<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
98 Käyttäjää paikalla!
0.0075678825378418
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988 1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
A_1988_1 | A_1988_2 | A_1988_3 | A_1988_4 | A_1988_5 | B_1988_1 | B_1988_2 | C_1988_1 | C_1988_2 | D_1988 | E_1988_1 | E_1988_2 | E_1988_3 | E_1988_4 | E_1988_5 | E_1988_6 | F_1988_1 | F_1988_2 | F_1988_3 | Hak_1988 | PTK_1988_1 | PTK_1988_2 | PTK_1988_3 | PTK_1988_4 |
1: Vuoden 1988 2: 3: VALTIOPÄIVÄT 4: 5: 6: 7: 8: Asiakirjat 9: E3 10: Raha-asia-aloitteet 1-889 11: 12: 13: EDUSKUNTA 14: HELSINKI 15: ISSN 0783-9901 16: 17: Helsinki 1988. Valtion painatuskeskus 18: SISÄLLYSLUETTELO 19: 20: 21: 22: 23: Raha-asia-aloitteet 1-889 24: Sivu Sivu 25: 1 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta II Ahonen: Määrärahan osoittamisesta 26: partioveneiden hankkimiseksi merivartios- Kemiran satamasta merelle johtavan väy- 27: toille ..................................... . län syventämiseksi Uudessakaupungissa 12 28: 2 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta val- 29: tion virastotalon rakentamiseen Uuteen- 12 Ahonen ym.: Määrärahan osoittami- 30: kaupunkiin .............................. . 2 sesta suomalaisen osahankintateollisuuden 31: kehittämiseksi ........................... . 13 32: 3 Ahonen ym.: Määrärahan osoittamises- 33: ta eteläisen Vakka-Suomen vesihuoltotyö- 13 Ahonen ym.: Määrärahan osoittami- 34: hön ...................................... . 3 sesta Merimieseläkeläisyhdistysten Kes- 35: kusliitto ry:n toiminnan tukemiseen ...... . 14 36: 4 Ahonen ym.: Määrärahan osoittamises- 37: ta Lehmänkurkun tien rakentamisen suun- 38: nitteluun ................................. . 4 14 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta 39: Tampereen poliisikoulun rakentamiseen .. 15 40: 5 Ahonen ym.: Määrärahan osoittamises- 41: ta alikulkutunnelin rakentamiseen Uuden- 15 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta 42: kaupungin-Laitilan maantien ali Kaian- Sata-Häme soi -musiikkijuhlien tukemi- 43: nin keskustassa .......................... . 5 seen ...................................... . 16 44: 6 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta lii- 45: kenneopiston rakentamiseksi Uuteenkau- 16 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta 46: punkiin .................................. . 6 poliisikuorojen toiminnan tukemiseen .... 17 47: 48: 7 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta tut- 49: 17 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta 50: kan hankkimiseksi Turun lentoasemalle ... 8 51: Ikaalisten Tarmo ry:n toiminnan tukemi- 52: seen....................................... 18 53: 8 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta 54: ILS-Iähestymislaitteiden hankkimiseksi 55: Turun lentokentälle ...................... . 9 18 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta 56: valtakunnallisen metsämuseon suunnitte- 57: 9 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Tu- luun Virroille ............................ . 19 58: run lentokentän yhdystien rakentamiseen 10 59: 60: 10 Ahonen ym.: Määrärahan osoittami- 19 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta 61: sesta kahden tasoristeyksen poistamiseksi Laitamon-Kuhmalahden maantien pe- 62: Maariassa ................................ . II ruskorjaamiseen ......................... . 20 63: 64: 280129N 65: 4 Sisällysluettelo 66: 67: Sivu Sivu 68: 20 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta 33 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta 69: Ylöjärven-Kurun maantien perus- Invalidiliitto ry:lle vammaisten henkilöi- 70: korjaukseen ............................. . 21 den lomatoiminnan tukemiseen .......... . 34 71: 72: 21 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta 34 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittami- 73: Luomajärven-Kihniön maantien perus- sesta Etelä-Pohjalaiset Spelit kansan- 74: korjaukseen ............................. . 22 musiikkiyhdistys ry:n toiminnan tukemi- 75: seen ...................................... . 35 76: 22 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta 77: maantien n:o 349 (Virrat-Ähtäri) perus- 78: 35 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittami- 79: korjaukseen ............................. . 23 80: sesta Rengonharjun lentokentän turvalai- 81: 23 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta tejärjestelmän kehittämiseen ............. . 36 82: maantien n:o 2611 (Mansoniemi-Raiva- 83: la) peruskorjaukseen ..................... . 24 36 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittami- 84: sesta Reumaliitolle nuorten tuki- ja liikun- 85: 24 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta taelinsairauksien hoitoon ................ . 37 86: valtatien n:o 66 ja maantien n:o 338 87: risteyksen valaistuksen rakentamiseen 37 Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittami- 88: Ruovedellä ............................... . 25 sesta Suomen Mielenterveysseuralle Mie- 89: lenterveys kouluyhteisössä -selvityksen te- 90: 25 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta kemiseen ................................. . 38 91: Ikaalisten katsastusaseman lunastamiseksi 92: valtiolle .................................. . 26 38 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta 93: maksettujen lähdeverojen palauttamiseksi 39 94: 26 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta 95: lennonjohtohenkilöstön määrän lisäämi- 96: 39 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta 97: seen ...................................... . 27 98: Suomi-Nicaragua-Seuran toiminnan ja 99: 27 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta Nicaragua-tiedotustoiminnan tukemiseen 40 100: Pirkanmaan Sotaveteraanipiiri ry:n Poh- 101: jois-Hämeen jäsenyhdistysten toiminnan 40 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta 102: tukemiseen ............................... . 28 kansalaisjärjestöille pakolaisten sopeutu- 103: misen edistämiseksi ...................... . 41 104: 28 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta 105: Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry:n toimin- 41 Alho: Määrärahan osoittamisesta asun- 106: nan tukemiseen .......................... . 29 tojen hankkimiseksi Helsingissä .......... . 42 107: 108: 29 Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta 42 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 109: Ylöjärven-Kurun luonnonsuojeluyhdis- sesta humanitaariseen apuun lähetysjärjes- 110: tyksen toiminnan tukemiseen ............ . 30 töjen kautta ............................. . 43 111: 30 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta 112: 43 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 113: raittiuskasvatuksen opetusvalmiuden te- 114: sesta moshavi Jad Hashmonan rakennus- 115: hostamiseen opettajankoulutuslaitoksissa 31 116: töihin .................................... . 44 117: 31 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta 118: Lapin tiestön suunnitteluun ja rakentami- 44 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 119: seen ...................................... . 32 sesta poliisiveneen hankkimiseen Haminan 120: poliisipiiriin .............................. . 45 121: 32 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta 122: maksuttomien televisiolupien myöntämi- 45 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 123: seksi pysyvästi liikuntakyvyttömille henki- sesta Miehikkälän rajajääkärikomppanian 124: löille ..................................... . 33 jätevesien puhdistamiseksi ............... . 46 125: Sisällysluettelo 126: 127: Sivu Sivu 128: 46 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 59 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 129: sesta kylätoimikuntien toiminnan tukemi- sesta Kotkan kaupungin ottamien lainojen 130: seen Parikkalassa ........................ . 47 korkotukeen syväsataman rakentamiseksi 60 131: 132: 47 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 60 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 133: sesta asuntosäästöpalkkioihin ............ . 48 sesta Kotkan kaupungin ottamien lainojen 134: korkotukeen radan rakentamiseksi Mussa- 135: 48 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- lon syväsatamaan ........................ . 61 136: sesta teologian professorin viran perus- 137: tamiseksi Joensuun yliopistoon .......... . 49 61 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 138: sesta Kotkan Mussalon syväsataman käy- 139: 49 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- tön markkinointiin ....................... . 62 140: sesta Rautjärven pääkirjaston suunnitte- 141: lua varten ................................ . 50 62 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 142: sesta Haminan-Luumäen radan suunnit- 143: 50 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- teluun ................................... . 63 144: sesta Savitaipaleen monitoimitalon suun- 145: nittelua varten ........................... . 51 63 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 146: sesta Keksijäyhdistysten Keskusjärjestölle 64 147: 51 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 148: sesta Haminan ja Kotkan Kyminlinnan 64 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 149: linnoitusten korjaustöihin ................ . 52 sesta kunnille keksijätoiminnan edistämi- 150: seksi ..................................... . 65 151: 52 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 152: 65 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 153: sesta vapaille kirkko- ja seurakunnille 154: sesta pienteollisuuden korkotukilainoihin 66 155: kulttuuri- ja sosiaalitoimintaa varten ..... . 53 156: 66 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 157: 53 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 158: sesta Ruotsinsalmen merikeskuksen raken- 159: sesta valtion viljavaraston rakentamiseen 160: tamiseksi Kotkaan ....................... . 67 161: Parikkalaan ............................. . 54 162: 67 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 163: 54 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- sesta Lähetysnuoret-järjestön nuorten 164: sesta Etelä-Suomen Merikalastajain Liitol- suojakotitoiminnan tukemiseen .......... . 68 165: le vaellussiian poikasten istuttamiseksi 166: Suomenlahteen .......................... . 55 68 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 167: sesta JSK-Kellari ry:n toiminnan tukemi- 168: 55 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- seen Haminassa .......................... . 69 169: sesta kalanviljelylaitoksen rakentamiseen 170: Luumäelle ............................... . 56 69 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 171: sesta toimitilojen hankkimiseksi JSK-Pal- 172: 56 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- velukotiyhdistys ry:lle .................... . 70 173: sesta Kotkan ja Anjalankosken kaupun- 174: geille sekä Vehkalahden kunnalle korkotu- 70 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 175: kena runkovesijohdon rakentamiseksi .... 57 sesta Lehtomäen narkomaanikodin toi- 176: minnan tukemiseen Nilsiässä. . . . . . . . . . . . . . 71 177: 57 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 178: sesta runkovesijohdon rakentamiseen Val- 71 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 179: kealasta Anjalankoskelle, Kotkaan ja sesta Yksinhuoltajien Liitolle toimihenki- 180: Vehkalahdelle ............................ . 58 lön palkkaamiseksi ...................... . 72 181: 182: 58 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 72 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 183: sesta Koe-eläinten Suojelu ry:n toiminnan sesta raittiuspiirijärjestöjen toiminnan tu- 184: tukemiseen ............................... . 59 kemiseen ................................. . 73 185: 6 Sisällysluettelo 186: 187: Sivu Sivu 188: 73 Andersson ym.: Määrärahan osoittami- 85 Donner: Määrärahan osoittamisesta 189: sesta oppositiossa olevien eduskuntaryh- suomalaisten elokuvien levittämiseen kir- 190: mien toimintaedellytysten parantamiseksi 74 jastojen kautta ........................... . 89 191: 192: 74 Anttila ym.: Määrärahan osoittamises- 86 Donner: Om anvisande av anslag som 193: ta Mustialan maatalousoppilaitoksen lii- bidrag för Finlands filmstiftelse .......... . 90 194: kuntasalin, oppilasasuntolan ja luokka- 195: huoneiden rakentamiseen ................ . 75 86 Donner: Määrärahan osoittamisesta 196: avustukseksi Suomen elokuvasäätiölle .... 91 197: 75 Anttila ym.: Määrärahan osoittamises- 198: ta Mustialan maatalousoppilaitoksen sika- 87 Donner: Om anvisande av anslag för 199: lan peruskorjaukseen .................... . 76 flyktingvård ............................. . 92 200: 201: 76 Antvuori ym.: Määrärahan osoittami- 87 Donner: Määrärahan osoittamisesta 202: sesta psykoterapiakoulutuksen tehostami- pakolaishuoltoon ........................ . 93 203: seen....................................... 78 204: 88 Donner ym.: Määrärahan osoittamises- 205: 77 Antvuori ym.: Määrärahan osoittami- ta Suomen Mielenterveysseuralle ulko- 206: sesta mielenterveystyötä edistäneille jaet- maalaisille avattavan mielenterveystoimis- 207: taviin tunnustuspalkintoihin ............. . 79 ton toiminnan tukemiseen ............... . 94 208: 78 Astala: Määrärahan osoittamisesta ran- 89 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta 209: taradan peruskorjaukseen ................ . 80 opintolainojen ylimääräiseen korkotukeen 95 210: 79 Backman ym.: Määrärahan osoittami- 90 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta 211: sesta Kerimäen kirkon ulkomaalauksen terveyskasvatuksen huumeaineiston kus- 212: suorittamiseen ........................... . 81 213: tantamiseksi peruskouluille .............. . 96 214: 80 Backman ym.: Määrärahan osoittami- 215: 91 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta 216: sesta lisähenkilökunnan palkkaamiseen 217: Suomen Raamattuopistolle kansanopiston 218: Itä-Suomen keskuskalanviljelylaitokseen .. 82 219: toiminnan tukemiseen ................... . 97 220: 81 Backman ym.: Määrärahan osoittami- 221: 92 Fred: Määrärahan osoittamisesta Lars- 222: sesta Kinnarahon-Simanalan maantien 223: mon Lähetyskodin laajentamiseen ....... . 98 224: perusparantamiseen ...................... . 83 225: 93 Fred: Määrärahan osoittamisesta Leh- 226: 82 Backman ym.: Määrärahan osoittami- 227: sesta Linnansaaren kansallispuiston opas- timäen opiston rakennusten peruskorjauk- 228: tus- ja opetuskeskuksen suunnitteluun .... 84 seen ...................................... . 99 229: 230: 83 Backman ym.: Määrärahan osoittami- 94 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta 231: sesta kunnille avustuksena vuokra-asunto- videotyöpajakokeilun käynnistämiseen . . . 100 232: jen hankkimiseksi olemassa olevasta asun- 233: tokannasta edelleen nuorille vuokrattavik- 95 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta 234: si ........................................ . 85 lasten ja nuorten musiikkiharrastuksen tu- 235: kemiseen.................................. 101 236: 84 Donner: Om anvisande av anslag för 237: stödjande av UNRWA ................... . 86 96 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta 238: maantien n:o 664 (Isojoen keskusta - 239: 84 Donner: Määrärahan osoittamisesta Dagsmark) perusparantamiseen . . . . . . . . . . . 102 240: UNRWAn toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . 87 241: 97 Fred: Määrärahan osoittamisesta 242: 85 Donner: Om anvisande av anslag för maantien n:o 7333 parantamiseen välillä 243: distribution av finsk film via biblioteken .. 88 Seppälä-Mustamaa...................... 103 244: Sisällysluettelo 7 245: 246: Sivu Sivu 247: 98 Fred: Määrärahan osoittamisesta Ra- 111 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta- 248: parannan-Kauhajärven paikallistien n:o misesta työelämän tutkimuksen professo- 249: 17727 perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 104 nn viran perustamiseen Tampereen yli- 250: opistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 118 251: 99 Fred: Määrärahan osoittamisesta Mä- 252: enpään paikallistien n:o 17765 perus- 112 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta- 253: parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 105 misesta aikuiskoulutuksen kehittämis- ja 254: kokeilutoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 119 255: 100 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta 256: avustajien palkkaamiseen vaikeavammai- 113 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta- 257: sille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 106 misesta aikuisopintorahakokeiluun . . . . . . . 120 258: 101 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta 114 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta- 259: kehitysvammaisten asumispalveluiden jär- misesta Tampere Jazz Happening -tapah- 260: jestämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107 tuman avustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121 261: 262: 102 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta 115 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta- 263: väkivaltaisten alkoholistien omaisten tur- misesta Aitovuoren-Teiskon tien perus- 264: vakotiverkoston perustamis- ja käyttökus- parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 122 265: tannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 108 266: 116 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta- 267: 103 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta misesta kevyen liikenteen väylän rakenta- 268: MS-potilaiden ja muiden neurologisesti 269: miseksi välille Peräsilta-Vahanta Ylöjär- 270: vammautuneiden kuntoutukseen . . . . . . . . . . 109 271: vellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 123 272: 104 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta 273: 117 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta- 274: vammaisjärjestöille vaikeasti vammautu- 275: misesta Viinikan ratapihan raiteiden kun- 276: neiden kuntoutusleirien järjestämiseen . . . . 110 277: nostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 124 278: 105 Fred: Määrärahan osoittamisesta Yh- 279: teiskunta Raittiiksi ry:lle Heinolan sosiaa- 118 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta- 280: lipalvelu- ja toimintakeskuksen toiminnan misesta pyöräkuormaajien tilaamiseksi il- 281: tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 111 mailuhallitukselle Tampereen Valmet 282: Oy:n kiskokalustotehtaalta . . . . . . . . . . . . . . . 125 283: 106 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta 284: Karismakoti ry:n toiminnan tukemiseen . . 112 119 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta- 285: misesta vaikeuksissa olevien teollisuusalu- 286: 107 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta eiden tukikokeilun ulottamiseksi Tampe- 287: alkoholistien ja narkomaanien hoitokodin reelle...................................... 126 288: käyttökustannuksiin Parkanossa.......... 113 289: 120 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta- 290: 108 Fred ym.: Määrärahojen osoittamises- misesta Tampereen yliopistollisen keskus- 291: ta uhanalaisten lajien suojelun tehostami- sairaalan laajentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 127 292: seen....................................... 114 293: 121 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta- 294: 109 Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta misesta sädehoitotilojen rakentamiseen 295: opiskelija-asuntojen hankkimiseen ole- Tampereen yliopistollisessa keskussairaa- 296: massa olevasta rakennuskannasta . . . . . . . . . 116 lassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 128 297: 298: 110 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta- 122 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta- 299: misesta Nokian nimismiespiirin sivutoimi- misesta lisävirkojen perustamiseksi Tam- 300: pisteen avaamiseksi Pirkkalassa . . . . . . . . . . . 117 pereen yliopistolliseen keskussairaalaan... 129 301: 8 Sisällysluettelo 302: 303: Sivu Sivu 304: 123 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta- 135 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 305: misesta sapattivuosijärjestelmän toteutta- sesta opiskelijoiden opintolainojen yli- 306: misvaihtoehtojen selvittämiseksi . . . . . . . . . . 130 määräiseen korkotukeen tuen maksuajan 307: pidentämiseksi............................ 145 308: 124 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta- 309: misesta ylimääräiseen työllistämistukeen 136 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 310: nuoria koskevan työllistämisjakson piden- sesta korkeakoulu- ja keskiasteen opiskeli- 311: tämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 132 joiden opintorahan perusosan korottami- 312: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 146 313: 125 Gustafsson ym.: Määrärahan osoitta- 314: misesta teollisuudelta vapautuvien tilojen 137 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 315: vastaisen käytön järjestämiseen Tampe- sesta opintotuen tarveharkintaikärajan 316: reella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 133 alentamiseksi 18 vuoteen.................. 147 317: 126 Hacklin ym.: Määrärahan osoittami- 138 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 318: sesta opettajan virkojen vakinaistamiseksi sesta peruskoulujen ja lukioiden perus- 319: Keski-Suomen sairaanhoito-oppilaitoksen taruiskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 148 320: Jämsän toimipisteessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 134 321: 139 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 322: 127 Hacklin ym.: Määrärahan osoittami- sesta UntamaJan koulun peruskorjaukseen 323: sesta kevyen liikenteen väylän rakentami- Laitilassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 149 324: seen Jämsän ja KaipoJan väliselle tieosuu- 325: delle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 135 140 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 326: sesta Riihikosken ala-asteen koulun perus- 327: 128 Hacklin ym.: Määrärahan osoittami- 328: korjaukseen Pöytyällä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 150 329: sesta kevyen liikenteen väylän rakentami- 330: seksi Jämsän-Jämsänkosken tielle välille 141 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 331: Kinkolan silta-aluesairaalan tienhaara... 136 sesta terveyskasvatuksen huumeaineiston 332: kustantamiseksi peruskouluille..... . . . . . . . 151 333: 129 Hacklin ym.: Määrärahan osoittami- 334: sesta kevyen liikenteen väylän rakentami- 335: 142 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 336: seksi välille Viialantie-Koulu tie-Teh- 337: sesta elämisentaidon opetusohjelman tuot- 338: taankatu Jämsässä........................ 137 339: tamiseksi peruskouluille . . . . . . . . . . . . . . . . . . 152 340: 130 Hacklin ym.: Määrärahan osoittami- 341: sesta Tampereen-Jyväskylän-Pieksä- 143 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 342: sesta elektronisten apuvälineiden hankki- 343: mäen radan sähköistämisen suunnitteluun 138 344: miseksi näkövammaisille..... . . . . . . . . . . . . . 153 345: 131 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 346: sesta kansanopiston perustamis- ja käyttö- 144 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 347: kustannuksiin eräissä kehitysmaissa. . . . . . . 139 sesta Turun teknillisen oppilaitoksen lisä- 348: rakennuksen rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 154 349: 132 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 350: sesta valtion virastotalon rakentamiseksi 145 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 351: Orivedelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 141 sesta Loimaan maatalousoppilaitoksen 352: laajennukseen......... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 155 353: 133 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 354: sesta Kerimäen kirkon paloturvallisuuden 146 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 355: parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 142 sesta kuntien kulttuuritoiminnan palk- 356: kauskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 156 357: 134 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 358: sesta kasvatustieteen professorin viran pe- 147 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 359: rustamiseen Savonlinnan opettajankoulu- sesta paikallisen kulttuuritoiminnan jär- 360: tuslaitokseen.............................. 143 jestämiseen ja tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 157 361: Sisällysluettelo 9 362: 363: Sivu Sivu 364: 148 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 161 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 365: sesta kuntien kulttuuritoimintaan tarvitta- sesta kevyen liikenteen väylän rakentami- 366: via tiloja ja laitteita varten . . . . . . . . . . . . . . . . 158 seen Turun ja Kustavin väliselle tieosuu- 367: delle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 171 368: 149 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 369: sesta taideteosten hankkimiseen julkisiin 162 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 370: rakennuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 159 sesta kevyen liikenteen väylien rakentami- 371: seksi Salossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 172 372: 150 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 373: sesta Turun piirustuskoulun tilojen kor- 163 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 374: jaamiseen................................. 160 sesta kevyen liikenteen alikulkutunnelin 375: rakentamiseksi valtatielle n:o 1 Salossa . . . 173 376: 151 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 377: sesta saamenkielisen julkaisutoiminnan tu- 164 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 378: kemiseen.................................. 161 sesta lähestymistutkan hankkimiseksi Tu- 379: run lentoasemalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 4 380: 152 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 381: 165 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 382: sesta viljan varmuusvarastojen rakentami- 383: sesta Turun lentoaseman kiitotien pidentä- 384: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 162 385: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 175 386: 153 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 166 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 387: sesta Sirppujoen vesistön järjestelyihin sesta opiskelija-alennusjärjestelmän kokei- 388: Laitilassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 163 lemiseksi opiskelupaikkakuntien seutulii- 389: kenteessä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 176 390: 154 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 391: sesta Naantalin-Merimaskun-Rymätty- 167 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 392: län yhdysvesijohdon rakentamiseksi . . . . . . 164 sesta saaristoliikenteen avustamiseen . . . . . . 177 393: 394: 155 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 168 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 395: sesta taimitarhatoiminnan aloittamiseen sesta valtionosuuden maksamiseksi elin- 396: Preitilän jalostuspaikalla Paimiossa....... 165 keinoasiamiehen palkkaukseen Pöytyällä 178 397: 398: 156 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 169 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 399: sesta Karhunojan-Riihikosken maantien sesta avustuksina Turun saariston sähköis- 400: peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 166 tämisen loppuun saattamiseksi . . . . . . . . . . . . 179 401: 402: 157 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 170 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 403: sesta Lehmänkurkun tien rakentamiseen.. 167 sesta ylimääräisiksi lisiksi rintamasotilas- 404: eläkkeisiin ja asumistukeen niiden korot- 405: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 180 406: 158 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 407: sesta Loimaan-Alastaron maantien ra- 408: 171 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 409: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 168 410: sesta sotainvalidien puolisoiden kuntou- 411: tustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 181 412: 159 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 413: sesta rautatien alikulkutunnelin rakenta- 172 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 414: miseksi Meriniityn teollisuusalueelle Salos- sesta vanhainkodin peruskorjaukseen Lai- 415: sa......................................... 169 tilassa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 182 416: 417: 160 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 173 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 418: sesta eritasoristeysten rakentamiseksi Lai- sesta yksityisten lastenkotien käyttökus- 419: tilassa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 170 tannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 183 420: 421: 422: 2 280129N 423: 10 Sisällysluettelo 424: 425: Sivu Sivu 426: 174 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 187 Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta 427: sesta korvauksiksi maatalousyrittäjien Varsinais-Suomen Kalastajaliitto ry:n toi- 428: vuosilomajärjestelmän kustannuksiin . . . . . 184 mihenkilön palkkaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 197 429: 430: 175 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 188 Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta 431: sesta pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän syöpälääkärin viran perustamiseksi Turun 432: kehittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 185 yliopistolliseen keskussairaalaan . . . . . . . . . . 198 433: 434: 176 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 189 Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta 435: sesta vapaaehtoisen kuntoutustyön tuke- afasiapotilaiden kuntoutuskurssitoimin- 436: miseen.................................... 186 taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 199 437: 438: 177 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 439: 190 Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta 440: sesta raittiusjärjestöjen toiminnan tukemi- 441: kalanjalostuslaitosten jätevesien käsittely- 442: seen....................................... 187 443: laitoksen rakentamiseksi Taivassaloon . . . . 200 444: 445: 178 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 191 Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta 446: sesta saaristoalueiden jätehuollon kehittä- Otajärven kunnostuksen selvitystyöhön... 201 447: miseen.................................... 188 448: 449: 179 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 192 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta 450: kuntien kantokykyluokitusjärjestelmän 451: sesta maan hankkimiseksi luonnonsuoje- 452: epäoikeudenmukaisuuksien selvittämiseksi 202 453: lutarkoituksiin Saaristomeren kansallis- 454: puiston alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 189 455: 193 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta 456: 180 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- selvityksen tekemiseksi opiskelijoiden ke- 457: sesta rahoitusrakenteen parantamiseksi säharjoittelupalkkojen vapauttamiseksi 458: vanhoissa opiskelija-asuntokohteissa...... 190 sosiaaliturvamaksuista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 203 459: 460: 181 Heikkinen ym.: Määrärahan osoitta- 194 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta 461: misesta kantatien n:o 78 peruskorjaukseen opintotuen saantia rajaavan tarveharkin- 462: Puolangalla............................... 191 nan poistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 204 463: 464: 182 Heikkinen ym.: Määrärahan osoitta- 195 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta 465: misesta maantien n:o 907 peruskorjaami- lukion perusopetusryhmien pienentämi- 466: seen Kuhmossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 192 seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 205 467: 468: 183 Helle: Määrärahan osoittamisesta ke- 196 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta 469: vyen liikenteen väylien rakentamiseen Tu- kaikkien Steiner-koulujen saattamiseksi 470: rengissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 193 valtion tuen piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 206 471: 472: 184 Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta 197 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta 473: venäjän kielen professorin viran perus- kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön 474: tamiseksi Turun yliopistoon . . . . . . . . . . . . . . 194 sekä siitä opettajille aiheutuvan ylimääräi- 475: sen työn korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 207 476: 185 Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta 477: dosenttiluentosarjojen lisäämiseksi Turun 198 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta 478: yliopistossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 195 opettajien tietokonekoulutuksen tehosta- 479: miseksi Turun ja Porin läänissä . . . . . . . . . . . 208 480: 186 Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta 481: vieraiden kielten ylioppilaskokeen uudista- 199 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta 482: miseen liittyvään selvitystoimintaan . . . . . . . 196 Turun raakavesiongelman selvittämiseksi 209 483: Sisällysluettelo 11 484: 485: 486: Sivu Sivu 487: 200 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta 213 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- 488: selvityksen laatimiseksi liikenneopiston si- han osoittamisesta Kirjailijain Omatoimi- 489: joittamisesta Uuteenkaupunkiin . . . . . . . . . . 210 yhdistys ry:n toiminnan tukemiseen....... 223 490: 491: 201 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta 214 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- 492: keskiasteen opettajien eläkeikärajan väli- han osoittamisesta Lasten Kesä ry:n leiri- 493: aikaista alentamista koskevaan selvitys- koulukiinteistön kunnostamiseen . . . . . . . . . 224 494: työhön.................................... 211 495: 215 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- 496: 202 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta 497: han osoittamisesta valtakunnallisen mat- 498: sotainvalidien sairaskotipaikkojen lisäämi- 499: kailumuseon perustamiseksi Imatralle..... 225 500: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 212 501: 502: 203 Holvitie: Määrärahan osoittamisesta 216 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- 503: pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän kus- han osoittamisesta Koitsanlahden Hovin 504: tannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 213 museon rakennusten korjaukseen . . . . . . . . . 226 505: 506: 204 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- 217 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- 507: han osoittamisesta kylätoimikuntien toi- han osoittamisesta kantatien n:o 60 raken- 508: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 214 nustöiden aloittamiseen väliiiä Heparo- 509: Voikkaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 227 510: 205 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- 511: han osoittamisesta läänien kehittämiseen. . 215 218 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- 512: han osoittamisesta Melkoniemen-Simpe- 513: 206 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- leen tien rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 228 514: han osoittamisesta valtion virastotalon ra- 515: kentamiseksi Kuusankoskelle . . . . . . . . . . . . . 216 516: 219 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- 517: 207 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- han osoittamisesta Saaren keskustaaja- 518: han osoittamisesta oppilaskuljetuksen laa- man-Saaren kirkonkylän tien kunnosta- 519: jentamiseen koulujen kerhotoiminnan kä- mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 229 520: sittäväksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 217 521: 220 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- 522: 208 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- han osoittamisesta Simpeleen-Särkilah- 523: han osoittamisesta metsäoppilaitosten ra- den tien rakentamiskustannuksiin . . . . . . . . . 230 524: kennusten suunnitteluun.................. 218 525: 221 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- 526: 209 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- han osoittamisesta Särkisalmen-Melko- 527: han osoittamisesta Parikkalan maatalous- niemen tien kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . 231 528: oppilaitoksen liikuntatilojen rakentami- 529: seen....................................... 219 222 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- 530: han osoittamisesta Luumäen-Haminan- 531: 210 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- Kotkan rautatien suunnittelua varten välil- 532: han osoittamisesta Imatran kulttuurikes- 533: lä Salmenkylä-Taavetti . . . . . . . . . . . . . . . . . . 232 534: kuksen rakentamiskustannuksiin.......... 220 535: 536: 211 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- 223 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- 537: han osoittamisesta Imatran kaupunginor- han osoittamisesta teletoimintakeskuksen 538: kesterin tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 221 rakentamiseen Imatralle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 233 539: 540: 212 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- 224 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- 541: han osoittamisesta Lemin musiikkijuhlien han osoittamisesta teollisuuspiirin sivutoi- 542: tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 222 mipisteen perustamiseen Imatralle . . . . . . . . 234 543: 12 Sisällysluettelo 544: 545: Sivu Sivu 546: 225 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- 238 Häkämies: Määrärahan osoittamisesta 547: han osoittamisesta "Imatralla matkaillaan Miehikkälän-Pitkäkosken-Suur-Miehik- 548: ja osataan" -messu- ja näyttelyesiintymis- kälän tien peruskorjaukseen... . . . . . . . . . . . . 249 549: ten tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 235 550: 239 Häkämies: Määrärahan osoittamisesta 551: 226 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- Paimenportin risteyksen sillan rakentami- 552: han osoittamisesta vanhainkoti-päiväkes- seen Kotkassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 250 553: kuksen rakentamiseen Parikkalassa . . . . . . . 236 554: 240 Häkämies: Määrärahan osoittamisesta 555: 227 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- Kotkan Mussalon syväsataman teolli- 556: han osoittamisesta maaseudun työpaikka- suusalueiden perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 251 557: kokeilun seurantaa varten................. 237 558: 241 Hämäläinen ym.: Määrärahan osoit- 559: tamisesta peruskoulujen ja lukioiden pe- 560: 228 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrära- 561: rustamiskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 252 562: han osoittamisesta jätteiden uusiakäytön 563: lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 238 564: 242 Hämäläinen ym.: Määrärahan osoit- 565: tamisesta lasten ja nuorten taidekeskuksen 566: 229 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoitta- säätiön toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . 253 567: misesta VTT:n biotekniikan laboratorion 568: suunnittelua varten Kuopioon . . . . . . . . . . . . 239 243 Hämäläinen ym.: Määrärahan osoit- 569: tamisesta rakennuslain 136 a §:n mukai- 570: 230 Häkämies: Määrärahan osoittamisesta siin avustuksiin kunnille katujen ja kaava- 571: Kotkan varuskunnan Haapasaaren kasar- teiden rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 254 572: min korjaamiseen......................... 241 573: 244 Hämäläinen ym.: Määrärahan osoit- 574: 231 Häkämies: Määrärahan osoittamisesta tamisesta Hyvinkään itäisen ohikulkutien 575: Haminan varuskunnan upseerikerhon kor- rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 255 576: jaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 242 577: 245 Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoitta- 578: 232 Häkämies: Määrärahan osoittamisesta misesta Vaihtoehtoisen yhteiskuntapolitii- 579: litin kirjaston suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . 243 kan seura ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . 256 580: 581: 233 Häkämies: Määrärahan osoittamisesta 246 Jansson m.fl.: Om anvisande av an- 582: Ruotsinsalmen linnoituskaupungin muis- slag för främjande av forskning och 583: tomerkkien säilyttämiseen Kotkassa 244 försöksverksamhet inom energihushåll- 584: ningen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 257 585: 234 Häkämies ym.: Määrärahan osoitta- 586: 246 Jansson ym.: Määrärahan osoittami- 587: misesta Sunilan tehdasalueen säilyttämi- 588: sesta energiataloudellisen tutkimuksen ja 589: seen....................................... 245 590: koetoiminnan edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . 258 591: 235 Häkämies ym.: Määrärahan osoitta- 247 Joenpalo ym.: Määrärahan osoittami- 592: misesta vaellussiikaistutuksiin Suomenlah- sesta Hämeen lääninvankilan rakentamis- 593: della . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 246 töiden aloittamiseen Kylmäkaskeila . . . . . . . 259 594: 595: 236 Häkämies: Määrärahan osoittamisesta 248 Joenpalo ym.: Määrärahan osoittami- 596: Haminan kalasataman perusparantami- sesta Väinö Linna -seuralle Pentinkulman 597: seen....................................... 247 päivien järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 260 598: 599: 237 Häkämies: Määrärahan osoittamisesta 249 Joenpalo ym.: Määrärahan osoittami- 600: Kymenlaakson tekopohjavesilaitoksen ja sesta Forssan kaupungin Viksbergin nuo- 601: runkovesijohdon rakentamiseen . . . . . . . . . . 248 risotilojen peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . 261 602: Sisällysluettelo 13 603: 604: Sivu Sivu 605: 250 Joenpalo ym.: Määrärahan osoittami- 263 Järvenpää: Määrärahan osoittamises- 606: sesta kehräämöalueen peruskorjaustöihin ta Lappeenrannan teknillisen korkeakou- 607: Forssassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 262 lun neljännen rakennusvaiheen toteutta- 608: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 276 609: 251 Joenpalo ym.: Määrärahan osoittami- 610: sesta valtateiden n:ot 2 ja lO risteyskoh- 264 Järvenpää: Määrärahan osoittamises- 611: dassa sijaitsevan Paavolan eritasoliitty- ta väkivaltaa vastustavien elokuva- ja vi- 612: män parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 264 deo-ohjelmien työstämiseen kodin ja kou- 613: lun yhteistyössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 277 614: 252 Joenpalo ym.: Määrärahan osoittami- 615: sesta Forssan-Tammelan tien perus- 265 Järvenpää: Määrärahan osoittamises- 616: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 265 ta maantieyhteyden parantamiseksi välillä 617: Taavetti-Hamina . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 278 618: 253 Joenpalo ym.: Määrärahan osoittami- 619: sesta Saviniemen-Perähuhdan tien perus- 620: 266 Järvenpää: Määrärahan osoittamises- 621: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 266 622: ta rahtiliikenteen kehittämiseen ja pien- 623: 254 Joenpalo ym.: Määrärahan osoittami- tonniston parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 279 624: sesta maakaasuputken rakentamiseksi vä- 625: lille Riihimäki-Forssa.................... 267 267 Järvenpää: Määrärahan osoittamises- 626: ta Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirille kun- 627: 255 Joenpalo ym.: Määrärahan osoittami- tien välisiin lunastuskorvauksiin . . . . . . . . . . 280 628: sesta Etelä-Hämeen työvoimapiirin perus- 629: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 268 268 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan 630: osoittamisesta verouudistukseen liittyvän 631: 256 Jokiniemi ym.: Määrärahan osoitta- koeverotuksen suorittamiseksi . . . . . . . . . . . . 281 632: misesta lihakarjan hoito- ja tutkimus- 633: henkilöstön palkkaukseen Karjalan koe- 269 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan 634: asemalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 269 osoittamisesta Tampereen Työväen Teat- 635: terin valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 282 636: 257 Jurva ym.: Määrärahan osoittamises- 637: ta Mäntsälän Seuraintalo ry:n toiminnan 270 Järvisalo-Kanerv:t ym.: Määrärahan 638: tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 270 osoittamisesta Tampereen Työväenyhdis- 639: tyksen talon kunnostamiseen.......... . . . . 283 640: 258 Jurva ym.: Määrärahan osoittamises- 641: ta läheishoidon lisäämiseen Kalliolan kun- 271 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan 642: toutusklinikalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 271 osoittamisesta hammaslääketieteelliseen 643: tutkimustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 284 644: 259 Jurva ym.: Määrärahan osoittamises- 645: ta Yksinhuoltajien Liitto ry:n toiminnan 646: 272 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan 647: tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 272 648: osoittamisesta lääkärin odottavalle äidille 649: 260 Jurva ym.: Määrärahan osoittamises- ja vauvalle määräämien lääkkeiden saatta- 650: ta Lähimmäisen apu ry:n toiminnan tuke- miseksi ilmaislääkkeiksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 285 651: miseen Espoossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 273 652: 273 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan 653: 261 Jurva ym.: Määrärahan osoittamises- osoittamisesta ilmaislääkityksen laajenta- 654: ta Koe-eläinten Suojelu ry:n toiminnan miseen.................................... 286 655: tukemiseen................................ 274 656: 274 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan 657: 262 Järvenpää: Määrärahan osoittamises- osoittamisesta sairaalamaksun poistami- 658: ta eduskunnan oman tiedotuslehden to- seksi synnytyksen saamiseksi maksutto- 659: teuttamiseksi.............................. 275 maksi..................................... 287 660: 14 Sisällysluettelo 661: 662: Sivu Sivu 663: 275 Järvisalo-Kanerva ymo: Määrärahan 288 Kankaanniemi ymo: Määrärahan 664: osoittamisesta aikuisten hammashuollon osoittamisesta moottoriurheilukeskuksen 665: kustannusten alentamiseksi 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 288 rakentamiseksi Lievestuoreelle 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 301 666: 667: 276 Kankaanniemi: Määrärahan osoitta- 289 Kankaanniemi ymo: Määrärahan 668: misesta kuntien yleisiin rahoitusavustuk- osoittamisesta valtion omistamien kulttuu- 669: siin 289 rihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten 670: kunnostamiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 302 671: 277 Kankaanniemi: Määrärahan osoitta- 672: misesta läänien kehittämisrahaa varten 0 0 0 290 290 Kankaanniemi ymo: Määrärahan 673: osoittamisesta valtion viljavaraston suun- 674: 278 Kankaanniemi ymo: Määrärahan nitteluun Keuruun Haapamäelle 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 303 675: osoittamisesta valtion virastotalojen ra- 676: kentamiseen Jämsään ja Keuruulie 0 0 0 0 0 0 0 0 291 291 Kankaanniemi: Määrärahan osoitta- 677: misesta nuorten viljelijöiden tukemiseen 0 0 304 678: 279 Kankaanniemi ymo: Määrärahan 679: osoittamisesta yrittäjien perus- ja täyden- 292 Kankaanniemi: Määrärahan osoitta- 680: nyskoulutuskeskuksen perustamiseksi misesta siirtona maatilatalouden kehittä- 681: Keski-Suomeen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 292 misrahastoon 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 305 682: 683: 280 Kankaanniemi ymo: Määrärahan 293 Kankaanniemi ymo: Määrärahan 684: osoittamisesta romaaninuorten opintojen osoittamisesta haja-asutusalueiden vesi- 685: tukemiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 293 huoltotöitä varten Keski-Suomen läänissä 306 686: 687: 281 Kankaanniemi ymo: Määrärahan 294 Kankaanniemi ymo: Määrärahan 688: osoittamisesta Uuraisten Kirkonkylän pe- osoittamisesta tiestön perusparantamiseen 689: ruskoulun ala-asteen uuden kouluraken- Keski-Suomen tiepiirin alueella 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 307 690: nuksen rakentamiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 294 691: 295 Kankaanniemi ymo: Määrärahan 692: 282 Kankaanniemi ymo: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän-Vaasan valta- 693: osoittamisesta Uuraisten kirjasto-nuoriso- tien rakentamisen aloittamista varten Pe- 694: talon rakentamista varten 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 295 täjävedellä ja Multialla 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 308 695: 696: 283 Kankaanniemi ymo: Määrärahan 296 Kankaanniemi ymo: Määrärahan 697: osoittamisesta sosiaalialan koulutuksen osoittamisesta maantien n:o 625 (Kin- 698: aloittamiseksi Karstulan evankelisessa taus-Uurainen) perusparantamiseen 0 0 0 0 0 309 699: kansanopistossa 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 296 700: 297 Kankaanniemi: Määrärahan osoitta- 701: 284 Kankaanniemi ymo: Määrärahan misesta Vihtavuoren-Vehniän maantien 702: osoittamisesta kurssisihteerin palkkaami- peruskorjaukseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 310 703: seksi Karstulan evankeliseen kansanopis- 704: toon 0 0 0 0 0 0 0 o0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 297 298 Kankaanniemi ym 0: Määrärahan 705: osoittamisesta alennusten antamiseen elä- 706: 285 Kankaanniemi ymo: Määrärahan keläisille linja-autoissa 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 311 707: osoittamisesta sosiaalialan oppilaitoksen 708: perustamista varten Keuruulie 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 298 299 Kankaanniemi ymo: Määrärahan 709: osoittamisesta alennusten antamiseen jul- 710: 286 Kankaanniemi ymo: Määrärahan kisissa kulkuneuvoissa veteraaneille 0 0 0 0 0 0 0 312 711: osoittamisesta opintosihteerin viran perus- 712: tamiseksi Keski-Suomen Konservatorioon 299 300 Kankaanniemi ymo: Määrärahan 713: osoittamisesta polttotekniikan tutkimus- 714: 287 Kankaanniemi ymo: Määrärahan professorin viran ja tutkimusryhmän pe- 715: osoittamisesta Keski-Suomen Konservato- rustamiseen Valtion teknilliseen tutkimus- 716: rion toimitilojen laajentamista varten 0 0 0 0 0 300 keskukseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 313 717: Sisällysluettelo 15 718: 719: Sivu Sivu 720: 301 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 314 Kekkonen: Määrärahan osoittamises- 721: osoittamisesta yrittäjäkoulutusta ja -neu- ta ekonomikoulutuksen aloittamiseen Kot- 722: vontaa varten............................. 314 kassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 327 723: 724: 302 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 315 Kekkonen: Määrärahan osoittamises- 725: osoittamisesta Liikunta- ja kuntoutumis- ta Ruotsinsalmen linnoituslaitteiden säilyt- 726: keskus Peurungalle lainojen hoitokustan- tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 328 727: nuksia ja muita toimintamenoja varten . . . 315 728: 316 Kekkonen: Määrärahan osoittamises- 729: 303 Kankaanniemi ym.: Määrärahan ta Paperintekijän patsaan saamiseen 1nke- 730: osoittamisesta kehitysvammaisten erityis- roisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 329 731: hoidon kokeilun järjestämistä varten . . . . . 316 732: 317 Kekkonen: Määrärahan osoittamises- 733: 304 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 734: ta valtatien n:o 7 rakentamiseen välillä 735: osoittamisesta kehitysvammaisten työkes- 736: OtsoJa-Summa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 330 737: kuksen rakentamista varten Saarijärvelle.. 317 738: 739: 305 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 318 Kekkonen: Määrärahan osoittamises- 740: osoittamisesta Vapaaksi Huumeista ry:n ta lauttaterminaalin rakentamiseen Kot- 741: toiminnan tukemiseen . . .. . .. .. . . . . . . . . . . . 318 kaan...................................... 331 742: 743: 306 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 319 Kekkonen: Määrärahan osoittamises- 744: osoittamisesta Vihreä Keidas ry:n toimin- ta Pyhtään Kaunissaaren veneilysatamaa 745: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . 319 varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 332 746: 747: 307 Kankaanniemi: Määrärahan osoitta- 320 Kekkonen: Määrärahan osoittamises- 748: misesta Kuulonhuoltoliitto ry:n Kopolan ta Luumäen-Haminan-Kotkan radan 749: kurssikeskuksen rakennusinvestointeihin.. 320 liiketaloudelliseen selvitykseen . . . . . . . . . . . . 333 750: 751: 308 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 321 Kekkonen: Määrärahan osoittamises- 752: osoittamisesta aborttineuvonnan järjestä- ta lasten päivähoidon kehittämiskokeilun 753: mistä varten . .. .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 321 aloittamiseksi Kymen läänissä . . . . . . . . . . . . 334 754: 309 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 322 Kekkonen: Määrärahan osoittamises- 755: osoittamisesta kristillisellä perustalla toi- ta syöpätautien erikoislääkärin virkojen 756: mivien yksityisten alkoholistihoitokotien perustamiseksi yliopistollisiin keskussai- 757: tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 322 raaloihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 335 758: 310 Kankaanniemi: Määrärahan osoitta- 759: 323 Kemppainen ym.: Määrärahan osoit- 760: misesta Puustellin Tuki ry:n työkeskuksen 761: tamisesta rautateiden perusparantamiseen 762: laajentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 323 763: Oulun läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 336 764: 311 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 765: osoittamisesta avustuksen myöntämiseksi 324 Kemppainen ym.: Määrärahan osoit- 766: Jämsänkosken kaupungille uusiaraaka- tamisesta Vartiuksen rajanylityspaikan 767: ainepörssin perustamista varten . . . . . . . . . . . 324 avaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 337 768: 769: 312 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 325 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 770: osoittamisesta sinilevän leviämisen ehkäi- sesta rikollisuutta ehkäisevän välineistön 771: semiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 325 hankkimiseksi poliisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 338 772: 773: 313 Kekkonen: Määrärahan osoittamises- 326 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 774: ta Kotkan teknillisen oppilaitoksen lisära- sesta poliisin virka-aseistuksen uusimista 775: kennushankkeen aloittamiseen . . . . . . . . . . . . 326 varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 339 776: 16 Sisällysluettelo 777: 778: Sivu Sivu 779: 327 Kohijoki ym.: Määrärahan osoittami- 340 Koistinen ym.: Määrärahan osoittami- 780: sesta tieliikenteen valvonnassa tarvittavien sesta poliisin radioliikenteen salausjärjes- 781: teknillisten valvontavälineiden hankkimi- telmän toteuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 353 782: seksi kotimaasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 340 783: 341 Kokko: Määrärahan osoittamisesta 784: 328 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Parikkalan maatalousoppilaitoksen liikun- 785: ruukkialueen kunnostamiseen Kullaan tasalin rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 354 786: Leineperissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 341 787: 342 Kokko ym.: Määrärahan osoittami- 788: 329 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta sesta Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin pe- 789: Karvianjoen vesistön tulvasuojelutöiden rustamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin 355 790: aloittamiseen Merikarvialla . . . . . . . . . . . . . . . 342 791: 343 Korkia-Aho: Määrärahan osoittami- 792: 330 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta sesta avustuksiksi suurperheisille riittävän 793: valtatien n:o 8 nelikaistaistamiseksi välillä monipaikkaisen moottoriajoneuvon han- 794: Hyvelä-Söörmarkku..................... 343 kintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 356 795: 331 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 344 Korkia-Aho: Määrärahan osoittami- 796: eritasoristeyksen rakentamiseksi valtatielle sesta Lappajärven Musiikkiyhdistys ry:n 797: n:o 2 Nakkilaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 344 toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 357 798: 332 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 799: 345 Korkia-Aho: Määrärahan osoittami- 800: Tampereen-Vaasan valtatien sekä Häi- 801: sesta tiestön rakentamiseen TVL:n Keski- 802: jään-Kyröskosken maantien risteyksen 803: Pohjanmaan piirin alueelle . . . . . . . . . . . . . . . 358 804: rakentamiseen eritasoristeykseksi . . . . . . . . . 345 805: 346 Korkia-Aho: Määrärahan osoittami- 806: 333 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 807: sesta valtionapuna keskuskalasatamien ra- 808: maantien n:o 2742 rakentamiseksi välillä 809: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 359 810: Parkanon asema-valtatie n:o 23 . . . . . . . . . 346 811: 812: 334 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 347 Korkia-Aho: Määrärahan osoittami- 813: Hirvilahden-Kyrönlahden maantien n:o sesta pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän 814: 2771 peruskorjaamiseen Viljakkalassa . . . . 347 kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 360 815: 816: 335 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 348 Korkia-Aho: Määrärahan osoittami- 817: Panelian-Eurakosken maantien rakenta- sesta Evijärven Kniivilänlahden kunnosta- 818: miseen Kiukaisissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 348 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 361 819: 820: 336 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 349 Korkia-Aho: Määrärahan osoittami- 821: Arantilan maantiesillan rakentamiseksi sesta Kirsinpäkin perkaamiseen Evijärvel- 822: Nakkilassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 349 lä............ .. . . . . . . . . . .. .. . . . . . ... . . . . . . 362 823: 824: 337 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 350 Korkia-Aho: Määrärahan osoittami- 825: Inkulan maantiesillan uusimiseksi Viljak- sesta Koiraspotin järven kunnostamiseen 826: kalassa.................................... 350 Alajärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 363 827: 828: 338 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 351 Korkia-Aho: Määrärahan osoittami- 829: rintamalisän etuoikeuttaiDiseksi pitkäai- sesta Paalijärven kunnostamiseen Alajär- 830: kaishoidon maksuja perittäessä . . . . . . . . . . . 351 vellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 364 831: 832: 339 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 352 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 833: rintamalisän maksamiseksi ulkomailla misesta Taivalkosken kirkonkylän ala- 834: asuville rintamasotilas- ja rintamapalve- asteen koulun laajennus- ja perusparan- 835: lustunnuksen omaaville henkilöille........ 352 nustöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 365 836: Sisällysluettelo 17 837: 838: Sivu Sivu 839: 353 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 366 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 840: misesta Etelän kylän koulun perus- misesta Iissä sijaitsevan ympäristöinstituu- 841: korjaukseen Kalajoella.................... 366 tin toiminnan rahoittamiseen . . . . . . . . . . . . . 379 842: 843: 354 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 367 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 844: misesta terveydenhuolto-oppilaitoksen ra- misesta Kainuun vesi- ja ympäristöpiirille 845: kentamiseksi Oulaisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 367 säännösteltyjen vesistöjen kunnostamisek- 846: si Kainuussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 380 847: 355 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 848: 368 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 849: misesta Limingan emäntäkoulun päära- 850: misesta Iijoen ja sen vesistöalueen sanee- 851: kennuksen peruskorjauksen aloittamiseen 368 852: raamisen jatkamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 381 853: 356 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 369 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 854: misesta Suomi-Australia Seuran toimin- misesta Siikajokisuun ruoppaukseen . . . . . . 383 855: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 369 856: 370 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 857: 357 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- misesta lijoessa olevien uppotukkien pois- 858: misesta kalateiden rakentamiseen Iijokeen 370 tamiseksi työllisyystöinä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 384 859: 860: 358 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 371 Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Määrära- 861: misesta metsänhoitotoimien tehostamiseen 371 han osoittamisesta valtakunnallisen tiemu- 862: seon esineitten vastaanottohallin rakenta- 863: 359 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- miseen Raisiossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 385 864: misesta metsähallituksen pääkonttorin ha- 865: 372 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta 866: jasijoittamista Kajaaniin ja Ouluun koske- 867: kihlakunnanoikeuden lautamiesten koulu- 868: vaan suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 372 869: tustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 386 870: 360 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 373 Kärhä ym.: Määrärahan osoittamises- 871: misesta Välikylän-Koukkulan tien perus- ta tietokoneohjelman tuottamiseksi tapa- 872: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 373 kasvatuksen edistämiseksi kouluissa . . . . . . 387 873: 874: 361 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 374 Kärhä ym.: Määrärahan osoittamises- 875: misesta kevyen liikenteen väylän rakenta- ta tupakkaa koskevan terveyskasvatusai- 876: miseksi valtatien n:o 8 varrelle Vasankarin neiston tuottamiseksi kehitys- ja aistivam- 877: kohdalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 374 maisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 388 878: 879: 362 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 375 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta 880: misesta Kuusamon lentokentän laajenta- Rajamäen metsätyönjohtajakoulun lisära- 881: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 375 kennushankkeeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 389 882: 883: 376 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta ka- 884: 363 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 885: latalousalan järjestöjen lisähenkilöstön 886: misesta alueellisen sääpalvelukeskuksen 887: palkkaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 390 888: perustamiseksi Oulun lentoasemalle.... . . . 376 889: 377 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta li- 890: 364 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- sähenkilöstön palkkaamiseksi tarkastus- 891: misesta turvetuotannon vesiensuojelutek- lautakunnan jutturuuhkan purkamiseksi . . 391 892: nologian tutkijan palkkaamiseen Ouluun 377 893: 378 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan 894: 365 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- osoittamisesta keskusrikospoliisin talous- 895: misesta Rajaseutuliitto ry:n toiminnan tu- rikostutkinnan tietotekniikan kehittämi- 896: kemiseen.................................. 378 seen....................................... 392 897: 898: 899: 3 280129N 900: 18 Sisällysluettelo 901: 902: Sivu Sivu 903: 379 Lahti-Nuuttila ymo: Määrärahan 391 Lahti-Nuuttila ymo: Määrärahan 904: osoittamisesta Oriveden asevarikon uudis- osoittamisesta Valtionrautateiden kevyen 905: rakentamiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 393 paikallisliikennekaluston hankkimiseksi 906: pääkaupunkiseudun ulkopuoliseen liiken- 907: 380 Lahti-Nuuttila ymo: Määrärahan teeseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 405 908: osoittamisesta valtion virastotalon raken- 909: tamisen aloittamiseen Orivedellä o o 0 0 0 0 0 0 0 0 394 392 Lahti-Nuuttila ymo: Määrärahan 910: osoittamisesta PTL:n postinlajittelukes- 911: kuksen suunnittelemiseksi Tampereelle 0 0 0 407 912: 381 Lahti-Nuuttila ymo: Määrärahan 913: osoittamisesta Tampereen yliopiston Vir- 393 Lahti-Nuuttila ymo: Määrärahan 914: tain tutkimusaseman rakentamiseen oo 0 0 0 0 395 osoittamisesta Valmet Oy:n Tampereen 915: tehtaiden teollisuusTaiteen perusparanta- 916: 382 Lahti-Nuuttila ymo: Määrärahan miseen ooo o o 0 0 0 0 0 0 00 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 00 0 0 0 0 0 408 917: osoittamisesta valtakunnallisen keskuskir- 918: jaston toiminnan kehittämiseen o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 396 394 Lahti-Nuuttila ymo: Määrärahan 919: osoittamisesta Reumaliitolle nuorten tuki- 920: 383 Lahti-Nuuttila ymo: Määrärahan ja liikuntaelinsairauksien hoidon tehosta- 921: osoittamisesta kirjastoalan kokeilu-, tutki- miseksi o 0 0 o 0 o 922: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 409 923: mus- ja selvitystoimintaan o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 397 924: 395 Lahti-Nuuttila ymo: Määrärahan 925: osoittamisesta opiskelija-asuntojen tuo- 926: 384 Lahti-Nuuttila ymo: Määrärahan tantoon, hankintaan ja perusparantami- 927: osoittamisesta kirjastojen perustaruiskus- seen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 410 928: tannuksiin o o o 929: 0 0o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 398 930: 396 Po Lahtinen ymo: Määrärahan osoitta- 931: 385 Lahti-Nuuttila ymo: Määrärahan misesta maantien n:o 326 peruskorjauk- 932: osoittamisesta Kehitysvammaisten Tukilii- seen Orivedellä ja Kuhmalahdella 0 0 0 0 0 0 0 0 0 411 933: tolle selkokielisen kirjallisuuden kirjasto- 934: toiminnan tukemiseen o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 399 397 P Lahtinen ymo: Määrärahan osoitta- 935: 0 936: 937: 938: 939: 940: misesta jätehuollon kehittämiseen Pirkan- 941: 386 Lahti-Nuuttila ymo: Määrärahan maalla 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 412 942: osoittamisesta kuntien kulttuuritoimen 943: 398 Laine: Määrärahan osoittamisesta Tu- 944: virkoihin maksettavia valtionosuuksia var- run yliopiston opettajankoulutuslaitoksen 945: ten0 0 0 0 0 0 0 0o 0o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 400 lastentarhanopettajakoulutuksen vakinais- 946: tamiseksi 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 413 947: 387 Lahti-Nuuttila ymo: Määrärahan 948: osoittamisesta Suomen Työväen Musiikki- 399 Laine: Määrärahan osoittamisesta 949: liiton nuorisomusiikkitoiminnan edistämi- maakaasuputkijohdon rakentamiseksi vä- 950: seen 0 0 0 0 0 0 o0 0 o 951: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 401 lille Riihimäki-Uusikaupunki 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 414 952: 953: 388 Lahti-Nuuttila ymo: Määrärahan 400 Laine: Määrärahan osoittamisesta ta- 954: osoittamisesta vesihuoltohankkeen toteut- loudellista yhteistyötä Neuvostoliiton 955: tamiseksi Kuhmalahdella 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 402 kanssa edistävän rahoitus- ja neuvontapal- 956: velukeskuksen perustamiseksi 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 415 957: 389 Lahti-Nuuttila ymo: Määrärahan 401 Laine: Määrärahan osoittamisesta 958: osoittamisesta maantien n:o 325 perus- Saaristomeren alueen ja Lounais-Suomen 959: korjaukseen välillä Pohja-Sahalahti o 0 0 0 0 403 saariston öljyntorjunnan kehittämiseen 0 0 0 416 960: 961: 390 Lahti-Nuuttila ymo: Määrärahan 402 Laine: Määrärahan osoittamisesta Tu- 962: osoittamisesta Virtain-Ähtärin maantien run ja Porin läänin kunnille vuokra-asun- 963: rakentamiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 404 tojen rakentamiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 417 964: Sisällysluettelo 19 965: 966: Sivu Sivu 967: 403 Laitinen ym.: Määrärahan osoittami- 416 Lindroos ym.: Määrärahan osoittami- 968: sesta kalojen rodunjalostuslaitoksen ra- sesta katsastusaseman rakentamisen aloit- 969: kentamiseen Nilsiän Pieksänkoskelle...... 418 tamiseksi Orivedelle... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 431 970: 971: 404 Laitinen ym.: Määrärahan osoittami- 417 Lindroos ym.: Määrärahan osoittami- 972: sesta Metsäntutkimuslaitoksen Suonen- sesta Mäntän katsastusaseman lunastami- 973: joen tutkimusaseman kehittämiseen....... 419 seksi valtiolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 432 974: 975: 405 Lapiolahti ym.: Määrärahan osoitta- 418 Lindroos ym.: Määrärahan osoittami- 976: misesta Riihimäen keskusvankilan henki- sesta Tampere-Pirkkalan lentoaseman päi- 977: lökunnan asuntojen korjaamiseen . . . . . . . . 420 vystystilojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 433 978: 979: 406 Lapiolahti: Määrärahan osoittamises- 419 Lindroos ym.: Määrärahan osoittami- 980: ta Viialan kunnan Keskustan koulun lii- sesta Tampere-Pirkkalan lentokentän säh- 981: kuntasalin rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 421 köhuolto- ja korjaamotilojen rakentami- 982: seen....................................... 434 983: 407 Lapiolahti ym.: Määrärahan osoitta- 984: misesta Riihimäen nuorisokeskuksen toi- 420 Lindroos ym.: Määrärahan osoittami- 985: sesta Tampere-Pirkkalan lentokentän kun- 986: mitilojen perusparannukseen.... . . . . . . . . . . 422 987: nossapitokaluston pesutilojen rakentami- 988: 408 Lapiolahti ym.: Määrärahan osoitta- seen....................................... 435 989: misesta VR:n Riihimäen tavaravaunukor- 990: 421 Lindroos ym.: Määrärahan osoittami- 991: jaamon rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 423 992: sesta Viinikan ratapihan raiteiden n:ot 820 993: ja 201 parantamiseen Tampereella . . . . . . . . 436 994: 409 Lapiolahti ym.: Määrärahan osoitta- 995: misesta VR:n säiliövaunujen pesulaitoksen 422 Lindroos ym.: Määrärahan osoittami- 996: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 424 sesta vaikeuksissa olevien teollisuusaluei- 997: den tukikokeilun ulottamiseksi Kuoreve- 998: 410 Lapiolahti: Määrärahan osoittamises- 999: den-Mäntän-Vilppulan alueelle . . . . . . . . 437 1000: ta Kerityn-Pernunnummen ja Melkutti- 1001: mien luonnonsuojelualueiden toteuttami- 423 Lindroos ym.: Määrärahan osoittami- 1002: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 425 sesta työllisyystilanteen parantamiseksi 1003: Mäntässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 438 1004: 411 U. Leppänen ym.: Määrärahan osoit- 1005: tamisesta Nurmeksen Porokylän-Vuoka- 424 Maijala ym.: Määrärahojen osoitta- 1006: tin rataosuuden peruskorjauksen aloitta- misesta nuorison leiri- ja kurssikeskusten 1007: miseen.................................... 426 investointeihin ja nuorisomatkailun palve- 1008: lutoiminnan järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . 439 1009: 412 Lindroos ym.: Määrärahan osoittami- 1010: sesta Oriveden asevarikon toimitilojen ra- 425 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag 1011: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 427 tili Svenska Österbottens Landskapsför- 1012: bund för fortsatt arkeologisk-paleoekolo- 1013: 413 Lindroos ym.: Määrärahan osoittami- gisk forskning i Österbotten . . . . . . . . . . . . . . 440 1014: sesta Hallin varuskunnan autotallin raken- 1015: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 428 425 Malm ym.: Määrärahan osoittamises- 1016: ta Svenska Österbottens Landskapsför- 1017: 414 Lindroos ym.: Määrärahan osoittami- bund -nimiselle järjestölle Pohjanmaan 1018: sesta maantien n:o 348 parantamiseen arkeologis-paleoekologisten tutkimusten 1019: Vilppulan Kolhossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 429 suorittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 441 1020: 1021: 415 Lindroos ym.: Määrärahan osoittami- 426 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag 1022: sesta Virtain Äijännevan paikallistien pa- tili Finlands Svenska Ungdomsförbund 1023: rantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 430 för amatörteaterverksamhet . . . . . . . . . . . . . . 442 1024: 20 Sisällysluettelo 1025: 1026: Sivu Sivu 1027: 426 Malm ym.: Määrärahan osoittamises- 434 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta 1028: ta Finlands Svenska Ungdomsförbund opettajankoulutuksen kehittämiseksi Hei- 1029: -nimisen järjestön harrastajateatteritoi- nolassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 456 1030: mintaan. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 443 1031: 435 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta 1032: 427 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag Itä-Hämeen kansanopiston tmmmtaan 1033: tili Finlands Svenska Ungdomsförbund Hartolassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 457 1034: för musikverksamhet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 444 1035: 436 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta 1036: 427 Malm ym.: Määrärahan osoittamises- Karjala-tietokantaprojektin jatkorahoi- 1037: ta Finlands Svenska Ungdomsförbund tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 458 1038: -nimisen järjestön musiikkitoimintaan . . . . 445 1039: 437 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta 1040: 428 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag maantien n:o 414 (Heinolan kk-Voikos- 1041: för grundförbättring av landsväg nr 7291 ki) parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 459 1042: (Palvis-Lotlax) i Vörå . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 446 1043: 438 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta 1044: 428 Malm ym.: Määrärahan osoittamises- Ristiinan-Suurlahden-Hurissalon tien 1045: ta maantien n:o 7291 (Palvis-Lotlax) pe- (n:o 11321) parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 460 1046: ruskorjaukseen Vöyrillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 447 1047: 439 Miettinen: Määrärahan osoittamisesta 1048: 429 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag Pöyryn-Kälän maantien parantamiseksi 461 1049: för upprustning av Långskärs centralfiske- 1050: 440 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1051: hamn i Vasa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 448 1052: sesta YK:n pakolaisasiain pääkomissaarin 1053: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 462 1054: 429 Malm ym.: Määrärahan osoittamises- 1055: ta Långskärin keskuskalasataman varusta- 1056: 441 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1057: miseen Vaasassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 449 1058: sesta Vapautuvien Tuki ry:lle työntekijöi- 1059: den palkkaamiseen....................... . 463 1060: 430 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag 1061: för en undersökning och utvecklande av 1062: 442 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1063: pälsfarmningen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 450 1064: sesta rikospoliisin autokaluston hankin- 1065: taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 464 1066: 430 Malm ym.: Määrärahan osoittamises- 1067: ta turkistarhauselinkeinoa koskevaan tut- 443 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1068: kimukseen ja kehitystyöhön . . . . . . . . . . . . . . 451 sesta puhalluskokeiden lisäämiseksi liiken- 1069: nevalvonnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 465 1070: 431 Metsämäki m.fl.: Om anvisande av 1071: anslag för konsertverksamheten vid Rase- 444 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1072: borgs slott . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 452 sesta vanhemmuuteenvalmennuksen saat- 1073: tamiseksi asevelvollisten koulutukseen . . . . 466 1074: 431 Metsämäki ym.: Määrärahan osoitta- 1075: misesta Raaseporin linnassa järjestettä- 445 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1076: vään konserttitoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . 453 sesta opintorahan asumislisän maksami- 1077: seksi ympärivuotisena. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 467 1078: 432 Metsämäki ym.: Määrärahan osoitta- 1079: misesta kantatien n:o 53 peruskorjaukseen 446 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1080: välillä Hanko-Skogby . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 454 sesta uskonnollisten lehtien tukemiseen . . . 468 1081: 1082: 433 Metsämäki ym.: Määrärahan osoitta- 447 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1083: misesta öljyntorjuntakaluston hankkimi- sesta marjojen ja sienien talteenoton edis- 1084: seen Hankoniemelle....................... 455 tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 469 1085: Sisällysluettelo 21 1086: 1087: Sivu Sivu 1088: 448 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 460 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1089: sesta rintamaveteraanien kuntoutukseen . . 470 sesta Mannerheimin Lastensuojeluliitolle 1090: henkilökunnan palkkaamiseksi lasten ja 1091: 449 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- nuorten puhelimien päivystykseen . . . . . . . . 482 1092: sesta vammaisten kuljetuspalvelujen jär- 1093: jestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 471 461 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1094: sesta vammaisten lomatoiminnan järjestä- 1095: 450 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- miseen.................................... 483 1096: sesta vanhusten palvelupuhelinverkoston 1097: luomiseen................................. 472 462 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1098: sesta terveydenhuoltoalan hoitohenkilös- 1099: 451 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- tön virkojen lisäämiseksi.............. . . . . 484 1100: sesta Toipilaskoti-säätiö Betesdan van- 1101: hainkodin rakentamiseen Vantaan Myyr- 463 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1102: mäkeen................................... 473 sesta mammografiatutkimusten järjestä- 1103: miseen.................................... 485 1104: 452 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1105: sesta Pertuumaan Kuortinkartanon syö- 464 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1106: pää sairastavien lasten kurssikeskuksen sesta reumalääkärien virkojen perustami- 1107: käyttökustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 474 seen....................................... 486 1108: 1109: 453 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 465 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1110: sesta naisten alkoholiklinikoiden toimin- sesta erikoislääkärien ja -sairaanhoitajien 1111: taa varten................................. 475 palkkaamiseksi leukemiaa sairastavien las- 1112: ten hoitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 487 1113: 454 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1114: sesta huumeita käyttävien nuorten hoito- 466 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1115: kotien perustamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 476 sesta sädehoitolaitteiden hankkimiseen ja 1116: uusimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 488 1117: 455 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1118: sesta Pelastusarmeijan raittius- ja alkoho- 467 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1119: lityön tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 477 sesta kunnille sepelvaltimon ohitusleik- 1120: kausten tarjoamiseksi ostopalveluina . . . . . 489 1121: 456 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1122: sesta Helsingfors Gästhem och Natthär- 468 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1123: bärge rf:n (Helsingin Vieraskoti) päivähoi- sesta dialyysihoidon lisäämiseen . . . . . . . . . . 490 1124: totoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 478 1125: 469 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1126: 457 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- sesta kunnille saattehoidon järjestämiseen 491 1127: sesta Helsingfors Gästhem och Natthär- 1128: bärge rf:n (Helsingin Vieraskoti) asunto- 470 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1129: lan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 479 sesta saattevapaan järjestämiseen kuole- 1130: vaa läheistään hoitavalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 492 1131: 458 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1132: sesta Kovaosaisten Ystävät - De Nöd- 471 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1133: ställdas Vänner ry:n asuntolan saunatilo- sesta Reumaliitolle nuorten tuki- ja liikun- 1134: jen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 480 taelinsairauksien hoidon tehostamiseen . . . 493 1135: 1136: 459 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 472 Moilanen ym.: Määrärahan osoittami- 1137: sesta Suomen Valkonauhaliiton toiminta- sesta alkoholismin ja huumeiden käytön 1138: tilojen peruskorjaukseen.................. 481 kansainvälistä ehkäisytoimintaa varten . . . 494 1139: 22 Sisällysluettelo 1140: 1141: Sivu Sivu 1142: 473 Moilanen: Määrärahan osoittamisesta 486 Myller ymo: Määrärahan osoittamises- 1143: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön Hel- ta valtakunnallisen harjunsuojeluohjel- 1144: singin terveydenhoitoaseman vuokran kat- man kasvitieteellis-maisemaselvityksen to- 1145: tamiseksi o o o o 1146: 0 0 0 oo 1147: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 495 teuttamiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 508 1148: 1149: 474 Moilanen ymo: Määrärahan osoittami- 487 Myller ymo: Määrärahan osoittamises- 1150: sesta kunnille vuokra-asuntojen hankki- ta maa-ainesvarojen atk-rekisterin kehittä- 1151: mista varten asunnottomille 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 496 miseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 509 1152: 1153: 475 Moilanen ymo: Määrärahan osoittami- 488 Myller ymo: Määrärahan osoittamises- 1154: sesta asunto- ja perusparannuslainoihin 0 0 0 497 ta asuntojen korjausavustusten lisäämi- 1155: seksi Pohjois-Karjalassa o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 510 1156: 476 Moilanen ymo: Määrärahan osoittami- 1157: sesta kerrostalojen perusparantamiseen 489 Mäkelä ymo: Määrärahan osoittami- 1158: hissejä rakentamalla o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 498 sesta HattuJa-Seuralle sauhupirtin raken- 1159: tamiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 511 1160: 477 Myller ymo: Määrärahan osoittamises- 1161: ta poliisin virkojen perustamiseksi Toh- 490 Mäkelä ymo: Määrärahan osoittami- 1162: majärven nimismiespiiriin o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 499 sesta Pidä Saaristo Siistinä ry:n valtion- 1163: apuun 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 512 1164: 478 Myller ymo: Määrärahan osoittamises- 1165: ta toimiupseerin ja rajavartijan virkojen 491 Mäkipää ymo: Määrärahan osoittami- 1166: perustamiseksi Värtsilän Niiralan rajavar- sesta monitoimitalon rakentamiseen Pio- 1167: tiostoon 0 0 0 0 o0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 500 neerivarikolle Parkanoon 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 513 1168: 479 Myller ymo: Määrärahan osoittamises- 1169: 492 Mäkipää ymo: Määrärahan osoittami- 1170: ta tilojen saamiseksi rajavartiolaitokselle 1171: sesta kaupallisen korkeakouluopetuksen 1172: Niiralassa oo o o 1173: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 501 1174: aloittamiseksi Porissa 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 514 1175: 480 Myller ymo: Määrärahan osoittamises- 1176: ta tullihenkilöstön palkkaamiseksi Värtsi- 493 Mäkipää ymo: Määrärahan osoittami- 1177: sesta Varsinais-Suomen kansanopiston pe- 1178: län Niiralaan 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 502 1179: ruskorjauslainojen hoitomenoihin 0 0 0 0 0 0 0 0 515 1180: 481 Myller ymo: Määrärahan osoittamises- 1181: ta Värtsilän Niiralan tulliaseman ja asun- 494 Mäkipää ymo: Määrärahan osoittami- 1182: tojen rakentamiseen o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 503 sesta Parkanon aseman ja valtatien n:o 23 1183: välisen maantien rakentamiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 516 1184: 482 Myller ymo: Määrärahan osoittamises- 1185: ta Pohjois-Karjalan sairaanhoito-oppilai- 495 Mäkipää ymo: Määrärahan osoittami- 1186: toksen laajennuksen aloittamiseen o oo 0 0 0 0 0 504 sesta Viljakkalan-Luhalahden maantien 1187: päällystämiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 517 1188: 483 Myller ymo: Määrärahan osoittamises- 1189: ta Outokummun katsastusaseman lunasta- 496 Mäkipää ymo: Määrärahan osoittami- 1190: miseksi valtiolle o o o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 505 sesta PoroJan paikallistien kunnostami- 1191: seen Kokemäellä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 518 1192: 484 Myller ymo: Määrärahan osoittamises- 1193: ta Pohjois-Karjalan telepiirin perustami- 497 Mäkipää ymo: Määrärahan osoittami- 1194: seksi0 0 0 0 o o o 1195: 0 0 0 o o 1196: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 506 sesta Parkanon aseman ja valtatien n:o 3 1197: välisen tien katuvalaistukseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 519 1198: 485 Myller ymo: Määrärahan osoittamises- 1199: ta kalliotutkimuksen kehittämiseksi Joen- 498 Mäkipää ymo: Määrärahan osoittami- 1200: suun yliopiston Karjalan tutkimuslaitok- sesta katsastusaseman rakentamiseksi Par- 1201: sella0 0 0 0 0o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 507 kanoon 0 0 0 0 oo 1202: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 520 1203: Sisällysluettelo 23 1204: 1205: Sivu Sivu 1206: 499 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami- 510 Nordman m.fl.: Om anvisande av 1207: sesta Kalliolan kannatusyhdistys ry:n toi- anslag för byggnadsskyddsplanering i 1208: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 521 Kristinestad . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 534 1209: 1210: 500 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami- 510 Nordman ym.: Määrärahan osoitta- 1211: sesta Myllyhoitoyhdistys ry:n toimiston misesta rakennussuojelusuunnitteluun 1212: perustamiseen ja koulutustoiminnan laa- Kristiinankaupungissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 535 1213: jentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 522 1214: 511 Nordman m.fl.: Om anvisande av 1215: 501 Mäkipää ym.: Määrärahan osoittami- anslag för grundförbättring av landsväg 1216: sesta Kotilo ry:Ile tukikotitoiminnan tuke- nr 678 Petalax centrum, Nyby-Dalback.. 536 1217: miseen Savonlinnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 523 1218: 1219: 502 Männistö ym.: Määrärahan osoittami- 511 Nordman ym.: Määrärahan osoitta- 1220: sesta läänien kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . 524 misesta maantien n:o 678 peruskorjauk- 1221: seen Petolahden keskustassa ja välillä 1222: 503 Mönkäre ym.: Määrärahan osoittami- Nyby-Dalback........................... 537 1223: sesta Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin 1224: muodostamisesta aiheutuviin kuntien väli- 512 Nordman m.fl.: Om anvisande av 1225: siin lunastuskorvauksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 525 anslag för upprustning av Storkors cen- 1226: tralfiskehamn i Korsnäs................. . . 538 1227: 504 Niinistö: Määrärahan osoittamisesta 1228: valtion virastotalon rakentamiseksi Saloon 526 512 Nordman ym.: Määrärahan osoitta- 1229: misesta Storkorsin keskuskalasataman va- 1230: 505 Niinistö: Määrärahan osoittamisesta rustamiseen Korsnäsissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 539 1231: Märyn-Halikon kirkonkylän yhdysvie- 1232: märin rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 527 513 Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag 1233: för musikfestspelen i Korsholm . . . . . . . . . . . 540 1234: 506 Niinistö: Määrärahan osoittamisesta 1235: Halikon ja Kuusjoen kuntakeskusten väli- 1236: sen paikallistien n:o 12315 peruskorjaami- 513 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta 1237: seen....................................... 528 Mustasaaren musiikkijuhlille.............. 541 1238: 1239: 507 Niinistö: Määrärahan osoittamisesta 514 Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag 1240: kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi för byggande av fartyget Jacobstads Wa- 1241: välille Halikon kirkonkylä-Halikon pen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 542 1242: asema-valtatie n:o 1 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 529 1243: 514 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta 1244: 508 Nordman m.fl.: Om anvisande av Jacobstads Wapen -aluksen rakentamiseen 543 1245: anslag för Österbottens svenska hem- 1246: slöjdsförening . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 530 515 Nyby: Om anvisande av anslag tili 1247: föreningen Nanuk i Jakobstad . . . . . . . . . . . . 544 1248: 508 Nordman ym.: Määrärahan osoitta- 1249: misesta Österbottens svenska hemslöjds- 515 Nyby: Määrärahan osoittamisesta Na- 1250: förening -nimisen järjestön toiminnan tu- nuk-nimisen yhdistyksen toiminnan tuke- 1251: kemiseen.................................. 531 miseen Pietarsaaressa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 545 1252: 1253: 509 Nordman m.fl.: Om anvisande av 516 Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag 1254: anslag för kommunernas ungdomsarbete för vattenväxlingsförbättrande åtgärder i 1255: för höjning av den s.k. ungdomsmarken . . 532 Vasa skärgård . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 546 1256: 1257: 509 Nordman ym.: Määrärahan osoitta- 516 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta 1258: misesta kuntien nuorisotyöhön ns. nuori- veden vaihtuvuutta edistäviin toimenpitei- 1259: somarkan korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 533 siin Vaasan saaristossa.................... 547 1260: 24 Sisällysluettelo 1261: 1262: Sivu Sivu 1263: 517 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta 524 Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag 1264: eläinkokeista vaihtoehtoisiin tutkimus- för bevarande av backstugusittarområdet 1265: menetelmiin siirtymisen tukemiseen . . . . . . . 548 Posthaeken i Illby i Borgå landskommun 561 1266: 1267: 518 Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag 524 Nyman ym.: Määrärahan osoittami- 1268: för grundförbättring av landsväg nr 7263 sesta Postimäen mäkitupalaisalueen säilyt- 1269: på sträckan Särkimo-Österö . . . . . . . . . . . . . 549 tämiseksi Porvoon maalaiskunnan Ilolassa 562 1270: 1271: 518 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta 525 Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag 1272: maantien n:o 7263 peruskorjaukseen välil- tili Östnylands allmogebåtsförening för 1273: lä Särkimo-Österö....................... 550 genomförande av kulturhistoriskt viktiga 1274: projekt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 563 1275: 519 Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag 1276: för byggande av en tunne! under riksväg 525 Nyman ym.: Määrärahan osoittami- 1277: nr 8 för den lätta trafiken i Pörtom, sesta Östnylands allmogebåtsförening 1278: Närpes.................................... 551 -nimiselle yhdistykselle kulttuurihistorialli- 1279: sesti tärkeiden hankkeiden toteuttamiseksi 564 1280: 519 Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta 1281: alikulkutunnelin rakentamiseksi kevyttä 526 Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag 1282: liikennettä varten valtatielle n:o 8 Närpiön för planering av den s.k. Skärgårdsvägen 1283: Pirttikylässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 552 från Tarkis i Borgå landskommun tili 1284: Skarpens vid Borgå omfartsväg . . . . . . . . . . . 565 1285: 520 Nyby: Om anvisande av anslag för 1286: planering och övervakning av vattenvår- 1287: 526 Nyman ym.: Määrärahan osoittami- 1288: den i Jakobstad........................... 553 sesta Porvoon maalaiskunndn Tarkkisista 1289: Skarpensiin Porvoon ohikulkutielle raken- 1290: 520 Nyby: Määrärahan osoittamisesta ve- 1291: nettavan ns. Saaristotien suunnitteluun . . . 566 1292: siensuojelun suunnitteluun ja valvontaan 1293: Pietarsaaressa............................. 554 1294: 527 Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag 1295: för byggande av en anslutningsramp vid 1296: 521 Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag 1297: korsningen av Borgå omfartsväg och 1298: för Nordisk Gitarrfestival................. 555 1299: Finnbyvägen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 567 1300: 521 Nyman ym.: Määrärahan osoittami- 1301: sesta Nordisk Gitarrfestival -nimisen yh- 527 Nyman ym.: Määrärahan osoittami- 1302: distyksen toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . 556 sesta liittymän rakentamiseen Porvoon 1303: ohikulkutien ja Suomenkyläntien risteyk- 1304: 522 Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag seen....................................... 568 1305: för skapande av ett landsarkiv för Nyland 1306: i Borgå . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 557 528 Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag 1307: för byggande av Kuggsundets bro mellan 1308: 522 Nyman ym.: Määrärahan osoittami- Tolkis och Emsalö........................ 569 1309: sesta Uudenmaan maakunta-arkiston pe- 1310: rustamiseksi Porvooseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 558 528 Nyman ym.: Määrärahan osoittami- 1311: sesta Tolkkisen ja Emäsalon välisen Kugg- 1312: 523 Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag sundin sillan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 570 1313: för inlösen av det kultur- och lokalhisto- 1314: riskt värdefulla Societetshuset i Lovisa.... 559 529 Ollila ym.: Määrarahan osoittamisesta 1315: Kehitysvammaisten tukiliitto ry:n Itsekas- 1316: 523 Nyman ym.: Määrärahan osoittami- vatuksen instituutin toiminnan tukemiseen 571 1317: sesta kulttuuri- ja paikal!ishistoriallisesti 1318: arvokkaan Loviisan seurahuoneen lunas- 530 Paakkinen ym.: Määrärahan osoitta- 1319: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 560 misesta Uudenmaan läänin kehittämiseen 572 1320: Sisällysluettelo 25 1321: 1322: Sivu Sivu 1323: 531 Paasilinna ym.: Määrärahan osoitta- 545 Pelttari: Määrärahan osoittamisesta 1324: misesta osa-aikaista etätyötä koskevan ko- Kittilän-Ylläsjärven maantien rakentami- 1325: keilun aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 573 seen....................................... 589 1326: 1327: 532 Paasilinna ym.: Määrärahan osoitta- 546 Perho ym.: Määrärahan osoittamises- 1328: misesta Helsingin kansainvälisen koulun ta Loimaan maatalousoppilaitoksen lisä- 1329: valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 574 rakennuksen rakennustöiden aloittamiseen 590 1330: 1331: 533 Paasilinna ym.: Määrärahan osoitta- 547 Perho ym.: Määrärahan osoittamises- 1332: misesta videotyöpajatoiminnan kehittämi- ta Naantalin-Merimaskun-Rymättylän 1333: seen....................................... 575 yhdysvesijohtohankkeen aloittamiseen 1334: valtion vesihuoltotyönä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 591 1335: 534 Paasilinna ym.: Määrärahan osoitta- 1336: misesta aistivammaisten äänilehtien ja 548 Perho ym.: Määrärahan osoittamises- 1337: Viittomakielisten videolehtien tukemiseen 577 ta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitok- 1338: selle merikalastuksen ja merenviljelyn tut- 1339: 535 Paasilinna ym.: Määrärahan osoitta- kimusaseman suunnitteluun Rymättylässä 592 1340: misesta rautateiden perusparantamiseen . . 578 1341: 549 Perho ym.: Määrärahan osoittamises- 1342: 536 Paasilinna ym.: Määrärahan osoitta- ta valtakunnallisen maatalouskonemuseon 1343: misesta kansalaisradiotoimintaa varten . . . 579 perustamiseksi Loimaalle . . . . . . . . . . . . . . . . . 593 1344: 1345: 537 Paasilinna ym.: Määrärahan osoitta- 550 Perho ym.: Määrärahan osoittamises- 1346: misesta psykiatristen potilaiden fyysiseen ta Loimaan-Alastaron maantien raken- 1347: kuntoutukseen liittyvään tutkimukseen . . . 580 nustyön aloittamiseen.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 594 1348: 1349: 538 Paasilinna ym.: Määrärahan osoitta- 551 Pohjola ym.: Määrärahan osoittami- 1350: misesta omaehtoisen tekemisen tukemisek- sesta uusien poliisin virkojen perustami- 1351: si . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 581 seksi Län~i-Uudenmaan nimismiespiirei- 1352: hin........................................ 595 1353: 539 Paasilinna ym.: Määrärahojen osoit- 1354: tamisesta asunnottomuuden poistamiseksi 582 552 Pohjola ym.: Määrärahan osoittami- 1355: sesta kahden erikoistilintarkastajan toi- 1356: 540 Paasio ym.: Määrärahan osoittamises- men perustamiseksi tutkimaan konkurs- 1357: ta rantaradan perusparannukseen välillä sien laillisuutta Uudellamaalla . . . . . . . . . . . . 596 1358: Kirkkonummi-Turku . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 584 1359: 553 Pohjola ym.: Määrärahan osoittami- 1360: 541 Paavilainen ym.: Määrärahan osoitta- sesta valtion Orimattilan virastotalon laa- 1361: misesta läänien kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . 585 jentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 597 1362: 1363: 542 Paavilainen ym.: Määrärahan osoitta- 554 Pohjola ym.: Määrärahan osoittami- 1364: misesta VTKK:n lisätilojen hankintaan Jy- sesta Karkkilan yläasteen ja lukion laajen- 1365: väskylässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 586 nus- ja perusparannushanketta varten... . . 598 1366: 1367: 543 Paavilainen ym.: Määrärahan osoitta- 555 Pohjola ym.: Määrärahan osoittami- 1368: misesta Muuramen yläasteen ja liikunta- sesta Nummi-Pusulan yläasteen ja lukion 1369: hallin rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 587 rakennuksen peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . 599 1370: 1371: 544 Paavilainen ym.: Määrärahan osoitta- 556 Pohjola ym.: Määrärahan osoittami- 1372: misesta Keski-Suomen vesihuoltohankkei- sesta Työväenperinne-Arbetartradition 1373: siin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 588 ry:lle kirjasto- ja museotoimintaan........ 600 1374: 1375: 1376: 4 280129N 1377: 26 Sisällysluettelo 1378: 1379: Sivu Sivu 1380: 557 Pohjola ym.: Määrärahan osoittami- 569 Puisto ym.: Määrärahan osoittamises- 1381: sesta lasten ja nuorten kuvataidekoulujen ta kehitysvammaisten laitoshuolto- ja 1382: tukemiseen................................ 601 asuntolapaikkojen lisäämiseksi Varsinais- 1383: Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 613 1384: 558 Pohjola ym.: Määrärahan osoittami- 1385: sesta valtatien n:o 2 peruskorjaukseen vä- 570 Puisto ym.: Määrärahan osoittamises- 1386: lillä Olkkala-Karkkila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 602 ta Ensi- ja turvakotien Liitolle fas-syndro- 1387: malasten ja heidän vanhempiensa hoito- 1388: 559 Pohjola ym.: Määrärahan osoittami- menetelmien kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . 614 1389: sesta maantien n:o 1701 peruskorjaukseen 1390: 571 Puisto ym.: Määrärahan osoittamises- 1391: välillä Orimattilan keskustaajama-Kui- 1392: ta Vanhus- ja lähimmäispalvelun Liitto 1393: vanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 603 1394: ry:lle dementia- ja muistamattomien poti- 1395: laiden hoidon tehostamiseksi.............. 615 1396: 560 Pohjola ym.: Määrärahan osoittami- 1397: sesta veneilyasiain neuvottelukunnan toi- 572 Puisto ym.: Määrärahan osoittamises- 1398: mintaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 604 ta Puheterapiakeskukselle psykiatristen 1399: potilaiden lomatoiminnan edistämiseen . . . 616 1400: 561 Pohjola ym.: Määrärahan osoittami- 1401: sesta Kalliolan alkoholistien kuntoutuskli- 573 Puisto ym.: Määrärahan osoittamises- 1402: nikan katkaisu- tai selviäruisaseman ra- ta terveydenhuoltoalan työajan lyhentämi- 1403: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 605 seksi perustettavien virkojen lisäämiseen . . 617 1404: 1405: 562 Pohjola ym.: Määrärahan osoittami- 574 Pulliainen ym.: Määrärahojen osoitta- 1406: sesta HIV-epidemian ja AIDS-taudin ro- misesta työtehtävien vakinaistamiseen yli- 1407: kote- ja torjuntatoimenpiteiden tutkimuk- opistoissa ja korkeakouluissa . . . . . . . . . . . . . 618 1408: seen....................................... 606 1409: 575 Pulliainen ym.: Määrärahan osoitta- 1410: misesta Tiedekauppa ry:lle projektityön 1411: 563 Pohjola ym.: Määrärahan osoittami- 1412: edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 619 1413: sesta jätevesien puhdistamiseen ja viemä- 1414: röintiin Kirkkonummella . . . . . . . . . . . . . . . . . 607 576 Pulliainen ym.: Määrärahan osoitta- 1415: misesta vaelluskalakantojen elvyttämiseen 620 1416: 564 Puisto ym.: Määrärahan osoittamises- 1417: ta avoimen korkeakouluopetuksen tunti- 577 Puska ym.: Määrärahan osoittamises- 1418: palkkioihin ja suunnitteluhenkilökunnan ta terveyskasvatuksen opetusvalmiuksien 1419: palkkaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 608 tehostamiseen opettajainkoulutuksessa . . . 621 1420: 1421: 565 Puisto ym.: Määrärahojen osoittami- 578 Puska: Määrärahan osoittamisesta 1422: sesta keskiasteen opiskelijoiden opintotu- Nuorisokasvatusliitolle Jokiniemen leiri- 1423: keen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 609 alueen ulkoilualueiden ja lentopallokentän 1424: kunnostamiseen.............. . . . . . . . . . . . . . 622 1425: 566 Puisto ym.: Määrärahan osoittamises- 1426: 579 Pystynen ym.: Määrärahan osoittami- 1427: ta kuntien nuorisotyön valtionosuuteen . . . 610 1428: sesta museovirastolle Antellin kokoelmien 1429: kartuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 623 1430: 567 Puisto ym.: Määrärahan osoittamises- 1431: ta kevyen liikenteen väylien rakentamiseen 580 Rajamäki ym.: Määrärahan osoitta- 1432: Paraisten-Houtskarin ja Kustavin- misesta Kuopion sairaanhoito-oppilaitok- 1433: Turun välille.............................. 611 sen lisärakennuksen rakentamiseen . . . . . . . 624 1434: 1435: 568 Puisto ym.: Määrärahan osoittamises- 581 Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta 1436: ta Turun seudun joukkoliikenteen kehittä- ravunviljelyn neuvontakoeaseman perus- 1437: miseen.................................... 612 tamiseen Karttuiaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 625 1438: Sisällysluettelo 27 1439: 1440: Sivu Sivu 1441: 582 Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta 595 Ranta: Määrärahan osoittamisesta 1442: Savi-, Selkäys- ym. järvien tulvahaittojen Taipalsaaren Merenlahdentien perus- 1443: poistamiseksi Pielavedellä...... . . . . . . . . . . . 626 korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 639 1444: 1445: 583 Rajamäki ym.: Määrärahan osoitta- 596 Ranta: Määrärahan osoittamisesta 1446: misesta TVL:n Kuopion piirille teiden ra- Vehkataipaleen AmpujaJan tien perus- 1447: kentamiseen . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . .. . . . 627 korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 640 1448: 1449: 584 Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta 597 Ranta: Määrärahan osoittamisesta 1450: maantien n:o 542 parantamiseen välillä Kutilan kanavan rakentamiseen Lappeen- 1451: Tuusniemi-Heinävesi.................... 628 rannassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 641 1452: 1453: 585 Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta 598 Ranta: Määrärahan osoittamisesta sel- 1454: Kortteisen-Losomäen tien päällystämi- väkielisten sääpalveluiden tuottamiseksi 1455: seen....................................... 629 Saimaalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 642 1456: 586 Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta 1457: 599 Ranta: Määrärahan osoittamisesta 1458: Kuopion tie- ja vesirakennuspiirille kes- 1459: VHF-radioverkon säilyttämiseksi Saimaal- 1460: kuskanavamuseohankkeen toteuttamiseen 630 1461: la......................................... 643 1462: 587 Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta 1463: Pohjois-Savon sydäntautipiirin toiminnan 600 Ranta: Määrärahan osoittamisesta 1464: Etelä-Karjalan keskussairaalapiirin lunas- 1465: tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 631 1466: tuskorvauksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 644 1467: 588 Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta 1468: yrittäjien lomituspalvelukokeilun jatkami- 601 Ranta: Määrärahan osoittamisesta 1469: seksi Varkaudessa ja kokeilun laajentami- maan hankkimiseen Saimaan saaristo- 1470: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 632 alueelta luonnonsuojelutarkoituksiin...... 645 1471: 1472: 589 Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta 602 Ranta: Määrärahan osoittamisesta 1473: Leppävirran ja Varkauden yhteisen kaato- Etelä-Saimaan ja Vuoksen vesienkäytön 1474: paikan rakentamiseen .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 633 suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 646 1475: 1476: 590 Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta 603 Rantanen ym.: Määrärahan osoitta- 1477: Ruokojärven vesistöalueen kunnostami- misesta maakuntakirjastojen toiminnan 1478: seen....................................... 634 kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 647 1479: 1480: 591 Ranta: Määrärahan osoittamisesta 604 Rantanen: Määrärahan osoittamisesta 1481: Lappeenrannan ammattikoulun lisäraken- Päivöiän kansanopiston rakennusavustuk- 1482: tamista ja peruskorjausta varten . . . . . . . . . . 635 seen....................................... 648 1483: 1484: 592 Ranta: Määrärahan osoittamisesta so- 605 Rantanen: Määrärahan osoittamisesta 1485: siaalialan oppilaitoksen toiminnan käyn- Väinö Linna -seuralle Pentinkulman päi- 1486: nistämiseen Lappeenrannassa . . . . . . . . . . . . . 636 vien järjestämiseen........................ 649 1487: 1488: 593 Ranta: Määrärahan osoittamisesta Le- 606 Rantanen ym.: Määrärahan osoitta- 1489: min Musiikkipäivien avustamiseen . . . . . . . . 637 misesta Työväen Musiikkitapahtuman 1490: avustamiseen Valkeakoskella . . . . . . . . . . . . . 650 1491: 594 Ranta: Määrärahan osoittamisesta 1492: Lappeenrannan Ammatilliselle Paikallis- 607 Rantanen ym.: Määrärahan osoitta- 1493: järjestölle ns. pakkaspäivien avustamisek- misesta Suomen Keskusshakkiliiton toi- 1494: si . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 638 minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 651 1495: 28 Sisällysluettelo 1496: 1497: Sivu Sivu 1498: 608 Rantanen ym.: Määrärahan osoitta- 618 Renlund m.fl.: Om anvisande av an- 1499: misesta Työväen Shakkiliiton toiminnan slag för grundförbättring av landsvägarna 1500: tukemiseen................................ 652 nr 747 och 742 mellan Åsbacka och Ytter- 1501: esse i Pedersöre och Kronoby . . . . . . . . . . . . . 665 1502: 609 Rantanen: Määrärahan osoittamisesta 1503: Valkeakosken jäähallin rakentamiseen.... 653 618 Renlund ym.: Määrärahan osoittami- 1504: sesta maanteiden n:o 747 ja 742 perus- 1505: 610 Rantanen: Määrärahan osoittamisesta korjaukseen Åsbackan ja Ala-Ähtävän vä- 1506: Valkeakosken moottoriurheilujärjestöille lillä Pietarsaaren mlk:ssa ja Kruunupyyssä 666 1507: moottoriratojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . 654 1508: 619 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 1509: 611 Rantanen ym.: Määrärahan osoitta- Vieremälle paloaseman rakentamiseen . . . . 667 1510: misesta nuorisotilan rakentamiseen Val- 1511: keakoskelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 655 620 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 1512: korkeakoulujen opettajien virkojen perus- 1513: 612 Rantanen ym.: Määrärahan osoitta- tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 668 1514: misesta vaelluskalakantojen elvyttämiseen 656 1515: 621 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 1516: 613 Rantanen ym.: Määrärahan osoitta- lukion perustamiseksi Kaaville . . . . . . . . . . . . 669 1517: misesta pysyvien painonmittausasemien 1518: rakentamiseen pääteille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 657 622 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 1519: lukion perustamiseksi Keiteleelle . . . . . . . . . . 670 1520: 614 Rantanen ym.: Määrärahan osoitta- 1521: misesta kaupallisten sihteereiden toimien 623 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 1522: lisäämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 658 lukion perustamiseksi Vehmersalmelle . . . . 671 1523: 1524: 615 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag 624 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 1525: för byggande av utrymmen för kultur- Vieremän koulukeskuksen laajentamiseen 672 1526: verksamhet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 659 1527: 625 Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittami- 1528: 615 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta varastokirjaston toiminnan käynnis- 1529: kulttuuritoimintaan tarvittavien tilojen ra- tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 673 1530: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 660 1531: 626 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 1532: 616 Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag ylimääräisiin yksivuotisiin apurahoihin 1533: såsom understöd för finlandssvenska or- nuorille taiteilijoille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 674 1534: ganisationer med social verksamhet . . . . . . . 661 1535: 627 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 1536: 616 Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta Iisalmen kulttuurikeskuksen rakentami- 1537: sosiaalista toimintaa harjoittavien suo- seen....................................... 675 1538: menruotsalaisten järjestöjen toiminnan tu- 1539: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 662 628 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 1540: taideteosten hankkimiseen julkisiin raken- 1541: 617 Renlund m.fl.: Om anvisande av an- nuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 676 1542: slag för grundförbättring av landsväg nr 1543: 743 på avsnittet Terjärv kby-Viberg . . . . . 663 629 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 1544: taiteenalan tutkimus- ja julkaisutoiminnan 1545: 617 Renlund ym.: Määrärahan osoittami- tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 677 1546: sesta Teerijärven kirkonkylän ja Vibergin 1547: välisen maantien n:o 743 peruskorjauk- 630 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 1548: seen....................................... 664 lukemisharrastuksen edistämiseen.... . . . . . 678 1549: Sisällysluettelo 29 1550: 1551: Sivu Sivu 1552: 631 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 644 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 1553: Kuhmon Kamarimusiikkifestivaalien jär- Valkeisen-Kurenpolven tien perus- 1554: jestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 679 kunnostukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 692 1555: 1556: 632 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 645 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 1557: Rautavaaran kurssi- ja leirikeskuksen ra- Sallisenjärven metsäautotien saamiseksi 1558: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 680 yleiseksi tieksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 693 1559: 1560: 646 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 1561: 633 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 1562: Taipaleenlahden yksityistien muuttamisek- 1563: Riuttalan talonpoikaismuseon kunnostus- 1564: si paikallistieksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 694 1565: töiden loppuun saattamiseen . . . . . . . . . . . . . . 681 1566: 647 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 1567: 634 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Kihlovirran sillan rakennustyön aloittami- 1568: Finland Handbok -teoksen kääntämiseksi seen....................................... 695 1569: arabian kielelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 682 1570: 648 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 1571: 635 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta kuunari Koiviston kunnostamiseen. . . . . . . . 696 1572: uusien 4H-neuvojien palkkaamiseen . . . . . . 683 1573: 649 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 1574: 636 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Turun-Helsingin moottoritien rakenta- 1575: Pohjois-Savon 4H-piirin toimistotilojen miseen.................................... 697 1576: hankinnasta aiheutuneen velan lyhennyk- 1577: seen....................................... 684 650 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 1578: turpeen jatkojalostukseen Pohjois-Sata- 1579: 637 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 698 1580: Vienankosken kalaportaan rakentamiseen 1581: 651 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 1582: Maaningalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 685 1583: palvelutalon suunnitteluun Porin Pihla- 1584: vaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 699 1585: 638 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 1586: Iisalmen-Kihlovirran-Runnin runkove- 652 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 1587: sijohdon rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 686 työvoimahallinnon asiakaspalvelun virko- 1588: jen lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 700 1589: 639 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 1590: lisalmen-Koukunlahden-lhotunlahden 653 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 1591: runkovesijohdon rakentamiseen . . . . . . . . . . 687 työllisyysinstituutin suunnittelemiseksi Po- 1592: riin 701 1593: 640 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 1594: vesijohtoverkoston rakentamiseen Iisal- 654 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 1595: men haja-asutusalueella. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 688 työvoimatoimiston perustamiseksi Kar- 1596: vialle...................................... 702 1597: 641 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 1598: 655 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 1599: Kiuruveden pohjoisosan runkovesijohdon 1600: työvoimatoimiston perustamiseksi Koke- 1601: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 689 1602: mäelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 703 1603: 642 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 656 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 1604: Tervon-Utrianlahden paikallistien n:o työvoimatoimiston perustamiseksi Noor- 1605: 16099 peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 690 markkuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 704 1606: 1607: 643 Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta 657 Rinne: Määrärahan osoittamisesta 1608: Runnin-Haukimäen tien peruskorjauk- Porin työvoimatoimiston palvelupisteen 1609: seen Iisalmessa............................ 691 perustamiseen Porin Pihlavaan . . . . . . . . . . . 705 1610: 30 Sisällysluettelo 1611: 1612: Sivu Sivu 1613: 658 J. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 670 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 1614: sesta Kirjakkalan Vanhan teollisuuskylän sesta pienimuotoisten epäkaupallisten 1615: säilyttämiseen Perniössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 706 kansanmusiikki- ja perinnetapahtumien 1616: tukemiseen............. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 718 1617: 659 J. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 1618: sesta Salon-Teijon-Mathildedalin tieyh- 671 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 1619: teyden parantamiseen .. . .. . . . . . . . . . . . . . . . . 707 sesta Eläkkeensaajien Keskusliitto ry:lle 1620: kulttuuri- ja harrastustoiminnan tukemi- 1621: 660 J. Roos ym.: Määrärahan osoittami- seen....................................... 719 1622: sesta paikallistien rakentamiseen Tammi- 1623: saaren-Salon tieltä Kiskon tielle Perniös- 672 T. Roos: Määrärahan osoittamisesta 1624: sä......................................... 708 Vammalassa järjestettävien Vanhan kirjal- 1625: lisuuden päivien tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . 720 1626: 661 J. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 1627: sesta alikulkutunnelin rakentamiseen val- 673 T. Roos: Määrärahan osoittamisesta 1628: tatien n:o 1 ali Salossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 709 Sata-Hämeen koeaseman viljankuivaamon 1629: rakentamiseen Mouhijärvellä . . . . . . . . . . . . . 721 1630: 662 J. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 1631: sesta eritasoristeyksen rakentamiseen ran- 674 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 1632: taradan alitse Salossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 710 sesta vuohenmaitotuotteiden tunnetuksi 1633: tekemisen edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 722 1634: 663 J. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 1635: sesta venelaiturin rakentamiseen Teijon 675 T. Roos: Määrärahan osoittamisesta 1636: taajamaan Perniössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 711 Mouhijärven vesihuollon runkolinjan to- 1637: teuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . 723 1638: 664 J. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 1639: sesta siirtoviemärin rakentamiseen Märyn 676 T. Roos: Määrärahan osoittamisesta 1640: kylän ja kirkonkylän välille Halikossa . . . . 712 Sata-Hämeen koeaseman kehittämiseen 1641: Mouhijärvellä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 724 1642: 665 J. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 1643: sesta maa-alueen ostamiseksi virkistys- ja 677 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 1644: retkeilytarkoituksiin Perniössä . . . . . . . . . . . . 713 sesta Metsäntutkimuslaitoksen Parkanon 1645: tutkimusaseman lisärakennuksen rakenta- 1646: 666 T. Roos: Määrärahan osoittamisesta miseen.................................... 725 1647: Vammalan asevarikko 3:n asekorjaamon 1648: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . 714 678 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 1649: sesta valtatien n:o 11 eli ns. Porin tien 1650: 667 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 726 1651: sesta Keuhkovammaliiton Länsi-Suomen 1652: toimintakeskuksen oppilasasuntolan pe- 679 T. Roos: Määrärahan osoittamisesta 1653: ruskorjaukseen . . . . . . .. .. . . . . . . . . . . . . . . . . . 715 kevyen liikenteen väylän rakentamiseen ja 1654: piennarten levittämiseen tiellä n:o 249 1655: 668 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- Vammalassa ja Äetsässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 727 1656: sesta Kiikoisten kotiseutuyhdistys ry:lle 1657: Myllymäen torpparimuseoalueen kehittä- 680 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 1658: miseen sekä siihen liittyvän perinteen ra- sesta ns. i-korttioikeuden saamiseksi kai- 1659: kennus- ja tallennustyöhön . . . . . . . . . . . . . . . 716 kille alle 65"vuotiaille eläkkeensaajille. . . . . 728 1660: 1661: 669 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 681 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 1662: sesta Sata-Häme soi kansainvälisen har- sesta Turun ja Porin läänin liikenneturval- 1663: monikkatapahtuman tukemiseen.... . . . . . . 717 lisuusohjelman laatimiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 729 1664: Sisällysluettelo 31 1665: 1666: Sivu Sivu 1667: 682 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 696 Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta 1668: sesta turpeen moninaiskäytön tutkimus- maantien n:o 706 (Suokonmäki-Viranpe- 1669: toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 730 rä) parantamiseen......................... 744 1670: 1671: 683 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 697 Saarinen ym.: Määrärahan osoittami- 1672: sesta vaikeavammaisten lasten kotihoidon sesta Nummen kirkon-valtatien n:o 1 1673: tukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 731 välisen tien perusparantamiseen........... 745 1674: 1675: 684 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 698 Saastamoinen ym.: Määrärahan osoit- 1676: sesta Keuhkovammaliiton toimesta järjes- tamisesta Kuopion yliopiston 111 raken- 1677: tettävän lomatoiminnan tukemiseen . . . . . . 732 nusvaiheen toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 746 1678: 1679: 685 T. Roos ym.: Määrärahan osoittami- 699 Saastamoinen ym.: Määrärahan osoit- 1680: sesta vesistön käyttöä koskevan suunnitel- tamisesta Pohjois-Savon kansanopistolle 1681: man laatimiseksi Kokemäenjoen vesistössä 733 lainanhoitokustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . 747 1682: 1683: 686 Rusanen ym.: Määrärahan osoittami- 700 Saastamoinen ym.: Määrärahan osoit- 1684: sesta Mikkelin teknillisen oppilaitoksen li- tamisesta kondyloomaviruksen aiheutta- 1685: särakennuksen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . 734 mien terveyshaittojen tiedotuskampanjaan 748 1686: 1687: 687 Rusanen ym.: Määrärahan osoittami- 701 Sarapää ym.: Määrärahan osoittami- 1688: sesta Kerimäen kirkon ulkomaalaukseen . . 735 sesta kirjastojen aluekouluttajajärjestel- 1689: män laajentamiseen....................... 749 1690: 688 Rusanen ym.: Määrärahan osoittami- 1691: sesta Mikkelin maakunta-arkiston lisära- 702 Sasi: Määrärahan osoittamisesta Tam- 1692: kennuksen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 736 pereen poliisitalon laajennukseen . . . . . . . . . 750 1693: 1694: 689 Rusanen ym.: Määrärahan osoittami- 703 Sasi: Määrärahan osoittamisesta Aito- 1695: sesta Suomen Elinkeinoelämän Keskusar- vuoren-Teiskontien perusparantamiseen 751 1696: kistolie lisätilojen rakentamiseen . . . . . . . . . . 737 1697: 704 Siitonen: Määrärahan osoittamisesta 1698: 690 Rusanen ym.: Määrärahan osoittami- lnvalidiliitolle lomanviettopaikkojen ke- 1699: sesta Itä-Suomen järvikalastusmuseohank- hittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 752 1700: keen toteuttamiseen....................... 738 1701: 705 Sillanpää ym.: Määrärahan osoittami- 1702: 60: Rusanen ym.: Määrärahan osoittami- sesta maantien n:o 669 (Kauhajärvi-tie- 1703: sesta Mikkelin lentokentän parantamiseen 739 mestaripiirin raja) rakentamiseksi......... 753 1704: 1705: 692 Rusanen ym.: Määrärahan osoittami- 706 Sillanpää ym.: Määrärahan osoittami- 1706: sesta ns. Helemi-radan suunnittelua varten 740 sesta Suupohjan radan peruskorjaamiseen 1707: rataosuudella Koskenkorva-Kaskinen . . . 754 1708: 693 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta- 1709: misesta koulutuksen kehittämisrahakokei- 707 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 1710: luun Kuopion läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 741 osoittamisesta Maailman elintarvikeohjel- 1711: man (WFP) tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 755 1712: 694 Ryynänen ym.: Määrärahan osoitta- 1713: misesta marjanviljelykonsulentin palkkaa- 708 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 1714: miseksi Kuopion maatalouskeskukseen . . . 742 osoittamisesta YK:n lastenavun järjestölle 1715: (UNICEF) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 756 1716: 695 Röntynen ym.: Määrärahan osoitta- 1717: misesta Suomen Kotiseutuliitolle Valta- 709 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 1718: kunnallisten kotiseutupäivien järjestämi- osoittamisesta yhteistyön lisäämiseksi 1719: seen....................................... 743 Neuvostoliiton kanssa kehitysyhteistyössä 757 1720: 32 Sisällysluettelo 1721: 1722: Sivu Sivu 1723: 710 Stenius-Kaukonen ymo: Määrärahan 723 Stenius-Kaukonen ymo: Määrärahan 1724: osoittamisesta kahdenväliseen lahjamuo- osoittamisesta Enso-Gutzeit Oy:n Uima- 1725: toiseen kehitysapuun Angolalle 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 758 harjun tehtaan laajentamiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 771 1726: 1727: 711 Stenius-Kaukonen ymo: Määrärahan 724 Stenius-Kaukonen ymo: Määrärahan 1728: osoittamisesta kahdenväliseen lahjamuo- osoittamisesta lopettamisuhan alaisten yri- 1729: toiseen kehitysapuun SADCC-maille 0 0 0 0 0 0 759 tysten ottamiseksi valtiolle 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 772 1730: 1731: 712 Stenius-Kaukonen ymo: Määrärahan 725 Stenius-Kaukonen ymo: Määrärahan 1732: osoittamisesta tukena kansalaisjärjestöjen osoittamisesta Suomen liittymiseen SEV :n 1733: kehitysyhteistyölle o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 760 teknologiaohjelmiin 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 773 1734: 1735: 713 Stenius-Kaukonen ymo: Määrärahan 726 Stenius-Kaukonen ymo: Määrärahan 1736: osoittamisesta YK:n Lähi-idässä toimival- osoittamisesta TEKESille Neuvostoliiton 1737: le pakolaisten avustus- ja työelimelle kanssa käytävän kaupan kehittämiseen 0 0 0 774 1738: (UNRWA) annettavaan avustukseen 0 0 0 0 0 0 761 1739: 727 Stenius-Kaukonen ymo: Määrärahan 1740: 714 Stenius-Kaukonen ymo: Määrärahan osoittamisesta Valtion hankintakeskuksel- 1741: osoittamisesta Afrikan Kansalliskongres- le tuonnin lisäämiseksi Neuvostoliitosta 0 0 0 775 1742: sille annettavaan tukeen o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 762 1743: 728 Stenius-Kaukonen ymo: Määrärahan 1744: 715 Stenius-Kaukonen ymo: Määrärahan osoittamisesta työsuojeluinsinöörien ja 1745: osoittamisesta Costa Rican rauhanyliopis- ylitarkastajien palkkaamiseksi työsuojelu- 1746: ton toiminnan tukemiseen o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 763 hallitukseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 776 1747: 1748: 716 Stenius-Kaukonen ymo: Määrärahan 729 Stenius-Kaukonen ymo: Määrärahan 1749: osoittamisesta ydinkoekieltotoimikunnan osoittamisesta ylitarkastajien, vanhempien 1750: työn tukemiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 764 insinöörien ja insinöörien palkkaamiseksi 1751: työsuojeluhallitukseen ja työsuojelupiirei- 1752: 717 Stenius-Kaukonen ymo: Määrärahan hin 0 0o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 777 1753: osoittamisesta valtion virastotalon suun- 1754: nittelemiseksi Nokialle 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 765 730 Stenius-Kaukonen ymo: Määrärahan 1755: osoittamisesta äitiysavustuksen korottami- 1756: 718 Stenius-Kaukonen ymo: Määrärahan seen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 778 1757: osoittamisesta työsuojeluteknologian pro- 1758: fessorin ja apulaisprofessorin virkojen pe- 731 Stenius-Kaukonen ymo: Määrärahan 1759: rustamiseen teknillisiin korkeakouluihin 0 0 766 osoittamisesta kunnallisen toimeentulotur- 1760: van kustannuksiin 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 • 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 779 1761: 719 Stenius-Kaukonen ymo: Määrärahan 1762: osoittamisesta idänkaupan koulutuksen 732 Stenius-Kaukonen ymo: Määrärahan 1763: tehostamiseen Lahden tutkimuskeskukses- osoittamisesta kuntoutussihteerien palk- 1764: sa .. 1765: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 0 0 0 0 0 o 0 0 767 kaamiseksi kuntiin 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0 780 1766: 1767: 720 Stenius-Kaukonen ymo: Määrärahan 733 Stenius-Kaukonen ymo: Määrärahan 1768: osoittamisesta metsälukion suunnitteluun osoittamisesta henkilökohtaisten avusta- 1769: Kuruun ooooo o 0.0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 000 00 0 0 0 0 0 0 0 00. 768 jien palkkaamiseen vaikeavammaisille 0 0 0 0 781 1770: 1771: 721 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 734 Stenius-Kaukonen ymo: Määrärahan 1772: osoittamisesta Kurun-Yläjärven maan- osoittamisesta vaikeavammaisten kuljetus- 1773: tien peruskorjaukseen o 0 0 0 0 0 0 0. 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 769 ja saattopalvelujen kehittämiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 782 1774: 1775: 722 Stenius-Kaukonen ymo: Määrärahan 735 Stenius-Kaukonen ymo: Määrärahan 1776: osoittamisesta Valtionrautateiden turva- osoittamisesta pienyrittäjien vuosilomajär- 1777: laitteiden hankkimiseksi Neuvostoliitosta 770 jestelmän kustannuksiin 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 783 1778: Sisällysluettelo 33 1779: 1780: Sivu Sivu 1781: 736 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 748 Turunen ym.: Määrärahan osoittami- 1782: osoittamisesta Tampereen yliopistollisen sesta Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun 1783: keskussairaalan laajennukseen . . . . . . . . . . . . 784 tutkimusaseman virkojen perustamiseen . . 797 1784: 1785: 737 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 749 Turunen ym.: Määrärahan osoittami- 1786: osoittamisesta korvausten maksamiseksi sesta Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun 1787: sodan- ja fasisminvastaisesta toiminnas- tutkimusaseman lisärakentamisen esisuun- 1788: taan tai keskitysleireistä kärsimään joutu- nitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 798 1789: neille...................................... 785 1790: 750 Turunen ym.: Määrärahan osoittami- 1791: sesta Kunnasniemen-Huhmarisen yksi- 1792: 738 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 1793: tyistien rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 799 1794: osoittamisesta ympäristön- ja luonnonsuo- 1795: jelun tutkimusaseman rakentamiseksi Ku- 751 Turunen ym.: Määrärahan osoittami- 1796: ruun...................................... 786 sesta Joensuun lentokentän kiitoradan jat- 1797: kamisen suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 800 1798: 739 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 1799: osoittamisesta eräiden jätteiden hyödyntä- 752 Turunen ym.: Määrärahan osoittami- 1800: mislaitosten perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 787 sesta Joensuun lentokentän poikittaiskii- 1801: totien päällystämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 801 1802: 740 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 1803: osoittamisesta Tampereen vesi- ja ympä- 753 Turunen ym.: Määrärahan osoittami- 1804: ristöpiirin laboratorion uusimiseen........ 788 sesta Pohjois-Karjalan matkailuyritysten 1805: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 802 1806: 741 Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan 1807: 754 Turunen ym.: Määrärahan osoittami- 1808: osoittamisesta pikkujärvien puhdistusko- 1809: sesta atk-laitteiston hankkimiseen syöpä- 1810: keiluun Kurussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 789 1811: järjestöjen Joensuun poliklinikalle........ 803 1812: 742 Taina ym.: Määrärahan osoittamises- 755 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit- 1813: ta henkilöstön lisäämiseksi näkövammais- tamisesta poliittisten naisjärjestöjen toi- 1814: ten kirjastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 790 minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 804 1815: 1816: 743 Taina ym.: Määrärahan osoittamises- 756 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit- 1817: ta Alzheimer- ja Dementia-yhdistysten toi- tamisesta ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä 1818: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 791 annetun valtioneuvoston päätöksen (75/ 1819: 74) mukaisiin eläkkeisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 805 1820: 744 Turunen ym.: Määrärahan osoittami- 1821: sesta Joensuun ortodoksisen seminaarin 757 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit- 1822: suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 792 tamisesta Kuopion yliopiston koulutus- ja 1823: kehittämiskeskuksen perustamiseksi . . . . . . 806 1824: 745 Turunen ym.: Määrärahan osoittami- 1825: 758 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit- 1826: sesta Joensuun yliopiston kasvatustietei- 1827: tamisesta Työväen Sivistysliiton paikalli- 1828: den tiedekunnan taide- ja taitoaineiden 1829: seen kulttuuritoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 807 1830: tilojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 793 1831: 759 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit- 1832: 746 Turunen ym.: Määrärahan osoittami- tamisesta Työväen Sivistysliitto ry:lle piiri- 1833: sesta Pohjois-Karjalan maakunta-arkiston toimistojen toimistoautomaation kehittä- 1834: kalustesuunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 794 miseen.................................... 808 1835: 1836: 747 Turunen ym.: Määrärahan osoittami- 760 Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoit- 1837: sesta Pohjois-Karjalan maakunta-arkiston tamisesta ammattioppilaitosten opettajien 1838: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 795 sijaisten palkkaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 809 1839: 1840: 1841: 5 280129N 1842: 34 Sisällysluettelo 1843: 1844: Sivu Sivu 1845: 761 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit- 775 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit- 1846: tamisesta elokuvajärjestöille 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 810 tamisesta Vaajasalon yksityistien muutta- 1847: miseksi paikallistieksi 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 824 1848: 762 Tykkyläinen: Määrärahan osoittami- 1849: sesta kulttuuri- ja elokuvatoiminnan tuke- 776 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit- 1850: miseen Keiteleen työväentalolla 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 811 tamisesta Säteilyturvakeskuksen aluehal- 1851: lintoyksikön perustamiseksi Kuopion lää- 1852: 763 Tykkyläinen: Määrärahan osoittami- niin 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 825 1853: sesta Rautalammin työväentalon teatteri- 1854: toiminnan tukemiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 812 777 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit- 1855: tamisesta työpaikkaterveystutkimuksen 1856: 764 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit- kehittämiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 826 1857: tamisesta säveltaidejärjestöjen valtion- 1858: avustuksiin 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 813 778 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit- 1859: tamisesta työn henkisen rasittavuuden tut- 1860: 765 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit- kimiseen ja ohjeiston valmisteluun Mie- 1861: tamisesta orkestereille aluetoiminnan tu- lenterveysseuran toimesta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 827 1862: kemiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 814 1863: 779 Tykkyläinen ymo: Määrärahojen 1864: 766 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit- osoittamisesta rintamaveteraanien kuntou- 1865: tamisesta alueellisesti merkittävien orkes- tukseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 828 1866: tereiden toimintaedellytysten parantami- 1867: seen0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 815 780 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit- 1868: tamisesta kotirintamalla työskennelleiden 1869: 767 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit- naisten kuntoutukseen ja virkistykseen 0 0 0 0 829 1870: tamisesta Kuopion musiikkikeskuksen ra- 1871: kentamiskustannuksiin 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 816 781 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit- 1872: tamisesta kotiavustajien pätevöittämis- 1873: 768 Tykkyläinen: Määrärahan osoittami- koulutuksen aloittamiseen Kuopiossa 0 0 0 0 0 830 1874: sesta Kuopion Syksy-tapahtumaa varten 0 0 817 1875: 782 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit- 1876: 769 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit- tamisesta hengityselinsairaiden kuntoutuk- 1877: tamisesta Kuopion Snellman-Instituutin seen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 831 1878: toiminnan tukemiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 818 1879: 783 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit- 1880: 770 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit- tamisesta Kuopion Keuhkovammayhdis- 1881: tamisesta Riuttalan talonpoikaismuseon tyksen kuntoutustoimintaan 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 832 1882: kunnostuksen loppuun saattamiseen 0 0 0 0 0 0 819 1883: 784 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit- 1884: 771 Tykkyläinen: Määrärahan osoittami- tamisesta Lomakotien Liitto ry:n ja sen 1885: sesta Kuopion läänin työväentalojen histo- jäsenjärjestöjen lomakotien peruskorjauk- 1886: rian painatuskustannuksiin 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 820 seen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 833 1887: 1888: 772 Tykkyläinen: Määrärahan osoittami- 785 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit- 1889: sesta Ulmalan Sosodemo Työväenyhdistys tamisesta työpaikkatukikokeilun laajenta- 1890: ry:n toimitilojen kunnostamiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 821 miseen kaikkiin Sisä-Savon kuntiin 0 0 0 0 0 0 0 834 1891: 1892: 773 Tykkyläinen: Määrärahan osoittami- 786 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit- 1893: sesta Iisveden Kirin seurojentalon perus- tamisesta vuokra-asuntojen hankkimiseen 1894: korjaukseen o 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 822 rintamaveteraaneille 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 835 1895: 1896: 774 Tykkyläinen ymo: Määrärahan osoit- 787 Törnqvist ymo: Määrärahan osoitta- 1897: tamisesta Pohjois-Savon pientiestön pa- misesta kalaportaiden rakentamiseksi 1898: rantamiseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 823 Lieksankoskeen ja Pankakoskeen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 836 1899: Sisällysluettelo 35 1900: 1901: Sivu Sivu 1902: 788 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- 800 Uosukainen ym.: Määrärahan osoitta- 1903: misesta maantien n:o 512 (Eno-Sar- misesta kunnallisten ammatillisten oppilai- 1904: vinki-Kovero-Tuupovaara) peruskor- tosten huoneistojen hankintaan ja laite- 1905: jaukseen ................................. . 837 hankintoihin ............................. . 849 1906: 1907: 789 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- 801 Uosukainen ym.: Määrärahan osoitta- 1908: misesta maantien n:o 524 (Nurmijärvi- misesta ammatillisten oppilaitosten opet- 1909: Kainuun piirin raja) peruskorjaukseen .... 838 tajien käytännön työelämään osallistumis- 1910: ta varten myönnettäviin apurahoihin ..... . 850 1911: 790 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- 802 Uosukainen ym.: Määrärahan osoitta- 1912: misesta maantien n:o 5142 (Uimaharju- misesta uusien toimitilojen hankkimiseen 1913: Luhtapohja) peruskorjaukseen ........... . 839 Suomen Teatteriliitolle ................... . 851 1914: 1915: 791 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- 803 Uosukainen ym.: Määrärahan osoitta- 1916: misesta Pankakosken-Ruunaan maan- misesta lukemisharrastuksen edistämiseen 852 1917: tien perusparannukseen Pohjois-Karjalas- 1918: sa ........................................ . 840 804 Uosukainen ym.: Määrärahan osoitta- 1919: misesta kuva- ja näyttämöalan ohjaaja- 1920: 792 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- koulutuksen käynnistämiseksi ja opetus- 1921: misesta alikulkutunnelin rakentamiseen suunnitelman laatimiseksi ................ . 853 1922: Joensuun-Nurmeksen kantatielle Sur- 1923: 805 Uosukainen ym.: Määrärahan osoitta- 1924: peenvaaran kylän kohdalle Lieksassa ..... 841 1925: misesta eteläkarjalaisen nuorisoseuratyön 1926: satavuotishistorian kirjoittamiseen ....... . 854 1927: 793 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- 1928: misesta lentokentän suunnitteluun Lieksan 806 Uosukainen ym.: Määrärahan osoitta- 1929: ja Nurmeksen seudulle ................... . 842 misesta pitäjäruokaprojektille suomalai- 1930: sesta ruokakulttuurijuhlasta aiheutunei- 1931: 794 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- den menojen kattamiseksi ................ . 855 1932: misesta Valtionrautateiden Joensuun vau- 1933: nukorjaamon peruskorjaukseen .......... . 843 807 Uosukainen ym.: Määrärahan osoitta- 1934: misesta Taavetin ja Haminan välisen 1935: 795 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- maantieyhteyden parantamiseksi ......... . 856 1936: misesta rataosan Nurmes-Kontiomäki 1937: 808 Uosukainen ym.: Määrärahan osoitta- 1938: peruskorjaukseen ........................ . 844 1939: misesta kevyen liikenteen väylän rakenta- 1940: miseen kantatien n:o 62 yhteyteen välille 1941: 796 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- Kaukopää-RasiJa ....................... . 857 1942: misesta Enso-Gutzeit Oy:n Uimaharjun 1943: tehtaiden laajennushankkeeseen ......... . 845 809 Uosukainen ym.: Määrärahan osoitta- 1944: misesta Imatran katsastusaseman rakenta- 1945: 797 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- miseen.................................... 858 1946: misesta Kolin alueen matkailun kehittämi- 1947: seen....................................... 846 810 Urpilainen: Määrärahan osoittamises- 1948: ta jazzin koulutustoimintaa varten . . . . . . . . 859 1949: 798 Törnqvist ym.: Määrärahan osoitta- 1950: 811 Urpilainen: Määrärahan osoittamises- 1951: misesta Pohjois-Karjalan Kunnon ja Ter- 1952: ta Kokkolassa sijaitsevan Pohjoismaisen 1953: veyden edistäruisyhdistykselle Kolin kun- 1954: Kuvataidekoulun toiminnan tukemiseen . . 860 1955: toutuslaitoksen suunnitteluun............. 847 1956: 812 Urpilainen: Määrärahan osoittamises- 1957: 799 Uosukainen ym.: Määrärahan osoitta- ta AFS ry. -nimisen vaihto-oppilasjärjes- 1958: misesta lukion oppilaanohjauksen ja työ- tön toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 861 1959: elämään tutustumisen kehittämiseen . . . . . . 848 1960: 36 Sisällysluettelo 1961: 1962: Sivu Sivu 1963: 813 Urpilainen: Määrärahan osoittamises- 825 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan 1964: ta ajoharjoitteluratojen rakentamiseen . . . . 863 osoittamisesta nopeiden moottoriveneiden 1965: hankintaan merivartiostolle . . . . . . . . . . . . . . . 876 1966: 814 Urpilainen: Määrärahan osoittamises- 1967: ta Invalidiliiton toiminnan tukemiseen . . . . 864 826 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande 1968: av anslag för inrättande av professurer vid 1969: 815 Urpilainen: Määrärahan osoittamises- medicinska fakulteten och matematisk- 1970: ta lso-Valvatti-nimisen järven veden- naturvetenskapliga sektionen vid Helsing- 1971: pinnan nostamistöihin Perhon ja Lestijär- fors universitet............................ 877 1972: ven kunnissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 865 1973: 826 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan 1974: 816 Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta professorin virkojen perus- 1975: Kainuun opiston peruskorjaukseen Palta- tamiseksi Helsingin yliopiston lääketieteel- 1976: mossa..................................... 866 liseen tiedekuntaan ja matemaattis-luon- 1977: nontieteelliseen osastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . 878 1978: 817 Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta 1979: Kuhmon kamarimusiikkifestivaalin järjes- 827 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande 1980: tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 867 av anslag för inrättande av nya tjänster 1981: vid medicinska fakulteten i Helsingfors 1982: 818 Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta universitet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 879 1983: valtatien n:o 22 oikaisun suunnitteluun 1984: välillä Petäjäiahti-Kajaani............... 868 827 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan 1985: osoittamisesta uusien virkojen perustami- 1986: 819 Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta seksi Helsingin yliopiston lääketieteelli- 1987: asuntojen peruskorjaukseen Kainuussa . . . 869 seen tiedekuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 880 1988: 1989: 820 Vastamäki ym.: Määrärahan osoitta- 828 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande 1990: misesta Forssan seudun kuntien yhteisen av anslag för inrättande av en svensk- 1991: oikeusaputoimiston toimistovirkailijan vi- språkig biträdande professur och en biträ- 1992: ran valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 870 dande lärartjänst i gynekologi och obstet- 1993: rik vid medicinska fakulteten i Helsingfors 1994: 821 Vastamäki ym.: Määrärahan osoitta- universitet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 881 1995: misesta Lounais-Hämeen Musiikkipäivät 1996: ry:n toiminnan tukemiseen................ 871 828 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan 1997: osoittamisesta naistentautiopin ja synny- 1998: 822 Vastamäki ym.: Määrärahan osoitta- tysopin ruotsinkielisen apulaisprofessorin 1999: misesta Forssan musiikkikoulun saattami- ja apulaisopettajan viran perustamiseksi 2000: seksi valtionosuuden piiriin . . . . . . . . . . . . . . . 872 Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tie- 2001: dekuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 882 2002: 823 Vastamäki ym.: Määrärahan osoitta- 2003: misesta leikkausjonojen purkamiseen tar- 829 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan 2004: vittavan henkilökunnan palkkaamiseksi osoittamisesta Yleisen suomalaisen asiasa- 2005: sairaaloihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 873 naston kääntämiseksi ruotsiksi . . . . . . . . . . . . 883 2006: 2007: 824 Vastamäki ym.: Määrärahan osoitta- 830 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande 2008: misesta onkologian erikoislääkärin virko- av anslag för Lilla Teaterns internationella 2009: jen perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 874 teaterprojekt.............................. 884 2010: 2011: 825 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande 830 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan 2012: av anslag för anskaffning av snabbgående osoittamisesta Lilla Teatern -nimisen teat- 2013: motorbåtar tili sjöbevakningen . . . . . . . . . . . 875 terin kansainväliseen teatterihankkeeseen 885 2014: Sisällysluettelo 37 2015: 2016: Sivu Sivu 2017: 831 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan 838 Westerlund m.fl.: Om anvisande av 2018: osoittamisesta sosiaalista hyvinvointia tu- anslag för inrättande av en industrilokal- 2019: kevan video-ohjelman tuottamiseksi nuo- byrå i Lovisa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 898 2020: rille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 886 2021: 838 Westerlund ym.: Määrärahan osoitta- 2022: 832 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande misesta teollisuuspiirin paikallistoimiston 2023: av anslag för understödjande av organisa- perustamiseksi Loviisaan . . . . . . . . . . . . . . . . . 899 2024: tionen "Läkare mot kärnvapenkrig" . . . . . 887 2025: 839 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittami- 2026: 832 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan 2027: sesta Vimpelin Rantakylän monitoimita- 2028: osoittamisesta "Lääkärit ydinsotaa vas- 2029: lon kalusteiden hankintaan . . . . . . . . . . . . . . . 900 2030: taan" -järjestön toiminnan tukemiseen . . . 888 2031: 2032: 833 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande 840 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittami- 2033: av anslag för elektrifiering av linjen Berg- sesta Lummukan syöttövesijohdon raken- 2034: hamn-Nötö-Utö i Åbolands skärgård . . 889 tamiseen Lappajärvellä ja Kauhavalla..... 901 2035: 2036: 833 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan 841 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittami- 2037: osoittamisesta sähkölinjan rakentamiseksi sesta Lehmäjoen perkauksen täydentämi- 2038: Turunmaan saaristoon välille Berghamn- seen....................................... 902 2039: Nötö-Borstö-Utö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 890 2040: 842 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittami- 2041: 834 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan sesta maantien n:o 714 (Hoisko-Levijo- 2042: osoi(tamisesta ulkomailla suoritettavien ki) perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 903 2043: ohitusleikkausten saattamiseksi sairaus- 2044: vakuutusjärjestelmän piiriin . . . . . . . . . . . . . . 891 843 Vihriälä ym.: Määrärahan osoittami- 2045: sesta Nurmon kirkonkylän-Kiikun tien 2046: 835 Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande parantamiseen Nurmossa . . . . . . . . . . . . . . . . . 904 2047: av anslag som tryckningsbidrag för 2048: Svenska Pensionärsförbundets rf. tidning 844 Viinanen ym.: Määrärahan osoittami- 2049: "God Tid" . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 892 sesta Riihimäen varuskunnan rakennustöi- 2050: hin........................................ 905 2051: 835 Wasz-Höckert ym.: Määrärahan 2052: osoittamisesta Svenska Pensionärsförbun- 2053: 845 Viinanen ym.: Määrärahan osoittami- 2054: det rf:n God Tid -nimisen lehden paina- 2055: sesta Riihimäen poliisitalon peruskorjauk- 2056: tuskustannuksiin.......................... 893 2057: seen....................................... 906 2058: 836 Westerlund m.fl.: Om anvisande av 2059: anslag för påbörjande av det praktiska 846 Viinanen ym.: Määrärahan osoittami- 2060: arbetet i anslutning tili Tessjö åreglerings- sesta vapaaehtoisen maanpuolustustyön 2061: projekt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 894 tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 907 2062: 2063: 836 Westerlund ym.: Määrärahan osoitta- 847 Viinanen ym.: Määrärahan osoittami- 2064: misesta Taasianjoen säännöstelyhankkeen sesta Valtion askartelunohjaajaopiston ra- 2065: toteuttamisen aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 895 kentamiseen Riihimäelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 908 2066: 2067: 837 Westerlund m.fl.: Om anvisande av 848 Viinanen ym.: Määrärahan osoittami- 2068: anslag för grundförbättring av bygdeväg sesta tieyhteyden parantamiseen marsalk- 2069: nr 11039 (Ekenäs-Baggö)................ 896 ka Mannerheimin metsästysmuseoon . . . . . 909 2070: 2071: 837 Westerlund ym.: Määrärahan osoitta- 849 Viinanen ym.: Määrärahan osoittami- 2072: misesta paikallistien n:o 11039 (Tammi- sesta Riihimäen tiemestaripiirin tukikoh- 2073: saari-Baggö) peruskorjaukseen . . . . . . . . . . 897 dan rakentamiseen........................ 910 2074: 38 Sisällysluettelo 2075: 2076: Sivu Sivu 2077: 850 Viinanen ym.: Määrärahan osoittami- 863 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- 2078: sesta Riihimäen ja Hausjärven välisten misesta maanteiden n:o 672 (Kulma- 2079: tieyhteyksien parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . 911 Peräseinäjoki) ja n:o 694 (Peräseinäjoen 2080: keskusta) kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 924 2081: 851 Viinanen ym.: Määrärahan osoittami- 2082: sesta Perähuhdan risteyksen valaisemisek- 864 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- 2083: si kantatiellä n:o 54....................... 912 misesta maantien n:o 706 perusparantami- 2084: seen välillä Suokonmäki-Viranperä...... 925 2085: 852 Viinanen ym.: Määrärahan osoittami- 2086: sesta Valtionrautateiden Riihimäen kappa- 2087: 865 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- 2088: letavaraterminaalin peruskorjaukseen..... 913 misesta maantien n:o 714 peruskorjauksen 2089: aloittamiseksi välillä Hoisko-Levijoki . . . 926 2090: 853 Viinanen ym.: Määrärahan osoittami- 2091: sesta Valtionrautateiden liikenneopiston 2092: 866 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- 2093: rakentamiseksi Riihimäelle................ 914 2094: misesta maantien n:o 718 perusparantami- 2095: 854 Viinanen ym.: Määrärahan osoittami- seen välillä Vähäkyrö-Koskeby . . . . . . . . . . 927 2096: sesta pienteollisuusyritysten lainojen kor- 2097: kotukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 915 867 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- 2098: misesta maantien n:o 7511 peruskorjauk- 2099: 855 Viinanen ym.: Määrärahan osoittami- seen välillä MeriJäinen-Köyhäjoki . . . . . . . 928 2100: sesta Teurojoen perkauksen aloittamiseen 916 2101: 868 Vuoristo ym.: Määrärahan osoittami- 2102: 856 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- sesta Rauman Pitsiviikon järjestelyjen tu- 2103: misesta nimismiespiirien kanslioiden kont- kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 929 2104: torikoneiden uusimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 917 2105: 869 Vuoristo ym.: Määrärahan osoittami- 2106: 857 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- sesta Vanhan Rauman säilyttämisen tuke- 2107: misesta Kaustisen kansanmusiikkijuhlien miseen.................................... 930 2108: kannatusyhdistys ry:n toiminnan tukemi- 2109: seen....................................... 918 870 Vuoristo ym.: Määrärahan osoittami- 2110: sesta sotainvalidien hautausavustuksiin . . . 931 2111: 858 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- 2112: misesta kansantaiteen keskuksen rakenta- 2113: miseen Kaustiselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 919 871 Vähänäkki: Määrärahan osoittamises- 2114: ta osittain puolustuslaitoksen käyttöön ra- 2115: 859 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- kennetun liikuntahallin lunastamiseksi 2116: misesta hukkakauran hävittämisestä joh- valtiolle Haminassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 932 2117: tuvien kustannusten korvaamiseksi viljeli- 2118: jöille...................................... 920 872 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoitta- 2119: misesta Jamilahden kansanopiston oppi- 2120: 860 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- lasasuntolan rakentamisesta aiheutuneisiin 2121: misesta lisävirkojen perustamiseksi Val- kustannuksiin............ . . . . . . . . . . . . . . . . . 933 2122: tion eläinlääketieteellisen laitoksen Seinä- 2123: joen aluelaboratorioon...... . . . . . . . . . . . . . . 921 2124: 873 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoitta- 2125: misesta Kuusankosken kaupungin raken- 2126: 861 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- 2127: nuttaman sairaanhoito-oppilaitoksen lu- 2128: misesta Suomenselän etelä-pohjoissuuntai- 2129: nastamiseksi valtiolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 934 2130: sen uuden kantatien rakentamista varten . . 922 2131: 2132: 862 Vistbacka ym.: Määrärahan osoitta- 874 Vähänäkki: Määrärahan osoittamises- 2133: misesta maantien n:o 669 peruskorjauk- ta Haminassa järjestettävän kansainväli- 2134: seen välillä Kauhajärvi-Turun piirin raja 923 sen sotilasmusiikkitapahtuman tukemiseen 935 2135: Sisällysluettelo 39 2136: 2137: Sivu Sivu 2138: 875 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoitta- 882 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoitta- 2139: misesta Kouvolan kaupungin Kirjokiven misesta Pyhtään Kaunissaaren reitti- ja 2140: leiri- ja kurssikeskuksen kehittämiseksi . . . 936 vierasvenesataman rakentamiseen . . . . . . . . . 943 2141: 2142: 876 Vähänäkki: Määrärahan osoittamises- 883 Vähänäkki: Määrärahan osoittamises- 2143: ta Kymenlaakson syöttövesijohdon (Anja- ta Kuorsalon saaren vierasvene-ja huolto- 2144: lankoski, Kotka, Vehkalahti) rakentami- laiturin rakentamiseksi Vehkalahdelle..... 944 2145: seen ...................................... . 937 884 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoitta- 2146: misesta ajoharjoitteluradan rakentamiseen 2147: 877 Vähänäkki: Määrärahan osoittamises- Anjalankoskelie ......................... . 945 2148: ta Kannusjärven paikallistien n:o 14675 2149: (Vehkalahti) kunnostamiseen ............ . 938 885 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoitta- 2150: misesta Haminan kaupungille uusien öljy- 2151: ja kuivalastisatamien laitteistojen palvelu- 2152: 878 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoitta- 2153: misesta Pitkäkosken-Miehikkälän pai- jen markkinointiin ....................... . 946 2154: kallistien n:o 14736 peruskorjaukseen ..... 939 886 Vähänäkki: Määrärahan osoittamises- 2155: ta Haminan satamaan johtavan syväväy- 2156: 879 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoitta- län rakentamiseen ....................... . 947 2157: misesta Merenlahden paikallistien n:o 2158: 14807 peruskorjaukseen ................. . 940 887 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoitta- 2159: misesta ympäristönhoitoavustuksiksi Suo- 2160: 880 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoitta- menlahden saaristokunnille .............. . 948 2161: misesta Anjalankosken kaupungin Um- 2162: meljoen taajaman ohitustien rakentami- 888 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoitta- 2163: seen ...................................... . 941 misesta virkistysalueiden hankkimiseen 2164: Suomenlahden saaristosta ................ . 949 2165: 881 Vähänäkki ym.: Määrärahan osoitta- 889 Vähänäkki: Määrärahan osoittamises- 2166: misesta jalankulku- ja pyörätien rakenta- ta Haminan kaupungissa ja Vehkalahden 2167: miseen Tavastilan-Ylänummen maantiel- kunnassa sijaitsevan Kirkkojärven kun- 2168: le n:o 3582 ............................... . 942 nostamiseksi ............................. . 950 2169: 1988 vp. 2170: 2171: Raha-asia-aloite n:o 1 2172: 2173: 2174: 2175: 2176: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta partioveneiden hankkimi- 2177: seksi merivartiostoille 2178: 2179: 2180: Eduskunnalle 2181: 2182: Merivartiostojen venekalustoon kuuluu par- päivän partiointiin riittävän nopeita, eivätkä ne 2183: tiovene, joka on merivartioaseman eniten käyt- täytä työturvallisuusvaatimuksia. 2184: tämä alus ja tarpeellinen jokaisella asemalla. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2185: Tällä hetkellä neljä merivartioasemaa on ilman taen, 2186: partiovenettä. Veneet on jouduttu poistamaan 2187: käytöstä niiden huonokuntoisuuden vuoksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2188: Kuudella merivartioasemalla on varsin huono- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2189: kuntoisia jo 60-luvulla rakennettuja partiove- 26. 90. 70 20 000 000 markkaa 10 partio- 2190: neitä vielä käytössä, jotka pitäisi poistaa välit- veneen hankkimiseksi rajavartiolaitok- 2191: tömästi. Nämä vanhat veneet eivät ole tämän sen merivartiostoille. 2192: 2193: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 2194: 2195: Risto Ahonen 2196: 2197: 2198: 2199: 2200: 280129N 2201: 2 1988 vp. 2202: 2203: Raha-asia-aloite n:o 2 2204: 2205: 2206: 2207: 2208: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon rakenta- 2209: miseen Uuteenkaupunkiin 2210: 2211: 2212: Eduskunnalle 2213: 2214: Suunnitelma valtion virastotalon rakentami- kentävänä tekijänä. Erityisesti poliisien käytös- 2215: seksi Uuteenkaupunkiin on ollut vireillä jo sä olevista tiloista osa on puutteellisia, jopa ala- 2216: kymmenkunta vuotta. Suunnitelman etenemi- arvoisia työskentelyolosuhteiltaan. 2217: sen esteenä on ollut rakennushallitusta tyydyt- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2218: tävän rakennuspaikan puute Uudessakaupun- taen, 2219: gissa. Uusikaupunki on nyttemmin hankkinut 2220: omistukseensa virastotalon rakennuspaikaksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2221: sopivan maa-alueen, joka tyydyttää myös ra- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2222: kennushallitusta. 28. 64. 76 2 000 000 markkaa valtion vi- 2223: Valtion virastot ovat Uudessakaupungissa rastotalon rakentamiseksi Uuteenkau- 2224: hajallaan ympäri keskustaa, ja tämä koetaan punkiin. 2225: palvelujen käyttäjien taholla palvelutasoa hei- 2226: 2227: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 2228: 2229: Risto Ahonen 2230: 1988 vp. 3 2231: 2232: Raha-asia-aloite n:o 3 2233: 2234: 2235: 2236: 2237: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta eteläisen Vakka-Suo- 2238: men vesihuoltotyöhön 2239: 2240: 2241: Eduskunnalle 2242: 2243: Valtion vesihuoltotyönä rakennetaan yhdys- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2244: vesijohtoa eteläisessä Vakka-Suomessa Uudes- nioittaen, 2245: takaupungista Vehmaalle, Taivassalaan ja Kus- 2246: taviin. Hankkeeseen on aikaisemmin osoitettu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2247: valtion vuosien 1987 ja 1988 tulo- ja menoar- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2248: vioissa yhteensä 1100 000 markkaa. Tämä ra- 30.40. 77 3 000 000 markkaa eteläisen 2249: hoitustaso ei riitä hankkeen suunnitelman mu- Vakka-Suomen yhdysvesijohdon raken- 2250: kaiseksi valmistumiseksi. Määrärahojen riittä- tamista varten. 2251: mättömyys vaarantaa vakavasti eteläisen Vak- 2252: ka-Suomen yhdyskuntien juomakelpoisen ve- 2253: den saantia. 2254: 2255: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 2256: 2257: Risto Ahonen Heikki Perho 2258: 4 1988 vp. 2259: 2260: Raha-asia-aloite n:o 4 2261: 2262: 2263: 2264: 2265: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehmänkurkun tien ra- 2266: kentamisen suunnitteluun 2267: 2268: 2269: Eduskunnalle 2270: 2271: Lehmänkurkun tien rakentamisajatus on ol- naisrannikon asuntovaunumatkailulle sekä 2272: lut vireillä jo vuodesta 1957 lähtien, ja viralli- muille matkailuelinkeinoille. 2273: nen aloite tien rakentamiseksi on tehty Kustavin Tiehankkeen suunnittelu tulisi saada käyntiin 2274: ja Lokalahden kuntien toimesta v. 1967. mahdollisimman pian, sillä aikaisemmin tehdyt 2275: Vakka-Suomen yhtenäisyyden kannalta Leh- suunnitelmat ovat vanhentuneita, eikä niitä voi 2276: mänkurkun tie on tärkeimpiä alueellisia tie- enää käyttää. Suunnittelutyötä varten tulisi tar- 2277: hankkeita. Se on erityisen tärkeä työmatka-, vittavat määrärahat ottaa valtion vuoden 1989 2278: asiointi- ja yhteiskuntapalveluliikenteen helpot- tulo- ja menoarvioon. 2279: tamiseksi mm. Kustavissa asuville. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2280: Lehmänkurkun tien rakentaminen lyhentäisi nioittaen, 2281: Uudenkaupungin ja Kustavin välistä matkaan. 2282: 30 kilometriä. Tämä on merkittävää jo siitäkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2283: syystä, että Uudessakaupungissa sijaitsevat mo- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2284: net kustavilaisten käyttämät tarpeelliset palve- 31.24. 77 3 000 000 markkaa Turun tie- 2285: lut, kuten mm. aluesairaala, ammattikoulu, lu- ja vesirakennuspiirille käytettäväksi 2286: kio, kauppaoppilaitos sekä kaupalliset ja teolli- Lehmänkurkun tien rakentamisen suun- 2287: set palvelut. Lehmänkurkun tien rakentamisella nittelutyötä varten. 2288: on myös suuri merkitys yhä lisääntyvälle lou- 2289: 2290: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 2291: 2292: Risto Ahonen Heikki Perho 2293: 1988 vp. 5 2294: 2295: Raha-asia-aloite n:o 5 2296: 2297: 2298: 2299: 2300: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta alikulkutunnelin raken- 2301: tamiseen Uudenkaupungin-Laitilan maantien ali Kaiannin 2302: keskustassa 2303: 2304: Eduskunnalle 2305: 2306: Poikittainen kevytliikenne Uudenkaupun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2307: gin-Laitilan maantiellä Kaiannin keskustassa nioittaen, 2308: on lisääntynyt voimakkaasti ja tulee syksystä 2309: 1988 entisestään lisääntymään, kun Kaiannin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2310: yläasteen koulu aloittaa toimintansa. Tällöin 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2311: tienylittäjien joukkoon liittyy n. 200 yläasteen 31.24. 77 800 000 markkaa Turun tie- ja 2312: oppilasta, lisäksi kunnan liikuntapaikkojen vesirakennuspiirille käytettäväksi alikul- 2313: käyttäjät lisäävät kevyen liikenteen määrää tien kutunnelin rakentamiseen Uudenkau- 2314: ylityksessä. pungin-Laitilan maantien ali Kaiannin 2315: Liikenneturvallisuuden parantamiseksi mai- keskustan kohdalla. 2316: nitussa kohdassa maantien alikulkutunneli on 2317: pikaisesti välttämätön. 2318: 2319: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 2320: 2321: Risto Ahonen Heikki Perho 2322: 6 1988 vp. 2323: 2324: Raha-asia-aloite n:o 6 2325: 2326: 2327: 2328: 2329: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta liikenneopiston rakentami- 2330: seksi Uuteenkaupunkiin 2331: 2332: 2333: Eduskunnalle 2334: 2335: Liikenneministeriö asetti 16.12.1985 työryh- henkilöä ja opiskeluvuorokausia kertyisi vuotta 2336: män, jonka tehtävänä oli: kohti yli 25 000. 2337: 1. selvittää liikenneopettajien ja muiden tie- Työryhmän mukaan liikenneopiston sijainti- 2338: liikennealan kouluttajien koulutukseen tarkoi- paikalle on asetettava verrattain suuret vaati- 2339: tetun liikenneopiston perustamistarve, mukset ympäristön liikenneolosuhteiden, har- 2340: 2. tehdä tarveselvityksen pohjalta ehdotus joittelu- ja demonstraatiomahdollisuuksien, yh- 2341: liikenneopiston perustamisen edellyttämistä sel- teydenpitomahdollisuuksien muihin oppilaitok- 2342: vityksistä ja jatkotoimenpiteistä. siin ja asiantuntijoihin sekä toiminnan aloitta- 2343: Liikennealan opettajien, kouluttajien ja vi- mismahdollisuuksien (mm. opetus- ja tutkimus- 2344: ranomaisten koulutusta on jo pitkään arvostel- tilojen saatavuus) suhteen. Koulutettavilla tulisi 2345: tu hajanaisuudesta ja puutteellisuudesta. Tästä olla hyvät yhteydet opistoon eri puolilta Suo- 2346: koulutuksesta huolehtii useampi eri organisaa- mea, ja ajo-opetuksessa tulisi olla mahdollisuus 2347: tio, minkä vuoksi kokonaissuunnittelu on kärsi- sekä taajama- että maantieajon opetukseen ja 2348: nyt. harjoitteluun harjoitusradalla. 2349: Liikenneopettajien nykyinen koulutus on ha- Sijoituspaikkakuntana Uusikaupunki vastaa 2350: janaista, ja vakituisten opettajien puuttumisen täysin liikenneministeriön työryhmän sijainti- 2351: vuoksi on opetusta jouduttu hoitamaan tila- paikkakunnalle asettamia vaatimuksia. Lisäksi 2352: päisten tuntiopettajien voimin. Tämä on tuonut Uudessakaupungissa on maamme ainoa henki- 2353: epäyhtenäisyyttä kursseihin ja vaikeuttanut nii- löautotehdas, Saab-Valmet. 2354: den kehittämistä. Kuljettajantutkinnon vas- Työryhmä toteaa tekemiensä selvitysten pe- 2355: taanottajien peruskoulutus on pääosaltaan tek- rusteella, että liikenneopettajien ja tutkinnon 2356: nistä, eikä heille ole järjestetty nimenomaan vastaanottajien sekä muiden liikennealan kou- 2357: tutkintojen vastaanottoon perehdyttävää syste- luttajien opetus ja jatkokoulutus on nykyisellään 2358: maattista käyttäytymistieteellistä koulutusta. puutteellista ja hajanaista sekä eräiden ryhmien 2359: Muiden liikennealan kouluttajien koulutus on osalta kokonaan järjestämättä. Tämän vuoksi 2360: epäsäännöllistä ja hajanaista sekä osittain ko- työryhmä ehdottaa, että maahamme tulee perus- 2361: konaan järjestämättä. taa erityinen liikenneopettajien ja kuljettajantut- 2362: Lähitulevaisuudessa toteutettava kuljettaja- kinnon vastaanottajien sekä muiden liikennealan 2363: opetuksen kokonaisuudistus tulee edellyttä- kouluttajien koulutuksesta huolehtiva laitos, jot- 2364: mään liikenneopettajien ja tutkinnon vastaan- ta liikennealan opettajien ja kouluttajien taso 2365: ottajien sekä muiden liikennealan kouluttajien saataisiin vastaamaan muiden alojen vastaavien 2366: ja viranomaisten paitsi laajaa jatko- ja täyden- opettajien ja kouluttajien tasoa. 2367: nyskoulutusta myös peruskoulutuksen edelleen Työryhmän mukaan liikenneopiston perusta- 2368: kehittämistä ja muuttamista. Lisäksi kuljetta- mispäätös on tehtävä kiireellisesti, koska lähitu- 2369: jaopetuksen kokonaisuudistus tulee ilmeisesti levaisuudessa toteutettavaksi suunniteltu kuljet- 2370: myös vaikuttamaan liikenneopettajien vuotui- tajaopetuksen kokonaisuudistus tulee edellyttä- 2371: siin koulutusmääriin lisäävästi. mään liikenneopettajien ja tutkinnon vastaan- 2372: Liikenneministeriön työryhmä on sitä mieltä, ottajien sekä muiden liikennealan kouluttajien 2373: että maahamme on perustettava liikennealan paitsi laajaa jatko- ja täydennyskoulutusta, 2374: koulutusta varten opinahjo, liikenneopisto. myös peruskoulutuksen edelleen kehittämistä ja 2375: Opistossa koulutettaisiin vuosittain lähes 4 000 muuttamista. Samalla jouduttaneen lisäämään 2376: 1988 vp. - RA n:o 6 7 2377: 2378: myös uusien liikenneopettajien vuotuisia koulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2379: tusmääriä. 1989 tulo- ja menoarvioon 25 000000 2380: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- markkaa valtion liikenneopiston raken- 2381: taen, tamiseksi Uuteenkaupunkiin. 2382: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 2383: 2384: Risto Ahonen 2385: 8 1988 vp. 2386: 2387: Raha-asia-aloite n:o 7 2388: 2389: 2390: 2391: 2392: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta tutkan hankkimiseksi Turun 2393: lentoasemalle 2394: 2395: 2396: Eduskunnalle 2397: 2398: Jo 1970-luvulta saakka on ilmailuhallituksen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2399: suunnitelmissa ollut tutkan hankkiminen Turun taen, 2400: lentoasemalle. Hanketta ei kuitenkaan varojen 2401: puutteen vuoksi ole voitu toteuttaa, vaikka sillä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2402: parannettaisiin olennaisesti lentoturvallisuutta 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2403: ja tehostettaisiin lentoliikenteen johtamista. 31.47. 70 4 000 000 markkaa Turun len- 2404: Hanke on myös tärkeä ilmavalvonnan sekä toaseman tutkan hankkimiseksi. 2405: etsintä- ja pelastuspalvelun kannalta. 2406: 2407: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 2408: 2409: Risto Ahonen 2410: 1988 vp. 9 2411: 2412: Raha-asia-aloite n:o 8 2413: 2414: 2415: 2416: 2417: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta ILS-lähestymislaitteiden 2418: hankkimiseksi Turun lentokentälle 2419: 2420: 2421: Eduskunnalle 2422: 2423: Huonolla säällä voidaan Turun lentokenttää Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2424: lähestyä vain suunnasta RWY 26 (idästä län- taen, 2425: teen). Tämä asettaa merkittäviä rajoituksia 2426: kentän liikennöitävyydelle. Lähestymislaiteta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2427: son parantaminen niin, että huonollakin lento- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2428: säällä kenttää voitaisiin lähestyä myös suunnas- 31.47.70 1500000 markkaa RWY 08 2429: ta RWY 08 (lännestä itään), parantaisi merkit- lähestymislaitetason parantamiseen Tu- 2430: tävästi kentän palvelukykyä ja merkitsisi suora- run lentoasemalla. 2431: naisia säästöjä mm. polttoainekustannuksissa 2432: lentoyhtiöille. 2433: 2434: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 2435: 2436: Risto Ahonen 2437: 10 1988 vp. 2438: 2439: Raha-asia-aloite n:o 9 2440: 2441: 2442: 2443: 2444: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Turun lentokentän yhdys- 2445: tien rakentamiseen 2446: 2447: 2448: Eduskunnalle 2449: 2450: Turun lentokentän länsipään yhdystie on ol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2451: lut varojen puutteen vuoksi keskeneräinen ja 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2452: päällystämätön. Jo suoritettujen investointien 31.47. 77 4 000 000 markkaa yhdystien 2453: saamiseksi täysipainoisesti hyödyntämään len- rakentamisen loppuun saattamiseen ja 2454: tokentän liikennöintiä olisi rakentaminen pikai- päällystämiseen sekä huoltotien raken- 2455: sesti suoritettava loppuun. Hanke on ilmailu- tamiseen Turun lentokentälle. 2456: hallituksen talous- ja toimintasuunnitelmassa. 2457: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2458: taen, 2459: 2460: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 2461: 2462: Risto Ahonen 2463: 1988 vp. II 2464: 2465: Raha-asia-aloite n:o 10 2466: 2467: 2468: 2469: 2470: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kahden tasoristeyksen 2471: poistamiseksi Maariassa 2472: 2473: 2474: Eduskunnalle 2475: 2476: Turun-Toijalan rataosuudella on useita ulkoilualueen ahkeria käyttäjiä, joten "vähältä 2477: vaarallisia tasoylikäytäviä. Viimeksi kaksi ih- piti" -vaaratilanteita syntyy usein. 2478: mistä kuoli ja neljä loukkaantui vaikeasti taso- Alueen asukkaat, erityisesti koululaisten van- 2479: risteysonnettomuudessa 20.9.I987 Turun Maa- hemmat, ovat usein tuoneet esille huolensa ra- 2480: riassa Karhunojantien tasoristeyksessä. Onnet- dan ylityksen vaaroista Turun kaupungin joh- 2481: tomuudessa pakettiauto, jossa oli kuusi henkeä, dolle sekä VR:lle. 2482: jäi Turun suunnasta tulleen pikajunan alle. Tämä ei kuitenkaan toistaiseksi ole johtanut 2483: Ko. Karhunojantien ja siitä n. 400 m Turun toimenpiteisiin vaaran poistamiseksi tai vähen- 2484: suuntaan oleva Paimalantien tasoristeys ovat tämiseksi. 2485: erittäin vaarallisia huonon näkyväisyytensä ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2486: vilkkaan paikallisliikenteensä takia. Lisäksi ne nioittaen, 2487: sijaitsevat Jäkärlän peruskoulun ala-asteen vä- 2488: littömässä läheisyydessä. Koulun kaikki 400 op- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2489: pilasta käyttävät jatkuvasti mainittuja tasoyli- 1989 tulo- ja menoarvioon momenti/le 2490: käytäviä, sillä radan takana sijaitsevat alueen 31.90. 78 3 500 000 markkaa tasoristeys- 2491: ulkoilumaastot. Erityisesti kaikki talviliikunta- ten poistamiseksi Karhunojantien ja 2492: paikat ovat tämän vaarallisen kulkuyhteyden Paimalantien kohdalta Maariassa Tu- 2493: takana. run- Toijalan rataosuudella. 2494: Alueen yli 3 000 asukasta ovat myös mainitun 2495: 2496: Helsingissä I2 päivänä helmikuuta I988 2497: 2498: Risto Ahonen Heikki Perho 2499: Virpa Puisto Jukka Roos 2500: 12 1988 vp. 2501: 2502: Raha-asia-aloite n:o 11 2503: 2504: 2505: 2506: 2507: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Kemiran satamasta merelle 2508: johtavan väylän syventämiseksi Uudessakaupungissa 2509: 2510: 2511: Eduskunnalle 2512: 2513: KemiraHa on lannoitetehdas Uudessakaupun- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2514: gissa. Tehtaan tuotannosta menee suuri osa taen, 2515: vientiin. Erityisesti vienti kehitysmaihin ja Kau- 2516: koitään on kasvanut voimakkaasti viime vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2517: sien aikana. Kemiran käytössä olevan sataman 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2518: nykyinen väyläsyvyys asettaa kuitenkin rajoi- 32.10.77 3 000000 markkaa Uuden- 2519: tuksia vientilaivauksiin käytettävien alusten kaupungin Kemiran sataman väylän sy- 2520: koolle. Jotta lannoitevienti mm. Kaukoitään ventämiseksi 12 metriin. 2521: säilyttäisi tulevaisuudessakin kilpailukykynsä, 2522: olisi väylää ehdottomasti syvennettävä 12 met- 2523: riin viennin taloudellisuuden turvaamiseksi. 2524: 2525: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 2526: 2527: Risto Ahonen 2528: 1988 vp. 13 2529: 2530: Raha-asia-aloite n:o 12 2531: 2532: 2533: 2534: 2535: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta suomalaisen osahan- 2536: kintateollisuuden kehittämiseksi 2537: 2538: 2539: Eduskunnalle 2540: 2541: Suomalainen osahankintateollisuus on pal- suuden ja sen osavalmistuksen kehittämiseksi 2542: jolti syntynyt ajoneuvoteollisuuden ympärille. entistä korkeammalle kansainväliselle tasolle. 2543: Henkilö- ja kuorma-autot, traktorit, leikkuu- Erityisesti toiminnan laadun, nopeiden ja täs- 2544: puimurit ja lumikelkat ovat tyypillisiä tuotteita, mällisten toimitusten sekä automaattisen tie- 2545: joiden komponenteista suuri osa hankitaan osa- donsiirron kehittäminen eurooppalaiselle huip- 2546: toimittajilta. Suomen ajoneuvoteollisuuden putasolle on mahdollista, koska näissä asioissa 2547: tuotantomäärät ovat kuitenkin niin pieniä, että ei olla vielä muuallakaan Euroopassa kovin pit- 2548: pelkästään niiden varaan on lähes mahdotonta källä. 2549: rakentaa kansainvälisesti kilpailukykyistä osa- Kehitystyön käynnistäminen edellyttää koko- 2550: hankintateollisuutta. Sen vuoksi pääsy vienti- päivätoimista vetäjää ja hänelle sihteeriä. Tar- 2551: markkinoille Pohjoismaihin ja Keski-Euroop- vittavien henkilöiden palkkaamiseen ei SUO- 2552: paan on kehittymisen edellytys. Jotkut suoma- SAlla kuitenkaan yksinään ole varoja. Tarvi- 2553: laiset osatoimittajat ovatkin jo tässä onnistu- taan myös valtiovallan panostusta kehitystyö- 2554: neet, mutta useimpien asema ei ole kovin hön Suomen teollisuuden ja ulkomaankaupan 2555: vahva. hyväksi. 2556: Suomalaisen osahankintateollisuuden kilpai- SUOSAn jäsenyritykset ovat valmiit lähte- 2557: lukyky voidaan kansainvälisillä markkinoilla mään nopeasti mukaan kehitysohjelmaan ja si- 2558: rakentaa laadun, toimitusvarmuuden ja jousta- tomaan omat voimavaransa yrityskohtaisen oh- 2559: vuuden varaan. Pohjoismaisilla markkinoilla jelman toteuttamiseen. Valtiovallan osuudeksi 2560: on myös mahdollista kilpailla nopeilla päivittäi- noin kolme vuotta kestävästä projektista tulisi 2561: sillä toimituksilla. Kaikkien näiden kilpailukei- yhteensä n. 1,5 miljoonaa markkaa, eli noin 2562: nojen käyttö on edellytyksenä ns. JOT-toimin- 500 000 markkaa vuodessa. Projektin tavoittee- 2563: nalle, jota ajoneuvoteollisuus soveltaa yhä suu- na olisi ajoneuvoteollisuuden osahankintavien- 2564: remmassa määrin. nin kasvattaminen neljänneksellä sen sijaan, 2565: Suomen Osahankintateollisuusryhmä (SUO- että se ilman kehitystyötä saattaa supistua no- 2566: SA) ry:n piirissä on näitä avainasioita pyritty peasti. 2567: opettamaan jäsenyrityksille jo yli kolmen vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2568: den ajan. Toiminta on kuitenkin tapahtunut lä- nioittaen, 2569: hinnä Oy Saab-Valmet Ab:n voimin sivutoimi- 2570: sesti eikä ole tästä syystä edennyt toivotulla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2571: vauhdilla. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2572: SUOSAn jäsenmäärä on kuitenkin viime ai- 32.46.44 500 000 markkaa SUOSAn 2573: koina kasvanut merkittävästi ja kattavuus kul- projektin rahoittamiseen suomalaisen 2574: kuneuvoteollisuudessa on hyvä. Sen piirissä on osahankintateollisuuden kehittämiseksi 2575: viritelty ajatusta suomalaisen ajoneuvoteolli- kansainvälisesti kilpailukykyiseksi. 2576: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 2577: 2578: Risto Ahonen Virpa Puisto Jukka Roos 2579: Jouni Backman Jussi Ranta llkka Joenpalo 2580: Jorma Rantanen 2581: 14 1988 vp. 2582: 2583: Raha-asia-aloite n:o 13 2584: 2585: 2586: 2587: 2588: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Merimieseläkeläisyh- 2589: distysten Keskusliitto ry:n toiminnan tukemiseen 2590: 2591: 2592: Eduskunnalle 2593: 2594: Suurimpien satamakaupunkien alueilla toi- kaan menneet mukaan ns. poliittisiin eläkeläis- 2595: mivat merimieseläkeläisyhdistykset perustivat järjestöihin, vaan ovat perustaneet oman kes- 2596: vuoden 1983 alkupuolella valtakunnallisen kes- kusjärjestön. Keskusjärjestö on saanut valtion 2597: kusjärjestön, joka merkittiin yhdistysrekisteriin tukea vuodesta 1986 alkaen. Saamansa tuen jär- 2598: 30.6.1983. jestö on käyttänyt vanhushuoltotyöhön sekä 2599: Merimieseläkeläisyhdistysten keskusliiton vapaa-ajan toimintojen kehittämiseen. 2600: toiminta käynnistettiin aluksi Suomen Meri- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2601: mies-Unionin tuella, koska paikallisyhdistyksil- nioittaen, 2602: lä ei ollut resursseja riittävästi. 2603: Keskusliiton toiminnan varmistamiseksi tulisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2604: liiton taloudellisia toimintaedellytyksiä turvata 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2605: myös yhteiskunnan tuella. Suomessa toimii 33.33.51 60 000 markkaa Merimieselä- 2606: useita valtakunnallisia eläkeläisjärjestöjä, joi- keläisyhdistysten Keskusliiton toimin- 2607: den toimintaa tuetaan valtion varoista. nan tukemiseen. 2608: Merenkulkualan eläkeläiset eivät ole kuiten- 2609: 2610: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 2611: 2612: Risto Ahonen Seija Karkinen 2613: 1988 vp. 15 2614: 2615: Raha-asia-aloite n:o 14 2616: 2617: 2618: 2619: 2620: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta Tampereen poliisikoulun 2621: rakentamiseen 2622: 2623: 2624: Eduskunnalle 2625: 2626: Eduskunta on vuoden 1988 tulo- ja menoar- täin tärkeätä, että poliisikoulun rakennustyö jo 2627: vion yhteydessä myöntänyt 3 milj. markkaa va- vuoden 1989 aikana käynnistyy täysimittaisena, 2628: roja Tampereen poliisikoulun suunnittelua ja uuden oppilaitoksen saamiseksi käyttöön suun- 2629: ensimmäisen rakennusvaiheen aloittamista var- nitelmien mukaisesti. 2630: ten. Kohteen suunnittelu on edennyt siihen vai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2631: heeseen, että varsinaiset rakennustyöt on mah- taen, 2632: dollista saada merkittävässä määrin käyntiin 2633: vuoden 1989 alussa, ehkä jo vuoden 1988 puo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2634: lella, mikäli myönnetyt määrärahat sen mah- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2635: dollistavat. 26. 75.74 40 000 000 markkaa Tampe- 2636: Ottaen huomioon nykyiset koulutusolosuh- reen poliisikoulun rakentamisen aloitta- 2637: teet suhteessa uudistuvan lainsäädännön poliisi- miseen ja jatkamiseen. 2638: toimintaan kohdistamiin vaatimuksiin on erit- 2639: 2640: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 2641: 2642: Sulo Aittoniemi 2643: 16 1988 vp. 2644: 2645: Raha-asia-aloite n:o 15 2646: 2647: 2648: 2649: 2650: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta Sata-Häme soi -musiikki- 2651: juhlien tukemiseen 2652: 2653: 2654: Eduskunnalle 2655: 2656: Ikaalisten kaupungissa on vuodesta 1972 jär- kinasteista parannusta ja avustusmäärä oli 2657: jestetty vuosittain yhä laajeneva Sata-Häme soi 220 000 markkaa. Vuosi 1988 antoi 250 000 2658: -musiikkitapahtuma. Musiikkijuhlien keskeise- markkaa. 2659: nä teemana on ollut suomalainen harmonikka- On luonnollista, että juhlien järjestäjät odot- 2660: musiikki, jonka osuus 10 päivää kestävässä ta- tavat valtiovallan taholta tasapuolista suhtautu- 2661: pahtumassa on tänä päivänäkin merkittävä. mista. Näin eritoten tässä tapauksessa, jossa 2662: Juhlienanti on kuitenkin nykyään monipuolis- järjestäjät ovat pystyneet jo puolitoista vuosi- 2663: tunut, ja esiintymislavalla on ollut mahdolli- kymmentä kasvavassa määrin osoittamaan 2664: suus viime vuosina kuulla sellaisten oloissamme omat kykynsä sekä talkoohengen osalta että 2665: harvinaisten orkestereiden kuin Malandon, muuten. Tänä päivänä kuitenkin myös rahalli- 2666: Mantovanin, Alfred Hausen ja Pugliesen esi- nen tuki suuren yleisön odottaman tason säilyt- 2667: tyksiä. Erinomaista arvonantoa nauttivat mu- tämisessä on yhä välttämättömämpi. 2668: siikkijuhlat ovat 70 000 henkilön kävijämääri- Sata-Häme soi -juhlien osalta on todettava 2669: neen Suomen suurimpiin kuuluvat, ja niistä teh- vielä se merkittävä seikka, että musiikkitapah- 2670: tyjä televisio-ohjelmia esitetään runsaasti tv- tuma on nyttemmin hyväksytty Finland Festi- 2671: verkossa. vals -ketjun jäseneksi ja se järjestää musiikkita- 2672: Musiikkijuhlien järjestely on tapahtunut käy- pahtumansa siinä ominaisuudessa ensimmäisen 2673: tännössä kokonaan talkoovoimin. Ikaalisten kerran kuluvana vuonna 1988. 2674: kaupungin antaman tuen lisäksi on tosin valtio- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2675: valta antanut tukeaan, mutta vain vähäisessä taen, 2676: määrin, erityisesti jos vertaa sen määrää eräille 2677: muille suunnilleen vastaaville musiikkitapahtu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2678: mille annettuun tukeen. Niinpä Sata-Häme soi 1989 tulo- ja menoarvioon Sata-Häme 2679: -juhlien valtion varoista saama tuki oli aina soi ry:lle 450 000 markkaa Sata-Häme 2680: vuoteen 1986 saakka runsaan 80 000 markan soi -juhlien avustamiseen. 2681: luokkaa vuodessa. Vuonna 1987 tapahtui jon- 2682: 2683: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 2684: 2685: Sulo Aittoniemi 2686: 1988 vp. 17 2687: 2688: Raha-asia-aloite n:o 16 2689: 2690: 2691: 2692: 2693: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta poliisikuorojen toimin- 2694: nan tukemiseen 2695: 2696: 2697: Eduskunnalle 2698: 2699: Suomessa on toiminnassa seitsemän poliisi- Kuorot kustantavat itse toimintansa erilaisel- 2700: kuoroa, nimittäin Helsingin poliisilaulajat, la keräystoiminnalla ja perimillään vähäisillä 2701: Tampereen poliisilaulajat, Turun poliisilaula- esiintymispalkkioilla. Varojen puute on kuiten- 2702: jat, Porin poliisilaulajat, Oulun poliisilaulajat, kin edelleen täysimuotoisen toiminnan ja tai- 2703: Etelä-Pohjanmaan poliisilaulajat ja Kuopion teellisen tason nostamisen pahimpana esteenä. 2704: poliisilaulajat. Kaikkien mainittujen poliisikuo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2705: rojen toiminta on vireätä ja ne järjestävät vuo- taen, 2706: sittain useita julkisia konsertteja sekä kotimaas- 2707: sa että ulkomailla Keski-Eurooppaa, Englantia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2708: ja jopa Yhdysvaltoja myöten, jonne eräät kuo- 1989 tulo- ja menoarvioon 140 000 2709: rot ovat hiljattain saaneet kutsun esiintymis- markkaa Suomen poliisikuorojen toi- 2710: matkalle. Kuorot ovat myös olleet auliita esiin- minnan avustamiseen samansuuruisina 2711: tymään erilaisten yksityisten tai virallisten tilai- avustuksina. 2712: suuksien juhlistajina. 2713: 2714: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 2715: 2716: Sulo Aittoniemi 2717: 2718: 2719: 2720: 2721: 2 280129N 2722: 18 1988 vp. 2723: 2724: Raha-asia-aloite n:o 17 2725: 2726: 2727: 2728: 2729: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta Ikaalisten Tarmo ry:n 2730: toiminnan tukemiseen 2731: 2732: 2733: Eduskunnalle 2734: 2735: Ikaalinen on tunnettu merkittävänä pesäpal- Nuorisoon kohdistuvan toiminnan vaikein 2736: lokaupunkina. Sen pesäpalloseuran Ikaalisten este on raha, koska varusteet ja toimintaan liit- 2737: Tarmon sekä mies- että naisjoukkueet ovat sa- tyvä muu tarpeisto ja leirimatkat sekä välttämä- 2738: manaikaisesti pelanneet mestaruussarjassa ja tön kilpailutoiminta rasittavat seuran taloutta 2739: naisjoukkue on voittanut Suomen mestaruuden laajasta vapaaehtoistoiminnasta huolimatta. 2740: kolmena viime vuotena. Ehkä merkityksellisin- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2741: tä on se toiminta, joka seuran ja sen kymme- taen, 2742: nien vapaaehtoisten ohjaajien taholta on koh- 2743: distettu paikkakunnan nuorisoon aivan perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2744: asteen ensimmäisiltä luokilta ja jo aikaisemmin- 1989 tulo- ja menoarvioon 60 000 mark- 2745: kin, samalla terveisiin elintapoihin opastaen. kaa pesäpalloseura Ikaalisten Tarmon 2746: Ikaalisissa pesäpallomaila on tuttu suurelle nuorisotoiminnan tukemiseen. 2747: osalle nuorisoa polvenkorkuisesta saakka. 2748: 2749: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 2750: 2751: Sulo Aittoniemi 2752: 1988 vp. 19 2753: 2754: Raha-asia-aloite n:o 18 2755: 2756: 2757: 2758: 2759: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisen metsä- 2760: museon suunnitteluun Virroille 2761: 2762: 2763: Eduskunnalle 2764: 2765: Virtain kaupunki on tehnyt aloitteen valta- täydentävänä muotona paikkakunnalla jo muu- 2766: kunnallisen metsämuseon perustamiseksi Vir- ten olevaan museo- ja matkailutoimintaan Vir- 2767: roille. Esitys on Virtain kaupunginhallituksen tain kaupungin tekemää esitystä on pidettävä 2768: taholta jätetty maa- ja metsätalousministeriölle perusteltuna. Hanketta tukevat myös paikka- 2769: 14.1.1987 ja sitä on täydennetty Suomen Met- kunnan liikenneolot. 2770: säyhdistyksen pyynnöstä 26.6.1987. Näissä esi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2771: tyksissään Virtain kaupunki on uskottavalla taen, 2772: tavalla perustellut metsämuseon mahdolliseen 2773: tulevaan toimintaan liittyviä alueellisia ja toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2774: minnallisia etuja sekä ilmoittanut sijoittavansa 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 2775: perustamistoimintaan merkittäviä rahasummia. markkaa Virroil/e perustettavan valta- 2776: Kyseisen kaupungin tarjoamat olosuhteet kunnallisen metsämuseon alustavaan 2777: tuntien ja ottaen huomioon suunnitellun mu- suunnitteluun. 2778: seotoiminnan edulliset mahdollisuudet liittyä 2779: 2780: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 2781: 2782: Sulo Aittoniemi 2783: 20 1988 vp. 2784: 2785: Raha-asia-aloite n:o 19 2786: 2787: 2788: 2789: 2790: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta Laitamon-Kuhmalah- 2791: den maantien peruskorjaamiseen 2792: 2793: 2794: Eduskunnalle 2795: 2796: Maantie n:o 326 (Laitamo-Kuhmalahti) Hä- suunnitelmaa, joka valmistunee tämän vuoden 2797: meen läänissä kulkee noin 20 km:n mittaisena loppuun mennessä. Tämän hetken suunnitel- 2798: Oriveden-Kangasalan tieltä n:o 324 Kuhma- mien mukaan tarkoituksena on, että tien kun- 2799: lahdelle, jossa se yhtyy maantiehen n:o 325. nostaminen aloitetaan varatyökohteena kun- 2800: Tieosuus on hyvin vilkkaasti liikennöity, sillä nossapitovaroja käyttäen. Kun tien kunnosta- 2801: useiden linja-autovuorojen lisäksi sitä käyttää miseen aikanaan päästään, tämä merkitsee sitä, 2802: vilkas paikallisliikenne erityisesti Oriveden että se etenee enintään 3 km:n vuosivauhdilla. 2803: suuntaan ja se on myös erityisesti raskaan puu- Parhaimmillaankin tieosuuden kunnostaminen 2804: tavaraliikenteen rasittama. Nimenomaan sen kestäisi näin ainakin 7-8 vuotta, mikä on koh- 2805: jälkeen, kun tieosuudella rakennettiin muuta- tuuton rasitus jo liikenteellisesti. 2806: mia vuosia sitten uudelleen Ränninsalmen ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2807: Kuoresalmen sillat, raskas puutavaraliikenne taen, 2808: lisääntyi moninkertaisesti. Tiepohja ei nykyisel- 2809: lään ole tällaiseen liikenteeseen sopiva. Liiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2810: teen vilkkauden ja tien kunnon välinen epäsuh- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2811: de on viime aikoina ollut mm. julkisen sanan 31.24.77 5 000000 markkaa maantien 2812: kasvavan huomion kohteena. Routivuuden li- n:o 326 (Laitamo-Kuhmalahti) perus- 2813: säksi tie on varsin mutkainen ja kapea. korjaamiseen 20 km:n matkalla teiden 2814: Tielle laaditaan tällä hetkellä parantamis- n:ot 324 ja 325 välisellä osuudella. 2815: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 2816: 2817: Sulo Aittoniemi 2818: 1988 vp. 21 2819: 2820: Raha-asia-aloite n:o 20 2821: 2822: 2823: 2824: 2825: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta Ylöjärven-Kurun maan- 2826: tien peruskorjaukseen 2827: 2828: 2829: Eduskunnalle 2830: 2831: Seudullinen tie n:o 330 Ylöjärveltä Kuruun järven-Kurun tien parantaminen on tiettävästi 2832: Hämeen läänissä on 39 km:n mittainen ja erit- Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin suunnitelmis- 2833: täin vilkkaasti liikennöity mm. Kurun suunnas- sa 1990-luvun alkupuolella, voimakkaasti esil- 2834: ta Ylöjärvelle ja Tampereelle suuntautuvan lä olevat tien n:o 3 parantamissuunnitelmat ra- 2835: työssäkäynnin sekä puutavarakuljetusten vuok- hoitustarpeineen saattavat siirtää Ylöjärven- 2836: si. Tie on liikenteen vaatimuksiin nähden kapea Kurun tien parantamisen pitkälle tulevaisuu- 2837: ja maarakenteeltaan voimakkaasti routiva. Kun teen. 2838: tien Kuru-Virrat (n:o 335) parantamistyö on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2839: parhaillaan meneillään ja tien Kuru-Ruovesi taen, 2840: (n:o 337) parantamistyö on tarkoitus aloittaa 2841: tämän vuoden syksyllä, on nyt tarkoitettu Ylö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2842: järven päässä tiehen n:o 3 päättyvä Ylöjär- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2843: ven-Kurun tie jäämässä parannettujen tie- 31.24.77 12000000 markkaa maantien 2844: osuuksien väliin eräänlaiseksi vaikeasti liiken- n:o 330 (Ylöjärvi-Kuru) peruskorjauk- 2845: nöitäväksi "pullonkaulaksi". Tämä vaara on sen aloittamiseen. 2846: olemassa silläkin perusteella, että vaikka Ylö- 2847: 2848: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 2849: 2850: Sulo Aittoniemi 2851: 22 1988 vp. 2852: 2853: Raha-asia-aloite n:o 21 2854: 2855: 2856: 2857: 2858: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta Luomajärven-Kihniön 2859: maantien peruskorjaukseen 2860: 2861: 2862: Eduskunnalle 2863: 2864: Luomajärven-Kihniön maantie n:o 334 joh- Tien kuntoon saattaminen kestää nykyisin toi- 2865: taa Kurun kunnan Luoteen kylästä Kurun- menpitein useita vuosia, kenties 10 vuotta. Näin 2866: Parkanon tieltä n:o 332 Kihniön kirkonkylään pitkään kestävä kunnostustyö on jo liikenteelli- 2867: 23,2 km:n mittaisena. Kuru on Hämeen, Kihniö sesti kohtuuton haitta. 2868: taas Turun ja Porin lääniä. Paikallisliikenteen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2869: ja erityisesti raskaan puutavaraliikenteen käy- taen, 2870: tössä oleva tie on varsin mutkainen ja kapea 2871: sekä kantavuudeltaan heikko. Tietä on pyritty että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2872: parantamaan Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2873: toimesta kunnossapitomäärärahoilla, ja työn 31.24. 77 4 000 000 markkaa maantien 2874: edistyminen on erittäin hidasta. Tietä on tähän n:o 334 (Luomajärvi-Kihniö) korjaus- 2875: mennessä saatu päällystetyksi noin 5 km, ja sa- työn nopeuttamiseksi. 2876: manmittainen osuus on pohjustustyön alaisena. 2877: 2878: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 2879: 2880: Sulo Aittoniemi 2881: 1988 vp. 23 2882: 2883: Raha-asia-aloite n:o 22 2884: 2885: 2886: 2887: 2888: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 349 (Vir- 2889: rat-Ähtäri) peruskorjaukseen 2890: 2891: 2892: Eduskunnalle 2893: 2894: Hämeen läänissä Virroilta Ähtäriin johtava Nykykunnossa tie voidaan katsoa liikenteelli- 2895: maantie n:o 349 on erityisesti Ähtärin ja samal- sesti jopa erittäin vaaralliseksi erityisesti talvella 2896: la Vaasan läänin rajalle saakka erittäin mutkai- ja pahimpaan kelirikkoaikaan. 2897: nen ja kapea sekä voimakkaasti routiva 16,5 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2898: km:n matkalla. Vain Virtain puoleisessa päässä taen, 2899: on tie muutaman kilometrin verran kohtuulli- 2900: sessa kunnossa aikaisemmin suoritetun paran- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2901: tamistyön johdosta. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2902: Tie on erityisen vilkasliikenteinen, koska tien 31.24. 77 7 000 000 markkaa maantien 2903: vaikutuspiirissä ovat mm. Vääräkosken saha se- n:o 349 (Virrat-Ahtäri) parantamisen 2904: kä Inkan ja Fiskarsin tehtaat. Lisäksi tiellä on aloittamiseksi. 2905: erityisesti kesäaikaan runsas matkailuliikenne 2906: Ähtärissä sijaitsevan, suuria turistimääriä ke- 2907: räävän eläinpuiston vuoksi. 2908: 2909: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 2910: 2911: Sulo Aittoniemi 2912: 24 1988 vp. 2913: 2914: Raha-asia-aloite n:o 23 2915: 2916: 2917: 2918: 2919: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 2611 (Man- 2920: soniemi-Raivala) peruskorjaukseen 2921: 2922: 2923: Eduskunnalle 2924: 2925: Maantie n:o 2611 (Mansoniemi-Raivala) den siltatyöt on suoritettu, ja parantamistyön 2926: johtaa 15 km:n mittaisena merkittävänä yhdys- loppuun saattaminen tuntuu muodostuvan tie- 2927: tienä valtatieltä n:o 3 valtatielle n:o 23 Turun ja tyllä tavoin ikuisuuskysymykseksi. 2928: Porin läänissä. Yhdysliikenteen lisäksi tietä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2929: käytetään merkittävässä määrin paikallisliiken- taen, 2930: teeseen sekä raskaaseen puutavarakuljetukseen. 2931: Tie on erittäin kapea, mutkainen ja routiva. Sen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2932: parantamistyö oli toimenpideohjelmassa vuon- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2933: na 1981 ajoitettu vuosiksi 1986-1987. Paranta- 31.24. 77 6 000 000 markkaa maantien 2934: mistyö on kuitenkin toistuvasti siirtynyt ja on n:o 2611 (Mansoniemi-Raivala) kor- 2935: tämän hetken TPO:ssa ajoitettu vuosille 1991 jaustyön jatkamiseksi. 2936: -1992. Ainoastaan Mansoniemen ja Kovelah- 2937: 2938: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 2939: 2940: Sulo Aittoniemi 2941: 1988 vp. 25 2942: 2943: Raha-asia-aloite n:o 24 2944: 2945: 2946: 2947: 2948: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 66 ja maan- 2949: tien n:o 338 risteyksen valaistuksen rakentamiseen Ruovedellä 2950: 2951: 2952: Eduskunnalle 2953: 2954: Valtatien n:o 66 ja Aitovuoren-Jäminki- taen huomioon muut vastaavat, vähemmänkin 2955: pohjan maantien n:o 338 risteys Hämeen tie- ja liikennöidyt risteykset. Tievalaistuksen rakenta- 2956: vesirakennuspiirin Kurun tiemestaripiirissä, minen risteysalueelle pitäisi liikenneturvallisuu- 2957: Ruoveden kunnan Jäminkipohjassa on erittäin teen liittyvistä syistä mitä kiireellisimmin suorit- 2958: vilkkaasti liikennöity sekä erimuotoisen paikal- taa. 2959: lisliikenteen että valtatien n:o 66 ohikulkulii- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2960: kenteen johdosta. Samaan risteyspiiriin kuuluu taen, 2961: lisäksi tien n:o 338 ja siltä erkanevan vanhan 2962: maantien risteys, jota erityisesti paikallisliiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2963: ne käyttää. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2964: Näiden kahden risteyksen muodostamaHa 31.24. 77 JOO 000 markkaa valtatien n:o 2965: alueella ei ole minkäänlaista tievalaistusta, jon- 66 ja maantien n:o 338 tievalaistuksen 2966: ka rakentamatta jättämistä on pidettävä suoras- rakentamiseen Ruoveden Jäminkipoh- 2967: taan käsittämättömänä väliinputoamisena ot- jassa. 2968: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 2969: 2970: Sulo Aittoniemi 2971: 26 1988 vp. 2972: 2973: Raha-asia-aloite n:o 25 2974: 2975: 2976: 2977: 2978: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta Ikaalisten katsastus- 2979: aseman lunastamiseksi valtiolle 2980: 2981: 2982: Eduskunnalle 2983: 2984: Ikaalisten kaupunki on 22.10.1982 allekirjoi- kenneministeriölle katsastusaseman lunastamis- 2985: tetulla vuokrasopimuksella vuokrannut valtiolle ta koskevien neuvottelujen yhteydessä. Esitetty- 2986: Ikaalisten kaupungissa sijaitsevan ja tätä tarkoi- jen perusteluiden mukaisesti olisi erittäin mer- 2987: tusta varten rakennetun kiinteistön katsastus- kittävä huojennus, että kyseinen lunastaminen 2988: asemana käytettäväksi. Vuokrasopimuksen mu- tapahtuisi valtion taholta jo vuonna 1989. 2989: kaan Suomen valtiolla/ Autorekisterikeskuksella Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2990: on oikeus milloin vain lunastaa kyseinen kiinteis- taen, 2991: tö itselleen. KTS-suunnitelman mukaan tämä lu- 2992: nastaminen tapahtuisi vuonna 1990. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2993: Ikaalisten kaupunki on laajojen investointien 1989 tulo- ja menoarvioon 3 500 000 2994: johdosta joutunut varsin kireään rahatilantee- markkaa Ikaalisten katsastusaseman lu- 2995: seen, jota seikkaa on aikaisemmin selvitetty lii- nastamiseksi valtiolle. 2996: 2997: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 2998: 2999: Sulo Aittoniemi 3000: 1988 vp. 27 3001: 3002: Raha-asia-aloite n:o 26 3003: 3004: 3005: 3006: 3007: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta lennonjohtohenkilöstön 3008: määrän lisäämiseen 3009: 3010: 3011: Eduskunnalle 3012: 3013: Suomen Lennonjohtajien Yhdistys ry. on il- seen sekä lennonvarmistuslaitteiden ja menetel- 3014: maissut useaan otteeseen vakavan huolestunei- mien uusimiseen. 3015: suutensa valtion vuoden 1988 budjetista. Se ei Suomessa ei ole laadittu lennonvarmistusjär- 3016: sisällä läheskään siinä määrin ja laajuudessa in- jestelmän pitkän tähtäimen kokonaissuunnitel- 3017: vestointeja lennonvarmistuksen kehittämiseksi, maa. Tämän aikaansaamiseksi on tarpeen pe- 3018: kuin todellinen ja pikainen tarve olisi. Nykyi- rustaa ilmaliikenteen eri osa-alueet huomioon 3019: sen lennonvarmistusjärjestelmän kapasiteetti ei ottava korkeatasoinen selvityselin. 3020: pysty kaikin ajoin vastaamaan ilmaliikenteen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 3021: tarvetta, mikä ilmenee lentojen myöhästymi- vasti, 3022: sinä. 3023: Vuoden 1986 lopulla yksi ratkaisevimmista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3024: neuvottelutuloksista virkaehtosopimuksen syn- 1989 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 3025: tymiseksi oli valtion työnantajien lupaus järjes- markkaa lennonjohtohenkilöstön mää- 3026: tää pikaisesti investoinnit lennonvarmistuksen rän lisäämiseksi ja koulutuksen tehosta- 3027: akuuttien ongelmien poistamiseksi. Erityisesti miseksi, täydennyskoulutuksen ylläpitä- 3028: budjetin määrärahavaraukset ovat täysin riittä- miseksi sekä lennonvarmistuslaitteiden 3029: mättömät henkilöstömäärän ja koulutuksen li- ja -menetelmien uusimiseksi. 3030: säämiseen, täydennyskoulutuksen ylläpitämi- 3031: 3032: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 3033: 3034: Sulo Aittoniemi 3035: 28 1988 vp. 3036: 3037: Raha-asia-aloite n:o 27 3038: 3039: 3040: 3041: 3042: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta Pirkanmaan Sotavete- 3043: raanipiiri ry:n Pohjois-Hämeen jäsenyhdistysten toiminnan 3044: tukemiseen 3045: 3046: Eduskunnalle 3047: 3048: Pirkanmaan Sotaveteraanipiiri ry:n Pohjois- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 3049: Hämeen jäsenyhdistysten toiminta on varsin taen, 3050: aktiivista. Toiminnan tarkoituksena on yhdis- 3051: tysten jäsenten mahdollisimman korkean henki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3052: sen ja ruumiillisen vireyden säilyminen ikäänty- 1989 tulo- ja menoarvioon 60 000 mark- 3053: misestä huolimatta. kaa Pirkanmaan Sotaveteraanipiiri ry:n 3054: Omatoimisuudesta huolimatta vireän toimin- Pohjois-Hämeen jäsenyhdistysten toi- 3055: nan esteenä on kuitenkin jatkuva toimintaan minnan tukemiseen jäsenmäärien mu- 3056: liittyvä käyttövarojen puute. Näin siitä huoli- kaisesti jaettuna. 3057: matta, että yhdistykset erilaisten jäsentoiminto- 3058: jen kautta aktiivisesti pyrkivät itse hankkimaan 3059: toiminnassaan tarvitsemansa varat. 3060: 3061: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 3062: 3063: Sulo Aittoniemi 3064: 1988 vp. 29 3065: 3066: Raha-asia-aloite n:o 28 3067: 3068: 3069: 3070: 3071: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta Pirkanmaan Syöpäyhdis- 3072: tys ry:n toiminnan tukemiseen 3073: 3074: 3075: Eduskunnalle 3076: 3077: Tampereella toimivaan Pirkanmaan Syö- Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry:n toimintaa 3078: päyhdistykseen kuuluu 27 000 jäsentä. Yhdistys haittaa, kuten varmasti monia muitakin vastaa- 3079: tekee syöpäpotilaiden keskuudessa merkittävää via yhdistyksiä, niiden merkittävässä toimin- 3080: kansanterveystyötä Pirkanmaalla. Yhdistyksen nassa käyttö- ja investointivarojen puute. Pieni- 3081: ylläpitäminä toimivat mm. neuvonta-asema, kin taloudellinen apu lienee merkittävä. 3082: syöpäpoliklinikka, rintasyövän tutkimuskes- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 3083: kus, kuntoutusyksikkö sekä ensi vuoden alusta taen, 3084: alkaen myös potilaiden hoitokoti. Syöpäyhdis- 3085: tyksen eri toimintojen palveluksessa on noin 50 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3086: palkattua työntekijää. 1989 tulo- ja menoarvioon 60 000 mark- 3087: Taistelu syöpäsairautta vastaan on terveyden- kaa Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry:n toi- 3088: hoitotoimintojemme keskeisiä kysymyksiä. Tä- minnan tukemiseen. 3089: hän työhön on syytä koota kaikki käytettävissä 3090: olevat voimavarat - niin julkisella taholla kuin 3091: myös edellä esitetyssä toiminnassa. 3092: 3093: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 3094: 3095: Sulo Aittoniemi 3096: 30 1988 vp. 3097: 3098: Raha-asia-aloite n:o 29 3099: 3100: 3101: 3102: 3103: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta Ylöjärven-Kurun luon- 3104: nonsuojeluyhdistyksen toiminnan tukemiseen 3105: 3106: 3107: Eduskunnalle 3108: 3109: Ylöjärven-Kurun luonnonsuojeluyhdistys kessa luonnonsuojeluun liittyvässä toiminnassa 3110: toimii sekä Ylöjärven että Kurun kuntien alueel- alueellaan. Toimintaa haittaa kuitenkin merkit- 3111: la. Luonnonsuojelutoiminta näillä alueilla tävästi niukkojenkin käyttövarojen puute. 3112: omaa varsin merkittävät puitteet. Sijaitseehan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 3113: esimerkiksi Kurun kunnassa, osin sen alueelle taen, 3114: sijoittuneena mm. Seitsemisen luonnonpuisto 3115: sekä useita muita luonnonsuojelullisesti merkit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3116: täviä kohteita. 1989 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 3117: Ylöjärven-Kurun luonnonsuojeluyhdistys kaa Ylöjärven-Kurun luonnonsuoje- 3118: toimii varsin ripeästi ja on innolla mukana kai- luyhdistyksen toiminnan tukemiseen. 3119: 3120: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 3121: 3122: Sulo Aittoniemi 3123: 1988 vp. 31 3124: 3125: Raha-asia-aloite n:o 30 3126: 3127: 3128: 3129: 3130: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta raittiuskasvatuksen opetus- 3131: valmiuden tehostamiseen opettajankoulutuslaitoksissa 3132: 3133: 3134: Eduskunnalle 3135: 3136: Raittiuskasvatus on ollut kodin tehtävä, mut- laan. Viime aikoina tästä luentotoiminnasta on 3137: ta viime aikoina tämäkin kasvatustehtävä on täytynyt luopua, koska Raittiuskasvatusliitolla 3138: siirtynyt kodeilta kouluille ammattikasvattajien ei ole ollut siihen varoja valtionavun pienen 3139: työksi. Raittiuskasvatuskomitea toteaakin mie- määrän takia. 3140: tinnössään 29.4.1980: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 3141: '' Raittiuskasvatustyön tekeminen kouluope- nioittavasti, 3142: tuksen ja -kasvatuksen osana edellyttää valmen- 3143: tautumista opettajakoulutuksen yhteydessä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3144: Opettajakoulutuslaitosten terveys- ja raittius- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 3145: kasvatusvalmiuksien antaminen valmistuville 29.50.28 200 000 markan määrärahan 3146: opettajille on vähäistä ja epäyhtenäistä." käytettäväksi tulevien opettajien rait- 3147: Aikaisempina vuosina Raittiuskasvatusliitto tiuskasvatuksen opetusvalmiuden tehos- 3148: on kouluttanut opettajakokelaita raittiuskasva- tamiseen opettajankoulutuslaitoksissa. 3149: tuksen tuntemuksessa omalla luentotoiminnal- 3150: 3151: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 3152: 3153: Aimo Ajo Hannele Pokka 3154: 32 1988 vp. 3155: 3156: Raha-asia-aloite n:o 31 3157: 3158: 3159: 3160: 3161: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin tiestön suunnitteluun 3162: ja rakentamiseen 3163: 3164: 3165: Eduskunnalle 3166: 3167: Rinnakkaisten kuljetusmuotojen lähes täy- Suora seuraus tästä on teollisuuden kilpailuky- 3168: dellinen puuttuminen ja huomattavan pitkät vyn heikkeneminen. 3169: kuljetusetäisyydet asettavat Lapin tiestön poik- Lapin tiemäärärahoista on tullut jo pitem- 3170: keuksellisen merkittävään asemaan koko maa- män aikaa huomattavan suuri osa, n. 30 OJo, 3171: kunnan kehittämisen kannalta. Tämän lisäksi työvoimaministeriön määrärahoista. Tämä on 3172: pohjoiskalottikuljetukset Norjan ja Neuvosto- aiheuttanut jatkuvasti epävarmuutta määrära- 3173: liiton kautta ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. hojen saannin ja käytön osalta. Valtion työ tuli- 3174: Lapin metsäteollisuus on siirtynyt kuljettamaan si toteuttaa tehokkaasti, tuottavasti ja taloudel- 3175: puuta entistä enemmän maanteille. Näistä syis- lisesti. Tiemäärärahojen taloudellista ja teho- 3176: tä Lapin teollisuus, kauppa ja matkailu kanta- kasta käyttöä parantaisi se, että ne osoitettaisiin 3177: vat erittäin suurta huolta Lapin läänin maantei- täysimääräisinä, normaaleina budjettivaroina 3178: den nykykunnosta ja tulevaisuuden rakennus- liikenneministeriön pääluokan kautta. 3179: suunnitelmista. Tie 2000 -ohjelman toteuttami- Juuri valmistuneessa Tie 2000 -ohjelmassa on 3180: nen suunnitellussa muodossaan pystyisi pitä- mitoitettu tiemäärärahojen todellinen tarve yh- 3181: mään tiet liikennöitävässä kunnossa. Tämän- teismitallisesti koko maata silmällä pitäen ot- 3182: hetkinen rahoitus, joka on 121 mmk liikenne- taen huomioon teiden liikennemäärät. Tiemää- 3183: ministeriön pääluokan kautta ja mahdollisesti rärahat tulisi mitoittaa myös valtion tulo- ja 3184: 50 mmk työvoimaministeriön työllisyysvarois- menoarviossa tasapuolisesti koko maahan Tie 3185: ta, merkitsee sitä, että Lapin tiestön kunnon 2000 -ohjelman mukaisesti. Tie 2000 -ohjelman 3186: rappeutuminen on käynnistynyt. mukainen tarve Lapissa kustannustason nousun 3187: Rappeutuva tiestö aiheuttaa lisäkustannuksia huomioon ottaen on 241 mmk vuodelle 1988. 3188: polttoaine-, rengas- ja korjauskustannusten Edellä olevan perusteella ehdotamme, 3189: muodossa. Voi vain arvailla, mikä on seuraus, 3190: jos tilanne vielä pahenee. Monilla tieosuuksilla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3191: joudutaan siirtymään yksinomaan talvi- ja ke- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 3192: säsydämellä tapahtuviin kuljetuksiin, koska 31.24. 77 119 000 000 markan lisämää- 3193: vain tällöin tiet ovat liikennöitävässä kunnossa. rärahan Lapin tiestön suunnittelua ja ra- 3194: Tämä taas aiheuttaa teollisuudelle lisäkustan- kentamista varten. 3195: nuksia, varsinkin raaka-aineen kuljetuksissa. 3196: 3197: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 3198: 3199: Aimo Ajo Hannele Pokka 3200: 1988 vp. 33 3201: 3202: Raha-asia-aloite n:o 32 3203: 3204: 3205: 3206: 3207: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta maksuttomien televisiolu- 3208: pien myöntämiseksi pysyvästi liikuntakyvyttömille henkilöille 3209: 3210: 3211: Eduskunnalle 3212: 3213: Pysyvästi liikuntakyvyttömät henkilöt kuulu- kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön 3214: vat yhteiskunnassamme kaikkein vaikeimmissa päätöksen perusteella maksuton radiolupa. 3215: olosuhteissa eläviin kansalaisiin. Pääasiallisesti Vuonna 1977 radiolupamaksu yhdistettiin tele- 3216: vuoteessa olevina he ovat toisten avusta riippu- visiolupamaksuun, mistä lähtien liikuntakyvyt- 3217: vaisia päivittäisissä toiminnoissaan. Heidän tömätkin henkilöt ovat joutuneet maksamaan 3218: kosketuksensa ulkopuoliseen maailmaan jää korkeampaa lupamaksua. Viimeksi maksutto- 3219: hyvin vähäiseksi. Tällaisille henkilöille televi- man radioluvan sai runsaat 700 henkilöä. Mak- 3220: siolla on poikkeuksellisen suuri merkitys. Tele- sutonta televisiolupaa ei ole sen sijaan myönnet- 3221: vision avulla heillä on mahdollisuus seurata ty useista aloitteista huolimatta. Maksullisia te- 3222: kulttuuria sekä saada virkistystä ja virikkeitä levisiolupia oli vuoden 1984 lopussa yhteensä 3223: harrastuksiin. runsaat 1 770 000 kappaletta, joten liikuntaky- 3224: Useimmat liikuntakyvyttömät henkilöt ovat vyttömille henkilöille myönnettävistä maksutto- 3225: vähävaraisia ja heidän ainoa toimeentuloläh- mista television katseluluvista koituva näennäi- 3226: teensä on kansaneläke. Television korkeat kat- nen tulonmenetys yhteiskunnalle olisi vaatima- 3227: selulupamaksut muodostavat heille kohtuutto- tonta luokkaa. 3228: man vuosittaisen taloudellisen rasituksen, vaik- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 3229: ka itse vastaanotin olisikin saatu esim. lahjoi- taen, 3230: tuksena. Kun televisio on varsin keskeinen tie- 3231: dotusväline yhteiskunnassamme, niin myös lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3232: kuntakyvyttömille invalideille on mahdollistet- 1989 tulo- ja menoarvioon 750 000 mar- 3233: tava televisio-ohjelmien seuraaminen. kan määrärahan käytettäväksi maksut- 3234: Vuodesta 1948 lähtien liikuntakyvyttömille tomien televisiolupien myöntämiseen 3235: sotainvalideille ja vuodesta 1949 lähtien liikun- pysyvästi liikuntakyvyttömille henki- 3236: takyvyttömille siviili-invalideille myönnettiin löille. 3237: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 3238: 3239: Aimo Ajo Hannele Pokka 3240: 3241: 3242: 3243: 3244: 3 280129N 3245: 34 1988 vp. 3246: 3247: Raha-asia-aloite n:o 33 3248: 3249: 3250: 3251: 3252: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Invalidiliitto ry:lle vammais- 3253: ten henkilöiden lomatoiminnan tukemiseen 3254: 3255: 3256: Eduskunnalle 3257: 3258: Yhteiskunta tukee monilla tavoin lomanviet- vuonna on siihen osoitettu yhteiskunnan varo- 3259: totoimintaa. Tuki kohdistuu kuitenkin yleisiin ja. Lomapalvelujen kysyntä on jatkuvasti kas- 3260: lomapaikkoihin tai rajattuihin henkilöryhmiin. vanut. Invalidiliiton mahdollisuudet toiminnan 3261: Vammaisten henkilöiden mahdollisuudet pääs- turvaamiseen ja kehittämiseen ovat rajalliset, 3262: tä osalliseksi tästä tuesta ovat hyvin vähäiset. joten yhteiskunnan tuki on tarpeen. Ilman tätä 3263: Liikunnalliset esteet asettavat rajoituksia yleis- monet lomapalvelujen tarpeessa olevat vam- 3264: ten lomapaikkojen käytölle. Rajoituksia aiheut- maiset henkilöt jäävät siitä osattomaksi. Kui- 3265: tavat myös asenteet sekä psyykkiset ja taloudel- tenkin lomapalvelujen lisääminen auttaisi hei- 3266: liset tekijät. Suurin osa vammaisista ei kuulu dän selviytymistään työ- ja päivittäisessä elä- 3267: niihin henkilöryhmiin, joiden lomanviettoa yh- mässä. 3268: teiskunta tukee. Näistä syistä vammaisten lo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3269: manvieton tukeminen omana ryhmänä on nioittaen, 3270: osoittautunut tarpeelliseksi. 3271: Invalidiliitto on koko toimintansa ajan har- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3272: joittanut sosiaalista lomatoimintaa. Siihen on 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 33.57 3273: sisältynyt mm. ilmaisten lomien myöntäminen uudelle momentille 400 000 markan 3274: vammaisille henkilöille. Vuonna 1987liitto kus- määrärahan Invalidiliitto ry:lle käytettä- 3275: tansi tällaisen loman 405 vähävaraiselle vam- väksi vammaisten henkilöiden lomatoi- 3276: maiselle henkilölle. Toiminnan liitto on rahoit- minnan järjestämiseen. 3277: tanut pääosin omin varoin. Vain muutamana 3278: 3279: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 3280: 3281: Aimo Ajo Raimo Vuoristo Pentti Lahti-Nuuttila 3282: Liisa Jaakonsaari Arto Lapiolahti Virpa Puisto 3283: Kerttu Törnqvist Jorma Rantanen Arja Alho 3284: Markku Pohjola Jukka Roos Matti Vähänäkki 3285: Reino Paasilinna Reijo Lindroos Timo Laaksonen 3286: Claes Andersson Antero Kekkonen Riitta U osukaineo 3287: Sinikka Hurskainen-Leppänen Heikki Järvenpää Hannele Pokka 3288: 1988 vp. 35 3289: 3290: Raha-asia-aloite n:o 34 3291: 3292: 3293: 3294: 3295: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjalaiset 3296: Spelit kansanmusiikkiyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen 3297: 3298: 3299: Eduskunnalle 3300: 3301: Etelä-Pohjalaiset Spelit -kansanmusiikkijuh- Ehdotamme määrärahaa Spelit ry:n pitkäai- 3302: la on eteläpohjalaisten yhteinen, yli kielirajojen kavälin kehittämiseen erityiskohteena paikallis- 3303: ulottuva kansanmusiikin ja kansantanssijoiden kulttuurin kehittäminen ja nuorten kouluttami- 3304: suuri maakunnallinen yhteistapahtuma. Spelejä nen. 3305: on järjestetty vuodesta 1972 lähtien. Ne ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme, 3306: vilkastuttaneet pitäjien kulttuuritoimintaa ja 3307: niiden ansiosta on maakuntaan saatu seitsemän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3308: eri nuottikirjaa. Vuoden 1987 Spelit pidettiin 1989 tulo- ja menoarvioon 150 000 3309: Kauhavalla teemana suomalainen kansanlaulu, markkaa Etelä-Pohjalaiset Spelit kan- 3310: joita on muistiin merkitty eniten juuri Kauha- sanmusiikkiyhdistys ry:n pitkän aikavä- 3311: valta Toivo Kuulan ansiosta. Spelien toiminta lin kehittämiseen erityiskohteena paikal- 3312: vaatii kehittämistä ja koulutustoimintaa. Kou- liskulttuurin kehittäminen ja nuorten 3313: lutustoiminnasta vastaa Spelien taiteellinen joh- kouluttaminen. 3314: taja professori Jorma Panula ja Sibelius-akate- 3315: mian neljäs vuosikurssi seuraavien kolmen vuo- 3316: den aikana. 3317: 3318: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 3319: 3320: Kirsti Ala-Harja Pentti Mäki-Hakola Jukka Vihriälä 3321: Anneli Taina Martti Korkia-Aho Juho Sillanpää 3322: 36 1988 vp. 3323: 3324: Raha-asia-aloite n:o 35 3325: 3326: 3327: 3328: 3329: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta Rengonharjun lento- 3330: kentän turvalaitejärjestelmän kehittämiseen 3331: 3332: 3333: Eduskunnalle 3334: 3335: Rengonharjun säätiö omistaa ja ylläpitää Il- Rengonharjun kevytreittiliikennekenttää tu- 3336: majoen lentopaikkaa. Säätiön taustavoimina lee kehittää normaalia reittilentotoimintaa pal- 3337: ovat Ilmajoki, Jalasjärvi, Nurmo, Peräseinäjo- velevaksi kentäksi. Koska lentopaikka on osoit- 3338: ki ja Seinäjoki. Lentokenttää on tähän mennes- tanut jo elinvoimaisuutensa, tulisi valtiovallan 3339: sä rahoitettu jäsenkuntien avustuksin, niiden osoittaa määrärahoja lentokentän edelleen ke- 3340: takaamislainoin, valtionavustuksin ja talkoo- hittämiseen. Tähänastiset kokemukset ovat 3341: työnä. Kevytreittiliikenne aloitettiin kokeilun- osoittaneet, että lentokenttä on välttämätön 3342: luonteisesti 1983. Rengonharjun lentoliikenteen suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan kehittämi- 3343: käyttäjämäärä sekä kuljetetun tavaran määrä selle. 3344: ovat osoittaneet jatkuvaa kasvua ja lisääntyvää Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3345: tarvetta: nioittaen, 3346: - v. 1984 oli matkustajia 4 616 ja rahtia 155 3347: tonnia, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3348: - v. 1985 oli matkustajia 10 089 ja rahtia 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 3349: 167 tonnia, markkaa Rengonharjun lentokentän 3350: - v. 1986 oli matkustajia 13 582 ja rahtia turvalaitejärjestelmän kehittämiseen. 3351: 208 tonnia. 3352: 3353: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 3354: 3355: Kirsti Ala-Harja Jukka Vihriälä Martti Korkia-Aho 3356: 1988 vp. 37 3357: 3358: Raha-asia-aloite n:o 36 3359: 3360: 3361: 3362: 3363: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta Reumaliitolle nuorten 3364: tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoitoon 3365: 3366: Eduskunnalle 3367: 3368: Reumaliitto-Reumaförbundet ry. toimii tu- koulutusta sekä toteutetaan nuorille suunnattua 3369: ki- ja liikuntaelinsairauksien vastustamiseksi ja terveyskasvatusaineistoa, jota tällä hetkellä ei 3370: niitä sairastavien elämäntilanteen tukemiseksi. ole olemassa. Toinen selvä väliinputoajaryhmä 3371: Joka kolmannella suomalaisella on tuki- ja lii- ovat 16-20-vuotiaat nuoret, jotka sairasta- 3372: kuntaelinvaivoja. Selkävaiva haittaa joka kym- vat nivelreumaa. Heidän hoitosuhteensa lasten 3373: menennen suomalaisen toiminta- ja työkykyä. osaston poliklinikalle katkeaa 16-vuotiaana, ja 3374: Jo useiden vuosien ajan Reumaliitto on paneu- tällöin heidän tulisi siirtyä aikuisten osaston po- 3375: tunut mm. kroonisesta selkäkivusta kärsivien liklinikalle hoitoon. Käytännössä tässä siirty- 3376: aikuisten hoidon kehittämiseen. Olemme luo- mävaiheessa on tullut paljon ongelmia. On tär- 3377: neet pienryhmätoiminnan pohjalta hoitomallin keää, että hoito jatkuu saumattomasti ja nuo- 3378: reumayhdistysten ja terveydenhuollon käyt- ret, joita on noin 200, saavat myös muut tähän 3379: töön. Kokeilusta saadut tulokset ovat myöntei- työelämänkin kannalta tärkeään ikävaiheeseen 3380: siä, ja toiminta on jo vakiintunut useilla paik- liittyvät palvelut joustavasti. 16-20-vuotiaiden 3381: kakunnilla. hoidon ja elämäntilanteen selvityksen ja sen pe- 3382: Nuorten tuki- ja liikuntaelinsairaudet, varsin- rusteella tehtävien toimenpiteiden avulla Reu- 3383: kin selkävaivat, ovat lisääntyneet tuoreiden tut- maliitto-Reumaförbundet ry. kykenee parhai- 3384: kimusten mukaan huolestuttavasti. Tehokas ten edistämään näiden nuorten selviytymistä ai- 3385: keino ehkäistä nuorten tuki- ja liikuntaelinsai- kuisikään ja työelämään. 3386: rauksia on jo kouluiässä aloitettu terveys- ja lii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3387: kuntakasvatus. Työikäisten tapaan myös kou- nioittavasti, 3388: lulaisten/nuorten työskentelyolosuhteisiin ja lii- 3389: kuntatottumuksiin tulee kiinnittää huomiota. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3390: Myös ennaltaehkäisy on sattumanvaraista, lä- 1989 tulo- ja menoarvioon 400 000 3391: hinnä liikuntatunneilla toteutettavaa opetusta. markkaa Reumaliitto-Reumajörbun- 3392: Reumaliitto-Reumaförbundet ry. on suun- det ry:n toimintaan nuorten tuki- ja lii- 3393: nitellut nuorten tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyn 3394: hoito-ohjelman käynnistämistä. Ohjelmassa tehostamiseksi ja hoidon varmistami- 3395: paneudutaan nykyisiin ongelmiin, etsitään uu- seksi. 3396: sia ratkaisumalleja ja suosituksia, järjestetään 3397: 3398: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 3399: 3400: Kirsti Ala-Harja Ritva Vastamäki Ole Wasz-Höckert 3401: Heikki A. Ollila Martti Korkia-Aho Kari Rajamäki 3402: Juho Sillanpää Anna-Kaarina Louvo Anneli Taina 3403: Toimi Kankaanniemi Juhani Alaranta Matti Väistö 3404: Annikki Koistinen Kerttu Törnqvist Tuula Paavilainen 3405: Pekka Leppänen Jouko Skinnari Lea Kärhä 3406: Kaarina Dromberg 3407: 38 1988 vp. 3408: 3409: Raha-asia-aloite n:o 37 3410: 3411: 3412: 3413: 3414: Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Mielenter- 3415: veysseuralle Mielenterveys kouluyhteisössä -selvityksen teke- 3416: miseen 3417: 3418: Eduskunnalle 3419: 3420: Kouluyhteisössä on viime vuosien kuluessa lähtökohtien kokonaisselvitystä ja lasta ja 3421: tapahtunut suuria muutoksia: lainsäädäntöä on nuorta tukevien toimenpiteitten ja kokeilujen 3422: muutettu perusteiltaan ratkaisevasti. Opetus- konkretisointia. 3423: suunnitelmat, tuntikehykset yms. uudistukset Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3424: mahdollistavat oppilaan kokonaisvaltaisen nioittaen, 3425: huomioon ottamisen ja opetuksen uudelleen ar- 3426: vioimisen. Koulussa ei kuitenkaan joka tavalla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3427: voida hyvin, sillä parannukset eivät ole jäsenty- 1989 tulo- ja menoarvioon 75 000 mar- 3428: neet uudistuksiksi. kan määrärahan Suomen Mielenterveys- 3429: Kouluyhteisön asenneilmaston, kuormitta- seuralle käytettäväksi Mielenterveys 3430: vuustekijöiden ja työn tekemisen lähtökohtien kouluyhteisössä -kokonaisselvityksen te- 3431: arvioinnin aika on käsillä. Uusien kokeilujen kemiseen ja lasta ja nuorta tukevien toi- 3432: käynnistäminen ja oppimisen ilon palauttami- menpiteitten ja kokeilujen konkretisoin- 3433: nen kaipaa uudistusmieltä ja toimintaresursse- tiin. 3434: ja. Siksi tarvitaan koulun mielenterveydellisten 3435: 3436: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 3437: 3438: Pirjo Ala-Kapee Jukka Gustafsson Iiris Hacklin 3439: Arja Alho Pentti Lahti-Nuuttila Lea Savolainen 3440: Saara-Maria Paakkinen 3441: 1988 vp. 39 3442: 3443: Raha-asia-aloite n:o 38 3444: 3445: 3446: 3447: 3448: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta maksettujen lähdeverojen 3449: palauttamiseksi 3450: 3451: 3452: Eduskunnalle 3453: 3454: Rajoitetusti verovelvollisen tulo- ja varalli- jantoimesta kotimaassa. Näin erityisesti kevyen 3455: suusverotuksesta annetun lain (627/78) sovelta- musiikin alueella, jolla lähdeverot tulevat ny- 3456: misesta on aiheutunut suomalaisille tilaisuuk- kyisellään maksetuksi myös produktion koko- 3457: sien järjestäjille kustannuksia siten, että esiinty- naiskustannuksista, joista esim. erilaiset agent- 3458: jät tai ryhmät saattavat olla suomalaisille järjes- ti-, tekniikka- ym. kustannukset saattavat olla 3459: täjille lähes 200 OJo kalliimpia kuin esim. tanska- kokonaiskorvauksesta jopa yli 90 %. 3460: laisille järjestäjille. Nykyään on vielä tilanne käytännössä se, että 3461: Tämän ns. lähdeveron soveltaminen vaaran- eri lääninverovirastojen tulkitessa kuluvähen- 3462: taa nykyisellä linjalla monipuolisen kulttuuri- nysmääräyksiä eri tavoin ovat Suomessa eri 3463: vaikutusten vaihdon elävissä esiintymistilanteis- paikkakunnilla olevat järjestäjät keskenään eri- 3464: sa ja merkitsee tapahtumien harvenemista ja arvoisessa asemassa. Pikimmiten on päästävä 3465: keskittymistä sekä tarjonnan laadullista yksi- tilanteeseen, jossa lähdeveron ja sen liitännäis- 3466: puolistumista. Omatoimiset tapahtumat joutu- ten periminen tapauksissa, joissa voidaan osoit- 3467: vat anomaan avustusta samoista lähteistä, jois- taa ulkomainen työnantaja, lopetetaan ja peri- 3468: ta ei nytkään riitä avustuksia kaikille tarvitsevil- tyt lähdeverot palautetaan maksajille täysimää- 3469: le, ja ne kulttuurin alueet, jotka eivät ole kau- räisinä takaisin. Harkintaa tilaisuuden "merkit- 3470: pallisia, poistuvat kustannusten nousun myötä tävyyden tai arvokkuuden" osalta ei tule har- 3471: tarjonnasta kokonaan. Suurin osa tapahtumien joittaa, koska siitä kärsivät eniten ne tapahtu- 3472: järjestäjistä toimii myös ei-kaupallisella pohjal- mat ja järjestäjät, jotka oma-aloitteisesti järjes- 3473: la: opiskelijayhteisöt, elävän musiikin yhdistyk- tävät tilaisuuksia, ja hyötyvät ne, jotka jo nyt 3474: set, erilaiset festivaaliyhdistykset, kunnat jne. saavat merkittävästi yhteiskunnan varoja toi- 3475: Lähdevero ja sen liitännäiset vaarantavat myös mintaansa. 3476: lukuisat suomalaisten muusikoiden työtilaisuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3477: det, kun järjestäjät joutuvat varaamaan suuren nioittaen, 3478: osan ohjelmabudjetistaan lähdeveroon ja työn- 3479: antajamaksuihin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3480: Nykyinen soveltamislinja johtaa myös siihen, 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 3481: että Suomessa saadusta tulosta maksetaan kah- 28.99.58 30 000 000 markkaa maksettu- 3482: denkertainen vero, koska esiintyjien välittämi- jen lähdeverojen palautukseen hake- 3483: nen kansainvälisesti noudattaa käytäntöä, jossa muksesta veron maksaneille. 3484: esiintyjien verot maksetaan laillisen työnanta- 3485: 3486: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 3487: 3488: Arja Alho Pentti Lahti-Nuuttila 3489: 40 1988 vp. 3490: 3491: Raha-asia-aloite n:o 39 3492: 3493: 3494: 3495: 3496: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomi-Nicaragua-Seuran 3497: toiminnan ja Nicaragua-tiedotustoiminnan tukemiseen 3498: 3499: 3500: Eduskunnalle 3501: 3502: Väli-Amerikan rauhanprosessin etenemiselle mahdollisesti matkustavia kansalaisia. Suomi- 3503: on saatu uutta toivoa, kun alueen viiden maan Nicaragua-Seura on saanut eduskunnan myötä- 3504: presidentit allekirjoittivat Costa Rican presi- vaikutuksella käynnistettyä Nicaragua-tiedotus- 3505: dentin Oscar Ariasin aloitteellisen työn tulokse- ta kehittelevän toimiston, joka samalla toimii 3506: na rauhansopimuksen elokuussa 1987. Samaan myös seuran toimistona. Toiminta on lähtemäs- 3507: aikaan eri kansalaisjärjestöjen solidaarisuustyö sä hyvin liikkeelle ja sen jatkuminen tulisi tur- 3508: Nicaraguassa on laajentunut ja monipuolistu- vata. Vapaaehtoistyön lisäksi tarvitaan myös 3509: nut. Myös Suomen ja Nicaraguan välinen kehi- valtiovallalta tukea, jotta laaja prikaatitoimin- 3510: tysyhteistyö on kehittynyt suotuisasti huolimat- ta, tiedottaminen ja erilaisten yhteyksien solmi- 3511: ta siitä, ettei maassa toimi kehitysyhteistyötä minen esimerkiksi kulttuurivaihdon kautta olisi 3512: koordinoivaa ulkoministeriön virkailijaa. mahdollista. 3513: Julkisuudessa Nicaraguasta ja Väli-Ameri- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3514: kan tilanteesta laajemminkin puhutaan vähän nioittavasti, 3515: väliä. Tämä näkyy suoraan myös Suomi-Nica- 3516: ragua-Seuran toiminnassa, johon liittyy odo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3517: tuksia välittää tietoa, julkaista Nicar2~uassa 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 3518: toimitettua materiaalia ja palvella monipuoli- 29.98.50 200 000 markkaa osoitettavak- 3519: sella tavalla sekä eri kansalaisjärjestöjä että yk- si Suomi-Nicaragua-Seuran toiminnan 3520: sittäisiä Nicaraguasta kiinnostuneita ja sinne ja Nicaragua-tiedottamisen tukemiseksi. 3521: 3522: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 3523: 3524: Arja Alho Liisa Jaakonsaari Pentti Lahti-Nuuttila 3525: 1988 vp. 41 3526: 3527: Raha-asia-aloite n:o 40 3528: 3529: 3530: 3531: 3532: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalaisjärjestöille pako- 3533: laisten sopeutumisen edistämiseksi 3534: 3535: 3536: Eduskunnalle 3537: 3538: Suomen pakolaispolitiikassa on tapahtunut Kansalaisjärjestöillä on ollut merkittävä pa- 3539: viimeisen vuoden kuluessa myönteinen suun- nos ihmisten asenteitten muuttamisessa kehitys- 3540: nanmuutos. Eri yhteyksissä on ilmoitettu, että yhteistyölle myönteisiksi. Kansalaisjärjestöjen 3541: Suomi tulee vastaanottamaan entistä enemmän työn kautta kehitysmaitten ihmiset ja olosuh- 3542: pakolaisia, samalla kun tukea annetaan pako- teet ovat tulleet tutummiksi. Kansalaisjärjes- 3543: laisille eri kansainvälisten järjestöjen kautta sin- töille tulisikin antaa mahdollisuus olla mukana 3544: ne, missä pakolaisuus on syntynyt. Viranomai- tukemassa pakolaisia heidän totutellessaan uu- 3545: set ovat myös kiitettävällä tavalla käynnistäneet teen ympäristöönsä. Järjestöillä on lisäksi mah- 3546: keskustelut kuntien kanssa niin, että kunnilla dollisuudet toimia yhteyksien luomisessa pako- 3547: olisi valmiuksia ottaa vastaan pakolaisia. Neu- laisten ja kuntalaisten välille. Tähän tarkoituk- 3548: vottelut ovat tiettävästi johtamassa siihen, että seen tarvittaisiin paitsi kannustusta myös jon- 3549: keskeisistä kysymyksistä on löytymässä yhteis- kin verran taloudellisia mahdollisuuksia, jotta 3550: ymmärrys. toivottu toiminta voisi käynnistyä. 3551: Pakolaiskysymyksen ympärillä on käyty Edellä olevan perusteella ehdotamme, 3552: myös laajaa kansalaiskeskustelua. Pakolaisten 3553: vastaanottaminen, heihin tutustuminen ja kai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3554: kinpuolinen kanssakäyminen heidän kanssaan 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 33.29 3555: on arkipäivän kansainvälisyyskasvatusta. uudelle momentille 200 000 markan ar- 3556: Myönteisten suhteitten luominen, pakolaisten viomäärärahan kansalaisjärjestöille pa- 3557: sopeutumisen edistäminen ja kansalaisten mah- kolaisten sopeutumisen ja kanssakäymi- 3558: dollisuuksien lisääminen ottaa osaa keskuste- sen edistämiseksi. 3559: luun pakolaisuuden syistä ja esiintyvistä ongel- 3560: mista edellyttää yhteistoimintaa muutenkin 3561: kuin viranomaistasolla. 3562: 3563: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 3564: 3565: Arja Alho Liisa Jaakonsaari Pentti Lahti-Nuuttila 3566: 42 1988 vp. 3567: 3568: Raha-asia-aloite n:o 41 3569: 3570: 3571: 3572: 3573: Alho: Määrärahan osoittamisesta asuntojen hankkimiseksi Hel- 3574: singissä 3575: 3576: 3577: Eduskunnalle 3578: 3579: Helsingin kaupungin johto kääntyi vuoden arvoiseksi velvoitteen täyttämiseksi kuin uus- 3580: 1986 loppupuolella ympäristöministeriön puo- tuotantoon ja peruskorjaukseen myönnetyt lai- 3581: leen pääkaupunkiseudun vaikean asuntotilan- nat. Näitten esitysten nopea valmistelu helpot- 3582: teen johdosta. Kirjelmässä esitettiin varsin mo- taisi pääkaupunkiseudun kärjistynyttä vuokra- 3583: nia toimia, joista pääkaupunkiseudun tilantees- asuntopulaa. Tärkeätä olisikin, että vanhasta 3584: sa tärkeitä olisivat mm. aravalainojen saattami- asuntokannasta ostettavat asunnot voitaisiin 3585: nen valtion tulo- ja menoarviossa yhdelle mo- saada aravalainoituksen piiriin. Nyt valtion 3586: mentille ja niiden muuttaminen siirtomäärära- tulo- ja menoarviossa osoitetut määrärahat 3587: hoiksi. Tuolloin voitaisiin varoja käyttää jous- kunnille vanhojen asuntojen hankkimiseksi 3588: tavasti uustuotantoon, perusparannukseen ja ovat täysin riittämättömät. Helsingin kaupun- 3589: asuntojen hankintaan. gin näkökulmasta kysymys on kokonaisten 3590: Helsingin kaupunki on laatinut luonnoksen vuokratalojen siirtymisestä omistusasunnoiksi. 3591: lakiehdotukseksi, jolla voitaisiin taata se, ettei Edellä olevan perusteella ehdotan, 3592: vuosittain palautuisi asuntolainoihin varattuja 3593: määrärahoja käyttämättöminä 200-300 Mmk että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3594: valtion kassaan. Samoin Helsingin kaupunki on 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 000 3595: esittänyt, että rahalaitosten myöntämät lainat markkaa vanhojen asuntojen hankin- 3596: hankintayhtiöille Uotka hankkivat asuntoja taan Helsingissä. 3597: vanhasta asuntokannasta) katsottaisiin saman- 3598: 3599: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 3600: 3601: Arja Alho 3602: 1988 vp. 43 3603: 3604: Raha-asia-aloite n:o 42 3605: 3606: 3607: 3608: 3609: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta humanitaariseen apuun 3610: lähetysjärjestöjen kautta 3611: 3612: 3613: Eduskunnalle 3614: 3615: Kehitysavun antaminen tapahtuu mm. huma- kautta, jotka ovat jo pitkään toimineet kehitys- 3616: nitaarista apua antamalla. Humanitaarinen apu maissa. Tällaisia järjestöjä ovat lähetysjärjes- 3617: käsittää mm. hätätilanteissa annettavan avun ja töt. Niiden palveluksessa olevat työntekijät 3618: muun kiireellisen avun. ovat useimmissa tapauksissa hankkineet hyvän 3619: Humanitaarinen apu, jota käytetään hädän- ammattikoulutuksen. Kehitysmaissa pitkään ol- 3620: alaisessa asemassa olevien ihmisten olojen lie- leina he tuntevat erittäin hyvin myös paikalliset 3621: vittämiseen, eroaa luonteeltaan varsinaisesta olosuhteet ja ne kohteet, jotka erityisesti apua 3622: kehitysyhteistyöstä. Siinä ei aina olla yhteis- tarvitsevat. 3623: työssä jonkin maan hallituksen kanssa. Kuiten- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3624: kin kansainvälisessä tilastoinnissa humanitaari- nioittaen, 3625: nen apu lasketaan kehitysavuksi siltä osin kuin 3626: kohteet ovat kehitysmaissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3627: Eräiden kehitysavun muotojen haittapuolena 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 3628: on se, että varsinkin toiminnan alkuvaiheessa 24.30.69 (Humanitaarinen apu kehitys- 3629: hallintomenot vievät suuren osan avustusmää- maille) 2 000 000 markkaa lähetysjärjes- 3630: rärahoista. Tämän vuoksi olisi tuloksellisinta töjen kautta annettavaan humanitaari- 3631: toimittaa apu sellaisten luotettavien järjestöjen seen apuun. 3632: 3633: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 3634: 3635: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 3636: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 3637: Sauli Hautala 3638: 44 1988 vp. 3639: 3640: Raha-asia-aloite n:o 43 3641: 3642: 3643: 3644: 3645: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta moshavi Jad Hashmo- 3646: nan rakennustöihin 3647: 3648: 3649: Eduskunnalle 3650: 3651: Maamme rajojen ulkopuolella toimii monissa dellisesti ja yhteiskunnallisesti omaan ja keski- 3652: maissa suomalaisia yhdyskuntia, jotka ovat näiseen apuun perustuen, 3653: katsoneet tehtäväkseen toisaalta antaa tukensa - järjestää ja kehittää yhteistaloutta loma- 3654: sille valtakunnalle, jonka alueella ne toimivat, kylän ja palvelusten pohjalta siten, että siitä tu- 3655: ja toisaalta eri tavoin auttaa ja tukea niitä suo- lee Suomesta Israeliin suuntautuvan matkailun 3656: malaisia, jotka joko vierailevat tai jäävät pysy- kohde, joka toimii myös muiden Israelissa ole- 3657: västi maahan asumaan. vien suomalaisten kotina ja keskuksena, ja 3658: Valtiovalta on tukenut mm. niitä kristillisiä - perustaa kurssikeskus sekä ylläpitää sitä 3659: järjestöjä, jotka suorittavat arvokasta sosiaalis- erilaisia Raamattua ja Israelia koskevia kursse- 3660: ta ym. työtä vieraissa maissa. Tästä ovat myön- ja varten sekä antaa suomalaisille Israelia kos- 3661: teisinä esimerkkeinä mm. kehitysyhteistyön ni- kevia ja israelilaisille Suomea koskevia tietoja. 3662: missä lähetysjärjestöille annettu tuki sekä Meri- Moshavin alueelle on sen rekisteröimisen jäl- 3663: mieslähetysseuralle annettu vuosittainen tuki. keen noussut useita rakennuksia ja rakentami- 3664: Eräs järjestö, joka on vielä kokonaan vailla nen jatkuu. Suunnitelmissa on mm. lomakylän 3665: valtion tukea, on moshavi Jad Hashmona, joka rakentaminen Suomesta Israeliin suuntautuvaa 3666: toimii Israelin valtiossa Jerusalemin kaupungin matkailua varten sekä kurssikeskuksen pystyt- 3667: lähituntumassa. Israelin valtio on osoittanut ai- täminen suomalaisille Israelia koskevien ja is- 3668: nutlaatuista myönteisyyttä Suomea kohtaan raelilaisille Suomea koskevien tietojen antami- 3669: sallimalla perustaa alueelleen moshavin, jonka seksi. 3670: hallinnassa on yli kymmenen hehtaaria maata. Edellä sanottuihin tarkoituksiin tarvitaan 3671: Jad Hashmonan moshavi on rekisteröity Israe- kuitenkin muitakin kuin rakentajien omasta 3672: lissa 15.3.1971. keskuudestaan keräämiä ja lahjoituksina saatu- 3673: Moshavin tarkoituksena on ja varoja. 3674: - pystyttää asutus nimeltä Jad Hashmona, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3675: jonka jäsenet pyhittävät ruumiilliset ja henkiset nioittaen, 3676: kykynsä sekä omaisuutensa auttaakseen Israe- 3677: lin maan rakentamista ja tunnustaakseen kah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3678: deksan juutalaisen luovuttamisen sota-aikana 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 24.30 3679: Suomesta saksalaisten käsiin, uudelle momentille JOO 000 markkaa 3680: - järjestää jäsentensä asuttaminen tarkoi- moshavi Jad Hashmonassa suoritetta- 3681: tuksenmukaisin ehdoin sivistyksellisesti, talou- vien rakennustöiden tukemiseen. 3682: 3683: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 3684: 3685: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 3686: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 3687: Sauli Hautala 3688: 1988 vp. 45 3689: 3690: Raha-asia-aloite n:o 44 3691: 3692: 3693: 3694: 3695: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisiveneen hankki- 3696: miseen Haminan poliisipiiriin 3697: 3698: 3699: Eduskunnalle 3700: 3701: Haminan poliisipiirin käyttöön tulisi saada liikenteen valvonta ei nykyisellä kalustolla ole 3702: riittävän nopeakulkuinen ja turvallinen vene. mahdollista. 3703: Samalla pitäisi saada riittävä miehistö venettä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3704: varten. nioittaen, 3705: Liikkuvan poliisin komennuskunnan lak- 3706: kauttamisen jälkeen Haminasta on siirretty pois että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3707: nopeakulkuinen poliisivene. Se on annettu Me- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 3708: rentutkimuslaitoksen käyttöön. Poliisilla ei täl- 26. 75.71 500 000 markkaa Haminan 3709: lä hetkellä ole riittävän merikelpoista venettä poliisipiirin nopeakulkuisen moottorive- 3710: käytettäväksi mm. pelastusoperaatioissa. Vesi- neen hankintaan. 3711: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 3712: 3713: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 3714: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 3715: Sauli Hautala 3716: 46 1988 vp. 3717: 3718: Raha-asia-aloite n:o 45 3719: 3720: 3721: 3722: 3723: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Miehikkälän rajajääkä- 3724: rikomppanian jätevesien puhdistamiseksi 3725: 3726: 3727: Eduskunnalle 3728: 3729: Miehikkälän rajajääkärikomppanian komen- Valtion rakennushankkeissa vuosille 1985- 3730: topaikan alueella olevien rakennusten jäteve- 88 on Miehikkälän rajajääkärikomppanian 3731: sien puhdistaminen on toteutettu siten, että puhdistamon uusinta merkitty toteutettavaksi 3732: alueella olevien kolmen asunnon rivitalon jäte- vuonna 1988. 3733: vedet puhdistetaan biologista puhdistamista hy- Miehikkälän kunnan mielestä Miehikkälän 3734: väksi käyttäen. Imeytyskentästä jätevedet ohja- rajajääkärikomppanian jätevedenpuhdistamon 3735: taan laskuojan kautta Valkjärveen. uusinta ja uuden puhdistamon rakentaminen 3736: Kuudentoista asunnon kerrostalon, kasarmi- olisi toteutettava kiireellisesti. 3737: rakennuksen ja autotallin jätevedet ohjataan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3738: viemäriputkea pitkin suolle, johon jätevedet nioittaen, 3739: imeytetään. Suosta menee laskuputki Valkjär- 3740: veen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3741: Valkjärven rannalla on rajajääkärikomppa- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 3742: nian sauna ja uimapaikat, uimavesi on vielä ui- 26.90. 77 1 500 000 markkaa Miehikkä- 3743: makelpoista. Otettujen näytteiden mukaan län rajajääkärikomppanian jätevesien 3744: Valkjärven vesi huononee jatkuvasti. puhdistamista varten. 3745: 3746: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 3747: 3748: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 3749: Jorma Fred Sauli Hautala 3750: 1988 vp. 47 3751: 3752: Raha-asia-aloite n:o 46 3753: 3754: 3755: 3756: 3757: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta kylätoimikuntien toi- 3758: minnan tukemiseen Parikkalassa 3759: 3760: 3761: Eduskunnalle 3762: 3763: Parikkalan kunnassa toimivat hyvin aktiivi- musta tapahtuu korkeakoulussa. Kylätoimi- 3764: sesti kylätoimikunnat. Kattava toimintasuunni- kuntien tarkoituksena on soveltaa saatuja tu- 3765: telma kylien toimintojen elvyttämiseksi perus- loksia esim. siten, että tyhjilleen jääneiden kou- 3766: tuu Euroopan neuvoston maaseudun elämää el- lujen tontteja käytettäisiin kokeellisen viljelyn 3767: vyttävään kampanjaan "Elävä kylä". keskuksina. Tampereen yliopiston aluetieteen 3768: Kylätoimikuntien tarkoituksena on vaalia pe- laitos on ottanut kylätoiminnan kehittämisen 3769: rinnetietoutta, julkaista kylälehtiä, järjestää tutkimusalakseen. Parikkalan kylätoimikuntien 3770: juhlia, toimittaa radio-ohjelmia ja toimia nii- on tarkoitus olla yhteistyössä myös Tampereen 3771: den konkreettisten hankkeiden toteuttamiseksi, yliopiston kanssa. 3772: joilla helpotetaan kylien elämää. Näitä ovat en- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3773: nen muuta tie- ja siltahankkeet sekä tietoliiken- nioittaen, 3774: neyhteyksien aikaansaaminen ja parantaminen. 3775: Parikkalan kylätoimikunnat pyrkivät lähei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3776: seen yhteistyöhön Lappeenrannan teknillisen 1989 tulo- ja menoarvioon 500000 3777: korkeakoulun kanssa. Suunnitteilla on mm. markkaa Parikkalan kunnalle kylätoi- 3778: maaseudun asuin- ja tuotantorakennusten kor- mikuntien toiminnan tukemiseen "Elä- 3779: jauskurssi. vä kylä" -maaseutukampanjan kehittä- 3780: Viljelyn uusien muotojen ja kasvien tutki- miseksi. 3781: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 3782: 3783: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 3784: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 3785: Sauli Hautala 3786: 48 1988 vp. 3787: 3788: Raha-asia-aloite n:o 47 3789: 3790: 3791: 3792: 3793: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntosäästöpalkkioi- 3794: hin 3795: 3796: 3797: Eduskunnalle 3798: 3799: Ensiasunnon hankinnan helpottamiseksi tuli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3800: vat vuonna 1981 voimaan asuntosäästöpalkkio- nioittaen, 3801: laki ja korkotukijärjestelmä. Tällä ASP-järjes- 3802: telmällä ei ole riittävästi voitu helpottaa ensi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3803: asunnon saantia. Ongelmana ovat olleet liian 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 3804: matalat hankintahintojen ylärajat korkotukea 28.87.53 JO 000 000 markan lisämäärä- 3805: myönnettäessä sekä varsin vähäinen säästöpalk- rahan asuntosäästöpalkkiolain mukai- 3806: kio. siin palkkioihin. 3807: Nuorten asunnonhankintamahdollisuuksien 3808: parantamiseksi tulisi asuntopalkkioihin varatta- 3809: vaa määrärahaa korottaa. 3810: 3811: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 3812: 3813: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 3814: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 3815: Sauli Hautala 3816: 1988 vp. 49 3817: 3818: Raha-asia-aloite n:o 48 3819: 3820: 3821: 3822: 3823: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta teologian professorin 3824: viran perustamiseksi Joensuun yliopistoon 3825: 3826: 3827: Eduskunnalle 3828: 3829: Joensuun yliopiston kasvatustieteiden osas- Joensuun yliopistossa voidaan suorittaa ai- 3830: tolla koulutetaan uskonnonopetukseen erikois- neenopettajan pätevyys matemaattis-luonnon- 3831: tuneita luokanopettajia. Joensuu on ainoa tieteellisissä aineissa, useissa kielissä, historias- 3832: opettajankoulutusyksikkö, jossa koulutetaan sa ja maantiedossa. Puuttuvista aineenopetta- 3833: myös ortodoksisen uskonnon opetukseen eri- jan tutkinnoista on tärkein uskonnon aineen- 3834: koistuneita luokanopettajia. opettajan tutkinto. 3835: Koska Joensuun yliopistossa jo on uskon- Pohjois-Karjalan nuorten monipuolisen kou- 3836: nonopettajien koulutusta ja sitä varten on myös luttamisen kannalta olisi tärkeätä saada Joen- 3837: perustettu opettajien virkoja ja toimia, olisi pe- suun yliopistoon edellä mainittu teologian pro- 3838: rusteltua tämän koulutuksen jatkaminen ja laa- fessuuri tai apulaisprofessuuri. Tämä palvelisi 3839: jentaminen. mitä parhaimmalla tavalla myös maakunnan 3840: Uskonnon aineenopettajien valmistus Joen- koulutoimen kehittämistä. 3841: suun yliopistossa voitaisiin aloittaa, jos yliopis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3842: toon saataisiin yleisen teologian professorin tai nioittavasti, 3843: apulaisprofessorin virka, joka olisi erikoistunut 3844: joko kirkkohistoriaan, systemaattiseen teolo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3845: giaan, eksegetiikkaan, käytännölliseen teologi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 3846: aan, didaktiikkaan tai pedagogiikkaan. 29.10.01 300000 markan määrärahan 3847: Oppilasainesta, joka haluaisi opiskella teolo- käytettäväksi teologian professorin vi- 3848: gisia aineita, olisi runsaasti, mutta mahdollisuu- ran perustamiseksi Joensuun yliopis- 3849: det puuttuvat. toon vuoden 1989 alusta lukien. 3850: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 3851: 3852: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 3853: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 3854: Sauli Hautala 3855: 3856: 3857: 3858: 3859: 4 280129N 3860: 50 1988 vp. 3861: 3862: Raha-asia-aloite n:o 49 3863: 3864: 3865: 3866: 3867: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Rautjärven pääkirjas- 3868: ton suunnittelua varten 3869: 3870: 3871: Eduskunnalle 3872: 3873: Rautjärven pääkirjasto toimii nykyisin osuus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3874: liikkeen liiketalon pohjakerroksessa vuokrati- nioittaen, 3875: loissa. Nykyiset tilat on tarkoitettu väliaikaisik- 3876: si, eikä kirjasto voi niissä enää toimia. Pääkir- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3877: jaston tila on ahdas ja epäkäytännöllinen. Mui- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 3878: ta kirjastoksi sopivia tiloja Simpeleellä, kehitty- 29.56.31 JOO 000 markkaa Rautjärven 3879: vällä teollisuuspaikkakunnalla, ei ole. pääkirjaston suunnittelua varten. 3880: 3881: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 3882: 3883: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 3884: Jorma Fred Sauli Hautala 3885: 1988 vp. 51 3886: 3887: Raha-asia-aloite n:o 50 3888: 3889: 3890: 3891: 3892: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Savitaipaleen moni- 3893: toimitalon suunnittelua varten 3894: 3895: 3896: Eduskunnalle 3897: 3898: Savitaipaleelle on suunniteltu monitoimitalo, hyvissä ajoin, jotta rakentaminen voisi tapah- 3899: joka käsittäisi liikuntatiloja, nuoriso- ja kult- tua pikaisesti. 3900: tuuritiloja sekä Savitaipaleen pääkirjaston. Mo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3901: nitoimitalon rakentaminen sisältyy valtakun- nioittaen, 3902: nalliseen liikuntapaikkaohjelmaan, lääninhalli- 3903: tuksen ehdotukseen kirjaston rakennusohjel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3904: maksi ja kuntasuunnitelmaan. 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 3905: Nopeasti kehittyvän Savitaipaleen kunnan 29.91.53 100000 markkaa Savitaipa- 3906: olisi saatava monitoimitalonsa suunnitellussa leen monitoimitalon suunnittelua var- 3907: aikataulussa, ja suunnitelmat olisi laadittava ten. 3908: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 3909: 3910: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 3911: Jorma Fred Sauli Hautala 3912: 52 1988 vp. 3913: 3914: Raha-asia-aloite n:o 51 3915: 3916: 3917: 3918: 3919: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Haminan ja Kotkan 3920: Kyminlinnan linnoitusten korjaustöihin 3921: 3922: 3923: Eduskunnalle 3924: 3925: Kotkan kaupungin alueella sijaitsee runsaasti Haminan työsiirtolan perustamista. Hanke on 3926: vanhoja linnoitusalueita. Näistä mainittakoon ollut alun perin suunnitelmissa vuodelle 1980. 3927: erityisesti Kyminlinna. Sen saaminen kulttuuri- Siitä huolimatta, että kokonaisratkaisua ei vielä 3928: ja matkailukäyttöön olisi merkittävä saavutus. nyt ole mahdollista saada aikaan, voidaan Ky- 3929: Töiden suorittamiseksi museoviraston tulisi minlinnan korjaustyön välttämättömimmät 3930: kiireellisesti laadituttaa suunnitelmat linnakkei- osat toteuttaa tai ainakin panna alulle sellaiset 3931: den entistämiseksi. Hankkeet soveltuisivat mai- työt, jotka ovat tarpeen jo siitä syystä, että 3932: niosti esim. työllisyysvaroin tehtäviksi. eräät osat linnoituksesta ovat osoittautuneet 3933: Kyminlinnan alueen kokonaisratkaisuun liit- ohikulkijoidenkin kannalta vaarallisiksi sen 3934: tyy museotoiminnan kehittäminen. Kymenlaak- tähden, että kiveys irtoaa eräistä kohdin äkkiar- 3935: son ja Kotkan museotoiminnan kehittämistä on vaamatta. 3936: pitkään jarruttanut se, ettei lakisääteinen val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3937: tionapujärjestelmä ole käynnistynyt suunnitel- nioittaen, 3938: mien mukaisesti. Kyminlinnan alue muodostaisi 3939: luontevan kokonaisuuden ja lähtökohdan maa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3940: kuntamuseohankkeille Kymenlaaksossa. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 3941: Eräiden linnojen ja linnoitusten korjaustyöt 29.94. 74 1 500 000 markkaa Haminan 3942: ovat olleet jossain määrin sidoksissa työsiirto- ja Kotkan Kyminlinnan Iinnoituslen 3943: loiden perustamiseen. Kyminlinnan ja eräiden korjaustöihin. 3944: muidenkin linnoitusten korjaustyö vaatisikin 3945: 3946: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 3947: 3948: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 3949: Jorma Fred Sauli Hautala 3950: 1988 vp. 53 3951: 3952: Raha-asia-aloite n:o 52 3953: 3954: 3955: 3956: 3957: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaille kirkko- ja 3958: seurakunnille kulttuuri- ja sosiaalitoimintaa varten 3959: 3960: 3961: Eduskunnalle 3962: 3963: Vapaat kirkko- ja seurakunnat suorittavat vapaille seurakunnille on Ruotsin valtion budje- 3964: mittavaa kulttuurityötä, sosiaalityötä, nuoriso- tista jaettu yli 20 miljoonaa kruunua vuosittain 3965: työtä ja ennalta ehkäisevää toimintaa alkoholis- kullekin niiden jäsenmäärää vastaavassa suh- 3966: mia, tupakointia ja muita terveydellisesti haital- teessa. 3967: lisia elämäntapoja vastaan. Nämä kirkko- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3968: seurakunnat, Helluntaiherätys, Vapaakirkko, nioittaen, 3969: Pelastusarmeija, Baptistiyhdyskunta ja Advent- 3970: tikirkko, eivät kokoa varoja verotuksella kuten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3971: valtionkirkot. Eräitten vapaitten seurakuntien 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 3972: taloutta rasittavat kiinteistöistä perittävät kir- 29.99.50 5 000 000 markkaa jaettavaksi 3973: kollis-, valtion- ja kunnallisverot. Näille kirk- vapaille kirkko- ja seurakunnille niiden 3974: ko- ja seurakunnille voitaisiin myöntää varoja kulttuuri- ja sosiaalitoimintaa varten 3975: nimenomaan kulttuuri- ja sosiaalityötä sekä toi- sekä toimintakeskusten rakentamiseen. 3976: mintakeskusten rakentamista varten. Ruotsin 3977: 3978: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 3979: 3980: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 3981: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 3982: Sauli Hautala 3983: 54 1988 vp. 3984: 3985: Raha-asia-aloite n:o 53 3986: 3987: 3988: 3989: 3990: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion viljavaraston 3991: rakentamiseen Parikkalaan 3992: 3993: 3994: Eduskunnalle 3995: 3996: Viljavarastoista on maassamme suuri puute. On kuitenkin pidettävä kohtuullisena, että 3997: Tämä puute on havaittu erityisesti viime aikoi- myös Itä-Suomi saisi oman viljavarastonsa ja 3998: na, jolloin maassamme on ollut runsas viljasato että se sijoitettaisiin yhteen Pohjois-Karjalan, 3999: eikä ylijäämäviljojen markkinointiin ole riittä- Mikkelin ja Kymen läänin itäisimmistä kunnis- 4000: nyt valtion varoja. Tasausvarastojen aikaansaa- ta, esim. Parikkalan kuntaan. 4001: minen ja uusien viljavarastojen perustaminen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4002: on juuri nyt erittäin ajankohtainen asia. nioittaen, 4003: On todettava, että viljavarastojen rakentami- 4004: sessa jotkut maamme osat on jätetty vähemmäl- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4005: le huomiolle. Mm. Itä-Suomi on jätetty täysin 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 30.29 4006: tyhjäksi alueeksi. Viranomaisilta olisi odotta- uudelle momentille 4 000 000 markkaa 4007: nut tasapuolisempaa ja oikeudenmukaisempaa valtion viljavaraston rakentamiseksi Pa- 4008: käytäntöä, olletikin kun myyntiviljelyä tapah- rikkalan kuntaan tyydyttämään Itä-Suo- 4009: tuu kaikkialla maassa, siis myös Itä-Suomessa. men tarpeita. 4010: Tosiasiana on tietenkin myönnettävä se, että 4011: varsinaiset viljanviljelyalueet ovat Lounais- ja 4012: Länsi-Suomi. 4013: 4014: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 4015: 4016: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 4017: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 4018: Sauli Hautala 4019: 1988 vp. 55 4020: 4021: Raha-asia-aloite n:o 54 4022: 4023: 4024: 4025: 4026: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Suomen Meri- 4027: kalastajain Liitolle vaellussiian poikasten istuttamiseksi Suo- 4028: menlahteen 4029: 4030: Eduskunnalle 4031: 4032: Suomenlahden vaellussiikakanta on ollut kaistutukset hyödyttäisivät paaas1assa suoma- 4033: erittäin heikko 1980-luvulla. Siikaa on jouduttu laisia kalastajia. Voimakas vaellussiikakanta 4034: hankkimaan alueelle kulutukseen Pohjanlah- parantaisi huomattavasti Kymen rannikon am- 4035: den ja Perämeren rannikolta. mattikalastuksen toimintaedellytyksiä ja turvai- 4036: Kymijoki on aikoinaan ollut paitsi hyvä lohi- si kotimaisen siian saannin alueen kalateollisuu- 4037: joki myös huomattava vaellussiian tuottaja. delle. 4038: Kymijoen vaellussiika taantui joen patoamisen Korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 1987 4039: ja likaantumisen johdosta. Nykyisin on joessa tekemä päätös edellyttää kalateiden rakenta- 4040: jonkin verran luontaista lisääntymistä, mutta mista useimpiin Kymijoen patoihin. Kun vapaa- 4041: valtaosin on Kymen rannikon vaellussiikakanta ta koskialuetta on Anjalankosken alapuolisella 4042: istutusten varassa. jokiosuudella jäljellä noin 50 hehtaaria ja veden 4043: Kymen läänin rannikolle on 1980-luvulla istu- laatu tulee tulevaisuudessa paranemaan nykyi- 4044: tettu keskimäärin 100 000 kesänvanhaa vaellus- sestä, olisi voimakkailla istutuksilla myös mah- 4045: siian poikasta vuodessa. Kahden viime vuoden dollista käynnistää vaellussiian luontaista tuo- 4046: aikana on määrä ollut runsaat 200 000 kpl vuo- tantoa Kymijoessa. 4047: dessa. Istutusten vaikutuksesta ovat siikasaaliit Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4048: parin viime vuoden aikana parantuneet. Myös nioittaen, 4049: muualle Suomenlahteen tehdyt vaellussiikaistu- 4050: tukset ovat antaneet hyviä tuloksia. Kymen ran- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4051: nikon vaellussiikakannan vahvistaminen edel- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 4052: lyttää kuitenkin istutusten huomattavaa lisää- markkaa Etelä-Suomen Merikalastajain 4053: mistä. Liitto ry:lle vae/lussiian poikasten istut- 4054: Merkintätutkimusten perusteella voidaan tamiseksi Suomenlahteen. 4055: päätellä, että Kymijokisuulle tehtävät vaellussii- 4056: 4057: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 4058: 4059: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 4060: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 4061: Sauli Hautala 4062: 56 1988 vp. 4063: 4064: Raha-asia-aloite n:o 55 4065: 4066: 4067: 4068: 4069: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta kalanviljelylaitoksen 4070: rakentamiseen Luumäelle 4071: 4072: 4073: Eduskunnalle 4074: 4075: Maassamme on kalatalouden kehittämiseen suuntaisiin, järjestelmällisiin toimenpiteisiin 4076: laajoista vesistöistämme huolimatta kiinnitetty ei toistaiseksi ole ryhdytty. Maassamme tulisi- 4077: toistaiseksi luvattoman vähän huomiota. Vesis- kin alueellisesti kiinnittää tähän kasvavaa huo- 4078: tömme olivat vielä ennen vuotta 1940 huomat- miota. 4079: tavasti kalaisampia kuin nykyisin. Kalastus- Luumäen kunnan alueella sijaitseva Urpalan- 4080: laki, joka säädettiin 16.2.1982, ei myöskään joki olisi tällainen kohde. Alueella on ollut per- 4081: tuonut mitään ratkaisevaa muutosta kala- kaustyö, joka omalta osaltaan on voinut vai- 4082: taloutemme kehittämistä ajatellen, vaikka lais- kuttaa siihen, että kalanviljelyä joessa voidaan 4083: sa määrättiinkin kalastuskunnille eräitä velvoit- hyvällä syyllä harjoittaa. 4084: teita, joiden perusteella olisi odottanut kalakan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4085: nan kohentamiseksi ryhdyttävän toimenpitei- nioittaen, 4086: siin. Vesien likaantumisen estämiseksi olisi toi- 4087: menpiteitä myös tehostettava. Yksi keino on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4088: kalatalouden ja kalanviljelyn edistäminen siel- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4089: lä, missä sillä on luontaiset edellytykset. 30.38. 74 600 000 markkaa kalanvil- 4090: Viime vuosina on kalanviljelyä harrastettu jelylaitoksen rakentamiseksi Luumäen 4091: paljon yksityisestikin, mutta varsinaisiin suuri- kunnan Urpalanjokeen. 4092: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 4093: 4094: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 4095: Jorma Fred Sauli Hautala 4096: 1988 vp. 57 4097: 4098: Raha-asia-aloite n:o 56 4099: 4100: 4101: 4102: 4103: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan ja Anjalan- 4104: kosken kaupungeille sekä Vehkalahden kunnalle korko- 4105: tukena runkovesijohdon rakentamiseksi 4106: 4107: Eduskunnalle 4108: 4109: Kotkan ja Anjalankosken kaupungeilla sekä hoittamiseen ja myös korkotukilainoin tuke- 4110: Vehkalahden kunnalla on tarkoituksena raken- maan kuntien rahoitustaakkaa. 4111: taa runkovesijohto Pohjois-Kymenlaaksosta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4112: mainittujen kuntien vesiohjelman ratkaisemi- nioittaen, 4113: seksi. 4114: Hankkeen kokonaiskustannukset ovat yli 100 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4115: miljoonaa markkaa. Kotkan kaupunki joutuu 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4116: ottamaan runsaasti lainaa hankkeen toteuttami- 30.40.30 1 000 000 markkaa korkotu- 4117: seksi. Kun vaikea työllisyystilanne, jatkuva työ- kea varten Kotkan ja Anjalankosken 4118: paikkojen väheneminen ja verotulojen kasvun kaupungeille sekä Vehkalahden kunnal- 4119: pysähtyminen ovat luoneet tietyn epävarmuus- le niihin lainoihin, joita nämä kunnat 4120: tekijän kunnallistalouteen, on välttämätöntä, ottavat runkovesijohdon rakentamisen 4121: että valtio tulee mukaan suuren hankkeen ra- rahoittamiseksi. 4122: 4123: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 4124: 4125: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 4126: Jorma Fred Sauli Hautala 4127: 58 1988 vp. 4128: 4129: Raha-asia-aloite n:o 57 4130: 4131: 4132: 4133: 4134: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta runkovesijohdon ra- 4135: kentamiseen Valkealasta Anjalankoskelle, Kotkaan ja Vehka- 4136: lahdelle 4137: 4138: Eduskunnalle 4139: 4140: Kotkan ja Anjalankosken kaupungeilla ja miljoonaa markkaa. On luonnollista, että val- 4141: Vehkalahden kunnalla on tarkoituksena rat- tion on tultava mukaan näin vaativaan ratkai- 4142: kaista vedensaantinsa siten, että ns. tekopoh- suun, jota kaikki asukkaat eteläisessä Kymen- 4143: javettä johdettaisiin Pohjois-Kymenlaaksosta laaksossa pitävät ensiarvoisen tärkeänä asiana. 4144: mainittujen kuntien käyttöön. Hanke tunne- Kun hanke on saatava nopeasti käyntiin, olisi 4145: taan Otti-projektin nimellä. työt päästävä aloittamaan jo vuonna 1989. 4146: Kaikki selvitykset osoittavat, että tutkituilta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4147: alueilta voidaan johtaa vettä etelään ilman, että nioittaen, 4148: pumppauspaikkakunta mitenkään kärsisi hank- 4149: keesta. Näyttää siltä, että vesioikeus ratkaisee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4150: asian vuonna 1987, ja sikäli kuin ratkaisua seu- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4151: raa valitus, KHO voisi ilmeisesti saattaa asian 30.40. 77 5 000 000 markkaa runkove- 4152: lopulliseen ratkaisuun jo vuonna 1988. Noin sijohdon rakentamiseksi Valkealasta 4153: 100 000 ihmisen vesihuolto olisi saatava pikai- Anjalankoskelle, Kotkaan ja Vehkalah- 4154: sesti ratkaistuksi. delle. 4155: Hankkeen kokonaiskustannukset ovat yli 100 4156: 4157: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 4158: 4159: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 4160: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 4161: Sauli Hautala 4162: 1988 vp. 59 4163: 4164: Raha-asia-aloite n:o 58 4165: 4166: 4167: 4168: 4169: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Koe-eläinten Suojelu 4170: ry:n toiminnan tukemiseen 4171: 4172: 4173: Eduskunnalle 4174: 4175: Koe-eläinten Suojelu ry. on tehnyt jatkuvasti Koe-eläinten Suojelu ry:n laaja-alainen toi- 4176: laaja-alaista eläinsuojeluun liittyvää valistus- ja minta huomioon ottaen tulisi sille valtionapuna 4177: ohjaustyötä koko maassa. Maan eläinsuojelua jaettavaa avustusta korottaa. 4178: edistävän toiminnan ohella järjestö pyrkii vai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4179: kuttamaan siten, että Suomessa kuten monessa nioittaen, 4180: muussa maassa koe-eläintoimintaa korvattai- 4181: siin käytettävissä olevilla vaihtoehtomenetelmil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4182: lä. Koe-eläinten Suojelu ry:llä oli vuoden 1986 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4183: alussa n. 9 000 jäsentä. Maamme suurimpana 30.80.50 180000 markkaa valtionapu- 4184: eläinsuojelujärjestönä Koe-eläinten Suojelu ry. na Koe-eläinten Suojelu ry:lle. 4185: saa vähiten valtionapua muihin eläinsuojelujär- 4186: jestöihin verrattuna. 4187: 4188: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 4189: 4190: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 4191: Jorma Fred Sauli Hautala 4192: 60 1988 vp. 4193: 4194: Raha-asia-aloite n:o 59 4195: 4196: 4197: 4198: 4199: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan kaupungin 4200: ottamien lainojen korkotukeen syväsataman rakentamiseksi 4201: 4202: 4203: Eduskunnalle 4204: 4205: Kotkaan rakennetaan uusi syväsatama. Se si- rahoitusta varten korkotukilainaa valtion va- 4206: joittuu Mussalon saaren etelärannalle, johon roista. 4207: saadaan melko vähäisin kustannuksin yli 15 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4208: metrin syväväylä. Uusi syväsatama palvelee nioittaen, 4209: koko valtakuntaa, mutta erityisesti Itä- ja 4210: Kaakkois-Suomen elinkeinoelämää. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4211: Valtio tulee hankkeeseen mukaan ja rahoitus 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4212: on näin ollen sekä valtion että Kotkan kaupun- 31.27.42 2000000 markkaa korkotu- 4213: gin harteilla. Kotkan kaupunki joutuu kuiten- kea varten Kotkan kaupungille niihin 4214: kin sijoittamaan hankkeeseen varoja niin pal- lainoihin, jotka Kotkan kaupunki ottaa 4215: jon, että on kohtuullista, että kaupunki saa syväsataman rakentamiseen. 4216: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 4217: 4218: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 4219: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 4220: 1988 vp. 61 4221: 4222: Raha-asia-aloite n:o 60 4223: 4224: 4225: 4226: 4227: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan kaupungin 4228: ottamien lainojen korkotukeen radan rakentamiseksi Mussa- 4229: lon syväsatamaan 4230: 4231: Eduskunnalle 4232: 4233: Kotkan Mussalon syväsataman hankkeeseen ke on niin mittava, että kaupunki joutuu rahoi- 4234: liittyy raideyhteyden rakentaminen sähköistyk- tuksessaan turvautumaan valtioon. 4235: sineen. Kun satamahanke toteutetaan, Valtion- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4236: rautatiet pitää em. raideyhteyden rakentamista nioittaen, 4237: välttämättömänä. VR:nosuus satamaratahank- 4238: keesta on arvioitu 24 miljoonaksi markaksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4239: vuosina 1987-1989. VR on tehnyt esityksen lii- 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 31.57 4240: kenneministeriölle em. vuosiksi. Radan tulisi uudelle momentille 2 000 000 markkaa 4241: olla käyttövalmis vuoden 1989 alussa nestesata- korkotukea varten Kotkan kaupungille 4242: man valmistuessa. niihin lainoihin, jotka Kotkan kaupunki 4243: Myös Kotkan kaupunki joutuu rahoittamaan ottaa raideyhteyden rakentamista varten 4244: osan raideyhteyden kustannuksista. Yhdessä Mussalon syväsatamaan. 4245: varsinaisten satamatöiden kanssa kokonaishan- 4246: 4247: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 4248: 4249: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi Jorma Fred 4250: 62 1988 vp. 4251: 4252: Raha-asia-aloite n:o 61 4253: 4254: 4255: 4256: 4257: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan Mussalon 4258: syväsataman käytön markkinointiin 4259: 4260: 4261: Eduskunnalle 4262: 4263: Suomen kauppamerenkulun tilanne on mo- tiä edistävästi. Tämän vuoksi sataman tehokas 4264: nessa suhteessa vaikea. Tehokas satamainves- markkinointi on välttämätöntä. 4265: tointitoiminta osoittaa kuitenkin, että Suomes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4266: sa uskotaan kasvavaan vientiin ja hyvinvoinnin nioittaen, 4267: lisäämiseen ulkomaankaupan avulla. 4268: Kotkan Mussaloon on rakenteilla uusi teho- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4269: kas syväsatama. Kaupungin omat investoinnit 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4270: satamaan ovat suuret. Valtio on tullut mukaan 32.09.21 (Merenkulun elinkeino- ja lii- 4271: myöntämällä määrärahoja väylätöihin ja rauta- kennepolitiikkaa koskeva tutkimustoi- 4272: tien rakentamiseen. minta) lisäyksenä 1 000 000 markkaa 4273: Sataman toiminnan kannalta on välttämä- Kotkan Mussalon syväsataman tehok- 4274: töntä, että valmistunut satama kalliine inves- kaan käytön markkinointiin. 4275: tointeineen toimii tehokkaasti ja ulkomaanvien- 4276: 4277: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 4278: 4279: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 4280: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 4281: 1988 vp. 63 4282: 4283: Raha-asia-aloite n:o 62 4284: 4285: 4286: 4287: 4288: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Haminan-Luumäen 4289: radan suunnitteluun 4290: 4291: 4292: Eduskunnalle 4293: 4294: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodel- ta. Jos rautatieyhteyksiä ei saada tehokkaiksi, 4295: le 1980 oli momentin 31.90.77 alamomentille 2 on vaarana, että satamiin sijoitettuja varoja ei 4296: (Uusien ratojen tutkimukset ja rakentamisen saada täysitehoiseen käyttöön. 4297: aloittaminen) varattu 5 400 000 mk ja mainitus- Kauttakulku Neuvostoliitosta ja Neuvosto- 4298: sa kohdassa esitetty Juurikorven-Haminan ra- liittoon lisääntyy jatkuvasti. Koko maallem- 4299: dan rakennussuunnitteluun ja rakentamisen me on merkittävää, että tämä palvelu, jota 4300: aloittamiseen 3 400 000 mk sekä Helsingistä Kotkan ja Haminan satamat hoitavat, suorite- 4301: itään suuntautuvan radan suunnitteluun taan hyvin. Tällöin suoralla rautatieyhteydellä 4302: 1500000 mk. Kotka-Hamina-Luumäki on koko maamme 4303: On kuitenkin havaittavissa, että asiakokonai- kannalta huomattava merkitys. 4304: suudesta puuttuu eräs oleellinen osa. Oikorata Hankkeen toteuttamista on tarkasteltava 4305: välillä Luumäki-Hamina-Kotka muodostaa myös työttömyystilannetta ajatellen. 4306: yhdessä em. hankkeiden kanssa elimellisen ko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4307: konaisuuden, jota pitäisi tarkastella niiden yh- nioittaen, 4308: teydessä. 4309: Itä-Suomen teollisuuden vienti tapahtuu val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4310: taosin Kotkan ja Haminan satamista. Satama- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4311: palvelut tarvitsevat tehokkaan rautatieverkos- 31. 90. 77 2 200 000 markkaa Haminan 4312: ton. Kotka ja Hamina ovat investoineet sata- -Luumäen radan tarve- ja kannatta- 4313: miinsa erittäin huomattavat summat ja pitäneet vuusselvityksenja ratasuunnitelman laa- 4314: satamansa kilpailukykyisinä. Kaupunkien teke- timiseksi. 4315: miä uhrauksia pitäisi tukea valtiovallan toimes- 4316: 4317: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 4318: 4319: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 4320: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 4321: Sauli Hautala 4322: 64 1988 vp. 4323: 4324: Raha-asia-aloite n:o 63 4325: 4326: 4327: 4328: 4329: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Keksijäyhdistysten 4330: Keskusjärjestölle 4331: 4332: 4333: Eduskunnalle 4334: 4335: Työllisyyden parantamiseksi tarvitaan uusia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4336: tuotteita. Uusien tuotteiden keksiminen on pal- nioittaen, 4337: jolti riippuvainen siitä tuesta, jota valtiovalta 4338: voi antaa yksityisille keksijöille ja heidän kes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4339: kusjärjestölleen. Suomessa keksijöiden tukemi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4340: nen on jäänyt vaille huomiota. Oivallukset ta- 32.46.44 1200 000 markkaa Keksijä- 4341: pahtuvat nimenomaan yksilötasolla, ja valtio- yhdistysten Keskusjärjestö/le. 4342: vallan tehtävänä on huolehtia siitä, että aloit- 4343: teellisuus ja luovuus pääsevät kirvoittamaan 4344: koko kansantalouttamme. 4345: 4346: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 4347: 4348: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 4349: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 4350: Sauli Hautala 4351: 1988 vp. 65 4352: 4353: Raha-asia-aloite n:o 64 4354: 4355: 4356: 4357: 4358: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille keksijätoi- 4359: minnan edistämiseksi 4360: 4361: 4362: Eduskunnalle 4363: 4364: Työllisyystilanne ei parane muutoin kuin an- sijoittaneet huomattavia summia erilaisten hal- 4365: tamalla yrityksille mahdollisuus kehittää uusia lien rakentamiseen. Nyt on aika sijoittaa kun- 4366: tuotteita. Tähän asti vain suurimmilla yrityksil- tien kautta keksintötoiminnan hyväksi. 4367: lä on ollut mahdollisuus laajamittaisempaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4368: tutkimustoimintaan ja keksintöjen kehittämi- nioittaen, 4369: seen. Nyt tulisi suunnata huomio pienyrityksiin. 4370: Yksityisen henkilön luovuus voi päästä par- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4371: haimmilleen, jos sitä kannustetaan oikealla ta- 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 32.46 4372: valla. uudelle momentille JO 000 000 markkaa 4373: Kuntien ja yritysten yhteistoiminta on jo an- kunnille keksintötoiminnan tukemiseksi 4374: tanut joissakin tapauksissa hyviä tuloksia. Kun- yrityksissä kunnan alueella. 4375: nat ovat riittävän lähellä yrittäjiä. Ne ovatkin 4376: 4377: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 4378: 4379: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 4380: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 4381: Sauli Hautala 4382: 4383: 4384: 4385: 4386: 5 280129N 4387: 66 1988 vp. 4388: 4389: Raha-asia-aloite n:o 65 4390: 4391: 4392: 4393: 4394: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuuden kor- 4395: kotukilainoihin 4396: 4397: 4398: Eduskunnalle 4399: 4400: Huolimatta pääomahuollon monipuolistumi- soen olisi tärkeätä, että pääomien saantia hel- 4401: sesta ja rahoituslähteiden lukumäärän kasvusta potettaisiin julkisin varoin. Hyvänä myönteise- 4402: muodostaa pääoman hankkiminen erityisesti nä esimerkkinä oli aikanaan Kehitysaluerahas- 4403: pienyrittäjälle jatkuvan huolen aiheen. Tähän- ton perustaminen, jonka tulisi ensisijaisesti tu- 4404: astiset valtiovallan toimenpiteet yritysten pää- kea pienen ja keskisuuren kannattavan teolli- 4405: omansaannin helpottamiseksi eivät ole olleet suuden syntymistä ja kehittämistä. Kuitenkin 4406: riittäviä. Pienteollisuuslainat ovat siirryttyään mainitut teollisuusyritykset ovat käytännössä 4407: ainakin osaksi investointirahaston alaisuuteen saaneet verrattain vähän tukea mainitulta ra- 4408: saaneet aikaisempaa epäedullisemman luon- hastolta, suuryritykset ovat vetäneet varoista 4409: teen. Palveluelinkeinot ovat jääneet melkein pidemmän korren. Kun näin on ja kun palve- 4410: kokonaan vaille valtion tukea, vaikka kaupan luelinkeinot eivät lainkaan kuulu Kehitysalue- 4411: ja liikenteen suhteellinen osuus bruttokansan- rahaston piiriin ja kun pienten ja keskisuurten 4412: tuotteesta on jatkuvasti nousussa ja niilläkin on yritysten tukeminen on tärkeää koko maassa, 4413: merkittävä työllisyyttä välittömästi ja välillisesti ehdotamme kunnioittaen, 4414: lisäävä vaikutus. Pääomien tarve koetaan siis 4415: erittäin kipeästi niin pienen ja keskisuuren teol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4416: lisuuden kuin kaupankin alalla. 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 32.50 4417: Eräs vaikeus, joka pienyrittäjillä on pääoman uudelle momentille JO 000 000 markkaa 4418: saannissa, on lainanantajien vaatimien, tavalli- pienteollisuuden korkotukilainoja var- 4419: sesti ylimitoitettujen vakuuksien järjestämises- ten. 4420: sä. Elinkeinoelämän kehittämisen kannalta kat- 4421: 4422: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 4423: 4424: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 4425: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 4426: Sauli Hautala 4427: 1988 vp. 67 4428: 4429: Raha-asia-aloite n:o 66 4430: 4431: 4432: 4433: 4434: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruotsinsalmen meri- 4435: keskuksen rakentamiseksi Kotkaan 4436: 4437: 4438: Eduskunnalle 4439: 4440: Kotkan kaupunki on päättänyt toteuttaa kin merkittävän hankkeen toteuttamiseksi on 4441: Ruotsinsalmen merikeskuksen. Pyrkimyksenä välttämättä saatava myös valtion rahoitusta. 4442: on luoda Kotkalie omaperäinen ja kansainväli- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 4443: sestikin kiinnostava vetovoimatekijä, jonka 4444: avulla saadaan merkittävästi kehitetyksi mat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4445: kailuelinkeinoa. 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 32.80 4446: Merikeskus rakennetaan paikalle, josta on es- uudelle momentille 2 000 000 markkaa 4447: teetön näköala historialliselle Ruotsinsalmen Ruotsinsalmen merikeskuksen rakenta- 4448: meritaistelupaikalle. Tämän valtakunnallisesti- miseksi Kotkaan. 4449: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 4450: 4451: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi Jorma Fred 4452: 68 1988 vp. 4453: 4454: Raha-asia-aloite n:o 67 4455: 4456: 4457: 4458: 4459: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Lähetysnuoret-järjes- 4460: tön nuorten suojakotitoiminnan tukemiseen 4461: 4462: 4463: Eduskunnalle 4464: 4465: Lähetysnuoret-niminen nuorisojärjestö on denuorten auttamiseksi. Kunnostustyöt ovat 4466: toiminut 10 vuoden ajan nuorten parissa ka- meneillään. 4467: duilla, kouluissa ja eri seurakunnissa. Katu- ja Koska toiminta nuorten päihdeongelmaisten 4468: teetupatyön kautta on järjestön suojiin ja hoi- auttamiseksi pääsemään eroon alkoholista ja 4469: toon tullut kymmeniä alkoholisti- ja huume- huumeista ja aloittamaan uuden terveen ja ra- 4470: nuoria. Lähetysnuorilla on toiminnassa hoito- kentavan elämän on erittäin arvokasta sosiaalis- 4471: ja suojakoti nuorille, jotka haluavat päästä ta toimintaa, on yhteiskunnan syytä osallistua 4472: eroon päihteistä ja aloittaa uuden elämän. Tu- suojakodin perustamisesta ja ylläpidosta aiheu- 4473: lokset ovat olleet rohkaisevia. Tällä hetkellä tuviin kustannuksiin. 4474: suojakodissa on 15 nuorta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4475: Lähetysnuoret toimivat vapaaehtoisen avus- nioittaen, 4476: tustyön ja lahjoitusten varassa. Järjestöllä on 4477: palveluksessaan 30 palkattua työntekijää, mut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4478: ta suuri osa työstä tehdään palkatta. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4479: Syksyllä 1980 Lähetysnuoret-järjestö osti 80 33.33.51 750 000 markkaa Lähetysnuo- 4480: ha:n tilan Siuntiosta laajentaakseen tarpeelli- ret-järjestölle päihdeongelmaisten nuor- 4481: seksi osoittautunutta suojakotitoimintaa päih- ten suojakotitoimintaa varten. 4482: 4483: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 4484: 4485: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 4486: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 4487: Sauli Hautala 4488: 1988 vp. 69 4489: 4490: Raha-asia-aloite n:o 68 4491: 4492: 4493: 4494: 4495: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta JSK-Kellari ry:n toi- 4496: minnan tukemiseen Haminassa 4497: 4498: 4499: Eduskunnalle 4500: 4501: JSK-Kellari ry. toimii Haminassa, Isoympy- lannista, Ruotsista, Itävallasta ym. yhdistys on 4502: ränkatu 13:ssa. Yhdistys toimii kristillisellä saanut pitää vierailijoita, opettajia yms. luo- 4503: pohjalla ja on perustettu elokuussa 1983. Yh- naan toiminnan ylläpitämiseksi. 4504: distyksen tiloissa toimii kahvila, pelitilat, kirp- Ainoa tulolähde on kirpputori ja ystävällisten 4505: putori, kokoustilat, kirkkotila ja sielunhoito-ja ihmisten ja yhdistysten lahjoitukset. Toistaisek- 4506: puhelinpalvelu ym. si viralliset tahot ovat osallistuneet n. 2 000 4507: Kävijöitä on viikoittain n. 600 henkilöä, jois- mk:lla vuodessa. 4508: ta alkoholiongelmaisia on noin puolet. Toimin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4509: ta pyörii täysin vapaaehtoisilla voimilla. Nyt on nioittaen, 4510: tarkoitus ostaa toimitilat omiksi, koska vuokra- 4511: menot vuodessa ovat jo 44 400 mk. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4512: Toiminta on laajentunut koko maailmaa kä- 1989 tulo- ja menoarvioon 300 000 4513: sittäväksi. Jopa Intiasta, Amerikasta, Yhdys- markkaa JSK-Kellari ry:n toiminnan tu- 4514: valloista, Espanjasta, Italiasta, Saksasta, Eng- kemiseen. 4515: 4516: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 4517: 4518: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 4519: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 4520: Sauli Hautala 4521: 70 1988 vp. 4522: 4523: Raha-asia-aloite n:o 69 4524: 4525: 4526: 4527: 4528: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta toimitilojen hankki- 4529: miseksi JSK-Palvelukotiyhdistys ry:lle 4530: 4531: 4532: Eduskunnalle 4533: 4534: JSK-Palvelukotiyhdistys ry. aloittaa toimin- yksityiskodissa Vehkalahdella noin kuuden 4535: tansa vuosien 1988-89 aikana Haminan, Kot- vuoden ajan. Hoidossa on ollut 1-5 henkilöä 4536: kan, Vehkalahden, Virolahden ja Miehikkälän kerrallaan. Tänä aikana ei ole ollut yhtään 4537: alueella. Yhdistys toimii kristillisellä pohjalla ja maksusitoumusta eikä muutakaan maksua, 4538: perustaa kuntoutuskodin antaakseen hoitoa, koska toiminta ei ole ollut virallistettua. 4539: työterapiaa sekä avo- ja jälkihuoltoa henkilöil- Tulijoita olisi paljon, mutta mahdollisuuksia 4540: le, jotka pyrkivät eroon vääristä elämäntottu- ei ole näissä puitteissa, joten yhdistys ehdotto- 4541: muksista, alkoholista, huumeista ja muista masti tarvitsee paikan, jossa toiminta jatkuu te- 4542: päihteistä. hokkaasti ja vireästi. 4543: JSK-Palvelukotiyhdistys ry. tarjoaa kodin Lääninhallitus suhtautuu positiivisesti asiaan. 4544: 6-12 henkilölle. He oleskelevat kodissa n. 3 kk Myös kunnat puoltavat toiminnan aloitusta. 4545: kerrallaan. Sitä lyhyempi hoitoaika on koke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4546: musten perusteella osoittautunut liian lyhyeksi. nioittaen, 4547: Useimmat heistä tulevat sosiaalitoimiston kaut- 4548: ta. Tulee olemaan myös tapauksia, joilla ei ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4549: kunnan antamaa sitoumusta. Juuri ne tapauk- 1989 tulo- ja menoarvioon 400 000 4550: set, joista ei voida saada maksusitoumusta, ai- markkaa toimitilojen hankkimiseksi 4551: heuttavat kustannuspainetta. JSK-Palvelukotiyhdistys ry:lle. 4552: Tähän asti hoitokotitoiminta on tapahtunut 4553: 4554: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 4555: 4556: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 4557: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 4558: Sauli Hautala 4559: 1988 vp. 71 4560: 4561: Raha-asia-aloite n:o 70 4562: 4563: 4564: 4565: 4566: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehtomäen narkomaa- 4567: nikodin toiminnan tukemiseen Nilsiässä 4568: 4569: 4570: Eduskunnalle 4571: 4572: Nilsiässä toimiva Lehtomäen narkomaaniko- kennus muutettiin palvelemaan nykyisiä toi- 4573: ti on toiminut vuodesta 1978. Se on tarjonnut mintoja talkoovoimin. Koko toiminta nojaa 4574: kristillisen hoitokodin päihdeongelmaisille työ- pääasiassa yksityisiin lahjoituksiin. Yhteiskun- 4575: kykyisille miehille. Hoitokoti on yhdeksänpaik- nan tulisi tunnustaa Lehtomäen narkomaaniko- 4576: kainen. Se on muodostunut työkeskukseksi niil- din arvokas työ mm. siten, että sitä tuettaisiin 4577: le, jotka tahtovat toimia vaikeuksiin joutunei- valtion tulo- ja menoarvioon otetulla määrära- 4578: den lähimmäistemme hyväksi. halla. 4579: Lehtomäen narkomaanikoti tarjoaa mahdol- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4580: lisuuden elää turvallisessa kristillisessä yhteisös- nioittaen, 4581: sä. Se antaa henkilökohtaista tukea sielunhoi- 4582: dollisessa mielessä. Asumispalvelujen lisäksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4583: kodissa tehdään kuuden tunnin työpäiviä työ- 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 4584: halleissa, sahalla, metsässä ja talonmiehen markkaa Itä-Suomen ev.lut. Jengi- ja 4585: töissä. Katulähetys ry:n ylläpitämän Lehto- 4586: Narkomaanikoti toimii entisessä kansakou- mäen narkomaanikodin toiminnan tu- 4587: lussa. Ennen narkomaanikodiksi valmistumis- kemiseen Nilsiässä. 4588: taan rakennuksessa toimi teollisuusyritys. Ra- 4589: 4590: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 4591: 4592: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 4593: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 4594: Sauli Hautala 4595: 72 1988 vp. 4596: 4597: Raha-asia-aloite n:o 71 4598: 4599: 4600: 4601: 4602: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Yksinhuoltajien Liitol- 4603: le toimihenkilön palkkaamiseksi 4604: 4605: 4606: Eduskunnalle 4607: 4608: Yksinhuoltajien Liitto ry. pyrkii paranta- sinhuoltajien velvollisuudet, ei toiminta voi pel- 4609: maan yksinhuoltajien ja varsinkin heidän las- kästään vapaaehtoisvoimin saada sitä kanta- 4610: tensa asemaa ja oikeusturvaa. Viime vuosina lii- vuutta, mitä nykyaikainen toiminta edellyttäisi. 4611: ton asiantuntemusta on käytetty mm. eduskun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4612: nan valiokunnissa. Kun liiton tarkoituksena on nioittaen, 4613: kehittää asiantuntemustaan ja monipuolistaa 4614: perhepoliittisia ja lastensuojelullisia näkemyk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4615: siään, on tarkoituksenmukaista, että valtiovalta 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4616: antaa tukensa liiton toiminnalle. 33.33.51 JOO 000 markkaa Yksinhuolta- 4617: Nykyisin liiton tehtävät suoritetaan talkoo- jien Liitolle toimihenkilön palkkaami- 4618: voimin. Kun yksinhuoltajien taakkana ovat yk- seksi toimistotehtäviä varten. 4619: 4620: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 4621: 4622: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 4623: Jorma Fred Sauli Hautala 4624: 1988 vp. 73 4625: 4626: Raha-asia-aloite n:o 72 4627: 4628: 4629: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta raittiuspiirijärjestöjen 4630: toiminnan tukemiseen 4631: 4632: 4633: Eduskunnalle 4634: 4635: Raittiustyölain 10 §:n momentin tarkoittamia työn avustusjärjestelmässä. Kuitenkin niiden 4636: avustuksia voidaan myöntää paitsi valtakunnat- olemassaolo ja toiminta on välttämätöntä sekä 4637: lisille raittiusjärjestöille myös niiden piirijärjes- keskusjärjestöille että paikallisyhdistyksille. 4638: töille. Käytännössä kuitenkin piirijärjestöjen Julkisen hallinnon puolella kiinteää yhteistoi- 4639: tätä kautta saama julkinen taloudellinen tuki on mintaa raittiuspiirijärjestöjen kanssa harjoitta- 4640: jäänyt vähäiseksi. Syynä ovat olleet sekä kes- vat etenkin raittiuslautakunnat ja lääninhalli- 4641: kusjärjestöjen omat rahoitustarpeet että piiri- tusten sosiaali- ja terveysosastot, joista jälkim- 4642: avustusten vaivalloinen hakemismenettely, joka mäisten kanssa raittiusjärjestöillä on virallisia 4643: edellyttää ao. raittiuspiirien toimintasuunnitel- pysyviä yhteistoimintaelimiä sekä koulutus- ja 4644: mien ja talousarvioiden lähettämistä keskusjär- kampanjayhteistyötä. 4645: jestöjen valtionavustusanomuksen liiteasiakir- Kun on epätodennäköistä, että raittiuspiiri- 4646: joina avustusvuotta edeltävän vuoden lokakuun järjestöt voisivat saada riittävää julkista rahoi- 4647: loppuun mennessä. tusta toisaalta keskusjärjestöjensä välityksellä 4648: Raittiuspiirijärjestöjen toinen mahdollisuus valtiolta ja toisaalta alueensa kunnilta, olisikin 4649: saada julkista taloudellista tukea toimintaansa tarkoituksenmukaista pyrkiä siihen, että niille 4650: ovat kunnan avustukset raittiustyötä tekeville kohdistettava julkinen rahoitus ohjattaisiin vas- 4651: yhdistyksille. Tämän avustusmuodon hanka- taisuudessa lääninhallitusten kautta. Tämä jär- 4652: luutena on, että sen tarkoittaman toiminnan jestely olisi hakemus- ja tilitysmenettelyn, sa- 4653: on tapahduttava avustusta myöntävän kunnan moin kuin valvonnankin osalta huomattavasti 4654: alueella tai muuten kohdistuttava tämän kun- yksinkertaisempi ja nopeampi kuin nykyinen 4655: nan väestöön. Läänissä tai sen osassa toimivalle kahtaalle suuntautuva paperisota ja vapauttaisi 4656: raittiuspiirijärjestölle tämän avustusehdon to- raittiuspiirijärjestöjen yhteistoimintaa läänin- 4657: teutumisen osoittaminen on usein hankalaa. hallitusten kanssa ja myös eri raittiuspiirijärjes- 4658: Käytännössä tämä avustusedellytys onkin saa- töjen keskinäistä yhteistoimintaa, mikä mah- 4659: nut aikaan sen, että raittiuspiirijärjestöt ovat dollistaisi esimerkiksi yhteisten koulutustilai- 4660: voineet saada merkittäviä kunnan avustuksia, suuksien järjestämisen. Vain tältä pohjalta olisi 4661: mm. palkkaustukea, vain niiltä kaupungeilta, myös mahdollista saada toiminnallisesti riittä- 4662: jotka ovat niiden yhdistysrekisteriin merkittyjä vän laajoille raittiuspiirijärjestöille sellaisia ko- 4663: kotipaikkoja. Sen sijaan muut kunnat eivät ole kopäivätoimisia toimihenkilöitä, jotka voisivat 4664: raittiuspiirijärjestöille myöntäneet yleisavustuk- tasapuolisesti palvella koko toimialuettaan. 4665: sia tai avustukset ovat olleet niin vähäisiä, ettei- Viitaten edellä esitettyyn ehdotamme kun- 4666: vät ne ole vastanneet edes niiden hakemisesta nioittaen, 4667: aiheutuvia kustannuksia. Sen sijaan raittiuspii- 4668: rijärjestöt ovat kyllä saaneet kunnilta niissä to- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4669: teutettaviin hankkeisiinsa merkittäviäkin eri- 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 33.89 4670: tyis- eli projektiavustuksia. määrärahoihin 400 000 markkaa myön- 4671: Raittiuspiirijärjestöt ovatkin eräänlaisia vä- nettäväksi lääninhallitusten kautta rait- 4672: liinputoajia nykyisessä vapaaehtoisen raittius- tiuspiirijärjestöille. 4673: 4674: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 4675: 4676: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 4677: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 4678: Sauli Hautala 4679: 74 1988 vp. 4680: 4681: Raha-asia-aloite n:o 73 4682: 4683: 4684: 4685: 4686: Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta oppositiossa olevien 4687: eduskuntaryhmien toimintaedellytysten parantamiseksi 4688: 4689: 4690: Eduskunnalle 4691: 4692: Oppositiossa olevat kansanedustajat ja hei- Täten olisi perusteltua, että oppositiossa ole- 4693: dän muodostamansa ryhmät ovat selvästi hei- ville eduskuntaryhmille myönnettäisiin lisävoi- 4694: kommassa asemassa kuin hallituspuolueiden mavaroja parlamentaarisen toiminnan tehosta- 4695: eduskuntaryhmät ottaessaan kantaa hallituk- miseksi ja parlamentaarisen demokratian sy- 4696: sen eduskunnalle antamiin esityksiin. Hallitus- ventämiseksi. Lisäresursseilla oppositioryhmät 4697: puolueiden ryhmillä ja niiden yksittäisillä kan- voisivat harkintansa mukaan palkata erikois- 4698: sanedustajilla on käytettävissä valtion virka- henkilöstöä tekemään tarpeellista tutkimus- ja 4699: mieskoneiston tekemät selvitykset ja taustama- selvitystyötä opposition edustajien käyttöön. 4700: teriaalit perehtyessään hallituksen esityksiin. Lisäresurssien suuruus olisi suhteessa oppositio- 4701: Oppositioryhmien edustajien mahdollisuudet ryhmän suuruuteen. 4702: hankkia riittävää taustatietoa ja tutkia vaih- Ehdotamme, 4703: toehtoisia malleja hallituksen esityksille ovat 4704: oleellisesti huonommat. Ryhmien sihteerit ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4705: ylikuormitetut, ja varsinkin pienten oppositio- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4706: ryhmien kohdalla henkilöstö ei riitä tarpeeksi 22.99.21 540 000 markan lisämäärära- 4707: perusteellisiin ja laajoihin selvityksiin ja tausta- han jaettavaksi oppositiossa oleville 4708: tietojen hankkimiseen. Siksi eivät opposition eduskuntaryhmille siten, että jokaista 4709: edustajat aina kykene riittävän syvällisesti ja ryhmän alkavaa 20 kansanedustajaa 4710: laajasti perehtymään hallituksen lakiesityksiin, kohti maksetaan 90 000 markkaa. 4711: mikä on omiaan heikentämään opposition toi- 4712: mintaa ja samalla parlamentaarista demokra- 4713: tiaa. 4714: 4715: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1988 4716: 4717: Claes Andersson Pekka Haavisto Eero Paloheimo 4718: 1988 vp. 75 4719: 4720: Raha-asia-aloite n:o 74 4721: 4722: 4723: 4724: 4725: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustialan maatalousop- 4726: pilaitoksen liikuntasalin, oppilasasuntolan ja luokkahuonei- 4727: den rakentamiseen 4728: 4729: Eduskunnalle 4730: 4731: Keskiasteen uudistus toi mukanaan liikunta- ruskorjauksen myötä n. 45 kpl. Mustialassa ei 4732: tunnit maatalousoppilaitoksen opetussuunnitel- ole myöskään osoittaa kurssitaisille asuntoja, 4733: maan. Sisäliikuntatiloja tarvitaan Mustialan mikäli erikoiskursseja talvikautena järjeste- 4734: maatalousoppilaitoksessa lähes 30 tuntia viikos- tään. Lisäluokan tarve aiheutuu mm. erikois- 4735: sa. Aikaisemmin on käytetty hyväksi Tamme- kurssien järjestämistarpeesta. Mustialasta puut- 4736: lan kunnan liikuntatiloja, mutta kunnan yläas- tuu edelleen niin ikään kielistudio, joka voitai- 4737: teen uusi liikuntasali on nykyisin niin täynnä siin sijoittaa liikuntatilojen yhteyteen. 4738: yläasteen omien tarpeiden vuoksi, että Mustia- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4739: lan maatalousoppilaitos ei ole sinne saanut yh- nioittaen, 4740: tään ainoaa vuoroa päivällä. 4741: Näin ollen Mustialan maatalousoppilaitoksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4742: yhteyteen tulisi rakentaa liikuntasali, lisää oppi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4743: lasasuntoja sekä vähintään kaksi luokkahuo- 29.60.74 1000000 markkaa Mustialan 4744: netta. Oppilasasuntoja tarvitaan lisää, koska maatalousoppilaitoksen liikuntatilojen, 4745: niitä jatkossa häviää ruokalarakennuksen pe- oppilasasuntolan ja kahden luokkahuo- 4746: ruskorjauksen ja uuden opistorakennuksen pe- neen rakentamissuunnittelua varten. 4747: 4748: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 4749: 4750: Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki Juhani Alaranta 4751: 76 1988 vp. 4752: 4753: Raha-asia-aloite n:o 75 4754: 4755: 4756: 4757: 4758: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustialan maatalousop- 4759: pilaitoksen sikalan peruskorjaukseen 4760: 4761: 4762: Eduskunnalle 4763: 4764: Mustialassa toimii maamme ainoa sikalan- lantakourun kautta lietesäiliöön on hankalaa, 4765: hoitajan erikoistumislinja. Vastaavia sisäoppi- jopa vaarallista. Kuivalannan käsittelykoneet 4766: laitoksia ei Euroopassakaan liene kuin yksi ja ovat vanhanaikaiset. Ilmastoinnin säätömah- 4767: ainoa Mustialan lisäksi. Sikatalouden osuus dollisuudet ovat olemattomat. Lietesäiliö on si- 4768: maatalouden kokonaistuotosta on maassamme kalan alla, jolloin säiliötä tyhjennettäessä on 4769: 18,8 OJo ja kotieläintalouden tuotannosta n. vaarana myrkyllisten kaasujen joutuminen si- 4770: 27 %. Mustiala toimii alueella, jossa vastaavat kalaan. Rakennuksen oma ilmastointi ei riitä 4771: luvut ovat 19,2% ja 32,5% eli sikataloudella vaan joudutaan käyttämään lisäpuhaltimia. Si- 4772: on varsin keskeinen asema. Sikalanhoitajalin- kojen juomavesijärjestelmä puuttuu kokonaan. 4773: jalta valmistuvilla ei ole työllisyysongelmia. Sikojen lastaus- ja karanteenitilat puuttuvat ko- 4774: Ammattitaitoisista sikalanhoitajista on jatku- konaan. Rehukeskus sijaitsee kaukana. Henki- 4775: vasti pulaa, vaikka heidän palkkatasonsakin on lökunnan sosiaalitilat ovat puutteelliset. Oppi- 4776: karjatalousalan kärkipäästä. Vanhanaikaiseksi laiden sosiaalitilat puuttuvat kokonaan, jolloin 4777: käynyt opetussikala Mustialassa vaikuttaa ne- työvaatteita joudutaan säilyttämään oppilas- 4778: gatiivisesti opiskelijoiden haluun hakeutua sika- asuntolassa, mistä aiheutuu erittäin runsaasti 4779: lanhoitajalinjalle. Tästä on selkeää näyttöä vii- mm. hajuhaittaa. Sikalassa ei ole havainto-ope- 4780: me vuosilta. Samoin on ollut vaikeuksia täyttää tustiloja. Lietelantala joudutaan 2-3 vuoden 4781: mm. karjatalousopettajan virkaa, koska ope- välein tyhjentämään siten, että yksi lantalan 4782: tusolosuhteet ovat niin kehnot sikalanhoitaja- seinä puretaan ja syntyneestä aukosta pienel- 4783: linjalla. lä pyöräkuormaajalla ajetaan lanta pois. Tyh- 4784: Sikalarakennuksen pahimpia epäkohtia ovat: jennyksen jälkeen purettu seinä rakennetaan 4785: Porsitus ja lihotussiat joutuvat osittain olemaan uudestaan ja pois kuljetettu penger tuodaan 4786: samalla osastolla, jolloin yhdenmukaisen ruo- takaisin seinustalle. Kaikista varotoimenpiteistä 4787: kinnan, ilmastoinnin ja lannanpoiston järjestä- huolimatta tietettä pääsee enemmän vai vähem- 4788: minen on mahdotonta. Karsinoita ei voida män valumaan vesistöön. Sikalan peruskorjaus- 4789: muunnella tarpeiden mukaan, mikä johtaa epä- ta puoltavat näin ollen opetukselliset, taloudel- 4790: asiallisiin karsinaratkaisuihin. Karsinoiden lat- liset ja työturvallisuuteen ja eläinten viihty- 4791: tioiden klinkkerilaatoitukset ovat erittäin liuk- vyyteen liittyvät tekijät mutta myös ympäris- 4792: kaana lattiaratkaisuna aiheuttaneet runsaasti tönsuojelulliset näkökohdat. Edellä kuvaile- 4793: emakoiden ja porsaiden jalka- ja nivelsairauk- mani esimerkki lienee lajissaan pohjanotee- 4794: sia. Porsituskarsinoiden ilmanvaihto on suunni- raus nykyisten opetustilojen tasosta samoin 4795: teltu väärin, mikä on johtanut emakoiden tois- kuin suunnittelun todella mittavasta epäonnis- 4796: tuviin utaresairauksiin. Karsinoita on vaikea tumisesta. 4797: puhdistaa, koska enin osa niistä on kiinteitä. Hämeen läänin maatalouskeskus laatii parai- 4798: Joutilasosastolla lantajärjestelmä on suunnitel- kaa suunnitelmia ja ne valmistuvat kevättalvella 4799: tu lietelantajärjestelmäksi. Käytännössä lanta 1988. Hanke oli tarkoitus toteuttaa kesällä 4800: on lähinnä kuivaa lantaa, jonka käsittely liete- 1988. Rahoitus puuttuu budjetista. 4801: 1988 vp. - RA n:o 75 77 4802: 4803: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29.60.74 2000000 markkaa Mustialan 4804: nioittaen, maatalousoppilaitoksen koulutilan sika- 4805: lan peruskorjausta varten. 4806: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4807: 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4808: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 4809: 4810: Sirkka-Liisa Anttila Juhani Alaranta 4811: Hannele Pokka Ritva Vastamäki 4812: 78 1988 vp. 4813: 4814: Raha-asia-aloite n:o 76 4815: 4816: 4817: 4818: 4819: Antvuori ym.: Määrärahan osoittamisesta psykoterapiakoulu- 4820: tuksen tehostamiseeen 4821: 4822: 4823: Eduskunnalle 4824: 4825: Psykoterapian tarve on lisääntynyt. Etenkin taista, toteutettuna kolmena peräkkäisenä kuu- 4826: nuorten kohdalla on hoidollinen pitkäjänteisyys kautena. Koulutuksesta annetaan erillinen to- 4827: tärkeää, samoin kuin erilaiset tukitoimet. Kui- distus. 4828: tenkin heidän on lähes mahdotonta saada psy- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 4829: kiatrista apua ja terapiaa, koska nuorten psyko- nioittavasti, 4830: terapiaan erikoistuneita ei ole paljon. Liioin ei 4831: ole helposti saatavissa tälle sektorille erikoistu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4832: vaa koulutusta. 1989 tulo- ja menoarvioon 180 000 mar- 4833: Koulutus voisi olla täydentävää ja suunnat- kan määrärahan psykoterapiakoulutuk- 4834: tua ennen kaikkea keskiasteen perustutkinnon sen tehostamiseksi. 4835: omaaville. Se voisi olla kerrallaan viikon mit- 4836: 4837: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 4838: 4839: Pirjo-Riitta Antvuori Arja Alho 4840: 1988 vp. 79 4841: 4842: Raha-asia-aloite n:o 77 4843: 4844: 4845: 4846: 4847: Antvuori ym.: Määrärahan osoittamisesta mielenterveystyötä 4848: edistäneille jaettaviin tunnustuspalkintoihin 4849: 4850: 4851: Eduskunnalle 4852: 4853: Mielenterveydellinen asennekasvatus on vai- sittain tunnustuspalkintoja mielenterveystyötä 4854: keimpia terveyskasvatuksen sektoreita. Ihmiset vuosittain eteenpäin vieneille televisio- tai vi- 4855: tuntevat pelkoa ja ahdistusta mielenterveyson- deo-ohjelmille, diasarjoille, elokuville tai erilai- 4856: gelmia kohtaan. Vaikka ongelmat olisi saatu sille julkaisuille ja artikkeleille. 4857: hoidetuiksi, niistä hyvin mielellään vaietaan. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 4858: Julkinen keskustelu mielenterveystyöstä ja nioittavasti, 4859: yleensä mielenterveydestä on todella tarpeen. 4860: Siitä syystä julkisen tunnustuksen antaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4861: mielenterveystyötä tukeneelle on paikallaan. 1989 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar- 4862: Maassamme toimii rahasto, joka on erikois- kan määrärahan tunnustuspalkintoihin 4863: tunut tällaisten tunnustuspalkintojen myöntä- mielenterveystyötä eteenpäin vievän jul- 4864: miseen. Irja Rantasen rahastosta jaetaan vuo- kisen keskustelun käynnistäjille. 4865: 4866: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 4867: 4868: Pirjo-Riitta Antvuori Arja Alho 4869: 80 1988 vp. 4870: 4871: Raha-asia-aloite n:o 78 4872: 4873: 4874: 4875: 4876: Astala: Määrärahan osoittamisesta rantaradan peruskorjaukseen 4877: 4878: 4879: 4880: Eduskunnalle 4881: 4882: Rantarata on Karjaan ja Turun väliseltä osal- mahdollista ja taloudellisesti perusteltua, että 4883: ta ollut viime päiviin asti suunnilleen samassa vuosittain saataisiin perusparannukseen varoja 4884: kunnossa kuin v. 1903. Matka-aika on ollut niin 120 miljoonaa markkaa, jolloin perusparannus- 4885: pitkä ja vaunukalusto niin vanhentunutta, että työt saataisiin päätökseen vuonna 1991-1992. 4886: matkustajamäärät ovat olleet laskussa. Ranta- Vuosien 1987 ja 1988 vaihteeseen mennessä on 4887: radan alennustila on valitettava, onhan kysees- varoja peruskorjaukseen käytetty 348 milj. 4888: sä maan päärataverkon osa ja kansainvälinen markkaa. Tavoitetasoa on nostettu töiden aloit- 4889: liikenneyhteys. tamisen jälkeen: maksiminopeus 140-160 4890: Rantaradan peruskorjausta on nopeutettava km/h osalla rataa ja Helsingin ja Turun välinen 4891: VR:n suunnitelmien mukaisesti niin, että val- kauko-ohjaus ja linjasuojastus. Kokonaiskus- 4892: mistumisajankohta olisi jo vuosina 1991-1992. tannusarvio on tällä hetkellä 910 milj. mark- 4893: Tällöin Turun ja Helsingin välinen matka-aika kaa. 4894: olisi alle 2 tuntia. Radan ja sillä liikennöivien Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 4895: junien vaunukaluston sekä palvelujen paranta- taen, 4896: minen suunniteltua aikaisemmin on myös liike- 4897: taloudellisesti järkevää. Rantarata on myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4898: mahdollisimman pikaisesti sähköistettävä. Pe- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4899: rusparannustöissä varaudutaan rataosan säh- 31.90. 78 120 000 000 markkaa rantara- 4900: köistykseen. dan peruskorjaukseen. 4901: VR:n ilmoituksen mukaan olisi teknisesti 4902: 4903: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 4904: 4905: Heli Astala 4906: 1988 vp. 81 4907: 4908: Raha-asia-aloite n:o 79 4909: 4910: 4911: 4912: 4913: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta Kerimäen kirkon ulko- 4914: maalauksen suorittamiseen 4915: 4916: 4917: Eduskunnalle 4918: 4919: Kerimäen kirkko on maailman suurimpana vuonna. Kokonaishinta työlle on 900 000 mk, 4920: puukirkkona kansainvälisestikin merkittävä ra- josta maalinpoiston osuus on 500 000 mk. Seu- 4921: kennus. Kansallisesti sen kulttuurihistoriallinen rakunnan oma osuus olisi 300 000 mk, kirkko~ 4922: arvo on huomattava. Kirkon ylläpitäminen tu- hallituksen 300 000 mk ja loppuosa eli 300 000 4923: lee pienelle Kerimäen seurakunnalle hyvin kal- mk tulisi suorittaa valtion budjettivaroista. 4924: liiksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 4925: Kirkon ulkoseinien kunto on hyvin nopeasti 4926: heikkenemässä maalipinnan kulumisen vuoksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4927: Kirkon säilyttäminen vaatii sen ulkoseinien pi- 1989 tulo- ja menoarvioon 300 000 4928: kaista maalaamista. Maalaus edellyttää vanhan markkaa Kerimäen kirkon maalaamista 4929: maalipinnan poistamista maalausta edeltävänä varten. 4930: 4931: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 4932: 4933: Jouni Backman Markku Lehtosaari Pirjo Rusanen 4934: Timo Kietäväinen Mauri Miettinen Pertti Hietala 4935: 4936: 4937: 4938: 4939: 6 280129N 4940: 82 1988 vp. 4941: 4942: Raha-asia-aloite n:o 80 4943: 4944: 4945: 4946: 4947: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta lisähenkilökunnan 4948: palkkaamiseen Itä-Suomen keskuskalanviljelylaitokseen 4949: 4950: 4951: Eduskunnalle 4952: 4953: Enonkoskella sijaitseva Itä-Suomen keskus- ta alkuperäinen esitys vuodelle 1988 (KTS 1988 4954: kalanviljelylaitos on Vuoksen vesistöä ympäröi- -92) oli 6 henkeä, mutta vuoden 1988 esityk- 4955: ville maakunnille kalatalouden edistämisen sessä tutkimuslaitoksen hallitus esittää vain ka- 4956: kannalta erittäin tärkeä laitos. Samalla se palve- lastusmestarin ja tutkimusmestarin paikkaamis- 4957: lee näiden maakuntien talouselämän kehittä- ta. Näin alkuperäisistä kehittämissuunnitelmis- 4958: mistä hyvin monella tavalla. ta joudutaan tinkimään. Mainittujen kahden vi- 4959: Rakennustöiden osalta laitos alkaa olla val- ran saaminen vuonna 1989 on välttämätön mi- 4960: mis. Sen sijaan henkilökunnan palkkaukseen ja nimi laitoksen toiminnan turvaamisen kan- 4961: laitoksen käyttöön varatut määrärahat ovat riit- nalta. 4962: tämättömät. Perussuunnitelman mukaan hen- Edellä olevan perusteella ehdotammekin kun- 4963: kilökuntaa laitokselle tulee sen valmistuttua yh- nioittavasti, 4964: teensä 47 henkilöä, näistä kalanviljelypuolelle 4965: 30 ja tutkimuspuolelle 17 henkilöä. Tähän men- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4966: nessä laitokseen on saatu kalanviljelylaitoksen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4967: puolelle 3 vakinaista virkaa ja tutkimuslaitok- 30.38.01 200 000 markan määrärahan 4968: sen puolelle 3 vakinaista virkaa. Laitoksen toi- kalastusmestarin ja tutkimusmestarin 4969: minnan kannalta olisi välttämätöntä saada palkkaamiseksi Itä-Suomen keskuska- 4970: kaikki virat täytetyksi. lanviljelylaitokseen. 4971: Itä-Suomen keskuskalanviljelylaitoksen osal- 4972: 4973: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 4974: 4975: Jouni Backman Markku Lehtosaari Pirjo Rusanen 4976: Timo Kietäväinen Mauri Miettinen Pertti Hietala 4977: 1988 vp. 83 4978: 4979: Raha-asia-aloite n:o 81 4980: 4981: 4982: 4983: 4984: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta Kinnarahon-Siman- 4985: alan maantien perusparantamiseen 4986: 4987: 4988: Eduskunnalle 4989: 4990: Kerimäen ja Enonkosken kunnat ovat jo yli perusparannussuunnitelmat. Kokonaiskustan- 4991: 10 vuoden ajan tehneet eri yhteyksissä aloitteita nusarvio on noin 10 miljoonaa markkaa. 4992: kuntien välisen Kinnarahon-Simanalan maan- Tien perusparantaminen tulisi liikenneyh- 4993: tien n:o 4712 perusparantamisesta. Tien pituus teyksien parantamisen lisäksi helpottamaan 4994: on 18 km, ja se on hyvin tärkeä em. kuntien vä- alueen vaikeaa työllisyystilannetta. 4995: liselle yhdysliikenteelle. Kuntien välillä on yh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4996: teistyötä mm. kansanterveystyön, peruskoulun, nioittavasti, 4997: lukion sekä erityisopetuksen aloilla. Enonkoski 4998: kuuluu Kerimäen nimismispiiriin sekä Keri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4999: mäen käräjäkuntaan, joten liikenneyhteyksien 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 5000: tulee olla riittävän hyvät. 31.24. 77 3 000 000 markan määrärahan 5001: Tie on hyvin mutkainen ja sorapintainen, ja maantien n:o 4712 (Kinnaraho-Siman- 5002: se kärsii keväisin hankalista kelirikoista. ala) perusparantamisen aloittamiseksi. 5003: TVL:n Mikkelin piirin toimistolla on valmiit 5004: 5005: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 5006: 5007: Jouni Backman Markku Lehtosaari Pirjo Rusanen 5008: Timo Kietäväinen Mauri Miettinen Pertti Hietala 5009: 84 1988 vp. 5010: 5011: Raha-asia-aloite n:o 82 5012: 5013: 5014: 5015: 5016: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta Linnansaaren kansal- 5017: lispuiston opastus- ja opetuskeskuksen suunnitteluun 5018: 5019: 5020: Eduskunnalle 5021: 5022: Ympäristöministeriö on päätöksellään 25.7. teriölle, metsähallitukselle ja ympäristöministe- 5023: 1985 vahvistanut Linnansaaren kansallispuiston riölle 6 000 000 markan suuruisen määrärahan 5024: runkosuunnitelman. Runkosuunnitelma luo hy- varaamista valtion vuosien 1988-1989 budjet- 5025: vät puitteet kansallispuiston kehittämiselle. teihin Linnansaaren opastus- ja opetuskeskuk- 5026: Yksi keskeisimmistä Linnansaaren kansallis- sen rakentamista varten. Rahoituksena tulisi 5027: puiston kehittämiseen liittyvistä asioista on ympäristöministeriön ja metsähallituksen va- 5028: opastuskeskuksen rakentaminen Rantasalmelle. roista 4 000 000 markkaa ja opetusministeriön 5029: Valtaosa Linnansaaren kansallispuiston maa- varoista 2 000 000 markkaa. Mikkelin läänin- 5030: ja vesialueista sijaitsee Rantasalmen kunnan hallitus on kannanotossaan valtion vuoden 5031: alueella. Tämän vuoksi on perusteltua, että 1989 budjettiesitykseen puoltanut yhden mil- 5032: opastuskeskuksen sijaintipaikaksi tulee Ranta- joonan markan suuruisen määrärahan ottamis- 5033: salmi. ta valtion vuoden 1989 budjettiin Linnansaaren 5034: Vasta toimivan opastuskeskuksen toteuttami- opastus- ja opetuskeskuksen suunnittelemista ja 5035: sen jälkeen voidaan Linnansaaren kansallis- rakennustöiden aloittamista varten. 5036: puistoa hyödyntää retkeily-, telttailu- ja opetus- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 5037: käytössä. Erityisesti opastuskeskuksen rakenta- 5038: mista puoltaa Mikkelin läänin leirikoulukeskus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5039: hankkeen suunniteltu sijoittuminen Rantasal- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 5040: melle. Leirikouluhanke tulee sisällöllisesti pai- markkaa Linnansaaren kansallispuiston 5041: nottumaan nimenomaan koululaisten luonnon- opastus- ja opetuskeskuksen suunnitte- 5042: tuntemuksen parantamiseen. lemista ja rakennustöiden aloittamista 5043: Rantasalmen kunta on esittänyt opetusminis- varten. 5044: 5045: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 5046: 5047: Jouni Backman Markku Lehtosaari Pirjo Rusanen 5048: Timo Kietäväinen Mauri Miettinen Pertti Hietala 5049: Kari Rajamäki 5050: 1988 vp. 85 5051: 5052: Raha-asia-aloite n:o 83 5053: 5054: 5055: 5056: 5057: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille avustuksena 5058: vuokra-asuntojen hankkimiseksi olemassa olevasta asunto- 5059: kannasta edelleen nuorille vuokrattaviksi 5060: 5061: Eduskunnalle 5062: 5063: Meneillään oleva asunnottomien vuosi on siihen, että asukasrakenteen monipuolisuus on 5064: tuottanut useita ehdotuksia, joilla pyritään hel- ainoastaan positiivinen tekijä asumisen laadun 5065: pottamaan maamme asuntotilannetta. Eräänä kannalta. 5066: lähtökohtana ehdotuksissa on ollut se, että ole- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5067: massa oleva asuntokanta tulisi saada mahdolli- nioittavasti, 5068: simman tehokkaaseen käyttöön. 5069: Yksi tapa helpottaa mm. nuorten asuntopu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5070: laa on tarjota heille kunnan toimesta välivuok- 1989 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 5071: rausmenettelyä hyväksi käyttäen asuntoja, jot- markan määrärahan osoitettavaksi kun- 5072: ka sijaitsevat vanhassa asuntokannassa. Tämä nille avustuksena vuokra-asuntojen 5073: monipuolistaisi myös asukasrakennetta sekä hankkimiseksi olemassa olevasta asun- 5074: kiinteistö- että aluekohtaisesti. Kaikki käytettä- tokannasta edelleen vuokrattoviksi alle 5075: vissä olevat sosiologiset tutkimukset viittaavat 30-vuotiaille nuorille. 5076: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 5077: 5078: Jouni Backman Marja-Liisa Tykkyläinen Jukka Gustafsson 5079: Antti Kalliomäki Risto Ahonen Tuulikki Hämäläinen 5080: 86 1988 rd. 5081: 5082: Finansmotion nr 84 5083: 5084: 5085: 5086: 5087: Donner: Om anvisande av anslag för stödjande av UNRWA 5088: 5089: 5090: 5091: Till Riksdagen 5092: 5093: Senaste tiders händelser har tydligt visat det tillfället inte för palestinierna. Deras främsta 5094: otillräckliga i stödet för UNRWA. Anslaget för väg till skolning går genom UNRWA. 5095: 1988 är 5,5 miljoner mark. Finlands andel av På basis av det ovan anförda föreslår jag 5096: nordiska bidrag till organisationen är 7 procent. vördsamt 5097: Det har ofta uttalats i Finland att vår relativt 5098: restriktiva flyktingpolitik baserar sig på förmo- att Riksdagen i statsjörslaget för år 5099: dan att det är bättre för flyktingar om de har 1989 på momentet 24.30.69 upptar 5100: möjlighet att stanna i sitt eget land. 10000000 mark jör UNRWA. 5101: Något eget självständigt land existerar för 5102: 5103: Helsingfors den 12 februari 1988 5104: 5105: Jörn Donner 5106: 1988 vp. 87 5107: 5108: Raha-asia-aloite n:o 84 Suomennos 5109: 5110: 5111: 5112: 5113: Donner: Määrärahan osoittamisesta UNRWAn toiminnan tuke- 5114: miseen 5115: 5116: 5117: Eduskunnalle 5118: 5119: Viime aikojen tapahtumat ovat selkeästi Palestiinalaisilla ei kuitenkaan tällä hetkellä 5120: osoittaneet UNRWAlle annettavan tuen riittä- ole omaa itsenäistä maata. Heidän koulutuk- 5121: mättömyyden. Määräraha vuodeksi 1988 on 5,5 sensa hoidetaan ensisijaisesti UNRWAn kautta. 5122: miljoonaa markkaa. Suomen osuus järjestölle Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 5123: annettavista pohjoismaisista avustuksista on 7 taen, 5124: prosenttia. 5125: Suomessa on usein sanottu meidän suhteelli- että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 5126: sen pidättyväisen pakolaispolitiikkamme perus- den 1989 tulo- ja menoarvioon mo- 5127: tuvan olettamukseen, että pakolaisten kannalta mentille 24.30. 69 JO 000 000 markkaa 5128: on parempi, jos heillä on mahdollisuus pysyä UNR WAn toiminnan tukemiseksi. 5129: omassa maassaan. 5130: 5131: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 5132: 5133: Jörn Donner 5134: 88 1988 rd. 5135: 5136: Finansmotion nr 85 5137: 5138: 5139: 5140: 5141: Donner: Om anvisande av anslag för distribution av finsk film via 5142: biblioteken 5143: 5144: 5145: Tili Riksdagen 5146: 5147: Nyproducerad inhemsk film visas, utom på Kassetterna skall förses med upplysning om 5148: biograferna, oftast småningom i television. att de ej får återkopieras och, såvitt det är tek- 5149: Biografsiffrorna har dock under det senaste de- niskt möjligt, upplysning i bildrutan som möj- 5150: cenniet varit närapå ständigt sjunkande, medan liggör spårning av upphovet tili återkopierad 5151: den kommersiella videomarknaden saknat in- kassett. 5152: tresse och möjligheter att hålla inhemsk film Distributionen via biblioteken sker i övrigt på 5153: tiligänglig. samma villkor som gäller böcker, grammofon- 5154: Landets bibliotek kan bli en utmärkt kana! skivor etc. 5155: för samhällelig videodistribution av den in- Närmare bestämmelser om distributionen 5156: hemska filmen. De är spridda över hela landet, skall fastställas av Undervisningsministeriet i 5157: även på orter där det inte finns biografer. samråd med biblioteksväsendet och Finlands 5158: Av den anledningen föreslås följande: filmstiftelse. 5159: Under en försöksperiod, som kan tänkas vara Efter försöksperioden skall verksamheten ut- 5160: tre år, ställs medel tili förfogande för Finlands värderas, men därest den är framgångsrik skall 5161: filmstiftelse att inköpa videorättigheterna tili al- den göras permanent, varvid möjligheter att 5162: la nyproducerade inhemska filmer för en sum- förse biblioteken även med äldre film på video- 5163: ma av ca 150 000 FMK per film. kassett skall utredas. 5164: 1 fall producenten eller filmens rättsinnehava- På basis av det ovan anförda föreslår jag 5165: re anser sig kunna tiliförsäkras videodistribu- vördsamt 5166: tion på förmånligare sätt genom någon annan 5167: metod, skall denna önskan självfallet respekte- att Riksdagen i statsjörslaget jör år 5168: ras. 1989 på momentet 29.56.52 upptar 5169: För Stiftelsens del tilikommer kostnaderna 2 000 000 mark jör inköp av videorättig- 5170: för framställning av 500-2 000 videokassetter het tili inhemsk film i avsikt att distri- 5171: per film, vilka sedan gratisdistribueras via lan- buera dem tili landets bibliotek. 5172: dets bibliotek. 5173: 5174: Helsingfors den 12 februari 1988 5175: 5176: Jörn Donner 5177: 1988 vp. 89 5178: 5179: Raha-asia-aloite n:o 85 Suomennos 5180: 5181: 5182: 5183: 5184: Donner: Määrärahan osoittamisesta suomalaisten elokuvien levit- 5185: tämiseen kirjastojen kautta 5186: 5187: 5188: Eduskunnalle 5189: 5190: Uusia suomalaisia elokuvia esitetään eloku- Kasetteihin merkittäisiin jälleenkopioimista 5191: vateattereiden lisäksi useimmiten aikaa myöten koskeva kielto, ja mikäli se on teknisesti mah- 5192: myös televisiossa. Elokuvissa kävijöiden määrä dollista, kuvaruudussa olisi tieto, joka mahdol- 5193: on kuitenkin viime vuosikymmenen aikana lä- listaisi jälleenkopioidun kasetin alkuperän jäl- 5194: hes koko ajan alentunut. Kaupalliset video- jittämisen. 5195: markkinat eivät ole olleet kiinnostuneita pitä- Levitys kirjastojen kautta tapahtuisi muutoin 5196: mään kotimaisia elokuvia saatavilla, eikä niillä samoilla ehdoilla kuin kirjojen, äänilevyjen ym. 5197: ole ollut mahdollisuuksia siihen. levitys. 5198: Maamme kirjastot voisivat toimia oivallisena Tarkempia levitystä koskevia määräyksiä an- 5199: kanavana kotimaisten elokuvien yhteiskunnalli- taisi opetusministeriö yhteistyössä kirjastolai- 5200: selle videolevitykselle. Kirjastoja on kaikkialla toksen ja Suomen elokuvasäätiön kanssa. 5201: maassa, myös paikkakunnilla, joilla ei ole elo- Kokeilujakson jälkeen toimintaa arvioitai- 5202: kuvateattereita. Tämän johdosta ehdotan seu- siin. Sikäli kuin se olisi menestyksellistä, se teh- 5203: raavaa: täisiin pysyväksi, ja samalla selvitettäisiin mah- 5204: Kokeilukaudella, joka voisi olla kolme vuot- dollisuus myös vanhempien videokasetilla ole- 5205: ta, Suomen elokuvasäätiön käyttöön asetettai- vien elokuvien toimittamisesta kirjastoihin. 5206: siin varoja kaikkien uusien kotimaisten eloku- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 5207: vien video-oikeuksien ostamiseksi noin 150 000 taen, 5208: markan hintaan elokuvalta. 5209: Jos tuottaja tai elokuvan oikeuksien omistaja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5210: katsoo pystyvänsä varmistamaan videolevityk- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 5211: sen halvemmalla jollakin muulla tavoin, tätä 29.56.52 2 000 000 markkaa kotimais- 5212: toivomusta on tietenkin kunnioitettava. ten elokuvien video-oikeuksien ostami- 5213: Säätiölle aiheutuu kustannuksia 500-2 000 seen elokuvien levittämiseksi kirjastojen 5214: videokasetin valmistamisesta elokuvaa kohden. kautta. 5215: Nämä kasetit levitettäisiin sitten ilmaiseksi 5216: maan kirjastojen kautta. 5217: 5218: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 5219: 5220: Jörn Donner 5221: 90 1988 rd. 5222: 5223: Finansmotion nr 86 5224: 5225: 5226: Donner: Om anvisande av anslag som bidrag för Finlands film- 5227: stiftelse 5228: 5229: 5230: Tili Riksdagen 5231: 5232: Den inhemska filmproduktionen utanför etc. Det säger sig självt att denna verksamhet 5233: TV:s ram finansieras övervägande genom of- inte kan vara kommersiell i vanlig mening, ef- 5234: fentliga medel som via Finlands filmstiftelse di- tersom den är en del av stiftelsens arbete för den 5235: rekt transfereras tili utomstående producenter. inhemska filmproduktionen. Stiftelsen kan inte 5236: Reglerna förutsätter en rätt omfattande självfi- heller överföra av riksdagen anslagna produk- 5237: nansieringsgrad hos producenterna, men anta- tionsmedel tili dessa faciliteter annat än i de fall 5238: let konkurser inom den privata sektorn under där av stiftelsen finansierade filmer använder 5239: de senaste åren tyder på att den offentliga sek- sig av dessa. 5240: torn måste axla ett utökat ansvar för produktio- Av dessa och flera andra skäl har stiftelsen 5241: nen, om man förutsätter att från televisionen sedan flera år tilibaka levt med strukturella un- 5242: fristående inhemsk produktion är ett viktigt ele- derskott, som tvingat stiftelsen att finansiera 5243: ment i den nationella kulturen. likviditetsunderskott genom lån på den privata 5244: Finlands filmstiftelse, som transfererar of- penningmarknaden. Personalstyrkan på stiftel- 5245: fentliga medel, uppbär ingen ersättning för det- sen är ringa om man jämför med motsvarande 5246: ta arbete, som tilltagit under de senaste åren. nordiska institutioner, som har ett betydligt 5247: Det förutsättes däremot att stiftelsen finansie- större offentligt stöd. 5248: rar sin verksamhet genom den s.k. stiftelseav- Filmstiftelsen har, genom saneringsåtgärder 5249: giften, som är lagstadgad och uppgår tili 4 pro- och omdisponeringar samt anslag ur tiliäggs- 5250: cent av bruttobiljettintäkten, dock endast från budget år 1987, bringat sin ekonomi i balans, 5251: sådana biografer, som dels har över 250 platser, men det är likväl omöjligt för den att fullgöra 5252: dels befinner sig på orter över 4 000 invånare. sina uppgifter för den nationella kulturen om 5253: Som exempel på avgiftens relativa verkningslös- den inte beviljats ett årligt verksamhetsbidrag. 5254: het kan noteras att Helsingfors största nya bio- Ytterligare belastas stiftelsen av ränte- och kapi- 5255: grafkomplex, de s.k. Forumbiograferna och talkostnader för den produktionsbyggnad på 5256: Nordia, endast har en biograf av 10 som er- Skatudden i Helsingfors som man sanerat, vilka 5257: lägger denna avgift. kostnader inverkar negativt på stiftelsens verk- 5258: Stiftelseavgiften har sjunkit med sjunkande samhetsmöjligheter. Denna belastning är, dä- 5259: besökssiffror på biograferna, både i absoluta rest den elimineras inom några år, tilifällig. 5260: tai och inflationsjusterat. Medan besökssiffror- Av det här avsedda beloppet skulle 2 500 000 5261: na på biograferna i landet år 1976 uppgick tili användas tili amortering av tidigare skulder, 5262: 8,9, var de 6,3 år 1986. Stiftelseavgiften 1976 medan 1 000 000 skulle användas som rent verk- 5263: och 1986 var nominellt nästan lika stor, 2,7 res- samhetsbidrag. 5264: pektive 2,9 miljoner mark, men sjönk år 1987 På basis av det ovan anförda föreslår jag 5265: tili 2,2 miljoner mark. vördsamt 5266: Filmstiftelsen har ansett det viktigt att finsk 5267: film har nödiga tekniska faciliteter. Av den an- att Riksdagen i statsjörslaget jör år 5268: ledningen inköptes av Helsingfors stad det s.k. 1989 på momentet 29.90.52 upptar ett 5269: K13, en byggnad som efter omfattande om- anslag om 3 500 000 mark som bidrag 5270: byggnad utom administration hyser anläggning- jör Finlands filmstiftelse. 5271: ar för filmklippning, ljudmixning, animation 5272: 5273: Helsingfors den 12 februari 1988 5274: 5275: Jörn Donner 5276: 1988 vp. 91 5277: 5278: Raha-asia-aloite n:o 86 Suomennos 5279: 5280: Donner: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Suomen eloku- 5281: vasäätiölle 5282: 5283: 5284: Eduskunnalle 5285: 5286: Tv:n ulkopuolinen kotimainen elokuvatuo- kausta, äänen miksausta, animaatiota jne. var- 5287: tanto rahoitetaan pääasiassa julkisin varoin, ten. On itsestään selvää, että tämä toiminta ei 5288: jotka siirretään Suomen elokuvasäätiön kautta voi olla tavallisessa mielessä kaupallista, koska 5289: suoraan ulkopuolisille tuottajille. Säännöt edel- se on osa säätiön työtä kotimaisen elokuvatuo- 5290: lyttävät tuottajilta hyvin suurta omarahoitusas- tannon hyväksi. Säätiö ei voi myöskään siirtää 5291: tetta. Konkurssien määrä yksityisellä sektorilla eduskunnan osoittamia tuotantovaroja näihin 5292: viime vuosien aikana osoittaa kuitenkin, että laitteisiin muutoin kuin sellaisissa tapauksissa, 5293: julkisen sektorin on otettava suurempi vastuu että säätiön rahoittamat elokuvat käyttävät näi- 5294: tuotannosta, jos television ulkopuolista koti- tä hyväkseen. 5295: maista elokuvatuotantoa halutaan pitää kansal- Näistä ja monista muista syistä johtuen sää- 5296: lisen kulttuurin tärkeänä ainesosana. tiöllä on jo useiden vuosien ajan ollut rakenteel- 5297: Julkisia varoja siirtävä Suomen elokuvasää- lista alijäämää, joka on pakottanut säätiön ra- 5298: tiö ei peri korvausta tästä työstä, joka on lisään- hoittamaan likviditeettivajeensa lainanotolla 5299: tynyt viime vuosien aikana. Sen sijaan säätiön yksityisiltä rahamarkkinoilta. Säätiön henkilö- 5300: edellytetään rahoittavan toimintansa ns. säätiö- kunta on vähäinen, jos sitä verrataan vastaaviin 5301: maksun avulla, joka on lakimääräinen ja 4 pro- pohjoismaisiin laitoksiin, jotka saavat huomat- 5302: senttia bruttolipputuloista. Maksua kerätään tavasti suurempaa julkista tukea. 5303: kuitenkin ainoastaan sellaisilta elokuvateatte- Elokuvasäätiö on saneeraustoimin ja uudel- 5304: reilta, joissa on yli 250 paikkaa ja jotka toisaal- leenjärjestelyin sekä vuoden 1987 lisäbudjetin 5305: ta sijaitsevat yli 4 000 asukkaan paikkakunnilla. määrärahojen turvin saattanut taloutensa tasa- 5306: Esimerkkinä maksun suhteellisen vähäisestä painoon, mutta sen on kuitenkin mahdotonta 5307: vaikutuksesta voidaan mainita, että Helsingin suorittaa tehtäväänsä kansallisen kulttuurin tu- 5308: suurimpien uusien elokuvateatterikompleksien kijana, jollei sille myönnetä vuotuista toiminta- 5309: (ns. Forum-teatterit ja Nordia) kymmenestä avustusta. Lisäksi säätiötä rasittavat Helsingis- 5310: teatterista ainoastaan yksi maksaa tätä maksua. sä Katajanokalla sijaitsevan tuotantorakennuk- 5311: Säätiömaksu on alentunut elokuvateatterei- sen saneeraamisesta aiheutuneet korko- ja pää- 5312: den kävijämäärän alentumisen myötä sekä ab- omakustannukset. Nämä kustannukset vaikut- 5313: soluuttisina lukuina että inflaatiotarkistettuna. tavat kielteisesti säätiön toimintamahdollisuuk- 5314: Kun elokuvissakäyntien määrä maassamme siin. Tämä rasite on, mikäli se poistetaan joi- 5315: vuonna 1976 oli keskimäärin 8,9, oli se 6,3 denkin vuosien aikana, tilapäinen. 5316: vuonna 1986. Säätiömaksu vuosina 1976 ja Tässä tarkoitetusta määrästä käytettäisiin 5317: 1986 oli nimellisesti lähes yhtä suuri, 2, 7 miljoo- 2 500 000 markkaa aikaisempien velkojen kuo- 5318: naa markkaa vuonna 1976 ja 2,9 miljoonaa lettamiseen, ja 1 000 000 markkaa käytettäisiin 5319: markkaa vuonna 1986, mutta vuonna 1987 se puhtaana toiminta-avustuksena. 5320: laski 2,2 miljoonaan markkaan. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 5321: Elokuvasäätiö on pitänyt tärkeänä, että suo- taen, 5322: malaisella elokuvalla on käytössään tarpeelliset 5323: tekniset laitteet. Tämän vuoksi Helsingin kau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5324: pungilta ostettiin ns. K 13, johon rakennukseen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 5325: huomattavien muutostöiden jälkeen sijoitettiin 29.90.52 3 500 000 markan määrärahan 5326: hallintoa lukuun ottamatta laitteet filmin leik- avustukseksi Suomen elokuvasäätiölle. 5327: 5328: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 5329: 5330: Jörn Donner 5331: 92 1988 rd. 5332: 5333: Finansmotion nr 87 5334: 5335: 5336: 5337: 5338: Donner: Om anvisande av anslag för flyktingvård 5339: 5340: 5341: 5342: Till Riksdagen 5343: 5344: Konsekvenserna av en ökning av flyktingkvo- Jag föreslår därför 5345: ten blir högre kostnader för flyktingvård. 5346: Av den anledningen bör detta anslag höjas att Riksdagen i statsförslaget jör år 5347: betydligt snabbare än man tidigare budgeterat. 1989 på momentet 33.29.61 upptar 5348: Rimligt vore att ökningen står i en viss pro- 40 000 000 mark jör flyktingvård. 5349: portion till ökat antal flyktingar under år 1989. 5350: 5351: Helsingfors den 12 februari 1988 5352: 5353: Jörn Donner 5354: 1988 vp. 93 5355: 5356: Raha-asia-aloite n:o 87 Suomennos 5357: 5358: 5359: 5360: 5361: Donner: Määrärahan osoittamisesta pakolaishuoltoon 5362: 5363: 5364: 5365: Eduskunnalle 5366: 5367: Pakolaiskiintiön korottamisen seurauksena Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 5368: pakolaishuollon kustannukset suurenevat. taen, 5369: Tämän vuoksi tätä määrärahaa olisi korotet- 5370: tava aikaisemmin budjetoitua huomattavasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5371: nopeammin. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 5372: Kohtuullista olisi, että korotus olisi jossakin 33.29.61 40 000 000 markkaa pakolais- 5373: suhteessa pakolaisten määrän lisääntymiseen huoltoon. 5374: vuonna 1989. 5375: 5376: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 5377: 5378: Jörn Donner 5379: 94 1988 vp. 5380: 5381: Raha-asia-aloite n:o 88 5382: 5383: 5384: 5385: 5386: Donner ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Mielenterveys- 5387: seuralle ulkomaalaisille avattavan mielenterveystoimiston toi- 5388: minnan tukemiseen 5389: 5390: Eduskunnalle 5391: 5392: Suomessa asuvilla pakolaisilla ja ulkomaalai- töllä tulisi olla käytettävissään konsultaatio- 5393: silla ei ole mahdollisuutta saada mielenterveys- apua ja heille tulee järjestää täydennyskoulu- 5394: eikä terapiapalveluja, joissa otettaisiin huo- tusta. Nämä toimenpiteet edellyttävät kevytra- 5395: mioon heidän kulttuuritaustansa, äidinkielensä kenteisen konsultaatioyksikön kehittämistä. Se 5396: ja entisessä kotimaassa läpikäydyt traumaatti- voitaisiin aloittaa kokeiluna Helsingin yliopis- 5397: set kokemukset. Ulkomaalaiset joutuvat selviy- tollisen keskussairaalan psykiatrisen konsultaa- 5398: tymään yksin vaikeistakin psyykkisistä kriiseis- tioyksikön yhteydessä. 5399: tä ja psykosomaattisista sairauksista. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 5400: Suomessa asuu tätä nykyä noin 15 000 ulko- nioittavasti, 5401: maalaista, joista lähes tuhat on pakolaisia. Tä- 5402: mä väestö tarvitsee myös psykiatrisia palveluja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5403: Pakolaiset tullaan sijoittamaan Suomessa eri 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 5404: kuntiin. Ulkomaalaisia, joista suuri osa on suo- 33.79.34 380 000 markan määrärahan 5405: malaisten kanssa avioliitossa, asuu ympäri Suo- käytettäväksi Suomen Mielenterveysseu- 5406: mea. Tästä syystä kunnilla on kasvava tuki- ja ran ulkomaalaisille avattavan mielenter- 5407: neuvontapalvelujen tarve. Kuntien ja kuntain- veystoimiston toimintaa varten. 5408: liittojen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilös- 5409: 5410: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 5411: 5412: Jörn Donner Ole Wasz-Höckert Per-Henrik Nyman 5413: 1988 vp. 95 5414: 5415: Raha-asia-aloite n:o 89 5416: 5417: 5418: 5419: 5420: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta opintolainojen ylimääräi- 5421: seen korkotukeen 5422: 5423: 5424: Eduskunnalle 5425: 5426: Opiskelijat ovat ainoa väestöryhmä, joiden ja 70 000 markan velkamäärällä opiskelijan 5427: perustoimeentuloturva perustuu lainajärjestel- maksettavaksi tulee korkoina kaiken kaikkiaan 5428: mään. Menettelyä ei voida pitää oikeudenmu- 51 500 markkaa. 5429: kaisena, koska pitkä ja velkaannuttava koulu- Jos opiskelijoiden toimeentulon ja velkaantu- 5430: tus ei enää takaa korkeampaa ansiotasoa kuin misen ongelmat halutaan ratkaista, ainoa pysy- 5431: muutama vuosikymmen sitten. Työpaikan epä- vä ratkaisu on kehittää opintotukijärjestelmää 5432: varmuus yhdessä korkeiden opintovelkojen lisäämällä opintorahaa. Paljon velkaantunei- 5433: kanssa lisää korkea- tai keskiasteen koulutuk- den opiskeluedellytysten palauttamiseksi tarvi- 5434: seen lähteneitten sosiaalistaloudellista turvatto- taan kuitenkin nopeampia toimenpiteitä. 5435: muutta. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 5436: Opiskeluajat ovat pidentyneet, kun opiskeli- nioittaen, 5437: jat ovat ylivelkaantumista välttääkseen turvau- 5438: tuneet ansiotyöhön. Paljon velkaantuneilla ti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5439: lanne muodostaa kierteen, jossa valmistuminen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 5440: siirtyy yhä kauemmaksi ja yhä vaikeammaksi, 29.39.52 55 000 000 markan lisämäärä- 5441: koska täysipäiväiseen opiskeluun ei ole mahdol- rahan käytettäväksi opintotukilain 5442: lisuuksia. Esimerkiksi opintolainojen korko (28172) mukaisen opintolainojen korko- 5443: alentaa ajan oloon käytettävissä olevaa tukea tuen ylimääräiseksi korottamiseksi si- 5444: siten, että 50 000 markan lainasta maksetaan ten, että opiskeluaikaiset opintolainan 5445: korkoja kuukaudessa lähes 200 markkaa. On korot maksetaan osittain valtion varois- 5446: laskettu, että seitsemän vuoden opintolainalla ta 1.7.1988 alkaen. 5447: 5448: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 5449: 5450: Jorma Fred Sauli Hautala 5451: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 5452: Eeva-Liisa Moilanen 5453: 96 1988 vp. 5454: 5455: Raha-asia-aloite n:o 90 5456: 5457: 5458: 5459: 5460: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta terveyskasvatuksen huume- 5461: aineiston kustantamiseksi peruskouluille 5462: 5463: 5464: Eduskunnalle 5465: 5466: Huumeet, niiden käyttö ja kauppa ovat olleet Kansion hinta on nyt 150 mk/kpl. Jos niitä 5467: yleensä suurten kaupunkien ongelma. Viime ai- toimitettaisiin kaikille peruskouluille (3 000 5468: koina huumetapauksia on tullut ilmi lähes koko koululle), tarvittaisiin varoja 450 000 mk. Jake- 5469: maassa, myös maaseudulla niillä paikkakunnil- lu tapahtuisi Raittiuskasvatusliiton ja kouluhal- 5470: la, joilla ei juuri uskottu huumeongelman ole- lituksen yhteistoimin. 5471: massaoloon. Huumeiden käyttö varsinkin kou- Koska huumeongelma on erittäin ajankohtai- 5472: lulaisten ja muun nuorison parissa on lisäänty- nen ja koska opetusaineisto on jo valmiina, olisi 5473: nyt merkittävästi. Vanhempien ja huoltajien suotavaa, että maamme kaikilla opettajilla olisi 5474: ohella lähinnä ammattikasvattajat, opettajat, mahdollisuus antaa samantasoista opetusta ja 5475: voivat valistaa nuoria huumeista edellyttäen, valistusta oppilailleen huumeiden käytöstä ja 5476: että heillä itsellään on siihen kyllin tietoja. niihin liittyvistä vaaroista. 5477: Raittiuskasvatusliitto on tuottanut koulujen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5478: käyttöön huumausaineita käsittävän opetusai- nioittaen, 5479: neiston v. 1980. Aineisto on kouluhallituksen ja 5480: lääkintöhallituksen hyväksymä. Kuitenkin vain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5481: noin 10 prosentilla maamme peruskoutuista on 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 5482: ollut varaa hankkia tämä opetusaineisto koulu- 29.41. 23 2 JOO 000 markkaa käytettä- 5483: jen ja raittiuslautakuntien niukkojen käyttöva- väksi terveyskasvatuksen huumeaineis- 5484: rojen vuoksi. ton kustantamiseksi peruskouluille. 5485: 5486: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 5487: 5488: Jorma Fred Esko Almgren 5489: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen 5490: 1988 vp. 97 5491: 5492: Raha-asia-aloite n:o 91 5493: 5494: 5495: 5496: 5497: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Raamattuopistolle 5498: kansanopiston toiminnan tukemiseen 5499: 5500: 5501: Eduskunnalle 5502: 5503: Suomen Raamattuopiston Säätiö on anonut Tämä on ensimmäinen ja ainoa motiivi kansan- 5504: valtioneuvostolta oikeutta toimia kansanopisto- opisto-oikeuksien anomiseen. Kirkon nuoriso- 5505: na vuoden 1988 alusta alkaen. Asia on esitetty työn ohjaajista on jatkuvasti pulaa, joten tämä 5506: Uudenmaan lääninhallitukselle maaherran väli- koulutus lisää työllisyyttä. 5507: tyksellä 30.10.1986. Lääninhallitus puoltaa ha- Suomen Raamattuopisto aloitti nuoriso-oh- 5508: kemusta. jaajien koulutuksen v. 1957. Tämä ammatilli- 5509: Suomen Raamattuopisto on maamme vanhin nen opintolinja, joka nykyisin on kolmivuoti- 5510: raamattuopisto ja sellaisena uranuurtaja alal- nen, on kouluttanut seurakuntien ja kristillisten 5511: laan. Sen toiminta on laajaa ja monipuolista. järjestöjen palvelukseen yhteensä 315 työnteki- 5512: Parhaillaan Suomen Raamattuopiston toiminta jää. 5513: on sen yli 40-vuotisessa historiassa laajimmil- Suomen Raamattuopisto on valmis struktuu- 5514: laan. Sen toiminta on paljon vilkkaampaa ja ta- ri, jolla on jo tunnettu nimensä, vakiintunut 5515: voittavampaa kuin monien kansanopistojen. asemansa, perinteensä, toimintansa, vakavarai- 5516: Suomen Raamattuopisto on maamme kol- nen taloutensa, kiinteistönsä ja henkilöstönsä. 5517: manneksi vanhin evankelis-luterilaisen kirkon Perustamiskustannuksia ei olisi. Kysymyksessä 5518: nuorisotyön ohjaajien koulutuksen antaja. Se olisi näin ollen jo olemassa olevan laitoksen ja 5519: on lähes 30 vuoden ajan suorittanut koulutuk- toiminnan saattaminen nykyistä opintokeskus- 5520: sen omalla kustannuksellaan vuosialijäämän ol- lain alaista valtionapua ratkaisevasti suurem- 5521: lessa nykyään laskentatavasta riippuen 300 000 man valtionavun piiriin. 5522: -500000 mk. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5523: Piispainkokouksen päätöksen (18.-19.9. nioittaen, 5524: 1984) perusteella keskiasteen koulutusjärjestel- 5525: män toteutuksen alkaessa kuitenkin vain kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5526: sanopistot voivat antaa uutta nuorisotyön oh- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 5527: jaajien koulutusta. Koska Suomen Raamattu- 29.57.50 1 000 000 markkaa Suomen 5528: opisto ei haluaisi luopua nuorisotyön ohjaajien Raamattuopiston toiminnan tukemi- 5529: koulutuksesta, ainoa mahdollisuus sen jatka- seen. 5530: miseen on kansanopisto-oikeuksien saaminen. 5531: 5532: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 5533: 5534: Jorma Fred Sauli Hautala 5535: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 5536: Eeva-Liisa Moilanen 5537: 5538: 5539: 5540: 5541: 7 280129N 5542: 98 1988 vp. 5543: 5544: Raha-asia-aloite n:o 92 5545: 5546: 5547: 5548: 5549: Fred: Määrärahan osoittamisesta Larsmon Lähetyskodin laajen- 5550: tamiseen 5551: 5552: 5553: Eduskunnalle 5554: 5555: Pietarsaaren kaupunkia kotipaikkanaan pitä- Lähetyskodin toimintaa pidetään yllä täysin 5556: vä Kaikille Luoduille -säätiö omistaa Luodon vapaaehtoisin lahjoituksin. Rakennushankkei- 5557: kunnassa sijaitsevan Larsmon Lähetyskodin, den kustannukset on arvioitu noin kahdeksi 5558: joka vihittiin käyttöönsä 1.6.1946. Se toimii miljoonaksi markaksi. 5559: kieli- ja lähetyskouluna. Vuonna 1986 lähetys- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit- 5560: koulussa opiskeli 31 oppilasta. Vakinaista hen- taen, 5561: kilökuntaa lähetyskodissa on kymmenkunta. 5562: Kaikille Luoduille -säätiöllä on tarkoitus pa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5563: rantaa toimintaedellytyksiä rakentamalla Lars- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 5564: mon Lähestyskodin yhteyteen lisää asunto-, markan määrärahan avustuksena Lars- 5565: huolto- ja sosiaalitiloja. Rakennusalaksi on mon Lähetyskodin /aajennushankkei- 5566: suunniteltu 520 m 2 • siin. 5567: 5568: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 5569: 5570: Jorma Fred 5571: 1988 vp. 99 5572: 5573: Raha-asia-aloite n:o 93 5574: 5575: 5576: 5577: 5578: Fred: Määrärahan osoittamisesta Lehtimäen opiston rakennusten 5579: peruskorjaukseen 5580: 5581: 5582: Eduskunnalle 5583: 5584: Lehtimäen opisto on kehitysvammaisille ja hoitoluokka, lämpökeskus sekä 16 vuotta van- 5585: CP- ja liikuntavammaisille tarkoitettu kansan- hat asuntaiat ovat peruskorjauksen tarpeessa. 5586: opisto, jossa vuosittain eri kursseilla opiske- Vammaisten erityistarpeet edellyttävät mm. 5587: lee lähes 1 000 vammaista henkilöä koko maan WC- ja pesutilojen hankkimista asuinhuonei- 5588: alueelta. Kurssipäiviä kertyy n. 24 000. Opisto siin. 5589: on ympäri vuoden tehokkaassa käytössä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 5590: Toimintaa ovat koko ajan vaikeuttaneet ta- taen, 5591: loudelliset ongelmat. Kansanopistojen valtion- 5592: apulain puitteissa ei pystytä tarpeeksi ottamaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5593: huomioon vammaisten opetuksesta aiheutuvia 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 5594: normaalia korkeampia kuluja ja tarvittavaa 29.57.52 1 000 000 markkaa Lehtimäen 5595: henkilöstömäärää. opiston rakennusten peruskorjaukseen. 5596: Opiston päärakennus, voimistelusali, kodin- 5597: 5598: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 5599: 5600: Jorma Fred 5601: 100 1988 vp. 5602: 5603: Raha-asia-aloite n:o 94 5604: 5605: 5606: 5607: 5608: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta videotyöpajakokeilun 5609: käynnistämiseen 5610: 5611: 5612: Eduskunnalle 5613: 5614: Viime aikoina on julkisessa keskustelussa eroa kuvaruudussa näkemiensä keinotekoisten 5615: usein kiinnitetty huomiota lasten ja nuorten li- väkivaltakohtausten ja todellisuuden välillä. 5616: sääntyneeseen television ja videoiden katseluun. Kun päähänpotkittu sankari nousee muutaman 5617: Eduskuntakin on ottanut asiaan kantaa tiuken- minuutin kuluttua maasta vaatteitaan pudistel- 5618: tamalla video-ohjelmien ennakkotarkastuksesta len ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut, nuo- 5619: annettuja määräyksiä. rilta katoaa taju väkivallan vaarallisuudesta. 5620: Tutkijat eivät ole täysin yksimielisiä siitä, Paras tapa opettaa nuoria ymmärtämään ku- 5621: missä määrin väkivaltavideot vaikuttavat nuor- varuutuviihteen keinotekoisuutta on antaa heil- 5622: ten käyttäytymiseen. Nuorisoväkivallan taustal- le tilaisuus itse työskennellä video-ohjelmien 5623: la on varmasti useita tekijöitä, mutta väkivallan parissa. Sekä kotimaassa että ulkomailla on 5624: katselu saattaa lisätä sen ihannointia ja olla mo- saatu hyviä kokemuksia nuorille tarkoitetuista 5625: nissa tapauksissa suoranainen ärsyke väkival- videotyöpajoista, joissa nuorten käytettävissä 5626: lantekoihin. on video-ohjelmien tekoon tarvittavaa välineis- 5627: Kun eduskunta hyväksyi edellisen eduskun- töä sekä mahdollisuus saada asiantuntevaa oh- 5628: nan lepäämään jättämän videolain, osa arvoste- jausta niiden käytöstä. 5629: lijoista vaati kieltojen asemesta myönteisiä Valtiovalta tukee kunnallista nuorisotyötä, 5630: vaihtoehtoja. Näiden asioiden ei kuitenkaan mutta toimintaan myönnettävät avustukset ei- 5631: tarvitse olla ristiriidassa keskenään. Päinvas- vät riitä kalliiden erikoislaitteiden hankintaan. 5632: toin niiden tulisi täydentää toisiaan. Sen vuoksi valtion tulo- ja menoarvioon tulisi 5633: Maastamme puuttuu oikeastaan kokonaan ottaa erillinen määräraha, jonka turvin voitai- 5634: nuorten ja lasten joukkotiedotuskasvatus. Kou- siin perustaa koeluontaisesti videotyöpajoja 5635: luissa kansalaistaidon tunneilla ehkä satunnai- joillekin paikkakunnille. 5636: sesti perehdytään lehdistöön, mutta kriittistä Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 5637: asennoitumista televisio-ohjelmiin tai videotal- nioittaen, 5638: lenteisiin ei juurikaan ole. Kuitenkin juuri säh- 5639: köisillä viestimillä on erittäin syvällinen nuorten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5640: maailmankuvaa muokkaava vaikutus. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 5641: Liiallisen television ja videotallenteiden kat- 29.90.30 1 000 000 markan määrära- 5642: selun seurauksena nuorten ja lasten todellisuu- han käytettäväksi videotyöpajakokeilun 5643: dentaju hämärtyy. He eivät kykene tekemään käynnistämiseen. 5644: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 5645: 5646: Jorma Fred Sauli Hautala 5647: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 5648: Eeva-Liisa Moilanen 5649: 1988 vp. 101 5650: 5651: Raha-asia-aloite n:o 95 5652: 5653: 5654: 5655: 5656: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten ja nuorten musiikki- 5657: harrastuksen tukemiseen 5658: 5659: 5660: Eduskunnalle 5661: 5662: Musiikkiharrastus lasten ja nuorten keskuu- vautumaan kalliiseen yksityisopetukseen saa- 5663: dessa on viime vuosina ilahduttavasti lisäänty- dakseen ohjausta lastensa musiikkiharrastuk- 5664: nyt. Koululaitos ei nykyisillä musiikin oppitun- selle. 5665: timäärillä pysty vastamaan musiikinopetuksen Musiikkiopistoissa annettavan opetuksen rin- 5666: tarpeeseen. Rinnalle on syntynyt musiikkioppi- nalle tarvittaisiin järjestelmä, jonka puitteissa 5667: laitosten verkosto ja koulujen kerhotoiminnan yhteiskunta voisi tukea myös muiden kuin huip- 5668: puitteissa tapahtuva musiikkikasvatus. pulahjakkaiden lasten musiikkiharrastusta. 5669: Mutta musiikkiopistotkin pystyvät ainakin Tällä tavoin voitaisiin ennalta ehkäistä toimet- 5670: suuremmilla paikkakunnilla ottamaan sisään tomuudesta johtuvia nuoriso-ongelmia. 5671: vain osan halukkaista. Hakijoiden valitsemisek- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 5672: si joudutaan järjestämään karsintoja, mikä syn- nioittaen, 5673: nyttää epätervettä kilpailua. Karsinnassa epä- 5674: onnistuminen saattaa tukahduttaa orastamassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5675: olleen musiikkiharrastuksen koko loppuelä- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 5676: mäksi. 29.90.54 5 000 000 markan määrärahan 5677: Yhteiskunnan tukemissa musiikkioppilaitok- käytettäväksi lasten ja nuorten musiik- 5678: sissa opetus on kohtuuhintaista. Niiden ulko- kiharrastuksen tukemiseen. 5679: puolelle jäävien lasten vanhemmat joutuvat tur- 5680: 5681: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 5682: 5683: Jorma Fred Sauli Hautala 5684: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 5685: Eeva-Liisa Moilanen 5686: 102 1988 vp. 5687: 5688: Raha-asia-aloite n:o 96 5689: 5690: 5691: 5692: 5693: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 664 (Isojoen 5694: keskusta-Dagsmark) perusparantamiseen 5695: 5696: 5697: Eduskunnalle 5698: 5699: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin toimenpide- Lyhyen ajan sisällä on ohitustilanteissa sattu- 5700: ohjelmassa 1987-1993 maantie n:o 664 (Iso- nut useita rekka-autojen kaatumisia. 5701: joen keskusta ja Isojoki-Dagsmark) on siirret- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5702: ty vuosille 1990-1992. Edellisessä ohjelmassa nioittaen, 5703: tie oli vuosilla 1989-1991. Tätä aikaisemmin 5704: hanke on siirtynyt useita kertoja. Valtaosa Iso- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5705: joen raskaasta maantieliikenteestä suuntautuu 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 5706: kyseistä tietä pitkin mm. puutavara-, hake- ja 31.24. 77 3 000 000 markkaa maantien 5707: sorakuljetusten muodossa. Kyseessä oleva tie n:o 664 (Isojoen keskusta ja lsojoki- 5708: on vaarallisen mutkainen ja kapea nykyiselle jä- Dagsmark) perusparantamiseen. 5709: reälle täysperävaunulliselle kalustolle. 5710: 5711: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 5712: 5713: Jorma Fred Sauli Hautala 5714: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen 5715: Toimi Kankaanniemi 5716: 1988 vp. 103 5717: 5718: Raha-asia-aloite n:o 97 5719: 5720: 5721: 5722: 5723: Fred: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 7333 paranta- 5724: miseen välillä Seppälä-Mustamaa 5725: 5726: 5727: Eduskunnalle 5728: 5729: Tieosuuden Seppälä-Mustamaa varrella si- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 5730: jaitsee Oravan kylä, jonka Vaasan läänin seutu- taen, 5731: kaavaliitto on luokitellut yhdeksi Kauhavan 5732: seitsemästä talouskylästä. Kauhavalla meneil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5733: lään olevan yleiskaavoitustyön yhteydessä laa- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 5734: ditaan kylään parhaillaan osayleiskaavaa. Tie 31.24. 77 4 000 000 markkaa maantien 5735: on erittäin huonokuntoinen ja vaatisi pikaisia n:o 7333 parantamiseen välillä Seppä- 5736: korjaustoimenpiteitä. Tien kunnostaminen pa- lä-Mustamaa. 5737: rantaisi osaltaan Kauhavan yhteyksiä Alajärven 5738: ja Lapuan suuntiin. 5739: 5740: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 5741: 5742: Jorma Fred 5743: 104 1988 vp. 5744: 5745: Raha-asia-aloite n:o 98 5746: 5747: 5748: 5749: 5750: Fred: Määrärahan osoittamisesta Raparannan-Kauhajärven 5751: paikallistien n:o 17727 perusparantamiseen 5752: 5753: 5754: Eduskunnalle 5755: 5756: Raparannan-Kauhajärven tieyhteys on hy- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 5757: vin vilkkaasti liikennöity ja sen varrella sijaitse- taen, 5758: vat Kantolan ja Pelkkikankaan kylät Kauhavan 5759: kaupungin alueella. Myös tämä tie sijaitsee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5760: Kauhavan soravarojen kannalta keskeisellä pai- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 5761: kalla, mikä on osaltaan lisännyt tien käyttöä. 31.24. 77 2 000 000 markkaa Rapa- 5762: Tie tulisi ottaa ensi tilassa piirin suunnittelu- rannan-Kauhajärven paikallistien n:o 5763: kohteeksi ja sisällyttää toimenpideohjelmaan 17727 perusparantamiseen. 5764: mahdollisimman pian. 5765: 5766: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 5767: 5768: Jorma Fred 5769: 1988 vp. 105 5770: 5771: Raha-asia-aloite n:o 99 5772: 5773: 5774: 5775: 5776: Fred: Määrärahan osoittamisesta Mäenpään paikallistien n:o 5777: 17765 perusparantamiseen 5778: 5779: 5780: Eduskunnalle 5781: 5782: Mäenpään paikallistien suunnittelu- ja perus- kyläkeskus ja kaupungin hiihtokeskus, joka 5783: parantamistoimenpiteet tulisi saada käyntiin osaltaan lisää tien käyttöä. 5784: ensi tilassa, koska tien vaikutuspiirissä sijaitsee Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 5785: mm. Kauhavan ilmasotakoulu, joka käyttää taen, 5786: tietä päivittäin koulutustapahtumiensa ja huol- 5787: lollisten toimenpiteidensä yhteydessä. Lisäksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5788: tien vaikutuspiirissä sijaitsee huomattava osa 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 5789: Kauhavan hiekkavaroista, joita myös tie- ja ve- 31.24. 77 2 000 000 markkaa Mäenpään 5790: sirakennuslaitos omistaa ja käyttää. Lisäksi tien paikallistien n:o 17765 perusparantami- 5791: vaikutuspiirissä sijaitsee Mäenpään kasvava seen. 5792: 5793: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 5794: 5795: Jorma Fred 5796: 106 1988 vp. 5797: 5798: Raha-asia-aloite n:o 100 5799: 5800: 5801: 5802: 5803: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta avustajien palkkaamiseen 5804: vaikeavammaisille 5805: 5806: 5807: Eduskunnalle 5808: 5809: Vaikeavammaisten henkilöiden jokapäiväistä maan. Koska henkilökohtaisen avustajan ja 5810: suoriutumista tuetaan nykyisin monin eri ta- vammaisen suhde on hyvin tiivis ja edellyttää 5811: voin. Kuntien kotipalvelun ja osin kotisairaan- molemminpuolista luottamusta, on tärkeätä, 5812: hoidon avulla voidaan mahdollistaa niiden hen- että vammainen saa itse palkata avustajansa. 5813: kilöiden eläminen kotona, jotka eivät tarvitse On perusteltua, että avustaja on vammaisen 5814: ympärivuorokautista apua. palveluksessa ja vammaiselle korvataan tästä 5815: Koulutoimi on joillakin paikkakunnilla pal- aiheutuvat kustannukset. 5816: kannut vaikeavammaisia koululaisia varten Avustajan paikkaaminen tulisikin pikaisesti 5817: kouluavustajia, jotka eivät ole henkilökohtaisia saada kokonaan valtionavulliseksi toiminnaksi 5818: ja jotka tarvittaessa avustavat useampaakin ja palkkausperusteena voitaisiin käyttää esimer- 5819: vammaista koululaista. Samoin päivähoidossa kiksi kunnallisen kotiavustajan palkkausta. 5820: toimii avustajia, jotka eivät ole henkilökohtai- Henkilökohtaisen avustajan palkkaamismah- 5821: sia avustajia. dollisuuden järjestäminen merkitsisi ratkaise- 5822: Hengityshalvauspotilaita koskevan lain no- vaa apua vammaisille ja uutta askelta kohti 5823: jalla vammainen voi saada tuen henkilökohtai- täyttä osallistumista ja tasa-arvoa. Avustajaa 5824: sen avustajan palkkaamiseen. Tämä onkin tarvitsevien vammaisten määrä on suhteellisen 5825: maassamme ainoa laki, joka suoranaisesti mah- pieni ja toiminnan aiheuttamat kustannukset ei- 5826: dollistaa henkilökohtaisen avustajan palkkaa- vät ole valtiontaloudellisesti suuret. Avustaja- 5827: misen yhteiskunnan kustannuksella. toiminnan tuottamat säästöt mm. laitosten hoi- 5828: Eräät kunnat ovat omana toimintanaan kus- tomaksuissa sen sijaan olisivat melkoiset. Uu- 5829: tantaneet vaikeavammaisille henkilökohtaisen distus merkitsisi vammaisille uutta mahdolli- 5830: avustajan. Kokeiluista on saatu myönteisiä ko- suutta selviytyä kotona. 5831: kemuksia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5832: Henkilökohtaista avustajaa tarvitaan niissä nioittaen, 5833: tilanteissa, joissa kotipalvelun ja -sairaanhoi- 5834: don keinoin ei ole mahdollista kokonaan hoitaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5835: vaikeavammaisen avustamista. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 5836: Vammaisten itsensä yhteiskunnan tuen avulla 33.32.30 JO 000 000 markkaa vaikea- 5837: palkkaama henkilökohtainen avustaja auttaa vammaisten henkilökohtaisten avusta- 5838: vammaista niissä jokapäiväisissä tehtävissä, jien palkkaamiseen. 5839: joista vaikeavammainen ei itse kykene suoriutu- 5840: 5841: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 5842: 5843: Jorma Fred Sauli Hautala 5844: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 5845: Eeva-Liisa Moilanen 5846: 1988 vp. 107 5847: 5848: Raha-asia-aloite n:o 101 5849: 5850: 5851: 5852: 5853: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysvammaisten asumis- 5854: palveluiden järjestämiseksi 5855: 5856: 5857: Eduskunnalle 5858: 5859: Suurin osa maamme kehitysvammaisista sel- ja mielisairaaloissa. Kehitysvammaisten laitos- 5860: viytyisi avohoitopalveluihin tukeutuen itsenäi- hoidosta yhteiskunnalle aiheutuvat kustannuk- 5861: sesti kotona, jos heillä olisi sopivia asuntoja. set ovat moninkertaiset verrattuna avohoitopal- 5862: Ongelmana on kuitenkin kehitysvammaisille so- velujen ja sopivien asuntojen aikaansaamisesta 5863: veltuvien asuntojen puute sekä ns. päivähoito- aiheutuviin kustannuksiin. 5864: palvelujen järjestäminen. Avohoito antaisi kehitysvammaisille mahdol- 5865: Invaliidihuoltolain mukaan kunnat voivat lisuuden elää kodissaan ja se on siten yksilön 5866: saada valtionavustusta vammaisten asuntojen kannalta inhimillinen vaihtoehto. Tämän vuok- 5867: rakentamiseen. Mutta tähän tarkoitukseen va- si on tärkeää, että valtion tulo- ja menoarvioon 5868: rattu määräraha on nykyisellään täysin riittä- varataan määräraha, jonka avulla kehitysvam- 5869: mätön. Maassamme on arvioiden mukaan noin maisten asuntopulaa voitaisiin helpottaa. Sovel- 5870: 5 000 asunnon tarpeessa olevaa kehitysvam- tuvan asunnon saannin turvaaminen olisi vähin- 5871: maista, mutta heille soveltuvia asuntola- ja tu- tä, mitä yhteiskunta voisi tehdä tämän väestö- 5872: kiasuntopaikkoja on vain murto-osa tästä. ryhmän hyväksi. 5873: Kehitysvammaisten sijoittaminen muun yh- Tällä hetkellä asumispalveluja vammaisille 5874: teiskunnan yhteyteen heille soveltuviin asuntoi- on niukasti tarjolla ja valinnanvara on pieni. 5875: hin, asuntoloihin tai tukiasuntoihin edistäisi ke- Laitosten ohella tarvitaan myös hajautettua 5876: hitysvammaisten mahdollisuuksia osallistua avohoitoa ja tuettuja asumispalveluita pienissä 5877: työelämään. Tämä edistäisi heidän mielenter- yksiköissä. 5878: veyttään ja saisi heidät tuntemaan itsensä hyö- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5879: dyllisiksi kansalaisiksi. Myös hoitokustannuk- nioittaen, 5880: set vähenisivät. 5881: Tällä hetkellä hoidetaan laitoksissa suuri että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5882: määrä kehitysvammaisia, jotka selviytyisivät 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 5883: omin avuin, mikäli heillä olisi sopiva asunto ja 33.32.30 3 000 000 markkaa kehitys- 5884: kehitysvammahuollon tarjoamia tukipalveluja. vammaisten asumispalveluiden rakenta- 5885: Tällaisia henkilöitä on sekä kehitysvammaisten miseen ja kehittämiseen. 5886: hoitolaitoksissa että etenkin kunnalliskodeissa 5887: 5888: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 5889: 5890: Jorma Fred Sauli Hautala 5891: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 5892: Eeva-Liisa Moilanen 5893: 108 1988 vp. 5894: 5895: Raha-asia-aloite n:o 102 5896: 5897: 5898: 5899: 5900: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta väkivaltaisten alkoholistien 5901: omaisten turvakotiverkoston perustamis- ja käyttökustannuk- 5902: siin 5903: 5904: Eduskunnalle 5905: 5906: Ensi Kotien liitto ylläpitää suuremmilla paik- nilleen aiheuttama turvattomuus ja suoranaisen 5907: kakunnilla turvakoteja väkivaltaisten alkoholis- fyysisen väkivallan uhka. Valtiovallan tulisi 5908: tien omaisille. Turvakotijärjestelmästä on saatu huolehtia täysimääräisesti turvakotijärjestel- 5909: hyviä kokemuksia, mikä puolustaa toiminnan män kustannuksista. 5910: laajentamista. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5911: Valtio kerää alkoholinkäyttäjiltä alkoholi- nioittaen, 5912: juomaverona sekä Alkon ylijäämänä valtiolle 5913: vuosittain yli 3 miljardia markkaa. Valtion vel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5914: vollisuutena olisi huolehtia myös alkoholinkäy- 1989 tulo- ja menoarvioon momentiile 5915: töstä aiheutuvien haittojen torjunnasta. Eräs 33.32.30 5 000 000 markkaa käytettä- 5916: tällainen inhimillisiä kärsimyksiä aiheuttava väksi väkivaltaisten alkoholistien omai- 5917: haitta on alkoholin vaikutuksen alaisena väki- sille tarkoitetun turvakotiverkoston pe- 5918: valtaisesti käyttäytyvän henkilön perheenjäse- rustamis- ja käyttökustannuksiin. 5919: 5920: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 5921: 5922: Jorma Fred Sauli Hautala 5923: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 5924: Eeva-Liisa Moilanen 5925: 1988 vp. 109 5926: 5927: Raha-asia-aloite n:o 103 5928: 5929: 5930: 5931: 5932: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta MS-potilaiden ja muiden 5933: neurologisesti vammautuneiden kuntoutukseen 5934: 5935: 5936: Eduskunnalle 5937: 5938: Multippeliskleroosia eli keskushermoston pe- hitykseen. Kuntoutuksen heikentämisestä val- 5939: säkekovettumatautia sairastaa maassamme tiontaloudelle aiheutuvat säästöt ovat varsin vä- 5940: noin 4 000 henkilöä. Paras hoito MS-taudissa häiset verrattuna niihin menoihin, joita aiheu- 5941: on aktiivinen kuntoutus ja liikunta sekä sopeu- tuu MS-potilaiden joutumisesta täysin laitos- 5942: tuminen muuttuvaan työ- ja toimintakykyyn. hoidon varaan. MS-potilaiden kuntoutusta oli- 5943: Tehokkaalla lääkintävoimistelulla ja kuntoile- sikin päinvastoin edelleen tehostettava ja käy- 5944: malla pyritään pitämään potilaan lihakset kun- tettävä terveyskeskuksia nykyistä tehokkaam- 5945: nossa ja säilyttämään hänen toimintakykynsä min MS-potilaiden fysikaalisessa hoidossa. 5946: mahdollisimman pitkään täysitehoisena. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5947: Invalidihuoltolain nojalla kunnille ja yksityi- nioittaen, 5948: sille yhteisöille on voitu myöntää tukea ja avus- 5949: tusta kuntoutuksen järjestämiseen. Nyt näitä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5950: etuisuuksia on kuitenkin sosiaalihallituksen toi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 5951: mesta ryhdytty kaventamaan kohdistamalla 33. 78.30 3 000 000 markkaa MS-poti- 5952: valtiontalouden säästötoimia kuntoutusmäärä- laiden ja muiden neurologisesti vam- 5953: rahoihin. Tämä suuntaus on kuitenkin täysin mautuneiden kuntoutuksen ja hoidon 5954: virheellinen, koska kuntoutuksen heikkenemi- tehostamiseen. 5955: nen välittömästi vaikuttaa kielteisesti taudin ke- 5956: 5957: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 5958: 5959: Jorma Fred Sauli Hautala 5960: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 5961: Eeva-Liisa Moilanen 5962: 110 1988 vp. 5963: 5964: Raha-asia-aloite n:o 104 5965: 5966: 5967: 5968: 5969: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisjärjestöille vai- 5970: keasti vammautuneiden kuntoutusleirien järjestämiseen 5971: 5972: 5973: Eduskunnalle 5974: 5975: Kuntoutusmahdollisuudet ovat viime vuosina Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5976: lukumääräisesti parantuneet, mutta vaikeasti nioittaen, 5977: vammautuneet, jotka ovat riippuvaisia toisen 5978: ihmisen avusta, saavat kuntoutusta niukasti, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5979: jos ollenkaan. 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 33.81 5980: Lähes ainoita kuntoutusmahdollisuuksia uudelle momentille 2 000 000 markkaa 5981: ovat omien vammaisyhdistysten järjestämät vammaisjärjestöille kuntoutusleirien 5982: kuntoutusleirit. Näitä järjestävät mm. MS-yh- järjestämiseen vaikeasti vammautu- 5983: distykset, Polioinvalidit, reumayhdistykset, In- neille. 5984: validiliitto jne. Tarpeeseen nähden leirejä on 5985: liian vähän ja ne ovat liian lyhyitä. 5986: 5987: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 5988: 5989: Jorma Fred Sauli Hautala 5990: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 5991: Eeva-Liisa Moilanen 5992: 1988 vp. 111 5993: 5994: Raha-asia-aloite n:o 105 5995: 5996: 5997: 5998: 5999: Fred: Määrärahan osoittamisesta Yhteiskunta Raittiiksi ry:lle 6000: Heinolan sosiaalipalvelu- ja toimintakeskuksen toiminnan 6001: tukemiseen 6002: 6003: Eduskunnalle 6004: Heinolassa on kokeiluluonteisesti toiminut liseksi, koska työ on eri seurakuntien ja kristil- 6005: 1.9.1982 alkaensosiaalipalvelu-ja toimintakes- listen yhteisöjen vapaaehtoiseen toimintaan pe- 6006: kus, jossa pääperiaatteena on tukea päihdeon- rustuvaa. Palkattua henkilökuntaa tarvitaan 6007: gelmaista tämän raittiina kautena. Toiminta si- vain murto-osa siitä, mitä heitä on kunnallisella 6008: sältää mm. keskusteluja ja terapiaa (asiantunti- tai valtiollisella PAV-huoltosektorilla. 6009: jan johdolla), yhdessäoloa (teemailtoja, kahvi- Heinolan toimintakeskuksen kustannuksissa 6010: tarjoilua, retkiä), neuvontaa yhteyksien saami- on ollut palvelupäiviä 220 vuodessa. Käyttökus- 6011: seksi sosiaali- ja terveydenhuollon viranomai- tannukset ovat olleet 180 mk/päivä, joista Hei- 6012: siin, askartelua ja työterapian tapaista harras- nolan kaupunki vastaa 1/3:lla. 6013: tustoimintaa. Hyvin alkanut kokeilutoiminta on jouduttu 6014: Sosiaalinen avustaminen jätetään sosiaalitoi- varojen puutteen vuoksi lopettamaan. 6015: miston huoleksi, mutta kriisitilanteessa pyri- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 6016: tään antamaan tilapäistä apua ruoan ja yösijan taen, 6017: saamisessa. Samoin majoitusta järjestetään 6018: vain kriisitilanteissa. Päivätoimintakeskuksessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6019: on kaikille avoin seurusteluhuone, peseytymis- 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 33.89 6020: ja pyykinpesumahdollisuus. Asiakkaille tarjo- uudelle momentille 950 000 markkaa 6021: taan kahvia ja ruokaa. Yhteiskunta Raittiiksi ry:lle Heinolan 6022: Heinolan kokeiluprojektista saadut tulokset sosiaalipalvelu- ja toimintakeskuksen 6023: ovat erittäin myönteisiä. Kokeiluprojekti on toiminnan uudelleen käynnistämiseksi. 6024: osoittautunut myös taloudellisesti erittäin edul- 6025: 6026: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 6027: 6028: Jorma Fred 6029: 112 1988 vp. 6030: 6031: Raha-asia-aloite n:o 106 6032: 6033: 6034: 6035: 6036: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta Karismakoti ry:n toimin- 6037: nan tukemiseen 6038: 6039: 6040: Eduskunnalle 6041: 6042: Karismakoti ry:n hoitokodit ovat yksityisiä kelutila, päivystäjän huone sekä WC- ja pesey- 6043: päihdeongelmaisten hoitokoteja, jotka tarjoa- tymistilat. Lisäksi tilalla on henkilökunnan 6044: vat kristilliseltä pohjalta hoitoa ja kuntoutusta asuinrakennus, jonka ylä- ja alakerrassa onpa- 6045: niille henkilöille, jotka haluavat pyrkiä elämäs- rihuoneet. Alueella on myös erillinen saunara- 6046: sään rehellisesti eteenpäin ja irrottautua vääris- kennus, pieni eläinsuoja sekä varastotila. 6047: tä elämäntottumuksista kuten alkoholista, huu- Karismakoti ja Lehtimäen hoitokoti toimivat 6048: meista ja muista päihteistä. rinnakkain vuoden 1985 loppuun asti. Tuolloin 6049: Karismakoti ry. on aloittanut toimintansa Lehtimäen hoitokodin toiminta keskeytettiin ja 6050: vuonna 1980 ja se on toiminut Lähetysnuoret yhdistyksen hoitokotitoiminnan keskittämiseen 6051: ry:n omistamassa Tyyskylän kurssikeskuksessa ja kehittämiseen pantiin suunnittelussa pääpai- 6052: Siuntion kunnassa n. 50 km:n päässä Helsingis- no. Kesän neuvottelujen tuloksena Karismakoti 6053: tä. Lähetysnuoret ry. on tehnyt jo yli 10 vuoden ry. osti elokuussa 1985 Lähetysnuoret ry:ltä ti- 6054: ajan kristillistä päihdetyötä ja tämän työn poh- lat, ja lokakuussa 1985 myös Karismakoti 6055: jalta on syntynyt Karismakoti. Erilliseksi yhdis- muutti kalustoineen ja asiakkaineen Tyyskylän 6056: tykseksi Karismakoti ry. rekisteröitiin 12.3. vuokratiloista yhdistyksen omalle kiinteistölle. 6057: 1982. Karismakoti ry. kuuluu jäsenenä Sininau- Näin ollen miehille tarkoitettu hoitokotitoimin- 6058: haliitto ry:een, joka on kristillisen päihdehuol- ta on kokonaan keskitetty tällä hetkellä Lehti- 6059: lon keskusjärjestö maassamme. Karismakoti mäkeen. 6060: ry:n alaisuuteen on kuulunut vuoden 1985 alus- Karismakodin paikkaluvuksi on vahvistettu 6061: sa kolme hoitokotia: Karismakoti, 1.1.1984 toi- 20 paikkaa. Vuonna 1986 yhdistyksen hoitoko- 6062: mintansa aloittanut Naisten hoitokoti sekä dissa on ollut 70 miestä ja hoitovuorokausia on 6063: 16.7.1984 Lähetysnuoret ry:n alaisuudesta Ka- kertynyt yhteensä 4 810. / 6064: rismakoti ry:n alaisuuteen siirtynyt Lehtimäen Koska toiminta päihdeongelmaisten auttami- 6065: hoitokoti, joista Karismakodin ja Lehtimäen seksi pääsemään eroon alkoholista ja huumeista 6066: hoitokodin toiminnat on yhdistetty lokakuussa ja aloittamaan uuden terveen ja rakentavan elä- 6067: 1985. Tällä hetkellä toiminnassa on miesten Ka- mäntavan on erittäin arvokasta sosiaalista toi- 6068: rismakoti. mintaa, tulee yhteiskunnan osallistua suojako- 6069: Karismakoti toimii Lehtimäen tilalla Siuntion din ylläpidosta aiheutuviin kustannuksiin. 6070: Syväpurossa. Kokonaisuudessaan tila käsittää 8 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6071: hehtaarin maa-alueen. Hoitokotiin kuuluu pää- nioittaen, 6072: rakennus, jossa alakerrassa on toimistotilat, 6073: keittiö, viihtyisät ruokailu- ja kokoontumistilat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6074: sekä yläkerrassa henkilökunnan asuntoja ja 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 33.89 6075: huone, joka on palvellut sekä keskustelu- että uudelle momentille 500 000 markkaa 6076: vierashuoneena. Erillisessä asuntolassa on 11 Karismakoti ry:n toiminnan tukemi- 6077: asuinhuonetta, joihin voidaan majoittaa 21 seen. 6078: miestä. Asuntolaan kuuluu myös yhteinen oles- 6079: 6080: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 6081: 6082: Jorma Fred Sauli Hautala 6083: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 6084: Eeva-Liisa Moilanen 6085: 1988 vp. 113 6086: 6087: Raha-asia-aloite n:o 107 6088: 6089: 6090: 6091: 6092: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholistien ja narkomaa- 6093: nien hoitokodin käyttökustannuksiin Parkanossa 6094: 6095: 6096: Eduskunnalle 6097: 6098: Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien rahoitus on epävarmana pohjalla, usein täysin 6099: huollosta annettua lakia (96/61) muutettiin vapaaehtoisten avustusten varassa. 6100: 31.12.1974 annetulla lailla (1108/74) siten, että Suomen ev.lut. jengi- ja katulähetys -niminen 6101: mm. yhdistysten ylläpitämiin päihdyttävien ai- yhdistys on perustanut Parkanon kuntaan hoi- 6102: neiden väärinkäyttäjien hoitolaitoksiin voidaan tokodin alkoholisteille ja narkomaaneille. Hoi- 6103: myöntää avustusta perustamis- ja käyttökus- tokoti sijaitsee Parkanon kunnalta hankitulla 6104: tannuksiin valtion tulo- ja menoarvion rajoissa. Kirjaskylän koululla, jonka hoitoon hakeutu- 6105: Parhaita tuloksia alkoholistien kuntoutukses- neet ovat talkootyönä kunnostaneet asuntola- 6106: sa ovat saavuttaneet monet kristillisellä pohjalla tarkoitukseen sopivaksi. 6107: toimivat hoitokodit, joissa otetaan huomioon Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 6108: koko alkoholistin elämäntilanne ja hänen koko- 6109: naispersoonallisuutensa. Maahamme onkin pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6110: rustettu useita alkoholistien ja narkomaanien 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 33.89 6111: hoitokoteja, joissa vapaaehtoisesti hoitoon ha- uudelle momentille 300 000 markkaa 6112: keutuvilla on mahdollisuus kevyttä työtä vas- käytettäväksi Suomen ev.lut. jengi- ja 6113: taan saada ylläpito ja mahdollisw~~ vähitellen katulähetys -nimisen yhdistyksen Parka- 6114: tapahtuvaan kuntoutukseen ja vapautumiseen nossa sijaitsevan hoitokodin käyttökus- 6115: alkoholin väärinkäytöstä. Tällaisten hoitoko- tannuksiin. 6116: tien toimintaa vaikeuttaa usein se, että niiden 6117: 6118: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 6119: 6120: Jorma Fred Sauli Hautala 6121: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 6122: Eeva-Liisa Moilanen 6123: 6124: 6125: 6126: 6127: 8 280129N 6128: 114 1988 vp. 6129: 6130: Raha-asia-aloite n:o 108 6131: 6132: 6133: 6134: 6135: Fred ym.: Määrärahojen osoittamisesta uhanalaisten lajien suoje- 6136: lun tehostamiseen 6137: 6138: 6139: Eduskunnalle 6140: 6141: Heinäkuussa 1986 julkistettiin ympäristömi- kauppaa varten tapahtuva harvinaisten lajien 6142: nisteriön alaisuudessa työskennelleen uhan- laiton pyynti, joka on tulevaisuudessa yhä suu- 6143: alaisten eläinten ja kasvien suojelutoimikunnan rempi uhka harvinaisille petolinnuille. 6144: mietintö (KM 1985:43). Mietintö on oloissam- Rakentaminen ja kaivostoiminta uhkaavat 6145: me harvinaisen laaja ja ansiokas kartoitus useita merkittäviä uhanalaisten lajien esiinty- 6146: maamme eläin- ja kasvilajiston tilasta ja niistä miä. Etelä-Suomen soista on suurin osa ojitet- 6147: toimenpiteistä, joilla uhanalaisten lajien suoje- tu, ja varsinkin monet lettojen ja lehtokorpien 6148: lua voitaisiin edistää. kasvit ovat nyt uhanalaisia. Virtaavien vesien 6149: Toimikunta tarkasteli työssään lähes 15 000 perkaukset ja vesistöjen säännöstely ovat erityi- 6150: eläin- ja kasvilajia, joista 1 051 on arvioitu sen haitallisia sekä rantojen että vesien selkä- 6151: uhanalaisiksi. Kansainvälistä käytäntöä nou- rankaislajistolle. Vedessä eläviä lajeja uhkaavat 6152: dattaen lajit on jaettu häviämistodennäköisyy- myös veden laadun muutokset, kuten rehevöity- 6153: den perusteella uhanalaisluokkiin: hävinneitä minen ja happamoituminen. 6154: lajeja on 83, erittäin uhanalaisia 154, vaarantu- Rikki- ja typpiyhdisteet, ympäristömyrkyt ja 6155: neita 190 ja silmälläpidettäviä 624. Erittäin muut haitalliset kemialliset aineet ovat jo ai- 6156: uhanalaiset ja vaarantuneet lajit tarvitsevat vä- heuttaneet monien eliöryhmien herkimpien la- 6157: littömiä suojelutoimia, silmälläpidettäville la- jien taantumista, eikä niiden pitkäaikaisia vai- 6158: jeille riittää tässä vaiheessa seuranta. Parhaiten kutuksia tunneta. 6159: tunnettuja ovat selkärankaiset eläimet, joista 69 Toimikunta on tehnyt kaikkiaan 89 toimenpi- 6160: lajia on uhanalaisia. Uhanalaisten lajien osuus de-ehdotusta uhanalaisten lajien suojelun, hoi- 6161: on hyvin tunnetuissa eliöryhmissä yli 10 OJo, ni- don ja seurannan järjestämiseksi. Osa ehdotuk- 6162: säkkäistä jopa 27 %. sista on yleisluonteisia, osa taas hyvinkin yksi- 6163: Eläin- ja kasvilajistomme suurin uhka on tyiskohtaisia. 6164: elinympäristöjen muuttuminen. Lähes puolet Valtiovalta on tähän asti osallistunut var- 6165: uhanalaisista lajeista elää metsissä, ja erilaiset sin vähän uhanalaisten lajien suojeluun. Pää- 6166: metsänhoitotoimet uhkaavat yli 420 lajia. osa uhanalaisten lajien suojelutoimenpiteistä ja 6167: Useimmiten uhattuja ovat ikimetsissä, kulo- niiden rahoituksesta on tehty vapaaehtoisten 6168: alueilla tai lehdoissa elävät hyönteiset, samma- luonnonsuojelujärjestöjen ja yksityisten luon- 6169: let, sienet ja jäkälät. Lahojen puiden, erityisesti nonharrastajien toimesta. Kun nyt on käytet- 6170: lehtipuiden häviäminen uhkaa yli 180 lajia. tävissä riittävästi hyvää tausta-aineistoa ja suo- 6171: Maatalouden muutosten takia taantuneet ja jeluehdotuksia, on myös valtiovallan kannet- 6172: häviävät eliöt ovat toiseksi suurin uhanalaisten tava vastuunsa ja lisättävä voimakkaasti pa- 6173: lajien ryhmä (19 %). Ahot, kedot, erilaiset nii- nostaan uhanalaisten lajien suojelun edistämi- 6174: tyt, pientareet sekä hakamaat ovat sulkeutu- seksi. 6175: massa, ja huomattava osa niiden Iajistosta Nyt hallituksen esityksessä on varattu 700 000 6176: (etenkin putkilokasveja, hyönteisiä ja lintuja) mk uhanalaisten lajien suojeluun ja hoitoon se- 6177: on taantunut laidunnuksen ja niiton loppumi- kä 300 000 mk näitä lajeja koskevaan tutkimuk- 6178: sen takia. seen. Summat ovat varsin vaatimattomia, var- 6179: Aiemmin merkittävien uhkatekijöiden, met- sinkin kun luvun 35.15 (Luonnonsuojelu) pe- 6180: sästyksen ja vainon vaikutus on selvästi pienen- rusteluissa uhanalaisten lajien suojelu ilmoite- 6181: tynyt. Tilalle on nousemassa kansainvälistä taan erääksi painopisteeksi. 6182: 1988 vp. - RA n:o 108 115 6183: 6184: Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty edus- varten ympäristöministeriön luonnon- 6185: kunnan ympäristö- ja luontoryhmän johtokun- suojelualuetoimistoon uhanalaisten la- 6186: nassa. jien suojelutoimien edistämiseksi, 6187: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- momentille 33.15.21 2 700000 mar- 6188: nioittaen, kan lisämäärärahan uhanalaisten lajien 6189: suojeluun ja hoitoon sekä 6190: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden momentille 35.15.21 350000 markan 6191: 1989 tulo- ja menoarvioon lisämäärärahan uhanalaisia lajeja kos- 6192: momentille 33.15.21 250000 mark- kevaan tutkimukseen. 6193: kaa kahden uuden viran perustamista 6194: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 6195: 6196: Jorma Fred Sauli Hautala 6197: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 6198: Eeva-Liisa Moilanen 6199: 116 1988 vp. 6200: 6201: Raha-asia-aloite n:o 109 6202: 6203: 6204: 6205: 6206: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntojen hank- 6207: kimiseen olemassa ol~vasta rakennuskannasta 6208: 6209: 6210: Eduskunnalle 6211: 6212: Vuonna 1986 alle puolet (46 OJo) opiskelija- lija-asuntosäätiöt voivat omalta osaltaan hidas- 6213: asuntosäätiöihin hakeneista sai asunnon, ja ti- taa vuokra-asuntojen poistumista, mikä on 6214: lanne on kuluvana syksynä useilla opiskelupaik- kaikkien asunnontarvitsijoiden kannalta toivot- 6215: kakunnilla entisestään vaikeutunut. Tämä mer- tavaa. 6216: kitsee sitä, että opiskelijoiden asunnontarpeen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6217: tyydyttäminen on edelleen myös huomattavassa nioittavasti, 6218: määrin riippuvainen vuokra-asuntojen saata- 6219: vuudesta yleisillä asuntomarkkinoilla. Koska että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6220: opiskelijoiden asuntopulaa ei voida yksin- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 6221: omaan ratkaista uustuotannon avulla, olisi tär- 33.45.51 5 000000 markkaa omapää- 6222: keää, että opiskelija-asuntosäätiöt voisivat ryh- oma-avustuksen maksamiseen opiskeli- 6223: tyä nykyistä enemmän hankkimaan vanhasta ja-asuntojen hankkimiseksi olemassa 6224: asuntokannasta asuntoja osoitettaviksi opiske- olevasta rakennuskannasta. 6225: lijoille vuokra-asunnoiksi. Tällä tavoin opiske- 6226: 6227: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 6228: 6229: Jorma Fred Sauli Hautala 6230: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 6231: Eeva-Liisa Moilanen 6232: 1988 vp. 117 6233: 6234: Raha-asia-aloite n:o 110 6235: 6236: 6237: 6238: 6239: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Nokian nimismies- 6240: piirin sivutoimipisteen avaamiseksi Pirkkalassa 6241: 6242: 6243: Eduskunnalle 6244: 6245: Pirkkalan kunta kuuluu Nokian nimismies- Tällä hetkellä tarvittavan sivutoimipisteen 6246: piiriin. Tämä on merkinnyt sitä, että Pirkkalan olisi hyvä olla kuntalaisten käytettävissä joka 6247: kunnassa asuvat ihmiset joutuvat asioimaan po- päivä, tai minimissään kahtena kolmena päivä- 6248: liisin toimialaan kuuluvissa asioissa Nokialla. nä viikossa. Minimivaihtoehdon toteuttaminen 6249: Vallitsevaa tilannetta on pidetty eri tahoilla vaatinee vähintään yhden toimistosihteerin/toi- 6250: suurena epäkohtana ja on toivottu pikaista pa- mistosihteeritasoisen toimihenkilön (lisä)palk- 6251: rannusta asiaan. Tästä osoituksena on mm. se, kaamisen Nokian nimismiespiiriin. Tavoitetila 6252: että Hämeen läänin poliisitoimen 5-vuotissuun- vaatinee kahden kansliahenkilökuntaan kuulu- 6253: nitelmassa juuri Pirkkala on yksi kolmesta kii- van palkkaamisen. 6254: reellisimmästä kunnasta, jonne tulisi saada pai- Yhteiskunnallisesti välttämättömien perus- 6255: kallinen sivutoimipiste. Myös poliisipiirin neu- palvelujen, joita myös poliisitoimen palvelut 6256: vottelukunta on pitänyt tärkeänä palvelupisteen ovat, kohtuullinen saatavuus on kansalaisten 6257: saamista Pirkkalaan. perusoikeuksia. On tärkeää, että kansalaisten 6258: Pirkkalan kunnassa on asukkaita noin tasavertaisuutta voidaan lisätä niin alueellisesti 6259: 11 000. Asiointi Nokialla on hankalaa ja ongel- kuin paikallisestikin niinkin tärkeän toimen 6260: mallista sekä melko pitkän (15-25 km) matkan kuin poliisitoimen kohdalta. 6261: vuoksi että varsin huonojen julkisten liiken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6262: neyhteyksien vuoksi. Pirkkalassa asuvilla ei ole nioittaen, 6263: kovin paljon luonnollisia asioimistarpeita No- 6264: kialle, vaan ne suuntautuvat pääasiallisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6265: Tampereelle. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 6266: Tilanne on jatkunut ja koettu hankalana jo 26.07. 75 300 000 markkaa kahden 6267: pitkään. Vuonna 1983 Pirkkalassa oli vuoden kansliahenkilökuntaan kuuluvan henki- 6268: verran kokeiluluonteisesti palvelupiste kerran lön palkkaamiseksi Nokian nimismies- 6269: viikossa. Toimintaa pidettiin hyvänä, mutta se purm sivutoimipisteen avaamiseksi 6270: jouduttiin henkilöstöpulan johdosta lopetta- Pirkkalan kunnassa. 6271: maan. 6272: 6273: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 6274: 6275: Jukka Gustafsson Anneli Taina 6276: Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos 6277: 118 1988 vp. 6278: 6279: Raha-asia-aloite n:o 111 6280: 6281: 6282: 6283: 6284: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta työelämän tutkimuk- 6285: sen professorin viran perustamiseen Tampereen yliopistoon 6286: 6287: 6288: Eduskunnalle 6289: 6290: Tampereen yliopisto on päättänyt syksyllä sikön. Tutkimusohjelma toteutetaan Tampe- 6291: 1987 tehostetun työelämän tutkimuksen ohjel- reen yliopiston eri tiedekuntien laitosten sekä 6292: man valmistumisesta ja alan tutkimustoimintaa Tampereen teknillisen korkeakoulun yhteistyö- 6293: koordinoivan työelämän tutkimuskeskuksen nä. Tällainen yksikkö vaatii useampien alojen 6294: perustamisesta. Työelämän tutkimuksella on tutkijoiden ja tutkimuksen apuhenkilöstön li- 6295: Tampereen yliopistossa vankka pohja. Esimer- säksi riittävän korkeatasoisen varttuneen tutki- 6296: kiksi vuosina 1980-1985 valmistui 11 :ssä Tam- jan, joka samalla toimii yksikön johtajana. 6297: pereen yliopiston laitoksessa 55 tutkijan voimin Tätä tarkoitusta varten ehdotetaan perustet- 6298: yhteensä 125 tutkimusta, joiden kohteena oli tavaksi alaltaan vaihtuva professorin virka. 6299: työelämä. Alaltaan vaihtuvan professorin tehtäviin kuu- 6300: Opetusministeriön, kauppa- ja teollisuusmi- luisi mainitun tutkimusyksikön johtaminen 6301: nisteriön, ammattikasvastushallituksen ja työ- oman tutkimustyön ohella. 6302: markkinajärjestöjen edustajat ovat osoittaneet Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 6303: halukkuutta yhteistyöhön yliopiston kanssa nioittaen, 6304: työelämän tutkimuksen järjestämiseksi ja koor- 6305: dinoimiseksi. Jotta kiinnostukseen ja monipuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6306: liseen tarpeeseen voidaan vastata pätevästi, on 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 6307: yliopistossa luotava työelämän tutkimukselle 29.10.01 400 000 markkaa Tampereen 6308: entistä paremmat edellytykset. yliopistoon 1.3.1989 lukien perustetta- 6309: Suunnitteilla oleva laaja ja monitieteinen tut- vaa vaihtuvan professorin (työelämän 6310: kimusohjelma vaatii toteutuakseen tutkimusyk- tutkimus) virkaa varten. 6311: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 6312: 6313: Jukka Gustafsson Jouni Backman Timo Roos 6314: Reijo Lindroos Erkki Pystynen Pentti Lahti-Nuuttila 6315: Arto Lapiolahti Ilkka Joenpalo Pirjo Ala-Kapee 6316: Riitta Järvisalo-Kanerva Lea Savolainen Marja-Liisa Tykkyläinen 6317: 1988 vp. 119 6318: 6319: Raha-asia-aloite n:o 112 6320: 6321: 6322: 6323: 6324: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta aikuiskoulutuksen 6325: kehittämis- ja kokeilutoimintaan 6326: 6327: 6328: Eduskunnalle 6329: 6330: Tällä hetkellä on aikuiskoulutuksen kehit- opetussuunnitelmien ja oppimateriaalien kehit- 6331: tämiseen käytetty määrärahoja tulo- ja meno- täminen 6332: arvion kohdista yhteiskunnallinen sivistys- - Aikuiskoulutuksen paikallis- ja aluetason 6333: työ (29.57), työllisyyskoulutus (29.69.27), kehittämistyön tukeminen mukaan lukien työl- 6334: ammattikasvatushallituksen muut kulutusme- lisyyttä edistävät hankkeet 6335: not (29.76.29) ja koulutuksen suunnittelu - Erimuotoinen aikuisväestön tietotekniik- 6336: (29.99.22). kakoulutus 6337: Olemassa olevien momenttien aikuiskoulu- - Kokeilutyöhön liittyvän seurantatyön jär- 6338: tusmäärärahat ovat varsin vaatimattomat. Nii- jestäminen 6339: den yleinen riittämättömyys ja sijoittelu useaan - Aikuiskoulutuksen kehittämistyötä palve- 6340: eri kohtaan ei salli järjestelmällisen aikuiskou- levan tutkimuksen lisääminen. 6341: lutuksen kehittämistyön suorittamista. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6342: Mielestämme mm. seuraavia asioita tulisi voi- nioittaen, 6343: da tukea jäljempänä esitettävältä kehittämis- ja 6344: kokeilumomentilta: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6345: - Aikuiskoulutuksen tutkintojärjestelmän 1989 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 6346: kehittäminen ja kokeilu markkaa aikuiskoulutuksen kehittämis- 6347: Monimuoto-opetuksen kehittäminen ja kokeilutoimintaan. 6348: - Edellisiin liittyen aikuisille soveltuvien 6349: 6350: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 6351: 6352: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos 6353: 120 1988 vp. 6354: 6355: Raha-asia-aloite n:o 113 6356: 6357: 6358: 6359: 6360: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta aikuisopintoraha- 6361: kokeiluun 6362: 6363: 6364: Eduskunnalle 6365: 6366: Tietoyhteiskunnassa Suomen tärkeimmät muutoksen, mikä mahdollistaa ansionmenetys- 6367: strategiset voimavarat voidaan ammentaa kol- korvauksen maksamisen työelämästä opiskelun 6368: mesta lähteestä: koulutuksesta, tutkimuksesta johdosta irtautuville. Kolmen vuoden aikuis- 6369: ja työelämän demokratisoimisesta. Lähtökoh- opintorahakokeilu, joka on alkanut 1.8.1987, on 6370: tana tulee olla se, että jokaisella ihmisellä on oi- erittäin tärkeä uudistus, koska useimmille an- 6371: keus täysipainoiseen yhteiskuntaelämään ja tie- sionmenetyksen osittainen korvaus on edellytys 6372: tojensa ja taitojensa kehittämiseen läpi koko opiskelun aloittamiskynnyksen ylittämiseksi. 6373: elämän. Kokeilun aikana on tärkeää tiedottaa aikuis- 6374: Runsaat kaksi kolmannesta tämän päivän opintorahasta riittävästi ja kokeilun aikana sel- 6375: työntekijöistä on työssä vielä vuonna 2000. vittää aikuisopintorahan tarvitsijoiden todelli- 6376: Työssä olevista valtaosa muuttaa työtehtäviään nen määrä. 6377: seuraavien 15 vuoden aikana, ja työelämään tu- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 6378: levista nuorista moni koulutetaan tehtäviin, joi- 6379: ta tänään ei ole vielä nähtävissä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6380: Aikuisopiskelun taloudellinen tukeminen on 1989 tulo- ja menoarvioon 55 000 000 6381: yhteiskunnallisen tasa-arvon kannalta tärkeää. markan arviomäärärahan aikuisopinto- 6382: Eduskunta hyväksyi v. 1987 opintotukilain rahakokeilua varten. 6383: 6384: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 6385: 6386: Jukka Gustafsson Jouni Backman 6387: Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos 6388: 1988 vp. 121 6389: 6390: Raha-asia-aloite n:o 114 6391: 6392: 6393: 6394: 6395: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampere Jazz Hap- 6396: pening -tapahtuman avustamiseen 6397: 6398: 6399: Eduskunnalle 6400: 6401: Tampere Jazz Happening järjestetään vuon- sesti katsoen talkoovoimin. Vaikka Tampereen 6402: na 1988 kuudetta kertaa. Tapahtuma ajoittuu kaupunki on suhtautunut tapahtuman kehittä- 6403: vuosittain loka-marraskuun vaihteeseen ja kä- miseen myönteisesti, on sen tarjoama apu ta- 6404: sittää nykyisellään 6-8 erillistä konserttia, jois- pahtuman rahoitukseen kuitenkin riittämätön. 6405: sa kussakin on useita esiintyjiä. Happeningin tuloista nykyisellään yli puolet 6406: Tampere Jazz Happeningin ohjelmaprofiili koostuu pääsylipputuloista, mikä on suomalai- 6407: poikkeaa muista jazztapahtumista siinä, että selle kulttuuritapahtumalle erittäin harvinaista. 6408: sen ohjelmisto pyritään tietoisesti rakentamaan Pääsylipputulojen suhteen tapahtuma on kui- 6409: modernin ja taiteellisesti korkeatasoisen jazzin tenkin tullut nyt lähes maksimipisteeseen, kävi- 6410: ja sen lähialueiden musiikin pohjalta. Modernin jämäärä on noussut siihen, mihin tilat antavat 6411: jazzin esittäjiä ja säveltäjiä on vuosittain kiinni- myöten, ja lippujen hintoja ei voida kohtuutto- 6412: tetty luonnollisesti Yhdysvalloista ja kotimaas- masti korottaa. Mikäli Tampere Jazz Happe- 6413: ta, ja erityishuomiota on haluttu osoittaa eu- ning ei kykene hankkimaan aiempaa suurempaa 6414: rooppalaisen modernin rytmimusiikin virtauk- julkista rahoitusta, on uhkana, että tämä tai- 6415: sille. teellisesti korkeatasoinen ja varsin myönteistä 6416: Tapahtuman järjestää Jazzkerho Break ry. huomiota ja kiinnostusta herättänyt epäkaupal- 6417: Tampereen kaupungin avustamana. Yhdistys linen tapahtuma käy järjestäjilleen ylivoimai- 6418: on vuosittain anonut avustusta myös opetusmi- seksi. Tämä olisi suuri menetys suomalaiselle 6419: nisteriöltä tuloksetta. Tapahtuma on saanut musiikkielämälle. 6420: kuitenkin poikkeuksettoman myönteistä julki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6421: suutta sekä yleisön että musiikkialan asiantun- nioittaen, 6422: tijoiden keskuudessa. Tapahtuma on siten 6423: osoittanut tarpeellisuutensa ja löytänyt paik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6424: kansa kulttuuritapahtumien joukossa. 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 mar- 6425: Tapahtuman budjetti on ollut aina erittäin ki- kan määrärahan Tampere Jazz Happe- 6426: reä, ja järjestelyt on aina hoidettu käytännölli- ningin avustamiseksi. 6427: 6428: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 6429: 6430: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila 6431: 122 1988 vp. 6432: 6433: Raha-asia-aloite n:o 115 6434: 6435: 6436: 6437: 6438: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Aitovuoren-Teis- 6439: kon tien perusparantamiseen 6440: 6441: 6442: Eduskunnalle 6443: 6444: Tampereen Aitovuoren ja Teiskon välisen mistuvat vuonna 1988. Tien parantamisen ko- 6445: tien parantaminen on tiepiirin ohjelmissa vuo- konaiskustannus on noin 32 mmk. Hanketta 6446: sille 1989-91. Nykyinen tie on kapea ja mut- kiirehtii sekä nykyisen tien liikenteenvälitysky- 6447: kainen sekä välityskyvyltään ja erityisesti ke- vyn että liikenneturvallisuuden heikkous. Kun 6448: vyen liikenteen kannalta liikenneturvallisuudel- Hämeen tiepiirin alueelle on lähivuosina tulossa 6449: taan heikko. Liikennemäärät ovat olleet jatku- rahoitettavaksi suuria tiehankkeita, tulisi pie- 6450: vassa kasvussa. Vilkkaimmilla osilla liikenne- nempien hankkeiden toteuttamista pyrkiä no- 6451: määrät ovat noin 3 800 ja muuallakin paranta- peuttamaan. 6452: missuunnitelman osuudella noin 2 500 ajoneu- Edellä todetun perusteella ehdotamme kun- 6453: voa vuorokaudessa. Kiireimmin toimenpiteitä nioittaen, 6454: kaivataan vilkkaimman tieosan kevyen liiken- 6455: teen väylän rakentamiseen ja Aitovuoren ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6456: Kämmenniemen välisen tieosan parantamiseen. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 6457: Suunnitelmat kevyen liikenteen väylän ra- 31 .24. 77 32 000 000 markkaa Aitovuo- 6458: kentamiseksi valmistuvat vuoden 1987 aikana ren- Teiskon tien parantamiseen. 6459: ja Aitovuori-Kämmenniemi-suunnitelmat val- 6460: 6461: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 6462: 6463: Jukka Gustafsson Anneli Taina Pentti Lahti-Nuuttila 6464: Matti Maijala Sulo Aittoniemi Timo Roos 6465: 1988 vp. 123 6466: 6467: Raha-asia-aloite n:o 116 6468: 6469: 6470: 6471: 6472: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen 6473: väylän rakentamiseksi välille Peräsilta-Vahanta Ylöjärvellä 6474: 6475: 6476: Eduskunnalle 6477: 6478: Kevyen liikenteen väylä rakennettiin joitakin hanke on myös TVL:n suunnitelmissa Peräsil- 6479: vuosia sitten Ylöjärvellä Ylisen keskuslaitoksel- lan-Vahannan tieosuutena. 6480: ta Lempiäniemen tienhaaraan. Tämä työ jäi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6481: kesken ja nyt olisi syytä jatkaa hanketta niin, nioittaen, 6482: että kevyen liikenteen väylää, joka palvelee en- 6483: nen kaikkea kuntalaisia, jatkettaisiin Vahanta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6484: j oelle asti. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 6485: Rakennettavan tien pituus on noin 1,5 kilo- 31.24. 77 2 000 000 markkaa kevyen lii- 6486: metriä ja sen kustannusarvio noin 2 miljoonaa kenteen väylän rakentamiseksi välille 6487: markkaa. TVL pitää hanketta tarpeellisena, ja Peräsilta- Vahanta Ylöjärvellä. 6488: 6489: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 6490: 6491: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila 6492: Timo Roos Riitta Järvisalo-Kanerva 6493: 124 1988 vp. 6494: 6495: Raha-asia-aloite n:o 117 6496: 6497: 6498: 6499: 6500: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Viinikan ratapihan 6501: raiteiden kunnostamiseen 6502: 6503: 6504: Eduskunnalle 6505: 6506: Tampereen liikennealueen Viinikan ratapi- myöntää 800 000 mk:n suuruinen investointira- 6507: han raiteet 820 ja 201 ovat raskaasti liikennöity- hoitus, muun rahoituksen kohdistuessa piirin 6508: jä tavarajuna-ja veturiliikenneraiteita. Molem- käyttötoimintaan. 6509: pien raiteiden kunto on heikko. Raiteiden kun- Hankkeella olisi myös työllisyyttä parantava 6510: nostustarve korostuu myös siksi, että järjestely- vaikutus Tampereen rata-alueella. 6511: ratapiharaiteiden 202 ja 201 välinen korkeusero Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6512: on n. 50 cm, jolloin raide 201 on alempana. nioittaen, 6513: Käyttöhenkilökunnan työlle on tärkeää, että 6514: nämä raiteet ovat samassa tasossa kunnostet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6515: tuina. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 6516: Kunnostustyön arvo (kustannusarvio) on 31.90.78 800000 markkaa Tampereen 6517: 2,142 Mmk. Koska osin kysymys on myös liikennealueen Viinikan ratapihan raitei- 6518: kunnostuspitoluonteisesta työstä, on tarpeen den kunnostamiseksi. 6519: 6520: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 6521: 6522: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Järvisalo-Kanerva 6523: 1988 vp. 125 6524: 6525: Raha-asia-aloite n:o 118 6526: 6527: 6528: 6529: 6530: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta pyöräkuormaajien 6531: tilaamiseksi ilmailuhallitukselle Tampereen Valmet Oy:n kis- 6532: kokalustotehtaalta 6533: 6534: Eduskunnalle 6535: 6536: Tampereen Valmet Oy:n kiskokalustotehtaan miseksi on välttämätöntä osoittaa tarkoituk- 6537: työllisyystilanteen parantamiseksi esitti asiaa seen riittävä määräraha, jonka suuruudeksi on 6538: selvittänyt ns. kiskokalustotyöryhmä mm. sitä, arvioitu n. 6,2 Mmk. 6539: että tie- ja vesirakennushallitus sekä ilmailuhal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6540: litus kiirehtisivät pyöräkuormaajahankintojen- nioittaen, 6541: sa tekemistä. 6542: Ilmailuhallituksella ja ilmavoimilla olisikin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6543: tarvetta hankkia 16 kappaletta Valmet 1600 1989 tulo- ja menoarvioon 6200000 6544: -pyöräkuormaajaa, mutta tarvetta vastaavalle markan määrärahan ilmailuhallitukselle 6545: määrälle ei ole rahaa. ja ilmavoimille käytettäväksi pyörä- 6546: Ilmavoimien ja ilmailuhallituksen toiminta- kuormaajien tilaamiseksi Tampereen 6547: tarpeen tyydyttämiseksi ja Tampereen Valmet Valmetilta. 6548: Oy:n kiskokalustotehtaan työllisyyden turvaa- 6549: 6550: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 6551: 6552: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila 6553: Timo Roos Reijo Lindroos 6554: Riitta Järvisalo-Kanerva 6555: 126 1988 vp. 6556: 6557: Raha-asia-aloite n:o 119 6558: 6559: 6560: 6561: 6562: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta vaikeuksissa olevien 6563: teollisuusalueiden tukikokeilun ulottamiseksi Tampereelle 6564: 6565: 6566: Eduskunnalle 6567: 6568: Hallituksen ohjelmassa on keskeinen yhteis- talliteollisuudessa on tapahtunut jonkin verran 6569: kuntapoliittinen painopiste hallitun rakenne- työntekijöiden vähenemistä. 6570: muutoksen edistäminen ja rakennemuutokseen Tampereen työttömyysaste on korkein Hä- 6571: liittyvien haittojen lieventäminen. Keskeisim- meen työvoimapiirissä. Työvoimapiirin julkai- 6572: mässä asemassa ovat ne toimenpiteet, jotka to- seman tilannekatsauksen (31. 8 .1987) mukaan 6573: teutetaan yleisen talous-, alue-, teollisuus-, työttömyysaste lomautetut mukaan lukien oli 6574: koulutus- ja työvoimapolitiikan alueella. 8,4 prosenttia. Työttömiä työnhakijoita oli yh- 6575: Lisäksi pyritään rakennemuutosta helpotta- teensä 7 672 henkilöä Tampereella. Alle 25- 6576: maan ja sen aiheuttamia ongelmia lieventämään vuotiaita työttömiä oli 1 605 ja yli vuoden työt- 6577: rakennemuutoksen kohteeksi joutuneiden paik- töminä olleita 1 530. 6578: kakuntien asemaa turvaavin toimenpitein. Bud- Edellä esitettyihin näkökohtiin liittyen: työt- 6579: jetissa on muun muassa varattu määräraha vai- tömien määrään ja rakenteeseen vaikuttamisek- 6580: keuksissa olevien teollisuusalueiden tukikokei- si ja vaikeiden rakennemuutosongelmien lievit- 6581: luun Porissa, Kotkassa ja Kymen läänissä. Tu- tämiseksi myös Tampereen tulisi olla oikeutettu 6582: kikokeiluun on ehdotettu rahaa 4 000 000 mark- vaikeuksissa olevien teollisuusalueiden tukiko- 6583: kaa. keiluun. 6584: Myös Tampereen kaupungissa oleviin teolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6585: suuslaitoksiin on rakennemuutos vaikuttanut nioittaen, 6586: voimakkaasti teollisia työpaikkoja vähentäen. 6587: Tampereen osuus Pirkanmaan teollisista työ- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6588: paikoista on jatkuvasti vähentynyt. Eniten työ- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 6589: paikkojen vähentymistä on tapahtunut niillä 32.51.46 3 300000 markkaa vaikeuksis- 6590: aloilla, joilla Tampere on ollut vahva eli tekstii- sa olevien teollisuusalueiden tukikokei- 6591: li-, vaatetus- ja kenkäteollisuudessa. Myös me- lun ulottamiseksi Tampereelle. 6592: 6593: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 6594: 6595: Jukka Gustafsson Anneli Taina Pentti Lahti-Nuuttila 6596: Timo Roos Sulo Aittoniemi Riitta Järvisalo-Kanerva 6597: 1988 vp. 127 6598: 6599: Raha-asia-aloite n:o 120 6600: 6601: 6602: 6603: 6604: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen yli- 6605: opistollisen keskussairaalan laajentamiseen 6606: 6607: 6608: Eduskunnalle 6609: 6610: Tampereen yliopistollisen keskussairaalan osuus tulisi ottaa valtion vuoden 1989 tulo- ja 6611: laajennushanketta toteutaan parhaillaan eriliis- menoarvioon lisäyksenä aikaisempiin suunnitel- 6612: Iaio perusteella ns. jälkirahoitusmenettelyä miin. 6613: käyttäen, mikä muodostuu taloudellisesti erit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6614: täin rasittavaksi keskussairaalapiirin jäsenkun- nioittaen, 6615: nille. 6616: Vuoden 1989 lopulla valmistuva sairaalan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6617: tutkimus-, toimenpide- ja poliklinikkatiloja 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 6618: käsittävä laajennusosa tulee palvelemaan koko 33. 79.31 28 000 400 markkaa Tampe- 6619: erityisvastuualueen 1,15 milj. asukasta. Laajen- reen yliopistollisen keskussairaalan laa- 6620: nushankkeen kustannuksiksi vuonna 1989 on jennushankkeen rahoittamiseen. 6621: arvioitu 62,2 milj. mk. Tätä vastaava valtion- 6622: 6623: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 6624: 6625: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos 6626: Ilkka Joenpalo Pertti Lahtinen Arto Lapiolahti 6627: Sulo Aittoniemi Reijo Lindroos Riitta Järvisalo-Kanerva 6628: Ritva Vastamäki 6629: 128 1988 vp. 6630: 6631: Raha-asia-aloite n:o 121 6632: 6633: 6634: 6635: 6636: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta sädehoitotilojen 6637: rakentamiseen Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa 6638: 6639: 6640: Eduskunnalle 6641: 6642: Tampereen yliopistollisen keskussairaalan sä- jo aiemmin viivästynyttä sädehoidon palvelu- 6643: dehoitotilojen rakentaminen ja siihen liittyvät tuotantoa voitaisiin lisätä vuodesta 1990 alkaen 6644: laitehankinnat on sairaanhoitolaitoksia koske- tarvetta vastaavaksi. 6645: vassa valtakunnallisessa suunnitelmassa merkit- Kun hanke pakostakin joudutaan toteutta- 6646: ty aloitettavaksi vuonna 1990. Hankkeen koko- maan käytännössä vuosina 1988-1989, siitä 6647: naiskustannusarvio on 17,3 milj. markkaa. Täl- syntyisi keskussairaalapiirin jäsenkunnille epä- 6648: lainen hankkeen aloittamisaikataulu merkitsisi oikeudenmukaisesti lisäkustannuksia valtion 6649: käytännössä - mm. laitteiden uusintatarpeen rahoitusosuuden viivästyessä. 6650: ja lisääntyneen sädehoitotarpeen johdosta - Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6651: syöpäsairaiden sädehoidon lamautumista vuo- nioittaen, 6652: den 1990 alusta alkaen. On aihetta ottaa vaka- 6653: vasti huomioon se, että Tampereen yliopistolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6654: sen keskussairaalan piirissä on - koko erityis- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 6655: vastuualueella- 1,15 miljoonaa asukasta. 33. 79.31 4 160 000 markkaa Tampereen 6656: Keskussairaalaliitto on esittänyt valtion viran- yliopistollisen keskussairaalan sädehoi- 6657: omaisille sädehoidon laajennushankkeen aloit- totilojen rakentamisen ja varustamisen 6658: tamista välttämättömästi jo vuonna 1988, jotta rahoittamiseksi. 6659: 6660: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 6661: 6662: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos 6663: Ilkka Joenpalo Pertti Lahtinen Arto Lapiolahti 6664: Sulo Aittoniemi Reijo Lindroos Riitta Järvisalo-Kanerva 6665: Ritva Vastamäki Lea Savolainen 6666: 1988 vp. 129 6667: 6668: Raha-asia-aloite n:o 122 6669: 6670: 6671: 6672: 6673: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta lisävirkojen perus- 6674: tamiseksi Tampereen yliopistolliseen keskussairaalaan 6675: 6676: 6677: Eduskunnalle 6678: 6679: Tampereen yliopistollisen keskussairaalan ta on huomattava osa täyttämättä. TA YKS:lla 6680: mahdollisuuksia huolehtia tehtävästään väestön on ollut edellytyksiä ottaa käyttöön kaikki saa- 6681: sairaanhoitopalvelusten tuottajana vaikeuttavat mansa virat. TAYKS:n ongelmana on virkojen 6682: vakavasti tilanpuute ja vuosikausia jatkunut puute, ei henkilökuntapula sinänsä. 6683: henkilöstövoimavarojen vajaus. Henkilöstövoimavarojen puute on johtanut 6684: Viiteen yliopistolliseen keskussairaalaan kes- huomattaviin toiminnallisiin ongelmiin. Syöpä- 6685: kitettävän vaativan erikoissairaanhoidon osalta potilaiden hoidossa on 20 OJo kattamatta, neuro- 6686: T AYKS:n vastuualueeseen kuuluvat: logian poliklinikan sairaalatutkimuksia tarvit- 6687: Tampereen yliopistollinen keskussairaala- sevista potilaista voidaan ottaa tutkimuksiin 6688: piiri vain 35 %, silmäklinikan palvelusten niukkuus 6689: Kanta-Hämeen keskussairaalapiiri johtaa monen sokeutumiseen ennen avun saan- 6690: Päijät-Hämeen keskussairaalapiiri tia, psykiatrisen avohoidon vähäisyys johtaa 6691: Etelä-Pohjanmaan keskussairaalapiiri traagisiin ihmiskohtaloihin ja pysyvään laitos- 6692: Vaasan sairaanhoitopiiri. hoitoon, ortopedian jonojen pidentyminen 6693: Vastuualueen väkiluku on noin 1,1 miljoo- merkitsee monelle lonkkaproteesia odottavalle 6694: naa. Vastuualuevelvoite kirjattiin ensi kerran invalidisoitumista ja liikuntakyvyttömyyttä. 6695: valtakunnallisiin suunnitelmiin vuonna 1975, Paineet sepelvaltimokirurgian lisäämiseen ja 6696: jolloin sairaala oli valmiuksiltaan tavallinen lasten leukemiahoidon kehittämiseen ovat kes- 6697: keskussairaala, jonka henkilöstömitoitus oli tämättömät. Potilaiden hoito viivästyy tällä 6698: tavallistenkin keskussairaaloiden keskiarvoa hetkellä kaikilla kliinisillä aloilla, se johtaa sai- 6699: pienempi. Muututtuaan yliopistosairaalaksi rauksien pahentumiseen ja tarpeettoman kärsi- 6700: TAYKS ei ole saanut yliopistosairaalan ja vas- myksen lisääntymiseen. 6701: tuualuesairaalan toimintavalmiuksien samanai- Sen lisäksi, mitä vuoden 1988 budjetissa on 6702: kaisen kehittämisen edellyttämiä voimavaroja osoitettu, tarvittaisiin TA YKS:ssa pahimpien 6703: riittävästi. Yliopistosairaalalle asetetut velvoit- toiminnallisten kapeikkojen poistamiseksi ja 6704: teet edellyttävät huomattavasti suurempia voi- henkilökunnan liian suureksi käyneen työpai- 6705: mavaroja. neen vähentämiseksi yli kiintiöiden välittömästi 6706: TA YKS:n vastuualueen potilaita joudutaan 50 uutta virkaa siten, että niistä 10 olisi lääkä- 6707: yhäkin hoitamaan muissa yliopistosairaaloissa rinvirkoja ja 50 hoitohenkilöstön virkoja. 6708: noin 150 sairaansijalla. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 6709: TA YKS:n henkilöstömitoitus on merkitse- nioittaen, 6710: västi pienempi kuin muissa yliopistollisissa kes- 6711: kussairaaloissa; TA YKS 2271100 sairaansi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6712: jaa, OYKS 276, TYKS 252, HYKS 289. Todel- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 6713: liset erot olisivat vieläkin suuremmat, mikäli 33.79.32 3 000 000 markkaa lisävirko- 6714: OYKS:n ja HYKS:n virat saataisiin täytetyiksi. jen osoittamiseksi Tampereen yliopistol- 6715: On paradoksaalista, että virkalisäysten pääkoh- liseen keskussairaalaan. 6716: teena pidetään alueita, joissa entisistäkin virois- 6717: 6718: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 6719: 6720: Jukka Gustafsson Marjatta Stenius-Kaukonen Riitta Järvisalo-Kanerva 6721: 9 280129N 6722: 130 1988 vp. 6723: 6724: Raha-asia-aloite n:o 123 6725: 6726: 6727: 6728: 6729: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta sapattivuosijärjes- 6730: telmän toteuttamisvaihtoehtojen selvittämiseksi 6731: 6732: 6733: Eduskunnalle 6734: 6735: Suomalaisen yhteiskunnan kipein ongelma nen suomalainen ratkaisu työttömyyden vähen- 6736: on työttömyys, jonka vähentämiseen viime vuo- tämiseen voisi olla määräaikainen, esim. kerran 6737: sina harjoitettu talous- ja yhteiskuntapolitiikka 7-10 vuodessa saatava sapattivuosi. Järjestel- 6738: on tähdännyt. Tavoitteessa ei ole kuitenkaan män käynnistäruisvaiheessa sapattiaika voisi 6739: onnistuttu. Onkin arvioitu, että perinteinen olla kuusi (6) kuukautta, mikä edellyttää aina jo 6740: talous- ja kilpailukykypolitiikka ei riitä työttö- sijaisen paikkaamista. 6741: myyden oleelliseen vähentämiseen. Sapattikaudella tarkoitetaan tässä useamman 6742: Vakavan työttömyysongelman rinnalla ihmi- kuukauden pituista, periaatteessa normaali- 6743: sillä on entistä suurempia odotuksia oman elä- paikkaista aikaa, jolloin työntekijä voi tehdä 6744: mänsä laadun parantamiseksi. Vapaa-aikaan, hyödyllisiksi tai muuten tärkeiksi arvioituja 6745: opiskeluun, itsensä kehittämiseen ja erilaiseen asioita. 6746: sosiaaliseen ja harrastustoimintaan liittyvät Olennainen ero sapattikaudella enemmän 6747: odotukset ovat lisääntyneet. Suomalaisen yh- esillä olleisiin työajan lyhentämisvaihtoehtoihin 6748: teiskuntapolitiikan suuntaa ja sisältöä onkin on sen pitkä kesto. Järjestelmän yleistyminen 6749: voitava ennakkoluulottomasti kehittää siten, aiheuttaisi merkittävää uusien työtilaisuuksien 6750: että se toisaalta turvaa mahdollisimman monel- tarjontaa ja tätä kautta säästöjä työttömyystur- 6751: le mahdollisuuden tehdä työtä ja toisaalta mah- vamenoissa. Näiden varojen ohjaaminen "sa- 6752: dollisimman moni voi viettää ihmisarvoista elä- pattipankkiin tai -rahastoon" lisäisi muodossa 6753: mää niin työelämässä kuin vapaa-aikanakin. tai toisessa tarvittavan rahaston kertymää ja sa- 6754: Työttömyyden oleellinen vähentäminen vaa- patinpidon haluttavuutta. 6755: tii olemassa olevan työn jakamista. Suunnitte- Toteutuessaan täydellisenä järjestelmä mer- 6756: lun kohteena olevat ja osittain päätetyt koulu- kitsisi vuosittain 100 000 ihmisen sapatillaoloa. 6757: tus-, työaika- ja eläkepoliittiset ratkaisut sisäl- Järjestelmä vaikuttaisi merkittävästi työttö- 6758: tävät myös ajatuksia olemassa olevan työn ja- myyden vähentämiseen, samalla kun se tukisi 6759: kamisesta, mutta tiedossa olevat toimenpiteet suomalaisen yhteiskunnan kehittymistä demo- 6760: eivät ole riittäviä työttömyyden vähentämiseksi. kraattiseksi ja tasa-arvoiseksi koulutusyhteis- 6761: Viime vuosina on käyty laajenevaa keskuste- kunnaksi. 6762: lua ns. sapattivuosijärjestelmästä. Eri intressi- Yleisen mielipiteen tuki järjestelmälle olisi 6763: ryhmillä - mm. puolueilla, ay-liikkeellä, jul- saatavissa vetoamalla yhteiskunnallisen oikeu- 6764: kishallinnossa, tutkijoilla- tuntuu olevan voi- denmukaisuuden ja ennen muuta turvallisuu- 6765: makasta kiinnostusta selvittää, mikä voisi olla den lisääntymiseen, kun järjestelmä vähentäisi 6766: sellainen suomalainen, taloudellisesti realistinen ratkaisevasti työttömyyttä. 6767: ja yhteiskunnallisesti oikeudenmukainen sapat- Ruotsissa ja Suomessa on mm. tehty ensim- 6768: tikausijärjestelmä, joka johtaisi työttömyyden mäisiä teoreettisia selvityksiä ja alustavia ehdo- 6769: ratkaisevaan vähentymiseen ja vastaisi ihmisten tuksiakin niistä taloudellisista ja hallinnollisista 6770: tarpeisiin parantaa elämänsä laatua. Omaperäi- järjestelmistä, jotka voisivat olla jatkotyön ja 6771: 1988 vp.- RA n:o 123 131 6772: 6773: kansalaiskeskustelun pohjana pyrittäessä suo- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 6774: malaiseen sapattikausijärjestelmään. nioittaen, 6775: Jatkossa on tärkeää, että yhteiskunta on luo- 6776: massa edellytyksiä välttämättömälle tutkimus-, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6777: kokeilu- ja selvitystoiminnalle. On yhteiskunnan 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 6778: kokonaisuuden mukaista päästä mahdollisim- 34.01.09 1500000 markan määrärahan 6779: man nopeasti ja laaja-alaisesti - eri ammatti- käytettäväksi sapattivuosijärjestelmän 6780: ja väestöryhmät huomioon ottaen - eteenpäin eri vaihtoehtojen tutkimiseksi ja selvit- 6781: tärkeässä tulevaisuuden uudistuksessa. tämiseksi Suomessa. 6782: 6783: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 6784: 6785: Jukka Gustafsson Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila 6786: Liisa Jaakonsaari Tuula Paavilainen Jouni Backman 6787: Pirjo-Riitta Antvuori Aino Pohjanoksa Risto Ahonen 6788: Timo Kietäväinen Arto Lapiolahti Juhani Vähäkangas 6789: Ilkka Joenpalo Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Matti Maijala 6790: Taisto Tähkämaa Esko Seppänen Timo Laaksonen 6791: Anna-Liisa Jokinen Jussi Ranta Sulo Aittoniemi 6792: Osmo Soininvaara Jörn Donner Ensio Laine 6793: Riitta Myller Pauli Uitto Heikki Rinne 6794: Erkki Pulliainen Sirkka-Liisa Anttila Mauri Pekkarinen 6795: Claes Andersson Tellervo Renko Jukka Vihriälä 6796: Jorma Fred Sauli Hautala Esko Helle 6797: Matti Vähänäkki Kari Urpilainen Tina Mäkelä 6798: Pertti Lahtinen Arvo Kemppainen Reijo Lindroos 6799: Seppo Kääriäinen Ritva Vastamäki Marita Jurva 6800: Toimi Kankaanniemi Vappu Säilynoja Lauha Männistö 6801: Kalevi Lamminen Jorma Rantanen Tytti Isohookana-Asunmaa 6802: Tuulikki Hämäläinen Antti Kalliomäki Kari Rajamäki 6803: Virpa Puisto Raimo Vuoristo Jukka Roos 6804: Jouko Skinnari Aimo Ajo Marja-Liisa Tykkyläinen 6805: Reino Paasilinna Sinikka Mönkäre Seija Karkinen 6806: Matti Saarinen Markku Pohjola Kerttu Törnqvist 6807: Pirjo Ala-Kapee Matti Luttinen Sinikka Hurskainen-Leppänen 6808: Arja Alho Markus Aaltonen Gustav Björkstrand 6809: Urpo Leppänen Heikki A. Ollila Pekka Leppänen 6810: Gunnar Jansson Kari Häkämies Esko Almgren 6811: Anssi Rauramo Matti Väistö Raimo Vistbacka 6812: Riitta Järvisalo-Kanerva Saara-Maria Paakkinen Riitta U osukaineo 6813: Lea Savolainen Antero Kekkonen Ole Wasz-Höckert 6814: Iiris Hacklin Kimmo Sarapää Heli Astala 6815: Hannele Pokka J. Juhani Kortesalmi Sauli Niinistö 6816: 132 1988 vp. 6817: 6818: Raha-asia-aloite n:o 124 6819: 6820: 6821: 6822: 6823: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräiseen työllis- 6824: tämistukeen nuoria koskevan työllistämisjakson pidentämiseksi 6825: 6826: 6827: Eduskunnalle 6828: 6829: Suomalaisessa yhteiskuntapolitiikassa on Pääosin edellä todettuihin näkökohtiin liit- 6830: työttömyyden vähentäminen keskeisellä sijalla. tyen eduskunta hyväksyi työllisyyslain porras- 6831: Laaja yksimielisyys vallitsee erityisesti siitä, että tuksesta päättäessään ponnen, jossa edellytet- 6832: nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentä- tiin selvitettävän, miten kuuden kuukauden 6833: minen ja sen katkaiseminen on välttämätöntä. työllistämisjaksoa voitaisiin pidentää erityisesti 6834: Työllisyyslain yhtenä heikkoutena on nähty nuorten kohdalla yhteen vuoteen. Tämä edellyt- 6835: se, että nuorten kohdalla puolen vuoden työllis- täisi lain muutosta ja riittävää määrärahaa vuo- 6836: tämisjakso on epätarkoituksenmukaisen lyhyt. den 1989 budjettiin. 6837: Nuoren elämäntilanteen kannalta puolta vuotta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6838: pitempi työperiodi toisi nuoren elämään turval- nioittaen, 6839: lisuutta ja auttaisi nuorta pitkäjännitteisem- 6840: pään elämän suunnitteluun. Puolen vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6841: työjakso ei ehkä myöskään aina motivoi työyh- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 6842: teisöäkään antamaan parastaan nuoren opasta- 34.50.30 200 000 000 markan määrä- 6843: misessa työtehtävissään. Myös nuoren kannalta rahan ylimääräisenä työllistämistukena 6844: on vähemmän motivoivaa se, että juuri kun hän käytettäväksi työllisyyslain mukaisen 6845: oppii hallitsemaan työtehtäviään, hän joutuu- työllistämisjakson pidentämiseen yh- 6846: kin pois työstä. deksi vuodeksi nuorten kohdalta. 6847: 6848: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 6849: 6850: Jukka Gustafsson Arto Lapiolahti Sinikka Mönkäre 6851: Kari Urpilainen Virpa Puisto Jouni Backman 6852: Tuulikki Hämäläinen Sakari Knuuttila Pentti Lahti-Nuuttila 6853: Reijo Lindroos Mikko Elo Markku Pohjola 6854: Riitta Myller Matti V ähänäkki Raimo Vuoristo 6855: Matti Saarinen Antero Kekkonen Ilkka Joenpalo 6856: Kari Rajamäki Sinikka Hurskainen-Leppänen Jorma Rantanen 6857: Jouko Skinnari Liisa Jaakonsaari Pekka Haavisto 6858: Osmo Soininvaara Antti Kalliomäki Timo Roos 6859: Urpo Leppänen 6860: 1988 vp. 133 6861: 6862: Raha-asia-aloite n:o 125 6863: 6864: 6865: 6866: 6867: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta teollisuudelta vapau- 6868: tuvien tilojen vastaisen käytön järjestämiseen Tampereella 6869: 6870: 6871: Eduskunnalle 6872: 6873: Teollisuuden rakennemuutoksen eräitä seu- valtion ja Tampereen teknillisen korkeakoulun 6874: rausilmiöitä ovat tyhjät tehdassalit. Erityisesti kesken. 6875: Tampereella on vapautunut ja vapautumassa Selvitys on tärkeä myös valtion eri hallinnon- 6876: poikkeuksellisen paljon teollisuustilaa - kaik- alojen tulevia tilantarpeita silmällä pitäen. 6877: kiaan yli 12 ha eli n. 20 jalkapallokentällistä. Myös useiden valtionaputoiminnan piirissä ole- 6878: Parhaillaan on käyttötarkoituksen muutoksen vien yksiköiden sijainninjärjestelyt riippuvat 6879: alaisena teollisuustiloja suunnilleen saman ver- ko. tilojen käyttömahdollisuuksista ja -val- 6880: ran. miuksista. 6881: Tulevaisuudessa arvioidaan, että Tampereel- Tämän vuoksi on kohtuullista ja välttämä- 6882: la on vielä tulossa uuskäyttöön n. 25 ha. Käy- töntä, että valtio osallistuu tuntuvalla taloudel- 6883: tännössä tämä merkitsee erittäin huomattavia lisella panoksella Tampereen teollisuudelta va- 6884: uuskäytön järjestelyjä. pautuvien tilojen uuskäytön järjestelyyn. 6885: Koska kyseessä ovat koko yhteiskuntaa kos- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 6886: kevan rakennemuutoksen järjestelyt ja Tampe- nioittaen, 6887: reen osalta vielä koko Suomen teollista histo- 6888: riaa koskevien ja siksi pääosin säilytettävien ti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6889: lojen järjestelyt, ei kaupunki yksin voi vastata 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 35.30 6890: tämänlaajuisen ja -laatuisen tehtävän suoritta- uudelle momentille 5 000 000 markkaa 6891: misesta. käytettäväksi Tampereen teollisuudelta 6892: Tampereen kaupunki pitää tärkeänä teolli- vapautuvien tilojen uuskäytön järjeste- 6893: suudelta vapautuvien tilojen uuskäytön selvitys- lykustannuksiin. 6894: tä paitsi oman organisaationsa puitteissa myös 6895: 6896: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 6897: 6898: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Järvisalo-Kanerva 6899: 134 1988 vp. 6900: 6901: Raha-asia-aloite n:o 126 6902: 6903: 6904: 6905: 6906: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta opettajan virkojen 6907: vakinaistamiseksi Keski-Suomen sairaanhoito-oppilaitoksen 6908: Jämsän toimipisteessä 6909: 6910: Eduskunnalle 6911: 6912: Jämsän kaupungissa on vuodesta 1984 toimi- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 6913: nut Keski-Suomen sairaanhoito-oppilaitoksen 6914: (Jyväskylä) sivutoimipiste, josta väliaikaiskou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6915: lutuksella valmistuu perushoitajia ja sairaan- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 6916: hoitajia. Jämsän kaupunki on lähitulevaisuu- 29.65.30 600000 markkaa opettajan 6917: dessa varautunut ylläpitämään itsenäistä sai- virkojen vakinaistamiseksi Keski-Suo- 6918: raanhoito-oppilaitosta, josta valmistuu perus- men sairaanhoito-oppilaitoksen Jämsän 6919: hoitajia, kuntohoitajia ja sairaanhoitajia. Op- toimipisteessä. 6920: pilaitos sisältyy Keski-Suomen läänin suunnitel- 6921: miin. 6922: 6923: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 6924: 6925: Iiris Hacklin Tuula Paavilainen 6926: 1988 vp. 135 6927: 6928: Raha-asia-aloite n:o 127 6929: 6930: 6931: 6932: 6933: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän 6934: rakentamiseen Jämsän ja Kaipolan väliselle tieosuudelle 6935: 6936: 6937: Eduskunnalle 6938: 6939: Paikallistie n:o 16563 (Jämsä-Kaipola) on Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 6940: vilkkaasti liikennöity huonokuntoinen pääväy- 6941: lä, jolta kokonaan puuttuu kevyen liikenteen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6942: väylä. Tiellä on runsaasti raskasta liikennettä, 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 6943: jonka määrä vielä kasvaa Kaipolan paperiteh- 31.24. 77 6 800 000 markan määrärahan 6944: taan laajentamisen myötä. Tien varsi on asuttua kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi 6945: ja tiellä on runsaasti kevyttä liikennettä, mikä Jämsän ja Kaipalan väliselle tieosuu- 6946: johtuu myös vilkkaasta työpaikkaliikenteestä. del/e. 6947: Kaipolan tehtaalla työskentelee yli tuhat henki- 6948: löä. 6949: 6950: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 6951: 6952: Iiris Hacklin Tuula Paavilainen 6953: 136 1988 vp. 6954: 6955: Raha-asia-aloite n:o 128 6956: 6957: 6958: 6959: 6960: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy- 6961: län rakentamiseksi Jämsän-Jämsänkosken tielle välille Kin- 6962: kolan silta-aluesairaalan tienhaara 6963: 6964: Eduskunnalle 6965: 6966: Maantieltä n:o 604 (Jämsä-Jämsänkoski) Edellä olevan perusteella ehdotamme, 6967: puuttuu kevyen liikenteen väylä väliltä Kinko- 6968: lan silta-aluesairaalan tienhaara. Kyseinen tie että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6969: on vilkkaasti liikennöity pääväylä Jämsän ja 1989 tulo- ja menoarvioon 6 000 000 6970: Jämsänkosken kaupunkien välillä, pituudeltaan markkaa kevyen liikenteen väylän ra- 6971: 6 km. Tiellä on paljon polkupyöräliikennettä, kentamiseksi maantielle n:o 604 (Jäm- 6972: koska Jämsä ja Jämsänkoski muodostavat yh- sä-Jämsänkoski) välille Kinkolan sil- 6973: tenäisen työssäkäyntialueen. Kummassakin ta-aluesairaalan tienhaara. 6974: kaupungissa on mm. Yhtyneiden Paperitehtai- 6975: den suuret tuotantolaitokset. 6976: 6977: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 6978: 6979: Iiris Hacklin Tuula Paavilainen 6980: 1988 vp. 137 6981: 6982: Raha-asia-aloite n:o 129 6983: 6984: 6985: 6986: 6987: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy- 6988: län rakentamiseksi välille Viialantie-Koulutie-Tehtaankatu 6989: Jämsässä 6990: 6991: Eduskunnalle 6992: 6993: Jämsässä sijaitsevan Kaipalan paperitehtaan Tien vaarallisuudesta huolimatta kevyen liiken- 6994: raskas liikenne kulkee ns. Olkkolan tietä. Tänä teen väylä on suunnitelmissa vasta vuodelle 6995: syksynä Kaipalan tehtaalle valmistuu uusi suuri 1990. 6996: kompleksi sekä puhdistamo. Parin vuoden ku- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 6997: luessa alueelle rakennetaan siistauslaitos. Ky- 6998: seistä tietä kuormittaa myös jatkuvasti suoda· että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6999: tintuhkan ajo Olkkolan sahalle ja kuoren ajo 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7000: sahalta tehtaan voimalaitokselle. Kyseinen tie 31.24. 77 2 600 000 markan määrära- 7001: on huonokuntoinen ja siltä puuttuu kokonaan han kevyen liikenteen väylän rakentami- 7002: kevyen liikenteen väylä. Se on kuitenkin välillä seksi välille Viialantie-Koulu tie- Teh- 7003: Viialan tie-Koulutie-Tehtaankatu Kaipalan taankatu (paikallistie n:o 16565). 7004: ala-asteen oppilaiden pääasiallisin koulutie. 7005: 7006: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 7007: 7008: Iiris Hacklin Tuula Paavilainen 7009: 138 1988 vp. 7010: 7011: Raha-asia-aloite n:o 130 7012: 7013: 7014: 7015: 7016: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen-Jyväs- 7017: kylän-Pieksämäen radan sähköistämisen suunnitteluun 7018: 7019: 7020: Eduskunnalle 7021: 7022: Valtionrautateiden vuonna 1974 valmistu- Sähköistys vaikuttaa liikenteen nopeuteen, 7023: neen, vuoteen 1985 saakka ulottuvan pitkän ai- varmuuteen ja radan läpäisykykyyn. Kuljetus- 7024: kavälin suunnitelman mukaan sähköistäminen ten taloudellisuus kasvaa, mikä aikaa myöten 7025: olisi vuonna 1985 toteutettu rataosuuksilla Hel- heijastuu myös rahtitasoon. Sähköistämisellä 7026: sinki-Tampere-Seinäjoki-Oulu, Kotka- Ii- on merkitystä myös VR:n kilpailukykyyn Sisä- 7027: salmi, Tampere-Riihimäki-Joensuu, Tam- Suomessa. Erityisesti kilpailua käydään junalii- 7028: pere-Jyväskylä-Pieksämäki ja Tuomioja- kenteen ja autokuljetusten kesken. Kovinta kil- 7029: Raahe. Näistä rataosuuksista on muut rata- pailu on puun ja hakkeen kuljetuksessa, missä 7030: osuudet paitsi Tampere-Jyväskylä-Pieksä- Keski-Suomessa on käynnissä markkinoiden 7031: mäki joko sähköistetty tai niiden sähköistys uudelleenjako. Tieto sähköistämisen toteutumi- 7032: sisältyy VR:n KTS-suunnitelmaan vuosille 1986 sesta vaikuttaisi epäilemättä yritysten päätök- 7033: -1990. sentekoon kuljetusmuotoa valittaessa. 7034: Tampereen-Jyväskylän-Pieksämäen rata Sähköistäminen mahdollistaisi myös nopeam- 7035: on Keski-Suomen talouselämälle elintärkeä. mat pikajunayhteydet Jyväskylästä Helsinkiin, 7036: Radalla kulkee sekä itään että länteen suuntau- mikä lisäisi junien kilpailukykyä lentoliikentee- 7037: tuva tuonti- ja vientiliikenne. Rautatieyhteyk- seen verrattuna. 7038: sien merkitystä korostaa se, että Keski-Suomen Edellä olevilla perusteilla ehdotamme kun- 7039: teollisuuden tuotannosta menee vientiin noin nioittaen, 7040: 40 OJo, mikä on poikkeuksellisen suuri osuus 7041: verrattuna maan muihin alueisiin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7042: Tampereelta Jyväskylän suuntaan lähtevän 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7043: ja saapuvan liikenteen määrä vuonna 1984 oli 31.90. 72 1 000 000 markkaa rataosuu- 7044: 6,9 miljoonaa bruttotonnia ja Jyväskylän- den Tampere-Jyväskylä-Pieksämäki 7045: Pieksämäen liikenne 5,4 miljoonaa bruttoton- sähköistämisen suunnittelua varten. 7046: nia. 7047: 7048: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 7049: 7050: Iiris Hacklin Pirjo Ala-Kapee 7051: Pentti Lahti-Nuuttila Jouko Skinnari 7052: Jukka Gustafsson 7053: 1988 vp. 139 7054: 7055: Raha-asia-aloite n:o 131 7056: 7057: 7058: 7059: 7060: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta kansanopiston perus- 7061: tamis- ja käyttökustannuksiin eräissä kehitysmaissa 7062: 7063: 7064: Eduskunnalle 7065: 7066: Pohjoismainen kansanopistoliike on levinnyt ja ovat tarkoitetut palvelemaan köyhintä väes- 7067: myös kehitysmaihin joko pohjoismaista käsin tönosaa, talonpoikia, maattornia ja naisten va- 7068: tai pohjoismaiden kansanopistoihin tutustunei- pautusliikettä. 7069: den henkilöiden aloitteesta. Liikettä ovat olleet Keniassa ja Intiassa on osoitettu kiinnostusta 7070: tukemassa pohjoismaiset kansanopistot ja poh- suomalaisen kansanopistoliikkeen siirtämiseen 7071: joismaiset kehitysyhteistyöyhteisöt: tanskalai- näiden maiden maaseutuongelmien ratkaisuja 7072: nen DANITA, norjalainen NORAD, ruotsalai- palvelemaan. Vuonna 1983 otti ulkoministeriön 7073: nen SIDA ja kovin vaatimattomasti suomalai- kehitysyhteistyöosastoon ja kouluhallitukseen 7074: nen FINIDA. yhteyttä intialainen tri B. D. Purohit tarkoituk- 7075: Kansanopistoliike syntyi Tanskassa ja sai senaan perustaa Rajahstanin osavaltioon kan- 7076: konkreettisen toteuttamisensa jo v. 1844, kun sanopisto. Purohit on väitellyt tohtoriksi Hel- 7077: perustettiin ensimmäinen tanskalainen kansan- singin yliopistossa ja osaa auttavasti myös suo- 7078: opisto. Liike levisi sieltä pian Norjaan, Ruotsiin mea. Hän on osavaltionsa maaseudun kehittä- 7079: ja Suomeen. Kansanopisto on levinnyt yleiseksi misprojektin johtaja. Samassa tarkoituksessa 7080: kaikissa pohjoismaissa ja Saksan Iiittotasaval- on tutustunut lukuisiin maamme kansanopistoi- 7081: lassa, jonkin verran myös muissa läntisen Eu- hin ja ottanut yhteyttä viranomaisiin intialainen 7082: roopan maissa. Delhin yliopistossa työskentelevä tri R. C. Brad- 7083: DANITA on tukenut Ghanan ja Banglades- han perustaakseen kansanopiston Biharin osa- 7084: hin sekä Intian osavaltion Karnatakan, NORAD valtion pääkaupungin Patnan lähistölle maa- 7085: Sambian ja SIDA Tansanian kansanopistolii- seutuympäristöön. Kenialainen aikuiskasvatuk- 7086: kettä. Tansania on liikkeen kehityksessä pisim- sen edustaja Mululu on tutustuttuaan tanskalai- 7087: mällä. Siellä on 52 kansanopistoa, Sambiassa seen ja suomalaiseen kansanopistoon suunnitel- 7088: 31, Karnatakassa 12, Bangladeshissa 5 ja Gha- lut suomalaisen kansanopiston esikuvan mu- 7089: nassa 3. Edellisten lisäksi on Biharin osavaltios- kaisten kansanopistojen perustamista maa- 7090: sa Intiassa kansanopisto. Sitä tukee Svenska hansa. 7091: Föreningen för Indisk Byfolkhögskola. Kysymys kaikissa näissä tapauksissa on alka- 7092: Yhteistä kaikille on se, että opistot työskente- misen rahoittamisesta. Kehitysmaissa tarvittai- 7093: levät maalaiskylissä ja niiden tarkoituksena on siin välttämättä perustamiskustannusten ja en- 7094: palvella maaseudun asukkaiden taloudellista, simmäisten työvuosien käyttökustannusten ra- 7095: henkistä ja sosiaalista nousua lukutaidon opet- hoittamista jonkin pohjoismaan kehitysyhteis- 7096: tamisesta lähtien. työvaroista. Perustamiskustannukset ovat kehi- 7097: Esimerkiksi Bangladeshin äsken perustetut tysmaissa varsin vaatimattomat, samoin vuosit- 7098: opistot eivät ole varsinaisia sisäoppilaitoksia taiset käyttökustannukset opistoa kohti. Suo- 7099: kuten pohjoismaiset kansanopistot, vaan pi- malaiset lähetysjärjestöt ovat valmiita toimin- 7100: kemminkin päivä- ja iltakouluja, aikuiskasva- taan asiantuntijoina ja toteuttajina, mutta ul- 7101: tuskeskuksia. Ne toimivat kaikki maalaiskylissä koministeriön päätöksen mukaan tukea tällai- 7102: 140 1988 vp. - RA n:o 131 7103: 7104: siin tarkoituksiin voidaan myöntää järjestöille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7105: yleensä enintään 60 OJo hankkeen kokonaiskus- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7106: tannuksista. Tämän päätöksen ollessa voimassa 24.30.67 4 000 000 markkaa kansan- 7107: ne eivät kykene aloittamistyöhön. opiston perustamis- ja käyttökustan- 7108: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- nuksiin Indonesiassa, Kiinassa, Kenias- 7109: nioittaen, sa sekä yhdessä Intian osavaltiossa. 7110: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 7111: 7112: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 7113: Jorma Fred Esko Almgren 7114: Eeva-Liisa Moilanen 7115: 1988 vp. 141 7116: 7117: Raha-asia-aloite n:o 132 7118: 7119: 7120: 7121: 7122: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon ra- 7123: kentamiseksi Orivedelle 7124: 7125: 7126: Eduskunnalle 7127: 7128: Valtion virastotalon rakentaminen Orivedelle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7129: on ollut vireillä jo pitkään. Sen rakentamista on 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7130: lykätty vuodesta toiseen. Valtion virastot toimi- 28. 64. 76 3 000 000 markkaa valtion vi- 7131: vat hajallaan kaupungin tiloissa, mikä aiheut- rastotalon rakentamiseen Orivedelle. 7132: taa hankaluutta kaupungin omillekin toimille. 7133: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7134: nioittaen, 7135: 7136: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 7137: 7138: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 7139: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen 7140: Esko Almgren 7141: 142 1988 vp. 7142: 7143: Raha-asia-aloite n:o 133 7144: 7145: 7146: 7147: 7148: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kerimäen kirkon palo- 7149: turvallisuuden parantamiseen 7150: 7151: 7152: Eduskunnalle 7153: 7154: Kerimäellä oleva maailman suurin puukirkko että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7155: on yksi koko maan huomattavimpia nähtävyyk- 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 29.02 7156: siä. Seurakunta toteuttaa parhaillaan mittavaa uudelle momentille 500 000 markkaa 7157: suunnitelmaa kirkon paloturvallisuuden paran- Kerimäen kirkon paloturvallisuuden pa- 7158: tamiseksi. Hankkeen kustannukset ovat noin rantamiseksi. 7159: 1,5 miljoonaa mk, jonka katteesta puuttuu vie- 7160: lä noin 600 000 mk. 7161: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7162: nioittaen, 7163: 7164: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 7165: 7166: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 7167: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen 7168: Esko Almgren 7169: 1988 vp. 143 7170: 7171: Raha-asia-aloite n:o 134 7172: 7173: 7174: 7175: 7176: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta kasvatustieteen profes- 7177: sorin viran perustamiseen Savonlinnan opettajankoulutuslai- 7178: tokseen 7179: 7180: Eduskunnalle 7181: 7182: Mikkelin lääni on maamme ainoa lääni, jossa toja (entistä laudaturtasoista opetusta) antavat 7183: ei ole korkeakoulua. Savonlinnan opettajan- pääsääntöisesti vähintään tohtoritasoiset henki- 7184: koulutuslaitos ja Savonlinnan kääntäjänkoulu- löt. Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksessa 7185: tuslaitos ovat Mikkelin läänin ainoat oppilai- syventävien opintojen opetusta joutuvat nykyi- 7186: tokset, joissa akateemisia loppututkintoja voi- sin antamaan jo maisteritasoiset henkilöt ja 7187: daan suorittaa. Laitoksissa on yhteensä noin tuntiopettajat. On selvää, ettei Savonlinnan 7188: 600 opiskelijaa ja lähes 180 aloituspaikkaa. Si- opettajankoulutuslaitoksen sisäänottoa voida 7189: ten Mikkelin läänin korkeakoulupaikkojen nostaa ja siten lisätä Mikkelin läänin korkea- 7190: osuus on ainoastaan 0, 7 % koko maan korkea- koulupaikkoja - opetuksen tasosta tinkimättä 7191: kouluopiskelijoiden määrästä. Läänin väestö- - ellei nykyisiä kasvatustieteen resursseja li- 7192: pohjan perusteella korkeakoulupaikkojen mää- sätä. 7193: rän tulisi olla kuusinkertainen. Kaikkiin muihin maamme opettajankoulu- 7194: Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen tuslaitoksiin onkin perustettu kasvatustieteen 7195: opiskelijamäärän kasvua jarruttaa kasvatustie- professuuri. Joensuun yliopiston KTS:ssä ei ole 7196: teen opettajakunnan puute. Luokanopettajaksi edes esitetty kasvatustieteen professuurin perus- 7197: sekä kotitalous- ja tekstiilityönopettajaksi opis- tamista Savonlinnan opettajankoulutuslaitok- 7198: kelevat suorittavat tutkinnon uudistuksen jäl- seen, vaikka opetusministeriö ja opettajankou- 7199: keen entistä pro gradu -tutkielmaa vastaavan lutusneuvosto ovat tehneet periaatepäätöksen 7200: syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman. siitä, että maamme kaikkiin opettajankoulutus- 7201: Tämä edellyttää entisiin lehtorivaltaisiin opetta- laitoksiin perustetaan kasvatustieteen profes- 7202: jaseminaareihin merkittävää kasvatustieteen suuri. Sen sijaan Joensuun korkeakoulun hal- 7203: opettajakunnan lisäystä, koska koulutus samal- lintovirasto on esittänyt kasvatustieteen lehto- 7204: la piteni vähintään vuodella. Silti Savonlinnan raatin lakkauttamista ja sen tilalle professuuria. 7205: opettajankoulutuslaitoksessa on ainoastaan Tämä viranmuutos tosiasiassa vähentäisi Savon- 7206: kaksi kasvatustieteen apulaisprofessoria, kaksi linnan OKL:n kasvatustieteen opettajakunnan 7207: lehtoria ja yksi assistentti. Siten kasvatustieteen opetuspanosta yli 250 tuntia vuosittain. Entisen 7208: nykyisen opettajakunnan opetusvelvollisuus on Joensuun korkeakoulun kasvatustieteiden osas- 7209: yhteensä noin 1 300 tuntia lukuvuodessa. Luku- to on pitänyt erityispedagogiikan professuuria 7210: vuonna 1983-1984 kasvatustieteen opetusta oli Joensuuhun tärkeämpänä kuin Savonlinnan 7211: Joensuun yliopiston opetusohjelman mukaan OKL:n kasvatustieteen professuuria. Silti eri- 7212: jo noin 1 900 tuntia. tyispedagogiikan koulutusohjelmaan otetaan 7213: Opetusministeriön KTS:ssä Savonlinnan vuosittain vajaat 20 opiskelijaa, kun Savonlin- 7214: opettajankoulutuslaitoksen vuosittainen sisään- nan OKL:n kaikkien koulutuslinjojen uusien 7215: otto on esitetty nostettavaksi nykyisestä 48:sta opiskelijoiden määrä on kuusinkertainen. Li- 7216: 64:ään. Tämä lisäisi vähintään nelivuotisen säksi Jyväskylän yliopistossa jo nykyisin on 7217: koulutusohjelman kokonaisopiskelijamäärää pohjoismaiden ainoa erityispedagogiikan pro- 7218: vähintään 64 opiskelijalla. Vastaavasti kasva- fessuuri, eikä esimerkiksi Englannin kokoiseen 7219: tustieteen opetuksen tarve lisääntyisi noin 2 200 maahan ole katsottu tarpeelliseksi perustaa yh- 7220: tuntiin eli lähes kaksinkertaiseksi nykyisiin re- tään erityispedagogiikan professuuria. 7221: sursseihin verrattuna. Muissa opettajankoulu- Savonlinnan normaalikouluun on juuri val- 7222: tuslaitoksissa kasvatustieteen syventäviä opin- mistumassa uudet opetusharjoittelutilat, jotka 7223: 144 1988 vp. - RA n:o 134 7224: 7225: mahdollistavat kolmiluokkasarjaisen peruskou- maassa. Väestöpohjan perusteella tutkimusra- 7226: lun ala-asteen perustamisen. Myös luokanlehto- hoituksen osuuden tulisi olla lähes kymmenker- 7227: rien virat on saatu perustetuksi siten, että sisään- tainen. Lisäämällä opettajankoulutuslaitokseen 7228: oton nostamisen edellyttämät opetustilat ja -vi- opettajakuntaa, jonka työvelvollisuuteen kuu- 7229: rat olivat normaalikoulussa vuonna 1986. Kol- luu tutkimustyötä, voidaan osittain lisätä sekä 7230: miluokkasarjainen ala-aste on välttämätön, tutkimuksen että todennäköisesti tutkimusra- 7231: mutta ei riittävä edellytys luokanopettajakoulu- hoituksen osuutta Mikkelin läänissä. 7232: tuksen sisäänoton nostamiseksi nykyisestään. Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen si- 7233: Kouluhallitus on esittänyt opettajien virkaeh- säänoton nostaminen 48:sta 64:ään nostaisi 7234: tosopimuksen mukaisen täydennyskoulutuksen myös Mikkelin läänin korkeakoulupaikkojen 7235: osittaista siirtämistä opettajankoulutuslaitosten osuutta koko maan korkeakouluopiskelijoista. 7236: tehtäväksi. Myös tämä muutosesitys toteutues- Yhdessä Savonlinnan kääntäjänkoulutuslaitok- 7237: saan edellyttäisi lisää kasvatustieteen opetusvir- sen opiskelijamäärän kasvun (nykyisestä kol- 7238: koja opettajankoulutuslaitoksiin. mesta vuosikurssista viiteen vuosikurssiin) 7239: Joensuun korkeakoulun KTS:ssä esitettiin kanssa läänin korkeakoulupaikkojen osuus 7240: kasvatustieteen jatko-opintojen aloittamista Sa- nousisi noin yhteen prosenttiin kaikista korkea- 7241: vonlinnan opettajankoulutuslaitoksessa jo lu- kouluopiskelijoista. 7242: kuvuonna 1985-86. Lisensiaatti- ja tohtoritut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7243: kintojen suorittaminen Mikkelin läänissä tur- nioittaen, 7244: vaisi tulevaisuudessa pätevien opettajien saan- 7245: nin Savonlinnan opettajankoulutuslaitokseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7246: sekä takaisi opiskelijoille muodollisesti saman- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7247: tasoisen kasvatustieteen opetuksen kuin muissa 29.10.01 200 000 markkaa kasvatustie- 7248: maamme opettajankoulutuslaitoksissa. teen professorin viran perustamiseen Sa- 7249: Mikkelin läänin tutkimuksen julkinen rahoi- vonlinnan opettajankoulutuslaitokseen. 7250: tusosuus (0,5 OJo) on suhteellisesti pienin koko 7251: 7252: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 7253: 7254: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 7255: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen 7256: Esko Almgren 7257: 1988 vp. 145 7258: 7259: Raha-asia-aloite n:o 135 7260: 7261: 7262: 7263: 7264: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelijoiden opinto- 7265: lainojen ylimääräiseen korkotukeen tuen maksuajan pidentä- 7266: miseksi 7267: 7268: Eduskunnalle 7269: 7270: Vastavalmistuneet juuri opintonsa päättäneet elintasoa. Tätä juuri opintonsa päättänyttä 7271: nuoret ovat joissakin tapauksissa opiskelijaakin nuorta kohtaavaa noidankehää voidaan helpot- 7272: huonommassa asemassa: heillä on edessään taa. Yksi keino on vastavalmistuneen opiskeli- 7273: muutto pois opiskelija-asunnosta, työpaikan jan korkotuen ja lainojen takaisinmaksun aloit- 7274: hankinta, perheen perustaminen, asunnon han- tamisajan pidentäminen 3 vuoteen. 7275: kinta ja opintolainojen takaisinmaksu. Tämä ti- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 7276: lanne saattaa monelle olla ylivoimainen. nioittavasti, 7277: Akateeminen työttömyys Suomessa ei suin- 7278: kaan ole voitettu asia. Epävirallisten laskelmien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7279: mukaan piilotyöttömyyden, vajaatyöllisyyden 1989 tulo- ja menoarvioon momentil!e 7280: ja koulutustaan vastaamatonta työtä tekevät 29.39.52 21 000 000 markkaa ylimääräi- 7281: huomioon ottaen akateemisten työttömyyspro- senä määrärahana käytettäväksi vasta- 7282: sentti nousee jopa 3,8:aan. Useilla aloilla, vaik- valmistuneiden opiskelijoiden opintolai- 7283: ka koulutusta vastaavaa työtä löytyisikin, palk- nojen korkotuen pidentämiseksi 3 vuo- 7284: katulot ovat niin pienet, että vastavalmistunut teen 1. 7.1989 alkaen. 7285: nuori ei pysty saavuttamaan edes kohtuullista 7286: 7287: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 7288: 7289: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 7290: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen 7291: Esko Almgren 7292: 7293: 7294: 7295: 7296: 10 280129N 7297: 146 1988 vp. 7298: 7299: Raha-asia-aloite n:o 136 7300: 7301: 7302: 7303: 7304: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulu- ja keski- 7305: asteen opiskelijoiden opintorahan perusosan korottamiseksi 7306: 7307: 7308: Eduskunnalle 7309: 7310: Pääosa opintotuesta on edelleenkin opinto- Opintorahan osuudessa on pyrittävä eduskun- 7311: lainaa. Lainapainotteisen opintotukijärjestel- nan hyväksymään tavoitteeseen, jonka mukaan 7312: män takia on velkaantuminen vastavalmistu- opintoraha on nostettava puoleen opintotuen 7313: neen suurimpia ongelmia. määrästä vuoteen 1990 mennessä. Lopullisena 7314: Velkaantuminen heikentää oleellisesti opiske- tavoitteena on saattaa opiskelijat yhdenveroi- 7315: lun jälkeistä toimeentuloa. Ansiot ovat tällöin seen asemaan muiden kansalaisten kanssa - 7316: pienimmillään, koulutusta vastaavaa työpaik- opiskelijoille on taattava muiden perustoimeen- 7317: kaa ei välttämättä löydy ja opiskelija-asunnosta tuloturvajärjestelmien suuruinen toimeentulo- 7318: on lähdettävä. Monen nuoren vastavalmistu- ruinimi ilman lainarasitetta. 7319: neen edessä on velkakierre: opintolainaa, asun- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 7320: tolainaa, kodinperustamislainaa jne. Korkea- nioittavasti, 7321: koulututkinto ei enää ole sellainen investointi, 7322: joka varmasti takaisi hyvän toimeentulon val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7323: mistumisen jälkeen - asia on pikemminkin 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7324: päinvastoin. Esimerkiksi lainan turvin opiskel- 29.39.55 730 000 000 markkaa korkea- 7325: lut juristi saavuttaa elinikäisessä palkkavertai- koulu- ja keskiasteen opiskelijoiden 7326: lussa toimistoapulaisen vasta noin 40 vuoden opintorahan perusosan korottamiseksi 7327: iässä. 980 markkaan kuukaudessa 1. 7.1989 al- 7328: Velkaantumista pystytään tehokkaimmin eh- kaen. 7329: käisemään lisäämällä opintorahan määrää. 7330: 7331: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 7332: 7333: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 7334: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen 7335: Esko Almgren 7336: 1988 vp. 147 7337: 7338: Raha-asia-aloite n:o 137 7339: 7340: 7341: 7342: 7343: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta opintotuen tarveharkin- 7344: taikärajan alentamiseksi 18 vuoteen 7345: 7346: 7347: Eduskunnalle 7348: 7349: Täysi-ikäisten, oman talouden muodostanei- loudellista ja sosiaalista itsenäistymistä ja pi- 7350: den opiskelijoiden vanhempien tuloihin ja va- dentää nuoruutta keinotekoisesti. Tarveharkin- 7351: rallisuuteen kohdistuva tarveharkinta on yksi taikärajan noudattaminen asettaa myös van- 7352: opintotukijärjestelmän merkittävistä epäkoh- hemmille erityisiä vaatimuksia opiskelevien las- 7353: dista. Vaikka tarveharkintaikärajaa on viime tensa elatuksesta. Pahimmillaan se saattaa joh- 7354: vuosina vähittäin pudotettu alaspäin, vaikutta- taa entistä suurempaan koulutukselliseen eriar- 7355: vat vanhempien tulot ja varallisuus edelleen alle voisuuteen. Jo nyt on havaittavissa aiemmista 7356: 20-vuotiaiden saamaan opintorahan perusasaan sosiaaliluokista tulevien opiskelijoiden määrän 7357: ja 18-19-vuotiaiden kohdalla myös asumisli- laskua. 7358: sään. Vanhempien luona asuvilla alle 24-vuo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 7359: tiailla vanhempien tulot ja varallisuus vaikutta- nioittavasti, 7360: vat kaikkeen opintotukeen. Heihin kohdistuvat 7361: myös opintotuen vähennykset. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7362: Koska 18 vuotta täyttänyt ihminen on Suo- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7363: messa täysi-ikäinen ja velvollinen huolehtimaan 29.39.55 42 000 000 markkaa opinto- 7364: itsestään myös taloudellisesti, opintotuen tarve- tuen ikärajan alentamiseksi yleisesti 18 7365: harkinnan ikärajan pitäminen normaalia täysi- vuodeksi 1. 7.1989 alkaen. 7366: ikäisyysrajaa korkeampana estää nuoren ta- 7367: 7368: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 7369: 7370: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 7371: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen 7372: Esko Almgren 7373: 148 1988 vp. 7374: 7375: Raha-asia-aloite n:o 138 7376: 7377: 7378: 7379: 7380: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulujen ja lukioi- 7381: den perustamiskustannuksiin 7382: 7383: 7384: Eduskunnalle 7385: 7386: Erityisesti Varsinais-Suomen kunnat ovat Valtiovallan tulisi laissa edellytetyn kustan- 7387: joutuneet kärsimään siitä, että valtiovalta ei ole nustenjaon mukaisesti huolehtia velvoitteistaan 7388: huolehtinut omasta osuudestaan kouluja raken- eikä jättää niitä nykyisellä tavalla kuntien huo- 7389: nettaessa. Kun rakentamistarve on ollut pakot- lehdittaviksi. 7390: tava, ei rakennusten toteuttamista ole voinut Edellä olevan perusteella ~~hdotamme kun- 7391: __- 7392: siirtää, vaikka valtio ei olekaan suorittanut nioittaen, 7393: osuuttaan. Sen kunnat ovat saaneet vasta mo- 7394: nia vuosia myöhemmin jälkirahoituksena. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7395: Mainitusta seikasta on seurauksena, että kun- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7396: tien talous valtiovallan laiminlyönnin vuoksi ki- 29.46.34 150 000 000 markkaa perus- 7397: ristyy. Siitä on myös taloudellista menetystä koulujen ja lukioiden perustamiskustan- 7398: kunnille senkin vuoksi, ettei valtiovalta jälkira- nusten valtionosuuteen. 7399: hoituksessaan ota ollenkaan huomioon monien 7400: vuosien inflaation aiheuttamaa tappiota. 7401: 7402: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 7403: 7404: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 7405: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen 7406: Esko Almgren 7407: 1988 vp. 149 7408: 7409: Raha-asia-aloite n:o 139 7410: 7411: 7412: 7413: 7414: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Untamalan koulun pe- 7415: ruskorjaukseen Laitilassa 7416: 7417: 7418: Eduskunnalle 7419: 7420: Varsinais-Suomen kunnat ovat erityisesti jou- koulun saneeraus ja laajentaminen. Sen aiheut- 7421: tuneet rakentamaan koulutiloja ilman valtion- taa pakottava tarve. Koulu on nimittäin niin 7422: apua. Valtionosuutta on saatu jälkirahoitukse- huonossa kunnossa, ettei mainittuja toimenpi- 7423: lla vasta monien vuosien jälkeen. Tämä on ki- teitä voi enää pitempään viivyttää. 7424: ristänyt kuntien taloutta. Valtion tulisi huoleh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7425: tia paremmin velvoitteistaan eikä jättää niitä nioittaen, 7426: tehtyjen sopimusten vastaisesti kuntien har- 7427: teille. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7428: Mainitusta valtion laiminlyönnistä on kärsi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7429: nyt myös Laitilan kaupunki. Se on joutunut to- 29.46.34 2 000 000 markkaa Laitilan 7430: teuttamaan eräitä koulurakennushankkeita Untamalan koulun saneeraamiseen ja 7431: omalla kustannuksellaan. laajentamiseen. 7432: Lähiaikoina tulee toteutettavaksi Untamalan 7433: 7434: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 7435: 7436: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 7437: Jorma Fred Esko Almgren 7438: 150 1988 vp. 7439: 7440: Raha-asia-aloite n:o 140 7441: 7442: 7443: 7444: 7445: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihikosken ala-asteen 7446: koulun peruskorjaukseen Pöytyällä 7447: 7448: 7449: Eduskunnalle 7450: 7451: Riihikosken peruskoulun ala-asteen koulussa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7452: on varsin huomattava tilanpuute, mikä edellyt- nioittaen, 7453: täisi nopeata lisärakentamista. Tilantarpeen 7454: korvaaminen muulla tavalla kuin uutta rakenta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7455: malla tuottaa suuria ongelmia. Kouluun tulisi 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7456: rakentaa pikaisesti viisi uutta opetusluokkaa se- 29.46.34 2 000 000 markkaa Pöytyän 7457: kä eräitä muita tiloja. Suunnitellun laajennuk- Riihikosken ala-asteen koulun laajen- 7458: sen pinta-ala on noin 800m 2 ja kustannusarvio nus- ja muutostyöhön. 7459: noin 5 milj. markkaa. 7460: 7461: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 7462: 7463: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 7464: Jorma Fred Esko Almgren 7465: 1988 vp. 151 7466: 7467: Raha-asia-aloite n:o 141 7468: 7469: 7470: 7471: 7472: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta terveyskasvatuksen 7473: huumeaineiston kustantamiseksi peruskouluille 7474: 7475: 7476: Eduskunnalle 7477: 7478: Huumeiden käyttö on lisääntynyt viime ai- tettaisiin 2 000 peruskoululle, tarvittaisiin varo- 7479: koina maassamme. On yleistä, että huumeon- ja noin 300 000 mk. 7480: gelmaa esiintyy myös pienillä maaseutupaikka- Aikaisempina vuosina raittiuslautakunnat 7481: kunnilla. Vanhempien ja huoltajien ohella lä- ovat voineet toimittaa ja kustantaa kouluille 7482: hinnä ammattikasvattajat, opettajat ja oppilas- myös huumeita koskevaa oppimateriaalia. Vuo- 7483: huoltohenkilöstö voivat valistaa nuoria huu- den 1989 alusta raittiuslautakuntien taloudelli- 7484: meista, mikäli heillä itsellään on siihen tarpeek- set mahdollisuudet tässä suhteessa huononevat. 7485: si tietoja ja tarkoitukseen sopivaa opetusaineis- Näin ollen tarkoitukseen tulee varata erillinen 7486: toa. Vuoden 1988 aikana uusitaan oppilaitoksil- määräraha valtion budjetissa. 7487: le tarkoitettu huumeaineisto. Siihen otetaan vii- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 7488: meisimmät tiedot huumeista, niiden vaikutuk- nioittavasti, 7489: sista, käyttötiheydestä jne. On tärkeää, että jo- 7490: kaisessa oppilaitoksessa on opettajien käytettä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7491: vissä tarpeen vaatiessa monipuolinen opetuspa- 1989 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar- 7492: ketti huumeista. Nuorisokasvatusliitto tuottaa kan arviomäärärahan käytettäväksi ter- 7493: sanotun aineiston vuoden 1988 aikana. Kansion veyskasvatuksen huumeaineiston kus- 7494: hinnaksi tulee noin 150 mk/kpl. Jos niitä toimi- tantamiseksi peruskouluille. 7495: 7496: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 7497: 7498: Sauli Hautala Pekka Puska Lea Kärhä 7499: Arja Alho Claes Andersson Toimi Kankaanniemi 7500: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred Esko Almgren 7501: 152 1988 vp. 7502: 7503: Raha-asia-aloite n:o 142 7504: 7505: 7506: 7507: 7508: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta elämisentaidon opetus- 7509: ohjelman tuottamiseksi peruskouluille 7510: 7511: 7512: Eduskunnalle 7513: 7514: Nuorisokasvatusliitto saa valmiiksi vuoden kin, mahtaako elämisentaitoa tärkeämpää opit- 7515: 1988 aikana elämisentaidon opetusohjelman tavaa ollakaan. 7516: kokeilupainoksen peruskoulun yläastetta var- Ohjelmassa tuotetaan opettajanaineisto ja 7517: ten. oppilaanvihko sekä tarvittava av-materiaali 7518: Ohjelman lähtökohtana olivat tutkimustu- dioineen ja videoineen. 7519: lokset, joiden mukaan nuorten tupakointi- ja Nuorisokasvatusliiton työryhmä, jossa on 7520: alkoholiasenteisiin vaikuttavat ympäristön so- useita edustajia kouluhallituksesta, lääninhalli- 7521: siaaliset paineet ja varsinkin toveripiirin vaiku- tuksista ja käytännön työelämästä koululaitok- 7522: tus. USA:ssa ja Englannissa on tutkittu, kuinka sessa, on valmis jatkamaan ohjelman tuottamis- 7523: parhaiten voidaan opettaa nuorille sosiaalisten ta elämisentaidon oppimateriaalien saamiseksi 7524: paineiden vastustamista. Tutkimusten pohjalta peruskoulun 3.-4. ja 5.-6. luokille. Suunni- 7525: laadittujen kokeiden tulokset ovat olleet tutki- telman mukaan ohjelma sisältää elämäntapaa 7526: musmaissa myönteisiä, samoin Itä-Suomen ja elämäntyylejä, sairauden ehkäisemistä, vaa- 7527: nuorisoprojektissa. Tämän perusteella Suomes- ratilanteita, tupakkaa ja alkoholia, erityisruo- 7528: sa on koettu mielekkääksi kokeilla näiden val- kavaliota, kouluyhteisöä, opiskelutottumuksia, 7529: miiden mallien pohjalta Suomen oloihin sovel- suhteita aikuisiin ja tovereihin sekä harrastuk- 7530: lettua vastaavanlaista opetusta. sia ja ajankäyttöä yleensä koskevia asioita. 7531: Kuluvana vuonna valmistuva elämisentaidon Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 7532: opetusohjelma on ajateltu toteutettavaksi pe- nioittaen, 7533: ruskoulun yläasteella liikunnan, kotitalouden, 7534: oppilaanohjauksen, elämänkatsomustiedon ym. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7535: oppiaineiden yhteydessä. Tuntiaiheiden punai- 1989 tulo- ja menoarvioon 180 000 7536: sena lankana on sosiaalinen hyvinvointi eli markkaa elämisentaidon opetusohjel- 7537: miten oppii elämään fyysisesti ja henkisesti rik- man tuottamiseksi peruskouluun 3.-4. 7538: kaasti sekä tulemaan toimeen itsensä ja muiden ja 5.-6. luokkia varten. 7539: kanssa. Ohjelmaa valmistanut työryhmä kysyy- 7540: 7541: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 7542: 7543: Sauli Hautala Pekka Puska Lea Kärhä 7544: Arja Alho Claes Andersson Toimi Kankaanniemi 7545: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 7546: 1988 vp. 153 7547: 7548: Raha-asia-aloite n:o 143 7549: 7550: 7551: 7552: 7553: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta elektronisten apuväli- 7554: neiden hankkimiseksi näkövammaisille 7555: 7556: 7557: Eduskunnalle 7558: 7559: Näkövamma merkitsee, että ihmisen tärkein lentamis-, -välittämis- ja -vastaanottojärjestel- 7560: tietoa välittävä elin - silmä - ei toimi tai toi- miin mahdollistavat näkövammaisille monin- 7561: mii erittäin rajoitetusti. Ihminen tarvitsee sil- kertaisen tiedonsaannin nykyiseen tilanteeseen 7562: män välittämää tietoa lähes kaikessa toiminnas- verrattuna. Ne avaavat näkövammaisille mah- 7563: saan, kuten päivittäisten asioiden hoitamisessa, dollisuuden mm. joukkoviestinnän entistä te- 7564: yhteiskunnallisessa osallistumisessa, koulun- hokkaampaan hyväksikäyttöön. 7565: käynnissä, työssä ja vapaa-ajan toiminnoissa. Elektronisten apuvälineiden hankkiminen on 7566: Näkövammaisten tiedonsaannin parantaminen näkövammaisille itselleen kohtuuttoman kallis- 7567: on näkövammaisten kannalta keskeinen asia ta. Yhteiskunnan tulisikin osallistua niistä ai- 7568: pyrittäessä teeman "Täysi osallistuminen ja ta- heutuviin kuluihin. Tuetaanhan valtion varoista 7569: sa-arvo" toteutumiseen. myös tavanomaisten tiedotusvälineiden julkai- 7570: Tällä hetkellä näkövammaisille tuotetaan semista. 7571: muutamaa piste- ja kasettilehteä, joita julkaise- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7572: vat lähinnä näkövammaisjärjestöt. Paikallisia nioittaen, 7573: kasettilehtiä ilmestyy muutamia, mutta niiden 7574: toimittaminen on sattumanvaraista sekä talou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7575: delliselta että toimitukselliselta kannalta kat- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7576: soen. 29.58. 70 5 000 000 markkaa käytettä- 7577: Uudet elektroniset apuvälineet: pistenauhu- väksi elektronisten apuvälineiden hank- 7578: rit, puhuvat atk-päätteet, lukutelevisiot jne. yh- kimiseen näkövammaisille. 7579: distettyinä tietotekniikan tarjoamiin tiedontal- 7580: 7581: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 7582: 7583: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 7584: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen 7585: Esko Almgren 7586: 154 1988 vp. 7587: 7588: Raha-asia-aloite n:o 144 7589: 7590: 7591: 7592: 7593: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun teknillisen oppi- 7594: laitoksen lisärakennuksen rakentamiseksi 7595: 7596: 7597: Eduskunnalle 7598: 7599: Turun teknillisen oppilaitoksen nykyiset tilat ja menoarvtotssa jo myönnetty yhteensä 5,9 7600: on mitoitettu 1 250 oppilaalle. Tämänhetkisten milj. mk. Uudisrakentamisen tulisi olla valmis 7601: päätösten mukaan oppilasmäärä tulee olemaan toukokuussa 1990 ja peruskorjaus tapahtuisi 7602: n. 1 600. Oppilaitos on jo nyt joutunut turvautu- vuosina 1990-1992. 7603: maan vuokratiloihin, joissa toimii 9 luokkaa. Ti- Rakentamisella on kiire. Varoja olisi saatava 7604: laongelman keventämiseksi rakennetaan tontin riittävästi, jotta rakentamisaikataulu ei kovin 7605: rakennusoikeuden sallima määrä lisätiloja. viivästyisi. 7606: Perustamissuunnitelma on hyväksytty 16.10. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7607: 1984 ja esisuunnitelma 5.3 .1986. Esisuunnitel- nioittaen, 7608: massa on vahvistettu uudisrakennuksen kooksi 7609: 4 772 hm 2 • Lisäksi suoritetaan peruskorjaustöi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7610: tä 3 842 hm 2 :n osalta. Ensimmäiset luonnospii- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7611: rustukset (Ll) ovat rakennushallituksessa vah- 29.60. 74 15 000 000 markkaa Turun 7612: vistettavina. Hankkeen kustannusarvio on n. 36 teknillisen oppilaitoksen lisärakennuk- 7613: milj. mk. Suunnittelua varten on valtion tulo- sen rakentamiseen. 7614: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 7615: 7616: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 7617: Jorma Fred Esko Almgren 7618: 1988 vp. 155 7619: 7620: Raha-asia-aloite n:o 145 7621: 7622: 7623: 7624: 7625: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Loimaan maatalousop- 7626: pilaitoksen laajennukseen 7627: 7628: 7629: Eduskunnalle 7630: 7631: Loimaan maatalousoppilaitoksen laajentami- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7632: seksi on olemassa suunnitelma. Nykyisin käy- nioittaen, 7633: tössä olevat tilat ovat käyneet liian ahtaiksi. 7634: Tarvitaan uusi luokka- ja asuntolarakennus. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7635: Valtion siementarkastuslaitoksen siirtyessä Loi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 7636: maalle on ilmeistä, että maatalousoppilaitoksen 29.60.74 2000000 markkaa Loimaan 7637: merkitys maataloudellisena opinahjona vain en- maatalousoppilaitoksen laajentamiseen. 7638: tisestään vahvistuu. Tämä seikka osaltaan kii- 7639: rehtii oppilaitoksen laajentamista. 7640: 7641: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 7642: 7643: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 7644: Jorma Fred Esko Almgren 7645: 156 1988 vp. 7646: 7647: Raha-asia-aloite n:o 146 7648: 7649: 7650: 7651: 7652: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien kulttuuritoi- 7653: minnan palkkauskustannuksiin 7654: 7655: 7656: Eduskunnalle 7657: 7658: Kulttuuritoimintalain toimimisen edellytyk- nykyisin useimmiten valtionosuusehdolla. Ny- 7659: senä on kunnallisen tason kulttuurihallinto. kyisen valtionosuusvirkojen perustaruisaikatau- 7660: Vuosina 1982-1983 valtion tulo- ja menoar- lun mukaisesti viimeiset kunnat saisivat valtion- 7661: vioon sisältyi vuosittain varat 60 kulttuuritoi- osuusvirkansa vasta pitkälti 3. vuosituhannella. 7662: men pääviran valtionosuutta varten. Sen jäl- Aikataulu on aivan liian hidas ja epäoikeuden- 7663: keen kunnallisen tason kulttuurihallinnon luo- mukainen niille kunnille, joiden kulttuuritoi- 7664: minen on olennaisesti hidastunut. Viime vuosi- men kehitys muihin kuntiin nähden hidastuu 7665: na valtion tulo- ja menoarvioon on vuosittain kulttuuritoimesta vastaavan ja sitä kunnassa 7666: sisältynyt määräraha vain 10 uuden pääviran koordinoivan toimihenkilön puuttumisen 7667: perustamista varten. vuoksi. 7668: Kuitenkin kuntien kulttuuritoiminnasta an- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7669: netun lain 5 § ja opetusministeriön sen sovelta- nioittaen, 7670: misesta antamat ohjeet sallivat 333 pääviran ja 7671: 195 sivu- ja yhdistelmäviran perustamisen. Ku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7672: luvana vuonna valtionosuuteen oikeutettuja 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7673: virkoja on kaikkiaan vasta 190, joten valtaosa 29.90.30 18 000 000 markkaa kuntien 7674: kunnista on vielä järjestelmän ulkopuolella. kulttuuritoiminnan palkkauskustannuk- 7675: Kulttuuritoimen virat perustetaan kunnissa siin. 7676: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 7677: 7678: Sauli Hautala Jorma Fred 7679: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 7680: 1988 vp. 157 7681: 7682: Raha-asia-aloite n:o 147 7683: 7684: 7685: 7686: 7687: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallisen kulttuuritoi- 7688: minnan järjestämiseen ja tukemiseen 7689: 7690: 7691: Eduskunnalle 7692: 7693: Kulttuuritoimintalain 5 §:n mukaan kunta Erityisesti taloudellisesti heikossa asemassa 7694: voi saada valtionosuutta paikallisen kulttuuri- oleville kunnille ei ole mahdollista kunnallisve- 7695: toiminnan järjestämisestä ja tukemisesta aiheu- rotuksen kautta saavuttaa riittävää kulttuuri- 7696: tuviin kustannuksiin valtion tulo- ja menoar- palvelujen tasoa. Nykytilan vallitessa epäsuhde 7697: viossa vahvistetun enimmäismäärän kutakin kulttuuritoimen osalta tulee näin ollen kasva- 7698: kunnassa henkikirjoitettua asukasta kohti. maan eri kuntien välillä. 7699: Kun kulttuuritoimintalaki tuli voimaan vuon- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7700: na 1981, tämä enimmäismäärä oli 3 markkaa, nioittaen, 7701: ja suunnitelmien mukaan sen piti nousta jo 7702: vuonna 1982 5 markkaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7703: Tuen kehitys ei kuitenkaan ole ollut odotus- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 7704: ten mukaista. Vuonna 1988 valtionosuutta 29.90.30 27 000 000 markkaa paikalli- 7705: myönnetään vasta 7 markan enimmäismenoihin sen kulttuuritoiminnanjärjestämiseen ja 7706: kutakin kunnassa henkikirjoitettua asukasta tukemiseen. 7707: kohti. Toiminnalliset tarpeet huomioon ottaen 7708: tuki on riittämätön. Tuen tulisi kohota 10 7709: mk:aan asukasta kohti. 7710: 7711: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 7712: 7713: Sauli Hautala Jorma Fred 7714: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 7715: 158 1988 vp. 7716: 7717: Raha-asia-aloite n:o 148 7718: 7719: 7720: 7721: 7722: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien kulttuuritoi- 7723: mintaan tarvittavia tiloja ja laitteita varten 7724: 7725: 7726: Eduskunnalle 7727: 7728: Kulttuuritoimintalain 8 §:ään perustuen kun- hin. Huolimatta määrärahan vähäisyydestä ja 7729: nat voivat saada valtiolta avustusta ja lainaa pienuudesta perusteltuja hakemuksia on ollut 7730: kulttuuritoimintaa varten tarvittavien kokoon- sangen paljon (158 kpl; 40,8 milj. mk), mikä 7731: tumis-, työskentely-, näyttely- ja esitystilojen osoittaa määrärahan tasokorotuksen tarpeelli- 7732: rakentamista, hankkimista, kunnostamista ja suutta. 7733: perusparannuksia sekä kulttuuritoiminnan kan- Tuki on erittäin tärkeä erityisesti pienille ja 7734: nalta tarpeellisten laitteiden ja välineiden hank- taloudellisesti heikossa asemassa oleville kun- 7735: kimista varten. Tuen piiriin eivät kuitenkaan nille, joilta puuttuvat usein edes tyydyttävät 7736: kuulu suuret taiderakennushankkeet (teatterit, näyttely- ja esitystilat ja työskentelytilat sekä 7737: konserttitalot, museot), joita tuetaan veikkaus- tarpeelliset välineet ja laitteet ja joille nykyises- 7738: voittovaroin. Laki on saanut kunnat tekemään sä taloudellisessa tilanteessa niiden hankkimi- 7739: runsaasti kulttuuritoimen investointisuunnitel- nen ei ole edes mahdollista ilman valtion tuki- 7740: mia. toimia. 7741: Valtion tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7742: osoitettu määräraha on kuitenkin kasvanut hy- nioittaen, 7743: vin hitaasti. Vuonna 1988 se on vain 4,0 miljoo- 7744: naa markkaa. Määrärahan pienuuden vuoksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7745: opetusministeriö on jakanut siitä pelkästään 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7746: avustuksia, jotka ovat suurimmillaan 100 000 29.90.30 JO 000 000 markkaa kuntien 7747: markkaa. Ne riittävät lähinnä välinehankintoi- kulttuuritoimintaan tarvittavia tiloja ja 7748: hin, eivät mihinkään suurempiin investointei- laitteita varten. 7749: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 7750: 7751: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 7752: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen 7753: Esko Almgren 7754: 1988 vp. 159 7755: 7756: Raha-asia-aloite n:o 149 7757: 7758: 7759: 7760: 7761: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta taideteosten hankkimi- 7762: seen julkisiin rakennuksiin 7763: 7764: 7765: Eduskunnalle 7766: 7767: Valtion vuotta 1988 koskevassa tulo- ja me- nan toimiala laajeni vuonna 1984, kun toimi- 7768: noarviossa on veikkauksen ja raha-arpajaisten kuntaan tuli Teollisuustaiteen Liitto Ornamo 7769: voittovaroista myönnetty 2 400 000 markkaa mukaan. Tämä sinänsä tervetullut laajennus ei 7770: käytettäväksi taideteosten hankkimiseen julki- kuitenkaan ole vaikuttanut ratkaisevasti määrä- 7771: siin rakennuksiin. Nousua viime vuoteen on rahan suuruuteen, vaan samoilla raameilla kuin 7772: 100 000 markkaa. Tämän lisäksi on momentilla ennen hankittiin veistokset, maalaukset, piirus- 7773: 21.02.70 tasavallan presidentin virka-asunnon tukset, grafiikka jne. valtion rakennuksiin, 7774: kalustamisesta aiheutuvissa menoissa varattu hankitaan nyt myös taidetekstiilit, taidekera- 7775: 600 000 markkaa taideteosten hankintaan kysei- miikka ja muu vastaava taide. Se, että valtion 7776: seen rakennukseen. vuotta 1988 koskevassa tulo- ja menoarviossa 7777: Veikkausvoittovaroista myönnettävällä mää- on varattu 600 000 markan määräraha Mänty- 7778: rärahalla valtion taideteostoimikunta järjestää niemen taidehankintoihin, ei luonnollisesti vai- 7779: taidekilpailuja ja hankkii taidetta valtion raken- kuta kokonaistilanteeseen, koska kysymyksessä 7780: nuksiin eri puolille maata. Jo pitkään on valtion on kertaluonteinen, erillinen hanke. Määrära- 7781: merkittävimmistäkin rakennushankkeista jou- haa taideteosten hankkimiseen julkisiin raken- 7782: duttu karsimaan taiteen osuus määrärahojen nuksiin on taiteilijajärjestöjen mielestä olennai- 7783: vähyyden vuoksi, ja moniin mukaan päässeisiin sesti korotettava. Samoilla linjoilla taiteilijajär- 7784: kohteisiin on voitu viedä taidetta vain yksittäis- jestöjen kanssa on asiassa myös taiteen keskus- 7785: kappaleina, ei kohteeseen alunperin suunnitel- toimikunta, joka on kiinnittänyt huomionsa ky- 7786: tuna, kiinteänä osana kokonaisuutta. Kaikki seisen määrärahan niukkuuteen. 7787: muut Pohjoismaat käyttävät kulttuurihankin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7788: toihin 1 OJo :n verran suhteessa valtion rakennus- nioittaen, 7789: määrärahoihin. Suomessa, jos valtion vuotui- 7790: sesta rakentamisesta otetaan huomioon vain vi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7791: rastotalot, yliopistot ja muu merkittävämpi ra- 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 29.90 7792: kentaminen, olisi vastaavan taideteosten han- uudelle momentille 3 000 000 markkaa 7793: kintamäärärahan oltava vähintäänkin kaksin- käytettäväksi taideteosten hankkimiseen 7794: kertainen, jotta se vastaisi pohjoismaista tasoa julkisiin rakennuksiin. 7795: eli yhtä prosenttia. Valtion taideteostoimikun- 7796: 7797: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 7798: 7799: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 7800: Jorma Fred Esko Almgren 7801: 160 1988 vp. 7802: 7803: Raha-asia-aloite n:o 150 7804: 7805: 7806: 7807: 7808: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun piirustuskoulun 7809: tilojen korjaamiseen 7810: 7811: 7812: Eduskunnalle 7813: 7814: Turun piirustuskoulu on maamme vanhin tai- Taideopintoja harjoittamaan on yhä enem- 7815: deoppilaitos, jonka perinteet tunnetaan laajalti män pyrkijöitä. On tärkeätä, että muuallakin 7816: maassamme. Se on säätiön omistama. Se ei pal- on tällaisia opinahjoja kuin Helsingissä, jotta 7817: vele alansa taideoppilaitoksena vain Turun ja taideopiskelu tehdään mahdolliseksi eri puolilla 7818: sen lähiympäristön tarpeita, vaan se saa opiske- maatamme asuville. 7819: lijoita ympäri Suomea. Näin sillä on huomatta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7820: va merkitys maamme yhtenä taideoppilaitok- nioittaen, 7821: sena. 7822: Turun piirustuskoulu tarvitsee nopeasti uu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7823: det, korjatut tilat. Se on kunnoltaan sellainen, 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 29.90 7824: että toimenpiteitä pikaisesti tarvitaan. uudelle momentille 3 500 000 markkaa 7825: Koulun saneerauksesta on laadittu huoneti- Turun piirustuskoulun tilojen korjaami- 7826: laohjelma. Sen kustannusarvio on noin 11 milj. seksi. 7827: markkaa. Saneerauksen käynnistämiseksi tar- 7828: vittaisiin ensi vuoden tulo- ja menoarvioon 3,5 7829: milj. markkaa. 7830: 7831: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 7832: 7833: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 7834: Jorma Fred Esko Almgren 7835: 1988 vp. 161 7836: 7837: Raha-asia-aloite n:o 151 7838: 7839: 7840: 7841: 7842: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta saamenkielisen julkai- 7843: sutoiminnan tukemiseen 7844: 7845: 7846: Eduskunnalle 7847: 7848: Saamen kielellä on toistaiseksi erittäin vähän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7849: kirjallista tuotantoa. Osaksi saamenkielinen pe- nioittaen, 7850: ruskouluopetus on aloitettu joitakin vuosia sit- 7851: ten, mikä osaltaan edistää kielen ja kulttuurin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7852: säilymistä. Alkaneen myönteisen kehityksen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7853: turvaamiseksi ja monipuolistamiseksi tulee saa- 29.99.50 600 000 markkaa saamenkieli- 7854: menkielistä julkaisutoimintaa tukea nykyistä sen julkaisutoiminnan tukemiseen. 7855: voimakkaammin. Tällöin mahdollistetaan 7856: myös hengellisen kirjallisuuden kääntäminen ja 7857: tuottaminen saamen kielellä. 7858: 7859: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 7860: 7861: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 7862: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen 7863: Esko Almgren 7864: 7865: 7866: 7867: 7868: II 280129N 7869: 162 1988 vp. 7870: 7871: Raha-asia-aloite n:o 152 7872: 7873: 7874: 7875: 7876: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta viljan varmuusvarasto- 7877: jen rakentamiseksi 7878: 7879: 7880: Eduskunnalle 7881: 7882: Kesällä 1987 koettu erittäin raskas kato pal- ta. Silloin vältytään mm. hukkakauran aiheut- 7883: jasti karulla tavalla sen tosiasian, että maassam- tamilta ongelmilta. 7884: me on liian vähän viljan varmuusvarastoja. Tä- Viljan varmuusvarastojen rakentamiseksi no- 7885: mä seikka on ollut kyllä tiedossa, mutta ylituo- peasti lisää tulee tätä toimintaa rahoittaa myös 7886: tannon vallitessa tilanne ei ole aiheuttanut dra- valtion budjetin kautta. Ilman sitä riittävien 7887: maattisia ongelmia. On tuudittauduttu välinpi- varmuusvarastojen aikaansaaminen kestää liian 7888: tämättömyyteen. Vasta ankara kato teki ilmei- kauan. 7889: seksi, kuinka heikko maamme viljaomavarai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7890: suus on, kun todellinen kato kohtaa. nioittaen, 7891: Mikäli maailmassa olisi koettu laajamittai- 7892: sempi kato tai olisi ollut jonkinlainen kriisiti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7893: lanne, maamme viljahuollon turvaaminen olisi 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 30.29 7894: voinut kohdata suuriakin vaikeuksia. On siis uudelle momentille 70 000 000 markkaa 7895: erittäin tärkeätä saada lisää viljan varmuusva- viljan varmuusvarastojen rakentami- 7896: rastoja. Niihin on varastoitava myös riittävästi seksi. 7897: siemenviljaa, ettei sitä tarvitse tuoda ulkomail- 7898: 7899: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 7900: 7901: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 7902: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen 7903: Esko Almgren 7904: 1988 vp. 163 7905: 7906: Raha-asia-aloite n:o 153 7907: 7908: 7909: 7910: 7911: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Sirppujoen vesistön jär- 7912: jestelyihin Laitilassa 7913: 7914: 7915: Eduskunnalle 7916: 7917: Laitilan Sirppujoen vesistöjärjestely on eden- distuvat samojen ihmisten kannettaviksi. Vesis- 7918: nyt tavattoman hitaasti. Tämän vuoden budje- töjärjestelyjen viivästyminen kasaa vain tätä 7919: tissakin on vain 0,5 milj. markkaa tähän tarkoi- taakkaa. 7920: tukseen. Työ etenee liian hitaasti. Valtion osuus Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7921: kokonaiskustannuksista on nykyarvion mu- nioittaen, 7922: kaan 12,7 milj. markkaa, josta määrästä aikai- 7923: semmin on myönnetty 0,9 milj. markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7924: Sirppujoki tulvii vuosittain, joskus jopa useam- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7925: mankin kerran. Toistuvilla tulvillaan se aiheut- 30.40. 77 5 000 000 markkaa Laitilan 7926: taa suuria taloudellisia menetyksiä, jotka koh- Sirppujoen vesistön järjestelyihin. 7927: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 7928: 7929: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 7930: Jorma Fred Esko Almgren 7931: 164 1988 vp. 7932: 7933: Raha-asia-aloite n:o 154 7934: 7935: 7936: 7937: 7938: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Naantalin-Merimas- 7939: kun-Rymättylän yhdysvesijohdon rakentamiseksi 7940: 7941: 7942: Eduskunnalle 7943: 7944: Merimaskun kunnan käytössä olevat pohja- nitelman kustannusarvio on 4 000 000 mk, josta 7945: vesivarat ovat vähäiset ja heikkolaatuiset. Ry- valtion osuus on 2 000 000 mk. 7946: mättylän kunta ottaa pintavettä Riiaistenjärves- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7947: tä, ja vesilaitoksella on ajoittain veden laadusta nioittaen, 7948: johtuvia häiriöitä. Veden laadun parantamisek- 7949: si ja veden saannin varmistamiseksi laaditussa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7950: selvityksessä on esitetty yhdysvesijohtojen ra- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7951: kentamista Naantalista Merimaskuun ja Meri- 30.40. 77 2 000 000 markkaa Naanta- 7952: maskusta Rymättylään, jolloin Merimaskun ja lin-Merimaskun-Rymättylän yhdys- 7953: Rymättylän kunnat ostaisivai veden Raision- vesijohdon rakentamiseksi. 7954: Naantalin vesilaitokselta. Yhdysvesijohtosuun- 7955: 7956: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 7957: 7958: Sauli Hautala Jorma Fred 7959: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 7960: 1988 vp. 165 7961: 7962: Raha-asia-aloite n:o 155 7963: 7964: 7965: 7966: 7967: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta taimitarhatoiminnan 7968: aloittamiseen Preitilän jalostuspaikalla Paimiossa 7969: 7970: 7971: Eduskunnalle 7972: 7973: Metsäntutkimuslaitoksella on Paimiossa 270 ten. Valtion tulo- ja menoarvioon tulisikin nyt 7974: ha:n suuruinen alue. Sen Metsäntutkimuslaitos saada riittävä määräraha taimitarhatoiminnan 7975: hankki Varsinais-Suomen tuberkuloosipiirin aloittamiseksi Preitilän jalostuspaikalla. 7976: kuntainliitolta 2,3 miljoonan markan kauppa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7977: hinnalla. Metsäntutkimuslaitoksen työryhmä nioittaen, 7978: on 30.12.1983 laatinut ehdotuksen hankitun 7979: kiinteistön käyttösuunnitelmaksi. Ehdotuksessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7980: todettiin maa- ja metsätalousministeriön edel- 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 30.76 7981: lyttäneen aluetta käytettävän metsänjalostus- määrärahoihin 2 000 000 markkaa tai- 7982: tarkoituksiin ja siinä erityisesti risteytysjalos- mitarhatoiminnan aloittamiseksi Preiti- 7983: tuksen ja taimitarhatoiminnan aloittamista var- län jalostuspaikalla Paimiossa. 7984: 7985: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 7986: 7987: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 7988: Jorma Fred Esko Almgren 7989: 166 1988 vp. 7990: 7991: Raha-asia-aloite n:o 156 7992: 7993: 7994: 7995: 7996: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Karhunojan-Riihi- 7997: kosken maantien peruskorjaukseen 7998: 7999: 8000: Eduskunnalle 8001: 8002: Pöytyän ja Karinaisten kunnat ovat moni- Tämän n. 6 km:n pituisen tienparannuksen 8003: puolisessa yhteistyössä keskenään. Pääterveys- suunnittelu ja rakentaminen tulisi pian saada ai- 8004: asema ja sairaala ovat Riihikoskella ja koulu- kaan. 8005: keskus Karinaisten Kyrössä. Vaikka päivittäi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8006: nen liikenne tällä välillä on varsin suuri, puut- nioittaen, 8007: tuu kunnollinen suora tieyhteys väliltä Karhun- 8008: oja-Riihikoski. Kyröstä Karhunajalle on tie että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8009: äskettäin perusparannettu. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8010: Tien uusi suunta on merkitty ja hyväksytty 31.24.77 1000000 markkaa Karhun- 8011: Pöytyän kunnanvaltuuston hyväksymässä yleis- ojan-Riihikosken maantien peruskor- 8012: kaavallisessa rakennesuunnitelmassa sekä Rii- jauksen suunnitteluun ja rakentamisen 8013: hikosken-Lallon-Kirkonkylän osayleiskaa- aloittamiseen. 8014: vassa. 8015: 8016: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 8017: 8018: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 8019: Jorma Fred Esko Almgren 8020: 1988 vp. 167 8021: 8022: Raha-asia-aloite n:o 157 8023: 8024: 8025: 8026: 8027: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehmänkurkun tien 8028: rakentamiseen 8029: 8030: 8031: Eduskunnalle 8032: 8033: Kustavin ja Lokalahden välille on suunniteltu Elinkeinoelämän kannalta olisi tärkeää myös 8034: rakennettavaksi Lehmänkurkun tie, joka loisi saada lyhyempi tieyhteys Kustavista Uuteen- 8035: lyhyen tieyhteyden välille Kustavi-Lokalah- kaupunkiin. Se soisi parempia mahdollisuuksia 8036: ti-Uusikaupunki. Kustavin ja muiden tien vaikutuspiiriin tulevien 8037: Lehmänkurkun tiellä olisi paitsi Uudellekau- kuntien kalastukselle ja teollisuudelle. Matkai- 8038: pungille myös koko eteläiselle Vakka-Suomelle lulle uusi tieyhteys loisi uusia mahdollisuuksia. 8039: suuri merkitys. Se lyhentäisi matkaa Vakka- Avautuisihan tielle kauniita merellisiä näkymiä. 8040: Suomen eteläosista kaupunkiin ja olisi omiaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8041: tekemään Uudenkaupungin ympäristöstä ny- nioittaen, 8042: kyistä yhtenäisemmän alueen. Erityisen tärkeä 8043: tie olisi Kustavin asukkaille. Monet tärkeät pal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8044: velut, kuten sairaala- ja erilaiset koulupalvelut, 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8045: ovat saatavissa Uudestakaupungista. Myös ly- 31.24. 77 3 000 000 markkaa Lehmän- 8046: hyempi matka mahdollistaisi asumisen koti- kurkun tien suunnittelun ja rakentami- 8047: kunnassa Kustavissa, vaikka työpaikka sijaitsisi sen aloittamiseksi. 8048: Uudessakaupungissa. 8049: 8050: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 8051: 8052: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 8053: Jorma Fred Esko Almgren 8054: 168 1988 vp. 8055: 8056: Raha-asia-aloite n:o 158 8057: 8058: 8059: 8060: 8061: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Loimaan-Alastaron 8062: maantien rakentamiseen 8063: 8064: 8065: Eduskunnalle 8066: 8067: Maantie välillä Loimaa-Alastaro on liiken- Loimaan talousalueen yhtenäisyyttä. Näistä 8068: nöitävyydeltään heikko. Tämän vuoksi onkin syistä sen toimenpideaikataulua ei saa enää vii- 8069: suunniteltu uusi tie, jonka rakentaminen tulisi västyttää. 8070: aloittaa ainakin jo ensi vuonna. Tien tärkeyttä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8071: korostaa vielä se, että se liittyy rakenteilla ollee- nioittaen, 8072: seen tiehen välillä Uusikaupunki-Forssa. Kun 8073: tiellä sen heikkokuntoisuudesta huolimatta on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8074: hyvin vilkas liikenne, sen rakentaminen paran- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8075: taisi ratkaisevasti sen vaikutuspiirissä olevien 31.24. 77 6 000 000 markkaa Loi- 8076: kuntien liikenneolosuhteita samoin kuin myös maan-Alastaron maantien rakentami- 8077: kaukoliikenneyhteyksiä. Samalla se voimistaisi sen aloittamiseksi. 8078: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 8079: 8080: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 8081: Jorma Fred Esko Almgren 8082: 1988 vp. 169 8083: 8084: Raha-asia-aloite n:o 159 8085: 8086: 8087: 8088: 8089: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien alikulkutun- 8090: nelin rakentamiseksi Meriniityn teollisuusalueelle Salossa 8091: 8092: 8093: Eduskunnalle 8094: 8095: Salon kaupungin merkittävin teollisuusalue, neväylien rakentamiseen on vuosittain normaa- 8096: tällä hetkellä n. 3 000 ja tulevaisuudessa yli listi 6-7 milj. mk. 8097: 4 000 työpaikkaa käsittävä Meriniityn teolli- Kun junien nopeus korjatulla rantaradalla tu- 8098: suusalue sijaitsee rautatien toisella puolella. lee nousemaan huomattavasti nykyisestään, tu- 8099: Kaikki sinne johtavat kadut ovat tasoristeyksiä. lee alikulkutunneli mahdollisimman pian raken- 8100: Liikenteen sujumisen ja liikenneturvallisuuden taa. 8101: vuoksi on välttämätöntä, että viimeistään ran- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8102: taradan oikaisutyön ehtiessä Saloon on voitu nioittaen, 8103: toteuttaa alikulkutunneli Joensuunkadulle joh- 8104: tamaan liikennettä turvallisesti teollisuusalueel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8105: le. Hanke on mittava, sillä sen kustannusar- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8106: vioksi on VR:n ja kaupungin yhteisessä työryh- 31.24. 77 2 000 000 markkaa rautatien 8107: mässä laskettu 34 000 000 mk. Hankkeen mitta- alikulkutunnelin rakentamiseksi Meri- 8108: vuutta Salon kaupungin oloihin sovellettuna niityn teollisuusalueelle Salossa. 8109: kuvaa se, että kaupungin talousarviossa liiken- 8110: 8111: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 8112: 8113: Sauli Hautala Sauli Niinistö Toimi Kankaanniemi 8114: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 8115: 170 1988 vp. 8116: 8117: Raha-asia-aloite n:o 160 8118: 8119: 8120: 8121: 8122: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta eritasoristeysten raken- 8123: tamiseksi Laitilassa 8124: 8125: 8126: Eduskunnalle 8127: Laitilan kaupungissa on liikenneturvallisuu- Iisia ja välttämättömiä, siksi niiden toteuttami- 8128: den kannalta kaksi erittäin vaarallista tasoris- seen tulisi päästä mahdollisimman pian. 8129: teystä. Kaupunkihan sijaitsee kahden merkit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8130: tävän liikenneväylän risteyskohdassa. Sellaiset nioittaen, 8131: muodostuvat valtatien n:o 8 ja Eurantien (Uu- 8132: denkaupungin tien) ja valtatien n:o 8 ja Kauko- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8133: lantien tasoristeyksistä. Liikenneturvallisuus 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 8134: paranee vasta sitten ratkaisevasti, kun nämä ris- 31.24. 77 1 000 000 markkaa Laitilan 8135: teykset saadaan järjestetyiksi eritasoristeyksik- eritasoristeysten suunnitteluun ja raken- 8136: si. Nämä liikennejärjestelyt ovat todella tarpeet- tamisen aloittamiseen. 8137: 8138: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 8139: 8140: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 8141: Jorma Fred Esko Almgren 8142: 1988 vp. 171 8143: 8144: Raha-asia-aloite n:o 161 8145: 8146: 8147: 8148: 8149: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy- 8150: län rakentamiseen Turun ja Kustavin väliselle tieosuudelle 8151: 8152: 8153: Eduskunnalle 8154: 8155: Liikenne maantiellä Raisio-Kustavi on var- jät olisivat halukkaita käyttämään mainittua 8156: sinkin kesällä erittäin vilkas. Johtaahan tie lo- tietä virkistysmatkoja järjestääkseen, mikäli sii- 8157: manviettoalueelle, joka on yksi maamme suosi- hen saataisiin kevyen liikenteen kaista. 8158: tuimmista. Siellä sijaitsevat Kustavi, Taivassa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8159: lo, Vehmaa jne. Tie on myös pyöräretkeilijöi- nioittaen, 8160: den suosima. Heitä liikkuu tiellä jatkuvasti yk- 8161: sin, ryhmissä tai perheittäin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8162: Tie on kuitenkin hyvin kapea. Ajokaistojen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8163: ulkopuolella ei juuri ole tilaa, jota polkupyöräi- 31.24. 77 2 000 000 markkaa kevyen lii- 8164: lijät voisivat käyttää. Tilanne on hyvin vaaralli- kenteen väylän suunnitteluun ja raken- 8165: nen. On ihme, jos vakavilta onnettomuuksilta tamisen aloittamiseen Turun ja Kustavin 8166: tuolla tiellä on voitu välttyä. väliselle tieosuudelle. 8167: Uskomme, että yhä useammat pyöräretkeili- 8168: 8169: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 8170: 8171: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 8172: Jorma Fred Esko Almgren 8173: 172 1988 vp. 8174: 8175: Raha-asia-aloite n:o 162 8176: 8177: 8178: 8179: 8180: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy- 8181: lien rakentamiseksi Salossa 8182: 8183: 8184: Eduskunnalle 8185: 8186: Salon kaupungista naapurikuntiin johtavilla kallistien ja Kiskontien varteen. Eräiltä osin tä- 8187: teillä on vilkasta moottoriajoneuvoliikennettä, hän liittyy myös alikäytävien rakentamista. 8188: minkä lisäksi samoilla teillä on polkupyörälii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8189: kennettä keskimääräistä enemmän. Tiet ovat nioittaen, 8190: sekä työmatkaliikenteen että koululaisliiken- 8191: teen käytössä. Liikenneturvallisuussyistä ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8192: vyen liikenteen väylien saamista pidetään kau- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8193: pungin taholta kiireellisenä ja välttämättömänä 31.24. 77 5 000 000 markkaa kevyen lii- 8194: Inkereentien, Somerontien, Salon-Teijon pai- kenteen väylien rakentamiseksi Salossa. 8195: 8196: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 8197: 8198: Sauli Hautala Sauli Niinistö Toimi Kankaanniemi 8199: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 8200: 1988 vp. 173 8201: 8202: Raha-asia-aloite n:o 163 8203: 8204: 8205: 8206: 8207: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen alikul- 8208: kutunnelin rakentamiseksi valtatielle n:o 1 Salossa 8209: 8210: 8211: Eduskunnalle 8212: 8213: Kevyen liikenteen alikulkutunneli valtatien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8214: n:o 1 alitse rautatien alikulun kohdalla sisältyy nioittaen, 8215: TVL:n toimenpideohjelmaan. Tunnelin raken- 8216: taminen valtatien alitse on työmatkaliikenteen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8217: vuoksi liikenneturvallisuussyistä välttämätön. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8218: Paikalla tapahtuneet liikennevahingot ja mm. 31.24.77 1000000 markkaa kevyen lii- 8219: yksi kuolemaan johtanut liikennetapaturma an- kenteen alikulkutunnelin rakentamiseksi 8220: tavat perustellun syyn hankkeen kiirehtimiseen. valtatielle n:o 1 Salossa. 8221: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 8222: 8223: Sauli Hautala Sauli Niinistö Toimi Kankaanniemi 8224: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 8225: 174 1988 vp. 8226: 8227: Raha-asia-aloite n:o 164 8228: 8229: 8230: 8231: 8232: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta lähestymistutkan hank- 8233: kimiseksi Turun lentoasemalle 8234: 8235: 8236: Eduskunnalle 8237: 8238: Viime aikoina on lentoturvallisuuden paran- parantaminen mahdollistaisi suorien lähestymi- 8239: tamiseen kiinnitetty lisääntyvää huomiota. Len- sien tekemisen huonoissakin sääolosuhteissa 8240: toliikenteen viikastuessa edellytetään myös tur- myös lännestä tulevalle liikenteelle. Tämä ai- 8241: vallisuuden paranevan. Turun lentoaseman tur- kaansaisi myös selvää kustannussäästöä (len- 8242: valisuuslaitteet eivät ole ajan vaatimusten tasol- toyhtiöille) ja parantaisi palvelutasoa tuntu- 8243: la. Lähestymistutkan hankinta on välttämätön. vasti. Lähestymislaitetason parannusehdotus on 8244: Se on ollut mukana suunnitelmissa jo pitkään, ilmailuhallituksen tiedossa, mutta sitä ei ole 8245: mutta hankinta on jatkuvasti jäänyt toteutta- otettu suunnitelmiin. Kustannuksiltaan lähesty- 8246: matta. mislaitetason parannustoimenpiteet olisivat noin 8247: Lähestymistutka on varsin tärkeä sekä lento- 1,5 miljoonaa markkaa. 8248: liikenteen johtamisen että ilmavalvonnan sa- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 8249: moin kuin etsintä- ja pelastuspalvelun kannalta. 8250: Lähestymistutkan hankintakustannukset ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8251: arviolta 6 miljoonaa markkaa. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8252: Samassa yhteydessä olisi välttämätöntä pa- 31.47. 70 7 500 000 markkaa lähestymis- 8253: rantaa RWY 08:n lähestymislaitetasoa. Tällä tutkan hankkimiseksi Turun lentoase- 8254: hetkellä Turussa on hyvä varustus vain RWY malle ja lähestymislaitetason parantami- 8255: 26:lle eli idästä länteen. Lähestymislaitetason seksi. 8256: 8257: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 8258: 8259: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 8260: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen 8261: Esko Almgren 8262: 1988 vp. 175 8263: 8264: Raha-asia-aloite n:o 165 8265: 8266: 8267: 8268: 8269: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun lentoaseman kii- 8270: totien pidentämiseen 8271: 8272: 8273: Eduskunnalle 8274: 8275: Maamme lentoliikenne keskittyy voimak- 10 miljoonaa markkaa. Täysimittaisen kiitotien 8276: kaasti Vantaan lentoasemalle. Lentoliikenteen rakentaminen Turun lentoasemalle turvaisi ul- 8277: edelleen lisääntyessä ruuhkautumista tällä len- komaisen ja muunkin häiriöttömän liikenteen 8278: toasemalla on purettava uusilla investoinneilla. poikkeuksellisissakin olosuhteissa nykyistä pa- 8279: Vantaan lentoaseman lisärakentaminen voitai- remmin. Tällainen tilanne koettiin mm. silloin, 8280: siin välttää kehittämällä Turun lentoasemaa. kun Helsinki-Vantaan lentoaseman palomiehet 8281: Turun lentoasema on nykyään vajaakäytössä. olivat lakossa v. 1986, jolloin Turun kautta kul- 8282: Lisäinvestointien jälkeen se kykenisi vaikeuksit- ki kaksi kolmasosaa ulkomaan liikenteestä. 8283: ta välittämään kaksin- tai kolminkertaisen lii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8284: kenteen nykyiseen verrattuna. Turun lentoase- nioittaen, 8285: man toimintavalmiuden lisääminen edellyttää 8286: kiitotien pidentämistä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8287: Turun lentoaseman kiitotien pidentäminen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8288: 300 + 200 metrillä mahdollistaisi täysipainoisen 31.47. 77 5 000 000 markkaa Turun len- 8289: toiminnan kaikilla konetyypeillä. Kiitotien pi- toaseman kiitotien pidentämisen aloitta- 8290: dentämisen aiheuttamat kustannukset ovat noin miseksi. 8291: 8292: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 8293: 8294: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 8295: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen 8296: Esko Almgren 8297: 176 1988 vp. 8298: 8299: Raha-asia-aloite n:o 166 8300: 8301: 8302: 8303: 8304: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-alennusjär- 8305: jestelmän kokeileiDiseksi opiskelupaikkakuntien seutuliiken- 8306: teessä 8307: 8308: Eduskunnalle 8309: 8310: Viime vuosikymmenen aikana opiskelijoiden käytetään joukkoliikennettä yksityisautoilun si- 8311: yhä heikentynyt taloudellinen tilanne on johta- jasta. Juuri opiskelijoiden kautta voidaan ohja- 8312: nut siihen, ettei kaikilla opiskelijoilla ole enää ta asenteita ja kulutustottumuksia liikenne- ja 8313: varaa oman auton ostoon. Samanaikaisesti ympäristöpoliittisesti kestävään suuntaan. 8314: joukkoliikenteen maksut ovat kohonneet huo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 8315: mattavasti, ja kustannukset asunnon ja opiske- nioittavasti, 8316: lupaikkojen välisestä matkustuksesta ovat 8317: nousseet yli opiskelijoiden maksukyvyn. Opis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8318: kelijoilla ei myöskään ole mahdollisuutta vä- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8319: hentää välttämättömiä työ- eli opiskelumatko- 31.57.30 JO 000 000 markkaa joukko- 8320: jaan verotuksessa. liikenteen kehittämiseksi opiskelupaik- 8321: Liikenne- ja ympäristöpoliittisesti on myös kakuntien seutuliikenteessä opiskeli,ja- 8322: suositeltavaa, että erityisesti taajama-alueilla alennusjärjestelmän kokeiluna. 8323: 8324: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 8325: 8326: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 8327: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen 8328: Esko Almgren 8329: 1988 vp. 177 8330: 8331: Raha-asia-aloite n:o 167 8332: 8333: 8334: 8335: 8336: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta saaristoliikenteen avus- 8337: tamiseen 8338: 8339: 8340: Eduskunnalle 8341: 8342: Saariston asukkaiden suurimpia ongelmia menoarvioissa vuosien mittaan tyydyttävästi 8343: ovat liikenteeseen liittyvät pulmat. Liikenneti- kehittynyt. Siksi saaristoliikenteen kehitystar- 8344: heys jää yleensä hyvin alhaiseksi, koska liiken- vetta on runsaasti. 8345: nepalveluja käyttävien ihmisten määrä on vä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8346: häinen. Heikon kannattavuuden vuoksi liiken- nioittaen, 8347: nettä harjoittavien ei ole mahdollista ilman tu- 8348: kea lisätä palveluja. Tästä syystä valtiovallan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8349: tulisi tajuta velvollisuutensa saaristossa asuvia 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8350: ihmisiä kohtaan. Myös saariston säilymisen 32.10.40 2 000 000 markkaa saaristo- 8351: asuttuna tulee olla tärkeä tavoite. liikenteen avustamiseen. 8352: Saaristoliikenteen avustaminen ei ole tulo- ja 8353: 8354: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 8355: 8356: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 8357: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen 8358: Esko Almgren 8359: 8360: 8361: 8362: 8363: 12 280129N 8364: 178 1988 vp. 8365: 8366: Raha-asia-aloite n:o 168 8367: 8368: 8369: 8370: 8371: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionosuuden maksa- 8372: miseksi elinkeinoasiamiehen palkkaukseen Pöytyällä 8373: 8374: 8375: Eduskunnalle 8376: 8377: Pöytyä tarvitsee kipeästi elinkeinoasiamiehen 20 OJo niiden määrästä. Samanaikaisesti on alku- 8378: työskentelemään elinkeinorakenne- ja suhdan- tuotantoa eli maataloutta kohdannut vakava 8379: nemuutosten aiheuttamien ongelmien poistami- luonnonolosuhteista aiheutunut katovahinko. 8380: seksi. Tämä kunnan verotulopohjan heikentyminen 8381: Kunta kuuluu 4. kantokykyluokkaan, jossa ja samanaikainen sosiaali- ym. menojen lisään- 8382: olevalle kunnalle kauppa- ja teollisuusministe- tyminen aiheuttaa sen, ettei kunta pysty ilman 8383: riö voi harkinnanvaraisesti myöntää valtion- valtionosuutta palkkaamaan elinkeinoasiamies- 8384: osuuden elinkeinoasiamiehen palkkauskustan- tä, vaikka sen tarve on nyt mitä suurin. 8385: nuksiin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8386: Pöytyä on valittu maakunnan kehittäjäkun- nioittaen, 8387: naksi vuonna 1987. Kunnalla on näyttöä siitä, 8388: että se on määrätietoisesti pyrkinyt kehittämään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8389: elinkeinotoimintaansa - kokonaan ilman mi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8390: tään valtion tukimuotoja. 32.50.30 60 000 markkaa valtionosuu- 8391: Kuluvana vuonna on kuitenkin tullut suuria den maksamiseksi elinkeinoasiamiehen 8392: ongelmia. Teollisten työpaikkojen määrä on tä- palkkaukseen Pöytyällä. 8393: nä vuonna vähentynyt yli lOO:lla, mikä on yli 8394: 8395: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 8396: 8397: Sauli Hautala Jorma Fred 8398: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 8399: 1988 vp. 179 8400: 8401: Raha-asia-aloite n:o 169 8402: 8403: 8404: 8405: 8406: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksina Turun saa- 8407: riston sähköistämisen loppuun saattamiseksi 8408: 8409: 8410: Eduskunnalle 8411: 8412: Turun saaristossa asuu vielä ihmisiä, joilla ei Turun saaristo on yksi maailman kauneim- 8413: ole ollut mahdollisuutta saada kotiinsa sähköä. mista. On myös pidettävä huolta, että se säilyy 8414: Syinä ovat suuret etäisyydet ja poikkeukselliset elävänä ja toimivana. Sähköistys auttaa siinä. 8415: saaristo-olosuhteet. Tarvitaan valtiovallan eri- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8416: tyistä asioihin puuttumista. nioittaen, 8417: Sähkö on välttämätön hyödyke ihmisten jo- 8418: kapäiväisessä elämässä. Sen puute aiheuttaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8419: monenlaisia rajoituksia ja esteitä taloudellisessa 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8420: toiminnassa. Turunmaan sähköistämisen lop- 32.55.41 6 000 000 markkaa avustuksi- 8421: puun saattaminen toisi siellä vielä asuville ihmi- na Turun saariston sähköistyksen lop- 8422: sille ratkaisevan helpotuksen heidän kamppai- puun saattamiseksi. 8423: luunsa toimeentulosta. 8424: 8425: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 8426: 8427: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 8428: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen 8429: Esko Almgren 8430: 180 1988 vp. 8431: 8432: Raha-asia-aloite n:o 170 8433: 8434: 8435: 8436: 8437: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi lisiksi rin- 8438: tamasotilaseläkkeisiin ja asumistukeen niiden korottamiseksi 8439: 8440: 8441: Eduskunnalle 8442: 8443: Rintamasotilaseläkkeistä aikanaan päätet- psyykkiset vaivat pahenevat. Hoitokustannuk- 8444: täessä niiden taso jäi liian alhaiseksi. Veteraa- set lisääntyvät, rahantarve kasvaa. Nyky-Suo- 8445: nit, joiden toimeentulo on tästä eläkkeestä riip- mella on varaa entistä paremmin kohdella itse- 8446: puvainen, ovat joutuneet elämään perin niu- näisyytemme puolustajia. 8447: koissa olosuhteissa. Eläkkeen taso ei ollut mis- Monet veteraanit elävät liian puutteellisissa 8448: sään suhteessa siihen tärkeään ja kunniakkaa- asunnoissa. Heidän asumistasoaan voidaan pa- 8449: seen tehtävään, jonka sotiemme veteraanit rantaa myös asumistukea lisäämällä. 8450: oman henkensä uhalla suorittivat. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8451: Rintamasotilaseläkkeet eivät ole tyydyttä- nioittaen, 8452: västi sen jälkeenkään kehittyneet. Onpa vete- 8453: raaneille joskus tarjottu eläkkeiden korotuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8454: seksi kokonaisluvulla ilmaistavaa pienintä mark- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8455: kamäärää. 33.21.52 900000000 markkaa ylimää- 8456: Veteraanit ikääntyvät, nuorimmatkin. Van- räisinä lisinä rintamasotilaseläkkeiden 8457: henemisen seurauksena monet fyysiset ja myös ja asumistuen korottamiseen. 8458: 8459: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 8460: 8461: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 8462: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen 8463: Esko Almgren 8464: 1988 vp. 181 8465: 8466: Raha-asia-aloite n:o 171 8467: 8468: 8469: 8470: 8471: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien puolisoi- 8472: den kuntoutustoimintaan 8473: 8474: 8475: Eduskunnalle 8476: 8477: Sotainvalidien vaimot ovat vuosikymmenien viin, olisi vähintäänkin kohtuullista, että heille 8478: ajan voimiaan säästämättä hoitaneet puolisoi- turvataan riittävän usein toistuvat ja kyllin pit- 8479: taan. Näin he ovat suorittaneet arvokasta yh- kät kuntoutus-, virkistys- ja lomajaksot. 8480: teiskunnallista palvelustyötä. Mutta myös so- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8481: tainvalidimiehiään hoitavat naiset ikääntyvät, nioittaen, 8482: heidän voimansa vähenevät ja he ovat itsekin 8483: kipeästi loman, virkistyksen ja kuntoutuksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8484: tarpeessa. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8485: Pysyäkseen sellaisessa kunnossa, että jaksa- 33.22.56 8 000 000 markkaa sotainva- 8486: vat hoitaa puolisoitaan, he tarvitsevat yhteis- lidien puolisoiden kuntoutukseen sekä 8487: kunnan tukea. virkistys- ja lomajaksojen järjestämi- 8488: Koska sotainvalidien puolisot tekevät työtä, seen. 8489: joka oikeastaan kuuluisi yhteiskunnan tehtä- 8490: 8491: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 8492: 8493: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 8494: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen 8495: Esko Almgren 8496: 182 1988 vp. 8497: 8498: Raha-asia-aloite n:o 172 8499: 8500: 8501: 8502: 8503: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhainkodin peruskor- 8504: jaukseen Laitilassa . 8505: 8506: 8507: Eduskunnalle 8508: 8509: Laitilassa toimii mainitun kaupungin, Euran, taa, jotta hoitopaikkojen määrä ei vähenisi. On 8510: Pyhärannan ja Kodisjoen muodostaman kun- siis suoritettava vanhainkodin sekä saneeraus 8511: tayhtymän vanhainkoti. Vanhainkoti on huo- että laajennus. Hankkeen alustava kustannus- 8512: nossa kunnossa eikä se muutenkaan enää täytä arvio on noin 10 milj. markkaa. 8513: nykypäivän hoitokodille asetettavia vaatimuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8514: sia. Hoitotilat ovat aivan liian ahtaat. Hoito- nioittaen, 8515: paikkoja laitoksessa on kaikkiaan 96. 8516: Vanhainkoti tarvitsee nopeasti perusteellisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8517: saneerauksen, jotta hoitokodista voitaisiin saa- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 8518: da viihtyisä asuinpaikka siinä vanhuuttaan viet- 33.32.30 2 000 000 markkaa Laitilassa 8519: täville ikääntyneille ihmisille. Koska saneerauk- kuntayhtymän vanhainkodin saneerauk- 8520: sen yhteydessä asuintilaa hoitopaikkaa kohden seen ja laajentamiseen. 8521: lisätään, on välttämätöntä myös kotia laajen- 8522: 8523: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 8524: 8525: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 8526: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen 8527: Esko Almgren 8528: 1988 vp. 183 8529: 8530: Raha-asia-aloite n:o 173 8531: 8532: 8533: 8534: 8535: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityisten lastenkotien 8536: käyttökustannuksiin 8537: 8538: 8539: Eduskunnalle 8540: 8541: Viime vuosina sosiaaliturvaa kehitettäessä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8542: ovat lastenkodeissa kasvatettavat lapset jääneet nioittaen, 8543: vaille riittävää tukea. Erityisesti yksityisten las- 8544: tenkotien toimintaedellytykset ovat heikenty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8545: neet ja niiden valtionapu on ollut täysin riittä- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8546: mätöntä, jotta nämä lastenkodit olisivat voineet 33.33.51 50 000 000 markkaa käytettä- 8547: suoda tarpeellisen perushoidon, kasvatuksen ja väksi yksityisten lastenkotien käyttökus- 8548: kodinomaisen kasvuympäristön lapsille. tannuksiin. 8549: Myös lastenkotilapsille tulee taata turvalli- 8550: nen, viihtyisä ja mahdollisimman kodinomai- 8551: nen kasvuympäristö. 8552: 8553: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 8554: 8555: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 8556: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen 8557: Esko Almgren 8558: 184 1988 vp. 8559: 8560: Raha-asia-aloite n:o 174 8561: 8562: 8563: 8564: 8565: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta korvauksiksi maata- 8566: lousyrittäjien vuosilomajärjestelmän kustannuksiin 8567: 8568: 8569: Eduskunnalle 8570: 8571: Maatalousyrittäjien lomatoiminnan järjestä- päri vuoden, tulisi turvata edes 14 vuorokauden 8572: minen kuuluu lain mukaan kunnille, ja valtion vuosiloma. 8573: tulo- ja menoarviossa on ehdotettu määrärahat Riittävän määrärahan turvin kunnat voisivat 8574: tätä tarkoitusta varten. Kunnat eivät kuiten- tarjota runsaasti uusia vakinaisia työpaikkoja. 8575: kaan pysty nykyisten määrärahojen puitteissa Lomittajien lukumäärän lisääntyessä kunnat 8576: tarjoamaan maatalousyrittäjille vuosilomaa voisivat hoitaa joustavammin myös sijaisavun 8577: lain edellyttämällä tavalla. Ensisijaiset lomat silloin, kun maatalousyrittäjä on estynyt hoita- 8578: pystytään järjestämään kokonaisuudessaan, masta yritystään. 8579: mutta toiselle samassa yrityksessä työskentele- Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 8580: välle ei pystytä järjestämään lomaa (toissijainen 8581: loma) läheskään täysimääräisesti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8582: Tulo- ja menoarviossa lomatoimintaan osoi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8583: tettujen korvausten lisääminen aiheuttaisi mo- 33.57.40 650 000 000 markkaa käytettä- 8584: nia myönteisiä seurauksia. Maatalousyrittäjille, väksi maatalousyrittäjien vuosilomajär- 8585: jotka tekevät seitsenpäiväistä työviikkoa ym- jestelmän laajentamiseen. 8586: 8587: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 8588: 8589: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 8590: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen 8591: Esko Almgren 8592: 1988 vp. 185 8593: 8594: . Raha-asia-aloite n:o 175 8595: 8596: 8597: 8598: 8599: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien vuosi- 8600: lomajärjestelmän kehittämiseksi 8601: 8602: 8603: Eduskunnalle 8604: 8605: Pienyrittäjien vuosilomalain mukaan yhteis- kunnan korvaus tulevat pienituloisille pienyrit- 8606: kunta turvaa omaa työtään tekevälle pienyrittä- täjille suureen tarpeeseen. Tämän vuoksi budje- 8607: jälle vuosiloman. Tähän tarkoitukseen on val- tissa tulisi olla niin suuri määräraha, että se riit- 8608: tion tulo- ja menoarviossa varattu määräraha. täisi lomakorvaukseen. Lomajärjestelmää tulisi 8609: Määrärahan pienuuden takia kaikki vuosiloma- myös laajentaa nykyisestään ja samalla lisätä 8610: rahaan oikeutetut eivät ole kuitenkaan pysty- loman pituutta. 8611: neet pitämään lomaa. Vuosilomakorvaus on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8612: kuitenkin sangen vähäinen. Se riittää vain vii- nioittaen, 8613: kon mittaiseen vuosilomaan, kun palkansaajien 8614: paikallinen loma on tällä hetkellä jo vähintään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8615: neljä viikkoa. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8616: Pienyrittäjien lomarahan saamisen ehdot 33.57.42 27 000 000 markkaa pienyrit- 8617: ovat esimerkiksi vuositulojen osalta varsin tiu- täjien vuosilomajärjestelmän kustan- 8618: kat. Näin ollen loma ja siitä maksettava yhteis- nuksiin. 8619: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 8620: 8621: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 8622: Jorma Fred Eeva-Lösa Moilanen 8623: Esko Almgren 8624: 186 1988 vp. 8625: 8626: Raha-asia-aloite n:o 176 8627: 8628: 8629: 8630: 8631: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaaehtoisen kuntou- 8632: tustyön tukemiseen 8633: 8634: 8635: Eduskunnalle 8636: 8637: Yhteiskunnassamme on ihmisiä, joilta kon- kuntoutettavaa ihmistä. Se onkin kuntoutuksen 8638: taktit ympäristöönsä ovat täysin katkenneet. onnistumiseksi kaikkein tärkeintä. 8639: He ovat joutuneet syrjään työelämästä, jopa Vapaaehtoiselle kuntoutustyölle tulee luoda 8640: normaalista kanssakäymisestä lähellä elävien riittävät resurssit. Siksi ensi vuoden tulo- ja me- 8641: ihmisten ja sukulaistensa kanssa. Heidän vai- noarvioon on varattava varoja. Se mahdollistai- 8642: keutensa voivat olla mielenterveyshäiriöistä, al- si myös erilaisten auttamisprojektien käynnistä- 8643: koholista ja huumeista johtuvia. Joskus pitkä- misen. 8644: aikainen työttömyys tai ihmisen luonteen poik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8645: keavuus voivat aiheuttaa vaikeata eristäyty- nioittaen, 8646: mistä. 8647: Tällaisia lähimmäisiämme yhteiskunnan tuli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8648: si pyrkiä auttamaan osallistuviksi kansalaisiksi. 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 33.92 8649: Tässä työssä vapaaehtoinen auttamistoiminta uudelle momentille 3 000 000 markkaa 8650: on monesti osoittautunut tuloksellisimmaksi. vapaaehtoisen kuntoutustoiminnan tu- 8651: Sellainen toiminta näyttää pääsevän lähelle kemiseen. 8652: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 8653: 8654: Sauli Hautala Jorma Fred 8655: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 8656: 1988 vp. 187 8657: 8658: Raha-asia-aloite n:o 177 8659: 8660: 8661: 8662: 8663: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta raittiusjärjestöjen toi- 8664: minnan tukemiseen 8665: 8666: 8667: Eduskunnalle 8668: 8669: Alkoholikomitean vuonna 1978 jättämän tävät voimavarat. Siksi tulo- ja menoarvioon 8670: mietinnön mukaisesti on raittiusjärjestöjen toi- merkittyä määrärahaa tulee seuraavassa tulo- ja 8671: mintaan tarkoitettuja määrärahoja vuosittain menoarviossa tuntuvasti korottaa. 8672: lisätty. Näin on määrärahaa pyritty korotta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8673: maan inflaatiota vastaavasti. nioittaen, 8674: Alkoholin haittojen ehkäisyyn tähtääviä toi- 8675: mia on viime vuosina maassamme edistetty että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8676: myös lainsäädäntötoimin. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8677: Nämä toimet eivät kuitenkaan ole olleet riit- 33.93.53 20000000 markkaa järjestö- 8678: täviä, koska alkoholin haittavaikutukset kasva- jen raittiustyöhön ja alkoholijuomista 8679: vat nopeammin kuin niiden torjuntaan käytet- aiheutuvien haittojen ehkäisyyn. 8680: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 8681: 8682: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 8683: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen 8684: Esko Almgren 8685: 188 1988 vp. 8686: 8687: Raha-asia-aloite n:o 178 8688: 8689: 8690: 8691: 8692: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta saaristoalueiden jäte- 8693: huollon kehittämiseen 8694: 8695: 8696: Eduskunnalle 8697: 8698: Hallitus esitti Pidä Saaristo Siistinä ry:lle ylläpitäminen ja miehistön palkkaus. Edellinen 8699: 450 000 markan määrärahaa vuodelle 1988. vene toimii Saaristomerellä ja jälkimmäinen 8700: Määrärahan lasku vuoden 1987 540 000 mar- Saimaan alueella. 8701: kasta 450 000 markkaan vaikeuttaa ratkaise- Jätehuoltotoiminnan lisäksi hallinto- ja tie- 8702: vasti järjestön toimintaa vuonna 1988. dotustoiminnan kulut ovat nousseet edellisistä 8703: Yhdistyksen ylläpitämien Roska-Roope-jäte- vuosista. Yhdistys lisää jatkuvasti tiedotustoi- 8704: pisteiden määrä lisääntyy vuosittain huomatta- mintaansa sekä kehittää asennekasvatustyö- 8705: vasti. Viime kesäkautena perustettiin 30 uutta tään. Valistustoiminnalla pyritään vaikutta- 8706: huoltopistettä. Erityisesti Järvi-Suomen jätepis- maan luonnossa liikkuviin ja kasvattamaan 8707: teverkosto kasvoi voimakkaasti. Roska-Roope-jätepisteiden käyttäjämäärää. 8708: Vanhojen huoltopisteiden korjaamisesta ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8709: niiden laadullisen tason nostamisesta sekä eri- nioittaen, 8710: tyisesti kuivakäymätöiden rakentamisesta ulko- 8711: saariston vaikeisiin olosuhteisiin aiheutuu ku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8712: luja. Myös muut jätehuollon kustannukset nou- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8713: sevat vuosittain. Kustannuksia lisää kahden 35.12.61 1500000 markkaa saaristo- 8714: huoltoveneen - Roope-Sälle 1 ja Roope II - alueiden jätehuollon tukemiseen. 8715: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 8716: 8717: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 8718: Jorma Fred Eeva-Lösa Moilanen 8719: Esko Almgren 8720: 1988 vp. 189 8721: 8722: Raha-asia-aloite n:o 179 8723: 8724: 8725: 8726: 8727: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta maan hankkimiseksi 8728: luonnonsuojelutarkoituksiin Saaristomeren kansallispuiston 8729: alueella 8730: 8731: Eduskunnalle 8732: 8733: Saaristomeren kansallispuisto on perustettu kunnan kannalta. Maanhankinnan edistyessä 8734: vuonna 1982. Sen maanhankinta on kuitenkin voitaisiin suorittaa loppuun alueen suunnittelu 8735: kesken. Kansallispuiston suunniteltu pinta-ala sekä palvelurakenteiden valmistaminen. 8736: on n. 3 000 hehtaaria, josta tällä hetkellä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8737: hankittuna huomattavasti alle 2 000 hehtaaria. nioittaen, 8738: Saaristomeren kansallispuiston suunnitteluryh- 8739: mä, joka on luovuttanut mietintönsä ympäris- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8740: töministeriölle, on esittänyt valtion tulo- ja me- 1989 tulo- ja menoarvioon momenti/le 8741: noarvioon erillistä määrärahaa maanhankinnan 35.15.88 10000000 markkaa maan 8742: tehostamiseksi. Asia onkin ajankohtainen ja hankkimiseksi luonnonsuojelutarkoi- 8743: tärkeä. Kansallispuistohanke on merkittävä ei tuksiin Saaristomeren kansallispuiston 8744: ainoastaan Lounais-Suomen vaan koko valta- alueelta. 8745: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 8746: 8747: Sauli Hautala Jorma Fred 8748: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 8749: 190 1988 vp. 8750: 8751: Raha-asia-aloite n:o 180 8752: 8753: 8754: 8755: 8756: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta rahoitusrakenteen pa- 8757: rantamiseksi vanhoissa opiskelija-asuntokohteissa 8758: 8759: 8760: Eduskunnalle 8761: 8762: Opiskelijat maksavat verrattuna muihin ara- samiseen. Valtionavustuksen maksamista var- 8763: vavuokrataloissa asuviin korkeampaa vuokraa. ten tarvitaan yhteensä 50 Mmk jaettuna esim. 8764: Kun esim. Helsingissä normaali- ja vanhusten viidelle vuodelle. 8765: aravataloissa vuokrat ovat talon iästä riippuen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8766: 20-25 mk/m 2 , samanikäisissä opiskelija-asun- nioittavasti, 8767: noissa maksetaan 2-3 mk/m 2 enemmän. Tämä 8768: ei voi olla tarkoituksenmukaista opiskelijoiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8769: toimeentulon ja yleisten opiskeluedellytysten 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8770: kannalta. Erityisen raskaiksi muodostuvat asu- 35.45.51 JO 000 000 markkaa rahoitus- 8771: miskustannukset ennen vuotta 1980 ja varsinkin rakenteen parantamiseksi ennen vuotta 8772: 1970-luvun puolivälissä rakennetuissa asunnois- 1980 valmistuneissa opiskelija-asunto- 8773: sa, joiden lainaehdot ovat raskaat ja jotka eivät kohteissa. 8774: saa valtionavustusta omapääomaosuuden mak- 8775: 8776: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 8777: 8778: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 8779: Jorma Fred Eeva-Liisa Moilanen 8780: Esko Almgren 8781: 1988 vp. 191 8782: 8783: Raha-asia-aloite n:o 181 8784: 8785: 8786: 8787: 8788: Heikkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 78 8789: peruskorjaukseen Puolangalla 8790: 8791: 8792: Eduskunnalle 8793: 8794: Puolangan kunnan alueella ei ole tällä hetkel- män tiejakson peruskorjaussuunnitelmat ovat 8795: lä käynnissä lainkaan tietyökohteita tai suurem- valmiit. Ne on hyväksytty ja vahvistettu, minkä 8796: pia maanrakennusinvestointeja, minkä vuoksi vuoksi työt voitaisiin käynnistää vaikka välittö- 8797: kuorma-autoilijat ja maanrakennusurakoitsijat mästi. 8798: ovat joutuneet työttömiksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8799: Kantatie n:o 78 (Oikotie Lappiin) on viime nioittaen, 8800: vuosina noussut yhdeksi maamme merkittävim- 8801: mistä matkailureiteistä, jonka varrelle sijoittu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8802: vat mm. Paljakan rinnehiihtokeskus, lso-Syöt- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8803: teen hiihtokeskus ja Ranuan kunnassa sijaitse- 31.24. 77 8 000 000 markkaa kantatien 8804: vat monet matkailukohteet. Kantatie n:o 78 on n:o 78 peruskorjaukseen välillä Ristijär- 8805: Puolangan kunnan kohdalla tärkein päätie. ven tienhaara-Puolangan kirkonkylä 8806: Tiestä on edelleen peruskorjaamatta väli Ris- Puolangalla. 8807: tijärven tienhaara-Puolangan kirkonkylä. Tä- 8808: 8809: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 8810: 8811: Kauko Heikkinen Sakari Valli 8812: 192 1988 vp. 8813: 8814: Raha-asia-aloite n:o 182 8815: 8816: 8817: 8818: 8819: Heikkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 907 8820: peruskorjaamiseen Kuhmossa 8821: 8822: 8823: Eduskunnalle 8824: 8825: TVL:n Kainuun punn tienpidon tekemisen Seuraava peruskorjaustyö tulisi aloittaa mah- 8826: rahoitusta on vähennetty jo n. 15 vuoden ajan. dollisimman pian: maantie n:o 907 Niva- 8827: Vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa on rakenta- Iivantiira, Kuhmon kaupungissa. 8828: miseen varattuja varsinaisia määrärahoja vain Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8829: 37,8 mmk, vaikka vuonna 1987 julkaistu Tie nioittaen, 8830: 2000 -ohjelma edellyttäisi 90 mmk/vuosi. Ra- 8831: hoituksen supistamisessa on menty täysin koh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8832: tuuttomuuksiin. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8833: TVL:n Kainuun piiri joutuu vähentämään 31.24. 77 JO 000 000 markkaa maantien 8834: voimakkaasti vakinaista työvoimaansa entises- n:o 907 peruskorjaukseen välillä Ni- 8835: tään, vaikka Kainuu on ollut jo pitkään maam- va-Iivantiira Kuhmossa. 8836: me vaikeinta työttömyysaluetta. 8837: 8838: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 8839: 8840: Kauko Heikkinen Sakari Valli 8841: 1988 vp. 193 8842: 8843: Raha-asia-aloite n:o 183 8844: 8845: 8846: 8847: 8848: Helle: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylien ra- 8849: kentamiseen Turengissa 8850: 8851: 8852: Eduskunnalle 8853: 8854: Turengin kevyen liikenteen väylien rakenta- ja vuodelle 1989. Hankkeen kokonaiskustan- 8855: minen perustuu kunnan ja tie- ja vesirakennus- nusarvio on tässä ehdotuksessa 7,7 milj. mk, 8856: laitoksen yhdessä laatimaan Janakkalan liiken- josta 2 milj. mk kohdistuu vuodelle 1988 ja 5,7 8857: nesuunnitelmaan, joka valmistui toukokuussa milj. mk vuodelle 1989. Hanke on tarkoitus to- 8858: 1983. Siinä laadittiin kevyen liikenteen väyläs- teuttaa yhdessä tie- ja vesirakennuslaitoksen ja 8859: tön rakentamiseen ja liikenneturvallisuuden ke- kunnan kanssa, ja koska valtion vuoden 1988 8860: hittämiseen painottuva toteuttamisohjelma. budjettiesitykseen ei tarkoitukseen sisälly mää- 8861: Sen mukaan Turengin kevyen liikenteen väyläs- rärahaa, on kunnan vuosien 1988-1992 kunta- 8862: tö piti toteuttaa pääosin vuosina 1984-1986 ja suunnitelmaehdotuksessa määrärahaa varattu 8863: 1987-1990. Tie- ja vesirakennuslaitoksen toi- 1,6 milj. mk vuodelle 1989 ja 1,3 milj. mk vuo- 8864: mesta laaditut tiesuunnitelmat on tie- ja vesira- delle 1990. 8865: kennushalllitus vahvistanut syyskuussa 1986. Näyttää siltä, että suuret tiehankkeet aiheut- 8866: Hämeen tiepiirin ohjelman mukaan työt piti tavat pienempien töiden siirtymistä. Liikenne- 8867: aloittaa tämän jälkeen vuoden 1986 aikana. turvallisuuden parantamisen taajamissa tulisi 8868: Tiepiiri on omissa tienpidon toimenpideohjel- kuitenkin olla etusijalla. Siitä on kysymys Tu- 8869: missaan esittänyt hankkeen toteuttamista vuo- rengin kevyen liikenteen suunnitelmissa. 8870: sittain, mutta valtion budjetissa ei siihen ole Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 8871: saatu määrärahoja. nioittaen, 8872: Viimeksi on tie- ja vesirakennuslaitoksen Hä- 8873: meen piiri lähettänyt 28 päivänä toukokuuta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8874: 1987 kunnille tiedoksi piirin toimenpideohjel- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8875: maehdotuksen vuosiksi 1987-1993. Sen mu- 31.24. 77 3 JOO 000 markkaa kevyen lii- 8876: kaan Turengin kevyen liikenteen väylien raken- kenteen väylien rakentamiseen Turen- 8877: tamiseen on esitetty määrärahaa vuodelle 1988 gissa. 8878: 8879: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 8880: 8881: Esko Helle 8882: 8883: 8884: 8885: 8886: 13 280129N 8887: 194 1988 vp. 8888: 8889: Raha-asia-aloite n:o 184 8890: 8891: 8892: 8893: 8894: Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta venäjän kielen professorin 8895: viran perustamiseksi Turun yliopistoon 8896: 8897: 8898: Eduskunnalle 8899: 8900: Turun yliopistossa on neljännesvuosisadan sitä ehdottomasti vaatisi. Aikaisemmin viran 8901: ajan opetettu venäjän kieltä ja kirjallisuutta, perustamista on vastustettu mm. siitä syystä, 8902: mutta opetus tapahtuu edelleenkin lehtorivoi- ettei maasta löydy päteviä henkilöitä sen haki- 8903: min. Professuuria ei ole saatu, vaikka sellainen joiksi. Nyt heitä on. Lisäksi viran perustamis- 8904: on jo monessa Suomen yliopistossa, myös sel- tarve on tullut entistä ajankohtaisemmaksi, kun 8905: laisissa, joiden perinteet venäjän kielen opetta- kaupungissa on aloittanut toimintansa Idän- 8906: misessa ovat lyhyet. Virka on jo useita vuosia kaupan instituutti. 8907: ollut Turun yliopiston humanistisen tiedekun- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 8908: nan virkaluettelon ensimmäisenä, mutta sitä ei taen, 8909: ole saatu, niin kuin ei yhtään muutakaan pro- 8910: fessorin virkaa tähän tiedekuntaan. Professuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8911: rin puuttumisen vuoksi ei venäjän kieltä ole 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 8912: mahdollista opiskella Turun yliopistossa pääai- markkaa venäjän kielen professorin vi- 8913: neena, vaikka kieleen kunnolla perehtyminen ran perustamiseksi Turun yliopistoon. 8914: 8915: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 8916: 8917: Liisa Hilpelä 8918: 1988 vp. 195 8919: 8920: Raha-asia-aloite n:o 185 8921: 8922: 8923: 8924: 8925: Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta dosenttiluentosarjojen lisää- 8926: miseksi Turun yliopistossa 8927: 8928: 8929: Eduskunnalle 8930: 8931: Turun yliopisto on jäänyt resurssien jaossa vän suuresta valinnaisen opetuksen tarjonnasta 8932: paitsioon. Räikeimmin tämä epäkohta näkyy erityisesti syventävissä opinnoissa ja tieteellises- 8933: tuntiopetusmäärärahojen niukkuudessa. Ne ei- sä jatkokoulutuksessa. 8934: vät ole missään suhteessa yliopiston kokoon ja Edellä olevan perusteella ehdotan, 8935: merkitykseen. Määrärahojen puutteesta kärsii 8936: opintojen valinnaisuus. Dosentteja, jotka voisi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8937: vat antaa opetusta, on riittävästi, mutta yliopis- 1989 tulo- ja menoarvioon 150000 8938: to ei voi käyttää heidän koko kapasiteettiaan markkaa dosenttiluentosarjojen lisäämi- 8939: hyväksi, koska määrärahoja ei ole. Dosentti- seen Turun yliopistossa. 8940: opetusta lisäämällä voitaisiin huolehtia riittä- 8941: 8942: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 8943: 8944: Liisa Hilpelä 8945: 196 1988 vp. 8946: 8947: Raha-asia-aloite n:o 186 8948: 8949: 8950: 8951: 8952: Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta vieraiden kielten ylioppilas- 8953: kokeen uudistamiseen liittyvään selvitystoimintaan 8954: 8955: 8956: Eduskunnalle 8957: 8958: Ylioppilastutkintolautakunta on päättänyt Opetusministeriö on asettanut työryhmän 8959: uudistaa vieraiden kielten ylioppilaskokeen si- seuraamaan kokeen käyttöönottoa. On tär- 8960: ten, että nykyisen selkeäpiirteisen ja oppilaille keää, että ennen uudistuksen toteuttamista sel- 8961: etukäteen tutun koerakenteen asemesta kokeen vitetään oppilaan oikeusturvaan ja lukion työn 8962: muoto vuosittain vaihtelee runsaan testivalikoi- muuttumiseen liittyvät kysymykset, onhan yliop- 8963: man puitteissa. pilaskokeen arvosanoilla kokelaan jatko-opin- 8964: Uudistus merkitsee sitä, että kahden vuoden tojen kannalta ratkaiseva merkitys. Tähän työ- 8965: siirtymäkautta lukuun ottamatta oppilas ei etu- hön tulisi saada puolueeton tutkija, jonka työ- 8966: käteen tiedä, minkätyyppisellä kokeella hänen ajaksi on arvioitu yksi vuosi. Kustannusvaiku- 8967: kielitaitoaan ylioppilastutkinnossa testataan. tukset tästä työstä ovat 12 x 9 000 mk= 108 000 8968: Jotta oppilaat ylioppilaskokeessa pystyisivät mk. 8969: osoittamaan todellisen kielitaitonsa eivätkä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 8970: epäonnistuisi heille oudon testaustavan vuoksi, taen, 8971: opettaja joutuu lukion aikana harjoituttamaan 8972: ja tutustuttamaan oppilaita mahdollisimman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8973: laajaan testistöön. Uudistus muuttaa siis mer- 1989 tulo- ja menoarvioon 108 000 8974: kittävästi lukion työn luonnetta. Ilmeistä on, et- markkaa tutkijan palkkaamiseksi selvit- 8975: tä muutamat testaustavat ovat luonteeltaan sel- tämään vieraiden kielten ylioppilasko- 8976: laisia, ettei niitä kyetä arvostelemaan samalla keen uudistamiseen liittyvät oppilaan oi- 8977: tavoin kokeessa, johon osallistuu kymmeniätu- keusturvaa ja lukion työn muuttumista 8978: hansia kokelaita. Oppilaan oikeusturva vaaran- koskevat kysymykset. 8979: tuu. 8980: 8981: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 8982: 8983: Liisa Hilpelä 8984: 1988 vp. 197 8985: 8986: Raha-asia-aloite n:o 187 8987: 8988: 8989: 8990: 8991: Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta Varsinais-Suomen Kalastaja- 8992: liitto ry:n toimihenkilön palkkaamiseen 8993: 8994: 8995: Eduskunnalle 8996: 8997: Vuoden 1983 alusta voimaan tulleen uuden Jotta Varsinais-Suomen kalastuskunnat ja 8998: kalastuslain mukainen kalastuskuntien järjes- kalastusalueet saataisiin toimiviksi ja neuvonta- 8999: täytyminen ja sääntöjen hyväksymiskokoukset toimi asianmukaisesti suoritetuksi, tulisi Varsi- 9000: sekä kalastusalueiden toiminnan aloittaminen nais-Suomen Kalastajaliitto ry:n saada yksi toi- 9001: on mittava työ, jossa tarvitaan kalataloudellista mihenkilö lisätyövoimaksi. 9002: asiantuntemusta ja neuvontaa. Edellä olevan perusteella ehdotan, 9003: Varsinais-Suomen Kalastajaliiton toimisto on 9004: ylityöllistetty, joten sen taholta ei pystytä anta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9005: maan riittävästi asiantuntevaa ohjausta alueen 1989 tulo- ja menoarvioon 120 000 9006: kalatalouden hoitamiseksi, kuten kalastuskun- markkaa Varsinais-Suomen Kalastaja- 9007: tien järjestäytymiseksi ja kalastusalueiden toi- liitto ry:lle yhden toimihenkilön palk- 9008: minnan käynnistämiseksi. kaamiseksi. 9009: 9010: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 9011: 9012: Liisa Hilpelä 9013: 198 1988 vp. 9014: 9015: Raha-asia-aloite n:o 188 9016: 9017: 9018: 9019: 9020: Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta syöpälääkärin viran perusta- 9021: miseksi Turun yliopistolliseen keskussairaalaan 9022: 9023: 9024: Eduskunnalle 9025: 9026: Vuosittain ilmenee maassamme 17 000 uutta siin TYKS:n sädehoitoklinikalle 4 uutta lääkä- 9027: syöpätapausta. Vuonna 2000 uusia tapauksia rin virkaa vuoteen 1990 mennessä. 9028: ennustetaan ilmaantuvan 23 000 vuodessa. Syö- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 9029: päpotilaiden hoitoa vaikeuttaa se, että alati kas- taen, 9030: vavaan potilasjoukkoon verrattuna syöpälääkä- 9031: rin virkoja on liian vähän. Turun ja Porin lää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9032: nin syöpäpotilaiden sädehoidosta vastaa 10 lää- 1989 tulo- ja menoarvioon 300 000 9033: käriä Turun yliopistollisen keskussairaalan sä- markkaa syöpälääkärin viran perusta- 9034: dehoitoklinikalla. Jotta potilasjoukkoa ei tar- miseksi Turun yliopistolliseen keskussai- 9035: vitsisi ryhtyä voimakkaasti karsimaan, tarvittai- raalaan. 9036: 9037: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 9038: 9039: Liisa Hilpelä 9040: 1988 vp. 199 9041: 9042: Raha-asia-aloite n:o 189 9043: 9044: 9045: 9046: 9047: Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta afasiapotilaiden kuntoutus- 9048: kurssitoimintaan 9049: 9050: 9051: Eduskunnalle 9052: 9053: Afasiapotilaiden sopeutumisvalmennus- ja loissa olevat afaatikot jäävät varsin usein kurs- 9054: kuntoutuskurssitoiminta on vakiintumassa sien ulkopuolelle laitospaikkansa takia. Samal- 9055: SVOL:n tuoman roolijaon jälkeen. Nykyisin la Kela seuloo työikäiset ja keskussairaala sel- 9056: afasiapotilaille ja heidän omaisilleen järjeste- laiset, joiden kuntoutus on yhteiskunnallisesti 9057: tään erityyppisiä kursseja, jolloin pyritään ta- vielä kannattavaa. Mitä tapahtuu iäkkäille, jo 9058: kaamaan alueellinen kattavuus ja myös toimin- aktiivikuntoutusvaiheen taakseen jättäneille 9059: nallinen monipuolisuus. vanhuksille, joita parhaassa tapauksessa yrittää 9060: Vuoden 1984 lakiuudistuksen jälkeen trendi vielä hoitaa kotona samanikäinen puoliso? Vas- 9061: kurssitoiminnassa ei kuitenkaan ole ollut yksin- taus on, että he jäävät ilman minkäänlaista 9062: omaan positiivinen. Afasia- ja aivohalvauspo- kuntoutusta. Näitä afasiapotilaita hyödyttäisi 9063: tilaiden kursseja kustantavat sosiaalihallitus, elämänlaadullisesti ja virkistystä ajatellen kun- 9064: Kansaneläkelaitos ja keskussairaalapiirit. Kun toutuskurssi, joka olisi perushoitopainotteinen. 9065: on monta rahoittajaa, on toiminta aika ajoin Kuntoutusta voitaisiin antaa opettamalla päivit- 9066: hajanaista ja rahoittajat kiistelevät keskenään täisistä toiminnoista selviytymiseen sekä anta- 9067: siitä, kuka kustantaa ja minkälaisille potilaille. malla pienimuotoista fysikaalista hoitoa. Vir- 9068: Karkeasti arvioiden voidaan afasiapotilaiden kistyminen, jota tällaiseen kurssiin sisältyisi, 9069: sanoa jakautuvan eri kursseille seuraavasti: olisi tietysti myös eräänlaista elämänlaadullista 9070: - keskussairaalakurssit: akuuttipotilaat, kuntoutumista. Näille potilaille järjestettäviä 9071: joilla on hyvä ennuste ja joiden kuntoutus on kursseja varten tulisi valtion tulo- ja menoar- 9072: yhteiskunnallisesti "kannattavaa" vioon sisällyttää määräraha vuosittain. 9073: - Kansaneläkelaitos: työikäinen väestö, Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 9074: nuoret aikuiset, ei laitospotilaita taen, 9075: - sosiaalihallitus: kroonistumassa olevat 9076: potilaat ja omaiset, lapset, perheet kokonaisuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9077: tena. 1989 tulo- ja menoarvioon 90 000 mark- 9078: On huomattava, että vanhainkodeissa ja ter- kaa kroonikkoajasiapotilaiden kuntou- 9079: veyskeskusten vuodeosastoilla sekä palveluta- tuskurssitoimintaan. 9080: 9081: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 9082: 9083: Liisa Hilpelä 9084: 200 1988 vp. 9085: 9086: Raha-asia-aloite n:o 190 9087: 9088: 9089: 9090: 9091: Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta kalanjalostuslaitosten jäteve- 9092: sien käsittelylaitoksen rakentamiseksi Taivassaloon 9093: 9094: 9095: Eduskunnalle 9096: 9097: Kalanjalostuslaitosten jätevesikysymykset Valtiovallan toimesta tulisikin rakentaa jäte- 9098: muodostavat tällä hetkellä varsin merkittävän vesien käsittelylaitos, jossa kokeellisesti selvitet- 9099: esteen jalostustoiminnan ja sitä kautta myös täisiin se tekniikka, joka parhaiten soveltuu ka- 9100: koko kalastusammatin menestymiselle ja kehit- lanjalostuslaitosten jätevesien käsittelyyn. 9101: tymiselle. Laitoksilta edellytetyt jätevesi-inves- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioitta- 9102: toinnit ovat mittasuhteiltaan niin suuria, että ne vasti, 9103: asettavat kyseenalaisiksi jopa koko toiminnan 9104: jatkamisedellytykset eräissä tapauksissa. Inves- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9105: tointien kalleudesta huolimatta ei voida olla 1989 tulo- ja menoarvioon 250 000 mar- 9106: varmoja, onko toimenpiteiden vaikutus laitok- kan määrärahan kalanjalostuslaitosten 9107: sesta lähtevään jäteveteen toivotun kaltainen. jätevedenkäsittelyn koelaitoksen ai- 9108: Tutkimukset laitetekniikan kehittämiseksi ovat kaansaamiseksi Taivassaloon. 9109: kesken. 9110: 9111: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 9112: 9113: Liisa Hilpelä 9114: 1988 vp. 201 9115: 9116: Raha-asia-aloite n:o 191 9117: 9118: 9119: 9120: 9121: Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta Otajärven kunnostuksen sel- 9122: vitystyöhön 9123: 9124: 9125: Eduskunnalle 9126: 9127: Laitilan, Pyhärannan ja Kodisjoen rajalla si- tussuunnitelma, sillä sen arvoa uhkaavat monet 9128: jaitseva Otajärvi on Varsinais-Suomen paras ihmistoiminnot. 9129: lintuvesi ja jopa koko maamme parhaita lintu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 9130: järviä. taen, 9131: Järvi on kansainvälisesti arvokkaana kohtee- 9132: na mukana valtioneuvoston hyväksymässä lin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9133: tuvesien suojeluohjelmassa. Jotta järvi säilyt- 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 9134: täisi arvonsa lintuvesialueena ja sen virkistys- markkaa Otajärven kunnostuksen selvi- 9135: käyttö turvattaisiin, on sille laadittava kunnos- tys/yöhön. 9136: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 9137: 9138: Lösa Hilpelä 9139: 202 1988 vp. 9140: 9141: Raha-asia-aloite n:o 192 9142: 9143: 9144: 9145: 9146: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta kuntien kantokykyluokitus- 9147: järjestelmän epäoikeudenmukaisuuksien selvittämiseksi 9148: 9149: 9150: Eduskunnalle 9151: 9152: Aikaisemmin niin vauraana, teollistuneena ja ten kantokykyluokitusjärjestelmää voitaisiin 9153: viljavana pidetyn Varsinais-Suomen alueella on korjata. 9154: lukuisia kuntia, joiden paikalleen jähmettynyt Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 9155: kantokykyluokka rasittaa voimakkaasti niiden taen, 9156: taloutta. Tämä koskee erityisesti maatalousval- 9157: taisia pieniä kuntia. ettti Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9158: Selvien epäoikeudenmukaisuuksien lisäksi 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 9159: kantokykyluokitusjärjestelmä on staattisena markan mtitirtirahan kuntien kantoky- 9160: järjestelmänä aikansa elänyt. Valtionapujen ja- ky/uokitusjtirjestelmtin eptioikeudenmu- 9161: kautumista epäoikeudenmukaisesti on lisännyt kaisuuksia se/vitttivtin ja korjausehdo- 9162: se, että kantokykyluokan alennus aina aiheut- tuksia Iaativan työryhmtin tai toimikun- 9163: taa jossakin toisessa kunnassa korotuksen. nan työn rahoittamiseksi. 9164: Tämän vuoksi tulisi kiireellisesti selvittää mi- 9165: 9166: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 9167: 9168: Tapio Holvitie 9169: 1988 vp. 203 9170: 9171: Raha-asia-aloite n:o 193 9172: 9173: 9174: 9175: 9176: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta selvityksen tekemiseksi opis- 9177: kelijoiden kesäharjoittelupalkkojen vapauttamiseksi sosiaali- 9178: turvamaksuista 9179: 9180: Eduskunnalle 9181: 9182: Teollisuuden ja liike-elämän vähentäessä voi- palkat tulisi vapauttaa sosiaaliturvamaksuista. 9183: makkaasti työvoimaansa 1980-luvulla opiskeli- Järjestely ei kausiluontoisuutensa takia vähen- 9184: joiden kesäharjoittelupaikkojen saanti vaikeu- täisi vakituista henkilökuntaa, vaan opettaisi 9185: tuu entisestään. tulevan sukupolven työntekoon ja käytännön 9186: Yhä suurempi määrä opiskelijoita valmistuu ammattitaitoon. Käytännön ammattitaidon 9187: suoraan työttömyyskortistoihin, koska heillä ei hankkiminen helpottaisi opiskelijoiden valmis- 9188: ole ollut tilaisuutta saada ammattiaan vastaa- tuttua heidän työnsaantiaan ja oman yrityksen 9189: vaa harjoittelua opiskeluaikanaan. perustamista. 9190: Nuoren ihmisen parin vuoden työttömyys es- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 9191: tää (esim. alkoholismin takia) monesti lopulli- taen, 9192: sesti hänen työhönpääsynsä. 9193: Harjoittelijoiden opettaminen yrityksissä si- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9194: too myös yrityksen vakinaista henkilökuntaa, 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 mar- 9195: ja kun harjoittelijoiden palkka- ja sosiaalikus- kan määrärahan selvityksen tekemiseksi 9196: tannukset ovat aikaansaatuun tuotokseen näh- mahdollisuudesta vapauttaa opiskelijoi- 9197: den monesti suhteettoman korkeita, ei harjoit- den kesäharjoittelupalkat sosiaaliturva- 9198: telijoiden työhönottoa suosita. maksuista. 9199: Näistä syistä opiskelijoiden kesäharjoittelu- 9200: 9201: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 9202: 9203: Tapio Holvitie 9204: 204 1988 vp. 9205: 9206: Raha-asia-aloite n:o 194 9207: 9208: 9209: 9210: 9211: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta opintotuen saantia rajaavan 9212: tarveharkinnan poistamiseksi 9213: 9214: 9215: Eduskunnalle 9216: 9217: Eduskunnassa on kahtena vuotena peräkkäin nut monissa tapauksissa epäoikeudenmukaisek- 9218: tulo- ja menoarviokäsittelyn yhteydessä muu- si. Opiskelua on pitänyt viivyttää niin alkamis- 9219: tettu opintotuen myöntämisperusteita niin, että ajankohdan kuin valmistumisenkin osalta ja vä- 9220: vanhempien tuloja ja varallisuutta ei oteta huo- lillä on täytynyt käydä työssä. Aloituspaikkoja 9221: mioon vanhempien kodin ulkopuolella asuvien ei välttämättä ole ollut aina käytettävissä niin 9222: - ensin 22 vuotta ja tänä vuonna 21 vuotta paljon kuin kunnollisen opiskelutuen kaudella 9223: täyttäneiden - opiskelijoiden opintorahoja on mahdollista. 9224: myönnettäessä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 9225: Täysi-ikäisyysraja on 18 vuotta. Viime vuon- taen, 9226: na on perusteltu ikärajan säilyttämistä huomat- 9227: tavasti 18 ikävuotta korkeampana valtiontalou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9228: dellisilla syillä. Syyt ovat ymmärrettävät, mutta 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 9229: ne eivät voi riittää perusteluiksi silloin, kun yh- 29.39.52 2 000 000 markan määrärahan 9230: teiskunnan erilaiset tukimuodot nousevat mo- opintotuen saantia rajaavan tarvehar- 9231: ninkertaisiksi niiden nuorten kohdalla, jotka ei- kinnan poistamiseksi 18 vuotta täyttä- 9232: vät vaiHioaisin opinnoin saa työpaikkaa vaan neiltä vanhempiensa kodin ulkopuolella 9233: jäävät tuen piiriin työttömiksi. asuviita opiskelijoilta. 9234: Tarveharkinnan säilyttäminen on osoittautu- 9235: 9236: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 9237: 9238: Tapio Holvitie 9239: 1988 vp. 205 9240: 9241: Raha-asia-aloite n:o 195 9242: 9243: 9244: 9245: 9246: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta lukion perusopetusryhmien 9247: pienentämiseksi 9248: 9249: 9250: Eduskunnalle 9251: 9252: Lukiolain (477/83) 21 §:n 1 momentin mu- koulun perusopetusryhmän koko on taas 32. 9253: kaan lukiossa saadaan lukuvuoden työpäivien Koululakien valmistelun yhteydessä pidettiin ta- 9254: aikana käyttää opetussuunnitelmassa vahvistet- voitteena, että vuodesta 1986 alkaen lukion pe- 9255: tujen oppiaineiden opettamiseen sellaista vuosi- rusopetusryhmän kokoa alennettaisiin 32:een. 9256: luokkaa kohti, jolla on vain yksi perusopetus- Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Lukioikäisten 9257: ryhmä, kaikkiaan 49 tuntia. Tämä tuntikehys ikäluokan pienetessä joudutaan monissa taaja- 9258: riittää, jos kaikki oppilaat lukevat ns. A-kielenä missa joko vähentämään lukioiden sarjaisuutta 9259: samaa kieltä. Näin on laita haja-asutusalueen tai lakkauttamaan lukioita. Haja-asutusalueella 9260: lukioissa. Monissa taajamissa, joissa on yksi- tällä pienenemisellä ei ole muuta vaikutusta 9261: sarjaisia lukioita, luetaan kuitenkin kahta tai kuin se, että ainoan lukion oppilasmäärä piene- 9262: useampaa A-kieltä. Tällöin ei edellä mainittu nee. Seurauksena on koulutuksellinen epätasa- 9263: tuntikehys riitä. Koska on perusteltua, että arvo. Siksi olisi lukion perusopetusryhmän ko- 9264: kaikki oppilaat eivät lue yhtä ja samaa A-kieltä, koa pienennettävä 32:een. Muutos voidaan to- 9265: ja koska ikäluokan koon pienenemisen myötä teuttaa asetusteitse. Jollei muuta tehdä, saattaa 9266: monet lukiot muuttuvat taajamissakin yksisar- seurauksena olla sama ilmiö, joka koskee yksi- 9267: jaisiksi, on lailla turvattava jokaiselle lukiokel- sarjaisia lukioita, joissa luetaan kahta A-kieltä. 9268: poiselle oppilaalle mahdollisuus lukea oman Siksi perusopetusryhmän kokoa pienennettäes- 9269: asuinalueensa lukiossa jo peruskoulussa aloitta- sä tulee samalla muuttaa lukiolain 21 §:ssä mai- 9270: maansa A-kieltä. Tämä edellyttää, että siinä ta- nittua tuntikehyksen laskentakaavaa siten, että 9271: pauksessa, että yksisarjaisen lukion samalla oppilasmäärän pieneneminen neljällä kompen- 9272: vuosiluokalla olevat lukiolaiset lukevat kahta soidaan korottamalla tuntikehyksen laskenta- 9273: eri A-kieltä, tuntikehys on 49 tunnin sijasta 54. kaavan perusluku 29 luvuksi 33. 9274: Edellä esitetyn perusteella esitetään lukiolain Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 9275: 21 §:n 1 momentin loppuun lisättäväksi seuraa- vasti, 9276: va virke: Jos kuitenkin vuosiluokan ainoassa 9277: perusopetusryhmässä on kahta ns. A-kieltä tu- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9278: kevia oppilaita, saadaan tällaista vuosiluokkaa 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 9279: kohti käyttää kuitenkin kaikkiaan 54 tuntia. 29.43.30 5 000 000 markan miiiiriirahan 9280: Lukion perusopetusryhmän koko on lukio- lukion perusopetusryhmien koon pie- 9281: asetuksen (719/84) 37 §:n mukaan 36. Perus- nentiimiseksi. 9282: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 9283: 9284: Tapio Holvitie 9285: 206 1988 vp. 9286: 9287: Raha-asia-aloite n:o 196 9288: 9289: 9290: 9291: 9292: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta kaikkien Steiner-koulujen 9293: saattamiseksi valtion tuen piiriin 9294: 9295: 9296: Eduskunnalle 9297: 9298: Steiner-kouluista vain osalle annetaan avus- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 9299: tusta valtion varoista. Steiner-koulutuksen saa- vasti, 9300: masta yhä kasvavasta suosiosta johtuen Steiner- 9301: kouluja on viime vuosina perustettu yhä enem- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9302: män. Jotta kaikki koulut tulisivat samanarvoi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 9303: siksi valtionavun suhteen, olisi uusiakin Steiner- 29.46.51 5 000 000 markkaa kaikkien 9304: kouluja tuettava valtion varoin samoin perus- Steiner-koulujen saattamiseksi valtion 9305: tein kuin vanhoja kouluja. tuen piiriin. 9306: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 9307: 9308: Tapio Holvitie 9309: 1988 vp. 207 9310: 9311: Raha-asia-aloite n:o 197 9312: 9313: 9314: 9315: 9316: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta kodin ja koulun väliseen yh- 9317: teistyöhön sekä siitä opettajille aiheutuvan ylimääräisen työn 9318: korvaamiseen 9319: 9320: Eduskunnalle 9321: 9322: Viime aikoina käydyssä koulukeskustelussa Näiden juhlien ja iltojen valmistaminen ja 9323: on todettu, että koulun työrauha ei ole vain niihin osallistuminen on vaatinut opettajilta 9324: koulun ongelma. Se koskee myös koteja ja paljonkin opetustuntien ulkopuolista työtä ja 9325: kaikkia kasvattajia. Se on suomalaisen yhteis- harrastuneisuutta. 9326: kunnan ongelma. Mainittujen tilaisuuksien lisäksi on useita ti- 9327: Peruskoulujärjestelmän tultua nyt hallinnol- lanteita, jolloin on tavattava oppilaiden van- 9328: lisesti toteutetuksi koko maassa on ryhdyttävä hempia henkilökohtaisesti opetustuntien ulko- 9329: sen sisäiseen kehittämiseen ja parantamiseen. puolella. Tällaisia tapaamisia on useimmiten 9330: Oppilasikäryhmien pienentäminen tuo säästöä järjestettävä vasta iltaisin, jolloin vanhemmat 9331: peruskoulumenoihin noin 50 milj. markkaa ovat ansiotyöstään vapautuneet. 9332: vuodessa. Vapautuvia resursseja on käytettävä Samoin kuin vanhempaintilaisuudet ovat täl- 9333: kiireisesti koulun työskentelyolosuhteiden kai- laiset henkilökohtaiset tapaamiset vaatineet 9334: kinpuoliseen parantamiseen. opettajilta kohtuuttoman paljon opetustuntien 9335: Työrauhan turvaaminen on tässä työssä eh- ulkopuolista, palkatonta toimintaa. 9336: doton alkuedellytys. Opetusryhmien pienentä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 9337: misen ohella pitäisi kiinnittää erityinen huomio taen, 9338: kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittämi- 9339: seen ja opettajien mahdollisuuksiin tehdä tätä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9340: tärkeää työtä. 1989 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 9341: Opettajat ovat perinteisesti järjestäneet juh- markan määrärahan kodin ja koulun 9342: lia ja vanhempainiltoja, jotka ovat tähdän- välisen yhteistyön kehittämiseen ja sii- 9343: neet kodin ja koulun lähentämiseen ja yhteis- tä opettajille aiheutuvan työn korvaami- 9344: työhön. Vanhemmille tarkoitetut tilaisuudet seen. 9345: ovat lisääntyneet peruskoulujärjestelmään siir- 9346: ryttäessä. 9347: 9348: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 9349: 9350: Tapio Holvitie 9351: 208 1988 vp. 9352: 9353: Raha-asia-aloite n:o 198 9354: 9355: 9356: 9357: 9358: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta opettajien tietokonekoulu- 9359: tuksen tehostamiseksi Turun ja Porin läänissä 9360: 9361: 9362: Eduskunnalle 9363: 9364: Tietokoneopetus maamme kouluissa lisään- vuodessa on arvioitu 1,5 miljoonaa markkaa. 9365: tyy lähivuosina erittäin huomattavasti. Lukiois- Valtion osuudeksi on kaavailtu 0,5 miljoonaa 9366: sa tietokoneopetus on ollut valinnaisaineena jo markkaa. Kunnissa kannetaan huolta näiden 9367: muutaman vuoden. Peruskoulun yläasteille atk- kustannusten paisumisesta varsinkin jos opetta- 9368: opetus tulee valinnaiseksi aineeksi syksyllä jien atk-koulutus tarpeettomasti pitkittyy. 9369: 1987. Atk-opetuksen tuntuva lisääntyminen Edellä olevin perustein ehdotan kunnioittaen, 9370: kouluissa edellyttää maamme opettajakunnan 9371: koulimista näiden laitteiden käyttöön. Yksis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9372: tään Turun ja Porin läänissä on tarpeen kurssit- 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar- 9373: taa noin 5 700 opettajaa näiden laitteiden hal- kan määrärahan opettajien tietokone- 9374: lintaan. Atk-koulutuksen järjestäminen opetta- koulutuksen turvaamiseksi Turun ja Po- 9375: jille tietää kunnille suuria kustannuksia. Turun rin läänissä. 9376: ja Porin läänin osalta kokonaiskustannuksiksi 9377: 9378: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 9379: 9380: Tapio Holvitie 9381: 1988 vp. 209 9382: 9383: Raha-asia-aloite n:o 199 9384: 9385: 9386: 9387: 9388: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta Turun raakavesiongelman 9389: selvittämiseksi 9390: 9391: 9392: Eduskunnalle 9393: 9394: Turun kaupunki joutuu vuosittain, erityisesti Perusteellisen selvityksen aikaansaaminen 9395: keväisin, kalliin ja vaikean käyttövesiongelman erilaisin vaihtoehdoin on sekä kiireellinen että 9396: eteen. Aurajokilaakson runsas, mutta heikko- kallis tehtävä. 9397: laatuinen raakavesi sisältää vastenmielisiä haju- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 9398: ja makuhaittoja. Tähän asti suunnitellut toimet taen, 9399: vesitilanteen parantamiseksi ovat kohdanneet 9400: sekä taloudellisia että tunne- ja aluepoliittisia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9401: vaikeuksia. 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 9402: Paremman juoma- ja käyttöveden tarve on markan määrärahan erilaisten vaihtoeh- 9403: turkutaisille krooninen huolenaihe, joka koh- tojen selvittämiseksi paremman raaka- 9404: tuuttomalla tavalla rasittaa Turun talous- veden saamiseksi Turun kaupungin 9405: aluetta. käyttöön. 9406: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 9407: 9408: Tapio Holvitie 9409: 9410: 9411: 9412: 9413: 14 280129N 9414: 210 1988 vp. 9415: 9416: Raha-asia-aloite n:o 200 9417: 9418: 9419: 9420: 9421: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta selvityksen laatimiseksi lii- 9422: kenneopiston sijoittamisesta Uuteenkaupunkiin 9423: 9424: 9425: Eduskunnalle 9426: 9427: Vilkkaassa keskustelussa valtakunnallisen lii- tamalla tiloja ja valmiit koeajoradat liikenne- 9428: kenneopiston tarpeellisuudesta ja sijoituspai- opiston käyttöön. 9429: kasta on Uusikaupunki noussut ylivertaisena Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 9430: vaihtoehtona esille. taen, 9431: Uusikaupunki maan ainoana henkilöautoteh- 9432: daspaikkakuntana omaa laajaa asiantuntemus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9433: ta tällä alalla, ja kaupunki on varautunut otta- 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 9434: maan opiston vastaan. markkaa selvityksen laatimiseksi liiken- 9435: Lisäksi Saab-Valmet Oy on varautunut avus- neopiston sijoittamisesta Uuteenkau- 9436: tamaan hankkeen toteuttamisessa mm. luovut- punkiin. 9437: 9438: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 9439: 9440: Tapio Holvitie 9441: 1988 vp. 211 9442: 9443: Raha-asia-aloite n:o 201 9444: 9445: 9446: 9447: 9448: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta keskiasteen opettajien elä- 9449: keikärajan väliaikaista alentamista koskevaan selvitystyöhön 9450: 9451: 9452: Eduskunnalle 9453: 9454: Peruskoulun toteutuessa alennettiin perus- sä selviytyäkseen opetukselle asetetuista vaati- 9455: koulun opettajien eläkeikä 63:sta 60:een vuo- muksista. Koulutettavien suuren määrän vuoksi 9456: teen, koska katsottiin, että vanhimpien opetta- ei ole tarkoituksenmukaista uhrata voimavaro- 9457: jaikäluokkien ei voi edellyttää kouluttautuvan ja kaikkein vanhimpien rehtoreiden ja opetta- 9458: uuden koulujärjestelmän vaatimuksiin. Maini- jien kouluttamiseen eikä heiltä voi myöskään 9459: tun pysyvän eläkeiän alentamisen lisäksi alen- kohtuudella odottaa lukiouudistuksen vaatimaa 9460: nettiin peruskoulun siirtymävaiheessa eläkeikää omaa kouluttautumispanosta. 9461: 58 vuoteen siten, että opettajalla oli mahdolli- Keskiasteen opettajien työllisyystilanne puo- 9462: suus siirtyä eläkkeelle, jos hän oli mainitun iän lestaan tukee vaatimuksia siirtymävaiheen elä- 9463: täyttänyt siirtymävaiheeseen mennessä. keiän alentamisesta. 9464: Keskiasteen koulunuudistus tuo mukanaan Asia olisi kiireellisesti selvitettävä, jotta tar- 9465: lukion opettajille huomattavan työskentelyta- peellisiin lainsäädäntö- ym. toimiin voitaisiin 9466: pojen ja opetussisältöjen muutoksen. Valtio- ryhtyä. 9467: neuvoston vahvistama lukusuunnitelma on ny- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit- 9468: kyiseen verrattuna sisällöllisesti erilainen. Oppi- taen, 9469: sisällöt on kurssitettu, mikä sinänsä jo on suuri 9470: muutos opetustyössä. Tämän lisäksi siirrytään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9471: jakso-opetukseen, jossa opettajan työmäärä ja 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar- 9472: opetusmenetelmät ovat kokonaan toisenlaiset kan määrärahan selvitysten laatimiseksi 9473: kuin nykyjärjestelmässä. keskiasteen opettajien eläkeikärajan 9474: Opettajat ja rehtorit tarvitsevat siirtymävai- alentomiseksi 60 ikävuoteen keskiasteen 9475: heessa perusteellisen täydennyskoulutuksen. koulunuudistuksen siirtymävaiheen 9476: Edellisen lisäksi opettajat joutuvat käyttämään ajaksi. 9477: huomattavan määrän omaa aikaansa ja työtän- 9478: 9479: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 9480: 9481: Tapio Holvitie 9482: 212 1988 vp. 9483: 9484: Raha-asia-aloite n:o 202 9485: 9486: 9487: 9488: 9489: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien sairaskoti- 9490: paikkojen lisäämiseksi 9491: 9492: 9493: Eduskunnalle 9494: 9495: !kääntyvät sotainvalidit tarvitsevat tulevina suurta tarvetta, jolloin ikääntymisestä vaikeu- 9496: vuosina yhä enemmän sairaskotipaikkoja. Vuo- tuva invaliditeetti on vaikeimmillaan. 9497: tuinen tarve on n. 130-180 paikkaa. Vuosi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 9498: kymmenen loppuun mennessä tarpeen arvioi- taen, 9499: daan olevan n. 1 000 sairaskotipaikkaa. 9500: Sotainvalidien hoitomenetelmät poikkeavat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9501: paljon tavanomaisesta sairaalahoidosta mutta 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 9502: hoito ei ole taloudellisesti niin kallista. Sairas- 33.22.55 2 000 000 markkaa sotainvali- 9503: kotipaikkojen vuosittain tapahtuva lisääntymi- dien sairaskotipaikkojen lisäiimiseksi. 9504: nen olisi pelastamassa vuosikymmenen lopun 9505: 9506: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 9507: 9508: Tapio Holvitie 9509: 9510: 9511: 9512: 9513: \ 1 1 9514: 1988 vp. 213 9515: 9516: Raha-asia-aloite n:o 203 9517: 9518: 9519: 9520: 9521: Holvitie: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien vuosilomajär- 9522: jestelmän kustannuksiin 9523: 9524: 9525: Eduskunnalle 9526: 9527: Pienyrittäjän vuosilomarahasta annetun lain huomattavasti suurempi kuin hakijoiden määrä 9528: (408177) mukaan pienyrittäjä on oikeutettu val- - monet kerran turhaan lomarahaa hakeneet 9529: tion tulo- ja menoarvion puitteissa vuosiloma- eivät hae sitä uudelleen - määrärahan tulisi ol- 9530: rahaan, jonka turvin hän vapautuu yritystoi- la sen suuruinen, että ainakin kaikki lomara- 9531: minnasta vuosilomalle vaarantamatta omaa ja haan oikeutetut hakijat sen saisivat. 9532: perheensä toimeentuloa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 9533: Valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioon va- taen, 9534: rattu määräraha jättää inflaatiotarkistuksien- 9535: kin jälkeen n. 2 000 lomarahaan oikeutettua että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9536: anojaa laillista korvausta vaille. Kun on lisäksi 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 9537: todennäköistä, että lomarahaan oikeutettujen 33.57.42 2 000 000 markan lisämäärära- 9538: pienyrittäjien lukumäärä on todellisuudessa han pienyrittäjien lomarahoihin. 9539: 9540: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 9541: 9542: Tapio Holvitie 9543: 214 1988 vp. 9544: 9545: Raha-asia-aloite n:o 204 9546: 9547: 9548: 9549: 9550: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kylätoi- 9551: mikuntien toiminnan tukemiseen 9552: 9553: 9554: Eduskunnalle 9555: 9556: Euroopan Neuvosto on nimennyt vuodet misessä ovat keskeisessä asemassa kylätoimi- 9557: 1987 ja 1988 maaseudun kehittämisvuosiksi ja kunnat, jotka ovat alueensa erikoisasiantunti- 9558: Suomi on otettu mukaan EN :n ulkopuolisena joita, kehittäjiä. Kylätoimikunnat ovat aktiivi- 9559: maana "Elävä maaseutu" -kampanjaan. sesti olleet mukana "Elävä maaseutu" -kam- 9560: Kampanja on lähtenyt vireästi liikkeelle panjassa. Tulevaisuudessa tulee kylätoimikun- 9561: maassamme. "Elävä maaseutu" -kampanjan tien asema nousemaan ja niiden tehtävät tulevat 9562: tarkoituksena on maaseudun yleisen arvon ko- lisääntymään kyliä, maaseutua kehitettäessä. 9563: hottaminen eli Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9564: - maaseudun monipuolisen elinkeinotoimin- nioittaen, 9565: nan kehittäminen 9566: - maaseutuasujaimiston itsetunnon kehittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9567: minen 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 9568: - maaseudun identiteetin luominen. markkaa kylätoimikuntien toiminnan 9569: Tässä ja maaseudun omaehtoisessa kehittä- tukemiseen. 9570: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 9571: 9572: Sinikka Hurskainen-Leppänen Raimo Vuoristo Jorma Rantanen 9573: Jukka Roos Ilkka Joenpalo Jukka Gustafsson 9574: Kari Rajamäki Jouni Backman Risto Ahonen 9575: Urpo Leppänen Aimo Ajo Sinikka Mönkäre 9576: Matti Vähänäkki 9577: 1988 vp. 215 9578: 9579: Raha-asia-aloite n:o 205 9580: 9581: 9582: 9583: 9584: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta läänien 9585: kehittämiseen 9586: 9587: 9588: Eduskunnalle 9589: 9590: Läänien kehittämisrahaa lisättiin valtion vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9591: den 1988 tulo- ja menoarviossa. nioittavasti, 9592: Aluepolitiikasta on silti aiheutunut useille 9593: maamme eteläisille, teollisuusvaltaisille lääneil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9594: le ongelmia, jotka näkyvät työttömyytenä ja 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 9595: väestön poismuuttona. 26.98.43 50 000 000 markan lisämäärä- 9596: On välttämätöntä, että valtiovallan suoraa rahan läänien elinkeinotoiminnan kehit- 9597: taloudellista tukea tuntuvasti lisätään, jotta tämiseen. 9598: maan eteläisten läänien työllisyyttä tukevat ke- 9599: hittämistarpeet pystytään tyydyttämään. 9600: 9601: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 9602: 9603: Sinikka Hurskainen-Leppänen Raimo Vuoristo Jorma Rantanen 9604: Jukka Roos Ilkka Joenpalo Jukka Gustafsson 9605: Jouko Skinnari Kari Rajamäki Jouni Backman 9606: Risto Ahonen Urpo Leppänen Aimo Ajo 9607: 216 1988 vp. 9608: 9609: Raha-asia-aloite n:o 206 9610: 9611: 9612: 9613: 9614: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion 9615: virastotalon rakentamiseksi Kuusankoskelle 9616: 9617: 9618: Eduskunnalle 9619: 9620: Postia ja poliisilaitosta lukuun ottamatta si- koskelle virastotaloa, johon valtion viranomais- 9621: jaitsevat Kuusankosken kaupungissa olevat val- ten palvelutoiminnot voitaisiin keskitetysti si- 9622: tion eri virastot kaupungin vuokraamissa ti- joittaa. 9623: loissa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9624: Viime vuosina on esitetty mm. toivomuksia nioittavasti, 9625: uuden käräjähuoneiston aikaansaamiseksi Kuu- 9626: sankosken kaupunkiin. Nykyisin käräjät järjes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9627: tetään vuokratiloissa. 1989 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 9628: Tämän vuoksi olisi tärkeätä, että valtio ryh- markkaa valtion virastotalon rakenta- 9629: tyisi suunnittelemaan ja rakentamaan Kuusan- miseksi Kuusankoskelle. 9630: 9631: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 9632: 9633: Sinikka Hurskainen-Leppänen Raimo Vuoristo Jorma Rantanen 9634: Jukka Roos Dkka Joenpalo Jukka Gustafsson 9635: Urpo Leppänen Sinikka Mönkäre 9636: 1988 vp. 217 9637: 9638: Raha-asia-aloite n:o 207 9639: 9640: 9641: 9642: 9643: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta oppilas- 9644: kuljetuksen laajentamiseen koulujen kerhotoiminnan käsittä- 9645: väksi 9646: 9647: Eduskunnalle 9648: 9649: Koululaisten kuljetus on monella paikkakun- lottu 7-9lasta yhteen taksiin, ja näin ollen tur- 9650: nalla hyvin merkittävää, koska välimatkat ko- vavöitä ei voida käyttää. 9651: toa kouluun ja takaisin ovat pitkiä ja usein Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9652: myös liikenteellisesti vaarallisia. Koska kulje- nioittaen, 9653: tuksissa on kyse pienten lasten turvallisuudesta, 9654: eivät määrärahat saa olla esteenä sen hoitami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9655: selle. Koulujen kerhotoiminta on osaksi val- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 9656: tionavun alaista toimintaa. Kuitenkaan kerhoi- 31.46.30 500 000 markan lisämäärära- 9657: hin osallistuvien oppilaiden matkat eivät kuulu han lasten koulukuljetusten järjestämi- 9658: korvausten piiriin, mistä seuraa, että syrjäkylil- seksi niin, että myös kouluissa järjestet- 9659: lä asuvien lasten ja nuorten mahdollisuuksia tyyn kerhotoimintaan osallistuva/la op- 9660: osallistua harrastustoimintaan rajoitetaan enti- pilaalla olisi koulupäivän päätyttyä 9661: sestään. mahdollisuus käyttää kerhotoimintaan 9662: Viime syksynä tuli voimaan turvavyöpakko osallistuessaan koululaiskuljetusta ja 9663: taksiautoja lisäksi koskevaksi. Tällä hetkellä on että lapset voisivat istua turvallisesti tur- 9664: koululaiskuljetuksissa useissa tapauksissa sul- vavöissä kuljetusten ajan. 9665: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 9666: 9667: Sinikka Hurskainen-Leppänen Aimo Ajo Raimo Vuoristo 9668: Jorma Rantanen Jukka Roos Risto Ahonen 9669: Tuulikki Hämäläinen Ilkka Joenpalo Jukka Gustafsson 9670: Kari Rajamäki Sinikka Mönkäre Pirjo Ala-Kapee 9671: Jouko Skinnari Antti Kalliomäki Urpo Leppänen 9672: 218 1988 vp. 9673: 9674: Raha-asia-aloite n:o 208 9675: 9676: 9677: 9678: 9679: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta metsä- 9680: oppilaitosten rakennusten suunnitteluun 9681: 9682: 9683: Eduskunnalle 9684: 9685: Kansantaloutemme kannalta on olennaisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9686: tärkeätä, että metsätalousalan opetusta laajen- nioittaen, 9687: netaan ja opetuksen edellytyksiä kehitetään. 9688: Keskiasteen koulutuksen kehittämiseen liitty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9689: vän metsäoppilaitosten rakentamisohjelman to- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 9690: teutuminen on vaarassa hidastua riittämättö- markkaa metsäoppilaitosten talonra- 9691: mien suunnittelumäärärahojen vuoksi. kennusten suunnittelua varten. 9692: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 9693: 9694: Sinikka Hurskainen-Leppänen Raimo Vuoristo Jorma Rantanen 9695: Jukka Roos Ilkka Joenpalo Jouni Backman 9696: Aimo Ajo Sinikka Mönkäre Matti Vähänäkki 9697: 1988 vp. 219 9698: 9699: Raha-asia-aloite n:o 209 9700: 9701: 9702: 9703: 9704: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Parikka- 9705: lan maatalousoppilaitoksen liikuntatilojen rakentamiseen 9706: 9707: 9708: Eduskunnalle 9709: 9710: Parikkalan maatalousoppilaitoksen opetuk- Maatalousoppilaitoksen osuudeksi liikunta- 9711: sen ja oppilaiden vapaa-ajan vieton keskeisim- salista on arvioitu 240 m 2 • 9712: mäksi haittatekijäksi on muodostunut liikunta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9713: tilojen puuttuminen koululta. Liikuntasalin ra- nioittaen, 9714: kentamista on alustavasti suunniteltu mm. ope- 9715: tusministeriön ja ammattikasvatushallituksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9716: virkamiesten toimesta. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 9717: Parikkalan kunta on valmis toteuttamaan lii- 29.64.34 1000000 markkaa Parikkalan 9718: kuntasalihankkeen yhteistyössä valtion kanssa. maatalousoppilaitoksen liikuntatilojen 9719: Liikuntasali palvelisi myös lähellä sijaitsevaa rakentamista varten. 9720: peruskoulun ala-astetta sekä kuntalaisten ylei- 9721: siä liikuntatarpeita. 9722: 9723: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 9724: 9725: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jussi Ranta Riitta Uosukainen 9726: Heikki Järvenpää Urpo Leppänen Sinikka Mönkäre 9727: Kari Häkämies Matti Vähänäkki 9728: 220 1988 vp. 9729: 9730: Raha-asia-aloite n:o 210 9731: 9732: 9733: 9734: 9735: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Imatran 9736: kulttuurikeskuksen rakentamiskustannuksiin 9737: 9738: 9739: Eduskunnalle 9740: 9741: Imatran kaupunki on rakennuttanut kulttuu- niitä käytetään kokous- ja kongressitoimintaan. 9742: rikeskuksen, joka valmistui alkuvuodesta 1986. Ensimmäisenä vajaana käyttövuonna kulttuuri- 9743: Kulttuurikeskuksessa toimivat kaupungin pää- keskuksen musiikkiosassa osallistui erilaisiin ti- 9744: kirjaston ja koulutoimen oppimateriaalikes- laisuuksiin yli 30 000 henkilöä, näistä 2/3 9745: kuksen lisäksi kaupungin musiikkioppilaitok- kulttuuri- ja taidetilaisuuksiin. 9746: sen ja kaupunginorkesterin toimitilat sekä kult- Kulttuurikeskus on muodostunut alueellisesti 9747: tuuritoimisto. Musiikkioppilaitos on ajanmu- merkittäväksi taide- ja kulttuurilaitokseksi, jo- 9748: kainen ja sisältää 20 pienluokkaa, teorialuokan ka kerää etenkin musiikkiyleisöä koko Etelä- 9749: sekä erikokoisia ryhmäopetustiloja. Oppilai- Karjalan alueelta, jopa kauempaakin. 9750: toksessa on myös musiikkileikkikouluosasto. Imatran kaupunki sai kulttuurikeskuksen 9751: Laitos on suunnittelemassa toiminnan laajenta- pääkirjasto-osaan normaalihintapäätöksen mu- 9752: mista kevyen musiikin opetukseen. Musiikkiop- kaiset valtionosuudet, mutta harkinnanvaraista 9753: pilaitos toimii alueellisena oppilaitoksena yh- valtionavustusta veikkausvoittovaroista se ei 9754: teistyössä läänin pohjoispään kuntien kanssa. ole toistaiseksi saanut anomuksestaan huoli- 9755: Kulttuurikeskuksen Karelia-sali on osoittau- matta. Kulttuurikeskuksen kokonaiskustan- 9756: tunut yhdeksi maan parhaista konserttisaleista. nukset kalusteineen kohosivat noin 57 milj. 9757: Sen akustiikkaa ovat kiittäneet radion sinfo- markkaan, mistä noin puolet on kulunut mu- 9758: niaorkesterin ja muiden vierailleiden orkesterei- siikkikulttuuriosan rakentamiskuluihin. 9759: den muusikot yleisön lisäksi. Sali toimii myös Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9760: täydellisenä elokuvateatterina ja on varustettu nioittaen, 9761: dolby-stereoäänentoistojärjestelmällä. Lisäksi 9762: salin tilat soveltuvat erittäin hyvin tanssitaitee- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9763: seen ja tanssiteatteriin. Karelia-sali ja sen oheis- 1989 tulo- ja menoarvioon 4 200 000 9764: tilat ovat varustetut korkeatasoisella tekniikal- markkaa Imatran kulttuurikeskusta var- 9765: la, ja musiikki- ja kulttuuritoimintojen lisäksi ten. 9766: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 9767: 9768: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jussi Ranta Sinikka Mönkäre 9769: Riitta U osukaineo Kari Järvenpää Heikki Häkämies 9770: Matti Vähänäkki 9771: 1988 vp. 221 9772: 9773: Raha-asia-aloite n:o 211 9774: 9775: 9776: 9777: 9778: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Imatran 9779: kaupunginorkesterin tukemiseen 9780: 9781: 9782: Eduskunnalle 9783: 9784: Imatran kaupunginorkesteri on yli 50 soitta- daan puhua suuresta alueellisesta eriarvoisuu- 9785: jan sinfoniaorkesteri, joka toimii myös viihde- desta sillä perusteella, että Kymen läänin alueel- 9786: ja kamariorkesterikokoonpanossa. Orkesterin la toimivat muut kaupunginorkesterit ovat ol- 9787: ohjelmisto ja konsertit kattavat musiikin kaikki leet jo pitkään valtionavun piirissä. Eriarvoi- 9788: eri osa-alueet. Imatran kaupunginorkesteri jär- suutta korostaa vielä se, että Imatran kaupun- 9789: jestää sinfonia-, kirkko-, kamari-, ooppera-, ginorkesteri on eräs maamme vanhimmista sin- 9790: operetti-, vanhusten-, nuorison-, lasten- ja viih- foniaorkestereista. Se on perustettu vuonna 9791: dekonsertteja. Konserttien solisteina esiintyvät 1938, joten sillä on takanaan lähes puolivuosi- 9792: maan tunnetuimmat tai ulkomaalaiset taiteili- satainen taival. 9793: jat. Kaupunginorkesteri esiintyy lisäksi erilaisis- Kymen läänin taidetoimikunta on tehnyt jo 9794: sa juhlatilaisuuksissa, järjestää koululaiskon- vuonna 1983 aloitteen Imatran kaupunginorkes- 9795: sertteja sekä Etelä-Karjalan alueorkesterina terin saamiseksi suoran valtionavun piiriin. Ai- 9796: vastaa myös alueorkesteritoiminnasta ympäris- noa Imatran orkesterille myönnettävä valtion- 9797: tökunnissa. apu tulee läänin taidetoimikunnan myöntämänä 9798: Imatran kaupunginorkesterin äänenjohtajina toiminta-avustuksena. Tämä avustus on pieni ja 9799: toimivat Imatran kaupungin musiikkikoulun taidetoimikunnalla ei ole ollut mahdollisuutta 9800: opettajat. Täten orkesterilla on ammattimuusi- nostaa avustussummaa viime vuosina. 9801: koista koostuva runko. Orkesterin kapellimes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9802: tarina toimii 40 vuoden kokemuksen omaava nioittaen, 9803: ammattikapellimestari, joka on suorittanut 9804: opintonsa Sibelius-Akatemiassa, Wienin ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9805: Lontoon musiikkiakatemiassa, Geneven ja Pa- 1989 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar- 9806: riisin konservatoriossa sekä New Yorkissa. kan määrärahan Imatran kaupunginor- 9807: Imatran kaupunginorkesterin kohdalla voi- kesterin tukemiseen. 9808: 9809: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 9810: 9811: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jussi Ranta Sinikka Mönkäre 9812: Riitta Uosukainen Kari Häkämies Urpo Leppänen 9813: Matti Vähänäkki 9814: 222 1988 vp. 9815: 9816: Raha-asia-aloite n:o 212 9817: 9818: 9819: 9820: 9821: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lemin 9822: musiikkijuhlien tukemiseen 9823: 9824: 9825: Eduskunnalle 9826: 9827: Kolmena vuotena on jo Lemillä järjestetty siikkijuhlat mittavana, näyttävänä ja laajana 9828: musiikkipäivät. Päivien ohjelmaan on kuulunut musiikkitapahtumana. Musiikkijuhlat ovat 9829: kansanmusiikkia ja taidemusiikkia. Jo ensim- vuosi vuoden jälkeen kehittyneet ja ovat yksi 9830: mäisenä vuonna musiikkipäivät olivat maakun- korkeatasoisimmista kesätapahtumista musii- 9831: nallinen tapahtuma, josta on kehittynyt yksi kin piirissä. 9832: Suomen kulttuurikesän kansainvälisestikin Edellä olevan perusteella ehdotamme, 9833: huomiota herättäneistä tapahtumista. 9834: Lemi on myös tunnettu virsilauluperintees- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9835: tään, ja vuosittain on tähän perinteeseen paneu- 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar- 9836: duttu ennen kaikkea virsilaulupäivillä. kan määrärahan Lemin musiikkijuhlien 9837: Tänä vuonna täyttää Lemi 300 vuotta, jolloin tukemista varten. 9838: on tarkoituksena järjestää viidennet Lemin mu- 9839: 9840: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 9841: 9842: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jussi Ranta Ilkka Joenpalo 9843: Riitta U osukaineo Kari Häkämies Urpo Leppänen 9844: Sinikka Mönkäre Heikki Järvenpää Matti Vähänäkki 9845: 1988 vp. 223 9846: 9847: Raha-asia-aloite n:o 213 9848: 9849: 9850: 9851: 9852: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kirjaili- 9853: jain Omatoimiyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen 9854: 9855: 9856: Eduskunnalle 9857: 9858: Kansallisen kulttuuripolitiikan kannalta kir- taiteilijaa. Jäseninä on sekä suomen- että ruot- 9859: jallisuutta ja kirjatuotantoa on pidettävä kes- sinkielisiä kirjailijoita. Yhdistyksen yhtenä pää- 9860: keisenä alueena. Kirjallisuuden perustavaa laa- tavoitteena on kirjailijoiden omatoimisuuden 9861: tua olevasta merkityksestä johtuu, että valtion tukeminen ja edistäminen. Tämän päämäärän 9862: kulttuuripolitiikassa onkin kiinnitettävä huo- toteuttamiseksi yhdistys tarvitsee kuitenkin riit- 9863: miota kotimaisen kirjallisuuden aseman turvaa- tävät taloudelliset edellytykset, joita se pienenä 9864: miseen. Tämä on erityisesti tarpeellista moni- yhdistyksenä ei voi itse luoda. 9865: kansallisen kulttuurin tarjonnan yhä kasvaessa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9866: Tuen osoittaminen on perusteltua suomalaisen nioittaen, 9867: kirjan 500-vuotisjuhlavuonna 1988. 9868: Kirjailijain Omatoimiyhdistys ry. on vuonna että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9869: 1982 perustettu kansallisen kulttuurin kehittä- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 9870: mistä ja sen omaleimaisuuden vahvistamista 29.90.52 JOO 000 markkaa Kirjailijain 9871: edistävä kirjailijoiden yhdistys. Yhdistykseen Omatoimiyhdistys ry:n toiminnan tuke- 9872: kuuluu jäseninä lähes sata kirjailijaa ja muuta miseksi. 9873: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 9874: 9875: Sinikka Hurskainen-Leppänen Raimo Vuoristo Jorma Rantanen 9876: Jukka Roos Ilkka Joenpalo Jukka Gustafsson 9877: Urpo Leppänen Sinikka Mönkäre Aimo Ajo 9878: Matti Vähänäkki 9879: 224 1988 vp. 9880: 9881: Raha-asia-aloite n:o 214 9882: 9883: 9884: 9885: 9886: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lasten 9887: Kesä ry:n leirikoulukiinteistön kunnostamiseen 9888: 9889: 9890: Eduskunnalle 9891: 9892: Peruskoulun ja lukion opetuksen tehostami- ruokailulle ja opetukselle. Lasten Kesä ry. yllä- 9893: sessa ja kehittämisessä on saatu hyviä tuloksia pitää muun muassa Miehikkälän kesäkylässä 9894: niin sanotulla leirikoulutoiminnalla. Tässä toi- leirikoulutoimintaan soveltuvaa ja siihen käy- 9895: minnassa luokan oppilaat siirtyvät opettajineen tettyä kiinteistöä. Rakennusten kunnostaminen 9896: tietyiksi päiviksi, tavallisimmin viikoksi, kou- olisi kuitenkin välttämätöntä, jotta toiminta 9897: lun ja kodin ulkopuolisiin olosuhteisiin, jolloin voisi olla täysipainoista ja jotta käyttöaika pite- 9898: voidaan tehokkaasti ja kokopäiväisesti yhdistää nisi keväällä ja syksyllä. 9899: eri oppiaineita, havainnollistaa asioita ja muu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 9900: toinkin luoda sosiaalisesti ja opetuksellisesti nioittavasti, 9901: otolliset olosuhteet koulutyölle. 9902: Leirikoulutoiminnan järjestämiseen tarvitaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9903: käytännössä järjestöjen tai muiden vastaavien 1989 tulo- ja menoarvioon 170000 9904: ylläpitämiä keskuksia, joissa on tarpeelliset ja markkaa Lasten Kesä ry:n Miehikkälän 9905: tarkoituksenmukaiset tilat majoittumiselle, kesäkylän kunnostamiseen. 9906: 9907: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 9908: 9909: Sinikka Hurskainen-Leppänen Raimo Vuoristo Jorma Rantanen 9910: Jukka Roos Ilkka Joenpalo Jukka Gustafsson 9911: Urpo Leppänen Aimo Ajo Matti Vähänäkki 9912: 1988 vp. 225 9913: 9914: Raha-asia-aloite n:o 215 9915: 9916: 9917: 9918: 9919: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakun- 9920: nallisen matkailumuseon perustamiseksi Imatralle 9921: 9922: 9923: Eduskunnalle 9924: 9925: Maamme on ollut vuosisatojen ajan tunnettu set olisivat 3 milj. markkaa. Suomen matkailu- 9926: matkailumaa. Imatrankoski on kautta aikojen museolla on mahdollisuus saada myös harkin- 9927: vetänyt puoleensa matkailijoita, ja yhteydet nanvaraista valtionapua 25-45 OJo käyttökus- 9928: etenkin Pietarista ja Viipurista olivat vilkkaat tannuksista, mikäli matkailumuseo nimetään 9929: tämän vuosisadan vaihteessa. Etelä-Karjalan valtakunnalliseksi erik oism useo ksi. 9930: alueeseen ja ennen kaikkea Imatraan liittyvät Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9931: maamme matkailun monet historialliset tekijät, nioittaen, 9932: joten tällä pohjalla valtakunnallisen matkailu- 9933: museon perustaminen Imatralle olisi perustel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9934: tua. 1989 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 9935: Perustamiskustannusarvio on saneeraustoi- markan määrärahan valtakunnallisen 9936: menpiteiden tasosta riippuen 4-10 milj. mark- matkailumuseon perustamiseksi Imat- 9937: kaa, ja ensimmäisessä vaiheessa sen kustannuk- ralle. 9938: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 9939: 9940: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jussi Ranta Jukka Roos 9941: Jukka Gustafsson Markus Aaltonen Riitta Uosukainen 9942: Kari Häkämies Urpo Leppänen Sinikka Mönkäre 9943: Matti Vähänäkki 9944: 9945: 9946: 9947: 9948: 15 280129N 9949: 226 1988 vp. 9950: 9951: Raha-asia-aloite n:o 216 9952: 9953: 9954: 9955: 9956: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Koitsan- 9957: lahden Hovin museon rakennusten korjaukseen 9958: 9959: 9960: Eduskunnalle 9961: 9962: Parikkalassa sijaitsee maamme ainoa jäl- sanlahden Hovissa suoritettu pienehköjä kun- 9963: jellä oleva lahjoitusmaakartano Koitsanlahden nossapitotöitä, joilla rakennuksen suoranainen 9964: Hovi. tuhoutuminen on voitu estää. Jatkoksi tarvittai- 9965: Hovin päärakennus on entistetty lahjoitus- siin kuitenkin täydellinen sisä- ja ulkopuolinen 9966: maamuseoksi. Rakennukset ja maa-alue ovat peruskorjaus. 9967: valtion omistuksessa, opetusministeriön ja mu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9968: seoviraston alaisuudessa. Museota ylläpitävät nioittaen, 9969: ja sen toiminnasta vastaavat Parikkalan, Raut- 9970: järven, Saaren ja Uukuniemen kunnat sekä Ete- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9971: lä-Karjalan Maakuntaliitto. 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 9972: Koitsanlahden Hovin rakennukset vaatisivat markkaa Koi/sanlahden Hovin lahjoi- 9973: huomattavia kunnostustöitä, jotta niiden jatku- tusmaamuseon rakennusten peruskor- 9974: va säilyminen ja museotoiminnan edellyttämä jaukseen. 9975: kunto voitaisiin turvata. Vuonna 1984 on Koit- 9976: 9977: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 9978: 9979: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jussi Ranta Riitta U osukaineo 9980: Kari Häkämies Urpo Leppänen Sinikka Mönkäre 9981: Heikki Kokko Heikki Järvenpää Matti Vähänäkki 9982: 1988 vp. 227 9983: 9984: Raha-asia-aloite n:o 217 9985: 9986: 9987: 9988: 9989: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien 9990: n:o 60 rakennustöiden aloittamiseen välillä Heparo-Voikkaa 9991: 9992: 9993: Eduskunnalle 9994: 9995: Kantatien n:o 60 välin Heparo-Voikkaa ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9996: kentaminen tulisi aloittaa mahdollisimman pian. nioittaen, 9997: Valkealan Heparosta Kuusankosken Voikkaalle 9998: suuntautuva väli on 8 kilometriä pitkä ja raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9999: tamisen koko kustannusarvio on 51 miljoonaa 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10000: markkaa. 31.24. 77 5 000 000 markkaa kantatien 10001: Tämän kantatien n:o 60 "puuttuvan" osan n:o 60 rakennustöiden aloittamiseen vä- 10002: rakennustöiden aloittaminen palvelisi koko lillä Heparo- Voikkaa. 10003: maakuntaa ja keventäisi Kuusankosken läpi ta- 10004: pahtuvaa raskaan ajoneuvoliikenteen kuormi- 10005: tusta. 10006: 10007: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 10008: 10009: Sinikka Hurskainen-Leppänen Raimo Vuoristo Jorma Rantanen 10010: Jukka Roos Urpo Leppänen Aimo Ajo 10011: Matti Vähänäkki 10012: 228 1988 vp. 10013: 10014: Raha-asia-aloite n:o 218 10015: 10016: 10017: 10018: 10019: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Melko- 10020: niemen-Simpcleen tien rakentamiseen 10021: 10022: 10023: Eduskunnalle 10024: 10025: Parikkalan kunnan ja Rautjärven kunnan minen eli tien uudelleen rakentaminen on kylän 10026: alueella on maantie n:o 405, joka kulkee Parik- toiminnan elvyttämiseksi keskeinen asia. 10027: kalasta Melkoniemen kautta Simpeleelle. Tien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10028: kunto on heikko ja tie on mutkainen ja mäki- nioittaen, 10029: nen. 10030: Maantie Melkoniemi-Simpele palvelee Pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10031: ruspohjan kylän tarpeita. Vaikka Peruspohja 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 10032: on maatalousvaltainen kylä, käy kylän asuk- 31.24. 77 200 000 markan määrärahan 10033: kaista suuri osa työssä Simpeleen tehtaalla käyt- Melkoniemen-Simpeleen tien uudel- 10034: täen jatkuvasti Parikkalan-Melkoniemen- leen rakentamisen suunnittelua varten. 10035: Simpeleen tietä (n:o 405). Tien kuntoon saatta- 10036: 10037: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 10038: 10039: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jussi Ranta Riitta U osukaineo 10040: Kari Häkämies Urpo Leppänen Sinikka Mönkäre 10041: Heikki Kokko Matti Vähänäkki 10042: 1988 vp. 229 10043: 10044: Raha-asia-aloite n:o 219 10045: 10046: 10047: 10048: 10049: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Saaren 10050: keskustaajaman-Saaren kirkonkylän tien kunnostamista 10051: varten 10052: 10053: Eduskunnalle 10054: 10055: Saaren kunnan alueella oleva maantie n:o 401 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10056: muodostaa keskeisen liikenneväylän kunnan 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10057: keskustasta ja valtatieltä n:o 6 Saaren kirkon- 31.24.77 400000 markkaa tien n:o 401 10058: kylään, joka on yksi Saaren kunnan ja seura- (Saaren keskustaajama-Saaren kirkon- 10059: kunnan palvelukeskuksista. Tien käyttö on Saa- kylä) kunnostamista varten. 10060: ren kunnan alueella yksi vilkkaimmista. 10061: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10062: nioittaen, 10063: 10064: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 10065: 10066: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jussi Ranta Riitta Uosukainen 10067: Kari Häkämies Urpo Leppänen Sinikka Mönkäre 10068: Heikki Kokko Matti Vähänäkki 10069: 230 1988 vp. 10070: 10071: Raha-asia-aloite n:o 220 10072: 10073: 10074: 10075: 10076: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Simpe- 10077: leen-Särkilahden tien rakentamiskustannuksiin 10078: 10079: 10080: Eduskunnalle 10081: 10082: Saimaan Pihlajavedellä, Punkaharjun ja neet yhteisen aloitteen tie- ja vesirakennushalli- 10083: Rautjärven kuntien rajamailla sijaitseva Särki- tukselle Simpleen-Särkilahden tien suunnitte- 10084: lahti on vanha satamapaikka, jota on jatkuvasti lemiseksi ja toteuttamiseksi maantienä. Vuoden 10085: käytetty puutavarakuljetuksiin. Satamaan joh- 1988 tulo- ja menoarvioesitys ei kuitenkaan si- 10086: taa valmis syväväylä. sällä määrärahaa kyseisen tien rakentamiseksi. 10087: Särkilahteen on suunniteltu perustettavak- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10088: si satama/lastinkäsittelypaikka, jonka merkitys nioittaen, 10089: koko seutukunnalle ja erityisesti Simpeleen 10090: teollisuuden kehitykselle on tärkeä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10091: Simpeleeltä Sarajärvelle on nykyisin paikal- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10092: listie ja siitä eteenpäin Särkilahteen pääasiassa 31.24. 77 2 000 000 markkaa Simpeleen 10093: yksityisteitä. Edellä mainitut kunnat ovat teh- -Särkilahden tien rakentamiseksi. 10094: 10095: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 10096: 10097: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jussi Ranta Riitta Uosukainen 10098: Kari Häkämies Urpo Leppänen Matti Vähänäkki 10099: 1988 vp. 231 10100: 10101: Raha-asia-aloite n:o 221 10102: 10103: 10104: 10105: 10106: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Särkisal- 10107: men-Melkoniemen tien kunnostamiseen 10108: 10109: 10110: Eduskunnalle 10111: 10112: Parikkalan kunnan alueella oleva Särkisal- rärahoja tien kunnostustöiden aloittamista var- 10113: men-Melkoniemen maantie on Melkoniemen ten 1,1 milj. markkaa. Tien kustannusarvio on 10114: asukkaille ainoa yhteysväylä kunnan keskus- 10,1 milj. markkaa. 10115: taan sekä läpikulkutie myös Parikkalasta Mel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10116: koniemen kautta Simpeleelle. Tien kunnostus nioittaen, 10117: on otettu Kymen piirin tieverkoston suunnitel- 10118: miin 1980-luvulla. Särkisalmen-Melkoniemen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10119: tie on vilkasliikenteinen ja erityisen tarpeellinen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10120: alueen asukkaille, sekä myös läpikulkuliikenne- 31.24. 77 9 000 000 markkaa Särkisal- 10121: väylänä Puumalaan. Vuodeksi 1988 on Särki- men-Melkoniemen tien kunnostamisen 10122: salmen-Melkoniemen tielle myönnetty tiemää- jatkamista varten. 10123: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 10124: 10125: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jussi Ranta Riitta Uosukainen 10126: Kari Häkämies Urpo Leppänen Sinikka Mönkäre 10127: Heikki Järvenpää Matti Vähänäkki 10128: 232 1988 vp. 10129: 10130: Raha-asia-aloite n:o 222 10131: 10132: 10133: 10134: 10135: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Luu- 10136: mäen-Haminan-Kotkan rautatien suunnittelua varten välil- 10137: lä Salmenkylä-Taavetti 10138: 10139: Eduskunnalle 10140: 10141: Juurikorven-Haminan rataosuuden valmis- kentaminen lisäisi Haminan ja Kotkan satamien 10142: tuttua tulisi koko suunniteltu aikarata Luumä- käyttöä ja vaikuttaisi myönteisesti työllisyyteen 10143: ki-Hamina-Kotka saada rakenteille. Sitä pi- näissä kaupungeissa. 10144: detään Kymenlaaksossa yksimielisesti ns. HE- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10145: LI-ratahankkeen tärkeimpänä ja toteuttamis- nioittaen, 10146: kelpoisimpana osana. Tämän aikaradan raken- 10147: tamista pidetään tarpeellisena sen vuoksi, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10148: Itä-Suomen teollisuuden tuotteiden vienti ulko- 1989 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 10149: maille tapahtuu valtaosin Haminan ja Kotkan kaa tarve- ja kannattavuusselvityksen ja 10150: satamien kautta. Myös Suomen ja Neuvostolii- ratasuunnitelman laatimiseksi Vehka- 10151: ton välinen liikenne sekä Kotkan Mussalon sy- lahden (Salmenkylän) ja Luumäen (Taa- 10152: väsatamahanke puoltavat aikaradan rakenta- vetti) välisen ratayhteyden rakentami- 10153: mista. Luumäen-Haminan rataosuuden ra- seksi. 10154: 10155: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 10156: 10157: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jussi Ranta Kari Häkämies 10158: Urpo Leppänen Sinikka Mönkäre Matti Vähänäkki 10159: 1988 vp. 233 10160: 10161: Raha-asia-aloite n:o 223 10162: 10163: 10164: 10165: 10166: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta teletoi- 10167: mintakeskuksen rakentamiseen Imatralle 10168: 10169: 10170: Eduskunnalle 10171: 10172: Imatran alueen teletoiminnan käytössä olevat - lämpimiä tiloja 10173: vuokratilat ovat riittämättömät, huonokuntoi- - kylmät tilat 10174: set ja lisäksi epätarkoituksenmukaiset ja hajal- - kriisiajan tilat 10175: laan eri puolilla kaupunkia. Lisäksi kaupunki - kylmän varastokatoksen. 10176: tulee tarvitsemaan nykyiset vuokralla olevat ti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10177: lat omaan käyttöönsä. nioittaen, 10178: Teletoimintakeskukseen sijoitettaisiin tele- 10179: verkon rakentamisesta, käytöstä ja kunnossa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10180: pidosta huolehtivan henkilökunnan toimis- 1989 tulo- ja menoarvioon 12 000 000 10181: to-, työ-, kokoontumis- ja henkilöstötilat sekä markkaa Imatran teletoimintakeskuk- 10182: alueen käyttövarasto. sen rakentamista varten. 10183: Tilaratkaisut olisivat kooltaan 2 054 m 2 ja si- 10184: sältäisivät 10185: 10186: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 10187: 10188: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jussi Ranta Sinikka Mönkäre 10189: Riitta U osukaineo Kari Häkämies Urpo Leppänen 10190: Heikki Järvenpää Matti Vähänäkki 10191: 234 1988 vp. 10192: 10193: Raha-asia-aloite n:o 224 10194: 10195: 10196: 10197: 10198: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta teolli- 10199: suuspiirin sivutoimipisteen perustamiseen Imatralle 10200: 10201: 10202: Eduskunnalle 10203: 10204: Imatra kuuluu tällä hetkellä aluepoliittisten Edellä olevan perusteella ehdotamme, 10205: tukien piiriin. Imatra on 4 B-tukivyöhyke sekä 10206: sen lisäksi erityistukialue. Näiden pohjalta ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10207: yritysten toimintamahdollisuudet Imatralla hel- 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 32.02 10208: pottuneet viime vuoden kuluessa. määrärahoihin 350 000 markkaa kaup- 10209: Kymen läänin teollisuuspiirillä on Lappeen- pa- ja teollisuusministeriön teollisuuspii- 10210: rannassa toimisto, jonka tehtäväpiiriin Imatra rin sivutoimipisteen perustamiseksi 10211: kuuluu. Kuitenkin Imatra erityistukineen sekä Imatralle. 10212: suurten ongelmien keskellä kamppaillessaan 10213: tarvitsee oman toimipisteen alueelleen. 10214: 10215: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 10216: 10217: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jussi Ranta Sinikka Mönkäre 10218: Riitta Uosukainen Kari Häkämies Urpo Leppänen 10219: Matti Vähänäkki 10220: 1988 vp. 235 10221: 10222: Raha-asia-aloite n:o 225 10223: 10224: 10225: 10226: 10227: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta "Imatral- 10228: la matkaillaan ja osataan" -messu- ja näyttelyesiintymisten tu- 10229: kemiseen 10230: 10231: Eduskunnalle 10232: 10233: Imatralle on valmistunut kulttuurikeskus ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10234: hotelleja sekä kylpylä, jotka tarjoavat loistavia nioittaen, 10235: kokous- ja kongressipalveluja. Näyttelyesiinty- 10236: misten tarkoituksena on esitellä monipuolisesti, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10237: elävästi ja toisiaan tukien Imatran matkailu- ja 1989 tulo- ja menoarvioon 90 000 mar- 10238: muuta elinkeinotoimintaa. Näyttelyosastolla on kan määrärahan "Imatralla matkaillaan 10239: tarkoitus osallistua Imatran ulkopuolella järjes- ja osataan" -messu- ja näyttelyesiinty- 10240: tettäville messuille sekä paikkakunnalla järjes- misten järjestämiseen. 10241: tettäville Inkerin messuille ja Pikkumessuille ja 10242: se esitellään kaupungin vieraille. 10243: 10244: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 10245: 10246: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jussi Ranta Sinikka Mönkäre 10247: Riitta Uosukainen Kari Häkämies Matti Vähänäkki 10248: 236 1988 vp. 10249: 10250: Raha-asia-aloite n:o 226 10251: 10252: 10253: 10254: 10255: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhain- 10256: koti-päiväkeskuksen rakentamiseen Parikkalassa 10257: 10258: 10259: Eduskunnalle 10260: 10261: Parikkalan vanhainkoti-päiväkeskuksen ra- siten, että pyritään rakentamaan 20 uutta ja 10 10262: kentaminen on mukana sosiaalihallinnon valta- peruskorjattua vanhusten palveluasuntoa. 10263: kunnallisessa suunnitelmassa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10264: Vanhainkoti-päiväkeskus sisältäisi 40 laitos- nioittaen, 10265: paikkaa. Myös päiväkeskus on mitoitettu 40 10266: käyttäjälle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10267: Vanhusten huolto on Parikkalassa keskeisiä 1989 tulo- ja menoarvioon 15 400 000 10268: toimintoja, sillä 1/5 kunnan väestöstä on yli markan määrärahan käytettäväksi Pa- 10269: 65-vuotiaita. Vanhainkoti-päiväkeskuksen rin- rikkalan vanhainkoti-päiväkeskuksen 10270: nalle kehitetään myös palveluasuntotoimintaa rakentamista varten. 10271: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 10272: 10273: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jussi Ranta Riitta U osukaineo 10274: Kari Häkämies Urpo Leppänen Sinikka Mönkäre 10275: Heikki Kokko Heikki Järvenpää Matti Vähänäkki 10276: 1988 vp. 237 10277: 10278: Raha-asia-aloite n:o 227 10279: 10280: 10281: 10282: 10283: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseu- 10284: dun työpaikkakokeilun seurantaa varten 10285: 10286: 10287: Eduskunnalle 10288: 10289: Maaseudun työpaikkakokeilua varten on val- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 10290: tion budjetissa määräraha, ja kokeilusta saatu- 10291: ja tuloksia voidaan pitää hyvänä. Kuitenkin ko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10292: keilun kautta perustetut yritykset tarvitsisivat 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 10293: vielä kokeiluajan päätyttyäkin moninaisia tuki- markkaa maaseudun työpaikkakokeilun 10294: palveluja, tiiviimpää yhteistyötä eri viranomais- perusteella perustettujen yritysten seu- 10295: ten kanssa ja seurantaa. rantahoitoa varten. 10296: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 10297: 10298: Sinikka Hurskainen-Leppänen Raimo Vuoristo Jorma Rantanen 10299: Jukka Roos Ilkka Joenpalo Jukka Gustaf~son 10300: Kari Rajamäki Jouni Backman Risto Ahonen 10301: Riitta U osukaineo Urpo Leppänen Sinikka Mönkäre 10302: Aimo Ajo 10303: 238 1988 vp. 10304: 10305: Raha-asia-aloite n:o 228 10306: 10307: 10308: 10309: 10310: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta jätteiden 10311: uusiokäytön lisäämiseksi 10312: 10313: 10314: Eduskunnalle 10315: 10316: Yhä lisääntyvät jätemäärät ovat usean talou- käytön tutkimista varten. Kuitenkaan tämä 10317: den ja kunnan ongelmana. Jätteiden uusiakäyt- määräraha ei ole riittävä. 10318: töä ja jalostamista tulisi jatkuvasti kehittää. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 10319: Maassamme on jo joitakin yrityksiä, jotka 10320: käyttävät jätepaperia raaka-aineena. Jätepape- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10321: rin lisäksi on myös muita jätteitä, joita olisi 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar- 10322: mahdollisuus hyödyntää uudelleen raaka-ainee- kan määrärahan jätteiden uusiokäytön 10323: na tuotannossa. Vuoden 1988 valtion tulo- ja tutkimista varten. 10324: menoarviossa oli määräraha jätteiden uusio- 10325: 10326: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 10327: 10328: Sinikka Hurskainen-Leppänen Raimo Vuoristo Jorma Rantanen 10329: Jukka Roos Ilkka Joenpalo Jukka Gustafsson 10330: Pirjo Ala-Kapee Antti Kalliomäki Urpo Leppänen 10331: Jouni Backman Tuulikki Hämäläinen Risto Ahonen 10332: Aimo Ajo Kari Rajamäki 10333: 1988 vp. 239 10334: 10335: Raha-asia-aloite n:o 229 10336: 10337: 10338: 10339: 10340: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta VTT:n biotekniikan 10341: laboratorion suunnittelua varten Kuopioon 10342: 10343: 10344: Eduskunnalle 10345: 10346: Biotekniikan tutkimus on jatkuvasti lisäänty- Ympäristötieteiden alalla Kuopio on maan 10347: nyt. Se tuottaa perinteisten sovellutusalojensa johtavia keskuksia. Kuopion yliopistoon on pe- 10348: ja maitotaloustuotteiden jalostuksen lisäksi rustettu vuonna 1987 bioteknologian professuu- 10349: runsaasti uudempia sovellutusmahdollisuuksia. ri. Bioteknologian peruskoulutus alkaa omana 10350: Erityisen merkittävinä uusina aloina ovat ym- suuntautumisvaihtoehtonaan kuluvana vuon- 10351: päristöongelmien ratkaisu, diagnostiikka, lää- na. Suuren keskussairaalan läheisyys sekä ter- 10352: keaineiden ja niihin verrattavien biologisten yh- veystieteiden suuri osuus Kuopion yliopiston 10353: disteiden tuottaminen sekä eläin- ja kasvijalos- tutkimusprofiilissa mahdollistavat diagnostis- 10354: tus. VTT:n biotekniikan laboratorio Espoon ten menetelmien kehittämisen. 10355: Otaniemessä keskittyy pääasiassa perinteisille Farmasiassa Kuopion yliopisto on toinen 10356: toimialoille. Tärkeimpiä näistä ovat panimo- ja pääkoulutuspaikka maassamme. Lääkeainei- 10357: mallastamotekniikka, teollisuusmikrobien ke- den tuotantoon liittyvät kasvisolubiotekniikan 10358: hittäminen, entsyymitekniikka, kemikaalien alat ovat aktiivisen tutkimuksen kohteena. 10359: mikrobiologinen tuotantotekniikka sekä lääke- Kuopion yliopiston uusi puutarha luo hyvät 10360: aineiden biotekninen valmistaminen. edellytykset kasvitutkimukselle. 10361: Aluepolitiikkatoimikunnan mietintöön sisäl- Suunniteltu laboratorio hyödyntäisi yliopis- 10362: tyy esitys VTT:n biotekniikan laboratorion pe- toalueelia toimivien muiden valtion tutkimus- 10363: rustamisesta Kuopioon. Tältä pohjalta on val- laitosten asiantuntemusta. Kuopioon sijoitetta- 10364: mistunut selvitys uusille biotekniikan tutkimus- vaksi kaavailtu WHO:n luonnononnettomuus- 10365: aloille erikoistuneen laboratorion perustamises- keskuksen katastrofiyksikkö hyödyntäisi suun- 10366: ta (Kuopion yliopiston julkaisuja. Hallinto 11 nitellun laboratorion toimintaa. 10367: 1987). Selvityksessä on esitetty laboratorion toi- 10368: mialoiksi ympäristöbiotekniikkaa, sekundaari- VTT:n biotekniikan laboratorion perustami- 10369: metaboliittien tuotantoa ja diagnostista biotek- sessa onkin lähdetty siitä, että tutkimus- ja ke- 10370: niikkaa. Näin toiminta ei olisi päällekkäistä Ota- hitystarvetta biotekniikan alalla on maassamme 10371: niemen biotekniikan laboratorion kanssa. jatkuvasti olemassa. Tämä tarve tulee edelleen 10372: Uudet molekyylibiologiset ja biokemialliset lisääntymään voimakkaasti. 10373: menetelmät ovat jakamassa sekundaarimetabo- Kuopion yliopisto on aloittanut VTT:n kans- 10374: liittien tuotantoon liittyvän bioteknisen kehitys- sa projektiluonteisen yhteistyön. Sekundaari- 10375: työn solubiologisiksi ja prosessiteknisiksi koko- metaboliittien tuotantoon liittyvä projekti on 10376: naisuuksiksi. Niinpä diagnostisen ja ympäristö- ollut käynnissä parin vuoden ajan. Ensi vuonna 10377: biotekniikan sekä sekundaarimetaboliittien tuo- on tarkoitus käynnistää ympäristöbiotekniik- 10378: tantoon liittyvän biotekniikan alalla solutasolla kaan liittyvä yhteistyöprojekti. 10379: tapahtuvan tutkimus- ja kehitystyön tarve on Kuopioon suunnitellun VTT:n aluelaborato- 10380: kasvanut. Kuopiossa on erityisen runsaasti näi- rion kustannusarvio on tämän hetken arvioiden 10381: den sektoreiden asiantuntemusta. mukaan noin 30 milj. markkaa. 10382: 240 1988 vp. -RA n:o 229 10383: 10384: Edellä olevan perusteella ehdotamme, 32.42. 74 300 000 markkaa VTT:n bio- 10385: tekniikan laboratorion suunnittelua var- 10386: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden ten Kuopioon. 10387: 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10388: 10389: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 10390: 10391: Jorma Huuhtanen Kari Rajamäki Kalle Röntynen 10392: Riitta Saastamoinen Juhani Laitinen Mirja Ryynänen 10393: Seppo Kääriäinen Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö 10394: 1988 vp. 241 10395: 10396: Raha-asia-aloite n:o 230 10397: 10398: 10399: 10400: 10401: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta Kotkan varuskunnan Haa- 10402: pasaaren kasarmin korjaamiseen 10403: 10404: 10405: Eduskunnalle 10406: 10407: Kotkan varuskunnan yksi toimintapiste si- Edellä olevan perusteella ehdotan, 10408: jaitsee Haapasaaressa. Saari sijaitsee noin 15 10409: km:n päässä mantereelta Kotkan ulkosaaristos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10410: sa. Varusmiehiä kasarmilla on noin 15-20. Ka- 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 10411: sarmi on rakennettu 1960-luvun alussa, eikä sitä markkaa Kotkan varuskunnan Haapa- 10412: ole sen jälkeen juurikaan korjattu. Edelleen saaren kasarmin korjaamiseen ja kah- 10413: Haapasaaressa on kahden asunnon tarve. den asunnon rakentamiseen. 10414: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 10415: 10416: Kari Häkämies 10417: 10418: 10419: 10420: 10421: 16 280129N 10422: 242 1988 vp. 10423: 10424: Raha-asia-aloite n:o 231 10425: 10426: 10427: 10428: 10429: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta Haminan varuskunnan 10430: upseerikerhon korjaamiseen 10431: 10432: 10433: Eduskunnalle 10434: 10435: Haminan varuskunnan upseerikerhoa aletaan Edellä olevan perusteella ehdotan, 10436: korjata. Korjaaminen tapahtuu vankityövoimal- 10437: la ja suunnitellun rahoitusaikataulun mukaisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10438: työ vie 4-5 vuotta. Olisi kuitenkin toivottavaa, 1989 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 10439: että korjaustyö olisi valmis jo vuonna 1990, jol- markkaa Haminan varuskunnan upsee- 10440: loin vietetään varuskunnassa 70-vuotisjuhlalli- rikerhon korjaamiseen. 10441: suuksia. Oikeusministeriön pääluokan ohella va- 10442: roja tulisi osoittaa myös puolustusministeriön 10443: pääluokasta. 10444: 10445: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 10446: 10447: Kari Häkämies 10448: 1988 vp. 243 10449: 10450: Raha-asia-aloite n:o 232 10451: 10452: 10453: 10454: 10455: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta Iitin kirjaston suunnitte- 10456: luun 10457: 10458: 10459: Eduskunnalle 10460: 10461: Iitin kunnan kirjasto toimii vuokratiloissa, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10462: jotka ovat täysin puutteelliset ja käyttöön näh- 1989 tulo- ja menoarvioon 75 000 mark- 10463: den aivan liian ahtaat. Kirjastosta puuttuu mm. kaa Iitin kunnan kirjaston suunnitte- 10464: välttämätön lukusali. Iitin kunnan tarkoitukse- luun. 10465: na on toteuttaa kirjastohanke yhteisenä kunnan 10466: virastotalohankkeen kanssa. 10467: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 10468: taen, 10469: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 10470: 10471: Kari Häkämies 10472: 244 1988 vp. 10473: 10474: Raha-asia-aloite n:o 233 10475: 10476: 10477: 10478: 10479: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta Ruotsinsalmen linnoitus- 10480: kaupungin muistomerkkien säilyttämiseen Kotkassa 10481: 10482: 10483: Eduskunnalle 10484: 10485: Kotkassa on säilynyt ns. Ruotsinsalmen lin- Edellä olevan perusteella ehdotan, 10486: noituskaupungin jäljiltä useita huomattavia 10487: muistomerkkejä. Tällaisia ovat mm. Kukourin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10488: linnake, Kyminlinnan alue ja Kotkansaarella si- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 10489: jaitsevat useat reduutit. Näiden muistomerk- markkaa ns. Ruotsinsalmen linnoitus- 10490: kien kuntoon saattamisella on tällä hetkellä to- kaupungin muistomerkkien säilyttämi- 10491: della kiire, ja ellei toimenpiteisiin ryhdytä, hä- seen Kotkassa. 10492: viää osa Kotkan ja Suomen historiaa. 10493: 10494: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 10495: 10496: Kari Häkämies 10497: 1988 vp. 245 10498: 10499: Raha-asia-aloite n:o 234 10500: 10501: 10502: 10503: 10504: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta Sunilan tehdasalueen 10505: säilyttämiseen 10506: 10507: 10508: Eduskunnalle 10509: 10510: Sunilan tehdas- ja teollisuusalue Kotkassa on riallisesti arvokkaiden alueiden suojeluun ole 10511: ainutlaatuinen kulttuurihistoriallinen tehdas- tarpeeksi voimavaroja. 10512: ympäristö. Alue on Alvar Aallon suunnittelema Edellä olevan perusteella ehdotamme, 10513: ja sen arkkitehtuuriin käydään tutustumassa 10514: ympäri maailman. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10515: Kotkan kaupunki on käymässä läpi voimak- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 10516: kaan teollisuuden rakennemuutoksen. Talou- markkaa Sunilan tehdasalueen säilyttä- 10517: delliset voimavarat on suunnattava pääsääntöi- miseen. 10518: sesti tuottaviin kohteisiin, eikä kulttuurihisto- 10519: 10520: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 10521: 10522: Kari Häkämies Antero Kekkonen 10523: Matti Vähänäkki Jouni J. Särkijärvi 10524: 246 1988 vp. 10525: 10526: Raha-asia-aloite n:o 235 10527: 10528: 10529: 10530: 10531: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta vaellussiikaistutuksiin 10532: Suomenlahdella 10533: 10534: 10535: Eduskunnalle 10536: 10537: Kymijoessa on nykyisin jonkin verran siian Merkintätutkimusten perusteella voidaan 10538: luontaista lisääntymistä, mutta valtaosin on Ky- päätellä, että Kymijokisuulla tehtävät vaellus- 10539: men rannikon vaellussiikakanta istutusten va- siikaistutukset hyödyttäisivät pääasiassa suo- 10540: rassa. malaisia kalastajia. Voimakas vaellussiikakanta 10541: Kymen läänin rannikolle on 1980-luvulla istu- parantaisi huomattavasti Kymen rannikon am- 10542: tettu keskimäärin 100 000 kesänvanhaa vaellus- mattikalastuksen toimintaedellytyksiä ja turvai- 10543: siian poikasta vuodessa. Kahden viime vuoden si kotimaisen siian saannin alueen kalateollisuu- 10544: aikana on määrä ollut runsaat 200 000 kappa- delle. 10545: letta vuodessa. Istutusten vaikutuksesta ovat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10546: siikasaaliit parin viime vuoden aikana parantu- nioittaen, 10547: neet. Myös muualle Suomenlahteen tehdyt vael- 10548: lussiikaistutukset ovat antaneet hyviä tuloksia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10549: Kymen rannikon vaellussiikakannan vahvista- 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 10550: minen edellyttää kuitenkin istutusten huomatta- markkaa Suomenlahden vaellussiikais- 10551: vaa lisäämistä. tutuksiin. 10552: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 10553: 10554: Kari Häkämies Matti Vähänäkki Antero Kekkonen 10555: 1988 vp. 247 10556: 10557: Raha-asia-aloite n:o 236 10558: 10559: 10560: 10561: 10562: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta Haminan kalasataman 10563: perusparantamiseen 10564: 10565: 10566: Eduskunnalle 10567: 10568: Haminan Tervasaaressa sijaitsee itäisen Suo- Edellä olevan perusteella ehdotan, 10569: menlahden merkittävä kalasatama. Satama ei 10570: kuitenkaan vastaa tällä hetkellä ajan vaatimuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10571: sia. Jotta kalastuselinkeino pääsisi Haminan 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 10572: Vehkalahden seudulla kehittymään luonnolli- markkaa Haminan kalasataman raken- 10573: sesti, tulisi alueen kalasataman olla kunnossa. tamiseen ja perusparantamiseen. 10574: Sataman rakentaminen ja perusparannus on 10575: näin ollen välttämätöntä. 10576: 10577: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 10578: 10579: Kari Häkämies 10580: 248 1988 vp. 10581: 10582: Raha-asia-aloite n:o 237 10583: 10584: 10585: 10586: 10587: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta Kymenlaakson tekopohja- 10588: vesilaitoksen ja runkovesijohdon rakentamiseen 10589: 10590: 10591: Eduskunnalle 10592: 10593: Osa eteläisen Kymenlaakson kunnista kärsii Edellä olevan perusteella ehdotan, 10594: kunnollisen juomaveden puutteesta. Kotkan ja 10595: Anjalankosken kaupungit ja Vehkalahden kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10596: ta ovat perustaneet juomaveden hankkimiseksi 1989 tulo- ja menoarvioon 17 000 000 10597: Kymenlaakson Vesi Oy:n. Vuoden 1988 budje- markkaa Kymenlaakson tekopohjavesi- 10598: tissa tähän tarkoitukseen on varattu 1 000 000 laitoksen ja runkovesijohdon rakenta- 10599: markkaa. Hanke on tarkoitus toteuttaa kolmes- mista varten. 10600: sa vuodessa. 10601: 10602: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 10603: 10604: Kari Häkämies 10605: 1988 vp. 249 10606: 10607: Raha-asia-aloite n:o 238 10608: 10609: 10610: 10611: 10612: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta Miehikkälän-Pitkäkos- 10613: ken-Suur-Miehikkälän tien peruskorjaukseen 10614: 10615: 10616: Eduskunnalle 10617: 10618: Paikallistie välillä Miehikkälä-Pitkäkos- Edellä olevaan viitaten ehdotan, 10619: ki-Suur-Miehikkälä on mutkainen ja huono- 10620: kuntoinen, eikä tien parantaminen ole edennyt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10621: suunnitellusti. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10622: 31.24. 77 7 000 000 markkaa paikallis- 10623: tien välillä Miehikkälä-Pitkäkoski- 10624: Suur-Miehikkälä parantamiseksi. 10625: 10626: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 10627: 10628: Kari Häkämies 10629: 250 1988 vp. 10630: 10631: Raha-asia-aloite n:o 239 10632: 10633: 10634: 10635: 10636: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta Paimenportin risteyksen 10637: sillan rakentamiseen Kotkassa 10638: 10639: 10640: Eduskunnalle 10641: 10642: Kotkan kaupungin sisääntulotiellä on ns. Edellä olevan perusteella ehdotan, 10643: Paimenportin risteys, jossa Kotkaan johtava 10644: uusi ja vanha tie kohtaavat ja joka on osoittau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10645: tunut liikenneturvallisuuden kannalta erittäin 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10646: vaaralliseksi. Risteyksessä on tapahtunut jatku- 31.24.77 500000 markkaa Kotkan kau- 10647: vasti useita kolareita. Liikenneturvallisuuden pungin Paimenportin risteyksen sillan 10648: parantaminen edellyttää, että risteykseen raken- suunnitteluun. 10649: netaan silta, jolloin vältytään ristikkäisliiken- 10650: teeltä. 10651: 10652: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 10653: 10654: Kari Häkämies 10655: 1988 vp. 251 10656: 10657: Raha-asia-aloite n:o 240 10658: 10659: 10660: 10661: 10662: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta Kotkan Mussalon syväsa- 10663: taman teollisuusalueiden perustamiseen 10664: 10665: 10666: Eduskunnalle 10667: 10668: Kotkan kaupunki rakentaa historiansa mitta- lisuusalueiden perustamiseen tarvitaan myös 10669: vinta hanketta, syväsatamaa. Sataman yhtey- valtion tukea. 10670: teen tulee useiden kymmenien hehtaarien suu- Edellä olevan perusteella ehdotan, 10671: ruinen teollisuusalue. Satamaliikenteen ohella 10672: teollisuusalueen markkinointi on Kotkan kau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10673: pungin tulevaisuuden kannalta hyvin ratkaiseva 1989 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 10674: asia. Syväsatama on Kotkan kaltaiselle keski- markkaa Kotkan Mussalon syväsata- 10675: suurelle kaupungille valtaisan iso hanke, ja teol- man teollisuusalueiden perustamiseen. 10676: 10677: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 10678: 10679: Kari Häkämies 10680: 252 1988 vp. 10681: 10682: Raha-asia-aloite n:o 241 10683: 10684: 10685: 10686: 10687: Hämäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulujen ja 10688: lukioiden perustamiskustannuksiin 10689: 10690: 10691: Eduskunnalle 10692: 10693: Kouluhallitus on esittänyt vuodelle 1988 olisi rakentamislupia Uudellemaalle voimak- 10694: myönnettäväksi koulujen rakentamislupia yh- kaasti lisättävä ja sitä varten osoitettava budje- 10695: teensä 30 hankkeelle. Näistä vain viisi on Uu- tissa varoja. 10696: dellemaalle. Uudenmaan kunnat anoivat perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10697: koulujen ja lukioiden rakentamislupia vuodelle nioittaen, 10698: 1988 yhteensä 23 hankkeelle. 10699: Koko maan oppilasmäärästä Uudellamaalla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10700: on neljännes. Koulurakentaminen on Uudella- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10701: maalla jälkeenjäänyttä. Koulutyötä joudutaan 29.46.34 (Valtionosuus peruskoulujen 10702: tekemään monin paikoin sekä opettajien että ja lukioiden perustamiskustannuksiin) 10703: oppilaiden kannalta ahtaissa ja ala-arvoisissa ti- 160 000 000 markkaa ja että lisäystä oh- 10704: loissa. jattaisiin erityisesti Uudenmaan läänin 10705: Uudenmaan koulurakentamisen saattamisek- koulurakentamiseen. 10706: si muun maan keskimääräistä tasoa vastaavaksi 10707: 10708: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 10709: 10710: Tuulikki Hämäläinen Arja Alho Jorma Rantanen 10711: 1988 vp. 253 10712: 10713: Raha-asia-aloite n:o 242 10714: 10715: 10716: 10717: 10718: Hämäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten ja nuorten 10719: taidekeskuksen säätiön toiminnan tukemiseen 10720: 10721: 10722: Eduskunnalle 10723: 10724: Hyvinkäällä toimiva valtakunnallinen lasten Taidekeskuksen säätiötä ylläpitävät opetus- 10725: ja nuorten taidekeskus on saamassa uudet toi- ministeriö ja Hyvinkään kaupunki. Taidekes- 10726: mitilat. Hyvinkään kaupunki on saneeraamassa kuksen hallinnossa on mukana myös taidekas- 10727: taidekeskukselle entistä paremmin tarkoituk- vatuksen ja nuorisotoiminnan edustajia. 10728: seen soveltuvia ja uusia mahdollisuuksia anta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10729: via toimitiloja. Jotta uusien tilojen antama hyö- nioittaen, 10730: ty tulisi täysimääräisesti käytetyksi, olisi myös 10731: taidekeskuksen toimintaan suunnattuja määrä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10732: rahoja nostettava. Taidekeskus on jo tähän 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10733: mennessä osoittanut merkityksensä lasten ja 29.91.51 400 000 markkaa osoitettavak- 10734: nuorten taideharrastuksen edistäjänä ja taide- si lasten ja nuorten taidekeskuksen sää- 10735: kasvatuksen kehittäjänä. tiön toiminnan tukemiseksi. 10736: 10737: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 10738: 10739: Tuulikki Hämäläinen Pentti Lahti-Nuuttila 10740: Liisa Jaakonsaari Jorma Rantanen 10741: Jussi Ranta 10742: 254 1988 vp. 10743: 10744: Raha-asia-aloite n:o 243 10745: 10746: 10747: 10748: 10749: Hämäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennuslain 136 a 10750: §:n mukaisiin avustuksiin kunnille katujen ja kaavateiden ra- 10751: kentamiseen 10752: 10753: Eduskunnalle 10754: 10755: Rakennuslain 136 a §:n mukaisesti kunnille Tällaisia hankkeita on virellä useissa eteläisen 10756: voidaan antaa valtion avustusta moottoriajo- Suomen asutuskeskuksissa, mm. Hyvinkäällä. 10757: neuvoliikenteelle tärkeän kadun, sillan, tunne- Määrärahan lisääminen on perusteltua myös 10758: lin jne. rakentamiseen. Tähän mennessä vuosit- kuntien ja valtion kustannusjaon kannalta. 10759: tain budjetoidut määrärahat ovat kuitenkin ol- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 10760: leet täysin riittämättömiä. Niiden turvin on voi- 10761: tu avustaa vain vähäisessä määrin hankkeita, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10762: joihin kuitenkin olisi lainmukaiset perusteet. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10763: Valtakunnalliseen tieverkkoon niveltyvien 31.24.34 70 000 000 markkaa rakennus- 10764: katujen rakentamisen ja saneeraamisen tarve on lain 136 a §:n mukaisiin harkinnanvarai- 10765: kuitenkin suuri, jotta voidaan parantaa liiken- siin avustuksiin kunnille katujen ja kaa- 10766: teen sujuvuutta ja torjua onnettomuusriskejä. vateiden rakentamiseen. 10767: 10768: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 10769: 10770: Tuulikki Hämäläinen Pentti Lahti-Nuuttila 10771: Liisa Jaakonsaari Jorma Rantanen 10772: 1988 vp. 255 10773: 10774: Raha-asia-aloite n:o 244 10775: 10776: 10777: 10778: 10779: Hämäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyvinkään itäisen 10780: ohikulkutien rakentamiseen 10781: 10782: 10783: Eduskunnalle 10784: 10785: Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin määrä- laajalti, luo parempia yhteyksiä ja parantaa lii- 10786: rahat ovat pitkään olleet pienempiä kuin alueen kenneturvallisuutta ohjaamalla mm. sorakulje- 10787: asukasmäärä ja liikennesuoritteet edellyttäisi- tuksen pois Hyvinkään kaupunkiliikenteestä. 10788: vät. Liikenteen sujuvuus, ruuhkautumisen estä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10789: minen ja liikenneturvallisuuden parantaminen nioittaen, 10790: edellyttävät kuitenkin määrärahojen entistä 10791: voimakkaampaa suuntaamista Uudellemaalle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10792: sekä teiden rakentamiseen että kunnossapitoon. 1989 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 10793: Tärkeä uusi rakentamiskohde on suunnitelmis- markkaa Hyvinkään itäisen ohikulku- 10794: sa oleva Hyvinkään itäinen ohikulkutie, jonka tien rakentamisen aloittamiseen. 10795: aikaansaaminen parantaa seudun tieyhteyksiä 10796: 10797: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 10798: 10799: Tuulikki Hämäläinen Arja Alho Jorma Rantanen 10800: 256 1988 vp. 10801: 10802: Raha-asia-aloite n:o 245 10803: 10804: 10805: 10806: 10807: Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaihtoehtoisen yh- 10808: teiskuntapolitiikan seura ry:n toiminnan tukemiseen 10809: 10810: 10811: Eduskunnalle 10812: 10813: Vaihtoehtoisen yhteiskuntapolitiikan seura Suunnitelmissa on asettaa vastaavia työryh- 10814: on vuonna 1985 perustettu yhdistys, joka pyrkii miä esimerkiksi maatalouspolitiikasta, kauppa- 10815: aktivoimaan ja syventämään yhteiskunnallista politiikasta ja perustulosta. Tämänkaltaiset pe- 10816: keskustelua. Seura järjestää yhtenä toiminta- rusteellisemmat selvitykset vievät tehokkaasti 10817: muotonaan keskustelutilaisuuksia, jotka ovat yhteiskunnallista keskustelua eteenpäin ja tar- 10818: vaihdelleet pienimuotoisista kuukausikokouk- joavat pohjaa päätöksenteolle. 10819: sista marraskuussa 1987 kansallisteatterissa jär- Näiden suunnitelmien toteutuminen edellyt- 10820: jestettyyn Vaihtoehtoinen Suomi -tilaisuuteen. tää kuitenkin, että työryhmät voivat palkata it- 10821: Toisena toimintamuotonaan seura asettaa selleen sihteerityövoimaa, mikä on mahdollista 10822: komiteatyyppisiä työryhmiä tekemään selvityk- vain pysyvän toiminta-avustuksen turvin. 10823: siä erilaisista yhteiskunnallisista ongelmista ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10824: mahdollisista toimista niiden ratkaisemiseksi. nioittavasti, 10825: Tällainen selvitys oli mm. seuran julkaisema 10826: aluepoliittinen raportti, joka on herättänyt mel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10827: ko paljon keskustelua sekä lehdistössä että 1989 tulo- ja menoarvioon 150 000 10828: myös aluepolitiikkaa käsittelevien viranomais- markkaa Vaihtoehtoisen yhteiskuntapo- 10829: ten parissa. Seura on antanut myös asiantunti- litiikan seura ry:lle työryhmätyöskente- 10830: jalausunnon pääkaupunkiseudun liikenteestä lyn ja muun toiminnan edelleen järjestä- 10831: liikenneministeriön asettamalle pääkaupunki- miseksi. 10832: seudun liikenneneuvottelukunnalle. 10833: 10834: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 10835: 10836: Liisa Jaakonsaari Osmo Soininvaara Jouni J. Särkijärvi 10837: 1988 rd. 257 10838: 10839: Finansmotion nr 246 10840: 10841: 10842: 10843: 10844: Jansson m.fl.: Om anvisande av anslag för främjande av forsk- 10845: ning och försöksverksamhet inom energihushållningen 10846: 10847: 10848: Tili Riksdagen 10849: 10850: Vindkraften är ren, evigt flödande och fri Vi anser också att miljöaspekterna och syssel- 10851: från konjunktursvängningar. Exempel från vå- sättningseffekterna talar för ökad satsning på 10852: ra grannländer visar, att vindkraftens betydelse forskning i utnyttjande av vindkraften. 10853: i energihushållningen ökar. Samtidigt halkar På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 10854: Finland efter i utvecklingen. Den trenden bör samt 10855: brytas. Tillgängliga mätningar visar, att Fin- 10856: land har vindenergiresurser som kan utnyttjas att Riksdagen i statsjörslaget jör år 10857: på företagsekonomiskt godtagbara villkor. Det 1989 på momentet 32.55.42 upptar 10858: är forskningsresurserna som är otillräckliga, 10 000 000 mark som tilläggsanslag för 10859: men dessa brister kan lätt avhjälpas. understöd för främjande av forskning 10860: Vi föreslår inte att resurser skall tas av annan och jörsöksverksamhet inom energihus- 10861: forskning i alternativa förnyelsebara energifor- hållningen. 10862: mer utan anser att vindkraften i sig är tillräck- 10863: ligt intressant för radikalt ökade forskningsin- 10864: satser. 10865: 10866: Helsingfors den 11 februari 1988 10867: 10868: Gunnar Jansson Håkan Nordman 10869: Raimo Vistbacka Elisabeth Rehn 10870: Håkan Malm 10871: 10872: 10873: 10874: 10875: 17 280129N 10876: 258 1988 vp. 10877: 10878: Raha-asia-aloite n:o 246 Suomennos 10879: 10880: 10881: 10882: 10883: Jansson ym.: Määrärahan osoittamisesta energiataloudellisen tut- 10884: kimuksen ja koetoiminnan edistämiseen 10885: 10886: 10887: Eduskunnalle 10888: 10889: Tuulivoima on puhdasta, ikuisesti saatavissa tä mieltä, että tuulivoima itsessään on riittävän 10890: olevaa ja suhdannevaihteluista vapaata voimaa. mielenkiintoinen tutkimuspanosten tuntuvasti 10891: Esimerkit naapurimaistamme osoittavat, että lisäämiseksi. 10892: tuulivoiman merkitys energiataloudessa lisään- Katsomme, että ympäristönäkökohdat ja työl- 10893: tyy. Samanaikaisesti Suomi on jäämässä kehi- lisyysvaikutukset puhuvat panostuksen lisäämi- 10894: tyksestä jälkeen, mikä suuntaus on katkaistava. sen puolesta tuulivoiman käytön tutkimukseen. 10895: Tehdyt mittaukset osoittavat Suomella olevan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10896: tuulienergiavoimavaroja, joita voidaan käyttää nioittaen, 10897: liiketaloudellisesti hyväksyttävin ehdoin. Tutki- 10898: musvoimavarat ovat puutteelliset. Nämä puut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10899: teet voidaan kuitenkin helposti korjata. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10900: Emme ehdota, että voimavaroja otettaisiin 32.55.42 JO 000 000 markan lisämäärä- 10901: muusta vaihtoehtoisia uudistuvia energiamuo- rahan energiataloudellisen tutkimuksen 10902: toja koskevasta tutkimuksesta, vaan olemme si- ja koetoiminnan edistämiseen. 10903: 10904: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 10905: 10906: Gunnar Jansson Håkan Nordman 10907: Raimo Vistbacka Elisabeth Rehn 10908: Håkan Malm 10909: 1988 vp. 259 10910: 10911: Raha-asia-aloite n:o 247 10912: 10913: 10914: 10915: 10916: Joenpalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeen lääninvanki- 10917: lan rakentamistöiden aloittamiseen Kylmäkoskella 10918: 10919: 10920: Eduskunnalle 10921: 10922: Lääninvankilan siirtäminen Hämeenlinnasta Kylmäkoski on nimetty aluepoliittisessa alue- 10923: Kylmäkoskelie on ollut vireillä pitkään. jaossa IV A-tukialueeksi. 10924: Hankkeen perustamis- ja esisuunnittelu on jo Kunnassa on käynnistetty kehittämisprojekti, 10925: tehty ja varsinaiseen rakennussuunnitteluun on joka on tuottanut uutta pienyritystoimintaa 10926: varattu valtion vuoden 1988 tulo- ja menoar- paikkakunnalle. Vankilahankkeen toteutumi- 10927: vioon 2 000 000 markan suunnittelumääräraha. nen on kunnan elinkelpoisuuden kannalta elin- 10928: Kylmäkosken kunta on hankkinut ja luovut- tärkeä. 10929: tanut edelleen valtiolle vankilahankkeen tarvit- Huomioon ottaen Hämeen lääninvankilan 10930: seman maa-alueen. huonot olosuhteet, Kylmäkosken kunnan mit- 10931: Kunta on rakentanut - alkuperäisten aika- tavat investoinnit alueen hankkimiseksi ja kun- 10932: taulujen mukaisesti - alueen kunnallisteknii- nallistekniikan rakentamiseksi sekä kunnan vai- 10933: kan valmiiksi. kean työllisyystilanteen ehdotamme, 10934: 100-paikkaisen vankilan tarkistettu koko- 10935: naiskustannusarvio on 56 miljoonaa markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10936: Kylmäkosken työllisyystilanne on vaikea. 1989 tulo- ja menoarvioon 8 000 000 10937: Kunta on menettänyt konkurssin seurauksena markkaa Hämeen lääninvankilan raken- 10938: lähes puolet teollisista työpaikoistaan. Kunta tamistöiden aloittamiseksi Kylmäkos- 10939: on kärsinyt muuttotappiota. kel/a syksyllä 1989. 10940: 10941: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 10942: 10943: Ilkka Joenpalo Arto Lapiolahti 10944: Ritva Vastamäki Sirkka-Liisa Anttila 10945: 260 1988 vp. 10946: 10947: Raha-asia-aloite n:o 248 10948: 10949: 10950: 10951: 10952: Joenpalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Väinö Linna -seuralle 10953: Pentinkulman päivien järjestämiseen 10954: 10955: 10956: Eduskunnalle 10957: 10958: Väinö Linna -seura järjestää Urjalassa kesäi- laaja kesän kulttuuritapahtuma, jonka toteutta- 10959: sin Pentinkulman päivät. Tapahtuma on laajen- minen ei ilman taloudellista tukea ole mahdol- 10960: tunut merkittäväksi kirjailijoiden, kriitikoiden lista. 10961: ja yleensä kirjallisuudesta kiinnostuneiden kult- Koska Väinö Linna -seuralla tai Urjalan kun- 10962: tuuritapahtumaksi. nalla ei ole mahdollisuuksia osoittaa riittäviä 10963: Pentinkulman päivien aikana järjestetään määrärahoja Pentinkulman päivien toteuttami- 10964: harrastelijakirjoittajille mahdollisuus saada seksi, ehdotamme, 10965: opetusta ja opastusta asiantuntijoilta. 10966: Luonnollisesti päivät ovat kunnianosoitus ur- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10967: jalaissyntyisen kirjailijan Väinö Linnan elä- 1989 tulo- ja menoarvioon 150 000 10968: mäntyölle, ja päivien aikana Väinö Linnan kir- markkaa avustuksena Väinö Linna -seu- 10969: jallisuuden ystävät voivat tavata toisiaan. ralle Pentinkulman päivien järjestämi- 10970: Pentinkulman päivät ovat korkeatasoinen ja seen. 10971: 10972: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 10973: 10974: Ilkka Joenpalo Jukka Gustafsson 10975: Arto Lapiolahti Ritva Vastamäki 10976: Sirkka-Liisa Anttila 10977: 1988 vp. 261 10978: 10979: Raha-asia-aloite n:o 249 10980: 10981: 10982: 10983: 10984: Joenpalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Forssan kaupungin 10985: Viksbergin nuorisotilojen peruskorjaukseen 10986: 10987: 10988: Eduskunnalle 10989: 10990: Hämeen läänin nuorisotilasuunnitelman mu- Hämeen nuorisolautakunta on sijoittanut 10991: kaan Forssan kaupunki on hankkinut nuorisoti- hankkeen nuorisotilasuunnitelmassa vuodelle 10992: loja läänin muihin kaupunkeihin verraten sel- 1988, pitäen sitä tärkeänä. 10993: västi eniten (0,42 m 2 /nuori) ja on läänin kaikis- Määrärahojen niukkuuden vuoksi valtion 10994: ta kunnista kolmannella sijalla. Vain vähäiseen osuutta ei tälle vuodelle ole voitu osoittaa. 10995: osaan hankinnoista kaupunki on saanut valtion Edellä mainittuun viitaten ja koska Forssan 10996: tukea. kaupunki on saanut nuorisotilojen hankkimi- 10997: Kaupunki on hankkinut omistukseensa vuon- seen ja korjaamiseen niukasti valtion määrära- 10998: na 1985 Viksbergin kaupunginosasta noin 700 hoja, ehdotamme, 10999: neliön tilat. Rakennuksen hankinta-arvo oli 11000: noin 400 000 markkaa, ja rakennus on osoitettu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11001: nuorisolautakunnan käyttöön. 1989 tulo- ja menoarvioon 220 000 11002: Taloon on suunniteltu kunnostaa tavan- markkaa Forssan kaupungin Viksbergin 11003: omaisten nuorisotilojen lisäksi nuorten työpaja. kaupunginosan nuorisotilojen peruskor- 11004: Rakennuksen alakerran kunnostaminen työpa- jaamiseksi mm. nuorten työpajaksi. 11005: jaksi maksaa noin 400 000 markkaa. 11006: 11007: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 11008: 11009: Ilkka Joenpalo Ritva Vastamäki Sirkka-Liisa Anttila 11010: 262 1988 vp. 11011: 11012: Raha-asia-aloite n:o 250 11013: 11014: 11015: 11016: 11017: Joenpalo ym.: Määrärahan osoittamisesta kehräämöalueen pe- 11018: ruskorjaustöihin Forssassa 11019: 11020: 11021: Eduskunnalle 11022: 11023: Forssan kaupungille siirtyi v. 1982 solmitussa Viimeinen kehräämöalueen laajennus valmis- 11024: kaupassa Oy Finlayson Ab:lta valtakunnallisek- tui vuonna 1963. 11025: si suojelukohteeksi määrätty, teollisuushisto- Tehtaanpuiston rakentaminen alkoi 1850- 11026: riallisesti merkittävä kehräämön alue ja siihen luvun alussa. Englantilaistyylinen puisto perus- 11027: välittömästi liittyvät Wahreninkatu sekä Teh- tuu ruotsalaisen puutarha-arkkitehdin A. F. 11028: taanpuisto. Rydbergin suunnitelmaan. 11029: Kauppasumma oli noin 20 miljoonaa mark- Tällä hetkellä kehräämöalueella toimii kolmi- 11030: kaa. senkymmentä pienyritystä, joille kaupunki on 11031: Kehräämöalueen rakentaminen alkoi ruotsa- kunnostanut tilat ja jotka työllistävät yli kaksi- 11032: laissyntyisen tekstiiliteollisuusmiehen Axel Wil- sataa henkilöä. 11033: helm Wahrenin toimesta vuonna 1846. Ensim- Vuonna 1980 peruskorjattiin alueella sijaitse- 11034: mäisten rakennusten suunnittelijana toimi tuk- vaan puuvillamakasiiniin kaupungin rahoituk- 11035: holmalainen Ahlström. sella tilat Lounais-Hämeen Kotiseutumuseolle. 11036: Samanaikaisesti (vuonna 1848) valmistui keh- Kansalaisopiston käyttöön on kunnostettu ti- 11037: räämölle johtavan kadun - nyk. Wahreninka- loja yli 1 000 neliötä. Viime syksynä rakennuk- 11038: dun - varteen 9 työväen asuinrakennusta ja siin valmistui 8-ratainen keilahalli ja kaupun- 11039: ruokalarakennus. Asuinrakennukset ovat edel- ginkirjasto, jossa on tilat myös Lounais-Hä- 11040: leen käytössä vuokra-asuntoina. Ruokalaraken- meen Luonnonhistorialliselle Museolle. 11041: nus purettiin ja rakennettiin uudelleen vuonna Lisäksi alueelle on kunnostettu tiloja forssa- 11042: 1901, ja tällä hetkellä rakennuksessa on Forssan laisille kuvataiteilijoille. 11043: kaupungin yrityspalvelukeskus. Forssan kaupunki on sijoittanut alueen pe- 11044: Kehräämöaluetta laajennettiin 1850-luvul- ruskorjaukseen tähän mennessä lähes 20 mil- 11045: la useaan otteeseen. Laajennukset suunnitteli joonaa markkaa. Ainoastaan kirjaston rakenta- 11046: Georg Theodor Chiewitz, jonka vaikutus Fors- miseen kaupunki on saanut valtionosuutta, sen- 11047: san rakennettuun ympäristöön viime vuosisa- kin jälkirahoitteisena ja korottomana. 11048: dalla oli merkittävä. Alueen ja rakennusten peruskorjaukseen tar- 11049: Kehräämörakennus paloi vuonna 1872. Se ra- vitut varat ovat siirtäneet kaupungin muiden in- 11050: kennettiin välittömästi uudelleen Englannista vestointien toteutumista. Esimerkiksi uimahal- 11051: hankittujen piirustusten mukaan. lin rakentaminen on siirtynyt 1990-luvun puo- 11052: Vastapäätä kehräämöä Loimijoen toiselle lelle. 11053: rannalle rakennettiin vuonna 1877 valimo, jossa Vielä peruskorjaamattomien rakennusten 11054: mm. vaiettiin uusien tehdasrakennusten valu- kunto on huono. Jotta ne säilyisivät, peruskor- 11055: rautarakenteet. Valimon tilat ovat tällä hetkellä jausta tulisi voida jatkaa. 11056: nuorisolautakunnan käytössä. Kaupungin mahdollisuudet rahoittaa perus- 11057: 1880-luvulla tapahtui melko suuria rakennus- korjausta ovat heikentyneet. Rahat on osoitet- 11058: hankkeita; vesivoimalaitos, kehräämön laajen- tava mm. vuokra-asuntojen tuottamiseen, päi- 11059: nus jne. Mainittakooon, että vesivoimalaitosta väkodin rakentamiseen, koulujen peruskor- 11060: ei ole käytetty sähkön tuottamiseen - johtuen jaukseen, jäähallin peruskorjaukseen ja uima- 11061: lähinnä tuotantokustannuksista - mutta se on hallin rakentamiseen. 11062: käyttökunnossa ja siihen on suunniteltu valta- Koska kehräämöalue ja siihen välittömästi 11063: kunnallista voimalaitosmuseota. liittyvät Wahreninkatu sekä Tehtaanpuisto 11064: 1988 vp. - RA n:o 250 263 11065: 11066: muodostavat teollisuushistoriallisesti erittäin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11067: merkittävän kokonaisuuden, joka on määritelty 1989 tulo- ja menoarvioon 1250 000 11068: myös valtakunnalliseksi suojelukohteeksi, ja markkaa kehräämöa/ueen peruskor- 11069: koska alueen peruskorjauksen tulisi jatkua, eh- jauksen jatkamiseksi Forssassa. 11070: dotamme, 11071: 11072: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 11073: 11074: Ilkka Joenpalo Ritva Vastamäki Sirkka-Liisa Anttila 11075: 264 1988 vp. 11076: 11077: Raha-asia-aloite n:o 251 11078: 11079: 11080: 11081: 11082: Joenpalo ym.: Määrärahan osoittamisesta valtateiden n:ot 2 ja 10 11083: risteyskohdassa sijaitsevan Paavolan eritasoliittymän paranta- 11084: miseen 11085: 11086: Eduskunnalle 11087: 11088: Paavolan eritasoliittymä sijaitsee Forssassa keskimääräinen liikenne valtatiellä n:o 2 oli 11089: valtateiden n:ot 2 ja 10 risteyskohdassa. Valta- 6 400-6 700 autoa/vrk ja valtatiellä n:o 10 11090: tiet on kytketty toisiinsa yhdellä noin 100 metriä 8 000-9 300 autoa/vrk. 11091: pitkällä rampilla. Vuodelle 2010 ennustetut liikennemäärät 11092: Liittymä on valtateiden suuriin liikennemää- ovat valtatiellä n:o 2 noin 11 400 autoa/vrk ja 11093: riin nähden puutteellinen. Yksi ramppi ei pysty valtatiellä n:o 10 noin 13 900 autoa/vrk. 11094: tyydyttävästi eikä turvallisesti välittämään kas- Tiesuunnitelmassa Paavolaan ehdotetaan ra- 11095: vavaa liikennettä. kennettavaksi uusi ramppi. Hankkeen koko- 11096: Onnettomuustilastojen mukaan valtateiden naiskustannukset ovat noin 5,5 miljoonaa 11097: ja rampin liittymässä on vuosina 1980-1985 ta- markkaa, mistä tielain 9 luvun korvauskustan- 11098: pahtunut poliisin tietoon tulleita onnettomuuk- nukset ovat noin 0,1 miljoonaa markkaa. 11099: sia 24. Onnettomuuksien määrä on viime vuosi- Tienpidon toimenpideohjelman mukaan ris- 11100: na selvästi lisääntynyt. teysjärjestelyt piti toteuttaa vuonna 1988, mutta 11101: Valtatie n:o 10 on erikoiskuljetusreitti, jossa määrärahojen niukkuuden vuoksi hanke on 11102: tavoitteena on 6,5 m:n vapaa alikulkukorkeus. siirtynyt. 11103: Nykyinen valtatien n:o 2 risteyssilta, jor. ka ali- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 11104: kulkukorkeus on 4,1 m, pakottaa Turun--Hä- 11105: meenlinnan suunnan ylikorkeat kuljetukset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11106: kiertämään Forssan kaupungin katuverkon 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 11107: kautta. 31.24. 77 5 500 000 markkaa Paavolan 11108: Paavolan eritasoliittymän kohdalla vuonna eritasoliittymän parantamiseksi vuonna 11109: 1987 suoritettujen liikennelaskentojen mukaan 1989. 11110: 11111: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 11112: 11113: Ilkka Joenpalo Ritva Vastamäki Sirkka-Liisa Anttila 11114: 1988 vp. 265 11115: 11116: Raha-asia-aloite n:o 252 11117: 11118: 11119: 11120: 11121: Joenpalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Forssan-Tammelan 11122: tien peruskorjaukseen 11123: 11124: 11125: Eduskunnalle 11126: 11127: Forssan ja Tammelan välinen tie on vilkkaas- Hankkeen nopeuttamiseksi ovat Forssan 11128: ti liikennöity. Tiellä on työmatkaliikennettä kaupunki ja Tammelan kunta sitoutuneet osal- 11129: Tammelasta Forssaan, ja kesäaikaan tie on listumaan yhdessä TVL:n kanssa väylän suun- 11130: matkailijoiden suosima. nittelukustannuksiin 50 % :n maksuosuuteen 11131: Tiellä on erittäin vilkas polkupyöräliikenne. asti. 11132: Erityisesti kesäaikana polkupyöriä käytetään Koska tien perusparantaminen Tammelan 11133: työmatkoilla, ja iltaisin sekä viikonloppuisin tie kunnan alueella ja kevyen liikenteen väylän ra- 11134: on suosittu kuntoiluväylä. kentaminen parantavat merkittävästi liikenne- 11135: Vilkkaan autoliikenteen ja Tammelan kun- turvallisuutta, ehdotamme, 11136: nan alueen tien kapeuden ja mutkaisuuden 11137: vuoksi polkupyöräilijät kokevat liikkumisensa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11138: vaaralliseksi. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 11139: Kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi ovat 31.24. 77 3 000 000 markan määrärahan 11140: kuntalaiset ja useat järjestöt sekä Forssan kau- Forssan- Tammelan tien peruskorjauk- 11141: punki ja Tammelan kunta tehneet lukuisia seen ja kevyen liikenteen väylän raken- 11142: aloitteita TVL:n Hämeen piirille. Aloitteet ovat tamistöiden aloittamiseen vuonna 1989. 11143: kaatuneet määrärahojen niukkuuteen. 11144: 11145: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 11146: 11147: Ilkka Joenpalo Ritva Vastamäki Sirkka-Liisa Anttila 11148: 266 1988 vp. 11149: 11150: Raha-asia-aloite n:o 253 11151: 11152: 11153: 11154: 11155: Joenpalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Saviniemen-Perähuh- 11156: dan tien peruskorjaukseen 11157: 11158: 11159: Eduskunnalle 11160: Vilkkaasti liikennöity maantie Urjalasta Hel- miljoonaa markkaa. Tien liikennemäärät huo- 11161: sinkiin väilllä Saviniemi-Perähuhta on erittäin mioon ottaen tulisi hanke voida toteuttaa vuosi- 11162: huonokuntoinen ja kapea. Tien huonosta kun- na 1989-91. 11163: nosta kärsivät luonnollisesti eniten alueen asuk- Tämän johdosta ehdotamme, 11164: kaat, mutta myös Urjalan asemalla olevalle ras- 11165: kaalle teollisuudelle aiheutuu tien huonosta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11166: kunnosta ylimääräisiä kustannuksia. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 11167: Tien yleissuunnitelma on valmis ja TVL:n 31.24.77 1000000 markan määrärahan 11168: Hämeen piirin rakentamisohjelmassa hankkeen peruskorjauksen aloittamiseksi Perä- 11169: toteutuminen on siirtynyt määrärahojen niuk- huhdan-Saviniemen maantiellä syksyl- 11170: kuuden vuoksi. lä 1989. 11171: Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 33,5 11172: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 11173: 11174: Ilkka Joenpalo Ritva Vastamäki Sirkka-Liisa Anttila 11175: 1988 vp. 267 11176: 11177: Raha-asia-aloite n:o 254 11178: 11179: 11180: 11181: 11182: Joenpalo ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasuputken ra- 11183: kentamiseksi välille Riihimäki-Forssa 11184: 11185: 11186: Eduskunnalle 11187: 11188: Maakaasuputken jatkaminen länsirannikolle malaitos sisältyy myös valtakunnalliseen sähkö- 11189: on siirtynyt mm. sen vuoksi, että Ruotsin pää- huollon runkosuunnitelmaan, missä laitoksen 11190: töstä maakaasun hankkimisesta Neuvostoliitos- käyttö on ohjelmoitu alkavaksi jo vuonna 1987! 11191: ta on odotettu. Nyt nämä maat ovat tehneet pe- Lämpövoimalaitoshanketta ei enää voi lykä- 11192: riaatepäätöksen maakaasun toimittamisesta tä, sen on oltava käyttövalmiina vuonna 1991. 11193: Suomen kautta Ruotsiin. Tämä periaatepäätös Myös Forssan seudun teollisuus on kiinnostu- 11194: on tehnyt Länsi-Suomen maakaasuputken ra- nut maakaasun käytöstä. 11195: kentamispäätöksen ajankohtaiseksi. Kanta-Hämeen kokonaissuunnittelussa on 11196: Neste Oy on tutkinut kaasun käyttöpoten- teollisuuden kehittämisen erityiseksi tavoitteek- 11197: tiaalia ja erilaisia linjausvaihtoehtoja. Yksi si asetettu Lounais-Hämeen teollisuuden tuke- 11198: vaihtoehto kulkee Riihimäeltä Forssan kautta minen. Tätä tavoitetta tukee osaltaan maakaa- 11199: Varsinais-Suomeen, eteläisemmän vaihtoehdon suputken rakentaminen Forssan kautta Länsi- 11200: kulkiessa Järvenpäästä Salon pohjoispuolitse Suomeen. 11201: Turun seudulle. Neste Oy on tutkinut myös Ruotsin kulutuksen varmistuminen sekä Neu- 11202: muita vaihtoehtoja, mutta ne sulkisivat Forssan vostoliiton kaupan kehittäminen puoltavat 11203: seudun ja Varsinais-Suomen ainakin tässä vai- Länsi-Suomen maakaasuputken 1. vaiheen pi- 11204: heessa pois maakaasun saannista. kaista rakentamista ja valtion osallistumista 11205: Varsinais-Suomen Seutukaavaliiton tekemäs- putkijohdon rakentamisesta aiheutuviin kus- 11206: sä vertailussa on Riihimäen seudulta Forssan tannuksiin. 11207: kautta länsirannikolle kulkeva vaihtoehto Salon Edellä olevan perusteella ehdotamme, 11208: kautta kulkevaa edullisempi. 11209: Forssan kaupunki on kiirehtinyt maakaasu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11210: putken rakentamispäätöstä. Kaupungin ja As- 1989 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 11211: ko Oy:n (mukana myös IVO ja/tai Neste) yhtei- markkaa Länsi-Suomen maakaasuput- 11212: nen lämpövoimalahanke on siirtynyt vuodesta ken 1. vaiheen rakentamiseksi Riihi- 11213: toiseen polttoaineratkaisua odoteltaessa. Voi- mäeltä Forssan seudulle. 11214: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 11215: 11216: Ilkka Joenpalo Jukka Roos Jukka Gustafsson 11217: Risto Ahonen Iiris Hacklin Jouko Skinnari 11218: Arto Lapiolahti Matti Luttinen Jorma Rantanen 11219: Markus Aaltonen Virpa Puisto Pentti Lahti-Nuuttila 11220: Timo Roos Raimo Vuoristo Sirkka-Liisa Anttila 11221: Jussi Ranta Timo Laaksonen Antero Kekkonen 11222: Pertti Lahtinen Ensio Laine Kari Rajamäki 11223: Ritva Vastamäki Liisa Hilpelä 11224: 268 1988 vp. 11225: 11226: Raha-asia-aloite n:o 255 11227: 11228: 11229: 11230: 11231: Joenpalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Hämeen työvoi- 11232: mapiirin perustamiseksi 11233: 11234: 11235: Eduskunnalle 11236: 11237: Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvion lu- niin, että alueen kaikkia talousalueita myös val- 11238: vun 34.06 yleisperusteluissa todetaan mm.: tion toimenpitein kehitetään tasapuolisesti. 11239: "Erityisesti asiakaspalvelujen joustavuuden li- Forssan talousalueelle ei ole sijoitettu valtion 11240: säämiseksi jatketaan piiri- ja paikallishallinnon piirihallintoviranomaisia, ja valtion investoin- 11241: kehittämistyötä. Vuoden 1988 aikana selvite- nit alueella, erityisesti Forssassa, ovat olleet vä- 11242: tään työvoimatoimistojen kehittämistarpeet ja häisiä. Alueen taloudellinen kehitys on liian 11243: tarkoituksenmukainen määrä sekä Hämeen riippuvaista suhdanneherkistä tekstiili- ja ra- 11244: työvoimapiirin jakamistarve." kennusteollisuudesta. Elinkeinorakenteen mo- 11245: Hämeen työvoimapiirin suuret työttömyyslu- nipuolistamiseksikin tulisi alueelle saada suh- 11246: vut mutta ennen kaikkea työvoimapalvelujen danteista vähemmän riippuvaisia työpaikkoja. 11247: tehostamistarpeet puoltavat piirin jakamista Kun työvoimapiirin jakaminen on perustel- 11248: Pirkanmaan ja Etelä-Hämeen työvoimapiirei- tua jo ottaen huomioon alueellisen tasapuoli- 11249: hin. suuden periaatteen, ehdotamme, 11250: Uuden työvoimapiirin perustaminen tulisi to- 11251: teuttaa vuonna 1989. Etelä-Hämeen työvoima- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11252: piirin väestöpohja on riittävän suuri. 1989 tulo- ja menoarvioon 6 250 000 11253: Etelä-Hämeen työvoimapiirin piiritoimiston markkaa Hämeen työvoimapiirin jaka- 11254: sijoituspaikkaa selvitettäessä tulee ottaa huo- miseksi ja Etelä-Hämeen työvoimapiirin 11255: mioon hallinnon järkevä hajasijoittaminen piiritoimiston sijoittamiseksi Forssaan. 11256: 11257: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 11258: 11259: Ilkka Joenpalo Ritva Vastamäki Sirkka-Liisa Anttila 11260: 1988 vp. 269 11261: 11262: Raha-asia-aloite n:o 256 11263: 11264: 11265: 11266: 11267: Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta lihakarjan hoito- ja 11268: tutkimushenkilöstön palkkaukseen Karjalan koeasemalle 11269: 11270: 11271: Eduskunnalle 11272: 11273: Tohmajärvellä sijaitsevan Karjalan tutkimus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11274: aseman naudanlihan tuotannon tutkimustoi- nioittaen, 11275: mintaa varten tarvittavan navetan ja asuinra- 11276: kennuksen rakentamiseksi on valtion vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11277: I988 tulo- ja menoarviossa osoitettu yhteensä 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 11278: II ,8 milj. markkaa. Karja on valmiiksi hankit- 30.70.01 395 000 markkaa yhden tutki- 11279: tu. Mutta Maatalouden tutkimuskeskuksen jan ja tutkimusmestarin sekä kahden 11280: henkilöstön palkkausmenoihin ei kuitenkaan tutkimusapulaisen palkkaukseen Karja- 11281: ole vuoden I988 menoarviossa sisällytetty toi- lan koeasemalle. 11282: minnan hoitamiseen tarvittavan henkilöstön 11283: palkkausmenoja: yksi tutkija, yksi tutkimus- 11284: mestari ja kaksi tutkimusapulaista. 11285: 11286: Helsingissä II päivänä helmikuuta I988 11287: 11288: Esko Jokiniemi Eeva Turunen 11289: Matti Väistö Pekka Puska 11290: Kerttu Törnqvist 11291: 270 1988 vp. 11292: 11293: Raha-asia-aloite n:o 257 11294: 11295: 11296: 11297: 11298: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntsälän Seuraintalo 11299: ry:n toiminnan tukemiseen 11300: 11301: 11302: Eduskunnalle 11303: 11304: Mäntsälän seuraintalo on tällä hetkellä aktii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11305: visessa käytössä eri harrastuksien piirissä toimi- 1989 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 11306: vien nuorten toimesta. Harrastutoimintoja vai- kaa Mäntsälän Seuraintalo ry:lle nuori- 11307: keuttaa tällä hetkellä riittävien varojen puute. sotoiminnan tukemiseen. 11308: Tämän takia tulisi Mäntsälän seuraintalon saa- 11309: da valtion tukea. 11310: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11311: nioittavasti, 11312: 11313: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 11314: 11315: Marita Jurva Tina Mäkelä 11316: Urpo Leppänen Lea Mäkipää 11317: 1988 vp. 271 11318: 11319: Raha-asia-aloite n:o 258 11320: 11321: 11322: 11323: 11324: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta läheishoidon lisäämiseen 11325: Kalliolan kuntoutusklinikalla 11326: 11327: 11328: Eduskunnalle 11329: 11330: Kalliola on vuonna 1919 perustettu setle- hoidon päihdeongelmaisten läheisille, mutta 11331: mentti eli kristillis-yhteiskunnallinen sosiaali- ja koska toiminta on uutta eikä sitä ole vielä saatu 11332: kulttuurikeskus. Kalliolan omistaa ja toimintaa markkinoiduksi riittävästi, on käynnistyminen 11333: ylläpitää Kalliolan kannatusyhdistys ry. Toi- vielä verkkaista. Kalliolan kuntoutusklinikka 11334: minnan tarkoituksena on yhdistyksen sääntöjen tarvitsee henkilön, joka alkaisi kokopäivätoimi- 11335: mukaan "herättää kristillistä vastuuntuntoa ja sesti organisoida, markkinoida ja toteuttaa lä- 11336: siihen perustuvaa uskonnollista ja yhteiskun- heisille tarkoitettua hoitoa. Henkilö on kysei- 11337: nallista toimintaa erittäinkin pyrkien tyydyttä- seen tehtävään tiedossa, mutta varat hänen 11338: mään paikallisen väestön uskonnollisia, eetti- palkkaukseensa puuttuvat edelleenkin. Kysei- 11339: siä, sivistyksellisiä ja sosiaalisia tarpeita sekä ai- nen henkilö pystyy rahoittamaan palkkansa jat- 11340: kaansaada henkilökohtaista kosketusta ja kes- kossa hoidettavilta kerätyillä hoitomaksuilla, 11341: kinäistä luottamusta eri aloilla toimivien ihmis- mutta toiminnan ollessa vielä vakiintumatonta 11342: ten kesken". Tarkoitustaan Kalliola on pyrki- tämä ei aluksi onnistu. Ylimenokaudelle tarvit- 11343: nyt toteuttamaan monipuolisella toiminnalla eri taisiin käynnistysvaiheeseen tukea ulkopuolel- 11344: väestöryhmien parissa. Jo vakiintuneiden työ- ta. Vuoden toiminnan jälkeen toiminnassa ol- 11345: muotojen lisäksi on tiedostettu yksi nyky-yh- taisiin jo pitkällä ja pystyttäisiin rahoittamaan 11346: teiskunnan vakavista haasteista: huolestutta- toiminta omatoimisesti. 11347: vasti lisääntyneet alkoholiongelmat työelämäs- Lisäksi toimintaan tulisi liittää koulutus ja 11348: sä. Tähän haasteeseen on Kalliolassa vastattu tarpeellinen materiaalituotanto. 11349: perustamalla vuonna 1982 alkoholiongelmais- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11350: ten kuntoutusklinikka Espoon Pellakseen. Hoi- nioittavasti, 11351: tomuodon tarpeen osoittauduttua ylivoimaisen 11352: suureksi perustettiin vuoden 1984 alussa toinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11353: klinikka Suomen Setlementtiliitolta ostettuun 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 11354: Vantalan kiinteistöön Nurmijärvelle. Lisäksi on 33.33.51 500000 markan määrärahan 11355: perustettu nuoria huumeongelmaisia varten tar- Kalliolan kannatusyhdistykselle läheis- 11356: koitettu hoitokoti. hoidon tehostamiseksi ja lisäämiseksi 11357: Kalliolan kuntoutusklinikka on käynnistänyt Kalliolan kuntoutusk/inika//a. 11358: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 11359: 11360: Marita Jurva Tina Mäkelä 11361: 272 1988 vp. 11362: 11363: Raha-asia-aloite n:o 259 11364: 11365: 11366: 11367: 11368: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Yksinhuoltajien Liitto 11369: ry:n toiminnan tukemiseen 11370: 11371: 11372: Eduskunnalle 11373: 11374: Yksinhuoltajien Liitto ry. toimii yksinhuolta- Toiminta-avustusta on tähän asti saatu Raha- 11375: jien ja heidän lastensa aseman ja oikeusturvan automaattiyhdistykseltä. Tehtävien tehostami- 11376: parantamiseksi. Tarkoitusta toteutetaan paitsi nen vaatii kuitenkin lisätukea. 11377: koulutus- ja tiedotustoiminnalla mm. antamalla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11378: lausuntoja lainsäädännön kehittämiseksi. Lii- nioittavasti, 11379: ton toiminta tapahtuu nykyään vapaaehtoisvoi- 11380: min. Toiminnan lisääntyminen vaikeuttaa va- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11381: paaehtoisvoimien saantia. Siksi tehtävien suo- 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 11382: rittaminen edellyttää jo nykyisin päätoimisen markkaa Yksinhuoltajien Liitto ry:n toi- 11383: toimihenkilön paikkaamista ja toimiston perus- minnan tukemiseen. 11384: tamista. 11385: 11386: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 11387: 11388: Marita Jurva Tina Mäkelä 11389: Urpo Leppänen Lea Mäkipää 11390: 1988 vp. 273 11391: 11392: Raha-asia-aloite n:o 260 11393: 11394: 11395: 11396: 11397: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Lähimmäisen apu ry:n toi- 11398: minnan tukemiseen Espoossa 11399: 11400: 11401: Eduskunnalle 11402: 11403: Lähimmäisen apu ry. on Espoossa vanhuksil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11404: le, lapsille, vammaisille ja yksinäisille tilapäistä 1989 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 11405: hoitoapua antava yhdistys. Tällä hetkellä toi- kaa Espoossa tilapäistä hoitoapua van- 11406: mintaa vaikeuttaa riittävien varojen puute. Lä- huksille, lapsille, vammaisille ja yksinäi- 11407: himmäisen apu ry:n tulisi saada tukea valtion sille välittävän Lähimmäisen apu ry:n 11408: toimesta tärkeään työhönsä. toiminnan tukemiseen. 11409: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11410: nioittavasti, 11411: 11412: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 11413: 11414: Marita Jurva Tina Mäkelä 11415: Urpo Leppänen Lea Mäkipää 11416: 11417: 11418: 11419: 11420: 18 280129N 11421: 274 1988 vp. 11422: 11423: Raha-asia-aloite n:o 261 11424: 11425: 11426: 11427: 11428: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Koe-eläinten Suojelu ry:n 11429: toiminnan tukemiseen 11430: 11431: 11432: Eduskunnalle 11433: 11434: Koe-eläinten Suojelu ry. puolustaa eläinten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11435: oikeuksia. Kuitenkin maailmassa edelleen tape- nioittaen, 11436: taan vuosittain miljoonia eläimiä tutkimustyön 11437: vuoksi, vaikka monet koe-eläimillä suoritetut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11438: kokeet ovat tarpeettomia. Eläimille aiheutetaan 1989 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 11439: turhia kärsimyksiä. Koe-eläinten Suojelu ry. kaa Koe-eläinten Suojelu ry:n toimin- 11440: yrittää valistustyön avulla saada julmat eläinko- nan tukemiseen. 11441: keet lopetetuksi. 11442: 11443: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 11444: 11445: Marita Jurva Tina Mäkelä Lea Mäkipää 11446: 1988 vp. 275 11447: 11448: Raha-asia-aloite n:o 262 11449: 11450: 11451: 11452: 11453: Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta eduskunnan oman tiedo- 11454: tuslehden toteuttamiseksi 11455: 11456: 11457: Eduskunnalle 11458: 11459: Eduskunnan ja eduskuntaryhmien työstä ei salaisten saatavana. Sen pitäisi olla ilmainen. 11460: kansalaisilla ole riittävän selkeää käsitystä. Tie- Taloudellisin jakelukanava olisivat maan kaikki 11461: dotusvälineiden eduskunnasta välittämä kuva ei postitoimipaikat, joista lehden voisi noutaa. 11462: riittävästi kerro eduskuntatyön taustasta eikä Lehti ilmestyisi neljä kertaa vuodessa. Ilmes- 11463: perusteellisia selvityksiä konkreettisesta ja kul- tymisajat voidaan sovittaa eduskuntatapahtu- 11464: loinkin ajankohtaisesta lainsäädäntötyöstä juu- mien mukaisesti. Lehden painosmäärä on mi- 11465: rikaan ole. toitettava tarvetta vastaavaksi. Lehden on ulko- 11466: Eduskunnan oman tiedotuslehden toteutus- näön osalta täytettävä korkeat laatuvaatimuk- 11467: vastuu tulisi antaa ulkopuoliselle, koska lehden set. 11468: teko ei erityisen hyvin sovellu eduskunnan orga- Edellä olevan perusteella ehdotan, 11469: nisaatiolle. Lehdestä vastaavan toimitusneuvos- 11470: ton pitäisi koostua esimerkiksi puhemiehistä tai että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11471: puhemiesneuvostosta. 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 11472: Lehden tehtävänä olisi kertoa Suomen kansal- markkaa eduskunnan tiedotuslehden pe- 11473: le eduskunnan työstä. Jotta lehti täyttäisi tämän rustamiseksi vuoden 1989 alusta. 11474: tehtävän, sitä tulisi olla vapaasti kaikkien kan- 11475: 11476: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 11477: 11478: Heikki Järvenpää 11479: 276 1988 vp. 11480: 11481: Raha-asia-aloite n:o 263 11482: 11483: 11484: 11485: 11486: Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan teknilli- 11487: sen korkeakoulun neljännen rakennusvaiheen toteuttamiseksi 11488: 11489: 11490: Eduskunnalle 11491: 11492: Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun mahdollisuuden täysimääräisesti hyödyntää ai- 11493: merkitys tietyillä erikoisaloilla on valtakunnalli- kaisemmin korkeakoululle suunnattuja resurs- 11494: sestikin mittava. Korkeakoulun ja sen yhteyteen seja. 11495: rakentuneen teknologiakeskuksen vaikutukset Edellä olevan perusteella ehdotan, 11496: koko Itä-Suomen kehitykseen ovat olleet huo- 11497: mattavat. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11498: Korkeakoulun neljännen rakennusvaiheen 1989 tulo- ja menoarvioon 3 500000 11499: toteuttaminen suunnitellussa aikataulussa siten, markan suunnittelumäärärahan Lap- 11500: että vuonna 1992 tämä vaihe on valmiina, on peenrannan teknillisen korkeakoulun 11501: korkeakoulun kehityksen kannalta välttämä- neljännen rakennusvaiheen toteuttami- 11502: tön. Neljännen vaiheen toteuttaminen antaa seksi. 11503: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 11504: 11505: Heikki Järvenpää 11506: 1988 vp. 277 11507: 11508: Raha-asia-aloite n:o 264 11509: 11510: 11511: 11512: 11513: Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta väkivaltaa vastustavien 11514: elokuva- ja video-ohjelmien työstämiseen kodin ja koulun yh- 11515: teistyössä 11516: 11517: Eduskunnalle 11518: 11519: Henkisen ja fyysisen väkivallan lisääntymi- yhteistyötä on kehitettävä aikaisempaa huomat- 11520: nen Suomessa on huolestuttavimpia ilmiöitä. tavasti voimakkaammin. On etsittävä vastauk- 11521: Yhä useampi kokee turvattomuutta niin kodissa sia juuri niihin haasteisiin, jotka tämän päivän 11522: kuin varsinkin kodin ulkopuolella. Vapaa-ajan yhteiskunnassa ovat polttavimpia. Väkivallasta 11523: lisääntyessä televisio, video ja ennen kaikkea ja sen vastustamisesta on tässä yhteistyössä tul- 11524: kansainvälinen viihde muokkaavat varsinkin tava säännönmukainen keskustelunaihe. 11525: nuoren sukupolven asenteita. Ihanteet ja esiku- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 11526: vat ovat muuttuneet. Käyttäytymismallit etsi- taen, 11527: tään kohteista, jotka ovat vieraita rauhalliselle 11528: ja tasapainoiselle yhteiskuntakehitykselle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11529: Avoimessa ja yhä avoimemmaksi muuttuvas- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 11530: sa yhteiskunnassa ei kielloilla ja rajoituksilla 29.41.50 500 000 markkaa väkivaltaa 11531: saada ratkaisevaa aikaan. Oleellisinta on koulu- vastustavien elokuva- ja video-ohjel- 11532: tus ja valistus. Vastuu nuorten kasvattamisesta mien työstämiseen käytettäväksi kodin 11533: on sekä koululla että kodilla. Koulun ja kodin ja koulun yhteistyössä. 11534: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 11535: 11536: Heikki Järvenpää 11537: 278 1988 vp. 11538: 11539: Raha-asia-aloite n:o 265 11540: 11541: 11542: 11543: 11544: Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta maantieyhteyden paranta- 11545: miseksi välillä Taavetti-Hamina 11546: 11547: 11548: Eduskunnalle 11549: 11550: Liikenteeseen kohdistuvat investoinnit ovat autoa vuorokaudessa. Suuri osa näistä autoista 11551: viime vuosien aikana vähentyneet. Investointi- on raskaan liikenteen kalustoa, ja tämä tieyh- 11552: menojen vähentäminen kuvaa sitä tosiseikkaa, teys onkin eräs merkittävimpiä raskaan liiken- 11553: että maantiverkostomme alkaa keskeisimmiltä teen väyliä koko maassa. Yhteys on kuitenkin 11554: osiltaan olla riittävän tiheä, mutta edelleen on kapea, mutkainen, mäkinen ja keväisin useiden 11555: joitakin yhteyksiä, joita ei ole rakennettu liiken- viikkojen ajan routainen. Tien puutteiden takia 11556: teen asettamia vaatimuksia vastaaviksi. Tällai- raskas liikenne ei ole voinut toteuttaa muilla tie- 11557: nen on maantieyhteys Taavetin ja Haminan vä- yhteyksillä mahdollisia kuljetuksen taloudelli- 11558: lillä. suutta parantavia ja energiaa säästäviä toimen- 11559: Hamina ja Kotka ovat sekä tuonnin että vien- piteitä. 11560: nin kannalta merkittävä satamaryhmä. Niiden Kun tulevaisuudessakin suurin osa viennis- 11561: kautta kulkee suuri osa ulkomaankaupastamme tämme tapahtuu meritse ja kun Saimaan alueel- 11562: ja koko kansantalouden kannalta se on avain- la sijaitseva teollisuus on pääsääntöisesti vienti- 11563: asemassa. Rautatieyhteys näihin satamiin on teollisuutta, on mainitun tieyhteyden paranta- 11564: parantunut sen jälkeen, kun Kouvolan ratapi- minen suoranainen välttämättömyys. 11565: halla on suoritettu liikennettä parantavia ja Edellä olevan perusteella ehdotan, 11566: joustavuutta lisääviä toimenpiteitä. Mutta 11567: maantieyhteys, joka yhdistää Saimaan alueen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11568: kuljetukset satamiin, vaatii selviä parannuksia. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 11569: Taavetin ja Haminan välinen noin 50 kilo- 31.24. 77 5 000 000 markan määrärahan 11570: metrin pituinen tieyhteys on vilkkaasti liiken- Taavetin-Haminan tieyhteyden suun- 11571: nöity. Sen liikennetiheydeksi on laskettu 1 500 nittelua varten. 11572: 11573: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 11574: 11575: Heikki Järvenpää 11576: 1988 vp. 279 11577: 11578: Raha-asia-aloite n:o 266 11579: 11580: 11581: 11582: 11583: Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta rahtiliikenteen kehittämi- 11584: seen ja pientonniston parantamiseen 11585: 11586: 11587: Eduskunnalle 11588: 11589: Maamme kauppalaivasto on lukumäärältään tava erityinen määräraha kooltaan pienempien 11590: laskenut huolestuttavasti ja kuljetetut rahti- alusten hankkimiseksi. 11591: määrät ovat niin ikään suuresti vähentyneet. Merimiesveron määräaikainen palauttaminen 11592: Suomalaisten rahtilaivojen kuljettaman tava- poistaisi monia pientonniston ongelmista ja pa- 11593: ramäärän osuus jäi esimerkiksi Saimaan kana- rantaisi alusten kannattavuuden sellaiselle ta- 11594: valla vuonna 1987 vain muutamaan prosenttiin. solle, joka takaisi kilpailukyvyn lisääntymisen. 11595: Suomalaisten rahtilaivojen määrä Saimaan ka- Tältä osin hallituksen tulisi antaa esitys meri- 11596: navalla ja Saimaan vesiliikenteessä on viime miesveron palauttamisesta vuosilta 1988-1991 11597: vuosina pudonnut romahdusmaisesti. Kotimai- pientonniston osalta. 11598: sen pientonniston asemaa ja kilpailukykyä on Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- 11599: pikaisesti parannettava. taen, 11600: Suomalaisen pientonniston kehittäminen on 11601: mahdollista vain siinä tapauksessa, että alusten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11602: rahoitus- ja luottoehtoja sekä miehityskäytän- 1989 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 11603: töä muutetaan ja saatetaan vastaamaan tär- markkaa erityisten pientonnistolainojen 11604: keimmissä kilpailijamaissa omaksuttua käytän- myöntämiseksi. 11605: töä. Valtion tulo- ja menoarvioon olisikin otet- 11606: 11607: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 11608: 11609: Heikki Järvenpää 11610: 280 1988 vp. 11611: 11612: Raha-asia-aloite n:o 267 11613: 11614: 11615: 11616: 11617: Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Karjalan sairaan- 11618: hoitopiirille kuntien välisiin lunastuskorvauksiin 11619: 11620: 11621: Eduskunnalle 11622: 11623: Etelä-Saimaan keskussairaalan ja sosiaali- ja vasti yli 100 miljoonan markan kustannuksiin 11624: terveysministeriön kesken on muutama vuosi nouseva saneerausvaihe on toteutumassa, muo- 11625: sitten aloitettu neuvottelut valtionavustuksen dostavat sairaanhoitopiirin perustaminen ja sii- 11626: saamisesta Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin tä aiheutuvat lunastuskorvaukset sairaanhoito- 11627: perustamisesta aiheutuviin kuntien välisiin lu- piirin kunnille kohtuuttoman rasituksen. 11628: nastuskorvauksiin. Edellä olevan perusteella ehdotan, 11629: Neuvottelut johtivat viime syksynä tulok- 11630: seen, jonka mukaisesti vuoden 1988 budjettiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11631: otettiin pienehkö määräraha sairaanhoitopiiril- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 11632: le tarkoitettaviin lunastuskorvauksiin. 33.79.35 8 000 000 markan määrärahan 11633: Etelä-Saimaan keskussairaala on yksi niistä Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin perus- 11634: 1950-luvun alkupuolella rakennetuista ns. van- tamisesta aiheutuneisiin kuntien välisiin 11635: hoista keskussairaaloista, joissa saneerausta ei lunastuskorvauksiin. 11636: toistaiseksi ole toteutettu. Nyt kun huomatta- 11637: 11638: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 11639: 11640: Heikki Järvenpää 11641: 1988 vp. 281 11642: 11643: Raha-asia-aloite n:o 268 11644: 11645: 11646: 11647: 11648: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta verouudistuk- 11649: seen liittyvän koeverotuksen suorittamiseksi 11650: 11651: 11652: Eduskunnalle 11653: 11654: Pääministeri Harri Holkerin hallituksen oh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11655: jelmaan sisältyy maininta verouudistuksen toi- nioittaen, 11656: meenpanosta. Kun tavoitteisiin liittyy veropoh- 11657: jan laajentaminen ja esim. vähennysjärjestel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11658: män olennainen karsiminen, on pieni- ja keski- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 11659: tuloisten kansalaisten kannalta merkittävää, markan määrärahan verouudistuksen 11660: miten verouudistus vaikuttaa tulonjakoon. toimeenpanon kannalta välttämättömän 11661: Suurehkon uudistuksen toimeenpanon tulee ol- koeverotuksen suorittamiseen. 11662: la sellainen, ettei pieni- ja keskituloisten toi- 11663: meentulo heikkene. 11664: 11665: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 11666: 11667: Riitta Järvisalo-Kanerva Jorma Rantanen 11668: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson 11669: 282 1988 vp. 11670: 11671: Raha-asia-aloite n:o 269 11672: 11673: 11674: 11675: 11676: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen 11677: Työväen Teatterin valtionapuun 11678: 11679: 11680: Eduskunnalle 11681: 11682: Tampereen Työväen Teatterin uusi päänäyt- Vuosien 1985-1988 osalta valtionosuus on 11683: tämö otettiin käyttöön 1.9.1985. Ennen raken- jäljessä 1 milj. markkaa. 11684: tamistyön käynnistymistä eduskunta päätti, et- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11685: tä uuden talon käyttöönoton yhteydessä val- nioittaen, 11686: tionosuuden käyttömenoista tulee nousta asteit- 11687: tain 45 OJo:iin. Samalla oli tarkoituksena, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11688: Tampereen kaupungin avustuksen taso jäi en- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 11689: nalleen. Tästä tehtiin valtion ja Tampereen kau- markan erillismäärärahan Tampereen 11690: pungin kesken sopimus. Työväen Teatterille kattamaan sitä ra- 11691: Valtionavustus ei ole kuitenkaan kehittynyt hoitusaukkoa, joka on syntynyt vuosina 11692: alkuperäisen aikataulun mukaisesti. Kun kau- 1985-1988 valtionavustuksen jälkeen- 11693: pungin avustus on pysynyt aiemmalla tasolla, jääneisyyden vuoksi. 11694: on teatterin rahoitustilanne pysynyt erittäin ki- 11695: reänä huolimatta siitä, että näytäntötulot ovat 11696: nousseet yli 40 OJo :n. 11697: 11698: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 11699: 11700: Riitta Järvisalo-Kanerva Jorma Rantanen 11701: Reijo Lindroos Pertti Lahtinen 11702: Jukka Gustafsson 11703: 1988 vp. 283 11704: 11705: Raha-asia-aloite n:o 270 11706: 11707: 11708: 11709: 11710: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen 11711: Työväenyhdistyksen talon kunnostamiseen 11712: 11713: 11714: Eduskunnalle 11715: 11716: Tampereen Työväenyhdistyksen talo on ra- Taloa on viime vuosina korjattu sisätiloiltaan 11717: kennettu v. 1890. Taloa on sittemmin laajennet- merkittävästi. Kunnostamatta olevat porras- 11718: tu vuosina 1900, 1905, 1911-1912 ja 1930. Ta- käytävätilat ja talon ulkomaalaus kaipaavat pi- 11719: lossa on tällä hetkellä järjestötilojen lisäksi las- kaista uudistamista. Korjaussuunnitelman ko- 11720: tenteatterikäytössä oleva teatterisali, Tampe- konaiskustannusarvio on 4,2 milj. markkaa. 11721: reen teatterikoulutukselle uudistetut tilat sekä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11722: Lenin-museo. Talon voidaan katsoa olevan his- nioittavasti, 11723: torialtaan merkittävä. Se on toiminut mm. Ve- 11724: näjän sosialidemokraattisen 1 puoluekokouksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11725: tapahtumapaikkana v. 1905. Samoin siellä on 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 11726: pidetty Suomen Ammattijärjestön perustava markan määrärahan Tampereen Työ- 11727: kokous. väenyhdistyksen talon kunnostukseen. 11728: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 11729: 11730: Riitta Järvisalo-Kanerva Jorma Rantanen 11731: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson 11732: 284 1988 vp. 11733: 11734: Raha-asia-aloite n:o 271 11735: 11736: 11737: 11738: 11739: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta hammaslää- 11740: ketieteelliseen tutkimustoimintaan 11741: 11742: 11743: Eduskunnalle 11744: 11745: Hammaslääketieteellinen tutkimus on eden- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11746: nyt muissa Pohjoismaissa viime vuosina merkit- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 11747: tävästi. Kun suun alueen terveydellä ja suuhun markan lisämäärärahan hammaslääke- 11748: sijoitetuilla vierailla aineilla on merkitystä ihmi- tieteen edistämiseen. 11749: sen kokonaisterveyden kannalta, on tärkeätä, 11750: että tätä tieteenalaa kehitetään jatkuvasti. 11751: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11752: nioittaen, 11753: 11754: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 11755: 11756: Riitta Järvisalo-Kanerva Jorma Rantanen 11757: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson 11758: 1988 vp. 285 11759: 11760: Raha-asia-aloite n:o 272 11761: 11762: 11763: 11764: 11765: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta lääkärin 11766: odottavalle äidille ja vauvalle määräämien lääkkeiden saatta- 11767: miseksi ilmaislääkkeiksi 11768: 11769: Eduskunnalle 11770: 11771: Suomessa syntyy vuosittain noin 60 000 lasta. Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 11772: Kansakunnan kannalta olisi tärkeätä, että yh- 11773: teiskunta olisi nykyistä lapsimyönteisempi. Kun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11774: nuorten perheitten toimeentulo on yleensä niuk- 1989 tulo- ja menoarvioon 25 000 000 11775: kaa, tulisi niitä tukimuotoja lisätä, jotka liitty- markan määrärahan lääkärin määrää- 11776: vät uuden perheenjäsenen huoltamiseen. Yksi mien lääkkeitten saattamiseksi ilmais- 11777: mahdollisuus tukea perheitä näitten välttämät- lääkkeiksi sekä äidin odotusajan että 11778: tömien menojen osalta olisi turvata ilmaislääk- lapsen kolmen ensimmäisen ikävuoden 11779: keet sekä äidin odotus- ja äitiyslomakauden osalta. 11780: ajalle että lapselle aina 3. ikävuoteen saakka. 11781: 11782: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 11783: 11784: Riitta Järvisalo-Kanerva Jorma Rantanen 11785: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson 11786: 286 1988 vp. 11787: 11788: Raha-asia-aloite n:o 273 11789: 11790: 11791: 11792: 11793: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta ilmaislääki- 11794: tyksen laajentamiseen 11795: 11796: 11797: Eduskunnalle 11798: 11799: Pääministeri Harri Holkerin hallituksen oh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11800: jelmaan liittyy verouudistus. Kun vähennysjär- nioittavasti, 11801: jestelmää on tarkoitus olennaisesti karsia, on 11802: tärkeää, että samanaikaisesti sairauskuluvähen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11803: nyksen muutoksen kanssa toteutetaan entistä 1989 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 11804: laajempi ilmaislääkitys erityisesti pitkäaikais- markan määrärahan ilmaislääkityksen 11805: sairauksien hoitoon. laajentamiseen. 11806: 11807: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 11808: 11809: Riitta Järvisalo-Kanerva Jorma Rantanen 11810: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson 11811: 1988 vp. 287 11812: 11813: Raha-asia-aloite n:o 274 11814: 11815: 11816: 11817: 11818: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta sairaalamak- 11819: sun poistamiseksi synnytyksen saamiseksi maksuttomaksi 11820: 11821: 11822: Eduskunnalle 11823: 11824: Suomessa syntyy vuosittain 60 000 lasta. Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 11825: Kansakunnan kannalta olisi tärkeätä, että yh- 11826: teiskunta olisi nykyistä lapsimyönteisempi. Kun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11827: nuorten perheitten toimeentulo on yleensä niuk- 1989 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 11828: ka, tulisi niitä tukimuotoja lisätä, jotka liittyvät markan määrärahan, jotta synnytykseen 11829: synnytykseen ja lasten huoltamiseen. liittyvät sairaalamaksut voidaan pois- 11830: Synnytys ei Suomessa ole vielä ilmaista, vaan taa. 11831: esimerkiksi keskussairaalat perivät synnyttävil- 11832: tä äideiltä täyden sairaalamaksun synnyttäjän 11833: sairaalassaoloajalta. 11834: 11835: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 11836: 11837: Riitta Järvisalo-Kanerva Jorma Rantanen 11838: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson 11839: 288 1988 vp. 11840: 11841: Raha-asia-aloite n:o 275 11842: 11843: 11844: 11845: 11846: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta aikuisten 11847: hammashuollon kustannusten alentamiseksi 11848: 11849: 11850: Eduskunnalle 11851: 11852: Suomessa aikuisväestön hammashuolto koh- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 11853: tuullisin kustannuksin on järjestämättä. Sen 11854: vuoksi aikuisten hampaitten ja suun hoitotaso että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11855: on varsin alhainen, mikä aiheuttaa sairastu- 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 000 11856: vuutta. markan määrärahan aikuisten hammas- 11857: Järjestetyn lasten ja nuorten hammashuollon huollon järjestämiseksi siten, että poti- 11858: tähänastiset tulokset osoittavat, että yhteiskun- laan osuus hoitokerrasta olisi terveys- 11859: nan mukaantulo hammashuoltoon muutoinkin keskusmaksun suuruinen. 11860: kuin verovähennysjärjestelmällä on oikea ja 11861: välttämätön vaihtoehto osana kansanterveyden 11862: hoitoa. 11863: 11864: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 11865: 11866: Riitta Järvisalo-Kanerva Jorma Rantanen 11867: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson 11868: 1988 vp. 289 11869: 11870: Raha-asia-aloite n:o 276 11871: 11872: 11873: 11874: 11875: Kankaanniemi: Määrärahan osoittamisesta kuntien yleisiin rahoi- 11876: tusavustuksiin 11877: 11878: 11879: Eduskunnalle 11880: 11881: Suurella osalla kunnistamme on suuria talou- kinnanvaraisia avustuksia tulee lisätä eikä su- 11882: dellisia vaikeuksia. Velkamäärä on kasvanut pistaa. 11883: nopeasti ja paine veroäyrin hintojen korottami- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 11884: seen on valtavan suuri erityisesti niissä kunnis- taen, 11885: sa, joissa äyrinhinta ennestäänkin on korkein. 11886: Kunnallisten palvelujen supistaminen on näissä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11887: kunnissa mahdotonta, koska se merkitsisi yhä 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 11888: suurempia vaikeuksia. 26.97.30 500 000 000 markkaa kuntien 11889: Vaikeuksissa olevien kuntien tulot eivät li- yleisiin rahoitusavustuksiin. 11890: säänny menoja vastaavasti, joten valtion har- 11891: 11892: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 11893: 11894: Toimi Kankaanniemi 11895: 11896: 11897: 11898: 11899: 19 280!29N 11900: 290 1988 vp. 11901: 11902: Raha-asia-aloite n:o 277 11903: 11904: 11905: 11906: 11907: Kankaanniemi: Määrärahan osoittamisesta läänien kehittämisra- 11908: haa varten 11909: 11910: 11911: Eduskunnalle 11912: 11913: Läänien kehittämisrahasta on erittäin hyviä muksen arvostusta. Samalla kun lääninhallin- 11914: kokemuksia mm. Keski-Suomen läänissä. Mää- non demokratisointia tulee laajentaa, on myös 11915: räraha on ollut kuitenkin riittämätön, joten läänien kehittämisrahaa lisättävä. 11916: monia toteuttamiskelpoisia hankkeita on jou- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 11917: duttu tästä syystä hylkäämään. taen, 11918: Vuoden 1988 valtion tulo- ja menoarviossa 11919: oli tarkoitukseen vain 80 000 000 mk:n määrä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11920: raha, mikä on tuntuvasti pienempi kuin vuonna 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 11921: 1987. 26.98.43 150000000 markkaa läänien 11922: Läänin tasolla jaettava määräraha merkitsee kehittämisrahaa varten. 11923: uudenlaista ajattelua ja alueellisen asiantunte- 11924: 11925: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 11926: 11927: Toimi Kankaanniemi 11928: 1988 vp. 291 11929: 11930: Raha-asia-aloite n:o 278 11931: 11932: 11933: 11934: 11935: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastota- 11936: lojen rakentamiseen Jämsään ja Keuruulie 11937: 11938: 11939: Eduskunnalle 11940: 11941: Valtion paikallishallinnon virastot toimivat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11942: sekä Jämsän että Keuruun kaupungeissa osaksi 1989 tulo- ja menoarvioon 8 000 000 11943: epätyydyttävissä vuokratiloissa. Tarve omien ti- markkaa Jämsän ja Keuruun valtion vi- 11944: lojen saamiselle on kiireellinen. Jämsässä kau- rastotalojen suunnittelua ja rakennus- 11945: punki tarvitsee valtiolle vuokraamansa tilat lä- töiden aloittamista varten. 11946: hiaikoina omaan käyttöönsä. 11947: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11948: nioittaen, 11949: 11950: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 11951: 11952: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala 11953: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 11954: Jorma Fred 11955: 292 1988 vp. 11956: 11957: Raha-asia-aloite n:o 279 11958: 11959: 11960: 11961: 11962: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta yrittäjien perus- 11963: ja täydennyskoulutuskeskuksen perustamiseksi Keski-Suo- 11964: meen 11965: 11966: Eduskunnalle 11967: 11968: Yrittäjien pysyvä perus- ja jatkokoulutus on Yrittäjäkoulutuskeskus sopii erittäin hyvin 11969: maassamme heikosti järjestetty. Työllisyyden vapautuviin tiloihin. Toiminta voitaneen järjes- 11970: parantamiseksi ja tasaisen alueellisen kehityk- tää Jyväskylän yliopiston alaisuudessa. Jyväs- 11971: sen turvaamiseksi tulisi valtion järjestää yrittä- kylän yliopistolla on jo kokemusta yrittäjäkou- 11972: jien pysyvä koulutus. Pienyrittäjien tulee itse lutuksesta. Näin tämä koulutus voidaan vaki- 11973: hallita mm. yrityksen tuotantoon, markkinoin- naistaa ja sitä kehittää nykyajan vaatimuksia 11974: tiin, henkilöstöhallintoon, verotukseen ja mui- vastaavaksi. 11975: hin lainopillisiin asioihin liittyvät perustiedot. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11976: Näiden asioiden hallinta luo perustan yrityksen nioittaen, 11977: menestymiselle ja on myös yhteiskunnan ja 11978: työntekijäin edun mukaista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11979: Yrittäjien perus- ja täydennyskoulutus tulee 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 11980: järjestää pysyvästi eri osissa maata esimerkiksi 29.10.28 4 000 000 markkaa yrittäjien 11981: yliopistojen alaisuudessa ja vastuulla. perus- ja täydennyskoulutuskeskuksen 11982: Yrittäjäkoulutus voidaan aloittaa kokeilun- perustamiseksi Jyväskylän yliopiston 11983: luonteisesti esimerkiksi Keski-Suomen läänissä. alaisuuteen Uuraisiin nykyisen Kirkon- 11984: Läänin keskellä, 35 km Jyväskylästä sijaitsevan kylän ala-asteen koulun tiloihin. 11985: Uuraisten kunnan Kirkonkylän ala-asteen kou- 11986: lun rakennukset vapautuvat peruskoulun käy- 11987: töstä uusien tilojen myötä. 11988: 11989: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 11990: 11991: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala 11992: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 11993: Jorma Fred 11994: 1988 vp. 293 11995: 11996: Raha-asia-aloite n:o 280 11997: 11998: 11999: 12000: 12001: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta romaaninuorten 12002: opintojen tukemiseen 12003: 12004: 12005: Eduskunnalle 12006: 12007: Nuorten Opintorahaston varojen turvin Mus- non kasvua koulunkäyntiä kohtaan. Kaikki 12008: talaislähetys ry. tukee yritteliäiden ja lahjakkai- koulutusmahdollisuudet eivät kuitenkaan ole 12009: den romaaninuorten perus-, jatko- ja yleissivis- romaaninuorten ulottuvilla. Tällöin yksityinen 12010: tävää sekä ammatillista koulutusta. Mustalais- järjestö voi ojentaa auttavan kätensä ja helpot- 12011: lähetys ry:n hallitus myöntää rahastosta tarve- taa eteenpäin pyrkivien koulutietä ja silottaa 12012: harkintaan perustuen ja anojan muut mahdolli- heidän elämäänsä tulevaisuudessa. 12013: set rahoituslähteet tutkien sopiviksi katsomiaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12014: avustussummia. Tarkoituksena on auttaa luku- nioittaen, 12015: kausimaksujen maksamisessa, kirjojen ostami- 12016: sessa, koulumatkoissa, musiikki- ym. instru- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12017: menttien hankkimisessa jne. niitä romaaninuo- 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 29.39 12018: ria, joilla ei muista lähteistä ole riittävästi saata- uudelle momentille JOO 000 markkaa 12019: vissa taloudellista tukea koulunkäyntinsä lop- romaaninuorten opintojen tukemiseen 12020: puun saattamiseksi. Mustalaislähetys ry:n Nuorten Opinto- 12021: Romaaninuorissa on viimeksi kuluneiden rahaston kautta. 12022: vuosien aikana ollut havaittavissa mielenkiin- 12023: 12024: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 12025: 12026: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala 12027: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 12028: Jorma Fred 12029: 294 1988 vp. 12030: 12031: Raha-asia-aloite n:o 281 12032: 12033: 12034: 12035: 12036: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Uuraisten Kir- 12037: konkylän peruskoulun ala-asteen uuden koulurakennuksen ra- 12038: kentamiseen 12039: 12040: Eduskunnalle 12041: 12042: Uuraisten kunnan asukasmäärä on kasvanut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12043: yhdeksän viime vuoden aikana joka vuosi. Kas- nioittaen, 12044: vu on keskittynyt Kirkonkylän ala-asteen kou- 12045: lun toiminta-alueelle. Koulun oppilasmäärä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12046: samalla kasvanut erittäin nopeasti. Nykyisen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12047: koulun tilat ovat vanhat ja hyvin ahtaat. Kou- 29.46.34 6 000 000 markkaa Uuraisten 12048: lulta puuttuvat kokonaan mm. teknisen käsi- Kirkonkylän peruskoulun ala-asteen uu- 12049: työn ja liikunnan tilat sekä juhlasali. Koulun si- den koulurakennuksen rakentamista 12050: jainti on epätarkoituksenmukainen ja tontti on varten. 12051: huono. Uuden koulun rakentaminen yläasteen 12052: koulun läheisyyteen on toiminnallisesti ja talou- 12053: dellisesti järkevintä. 12054: 12055: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 12056: 12057: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala 12058: Esko Almgren Jorma Fred 12059: 1988 vp. 295 12060: 12061: Raha-asia-aloite n:o 282 12062: 12063: 12064: 12065: 12066: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Uuraisten kir- 12067: jasto-nuorisotalon rakentamista varten 12068: 12069: 12070: Eduskunnalle 12071: 12072: Uurainen on noin 2 800 asukkaan kunta Kes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12073: ki-Suomessa. Asukasmäärä on kasvava. Kun- nioittaen, 12074: nan pääkirjasto toimii erittäin vanhoissa ja 12075: huonokuntoisissa tiloissa. Tilat ovat ahtaat, ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12076: henkilökunnan sosiaalitilat puuttuvat lähes ko- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12077: konaan. Kunnassa ei ole lainkaan varsinaisia 29.56.31 4500000 markkaa Uuraisten 12078: nuorisotiloja. kirjasto-nuorisotalon rakentamista var- 12079: Suunnitelmat uuden kirjasto-nuorisotalon ra- ten. 12080: kentamiseksi ovat 1 vaiheen osalta valmiina ja 12081: kunta on varautunut rakentamiseen heti, kun 12082: valtionosuus on myönnetty. 12083: 12084: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 12085: 12086: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala 12087: Esko Almgren Jorma Fred 12088: 296 1988 vp. 12089: 12090: Raha-asia-aloite n:o 283 12091: 12092: 12093: 12094: 12095: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta sosiaalialan kou- 12096: lutuksen aloittamiseksi Karstulan evankelisessa kansanopis- 12097: tossa 12098: 12099: Eduskunnalle 12100: 12101: Karstulan evankelisella kansanopistolla on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12102: hyvä valmius aloittaa sosiaalialan koulutus eri- nioittaen, 12103: tyisesti kodinhoitajien ja päivähoitajien osalta. 12104: Tarvetta tällaiseen koulutukseen on luoteisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12105: Keski-Suomen ja itäisen Pohjanmaan alueella. 1989 tulo- ja menoarvioon 500000 12106: Opistolla on sekä tarvittavat tilat että opettaja- markkaa sosiaalialan koulutuksen aloit- 12107: voimat koulutuksen aloittamista varten. Koulu- tamiseksi Karstulan evankelisessa kan- 12108: tus voidaan aloittaa peruskoulu- tai ylioppilas- sanopistossa. 12109: pohjaisena. 12110: 12111: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 12112: 12113: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala 12114: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 12115: Jorma Fred 12116: 1988 vp. 297 12117: 12118: Raha-asia-aloite n:o 284 12119: 12120: 12121: 12122: 12123: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta kurssisihteerin 12124: palkkaamiseksi Karstulan evankeliseen kansanopistoon 12125: 12126: 12127: Eduskunnalle 12128: 12129: Karstulan evankelinen kansanopisto on pie- Opisto on anonut kurssisihteerin toimen va- 12130: nehkö maaseudulla toimiva opisto, jonka toi- kinaistamista, mutta myönteistä päätöstä ei ole 12131: minnassa erilainen kurssitoiminta on erittäin tehty. 12132: merkittävää. Kurssitoiminta ja sen kasvu sekä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12133: opiskelijoiden lisääntyvä opintososiaalinen tuki nioittaen, 12134: edellyttävät opistolta yhä enemmän voimava- 12135: roja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12136: Karstulan evankelisessa kansanopistossa 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 12137: kurssisihteerin tehtäviä on usean vuoden ajan markkaa kurssisihteerin toimen valtion- 12138: hoitanut kunnallisen työllistämistuen avulla apua varten Karstulan evankelisessa 12139: palkattu henkilö. Henkilön vaihtuvuus tuottaa kansanopistossa. 12140: ongelmia. Uusi työllisyyslaki kasvattaa vai- 12141: keuksia entisestään tässä suhteessa. 12142: 12143: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 12144: 12145: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala 12146: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 12147: Jorma Fred 12148: 298 1988 vp. 12149: 12150: Raha-asia-aloite n:o 285 12151: 12152: 12153: 12154: 12155: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta sosiaalialan oppi- 12156: laitoksen perustamista varten Keuruulie 12157: 12158: 12159: Eduskunnalle 12160: 12161: Keuruun kaupungissa on toiminut väliaikai- nen. Oppilaitos palvelisi myös Pohjois-Hämeen 12162: nen sosiaalialan koulutus vuodesta 1978 alkaen. ja Vaasan läänin puolella olevia kuntia. Keu- 12163: Jyväskylään on opetusministeriön suunnitel- ruun kaupungilla on valmius sosiaalialan oppi- 12164: man mukaan merkitty perustettavaksi sosiaali- laitoksen perustamiseen. 12165: alan oppilaitos vuonna 1988. Jyväskylän seu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12166: dun ammattikoulun kuntainliitto, jonka yhtey- nioittaen, 12167: dessä oppilaitos tulee toimimaan, on tehnyt 12168: päätöksen Keuruun sivutoimipisteen perustami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12169: sesta. Keski-Suomen lääninhallitus on puolta- 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 29.65 12170: nut Keuruun oppilaitoshanketta. uudelle momentille 1 000 000 markkaa 12171: Tarve sosiaalialan koulutuspaikkojen lisää- sosiaalialan oppilaitoksen toiminnan 12172: miseksi erityisesti Keuruun seudulla on ilmei- aloittamiseen Keuruu/la. 12173: 12174: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 12175: 12176: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala 12177: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 12178: Jorma Fred 12179: 1988 vp. 299 12180: 12181: Raha-asia-aloite n:o 286 12182: 12183: 12184: 12185: 12186: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta opintosihteerin 12187: viran perustamiseksi Keski-Suomen Konservatorioon 12188: 12189: 12190: Eduskunnalle 12191: 12192: Keski-Suomen Konservatorio on tällä hetkel- tava, joten valtionosuus tulisi vuonna 1989 12193: lä oppilaitos, jossa opiskelee noin 900 henkilöä. myöntää. Viran palkkaluokka on Y 27 ja val- 12194: Näistä päätoimisia opiskelijoita on noin 150. tionosuus 55 OJo. 12195: Päätoimisten ammattiopiskelijoiden määrä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12196: nopeassa kasvussa. Vahvistettujen suunnitel- nioittaen, 12197: mien mukaan päätoimisten opiskelijoiden mää- 12198: rä on vuonna 1991 jo 250. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12199: Konservatorion opiskelijat pääsevät kasva- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12200: vassa määrin opintososiaalisten etuuksien pii- 29.90.54 60 000 markkaa valtionosuu- 12201: riin. Oppilaitokseen on perustettu jo opintosih- den myöntämiseksi Keski-Suomen Kon- 12202: teerin virka, mutta koska valtionosuutta palk- servatorion kuntainliitolle opintosihtee- 12203: kauskustannuksiin ei ole myönnetty, ei virkaa rin palkkaukseen. 12204: ole voitu täyttää. Opintosihteerin tarve on polt- 12205: 12206: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 12207: 12208: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala 12209: Esko Almgren Jorma Fred 12210: 300 1988 vp. 12211: 12212: Raha-asia-aloite n:o 287 12213: 12214: 12215: 12216: 12217: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen 12218: Konservatorion toimitilojen laajentamista varten 12219: 12220: 12221: Eduskunnalle 12222: 12223: Keski-Suomen Konservatorion kuntainliitto, 7 200 000 mk. Rakennustyöt pyritään aloitta- 12224: johon kuuluvat kaikki läänin 32 kuntaa, ylläpi- maan vuonna 1988, mikäli rahoitus saadaan 12225: tää konservatoriota, jossa opiskelee kaikkiaan järjestykseen. Rahoituksen järjestymisen kan- 12226: noin 900 henkilöä. Päätoimisia ammatillista nalta on tärkeää valtion avustuksen saaminen. 12227: koulutusta saavia opiskelijoita on 150. Tämä Valtionavustuksen myöntämistä puoltavat eri- 12228: määrä kasvaa nopeasti niin, että vuonna 1991 tyisesti oppilaitoksen ammatillisen koulutuksen 12229: opiskelijamäärä on 250. Ammatillinen opetus laajeneminen sekä työllisyysnäkökohdat. 12230: tapahtuu yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12231: kanssa. nioittaen, 12232: Konservatorio toimii Jyväskylän Musiikki- 12233: keskus Oy:n omistamissa tiloissa vuokralla. Ny- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12234: kyiset 3 240 m 2 :n suuruiset tilat ovat jo nyt erit- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12235: täin ahtaat. Tilanahtaus tulee ylivoimaiseksi ke- 29.90.54 3 000 000 markkaa valtion- 12236: hittämisen esteeksi aivan lähiaikoina. avun myöntämiseksi Keski-Suomen 12237: Toimitilojen laajennuksen suunnittelu on Konservatorion toimitilojen laajenta- 12238: käynnissä. 1 laajennusvaiheen suuruus on mista varten. 12239: noin 950 kerrosneliömetriä ja kustannusarvio 12240: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 12241: 12242: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala 12243: Esko Almgren Jorma Fred 12244: 1988 vp. 301 12245: 12246: Raha-asia-aloite n:o 288 12247: 12248: 12249: 12250: 12251: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta moottoriurheilu- 12252: keskuksen rakentamiseksi Lievestuoreelle 12253: 12254: 12255: Eduskunnalle 12256: 12257: Jyväskylän seudun kunnat ovat perustamassa sena nuorisotyön muotona, joka vetää nuoria 12258: yhtiötä, jonka tarkoituksena on rakentaa Lau- terveen ja kiinnostavan harrastuksen pariin. 12259: kaan kunnan Lievestuoreelle moottoriurheilu- Lievestuoreen moottoriurheilukeskuksen ko- 12260: keskus. Tätä tarkoitusta varten on Laukaan konaiskustannukset olisivat noin 20 Mmk, mut- 12261: kunta jo ostanut maa-alueen. ta alkuvaiheessa toteutettavat osat vaatisivat 12262: Alueelle rakennetaan mm. ajoharjoittelurata varoja vain osan tästä. 12263: sekä liukkaan kelin harjoittelurata ja raskaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12264: kaluston harjoittelurata. Lisäksi alueelle on nioittaen, 12265: suunniteltu pienilmailukenttää alan harrasteli- 12266: joita varten. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12267: Moottoriurheilukeskuksen toiminnalla on 1989 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 12268: katsottu mm. Jyväskylän kaupungin päättävis- markkaa Lievestuoreen moottoriurhei- 12269: sä elimissä olevan erityistä merkitystä uudenlai- lukeskuksen rakentamista varten. 12270: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 12271: 12272: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala 12273: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 12274: Jorma Fred 12275: 302 1988 vp. 12276: 12277: Raha-asia-aloite n:o 289 12278: 12279: 12280: 12281: 12282: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion omista- 12283: mien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kun- 12284: nostamiseen 12285: 12286: Eduskunnalle 12287: 12288: Viime aikoina on useissa eri yhteyksissä kiin- Kaikki valtion omistamat kulttuurihistorialli- 12289: nitetty huomiota kulttuurihistoriallisesti tai ra- sesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaat raken- 12290: kennustaiteellisesti arvokkaiden rakennusten nukset olisi luetteloitava hallinnonhaaroittain 12291: suojeluun ja perusparantamiseen. Julkisuuteen ja ryhdyttävä laatimaan näiden rakennusten 12292: on tullut tapauksia, joissa yksityisten omista- kunnostamista ja perusparantamista varten 12293: mia rakennuksia on haluttu suojella kulttuuri- suunnitelmia. 12294: historiallisesti tai rakennustaiteellisesti erittäin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12295: arvokkaina. Valtion eri hallinnonhaaroilla on nioittaen, 12296: myös omistuksessaan tällaisia rakennuksia. 12297: Monin eri paikoin on havaittavissa niiden huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12298: no ulkonäkö ja kunto. Ne olisivat korjaamisen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12299: ja perusparantamisen tarpeessa. 29.94.50 5 000 000 markkaa valtion 12300: Kun valtion viranomaiset määräävät yksityis- omistamien kulttuurihistoriallisesti ar- 12301: ten omistamia rakennuksia suojeltavaksi kult- vokkaiden rakennusten kunnostamiseen 12302: tuurihistoriallisesti erittäin arvokkaina, olisi eri- ja perusparantamiseen. 12303: tyistä huomiota myös kiinnitettävä valtion 12304: omien arvokkaiden rakennusten suojeluun ja 12305: kuntoon. 12306: 12307: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 12308: 12309: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala 12310: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 12311: Jorma Fred 12312: 1988 vp. 303 12313: 12314: Raha-asia-aloite n:o 290 12315: 12316: 12317: 12318: 12319: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion viljava- 12320: raston suunnitteluun Keuruun Haapamäelle 12321: 12322: 12323: Eduskunnalle 12324: 12325: Valtion viljavarastolla ei ole varastotiloja joituspaikka viljavarastolle, jollaisen rakenta- 12326: Keski-Suomen läänin alueella. Myöskään lähi- minen keskiseen Suomeen on hyvin perusteltua. 12327: alueella ei varastotiloja ole olemassa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12328: Vuoden 1987 vaikeat sääolot osoittivat viljan nioittaen, 12329: varastoinoissa puutteita, joiden johdosta on 12330: välttämätöntä ryhtyä pikaisiin toimenpiteisiin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12331: Haapamäen taajama Keuruun kaupungissa 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 12332: on keskeinen rautateiden risteyspaikka, joka markkaa valtion viljavaraston suunnit- 12333: rautatieliikenteen supistumisen tähden on vai- telua varten Keuruun Haapamäelle. 12334: keuksissa. Haapamäki olisi erityisen sopiva si- 12335: 12336: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 12337: 12338: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala 12339: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 12340: Jorma Fred 12341: 304 1988 vp. 12342: 12343: Raha-asia-aloite n:o 291 12344: 12345: 12346: 12347: 12348: Kankaanniemi: Määrärahan osoittamisesta nuorten viljelijöiden 12349: tukemiseen 12350: 12351: 12352: Eduskunnalle 12353: 12354: Maatalousväestön ikärakenne on varsin vi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12355: noutunut. Sukupolvenvaihdoksien määrä ei ole taen, 12356: riittävä. Maatalouden monet uhkatekijät ja vai- 12357: keudet hidastavat edelleen sukupolvenvaihdos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12358: ten lisääntymistä. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12359: Nuorten ryhtymistä maatilatalouden harjoit- 30.33.40 200 000 000 markkaa nuorten 12360: tajiksi tulee rohkaista ja tukea entistä tuntu- viljelijöiden tukemista varten. 12361: vammin, jotta elintarvikehuolto voidaan taata 12362: edelleenkin. Määrärahaa starttirahaa varten tu- 12363: lee korottaa. 12364: 12365: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 12366: 12367: Toimi Kankaanniemi 12368: 1988 vp. 305 12369: 12370: Raha-asia-aloite n:o 292 12371: 12372: 12373: 12374: 12375: Kankaanniemi: Määrärahan osoittamisesta siirtona maatilatalou- 12376: den kehittämisrahastoon 12377: 12378: 12379: Eduskunnalle 12380: 12381: Maatilatalouden kehittämisrahastoon vuosit- luottojen vakauttaruistarve sekä suurimittaisen 12382: tain osoitettu määräraha on viime vuosina val- konkurssinuhan poistaminen nuorten ja vel- 12383: tion budjeteissa jatkuvasti supistunut. Suurim- kaisten viljelijäin yltä suurten satovahinkojen 12384: millaan se on ollut 630 000 000 mk. Vuonna rasittaessa vakavasti. 12385: 1988 määräraha on 390 000 000 mk, mikä on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12386: 45 000 000 mk edellisvuotta vähemmän. taen, 12387: Maatilatalouden kehittäminen edelleen on 12388: välttämätöntä. Mm. asunto-olot maatiloilla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12389: ovat yhä jäljessä yleisestä asumistasosta. Lisäk- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12390: si luontaiselinkeinojen ja porotilojen kehittämi- 30.33. 60 630 000 000 markkaa siirtona 12391: seen tarvitaan lisää voimavaroja. maatilatalouden kehittämisrahastoon. 12392: Keskeiseksi ongelmaksi on tullut maatilojen 12393: 12394: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 12395: 12396: Toimi Kankaanniemi 12397: 12398: 12399: 12400: 12401: 20 280129N 12402: 306 1988 vp. 12403: 12404: Raha-asia-aloite n:o 293 12405: 12406: 12407: 12408: 12409: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta haja-asutusaluei- 12410: den vesihuoltotöitä varten Keski-Suomen läänissä 12411: 12412: 12413: Eduskunnalle 12414: 12415: Monissa Keski-Suomen kunnissa on valmiita asutusalueiden vesihuollon teknisen, taloudelli- 12416: suunnitelmia haja-asutusalueiden vesihuollon sen ja hallinnollisen optimitavan löytämiseksi. 12417: järjestämistä varten. Suunnitelmia on laadittu, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12418: koska vesiongelmat ovat olleet jatkuvasti kas- nioittaen, 12419: vussa. Suunnitelmien toteuttaminen on kuiten- 12420: kin lähes pysähdyksissä, koska valtion tuki ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12421: ole ollut riittävää. 1989 tulo- ja menoarvioon 15 000 000 12422: Vesihuollon rakentamiseen tarvittaisiin lisä- markkaa haja-asutusalueiden vesihuol- 12423: määrärahaa, josta osa (100 000 mk) kuitenkin totöiden suunnittelua ja suorittamista 12424: olisi syytä osoittaa erityisenä määrärahana Vii- varten Keski-Suomen läänissä. 12425: tasaaren kunnalle selvityksen tekemiseen haja- 12426: 12427: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 12428: 12429: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala 12430: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 12431: Jorma Fred 12432: 1988 vp. 307 12433: 12434: Raha-asia-aloite n:o 294 12435: 12436: 12437: 12438: 12439: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta tiestön peruspa- 12440: rantamiseen Keski-Suomen tiepiirin alueella 12441: 12442: 12443: Eduskunnalle 12444: 12445: TVL:n Keski-Suomen piirin alueella on maan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12446: keskitasoa huomattavasti heikompikuntoinen nioittaen, 12447: tieverkko. Piirin alueella on pitkään jouduttu 12448: rakentamaan ja perusparantamaan valtakun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12449: nallisesti tärkeitä pääteitä. Alempi tieverkko on 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12450: kärsinyt tästä syystä määrärahojen puutteesta. 31.24.77 50000000 markkaa alemman 12451: Vuonna 1989 on välttämätöntä lisätä määrä- tieverkon perusparannustöitä varten 12452: rahoja Keski-Suomen läänin alueen alemman TVL:n Keski-Suomen piirin alueella. 12453: tieverkon perusparantamiseen jälkeenjäänei- 12454: syyden korjaamiseksi. 12455: 12456: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 12457: 12458: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala 12459: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 12460: Jorma Fred 12461: 308 1988 vp. 12462: 12463: Raha-asia-aloite n:o 295 12464: 12465: 12466: 12467: 12468: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän- 12469: Vaasan valtatien rakentamisen aloittamista varten Petäjäve- 12470: dellä ja Multialla 12471: 12472: Eduskunnalle 12473: 12474: Uuden Jyväskylän-Vaasan valtatien raken- Uuden valtatien rakentaminen tulee aloittaa 12475: tamissuunnitelmat ovat valmiina niin, että Petäjäveden ja Multian kuntien alueella vuonna 12476: rakennustyöt Petäjäveden ja Multian kuntien 1989. 12477: alueella voidaan aloittaa vuonna 1989. Määrä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12478: rahaa tähän tarkoitukseen ei kuitenkaan sisälly nioittaen, 12479: valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesityk- 12480: seen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12481: Tien rakennustyön aloittaminen vuonna 1989 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12482: on tärkeää tämän tieyhteyden pikaiseksi ai- 31.24. 77 5 000 000 markan aloitusmää- 12483: kaansaamiseksi. Myös maanrakennusalan työ- rärahan Jyväskylän- Vaasan valtatien 12484: kohteiden vähyys Keski-Suomessa uhkaa vaka- rakennustyön aloittamista varten Petä- 12485: vasti alan työllisyyttä mm. kuorma-autoilijoi- jäveden ja Multian kuntien alueella. 12486: den osalta. 12487: 12488: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 12489: 12490: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala 12491: Esko Almgren Jorma Fred 12492: 1988 vp. 309 12493: 12494: Raha-asia-aloite n:o 296 12495: 12496: 12497: 12498: 12499: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 625 12500: (Kintaus-U urainen) perusparantamiseen 12501: 12502: 12503: Eduskunnalle 12504: 12505: Maantie n:o 625 on Keski-Suomen läänin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12506: alueella yksi merkittävimmistä teistä, jotka ovat nioittaen, 12507: hiekkapintaisia. Tällä tiellä on huomattava 12508: merkitys mm. puutavarakuljetusten kannalta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12509: Jämsänkoskelle. Tie on tärkeä myös siksi, että 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12510: sen varrella on paljon asutusta. 31.24. 77 3 000 000 markkaa maantien 12511: Mainittu tie kärsii joka vuosi erittäin pitkään n:o 625 (Kintaus-Uurainen) peruspa- 12512: vaikeasta kelirikosta. Tien perusparantaminen rantamista ja kestopäällystämistä var- 12513: pikaisesti on perusteltua myös Petäjäveden ja ten. 12514: Uuraisten kuntien työllisyystilanteen kannalta. 12515: 12516: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 12517: 12518: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala 12519: Esko Almgren Jorma Fred 12520: 310 1988 vp. 12521: 12522: Raha-asia-aloite n:o 297 12523: 12524: 12525: 12526: 12527: Kankaanniemi: Määrärahan osoittamisesta Vihtavuoren-Veh- 12528: niän maantien peruskorjaukseen 12529: 12530: 12531: Eduskunnalle 12532: 12533: Kemira Oy rakentaa uutta autojen pakokaa- pikaisesti saada nykyistä parempi tie. Tämä 12534: sujen puhdistukseen tarkoitettuja katalysaatto- on uuden merkittävän tuotteen markkinoinnin 12535: reita valmistavaa teollisuuslaitosta Laukaan kannalta erittäin tärkeää. Tämän johdosta tulee 12536: kunnan Vihtavuoreen. Tehdas on ensimmäinen Vihtavuoren-Vehniän maantie saattaa raken- 12537: tällä alalla Suomessa. Uuden tuotteen, joka on nettavaksi kiireesti. Tieyhteys on tarpeen myös 12538: erittäin tärkeä sekä Suomen että muidenkin muutoin Laukaan kunnalle ja alueen asukkaille 12539: maiden ilmansuojelun kannalta, markkinointi- ja elinkeinoelämälle. 12540: alueena tulevat alusta alkaen olemaan useat val- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12541: tiot. Tämän johdosta tehtaalla tulee käymään taen, 12542: paljon asiakkaita eri maista. 12543: Vihtavuoren ja Tikkakosken/Vehniän väli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12544: nen tieyhteys on erittäin heikko. Osittain tieyh- 1989 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 12545: teyttä ei suoraan ole lainkaan. Tie on kapea, markkaa Vihtavuoren- Vehniän maan- 12546: mutkainen, mäkinen ja sorapintainen. Uuden tien rakentamisen aloittamista varten 12547: tehtaan ja Jyväskylän lentoaseman välille tulisi Laukaassa vuonna 1989. 12548: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 12549: 12550: Toimi Kankaanniemi 12551: 1988 vp. 311 12552: 12553: Raha-asia-aloite n:o 298 12554: 12555: 12556: 12557: 12558: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta alennusten anta- 12559: miseen eläkeläisille Iinja-autoissa 12560: 12561: 12562: Eduskunnalle 12563: 12564: Henkilöliikenteen matkalippujen hinnat ovat sia sosiaalipalveluja. Tämän vuoksi eläkeläisten 12565: maassamme useastakin syystä tavanomaista matkakustannukset saattavat kohota hyvinkin 12566: kalliimmat. Yksi syy on se, että maamme on korkeiksi. Verrattuna työikäiseen väestöön elä- 12567: harvaan asuttu ja välimatkat ovat pitkiä. Vaitio keläiset ovat siinäkin suhteessa huonommassa 12568: perii ajoneuvoliikenteestä huomattavia määriä asemassa, että he eivät voi vähentää matkakulu- 12569: erilaisina veroina ja maksuina. Maamme ilmas- ja verotettavasta tulostaan. Näin ollen olisi pai- 12570: tollisten olojen vuoksi ajoneuvokaluston on ol- kallaan, että yhteiskunta tukisi sopivalla tavalla 12571: tava ensiluokkaista. Korkeista matkalippujen eläkeläisten mahdollisuuksia käyttää hyväkseen 12572: hinnoista joutuvat kuitenkin kärsimään erityi- yleisiä kulkuneuvoja. Tästä aiheutuvat netto- 12573: sesti vähävaraiset ja ne, joiden liikkuminen menot saattaisivat jäädä alhaisiksikin, sillä elä- 12574: muuten kuin kulkuneuvoja käyttäen on vai- keläiset voivat ajoittaa liikkumisensa sellaiseen 12575: keaa. Tällainen ryhmä on erityisesti eläkeläiset. vuorokauden aikaan, jolloin kalusto on muuten 12576: Eläkeläisten liikkumisen helpottamiseksi vajaakäytössä. Koska ei voida olettaa, että vai- 12577: Valtionrautatiet myöntää kansaneläkeläisille keassa kustannuskriisissä kamppaileva yksityi- 12578: 50 % :n alennuksen kotimaan liikenteessä. Sa- nen linja-autoliikenne myöntäisi vapaaehtoises- 12579: ma alennus on voimassa myös Pohjolan Liiken- ti alennuksia eläkeläisille, olisi valtion tulo- ja 12580: teen linja-autoissa, joissa muutenkin voidaan menoarvioon otettava määräraha alennuslippu- 12581: käyttää Valtionrautateiden matkalippuja. Myös jen järjestämiseksi eläkeläisille linja-autoliiken- 12582: eräät kunnalliset liikennelaitokset myöntävät teessä. 12583: eläkeläisille ja invalideille alennuksia normaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12584: lista lipun hinnasta. Sen sijaan yksityinen linja- nioittaen, 12585: autoliikenne perii eläkeläisiltä normaalin kulje- 12586: tusmaksun. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12587: Toisaalta eläkeläiset joutuvat turvautumaan 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 12588: julkisiin liikennepalveluihin muuta väestöä 31.57.30 15 000 000 markkaa alennus- 12589: huomattavasti useammin. Hehän joutuvat lippujen järjestämiseen eläkeläisille lin- 12590: asioimaan mm. lääkäreissä ja noutamaan erilai- ja-autoissa. 12591: 12592: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 12593: 12594: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala 12595: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 12596: Jorma Fred 12597: 312 1988 vp. 12598: 12599: Raha-asia-aloite n:o 299 12600: 12601: 12602: 12603: 12604: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta alennusten anta- 12605: miseen julkisissa kulkuneuvoissa veteraaneille 12606: 12607: 12608: Eduskunnalle 12609: 12610: Henkilöliikenteen matkalippujen hinnat ovat perustan luomisessa vuosien kuluessa. Veteraa- 12611: Suomessa eri syistä varsin korkeat. Luonnollis- nien matkakustannukset on heidän itsensä ko- 12612: ten syiden ohella hintoja korottavat valtion pe- konaisuudessaan maksettava, eikä heille koidu 12613: rimät verot ja maksut liikenteeltä. Korkeista verotuksen kauttakaan etua, minkä muut ryh- 12614: hinnoista joutuvat kärsimään erityisesti monet mät yleensä saavat. 12615: erityisryhmät, joilla ei ole mahdollisuutta valita Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12616: vapaasti kulkutapaansa. Yksi tällainen ryhmä nioittaen, 12617: on veteraanit. 12618: Jokapäiväisien palvelujen sekä virkistäytymi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12619: sen vuoksi veteraanit joutuvat käyttämään pal- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12620: jon junia ja linja-autoja. Veteraanien eläkkeet 31.90.50 5 000000 markkaa alennusten 12621: ja muu tuki eivät ole sillä tasolla, jolla niiden antamiseksi veteraaneille junissa ja lin- 12622: kuuluisi hyvinvointivaltiossa olla ottaen huo- ja-autoissa tehtävistä matkoista. 12623: mioon heidän suuren panoksensa elintasomme 12624: 12625: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 12626: 12627: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala 12628: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 12629: Jorma Fred 12630: 1988 vp. 313 12631: 12632: Raha-asia-aloite n:o 300 12633: 12634: 12635: 12636: 12637: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta polttotekniikan 12638: tutkimusprofessorin viran ja tutkimusryhmän perustamiseen 12639: Valtion teknilliseen tutkimuskeskukseen 12640: 12641: Eduskunnalle 12642: 12643: Maamme korkeakouluissa ja tutkimuslaitok- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12644: sissa ei nykyisin ole yhtään pohtotekniikkaan 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12645: erikoistunutta professuuria. Energiahuollossa 32.42.01 1 000 000 markan määrärahan 12646: ja -tekniikassa viime aikoina tapahtuneet muu- käytettäväksi polttotekniikan tutki- 12647: tokset ja muut tapahtumat korostavat poltto- musprofessorin viran ja toimivan tutki- 12648: tekniikan merkitystä energiantuotannossa pit- musryhmän muodostamiseksi eli neljän 12649: källe tulevaisuuteen. työsopimussuhteisen tutkijan toimen pe- 12650: Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme rustamiseksi Valtion teknilliseen tutki- 12651: kunnioittavasti, muskeskukseen (VTT) kotimaisten polt- 12652: toaineiden laboratorioon. 12653: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 12654: 12655: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala 12656: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 12657: Jorma Fred 12658: 314 1988 vp. 12659: 12660: Raha-asia-aloite n:o 301 12661: 12662: 12663: 12664: 12665: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta yrittäjäkoulutus- 12666: ta ja -neuvontaa varten 12667: 12668: 12669: Eduskunnalle 12670: 12671: Pienet ja keskisuuret yritykset ovat yhä mer- edessä on vaikeuksia, jotka näkyvät mm. ikävi- 12672: kittävämmässä asemassa sekä työllisyyden yllä- nä konkurssitapauksina, joista kaikki osapuolet 12673: pitämisessä että koko kansantalouden myöntei- kärsivät sekä aineellisesti että henkisesti. Val- 12674: sessä kehittymisessä. tion edun mukaista on tehostaa voimakkaas- 12675: Pienyrittäjät ovat kuitenkin lähes ainoa ryh- ti yrittäjäkoulutusta ja -neuvontaa. Valtion 12676: mä yhteiskunnassa, jonka perus- ja täydennys- vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa tulee tähän 12677: koulutusta ei ole julkisin toimenpitein ja varoin tarkoitukseen osoittaa hallituksen esittämää 12678: järjestetty. Lainsäädäntö, työmarkkinajärjes- 18 000 000 mk:n määrärahaa tuntuvasti enem- 12679: telmä, verotus, kansainvälisyys ja moni muu män varoja. 12680: asia vaatii yrittäjältä monipuolista tietoa ja tai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12681: toa varsinaisen yritystoiminnan hoitamisen nioittaen, 12682: ohella. Yrittäjien ohella myös työntekijät ja yh- 12683: teiskunta hyötyvät suuresti siitä, jos yrittäjä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12684: hallitsee toimintaansa liittyvät moninaiset toi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12685: minnot hyvin. Pienyrittäjillä ei useinkaan ole 32.50.24 40 000 000 markkaa yrittäjä- 12686: taloudellisia ja muitakaan mahdollisuuksia pal- koulutusta ja -neuvontaa varten. 12687: kata konsultteja. Jos omat tiedot eivät riitä, 12688: 12689: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 12690: 12691: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala 12692: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 12693: Jorma Fred 12694: 1988 vp. 315 12695: 12696: Raha-asia-aloite n:o 302 12697: 12698: 12699: 12700: 12701: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Liikunta- ja kun- 12702: toutumiskeskus Peurungalle lainojen hoitokustannuksia ja 12703: muita toimintamenoja varten 12704: 12705: Eduskunnalle 12706: 12707: Laukaan kunnassa toimiva Liikunta- ja kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12708: toutumiskeskus Peurunka tarjoaa mm. veteraa- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12709: nien kuntoutuspalveluja. Paine laitoksen palve- 33.22.55 500 000 markkaa Liikunta- ja 12710: luja kohtaan on tuntuva. Laitosta on jatkuvasti kuntoutumiskeskus Peurungalle laino- 12711: laajennettu ja uudistamistarvetta on yhä. Jotta jen hoitokustannuksia ja muita toimin- 12712: laitos voisi tarjota kuntoutuspalveluja kohtuul- tamenoja varten. 12713: lisin hinnoin, on tarpeen valtion avustuksella 12714: helpottaa laitoksen taloutta. 12715: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12716: nioittaen, 12717: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 12718: 12719: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala 12720: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 12721: Jorma Fred 12722: 316 1988 vp. 12723: 12724: Raha-asia-aloite n:o 303 12725: 12726: 12727: 12728: 12729: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysvammais- 12730: ten erityishoidon kokeilun järjestämistä varten 12731: 12732: 12733: Eduskunnalle 12734: 12735: Kehityvammaisten terapeuttien työskentely ja muilta edellytyksiltään erittäin hyvä. Kokeilu 12736: on nykyisin suuntautunut lähes työpistekohtai- olisi järjestettävä yhteistyössä Keski-Suomen 12737: sesti eri hoitoyksiköissä siten, että useimmiten erityishuoltopiirin kuntainliiton kanssa: 12738: työpisteessä ei ole tarjolla kehitysvammaiselle Kokeilua varten tulisi palkata tutkija, mutta 12739: parhaiten soveltuvaa työterapian muotoa. Täs- muutoin kokeilu voitaisiin toteuttaa pääosin 12740: tä seuraa se, että vähemmän valmiuksia omaava olemassa olevan henkilökunnan toimesta. Tut- 12741: ei pysty tekemään työpisteessä tarjolla olevaa kija tulisi palkata vetämään kokeilua sekä kon- 12742: työtä tai parempitasoinen joutuu työskentele- sultoimaan asiantuntijain kanssa. Lisäksi tutki- 12743: mään tehtävässä, joka saattaa viedä hänen ke- ja valmistaisi loppuraportin tuloksista. Kokei- 12744: hitystään jopa taaksepäin. Erityisesti keskitty- lun tulisi kestää 2-4 vuotta, ja tutkijan palk- 12745: minen voimakkaasti teollisuuden alihankinta- kaukseen tulisi näin varautua useamman vuo- 12746: töihin, joissa tehtävänä on aina sama työvaihe, den ajaksi. 12747: aiheuttaa näitä ongelmia. On tärkeää, että toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12748: mintaan saadaan enemmän hoidollista tavoit- nioittaen, 12749: teellisuutta, jossa otetaan huomioon eritasoiset 12750: valmiudet työhön. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12751: Edellä tarkoitetusta ongelmasta eroon pyrki- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12752: minen on tärkeää. Siksi olisi järjestettävä ko- 33.32.30 150000 markkaa kehitysvam- 12753: keilu valtion rahoituksella. Sopiva kokeilupaik- maisten erityishoidon kokeilun järjestä- 12754: kakunta olisi esimerkiksi Saarijärven kaupunki, mistä varten. 12755: joka on tällaiseen kokeiluun sopivan kokoinen 12756: 12757: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 12758: 12759: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala 12760: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 12761: Jorma Fred 12762: 1988 vp. 317 12763: 12764: Raha-asia-aloite n:o 304 12765: 12766: 12767: 12768: 12769: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysvammais- 12770: ten työkeskuksen rakentamista varten Saarijärvelle 12771: 12772: 12773: Eduskunnalle 12774: 12775: Keski-Suomen erityishuoltopiirin kuntainlii- tymässä. Työkeskuksen rakentaminen toisi ki- 12776: ton alainen Saarijärven työkeskus toimii hei- peästi tarvittavia rakennusalan työpaikkoja 12777: koissa ja epätarkoituksenmukaisissa tiloissa vuodelle 1989. Samalla se nostaisi kehitysvam- 12778: Saarijärvellä. Uusien tilojen tarve on polttava. maisten hoidon asianmukaiselle tasolle. 12779: Saarijärveltä ei löydy tarkoitukseen sopivia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12780: tiloja, koska tilojen tarve 30-40 kehitysvam- nioittaen, 12781: maista varten on suuri. Tilantarve on noin 1 000 12782: m 2 , johon sisältyy työskentely-, myynti-, sosiaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12783: li- ja muut tarpeelliset tilat. Uudisrakennuksen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12784: kokonaiskustannusarvio on noin 5 Mmk. 33.32.30 3 000 000 markkaa Saarijär- 12785: Saarijärvellä on lyhyellä aikaa menetetty lä- ven kehitysvammaisten työkeskuksen 12786: hes 100 teollista työpaikkaa eikä uusia ole syn- rakentamista varten. 12787: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 12788: 12789: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala 12790: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 12791: Jorma Fred 12792: 318 1988 vp. 12793: 12794: Raha-asia-aloite n:o 305 12795: 12796: 12797: 12798: 12799: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaaksi Huu- 12800: meista ry:n toiminnan tukemiseen 12801: 12802: 12803: Eduskunnalle 12804: 12805: Huumeet ovat karua todellisuutta tämän päi- Tämän hetken kiireisimmät toteutuskohteet 12806: vän Suomessa. Monen nuoren elämä on huu- ovat opetuselokuvan valmistaminen kouluja, 12807: meiden vuoksi tuhoutunut. Huumeiden käytön kerhoja ja yhdistyksiä varten, Helsingin Pukin- 12808: seurauksena on syntynyt riippuvuus aineista, ri- mäen avohoitokeskuksen kunnostaminen, hoi- 12809: koksia rahan hankkimiseksi huumeisiin, vanki- don kehittäminen, henkilökunnan paikkaami- 12810: lakierre, mielisairaala ja jopa ennenaikainen nen ja asiantuntija-avun käyttö. 12811: kuolema. Nämä hankkeet edellyttävät toteutuakseen 12812: Vapaaksi Huumeista ry. on syntynyt huumei- yhteiskunnan tukea. 12813: den ensimmäisten uhrien vanhempien aloittees- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12814: ta. Yhdistyksen toiminnan kaksi pääaluetta nioittaen, 12815: ovat huumeiden käytön ehkäisy sekä narko- 12816: maanien ja heidän omaistensa auttaminen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12817: Tietoa pyritään levittämään ajanmukaisen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12818: AV -aineiston välityksellä, mitä tarkoitusta var- 33.33.51 500 000 markkaa Vapaaksi 12819: ten tarvitaan varoja. Huumeista ry:n toiminnan tukemiseen. 12820: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 12821: 12822: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala 12823: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 12824: Jorma Fred 12825: 1988 vp. 319 12826: 12827: Raha-asia-aloite n:o 306 12828: 12829: 12830: 12831: 12832: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Vihreä Keidas 12833: ry:n toiminnan tukemiseen 12834: 12835: 12836: Eduskunnalle 12837: 12838: Huumausaineiden käyttö on saavuttanut mitiloissa järjestetään nuorten auttamiseen täh- 12839: maassamme huolestuttavat mittasuhteet. Eräi- täävää toimintaa. Kipeänä tarpeena koetaan 12840: den tutkimusten mukaan ainakin kerran kokei- kuitenkin teetupatoiminnan aloittaminen erityi- 12841: lumielessä huumeita käyttäneitä on noin 50 OJo sesti yömyöhällä liikkuvien, huonossa kunnossa 12842: kaikista nuorista. Kokeilijoita, jotka käyttävät olevien koululaisten auttamiseksi. Tähän ei ole 12843: huumeita silloin tällöin, on 12-15% nuoris- ollut riittävästi varoja aikaisemmin. 12844: tamme ja varsinaisia käyttäjiä 2-3 %. Erityi- Vihreällä Keitaalla on vapaaehtoisia työnte- 12845: sesti keskioluen on todettu vaikuttavan kynnys- kijöitä noin 40 ja lisää tulisi heti teetupatoimin- 12846: tä mactaitavasti huumeiden käytön aloittami- nan alettua. Palkattuja työntekijöitä on ollut 12847: sessa. 3-5. Vakansseja olisi viittä työntekijää varten, 12848: Huumeiden käyttö on epäsuorasti vaikutta- mutta rahat eivät ole kaikin ajoin riittäneet 12849: nut myös väkivaltarikollisuuden kasvuun. Va- palkkakustannuksiin. 12850: kinainen huumeiden käyttäjä ei kykene saa- Merkittävää työtä Vihreä Keidas tekee valis- 12851: maan laillisin keinoin riittävästi rahaa huu- tustoiminnan antamisessa kouluilla. Työ- ja 12852: mausaineiden ostoon, vaan hänen on hankitta- kuntoutusleirejä järjestämällä sekä suojatyö- 12853: va rahaa esim. omaisuusrikoksin tai ryöstöin. paikkoja hankkimalla Vihreä Keidas on autta- 12854: Huumeiden käyttäjien auttaminen irti tottu- nut monia uuden elämän alkuun. 12855: muksestaan on osoittautunut varsin vaikeaksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12856: Parhaita tuloksia tässä työssä ovat saavuttaneet nioittaen, 12857: kristillisellä pohjalla toimineet järjestöt, jotka 12858: pyrkivät huumenuorten kaikinpuoliseen autta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12859: miseen. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12860: Eräs vanhimmista huumenuorten parissa työ- 33.33.51 200000 markkaa Vihreä Kei- 12861: tä tekevistä järjestöistä on Vihreä Keidas ry., das ry:n toiminnan tukemiseen. 12862: jonka keskuspaikka on Kampinkatu 8:ssa. Toi- 12863: 12864: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 12865: 12866: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala 12867: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 12868: Jorma Fred 12869: 320 1988 vp. 12870: 12871: Raha-asia-aloite n:o 307 12872: 12873: 12874: 12875: 12876: Kankaanniemi: Määrärahan osoittamisesta Kuulonhuoltoliitto 12877: ry:n Kopolan kurssikeskuksen rakennusinvestointeihin 12878: 12879: 12880: Eduskunnalle 12881: 12882: Kuulonhuoltoliitto ry:llä on kurssikeskus Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12883: Kuhmoisten kunnassa. Kopolan kurssikeskuk- taen, 12884: sessa järjestetään kuntoutustoimintaa kuulo- 12885: vammaisille. Lisäksi kurssikeskus tarjoaa kou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12886: lutus-, loma- ja muuta virkistystoimintaa. 1989 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 12887: Kopolan kurssikeskuksen tilat ovat laajentu- markkaa Kuulonhuoltoliitto ry:n Kopo- 12888: neen toiminnan johdosta ahtaat. Puutetta on lan kurssikeskuksen laajennusinvestoin- 12889: sekä opetus- että muista tiloista. Lisäksi kurssi- nin suunnittelua ja rakennustöiden 12890: keskus tarvitsisi kipeästi lisää kohderyhmien aloittamista sekä irtaimiston hankintaa 12891: erityistarpeita vastaavia ja muitakin opetusväli- varten. 12892: neitä, mm. audiometrejä, videotykin jne. 12893: Kurssikeskus on merkittävä työllistäjä pie- 12894: nehkössä maaseutukunnassa Kuhmoisissa. 12895: 12896: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 12897: 12898: Toimi Kankaanniemi 12899: 1988 vp. 321 12900: 12901: Raha-asia-aloite n:o 308 12902: 12903: 12904: 12905: 12906: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta aborttineuvon- 12907: nan järjestämistä varten 12908: 12909: 12910: Eduskunnalle 12911: 12912: Suomen väkilukukehitys on huolestuttava. neuvonta tulisi järjestää terveyskeskuksissa, ja 12913: Vinoutunut väestön ikärakenne aiheuttaa jo täl- tätä varten tulisi järjestää koulutusta sekä jat- 12914: lä hetkellä ongelmia, jotka kärjistyvät muuta- kuva tiedotustoiminta. Aborttineuvonnan jär- 12915: man vuosikymmenen kuluessa. Syntyvyys on jestämisellä voidaan vaikuttaa myönteisellä ta- 12916: liian alhaisella tasolla. Yleistä suhtautumista valla vaikeuksissa olevien ihmisten elämään se- 12917: lapsiin ja erityisesti lapsiperheiden taloudelli- kä saada syntyvyyttä nousemaan. Neuvonta tu- 12918: seen asemaan tulee pikaisesti muuttaa. Mutta lee järjestää kiireellisesti, ja samalla tulee ryh- 12919: tämä ei yksin riitä, vaan maassamme tarvitaan tyä valmistelemaan nykyisen aborttilain muut- 12920: pikaisia ja tehokkaita toimenpiteitä syntyvyy- tamista. 12921: den lisäämiseksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12922: Maassamme tehdään vuosittain toistakym- nioittaen, 12923: mentätuhatta aborttia, joista osa taloudellisista 12924: syistä. Osa aborteista tehdään sen vuoksi, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12925: vanhemmat eivät ole tietoisia riittävästi muista 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12926: mahdollisuuksista. Maassamme on aborttia ha- 33.78.30 1 000 000 markkaa aborttineu- 12927: kevien neuvonta järjestämättä. Esimerkiksi vonnan järjestämiseksi. 12928: Norjassa tämä neuvonta on järjestetty. Itse 12929: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 12930: 12931: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala 12932: Esko Almgren Jorma Fred 12933: 12934: 12935: 12936: 12937: 21 280129N 12938: 322 1988 vp. 12939: 12940: Raha-asia-aloite n:o 309 12941: 12942: 12943: 12944: 12945: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta kristillisellä pe- 12946: rustalla toimivien yksityisten alkoholistihoitokotien tukemi- 12947: seen 12948: 12949: Eduskunnalle 12950: 12951: Maassamme toimii kristillisellä pohjalla usei- valtion tukea tarvitaan kiinteistöjen hankintaan 12952: ta hoito- ja kuntoutuskoteja, jotka tarjoavat ja kunnostamiseen sekä lainojen hoitomenoi- 12953: apua ja tukea alkoholista ja muista huumeista hin. 12954: eroon pyrkiville henkilöille. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12955: Näiden hoitokotien toiminnan tulokset ovat nioittaen, 12956: muihin laitoksiin verrattuna varsin hyvät. Lu- 12957: kuisat päihteiden johdosta työkykynsä, asun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12958: tonsa, perheensä ja muut normaalin elämisen 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 33.89 12959: edellytykset menettäneet ovat uskoontulon jäl- uudelle momentille 8 000 000 markkaa 12960: keen saamansa kristillisen hoitokotipaikan an- avustuksiin yksityisille kristillisellä poh- 12961: siosta kuntoutuneet työkykyisiksi kansalaisiksi. jalla toimiville yhteisöille päihdetyön 12962: Hoitokodit toimivat kuitenkin jatkuvasti kustannuksiin. 12963: suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Erityisesti 12964: 12965: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 12966: 12967: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala 12968: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 12969: Jorma Fred 12970: 1988 vp. 323 12971: 12972: Raha-asia-aloite n:o 310 12973: 12974: 12975: 12976: 12977: Kankaanniemi: Määrärahan osoittamisesta Puustellin Tuki ry:n 12978: työkeskuksen laajentamiseen 12979: 12980: 12981: Eduskunnalle 12982: 12983: Laukaan kunnassa toimii Puustellin työkes- jentaa toimintaa mm. rakentamalla uusia työti- 12984: kus, joka tarjoaa suojatyöpaikkoja eri vam- loja ja välttämättömiä hallintotiloja. 12985: maisryhmiin kuuluville henkilöille. Toiminta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12986: perustuu laajasti yksityiseen hyväntekeväisyys- taen, 12987: perustaan. Kuntien maksusitoumuksilla ja Ra- 12988: ha-automaattiyhdistyksen tuella on ollut mer- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12989: kittävä osuus tuloista, mutta tarve toiminnan 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 12990: jatkuvaan kehittämiseen edellyttää lisätukea. markkaa Puustellin Tuki ry:n ylläpitä- 12991: Työkeskuksessa on noin 40 suojatyössä olevaa män työkeskuksen investointien ja toi- 12992: henkilöä. mintamenojen kattamiseen. 12993: Puustellin Tuki ry:llä on suunnitelmissa laa- 12994: 12995: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 12996: 12997: Toimi Kankaanniemi 12998: 324 1988 vp. 12999: 13000: Raha-asia-aloite n:o 311 13001: 13002: 13003: 13004: 13005: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksen 13006: myöntämiseksi Jämsänkosken kaupungille uusioraaka-aine- 13007: pörssin perustamista varten 13008: 13009: Eduskunnalle 13010: 13011: Jämsänkosken kaupunki on vuodesta 1985 järjestelmä, joka välittää tietoa käyttökelpoisis- 13012: alkaen asettanut kaupungin elinkeinoelämän ta jätemateriaaleista ja niiden tuottajista sekä 13013: yhdeksi kehittämisen painopisteeksi jätteiden mahdollisista hyödyntäjistä. Materiaalitietojen 13014: hyötykäytön. Jämsänkosken kaupungin ja yrit- lisäksi pörssi antaa teknistaloudellista konsul- 13015: täjien projektiryhmä on synnyttänyt konkreetti- tointiapua jätteiden hyötykäyttöön liittyvissä 13016: sia hankkeita sekä alueellisten että valtakunnal- kysymyksissä. Tavoitteena on luonnonvarojen 13017: listen jäteraaka-aineresurssien hyödyntämisek- ja energian säästyminen sekä ympäristöhaitto- 13018: si. Tällaisia ovat mm. Suomen uusioraaka-aine- jen vähentyminen. 13019: pörssin perustaminen, jätteiden hyötykäyttöön Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13020: liittyvä laitekehittely, Yhtyneet Paperitehtaat nioittaen, 13021: Oy:n Jämsänkosken tehtaan voimalaitostuhkan 13022: hyödyntäminen ja Jämsänkosken kehittäminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13023: jäteteknologian kokeilukunnaksi valtakunnalli- 1989 tulo- ja menoarvioon momenti/le 13024: sin tavoittein. 35.12.62 500000 markkaa myönnettä- 13025: Uusioraaka-ainepörssin perustaminen yhtiö- väksi Jämsänkosken kaupungille Suo- 13026: muotoisena on tarkoitus toteuttaa vuoden 1988 men uusiaraaka-ainepörssin perustamis- 13027: lopulla. Kysymyksessä on informaatiopalvelu- ta ja toimintaa varten. 13028: 13029: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 13030: 13031: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala 13032: Esko Almgren Jorma Fred 13033: 1988 vp. 325 13034: 13035: Raha-asia-aloite n:o 312 13036: 13037: 13038: 13039: 13040: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta sinilevän leviämi- 13041: sen ehkäisemiseen 13042: 13043: 13044: Eduskunnalle 13045: 13046: Myrkyllinen sinilevä on viime vuosina levin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13047: nyt useisiin järviin eteläisessä ja keskisessä Suo- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13048: messa. Tutkimusta sinilevän leviämisestä sekä 35.25.24 2 000 000 markkaa sinilevätut- 13049: toimenpiteitä sen ehkäisemiseksi on pikaisesti kimuksen tehostamiseksi ja sinilevän 13050: tehostettava. torjumistoimenpiteitä varten. 13051: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13052: nioittaen, 13053: 13054: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 13055: 13056: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala 13057: Eeva-Liisa Moilanen Esko Almgren 13058: Jorma Fred 13059: 326 1988 vp. 13060: 13061: Raha-asia-aloite n:o 313 13062: 13063: 13064: 13065: 13066: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta Kotkan teknillisen oppilai- 13067: toksen lisärakennushankkeen aloittamiseen 13068: 13069: 13070: Eduskunnalle 13071: 13072: Kotkan teknillinen oppilaitos potee jo tällä alan insinöörikoulutus sopisi oppilaitoksen toi- 13073: hetkellä tilapulaa siten, että jopa käytävätiloja menkuvaan eikä aiheuttaisi ylimääräisiä labora- 13074: on jouduttu osittain ottamaan opetuskäyttöön. toriolaiteinvestointeja. 13075: Koulutus ja sen kehittäminen ovat yksi keino Valtion tulisi aikaistaa Kotkan teknillisen op- 13076: vastata tuotantoelämän rakennemuutoksen pilaitoksen lisärakentamisen suunnittelua siten, 13077: tuomiin uusiin haasteisiin. Tämän vuoksi siihen että varsinaisiin rakennustöihin päästäisiin vii- 13078: panostaminen on tämän hetken yhteiskuntapo- meistään kuluvan vuosikymmenen lopulla. 13079: litiikan painopisteitä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13080: Valtion suunnitelmissa on tälle hankkeel- taen, 13081: le osoitettu suunnittelurahaa vuodelle 1992 13082: 1 milj. markkaa. Kokonaiskustannusarvio on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13083: 21 milj. markkaa. 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 13084: Lisärakennuksen toteuttaminen mahdollis- markkaa Kotkan teknillisen oppilaitok- 13085: taisi elektroniikkainsinöörilinjan aloittamisen sen lisärakennushankkeen aloittami- 13086: Kotkassa vuonna 1990-1991. Elektroniikka- seen. 13087: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 13088: 13089: Antero Kekkonen 13090: 1988 vp. 327 13091: 13092: Raha-asia-aloite n:o 314 13093: 13094: 13095: 13096: 13097: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta ekonomikoulutuksen 13098: aloittamiseen Kotkassa 13099: 13100: 13101: Eduskunnalle 13102: 13103: Itä-Suomesta puuttuu ekonomikoulutus. Tä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13104: mä on johtanut ekanomien vajaukseen yritys- taen, 13105: elämässä. Kymen läänissä on arvioitu olevan 13106: 120 ekonomin vajaus pienissä ja kesikisuurissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13107: teollisissa ja palvelualan yrityksissä muuhun 1989 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 13108: maahan verrattuna. Korkeakoulutasoinen kau- markkaa käytettäväksi ekonomikoulu- 13109: pallinen tieto, kuten korkea tiedon taso yleensä- tuksen aloittamiseen Kotkan kauppaop- 13110: kin, on yhä merkityksellisempää yritystoimin- pilaitoksen yhteydessä jonkin toimivan 13111: nan kehittämiselle. Ekonomivajaus on osaltaan korkeakoulun alaisuudessa. 13112: jarruttamassa Kymen läänin elinkeinoelämän 13113: uudistumista. 13114: 13115: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 13116: 13117: Antero Kekkonen 13118: 328 1988 vp. 13119: 13120: Raha-asia-aloite n:o 315 13121: 13122: 13123: 13124: 13125: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta Ruotsinsalmen linnoitus- 13126: laitteiden säilyttämiseen 13127: 13128: 13129: Eduskunnalle 13130: 13131: Kotkan alueella sijaitsee lukuisia Ruotsinsal- historiallista näyttelyä, tulisi valtion pikimmi- 13132: men linnoituskaupungin aikaisia historiallisesti ten käynnistää tehokkaat ja suunnitelmalliset 13133: merkittäviä kohteita ja laitteita, jotka ovat uh- kunnostustoimet keskeisten Ruotsinsalmen lin- 13134: kaavasti rapistuneet. Keskeisimmät tällaiset noituslaitteiden säilyttämiseksi. 13135: kohteet ovat Fort Slava Kukourissa ja eräät Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13136: Puistolassa sijaitsevat rakennelmat. taen, 13137: Tähänastiset työllisyysvaroin suoritetut kun- 13138: nostustyöt ovat rajoittuneet pääasiassa Kymin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13139: linnan vallien entistämiseen. 1989 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 13140: Jotta edellä mainitut linnoituslaitteet eivät tu- markkaa Ruotsinsalmen linnoituslaittei- 13141: houtuisi ja jotta niitä voitaisiin käyttää osana den säilyttämiseksi. 13142: toteutettavan Ruotsinsalmen merikeskuksen 13143: 13144: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 13145: 13146: Antero Kekkonen 13147: 1988 vp. 329 13148: 13149: Raha-asia-aloite n:o 316 13150: 13151: 13152: 13153: 13154: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta Paperintekijän patsaan 13155: saamiseen Inkeroisiin 13156: 13157: 13158: Eduskunnalle 13159: 13160: Anjalankosken kaupungissa Inkeroisten taa- Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa 13161: jamassa on yli 100 vuotta valmistettu paperia. on osoitettu patsasta varten 100 000 markkaa. 13162: Siellä toimiva Paperiliiton osasto n:o 15 ry. on Patsashankkeen rahoituksen järjestämiseksi 13163: täyttänyt 80 vuotta 1.1.1987. Kyseinen ammat- kokonaisuudessaan tarvittaisiin kuitenkin vielä 13164: tiosasto on juhlavuotensa kunniaksi päättänyt valtion rahoitusosuutena 150 000 markkaa vuo- 13165: hankkia Paperintekijän patsaan. den 1989 tulo- ja menoarviossa. 13166: Patsashanke on edennyt jo siten, että vuoden Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13167: 1987 keväällä siitä valmistui pienoismalli. Tar- taen, 13168: koituksena on, että noin viiden metrin korkui- 13169: nen figuratiivinen taideteos nousee Inkeroisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13170: uudelle torille vuoden 1989 toukokuussa. Pat- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13171: sas tulee kokonaisuudessaan maksamaan ar- 29.99.50 150 000 markkaa käytettäväk- 13172: violta 800 000 markkaa. Rahoitussuunnitelma si avustuksena Paperiliiton osasto n:o 15 13173: perustuu ammattiosaston oman osuuden lisäksi ry:n Paperintekijän patsaan hankkimi- 13174: Oy Tampellan, kaupungin, valtion, eri järjestö- seksi Inkeroisiin. 13175: jen ja paikallisten liikelaitosten ja yhteisöjen tu- 13176: keen. Lisäksi Anjalankoskella on suoritettu 13177: kansalaiskeräys patsashankkeen hyväksi. 13178: 13179: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 13180: 13181: Antero Kekkonen 13182: 330 1988 vp. 13183: 13184: Raha-asia-aloite n:o 317 13185: 13186: 13187: 13188: 13189: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 7 rakentami- 13190: seen välillä Otsola-Summa 13191: 13192: 13193: Eduskunnalle 13194: 13195: Tieyhteyksien parantamiseksi Kotkasta itään misen ja myös kansainvälisen liikenteen olosuh- 13196: valmistui tiesuunnitelma valtatielle n:o 7 välille teiden parantamisen kannalta on tärkeää hank- 13197: Otsota-Summa syksyllä 1987 ja rakennus- keen pysyminen aikataulussaan. 13198: suunnitelma valmistuu vuoden 1989 alkupuolel- Tämän vuoksi hankkeen toteuttamiseen tulee 13199: la. Hankkeen kustannusarvio on n. 170 milj. osoittaa riittävät määrärahat, jotta rakennus- 13200: markkaa. Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa töihin voitaisiin päästä jo vuonna 1989. 13201: 1990-luvun alussa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13202: Tiehankkeen avulla on mahdollista parantaa taen, 13203: liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta 13204: yleensä ja erityisesti Kotkan alueella sijaitsevas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13205: sa Hiidenkirnun risteyksessä. Edelleen hanke 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13206: on työllisyyden kannalta tärkeä, koska se voisi 31.24. 77 JO 000 000 markkaa valtatien 13207: toimia jatkeena Mussalon satamassa 2-3 vuo- n:o 7 parannustyöhön välillä Otsola- 13208: den kuluttua päättyville maansiirtotöille. Koko Summa. 13209: eteläisen Kymenlaakson, sen satamien kehittä- 13210: 13211: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 13212: 13213: Antero Kekkonen 13214: 1988 vp. 331 13215: 13216: Raha-asia-aloite n:o 318 13217: 13218: 13219: 13220: 13221: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta lauttaterminaalin rakenta- 13222: miseen Kotkaan 13223: 13224: 13225: Eduskunnalle 13226: 13227: Viime aikoina on keskustelu lauttayhteyden liittyvä tietojenkäsittely ja tietoliikenne on Kot- 13228: saamisesta Suomenlahden yli Tallinnaan virin- kassa sijaitsevan Laivaustieto Oy:n toimesta ke- 13229: nyt uudelleen. Tästä kuljetusreitistä Keski-Eu- hitetty pidemmälle kuin missään muussa Suo- 13230: rooppaan toivotaan kilpailijaa Ruotsin ja Tans- men satamassa. 13231: kan kautta suunnitelluille "linkeille". Satamateknisesti ei auto ja/tai junalautan si- 13232: Kotkan satama on Suomen teollisuuden suu- joittaminen Kotkan satamaan tuota ongelmia ja 13233: rin vientisatama ja sen vuoksi se on luonnollisin tarvittavat investoinnit ovat vähäisiä. Käynnis- 13234: sijoituspaikka tällaisen yhteyden Suomen puo- sä olevan syväsataman rakentaminen vapauttaa 13235: leiselle terminaalille. Lauttayhteyden sijoittami- laituri- ja ratapihakapasiteettia juuri sopivasti 13236: nen tänne on sen vuoksi paras ratkaisu sekä yh- tällaiseen tarkoitukseen. 13237: teyden taloudellisen kannattavuuden että va- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13238: kiintuneiden kuljetusreittien vuoksi. Sähköis- taen, 13239: tetty rata johtaa satamaan asti, ja maanteitse 13240: satama on helposti saavutettavissa ohi Helsinki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13241: seudun ruuhkakeskuksen. Merelle johtaa tur- 1989 tulo- ja menoarvioon 6 000 000 13242: vallinen väylä ja ajoaika Tallinnan satamaan on markkaa lauttaterminaalin rakentami- 13243: lyhyt. Tavaran käsittelyyn nykyisin olennaisesti seksi Kotkaan. 13244: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 13245: 13246: Antero Kekkonen 13247: 332 1988 vp. 13248: 13249: Raha-asia-aloite n:o 319 13250: 13251: 13252: 13253: 13254: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta Pyhtään Kaunissaaren ve- 13255: neilysatamaa varten 13256: 13257: 13258: Eduskunnalle 13259: 13260: Pyhtään Kaunissaaresta on vuosien myötä kin käynnistää mahdollisimman pian myös sik- 13261: kehittynyt huomattava veneilykohde. Huvive- si, että saaren läheisyydessä ruopataan väylää 13262: neiden määrä saaren satamassa on moninker- Kotkan uuteen syväsatamaan. Näin merenpoh- 13263: taistunut. Lisääntynyt veneily vaikeuttaa saaren jasta louhittavaa kiviainesta voitaisiin käyttää 13264: kanta-asukkaiden elinkeinotoimintoja satamas- veneilysataman rakentamiseen, mikä alentaisi 13265: sa. Myös vuoromoottori- ja postiliikenne ovat veneilysataman lopullisia kustannuksia. 13266: ajoittaisissa vaikeuksissa venesataman ahtau- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13267: den takia. taen, 13268: Vuoden 1988 valtion tulo- ja menoarvioesi- 13269: tyksessä on varattu 100 000 markkaa uutta Kau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13270: nissaaren veneilysatamaa varten. Rakentamisen 1989 tulo- ja menoarvioon 450 000 13271: käynnistämiseksi summa on riittämätön. markkaa Pyhtään Kaunissaaren veneily- 13272: Veneilysataman rakentamistyöt tulisi kuiten- sataman rakentamista varten. 13273: 13274: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 13275: 13276: Antero Kekkonen 13277: 1988 vp. 333 13278: 13279: Raha-asia-aloite n:o 320 13280: 13281: 13282: 13283: 13284: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta Luumäen-Haminan- 13285: Kotkan radan liiketaloudelliseen selvitykseen 13286: 13287: 13288: Eduskunnalle 13289: 13290: Liikenneyhteyksien kehittämiseksi erityisesti neyhteyksiä satamiin tulee kehittää. Rautateitse 13291: Etelä-Kymenlaakson satamien ja Etelä-Karja- tapahtuva Neuvostoliiton kauttakulkuliikenne 13292: lan teollisuuden välillä oli 1970-luvulla esillä ja sen odotettavissa oleva lisääntyminen asetta- 13293: Luumäen-Haminan-Kotkan radan rakenta- vat myös liikenneyhteyksille uusia vaatimuksia. 13294: minen. Sen jälkeen hanke on jäänyt jossain Tämän vuoksi Luumäen-Haminan-Kot- 13295: määrin taka-alalle. kan radan tarpeellisuus tulisi ottaa uudelleen 13296: Hankkeen osalta tulee kiinnittää huomiota harkittavaksi ja suorittaa sitä koskevat liikenne- 13297: eräisiin liikenneoloissa tapahtuneisiin muutok- taloudelliset selvitykset. 13298: siin, jotka heijastuvat uudella tavalla liikenne- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13299: tarpeisiin ja asettavat siten mainitun investointi- taen, 13300: hankkeen uuteen valoon. 13301: Sekä Kotka että Hamina ovat voimakkaasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13302: kehittäneet satamiaan ja investoineet tai ovat 1989 tulo- ja menoarvioon 100 000 13303: parhaillaan investoimassa mittavasti satamiin- markkaa liiketaloudellisen selvityksen 13304: sa. Tältä pohjalta on odotettavissa satamien lii- tekemiseen Luumäen-Haminan-Kot- 13305: kenteen lisääntyvän, jolloin myös maaliiken- kan radasta. 13306: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 13307: 13308: Antero Kekkonen 13309: 334 1988 vp. 13310: 13311: Raha-asia-aloite n:o 321 13312: 13313: 13314: 13315: 13316: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta lasten päivähoidon kehit- 13317: . tämiskokeilun aloittamiseksi Kymen läänissä 13318: 13319: 13320: Eduskunnalle 13321: 13322: Kymen läänin kunnissa on järjestetty kunnal- suilla voitaisiin lisätä päivähoitopaikkoja. Ko- 13323: lisia lasten päivähoitopalveluita vähiten koko keilussa on otettava huomioon päivähoidon 13324: maassa. Erityisenä ongelmana ovat kaupunkien henkilöstön näkökohdat. 13325: päivähoito sekä päiväkotipaikat. Lasten päivähoidon järjestämisellä on lähei- 13326: Suurimpana syynä ovat rakennemuutoksesta nen yhteytensä elinkeinotoiminnan kehittämi- 13327: kärsivien kuntien heikentyneet mahdollisuudet seen, joten sitä ei voida tältäkään kannalta kat- 13328: päivähoitopaikkojen lisäämiseen. sottuna laiminlyödä Kymen läänin kehittämis- 13329: Myöskään vuoteen 1992 asti laaditut suunni- politiikassa. 13330: telmat eivät muuta nykytilannetta, vaan Kymen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13331: lääni on edelleen heikoin päivähoitolääni. Vuo- taen, 13332: teen 1990 mennessä Kymen lääniin tarvittaisiin 13333: lisää 3 000 päivähoitopaikkaa. Tilanteen kor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13334: jaamiseksi on Kymen läänissä tarpeen järjestää 1989 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 13335: päivähoidon kehittämiskokeilu, jossa selvitet- markkaa käytettäväksi lasten päivähoi- 13336: täisiin muun muassa, miten päivähoidon tila- ja don kehittämiskokeiluun Kymen lää- 13337: henkilöresursseja koskevilla ja muilla ratkai- nissä. 13338: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 13339: 13340: Antero Kekkonen 13341: 1988 vp. 335 13342: 13343: Raha-asia-aloite n:o 322 13344: 13345: 13346: 13347: 13348: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta syöpätautien erikoislääkä- 13349: rin virkojen perustamiseksi yliopistollisiin keskussairaaloihin 13350: 13351: 13352: Eduskunnalle 13353: 13354: Syöpä on lisääntymässä oleva sairaus. pavista parantuviksi sairauksiksi. Parantuneet 13355: 1980-luvulla syntyneistä joka kolmas tulee sai- hoitotulokset eivät tule ilmaiseksi, vaan vaati- 13356: rastumaan syöpään. Syövän hoito koostuu kol- vat potilaskohtaisesti enemmän työtä ja entistä 13357: mesta hoitomuodosta: kirurgia, sädehoito ja monimutkaisempia hoito-ohjelmia. Tällä het- 13358: syöpälääkehoito. Kahta jälkimmäistä hoitavat kellä läheskään kaikki syöpäpotilaat, jotka tar- 13359: syöpälääkärit, jotka toimivat pääasiassa yli- vitsisivat syöpälääkärin konsultaatiota, eivät 13360: opistollisissa keskussairaaloissa. Lisäksi virkoja missään vaiheessa pääse keskustelemaan taudis- 13361: on Vaasan, Keski-Suomen, Etelä-Saimaan ja taan tai sen hoitomahdollisuuksista asiantunti- 13362: Kotkan keskussairaaloissa. Syöpälääkäreiden jan kanssa. 13363: virkoja on kaikkiaan Suomessa noin 70, kun Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13364: esimerkiksi Ruotsissa väestöpohjaan suhteutet- taen, 13365: tu syöpälääkäreiden määrä on noin kaksinker- 13366: tainen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13367: Nykyinen 70 lääkärin virkamäärä perustuu ti- 1989 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 13368: lanteeseen 1970-luvun alkupuolella ennen te- markan määrärahan yhteensä kymme- 13369: hokkaiden syöpälääkehoitojen käyttööntuloa. nen uuden syöpätautien ja sädehoidon 13370: 1980-luvun syöpälääkehoidon avulla ovat erikoislääkärin viran perustamiseksi yli- 13371: useimmat imusolmukesyövät, luusarkoomat, opisto/lisUn keskussairaaloihin sädehoi- 13372: kivessyövät ja osa leukemioista muuttuneet tap- don ja syöpätautien yksikköihin. 13373: 13374: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 13375: 13376: Antero Kekkonen 13377: 336 1988 vp. 13378: 13379: Raha-asia-aloite n:o 323 13380: 13381: 13382: 13383: 13384: Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta rautateiden perus- 13385: parantamiseen Oulun läänissä 13386: 13387: 13388: Eduskunnalle 13389: 13390: Rautatieliikenteen kehittäminen ja rataver- ja kiskojen vaihtoon tarvitaan ensi vuonna n. 13391: koston kunnossapitäminen on liikennepoliitti- 27 milj. mk. Kontiomäen-Taivalkosken radan 13392: sesti ja kansantaloudellisesti tärkeää. Viime perusparantaminen, joka on tarpeen sekä Rau- 13393: aikoina on liikennepoliittinen suuntaus suosinut taruukin vaunutehtaan että alueen puutavara- 13394: virheellisesti raskaiden kuljetusten siirtämistä kuljetusten vuoksi, tarvitsee n. 6 milj. mk. Kon- 13395: yhä enemmän maanteille, mikä ei ole perustel- tiomäen-Vuokatin radan perusparannus pal- 13396: tua sen enempää taloudellisesti kuin ympäristö- velee liikenneyhteyksien parantamista Joen- 13397: poliittisestikaan. Rautatiekomitea on tehnyt suun, Lieksan, Nurmeksen ja Kainuun sekä Ou- 13398: huomattavan joukon esityksiä Valtionrautatei- lun välillä ja hyödyttää myös Vuokatin seudun 13399: den kehittämiseksi. On tärkeää ylläpitää rata- matkailun kehittämistä. Siihen kohteeseen tar- 13400: verkostoa ja rautatiepalveluja koko maassa vittaisiin n. 10 milj. mk. 13401: eikä lyhytnäköiseen liiketaloudelliseen ajatte- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kohte- 13402: luun perustuen pidä lakkauttaa yhteiskunnalli- liaimmin, 13403: sen palvelutehtävän vuoksi tarpeellisia rata- ja 13404: liikenneyhteyksiä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13405: Oulun rautatiepiirissä on Kainuun talous- 1989 tulo- ja menoarvioon 43 000 000 13406: alueella useita ratayhteyksiä, joiden peruspa- markkaa rautatieverkoston parantami- 13407: rantaminen on sekä henkilö- että tavaraliiken- seen Oulun rautatiepiirissä Kainuun 13408: teen kannalta tarpeellista ja kannattavaa. Ou- alueella. 13409: lun-Kontiomäen rataosan perusparantamiseen 13410: 13411: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 13412: 13413: Arvo Kemppainen Sakari Valli 13414: Kauko Heikkinen Annikki Koistinen 13415: Juhani Vähäkangas 13416: 1988 vp. 337 13417: 13418: Raha-asia-aloite n:o 324 13419: 13420: 13421: 13422: 13423: Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vartiuksen rajan- 13424: ylityspaikan avaamiseen 13425: 13426: 13427: Eduskunnalle 13428: 13429: Vartiuksen rajanylityspaikka Kuhmossa toi- keuksia. Rajakaupan avaamista ja yleensä kau- 13430: mi yli kymmenen vuotta Kostamuksen kaupun- pallis-taloudellisten suhteiden kehittämistä var- 13431: gin ja kaivoskombinaatin rakennustöiden ajan. ten ylityspaikka merkitsisi suurta taloudellista 13432: Nyt kun työmaa on päättynyt, tapahtuu rauta- säästöä kuljetuskustannuksissa. Transito-lii- 13433: teitse pellettien tuontia ja rajoitettua tavaralii- kennettä olisi mahdollista hoitaa Neuvostolii- 13434: kennettä, kuten puutavaran ja Rautaruukin ton pohjoisista osista Kostamuksen ja Vartiuk- 13435: vaunutehtaan valmistamien vaunujen kuljetus- sen kautta Perämeren satamiin ja edelleen. 13436: ta. Kuitenkin olemassa oleva rautatie- samoin Maakaasuputken vetäminen Kostamuksesta 13437: kuin maantieyhteyskin tarjoaisi mahdollisuu- Suomeen on ollut keskusteluissa esillä. 13438: den huomattavasti laajemmalle tavaraliiken- Vartiuksessa on olemassa jo valmiit laitteet ja 13439: teelle kuten henkilöliikenteellekin. rakennukset rajanylityspaikkana toimimiselle. 13440: Kainuun ja koko Oulun läänin ja laajemmin- Uudet investoinnit olisivat näin ollen varsin vä- 13441: kin Pohjois-Suomen kannalta olisi tärkeää ava- häiset. 13442: ta Vartiuksen rajanylityspaikka pysyvästi sekä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kohte- 13443: henkilö- että tavaraliikenteelle. Kuhmon ja liaimmin, 13444: Kostamuksen kaupunkien ja laajemminkin 13445: Neuvosto-Karjalan ja Kainuun välillä on ole- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13446: massa jo monenlaista kulttuurivaihtoa ja muuta 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 13447: yhteistyötä, joka Vartiuksen rajanylityspaikan markan määrärahan Vartiuksen rajan- 13448: sulkeutumisen vuoksi kohtaa tarpeettomia vai- ylityspaikan avaamiseksi pysyvästi. 13449: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 13450: 13451: Arvo Kemppainen Annikki Koistinen 13452: Sakari Valli Kauko Heikkinen 13453: Juhani Vähäkangas 13454: 13455: 13456: 13457: 13458: 22 280129N 13459: 338 1988 vp. 13460: 13461: Raha-asia-aloite n:o 325 13462: 13463: 13464: 13465: 13466: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta rikollisuutta ehkäise- 13467: vän välineistön hankkimiseksi poliisille 13468: 13469: 13470: Eduskunnalle 13471: 13472: Poliisin käyttöön on onnistuttu hankkimaan miljoonan markan arvoinen hankintaohjelma 13473: ja valmistamaan tasokasta, yleisöön kohdistu- voitaisiin tarkoituksenmukaisesti saattaa pää- 13474: vassa tiedotus-, valistus- ja muussa rikollisuutta tökseen, tulisi sitä varten kiireellisesti turvata ja 13475: ennalta ehkäisevässä toiminnassa samoin kuin osoittaa jatkorahoitus eli puuttuvat kaksi mil- 13476: poliisin koulutuksessa tarvittavaa materiaalia. joonaa markkaa kahdelle vuodelle jaettuna. 13477: Tuon materiaalin käyttöä kuitenkin rajoittaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13478: erittäin haitallisesti sen käyttämiseen ja esittä- nioittaen, 13479: miseen tarvittavan ja muun AV -välineistön 13480: puute. Tehokas ja suunnitelmallinen toiminta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13481: edellyttää, että poliisilla on käytettävissä mää- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13482: rällisesti riittävä nykyaikainen AV- ja muu väli- 26. 75.70 1 000 000 markkaa tiedotus-, 13483: neistö. Sellaisen välineistön hankinta voitiin valistus-, koulutus- ja muussa rikolli- 13484: aloittaa vuonna 1987 käytettävissä olleen 0,5 suutta ennalta ehkäisevässä toiminnassa 13485: miljoonan markan määrärahan turvin, mutta tarvittavan ja muun AV-välineistön 13486: varojen puuttuessa ei hankintaa voida jatkaa hankkimista varten. 13487: vuonna 1988. Jotta kustannusarvioitaan 2,5 13488: 13489: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1988 13490: 13491: Maunu Kohijoki Sulo Aittoniemi 13492: Marita Jurva Raimo Vistbacka 13493: 1988 vp. 339 13494: 13495: Raha-asia-aloite n:o 326 13496: 13497: 13498: 13499: 13500: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisin virka-aseistuk- 13501: sen uusimista varten 13502: 13503: 13504: Eduskunnalle 13505: 13506: Noin 10 vuotta sitten aloitettu poliisin virka- välineiden ja aseiden hankintaa varten yhden 13507: aseistuksen uusiminen on jo useita vuosia sitten miljoonan markan määräraha, mutta henkilö- 13508: jouduttu keskeyttämään hankintamääräraho- kohtaisten virka-aseiden hankintaan siitä tulee 13509: jen puuttumisen vuoksi. Suunnilleen 9 000 aset- liikenemään vain muutaman sadan uuden pis- 13510: ta käsittävästä virka-asekannasta on voitu uusia toolin hinta. Suuri osa tuosta määrärahasta ni- 13511: vasta noin puolet. Käytössä nyt olevista virka- mittäin menee erityisaseiden sekä suojavälinei- 13512: aseista toinen puoli koostuu edelleen kuluvan den hankintaan. 13513: vuosisadan alkuvuosien mallia olevista FN-pis- Jotta poliisin henkilökohtaisen virka-aseis- 13514: tooleista. Loppuun kulumisesta aiheutuvien toi- tuksen välttämätöntä ajanmukaistamista voitai- 13515: mintahäiriöiden vuoksi nuo vanhentuneet vir- siin oleellisesti edistää, tulisi vuoden 1989 me- 13516: ka-aseet olisi tullut jo ajat sitten poistaa käytös- noarvioon sitä varten saada 2 miljoonan mar- 13517: tä. Näitä pistoolimalleja ei enää aikoihin ole kan suuruinen määräraha. 13518: valmistettu eikä niihin valmisteta varaosia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13519: Vanhentunutta asekantaa on jouduttu ylläpitä- nioittaen, 13520: mään jopa käsityönä valmistettavin varaosin. 13521: Sen vuoksi näiden aseiden korjauskustannukset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13522: saattavat nousta jopa uuden revolverityyppisen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13523: aseen hintaa vastaavaksi. Tällainen nyt olosuh- 26. 75.70 2 000 000 markkaa poliisin 13524: teiden pakosta johtuva vanhentuneiden aseiden käytössä olevan vanhentuneen ja lop- 13525: ylläpito on täysin epätaloudellista. Vaihtoase- puun kuluneen virka-aseistuksen uusi- 13526: varastoa ei ole ollenkaan. miseen. 13527: Vuoden 1988 menoarviossa on poliisin suoja- 13528: 13529: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1988 13530: 13531: Maunu Kohijoki Sulo Aittoniemi 13532: Marita Jurva Raimo Vistbacka 13533: 340 1988 vp. 13534: 13535: Raha-asia-aloite n:o 327 13536: 13537: 13538: 13539: 13540: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta tieliikenteen valvon- 13541: nassa tarvittavien teknillisten valvontavälineiden hankkimi- 13542: seksi kotimaasta 13543: 13544: Eduskunnalle 13545: 13546: Monet käytössä olevat ulkomailta hankitut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13547: tieliikenteen valvontavälineet eivät parhaalla nioittaen, 13548: mahdollisella tavalla sovellu Suomen olosuhtei- 13549: siin. Sen vuoksi tulisi valvontavälineet vastai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13550: suudessa valmistaa kotimaassa. Silloin voitai- 1989 tulo- ja menoarvioon 600 000 13551: siin parhaalla tavalla turvata herkkienkin tek- markkaa tuotekehityssopimusten teke- 13552: nillisten laitteiden varma huolto sekä nopea va- miseksi kotimaisten valmistajayritysten 13553: raosien saanti. Ensisijaisina tulisivat kysymyk- kanssa tieliikenteen valvonnassa poliisin 13554: seen kotimaiset tutkalaitteet sekä liikenteen val- käyttöön tarvittavien teknillisten val- 13555: vonnassa tarvittavat kameralaitteet. Edellä esi- vontavälineiden hankkimiseksi koti- 13556: tetyn mahdollistamiseksi tulee tuotekehitysso- maasta. 13557: pimusten tekemiseksi kotimaisten valmistajien 13558: kanssa osoittaa riittävästi määrärahoja pitkä- 13559: jänteisen suunnitelman mukaisesti. 13560: 13561: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1988 13562: 13563: Maunu Kohijoki Sulo Aittoniemi 13564: Marita Jurva Raimo Vistbacka 13565: 1988 vp. 341 13566: 13567: Raha-asia-aloite n:o 328 13568: 13569: 13570: 13571: 13572: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta ruokkialueen kunnostami- 13573: seen KuUaan Leineperissä 13574: 13575: 13576: Eduskunnalle 13577: 13578: KuUaan kunnan Leineperin kylässä sijait- sesti jopa valtakunnallista merkitystä, tulisi val- 13579: see osittain 1700-luvulta säilynyt ruukkialue. tiovallan taholta osoittaa varoja, joiden avulla 13580: Alueella on vielä pystyssä alan asiantuntijoiden voidaan turvata ruokkialueen ja sen rakennus- 13581: mukaan yksi Suomen parhaimmin säilyneistä ten säilyminen ja kunnostaminen uutta käyttöä 13582: masuunirakennuksista sekä mm. kankipaja ja varten. 13583: ruokkialueeseen kuuluneita asuin- ja teollisuus- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13584: rakennuksia. Nämä mainitut kulttuurihistorial- taen, 13585: lisesti merkittävät rakennukset ovat ajan myötä 13586: pahoin ränsistyneet ja tarvitsevat pikaista kor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13587: jausta sekä entistämistä, jotta ne voitaisiin säi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13588: lyttää jälkipolville. 35.30.34 800 000 markkaa Kullaan Lei- 13589: Erinomaisen hyvin matkailutarkoitukseen so- neperissä sijaitsevan 1700-luvu/ta säily- 13590: veltuvana pitää KuUaan kunta ruokkialueen säi- neen ruukkialueen kunnostustöiden 13591: lyttämistä ja kehittämistä. aloittamiseen. 13592: Koska ko. kohteena on kulttuurihistorialli- 13593: 13594: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1988 13595: 13596: Maunu Kobijoki 13597: 342 1988 vp. 13598: 13599: Raha-asia-aloite n:o 329 13600: 13601: 13602: 13603: 13604: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Karvianjoen vesistön tulva- 13605: suojelutöiden aloittamiseen Merikarvialla 13606: 13607: 13608: Eduskunnalle 13609: 13610: Merikarvianjoen yläpuolisessa Karvianjoen poistamisen ja tulvavirtaamien pienentämisen 13611: vesistössä on viime vuosina tehty mittavia myös Pohjajoella sekä Noormarkunjoella. Ke- 13612: järjestely- ja kuivatustöitä. Mutta edelleen on vättalven vedenkorkeuksien pitäminen nykyistä 13613: vesistössä välttämättömiä tulvasuojelutarpeita. ylempänä Isojärvessä sekä Isojärven tulvakor- 13614: Nykyään on Merikarvianjoki, sen suuosa mu- keuksien laskeminen tulee myös mahdolliseksi 13615: kaan lukien, riittämätön yläpuolisista vesistöis- edellä mainittujen järjestelyjen avulla. 13616: tä nopeasti purkautuville tulvavesille. Kevättul- Merikarvianjoen järjestelyn toteuttamiskus- 13617: vien ohella Merikarvianjoen varrella kärsitään tannukset ovat arviolta noin 17 miljoonaa 13618: lähes jokavuotisista hyydetulvista. Laajimmil- markkaa, kun tulvauoman mitoituksessa on 13619: laan tulva peittää alleen peltoa yli 400 hehtaaria otettu huomioon yläpuolisen vesistön tarpeet. 13620: ja tulvahaittoja esiintyy myös asutulla alueella Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13621: Merikarvian kirkonkylässä (Vassan alue ym.). taen, 13622: Tampereen vesipiirissä on valmistunut Meri- 13623: karvianjoen järjestelysuunnitelma. Se sisältää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13624: tulvauoman rakentamisen Lankosken alapuo- 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 13625: lelta Syylöönstrikkaan sekä joen suuosan ruop- markkaa Karvianjoen vesistön tulvasuo- 13626: pauksen. Suunnitelmassa huomioon otettu mi- jelutöiden aloittamiseen Merikarvialla. 13627: toitus mahdollistaa Merikarvianjoen tulvien 13628: 13629: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1988 13630: 13631: Maunu Kohijoki 13632: 1988 vp. 343 13633: 13634: Raha-asia-aloite n:o 330 13635: 13636: 13637: 13638: 13639: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 8 nelikaistais- 13640: tamiseksi välillä Hyvelä-Söörmarkku 13641: 13642: 13643: Eduskunnalle 13644: 13645: Turun tie- ja vesirakennuspiiri on laatinut Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13646: yleissuunnitelman valtatien n:o 8 parantamisek- taen, 13647: si välillä Hyvelä-Söörmarkku. Suunnitelman 13648: lähtökohtana on varautuminen tien liikennevä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13649: lityskyvyn lisäämiseen rakentamalla valtatielle 1989 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 13650: toinen ajorata. Liikenteen turvallisuuden ja su- markkaa valtatien n:o 8 nelikaistaista- 13651: juvuuden takaamiseksi sekä valtakunnallisen misen aloittamiseen välillä Hyvelä- 13652: päätien nopeustavoitteen (100 km/t) saavutta- Söörmarkku. 13653: miseksi tien liittymät on rakennettava eritasoisi- 13654: na. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 51 ,8 13655: milj. mk. 13656: 13657: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1988 13658: 13659: Maunu Kohijoki 13660: 344 1988 vp. 13661: 13662: Raha-asia-aloite n:o 331 13663: 13664: 13665: 13666: 13667: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta eritasoristeyksen rakenta- 13668: miseksi valtatielle n:o 2 Nakkilaan 13669: 13670: 13671: Eduskunnalle 13672: 13673: Valtatien n:o 2 eritasoristeyksen rakentami- teyksessä, ja myös useita ihmishenkiä on tässä 13674: nen Nakkilaan on ollut merkittynä useissa Tu- risteyksessä menetetty. Jotta enää ei jouduttaisi 13675: run tie- ja vesirakennuspiirin laatimissa 5-vuo- asettamaan kolarikartalle yhtään neulaa kuole- 13676: tisohjelmissa. Kerta kerran jälkeen on hanketta mankolarin taikka vammautumisen symboleina 13677: siirretty tuonnemmaksi. Uusimmassa toimenpi- kyseisen risteyksen rakenteen myötävaikutuk- 13678: deohjelmassa hanke on merkitty toteutettavaksi sesta, olisi eritasoristeyksen rakentaminen aloi- 13679: vasta vuosina 1990-91. Hankkeen kustannus- tettava heti. 13680: arvioksi on ilmoitettu 9 miljoonaa markkaa. Aivan syystä Nakkilan kunnallishallinnossa 13681: Keskimääräinen vuorokausiliikenne valtatiel- tunnetaan syvää huolta ihmisten turvallisuudes- 13682: lä n:o 2 välillä Pori-Nakkila on jo lähes 8 500 ta ko. risteyksessä. 13683: autoa vuorokaudessa. Nykyisen valtatien n:o 2 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13684: tasoristeys Nakkilan keskustaajaman kohdalla taen, 13685: on osoittautunut liikenteenvälityskyvyltään riit- 13686: tämättömäksi. Erityisesti työmatkaliikenteen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13687: aikoina esiintyy haitallisia ruuhkia. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13688: Erityisesti on huomattava, että kyseinen ris- 31.24. 77 3 000 000 markkaa eritasoris- 13689: teys on ihmisten turvallisuutta ajatellen osoit- teyksen rakentamisen aloittamiseksi val- 13690: tautunut vaaralliseksi paikaksi. Useita vakavia tatielle n:o 2 Nakkilassa. 13691: liikenneonnettomuuksia on sattunut tässä ris- 13692: 13693: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1988 13694: 13695: Maunu Kohijoki 13696: 1988 vp. 345 13697: 13698: Raha-asia-aloite n:o 332 13699: 13700: 13701: 13702: 13703: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Tampereen-Vaasan valta- 13704: tien sekä Häijään-Kyröskosken maantien risteyksen rakenta- 13705: miseen eritasoristeykseksi 13706: 13707: Eduskunnalle 13708: 13709: Hämeenkyrön kunnassa sijaitseva valtatien suunnitelmat eritasoristeyksen rakentamiseksi 13710: n:o 3 eli Tampereen-Vaasan valtatien sekä tulisi voida heti toteuttaa. 13711: maantien n:o 262 eli Häijään-Kyröskosken Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13712: maantien risteys on ahtaine ajoratoineen ja erit- taen, 13713: täin vilkkaasti liikennöitynä osoittautunut jo 13714: vuosia sitten yhdeksi koko läänin vaikeimmista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13715: ja vaarallisimmista risteyksistä. Lukuisia vaka- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13716: via henkilö- ja omaisuusvahinkoihin johtaneita 31.24. 77 8 000 000 markkaa eritasoris- 13717: liikenneonnettomuuksia on sattunut tässä ris- teyksen rakentamisen aloittamiseksi Hä- 13718: teyksessä. Risteyksessä sattuneiden vahinkojen meenkyrön kunnan Kyröskosken kyläs- 13719: arvo on jo suurempi kuin eritasoristeyksen ra- sä valtatien n:o 3 sekä maantien n:o 262 13720: kentamiskustannukset olisivat olleet. Valmiit risteykseen. 13721: 13722: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1988 13723: 13724: Maunu Kohijoki 13725: 346 1988 vp. 13726: 13727: Raha-asia-aloite n:o 333 13728: 13729: 13730: 13731: 13732: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 2742 rakenta- 13733: miseksi välillä Parkanoo asema-valtatie n:o 23 13734: 13735: 13736: Eduskunnalle 13737: 13738: Parkanoo asema Tampereen-Seinäjoen säh- tukaava- ja maakuntaliitot. Turun ja Porin 13739: köistetyn radan varrella on Pohjois-Satakun- lääninhallituksen henkilöliikennetyöryhmä on 13740: nan selvästi merkittävin rautatieasema. Asema 31.1.1986 tehnyt asiasta aloitteen työvoimami- 13741: sijaitsee 4 km pitkän, valtatiehen n:o 3 liittyvän nisteriölle. 13742: pistotien päässä. Tämän vuoksi linja-autovuo- Hankkeessa rakennetaan uutta tietä 5,3 km 13743: rot eivät kulje aseman kautta, mikä on vähentä- ja kokonaiskustannukset ovat arviolta 7 milj. 13744: nyt merkittävästi aseman henkilöliikenteen pal- markkaa. Hankkeen tiesuunnitelma on vahvis- 13745: velutasoa. tettu. 13746: Tästä aiheutuvan vähäisen matkustajamää- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13747: rän vuoksi Valtionrautatiet lakkautti henkilölii- taen, 13748: kenteen Parkanoo-Haapamäen rataosalla v. 13749: 1981. Tieyhteyden rakentaminen Parkanoo ase- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13750: man ja Järvi-Suomen tien välille (valtatie n:o 1989 tulo- ja menoarvioon 7 000 000 13751: 23) parantaa Parkanoo aseman saavutettavuut- markkaa maantien n:o 2742 rakentami- 13752: ta ja näin myös lisää omalta osaltaan junalii- seksi välillä Parkanon asema-valtatie 13753: kenteen käyttöä. n:o 23. 13754: Hanketta ovat ajaneet seudun kunnat, seu- 13755: 13756: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1988 13757: 13758: Maunu Kohijoki 13759: 1988 vp. 347 13760: 13761: Raha-asia-aloite n:o 334 13762: 13763: 13764: 13765: 13766: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Hirvilahden-Kyrönlahden 13767: maantien n:o 2771 peruskorjaamiseen Viljakkalassa 13768: 13769: 13770: Eduskunnalle 13771: 13772: Maantie Hirvilahti-Kyrönlahti on Viljakka- keen kustannusarvio on rautatien eritasoristeys 13773: lan kunnassa sisäisen liikenteen kannalta oleelli- mukaan lukien 12 miljoonaa markkaa. Näin 13774: sen tärkeä reitti. Tällä tiellä on myös huomatta- pitkälle ei kyseistä hanketta saisi siirtää, sillä 13775: va seudullinen merkitys vilkastunutta matkailu- tiestön kehittämisen laiminlyönnistä johtuu 13776: toimintaa sekä muun talouselämän ja yritystoi- pääosin elinkeinoelämän kehittymättömyys Vil- 13777: minnan kuljetuksia ajatellen. Nykyisellään tie jakkalan kunnassa. 13778: on ikivanha, erittäin kapea, mäkin en ja mutkai- Näillä vakavilla perusteilla tulisi Hirvilah- 13779: nen maantie ja tietysti sora-savipintainen. Tällä den-Kyrönlahden maantien peruskorjaus 13780: tiellä on hyvin vilkas liikenne jo senkin vuoksi, aloittaa v. 1989 ja saattaa se päätökseen nopeu- 13781: että se yhdistää Viljakkalan kirkonkylän ja tettavan ohjelman mukaisesti. 13782: kunnan tärkeimmän talouskylän eli Karhen ky- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13783: län. Sanotussa Karhen kylässä Viljakkalan kun- taen, 13784: nalla on valmiit suunnitelmat, eräitä kunnallis- 13785: teknisiä hankkeita varten, mutta niitä ei voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13786: da toteuttaa ennen Hirvilahden-Kyrönlah- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13787: den maantien peruskorjausohjelmaan kuuluvan 31.24. 77 5 000 000 markkaa Hirvilah- 13788: Karhen sillan rakennusratkaisua. den-Kyrönlahden maantien peruskor- 13789: Tiepiirin hankeohjelmassa ko. tien peruskor- jauksen aloittamiseksi Vi/jakkalan kun- 13790: jaus on merkitty vuosille 1989-1991, ja hank- nassa. 13791: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1988 13792: 13793: Maunu Kohijoki 13794: 348 1988 vp. 13795: 13796: Raha-asia-aloite n:o 335 13797: 13798: 13799: 13800: 13801: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Panelian-Eurakosken 13802: maantien rakentamiseen Kiukaisissa 13803: 13804: 13805: Eduskunnalle 13806: 13807: Kiukaisissa ja erityisesti Panelian kylän seu- kulkukelpoisia pientareita ei ole. Kylätaajamat 13808: dulla on jääty melko osattomaksi valtion tiein- tämän maantien varressa ovat tiheästi rakenne- 13809: vestoinneista. Vuosikausien ajan on ollut vireil- tut. Erityisesti jalankulkijat ja pyöräilijät ovat 13810: lä Panelian-Eurakosken tiehanke (hanke n:o tällä tiellä liikkuessaan hengenvaarassa. Useita 13811: 1120 TVL:n Turun piirin toimenpideohjelmas- tuhoisia liikenneonnettomuuksia on tällä tiellä 13812: sa). Määrärahojen vähyyden vuoksi hanketta sattunut. 13813: on jouduttu siirtämään. Kyseisen tien rakenta- Kun Kiukaisten kunnassa työttömyys on vai- 13814: missuunnitelmat ovat valmiina myös kevyen lii- kea ongelma, voitaisiin sitä helpottaa Pane- 13815: kenteen väylien osalta. Koko hankkeen kustan- lian-Eurakosken maantien rakennustyömaan 13816: nusarvioksi on TVL:n ohjelmaan merkitty 15,5 aloittamisella jo v. 1989. 13817: miljoonaa markkaa. Hanke liittyy suunnitel- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13818: maan rakentaa toisessa vaiheessa Panelian- taen, 13819: Eurajoen välinen maantie. 13820: Runsaan autoistumisen samaten kuin alueella että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13821: sijaitsevien tehdaslaitosten kuljetuksien johdos- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13822: ta liikenne ikivanhalla Panelian-Eurakosken 31.24. 77 5 000 000 markkaa Paneli- 13823: maantiellä on hyvin vilkasta. Tietä ei ole raken- an-Eurakosken maantien rakennus- 13824: nettu nykyisenlaista raskasta liikennettä varten. työn aloittamiseen Kiukaisten kunnassa. 13825: Tien ajorata on kovin kapea, minkäänlaisia 13826: 13827: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1988 13828: 13829: Maunu Kohijoki 13830: .1988 vp. 349 13831: 13832: Raha-asia-aloite n:o 336 13833: 13834: 13835: 13836: 13837: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Arantilan maantiesillan ra- 13838: kentamiseksi Nakkilassa 13839: 13840: 13841: Eduskunnalle 13842: 13843: Arantilan maantiesilta Nakkilassa on saatu matka- ja koululaisliikenne) ruuhkautumisilta 13844: aikaan paikkakuntalaisten keräysvarojen avulla ei voida välttyä senkään vuoksi, että ajoneuvo- 13845: 1930-luvulla. Silloisissa olosuhteissa Arantilan jen kohtaaminen sillalla on kielletty. 13846: sillan aikaansaaminen on ollut merkittävä saa- Uuden, asianmukaisen sillan rakentamisen 13847: vutus. Mutta nykyiselle liikenteelle silta on hei- avulla Nakkilan kunnan taloudellisen elpymisen 13848: kon rakenteensa ja kapeutensa vuoksi sopima- edellytyksiä voitaisiin merkittävästi parantaa. 13849: ton. Turun tie- ja vesirakennuspiirin toimenpi- Jo toistakymmentä vuotta sitten valtiovallan ta- 13850: deohjelmissa Arantilan uuden sillan rakentami- holta annetut lupaukset uudesta sillasta olisi nyt 13851: nen on ollut merkittynä jo noin 13 vuoden ajan, vihdoin viipymättä toteutettava. 13852: mutta vuosi vuodelta on hanketta siirretty tuon- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13853: nemmaksi. Arantilan sillasta on muodostunut taen, 13854: myös ongelmia ihmisten turvallisuudelle liiken- 13855: teessä. Kuolemankolareiltakaan ei ole vältytty. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13856: Nakkilan kunnan keskustaajama jakaantuu 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13857: Arantilan maantiesillan yhdistämänä Koke- 31.24. 77 4 000 000 markkaa Arantilan 13858: mäenjoen etelä- ja pohjoispuolelle. Siitä joh- maantiesillan rakentamista varten Nak- 13859: tuen sillalla on paljon liikennettä, myös kevyttä kilassa. 13860: liikennettä. Vilkkaan liikenteen aikoina (työ- 13861: 13862: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1988 13863: 13864: Maunu Kohijoki 13865: 350 1988 vp. 13866: 13867: Raha-asia-aloite n:o 337 13868: 13869: 13870: 13871: 13872: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Inkulan maantiesillan uusi- 13873: miseksi Viljakkalassa 13874: 13875: 13876: Eduskunnalle 13877: 13878: Tieliikenteen valtaväylistä sivussa oleva Vil- sen varsilla sijaitsee "kappale kauneinta Suo- 13879: jakkalan kunta Koillis-Satakunnassa on kulunei- mea". Tämä tie on myös erittäin tärkeä teolli- 13880: den vuosikymmenien aikana jäänyt melko osat- suuden (mm. Kyro Oy) raskaiden kuljetusten 13881: tomaksi valtion tieinvestoinneista. Se on osal- kannalta. Tiepiirin suunnitelmissa Inkulan sil- 13882: taan heikentänyt Viljakkalan kunnan taloudelli- lan uusiminen on ajoitettu myöhentämisten jäl- 13883: sen kehittymisen edellytyksiä. Yksi Viljakkalan keen vasta vuosille 1992-1993. Hankkeen kus- 13884: seudun tärkeimmistä maanteistä on maantie n:o tannusarvioksi on ilmoitettu 11,5 miljoonaa 13885: 276 eli Kyröskosken-Heittolan maantie. Sen markkaa. Jotta valmistumassa olevan Viljakka- 13886: tien kunnostaminen välillä Viljakkala-Luha- lan-Luhalahden maantien peruskorjaus olisi 13887: lahti on nyt käynnissä olleena korjauskohteena liikenteen hyödynnettävissä, tulisi Inkulan sil- 13888: edennyt niin, että lopullinen päällystystyö on lan uusimiseen ryhtyä jo vuonna 1989. 13889: enää suorittamatta. Tällä maantiosuudella on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13890: ikivanha erittäin kapea holvikivisilta, Inkulan taen, 13891: silta. Sen uusiminen on ollut vireillä vuosikau- 13892: det. Kun seudullisesti erittäin tärkeän Viljakka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13893: lan-Luhalahden tien peruskorjaus kohta saa- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13894: daan päätökseen, jää Inkulan silta vaikeaksi ja 31.24.77 6000000 markkaa Inkulan 13895: vaaralliseksi pullonkaulaksi. Tällä tiellä on var- maantiesillan uusimistyön aloittamiseksi 13896: sin huomattava matkailullinen merkitys sillä Viljakkalan kunnassa. 13897: 13898: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1988 13899: 13900: Maunu Kohijoki 13901: 1988 vp. 351 13902: 13903: Raha-asia-aloite n:o 338 13904: 13905: 13906: 13907: 13908: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta rintamalisän etuoikeuttami- 13909: seksi pitkäaikaishoidon maksuja perittäessä 13910: 13911: 13912: Eduskunnalle 13913: 13914: Vuoden 1984 alusta voimaan tulleessa asetuk- sän jättäminen tuloina huomioon ottamatta vä- 13915: sessa sosiaalipalveluista perittävistä maksuista hentäisi maksukertymää vanhainkotihoidon ja 13916: (887/83) ja asiaa koskevassa sosiaalihallituksen kotipalvelujen osalta arviolta 10 miljoonaa 13917: 11.1.1984 päivätyssä yleiskirjeessä (Al/1984/ markkaa. 13918: ha) on mm. rintamalisä luettu maksujen suu- Maksuasetuksen 12 §:ssä on lueteltu tuloihin 13919: ruuteen vaikuttavaksi. Sitä ennen ei kunnalli- kuulumattomat avustukset ja etuudet sekä vä- 13920: sesta hoitoavusta perittäviä korvauksia määrät- hennykset. Luettelossa ei ole mainittu rintamali- 13921: täessä sosiaalihallituksen yleiskirjeen (A3/1983 sää tai ylimääräistä rintamalisää tuloihin kuulu- 13922: /pe) nojalla otettu huomioon rintamalisää. mattomana etuutena. Niinpä jatkuvasta ympäri- 13923: Myöskään pitkäaikaishoidon maksujen suuruu- vuotisesta laitoshuollosta maksuja perittäessä tu- 13924: teen rintamalisä ei vaikuttanut ennen vuotta lee tällä hetkellä lukea rintamalisä ja ylimääräi- 13925: 1980. nen rintamalisä tuloiksi. 13926: Sosiaalihallitus on selvittänyt sosiaalipalveluis- Edellä sanotun perusteella ehdotan, 13927: ta perittävistä maksuista annetun asetuksen käy- 13928: tännön soveltamisessa ilmenneitä ongelmia. Ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13929: sällä 1987 valmistuneessa selvityksessä ehdote- 1989 tulo- ja menoarvioon 10000000 13930: taan, että rintamalisän ja ylimääräisen rintamali- markkaa rintamalisän ja ylimääräisen 13931: sän perustelut ja tarkoitus huomioon ottaen niitä rintamalisän etuoikeuttamiseksi perit- 13932: ei tulisi ottaa tulona huomioon maksuja määrät- täessä sotaveteraanei/ta pitkäaikaishoi- 13933: täessä. Rintamalisän ja ylimääräisen rintamali- don ja sosiaalipalvelusten maksuja. 13934: 13935: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1988 13936: 13937: Maunu Kohijoki 13938: 352 1988 vp. 13939: 13940: Raha-asia-aloite n:o 339 13941: 13942: 13943: 13944: 13945: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta rintamalisän maksamiseksi 13946: ulkomailla asuvillerintamasotilas-ja rintamapalvelustunnuk- 13947: sen omaaville henkilöille 13948: 13949: Eduskunnalle 13950: 13951: Suomesta ulkomaille muuttaneet rintamaso- Erityisesti on huomattava myös se, että edus- 13952: tilas- ja rintamapalvelustunnuksen omaavat kunta, hyväksyessään kuluvan vuoden 1987 13953: henkilöt eivät tähän mennessä ole päässeet osal- tulo- ja menoarvion ja sen perustelut, on tulo- 13954: lisiksi siitä vähäisestä taloudellisesta etuudesta ja menorvion perusteluihin sisällyttänyt tässä 13955: eli rintamalisästä, jota Suomessa asuville vete- aloitteessa tarkoitettua asiaa koskevan seuraa- 13956: raaneille maksetaan. Tässä asiassa ulkomailla vansisältöisen lausuman: "Eduskunta edellyt- 13957: asuvat veteraaniveljet ja -sisaret ovat jääneet tää hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin niin, et- 13958: muita huonompaan asemaan. Heidän muutta- tä aloitetaan rintamalisän maksaminen ulko- 13959: miseensa ulkomaille on yleensä ollut syynä vain mailla asuville rintamasotilas- ja rintamapalve- 13960: se, että entinen kotimaa ei ole pystynyt tarjoa- lustunnuksen omaaville henkilöille.'' 13961: maan työtä ja toimeentuloa heille ja heidän per- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13962: heilleen. taen, 13963: Ulkomailla asuvat, nyt jo ikääntyneet vete- 13964: raaniveljet ja -sisaret, jotka miehuutensa ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13965: nuoruutensa monet parhaat vuodet olivat puo- 1989 tulo- ja menoarvioon momenti/le 13966: lustamassa isänmaamme vapautta, tulisi jo nyt 33.21.52 14 000 000 markan lisämäärä- 13967: vihdoin saattaa rintamalisään oikeutetuiksi. rahan rintamalisän maksamista var- 13968: Päätökset ja toimeenpano tulisi toteuttaa nyt, ten ulkomailla asuville rintamasotilas- 13969: kun heitä vielä on jäljellä tässä ajassa. ja rintamapalvelustunnuksen omaaville 13970: Parhaillaan vietettävän itsenäisyytemme juh- henkilöille 1.4.1989 alkaen. 13971: lavuoden tulisi olla valtiovaltaa velvoittava 13972: myös tässä asiassa. 13973: 13974: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1988 13975: 13976: Maunu Kohijoki 13977: 1988 vp. 353 13978: 13979: Raha-asia-aloite n:o 340 13980: 13981: 13982: 13983: 13984: Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisin radioliiken- 13985: teen salausjärjestelmän toteuttamiseksi 13986: 13987: 13988: Eduskunnalle 13989: 13990: Poliisi on lopulta siirtynyt koko valtakunnas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13991: sa uuteen radioverkkoon, kun järjestelmä on nioittaen, 13992: ulotettu viime vaiheessa vuonna 1986 aina Lap- 13993: piin saakka. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13994: Uusi radioverkko on osoittautunut yleensä 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 13995: toimivaksi. Ongelmana on kuitenkin se, että ra- markkaa poliisin radioliikenteen salaus- 13996: dioliikennettä on mahdollista kuunnella ulko- järjestelmän suunnittelemiseksi, kehittä- 13997: puolisten toimesta. Tämä haittaa poliisin työtä. miseksi ja toteuttamisen aloittamiseksi. 13998: Myös kansalaisten kannalta on tärkeää, etteivät 13999: ulkopuoliset pääse kuuntelemaan poliisin radio- 14000: liikennettä. 14001: 14002: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 14003: 14004: Annikki Koistinen Riitta Kauppinen Pirkko Ikonen 14005: 14006: 14007: 14008: 14009: 23 280129N 14010: 354 1988 vp. 14011: 14012: Raha-asia-aloite n:o 341 14013: 14014: 14015: 14016: 14017: Kokko: Määrärahan osoittamisesta Parikkalan maatalousoppilai- 14018: toksen liikuntasalin rakentamiseen 14019: 14020: 14021: Eduskunnalle 14022: 14023: Keskiasteen opetuksen uudistamisen yhtey- Maatalousoppilaitoksen osuudeksi liikunta- 14024: dessä myös maatalousopetus uudistuu ja moni- salista on arvioitu 240 neliömetriä ja kustan- 14025: puolistuu merkittävästi. Tällöin tarvitaan entis- nuksiksi runsaat 1 milj. markkaa. 14026: tä monipuolisempia opetustiloja. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 14027: Parikkalan maatalousoppilaitoksen opetuk- taen, 14028: sen ja oppilaiden vapaa-ajanvieton keskeisim- 14029: mäksi haittatekijäksi on muodostunut liikunta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14030: tilojen puuttuminen koululta. Parikkalan kunta 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 14031: on valmis toteuttamaan liikuntahankkeen yh- markan määrärahan Parikkalan maata- 14032: teistyössä valtion kanssa. Tällöin se palvelisi lousoppilaitoksen liikuntasalin rakenta- 14033: myös lähellä sijaitsevaa peruskoulun ala-astetta miseen. 14034: sekä kuntalaisten yleisiä liikuntatarpeita. 14035: 14036: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 14037: 14038: Heikki Kokko 14039: 1988 vp. 355 14040: 14041: Raha-asia-aloite n:o 342 14042: 14043: 14044: 14045: 14046: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Karjalan sairaan- 14047: hoitopiirin perustamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin 14048: 14049: 14050: Eduskunnalle 14051: 14052: Valtioneuvoston vahvistamassa valtakunnal- menoarvioon varattaisiin 20 milj. markan mää- 14053: lisessa suunnitelmassa erikoissairaanhoidon jär- räraha lunastuskorvauksia varten siten, että 14054: jestämiseksi vuosille 1987-1991 on Etelä-Sai- määräraha on 5 milj. markkaa vuonna 1988, 5 14055: maan keskussairaalan laajennus- ja saneeraus- milj. markkaa vuonna 1989 ja 10 milj. markkaa 14056: hanke vahvistettu 134 miljoonan markan suu- vuonna 1990. Valtion vuoden 1988 tulo- ja me- 14057: ruisena. noarviossa rahoitusosuus on kuitenkin supistet- 14058: Sen johdosta, että perustetun Etelä-Karjalan tu 1,5 milj. markkaan. 14059: sairaanhoitopiirin jäsenkunnat joutuvat suorit- Kuntainliiton omien toimenpiteiden sekä lu- 14060: tamaan vanhojen kuntainliittojen purkautumi- nastuskorvausten suuren määrän johdosta val- 14061: sesta aiheutuvat noin 53 milj. markan lunastus- tion rahoitusosuus tulee saattaa kuntainliiton ja 14062: korvaukset, päätti Etelä-Saimaan keskussairaa- STM:n tekemän ehdotuksen tasolle. 14063: lan kuntainliiton liittovaltuusto oma-aloitteises- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14064: ti supistaa rakennushanketta 20 milj. markalla. nioittaen, 14065: Supistetun rakennushankkeen perustamis- 14066: suunnitelma hyväksyttiin sosiaali- ja terveysmi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14067: nisteriössä 24.6.1987 kuntainliiton esittämässä 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 14068: muodossa siten, että hankkeesta aiheutuvat pe- 33.79.35 10000000 markkaa käytettä- 14069: rustamiskustannukset ovat yhteensä 114 milj. väksi valtionavustuksena Etelä-Karjalan 14070: mk. Näin ollen Etelä-Saimaan keskussairaalan sairaanhoitopiirin perustamisesta aiheu- 14071: kuntainliiton liittovaltuuston toimenpiteellä tuneisiin lunastuskorvauksiin ja näitä 14072: myös valtion rahoitusosuus rakennushankkeen varten otettujen lainojen korkomenoi- 14073: osalta on supistunut 10 milj. markalla. hin. 14074: Kuntainliitto on esittänyt, että valtion tulo- ja 14075: 14076: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 14077: 14078: Heikki Kokko Sinikka Hurskainen-Leppänen 14079: 356 1988 vp. 14080: 14081: Raha-asia-aloite n:o 343 14082: 14083: 14084: 14085: 14086: Korkia-Aho: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi suurperhei- 14087: sille riittävän monipaikkaisen moottoriajoneuvon hankintaan 14088: 14089: 14090: Eduskunnalle 14091: 14092: Monilapsisissa suurperheissä, joissa on useam- maan monilapsisten perheiden ajoneuvohan- 14093: pia alaikäisiä perheenjäseniä, perheen yhteisen kintaa mahdollistetaan huonettavien lasten ja 14094: matkustamisen esteenä on auton paikkaluvun vanhempien yhteinen turvallinen matkustami- 14095: vähyys. nen. 14096: Useimmissa tapauksissa toisen ajoneuvon Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 14097: hankinta on taloudellisesta syystä mahdotonta. taen, 14098: Vaihtoehtona on uuteen useampipaikkaiseen 14099: ajoneuvokantaan siirtyminen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14100: Monilapsisille perheille muutoinkin jo suur- 1989 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 14101: ten menojen vuoksi syntyy tästä kohtuuton ra- markkaa avustuksina autoverotuksen 14102: site. osittaiseksi huojentamiseksi riittävän 14103: Invalidiajoneuvoihin ja takseihin ym. sovelle- monipaikkaisen ajoneuvon hankintaan 14104: taan verovähennysmahdollisuutta. Laajenta- suurperheisille. 14105: malla osittainen verovähennysoikeus koske- 14106: 14107: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 14108: 14109: Martti Korkia-Aho 14110: 1988 vp. 357 14111: 14112: Raha-asia-aloite n:o 344 14113: 14114: 14115: 14116: 14117: Korkia-Aho: Määrärahan osoittamisesta Lappajärven Musiikki- 14118: yhdistys ry:n toiminnan tukemiseen 14119: 14120: 14121: Eduskunnalle 14122: 14123: Lappajärven musiikkipäivät on koko Järvi- Ulkomaisista esiintyjistä mainittakoon kapel- 14124: seudun ja koko maakunnan yhteinen musiikki- limestari Alexander Muhin ja säestäjä Ulrich 14125: tapahtuma. Koneffke. 14126: Musiikkipäiviä on järjestetty useiden vuosien Musiikkipäivillä on myös koulutusta, jonka 14127: aikana. vaikutus ulottuu koko yhteiskuntaan. 14128: Se on tapahtuma, joka vilkastuttaa kulttuuri- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 14129: toimintaa niin Järviseudun pitäjissä kuin koko taen, 14130: Pohjanmaalla. 14131: Tilaisuuksia järjestetään nyt 10 päivän ajan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14132: Tilaisuuksia on yhteensä 13 kpl ja toiminta ta- 1989 tulo- ja menoarvioon 400000 14133: pahtuu seitsemän kunnan alueella. markkaa Lappajärven Musiikkiyhdistys 14134: Esiintyjinä on maan parhaimmisto (Jaakko ry:n järjestämien musiikkipäivien yhtey- 14135: Ryhänen, Seppo Ruohonen, Leena Kosola, Ka- dessä harjoitettavan musiikki- ja koulu- 14136: levi Olli, Tom Krause, Heikki Orama, Anssi tustoiminnan tukemiseen. 14137: Hirvonen, Heikki Siukola jne.). 14138: 14139: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 14140: 14141: Martti Korkia-Aho 14142: 358 1988 vp. 14143: 14144: Raha-asia-aloite n:o 345 14145: 14146: 14147: 14148: 14149: Korkia-Aho: Määrärahan osoittamisesta tiestön rakentamiseen 14150: TVL:n Keski-Pohjanmaan piirin alueelle 14151: 14152: 14153: Eduskunnalle 14154: 14155: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Keski-Pohjan- Kunnossapidon rahoitus vuoden 1988 olete- 14156: maan piirin rakentamisen rahoitus vuoden 1988 tussa keskimääräisessä kustannustasossa 14157: oletetussa keskimääräisessä kustannustasossa (tr.ind. 159) on seuraava: 14158: (tr-ind. 159) on seuraava: 14159: Vuosi 1983 1984 1985 1986 1987 1988 14160: Vuosi 1983 1984 1985 1986 1987 1988 Rahoitus 14161: Rahoitus (Mmk) 56,0 59,5 60,7 63,4 63,9 64,0 14162: (Mmk) 57,5 52,9 48,2 47,4 44,5 41,1 Liikennesuorite on kasvanut viime vuosina 14163: Muutos (OTo) -8,0 -8,9 -1,7 -6,1 -7,6 14164: keskimäärin 4 OJo, kanta- ja valtateille 5-7 OJo. 14165: Luvut eivät sisällä Haapaveden turvevoima- Mm. edellä olevasta johtuen kunnossapidon ra- 14166: lalle johtavaa tietä. hoitustarve kasvaa mm. päällystämistarpeen 14167: Tie 2000 -suunnitelman mukaan rakentami- nousun vuoksi. 14168: sen rahoituksen tulisi olla keskimäärin 59 Tie 2000 -suunnitelman mukaan kunnossapi- 14169: Mmk/vuosi, jolloin pystyttäisiin turvaamaan don rahoitus tulisi olla keskimäärin 74 Mmk/ 14170: nykyinen tieverkon taso. vuosi. 14171: Samalla kun Keski-Pohjanmaan piirin reaali- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 14172: nen rahoitus on laskenut selvästi esim. vuodesta taen, 14173: 1983 vuoteen 1988 16,4 Mmk, on piirin suh- 14174: teellinen osuus koko maan rahoituksesta selväs- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14175: ti laskenut, ollen nykyisin alle liikennesuorite- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 14176: osuudenkin (3,3 OJo) ja selvästi alle tiepituus- 31.24. 77 lisäyksenä JO 000 000 markkaa 14177: osuuden (4,8 OJo). tiestön rakentamiseen tie- ja vesiraken- 14178: Mm. Haapaveden turvevoimalan vaatimien nuslaitoksen Keski-Pohjanmaan piirin 14179: turvekuljetusteiden toteuttaminen voimalan alueelle. 14180: käynnistämisen edellyttämän aikataulun mu- 14181: kaisesti ei ole mahdollista vuoden 1988 mukai- 14182: sella rahoitustasolla. 14183: 14184: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 14185: 14186: Martti Korkia-Aho 14187: 1988 vp. 359 14188: 14189: Raha-asia-aloite n:o 346 14190: 14191: 14192: 14193: 14194: Korkia-Aho: Määrärahan osoittamisesta valtionapuna keskuska- 14195: lasatamien rakentamiseen 14196: 14197: 14198: Eduskunnalle 14199: 14200: Kotimaisen ruokakalan kulutusta voidaan Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa 14201: oleellisesti vielä nostaa korvaamalla ulkomaista ehdotetaan, että momentille 31.27.40 otettaisiin 14202: kalaa kotimaisella kalalla. Kalansaaliiden mää- 1 000 000 markkaa, missä on vähennystä 14203: räkin voidaan pitää ennallaan, kun pienenne- 500 000 markkaa verrattuna kuluvaan vuoteen, 14204: tään rehukalan osuutta. vaikka eri puolilla maata elpyneen kalastuksen 14205: Tämä kehitys edellyttää mm. kalojen välitön- jatkuvalle kehitykselle tulisi myös valtion luoda 14206: tä jäittämistä ja esikäsittely- sekä kylmäsäilytys- edellytyksiä. 14207: tiloja satamissa, jotta kala saadaan hyvälaatui- Edellä sanotun perusteella ehdotan kunnioit- 14208: sena markkinoille. taen, 14209: Valtion kuluvan vuoden tulo- ja menoarvios- 14210: sa on momentilla 31.27.40 1 500 000 markkaa, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14211: missä on lisäystä 500 000 markkaa edelliseen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 14212: vuoteen verrattuna. Momentin määrärahasta 31.27.40 500000 markan lisämäärära- 14213: haettiin 4,2 miljoonaa markkaa avustuksina han käytettäväksi keskuskalasatamien 14214: kohteisiin, jotka kaikki parantavat kalan toi- varustamiseen. 14215: mittamista hyvälaatuisena markkinoille. 14216: 14217: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 14218: 14219: Martti Korkia-Aho 14220: 360 1988 vp. 14221: 14222: Raha-asia-aloite n:o 347 14223: 14224: 14225: 14226: 14227: Korkia-Aho: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien vuosilo- 14228: majärjestelmän kehittämiseen 14229: 14230: 14231: Eduskunnalle 14232: 14233: Pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän mukai- päämäärää, että pienyrittäjien vuosilomaetuu- 14234: nen vuosiloma on olemassaolonsa ajan pysynyt det saatetaan asteittain vähintään samalle tasol- 14235: pituudeltaan kuutena työpäivänä. Vastaavasti le kuin maatalousyrittäjien vastaavat etuudet. 14236: voidaan todeta, että esimerkiksi maatalousyrit- Näin ollen esitetään pienyrittäjien vuosiloma- 14237: täjien vuosiloma on kasvanut vuoden 1974 kuu- rahajärjestelmää kehitettäväksi siten, että lo- 14238: desta työpäivästä 17 työpäivään vuonna 1987. marahan saannin perusteita jonkin verran väl- 14239: Toisaalta pienyrittäjien vuosilomarahalain jennetään ja että vuosilomaa pidennetään 12 14240: määrittely henkilöstä, jota voidaan pitää pien- työpäiväksi vuonna 1988. Lomarahan suuruu- 14241: yrittäjänä, on osoittautunut puutteelliseksi, ja deksi vuonna 1988 esitetään 2 150 markkaa. 14242: tämän vuoksi osa pienyrittäjistä on rajautunut Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 14243: lomarahaoikeuden ulkopuolelle. taen, 14244: Lomarahaoikeutta rajoittava enimmäisvuosi- 14245: tulo on varsin alhainen, huhtikuun 1988lopussa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14246: päättyvänä lomakautena 40 200 markkaa val- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 14247: tionverotuksessa verotettavana tulona määritel- 33.57.42 45 000 000 markkaa pienyrit- 14248: tynä. täjien vuosilomajärjestelmän kustan- 14249: Pienyrittäjien kannalta on pidettävä kohtuul- nuksiin. 14250: lisena ja sosiaalisesti katsoen tavoiteltavana sitä 14251: 14252: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 14253: 14254: Martti Korkia-Aho 14255: 1988 vp. 361 14256: 14257: Raha-asia-aloite n:o 348 14258: 14259: 14260: 14261: 14262: Korkia-Aho: Määrärahan osoittamisesta Evijärven Kniivilänlah- 14263: den kunnostamiseen 14264: 14265: 14266: Eduskunnalle 14267: 14268: Kniivilänlahti on noin 2 km 2 :n suuruinen Evi- jonka toteuttaminen on erittäin vaikeaa ilman 14269: järveen kuuluva lahti, joka sijaitsee keskellä lahden kunnostamista. 14270: Evijärven kunnan keskustaajamaa. Lahti on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 14271: voimakkaasti rehevöitynyt erityisesti Kirsinpä- taen, 14272: kin suuosan tuntumasta. Osasyynä rehevöity- 14273: miseen ovat Kirsinpäkkiä myöten johdetut jäte- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14274: vedet. 1989 tulo- ja menoarvioon momenti/le 14275: Kniivilänlahden kunnostaminen on välttämä- 35.25. 77 1 000 000 markkaa Evijärven 14276: tön ympäristön kannalta. Hanke kytkeytyy Kniivilänlahden kunnostamiseen. 14277: oleellisena osana Kirsinpäkin perkaamiseen, 14278: 14279: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 14280: 14281: Martti Korkia-Aho 14282: 362 1988 vp. 14283: 14284: Raha-asia-aloite n:o 349 14285: 14286: 14287: 14288: 14289: Korkia-Aho: Määrärahan osoittamisesta Kirsinpäkin perkaami- 14290: seen Evijärvellä 14291: 14292: 14293: Eduskunnalle 14294: 14295: Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirin toimisto on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 14296: laatinut suunnitelman Kirsinpäkin perkaami- taen, 14297: seksi. Hankkeen toteuttaminen on kiinni ai- 14298: noastaan määrärahoista. Perkaaminen on vält- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14299: tämätöntä, jotta voidaan pienentää Kirsinpäkin 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 14300: varrella olevien viljelysmaiden sekä metsien tul- 33.25. 77 600 000 markkaa Kirsinpäkin 14301: vavahinkoja. perkaamiseen Evijärvellä. 14302: 14303: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 14304: 14305: Martti Korkia-Aho 14306: 1988 vp. 363 14307: 14308: Raha-asia-aloite n:o 350 14309: 14310: 14311: 14312: 14313: Korkia-Aho: Määrärahan osoittamisesta Koiraspotin järven kun- 14314: nostamiseen Alajärvellä 14315: 14316: 14317: Eduskunnalle 14318: 14319: Vaasan vesipiiri on tehnyt Koiraspotin järves- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 14320: tä kunnostussuunnitelman sekä rahoitussuunni- taen, 14321: telman. Rahoituksessa on mukana Alajärven 14322: kaupunki sekä Luoma-ahon kylätoimikunta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14323: Rahoitus edellyttää valtion rahoitusta 270 000 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 14324: markkaa. 35.25. 77 270 000 markkaa Alajärven 14325: Järvi sijaitsee kauniilla paikalla aivan kylän kaupungissa sijaitsevan Koiraspotin jär- 14326: keskellä, mutta on pahasti soistunut. Kylä on li- ven kunnostamiseen. 14327: säksi tunnettu aktiivisena kylänä Kylä elää 14328: -kampanjassa. 14329: 14330: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 14331: 14332: Martti Korkia-Aho 14333: 364 1988 vp. 14334: 14335: Raha-asia-aloite n:o 351 14336: 14337: 14338: 14339: 14340: Korkia-Aho: Määrärahan osoittamisesta Paalijärven kunnosta- 14341: miseen Alajärvellä 14342: 14343: 14344: Eduskunnalle 14345: 14346: Alajärven kaupungissa sijaitseva~ Paalijärvi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14347: on pahasti soistunut, maatunut ja ruohottunut. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 14348: Järvi sijaitsee kauniilla paikalla keskellä ky- 35.25. 77 500 000 markkaa Paalijärven 14349: lää. Järven kunnostaminen on välttämätöntä kunnostamiseen A/ajärvellä. 14350: yleisen viihtyvyyden kannalta. 14351: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 14352: taen, 14353: 14354: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 14355: 14356: Martti Korkia-Aho 14357: 1988 vp. 365 14358: 14359: Raha-asia-aloite n:o 352 14360: 14361: 14362: 14363: 14364: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Taivalkosken kir- 14365: konkylän ala-asteen koulun laajennus- ja perusparannustöihin 14366: 14367: 14368: Eduskunnalle 14369: 14370: Taivalkosken kirkonkylän ala-asteen laajen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14371: nus- ja perusparannustyöt ovat kunnalle työlli- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 14372: syyden kannalta tärkeitä hankkeita. 29.46.34 3 500 000 markkaa Taivalkos- 14373: Tarkoitus on laajentaa koulurakennusta si- ken kirkonkylän ala-asteen koulun 14374: ten, että saataisiin uudet tilat kolmelle opetus- laajennus- ja perusparannustöiden avus- 14375: ryhmälle. Rakennettava hyötyala tulisi olemaan tamiseksi. 14376: 1151 m 2 • 14377: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14378: nioittaen, 14379: 14380: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 14381: 14382: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää 14383: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 14384: 366 1988 vp. 14385: 14386: Raha-asia-aloite n:o 353 14387: 14388: 14389: 14390: 14391: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelän kylän koulun 14392: peruskorjaukseen Kalajoella 14393: 14394: 14395: Eduskunnalle 14396: 14397: Kalajoen kunta jätti syksyllä lääninhallituk- rahaa ei tänä vuonna riitä. Tässä listassa Etelän 14398: selle kustannusarvioitaan 5,2 miljoonan mar- kylä on ensimmäisenä. Kalajoen kunta on neu- 14399: kan Etelän kylän koulun laajennusta koskevan votellut koulustaan opetusministeriön ja koulu- 14400: lupahakemuksen. Lääninhallitus asetti omassa hallituksen kanssa. Neuvotteluja jatketaan 14401: lausunnossaan hakemuksen neljännelle sijalle edelleen. Etelän kylän koulu on ainoa suurempi 14402: Oulun läänissä. koulurakennuskohde Kalajoella tänä vuonna. 14403: Kouluhallitus on tehnyt ehdotuksensa ope- Valtionavun saaminen hankkeelle on sen toteut- 14404: tusministeriölle tänä vuonna myönnettävistä ra- tamisen ehdoton edellytys. 14405: kennusluvista. Esitykseen sisältyy Oulun läänis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14406: tä kolme kohdetta, joten Etelän kylän koulu nioittavasti, 14407: olisi läänissä ensimmäinen, joka jäisi ilman lu- 14408: paa. Kouluhallitus on lisäksi laatinut ns. ensisi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14409: jaislistan, jossa on kymmenkunta hanketta va- 1989 tulo- ja menoarvioon 5 200 000 14410: ralla, jos lupien myöntämisvaltuuksia eli rahaa markkaa Etelän kylän koulun laajen- 14411: lisätään. nusta ja peruskorjausta varten Kalajoen 14412: Kouluhallituksella on myös lista kohteista, kunnassa. 14413: joita se pitää erittäin tarpeellisina mutta joille 14414: 14415: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1988 14416: 14417: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää Tina Mäkelä 14418: 1988 vp. 367 14419: 14420: Raha-asia-aloite n:o 354 14421: 14422: 14423: 14424: 14425: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta terveydenhuolto-op- 14426: pilaitoksen rakentamiseksi Oulaisiin 14427: 14428: 14429: Eduskunnalle 14430: 14431: Oulaisissa on koulutettu väliaikaisen koulu- Oulaisten kaupunki on käynnistänyt hank- 14432: tuksen varoilla sairaanhoitajia vuodesta 1983 keen suunnittelun. Tarvittavat aluevaraukset on 14433: lähtien. Koulutus on osoittautunut erittäin tar- tehty, ja varsinainen arkkitehtisuunnittelu on 14434: peelliseksi. Tämän vuoksi kaupunki on tehnyt käynnissä. Rakennustyöt voidaan suunnittelun 14435: esityksen, että opetus vakinaistettaisiin perusta- puolesta aloittaa syksyllä 1988, ja rahoitus on 14436: malla kunnallinen terveydenhuolto-oppilaitos valtion rahoitusta lukuun ottamatta myös jär- 14437: Oulaisiin. Oppilaitoksen tarve on todettu ja hy- jestetty. 14438: väksytty myös Oulun sairaanhoito-oppilaitok- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14439: sessa. nioittaen, 14440: Myös Oulun lääninhallitus pitää Oulaisten 14441: oppilaitoksen perustamista välttämättömänä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14442: Siitä kertoo se, että lääninhallitus on Oulun lää- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 14443: nin tulevat uudet aloituspaikat ohjannut pää- 29. 60. 74 5 000 000 markkaa terveyden- 14444: osin Oulaisiin, mikä tarkoittaa, että kaupungin huolto-oppilaitoksen rakentamisen aloit- 14445: anomus tulisi hyväksyä. Terveydenhuolto-oppi- tamiseen Oulaisiin. 14446: laitoksen tarpeellisuudesta on täten koulutta- 14447: jien ja lääninhallinnon yksimielinen hyväksymi- 14448: nen ja tuki. 14449: 14450: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 14451: 14452: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää Tina Mäkelä 14453: 368 1988 vp. 14454: 14455: Raha-asia-aloite n:o 355 14456: 14457: 14458: 14459: 14460: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Limingan emäntä- 14461: koulun päärakennuksen peruskorjauksen aloittamiseen 14462: 14463: 14464: Eduskunnalle 14465: 14466: Limingan emäntäkoulu on vuonna 1930 ra- Päärakennuksen peruskorjauksen kokonais- 14467: kennettu 50 oppilaan oppilaitos. Kokonaisoppi- kustannusarvio on 15,3 miljoonaa markkaa. 14468: lasmäärä nousee ammattikasvatushallituksen Hanke on tarkoitus toteuttaa osittain työllisyys- 14469: pitkän aikavälin oppilaskohtaisessa aloituspaik- varoin. 14470: katavoitteessa 178 oppilaaseen. Syksyllä 1986 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14471: koulussa aloitti opintonsa jo 116 oppilasta. nioittavasti, 14472: Opetustilat ovat tällä hetkellä täysin riittämät- 14473: tömät. Teorian ja käytännön työn opetustiloja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14474: joudutaan käyttämään kahdessa vuorossa. Op- 1989 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 14475: pilaitoksessa ei ole käytettävissä tiloja atk:n, markkaa Limingan emäntäkoulun pää- 14476: kemian ja fysiikan opetukseen eikä kirjastoa ja rakennuksen peruskorjauksen aloittami- 14477: ryhmätyötilo ja. seen. 14478: 14479: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 14480: 14481: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää 14482: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 14483: 1988 vp. 369 14484: 14485: Raha-asia-aloite n:o 356 14486: 14487: 14488: 14489: 14490: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomi-Australia 14491: Seuran toiminnan tukemiseen 14492: 14493: 14494: Eduskunnalle 14495: 14496: Valtakunnallinen Suomi-Australia Seura tulevat kiertämään seuran kaikilla toiminta- 14497: ry. perustettiin marraskuussa 1984 Turussa. Pe- paikkakunnilla. 14498: rustavassa kokouksessa jäseniä oli läsnä 100 Vuonna 1988 seura joutuu entistä vaativam- 14499: henkeä. Tämä joukko on tällä hetkellä kasva- pien haasteiden eteen, sillä Australian valtio 14500: nut noin 2 000 henkeen, joten Suomi-Austra- täyttää silloin 200 vuotta. Tämän merkkivuo- 14501: lia Seura on täyttänyt ilmeisen aukon suoma- den seurauksena tulee seuran toiminta vilkastu- 14502: laisessa yhdistyskentässä. Toiminta-aikanaan maan merkittävästi ja tästä aiheutuu myös yli- 14503: seura on järjestänyt jäseniltoja Helsingissä, Tu- määräisiä kustannuksia. 14504: russa, Tampereella, Oulussa ja Lappeenran- Suomi-Australia Seura toimii monella eri 14505: nassa. tasolla: se hoitaa ja pyrkii edelleen aktiivisesti 14506: Suomi-Australia Seura ry:n näkyvin toimin- kehittämään Suomen ja Australian välisiä kult- 14507: tamuoto on vuotuinen kesäjuhla, Australia-päi- tuuri- ja ystävyyssuhteita sekä taloudellista yh- 14508: vä. Päiville on osallistunut hieman yli 200 hen- teistyötä. On perusteltua esittää valtionavun 14509: keä kuhunkin. Kesäpäivät ovat kaksipäiväiset, korottamista tämänhetkisestä etenkin Austra- 14510: ja niiden aikana tutustutaan sekä australialai- lian 200-vuotisjuhlan huomioon ottaen. Osa 14511: seen että suomalaiseen kulttuuriin mm. musii- korotetusta valtionavusta tultaisiin käyttämään 14512: kin ja elokuvan merkeissä sekä tapaamaila ystä- tämän juhlavuoden vaativiin tapahtumiin, mm. 14513: vyysmaan kansalaisia. näyttelyjen, seminaarien ja vierailujen järjestä- 14514: Seuralla on jäsenlehti, Bumerangi, joka il- miseen. 14515: mestyy kaksi kertaa vuodessa. Tavoitteena on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14516: tehdä mahdollisimman monipuolinen lehti, jo- nioittavasti, 14517: ka välittää tietoa Australiasta suomalaisille ja 14518: Suomesta australialaisille. Lehdessä on myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14519: englanninkielinen osasto. 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 14520: Seura järjestää myös tulevalla toimintakau- 29.98.50 150000 markan lisämäärära- 14521: della australialaisen elokuvan viikon, jonka ai- han Suomi-Australia Seura ry:n toi- 14522: kana esitellään kansainvälisestikin tunnettuja ja minnan tukemiseen. 14523: tunnustettuja australialaisia elokuvia. Viikot 14524: 14525: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 14526: 14527: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää 14528: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 14529: 14530: 14531: 14532: 14533: 24 280129N 14534: 370 1988 vp. 14535: 14536: Raha-asia-aloite n:o 357 14537: 14538: 14539: 14540: 14541: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta kalateiden rakenta- 14542: miseen Iijokeen 14543: 14544: 14545: Eduskunnalle 14546: 14547: Kun Iijoen alajuoksulle rakennettiin vesivoi- Haapakosken voimalan yläpuolelle rakenne- 14548: malaitoksia, Iijoen kalakanta laski romahdus- taan kalaporras, siitä on pudotusta Koutuanjär- 14549: maisesti. Siitä on koitunut erittäin suuria talou- veen, Koutuanoja padotaan, Koutuanjärvestä 14550: dellisia vahinkoja jokivarren asujamistolle. Nyt voidaan kaivaa kanava valtion maita pitkin 14551: olisikin jännitettävä kaikki voimat Iijoen suoje- Poikainlampeen ja edelleen Martimojokeen. 14552: lemiseen ja aiheutettujen vahinkojen korjaami- Kanava olisi pituudeltaan noin 18 kilometriä. 14553: seen. Iijoki tarvitsee nykyisissä oloissa mahdol- Martimojoki puolestaan laskee Iijoen vanhaan 14554: lisimman tehokasta ja tarkoituksenmukaista sa- uomaan. Vanhan uoman säännöstelypataan 14555: neeraamista. Yksi saneeraamisen kohde on ka- tehtäisiin kalaporras ja vanhan uoman kau- 14556: laportaiden rakentaminen Iijoen vesivoimalai- neuspadot porrastettaisiin, jotta kala pääsee 14557: tosten yhteyteen vaelluskalan nousun ja kutu- kulkemaan. Martimojoki ja siihen johtava ka- 14558: mahdollisuuksien turvaamiseksi edes tällä ta- nava rakennettaisiin porrastamalla, jolloin sel- 14559: voin. Tämä velvollisuus kuuluu ennen kaikkea vittäisiin varsin vähällä veden määrällä. Pado- 14560: vesivoiman rakentajalle. On todella hämmäs- tuskorkeus Haapakosken ja Maalismaan välillä 14561: tyttävää, että vieläkään asiaa ei ole ryhdytty te- on noin 55 metriä. Kun näin tehtäisiin, kalatie 14562: hokkaasti korjaamaan eikä siis rakentamaan: merelle olisi valmis eli kalalla olisi kulkutie me- 14563: kunnon kalaportaita eli kalateitä tai muita reltä vapaasti Iijoen Taivalkoskeen saakka. 14564: asianmukaisia väyliä Iijoen rakennettujen kos- Iijoen Taivalkoski tarvitsisi kalatietä varten 14565: kien kohdalle. Tämän vuoksi valtiovallan on omat järjestelynsä, jolloin kala nousisi Taival- 14566: kiireesti ryhdyttävä toimiin asianmukaisten ka- koskella aina Jokijärveen ja Tyräjärveen saak- 14567: laportaiden tai muiden kalateiden rakentami- ka. Myös Iijoen sivujoki Kostonjoki on nousu- 14568: seksi Iijoen vesivoimalaitosten yhteyteen ja si- kalan vaikutuspiirissä. 14569: ten edes osaltaan Iijoen saneeraamiseen. Edellä olevan suunnitelman tutkimiseen ja 14570: Kalatieasia on tullut nyt aivan uuteen valoon suunnitteluun tarvittaisiin määrärahaa aluksi 14571: sen jälkeen, kun iiläiset ja yli-iiläiset kalastajat noin 500 000 markkaa. 14572: sekä Pudasjärvellä toimiva Iijoen Suojelutoimi- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 14573: kunta ja Iijoki-liike ovat ryhtyneet pohtimaan nioittavasti, 14574: kalatieasiaa. Erityisesti kalastaja Arttu Määtän 14575: sekä Iijoen Suojelutoimikunnan puheenjohtajan ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14576: metsäteknikko Tauno Kallungin ja Iijoki-liik- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 14577: keen puheenjohtajan johtajaopettaja Erkki lso- 30.37. 77 500 000 markkaa kalateiden 14578: mursun kehittelemä idea kannattaisi toteuttaa. tutkimiseen ja suunnittelemisen aloitta- 14579: Tämä ajatus on seuraava: Iijoessa olevan miseen Iijokeen. 14580: 14581: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 14582: 14583: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää Tina Mäkelä 14584: 1988 vp. 371 14585: 14586: Raha-asia-aloite n:o 358 14587: 14588: 14589: 14590: 14591: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta metsänhoitotoimien 14592: tehostamiseen 14593: 14594: 14595: Eduskunnalle 14596: 14597: Metsähallituksen mukaan maassamme on ylijäämäpuuston hakkaaminen sekä harvennus- 14598: harvennushakkuita rästissä tuhansien miestyö- hakkuiden suorittaminen kuntiin perustettavilla 14599: vuosien verran ja myös uudistushakkuut ovat metsänhoito-ja työryhmillä. Metsän arvo para- 14600: alimitoitettuja. On laskettu, että metsissämme nisi näiden ensiharvennushakkuiden ja muiden 14601: kasvaa nyt puuta 10 000 000 m 3 enemmän kuin metsänhoidollisten toimien avulla huomatta- 14602: sitä korjataan. Tämän ylijäämän hakkaaminen vasti, ja samalla saataisiin merkittävä määrä 14603: toisi maaseudulle lisätuloja 2 miljardia mark- kotimaista energiaa käyttöön. Eräiden asian- 14604: kaa vuodessa. Maatalouden ylituotanto-ongel- tuntijoiden mukaan näillä toimilla voitaisiin 14605: mien seurauksena onkin pyrittävä lisäämään työllistää vuodessa 40 000-50 000 työtöntä py- 14606: metsätalouden osuutta erityisesti työtulojen an- syvästi. Lisäksi tämä työ olisi tuottavaa. 14607: tajana. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14608: Hakkuiden ohella metsätaloudesta saatavia nioittaen, 14609: tuloja voidaan maaseudulla asuville lisätä myös 14610: metsänhoitoa tehostamalla. Esimerkiksi metsä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14611: maan uusitusalan veronhuojennus on jäänyt 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 14612: saamatta hoitorästien vuoksi joka toiselta met- 30.58.44 200 000 000 markkaa ensihar- 14613: sänomistajalta. Kysymyksessä on vuosittain 100 vennuksen ja muiden metsänhoitotoi- 14614: miljoonan markan suuruinen summa. mien tehostamiseksi maassamme ja 14615: Maamme laajan maaseudun ja sen haja-asu- työttömien työ/listämiseksi tämän toi- 14616: tusalueiden elinkelpoisuutta on kaikin tavoin minnan avulla pysyvästi sekä rahallisten 14617: pyrittävä lisäämään, jolloin myös kaikki metsä- verottomien palkkioiden maksamiseksi 14618: talouden mahdollisuudet on käytettävä tehok- metsänomistajil/e, jotka hakkaavat yli- 14619: kaasti hyväksi. Eräs tällainen mahdollisuus olisi vanhaa puustoaan. 14620: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 14621: 14622: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää Tina Mäkelä 14623: 372 1988 vp. 14624: 14625: Raha-asia-aloite n:o 359 14626: 14627: 14628: 14629: 14630: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta metsähallituksen 14631: pääkonttorin hajasijoittamista Kajaaniin ja Ouluun koske- 14632: vaan suunnitteluun 14633: 14634: Eduskunnalle 14635: 14636: Metsähallituksen pääkonttori sijaitsee tällä olisi hyvä ja keskeinen paikka. Kun tällainen 14637: hetkellä Helsingissä. Sijaintipaikka on todella suuren organisaation hajasijoittaminen ei ta- 14638: ihmeellinen ja virheellinen, kun otetaan huo- pahdu hetkessä, onkin se syytä toteuttaa hyvin 14639: mioon, että valtion metsät sijaitsevat pääasiassa suunniteltuna ja harkiten. Myös tilantarve an- 14640: Itä- ja Pohjois-Suomessa. taa aihetta suunnitelmien käynnistämiseen. 14641: Asioiden hoitamisen helpottamiseksi tulisikin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14642: ryhtyä pikaisiin toimiin juuri tällaisten valtion nioittaen, 14643: keskusvirastojen hajasijoittamiseksi. Tällä toi- 14644: mena helpotettaisiin myös Helsingin keskustan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14645: jatkuvasti paisuvia liikenne- ja tilaongelmia. 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 14646: Kajaanin sijainti keskeisellä paikalla valtion markkaa suunnitelmien laatimiseksi 14647: metsien suhteen antaa hyvän pohjan suunnitella metsähallituksen pääkonttorin hajasi- 14648: metsähallituksen hajasijoittamista juuri Kai- joittamiseksi Kajaaniin ja Ouluun. 14649: nuuseen. Luonnonsuojelualuetoimistolle Oulu 14650: 14651: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 14652: 14653: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää 14654: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 14655: 1988 vp. 373 14656: 14657: Raha-asia-aloite n:o 360 14658: 14659: 14660: 14661: 14662: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Välikylän-Koukku- 14663: lan tien peruskorjaukseen 14664: 14665: 14666: Eduskunnalle 14667: 14668: Välikylän- Miilurannan- Sydänmaankylän kustannukset öljysorapäällysteiseksi tieksi olisi- 14669: -Koukkulan paikallistiejakso on savisorapääl- vat noin 23 miljoonaa markkaa. Tien paranta- 14670: lysteinen, 5-6 metriä leveä ja kantavuudeltaan minen ei sisälly piirin toimenpideohjelmaan 14671: heikko. Tien pituus Keski-Pohjanmaan piirin vuosille 1988-1993. Parantamissuunnitelmaa 14672: alueella on noin 25 kilometriä. Oulun piirin perusparannukseen ei ole laadittu. 14673: alueella tiestä kulkee noin kuuden kilometrin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14674: pituinen osuus. nioittavasti, 14675: Tien liikennemäärä on vähintään 50-190 au- 14676: toa vuorokaudessa (KVL 1985). Tien vaikutus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14677: piirissä on Vapo Oy:n turvealueita, joita tulta- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 14678: neen käyttämään Haapaveden turvevoimalan markkaa peruskorjauksen suunnittele- 14679: polttoaineen tuotantoon. Alustavasti Vapo Oy miseksi ja aloittamiseksi paikallistiellä 14680: on suunnitellut, että kuljetukset ko. soilta tulisi- Välikylä-Miiluranta-Sydänmaankylä 14681: vat tapahtumaan maan ollessa jäätyneenä. -Koukkula. 14682: Alustavan arvion mukaan tien parantamis- 14683: 14684: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1988 14685: 14686: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää Tina Mäkelä 14687: 374 1988 vp. 14688: 14689: Raha-asia-aloite n:o 361 14690: 14691: 14692: 14693: 14694: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen 14695: väylän rakentamiseksi valtatien n:o 8 varrelle Vasankarin koh- 14696: dalle 14697: 14698: Eduskunnalle 14699: 14700: Vasankarin kylä sijaitsee vilkkaan valtatien lelle yhdistetyn jalkankulku- ja polkupyörätien, 14701: n:o 8 varrella noin 15 km Kalajoen kirkonkyläs- jonka toteutus ajoittuisi vuosille 1992-1993. 14702: tä pohjoiseen. Vasankarin kylässä on asukkaita Liikenneturvallisuuden takia kevyen liikenteen 14703: vuoden 1985 väestölaskennan mukaan 212 hen- väylä tulisi toteuttaa huomattavasti aikaisem- 14704: keä. Kylällä on toiminnassa ala-aste, kyläkaup- min, eli 1980-luvulla. Tiesuunnitelma on valmis 14705: pa sekä nuorisoseurantalo. Ala-asteella on op- ja edellytykset toteutukselle on Kalajoen kun- 14706: pilaita tällä hetkellä noin 28. Suurin osa ala-as- nan mielestä vaikka jo vuonna 1988. Koska 14707: teen oppilaista kulkee koulumatkansa valtatietä TVL:n Keski-Pohjanmaan piirin suunnitelmis- 14708: n:o 8 pitkin. Koska kylä on rakentunut pitkin sa ei ole kohteita Kalajoelle osoitettu näille vuo- 14709: tämän tien vartta ja palvelut ovat myös sen var- sille juuri ollenkaan, olisi tämän kohteen to- 14710: rella, käytetään tietä kylän sisäiseen liikentee- teuttaminen myös tämän takia ensiarvoisen tär- 14711: seen. Kalajoen kunta on laatinut ja hyväksynyt keätä. 14712: Vasankarin kylälle kyläsuunnitelman, jossa on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14713: osoitettu asutuksen, teollisuuden ja palveluiden nioittaen, 14714: sijoittuminen sekä liikenneverkko. Osayleiskaa- 14715: vassa on ositettu reitti mm. kylätielle, jolla yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14716: distetään "puhdot" ja viljelykset talouskeskuk- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 14717: siin niin, ettei valtatielle n:o 8 tarvitse maata- 31.24. 77 1 700 000 markkaa kevyen lii- 14718: louskoneilla nousta. Kylätiet on tarkoitus to- kenteen väylän rakentamiseksi 2,9 km:n 14719: teuttaa kyläläisten toimesta talkoilla. TVL:n matkalle valtatien n:o 8 varrelle Vasan- 14720: Keski-Pohjanmaan piiri on vuosina 1987-1997 karin kohdalle. 14721: suunnitellut valtatien n:o 8 varrelle meren puo- 14722: 14723: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 14724: 14725: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää Tina Mäkelä 14726: 1988 vp. 375 14727: 14728: Raha-asia-aloite n:o 362 14729: 14730: 14731: 14732: 14733: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusamon lentoken- 14734: tän laajentamiseen 14735: 14736: 14737: Eduskunnalle 14738: 14739: Kuusamon lentokentän jatkaminen suihkulii- lennot voisivat suuntautua Kittilään ja Kuusa- 14740: kennekelpoiseksi on kysymys, joka tulisi saada moon. Kuusamon kunnan mielestä lentokenttä 14741: kuntoon mahdollisimman nopeasti. Kuusamos- voisi kehitettynä palvella myös ilmavoimien 14742: ta on jo tullut ja tulevaisuudessa tulee vielä harjoituskäyttöä. 14743: enemmän matkailukeskus, mikä edellyttää Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14744: isompien koneiden pääsyä paikkakunnalle. Tä- nioittavasti, 14745: hän mielipiteeseen on yhtynyt mm. kauppa- ja 14746: teollisuusministeri Suominen vieraillessaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14747: Kuusamossa. 1989 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 14748: Lentokentän kehittämishanketta puoltava markkaa Kuusamon lentokentän kehit- 14749: seikka on ministeri Suomisen mukaan vielä se, tämiseksi suihkukoneliikenteelle sopi- 14750: että Finnair on pitkän tauon jälkeen aloittamas- vaksi. 14751: sa kotimaisia charter-lentoja. Lähinnä nämä 14752: 14753: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1988 14754: 14755: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää 14756: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 14757: 376 1988 vp. 14758: 14759: Raha-asia-aloite n:o 363 14760: 14761: 14762: 14763: 14764: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta alueellisen sääpalve- 14765: lukeskuksen perustamiseksi Oulun lentoasemalle 14766: 14767: 14768: Eduskunnalle 14769: 14770: Alueella vallitsevan säätilan huomioon otta- huomioon, mikäli sääpalvelukeskus sijaitsee 14771: miseen eri toiminnoissa ja elinkeinoissa on kiin- ko. alueella. Nyt suunnitteilla olevat sääpalve- 14772: nitetty viime aikoina huomiota. Ensimmäiseksi lukeskukset sijaitsevat kaukana eivätkä pysty 14773: on ryhdytty kehittämään maataloudelle tarkoi- palvelemaan riittävästi Pohjois-Pohjanmaata. 14774: tettua alueellista sää- ja neuvontapalvelua, sillä Pohjois-Pohjanmaa on vahvaa maatalous- 14775: etenkin maatalous on riippuvainen vallitsevasta aluetta. Kokonaisuudessaan maatalouden tuo- 14776: säästä. Alueellista sää- ja neuvontapalvelua on tannon omavaraisuusaste on 150 Olo, ja rehun- 14777: kehitetty Ilmatieteen laitoksen, Maatalouden tuotanto vastaa alueen kysyntää. Maatalouden 14778: tutkimuskeskuksen ja maatalouskeskusten yh- alueellisista sää- ja neuvontapalveluksista on jo 14779: teisenä hankkeena. Pohjois-Pohjanmaan on kokemusta, ja suurimmat hyödyt saadaan oi- 14780: suunniteltu kuuluvan Rovaniemellä vuonna kein ajoitetussa esikuivatun säilörehun teossa, 14781: 1990 toimintansa aloittavan Rovaniemen sää- viljan korjuussa sekä tuhoeläinten ja kasvitau- 14782: palvelukeskuksen toiminta-alueeseen. tien torjunnassa. Samoin sakolukupalvelussa, 14783: Pohjois-Pohjanmaa sijaitsee meren rannalla, sadetustarvetta arvioitaessa jne. tuotettavilla 14784: korkeussuhteiltaan lähes kokonaisuudessaan al- sääennusteilla on tärkeä merkitys. 14785: le 100 metriä merenpinnan yläpuolella. Vain Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14786: Kuusamo sijaitsee tätä korkeammalla. Sääolot nioittavasti, 14787: poikkeavat selvästi Lapin sääoloista. Merenran- 14788: nikolle ominaisia piirteitä sääoloissa ovat tuuli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14789: suus ja ajoittaiset sumut. Samoin meren vaiku- 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 14790: tus lämpötiloihin on selvä kaikkina vuodenai- markkaa alueellisen sääpalvelukeskuk- 14791: koina. Sääennusteessa korkeussuhteet ja meren sen perustamiseksi Oulun lentoasemalle. 14792: aiheuttamat vaihtelut osataan ottaa paremmin 14793: 14794: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1988 14795: 14796: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää 14797: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 14798: 1988 vp. 377 14799: 14800: Raha-asia-aloite n:o 364 14801: 14802: 14803: 14804: 14805: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta turvetuotannon ve- 14806: siensuojeluteknologian tutkijan palkkaamiseen Ouluun 14807: 14808: 14809: Eduskunnalle 14810: 14811: Oulun, Lapin, Kainuun ja Kokkolan vesi- ja poistamiseksi muilla tavoin (suodatus, pintava- 14812: ympäristöpiirit, Oulun yliopisto ja turvetuotta- lotus, varastointi ym. menetelmät) vesistöön 14813: jat ovat yhteistyössä käynnistämässä tutkimus- johdettavista vesistä, 14814: hanketta turvetuotannon vesiensuojeluteknolo- 3. turvetuotantosoilla vesistöön johtuvien 14815: gian kehittämiseksi. Hankkeen tavoitteena on kuormitusten tarkkailemiseksi. 14816: kehittää ja kokeilla turvetuotantosoiden vesis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14817: tökuormitusta vähentäviä laitteita, rakenteita ja nioittaen, 14818: menetelmiä. 14819: Tutkimuksessa selvitetään ja kokeillaan lait- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14820: teita, rakenteita ja menetelmiä 1989 tulo- ja menoarvioon momenti//e 14821: 1. lietteen ja ravinteiden pidättämiseksi mah- 32.55.42 200 000 markkaa turvetuotan- 14822: dollisimman tehokkaasti tuotantoalueelle, non vesiensuojeluteknologian tutkijan 14823: 2. lietteen ja ravinteiden laskeuttamiseksi ja palkkaamiseksi Ouluun. 14824: 14825: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 14826: 14827: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää 14828: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 14829: 378 1988 vp. 14830: 14831: Raha-asia-aloite n:o 365 14832: 14833: 14834: 14835: 14836: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Rajaseutuliitto ry:n 14837: toiminnan tukemiseen 14838: 14839: 14840: Eduskunnalle 14841: 14842: Vapaaehtoisen rajaseututyön kohdealue kä- rajaseutupastoreiden ja -sisarten työn tukemi- 14843: sittää runsaat 40 kuntaa Suomen itäisellä ja nen. 14844: pohjoisilla rajoilla. Työtä on tehty keskeytyk- Kaikkiaan Rajaseutuliitto on ohjannut toi- 14845: sittä 1920-luvulta lähtien, vuosina 1923-1967 minta-alueelleen vuosina 1980-1986 yksityises- 14846: valtion rahoittaman maataloudellisen rajaseu- ti koottuja tai omaehtoisesti hankittuja varoja 14847: tutoiminnan rinnalla ja tämän tultua sulaute- 6,6 miljoonaa markkaa eli vuotta kohden noin 14848: tuksi maatalouden yleisneuvontaan, vapaaeh- 950 000 markkaa. Samana aikana liitto on saa- 14849: toisena kansalaistyönä. Viimeksi mainittu oli nut tukea julkisista varoista vuotta kohden kes- 14850: laajimmillaan sodan aikana ja jälleenrakennuk- kimäärin 56 000 markkaa, kun tähän laske1- 14851: sen vuosina. maan otetaan mukaan eduskunnan vuonna 14852: Työn keskeisimmät kymmenen kohdetta 1984 myöntämät 120 000 markkaa rajaseutu- 14853: 1980-luvulla ovat olleet kolmen vanhustentalon neuvontaan. Saatu tuki on noin 6 OJo verrattuna 14854: rakentaminen ja vanhusten virkistystoiminnan rajaseudulle ohjattuun kokonaissummaan ja on 14855: tukeminen, opintostipendit rajaseudun vähä- vähemmän kuin mitä toiminta on palauttanut 14856: varaisille ja yrittäville opiskelijoille, raken- rahaa valtiolle erilaisina veroina ja pidätyksinä. 14857: nusavustukset vähävaraisille perheille ja muut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14858: yksittäiset avustukset, poronhoito-oppaan nioittavasti, 14859: käännätys saamen kielelle, rajaseututyön 60- 14860: vuotishistorian toimittaminen, maatilatalouden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14861: edistäminen havainnoilla ja kehittäminen semi- 1989 tulo- ja menoarvioon 500000 14862: naareilla, vuosittaiset tutustumisretkeilyt raja- markkaa Rajaseutuliitto ry:n toiminnan 14863: seudulle, Rajaseutu-lehden julkaiseminen ja tukemiseen. 14864: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1988 14865: 14866: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää 14867: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 14868: 1988 vp. 379 14869: 14870: Raha-asia-aloite n:o 366 14871: 14872: 14873: 14874: 14875: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Iissä sijaitsevan ym- 14876: päristöinstituutin toiminnan rahoittamiseen 14877: 14878: 14879: Eduskunnalle 14880: 14881: Ympäristöinstituutti on Iissä ympäristöalan jatkuvasti. Toiminnan pääsektorit ovat kuiten- 14882: toimintakeskus, joka palvelee koulutusta, tutki- kin jo muotoutumassa. Toimintasuunnitelman- 14883: musta, tiedonvälitystä ja tieteen popularisointia sa mukaisesti ympäristöinstituutti tulee tulevai- 14884: sekä edistää uuden ympäristöön ja luontoon so- suudessakin panostamaan koulutus- ja tutki- 14885: veltuvan tuotannon ja teknologian syntyä ja ke- mustoimintaan. Näiden rinnalle on kuitenkin 14886: hittymistä. Tavoitteena on luoda ympäristöins- tarkoitus nostaa myös tiedotus ja valistus, jotka 14887: tituutista valtakunnallisesti merkittävä toimin- ovat jääneet ensimmäisen toimintavuoden aika- 14888: takeskus. na vähemmälle. Tämä johtuu osaksi siitä, että 14889: Ympäristöinstituutin varsinainen toiminta al- niille on erittäin vaikea löytää rahoitusta. Tie- 14890: koi syksyllä 1986, jolloin ensimmäiset toimihen- dotukseen ja valistukseen tulee kuitenkin tule- 14891: kilöt aloittivat työnsä. Ensimmäisen toiminta- vaisuudessa panostaa yhä enemmän, sillä luo- 14892: vuoden aikana on ympäristöinstituutin tarpeel- daan pohja maamme ympäristönsuojelulle. 14893: lisuus tullut todistetuksi. Ympäristöinstituuttiin Ympäristöinstituutin toiminta on turvattu 14894: on tullut yhteydenottoja monilta tahoilta, eri- vuoden 1988 loppuun saakka Oulun läänin ke- 14895: tyisesti kunnilta. Vuoden 1987 aikana ympäris- hittämisrahan turvin. Vuoden 1989 alusta al- 14896: töinstituutti on keskittynyt ympäristöalan kou- kaen ympäristöinstituutti tarvitsee valtionavus- 14897: lutukseen ja tiedotustoimintaan sekä erilaisten tusta. 14898: kuntaselvitysten tekemiseen. Tiedotustoiminta Talousarvio on noin miljoona markkaa. Val- 14899: on toteutettu järjestämällä erilaisia seminaare- tion rahoituksella turvataan ympäristöinstituu- 14900: ja, näyttelyitä ja informaatiotilaisuuksia. tin perushenkilöstön palkkaus, noin 600 000 14901: Ympäristöinstituutti toimii kiinteässä yhteis- markkaa. Kiinteistökuluista vastaa Iin kunta ja 14902: työssä Oulun yliopiston, Lapin korkeakoulun, muut toiminnasta aiheutuneet kulut katetaan 14903: Oulun lääninhallituksen ja ympäristöministe- tulorahoituksella. 14904: riön kanssa. Säätiön hallituksessa on edustettu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14905: na Oulun yliopisto, Lapin korkeakoulu, ympä- nioittavasti, 14906: ristöministeriö ja Iin kunta. Tarkoituksena on 14907: laajentaa säätiön hallitusta myös muiden yli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14908: opistojen, korkeakoulujen, toimintalaitosten ja 1989 tulo- ja menoarvioon 600 000 14909: ministeriöiden edustuksella. Erityisesti opetus- markkaa Iissä sijaitsevan ympäristöins- 14910: ministeriön edustus hallinnossa on tarpeellinen. tituutin toiminnan rahoittamiseen. 14911: Ympäristöinstituutin toimintaa kehitetään 14912: 14913: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 14914: 14915: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää 14916: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 14917: 380 1988 vp. 14918: 14919: Raha-asia-aloite n:o 367 14920: 14921: 14922: 14923: 14924: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun vesi- ja ym- 14925: päristöpiirille säännösteltyjen vesistöjen kunnostamiseksi Kai- 14926: nuussa 14927: 14928: Eduskunnalle 14929: 14930: Kainuun vesi- ja ympäristöpiiri on jo usean tuntoa ja lisää riittävästi määrärahaa niille 14931: vuoden ajan tehnyt mm. eduskunnan myöntä- alueille, missä säännöstelyn haitat ovat todella 14932: mien erityismäärärahojen turvin säännöstelty- vaikeat ja selvästi nähtävissä haitaten jopa mat- 14933: jen vesistöjen rantojen raivausta Suomussal- kailuelinkeinojen harjoittamista. 14934: mella, Ristijärvellä ja Kuhmossa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14935: Tehty työ on ollut joustavaa ja järkevää sekä nioittaen, 14936: hyödyttänyt alueen väestöä mm. kalastuksen 14937: paranemisen muodossa. Ympäristönäkökohdis- että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 14938: ta lähtien monien vesistöjen ilme on muuttunut den 1989 tulo- ja menoarvioon 300 000 14939: huomattavasti paremmaksi. markkaa Kainuun vesi- ja ympäristöpii- 14940: Vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesityksessä ei rille Kainuun säännösteltyjen vesistöjen 14941: ole kuitenkaan tähän toimintaan esitetty yhtään rantojen puhdistukseen ja kunnostuk- 14942: rahaa. Tätä täytyy todella ihmetellä. Siksi on- seen. 14943: kin tärkeätä, että eduskunta osoittaa vastuun- 14944: 14945: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 14946: 14947: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää 14948: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 14949: 1988 vp. 381 14950: 14951: Raha-asia-aloite n:o 368 14952: 14953: 14954: 14955: 14956: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Iijoen ja sen vesistö- 14957: alueen saneeraamisen jatkamiseen 14958: 14959: 14960: Eduskunnalle 14961: 14962: Iijoen säännöstely on aiheuttanut jokivarren alkuperäiselle jokiluonnolle, kalastolle, elinkei- 14963: talouselämälle ja asutukselle hyvin suuria vai- noelämälle sekä muulle normaalille ja tasapai- 14964: keuksia. Tämän vuoksi on ryhdyttävä jo vih- noiselle jokivarren ja koko vesistöalueen elä- 14965: doinkin ja kiireesti toimiin Iijoen ja sen vesistö- mänmenolle. 14966: alueen riittäväksi saneeraamiseksi siten, että Työtä on siis tehtävä lujasti ja yhteisvoimin 14967: ryhdytään elvyttämään kalataloutta ja muita Iijoki-vesistön elvyttämiseksi, entistämiseksi ja 14968: peruselinkeinoja. Samalla voidaan saada alueen korvausten vihdoinkin maksamiseksi. 14969: työllisyyttä parannetuksi sekä saneerausaikana Edellä mainituista syistä Suomen Maaseudun 14970: että sen jälkeen. Puolue onkin jo vuosikausia vaatinut, että on 14971: SMP:n järkkymätön kanta on, että Iijoen ryhdyttävä kiireesti toimiin Iijoen ja sen vesistö- 14972: keski- ja yläjuoksu on pidettävä luonnontilassa. alueen riittäväksi saneeraamiseksi. Iijoen keski- 14973: Iijoki kokonaan on sisällytettävä myös valta- ja yläjuoksun asukkaat haluavat säilyttää Iijoen 14974: kunnalliseen koskiensuojelulakiin. Iijokivarren ilman voimalaitoksia ja haluavat, että Iijoen ja 14975: pitäjiin on saatava työllisyyttä ja lisäenergiaa sen sivujokien tuhotut kosket entistetään, jol- 14976: tehostamalla turpeen, hakkeen ja pienpuun hy- loin luontaiset vaelluskalakannat voisivat pitää 14977: väksikäyttöä. Lisäksi lijokivarren elinkeinoelä- niitä kutupaikkoinaan. Myöskään Iijoen käyt- 14978: mää on kehitettävä saneeraamalla Iijoen vesis- täminen virkistystarkoituksiin ei ole vähäistä, ja 14979: töä sekä panostamalla valtion varoja alueen se tulee aikaa myöten huomattavasti lisäänty- 14980: luontaisiin maa-, kala- ja metsätalouselinkei- mään. 14981: noihin, tiestön parantamiseen sekä uuteen peh- Kun SMP hallituspuolueena sai budjetin kor- 14982: meään teknologiaan ja pienyritystoimintaan. jaamista varten vuodelle 1986 oman määrära- 14983: Vesivoiman kahlehtiminen lijoessa on jo tä- hakiintiönsä eli 2,5 miljoonaa markkaa, on 14984: hän mennessä aiheuttanut koko lijoki-vesistölle SMP käyttänyt tämän summan yksinomaan 14985: sekä Iijoen Iatvajärvilie eli Irni-, Palo- ja Kera- yleishyödyllisiin tarkoituksiin, esimerkiksi Ou- 14986: järvelle huomattavia vahinkoja. lun ja Lapin erilaisten veteraanijärjestöjen ja 14987: Valtavia vahinkoja Iijoen kalastukselle sekä sotainvalidien tukemiseen sekä muihin yleishyö- 14988: maisemille ovat aiheuttaneet myös Iijoen Uit- dyllisiin tarkoituksiin, kuten mm. Iijoen sanee- 14989: toyhdistyksen pöyristyttävän laajat ja laitto- raamisen aloittamiseen. Merkittävimpiä SMP:n 14990: mat, siis rikolliset perkaukset Iijoki-vesistössä. pienkorjausmäärärahojen korjaustuloksia on- 14991: Seurauksena laittomista ja järjettömistä kin 200 000 markan määräraha juuri Iijoen 14992: ruoppauksista on ollut Iijoen kalakannan hä- keski- ja yläjuoksun vesistön saneeraamisen 14993: viäminen hyvin vähiin. Lisäksi kalaston elvyttä- aloittamiseen ja kalatalouden elvyttämiseen eli 14994: misessä niin jokivesissä kuin latvajärvissäkin on uiton ja vesivoimatalouden laittomien ruop- 14995: viivytelty. Aivan ilmeistä on, että Iijoen Uit- pausten jälkien parantamisen aloittamiseen, mi- 14996: toyhdistyksen taustalla kohtuuttomiin ja laitto- kä siis SMP:n osoittamien määrärahojen turvin 14997: miin ruoppauksiin on ollut vaikuttamassa myös pääsi alkamaan vuoden 1986 aikana. 14998: Pohjolan Voima Osakeyhtiö. Sama summa eli 200 000 markkaa saatiin tä- 14999: Näin siis raaka tekniikka, kova teknologia ja hän tarkoitukseen SMP:n työn tuloksena myös 15000: yksipuolinen taloudellinen hyötyajattelu ja riis- vuodelle 1987, mutta summaa olisi lisättävä kii- 15001: to ovat aiheuttaneet korvaamattomia vahinkoja reellisten töiden jouduttamiseksi. 15002: 382 1988 vp. - RA n:o 368 15003: 15004: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- vujokien saneeraamiseen siten, että va- 15005: nioittavasti, rat käytetään kalatalousasiantuntijoiden 15006: osoittamalla tavalla kiireellisyysjärjes- 15007: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden tyksessä Iijoen keski- ja yläjuoksun kos- 15008: 1989 tulo- ja menoarvioon momentille kien entistämiseen sekä uittolaitteiden 15009: 30.40. 77 500 000 markkaa Oulun vesi- purkamiseen ja muihin kalataloutta el- 15010: piirille Iijoen ja sen vesistöalueen eli si- vyttäviin toimenpiteisiin. 15011: 15012: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 15013: 15014: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää Tina Mäkelä 15015: 1988 vp. 383 15016: 15017: Raha-asia-aloite n:o 369 15018: 15019: 15020: 15021: 15022: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Siikajokisuun ruop- 15023: paukseen 15024: 15025: 15026: Eduskunnalle 15027: 15028: Talvella 1987 toteutettu Siikajokisuun ruop- sittää varsinaisen paauoman merenpuoleisen 15029: pauksen ykkösvaihe ei osoittautunut riittäväksi. osan, eteläväylä kakkosen ruoppaamisen noin 15030: Ruoppaustyö ei ulottunut tarpeeksi kauas ulos 1,8 kilometrin matkalla ja pohjoisväylä 2 A:n 15031: merelle; veneliikenne on edelleen vaikeaa ja ka- siivousruoppauksen noin 0,5 kilometrin matkal- 15032: lan nousu jokeen vähäistä. la. Lisäksi kuuluu suunnitelmaan eteläväylä 15033: Siikajoen kunta teetti vuonna 1987 jokisuun ykkösen ja vanhajoki kakkosen ruoppaaminen 15034: ruoppauksen kakkosvaiheen suunnitelman yh- sekä Pappilanrannan pienvenesataman rakenta- 15035: teistyössä Oulun vesi- ja ympäristöpiirin kans- minen siihen kuuluvine väylätöineen. 15036: sa. Ruoppauksen toteutuksen edellytyksenä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15037: kunnassa pidetään sitä, että työ tehdään valtion nioittavasti, 15038: kustannuksella. 15039: Siikajoen kunnanvaltuusto hyväksyi valmistu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15040: neen ruoppauksen kakkosvaiheen suunnitelman 1989 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 15041: ja sitoutui täyttämään siinä mainitut velvoitteet markkaa Siikajokisuun ruoppauksen 15042: ja päätti toimia hakijana, kun ruoppaukselle kakkosvaiheen suunnitelmien toteutta- 15043: anotaan vesioikeuden lupa. Suunnitelma kä- misen aloittamiseksi. 15044: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1988 15045: 15046: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää 15047: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 15048: 384 1988 vp. 15049: 15050: Raha-asia-aloite n:o 370 15051: 15052: 15053: 15054: 15055: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Iijoessa olevien up- 15056: potukkien poistamiseksi työllisyystöinä 15057: 15058: 15059: Eduskunnalle 15060: 15061: Iijoessa on uittojen jäljiltä paljon uppopuita että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15062: eli ns. hukkutukkeja. Nämä uppotukit pilaavat 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 15063: vesistöä ja vaikeuttavat kalastusta Iijoessa. Li- markkaa lijoessa olevien uppotukkien 15064: säksi ne aiheuttavat usein vaaratilanteita venei- poistamisen rahoittamiseksi valtion va- 15065: lijöille. roilla työllisyystöinä. 15066: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15067: nioittaen, 15068: 15069: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 15070: 15071: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää 15072: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 15073: 1988 vp. 385 15074: 15075: Raha-asia-aloite n:o 371 15076: 15077: 15078: 15079: 15080: Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakun- 15081: nallisen tiemuseon esineitten vastaanottohallin rakentamiseen 15082: Raisiossa 15083: 15084: Eduskunnalle 15085: 15086: Tie- ja vesirakennushallitus on vuonna 1980 kuitenkin sujunut erittäin hitaasti. Hankkee- 15087: perustanut valtakunnallisen tiemuseon huoleh- seen jo sijoitetut määrärahat tulisi saattaa pal- 15088: timaan tieverkon historiallisesti arvokkaiden velemaan tarkoitustaan ja tässä mielessä jatkaa 15089: tienosien sekä siltojen suojelemisesta ja vanho- museon aikaansaamista. Suunnitelman mukaan 15090: jen tienpitoon ja -rakentamiseen liittyvien ko- museoalueelle tarvitaan seuraavaksi n. 300 ne- 15091: neiden, laitteiden ja esineiden säilyttämisestä. liömetrin suuruinen esineitten vastaanottohalli, 15092: Eduskunta on vuosina 1983, 1985 ja 1986 val- jonka kustannusarvio on 600 000 markkaa. 15093: tion tulo- ja menoarvioissa myöntänyt museon Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 15094: suunnitteluun Raision kaupungissa yhteensä 15095: 800 000 markkaa. Museo on sijoitettu ja esinei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15096: den keruu aloitettu Raision tiemestaripiirin tu- 1989 tulo- ja menoarvioon 600000 15097: kikohdan yhteyteen valtion omistamalle maa- markkaa valtakunnallisen tiemuseon 15098: alueelle. esineitten vastaanottohallin rakentami- 15099: Valtakunnallisen tiemuseon kehittyminen on seen Raisiossa. 15100: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 15101: 15102: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Heli Astala Tapio Holvitie 15103: Heikki Perho Sauli Hautala Jukka Roos 15104: Virpa Puisto Liisa Hilpelä Anna-Liisa Jokinen 15105: Sauli Niinistö Risto Ahonen Ensio Laine 15106: Pertti Paasio 15107: 15108: 15109: 15110: 15111: 25 280129N 15112: 386 1988 vp. 15113: 15114: Raha-asia-aloite n:o 372 15115: 15116: 15117: 15118: 15119: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta kihlakunnanoikeuden lauta- 15120: miesten koulutustoimintaan 15121: 15122: 15123: Eduskunnalle 15124: 15125: Suomen oikeuskäytännössä on katsottu, että On kuitenkin välttämätöntä, että kihlakun- 15126: kihlakunnanoikeuden lautamiehet eivät ole nanoikeuden lautamiehet saavat omalta alal- 15127: kunnallisia luottamushenkilöitä, vaikka kun- taan koulutusta tutustuakseen lain valmistelun 15128: nanvaltuustot valitsevat lautamiehet tehtäviin- nykytilanteeseen, oikeushallinnon kehitysnäky- 15129: sä. Tämä käy selville mm. lautamiesten kelpoi- miin, eri lakeihin sekä ennen kaikkea kihlakun- 15130: suusehdoista. Samaa mieltä on ollut hallitus esi- nanoikeuden lautakunnasta ja sen tehtävistä 15131: tyksessään n:o 13/1969 vp. ja lakivaliokunta annettuihin määräyksiin. Kun he eivät voi saa- 15132: mietinnössään n:o 6/1969 vp. Tähän kantaan da puheena olevaa koulutusmäärärahaa kau- 15133: on yhtynyt myös oikeuskansleri kirjeessään punkien ja kuntien luottamushenkilöiden kou- 15134: 2534/30/81. Toisin sanoen voidaan katsoa, että lutukseen varatuista määrärahoista, olisi val- 15135: lautamiehet ovat valtion luottamushenkilöitä. tion osoitettava lautamiesten koulutukseen tar- 15136: Palkkionsa kihlakunnanoikeuden lautamie- vittavat varat, jotka tulisivat Suomen Lauta- 15137: het saavat kuitenkin kunnanvaltuustoilta. Kun miesten Yhdistyksen käytettäväksi sanottuun 15138: lautamiehet ovat viimeksi mainitun tosiasian tarkoitukseen. 15139: vuoksi pyytäneet asianomaisilta kunnanval- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 15140: tuustoilta koulutusmäärärahoja lautamiespäi- taen, 15141: vien järjestämistä varten, on heidän anomuk- 15142: siaan hylätty. Kaupungit ja kunnat ovat katso- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15143: neet, että he eivät osallistu lautamiesten eli val- 1989 tulo- ja menoarvioon 30 000 mark- 15144: tion luottamushenkilöiden koulutuskustannuk- kaa kihlakunnanoikeuden lautamiesten 15145: siin. kou/utustoimintaan. 15146: 15147: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 15148: 15149: Lea Kärhä 15150: 1988 vp. 387 15151: 15152: Raha-asia-aloite n:o 373 15153: 15154: 15155: 15156: 15157: Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta tietokoneohjelman tuot- 15158: tamiseen tapakasvatuksen edistämiseksi kouluissa 15159: 15160: 15161: Eduskunnalle 15162: 15163: Tietokoneet ovat yleistyneet kaikkialla työ- vaikutus ihmiseen ei ole yhtä myönteinen. Eri- 15164: elämässä, kouluissa ja kodeissa. Tietotekniikka tyisesti nuorille ja lapsille on valmistettava oh- 15165: muuttaa maailmaa ja samalla myös ihmisiä. jelmia, jotka eivät korosta näitä ominaisuuksia 15166: Muutosten tulisi kuitenkin tapahtua siten, että eivätkä perustu tuhoamiseen. 15167: itse pystymme vaikuttamaan niiden suuntaan. Toisenlaisten ohjelmien tarjoaminen lisää 15168: Tietokoneilla on todettu olevan lukuisia hy- myös tyttöjen kiinnostusta tasa-arvoisesti poi- 15169: viä ominaisuuksia. Kouluissa tehty kartoitus kien rinnalla. Monipuolisilla ohjelmilla voidaan 15170: osoitti, että tietokoneavusteinen opetus tuo vaikuttaa tietotekniikan aiheuttaman muutok- 15171: vaihtelua ja iloa oppimiseen, motivoi työskente- sen laatuun. 15172: lyä, mahdollistaa opetuksen yksilöinnin ja pa- Ehdotamme laadittavaksi tietokoneohjelman 15173: rantaa työrauhaa sekä lisää syvällisiä keskuste- tapakasvatuksen avuksi. Aihe tarjoaa mahdolli- 15174: luja opittavasta aiheesta. suuksia käsitellä nuoren elämään liittyviä il- 15175: Tänä päivänä lapset ja nuoret joutuvat teke- miöitä laajasti. Tietokoneen avulla voidaan li- 15176: misiin tietokoneiden kanssa usein jo kotona sätä asian kiinnostavuutta, ja ohjelma voidaan 15177: mutta viimeistään kouluissa, koska kaikki kou- rakentaa niin, että se tarjoaa vaihtoehdon tällä 15178: lut hankkivat käyttöönsä tietokoneet tämän hetkellä saatavilla oleville kaupallisille tuhoa- 15179: vuosikymmenen kuluessa. Ongelmaksi onkin mispeleille. 15180: muodostunut se, mitä ovat ne ohjelmat, joita Tuotetaan tietokoneavusteinen opetusohjel- 15181: käytetään. Koulujen käyttöön monipuolisia oh- ma, jossa animaation keinoin esitetään ihmisten 15182: jelmia ei toistaiseksi ole riittävästi. Kotikäytös- välisen kanssakäymisen sääntöjä ja tarkoitusta. 15183: sä ovat yleisimpiä erilaiset tuhoamispelit, jotka Ohjelman avulla oppilas voi kokeilla erilaisia 15184: kiehtovat pelaajaa nopeudellaan, väreillään ja vaihtoehtoja ja niiden vaikutusta. 15185: korkeatasoisilla kuvillaan. Niiden sisältö on Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 15186: kuitenkin lähes poikkeuksetta väkivaltainen. nioittaen, 15187: Ongelma on myös siinä, että pojat omaksuvat 15188: tietokoneiden käytön paremmin kuin tytöt, joi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15189: ta tietokoneet kiinnostavat vain vähän. 1989 tulo- ja menoarvioon 160 000 15190: Tietokoneen ominaisuudet: nopeus, tehok- markkaa tietokoneavusteisen opetusoh- 15191: kuus, tottelevaisuus, tarkkuus ja järkkymättö- jelman tuottamiseksi tapakasvatuksen 15192: myys hyödyttävät yhteiskuntaa, mutta niiden edistämiseksi kouluissa. 15193: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 15194: 15195: Lea Kärhä Sauli Hautala 15196: Pekka Puska Kirsti Ala-Harja 15197: 388 1988 vp. 15198: 15199: Raha-asia-aloite n:o 374 15200: 15201: 15202: 15203: 15204: Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta tupakkaa koskevan ter- 15205: veyskasvatusaineiston tuottamiseksi kehitys- ja aistivammai- 15206: sille 15207: 15208: Eduskunnalle 15209: 15210: Kehitys- ja aistivammaisten koulutus on ei ole ollut mahdollista millekään järjestölle ta- 15211: maassamme järjestetty tyydyttävällä tavalla. loudellisista syistä. 15212: Lainsäädännön mukaan oppivelvollisuudesta ei Kehitys- ja aistivammaisten terveyskasvatus 15213: enää vapauteta kehitys- tai aistivammaisuuden tupakoinnin osalta on jäänyt asianomaisten 15214: vuoksi. Kuntien tehtävänä on järjestää kaikille opettajien toimesta tapahtuvaksi ilman erityisiä 15215: oppivelvollisuusikäisille opetusta oppivelvolli- oppiaineistoja. Mikäli tarkoitukseen voidaan 15216: suuden puitteissa. saada varoja, Nuorisokasvatusliitto on valmis 15217: Terveyskasvatukseen liittyviä tupakka-aineis- aineistoja tuottamaan. 15218: toja on tuotettu peruskoulun, lukion ja amma- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 15219: tillisten oppilaitosten tarpeisiin. Niitä on myös nioittavasti, 15220: em. oppilaitoksissa runsaasti käytetty. 15221: Kehitys- ja aistivammaisille tarkoitettua ter- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15222: veyskasvatusaineistoa kysytään asianomaisista 1989 tulo- ja menoarvioon 120 000 mark- 15223: oppilaitoksista usein. Varojen puutteessa kehi- kaa tupakkaa koskevan terveyskasvatusai- 15224: tys- ja aistivammaisille tarkoitettuja aineistoja neiston tuottamiseksi kehitys- ja aisti- 15225: ei ole kuitenkaan valmistettu. Niiden tekeminen vammaisten koulutuksessa käytettäväksi. 15226: 15227: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 15228: 15229: Lea Kärhä Sauli Hautala 15230: Pekka Puska Kirsti Ala-Harja 15231: 1988 vp. 389 15232: 15233: Raha-asia-aloite n:o 375 15234: 15235: 15236: 15237: 15238: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta Rajamäen metsätyönjohtaja- 15239: koulun lisärakennushankkeeseen 15240: 15241: 15242: Eduskunnalle 15243: 15244: Rajamäen metsätyönjohtajakoulu toimii Nykyiset tilat on useissa yhteyksissä todettu 15245: puutteellisissa tiloissa Työtehoseuran alueella epätyydyttäviksi ja uusien rakennusten hankki- 15246: Rajamäellä. Nurmijärven kunta on osoittanut minen välttämättömäksi. Hankkeella on laaja 15247: metsäoppilaitokselle maanvaihdolla jo alueen, alueellinen merkitys. 15248: ja alueesta on rakennuskaavaluonnos ollut alus- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 15249: tavasti nähtävillä. Opetusministeriön hallinnon- taen, 15250: alan toiminta- ja taloussuunnitelmassa hank- 15251: keen rahoitusta on vuosi vuodelta siirretty. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15252: Hankkeen kustannusarvio on n. 15-20 milj. 1989 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 15253: mk. Perustamissuunnitelma on vahvistetta- markkaa Rajamäen metsätyönjohtaja- 15254: vana. koulun rakennushankkeeseen. 15255: 15256: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 15257: 15258: Lea Kärhä 15259: 390 1988 vp. 15260: 15261: Raha-asia-aloite n:o 376 15262: 15263: 15264: 15265: 15266: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta kalatalousalan järjestöjen lisä- 15267: henkilöstön palkkaamiseen 15268: 15269: 15270: Eduskunnalle 15271: 15272: Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa kuin myös muiden järjestöjen saamaan tukeen 15273: on varattu perinteelliseen tapaan määrärahoja verrattuna. Laajenevan vapaa-aikatoiminnan 15274: myös kalastusalan järjestöjen toiminnan tuke- osana on tätäkin kalastuksen sektoria tuettava 15275: miseen momentille 30.37.49. Näistä varoista oikeassa suhteessa sen merkitykseen. 15276: ohjataan valtaosa sellaisille järjestöille, jotka Kalatalousalan järjestöjen tukemiseen ohjat- 15277: vedenomistajien ja ammattikalastajien elinkei- tavien valtion varojen kohdentumiseen tulisi 15278: notoimintaan liittyvää neuvontatyötä hoitamal- puuttua ja ohjata enemmän varoja juuri vapaa- 15279: la parantavat näiden kalatalouden sektorien toi- ajankalastajien järjestöjen toimintaan. Mm. 15280: minnallisuutta. Laajojen kansalaispiirien har- asianomainen tulo- ja menoarvion momentti tu- 15281: rastuksena kalastuksella on myös huomattavaa lisi jakaa alamomentteihin siten, että esimerkik- 15282: merkitystä niin sitä harrastaville henkilöille si Suomen Kalamiesten Keskusliitolle ja sen jär- 15283: kuin myös vapaa-ajankalastajia palvelevissa jestöverkolle suunnattu määräraha näkyisi sel- 15284: ammateissa toimiville. Toisille siis merkitys on västi eikä nykyisellä tavalla hukkuisi veden- 15285: hyvässä harrastuksessa ja toisille toimeentu- omistajien ja ammattikalastajien järjestöille 15286: lossa. tarkoitettuihin määrärahoihin. Omalla alamo- 15287: Yhteiskunnan kannalta on tärkeätä, että va- mentillaan tämän vapaa-ajankalastajille osoite- 15288: paa-ajankalastusta kehitetään ja ohjataan tä- tun määrärahan osuus ei jäisi myöskään edusta- 15289: män kalastussektorin merkityksen kannalta oi- jilta huomaamatta. 15290: kealla tavalla. Järjestäytyneet aktiiviset vapaa- Edellä olevan perusteella kunnioittaen ehdo- 15291: ajankalastajat muodostavat laajapohjaisen kes- tan, 15292: kusjärjestönsä - Suomen Kalamiesten Keskus- 15293: liiton - kautta merkittävän vapaa-ajankalasta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15294: jiin ja kalastukseen vaikuttavan yhteisön. Val- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 15295: tiovalta on tukenut tätäkin järjestöä, mutta tuki 30.37.49 500 000 markan lisämäärära- 15296: on jäänyt huomattavasti jälkeen niin itse har- han Suomen Kalamiesten Keskusliitolle 15297: rastuksen ja järjestön laajenemisen suhteen lisähenkilöstön palkkausta varten. 15298: 15299: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 15300: 15301: Lea Kärhä 15302: 1988 vp. 391 15303: 15304: Raha-asia-aloite n:o 377 15305: 15306: 15307: 15308: 15309: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta lisähenkilöstön palkkaami- 15310: seksi tarkastuslautakunnan jutturuuhkan purkamiseksi 15311: 15312: 15313: Eduskunnalle 15314: 15315: Tarkastuslautakuntaan on saapunut valituk- nan taholta on jutturuuhkaa yritetty purkaa yli- 15316: sia seuraavasti: 4 846 vuonna 1983, 4 651 vuon- töillä ja muilla tilapäisratkaisuilla, mutta on sel- 15317: na 1984, 4 759 vuonna 1985 ja 5 854 vuonna vää, että nykyisillä resursseilla se ei pysty selviy- 15318: 1986. tymään uuden lainsäädännön tuottamista vali- 15319: Juttumäärän lisääntyminen on merkinnyt tusmäärien lisäyksistä. 15320: sitä, että valitusten keskimääräinen käsittelyai- Kansalaisten oikeusturvan vuoksi on tarkas- 15321: ka on venynyt neljästä kuukaudesta jopa vuo- tuslautakuntaan välttämätöntä perustaa yksi 15322: teen. jaosto lisää. Minimivaatimus on 3 uuden esitte- 15323: Kuluvan vuoden aikana tarkastuslautakun- lijän viran, 3 notaarin viran, 2 toimistovirkaili- 15324: nan työmäärä tulee entisestään lisääntymään jan ja 1 konekirjoittajan viran perustaminen. 15325: heinäkuun 1 päivänä 1988 voimaan tulevan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 15326: vanhusten ja vammaisten hoitotukijärjestelmän taen, 15327: mukaisten valitusten ohjautuessa tarkastuslau- 15328: takunnalle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15329: Vuoden 1989 alussa tulevat tarkastuslauta- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 15330: kunnan käsittelemät asiat edelleen kasvamaan, 33.11.01 800000markkaauusien virko- 15331: koska tuolloin voimaan tuleva vammaisten toi- jen perustamiseksi tarkastuslautakun- 15332: meentulotukijärjestelmä tuo tarkastuslautakun- taan. 15333: taan uuden valitusryhmän. Tarkastuslautakun- 15334: 15335: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 15336: 15337: Lea Kärhä 15338: 392 1988 vp. 15339: 15340: Raha-asia-aloite n:o 378 15341: 15342: 15343: 15344: 15345: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta keskusrikospolii- 15346: sin talousrikostutkinnan tietotekniikan kehittämiseen 15347: 15348: 15349: Eduskunnalle 15350: 15351: Taloudellinen rikollisuus aiheuttaa Suomessa kaista ja aikaaviepää mm. laajojen tiliaineisto- 15352: vuosittain varovaisestikin laskien miljardien jen hallinnan kannalta. Ja nykyaikana manuaa- 15353: markkojen aineelliset vahingot. Sen seurauksia listen kirjanpitojen osuus vähenee vähenemis- 15354: ovat myös työttömyys, vääristynyt kilpailuti- tään nopeassa tahdissa kaikilla aloilla. Atk-pe- 15355: lanne ja järjestyneen yhteiskunnan perusteena rustaisten tilinpitojen tarkastaminen ei ole aja- 15356: olevan solidaarisuuden häiriintyminen. teltavissa ilman, että tutkijoilla on ollut mah- 15357: Yksi menestyksellisen talousrikostorjunnan dollisuus omakohtaisesti perehtyä tietokonei- 15358: perusedellytys on riittävien voimavarojen osoit- den käyttöön ja erilaisiin laskentatoimen ohjel- 15359: taminen näiden rikosten tutkintaan. Inhimillis- miin. Täten Väärinkäytästen houkuttavuus kal- 15360: ten resurssien lisäksi näyttää nykyaikainen tie- kyloidussa taloudellisessa rikollisuudessa on li- 15361: totekniikka tarjoavan ehkä aivan ratkaisevan- sääntynyt, koska voidaan olla varmoja siitä, 15362: kin avun tutkinnan tehostamiselle ja järkeistä- etteivät rikostutkijat asianmukaisten työkalujen 15363: miselle. puuttuessa saa mitään selville. Tilanne on jo 15364: Muissa Pohjoismaissa ollaan Suomea huo- koitunut yhteiskunnalle riittävän kalliiksi. 15365: mattavasti pitemmällä tässä suhteessa. Esimer- Keskusrikospoliisin työpanoksesta on viime 15366: kiksi Ruotsissa osoitettiin ns. henkilökohtaisten vuosina jouduttu osastosta riippuen suuntaa- 15367: tietokoneiden paketissa talousrikostutkijoiden maan taloudellisiin rikoksiin noin 40-80 pro- 15368: käyttöön syyskuussa 1986 laitteistoja yli kym- senttia. 15369: menen miljoonan kruunun arvosta. Tämä sen Eduskunta on vuosien 1987 ja 1988 valtion 15370: vuoksi, että vuonna 1985 tehty kahden miljoo- tulo- ja menoarvioita käsitellessään lisännyt 15371: nan kruunun etukäteispanostus arvioitiin kus- keskusrikospoliisille osoitettuja atk-voimavaro- 15372: tannus/hyötyanalyysissä erittäin kannatta- ja ja siten ilmaissut tahtonsa voimakkaammista 15373: vaksi. panoksista talousrikostutkinnan tehostami- 15374: Varsinkin talousrikostutkinnassa pitää paik- sessa. 15375: kansa sanonta "menetetty aika on paennut to- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15376: tuus". Ja sen mukana katoavat säännönmukai- nioittaen, 15377: sesti myös rikoksilla hankitut rahat. Tietotek- 15378: niikalla saavutetaan suhteellisen vähäisin kus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15379: tannuksin merkittävä tutkinnallinen aikavoitto. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 15380: Tämä puolestaan lisää melkoisesti yhteiskun- 26.75.27 1 000 000 markkaa keskusri- 15381: nan mahdollisuuksia saataviensa varmistami- kospoliisin talousrikostutkinnan tieto- 15382: seen, ennen kuin rikollinen hyöty on ehditty lo- tekniseen tukeen, lähinnä työasemien ja 15383: pullisesti saattaa lainvalvonnan ulottumatto- nykyaikaisten yritysohjelmien lisäämi- 15384: miin. seen. 15385: Taloudellisten rikosten tutkinta on monimut- 15386: 15387: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 15388: 15389: Pentti Lahti-Nuuttila Aimo Ajo Arto Lapiolahti 15390: Raimo Vuoristo Arja Alho Timo Roos 15391: Markku Pohjola Jukka Gustafsson Sinikka Mönkäre 15392: Risto Ahonen 15393: 1988 vp. 393 15394: 15395: Raha-asia-aloite n:o 379 15396: 15397: 15398: 15399: 15400: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Oriveden asevari- 15401: kon uudisrakentamiseen 15402: 15403: 15404: Eduskunnalle 15405: 15406: Oriveden asevarikko 6:n uudisrakennustoi- Oriveden asevarikon uudisrakentamista. Se on 15407: minta keskeytyi vuonna 1979. Varikon toimin- asiantuntijalausuntoihin perustuen arvioinut 15408: nan kannalta, ajatellen myös työllisyyden pa- määrärahantarpeen noin 12,5 miljoonaksi mar- 15409: rantamista, on tärkeätä aloittaa vuonna 1989 kaksi tässäkin aloitteessa mainittujen rakennus- 15410: uudisrakennustoiminnan jatkaminen. Kiirei- hankkeiden toteutumiseksi. 15411: simmin asevarikolla olisi toteutettava esikunta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 15412: rakennushanke, mutta myös autotallin, auto- taen, 15413: huoltamon ja kalustokatoksen rakennustöiden 15414: tekeminen on ajankohtaista. Samalla olisi kiin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15415: nitettävä huomiota myös asevarikko 6:n henki- 1989 tulo- ja menoarvioon 12 500 000 15416: löstön lisäykseen huolehtimalla vakinaisten työ- markkaa Oriveden asevarikon esikunta- 15417: suhteiden syntymisestä myös tulevaisuudessa. rakennuksen, autotallin, autohuolta- 15418: SAK:n Hämeen läänin neuvottelukunta on mon ja kalustokatoksen rakennustöiden 15419: osaltaan perustellulla ehdotuksella kiirehtinyt tekemiseksi. 15420: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 15421: 15422: Pentti Lahti-Nuuttila Sulo Aittoniemi Jukka Gustafsson 15423: 394 1988 vp. 15424: 15425: Raha-asia-aloite n:o 380 15426: 15427: 15428: 15429: 15430: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastota- 15431: lon rakentamisen aloittamiseen Orivedellä 15432: 15433: 15434: Eduskunnalle 15435: 15436: Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvio sisäl- sikin kiirehdittävä perustamissuunnitelman, esi- 15437: tää varoja valtion virastotalojen rakentamiseen suunnitelman ja rakennussuunnittelun suoritta- 15438: yhteensä 161 miljoonaa markkaa. Yhtään viras- mista, jotta rakennustyöt päästään käynnistä- 15439: totalohanketta ei käynnisty tai toteudu Hämeen mään tämän vuoden lopulla. 15440: läänissä, vaikka tässäkin osassa Suomea olisi Toisaalta tiedämme, että Oriveden kaupunki 15441: välttämätöntä rakentaa valtion virastotaloja. on valmis ikään kuin siihen pakotettuna odotta- 15442: Vastaava tilanne on jatkunut jo useamman vuo- maan valtion omien tilojen valmistumista ja 15443: den ajan, joten vihdoin olisi myös Hämeeseen joustamaan, vaikka kaupungilla on jo omia ti- 15444: osoitettava määrärahoja valtion virastotalojen laongelmia palveluvirastojensa sijoittamisessa. 15445: rakentamiseen. Erittäin sopiva hanke olisi Ori- Tämä ei ole kuitenkaan kaupungin asukkaiden 15446: vedelle rakennettava valtion virastotalo. etujen mukaista, koska heidän asiointinsa jul- 15447: Tällä raha-asia-aioitteelia kiirehdimme val- kisten palvelujen hyödyntämisessä monin ta- 15448: tion virastotalon rakentamista Orivedellä. Ra- voin hankaloituu. Kokonaistaloudellisestikin 15449: kennushallituksen suunnitelmien mukaan kau- on arveluttavaa, jos valtion virastotaloa ei ra- 15450: punkiin rakennetaan valtion virastotalo vuosina kennettaisi tässä aloitteessa hahmotellulla aika- 15451: 1991-1992, mutta hanketta olisi monista syistä taululla. 15452: aiennettava ja aloitettava rakennustyöt viimeis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15453: tään vuoden 1988 lopulla. Rakentamishanke- nioittaen, 15454: han on eri tavoin ollut vireillä jo parikymmentä 15455: vuotta. Valtion virastopalvelut ovat hajautet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15456: tuina, ja niiden sijaitseminen mm. kaupungin 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 15457: virastotalossa hajauttaa puolestaan kaupungin 28. 64. 76 10 000 000 markkaa valtion vi- 15458: omia toimintoja. Valtion virastotaloa varten rastotalon rakennustöiden aloittamiseen 15459: varattu tontti on rakentamiskelpoine'l. Nyt oli- Ori vedellä. 15460: 15461: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 15462: 15463: Pentti Lahti-Nuuttila Sulo Aittoniemi 15464: Jukka Gustafsson Heikki A. Ollila 15465: Matti Maijala 15466: 1988 vp. 395 15467: 15468: Raha-asia-aloite n:o 381 15469: 15470: 15471: 15472: 15473: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen yli- 15474: opiston Virtain tutkimusaseman rakentamiseen 15475: 15476: 15477: Eduskunnalle 15478: 15479: Tampereen yliopistossa on jo kauan todettu koulutus. Myös ulkopuoliset tahot, esim. muut 15480: puutteeksi, että yliopistolla ei ole tutkimus- ja korkeakoulut, voivat olla käyttäjinä. 15481: kenttäasemaa, jossa olisi mahdollista harjoittaa Hankkeen mitoituksessa on käytetty tavan- 15482: kenttätutkimusta, suorittaa tutkimusharjoitte- omaisia viimeaikaisia tutkimusasemahankkeis- 15483: lua ja antaa opetusta kenttäolosuhteissa. Myös sa hyväksyttyjä mitoitusperusteita (esim. Jyväs- 15484: yliopiston täydennyskoulutuskeskus ja henki- kylän yliopiston Konneveden biologisen aseman 15485: löstökoulutus tarvitsevat koulutustoimintaansa 1 ja II vaihe). Mitoituksen lähtökohtana on ol- 15486: internaattityyppisiä toimitiloja. Yksinomaan lut, että tutkimusasemalla voi samanaikaisesti 15487: täydennyskoulutuskeskuksen tarve on alusta- toimia enintään 26 hengen ryhmä. 15488: van arvion mukaan parisenkymmentä kurssi- Hankkeen hyötyala on 576 m 2 • Tilaohjel- 15489: päivää ensimmäisenä toimintavuonna. Omien maan sisältyy tutkimus-, opetus-, majoitus- se- 15490: tilojen puuttuessa on jouduttu turvautumaan kä erilaisia aputiloja. 15491: muiden yliopistojen tarjoamiin palveluihin sekä Tutkimusasema on tarkoitus rakentaa Vir- 15492: kalliiseen hotellimajoitukseen. tain kaupungin Virtainkylän Marttisen saareen 15493: Kenttätutkimusedellytysten luomiseksi Tam- perinnekylän välittömään läheisyyteen. Kau- 15494: pereen yliopisto ja Virtain kaupunki ovat 15.12. punki on lokakuussa 1986 päättänyt varata täl- 15495: 1984 tehneet yhteistyösopimuksen. Siinä tode- tä alueelta myöhemmin asemakaavan mukaises- 15496: taan mm., että yhteistyön yleistavoitteena on ti tontiksi muodostettavan 13 000 m 2 :n määrä- 15497: keskinäisen kulttuuri- ja perinneyhteistyön, tut- alan tutkimusaseman sijaintipaikaksi. Raken- 15498: kimusyhteistyön sekä seminaari- ja koulutus- nuspaikan perustamisolosuhteet ovat hyvät. 15499: työn harjoittaminen. Samoin todetaan tavoit- Rakennustyöt on ollut tarkoitus käynnistää 15500: teena olevan kulttuuritutkimusaseman perusta- vuonna 1987 rahoittaen ne työllisyysvaroin 15501: minen Virroille. niin, että aseman tilat olisi saatu käyttöön jo 15502: Yhteistoiminta on käynnistynyt 1.1.1985 vii- vuoden 1988 aikana. Ajoitukseen on vaikutta- 15503: sivuotisen tutkimus- ja yhteistyösuunnitelman nut Virtain erityisesti talvisin vaikea työllisyysti- 15504: puitteissa. Suunnitelma tarkistetaan vuosittain lanne. 15505: ja uusitaan viisivuotiskausittain. Koska hanke ei ole edennyt suunnitellulla ta- 15506: Tampereen yliopiston Virtain tutkimusase- valla, on tarpeen, että eduskunta ottaa kantaa 15507: man rakentamisella luodaan edellytykset yli- hankkeeseen myöntämällä rakennustöitä varten 15508: opiston eri tieteenalojen kenttätutkimukselle. määrärahan. 15509: Tällaisia tieteenaloja ovat mm. kansanperinne Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15510: ja kansanmusiikki, suomen kieli, kirjallisuustie- nioittaen, 15511: de ja muut taideaineet, historia, aluetiede, kun- 15512: nallistiede ja kansanterveystiede. Asemaa käy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15513: tetään myös muuhun tieteelliseen toimintaan, 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 15514: kuten tutkimusprojekteihin, seminaareihin ja 29.10. 74 3 600 000 markkaa Tampereen 15515: kokouksiin. Samoin asemaa hyödyntävät täy- yliopiston Virtain tutkimusaseman ra- 15516: dennyskoulutuskeskus ja yliopiston henkilöstö- kentamiseksi. 15517: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 15518: 15519: Pentti Lahti-Nuuttila Sulo Aittoniemi 15520: Jukka Gustafsson Heikki A. Ollila 15521: Matti Maijala 15522: 396 1988 vp. 15523: 15524: Raha-asia-aloite n:o 382 15525: 15526: 15527: 15528: 15529: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisen 15530: keskuskirjaston toiminnan kehittämiseen 15531: 15532: 15533: Eduskunnalle 15534: 15535: Yleisten kirjastojen keskuskirjasto täydentää v. 1988) ei riitä kattamaan kaikkea todellista 15536: kirjastoverkkoa ja kirjastojen yhteistyötä yllä- toimintaa, saati mahdollisia erityisiä kehittä- 15537: pitämällä maakuntakirjastojen kokoelmia täy- misprojekteja. 15538: dentävää kokoelmaa. Sen aineisto on kaikkien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15539: kirjastojen hyödynnettävissä kaukopalvelun nioittaen, 15540: avulla. Lisäksi sillä on yleisten kirjastojen ke- 15541: hittämiseen liittyviä tehtäviä. Se mm. ylläpitää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15542: kirjastotoimintaa käsittelevän aineiston kokoel- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 15543: maa. 29.56.30 (Valtionosuudet valtakunnalli- 15544: Yleisten kirjastojen keskuskirjastona toimi- sen keskuskirjaston käyttökustannuksiin) 15545: van Helsingin kaupunginkirjaston keskuskirjas- 1 000 000 markkaa valtakunnallisen kes- 15546: totoimintaan saama valtionosuus (480 000 mk kuskirjaston toiminnan kehittämiseen. 15547: 15548: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 15549: 15550: Pentti Lahti-Nuuttila Jorma Rantanen 15551: 1988 vp. 397 15552: 15553: Raha-asia-aloite n:o 383 15554: 15555: 15556: 15557: 15558: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastoalan ko- 15559: keilu-, tutkimus- ja selvitystoimintaan 15560: 15561: 15562: Eduskunnalle 15563: 15564: Kirjasto- ja tietopalvelualan kokeilujen, sel- sa jne. Tällaisena murroskautena tutkimisen ja 15565: vitysten ja tutkimusten tarve on kasvamassa. kokeilemisen tarve kasvaa. 15566: Kirjastojen ja tietopalvelujen edellytetään näinä Pidämme hyvänä sääntönä, että 0,5 OJo kirjas- 15567: aikoina venyvän moneen suuntaan samaan ai- tojen menoista varattaisiin tutkimus-, selvitys- 15568: kaan: ottavan käyttöön uusia tekniikoita ja tie- ja kokeilutoimintaan. Osa varoista tulisi myön- 15569: dontallennusvälineitä ja oppivan valikoimaan tää budjetin kautta, osa kirjastojen ja tietopal- 15570: paitsi sanallista, myös kuvallista materiaalia; velujen sisällä. 15571: laajentavan palveluaan toisaalta ammatissa toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15572: miville kuten hallinnon työntekijöille ja yrittä- nioittaen, 15573: jille, toisaalta laitoksissa asuville tai koteihinsa 15574: sidotuille; tuottavan yhä parempia tiedonhaun että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 15575: apuvälineitä erilaisille erikoistuneille ryhmille, den 1989 tulo- ja menoarvioon momen- 15576: ratkaisevan aineiston kulumisesta ja paperin tille 29.56.30 (Valtionavustus keskitet- 15577: happamuudesta johtuvat ongelmat; tutkivan tyihin palveluihin ja kokeilu toimintaan) 15578: uusia taliennevälineitä vaihtoehtona mikrofil- 2 400 000 markkaa kirjastoalan kokei- 15579: mille aineiston säilyttämisessä ja monistamises- lu-, tutkimus- ja selvitystoimintaan. 15580: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 15581: 15582: Pentti Lahti-Nuuttila Jorma Rantanen 15583: 398 1988 vp. 15584: 15585: Raha-asia-aloite n:o 384 15586: 15587: 15588: 15589: 15590: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastojen perus- 15591: tamiskustannuksiin 15592: 15593: 15594: Eduskunnalle 15595: 15596: Kirjastorakentaminen ja kirjastoautojen jastotilat ovat ahtaat ja ajastaan jäljessä. Sa- 15597: hankkiminen ja uusiminen ovat varsinkin pien- moin monesta kunnasta puuttuu kirjastoauto 15598: ten paikkakuntien kulttuuri- ja tietopalvelujen tai se pitäisi uusia. 15599: kannalta tärkeää toimintaa. Kirjasto on useissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15600: tapauksissa kunnan ainoa kulttuuritila. Lähes nioittavasti, 15601: aina ne ovat ainoa julkinen tila, jossa voi viet- 15602: tää aikaa omaehtoisesti ja maksamatta mitään. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15603: Kirjastot tuovat mielekkäitä mahdollisuuksia 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 15604: vapaa-ajan käyttöön. 29.56.31 45 000 000 markkaa kirjasto- 15605: Maassa on edelleen monta kuntaa, joiden kir- jen perustamiskustannuksiin. 15606: 15607: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 15608: 15609: Pentti Lahti-Nuuttila Kimmo Sarapää Jorma Rantanen 15610: 1988 vp. 399 15611: 15612: Raha-asia-aloite n:o 385 15613: 15614: 15615: 15616: 15617: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kehitysvammais- 15618: ten Tukiliitolle selkokielisen kirjallisuuden kirjastotoiminnan 15619: tukemiseen 15620: 15621: Eduskunnalle 15622: 15623: Yhteiskunnan muuttuessa yhä enemmän tie- maisille Itsekasvatuksen Instituutin, jonka kir- 15624: toyhteiskunnaksi toimintojen eriytyminen ja jastoa olisi välttämätöntä kehittää sellaiseksi 15625: monimutkaistuminen on entistä enemmän vai- toimintakeskukseksi, joka välittäisi sekä antaisi 15626: keuttamassa vammaisten elämää ja eristämässä virikkeitä koko maan kirjastotoimene selkokie- 15627: heitä muista ihmisistä. Tämä kehitys estää heil- lisen kirjallisuuden saatavuuden ulottamisesta 15628: tä mm. tiedonsaannin, mikä puolestaan johtaa eri puolille maata. Tämä kirjastotoimintakes- 15629: sosiaaliseen eristäytymiseen ja vallan puuttee- kus voi myös kehittää yhteistoiminnassa esim. 15630: seen eli kykenemättömyyteen vaikuttaa omaa korkeakoulujen kanssa lukemista ja tutkimista 15631: itseä ja elämää koskeviin asioihin. Esimerkiksi helpottavia välineitä kehitysvammaisille, vai- 15632: televisiossa, radiossa, lehdissä ym. tiedotusväli- kuttaa edistävästi selkokirjallisuuden julkaise- 15633: neissä käytettävä kieli on niin vaikeaa, etteivät miseen ja aktivoida eri tavoin mm. muilla kielil- 15634: kehitysvammaiset ja monet muutkaan kansa- lä julkaistun selkokielisen kirjallisuuden kään- 15635: laisryhmät pysty saamaan niiden kautta tietoa tämistä suomeksi. 15636: ja elämyksiä kuten muut ihmiset. Varsin vaati- Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n hanke on 15637: mattomassa määrin myös muussa julkaisutoi- vasta alussa, ja sen täysimääräinen toteuttami- 15638: minnassa on otettu huomioon mahdollisuudet nen ei voi onnistua ilman valtiovallan tukea. 15639: välittää tietoa ja elämyksiä kehitysvammaisten Nyt olisikin osoitettava määräraha selkokielisen 15640: henkiseksi rikkaudeksi. kirjallisuuden kirjastotoiminnan käynnistämi- 15641: Selkokielen oivaltaminen ja kehittäminen on seen todella tehokkaasti; projektisihteerin paik- 15642: avannut uusia mahdollisuuksia tarjota mm. ke- kaaminen johtamaan hanketta, selkokirjalli- 15643: hitysvammaisille uudella tavalla tieto- ja kult- suuden aktiivinen hankinta ja lukemista sekä 15644: tuuripalveluja. Selkokielellähän tarkoitetaan tutkimusta helpottavien apuvälineiden kehittely 15645: kielen systemaattista, sisällöllistä ja rakenteel- ovat eräitä perusedellytyksiä. 15646: lista mukauttamista helpommaksi ymmärtää. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15647: Selkokielisen viestin tulee liittyä kiinteästi siihen nioittaen, 15648: kokemusmaailmaan ja todellisuuteen, jossa 15649: vastaanottajat elävät. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15650: Kehitysvammaisten Tukiliitto alkoi ensim- 1989 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar- 15651: mäisenä maassamme tuottaa selkokielistä ai- kan määrärahan Kehitysvammaisten 15652: neistoa osin yhteistoiminnassa muiden hank- Tukiliitolle selkokielisen kirjallisuuden 15653: keesta kiinnostuneiden organisaatioiden kans- kirjastotoiminnan käynnistyskustannuk- 15654: sa. Tukiliitto on myös perustanut kehitysvam- siin. 15655: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 15656: 15657: Pentti Lahti-Nuuttila Aimo Ajo Arto Lapiolahti 15658: Raimo Vuoristo Arja Alho Timo Roos 15659: Markku Pohjola Jukka Gustafsson Sinikka Mönkäre 15660: Heikki A. Ollila Risto Ahonen 15661: 400 1988 vp. 15662: 15663: Raha-asia-aloite n:o 386 15664: 15665: 15666: 15667: 15668: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien kulttuu- 15669: ritoimen virkoihin maksettavia valtionosuuksia varten 15670: 15671: 15672: Eduskunnalle 15673: 15674: Vuonna 1981 voimaan tullut kulttuuritoimin- määräraha vain kymmentä uutta kulttuuritoi- 15675: talaki on tuntuvasti parantanut kuntien mah- men päävirkaa varten ja eduskunta sisällytti 15676: dollisuuksia tukea paikallista kulttuuritoimin- vuoden 1988 menoarvioon määrärahan kuutta 15677: taa. Kokemukset ovat kuitenkin osoittaneet, et- uutta virkaa varten. 15678: tä lain tavoitteiden toteuttamisen kannalta kult- Valtionosuuden piiriin pääsyä odottaa 146 15679: tuurisihteeri tai muu työntekijä on kunnissa tar- sellaista kulttuuritoimen virkaa, jotka periaat- 15680: peellinen, usein jopa välttämätön käytännön teessa täyttävät laissa asetetut valtionosuuden 15681: edellytys. Lisääntyvää kulttuuritoimintaa ja saamisen ehdot. Useimmissa tapauksissa on ky- 15682: -hallintoa ei voida hoitaa yksinomaan talkoo- symyksessä kunnan ainoan kulttuurityönteki- 15683: työnä, vaan tarvitaan henkilöitä, jotka voivat jän viran saaminen valtionosuuden piiriin. Val- 15684: päätoimisesti tai osan ajastaan palkattuina huo- tion hitaasta vastaantulosta huolimatta kunnat 15685: lehtia kulttuuriasioista kunnallishallinnossa ja ovat aktiivisesti perustaneet uusia kulttuurivir- 15686: toisaalta tehokkaasti tukea ja palvella paikalli- koja, joihin hyvin perustein odotetaan valtion- 15687: sia kulttuurijärjestöjä, ammattitaiteilijoita ja osuutta. 15688: harrastajia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15689: Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain nioittaen, 15690: (1045/80, muut 948/81) 5 §:n 1 momentin pe- 15691: rusteella kunnille voidaan myöntää valtion- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15692: osuutta kulttuuritoimen virkojen palkkaus- ym. 1989 tulo- ja menoarvioon momentin 15693: kustannuksiin. Valtionosuus vaihtelee kantoky- 29.90.30 alamomentille 1 3 460 000 15694: kyluokasta riippuen 39-75 prosenttiin. Val- markkaa käytettäväksi 40 uuden kult- 15695: tionosuuden piiriin otetaan vuosittain saman tuuritoimen pääviran ottamiseen val- 15696: pykälän 3 momentin perusteella tulo- ja me- tionosuuden piiriin vuoden 1989 alusta 15697: noarviossa vahvistettu enimmäismäärä virkoja. lukien. 15698: Valtion menoarviossa vuodelle 1987 osoitettiin 15699: 15700: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 15701: 15702: Pentti Lahti-Nuuttila Aimo Ajo Arto Lapiolahti 15703: Raimo Vuoristo Arja Alho Timo Roos 15704: Markku Pohjola Jukka Gustafsson Sinikka Mönkäre 15705: Risto Ahonen 15706: 1988 vp. 401 15707: 15708: Raha-asia-aloite n:o 387 15709: 15710: 15711: 15712: 15713: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Työväen 15714: Musiikkiliiton nuorisomusiikkitoiminnan edistämiseen 15715: 15716: 15717: Eduskunnalle 15718: 15719: Suomen Työväen Musiikkiliito STM ry. on piirissä ja vaikutuksessa on kehittynyt lasten ja 15720: toiminut pian seitsemänkymmentä vuotta koko nuorten moninainen musiikkiharrastus. Tämän 15721: maan työväestön musiikkiharrastusten edistäjä- rahoittamisessa on ollut ja varmasti myös tule- 15722: nä ja kokoajana. Erityisesti viime vuosikymme- vaisuudessa on valtiovallan tuella tärkeä osuu- 15723: ninä STM:n musiikkiharrastustoiminta on laa- tensa. Kehittämisen kohteina, joihin valtion- 15724: jentunut kaikkia kansalaispiirejä palvelevaksi. avustusta tarvitaan, voidaan mainita mm. nuo- 15725: Näin liitto on vaikuttanut monin tavoin myön- rison musiikkileiritoiminnan kehittäminen, 15726: teisesti myös yhteistoiminnassa muiden taide- nuorison musiikkitapahtumien järjestäminen, 15727: alan järjestöjen kanssa suomalaisten taidehar- uuden ohjelmiston valmistaminen nuorisokuo- 15728: rastusten kasvuun, kansallisen kulttuurin kehi- roille ja nuorisosoittokunnille sekä muillekin 15729: tykseen ja kansainvälisen kulttuurivuorovaiku- nuorison musiikkiryhmille ja tehostetun musii- 15730: tuksen laajentamiseen. kinohjauksen järjestäminen. 15731: Suomen Työväen Musiikkiliiton tehtäväkent- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15732: tä on laaja ulottuen edellä mainitun toiminnan nioittavasti, 15733: mahdollistamiseksi mm. musiikin kustannus- ja 15734: nuottipalvelutoimintaan, musiikin koulutuksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15735: järjestämiseen, valtakunnallisten musiikkijuh- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 15736: lien ja erilaisten muiden tapahtumien järjestä- 29.90.53 200 000 markkaa Suomen 15737: miseen sekä vaikuttamiseen säveltaideharras- Työväen Musiikkiliiton nuorisomusiik- 15738: tusten edellytysten puolesta. kitoiminnan edistämiseen. 15739: Varsin voimakkaasti viime vuosina STM:n 15740: 15741: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 15742: 15743: Pentti Lahti-Nuuttila Aimo Ajo Arto Lapiolahti 15744: Raimo Vuoristo Arja Alho Timo Roos 15745: Markku Pohjola Jukka Gustafsson Sinikka Mönkäre 15746: Timo Laaksonen Juhani Vähäkangas Jouko Skinnari 15747: Esko Helle Kari Rajamäki Risto Ahonen 15748: 15749: 15750: 15751: 15752: 26 280129N 15753: 402 1988 vp. 15754: 15755: Raha-asia-aloite n:o 388 15756: 15757: 15758: 15759: 15760: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta vesihuoltohank- 15761: keen toteuttamiseksi Kuhmalahdella 15762: 15763: 15764: Eduskunnalle 15765: 15766: Kuhmalahden kunnan tavoitteena on veden- tamisella turvataan yli puolelle kunnan asuk- 15767: hankinnan nykyaikainen ja tarkoituksenmukai- kaista hyvän käyttöveden saanti. 15768: nen järjestäminen niin, että noin kuusikymmen- Kuhmalahden syöttö- ja yhdysvesijohtotyön 15769: tä prosenttia kunnan asukkaista voisi liittyä kustannukset ovat noin 2 200 000 markkaa, 15770: kunnalliseen vesilaitokseen. Kunnalla ei ole pie- mistä valtion osuus oli 1 200 000 markkaa. Kuh- 15771: nenä kuntana kuitenkaan yksin taloudellisia malahden kunta rakentaa lisäksi Lintusyrjän 15772: mahdollisuuksia näin laajan hankkeen toteutta- pohjavedenottamon, jonka kustannusarvio on 15773: miseen. Hankkeesta on laadittu yleissuunnitel- noin 500 000 markkaa. 15774: ma ja yksityiskohtaiset suunnitelmatkin ovat Työ olisi välttämätöntä aloittaa vuonna 1989 15775: pääosin valmiina. Nämä suunnitelmat toteutta- ja saattaa päätökseen viimeistään vuoden 1990 15776: malla on mahdollista järjestää Kuhmalahden aikana. 15777: taajamien ja niiden välisen haja-asutuksen ve- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15778: denhankinta. Tampereen vesi- ja ympäristöpii- nioittaen, 15779: rin vesitoimisto katsoo hankkeen täyttävän hy- 15780: vin valtion vesihuoltotyön edellytykset. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15781: Kuhmalahden kunnassa ei ole nykyisin yhte- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 15782: näistä vesilaitosta, vaan kukin kiinteistö hank- 30.40. 77 600 000 markkaa käytettäväk- 15783: kii käyttöveden itsenäisesti. Runsaan kymme- si Kuhmalahden kunnan vesihuolto- 15784: nen kilometrin pituisen syöttövesijohdon raken- hankkeen toteuttamiseen. 15785: 15786: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 15787: 15788: Pentti Lahti-Nuuttila Sulo Aittoniemi 15789: Jukka Gustafsson Matti Maijala 15790: 1988 vp. 403 15791: 15792: Raha-asia-aloite n:o 389 15793: 15794: 15795: 15796: 15797: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 325 15798: peruskorjaukseen välillä Pohja-Sahalahti 15799: 15800: 15801: Eduskunnalle 15802: 15803: Kangasalta Kuhmoisiin suuntautuva tie on rantaminen ja leventäminen on tie- ja vesira- 15804: tärkeä työssäkäyntireitti Kuhmalahden ja Saha- kennushallituksen ohjelmassa vasta ensi vuosi- 15805: lahden asukkaille sekä Kangasalan ja Tampe- kymmenen lopulla, joten päällystyksellä saatai- 15806: reen suunnasta Sahalahdella työssä käyville. siin merkittävä parannus tien kuntoon. 15807: Elinkeinoelämän kuljetuksille tie on niin ikään Ottaen huomioon liikenteen määrän ja tien 15808: tärkeä. Se on kuitenkin erittäin huonokuntoi- kunnon on Pohjan ja Sahalahden väliselle 15809: nen erityisesti Sahalahdelta Kuhmalahdelle. osuudelle saatava liikenneoloihin pikainen kor- 15810: Tien kunto aiheuttaa vaaraa liikenteelle varsin- jaus. 15811: kin talvella, koska tien reunat ovat pahasti pai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15812: nuneet. Tietä on päällystetty vuonna 1985 välil- nioittaen, 15813: lä Pelisalmi-Sahalahti. 15814: Merkittävimmin liikenneyhteyksiä välillä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15815: Pohja-Sahalahti parantaisi tien päällystämi- 1989 tulo- ja menoarvioon 16 000 000 15816: nen ja kunnostus. Kustannukset ovat tämänhet- markan määrärahan käytettäväksi tien 15817: kisen hintatason mukaan noin 16 miljoonaa n:o 325 kunnostukseen ja päällystämi- 15818: markkaa. Kuhmalahden kunta on pitänyt kun- seen välillä Pohja-Saha/ahti. 15819: nostamista erittäin kiireellisenä. Tien peruspa- 15820: 15821: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 15822: 15823: Pentti Lahti-Nuuttila Sulo Aittoniemi 15824: Jukka Gustafsson Matti Maijala 15825: 404 1988 vp. 15826: 15827: Raha-asia-aloite n:o 390 15828: 15829: 15830: 15831: 15832: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Virtain-Ähtärin 15833: maantien rakentamisP.en 15834: 15835: 15836: Eduskunnalle 15837: 15838: Maantien Virrat-Ähtäri jatkuvasti kasvava kein, koska sopiva työkohde on osoitettavissa 15839: liikenne on osaltaan särkenyt heikkorakenteisen Virtain-Ähtärin maantien rakentamisen ai- 15840: maantien vaikeasti liikennöitävään kuntoon. Si- kaistamisella oleviin suunnitelmiin nähden. 15841: tä ei enää voida pitää liikenteessä puhtaasti Nykyinen toimisto- ja varastoalue on valmii- 15842: kunnossapitomäärärahoin. Sitä paitsi Virtain na käytettävissä kohteen rakentamisen aikana. 15843: tiemestaripiirin määrärahat ovat niukat, joten Pitkäaikainen ja pätevä henkilöstö voisi jatkaa 15844: niillä ei pystytä suorittamaan tehostettua kun- luontevasti tientekoa. On myös korostettava 15845: nossapitoa erityisesti tien heikommalla osuudel- Virtain-Ähtärin maantien yhteiskunnallista ja 15846: la Hämeen läänin puolella. Varsinaiset tietyöt liikenteellistä tärkeyttä. 15847: olisikin välttämätöntä aloittaa vuonna 1989. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 15848: Töiden aJoitusta puoltaa Virtain osalta vuo- tavasti, 15849: den 1989 aikana sekin, että Virtain tukikohdan 15850: työntekijöille muodostuisi työllistymismahdol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15851: lisuus ko. kohteessa. Näin vältyttäisiin työnte- 1989 tulo- ja menoarvioon 5 000000 15852: kijöiden väliaikaiselta irtisanomiselta, mikä toi- markkaa käytettäväksi maantien raken- 15853: menpide muutoin saattaisi olla edessä. Se taas ei tamiseen välillä Virrat-Ähtäri. 15854: ole kenenkään kannalta inhimillisestikään oi- 15855: 15856: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 15857: 15858: Pentti Lahti-Nuuttila Sulo Aittoniemi 15859: Jukka Gustafsson Matti Maijala 15860: 1988 vp. 405 15861: 15862: Raha-asia-aloite n:o 391 15863: 15864: 15865: 15866: 15867: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautatei- 15868: den kevyen paikallisliikennekaluston hankkimiseksi pääkau- 15869: punkiseudun ulkopuoliseen liikenteeseen 15870: 15871: Eduskunnalle 15872: 15873: Valtionrautateiden pääkaupunkiseudun ul- Muualla Euroopassa, mm. Englannissa, on 15874: kopuolinen paikallisliikenne tulee sekä kannat- kehitetty kevyttä kiskoliikennekalustoa, joka 15875: tavuutensa että kalustonsa puolesta olemaan ominaisuuksiltaan, hinnaltaan ja käyttökustan- 15876: suurissa vaikeuksissa lähivuosina ja viimeistään nuksiltaan pystyy kilpailemaan bussiliikenteen 15877: 1990-luvulle saavuttaessa. Tulevaisuudessa kanssa. Kotimainen metalliteollisuus pystyisi 15878: odotettavaan muutokseen ovat rautatielaitok- meilläkin - vaikkapa lisenssillä - valmista- 15879: sen suunnitelmat tähdänneet jo 1960-luvulta maan suomalaisiin olosuhteisiin soveltuvaa bus- 15880: lähtien. Paikallisliikenteestä halutaan luopua sityyppistä kiskoautokalustoa, jolloin turvattai- 15881: pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta. siin myös liikenteessä käytettävän kaluston ko- 15882: Yhtenä syynä paikallisliikenteen vaikeuksiin timaisuusastetta. 15883: on riittämätön ja epätarkoituksenmukainen ka- Eduskunnan hyväksymässä valtiontilintar- 15884: lusto, joka bussiliikenteeseen vertailtaessa kastajien kertomuksessa vuodelta 1984 on vii- 15885: osoittautuu epätaloudelliseksi. Toisaalta pai- meksi kiirehditty paikallisliikenteen turvaami- 15886: kallisliikenteen lakkauttamisesta saadut koke- seen tähtääviä järjestelyjä. Tilintarkastajat 15887: mukset osoittavat, että bussiliikenne ei pysty edellyttävät mm. paikallisliikenteeseen soveltu- 15888: täysin korvaamaan rautateiden suorittamaa van kevyen kaluston hankinnan tehostamista. 15889: paikallisliikennettä, mikä johtuu yhdyskuntara- He toteavat: "Kevyen kaluston puute heijastuu 15890: kenteista ja myös siitä, että linja-autoliikenne- nyt rautateiden laskelmissa paikallisliikenteen 15891: kin on usein liiketaloudellisesti kannattama- korkeina kilometrikustannuksina, koska pai- 15892: tonta. kallisliikenne joudutaan hoitamaan raskaalla 15893: Valtionrautateiden paikallisliikenteellä on vaunu- ja veturikalustolla." 15894: kuitenkin merkitystä sekä aluepoliittisesti että Lisätäkseen Valtionrautateiden mielenkiintoa 15895: rautatietaloudellisesti, koska VR:n oma paikal- paikallisliikenteen uusien kalustoratkaisujen et- 15896: lisliikenne pystyy parhaiten palvelemaan sekä sintään eduskunnan on tarpeellista vauhdittaa 15897: asutuskeskusten välistä raideliikennettä että hanketta erityisellä suunnittelumäärärahalla. 15898: Valtionrautateiden tarvitsemaa pitkämatkaisten Valtionrautatiet käynnistäisi ja toimeenpanisi 15899: junien syöttöliikennettä. Rautatiekuljetukset tällä määrärahalla yhteistyössä kotimaisen me- 15900: ovat myös turvallisia ja ympäristönsuojelulli- talliteollisuuden kanssa pikaisen suunnittelu- 15901: sesti perusteltavia. projektin, jonka tarkoituksena on suunnitella 15902: Nykyisten tietojen mukaan kevyt kiskoauto- myöhempää hankintapäätöstä varten kevyt die- 15903: kalusto poistetaan lähivuosina kokonaan liiken- selkäyttöinen kiskoliikennekalusto Valtionrau- 15904: teestä. VR:n tarkoituksena on jatkaa jäljelle tateiden pääkaupunkiseudun ulkopuolista pai- 15905: jäävää paikallisliikennettä veturivetoisilla junil- kallisliikennettä varten. Kalusto olisi joko ko- 15906: la, mikä ei voi olla pitkällä tähtäyksellä tarkoi- konaan kotimaista tuotantoa tai valmistettaisiin 15907: tuksenmukaista kustannussyistä. täällä lisenssillä. 15908: 406 1988 vp. - RA n:o 391 15909: 15910: Edellä olevan perusteella ehdotamme, markan suunnittelumäärärahan kevyen 15911: kiskoliikennekaluston hankkimiseksi 15912: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden Valtionrautateiden pääkaupunkiseudun 15913: 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 ulkopuolista paikallisliikennettä varten. 15914: 15915: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 15916: 15917: Pentti Lahti-Nuuttila Aimo Ajo Arto Lapiolahti 15918: Raimo Vuoristo Arja Alho Timo Roos 15919: Markku Pohjola Jukka Gustafsson Sinikka Mönkäre 15920: Risto Ahonen 15921: 1988 vp. 407 15922: 15923: Raha-asia-aloite n:o 392 15924: 15925: 15926: 15927: 15928: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta PTL:n postinla- 15929: jittelukeskuksen suunnittelemiseksi Tampereelle 15930: 15931: 15932: Eduskunnalle 15933: 15934: Tampereen vuonna 1971 käyttöönotetun pää- on välttämätöntä aloittaa uuden postitalon 15935: postitalon tilat ovat käyneet ahtaiksi ja epätar- suunnittelu viimeistään vuonna 1988 ja tähdätä 15936: koituksenmukaisiksi rakennuksen monikerrok- siihen, että rakennus valmistuu mahdollisim- 15937: sisuuden vuoksi. Postimäärät ovat moninker- man aikaisin 1990-luvulla. Näin siksi, että ny- 15938: taistuneet ja työtä helpottamaan hankittu ka- kyinen pääpostitalo on jo sopimaton lajittelu- 15939: lusto on muuttunut niinä 15 vuotena, joina ta- keskustoimintoihin postinkäsittelyn entisestään 15940: lossa on työtä tehty. Työolosuhteet ja niiden teknistyessä. Uusi postitalo tarvitsee rakennus- 15941: muutokset työjärjestelyjen johdosta eivät ole suunnittelun aloittamisen lisäksi tässä vaiheessa 15942: täyttäneet eivätkä voi tulevaisuudessakaan täyt- jo myös muita ratkaisuja, joista keskeisin on 15943: tää työsuojelullisia vaatimuksia. Ilmeistä on, et- luonnollisesti sekä maantie- että rautatiekulje- 15944: tä postinkäsittelytoiminnan turvaamiseksi ja tuksien kannalta sopivan tontin osoittaminen 15945: nopeustavoitteiden saavuttamiseksi Tampereen uudelle rakennukselle. 15946: pääpostitalossa joudutaan turvautumaan erilai- Postiliiton Tampereen osasto ry. ja SAK:n 15947: siin peruskorjaus- ja muutostöihin, ennen kuin Hämeen läänin neuvottelukunta ovat nähneet 15948: tätä pysyvämpi ja parempi ratkaisu on aikaan- omissa perustelluissa esityksissään liikennemi- 15949: saatavissa uuden postitalon rakentamisella. nisteriölle hankkeen tarpeelliseksi ja kiireelli- 15950: Mainitut työt on kuitenkin tehtävä käyttäen hy- seksi. 15951: väksi henkilöstön asiantuntemusta, jotta myös Uusi postitalo on Tampereelle välttämätön, 15952: työsuojelulliset näkökohdat tulevat riittävästi jotta voidaan turvata postipalvelujen laajenta- 15953: otetuiksi huomioon. minen ja saatavuus paremmin kuin nyt koko 15954: Kun nykyinen Tampereen pääpostitalo saa- Pirkanmaalla. 15955: tiin rakennetuksi, se vaati harvinaisen pitkän ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15956: kavälin valmistelua. Vuonna 1948 nousi ensim- nioittavasti, 15957: mäisen kerran virallisesti esille uuden postitalon 15958: tarve. Tampereen kaupunki varasi tontin raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15959: nukselle 1951, mutta rakentaminen pääsi alka- 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 15960: maan vasta vuonna 1968 ja pääpostitalo valmis- markan määrärahan uuden PTL:n pos- 15961: tui 1971. tinlajittelukeskuksen suunnittelemiseksi 15962: Edellä mainitun historian huomioon ottaen Tampereelle. 15963: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 15964: 15965: Pentti Lahti-Nuuttila Sulo Aittoniemi 15966: Timo Roos Jukka Gustafsson 15967: 408 1988 vp. 15968: 15969: Raha-asia-aloite n:o 393 15970: 15971: 15972: 15973: 15974: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Valmet Oy:n 15975: Tampereen tehtaiden teollisuusraiteen perusparantamiseen 15976: 15977: 15978: Eduskunnalle 15979: 15980: Tampereen rata-alueella sijaitsee Valmet SAK:n Hämeen läänin neuvottelukunta, joka 15981: Oy:n Tampereen tehtaiden teollisuusraide, joka on tehnyt hankkeesta ehdotuksen liikennemi- 15982: erkanee Sääksjärven liikennepaikalta ja päätyy nisteriölle, on asiantuntijalausuntojen perus- 15983: Valmetin tehtaaseen. Raiteen pituus on noin vii- teella katsonut määrärahantarpeeksi noin 15984: si kilometriä. Raidetta käytetään pääasiassa ve- 800 000 markkaa. Vaikka hanke ei ole kovin 15985: tureiden koeajoon. suuri, sillä olisi kuitenkin myös työllisyyttä pa- 15986: Valtionrautatiet on tilannut Valmetilta 23 rantava vaikutus Tampereen alueella. 15987: uutta Dr 16 -veturia, joiden koeajot tapahtuvat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15988: suurimmaksi osaksi ko. raiteella. Koska uuden nioittaen, 15989: veturin akselipaino on 21,5 tonnia, tulisi raide 15990: kunnostaa tämän vaatiman mukaiseksi. Kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15991: nostus käsittäisi kiskotuksen vaihdon raskaam- 1989 tulo- ja menoarvioon 800 000 15992: piin K 43 kg:n kiskoihin sekä pölkynvaihtoa ja markkaa Valmet Oy:n Tampereen teh- 15993: sepelöintiä. Nykyinen nopeusrajoitus on 35 taitten teollisuusraiteen perusparantami- 15994: km/h, ja sen tiedetään olevan liian alhainen te- seksi. 15995: hokkaan koeajon suoritukseen. 15996: 15997: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 15998: 15999: Pentti Lahti-Nuuttila Sulo Aittoniemi Jukka Gustafsson 16000: 1988 vp. 409 16001: 16002: Raha-asia-aloite n:o 394 16003: 16004: 16005: 16006: 16007: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Reumaliitolle 16008: nuorten tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidon tehostami- 16009: seksi 16010: 16011: Eduskunnalle 16012: 16013: Reumaliitto-Reumaförbundet ry. toimii koulutusta sekä tuotetaan nuorille suunnattua 16014: tuki- ja liikuntaelinsairauksien vastustamiseksi terveyskasvatusaineistoa, jota tällä hetkellä ei 16015: ja niitä sairastavien elämäntilanteen tukemi- ole olemassa. 16016: seksi. Toinen selvä väliinputoajaryhmä ovat 16- 16017: Joka kolmannella suomalaisella on tuki- ja 20-vuotiaat nuoret, jotka sairastavat nivelreu- 16018: liikuntaelinvaivoja. Selkävaiva haittaa joka maa. Heidän hoitosuhteensa katkeaa lasten- 16019: kymmenennen suomalaisen toiminta- ja työky- osastolle/ -poliklinikalle 16-vuotiaana, ja tällöin 16020: kyä. Jo useiden vuosien ajan Reumaliitto onpa- heidän tulisi siirtyä aikuisten osastolle/-polikli- 16021: neutunut mm. kroonisesta selkäkivusta kärsi- nikalle hoitoon. Käytännössä tässä siirtymävai- 16022: vien aikuisten hoidon kehittämiseen. Olemme heessa on tullut paljon ongelmia. 16023: luoneet pienryhmätoiminnan pohjalta hoito- On tärkeää, että hoito jatkuu saumattomasti 16024: mallin reumayhdistysten ja terveydenhuollon ja että nuoret, joita on noin 200, saavat myös 16025: käyttöön. Kokeilusta saadut tulokset ovat muut tähän työelämänkin kannalta tärkeään 16026: myönteisiä, ja toiminta on jo vakiintunut useil- ikävaiheeseen liittyvät palvelut joustavasti 16027: la paikkakunnilla. (mm. ammatinvalinnanohjaus). 16028: Nuorten tuki- ja liikuntaelinsairaudet, varsin- 16-20-vuotiaiden hoito- ja elämäntilanteen 16029: kin selkävaivat, ovat lisääntyneet tuoreiden tut- selvityksen ja sen perusteella tehtävien toimen- 16030: kimusten mukaan huolestuttavasti. Tehokas piteiden avulla Reumaliitto-Reumaförbundet 16031: keino ehkäistä nuorten tuki- ja liikuntaelinsai- ry. kykenee parhaiten edistämään näiden nuor- 16032: rauksia on jo kouluiässä aloitettu terveys- ja lii- ten selviytymistä aikuisikään ja työelämään. 16033: kuntakasvatus. Työikäisten tapaan myös kou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16034: lulaisten/nuorien työskentelyolosuhteisiin ja lii- nioittaen, 16035: kuntatottumuksiin tulee kiinnittää huomiota. 16036: Nyt ennaltaehkäisy on sattumanvaraista lähin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16037: nä liikuntatunneilla toteutettavaa opetusta. 1989 tulo- ja menoarvioon 400 000 mar- 16038: Reumaliitto-Reumaförbundet ry. on suun- kan määrärahan Reumaliitto-Reuma- 16039: nitellut nuorten tuki- ja liikuntaelinsairauksien förbundet ry:n toimintaan nuorten tuki- 16040: hoito-ohjelman käynnistämistä. Ohjelmassa ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäi- 16041: paneudutaan nykyisiin ongelmiin, etsitään uu- syn tehostamiseksi ja hoidon varmenta- 16042: sia ratkaisumalleja, suosituksia, järjestetään miseksi. 16043: 16044: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 16045: 16046: Pentti Lahti-Nuuttila Arto Lapiolahti Raimo Vuoristo 16047: Jukka Gustafsson Arja Alho Timo Roos 16048: Markku Pohjola Sinikka Mönkäre Risto Ahonen 16049: 410 1988 vp. 16050: 16051: Raha-asia-aloite n:o 395 16052: 16053: 16054: 16055: 16056: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asun- 16057: tojen tuotantoon, hankintaan ja perusparantamiseen 16058: 16059: 16060: Eduskunnalle 16061: 16062: Opiskelija-asunnoista on huutava pula. Opis- Kun esim. Helsingissä normaali- ja vanhusten 16063: kelija-asuntotuotanto ei ole saavuttanut sille aravataloissa vuokrat ovat talon iästä riippuen 16064: asetettuja tavoitteita. lsoimmilla opiskelija- 20-25 mk/m 2 , samanikäisissä opiskelija-asun- 16065: paikkakunnilla vain noin kolmannes saa opis- noissa maksetaan 2-3 mk/m 2 enemmän. Tämä 16066: kelija-asunnon. Asunnottomuus saattaa olla jo- ei voi olla tarkoituksenmukaista opiskelijoiden 16067: pa opiskelun aloittamisen este. Epävarma asun- toimeentulon ja yleisten opiskeluedellytysten 16068: totilanne yhdessä riittämättömän opintotuen kannalta. Erityisen raskaiksi muodostuvat asu- 16069: kanssa vaikeuttaa opiskelijan päätyötä, opiske- miskustannukset ennen vuotta 1980 ja varsinkin 16070: lua. 1970-luvun puolivälissä rakennetuissa asunnois- 16071: Vuonna 1986 alle puolet (46 OJo) opiskelija- sa, joiden lainaehdot ovat raskaat ja jotka eivät 16072: asuntosäätiöihin hakeneista sai asunnon, ja ti- saa valtionavustusta omapääomaosuuden mak- 16073: lanne on useilla opiskelupaikkakunnilla entises- samiseen. 16074: tään vaikeutunut. Tämä merkitsee sitä, että Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16075: opiskelijoiden asunnontarpeen tyydyttäminen nioittaen, 16076: on edelleen myös huomattavassa määrin riippu- 16077: vainen vuokra-asuntojen saatavuudesta yleisillä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16078: asuntomarkkinoilla. Koska opiskelijoiden 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 16079: asuntopulaa ei voida ratkaista yksinomaan uus- 35.45.51 30 000 000 markkaa avustuksi- 16080: tuotannon avulla, olisi tärkeää, että opiskelija- na uusien tai perusparannettavien vuok- 16081: asuntosäätiöt voisivat ryhtyä nykyistä enem- ratalojen oman pliäoman osittaiseksi 16082: män hankkimaan vanhasta asuntokannasta kattamiseksi opiskelija-asuntokohteissa, 16083: asuntoja osoitettaviksi opiskelijoille vuokra- omapääoma-avustuksen maksamiseen 16084: asunnoiksi. Tällä tavoin opiskelija-asuntosää- opiskelija-asuntojen hankkimiseksi ole- 16085: tiöt voivat omalta osaltaan hidastaa vuokra- massa olevasta rakennuskannasta ja ra- 16086: asuntojen poistumista, mikä on kaikkien asun- hoitusrakenteen keventämiseksi ennen 16087: nontarvitsijoiden kannalta toivottavaa. vuotta 1980 valmistuneissa opiskelija- 16088: Opiskelijat maksavat verrattuna muihin ara- asuntokohteissa. 16089: vavuokrataloissa asuviin korkeampaa vuokraa. 16090: 16091: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 16092: 16093: Pentti Lahti-Nuuttila Arto Lapiolahti Raimo Vuoristo 16094: Arja Alho Timo Roos Markku Pohjola 16095: Jukka Gustafsson Sinikka Mönkäre Risto Ahonen 16096: 1988 vp. 411 16097: 16098: Raha-asia-aloite n:o 396 16099: 16100: 16101: 16102: 16103: P. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 326 16104: peruskorjaukseen Orivedellä ja Kuhmalahdella 16105: 16106: 16107: Eduskunnalle 16108: 16109: Maantien n:o 326, Laitamo-Vihasjärvi ja nyt saatu tyydyttävään kuntoon. Tiellä on myös 16110: edelleen Kuhmalahti Oriveden kaupungissa ja merkitystä Eräjärven alueelta etelään suuntau- 16111: Kuhmalahden kunnassa, peruskorjaus on vii- tuvalle liikenteelle (Hämeenlinnaan-Helsin- 16112: västynyt jo useita vuosia, koska TVL:n Hä- kiin). Tie on tärkeä puutavaran kuljetusreitti 16113: meen piirillä ei ole ollut riittävästi määrärahoja. etelän suunnasta suurille sahoille Vilppulassa ja 16114: Piiri on laatinut suunnitelmat tien kunnostami- Juupajoella. 16115: sesta ja päätynyt esittämään peruskorjauksen Kyseinen tie palvelee myös noin 7 kilometrin 16116: suorittamista kunnossapidon varatyönä. Alus- osalta liikennettä tunnettuun ja paikkakunnalle 16117: tavan kustannusarvion mukaan kustannukset tärkeään taidenäyttelykeskukseen Purnuun. 16118: ovat noin 12,7 miljoonaa markkaa sisältäen Erityisesti juuri tänä vuonna, kun vietetään 16119: myös pienehkönä siltahankkeena Uiherlan sil- Elävän maaseudun teemavuotta, tulee valtio- 16120: lan korjaamisen Eräjärvellä. Tämä merkitsisi vallan kaikin mahdollisin toimenpitein tukea 16121: korjaustyön kestämistä yli 10 vuotta. Mikäli kylien elinvoimaa ja mahdollisuuksia kehittyä. 16122: näin kävisi, se aiheuttaisi kohtuuttomia hanka- Ehdotammekin, 16123: luuksia tien vaikutuspiirissä oleville asukkaille 16124: ja korvaamattomia menetyksiä alueen vireälle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16125: elinkeinotoiminnalle. 1989 tulo- ja menoarvioon 15 000000 16126: Maantie n:o 326 on tärkeä kulkuyhteys paitsi markkaa TVL:n Hämeen piirille käytet- 16127: paikalliselle liikenteelle myös Tampereelta Kuh- täväksi maantien n:o 326 (Laitamo- Vi- 16128: moisiin erityisesti sen jälkeen, kun maantie n:o hasjärvi-Kuhmalahti) peruskorjauk- 16129: 3241 välillä vt n:o 9-Yliskylä (mt n:o 324) on seen Orivedellä ja Kuhmalahdella. 16130: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 16131: 16132: Pertti Lahtinen Heikki A. Ollila 16133: Jukka Gustafsson Riitta Järvisalo-Kanerva 16134: Matti Maijala 16135: 412 1988 vp. 16136: 16137: Raha-asia-aloite n:o 397 16138: 16139: 16140: 16141: 16142: P. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta jätehuollon kehittä- 16143: miseen Pir kanmaalla 16144: 16145: 16146: Eduskunnalle 16147: 16148: SKDL:n Pohjois-Hämeen piirijärjestö on to- - ympäristötutkimuslaitoksen perustami- 16149: dettuaan nykyisen kaatopaikkoihin perustuvan nen Pirkanmaalle 16150: järjestelmän olevan huomattava uhka Pirkan- - toimenpiteet uusiapaperin käytön huo- 16151: maan luonnolle, ihmisille, eläimille ja kasvilli- mattavaksi lisäämiseksi ja lasin uudelleen käyt- 16152: suudelle ehdottanut Pirkanmaalle uudenlaista tämiseksi 16153: maakunnallista jätehuoltohanketta. Hankkeen - tukitoimet saasteettornia pakkausmate- 16154: osina olisivat: riaaleja valmistavalle teollisuudelle. 16155: - maakunnallisen jätteidenkäsittelylaitok- Alueen kunnilla on kiinnostusta päästä eroon 16156: sen perustaminen Pirkanmaalle (laitos voitaisiin kaatopaikoista, ja Tampereen seutukaavaliitto 16157: tilata Neuvostoliitosta, jossa mm. Leningradin on nyt alkanut valmistella asiaa. 16158: alueella on kokemuksia jätteidenkäsittelylaitok- Hankkeen selvitystyön kustannusarvio on 16159: sen toiminnasta) 350 000 markkaa. 16160: - jätteiden määrän vähentäminen koko- Ehdotammekin, 16161: naisvaltaisesti 16162: - jätteiden keräys- ja lajittelujärjestelmän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16163: luominen Pirkanmaalle 1989 tulo- ja menoarvioon 350 000 16164: - kaatopaikkojen määrän oleellinen vähen- markkaa Pirkanmaan jätehuoltohank- 16165: täminen ja ongelmakaatopaikoista huolehtimi- keen ja Pirkanmaan jätteenkäsittelylai- 16166: nen toksen edellyttämiin selvitystöihin. 16167: - ongelmajätteiden vastaanoton ja jatko- 16168: kuljetuksen järjestäminen 16169: 16170: 16171: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 16172: 16173: Pertti Lahtinen Pentti Lahti-Nuuttila Matti Maijala 16174: 1988 vp. 413 16175: 16176: Raha-asia-aloite n:o 398 16177: 16178: 16179: 16180: Laine: Määrärahan osoittamisesta Turun yliopiston opettajan- 16181: koulutuslaitoksen lastentarhanopettajakoulutuksen vakinais- 16182: tamiseksi 16183: 16184: Eduskunnalle 16185: 16186: Opetusministeriö lähetti 2.5.1983 päivätyssä tökohdat koko varhaiskasvatuksen alueen ke- 16187: kirjeessään kannanoton, joka koski lastentar- hittämiselle. Toiminnassa on syntynyt myös hy- 16188: hanopettajien koulutuksen kehittämistä. Kirjel- vä yhteistyö muuhun opettajankoulutukseen. 16189: män mukaisesti lastentarhanopettajien perus- Niveltyminen yliopisto-organisaatioon mahdol- 16190: koulutus poistettaisiin opettajankoulutuslaitok- listaa resurssien yhteiskäytön (mm. kirjasto, ti- 16191: sista asteittain. Tämän sijalle todettiin kehitet- lat, opetus- ja hallintohenkilöstö), mikä lisää 16192: tävän varhaiskasvatuksen kandidaattitasoinen olennaisesti koulutuksen toimintaedellytyksiä. 16193: koulutusväylä. Valtakunnallisesti suurin huolenaihe on alle 16194: Koska lastentarhanopettajakoulutuksen saa- kouluikäisten kasvatukseen ja opetukseen suun- 16195: neiden kandidaattien koulutustarve on maas- tautuvan tutkimuksen tyrehtyminen, jos opetta- 16196: samme osoittautunut varsin pieneksi, merkitsee jankoulutuslaitosten lastentarhanopettajakou- 16197: tehty päätös käytännössä lastentarhanopettaja- lutukset lopetetaan. Huolimatta siitä, että näis- 16198: koulutuksen sijoittamista kokonaisuudessaan sä koulutuksissa on toistaiseksi varsinaisia tut- 16199: takaisin lastentarhanopettaj aopistoihin. kijanvirkoja saatu perustettua vain yksi (var- 16200: Mikäli opetusministeriön päätös toteutuisi haiskasvatuksen apulaisprofessori), on erityi- 16201: käytännössä, se aiheuttaisi erittäin kielteisiä sesti henkilökunnan pätevöitymistarkoituksessa 16202: alueellisia ja koulutuksellisia seurauksia. Jos tuotettu kirjallisuutta ja korkeampia opinnäyt- 16203: lastentarhanopettajakoulutus siirrettäisiin ko- teitä alle kouluikäisten kasvatuksen ydinkysy- 16204: konaisuudessan lastentarhanopettajaopistoi- myksistä. 16205: hin, heitettäisiin hukkaan kymmenen vuoden Opetusministeriön tuleekin tarkistaa uudel- 16206: työllä korkeakoulussa luodut resurssit. Varhais- leen lastentarhanopettajakoulutuksen kehittä- 16207: kasvatuksen tutkimus on kymmenvuotisen väli- mistä koskevan valtioneuvoston periaatepää- 16208: aikaisen lastentarhanopettajakoulutuksen to- töksen toteuttamisohjeita ja varmistaa, että Tu- 16209: teuttamisen aikana lisääntynyt voimakkaasti. run yliopiston opettajankoulutuslaitoksen las- 16210: Koulutuksen lopettaminen aiheuttaisi tutkimus- tentarhanopettajakoulutus muutetaan kolmi- 16211: työn pysähtymisen sekä peruskoulutuksen ja vuotiseksi syksyllä 1988. Samanaikaisesti kou- 16212: tutkimuksen kytkentöjen poistumisen. Tästä lutus tulisi vakinaistaa Turussa sekä varata tar- 16213: olisi seurauksena koulutuksen tason lasku. vittavat määrärahat valtion vuoden 1989 tulo- 16214: Opetusministeriön uudet ohjeet ovat ristirii- ja menoarvioon, kuten Turun eteläisen vaalipii- 16215: taisia valtioneuvoston lastentarhanopettajakou- rin kansanedustajat ovat opetusministeriölle eh- 16216: lutuksen kehittämistä koskevan periaatepäätök- dottaneet. 16217: sen (1.2.1979) kanssa. Kyseisiä ohjeita tulee eh- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 16218: dottomasti tarkistaa ja varmistaa lastentarhan- taen, 16219: opettajien peruskoulutuksen jatkuminen ja va- 16220: kinaistaminen Turun yliopiston opettajankou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16221: lutuslaitoksessa Turussa. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 16222: Suunniteltu muutos merkitsisi nuorten yliop- 29.99.28 500 000 markkaa Turun yli- 16223: pilaiden opiskelumahdollisuuksien siirtymistä opiston opettajankoulutuslaitoksen /as- 16224: muualle tai muuttumista keskiasteen opiskelu- tentarhanopettajakou/utuksen vakinais- 16225: paikoiksi. tamiseksi ja järjestämiseksi kolmivuoti- 16226: Turussa on saatu luotua erittäin edulliset läh- sena Turussa syksystä 1989 alkaen. 16227: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 16228: 16229: Ensio Laine 16230: 414 1988 vp. 16231: 16232: Raha-asia-aloite n:o 399 16233: 16234: 16235: 16236: 16237: Laine: Määrärahan osoittamisesta maakaasuputkijohdon raken- 16238: tamiseksi välille Riihimäki-Uusikaupunki 16239: 16240: 16241: Eduskunnalle 16242: 16243: Maakaasu on todettu ympäristöystävälliseksi Kansantaloudelliset ja ulkomaankauppapo- 16244: ja muutoinkin luotettavaksi pohtoaineeksi eri- liittiset näkökohdat puoltavat maakaasuputken 16245: tyisesti teollisuuden ja energialaitosten sekä pikaista rakentamista ja valtion osallistumista 16246: myös kotitalouksien käyttöön. Suomen ja Neu- maakaasuputkijohdon rakentamisesta aiheutu- 16247: vostoliiton kesken solmitut sopimukset maa- viin kustannuksiin. Entistäkin ajankohtaisem- 16248: kaasutoimitusten lisäämiseksi Suomeen ovat maksi on maakaasuputkihankkeen tehnyt Neu- 16249: luoneet mahdollisuuden toimittaa maakaasua vostoliiton pääministeri Ryzkovin Ruotsin vie- 16250: myös Lounais-Suomen suuriin väestökeskuk- railun yhteydessä allekirjoitettu pöytäkirja ai- 16251: siin. komuksesta ostaa kaasua Neuvostoliitosta ja 16252: Varsinais-Suomen maakaasutyöryhmän ja toimittaa se Ruotsiin Suomen kautta. 16253: muiden yhteisöjen piirissä suoritetut selvitykset Edellä olevan perusteella ehdotan, 16254: ja yhteenvedot osoittavat Lounais-Suomessa 16255: olevan halukkuutta ja edellytyksiä varsin huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16256: mattaviin maakaasun ostoihin. Parhaillaan 1989 tulo- ja menoarvioon 25 000 000 16257: suoritetaan uusia selvityksiä kaasun käyttäjistä markkaa maakaasuputkijohdon raken- 16258: siinä tapauksessa, että maakaasuputkijohto ra- tamisen aloittamiseen välillä Riihimä- 16259: kennettaisiin joko Riihimäen tai Järvenpään ki- Uusikaupunki. 16260: tienoilta Lounais-Suomeen. 16261: 16262: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 16263: 16264: Ensio Laine 16265: 1988 vp. 415 16266: 16267: Raha-asia-aloite n:o 400 16268: 16269: 16270: 16271: 16272: Laine: Määrärahan osoittamisesta taloudellista yhteistyötä Neu- 16273: vostoliiton kanssa edistävän rahoitus- ja neuvontapalvelukes- 16274: kuksen perustamiseksi 16275: 16276: Eduskunnalle 16277: 16278: Suomen ja Neuvostoliiton kaupallis-taloudel- Tuotannollinen yhteistyö lepää vielä suhteel- 16279: lista, tuotannollista ja tieteellis-teknistä yhteis- lisen kapealla pohjalla. Tämä sekä yleensäkin 16280: työtä koskeva pitkän ajanjakson ohjelma Suomen ja Neuvostoliiton talousyhteistyö on 16281: (PAO), yhteistyön tuloksellisuus ja neuvosto- huomattavan suuryritysvaltaista. Pienten ja 16282: liittolaisen osapuolen valmius jatkaa ja laajen- keskisuurten suomalaisten yritysten mukaan- 16283: taa 40 vuoden aikana kehittyneitä yhteistyösuh- pääsy on ollut korkean kynnyksen takana. Tä- 16284: teita ovat vakuuttavia osoituksia siitä, että jat- män epäkohdan korjaamiseksi valtion toimin 16285: kuvalle aktivoitumiselle Suomen ja Neuvostolii- tulisi luoda rahoitus- ja neuvontapalvelua, jolla 16286: ton taloussuhteiden kehittämisessä on olemassa pientä ja keskisuurta teollisuutta voitaisiin aut- 16287: pohjaa ja näköaloja. taa alkuun pitkäjänteisessä tuotannollisessa yh- 16288: Erityisesti aktiivisuuden lisäämisen vaatimus teistyössä. 16289: perustuu siihen, että Suomen ja Neuvostoliiton Edellä esitetyn perusteella ehdotan, 16290: taloussuhteiden kehityksen historiassa ollaan 16291: astumassa uuteen vaiheeseen, tuotannolliseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16292: yhteistyöhön. Seuraavien 15 vuoden aikana kes- 1989 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 16293: keinen asia Suomen ja Neuvostoliiton välisen markan määrärahan käytettäväksi pien- 16294: kansainvälisen työnjaon syventämisessä tulee ten ja keskisuurten yritysten Suomen ja 16295: olemaan tuotannollisen yhteistyön laajentami- Neuvostoliiton tuotannollista yhteistyö- 16296: nen. Esim. Kuolan projekti ja Barentsin alueen tä edistävän rahoitus- ja neuvontapalve- 16297: kaasuvarojen hyödyntäminen saattavat avata lukeskuksen perustamista varten. 16298: suuria tulevaisuuden näkymiä taloudellisen yh- 16299: teistyön kehittämisessä. 16300: 16301: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 16302: 16303: Ensio Laine 16304: 416 1988 vp. 16305: 16306: Raha-asia-aloite n:o 401 16307: 16308: 16309: 16310: 16311: Laine: Määrärahan osoittamisesta Saaristomeren alueen ja Lou- 16312: nais-Suomen saariston öljyntorjunnan kehittämiseen 16313: 16314: 16315: Eduskunnalle 16316: 16317: Rahtilaiva Eiran karilleajosta aiheutuneet öl- ehdottanut. Öljyntorjuntalauttojen rakentami- 16318: jyvahingot Merenkurkun saaristoalueilla ja nen helpottaisi myös telakoiden työntekijöiden 16319: eräät muut aikaisemmat pienemmän suuruus- työllistämistä. 16320: luokan öljyvahingot kuvastavat hyvin selkeällä Maamme öljyntorjuntavalmiuksien kehittä- 16321: tavalla öljyntorjuntavalmiuden tilaa ja puuttei- minen ja öljyntorjuntavahinkojen ennaltaeh- 16322: ta maassamme. Tilanteen ennalleen jääminen käisy edellyttää tehostettuja toimia suunnitte- 16323: voi milloin tahansa kostautua äärimmäisen tu- lun ja määrärahavarausten osalta. 16324: hoisin seurauksin esim. Saaristomeren alueella. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 16325: Öljyntorjuntavahinkojen ennaltaehkäisyssä taen, 16326: keskeinen merkitys on väyläturvallisuudella, 16327: jonka tehostamiseen esim. väyliä leventämällä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16328: ja niiden merkintää parantamalla olisi kiinnitet- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 16329: tävä nykyistä suurempaa huomiota erityisesti 35.26.27 15 000000 markkaa käytettä- 16330: Saaristomeren sokkeloisilla väylillä. väksi Saaristomeren alueen ja Lounais- 16331: Öljyntorjuntavalmiuksien kehittämisessä on Suomen saariston öljyntorjuntatuhojen 16332: koulutuksen ja normaalin kalustohankinnan ennaltaehkäisyä, öljyntorjuntavalmiuk- 16333: ohella uhrattava varoja öljyntorjuntalauttojen sien kehittämistä ja öljyntorjuntakalus- 16334: rakentamiseen, kuten ympäristöministeriö on ton hankkimista varten. 16335: 16336: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 16337: 16338: Ensio Laine 16339: 1988 vp. 417 16340: 16341: Raha-asia-aloite n:o 402 16342: 16343: 16344: 16345: 16346: Laine: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Porin läänin kunnille 16347: vuokra-asuntojen rakentamiseen 16348: 16349: 16350: Eduskunnalle 16351: 16352: Valtion asuntolainoituksen pienentymisen yli 20 000 eli enemmän kuin minkään muun lää- 16353: johdosta on myös Turun ja Porin läänin valtion nin alueella. Opiskelija-asunnoista on jatkuva 16354: lainoittama asuntotuotanto selvästi laskenut. puute. Läänin vanhusvoittoisuus asettaa kasva- 16355: Kun läänin osuus on lisäksi jäänyt viime vuo- via vaatimuksia asuntotuotannolle. 16356: sien aikana merkittävästi alle asukasosuuden ja Erityisen suuri puute on vuokra-asunnoista, 16357: laskennallisen kiintiön, on seurauksena ollut joita Turun ja Porin läänissä on rakennettu 16358: läänin asuntotason heikkeneminen muihin lää- muita vähemmän. Läänin asuntokannasta on 16359: neihin verrattuna. Pahinta on ollut se, että vuokra-asuntoja vain n. 25 % vuokra-asunto- 16360: asuntojen määrä on jäänyt yhä kauemmas kannan ollessa koko maassa n. 29 %. Erityisen 16361: asuntojen tarpeesta. perusteltua on kunnallisen vuokra-asuntotuo- 16362: Turun ja Porin läänin osuus valtion asunto- tannon lisääminen. 16363: määrärahasta esim. vuonna 1978 oli 15,1 OJo eli Edellä esitetyn perusteella ehdotan, 16364: 282 milj. markkaa, mutta vuonna 1984 enää 16365: 13,5% eli 256 milj. markkaa ja asuntohallituk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16366: sen suunnitelmat edellyttävät läänin määrära- 1989 tulo- ja menoarvioon 25 000 000 16367: haosuuden supistamista edelleen. markan määrärahan käytettäväksi kun- 16368: Turun ja Porin läänin asumistaso on huomat- tien toimesta tapahtuvan vuokra-asun- 16369: tavasti jäljessä valtakunnan keskitasosta, ja lää- totuotannon lainoittamiseen Turun ja 16370: nissä on asumiseen liittyviä monia erityisongel- Porin läänissä erityisesti ahtaasti asuvil- 16371: mia. Ilman vakituista asuntoa on läänissä arvi- le lapsiperheille, nuorille, yksinäisille, 16372: on mukaan 1 500 henkilöä. Asuntopulan ja opiskelijoille, vanhuksille, asunnotto- 16373: asuntojen kalliiden hintojen johdosta 8 000 per- mille ja muille pienituloisille asuntojen 16374: hettä asuu liian ahtaasti. Ilman tyydyttävää va- tarvitsijoille. 16375: rustelutasoa olevia asuntoja on läänin alueella 16376: 16377: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 16378: 16379: Ensio Laine 16380: 16381: 16382: 16383: 16384: 27 280129N 16385: 418 1988 vp. 16386: 16387: Raha-asia-aloite n:o 403 16388: 16389: 16390: 16391: 16392: Laitinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kalojen rodunjalostus- 16393: laitoksen rakentamiseen Nilsiän Pieksänkoskelle 16394: 16395: 16396: Eduskunnalle 16397: 16398: Nilsiän Pieksänkoskelle on suunniteltu ra- ti. Se on biotekniikkaa hyödyntävä tutkimus- 16399: kennettavaksi maamme ainoa kalojen rodunja- asema ja liittyy oleellisesti Kuopion yliopiston 16400: lostuslaitos. Hankkeen perustamissuunnitelma toimintaan. Hanke parantaa kalanjalostuksen 16401: on hyväksytty 28.11.1985. Esisuunnitelma on toimintaedellytyksiä koko maassa. 16402: valmistunut 24.4.1987, ja se on parhaillaan hy- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 16403: väksyttävänä maa- ja metsätalousministeriössä. 16404: Laitoksen rakentamiseen tarvittava maa on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16405: myyty valtiolle, ja Itä-Suomen vesioikeudelle 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 16406: on jätetty lupahakemus. Laitosalueen maan- 30.38. 74 12 000 000 markkaa Pieksän- 16407: käytön suunnitelma on valmistunut viime vuo- kosken kalojen rodunjalostuslaitoksen 16408: den tammikuussa. yksityiskohtaista suunnittelua ja raken- 16409: Laitoksen rakentamisella on erittäin suuri tamista varten. 16410: merkitys sekä paikallisesti että valtakunnallises- 16411: 16412: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 16413: 16414: Juhani Laitinen Kari Rajamäki Kalle Röntynen 16415: Riitta Saastamoinen Seppo Kääriäinen Marja-Liisa Tykkyläinen 16416: Mirja Ryynänen Lauha Männistö Heikki Riihijärvi 16417: 1988 vp. 419 16418: 16419: Raha-asia-aloite n:o 404 16420: 16421: 16422: 16423: 16424: Laitinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Metsäntutkimuslaitok- 16425: sen Suonenjoen tutkimusaseman kehittämiseen 16426: 16427: 16428: Eduskunnalle 16429: 16430: Maa- ja metsätalousministeriön asettaman budjettia varten laadittu kustannusarvio on 2,9 16431: Metsäntutkimuslaitoksen kehittämisryhmä on milj. mk. 16432: esittänyt osana toimintansa siirtämistä ja pai- Valtion kuluvan vuoden tulo- ja menoar- 16433: nottamista Helsingin seudulta alueyksiköihin vioon eduskunta otti suunnitteluun 100 000 16434: Suonenjoen tutkimusaseman kehittämistä. Tä- markan määrärahan. Suunnittelu on käynnisty- 16435: mä lisää tutkimusaseman henkilökuntaa 7 tut- mässä. 16436: kijalla ja 12 avustavalla henkilöllä. Laborato- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 16437: riotoimintoja on tämän vuoksi kehitettävä. 16438: Kehittämisohjelman toteuttamiseksi tarpeel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16439: liset toimisto- ja laboratoriotilat saneerataan 1989 tulo- ja menoarvioon 2 900 000 16440: nykyisistä tiloista. Hanke sisältää toimistotiloja markkaa Metsäntutkimuslaitoksen Suo- 16441: 111m2 , laboratoriotiloja 315m 2 , auditoriatilo- nenjoen tutkimusaseman toimitilojen 16442: ja 84m 2 ja varastotiloja 80m 2 • Vuoden 1988 saneeraamiseksi. 16443: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 16444: 16445: Juhani Laitinen Kari Rajamäki Kalle Röntynen 16446: Jorma Huuhtanen Heikki Riihijärvi Seppo Kääriäinen 16447: Riitta Saastamoinen Marja-Liisa Tykkyläinen Mirja Ryynänen 16448: Lauha Männistö 16449: 420 1988 vp. 16450: 16451: Raha-asia-aloite n:o 405 16452: 16453: 16454: 16455: 16456: Lapiolahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen keskus- 16457: vankilan henkilökunnan asuntojen korjaamiseen 16458: 16459: 16460: Eduskunnalle 16461: 16462: Riihimäen keskusvankilan henkilökunnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16463: asunnot ovat peruskorjaamattomia työsuhde- nioittaen, 16464: asuntoja ja valmistuneet useita kymmeniä vuo- 16465: sia sitten. Tasoltaan ne eivät vastaa nykyaikai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16466: sen asumisen vaatimuksia, sillä esim. suihkuti- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 16467: lat puuttuvat ja muutenkin varustetaso on heik- markkaa Riihimäen keskusvankilan 16468: ko. Siksi olisikin tarkoituksenmukaista käyn- henkilökunnan asuntojen korjaamiseen. 16469: nistää peruskorjaus viipymättä talo kerrallaan. 16470: 16471: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 16472: 16473: Arto Lapiolahti Iiro Viinanen 16474: 1988 vp. 421 16475: 16476: Raha-asia-aloite n:o 406 16477: 16478: 16479: 16480: 16481: Lapiolahti: Määrärahan osoittamisesta Viialan kunnan Keskustan 16482: koulun liikuntasalin rakentamiseen 16483: 16484: 16485: Eduskunnalle 16486: 16487: Viialan kunta on jo yli kymmenen vuoden tetaan liikuntasali, jonka rakentaminen ajoit- 16488: ajan kärsinyt vakavasta työttömyydestä. Kun- tuu vuosille 1988 ja 1989 kustannusarvion olles- 16489: nan työttömyysaste on viime vuoden ajan ollut sa 3 milj. markkaa. Toisena vaiheena, vuosina 16490: 7 OJo. Vuoden lopulla se on kuitenkin noussut ja 1989-1990 toteutetaan koulun saneeraus, jon- 16491: on nyt 27.2.1987 saadun tiedon mukaan 7,6 %. ka kustannusarvio on 6,3 milj. markkaa. Viia- 16492: Työpaikkakehitys ja korkea työttömyysaste lan kunnan kannalta on tärkeää saada valtion- 16493: ovat vaikuttaneet Viialan kunnan taloudelliseen osuusrahoitus rakennusaikaisena rahoituksena. 16494: kehitykseen. Veroäyrimäärän kasvu on huo- Edellä olevan perusteella ehdotan, 16495: mattavasti hidastunut, ja äyrimäärä asukasta 16496: kohti on Hämeen läänin kuntien keskimäärää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16497: tuntuvasti alhaisempi. Kunnan veroäyrin hintaa 1989 tulo- ja menoarvioon 1300000 16498: ei voida nykyisestä 17 pennistä paljonkaan nos- markkaa Viialan kunnan Keskustan 16499: taa. Viialan kunnan merkittävin investointihan- koulun liikuntasalin rakennusaikaista 16500: ke tulevina vuosina on Keskustan koulun perus- rahoitusta varten. 16501: parannus ja lisärakennus. Ensimmäisenä toteu- 16502: 16503: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 16504: 16505: Arto Lapiolahti 16506: 422 1988 vp. 16507: 16508: Raha-asia-aloite n:o 407 16509: 16510: 16511: 16512: 16513: Lapiolahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen nuoriso- 16514: keskuksen toimitilojen perusparannukseen 16515: 16516: 16517: Eduskunnalle 16518: 16519: Nuorisotyölain (1068/65) 15 §:n mukaan tusministeriöltä avustuksia 60,1 miljoonaa 16520: "Kunnalle, kuntainliitolle sekä kunnan tai kun- markkaa, ja avustusmääräraha oli 5,3 miljoo- 16521: tainliiton määräämisvallassa olevalle osakeyh- naa markkaa. Vuoden 1987 tulo- ja menoar- 16522: tiölle voidaan valtion tulo- ja menoarvioon ote- viossa rahaa kuntien nuorisotilojen rakentami- 16523: tun määrärahan rajoissa myöntää valtionavus- seen oli valtionavustuksiin 3 500 000 mk ja lai- 16524: tusta ja halpakorkoista lainaa nuorisotoimintaa noihin 4 000 000. 16525: varten tarpeellisten tilojen kuntien ja kuntain- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16526: liittojen valtionosuuksista ja -avustuksista an- nioittaen, 16527: netun lain 3 §:ssä tarkoitettuihin perustamis- 16528: kustannuksiin." että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16529: Nuorisotyölain toteuttamisen yhtenä pääon- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 535 000 16530: gelmana on valtion tulo- ja menoarviossa oleva markkaa Riihimäen nuorisokeskuksen 16531: veikkauksen ja raha-arpajaisten tuotosta rahoi- toimitilojen perusparantamiseen, mistä 16532: tettava kuntien nuorisotilojen avustusmäärära- summasta valtionavustuksina 1 000 000 16533: han pienuus. Vuonna 1984 kunnat hakivat ope- markkaa ja lainana 535 000 markkaa. 16534: 16535: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 16536: 16537: Arto Lapiolahti Iiro Viinanen 16538: 1988 vp. 423 16539: 16540: Raha-asia-aloite n:o 408 16541: 16542: 16543: 16544: 16545: Lapiolahti ym.: Määrärahan osoittamisesta VR:nRiihimäen tava- 16546: ravaunukorjaamon rakentamiseen 16547: 16548: 16549: Eduskunnalle 16550: 16551: Valtionrautateiden Riihimäen tavaravaunu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16552: korjaamo toimii nykyisin puutteellisissa tiloissa nioittaen, 16553: Peltosaaren asuntoalueen keskellä. Lisäksi ke- 16554: vyen liikenteen pääkulkuväylä asuntoalueelle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16555: kulkee vaunukorjaamon pihan halki, mistä ai- 1989 tulo- ja menoarvioon momenti/le 16556: heutuu haittaa sekä vaunukorjaamon toimin- 31.90.74 8000000 markkaa Valtion- 16557: nalle että asuntoalueen asukkaille, puhumatta- rautateiden Riihimäen tavaravaunukor- 16558: kaan vaaratilanteista. Siksi vaunukorjaamon jaamon rakentamiseen. 16559: siirto uuteen paikkaan tulisi pikaisesti toteut- 16560: taa. 16561: 16562: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 16563: 16564: Arto Lapiolahti Iiro Viinanen 16565: 424 1988 vp. 16566: 16567: Raha-asia-aloite n:o 409 16568: 16569: 16570: 16571: 16572: Lapiolahti ym.: Määrärahan osoittamisesta VR:n säiliövaunujen 16573: pesulaitoksen rakentamiseen 16574: 16575: 16576: Eduskunnalle 16577: 16578: Valtionrautateiden säiliövaunujen pesu on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16579: nykyisellään hoidettu tavalla, joka ei vastaa ny- nioittaen, 16580: kyajan ympäristö- ja taloudellisuusvaatimuk- 16581: sia. Ekokem Oy:n yhteyteen Riihimäelle on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16582: suunniteltu ajanmukaisen laitoksen rakentamis- 1989 tulo- ja menoarvioon 7 500 000 16583: ta, mikä olisi jätteiden asiallisen käsittelynkin markkaa Valtionrautateiden säiliövau- 16584: kannalta perusteltua. Siksi on välttämätöntä, nujen pesulaitoksen rakentamiseen Rii- 16585: että kyseinen määräraha osoitetaan pesulaitok- himäelle. 16586: sen rakentamiseen. 16587: 16588: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 16589: 16590: Arto Lapiolahti Iiro Viinanen 16591: 1988 vp. 425 16592: 16593: Raha-asia-aloite n:o 410 16594: 16595: 16596: 16597: 16598: Lapiolahti: Määrärahan osoittamisesta Kerityn-Pernunnummen 16599: ja Melkuttimien luonnonsuojelualueiden toteuttamiseksi 16600: 16601: 16602: Eduskunnalle 16603: 16604: Kanta-Hämeen ensimmäiseen seutukaavaan Näille alueille kohdistuu parhaillaan suuria 16605: liittovaltuusto teki aluevarauspäätökset 8.6. rantarakentamispaineita. Vireillä on laajoja 16606: 1979 Kerityn-Pernunnummen ja Melkuttimien rantakaavoitushankkeita. Eteläisen Suomen ar- 16607: alueiden varaamisesta SU 1-alueina. Ympäris- vokkaimmat erämaa-alueet ovat erityisesti ran- 16608: töministeriö vahvisti liittovaltuuston päätöksen tojensa osalta edelleen rakentamispaineiden pu- 16609: sanotulta osin 26.8.1985. Korkein hallinto-oi- ristuksessa. 16610: keus pysytti ympäristöministeriön vahvistus- Kyseisten alueiden toteuttamisvastuu on val- 16611: päätöksen 10.11.1986 antamassaan päätök- tiovallalla. 16612: sessä. Edellä esitetyin perustein ehdotan kunnioitta- 16613: Kyseiset alueet on valtakunnallisissakin selvi- vasti, 16614: tyksissä todettu Etelä-Suomen merkittävimmik- 16615: si vielä lähes rakentamattomina säilyneiksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16616: alueiksi, joilla on poikkeuksellisen hyvät omi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 16617: naisuudet luonnonsuojelutarkoituksiin sekä ret- 35.20.88 5 000 000 markkaa peruste- 16618: keilytarkoituksiin. Alueet sisältyvät kansallis- luissa mainittujen suojelualueiden to- 16619: puistokomitean mietintöön sekä alueen poh- teuttamiseksi siten, että hankkeen to- 16620: joisosa valtioneuvoston vahvistamaan harjujen- teuttaminen aloitettaisiin Riitalan yh- 16621: suojeluohjelmaan. Lisäksi Pernunnummen ja teismetsän ja Oy Kymi Ab:n omistamit- 16622: Kerityn alueet sisältyvät valtioneuvoston selon- ta alueilta. 16623: tekoon eduskunnalle ympäristönsuojelusta 16624: 28.9.1984. 16625: 16626: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 16627: 16628: Arto Lapiolahti 16629: 426 1988 vp. 16630: 16631: Raha-asia-aloite n:o 411 16632: 16633: 16634: 16635: 16636: U. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmeksen Poro- 16637: kylän-Vuokatin rataosuuden peruskorjauksen aloittamiseen 16638: 16639: 16640: Eduskunnalle 16641: 16642: Liikenneministeriön suunnitelmissa on ollut Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa 16643: liikenteen lopettaminen välillä Nurmeksen Po- tulisikin varata riittävät määrärahat Poroky- 16644: rokylä-Vuokatti. Porokylän-Vuokatin radan län-Kontiomäen rataosan perusparannuksen 16645: liikenteen lopettaminen merkitsisi nykyisen suunnitteluun ja toteutuksen aloittamiseen. 16646: Joensuun ja Kontiomäen välisen radan muutta- Hanke on perusteltu tasalaatuisen rautatiever- 16647: mista kahdeksi pistoraiteeksi. Mainittua rataa kon saamiseksi etelästä pohjoiseen myös itäisen 16648: on kuitenkin perusparannettu Joensuusta Nur- Suomen kautta. Hanke palvelee erityisesti 16649: mekseen saakka, ja kesällä 1986 on aloitettu puunjalostusteollisuutta ja matkailua, mutta 16650: makuuvaunuliikenne rataosalla Joensuu-Kon- sillä on myös tärkeä osuus alueellisten liiken- 16651: tiomäki. neyhteyksien turvaamisessa. Lisäksi radalla on 16652: Liikenteen lopettamissuunnitelman perustee- puolustustaloudellistakin merkitystä. 16653: na on ollut radan kannattamattomuus. Liiken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16654: neverkon kehittämisessä tulisi kuitenkin ottaa nioittavasti, 16655: huomioon yleiset liikenne- ja aluepoliittiset nä- 16656: kökohdat. Ratayhteyden katkaiseminen nyt esi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16657: tetyllä tavalla heikentäisi oleellisesti myös muun 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 16658: rataosan kannattavuutta. Liikenteen lopettami- 31.90.78 10000000 markkaa Nurmek- 16659: sen ja jopa mahdollisen radan purkamisen sijas- sen Porokylän ja Vuokatin välisen ra- 16660: ta tulisi ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin radan taosuuden peruskorjauksen suunnittele- 16661: perusparantamiseksi niin, ettei liikennöinti ra- miseksi ja töiden aloittamiseksi. 16662: dalla lopu radan heikon kunnon takia. 16663: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 16664: 16665: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi 16666: Lea Mäkipää Tina Mäkelä 16667: 1988 vp. 427 16668: 16669: Raha-asia-aloite n:o 412 16670: 16671: 16672: 16673: 16674: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Oriveden asevarikon 16675: toimitilojen rakentamiseen 16676: 16677: 16678: Eduskunnalle 16679: 16680: Oriveden asevarikko 6:n uudisrakentamistoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16681: minta keskeytyi vuonna 1979. Mm. SAK:n Hä- nioittaen, 16682: meen läänin neuvottelukunta esittää, että vuo- 16683: den 1989 budjettiin otettaisiin määrärahat esi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16684: kuntarakennuksen, autotallin, autohuoltamon 1989 tulo- ja menoarvioon 12 500000 16685: sekä kalustokatoksen rakennustöiden tekemi- markkaa Oriveden asevarikon uudisra- 16686: seksi, yhteensä 12,5 milj. mk. kentamiseen. 16687: Näillä toimilla autetaan lisäksi alueen raken- 16688: tajien tämänhetkistä heikkoa työllisyyttä. 16689: 16690: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 16691: 16692: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson Riitta Järvisalo-Kanerva 16693: 428 1988 vp. 16694: 16695: Raha-asia-aloite n:o 413 16696: 16697: 16698: 16699: 16700: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Hallin varuskunnan 16701: autotallin rakentamiseen 16702: 16703: 16704: Eduskunnalle 16705: 16706: Hallin varuskunnan autotallin nykyinen kun- Esitämme, että Hallin varuskunnan autotal- 16707: to ei vastaa tämän päivän tarpeita autotallin lin uudisrakentamiseen työllisyyden tukemisek- 16708: vanhasta iästä johtuvan epäkäytännöllisyyden si varataan 4,5 miljoonaa markkaa. 16709: vuoksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16710: Arvokasta kalustoa seisoo ulkotiloissa ruos- nioittaen, 16711: tumassa, ja jopa huoltoja joudutaan tekemään 16712: ulkona. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16713: Vaarana on, että 10-15 miestä joutuu työt- 1989 tulo- ja menoarvioon 4 500 000 16714: tömäksi tai siirtymään muihin puolustusvoi- markkaa Hallin varuskunnan autotallin 16715: mien yksiköihin vuoden 1988 jälkeen. uudisrakennuksen rakentamiseen. 16716: 16717: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 16718: 16719: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson Riitta Järvisalo-Kanerva 16720: 1988 vp. 429 16721: 16722: Raha-asia-aloite n:o 414 16723: 16724: 16725: 16726: 16727: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 348 pa- 16728: rantamiseen Vilppulan Kolhossa 16729: 16730: 16731: Eduskunnalle 16732: 16733: Vilppulan kunnan Kolhon kylästä on valmis- yksikköä vuorokaudessa, ja autoliikennettä on 16734: tunut kuluneen vuoden aikana tehty liikenne- 2,5 kertaa enemmän. 16735: suunnitelma. 1,1 km:n matkalla on suoritettava tien perus- 16736: 1. kiireellisyysluokkaan on sijoitettu maan- parannus, jalkankulku- ja polkupyörätien sekä 16737: tien n:o 348, niin sanotun Keuruuntien paranta- rautatien alikulun rakentaminen. 16738: minen välillä Riihitie-Postitie. Matkan pituus Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16739: on 1,1 km, ja tälle välille sijoittuu uuden aliku- nioittaen, 16740: lun rakentaminen rautatien Orivesi-Haapamä- 16741: ki alitukseen. Nykyisellään maantielle tehty sil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16742: ta-aukko on niin kapea, ettei vastakkain tule- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 16743: vien autojen lisäksi silta-aukkoon mahdu jalan- 31.24.77 1220000 markkaa maantien 16744: kulkijoita, saati sitten polkupyöräilijää. Tässä n:o 348 parantamiseen Vilppulan Kol- 16745: kohdassa kevyen liikenteen määrä on noin 650 hossa. 16746: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 16747: 16748: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson Riitta Järvisalo-Kanerva 16749: 430 1988 vp. 16750: 16751: Raha-asia-aloite n:o 415 16752: 16753: 16754: 16755: 16756: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Virtain Äijännevan 16757: paikallistien parantamiseen 16758: 16759: 16760: Eduskunnalle 16761: 16762: Paikallistie Virtain Äijännevalta valtatielle erityisesti piirin pohjoisilla alueilla on vielä run- 16763: n:o 23 on noin kymmenen kilometrin mittainen, saasti kunnostamauomia sorateitä, jotka routi- 16764: ja sitä käytetään erityisesti turvekuljetuksiin. vat pahasti ja joilla joudutaan käyttämään pai- 16765: Tie tarvitsee parantamista. Hankkeen rahoitus- norajoituksia. Tämä merkitsee mm. elinkeino- 16766: tarve on 5,0 miljoonaa markkaa. Suunnitelmat elämän kuljetuksille tuntuvaa haittaa ja selviä 16767: tien parantamiseksi ovat valmiina. Äijännevan lisäkustannuksia. 16768: paikallistien parantaminen helpottaisi turvekul- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16769: jetuksia ja vaikuttaisi myönteisesti myös Virtain nioittaen, 16770: seudun työttömyyteen, joka on nopeasti lisään- 16771: tynyt. Alempiasteisen tiestön kunnostamisesta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16772: Pirkanmaalla tulisi kiirehtiä siksikin, että Hä- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 16773: meen tiepiirin tienrakentamisen painopiste 31.24. 77 5 000 000 markkaa Virtain Äi- 16774: näyttää lähivuosina siirtyvän päätiestön suuriin jännevan paikallistien parantamiseen. 16775: hankkeisiin ja Kanta-Hämeeseen. Kuitenkin 16776: 16777: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 16778: 16779: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson Riitta Järvisalo-Kanerva 16780: 1988 vp. 431 16781: 16782: Raha-asia-aloite n:o 416 16783: 16784: 16785: 16786: 16787: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta katsastusaseman ra- 16788: kentamisen aloittamiseksi Orivedelle 16789: 16790: 16791: Eduskunnalle 16792: 16793: Oriveden kaupunki on pyrkinyt parantamaan tavaa ajoneuvoa. Tämän lisäksi Längelmäellä 16794: tarjoamiaan palveluja kuntalaisille. On kuiten- sijaitseva perävaunutehdas "Jyki" joutuu käyt- 16795: kin alueita, joihin kunnan yksittäinen päätök- tämään Tampereella katsastettavana satoja uu- 16796: senteko ei yllä. Tällainen alue on moottoriajo- sia perävaunuja sekä runsaat 100 peruskorjat- 16797: neuvojen katsastusaseman puuttuminen. Ny- tua perävaunua. Tämä jo sinänsä aiheuttaa yri- 16798: kyään Orivedellä katsastetaan ainoastaan yhte- tyskohtaisesti varsin runsaita kustannuksia. 16799: nä päivänä viikossa ja vain ns. "pienkalustoa". Oriveden kaupunki on varannut katsastusase- 16800: Tämä on aivan riittämätön mahdollisuus auto- malle rakennuspaikan. Hämeen lääninhallitus 16801: katsastukseen Orivedellä. Katsastusaseman on antanut rakentamisesta puoltavan lausun- 16802: puuttuminen Orivedellä aiheuttaa asukkaille non. 16803: huomattavaa ajanhukkaa ja kustannuksia. Ori- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16804: vedellä vallitsevan työttömyystilanteen vuoksi nioittaen, 16805: ja lisäksi palvelujen saamiseksi kohtuulliselle 16806: tasolle tulisi katsastusaseman rakentaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16807: aloittaa pikaisesti. 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 16808: Katsastusasema palvelisi kolmen kunnan markkaa Oriveden katsastusaseman 16809: aluetta: Orivettä, Juupajokea ja Längelmäkeä. suunnitteluun, maanhankintaan ja ra- 16810: Tällä alueella on runsaat 5 000 uusintakatsastet- kennustöiden aloittamiseen. 16811: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 16812: 16813: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson 16814: Timo Roos Riitta Järvisalo-Kanerva 16815: 432 1988 vp. 16816: 16817: Raha-asia-aloite n:o 417 16818: 16819: 16820: 16821: 16822: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntän katsastusase- 16823: man lunastamiseksi valtiolle 16824: 16825: 16826: Eduskunnalle 16827: 16828: Mäntän kaupunki rakensi autokatsastusase- si on oleellisesti lisääntynyt. Metsäliiton ja 16829: man vuonna 1981. Kesäkuun 23 päivänä 1981 G. A. Serlachius Oy:n fuusio (Metsä-Serla) ai- 16830: allekirjoitetulla vuokrasopimuksella asema heuttaa Mäntässä voimakasta verotulojen pie- 16831: vuokrattiin valtiolle (Autorekisterikeskus). So- nenemistä. Yrityksen keskushallinnon siirtymi- 16832: pimus on edelleen voimassa. Vuokrasopimuk- nen Mäntästä sekä työpaikkojen vähentyminen 16833: sen 8. kohdassa sanotaan, että vuokralaisella on aiheuttavat kaupungille vähintään 10 milj. ve- 16834: oikeus milloin tahansa sopimuksen voimassa- roäyrin vähentymisen. Katsastusaseman omaksi 16835: oloaikana lunastaa tontti ja rakennus omakseen lunastamisellaan valtio edesauttaisi kaupungin 16836: hankintahinnasta. mahdollisuuksia työllisyyden hoidossa. 16837: Tontin hankintahinta on 144 855 markkaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16838: Katsastusasemarakennuksen hankintahinta so- nioittaen, 16839: pimushetkellä oli 2 224 204 markkaa. Pihatyöt 16840: olivat 199 829 markkaa. Lunastushinta on näin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16841: ollen 2 568 888 markkaa. 1989 tulo- ja menoarvioon 2 568 888 16842: Mäntän kaupungin rahantarve elinkeinoelä- markkaa Mäntän autokatsastusaseman 16843: män järjestelyistä aiheutuvien muutosten vuok- lunastamiseksi valtiolle. 16844: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 16845: 16846: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson Riitta Järvisalo-Kanerva 16847: 1988 vp. 433 16848: 16849: Raha-asia-aloite n:o 418 16850: 16851: 16852: 16853: 16854: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampere-Pirkkalan 16855: lentoaseman päivystystilojen rakentamiseen 16856: 16857: 16858: Eduskunnalle 16859: 16860: Tampere-Pirkkalan lentoaseman nykyiset ti- hallitukselle. Ilmailuhallitus on tehnyt esityksen 16861: lat ovat ahtaat ja epäkäytännölliset. Laitteiden päivystystilojen laajentamisesta vuosille 1992- 16862: ja henkilöstön lisääntyessä käyttötilat edelleen 1993. Mm. SAK:n Hämeen läänin neuvottelu- 16863: pienevät. Näkyvyys asematasolle on olematon. kunta esittää, että laajennustöihin ryhdyttäisiin 16864: Osa alueesta rajoittuu ulkopuolelle asennettu- jo vuonna 1989. 16865: jen peilien näköalueelle. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16866: Esitämme päivystyshuonetta laajennettavaksi nioittaen, 16867: asematason suuntaan samalla tavalla kuin v. 16868: 1985 lentoasemarakennuksen yhteydessä Mete- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16869: on osalta tehtiin. Laajennus tällä tavoin paran- 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 16870: taisi oleellisesti näkyvyyttä asematasolle. markkaa Tampere-Pirkkalan lentoase- 16871: Lentoseman henkilökunta on jo v. 1979 teh- man päivystystilojen rakentamiseen. 16872: nyt esityksen tilojen laajennustarpeesta ilmailu- 16873: 16874: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 16875: 16876: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson 16877: Timo Roos Riitta Järvisalo-Kanerva 16878: 16879: 16880: 16881: 16882: 28 280129N 16883: 434 1988 vp. 16884: 16885: Raha-asia-aloite n:o 419 16886: 16887: 16888: 16889: 16890: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampere-Pirkkalan 16891: lentokentän sähköhuolto- ja korjaamotilojen rakentamiseen 16892: 16893: 16894: Eduskunnalle 16895: 16896: Tampere-Pirkkalan lentoaseman sähkölait- muutostyöt pitäisi aloittaa viimeistään vuonna 16897: teiden korjaus- ja koestustyöt joudutaan teke- 1989, varsinkin kun otetaan huomioon työtur- 16898: mään vanhassa parakissa noin 200 metriä lento- vallisuus- ja terveysriskit. 16899: semalta. Parakin varsinainen lämmityslaitteisto Päivystystilojen osalta laajentaminen lisää 16900: on purettu, pesu- ja wc-tiloja ei ole, myös myös lentoliikenteen turvallisuutta. 16901: mahdollisen tapaturman sattuessa avunsaanti Sähkökorjaamotilojen saaminen parantaisi 16902: on epävarmaa. ja nopeuttaisi lennonvarmistuslaitteiden vika- 16903: Esitämme sähkökorjaamo- ja varastotilojen ja ennakkohuoltoa. Varastotilojen laajentami- 16904: rakentamista muun lisälaajennuksen yhteyteen. nen ja tarkoituksenmukaistaminen lisää palo- 16905: Tilojen rakentamisessa tulisi ottaa huomioon, ja työturvallisuutta. 16906: että tilojen taso tulisi vastaamaan vähintään Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16907: vuonna 1985 rakennettuja viestihuoltotiloja. nioittaen, 16908: Edellä mainitut tilalaajennukset on ilmailu- 16909: hallitus esittänyt toteutettavaksi toiminta- ja ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16910: loussuunnitelmassaan vuosina 1992-93, kus- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 16911: tannukset on arvioitu 1 milj. markaksi. markkaa Tampere-Pirkkalan lentoken- 16912: Kuten edellä esittämistämme selvityksistä il- tän sähköhuolto-ja korjaamotilojen ra- 16913: menee, tilojen rakentaminen ja siihen liittyvät kentamiseen. 16914: 16915: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 16916: 16917: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson 16918: Timo Roos Riitta Järvisalo-Kanerva 16919: 1988 vp. 435 16920: 16921: Raha-asia-aloite n:o 420 16922: 16923: 16924: 16925: 16926: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampere-Pirkkalan 16927: lentokentän kunnossapitokaluston pesutilojen rakentamiseen 16928: 16929: 16930: Eduskunnalle 16931: 16932: Tampere-Pirkkalan lentoaseman auto- jako- Esitämme rakennettavaksi erillisen pesuhalli- 16933: nekaluston pesutilat ovat nykyisin samoissa ti- tilan nykyisen konehallirakennuksen jatkoksi. 16934: loissa palo- ja pelastuskaluston kanssa, tiloissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16935: on myös palomiehistön varusteet. nioittaen, 16936: Lentosemalla joudutaan varsinkin talviaika- 16937: na päivittäin pesulaitteilla sulattamaan ja pese- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16938: mään harjapuhaltimia ennen harjahalliin siirtä- 1989 tulo- ja menoarvioon 300 000 16939: mistä. Pesussa muodostuu suuret määrät vesi- markkaa Tampere-Pirkkalan lentoken- 16940: höyryä, joka sisältää pesuaineissa käytettäviä tän kunnossapitokaluston pesutilojen 16941: kemikaaleja, kiitotielle levitettyä ureaa ja ko- rakentamiseen. 16942: neissa olevaa öljyä. Höyryn nämä aineet leviä- 16943: vät muihin tiloihin ja voivat näin aiheuttaa al- 16944: lergisuutta ja ihottumia työntekijöissä. 16945: 16946: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 16947: 16948: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson 16949: Timo Roos Riitta Järvisalo-Kanerva 16950: 436 1988 vp. 16951: 16952: Raha-asia-aloite n:o 421 16953: 16954: 16955: 16956: 16957: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Viinikan ratapihan rai- 16958: teiden n:ot 820 ja 201 parantamiseen Tampereella 16959: 16960: 16961: Eduskunnalle 16962: 16963: Viinikan ratapihan raiteet n:ot 820 ja 20I mk:n suuruinen määräraha, muun rahoituksen 16964: ovat raskaasti liikennöityjä tavarajuna- ja vetu- kohdistuessa piirin käyttötoimintaan. 16965: riliikenneraiteita. Hankkeella olisi myös työllisyyttä parantava 16966: Molempien raiteiden kunto on heikko. Rai- vaikutus Tampereen rata-alueella noin 2 kk:n 16967: teiden kunnostustarve korostuu myös sillä, että ajaksi 10 työntekijälle. 16968: järjestelyratapiharaiteiden n:ot 202 ja 20I väli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16969: nen korkeusero on n. 50 cm, raide n:o 20I on nioittaen, 16970: alempana. Käyttöhenkilökunnan työlle on tär- 16971: keää, että nämä raiteet ovat samassa tasossa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16972: kunnostettuina. 1989 tulo- ja menoarvioon 800 000 16973: Kunnostustyön kustannusarvio on 2,I42 markkaa Viinikan ratapihan raiteiden 16974: Mmk. Koska määrätyiltä osin kysymyksessä on n:ot 820 ja 201 parantamiseen Tampe- 16975: myös kunnossapitoluonteisesta työstä, esitäm- reella. 16976: me, että hankkeelle myönnettäisiin 800 000 16977: 16978: Helsingissä II päivänä helmikuuta I988 16979: 16980: Reijo Lindroos Jukka Gustasson Riitta Järvisalo-Kanerva 16981: 1988 vp. 437 16982: 16983: Raha-asia-aloite n:o 422 16984: 16985: 16986: 16987: 16988: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta vaikeuksissa olevien 16989: teollisuusalueiden tukikokeilun ulottamiseksi Kuoreveden- 16990: Mäntän-Vilppulan alueelle 16991: 16992: Eduskunnalle 16993: 16994: Vuoden 1988 valtion tulo- ja menoarviossa nettänyt mm. osuuskauppaliikkeiden sanee- 16995: on varattu määräraha vaikeuksissa olevien teol- rausten vuoksi myös palvelutyöpaikkoja noin 16996: lisuusalueiden tukikokeiluun Porissa, Kotkassa 20. 16997: ja Kymen läänissä. Kuorevesi menetti 1980-luvun alussa lähes sa- 16998: Tampereen ja sen lähikuntien, esim. Nokian ta teollista työpaikkaa. 16999: työttömyysaste on jatkuvasti ollut yli 8 OJo. Ly- Tapahtunut työpaikkojen väheneminen on 17000: hyellä aikavälillä vaikea työttömyystilanne tulee aiheuttanut koko alueella epävarmuutta. Työ- 17001: jatkumaan, jos ei kaikkia mahdollisia ja uusia paikkojen vähenemisen pelätään jatkuvan. 17002: toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi tehdä. Edellä esitettyjen näkökohtien johdosta työt- 17003: Mäntän kaupunki sekä Kuoreveden ja Vilp- tömyyden vähentämiseksi ja vaikeiden rakenne- 17004: pulan kunnat muodostavat yhtenäisen työssä- muutosongelmien lieventämiseksi olisi tarpeen 17005: käyntialueen, jolla on n. 18 000 asukasta. Alu- ja perusteltua saada Kuorevesi-Mänttä-Vilp- 17006: een elinkeinorakenne on neljän vanhan perintei- pula sekä mahdollisesti muitakin kuntia vai- 17007: sen teollisuustaajaman (Kolho, Vilppulan ase- keuksissa olevien teollisuuspaikkakuntien tuki- 17008: manseutu, Mänttä ja Halli) vaikutuksesta ollut kokeiluun. 17009: teollisuusvaltainen. Suurteollisuuden yksipuoli- Työttömyyden laajuuden ja rakenteeseen liit- 17010: suus on aina aiheuttanut ongelmia alueella. tyvät vaikeudet huomioiden erityismäärärahan 17011: Voimakkaan rakennemuutoksen vuoksi teol- suuruuden tulisi olla 2 miljoonaa markkaa. 17012: liset työpaikat ovat koko alueelta vähentyneet Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17013: rajusti. Kolhosta on menetetty 1980-luvulla lä- nioittaen, 17014: hes 400 teollista työpaikkaa. Tänä vuonna tie- 17015: dossa on 35 työpaikan väheneminen. Kolhon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17016: taajama on ollut aluepoliittista erityistukea saa- 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 17017: va alue. markkaa vaikeuksissa olevien teolli- 17018: Mäntästä teollisten työpaikkojen nettovähen- suusalueiden tukikokeilun ulottamisek- 17019: nys on 1980-luvulla ollut n. 450. si Kuoreveden -Mäntän - Vilppulan 17020: Vilppulan asemanseudulla on menetetty työ- alueelle. 17021: paikka noin 40 työntekijältä. Vilppula on me- 17022: 17023: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 17024: 17025: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson Riitta Järvisalo-Kanerva 17026: 438 1988 vp. 17027: 17028: Raha-asia-aloite n:o 423 17029: 17030: 17031: 17032: 17033: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta työllisyystilanteen 17034: parantamiseksi Mäntässä 17035: 17036: 17037: Eduskunnalle 17038: 17039: Mäntän kaupungin teolliset työpaikat ovat kehitystä. Kuntien omat toimenpiteet rajoittu- 17040: historiallisesti olleet G. A. Serlachius Oy:n työ- vat useinkin vastaavassa tilanteessa vaatimuk- 17041: paikat. Yhden suuren työnantajan varassa ole- siin kantokykyluokan alentamiseen tai erityis- 17042: vat kunnat ovat viime vuosina vakavasti menet- alueeksi nimeämiseen. Näitä toimenpiteitä pa- 17043: täneet työpaikkoja. Mäntän teolliset työpaikat rempi ratkaisu olisi saada työtä sinne, missä 17044: ovat vähentyneet noin 3 600:sta 2 200:aan. Ti- ovat "vapaina olevat tekijät". Ulkopuolinen 17045: lanne on hälyttävä. Mänttään perustettu Yritys- konsulttiapu on ratkaisevaa, kun kunnan omat 17046: kehitys Oy ei kykene toiminnallaan lisäämään resurssit eivät ole riittäviä. 17047: teollisten työpaikkojen lukumäärää. Mäntän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17048: kaupungin millään sisäisellä toiminnalla ei kye- nioittaen, 17049: tä hakemaan ratkaisevia toimenpiteitä työllisyy- 17050: den parantamiseksi. Tarvitaan "ulkopuolista" ett(J Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17051: asiantuntemusta asian ratkaisemiseksi. Yhteis- 1989 tulo- ja menoarvioon 150000 17052: työllä, toimimalla esim. Teknillisen korkeakou- markkaa työllisyystilanteen parantami- 17053: lun ja Tampereen yliopiston kanssa Mäntän seksi MOntässä. 17054: työllisyyden hoidossa voisi tapahtua myönteistä 17055: 17056: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 17057: 17058: Reijo Lindroos Jukka Gustafsson Riitta Järvisalo-Kanerva 17059: 1988 vp. 439 17060: 17061: Raha-asia-aloite n:o 424 17062: 17063: 17064: 17065: 17066: Maijala ym.: Määrärahojen osoittamisesta nuorison leiri- ja kurs- 17067: sikeskusten investointeihin ja nuorisomatkailun palvelutoi- 17068: minnan järjestämiseen 17069: 17070: Eduskunnalle 17071: 17072: Joulukuun 20 päivänä 1985 annetussa nuori- Nuorisomatkailukeskusten rakentamisella 17073: sotyölaissa (1068/85) ja nuorisotyöasetuksessa pyritään maakunnallisen ja valtakunnallisen 17074: (1069/85) on säädetty valtakunnallisten nuori- käytön lisäksi vastaamaan nuorison kansainvä- 17075: son leiri- ja kurssikeskusten avustamisesta val- lisen toiminnan lisääntymiseen, näin ollen 17076: tion tulo- ja menoarvioon otetun määrärahan ETYK:n asettamiin haasteisiin. Lisäksi nopeasti 17077: rajoissa. Vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa on lisääntyvä leirikoulutoiminta vaatii käyttökus- 17078: määrärahaa investointeihin 3 milj. mk, näiden tannuksiltaan edullisten ja erityisesti nuoriso- 17079: keskusten toiminnan tukemiseen 1,2 milj. mk toimintaan suunniteltujen keskusten rakenta- 17080: sekä nuorisomatkailun edistämiseen 150 000 mista. Nuorisomatkailun palvelutoiminnan tur- 17081: mk. vaaminen ja tehostaminen on nuorisomatkailun 17082: Opetusministeriön asettama nuorisomatkai- kehittymisen kannalta välttämätöntä. 17083: lutyöryhmä esitti mietinnössään (1984:33) vuo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 17084: sittaisiksi investointiavustuksiksi 4 milj. mk taen, 17085: ajalle 1985-1990. Työryhmän mietinnön mu- 17086: kaan vuoden 1988 avustukset käytettäisiin pää- että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 17087: osin Kannonkosken ja Virtain keskusten inves- den 1989 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 17088: tointeihin. Keskusten toiminnan tukemiseen markan määrärahan nuorison leiri- 17089: vuodeksi 1988 työryhmä esitti 1,5 milj. mk sekä ja kurssikeskusten investointeihin, 17090: nuorisomatkailun palvelutoiminnan järjestämi- 1 700 000 markan määrärahan näiden 17091: seen (nuorisomatkailun palvelukeskus) vuosit- keskusten toiminnan tukemiseen sekä 17092: tain 400 000 mk. 400 000 markan määrärahan nuoriso- 17093: Valtion nuorisoneuvosto on joulukuussa matkailun palvelutoiminnan järjestämi- 17094: 1987 päättänyt ottaa Inarin ja Virtain keskukset seen. 17095: nuorisotyölain piiriin. Opetusministeriön pää- 17096: töstä odotetaan lähipäivinä. 17097: 17098: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 17099: 17100: Matti Maijala Mauri Pekkarinen 17101: Tytti lsohookana-Asunmaa Pentti Lahti-Nuuttila 17102: 440 1988 rd. 17103: 17104: Finansmotion nr 425 17105: 17106: 17107: 17108: 17109: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag till Svenska Österbottens 17110: Landskapsförbund för fortsatt arkeologisk-paleoekologisk 17111: forskning i Österbotten 17112: 17113: Till Riksdagen 17114: 17115: Inom ramen för högskole- och forsknings- jektet med en serie s.k. lokala pollenanalyser, 17116: samarbetet i Kvarkenregionen inledde Svenska landskapsanalyser, fortsatta boplatsutgrävning- 17117: Österbottens Landskapsförbund och Arkeolo- ar i Malax samt publicering av forskningsresul- 17118: giska institutionen vid Umeå universitet 1986 tatet. 17119: samarbete kring ett forskningsprojekt om Ös- För att den vetenskapliga arkeologiska forsk- 17120: terbottens järnålder och medeltid med medel ningen skall kunna utvecklas pågår en planering 17121: som beviljats av Finlands riksdag. Det arkeolo- för att få till stånd en arkeologisk forsknings- 17122: giska forskningsprojektet genomförs i samarbe- institution i anslutning till de svenskspråkiga 17123: te med museinverket. högskoleenheterna i Vasa. Avsikten är att den 17124: Den centrala målsättningen för detta veten- planerade forskningsinstitutionen skall kunna 17125: skapliga forskningsprojekt är att utröna od- överta och utveckla det forskningsarbete som så 17126: lings- och bebyggelsekontinuitet i landskapet förtjänstfullt har påbörjats i samarbete mellan 17127: under de aktuella perioderna. För att konstate- Svenska Österbottens Landskapsförbund, 17128: ra odlingsintensiteten och kontinuiteten har en Umeå universitet och museiverket. Den plane- 17129: rad s.k. regionala pollenanalyser genomförts rade institutionen är i första hand i behov av två 17130: under 1986 och 1987. Dessa analyser, som ger tjänster: en arkeologtjänst och en paleoekolog- 17131: besked om odlingskontinuitet under hela järnål- tjänst (botaniker). 17132: dern, har publicerats i Studia Archaeologica På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 17133: Ostrobotniensia 1987. Samtidigt publiceras re- samt 17134: sultatet av den landskapsanalys som utförts av 17135: projektets ledare professor Evert Baudou. Pol- att Riksdagen i statsjörslaget jör år 17136: lenanalyserna har utförts av forskarna Ulf Se- 1989 på momentet 29.88.44 upptar 17137: gerström och Jan-Erik Wallin under ledning av 150000 mark tili Svenska Österbottens 17138: forskningsrådsdocent Roger Engelmark. 1 sep- Landskapsjörbund jör jortsatt arkeolo- 17139: tember 1987 påbörjades en arkeologisk utgräv- gisk-paleoekologisk jorskning i odling 17140: ning av en järnålderstida boplats i Malax. Mot- och bebyggelse i Österbotten under jör- 17141: svarande grävning~projekt har inte genomförts historisk tid samt jör planering av en ar- 17142: tidigare i Svenska Osterbotten. Grävningen led- keologisk jorskningsinstitution i an- 17143: des av forskare Hannu Kotivuori, som repre- slutning tili de svenskspråkiga högsko- 17144: senterade museiverket. leenheterna i Vasa. 17145: Under 1988 och 1989 fortgår forskningspro- 17146: 17147: Helsingfors den 10 februari 1988 17148: 17149: Håkan Malm Boris Renlund 17150: Håkan Nordman Gustav Björkstrand 17151: 1988 vp. 441 17152: 17153: Raha-asia-aloite n:o 425 Suomennos 17154: 17155: 17156: 17157: 17158: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Svenska Österbottens 17159: Landskapsförbund -nimiselle järjestölle Pohjanmaan arkeolo- 17160: gis-paleoekologisten tutkimusten suorittamiseksi 17161: 17162: Eduskunnalle 17163: 17164: Merenkurkun alueen korkeakoulu- ja tutki- joukolla ns. paikallisia siitepölyanalyysejä, 17165: musyhteistyönä Svenska Österbottens Land- maisema-analyysejä asuinpaikkakaivauksilla 17166: skapsförbund ja Uumajan yliopiston arkeologi- Maalahdella sekä tutkimustulosten julkaisemi- 17167: nen laitos aloittivat vuonna 1986 Pohjanmaan sella. 17168: rautakautta ja keskiaikaa koskevan tutkimus- Tieteellisen arkeologisen tutkimuksen kehit- 17169: hankkeen Suomen eduskunnan myöntämin va- tämiseksi suunnitellaan arkeologisen tutkimus- 17170: roin. Arkeologinen tutkimushanke toteutetaan laitoksen perustamista Vaasan ruotsinkielisten 17171: yhteistyössä museoviraston kanssa. korkeakouluyksikköjen yhteyteen. Tarkoituk- 17172: Tämän tieteellisen tutkimushankkeen keskei- sena on, että suunnitteilla oleva tutkimuslaitos 17173: senä tavoitteena on saada tietoa maakunnan jatkaisi ja kehittäisi nyt ansiokkaasti Svenska 17174: maanviljelyn ja asutuksen yhtäjaksoisuudesta Österbottens Landskapsförbundin, Uumajan 17175: kyseisinä kausina. Maanviljelyn intensiteetin ja yliopiston ja museoviraston välillä aloitettua 17176: yhtäjaksoisuuden toteamiseksi on vuosina 1986 tutkimustyötä. Suunnitteilla oleva laitos tarvit- 17177: ja 1987 suoritettu joukko ns. alueellisia siitepö- sisi ensisijaisesti kaksi virkaa: arkeologin viran 17178: lyanalyysejä. Nämä analyysit, jotka valaisevat ja paleoekologin viran (kasvitieteilijä). 17179: viljelyn yhtäjaksoisuutta koko rautakauden ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17180: kana, on julkaistu Studia Archaeologica Ostro- nioittaen, 17181: botniensia 1987 -teoksessa. Samanaikaisesti jul- 17182: kaistiin tulokset projektin johtajan professori että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17183: Evert Baudoun suorittamasta maisema-analyy- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 17184: sistä. Siitepölyanalyysit ovat tehneet tutkijat 29.88.44 150000 markkaa Svenska Ös- 17185: Ulf Segerström ja Jan-Erik Wallin tutkimusdo- terbottens Landskapsjörbund -nimiselle 17186: sentti Roger Engelmarkin johdolla. Syyskuussa järjestölle käytettäväksi Pohjanmaan 17187: 1987 aloitettiin rautakautisen asuinpaikan ar- esihistoriallisen ajan maanviljelystä ja 17188: keologiset kaivaukset Maalahdella. Vastaavia asutusta koskevan arkeologis-paleoeko- 17189: kaivaushankkeita ei ole suoritettu aikaisemmin logisen tutkimuksen jatkamiseen sekä 17190: ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Kaivausta johti arkeologisen tutkimuslaitoksen suunnit- 17191: tutkija Hannu Kotivuori, joka edusti museovi- teluun ruotsinkielisten korkeakouluyk- 17192: rastoa. sikköjen yhteyteen Vaasassa. 17193: Vuosina 1988 ja 1989 tutkimushanke jatkuu 17194: 17195: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 17196: 17197: Håkan Malm Boris Renlund 17198: Håkan Nordman Gustav Björkstrand 17199: 442 1988 rd. 17200: 17201: Finansmotion nr 426 17202: 17203: 17204: 17205: 17206: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag till Finlands Svenska Ung- 17207: domsförbund för amatörteaterverksamhet 17208: 17209: 17210: Till Riksdagen 17211: 17212: Finlands Svenska Ungdomsförbund r.f. en pjäs. Ett nytt projekt för skapande av ny fin- 17213: (FSU) är landets största svenskspråkiga amatör- landssvensk dramatik startas. Avsikten med 17214: teaterorganisation. Dess teaterverksamhet har projektet är att få fram nya barn- och ung- 17215: långt större bredd än befolkningsunderlaget ger domspjäser på finlandssvenska. 17216: vid handen. Avsikten är att också utöka satsningen på re- 17217: FSU har fortgående vid fördelningen av stats- gionala teaterevenemang och på det sättet stöda 17218: bidrag för amatörteaterverksamhet tilldelats förbundets distriktsorganisationers teaterverk- 17219: kännbart mindre anslag i förhållande till samhet. 17220: finskspråkiga förbund. För att kunna genomföra ovannämnda pla- 17221: Förbundet arbetar fortgående på att förbätt- ner är förbundet i behov av kännbara resurser. 17222: ra sin service till finlandssvenska amatörteater- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 17223: grupper. Förbundets pjäsbibliotek förnyas kon- samt 17224: tinuerligt i den mån resurser finns. En teater- 17225: broschyr ges ut två gånger om året med uppgif- att Riksdagen i statsförslaget för år 17226: ter om teaterföreningarnas pjäser. Förbundet 1989 på momentet 29.90.52 upptar 17227: satsar nu speciellt på att förnya kursmaterial i 80 000 mark tili Finlands Svenska Ung- 17228: form av pjäsmappar innehållande recensioner domsförbund r.f. för amatörteaterverk- 17229: av pjäser och uppgifter om hur man sätter upp samhet. 17230: 17231: Helsingfors den 11 februari 1988 17232: 17233: Håkan Malm Boris Renlund 17234: Håkan Nordman Henrik Westerlund 17235: Gustav Björkstrand 17236: 1988 vp. 443 17237: 17238: Raha-asia-aloite n:o 426 Suomennos 17239: 17240: 17241: 17242: 17243: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Finlands Svenska Ung- 17244: domsförbund -nimisen järjestön harrastajateatteritoimintaan 17245: 17246: 17247: Eduskunnalle 17248: 17249: Finlands Svenska Ungdomsförbund r.f. hanke uuden suomenruotsalaisen näytelmäkir- 17250: (FSU) on Suomen suurin ruotsinkielinen har- jallisuuden luomiseksi käynnistetään. Hank- 17251: rastajateatterijärjestö. Sen teatteritoiminnan keen tarkoituksena on saada lasten- ja nuoriso- 17252: laajuus on selvästi väestöpohjaa suurempi. näytelmiä suomenruotsiksi. 17253: Valtionapua harrastajateatteritoimintaan Tarkoituksena on myös lisätä panostusta 17254: jaettaessa FSU on jatkuvasti saanut tuntuvasti alueellisiin teatteritapahtumiin, ja tällä tavoin 17255: vähemmän määrärahoja kuin suomenkieliset tukea liiton piirijärjestöjen teatteritoimintaa. 17256: järjestöt. Edellä mainittujen suunnitelmien toteuttami- 17257: Liitto työskentelee jatkuvasti parantaakseen seksi liitto tarvitsee tuntuvia voimavaroja. 17258: palvelujaan suomenruotsalaisille harrastaja- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17259: teatteriryhmille. Liiton näytelmäkirjastoa uu- nioittaen, 17260: distetaan jatkuvasti voimavarojen mukaan. 17261: Teatteriesite, jossa on tietoja teatteriyhdistysten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17262: näytelmistä, julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 17263: Liitto panostaa nyt erityisesti kurssiaineiston 29.90.52 80 000 markkaa Finlands 17264: uudistamiseen laatimalla näytelmäkansioita, Svenska Ungdomsjörbund r.j. -nimisen 17265: jotka sisältävät näytelmien arvosteluja ja ohjei- järjestön harrastajateatteritoimintaan. 17266: ta näytelmien näyttämölle asettamisesta. Uusi 17267: 17268: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 17269: 17270: Håkan Malm Boris Renlund 17271: Håkan Nordman Henrik Westerlund 17272: Gustav Björkstrand 17273: 444 1988 rd. 17274: 17275: Finansmotion nr 427 17276: 17277: 17278: 17279: 17280: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag tili Finlands Svenska Ung- 17281: domsförbund för musikverksamhet 17282: 17283: 17284: Till Riksdagen 17285: 17286: Finlands Svenska Ungdomsförbund r.f. sikten är att bredda musikverksamheten att 17287: (FSU) har under 1980-talet satsat mycket på också omfatta ungdomar som sysslar med an- 17288: musikverksamhet för finlandssvenska ungdo- nan form av musik än enbart populärmusik. 17289: mar. Tonvikten har legat på populärmusik. Det är meningen att ta vara på det intresse som 17290: Verksamheten omfattar utbildning och stimule- kanaliseras via förbundets talangjakter där fle- 17291: rande av musikaliskt kunnande, talangjakter, ra ungdomar inom olika musikgrenar deltar. 17292: skivproduktion och skapande av speltillfällen Verksamhet för ungdomar som inte själva ut- 17293: för unga amatörmusiker. övar musik men vill jobba med musik i någon 17294: Avsikten med förbundets musikverksamhet form planeras också. 17295: är att ge finlandssvenska ungdomar en chans att För att kunna förverkliga denna utveckling 17296: utöva musikverksamhet på sitt eget språk och av musikverksamheten krävs kännbara resur- 17297: att få handledning för utvecklande av sina ta- ser. 17298: langer. Finlandssvenska ungdomar har i dag På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 17299: mycket svårt att hävda sig i konkurrensen på samt 17300: den finskspråkiga sidan. Det internationella 17301: utbudet inom ungdoms- och populärmusiken att Riksdagen i statsjörslaget jör år 17302: bidrar också här till att försvaga ungdomarnas 1989 på momentet 29.90.52 upptar 17303: språkliga identitet. 80 000 mark tili Finlands Svenska Ung- 17304: Förbundet står i beråd att kraftigt utöka sin domsförbund r.f jör musikverksamhet. 17305: service till finlandssvenska musikutövare. Av- 17306: 17307: Helsingfors den 11 februari 1988 17308: 17309: Håkan Malm Håkan Nordman 17310: Boris Renlund Henrik Westerlund 17311: Gustav Björkstrand 17312: 1988 vp. 445 17313: 17314: Raha-asia-aloite n:o 427 Suomennos 17315: 17316: 17317: 17318: 17319: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Finlands Svenska Ung- 17320: domsförbund -nimisen järjestön musiikkitoimintaan 17321: 17322: 17323: Eduskunnalle 17324: 17325: Finlands Svenska Ungdomsförbund r .f. mintaa koskemaan myös nuoria, jotka toimivat 17326: (FSU) on 1980-luvulla panostanut tuntuvasti muun kuin pelkästään populaarimusiikin paris- 17327: suomenruotsalaisten nuorten musiikkitoimin- sa. Tarkoituksena on hyödyntää sitä kiinnos- 17328: taan. Pääpaino on ollut populaarimusiikissa. tusta, joka kanavoituu liiton kykyjen etsintäti- 17329: Toimintaan kuuluu koulutusta ja musiikilliseen laisuuksien kautta, joihin osallistuu useita nuo- 17330: osaamiseen kannustamista, kykyjen etsintää, ria musiikin eri aloilta. Myös toimintaa niille 17331: levytuotantoa ja soittotilaisuuksien luomista nuorille, jotka eivät itse harjoita musiikkia ja 17332: nuorille harrastelijamuusikoille. jotka kuitenkin haluavat työskennellä musiikin 17333: Liiton musiikkitoiminnan tarkoituksena on parissa jollakin tavoin, on suunnitteilla. 17334: tarjota suomenruotsalaisille nuorille tilaisuus Musiikkitoiminnan kehittämisen toteuttami- 17335: musiikkitoiminnan harjoittamiseen omalla kie- seksi tarvitaan tuntuvia voimavaroja. 17336: lellä ja mahdollisuus ohjaukseen taitojen kehit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17337: tämiseksi. Suomenruotsalaisten nuorten on ny- nioittaen, 17338: kyään hyvin vaikeaa pärjätä kilpailussa suo- 17339: menkielisellä puolella. Kansainvälinen nuoriso- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17340: ja populaarimusiikin tarjonta vaikuttaa myös 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 17341: nuorten kielellistä identiteettiä heikentävästi. 29.90.52 80 000 markkaa Finlands 17342: Liiton tarkoituksena on lisätä tuntuvasti pal- Svenska Ungdomsjörbund r.j. -nimisen 17343: velujaan suomenruotsalaisille musiikinharjoit- järjestön musiikkitoimintaan. 17344: tajille. Tarkoituksena on laajentaa musiikkitoi- 17345: 17346: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 17347: 17348: Håkan Malm Håkan Nordman 17349: Boris Renlund Henrik Westerlund 17350: Gustav Björkstrand 17351: 446 1988 rd. 17352: 17353: Finansmotion nr 428 17354: 17355: 17356: 17357: 17358: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring av 17359: landsväg nr 7291 Palvis-Lotlax i Vörå 17360: 17361: 17362: Till Riksdagen 17363: 17364: Landsväg nr 7291 Palvis-Lotlax i Vörå finns bit 380 personer/dygn. Intili denna vägsträck- 17365: upptagen i väg- och vattenbyggnadsdistriktets ning ligger även Tallmo åldringscenter innefat- 17366: åtgärdsprogram 1987-1993 att förverkligas tande såväl sjukhem som bäddavdelning, servi- 17367: åren 1989-1990. Vägens längd är 7,5 km och cehus och två pensionärshus, varför man på 17368: kostnadsförslaget 7,5 milj. mk, varav 3,5 milj. sträckan mellan Tallmo och kyrkan, där den 17369: mk 1989 och 4 milj. mk 1990. Projektet handlar lätta trafikleden skall anläggas, regelbundet kan 17370: om konstruktionsförbättring av oljegrusväg på räkna med att 100-tal åldringar är i rörelse. Sist- 17371: 1,2 km och lätt trafikled på 1,2 km, förbätt- nämnda vägsträcka är ca 1 km. 17372: ring av två plananslutningar och förnyande av Intill Tallmo på andra sidan vägen köpte 17373: en bro. kommunen för ett år sedan ett egnahemsområ- 17374: På grund av vägens urusla skick, i synnerhet de av Vörå församling där vi som bäst utför de 17375: varje vår och försommar då den inte håller för kommunaltekniska arbetena och räknar med ett 17376: den tunga trafiken som går tili och från Vörå 30-tal egnahemstomter som skall anlita denna 17377: Betongstation genom Lotlax by, har situationen väg utöver den fasta bosättningen i Lotlax och 17378: varit ytterst besvärlig. Ofta har man fått hjälpa Palvis. 17379: bilar loss ur den djupa lervällingen. Därför har Det är även klart att skolskjutsarna tili och 17380: kommunen mycket aktivt engagerat sig i vägens från Maxmo använder sig av denna väg som är 17381: grundförbättring som vad sträckan närmast den kortaste vägförbindelsen till Vörå. Därför 17382: riksvägen beträffar tidigare varit en av kommu- är det klart att även samarbetet mellan Vörå 17383: nen helt underhållen väg på grund av att ingen och Maxmo avsevärt skulle främjas av att den- 17384: annan orkat underhålla densamma. För några na vägförbindelse småningom skulle bli grund- 17385: år sedan fick sistnämnda sträckning karaktären förbättrad och sättas i sådant skick som nutida 17386: av landsväg, medan den andra väggrenen ut mot krav ställer på vägar med ifrågavarande trafik- 17387: Maxmo-Kärklax blev bygdeväg. På så sätt täthet. 17388: förkortades landsvägsförbindelsen från Vörå På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 17389: kyrkoby tili Palvis och är för övrigt kommu- samt 17390: nens kortaste vägförbindelse ut tili riksåttan. 17391: För alla som söker sig tili Norrvalla Rehabcen- att Riksdagen i statsjörslaget jör år 17392: ter och kommer från riksåttan, är det den na- 1989 på momentet 31.24.77 upptar 17393: turligaste förbindelsen rakt in tili Vörå. Trafik- 3 000 000 mark jör grundjörbättring av 17394: tätheten på större delen av vägen är enligt tra- landsväg nr 7291 Palvis-Lotlax i Vörå. 17395: fikräkningen 1985 750 personer och på en liten 17396: 17397: Helsingfors den 9 februari 1988 17398: 17399: Håkan Malm Boris Renlund 17400: Håkan Nordman Gustav Björkstrand 17401: 1988 vp. 447 17402: 17403: Raha-asia-aloite n:o 428 Suomennos 17404: 17405: 17406: 17407: 17408: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 7291 (Pal- 17409: vis-Lotlax) peruskorjaukseen Vöyrillä 17410: 17411: 17412: Eduskunnalle 17413: 17414: Maantie n:o 7291 Palvisin ja Lotlaxin välillä mukaan 750 henkilöä ja pienellä matkalla 380 17415: Vöyrillä on merkitty tie- ja vesirakennuspiirin henkilöä vuorokaudessa. Tämän tieosuuden 17416: toimenpideohjelmaan 1987-1993 toteutetta- varressa sijaitsee myös Tallmon vanhustenkes- 17417: vaksi vuosina 1989-1990. Tien pituus on 7,5 kus, johon kuuluu sekä sairaskoti vuodeosasto- 17418: kilometriä, ja sen kustannusarvio on 7,5 mil- na, palvelutalo että kaksi eläkeläistaloa, minkä 17419: joonaa markkaa, josta 3,5 miljoonaa markkaa vuoksi Tallmon ja kirkon välisellä matkalla, jo- 17420: vuodeksi 1989 ja 4 miljoonaa markkaa vuodek- hon kevyen liikenteen väylä rakennetaan, voi- 17421: si 1990. Hankkeessa on kyse 1,2 kilometrin mit- daan arvioida noin 100 vanhuksen liikkuvan 17422: taisen öljysoratieosuuden ja 1,2 kilometrin mit- säännöllisesti. Viimeksi mainittu tieosuus on 17423: taisen kevyen liikenteen väylän rakenteen pa- noin yhden kilometrin mittainen. 17424: rantamisesta, kahden tasoliittymän parantami- Tallmon läheltä toiselta puolelta tietä kunta 17425: sesta ja yhden sillan uusimisesta. osti vuosi sitten Vöyrin seurakunnalta omakoti- 17426: Tien äärettömän huonon kunnon vuoksi eri- alueen, jossa parhaillaan tehdään kunnallistek- 17427: tyisesti keväisin ja alkukesästä, jolloin se ei kes- nisiä töitä. Arvion mukaan noin 30 omakoti- 17428: tä Vöyrin betoniasemalle ja sieltä Lotlaxin ky- tonttia tulee käyttämään tätä tietä Lotlaxin ja 17429: län läpi tapahtuvaa raskasta liikennettä, tilanne Palvisin vakinaisen väestön lisäksi. 17430: on ollut erittäin vaikea. Usein autoja on joudut- On myös selvää, että Maksamaalle ja sieltä 17431: tu auttamaan irti syvästä saviliejusta. Tämän tapahtuvat koululaiskuljetukset käyttävät tätä 17432: vuoksi kunta on erittäin aktiivisesti osallistunut tietä, joka on lyhin tieyhteys Vöyrille. Tämän 17433: tien perusparantamiseen, ja lähinnä valtatietä vuoksi on selvää, että myös yhteistyötä Vöyrin 17434: oleva osuus on aikaisemmin ollut täysin kunnan ja Maksamaan välillä tuntuvasti edistettäisiin 17435: hoitama tie, koska kukaan muukaan ei ole jak- tämän tieyhteyden perusparantamisella ja kun- 17436: sanut pitää sitä kunnossa. Muutamia vuosia sit- nostamisella sellaiseksi kuin nykyiset vaatimuk- 17437: ten viimeksi mainittu tieosuus sai maantien luo- set asettavat kyseisen liikennetiheyden teille. 17438: kituksen, kun taas toinen tiesuunta Maksamaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17439: -Kärklax jäi kantatieksi. Tällä tavoin maan- nioittaen, 17440: tieyhteys Vöyrin kirkonkylästä Palvisiin lyhen- 17441: tyi, ja tämä on muuten kunnan lyhin tieyhteys että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17442: valtatielle n:o 8. Kaikille valtatieltä n:o 8 tule- 1989 tulo- ja menoarvioon momenti/le 17443: ville ja Norrvallan kuntoutuskeskukseen halua- 31.24. 77 3 500 000 markkaa maantien 17444: ville tämä on luonnollisin yhteys suoraan Vöy- n:o 7291 (Pa/vis-Lotlax) peruskorjauk- 17445: rille. Liikennetiheys suurimmalla osalla tietä seen Vöyrillä. 17446: on vuonna 1985 suoritetun liikennelaskennan 17447: 17448: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 17449: 17450: Håkan Malm Boris Renlund 17451: Håkan Nordman Gustav Björkstrand 17452: 448 1988 rd. 17453: 17454: Finansmotion nr 429 17455: 17456: 17457: 17458: 17459: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för upprustning av Lång- 17460: skärs centralfiskehamn i Vasa 17461: 17462: 17463: Tili Riksdagen 17464: 17465: Fiskerinäringen är viktig inte bara för skär- För Långskärs del finns det en välutbyggd 17466: gården, utan den har även nationalekonomisk hamn. Däremot saknas nödvändiga byggnader 17467: betydelse. Upprätthållande av arbetsplatser och utrustning. För att hamnen fullt skall kun- 17468: inom yrkesfisket är billigt för samhället, även na utnyttjas så borde satsningar på dessa göras. 17469: om näringen stöds i större omfattningen än för På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 17470: närvarande. samt 17471: Fiskarens utkomst kan i första hand förbätt- 17472: ras genom bättre hantering och vidareförädling. att Riksdagen i statsjörs/aget jör år 17473: Detta förutsätter att fiskehamnarna rustas upp 1989 på momentet 31.27.40 upptar 17474: och förses med servicebyggnader och ismaski- 500 000 mark för upprustning av Lång- 17475: ner. skärs centraljiskehamn i Vasa. 17476: 17477: Helsingfors den 12 februari 1988 17478: 17479: Håkan Malm Håkan Nordman Boris Renlund 17480: 1988 vp. 449 17481: 17482: Raha-asia-aloite n:o 429 Suomennos 17483: 17484: 17485: 17486: 17487: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Långskärin keskuskalasa- 17488: taman varustamiseen Vaasassa 17489: 17490: 17491: Eduskunnalle 17492: 17493: Kalastuselinkeino ei ole tärkeä pelkästään satamasta. Sen sijaan välttämättömät raken- 17494: saaristolle, vaan sillä on myös kansantaloudelli- nukset ja laitteet puuttuvat. Näihin olisikin pa- 17495: nen merkitys. Työpaikkojen ylläpitäminen am- nostettava, jotta satamaa voitaisiin käyttää täy- 17496: mattikalastuksen piirissä on yhteiskunnalle hal- dessä laajuudessaan. 17497: paa, vaikka elinkeinoa tuettaisiinkin nykyistä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17498: laajemmin. nioittaen, 17499: Kalastajien toimeentuloa voidaan ensisijai- 17500: sesti parantaa kalan käsittelyä ja jatkojalostus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17501: ta parantamalla. Tämä edellyttää kalasatamien 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 17502: kunnostamista ja varustamista huoltoraken- 31.27.40 500 000 markkaa Långskärin 17503: nuksin ja jääkonein. keskuskalasataman varustamiseen Vaa- 17504: Långskärin osalta on kyse hyvin rakennetusta sassa. 17505: 17506: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 17507: 17508: Håkan Malm Håkan Nordman Boris Renlund 17509: 17510: 17511: 17512: 17513: 29 280129N 17514: 450 1988 rd. 17515: 17516: Finansmotion nr 430 17517: 17518: 17519: 17520: 17521: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för en undersökning och 17522: utvecklande av pälsfarmningen 17523: 17524: 17525: Tili Riksdagen 17526: 17527: I statsrevisorernas berättelse för år 1986 (sid. del. När det inte av handelspolitiska orsaker 17528: 115) sägs att av jord- och skogbruksministeriet finns möjlighet att stöda näringen direkt så 17529: och undervisningsministeriet förutsätts grund- finns det ännu större orsak att stöda forskning 17530: kartläggning av rådgivning och forskning och och utveckling. 17531: kraftig ökning av effektiviteten jämte åtgärds- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 17532: förslag. Pälsdjursnäringen är i dag den viktigas- samt 17533: te specialnäringen i lantbruket. På grund av att 17534: staten inte i tillräcklig grad stöder näringen, att Riksdagen i statsförslaget för år 17535: måste farmarna själva bekosta största delen av 1989 upptar ett anslag om 2 000 000 17536: rådgivnings- och skolningsverksamheten. Detta mark för jorskning i och utveckling av 17537: kan inte anses skäligt i en näring som har så stor pälsdjursnäringen. 17538: betydelse för hela vårt land och vår utrikeshan- 17539: 17540: Helsingfors den 12 februari 1988 17541: 17542: Håkan Malm Håkan Nordman Boris Renlund 17543: 1988 vp. 451 17544: 17545: Raha-asia-aloite n:o 430 Suomennos 17546: 17547: 17548: 17549: 17550: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta turkistarhauselinkeinoa 17551: koskevaan tutkimukseen ja kehitystyöhön 17552: 17553: 17554: Eduskunnalle 17555: 17556: Valtiontilintarkastajain kertomuksessa vuo- ja ulkomaankaupallemme. Koska kauppapoliit- 17557: delta 1986 (s. 110) todetaan maa- ja metsäta- tisista syistä elinkeinoa ei voida tukea suoraan, 17558: lousministeriöitä ja opetusministeriöltä edelly- on sitä suurempi syy tukea tutkimusta ja kehi- 17559: tettävän neuvonnan ja tutkimuksen peruskar- tystyötä. 17560: toitusta ja seurannan tehostamista toimenpide- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17561: ehdotuksineen. Turkistarhauselinkeino on ny- nioittaen, 17562: kyään maatalouden tärkein erityiselinkeino. 17563: Koska valtio ei tue riittävästi elinkeinoa, joutu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17564: vat tarhaajat itse kustantamaan suurimman 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 17565: osan neuvonta- ja koulutustoiminnasta. Tätä ei markan määrärahan turkistarhauselin- 17566: voida pitää kohtuullisena, kun kyseessä on elin- keinoa koskevaan tutkimukseen ja kehi- 17567: keino, jolla on suuri merkitys koko maallemme tystyöhön. 17568: 17569: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 17570: 17571: Håkan Malm Håkan Nordman Boris Renlund 17572: 452 1988 rd. 17573: 17574: Finansmotion nr 431 17575: 17576: 17577: 17578: 17579: Metsämäki m.fl.: Om anvisande av anslag för konsertverksamhet 17580: vid Raseborgs slott 17581: 17582: 17583: Till Riksdagen 17584: 17585: Konsertverksamheten vid Raseborgs slott har kunnat garantera den ekonomiska grunden för 17586: under de senaste åren utvecklats kraftigt och konsertverksamhet och Västnyland kommer, 17587: satsningarna har fått ett synnerligen gott motta- med stor sannolikhet, att mista en av sina bästa 17588: gande bland publiken och massmedia. sommarattraktioner. 17589: Den musik som har framförts representerar Med tanke på konsertverksamhetens framtid 17590: klassisk och modern musik på en hög konstnär- och fortsatta utveckling skulle det behövas ett 17591: lig nivå. Artisterna som har uppträtt på konser- kännbart stöd från samhällets sida som skulle 17592: terna är internationellt kända inom sin genre. göra det möjligt att återuppta verksamheten år 17593: Bejublade artister har bl.a. varit Paco de Lu- 1989 och också bredda utbudet och hålla fast 17594: cia från Spanien, John McLaugghlin från Stor- vid den höga konstnärliga nivån. 17595: britannien och vokalistensemblen för gammal På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 17596: musik Lamentabile Concort från Sverige. samt 17597: På grund av att konserterna vid Raseborgs 17598: slott i huvudsak sker utomhus, har det dock in- att Riksdagen i statsjörslaget jör år 17599: neburit en stor ekonomisk risktagning för ar- 1989 på momentet 29.90.52 upptar 17600: rangörsföreningen, Västnyländska Ungdoms- JOO 000 mark jör konsertverksamheten 17601: ringen r.f. vid Raseborgs slott. 17602: För år 1988 har arrangörsföreningen inte 17603: 17604: Helsingfors den 11 februari 1988 17605: 17606: Lauri Metsämäki Matti Saarinen Markku Pohjola 17607: 1988 vp. 453 17608: 17609: Raha-asia-aloite n:o 431 Suomennos 17610: 17611: 17612: 17613: 17614: Metsämäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Raaseporin linnassa 17615: järjestettävään konserttitoimintaan 17616: 17617: 17618: Eduskunnalle 17619: 17620: Raaseporin linnassa järjestettävä konsertti- pystynyt takaamaan konserttitoiminnan talou- 17621: toiminta on viime vuosien aikana kehittynyt dellista perustaa, ja Länsi-Uusimaa todennä- 17622: voimakkaasti ja saanut erittäin hyvän vastaan- köisesti menettää yhden parhaista kesän veto- 17623: oton yleisön piirissä ja tiedotusvälineissä. nauloistaan. 17624: Esitettävä musiikki edustaa taiteellisesti kor- Konserttitoiminnan tulevaisuuden kannalta 17625: keatasoista sekä klassista että nykymusiikkia. ja sen edelleen kehittämiseksi tarvittaisiin tun- 17626: Konserteissa esiintyvät taiteilijat ovat kansain- tuvaa yhteiskunnan tukea, joka mahdollistaisi 17627: välisesti tunnettuja alallaan. toiminnan aloittamisen uudelleen vuonna 1989 17628: Suurta suosiota saavuttaneita taiteilijoita sekä tarjonnan lisäämisen että taiteellisen tason 17629: ovat olleet mm. Paco de Lucia Espanjasta, säilyttämisen. 17630: John McLaugghlin Isosta-Britanniasta ja van- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17631: han musiikin lauluyhtye Lamentabile Concort nioittaen, 17632: Ruotsista. 17633: Koska Raaseporin linnan konsertit ovat pää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17634: asiassa ulkoilmakonsertteja, tästä aiheutuu suu- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 17635: ri taloudellinen riski niitä järjestävälle Västny- 29.90.52 100000 markkaa Raaseporin 17636: ländska Ungdomsringen r.f. -yhdistykselle. linnassa järjestettävään konserttitoimin- 17637: Vuodeksi 1988 järjestettävä yhdistys ei ole taan. 17638: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 17639: 17640: Lauri Metsämäki Matti Saarinen Markku Pohjola 17641: 454 1988 vp. 17642: 17643: Raha-asia-aloite n:o 432 17644: 17645: 17646: 17647: 17648: Metsämäki ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 53 pe- 17649: ruskorjaukseen välillä Hanko-Skogby 17650: 17651: 17652: Eduskunnalle 17653: 17654: Hankoon johtava vilkkaasti liikennöity kan- Hanko sijaitsee erillään muista asutuskeskuk- 17655: tatie n:o 53 on välillä Skogby-Hanko kapea ja sista, ja kaupunkiin johtaa vain mainittu tieyh- 17656: mutkikas ja sillä on sen vuoksi 80 km:n nopeus- teys. Edellä esitetyt liikennepoliittisesti tärkeät 17657: rajoitus. Raskas liikenne on tiellä viime vuosina näkökohdat liittyvät keskeisesti myös Hangon 17658: edelleen kasvanut, mikä näkyy muun muassa satamaliikenteen kehittämisedellytysten paran- 17659: tien urautumisena. tamiseen ja kaupungin elinkeinoelämän kehittä- 17660: Kantatien n:o 53 liikenteestä merkittävän miseen. Tämän vuoksi tulisi Hankoon johtavan 17661: osan muodostavat kemiallisen ja konepajateol- kantatien n:o 53 oikaisemista ja leventämistä 17662: lisuuden raskaat ja osittain vaarallisiakin ainei- voida tuntuvasti nopeuttaa ja sisällyttää Uuden- 17663: ta käsittävät kuljetukset. Kasvava Hangon sata- maan tiepiirin toimenpideohjelmaan vuodelle 17664: maliikenne merkitsee myös tielle huomattavaa 1989. 17665: kuormitusta. Sataman kautta tuotiin vuonna Uudenmaan tiepiiri on ilmoittanut olevansa 17666: 1987 jo lähes 100 000 henkilöautoa, jotka kulje- valmis nopeuttamaan mainittua tiehanketta, 17667: tetaan kaupungista edelleen perävaunuyhdistel- mikäli Uudenmaan tienpidon määrärahoihin 17668: millä. Railshipin junalautat kuljettavat, juna- saadaan tarvittavat määrärahat tiehankkeen 17669: vaunujen lisäksi, vuosittain yli 10 000 puolipe- suunnitteluun ja rakentamiseen vuodelle 1989 17670: rävaunua, jotka kulkevat kantatiellä molempiin ja 1990. 17671: suuntiin. Liikenteeseen vuonna 1990 tuleva kol- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 17672: mas junalautta tulee edelleen kasvattamaan tätä nioittavasti, 17673: liikennettä merkittävästi. 17674: Myös henkilöautoliikenne Hankoon on ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17675: säisin Hankoniemen useiden matkailukohteiden 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 17676: vuoksi erittäin vilkasta. Lisäksi puolustusvoi- 31.24. 77 3 000 000 markkaa kantatien 17677: mien joukko-osastot ja niiden hitaat ajoneuvot n:o 53 oikaisemisen ja leventämisen 17678: liikennöidessään Syndalenin harjoitusalueelle suunnitteluun Hangon ja Skogbyn vä- 17679: aiheuttavat jatkuvasti jonoja ja kasvavaa lii- lillä. 17680: kenneturvallisuusriskiä kapealla tieosuudella. 17681: 17682: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 17683: 17684: Lauri Metsämäki Matti Saarinen Markku Pohjola 17685: 1988 vp. 455 17686: 17687: Raha-asia-aloite n:o 433 17688: 17689: 17690: 17691: 17692: Metsämäki ym.: Määrärahan osoittamisesta öljyntorjuntakalus- 17693: ton hankkimiseen Hankoniemelle 17694: 17695: 17696: Eduskunnalle 17697: 17698: Öljyvahinkojen määrä sekä maalla että me- ja merialueilla tapahtuvista öljyvahingoista 17699: rellä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Va- huolimatta ei kaupungissa ole tarvittavaa öljyn- 17700: hinkojen taloudelliset seuraamukset ovat usein torjuntakalustoa eikä öljyntorjuntaan ja -keräi- 17701: myös erittäin suuret. lyyn sopivaa alusta. 17702: Ennalta ehkäisevän toiminnan ohella nopean Lähin öljyntorjunta-alus on sijoitettu Helsin- 17703: avun saaminen onnettomuuspaikalle on usein kiin, mutta pitkän merimatkan (n. 120 km) joh- 17704: aivan ratkaisevaa onnettomuudesta aiheutuvien dosta saattaa apu onnettomuustapauksissa tulla 17705: vahinkojen minimoimiseksi. liian myöhään. Meriolosuhteissa on usein kysy- 17706: Hangon kaupunki vastaa öljyntorjunnasta mys minuuteista. 17707: eräällä Suomen vilkkaimmin liikennöidyistä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 17708: merialueista, jossa öljynkuljetusten osuus on nioittavasti, 17709: erittäin suuri. Tämän lisäksi kuljetetaan kanta- 17710: tiellä n:o 53 erittäin paljon Hankoniemellä si- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17711: jaitsevien teollisuuslaitosten tarvitsemia erilai- 1989 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 17712: sia öljytuotteita ja kemikaaleja. markan määrärahan Hankoon sijoitet- 17713: Hangon kaupunki on öljyvahinkojen torjun- tavan öljyntorjunta-aseman rakentamis- 17714: nassa asetettu II-luokkaan, johon Hangon li- ta ja tarvittavan öljyntorjuntakaluston 17715: säksi Uudellamaalla kuuluu vain Porvoon mlk. ja öljyntorjunta-aluksen hankintaa var- 17716: Vain Helsingin kaupunki on !-luokassa. ten. 17717: Hangon kaupungin suuresta vastuusta maa- 17718: 17719: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 17720: 17721: Lauri Metsämäki Matti Saarinen Markku Pohjola 17722: 456 1988 vp. 17723: 17724: Raha-asia-aloite n:o 434 17725: 17726: 17727: 17728: 17729: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta opettajankoulutuksen ke- 17730: hittämiseksi Heinolassa 17731: 17732: 17733: Eduskunnalle 17734: 17735: Kouluhallituksen Heinolan kurssikeskukses- käyttää hyödyksi myös ammattikasvatushalli- 17736: sa koulutetaan vuosittain noin 8 000 opettajaa. tuksen piiriin kuuluvassa opettajiston ja muun 17737: Täydennyskoulutustarpeen kasvaessa on välttä- koulutushenkilöstön täydennyskoulutuksessa. 17738: mätöntä toisaalta kehittää Heinolan kurssikes- Tästä syystä on välttämätöntä varata ensi vuo- 17739: kusta edelleen sekä ryhtyä toimenpiteisiin am- den tulo- ja menoarvioon riittävät määrärahat, 17740: mattikasvatushallituksen koulutuskeskuksen joilla valmistellaan kouluhallituksen Heinolan 17741: perustamiseksi kouluhallituksen Heinolan kurs- kurssikeskuksen rinnalle tai yhteyteen Heino- 17742: sikeskuksen rinnalle tai yhteyteen. laan perustettavaksi ammattikasvatushallituk- 17743: Heinolan kurssikeskuksen täysipainoisen sen koulutuskeskus. Valtion varojen käytön 17744: koulutustoiminnan turvaamiseksi tarvitaan tä- kannalta, aluepoliittisesti sekä tiedon, taidon ja 17745: män valtakunnallisen koulutuskeskuksen hen- resurssien yhdistämisen ja hyväksikäytön kan- 17746: kilöresurssien lisäämistä pikaisesti. nalta ammattikasvatushallituksen koulutuskes- 17747: Heinolan kurssikeskus tarvitsee myös määrä- kuksen perustaminen Heinolaan on erityisen 17748: rahoja selvitys- ja tutkimustoiminnan aloittami- järkevää. 17749: seksi sekä koulutusmateriaalin tuottamiseksi Edellä olevan perusteella ehdotan, 17750: paitsi kurssikeskuksen omaa myös muuta valta- 17751: kunnallista täydennyskoulutusta varten. Kurssi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17752: keskuksen kirjastosta ja oppimateriaalinäytte- 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 17753: lystä on myös perusteltua kehittää valtakunnal- markan määrärahan kouluhallituksen 17754: linen täydennyskoulutuksen informaatiokes- Heinolan kurssikeskuksen kehittämisek- 17755: kus. si ja ammattikasvatushallituksen koulu- 17756: Erityisesti viimeksi mainittua eli täydennys- tuskeskuksen perustamiseksi Heinolaan. 17757: koulutuksen informaatiokeskusta on järkevää 17758: 17759: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 17760: 17761: Mauri Miettinen 17762: 1988 vp. 457 17763: 17764: Raha-asia-aloite n:o 435 17765: 17766: 17767: 17768: 17769: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta Itä-Hämeen kansanopis- 17770: ton toimintaan Hartolassa 17771: 17772: 17773: Eduskunnalle 17774: 17775: Hartolassa sijaitsevan Itä-Hämeen kansan- Kustannuksiltaan hanke on 5 miljoonaa 17776: opiston asuntola on valmistunut vuonna 1984. markkaa. Valtionapua tällä hetkellä hankkee- 17777: Asuntola on 24-paikkainen. Sen rakentamis- seen on saatu 200 000 markkaa. Hankkeeseen 17778: kustannukset olivat 1,2 miljoonaa markkaa, jo- tarvittaisiin lisää valtion avustusta 2 miljoonaa 17779: hon saatiin valtionapua yhteensä 500 000 mark- markkaa. 17780: kaa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 17781: Kansanopistolla on meneillään ''Opetusra- taen, 17782: kennuslinna" -hanke, joka pitää sisällään lii- 17783: kuntasalin ja saunaosaston. Rakennusprojekti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17784: on välttämätön kansanopiston täysipainoisen 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 17785: toiminnan kannalta. Lisäksi liikuntasalin ra- markan määrärahan Itä-Hämeen kan- 17786: kentaminen olisi välttämätöntä koululiikunnan sanopiston "Opetusrakennuslinna" -han- 17787: ja vapaaehtoisen muun liikuntatoimen osalta, ketta varten. 17788: koska Hartolan nykyiset liikuntatilat ovat var- 17789: sin puutteelliset. 17790: 17791: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 17792: 17793: Mauri Miettinen 17794: 458 1988 vp. 17795: 17796: Raha-asia-aloite n:o 436 17797: 17798: 17799: 17800: 17801: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta Karjala-tietokantaprojek- 17802: tin rahoitukseen 17803: 17804: 17805: Eduskunnalle 17806: 17807: Mikkelin kaupungin Karjala-tietokantatoi- keella on tutkimuksellisia, koulutuksellisia ja 17808: mikunta on asettanut tavoitteeksi väestötieteel- työvoimapoliittisia tavoitteita. Se on mahdollis- 17809: lisen tietokannan luomisen Mikkelin maakunta- ta toteuttaa Mikkelissä yliopistojen välisenä yh- 17810: arkiston suojissa säilytettävien Karjalan kirkon- teistyöprojektina, ja sillä voidaan päästä kan- 17811: kirjojen pohjalta. Koetutkimusta varten on val- sainväliseen tutkimukselliseen yhteistyöhön. 17812: tion tulo- ja menoarviossa tälle vuodelle myön- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 17813: netty 150 000 markkaa. Tämä määräraha ei rii- taen, 17814: tä koetutkimuksen toteuttamiseen kokonaisuu- 17815: dessaan, mutta sen avulla hanke on käynnisty- että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 17816: nyt osavuotisena tämän vuoden aikana. den 1989 tulo- ja menoarvioon 350 000 17817: Karjala-tietokantaprojekti tarvitsee toteu- markan määrärahan Karjata-tietokanta- 17818: tuakseen pysyvän budjettirahoituksen. Hank- projektin jatkorahoitusta varten. 17819: 17820: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 17821: 17822: Mauri Miettinen 17823: 1988 vp. 459 17824: 17825: Raha-asia-aloite n:o 437 17826: 17827: 17828: 17829: 17830: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 414 (Heino- 17831: lan kk-Voikoski) parantamiseksi 17832: 17833: 17834: Eduskunnalle 17835: 17836: Heinolan kk:n-Voikosken maantiestä on puutavara- ja linja-autoliikennettä. Samoin 17837: Heinolan puoleinen alkuosa parannettu ja pääl- koululaiskuljetukset palvelevat paikallisia asuk- 17838: lystetty kantatien n:o 60 rakentamisen yhtey- kaita. 17839: dessä. Tämä sekä suoritetut yksittäiset tienoi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 17840: kaisut ovat huomattavasti parantaneet tien taen, 17841: käyttöä. TVL:n Mikkelin piiri on laatinut tie- 17842: osalle Kirkkoportti-Kauppi ja Kauppi-Son- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17843: nanen parantamissuunnitelmat. Näiden paran- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 17844: nustöiden kustannusarvio on noin 5 miljoonaa 31.24. 77 2 000 000 markan suuruisen 17845: markkaa. määrärahan maantien n:o 414 (Heino- 17846: Tiellä on runsaan huvila-asutuksen aiheutta- lan kk- Voikoski) perusparannustöiden 17847: man kevyen läpikulkuliikenteen lisäksi raskasta suorittamiseksi. 17848: 17849: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 17850: 17851: Mauri Miettinen 17852: 460 1988 vp. 17853: 17854: Raha-asia-aloite n:o 438 17855: 17856: 17857: 17858: 17859: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta Ristiinan-Suurlahden- 17860: Hurissalon tien (n:o 11321) parantamiseen 17861: 17862: 17863: Eduskunnalle 17864: 17865: Mikkelin tie- ja vesirakennuspiiri on laatinut laukset Saimaan Astuvansalmessa. Lisäksi tien 17866: suunnitelman paikallistien n:o 11321 paranta- yleistä ja myös liikenteellistä merkitystä lisäävät 17867: miseksi välillä Mäkelä-Toijola. Tie- ja vesira- sen varrella sijaitsevat Ristiinan kunnan van- 17868: kennushallitus on vahvistanut parantamissuun- hainkoti, Toijolan peruskoulun ala-aste, kylä- 17869: nitelman 3.2.1984. Tien perusparantaminen on kauppa Someenjärvellä sekä tien varrella oleva 17870: välttämätöntä liikenneturvallisuuden ja liiken- yritystoiminta. Etelä-Savon seutukaavaliitto on 17871: nöitävyyden parantamisen johdosta. Tarkoitus runkokaavassaan v. 1974 ja rakennussuunnitel- 17872: on ohittaa suunnitelman alkuosalla oleva Tiliin- massaan v. 1975 luokitellut tien laajan alueen 17873: mäki ja suurentaa vaaka- ja pystytason kaarre- ainoaksi kokoojatieksi. Tie- ja vesirakennushal- 17874: säteitä. Kantavuuden parantamiseksi on tarkoi- lituksen tiepiirille antamien ohjeiden mukaan 17875: tus lisätä päällysrakennekerroksia ja päällystää kokoojatietä on pidettävä maantienä. 17876: tie öljysoralla. Tien parannustyöt ovat meneillään Mäkelän 17877: Tien merkitys kahden kuntakeskuksen Ristii- ja Toijolan välillä. On kuitenkin välttämätöntä, 17878: nan ja Puumalan yhdystienä on viime vuosina että tie saadaan koko osuudeltaan perusparan- 17879: Varkaantaipaleen uuden kanavasillan ja Nyky- netuksi ja päällystetyksi. 17880: salmen sillan valmistuttua huomattavasti li- Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 17881: sääntynyt. Myös raskaan liikenteen määrä on nioittavasti, 17882: kasvanut. Tiellä on runsaasti puutavaraliiken- 17883: nettä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17884: Mikkelin läänin Maakuntaliitto on nimennyt 1989 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 17885: tien Savon maisematieksi. Sen varrella sijaitse- markan määrärahan Ristiinan-Suur- 17886: vat matkailullisesti merkittävät Varkaantaipa- /ahden-Hurissalon tien perusparannus- 17887: leen kanava, Pientoijalan talomuseo ja pohjois- ja kunnostustöiden jatkamiseksi. 17888: maiden suurimmat esihistorialliset kalliomaa- 17889: 17890: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 17891: 17892: Mauri Miettinen 17893: 1988 vp. 461 17894: 17895: Raha-asia-aloite n:o 439 17896: 17897: 17898: 17899: 17900: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta Pöyryn-Kälän maantien 17901: parantamiseksi 17902: 17903: 17904: Eduskunnalle 17905: 17906: Hirvensalmen kunnasta on heikoin tieyhteys suoritettavia korjauksia. On välttämätöntä, et- 17907: Keski-Suomeen. Pöyryn ja Kälän välinen maan- tä Pöyryn ja Kälän välinen maantie Hirvensal- 17908: tie on erittäin heikkokuntoinen, kelirikkoaika- melta J outsaan saadaan mahdollisimman no- 17909: na eräiltä osin suorastaan kelvoton. Kunta on peasti kokonaisuudessaan kuntoon. 17910: jatkuvasti esittänyt tien parantamista, jota on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 17911: toteutettukin Tuukkalan kylän kohdalla. Pa- taen, 17912: rantamista on suoritettu myös ns. Noukkalan 17913: mäen kohdalla, ja lisäksi on luvattu korjata että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17914: vanha kestopäällyste Suonsalmen sillalta Pöy- 1989 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 17915: ryn kylään. Näiden korjausten jälkeen tien lop- markan määrärahan Pöyryn-Kälän 17916: puosa jää kuitenkin odottamaan myöhemmin maantien kunnostustöiden jatkamiseksi. 17917: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 17918: 17919: Mauri Miettinen 17920: 462 1988 vp. 17921: 17922: Raha-asia-aloite n:o 440 17923: 17924: 17925: 17926: 17927: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta YK:n pakolaisasiain 17928: pääkomissaarin toiminnan tukemiseen 17929: 17930: 17931: Eduskunnalle 17932: 17933: Maailman pakolaisongelma vaikeutuu enti- hoitaa YK:n pakolaisasiain pääkomissaarin 17934: sestään. Toimenpiteet ongelmien ratkaisemisek- (UNHCR) välityksellä tukemalla järjestön toi- 17935: si eivät sitä vastoin ole olleet riittäviä. Pakolais- mintaa raha- ja muilla varoilla. 17936: ten määrän jatkuvasti kasvaessa suurin osa jää Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17937: kaiken avun ulkopuolelle. Näiden pakolaisten nioittaen, 17938: pelastamiseksi nälkäkuolemalta ja aliravitse- 17939: muksen aihuettamilta pysyviltä haitailta tarvi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17940: taan katastrofiapua pakolaisten päivittäiseen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 17941: huoltoon. 24.30.69 10000000 markan lisämäärä- 17942: On ilmeistä, että laajat kansalaispiirit ovat rahan YK:n pako/aisasiain pääkomis- 17943: valmiit lisäämään Suomen valtion virallista pa- saarin (UNHCR) toiminnan tukemi- 17944: kolaisapua. seen. 17945: Pakolaisongelmiin liittyvät kysymykset tulisi 17946: 17947: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 17948: 17949: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 17950: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 17951: Jorma Fred 17952: 1988 vp. 463 17953: 17954: Raha-asia-aloite n:o 441 17955: 17956: 17957: 17958: 17959: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapautuvien Tuki 17960: ry:lle työntekijöiden palkkaamiseen 17961: 17962: 17963: Eduskunnalle 17964: 17965: Vapautuvien Tuki ry. on vapautuvien van- täysin vailla asuntoa. Pukinmäen keskus tar- 17966: kien parissa vapaaehtoistyötä kristilliseltä poh- joaa asunnottomina vapautuville tilapäistä ma- 17967: jalta tekevä järjestö. Työ jakaantuu vankilassa joitusta. 17968: tapahtuviin yhteydenottoihin ja vapaudessa ta- Vapautuvien Tuki ry. paikkaa ja täydentää 17969: pahtuvaan jälkihoito- sekä tukihenkilötyöhön. käytännössä pahasti laiminlyötyä vankilasta va- 17970: Yhdistyksen vapaaehtoistyöntekijät vierailevat pautuvien jälkihoitotyötä, joka kuuluisi valtio- 17971: vankiloissa keskustelemassa vankien aineellisis- vallalle. 17972: ta, henkisistä ja hengellisistä tarpeista. Lisäksi Yhdistys tarvitsisi toimintansa turvaamiseksi 17973: vankien kanssa ollaan kirjeenvaihdossa ja aute- myös paikallisia työntekijöitä isännäksi, emän- 17974: taan heitä säilyttämään kosketus normaalielä- näksi ja sosiaalityöntekijäksi sekä toiminnan- 17975: mään ja arkipäivän asioihin. johtajaksi. 17976: Yhdistyksellä on Helsingin Pukinmäessä si- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 17977: jaitseva keskus, jossa pyritään tarjoamaan vi- nioittaen, 17978: rikkeitä laitostuneille ja aloitekyvyttömille va- 17979: pautuneille. Lisäksi autetaan työnhakuun, kou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17980: lutukseen, asunnonhankintaan sekä viran- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 17981: omaiskontakteihin liittyvissä asioissa. Yhdistys 25.50.51 350000markkaa Vapautuvien 17982: käynnistää keskuksessa myös alihankintatöitä Tuki ry:n työntekijöiden palkkaami- 17983: tekevän työpajan. Vankilasta vapautuu päivit- seksi. 17984: täin noin 30 henkilöä, joista keskimäärin 20 on 17985: 17986: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 17987: 17988: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 17989: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 17990: Jorma Fred 17991: 464 1988 vp. 17992: 17993: Raha-asia-aloite n:o 442 17994: 17995: 17996: 17997: 17998: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta rikospoliisin autoka- 17999: luston hankintaan 18000: 18001: 18002: Eduskunnalle 18003: 18004: Vuoden 1989 alusta tulee voimaan uusi käyttöä. Suunnitelmallinen toiminta vaikeutuu, 18005: esitutkinta- ja pakkokeinolaki. Se edellyttää ri- kun autoja pitää jonottaa. 18006: kostutkinnalta tämänhetkiseen verrattuna vielä Samoin kansalaisten oikeusturva ja oikeus- 18007: moninkertaista liikkuvuuden mahdollistamista varmuus kärsivät, kun rikospoliisi viipyy. 18008: asianosaisten oikeusturvan takaamiseksi sekä Rikospoliisin tunnuksettomien autojen va- 18009: rikostutkinnan suorittamiseksi yhteiskunnan jaus rikoslakirikoksia ja tutkijoita kohti lasket- 18010: kannalta tarkasteltuna mahdollisimman no- tuna suurimmissa poliisipiireissä on 45 autoa. 18011: peasti mutta taloudellisesti esitutkinta- ja oikeu- Tästä yksinomaan Helsingin tarve on 17. 18012: denkäytön prosessia aiheettomasti pidentämät- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18013: tä. Se edellyttäisi rikospoliisin teknisten toimin- nioittaen, 18014: taedellytysten hoitamista asianmukaisiksi. 18015: Rikospoliisin autopula on vaikeuttanut jo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18016: vuosia rikospoliisin työtä koko maassa ja erito- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 18017: ten Helsingissä. Poliisi joutuu jonottamaan saa- 26. 75. 71 3 600 000 markan lisämäärä- 18018: dakseen auton kiireellisiin työtehtäviin. Tilan- rahan rikospoliisien ajoneuvojen han- 18019: teelia on haitallinen vaikutus rikopoliisin työs- kintaa varten. 18020: kentelyyn, joka edellyttää monenlaista auton- 18021: 18022: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 18023: 18024: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 18025: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 18026: Jorma Fred 18027: 1988 vp. 465 18028: 18029: Raha-asia-aloite n:o 443 18030: 18031: 18032: 18033: 18034: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta puhalluskokeiden li- 18035: säämiseksi liikennevalvonnassa 18036: 18037: 18038: Eduskunnalle 18039: 18040: Poliisin liikenneturvallisuustyötä selvittäneen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18041: työryhmän esityksen mukaan puhalluskokeesta nioittaen, 18042: tulisi tehdä rutiininomainen. 18043: Tärkeää liikennerikosten ennaltaehkäisyssä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18044: on valistuksen ja asennekasvatuksen ohella 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18045: kiinnijoutumisriski. Näin rattijuopumusta eh- 26. 75.70 1 000 000 markkaa puhallus- 18046: käistäessä tulisi myös puhalluskoe tehdä mah- kokeiden lisäämiseksi liikennevalvon- 18047: dollisimman usein, kun auto pysäytetään, eri- nan rutiinitoimenpiteenä. 18048: tyisesti, kun autoilija on tehnyt ajotapavirheen. 18049: 18050: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 18051: 18052: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 18053: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 18054: Jorma Fred 18055: 18056: 18057: 18058: 18059: 30 280129N 18060: 466 1988 vp. 18061: 18062: Raha-asia-aloite n:o 444 18063: 18064: 18065: 18066: 18067: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhemmuuteenval- 18068: mennuksen saattamiseksi asevelvollisten koulutukseen 18069: 18070: 18071: Eduskunnalle 18072: 18073: Turvallinen lapsuus kuuluu jokaisen lapsen luista on saatu myönteisiä tuloksia. Näiden tu- 18074: oikeuksiin. Perhe- ja kasvatusneuvonnalla on losten perusteella tuleekin saada aikaan perhe- 18075: tärkeä merkitys myönteisen kasvuympäristön kasvatuksen ja lastenhoidon opetus yhtenäisenä 18076: luomisessa. Lapsen asema on kuitenkin jäämäs- oppiaineena peruskoulun 9. luokalle. 18077: sä vaille riittävää huomiota maassamme. Tarvi- Peruskoulussa aloitettavaa valmennusta van- 18078: taan kasvatusta lapsimyönteisyyteen, jotta voi- hemmuuteen tulee jatkaa puolustusvoimissa 18079: daan riittävästi arvostaa lapsen merkitystä yh- asevelvollisuuden suoritusaikana. 18080: teiskunnassa. Äitiysneuvoloiden perhevalmennus jatkaa äi- 18081: Yhteiskuntamuutoksen myötä useita suku- tiyteen ja isyyteen valmentamista siitä, mihin 18082: polvia käsittävästä suurperheestä on tullut pieni peruskoulun ja asevelvollisuuden suorittamisen 18083: ydinperhe. Nykyisin nuoret vanhemmat ovat aikana on päästy. Valmennus jatkuu aikanaan 18084: vailla lastenhoitokokemusta sekä valmennusta lapsen syntymän jälkeen pidettävillä vanhem- 18085: vanhemmuuteen. He kokevat itsensä epävar- pain kursseilla. 18086: moiksi kasvatus- ja hoitotehtävässään ja tarvit- Edellä esitetty valmennusjärjestelmä olisi 18087: sevat ympäristön tukea. omiaan lisäämään myönteistä suhtautumista 18088: Peruskoulun tulisi nykyistä enemmän val- lapsiin, valmiuksia lapsen hoitoon ja kasvatuk- 18089: mentaa oppilaita vastuuseensa ja tehtäväänsä seen sekä siten edistämään lasten tasapainoista 18090: vanhempina. Peruskoulussa lastenhoito ja per- ja myönteistä kehitystä. 18091: hekasvatus sisältyi kansalaistaidon ja kotitalou- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 18092: den opetukseen 9. luokalla, jolloin koko ikä- nioittaen, 18093: ryhmä oli koolla. Valtioneuvoston päätös 15.3. 18094: 1975 poisti kansalaistaidon tunnit 9. luokalta, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18095: ja samalla kotitalous tuli valinnaiseksi aineeksi. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18096: Tämän johdosta peruskoulun antaman perhe- 27.14.29 400000 markkaa vanhem- 18097: kasvatuksen mahdollisuudet heikkenivät olen- muuteenvalmennuskurssin aikaansaa- 18098: naisesti. miseksi asevelvollisten koulutusohjel- 18099: Lastenhoidon ja perhekasvatuksen opetusta maan. 18100: on tämän jälkeen kokeiltu eri kouluissa. Kokei- 18101: 18102: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 18103: 18104: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 18105: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 18106: Jorma Fred 18107: 1988 vp. 467 18108: 18109: Raha-asia-aloite n:o 445 18110: 18111: 18112: 18113: 18114: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta opintorahan asumisli- 18115: sän maksamiseksi ympärivuotisena 18116: 18117: 18118: Eduskunnalle 18119: 18120: Opiskelijoille myönnetään opintotuen opin- muodostaa välttämättömän ja tärkeän hyvin- 18121: torahan yhteydessä asumislisää opiskelukuu- voinnin tekijän, myös opiskelijalle. On kohtuu- 18122: kausilta, pääsääntöisesti 9 kuukaudelta vuodes- tonta, että opiskelija joutuu maksamaan jopa 18123: sa. Opiskelija-asuntoloissa noudatetaan kuiten- 50 o/o opintotuen koko arvosta pelkkänä vuok- 18124: kin ympärivuotista vuokranperintää, jolloin rana. 18125: opiskelijan on maksettava kolme kuukautta il- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 18126: man mitään asumistukea. Kesäajalta asumislisä nioittavasti, 18127: myönnetään vain jos opiskelija opiskelee myös 18128: kesäkuukaudet. Huomattava osa opiskelijoista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18129: joutuu kuitenkin työskentelemään kesäaikana, 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18130: usein myös toisella paikkakunnalla kuin missä 29.39.55 60 000 000 markan lisämäärä- 18131: opiskelija-asunto sijaitsee. Näin he joutuvat rahan opintotuen asumislisän maksami- 18132: maksamaan asumiskuluja kahdesta asunnosta. seksi ympärivuotisena. 18133: Kylmässä ja pimeässä Suomessa asuminen 18134: 18135: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 18136: 18137: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 18138: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 18139: Jorma Fred 18140: 468 1988 vp. 18141: 18142: Raha-asia-aloite n:o 446 18143: 18144: 18145: 18146: 18147: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta uskonnollisten lehtien 18148: tukemiseen 18149: 18150: 18151: Eduskunnalle 18152: 18153: Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon oli välttämättömän tuen tarve olisi kuitenkin ollut 18154: varattu uskonnollisten lehtien tukemiseen 1, 75 kaksinkertainen jaettavaan määrärahaan ver- 18155: miljoonaa markkaa. Määrärahaa on vuoden rattuna. 18156: 1986 tulo- ja menoarviossa korotettu 100 000 Määräraha on jaettu yhä useammille lehdille 18157: markalla ja vuonna 1987 50 000 markalla. ja näin yksittäisten lehtien osuus on senkin 18158: Muutoin se on pysynyt lähes samansuuruisena vuoksi pienentynyt. 18159: inflaatiokehityksestä sekä painatus- ja postitus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18160: kustannusten noususta huolimatta. Sen vuoksi nioittaen, 18161: määräraha on edelleen täysin riittämätön. 18162: Maassamme ilmestyy useita kymmeniä sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18163: ruotsin- että suomenkielisiä uskonnollisia leh- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18164: tiä. Avustussummat ovat vaihdelleet n. 2 000 29.99.56 5 000 000 markkaa uskonnol- 18165: markasta 190 000 markkaan. Useimpien lehtien listen lehtien tukemiseen. 18166: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 18167: 18168: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 18169: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 18170: Jorma Fred 18171: 1988 vp. 469 18172: 18173: Raha-asia-aloite n:o 447 18174: 18175: 18176: 18177: 18178: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta marjojen ja sienien 18179: talteenoton edistämiseen 18180: 18181: 18182: Eduskunnalle 18183: 18184: Maamme on maailman parhaita marjamaita. mehutehtaiden ja varastojen riittämätön kapa- 18185: Myös sieniä on metsissämme runsaasti. siteetti. Kun on ilmeistä, että työttömyyden 18186: Puolukka ja mustikka ovat tyypillisimmät olennainen väheneminen viipyy, on löydettävä 18187: metsämarjamme. Hyvinä vuosina niistä saa- uusia keinoja erityisesti nuorten työllistämi- 18188: daan jopa n. 200 miljoonan kilon sato kummas- seksi. 18189: takin. Hillaa ja karpaloa tulee hyvinä vuosina Marjojen ja sienien talteenotto olisi yksi täl- 18190: noin neljännesmiljoona kiloa. Metsävadelmasa- lainen tuottavan työn mahdollisuus. Nuorille 18191: to on n. 10 miljoonaa kiloa. Vain pieni osa mar- työttömille tuleekin järjestää alan koulutusta, 18192: joista ja sienistä kootaan vuosittain talteen. ja työttömyyskorvausten maksamisen sijasta 18193: Marjojen talteenotto, jalostus ja vienti anta- heidät tulee työllistää mm. marjojen ja sienien 18194: vat tuloja haja-asutusalueiden väestölle. Tal- poimimisella. Tämän vaihtoehdon myönteisiä 18195: teenottoa tehostamalla marja- ja sienisadon ar- kokemuksia on saatu eräästä kehitysaluekun- 18196: voa voitaisiin kohottaa huomattavasti nykyises- nasta, jossa nuoret ovat poimineet marjoja 18197: tään. Se edellyttää valtiovallalta määrätietoista kunnan koululaitosta varten. 18198: toimintaa keräyksen ja markkinoinnin järjestä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18199: miseksi. Sienien poimintaan liittyvät myrkyllis- nioittaen, 18200: ten sienilajikkeiden aiheuttamat vaaratekijät 18201: voidaan poistaa järjestämällä sienien kerääjille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18202: koulutusta. 1989 tulo- ja menoarvioon 7000000 18203: Marjojen talteenoton lisäämistä jarruttaa ha- markkaa marjojen ja sienien talteenot- 18204: janainen keräilyorganisaatio. toa edistävään neuvontatyöhön ja mai- 18205: Sisäänostojen määrää rajoittaa lähinnä jat- nittujen tuotteiden viennin edistämi- 18206: kokäsittelylaitosten, pakastamoiden, hillo- ja seen. 18207: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 18208: 18209: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 18210: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 18211: Jorma Fred 18212: 470 1988 vp. 18213: 18214: Raha-asia-aloite n:o 448 18215: 18216: 18217: 18218: 18219: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien 18220: kuntoutukseen 18221: 18222: 18223: Eduskunnalle 18224: 18225: Maassamme on vielä noin 300 000 rintamave- Ongelmana on kuitenkin se, että nämä kun- 18226: teraanitunnuksen omaavaa veteraania. Vain toutuslaitokset joutuvat perimään potilailtaan 18227: noin 100 000 heistä on päässyt yhteiskunnan varsin huomattavia maksuja. Kuntoutuksen 18228: tarjoamaan maksuttomaan kuntoutukseen. tarpeessa oleva veteraani jää varojen puutteen 18229: Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon vuoksi usein ilman tarvitsemaansa hoitoa. 18230: varatun määrärahan turvin kyetään kuntoutta- Veteraanien tarvitsema kuntoutus ja hoito tu- 18231: maan korkeintaan noin 18 000 veteraania. Tä- lee kokonaan kustantaa valtion varoista, koska 18232: mä luku on kohtuuttoman pieni, kun kuntou- eläkkeet monessa tapauksessa ovat vielä varsin 18233: tuksen tarpeen tiedetään olevan moninkertai- alhaisia. 18234: nen. Kuitenkin tutkimusten mukaan suurin osa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18235: sotiimme osallistuneista rintamaveteraaneista nioittaen, 18236: on terveydentilaltaan muihin ikätovereihinsa 18237: nähden huonokuntoisia sekä erityisen kuntou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18238: tuksen ja hoidon tarpeessa. Rintamaveteraa- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18239: nien kuntoutusta varten maassamme toimii 33.22.59 20 000 000 markan lisämäärä- 18240: useita kuntoutuslaitoksia ja avokoulutuspis- rahan rintamaveteraanien maksutto- 18241: teitä. maan kuntoutukseen. 18242: 18243: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 18244: 18245: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 18246: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 18247: Jorma Fred 18248: 1988 vp. 471 18249: 18250: Raha-asia-aloite n:o 449 18251: 18252: 18253: 18254: 18255: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten kuljetus- 18256: palvelujen järjestämiseen 18257: 18258: 18259: Eduskunnalle 18260: 18261: Perusedellytys vammaisten henkilöiden tasa- Kuntien tulee liikennesuunnitelmissaan ottaa 18262: vertaiselle osallistumiselle yhteiskunnan toimin- huomioon vammaiset kansalaiset ja varata heil- 18263: toihin ovat asumis-, opiskelu- ja työolosuhteet le riittävä määrä kuljetuspalveluita. Kun kui- 18264: sekä tyydyttävällä tavalla järjestetyt kuljetus- tenkin eri kuntien alueella palvelujen tarve ja 18265: palvelut. liikenneolosuhteet ovat erilaiset, olisi valtion 18266: Kansainvälisen vammaisten vuoden Suomen tulo- ja menoarvioon otettava erillinen määrä- 18267: komitea pitää vammaisten kansalaisten liikku- raha vammaisten kuljetuspalveluiden tukemi- 18268: misen kannalta tavoitteena, että nämä voivat seen. 18269: tehdä itse tarpeellisiksi katsomansa matkat sa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18270: moin kustannuksin kuin muu väestö ja että heil- nioittaen, 18271: lä on tätä varten tarpeelliset liikenne- ja kulje- 18272: tuspalvelut. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18273: Osa vammaisista saa helpotusta kuljetuskus- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18274: tannuksiinsa autoveron palautuksen myötä, 33.32.30 28 000 000 markkaa avustuk- 18275: mutta oman auton käyttö ei sovellu kaikille sena kunnille vammaisten kuljetuspalve- 18276: vammaisille. lujen järjestämiseen. 18277: 18278: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 18279: 18280: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 18281: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 18282: Jorma Fred 18283: 472 1988 vp. 18284: 18285: Raha-asia-aloite n:o 450 18286: 18287: 18288: 18289: 18290: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhusten palvelu- 18291: puhelinverkoston luomiseen 18292: 18293: 18294: Eduskunnalle 18295: 18296: Vanhusten palvelupuhelinkokeilut maassam- Vanhusten puhelimet ovat tavallaan yksi krii- 18297: me ovat osoittaneet, että palvelumuotoa tarvi- sipuhelinten muoto, jotka yleistyivät maassam- 18298: taan. Vanhukset soittivat kokeilun aikana pu- me 1970-luvulla esim. lapsia, nuoria, alkoholis- 18299: helimeen yksinäisyyden tai asioiden hoidossa ii- teja ja mielenterveysongelmaisia varten. 18300: menneiden vaikeuksien vuoksi. Ilmeni, että Käytäntö on osoittanut, että erilliset palvelu- 18301: vanhukset usein kokevat neuvottomuutta ja järjestelmät eri ryhmille ovat tarpeen, vaikka 18302: avuttomuutta asioitaan hoitaessaan. He tunte- ihmisten lokerointia tuleekin välttää. Lisäksi 18303: vat, että kohtelu on kärsimätöntä ja usein jopa vanhukset soittavat mieluiten aikaisin aamulla, 18304: loukkaavaa. jolloin palvelutarve on suurimmillaan. 18305: Soiton syynä on usein se, että hulttiopoika Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 18306: piinaa vanhaa äitiään kiristämällä häneltä ra- nioittavasti, 18307: haa tai aviopuolison luonteenpiirteet aiheutta- 18308: vat iän myötä yhä enemmän kestämättömiä ti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18309: lanteita. Näin vanhukset tarvitsevat apua ahdis- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18310: tukseensa ja yksinäisyyteensä ja myös käytän- 33.32.30 1000000 markkaa vanhusten 18311: nön asioiden hoitoon. puhelinpalveluverkoston luomiseen. 18312: Vanhusten puhelimeen voivat myös omaiset 18313: soittaa ja kysyä neuvoja. 18314: 18315: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 18316: 18317: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 18318: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 18319: Jorma Fred 18320: 1988 vp. 473 18321: 18322: Raha-asia-aloite n:o 451 18323: 18324: 18325: 18326: 18327: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Toipilaskoti-säätiö Be- 18328: tesdan vanhainkodin rakentamiseen Vantaan Myyrmäkeen 18329: 18330: 18331: Eduskunnalle 18332: 18333: Vantaan kaupungin toivomuksesta on Toipi- kunnassa ja 48-paikkainen Lepokoti Kotivalli 18334: laskoti-säätiö Betesda aloittanut suunnitelmat Sipoon kunnassa. 18335: uuden nykyajan vaatimukset täyttävän van- Toipilaskoti Jokela on vuonna 1986 hyväk- 18336: hainkodin rakentamiseksi. Tämän 60-paikkai- sytty myös kuntoutusta antavaksi laitokseksi 18337: sen vanhainkodin rakentaminen on tarkoitus sen jälkeen, kun laitoksen alueelle rakennettiin 18338: aloittaa marraskuussa 1987. Rakennushank- kuntoutusosasto uimahalleineen ja hoito-osas- 18339: keen kustannusarvio on noin 24 miljoonaa toineen. Tapaturmavirasto on hyväksynyt Toi- 18340: markkaa. Rakennus tulisi sisältämään myös pilaskoti Jokelan rintamaveteraanien ja sotain- 18341: kuntoutusosaston. validien kuntoutuspaikaksi. 18342: Koska säätiöllä itsellään ei ole hankkeen vaa- Toteuttaessaan tarkoitustaan auttaa kuntia 18343: timia pääomia, on edellä mainittu summa lai- vaikeissa vanhustenhuoltotilanteissa Toipilas- 18344: nattava vakuutusyhtiöiltä ja pankeilta. Laino- koti-säätiö Betesda on hankkinut laajan koke- 18345: jen lyhennykset ja korot on tällöin aikanaan si- muksen ja luottamuksen alalla. 18346: sällytettävä hoitopäivämaksuun. Jotta hoito- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18347: päivämaksun suuruus saataisiin kohtuulliseksi, nioittavasti, 18348: olisi valtion tuki hankkeelle välttämätön. On 18349: myös muistettava, että tämä yleishyödylliseltä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18350: kannalta tärkeä hanke merkitsisi toteutuessaan 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18351: noin 40 uuden työpaikan syntymistä. 33.33.51 2 000 000 markkaa vanhain- 18352: Vantaan Myyrmäen rakennushankkeen to- kodin rakentamiseksi Vantaan Myyrmä- 18353: teuttajana vuonna 1971 perustetulla Toipilasko- keen Toipilaskoti-säätiö Betesdan toi- 18354: ti-säätiö Betesdalla on ennestään kaksi laitosta: mesta. 18355: 105-paikkainen Toipilaskoti Jokela Lohjan 18356: 18357: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 18358: 18359: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 18360: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 18361: Jorma Fred 18362: 474 1988 vp. 18363: 18364: Raha-asia-aloite n:o 452 18365: 18366: 18367: 18368: 18369: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pertunmaan Kuortin- 18370: kartanon syöpää sairastavien lasten kurssikeskuksen käyttö- 18371: kustannuksiin 18372: 18373: Eduskunnalle 18374: 18375: Leukemiaa sairastavia lapsia ja heidän van- keskus on saatu aikaan kansalaisten taloudelli- 18376: hempiaan varten perustettiin viitisen vuotta sit- sen tuen turvin. Nyt olisi valtiovallan vuoro tul- 18377: ten keräysvaroin 40-paikkainen virkistys- ja la vastaan ja turvata kurssikeskuksen taloudelli- 18378: kurssikeskus Pertunmaalle. Tämä kurssikeskus set toimintaedellytykset ja tunnustaa siten laa- 18379: on aika ajoin ollut varojen puutteen vuoksi jan vapaaehtoistyön merkitys leukemialasten 18380: käyttämättömänä. aseman parantamisessa. 18381: Kurssikeskuksen välttämätön huolto on hoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18382: dettu lähes vapaaehtoistyön turvin, koska hen- nioittaen, 18383: kilökuntaa ei voida palkata rahapulan vuoksi. 18384: Leukemialapset ja heidän vanhempansa tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18385: vitsevat Pertunmaan Kuortinkartanon kaltaista 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18386: keskusta sopeutumisleirejä, lepoa sekä virkis- 33.33.51 300 000 markkaa Pertunmaan 18387: tystä varten, jotta he jaksaisivat kestää koko Kuortinkartanon syöpää sairastavien 18388: perhettä koettelevan sairauden aiheuttaman ra- lasten kurssikeskuksen käyttökustan- 18389: situksen ja hoitaa sairasta lastaan. Tämä kurssi- nuksiin. 18390: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 18391: 18392: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 18393: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 18394: Jorma Fred 18395: 1988 vp. 475 18396: 18397: Raha-asia-aloite n:o 453 18398: 18399: 18400: 18401: 18402: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta naisten alkoholiklini- 18403: koiden toimintaa varten 18404: 18405: 18406: Eduskunnalle 18407: 18408: Naisten alkoholinkäyttö on viime vuosina Toiminnan tarpeellisuus ja hyödyllisyys alko- 18409: kasvanut ja yleistynyt. Naisten juominen tapah- holiongelmaisten hoidossa on jo todettu. On- 18410: tuu usein pitkään salajuomisena ja usein kehit- gelmana on usein rahan puutteesta johtuva hoi- 18411: tyy ongelmaksi, ennen kuin ympäristö huomaa topaikkapula. Kuitenkin hoito olisi yhteiskun- 18412: mitään erikoista ja tiedostaa tilanteen. Arvioi- nan kannalta taloudellista ja tarkoituksenmu- 18413: den mukaan Suomessa jopa 13 000-80 000 kaista sekä hoidettavan ihmisen kärsimyksiä ja 18414: naista tarvitsisi apua ja kuntoutusta tähän pii- hätää lievittävää toimintaa. 18415: lossa olevaan ongelmaan. Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 18416: Naisten alkoholiongelmiin erikoistuneiden nioittaen, 18417: klinikoiden toiminnasta on kokemuksia muista 18418: maista useiden vuosien ajalta. Myös ulkomailla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18419: saatujen kokemusten mukaan naisten omatoi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18420: mineo hoitoon hakeutuminen yleistyy, kun on 33.33.51 500000 markan määrärahan 18421: olemassa naisten ongelmaan erikoistunut kun- naisten alkoholiklinikoiden toimintaa 18422: toutusklinikka. Sinne uskalletaan hakeutua hoi- varten. 18423: toon ilman leimatuksi tulemisen pelkoa, ja kli- 18424: nikalla nainen on kokenut hoidon turvalliseksi 18425: ja ihmisarvoa kohentavaksi. 18426: 18427: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 18428: 18429: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 18430: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 18431: Jorma Fred 18432: 476 1988 vp. 18433: 18434: Raha-asia-aloite n:o 454 18435: 18436: 18437: 18438: 18439: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta huumeita käyttävien 18440: nuorten hoitokotien perustamiseksi 18441: 18442: 18443: Eduskunnalle 18444: 18445: Maassamme on arvioiden mukaan kymme- Maassamme on puute huumeiden käyttäjien 18446: niätuhansia huumeiden käyttäjiä. Huumeongel- hoitopaikoista ja erityisesti nuorten hoitopai- 18447: ma on viime vuosina yleistynyt ja vaikeutunut koista. Lisäksi pitkäaikaisten käyttäjien autta- 18448: entisestään niin, että se ei enää rajoitu vain pää- minen on osoittautunut vaikeaksi tehtäväksi. 18449: kaupunkiseudulle ja muiden suurten kaupun- Käytäntö on osoittanut, että pysyvien hoitotu- 18450: kien alueelle. Yhä useammat ja yhä nuoremmat losten saavuttamiseksi tarvitaan erittäin voima- 18451: kokeilevat huumeita jouduttuaan huumekaup- kas hoitomotivaatio. Tällaiseksi on osoittautu- 18452: piaiden tehokkaan myyntiverkoston tarjousten nut esimerkiksi kristilliseen uskoon perustuva 18453: uhreiksi. Yhä useampi kokeilija ajautuu vaki- pysyvä elämänkatsomuksen muutos. Kristilli- 18454: tuiseksi huumeiden käyttäjäksi ja siirtyy pian sellä pohjalla tehdystä huumetyöstä on siten 18455: lievistä aineista ns. koviin aineisiin. saatu pysyviä hoitotuloksia. Sen vuoksi maa- 18456: Vuosittain kuolee kymmeniä nuoria huumei- hamme tulisi perustaa kristilliseltä pohjalta toi- 18457: den vuoksi jäätyään ilman apua. Ongelman va- mivia huumeiden käyttäjien hoitokoteja. 18458: kavuudesta huolimatta maassamme ei ole kyet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18459: ty järjestämään riittävän tehokasta hoitoa nioittaen, 18460: nuorten pelastamiseksi. 18461: Huumeiden käyttöön liittyy myös omaisuus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18462: ja väkivaltarikollisuuden kasvu. Vakituinen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18463: huumeiden käyttäjä ei pysty laillisin keinoin 33.33.51 6 000 000 markkaa kristillisel- 18464: turvaamaan päivittäisen huumeannoksensa tä pohjalta toimivien hoitokotien perus- 18465: saantia, vaan hän joutuu turvautumaan rikok- tamiseen huumeita käyttäville nuorille. 18466: siin, joskus jopa vakaviin henkirikoksiin, saa- 18467: dakseen huumeannoksensa. 18468: 18469: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 18470: 18471: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 18472: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 18473: Jorma Fred 18474: 1988 vp. 477 18475: 18476: Raha-asia-aloite n:o 455 18477: 18478: 18479: 18480: 18481: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pelastusarmeijan 18482: raittius- ja alkoholityön tukemiseen 18483: 18484: 18485: Eduskunnalle 18486: 18487: Alkoholilakeja hyväksyttäessä v. 1968 alko- Pelastusarmeija tekee tehokasta sekä autta- 18488: holilakivaliokunta mietintönsä perusteluissa to- vaa että pelastavaa raittiustyötä jo alkoholion- 18489: tesi, että elintason nousu ja alkoholikaupan gelmaan joutuneiden keskuudessa, sekä miesten 18490: muutokset tulevat joka tapauksessa lisäämään että naisten kohdalla, ja ehkäisevää raittiustyö- 18491: kulutusta, joten valistus- ja ohjaustyön merki- tä nuorten ja lasten kohdalla. 18492: tystä on pidettävä entistä tähdellisempänä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18493: Tänä päivänä voidaan todeta ennusteen täyt- nioittaen, 18494: tyneen täsmälleen. 18495: Julkinen juopumus on lisääntynyt ja sen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18496: myötä erilaiset haittatekijät. Varsinkin lapset ja 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 18497: nuoriso joutuvat helposti alkoholisoitumisen 33.33.51 300000 markkaa Pelastusar- 18498: vaaroille alttiiksi. meijan raittius- ja alkoho/ityöhön. 18499: Tämän vuoksi raittiustyötä on tehostettava ja 18500: asennekasvatusta raittiiden ja terveiden elämän- 18501: tapojen edistämiseksi on voimistettava. 18502: 18503: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 18504: 18505: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 18506: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 18507: Jorma Fred 18508: 478 1988 vp. 18509: 18510: Raha-asia-aloite n:o 456 18511: 18512: 18513: 18514: 18515: MoiJanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingfors Gästhem 18516: och Natthärbärge rf:n (Helsingin Vieraskoti) päivähoitotoi- 18517: minnan tukemiseen 18518: 18519: Eduskunnalle 18520: 18521: Helsingfors Gästhem och Natthärbärge (Hel- tävästi myös alueen yksinäisiä vanhuksia. Yh- 18522: singin Vieraskoti) on kristillinen yhdistys, jolla distyksen tilajärjestelyt on suoritettu, mutta toi- 18523: on meneillään 106. toimintavuosi. Yhdistys yl- minnan juoksevien menojen rahoitus on järjes- 18524: läpitää Helsingin kaupungissa miesten ja nais- tämättä. 18525: ten asuntolaa sekä kuutta perheiden kriisiasun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18526: toa. nioittavasti, 18527: Yhdistys on valmistautunut aloittamaan ti- 18528: loissaan päivähoitotoimintaa asunnottomille. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18529: Jo valmiina on sauna, suihku- ja vaatehuoltoti- 1989 tulo- ja menoarvioon 240 000 18530: lat, lehtien lukusali sekä sosiaalikuraattorin markkaa Helsingfors Gästhem och 18531: vastaanottotila, jossa on tarkoitus keskustella Natthärbärge rf:n päivähoitotoiminnan 18532: ja neuvoa päivähoitoasiakkaita. tukemiseen. 18533: Toiminta ruokapalveluineen palvelisi merkit- 18534: 18535: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 18536: 18537: Eeva-Liisa MoiJanen Sauli Hautala 18538: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 18539: Jorma Fred 18540: 1988 vp. 479 18541: 18542: Raha-asia-aloite n:o 457 18543: 18544: 18545: 18546: 18547: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingfors Gästhem 18548: och Natthärbärge rf:n (Helsingin Vieraskoti) asuntolan ra- 18549: kentamiseen 18550: 18551: Eduskunnalle 18552: 18553: Helsingfors Gästhem och Natthärbärge (Hel- tyville mielenterveyspotilaille. Asuntola olisi vä- 18554: singin VieraskotO on kristillinen yhdistys, jolla livaihe etsittäessä asuntoa ja työpaikkaa. Hank- 18555: on meneillään 106. toimintavuosi. Yhdistys yl- keeseen liittyy myös vanhan kiinteistön osansa- 18556: läpitää Helsingin kaupungissa miesten ja nais- neeraus. 18557: ten asuntolaa sekä kuutta perheiden kriisiasun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18558: toa. nioittavasti, 18559: Yhdistyksellä on Helsingin kaupungissa 18560: asuntolakiinteisö, jonka tontilla on vielä käyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18561: tämätöntä rakennusoikeutta. Tontille on suun- 1989 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 18562: niteltu siipirakennus, jossa yhdistyksen on tar- markkaa Helsingfors Gästhem och 18563: koitus kokeilla uudenlaista asuntolatoiminta- Natthärbärge rf:n asuntolahankkeen ra- 18564: muotoa. Asuntola olisi tarkoitettu pääasiassa hoittamiseksi. 18565: laitoshoidosta takaisin normaaliin elämään siir- 18566: 18567: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 18568: 18569: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 18570: Jorma Fred Toimi Kankaanniemi 18571: 480 1988 vp. 18572: 18573: Raha-asia-aloite n:o 458 18574: 18575: 18576: 18577: 18578: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kovaosaisten Ystävät 18579: - De Nödställdas Vänner ry:n asuntolan saunatilojen ra- 18580: kentamiseen 18581: 18582: Eduskunnalle 18583: 18584: Kovaosaisten Ystävät - De Nödställdas Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18585: Vänner ry. on asuntolatoimintaa Helsingissä nioittavasti, 18586: harjoittava rekisteröity yhdistys. Yhdistyksen 18587: asuntolassa Helsingin Kalevankadulla on nel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18588: jässä kerroksessa 100-paikkainen asuntola sekä 1989 tulo- ja menoarvioon 500000 18589: tukiasuntoja. Asuntola on asuintiloiltaan pe- markkaa Kovaosaisten Ystävät - De 18590: rusteellisesti korjattu vuoden 1987 aikana, mut- Nödställdas Vänner ry:n asuntolan 18591: ta varojen puutteessa asuntolaan ei ole voitu ra- sauna- ja saniteettitilojen rakentami- 18592: kentaa suunniteltuja sauna- ja saniteettitiloja, seen. 18593: jotka asuntolatoiminnassa ovat välttämättö- 18594: miä. Kovaosaisten Ystävät majoittaa merkittä- 18595: västi myös sairaita asunnottomia. 18596: 18597: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 18598: 18599: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 18600: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 18601: Jorma Fred 18602: 1988 vp. 481 18603: 18604: Raha-asia-aloite n:o 459 18605: 18606: 18607: 18608: 18609: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Valkonauha- 18610: liiton toimintatilojen peruskorjaukseen 18611: 18612: 18613: Eduskunnalle 18614: 18615: Suomen Valkonauhaliitto on valtakunnalli- Suomen Valkonauhaliiton toimisto ja sa- 18616: nen naisten kristillinen raittiusjärjestö, jolla on moissa tiloissa toimiva alle 25-vuotiaiden nuor- 18617: 10 paikallisyhdistystä eri puolilla Suomea. ten neuvonta-asema on samoin peruskorjauk- 18618: Liitto pitää yllä nuorison neuvonta-asemaa sen tarpeessa. Neuvonta-asemalla annetaan 18619: Helsingissä ja Hämeenlinnassa, palvelevaa pu- psykiatrista ja sosiaalista neuvonta-apua kol- 18620: helinta Helsingissä ja Turussa ja järjestää tuki- mena iltana viikossa. Toimiston peruskorjaus 18621: henkilökursseja sekä muita kursseja ja seminaa- maksaa 200 000 markkaa. Toimistossa työsken- 18622: reja. Edelleen liitto tukee narkomaanikotia telee 10 vakituista työntekijää. 18623: Hongkongissa sekä Namibiassa tehtävää alko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18624: holityötä. nioittavasti, 18625: Suomen Valkonauhaliitolla on naisten li- 18626: paikkainen huoltokoti Pakilassa. Tämän Lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18627: sankoti-nimisen asuntolan peruskorjaus mak- 1989 tulo- ja menoarvioon 450 000 18628: saisi 150 000 markkaa. markkaa Suomen Valkonauhaliiton Lii- 18629: Edelleen liitolla on Helsingissä Snellmaninka- sankodin oppilasasuntolan sekä toimis- 18630: dulla oppilasasuntola korkeakoulu- ja opistoas- ton peruskorjaukseen. 18631: teella opiskeleville. Asuntolassa on 9 paikkaa. 18632: Asuntolan peruskorjauksen määrärahatarve on 18633: 100 000 markkaa. 18634: 18635: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 18636: 18637: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 18638: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 18639: Jorma Fred 18640: 18641: 18642: 18643: 18644: 31 280129N 18645: 482 1988 vp. 18646: 18647: Raha-asia-aloite n:o 460 18648: 18649: 18650: 18651: 18652: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mannerheimin Lasten- 18653: suojeluliitolle henkilökunnan palkkaamiseksi lasten ja nuor- 18654: ten puhelimien päivystykseen 18655: 18656: Eduskunnalle 18657: 18658: Mannerheimin Lastensuojeluliitolla on yh- Helsingin Puhelinyhdistyksen puhelintiheys- 18659: teensä kuudella paikkakunnalla lasten ja nuor- mittaus osoittaa, että puhelujen määrä kohoaisi 18660: ten puhelin. Näistä Helsingin puhelin ottaa vas- noin nelinkertaiseksi, jos toiminta-aikoja voi- 18661: taan puheluita koko maasta. Lasten soittojen taisiin pidentää. Toiminnan laajentamisen edel- 18662: syynä ovat olleet ihmissuhdeongelmat kodissa, lytyksenä on kuitenkin yhden vakituisen työnte- 18663: koulussa ja ystäväpiirissä, seurustelu, sukupuo- kijän paikkaaminen jokaiselle puhelinpaikka- 18664: liasiat ja seksuaalinen hyväksikäyttö sekä ahdis- kunnalle. 18665: tavat tunteet. Vuonna 1987 puheluita vastaan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18666: otettiin 24 000 ja määrä kasvaa vuosittain. Tar- nioittavasti, 18667: ve toiminnan laajentamiseen on ilmeinen. 18668: Puhelinpäivystys on tällä hetkellä arkisin klo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18669: 14-18 ja perjantaisin ja lauantaisin lisäksi 1989 tulo- ja menoarvioon 720 000 18670: 18-22. Päivystystyössä on mukana 30 vapaa- markkaa työntekijöiden palkkaamiseen 18671: ehtoista, mutta vapaaehtoisten valinta ja kou- Mannerheimin Lastensuojeluliiton las- 18672: luttaminen on vähäisten työntekijäresurssien ten ja nuorten puhelintoimintaan. 18673: myötä hankalaa. 18674: 18675: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 18676: 18677: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 18678: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi 18679: Jorma Fred 18680: 1988 vp. 483 18681: 18682: Raha-asia-aloite n:o 461 18683: 18684: 18685: 18686: 18687: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten lomatoi- 18688: minnan järjestämiseen 18689: 18690: 18691: Eduskunnalle 18692: 18693: Monet vaikeasti vammaiset eivät kykene jär- yhteiskuntamme jäsenet tulisivat tasavertaisesti 18694: jestämään itselleen minkäänlaista lomanviettoa osallisiksi muiden kansalaisten kanssa loman- 18695: ja virkistystä ilman yhteiskunnan tuntuvaa ta- viettomahdollisuudesta ja virkistyksestä. 18696: loudellista tukea. Vammaisten lomatoiminta palvelee saman- 18697: Onhan vuonna 1981 Tampereella tehty tutki- aikaisesti niin kuntoutusta kuin virkistystäkin 18698: mus osoittanut, että perin harvat vammaiset yl- ja on siten omiaan vähentämään vammaishuol- 18699: tävät yli 1 500 markan kuukausiansioon. Tuon lon muita kustannuksia. 18700: suuruisilla ansioilla ei juuri lomanviettoa kus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18701: tanneta, koska jo päivittäinen toimeentulo ai- nioittaen, 18702: heuttaa vammaiselle suurempia kustannuksia 18703: kuin terveelle ihmiselle. Vammaisjärjestöjen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18704: mahdollisuudet palvella jäseniään ovat nykyi- 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 33.57 18705: sellään rajalliset ja kaipaavat suoraa taloustu- uudelle momentille 12 000 000 markkaa 18706: kea valtion budjettivaroista. Vammaisten loma- vammaisten lomatoiminnan järjestämi- 18707: toimintaan tulee osoittaa varoja, jotta nämäkin seen. 18708: 18709: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 18710: 18711: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 18712: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 18713: Jorma Fred 18714: 484 1988 vp. 18715: 18716: Raha-asia-aloite n:o 462 18717: 18718: 18719: 18720: 18721: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta terveydenhuoltoalan 18722: hoitohenkilöstön virkojen lisäämiseksi 18723: 18724: 18725: Eduskunnalle 18726: 18727: Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy löstön perusvahvuus on kaiken aikaa pienenty- 18728: on laskenut sairaaloihin ja terveyskeskuksiin nyt. 18729: tarvittavan vuosittain 760 uutta virkaa hoito- Samaan aikaan terveydenhoitopalveluja on 18730: henkilökunnan työajan lyhentämiseen. lisätty, ja potilaiden hoitoa koskevat vaatimuk- 18731: Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvio- set ovat kasvaneet. 18732: esityksessä lisävirkoja on kuitenkin vain 151, Lisävirkoja sosiaali- ja terveydenhuoltoon 18733: jolloin puuttumaan jää yli 600 lisävirkaa. Jat- tarvitaan myös, kun pienten lasten vanhempien 18734: kuvasti työtahtia kiristämällä vaikeutetaan työ- työaikaa lyhennetään. 18735: voiman pysyvyyttä alalla etenkin raskaimmis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18736: sa ja vaativimmissa tehtävissä ja heikenne- nioittaen, 18737: tään nuorten kiinnostusta alalle hakeutumi- 18738: seen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18739: Vaikka työaikaa on yleisesti maassamme ly- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18740: hennetty jo 1970-luvulta lähtien, ei terveyden- 33.78.30 JO 000 000 markan lisämäärä- 18741: huoltoalalle vastaavaa työvoiman lisäystä ole rahan terveydenhuoltoalan hoitohenki- 18742: saatu. Tosiasiassa sairaanhoitolaitosten henki- löstön virkojen lisäämiseen. 18743: 18744: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 18745: 18746: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 18747: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 18748: Jorma Fred 18749: 1988 vp. 485 18750: 18751: Raha-asia-aloite n:o 463 18752: 18753: 18754: 18755: 18756: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta mammografiatutki- 18757: musten järjestämiseen 18758: 18759: 18760: Eduskunnalle 18761: 18762: Rintasyöpä on viime vuosina yleistynyt maas- ole riittäviä taloudellisia mahdollisuuksia, vaan 18763: samme, ja sitä on ilmennyt yhä nuoremmissa kunnat tarvitsevat valtion ylimääräistä tukea 18764: ikäluokissa. Samanaikaisesti ovat hoitomahdol- voidakseen järjestää mammografiatutkimuk- 18765: lisuudet kehittyneet niin, että rintasyöpä kye- sia. 18766: tään hoitamaan etenkin riittävän varhaisessa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18767: vaiheessa todetuissa tapauksissa. Alkava rinta- nioittaen, 18768: syöpä todetaan mammografiatutkimuksessa. 18769: Tämä tutkimus maksaa nykyisin noin 300 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18770: markkaa. Mammografiatutkimuksen kalleuden 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18771: vuoksi moni tapaus ei tule todetuksi ajoissa. 33.78.30 30 000 000 markkaa avustuk- 18772: Sen tähden on välttämätöntä, että mammogra- sena kunnille mammografiatutkimusten 18773: fiatutkimuksia voidaan järjestää kunnan kus- järjestämiseen. 18774: tantamana toimintana. Mutta tähän ei kunnilla 18775: 18776: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 18777: 18778: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 18779: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 18780: Jorma Fred 18781: 486 1988 vp. 18782: 18783: Raha-asia-aloite n:o 464 18784: 18785: 18786: 18787: 18788: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta reumalääkärien virko- 18789: jen perustamiseen 18790: 18791: 18792: Eduskunnalle 18793: 18794: Maassamme on vain seitsemän reumatologia Reumahoitotilanne on erityisen vaikeaa pää- 18795: miljoonaa asukasta kohden, kun suositus on 15 kaupunkiseudulla ja Lapissa. Erityisesti tarvi- 18796: reumatologia/ 1 milj. asukasta. taan lisää erikoislääkärin virkoja reumahoidon 18797: Vajaus on siten merkittävän suuri. Suomessa tehostamiseksi ja potilasjonojen sekä lääkärei- 18798: on neljä keskussairaalapiiriä vieläkin kokonaan den monin paikoin kestämättömäksi käyneen 18799: vailla reumatologia. Erikoislääkäreiden sekä työpaineen helpottamiseksi. 18800: hoitohenkilöstön liian pienen määrän vuoksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18801: potilaiden hoitoon pääsy viivästyy, samoin tau- nioittaen, 18802: dinmäärityksen teko. Varhainen hoito kuiten- 18803: kin estäisi taudin pahenemista. Myös leikkaus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18804: jonot ovat pitkiä, jopa yli vuoden useilla paik- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18805: kakunnilla. Leikkaukseen pääsyn viivästymisen 33.79.30 800 000 markan lisämäärära- 18806: vuoksi potilaan omatoimisuusaste heikkenee ja han reumalääkärien virkojen perustami- 18807: kotona selviytyminen vaikeutuu. seen. 18808: 18809: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 18810: 18811: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 18812: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 18813: Jorma Fred 18814: 1988 vp. 487 18815: 18816: Raha-asia-aloite n:o 465 18817: 18818: 18819: 18820: 18821: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta erikoislääkärien ja 18822: -sairaanhoitajien palkkaamiseksi leukemiaa sairastavien lasten 18823: hoitoon 18824: 18825: Eduskunnalle 18826: 18827: Suomessa sairastuu vuosittain leukemiaan omainen henkilöstömäärä ja työlista. Potilai- 18828: noin 50 lasta. Vielä 1950-luvulla lähes jokainen den määrä on liian suuri verrattuna henkilöstön 18829: leukemiaan sairastunut lapsi kuoli, mutta viime määrään, ja lisähenkilöstöstä olisi ratkaisevasti 18830: vuosikymmenellä leukemian diagnostiikka, hoi- apua pienten leukemiapotilaiden hoidossa. 18831: to ja ennuste ovat täysin muuttuneet. Parhaissa Mikäli leukemialapsia varten saataisiin asian- 18832: hoitokeskuksissa kyetään jo kaksi kolmasosaa mukaiset hoitotilat ja riittävä määrä erikoislää- 18833: leukemiaan sairastuneista lapsista pelastamaan käreitä ja sairaanhoitajia, pikkulapsia voitaisiin 18834: ja noin neljäsosa paranee kokonaan. Hyvät hoi- parantaa noin nelinkertainen määrä nykyiseen 18835: totulokset edellyttävät kuitenkin erikoishoitoa. verrattuna. 18836: Suomessa ei ole riittävästi henkilökuntaa tähän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18837: hoitoon ja sen vuoksi on menetetty useita lap- nioittaen, 18838: sia. Maassamme ei ole riittävästi lääkäreitä, jot- 18839: ka voisivat päätoimisesti keskittyä lasten leuke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18840: mian ja muiden syöpäsairauksien hoitoon. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18841: Leukemian alkuhoito edellyttää mm. hoitoa 33. 79.30 600 000 markan lisämäärära- 18842: eristyshuoneessa. Mitä pienempi lapsi on ky- han erikoislääkärienja -sairaanhoitajien 18843: seessä, sitä enemmän hän tarvitsee henkilökun- palkkaamiseksi leukemiaa sairastavien 18844: nan antamaa hoitoa ja huolenpitoa eristysaika- lapsipotilaiden erikoishoidon järjestä- 18845: naan. Kuitenkin leukemiaosastoilla on tavan- miseen. 18846: 18847: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 18848: 18849: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 18850: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 18851: Jorma Fred 18852: 488 1988 vp. 18853: 18854: Raha-asia-aloite n:o 466 18855: 18856: 18857: 18858: 18859: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta sädehoitolaitteiden 18860: hankkimiseen ja uusimiseen 18861: 18862: 18863: Eduskunnalle 18864: 18865: Nykyisin syöpään sairastuu lähes 15 000 ih- ta erillistä määrärahaa niille yhdeksälle keskus- 18866: mistä vuosittain. Lähitulevaisuudessa määrän sairaalalle, jotka maassamme toimivat, vaan 18867: arvioidaan kuitenkin nousevan jopa 20 OOO:een. laitehankinnat on suoritettava yleisestä määrä- 18868: Näin ollen sädehoitoa tarvitsevien määrä kas- rahasta, josta taas kilpailevat samojen sairaala- 18869: vaa lähitulevaisuudessa huomattavasti entises- piirien muut laitehankinnat. 18870: tään. Sädehoitolaitteiden hankinnat tulee suorittaa 18871: Syöpäsairaiden hoito- ja tutkimuslaitteiden nopeasti, sillä vain näin voidaan taata syöpäsai- 18872: määrä on kuitenkin maassamme liian vähäinen raiden asianmukainen hoito. Tämän vuoksi ja 18873: ja olemassa olevien laitteidenkin kunto on heik- ottaen huomioon sädehoitolaitteiston vanhene- 18874: ko. Olemassa olevat laitteet ovat noin 12-15 misen ja puutteellisuuden sekä laitteiden kalleu- 18875: vuoden ajan olleet käytössä ja siten lähes lop- den tulisi valtion tulo- ja menoarvioon varata 18876: puun kuluneita. erillinen määräraha sädehoitolaitteiden hankki- 18877: Säteilyturvallisuuslaitoksen selvityksen mu- mista varten. 18878: kaan suuri osa maassamme käytössä olevista sä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18879: dehoitolaitteista on suorituskyvyltään eli poti- nioittaen, 18880: lasturvallisuudeltaan sekä sähkömekaaniselta 18881: käyttöiältään vanhentuneita. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18882: Lääkintöhallitus on vahvistanut sädehoito- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18883: laitteiden hankintaohjelman vuosiksi 1982-89, 33.79.30 35 000 000 markkaa sädehoi- 18884: mikä sisältää 13 laitteen uusimisen ja 5 laitteen tolaitteiden hankkimiseen ja uusimi- 18885: uushankinnan. Tässä ohjelmassa on perusheik- seen. 18886: koutena se, että laitteiden hankintaan ei osoite- 18887: 18888: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 18889: 18890: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 18891: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 18892: Jorma Fred 18893: 1988 vp. 489 18894: 18895: Raha-asia-aloite n:o 467 18896: 18897: 18898: 18899: 18900: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille sepelvaltimon 18901: ohitusleikkausten tarjoamiseksi ostopalveluina 18902: 18903: 18904: Eduskunnalle 18905: 18906: Suomessa tehdään vuosittain noin 800 ohitus- virasta voidaan niistäkin toteuttaa vain 50, 18907: leikkausta, kun todellisen tarpeen arvioidaan vaikka kaikki virat olisivat olleet tarpeen ohi- 18908: olevan jopa yli 2 400 leikkausta vuodessa. Meil- tusleikkausjonojen lyhentämiseen. Leikkausjo- 18909: lä on maailman pisimmät ohitusleikkausjonot, noja tulisi lyhentää myös ostopalveluilla yksi- 18910: vaikka kyse on kansantautimme vuosien mit- tyisiltä ja ulkomaisilta sairaaloilta. 18911: taan tehokkaaksi todetusta hoitomuodosta. Ohitusleikkausten tarjonta ostopalveluina on 18912: Ohitusleikkausjonoihin menehtyy nykyisin hyvä väliaikaisratkaisu tilanteessa, jossa viralli- 18913: noin 10 prosenttia jonottajista eli parisataa ih- nen terveydenhuolto pystyy tarjoamaan leik- 18914: mistä, jotka leikkausten avulla saataisiin mo- kauspaikkoja riittävästi vasta viiden vuoden ku- 18915: nesti työkykyisiksi ja jopa siinä määrin paran- luttua, jos vielä silloinkaan. 18916: netuksi, etteivät he kaikki tarvitsisi edes lääke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18917: ym. hoitopalveluja sairautensa vuoksi. nioittaen, 18918: Asiantuntija-arvion mukaan kahdeksan kym- 18919: menestä palaa työhön, jos leikkaus voidaan teh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18920: dä kolmen kuukauden sisällä sepelvaltimokipu- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18921: jen alkamisesta. Leikkausjonossa olevien keski- 33. 79.30 6 000 000 markkaa sepelvalti- 18922: ikä on vain 52 vuotta. mon ohitusleikkausten tarjoamiseen os- 18923: Yhteiskunnallisten palvelujen tarjoamisen topalveluina yksityisissä ja ulkomaisissa 18924: merkittävänä esteenä on tarvittavan hoitohen- sairaaloissa. 18925: kilöstön puute. Vuodelle 1988 osoitetuista 126,5 18926: 18927: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 18928: 18929: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 18930: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 18931: Jorma Fred 18932: 490 1988 vp. 18933: 18934: Raha-asia-aloite n:o 468 18935: 18936: 18937: 18938: 18939: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta dialyysihoidon lisää- 18940: miseen 18941: 18942: 18943: Eduskunnalle 18944: 18945: Nykyisin munuaisen vaikeaa kroonista vajaa- daan tilastojen mukaan hoitaa kotidialyysissä. 18946: toimintaa voidaan hoitaa leikkausten sekä sai- Dialyysihoidon tarve tarjontaan verrattuna on 18947: raala- ja kotidialyysihoidon avulla. Näin monet kuitenkin moninkertainen. Hoitotulokset ovat 18948: ihmiset ovat välttyneet varmalta ennenaikaisel- hyvät. Siksi tarvittaisiin pikaisesti lisää hoito- 18949: ta kuolemalta ja työkyvyttömyydeltä. Dialyy- mahdollisuuksia. 18950: sihoitojen välillä potilaat voivat elää varsin Edellä sanotun nojalla ehdotamme kunnioit- 18951: normaalia elämää. tavasti, 18952: Dialyysihoitomahdollisuuksia on viime vuo- 18953: sina lisätty. Mutta samalla hoitoa tarvitsevien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18954: määrä on kasvanut niin, että kaikki hoitoa tar- 1989 tulo- ja menoarvioon 600 000 18955: vitsevat eivät hoitoon pääse. Monet selviytyisi- markkaa dialyysihoidon lisäämiseen. 18956: vät kotidialyysissä, mikäli heillä olisi siihen 18957: mm. taloudelliset mahdollisuudet ja tarvittavat 18958: välineet. Noin kolmasosa dialyysipotilaista voi- 18959: 18960: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 18961: 18962: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 18963: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 18964: Jorma Fred 18965: 1988 vp. 491 18966: 18967: Raha-asia-aloite n:o 469 18968: 18969: 18970: 18971: 18972: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille saattohoidon 18973: järjestämiseen 18974: 18975: 18976: Eduskunnalle 18977: 18978: Lääkintöhallitus on jo vuonna 1982 antanut kilöstövoimavaroja tai hoitoon liittyviä val- 18979: ohjekirjeen saatto- eli terminaalihoidosta. Sen miuksia tai kun potilas tai omaiset haluavat lai- 18980: mukaan terminaalihoidolla eli kuolevan poti- toshoitoa. 18981: laan hoidolla tarkoitetaan hoitoa, jota anne- Kuolevan potilaan inhimillisen hoidon järjs- 18982: taan potilaalle sairauden siinä vaiheessa, kun täminen edellyttää henkilöstöitä asenteellisia, 18983: käytettävissä olevilla hoitomenetelmillä ei enää tiedollisia ja taidollisia valmiuksia. Helsingissä 18984: ole mahdollista parantaa potilaan sairauden en- esim. Roihuvuoren sairaskodissa on erityisesti 18985: nustetta sekä hoitoa kuoleman lähestyessä. Hy- kiinnitetty huomiota kuolevan potilaan hoi- 18986: vän yksilöllisen ja oireenmukaisen perushoidon toon. 18987: ohella on tärkeää, että potilas tuntee, että hä- Tampereella on valmistumassa 24-paikkainen 18988: nen ihmisarvoaan kunnioitetaan ja pyritään pa- saattohoitokoti syöpäpotilaita varten. Myös 18989: rantamaan hänen jäljellä olevan elämänsä laa- kunnat ovat terveydenhuollon kehittämissuun- 18990: tua. Terminaalihoidossa kuolevalleja hänen lä- nitelmissaan alkaneet yhä enemmän lääkintö- 18991: heisilleen tarjotaan riittävä inhimillinen tuki lä- hallituksen ohjekirjeen mukaisesti ottaa huo- 18992: hestyvän kuoleman aiheuttaman tuskan ja hä- mioon kuolevan potilaan erityistarpeet. Mutta 18993: dän lievittämiseksi. lisäkehittämistä ja myös erillisiä hoitokoteja se- 18994: Viime aikoina on ollut yhä yleisempää, että kä henkilöstöä tätä toimintaa varten tarvitaan 18995: kuoleva ihminen toimitetaan laitokseen, vaikka lisää niin avo- kuin laitospuolellakin. 18996: kotona kuolemisen tulisi olla luonnollinen vaih- Helsingin Roihuvuoren sairaskodin kokeilun 18997: toehto ja vaikka monet ihmiset toivovat voivan- kokemusten perusteella terminaalihoito ei vaadi 18998: sa kuolla kotona läheistensä läsnäollessa. suuria kustannuksia, kunhan asiaan kiinnite- 18999: Lähtökohtana hoidon järjestämiselle tulisi tään riittävää huomiota. 19000: olla, että potilas voi valita koti- ja sairaalahoi- Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 19001: don välillä niissä tapauksissa, joissa se on suin- nioittaen, 19002: kin mahdollista. Lääkintöhallituksen ohjekir- 19003: jeen mukaan terveyskeskuksen kotisairaanhoito että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19004: ja sairaala yhteistyössä tarjoavat omaisten tar- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19005: vitsemaa tukea hoidon järjestämisessä. Sairaa- 33. 79.31 1 000 000 markkaa saattohoi- 19006: la- tai muu laitoshoito on tarpeellinen hoito- don järjestämiseen avo- ja laitoshoi- 19007: paikka aina silloin, kun terminaalihoitovaihees- tona. 19008: sa olevan potilaan hoito edellyttää erityisiä hen- 19009: 19010: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 19011: 19012: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 19013: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 19014: Jorma Fred 19015: 492 1988 vp. 19016: 19017: Raha-asia-aloite n:o 470 19018: 19019: 19020: 19021: 19022: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta saattovapaan järjestä- 19023: miseen kuolevaa läheistään hoitavalle 19024: 19025: 19026: Eduskunnalle 19027: 19028: Lääkintöhallituksen vuonna 1982 antamissa , Koska kotona tapahtuva hoito tulee usein 19029: terminaali- eli saattohoidon tai kuolevan poti- halvemmaksi yhteiskunnalle kuin laitoshoito ja 19030: laan hoidon ohjeissa korostetaan potilaan oi- koska se on myös laitoshoitoa inhimillisempi 19031: keutta valita itse hoitopaikkansa. Yhä useampi vaihtoehto, olisi kotona tapahtuvan saattohoi- 19032: on toivonut mahdollisuutta kuolla kotona. Tä- don edistäminen perusteltua. Näin tapahtuisi, 19033: män mahdollistamiseksi tarvitaan hoitohenki- mikäli mahdollistettaisiin yhteiskunnan korvaa- 19034: löstön ja omaisten yhteistyötä. Omaisten läsnä- ma saattovapaa kuolevaa läheistään hoitavalle. 19035: olo koetaan tarpeelliseksi myös laitoksissa ta- Edellä olevan nojalla ehdotamme kunnioit- 19036: pahtuvassa saattohoidossa. taen, 19037: Maamme terveydenhuoltojärjestelmään omais- 19038: ten aktiivinen osallistuminen soveltuu luonte- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19039: vasti. Käytännössä omaisten on kuitenkin vai- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19040: kea toteuttaa potilaan toivomusta saada sairas- 33. 79.31 800 000 markkaa saattova- 19041: taa tai kuolla kotona tai laitoksessa niin, että paanjärjestämiseksi läheistään hoitaval- 19042: omainen on mukana saattohoidossa. Näin sen le työntekijälle. 19043: vuoksi, että omaisen on taloudellisista syistä 19044: vaikea vapautua ansiotyöstään. 19045: 19046: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 19047: 19048: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 19049: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 19050: Jorma Fred 19051: 1988 vp. 493 19052: 19053: Raha-asia-aloite n:o 471 19054: 19055: 19056: 19057: 19058: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Reumaliitolle nuorten 19059: tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidon tehostamiseen 19060: 19061: 19062: Eduskunnalle 19063: 19064: Reumaliitto-Reumaförbundet ry. toimii tu- terveyskasvatusaineistoa, jota tällä hetkellä ei 19065: ki- ja liikuntaelinsairauksien vastustamiseksi ja ole olemassa. 19066: niitä sairastavien elämäntilanteen tukemiseksi. Toinen selvä väliinputoajaryhmä ovat 16- 19067: Joka kolmannella suomalaisella on tuki- ja 20-vuotiaat nuoret, jotka sairastavat nivelreu- 19068: liikuntaelinvaivoja. Selkävaiva haittaa joka maa. Heidän hoitosuhteensa katkeaa lasten- 19069: kymmenennen suomalaisen toiminta- ja työky- osastolle/poliklinikalle 16-vuotiaana, ja tällöin 19070: kyä. Jo useiden vuosien ajan Reumaliitto onpa- heidän tulisi siirtyä aikuisten osastolle/polikli- 19071: neutunut mm. kroonisesta selkäkivusta kärsi- nikalle hoitoon. Käytännössä tässä siirtymävai- 19072: vien aikuisten hoidon kehittämiseen. Se on luo- heessa on tullut paljon ongelmia. 19073: nut pienryhmätoiminnan pohjalta hoitomallin On tärkeää, että hoito jatkuu saumattomasti 19074: reumayhdistysten ja terveydenhuollon käyt- ja nuoret, joita on noin 200, saavat myös muut 19075: töön. Kokeilusta saadut tulokset ovat myöntei- tähän työelämänkin kannalta tärkeään ikävai- 19076: siä, ja toiminta on jo vakiintunut useilla paik- heeseen liittyvät palvelut joustavasti (mm. am- 19077: kakunnilla. matinvalinnanohjaus). 19078: Nuorten tuki- ja liikuntaelinsairaudet, varsin- 16-20-vuotiaiden hoito- ja elämäntilanteen 19079: kin selkävaivat, ovat lisääntyneet tuoreiden tut- selvityksen ja sen perusteella tehtävien toimen- 19080: kimusten mukaan huolestuttavasti. Tehokas piteiden avulla Reumaliitto-Reumaförbundet 19081: keino ehkäistä nuorten tuki- ja liikuntaelinsai- ry. kykenee parhaiten edistämään näiden nuor- 19082: rauksia on jo kouluiässä aloitettu terveys- ja lii- ten selviytymistä aikuisikään ja työelämään. 19083: kuntakasvatus. Työikäisten tapaan myös kou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19084: lulaisten/nuorten työskentelyolosuhteisiin ja lii- nioittaen, 19085: kuntatottumuksiin tulee kiinnittää huomiota. 19086: Nyt ennaltaehkäisy on sattumanvaraista lähin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19087: nä liikuntatunneilla toteutettavaa opetusta. 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 33.92 19088: Reumaliitto-Reumaförbundet ry. on suun- määrärahoihin 400 000 markkaa Reu- 19089: nitellut nuorten tuki- ja liikuntaelinsairauksien maliitto-Reumajörbundet ry:n toimin- 19090: hoito-ohjelman käynnistämistä. Ohjelmassa taan nuorten tuki- ja liikuntaelinsai- 19091: paneudutaan nykyisiin ongelmiin, etsitään uu- rauksien ennaltaehkäisyn tehostamiseen 19092: sia ratkaisumalleja ja suosituksia, järjestetään ja hoidon varmentamiseen. 19093: koulutusta sekä tuotetaan nuorille suunnattua 19094: 19095: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 19096: 19097: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 19098: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 19099: Jorma Fred 19100: 494 1988 vp. 19101: 19102: Raha-asia-aloite n:o 472 19103: 19104: 19105: 19106: 19107: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholismin ja huu- 19108: meiden käytön kansainvälistä ehkäisytoimintaa varten 19109: 19110: 19111: Eduskunnalle 19112: 19113: Maailman terveysjärjestön yleiskokouksen 25 hoista riittävien osallisturuisvarojen puuttumi- 19114: päivänä toukokuuta 1979 hyväksymän päätös- sen takia. Valitut kokousedustajat ovat joutu- 19115: lauselman mukaan alkoholin liikakäytön haitat neet osallistumaan kokouksiin mm. omilla hen- 19116: kuuluvat maailman uusimpiin terveysongel- kilökohtaisilla varoillaan. 19117: miin. Yleiskokous kehotti jäsenvaltioitaan ryh- Tärkeänä syynä alkoholijuomien kulutuksen 19118: tymään tarpeellisiin toimenpiteisiin alkoholi- lisääntymiseen eri maissa on ollut mannermai- 19119: juomien kulutuksen vähentämiseksi. Se antoi sen juomatavan leviäminen. Se ei ole missään 19120: Maailman terveysjärjestön tehtäväksi kehottaa syrjäyttänyt vanhoja kulutustottumuksia, vaan 19121: eri maita toimimaan entistä enemmän yhdessä se on tullut niiden lisäksi. 19122: alkoholiongelmien ehkäisyn ja hoidon kehittä- Huumausaineiden kauppa on kansainvälistä 19123: miseksi. rikollisuutta, jonka hallinta edellyttää yhteisiä 19124: Maailman terveysjärjestön apuelimenä tässä toimenpiteitä eri maiden viranomaisilta. Nykyi- 19125: toiminnassa on Kansainvälinen alkoholi- ja sissä oloissa ehkäisy voi olla tehokasta vain sil- 19126: huumeneuvosto (lnternational Council on Al- loin, kun siihen pyritään samantapaisin toimen- 19127: cohol and Addictions, ICAA), jonka toimisto pitein mahdollisimman monessa maassa. Siksi 19128: sijaitsee Lausannessa Sveitsissä. Sen suomalai- kansainvälisten työmuotojen ylläpitäminen ja 19129: set jäsenjärjestöt, Alkoholitutkimussäätiö ja kehittäminen on ensiarvoisen tärkeätä juuri 19130: Suomen Raittiusjärjestöjen Liitto, ovat aktiivi- nyt, huumeiden katukauppahintojen ollessa las- 19131: sesti ottaneet osaa neuvoston toimintaan vuon- kusuunnassa ja huumeiden ollessa yhä useam- 19132: na 1985, ja vuoden 1986 kesäseminaari pidettiin man saatavilla. 19133: Budapestissa Unkarissa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19134: Riittävän osanoton varmistaminen Kansain- nioittaen, 19135: välisen alkoholi- ja huumeneuvoston kokouk- 19136: siin, seminaareihin ja kongresseihin on osoit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19137: tautunut vaikeaksi. Sosiaali- ja terveysministe- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19138: riöllä ja Suomen Raittiusjärjestöjen Liitolla ei 33.99.25 250 000 markkaa kansainväli- 19139: ole ollut riittävästi määrärahoja näihin tarkoi- seen toimintaan alkoholismin ja huu- 19140: tuksiin. Myös Pohjoismaiden raittiusneuvoston meiden käytön ehkäisemiseksi. 19141: toimintaan osallistuminen ei ole ollut täysite- 19142: 19143: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 19144: 19145: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 19146: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 19147: Jorma Fred 19148: 1988 vp. 495 19149: 19150: Raha-asia-aloite n:o 473 19151: 19152: 19153: 19154: 19155: Moilanen: Määrärahan osoittamisesta Ylioppilaiden terveyden- 19156: hoitosäätiön Helsingin terveydenhoitoaseman vuokran katta- 19157: miseksi 19158: 19159: Eduskunnalle 19160: 19161: Ylioppilaiden terveydenhoitoasemat toimivat mahdolliset keinot, koska opiskelijoiden talou- 19162: useilla paikkakunnilla vastikkeetta korkeakou- dellinen asema ei kestä ylimääräisiä rasitteita. 19163: lujen tiloissa eduskunnan vuonna 1977 tekemän Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- 19164: päätöksen perusteella. Helsingin terveydenhoi- tavasti, 19165: toasema on ainoa, josta Ylioppilaiden tervey- 19166: denhoitosäätiö maksaa vuokran. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19167: Kokonaisvuokra vuonna 1987 Helsingin toi- 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 33.99 19168: mipisteestä oli noin 2,36 miljoonaa markkaa. määrärahoihin 2 400 000 markan mää- 19169: Kansaneläkelaitos korvaa vuokrasta osan, ja rärahan Ylioppilaiden terveydenhoito- 19170: loppuosa katetaan opiskelijoilta perittävällä säätiön Helsingin terveydenhoitoaseman 19171: terveydenhoitomaksulla. Opiskelijoiden mak- vuokran kattamiseksi valtion varoista. 19172: suosuuden alentamiseksi olisi löydettävä kaikki 19173: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 19174: 19175: Eeva-Liisa Moilanen 19176: 496 1988 vp. 19177: 19178: Raha-asia-aloite n:o 474 19179: 19180: 19181: 19182: 19183: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille vuokra-asun- 19184: tojen hankkimista varten asunnottomille 19185: 19186: 19187: Eduskunnalle 19188: 19189: Maassamme on edelleen lähes 20 000 asunno- taa varten myös erityisiä asuntojen hankinta- 19190: tonta, ahtaasti asuvista puhumattakaan. Monet yhtiöitä. Tätä toimintaa tulisi myös lisätä ny- 19191: asuvat asuntopulan vuoksi ystäviensä ja suku- kyisestään. 19192: laistensa luona. Kuitenkin asunto on etenkin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19193: suomalaisessa ilmastossa aivan välttämätön, ja nioittaen, 19194: tyydyttävän asunnon tulee olla jokaisen perus- 19195: oikeus. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19196: Asumisen epäkohtiin on erityisesti asunnot- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19197: tomien vuonna 1987 kiinnitetty erityistä huo- 35.45.33 JO 000 000 markan lisämäärä- 19198: miota. Yhtenä asunnottomien asuttamista edis- rahan kunnille asuntojen hankintaa var- 19199: tävänä keinona kunnat ovat käyttäneet asunto- ten asunnottomille. 19200: jen ostomenettelyä ja perustaneet tätä toimin- 19201: 19202: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 19203: 19204: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 19205: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 19206: Jorma Fred 19207: 1988 vp. 497 19208: 19209: Raha-asia-aloite n:o 475 19210: 19211: 19212: 19213: 19214: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta asunto- ja perusparan- 19215: nuslainoihin 19216: 19217: 19218: Eduskunnalle 19219: 19220: Maassamme on edelleen lähes 20 000 asunno- kin korottaa esitettyä enemmän erityisesti val- 19221: tonta, ahtaasti asuvista puhumattakaan. Monet tion lainoittaman vuokra-asuntotuotannon li- 19222: asuvat asuntopulan vuoksi ystäviensä ja suku- säämiseksi. 19223: laistensa luona. Kuitenkin asunto on etenkin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19224: suomalaisessa ilmastossa aivan välttämätön, ja nioittaen, 19225: tyydyttävän asunnon tulee olla jokaisen perus- 19226: oikeus. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19227: Asumisen epäkohtiin on erityisesti asunnot- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19228: tomien vuonna 1987 kiinnitetty erityistä huo- 35.45.83 20 000 000 markan lisämäärä- 19229: miota. Asuntojen rakentamiseen ja perus- rahan asunto- ja perusparannuslainoi- 19230: parantamiseen tarkoitettua määrärahaa tulee- hin. 19231: 19232: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 19233: 19234: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 19235: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 19236: Jorma Fred 19237: 19238: 19239: 19240: 19241: 32 280129N 19242: 498 1988 vp. 19243: 19244: Raha-asia-aloite n:o 476 19245: 19246: 19247: 19248: 19249: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta kerrostalojen peruspa- 19250: rantamiseen hissejä rakentamalla 19251: 19252: 19253: Eduskunnalle 19254: 19255: Useat vanhukset ja pitkäaikaissairaat pysty- taloissa asuu lapsiperheitä, joilla on monissa ta- 19256: vät asumaan kotona voimiensa heikkenemisestä pauksissa useampia kuin yksi alle kouluikäinen 19257: ja vaivoistaan huolimatta, mutta he eivät jaksa lapsi. Lapsia hoitavalle vanhemmalle tai muulle 19258: nousta portaita kolmanteen kerrokseen. Nämä henkilölle tuottaa hissittömyys kohtuuttomia 19259: ihmiset joutuvat useissa tapauksissa muutta- kulkuongelmia, kun portaista pitäisi selviytyä 19260: maan kotoaan vanhainkotiin tai sairaalaan sen lasten ja ostosten kanssa. Tämä lisää mm. las- 19261: vuoksi, että heidän asuntonsa on hissittömässä ten ja hoitajan tapaturmariskiä melkoisesti. 19262: talossa korkeammalla kuin talon ensimmäisessä Mainittu hissittömyyden aiheuttama epäkoh- 19263: kerroksessa. Näin on laita etenkin sydän- ja ve- ta korjaantuisi, mikäli valtio lainoittaisi kerros- 19264: risuonisairauksia sekä tuki- ja liikuntaelinsai- talojen perusparantamista hissien rakentami- 19265: rauksia potevien vanhusten osalta. seksi. 19266: Vanhusten määrän jatkuvasti kasvaessa lähi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19267: vuosina on välttämätöntä, että kaikki ne van- nioittaen, 19268: hukset, joiden hoito ei edellytä laitoksessa elä- 19269: mistä, voivat asua kotona. On kohtuutonta, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19270: epätarkoituksenmukaista ja epätaloudellista, 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 19271: että tämä kotona asumisen mahdollisuus kariu- 35.45.83 JO 000 000 markkaa kerrosta- 19272: tuu liian tiukkoihin aravaehtoihin hyväksytyis- lojen perusparantamiseksi hissejä raken- 19273: sä rakentamiskustannuksissa. tamalla. 19274: Vanhusten ohella aravalainoitetuissa kerros- 19275: 19276: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 19277: 19278: Eeva-Liisa Moilanen Sauli Hautala 19279: Toimi Kankaanniemi Esko Almgren 19280: Jorma Fred 19281: 1988 vp. 499 19282: 19283: Raha-asia-aloite n:o 477 19284: 19285: 19286: 19287: 19288: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisin virkojen perus- 19289: tamiseksi Tohmajärven nimismiespiiriin 19290: 19291: 19292: Eduskunnalle 19293: 19294: Suomen hallitus on esittänyt Neuvostoliitolle, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19295: että Värtsilän Niiralan rajanylityspaikka avat- nioittaen, 19296: taisiin myös henkilöliikenteelle. Neuvosto-Kar- 19297: jalan edustajat ovat monissa keskusteluissa toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19298: voneet ja uskoneet sen tapahtuvan jo vuonna 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19299: 1989. 26.75.01 345 000 markkaa Tohmajär- 19300: MEK:n suorittamassa tutkimuksessa on to- ven nimismiespiiriin yhden ylikonstaa- 19301: dettu, että rajanylityspaikan kautta kulkisi vuo- pelin ja viiden konstaapelin viran perus- 19302: sittain 100 000-150 000 henkilöä ja n. 5 000 tamiseksi. 19303: ajoneuvoa. Rajanylityspaikan suoranaisesti ai- 19304: heuttamat työt ja liikenne tuovat poliisille huo- 19305: mattavasti lisätyötä. 19306: 19307: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 19308: 19309: Riitta Myller Eeva Turunen 19310: Kerttu Törnqvist Matti Väistö 19311: Esko Jokiniemi 19312: 500 1988 vp. 19313: 19314: Raha-asia-aloite n:o 478 19315: 19316: 19317: 19318: 19319: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta toimiupseerin ja rajavar- 19320: tijan virkojen perust~miseksi Värtsilän Niiralan rajavartios- 19321: toon 19322: 19323: Eduskunnalle 19324: 19325: Suomen hallitus on esittänyt Neuvostoliitolle, Rajavartioston mielestä viiden (5) henkilön li- 19326: että Värtsilän Niiralan rajanylityspaikka avat- säys rajavartiostolle on pienin mahdollinen, jol- 19327: taisiin myös henkilöliikenteelle. Neuvosto-Kar- la tehtävät voidaan hoitaa. Rajanylityspaikan 19328: jalan edustajat ovat monissa keskusteluissa toi- arvellaan avautuvan kesällä 1989. 19329: voneet ja uskoneet sen tapahtuvan jo vuonna Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19330: 1989. nioittaen, 19331: Uusi henkilöliikenteen rajanylityspaikka vil- 19332: kastuttaa huomattavasti alueen liikennettä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19333: Myös varsinainen raja-asema tuo lisää työtä ra- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19334: javartijoille. MEK:n teettämässä tutkimuksessa 26.90.01 300000 markkaa yhden toi- 19335: 100 000-150 000 matkustajan ja n. 5 000 moot- miupseerin ja neljän rajavartijan toimen 19336: toriajoneuvon on arveltu ylittävän rajan vuosit- perustamiseksi Värtsilän Niiralan raja- 19337: tain. vartiostoon. 19338: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 19339: 19340: Riitta Myller Eeva Turunen 19341: Kerttu Törnqvist Matti Väistö 19342: Esko Jokiniemi 19343: 1988 vp. 501 19344: 19345: Raha-asia-aloite n:o 479 19346: 19347: 19348: 19349: 19350: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta tilojen saamiseksi raja- 19351: vartiolaitokselle Niiralassa 19352: 19353: 19354: Eduskunnalle 19355: 19356: Suomen hallitus on esittänyt Neuvostoliitolle, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19357: että Värtsilän Niiralan rajanylityspaikka avat- nioittaen, 19358: taisiin myös henkilöliikenteelle. Neuvosto-Kar- 19359: jalassa ja Pohjois-Karjalassa sen uskotaan ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19360: pahtuvan kesällä 1989. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19361: Rajavartiosto tarvitsee lisätilaa aluksi 50-70 26.90. 74 300 000 markkaa tilojen saa- 19362: neliömetriä. Tulli rakentaa rajalle tiloja omia miseksi Niiralan tulliasemalta rajavar- 19363: tarpeitaan varten, ja tässä yhteydessä olisivat tio/aitoksel/e. 19364: myös rajavartiolaitoksen tarvitsemat tilat ra- 19365: kennettavissa kohtuullisella hinnalla. 19366: 19367: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 19368: 19369: Riitta Myller Eeva Turunen 19370: Kerttu Törnqvist Matti Väistö 19371: Esko Jokiniemi 19372: 502 1988 vp. 19373: 19374: Raha-asia-aloite n:o 480 19375: 19376: 19377: 19378: 19379: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta tullihenkilöstön palkkaa- 19380: miseksi Värtsilän Niiralaan 19381: 19382: 19383: Eduskunnalle 19384: 19385: Suomen hallitus on esittänyt Neuvostoliitolle, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19386: että Värtsilän Niiralan rajanylityspaikka avat- nioittaen, 19387: taisiin myös henkilöliikenteelle. Neuvosto-Kar- 19388: jalan edustajat ovat monissa keskusteluissa toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19389: voneet ja uskoneet sen tapahtuvan jo vuonna 1989 tulo- ja menoarvioon momenti/le 19390: 1989. 28.40. 01 250 000 markkaa tullihenkilö- 19391: Tämä aiheuttaa tarpeen saada tulliasemalle kunnan virkojen perustamiseksi Värtsi- 19392: neljä tullimiehen virkaa. län Niiralaan. 19393: 19394: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 19395: 19396: Riitta Myller Eeva Turunen 19397: Kerttu Törnqvist Matti Väistö 19398: Esko Jokiniemi 19399: 1988 vp. 503 19400: 19401: Raha-asia-aloite n:o 481 19402: 19403: 19404: 19405: 19406: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta Värtsilän Niiralan tulli- 19407: aseman ja asuntojen rakentamiseen 19408: 19409: 19410: Eduskunnalle 19411: 19412: Suomen hallitus on esittänyt Neuvostoliitolle, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19413: että Värtsilän Niiralan rajanylityspaikka avat- nioittaen, 19414: taisiin myös henkilöliikenteelle. Neuvosto-Kar- 19415: jalan edustajat ovat monissa keskusteluissa toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19416: voneet ja uskoneet sen tapahtuvan jo vuonna 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19417: 1989. 28.40. 74 3 000 000 markkaa Värtsi/än 19418: Tämä aiheuttaa tarpeen rakentaa tulliasema Niiralan tulliaseman ja asuntojen raken- 19419: sekä asuntoja tulliaseman henkilökunnalle. tamiseksi. 19420: Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 7,6 19421: mmk. Vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon tarve 19422: on 3,0 mmk. 19423: 19424: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 19425: 19426: Riitta Myller Eeva Turunen 19427: Kerttu Törnqvist Matti Väistö 19428: Esko Jokiniemi 19429: 504 1988 vp. 19430: 19431: Raha-asia-aloite n:o 482 19432: 19433: 19434: 19435: 19436: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan sai- 19437: raanhoito-oppilaitoksen laajennuksen aloittamiseen 19438: 19439: 19440: Eduskunnalle 19441: 19442: Pohjois-Karjalan sairaanhoito-oppilaitoksen vioinut n. 50 mmk. Suunnittelumääräraha ja 19443: tilat ovat jo vuosia olleet liian ahtaat. Alun pe- aloittamisraha olisi siten saatava valtion vuoden 19444: rin 192 oppilaalle tarkoitetussa oppilaitoksessa 1989 tulo- ja menoarvioon. 19445: opiskelee tällä hetkellä n. 430 opiskelijaa. Oppi- Laajennuksen jälkeen sairaanhoito-oppilai- 19446: tunteja joudutaan pitämään mm. teollisuushal- toksen opiskelijamäärä nousee 752 oppilaaseen, 19447: lissa ja hajallaan yksittäisissä pienissä tiloissa minkä on laskettu tyydyttävän alueellisen kou- 19448: ympäri Joensuun kaupunkia. lutustarpeen. 19449: Hanke on mukana opetusministeriön hallin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19450: nonalan yleissuunnitelmassa vuosille 1988-92. nioittaen, 19451: Peruskorjaus- ja laajennussuunnitelma on val- 19452: misteilla rakennus- ja ammattikasvatushallituk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19453: sessa. Rakennushallituksen kokonaisaikatau- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19454: lussa sairaanhoito-oppilaitoksen rakennustyöt 29.60.74 6000000 markkaa Pohjois- 19455: on ajoitettu vuosille 1980-90 siten, että työt Karjalan sairaanhoito-oppilaitoksen suun- 19456: aloitettaisiin maaliskuussa 1989. Hankkeen ra- nitteluun ja laajennuksen aloittamiseen. 19457: kennuskustannuksiksi on rakennushallitus ar- 19458: 19459: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 19460: 19461: Riitta Myller Eeva Turunen 19462: Kerttu Törnqvist Matti Väistö 19463: Esko Jokiniemi 19464: 1988 vp. 505 19465: 19466: Raha-asia-aloite n:o 483 19467: 19468: 19469: 19470: 19471: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta Outokummun katsastus- 19472: aseman lunastamiseksi valtiolle 19473: 19474: 19475: Eduskunnalle 19476: 19477: Outokummun kaupunki rakensi vuonna 1985 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19478: katsastusaseman kaupungin omin varoin. Lii- nioittaen, 19479: kenneministeriön vuoden 1985 KTS:aan on si- 19480: sältynyt aseman lunastaminen valtiolle vuonna että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19481: 1989. Outokummun kaupungin vaikea talou- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19482: dellinen tilanne edellyttää, että aikataulussa py- 31.40. 74 3 200 000 markkaa Outokum- 19483: sytään. Katsastusasema on ollut Outokummus- mun katsastusaseman lunastamiseksi 19484: sa todella tarpeellinen ja osoittanut näin sen, et- valtiolle. 19485: tä aseman rakentaminen oli oikea toimenpide. 19486: 19487: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 19488: 19489: Riitta Myller Eeva Turunen 19490: Kerttu Törnqvist Matti Väistö 19491: Esko Jokiniemi 19492: 506 1988 vp. 19493: 19494: Raha-asia-aloite n:o 484 19495: 19496: 19497: 19498: 19499: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan telepii- 19500: rin perustamiseksi 19501: 19502: 19503: Eduskunnalle 19504: 19505: Pohjois-Karjalassa lopetetaan tänä vuonna teyttä. Maakunnan kehityksen tärkein ehto on 19506: (1988) telealueet ja teletoimistot eli teleorgani- telepalvelujen saaminen samalle tasolle muun 19507: saation kaksi alinta tasoa. Jotta päätösvalta te- maan kanssa. Tätä varten maakunta tarvitsee 19508: leasioissa pysyisi ja vahvistuisi maakunnassa, oman telepiirin. 19509: on näiden toimien vastapainoksi perustettava Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19510: oma Pohjois-Karjalan telepiiri. nioittaen, 19511: Tällä hetkellä Pohjois-Karjala kuuluu Itä- 19512: Suomen telepiiriin, joka ei pohjoiskarjalaisten ettd Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19513: mielestä ole riittävästi kehittänyt maakunnan 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 19514: telepalveluja. Pohjois-Karjala on mm. maakun- markkaa Pohjois-Karjalan telepiirin pe- 19515: nista ainoa, johon ei ole digitaalista kaukoyh- rustamiseksi. 19516: 19517: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 19518: 19519: Riitta Myller Eeva Turunen 19520: Kerttu Törnqvist Matti Väistö 19521: Esko Jokiniemi 19522: 1988 vp. 507 19523: 19524: Raha-asia-aloite n:o 485 19525: 19526: 19527: 19528: 19529: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta kalliotutkimuksen kehit- 19530: tämiseksi Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksella 19531: 19532: 19533: Eduskunnalle 19534: 19535: Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitok- suorittaisivat pääosin seutukaavaliittojen tutki- 19536: sella on vuodesta I978 lähtien valtakunnallisen jat tai konsultit, ja Karjalan tutkimuslaitoksen 19537: harjututkimushankkeen puitteissa tutkittu maa- tutkijat osallistuisivat siihen asiantuntijoina. 19538: ainesta. Varsinaisen harjututkimuksen lisäksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19539: tarvitaan lisätutkimusta myös kallioperän käy- nioittaen, 19540: töstä. Karjalan tutkimuslaitoksen tutkimus, jo- 19541: hon määrärahaa anotaan, olisi jatkoa v. I987 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19542: aloitetulle Uudenmaan kalliotutkimukselle, jos- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19543: sa on luotu alustava kallioalueiden arviointime- 35.11.26 150000 markkaa kalliotutki- 19544: netelmä ja sopiva tiedonkeruujärjestelmä sekä muksen kehittämiseksi Karjalan tutki- 19545: kokeiltu tutkimusorganisaatiota. Tutkimuksen muslaitoksella. 19546: Helsingissä II päivänä helmikuuta I988 19547: 19548: Riitta Myller Eeva Turunen 19549: Kerttu Törnqvist Matti Väistö 19550: Esko Jokiniemi 19551: 508 1988 vp. 19552: 19553: Raha-asia-aloite n:o 486 19554: 19555: 19556: 19557: 19558: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisen harjun- 19559: suojeluohjelman kasvitieteellis-maisemaselvityksen toteutta- 19560: miseen 19561: 19562: Eduskunnalle 19563: 19564: Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitok- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19565: sella on vuodesta 1978 toteutettu tutkimushan- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19566: ketta "valtakunnallinen harjututkimus". Tut- 35.11.26 JOO 000 markkaa valtakunnal- 19567: kimuksen yhteydessä pitäisi tutkimushanke kas- lisen harjunsuojeluohjelman kasvitie- 19568: vitieteellis-maisemaselvityksestä saada myös teel/is-maisemaselvityksen toteuttami- 19569: käyntiin. Aineistoa tutkimusta varten on kerty- seen. 19570: nyt muun tutkimuksen ohessa. 19571: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19572: nioittaen, 19573: 19574: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 19575: 19576: Riitta Myller Eeva Turunen 19577: Kerttu Törnqvist Matti Väistö 19578: Esko Jokiniemi 19579: 1988 vp. 509 19580: 19581: Raha-asia-aloite n:o 487 19582: 19583: 19584: 19585: 19586: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta maa-ainesvarojen atk- 19587: rekisterin kehittämiseen 19588: 19589: 19590: Eduskunnalle 19591: 19592: Toisen lakivaliokunnan mietintö vuodelta tarvittava atk-rekisteri perustettaisiin Joensuu- 19593: 1981 (II LaVM n:o 1/1981 vp.) toteaa mm., että hun Karjalan tutkimuslaitokseen. 19594: eri Pohjoismaissa saadut kokemukset osoitta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19595: vat, että tarvitaan yhtenäistä, tutkimuksiin ja nioittaen, 19596: selvityksiin perustuvaa suunnittelutoimintaa 19597: maa-ainesvarojen käytön sääntelyssä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19598: Tällaista työtä varten pitäisi jo olemassa ole- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19599: va tieto kerätä yhtenäiseen rekisteriin. Joen- 35.30.21 250 000 markkaa maa-aines- 19600: suun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksella on varojen atk-rekistereiden kehittämistä 19601: valtakunnallisen harjuntutkimusohjelman puit- varten Joensuun yliopiston Karjalan tut- 19602: teissa jo vuodesta 1978 kerätty tähän liittyvää kimuslait oksel/a. 19603: aineistoa. Tämän vuoksi olisi luontevaa, että 19604: 19605: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 19606: 19607: Riitta Myller Eeva Turunen 19608: Kerttu Törnqvist Matti Väistö 19609: Esko Jokiniemi 19610: 510 1988 vp. 19611: 19612: Raha-asia-aloite n:o 488 19613: 19614: 19615: 19616: 19617: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntojen korjausavus- 19618: tusten lisäämiseksi Pohjois-Karjalassa 19619: 19620: 19621: Eduskunnalle 19622: 19623: Pohjois-Karjalan asumisolot ovat selvästi alle Vuonna 1986 avustuksia Pohjois-Karjalaan 19624: maan keskitason. Erityisen paljon maakunnas- saatiin 8,2 mmk. Vuonna 1987 määrä oli enää 19625: sa on vielä erittäin puutteellisesti asuvia ruoka- 4,1 mmk, kun tarve hakemusten perusteella oli 19626: kuntia. Tämä tarkoittaa sitä, että asunnosta 8,6 mmk. 19627: puuttuvat kaikki ns. mukavuudet. Esimerkiksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19628: vanhusten heikko asumistaso haittaa avohuol- nioittaen, 19629: lon kehittämistä. Pohjois-Karjala on asuntohal- 19630: lituksen erityistoimenpiteiden kohteena. Asun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19631: tohallituksen, Pohjois-Karjalan seutukaavalii- 1989 tulo- ja menoarvioon 9 000 000 19632: ton ja lääninhallituksen yhteisellä tutkimus- markkaa erittäin puutteellisesti asuvien 19633: hankkeella on pyritty poistamaan kaikkein korjausavustuksiin Pohjois-Karjalassa. 19634: puutteellisinta asumista. Viime vuonna avustus- 19635: määrärahat laskivat niin, että hyvin alkanut 19636: korjaustoiminta on osittain keskeytyneenä. 19637: 19638: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 19639: 19640: Riitta Myller Eeva Turunen 19641: Kerttu Törnqvist Matti Väistö 19642: Esko Jokiniemi 19643: 1988 vp. 511 19644: 19645: Raha-asia-aloite n:o 489 19646: 19647: 19648: 19649: 19650: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Hattula-Seuralie sauhu- 19651: pirtin rakentamiseen 19652: 19653: 19654: Eduskunnalle 19655: 19656: Hattulan Pyhän Ristin kirkon viereen sijoi- Hattulassa ole siirrettäväksi, mutta esimerkiksi 19657: tettu suosittu matkailukohde Simolan sauhu- vanhoja hirsiä saattaisi rakennustyöhön riittää. 19658: pirtti paloi tuhopoltossa maan tasalle kesällä Työ on tarkoitus tehdä talkoovoimin. 19659: 1987. Pirtin menetys oli kuntalaisille raskas, sil- Hattulan Pyhän Ristin kirkko on suosittu tu- 19660: lä se kuvasti vanhaa hämäläistä perinnettä. Siel- ristikohde. Vanhaa hämäläistä pirttiä todella 19661: lä käytiin sunnuntaisin kirkkokahvilla, ja tietyl- kaivataan sen viereen levähdyspaikaksi ja enti- 19662: lä tapaa sauhupirtti oli osa kunnan historiaa. sen kulttuurimme välittäjäksi ulkomaisille vie- 19663: Simolan sauhupirtti oli rakennettu vuonna raille ja omalle nuorisollemme. 19664: 1787. Nykyiselle paikalleen keskiaikaisen kir- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19665: kon kupeeseen se siirrettiin Hattulan Kosken nioittaen, 19666: kylästä vuonna 1959. Pirttiin oli kerätty run- 19667: saasti vanhaa kotitalous-ja työkalustoa. Kaikki että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19668: tämä tuhoutui yhdessä yössä. 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 mar- 19669: Sauhupirtin omistanut Hattula-Seura on kan määrärahan Hattu/a-Seura ry:lle 19670: suunnitellut rakentavansa pirtin tilalle uuden, sauhupirtin rakennushankkeiden edistä- 19671: mahdollisimman paljon esikuvansa mukaisen miseen. 19672: rakennuksen. Samanlaisia rakennuksia ei enää 19673: 19674: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1988 19675: 19676: Tina Mäkelä Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi 19677: 512 1988 vp. 19678: 19679: Raha-asia-aloite n:o 490 19680: 19681: 19682: 19683: 19684: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pidä Saaristo Siistinä 19685: ry:n valtionapuun 19686: 19687: 19688: Eduskunnalle 19689: 19690: Pidä Saaristo Siistinä ry:n toiminta on moni- Pidä Saaristo Siistinä ry:n jäsenmäärä on ku- 19691: puolistunut ja laajentunut viime vuosina. Siksi luneena vuonna noussut tasaisesti ja oli vuoden 19692: yhdistyksen organisaatiota on tarkennettu ja lopulla lähes 5 500. Vuoden 1986 alusta lähtien 19693: toimintaa on lähdetty alueellistamaan Pohjan- henkilökohtainen jäsenmaksu yhdistettiin per- 19694: maan, Järvi-Suomen ja Ahvenanmaan piirei- hejäsenmaksuun. Uutuutena oli veneseurojen 19695: hin. Kunkin piirin yhteyshenkilö on tehnyt yh- sekä yritysten ja yhteisöjen mahdollisuus liittyä 19696: teistyötä yhdistyksen toimistohenkilökunnan jäseneksi. 19697: kanssa apunaan paikalliset huoltomiehet. Hallitus esitti Pidä Saaristo Siistinä ry:lle val- 19698: Vuonna 1986 Roska-Roope-huoltopisteitä oli tion vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon 450 000 19699: runsaat 200, ja niiden käyttö on lisääntynyt markan määrärahaa. Tämä merkitsisi laskua 19700: huomattavasti. Alueellisesti Roska-Roope-ver- vuoden 1987 tasosta 90 000 markkaa, mikä vai- 19701: koston kehitys oli voimakkainta Järvi-Suo- keuttaisi ratkaisevasti järjestön toimintaa vuon- 19702: messa. na 1988. Määrärahan tärkeyttä korostaa vielä 19703: Jätelasin keruuta on tehostettu ja laajennettu sekin, että valtion avustuksien osuus yhdistyk- 19704: Pohjanmaalle ja Järvi-Suomeen. Myös ongel- sen menoista on ollut vuosittain noin 50 OJo. Esi- 19705: majätteiden vastaanotto aloitettiin muutamassa tetty määräraha merkitsisi vuonna 1988 vain 19706: pisteessä. 37 % :n osuutta kokonaismenoista. Määrärahan 19707: Kesällä 1986 yhdistys sai ympäristöministe- lasku merkitsisi heikennystä yhdistyksen mah- 19708: riöitä käyttöönsä pitkään odotetun huoltove- dollisuuksissa kehittää ja laajentaa saaristo- ja 19709: neen, Roope-Sälle 1. Se liikennöi Lounais-Suo- rannikkoalueiden sekä Järvi-Suomen jätehuol- 19710: men saaristossa touko- ja lokakuun välisenä ai- toa. 19711: kana. Venemiehistö huolehti uusien huoltopis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19712: teaitauksien ja kuivakäymätöiden rakentami- nioittaen, 19713: sesta, vanhojen korjaamisesta sekä jätteiden 19714: kuljetuksesta mantereelle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19715: Asennekasvatus ja valistustyö on tärkeä osa 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19716: yhdistyksen toimintaa. Tavoitteidensa edistämi- 35.12.61 200 000 markan lisämäärära- 19717: seksi yhdistys on osallistunut Helsingin ja Tu- han Pidä Saaristo Siistinä ry:n valtion- 19718: run venemessuille, Naantalin Veneet Vesillä apuun. 19719: -näyttelyyn sekä saariston kesätapahtumiin. 19720: 19721: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 19722: 19723: Tina Mäkelä Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi 19724: 1988 vp. 513 19725: 19726: Raha-asia-aloite n:o 491 19727: 19728: 19729: 19730: 19731: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta monitoimitalon raken- 19732: tamiseen Pioneerivarikolle Parkanoon 19733: 19734: 19735: Eduskunnalle 19736: 19737: Parkanon Isokankaalla sijaitsee Pioneerivari- että Parkanon varikko-osaston rakentamista 19738: kon varikko-osasto, jonka rakentaminen on voitaisiin painottaa lähivuosiin, jolloin se ke- 19739: edennyt varsin hitaasti. Puutteelliset työskente- ventäisi kaupungin vaikeaa työllisyystilannetta. 19740: lytilat ovat haitanneet varikon toimintaa. Kulu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19741: van vuoden aikana valmistuu alueella pienehkö nioittaen, 19742: varastorakennus, minkä jälkeen tulisi aloittaa 19743: monitoimirakennuksen rakentaminen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19744: Varikko-osaston rakennustöillä ja varikon 1989 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 19745: toiminnalla yleensä on tärkeä merkitys Parka- markan määrärahan monitoimitalon ra- 19746: nolle, jonka kunnallistalous on viime vuosina kentamistöiden aloittamista varten Pio- 19747: lähinnä teollisen rakennemuutoksen aiheutta- neerivarikon Parkanon varikko-osas- 19748: man työttömyyden johdosta ollut suurissa vai- tol/e. 19749: keuksissa. Tämänkin johdosta olisi toivottavaa, 19750: 19751: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 19752: 19753: Lea Mäkipää Kauko Juhantalo Einari Nieminen 19754: Kalevi Lamminen Raila Aho Raimo Vistbacka 19755: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä 19756: 19757: 19758: 19759: 19760: 33 280129N 19761: 514 1988 vp. 19762: 19763: Raha-asia-aloite n:o 492 19764: 19765: 19766: 19767: 19768: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta kaupallisen korkea- 19769: kouluopetuksen aloittamiseksi Porissa 19770: 19771: 19772: Eduskunnalle 19773: 19774: Porin kaupunki pitää tärkeänä ekanomien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19775: tutkintoon tähtäävän merkonomipohjaisen nioittavasti, 19776: ekonomikoulutuksen saamista Porin kaup- 19777: paoppilaitoksen yhteyteen. Laskentatoimi ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19778: atk-toimi ovat jo nyt Porissa lehtoritasoa, ja 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 19779: nämä yhdessä pohjoismaisten kielten kanssa markkaa kaupallisen korkeakouluope- 19780: muodostaisivat keskeiset suuntautumisvaih- tuksen aloittamiseksi Porissa. 19781: toehdot. Asiasta ovat neuvottelut vireillä Turun 19782: kauppakorkeakoulun kanssa. 19783: 19784: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 19785: 19786: Lea Mäkipää Einari Nieminen 19787: Raimo Vistbacka J. Juhani Kortesalmi 19788: Tina Mäkelä 19789: 1988 vp. 515 19790: 19791: Raha-asia-aloite n:o 493 19792: 19793: 19794: 19795: 19796: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Varsinais-Suomen kan- 19797: sanopiston peruskorjauslainojen hoitomenoihin 19798: 19799: 19800: Eduskunnalle 19801: 19802: Varsinais-Suomen kansanopistossa on toteu- vät opistoa ja sen palveluita alueellisissa tilai- 19803: tettu vuosina 1980-1984laaja saneeraus ja uu- suuksissaan. Opiston toiminnan luonne on siis 19804: disrakennusohjelma, jonka kokonaiskustan- ensisijaisesti palveleva eikä niinkään taloudelli- 19805: nukset ovat olleet yli 6 miljoonaa markkaa. Oh- seen tuottoon pyrkivä. Opiston opiskelijoilta 19806: jelman toteuttamiseksi opisto on saanut valtion perittävät maksut, joiden merkitys opiston ta- 19807: rakennusavustuksia vuosina 1980-1982 yh- loudessa on tuntuva, eivät voi olla kovin kor- 19808: teensä 1,8 miljoonaa markkaa. Loput rahoituk- keat, koska opiskelijat rahoittavat opintonsa 19809: sesta on hoidettu rahalaitosluotoin. lainavaroin. Samoin myöskään järjestöjen ja 19810: Lainarahoituksen jäätyä odotettua suurem- yhdistysten, joiden toiminta perustuu vapaaeh- 19811: maksi on opisto ajautunut erittäin vaikeaan ta- toiseen työhön, maksamat korvaukset eivät 19812: loudelliseen tilanteeseen. Lainojen hoitokulut, markkamääräisesti ole suuria. 19813: joita vuonna 1987 oli yhteensä 860 000 mark- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19814: kaa, ylittävät opiston maksukyvyn. Osa laino- nioittavasti, 19815: jen lyhennyksistä on onnistuttu pankkien kans- 19816: sa käydyin neuvotteluin siirtämään tuleville että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19817: vuosille, mutta suurin osa lainanhoitomenoista 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19818: joudutaan kattamaan uusilla luotoilla. 29.57.50 900 000 markkaa Varsinais- 19819: Varsinais-Suomen kansanopiston tavoitteina Suomen kansanopiston peruskorjauk- 19820: on palvella maakunnan nuoria ja varttuneem- sesta aiheutuneiden lainojen hoitome- 19821: piakin heidän Opinnollisissa pyrkimyksissään. noihin. 19822: Tämän lisäksi eri järjestöt ja yhdistykset käyttä- 19823: 19824: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 19825: 19826: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka 19827: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä 19828: 516 1988 vp. 19829: 19830: Raha-asia-aloite n:o 494 19831: 19832: 19833: 19834: 19835: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Parkanon aseman ja 19836: valtatien n:o 23 välisen maantien rakentamiseen 19837: 19838: 19839: Eduskunnalle 19840: 19841: Parkanon asema on 7 kilometrin päässä Par- Uuden tien rakentamisella voitaisiin parantaa 19842: kanon keskustasta. Valtatieltä n:o 3 asemalle etenkin julkisen liikenteen yhteyksiä Parkanon 19843: on 4 kilometriä. asemalle pysähtyville kaukojunille. 19844: Asemalle tulee kiertoa niin valtatieltä n:o 3 Maantien hankkeen kustannukset ovat n. 5 19845: kuin valtatieltä n:o 23 :kin eivätkä linja-autot miljoonaa markkaa. 19846: ole halukkaita tekemään tällaista ylimääräistä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19847: lenkkiä. nioittaen, 19848: Uusi yhteys valtatieltä asemalle lyhentäisi 19849: matkaa Kihniön suunnasta noin seitsemän kilo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19850: metriä. 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 19851: Kun se samalla olisi oikotie Parkanoonkin, markkaa Parkanon aseman ja valtatien 19852: kaikki Kihniön suunnasta tulevat linja-autot n:o 23 välisen maantien rakentamisen 19853: voisivat ajaa aseman kautta matkan pidenty- aloittamiseen. 19854: mättä. 19855: 19856: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 19857: 19858: Lea Mäkipää Kalevi Lamminen Raila Aho 19859: Raimo Vuoristo Mikko Elo Aino Pohjanoksa 19860: Einari Nieminen Kauko Juhantalo Raimo Vistbacka 19861: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä 19862: 1988 vp. 517 19863: 19864: Raha-asia-aloite n:o 495 19865: 19866: 19867: 19868: 19869: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Viljakkalan-Luhalah- 19870: den maantien päällystämiseen 19871: 19872: 19873: Eduskunnalle 19874: 19875: Viljakkalan-Luhalahden tieosuus on n. 9 ki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19876: lometrin pituinen. Pari vuotta sitten tieosuus nioittaen, 19877: parannettiin, mutta päällystystyöt ovat jääneet 19878: tekemättä. Tie on kiireellisen päällystyksen tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19879: peessa, sillä liikenne on vilkasta. Varsinkin ke- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19880: säaikaan Luhalahden suunnalla on kesäasutus- 31.24. 77 1 000 000 markkaa maantien 19881: ta, ja asukkaat kulkevat päivittäin töissä Tam- päällystystöiden aloittamiseksi välillä 19882: pereella ja Viljakkalassa. Vi/jakkala-Luhalahti. 19883: 19884: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 19885: 19886: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka 19887: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä 19888: 518 1988 vp. 19889: 19890: Raha-asia-aloite n:o 496 19891: 19892: 19893: 19894: 19895: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Porolan paikallistien 19896: kunnostamiseen Kokemäellä 19897: 19898: 19899: Eduskunnalle 19900: 19901: Porolan paikallistie n:o 12921 on peruskor- välittömässä vaikutuspiirissä on asukkaita run- 19902: jauksen tarpeessa. Tienparannus oli TVH:n toi- saat 230 henkeä. 19903: menpideohjelmassa jo 3-4 vuotta ja töiden piti Kustannusarvio on runsaat 3 miljoonaa 19904: alkaa syyskesällä v. 1987, mutta vuoden 1986 markkaa. 19905: lopulla ilmoitettiin aloittamisvuodeksi vasta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19906: vuosi 1992. nioittaen, 19907: Porolan paikallistien varrella on Oinosen Te- 19908: rästuote, jossa on yli kymmenen työntekijää. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19909: Tämän teollisuuslaitoksen raskaat kuljetukset 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19910: rasittavat huonokuntoista tietä, joten peruskor- 31.24. 77 1 000 000 markkaa Porolan 19911: jaus olisi välttämätöntä. Myös Seijan Pitopal- paikallistien perusparannuksen aloitta- 19912: velu on melkoisen suuri tienkäyttäjä, samoin miseen Kokemäellä. 19913: muualla työssä käyviä on n. 30 henkilöä. Tien 19914: 19915: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 19916: 19917: Lea Mäkipää Einari Nieminen Raila Aho 19918: Kalevi Lamminen Raimo Vuoristo Mikko Elo 19919: Aino Pohjanoksa Kauko Juhantalo Raimo Vistbacka 19920: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä 19921: 1988 vp. 519 19922: 19923: Raha-asia-aloite n:o 497 19924: 19925: 19926: 19927: 19928: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Parkanon aseman ja 19929: valtatien n:o 3 välisen tien katuvalaistukseen 19930: 19931: 19932: Eduskunnalle 19933: 19934: Valtatieltä n:o 3 Parkanon asemalle puuttuu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19935: vielä katuvalaistus. Tie on 3 kilometriä pitkä. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19936: Liikenne on vuosi vuodelta kasvanut, sillä tietä 31.24.77 800000 markkaa katuvalais- 19937: käyttävät Pioneerivarikolla työssä käyvät, Par- tuksen saamiseksi valtatieltä n:o 3 Par- 19938: kanon asemalle kulkijat jne. Tien varrelle on kanon asemalle. 19939: syntynyt myös runsaasti asutusta. Olisi tärkeätä 19940: saada valaistus tälle tärkeälle tieosuudelle. 19941: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19942: nioittaen, 19943: 19944: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 19945: 19946: Lea Mäkipää Einari Nieminen Raila Aho 19947: Kalevi Lamminen Raimo Vuoristo Mikko Elo 19948: Aino Pohjanoksa Kauko Juhantalo Raimo Vistbacka 19949: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä 19950: 520 1988 vp. 19951: 19952: Raha-asia-aloite n:o 498 19953: 19954: 19955: 19956: 19957: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta katsastusaseman ra- 19958: kentamiseksi Parkanoon 19959: 19960: 19961: Eduskunnalle 19962: 19963: Parkanon kaupunki on Luoteis-Satakunnan keskuudessa hyvin suurena epäkohtana, hidas- 19964: talouselämän ja liikenteen vilkkain keskus. Par- taahan se autoalan myönteistä kehitystä. Ot- 19965: kanoon on mm. keskittynyt monipuolinen au- taen huomioon autokannan ennakoitua huo- 19966: tokaupan verkosto sekä hyvin suuri määrä au- mattavasti voimakkaamman kasvun olisi tar- 19967: toliikennettä palvelevaa korjaamotoimintaa. koituksenmukaista sijoittaa katsastusasema 19968: Parkanosta puuttuu kuitenkin katsastusase- myös Parkanoon, johon toimialueeseen voitai- 19969: ma. Aikanaan Parkanossa oli valtion toimesta siin liittää kuntia myös naapuriläänien puolelta. 19970: katsastustoimintaa, joka silloin tapahtui väliai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19971: kaisissa tiloissa. Katsastustoimintaa ei onnistut- nioittaen, 19972: tu Parkanossa vakinaistamaan, vaan se lopetet- 19973: tiin Ikaalisten katsastusaseman valmistuttua, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19974: mihin toiminta on keskitetty. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19975: Katsastusaseman ja katsastustoiminnan 31.40. 74 1 000 000 markkaa katsastus- 19976: puuttuminen koetaan Parkanossa kuntalaisten aseman rakentamiseen Parkanoon. 19977: 19978: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 19979: 19980: Lea Mäkipää Mikko Elo Raila Aho 19981: Einari Nieminen Kauko Juhantalo Raimo Vistbacka 19982: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä 19983: 1988 vp. 521 19984: 19985: Raha-asia-aloite n:o 499 19986: 19987: 19988: 19989: 19990: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalliolan kannatusyh- 19991: distys ry:n toiminnan tukemiseen 19992: 19993: 19994: Eduskunnalle 19995: 19996: Kalliolan kannatusyhdistys ry. pitää yllä Kal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19997: liolan kuntootuskotia päihdeongelmaisille. 1989 tulo- ja menoarvioon momenti/le 19998: Päihdeongelmaisten tilanne pääkaupunkiseu- 33.33.51 300 000 markkaa Kalliolan 19999: dulla on huolestuttava ja kaikki työ päihdeon- kannatusyhdistys ry:n toiminnan tuke- 20000: gelmaisten tilanteen helpottamiseksi ansaitsee miseen. 20001: kaiken mahdollisen tuen. 20002: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20003: nioittaen, 20004: 20005: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 20006: 20007: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka 20008: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä 20009: 522 1988 vp. 20010: 20011: Raha-asia-aloite n:o 500 20012: 20013: 20014: 20015: 20016: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Myllyhoitoyhdistys 20017: ry:n toimiston perustamiseen ja koulutustoiminnan laajenta- 20018: miseen 20019: 20020: Eduskunnalle 20021: 20022: Myllyhoitoyhdistys ry. on kolme vuotta toi- Avustukset ovat yhteensä olleet 145 000 mark- 20023: minut aatteellinen yhdistys. Yhdistyksen tarkoi- kaa vuonna 1986. Vuodelle 1988 Myllyhoitoyh- 20024: tuksena on päihdeongelmaisten kansanterveys- distys ry. suunnittelee oman toimiston avaamis- 20025: työn edistäminen Suomessa ja pyrkimys moti- ta ja päätoimisen henkilöstön paikkaamista toi- 20026: voida päihderiippuvuuteen sairastunutta minnan kehittämiseen ja organisoimiseen. Tar- 20027: omaehtoiseen, päihteestä täysin vapaaseen elä- koituksena yhdistyksellä on saada oma julkai- 20028: mäntapaan. Käytännössä yhdistys on keskitty- su- ja koulutustoiminta käyntiin huomattavasti 20029: nyt työelämän päihdeproblematiikkaan. nykyistä laajemmassa mitassa. Toiminnan laa- 20030: Myllyhoitoyhdistys ry. tekee kuntatasoisia jentaminen vaatii kuitenkin huomattavaa alku- 20031: päihdealan kehittämisohjelmia, työpaikka- ja rahoitusta, joka tulisi pääosiltaan saada val- 20032: yrityskohtaisia hoitoonohjaustyön kehittämis- tionavustuksena. Myöhemmin toiminnan pääs- 20033: ohjelmia, ammattihenkilöstön koulutus- ja val- tyä käyntiin toiminta rahoittaa itse itsensä 20034: mennustyötä sekä tuottaa päihderiippuvuutta kuntien ja muiden käyttäjien suorittamina 20035: käsittelevää materiaalia. Yhdistyksen asiantun- käyttömaksuina. 20036: tijoina työskentelevät lääkärit, päihdeterapeu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20037: tit, sairaanhoitajat, sosiaaliterapeutit, psykolo- nioittaen, 20038: git, alkoholitutkijat, juristit, työterveyshoita- 20039: jat, oman kokemuksen omaavat päihderiippu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20040: vuudesta toipuvat henkilöt, työsuojeluhenkilöt, 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 20041: teologit, ryhmätyöasiantuntijat ja hoitoonoh- 33.93.53 500 000 markkaa valtionavus- 20042: jaustyön sekä hoitotyön asiantuntijat. tuksena Myllyhoitoyhdistys ry:n toimis- 20043: Tukea toiminnalleen Myllyhoitoyhdistys ry. ton perustamista ja koulutustoiminnan 20044: on saanut Oy Alko Ab:ltä, sosiaalihallitukselta laajentamista varten. 20045: ja Raha-automaattiyhdistyksen av11stuksena. 20046: 20047: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 20048: 20049: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka 20050: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä 20051: 1988 vp. 523 20052: 20053: Raha-asia-aloite n:o 501 20054: 20055: 20056: 20057: 20058: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotilo ry:lle tukikoti- 20059: toiminnan tukemiseen Savonlinnassa 20060: 20061: 20062: Eduskunnalle 20063: 20064: Kotilo ry. on yhdistys, joka on syntynyt täyt- asuntopalveluja 12-15 savonlinnalaiselle ja 20065: tämään yhteiskunnan avun ulkopuolelle jäävien naapurikuntalaiselle psykiatrisesta sairaalasta 20066: tarpeita. Asunnon puutteen vuoksi laitoksissa kotiutetulle henkilölle. Yhdistyksen pulmana 20067: olevat ovat ryhmä, jonka tarpeisiin yhteiskunta on kuitenkin toiminnan alusta asti ollut toimin- 20068: ei ole vielä pystynyt riittävästi vastaamaan. Var- tansa rahoittaminen. 20069: sinkin psykiatrisissa sairaaloissa on edelleen po- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20070: tilaita, jotka eivät varsinaisesti laitoshoitoa nioittavasti, 20071: enää tarvitse vaan riittävän tuen turvin pystyisi- 20072: vät tulemaan toimeen avohoidossa omassa ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20073: asunnossa. 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 20074: Kotilo ry. on toiminnassaan keskittynyt tuki- markkaa Kotilo ry:n tukikotitoiminnan 20075: kotitoimintaan ja tarjoaa tällä hetkellä tuki- tukemiseksi Savonlinnassa. 20076: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1988 20077: 20078: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka 20079: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä 20080: Marita Jurva 20081: 524 1988 vp. 20082: 20083: Raha-asia-aloite n:o 502 20084: 20085: 20086: 20087: 20088: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta läänien kehittämiseen 20089: 20090: 20091: 20092: 20093: Eduskunnalle 20094: 20095: Kuopion lääni sai kehittämismäärärahaa en- mistä, mikä on uuden aluepolitiikan perusaja- 20096: simmäisen kerran vasta vuonna 1987. Kehittä- tus. Keskeiseksi ongelmaksi on kuitenkin nous- 20097: mismäärärahakokeilu aloitettiin vuonna 1985 sut läänin kehittämisrahan riittämättömyys, 20098: Lapin läänissä, ja vuonna 1986 sitä laajennet- jonka vuoksi paljon hyviä kehittämisprojekteja 20099: tiin useisiin muihin lääneihin. on jäänyt toteuttamatta tai ne ovat siirtyneet 20100: Viime vuonna Kuopion lääni sai koko maa- myöhempään ajankohtaan. Jatkossa tilanne 20101: han varatusta 111 milj. markan määrärahasta 8 vaikeutuu koko ajan, koska edellisvuoden ra- 20102: milj. markkaa. Kuopion lääninhallitus sai ns. hoituksella käynnistetyt useampivuotiset pro- 20103: projektiavustuksina 5,8 milj. markkaa ja pien- jektit sitonevat kokonaan tämän vuoden mää- 20104: yritystukina noin 2 milj. markkaa. Tämän vuo- rärahan. Tämän vuoden budjetissa läänien ke- 20105: den alusta pienyritystuki on siirretty teollisuus- hittämiseen on osoitettu 80 milj. markkaa, josta 20106: piirien myönnettäväksi. Kuopion läänin osuus on viimevuotisen jaon 20107: Elinkeinoelämän kehittämiseen liittyviin pro- perusteella n. 5,8 milj. markkaa. Viime vuoden 20108: jekteihin anottiin vuonna 1987 valtionavustusta hakemusten perusteella useampivuotiset pro- 20109: kaikkiaan lähes 20 milj. markkaa, eli 3,4-kertai- jektit sitovat n. 6,5 milj. markkaa. Tämän 20110: nen määrä myönteisiin päätöksiin verrattuna. vuoksi määrärahan tuntuva korottaminen on 20111: Läänin kehittämismäärärahalla käynnistet- paikallaan. 20112: tiin useita maakunnan kannalta tärkeitä kehit- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 20113: tämishankkeita, mm. yritystoiminnan kehittä- 20114: misprojekti (Savotta 3), tietotekniikan kehittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20115: misprojekti (CAD-projekti) ja useita matkailun 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 20116: kehittämisprojekteja. Läänin kehittämismäärä- 26.98.43 160000000 markkaa läänien 20117: raha on selvästi lisännyt omaehtoista kehittä- kehittämiseen. 20118: 20119: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 20120: 20121: Lauha Männistö Seppo Kääriäinen Mirja Ryynänen 20122: Marja-Liisa Tykkyläinen Juhani Laitinen Kalle Röntynen 20123: Riitta Saastamoinen Jorma Huuhtanen Kari Rajamäki 20124: 1988 vp. 525 20125: 20126: Raha-asia-aloite n:o 503 20127: 20128: 20129: 20130: 20131: Mönkäre ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Karjalan sai- 20132: raanhoitopiirin muodostamisesta aiheutuviin kuntien välisiin 20133: lunastuskorvauksiin 20134: 20135: Eduskunnalle 20136: 20137: Etelä-Karjalan kuntien edustajakokous on !innon muutoksista ja suuren keskussairaalan 20138: yksimielisesti päättänyt jättää valtioneuvostolle saneerauksesta johtuvat sairaala-kuntainliitto- 20139: esityksen Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin pe- menot ovat muodostumassa Etelä-Karjalan 20140: rustamisesta vuoden 1989 alusta lukien. kunnille lähes kestämättömäksi taloudelliseksi 20141: Sairaanhoidon hallinnon uudistuessa Etelä- taakaksi. 20142: Karjalan kunnat ovat joutumassa kohtuutto- Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin muodosta- 20143: miin taloudellisiin vaikeuksiin, sillä alueen eri- misessa Etelä-Karjalan kunnat joutuvat mak- 20144: koislääkärijobtoista sairaanhoitolaitosta jää samaan lunastuskorvauksia Tiurun sairaalan 20145: varmuudella ylläpitämään 11 kuntaa, joissa on osalta 20 miljoonaa markkaa ja Rauhan sairaa- 20146: 135 000 asukasta. Aiemmin mukana oli 28 kun- lan osalta 33 miljoonaa markkaa eli yhteensä 20147: taa, väestöpohjaltaan 342 500 asukasta. 53 miljoonaa markkaa. 20148: Etelä-Karjalan kunnat ovat jo tällä hetkellä Etelä-Karjalan kunnat pitävät välttämättö- 20149: taloudellisissa vaikeuksissa aluetta ravistelevan mänä, että valtiovalta tulee mukaan Etelä-Kar- 20150: elinkeinopoliittisen rakennemuutoksen vuoksi. jalan sairaanhoidon hallinnon uudelleenjärjes- 20151: Alueen kunnat ovat väestökatokuntia ja alueen telyihin edistämällä vapaaehtoista järjestelyä 20152: työttömyysaste on korkea. Etelä-Karjalan kun- myöntämällä perustettavalle sairaanhoitopiiril- 20153: nat ovat viime vuosina joutuneet panostamaan le valtion avustusta Tiurun ja Rauhan sairaaloi- 20154: paljon kunnallistalouden voimavaroja elinkei- den kuntainliittokuntien välisten lunastuskor- 20155: nopolitiikan uudistamiseen ja pienen ja keski- vausten maksamiseen. Erityisen perustelluksi 20156: suuren teollisuuden edistämiseen. Alueella on tämä toive tulee, koska alueen kunnat ovat jo 20157: myös suuri Etelä-Saimaan keskussairaala, joka itse supistaneet alueen keskussairaalan sanee- 20158: on maamme sodan jälkeen rakennetuista kes- rauskustannuksista 20 miljoonaa markkaa siinä 20159: kussairaaloista ainut, joka on edelleen sanee- toivossa, että valtiovalta osoittaisi tämän raha- 20160: raamatta. Etelä-Saimaan keskussairaalan sa- summan käytettäväksi lunastuskorvauksissa. 20161: neeraussuunnitelmat ovat olleet jo vuosia vireil- Vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa Etelä-Kar- 20162: lä, ja niiden kustannukset nousivat 120 miljoo- jalan sairaanhoitopiiri sai 1,5 mmk. 20163: naan markkaan. Kun alueen kunnat tiesivät yh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20164: tä aikaa joutuvansa muodostamaan sairaanhoi- nioittaen, 20165: topiiriä, supistettiin oma-aloitteisesti Etelä-Sai- 20166: maan keskussairaalan saneerausohjelmaa 20 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20167: miljoonalla markalla. Samalla toivottiin, että 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 20168: valtiovalta osoittaisi tämän säästetyn 20 miljoo- 33. 79.35 18 500 000 markkaa Etelä- 20169: naa markkaa vapaaehtoisesti muodostumassa Karjalan sairaanhoitopiirin perustami- 20170: olevan Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin kun- sesta aiheutuneisiin kuntien välisiin lu- 20171: tien välisiin lunastuskorvauksiin. Sairaalahal- nastuskorvauksiin. 20172: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 20173: 20174: Sinikka Mönkäre Marja-Liisa Tykkyläinen Virpa Puisto 20175: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jukka Gustafsson Matti Vähänäkki 20176: Riitta U osukaineo Kerttu Törnqvist Jorma Rantanen 20177: 526 1988 vp. 20178: 20179: Raha-asia-aloite n:o 504 20180: 20181: 20182: 20183: 20184: Niinistö: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon raken- 20185: tamiseksi Saloon 20186: 20187: 20188: Eduskunnalle 20189: 20190: Valtion virastot ja laitokset Salon kaupungis- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20191: sa toimivat pääosin vuokratuissa tiloissa eri 1989 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 20192: puolilla kaupunkia. Lisäksi nykyinen virastota- markkaa valtion uuden virastotalon ra- 20193: lo on käynyt ahtaaksi siellä vielä toimiville vi- kentamiseksi Salon kaupunkiin. 20194: rastoille ja laitoksille. 20195: Edellä olevan perusteella ehdotan, 20196: 20197: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 20198: 20199: Sauli Niinistö 20200: 1988 vp. 527 20201: 20202: Raha-asia-aloite n:o 505 20203: 20204: 20205: 20206: 20207: Niinistö: Määrärahan osoittamisesta Märyn-Halikon kirkon- 20208: kylän yhdysviemärin rakentamiseksi 20209: 20210: 20211: Eduskunnalle 20212: 20213: Halikon kunnalla on määräaikainen oikeus Edellä olevan perusteella ehdotan, 20214: kuljettaa Märyn kylän jätetietteet Salon jäteve- 20215: denpuhdistamoon. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20216: Määräajan päättyessä vuonna 1989 Halikon 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 20217: kunnan tulee rakentaa yhdysviemäri, jolla Mä- markkaa Märyn-Ha/ikon kirkonkylän 20218: ryn kylän jätevedet yhdistetään kunnan viemä- yhdysviemärin rakentamiseksi. 20219: röintiin. 20220: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 20221: 20222: Sauli Niinistö 20223: 528 1988 vp. 20224: 20225: Raha-asia-aloite n:o 506 20226: 20227: 20228: 20229: 20230: Niinistö: Määrärahan osoittamisesta Halikon ja Kuusjoen kunta- 20231: keskusten välisen paikallistien n:o 12315 peruskorjaamiseen 20232: 20233: 20234: Eduskunnalle 20235: 20236: Kuusjoen ja Halikon kuntakeskuksien väli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20237: nen paikallistie n:o 12315 on erittäin huonokun- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 20238: toinen. Tie on erityisesti Kuusjoen kunnan kan- 31.24. 77 2 000 000 markkaa Halikon 20239: nalta tärkeä, sillä se on kuntien keskusten väli- ja Kuusjoen kuntakeskusten välisen pai- 20240: nen yhdystie ja samalla lyhin yhteys Kuusjoelta kallistien n:o 12315 peruskorjaamiseksi. 20241: Turkuun. Tie tulisi nopeasti peruskorjata. 20242: Edellä olevan perusteella ehdotan, 20243: 20244: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 20245: 20246: Sauli Niinistö 20247: 1988 vp. 529 20248: 20249: Raha-asia-aloite n:o 507 20250: 20251: 20252: 20253: 20254: Niinistö: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän 20255: rakentamiseksi välille Halikon kirkonkylä-Halikon asema 20256: -valtatie n:o 1 20257: 20258: Eduskunnalle 20259: 20260: Halikon kunnan kirkonkylästä suuntautuu Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 20261: vilkas kevyt liikenne Halikon aseman seudulle taen, 20262: ja siitä edelleen valtatien n:o 1 varrella oleval- 20263: le teollisuusalueelle. Välillä ei ole erillistä ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20264: vyen liikenteen väylää, ja tie on kapea ja mut- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 20265: kainen. 31.24. 77 2 000 000 markkaa kevyen lii- 20266: Liikenneturvallisuus ja liikenteen joustavuus kenteen väylän rakentamiseksi välille 20267: edellyttävät, että välille rakennetaan erillinen Halikon kirkonkylä-Halikon asema- 20268: kevyen liikenteen väylä. valtatie n:o 1. 20269: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 20270: 20271: Sauli Niinistö 20272: 20273: 20274: 20275: 20276: 34 280129N 20277: 530 1988 rd. 20278: 20279: Finansmotion nr 508 20280: 20281: 20282: 20283: 20284: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för Österbottens svenska 20285: hemslöjdsförening 20286: 20287: 20288: Tili Riksdagen 20289: 20290: Hemslöjdsrådgivningen i vårt land sköts av (föreningen i Nyland fick en tjänst för 1988), 20291: Centralförbundet för Hemslöjd r.f. och 22 re- vilket innebär en helt otillfredsställande situa- 20292: gionala föreningar. tion, eftersom verksamhetsområdet omfattar 20293: År 1986 fanns det 155 tjänster, som finansie- hela kustområdet och dess 16 kommuner. Mera 20294: rades med statsstöd, i föreningarna. Österbot- statsstöd är nödvändigt för att verksamheten 20295: tens svenska hemslöjdsförening och Föreningen skall kunna utvecklas i regionen och i enskilda 20296: för Nyländsk Hemslöjd hade bara en tjänst var- kommuner. 20297: dera, medan övriga föreningar hade flera, minst På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 20298: tre och högst tjugo. Enligt statsbudgeten för samt 20299: 1988 får högst 238 personer avlönas med stats- 20300: understöd för hemslöjdsrådgivning. Därtill av- att Riksdagen i statsjörslaget jör år 20301: lönas rådgivare tillfälligt med sysselsättnings- 1989 på momentet 29.76.51 upptar 20302: medel. JOO 000 mark jör Österbottens svenska 20303: Österbottens svenska hemslöjdsförening ver- hemslöjdsjörening jör rådgivning. 20304: kar fortfarande med bara en statsstödd tjänst 20305: 20306: Helsingfors den 10 februari 1988 20307: 20308: Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert 20309: Håkan Malm Boris Renlund 20310: Ingvar S. Melin 20311: 1988 vp. 531 20312: 20313: Raha-asia-aloite n:o 508 Suomennos 20314: 20315: 20316: 20317: 20318: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Österbottens svenska 20319: hemslöjdsförening -nimisen järjestön toiminnan tukemiseen 20320: 20321: 20322: Eduskunnalle 20323: 20324: Kotiteollisuusneuvontaa maassamme hoitaa varassa (Uudenmaan yhdistys sai yhden toimen 20325: Kotiteollisuuden Keskusliitto ry. ja 22 alue- vuodeksi 1988), mikä tekee tilanteen erittäin 20326: yhdistystä. epätyydyttäväksi, koska toiminta-alue käsittää 20327: Vuonna 1986 yhdistyksillä oli 155 tointa, koko rannikkoalueen ja sen 16 kuntaa. Valtion 20328: jotka rahoitettiin valtion tuella. Österbottens tuen lisääminen on välttämätöntä, jotta toimin- 20329: svenska hemslöjdsföreningillä ja Föreningen taa voitaisiin kehittää alueella ja yksittäisissä 20330: för Nyländsk Hemslöjdillä oli vain yksi toimi kunnissa. 20331: kummallakin, kun taas muilla yhdistyksillä oli Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20332: useita, vähintään kolme ja enintään 20 tointa. nioittaen, 20333: Vuoden 1988 valtion tulo- ja menoarvion mu- 20334: kaan saadaan kotiteollisuusneuvontaan tarkoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20335: tetulla valtion avulla palkata enintään 238 hen- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 20336: kilöä. Tämän lisäksi neuvojia palkataan tilapäi- 29.76.51 100000 markkaa Österbot- 20337: sesti työllisyysvaroin. tens svenska hemslöjdsjörening -nimi- 20338: Österbottens svenska hemslöjdsförening toi- selle järjestölle neuvontatyöhön. 20339: mii edelleenkin yhden valtion tukeman toimen 20340: 20341: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 20342: 20343: Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert 20344: Håkan Malm Boris Renlund 20345: Ingvar S. Melin 20346: 532 1988 rd. 20347: 20348: Finansmotion nr 509 20349: 20350: 20351: 20352: 20353: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för kommunernas 20354: ungdomsarbete för höjning av den s.k. ungdomsmarken 20355: 20356: 20357: Tili Riksdagen 20358: 20359: Då den nya ungdomslagen trädde i kraft den 1 statsförslaget för 1988 föreslås endast 6,50 20360: januari 1986 förändrades det kommunala mark per kommuninvånare. En höjning tili 20361: statsandelssystemet. Som en följd av detta sjun- 8 mark är synnerligen motiverad. 20362: ker statsandelarna för ungdomsnämndernas På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 20363: verksamhet avsevärt i en del kommuner. Under samt 20364: åren 1986 och 1987 har den s.k. ungdomsmar- 20365: ken varit oförändrat 6 mark. Det ideella ung- att Riksdagen i statsjörslaget för år 20366: domsarbetet i kommunerna skulle förtjäna av- 1989 på momentet 29.91.51 upptar 20367: sevärt större stöd av stat och kommun. 1 en ut- 12 500 000 mark jör att höja den s.k. 20368: redning i Vasa Iän har det konstaterats att en ungdomsmarken tili 8 mark per kom- 20369: förhöjning tili 12 mark skulle behövas för att muninvånare. 20370: ingen kommun skulle bli lidande på grund av 20371: det nya statsandelssystemet. 20372: 20373: Helsingfors den 9 februari 1988 20374: 20375: Håkan Nordman Elisabeth Rehn Henrik Lax 20376: Håkan Malm Ingvar S. Melin Gunnar Jansson 20377: Jörn Donner Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert 20378: Boris Renlund Henrik Westerlund 20379: 1988 vp. 533 20380: 20381: Raha-asia-aloite n:o 509 Suomennos 20382: 20383: 20384: 20385: 20386: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien nuoriso- 20387: työhön ns. nuorisomarkan korottamiseksi 20388: 20389: 20390: Eduskunnalle 20391: 20392: Uuden nuorisolain tultua voimaan 1 päivänä Vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa ehdote- 20393: tammikuuta 1986 kunnallinen valtionosuusjär- taan ainoastaan 6,50 markkaa kunnan asukasta 20394: jestelmä muuttui. Tämän seurauksena valtion- kohden. Korotus 8 markkaan onkin erittäin pe- 20395: osuudet nuorisolautakuntien toimintaan alene- rusteltu. 20396: vat tuntuvasti joissakin kunnissa. Vuosien 1986 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20397: ja 1987 aikana ns. nuorisomarkka pysyi kuute- nioittaen, 20398: na markkana. Kunnissa tehtävä aatteellinen 20399: nuorisotyö ansaitsisi huomattavasti suuremman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20400: valtiollisen ja kunnallisen tuen. Eräässä Vaasan 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 20401: läänissä suoritetussa tutkimuksessa on todettu, 29.91.51 12500000 markan lisämää- 20402: että korotus 12 markkaan olisi tarpeen, jotta rärahan ns. nuorisomarkan korottami- 20403: mikään kunta ei kärsisi uudesta valtionosuus- seksi 8 markkaan kunnan asukasta koh- 20404: järjestelmästä. den. 20405: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 20406: 20407: Håkan Nordman Elisabeth Rehn Henrik Lax 20408: Håkan Malm Ingvar S. Melin Gunnar Jansson 20409: Jörn Donner Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert 20410: Boris Renlund Henrik Westerlund 20411: 534 1988 rd. 20412: 20413: Finansmotion nr 510 20414: 20415: 20416: 20417: 20418: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för byggnadsskydds- 20419: planering i Kristinestad 20420: 20421: 20422: Tili Riksdagen 20423: 20424: Staden Kristinestad påbörjade år 1968 ett de i jämförelse med normal planering. Kostna- 20425: omfattande planeringsarbete, vars syfte är att derna stiger tili ca 1 000 000 mark i dagens pen- 20426: bevara den gamla stadskärnan med sina bygg- ningvärde. 20427: nader från i huvudsak 1700- och 1800-talet. Kristinestad bör få statens hjälp för täckande 20428: Initiativet togs av museiverket. Inrikesministe- av en del av kostnaderna för bevarande av gam- 20429: riet uppmanade staden att revidera stadsplanen la trästaden, som är känd långt utanför Kristi- 20430: för trähusområdet. nestads gränser. 1 liknande syfte beviljas sedan 20431: Med planeändringen har man skyddat ca 200 några år bl a Borgå anslag i statsförslaget. 20432: byggnader, och den gamla miljön kan sägas va- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 20433: ra tryggad. Som komplement tili stadsplanerna samt 20434: görs detaljerade byggnadsdirektiv för området. 20435: Arbetet har från första början skett i nära kon- att Riksdagen i statsförslaget för år 20436: takt tili museiverket, miljöministeriet och läns- 1989 upptar 500 000 mark för bygg- 20437: styrelsen. nadsskyddsp/anering i Kristinestad. 20438: Planeringen har varit arbetsdryg och krävan- 20439: 20440: Helsingfors den 10 februari 1988 20441: 20442: Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert 20443: Håkan Malm Boris Renlund 20444: 1988 vp. 535 20445: 20446: Raha-asia-aloite n:o 510 Suomennos 20447: 20448: 20449: 20450: 20451: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennussuojelusuun- 20452: nitteluun Kristiinankaupungissa 20453: 20454: 20455: Eduskunnalle 20456: 20457: Kristiinankaupunki aloitti vuonna 1968 mit- tannukset nousevat nykyisen rahanarvon mu- 20458: tavan suunnittelutyön, jonka tarkoituksena kaan noin 1 000 000 markkaan. 20459: on vanhan kantakaupungin säilyttäminen pää- Kristiinankaupungin tulisi saada valtionapua 20460: asiassa 1700- ja 1800-luvuilta peräisin olevine kattaakseen osan vanhan puukaupungin säilyt- 20461: rakennuksineen. Aloitteen teki museovirasto. tämisestä aiheutuneista kustannuksista. Tämä 20462: Sisäasiainministeriö kehotti kaupunkia uudista- puukaupunkihan on tunnettu kaukana Kristii- 20463: maan puutaloalueen asemakaavan. nankaupungin rajojen ulkopuolellakin. Vastaa- 20464: Asemakaavan muutoksella on suojeltu noin vaan tarkoitukseen on mm. Porvoolie joitakin 20465: 200 rakennusta, ja vanhan ympäristön voidaan vuosia sitten myönnetty määrärahaa valtion 20466: sanoa olevan turvattu. Asemakaavan täyden- tulo- ja menoarviossa. 20467: nykseksi laaditaan aluetta koskevia yksityiskoh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20468: taisia rakennusohjeita. Työ on tehty alusta al- nioittaen, 20469: kaen läheisessä yhteistyössä museoviraston, 20470: ympäristöministeriön ja lääninhallituksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20471: kanssa. 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 20472: Tavanomaiseen suunnitteluun verrattuna markkaa rakennussuojelusuunnittelua 20473: suunnittelu on ollut työlästä ja vaativaa. Kus- varten Kristiinankaupungissa. 20474: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 20475: 20476: Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert 20477: Håkan Malm Boris Renlund 20478: 536 1988 rd. 20479: 20480: Finansmotion nr 511 20481: 20482: 20483: 20484: 20485: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring 20486: av landsväg nr 678 Petalax centrum, Nyby-Dalback 20487: 20488: 20489: Till Riksdagen 20490: 20491: Vasa väg- och vattenbyggnadsdistrikt har fått bättringsarbetena i Petalax centrum bör slut- 20492: för liten andel av väghushållningsanslagen un- föras och komma i gång på sträckan Nyby- 20493: der årens lopp. Den otillräckliga tilldelningen är Dalback år 1989. 20494: alarmerande med tanke på vägnätets kvalitet. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 20495: Vägnätet på lägre nivå försämras snabbt. Löf- samt 20496: ten om en ordentlig förhöjning fr o m 1988 upp- 20497: fylldes inte, tvärtom måste planerade vägpro- att Riksdagen i statsjörslaget för år 20498: jekt och åtgärder framflyttas p g a att distriktets 1989 på momentet 31.24.77 upptar 20499: anslag faktiskt minskades. Till projektet som 5 000 000 mark för grundförbättring av 20500: drabbades hörde landsväg nr 678, som länge fö- landsväg nr 678 Petalax centrum, Nyby 20501: rekommit i vägmyndigheternas åtgärdspro- -Dalback. 20502: gram. Miserabla förhållanden talar för att för- 20503: 20504: Helsingfors den 11 februari 1988 20505: 20506: Håkan Nordman Håkan Malm 20507: Boris Renlund Ingvar S. Melin 20508: 1988 vp. 537 20509: 20510: Raha-asia-aloite n:o 511 Suomennos 20511: 20512: 20513: 20514: 20515: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 678 20516: peruskorjaukseen Petolahden keskustassa ja välillä Nyby- 20517: Dalback 20518: 20519: Eduskunnalle 20520: 20521: Vaasan tie- ja vesirakennuspiiri on vuosien Kurjat olosuhteet puhuvat sen puolesta, että 20522: kuluessa saanut liian pienen osuuden tienpito- kunnostustyöt tulisi suorittaa loppuun Petolah- 20523: määrärahoista. Määrärahojen riittämätön jako den keskustassa ja käynnistää välillä Nyby- 20524: on hälyttävää läänin tieverkon laadun huo- Dalback vuonna 1989. 20525: mioon ottaen. Alemmanasteinen tieverkko huo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20526: nonee nopeasti. Lupaukset kunnollisesta koro- nioittaen, 20527: tuksesta vuodesta 1988 alkaen eivät toteutu- 20528: neet, vaan suunniteltuja tiehankkeita ja toimen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20529: piteitä jouduttiin päinvastoin siirtämään eteen- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 20530: päin, koska piirin määrärahoja todellisuudessa 31.24. 77 5 000 000 markkaa maantien 20531: pienennettiin. Kärsimään joutuneisiin hankkei- n:o 678 peruskorjaukseen Petolahden 20532: siin kuuluu maantie n:o 678, joka on pitkään keskustassa ja välillä Nyby-Dalback. 20533: ollut tieviranomaisten toimenpideohjelmassa. 20534: 20535: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 20536: 20537: Håkan Nordman Håkan Malm 20538: Boris Renlund Ingvar S. Melin 20539: 538 1988 rd. 20540: 20541: Finansmotion nr 512 20542: 20543: 20544: 20545: 20546: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för upprustning av 20547: Storkors centralfiskehamn i Korsnäs 20548: 20549: 20550: Till Riksdagen 20551: 20552: Fiskerinäringen är viktig inte bara för skär- Enligt senaste klassificering finns det 44 20553: gården, utan den har även nationalekonomisk yrkesfiskare och 40 binäringsfiskare i Korsnäs 20554: betydelse. Upprätthållande av arbetsplatser kommun. Fisk säljs för ungefär 1,5 miljon 20555: inom yrkesfisket är billigt för samhället, även mark årligen. 20556: om näringen stöds i större omfattning än för På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 20557: närvarande. samt 20558: Fiskarenas utkomst kan i första hand förbätt- 20559: ras genom bättre hantering och vidareförädling. att Riksdagen i statsjörslaget för år 20560: Detta förutsätter att fiskehamnarna rustas upp 1989 på momentet 31.27.40 upptar 20561: och förses med servicebyggnader och ismaski- 500 000 mark för upprustning av Stor- 20562: ner. Detta bör ske bl. a. i Storkors centralfis- kors centraljiskehamn i Korsnäs. 20563: kehamn i Korsnäs. 20564: 20565: Helsingfors den 11 februari 1988 20566: 20567: Håkan Nordman Boris Renlund Håkan Malm 20568: 1988 vp. 539 20569: 20570: Raha-asia-aloite n:o 512 Suomennos 20571: 20572: 20573: 20574: 20575: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Storkorsin keskus- 20576: kalasataman varustamiseen Korsnäsissä 20577: 20578: 20579: Eduskunnalle 20580: Kalastuselinkeino ei ole tärkeä vain saaristol- sin kunnassa on 44 ammattikalastajaa ja 40 20581: le, vaan sillä on myös kansantaloudellista mer- kalastusta sivuelinkeinonaan harjoittavaa ka- 20582: kitystä. Työpaikkojen ylläpitäminen ammatti- lastajaa. Kalastajat myyvät kalaa noin 1,5 mil- 20583: kalastuksen piirissä on yhteiskunnalle halpaa, joonan markan edestä vuosittain. 20584: vaikka elinkeinoa tuettaisiin nykyistä enem- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20585: män. nioittaen, 20586: Kalastajien toimeentuloa voidaan ensi sijassa 20587: parantaa parantamalla kalan käsittelyä ja jat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20588: kojalostusta. Tämä edellyttää, että kalasatamat 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 20589: varustetaan palvelurakennuksin ja jääkonein, 31.27.40 500000 markkaa Storkorsin 20590: minkä tulee tapahtua esim. Storkorsin keskus- keskuskalasataman varustamiseen Kors- 20591: kalasatamassa Korsnäsissä. näsissä. 20592: Viimeisimmän luokituksen mukaan Korsnä- 20593: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 20594: 20595: Håkan Nordman Boris Renlund Håkan Malm 20596: 540 1988 rd. 20597: 20598: Finansmotion nr 513 20599: 20600: 20601: 20602: 20603: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för musikfestspelen i Kors- 20604: holm 20605: 20606: 20607: Till Riksdagen 20608: 20609: De sjätte internationella musikfestspelen i På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 20610: Korsholm arrangeras 20.6.-3.7.1988. 1 sam- samt 20611: band med musikfestspelen arrangeras mästar- 20612: kurser och regionkonserter. Som konstnärlig att Riksdagen i statsjörslaget jör år 20613: ledare fungerar violinisten Dmitry Sitkovetsky. 1989 på momentet 29.90.52 upptar 20614: Tyngdpunkten ligger på kammarmusik med 325 000 mark jör musikjestspelen i 20615: nordisk inriktning. Korsholm. 20616: 20617: Helsingfors den 10 februari 1988 20618: 20619: Mats Nyby Markus Aaltonen Kari Urpilainen 20620: 1988 vp. 541 20621: 20622: Raha-asia-aloite n:o 513 Suomennos 20623: 20624: 20625: 20626: 20627: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustasaaren musiikki- 20628: juhlille 20629: 20630: 20631: Eduskunnalle 20632: 20633: Kuudennet kansainväliset musiikkijuhlat jär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20634: jestetään 20.6.-3.7.1988 Mustasaaressa. Mu- nioittaen, 20635: siikkijuhlien yhteydessä järjestetään mestari- 20636: kursseja ja aluekonsertteja. Juhlien taiteellisena että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20637: johtajana toimii viulisti Dmitry Sitkovetsky. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 20638: Pääpaino on pohjoismaisessa kamarimusii- 29.90.52 325 000 markkaa Mustasaaren 20639: kissa. musiikkijuhlia varten. 20640: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 20641: 20642: Mats Nyby Markus Aaltonen Kari Urpilainen 20643: 542 1988 rd. 20644: 20645: Finansmotion nr 514 20646: 20647: 20648: 20649: 20650: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för byggande av fartyget 20651: Jacobstads Wapen 20652: 20653: 20654: Till Riksdagen 20655: 20656: Fartyget Jacobstads Wapen byggdes år 1767 På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 20657: i Jakobstad. Inkommande sommar påbörjar Oy samt 20658: Gamla Hamn Ab byggandet av en kopia av Ja- 20659: cobstads Wapen. Fartyget byggs enligt de ur- att Riksdagen i statsjtJrslaget jtJr år 20660: sprungliga ritningarna men modifierat så att det 1989 på momentet 29.94.70 upptar 20661: uppfyller nutida krav på sjösäkerhet. Kölläng- 150 000 mark som bidrag jtJr byggan- 20662: den blir 65 fot och bredden 17 fot. Projektet det av fartyget Jacobstads Wapen. 20663: måste anses som mycket kulturhistoriskt värde- 20664: fullt. Dessutom ger bygget flera nya arbetsplat- 20665: ser. 20666: 20667: Helsingfors den 10 februari 1988 20668: 20669: Mats Nyby Markus Aaltonen 20670: 1988 vp. 543 20671: 20672: Raha-asia-aloite n:o 514 Suomennos 20673: 20674: 20675: 20676: 20677: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta Jacobstads Wapen -aluk- 20678: sen rakentamiseen 20679: 20680: 20681: Eduskunnalle 20682: 20683: Jacobstads Wapen -alus rakennettiin vuonna Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20684: 1767 Pietarsaaressa. Tulevana kesänä Oy Gam- nioittaen, 20685: la Hamn Ab aloittaa Jacobstads Wapenin jäl- 20686: jennöksen rakentamisen. Alus rakennetaan al- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20687: kuperäisten piirustusten mukaisesti siten muun- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 20688: neltuna, että se täyttää nykyiset meriturvalli- 29.94. 70 150 000 markkaa avustukseksi 20689: suusvaatimukset. Kölipituudeksi tulee 65 jalkaa Jacobstads Wapen -aluksen rakentami- 20690: ja leveydeksi 17 jalkaa. Hanketta on pidettävä seen. 20691: kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokkaana. Li- 20692: säksi rakennus tarjoaa useita uusia työpaik- 20693: koja. 20694: 20695: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 20696: 20697: Mats Nyby Markus Aaltonen 20698: 544 1988 rd. 20699: 20700: Finansmotion nr 515 20701: 20702: 20703: 20704: 20705: Nyby: Om anvisande av anslag till föreningen Nanuk i Jakobstad 20706: 20707: 20708: 20709: 20710: Till Riksdagen 20711: 20712: Föreningen Nanuk r.f. har som ändamål att hydda i nordligaste Grönland. Föreningen Na- 20713: grunda och upprätthålla ett arktiskt museum i nuks verksamhet kommer att fördjupa det nor- 20714: Fäboda, Jakobstad. Föreningen vill genom mu- diska samarbetet och har redan rönt stor upp- 20715: seet sprida kunskap om polarfolkens historia märksamhet. Museibyggnaden är kostnadsbe- 20716: och levnadsvillkor samt om polartrakternas na- räknad till c. 800 000 mark. 20717: tur och om samspelet mellan människa och na- På basis av det ovan anförda föreslår jag 20718: tur. Pentti Kronqvist som själv deltagit i sju vördsamt 20719: större expeditioner till arktis, Kanada och 20720: Grönland kommer att deponera sin stora före- att Riksdagen i statsförslaget för år 20721: målssamling i museet. Föreningen strävar till att 1989 på momentet 29.98. 70 upptar 20722: ytterligare komplettera föremålssamlingen och 150 000 mark i bidrag tili föreningen Na- 20723: biblioteket. Den museibyggnad som uppförs är nuk r.f. i Jakobstad. 20724: unik. Byggnaden är en kopia av en eskimå- 20725: 20726: Helsingfors den 10 februari 1988 20727: 20728: Mats Nyby 20729: 1988 vp. 545 20730: 20731: Raha-asia-aloite n:o 515 Suomennos 20732: 20733: 20734: 20735: 20736: Nyby: Määrärahan osoittamisesta Nanuk-nimisen yhdistyksen 20737: toiminnan tukemiseen Pietarsaaressa 20738: 20739: 20740: Eduskunnalle 20741: 20742: Nanuk r.f. -nimisen yhdistyksen tarkoitukse- olevasta eskimomajasta. Nanuk-yhdistyksen 20743: na on perustaa arktinen museo Fäbodaan Pie- toiminta syventää pohjoismaista yhteistyötä ja 20744: tarsaareen ja ylläpitää sitä. Museon avulla yh- on jo saavuttanut suurta huomiota. Museora- 20745: distys haluaa levittää tietoa napaseutukansojen kennuksen kustannusarvio on 800 000 mark- 20746: historiasta ja elinehdoista sekä napaseutujen kaa. 20747: luonnosta ja ihmisen ja luonnon välisestä vuo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 20748: rovaikutuksesta. Pentti Kronqvist, joka on itse taen, 20749: osallistunut seitsemään suurehkoon tutkimus- 20750: matkaan Pohjoisnavalle, Kanadaan ja Grön- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20751: lantiin, tulee lahjoittamaan suuren esinekokoel- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 20752: mansa museolle. Yhdistys pyrkii lisäksi täyden- 29.98. 70 150 000 markkaa avustukseksi 20753: tämään esinekokoelmaa ja kirjastoa. Rakennet- Pietarsaaressa toimivalle Nanuk-nimi- 20754: tava museorakennus on ainutlaatuinen. Raken- selle yhdistykselle. 20755: nus on jäljennös pohjoisimmassa Grönlannissa 20756: 20757: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 20758: 20759: Mats Nyby 20760: 20761: 20762: 20763: 20764: 35 280129N 20765: 546 1988 rd. 20766: 20767: Finansmotion nr 516 20768: 20769: 20770: 20771: 20772: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för vattenväxlingsförbätt- 20773: rande åtgärder i Vasa skärgård 20774: 20775: 20776: Tili Riksdagen 20777: 20778: Den kraftiga landhöjningen i Österbotten gör muddringen av Långgrundshålet är kostnadsbe- 20779: att viktiga sund och strömmar långsamt stängs. räknad tili 300 000 mark och uppmuddringen av 20780: 1 vissa områden påskyndas utvecklingen av in- Penikar ström tili 800 000 mark. 20781: dustriutsläpp. Det här medför att vattnets själv- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 20782: rening försvåras och att fiskreproduktionen av- samt 20783: tar. Sunden utnyttjas också som småbåtsfarle- 20784: der både av yrkesfiskare och för rekreation. En att Riksdagen i statsjörslaget för år 20785: pian för ett projekt som skulle förbättra vatten- 1989 på momentet 30.40.77 upptar 20786: växlingen i Vasa skärgård är utarbetad. 1 planen 1 JOO 000 mark jör vattenväxlingsjör- 20787: nämns uppmuddring av Långgrundshålet och bättrande åtgärder i Långgrundshå/et 20788: av Penikar ström som viktiga projekt. Upp- och Penikar ström, Vasa skärgård. 20789: 20790: Helsingfors den 10 februari 1988 20791: 20792: Mats Nyby Markus Aaltonen Kari Urpilainen 20793: 1988 vp. 547 20794: 20795: Raha-asia-aloite n:o 516 Suomennos 20796: 20797: 20798: 20799: 20800: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta veden vaihtuvuutta edis- 20801: täviin toimenpiteisiin Vaasan saaristossa 20802: 20803: 20804: Eduskunnalle 20805: 20806: Pohjanmaalla tapahtuva voimakas maan ko- Långgrundshåletin ruoppauksen kustannusar- 20807: hoaminen sulkee vähitellen tärkeät salmet ja vio on 300 000 markkaa ja Penikarin virran 20808: virrat. Joillakin alueilla kehitystä nopeuttavat ruoppauksen kustannusarvio 800 000 markkaa. 20809: teollisuuden päästöt. Tämän vuoksi veden puh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20810: distuminen itsestään vaikeutuu ja kalojen li- nioittaen, 20811: sääntyminen heikkenee. Salmia käyttävät myös 20812: pienveneväylinä sekä ammattikalastajat että että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 20813: vapaa-ajan veneilijät. On laadittu suunnitelma den 1989 tulo- ja menoarvioon momen- 20814: hankkeeksi, jonka tarkoituksena on parantaa tille 30.40. 77 1100 000 markkaa veden 20815: veden vaihtuvuutta Vaasan saaristossa. Suunni- vaihtuvuutta edistäviin toimenpiteisiin 20816: telmassa mainitaan Långgrundshåletin ja Peni- Långgrundshåletissa ja Penikarin virras- 20817: karin virran ruoppaus merkittävinä hankkeina. sa Vaasan saaristossa. 20818: 20819: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 20820: 20821: Mats Nyby Markus Aaltonen Kari Urpilainen 20822: 548 1988 vp. 20823: 20824: Raha-asia-aloite n:o 517 20825: 20826: 20827: 20828: 20829: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta eläinkokeista vaihtoehtoi- 20830: siin tutkimusmenetelmiin siirtymisen tukemiseen 20831: 20832: 20833: Eduskunnalle 20834: 20835: Vuosittain kuolee 400 000 koe-eläintä 140 3) Eläinkokeita ei saa tehdä, jos on mahdol- 20836: suomalaisessa laboratoriossa. Osalla tutkimuk- lista tehdä kyseiset kokeet vaihtoehtoisin mene- 20837: sesta on tavoitteena ihmisiä ja eläimiä varten telmin tai jos ne on todistettavasti tehty aikai- 20838: tarkoitettujen lääkkeiden aikaansaaminen. Osa semmin. 20839: koe-eläimillä tapahtuvasta tutkimuksesta täh- 4) Tuskalliset eläinkokeet on tehtävä käyttä- 20840: tää kuitenkin myös erilaisten kosmeettisten val- mällä nukutusta, ja koe-eläimet tulee lopettaa 20841: misteiden kokeiluun. Tulisi olla itsestään sel- ennen nukutuksen lakkaamista. 20842: vää, ettei eläinkokeita tehdä, jos muita menetel- Olisi välittömästi luotava taloudelliset edelly- 20843: miä voidaan käyttää. Useissa tapauksissa on tykset vaihtoehtoisiin tutkimusmenetelmiin siir- 20844: vaihtoehtoisia tutkimusmenetelmiä. tymiseksi. 20845: Muissa Pohjoismaissa on eläinkokeita koske- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20846: va laki uudistettu jo monta vuotta sitten. On nioittaen, 20847: välttämätöntä säätää nopeasti myös meidän 20848: maahamme eläinkokeita koskeva laki, joka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20849: täyttää seuraavat ehdot: 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 20850: 1) Eläinkokeiden tulee olla luvanvaraisia. 30.80.50 250 000 markkaa tutkimuksen 20851: 2) Eläinkokeet tulee rajoittaa kokeisiin, jois- tukemiseksi, missä siirrytään eläinko- 20852: ta on hyötyä ihmisten tai eläinten terveyden keista vaihtoehtoisiin tutkimusmenetel- 20853: kannalta. miin. 20854: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 20855: 20856: Mats Nyby Timo Roos Tuulikki Hämäläinen 20857: Kari Urpilainen Saara-Maria Paakkinen Iiris Hacklin 20858: 1988 rd. 549 20859: 20860: Finansmotion nr 518 20861: 20862: 20863: 20864: 20865: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring av 20866: landsväg nr 7263 på sträckan Särkimo-Österö 20867: 20868: 20869: Tili Riksdagen 20870: 20871: Grundförbättringsarbetena på skärgårdsvä- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 20872: gen (landsväg nr 7263), sträckan Kaitsor-Sär- samt 20873: kimo är slutförda. Denna sträcka utgör dock 20874: endast två tredjedelar av den s.k. skärgårds- att Riksdagen i statsjörslaget jör år 20875: vägen. Utan grundförbättring är ännu omkring 1989 på momentet 31.24. 77 upptar 20876: 10 km på sträckan Särkimo-Österö. Eftersom 500 000 mark jör påbörjande av grund- 20877: den vägsträckan är helt utsliten bör grundför- jörbättringsarbetena på sträckan Särki- 20878: bättringsarbetena inledas med det snaraste. Ett mo-Österö, landsväg nr 7263. 20879: välfungerande vägnät är en förutsättning för en 20880: levande skärgård. 20881: 20882: Helsingfors den 10 februari 1988 20883: 20884: Mats Nyby Kari Urpilainen 20885: 550 1988 vp. 20886: 20887: Raha-asia-aloite n:o 518 Suomennos 20888: 20889: 20890: 20891: 20892: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 7263 perus- 20893: korjaukseen välillä Särkimo-Österö 20894: 20895: 20896: Eduskunnalle 20897: 20898: Perusparannustyöt saaristotiellä (maantie n:o Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20899: 7263), osuudella Kaitsor-Särkimo on suoritet- nioittaen, 20900: tu loppuun. Tämä osuus on kuitenkin vain kak- 20901: si kolmasosaa nk. saaristotiestä. Perusparanta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20902: matta on vielä noin 10 kilometrin osuus välillä 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 20903: Särkimo-Österö. Koska tämä tieosuus on täy- 31.24.77 500000 markkaa maantien 20904: sin kulunut, tulee perusparannustyöt aloittaa n:o 7263 perusparannustöiden aloitta- 20905: mahdollisimman nopeasti. Hyvin toimiva tie- miseen välillä Särkimo-Osterö. 20906: verkosto on elävän saariston edellytys. 20907: 20908: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 20909: 20910: Mats Nyby Kari Urpilainen 20911: 1988 rd. 551 20912: 20913: Finansmotion nr 519 20914: 20915: 20916: 20917: 20918: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för byggande av en väg- 20919: tunnel för den lätta trafiken i Pörtom, Närpes 20920: 20921: 20922: Tili Riksdagen 20923: 20924: Riksväg nr 8 går genom Pörtom centrum i avsevärt förbättra trafiksäkerheten men också 20925: Närpes. Denna närhet tili riksvägen utgör para- bidra tili kommundelens utveckling. 20926: doxalt nog ett allvarligt hinder för kommunde- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 20927: lens utveckling. På vägens västra sida finns samt 20928: industri- och fritidsanläggningar men även 20929: tomtmark lämpad för bostadsbyggande. Servi- att Riksdagen i statsjörslaget för år 20930: cefunktioner som bank, skola och butiker ligger 1989 på momentet 31.24.77 upptar ·· 20931: på vägens östra sida. Riksvägen är livligt trafi- 500 000 mark för reglering av den lätta 20932: kerad, och inte minst för skoleleverna är det trafiken i Pörtom och byggande av tun- 20933: farligt att ta sig över vägen. En reglering av den ne/ under riksväg nr 8. 20934: lätta trafiken och byggande av en tunnel skulle 20935: 20936: Helsingfors den 10 februari 1988 20937: 20938: Mats Nyby Markus Aaltonen Kari Urpilainen 20939: 552 1988 vp. 20940: 20941: Raha-asia-aloite n:o 519 Suomennos 20942: 20943: 20944: 20945: 20946: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta alikulkutunnelin raken- 20947: tamiseksi kevyttä liikennettä varten valtatielle n:o 8 Närpiön 20948: Pirttikylässä 20949: 20950: Eduskunnalle 20951: 20952: Valtatie n:o 8 kulkee Pirttikylän keskustan teen, mikä edistäisi myös kunnanosan kehi- 20953: läpi Närpiössä. Tämän valtatien läheisyys muo- tystä. 20954: dostaa, paradoksaalista kyllä, todellisen esteen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20955: tämän kunnanosan kehitykselle. Tien läntisellä nioittaen, 20956: puolella on teollisuus- ja vapaa-ajan laitoksia, 20957: mutta myös tonttimaata, joka sopii asuntora- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20958: kentamiseen. Palvelut kuten pankki, koulu ja 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 20959: kaupat ovat tien itäisellä puolella. Valtatie on 31.24. 77 500 000 markkaa kevyen lii- 20960: vilkkaasti liikennöity, ja varsinkin koululaisille kenteen järjestelyihin Närpiön Pirtti- 20961: tien ylittäminen on vaarallista. Kevyen liiken- kylässä ja tunnelin rakentamiseen valta- 20962: teen järjestelyt ja tunnelin rakentaminen olisi- tien n:o 8 alitse. 20963: vat huomattava parannus liikenneturvallisuu- 20964: 20965: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 20966: 20967: Mats Nyby Markus Aaltonen Kari Urpilainen 20968: 1988 rd. 553 20969: 20970: Finansmotion nr 520 20971: 20972: 20973: 20974: 20975: Nyby: Om anvisande av anslag för planering och övervakning 20976: av vattenvården i Jakobstad 20977: 20978: 20979: Till Riksdagen 20980: 20981: Miljöbelastningen från farmområdet i Väs- tili 500 000 mark av vilket erforderliga medel 20982: tergärdan, Jakobstad är besvärande. Lakvatt- anslås för genomförandet av försöksprojektet 20983: net från farmområdet rinner ut i Fäbodaviken. vid farmområdet i Västergärdan, Jakobstad. 20984: Undersökningar visar att vattnet i Fäbodaviken Försöket är kostnadsberäknat enligt följande: 20985: innehåller 40 procent mera fosfor och tre gån- 540 000 mk (1988), 175 000 mk (1989) och 20986: ger mera kväve än vattnet ute i havet. Vatten- 75 000 mk (1990). Staden Jakobstad äger om- 20987: och miljöstyrelsen har uppgjort ett forsknings- rådet medan farmerna ägs av privatpersoner. 20988: program i syfte att utreda hur vattenskyddet På basis av det ovan anförda föreslår jag 20989: och avfallshanteringen vid farmområdet kun- vördsamt 20990: de utvecklas. 29.1.1988 beviljade miljöministe- 20991: riet ett anslag om 20 000 mark från momentet att Riksdagen i statsförslaget jör år 20992: 35.25.23.2 för försöket. I årets budget finns to- 1989 på momentet 35.25.23 upptar 20993: talt 200 000 mark upptaget på detta moment. 500 000 markjör planering och övervak- 20994: Momentet borde i 1989 års statsbudget höjas ning av vattenvården i Jakobstad. 20995: 20996: Helsingfors den 10 februari 1988 20997: 20998: Mats Nyby 20999: 554 1988 vp. 21000: 21001: Raha-asia-aloite n:o 520 Suomennos 21002: 21003: 21004: 21005: 21006: Nyby: Määrärahan osoittamisesta vesiensuojelun suunnitteluun 21007: ja valvontaan Pietarsaaressa 21008: 21009: 21010: Eduskunnalle 21011: 21012: Ympäristökuormitus Västergärdanin turkis- rottaa 500 000 markkaan, josta osoitettaisiin 21013: tarhausalueelta Pietarsaaressa on haitallinen. tarvittavat varat kokeiluhankkeen toteuttami- 21014: Valumavedet tarhausalueelta virtaavat Fäboda- seen Västergärdanin tarhausalueella Pietarsaa- 21015: vikeniin. Tutkimukset osoittavat, että Fäboda- ressa. Kokeilun kustannuslaskelma on seuraa- 21016: vikenin vesi sisältää 40 prosenttia enemmän va: 540000 markkaa (1988), 175000 markkaa 21017: fosforia ja kolme kertaa enemmän typpeä kuin (1989) ja 75 000 markkaa (1990). Pietarsaaren 21018: vesi ulompana merellä. Vesi- ja ympäristöhal- kaupunki omistaa alueen, kun taas yksityishen- 21019: litus on laatinut tutkimusohjelman, jonka avul- kilöt omistavat tarhat. 21020: la on tarkoitus selvittää, miten vesiensuoje- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 21021: lua ja jätehuoltoa tarhausalueella voitaisiin ke- taen, 21022: hittää. Ympäristöministeriö myönsi 29.1.1988 21023: 20 000 markan suuruisen määrärahan momen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21024: tilta 35.25.23.2 kokeilua varten. Tämän vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 21025: tulo- ja menoarviossa on kaikkiaan 200 000 35.25.23 500 000 markkaa vesiensuoje- 21026: markkaa tällä momentilla. Momenttia tulisi lun suunnitteluun ja valvontaan Pietar- 21027: valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa ko- saaressa. 21028: 21029: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 21030: 21031: Mats Nyby 21032: 1988 rd. 555 21033: 21034: Finansmotion nr 521 21035: 21036: 21037: 21038: 21039: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag för Nordisk Gitarrfestival 21040: 21041: 21042: 21043: Tili Riksdagen 21044: 21045: Nordisk Gitarrfestival har arrangerats i Väst- För att genomföra festivalen och garantera 21046: ra Nyland sedan 1984 i form av ett eget arrange- dess fortsatta höga klass krävs emellertid stöd 21047: mang. Festivalen är den enda i sitt slag i hela utifrån. 21048: Finland. Festivalen har genom sin specialisering På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 21049: på gitarren som instrument och genom sin höga samt 21050: klass enligt samstämmiga kritiker varit fram- 21051: gångsrik. att Riksdagen i statsjörslaget jör år 21052: Arbetet med att sköta "Nordisk Gitarrfesti- 1989 på momentet 29.90.52 upptar 21053: val 1989", kommer att handhas av föreningen JOO 000 mark jör Nordisk Gitarrfesti- 21054: Nordisk Gitarrfestival r.f., och är upplagt på val r.f. 21055: frivillig, ideell bas. 21056: 21057: Helsingfors den 11 februari 1988 21058: 21059: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn 21060: 556 1988 vp. 21061: 21062: Raha-asia-aloite n:o 521 Suomennos 21063: 21064: 21065: 21066: 21067: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta Nordisk Gitarrfestival 21068: -nimisen yhdistyksen toiminnan tukemiseen 21069: 21070: 21071: Eduskunnalle 21072: 21073: Pohjoismainen kitarafestivaali (Nordisk Gi- Jotta festivaali voitaisiin toteuttaa ja sen kor- 21074: tarrfestival) on järjestetty Länsi-Uudellamaalla kea taso voitaisiin jatkossa turvata, tarvitaan 21075: vuodesta 1984 lähtien itsenäisin järjestelyin. kuitenkin ulkopuolista tukea. 21076: Festivaali on ainoa laatuaan koko Suomessa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21077: Kitarainstrumenttiin erikoistuneena ja korkea- nioittaen, 21078: tasoisena se on yksimielisten arvostelijoiden 21079: mukaan ollut menestyksekäs. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21080: Nordisk Gitarrfestival 1989 -tapahtuman jär- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 21081: jestelyt hoitaa Nordisk Gitarrfestival r.f. -nimi- 29.90.52 JOO 000 markkaa Nordisk Gi- 21082: nen yhdistys, ja ne perustuvat vapaaehtoiselle, tarrfestival r.f -nimisen yhdistyksen toi- 21083: aatteelliselle pohjalle. minnan tukemiseen. 21084: 21085: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 21086: 21087: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn 21088: 1988 rd. 557 21089: 21090: Finansmotion nr 522 21091: 21092: 21093: 21094: 21095: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag för planering och för- 21096: beredande arbeten för skapande av ett landsarkiv för Nyland 21097: i Borgå 21098: 21099: Tili Riksdagen 21100: 21101: Landsarkivet i Nylands Iän är placerat i Ta- muner vilkas arkiv skulle beröras av åtgärden är 21102: vastehus och avsett att betjäna både Nylands tvåspråkiga. Det torde vara lättare att rekrytera 21103: och Tavastehus Iän. svenskkunnig personai tili ett landsarkiv i Ny- 21104: 1 den pian för utvecklande av arkivväsendet, lands Iän än tili Tavastehus. 21105: som uppgjordes vid riksarkivet i slutet av En situation där Nylands Iän inte har ett eget 21106: 1960-talet, prioriterades ett landsarkiv för Ny- landsarkiv inom Nylands Iän är självfallet ab- 21107: land högt på utbyggnadsplanen för landsarkiv- surd. Av arkivtekniska orsaker borde landsarki- 21108: väsendet. Regionpolitiska synpunkter gjorde vet inhysas i ett nybygge hellre än i ombyggda 21109: dock att denna prioritering inte kom att följas. gamla utrymmen. 21110: Arkivkommissionen konstaterade i sitt betän- Landsarkivet bör få sin geografiska placering 21111: kande (KB 1977:65, s. 102) redan för tio år i den närmaste regionen kring Helsingfors och 21112: sedan att Tavastehus landsarkivdistrikt var all- i en tvåspråkig miljö. En ort som i alla avseen- 21113: deles för stort. Kommissionen föreslog därför den fyller de krav som bör ställas är Borgå stad. 21114: en delning av distriktet enligt länsgränsen, så att Argumenteringen för en placering av landsarki- 21115: ett nytt landsarkiv för Nylands Iän skulle upp- vet för Nylands Iän i Borgå framgår också av 21116: rättas. Alternativt kunde kommissionen tänka hemställningsmotion nr 669/1987 rd. 21117: sig en avdelning eller byrå inom riksarkivet med På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 21118: landsarkivfunktion. samt 21119: Upprättandet av ett landsarkivdistrikt omfat- 21120: tande Nylands Iän är i första hand en fråga om att Riksdagen i statsförs/aget för år 21121: effektivisering av förvaltningen och åstadkom- 1989 på momentet 29.93.74 upptar 21122: mande av bättre service på det regionala planet. 1 000 000 mark för planering och förbe- 21123: 1 det sistnämnda ingår också en språklig aspekt. redande arbeten jör skapande av ett 21124: En stor del av de statliga myndigheter och kom- landsarkiv för Nyland i Borgå. 21125: Helsingfors den 11 februari 1988 21126: 21127: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn 21128: Henrik Westerlund Ole Wasz-Höckert 21129: 558 1988 vp. 21130: 21131: Raha-asia-aloite n:o 522 Suomennos 21132: 21133: 21134: 21135: 21136: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan maakunta- 21137: arkiston perustamiseksi Porvooseen 21138: 21139: 21140: Eduskunnalle 21141: 21142: Uudenmaan läänin maakunta-arkisto on si- Ruotsia osaavan henkilöstön rekrytointi Uu- 21143: joitettu Hämeenlinnaan, ja se on tarkoitettu denmaan läänissä sijaitsevaan maakunta-arkis- 21144: palvelemaan sekä Hämeen että Uudenmaan lää- toon lienee helpompaa kuin rekrytointi Hä- 21145: niä. meenlinnaan. 21146: Arkistolaitoksen kehittämissuunnitelmassa, Tilanne, jossa Uudenmaan läänillä ei ole 21147: joka tehtiin valtionarkistossa 1960-luvun lopus- omaa maakunta-arkistoa Uudenmaan läänin 21148: sa, asetettiin Uudenmaan maakunta-arkisto alueella, on tietenkin järjenvastainen. Arkisto- 21149: vahvasti etusijalle maakunta-arkistolaitoksen teknisistä syistä maakunta-arkisto tulisi mie- 21150: laajentamissuunnitelmassa. Aluepoliittisten syi- luimmin sijoittaa uudisrakennukseen kuin kor- 21151: den vuoksi tätä ensisijaisnäkökohtaa ei kuiten- jattuihin vanhoihin tiloihin. 21152: kaan noudatettu. Maantieteellisesti maakunta-arkisto olisi si- 21153: Arkistotoimikunta totesi mietinnössään (KM joitettava Helsingin lähialueelle kaksikieliseen 21154: 1977:65, s. 102) jo 10 vuotta sitten, että Hä- ympäristöön. Kaikki asetettavat vaatimukset 21155: meen maakunta-arkistopiiri on aivan liian suu- täyttävä sijoituspaikkakunta olisi Porvoon kau- 21156: ri. Toimikunta ehdotti tämän vuoksi piirin ja- punki. Perustelut Uudenmaan läänin maakun- 21157: kamista lääninrajan mukaisesti siten, että Uu- ta-arkiston sijoittamiseksi Porvooseen käyvät 21158: denmaan lääniä varten perustettaisiin uusi maa- myös ilmi toivomusaloitteesta n:o 669/1987 vp. 21159: kunta-arkisto. Vaihtoehdoksi toimikunta asetti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21160: maakunta-arkiston tehtävää hoitavan osaston nioittaen, 21161: tai toimiston perustamisen valtionarkistoon. 21162: Uudenmaan läänin käsittävän maakunta-ar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21163: kistopiirin perustamisessa on ensisijaisesti kyse 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 21164: hallinnon tehostamisesta ja parempien palvelu- 29.93.74 1000000 markkaa Porvoo- 21165: jen luomisesta aluetasolle. Viimeksi mainittuun seen sijoitettavan Uudenmaan maakun- 21166: sisältyy myös kielellinen näkökohta. Suuri osa ta-arkiston suunnitteluun ja alustaviin 21167: valtion viranomaisista ja kunnista, joiden ar- töihin. 21168: kistoja toimenpide koskisi, on kaksikielisiä. 21169: 21170: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 21171: 21172: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn 21173: Henrik Westerlund Ole Wasz-Höckert 21174: 1988 rd. 559 21175: 21176: Finansmotion nr 523 21177: 21178: 21179: 21180: 21181: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag för inlösen av det kultur- 21182: och lokalhistoriskt värdefulla Societetshuset i Lovisa 21183: 21184: 21185: Tili Riksdagen 21186: 21187: Societetshusbyggnaderna har i de flesta av Hänvisande tili hemställningsmotion nr 671/ 21188: våra småstäder försvunnit ur stadsbilden, tili 1987 rd. konstateras att Lovisa stad inte i dag 21189: oersättlig skada för miljön. En av rariteterna har resurser att förvärva och sanera denna uni- 21190: bland dessa byggnader, Societetshuset i Lovisa, ka kulturhistoriska miljökomponent, varför 21191: finns ännu kvar. Byggnaden som är ritad av en statliga åtgärder måste anses synnerligen påkal- 21192: av klassikerna bland våra trähusarkitekter på lade. 21193: 1800-talet, G.T.P. Chiewitz, löper i brist på un- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 21194: derhåll risk att helt förfalla. samt 21195: Stadsfullmäktige i Lovisa och länsstyrelsen i 21196: Nylands Iän har fattat planläggningsbeslut om att Riksdagen i statsförslaget för år 21197: skydd av byggnaden, men Högsta förvaltnings- 1989 på momentet 29.94.95 upptar 21198: domstolen har i april 1986 upphävt länsstyrel- 1 500 000 markför inlösen av det kultur- 21199: sens utslag såsom oskäligt för fastighetsägaren, och lokalhistoriskt viirdefulla Societets- 21200: Ida Sippolas dödsbo. huset i Lovisa. 21201: Helsingfors den 11 februari 1988 21202: 21203: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert 21204: Jörn Donner Elisabeth Rehn 21205: 560 1988 vp. 21206: 21207: Raha-asia-aloite n:o 523 Suomennos 21208: 21209: 21210: 21211: 21212: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta kulttuuri- ja paikallishis- 21213: toriallisesti arvokkaan Loviisan seurahuoneen lunastamiseen 21214: 21215: 21216: Eduskunnalle 21217: 21218: Useimmista pikkukaupungeistamme ovat Toivomusaloitteeseen n:o 671/1987 vp. viita- 21219: seurahuonerakennukset hävinneet kaupunkiku- ten toteamme, ettei Loviisan kaupungilla ole 21220: vasta aiheuttaen korvaamatonta vahinkoa ym- nykyään resursseja hankkia haltuunsa ja kun- 21221: päristölle. Yksi harvinaisuuksista näiden raken- nostaa tätä ainutlaatuista kulttuurihistoriallista 21222: nusten joukossa, Loviisan seurahuone, on vielä ympäristön osaa, minkä vuoksi valtion toimen- 21223: jäljellä. Rakennus, jonka on piirtänyt yksi piteet ovat erityisen tarpeellisia. 21224: maamme 1800-luvun puutaloarkkitehtien klas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21225: sikko, G.T.P. Chiewitz, on kunnossapidon nioittaen, 21226: puutteen vuoksi vaarassa rappeutua täysin. 21227: Loviisan kaupunginvaltuusto ja Uudenmaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21228: läänin lääninhallitus ovat tehneet kaavoituspää- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 21229: töksen rakennuksen suojelemisesta, mutta kor- 29.94.95 1 500 000 markkaa kulttuuri- 21230: kein hallinto-oikeus on huhtikuussa 1986 pur- ja paikallishistoriallisesti arvokkaan Lo- 21231: kanut lääninhallituksen päätöksen kiinteistön viisan seurahuoneen lunastamiseen. 21232: omistajan, Ida Sippolan kuolinpesän kannalta 21233: kohtuuttomana. 21234: 21235: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 21236: 21237: Per-Henrik Nyman Ole Wasz-Höckert 21238: Jörn Donner Elisabeth Rehn 21239: 1988 rd. 561 21240: 21241: Finansmotion nr 524 21242: 21243: 21244: 21245: 21246: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag för hevarande av haek- 21247: stugusittarområdet Posthaeken i Illhy i Borgå landskommun 21248: 21249: 21250: Tili Riksdagen 21251: 21252: Posthaekens garantiförening r.f. verkar för avled för ett år sedan. Hennes stuga planerar 21253: att hevara haekstugusittarområdet Posthaeken i man återställa i det skick den var när hon arhe- 21254: Illhy, Borgå landskommuns främsta turistmål. tade med halmhantverk oeh hennes man med 21255: Man strävar tili att kunna visa upp ett levande skomakeri i stugan. Dessutom måste alla taken 21256: museiområde där det oekså händer en hei del - på husen förnyas helt. 21257: teater, sång oeh musik, harnfest, hantverksdag, På hasis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 21258: allt det här inramat av en stämningsfull miljö. samt 21259: För 20 år sedan köpte Borgåhygdens ung- 21260: domsförhund några stugor på haeken där mu- att Riksdagen i statsförslaget jör år 21261: seiområdet nu omfattar ett 15-tal hyggnader. 1989 upptar 100000 mark jör Post- 21262: 1982 tog Posthaekens garantiförening över an- backens garantiförening r.j. för beva- 21263: svaret för området. rande av backstugusittarområdet Post- 21264: Posthaekens sista invånare, Fanny Ingelin haeken i Illby i Borgå lk. 21265: 21266: Helsingfors den 11 fehruari 1988 21267: 21268: Per-Henrik Nyman Henrik Westerlund 21269: Jörn Donner Elisabeth Rehn 21270: Ole Wasz-Höckert 21271: 21272: 21273: 21274: 21275: 36 280129N 21276: 562 1988 vp. 21277: 21278: Raha-asia-aloite n:o 524 Suomennos 21279: 21280: 21281: 21282: 21283: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta Postimäen mäkitupalais- 21284: alueen säilyttämiseksi Porvoon maalaiskunnan Ilolassa 21285: 21286: 21287: Eduskunnalle 21288: 21289: Postbackens garantiförening - Postimäen kuoli vuosi sitten. Tarkoitus on saattaa hänen 21290: kannatusyhdistys r .f. toimii Ilolassa sijaitse- tupansa sellaiseen kuntoon, missä se oli hänen 21291: van Postimäen mäkitupalaisalueen säilyttämi- tehdessään olkikäsitöitä ja hänen miehensä har- 21292: seksi. Alue on Porvoon maalaiskunnan suosi- joittaessa suutarin ammattia tuvassa. Lisäksi 21293: tuin turistikohde. Tarkoituksena on elävän mu- talojen kaikki katot on uusittava kokonaan. 21294: seoalueen luominen tapahtumineen- teatteri-, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21295: laulu- ja musiikkitapahtumineen, lastenjuhli- nioittaen, 21296: neen ja käsityöpäivineen tunnelmallisen ympä- 21297: ristön tarjoamissa puitteissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21298: Borgåbygdens ungdomsförbund -niminen yh- 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 21299: distys osti 20 vuotta sitten joitakin tupia mäeltä, markkaa Postbackens garantiförening 21300: jossa museoalue nyt käsittää noin 15 rakennus- - Postimäen kannatusyhdistys r.f·lle 21301: ta. Postimäen kannatusyhdistys otti vuonna Postimäen mäkitupalaisalueen säilyttä- 21302: 1982 alueen vastuulleen. miseksi Porvoon maalaiskunnan Ilo- 21303: Postimäen viimeinen asukas Fanny Ingelin lassa. 21304: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 21305: 21306: Per-Henrik Nyman Henrik Westerlund 21307: Jörn Donner Elisabeth Rehn 21308: Ole Wasz-Höckert 21309: 1988 rd. 563 21310: 21311: Finansmotion nr 525 21312: 21313: 21314: 21315: 21316: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag tili Östnylands allmoge- 21317: båtsförening för genomförande av kulturhistoriskt viktiga 21318: projekt 21319: 21320: Tili Riksdagen 21321: 21322: Östnylands allmogebåtsförening r .f. med Porssjö träsk i Karis. Båten genomgår för när- 21323: hemort i Borgå har som syfte att främja båtkul- varande en omfattande konservering och res- 21324: turen, verka för bevarandet av gamla båttyper taurering. Tävlingar och föreläsningar samt stu- 21325: samt samla fakta om båtkultur och båtbyggar- dieresor finns också på föreningens program, 21326: traditioner. Verksamhetsområdet sträcker sig som exempelvis under år 1987 omfattade sam- 21327: från Kotka tili Esbo. manlagt ca 25 särskilda aktiviteter. 21328: Föreningen bygger för ögonblicket en egen På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 21329: allmogebåt enligt modell från Estland, där båt- samt 21330: byggeriet starkt har påverkat båttraditionerna 21331: vid den nyländska kusten. att Riksdagen i statsf6rslaget f6r dr 21332: Bland de båtrariteter som föreningen har in- 1989 upptar 100000 mark j6r genom- 21333: samlat finns en sälbåt, minst 100 år gammal, j6rande av kulturhistoriskt viktiga pro- 21334: byggd på Våtskär i Pernå skärgård. jekt inom Östnylands allmogebdtsf6r- 21335: Föreningens främsta historiska attraktion är ening r.f 21336: en ca 700 år gammal stockbåt, som hittats i 21337: 21338: Helsingfors den 11 februari 1988 21339: 21340: Per-Henrik Nyman Henrik Westerlund 21341: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert 21342: 564 1988 vp. 21343: 21344: Raha-asia-aloite n:o 525 Suomennos 21345: 21346: 21347: 21348: 21349: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta Östnylands allmogebåts- 21350: förening -nimiselle j'hdistykselle kulttuurihistoriallisesti tär- 21351: keiden hankkeiden toteuttamiseksi 21352: 21353: Eduskunnalle 21354: 21355: Östnylands allmogebåtsförening r.f. -nimisen on noin 700 vuotta vanha yksipuinen ruuhi, jo- 21356: yhdistyksen, jonka kotipaikka on Porvoo, tar- ka on löydetty Porssjön järvestä Karjaalta. Ve- 21357: koituksena on venekulttuurin edistäminen, van- ne on parhaillaan laajan konservointi- ja kun- 21358: hojen venetyyppien säilyttäminen sekä vene- nostustyön alla. Kilpailuja ja luentoja sekä 21359: kulttuuria ja veneenrakennusperinteitä koske- opintomatkoja kuuluu myös yhdistyksen ohjel- 21360: van aineiston kerääminen. Toiminta-alue ulot- maan, joka esimerkiksi vuonna 1987 käsitti 21361: tuu Kotkasta Espooseen. kaikkiaan noin 25 erilaista toimintaa. 21362: Yhdistys rakentaa tällä hetkellä omaa allmo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21363: ge-venettään Virosta peräisin olevan mallin mu- nioittaen, 21364: kaisesti. Virolainen veneenrakennus on vaikut- 21365: tanut voimakkaasti Uudenmaan rannikon vene- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21366: perinteisiin. 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 21367: Yhdistyksen keräämien veneharvinaisuuksien markkaa Östnylands allmogebåtsjör- 21368: joukkoon kuuluu ainakin 100 vuotta vanha hyl- ening -nimiselle yhdistykselle kulttuuri- 21369: jevene, joka on rakennettu Våtskärissä Perna- historiallisesti tärkeiden hankkeiden to- 21370: jan saaristossa. teuttamiseksi. 21371: Yhdistyksen ehdoton historiallinen vetonaula 21372: 21373: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 21374: 21375: Per-Henrik Nyman Henrik Westerlund 21376: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert 21377: 1988 rd. 565 21378: 21379: Finansmotion nr 526 21380: 21381: 21382: 21383: 21384: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag för planering av den s.k. 21385: Skärgårdsvägen från Tarkis i Borgå landskommun till Skar- 21386: pens vid Borgå omfartsväg 21387: 21388: Till Riksdagen 21389: 21390: Den gamla stadsbebyggelsen i olika delar av Olika alternativa åtgärder har prövats, men 21391: Borgå har lett till att trafiklösningarna är ytterst diskussionen återvänder alltid till "Skärgårds- 21392: komplicerade och den interna trafiken i stadens vägen" enligt ovannämnda sträckning. Aktiva 21393: kärna är beroende av vägnätet i omgivningen. åtgärder borde vidtas för att projektet med det 21394: Redan länge har man i diskussioner mellan sta- snaraste skall komma i gång. 21395: dens representanter och vägmyndigheter disku- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 21396: terat nödvändigheten av den s.k. "Skärgårds- samt 21397: vägen" från Tarkis i Borgå landskommun via 21398: Borgå stads östra delar till anslutningen till om- att Riksdagen i statsjörslaget jör år 21399: fartsvägen i Skarpens. 1989 på momentet 31.24.77 upptar 21400: Den väldiga mängden av tunga transporter 1 000 000 markjör planering och jörbe- 21401: (sand) från skärgårdsområdet liksom också den redande arbete i syfte att snarast järdig- 21402: hela tiden starkt växande andelen av sommar- ställa "Skärgårdsvägen '' från Tarkis i 21403: gäster och annat fritidsfolk bildar en strid tra- Borgå landskommun tili Skarpens vid 21404: fikström, som nu måste ledas rakt igenom Borgå omjartsväg. 21405: stadskärnan, i huvudsak till och från Helsing- 21406: fors. 21407: 21408: Helsingfors den 11 februari 1988 21409: 21410: Per-Henrik Nyman Henrik Westerlund Elisabeth Rehn 21411: 566 1988 vp. 21412: 21413: Raha-asia-aloite n:o 526 Suomennos 21414: 21415: 21416: 21417: 21418: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta Porvoon maalaiskunnan 21419: Tarkkisista Skarpensiin Porvoon ohikulkutielle rakennettavan 21420: ns. Saaristotien suunnitteluun 21421: 21422: Eduskunnalle 21423: Porvoon eri osien vanhasta kaupunkiasutuk- Erilaisia vaihtoehtoisia toimia on kokeiltu, 21424: sesta johtuen liikenneratkaisut ovat hyvin mo- mutta keskustelu palaa aina edellä mainitun rei- 21425: nimutkaisia, ja kaupungin keskustan sisäinen tin mukaiseen ns. Saaristotiehen. Tehokkaisiin 21426: liikenne on riippuvainen ympäristön tieverkos- toimenpiteisiin tulisi ryhtyä, jotta hanke lähtisi 21427: ta. Jo pitkään on kaupungin edustajien ja tievi- pikaisesti käyntiin. 21428: ranomaisten välisissä neuvotteluissa keskusteltu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21429: ns. Saaristotien välttämättömyydestä Porvoon nioittaen, 21430: maalaiskunnan Tarkkisista Porvoon kaupungin 21431: itäisten osien läpi ohitustien liittymään Skar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21432: pensissa. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 21433: Raskaiden kuljetusten (hiekka) valtava mää- 31.24. 77 1 000000 markkaa Porvoon 21434: rä saaristoalueelta samoin kuin myös jatkuvasti maalaiskunnan Tarkkisista Skarpensiin 21435: kasvava kesävieraiden ja muiden vapaa-ajan Porvoon ohikulkutielle rakennettavan 21436: viettäjien osuus aiheuttavat voimakkaan liiken- ns. Saaristotien suunnitteluun ja alusta- 21437: nevirran pääasiassa Helsinkiin ja Helsingistä. viin töihin. 21438: Tämä virta on ohjattava nyt suoraan läpi kau- 21439: pungin keskustan. 21440: 21441: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 21442: 21443: Per-Henrik Nyman Henrik Westerlund Elisabeth Rehn 21444: 1988 rd. 567 21445: 21446: Finansmotion nr 527 21447: 21448: 21449: 21450: 21451: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag för byggande av en an- 21452: slutningsramp vid korsningen av Borgå omfartsväg och Finn- 21453: byvägen 21454: 21455: Tili Riksdagen 21456: 21457: Då Borgå omfartsväg, det s.k. Drägsby-Ri- kommande Specialtransporter inte ryms in un- 21458: ta-projektet, byggdes i slutet av 1970-talet, der den bro, där Finnbyvägen nu går över om- 21459: skedde en ödesdiger felplanering, som i dag all- fartsvägen, utan den allra tyngsta trafiken mås- 21460: varligt återverkar på trafiken inte bara i den te sålunda ledas genom Borgå stad, något som 21461: närmaste regionen utan i hela sydöstra och öst- man avsåg att eliminera i samband med plane- 21462: ra Finland, vars trafikströmmar passerar om- ringen av omfartsvägen. 21463: fartsvägen. En ramp som gör det möjligt att sköta en smi- 21464: En i sig riktig strävan var att undvika alltför dig anslutning tili omfartsvägen, och som därtill 21465: många anslutningar tili omfartsvägen, av tra- gör det möjligt för de största och tyngsta fordo- 21466: fiktekniska och trafiksäkerhetsskäl. nen att passera brohindret ter sig som en nöd- 21467: Det hade emellertid varit ett absolut oefter- vändig åtgärd med det aUra snaraste. 21468: giligt krav att bygga en anslutning i Finnby, i På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 21469: korsningen med den norrgående vägen från samt 21470: Borgå. Härvid hade den mot Helsingfors gåen- 21471: de trafiken från hela den norra delen av Borgå att Riksdagen i statsförslaget för år 21472: stad och likaså från de norrom omfartsvägen 1989 på momentet 31.24.77 upptar 21473: liggande delarna av Borgå lk, kunnat styras di- 1 000 000 mark /ör omedelbar planering 21474: rekt tili omfartsvägen i stället för som nu tili be- och inledning av arbetena på en anslut- 21475: tydande delar sker, genom den särskilt ömtåliga ningsramp vid korsningen av Borgå om- 21476: och nationellt värdefulla Gamla stan i Borgå. fartsvdg och Finnbyviigen. 21477: Det har också visat sig att dagens ofta före- 21478: 21479: Helsingfors den 11 februari 1988 21480: 21481: Per-Henrik Nyman Henrik Westerlund Elisabeth Rehn 21482: 568 1988 vp. 21483: 21484: Raha-asia-aloite n:o 527 Suomennos 21485: 21486: 21487: 21488: 21489: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta liittymän rakentamiseen 21490: Porvoon ohikulkutien ja Suomenkyläntien risteykseen 21491: 21492: 21493: Eduskunnalle 21494: 21495: Porvoon ohikulkutietä (ns. Treksilä-Ri- On myös osoittautunut, että nykyiset useat 21496: ta-hanke) rakennettaessa 1970-luvun lopulla ta- erikoiskuljetukset eivät mahdu sen sillan alitse, 21497: pahtui kohtalokas suunnitteluvirhe, jolla on ny- jossa Suomenkylän tie ylittää ohitustien. Näin 21498: kyään vakavat seuraukset liikenteelle lähialueen joudutaan kaikkein raskain liikenne ohjaamaan 21499: lisäksi koko kaakkoisessa ja itäisessä Suomessa, Porvoon kaupungin läpi, minkä välttäminen oli 21500: jonka liikennevirrat kulkevat ohitustietä pitkin. tarkoitus ohitustien suunnittelussa. 21501: Sinänsä oikeana pyrkimyksenä oli välttää Rampin rakentaminen, joka mahdollistaa 21502: liian monien liittymien rakentaminen ohitustiel- joustavan liittymisen ohitustielle ja joka lisäksi 21503: le liikenneteknisistä ja liikenneturvallisuus- mahdollistaa suurimpien ja raskaimpien kulku- 21504: syistä. neuvojen siltaesteen ohittamisen, vaikuttaa 21505: Ehdottomana vaatimuksena olisi kuitenkin välttämättömältä toimenpiteeltä, johon pitäisi 21506: ollut liittymän rakentaminen Suomenkylään, ryhtyä mitä pikimmin. 21507: Porvoosta tulevan pohjoiseen menevän tien ris- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21508: teykseen. Tällöin olisi Helsinkiin menevä liiken- nioittaen, 21509: ne koko Porvoon kaupungin pohjoisesta osasta 21510: ja Porvoon maalaiskunnan ohitustien pohjois- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21511: puolella olevista osista voitu ohjata suoraan 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 21512: ohitustielle. Nythän pitkälti tapahtuu niin, että 31.24. 77 1 000 000 markkaa Porvoon 21513: tämä liikenne ohjataan hyvin herkän ja kansal- ohikulkutien ja Suomenkyläntien ris- 21514: lisesti arvokkaan Porvoon Vanhankaupungin teyksen liittymän välittömään suunnitte- 21515: läpi. luun ja töiden aloittamiseen. 21516: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 21517: 21518: Per-Henrik Nyman Henrik Westerlund Elisabet Rehn 21519: 1988 rd. 569 21520: 21521: Finansmotion nr 528 21522: 21523: 21524: 21525: 21526: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag för byggande av Kugg- 21527: sundets bro mellan Tolkis och Emsalö 21528: 21529: 21530: Tili Riksdagen 21531: 21532: Pärjan över Kuggsundet mellan Tolkis och väg- och vattenbyggnadsstyrelsen godkände 21533: Emsalö i Borgå lk. är den livligast trafikerade planen 5.6.1986. 21534: färjan inom VVV :s Nylands distrikt. Särskilt Kuggsunds bro finns upptagen i Nylands väg- 21535: under sommartid och under veckoskiften är och vattenbyggnadsdistrikts vägbyggnads- och 21536: väntetiderna långa och också under normal var- -underhållsprogram för år 1986-92 för åren 21537: dag uppkommer köbildning under rusningstid. 1988 och 1989, men har inte beretts plats i för- 21538: Den fast bosatta befolkningen på Emsalö är slaget tili statsbudget för år 1988. 21539: ca 300 personer, men den kraftiga utflyttningen Totalkostnaderna för bron är beräknade tili 21540: borde stävjas och kunna vändas tili en inflytt- ca 25 Mmk, varav 20 Mmk för bron och 5 Mmk 21541: ning. Arbetsplatserna är i dag 90, men antalet för anslutningsvägar (2,4 km). 21542: ökar på grund av ny småindustrietablering på På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 21543: Emsalö. samt 21544: Semesterbostädernas antal är 350 på Emsalö 21545: och antalet blir större då strandplaneringen vi- att Riksdagen i statsförslaget jör år 21546: dareutvecklas. 1989 på momentet 31.24.77 upptar 21547: En bro tili Emsalö har diskuterats i tjugo års 1 000 000 mark jör inledande av arbete- 21548: tid. 1981 gav kommunstyrelsen i Borgå lk sitt na på Kuggsundets bro mellan Tolkis 21549: första positiva utlåtande och en generalpian för och Emsalö i enlighet med redan god- 21550: bron blev färdig 1984. Kommunstyrelsen gav kända planer. 21551: positivt utlåtande om planen 10.12.1984 och 21552: 21553: Helsingfors den 11 februari 1988 21554: 21555: Per-Henrik Nyman Henrik Westerlund 21556: Jörn Donner Elisabeth Rehn 21557: Ole Wasz-Höckert 21558: 570 1988 vp. 21559: 21560: Raha-asia-aloite n:o 528 Suomennos 21561: 21562: 21563: 21564: 21565: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta Tolkkisen ja Emäsalon 21566: välisen Kuggsundin sillan rakentamiseen 21567: 21568: 21569: Eduskunnalle 21570: 21571: Tolkkisen ja Emäsalon välinen Kuggsundin masta 10.12.1984, ja tie- ja vesirakennushallitus 21572: Iassi Porvoon maalaiskunnassa on tie- ja vesira- hyväksyi suunnitelman 5.6.1986. 21573: kennuslaitoksen Uudenmaan piirin vilkkaim- Kuggsundin silta on merkitty Uudenmaan tie- 21574: min liikennöity Iassi. Erityisesti kesäisin ja vii- ja vesirakennuspiirin vuosien 1986-92 tienra- 21575: konloppuisin odotusajat ovat pitkiä. Myös nor- kennus- ja -kunnossapito-ohjelmaan vuosiksi 21576: maaleina arkipäivinä muodostuu jonoja ruuh- 1988 ja 1989, mutta sille ei ole annettu tilaa vuo- 21577: ka-aikana. den 1988 tulo- ja menoarvioesityksessä. 21578: Emäsalossa asuu vakituisesti noin 300 henki- Sillan kokonaiskustannukset on arvioitu noin 21579: löä. Voimakas muutto sieltä pitäisikin voida es- 25 miljoonaksi markaksi, josta sillan osuus on 21580: tää ja kääntää sinne muutoksi. Työpaikkoja 20 miljoonaa markkaa ja liittymäteiden (2,4 21581: Emäsalossa on nykyään 90, mutta määrä li- km) osuus 5 miljoonaa markkaa. 21582: sääntyy pienteollisuusyritysten perustamisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21583: myötä. nioittaen, 21584: Emäsalossa on 350 loma-asuntoa, ja määrä 21585: suurenee rantojen kaavoituksen kehittyessä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21586: Emäsalon sillan rakentamisesta on käyty kes- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 21587: kustelua 20 vuoden ajan. Porvoon maalaiskun- 31 .24. 77 1 000 000 markkaa Tolkkisen 21588: nan kunnanhallitus antoi vuonna 1981 ensim- ja Emäsalon välisen Kuggsundin sillan 21589: mäisen myönteisen lausunnon, ja sillan yleis- rakentamistöiden aloittamiseksi hyväk- 21590: suunnitelma valmistui vuonna 1984. Kunnan- syttyjen suunnitelmien mukaisesti. 21591: hallitus antoi myönteisen lausunnon suunnitel- 21592: 21593: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 21594: 21595: Per-Henrik Nyman Henrik Westerlund 21596: Jörn Donner Elisabeth Rehn 21597: Ole Wasz-Höckert 21598: 1988 vp. 571 21599: 21600: Raha-asia-aloite n:o 529 21601: 21602: 21603: 21604: 21605: Ollila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kehitysvammaisten tuki- 21606: liitto ry:n Itsekasvatuksen instituutin toiminnan tukemiseen 21607: 21608: 21609: Eduskunnalle 21610: 21611: Kehitysvammaisten tukiliitto perustaa Tam- kykenemättömyytensä vaikuttaa omaa elämää 21612: pereelle kehitysvammaisille ainutlaatuisen opin- koskeviin asioihin lisääntyy. 21613: ahjon ja toimintakeskuksen: Itsekasvatuksen Instituutti toimii vaikuttajana, osallistumisen 21614: instituutin. IKI-instituutti tulee olemaan tukilii- esteiden poistajana, uusien toimintamallien ko- 21615: ton ylläpitämä tieto- ja taitokeskus, jossa kes- keilijana ja levittäjänä. Toiminta perustuu kehi- 21616: keisellä sijalla on aikuiselämän taitojen opetta- tysvammaisten yksilöllisiin tarpeisiin ja haluun 21617: minen. Instituutti opettaa, järjestää erityishuol- oppia aikuiselämän ym. taitoja. 21618: toa sekä tarjoaa kulttuuri- ja harrastustoimin- Instituutin perustamiseen on anottu avustus- 21619: taa kehitysvammaisille, heidän omaisilleen ja ta Raha-automaattiyhdistykseltä. Osa perus- 21620: läheisilleen. Instituutti on valtakunnallinen. tamiskustannuksista rahoitetaan lainavaroin. 21621: Toiminta käynnistyy asteittain tänä vuonna. Koska instituutin luonne aiheuttaa, ettei se si- 21622: Täydessä laajuudessaan toiminta alkaa vuoden nänsä sovi minkään yhtenäisen rahoitusjärjes- 21623: 1989 alusta, jolloin valmistuvat uudet tarkoitus- telmän piiriin (se ei ole kehitysvammahuollon 21624: ta varten suunnitellut tilat käytännön elämän- toimintayksikkö, ei kansanopisto, ei ammatti- 21625: taitojen opettelun, luovan toiminnan, asumis- oppilaitos jne.) tulisi sen toiminnan rahoituk- 21626: valmennus-, selkokirjasto- ym. tiloineen. seen saada budjettivaroja erillisenä määrära- 21627: Tällä hetkellä kehitysvammaisten mahdolli- hana. 21628: suudet saada aikuisopetusta ovat vähäiset. Kui- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21629: tenkin he pystyvät vammansa laadun johdosta nioittaen, 21630: oppimaan monet taidot ja valmiudet vasta ai- 21631: kuisiässä. Aikuiselämässä tarvittavia valmiuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21632: sia ja asioita ei opeteta juuri missään. 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 21633: Kun kehitysvammaisilla ei ole monimutkais- markkaa Kehitysvammaisten tukiliitto 21634: tuvan yhteiskunnan lisääntyvästi vaatimia taito- ry:n Itsekasvatuksen instituutin toimin- 21635: ja, heidän sosiaalinen eristäytyneisyytensä ja nan tukemiseen. 21636: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 21637: 21638: Heikki A. Ollila Esko Almgren Erkki Pystynen 21639: Anneli Taina Lea Kärhä Pentti Lahti-Nuuttila 21640: Jukka Gustafsson Pertti Lahtinen Sulo Aittoniemi 21641: Reijo Lindroos 21642: 572 1988 vp. 21643: 21644: Raha-asia-aloite n:o 530 21645: 21646: 21647: 21648: 21649: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan läänin 21650: kehittämiseen 21651: 21652: 21653: Eduskunnalle 21654: 21655: Vuoden 1988 valtion tulo- ja menoarviossa keinä Orimattila, Pernaja, Tammisaari, Hyvin- 21656: on varattu läänien kehittämiseen tarkoitettua kää ja Lohja. Korkean työttömyyden paikka- 21657: määrärahaa yhteensä 80 miljoonaa markkaa. kuntana voi mainita myös Loviisan. Koverharin 21658: Määrärahaa on aikaisempaa vähemmän. Vuo- tehtaan lopettamisuhka läntisellä Uudellamaal- 21659: den 1987 määrärahankin osalta todettiin sen la koskettaa satoja työntekijöitä. 21660: olevan tarpeeseen nähden aivan liian pieni. Ke- Uudellemaalle on saatu vain rajoitetusti alue- 21661: hittämisrahaa on jaettu erityisen niukasti Etelä- poliittista tukea. Tässäkin ollaan menossa huo- 21662: Suomen lääneille, joilla ei ole mahdollisuutta nompaan suuntaan aluepoliittisen lainsäädän- 21663: saada samassa mitassa aluepoliittista rahoitusta nön mukaista aluejakoa muutettaessa. 21664: kuin muilla lääneillä. Uudellamaalla on 15-20 kuntaa, joiden ke- 21665: Uudenmaan läänissä on useita alkutuotanto- hittäminen vaatii koko ajan aluepoliittisia eri- 21666: valtaisia, heikosti kehittyviä maaseutupaikka- tyistoimia. Lääniin olisi ehdottomasti saatava 21667: kuntia, joissa tulotaso on alhainen, elinkeinora- riittävän suuri määräraha läänin elinkeinotoi- 21668: kenne yksipuolinen ja ikärakenne vinoutunut. minnan kehittämistä varten. 21669: Olosuhteiltaan nämä kunnat ovat täysin verrat- Määrärahalla tulisi voida edistää läänin ke- 21670: tavissa Pohjois- ja Itä-Suomen kehitysaluekun- hittämistavoitteiden toteuttamista riittävän te- 21671: tiin. hokkaasti. Erityisesti tulisi pyrkiä tasapainotta- 21672: Viime aikoina ovat myös useat perinteiset maan läänin sisäistä alueellista kehitystä. 21673: teollisuuspaikkakunnat menettäneet runsaasti Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 21674: työpaikkojaan myös Uudellamaalla. Kone Oy:n 21675: Hangon nosturitehtaan lopettaminen on mer- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21676: kinnyt irtisanomisia lähes 200 työntekijälle ja 1989 tulo- ja menoarvioon 25 000 000 21677: toimihenkilölle. Lomautuksia ja irtisanomisia markan lisämäärärahan Uudenmaan 21678: on tapahtunut viime aikoina myös useissa muis- läänin käyttöön. 21679: sa kunnissa runsaasti. Mainittakoon esimerk- 21680: 21681: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 21682: 21683: Saara-Maria Paakkinen Pirjo Ala-Kapee 21684: 1988 vp. 573 21685: 21686: Raha-asia-aloite n:o 531 21687: 21688: 21689: 21690: 21691: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta osa-aikaista etätyötä 21692: koskevan kokeilun aloittamiseksi 21693: 21694: 21695: Eduskunnalle 21696: 21697: Mikäli osa työstä voitaisiin tehdä muualla itse haluaisivat ja työ myöten antaisi, voisivat 21698: kuin työhuoneessa kuten esimerkiksi kotona tai esim. kaksi päivää viikossa tehdä töitä muualla 21699: kesämökillä, vähenisivät työmatkat ja niihin kuin virastostaan käsin. Tämä vaatisi vain 21700: käytetty matka-aika. Liikenneruuhkien huiput oman viraston puhelinvaihteen numeron yhdis- 21701: tasaantuisivat ja säästyneellä ajalla hankittai- tämistä kotiin tai mökille. 21702: siin palveluja muualtakin kuin työpaikan lähei- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 21703: syydestä. Kaupan ja ammattimiesten kuten au- 21704: tonkorjaajien, parturien, kotiompelijoiden jne. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21705: työllisyys paranisi myös haja-asutusalueella ole- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 21706: vien kesämökkien lähikunnissa. 26.98.45 200 000 markkaa kokeilun 21707: Aluepoliittisesti olisi merkittävää, jos esim. aloittamiseksi osa-aikaisesta etätyöstä. 21708: kaikki ne valtion ja kuntien työntekijät, jotka 21709: 21710: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 21711: 21712: Reino Paasilinna Risto Ahonen Jouni Backman 21713: Matti Saarinen Riitta Myller Liisa Jaakonsaari 21714: Markku Pohjola Seija Karkinen Raimo Vuoristo 21715: Tuula Paavilainen Timo Roos Sinikka Mönkäre 21716: Jorma Rantanen Erkki Pulliainen Jukka Gustafsson 21717: Pentti Lahti-Nuuttila 21718: 574 1988 vp. 21719: 21720: Raha-asia-aloite n:o 532 21721: 21722: 21723: 21724: 21725: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin kansain- 21726: välisen koulun valtionapuun 21727: 21728: 21729: Eduskunnalle 21730: 21731: Kansainvälisten koulujen verkostoa käyttä- Wider-instituutin henkilökunnan koulutar- 21732: vät lukuisat suomalaiset diplomaatti- ja liike- peet on niin ikään luvattu ottaa huomioon. 21733: miesperheiden lapset hyväkseen eri puolilla Englantilaisen ja Helsingin kansainvälisen kou- 21734: maailmaa. Helsinki on ainoita Länsi-Euroopan lun saama valtionapu on kerrassaan epätasapai- 21735: pääkaupunkeja, jossa koulu ei ole saanut mer- noinen. 21736: kittävää valtion tai kunnan tukea eikä lukukau- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21737: simaksujensa suuruuden vuoksi ole voinut tar- nioittaen, 21738: jota jatkuvasti myös määrällisesti lisääntyville 21739: takaisinmuuttaneille suomalaislapsille edes että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21740: useinkin välttämätöntä väliaikaista jatkomah- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 21741: dollisuutta saman koulujärjestelmän ja kielen 29.46.52 600 000 markkaa Helsingin 21742: puitteissa. kansainvälisen koulun valtionapuun. 21743: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 21744: 21745: Reino Paasilinna Matti Saarinen Riitta Myller 21746: Markku Pohjola Seija Karkinen Raimo Vuoristo 21747: Jorma Rantanen Erkki Pulliainen Jukka Gustafsson 21748: 1988 vp. 575 21749: 21750: Raha-asia-aloite n:o 533 21751: 21752: 21753: 21754: 21755: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta videotyöpajatoimin- 21756: nan kehittämiseen 21757: 21758: 21759: Eduskunnalle 21760: 21761: Tällä hetkellä maassamme kasvaa aivan uusi tantoa. Tämä on nimenomaan mahdollisuus 21762: mediaverkostojen alue, kun eduskunta on juuri paikalliselle, kansalliselle, kokeilevalle ja de- 21763: hyväksynyt uuden kaapelitelevisiotoimintaa mokraattiselle ohjelmatuotannolle. 21764: säätelevän lain. Ensimmäiset uudet toimintalu- Tällä hetkellä ehkä olennaisin kokeilualue 21765: vat tämän lain perustalta on juuri myönnetty. ovat videotyöpajat. Niiden tarkoitus on antaa 21766: Tämän lain puitteissa kaupalliset kaapeliyhtiöt kansalaisille mahdollisuus itse tutkia, tuottaa ja 21767: ja posti- ja telehallituksen kaapeliverkot tulevat ymmärtää audiovisuaalista viestintää. Käytän- 21768: muodostumaan tärkeäksi uudeksi alueelliseksi nössä videotyöpajat palvelevat eri kansalaisjär- 21769: informaatiovälineeksi. jestöjä ja -ryhmiä, kouluja ja kuntia niiden 21770: Tässä laissa on määritelty myös toiminnan viestintätarpeissa. Omia ohjelmia omasta elä- 21771: kotimaisuusaste. On kuitenkin jo nyt selvää, mäntilanteestaan käsin tekemällä kansalaiset 21772: että ulkomaisen ohjelman halpuus on niin voi- kehittävät myös lähidemokratiaa. Käytännössä 21773: makas markkinatekijä, että jo nyt voidaan näh- vain reaalisesti olemassa oleva kotimainen kult- 21774: dä ongelmaksi se, miten eri kaapeliverkot voi- tuuri toimii vastapainona ulkomaiselle tarjon- 21775: vat täyttää minimikotimaisuusprosentin, saati nalle, ei pelkkä puhe ulkomaisen tarjonnan vas- 21776: sitten, että kaapeliverkoista tulisi todella koti- tustamisesta. 21777: mainen vaihtoehto halvalle ulkomaiselle televi- Toistaiseksi videotyöpajojen perustaminen 21778: siotarjonnalle. (maassamme on kolme toimivaa ja kaksi par- 21779: Ainoa vaihtoehto on turvata monipuoliset haillaan aloittavaa työpajaa) on jäänyt kuntien 21780: kotimaiset tuotantoedellytykset. Ja tällä hetkel- ja sivistysjärjestöjen hankkeeksi. Näillä ei kui- 21781: lä onkin ns. kasettiveron tuotoista syntymässä tenkaan ole joka paikassa mahdollisuutta ra- 21782: uusi tarpeellinen ammattimaisen kotimaisen kentaa toimivaa työpajaa. Nyt parhaillaan toi- 21783: televisio- ja videotuotannon tukijärjestelmä minnassa olevien työpajojen ja syntyvien - 21784: Suomen elokuvasäätiön ja Kopioston kautta. mm. koltta-alueelia toimivan liikkuvan video- 21785: Tämä ei kuitenkaan ratkaisevasti avarra mah- työpajan - tukemisella on myös aluepoliittista 21786: dollisuuksia uusien tekijäryhmien tulemisesta merkitystä; siksi muutaman työpajan perusta- 21787: alalle, koska SES:n ja Kopioston tukimuodot minen ja aikaisempien tukeminen valtion va- 21788: on tarkoitettu jo toimiville ammattilaisille. Uusi roista vuosittain on aiheellista. 21789: videotekniikka (kohtalaisen halvat välineet ja Opetusministeriöllä on parhaillaan useitakin 21790: aikaisempaa matalampi kynnys "osata") mer- työryhmiä tutkimassa videotoiminnan järjestä- 21791: kitsevät kuitenkin mahdollisuutta, että lähes mistä maassamme. Ja ne tulevat aikanaan teke- 21792: kuka tahansa voi tehdä kotimaista ohjelmatuo- mään ehdotukset esim. ammatillisesta koulu- 21793: 576 1988 vp. - RA n:o 533 21794: 21795: tusjärjestelmästä tällä alueella. Tämä ei kuiten- Tämän perusteella ehdotamme kunnioittaen, 21796: kaan koske jo tällä hetkellä tapahtuvaa toimin- 21797: taa, eikä vapaan sivistystyön alueella tapahtu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21798: vaa aikuisten jatkokoulutusta. Videotyöpajat 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 21799: ovat ainoita ei-kaupallista mediakasvatusta markkaa videotyöpajatoiminnan kehit- 21800: käytännössä suorittavia keskuksia. tämiseen. 21801: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 21802: 21803: Reino Paasilinna Riitta Myller Liisa Jaakonsaari 21804: Arto Lapiolahti Markku Pohjola Seija Karkinen 21805: Raimo Vuoristo Tuula Paavilainen Timo Roos 21806: Sinikka Mönkäre Pauli Saapunki Pentti Lahti-Nuuttila 21807: Jorma Rantanen Jörn Donner Erkki Pulliainen 21808: Esko Seppänen Jukka Gustafsson Aimo Ajo 21809: Urpo Leppänen Ritva Laurila Tapio Holvitie 21810: Saara-Maria Paakkinen 21811: 1988 vp. 577 21812: 21813: Raha-asia-aloite n:o 534 21814: 21815: 21816: 21817: 21818: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta aistivammaisten ääni- 21819: lehtien ja viiUomakielisten videolehtien tukemiseen 21820: 21821: 21822: Eduskunnalle 21823: 21824: Sanomalehtien merkitys uutisten ja tiedon esiin vasta videotekniikan kehittyminen ja leviä- 21825: välittäjänä on keskeinen ja tulee sellaisena il- minen sekä kaapelitelevisioiden kehittyminen. 21826: meisesti säilymäänkin huolimatta sähköisten Ensimmäisiä uraa uurtavia videolehtiä kuiten- 21827: viestinten nopeasta kehityksestä. Aistivammai- kin jo kokeillaan. Lehti voidaan lähettää tilaa- 21828: set jäävät paljolti ilman tätä informaatiota. Nä- jalle joko postitse videokasetille nauhoitettuna 21829: kövammaisista ainoastaan heikkonäköiset ky- tai kaapelitelevision kautta. 21830: kenevät apuvälineiden avulla lukemaan Ääni- ja viittomakielisen lehden tuottaminen 21831: sanoma- ja aikakauslehtiä. Syntymästään saak- tulee niin kalliiksi, ettei kaikkia kustannuksia 21832: ka kuurojen tai vaikeasti kuulovammaisten on- kyetä kattamaan kohtuullisilla tilausmaksuilla. 21833: gelmana on, etteivät he saa omalla äidinkielel- Kustantajat eivät ole siksi olleet kiinnostuneita 21834: lään, viittomakielellä, sanoma- ja aikakausleh- tekemään näitä lehtiä. 21835: tien välittämää tietoa, koska he eivät suppean Jotta aistivammaisten tiedonsaanti voitaisiin 21836: sanavarastonsa vuoksi ymmärrä lukemaansa. turvata muiden kansalaisten kanssa yhdenver- 21837: Äänilehtiä ilmestyy tällä hetkellä eri puolilla taisella tavalla, olisi tuotettava ammattitaitoi- 21838: maata lähes sata. Useimmiten ne ovat kerran sesti tehtyjä, riittävän usein ilmestyviä äänileh- 21839: viikossa ilmestyviä koostelehtiä. Lehtien rahoi- tiä ja viittomakielisiä videolehtiä. 21840: tus on etupäässä vapaaehtoisen hyväntekeväi- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 21841: syyden varassa, ja lehtien jatkuvuus on tämän 21842: vuoksi alituiseen uhattuna. Äänilehtien tilaaja- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21843: määrät vaihtelevat välillä 20-2 000. Eniten ti- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 21844: laajia on valtakunnallisilla lehdillä, jotka kaikki 31.55.47 3 000 000 markan siirtomäärä- 21845: ovat aikakauslehtiä. rahan aistivammaisten äänilehtien ja 21846: Toistaiseksi ei toiminnassa ole yhtään sään- Viittomakielisten videolehtien tuotannon 21847: nöllisesti ilmestyvää viiUomakielistä videoleh- ja jakelun tukemiseksi. 21848: teä, koska tämän mahdollisuuden on tuonut 21849: 21850: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 21851: 21852: Reino Paasilinna Arto Lapiolahti Risto Ahonen 21853: Jouni Backman Matti Saarinen Riitta Myller 21854: Markku Pohjola Seija Karkinen Raimo Vuoristo 21855: Tuula Paavilainen Timo Roos Sinikka Mönkäre 21856: Jorma Rantanen Erkki Pulliainen Pentti Lahti-Nuuttila 21857: Jukka Gustafsson 21858: 21859: 21860: 21861: 21862: 37 280129N 21863: 578 1988 vp. 21864: 21865: Raha-asia-aloite n:o 535 21866: 21867: 21868: 21869: 21870: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta rautateiden perus- 21871: parantamiseen 21872: 21873: 21874: Eduskunnalle 21875: 21876: On tärkeää, että radanpidon kustannukset ir- useampi tavaraerä kuljetettaisiin perille rauta- 21877: rotettaisiin liikenteen hoidon kustannuksista ja teitse. Näin vähenisivät myös maantieliikenteen 21878: taloudellisuusvaatimus määriteltäisiin tarkoit- kasvavat onnettomuudet. 21879: tamaan liikenteen hoitoa kuten kilpailevilla lii- Kiireellisimpinä kehittämistoimenpiteinä voi- 21880: kennemuodoilla (esim. Finnair). Teiden kulu- daan pitää pääratojen perusparantamista ja ta- 21881: misen vähentämiseksi tulisi etenkin raskasta ta- soristeysten poistamista niin, että ratojen ajo- 21882: varaliikennettä ohjata maanteiltä rautateille. nopeutta voitaisiin nostaa 160 km:iin/h, säh- 21883: Tämän vuoksi VR:n tavarankuljetustariffeja köistysohjelman nopeuttamista ja laajentamis- 21884: tulisi alentaa. Henkilöliikenteen maksut tulisi ta, vähäliikenteisten ratojen korjaamista ja pai- 21885: säilyttää ennallaan, jotta junan kilpailuasema ei kallisliikenteen elvyttämistä. 21886: yksityisautoon nähden heikkenisi bensiinin hin- Näiden toimenpiteiden toteuttamiseksi tulisi 21887: nanalennusten vuoksi. vuoden 1989 talousarviossa rautateiden inves- 21888: Rautateiden kehittäminen on viime vuosina tointeihin saada 200 miljoonan markan taso- 21889: pitkälle laiminlyöty. Rautatiet tarjoaisivat kui- korotus. Seuraavina vuosina olisi varauduttava 21890: tenkin kilpailukykyisen ja energiaa säästävän lisäämään investointeja vielä n. 50 mmk vuo- 21891: vaihtoehdon tie- ja lentoliikenteelle. Rautatei- dessa. 21892: den syrjintää kuvaa se, että investointitaso on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21893: enää puolet siitä, mitä se oli 1970-luvun puoli- nioittaen, 21894: välissä. 21895: Jollei rautateiden kehittämiseen anneta ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21896: haa, eivät ne pysty kilpailemaan muiden liiken- 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 000 21897: nemuotojen kanssa tehokkaasti. Liikennepoli- markan määrärahan maamme rautatei- 21898: tiikassa pitäisi pyrkiä siihen, että entistä useam- den perusparannukseen ja raideliiken- 21899: pi valitsisi matkustusvälineekseen junan ja yhä nettä parantaviin investointeihin. 21900: 21901: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 21902: 21903: Reino Paasilinna Riitta Myller Arto Lapiolahti 21904: Markku Pohjola Seija Karkinen Raimo Vuoristo 21905: Tuula Paavilainen Timo Roos Sinikka Mönkäre 21906: Jorma Rantanen Erkki Pulliainen Esko Seppänen 21907: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila 21908: 1988 vp. 579 21909: 21910: Raha-asia-aloite n:o 536 21911: 21912: 21913: 21914: 21915: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalaisradiotoi- 21916: mintaa varten 21917: 21918: 21919: Eduskunnalle 21920: 21921: Maamme on uusien paikallisradioiden, kaa- ohjelmat ovat yksi tämän pa1van kulttuurin 21922: peli- ja satelliittitelevision sekä videokasettien muoto, tulisi valtion ja kuntien luoda kansalai- 21923: käytön yleistymisen myötä yhä selkeämmin sille mahdollisuudet ohjelmien tekemiseen tai 21924: muuttumassa viestintäyhteiskunnaksi. Tässä ti- niihin osallistumiseen perustamalla sopivin tek- 21925: lanteessa on tärkeää turvata kansalaisille todel- nisin välinein varustettuja "nauhapajoja". 21926: lisempi sananvapaus ja sanomisen oikeus eette- Yleisradion teknistä välineistöä ja asiantunte- 21927: rissä, varallisuuden tai asuinpaikan sitä estä- musta voitaisiin käyttää hyväksi soveltuvin 21928: mättä. osin. Tällaiset "nauhapajat" olisivat varsin te- 21929: Koska puhuminen on ihmiselle Juontaisin hokas keino viestintäkasvatuksen edistämiseksi. 21930: viestinnän muoto, tulisi kansalaisille luoda tasa- Tulevaisuudessa toimintaa tulisi laajentaa pe- 21931: vertaiset mahdollisuudet tuoda radiossa esiin rustamalla "videopajoja", joissa kansalaisilla 21932: tärkeiksi katsomiaan asioita. Kaksisuuntainen olisi omakohtaisesti tilaisuus tutustua televisio- 21933: tiedonvälitys on informaatioyhteiskunnan tär- ilmaisun perusteisiin. 21934: keä demokraattinen edellytys. Kansalaisten on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21935: voitava organisoitua keskenään myös tulevai- nioittaen, 21936: suudessa. 21937: Tähän tavoitteeseen on pyritty Yleisradion että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21938: Oulussa ja Helsingissä aloittamalla kansalaisra- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 21939: diokokeilulla. Sananvapauden turvaaminen ei 31.99.35 500 000 markkaa kansalaisra- 21940: kuitenkaan ole yksinomaan Yleisradion tehtä- diotoiminnan laajentamiseksi tavoittee- 21941: vä. Yleisradion tekniset resurssit eivät myös- na ulottaa kansalaisradiotoiminta koko 21942: kään riitä tarjoamaan kovin laajaa ohjelmante- maahan ja jokaiseen kuntaan. 21943: komahdollisuutta kansalaisille. Koska radio- 21944: 21945: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 21946: 21947: Reino Paasilinna Risto Ahonen Jouni Backman 21948: Matti Saarinen Riitta Myller Liisa Jaakonsaari 21949: Markku Pohjola Seija Karkinen Raimo Vuoristo 21950: Tuula Paavilainen Timo Roos Sinikka Mönkäre 21951: Jorma Rantanen Erkki Pulliainen Jukka Gustafsson 21952: Arto Lapiolahti 21953: 580 1988 vp. 21954: 21955: Raha-asia-aloite n:o 537 21956: 21957: 21958: 21959: 21960: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta psykiatristen poti- 21961: laiden fyysiseen kuntoutukseen liittyvään tutkimukseen 21962: 21963: 21964: Eduskunnalle 21965: 21966: Kansaneläkelaitos kustantaa keskimäärin 7- tukseen, ehkä kahdessa ryhmässä. Heidän kun- 21967: 21 vuorokauden kuntoutusjaksoja kylpyläkun- toutustaan seurattaisiin huolellisesti. Tämän 21968: toutuslaitoksissa lähes kaikkien vammaisryh- seurannan antamien tietojen perusteella arvioi- 21969: mien edustajille. Psykiatriset potilaat eivät ole taisiin psykiatristen potilaiden fyysisen hoidon 21970: oikeutettuja tällaisiin kuntoutusjaksoihin. Jo toimivuus ja käyttökelpoisuus ja tehtäisiin suo- 21971: tähän mennessä on kuitenkin olemassa selvää situkset jatkotoimenpiteiksi. 21972: tietoa siitä, että fyysinen hoito saattaa myös Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21973: psykiatristen potilaitten kohdalla olla kuntout- nioittavasti, 21974: tavaa. Se kääntää usein potilaan kokemuskent- 21975: tää ja luo uusia hoidollisia ulottuvuuksia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21976: Suomen Mielenterveysseura suunnittelee toi- 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar- 21977: mintatutkimusta, jossa psykiatristen potilaitten kan määrärahan psykiatristen potilait- 21978: joukosta valittaisiin noin 30 potilaan ryhmä, ten fyysistä kuntoutusta koskevan tutki- 21979: jolle annettaisiin mahdollisuus kylpyläkuntou- muksen suorittamista varten. 21980: 21981: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 21982: 21983: Reino Paasilinna Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila 21984: Saara-Maria Paakkinen Antti Kalliomäki 21985: 1988 vp. 581 21986: 21987: Raha-asia-aloite n:o 538 21988: 21989: 21990: 21991: 21992: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta omaehtoisen tekemi- 21993: sen tukemiseksi 21994: 21995: 21996: Eduskunnalle 21997: 21998: Ihmisille on työnteolla toimeentulon lisäksi vaihtaa. Eri työt on pisteytetty. Pörssi keskittyy 21999: perustavaa merkitystä elämän sisällön ja tarkoi- arkipäivän tarpeitten hoitoon maaseudulla, ku- 22000: tuksellisuuden antajana. Nykyiset työttömyys- ten auton korjaamiseen, pankkiasioiden hoi- 22001: korvaukset ja verokäytäntö ovat omiaan vie- toon naapurin puolesta, kotiompeluun, kakun- 22002: mään omaehtoiselta työn tekemiseltä viimeisen- pohjien tekoon, pitopalveluun, lumenluontiin, 22003: kin motivaation. Työntekoa ei suosita, vaan siivoukseen jne. Samoin pörssin puitteissa voi 22004: siitä rangaistaan. tarjoutua pitämään vaikkapa esitelmiä, vetä- 22005: Kanadassa ja Uudessa Seelannissa on käyn- mään kielikerhoja, täyttämään lomakkeita, tar- 22006: nissä nk. Green Dollar -kokeilu, jonka puitteis- joamaan urbaania oveluuttaan vastapalveluk- 22007: sa ihmiset vaihtavat osaamistaan rahatalouden seksi maanmuokkauksesta, lantakuormasta, 22008: ulkopuolella. Tätä toimintaa varten on perus- kompostin teosta, lumen luonnista, katon kor- 22009: tettu mikrojen avulla toimiva pistepörssi, johon jaamisesta jne. 22010: voi ilmoittaa tekemisensä ja montako pistettä se Näiden toimenpiteiden avulla edistetään 22011: vaatii. Maaseutu eläväksi -toimintaa ja ihmisten oman 22012: Suomessakin tulee kokeilla jollakin työttö- elämän hallintaa. 22013: myysalueella maaseudulla vaihtopistepörssiä. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 22014: Vaihtopistepörssissä vaihdetaan oman käden 22015: tuotteita ja palveluja. Näistä palveluista ei mak- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22016: seta veroja. Toisaalta vaihtotalouden piiristä ei 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22017: voi ostaa markoilla lainkaan. Vaihtopistepörs- 34.50.61 200 000 markan määrära- 22018: Sia pidetään mikroverkkojen välityksellä. han vaihtopistekokeilun aloittamiseksi 22019: "Pörssiin" voit ilmoittaa mitä haluat, tehdä tai omaehtoisen tekemisen edistämiseksi. 22020: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 22021: 22022: Reino Paasilinna Jorma Rantanen Osmo Soininvaara 22023: Pauli Saapunki Risto Ahonen Seija Karkinen 22024: Tuula Paavilainen Jouni Backman Matti Saarinen 22025: Riitta Myller Liisa Jaakonsaari Markku Pohjola 22026: Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson Urpo Leppänen 22027: Raimo Vuoristo Timo Roos Sinikka Mönkäre 22028: Erkki Pulliainen Esko Almgren 22029: 582 1988 vp. 22030: 22031: Raha-asia-aloite n:o 539 22032: 22033: 22034: 22035: 22036: Paasilinna ym.: Määrärahojen osoittamisesta asunnottomuuden 22037: poistamiseksi 22038: 22039: 22040: Eduskunnalle 22041: 22042: Yhdistyneet Kansakunnat julisti vuoden 1987 siaalihallituksen laskelmien mukaan vanhain- 22043: asunnottomien vuodeksi. Asuntotilanne ei kui- kotihoito maksaa yhteiskunnalle noin 4 000 mk 22044: tenkaan parantunut. Vaikka Suomi kuuluu kuukaudessa, josta kunnan osuus on keski- 22045: maailman kehittyneimpiin maihin, on asunnot- määrin 2 000 mk kuukaudessa. Vastaavasti eril- 22046: tomuus hyvinvointiyhteiskuntamme suurimpia lisen vuokrayksiön tai vanhustentaloasunnon 22047: häpeäpilkkuja. Maamme yleinen asumistaso on kunnalle aiheuttamat kustannukset ovat 220- 22048: viimeisten kahden vuosikymmenen aikana ko- 260 mk kuukaudessa. Vanhusten asuinpaikka- 22049: hentunut oleellisesti, mutta tästä huolimatta na vanhainkoti on siis kymmenen kertaa kal- 22050: meillä on edelleen useita kymmeniätuhansia liimpi kuin vuokra-asunto. Hyvin varustetun 22051: asunnottomia ja puutteellisissa oloissa asuvia palvelutalon kustannukset - tarvittavat kodin- 22052: henkilöitä. Varsin tiukoinkin kriteerein arvioi- hoito- ja sairaanhoitopalvelut mukaan lukien 22053: tuna asunnottomia on noin 16 000 henkeä, - ovat suurimmillaan noin 2/3 (n. 2 900 mk 22054: joista noin 6 000-7 000 on pääkaupunkiseu- kuukaudessa) vanhainkotihoidon kustannuksis- 22055: dulla. ta. Vastaavia tuloksia on saatu tutkittaessa 22056: Sosiaali- ja terveydenhuolto ovat omalta asunnottomia päihdeongelmaisia, psykiatrisia 22057: osaltaan joutuneet kantamaan vastuun asun- potilaita ja yömajoissa asuvia henkilöitä (Komi- 22058: nottomuudesta, koska normaalit asuntopoliitti- teanmietintö 1984: 18). Yksinkertaisella kerta- 22059: set toimenpiteet eivät ole tasapuolisesti kohdis- laskulla voidaan laskea kuinka suurista raha- 22060: tuneet kaikkiin väestöryhmiin. Maassamme on summista kansantaloudellisesti on kysymys. 22061: laitospaikkoja suhteessa väestöön lähes eniten Kun asunnottomat ja muutoin heikossa ase- 22062: maailmassa. Laitospaikkojen lisäämisestä ol- massa olevat henkilöt joutuvat asuntomarkki- 22063: laan luopumassa ja osittain niitä ollaan jopa vä- noilla kilpailemaan muun väestön kanssa, ei 22064: hentämässä. Tämä tulee omalta osaltaan lisää- heitä oteta riittävästi huomioon asuntopoliittis- 22065: mään paineita jo ennestään kireillä vuokra- ta tukea jaettaessa. Toisaalta meillä on jo koke- 22066: asuntomarkkinoilla. muksia rahoituksellisista erityistoimenpiteistä, 22067: Asunnottomuuden ja tarpeettoman laitosasu- jotka ovat edistäneet näiden ryhmien tilannetta. 22068: misen poistaminen on sekä inhimillisesti että Asunnottomuutta ja puutteellista asumista ei 22069: kansantaloudellisesti välttämätöntä. Tehtyjen voida ratkaista yksin uustuotannon avulla eikä 22070: selvitysten mukaan asunnottomien ja puutteelli- se myöskään sosiaalipoliittisesti ole mielekästä, 22071: sesti asuvien asunto-oloja parantamalla voi- mikäli halutaan estää erilaisten sosiaalisten 22072: daan päästä kansantaloudellisesti huomattaviin haittatekijöiden keskittymistä tietyille asuin- 22073: säästöihin ja samalla vähentää uusien laitos- alueille. Myös jo olemassa olevaa asuntokantaa 22074: paikkojen rakentamispaineita. Esimerkiksi so- tulee käyttää joustavasti hyväksi. 22075: 1988 vp. - RA n:o 539 583 22076: 22077: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 40 000 000 markan määrärahan kunnille 22078: nioittavasti, vanhojen asuntojen hankinnan lainoi- 22079: tukseen siten, että määrärahasta puolet 22080: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden osoitettaisiin pääkaupunkiseudun kun- 22081: 1989 tulo- ja menoarvioon nille, sekä 22082: - momentille 35.45.83 60 000 000 - luvun 35.45 uudelle momentille 22083: markan määrärahan asunnottomille tar- JO 000 000 markan määrärahan pääkau- 22084: koitettujen vuokra-asuntojen rakenta- punkiseudun kunnille rakennusyhtiön 22085: miseen, perustamista varten. 22086: - luvun 35.45 uudelle momentille 22087: 22088: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 22089: 22090: Reino Paasilinna Riitta Myller Raimo Vuoristo 22091: Liisa Jaakonsaari Markku Pohjola Seija Karkinen 22092: Tuula Paavilainen Timo Roos Sinikka Mönkäre 22093: Jorma Rantanen Erkki Pulliainen Esko Seppänen 22094: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila Saara-Maria Paakkinen 22095: Antti Kalliomäki 22096: 584 1988 vp. 22097: 22098: Raha-asia-aloite n:o 540 22099: 22100: 22101: 22102: 22103: Paasio ym.: Määrärahan osoittamisesta rantaradan perusparan- 22104: nukseen välillä Kirkkonummi-Turku 22105: 22106: 22107: Eduskunnalle 22108: 22109: Helsingin ja Turun välisen, kansainvälistäkin sillä sijoitetut pääomat alkavat tuottaa täydellä 22110: liikennettä merkittävässä määrin välittävän ran- teholla vasta kun hanke on valmistunut. Viittei- 22111: taradan peruskorjaustyö on parhaillaan käyn- tä hankkeen kannattavuuteen antaa se, että ran- 22112: nissä. Rata saatiin merkittäväksi työkohteeksi taradan matkustajamäärät ovat syksyllä 1987 22113: vuonna 1982 eduskunnan päätettyä yhteyden aikataulujen nopeuduttua nousseet n. 10 o/o :lla. 22114: saattamisesta ajanmukaiseen kuntoon. Hankkeen nopeuttamista kiirehtii edelleen val- 22115: Nykyisellä rahoitusvauhdilla (vuodeksi 1988 tatien n:o 1 heikko kunto ja suunnitelma avata 22116: myönnetty 80 mmk) rata valmistuu vuonna maaliskuussa 1989 junalauttayhteys Turusta 22117: 1994. Rautatiehallituksen ilmoituksen mukaan Ruotsiin. 22118: valmistumista voitaisiin kuitenkin nopeuttaa, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 22119: mikäli rahoitus korotettaisiin 120 mmk:aan 22120: vuodessa. Tällöin valmistusvuosi olisi 1992, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22121: mahdollisesti jopa 1991. Tekninen valmius töi- 1989 tulo- ja menoarvioon 120000000 22122: den nopeuttamiseen on olemassa. markkaa käytettäväksi rantaradan pe- 22123: Rantaradan perusparannusmäärärahojen ko- rusparannukseen välillä Kirkkonum- 22124: rottaminen on kansantaloudellinen kysymys, mi-Turku. 22125: 22126: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 22127: 22128: Pertti Paasio Ensio Laine Heli Astala 22129: Tapio Holvitie Heikki Perho Sauli Hautala 22130: Taisto Tähkämaa Jukka Roos Virpa Puisto 22131: Anna-Liisa Jokinen Sauli Niinistö Risto Ahonen 22132: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Liisa Hilpelä 22133: 1988 vp. 585 22134: 22135: Raha-asia-aloite n:o 541 22136: 22137: 22138: 22139: 22140: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta läänien kehittä- 22141: miseen 22142: 22143: 22144: Eduskunnalle 22145: 22146: Keski-Suomen läänin yleisenä tavoitteena on lääni haluaa olla vaihtoehtoinen sijoituskohde 22147: läänin teollisuuden ja sitä lähellä olevien toimi- yrityksille ja myös julkiselle hallinnolle. 22148: alojen kehityksen edistäminen. Tähän tarjoaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22149: luontevan perustan läänin kehittämisohjelma nioittavasti, 22150: 1985-2000. Tämä merkitsee ennen kaikkea 22151: osaamisen ja teknologisen tason kohottamiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22152: tähtäävää toimintaa. 1989 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 22153: Keski-Suomen valtakunnallisen aseman vah- markkaa läänien kehittämisrahaa Keski- 22154: vistaminen on koko maan kannalta tärkeää; Suomen lääniä varten. 22155: 22156: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 22157: 22158: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen Tina Mäkelä 22159: Raimo Vuoristo Kerttu Törnqvist Antti Kalliomäki 22160: Iiris Hacklin Marja-Liisa Tykkyläinen 22161: 586 1988 vp. 22162: 22163: Raha-asia-aloite n:o 542 22164: 22165: 22166: 22167: 22168: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta VTKK:n lisätilojen 22169: hankintaan Jyväskylässä 22170: 22171: 22172: Eduskunnalle 22173: 22174: Valtion tietokonekeskuksen toiminnan laa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22175: jentaminen Jyväskylässä on toteutettava siinä nioittavasti, 22176: mitassa ja sen aikataulun mukaan kuin valtion 22177: tulo- ja menoarviossa vuodelle 1987 on esitetty. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22178: Tietotaajama Jyväskylässä tarjoaa lähivuosi- 1989 tulo- ja menoarvioon 4 500 000 22179: na merkittävät kytkennät ja on omiaan lisää- markan määrärahan Jyväskylän VTKK:n 22180: mään alueen taitotietoa. Lisätilojen hankintaa lisätilojen hankintaan. 22181: varten on edelleen vuosien 1989-93 tulo- ja 22182: menoarvioihin varattava 4,5 miljoonan markan 22183: määräraha kuhunkin. 22184: 22185: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 22186: 22187: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen Tina Mäkelä 22188: Jorma Rantanen Ilkka Joenpalo Antti Kalliomäki 22189: Raimo Vuoristo Iiris Hacklin Marja-Liisa Tykkyläinen 22190: 1988 vp. 587 22191: 22192: Raha-asia-aloite n:o 543 22193: 22194: 22195: 22196: 22197: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Muuramen ylä- 22198: asteen ja liikuntahallin rakentamiseen 22199: 22200: 22201: Eduskunnalle 22202: 22203: Valtioneuvosto on hyväksynyt Säynätsalon ja tannukset ovat noin 35 milj. mk, ja se on tar- 22204: Muuramen nykyisen yhteisen yläasteen piirin koitus toteuttaa vuosina 1988-1990. 22205: jakamisen vuodesta 1990 lähtien. Muurameen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22206: on rakennettava oma yläasteen koulu, koska nioittavasti, 22207: yhteisen yläasteen tilat eivät enää riitä molem- 22208: pien kuntien oppilaille. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22209: Koulurakennuksen yhteyteen suunnitellaan I989 tulo- ja menoarvioon II 000 000 22210: auditorion ja liikuntahallin rakentamista. Lii- markkaa Muuramen yläasteen ja liikun- 22211: kuntahallin kokonaisala kaikkine tiloineen on tahallin rakentamista varten. 22212: yli 1 000 neliömetriä. Hankkeen kokonaiskus- 22213: 22214: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 22215: 22216: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen Tina Mäkelä 22217: Raimo Vuoristo Kerttu Törnqvist Antti Kalliomäki 22218: Iiris Hacklin Marja-Liisa Tykkyläinen 22219: 588 1988 vp. 22220: 22221: Raha-asia-aloite n:o 544 22222: 22223: 22224: 22225: 22226: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen vesi- 22227: huoltohankkeisiin 22228: 22229: 22230: Eduskunnalle 22231: 22232: Laajalla alueella Keski-Suomessa joudutaan tulee saada, koska alueen vesiongelmat eivät 22233: käyttämään huonoa ja usein epähygieenistä kaikki ole pahimmilla työttömyysalueilla. 22234: vettä. Keski-Suomi ei ole moneen vuoteen saanut 22235: Haja-asutuksen vedenhankinta voidaan Kes- valtion tulo- ja menoarvioon yhtään vesihuolto- 22236: ki-Suomen olosuhteissa hoitaa perinteisin vesi- hanketta. Tästä syystä kohteet ovat viivästyneet 22237: huoltojärjestelmin vain osittain. Yhteisveden- luvattoman pitkälle. 22238: hankinnassa on valtaosaltaan turvauduttava ai- Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon 22239: kaisemmin tutkimattorniin pienvesivaroihin tulisi saada rahoitus ainakin Keuruun kaupun- 22240: (kallio- ja moreenipohjavedet) ja tämän yhtey- gin ja varuskunnan yhdysvesijohtoon (kustan- 22241: dessä uuteen sekä teknisesti erittäin vaativaan nusarvio 2, 7 milj. mk/ valtionosuus 1,0 milj. 22242: pohjavesien hyödyntämistekniikkaan. Lisäksi mk), Lievestuoreen vedenhankintaan (3,8 milj. 22243: yli puolet haja-asutuksesta tarvitsee kiinteistö- mk/1,35 milj. mk), Noposenahon-Mäntype- 22244: kohtaista vedenhankinnan kehittämistä. Mo- rän vesihuoltohankkeeseen (1 ,8 milj. mk/0,9 22245: lempien osalta yhteiskunnan toimintavalmius milj. mk) ja Vaajakosken alueen syöttövesijoh- 22246: on toistaiseksi erittäin vajavainen. toon (11,0 milj. mk/3,5 milj. mk). 22247: Maaseudun vesitilanteen parantamiseksi tar- Joko budjettivaroin tai työllisyysvaroin tulisi 22248: vitaan toteuttaa Linnakylän vesijohto Saarijärvellä 22249: 1) laajapohjaista ja monipuolista vesitutki- (1 ,2 milj. mk/0,5 milj. mk), Pihtiputaan-Se- 22250: musta, läntauksen vesihuoltohanke (1,7 milj. mk/0,9 22251: 2) perusteellista vesiongelman kartoitusta se- milj. mk) ja Äänekosken-Kovalanniemen- 22252: kä pienvedenhankinnan suunnittelua ja vesi- Suolahden yhdysvesijohto (5 ,5 milj. mk/ 1,8 22253: neuvontaa, sekä milj. mk). 22254: 3) omatoimista kiinteistökohtaisen veden- Määrärahan niukkuuden vuoksi avustuspro- 22255: hankinnan edistämistä mm. kohentamalla ve- sentit ovat jääneet selvästi alle lain sailiman 30 22256: denottopaikkojen kuntoa ja kaivoympäristön prosentin. Erityisesti haja-asutusalueiden vesi- 22257: hygieenisiä tilaa. huoltohankkeisiin tulisi myöntää pääsääntöi- 22258: Ensiksi mainitun tehtävän hoito kuuluu pää- sesti 30 prosentin avustus. 22259: osiltaan valtiovallalle. Jälkimmäiset edellyttä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22260: vät ennen kaikkea kunnallisen tutkimuksen, nioittavasti, 22261: pienvedenhankintatuen ja neuvonnan kehittä- 22262: mistä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22263: Tarvittaviin pohjavesiselvityksiin tarvitaan 1989 tulo- ja menoarvioon 12 500 000 22264: vuosittain rahaa noin 0,5 milj. mk ja hankkei- markkaa Keski-Suomen vedenhankin- 22265: den toteuttamiseen noin 3 milj. mk. Selvityksiin nan kehittämiseen perusteluissa tarkoi- 22266: ja toteutukseen ei ole saatu budjettivaroja, joita tettuihin hankkeisiin. 22267: 22268: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 22269: 22270: Tuula Paavilainen Pekka Leppänen Tina Mäkelä 22271: Jorma Rantanen Raimo Vuoristo Markku Pohjola 22272: Antti Kalliomäki Iiris Hacklin Marja-Liisa Tykkyläinen 22273: Riitta Myller 22274: 1988 vp. 589 22275: 22276: Raha-asia-aloite n:o 545 22277: 22278: 22279: 22280: 22281: Pelttari: Määrärahan osoittamisesta Kittilän-Ylläsjärven maan- 22282: tien rakentamiseen 22283: 22284: 22285: Eduskunnalle 22286: 22287: Kittilän-Ylläsjärven maantie on ennen kaik- myös alueen vaikeaa työttömyyttä. Tiehanke 22288: kea matkailun kannalta tärkeä hanke. Tie ly- sisältyy TVL:n Lapin piirin toimenpideohjel- 22289: hentäisi Kittilän ja Ylläsjärven välisen matkan maan vuosille 1984-1990. Toimenpideohjel- 22290: 90 km:stä 38 km:iin. Kun Kittilässä on lento- man mukaan hankkeen kustannukset ovat 22291: kenttä, merkitsisi lyhyempi tieyhteys lentolii- 20 552 000 markkaa. 22292: kenteellekin voimakasta kasvua. Kolariin lii- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 22293: kennöi Helsingistä matkailukausina autopika- taen, 22294: juna. Lyhyempi tieyhteys Koiarista Kittilään 22295: lisäisi myös junaliikenteen käyttöä. Ylläksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22296: alue on Saariselän ohella Lapin vilkkain mat- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22297: kailukeskus, joka on voimakkaasti kehittymäs- 31.24. 77 5 000 000 markkaa Kittilän- 22298: sä. Niin Kittilän kuin Kolarin kuntakin ovat Ylläsjärven maantien rakentamisen 22299: maamme pahinta työttömyysaluetta. Tieyh- aloittamiseksi. 22300: teyden rakentaminen helpottaisi ratkaisevasti 22301: 22302: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 22303: 22304: Seppo Pelttari 22305: 590 1988 vp. 22306: 22307: Raha-asia-aloite n:o 546 22308: 22309: 22310: 22311: 22312: Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta Loimaan maatalousoppi- 22313: laitoksen lisärakennuksen rakennustöiden aloittamiseen 22314: 22315: 22316: Eduskunnalle 22317: 22318: Loimaan maatalousoppilaitosta on viime näinkin paljon varoja. Ajanmukaisten ruokala- 22319: vuosien aikana kehitetty voimakkaasti rakenta- ja liikuntatilojen aikaansaaminen ynnä viimei- 22320: malla uusia ja ajanmukaisia opetus- ja koulu- nen vaihe oppilasasuntolarakennuksista saattai- 22321: tustiloja lisääntynyttä oppilasmäärää varten. sivat koulun suunnitelman mukaiseen kuntoon. 22322: Varsinainen koulurakennus tarvitsee vielä lisäti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22323: loja voidakseen toimia täydellä teholla. Maa- nioittaen, 22324: aluevaraukset ja suunnitelmat ovat jo siinä 22325: määrin valmiina, että rakennustyö voitaisiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22326: aloittaa vuonna 1988. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22327: Rakennustyön lykkääminen on valtiontalou- 29.61.74 1000000 markkaa Loimaan 22328: dellisesti hyvin epäedullista, koska oppilaitok- maatalousoppilaitoksen lisärakennuk- 22329: sen toimivuuden parantamiseen on jo uhrattu sen rakennustyön aloittamista varten. 22330: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 22331: 22332: Heikki Perho Sauli Niinistö 22333: Heli Astala Tapio Holvitie 22334: Liisa Hilpelä 22335: 1988 vp. 591 22336: 22337: Raha-asia-aloite n:o 547 22338: 22339: 22340: 22341: 22342: Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta Naantalin-Merimaskun 22343: -Rymättylän yhdysvesijohtohankkeen aloittamiseen valtion 22344: vesihuoltotyönä 22345: 22346: Eduskunnalle 22347: 22348: Merimaskun kunnan käytössä olevat pohja- tulisi aloittaa mahdollisimman pian Merimas- 22349: vesivarat ovat niukat ja laadultaan heikot. Ry- kun ja Rymättylän kuntien vaikean vesitilan- 22350: mättylän kunnan raakavesilähteenä on pinta- teen takia. 22351: vesi, jonka laatu ei ole hyvä. Saaristokuntien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22352: vedenhankintaongelmien poistamiseksi laadi- nioittavasti, 22353: tun suunnitelman mukaan vesi ostettaisiin Rai- 22354: sion-Naantalin vesilaitos-kuntainliitolta ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22355: johdettaisiin yhdysvesijohdoilla Naantalista 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 22356: Merimaskuun ja Rymättylään. markan miiärärahan momentille 30.40. 77 22357: Yhdysvesijohtosuunnitelman kustannusar- Naantalin- Merimaskun- Rymättylän 22358: vio on 4 000 000 mk, josta valtion osuus on yhdysvesijohtohankkeen aloittamiseen 22359: 2 000 000 mk. Yhdysvesijohtojen rakentaminen valtion vesihuo/totyönä. 22360: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 22361: 22362: Heikki Perho Risto Ahonen Sauli Niinistö 22363: Heli Astala Tapio Holvitie Liisa Hilpelä 22364: 592 1988 vp. 22365: 22366: Raha-asia-aloite n:o 548 22367: 22368: 22369: 22370: 22371: Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta Riista- ja kalatalouden 22372: tutkimuslaitokselle merikalastuksen ja merenviljelyn tutki- 22373: musaseman suunnitteluun Rymättylässä 22374: 22375: Eduskunnalle 22376: 22377: Hallitus on esittänyt vuoden 1980 ja vuoden laitos on edellyttänyt, että aseman sijoituspai- 22378: 1983 valtiopäiville hyväksyttäväksi lain Riista- kasta on hyvät yhteydet kalan vastaanottopaik- 22379: ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kalantutki- koihin, paikalla on saatavissa hyvälaatuista 22380: musosaston siirtämisestä Helsingin kaupungista meri- ja makeaa vettä ja paikasta on hyvät yh- 22381: Rymättylän kuntaan. Sen johdosta, että edus- teydet Turkuun. Rymättylä on ilmoittanut voi- 22382: kunta ei ehtinyt käsitellä ko. esityksiä, se on vansa osoittaa vaatimukset täyttävän paikan 22383: poistanut vuoden 1981 ja vuoden 1984 tulo- ja tutkimusasemalle. 22384: menoarvioon ko. tarkoitusta varten esitetyt Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 22385: määrärahat. Näin ollen hanke on edelleen to- 22386: teuttamatta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22387: Turun ja Porin lääninhallitus, Varsinais-Suo- 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 22388: men Maakuntaliitto sekä Varsinais-Suomen Ka- markkaa Riista- ja kalatalouden tutki- 22389: lastajaliitto ovat asettuneet tukemaan osaston muslaitoksen merikalastuksen ja meren- 22390: sijoittamista Rymättylään Riista- ja kalatalou- viljelyn tutkimusaseman suunnitteluun 22391: den tutkimuslaitoksen merikalastuksen ja me- Rymättylän kunnassa. 22392: renviljelyn tutkimusaseman nimellä. Tutkimus- 22393: 22394: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 22395: 22396: Heikki Perho Ensio Laine Heli Astala 22397: Tapio Holvitie Sauli Hautala Jukka Roos 22398: Virpa Puisto Liisa Hilpelä Anna-Liisa Jokinen 22399: Sauli Niinistö Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Pertti Paasio 22400: 1988 vp. 593 22401: 22402: Raha-asia-aloite n:o 549 22403: 22404: 22405: 22406: 22407: Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisen maa- 22408: talouskonemuseon perustamiseksi Loimaalle 22409: 22410: 22411: Eduskunnalle 22412: 22413: Opetusministeriön asettaman erikoismuseo- nyt toimenpiteisiin valtakunnallisen maatalous- 22414: työryhmän muistiossa 1985:43 todetaan seuraa- konemuseon saamiseksi paikkakunnalle. Loi- 22415: vaa: "Ennen sotia alkanut maatalouden muu- maan kunnanvaltuusto on varannut hankkeen 22416: tosprosessi, lähinnä koneeliistuminen ja sen ai- eteenpäin viemiseksi talousarvioansa määrära- 22417: heuttamat muutokset, on jäänyt systemaattisen han. Sen turvin on teetetty alustava suunnitel- 22418: tallennuksen ulkopuolelle. Samoin maataloutta ma museon tarvitsemista tiloista ja maa-alueis- 22419: koskeva tutkimus on vain vähäisessä määrin ta. Suunnitteilla olevaan museoon on kaavailtu 22420: kuulunut museoiden tutkimusohjelmiin. Mu- noin 4 000 m 2 tiloja. 22421: seoiden välisessä työnjaossa maatalous tulee si- Museon sijaintipaikaksi Loimaan kunnanhal- 22422: sältymään joidenkin yleismuseoiden tutkimus- litus on varannut kunnan omistamista maa- 22423: ja dokumentointiohjelmiin. Maatalouden kes- alueista valtatien n:o 9 varrelta 5,3 hehtaarin 22424: keisen aseman vuoksi tätä ei kuitenkaan voida maa-alueen. Alue on katsottu riittäväksi mu- 22425: pitää riittävänä. Maatalouden museaalisen, seossa tapahtuvaa tutkimus- ja esittelytoimin- 22426: koko maan kattavan tallennuksen ja tutkimuk- taa varten sekä pysäköintitiloiksi. 22427: sen turvaamiseksi alalla on tarpeen valtakun- Jotta museo voisi alun alkaen käynnistyä riit- 22428: nallinen erikoismuseo." tävän kokoisena, on välttämätöntä saada mu- 22429: Loimaan kunta sijaitsee lounaisessa Suomes- seon rahoitukseen valtion tukea. Pelkästään yh- 22430: sa keskellä maan tärkeintä viljanviljelyaluetta. den kunnan varojen turvin hanke jää toteutu- 22431: Maatalous on seudulla perinteisesti ollut kehi- matta. 22432: tyksen kärjessä. Maatalouskoneita on käytetty Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22433: tehokkaasti siitä saakka, jolloin niitä alettiin nioittavasti, 22434: Suomeen hankkia ja Suomessa valmistaa. Tästä 22435: syystä paikkakunnalle on aikojen kuluessa syn- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22436: tynyt lukuisia pieniä sekä tila- että kuntakoh- 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar- 22437: taisia museoita. Niiden kokoelmat ovat joka kan määrärahan valtakunnallisen maa- 22438: tapauksessa sattumanvaraisia ja suppea-alaisia. talouskonemuseon perustamista varten 22439: Edellisen johdosta Loimaan kunta on ryhty- Loimaan kuntaan. 22440: 22441: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 22442: 22443: Heikki Perho Risto Ahonen Sauli Niinistö 22444: Heli Astala Tapio Holvitie Liisa Hilpelä 22445: 22446: 22447: 22448: 22449: 38 280129N 22450: 594 1988 vp. 22451: 22452: Raha-asia-aloite n:o 550 22453: 22454: 22455: 22456: 22457: Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta Loimaan-Alastaron 22458: maantien rakennustyön aloittamiseen 22459: 22460: 22461: Eduskunnalle 22462: 22463: Hanke uuden maantien rakentamiseksi Loi- jälkeen tien keskiosasta puuttuu väli Loimaa- 22464: maan kaupungin ja Alastaron kunnan välille on Alastaro ja edelleen Alastaro-Yläne. On kan- 22465: jo kauan ollut vireillä. Tämä tieosuus kuuluu santaloudellista tuhlausta rakentaa tieyhteys 22466: osana eduskunnan jo vuonna 1965 hyväksymän molemmista päistään kuntoon ja jättää se kes- 22467: ponnen tarkoittamaan tieyhteyteen välillä Uusi- kikohdaltaan liian pitkäksi ajaksi rakentamat- 22468: kaupunki-Forssa. Tien suunnittelu on nyt ta. Liikennemäärien kasvaessa nykyisillä valta- 22469: edennyt tältä osin niin pitkälle, että rakentami- ja kantateillä kyseisen tieyhteyden nopea val- 22470: nen olisi mahdollista aloittaa vuonna 1988. Tä- miiksi saattaminen olisi mitä tärkeintä. 22471: mä aikataulu on myös hyväksytty Turun tie- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22472: vesirakennuspiirin tienpidon toimenpideohjel- nioittavasti, 22473: maan vuodeksi 1988. 22474: Tieyhteys välillä Uusikaupunki-Forssa on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22475: nyt rakennettu valmiiksi välillä Uusikaupun- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22476: ki-Hinnerjoki ja välillä Loimaa-Forssa. Ku- 31.24. 77 JO 000 000 markkaa Loimaan 22477: luvan vuoden aikana valmistunee täyteen ajo- ja Alastaron välisen maantien rakennus- 22478: kuntoon tieyhteys Yläne-Hinnerjoki. Tämän työn aloittamiseen. 22479: 22480: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 22481: 22482: Heikki Perho Risto Ahonen 22483: Liisa Hilpelä Sauli Niinistö 22484: Tapio Holvitie 22485: 1988 vp. 595 22486: 22487: Raha-asia-aloite n:o 551 22488: 22489: 22490: 22491: 22492: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien poliisin virkojen 22493: perustamiseksi Länsi-Uudenmaan nimismiespiireihin 22494: 22495: 22496: Eduskunnalle 22497: 22498: Poliisitoimen henkilöstöresurssien lisäys ei Uudenmaan lääninhallituksen arvion mu- 22499: ole Uudellamaalla vastannut palvelujen tarvet- kaan poliisitoimen toimintakyvyn turvaamisek- 22500: ta. Poliisitoimen henkilökunnan vähäisyys on si tarvitaan lähivuosina Uudellemaalle kymme- 22501: ongelma kaikissa Uudenmaan läänin poliisipii- niä uusia poliisin ja poliisitoimen palveluihin 22502: reissä, mutta suurimmat ongelmat henkilöstö- liittyviä toimia. Uudenmaan lääninhallitus on 22503: vajaus aiheuttaa pääkaupunkiseudun kuntien esittänyt edellä mainittujen Länsi-Uudenmaan 22504: lisäksi läänin kasvukeskuksissa ja Länsi-Uudel- kuntien alueelle vuodelle 1988 yhteensä seitse- 22505: lamaalla. Näitä kuntia ovat muun muassa Han- män uutta poliisitoimen vakanssia. 22506: ko, Vihti, Kirkkonummi ja Lohja. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 22507: Erilaiset lupa-asiat, passi- ja ajokorttiasiat, nioittavasti, 22508: syyttäjän ja ulosottoviranomaisen tehtävät ovat 22509: lisänneet poliisien tehtävämäärää siinä määrin, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22510: että poliisiasioiden hoitaminen kansalaisten oi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22511: keusturvan ja yhteiskunnallisten palvelujen saa- 26.75.01 1000000 markkaa uusien po- 22512: tavuudelle asetettujen yleisten vaatimusten mu- liisitoimen virkojen perustamiseksi Län- 22513: kaisesti on heikentynyt. si-Uudenmaan nimismiespiireihin. 22514: 22515: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 22516: 22517: Markku Pohjola Matti Saarinen Seija Karkinen 22518: Jukka Roos Saara-Maria Paakkinen Marjatta Väänänen 22519: Päivi Varpasuo 22520: 596 1988 vp. 22521: 22522: Raha-asia-aloite n:o 552 22523: 22524: 22525: 22526: 22527: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta kahden erikoistilin- 22528: tarkastajan toimen perustamiseksi tutkimaan konkurssien 22529: laillisuutta Uudellamaalla 22530: 22531: Eduskunnalle 22532: 22533: Taloudellisen rikollisuuden yhteiskunnalle Koska verottajalla on lähes poikkeuksetta 22534: tuottamat vahingot ovat paljon suuremmat suuri intressi konkurssipesiin suurien verovel- 22535: kuin ns. perinteisen rikollisuuden aiheuttamat- kojen johdosta, nähdään tarkoituksenmukaise- 22536: vahingot. Esimerkiksi Ruotsissa tehdään vuo- na, että juuri verottaja kontrolloi konkurssien 22537: sittain noin 5 000 konkurssia, joista tutkimus- laillisuutta. 22538: ten mukaan yli 2 500:aan liittyy rikollisia toi- Verohallituksen palkkalistoilla on kuitenkin 22539: menpiteitä. Suomessa tehtiin viime vuonna noin vain kaksi erikoistilintarkastajaa! He ovat täy- 22540: 2 000 konkurssia. Niistä poliisin voimavarat sin ylikuormitettuja poliisin virka-aputöistä. 22541: riittivät tutkimaan noin 60. Ruotsissa on arvioi- Uudellamaalla, jossa konkurssien määrä on 22542: tu talousrikosten aiheuttavan vuosittain yhteis- suurin, tarvittaisiin heti vähintään kaksi erikois- 22543: kunnalle verotulojen menetyksenä toistakym- tilintarkastajaa lisää. Laskennallisesti on osoi- 22544: mentä miljardia kruunua. Poliisin ja verohalli- tettu lisäviran tuottavan valtiolle voittoa noin 22545: tuksen asiantuntijoiden mukaan meillä yhteis- kaksi-kolme miljoonaa markkaa vuodessa. 22546: kunnan menetykset ovat myös miljardiluokkaa. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 22547: Palkansaajat ja rehelliset liikeyritykset joutuvat nioittavasti, 22548: viime kädessä maksamaan sen, mikä erilaisilla 22549: kiertomenettelyillä jätetään maksamatta. Yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22550: distyneiden Kansakuntien rikollisuuskongressin 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22551: kannanoton mukaan taloudellinen rikollisuus 28.18.01 500000 markkaa kahden uu- 22552: on omiaan maailmanlaajuisesti vaarantaruaan den erikoistilintarkastajan toimen pe- 22553: kansakuntien kehitystä ja heikentämään ihmis- rustamiseksi verohallintoon tutkimaan 22554: ten elämisen laatua. konkurssien laillisuutta Uudellamaalla. 22555: 22556: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 22557: 22558: Markku Pohjola Tuulikki Hämäläinen Matti Saarinen 22559: Seija Karkinen Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Roos 22560: Saara-Maria Paakkinen Päivi Varpasuo 22561: 1988 vp. 597 22562: 22563: Raha-asia-aloite n:o 553 22564: 22565: 22566: 22567: 22568: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion Orimattilan 22569: virastotalon laajentamiseen 22570: 22571: 22572: Eduskunnalle 22573: 22574: Orimattilan kunnassa sijaitseva vuonna 1971 yhteiset sosiaalitilat edellyttävät noin 200 neliö- 22575: rakennettu valtion virastotalo on tällä hetkellä metriä. 22576: erittäin ahtaissa tiloissa. Tilanahtauden vuoksi Poliisin tilantarpeesta todettakoon erityisesti, 22577: virastotalosta ovat joutuneet siirtymään yksityi- että Orimattila toimii poliisipiirien keskuksena, 22578: seltä pankilta vuokrattuihin tiloihin mm. työ- johon piiriin kuuluvat Orimattilan lisäksi Mänt- 22579: voimatoimisto ja Kansaneläkelaitoksen toimis- sälän ja Askolan nimismiespiirit. 22580: to. Virastotaloa olisi kiireellisesti laajennettava Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22581: noin 2 000 neliömetrillä. Tämä kävisi edullisim- nioittavasti, 22582: min päinsä rakentamalla siihen kolmas kerros. 22583: Lisärakennuksen kustannusarvio on noin 12 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22584: milj. markkaa. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22585: Työvoimatoimiston ja Kansaneläkelaitoksen 28.64. 76 12 000 000 markkaa valtion 22586: tilantarve on kummankin osalta 400 neliömet- Orimattilan virastotalon laajentamista 22587: riä. Tuomiokunta tarvitsee noin 500 neliömet- varten. 22588: riä, poliisitoimi noin 300-400 neliömetriä ja 22589: 22590: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 22591: 22592: Markku Pohjola Seija Karkinen 22593: Saara-Maria Paakkinen Päivi Varpasuo 22594: Antti Kalliomäki 22595: 598 1988 vp. 22596: 22597: Raha-asia-aloite n:o 554 22598: 22599: 22600: 22601: 22602: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta Karkkilan yläasteen ja 22603: lukion laajennus- ja perusparannushanketta varten 22604: 22605: 22606: Eduskunnalle 22607: 22608: Karkkilan yläasteen ja lukion lisärakennus taan useina tunteina viikossa antamaan opetuk- 22609: sekä muutos- ja perusparannustyöhanke on ol- seen soveltumattomissa tiloissa, kuten paperi- 22610: lut vireillä aina vuodesta 1964lukien. Siihen on varastossa, Huhdintien ali kulkevassa käytävän 22611: haettu rakentamislupaa vuodesta 1978 lähtien. pätkässä, terveydenhoitajan huoneessa taikka 22612: Hankkeelle ehdittiinkin esittää jo rakentamislu- opettajanhuoneessa, koska jokainen varsinai- 22613: paa 1980-luvun alussa, mutta hanke lykkääntyi nen opetustila on varattu. Teknisten töiden ope- 22614: tuolloin kaupungin kireän taloudellisen tilan- tusta varten joudutaan siirtymään Huhdintien 22615: teen takia. koululle puu- ja metallityöluokkaan. Tekstiili- 22616: Karkkilan yläasteen ja lukion tilantarve on työn tiloja yläasteella ei ole ollenkaan. Yläas- 22617: huutava. Niin ikään kouluolot ovat erittäin teen entinen tekstiilityön luokka on jouduttu 22618: puutteelliset. Koulutyötä tehdään useassa eri osoittamaan lukion opetustilaksi. Yläasteen ko- 22619: paikassa vuokratiloissa. Sen vuoksi oppilaat titaloustilat ovat riittämättömät. Konekirjoi- 22620: joutuvat siirtymään vilkkaita liikenneväyliä pit- tukselle ei ole voitu osoittaa opetustilaa yläas- 22621: kin eri puolilla kaupunkia sijaitseviin opetusti- teen puolelta. Kirjoituskoneille ei liioin ole säi- 22622: loihin. Tällaisessa tilanteessa oppilaiden val- lytyspaikkaa. 22623: vonta on mahdotonta. Hanke tulisi aloittaa vä- Kunta on välittömästi valmis rakennustöiden 22624: littömästi. aloittamiseen. Uudenmaan Maakuntaliitto 22625: Hankkeen normaalihinta on 14,53 milj. puoltaa hankkeen välitöntä toteuttamista. 22626: markkaa. Uudisrakennuksen osuus on 6,27 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22627: milj. markkaa ja saneerauksen 8,26 milj. mark- nioittavasti, 22628: kaa. 22629: Tilantarpeesta todettakoon mm. seuraavaa: että Eduskunta (Jttaisi valtion vuoden 22630: fysiikan ja kemian ryhmätyötilat puuttuvat 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 22631: kokonaan. Teorialuokka sijaitsee Koulukujan 29.46.34 14 530 000 markkaa Karkkilan 22632: puoleisessa rakennuksessa ja työluokka Val- kaupungin yläasteen ja lukion lisäraken- 22633: tatien varrella sijaitsevassa yläasteen raken- nusta sekä muutos- ja perusparannustöi- 22634: nuksessa. Pienryhmä- ja erityisopetusta joudu- tä varten. 22635: 22636: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 22637: 22638: Markku Pohjola Antti Kalliomäki Matti Saarinen 22639: Seija Karkinen Saara-Maria Paakkinen Marjatta Väänänen 22640: Ilkka Joenpalo Päivi Varpasuo 22641: 1988 vp. 599 22642: 22643: Raha-asia-aloite n:o 555 22644: 22645: 22646: 22647: 22648: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta Nummi-Pusulan ylä- 22649: asteen ja lukion rakennuksen peruskorjaukseen 22650: 22651: 22652: Eduskunnalle 22653: 22654: Nummi-Pusulan 1950- ja 1960-luvulla yksi- maila kouluun yksi kerros lisää. Peruskorjauk- 22655: tyisestä oppikoulusta rakennettu yläasteen ja sen ja lisäkerroksen kustannusarvio on noin 22656: lukion koulurakennus on ilman peruskorjausta 5 miljoonaa markkaa. Kunta on välittömästi 22657: ja lisärakentamista sopimattoman ahdas ja valmis rakennustöiden aloittamiseen. 22658: puutteellinen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22659: Peruskoulua koskevien säännösten muutta- nioittavasti, 22660: misen jälkeen koulussa ei ole riittävästi luokka- 22661: huoneita. Varastosta rakennettu ruokailutila on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22662: liian pieni. Työvälinevarastotila palvelee kirjas- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22663: totilana. Opettajilta puuttuvat työskentelytilat. 29.46.34 2 500 000 markkaa Nummi- 22664: Saniteettitilat ovat epäasianmukaiset jne. Pusulan yläasteen ja lukion rakennuk- 22665: Koulussa on 296 oppilasta. Oppilaiden määrä sen peruskorjaamista ja laajentamista 22666: kasvaa kahdessa vuodessa 15-20 prosenttia. varten. 22667: Tilaongelma on tarkoitus ratkaista rakenta- 22668: 22669: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 22670: 22671: Markku Pohjola Tuulikki Hämäläinen Matti Saarinen 22672: Seija Karkinen Jukka Roos Saara-Maria Paakkinen 22673: Marjatta Väänänen Päivi Varpasuo 22674: 600 1988 vp. 22675: 22676: Raha-asia-aloite n:o 556 22677: 22678: 22679: 22680: 22681: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväenperinne 22682: Arbetartradition ry:lle kirjasto- ja museotoimintaan 22683: 22684: 22685: Eduskunnalle 22686: 22687: Työväenperinne - Arbetartradition ry. on Työväenperinne - Arbetartradition ry:n toi- 22688: saanut maaliskuussa 1987 kirjastonsa menes- nen suuri hanke Työväen keskusmuseo on val- 22689: tyksekkäästi aloittamaan toimintansa. Työ- misteluvaiheessa Tampereella. Museohankkeen 22690: väenliikkeen kirjasto muodostuu ensi vaiheessa dokumentointi, työ ja aineiston kerääminen on 22691: Työväen Arkiston, Kansan Arkiston sekä eräi- aloitettu jo vuoden 1987 aikana. On tärkeätä, 22692: den pienempien kirjastojen kokoelmista. Kir- että museon perustamisen valmisteluja voidaan 22693: jastoa on tarkoitus kartuttaa eri järjestöiltä saa- tehokkaasti jatkaa. 22694: tavilla ja myös keräyksillä hankiitavilla kir- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22695: joilla. nioittaen, 22696: Uuden kirjaston tehokkaan toiminnan kan- 22697: nalta on ensiarvoisen tärkeätä, että kirjasto saa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22698: riittävän henkilöstön ja tarvittavat kirjastotek- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22699: niset varusteet toimintaansa varten. Jotta kir- 29.88.53 435 000 markkaa osoitetta- 22700: jasto myös vastaisuudessa kehittyisi suotuisasti, vaksi Työväenperinne - Arbetartradi- 22701: se tarvitsee valtionapua tulo- ja menoarviossa tion ry:n kirjasto- ja museotoimintaan. 22702: esitettyä enemmän. 22703: 22704: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 22705: 22706: Markku Pohjola Sinikka Mönkäre Riitta Myller 22707: Matti Saarinen Seija Karkinen Raimo Vuoristo 22708: Kerttu Törnqvist Virpa Puisto Pentti Lahti-Nuuttila 22709: Jukka Roos Ilkka Joenpalo Sinikka Hurskainen-Leppänen 22710: Timo Roos 22711: 1988 vp. 601 22712: 22713: Raha-asia-aloite n:o 557 22714: 22715: 22716: 22717: 22718: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten ja nuorten kuva- 22719: taidekoulujen tukemiseen 22720: 22721: 22722: Eduskunnalle 22723: 22724: Suomessa on toiminut lasten ja nuorten ku- Voidakseen toimia tavoitteidensa mukaisesti 22725: vataidekouluja kohta kymmenen vuotta. Tätä lasten ja nuorten kuvataidekoulut tarvitsevat 22726: nykyä kouluja on 80 ja niissä opiskelee noin tuntuvasti nykyistä enemmän taloudellista tu- 22727: 9 000 nuorta. kea. 22728: Kuvataidekoulujen kasvatuksellinen merkitys Edellä olevan perusteella kunnioittavasti eh- 22729: on suuri. Vaihtoehtona passiiviselle vapaa-ajan dotamme, 22730: vietolle ne tarjoavat mahdollisuuden harrastaa 22731: korkeatasoista, syvällistä taidetta, joka kehittää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22732: ihmistä monipuolisesti, niin tunne-elämää kuin 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22733: älyäkin. Kuvataidekoulut tarjoavat humaanin 29.90.52 3 000 000 markkaa lasten ja 22734: vaihtoehdon alati leviävän videokulttuurin kiel- nuorten kuvataidekoulujen tukemista 22735: teisille vaikutuksille. varten. 22736: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 22737: 22738: Markku Pohjola Sinikka Mönkäre Riitta Myller 22739: Matti Saarinen Seija Karkinen Raimo Vuoristo 22740: Kerttu Törnqvist Virpa Puisto Pentti Lahti-Nuuttila 22741: Jukka Roos Ilkka Joenpalo Sinikka Hurskainen-Leppänen 22742: Timo Roos 22743: 602 1988 vp. 22744: 22745: Raha-asia-aloite n:o 558 22746: 22747: 22748: 22749: 22750: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 2 perus- 22751: korjaukseen välillä Olkkala-Karkkila 22752: 22753: 22754: Eduskunnalle 22755: 22756: Valtatie n:o 2 välillä Olkkala-Karkkila on mista tulee voida nopeuttaa ja suunnittelu 22757: mutkikas, kapea ja huonokuntoinen. Tieosuus käynnistää jo vuonna 1989. 22758: on vilkkaasti liikennöity. Tieosuuden keskimää- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 22759: räinen vuorokausiliikenne on noin 5 500 autoa. nioittavasti, 22760: Tiellä on suuri maakunnallinen ja valtakunnal- 22761: linen merkitys pääkaupunkiseudun ja Lounais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22762: Suomen välisenä päätieyhteytenä. Tieosuuden 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22763: parantaminen on ollut vireillä jo vuosia ja sitä 31.24. 77 1 000000 markkaa valtatien 22764: on jatkuvasti lykätty. Perusparantamisen kus- n:o 2 perusparantamiseen välillä 0/k- 22765: tannusarvio on 45,5 mmk. Hankkeen aloitta- kala-Karkkila. 22766: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 22767: 22768: Markku Pohjola Tuulikki Hämäläinen Matti Saarinen 22769: Seija Karkinen Virpa Puisto Pentti Lahti-Nuuttila 22770: Saara-Maria Paakkinen Marjatta Väänänen Päivi Varpasuo 22771: Ilkka Joenpalo 22772: 1988 vp. 603 22773: 22774: Raha-asia-aloite n:o 559 22775: 22776: 22777: 22778: 22779: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 1701 22780: peruskorjaukseen välillä Orimattilan keskustaajama-Kui- 22781: vanto 22782: 22783: Eduskunnalle 22784: 22785: Orimattilan kunnan keskustaajaman ja kun- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 22786: nan toiseksi suurimman taajaman Kuivannon nioittavasti, 22787: välinen maantie n:o 1701 on heikkokuntoinen 22788: ja vaarallinen liikennöidä. Sen perusparantami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22789: nen tulisi suorittaa kiireellisesti. Tien pituus on 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22790: 14,5 kilometriä ja kustannusarvio 11,3 milj. 31.24.77 11300000 markkaa maantien 22791: markkaa. Kysymyksessä oleva perusparannus- n:o 1701 perusparantamiseen välillä Ori- 22792: hanke on ollut vireillä jo 10 vuotta. Suunnitel- mattilan keskustaajama-Kuivanto. 22793: mat tien parantamista varten ovat valmiina. Ky- 22794: symyksessä on Orimattilan kunnan tärkein tie- 22795: yhteyden parantaminen. 22796: 22797: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 22798: 22799: Markku Pohjola Seija Karkinen 22800: Päivi Varpasuo Antti Kalliomäki 22801: 604 1988 vp. 22802: 22803: Raha-asia-aloite n:o 560 22804: 22805: 22806: 22807: 22808: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta veneilyasiain neuvotte- 22809: lukunnan toimintaa varten 22810: 22811: 22812: Eduskunnalle 22813: 22814: Viime veneilykautena tapahtui aluevesilläm- kyisin tähän päämäärään tähtäävä toiminta 22815: me jälleen useita kuolemaan johtaneita onnet- muodostuu hajanaisista eri viranomaisten ja Oy 22816: tomuuksia. Veneilyä valvovat viranomaiset Alko Ab:n yksittäisistä tiedotusiskuista. 22817: ovat tutkineet kaikki 104 vuoden 1986 aikana Valistus- ja asennekasvatuksen johdossa tuli- 22818: sattunutta kuolemaan johtanutta onnetto- si kuitenkin olla erillinen neuvottelukunta, joka 22819: muutta. vastaisi kokonaisvaltaisesti veneilyasioiden seu- 22820: Näistä onnettomuuksista tapahtui sisävesillä rannasta sekä tarvittavan opinto- ja tiedotus- 22821: 79 ja merellä 25. Onnettomuuksissa kuoli 122 materiaalin valmistuksesta. Neuvottelukuntaan 22822: henkilöä, joista 112 hukkumalla. Onnetto- tulisi kuulua viranomaisten eli merenkulkuhalli- 22823: muusveneistä oli valtaosa alle rekisteripakon tuksen, rajavartiolaitoksen ja poliisin lisäksi 22824: olevia veneitä kolmasosan ollessa soutuveneitä. alalla toimivat vapaaehtoisjärjestöt. 22825: Onnettomuusveneiden kuljettajista oli alkoho- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22826: lia nauttineita n. 70 OJo ja matkustajista 75 %. nioittaen, 22827: Viranomaisten arvioiden mukaan 112 hukku- 22828: neesta olisi 100 henkilöä pelastunut pelastuslii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22829: vejä käyttämällä. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22830: Tästä viranomaisten tekemästä selvityksestä 32.10.09 150000 markkaa veneilyasiain 22831: ilmenee, että tehokkaalla valistuksella ja asen- neuvottelukunnan perustamiseksi sekä 22832: nekasvatuksella pystyttäisiin veneilyonnetto- sen laatiman tiedotusmateriaalin valmis- 22833: muuksia mitä ilmeisimmin vähentämään. Ny- tamiseksi. 22834: 22835: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 22836: 22837: Markku Pohjola Riitta Myller Matti Saarinen 22838: Seija Karkinen Raimo Vuoristo Kerttu Törnqvist 22839: Virpa Puisto Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Roos 22840: Timo Roos 22841: 1988 vp. 605 22842: 22843: Raha-asia-aloite n:o 561 22844: 22845: 22846: 22847: 22848: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalliolan alkoholistien 22849: kuntootusklinikan katkaisu- tai selviämisaseman rakentami- 22850: seen 22851: 22852: Eduskunnalle 22853: 22854: Viina tappaa vuosittain maassamme yli 2 000 Kalliolan kuntootusklinikka toimii vähäisin 22855: suomalaista. Alkoholin väärinkäytön seurauk- varoin. Lisävaroin hoitoon pyrkivien jonoa voi- 22856: sena Kansaneläkelaitos myöntää vuosittain taisiin lyhentää. Klinikan yhteyteen tulisi perus- 22857: noin 5 000 työkyvyttömyyseläkettä. Hoitopäi- taa katkaisu- tai selviämisasema. Tällä toimen- 22858: viä viina aiheuttaa vuodessa yli miljoonan. Al- piteellä hoitotulos paranisi entisestään. 22859: koholismin ennaltaehkäisy ja sairastuneiden Edellä olevan perusteella kunnioittavasti eh- 22860: kuntoutus on kansallinen välttämättömyys. dotamme, 22861: Kalliolan alkoholistien kuntootusklinikka Es- 22862: poossa on ainoa ns. myllyhoitoa antava kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22863: tootusklinikka Suomessa. Klinikka on saanut 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 22864: hyviä tuloksia alkoholismin hoidossa: kolman- markan määrärahan Kalliolan alkoho- 22865: nes hoidossa olleista on saavuttanut ainakin listien kuntoutusklinikan katkaisu- tai 22866: vuoden raittiuden. Hoidon tehosta on osoituk- selviämisaseman rakentamiseen. 22867: sena myös kahden kuukauden jono hoitoon. 22868: 22869: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 22870: 22871: Markku Pohjola Tuulikki Hämäläinen Matti Saarinen 22872: Seija Karkinen Raimo Vuoristo Kerttu Törnqvist 22873: Virpa Puisto Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Roos 22874: Saara-Maria Paakkinen 22875: 606 1988 vp. 22876: 22877: Raha-asia-aloite n:o 562 22878: 22879: 22880: 22881: 22882: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta HIV-epidemian ja 22883: AIDS-taudin rokote- ja torjuntatoimenpiteiden tutkimukseen 22884: 22885: 22886: Eduskunnalle 22887: 22888: Maailman terveysjärjestön WHO:n arvion puolelta. Vilkkaan kansainvälisen matkailun 22889: mukaan maapallolla on 5-10 miljoonaa ihmis- vuoksi uusia tartuntoja tulee edelleen ulkomail- 22890: tä saanut HIV-tartunnan. HIV, ihmisen im- ta. HIV-epidemian seuraukset Suomessa riippu- 22891: muunipuutosvirus (Human immunodeficiency vat paljolti omista toimenpiteistämme tänään ja 22892: virus), aiheuttaa monimuotoisen tautikirjon, huomenna. Myös suomalaisten tutkijoiden tu- 22893: joka vaihtelee täysin oireettomasta viruksen lee voida tehdä kaikkensa HIV-epidemian tor- 22894: kantajasta taudin loppuvaiheeseen, AIDS:iin jumiseksi sekä parantavan hoidon ja rokotteen 22895: (immuunikato, Acquired immune deficiency kehittämiseksi. 22896: syndrome). Tilastojen mukaan 10-30 prosent- HIV-epidemian tutkimus- ja torjuntatyöhön 22897: tia HIV -tartunnan saaneista saa AIDS-sairau- saadut varat ovat olleet riittämättömät. 22898: den viidessä vuodessa. Lisäksi 20-50 prosent- Edellä olevan perusteella kunnioittavasti eh- 22899: tia saa muita lievempiä oireita. Tauti leviää erit- dotamme, 22900: täin nopeasti, eikä tehokasta vastalääkettä ole 22901: löytynyt. Perustellusti on väitetty AIDS-taudin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22902: olevan ydinaseiden jälkeen suurin uhka ihmis- 1989 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 22903: kunnalle. Niin ikään on mahdollista, että tule- markan määrärahan HIV-epidemian ja 22904: van vuosikymmenen aikana tullaan löytämään AIDS-taudin rokote- ja torjuntatoimen- 22905: uusia HIV -sarjan viruksia. piteiden tutkimukseen. 22906: HIV on tullut Suomeen maan rajojen ulko- 22907: 22908: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 22909: 22910: Markku Pohjola Sinikka Mönkäre Riitta Myller 22911: Matti Saarinen Seija Karkinen Raimo Vuoristo 22912: Kerttu Törnqvist Virpa Puisto Pentti Lahti-Nuuttila 22913: Jukka Roos Ilkka Joenpalo Sinikka Hurskainen-Leppänen 22914: Timo Roos 22915: 1988 vp. 607 22916: 22917: Raha-asia-aloite n:o 563 22918: 22919: 22920: 22921: 22922: Pohjola ym.: Määrärahan osoittamisesta jätevesien puhdistami- 22923: seen ja viemäröintiin Kirkkonummella 22924: 22925: 22926: Eduskunnalle 22927: 22928: Kirkkonummen pohjoisosassa olevan voi- paon Ämmässuon viemäriputkeen. Kyseinen 22929: makkaasti kasvavan, noin 2 000 asukkaan Veik- ratkaisu on eri vaihtoehdoista taloudellisin, te- 22930: kolan jätevesikysymyksen ratkaiseminen on jo hokkain ja toimivin. Se on saanut myös laajim- 22931: pitkään nähty kiireellisenä ja välttämättömänä. min kannatusta. Kyseisellä hankkeella suojel- 22932: Nykyisin jätevedet ohjataan pääosin pikku- Iaan luontoa ja sisävesiä sekä Espoonlahtea. 22933: puhdistamon kautta Kaljärveen. Puhdistamon Sillä minimoidaan ympäristöhaitat. Sen koko- 22934: teho ei kuitenkaan riitä kasvavan taajaman li- naiskustannusarvio on noin 7,2 miljoonaa 22935: sääntyvien jätevesien puhdistamiseen. Toisaalta markkaa. 22936: alueen pienet järvet ovat liian arvokkaita pilat- Hanke tulisi toteuttaa valtion vesihuolto- 22937: tavaksi jätevesillä. työnä. 22938: Helsingin vesi- ja ympäristöpiiri on nähnyt Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 22939: jätevesien johtamisen etelään niin tärkeäksi, nioittavasti, 22940: että on esittänyt sen toteuttamista valtion vesi- 22941: huoltotyönä. Myös ympäristöministeriössä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22942: kiirehditty asian ratkaisemista. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22943: Kirkkonummen kunnanvaltuusto on 29 .4. 35.25. 77 3 000 000 markkaa Kirkko- 22944: 1987 omalta osaltaan hyväksynyt sopimuksen, nummen Veikkolan viemäröintiäjajäte- 22945: jonka mukaan Veikkolan jätevedet voidaan veden puhdistamista varten. 22946: johtaa rakennettavaa viemärilinjaa pitkin Es- 22947: 22948: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 22949: 22950: Markku Pohjola Tuulikki Hämäläinen Matti Saarinen 22951: Seija Karkinen Saara-Maria Paakkinen Marjatta Väänänen 22952: Päivi Varpasuo 22953: 608 1988 vp. 22954: 22955: Raha-asia-aloite n:o 564 22956: 22957: 22958: 22959: 22960: Puisto ym.: Määrärahan osoittamisesta avoimen korkeakoulu- 22961: opetuksen tuntipalkkioihin ja suunnitteluhenkilökunnan palk- 22962: kaamiseen 22963: 22964: Eduskunnalle 22965: 22966: Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvion käsitte- lökunnan palkkaamiseen avoimen korkeakou- 22967: lyn yhteydessä eduskunta päätti hallituksen esi- luopetuksen tutkimus- ja kehittämistoimintaan 22968: tyksestä poiketen, että korkeakoulujen järjestä- 2 000 000 markkaa eli yhteensä 4 500 000 mark- 22969: mä avoin korkeakouluopetus on järjestettävä kaa. 22970: viranomaistoimintana. Tämän vuoksi avoimen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22971: korkeakouluopetuksen kehittäminen vaatii pi- nioittaen, 22972: kaisesti valtakunnallista toimenpideohjelmaa. 22973: Kun korkeakoulujen käytössä olevat varat eivät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22974: riitä avoimen korkeakouluopetuksen järjestä- 1989 tulo- ja menoarvioon 4 500 000 22975: miseen eduskunnan tahdon mukaisesti, tulisi markkaa avoimen korkeakouluopetuk- 22976: näitä määrärahoja korottaa. Siksi avoimen kor- sen tuntipalkkioihin ja tutkimus- ja ke- 22977: keakouluopetuksen tuntipalkkioihin olisi saata- hittämistoiminnan suunnitteluhenkilö- 22978: va 2 500 000 markan lisäys ja suunnitteluhenki- kunnan palkkaamiseen. 22979: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 22980: 22981: Virpa Puisto Markku Pohjola Sinikka Mönkäre 22982: Jouni Backman Matti Vähänäkki Jukka Roos 22983: Risto Ahonen Pentti Lahti-Nuuttila Kerttu Törnqvist 22984: 1988 vp. 609 22985: 22986: Raha-asia-aloite n:o 565 22987: 22988: 22989: 22990: 22991: Puisto ym.: Määrärahojen osoittamisesta keskiasteen opiskelijoi- 22992: den opintotukeen 22993: 22994: 22995: Eduskunnalle 22996: 22997: Opintotuen porrastamista koulutusasteen Keskiasteen opiskelijoiden opintososiaaliset 22998: mukaan on perusteltu keskiasteen opiskelijoille edut eivät koske yksityisissä oppilaitoksissa 22999: myönnettävillä opintososiaalisilla eduilla kuten opiskelevia. Näiden oppilaitosten opiskelijat 23000: ilmaisilla koulumatkoilla, aterioilla ja asuntola- joutuvat maksamaan lukukausimaksuja 300- 23001: paikoilla. Todellisuudessa vain harvat opiskeli- 600 mk ja päivittäisestä ateriastaan 12-17 mk. 23002: jat saavat nämä edut täysimääräisinä, monet ei- Myös kunnallisissa oppilaitoksissa opintoso- 23003: vät lainkaan. Esim. oppilaitoksen omistamia siaaliset edut on toteutettu puutteellisesti. 23004: asuntolapaikkoja on 15 OOO:lle terveydenhuol- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 23005: toalan opiskelijalle tarjolla 2 200, jotka nekin 23006: vähenevät koko ajan. Alan opiskelijat joutuvat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23007: usein vuokraamaan käytännön opiskelun vuok- 1989 tulo- ja menoarvioon 30000000 23008: si toisen asunnon, johon rahallista tukea ei markkaa keskiasteen opiskelijoiden opin- 23009: myönnetä. Lisäkustannuksia asuntolassa asu- torahan korottamiseksi korkea-asteen 23010: valle aiheutuu siitä, että asuntolan omistaja - opintorahaa vastaavaksi ja 3 025 000 23011: oppilaitos - voi määrätä opiskelijan poistu- markkaa valtion korkomenoihin opin- 23012: maan asunnosta lomien ajaksi. Koulumatkat- tolainan korottamiseksi korkea-asteen 23013: kaan eivät ole olleet automaattisesti ilmaisia opiskelijoiden opintolainan suuruiseksi. 23014: laista huolimatta. Korvausten saamista on ra- 23015: joitettu mm. matkan pituuden ja siihen kuluvan 23016: ajan perusteella. 23017: 23018: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 23019: 23020: Virpa Puisto Markku Pohjola Sinikka Mönkäre 23021: Jouni Backman Matti Vähänäkki Jukka Roos 23022: Risto Ahonen Pentti Lahti-Nuuttila Kerttu Törnqvist 23023: 23024: 23025: 23026: 23027: 39 280129N 23028: 610 1988 vp. 23029: 23030: Raha-asia-aloite n:o 566 23031: 23032: 23033: 23034: 23035: Puisto ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien nuorisotyön 23036: valtionosuuteen 23037: 23038: 23039: Eduskunnalle 23040: 23041: Nuorisotyölakia säätäessään eduskunta edel- kohtaiseksi käyttömenoksi voidaan vahvistaa 23042: lytti, että lakiuudistuksen johdosta minkään 12 markkaa. Esitys lisää valtionosuutta 16,5 23043: kunnan valtionosuudet eivät saa laskea oleelli- miljoonaa markkaa. 23044: sesti. Lain tultua voimaan suuri osa kunnista Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23045: menetti valtionosuuksiaan. Ne putosivat pai- nioittaen, 23046: koin jopa puoleen aikaisemmasta. Vuoden 1988 23047: tulo- ja menoarvioesityksessä valtionosuus kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23048: tien nuorisotyöhön on 64 miljoonaa markkaa. 1989 tulo- ja menoarvioon 16 500 000 23049: Esityksen perusteella ns. nuorisomarkka on markkaa käytettäväksi valtionosuutena 23050: 6,50 markkaa. Tämä on selvästi liian alhainen. kuntien nuorisotyöhön. 23051: Määrärahaa tulee korottaa siten, että asukas- 23052: 23053: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 23054: 23055: Virpa Puisto Markku Pohjola Sinikka Mönkäre 23056: Jouni Backman Tuulikki Hämäläinen Matti Vähänäkki 23057: Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Roos Risto Ahonen 23058: Kerttu Törnqvist 23059: 1988 vp. 611 23060: 23061: Raha-asia-aloite n:o 567 23062: 23063: 23064: 23065: 23066: Puisto ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylien 23067: rakentamiseen Paraisten-Houtskarin ja Kustavin-Turun 23068: välille 23069: 23070: Eduskunnalle 23071: 23072: Polkupyörän käyttö on jatkuvasti lisääntynyt maista pyörämatkailualuetta. Houtskarista on 23073: sekä työ- että virkistysmatkailussa. Kansanter- nykyään laivayhteys Kustaviin, joten polkupyö- 23074: veydelliset ja -taloudelliset näkökohdat puolta- rällä olisi mahdollista tehdä rengasmatka läpi 23075: vat toimenpiteitä, jotka edesauttavat kehityk- koko saariston. Samalla tulisi kehittää myös 23076: sen jatkumista samaan suuntaan, siitäkin huoli- saariston leirintäalueita ja majoitusmahdolli- 23077: matta, että kevyen liikenteen onnettomuustilas- suuksia. Tällä voisi olla merkityksensä saaristo- 23078: tot ovat samassa suhteessa rumentuneet. Nou- laisten toimeentulossa ja saariston säilymisessä 23079: sevat tilastokäyrät voidaan katkaista rakenta- elinkelpoisena talousalueena. 23080: malla lisää kevyelle liikenteelle tarkoitettuja Edellä esitettyyn vedoten ehdotamme kun- 23081: väyliä. nioittavasti, 23082: Turunmaan saariston ainutlaatuisuus tunne- 23083: taan laajasti maamme rajojen ulkopuolellakin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23084: Polkupyörällä sen teille ei kuitenkaan ole mene- 1989 tulo- ja menoarvioon 12 000 000 23085: mistä. Tiet ovat kapeita, ilman ajokelpoista markkaa kevyen liikenteen väylien ra- 23086: piennarta, ja liikenne on runsaan mökkiasutuk- kentamiseksi Turunmaan saaristoon vä- 23087: sen vuoksi erinomaisen vilkasta. leille Parainen-Houtskari ja Kusta- 23088: Ilman edellä mainittuja vaaratekijöitä Tu- vi-Turku. 23089: runmaan saaristo olisi ihanteellista ja omalei- 23090: 23091: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 23092: 23093: Virpa Puisto Jouni Backman 23094: Jukka Roos Matti Vähänäkki 23095: Risto Ahonen 23096: 612 1988 vp. 23097: 23098: Raha-asia-aloite n:o 568 23099: 23100: 23101: 23102: 23103: Puisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun seudun joukko- 23104: liikenteen kehittämiseen 23105: 23106: 23107: Eduskunnalle 23108: 23109: Turun seudun liikenneongelmat ovat koros- teen kehittäminen Turun seudulla on niin tär- 23110: tuneet sitä mukaa kuin alueen väkiluku on kas- keä kysymys, että valtion tulisi osallistua sen 23111: vanut. Tällä hetkellä Turussa ja sen ympäristö- kustannuksiin. 23112: kunnissa asuu noin 250 000 ihmistä. Alueen lii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23113: kennejärjestelyjen hajanaisuus on johtanut kal- nioittavasti, 23114: liisiin, mutta silti huonosti toimiviin ratkaisui- 23115: hin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23116: Turun seudulle on saatava aikaan yhtenäinen 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 23117: joukkoliikenteen hoito-organisaatio ja koko markkaa Turun seudun joukkoliiken- 23118: seudulla kelpaava matkalippu. Joukkoliiken- teen kehittämiseen. 23119: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 23120: 23121: Virpa Puisto Markku Pohjola 23122: Matti Vähänäkki Jukka Roos 23123: Risto Ahonen 23124: 1988 vp. 613 23125: 23126: Raha-asia-aloite n:o 569 23127: 23128: 23129: 23130: 23131: Puisto ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysvammaisten laitos- 23132: huolto- ja asuntolapaikkojen lisäämiseksi Varsinais-Suomessa 23133: 23134: 23135: Eduskunnalle 23136: 23137: Varsinais-Suomessa kehitysvammaisten lai- kuoleman vuoksi olisivat tarvinneet asianmu- 23138: toshuolto- ja asuntolapaikkojen määrä on sel- kaisen hoitopaikan. 23139: västi alle maan keskitason. Varsinais-Suomen Varsinais-Suomessa ympärivuorokautista hoi- 23140: erityishuoltopiirin kuntainliiton liittovaltuusto topaikkaa odottaa 214 kehitysvammaista. Heis- 23141: teki 16.6.1980 päätöksen 172 hoitopaikan pe- tä 52:lla on hoitajana yli 70-vuotias omainen. 23142: rustamisesta vuoteen 1985 mennessä. Päätös Keskuslaitoksen ja kuntainliiton muiden yksi- 23143: perustui kuntakohtaiseen hoitopaikkatarvesel- köiden hoitokapasiteetin jatkuva ylittäminen 23144: vitykseen. Näistä paikoista on pystytty toteutta- on vaikeuttanut ja vaikeuttaa päivittäistä hoito- 23145: maan ainoastaan 50. työtä. Tämä ei aikaa myöten voi olla vaikutta- 23146: Vaikeasta hoitopaikkatilanteesta on neuvo- matta hoidon, kuntoutuksen ja opetuksen ta- 23147: teltu Turun ja Porin lääninhallituksen sekä yk- soon. 23148: sittäisten kuntien kanssa. Hoitopaikkojen puut- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 23149: teen aiheuttamasta kriisitilanteesta vallitsee yk- 23150: simielisyys, käytännön toimet asian korjaami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23151: seksi estää valtionavun puute. 1989 tulo- ja menoarvioon 4 500 000 23152: Hoitopaikkojen vähyys on näkyvästi vaikeut- markkaa Varsinais-Suomen erityishuol- 23153: tanut kuntainliiton toimintaa. Kuluvana vuon- topiirille ympärivuorokautista hoitoa 23154: na ei ole kyetty auttamaan edes niitä kehitys- tarvitsevien kehitysvammaisten hoidon 23155: vammaisia, jotka vanhempien sairauden tai järjestämiseksi. 23156: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 23157: 23158: Virpa Puisto Jouni Backman Jukka Roos 23159: Iiris Hacklin Matti Vähänäkki Risto Ahonen 23160: 614 1988 vp. 23161: 23162: Raha-asia-aloite n:o 570 23163: 23164: 23165: 23166: 23167: Puisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Ensi- ja turvakotien 23168: Liitolle fas-syndroma-lasten ja heidän vanhempiensa hoito- 23169: menetelmien kehittämiseen 23170: 23171: Eduskunnalle 23172: 23173: Maamme sosiaali- ja terveysviranomaiset on kutsuttu merkittävimpien asiantuntijataho- 23174: kohtaavat vuosittain enenevästi päihteitä vää- jen edustajia selvittämään suomalaisia mahdol- 23175: rinkäyttäviä naisia. Raskaana olevat päihteiden lisuuksia suorittaa hoidollinen kokeilu edellä 23176: käyttäjät ovat riskisynnyttäjiä, joiden raskau- mainittujen äitien ja lasten auttamiseksi. Tie- 23177: den aikana sikiöt ovat suuressa vaarassa vau- don kartoituksella on suuri merkitys myös en- 23178: rioitua tai vaurioituvat. Helsingin Naistenklini- naltaehkäisyn kehittämisen kannalta. Työryh- 23179: kan alkoholipoliklinikalla on tehty uraauurta- mä suorittaa käytännön kokeiluprojektia sekä 23180: vaa työtä sikiövaurioiden ennaltaehkäisemisek- ensikodeissa että avohuoltotoimissa. Ensi- ja 23181: si ja päihteiden käyttäjien auttamiseksi. turvakotien Liitto on valmis paikallisten Ensi- 23182: Paitsi lapsen vaurioitumista tapahtuu näiden kotiyhdistysten, yliopistollisten keskussairaaloi- 23183: naisten elämässä odotus- ja sen jälkeisenä aika- den ja sosiaalitoimen asiantuntemusta hyväksi 23184: na monia sosiaaliselta kannalta seuraamukselli- käyttäen tuottamaan kolmevuotisen projektin, 23185: sia asioita. Ensikodit ovat kohdanneet päihde- joka kohdistuisi päihteitä käyttävien riskisyn- 23186: ongelmaisia nuoria äitejä vuosittain yhä lukui- nyttäjien problematiikan ratkaisemiseen. 23187: sammin. Kokemus on osoittanut heidän tarvit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23188: sevan erityisen suurta huomiota osakseen, päih- nioittaen, 23189: dehuollollista asiantuntemusta ja pitkäjännit- 23190: teisen suunnitelmallisen hoidon. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23191: Äidin päihteiden käytön lapselle aiheuttamat 1989 tulo- ja menoarvioon 450 000 23192: haittavaikutukset huolestuttavat sekä lääketie- markkaa jas-syndroma-lasten ja heidän 23193: teen että sosiaalihuollon edustajia. Ensi- ja tur- vanhempiensa hoitomenetelmien kehit- 23194: vakotien Liitto on asettanut työryhmän, johon tämistä varten. 23195: 23196: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 23197: 23198: Virpa Puisto Sinikka Hurskainen-Leppänen Jukka Roos 23199: Jukka Gustafsson Markku Pohjola Matti Vähänäkki 23200: Iiris Hacklin Sinikka Mönkäre 23201: 1988 vp. 615 23202: 23203: Raha-asia-aloite n:o 571 23204: 23205: 23206: 23207: 23208: Puisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Vanhus- ja lähimmäis- 23209: palvelun Liitto ry:lle dementia- ja muistamattomien potilaiden 23210: hoidon tehostamiseksi 23211: 23212: Eduskunnalle 23213: 23214: Suomessa yli 65-vuotiaasta väestöstä lievää muutostoimenpiteistä laitoksissa, kodeissa ja 23215: tai sitä vaikeampaa dementiaa arvioidaan esiin- avohuollon toimintapisteissä. Tutkimusprojek- 23216: tyvän 20 prosentilla. Keskivaikeaa tai sitä vai- tin pohjalta liitto on valmis laatimaan sosiaali- 23217: keampaa usein laitoshoitoakio vaativaa demen- ja terveydenhuollon henkilöstöä ja omaisia 23218: tiaa esiintyy noin seitsemällä prosentilla yli hyödyttävän sekä yleistä tietoisuutta dementias- 23219: 65-vuotiaista. Laitoshoidossa olevista pitkäai- ta lisäävän kirjallisen aineiston. 23220: kaispotilaista arvioidaan yli puolella olevan kes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23221: kivaikea tai vaikea dementia. nioittavasti, 23222: Vanhusmäärän jatkuva kasvaminen lisää pe- 23223: rehdyttämistiedon tarvetta vanhushuollossa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23224: työskentelevien keskuudessa. Laitos- ja avopal- 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 23225: velutoiminnassa oleva henkilökunta sekä de- markkaa Vanhus- ja lähimmäispa/velun 23226: mentia-potilaiden omaiset tarvitsevat tietoa hoi- Liitto ry:n koulutus- ja perehdyttämis- 23227: dosta sekä jokapäiväisten toimien käytännön materiaalin valmistamista varten de- 23228: järjestelyistä. mentian ja muistamattomien hoidosta ja 23229: Vanhus- ja lähimmäispalvelun Liitto ry. on hoidon vaatimasto toimintakäytäntöjen 23230: aloittanut vuonna 1988 tutkimusprojektin de- muuttamisesta. 23231: mentia-potilaiden käytännön hoidon vaatimista 23232: 23233: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 23234: 23235: Virpa Puisto Jukka Roos Jukka Gustafsson 23236: Markku Pohjola Iiris Hacklin Sinikka Mönkäre 23237: 616 1988 vp. 23238: 23239: Raha-asia-aloite n:o 572 23240: 23241: 23242: 23243: 23244: Puisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Puheterapiakeskukselle 23245: psykiatristen potilaiden lomatoiminnan edistämiseen 23246: 23247: 23248: Eduskunnalle 23249: 23250: Psykiatriset potilaat ovat syrjäytynyt ryhmä, vän ohjatulle lomalle, jonka jälkeen Perhetera- 23251: joka ei osaa käyttää yhteiskunnan tarjoamia piakeskus tekisi myös raportin siitä, miten psy- 23252: etuuksia, esimerkiksi mahdollisuutta sosiaalilo- kiatriset potilaat ovat tällaisen loman kokeneet. 23253: maan. Toisaalta nämä potilaat ovat lähes kaik- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 23254: ki sellaisia, että heillä olisi oikeus käyttää so- nioittavasti, 23255: siaalista lomaa. 23256: Psykiatristen potilaiden sosiaaliloma vaatii että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23257: toisaalta ohjaajan ja vetäjän sekä auttajan käy- 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 mar- 23258: tännön asioissa. Perheterapiakeskus on yhteisö, kan määrärahan käytettäväksi Perhete- 23259: joka pystyy auttamaan potilasta käytännön on- rapiakeskuksen toimesta psykiatristen 23260: gelmissa. Keskuksen tarkoituksena olisi saada potilaiden sosiaalilomiin. 23261: mahdollisimman nopeasti 50 potilasta 10 päi- 23262: 23263: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 23264: 23265: Virpa Puisto Jukka Roos Jukka Gustafsson 23266: Markku Pohjola Iiris Hacklin Sinikka Mönkäre 23267: 1988 vp. 617 23268: 23269: Raha-asia-aloite n:o 573 23270: 23271: 23272: 23273: 23274: Puisto ym.: Määrärahan osoittamisesta terveydenhuoltoalan työ- 23275: ajan lyhentämiseksi perustettavien virkojen lisäämiseen 23276: 23277: 23278: Eduskunnalle 23279: 23280: Terveyden- ja sosiaalihuollon palvelujen pa- 151 lisävirkaa koko terveydenhuollon hoitohen- 23281: rantamisvaatimukset ja erilaiset työaikaa lyhen- kilökunnan työajan lyhentämiseen. Tulo- ja 23282: tävät ratkaisut eivät ole johtaneet tarvittavien menoarvion käsittelyn yhteydessä tulisi lisätä 23283: lisävirkojen perustamiseen, mikä puolestaan on 600 virkaa työajan lyhentämiseen. Rahassa tä- 23284: merkinnyt työtahdin jatkuvaa kiristymistä. Tä- mä merkitsee 72 miljoonaa markkaa. 23285: mä vaikuttaa työvoiman pysyvyyteen alalla ja Edellä olevan perusteella ehdotamme, 23286: etenkin raskaimmissa ja vaativimmissa tehtävis- 23287: sä heikentää nuorten kiinnostusta alalle hakeu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23288: tumiseen. 1989 tulo- ja menoarvioon 72 000 000 23289: Sairaaloihin ja terveyskeskuksiin tarvitaan markkaa terveydenhuoltoalan työajan 23290: vuosittain 760 virkaa hoitohenkilökunnan työ- lyhentämiseksi perustettavia virkoja 23291: ajan lyhentämiseen. Tulo- ja menoarvioesityk- varten. 23292: sessään valtioneuvosto ehdottaa kuitenkin vain 23293: 23294: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 23295: 23296: Virpa Puisto Markku Pohjola Jouni Backman 23297: Tuulikki Hämäläinen Matti Vähänäkki Jukka Roos 23298: Risto Ahonen Pentti Lahti-Nuuttila Kerttu Törnqvist 23299: 618 1988 vp. 23300: 23301: Raha-asia-aloite n:o 574 23302: 23303: 23304: 23305: 23306: Pulliainen ym.: Määrärahojen osoittamisesta työtehtävien vaki- 23307: naistamiseen yliopistoissa ja korkeakouluissa 23308: 23309: 23310: Eduskunnalle 23311: 23312: Vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa osoitet- tettava valtion vuoden 1989 tulo- ja menoar- 23313: tiin varat 300:n aiemmin työllistämisvaroilla yli- viossa. 23314: opistoissa ja korkeakouluissa hoidetun, pysy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23315: väisluonteisen tehtävän vakinaistamiseen. Jollei nioittaen, 23316: näin olisi menetelty, erityisesti kehitysaluekor- 23317: keakoulujen toiminta olisi vakavasti häiriinty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23318: nyt. Tämän vakinaistamisen jälkeen yliopistoi- 1989 tulo- ja menoarvioon lukujen 29.10 23319: hin ja korkeakouluihin jäi vielä yli 800 vastaa- ja 37 määrärahoihin 20 000 000 mark- 23320: vanlaista tehtävää, jotka odottavat vakinaista- kaa valtion työtehtävävaroilla aiemmin 23321: mista. Nämä työtehtävät on pikaisesti vakinais- hoidettujen pysyväisluonteisten 300 työ- 23322: tettava. Vähintään 300 työtehtävää on vakinais- tehtävän vakinaistamiseen. 23323: 23324: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 23325: 23326: Erkki Pulliainen Osmo Soininvaara 23327: 1988 vp. 619 23328: 23329: Raha-asia-aloite n:o 575 23330: 23331: 23332: 23333: 23334: Pulliainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tiedekauppa ry:lle 23335: projektityön edistämiseen 23336: 23337: 23338: Eduskunnalle 23339: 23340: Tieteen merkitys yhteiskunnan kehityksessä nen kehityslogiikka on sellainen, että sen väli- 23341: kasvaa jatkuvasti. Yhä useammat arkielämän- tön arviointi ja ennustaminen on asiallisesti 23342: kin ilmiöt ovat tieteelliseen tutkimukseen perus- mahdotonta. 23343: tuvan peruskehittelytyön ''läpäisemiä''. Tieteen Tiedepolitiikassa olisikin kyettävä luomaan 23344: merkitys myös maamme taloudelle ja kansain- rakenteita, jotka tarjoavat kaikille kansalais- 23345: väliselle kilpailukyvylle kasvaa. ryhmille mahdollisuudet käyttää tieteellistä tut- 23346: Tähän kehitykseen on reagoitu esittämällä kimusta keskeiseksi koettujen yhteiskunnallis- 23347: maamme tieteellisen tutkimuksen voimavarojen ten kysymysten arvioinnin välineenä. Tieteen 23348: varsin mittava kasvuohjelma. Tämä onkin vält- on oltava niidenkin käytettävissä, jotka eivät 23349: tämätöntä. Mutta samalla muodostuu yhä kes- pysty rahoittamaan kalliita tutkimusprojekteja 23350: keisemmäksi yhteiskuntapoliittiseksi kysymyk- tai tarjoamaan taloudellisen hyödyn näköalaa. 23351: seksi tieteen yhteiskunnallisen käytön tapaa Yksi malli tieteen ja kansalaisyhteiskunnan 23352: koskeva ongelma. Kuka suuntaa tutkimuksen vuorovaikutuksen lisäämiseksi on kehitteillä 23353: kysymyksenasettelut? Kenellä on mahdollisuus oleva "tiedekauppa" -organisaatio, joka tar- 23354: saada tutkimukseen perustuvaa tietoa keskeisis- joaa kaikille kansalaisille ja ei-voittoa tuottavil- 23355: tä yhteiskunnallisista ongelmista? le yhteisöille mahdollisuuden "tilata" tutki- 23356: Tiedepoliittista kysymyksenasettelua on oh- muksia yliopistojen piiristä keskeisiksi koke- 23357: jannut kasvavassa määrin pyrkimys "tehok- miensa ongelmien ratkaisemiseksi. Esimerkkejä 23358: kuuteen ja tuloksellisuuteen". Tieteen merki- tästä jo on, esim. Helsingin tiedekaupan käyn- 23359: tystä on perusteltu sen taloudellisen hyödyn nissä oleva saaristotutkimus. 23360: kautta. Näin käsitys tieteen yhteiskunnallisesta Tämän mallin mukaisen toiminnan tukemi- 23361: merkityksestä on kohtalokkaalla tavalla kaven- nen on myös yhteiskunnan velvollisuus. 23362: tumassa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23363: Huomattava osa merkittävistä yhteiskunnal- nioittaen, 23364: lisista ongelmaryhmistä on luonteeltaan sellai- 23365: sia, että niitä ei voida arvioida ''välittömän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23366: hyödyn" näkökulmasta. Tällaisia ovat mm. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23367: luonnon suojelemiseen, yhteiskunnalliseen oi- 29.99.50 500 000 markkaa Tiedekauppa 23368: keudenmukaisuuteen, työn inhimillistämiseen ry:lle projektitoiminnan edistämiseen. 23369: yms. liittyvät pyrkimykset. Myös tieteen sisäi- 23370: 23371: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 23372: 23373: Erkki Pulliainen Osmo Soininvaara 23374: 620 1988 vp. 23375: 23376: Raha-asia-aloite n:o 576 23377: 23378: 23379: 23380: 23381: Pulliainen ym.: Määrärahan osoittamisesta vaelluskalakantojen 23382: elvyttämiseen 23383: 23384: 23385: Eduskunnalle 23386: 23387: On perusteltua aihetta olla huolissaan vael- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23388: luskalakantojemme tulevaisuudesta. Kaikki 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23389: voitava on tehtävä niiden geneettisen diversitee- 30.3 7. 77 10 000 000 markkaa kalatalou- 23390: tin säilyttämiseksi ja kantojen pysyttämiseksi dellisiin rakentamis- ja kunnostushank- 23391: muutoinkin vitaaleina. Tämä toiminta vaatii keisiin. 23392: myös aiempaa suurempia taloudellisia uhrauk- 23393: sia ja valtion mukaantuloa niihin. 23394: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23395: nioittaen, 23396: 23397: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 23398: 23399: Erkki Pulliainen Osmo Soininvaara 23400: 1988 vp. 621 23401: 23402: Raha-asia-aloite n:o 577 23403: 23404: 23405: 23406: 23407: Puska ym.: Määrärahan osoittamisesta terveyskasvatuksen ope- 23408: tusvalmiuksien tehostamiseen opettajainkoulutuksessa 23409: 23410: 23411: Eduskunnalle 23412: 23413: Terveyskasvatuksen se osa-alue, joka käsitte- tupakkaa koskevassa terveyskasvatuksessa 23414: lee päihteitä ja tupakkaa, on ollut pitkään ko- luennoimaila opettajanvalmistuslaitoksissa. 23415: din tehtävänä. Nykyajan päihdeongelman mo- Viime vuosina tästä luentotoiminnasta on täyty- 23416: nilaatuisuus vaatii myös ammattikasvattajien nyt luopua, koska Nuorisokasvatusliitolla ei ole 23417: osallistumista tähän terveyskasvatuksen osa- ollut siihen varoja. 23418: alueeseen entistä tehokkaammin. Raittiuskas- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 23419: vatuskomitea esitti mietinnössään (22: 1980) nioittavasti, 23420: mm. seuraavaa: "Raittiuskasvatustyön teke- 23421: minen kouluopetuksen ja kasvatuksen osana että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23422: edellyttää valmentautumista opettajakoulu- 1989 tulo- ja menoarvioon 210 000 mar- 23423: tuksen yhteydessä. Opettajainkoulutuslaitosten kan määrärahan käytettäväksi opetta- 23424: terveys- ja raittiuskasvatusvalmiuksien antami- jainkoulutuslaitoksissa tulevien opetta- 23425: nen valmistuville opettajille on vähäistä ja jien terveyskasvatuksen opetusvalmiuk- 23426: epäyhtenäistä." sien tehostamiseen päihteiden ja huu- 23427: Aikaisempina vuosina Nuorisokasvatusliitto meiden käytön vähentämiseksi. 23428: on kouluttanut opettajakokelaita päihteitä ja 23429: 23430: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 23431: 23432: Pekka Puska Arja Alho 23433: Sauli Hautala Lea Kärhä 23434: 622 1988 vp. 23435: 23436: Raha-asia-aloite n:o 578 23437: 23438: 23439: 23440: 23441: Puska: Määrärahan osoittamisesta Nuorisokasvatusliitolle Joki- 23442: niemen leirialueen ulkoilualueiden ja lentopallokentän kun- 23443: nostamiseen 23444: 23445: Eduskunnalle 23446: 23447: Nuorisokasvatusliitto omistaa Kuhmoisten ja ~iin tarkoituksiin. Liitto on tarjonnut aluetta lä- 23448: Jämsän kuntien rajalla olevassa Arvajan kyläs- hiseutujen kuntien eri lautakuntien ja nuoriso- 23449: sä Jokiniemi-nimisen pientilan. Tilan pinta-ala ym. järjestöjen käyttöön. Käyttäjät ovat kui- 23450: on noin 4 ha, ja se sijaitsee 4-tien varressa tenkin toivoneet, että alueelle kunnostettaisiin 23451: järven rannalla. Nuorisokasvatusliitto on kun- sopivia ulkoleikkipaikkoja ja lentopallokenttä. 23452: nostanut alueen asuinrakennuksen ja varusta- On arvioitu, että noin 140 000 markalla käyttä- 23453: nut sen vesijohdolla, keskuslämmityksellä ja jien toiveet voitaisiin tyydyttävästi toteuttaa. 23454: WC:llä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotan, 23455: Pihapiirissä on kunnostettu aitta sisämajoi- 23456: tustilaksi, jossa kesäaikana voi yöpyä noin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23457: kymmenen henkilöä. Alkukesästä 1988 raken- 1989 tulo- ja menoarvioon 140 000 23458: netaan pihapiiriin uusi sauna. Varusteisiin kuu- markkaa käytettäväksi Nuorisokasva- 23459: luu hyvät keittiökalusteet ja astiasto noin 20 tusliiton Kuhmoisten ja Jämsän kuntien 23460: henkilölle. rajalla sijaitsevan Jokiniemi-nimisen ti- 23461: Jokiniemi on kauniin luonnon keskellä, puh- lan ulkoilualueiden ja lentopallokentän 23462: taan veden ääressä ja soveltuu mainiosti kesäi- kunnostamiseen. 23463: 23464: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 23465: 23466: Pekka Puska 23467: 1988 vp. 623 23468: 23469: Raha-asia-aloite n:o 579 23470: 23471: 23472: 23473: Pystynen ym.: Määrärahan osoittamisesta museovirastolle Antel- 23474: lin kokoelmien kartuttamiseksi 23475: 23476: 23477: Eduskunnalle 23478: 23479: Antellin kokoelmien ja rahavarain hallinnon kansan puolesta vastaan ja perustivat erityisen 23480: ja hoidon uudelleenjärjestämisestä annetun lain säätyjen, sittemmin eduskunnan alaisen val- 23481: 2 §:n (931/76) mukaista määrärahaa kokoel- tuuskunnan kokoelmien hoitamista ja kartutta- 23482: mien kartuttamiseksi ei ole vuosiin varattu val- mista varten. Valtuuskunta kartutti kokoelmia 23483: tion tulo- ja menoarvioihin. Asiaintila ei mieles- vuosisadan alkupuolella ahkerasti ja asiantun- 23484: tämme ole asianmukainen eikä kokoelmien ar- temuksella. Sittemmin toiminta väheni, kun 23485: von mukainen. rahaston pääoma hupeni inflaation takia. 23486: Antellin kokoelmien taustoista ja arvosta esi- Antellin kokoelmien hallinto ja hoito järjes- 23487: tämme seuraavaa. tettiin uudelleen 1970-luvun puolivälissä siten, 23488: Lääketieteen lisensiaatti Herman Fritjoff An- että Antellin valtuuskunta lakkautettiin ja ko- 23489: tell (1847-93) keräsi aikanaan Euroopan huo- koelmien hoito annettiin museovirastolle. Täl- 23490: mattavimpiin kuuluvan kokoelman rahoja ja löin kokoelmiin kuului a) Ateneumin taidemu- 23491: mitaleita, taideteoksia sekä muinais- ja kansa- seoon talletettu kuvataidekokoelma, b) museo- 23492: tieteellistä ja sivistyshistoriallista esineistöä. viraston hoitoon talletetut muinaistieteelliset, 23493: Nämä kokoelmansa hän testamenttasi Suomen kansatieteelliset ja sivistyshistorialliset kokoel- 23494: kansalle. Testamenttilahjoitus käsitti lisäksi mat sekä raha- ja mitalikokoelmat, yhteensä 23495: Antellin isänsä muistoksi perustaman kamari- 97 500 esinettä, sekä c) Suomen Taideteollisuus- 23496: neuvos Herman Rosenbergin lahjoitusrahasto yhdistys ry:n kokoelmiin talletettu taideteolli- 23497: -nimisen miljoonan Suomen kultarahan suurui- suusesineiden kokoelma, noin 600 esinettä. An- 23498: sen rahaston, jonka korkovarat on käytettävä tellin lahjoituksen turvin museokokoelmiimme 23499: kokoelmien kartuttamiseen. on hankittu olennainen osa nykyisiä kulttuuri- 23500: Testamenttia toimeenpantaessa raha- ja mita- historiallisia ja taideaarteitamme. 23501: likokoelma, joka oli Antellin keräilytyön kes- Katsomme, että maallamme on, mikäli se ha- 23502: keisin kohde, sisälsi noin 7 000 numeroa. Taide- luaa edelleen lukeutua kulttuurikansojen pii- 23503: kokoelmaan kuului 44 maalausta, 28 veistosta riin, vastuu kansallisomaisuuden sekä niin kan- 23504: ja 10 piirustusta tai graafista teosta. Muinais- ja sallisen kuin kansainvälisen kulttuuriperinnön 23505: kansatieteellistä sekä sivistyshistoriallista esi- säilyttämisestä ja turvaamisesta jälkipolville. 23506: neistöä sisältävät kokoelmat käsittävät noin Tämän vuoksi ehdotamme kunnioittaen, 23507: 2 000 esinettä. Kokoelmien tuli testamentin mu- 23508: kaan muodostaa alku Kansallismuseolle, ja ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23509: käytännössä testamenttilahjoitus muodostikin 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23510: lopullisen pontimen Kansallismuseon perusta- 29.94. 72 300 000 markkaa Ante/lin ko- 23511: miselle. koelmien, etenkin sen kansatieteellisen 23512: Vuoden 1894 valtiopäiville kokoontuneet kokoelman kartuttamiseen. 23513: säädyt ottivat testamenttilahjoituksen Suomen 23514: 23515: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 23516: 23517: Erkki Pystynen Päivi Varpasuo Juho Sillanpää 23518: Tina Mäkelä Heli Astala Antti Kalliomäki 23519: Marja-Liisa Tykkyläinen Iiris Hacklin Anna-Liisa Jokinen 23520: Jouni Backman Jukka Gustafsson Aino Pohjanoksa 23521: Ole Wasz-Höckert Tytti Isohookana-Asunmaa Tellervo Renko 23522: Sauli Hautala Keijo Jääskeläinen Riitta Uosukainen 23523: Tapio Holvitie Jörn Donner 23524: 624 1988 vp. 23525: 23526: Raha-asia-aloite n:o 580 23527: 23528: 23529: 23530: 23531: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion sairaan- 23532: hoito-oppilaitoksen lisärakennuksen rakentamiseen 23533: 23534: 23535: Eduskunnalle 23536: 23537: Kuopion sairaanhoito-oppilaitos toimii sen Ammattikasvatushallitus on lähettänyt Kuo- 23538: käyttöön muutetussa entisessä lääninsairaala- pion sairaanhoito-oppilaitoksen lisärakennus- 23539: kiinteistössä, jonka valtio omistaa. Oppilaitok- hankkeen perustamissuunnitelman opetusminis- 23540: sella on Kuopion kaupungissa vuokratiloja yh- teriölle vahvistettavaksi. Opetusministeriö on 23541: deksän luokkahuonetta eli 1 350 m 2 • Vuokrati- vahvistanut Kuopion sairaanhoito-oppilaitok- 23542: lan lisätarve on tällä hetkellä 500 m 2 • sen rakennuskustannuksiksi 32 500 000 mark- 23543: Oppilaitokseen on perustettu vuonna 1987 kaa ja hyötypinta-alaksi 4 770 m2 • Ministeriö 23544: terveydenhuollon peruslinja. Sen seurauksena on kehottanut ammattikasvatushallitusta ryhty- 23545: tutkintorakenne muuttuu, opiskeluajat pitene- mään hankkeen esisuunnittelutyöhön. 23546: vät ja aloituspaikkamäärät muuttuvat. Oppilai- Kuopion sairaanhoito-oppilaitoksen lisära- 23547: toksen ulkopuolella järjestettävän kliinisen ope- kennushankkeelle on varattu määrärahaa ope- 23548: tuksen osuutta vähennetään. Oppilaitoksessa tushallinnon toiminta- ja taloussuunnitelmassa 23549: tapahtuvan laboraatio-opetuksen osuus kasvaa, vuosille 1988-1992. Oppilaitoksen lisäraken- 23550: ja se lisää harjoitusluokkien tarvetta. Nykyisel- nushanke tulisi kuitenkin toteuttaa aikaisem- 23551: lään koulussa on vain neljä laboraatiotilaa. min. Hankkeen kiireellisyyden vuoksi sen suun- 23552: Ammattikasvatushallitus on tehnyt päätök- nittelu tulisi aloittaa vuonna 1988 ja rakentami- 23553: sen Kuopion sairaanhoito-oppilaitoksen aloi- nen vuonna 1989. 23554: tuspaikkatavoitteeksi lisärakennushankkeen Koulutuksen uudistaminen aiheuttaa niin 23555: suunnittelua varten. Sen mukaan oppilaitoksel- suuren tilantarpeen kasvun, että uuteen ope- 23556: la on vuonna 1995 aloituspaikkoja yhteensä tukseen siirtyminen vaarantuu, mikäli tiloja ei 23557: 336. Kokonaisopiskelijamäärä tulee tällöin ole- ajoissa laajenneta. Tilojen kuormitus kasvaa 23558: maan 1 020 nykyisen 984 asemesta. nopeasti heti uudistuksen alussa. 23559: Peruskoulutuksen lisäksi oppilaitoksessa jär- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 23560: jestetään ammatillista aikuiskoulutusta. Lisära- 23561: kennuksen suunnittelussa näitä opiskelupaikko- ettd Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23562: ja on laskettu olevan keskimäärin 32. 1989 tulo- ja menoarvioon 5 000000 23563: Oppilaitoksen rakennushankkeeseen liitetään markan mddrdrahan Kuopion sairaan- 23564: hammasteknikkokoulutuksen tilat käytettäväk- hoito-oppilaitoksen suunnittelu- ja ra- 23565: si yhteisesti hammashoitaja-ja hammashuolta- kentamistyötd varten. 23566: jakoulutuksen kanssa. 23567: 23568: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 23569: 23570: Kari Rajamäki Kalle Röntynen Marja-Liisa Tykkyläinen 23571: Juhani Laitinen Seppo Kääriäinen Mirja Ryynänen 23572: Lauha Männistö Jorma Huuhtanen 23573: 1988 vp. 625 23574: 23575: Raha-asia-aloite n:o 581 23576: 23577: 23578: 23579: 23580: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta ravunviljelyn neuvonta- 23581: koeaseman perustamiseen Karttuiaan 23582: 23583: 23584: Eduskunnalle 23585: 23586: Euroopan nykyinen ravunkäyttö on noin vunkasvatus on ollut yhtenä osatekijänä. Tällä 23587: 4 000 tonnia. Valtaosan tästä on tuottanut hetkellä Karttulassa on rakenteilla yksityinen 23588: Turkki, jonka tuotanto on rapuruton johdosta ravunpoikasten kasvatuslaitos. Toinen on suun- 23589: pudonnut murto-osaan. Ravun maailmanmark- nitteilla. 23590: kinahinnoissa on odotettavissa huomattava ko- Karttulan kunta omistaa Ekokeskuksessa ti- 23591: hoaminen. Suomi on perinteisesti ollut suuri loja, jotka olisi mahdollista ottaa ravunviljelyn 23592: ravunviejä, jopa noin 15 milj. kpl. Nykyään neuvonta- ja koeaseman käyttöön. Kuopion yli- 23593: ravun vienti on noin 1 milj. kpl. Ravun esiinty- opiston soveltavan eläintieteen laitos on ilmoit- 23594: misalue on kuluvan vuosisadan ajan laajentu- tanut olevansa kiinnostunut osallistumaan 23595: nut yhä pohjoisemmaksi. hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen. Perus- 23596: Ravuntuotannon vähenemiseen on ollut syy- tettavan laitoksen yhteydessä voitaisiin suorit- 23597: nä suurelta osin vähäinen tutkimus- ja neuvon- taa soveltavan eläintieteen laitoksen toimesta 23598: tatoiminta. Suhteessa alan taloudellisiin mah- ravunviljelyyn ja -kasvatukseen liittyvää tutki- 23599: dollisuuksiin panostus rapukantojen elvyttä- musta ja neuvontaa. Ravunviljelyn neuvonta- 23600: miseen on ollut erittäin vähäistä. Välttämätön ja koeasemalla olisi huomattava merkitys maa- 23601: ehto maamme ravuntuotannon lisäämiseksi on seutualueiden kehittämiselle Pohjois-Savossa ja 23602: sen tuontaisille kasvualueille sijoitettavan neu- muualla kehitysalueilla. Neuvonta- ja koeasema 23603: vonta- ja koeaseman perustaminen. tulisi toimimaan kiinteässä yhteistyössä Kuo- 23604: Hyvä sijoituspaikka neuvonta- ja koeasemal- pion yliopiston kanssa. Hankkeen toteuttajana 23605: le voisi olla Karttulan kunta, joka muutamia voisi olla joko Karttulan kunta tai Kuopion yli- 23606: vuosikymmeniä sitten oli hyvä rapualue. Alue opisto. 23607: on latvavesiä, ja niiden on todettu olevan tutki- Edellä olevan perusteella ehdotan, 23608: muksissa parhaita ravunviljelyalueita. Alueella 23609: tarvitaan myös kipeästi uusia elinkeinomahdol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23610: lisuuksia. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23611: Karttulan kunnan, Kuopion yliopiston sekä 30.37.23 200 000 markan suunnittelu- 23612: läänin eri hallintoyksiköiden yhteisesti toteutta- määrärahan ravunviljelyn neuvonta- ja 23613: massa maaseudun kehittämisohjelman laatimi- koeaseman perustamiseksi Karttulaan. 23614: seen tähdänneessä Syvänniemi-projektissa ra- 23615: 23616: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 23617: 23618: Kari Rajamäki 23619: 23620: 23621: 23622: 23623: 40 280129N 23624: 626 1988 vp. 23625: 23626: Raha-asia-aloite n:o 582 23627: 23628: 23629: 23630: 23631: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta Savi-, Selkäys- ym. järvien 23632: tulvahaittojen poistamiseksi Pielavedellä 23633: 23634: 23635: Eduskunnalle 23636: 23637: Hankkeen tarkoituksena on tulvahaittojen Kuopion vestpnnn vesitoimisto, sittemmin 23638: poistaminen Savi-, Selkäys-, Niemis- ym. jär- Kuopion vesi- ja ympäristöpiiri, on vuodesta 23639: vien rannoilla olevilta alaviita pelloilta sekä jär- 1985 alkaen esittänyt hanketta sekä valtion var- 23640: vien välisten purojen varsilla olevilta viljelyksil- sinaisiin työohjelmiin että työllisyysohjelmiin. 23641: tä. Tulvahaitat ovat syntyneet ensisijaisesti va- Vesi- ja ympäristöpiirin käsityksen mukaan 23642: luma-alueella suoritettujen laajojen metsäoji- hanke pitäisi pystyä toteuttamaan mahdollisim- 23643: tusten seurauksena. man pian, sillä tulvahaitat alueella ovat joka- 23644: Hanketta koskeva ensimmäinen anomus on vuotisia ja hankkeen toteuttaminen parantaa 23645: tehty jo v. 1957, ja hankkeen laajentamista var- kymmenien tilojen elinkelpoisuutta. 23646: ten toinen hankkeen osakkaiden anomus on Hankkeen rahoitus on esitetty suoritettavaksi 23647: tehty v. 1974. niin, että pääosa eli 1 550 000 mk olisi suora- 23648: Kuopion vesipiirin vesitoimiston laatima jär- naista valtion rahoitusta ja loppuosa eli 300 000 23649: jestelysuunnitelma valmistui v. 1980 ja Itä-Suo- mk olisi maatilahallituksen myöntämää avus- 23650: men vesioikeus antoi päätöksen 10.6.1983. Pää- tusta ja lainaa. 23651: töksestä valitettiin korkeimpaan hallinto-oi- Edellä olevaan viitaten ehdotan, 23652: keuteen, joka antoi voimassa olevan päätöksen 23653: 12.11.1984. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23654: Hankkeesta saatava rahaksi arvioitava hyöty 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23655: on maataloushyötyä, joka syntyy tulvien pois- 30.40. 77 500 000 markan määrärahan 23656: tumisesta hyötyalueelta. Hankkeessa on tulvan Pielavede/1(1 sijaitsevien Savi-, Selkäys- 23657: vaivaamaa hyötyaluetta yhteensä 229 ha, josta ym. järvien tulvahaittojen poistami- 23658: peltoa 151 ha. seksi. 23659: Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 23660: 1850000 mk. 23661: 23662: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 23663: 23664: Kari Rajamäki 23665: 1988 vp. 627 23666: 23667: Raha-asia-aloite n:o 583 23668: 23669: 23670: 23671: 23672: Rajamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta TVL:n Kuopion pii- 23673: rille teiden rakentamiseen 23674: 23675: 23676: Eduskunnalle 23677: 23678: Kuopion piirin yleisten teiden pituus on 5 715 keskivuorokausiliikenne on kuluvana vuonna 23679: km, mikä on 7,5 OJo valtakunnan yleisistä teis- 12 500 ajoneuvoyksikköä vuorokaudessa. Pit- 23680: tä. Vuosien 1986 ja 1987 aikana maakunnan lii- kälahden ja Jynkän välillä keskivuorokausilii- 23681: kennesuorite on kasvanut maan keskiarvoa no- kenne ylittää tänä vuonna 10 000 ajoneuvoyk- 23682: peammin. Suurin kasvu, 10 OJo oli valtateillä. sikköä. Vertailuna mainittakoon, että valtatiel- 23683: Kuopion piirin yleisistä teistä on päällystetty lä n:o 3 Riihimäen pohjoispuolella keskivuoro- 23684: 42 %. Päällystettyjen teiden osuus on koko kausiliikenne jää alle 10 OOO:n. 23685: maan alhaisin. Pohjois-Savossa päällystettyjä Tieverkon kehittämistarve Pohjois-Savossa 23686: teitä on 15 %-yksikköä vähemmän kuin muual- on valtakunnan keskimäärää suurempi. Fyysi- 23687: la maassa. sesti päätiehankkeiden toteuttamisella on kiire. 23688: Liikenteen välityskyky on riittämätön valta- Päätiehankkeiden toteuttaminen edellyttää tie- 23689: tiellä n:o 5 Vuorelan ja Siilinjärven välillä. Se piirin rahoituskehyksen korottamista. 23690: on nopeasti huonontumassa myös Pitkälahden Varsinkin seuraavat päätiehankkeet ovat kii- 23691: ja Jynkän välillä. Vuorelan-Siilinjärven tien reellisiä: 23692: 23693: Numero Hankkeen nimi Kustannusarvio Aloitusvuosi 23694: 280 Vt n:o 5 Pitkälahti-Jynkkä 77 200000 1989 23695: 237 Vt n:o 5 Pöljä-Mäntylahti 20000000 23696: 226 Vt n:o 5 Taipale-Ohenmäki 6000000 23697: 341 Pt n:o 16099 Tervo-Utrianlahti 6000000 23698: 342 Mt n:o 542 Mikkelin pr.-Paju- 23699: mäki 28200000 23700: 23701: Edellä olevan perusteella ehdotamme, markkaa TVL:n Kuopion piirille teiden 23702: rakentamiseen. 23703: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23704: 1989 tulo- ja menoarvioon 170 000 000 23705: 23706: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 23707: 23708: Kari Rajamäki Jorma Huuhtanen Riitta Saastamoinen 23709: Juhani Laitinen Lauha Männistö Kalle Röntynen 23710: Marja-Liisa Tykkyläinen Seppo Kääriäinen 23711: 628 1988 vp. 23712: 23713: Raha-asia-aloite n:o 584 23714: 23715: 23716: 23717: 23718: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 542 paran- 23719: tamiseen välillä Tumniemi-Heinävesi 23720: 23721: 23722: Eduskunnalle 23723: 23724: Maantien n:o 542 heikko kunto ja liikenne- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23725: turvallisuustