisuuslaitosten. Tuntien olosuhteet on
36223: läänin puolelle johtava maantie n:o 298 on yksi koululaisten huoltajien sekä koulujen opetta-
36224: tärkeimmistä liikenneyhteyksistä Punkalaitu- jien huoli koululaisten turvallisuudesta näissä
36225: men ja sen naapurikuntien välillä. Eri maakun- olosuhteissa aivan luonnollista. Mutta luottaen
36226: tia ja talousalueita yhdistävänä tällä tiellä on siihen, että heidän oikeutetut hiljaiset toiveensa
36227: tärkeä merkitys yritystoiminnan ja teollisuuden pian toteutuvat, koululaisten vanhemmat sekä
36228: kuljetuksille. Sen vuoksi raskaan liikenteen opettajat eivät ole lähteneet mihinkään näyttä-
36229: osuus tällä tiellä on huomattavan suuri. vään esiintymiseen. Siitä kai sitten johtuu, ettei
36230: Tämä maantie on vuosikymmeniä sitten ra- tämän kevyen liikenteen väylän tarvetta ole
36231: kennettu silloisia tarpeita varten hyvin kapeaksi huomattu kiireelliseksi hankkeeksi Turun tie- ja
36232: ja mutkaiseksi. Myös Punkalaitumen keskustan vesirakennuspiirissä. Kustannuksiltaan hanke
36233: puoleisessa päässä tie on ajoradaltaan kovin on varsin vähäinen, joten kustannussyistä sitä
36234: kapea ja mutkainen mäkisessä maastossa. Kun ei ole aiheellista siirtää, vaan se olisi otettava
36235: kunnan kaikki koulut sijaitsevat keskustassa, nopeasti toteutettavien vähäisten hankkeitten
36236: jonne juuri tämä Punkalaitumen-Lietsamon joukkoon.
36237: tienä tunnettu maantie johtaa, on tiellä työmat- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
36238: koista ja asioinneista aiheutuvan jalankulku- ja taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36239: pyöräilyliikenteen lisäksi erityisen paljon koulu-
36240: laisliikennettä. Juuri nämä tienkäyttäjäryhmät että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36241: joutuvat tiellä liikkuessaan olemaan todellisessa Punka/aitumen kunnassa sijaitsevan
36242: hengenvaarassa, kun kevyen liikenteen väylää ei Punka/aitumen-Lietsamon maantien
36243: ole riittävän pitkälle ulottuvana aikanaan ra- kevyen liikenteen väylähankkeen otta-
36244: kennettu. Välttämättä tulisi kevyen liikenteen miseksi riittävän pitkänä kevyen liiken-
36245: väylän jo nyt ulottua kunnan keskustasta tien teen väylänä joutuisasti Turun tie- ja ve-
36246: varressa muutaman kilometrin matkalla ja ohi sirakennuspiirin nopeasti toteutettavien
36247: asutuksen sekä myös ohitse tien varressa sijait- vähäisten hankkeitten joukkoon.
36248: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
36249:
36250: Maunu Kohijoki
36251: 1988 vp. 965
36252:
36253: Toivomusaloite n:o 879
36254:
36255:
36256:
36257:
36258: Kohijoki ym.: Rautateiden perusparantamisesta Satakunnassa
36259:
36260:
36261:
36262: Eduskunnalle
36263:
36264: Satakunnan sekä sen satamakaupunkien Po- tyen Porin-Tampereen rata myös sähköistet-
36265: rin ja Rauman nykyinen tila maamme rautatei- täisiin. Sittemmin siitä asiasta on vaiettu.
36266: den rataverkossa on huono verrattaessa näitä Rataosuuksien Kokemäki-Pori ja Kokemä-
36267: kaupunkeja muihin Etelä-Suomen kaupunkei- ki-Rauma perusparantaminen ja sähköistämi-
36268: hin. Rautatieliikenteen lopettamisen jälkeen nen on Satakunnan, Pirkanmaan ja Keski-Suo-
36269: Parin-Haapamäen radalta Porin (Ruosnie- men kannalta erittäin merkittävä aluepoliittinen
36270: men) ja Kankaanpään välillä jäi satamaryhmä ja kuljetustaloudellinen hanke. Näiden rata-
36271: Rauma-Mäntyluoto-Tahkoluoto yhden ras- osuuksien kautta kulkee pääosa koko sisämaan
36272: kaasti kuormitetun radan Kokemäki-Lielahti raskaasta tavaraliikenteestä talousalueiden tär-
36273: (Tampere) varaan. Pohjois-Satakunnassa Po- keimpiin ja myös koko maan tärkeimpiin vien-
36274: rin-Haapamäen rata kulkee useiden sellaisten ti- ja tuontisatamiin Raumalle ja Poriin. Rauta-
36275: kuntien ja kuntakeskusten lävitse, joiden kaa- tiehallituksen toimesta aikanaan ilmoitettujen
36276: voitus- ja rakennustoiminnassa on erityisesti peruskorjausohjelman ja sähköistämissuunni-
36277: teollisuus- ja muun yritystoimintojen alueet ja telmien toteutumiseen uskoen Satakunnan mo-
36278: rakennukset sijoitettu rautatien tärkeän merki- lemmat satamakaupungit Rauma ja Pori ovat
36279: tyksen huomioon ottaen. Siinä tarkoituksessa viime vuosien kuluessa tehneet erittäin huomat-
36280: myös kunnat ovat tehneet suuria kunnallistek- tavia investointeja satamiensa kehittämiseksi.
36281: nisiä investointeja. Näistä satamainvestoinneista saatavat hyödyt
36282: Edellä mainitun liikenteen lopettamisen jäl- voidaan turvata sillä, että on käytettävissä ajan-
36283: keen, kun liikenne joudutaan hoitamaan Tam- mukaiset hyväkuntoiset ja nopeisiin sekä ras-
36284: pereen kautta, Porin-Parkanon väli piteni 103 kaisiin kuljetuksiin soveltuvat rautatieyhteydet.
36285: kilometrillä ja Porin-Kankaanpään väli peräti Henkilöliikennettä ja sen kehittymisedelly-
36286: 195 kilometrillä. Aluepoliittisesti ja erityisesti tyksiä ajatellen on huomattava, että pikajuna-
36287: Pohjois-Satakunnan tulevaisuutta ajatellen rau- liikenne Satakunnasta Tampereen kautta Hel-
36288: tatieliikenne Parin-Haapamäen radalla tulisi sinkiin on tärkeä yhteys valtakunnan keskus-
36289: voida uudestaan aloittaa mahdollisimman pian. alueille. Tämä yhteys on välttämätöntä paran-
36290: Sitä varten tarvittavat radan kunnostustyöt tuli- taa nopeaksi ja tehokkaaksi ja maamme pää-
36291: si ottaa viipymättä toteutettaviksi. ratojen liikennettä vastaavaksi.
36292: Peruskorjauksen alaisena olevan Tampereen Kun Kokemäen-Rauman rataosan perus-
36293: (Lielahden) - Porin radan peruskorjaus Koke- korjauksen tiedetään suunnitelman mukaan
36294: mäelle asti valmistuu v. 1988. Aikanaan laadi- tulevan maksamaan ilman sähköistystä noin 42
36295: tun peruskorjausohjelman mukaisesti rataosan miljoonaa markkaa ja Kokemäen-Porin radan
36296: Kokemäki-Rauma peruskorjauksen piti tulla noin 45 miljoonaa markkaa, tulisi valtion vuo-
36297: valmiiksi v. 1989 ja rataosan Kokemäki-Pori den 1989 menoarvioon näitä yhteensä 87 mil-
36298: v. 1990. Nyttemmin on kuitenkin julkisuuteen joonan markan peruskorjaushankkeita varten
36299: annettu tieto, että molempien mainittujen ra- ottaa määräraha 30 miljoonaa markkaa. Sen
36300: taosien peruskorjaus siirrettäisiin epämääräi- turvin jo nyt myöhässä olevat peruskorjaus-
36301: seen tulevaisuuteen ja että näitä rataosia pidet- suunnitelmat voitaisiin toteuttaa vuosien 1989
36302: täisiin kunnossa normaalein vuosikunnostustoi- -1991 aikana. Jotta Satakunnan pohjoinen
36303: menpitein. Aikanaan rautatiehallituksen tahol- rautatieyhteys voidaan ottaa käyttöön lyhyessä
36304: ta myös ilmoitettiin, että peruskorjaukseen liit- ajassa liikennetarpeen sitä vaatiessa, on välttä-
36305: 966 1988 vp. - TA n:o 879
36306:
36307: mätöntä, että Porin-Parkanon radan kunnos- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36308: sapitomäärärahat myös saadaan riittävän suu- riittävän rahoituksen varmistamiseksi
36309: ruisina vuoden 1989 menoarvioon. rautateiden kunnon parantamista varten
36310: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- Satakunnassa niin, että vireillä olevat
36311: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo- peruskorjaussuunnitelmat voidaan vii-
36312: muksen, pymättä toteuttaa.
36313:
36314: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1988
36315:
36316: Maunu Kohijoki Raila Aho Einari Nieminen
36317: Lea Mäkipää Timo Laaksonen Aino Pohjanoksa
36318: Mikko Elo Raimo Vuoristo Kalevi Lamminen
36319: Kauko Juhantalo
36320: 1988 vp. 967
36321:
36322: Toivomusaloite n:o 880
36323:
36324:
36325:
36326:
36327: Kohijoki: Vesikulkuväylän merkitsemisestä Kokemäenjoen pa-
36328: toaltaassa välillä Harjavalta-Kokemäki
36329:
36330:
36331: Eduskunnalle
36332:
36333: Kokemäenjoen patoallas muodostaa Harja- Julkisten vesikulkuväylien merkitseminen
36334: vallan kaupungin alueella suuren järvimäisen kuuluu ensisijaisesti valtion tehtäviin. Jokiväy-
36335: maisematekijän. Jo useiden vuosien aikana on lien osalta ilmeisesti kustannusvastuu kuitenkin
36336: allasta monin tavoin hyödynnetty mm. virkis- kuuluu kysymyksessä oleville kunnille, mutta
36337: tystoiminnassa. Esimerkkeinä mainittakoon vi- vain merenkulkulaitoksella on oikeus rakentaa
36338: reä vesihiihtotoiminta, monimuotoinen ja elpy- ja asettaa merenkulun turvalaitteita. Ilman me-
36339: vä kalastusharrastus ja kalastustoiminta, venei- renkulkuhallituksen lupaa niitä ei myöskään
36340: ly, uinti yms. Harjavallan kaupunki on tehok- saa ylläpitää. Käytännössä on tieviranomaisilla
36341: kaasti onnistunut edistämään ja kehittämään valmius väylien mittaamiseen ja merkitsemi-
36342: tämän arvokkaan ja koko Satakunnan alueella seen.
36343: harvinaisen vesistön käyttöä. Kaupungin toi- Harjavallan kaupunki on valmis siihen, että
36344: minta on ollut suunnitelmallista hyväksytyn se asianmukaisen luvan saatuaan omalta osal-
36345: Kokemäenjoen moninaiskäyttösuunnitelman taan ylläpitää vesikulkuväylän osoittamiseen
36346: puitteissa. tarvittavia laitteita patoaltaassa Harjavallan ja
36347: Viime vuosikymmenellä yritettiin muutamina Kokemäen välillä, mikäli valtio suorittaa kus-
36348: kesinä käynnistää moottoriveneliikennettä pa- tannuksellaan väylän ensikertaisen merkitsemi-
36349: toaltaassa Harjavallan sekä Kokemäen kaupun- sen.
36350: kien välillä, mutta tämä asia jäi kokeiluksi pää- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
36351: osin siitä syystä, että kulkukelpoista väylää ei taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36352: ole toistaiseksi tutkittu eikä merkitty. Muuta-
36353: milla jokiosuuksilla lähempänä Kokemäkeä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36354: esiintyy joessa muutamia särkkiä ja kiviä. vesikulkuväylän ensikertaiseksi merkit-
36355: Vesiliikenteen aloittamisella vaikkapa vaati- semiseksi Kokemäenjoen patoaltaassa
36356: mattomassakin muodossa olisi matkailukoh- välillä Harjavalta-Kokemäki.
36357: teista köyhässä Satakunnassa hyvin huomatta-
36358: vaa merkitystä vapaa-ajan vieton, turismin ja
36359: virkistystoiminnan kannalta.
36360:
36361: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
36362:
36363: Maunu Kohijoki
36364: 968 1988 vp.
36365:
36366: Toivomusaloite n:o 881
36367:
36368:
36369:
36370:
36371: Kokko ym.: Saimaan radioliikennepalvelujen kehittämisestä
36372:
36373:
36374:
36375: Eduskunnalle
36376:
36377: Kansainvälinen kauppamerenkulku ja veneily vasti kasvava kauppamerenkulku öljy- ja kemi-
36378: lisääntyvät Saimaan vesistöalueella jatkuvasti kaalikuljetuksineen aiheuttaa lisääntyviä tur-
36379: siten, että alue on täysin rinnastettavissa meri- vallisuusriskejä, jotka onnettomuuden sattues-
36380: alueisiin. Lisäksi kansainvälinen huvivenelii- sa saattavat johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin.
36381: kenne Saimaan kanavan läpi Saimaan vesistö- Vaaratilanteista on käytännön esimerkkejä ai-
36382: alueelle on alkamassa. van viime ajoilta.
36383: Saimaan vesistöalueella ei kuitenkaan ole täl- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36384: lä hetkellä kansainvälisiä vaatimuksia täyttäviä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36385: radioliikennepalveluja. Nykyisin Saimaan Ra- muksen,
36386: dion kautta tapahtuvan radioliikennepalvelun
36387: puitteissa ei pystytä hoitamaan asianmukaisesti että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36388: hätäliikennettä, tiedotus- ja palveluliikennettä Saimaan radioliikennepalvelujen kehit-
36389: eikä liikenteenvalvontaa. tämiseksi vastaamaan kansainvälisiä
36390: Radioliikenteen kehittämisessä on kysymys vaatimuksia.
36391: nimenomaan turvallisuudesta. Erityisesti jatku-
36392:
36393: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
36394:
36395: Heikki Kokko Riitta U osukaineo
36396: Sinikka Mönkäre Sinikka Hurskainen-Leppänen
36397: 1988 vp. 969
36398:
36399: Toivomusaloite n:o 882
36400:
36401:
36402:
36403:
36404: Kortesalmi ym.: Pohjois-Pohjanmaan tiestön rakentarriisrahojen
36405: riittävyydestä
36406:
36407:
36408: Eduskunnalle
36409:
36410: Pohjois-Pohjanmaalla kokooja- ja useiden Oulun kaupunkiseudun liikennemäärien no-
36411: yhdysteidenkin kunto on niin heikko, ettei teitä pea kasvu on aiheuttanut ja aiheuttaa jatkuvasti
36412: päällystämällä voida turvata kuljetusten ympä- pahoja ruuhkia alueen tieverkostolle. Koska
36413: rivuotista häiriötöntä sujumista ilman teiden ra- ongelman korjaamiseksi suunnitellut tieinves-
36414: kenteellisen kunnon ja kantavuuden paranta- toinnit toteutuessaan rasittaisivat kohtuutto-
36415: mista. masti piirin normaalia kiintiötä, tulisi hankkeet
36416: Päällystettyjen teiden osalta Pohjois-Pohjan- rahoittaa piirin normaalin kiintiön lisäksi tule-
36417: maan tilanne on se, että alueen laajuuden takia villa määrärahoilla.
36418: on olemassa hyvin pitkiä ja suhteellisen vilk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36419: kaasti liikennöityjä yhdysteitä, joilla kelirikko nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36420: aiheuttaa kohtuuttomia katkoksia päivittäiskul- muksen,
36421: jetuksille ja linjaliikenteelle. Alueelle ovat tyy-
36422: pillisiä raskaat maantiekuljetukset, mm. Neu- että hallitus varaisi riittävät määrära-
36423: vostoliiton puukuljetukset ja puukuljetukset hat Pohjois-Pohjanmaan teiden tekemi-
36424: yleensäkin rannikon jalostuslaitoksiin sekä sen kokonaisrahoituksen nostamiseksi
36425: myös turvekuljetukset. Lisäksi on otettava huo- piirin liikennesuoriteosuutta ja tarvetta
36426: mioon alueen läpi kulkevien matkailijavirtojen vastaavaksi.
36427: rasitus alueen tieställe ja sen aiheuttamat kun-
36428: nossapitotarpeet.
36429:
36430: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
36431:
36432: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
36433: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
36434: Raimo Vistbacka
36435:
36436:
36437:
36438:
36439: 64 2804450
36440: 970 1988 vp.
36441:
36442: Toivomusaloite n:o 883
36443:
36444:
36445:
36446:
36447: Kortesalmi ym.: Lisätyökohteiden aloittamisesta TVL:n Kainuun
36448: ja Lapin piireissä
36449:
36450:
36451: Eduskunnalle
36452:
36453: Valtioneuvoston työohjelman puitteissa voi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36454: tiin vuoden 1987 syksyllä aloittaa Lapissa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36455: Lapin ja Kainuun tie- ja vesirakennuspiirien muksen,
36456: alueella vain muutama tienrakennushanke. El-
36457: lei näiden piirien tiekohteisiin saada vuoden että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36458: 1988 tulo- ja menoarviossa tarpeeksi rahoitusta, lisätyiJkohteiden avaamiseksi Kainuun
36459: putoavat TVL:n työvoimavahvuudet Lapissa ja ja Lapin tie- ja vesirakennuspiirien
36460: Kainuussa. Tämä merkitsee jo muutenkin vai- alueella uhkaavien TVL:n henkiliJkun-
36461: keilla työttömyysalueilla lisätyöttömyyttä. Kui- nan irtisanomisten estämiseksi.
36462: tenkin molempien tie- ja vesirakennuspiirien
36463: alueella olisi runsaasti toteutustaan odottavia
36464: tietyö kohteita, mikäli rahoitus niihin järjestyisi.
36465:
36466: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
36467:
36468: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
36469: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
36470: Raimo Vistbacka
36471: 1988 vp. 971
36472:
36473: Toivomusaloite n:o 884
36474:
36475:
36476:
36477:
36478: Kortesalmi ym.: Siuruan alueen tiestön kunnostamisesta Pudas-
36479: järvellä
36480:
36481:
36482: Eduskunnalle
36483:
36484: Aikanaan suunnitteilla olleen Siuruan allas- rajoittaa soiden hyödyntämistä aiheuttaen täten
36485: alueen väestö on huolissaan ja ihmeissään siitä, menetyksiä paikallisille suon vuokraajille ja vä-
36486: että alueen tiestön kunto ja hoito on edelleen hentää myös suotyöpaikkoja alueella.
36487: jäljessä verrattuna muihin Pudasjärven vastaa- Pudasjärven Siuruan alueen asukkaat ovat
36488: viin läpikulkuteihin huolimatta siitä, että Siu- seuranneet, kuinka vastaavalla Vuotoksen alueella
36489: ruan altaan kielteisestä rakentamispäätöksestä on muiden tukitoimien ohella myös tiestön jäl-
36490: on kulunut jo lähes kymmenen vuotta. keen jääneeseen kunnostukseen myönnetty eril-
36491: Kun 1960-luvulla rakennettiin Tannilan- lismäärärahoja. S~uruan alue oli rajoitusten
36492: Pudasjärven tietä, työ katkaistiin altaan länsi- alaisena vieläpä 10 vuotta pitempään kuin Vuo-
36493: reunaan Mertajokeen. 1970-luvulla rakennettiin toksen alue. Tiettävästi Vuotoksen tiestö on ol-
36494: Pudasjärven-Rovaniemen kantatie n:o 78 vii- lut paremmassa kt~nnossa.
36495: meisenä Siuruan alueen kohdalta. Oli kaksi Siurualaisissa onkin herännyt oikeutettu ky-
36496: suunnitelmaa: joko entistä tietä asuttuun Siu- symys: Miksi Siurualle ei anneta samaa kohte-
36497: ruanjoen-Aittojärven suuntaan tai altaan itä- lua kuin Vuotokselle? Siurualaiset kysyvät
36498: puolta asumatoota erämaata Livon tien suun- myös: Onko syy siurualaisissa itsessään, kun he
36499: taan. Aivan viime hetkellä rakentaminen mää- ovat vuosikymmenen rajoituksiin tyytyneinä
36500: rättiin Livon suuntaan, silloinkin vielä ilmassa alistuneet toisarvoiseen kohteluun myös tie-
36501: olleen allasuhan tähden. asioissa?
36502: Lähes 10 vuotta on kunnossapitopuoli yrittä- Siurualaiset vaativatkin päättäjiä toimimaan
36503: nyt kohentaa huonokuntoisia teitä sieltä ja tääl- niin, että Siuruan alueen tiet päällystetään mah-
36504: tä, mutta näyttää siltä, että raskas liikenne vie dollisimman nopeasti ja että tätä varten varat-
36505: enemmän kuin kunnostus tuo. Kelirikko- ja taisiin erillismääräraha valtion budjettiin pää-
36506: painorajoitukset ovat edelleen nykypäivää Siu- määränä saada Siuruan alueen huonokuntoiset
36507: ruan teillä. ja jälkeen jääneet tiet tasa-arvoiseen kuntoon.
36508: Alueen teitä Rovaniemen ja Yli-Iin suuntiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36509: liikennöi päivittäin seitsemän linja-autovuoroa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36510: edestakaisin. Puutavaraliikenne Pudasjärven ja muksen,
36511: muittenkin pitäjien alueilta ohjautuu näitä tei-
36512: tä, lyhyintä reittiä, Kemin tehtaille. Teitten että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
36513: huono kunto ja painorajoitukset rajoittavat lii- menpiteisiin Pudasjärven Siuruan alueen
36514: kennettä. Alueella on neljä turvesuota tuotan- huonokuntoisen tiestön kunnostami-
36515: nossa ja kaksi suota välittömästi tulossa, yh- seksi.
36516: teensä n. 700 ha, mutta teitten huono kunto
36517:
36518: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
36519:
36520: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
36521: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
36522: Raimo Vistbacka
36523: 972 1988 vp.
36524:
36525: Toivomusaloite n:o 885
36526:
36527:
36528:
36529:
36530: Kortesalmi ym.: Määrärahasta Naamankylän-Oterman metsä-
36531: autotien parantamiseen
36532:
36533:
36534: Eduskunnalle
36535:
36536: Turveruukki Oy on vuokrannut Naamanky- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36537: lältä turvesoita yli sata hehtaaria ja aloittaa soi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36538: den kunnostukset lähivuosina. Lisäksi yhtiöllä muksen,
36539: on Naamankylän-Oterman tien varressa tur-
36540: vesuota noin 300 hehtaaria. että hallitus varaisi valtion vuoden
36541: Naamankylän-Oterman seutu on suorikas- 1989 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
36542: ta aluetta, joten turvetuotannon lisääntyessä vät määrärahat Naamankylän-Oter-
36543: alueen tiestö tulisi saattaa kuntoon. Tämän ta- man metsäautotien parantamiseksi läpi-
36544: kia läpikulkutie Utajärvi-Oterma olisi pikai- kulkutieksi yhdeksän kilometrin mat-
36545: sesti rakennettava. kalla.
36546: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
36547:
36548: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
36549: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
36550: 1988 vp. 973
36551:
36552: Toivomusaloite n:o 886
36553:
36554:
36555:
36556:
36557: Kortesalmi ym.: Määrärahasta Utajärven-Rantsilan maantien
36558: rakentamiseen
36559:
36560:
36561: Eduskunnalle
36562:
36563: Maantie välillä Utajärvi-Rantsila on ollut vi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36564: reillä jo lähes 20 vuotta. Tietä tarvittaisiin yhtey- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36565: tenä nelostieltä Oulun-Kajaanin tielle. Asiasta muksen,
36566: on TVL:llä valmiina omat selvityksensä.
36567: Tien reititykseksi vaihtoehto Rantsila-Tyr- että hallitus varaisi valtion vuoden
36568: nävä-Kylmälänkylä-Ahmas on tällä hetkellä 1989 tulo-ja menoarvioon riittävät mää-
36569: sopivin. Lisäperusteluja tien tarpeellisuudesta rärahat Utajärven-Rantsilan maantien
36570: on tullut Rokuan kuntakeskuksen laajetessa rakentamisen aloittamiseksi.
36571: Utajärvellä, ja näin ollen Utajärven-Rantsilan
36572: tie parantaisi huomattavasti kulkuyhteyksiä
36573: kuntakeskukselle.
36574:
36575: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
36576:
36577: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Tina Mäkelä
36578: 974 1988 vp.
36579:
36580: Toivomusaloite n:o 887
36581:
36582:
36583:
36584:
36585: Kortesalmi ym.: Määrärahasta Utajärven-Poutiaisen-Naa-
36586: mankylän maantien kunnostamiseen
36587:
36588:
36589: Eduskunnalle
36590:
36591: Turveruukki Oy on vuokrannut Naamanky- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36592: lältä turvesoita yli sata hehtaaria ja aloittaa soi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36593: den kunnostukset lähivuosina. Lisäksi Vapo muksen,
36594: Oy:llä on Naamankylän-Oterman tien varres-
36595: sa turvesuota noin 300 hehtaaria. Tämän takia että hallitus varaisi valtion vuoden
36596: maantie Utajärvi-Poutiainen-Naamankylä 1989 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
36597: tulisi saada pikaisesti kunnostetuksi 17 kilomet- vät määrärahat Utajärven-Poutiaisen
36598: rin matkalta. Kunnostamisen jälkeen turpeen -Naamankylän maantien kunnostami-
36599: kuljetus ja muut turvetuotantoon liittyvät toi- seksi 17 kilometrin matkalla.
36600: menpiteet pystyttäisiin hoitamaan nykyistä te-
36601: hokkaammin.
36602:
36603: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
36604:
36605: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
36606: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
36607: Raimo Vistbacka
36608: 1988 vp. 975
36609:
36610: Toivomusaloite n:o 888
36611:
36612:
36613:
36614:
36615: Kortesalmi ym.: Määrärahasta TVL:n Otajärven tukikohdan
36616: peruskorjaukseen
36617:
36618:
36619: Eduskunnalle
36620:
36621: Tie- ja vesirakennuslaitoksella on tällä hetkel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36622: lä tukikohta Otajärvellä. TVL on siirtämässä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36623: töitä yksityisille urakoitsijoille, jolloin ei ole jär- muksen,
36624: kevää rakentaa viereiseen pitäjään eli Muhoksel-
36625: le uutta tukikohtaa. Järkevämpää olisi saneerata että hallitus varaisi valtion vuoden
36626: kuntoon Otajärvellä sijaitseva entinen TVL:n tu- 1989 tulo- ja menoarvioon riittävät mää-
36627: kikohta. Muhoksella tarvittavat palvelut voitai- rärahat TVL:n Ulajärven tukikohdan
36628: siin luontevimmin ostaa yksityisiltä. saneeraamiseksi.
36629: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
36630:
36631: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Tina Mäkelä
36632: 976 1988 vp.
36633:
36634: Toivomusaloite n:o 889
36635:
36636:
36637:
36638:
36639: Kortesalmi ym.: Postiautolinjan säilyttämisestä reitillä Oulu-
36640: Ylikiiminki-Sanginkylä-Puolanka-Hyrynsalmi
36641:
36642:
36643: Eduskunnalle
36644:
36645: Postiautolinja välillä Oulu-Ylikiimin- liikennevälineitä, sekä asukkaiden asiointimat-
36646: ki-Sanginkylä-Puolanka-Hyrynsalmi on il- kat Kytömäen suunnalta Hyrynsalmelle loppu-
36647: moitettu lakkautettavaksi 1.6.1988. Matkusta- vat kokonaan. Samoin iltapäivisin tapahtuva
36648: jaliikennevuorona em. postiautovuoro on pai- koululaisten kuljetus Hyrynsalmelta Kytömäen
36649: kallisille asukkaille erittäin tärkeä ja siitä hyvä, suuntaan lakkaa.
36650: että se kulkee viikon jokaisena päivänä. Näin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36651: hoituvat päivittäiset asiointimatkat eri kunta- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36652: keskuksiin ja asukkaat saavat talouksiinsa pos- muksen,
36653: tin päivittäin ja päivälehdet myös viikonlop-
36654: puina. että hallitus varaisi riittävästi määrä-
36655: Mikäli postiautolinja lakkautetaan, niin tie- rahoja postiautolinjan säilyttämiseksi
36656: osuudet Ylivuotto-Sanginkylä ja Kaihlasjär- reitillä Oulu- Ylikiiminki-Sanginky/ä
36657: venkylän mutka jäävät kokonaan vaille yleisiä -Puolanka-Hyrynsa/mi.
36658: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
36659:
36660: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
36661: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
36662: 1988 vp. 977
36663:
36664: Toivomusaloite n:o 890
36665:
36666:
36667:
36668:
36669: Kortesalmi ym.: Sanomalehtien viikonloppukannon järjestämi-
36670: sestä eräillä alueilla Oulun ja Lapin läänissä
36671:
36672:
36673: Eduskunnalle
36674:
36675: Maamme syrjäseudut ja harvaan asutut alueet lisesti avuksi. Tätä varten tarvitaankin asian-
36676: ovat vailla monia niitä palveluja, jotka ovat mukainen määräraha valtion vuoden 1989 tulo-
36677: asutuskeskusten väestön saavutettavissa. Yksi ja menoarvioon.
36678: puute maamme harvaan asutuilla alueilla on se, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36679: että sanomalehtiä ei jaeta lauantaisin eikä sun- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36680: nuntaisin, vaan ainoastaan arkipäivinä. Valitet- muksen,
36681: tavasti valtiovalta ei ole ottanut palveluasennet-
36682: ta syrjäkylien lehdenjakeluun. Lehtien jakelu että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36683: viikonloppuisin voitaisiin kuitenkin järjestää sanomalehtien kannon järjestämiseksi
36684: varsin edullisestikin, kun käytettäisiin hyväksi lauantaisin ja sunnuntaisin harvaan asu-
36685: yksityisiä palveluja, esimerkiksi takseja. Tällöin tuilla alueilla ja syrjäkylissä erityisesti
36686: valtiovallan olisi tultava jossakin määrin rahal- Oulun ja Lapin läänissä.
36687: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
36688:
36689: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
36690: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
36691: Raimo Vistbacka
36692: 978 1988 vp.
36693:
36694: Toivomusaloite n:o 891
36695:
36696:
36697:
36698:
36699: Kortesalmi ym.: Eräiden väestöryhmien televisiolupamaksujen
36700: alentamisesta
36701:
36702:
36703: Eduskunnalle
36704:
36705: Suomessa television lupamaksut ovat todella radion on otettava huomioon lupahintoja mää-
36706: huippuluokkaa. Yleisradio monopolina on voi- rätessään myös kunkin väestöryhmän maksu-
36707: nut käyttää kansalaisia lypsylehmänään ja teh- kyky. Onhan mm. rautateillä ja jopa lentoko-
36708: nyt kalliita investointeja ja käyttänyt estotto- neissa huomioitu maksukyky aiempina lippujen
36709: masti rahaa kerskarakentamiseen ja laitteiden hintoina kansamme vähäosaisille.
36710: hankkimiseen. Kaiken tämän maksaa Suomen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36711: kansa kalliina lupamaksuina. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36712: Tältä järjettömyydeltä eivät ole säästyneet muksen,
36713: myöskään kansamme vähäosaiset. Niinpä köy-
36714: hät eläkeläiset, sotiemme veteraanit, invalidit ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36715: rintamanaiset joutuvat maksamaan katselulu- tv-lupamaksujen alentomiseksi puoleen
36716: vastaan saman hinnan kuin 50 000 markkaa nykyisestä pienituloisille eläkeläisille,
36717: kuukaudessa ansaitseva yritysjohtaja. Tämä ei veteraaneille, invalideille sekä rintama-
36718: ole oikein. Parlamentaarisesti johdetun Yleis- naisille ja vammaisille.
36719:
36720: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
36721:
36722: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
36723: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
36724: 1988 vp. 979
36725:
36726: Toivomusaloite n:o 892
36727:
36728:
36729:
36730:
36731: Kääriäinen ym.: Kaukoliikenteen tele- ja puhelinmaksujen yhte-
36732: näistämisestä
36733:
36734:
36735: Eduskunnalle
36736:
36737: Puhelinverkon käyttö tietoliikenteen palvelu- maahan sijoittuneille yrityksille ja muille yhtei-
36738: jen välittämisessä kasvaa edelleen lähitulevai- söille tietoliikenteestä ylimääräisiä kustannuk-
36739: suudessa. Niin yksityiset yritykset, yksityiset sia kalliimman puhelinmaksun muodossa.
36740: henkilöt kuin julkiset yhteisöt ja laitoksetkin Tele- ja puhelinmaksujen yhtenäistämisellä
36741: ovat siirtymässä yhä enenevässä määrin tietolii- vaikutettaisiin yritysten sijaintipäätöksiin ja no-
36742: kenteen käyttäjiksi. peutettaisiin tietoliikennepalvelujen käyttöön-
36743: Tämä kehitys antaa yrityksille mahdollisuu- ottoa ja laajenemista koko maassa.
36744: den valita sijaintipaikkansa entistä vapaammin Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
36745: riippumatta fyysisistä yhteyksistä. Sijoittumis- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36746: päätökseen vaikuttavat tällöin enemmän palve-
36747: lujen saatavuus ja niiden käyttämisestä aiheutu- että hallitus nopeasti ryhtyisi toimen-
36748: vat kustannukset. Kun maamme on hallinnolli- piteisiin kaukoliikenteen tele- ja puhe-
36749: sesti ja elinkeinoelämän osalta keskittynyt voi- linmaksujen yhtenäistämiseksi koko
36750: makkaasti pääkaupunkiseudulle, tulee muualle maassa.
36751: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
36752:
36753: Seppo Kääriäinen Kari Rajamäki Jorma Huuhtanen
36754: Riitta Saastamoinen Juhani Laitinen Mirja Ryynänen
36755: Lauha Männistö
36756: 980 1988 vp.
36757:
36758: Toivomusaloite n:o 893
36759:
36760: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahasta Tampere-Pirkkalan lento-
36761: aseman kehittämiseen
36762:
36763:
36764: Eduskunnalle
36765:
36766: Maamme lentoliikenteen jatkuvaksi kehitty- sa noin 200 metriä lentoasemalta. Täysin puut-
36767: miseksi olisi välttämätöntä pikaisesti ryhtyä toi- teellinen tila on myös turvallisuusriski. Näin
36768: menpiteisiin, joilla kaikin tavoin vahvistettai- ollen muun lisälaajennuksen yhteyteen on ra-
36769: siin Tampere-Pirkkalan lentoaseman toiminta- kennettava kunnolliset työsuojelumääräykset
36770: kykyä ja -mahdollisuuksia. Useita lentotoimin- täyttävät sähkökorjaamo- ja varastotilat. Säh-
36771: taan nyt Helsinki-Vantaan lentoasemalle keskit- kökorjaamotilojen saaminen parantaisi ja no-
36772: tyneitä tehtäviä voitaisiin jakaa onnistuneesti peuttaisi lennonvarmistuslaitteiden ennakko- ja
36773: juuri Tampere-Pirkkalan lentoasemalle. Maan vikahuoltoa. Varastotilat taas lisäisivät mm.
36774: hallituksen ja ilmailuhallituksen olisi välittö- palo- ja työturvallisuutta.
36775: mästi ryhdyttävä toteuttamaan tämänsuuntaisia Kunnossapitokaluston pesutilat. Auto- ja
36776: pyrkimyksiä. Näin menetellen huolehdittaisiin konekaluston pesutilat ovat nykyisin samoissa
36777: välillisesti myös tasapainoisen alueellisen kehi- tiloissa palo- ja pelastuskaluston kanssa ja ti-
36778: tyksen uusista edellytyksistä. loissa on lisäksi palomiehistön varusteet. Len-
36779: Kysymys on luonnollisesti suhteellisen suu- toasemalla joudutaan varsinkin talviaikana päi-
36780: resta hankkeesta, kun Tampere-Pirkkalan len- vittäin pesulaitteilla sulattamaan ja pesemään
36781: toaseman tiloja ja toimintaa ryhdytään laa- harjapuhaltimia ennen harjahalliin siirtämistä.
36782: jentamaan ja samalla keventämään ilmeistä Pesussa muodostuu suuret määrät vesihyöryä,
36783: ''ruuhkautumista'' Helsinki-Vantaan lentoase- joka sisältää pesuaineissa käytettäviä kemikaa-
36784: malla. Kokonaistaloudellisesti tämä on varmas- leja, kiitotielle levitettyä ureaa ja koneissa käy-
36785: ti järkevää ja ansaitsee varsin nopean toimen- tettävää öljyä. Höyrynä nämä aineet leviävät
36786: piteiden aikataulun. muihin tiloihin ja voivat siten aiheuttaa mm. al-
36787: Koska jo nykyisinkin Tampere-Pirkkalan lergisuutta ja ihottumia työntekijöille. Lento-
36788: lentoasemalla on toimintaa kaventavia epäkoh- asemalle onkin rakennettava erillinen pesuhalli-
36789: tia, olisi ne pyrittävä poistamaan edellistä vielä- tila nykyisen konehallirakennuksen jatkoksi.
36790: kin nopeammalla aikataululla. Asematason sekä yhdystie- ja pelastustiever-
36791: Lentoaseman päivystystilat. Nykyiset tilat kosto. Pelastustieverkosto on lentoasemalla
36792: ovat ahtaat ja epäkäytännölliset. Laitteiden ja puutteellinen. Jos onnettomuus sattuu, pelas-
36793: henkilöstön lisääntyessä käyttötilat edelleen tuskalustoa ei saada suorinta mahdollista tietä
36794: pienenevät. Näkyvyys asematasolle on olema- paikalle. Lentoaseman yhdystie- ja pelastustie-
36795: ton. Osa alueesta rajoittuu ulkopuolelle asen- verkoston laajentaminen onkin välttämätöntä.
36796: nettujen peilien näköalueelle. Päivystyshuonet- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
36797: ta olisikin laajennettava asematason suuntaan tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
36798: samalla tavalla kuin 1985 lentoasemarakennuk- .sen,
36799: sen yhteydessä Meteon osalta tehtiin. Laajen-
36800: nus tällä tavoin parantaisi oleellisesti näkyvyyt- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
36801: tä asematasolle. Päivystystilojen laajennustöi- Tampere-Pirkkalan lentoaseman tilojen
36802: hin olisi ryhdyttävä jo vuonna 1989. ja toiminnan laajentamiseksi jo valtion
36803: Lentokentän sähköhuolto- ja korjaamotilat. vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon osoi-
36804: Lentoaseman sähkölaitteiden korjaus- ja koes- tettavien määrärahojen avulla.
36805: tustyöt joudutaan tekemään vanhassa parakis-
36806:
36807: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
36808:
36809: Pentti Lahti-Nuuttila Sulo Aittoniemi
36810: Timo Roos Jukka Gustafsson
36811: 1988 rd. 981
36812:
36813: Hemställningsmotion nr 894
36814:
36815:
36816:
36817:
36818: Lax: Om åtgärder för att gående mot rött ljus inte skall vara
36819: straffbart i vissa fall
36820:
36821:
36822: Tili Riksdagen
36823:
36824: När den nya vägtrafiklagen infördes 1981 kri- Som en jämförelse kan nämnas, att i princip
36825: minaliserades förbudet att gå emot rött trafik- samma regler gäller i Sverige för fotgängare i
36826: ljus, även då särskilt trafikljus för gångtrafi- trafikljuskorsningar. Där finns emellertid möj-
36827: kanter finns. Enligt vägtrafikförordningen lighet tili åtalseftergift dä det är uppenbart, att
36828: (182/82) 28 § är det förbjudet att beträda kör- brottet varit sådant att någon trafikfara inte
36829: bana när rött trafikljus lyser. Överträdelse mot uppkommit.
36830: förbudet straffas med ordningsbot. Förbudet är 1 Finland kunde vägtrafikförordningens 28 §
36831: absolut, dvs. oberoende av viiken trafiksitua- omformuleras så, att det inte skulle vara ett
36832: tion som råder. brott att gå emot rött ljus när det är helt uppen-
36833: Det absoluta förbudet upplevs emellertid av bart att någon som helst trafikfara inte kan
36834: medborgarna som alltför rigoröst, i synnerhet uppkomma tili följd av fotgängarens beteende.
36835: som man kan åläggas ordningsbot om man gått Med hänvisning tili det ovan anförda föreslår
36836: mot rött ljus även om det inte finns en enda tra- jag högaktningsfullt att riksdagen måtte hem-
36837: fikant inom synhåll på körbanan. Polisen har ställa
36838: haft upplysningskampanj och skärpt övervak-
36839: ning av fotgängare vid trafikljuskorsningar, vil- att regeringen vidtar åtgärder jör att
36840: ket i sig är bra. Däremot uppfattas det som gående mot rött trajikljus inte skulle
36841: stötande för en förnuftsmässig rättskänsla hos vara strajfbart när det är helt uppen-
36842: allmänheten att fotgängare straffas för att ha bart, att någon trajikfara inte kan upp-
36843: gått mot rött ljus när det är helt uppenbart, att komma beroende på jotgängarens be-
36844: ingen som helst trafikfara förelegat, t.ex. när teende.
36845: inget fordon i rörelse funnits inom synhåll.
36846:
36847: Helsingfors den 5 februari 1988
36848:
36849: Henrik Lax
36850: 982 1988 vp.
36851:
36852: Toivomusaloite n:o 894 Suomennos
36853:
36854:
36855:
36856:
36857: Lax: Punaista liikennevaloa vastaan kulkemisen rangaistavuu-
36858: desta eräissä tapauksissa
36859:
36860:
36861: Eduskunnalle
36862:
36863: Uutta tieliikennelakia annettaessa vuonna Vertailun vuoksi voidaan mainita, että Ruot-
36864: 1981 kriminalisoitiin jalankulku punaista lii- sissa jalankulkijoita koskevat liikennevaloin
36865: kennevaloa päin myös siellä, missä on erityinen ohjatuissa risteyksissä periaatteessa samat sään-
36866: liikennevalo jalankulkijoita varten. Tieliikenne- nöt. Ruotsissa on kuitenkin mahdollisuus jät-
36867: asetuksen (182/82) 28 §:n mukaan astuminen tää syyte nostamatta silloin, kun on ilmeistä,
36868: ajoradalle punaisen liikennevalon palaessa on että rikoksesta ei ole aiheutunut vaaraa liiken-
36869: kielletty. Kiellon rikkomisesta rangaistaan rike- teelle.
36870: sakolla. Kielto on ehdoton eli riippumaton val- Suomessa tieliikenneasetuksen 28 § voitaisiin
36871: litsevasta liikennetilanteesta. muotoilla uudelleen siten, että jalankulku pu-
36872: Kansalaiset kokevat kuitenkin ehdottoman naista valoa päin ei olisi rikos silloin, kun on
36873: kiellon liian jyrkkänä, varsinkin kun rikesakon täysin selvää, ettei jalankulkijan käytöksen seu-
36874: voi saada punaista valoa päin kuljettuaan, vaik- rauksena voi syntyä minkäänlaista vaaraa lii-
36875: ka ajoradalla ei olisi näköetäisyydellä ainutta- kenteelle.
36876: kaan tienkäyttäjää. Poliisilla on ollut tiedotus- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
36877: kampanja, ja se on tiukentanut jalankulkijoi- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
36878: den valvontaa liikennevaloin ohjatuissa risteyk-
36879: sissä, mikä sinänsä on hyvä. Sen sijaan järkevää että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
36880: oikeudentuntoa loukkaavana pidetään jalan- jotta jalankulku punaista liikennevaloa
36881: kulkijoiden rankaisemista punaista valoa päin päin ei olisi rangaistavaa silloin, kun on
36882: kulkemisesta silloin, kun on täysin selvää, ettei täysin selvää, ettei jalankulkijan käytös
36883: minkäänlaista vaaraa liikenteelle ole syntynyt, aiheuta mitään vaaraa liikenteelle.
36884: esim. kun yhtään liikkeellä olevaa ajoneuvoa ei
36885: ole ollut näköetäisyydellä.
36886:
36887: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
36888:
36889: Henrik Lax
36890: 1988 vp. 983
36891:
36892: Toivomusaloite n:o 895
36893:
36894:
36895:
36896:
36897: Lehtosaari ym.: Alemman tieverkon rakentamis- ja kunnossa-
36898: pitotason turvaamisesta
36899:
36900:
36901: Eduskunnalle
36902:
36903: Viimeaikainen kehitys tiemäärärahojen osal- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
36904: ta on ollut päätieverkkoa suosiva. Tässä sinänsä muksen,
36905: myönteisessä kehityksessä on merkillepantavaa
36906: se, että tämä suuntaus on tapahtunut alemman että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
36907: tieverkon kustannuksella. Tämä kehitys on nä- ettei alemman tieverkon rakentamis- ja
36908: kyvissä valtakunnassamme monella alueella, kunnossapitotaso päälieverkon kunnos-
36909: mm. Mikkelin läänissä. tamisen johdosta laskisi.
36910: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36911:
36912: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
36913:
36914: Markku Lehtosaari Jouni Backman
36915: 984 1988 vp.
36916:
36917: Toivomusaloite n:o 896
36918:
36919:
36920:
36921:
36922: P. Leppänen ym.: Liikennepolitiikkaa koskevan tiedonannon
36923: antamisesta eduskunnalle
36924:
36925:
36926: Eduskunnalle
36927:
36928: Liikenne- ja kuljetussuoritteet ovat muuttuneet
36929: viime aikoina seuraavasti:
36930: 1981 1986 muutos-%
36931: - henkilöauto, milj. henkilö-km 34600 40800 + 18
36932: - linja-auto, milj. henkilö-km 7 975 7 981 + 0
36933: - rautatiet, milj. henkilö-km 3 274 2674 -18
36934: - kuorma-autot, milj. tavara-km 19006 21 950 + 15
36935: - rautatiet, milj. tavara-km 8 390 6952 -17
36936:
36937: Asetelmasta näkee, että henkilöautojen ja Siitä seuraa:
36938: kuorma-autojen suoritteet ovat voimakkaasti - Jos rekkakuljetuksia suoritetaan pitämäl-
36939: kasvaneet, kun taas rautateiden osuus on laske- lä ajoneuvojen ja polttoaineen vero alhaise-
36940: nut. na ja nostetaan painorajoja, kuten liikenne-
36941: Eri liikenne- ja kuljetusmuotojen välillä ei ministeriö tekee, vähenee rautatieliikenne, mut-
36942: maassamme ole suoritettu vaihtoehtoistarkaste- ta on tarpeen sen sijaan rakentaa uusia teitä ja
36943: luja, eli niiden haittojen ja hyötyjen punnintaa, kohentaa entisiä vastaamaan uutta liikenne-
36944: joiden perusteella olisi toimittu. Ratkaisut ovat kuormitusta.
36945: olleet tapauskohtaisia: - Jos henkilöauton käyttöä suositaan vero-
36946: - kun jokin tie on ruuhkautunut, on joko tuksessa, vähenevät linja-autoliikenne ja rauta-
36947: tien tasoa nostettu tai rakennettu rinnakkaistie, teiden henkilökuljetukset. Kun joukkoliiken-
36948: - kun jollakin rataosuudella matkustaja- teen verkko harvenee ja vuorot vähenevät, syn-
36949: määrä on vähentynyt, on junavuoroja lakkau- tyy myös entistä enemmän tarvetta henkilöau-
36950: tettu, ton käyttöön.
36951: - kun jossakin on nähty tarvetta lentolii- Kun maantieliikenne sekä tavara- että hen-
36952: kenteelle, on rakennettu lentokenttä ja yritetty kilökuljetuksissa kasvaa, tarvitaan lisää teitä
36953: saada järjestetyksi lentovuoroja, milloin vain ja teiden ruuhkautuessa vaaditaan moottori-
36954: rahoitusta on löytynyt, jne. teitä. TVH:n Tie 2000 -ohjelmaan sisältyykin
36955: Myöskään liikenteen verotus ja toisaalta 400 kilometriä uusia moottori- tai moottori-
36956: esim. rautateiden tariffipolitiikka ei ole liittynyt liikenneteitä ja lähes 400 kilometriä muita ne-
36957: liikennemuotojen valintaan. Siten polttoainei- likaistaisia teitä. Siihen sisältyy myös päätei-
36958: den verotusta tai muuta ajoneuvoliikenteen ve- den leventämistä ja oikomista 2 100 kilometrillä
36959: rotusta koskevaa esitystä on sen perusteluissa ja muilla teillä noin 2 400 kilometrillä. Tätä ko-
36960: tarkasteltu inflaation ja valtiontalouden vaiku- konaisuutta olisi eduskunnan päästävä arvioi-
36961: tusten näkökulmasta, mutta ei koko liikennepo- maan ja Iinjohtamaan osana liikennepolitiikan
36962: litiikan näkökulmasta. valintoja.
36963: Erityisen pahasti on jäänyt arvioimatta lii- Nyt on tehtävä valinta Helsingin ja Turun
36964: kennemuotoja koskevien tietoisten ja yksittäis- välisen moottoritien tai vastaavan ratayhteyden
36965: tapauksista syntyvien linjavalintojen ympäris- parantamisen välillä. Kohta päätetään, tuhoaa-
36966: tövaikutukset. ko uusi Helsingin ja Tampereen välinen valtatie
36967: 1988 vp. -TA n:o 896 985
36968:
36969: n:o 3 Rapolan kulttuurihistoriallisesti erittäin kohdistuva polttoainevero) ja kehittämällä vas-
36970: arvokkaan alueen. taavasti rautateitä.
36971: Voitaisiin toimia toisinkin. Voitaisiin painot- VTT:n tutkimuksen mukaan energian kulu-
36972: taa rautateitä alueiden välisessä liikenteessä var- tuksen (ja siten välillisesti myös saastumisen)
36973: sinkin tavarankuljetuksen osalta ja linja-auto- kannalta edullisin liikennemuoto on rautatiet.
36974: liikennettä alueiden sisäisessä liikenteessä. Voi- Linja-auto kuluttaa matkustajaa kohden 2,1
36975: taisiin siis vastaavasti kehittää rautateitä rato- kertaa, henkilöauto 5,5 kertaa ja lentokone 8, 7
36976: jen purkamisen sijasta ja tukea näin tehtyä va- kertaa sen, mitä dieselvetoinen juna. Sähköjuna
36977: lintaa vero- ja tariffiratkaisuin. olisi vielä edullisempi.
36978: Seuraavassa tarkastellaan liikenteen ympäris- Lentoliikenteen odotetaan kasvavan voimak-
36979: töä viittauksenomaisesti lähinnä ongelman esil- kaasti, ellei siihen puututa.
36980: le tuomiseksi. On valitettavaa, että happamoitumista tutki-
36981: va HAPRO-tutkimushanke ei näytä saavan
36982: Liikenteen tuottamista typen oksidien pääs- käyttöönsä riittävästi määrärahoja, jotta perus-
36983: iöistä voidaan lyhyesti todeta seuraavaa: teellisesti voitaisiin selvittää happamoitumiseen
36984: - typen oksideista ja hiilivedyistä on ter- liittyviä ongelmia. Mahdollisesti tietoa saata-
36985: veydellisiä haittoja erityisesti suurissa taaja- neen myös Eurekan puitteissa tehtävistä tutki-
36986: missa, muksista.
36987: - typen oksidit vaikuttavat haitallisesti met- Tutkitun tiedon riittämättömyys pitäisi ha-
36988: sien terveydentilaan (vaikka puhuttaisiinkin ty- vahduttaa mm. liikennepolitiikan päätöksen-
36989: pen lannoite- eli kasvua lisäävästä vaikutukses- teon miettimään päätösten seurauksia niin, ettei
36990: ta, kääntyy päästöjen lisääntyminen väistämät- päätöksiä tehtäisi vain markkinamekanismia
36991: tä ennen pitkää kielteiseksi), seuraten, sillä tunnetusti se jättää ulkoiset kus-
36992: - liikenteen hiukkaspäästöihin sitoutuneet tannukset ja ulkoiset vaikutukset huomiotta.
36993: orgaaniset typpiyhdisteet aiheuttavat syöpää. Yksioikoinen "kilpailukyvyn" korostaminen
36994: Kaikista typen oksidien päästöistä tieliiken- liikennejärjestelmän kehittämisessä vie myös
36995: ten osuus on 45 OJo. Yksinomaan dieselajoneu- hakoteille. Pelättävissä on, että valtiollinen
36996: voista, pääasiassa kuorma- ja linja-autoista, päätöksenteko luovuttaa liikennepolitiikan
36997: aiheutuu noin 27 % kaikista typen oksidien suurten ratkaisujen tekemisen tyystin pääoma-
36998: pääsiöistä (se on noin 60 % tieliikenteen pääs- piireille (esimerkkinä tästä on ruotsalaisten ka-
36999: töistä). pitalistien ja heidän muissa Pohjoismaissa ole-
37000: vien liittolaistensa Scanlink-hanke).
37001: Euroopan yhteisöjen normit ovat sikäli lie- Kansainvälinen yhteistyö ja harmonisointi lii-
37002: vät, että ne jättävät pienet autot (alle 1 400 cm 3 ) kennettä koskevien ympäristönormien asetta-
37003: vaille rajoitusta. Nämä autot ovat noin puolet misessa ei välttämättä ole eduksi. Usein tällöin
37004: Suomen automyynnistä. parhaimman teknisesti toteutuskelpoisen sijasta
37005: Autojen typpipäästöt kasvavat nopeasti no- päätöksessä otetaan huomioon suuryhtiöiden
37006: peuden ylittäessä 80 km tunnissa. Tie 2000 -oh- (esim. EY-maiden kohdalla näiden maiden au-
37007: jelmaan sisältyy runsaasti moottoritiehankkei- tonvalmistajien edut) vaatimukset. Siten verrat-
37008: ta, joilla nopeus kohoaisi 100-120 km:ksi tun- taessa oman maamme tilannetta muihin mai-
37009: nissa. hin, on aina kriittisesti arvioitava myös muiden
37010: Raskaiden dieselajoneuvojen ominaispäästöt maiden normistoa.
37011: ovat yli 20-kertaiset henkilöautoon verrattuna Kun SKDL:n eduskuntaryhmä on vaatinut
37012: eikä puhdistustekniikkaa ole toistaiseksi näkö- liikennepolitiikan tiedonantoa, jotta eduskunta
37013: piirissä. Raskas dieselajoneuvoliikenne aiheut- voisi ei vain lukea puheita kuten selontekokes-
37014: taa noin puolet tieliikenteen typpipäästöistä. kustelussa vaan myös valiokunnan valmistelu-
37015: Dieselmoottori tuottaa myös nokea, jonka on työn pohjalta ottaa kantaa, kysymys on ollut
37016: todettu aiheuttavan syöpää. mm. edellä mainituista asioista. Liikenneminis-
37017: Raskaiden dieselajoneuvojen typpipäästöjä teri olisi halukas antamaan selonteon, eli edus-
37018: voidaan vähentää ohjaamalla liikennettä rauta- kunta saisi vain keskustella asiasta, minkä jäl-
37019: teille erityisesti yökuljetuksiin, mikä tasaisi keen keskustelusta ei tehtäisi edes yhteenvetoa
37020: myös energiankulutusta. Tämä on mahdollista tai laadittaisi johtopäätöksiä, saati että edus-
37021: käytännössä vain lisäämällä raskaan ajoneuvo- kunta saisi päättää asiasta valiokunnan laati-
37022: liikenteen verotusta (ajoneuvovero ja dieseliin man mietinnön pohjalta.
37023: 65 280445G
37024: 986 1988 vp.- TA n:o 896
37025:
37026: Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi ns. ulkoiset kustannukset mukaan lu-
37027: toivomuksen, kien, ja
37028: jossa selvitettäisiin vaihtoehtojen ym-
37029: 1) että hallitus saattaisi eduskunnan päristövaikutukset, siinä tarkoituksessa,
37030: käsittelyyn liikennepolitiikan tiedonan- että tämä tiedonanto voitaisiin käsitellä
37031: non, valiokunnassa niin, että eduskunta voisi
37032: jossa käsiteltäisiin perusteellisesti lii- ottaa kantaa keskeisiin liikennepolitii-
37033: kenteen ja liikennemuotojen kehittämis- kan kysymyksiin kokonaisuutena eikä
37034: tä toisaalta seuraavien viiden ja toisaalta yksittäisratkaisuina, ja
37035: seuraavien kymmenen vuoden ajaksi ot- 2) että hallitus pidättyisi ennen tie-
37036: taen huomioon mm. parlamentaarisen donannon käsittelyä toimista, jotka
37037: rautatiekomitean esitykset, oleellisesti vaikuttavat liikennepolitiik-
37038: jossa selvitettäisiin erilaisia vaihtoeh- kaan, kuten rautatieliikenteen ja sen
37039: toja niihin liittyvine kustannuksineen, oheistoimintojen supistamisesta.
37040:
37041: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
37042:
37043: Pekka Leppänen Lauha Männistö Raila Aho
37044: Esko Seppänen Esko Helle Timo Laaksonen
37045: Asko Apukka Pertti Lahtinen Claes Andersson
37046: Jarmo Wahlström Ensio Laine Esko-Juhani Tennilä
37047: Pauli Uitto Juhani Vähäkangas Heli Astala
37048: Anna-Liisa Jokinen Mauri Pekkarinen Vappu Säilynoja
37049: Toimi Kankaanniemi Pirkko Ikonen
37050: 1988 vp. 987
37051:
37052: Toivomusaloite n:o 897
37053:
37054:
37055:
37056:
37057: Maijala ym.: Postipalvelujen turvaamisesta haja-asutusalueilla
37058:
37059:
37060:
37061: Eduskunnalle
37062:
37063: Posti- ja telelaitoksen toiminta on valtiolle mentä pientä postitoimipaikkaa ja neljänä seu-
37064: varsin kannattavaa. Valtion vuoden 1988 tulo- raavana vuonna vajaat kuusikymmentä. Pien-
37065: ja menoarvion mukaan posti- ja telelaitoksen ten postitoimipaikkojen sulkeminen on ollut
37066: liikekirjanpidon mukainen ennakoitu tuloslas- toimintalinjana jo aiemminkin. Se on jyrkästi
37067: kelma on vuodelle 1988 ylijäämäinen 851 milj. ristiriidassa ajankohtaisen Elävä maaseutu
37068: markkaa. -kampanjan kanssa.
37069: Hyvän taloudellisen tuloksen huomioon ot- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
37070: taen on vastuutonta, että postin palveluja haja- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37071: asutusalueilla supistetaan koko ajan niin toimi-
37072: pisteiden sulkemisen kuin postiautolinjojen vä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37073: hentämisenkin kautta. Julkistettujen tietojen haja-asutusalueiden postipalvelujen säi-
37074: mukaan tänä vuonna suljetaan vajaat parikym- lyttämiseksi.
37075:
37076: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
37077:
37078: Matti Maijala Mauri Pekkarinen
37079: Tytti lsohookana-Asunmaa Pentti Lahti-Nuuttila
37080: 988 1988 vp.
37081:
37082: Toivomusaloite n:o 898
37083:
37084:
37085:
37086:
37087: Mattila ym.: Kuljetustukilainsäädännön uudistamisesta
37088:
37089:
37090:
37091: Eduskunnalle
37092:
37093: Kuljetustukilainsäädäntö on osoittautunut riin. Tämä edistää alueellisesti luontevaa poh-
37094: merkittäväksi avuksi Pohjois-Suomen elinkei- joisten alueiden lisääntyvää yhteistyötä.
37095: noelämälle. Kuljetustukijärjestelmä on osa - Myös henkilöliikenne saatetaan aluepo-
37096: aluepolitiikkaa, jolla tasataan eri alueiden väli- liittisen tuen piiriin tietyiltä osiltaan, koska
37097: siä sijainnin edullisuuseroja maassamme. Siksi markkina-alueiden laajetessa myös kehitys-
37098: onkin oleellista, että kuljetustukijärjestelmä, alueilta on lisääntyvää yhteydenpitotarvetta
37099: jota parasta aikaa uusitaan, on kaikilta osin pääkaupunkiseudun ohella kansainvälisille
37100: mahdollisimman joustava ja uusiin aluepoliitti- markkinoille. Matkakustannuksia alentavalla
37101: siin haasteisiin vastaava. tuella parannettaisiin yritysten toimintaedelly-
37102: Mielestämme on otettava kuljetustukijärjes- tyksiä ja samalla tuettaisiin yritysten sijoittu-
37103: telmää uusittaessa huomioon mm. seuraavaa: mista pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.
37104: - Merikuljetustuki kaksinkertaistetaan ny- - Eräitä tietoliikenteen uusia sovellutuksia
37105: kyisin tukea saavilla alueilla ja näin varmis- tulee sisällyttää aluepoliittisen lainsäädännön
37106: tetaan se, että merkittävä osa kuljetuksista hoi- piiriin. Tällöin tulisivat kyseeseen mm. laite- ja
37107: detaan taloudellisesti edullisinta kuljetustapaa käyttöinvestoinnit sekä liikennekustannukset.
37108: käyttäen eli laivakuljetukset hoidetaan mahdol- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37109: lisimman lähellä sijaitsevasta satamasta. Tämä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37110: edellyttää puolestaan sitä, että nykyiset laiva- muksen,
37111: kuljetustukivyöhykkeet ja toimivat satamat
37112: Pohjanlahden rannikolla ja Perämerellä säilyte- että hallitus ryhtyisi toimiin kuljetus-
37113: tään ja satamien toiminta turvataan ympäri tukilainsäädännön uudistamiseksi siten,
37114: vuoden. että tasattaisiin maan eri alueiden välisiä
37115: - Vienti Pohjois-Suomesta esim. muihin sijainnin edullisuuseroja ja luettaisiin
37116: Pohjoismaihin tulee saattaa kuljetustuen pii- myös henkilö- ja tietoliikennettä.
37117:
37118: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
37119:
37120: Kalevi Mattila Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas
37121: 1988 vp. 989
37122:
37123: Toivomusaloite n:o 899
37124:
37125:
37126:
37127:
37128: Moilanen ym.: Pääkaupunkiseudun tiemäärärahojen lisäämisestä
37129:
37130:
37131:
37132: Eduskunnalle
37133:
37134: Autoilijoilta veroina ja maksuina keräämis- rauksena syntynyt vinouma lisää pääkaupunki-
37135: tään varoista valtio käyttää vain kolmanneksen seudun ja eritoten Helsingin vaikeuksia rahoit-
37136: tieliikenteen hyväksi. Suurin epäsuhta vallitsee taa tämän hetken ja lähitulevaisuuden välttä-
37137: pääkaupunkiseudulla, etenkin Helsingissä, mis- mättömät liikenneinvestoinnit kuten mm. länsi-
37138: sä valtio kerää autonkäyttäjiltä 1 250 milj. mk suunnan metro ja Pasilan orsi. Tiemäärärahat
37139: ja käyttää tieliikenteen hyväksi vain 8 milj. mk tulisikin osin panna uusjakoon, jossa otetaan
37140: eli 0,6 prosenttia. Näin helsinkiläisten valtiolle kohtuullisesti huomioon liikennemäärät ja kus-
37141: maksamasta 8 333 markan keskimääräisestä ve- tannusvastaavuus.
37142: romarkasta palautuu kaupungin tiemenoihin Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
37143: vajaat 16 mk, 2 761 mk siirretään muun maan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37144: menoihin ja 5 556 mk aivan muihin tarkoituk- muksen,
37145: siin kuin tiemenoihin. Tilanne on melkein vas-
37146: taavanlainen Espoossa ja Vantaalla. että hallitus ryhtyisi toimiin tiemäärä-
37147: Samanaikaisesti Helsingin ja koko pääkau- rahojen uudelleenjakamiseksi siten, että
37148: punkiseudun tiestön kulutus on suurin koko Helsinki ja pääkaupunkiseutu saisivat
37149: maassa. Teitä kuluttavat suureksi osaksi muut niille kuuluvan osuuden ja että vuosien
37150: kuin seudun omat asukkaat juuri alueen pää- aikana syntynyt vinouma tiemääräraho-
37151: kaupunkiseutuluonteen johdosta. jen jaossa korjattaisiin.
37152: Edellä kerrottu vuosikausien kehityksen seu-
37153:
37154: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
37155:
37156: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi
37157: 990 1988 vp.
37158:
37159: Toivomusaloite n:o 900
37160:
37161:
37162:
37163:
37164: Myller ym.: Pohjois-Karjalan telepiirin perustamisesta
37165:
37166:
37167:
37168:
37169: Eduskunnalle
37170:
37171: Pohjois-Karjalasta lopetetaan tänä vuonna Teletoiminnan jälkeenjääneisyys jarruttaa
37172: telealueet ja teletoimistot eli teleorganisaation koko maakunnan kehitystä, pitäähän mm. ny-
37173: kaksi alinta tasoa. Pohjois-Karjala on ollut py- kyaikainen yritystoiminta keskeisenä ehtona
37174: syvästi puhelin- ja telekehityksessä muuta maa- sijoittumiselleen sitä, että paikkakunnalta on
37175: ta selvästi jäljessä. Kaukovalinta tuli maakun- kunnolliset teleyhteydet muuhun maahan ja
37176: taan yli kymmenen vuotta Etelä-Suomea myö- maailmaan.
37177: hemmin. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
37178: Tällä hetkellä Pohjois-Karjala on ainoa maa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
37179: kunta, johon ei ole digitaalista kaukoyhteyttä.
37180: Maakunnassa pelätään kehitysviiveen jatkuvan, että Pohjois-Karjalaan perustettaisiin
37181: mikäli päätösvaltaa näissä asioissa siirretään oma telepiiri, joka kehittäisi maakun-
37182: jatkuvasti pois Pohjois-Karjalasta. Tällä het- nan telepalveluja.
37183: kellä päätösvallan keskitys tapahtuu Kuopioon,
37184: Itä-Suomen piirikonttoriin.
37185:
37186: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
37187:
37188: Riitta Myller Eeva Turunen
37189: Kerttu Törnqvist Matti Väistö
37190: Esko Jokiniemi
37191: 1988 vp. 991
37192:
37193: Toivomusaloite n:o 901
37194:
37195:
37196:
37197:
37198: Mäkelä ym.: Valtatien n:o 4 (E4-tie) säilyttämisestä Päijänteen
37199: länsipuolella
37200:
37201:
37202: Eduskunnalle
37203:
37204: TVH:n toimesta on suunniteltu E4-tien siirtä- E4-tien kunnostamista ja säilyttämistä pääasial-
37205: mistä kulkemaan tulevaisuudessa Päijänteen lisesti entisellä paikallaan.
37206: itäpuolta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37207: E4-tie on koko olemassaoloaikansa kulkenut nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37208: Päijänteen länsipuolta, ja sinne ovat matkailu- muksen,
37209: alan yrittäjät investoineet huomattavasti. Uusia
37210: yrityksiä on parhaillaan rakenteilla mm. Jäm- että valtatie n:o 4 säilytettäisiin nykyi-
37211: sän seudulla. sellä paikallaan Päijänteen länsipuo-
37212: Jämsänjokilaakson teollisuus on myös huo- lella.
37213: mattava E4-tien tarvitsija, mikä sekin puoltaa
37214:
37215: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
37216:
37217: Tina Mäkelä Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
37218: 992 1988 vp.
37219:
37220: Toivomusaloite u:o 902
37221:
37222:
37223:
37224:
37225: Mäkelä ym.: Määrärahasta TVL:n Keski-Suomen piirin teiden
37226: rakentamiseen
37227:
37228:
37229: Eduskunnalle
37230:
37231: Viime vuosien aikana on teiden rakentamisen Vuonna 1989 tulisi liikenneturvallisuustöihin
37232: painopiste ollut siirtymässä eteläiseen Suomeen. ja muihin pienehköihin tietöihin osoittaa kak-
37233: Muuta Suomea ei tulisi kuitenkaan etelän suur- sinkertainen määrä varoja vuoden 1988 tasoon
37234: ten teiden rakentamisen takia jättää vähemmäl- verrattuna. Näin voitaisiin parantaa huomatta-
37235: le huomiolle. Myös Keski-Suomen tiestästä tuli- vasti liikenneturvallisuutta nykyisestään.
37236: si kantaa vastuuta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37237: Erityisen painopisteen lähivuosina tulisi Kes- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37238: ki-Suomessa olla valtakunnallisesta linjasta poi- muksen,
37239: keten alemmanasteisen tiestön tilan parantami-
37240: sessa. Näin siitä syystä, että alemmanasteinen että hallitus huolehtisi riittävien mää-
37241: tiestö on huonossa kunnossa ja että takavuosi- rärahojen ottamisesta valtion vuoden
37242: na varsin suuren osan tiemäärärahoista vienyt 1989 tulo- ja menoarvioesitykseen Kes-
37243: Jyväskylän rantaväylä valmistuu vuonna 1989 ki-Suomen alueen teiden rakentamista
37244: ja siten pienemmille hankkeille jää rahoituksel- varten niin, että rakentamishankkeet
37245: lista tilaa. Taasen 1990-luvulla joudutaan Kes- voitaisiin toteuttaa Tie 2000 -ohjelman
37246: ki-Suomessa toteuttamaan huomattavan suuria mukaisesti.
37247: päätiekohteita.
37248:
37249: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
37250:
37251: Tina Mäkelä Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
37252: 1988 vp. 993
37253:
37254: Toivomusaloite n:o 903
37255:
37256:
37257:
37258:
37259: Mäkelä ym.: Suomenselkätien rakentamisesta
37260:
37261:
37262:
37263: Eduskunnalle
37264:
37265: Pylkönmäen kunnan kehittymisen ja kehittä- säksi vireillä useita matkailun kehittämishank-
37266: misen kannalta on tärkein vireillä oleva hanke keita, joita rahoitetaan läänin kehittämisraho-
37267: Suomenselkätien rakentaminen. Tien toteutta- jen puitteissa. Matkailun kehittäminen ja kehit-
37268: minen Keski-Suomen Suomenselän alueen kaut- tyminen edellyttävät myös toimivia tieyhteyksiä
37269: ta kulkevana Suomenselän tieverkkoselvityksen pohjois-etelä-suunnassa alueen kautta.
37270: vaihtoehdon 8 mukaisesti edesauttaisi elinkei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37271: noelämän, kuljetusmahdollisuuksien ja tielii- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37272: kenteen ohjautumista Suomenselän varsinaisille muksen,
37273: vedenjakaja-alueille ja toisi tälle alueelle tätä
37274: kautta mahdollisuuksia elinkeinoelämän kehit- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37275: tämiseen ja alueen jälkeenjääneisyyden pysäyt- Suomenselkätien rakentamiseksi tie-
37276: tämiseen. Tieyhteyksien kehittäminen on perus- verkkoselvityksen vaihtoehdon 8 mukai-
37277: ta muun elinkeinoelämän kehittämiselle ja tasa- sesti Keski-Suomen Suomenselän alueen
37278: painoiselle alueelliselle eteenpäin menolle. kautta.
37279: Keski-Suomen Suomenselän kunnissa on Ii-
37280:
37281: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
37282:
37283: Tina Mäkelä Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
37284: 994 1988 vp.
37285:
37286: Toivomusaloite n:o 904
37287:
37288:
37289:
37290:
37291: Mäkelä ym.: Määrärahasta Saarijärven-Kallion maantien n:o
37292: 648 peruskorjaamiseen
37293:
37294:
37295: Eduskunnalle
37296:
37297: Maantien n:o 648 (Saarijärvi-Kallio) perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37298: korjaaminen on ajoitettu Keski-Suomen tie- ja nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37299: vesirakennuspiirin vuosien 1987-1993 toimen- muksen,
37300: pideohjelmassa vuosille 1990-1991. Hanke on
37301: kokonaiskustannuksiltaan 9,9 miljoonaa mark- että hallitus ottaisi valtion vuoden
37302: kaa. 1989 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
37303: Tien suunnittelun maastotyöt on aloitettu vät määrärahat maantien n:o 648 (Saa-
37304: kesällä 1987, ja ne valmistuvat vuoden 1988 rijärvi-Kallio) peruskorjaamisen aloit-
37305: kuluessa. Tieyhteys on Kannonkosken tärkein tamiseksi vuoden 1989 aikana.
37306: tieyhteys. Kaikki liikenne läänin pääkaupunkiin
37307: Jyväskylään suuntautuu edellä mainitun tien
37308: kautta.
37309:
37310: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
37311:
37312: Tina Mäkelä Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
37313: 1988 vp. 995
37314:
37315: Toivomusaloite n:o 905
37316:
37317:
37318:
37319:
37320: Mäkelä ym.: Hakimäen-Lautaportaan tien perusparantamisesta
37321:
37322:
37323:
37324: Eduskunnalle
37325:
37326: Kolmen etelähämäläisen kunnan, Hattulan, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37327: Kaivalan ja Tammelan, alueella kulkeva Haki- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37328: mäen-Lautaportaan tie on vilkkaasti liiken- muksen,
37329: nöity mutta kuitenkin yhä edelleen yksi alueen
37330: harvoista päällystämättömistä teistä. Alueella että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
37331: vakituisesti liikkuvat ovat jo pitkään valittaneet ja menoarvioesitystä valmistaessaan ot-
37332: tien huonoa kuntoa. Tien pituus on noin 28 ki- taisi huomioon Hattulan, Kalvolan ja
37333: lometriä. Tammelan alueella kulkevan Haki-
37334: Koska alueella pienemmätkin ja vähemmän mäen-Lautaportaan tien kiireisen kun-
37335: käytetyt tiet on kunnostettu, on korkea aika nostamistarpeen ja varaisi riittävän
37336: saada Hakimäen-Lautaportaan tie sen liiken- määrärahan tien perusparannukseen ja
37337: teen vaatimaan kuntoon peruskorjaamalla tien päällystämiseen.
37338: rakenne ja päällystämällä se.
37339:
37340: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1988
37341:
37342: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
37343: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
37344: 996 1988 vp.
37345:
37346: Toivomusaloite n:o 906
37347:
37348:
37349:
37350:
37351: Mäkelä ym.: Määrärahasta Petäisjärven-Koipikankaan ja Koi-
37352: pikankaan-Pihlajaveden aseman välisten maanteiden perus-
37353: parantamiseen
37354:
37355: Eduskunnalle
37356:
37357: Maantien n:o 6007 perusparannussuunnitel- sairaskuljetukset vaikeutuvat ja ovat jo vaikeu-
37358: ma välillä Petäisjärvi-Koipikangas ja maan- tuneet kohtuuttomasti. Tämä kaikki on omalta
37359: tien n:o 6211 parannussuunnitelma välillä Koi- osaltaan hankaloittamassa paikkakunnan mui-
37360: pikangas-Pihlajaveden asema on vahvistettu ta elinmahdollisuuksia ja estää sen ripeämmän
37361: tie- ja vesirakennushallituksessa vuonna 1986. kehittymisen.
37362: Parantamissuunnitelmien pituus on yhteensä 12 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37363: kilometriä ja kustannusarvio noin 8,4 miljoo- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37364: naa markkaa. muksen,
37365: Julkisuudessa on viime aikoina esiintynyt
37366: kuitenkin tietoja, että ko. tieosuuksien peruspa- että hallitus ottaisi valtion vuoden
37367: rantaminen on siirtymässä useita vuosia myö- 1989 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
37368: häisempään ajankohtaan kuin aikaisemmin on vät määrärahat maantien n:o 6007 välil-
37369: suunniteltu. Tämä olisi erittäin kohtalokasta, lä Petäisjärvi-Koipikangas ja maan-
37370: sillä Pihlajavedelle johtavat tiet ovat erittäin tien n:o 6211 välillä Koipikangas-Pih-
37371: huonokuntoisia. Tämän takia työmatkat, linja- lajaveden asema Keuruun kaupungissa
37372: autokuljetukset, tavarankuljetukset kauppoi- perusparantamisen aloittamiseksi vuo-
37373: hin, puutavarakuljetukset, postinkuljetus ja den 1989 aikana.
37374:
37375: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
37376:
37377: Tina Mäkelä Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
37378: 1988 vp. 997
37379:
37380: Toivomusaloite n:o 907
37381:
37382:
37383:
37384:
37385: Mäkelä ym.: Määrärahasta Pihtiputaan-Reisjärven maantien
37386: peruskorjaamiseen
37387:
37388:
37389: Eduskunnalle
37390:
37391: Maantie n:o 760 välillä Pihtipudas-Reisjärvi nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37392: on tällä hetkellä perusparannuksen kohteena. muksen,
37393: Työllisyysohjelmassa on hankkeeseen varattu
37394: rahaa 4,7 miljoonaa markkaa, ja lisärahoitus- että hallitus ottaisi valtion vuoden
37395: tarve on 5 miljoonaa markkaa. Tällä hetkellä 1989 tulo- ja menoarvioesitykseen riit-
37396: on olemassa vaara, että aikataulusta, jonka mu- tävät määrärahat maantien n:o 760
37397: kaan hankkeen tulisi olla loppuun suoritettu välillä Pihtipudas-Reisjärvi peruskor-
37398: vuonna 1989, viivästytään, mikäli lisärahoitusta jauksen loppuun saattamiseksi vuoden
37399: ei vuonna 1989 järjesty. 1989 aikana.
37400: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37401:
37402: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
37403:
37404: Tina Mäkelä Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
37405: 998 1988 vp.
37406:
37407: Toivomusaloite n:o 908
37408:
37409:
37410:
37411:
37412: Mäkelä ym.: Rutalahden-Viisarimäen tien perusparantamisesta
37413:
37414:
37415:
37416: Eduskunnalle
37417:
37418: Keski-Suomessa sijaitseva Rutalahden-Vii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37419: sarimäen tie on erittäin huonokuntoinen. Tietä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37420: rasittaa suuri raskaan liikenteen määrä, joka muksen,
37421: suuntautuu Rutalahden puutavaran pudotus-
37422: paikalle. Pudotuspaikka on yksi Päijänteen että hallitus osoittaisi riittävät varat
37423: suurimmista. Tien kuormitus on noin 4 000 Keski-Suomessa sijaitsevan Rutalah-
37424: puutavara-autoa/vuosi. den- Viisarimäen tien perusparannus-
37425: Tien korjaamiselle on jo olemassa vahvistettu töiden aloittamiseksi.
37426: suunnitelma.
37427:
37428: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
37429:
37430: Tina Mäkelä Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
37431: 1988 vp. 999
37432:
37433: Toivomusaloite n:o 909
37434:
37435:
37436:
37437:
37438: Mäkelä ym.: Määrärahasta kevyen liikenteen väylien rakenta-
37439: miseen Pylkönmäen keskustaan
37440:
37441:
37442: Eduskunnalle
37443:
37444: Pylkönmäen kunnan kirkonkylän kevyen lii- Kevyen liikenteen väylien saaminen kirkon-
37445: kenteen väylien rakentaminen on ollut vireillä kylän alueelle edistäisi eri liikennemuotojen tur-
37446: ja suunnitelmissa jo 1980-luvun alusta lähtien. vallisuutta ja varsinkin lasten, nuorten sekä
37447: Hanke on siirtynyt määrärahojen puutteen vanhusten liikkumista erillään raskaasta liiken-
37448: vuoksi Keski-Suomen tie- ja vesirakennuspiirin teestä.
37449: toimenpideohjelmassa vuosi vuodelta eteen- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37450: päin. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37451: Kevyen liikenteen väylien rakentaminen on muksen,
37452: liikenneturvallisuutta huomattavasti edistävä
37453: toimenpide. Kevyen liikenteen väylät erottavat että hallitus ottaisi valtion vuoden
37454: vilkkaimmin liikennöidyllä alueella kevyen lii- 1989 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
37455: kenteen Pylkönmäen kunnan kautta kulkevasta vät määrärahat kevyen liikenteen väy-
37456: raskaasta liikenteestä. Kunnan ala-asteen kou- lien rakentamiseksi Pylkönmäen kirkon-
37457: lulaitoksen oppilaiden määrä on jatkuvasti nou- kylän keskustan alueella.
37458: sussa, ja koululaisliikenne keskittyy pääasiassa
37459: pienten koululaisten kulkemana kirkonkylän
37460: keskustaajaman alueelle.
37461:
37462: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
37463:
37464: Tina Mäkelä Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
37465: 1000 1988 vp.
37466:
37467: Toivomusaloite n:o 910
37468:
37469:
37470:
37471:
37472: Mäkelä ym.: Määrärahasta Saarensalmen sillan valaistukseen
37473: Kinnulassa
37474:
37475:
37476: Eduskunnalle
37477:
37478: Keski-Suomessa Kinnulassa sijaitseva Saa- mattomuus aiheuttaa ongelmia sen ali kulkevil-
37479: rensalmen silta tulisi saada valaistuksi. Silta on le veneilijöille.
37480: noin 250 metriä pitkä ja tällä hetkellä täysin va- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37481: laisematon. Ennen siltaa oleva lossi on valaistu nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37482: ja samoin kanavalla oli valot. Sillan molemmin muksen,
37483: puolin on asutusta ja silta on suhteellisen vilk-
37484: kaasti liikennöity. Lisäksi oman vaaratekijänsä että hallitus ottaisi valtion vuoden
37485: sillalla liikennöinoille aiheuttaa se, että sillä ei 1989 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
37486: ole erikseen kevyen liikenteen väylää, ja näin ol- vät määrärahat Kinnulan Saarensalmen
37487: len pimeänä se on erittäin vaarallinen jalankul- sillan valaistuksen rakentamiseksi.
37488: kijoille ja pyöräilijöille. Lisäksi sillan valaise-
37489:
37490: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
37491:
37492: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
37493: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
37494: 1988 vp. 1001
37495:
37496: Toivomusaloite n:o 911
37497:
37498:
37499:
37500:
37501: Mäkelä ym.: Määrärahasta Ilosjoen sillan rakentamiseen Pihti-
37502: putaalla
37503:
37504:
37505: Eduskunnalle
37506:
37507: Pihtiputaalla on ollut 30 vuotta vireillä läpi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37508: kulkutunnelin rakentaminen Ilosjoelle. Ilosjär- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37509: vellä venesatamassa on 30 taloutta, joilta yhteys muksen,
37510: Kolimajärvelle puuttuu liian matalan sillan ta-
37511: kia. että hallitus ottaisi valtion vuoden
37512: Uudesta sillasta on vesipiirillä olemassa val- 1989 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
37513: mis suunnitelma, mutta tarvittava rahoitus vät määrärahat Pihtiputaalla sijaitsevan
37514: hankkeen toteuttamiseen puuttuu. Valtion toi- Ilosjoen sillan rakentamisen aloittami-
37515: mesta tulisikin pikaisesti turvata riittävät mää- seksi.
37516: rärahat Pihtiputaalla sijaitsevan Ilosjoen sillan
37517: rakentamisen aloittamiseksi.
37518:
37519: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
37520:
37521: Tina Mäkelä Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
37522:
37523:
37524:
37525:
37526: 66 2804450
37527: 1002 1988 vp.
37528:
37529: Toivomusaloite n:o 912
37530:
37531:
37532:
37533:
37534: Mäkelä ym.: Liikenteen jatkamisesta vähäliikenteisillä rataosuuk-
37535: silla
37536:
37537:
37538: Eduskunnalle
37539:
37540: Julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan merkiksi kansainvälisen kriisin tai öljyntuotta-
37541: rautatiehallitus aikoo lakkauttaa liikenteen jamaiden politiikan seurauksena voi johtaa ti-
37542: aluksi noin 580 kilometrillä vähäliikenteisiä ra- lanteeseen, jossa energian säästämiseksi kaikki
37543: taosuuksia. Myöhemmin saatetaan lakkauttaa mahdollinen on kuljetettava rautateitse.
37544: vielä noin 500 kilometriä rataa. Edelleen on Ei vain radan purkamisella, vaan jo sen lii-
37545: Valtionrautateiden taholta ilmoitettu, että osa kenteen lopettamisella olisi vakavia aluepoliitti-
37546: radoista puretaan heti lakkautuspäätöksen jäl- sia ja liikennepoliittisia seurauksia. Vaikka ra-
37547: keen. dan kokonaisliikennemäärä ei olisi suuri, saat-
37548: Joidenkin rataosien liikenteen lakkauttami- taa sillä olla huomattava merkitys radan varrel-
37549: nen ja ratojen purkaminen ovat niin tärkeitä la olevien paikkakuntien elinkeinoelämälle ja
37550: asioita, että ne kuuluvat eduskunnan päätettä- radan vaikutuspiirissä toimiville yrityksille.
37551: viksi. Kysymystä ei voi ratkaista pelkästään Lopetettavaksi esitetyillä rataosuuksilla on
37552: rautatietaloudellisena kysymyksenä. Rautatie- melkoisesti tavaraliikennettä, erityisesti puuta-
37553: verkko on osa maamme kansallisvarallisuutta, varakuljetuksia. Nämä siis siirtyisivät kaikki re-
37554: joka on aikanaan luotu huomattavin taloudelli- koille. Kun järkevän liikennepolitiikan tavoit-
37555: sin ja henkisin ponnistuksin. teena tulisi olla saada raskaita tavarankuljetuk-
37556: Ei ole myöskään selvitetty, mitä esitettyjen sia siirtymään maantieltä rautateille, vaikuttaisi
37557: rataosien purkaminen merkitsisi maanpuolus- liikenteen lopettaminen rataosuuksilla juuri
37558: tuksen ja maan kriisivalmiuden kannalta. On- päinvastoin.
37559: han purettaviksi esitetty useita sellaisiakin ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37560: taosuuksia, kuten Jyväskylä-Haapamäki- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37561: Ruosniemi, Saarijärvi-Haapajärvi ja Vuokat- muksen,
37562: ti-Porokylä, jotka ovat tärkeitä lenkkejä rau-
37563: tatieverkossa tarjoten vaihtoehtoisen yhteyden että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37564: siltä varalta, että pääliikenneyhteys katkeaa. liikenteen lakkauttamisten peruuttami-
37565: Myös raakaöljyn saannin vaikeutuminen esi- seksi vähäliikenteisillä rataosuuksilla.
37566:
37567: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
37568:
37569: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
37570: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
37571: 1988 vp. 1003
37572:
37573: Toivomusaloite n:o 913
37574:
37575:
37576:
37577:
37578: Mäkelä ym.: Jyväskylän lentoaseman säilyttämisestä keskus-
37579: lentoasemana
37580:
37581:
37582: Eduskunnalle
37583:
37584: Jyväskylä on selvästi vilkkaampi lentokenttä asemaksi ja Jyväskylän alistamista sen alaisuu-
37585: kuin Tampere. Kuluvana vuonna elokuun lop- teen.
37586: puun mennessä Jyväskylässä oli 167 700 mat- Lisäksi ilmailuhallitus suunnittelee keskus-
37587: kustajaa ja Tampereella 102 000. Vertailun lentoasemien vähentämistä. Tällä hetkellä ovat
37588: vuoksi todettakoon, että Turussa oli 260 000 seuraavat lentoasemat keskuslentoasemia: Jy-
37589: matkustajaa, Oulussa 305 000 ja Kuopiossa väskylä, Helsinki, Turku, Vaasa, Oulu, Kuopio
37590: 161 800 matkustajaa. Jos tarkastellaan pelkäs- ja Rovaniemi.
37591: tään kotimaanliikennettä, on Jyväskylä Helsin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37592: gin ja Oulun jälkeen vilkkain lentokenttä. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37593: Jyväskylää ollaan alistamassa Tampereen muksen,
37594: alaisuuteen lentoliikenteessä. Jyväskylän kes-
37595: kuslentoaseman päällikön jäätyä eläkkeelle ei että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37596: virkaa ole täytetty. Ilmailuhallituksessa kaa- Jyväskylän säilyttämiseksi keskuslento-
37597: vaillaan Tampereen nimeämistä keskuslento- asemana.
37598: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
37599:
37600: Tina Mäkelä Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
37601: 1004 1988 vp.
37602:
37603: Toivomusaloite n:o 914
37604:
37605:
37606:
37607:
37608: Mäkelä ym.: Keiteleen-Päijänteen-Kivijärven kanavan raken-
37609: tamisesta
37610:
37611:
37612: Eduskunnalle
37613:
37614: Keiteleen-Päijänteen kanavan rakentamista kiven ja puutavaran kuljetuksia ja edistäisi
37615: on suunniteltu, koska on katsottu kanavan ole- myös matkailua toteutuessaan.
37616: van tärkeä, jotta voitaisiin turvata sisämaakun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37617: tien elinkeinotoiminnan kuljetusten kilpailu- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37618: kyky ja jotta voitaisiin luoda edellytykset uuden muksen,
37619: tuotannon syntymiselle maakunnassa.
37620: Keiteleen-Päijänteen kanavan jatkaminen että hallitus osoittaisi riittävät varat
37621: Kivijärveen tulisi myös ottaa huomioon suunni- Keiteleen-Päijänteen-Kivijärven ka-
37622: telmia laadittaessa. Kanavan jatkamiskustan- navan suunnitteluun ja rakennustöiden
37623: nukset Kivijärveen olisivat pienet. Lisäksi kana- aloittamiseen.
37624: van jatkaminen Kivijärveen helpottaisi turpeen,
37625:
37626: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
37627:
37628: Tina Mäkelä Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
37629: 1988 vp. 1005
37630:
37631: Toivomusaloite n:o 915
37632:
37633:
37634:
37635:
37636: Mäkelä ym.: Pienvenesatamien rakentamisesta Keski-Suomeen
37637:
37638:
37639:
37640: Eduskunnalle
37641:
37642: Pienvenesatamat palvelevat lisääntyvää vesi- että hallitus osoittaisi riittävät varat
37643: matkailua. Keski-Suomessa on valmiita suunni- pienvenesatamien rakentamiseksi Kan-
37644: telmia venesatamien rakentamisesta Kannon- nonkoske/le, Kinnulaan, Muurameen,
37645: koskelle (2 kpl), Kinnulaan, Muurameen, Suo- Suolahteen ja Aänekoskelle.
37646: lahteen ja Äänekoskelle.
37647: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37648: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37649: muksen,
37650:
37651: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
37652:
37653: Tina Mäkelä Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
37654: 1006 1988 vp.
37655:
37656: Toivomusaloite n:o 916
37657:
37658:
37659:
37660:
37661: Mäkelä ym.: Maksuuoman matkustusoikeuden järjestämisestä
37662: rintamaveteraaneille yleisissä kulkuneuvoissa
37663:
37664:
37665: Eduskunnalle
37666: Sotiemme rintamatunnuksen omaaville vete- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37667: raaneille tulee antaa sotilaskortti, joka oikeut- rintamaveteraanien maksutloman mat-
37668: taa heidät vapaaseen matkustamiseen yleisissä kustusoikeuden järjestämiseksi yleisissä
37669: kulkuvälineissä maamme rajojen sisäpuolella. kulkuneuvoissa.
37670: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37671: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37672: muksen,
37673:
37674: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
37675:
37676: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
37677: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
37678: 1988 vp. 1007
37679:
37680: Toivomusaloite n:o 917
37681:
37682:
37683:
37684:
37685: Mäkelä ym.: Pienten postitoimipaikkojen säilyttämisestä
37686:
37687:
37688:
37689: Eduskunnalle
37690:
37691: Maaseutumme kylien elinvoimaisuuden mit- pieniä lähes kannattavia tai lievästi tappiollisia
37692: tari ja perusedellytys on toimiva postitoimi- postitoimipaikkoja. Postitoimipaikan lakkaut-
37693: paikka. Postissa asioidaan normaalien postipal- tamisen mukana seuraa usein kohtalokas kuo-
37694: veluiden lisäksi myös useissa pankki- ja maksu- linisku toimipaikan kylälle. Posti- ja telelaitok-
37695: asioissa. Monilla maaseutumme kylillä on tällä sen tulisikin pikaisesti lopettaa pienten postitoi-
37696: hetkellä vielä toimivaa pienteollisuutta, ja sen mipaikkojen lakkauttaminen ja ottaa uudelleen
37697: toiminta vaikeutuu huomattavasti, jos kylän harkintaan useiden aikaisemmin tehtyjen lak-
37698: posti siirtyy useiden kilometrien tai kymmenien kautuspäätösten oikeellisuus.
37699: kilometrien päähän suurempaan taajamaan. Li- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37700: säksi maaseudulla asuu keskimääräistä enem- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37701: män vanhempaa väestöä, jolle liikkuminen on muksen,
37702: hankalaa. Tällaisille ihmisille 20-30 kilometrin
37703: postimatkat ovat ylivoimaisia, ja näin ollen he että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
37704: joutuvat suorittamaan asiointinsa pelkästään menpiteisiin, joilla mahdollistettaisiin
37705: taksin avulla. Tätä ei voitane pitää tämän päi- pienten sivukylien postitoimipaikkojen
37706: vän Suomessa tasapuolisena eikä oikeudenmu- säilyttäminen ja jo suljettujen mahdolli-
37707: kaisena kohteluna. nen uudelleen avaaminen kylien elinvoi-
37708: Posti- ja telelaitos on tällä hetkellä varsin maisuuden ja maamme kansalaisten ta-
37709: kannattava liikelaitos. Tämän takia on varsin sapuolisen kohtelun takia.
37710: käsittämätöntä, että maassamme lopetetaan
37711:
37712: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
37713:
37714: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
37715: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
37716: 1008 1988 vp.
37717:
37718: Toivomusaloite n:o 918
37719:
37720:
37721:
37722:
37723: Mäkelä ym.: Hankasalmen Venekosken postitoimipaikan säilyt-
37724: tämisestä
37725:
37726:
37727: Eduskunnalle
37728:
37729: Venekosken kylä sijaitsee Keski-Suomessa, nenkin vaikeutuu postin lakattua toimimasta,
37730: Hankasalmen kirkolta noin 8 km:n päässä. Ky- sillä kunnan päättävissä elimissä on tehty pe-
37731: län keskustan muodostavat kaksi kauppaa, riaatepäätös, jonka mukaan lainoja saa ainoas-
37732: koulu ja posti. Asukkaita alueella on noin 80 taan kylille, joissa on toimiva koulu, posti ja
37733: ruokakuntaa. Eläkeläisten määrä kylällä on 55. kauppa.
37734: Venekosken kylän elinvoimaisuus on perus- Jotta maaseutu pystyttäisiin pitämään elä-
37735: tunut postin ja kauppojen ympärille. Nyt on vänä ja asuttuna, tulisi posti- ja telelaitoksen
37736: saatu tieto, että posti lakkautetaan. pikaisesti lopettaa kyläpostien lakkautussuun-
37737: Postin lakkauttamisen jälkeen asukkaat hoi- nitelmat.
37738: tavat postiasiansa kirkolla 10-12 km:n päässä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37739: Postimatkalla hoidetaan myös kauppaostokset nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37740: ja muut asiat. muksen,
37741: Venekosken kylän asukkaat ovatkin nyt va-
37742: kavasti huolestuneita kylänsä tulevaisuudesta, että hallitus varmistaisi Hankasalmen
37743: kun postin lakkauttaminen tuo tullessaan myös Venekosken postin toiminnan säilymi-
37744: kuoleman kyläkaupalle. sen myös tulevaisuudessa.
37745: Asuntorakentaminen ja aravalainojen saami-
37746:
37747: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
37748:
37749: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
37750: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
37751: 1988 vp. 1009
37752:
37753: Toivomusaloite n:o 919
37754:
37755:
37756:
37757:
37758: Mäkelä ym.: Hannulan Kärkkäälän postitoimipaikan säilyttä-
37759: misestä
37760:
37761:
37762: Eduskunnalle
37763:
37764: Keski-Suomessa Kärkkäälässä on aiottu lo- kuttamatta kylän kehittymiseen ja elinkykyisyy-
37765: pettaa kylän posti. Postin lakkauttamisen jäl- teen.
37766: keen palvelut hoidettaisiin Sirkkamäessä, jonne Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37767: matkaa kertyy noin 15 kilometriä. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37768: Asukkaat Kärkkäälässä asuvat laajalla alueel- muksen,
37769: la, ja postipalveluiden siirtäminen Sirkkamä-
37770: keen hankaloittaa huomattavasti esim. eläke- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
37771: läisten asiointia. joilla varmistettaisiin Hannulan Kärk-
37772: Kylällä on ollut noin 50 taloutta, koulu ja käälän postin toiminnan jatkuminen.
37773: kauppa. Postin lakkauttaminen ei voi olla vai-
37774:
37775: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
37776:
37777: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
37778: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
37779: 1010 1988 vp.
37780:
37781: Toivomusaloite n:o 920
37782:
37783:
37784:
37785:
37786: Mäkelä ym.: Keuruun Liesjärven postitoimipaikan uudelleen
37787: avaamisesta
37788:
37789:
37790: Eduskunnalle
37791:
37792: Liesjärven kylä sijaitsee noin 30 kilometriä Ensimmäiset kokemukset uudesta järjestelys-
37793: Keuruun kaupungin keskustasta Ähtärin suun- tä osoittavat, että kylän postipalvelut heikkeni-
37794: taan. Kylällä on koulu, jossa on runsaasti oppi- vät kovasti. Useiden kyläläisten on nyt haettava
37795: laita. Kylän oppilasmäärät ovat nousevia. Tällä postipalvelunsa kymmenien kilometrien päästä.
37796: hetkellä koulun vaikutusalueella on 26 alle kou- Tämä tuntuu sitäkin perusteettomammalta,
37797: luikäistä lasta. koska kylällä on nimenomaan postia varten ra-
37798: Myös kauppapalvelut on kylällä onnistuttu kennetut uudehkot tilat.
37799: turvaamaan kohtuullisella tavalla. Mikäli myös Liesjärven postikonttori tulisikin avata uu-
37800: valtiovalta vastaisi omasta osuudestaan kylän delleen. Postin päivittäinen aukioloaika voisi
37801: palveluvarustuksen turvaamiseksi, olisi tällä 89 olla esim. 3-4 tuntia.
37802: taloutta käsittävällä Liesjärven kylällä edelly- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37803: tykset elinvoimaiseen tulevaisuuteen. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37804: Ankara isku kylän tulevaisuudelle oli Liesjär- muksen,
37805: ven postikonttorin lakkauttaminen 1. 7.1987.
37806: Tuosta ajankohdasta lukien Liesjärven posti- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37807: palveluja on yritetty hoitaa Pihlajaveden posti- Keuruun Liesjärven postikonttorin uu-
37808: kanttorilta vierailevana palveluna. Palvelupiste delleen avaamiseksi.
37809: on auki kolmena päivänä viikossa tunnin ajan.
37810:
37811: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
37812:
37813: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
37814: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
37815: 1988 vp. 1011
37816:
37817: Toivomusaloite n:o 921
37818:
37819:
37820:
37821:
37822: Mäkelä ym.: Paikallislehtien postitaksan alentamisesta
37823:
37824:
37825:
37826: Eduskunnalle
37827:
37828: Lehdistön yleinen kuljetustuki on tarkoitettu Viestintäpoliittinen komitea esitti v. 1973,
37829: keventämään kotimaisten sanoma- ja aikakaus- että 1-2-päiväisten paikallislehtien postitaksa
37830: lehtien postimaksuja. olisi samastettava useampipäiväisten lehtien
37831: Sanomalehdet ovat postitaksan osalta kuiten- postitaksan kanssa. Parlamentaarinen lehdistö-
37832: kin eriarvoisessa asemassa riippuen ilmestymis- komitea esitti v. 1968, että 1-2-päiväisten pai-
37833: kertojen määrästä. Kerran ja kahdesti viikossa kallislehtien postitaksa vaiheittain samastettai-
37834: ilmestyvien paikallislehtien numerokappalekoh- siin sanomalehtien postitaksan kanssa.
37835: tainen postimaksu on noin kaksinkertainen ver- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37836: rattuna kolmesti tai useammin ilmestyvien, sa- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37837: manpainoisten lehtien numerokappaleen posti- muksen,
37838: maksuun.
37839: Parlamentaarinen lehdistökomitea on toden- että hallitus osoittaisi riittävät määrä-
37840: nut postimaksujen reaalikehityksen vuosina rahat 1-2-päiväisten paikallislehtien
37841: 1973-1985 seuraavaksi: postitaksan alentamiseksi useampipäi-
37842: väisten sanomalehtien postitaksan ta-
37843: Vuosi Sanomalehdet Paikallislehdet
37844: 1043 1709 solle.
37845: 1973
37846: 1980 1 783 4 713
37847: 1985 2052 5 371
37848: Vuoden 1952 indeksi = 1 000.
37849:
37850: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
37851:
37852: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
37853: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
37854: 1012 1988 vp.
37855:
37856: Toivomusaloite n:o 922
37857:
37858:
37859:
37860:
37861: Mäkelä ym.: Haapamäen Höyryveturipuiston toiminnan tukemi-
37862: sesta
37863:
37864:
37865: Eduskunnalle
37866:
37867: Vuonna 1986 tehtiin päätös Valtionrautatei- Haapamäen Höyryveturipuiston arvioitu tu-
37868: den käytöstä paistettavien höyryvetoreiden si- lovaikutus talousalueelle on noin 4 miljoonaa
37869: joittamisesta Haapamäelle. Lahjoitus otettiin markkaa/vuosi. Työllistämisvaikutus olisi Haa-
37870: Keuruulla vastaan kiitollisuudella, ja asian ym- pamäen erityistukialueella noin 10 työpaikkaa.
37871: pärille on panostettu ensi vuonna aloittavan USA:sta ja Länsi-Euroopasta saadut kokemuk-
37872: Haapamäen Höyryveturipuiston nimissä yh- set vanhojen ratojen käyttöönotosta matkailu-
37873: teensä 11 miljoonaa markkaa. tarkoituksessa ovat positiivisia. Muutamissa
37874: Julkisuudessa on viime aikoina esiintynyt tie- maissa rataosuuksia on jopa myyty harrastelija-
37875: toja lopettaa liikenne Keuruun Haapamäkeä käyttäjien huollettaviksi.
37876: ympäröiviltä rataosuuksilta. Sen lisäksi on esi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37877: tetty mahdollisuutena poistaa kokonaan tiettyjä nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37878: rataosuuksia. muksen,
37879: Haapamäen Höyryveturipuiston markki-
37880: nointi ja toiminta on laskettu elävän rautatie- että hallitus turvaisi liikenteen jatku-
37881: ympäristön varaan. Rautatieliikenne on poik- misen Haapamäkeä ympäröivillä rata-
37882: keuksellisen merkittävä puistossa kävijöiden osuuksilla ja turvaisi riittävän tuen saa-
37883: kuljetusväline. Näin ollen ympäristön radat misen Haapamäen Höyryveturipuiston
37884: ovat tärkeä elementti liikkuvien höyryvetorei- toiminnalle.
37885: den elämystuotteelle. Höyryvetureilla on tar-
37886: koitus myös liikkua kauemmaksi esim. välillä
37887: Virrat-Haapamäki.
37888:
37889: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
37890:
37891: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
37892: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
37893: 1988 vp. 1013
37894:
37895: Toivomusaloite n:o 923
37896:
37897:
37898:
37899:
37900: Mäkipää ym.: Yksityisteiden muuttamisesta paikallisteiksi
37901:
37902:
37903:
37904: Eduskunnalle
37905:
37906: Maassamme on hyvin runsaasti huonokun- odottaa TVH:ssa ja liikenneministeriössä käsit-
37907: toisia ja runsaasti liikennöityjä yksityisteitä, telyä joukko tällaisia anomuksia.
37908: joita tienhoitokunnat joutuvat monesti vaikeis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37909: sa olosuhteissa ylläpitämään ja hoitamaan. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37910: Vaikka tien ylläpitoon tiekunnat saavatkin val- muksen,
37911: tiolta ja kunnalta avustusta, jää tienpidon ja
37912: -hoidon taakka monilla teillä hyvin harvojen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
37913: ihmisten harteille. Liikenneministeriö muuttaa jotta yksityisteitä voitaisiin muuttaa pai-
37914: maassamme vuosittain yksityisteitä paikallis- kallisteiksi ainakin nelinkertainen määrä
37915: teiksi noin 200 km, mikä on aivan liian vähäi- nykyiseen verrattuna ja että näiden tei-
37916: nen määrä otettaessa huomioon useiden satojen den hoito kustannettaisiin valtion va-
37917: paikallistieanomusten määrä. Tälläkin hetkellä roista.
37918:
37919: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
37920:
37921: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
37922: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
37923: Marita Jurva
37924: 1014 1988 vp.
37925:
37926: Toivomusaloite n:o 924
37927:
37928:
37929:
37930:
37931: Mäkipää ym.: Ohituskaistan rakentamisesta Porin-Jyväskylän
37932: ja Kihniön-lsoniemen teiden risteykseen
37933:
37934:
37935: Eduskunnalle
37936:
37937: Porin-Jyväskylän ja Kihniön-Isoniemen Risteyksen turvallisuusjärjestelyissä on lisäk-
37938: teiden risteyksen kautta kulkee pääasiallinen lii- si muitakin kuin yksistään liikenteellisiä näkö-
37939: kenne Kihniön keskustaan Järvi-Suomen tieltä. kohtia, sillä Kihniön keskustaajaman vedenot-
37940: Sillä on merkitystä myös läpikulkuliikenteelle tama sijaitsee vain muutaman kymmenen met-
37941: Seinäjoen suuntaan. rin päässä risteyksestä.
37942: Kyseinen risteys on pitkän, jyrkän kaarteen Liikenneturma risteyksessä öljyvahinkoineen
37943: keskivaiheilla. Jyväskylän suunnasta tultaessa saattaisi kerralla pilata koko Kihniön keskus-
37944: näkyvyys ennen risteystä on vain muutama taajaman vesihuollon ja aiheuttaa arvaamatto-
37945: kymmenen metriä. Lisäksi tiessä Jyväskylän mat kustannukset taloudellisesti heikossa ase-
37946: suunnasta tultaessa on ennen risteystä yli puo- massa olevalle kunnalle.
37947: len kilometrin pituinen nousu. Varsinkin liuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37948: kaan kelin aikana raskaampi rekkaliikenne nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37949: joutuu ottamaan melkoisen vauhdin päästäk- muksen,
37950: seen mäen ylös. Voi kuvitella, miltä tuntuu is-
37951: tua henkilöautossa ryhmittyneenä kääntymään että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37952: Kihniön-lsoniemen tielle. Kun Jyväskylän ohituskaistan rakentamiseksi Porin-
37953: suunnasta lähestyy rekka-auto ja samoin Porin Jyväskylän ja Kihnitin-Isoniemen tei-
37954: suunnasta, hyvällä onnella takaa tuleva rekka den risteykseen.
37955: saa vauhdin pysähtymään tai onnistuu pienta-
37956: reen kautta ohittamaan oikealta puolen.
37957:
37958: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
37959:
37960: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
37961: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
37962: Marita Jurva
37963: 1988 vp. 1015
37964:
37965: Toivomusaloite n:o 925
37966:
37967:
37968:
37969:
37970: Mäkipää ym.: Maantien rakentamisesta välille Honkajoki-
37971: Pyntäinen-Siikainen
37972:
37973:
37974: Eduskunnalle
37975:
37976: Pohjois-Satakunnassa sijaitsevat suuret tur- Loppuun on saatettu myös tienrakennus Kar-
37977: vevarat. Niiden hyväksikäyttöä ollaan jatkuvas- vian ja Parkanon keskustan välillä, jolloin yh-
37978: ti lisäämässä. teys parantui Tampereen-Vaasan tielle.
37979: Yhtenä esteenä ovat tällä hetkellä alueen huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
37980: not tieolosuhteet. Yhteys Karviasta rannikolle nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
37981: on raskaille turveautoille huonosti soveltuvien muksen,
37982: teiden varassa. Tieyhteys Karvian Kantista on
37983: rakennettu nykyajan vaatimuksia vastaavaksi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
37984: Honkajoen kirkonkylään asti. Parantamista on maantien rakentamiseksi välille Honka-
37985: Pyntäisten ja Siikaisten kirkonkylän välillä. joki-Pyntäinen-Siikainen.
37986: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
37987:
37988: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
37989: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva
37990: 1016 1988 vp.
37991:
37992: Toivomusaloite n:o 926
37993:
37994:
37995:
37996:
37997: Mäkipää ym.: Hirvilahden-Kyrönlahden maantien parantami-
37998: sesta Viljakkalassa
37999:
38000:
38001: Eduskunnalle
38002:
38003: Maantie n:o 2771 (Hirvilahti-Kyrönlahti) Kustannusarvio on n. 10 miljoonaa mark-
38004: on Viljakkalan kunnan sisäisen liikennöinnin kaa.
38005: kannalta oleellisen tärkeä reitti. Tiellä on myös Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38006: seudullista merkitystä, koska tie luo yhteyden nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38007: ns. Kuruntielle. Hirvilahden-Kyrönlahden so- muksen,
38008: ratien rakenteen parantaminen parantaisi rat-
38009: kaisevasti Viljakkalan heikkoja tieyhteyksiä ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38010: auttaisi läpikulkuliikennettä Karheen suunnasta Hirvilahden-Kyrönlahden maantien
38011: Viljakkalaan, sillä nykyinen tie on mäkinen ja parantamiseksi Vi/jakkalassa.
38012: mutkainen ja siten nykyaikaiselle liikenteelle
38013: sopimaton.
38014:
38015: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
38016:
38017: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
38018: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
38019: 1988 vp. 1017
38020:
38021: Toivomusaloite n:o 927
38022:
38023:
38024:
38025:
38026: Mäkipää ym.: Karhen-Sisätön paikallistien parantamisesta
38027:
38028:
38029:
38030: Eduskunnalle
38031:
38032: Karhen-Sisätön paikallistie alkaa maantiel- sen kansallispuisto ja sen opastuskeskuksen val-
38033: tä n:o 2771 Karhen koulun kohdalta ja jatkuu mistuminen tulevat lisäämään liikennettä enti-
38034: Tampereen-Seinäjoen rautatietä ja asutusta sestäänkin Tampereen suunnasta.
38035: seuraten Ikaalisten Sisätön kohdalle Luhalah- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38036: den-Poikeluksen maantielle. Tien pituus Vil- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38037: jakkalan puolella on 7,8 km ja Ikaalisten puo- muksen,
38038: lella n. 7 km.
38039: Tie on kunnan ja paikallisen asutuksen kan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38040: nalta tärkeä kunnan halki kulkeva poikittaistie, päällysteen saamiseksi Karhen-Sisätön
38041: jolla on varsin huomattava kauttakulkuliiken- paikallistielle.
38042: ne. Paikallisen liikenteen lisäksi myös Seitsemi-
38043:
38044: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
38045:
38046: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
38047: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
38048: Marita Jurva
38049:
38050:
38051:
38052:
38053: 67 280445G
38054: 1018 1988 vp.
38055:
38056: Toivomusaloite n:o 928
38057:
38058:
38059:
38060:
38061: Mäkipää ym.: Karvian Alkkian-Erkalan-Kihniön keskustan
38062: välisen tieosuuden korjaustöiden aloittamisesta
38063:
38064:
38065: Eduskunnalle
38066:
38067: Tie välillä Karvian Alkkia-Erkala-Kihniön että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38068: kirkonkylä on huonokuntoinen soratie. Sen si- Karvian A/kkian-Erkalan-Kihniön
38069: jaan Alkkiasta Karvian keskustaan tie on ra- keskustan välisen tieosuuden korjaustöi-
38070: kennettu nykyajan vaatimuksia vastaavaksi den aloittamiseksi.
38071: päällystetyksi tieksi.
38072: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38073: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38074: muksen,
38075:
38076: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
38077:
38078: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
38079: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
38080: Marita Jurva
38081: 1988 vp. 1019
38082:
38083: Toivomusaloite n:o 929
38084:
38085:
38086:
38087:
38088: Mäkipää ym.: Kihniön keskustan ja Järvi-Suomen tien välisen
38089: tien parantamisesta
38090:
38091:
38092: Eduskunnalle
38093:
38094: Tieosuus Kihniön keskusta-Järvi-Suomen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38095: tie on pituudeltaan kilometrin mittainen. Tien muksen,
38096: varrella ovat kirkko, seurakuntakeskus ja Kih-
38097: niön kotiteollisuuskoulu. Tie on aikanaan pääl- ettti hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38098: lystetty, mutta liikenteen vuoksi tie on käynyt tien parantamiseksi vtilillti Kihni6n kes-
38099: huonoksi, ja päällystevaurioita on melkoisesti. kusta-Jtirvi-Suomen tie n:o 23.
38100: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38101: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
38102:
38103: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
38104: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
38105: Marita Jurva
38106: 1020 1988 vp.
38107:
38108: Toivomusaloite n:o 930
38109:
38110:
38111:
38112:
38113: Mäkipää ym.: Lavajärven paikallistien kunnostamisesta
38114:
38115:
38116:
38117: Eduskunnalle
38118:
38119: Lavajärven paikallistie on 9 kilometrin pitui- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38120: nen. Tie on vilkkaasti liikennöity soratie, jolla nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38121: on myös linja-autoliikennettä. Tien varrella on muksen,
38122: 100 kesämökkiä, ja varsinkin kesäaikaan tiellä
38123: on liikennettä runsaasti. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38124: On otettava huomioon myös se, että tieltä Lavajärven paikallistien kunnostuksen
38125: suuntautuu kulku Kyröskosken ja Tampereen aloittamiseksi.
38126: suuntaan.
38127:
38128: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
38129:
38130: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
38131: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
38132: Marita Jurva
38133: 1988 vp. 1021
38134:
38135: Toivomusaloite n:o 931
38136:
38137:
38138:
38139:
38140: Mäkipää ym.: Santasten paikallistien perusparantamisesta
38141:
38142:
38143:
38144: Eduskunnalle
38145:
38146: Santasten paikallistie n:o 132119 on kovan joen ydinkeskustasta Honkajoen-Kankaan-
38147: käytön kohteena, koska tien kautta kulkee laa- pään maantielle n:o 271.
38148: jamittainen turvekuljetus. Tie on kuitenkin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38149: heikkorakenteinen, ja kelirikkaaikana tiellä on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38150: painorajoituksia. Tämän johdosta tie olisi pi- muksen,
38151: kaisesti uudelleen rakentamisen tarpeessa. Kun
38152: kelirikkaaikana turvelastit kulkevat Honkajoen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38153: kirkonkylän kautta ja kun tien Honkajoen puo- Santasten paikallistien uudelleen raken-
38154: leisessa päässä on myös kasvava teollisuusalue, tamisen aloittamiseksi.
38155: olisi tieltä johdettava ohikulkutie pois Honka-
38156:
38157: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
38158:
38159: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
38160: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
38161: Marita J urva
38162: 1022 1988 vp.
38163:
38164: Toivomusaloite n:o 932
38165:
38166:
38167:
38168:
38169: Mäkipää ym.: Suodenniemeltä Hämeenkyröön suuntautuvan tie-
38170: yhteyden rakentamisesta valmiiksi
38171:
38172:
38173: Eduskunnalle
38174:
38175: Paikalliset tieyhteydet Suodenniemeltä Hä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38176: meenkyrön suuntaan ovat heikontaisen tien va- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38177: rassa. Kun nyt kuitenkin Suodenniemen keskus- muksen,
38178: tasta rakennetaan tie päällystyskuntoiseksi Tai-
38179: paleen ristykseen saakka ja kun myös Hämeen- ettli hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38180: kyrössä on rakennettu tie Vesajärveltä Hämeen- Suodenniemen Taipaleen ja Hameenky-
38181: kyrön keskustaan Tampereen-Vaasan tielle, rön Vesajlirven sekli edelleen Nukarin ja
38182: olisi myös väli Suodenniemen Taipale-Hä- Kuustenlatvan kautta Hlimeenkyrön-
38183: meenkyrön Vesajärvi saatava nopeasti rakenne- Hliijlilin tielle ulottuvan maantien ra-
38184: tuksi ja päällystetyksi. Tällöin yhteydet Suo- kennustyön loppuun saattamiseksi.
38185: denniemen suunnasta parantuisivat huomatta-
38186: vasti Tampereen-Vaasan tielle.
38187:
38188: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
38189:
38190: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
38191: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
38192: Marita Jurva
38193: 1988 vp. 1023
38194:
38195: Toivomusaloite n:o 933
38196:
38197:
38198:
38199:
38200: Mäkipää ym.: Sävin-Vatulan maantien rakentamisesta
38201:
38202:
38203:
38204: Eduskunnalle
38205:
38206: Suodenniemeltä on päällystetty tieyhteys Po- via Suodenniemen-Sävin-Ikaalisten Vatulan
38207: rin-Tampereen tielle. Yhteys Hämeenkyröön -Kilvakkalan teitä hyväksi käyttäen, joista väli
38208: Tampereen-Vaasan tielle on myös saatavissa, Vatula-Kilvakkala on jo rakennettu, samoin
38209: samoin Kankaanpäähän melko lyhyin tienra- Suodenniemi-Taipale.
38210: kentamistehtävin. Tieyhteydet Suodenniemeltä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38211: Ikaalisten kaupungin suuntaan Tampereen- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38212: Vaasan tielle ovat nykyisin pienten heikkokun- muksen,
38213: toisten teiden varassa. Siksi olisi myös tämä
38214: yhteys rakennettava nykyaikaiseksi kestopääl- että hallitus ryhtyisi toimiin maan-
38215: lystieksi. tien rakentamisen aloittamiseksi välillä
38216: Tämä yhteys tulisi rakentaa jo olemassa ole- Sävi- Vatula.
38217: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
38218:
38219: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
38220: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
38221: Marita Jurva
38222: 1024 1988 vp.
38223:
38224: Toivomusaloite n:o 934
38225:
38226:
38227:
38228:
38229: Mäkipää ym.: Kevyen liikenteen väylän rakentamisesta välille
38230: Haapanen-Vanhantalon tienhaara Parkanossa
38231:
38232:
38233: Eduskunnalle
38234:
38235: Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Par- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38236: kanoen välille Haapanen-Vanhantalon tien- muksen,
38237: haara olisi välttämätöntä, koska sillä olisi pal-
38238: jon käyttöä. Mm. Rauma-Repola ja tien varrel- että hallitus ryhtyisi toimiin kevyen
38239: la olevat tehdaslaitokset ovat välittömässä lä- liikenteen väylän rakentamisen aloitta-
38240: heisyydessä. miseksi välillä Haapanen- Vanhantalon
38241: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- tienhaara Parkanossa.
38242:
38243: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
38244:
38245: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
38246: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
38247: Marita J urva
38248: 1988 vp. 1025
38249:
38250: Toivomusaloite n:o 935
38251:
38252:
38253:
38254:
38255: Mäkipää ym.: Lossiliikenteen aloittamisesta Ikaalisten Kyrös-
38256: järvellä
38257:
38258:
38259: Eduskunnalle
38260:
38261: Talvinen jäätie Kaimaan ja Vähäröyhiön vä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38262: lillä lyhentää Ikaalisten keskustan ja Itä-Ikaalis- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38263: ten välistä maantiematkaa 30-40 kilometriä. muksen,
38264: Sama matkan lyhennys olisi saatavissa myös
38265: kesäaikana lossiliikenteen avulla. Asiasta on ai- että hallitus ryhtyisi toimiin /ossilii-
38266: kanaan tehnyt aloitteen 1 200 kuntalaista los- kenteen aloittamiseksi Ikaalisten Kyrös-
38267: siyhteyden saamiseksi. järven yli.
38268:
38269: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
38270:
38271: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
38272: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
38273: Marita Jurva
38274: 1026 1988 vp.
38275:
38276: Toivomusaloite n:o 936
38277:
38278:
38279:
38280:
38281: Mäkipää ym.: Kilpinokan sillan rakentamisesta Vammalassa
38282:
38283:
38284:
38285: Eduskunnalle
38286:
38287: Vammalassa on jo pitkään puhuttu Kilpino- sillan rakentaminen ohjelmaansa. Kokonais-
38288: kan sillasta, joka tulee yhdistämään Vammalan kustannukset ovat n. 10,5 miljoonaa markkaa.
38289: kaupungin alueita lähes 500 metrin levyisen jär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38290: ven yli toisiinsa Kilpinokasta nykyisen Terva- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38291: kallion leirintäalueen pohjoispuolelle. Sillasta muksen,
38292: on suunniteltu pituudeltaan yli 200-metristä.
38293: Jotta kaupungin liikenneoloja suuresti paran- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38294: tava silta, joka helpottaisi myös Vammalan Kilpinokan sillan rakentamisen aloitta-
38295: kautta kulkevaa läpikulkuliikennettä, saataisiin miseksi Vammalassa.
38296: nopeasti rakennetuksi, tulisi hallituksen ottaa
38297:
38298: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
38299:
38300: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
38301: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
38302: Marita Jurva
38303: 1988 vp. 1027
38304:
38305: Toivomusaloite n:o 937
38306:
38307:
38308:
38309:
38310: Mäkipää ym.: Inkulan sillan rakentamisesta Viljakkalassa
38311:
38312:
38313:
38314: Eduskunnalle
38315:
38316: Inkulan sillan uusiminen on ollut vireillä vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38317: sikausia. Sillan uusimisen ajankohdaksi on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38318: TVL:n toimenpideohjelmassa esitetty vasta muksen,
38319: vuotta 1990.
38320: Viljakkalan kunnan kannalta olisi tärkeää, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38321: että Inkulan sillan rakentaminen voitaisiin Inkulan sillan uusimiseksi Vi/jakka-
38322: aloittaa jo vuonna 1988. Seudulla on jo matkai- /assa.
38323: lullista merkitystä, ja myös raskaiden kuljetus-
38324: ten merkitys on mittava.
38325:
38326: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
38327:
38328: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
38329: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
38330: Marita Jurva
38331: 1028 1988 vp.
38332:
38333: Toivomusaloite n:o 938
38334:
38335:
38336:
38337:
38338: Mäkipää ym.: Liukkaan kelin harjoitusradan rakentamisesta
38339: Parkanoon
38340:
38341:
38342: Eduskunnalle
38343:
38344: Maahamme ollaan luomassa yhtenäistä liuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38345: kaan kelin harjoitusrataverkostoa, jotta kansa- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38346: laisten liukkaan kelin ajotaitoa saataisiin paran- muksen,
38347: netuksi. Lisäksi uuden ajokortin ehtona tulee
38348: jatkossa olemaan pakollinen liukkaan kelin ajo- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38349: harjoitus. liukkaan kelin ajoharjoitusradan saami-
38350: Hallituksen toteuttaessa liukkaan kelin ajo- seksi Parkanoon.
38351: harjoitusohjelmaansa kaivataan Pohjois-Sata-
38352: kuntaan tällaista harjoitusrataa.
38353:
38354: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
38355:
38356: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
38357: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
38358: Marita Jurva
38359: 1988 vp. 1029
38360:
38361: Toivomusaloite n:o 939
38362:
38363:
38364:
38365:
38366: Mäkipää ym.: Porin-Parkanon radan kunnostamisesta
38367:
38368:
38369:
38370: Eduskunnalle
38371:
38372: Satakunnan maakunnallisten yhteisöjen ja Henkilöliikenteenkään uudelleen aloittami-
38373: radanvarsikuntien edustajat vetosivat helmi- sen selvittäminen tällä radalla ei saa olla pois-
38374: kuun 1986 alussa liikenneministeriöön, jotta se suljettua. Julkisten liikennepalvelujen turvaa-
38375: asettaisi työryhmän tutkimaan Porin-Kan- minen ei saa olla yksin liiketaloudellinen kysy-
38376: kaanpään-Parkanon rautatien asemaa valta- mys, olletikin kun on kyse Valtionrautateistä.
38377: kunnan rataverkossa. Henkilöliikenne tällä ra- Jo Porin-Parkanon radan peruskorjaami-
38378: dalla lakkautettiin kesällä 1981 ja tavaraliiken- nen lievittäisi merkittävästi Satakunnan vaikeaa
38379: ne Ruosniemen-Kankaanpään rataosalla ke- työttömyystilannetta.
38380: sällä 1985. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38381: Radan säilyttämiselle liikenteessä on kuiten- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38382: kin löytynyt uusia, painavia perusteita. Näitä muksen,
38383: ovat Porin syväsataman käyttöä koskeva liiken-
38384: neselvitys, Kankaanpäähän perusteilla oleva että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38385: pinnoitetehdas ja Makrotalo Oy:n Kankaan- radan säilyttämiseksi välillä Pori-Par-
38386: pään tehdasta koskeva mittava talotilaus Neu- kano sekä radan kunnostamiseksi.
38387: vostoliittoon.
38388:
38389: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
38390:
38391: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
38392: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
38393: Marita J urva
38394: 1030 1988 vp.
38395:
38396: Toivomusaloite n:o 940
38397:
38398:
38399:
38400:
38401: Männistö: Maantien n:o 573 (Pohjois-Karjalan piirin raja-
38402: Savotan pelto) peruskorjauksesta
38403:
38404:
38405: Eduskunnalle
38406:
38407: Voimassa olevaan tienpidon toimenpideoh- keskus, joka aiheuttaa huomattavaa liikenne-
38408: jelmaan on maantien n:o 573 (Pohjois-Karjalan määrien kasvamista. Näistä syistä valtion bud-
38409: piirin raja-Savolan pelto) toteuttaminen mer- jettiin sekä työllisyys- ja lisätyöohjelmiin olisi
38410: kitty alkavaksi vuodesta 1993. Jos tien paranta- lisättävä määrärahoja niin, että ko. tiehanke
38411: minen tapahtuu vasta tuolloin, varsinaiset tie- voitaisiin toteuttaa jo vuonna 1988. Hankkeen
38412: hankkeitten toteuttamiset keskeytyvät Kaavilla kustannusarvio on 9,6 miljoonaa markkaa.
38413: kahdeksi vuodeksi pienehköjä kunnossapito- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
38414: kohteita lukuun ottamatta, mikä aiheuttaa vai- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38415: kean tilanteen alueen tienkäyttäjille sekä vai-
38416: keuttaa työllisyyttä ja kunnan omia kehittämis- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38417: pyrkimyksiä. Tiellä on vilkas päivittäinen työ- maantien n:o 573 (Pohjois-Karjalan pii-
38418: matka-, koululais- sekä muu mm. teollisuuden rin raja-Savotan pelto) pikaiseksi pa-
38419: tarvitsema kuljetusliikenne. Tien vaikutuspii- rantamiseksi.
38420: riin sijoittuu myös Maarianvaaran laskettelu-
38421:
38422: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
38423:
38424: Lauha Männistö
38425: 1988 vp. 1031
38426:
38427: Toivomusaloite n:o 941
38428:
38429:
38430:
38431:
38432: Männistö: Maanteiden peruskorjauksesta Tuusniemellä
38433:
38434:
38435:
38436: Eduskunnalle
38437:
38438: Ottaen huomioon Tuusniemen kunnan tie- massa oleva hanke, maantie n:o 542 (Pajumäki
38439: olot on Kuopion tie- ja vesirakennuspiirin toi- -Mikkelin piirin raja), tulisi turvata ja toteut-
38440: menpideohjelmassa vuosille 1987-1993 mer- taa välittömästi. Tätä hanketta on jatkuvasti ly-
38441: kitty erittäin vähän kohteita Tuusniemen osalle. kätty, ja viimeisimmässä toimenpideohjelmassa
38442: Kunta on erityisaluekunta, jossa työttömyys on se on merkitty aloitettavaksi vasta vuonna 1990.
38443: erittäin korkea (vuosikeskiarvo noin 9 o/o). Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
38444: Tuusniemen kunnan matkailu on kuitenkin ke- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38445: hittymässä, ja kunnan sijainti on keskeinen val-
38446: tatien varressa. Liikenneolojen parantamiseksi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38447: ja työllisyyden hoitamiseksi olisi tiekohteiden Tuusniemen kunnan alueella olevien tie-
38448: rakentamista Tuusniemen kuntaan lisättävä hankkeiden pikaiseksi toteuttamiseksi.
38449: huomattavasti. Esimerkiksi toimenpideohjel-
38450:
38451: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
38452:
38453: Lauha Männistö
38454: 101) 1988 vp.
38455:
38456: Toivomusaloite n:o 942
38457:
38458:
38459:
38460:
38461: Männistö ym.: Eräiden postipalvelujen säilyttämisestä Vehmer-
38462: salmella
38463:
38464:
38465: Eduskunnalle
38466:
38467: Kuopion postialuekonttori on 29.12.1987 il- Kuopion postialuekonttori on tehnyt myös
38468: moittanut Litmaniemen kylätoimikunnalle ja esityksen postiautovuoron Kuopio-Kohma-
38469: Vehmersalmen kunnalle, että se on tehnyt esi- Heinävesi lakkauttamisesta. Kyseinen autovuo-
38470: tyksen Itä-Suomen postipiirikonttorille Litma- ro palvelee Vehmersalmen kunnan itäisten osien
38471: niemen postikonttorin toiminnan keskeyttämi- asukkaita. Alueella on julkista liikennettä erit-
38472: sestä 1.1.1988 alkaen ja konttorin lakkauttami- täin vähän.
38473: sesta 1. 5.1988 alkaen. Kohman, Litmaniemen ja Mustinlahden ky-
38474: Litmaniemen posti on toiminut kaupan yh- lätoimikunnat ja Vehmersalmen kunnanhallitus
38475: teydessä olleissa tiloissa puolipäiväisenä, ja jat- vastustavat jyrkästi kyseisen autovuoron lak-
38476: kossa oli sovittu, että se toimii kaksi ja puoli kauttamista.
38477: tuntia päivässä. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
38478: Kauppa paloi kuitenkin 14.12.1987, ja posti kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38479: jäi ilman toimitiloja. Litmaniemen kylätoimi-
38480: kunta on löytänyt tilapäiset toimitilat postille. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38481: Kylätoimikunnan puheenjohtaja on ilmoitta- Litmaniemen postin toiminnan ja posti-
38482: nut, että kauppias hyvin suurella todennäköi- autovuoron Kuopio-Kohma-Heinä-
38483: syydellä rakentaa kesällä 1988 uudet toimitilat vesi säilyttämiseksi Vehmersalmen kun-
38484: itselleen ja myös postille. nan asukkaiden ao. palvelujen turvaa-
38485: Vehmersalmella katsotaan, ettei tulipalo ole miseksi.
38486: pätevä syy huonontaa postin palveluja Litma-
38487: niemellä, koska tilapäiset toimitilat ovat jo ole-
38488: massa.
38489:
38490: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
38491:
38492: Lauha Männistö Kari Rajamäki
38493: 1988 vp. 1033
38494:
38495: Toivomusaloite n:o 943
38496:
38497:
38498:
38499:
38500: Nieminen ym.: Pääteiden rakentamiseen tarvittavien määräraho-
38501: jen budjetoinnista
38502:
38503:
38504: Eduskunnalle
38505:
38506: Liikenneministeriöllä on lähiaikojen pääta- viota laadittaessa olisi moottoritie- ym. suurem-
38507: voitteena ohjata valtion tulo- ja menoarvioon pia tiehankkeita varten avattava uusi momentti,
38508: varatuista maanteiden rakentamismäärärahois- johon määrärahat varattaisiin erillisinä. Myös
38509: ta suurin osa moottoriteiden ja muiden valta- TVL:n Turun piirin määrärahat olisi saatava
38510: kunnallista merkitystä omaavien teiden raken- Varsinais-Suomea ja Satakuntaa varten eritel-
38511: tamiseen. Tämän seurauksena pienempien seu- tyinä tiekilometrien mukaan.
38512: dullisten teiden rakentaminen lykkääntyy. Edellisen johdosta ehdotamme eduskunnan
38513: Erityisesti tällaisesta menettelystä tulee lähi- hyväksyttäväksi toivomuksen,
38514: vuosina kärsimään Turun ja Porin läänissä Sa-
38515: takunnan alue. Tämä on sitäkin huolestutta- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
38516: vampaa, kun Satakunnassa on ollut jälkeenjää- menpiteisiin uuden momentin aikaan-
38517: neisyyttä jo pitkään. saamiseksi valtion vuoden 1989 tulo- ja
38518: Nyt kuitenkin olisi valmiina suunnitelmia, menoarvioon suurimpien valtakunnal-
38519: jotka on otettu toimenpideohjelmaan lähivuo- listen tiehankkeiden rahoittamista var-
38520: sille toteuttamista varten. Olisi välttämätöntä, ten ja TVL:n Turun piirin jakamiseksi
38521: että nämä suunnitelmat voitaisiin toteuttaa. kumpaankin maakuntaan tiekilometrien
38522: Siksi valtion vuoden 1989 tulo- ja menoar- ja automäärien suhteessa.
38523: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
38524:
38525: Einari Nieminen Timo Roos
38526: Timo Laaksonen Maunu Kohijoki
38527:
38528:
38529:
38530:
38531: 68 2804450
38532: 1034 1988 vp.
38533:
38534: Toivomusaloite n:o 944
38535:
38536:
38537:
38538:
38539: Pekkarinen ym.: Suomenselkätien rakentamisesta
38540:
38541:
38542:
38543:
38544: Eduskunnalle
38545:
38546: Liikenneyhteydet Suomenselällä ovat erittäin Nyttemmin TVH on esittänyt liikenneminis-
38547: puutteelliset. Alueelta puuttuvat etelä-poh- teriölle tämän tiesuunnan kehittämistä yhtenäi-
38548: jois-suuntaiset pääväylät, ja Suomenselän etelä- seksi seudulliseksi tieksi. TVH:n mukaan tämä
38549: osan itä-länsi-suuntaiset tiet ovat heikkoja. edellyttää Kinnulan ja Reisjärven välille uuden
38550: Varsinkin Suomenselän Keski-Suomen läänin tieyhteyden rakentamista, Multian ohikulkutien
38551: kuntien osalta kunnollisen yhteysverkon puut- sekä Multian-Pylkönmäen tien suunnitelmien
38552: tuminen on vaikeuttanut merkittävästi kuntien ja perusteiden tarkentamista.
38553: kehittymistä. Päätieverkon keskeinen kehittä- TVH:n esitykseen muussa yhtyen, on tien to-
38554: miskohde alueella on etelä-pohjois-suuntaisen teuttaminen kantatietasoisena kuitenkin välttä-
38555: ns. Suomenselkätien aikaansaaminen. Tämä mätöntä.
38556: tieyhteys palvelisi välillä Keuruu-Multia-Pyl- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38557: könmäki-Karstula-Kivijärvi-Kinnula-val- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38558: tatie n:o 4 kulkien laajaa kuntajoukkoa moni- muksen,
38559: puolisesti kuntien kehittymisedellytyksiä paran-
38560: taen. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38561: TVH:ssa on äskettäin valmistunut selvitys ns. Suomenselkätien suunnittelemiseksi
38562: vaihtoehtoisista tiesuunnista Suomenselkätielle. ja rakentamiseksi välillä Keuruu-Mul-
38563: Keski-Suomen puolella on laaja maakunnalli- tia- Pylkönmäki-Karstula-Kivijärvi
38564: nen yksituumaisuus tien tarpeen lisäksi myös -Kinnula-Kärsämäki.
38565: sen suunnasta edellä mainittujen kuntien kaut-
38566: ta, varsinaista Suomenselän aluetta pitkin.
38567:
38568: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
38569:
38570: Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen
38571: 1988 vp. 1035
38572:
38573: Toivomusaloite n:o 945
38574:
38575:
38576:
38577:
38578: Pekkarinen ym.: Petäjäveden-Multian tien rakennustöiden
38579: aloittamisesta
38580:
38581:
38582: Eduskunnalle
38583:
38584: Maantie n:o 624 välillä Petäjävesi-Multia Hankkeen kustannusarvio on noin 55 milj.
38585: on osa uutta valtatieyhteyttä välillä Jyväskylä mk. Suunnittelun puolesta työt voitaisiin aloit-
38586: -Vaasa. Hanke on kirjattu myös uudessa Tie taa vielä vuoden 1988 puolella.
38587: 2000 -ohjelmassa tärkeiden uusien valtatieyh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38588: teyksien joukkoon. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38589: Juuri Petäjäveden ja Multian väli on erit- muksen,
38590: täin tärkeä turvekuljetusväylä luoteisen Keski-
38591: Suomen soilta Jyväskylään. Tieyhteys on täl- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38592: lä hetkellä poikkeuksellisen huonossa kunnos- Petäjäved~n-Multian tien (maantie n:o
38593: sa. 624) rakennusttJiden aloittamiseksi.
38594: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
38595:
38596: Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen
38597: 1036 1988 vp.
38598:
38599: Toivomusaloite n:o 946
38600:
38601:
38602:
38603:
38604: Pekkarinen ym.: Rönnyn-Elämäjärven paikallistien perusparan-
38605: nustöiden käynnistämisestä
38606:
38607:
38608: Eduskunnalle
38609:
38610: Rönnyn-Elämäjärven paikallistie on noin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38611: 8,6 km:n mittainen, entisen valtatien n:o 4 lin- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38612: jauksella kulkeva tie. Paikallistieksi tie on poik- muksen,
38613: keuksellisen vilkkaasti liikennöity. Tien raken-
38614: netta tulisi kuitenkin parantaa ja tie päällystää. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38615: Hankkeen kustannusarvio on noin 3,5 milj. Rönnyn-Elämäjärven paikallistien pa-
38616: mk. Hanke kuului Keski-Suomen tiepiirin toi- rannus/öiden käynnistämiseksi.
38617: menpideohjelmaan vuosille 1986-92.
38618:
38619: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
38620:
38621: Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen
38622: 1988 vp. 1037
38623:
38624: Toivomusaloite n:o 947
38625:
38626:
38627:
38628:
38629: Pekkarinen ym.: Saarijärven-Kannonkosken tien perusparan-
38630: nustöiden aloittamisesta
38631:
38632:
38633: Eduskunnalle
38634:
38635: Maantie n:o 648 välillä Saarijärvi-Kannon- arvio välille Saarijärvi-Kallio on noin 10 milj.
38636: koski on erittäin huonossa kunnossa. Tie on mk.
38637: kuitenkin Kannonkosken kuntakeskuksen ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
38638: Saarijärven kaupungin selvästi lyhin ja käyte- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
38639: tyin tieyhteys. muksen,
38640: Etenkin kannonkoskelaisille tien heikko kun-
38641: to on suuri ongelma siksi, että kaikki kuntalais- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38642: ten tärkeimmät palvelut, julkiset ja yksityiset, Saarijärven-Kannonkosken tien (maan-
38643: on haettava Saarijärveltä. tie n:o 648) perusparannustöiden käyn-
38644: Keski-Suomen piirin toimenpideohjelmassa nistämiseksi.
38645: hanke on sijoitettu vuodelle 1990. Kustannus-
38646:
38647: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
38648:
38649: Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen
38650: 1038 1988 vp.
38651:
38652: Toivomusaloite n:o 948
38653:
38654:
38655:
38656:
38657: Pelttari: Ivalon-Raja-Joosepin tien perusparannustöiden aloit-
38658: tamisesta
38659:
38660:
38661: Eduskunnalle
38662:
38663: Ivalon-Raja-Joosepin tieosuus on yksi vilk- parannus on välttämätön ja tarpeellinen ja pa-
38664: kaimmin liikennöityjä sorateitä koko Suomes- rantaa ratkaisevasti edellytyksiä lisätä Suomen
38665: sa. Vaikka tie on valtakuntien välinen ja yhdis- ja Neuvostoliiton välistä taloudellista kanssa-
38666: tää Suomen ja SNTL:n pohjoiset alueet, se on käymistä.
38667: niin huonokuntoinen, että keväisin liikenne Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
38668: joudutaan jopa pysäyttämään kelirikkoaikana. nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38669: Näin ei valtakuntien välisissä yhteyksissä saisi
38670: tapahtua. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38671: Murmanskiin suuntautuvan matkailuliiken- Ivalon-Raja-Joosepin tien perusparan-
38672: teen ja alkavan Kuola-projektin takia perus- nustöiden aloittamiseksi.
38673: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
38674:
38675: Seppo Pelttari
38676: 1988 vp. 1039
38677:
38678: Toivomusaloite n:o 949
38679:
38680:
38681:
38682:
38683: Pelttari: Ketomellan-Peltovuoman ja Peltovuoman-Nunnasen
38684: teiden rakentamisesta
38685:
38686:
38687: Eduskunnalle
38688:
38689: Tie- ja vesirakennuslaitoksella on Enonte- tovuoman-Ketomellan tielle ja soveltuisi myös
38690: kiön kunnan osalta valmiina mm. suunnitelmat yhtäaikaiseen rakentamiseen sekä turvaisi keli-
38691: tiehankkeista Ketomella-Peltovuoma, ja tä- rikkokelpoisen tien aikaansaamisen Nunna-
38692: hän liittyen Ketomellan silta sekä tieosuus Pel- seen. On syytä todeta, että nykyisellä tiellä välil-
38693: tovuoma-Nunnanen. Enontekiön kunnan lä Peltovuoma-Nunnanen on linja-autoliiken-
38694: kannalta on tärkeää, että Ketomellan-Pelto- ne pahimpana kelirikkakautena ollut vaikeuk-
38695: vuoman tien ja sillan rakentamiseksi saadaan sissa.
38696: tarvittavat määrärahat, joilla voidaan hoitaa Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
38697: myös kunnan itäosan työllisyyttä ja mahdollis- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38698: taa jatkuva liikennöinti Peltovuomasta Yliky-
38699: röön ja Raatiamaan poistamalla lossi. Tässä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38700: yhteydessä on myös luontevaa toteuttaa Pelto- Ketomellan-Peltovuoman ja Peltovuo-
38701: vuoman-Nunnasen tiesuunnitelma. Kyseisen man-Nunnasen teiden rakentamisen
38702: tien rakentaminen olisi luonnollinen jatke Pel- aloittamiseksi.
38703: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
38704:
38705: Seppo Pelttari
38706: 1040 1988 vp.
38707:
38708: Toivomusaloite n:o 950
38709:
38710:
38711:
38712:
38713: Pelttari: Koivistonpään-Kantomaanpään maantien perusparan-
38714: tamisesta
38715:
38716:
38717: Eduskunnalle
38718:
38719: Aavasaksan-Kantomaanpään maantien pe- tien n:o 932 perusparantamisesta välillä Koivis-
38720: rusparannustyö välillä Aavasaksa-Koiviston- tonpää-Kantomaanpää aiheutuvat kustannuk-
38721: pää valmistuu syksyn aikana. set ovat noin 7 milj. mk. Tie- ja vesirakennus-
38722: Toistuvasti Ylitornion kunnan taholta on teh- laitoksella on valmius tämän 9,6 km:n pituisen
38723: ty esityksiä Aavasaksan-Raanujärven maan- tieosuuden perusparannustyön aloittamiseen
38724: tien perusparantamiseksi noin 20 km:n matkal- välittömästi, kun rahoitus on kunnossa.
38725: la, välillä Aavasaksa-Kantomaanpää, koska Julkisin varoin tapahtuvalla rakentamisella,
38726: parannustarve on erittäin kiireellinen jo liiken- mm. tiehankkeilla, on kerrannaisvaikutuksi-
38727: neturvallisuudenkin vuoksi. Tie on routiva ja neen suuri merkitys työllisyyden hoidossa. Esi-
38728: erittäin kuoppainen. On käsittämätöntä, että tetyn tien rakennushankkeen toteuttamista on
38729: mikään liikenteeseen käytetty tie, maanteistä pidettävä ensiarvoisen merkittävänä, ei ainoas-
38730: puhumattakaan, nykyaikana voi olla tällaisessa taan hankkeen toteuttamisen tarpeellisuuden ja
38731: kunnossa. Tien heikko kunto aiheuttaa liiken- tarkoituksenmukaisuuden, vaan myös erittäin
38732: teelle vaaratilanteita ja ohjaa myös osaltaan lii- vaikeaksi muodostuneen työllisyystilanteen
38733: kennettä muualle. kannalta, koska talvikauden 1987-1988 työ-
38734: TVL:n Lapin piirin taholta on tien heikko kohteet niin kunnan kuin vaitionkin kohteiden
38735: kunto todettu ja ryhdytty asianmukaisiin toi- osalta ovat Ylitornilla hyvin niukat. Valtion
38736: menpiteisiin perusparannustyön suorittamiseksi työkohteita ei kunnan alueella ole mainittuna
38737: tarvittavien suunnitelmien laatimiseksi. Suunni- talvikautena laisinkaan, siis tilanne on nykyisel-
38738: telma-asiakirjat ovat valmistuneet ja ne ovat ol- lään mm. autoilijoille erittäin vaikea.
38739: leet kunnassa yleisesti nähtävänä. Kunnanval- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
38740: tuusto on antanut suunnitelmasta puoltavan nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38741: lausunnon sekä samalla toivonut tiesuunnitel-
38742: man mahdollisimman pikaista vahvistamista ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38743: hankkeen toteuttamista. Vahvistetun suunnitel- maantien n:o 932 perusparantamiseksi
38744: man mukaan Aavasaksan-Raanujärven maan- välillä Koivistonpää-Kantomaanpää.
38745: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
38746:
38747: Seppo Pelttari
38748: 1988 vp. 1041
38749:
38750: Toivomusaloite n:o 951
38751:
38752:
38753:
38754:
38755: Pelttari: Lautiosaaren-Elijärven maantien rakentamisesta
38756:
38757:
38758:
38759: Eduskunnalle
38760:
38761: Lautiosaaren ja Elijärven välille on maantien Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
38762: rakentaminen tarpeen. Elijärven kaivoksella nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38763: työskentelee huomattava määrä keminmaalai-
38764: sia, joille suoran tieyhteyden saaminen Lautio- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38765: saaresta kaivokselle lyhentää merkittävästi päi- Lautiosaaren-Elijärven maantien ra-
38766: vittäistä työmatkaa. kentamiseksi Keminmaan kunnassa.
38767: Liikenneministeriön tiepäätös on olemassa ja
38768: suunnitelmat ovat TVL:ssä hyvin pitkällä. Tien
38769: pituus on noin viisi kilometriä.
38770:
38771: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
38772:
38773: Seppo Pelttari
38774: 1042 1988 vp.
38775:
38776: Toivomusaloite n:o 952
38777:
38778:
38779:
38780:
38781: Pelttari: Rauhalan-Kutunivan maantien rakentamisesta
38782:
38783:
38784:
38785: Eduskunnalle
38786:
38787: Rauhalan-Kutunivan maantien rakentami- massa on Rauhalan-Kutunivan maantien ra-
38788: nen merkitsisi tieyhteyttä Jerisjärven pohjois- kentaminen.
38789: puolelle. Tämä maantie olisi varsinkin matkai- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
38790: lun kannalta merkittävä. Tien myötä matka Le- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38791: viltä ja Rovaniemeltä Pallastunturilie lyhenisi
38792: yli 20 kilometriä. Myös paikalliselle asutukselle että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38793: tiellä olisi huomattava merkitys. Alueen työttö- Rauhalan-Kutunivan maantien raken-
38794: myyslukemat ovat korkeat ja tien teko laskisi tamisen aloittamiseksi.
38795: niitä tuntuvasti. Tienpidon toimenpideohjel-
38796:
38797: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
38798:
38799: Seppo Pelttari
38800: 1988 vp. 1043
38801:
38802: Toivomusaloite n:o 953
38803:
38804:
38805:
38806:
38807: Pelttari: Ylläsjärven ja Äkäslompolon matkailukeskusten kul-
38808: kuyhteyksien luomisesta
38809:
38810:
38811: Eduskunnalle
38812:
38813: Kolarin kunnassa työttömyystilanne on vai- Edellä olevan perusteella katsomme, että
38814: keimpia koko maassa. Rautaruukki Oy:n Rau- maantiet Ylläsjärven ja Äkäslompolon välillä
38815: tuvaaran rautamalmikaivos näyttää lopettavan tulee yhdistää rakentamalla Yllästunturin alitse
38816: toimintansa vuoden 1988 lopussa, mistä .kantaa n. 2,2 km pitkä liikennetunneli. Tällöin raken-
38817: vastuun hallitus. Mikäli tuolloin työttömäksi nettavan tien pituus on n. 5,3 km, josta liiken-
38818: jääviä ei kyetä työllistämään, nousee työttö- netunnelia on 2,2 km. Rakentamiskustannukset
38819: myysaste lähelle 30 prosenttia, mikä on tuolloin ovat n. 45 milj. mk, josta liikennetunnelin
38820: selvästi maan korkein työttömyysluku. osuus on n. 42 milj. mk.
38821: Korvaavien työpaikkojen luominen on tär- Korvaavien työpaikkojen kannalta kalliimpi,
38822: keää, joskaan ei aivan helppoa, koska työpaik- pitemmän tunnelin käsittävä vaihtoehto olisi
38823: koja on jo aiemmin pyritty luomaan lisää. Val- tietysti parempi ratkaisu. Toisaalta maiseman-
38824: tion on kuitenkin tunnettava vastuunsa ja us- ja luonnonsuojelun kannalta edellä ehdotettu
38825: kallettava ryhtyä tässä tilanteessa ennakkoluu- lyhyempi tunneli olisi pelkkää tievaihtoehtoa
38826: lottorniin ja rohkeisiin ratkaisuihin Kolarin ke- parempi ratkaisu.
38827: hittämiseksi. Rautuvaaran kaivoksen lopettaminen kosket-
38828: Kolarin kehittämisessä matkailulla on par- taa hyvin laajasti ihmisiä Kolarissa sekä ulottaa
38829: haat luontaiset mahdollisuudet. Yllästunturin vaikutuksensa koko Tornionjokilaakson kun-
38830: alue tarjoaa Suomen oloissa parhaat hiihto- ja tiin. Tästäkin syystä edellä lausutun lisäksi on
38831: laskettelumahdollisuudet. Tästä syystä korvaa- tärkeää, että valtio rakentaa matkailun lisäveto-
38832: vien työpaikkojen luomisessa on käytettävä voimatekijäksi tunnelin Yllästunturin alitse.
38833: nämä mahdollisuudet hyväksi. Yllästunturin Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
38834: pohjoispuolella sijaitsee Äkäslompolon matkai- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38835: lukeskus ja tunturin eteläpuolella Ylläsjärven
38836: matkailukeskus. Matkailukeskusten palvelui- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38837: den järkevä hyödyntäminen edellyttää kunnol- Ylläsjärven ja Äkäslompolon matkailu-
38838: lista ja riittävän lyhyttä tieyhteyttä Ylläsjärven keskusten kulkuyhteyksien luomiseksi.
38839: ja Äkäslompolon välillä. Nykyinen tie on mut-
38840: kainen, kapea ja n. 30 km pitkä.
38841:
38842: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
38843:
38844: Seppo Pelttari
38845: 1044 1988 vp.
38846:
38847: Toivomusaloite n:o 954
38848:
38849:
38850:
38851:
38852: Pohjanoksa ym.: Maantien rakentamisesta välille Eurajoki-
38853: Kiukainen-Kokemäki
38854:
38855:
38856: Eduskunnalle
38857:
38858: Maantieyhteydet Kokemäen seudulta Rau- jen tieyhteyksien takana, etenkin ottaen huo-
38859: malle ovat nykyisellään huonot. Eurajoen- mioon tehtaiden monesti hyvin raskaat yritys-
38860: Kiukaisten-Kokemäen tieyhteys parantaisi ten tavarankuljetukset.
38861: sekä puuraaka-aineen kuljetusyhteyksiä Rau- Tien parantamisesta teki aloitteen jo Rauman
38862: ma-Repola Oy:n paperi- ja selluloosatehtaille talousalueen vapaaehtoinen seutukaavajärjestö
38863: että myös molemmansuuntaisia kuljetusyhteyk- 1961. Satakunnan seutukaava n:o 2 sisältää tä-
38864: siä Rinteen viljavaraston ja Rauman satamassa män tieyhteyden. Seutukaavaliitto onkin kan-
38865: olevan Valtion viljavaraston ulkomaankauppa- nanotossaan todennut, että teollisuuden ja
38866: terminaalin välillä. Kiukaisten kunnassa toimi- maatalouden raskaat kuljetukset, työssäkäynti
38867: vien teollisuuslaitosten alkutuotannon kuljetuk- sekä palveluliikenne Eurajokilaaksossa ovat
38868: sille merkitys tulee olemaan suuri. Kokemäen kasvaneet voimakkaasti ja liikenteen selvä kas-
38869: teollisten elinkeinojen lisääntyminen sekä Val- vu jatkossakin on ennakoitavissa.
38870: tion viljavaraston toiminnan laajeneminen teke- Hanke kokonaisuudessaan on pituudeltaan
38871: vät tieyhteyden entistä tärkeämmäksi. 30 kilometriä, joten se jouduttaneen rakenta-
38872: Tien rakentamisella saadaan merkittävä pa- maan vaiheittain. Kiireellisimpänä osana on pi-
38873: rannus yhteyksissä valtakunnalliseen tieverk- dettävä Eurajoen-Kiukaisten välistä tieosuut-
38874: koon Helsingin ja Tampereen suuntiin sekä lä- ta, joka on Turun tie- ja vesirakennuspiirin
38875: hikuntiin. Se helpottaisi päivittäistä työmatka- vuonna 1981 valmistuneen monipuolisen selvi-
38876: liikennettä Kiukaisista Euraj oen ja Rauman tyksen mukaan jo nyt liikennetaloudellisesti
38877: suuntiin sekä päinvastoin. kannattava.
38878: Kiukaisten kunnan sisäisten liikenneyhteyk- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
38879: sien parantajana Eurakosken ja Panelian taaja- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38880: mien välillä uudella tieyhteydellä on ratkaiseva
38881: merkitys niin tavaraliikennettä kuin työssä- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
38882: käynHäkin ajatellen. Tieyhteyden merkitystä maantien rakentamiseksi välille Eura-
38883: ovat erityisesti korostaneet Paneliassa toimivat joki-Kiukainen-Kokemäki mahdolli-
38884: yritykset, jotka sijaitsevat suhteellisen heikko- simman pian.
38885: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
38886:
38887: Aino Pohjanoksa Timo Laaksonen Raimo Vuoristo
38888: Maunu Kohijoki Lea Mäkipää Mikko Elo
38889: Raila Aho Kalevi Lamminen Kauko Juhantalo
38890: Einari Nieminen Timo Roos
38891: 1988 vp. 1045
38892:
38893: Toivomusaloite n:o 955
38894:
38895:
38896:
38897:
38898: Pohjanoksa: Junalauttayhteyksien kehittämisestä Ruotsiin ja
38899: Keski-Eurooppaan
38900:
38901:
38902: Eduskunnalle
38903:
38904: 1990- ja 2000-luvuilla ennustetaan rautatie- kykyisenä. Myös yksityiset satamayhtiöt suun-
38905: kuljetusten määrän Ruotsiin ja Keski-Euroop- nittelevat investoivansa huomattavia summia
38906: paan moninkertaistuvan nykyisestä. Suomessa satamaliikenteen tulevaan kehitykseen.
38907: onkin pyritty hakemaan ratkaisuja ns. Scan Ulkomaisten yhteyksien luomisen suunnitte-
38908: Link -junalauttayhteyden toteuttamiseksi Suo- lussa olisi otettava huomioon myös mahdolli-
38909: men ja Ruotsin välille, mikä olisi johdonmukai- nen junalauttaliikenne sekä esim. Rauman sata-
38910: nen jatke mm. Tanskan salmien ylitse rakennet- man mahdollisuudet valtakunnallisessa ja kan-
38911: tavien siltojen kautta Keski-Euroopasta ja Kes- sainvälisessä kilpailussa hoitaa tämä välittävä
38912: ki-Eurooppaan suuntautuville kuljetuksille. osuus.
38913: Rauman sataman kilpailukyky rakentuu ny- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
38914: kyaikaiseen ja hyvin toimivaan satamakoneis- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38915: toon, linjaliikenneyhteyksiin sekä muihin lii-
38916: kenneyhteyksiin~ Sataman kehittämiselle onkin että hallitus ottaisi harkittavaksi juna-
38917: olemassa tulevaisuuteen suuntautuva kiinteä in- lauttaliikenteen kehittämisen Ruotsiin ja
38918: vestointiohjelma, joka luo hyvän pohjan nykyi- Keski-Eurooppaan.
38919: sen satamaliikenteen säilyttämiseksi kilpailu-
38920:
38921: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
38922:
38923: Aino Pohjanoksa
38924: 1046 1988 vp.
38925:
38926: Toivomusaloite n:o 956
38927:
38928:
38929:
38930: Pohjanoksa ym.: Rauman sataman sisääntuloväylän syventämi-
38931: sestä
38932:
38933:
38934: Eduskunnalle
38935:
38936: Rauman satama on läntisen Suomen kemial- vuosien 1988-1997 meriväyläohjelman alku-
38937: lisen metsäteollisuuden vienti- ja tuontituottei- vuosille, jotta syvennystyö saataisiin käyntiin
38938: den keskussatama. Sataman ulkomaanliikenne mahdollisimman pian. Väylän uutta kulkusy-
38939: oli vuonna 1986 2 774 000 tonnia. Satama eri- vyyttä olisi voitava hyödyntää jo 1990-luvun al-
38940: koistuu entistäkin enemmän kemiallisen metsä- kuvuosina. Väylän kulkusyvyyden lisääminen
38941: teollisuuden vientilaivausten hoitamiseen ja sa- vaatii ehkä myös leveyden lisäämistä ja mahdol-
38942: man teollisuuden toiminnalle välttämättömien lisesti eräiden turvalaitteiden (reunamerkkien)
38943: prosessikemikaalien, raaka-aineiden, kivihiilen siirtämistä.
38944: ja nestemäisten polttoaineiden tuontiin. Näin Satamassa on valmiina kolme tavoitesyvyy-
38945: monipuolisella vienti- ja tuontiliikenteellä luo- den omaavaa laivapaikkaa, jotka yhteensä 3,17
38946: daan myös hyvät edellytykset taloudellisten me- Mmk:n ruoppaustöillä saadaan 10 metrin kul-
38947: no-paluukuljetusten luomiselle tehtaan ja sata- kusyvyyteen. Suunnitelmissa on lisäksi vuoteen
38948: man välille. 1990 mennessä rakentaa kaksi laivapaikkaa li-
38949: Satamaa kehitetään edelleen jo olemassa ole- sää, yhteensä 25,5 Mmk, sekä syventää öljylai-
38950: van tai nähtävissä olevien todellisten tarpeiden turin laivapaikka.
38951: mukaan. Kaikki kehityssuunnitelmat laaditaan Syvempää väylää tarvitsee tulevaisuudessa
38952: yhteistyössä eri satamankäyttäjäosapuolten valtameren takainen vientiliikenne (paperia Ja-
38953: kanssa, jotta vältyttäisiin virheinvestoinneilta ja paniin, Yhdysvaltoihin ja Australiaan), jonka
38954: saataisiin syntymään mahdollisimman taloudel- vuotuinen määrä on arvioitu 300 000 tonniksi.
38955: lisesti ja tehokkaasti toimiva satamakokonai- Syvempää väylää tarvitsee myös valtame-
38956: suus. ren takainen tuontiliikenne (kivihiili, malmit,
38957: Rauman sataman liikenne-ennusteet on tehty hake), jonka vuotuinen määrä on arvioitu
38958: vuoteen 2000 asti. Ennusteet on tehty yhteis- n. 200 000 tonniksi kuin myös kaoliinin tuon-
38959: työssä Rauman huolintaliikkeiden, Länsiryh- ti Euroopasta ja Yhdysvalloista määrältään
38960: män teollisuuden asiantuntijoiden ja asiakasva- n. 300 000 tonnia/v, viljaliikenne n. 180 000
38961: rustamoiden kanssa. Ne perustuvat kyseisen tonnia/v sekä tulevaisuudessa osa raskaan polt-
38962: teollisuuden omiin suunnitelmiin ja kehitysnä- toöljyn kuljetuksista (koko öljymäärä 350 000
38963: kymiin. Kehitysennusteen perusteella voidaan tonnia/v).
38964: todeta, että Rauman satama saavuttaa liiken- Tavoitealuskokona on 25 000-30 000 dwt:n
38965: teessään 4 miljoonan tonnin rajan vuoteen 2000 alus, jonka mitat ovat syvempää väylää vastaa-
38966: mennessä. vat.
38967: Rauman sataman ensiarvoisen tärkeä tavoite Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
38968: on saada satamaan johtavan väylän 9 metrin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38969: kulkusyvyyttä lisätyksi vähintään 10 metriin.
38970: Kulkusyvyyden lisäyksestä johtuvat työt olisi että hallitus kiirehtisi Rauman sata-
38971: saatava sijoitetuksi juuri nyt valmisteilla olevan man sisääntuloväylän syventämistä.
38972: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
38973:
38974: Aino Pohjanoksa Timo Laaksonen Raimo Vuoristo
38975: Maunu Kohijoki Lea Mäkipää Mikko Elo
38976: Raila Aho Kalevi Lamminen Kauko Juhantalo
38977: Einari Nieminen Timo Roos
38978: 1988 rd. 1047
38979:
38980: Hemställningsmotion nr 957
38981:
38982:
38983:
38984:
38985: Rehn m.fl.: Om säkrare småbåtstrafik
38986:
38987:
38988:
38989: Tili Riksdagen
38990:
38991: Under de senaste åren har antalet snabba mo- nödvändig. Den bör gå ut på att dels visa stor
38992: torbåtar ökat kraftigt i vårt land. Efterfrågan hänsyn tili övriga sjötrafikanter, dels värna om
38993: på större och snabbare motorbåtar är dessutom miljön så att man anpassar sin framfart efter de
38994: växande. förhållanden som råder. För det andra vore det
38995: Det ökande antalet snabba motorbåtar har nödvändigt att kräva en förarexamen av dem,
38996: också lett tili att antalet allvarliga olyckor ökat som är förare av båtar som är av en viss storlek,
38997: kraftigt. Det är helt uppenbart, att långt ifrån som har en viss motorstyrka eller som når en
38998: alla som kör dessa båtar är tiliräckligt skolade viss hastighet. En sådan obligatorisk förarexa-
38999: för och medvetna om de stora risker som är men tili sjöss skulle vara ägnad att förbättra
39000: förknippade med de höga hastigheterna tili båtförarnas sjövett, samtidigt som övervak-
39001: sjöss. Likaså är inte heller medvetandet om den ningen av sjötrafiken med småbåtar skulle un-
39002: inverkan på miljön i skärgården framfarten derlättas. Likaså skulle ansvarsfrågorna vid
39003: med sådana snabba motorbåtar har, tillräckligt eventuella olyckor kunna göras klarare.
39004: utbrett. Skadorna på miljön kan bli mycket För att förbättra möjligheterna att värna om
39005: stora, t.ex. när man under den tid sjöfåglarna skärgårdsmiljön i stort när det gäller småbåts-
39006: rör sig med sina ungar i skärgården rör sig med trafiken i synnerhet med snabba motorbåtar
39007: snabba motorbåtar, är det ett ögonblicks verk kunde man överväga att införa hastighetsbe-
39008: att antingen splittra en flock eller köra ihjäl gränsningar. Man kunde dela in skärgården i
39009: ett antal fåglar. Skador förorsakas också lätt olika känslighetszoner, där man skulle ha olika
39010: fiskebragder. hastighetsbegränsningar. 1 havszonen skulle
39011: Särskilt farligt är det när snabba motorbåtar inga hastighetsbegränsningar vara nödvändiga.
39012: rör sig i innerskärgården där det ofta rör sig Med hänvisning tili det ovan anförda får vi
39013: simmande människor, små roddbåtar och an- föreslå att riksdagen måtte hemställa
39014: nan långsam trafik, som ofta är barn.
39015: För att undvika skadlig inverkan som dessa att regeringen i skyndsam ordning
39016: ovana båtförare med snabba motorbåtar lätt måtte vidta åtgärder jör att göra små-
39017: förorsakar är omedelbara åtgärder nödvändiga. båtstrajiken säkrare såvä/ jör sjötra-
39018: För det första är en omfattande attitydfostran fikanterna som för skärgårdsmi/jön.
39019:
39020: Helsingfors den 11 februari 1988
39021:
39022: Elisabeth Rehn Boris Renlund Gunnar Jansson
39023: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
39024: Håkan Nordman Gustav Björkstrand Håkan Malm
39025: 1048 1988 vp.
39026:
39027: Toivomusaloite n:o 957 Suomennos
39028:
39029:
39030:
39031:
39032: Rehn ym.: Pienveneliikenteen turvallisuuden parantamisesta
39033:
39034:
39035:
39036:
39037: Eduskunnalle
39038:
39039: Viime vuosina nopeiden moottoriveneiden lee olla toisaalta muiden vesilläliikkujien huo-
39040: määrä on lisääntynyt maassamme voimakkaas- mioon ottaminen, toisaalta ympäristön suojele-
39041: ti. Lisäksi suurien ja nopeiden moottorivenei- minen sopeuttamalla vauhti kulloinkin vallitse-
39042: den kysyntä on kasvamassa. viin olosuhteisiin. Toiseksi olisi välttämätöntä
39043: Nopeiden moottoriveneiden määrän lisäänty- vaatia tietynkokoisen moottoritehon omaavien
39044: minen on johtanut myös vakavien onnettomuuk- ja tiettyä nopeutta kulkevien veneiden kuljetta-
39045: sien voimakkaaseen kasvuun. On täysin ilmeistä, jilta kuljettajantutkinnon suorittamista. Tällai-
39046: etteivät läheskään kaikki näitä veneitä kuljetta- nen pakollinen vesillä vaadittava kuljettajatut-
39047: vat ole riittävän harjaantuneita arvioimaan suu- kinto olisi omiaan parantamaan veneilykuria,
39048: rien nopeuksien vesillä mukanaan tuomia vaa- samanaikaisesti kun pienveneillä harjoitettavan
39049: roja eivätkä he ole tietoisia näistä. Samoin tietoi- vesiliikenteen valvonta helpottuisi. Samoin vas-
39050: suus tällaisilla nopeilla moottoriveneillä liikku- tuukysymykset mahdollisten onnettomuuksien
39051: misen vaikutuksesta saaristoympäristöön ei ole sattuessa tulisivat selkeämmiksi.
39052: tarpeeksi laajalle levinnyt. Ympäristövauriot Saaristoympäristön suojelemismahdollisuuk-
39053: voivat muodostua hyvin suuriksi esim. sinä aika- sien parantamiseksi erityisesti nopean pienvene-
39054: na, jona vesilinnut poikasineen liikkuvat saaris- liikenteen osalta voitaisiin harkita nopeusrajoi-
39055: tossa. Tänä aikana nopeilla moottoriveneillä tuksien käyttöön ottamista. Saaristo voitaisiin
39056: liikkumalla voidaan hetkessä joko hajottaa parvi jakaa eri herkkyysvyöhykkeisiin, joilla tulisi
39057: tai surmata joitakin lintuja. Vahinkoja aiheutuu noudattaa erilaisia nopeusrajoituksia. Merivyö-
39058: helposti myös kalanpyydyksille. hykkeellä nopeusrajoituksia ei tarvittaisi.
39059: Erityisen vaarallista on nopeiden moottori- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
39060: veneiden liikkuminen sisäsaaristossa, jossa liik- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39061: kuu uivia ihmisiä, pieniä soutuveneitä ja muuta muksen,
39062: hidasta liikennettä, usein lapsia.
39063: Tottumattomien, omilla nopeilla moottori- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti toi-
39064: veneillä liikkuvien veneilijöiden helposti aiheut- menpiteisiin tehdäkseen pienveneliiken-
39065: tamien vahinkojen välttämiseksi tarvitaan välit- teen turvalliseksi sekä vesilläliikkujien
39066: tömästi toimenpiteitä. Ensinnäkin tarvitaan että saaristoympäristön kannalta.
39067: laajaa asennekasvatusta. Sen lähtökohtana tu-
39068:
39069: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
39070:
39071: Elisabeth Rehn Boris Renlund Gunnar Jansson
39072: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Henrik Westerlund
39073: Håkan Nordman Gustav Björkstrand Håkan Malm
39074: 1988 vp. 1049
39075:
39076: Toivomusaloite n:o 958
39077:
39078:
39079:
39080:
39081: Renko ym.: Tiehankkeiden toteuttamisesta eräissä Oulun läänin
39082: kunnissa
39083:
39084:
39085: Eduskunnalle
39086:
39087: Pohjan Sellun puunhankinta-aluetta ovat Pyhäntä sekä kantatien n:o 85 peruskorjaus Py-
39088: mm. Siikajokivarren latvakunnat. Alueen maan- hännän kunnan kohdalla välillä kirkonkylä-
39089: teiden ja siltojen kunto ei kestä tukkikuormia. Kärsämäki.
39090: Alueen työllisyystilanne on huono ja Pohjan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
39091: Sellun hanke on tervetullut. Jotta puunhankin- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39092: ta onnistuisi ja työllisyys paranisi, tulisi nopeut- muksen,
39093: taa seuraavia tiehankkeita:
39094: Rantsilan- Otajärven itä- länsi-tieyhteys että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39095: (suunnitteluraha ja toteutusohjelman laadinta), Piippolan, Pulkkilan, Pyhännän, Kesti-
39096: tieyhteys valtatie n:o 4-Vorna-Pihkala-Kes- Iän ja Rantsilan tiehankkeiden toteutta-
39097: tilä-Vaala perusparannettava, maantien n:o miseksi niin, että Pohjan Sellun puun-
39098: 801 (Leskelä-Tuomaala) perusparannustöiden hankintatoiminta ja alueen työllisyys
39099: jatkorahoitus, maantien n:o 805 (Piippola- tulisivat hoidettua parhaalla mahdolli-
39100: Pihkala) perusparannustöiden rahoitus, valta- sella tavalla.
39101: tien n:o 19 parantaminen välillä Pulkkila-
39102:
39103: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
39104:
39105: Tellervo Renko Riitta Jouppila Juhani Alaranta
39106:
39107:
39108:
39109:
39110: 69 2804450
39111: 1050 1988 vp.
39112:
39113: Toivomusaloite n:o 959
39114:
39115:
39116:
39117:
39118: Renko ym.: Tiehankkeiden toteuttamisesta Pattijoella
39119:
39120:
39121:
39122: Eduskunnalle
39123:
39124: Pattijoen kunta on anonut vuodesta 1986läh- välinen paikallistie on saanut merkittävän lii-
39125: tien valtionapua Mikonkarintielle. Mikonkarin- kennelisän. Mansikkakarintie tulisi muuttaa yk-
39126: tien tason kohottaminen on välttämätöntä me- sityistiestä paikallistieksi.
39127: renrannalla olevan leirikeskuksen ja muun ke- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
39128: säasutuksen takia. Leirikeskus on ympärivuoti- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39129: sessa käytössä. Valtionavun tulisi kohdistua
39130: hakemuksen mukaisesti Mikonkarintielle. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39131: Pattijoki on Raahen naapurikunta ja elinkei- Pattijoen kunnassa olevien tiehankkei-
39132: noelämän haasteet ovat suuret. Erityistukialue- den toteuttamiseksi, jotta matkailu ja
39133: kuntana kunta on saanut yrityksiä ilahduttavas- elinkeinoelämä voisivat kehittyä tarvetta
39134: ti ko. alueelle. Tämä heijastuu asunto- ja liiken- vastaavalla tavalla.
39135: netilanteeseen. Pattijoen ja Raahen lsoholmin
39136:
39137: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
39138:
39139: Tellervo Renko Riitta Jouppila Juhani Alaranta
39140: 1988 vp. 1051
39141:
39142: Toivomusaloite n:o 960
39143:
39144:
39145:
39146:
39147: Renko ym.: Ruukin-Paavolan alueella olevien tiehankkeiden
39148: toteuttamisesta
39149:
39150:
39151: Eduskunnalle
39152:
39153: Ruukin-Paavolan alueelta käydään run- men tiepiireille, joiden alueilla ei ole julkisia
39154: saasti töissä Raahen rautatehtaalla. Yleisiä lin- palveluja tarjolla. Saarikosken ja Tuomiojan-
39155: ja-autovuoroja ja junayhteyksiä ei enää ole Relletin tiehankkeet ovat kiireellisiä ihmisten
39156: niin, että työssä käyvät henkilöt voisivat liikkua jokapäiväisen työpaikkaliikenteen takia.
39157: niitä hyväksi käyttäen. Näiden palvelujen hei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
39158: ketessä on pakko hankkia työmatkoja varten nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39159: omat autot. Teiden yleiskunto on kuitenkin var- muksen,
39160: sinkin kelirikkoaikana erittäin huono, etenkin
39161: Paavolan-Saarikosken ja Tuomiojan-Relle- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
39162: tin teillä. piteisiin tiemäärärahojen lisäämiseksi
39163: Tiehankkeet ovat jo vuosia odottaneet rahoi- Pohjois-Suomen tiepiireille, jolloin
39164: tusta, mutta etenevät varsin hitaasti. Hankkei- myös Ruukin-Paavolan tiehankkeet
39165: den toteutuksen välttämättömyyden vuoksi tuli- voitaisiin toteuttaa.
39166: si tiemäärärahoja lisätä tuntuvasti Pohjois-Suo-
39167:
39168: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
39169:
39170: Tellervo Renko Riitta Jouppila J ubani Alaranta
39171: 1052 1988 vp.
39172:
39173: Toivomusaloite n:o 961
39174:
39175:
39176:
39177:
39178: Renko ym.: Raahen-Siikajoen-Revonlahden alueen tiehank-
39179: keiden toteuttamisesta
39180:
39181:
39182: Eduskunnalle
39183:
39184: Raahen tiemestaripiirin tiehankkeet potevat valtatien n:o 8 ja Siikajoen kunnan välillä. Se
39185: rahoituspulaa ja siksi viivästyvät. on lyhin yhteys valtatieverkkoon myös itä-län-
39186: Niitynmaan paikallistie n:o 18658 on noin sisuunnassa valtatielle n:o 4. Tie on kuitenkin
39187: kolmen kilometrin matkalta alkuosastaan erit- mutkainen ja vaikeasti ajettava etenkin talvi-
39188: täin mutkainen, huonopintainen ja hengenvaa- keleillä. Vuosina 1986-87 on tehty rumputöitä
39189: rallinen liikennöidä. Tien varressa on yritystoi- ja ojituksia, mutta tiesuunnitelmat ovat vielä
39190: mintaa ja leirikeskus. Tiesuunnitelmat ovat val- kesken kunnostuksen osalta. Siikajoen kunta
39191: miina, mutta toteutus on siirretty vuosille 1989 on orastava merenrantamatkailukunta, joten
39192: -90. Alueen työllisyystilanne mahdollistaisi yhteydet valtatieverkkoon ovat ensiarvoisen
39193: hankkeen myös työllisyyshankkeena jo vuonna tärkeitä. Hankkeet tulisi toteuttaa nopeutta-
39194: 1988, koska suunnitelma on valmiina. Alku- maHa suunnitelmia ja toteutusta.
39195: osan kustannusarvio on 1,5-2 milj. mk. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
39196: Tien loppuosa, n. 12 km Karinkantaan on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39197: suunnitelmissa v. 1992. Kustannusarvio on n. muksen,
39198: 1 milj. mk. Lienee tarkoituksenmukaista saada
39199: koko 15 km:n tienpätkä samanaikaiseen toteu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39200: tukseen ja yhdeksi hankkeeksi. Näin ollen Nii- Raahen-Siikajoen-Revonlahden tie-
39201: tynmaan tiehanketta tulisi kiirehtiä ja tutkia hankkeiden toteuttamiseksi, jotta mat-
39202: myös työllisyystyömahdollisuudet. kailu ja elinkeinoelämä voivat kehittyä
39203: Siikajoen-Revonlahden tie n:o 811 sijaitsee tarvetta vastaavalla tavalla.
39204: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
39205:
39206: Tellervo Renko Riitta Jouppila Juhani Alaranta
39207: 1988 rd. 1053
39208:
39209: Hemställningsmotion nr 962
39210:
39211:
39212:
39213:
39214: Renlund m.fl.: Om grundförbättring av vägavsnittet Lillby-
39215: Kortesjärvi
39216:
39217:
39218: Tili Riksdagen
39219:
39220: Landsvägen nr 741 på vägsträckan Lillby krav, som trafiken ställer på en dylik landsväg.
39221: (Purmo)-Kortesjärvi är mycket krokig och Det kan framhållas, att trafikanterna från t.ex.
39222: smal. Då vägmyndigheterna troligen under år Kortesjärvi och andra närliggande kommuner,
39223: 1988 får vägsträckan Forsby-Lillby klar, vore ävensom fjärrtrafiken väljer omvägar, när de
39224: det ytterst viktigt att den återstående delen färdas mot kusten på grund av vägens dåliga
39225: Lillby-Kortesjärvi skulle färdigställas så fort skick.
39226: som möjligt. Man bör betrakta hela vägsträc- Med hänvisning tili det ovan anförda föreslår
39227: kan som en helhet, varför det måste anses ange- vi vördsamt att riksdagen måtte hemställa
39228: läget att arbetena kan fortsätta med det snaras-
39229: te, då nu vägavsnittet Forsby-Lillby blir fär- att regeringen måtte vidta konkreta
39230: digställd. åtgärder så att vägavsnittet Lillby-Kor-
39231: Vägavsnittet Lillby-Kortesjärvi är i mycket tesjärvi med det snaraste skul/ kunna
39232: dåligt skick och fyller sålunda på intet sätt de järdigställas.
39233:
39234: Helsingfors den 11 februari 1988
39235:
39236: Boris Renlund Håkan Nordman
39237: Håkan Malm Gustav Björkstrand
39238: 1054 1988 vp.
39239:
39240: Toivomusaloite n:o 962 Suomennos
39241:
39242:
39243:
39244:
39245: Renlund ym.: Lillbyn-Kortesjärven välisen tieosuuden perus-
39246: korjauksesta
39247:
39248:
39249: Eduskunnalle
39250:
39251: Maantie n:o 741 tieosuudella Lillby (Purmo) sia. On syytä mainita, että tienkäyttäjät esim.
39252: -Kortesjärvi on hyvin mutkainen ja kapea. Kortesjärveltä ja muista lähellä olevista kunnis-
39253: Kun tieviranomaiset luultavasti vuoden 1988 ta valitsevat kaukoliikenteen tapaan kiertoteitä
39254: aikana saavat tieosuuden Forsby-Lillby val- matkallaan rannikolle tien huonon kunnon
39255: miiksi, olisi äärimmäisen tärkeää, että jäljellä vuoksi.
39256: oleva osa Lillby-Kortesjärvi valmistuisi mah- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
39257: dollisimman pian. Koko tieosuutta on katselta- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39258: va yhtenä kokonaisuutena, minkä vuoksi on muksen,
39259: tärkeää, että työt jatkuisivai mitä pikimmin sen
39260: jälkeen, kun tieosuus Forsby-Lillby tulee val- että hallitus ryhtyisi konkreettisiin toi-
39261: miiksi. menpiteisiin, jotta tieosuus Lillby-Kor-
39262: Tieosuus Lillby-Kortesjärvi on hyvin huo- tesjärvi voisi valmistua mahdollisimman
39263: nossa kunnossa, eikä mitenkään täytä liiken- pian.
39264: teen tällaiselle maantielle asettamia vaatimuk-
39265:
39266: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
39267:
39268: Boris Renlund Håkan Nordman
39269: Håkan Malm Gustav Björkstrand
39270: 1988 vp. 1055
39271:
39272: Toivomusaloite n:o 963
39273:
39274:
39275:
39276:
39277: Riihijärvi: Yksityisten teiden saamisesta valtion hoidettavaksi
39278: Kuopion läänissä
39279:
39280:
39281: Eduskunnalle
39282:
39283: Kuopion läänissä on suuri määrä yksityisiä vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
39284: teitä, jotka ovat yleisessä käytössä. Teitten kun- sen,
39285: nossapito aiheuttaa kansalaisille kohtuuttomia
39286: rasituksia. Siksi on välttämätöntä, että kustan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39287: nukset suoritetaan yhteisvastuullisesti. yksityisten teiden ottamiseksi valtion
39288: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- hoidettavaksi Kuopion läänissä.
39289: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
39290:
39291: Heikki Riihijärvi
39292: 1056 1988 vp.
39293:
39294: Toivomusaloite n:o 964
39295:
39296:
39297:
39298:
39299: Riihijärvi: Siikakosken tien saamisesta valtion hoidettavaksi
39300:
39301:
39302:
39303:
39304: Eduskunnalle
39305:
39306: Siikakosken yksityistie on 8 km pitkä, ja sen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39307: varrella on 20 savua. Tie on pisin ja rasitetuin Siikakosken tien valtion hoitoon ottami-
39308: yksityistie Varpaisjärvellä. seksi.
39309: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
39310: vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
39311: sen,
39312:
39313: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
39314:
39315: Heikki Riihijärvi
39316: 1988 vp. 1057
39317:
39318: Toivomusaloite u:o 965
39319:
39320:
39321:
39322:
39323: Rinne ym.: Päätieverkoston rakentamisen rahoituksen turvaami-
39324: sesta
39325:
39326:
39327: Eduskunnalle
39328:
39329: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Tie 2000 -ohjel- ohjelmassa 1987-93 siirtää ratkaisevasti muun
39330: man painopiste teiden rakentamisessa, kunnos- päätieverkoston rakentamista ja kunnostusta.
39331: tuksessa ja rahoituksessa on valtakunnan pää- Toisaalta alueemme elinkeinoelämä ja sen ke-
39332: tieverkostossa. Painopisteen muuttaminen tä- hittämistarpeet edellyttävät myös alueemme
39333: hän suuntaan on oikea, joskin elinkeinoelämän muun pääkuljetusverkoston välitöntä paranta-
39334: kehityksen kannalta auttamatta liikaa viivästy- mista.
39335: nyt toimenpide. Ainoa ratkaisu asiaan on ulkopuolisen rahoi-
39336: Tieohjelmien rahoitus ei ole valtion budje- tuksen hankkiminen valtakunnan pääkuljetus-
39337: teissa saanut riittävää osuutta, vaan Suomen verkostolle. Esitettyjä rahoitustapoja voisivat
39338: päätieverkosto on alkanut uhkaavasti rapistua. olla esim. erillinen määräraha valtion budjet-
39339: Huolimatta elinkeinoelämän useista vaatimuk- tiin, obligaatiolaina tai erillinen ulkomainen
39340: sista ja esityksistä yksi tärkeimmistä yritysten rahoitus. Ellei rahoituskysymykseen puututa pi-
39341: toimintaedellytyksistä, liikenneverkoston hyvä kaisesti, on pelättävissä, että muu päätieverkos-
39342: kunto, ei ole toteutunut. to rappeutuu edelleen tai että suuret tiehankkeet
39343: Tie 2000 -ohjelmaa toteutetaan tiepiirien toi- jäävät toteuttamatta.
39344: menpideohjelmissa. Vaikka painopisteen siirtä- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
39345: minen päätieverkostoon on oikea ja hyväksyttä- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39346: vä, se aiheuttaa nykyisillä rahoitusresursseilla
39347: toteutettuna huomattavia vääristymiä. Esimer- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39348: kiksi Turun tiepiirissä Turun-Paimion moot- moottoriteiden ja eräiden TVH:n tieoh-
39349: toritien kustannusarvio on n. 570 mmk; tämän jelmien rahoitustavan muuttamiseksi.
39350: toteuttaminen TVL:n Turun piirin toimenpide-
39351:
39352: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
39353:
39354: Heikki Rinne Aino Pohjanoksa
39355: Raila Aho Timo Laaksonen
39356: 1058 1988 vp.
39357:
39358: Toivomusaloite n:o 966
39359:
39360:
39361:
39362:
39363: Rinne: Rautateiden teknisten kehittämisedellytysten turvaami-
39364: sesta
39365:
39366:
39367: Eduskunnalle
39368:
39369: Kiskoliikenne on ympäristöystävällisin liiken- sen vähän rautateiden tulosta verrattuna muihin
39370: nemuoto. Ratkaisevaa kiskoliikenteen kilpailu- Euroopan valtioihin.
39371: kyvylle on nopeus. Suurin ongelma rautateiden Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
39372: kilpailukyvyn turvaamisessa on liian alhainen tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
39373: nopeus. Tekniset edellytykset nopeuksien nos- sen,
39374: tamiseen ovat olemassa. Uusin tekniikka on
39375: tuomassa ylivoimaisen kilpailuedun rautateille että hallitus ryhtyisi tehokkaisiin pa-
39376: pitkillä matkoilla ja raskaissa tavarankuljetuk- nostustoimiin rautateiden teknisten ke-
39377: sissa. Tässä kehitystyössä tarvitaan tutkimusva- hittämisedellytysten turvaamiseksi ju-
39378: roja ja investointivaroja. On huomattava, että nien kulkunopeuksien lisäämiseksi tur-
39379: Suomessa valtiovalta subventoi poikkeukselli- vallisella tavalla.
39380: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
39381:
39382: Heikki Rinne
39383: 1988 vp. 1059
39384:
39385: Toivomusaloite n:o 967
39386:
39387:
39388:
39389:
39390: Saapunki ym.: Postipalvelujen turvaamisesta harvaan asutuissa
39391: maalaiskunnissa
39392:
39393:
39394: Eduskunnalle
39395:
39396: Postilaitostoiminnan alkuaikoina jouduttiin niin sanotulla liiketalousperiaatteella toimivaksi
39397: postipalvelut viemään harvaan asutulle maaseu- tulosvastuulliseksi yksiköksi pienempiä vähävä-
39398: dulle hiihtäen, hevosella, kävellen tai jollakin kisiä ja harvaan asuttuja maalaiskuntia myö-
39399: muulla, nykypäivän mittapuun mukaan erittäin ten. Näin menetellen hyvinvointi-Suomen posti-
39400: kalliilla ja epätaloudellisella tavalla. Kuitenkin palveluiden taso maalaiskunnissamme laskee
39401: jo tuonoinkin köyhällä maallamme oli siihen erittäin lyhyellä aikavälillä köyhien kehitysmai-
39402: varaa. Kansalaisten tasa-arvoa postipalvelujen den tasolle.
39403: suhteen toteutettiin resursseihin ja olosuhteisiin Jotta kansalaisten kohtuullinenkin tasa-arvo
39404: nähden kiitettävästi. postipalveluiden suhteen maassamme säilyisi,
39405: Nyt kymmeniä vuosia myöhemmin, kun niin ehdotamme edellä olevan perusteella kun-
39406: maamme on kansantulossa kivunnut koko maa- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39407: pallollamme kymmenen vauraimman maan muksen,
39408: joukkoon, huomataan ja valtiovallan toimesta
39409: päätetään, ettei meillä ole varaa pitää yllä maa- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
39410: seudun edes kohtuullista postipalveluiden ver- piteisiin postipalveluiden turvaamiseksi
39411: kostoa. myös harvaan asuluissa maalaiskun-
39412: Esi-isämme perustivat postin palvelulaitok- nissa.
39413: seksi, ja nykyinen sukupolvi on muuttanut sen
39414:
39415: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
39416:
39417: Pauli Saapunki Kalevi Mattila Esko Jokiniemi
39418: 1060 1988 vp.
39419:
39420: Toivomusaloite n:o 968
39421:
39422:
39423:
39424:
39425: Saari: Maantien n:o 349 rakentamisen aikaistamisesta välillä
39426: Hämeen piirin raja-Ähtäri
39427:
39428:
39429: Eduskunnalle
39430:
39431: Maantie n:o 349 (Virrat-Ähtäri) on ainut matkailulle olisi elintärkeää, että tien Vaasan
39432: luonnollinen tie Ähtärin kaupungista etelään. piirin puoleinen osa rakennettaisiin samanaikai-
39433: Sen merkitys on kasvanut viime vuosina aivan sesti Hämeen piirin puoleisen osan kanssa.
39434: erityisesti Ähtärin matkailukeskuksen noustua Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
39435: maamme huomattavimpien matkailukeskusten nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39436: joukkoon. Tie on mäkinen, mutkainen ja kan-
39437: tavuudeltaan heikko vanha maantie, jota ei että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39438: koskaan ole varsinaisesti nykyaikaisessa mieles- maantien n:o 349 rakentamisen kiireh-
39439: sä rakennettu. Liikenteelliseen merkitykseensä timiseksi välillä Hämeen piirin raja-
39440: verrattuna sen kunto on ala-arvoinen. Ähtärin Ahtäri.
39441: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
39442:
39443: Aapo Saari
39444: 1988 vp. 1061
39445:
39446: Toivomusaloite n:o 969
39447:
39448:
39449:
39450:
39451: Saari ym.: Haapamäen radan peruskorjaamisesta
39452:
39453:
39454:
39455: Eduskunnalle
39456:
39457: Tampereen ja Seinäjoen välisellä ns. Parka- nustöihin ja junaliikenteen jatkumisen turvaa-
39458: non radalla on junaliikennettä niin runsaasti, miseen Haapamäen radalla.
39459: ettei radan läpäisykyky tahdo siihen riittää. Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
39460: Haapamäen rata muodostaa rinnakkaisradan kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39461: Tampereen ja Seinäjoen välille. Lisäksi se pal-
39462: velee lukuisia radanvarren kuntia ja yrityksiä ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39463: mahdollistaa myös poikki Suomen tapahtuvan Haapamäen radan peruskorjaamiseksi
39464: liikenteen. ja radan todelliseksi hyödyntämiseksi
39465: Edellä mainituista syistä tulisi kiireesti ryhtyä Parkanon radan rinnakkaisratana.
39466: junanopeuksien nostamisen vaatimiin paran-
39467:
39468: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
39469:
39470: Aapo Saari Juho Sillanpää Jukka Vihriälä
39471: 1062 1988 vp.
39472:
39473: Toivomusaloite n:o 970
39474:
39475:
39476:
39477:
39478: Saarinen ym.: Karjaan-Hyvinkään rataosuuden peruskorjaa-
39479: misesta
39480:
39481:
39482: Eduskunnalle
39483:
39484: Hangon sataman toiminnan kannalta on rau- taosuus ei kestä nykyisten vaunujen akselipai-
39485: tatieyhteydellä Hanko-Hyvinkää hyvin tärkeä noja, ja tämän vuoksi joudutaan toimimaan
39486: merkitys. Tällä hetkellä Hankoon on mm. kaksi em. tavoin epätarkoituksenmukaisesti.
39487: viikoittaista Rail Ship -yhteyttä Guna-laut- Ennustettavissa on, että liikennöintitarve
39488: ta-juna) Saksan liittotasavallasta. Kolmas vii- Karjaan ja Hyvinkään välillä tulee kasvamaan
39489: koittainen yhteys juna-lautta aloittanee aivan lähivuosina oleellisesti.
39490: lähiaikoina. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
39491: Rahtiliikenteen kannalta on kuitenkin valitet- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39492: tavaa, että kuljetukset tapahtuvat Karjaan- muksen,
39493: Hyvinkään rataosuuden heikon kunnon vuoksi
39494: Helsingin ruuhkaisen ratapihan kautta valta- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
39495: kunnan verkkoon, jolloin matka pitenee, Pasila piteisiin Karjaan ja Hyvinkään välisen
39496: ruuhkautuu ja toiminta on muutoinkin epäta- rataosuuden peruskorjaamiseksi.
39497: loudellista. Karjaan ja Hyvinkään välinen ra-
39498:
39499: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
39500:
39501: Matti Saarinen Reino Paasilinna Markku Pohjola
39502: 1988 vp. 1063
39503:
39504: Toivomusaloite n:o 971
39505:
39506:
39507:
39508:
39509: Saarinen ym.: Lohjan-Siuntion radan rakentamisesta
39510:
39511:
39512:
39513: Eduskunnalle
39514:
39515: Lohjalaiset asioivat nykyään varsin paljon Todettakoon, että tällä asialla on luonteva
39516: pääkaupunkiseudulla. Pelkästään työssä käyviä yhteys myös siihen, että Helsingin ja Turun
39517: arvioidaan ko. suunnalle matkustavan päivit- välistä rantarataa peruskorjataan kaiken aikaa.
39518: täin n. 2 000 henkeä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
39519: Maantieliikenne on ruuhkaista, ympäristölle nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39520: vahingollista ja, kuten tiedämme, erittäin vaa- muksen,
39521: rallista ja energiataloudellisestikin epäedullista.
39522: Käsityksemme mukaan aika työskentelee että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
39523: koko ajan raideliikenteen eduksi. Siksi olisikin piteisiin selvittääkseen rautatien raken-
39524: tarpeen selvittää rautatieyhteyden rakentamis- tamismahdollisuudet Lohjalta Siun-
39525: mahdollisuus Lohjalta Siuntion kautta Helsin- tioon yhteyden saamiseksi Lohjan seu-
39526: gin ja Turun suuntiin. Uutta rautatietä tarvittai- dulta ns. rantarataan.
39527: siin arviolta noin 12-14 km.
39528:
39529: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
39530:
39531: Matti Saarinen Reino Paasilinna Markku Pohjola
39532: 1064 1988 vp.
39533:
39534: Toivomusaloite n:o 972
39535:
39536:
39537:
39538:
39539: Sarapää: Martin-Sokiin maantien peruskorjaamisesta
39540:
39541:
39542:
39543: Eduskunnalle
39544:
39545: Tie- ja vesirakennuslaitoksella on valmiit kunta on alkanut kehittää matkailua voimak-
39546: suunnitelmat Sokliin johtavalta tieltä 21 kilo- kaasti. Kunnollinen tieyhteys kunnan pohjois-
39547: metrin osalta välille Martti-Rovala. Tietyö oli- osaan on välttämätöntä. OK-kansallispuistoa
39548: si saatava käyntiin mahdollisimman nopeasti, koskevan lain perusteluissa on mainittu poh-
39549: sillä Sokiin kaivoksen rakentamistyöt alkavat joisosan tieverkon kunnostaminen yhtenä kom-
39550: mahdollisesti vuonna 1990. Kemiran Sokli-pää- pensaatiotoimenpiteenä.
39551: tökseen liittyvä lupamenettely arvioidaan saata- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
39552: van päätökseen vuoden 1989 loppuun mennes- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
39553: sä. Tämän jälkeen tehdään lopullinen päätös sen,
39554: kaivostoiminnan aloittamisesta.
39555: Savukosken kunnan pohjoisosaan johtavan että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
39556: tien kunnostaminen on myös tärkeä muista piteisiin Martin-Sokiin maantien pe-
39557: kuin Sokliin liittyvistä syistä. Viime vuosina ruskorjaamiseksi mahdollisimman pian.
39558:
39559: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
39560:
39561: Kimmo Sarapää
39562: 1988 vp. 1065
39563:
39564: Toivomusaloite n:o 973
39565:
39566:
39567:
39568:
39569: Sillanpää ym.: Maantien n:o 664 (lsojoki-Dagsmark) perus-
39570: parantamisesta
39571:
39572:
39573: Eduskunnalle
39574:
39575: Vaasan läänin tieverkko on monilla alueilla muudet ja merkittävät aineelliset menetykset
39576: puutteellinen ja huonokuntoinen. Erityisesti ovat selkeä osoitus maantien nopean paranta-
39577: tiestön rappeutuminen on näkyvissä Suomense- misen välttämättömyydestä.
39578: län alueella. Maantie n:o 664 (lsojoki-Dags- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
39579: mark) on yksi heikkokuntoisimpia. Valtaosa nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39580: Isojoen raskaasta maantieliikenteestä suuntau- muksen,
39581: tuu kyseistä tietä pitkin, mm. puutavara-, hake-
39582: ja sorakuljetusten muodossa n. 234 000 tn/v. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39583: Kyseessä oleva tie on liikennöintitasoltaan vaa- maantien n:o 664 (Isojoki-Dagsmark)
39584: rallisen mutkainen ja kapea nykyiselle järeälle perusparantamiseksi.
39585: täysperävaunulliselle kalustolle. Useat onnetto-
39586:
39587: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
39588:
39589: Juho Sillanpää Jukka Vihriälä
39590:
39591:
39592:
39593:
39594: 70 2804450
39595: 1066 1988 vp.
39596:
39597: Toivomusaloite n:o 974
39598:
39599:
39600:
39601:
39602: Siuruainen ym.: Tiemäärärahojen osoittamisesta syrjäisten seutu-
39603: jen välttämättömiin tiekohteisiin
39604:
39605:
39606: Eduskunnalle
39607:
39608: Hyvän tiestön ylläpito on edellytys talouselä- teistä ei voida enää maalata keskiviivaa, sillä
39609: män kehitykselle niin keskuksissa kuin luon- reunojen kuluminen on kaventanut ne yksikais-
39610: nonvarojen tuotantoalueina tärkeillä syrjäseu- taiseksi. Keskiviivaton tie on pimeänä aikana
39611: duillakin. Sodan jälkeen Suomeen luotiin suh- kohtuuttoman vaarallinen. Onko oikein, että
39612: teellisen kattava tieverkko, mutta tiestön hoito autokantaa suurennetaan, mutta tiestön laatua
39613: ja kunnossapito on jäänyt jälkeen syrjäseuduil- ei paranneta?
39614: la kalliiden, mutta sinänsä välttämättömien taa- Syvästi huolestuneena Suomen vanhimpien ja
39615: jama-alueiden liikennejärjestelyjen tullessa ra- peruskorjaamattomien teiden tilasta ja liikenne-
39616: kentamisen kohteiksi. Liikenne on lisääntynyt turvallisuudesta sekä tiemäärärahojen suuntaa-
39617: myös kapeilla ja vielä päällystämättömillä syr- misesta ohitusteihin ja monitasojärjestelyihin
39618: jäseutujen teillä. Puutavaran siirtyminen maa- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39619: kuljetuksiin, turpeen ja maa-aineksen kuljetta- muksen,
39620: minen keskuksiin sekä maito- ja linja-autolii-
39621: kenne ovat henkilöautoliikenteen ohella lisän- että hallitus ryhtyisi viivyttelemättä
39622: neet teiden kulutusta. Monet tiet ovat tasoltaan toimiin maan heikkokuntoisten teiden
39623: jo kohtuuttoman huonoja. Tällaisia ovat mm. perusparantamiseksi ja varaisi tähän
39624: Sangintie Oulun ja Ylikiimingin kunnissa, Li- tarkoitukseen tulo- ja menoarviossa eril-
39625: von-Sarakylän tie Pudasjärven kunnassa, Yli- lisen määrärahan.
39626: pään tie Lumijoen kunnassa jne. Monille näistä
39627:
39628: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
39629:
39630: Eino Siuruainen Jukka Vihriälä Heikki Kokko
39631: Tellervo Renko Kauko Heikkinen Juhani Alaranta
39632: Kalle Röntynen Juho Sillanpää Kimmo Sarapää
39633: 1988 vp. 1067
39634:
39635: Toivomusaloite n:o 975
39636:
39637:
39638:
39639:
39640: Siuruainen ym.: Postipalvelujen säilyttämisestä haja-asutusalueilla
39641:
39642:
39643:
39644: Eduskunnalle
39645:
39646: Postin jakelu ja postitoimipalvelut kuulu- kaukaakin usean päivän vanhoina? Ei varmasti
39647: vat jokaisen kansalaisen peruspalveluihin, joi- onnistuisi. Syrjäkylissä sellainen sallitaan ja täl-
39648: den toteuttamisessa pitää toteuttaa mahdolli- laista kehitystä edistetään säästöjen ja rationali-
39649: simman suurta tasaveroisuutta. Yllättävää kyllä soinnin nimissä. Suomen kaltaisessa kehitty-
39650: viime aikoina on lakkautettu runsaasti hyvin- neessä maassa pitää erottaa toisistaan kansa-
39651: kin elinvoimaisten kylien postitoimipaikkoja. laisten peruspalvelut ja julkisen sektorin liike-
39652: Esimerkkinä mainittakoon mm. Ylikiimingin toiminnan tuottavuuden maksimointi. Postin
39653: Nuoritta, Pudasjärven Ervasti ja monet muut palvelut kuuluvat kaikille kansalaisille kohtuul-
39654: vireät kylät. Postin lakkauttaminen hankaloit- lisesti toteutettuna asuinpaikasta riippumatta.
39655: taa asiointia ja heikentää kyläkokonaisuutta. Se Postitoimipaikkojen lakkauttamisesta ja
39656: lisää kansalaisten eriarvoisuutta, mihin tasa-ar- kantoreittien lopettamisesta huolestuneina eh-
39657: voisuutta pohtivat elimet myös saisivat puuttua. dotamme kunnioittavasti eduskunnan hyväk-
39658: Monien syrjäseutujen postinjakelu on epä- syttäväksi toivomuksen,
39659: säännöllistä ja sattumanvaraista. Kantoreittejä
39660: on lakkautettu ja posti saattaa viipyä matkalla että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
39661: useita päiviä. Voisiko taajamissa kuvitella hy- piteisiin postipalvelujen turvaamiseksi
39662: väksyttäväksi tilannetta, että lehdet saa hakea myös Suomen syrjäseuduilla.
39663:
39664: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
39665:
39666: Eino Siuruainen Jukka Vihriälä Heikki Kokko
39667: Tellervo Renko Juhani Alaranta Kalle Röntynen
39668: Juho Sillanpää Kimmo Sarapää Kauko Heikkinen
39669: 1068 1988 vp.
39670:
39671: Toivomusaloite n:o 976
39672:
39673:
39674:
39675:
39676: Varpasuo ym.: Hyvinkään-Karjaan rataosuuden perusparan-
39677: tamisesta
39678:
39679:
39680: Eduskunnalle
39681:
39682: Hyvinkään ja Karjaan välinen rataosuus on kuljetusosuuttaan rakenteilla olevan kolman-
39683: Helsingin rautatiepiirin heikkokuntoisimpia ra- nen junalautan valmistuttua. Rautaruukin,
39684: taosuuksia. Rataosalla on vanha kulunut kisko- Railshipin ja Metsä-Serlan kuljetukset ovat
39685: tus. Tämän vuoksi on junien akselipainoja jou- lisääntyneet siinä määrin, että paineet Helsin-
39686: duttu pienentämään 22,5 tonnista 20 tonniin ja gin kautta tapahtuville kuljetuksille lisääntyvät.
39687: junien liikennöintinopeutta pienentämään. Ak- Hangon sataman toimintaedellytysten turvaa-
39688: selipainojen pienentämisen vuoksi on raskaita miseksi tulisi Karjaan ja Hyvinkään välinen
39689: yli 20 tonnin akselipainoisia junia ja yksittäisiä rataosuus perusparantaa mahdollisimman pian.
39690: · vaunuja jouduttu kierrättämään Riihimäeltä Hyvinkään-Karjaan rataosan kuljetuska-
39691: Helsingin kautta Karjaalle ja päinvastoin. Ju- pasiteetin lisäämiseksi akselipainon ja kulje-
39692: nien kuljetusmatkat ja junien tarvitsema aika tusnopeuden nostamiseksi on rautatiehallitus
39693: ovat kasvaneet sekä kustannukset lisääntyneet KTS-esityksessään vuosille 1988-1992 esittä-
39694: huomattavasti. Radalla ei ole sen kunnon vuok- nyt 25 mmkvuodelle 1989 ja 90 mmk vuosille
39695: si tällä hetkellä mahdollista liikennöidä kuin 1990-1992 radan perusparantamiseen.
39696: viisi junaparia vuorokaudessa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
39697: Karjaan ja Hyvinkään välisessä rautatielii- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39698: kenteessä on odotettavissa kasvua. Rautaruu- muksen,
39699: kin teräskuljetukset Lappohjasta Hämeenlin-
39700: naan edellyttävät raskaampia akselipainoja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39701: kuin radalla nyt voi nykyään liikennöidä. Han- Hyvinkään ja Karjaan välisen rataosuu-
39702: gosta tapahtuvat Railshipin kuljetukset vaativat den perusparantamiseksi vuoteen 1993
39703: myös entistä useammin 22,5 tonnin akselipai- mennessä.
39704: noisia junia. Railship tulee edelleen lisäämään
39705:
39706: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
39707:
39708: Päivi Varpasuo Marjatta Väänänen
39709: 1988 vp. 1069
39710:
39711: Toivomusaloite n:o 977
39712:
39713:
39714:
39715:
39716: Varpasuo ym.: Satamien väylämaksujen porrastamisesta
39717:
39718:
39719:
39720: Eduskunnalle
39721:
39722: Merenkulussa käytettävien meriväylien ja kasvanut. Hangon sataman toiminta on erittäin
39723: vesiliikenteen turvalaitteiden rakentamisesta, merkittävä kaupungille ja koko läntisen Uuden-
39724: ylläpidosta ja hoidosta sekä jäänmurtajien maan elinkeinoelämälle. Hankoniemi on koke-
39725: avustustoiminnasta valtiolle aiheutuneiden kus- massa vaikean elinkeinotoiminnan rakenne-
39726: tannusten kattamiseksi valtio kantaa väylämak- muutoksen suurten teollisuuslaitosten lopet-
39727: sua väylämaksuista annetun lain (1028/80) mu- taessa toimintansa. Alueen elinkeinotoiminnan
39728: kaisesti. Väylämaksua on velvollinen maksa- kehittämisedellytysten parantamiseksi tulisi
39729: maan jokainen, joka harjoittaa kauppameren- Hangon satamalle luoda riittävän hyvät kil-
39730: kulkua Suomen aluevesillä rekisteröidyllä suo- pailuedellytykset. Sataman kilpailuedellytysten
39731: malaisella aluksella taikka ulkomaalaisella parantamiseksi ja liikennemäärien lisäämiseksi
39732: aluksella. Väylämaksu määräytyy aluksen net- tulisi satamien väylämaksut porrastaa niiden ra-
39733: tovetoisuuden ja jäämaksuluokan mukaan ja kentamisesta ja hoidosta aiheutuvien kustan-
39734: on ulkomaanliikenteessä yhtä suuri ympäri vuo- nusten mukaisesti. Näin voitaisiin sekä edistää
39735: den. Hankoniemen elinkeinotoimintaa että lisätä
39736: Väylämaksu on suuruudultaan sama riippu- uusia työpaikkoja alueelle.
39737: matta siitä, missä Suomen satamassa alus käy. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
39738: Esimerkiksi Hangossa jäänmurtajatarve on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39739: edullisien luonnonolosuhteiden vuoksi yleensä muksen,
39740: vähäinen, ja usein jäänmurtajia ei tarvita lain-
39741: kaan. Lisäksi Hangon satamaan johtava väylä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39742: on lyhyt, ja valtiolle rakentamisesta aiheutuneet väylämaksujen porrastomiseksi ja Han-
39743: menot ovat hyvin pienet. gon sataman toiminta- ja kilpailuedelly-
39744: Hangon sataman liikenne on viime vuosina tysten parantamiseksi.
39745:
39746: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
39747:
39748: Päivi Varpasuo Markku Pohjola Marjatta Väänänen
39749: 1070 1988 vp.
39750:
39751: Toivomusaloite n:o 978
39752:
39753:
39754:
39755:
39756: Vastamäki ym.: Haja-asutusalueiden paikallisteiden paranta-
39757: misesta
39758:
39759:
39760: Eduskunnalle
39761:
39762: Kehittyvä kilpailu ja elinkeinoelämä tulevat sen liikenteen osuus haja-asutusseuduilla on
39763: tarvitsemaan yhä joustavamman liikennever- erittäin vähäinen. Maaseudun autioitumisen es-
39764: koston, jolla pystytään lyhyessä ajassa toimitta- tämiseksi on turvattava vanhenevan kotiseu-
39765: maan tavaraa maamme eri osista toiseen. Alue- duillaan pysyvän väestön liikenteelliset tarpeet
39766: politiikan vaatimusten mukaan tämän liikenne- huomioimaHa tämä paikallistieverkostoa kehi-
39767: verkoston tulee kattaa koko maa. Tieliiken- tettäessä. Liikenneturvallisuus vaarantuu oleel-
39768: teessä siirrytään yhä suurempiin kuljetusyksi- lisesti raskasliikenteisillä pääteillä liikennöivien
39769: köihin. Nopeuksia ei voida enää kovin paljoa lukumäärältään lisääntyvien iäkkäiden kuljetta-
39770: pudottaa pääteillämme vaarantamatta kulje- jien vuoksi.
39771: tusten joustavuutta. Samoin matkailulliset nä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
39772: kökohdat puoltavat pitkittäissuuntaan kulke- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39773: van päätieverkoston osalta tiettyjä nopeuksia. muksen,
39774: Tämä on kuitenkin ristiriidassa paikallisliiken-
39775: teen tarpeisiin nähden. Näitä samoja pääteitä että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39776: joutuvat käyttämään myös ne kansalaiset, joi- tieverkostomme kehittämiseksi siten,
39777: den liikkuminen liikenteessä on selvästi rajoit- että siinä otetaan huomioon nopeasti
39778: tunutta, eli koululaiset ja vanheneva väestö. vanhenevan väestömme liikenteelliset
39779: Yhä vanhemmilla kansalaisilla on käytössään tarpeet maaseudun haja-asutusalueiden
39780: auto, joka on heille tarpeellinen liikkumaväline paikallisteitä parantamalla.
39781: usein hyvin lyhyillekin matkoille, koska julki-
39782:
39783: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
39784:
39785: Ritva Vastamäki Ilkka Joenpalo
39786: Jukka Gustafsson Sirkka-Liisa Anttila
39787: 1988 vp. 1071
39788:
39789: Toivomusaloite n:o 979
39790:
39791:
39792:
39793:
39794: Vihriälä ym.: Maantien n:o 672 peruskorjauksesta välillä Joki-
39795: pii -Aronkylä
39796:
39797:
39798: Eduskunnalle
39799:
39800: Maantien n:o 672 rakenne ja palvelutaso ovat mään Seinäjoen turvevoimalan valmistuttua
39801: toteutettujen ja toteutumassa olevien suunnitel- v. 1990. Tietojen mukaan 25-30 OJo voimalan
39802: mien vuoksi tulossa varsin tyydyttäviksi. Poik- käyttämästä jyrsinturpeesta tuotetaan Korva-
39803: keuksen tien yleisestä tasosta muodostaa enää järven ja Pallonevan soilta. Nämä kuljetukset
39804: Jalasjärven ja Kauhajoen kuntien välinen tieosa tapahtuvat puheena olevan tieosan kautta. Nii-
39805: Jokipii-Aronkylä. Tieosaa on kunnossapito- den vaikutus vuotuiseen liikenteeseen on 5 000
39806: varoin pyritty pitämään tyydyttävässä kunnos- -6 000 raskasta ajoneuvoa.
39807: sa. Näin ei ole kuitenkaan päästy kestäviin rat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
39808: kaisuihin. Syynä on se, että tieosalla on varsin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39809: merkittävästi raskasta liikennettä ja tien liiken- muksen,
39810: nemäärä on muutoinkin tekniseen tasoon näh-
39811: den suuri. Raskasta liikennettä synnyttävät eni- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39812: ten puutavarakuljetukset Metsä-Botnialle Kas- maantien n:o 672 peruskorjaamiseksi
39813: kisiin. välillä Jokipii (Jalasjärvi)-Aronkylä
39814: Raskas liikenne tulee lähivuosina lisäänty- (Kauhajoki).
39815:
39816: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
39817:
39818: Jukka Vihriälä Juho Sillanpää Jorma Fred
39819: 1072 1988 vp.
39820:
39821: Toivomusaloite n:o 980
39822:
39823:
39824:
39825:
39826: Vihriälä ym.: Maantien n:o 730 (Voltti-Oravainen) peruskorjaa-
39827: misesta välillä Huhtamäki-Komossa
39828:
39829:
39830: Eduskunnalle
39831:
39832: Maantie n:o 730 (Voltti-Oravainen) on pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
39833: ruskorjattu välillä Voitti-Huhtamäki 5 kilo- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39834: metriä sekä välillä Oravainen-Komossa 15 muksen,
39835: kilometriä. Huhtamäen-Komossan väli, noin
39836: 12 kilometriä, on erittäin heikossa kunnossa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
39837: varsinkin kelirikon aikana. Liikenteellisesti Vol- menpiteisiin maantien n:o 730 (Voltti-
39838: tin-Oravaisien tie on hyvin merkittävä, sillä Oravainen) parantamiseksi välillä Huh-
39839: tämä tie yhdistää valtatien n:o 8 ja kantatien tamäki-Komossa.
39840: n:o 67. Suunnitelmat tiehankkeen osalta ovat
39841: valmiina.
39842:
39843: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
39844:
39845: Jukka Vihriälä Håkan Malm Jorma Fred
39846: 1988 vp. 1073
39847:
39848: Toivomusaloite n:o 981
39849:
39850:
39851:
39852:
39853: Vihriälä ym.: Maantien n:o 6871 (Ruto-Marttila) peruskorjaa-
39854: misesta Laihialla
39855:
39856:
39857: Eduskunnalle
39858:
39859: Ruton-Marttilan maantie n:o 6871 on huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
39860: nokuntoinen. Tien parantamisella voitaisiin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39861: saada tielle nykyistä enemmän käyttöä. Erityi- muksen,
39862: sesti hidas paikallisliikenne, kuten traktorit ja
39863: leikkuupuimurit, siirtyisi kolmostieitä tälle tiel- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin toi-
39864: le, ja näin helpottuisi kolmostien liikenteen su- menpiteisiin maantien n:o 6871 (Ruto
39865: juminen. -Marttila) peruskorjaamiseksi.
39866: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
39867:
39868: Jukka Vihriälä Juho Sillanpää
39869: 1074 1988 vp.
39870:
39871: Toivomusaloite n:o 982
39872:
39873:
39874:
39875:
39876: Vihriälä ym.: Paikallisteiden n:ot 17803 (Sääksvesi-Hallapuro)
39877: ja 18121 (Metsä-Poranen) peruskorjaamisesta
39878:
39879:
39880: Eduskunnalle
39881:
39882: Paikallistie n:o 17803 (Sääksvesi-Hallapu- nettava ja myös muutettava luokitukseltaan
39883: ro) on Viropelin kunnassa ja muuttuu Met- maantieksi.
39884: sän-Porasen paikallistieksi n:o 18121 Perhon Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
39885: kunnassa. Teiden pituus on noin 28 km. Tie on kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39886: mutkainen ja kapea. Partekin kalkkikivitehdas
39887: sijaitsee Viropelissä ja kalkin kuljetus Keski- ja että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39888: Pohjois-Pohjanmaalle tapahtuu pääosin tämän paikallisteiden n:o 17803 (Sääksvesi-
39889: tien kautta. Puutavara-, maitoauto-, linja-auto- Hallapuro) ja n:o 18121 (Metsä-Pora-
39890: ja henkilöliikenteen vuoksi olisi tie perusparan- nen) peruskorjaamiseksi.
39891: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
39892:
39893: Jukka Vihriälä Jorma Fred
39894: 1988 vp. 1075
39895:
39896: Toivomusaloite n:o 983
39897:
39898:
39899:
39900:
39901: Vihriälä ym.: Paikallistien rakentamisesta välille Huissi-Oris-
39902: berg
39903:
39904:
39905: Eduskunnalle
39906:
39907: Paikallistien rakentaminen Huissin ja Oris- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
39908: bergin välille on ollut vireillä runsaat parikym- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39909: mentä vuotta. Ilmajoen, Isonkyrön ja Ylistaron muksen,
39910: kunnat ovat kiirehtineet tiealoitteen käsittelyä.
39911: TVL:n Vaasan piiri on lähettänyt 28.10.1987 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39912: tie- ja vesirakennushallitukselle kirjelmän, jossa paikallistien rakentamiseksi välille Huis-
39913: piiri esittää, että periaatepäätös paikallistien si-Orisberg.
39914: rakentamiseksi välillä Huissi-Orisberg voitai-
39915: siin tehdä.
39916:
39917: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
39918:
39919: Jukka Vihriälä Jorma Fred Juho Sillanpää
39920: 1076 1988 vp.
39921:
39922: Toivomusaloite n:o 984
39923:
39924:
39925:
39926:
39927: Vistbacka ym.: TVL:n Keski-Pohjanmaan piirin teiden kunnossa-
39928: pitoon tarvittavien määrärahojen lisäämisestä
39929:
39930:
39931: Eduskunnalle
39932:
39933: Keski-Pohjanmaan pnnn teiden tekemisen rahoitustarve on noin 8,5 miljoonaa markkaa
39934: rahoitus on viime vuosina pienentynyt nopeasti. per vuosi. Piiri on vuosien 1988-1993 toimen-
39935: Vuodesta 1983 vuoteen 1988 on rahoitus vähen- pideohjelmaansa kuitenkin voinut sisällyttää
39936: tynyt 28 OJo :lla. Myös pitemmällä aikavälillä vain noin puolet tästä välttämättömästä tar-
39937: on piirin teiden tekemisen rahoitus vähenty- peesta. Tällöinkin on jo jouduttu siirtämään
39938: nyt huomattavasti. Rahoituksen väheneminen useiden liikenteellisesti tärkeiden hankkeiden
39939: Keski-Pohjanmaan piirissä on ollut selvästi toteuttamista piirin muissa kunnissa.
39940: nopeampaa kuin maassa keskimäärin. Pitkällä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
39941: tähtäyksellä rahoitusosuuden putoaminen huo- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39942: mattavasti alle liikennesuoriteosuuden ja Tie muksen,
39943: 2000 -suunnitelman mukaisen osuuden tulee
39944: vaikeuttamaan piirin tieverkon liikennöitävyy- että hallitus ryhtyisi välittömästi toi-
39945: den säilyttämistä samalla tasolla kuin muualla menpiteisiin Keski-Pohjanmaan tie- ja
39946: maassa. vesirakennuspiirin rahoituksen nostami-
39947: Huomattavan lisärasitteen Keski-Pohjan- seksi liikennesuoriteosuutta vastaavaksi
39948: maan piirin teiden parantamisen rahoitukselle siten, että se vastaisi maan keskiarvoa ja
39949: on aiheuttanut Haapavedelle rakennettava tur- sillä pystyttäisiin kattamaan Haapave-
39950: vevoimala. Voimalan turpeen kuljetukselle vält- den turvevoimalan rakentamisen tiestäl-
39951: tämättömien tieyhteyksien parantamisen lisä- le aiheuttamat /isärasitukset.
39952:
39953: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
39954:
39955: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
39956: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
39957: 1988 vp. 1077
39958:
39959: Toivomusaloite n:o 985
39960:
39961:
39962:
39963:
39964: Vistbacka ym.: Maantien n:o 664 perusparantamisen aloitta-
39965: misesta
39966:
39967:
39968: Eduskunnalle
39969:
39970: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin alueella kul- jopa onnettomuuksia viime vuosien aikana.
39971: keva maantie n:o 664 välillä Isojoen keskusta Tien perusparannus pitäisi saada aikaistetuksi
39972: ja lsojoki-Dagsmark, yhteispituudeltaan noin alkamaan jo vuoden 1988 aikana. Kokonais-
39973: 33 km, on perusparannukseltaan ollut pitkään kustannuksiltaan tien peruskorjaus maksaa
39974: vireillä ja sitä on siirretty vuodesta vuoteen. 6,8 miljoonaa markkaa ja kestoajaksi on suun-
39975: Tien perusparantaminen tulisi kuitenkin jo niteltu kolme vuotta.
39976: aloittaa ennen vuotta 1990, johon se on tällä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
39977: hetkellä suunniteltu. Kyseisellä tiellä on run- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
39978: saasti teollisuuden raskasta liikennettä, sillä sitä muksen,
39979: käyttävät Metsä-Serla, Metsä-Botnia sekä Rau-
39980: ma-Repola jne. Viime vuosina kuljetusmäärät että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
39981: suurimmille tehtaille ovat olleet vuosittain lähes maantien n:o 664 perusparantamisen
39982: 240 000 tonnia. Tie on kapea ja mutkainen ja aloittamiseksi vuonna 1989.
39983: siten vaarallinen. Ohitustilanteissa on sattunut
39984:
39985: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
39986:
39987: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
39988: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
39989: 1078 1988 vp.
39990:
39991: Toivomusaloite n:o 986
39992:
39993:
39994:
39995:
39996: Vistbacka ym.: Maantien n:o 694 (Peräseinäjoki-Hämeen piirin
39997: raja) kunnostamisesta
39998:
39999:
40000: Eduskunnalle
40001:
40002: Maantie n:o 694 (Peräseinäjoki-Hämeen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40003: piirin raja) on suunniteltu kunnostettavaksi nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40004: vuosina 1992-1994. Hankkeen kustannusarvio muksen,
40005: on yhteensä 22,5 miljoonaa markkaa.
40006: Hanketta tulisi kuitenkin varhentaa, koska että hallitus ryhtyisi toimiin, joilla
40007: alueella käynnissä olevat hankkeet ovat valmis- varattaisiin riittävät määrärahat maan-
40008: tumassa lähiaikoina. Näin voitaisiin varmistaa tien n:o 694 (Peräseinäjoki-Hämeen
40009: alueella töissä olevien koneiden ja henkilöiden piirin raja) kunnostuksen aloittamiseksi
40010: töiden häiriötön jatkuminen. vuoden 1989 aikana.
40011:
40012: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
40013:
40014: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
40015: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
40016: 1988 vp. 1079
40017:
40018: Toivomusaloite n:o 987
40019:
40020:
40021:
40022:
40023: Vistbacka ym.: Maantiellä n:o 712 olevan Kurejoen sillan kun-
40024: nostamisen aloittamisesta
40025:
40026:
40027: Eduskunnalle
40028:
40029: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin alueella Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40030: maantiellä n:o 712 sijaitseva Kurejoen silta on nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40031: tällä hetkellä heikossa kunnossa. Toimenpide- muksen,
40032: ohjelmassa sillan kunnostus on merkitty vuo-
40033: delle 1990. Koska silta on erittäin heikkokuntoi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40034: nen ja se joudutaan lähiaikoina painorajoitta- maantiellä n:o 712 olevan Kurejoen sil-
40035: maan, pitäisi toteutus päästä aloittamaan jo lan kunnostamisen aloittamiseksi vuon-
40036: vuoden 1989 aikana. na 1989.
40037:
40038: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
40039:
40040: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
40041: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
40042: 1080 1988 vp.
40043:
40044: Toivomusaloite u:o 988
40045:
40046:
40047:
40048:
40049: Vistbacka ym.: Määrärahasta maantien n:o 718 perusparantami-
40050: seen välillä Vähäkyrö-Koskeby
40051:
40052:
40053: Eduskunnalle
40054:
40055: Maantie n:o 718 välillä Vähäkyrö-Koskeby Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40056: (Vöyri) on tällä hetkellä varmasti maamme kah- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40057: den kuntakeskuksen yhdistävistä teistä huono- muksen,
40058: kuntoisimpia. Tie on lisäksi erittäin mutkainen
40059: ja näin ollen liikenteellisesti vaikea. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40060: Maantien n:o 718 perusparantaminen on valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvion
40061: TVL:n Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin toi- valmistelun yhteydessä riittävien määrä-
40062: menpideohjelmassa merkitty aloitettavaksi rahojen varaamiseksi maantien n:o 718
40063: vuonna 1992. Hankkeen kustannusarvio on välillä Vähäkyrö-Koskeby perusparan-
40064: 12,5 miljoonaa markkaa. Tien perusparantami- nuksen aloittamiseksi.
40065: nen lisäisi merkittävästi myös kauttakulkulii-
40066: kennettä pohjoisen suuntaan valtatielle n:o 8.
40067:
40068: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
40069:
40070: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
40071: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
40072: 1988 vp. 1081
40073:
40074: Toivomusaloite n:o 989
40075:
40076:
40077:
40078:
40079: Vistbacka ym.: Maantien n:o 736 (Karvala-Söyrinki) perus-
40080: parantamisesta
40081:
40082:
40083: Eduskunnalle
40084:
40085: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin alueella on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40086: useita teitä, jotka vaatisivat päällysteen paran- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40087: tamista ja perusparannustyötä. Tällainen tie on muksen,
40088: mm. maantie n:o 736 Karvala-Söyrinki. Tiellä
40089: tulisi pikaisesti saada suoritetuksi päällysteen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40090: parantaminen 8,9 km:n matkalla. Hanke tulisi maantien n:o 736 (Karvala-Söyrinki)
40091: toteuttaa nopeutettuna niin, että työt saataisiin parantamiseksi.
40092: suoritetuksi jo vuoden 1989 aikana.
40093:
40094: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
40095:
40096: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
40097: Tina Mäkelä J. Juhani l(ortesalmi
40098:
40099:
40100:
40101:
40102: 71 2804450
40103: 1082 1988 vp.
40104:
40105: Toivomusaloite n:o 990
40106:
40107:
40108:
40109:
40110: Vistbacka ym.: Maantien n:o 741 perusparantamisesta välillä
40111: Purmojärvi-Söyrinki
40112:
40113:
40114: Eduskunnalle
40115:
40116: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin alueella kul- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40117: keva maantie n:o 741 välillä Purmojärvi (Kor- muksen,
40118: tesjärvi)-Söyrinki (Lappajärvi) on tällä hetkel-
40119: lä erittäin mutkainen, kapea ja huonokuntoi- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40120: nen. Tämän takia tien peruskorjauksen määrä- riittävien varojen varaamiseksi maan-
40121: rahat tulisi turvata saamalla ne mukaan varsi- tien n:o 741 perusparantamisen aloitta-
40122: naiseen perusparannusohjelmaan. miseksi välillä Purmojärvi-Söyrinki.
40123: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40124:
40125: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
40126:
40127: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
40128: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
40129: 1988 vp. 1083
40130:
40131: Toivomusaloite n:o 991
40132:
40133:
40134:
40135:
40136: Vistbacka ym.: Maantien n:o 744 perusparantamisesta välillä
40137: Alaspää-Isokylä
40138:
40139:
40140: Eduskunnalle
40141:
40142: Maantie n:o 744 välillä Alaspää-Isokylä Ve- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40143: telin kunnassa on mutkainen ja huonokuntoi- muksen,
40144: nen sekä vilkkaasti liikennöity ja näin ollen kii-
40145: reellisen korjauksen tarpeessa. Kasvava liiken- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40146: nemäärä on lisäksi heikentänyt oleellisesti lii- maantien n:o 744 peruskorjauksen aloit-
40147: kenneturvallisuutta. tamiseksi välillä Alaspää-lsokylä.
40148: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40149:
40150: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
40151:
40152: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
40153: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
40154: 1084 1988 vp.
40155:
40156: Toivomusaloite n:o 992
40157:
40158:
40159:
40160:
40161: Vistbacka ym.: Maantien n:o 1781 perusparantamisesta ns. Tar-
40162: volan lenkillä
40163:
40164:
40165: Eduskunnalle
40166:
40167: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin alueella on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40168: useita teitä, jotka vaatisivat päällysteen paran- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40169: tamista ja perusparannustyötä. Eräs tällainen muksen,
40170: tie on maantie n:o 1781 (ns. Tarvolan lenkki).
40171: Tällä tiellä tulisi pikaisesti saada suoritetuksi että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40172: päällysteen parantamistyöt kahden kilometrin maantien n:o 1781 parantamiseksi ns.
40173: matkalla. Hanke tulisi toteuttaa nopeutettuna Tarvolan lenkillä.
40174: niin, että työt saataisiin suoritetuksi jo vuoden
40175: 1989 aikana.
40176:
40177: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
40178:
40179: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
40180: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
40181: 1988 vp. 1085
40182:
40183: Toivomusaloite n:o 993
40184:
40185:
40186:
40187:
40188: Vistbacka ym.: Maantien n:o 7034 (Lapua-Kitinoja) perus-
40189: korjauksen jatkamisesta
40190:
40191:
40192: Eduskunnalle
40193:
40194: Lapuan ja Ylistaron kuntien alueella sijaitse- kettelurinne ja Lapuan yleisradioasema. Tietä
40195: va ns. Karhunmäen tie välillä Lapua-Kitinoja on peruskorjattu noin 1 kilometrin matkalta.
40196: (edelleen Seinäjoelle), jonka pituus on noin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40197: 16 km, on kapea, mäkinen ja mutkainen. Tiellä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40198: on sattunut muun muassa vakavia liikenneon- muksen,
40199: nettomuuksia, joista kaksi on johtanut kuole-
40200: mantapaukseen. Tien varrella sijaitsevat Mal- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40201: kamäen, Karhunmäen ja Rautakorven kylät, maantien n:o 7034 (Lapua-Kitinoja)
40202: sekä Karhunmäen kansanopisto, Simpsiön Ias- perusparantamisen jatkamiseksi.
40203: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
40204:
40205: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
40206: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
40207: 1086 1988 vp.
40208:
40209: Toivomusaloite n:o 994
40210:
40211:
40212:
40213:
40214: Vistbacka ym.: Maanteiden n:ot 17812 ja 17814 perusparanta-
40215: misen käynnistämisestä Lappajärvellä
40216:
40217:
40218: Eduskunnalle
40219:
40220: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin alueella on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40221: useita teitä, jotka vaatisivat päällysteen paran- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40222: tamista ja perusparannustyötä. Yksi tällainen muksen,
40223: tie on tie n:o 17812 Kärnänsaarentie. Tällä tiellä
40224: tulisi pikaisesti saada käyntiin perusparannus- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40225: työ sekä päällystystyö yhdessä tien n:o 17814 eli maanteiden n:ot 17812 (Kärnänsaaren-
40226: Lappajärven Kärnäntie kanssa. Yhteismitaltaan tie) ja 17814 (Lappajärven Kärnäntie)
40227: nämä kaksi tietä ovat 3,8 kilometrin mittaiset. perusparantamisen käynnistämiseksi.
40228: Perusparannustyö tulisi suorittaa varhennetulla
40229: aikataululla siten, että työt saataisiin suoritet-
40230: tua jo vuoden 1989 aikana.
40231:
40232: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
40233:
40234: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
40235: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
40236: 1988 vp. 1087
40237:
40238: Toivomusaloite n:o 995
40239:
40240:
40241:
40242:
40243: Vistbacka ym.: Maantien n:o 18041 perusparantamisen aloitta-
40244: misesta välillä Nykänen-Torppa
40245:
40246:
40247: Eduskunnalle
40248:
40249: Keski-Pohjanmaan tie- ja vesirakennuspiirin Toimenpideohjelmassa tien perusparannus
40250: alueella kulkeva tie n:o 18041 eli ns. Nykäsen on merkitty aloitettavaksi vasta vuonna 1992.
40251: tie Vetelin kunnassa välillä Nykänen-Torppa, Tien käytön ja nykyisen kunnon huomioon ot-
40252: pituudeltaan 6,2 km, on tällä hetkellä heikossa taen työt tulisi kuitenkin käynnistää välittömäs-
40253: kunnossa, ja se tulisi perusparantaa ja kattaa ti vuonna 1989.
40254: öljysoralla. Kyseinen tie jatkuu Kruunupyyn Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40255: puolella ja kunnan rajan takaa jo tällä hetkellä nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40256: öljysoratienä. Tiellä on suhteellisen vilkas lii- muksen,
40257: kenne nimenomaan raskaan liikenteen osalta,
40258: sillä kylässä sijaitsee suurehko metallialan yri- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40259: tys, jonne tuodaan ja josta viedään tavaraa päi- maantien n:o 18041 perusparantamisen
40260: vittäin. Lisäksi mainittu tie on ainoa yhteys aloittamiseksi välillä Nykänen- Torp-
40261: kylältä kirkonkylään. Tällä hetkellä tie on erit- pa.
40262: täin surkeassa kunnossa savi-hiekkapintaisena.
40263:
40264: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
40265:
40266: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
40267: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
40268: 1088 1988 vp.
40269:
40270: Toivomusaloite n:o 996
40271:
40272:
40273:
40274:
40275: Vistbacka ym.: Alarannan tien peruskorjaamisesta Kortesjärvellä
40276:
40277:
40278:
40279: Eduskunnalle
40280:
40281: Kortesjärven kunnassa oleva ns. Alarannan nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40282: tie (12 km), joka lähtee Voltin-Kortesjärven muksen,
40283: tiestä ja päättyy Kortesjärven-Kauhavan tie-
40284: hen, on vilkasliikenteinen ja erittäin huonokun- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
40285: toinen. Tien peruskorjausta on osittain jo su9ri- piteisiin Alarannan tien perusparanta-
40286: tettu. misen loppuun saattamiseksi Kortesjär-
40287: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- vellä.
40288:
40289: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
40290:
40291: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
40292: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
40293: 1988 vp. 1089
40294:
40295: Toivomusaloite n:o 997
40296:
40297:
40298:
40299:
40300: Vistbacka ym.: Laihialla sijaitsevan ns. Jokisalon tien perus-
40301: parantamisen aloittamisesta
40302:
40303:
40304: Eduskunnalle
40305:
40306: Laihian kunnan alueella oleva ns. Jokisalon nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40307: tie, joka lähtee valtatieltä n:o 3 suuntana Juka- muksen,
40308: ja-Jokisalo päättyen Jurvan tiehen (tien pituus
40309: noin 9 km), on vilkasliikenteinen ja erittäin että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40310: huonokuntoinen. Tien varrella on mm. TVH:n ns. Jokisalon tien perusparantamisen
40311: ja yksityisten hiekanottoalueita. aloittamiseksi Laihia/la.
40312: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40313:
40314: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
40315:
40316: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
40317: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
40318: 1090 1988 vp.
40319:
40320: Toivomusaloite n:o 998
40321:
40322:
40323:
40324:
40325: Vistbacka ym.: Pyymäen-Liikajärven-Sulkavan yksityistien
40326: muuttamisesta paikallistieksi
40327:
40328:
40329: Eduskunnalle
40330:
40331: Jalasjärven kunnassa on noin 14 kilometrin liikennettä. Tien vaikutuspiiriin kuuluu mm.
40332: pituinen Pyymäen-Liikajärven-Sulkavan yk- Vapon vuokraamia suoalueita. Lisäksi metsä-
40333: sityistie, joka kulkee Yli-Vallin paikallistiestä hallituksella on tien varressa runsaasti metsä-
40334: Jalasjärven Vallinkylän kautta Kihniön Jokiky- alueita.
40335: län maantielle lsoniemi-Kihniö. Tämä yksi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40336: tyistie tulisi peruskorjata ja muuttaa paikallis- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40337: tieksi. muksen,
40338: Kyseisellä tiellä on runsaasti raskasta läpikul-
40339: kuliikennettä. Myös Liikajärvellä ja Kihniön että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40340: puolella sijaitsevien järvien vapaa-ajan asutus Pyymäen-Liikajärven-Sulkavan yksi-
40341: ja yleinen virkistyskäyttö ovat muodostuneet tyistien perusparantamiseksi ja tien
40342: varsin huomattaviksi, mikä lisää kyseisen tien muuttamiseksi paikallistieksi.
40343: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
40344:
40345: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
40346: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
40347: 1988 vp. 1091
40348:
40349: Toivomusaloite n:o 999
40350:
40351:
40352:
40353:
40354: Vistbacka ym.: Ranta-ahon-Lassilan paikallistien peruskorjauk-
40355: sesta Evijärvellä
40356:
40357:
40358: Eduskunnalle
40359:
40360: Evijärven kunnassa sijaitseva paikallistie n:o käyttää em. paikallistietä oikotienä maantielle
40361: 17873 on huonokuntoinen ja sorapintainen. n:o 742 jatkaessaan matkaa etelään.
40362: Tien kantavuus on heikko, routavauriot ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
40363: keväisin suuret, kuivatus ei toimi ja ojat sekä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40364: rummut patoavat vettä pitkään, mikä toisaalta
40365: hidastaa suuresti tienvarsialueidenkin kuivatus- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
40366: ta. Kesäisin ovat lisäksi pölyhaitat kiusana tien- piteisiin Ranta-ahon-Lassilan paikal-
40367: varsiasukkaille. listien n:o 17873 peruskorjaussuunnitel-
40368: Tien liikennemäärä on suhteellisen suuri. Lii- man laatimiseksi ja sen kautta mainitun
40369: kennemäärää on lisännyt vuonna 1986 perus- paikallistien peruskorjauksen aloittami-
40370: korjattu maantie n:o 740, jolta tuleva liikenne seksi.
40371:
40372: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
40373:
40374: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
40375: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
40376: 1092 1988 vp.
40377:
40378: Toivomusaloite n:o 1000
40379:
40380:
40381:
40382:
40383: Vistbacka ym.: Peruskorjauksen aloittamisesta Soinin kk:n ja
40384: Lehtimäen kk:n välisellä tieosuudella
40385:
40386:
40387: Eduskunnalle
40388:
40389: Maantie Soinin kk-Lehtimäen kk on tällä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40390: hetkellä heikossa kunnossa. Peruskorjauksen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40391: saamista on kiirehditty useilta tahoilta, mm. muksen,
40392: kunnan toimesta. Hanke on tiepiirin toimin-
40393: taohjelmassa, ja suunnitelmat peruskorjaukses- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40394: ta valmistuvat kesän 1988 aikana. Tien perus- riittävien määrärahojen varaamiseksi
40395: korjaus tulisi aloittaa välittömästi suunnitel- peruskorjauksen aloittamiseksi maan-
40396: mien valmistuttua, viimeistään kevään 1989 ai- tiellä Soinin kk-Lehtimäen kk.
40397: kana.
40398:
40399: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
40400:
40401: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
40402: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
40403: 1988 vp. 1093
40404:
40405: Toivomusaloite n:o 1001
40406:
40407:
40408:
40409:
40410: Vistbacka ym.: Vimpelin-Perhon-Kinnulan tien peruskorjaa-
40411: misen aloittamisesta
40412:
40413:
40414: Eduskunnalle
40415:
40416: Vimpelin-Perhon-Kinnulan tieosuus (70 nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40417: km) on vilkkaasti liikennöity ja erittäin tärkeä muksen,
40418: yhdystie Keski-Suomeen mm. Viropelissä ole-
40419: van Paraisten kalkkikivijauhetehtaan tuottei- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40420: den kuljettamista varten. Tien heikko kunto on Vimpelin-Perhon-Kinnulan tien pe-
40421: kuitenkin suurena haittana liikenteelle. ruskorjauksen aloittamiseksi.
40422: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40423:
40424: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
40425:
40426: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
40427: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
40428: 1094 1988 vp.
40429:
40430: Toivomusaloite n:o 1002
40431:
40432:
40433:
40434:
40435: Vistbacka ym.: Kevyen liikenteen tien rakentamisesta maantielle
40436: n:o 712 Alajärven maatalousoppilaitoksen kohdalla
40437:
40438:
40439: Eduskunnalle
40440:
40441: Alajärven maatalousoppilaitoksen ja sen tuo- useamman kerran, mutta tuloksitta. Tämän
40442: tantolaitosten ja uuden asuntolan välissä kulkee johdosta mainitun koulun ja sen tuotantolaitos-
40443: maantie n:o 712. Koulun oppilaat ja työntekijät ten ja asuntolan välisen maantien ylitys tulisi
40444: joutuvat jatkuvasti päivittäin ylittämään kysei- saada turvallisemmaksi joko yli- tai alikulku-
40445: sen maantien, jolloin liikenneonnettomuusriskit käytävällä.
40446: ovat huomattavat. Onnettomuusriskiä lisäävinä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40447: tekijöinä ovat koulun alueella olevat kolme liit- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40448: tymää ja näkyväisyyttä heikentävä mäki, vaik- muksen,
40449: ka alueella onkin nopeusrajoitus 60 km/h.
40450: Lisäksi yhtenä onnettomuusriskiä lisäävänä että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
40451: tekijänä ovat vajaakuntoiset oppilaat, joita am- piteisiin Alajärven maatalousoppilaitok-
40452: mattikasvatushallituksen mukaan tullaan oh- sen ja sen tuotantolaitosten ja oppilas-
40453: jaamaan yhä enenevässä määrin oppilaitokseen asuntolan välissä olevan maantien n:o
40454: ohi yhteisvalinnan. 712 ylityksen turvalliseksi saamiseen
40455: Työsuojelutarkastuksissa asiaan on puututtu joko yli- tai alikulkukäytävällä.
40456:
40457: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
40458:
40459: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
40460: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
40461: 1988 vp. 1095
40462:
40463: Toivomusaloite n:o 1003
40464:
40465:
40466:
40467:
40468: Vistbacka ym.: Kevyen liikenteen väylän rakentamisesta maan-
40469: teille n:ot 712 ja 7121 välillä Toukola-Kullanmutka Ala-
40470: järvellä
40471:
40472: Eduskunnalle
40473:
40474: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin alueella liit- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40475: tyen maanteihin n:ot 712 ja 7121 on suunnitel- muksen,
40476: mien mukaan tarkoitus aloittaa vuonna 1989
40477: kevyen liikenteen väylän rakentaminen välille että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40478: Tuokola-Kullanmutka. Hankkeen kokonais- kevyen liikenteen väylän rakentamisen
40479: pituus on 2,5 km, kestoaika kaksi vuotta ja kus- aloittamiseksi suunnitelmien mukaisesti
40480: tannusarvio 2,5 miljoonaa markkaa. maanteille n:ot 712 ja 7121 välillä Tou-
40481: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- kola-Kullanmutka Alajärvellä.
40482: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
40483:
40484: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
40485: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
40486: 1096 1988 vp.
40487:
40488: Toivomusaloite n:o 1004
40489:
40490:
40491:
40492:
40493: Vistbacka ym.: Björkbackan sillan peruskorjaamisen aloittami-
40494: sesta Alajärvellä
40495:
40496:
40497: Eduskunnalle
40498:
40499: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin alueella kul- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40500: kevalla tiellä n:o 17721 Alajärven kaupungin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40501: alueella sijaitseva Björkbackan silta on tällä muksen,
40502: hetkellä heikossa kunnossa. Toimenpideohjel-
40503: massa sillan korjaus on suunniteltu vuodelle että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40504: 1989. Sillan kunnon huomioon ottaen sekä li- Björkbackan sillan peruskorjaamisen
40505: säksi koska alueelle on olemassa kuivatussuun- aloittamiseksi Alajärven kaupungissa
40506: nitelma, joka saumattomasti liittyy sillan raken- voimassa olevien suunnitelmien mu-
40507: tamiseen, tulisi sillan rakentaminen aloittaa kaan.
40508: suunnitelmien mukaan.
40509:
40510: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
40511:
40512: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
40513: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
40514: 1988 vp. 1097
40515:
40516: Toivomusaloite n:o 1005
40517:
40518:
40519:
40520:
40521: Vistbacka ym.: Linja-autoliikenteen toimintaedellytysten tukemi-
40522: sesta
40523:
40524:
40525: Eduskunnalle
40526:
40527: Maamme linja-autoliikenne on kriisitilassa. tämä kehitys on pysäytettävä. Yhteiskunnan on
40528: Paikallisliikennevuoroja on jo huomattavasti tuettava taloudellisesti kannattamatonta linja-
40529: vähennetty ja vähennykset jatkuvat. Noin nel- autoliikennettä niin, että ainakin nykyinen lin-
40530: jäsosa vuoroista on kannattamattomia. Jollei jaliikenteen taso voidaan säilyttää.
40531: jotain pian tehdä, on uhkaamassa maaseudun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40532: paikallisliikenteen näivettyminen. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40533: Linja-autovuorojen lopettaminen kaventaa muksen,
40534: erityisesti maaseudun vanhusten, nuorten ja
40535: vähävaraisten elinmahdollisuuksia. Samalla se että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40536: heikentää yleisestikin paikkakunnan kehitys- riittävien varojen saamiseksi linja-auto-
40537: edellytyksiä. Kansalaisten tasa-arvon turvaami- liikenteen tukemiseen.
40538: seksi ja maaseudun elinvoiman säilyttämiseksi
40539:
40540: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
40541:
40542: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
40543: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
40544:
40545:
40546:
40547:
40548: 72 2804450
40549: 1098 1988 vp.
40550:
40551: Toivomusaloite u:o 1006
40552:
40553:
40554:
40555:
40556: Vistbacka ym.: Liikennetaloudellisen tutkimuksen suorittami-
40557: sesta Vaasan ja Uumajan välisen maa- tai tunneliyhteyden
40558: aikaansaamiseksi
40559:
40560: Eduskunnalle
40561:
40562: Suomesta ulkomaille ja vastaavasti ulkomail- syistä on maamme taloudellinen kasvu keskitty-
40563: ta Suomeen sekä Suomen kautta naapurimai- nyt viime vuosina Etelä-Suomen tietyille alueil-
40564: himme suuntautuva tavara- ja henkilömoottori- le. Tämän johdosta muun Suomen kilpailuase-
40565: ajoneuvoliikenne on jatkuvasti kasvamassa voi- maa tulisi pyrkiä kaikin keinoin parantamaan.
40566: makkaasti. Yhä suurempi osa matkailijoista Yhden keinon tähän tarjoaisi suora silta- tai
40567: käyttää jo omaa autoaan, ja samoin massa- ja tunneliyhteys Vaasasta Uumajaan. Tämä uusi
40568: pitemmälle jalostettuja tuotteita kuljetetaan liikenneyhteys avaisi monia mahdollisuuksia
40569: suuressa määrin suurilla kuorma-autoilla naa- muun muassa Länsi- ja Keski-Suomen yrityksil-
40570: purimaihimme ja muualle Eurooppaan. Tämä le unohtamatta matkailuliikennettä. Liikenteel-
40571: jo nyt erittäin suuri ja suorastaan räjähdysmäi- lisesti ajoajat manner-Eurooppaan lyhenisivät
40572: sesti kasvava moottoriajoneuvoliikenne joutuu usealla tunnilla.
40573: turvautumaan lähes yksinomaan Etelä-Suomen Muun muassa edellä olevat näkökohdat ja se,
40574: kautta tapahtuviin laivakuljetuksiin. Tästä on että valtakunnan maa-, meri- ja ilmaliikenteen
40575: seurannut jopa tungosta etelärannikon satamis- palvelukyky on saatettava nykyajan vaatimuk-
40576: sa, laivareiteillä sekä satamiin johtavilla teillä. sia ja rajallisia taloudellisia resursseja mahdolli-
40577: Tämä puolestaan vaatii jatkuvaa kilpajuoksua simman hyvin vastaavaksi, vaativat välttämättä
40578: suurempien laivayksikköjen, laivaväylien laa- kokonaan uusien liikennepoliittisten vaihtoeh-
40579: jentamisen ja kunnossapidon sekä uusien entis- tojen ennakkoluulotonta ja perusteellista tutki-
40580: tä parempien moottoriteiden kesken. mista.
40581: Asiantilan ollessa tällainen on ilman muuta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40582: selvää, että lähinnä Etelä-Suomen kapealle ran- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40583: nikkokaistalle suuntautuvien maa- ja merikulje- muksen,
40584: tusväylien rinnalle on saatava välttämättä mui-
40585: takin vaihtoehtoisia ulkomaanliikennettä palve- että hallitus ryhtyisi pikaisesti suorit-
40586: levia yhteyksiä, joille on lisäksi asetettava se eri- tamaan alustavaa liikennetaloudellista
40587: tyinen vaatimus, että ne ovat nopeita ja turval- ja teknistä tutkimustajoko maa- tai tun-
40588: lisia sekä että ne eivät tukkeudu pahimpina- neliyhteyden saamiseksi Merenkurkussa
40589: kaan jäätalvina. Osin näistä liikenteellisistäkin Vaasan ja Uumajan välille.
40590:
40591: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
40592:
40593: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
40594: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
40595: Sulo Aittoniemi
40596: 1988 vp. 1099
40597:
40598: Toivomusaloite n:o 1007
40599:
40600:
40601:
40602:
40603: Vistbacka ym.: Katsastusaseman perustamisesta Vähänkyrön
40604: Tervajoelle
40605:
40606:
40607: Eduskunnalle
40608:
40609: Vähänkyrön Tervajoki soveltuu liikenteelli- oli ensimmäisen kerran esillä. Tervajoen paik-
40610: sen sijaintinsa ja lukuisien autokorjaamojen ja kaa katsastusasemaksi sopivana paikkana ko-
40611: liikkeiden ansiosta erinomaisen hyvin katsastus- rostaa myös se, että alueen ympäristökunnissa
40612: aseman sijoituspaikaksi. Tämä olisi huomatta- ei ole Vaasaa lukuun ottamatta katsastuspalve-
40613: vasti parempi vaihtoehto kuin laajentaa Vaasas- luja saatavissa.
40614: sa toimivaa katsastusasemaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40615: Vähänkyrön kunta on varannut katsastusase- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40616: man tarpeita varten liikenteellisesti hyvän ton- muksen,
40617: tin, jonka se on valmis luovuttamaan korvauk-
40618: setta valtiolle. Tämä tontti on ollut varattuna että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40619: kyseistä tarkoitusta varten jo vuodesta 1983 katsastusaseman rakentamiseksi Vähän-
40620: lähtien, jolloin katsastuaseman rakentaminen kyrön Tervajoelle.
40621:
40622: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
40623:
40624: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
40625: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
40626: 1100 1988 vp.
40627:
40628: Toivomusaloite n:o 1008
40629:
40630:
40631:
40632:
40633: Vistbacka ym.: Valtionrautateiden työ- ja sosiaalitilojen kun-
40634: nostamisesta
40635:
40636:
40637: Eduskunnalle
40638:
40639: Kustannustason yleinen kohoaminen ja Val- tasovaatimusten mukaiseen kuntoon, olisi tätä
40640: tionrautateiden vanhojen rakennusten kunnos- varten varattava määräraha valtion budjettiin.
40641: tustöiden laiminlyönti takavuosina edellyttäisi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40642: vät työ- ja sosiaalitilojen rakentamiseen ja kun- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40643: nostukseen varattavien määrärahojen huomat- muksen,
40644: tavaa lisäämistä. Näillä toimenpiteillä paranne-
40645: taan myös työllisyyttä Valtionrautateillä. että hallitus ryhtyisi toimiin Valtion-
40646: Jotta Valtionrautateiden työ- ja sosiaalitilat rautateiden kiireellisiksi katsottavien
40647: saataisiin yleisesti hyväksyttyjen ohjeiden ja työ- ja sosiaalitilojen rakentamiseksi ja
40648: lakien sekä liikenteen edellyttämien palvelu- kunnostamiseksi.
40649:
40650: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
40651:
40652: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
40653: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
40654: 1988 vp. 1101
40655:
40656: Toivomusaloite n:o 1009
40657:
40658:
40659:
40660:
40661: Vistbacka ym.: Rengonharjun lentokentän koneiden ja laitteiden
40662: hankinnan tukemisesta
40663:
40664:
40665: Eduskunnalle
40666:
40667: Etelä-Pohjanmaan ilmailukerhon toimesta minnalle asettavat kuitenkin rajoituksensa lä-
40668: aloitettiin vuonna 1976 nk. Rengonharjun len- hinnä kiitoradan pituus ja eräät kentän varus-
40669: tokentän rakentaminen Ilmajoen ja Seinäjoen teet. Myös kunnossapitokaluston, henkilökun-
40670: rajan läheisyyteen n. 8 km Seinäjoelta Jalasjär- nan sosiaalisten tilojen sekä tarvikkeiden kun-
40671: ven suuntaan Ilmajoen kunnan alueelle. nossapitokaluston säilytys- ym. tilojen puuttu-
40672: Lentokentän rakentamisvastuu siirtyi myö- minen hidastaa lentoliikenteen eteenpäinme-
40673: hemmin Rengonharju-Säätiölle, joka perustet- noa.
40674: tiin ja merkittiin oikeusministeriön säätiörekis- Kentän saattamiseksi laitteineen asianmukai-
40675: teriin 31.3.1978. Säätiön osakkaina ovat Seinä- seen kuntoon ja vertailukelpoiseksi muiden reit-
40676: joen kaupunki sekä Ilmajoen, Nurmon, Jalas- tiliikennelentokenttien kanssa vaaditaan noin
40677: järven ja Peräseinäjoen kunnat. Säätiön perus- 5 miljoonan markan lisäinvestoinnit.
40678: tamisen yhteydessä esitettiin tavoitteeksi sään- Säätiön osakaskuntien rahoituksen varaan ei
40679: nöllinen reittilentoliikenne Seinäjoen talous- täysin voida tukeutua sen johdosta, että jäsen-
40680: alueelta Helsinkiin. kuntien avustukset tähän saakka ovat olleet jo
40681: Varsinaisen lentokentän ja siihen liittyvien useita miljoonia markkoja. Tämän johdosta
40682: rakenteiden ja varusteiden rakentaminen edistyi valtion tulisi entistä voimallisemmin tukea len-
40683: niin, että kevytreittiliikenteen kokeilu alkoi tokentän perusinvestoinnin rahoittamista ja toi-
40684: 14.2.1983 ja muuttui 1.12.1983 säännölliseksi saalta antaa avustusta käyttökustannusten kat-
40685: kevytreittilentoliikenteeksi, jollaisena se jatkuu tamiseen.
40686: edelleenkin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40687: Kokemukset liikenteestä ovat olleet erittäin nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40688: myönteisiä, mistä on osoituksena lähes 80 % :n muksen,
40689: kuormitus jo kahden ensimmäisen toimintavuo-
40690: den aikana. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40691: Liikennettä harjoittavan lentoyhtiön valmiu- Rengonharjun lentokentän laitteiden
40692: det suurempien koneiden hankkimiseksi ovat saamiseksi asianmukaiseen kuntoon ja
40693: olemassa. Elokuun 1986 alusta on otettu käyt- vertailukelpoiseksi muiden reittiliiken-
40694: töön uudet 17-19-paikkaiset lentokoneet. Toi- nelentokenttien kanssa.
40695: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
40696:
40697: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
40698: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
40699: 1102 1988 vp.
40700:
40701: Toivomusaloite n:o 1010
40702:
40703:
40704:
40705:
40706: Vistbacka ym.: Määrärahasta postiautopalvelujen säilyttämiseksi
40707:
40708:
40709:
40710: Eduskunnalle
40711:
40712: Syrjäisten kuntien ja varsinkin sivukylien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40713: postiautopalvelut vähenevät vuosi vuodelta. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40714: Postin ilmoituksen mukaan siirrytään matkus- muksen,
40715: tajien vähyyden vuoksi linja-autoista pakettiau-
40716: toihin. Koska posti on palvelulaitos, jonka tuli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
40717: si pyrkiä takaamaan tasapuoliset palvelut kai- joilla varattaisiin riittävät määrärahat
40718: kille maamme asukkaille, tulisi postin paketti- postiautopalvelujen säilyttämiseksi si-
40719: autojen sijasta siirtyä ns. seka-autoihin, joissa ten, että matkustajien vähyyden vuoksi
40720: on tilaa noin 10 matkustajalle ja tarvittava pos- linja-autoista luovuttaessa siirryttäisiin
40721: tinkuljetustila. Kustannukset pysyvät tällöin lä- seka-autoihin, joissa on tilaa sekä mat-
40722: hes pakettiautotasolla ja palvelut säilyvät ennal- kustajille että postin kuljetukselle.
40723: laan.
40724:
40725: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
40726:
40727: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
40728: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
40729: 1988 vp. 1103
40730:
40731: Toivomusaloite n:o 1011
40732:
40733:
40734:
40735:
40736: Vistbacka ym.: Läänien välisen kaukopuhelutaksan muuttami-
40737: sesta läänintaksan suuruiseksi kehitysaluetaksaksi
40738:
40739:
40740: Eduskunnalle
40741:
40742: Tällä hetkellä telekaukoliikenne näyttelee taksaksi nimittämällä se kehitysaluetaksaksi.
40743: erittäin suurta osaa kaupan, teollisuuden sekä Tämä uudistus olisi helppo toteuttaa teletekni-
40744: maatalouden ym. palveluiden osalta varsinkin sesti. Hanketta voitaisiin alustavasti kokeilla
40745: kehitysalueilla, joilla erilaiset tuotteet joudu- muutamilla paikkakunnilla, ja saatuja tuloksia
40746: taan tilaamaan etelän tukku- ja tuotantokes- voitaisiin soveltaa tämän jälkeen koko Suo-
40747: kuksista. Tämän takia posti- ja telelaitoksen meen.
40748: harjoittamassa kaukopuhelutaksapolitiikassa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40749: läänien välinen kaukotaksa on erittäin painava nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40750: taloudellinen rasite maaseutu- ja kehitysalueil- muksen,
40751: la, jotka joutuvat käyttämään kaukopuhelupal-
40752: veluja saadakseen tarvittavat tuotteensa. että hallitus ryhtyisi toimiin riittävien
40753: Tämän kehitys- ja sivualueita rasittavan epä- määrärahojen varaamiseksi läänien väli-
40754: kohdan poistamiseksi tulisi välittömästi muut- sen kaukopuhelutaksan muuttamiseksi
40755: taa posti- ja telelaitoksen tariffipolitiikkaa si- läänintaksan suuruiseksi kehitysa/uetak-
40756: ten, että maaseutu- ja kehitysalueella läänien saksi.
40757: välinen kaukopuhelutaksa muutettaisiin läänin-
40758:
40759: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
40760:
40761: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
40762: Sulo Aittoniemi Tina Mäkelä
40763: J. Juhani Kortesalmi
40764: 1104 1988 vp.
40765:
40766: Toivomusaloite n:o 1012
40767:
40768:
40769:
40770:
40771: Vähäkangas ym.: Määrärahasta Haapaveden katsastusaseman
40772: itsenäistä toimintaa varten
40773:
40774:
40775: Eduskunnalle
40776:
40777: Haapaveden katsastustoimipaikka toimii Yli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40778: vieskan katsastusaseman alaisuudessa. Se on valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvio-
40779: rakennettu uuden paloaseman yhteyteen ja kä- esityksen laadinnan yhteydessä tarpeel-
40780: sittää asianmukaiset toimitilat. Investoinnit oli- listen määrärahojen varaamiseksi Haa-
40781: vat noin 1 milj. markkaa. Haapavesi nopeasti paveden katsastusaseman itsenäistä toi-
40782: kehittyneenä kuntana toivoisi itsenäistä katsas- mintaa varten.
40783: tusasemaa katsoen lähialueen autokatsastuksen
40784: näin tulevan parhaiten hoidetuksi.
40785: Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
40786: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40787:
40788: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
40789:
40790: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
40791: 1988 vp. 1105
40792:
40793: Toivomusaloite n:o 1013
40794:
40795:
40796:
40797:
40798: Vähäkangas ym.: Postin palvelujen parantamisesta Pyhännällä
40799:
40800:
40801:
40802: Eduskunnalle
40803:
40804: Postinkuljetus on muodostunut monissa ke- on haettava naapurikunnan puolelta Piippolas-
40805: hitysalueen kunnissa niin vaikeaksi ja hitaaksi, ta, jonne matkaa on 15 kilometriä. Koska tilan-
40806: ettei voida puhua edes kohtuullisesta palveluta- ne nykyisellään on erittäin haitallinen, ehdo-
40807: sosta. Esimerkiksi Oulun läänissä Pyhännän tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
40808: kunnassa kestää kirjeiden kulku kirkonkylästä sen,
40809: sivukyliin 6-7 päivää, vaikka etäisyydet ovat
40810: vain 12-15 kilometriä. Arvopostin hakeminen että hallitus ryhtyisi sellaisiin toimen-
40811: on myös vaikeaa, kun Pyhännän Lamujoella piteisiin, joilla postin palvelukset saatet-
40812: asuva ei saa sitä oman kuntansa keskuspaikalta, taisiin nykyajan tasolle Pyhännän kun-
40813: jonne matkaa on noin 10 kilometriä, vaan se nassa.
40814:
40815: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
40816:
40817: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta
40818: 1106 1988 vp.
40819:
40820: Toivomusaloite n:o 1014
40821:
40822:
40823:
40824:
40825: Vähäkangas ym.: Alueellisen kuljetustuen kehittämisestä
40826:
40827:
40828:
40829: Eduskunnalle
40830:
40831: Kuljetusten alueellisesta tukemisesta 18 päi- Perämeren satamien arvioidaan näin menettä-
40832: vänä joulukuuta 1981 annettu laki (954/81) on vän 200 työpaikkaa.
40833: osaltaan tasoittanut eteläisen Suomen ja kehi- Kuljetustuen piiriä tulisi laajentaa niin, että
40834: tysalueiden välisiä etäisyyksistä johtuvia eroja Pohjois-Suomella olisi nykyistä monipuolisem-
40835: ja siten luonut työpaikkoja kehitysalueilla tai mat mahdollisuudet raaka-aine- ja komponent-
40836: ainakin mahdollistanut toimivien yritysten säi- tikuljetusten avulla kehittää elinkeinoelämään-
40837: lymisen. Nykyiseen kuljetustukeen liittyy kui- sä. Tämä lisäisi mahdollisuuksia alihankintaan
40838: tenkin ongelmia, ja toisaalta sitä tulisi laajentaa ja myös itsenäiseen tuotantoon,/
40839: koskemaan alihankintana tapahtuvaa toimin- Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
40840: taa, jolla olisi hyvät kehittymismahdollisuudet toivomuksen,
40841: Pohjois-Suomessa.
40842: Nykyisellään kuljetustuki suuntaa kuljetuk- että hallitus ryhtyisi toimiin kuljetus-
40843: sia Perämeren satamien asemesta tapahtuvaksi ten alueellisesta tukemisesta annetun
40844: Etelä-Suomen satamien kautta. Niinpä linjan lain kehittämiseksi samalla, kun sen voi-
40845: Vaasa-Jyväskylä-Joensuu pohjoispuolella si- massaoloaikaa jatketaan, niin että se li-
40846: jaitsevien sahojen noin 2000000 m 3 :n koko- säisi Perämeren satamien käyttöä ja laa-
40847: naisviennistä ainoastaan vajaat 800 000 m 3 jentaisi kuljetettavien tavaroiden piiriä
40848: kuljetetaan Pohjois-Suomen satamitse ja yli siten, kuin edellä perusteluissa on to-
40849: 1 000 000 m 3 viedään maitse Etelä-Suomeen. dettu.
40850:
40851: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
40852:
40853: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta Pekka Leppänen
40854: 1988 vp. 1107
40855:
40856: Toivomusaloite n:o 1015
40857:
40858:
40859:
40860:
40861: Vähänäkki: Satamatoiminnan kasvun hillitsemisestä Helsingissä
40862:
40863:
40864:
40865:
40866: Eduskunnalle
40867:
40868: Viime aikoina on yhä enenevästi keskusteltu tilalle. Satamatoimintojen osittaiseen siirtymi-
40869: Helsingin seudun kasvun hillitsemisestä valtio- seen voi valtiovalta huomattavalla tavalla vai-
40870: vallan toimin. Väestön ja niin yksityisten kuin kuttaa mm. määräyksin ja suosituksin sekä oh-
40871: julkistenkin toimien ja toimintojen keskittymi- jaamalla maksu- ja taksapolitiikkaansa sata-
40872: nen pääkaupunkiseudulla aiheuttaa jatkuessaan mien osalta siten, että kuljetukset Haminan ja
40873: yhä pitemmälle meneviä väestö-, työllisyys-, Kotkan satamien kautta tulisivat taloudellisesti
40874: ympäristö-, kuljetus-, kunnallis-, vero-, ym. nykyistä houkuttelevammiksi. Erityisen tärkeä
40875: poliittisia ongelmia. Nämä tuovat mukanaan Kymenlaakson satamien toiminnan kehittämi-
40876: suuria kunnallis- ja valtiontaloudellisia uhrauk- seksi olisi valtion myönteinen kannanotto ja
40877: sia Helsingin seudulle, jotka ovat valtion kan- toiminta päätettäessä uusista matkustaja- ja
40878: nalta ajatellen kohtuuttomia verrattuna saavu- tavarankuljetusyhteyksistä Suomen Neuvosto-
40879: tettavaan hyötyyn. liittoon (esim. Tallinnaan).
40880: Mikäli satamatoimintoja vastedes suunnat- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta-
40881: taisiin enemmän Helsingistä Suomenlahden vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
40882: itäisiin satamiin Haminassa ja Kotkassa, sääs- sen,
40883: tettäisiin niin maakuljetusten kuin satamainves-
40884: tointien kohdalla huomattavia summia ja sa- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
40885: malla vähenisivät liikenneongelmat Helsingin piteisiin pääkaupunkiseudun kasvun hil-
40886: seudulla. Haminan ja Kotkan kaupungit ovat litsemiseksi satamatoimintojen osalta
40887: viime vuosina tehneet satamiinsa suuria sijoi- siten, että osa Helsingin seudun sata-
40888: tuksia, joihin on myös valtion varoja uhrattu. mien toiminnasta tai sen potentiaalisesta
40889: Toisaalta mainitut kaupungit ovat rakenne- kasvusta siirrettäisiin mm. idänkaupan
40890: muutosläänissä, jossa satamatoimintojen vil- kannalta edullisesti sijaitseviin Haminan
40891: kastuminen toisi huomattavan määrän korvaa- ja Kotkan satamiin.
40892: via työpaikkoja suurteollisuuden luovuttamien
40893:
40894: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
40895:
40896: Matti Vähänäkki
40897: 1108 1988 vp.
40898:
40899: Toivomusaloite n:o 1016
40900:
40901:
40902:
40903:
40904: Väistö: Määrärahasta Kiteen katsastusasemarakennuksen ja maa-
40905: alueen lunastamiseen
40906:
40907:
40908: Eduskunnalle
40909: Kiteen katsastusasemarakennus ja maa-alue että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40910: tulee suunnitelman mukaisesti lunastaa valtiolle Kiteen katsastusasemarakennuksen ja
40911: vuonna 1989. Lunastushinta on 2,4 miljoonaa maa-alueen lunastamiseksi ja varaisi
40912: markkaa ja tämänsuuruinen määräraha tulee tätä varten valtion vuoden 1989 tulo-
40913: ottaa vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon. ja menoarvioesitykseen 2,4 milJoonan
40914: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- markan määrärahan.
40915: taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40916: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
40917:
40918: Matti Väistö
40919: 1988 vp. 1109
40920:
40921: Toivomusaloite n:o 1017
40922:
40923:
40924:
40925:
40926: Väistö ym.: Määrärahasta Onkamon-Niiralan rataosan perus-
40927: parantamiseen
40928:
40929:
40930: Eduskunnalle
40931:
40932: Värtsilän Niiralaan on toiveissa avautua ra- kailuelinkeinon kannalta rajanylityspaikkaky-
40933: janylityspaikka myös henkilöliikenteelle. Hank- symys nähdään erittäin tärkeänä. Samalla avau-
40934: keen ollessa etenemässä myönteisesti on välttä- tuu uusia mahdollisuuksia muun muassa raja-
40935: mätöntä, että rajanylityspaikan avautumiseen kaupalle ja tuotannolliselle yhteistoiminnalle
40936: varaudutaan ajoissa. Neuvostoliiton kanssa.
40937: Rataosan Onkamo-Niirala perusparantami- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
40938: nen tuleekin saada alulle jo vuoden 1989 budjet- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
40939: tirahoituksella. Tätä varten valtion tulo- ja me- muksen,
40940: noarvioon tulee varata 10 miljoonan markan
40941: määräraha vuodelle 1989. Hankkeen kustan- että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toi-
40942: nusarvio on 35 miljoonaa markkaa. menpiteisiin Onkamon-Niira/an rata-
40943: Rajanylityspaikan mahdollisesti avautuessa osan perusparantamiseksi ja ottaisi tätä
40944: henkilöliikenteelle on Niiralasta tavoitteena teh- varten JO miljoonan markan määrä-
40945: dä henkilöliikenteen rajanylityspaikka myös rahan valtion vuoden 1989 tulo- ja me-
40946: rautatieliikenteen osalta. Pohjois-Karjalan mat- noarvioesitykseen.
40947:
40948:
40949: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
40950:
40951: Matti Väistö Eeva Turunen Kerttu Törnqvist
40952: Riitta Myller Esko Jokiniemi Pekka Puska
40953: 1110 1988 vp.
40954:
40955: Toivomusaloite n:o 1018
40956:
40957:
40958:
40959:
40960: Väänänen: Liittymän rakentamisesta valtatielle n:o 7 Suomen-
40961: kylän kohdalle Porvoon maalaiskunnassa
40962:
40963:
40964: Eduskunnalle
40965:
40966: Porvoon vanhan kaupunginosan historialliset Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
40967: muistomerkit kärsivät nykyisistä liikenneväylis- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
40968: tä. Myös asukkaiden työmatkat Porvoonjoen sen,
40969: itäpuolelle ovat hankalat. Mikäli moottorilii-
40970: kennetie n:o 7 saisi liittymän Porvoon mlk:n että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
40971: Suomenkylän kohdalla, vanhan kaupunginosan liittymän rakentamiseksi moottoriliiken-
40972: lähiliikennettä voitaisiin vähentää ja aluetta netielle n:o 7 Porvoon mlk:n Suomenky-
40973: siten säästää. Samalla asukkaiden työmatkat län kohdalle.
40974: Porvoon Sköldvikin suuntaan helpottuisivat.
40975:
40976: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
40977:
40978: Marjatta Väänänen
40979: 1988 vp. 1111
40980:
40981: Toivomusaloite n:o 1019
40982:
40983:
40984:
40985:
40986: Jääskeläinen: Osa-aikatyöntekijöiden toimien muuttamisesta osa-
40987: aikavärvättyjen viroiksi puolustusvoimissa
40988:
40989:
40990: Eduskunnalle
40991:
40992: Muun muassa Sodankylän varuskunnalla on puolustusvoimien kuljetusongelmia sekä saatai-
40993: mahdollisuus palkata paikallisia puolustuslai- siin paikallisille maanviljelijöille ja poromiehille
40994: toksen ajoluvan hankkineita erikoisajoneuvojen mahdollisuus tarpeellisiin sivuansioihin.
40995: kuljettamiseen pystyviä maanviljelijöitä tai po- Vastaavaa menettelyä voitaisiin soveltaa
40996: romiehiä osa-aikatyöntekijöiksi sotaharjoitusten myös rannikkoalueemme yksiköissä vartijan
40997: erilaisiin sesonkiluonteisiin kuljetustehtäviin. tehtäviin.
40998: Nämä kuljettajat työskentelevät siviililakien, Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit-
40999: tässä tapauksessa työaikalain mukaan. Kuljet- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41000: tajia tarvittaisiin kuitenkin sotaharjoitusten ai-
41001: kana koko harjoitusten ympärivuotiseksi kes- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41002: toajaksi. Jos puolustusvoimillemme annettai- puolustusvoimien osa-aikatyöntekijöi-
41003: siin mahdollisuus palkata osa-aikavärvättyjä den toimien muuttamiseksi osa-aikavär-
41004: osa-aikatyöntekijöiden tilalle, helpotettaisiin vättyjen viroiksi.
41005: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
41006:
41007: Keijo Jääskeläinen
41008: 1112 1988 vp.
41009:
41010: Toivomusaloite n:o 1020
41011:
41012:
41013:
41014:
41015: Kankaanniemi ym.: Viitasaaren kalliosuojan tilojen käytön tehos-
41016: tamisesta
41017:
41018:
41019: Eduskunnalle
41020:
41021: Viitasaaren Hakovuoreen rakennetaan par- rikon tai sen osatoimintojen siirto Viitasaarelle,
41022: haillaan valtion toimesta kalliosuojatiloja, jot- Kansanterveyslaboratorion ja Valtion eläinlää-
41023: ka on tarkoitettu Kansanterveyslaboratorion ketieteellisen laitoksen toiminnat poikkeukselli-
41024: toiminnan turvaamiseen poikkeuksellisissa olo- sissa oloissa, Säteilyturvallisuuslaitoksen osa-
41025: suhteissa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio toiminnat ja muut mahdolliset toiminnat.
41026: on 84,6 miljoonaa markkaa. Tarkoitus on ollut, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41027: että Hakovuoren alueelle siirretään myös nykyi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41028: sin Ilmajoella toimiva lääkintävarikko. Tätä muksen,
41029: varten on puolustusministeriön toimesta pakko-
41030: lunastettu noin 115 ha:n suuruinen alue. Tar- että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimen-
41031: koituksena on ollut, että lääkintävarikko käyt- piteisiin Viitasaaren Hakovuoreen ra-
41032: täisi myös kalliosuojatiloja hyväkseen. Nyt kennetun kalliosuojan käytön tehosta-
41033: näyttää siltä, ettei lääkintävarikko siirry koko- miseksi siten, että sinne sijoitettaisiin
41034: naisuudessaan Ilmajoelta Viitasaarelle. Tämän lääkintävarikko, Säteilyturvakeskuksen
41035: vuoksi on tärkeää, että Hakovuoren kalliosuo- toimintoja sekä muita vastaavia toimin-
41036: jan käyttö kokonaisuudessaan selvitetään val- toja.
41037: tion toimesta. Kysymykseen tulevat lääkintäva-
41038:
41039: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
41040:
41041: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala
41042: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren
41043: Jorma Fred
41044: 1988 vp. 1113
41045:
41046: Toivomusaloite n:o 1021
41047:
41048:
41049:
41050:
41051: Kortesalmi ym.: Naisten maanpuolustuksellisten koulutus- ja
41052: toimintamahdollisuuksien kehittämisestä
41053:
41054:
41055: Eduskunnalle
41056:
41057: Naisten päästyä osallisiksi valtakunnallisten maanpuolustuksellisten koulutus- ja toiminta-
41058: ja alueellisten maanpuolustuskurssien opetuk- mahdollisuuksien lisäämiseksi.
41059: sesta on naisten aktiivisuus ja mielenkiinto tur- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41060: vallisuuspoliittisiin asioihin selvästi lisääntynyt. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41061: Tästä ovat osoituksena mm. lukuisat naisjärjes- muksen,
41062: töjen pitämät turvallisuuspolitiikan päivät ja
41063: seminaarit. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41064: Jotta naisten keskuudessa herännyt innostus lisätäkseen naisten maanpuolustukselli-
41065: pystyttäisiin hyödyntämään ja käyttämään sia koulutus- ja toimintamahdollisuuk-
41066: maanpuolustuksen hyväksi, tulisi mahdollisim- sia.
41067: man pikaisesti ryhtyä toimenpiteisiin naisten
41068:
41069: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1988
41070:
41071: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
41072: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
41073:
41074:
41075:
41076:
41077: 73 2804450
41078: 1114 1988 vp.
41079:
41080: Toivomusaloite n:o 1022
41081:
41082:
41083:
41084:
41085: Mäkelä ym.: Määrärahasta uusien koulutustilojen rakentamiseen
41086: ilmavoimien viestikoululle
41087:
41088:
41089: Eduskunnalle
41090:
41091: Ilmavoimien viestikoulun koulutustilat ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41092: tällä hetkellä erittäin vanhentuneet. Uusia toi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41093: mitiloja koskevat perusselvitykset ovat jo val- muksen,
41094: miit ja huonetilaohjelma niitä varten on laadit-
41095: tu. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 40 että hallitus ottaisi riittävät määrä-
41096: miljoonaa markkaa. Ensimmäisen vaiheen kus- rahat valtion vuoden 1989 tulo- ja me-
41097: tannukset kohoavat 9 miljoonaan markkaan. noarvioesitykseen ilmavoimien viesti-
41098: Hanke ajoittuu suunnitelmissa vuosille 1989- koulun koulutustilojen uusien tilojen
41099: 1992. rakentamisen aloittamiseksi vuoden
41100: Hankkeen tärkeyden ja alueen työllisyystilan- 1989 aikana.
41101: teen takia alkurahoitus ilmavoimien viestikou-
41102: lun koulutustiloille tulisi saada jo valtion vuo-
41103: den 1989 tulo- ja menoarvioon.
41104:
41105: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
41106:
41107: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
41108: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
41109: 1988 vp. 1115
41110:
41111: Toivomusaloite n:o 1023
41112:
41113:
41114:
41115:
41116: Mäkipää ym.: Asevelvollisten päivärahan korottamisesta
41117:
41118:
41119:
41120: Eduskunnalle
41121:
41122: Asevelvollisten päiväraha ei tällä hetkellä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41123: vastaa ostoarvoltaan sitä tasoa, mikä riittäisi nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41124: omiin henkilökohtaisiin kuluihin sekä omalla muksen,
41125: kustannuksella suoritettujen kotimatkojen ai-
41126: heuttamiin menoihin. Valtion vuoden 1988 että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41127: tulo- ja menoarvioesityksessä ei asevelvollisten asevelvollisten päivärahojen korottami-
41128: päivärahaan ole ehdotettu korotusta. Tämän seksi.
41129: takia budjettiin tulisi lisätä määrärahoja asevel-
41130: vollisten päivärahan korottamiseksi 2 markalla.
41131:
41132: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
41133:
41134: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
41135: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
41136: 1116 1988 vp.
41137:
41138: Toivomusaloite n:o 1024
41139:
41140:
41141:
41142:
41143: Pekkarinen ym.: Hakovuoren suojatilojen käytön kehittämisestä
41144: Viitasaarella
41145:
41146:
41147: Eduskunnalle
41148:
41149: Valtio rakentaa Viitasaaren Hakovuoreen osatoimintojen siirto Viitasaarelle, Kansanter-
41150: suojatiloja, jotka on tarkoitettu Kansanterveys- veyslaboratorion ja Valtion eläinlääketieteelli-
41151: laboratorion toiminnan turvaamiseen poik- sen laitoksen toiminnat poikkeuksellisissa olois-
41152: keuksellisissa oloissa. Hankkeen kokonaiskus- sa, Säteilyturvakeskuksen osatoiminnat ja muut
41153: tannusarvio on 85 milj. mk. Tarkoitus on ollut, mahdolliset toiminnat.
41154: että Hakovuoreen siirrettäisiin nyt Ilmajoella Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
41155: toimiva lääkintävarikko. kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41156: Nyt näyttää siltä, ettei lääkintävarikko siirry
41157: Ilmajoelta. Tämän vuoksi olisikin tärkeää sel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41158: vittää valtion toimesta Hakovuoren tilojen Hakovuoren suojatilojen käytön sel-
41159: käyttö perusteellisesti. Kysymykseen saattaisi- vittämiseksi ja tilojen täysimääräiseksi
41160: vat tällöin tulla mm. lääkintävarikon tai sen hyödyntämiseksi.
41161: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
41162:
41163: Mauri Pekkarinen Pekka Leppänen
41164: 1988 vp. 1117
41165:
41166: Toivomusaloite n:o 1025
41167:
41168:
41169:
41170:
41171: Pelttari: Anttilankankaan varikon rakentamisesta Tervolassa
41172:
41173:
41174:
41175: Eduskunnalle
41176:
41177: Tervolan kunnan Anttilankankaaseen on ra- Varikkotyömaalla on tällä hetkellä 34 työnte-
41178: kenteilla puolustusvoimien varikko, joka suun- kijää. Mikäli varikkotyömaalle ei osoiteta lähi-
41179: nitelmien mukaan valmistuu keväällä 1989 ja aikoina lisämäärärahoja, uhkaa työmaan noin
41180: tarjoaa tällöin 125 työpaikkaa. 24 työntekijää lomautus.
41181: Varikkoa on rakennettu työllisyysvaroilla ja Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
41182: työmaalla on ollut talvikausina keskimäärin nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41183: 35-40 työntekijää. Hanke on keventänyt Ter-
41184: volan työttömyysastetta noin 2 o/o, mistä huoli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41185: matta Tervola on yleensä kuulunut Lapin lää- Anttilankankaan varikon rakentamisek-
41186: nin vaikeimpiin työttömyyskuntiin. si Tervolan kuntaan.
41187: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
41188:
41189: Seppo Pelttari
41190: 1118 1988 rd.
41191:
41192: Hemställningsmotion nr 1026
41193:
41194:
41195:
41196:
41197: Renlund m.fl.: Om flera fria permissionsresor för beväringarna
41198:
41199:
41200:
41201: Till Riksdagen
41202:
41203: 1 dag har beväringarna rätt till 13 respektive stora olycksrisker. Ofta har dessa olyckor slutat
41204: 17 fria permissionsresor (beroende på tjänstgö- mycket tragiskt. Antalet beväringar som om-
41205: ringens längd) och får dessutom 50 procent kommer i trafiken varje år är mycket högt, vil-
41206: rabatt på övriga resor. ket borde innebära åtgärder från statsmaktens
41207: Den tredje parlamentariska försvarskommit- sida för att så långt det är möjligt eliminera
41208: tens målsättning är två gratisresor per månad dessa negativa faktorer. Här ingår fria resor
41209: före utgången av år 1991, vilket inte kan anses som en mycket viktig del.
41210: tillräckligt, eftersom många tvingas avtjäna Hänvisande till ovanstånde anhåller vi under-
41211: värnplikten långt från sin hemort. För att und- tecknade att riksdagen måtte hemställa
41212: vika direkt ekonomisk orättvisa mellan bevä-
41213: ringarna bör alla permissionsresor göras fria att regeringen skulle vidtaga åtgärder
41214: före utgången av år 1991. för att eliminera trajikriskerna i sam-
41215: En synnerligen viktig aspekt i denna fråga är band med beväringarnas permissionsre-
41216: de trafikpolitiska synpunkterna. Då beväringar- sor samt gå in jör att alla permissionsre-
41217: na inte har gratisresor på tåg och buss använder sor görs fria före utgången av år 1991.
41218: de sig av egna bilar, vilket visat sig medföra
41219:
41220: Helsingfors den 11 februari 1988
41221:
41222: Boris Renlund Håkan Nordman
41223: Håkan Malm Gustav Björkstrand
41224: 1988 vp. 1119
41225:
41226: Toivomusaloite n:o 1026 Suomennos
41227:
41228:
41229:
41230:
41231: Renlund ym.: Varusmiesten ilmaisten lomamatkojen lisäämisestä
41232:
41233:
41234:
41235: Eduskunnalle
41236:
41237: Nykyään varusmiehillä on oikeus 13 tai 17 lo- aiheutuu suuria onnettomuusriskejä. Vuosittain
41238: mamatkaan (palvelusajan pituuden mukaan), liikenteessä kuolevien varusmiesten määrä on
41239: ja lisäksi he saavat 50 prosentin alennuksen korkea, minkä tulisi johtaa toimenpiteisiin val-
41240: muista matkoista. tion taholta näiden kielteisten vaikutusten pois-
41241: Kolmas parlamentaarinen puolustuskomitea tamiseksi niin pitkälti kuin mahdollista. Ilmais-
41242: asetti tavoitteeksi kaksi ilmaismatkaa kuukau- matkat olisivat tärkeä osa tätä toimintaa.
41243: dessa ennen vuoden 1991 päättymistä, mitä ei Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41244: voida pitää riittävänä, koska monet joutuvat nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41245: suorittamaan asevelvollisuuden kaukana koti- muksen,
41246: paikalta. Suoranaisen taloudellisen epäoikeu-
41247: denmukaisuuden välttämiseksi varusmiesten että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41248: kesken kaikki lomamatkat olisi tehtävä ilmai- varusmiesten lomamatkoihin liittyvien
41249: siksi ennen vuoden 1991 päättymistä. liikenneriskien poistamiseksi sekä kaik-
41250: Erityisen tärkeänä näkökohtana tässä kysy- kien lomamatkojen tekemiseksi vapaa-
41251: myksessä ovat liikennepoliittiset seikat. Koska matkoiksi ennen vuoden 1991 päätty-
41252: varusmiehillä ei ole ilmaismatkoja junissa ja mistä.
41253: linja-autoissa, he käyttävät omia autoja, mistä
41254:
41255: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
41256:
41257: Boris Renlund Håkan Nordman
41258: Håkan Malm Gustav Björkstrand
41259: 1120 1988 vp.
41260:
41261: Toivomusaloite n:o 1027
41262:
41263:
41264:
41265:
41266: Savela ym.: Puolustusvoimien joukko-osastojen siirtojen yhtey-
41267: dessä ilmenneiden puutteiden korjaamisesta
41268:
41269:
41270: Eduskunnalle
41271:
41272: Rauhan ajan joukkojen siirroilla on lopetettu Vallitsevilla olosuhteilla on vaikutuksensa
41273: puheet sotilaallisten tyhjiöiden syntymisestä toiminnan motivaatioon sekä siihen liittyviin
41274: maahamme. Turvallisuuspolitiikkamme kan- positiivisiin arvolatauksiin, jotka taas ovat eräi-
41275: nalta erityisen tärkeitä ovat olleet Pohjois-Suo- tä maanpuolustushengen lähtökohtia.
41276: men sotilasläänin toimialuetta koskettavat rat- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
41277: kaisut. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41278: Siirrettyjen yksiköitten kannalta olosuhteet muksen,
41279: uudessa ympäristössä eivät kaikilta osin ole vas-
41280: tanneet niitä tarpeita, joita muuttunut tilanne että hallitus ryhtyisi välittömiin toi-
41281: edellyttäisi. Erilaisiin tarkoituksiin rakennettu menpiteisiin niiden puutteiden poistami-
41282: ympäristö ei ole vastannut sitä aina edes tyydyt- seksi, joita puolustusvoimien joukko-
41283: tävää tasoa, mitä varusmiesasuminen, lämpö, osastojen siirtojen yhteydessä on synty-
41284: terveydelliset olosuhteet jne. edellyttävät. nyt.
41285:
41286: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
41287:
41288: Oiva Savela Keijo Jääskeläinen Juhani Alaranta
41289: 1988 vp. 1121
41290:
41291: Toivomusaloite n:o 1028
41292:
41293:
41294:
41295:
41296: Vuoristo ym.: Merivartiokoulun siirtämisestä Raumalle
41297:
41298:
41299:
41300: Eduskunnalle
41301:
41302: Valtioneuvosto on kesällä 1985 tehnyt periaa- 3. Välineistö on suhteellisen ajanmukaista,
41303: tepäätöksen pääkaupunkiseudun erityisongel- osittain ainutlaatuista maassamme (liikkuvan
41304: mien toimenpideohjelmasta. Tuolloin edellytet- meriradioliikenteen opetusvälineistö). Muista
41305: tiin mm. laadittavaksi suunnitelma virastojen ja voidaan mainita tutka- ja navigointisimulaatto-
41306: laitosten sijoittamisesta. Sijoitussuunnitelmaa ri (ARPA), koneautomatiikan valvontajärjes-
41307: laadittaessa oli tarkoitus kiinnittää erityistä telmä, atk-laitteistot sekä harjoitusalus.
41308: huomiota virastojen ja laitosten siirtoon pois 4. Luokkaopetustiloja voidaan tarjota 2-
41309: pääkaupunkiseudulta. 3 kpl (n. 200 m 2) teoriaopetukseen. Näiden
41310: Työryhmä on ehdottanut mm., että pääkau- lisäksi on käytettävissä harjoitus- ja laboraatio-
41311: punkiseudun työssäkäyntialueen ulkopuolelle tilat, uima-allas ja liikuntasali.
41312: on sijoitettavissa Otaniemessä sijaitseva meri- 5. Oppilaitoksella on välittömässä läheisyydes-
41313: vartiokoulu. sään hallinnassaan laituritilaa n. 150m 2 sekä sen
41314: Työryhmä toteaa ehdotuksessaan, että meri- yhteydessä kalustosuoja pinta-alaltaan 170 m 2 ,
41315: vartiokoulun nykyiset tilat eivät vastaa kaikilta vapaa korkeus 5,5 m. Veden syvyys laiturin vie-
41316: osin koulun tarpeita ja että opetushenkilökun- ressä on 3,5-1,5 m.
41317: taa on saatavissa myös pääkaupunkiseudun ul- 6. Oppilaiden käyttöön ei ole suoraan osoi-
41318: kopuolella. tettavissa majoitustiloja, mutta Oy Pläkluodos-
41319: Merivartiokoulun siirtoa Raumalle suunnitel- ta, jonka omistavat Merimieseläkekassa, Rau-
41320: tiin jo 1970-luvulla. Tavoitteena oli tuolloin pa- man kaupunki ja Merenkulkuopiston oppilas-
41321: rantaa merivartiokoulun toimintaedellytyksiä kunta, on joko ostettavissa tai vuokrattavissa
41322: tarkoituksenmukaisella ja taloudellisella taval- opiskelija-asuntoja.
41323: la. Nämä perustelut ovat edelleenkin olemassa, 7. Merenkulkuoppilaitos on valtion omista-
41324: ja lisäksi Rauman merenkulkuoppilaitoksella ma, joten yhteistyölle ei ole olemassa hallinnol-
41325: on silloista paremmat mahdollisuudet yhteis- lisia esteitä.
41326: toimintaan, koska oppilaitos ei toimi täydellä 8. Paikkakunnalla on kaupungin omistama
41327: kapasiteetilla maamme merenkulun laman joh- tekninen koulu, jonka kanssa merenkulkuoppi-
41328: dosta. laitos on jo yhteistoiminnassa, sekä kaksi mer-
41329: Rauman kaupunki on edelleen sopiva paikka kittävää telakkaa (Rauma-Repola ja Hollming),
41330: merivartiokoululle. Koulun sijoittamista Rau- joten tuntiopettajia ja resursseja tekniikan ope-
41331: malle puoltavat mm. seuraavat seikat: tukseen on riittävästi.
41332: 1. Rauman kaupunki on luovuttanut valtiol- 9. Turkuun sijoitettu meripelastuskeskus on
41333: le tontin merenkulkuoppilaitoksen vierestä sa- kohtuullisella etäisyydellä (90 km) Raumalta.
41334: taman rannalta. Edellä olevan johdosta ehdotamme eduskun-
41335: 2. Merenkulku-, kone- ja sähkötekniikan, nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41336: viestiliikenteen sekä yleisaineiden opetukseen
41337: on käytettävissä kokenutta ja pedagogisesti että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin me-
41338: pätevää vakinaista opettajakuntaa. rivartiokoulun siirtämiseksi Raumalle.
41339: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988
41340:
41341: Raimo Vuoristo Timo Laaksonen Maunu Kohijoki
41342: Aino Pohjanoksa Mikko Elo Raila Aho
41343: Lea Mäkipää Kalevi Lamminen Einari Nieminen
41344: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila
41345: 1122 1988 vp.
41346:
41347: Toivomusaloite n:o 1029
41348:
41349:
41350:
41351:
41352: Väistö ym.: Hattuvaaran, Möhkön ja Saarivaaran rajavartio-
41353: asemien toimintaedellytysten parantamisesta
41354:
41355:
41356: Eduskunnalle
41357:
41358: Pohjois-Karjalan läänin rajaseutualueilla sa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41359: moin kuin maaseudun kylissä yleensä koetaan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41360: peruspalvelujen säilyminen erityisen tärkeänä. muksen,
41361: Tässä onnistuminen edellyttää riittävää väestö-
41362: pohjaa. että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin toi-
41363: Monissa rajaseudun kylissä rajavartiostohen- menpiteisiin Ilomantsissa Hattuvaaran
41364: kilökunnan merkitys on keskeinen kylien elin- ja Möhkön sekä Tuupovaarassa Saari-
41365: voiman säilymisen kannalta. Tämän vuoksi on vaaran rajavartioasemien toimintaedel-
41366: välttämätöntä, että huolehditaan rajavartiosto- lytysten parantamiseksi toteuttamalla
41367: jen toimintaedellytyksistä. Toimintaedellytyk- vartiostojen välttämättömät uudisra-
41368: siä tulee parantaa rakentamalla uusia tiloja ja kentamis- ja peruskorjaushankkeet.
41369: kunnostamaila vanhoja rakennuksia.
41370:
41371: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
41372:
41373: Matti Väistö Eeva Turunen Kerttu Törnqvist
41374: Riitta Myller Esko Jokiniemi Pekka Puska
41375: 1988 vp. 1123
41376:
41377: Toivomusaloite n:o 1030
41378:
41379:
41380:
41381:
41382: Aittoniemi: Ulosottotointa hoitavan henkilökunnan lisäämisestä
41383:
41384:
41385:
41386: Eduskunnalle
41387:
41388: Suomen valtiolla on vero- ym. saatavia peri- ja suorittaa. Vallitseva tilanne on epäoikeuden-
41389: mättä kansalaisten ja liikeyritysten suunnasta mukainen niitä kansalaisia kohtaan, jotka kan-
41390: tänä päivänä useita miljardeja markkoja. Osa tavat omalta osaltaan rehellisesti huolen omista
41391: on sellaisia, joiden periminen tuskin on mah- velvoitteistaan.
41392: dollista, osa taas tulokselliseen perintään kel- Esimerkkejä ulosottoapulaisten vähäisestä
41393: vollisia. määrästä voitaisiin luetella loputtomasti. Otet-
41394: Maassamme on ulosottotoimintaan osallistu- takoon kuitenkin yhtenä esimerkkinä Ylöjärven
41395: vien viranhaltijain osalta vallinnut viimeisten nimismiespiiri, jossa vuodesta toiseen on toi-
41396: vuosien aikana katastrofaalinen tilanne, joka mittu yhden ulosottoapulaisen varassa, vaikka
41397: on johtanut siihen, että suuri osa perintätehtä- ruuhkautuma on ollut moninkertainen.
41398: vistä on jäänyt suorittamatta ja valtio vaille sille Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
41399: kuuluvia tuloja. Toisaalta tämä on vaikuttanut taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41400: siihen, että maksuvelvollisten suunnassa suori-
41401: tushalukkuus on tilanteen tietäen huomattavas- että hallitus ryhtyisi toimiin ulos-
41402: ti vähentynyt ja sellaisten yrittäjien tulo elinkei- ottohenkilöstön tuntuvaksi lisäämiseksi
41403: nomarkkinoille lisääntynyt, jotka eivät halua maassamme.
41404: alunperinkään yhteiskunnalle kuuluvia maksu-
41405:
41406: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
41407:
41408: Sulo Aittoniemi
41409: 1124 1988 vp.
41410:
41411: Toivomusaloite n:o 1031
41412:
41413:
41414:
41415:
41416: Alaranta ym.: Monilapsisten perheiden asumisen helpottamisesta
41417:
41418:
41419:
41420: Eduskunnalle
41421:
41422: Eduskunta on säätänyt lain asunto-olojen ke- varastotiloja ei voida ottaa asuinkäyttöön, kos-
41423: hittämisestä. Sen 1 §:n mukaan kullakin ruoka- ka viranomaiset tukeutuvat asuntotuotantola-
41424: kunnalla tulisi olla ruokakunnan kokoa pinta- kiin eivätkä asunto-olojen kehittämislakiin.
41425: alaltaan vastaava asunto. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41426: Asuntotuotantolain 4 §:n mukaan asunnon nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41427: huoneistoala saa kuitenkin olla enintään 120 muksen,
41428: neliömetriä, mistä säännöksestä on erittäin vai-
41429: kea tehdä poikkeuksia. Tästä seuraa, että moni- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41430: lapsiset perheet joutuvat nykyisin asumaan ah- monilapsisten perheiden asumisen hel-
41431: taasti, jos he ovat rakentaneet omakotitalon pottamiseksi.
41432: valtion aravalainoituksen turvin. Esimerkiksi
41433:
41434: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
41435:
41436: Juhani Alaranta Tellervo Renko Kalevi Mattila
41437: 1988 vp. 1125
41438:
41439: Toivomusaloite n:o 1032
41440:
41441:
41442:
41443:
41444: Albo ym.: Valtion asuntolainojen laina-ajan pidentämisestä
41445:
41446:
41447:
41448: Eduskunnalle
41449:
41450: Opiskelijoiden asumiskustannukset arava- tää ja järjestelmä ulottaa koko asuntokantaan.
41451: vuokra-asunnoissa ovat edelleen varsin kor- Tätä tarkoitusta varten on varattava riittävät
41452: keat. Kun esimerkiksi normaali- ja vanhusten määrärahat ja järjestelmä on saatettava käytän-
41453: aravataloissa Helsingissä vuokrat ovat talon töön asteittain vuoteen 1990 mennessä.
41454: iästä riippuen 22-25 mk/m 2 , samanikäisissä Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
41455: opiskelija-asunnoissa maksetaan 3-4 mk/m 2 kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41456: enemmän. Tämä johtuu muun muassa siitä,
41457: että yhteiskunnan antama tuki opiskelija-asun- että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
41458: totuotantoon on vähäisempi kuin muuhun ara- ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
41459: vatuotantoon. Kalliimman lainarahoituksen dessä ryhtyisi sellaisiin toimiin, että val-
41460: osuus opiskelija-asuntotuotannossa on suurem- tion asuntolainojen /aina-aikaa piden-
41461: pi kuin muussa aravatuotannossa. Korkeat asu- netään nykyisestä 25-27 vuodesta 30
41462: miskustannukset vaikeuttavat opiskelijoiden ja vuoteen ja että uudistus ulotetaan koko
41463: opiskelijaperheiden toimeentuloa ja siten yleisiä asuntokantaan sekä vanhoihin että uu-
41464: opiskeluedellytyksiä. Tilanteen korjaamiseksi siin aravavuokrataloihin.
41465: tulisi valtion asuntolainojen laina-aikaa piden-
41466:
41467: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
41468:
41469: Arja Albo Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos
41470: 1126 1988 vp.
41471:
41472: Toivomusaloite n:o 1033
41473:
41474:
41475:
41476:
41477: Alho ym.: Opiskelija-asuntojen määrän lisäämisestä
41478:
41479:
41480:
41481:
41482: Eduskunnalle
41483:
41484: Opiskelijoiden asuntotilanne ei ole parantu- tava riittävät määrärahat ja korotettava valtion
41485: nut viime vuosien aikana asetettujen vaatimus- ja kuntien omapääoma-avustus tarvetta vastaa-
41486: ten mukaisesti. Useilla paikkakunnilla on huu- vaksi.
41487: tava pula opiskelija-asunnoista. Opiskelija- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
41488: asuntotuotanto ei ole saavuttanut sille asetettu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41489: ja tingittyjäkään tavoitteita. Vuonna 1987 vain
41490: noin puolet opiskelija-asuntosäätiöihin hake- että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
41491: neista sai asunnon. Vaikein tilanne oli Helsin- ja menoarvioesityksen laadinnan yh-
41492: gissä, jossa paikallinen asuntosäätiö pystyi tar- teydessä ryhtyisi sellaisiin toimiin, et-
41493: joamaan asunnon noin joka toiselle hakeneista, tä opiskelija-asuntojen hankkimisessa
41494: syksyisin vain joka neljännelle. Käytännössä toteutetaan ainakin 3 400 opiskelija-
41495: tämä tarkoittaa, että noin 6 700 opiskelijaa jäi asunnon rakentaminen ja hankkiminen
41496: vaille säätiön tarjoamaa asuntoa. vuonna 1989 ja siitä eteenpäin, kunnes
41497: Opiskelija-asuntojen lisäämiseen on varat- tarve on tyydytetty.
41498: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
41499:
41500: Arja Alho Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos
41501: 1988 vp. 1127
41502:
41503: Toivomusaloite n:o 1034
41504:
41505:
41506:
41507:
41508: Alho ym.: Valtionosuuden ulottamisesta ennen vuotta 1980 val-
41509: mistuneiden opiskelija-asuntokohteiden omapääomaosuuteen
41510:
41511:
41512: Eduskunnalle
41513:
41514: Opiskelijat maksavat esimerkiksi muihin ara- lija-asuntojen omapääomaosuuteen takautu-
41515: vavuokrataloissa asuviin verrattuna korkeam- vasti tulisi valtion tulo- ja menoarvioon varata
41516: paa vuokraa. Kun esimerkiksi Helsingissä nor- yhteensä 50 Mmk jaettuna viidelle vuodelle
41517: maali- ja vanhusten aravataloissa vuokrat ovat (10 Mmk/v).
41518: talon iästä riippuen 22-25 mk/m 2 , saman- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
41519: ikäisissä opiskelija-asunnoissa maksetaan 3- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41520: 4 mk/m 2 enemmän. Tämä ei voi olla tarkoi-
41521: tuksenmukaista opiskelijoiden toimeentulon ja että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
41522: yleisten opiskeluedellytysten kannalta. Erityi- ja menoarvioesityksen laadinnan yh-
41523: sen raskaaksi muodostuvat asumiskustannukset teydessä ryhtyisi sellaisiin toimiin, et-
41524: ennen vuotta 1980 ja varsinkin 1970-luvun puo- tä valtionavustus opiskelija-asuntojen
41525: livälissä rakennetuissa asunnoissa, joiden lai- omapääomaosuuteen ulotettaisiin takau-
41526: naehdot ovat raskaat ja jotka eivät saa val- tuvasti koskemaan ennen vuotta 1980
41527: tionavustusta omapääomaosuuden maksami- rakennettua opiskelija-asuntokantaa.
41528: seen. Valtionavustuksen ulottamiseksi opiske-
41529:
41530: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
41531:
41532: Arja Alho Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos
41533: 1128 1988 vp.
41534:
41535: Toivomusaloite n:o 1035
41536:
41537:
41538:
41539:
41540: Anttila ym.: Yrittäjänsuojalainsäädännön aikaansaamisesta
41541:
41542:
41543:
41544: Eduskunnalle
41545:
41546: Kuorma-autoyrittäjä samoin kuin huoltoase- mussuojaa kipeimmin tarvitsevat tahot ovat sen
41547: maHa vuokralaisena toimiva dealer ovat tyypil- sisällön määritelleet.
41548: lisiä pienyrittäjiä, joiden asema syrjijäosapuo- Yrittäjäsopimuslautakunnan aikaansaami-
41549: lena on heikko. Käytännön esimerkit ovat nen keskuskauppakamariin on ollut osasaavu-
41550: osoittaneet, että isomman oikeus säätelee vielä tus, mutta se ei ratkaise ongelmia.
41551: yrittäjien keskinäisten sopimusten tulkintaa. Yrittäjänsuojakomitean työn tulos vuodelta
41552: Sopimusvapaudesta puhuttaessa on hautautu- 1979 ei kuitenkaan ole sisältänyt oivallusta ra-
41553: nut lähes tyystin toinen keskeinen periaate, so- kenteellisista yrittäjäin suojaan liittyvistä ongel-
41554: pimuksen noudattamisvelvollisuus. Tämä mer- mista.
41555: kitsee sitä, että yrittäjän on noudatettava kirjai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41556: mellisesti sopimustaan, vaikka sopijakumppani nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi seuraa-
41557: tulkitsee sopimusta oman etunsa mukaisesti. van toivomuksen,
41558: Mikäli pienyrittäjä lähtee peräämään oikeuk-
41559: siaan, seurauksena on usein sopimussuhteen että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimen-
41560: katkeaminen ja sitä kautta elämisen mahdolli- piteisiin antaakseen yrittäjänsuojalain-
41561: suuden loppuminen. Näin ollen yrittäjänsuoja- säädäntöä koskevan esityksen eduskun-
41562: lainsäädäntö on ehdottomasti saatava aikaan nalle heikommassa asemassa olevien
41563: turvaamaan yrittäjäkentässä heikomman osa- yrittäjien aseman turvaamiseksi keski-
41564: puolen asemaa. Tällöin yrittäjänsuojalainsää- näisten sopimusten tulkinnassa.
41565: däntö on laadittava siinä hengessä kuin sopi-
41566:
41567: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
41568:
41569: Sirkka-Liisa Anttila Jukka Vihriälä Juhani Alaranta
41570: Timo Kietäväinen Aapo Saari Kalle Röntynen
41571: Seppo Kääriäinen Tellervo Renko Pirkko Ikonen
41572: Matti Väistö Heikki Kokko Hannele Pokka
41573: Einari Nieminen
41574: 1988 vp. 1129
41575:
41576: Toivomusaloite n:o 1036
41577:
41578:
41579:
41580:
41581: Antvuori: Valtion asuntolainojen laina-ajan pidentämisestä
41582:
41583:
41584:
41585: Eduskunnalle
41586:
41587: Opiskelijoiden asumiskustannukset arava- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
41588: vuokra-asunnoissa ovat edelleen varsin kor- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41589: keat. Kun esimerkiksi normaali- ja vanhusten
41590: aravataloissa Helsingissä vuokrat ovat talon että hallitus vuoden 1989 tulo- ja me-
41591: iästä riippuen 22-25 mk/m 2 , samanikäisissä noarvioesityksen laadinnan yhteydessä
41592: opiskelija-asunnoissa maksetaan 3-4 mk/m 2 ryhtyisi toimiin, jotta valtion asunto-
41593: enemmän. Tämä johtuu muun muassa siitä, lainojen laina-aikaa pidennetään nykyi-
41594: että yhteiskunnan antama tuki opiskelija-asun- sestä 25-27 vuodesta 30 vuoteen ja että
41595: totuotantoon on vähäisempi kuin muuhun ara- uudistus ulotetaan koko asuntokantaan
41596: vatuotantoon. Kalliimman lainarahoituksen sekä vanhoihin että uusiin aravavuokra-
41597: osuus opiskelija-asuntotuotannossa on suurem- taloihin ja saatetaan käytäntö6n asteit-
41598: pi kuin muussa aravatuotannossa. Korkeat asu- tain vuoteen 1990 mennessä.
41599: miskustannukset vaikeuttavat opiskelijoiden ja
41600: opiskelijaperheiden toimeentuloa ja siten yleisiä
41601: opiskeluedellytyksiä.
41602: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
41603:
41604: Pirjo-Riitta Antvuori
41605:
41606:
41607:
41608:
41609: 74 2804450
41610: 1130 1988 vp.
41611:
41612: Toivomusaloite n:o 1037
41613:
41614:
41615:
41616:
41617: Antvuori: Valtion omapääoma-avustuksen maksamisesta opis-
41618: kelija -asuntosäätiöille
41619:
41620:
41621: Eduskunnalle
41622:
41623: Vuonna 1987 alle puolet (46 OJo) opiskelija- kaikkien asunnontarvitsijoiden kannalta toivot-
41624: asuntosäätiöihin hakeneista sai asunnon. Tämä tavaa.
41625: merkitsee sitä, että opiskelijoiden asunnontar- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
41626: peen tyydyttäminen on edelleen myös huomat- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41627: tavassa määrin riippuvainen vuokra-asuntojen
41628: saatavuudesta yleisillä asuntomarkkinoilla. että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
41629: Koska opiskelijoiden asuntopulaa ei voida yk- ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
41630: sinomaan ratkaista uustuotannon avulla, olisi dessä ryhtyisi toimiin, jotta opiskelija-
41631: tärkeää, että opiskelija-asuntosäätiöt voisivat asuntosäätiöille ryhdytään maksamaan
41632: ryhtyä nykyistä enemmän hankkimaan vanhas- korko- ja lainatuen ohella valtion oma-
41633: ta asuntokannasta asuntoja osoitettaviksi opis- pääoma-avustusta opiskelija-asuntojen
41634: kelijoille vuokra-asunnoiksi. Tällä tavoin opis- hankkimiseksi vanhasta rakennuskan-
41635: kelija-asuntosäätiöt voivat omalta osaltaan hi- nasta, ja varaisi toiminnan käynnisUJmi-
41636: dastaa vuokra-asuntojen poistumista, mikä on seen riittävät määrärahat.
41637:
41638: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
41639:
41640: Pirjo-Riitta Antvuori
41641: 1988 vp. 1131
41642:
41643: Toivomusaloite n:o 1038
41644:
41645:
41646:
41647:
41648: Antvuori: Ennen vuotta 1980 valmistuneiden opiskelija-asunto-
41649: kohteiden tukemisesta
41650:
41651:
41652: Eduskunnalle
41653:
41654: Opiskelijat maksavat esimerkiksi muihin ara- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
41655: vavuokrataloissa asuviin verrattuna korkeam- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41656: paa vuokraa. Kun esimerkiksi Helsingissä nor-
41657: maali- ja vanhusten aravataloissa vuokrat ovat että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
41658: talon iästä riippuen 22-25 mk/m 2 , saman- ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
41659: ikäisissä opiskelija-asunnoissa maksetaan 3- dessä ryhtyisi sellaisiin toimiin, että val-
41660: 4 mk/m 2 enemmän. Tämä ei voi olla tarkoituk- tionavustus opiskelija-asuntojen oma-
41661: senmukaista opiskelijoiden toimeentulon ja pääomaosuuteen ulotettaisiin takautu-
41662: yleisten opiskeluedellytysten kannalta. Erityisen vasti koskemaan ennen vuotta 1980 ra-
41663: raskaiksi muodostuvat asumiskustannukset en- kennettua opiskelija-asuntokantaa ja
41664: nen vuotta 1980 ja varsinkin 1970-luvun puoli- että tätä tarkoitusta varten tulo- ja me-
41665: välissä rakennetuissa asunnoissa, joiden lai- noarvioesityksiin varattaisiin yhteensä
41666: naehdot ovat raskaat ja jotka eivät saa valtion- 50 Mmk jaettuna viidelle vuodelle.
41667: avustusta omapääomaosuuden maksamiseen.
41668:
41669: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
41670:
41671: Pirjo-Riitta Antvuori
41672: 1132 1988 vp.
41673:
41674: Toivomusaloite n:o 1039
41675:
41676:
41677:
41678:
41679: Astala ym.: Valtion asuntolainojen laina-ajan pidentämisestä
41680:
41681:
41682:
41683: Eduskunnalle
41684:
41685: Opiskelijoiden asumiskustannukset arava- jen laina-aikaa tulisi pidentää ja järjestelmä
41686: vuokra-asunnoissa ovat edelleen varsin kor- ulottaa koko asuntokantaan. Tätä tarkoitusta
41687: keat. Kun esimerkiksi normaali- ja vanhusten varten on varattava riittävät määrärahat ja jär-
41688: aravataloissa Helsingissä vuokrat ovat talon jestelmä on saatettava käytäntöön asteittain
41689: iästä riippuen 22-25 mk/m 2 , samanikäisissä vuoteen 1990 mennessä.
41690: opiskelija-asunnoissa maksetaan 3-4 mk/m 2 Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
41691: enemmän. Tämä johtuu muun muassa siitä, kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41692: että yhteiskunnan antama tuki opiskelija-asun-
41693: totuotantoon on vähäisempi kuin muuhun ara- että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
41694: vatuotantoon. Kalliimman lainarahoituksen ja menoarvion laadinnan yhteydessä
41695: osuus opiskelija-asuntotuotannossa on isompi ryhtyisi sellaisiin toimiin, että valtion
41696: kuin muussa aravatuotannossa. Korkeat asu- asuntolainojen laina-aikaa pidennetään
41697: miskustannukset vaikeuttavat opiskelijoiden ja nykyisestä 25-27 vuodesta 30 vuoteen
41698: opiskelijaperheiden toimeentuloa ja siten yleisiä ja että uudistus ulotetaan koko asunto-
41699: opiskeluedellytyksiä. kantaan sekä vanhoihin että uusiin ara-
41700: Tilanteen korjaamiseksi valtion asuntolaina- vavuokrataloihin.
41701:
41702: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
41703:
41704: Heli Astala Pauli Uitto
41705: Lauha Männistö Anna-Liisa Jokinen
41706: 1988 vp. 1133
41707:
41708: Toivomusaloite n:o 1040
41709:
41710:
41711:
41712:
41713: Astala ym.: Opiskelija-asuntojen määrän lisäämisestä
41714:
41715:
41716:
41717: Eduskunnalle
41718:
41719: Opiskelijoiden asuntotilanne ei ole parantu- määrärahat ja korotettava valtion ja kuntien
41720: nut viime vuosien aikana asetettujen vaatimus- omapääoma-avustus tarvetta vastaavaksi.
41721: ten mukaisesti. Useilla paikkakunnilla on huu- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
41722: tava pula opiskelija-asunnoista. Opiskelija- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41723: asuntotuotanto ei ole saavuttanut sille asetettu-
41724: ja tingittyjäkään tavoitteita. Vuonna 1987 vain että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
41725: noin puolet opiskelija-asuntosäätiöihin hake- ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
41726: neista sai asunnon. Vaikein tilanne oli Helsin- dessä ryhtyisi sellaisiin toimiin, että
41727: gissä, jossa paikallinen asuntosäätiö pystyi tar- opiskelija-asuntojen hankkimisessa to-
41728: joamaan asunnon noin joka toiselle hakeneista, teutetaan ainakin 3 400 opiskelija-asun-
41729: syksyisin vain joka neljännelle. Käytännössä non rakentaminen ja hankkiminen
41730: tämä tarkoittaa, että noin 6 700 opiskelijaa jäi vuonna 1989 ja siitä eteenpäin, kunnes
41731: vaille säätiön tarjoamaa asuntoa. Opiskelija- tarve on tyydytetty.
41732: asuntojen lisäämiseen on varattava riittävät
41733:
41734: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
41735:
41736: Heli Astala Pauli Uitto
41737: Lauha Männistö Anna-Liisa Jokinen
41738: 1134 1988 vp.
41739:
41740: Toivomusaloite n:o 1041
41741:
41742:
41743:
41744:
41745: Backman ym.: Valtion omapääoma-avustuksen maksamisesta
41746: opiskelija-asuntosäätiöille
41747:
41748:
41749: Eduskunnalle
41750:
41751: Vuonna 1987 alle puolet (46 OJo) opiskelija- kaikkien asunnontarvitsijoiden kannalta toivot-
41752: asuntosäätiöihin hakeneista sai asunnon. Tämä tavaa. Toiminnan käynnistämiseen on varatta-
41753: merkitsee sitä, että opiskelijoiden asunnontar- va riittävät määrärahat.
41754: peen tyydyttäminen on edelleen myös huomat- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
41755: tavassa määrin riippuvainen vuokra-asunto- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41756: jen saatavuudesta yleisillä asuntomarkkinoilla.
41757: Koska opiskelijoiden asuntopulaa ei voida yk- että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
41758: sinomaan ratkaista uustuotannon avulla, olisi ja menoarvioesityksen laadinnan yh-
41759: tärkeää, että opiskelija-asuntosäätiöt voisivat teydessä ryhtyisi sellaisiin toimiin, joil-
41760: ryhtyä nykyistä enemmän hankkimaan vanhas- la opiskelija-asuntosäätiöille ryhdytään
41761: ta asuntokannasta asuntoja osoitettaviksi opis- maksamaan korko- ja lainatuen ohella
41762: kelijoille vuokra-asunnoiksi. Tällä tavoin opis- valtion omapääoma-avustusta opiske-
41763: kelija-asuntosäätiöt voivat omalta osaltaan hi- lija-asuntojen hankkimiseksi vanhasta
41764: dastaa vuokra-asuntojen poistumista, mikä on rakennuskannasta.
41765:
41766: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
41767:
41768: Jouni Backman Marja-Liisa Tykkyläinen Jukka Gustafsson
41769: Antti Kalliomäki Risto Ahonen Tuulikki Hämäläinen
41770: 1988 vp. 1135
41771:
41772: Toivomusaloite n:o 1042
41773:
41774:
41775:
41776:
41777: Häkämies: Opiskelija-asuntojen määrän lisäämisestä
41778:
41779:
41780:
41781: Eduskunnalle
41782:
41783: Opiskelijoiden asuntotilanne ei ole paran- toteuttamiseksi on varattava riittävät määrä-
41784: tunut viime vuosien aikana asetettujen vaati- rahat ja korotettava valtion ja kuntien omapää-
41785: musten mukaisesti. Useilla paikkakunnilla on oma-avustus tarvetta vastaavaksi.
41786: huutava pula opiskelija-asunnoista. Opiskelija- Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
41787: asuntotuotanto ei ole saavuttanut sille asetettu- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41788: ja tingittyjäkään tavoitteita. Vuonna 1987 vain
41789: noin puolet opiskelija-asuntosäätiöihin hake- että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
41790: neista sai asunnon. Vaikein tilanne oli Helsin- ja menoarvioesityksen laadinnan yh-
41791: gissä, jossa paikallinen asuntosäätiö pystyi tar- teydessä ryhtyisi toimiin, jotta vuonna
41792: joamaan asunnon noin joka toiselle hakeneista, 1989 ja siitä eteenpäin rakennettaisiin
41793: syksyisin vain joka neljännelle. Käytännössä tai hankittaisiin vähintään 3 400 opiske-
41794: tämä tarkoittaa, että noin 6 700 opiskelijaa jäi lija-asuntoa vuodessa, kunnes tarve on
41795: vaille säätiön tarjoamaa asuntoa. tyydytetty.
41796: Opiskelija-asuntojen rakentamistavoitteiden
41797:
41798: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
41799:
41800: Kari Häkämies
41801: 1136 1988 vp.
41802:
41803: Toivomusaloite n:o 1043
41804:
41805:
41806:
41807:
41808: Jurva ym.: Vuokra-asuntokannan lisäämisestä Helsingissä
41809:
41810:
41811:
41812: Eduskunnalle
41813:
41814: Pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Helsingin ra-asuntomarkkinat, joissa asuntojen vuokra-
41815: kaupungin alueella vallitsee tällä hetkellä sietä- hinnat ovat huomattavasti yli kohtuullisen
41816: mätön asuntopula. vuokratason. SMP ei voi pitää tällaista tilannet-
41817: Omistusasuntoja on saatavissa suurella rahal- ta oikeana, vaan haluaa, että kaikille halukkail-
41818: la, johon ei useimmilla asukkaillamme ole kui- le voidaan osoittaa kohtuuhintainen vuokra-
41819: tenkaan mahdollisuuksia. Siksi vuokra-asunnot asunto ilman vuosikausia kestävää jonotusta.
41820: esittävätkin entistä suurempaa osaa tyydytet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41821: täessä ala -arvoista asuntotilannettamme. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41822: Helsingin kaupunki ei ole kuitenkaan pysty- muksen,
41823: nyt tuottamaan tarvittavaa määrää vuokra-
41824: asuntoja, jotta kaikki halukkaat pääsisivät koh- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41825: tuuhintaisiin vuokra-asuntoihin. Tämän seu- Helsingin vuokra-asuntokannan lisää-
41826: rauksena vallitsevat Helsingin kaupungissa täy- miseksi.
41827: sin valvonnan ulkopuolelle riistäytyneet vuok-
41828:
41829: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
41830:
41831: Marita Jurva Tina Mäkelä
41832: Urpo Leppänen Lea Mäkipää
41833: 1988 vp. 1137
41834:
41835: Toivomusaloite n:o 1044
41836:
41837:
41838:
41839:
41840: Jurva ym.: Opiskelija-asuntokohteiden omapääomaosuuden kat-
41841: tamisesta
41842:
41843:
41844: Eduskunnalle
41845:
41846: Opiskelijoiden asuntotilanne ei vuosien var- miseen. 3 200 asuntopaikan (74 000 a-m 2) han-
41847: rella ole parantunut sille asetettujen vaatimus- kinta-arvo on 420 Mmk, jolloin 5 OJo:n oma-
41848: ten mukaisesti. Kuluvana syksynä on pula opis- pääomaosuus on 21 Mmk. Tämän lisäksi ensi
41849: kelija-asunnoista entisestään vaikeutunut useil- vuonna on tarkoitus peruskorjata 3 100 asun-
41850: la paikkakunnilla. Esim. Tampereella on jou- topaikkaa, minkä toteutuminen edellyttää 5
41851: duttu käynnistämään erityinen hätämajoitus Mmk:n omapääomaosuutta (hankinta-arvo
41852: opiskeluaan aloittaville nuorille. Hallitus on 98,1 Mmk).
41853: budjetin valmistelujen yhteydessä päättänyt, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41854: että valtion asuntolainoin rakennettavien opis- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41855: kelija-asuntopaikkojen määrä nostetaan vuon- muksen,
41856: na 1988 3 OOO:sta 3 200:aan ja että hankkeil-
41857: le myönnetään valtionavustusta omapääoma- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41858: osuuteen. Tulo- ja menoarvioehdotuksessa uusien tai perusparannettavien vuokra-
41859: osoitettu omapääoma-avustus (16 Mmk) ei kui- talojen oman pääoman osittaiseksi kat-
41860: tenkaan riitä em. tuotantotavoitteen saavutta- tamiseksi opiskelija-asuntokohteissa.
41861:
41862: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
41863:
41864: Marita Jurva Tina Mäkelä Lea Mäkipää
41865: 1138 1988 vp.
41866:
41867: Toivomusaloite n:o 1045
41868:
41869:
41870:
41871:
41872: Jurva ym.: Opiskelija-asuntojen määrän lisäämisestä
41873:
41874:
41875:
41876: Eduskunnalle
41877:
41878: Opiskelijoiden asuntotilanne ei ole paran- toteuttamiseksi on varattava riittävät määrä-
41879: tunut viime vuosien aikana asetettujen vaati- rahat ja korotettava valtion ja kuntien omapää-
41880: musten mukaisesti. Useilla paikkakunnilla on oma-avustus tarvetta vastaavaksi.
41881: huutava pula opiskelija-asunnoista. Opiskelija- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
41882: asuntotuotanto ei ole saavuttanut sille asetettu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
41883: ja tingittyjäkään tavoitteita. Vuonna 1987 vain
41884: noin puolet opiskelija-asuntosäätiöihin hake- että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
41885: neista sai asunnon. Vaikein tilanne oli Helsin- ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
41886: gissä, jossa paikallinen asuntosäätiö pystyi tar- dessä ryhtyisi toimiin, jotta vuonna 1989
41887: joamaan asunnon noin joka toiselle hakeneista, ja siitä eteenpäin rakennettaisiin tai
41888: syksyisin vain joka neljännelle. Käytännössä hankittaisiin vähintään 3 400 opiskelija-
41889: tämä tarkoittaa, että noin 6 700 opiskelijaa jäi asuntoa vuodessa, kunnes tarve on tyy-
41890: vaille säätiön tarjoamaa asuntoa. dytetty.
41891: Opiskelija-asuntojen rakentamistavoitteiden
41892:
41893: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
41894:
41895: Marita J urva Tina Mäkelä
41896: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
41897: 1988 vp. 1139
41898:
41899: Toivomusaloite n:o 1046
41900:
41901:
41902:
41903:
41904: Jurva ym.: Omapääomaosuuden kattamisesta opiskelija-asunto-
41905: jen hankkimiseksi olemassa olevasta asuntokannasta
41906:
41907:
41908: Eduskunnalle
41909:
41910: Vuonna 1986 alle puolet (46 OJo) opiskeli- kelijoille vuokra-asunnoiksi. Tällä tavoin opis-
41911: ja-asuntosäätiöihin hakeneista sai asunnon, ja kelija-asuntosäätiöt voivat omalta osaltaan hi-
41912: tilanne on kuluvana syksynä useilla opiskelu- dastaa vuokra-asuntojen poistumista, mikä on
41913: paikkakunnilla entisestään vaikeutunut. Tämä kaikkien asunnontarvitsijoiden kannalta toivot-
41914: merkitsee sitä, että opiskelijoiden asunnon- tavaa.
41915: tarpeen tyydyttäminen on edelleen myös huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41916: mattavassa määrin riippuvainen vuokra-asun- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41917: tojen saatavuudesta yleisillä asuntomarkkinoil- muksen,
41918: la. Koska opiskelijoiden asuntopulaa ei voida
41919: yksinomaan ratkaista uustuotannon avulla, oli- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41920: si tärkeää, että opiskelija-asuntosäätiöt voisivat omapääomaosuuden kattamiseksi opis-
41921: ryhtyä nykyistä enemmän hankkimaan vanhas- kelija-asuntojen hankkimiseksi o/emas-.
41922: ta asuntokannasta asuntoja osoitettaviksi opis- sa olevasta rakennuskannasta.
41923: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
41924:
41925: Marita Jurva Tina Mäkelä
41926: Urpo Leppänen Lea Mäkipää
41927: 1140 1988 vp.
41928:
41929: Toivomusaloite n:o 1047
41930:
41931:
41932:
41933:
41934: Jurva ym.: Ennen vuotta 1980 valmistuneiden opiskelija-asunto-
41935: kohteiden tukemisesta
41936:
41937:
41938: Eduskunnalle
41939:
41940: Opiskelijat maksavat esim. verrattuna mui- avustusta omapääomaosuuden maksamiseen.
41941: hin aravavuokrataloissa asuviin korkeampaa Valtionavustuksen maksamista varten tarvitaan
41942: vuokraa. Kun esim. Helsingissä normaali- ja yhteensä 50 Mmk jaettuna esim. viidelle vuo-
41943: vanhusten aravataloissa vuokrat ovat talon delle.
41944: iästä riippuen 22-25 mk/m 2 , samanikäisissä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
41945: opiskelija-asunnoissa maksetaan 3-4 mk/m 2 nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
41946: enemmän. Tämä ei voi olla tarkoituksenmu- muksen,
41947: kaista opiskelijoiden toimeentulon ja yleisten
41948: opiskeluedellytysten kannalta. Erityisen ras- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
41949: kaaksi muodostuvat asumiskustannukset ennen rahoitusrakenteen helpottamiseksi en-
41950: vuotta 1980 ja varsinkin 1970-luvun puolivä- nen vuotta 1980 valmistuneissa opiskeli-
41951: lissä rakennetuissa asunnoissa, joiden laina- ja-asuntokohteissa.
41952: ehdot ovat raskaat ja jotka eivät saa valtion-
41953:
41954: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
41955:
41956: Marita Jurva Tina Mäkelä
41957: Urpo Leppänen Lea Mäkipää
41958: 1988 vp. 1141
41959:
41960: Toivomusaloite n:o 1048
41961:
41962:
41963:
41964:
41965: Kalliomäki: Pääkaupunkiseudun asuntopulan poistamisesta
41966:
41967:
41968:
41969: Eduskunnalle
41970:
41971: Pääkaupunkiseudun asunto-ongelmat ovat dun asuntolainakiintiön laskeminen vuoden
41972: viime vuosina kärjistyneet tilanteeseen, jonka 1974 jälkeen 25 prosentista huonoimmillaan
41973: seurauksena alueella asuu puutteellisesti n. 14,2 prosenttiin. Kiintiöiden lisäksi saadut eri-
41974: 130 000 henkilöä. Näistä voidaan katsoa ah- tyistarvemäärärahat, joita olisi tarvittu tuotan-
41975: taasti asuvan n. 45 000 ja täysin vailla asuntoa non lisäämiseen, ovat menneet korkeampien ra-
41976: on yli 6 000 ihmistä. kennuskustannusten kattamiseen.
41977: Lisäksi on todettava asuntoloissa asuvan lä- Asuntopoliittinen yleistuki menee pääosin
41978: hes 10 000 henkilöä ja laitoksissa asuvia asun- hyvätuloisille, jotka usein jo asuvat hyvin. Tar-
41979: nontarvitsijoita olevan kaikkiaan 2 200. veharkintaan perustuvilla tukimuodoilla on
41980: Varustetasoltaan puutteellisia asuntoja seu- seudulla selvästi vähäisempi asema ja ilman tar-
41981: dulla oli v. 1985 n. 45 000 kappaletta, joissa veharkintaa saatavalla korkojen verovähennys-
41982: asui lähes 85 000 henkilöä. Alivuokralaisena oikeudella suurempi merkitys kuin muualla
41983: asuu runsaat 10 000 henkilöä. Puutteellisesti maassa. Seurauksena on ollut rahalaitosten oh-
41984: asuvia on seudulla kaikkiaan n. 18% asunto- jauksen lisääntyminen asuntomarkkinoilla,
41985: väestöstä. asumistason muuta maata hitaampi paranemi-
41986: Pääkaupunkiseudun keskeisimmät asunto- nen, asumistasoerojen kasvu eri väestöryhmien
41987: ongelmat ovat vuokra-asuntokysymys, asumis- ja eri asuntoalueiden välillä sekä asuntomarkki-
41988: kustannusten korkeus ja valtion asuntopoliitti- natilanteen jatkuva kiristyminen.
41989: sen tuen riittämättömyys ja väärä suuntaami- Valtioneuvoston kanslian väestösuunnitetta
41990: nen. pidetään yleisesti pääkaupunkiseudun osalta
41991: Kuvaavina esimerkkeinä ongelmista vuokra- alimitoitettuna. Suunnitteella on vaikutusta
41992: asuntosektorilla mainittakoon, että kyseisten aravarahojen kiintiöintiin. Seudun tulisi väes-
41993: asuntojen uustuotannon pudottua seudulla n. töosuutensa ja puutteellisesti asuvien suuren
41994: 1 500 asuntoon vuodessa on vuosittainen pois- määrän vuoksi saada selvästi aikaisempaa suu-
41995: tuma markkinoilla ollut yli 1 500 kpl. Vuokra- rempi lainakiintiö. Myös erityistarvemäärära-
41996: asuntojen tarjonta on siten sekä suhteellisesti hojen suuntaamista seudulle tulisi lisätä. Seu-
41997: että absoluuttisesti vähentynyt. dun muuta maata korkeamman kustannusta-
41998: Ennusteet osoittavat, että nykyisten realiteet- son vuoksi tulisi sinne harkita korkeampia ara-
41999: tien vallitessa on vuokra-asuntojen kysynnän ja vatulorajoja.
42000: tarjonnan kielteinen suhde edelleen suurene- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
42001: massa. vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
42002: Seudulla vallitseva vuokra-asuntopula ai- sen,
42003: heuttaa painetta omistusasuntopuolelle ja ara-
42004: vatuotannon vähäisyys kovan rahan puolelle. että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
42005: Näin nekin, joilla oikeastaan ei olisi varaa, jou- pääkaupunkiseudun erityisen vaikean
42006: tuvat omistusasuntomarkkinoille lähes hinnalla asuntopulan pikaiseksi poistamiseksi ja
42007: millä hyvänsä. Suurin osa ns. väliinputoajista harkitsisi tällöin yhtenä toimenpiteenä
42008: löytyykin pääkaupunkiseudulta. lainsäädäntöä, jolla seutu osoitettaisiin
42009: Aravatuotannon vähäisyyteen ja sitä kautta asuntopoliittisia tukitoimia vaativaksi
42010: myös asumiskustannuksiin on vaikuttanut seu- erityisalueeksi.
42011: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
42012:
42013: Antti Kalliomäki
42014: 1142 1988 vp.
42015:
42016: Toivomusaloite u:o 1049
42017:
42018:
42019:
42020:
42021: Kohijoki: Sotaveteraanien asumisolosuhteiden parantamisesta
42022:
42023:
42024:
42025: Eduskunnalle
42026:
42027: lkääntyvien sotiemme veteraanien asumison- että vuosittain asuntotuotantoon yleensä osoi-
42028: gelmat ovat vuosien kuluessa jääneet vaille riit- tettavista määrärahoista nimettäisiin määrätty
42029: tävää valtiovallan huomiota. Nyt tällä asialla osa veteraanien asumisolojen parantamiseen
42030: on jo kiire. Vuosittain poistuu keskuudestamme eli vuokra- ja palvelutalojen rakentamiseen ja
42031: hyvin suuri joukko veteraaneja, joiden asumis- 0
42032: laajentamiseen tarvetta vastaavaksi sekä vete-
42033: olosuhteet heidän loppuunsa asti ovat olleet raanien asuntojen peruskorjaukseen. Tässä tar-
42034: peräti puutteelliset. Tärkeintä olisi, että vete- koituksessa valtion vuoden 1989 talousarviossa
42035: raanit, niin kauan kuin se suinkin on mahdollis- tulisi asuntotoimen kokonaismäärärahasta ni-
42036: ta, saisivat ja voisivat asua omissa asunnoissaan metä 100 miljoonaa markkaa veteraaneille tar-
42037: taikka erikseen sitä varten rakennettavissa pal- koitettujen vuokra-asuntojen ja palvelutalojen
42038: velutaloissa tai palvelutalojen tarjoamia palve- rakentamiseen ja laajentamiseen sekä 50 mil-
42039: luja käyttäen. Näin voitaisiin välttyä laitosmai- joonaa markkaa veteraanien asuntojen perus-
42040: selta rakentamiselta ja asumiselta. korjaukseen.
42041: Valtion rahoituksen puuttuessa on muuta- Nämä tässä mainitut ja ehdotetut määrärahat
42042: missa kunnissa ryhdytty tuottamaan palvelu- veteraanien asunto-olojen parantamiseen olisi-
42043: asuntoja veteraaneille. Veteraanipiirit ja paikal- vat irrotettavissa asuntotoimen kokonaismäärä-
42044: liset veteraaniyhdistykset ovat olleet näiden rahasta valtion menojen ollenkaan lisääntymät-
42045: hankkeiden vauhdittajina. Mutta niiden, sama- tä niin, että se juurikaan vaikuttaisi budjetin
42046: ten kuin veteraanien heikkokuntoisten omien tältä menokohdalta rahoitettaviin hankkeisiin
42047: asuntojen peruskorjausten rahoitus on valtion yleensä.
42048: rahoituksen puuttuessa jouduttu järjestämään Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen ehdo-
42049: pelkän pankkilainoituksen varaan, mikä yleen- tan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42050: sä on ylivoimaisen raskas rahoitusmuoto näissä
42051: tapauksissa. että hallitus ryhtyisi viipymättä toi-
42052: Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta on menpiteisiin sotiemme veteraanien asun-
42053: jo toistuvasti usean vuoden aikana esittänyt, to-olojen parantamiseksi nimeämällä
42054: että veteraanien asumisolojen parantamiseksi tarkoitukseen tarpeelliset varat vuosit-
42055: osoitettaisiin valtion talousarviossa oma määrä- tain valtion tulo- ja menoarviossa asun-
42056: rahansa. totoimeen yleensä osoitettavista määrä-
42057: Käytännössä asia olisi hoidettavissa siten, rahoista.
42058:
42059: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
42060:
42061: Maunu Kohijoki
42062: 1988 vp. 1143
42063:
42064: Toivomusaloite n:o 1050
42065:
42066:
42067:
42068:
42069: Kortesalmi ym.: Asuntosäästöpalkkiolainojen omarahoitusosuu-
42070: den alentamisesta
42071:
42072:
42073: Eduskunnalle
42074:
42075: Nuorten ja nuorten parien asuntotilanne on monille nuorille ylivoimaisen vaikeaksi. Samal-
42076: tällä hetkellä varsinkin suurkaupungeissa erit- la asuntojen hinnat nousevat melko nopeasti
42077: täin heikko. Vuokra-asuntoja on saatavissa mennen karkuun sovitusta säästöohjelmasta ja
42078: erittäin niukasti ja omistusasuntojen hinnat sen tavoitteista.
42079: ovat erittäin korkeat. Tämä tilanne on saatta- Ratkaisu nuorten ja nuorten parien oman
42080: nut monet nuoret ja nuoret parit suuriin vai- asunnon hankkimisongelmiin olisi ensiasunnon
42081: keuksiin asunnon saamisessa aiheuttaen näin ASP-järjestelmän mukaisen omarahoitusosuu-
42082: vaikeuksia paremman työpaikan hankkimisessa den alentaminen 5 % :iin asunnon osto hinnasta.
42083: ja jopa vaikeuttaen nuorten avioliittojen onnis- Näin nuoret voisivat muuttaa omaan asuntoon
42084: tumismahdollisuuksia. säästettyään vuoden oman asunnon omarahoi-
42085: Useat nuoret asuisivat mieluummin omistus- tusosuutta.
42086: asunnossa kuin vuokralla, sillä nuoret toivoisi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
42087: vat voivansa säästää asuntoa itselleen samalla nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42088: asuen jo tässä asunnossa. Nykyisellä järjestel- muksen,
42089: mällä tämä on kuitenkin melko vaikeata, sillä
42090: nykyinen 20 OJo :n omavastuuosuus ensiasun- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
42091: toon on liian suuri. Korkean verotuksen ja kor- asuntosäästöpalkkio/ainojen omarahoi-
42092: keiden vuokrien takia asuntosäästösopimuksen tusosuuden alentomiseksi 5 %:iin asun-
42093: mukainen säästöosuus kuukaudessa muodostuu non ostohinnasta.
42094:
42095: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
42096:
42097: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Lea Mäkipää
42098: Raimo Vistbacka Sulo Aittoniemi Tina Mäkelä
42099: Marita Jurva
42100: 1144 1988 vp.
42101:
42102: Toivomusaloite n:o 1051
42103:
42104:
42105:
42106:
42107: Kortesalmi ym.: Vuokra-asuntojen lisäämisestä Taivalkoskella
42108:
42109:
42110:
42111: Eduskunnalle
42112:
42113: Taivalkosken kunnassa, varsinkin sen kir- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
42114: konkylän alueella, on jatkuvaa pulaa vuokra- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42115: asunnoista. Vuokra-asuntopula johtuu siitä, muksen,
42116: että maaseudulta muuttaa kirkonkylään niin
42117: nuoria kuin eläkeläisiäkin, joilla ei ole mahdol- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
42118: lisuutta hankkia omistusasuntoa. Väen keskit- vuokra-asuntojen rakentamismahdolli-
42119: tyminen kirkonkylätaajamaan on nähtävissä suuksien lisäämiseksi Taivalkosken kun-
42120: myös jatkossa ja tämän takia tulisi pikaisesti nassa.
42121: saada käyntiin vuokra-asuntokannan lisäämi-
42122: nen Taivalkosken kirkonkylässä.
42123:
42124: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
42125:
42126: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen
42127: Tina Mäkelä Lea Mäkipää
42128: Raimo Vistbacka
42129: 1988 vp. 1145
42130:
42131: Toivomusaloite n:o 1052
42132:
42133:
42134:
42135:
42136: Laine: Oikeuden asuntoon takaavan lain säätämisestä
42137:
42138:
42139:
42140:
42141: Eduskunnalle
42142:
42143: Asunnottomien vuosi ei tuonut korjausta husten ja vähävaraisten asunto-ongelmat ovat
42144: asunto-ongelmiin, jotka ovat monin paikoin suuria.
42145: jopa pahenemassa entisestään. Maamme perus- Päävastuun asuntojen tuottamisesta ja järjes-
42146: oikeusjärjestelmän kehittymättömyydestä ker- tämisestä tulisi olla valtiolla ja asuntoviran-
42147: too se, ettei maassa ole säädetty lakia asumisen omaisilla. Viime vuosina valtiovalta on yhä suu-
42148: turvaamisesta. Nyttemmin on ongelmat koettu remmassa määrin väistänyt vastuutaan, mikä
42149: sosiaalihallinnonkin piirissä niin vakavina, että on lisännyt pankkien ja vakuutuslaitosten val-
42150: on nostettu esiin ehdotuksia sellaisen lain säätä- taa asuntopolitiikassa. Jotta asunnottomuuden
42151: misestä, joka takaisi kokonaan asuntoa vailla kasvu ja asunto-ongelmien paheneminen voitai-
42152: oleville oikeuden vähimmäistasoa vastaavaan siin estää, on muiden erityistoimien ohella sää-
42153: asuntoon ja veivoittaisi kunnat järjestämään dettävä laki asunnottomuuden poistamiseksi.
42154: nämä asunnot. Edellä olevan perusteella ehdotan eduskun-
42155: Asunnottomien määrää koskevat arvioluvut nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42156: vaihtelevat tuhansista kymmeniintuhansiin. Tu-
42157: hansia asuu ulkona ja joukkomajoituksissa, tu- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
42158: hansia sukulaisten tai tuttavien nurkissa taikka sellaisen lain säätämiseksi, joka takaisi
42159: laitoksissa, ja sadattuhannet asuvat puutteelli- jokaiselle oikeuden vähimmäistasoa vas-
42160: sesti tai melko puutteellisesti varustetuissa asun- taavaan asuntoon.
42161: noissa. Erityisesti nuorten, opiskelijoiden, van-
42162:
42163: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
42164:
42165: Ensio Laine
42166:
42167:
42168:
42169:
42170: 75 2804450
42171: 1146 1988 vp.
42172:
42173: Toivomusaloite n:o 1053
42174:
42175:
42176:
42177:
42178: P. Leppänen ym.: Ennen vuotta 1980 valmistuneiden opiskelija-
42179: asuntokohteiden tukemisesta
42180:
42181:
42182: Eduskunnalle
42183:
42184: Opiskelijat maksavat esimerkiksi muihin ara- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
42185: vavuokrataloissa asuviin verrattuna korkeam- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42186: paa vuokraa. Kun esimerkiksi Helsingissä nor-
42187: maali- ja vanhusten aravataloissa vuokrat ovat että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
42188: talon iästä riippuen 22-25 mk/m 2 , saman- ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
42189: ikäisissä opiskelija-asunnoissa maksetaan 3- dessä ryhtyisi sellaisiin toimiin, että val-
42190: 4 mk/m 2 enemmän. Tämä ei voi olla tarkoi- tionavustus opiskelija-asuntojen oma-
42191: tuksenmukaista opiskelijoiden toimeentulon ja pääomaosuuteen ulotettaisiin takautu-
42192: yleisten opiskeluedellytysten kannalta. Erityisen vasti koskemaan ennen vuotta 1980 ra-
42193: raskaaksi muodostuvat asumiskustannukset en- kennettua opiskelija-asuntokantaa ja
42194: nen vuotta 1980 ja varsinkin 1970-luvun puoli- että tätä tarkoitusta varten valtion tulo-
42195: välissä rakennetuissa asunnoissa, joiden laina- ja menoarvioesityksiin varattaisiin yh-
42196: ehdot ovat raskaat ja jotka eivät saa valtion- teensä 50 000 000 markkaa jaettuna vii-
42197: avustusta omapääomaosuuden maksamiseen. delle vuodelle.
42198:
42199: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
42200:
42201: Pekka Leppänen Juhani Vähäkangas
42202: Anna-Liisa Jokinen Jarmo Wahlström
42203: Vappu Säilynoja
42204: 1988 vp. 1147
42205:
42206: Toivomusaloite n:o 1054
42207:
42208:
42209:
42210:
42211: Moilanen ym.: Valtion asuntolainojen laina-ajan pidentämisestä
42212:
42213:
42214:
42215: Eduskunnalle
42216:
42217: Opiskelijoiden asumiskustannukset arava- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
42218: vuokra-asunnoissa ovat edelleen varsin kor- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42219: keat. Kun esimerkiksi normaali- ja vanhusten
42220: aravataloissa Helsingissä vuokrat ovat talon että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
42221: iästä riippuen 22-25 mk/m 2 , samanikäisissä ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
42222: opiskelija-asunnoissa maksetaan 3-4 mk/m 2 dessä ryhtyisi sellaisiin toimiin, että val-
42223: enemmän. Tämä johtuu muun muassa siitä, tion asuntolainojen laina-aikaa pidenne-
42224: että yhteiskunnan antama tuki opiskelija-asun- tään nykyisestä 25-27 vuodesta 30 vuo-
42225: totuotantoon on vähäisempi kuin muuhun ara- teen ja että uudistus ulotetaan koko
42226: vatuotantoon. Kalliimman lainarahoituksen asuntokantaan sekä vanhoihin että uu-
42227: osuus opiskelija-asuntotuotannossa on isompi siin aravavuokrataloihin ja että tätä tar-
42228: kuin muussa aravatuotannossa. Korkeat asu- koitusta varten varataan riittävät mää-
42229: miskustannukset vaikeuttavat opiskelijoiden ja rärahat ja että muutokset toteutetaan
42230: opiskelijaperheiden toimeentuloa ja siten yleisiä asteittain vuoteen 1990 mennessä.
42231: opiskeluedellytyksiä.
42232:
42233: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
42234:
42235: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala
42236: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
42237: Jorma Fred
42238: 1148 1988 vp.
42239:
42240: Toivomusaloite n:o 1055
42241:
42242:
42243:
42244:
42245: Moilanen ym.: Opiskelija-asuntojen määrän lisäämisestä
42246:
42247:
42248:
42249: Eduskunnalle
42250:
42251: Opiskelijoiden asuntotilanne ei ole parantu- toteuttamiseksi on varattava riittävät määrära-
42252: nut viime vuosien aikana asetettujen vaatimus- hat ja korotettava valtion ja kuntien omapää-
42253: ten mukaisesti. Useilla paikkakunnilla on huu- oma-avustus tarvetta vastaavaksi.
42254: tava pula opiskelija-asunnoista. Opiskelija- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
42255: asuntotuotanto ei ole saavuttanut sille asetettu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42256: ja tingittyjäkään tavoitteita. Vuonna 1987 vain
42257: noin puolet opiskelija-asuntosäätiöihin hake- että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
42258: neista sai asunnon. Vaikein tilanne oli Helsin- ja menoarvioesityksen laadinnan yh-
42259: gissä, jossa paikallinen asuntosäätiö pystyi tar- teydessä ryhtyisi toimiin, jotta vuonna
42260: joamaan asunnon noin joka toiselle hakeneista, 1989 ja siitä eteenpäin, kunnes tarve on
42261: syksyisin vain joka neljännelle. Käytännössä tyydytetty, rakennettaisiin tai hankittai-
42262: tämä tarkoittaa, että noin 6 700 opiskelijaa jäi siin vähintään 3 400 opiskelija-asuntoa
42263: vaille säätiön tarjoamaa asuntoa. vuodessa.
42264: Opiskelija-asuntojen rakentamistavoitteiden
42265:
42266: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
42267:
42268: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala
42269: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
42270: Jorma Fred
42271: 1988 vp. 1149
42272:
42273: Toivomusaloite n:o 1056
42274:
42275:
42276:
42277:
42278: Moilanen ym.: Ennen vuotta 1980 valmistuneiden opiskelija-
42279: asuntokohteiden tukemisesta
42280:
42281:
42282: Eduskunnalle
42283:
42284: Opiskelijat maksavat esimerkiksi muihin ara- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
42285: vavuokrataloissa asuviin verrattuna korkeam- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42286: paa vuokraa. Kun esimerkiksi Helsingissä nor-
42287: maali- ja vanhusten aravataloissa vuokrat ovat että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
42288: talon iästä riippuen 22-25 mk/m 2 , saman- ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
42289: ikäisissä opiskelija-asunnoissa maksetaan 3- dessä ryhtyisi sellaisiin toimiin, että val-
42290: 4 mk/m 2 enemmän. Tämä ei voi olla tarkoi- tionavustus opiskelija-asuntojen oma-
42291: tuksenmukaista opiskelijoiden toimeentulon ja pääomaosuuteen ulotettaisiin takautu-
42292: yleisten opiskeluedellytysten kannalta. Erityisen vasti koskemaan ennen vuotta 1980
42293: raskaaksi muodostuvat asumiskustannukset en- rakennettua opiskelija-asuntokantaa ja
42294: nen vuotta 1980 ja varsinkin 1970-luvun puoli- että tätä tarkoitusta varten tulo- ja me-
42295: välissä rakennetuissa asunnoissa, joiden laina- noarvioesityksiin varattaisiin yhteensä
42296: ehdot ovat raskaat ja jotka eivät saa valtion- 50 000 000 markkaa jaettuna viidelle
42297: avustusta omapääomaosuuden maksamiseen. vuodelle.
42298: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
42299:
42300: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala
42301: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi
42302: Jorma Fred
42303: 1150 1988 vp.
42304:
42305: Toivomusaloite n:o 1057
42306:
42307:
42308:
42309:
42310: Mäkelä ym.: Vähittäismaksulla hankittavien asuntojen raken-
42311: tamisesta
42312:
42313:
42314: Eduskunnalle
42315:
42316: Nuorten parien ja pienituloisten tulisi pystyä että hallitus varaisi riittävät varat
42317: hankkimaan omistusasunto. Tämä tapahtuisi vähittäismaksuasuntojen rakentamisek-
42318: parhaiten vähittäismaksuasuntojen avulla, jol- si nuorille pareille ja pienituloisille, jol-
42319: loin asunnon hinta maksetaan vähitellen jälki- loin omarahoitusosuus on enintään 5 %
42320: käteen vuokran yhteydessä. ja asunnon hinta maksetaan jälkikäteen
42321: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- vuokraa maksettaessa.
42322: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42323: muksen,
42324:
42325: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
42326:
42327: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
42328: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
42329: 1988 vp. 1151
42330:
42331: Toivomusaloite u:o 1058
42332:
42333:
42334:
42335:
42336: Mäkelä ym.: Opiskelija-asuntojen määrän lisäämisestä
42337:
42338:
42339:
42340: Eduskunnalle
42341:
42342: Opiskelijoiden asuntotilanne ei vuosien var- osoita, miten hirvittävä tilanne on syksyisin,
42343: rella ole parantunut sille asetettujen vaatimus- kun uudet opiskelijat aloittavat opintojaan.
42344: ten mukaisesti. Useilla paikkakunnilla on huu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
42345: tava pula opiskelija-asunnoista. Opiskelija- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42346: asuntotuotanto ei ole saavuttanut sille asetet- muksen,
42347: tuja tingittyjäkään tavoitteita. Tuloksena on
42348: ollut, että esim. vuonna 1984 vain noin puolet että hallitus varaisi riittävät maara-
42349: opiskelija-asuntosäätiöihin hakeneista sai asun- rahat opiskelija-asuntojen rakentamisen
42350: non. Vaikein tilanne oli Helsingissä, jossa pai- lisäämiseksi opetusministeriön opiske-
42351: kallinen asuntosäätiö pystyi tarjoamaan asun- lija-asuntoneuvottelukunnan suositta-
42352: non vain 37 o/o :lle hakeneista. Käytännössä maksi 2 000 asunnoksi vuonna 1989 sekä
42353: tämä tarkoittaa, että noin 8 000 opiskelijaa jäi valtion ja kuntien omapääomaosuus-
42354: vaille säätiön tarjoamaa asuntoa. Edellä esitetyt avustuksen korottamiseksi 20 %:lla.
42355: luvut ovat koko vuoden lukuja eivätkä siten
42356:
42357: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
42358:
42359: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
42360: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
42361: 1152 1988 vp.
42362:
42363: Toivomusaloite n:o 1059
42364:
42365:
42366:
42367:
42368: Mäkelä ym.: Sotaveteraanien omistusasuntohankkeiden tukemi-
42369: sesta
42370:
42371:
42372: Eduskunnalle
42373: Omistusasunnon hankkiminen on monelle jälkikäteen esimerkiksi vuoden 1983 jälkeen
42374: sotiemme veteraanille erittäin ongelmallista, hankituista asunnoista.
42375: koska halpakorkoisten lainojen osuus asunnon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
42376: kokonaishankintahintaan verrattuna on vähäi- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42377: nen. muksen,
42378: Mikkelin läänin alueella ovat veteraanit esit-
42379: täneet toivomuksen, että valtio ottaisi tulo- ja että hallitus varaisi riittävät varat
42380: menoarvioon määrärahan, josta myönnettäisiin sotiemme veteraanien omistusasuntojen
42381: avustusta veteraanien oman asunnon hankki- hankkimisen tukemiseen.
42382: mista varten. Avustusta voitaisiin maksaa myös
42383: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
42384:
42385: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
42386: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
42387: 1988 vp. 1153
42388:
42389: Toivomusaloite n:o 1060
42390:
42391:
42392:
42393:
42394: Mäkelä ym.: Sotainvalidien ja rintamamiesten asuntojen korjaa-
42395: misesta
42396:
42397:
42398: Eduskunnalle
42399: Maassamme on paljon sotiemme veteraaneja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
42400: ja invalideja, joilla on puutteelliset asunto-olot. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42401: Asunnot ovat kylmiä ja varsinkin maaseudulta muksen,
42402: puuttuvat nykyajan mukavuudet.
42403: Veteraanien asuntoja on maaseudulla joita- että hallitus varaisi riittävät varat
42404: kin kunnostettu jopa talkoovoimin, mutta tar- sotiemme invalidien ja rintamamiesten
42405: vikkeiden hankinnassa on ollut suuria rahallisia asuntojen korjaamiseksi.
42406: vaikeuksia.
42407: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
42408:
42409: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
42410: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
42411: 1154 1988 vp.
42412:
42413: Toivomusaloite n:o 1061
42414:
42415:
42416:
42417:
42418: Mäkelä ym.: Aikuisopintojen tuottamasta pätevyydestä julkisiin
42419: virkoihin
42420:
42421:
42422: Eduskunnalle
42423:
42424: Maassamme on jo useita vuosia ollut käyn- tään ei kuitenkaan oteta huomioon. Vuonna
42425: nissä ja on parhaillaan lopuillaan keskiasteen 1981 esim. kauppateknikon ja työteknikon tut-
42426: koulu-uudistus. Tämän uudistuksen ansiosta on kinnot ovat olleet koulutusluokittelussa, mutta
42427: mm. ammattikoulutus saatu jo nykyajan yhteis- nyt ne on sieltä otettu pois. Saman kohtalon on
42428: kuntaa vastaavalle tasolle. Kaikkea keskiasteen kokenut myös mm. raittiussihteerin tutkinto.
42429: koulutusta ei kuitenkaan varsinkaan aikuisiässä Ongelmallinen seikka on myös pätevöitymis-
42430: opintojaan täydentävälle henkilölle pystytä an- koulutuksen järjestäminen nykyisille tehtävien
42431: tamaan ammattikouluissa tai teknisissä kou- hoitajille useissa ammateissa.
42432: luissa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
42433: Keskiasteen koulu-uudistus on tyystin unoh- nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42434: tanut aikuisen suorittamat tutkinnot, kuten muksen,
42435: esim. kauppateknikon ja työteknikon tutkin-
42436: not. Tätä koulutusta on mahdollisuus saada että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin,
42437: mm. Markkinointi-instituutissa. Usein opiskeli- jotta aikuisiässä suoritettujen tutkinto-
42438: jalle ilmoitetaan hänen aloittaessaan näitä opin- jen tuottama pätevyys julkisiin virkoihin
42439: toja kyseessä olevan opistotasoisen tutkinnon, virallistettaisiin.
42440: mutta työpaikkaa haettaessa hänen pätevyyt-
42441:
42442: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
42443:
42444: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka
42445: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi
42446: 1988 vp. 1155
42447:
42448: Toivomusaloite n:o 1062
42449:
42450:
42451:
42452:
42453: Mäkipää ym.: Asunnottomille tarkoitetun asuntotuotannon
42454: käynnistämisestä
42455:
42456:
42457: Eduskunnalle
42458:
42459: Asuntotilanne maamme suurimmissa asutus- dollisuutta saada vuokra-asuntoa vapailta
42460: keskuksissa ja jopa maaseudulla on nopeasti markkinoilta tai kunnan vuokra-asunnoista.
42461: vaikeutunut asuntojen hintojen kohoamisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
42462: vuoksi. Vuokra-asuntojen saanti suuremmilla nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42463: paikkakunnilla on vähävaraisille ihmisille mo- muksen,
42464: nesti täysin ylitsepääsemätön ongelma.
42465: Tämän vallitsevan vaikean asuntotilanteen että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
42466: takia on maassamme runsaasti täysin asunnot- riittävien varojen varaamiseksi asunnot-
42467: tomia ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuuksia tomien asuntojen massatuotannon pi-
42468: oman asunnon hankintaan eikä myöskään mah- kaiseen käynnistämiseen.
42469: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
42470:
42471: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
42472: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
42473: 1156 1988 vp.
42474:
42475: Toivomusaloite n:o 1063
42476:
42477:
42478:
42479:
42480: Mäkipää ym.: Halpakorkoisten asuntojen peruskorjauslainojen
42481: myöntämisestä rintamaveteraaneille
42482:
42483:
42484: Eduskunnalle
42485:
42486: Sotiemme veteraanit ja invalidit asuvat vielä nien asuntojen peruskorjaamiseen. Tämän ta-
42487: useat tänäkin päivänä erittäin heikkokuntoisis- kia tulisi kiireellisesti varata määräraha, josta
42488: sa asunnoissa. Useilla on sodan takia monia sai- myönnettäisiin halpakorkoisia asuntojen perus-
42489: rauksia, jotka ovat estäneet riittävien ansioiden korjauslainoja sotiemme veteraaneille ja invali-
42490: hankkimisen, ja eläkkeiden pienuuden vuoksi deille.
42491: heidän toimeentulonsa on tällä hetkellä erittäin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
42492: niukkaa. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42493: Sotiemme veteraanien asuntojen kuntoon- muksen,
42494: saattaminen olisi yksi tämän päivän hyvinvoin-
42495: tiyhteiskunnan velvollisuus näitä veteraaneja että hallitus varaisi riittävästi varoja
42496: kohtaan. Veteraaneilla ei ole mahdollisuutta käytettäväksi rintamamiesten ja invali-
42497: saada korkeakorkoista pankkilainaa, eivätkä dien asuntojen halpakorkoisiin perus-
42498: aravalainamäärärahat kunnissa riitä veteraa- korjauslainoihin.
42499: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
42500:
42501: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
42502: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
42503: Marita Jurva
42504: 1988 vp. 1157
42505:
42506: Toivomusaloite n:o 1064
42507:
42508:
42509:
42510:
42511: Mäkipää ym.: Määrärahasta Y-säätiön toiminnan tukemiseen
42512: vuokra-asuntojen määrän lisäämiseksi
42513:
42514:
42515: Eduskunnalle
42516:
42517: Asunnottomuus on tällä hetkellä erittäin vai- Y-säätiö pyrkii hankkimaan vuokra-asun-
42518: kea ja polttava kysymys maassamme. Varsinkin noiksi asuntoja jo olemassa olevasta asunto-
42519: pääkaupunkiseudulla ja muissa maamme suu- kannasta. Näitä asuntoja vuokrataan lähinnä
42520: rissa kaupungeissa asunnottomia on useita sa- sellaisille henkilöille, joille muuten on vaikeata
42521: toja, jopa tuhansia. Osa näistä asunnottomista löytää vuokra-asuntoa kunnan toimesta.
42522: on sotiemme veteraaneja, invalideja, työrajoit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
42523: teisia tai alkoholiongelmasta kärsiviä. Näille nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42524: ongelmaryhmille on erittäin vaikeata löytää muksen,
42525: asuntoa esim. kunnan välittämällä vuokraustoi-
42526: minnalla. että hallitus ottaisi valtion vuoden
42527: Kuntien mahdollisuudet hankkia omistuk- 1989 tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
42528: seensa asuntoja vuokra-asunnoiksi ovat nykyi- vät määrärahat Y-säätiölle riittiiviin
42529: sen asuntojen hintatason vallitessa erittäin vä- vuokra-asuntomiiiiriin hankkimiseksi,
42530: häiset. Tällä hankinnalla ei pystytä ainakaan jotta vaikeimmat asunnottomuusta-
42531: ratkaisemaan asunnottomuusongelmia suurissa paukset voitaisiin suurissa asutuskes-
42532: kaupungeissa. kuksissa saada ratkaistuksi.
42533: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
42534:
42535: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
42536: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
42537: Marita Jurva
42538: 1158 1988 vp.
42539:
42540: Toivomusaloite n:o 1065
42541:
42542:
42543:
42544:
42545: Mäkipää ym.: Asuntosäästöpalkkiojärjestelmän kehittämisestä
42546:
42547:
42548:
42549: Eduskunnalle
42550:
42551: Suomessa on tällä hetkellä eräänä nuorten tapauksissa ylivoimaisen esteen omistusasun-
42552: parien suurimmista ongelmista vallitseva asun- non hankinnalle tai ainakin viivästyttää hankin-
42553: topula. Omistusasunnon hankkiminen on nuo- taa useita vuosia.
42554: rille käymässä yhä vaikeammaksi, mikä johtuu Valtiovallan tulee pikaisesti helpottaa nuor-
42555: jatkuvasti kohoavista asuntojen hinnoista, jol- ten parien mahdollisuuksia omistusasunnon
42556: loin asuntosäästäminen tulee lähes mahdotto- hankkimiseen alentamalla asuntosäästöpalk-
42557: maksi hintojen karatessa säästösuunnitelmien kiojärjestelmään kuuluvaa oman asunnon sääs-
42558: edelle. SMP haluaa, että nuorilla on mahdolli- töosuutta tuntuvasti. Sopivana omarahoitus-
42559: simman varhaisessa vaiheessa mahdollisuus osuutena voidaan asiantuntijoiden arvioiden
42560: hankkia itselleen omistettu asunto, sillä tällöin mukaan pitää 5 o/o :a ostettavan asunnon hin-
42561: nuoren ihmisen säästämishalukkuus muodos- nasta.
42562: tuu huomattavasti suuremmaksi kuin vuokralla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
42563: asuttaessa ja samalla asuntoa säästettäessä. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42564: Suurena ongelmana asuntosäästämiselle on muksen,
42565: kuitenkin omistusasuntoon pääsemiseen tarvit-
42566: tava liian suuri omarahoitusosuus. Tällä hetkel- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
42567: lä jo keskitasoiseen kaksiaan tarvittava oma- asuntosäästöpalkkiojärjestelmän kehit-
42568: rahoitusosuus on monesti useita kymmeniä- tämiseksi siten, että säästöosuus on 5 %
42569: tuhansia markkoja. Tämä muodostaa monissa asunnon hinnasta.
42570:
42571: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
42572:
42573: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
42574: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
42575: 1988 vp. 1159
42576:
42577: Toivomusaloite n:o 1066
42578:
42579:
42580:
42581:
42582: Mäkipää ym.: Määrärahasta opiskelija-asuntojen hankkimiseen
42583: vanhasta rakennuskannasta
42584:
42585:
42586: Eduskunnalle
42587:
42588: Vuonna 1987 alle puolet (46 %) opiskelija- kaikkien asunnontarvitsijoiden kannalta toivot-
42589: asuntosäätiöihin hakeneista sai asunnon. Tämä tavaa.
42590: merkitsee sitä, että opiskelijoiden asunnontar- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
42591: peen tyydyttäminen on edelleen myös huomat- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42592: tavassa määrin riippuvainen vuokra-asuntojen
42593: saatavuudesta yleisillä asuntomarkkinoilla. että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
42594: Koska opiskelijoiden asuntopulaa ei voida yk- ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
42595: sinomaan ratkaista uustuotannon avulla, olisi dessä ryhtyisi toimiin, jotta opiskelija-
42596: tärkeää, että opiskelija-asuntosäätiöt voisivat asuntosäätiöille ryhdytään maksamaan
42597: ryhtyä nykyistä enemmän hankkimaan vanhas- korko- ja lainatuen ohella valtion oma-
42598: ta asuntokannasta asuntoja osoitettaviksi opis- pääoma-avustusta opiskelija-asuntojen
42599: kelijoille vuokra-asunnoiksi. Tällä tavoin opis- hankkimiseksi vanhasta rakennuskan-
42600: kelija-asuntosäätiöt voivat omalta osaltaan hi- nasta, ja varaisi toiminnan käynnistämi-
42601: dastaa vuokra-asuntojen poistumista, mikä on seen riittävät määrärahat.
42602:
42603: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
42604:
42605: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka
42606: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä
42607: Marita Jurva
42608: 1160 1988 vp.
42609:
42610: Toivomusaloite n:o 1067
42611:
42612:
42613:
42614:
42615: Pulliainen ym.: Opiskelija-asuntojen määrän lisäämisestä
42616:
42617:
42618:
42619: Eduskunnalle
42620:
42621: Opiskelijoiden asuntotilanne ei ole parantu- toteuttamiseksi on varattava riittävät määrära-
42622: nut viime vuosien aikana asetettujen vaatimus- hat ja korotettava valtion ja kuntien omapää-
42623: ten mukaisesti. Useilla paikkakunnilla on huu- oma-avustus tarvetta vastaavaksi.
42624: tava pula opiskelija-asunnoista. Opiskelija- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
42625: asuntotuotanto ei ole saavuttanut sille asetettu- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
42626: ja tingittyjäkään tavoitteita. Vuonna l987 vain sen,
42627: noin puolet opiskelija-asuntosäätiöihin hake-
42628: neista sai asunnon. Vaikein tilanne oli Helsin- että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
42629: gissä, jossa paikallinen asuntosäätiö pystyi tar- ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
42630: joamaan asunnon noin joka toiselle hakeneista, dessä ryhtyisi toimiin, jotta vuonna 1989
42631: syksyisin vain joka neljännelle. Käytännössä ja siitä eteenpäin rakennettaisiin ja han-
42632: tämä tarkoittaa, että noin 6 700 opiskelijaa jäi kittaisiin ainakin 3 400 opiskelija-asun-
42633: vaille säätiön tarjoamaa asuntoa. toa, kunnes tarve on tyydytetty.
42634: Opiskelija-asuntojen rakentamistavoitteiden
42635:
42636: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
42637:
42638: Erkki Pulliainen Osmo Soininvaara
42639: 1988 vp. 1161
42640:
42641: Toivomusaloite n:o 1068
42642:
42643:
42644:
42645:
42646: Renko ym.: Omapääoma-avustuksen suorittamisesta opiskelija-
42647: asuntojen hankkimiseksi vanhasta asuntokannasta
42648:
42649:
42650: Eduskunnalle
42651:
42652: Vuonna 1987 alle puolet (46 o/o) opiskelija- kaikkien asunnontarvitsijoiden kannalta toivot-
42653: asuntosäätiöihin hakeneista sai asunnon. Tämä tavaa.
42654: merkitsee sitä, että opiskelijoiden asunnontar- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
42655: peen tyydyttäminen on edelleen myös huomat- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42656: tavassa määrin riippuvainen vuokra-asuntojen
42657: saatavuudesta yleisillä asuntomarkkinoilla. että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
42658: Koska opiskelijoiden asuntopulaa ei voida yk- ja menoarvioesityksen valmistelun yh-
42659: sinomaan ratkaista uustuotannon avulla, olisi teydessä ryhtyisi toimiin, jotta opiske-
42660: tärkeää, että opiskelija-asuntosäätiöt voisivat lija-asuntosäätiöille ryhdytään maksa-
42661: ryhtyä nykyistä enemmän hankkimaan vanhas- maan korko- ja lainatuen ohella valtion
42662: ta asuntokannasta asuntoja osoitettaviksi opis- omapääoma-avustusta opiskelija-asun-
42663: kelijoille vuokra-asunnoiksi. Tällä tavoin opis- tojen hankkimiseksi vanhasta rakennus-
42664: kelija-asuntosäätiöt voivat omalta osaltaan hi- kannasta, ja varaisi toiminnan käynnis-
42665: dastaa vuokra-asuntojen poistumista, mikä on tämiseen riittävät määrärahat.
42666: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
42667:
42668: Tellervo Renko Eino Siuruainen
42669: Riitta Jouppila Juhani Alaranta
42670:
42671:
42672:
42673:
42674: 76 2804450
42675: 1162 1988 vp.
42676:
42677: Toivomusaloite n:o 1069
42678:
42679:
42680:
42681:
42682: Rinne: Asuntokysymyksen ratkaisemisesta
42683:
42684:
42685:
42686: Eduskunnalle
42687:
42688: Asunnottomuus on tulonjakokysymys. Ra- Työsuhdeasuntojen historia on synkkä. Fir-
42689: halla saa asunnon. Tulonjaon epäkohtien kor- mat rakensivat asuntoja valtion tukemina työ-
42690: jaaminen on aikaa vaativaa työtä. Tästä syystä voimapoliittisin perustein. Julkinen valta ei
42691: asunto-ongelmien ratkaisu vaatii kiireellisiä ja huolehtinut asuntopolitiikasta siten, että tar-
42692: ennakolta vaikuttavia toimia. peellinen vuokra-asuntokanta olisi saatu ai-
42693: Vuosisadan alun suhteellinen sosiaalinen tur- kaan. Vuokralaiset ovat nyt maksaneet nämä
42694: vattomuus ja eriarvoisuus ovat palaamassa uu- asunnot yrityksille vuokrien muodossa. Inflaa-
42695: delleen suomalaiseen yhteiskuntaan. Piirteet tio on pitänyt huolen lopusta. Lähinnä suuryri-
42696: muistuttavat Laukon torpparihäätöjä sosiaali- tyksillä on nyt asuntoja, joiden arvo on noussut
42697: silta seuraamuksiltaan. Tällä kertaa toteuttaja- tähtitieteellisiin summiin.
42698: na on teollisuusaateli, silloin oli maa-aateli. Yleinen ajatuksenkulku elinkeinoelämässä
42699: Seuraukset yksilölle ovat samanlaiset. on, että kilpailukyky, nopeiden liikkeiden mah-
42700: Työsuhdeasuntojen omistusasunnoiksi muut- dollisuus ja yritysstrategia yleensä vaativat va-
42701: taminen ja myyminen on jo joiHain alueilla aloi- pautumista asuntopolitiikasta. Kaikki voimat
42702: tettu. Odotettavissa on tämänkaltaisen toimin- keskitetään tuotantotoimintaan ja markkinoin-
42703: nan vyöry, joka hallitsemattomana tulee tiin.
42704: 1) johtamaan nykyisten vuokralaisten kohte- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
42705: lun epävarmuuteen vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
42706: 2) vähentämään vuokra-asuntokantaa, mikä sen,
42707: entisestään kärjistää asuntopulaa
42708: 3) aiheuttamaan lisää ns. asunnottomuutta että hallitus ryhtyisi konkreettisiin toi-
42709: 4) estämään nuoria ihmisiä itsenäistymästä, miin asuntokysymyksen ratkaisemiseksi
42710: mikä myös johtaa perheen sisäisten paineiden ennakoivin toimin.
42711: kautta yhteiskunnallisiin ongelmiin.
42712:
42713: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
42714:
42715: Heikki Rinne
42716: 1988 vp. 1163
42717:
42718: Toivomusaloite n:o 1070
42719:
42720:
42721:
42722:
42723: Sarapää: Asuntotuotantomäärärahojen korottamisesta Savukos-
42724: kella
42725:
42726:
42727: Eduskunnalle
42728:
42729: Savukosken kunta on jättänyt asuntohalli- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta-
42730: tukselle lainahakemukset tälle vuodelle yhteen- vasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
42731: sä 35 asunnon rakentamiseksi. Kunnassa asun- sen,
42732: tojen rakentamistarve tulee lähivuosina ole-
42733: maan poikkeuksellisen suuri, sillä asuntoja tar- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
42734: vitaan nykyisten hakijoiden lisäksi myös Sokiin Savukosken kunnan asuntolainakiintiön
42735: väen asuttamiseen. korottamiseksi vastaamaan todellista
42736: Savukosken kunta on esittänyt asuntoviran- tarvetta.
42737: omaisille, että kuntaan myönnettäisiin ns. eri-
42738: tyistarvemäärärahoista normaalia suurempi lai-
42739: nakiintiö.
42740:
42741: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
42742:
42743: Kimmo Sarapää
42744: 1164 1988 vp.
42745:
42746: Toivomusaloite n:o 1071
42747:
42748:
42749:
42750:
42751: Siuruainen ym.: Määrärahasta opiskelija-asuntojen määrän lisää-
42752: miseen
42753:
42754:
42755: Eduskunnalle
42756:
42757: Opiskelijoiden asuntotilanne ei ole paran- rahat ja korotettava valtion ja kuntien omapää-
42758: tunut viime vuosien aikana asetettujen vaati- oma-avustus tarvetta vastaavaksi.
42759: musten mukaisesti. Useilla paikkakunnilla on Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
42760: huutava pula opiskelija-asunnoista. Opiskelija- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42761: asuntotuotanto ei ole saavuttanut sille asetettu-
42762: ja tingittyjäkään tavoitteita. Vuonna 1987 vain että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
42763: noin puolet opiskelija-asuntosäätiöihin hake- ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
42764: neista sai asunnon. Vaikein tilanne oli Helsin- dessä ryhtyisi toimiin, jotta opiskelija-
42765: gissä, jossa paikallinen asuntosäätiö pystyi tar- asuntojen hankkimisessa toteutetaan ai-
42766: joamaan asunnon noin joka toiselle hakeneista, nakin 3 400 opiskelija-asunnon rakenta-
42767: syksyisin vain joka neljännelle. Käytännössä minen ja hankkiminen vuonna 1989 ja
42768: tämä tarkoittaa, että noin 6 700 opiskelijaa jäi siitä eteenpäin, kunnes tarve on tyydy-
42769: vaille säätiön tarjoamaa asuntoa. Tavoitteiden tetty.
42770: toteuttamiseksi on varattava riittävät määrä-
42771:
42772: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
42773:
42774: Eino Siuruainen Kalle Röntynen Kauko Heikkinen
42775: Pekka Puska Tellervo Renko Juhani Alaranta
42776: Juho Sillanpää Kimmo Sarapää
42777: 1988 vp. 1165
42778:
42779: Toivomusaloite n:o 1072
42780:
42781:
42782:
42783:
42784: Soininvaara ym.: Omapääoma-avustuksesta opiskelija-asuntojen
42785: hankkimiseksi vanhasta rakennuskannasta
42786:
42787:
42788: Eduskunnalle
42789:
42790: Vuonna 1987 alle puolet (46 OJo) opiskelija- kaikkien asunnontarvitsijoiden kannalta toivot-
42791: asuntosäätiöihin hakeneista sai asunnon. Tämä tavaa.
42792: merkitsee sitä, että opiskelijoiden asunnontar- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit-
42793: peen tyydyttäminen on edelleen myös huomat- tavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
42794: tavassa määrin riippuvainen vuokra-asuntojen sen,
42795: saatavuudesta yleisillä asuntomarkkinoilla.
42796: Koska opiskelijoiden asuntopulaa ei voida yk- että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
42797: sinomaan ratkaista uustuotannon avulla, olisi ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
42798: tärkeää, että opiskelija-asuntosäätiöt voisivat dessä ryhtyisi toimiin, jotta opiskelija-
42799: ryhtyä nykyistä enemmän hankkimaan vanhas- asuntosäätiöille ryhdytään maksamaan
42800: ta asuntokannasta asuntoja osoitettaviksi opis- korko- ja lainatuen ohella valtion oma-
42801: kelijoille vuokra-asunnoiksi. Tällä tavoin opis- pääoma-avustusta opiskelija-asuntojen
42802: kelija-asuntosäätiöt voivat omalta osaltaan hi- hankkimiseksi vanhasta rakennuskan-
42803: dastaa vuokra-asuntojen poistumista, mikä on nasta.
42804:
42805: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
42806:
42807: Osmo Soininvaara Erkki Pulliainen
42808: 1166 1988 vp.
42809:
42810: Toivomusaloite n:o 1073
42811:
42812:
42813:
42814:
42815: Uitto ym.: Valtion asuntolainoittamien vuokra-asuntojen vuok-
42816: rien kohtuullistamisen edellyttämistä toimenpiteistä
42817:
42818:
42819: Eduskunnalle
42820:
42821: Valtion asuntolainoittamien vuokratalojen a) tarkistamalla valtion asuntolainan
42822: nykyiset vuokrat ovat kohtuuttoman korkeat. ehtoja siten, että valtion asunto/ainoilta
42823: Vuokrat perustuvat omakustannusperiaattee- ei viiden ensimmäisen vuoden aikana pe-
42824: seen, joten vuokrien kohtuullistaminen vaatii rittäisi lainkaan korkoa ja tämän jäl-
42825: muutoksia rahoitusehdoissa. keen korko voisi nousta porrastetusti
42826: Tilanne kärjistyy entisestään, jos inflaatio enintään 3 %:ksi,
42827: pysyy nykyisellä tasolla. Erään esimerkkilaskel- b) huolehtimalla siitä, että pankkilai-
42828: man mukaan vuokratontille rakennetun arava- nojen korko ei ylittäisi Suomen Pankin
42829: vuokratalon keskimääräinen neliövuokra olisi peruskorkoa, mikä tällä hetkellä on
42830: runsas 30 mk/m 2 kuukaudessa, mutta viidente- 7%, ja
42831: nätoista vuotena yli 50 mk. c) järjestämällä niin, että jos vuok-
42832: Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi rat tämänkin jälkeen olisivat enemmän
42833: toivomuksen, kuin 90 % kovan rahan vuokra-asunto-
42834: jen taulukkovuokrista, taloyhtiön ei tar-
42835: että hallitus ryhtyisi toimiin valtion vitsisi ylimenevää osaa pääomamenoista
42836: asuntolainoittamien vuokratalojen ra- maksaa, vaan se siirrettäisiin laina-ajan
42837: hoitusehtojen saattamiseksi kohtuulli- loppuun.
42838: siksi
42839: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
42840:
42841: Pauli Uitto Anna-Liisa Jokinen Lauha Männistö
42842: Claes Andersson Jarmo Wahlström Pekka Leppänen
42843: Esko Helle Asko Apukka Pertti Lahtinen
42844: Esko Seppänen Heli Astala Juhani Vähäkangas
42845: Timo Laaksonen Raila Aho
42846: 1988 vp. 1167
42847:
42848: Toivomusaloite n:o 1074
42849:
42850:
42851:
42852:
42853: Uitto ym.: Vuokralaisten oikeudesta osallistua aravavuokratalo-
42854: jen päätöksentekoon
42855:
42856:
42857: Eduskunnalle
42858:
42859: Aravavuokratalojen vuokralaiset maksavat Ehdotammekin eduskunnan hyväksyttäväksi
42860: asunto-osakeyhtiötalojen tapaan kaikki talon toivomuksen,
42861: kustannukset, niin pääomakulut kuin hoito-
42862: kulutkin. Perusteltua on siksi antaa vuokra- että hallitus ryhtyisi toimiin asunto-
42863: laiselle oikeus päätöksentekoon talossa, jossa tuotantolain muuttamiseksi siten, että
42864: hän asuu. Vuokralaisten valitsemille tai heidän luodaan järjestelmä, jossa vuokralaisilla
42865: järjestöjensä nimeämille edustajille olisi perus- on oikeus vaikuttaa vuokran suuruu-
42866: teltua antaa enemmistö vuokratalon hallituk- teen, talon korjaustöihin sekä kunnossa-
42867: sessa. pitoon ja muuhun hallintoon.
42868:
42869: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
42870:
42871: Pauli Uitto Esko Seppänen Claes Andersson
42872: 1168 1988 vp.
42873:
42874: Toivomusaloite n:o 1075
42875:
42876:
42877:
42878:
42879: Varpasuo ym.: Valtion lainoittaman asuntotuotannon lisäämi-
42880: sestä Helsingin seudun kehyskunnissa
42881:
42882:
42883: Eduskunnalle
42884:
42885: Asumisolojen järjestäminen on viime aikoina kehyskunnille. Kehyskunnissa, Hyvinkäällä,
42886: ollut erityisen huolenpidon kohteena kansain- Järvenpäässä, Keravalla, Nurmijärvellä, Tuu-
42887: välisesti ja kansallisesti. Viime vuotta vietet- sulassa ja Vihdissä, pyritään kuntien hallittuun
42888: tiin erityisenä asunnottomien teemavuotena. kehittämiseen. Vielä toistaiseksi melko voimak-
42889: Tämän yhteydessä on valtioneuvosto hyväksy- kaana jatkuneen väestönkasvun seurauksena on
42890: nyt syksyllä 1986 valtakunnallisen asunto-olo- asuntotilanne erityisen vaikea useimmissa ke-
42891: jen kehittämisohjelman vuosille 1987-91. hysalueen kunnissa. Vaikeasta asuntotilanteesta
42892: Käytännössä valtion asuntopolitiikka on ol- joutuvat eniten kärsimään vähävaraiset lapsi-
42893: lut luonteeltaan aluepoliittista. Rakennusmaan perheet, nuoret ja vanhukset. Erityisesti heidän
42894: hintatason osalta aravarakentamisen ehdot ovat asumismahdollisuuksiaan tulee parantaa lieven-
42895: sellaiset, että Helsingin seudulla ei ole ollut tämällä aravalainoitusehtoja.
42896: tosiasiallisia edellytyksiä riittävälle valtion lai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme edus-
42897: noittamalle asuntotuotannolle. Viimeksi tämän kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42898: vuoden alusta on näitä ehtoja hieman tarkistet-
42899: tu pääkaupunkiseudun kuntien osalta niin, että että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
42900: ns. YTV-alueella asuntohallitus hyväksyy erik- valtion /ainoittaman asuntotuotannon
42901: seen omat enimmäistonttihinnat. lisäämiseksi Helsingin seudun kehys-
42902: Samat asuntopoliittiset erityispiirteet ja on- kunnissa suuntaamal/a asuntolainoitus-
42903: gelmat, jotka valtiovalta on tunnustanut pää- ta kehyskunnille samalla tavalla kuin
42904: kaupunkiseudun osalta, ovat olemassa myös muullekin pääkaupunkiseudulle sekä hy-
42905: Helsingin seudun kehyskunnissa. Käytännössä väksymällä valtion tainoiltamassa asun-
42906: ongelmat näkyvät selvimmin asuntolainoitus- totuotannossa realistinen hintataso ja
42907: kelpoisen tonttimaan loppumisena. Myös vuok- tukemalla kehysalueen kuntien maan-
42908: ra-asuntojen riittämättömyys on tunnusomaista hankintaa korkotukilainoin.
42909:
42910: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988
42911:
42912: Päivi Varpasuo Markku Pohjola
42913: Marjatta Väänänen Lea Kärhä
42914: 1988 vp. 1169
42915:
42916: Toivomusaloite n:o 1076
42917:
42918:
42919:
42920:
42921: Vistbacka ym.: Valtion asuntolainojen laina-ajan pidentämisestä
42922:
42923:
42924:
42925: Eduskunnalle
42926:
42927: Opiskelijoiden asumiskustannukset arava- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
42928: vuokra-asunnoissa ovat edelleen varsin kor- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
42929: keat. Kun esimerkiksi normaali- ja vanhusten
42930: aravataloissa Helsingissä vuokrat ovat talon että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
42931: iästä riippuen 22-25 mk/m 2 , samanikäisissä ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
42932: opiskelija-asunnoissa maksetaan 3-4 mk/m 2 dessä ryhtyisi sellaisiin toimiin, että val-
42933: enemmän. Tämä johtuu muun muassa siitä, tion asuntolainojen laina-aikaa pidenne-
42934: että yhteiskunnan antama tuki opiskelija-asun- tään nykyisestä 25-27 vuodesta 30 vuo-
42935: totuotantoon on vähäisempi kuin muuhun ara- teen ja että uudistus ulotetaan koko
42936: vatuotantoon. Kalliimman lainarahoituksen asuntokantaan sekä vanhoihin että uu-
42937: osuus opiskelija-asuntotuotannossa on suurem- siin aravavuokrataloihin ja että tätä tar-
42938: pi kuin muussa aravatuotannossa. Korkeat asu- koitusta varten varataan riittävät mää-
42939: miskustannukset vaikeuttavat opiskelijoiden ja rärahat ja että muutokset toteutetaan
42940: opiskelijaperheiden toimeentuloa ja siten yleisiä asteittain vuoteen 1990 mennessä.
42941: opiskeluedellytyksiä.
42942:
42943: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
42944:
42945: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
42946: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
42947: 1170 1988 vp.
42948:
42949: Toivomusaloite n:o 1077
42950:
42951:
42952:
42953:
42954: Vistbacka ym.: Työsuhdeasuntojen rakentamisesta sairaaloiden
42955: ja hoitolaitosten henkilökunnalle
42956:
42957:
42958: Eduskunnalle
42959:
42960: Sairaiden, invalidien ja vanhusten puutteelli- että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimiin
42961: nen hoito johtuu usein hoitohenkilökunnan vä- uusien asuntojen rakentamiseksi sai-
42962: häisyydestä. Tämä puolestaan aiheutuu useim- raaloiden ja hoitolaitosten henkilökun-
42963: miten hoitohenkilökunnan vaikeista asunto- nalle.
42964: oloista.
42965: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
42966: nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42967: muksen,
42968:
42969: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
42970:
42971: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
42972: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
42973: 1988 vp. 1171
42974:
42975: Toivomusaloite n:o 1078
42976:
42977:
42978:
42979:
42980: Vistbacka ym.: Rintamaveteraanien asuntojen korjaamisen tuke-
42981: misesta
42982:
42983:
42984: Eduskunnalle
42985:
42986: Maassamme on paljon sotiemme veteraaneja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
42987: ja invalideja, joilla on puutteelliset asunto-olot. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
42988: Asunnot ovat kylmiä, ja varsinkin maaseudulta muksen,
42989: puuttuvat nykyajan mukavuudet.
42990: Veteraanien asuntoja on maaseudulla joita- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
42991: kin kunnostettu jopa talkoovoimin, mutta tar- riittävien varojen osoittamiseksi sotiem-
42992: vikkeiden hankinnassa on ollut suuria rahallisia me invalidien ja rintamamiesten asunto-
42993: vaikeuksia. jen korjaamiseen.
42994:
42995: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988
42996:
42997: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää
42998: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi
42999: 1172 1988 vp.
43000:
43001: Toivomusaloite n:o 1079
43002:
43003:
43004:
43005:
43006: Vähäkangas ym.: Valtion omapääoma-avustuksen maksamisesta
43007: opiskelija-asuntosäätiöille
43008:
43009:
43010: Eduskunnalle
43011:
43012: Vuonna 1987 alle puolet (46 OJo) opiskelija- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
43013: asuntosäätiöihin hakeneista sai asunnon. Tämä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
43014: merkitsee sitä, että opiskelijoiden asunnontar-
43015: peen tyydyttäminen on edelleen myös huomat- että hallitus valtion vuoden 1989 tulo-
43016: tavassa määrin riippuvainen vuokra-asuntojen ja menoarvioesityksen laadinnan yhtey-
43017: saatavuudesta yleisillä asuntomarkkinoilla. dessä ryhtyisi toimiin, jotta opiskelija-
43018: Koska opiskelijoiden asuntopulaa ei voida yk- asuntosäätiöille ryhdytään maksamaan
43019: sinomaan ratkaista uustuotannon avulla, olisi korko- ja lainatuen ohella valtion oma-
43020: tärkeää, että opiskelija-asuntosäätiöt voisivat pääoma-avustusta opiskelija-asuntojen
43021: ryhtyä nykyistä enemmän hankkimaan vanhas- hankkimiseksi vanhasta rakennuskan-
43022: ta asuntokannasta asuntoja opiskelijoille vuok- nasta, ja varaisi toiminnan käynnistämi-
43023: ra-asunnoiksi. Tällä tavoin opiskelija-asunto- seen riittävät määrärahat.
43024: säätiöt voivat omalta osaltaan hidastaa vuokra-
43025: asuntojen poistumista, mikä on kaikkien asun-
43026: nontarvitsijoiden kannalta toivottavaa.
43027:
43028: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988
43029:
43030: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta Pekka Leppänen
43031: 1988 vp. 1173
43032:
43033: Toivomusaloite n:o 1080
43034:
43035:
43036:
43037:
43038: Väistö ym.: Asuntojen korjausavustusten lisäämisestä Pohjois-
43039: Karjalassa
43040:
43041:
43042: Eduskunnalle
43043:
43044: Pohjois-Karjalan läänin asumistaso on hei- miljoonaa markkaa. Pohjois-Karjalaan asunto-
43045: koin koko maassa. Merkittävin ongelma on jen korjausavustuksia saatiin kuitenkin vain 1, 7
43046: asuntojen puutteellinen varustetaso ja heikko- miljoonaa markkaa.
43047: kuntoisuus. Heikosta asumistasosta joutuvat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
43048: useimmiten kärsimään vanhukset, joilla ei aina nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
43049: ole edellytyksiä parantaa ausmistasoaan oma- muksen,
43050: ehtoisesti.
43051: Asuntojen korjaamiseksi ja asumistason nos- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
43052: tamiseksi tarvitaan yhteiskunnan tukea. Tar- asuntojen korjausavustusten lisäämi-
43053: koitukseen käytettävät määrärahat ovat kuiten- seksi Pohjois-Karjalan osalta sellaiselle
43054: kin pienentyneet huolestuttavasti. tasolle, jota puutteellisen asumisen pro-
43055: Esimerkiksi vuoden 1987 määrärahan tarve jektin tarveselvitys edellyttää.
43056: olisi tehdyn selvityksen mukaan ollut noin 8,6
43057:
43058: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988
43059:
43060: Matti Väistö Eeva Turunen Kerttu Törnqvist
43061: Riitta Myller Esko Jokiniemi Pekka Puska
43062: 1
43063: 1
43064: 1
43065: 1
43066: 1
43067: 1
43068: 1
43069: 1
43070: 1
43071: 1
43072: 1
43073: 1
43074: 1
43075: 1
43076: 1
43077: 1
43078: 1
43079: 1
43080: 1
43081: 1
43082: 1
43083: 1
43084: 1
43085: 1
43086: 1
43087: 1
43088: 1
43089: 1
43090: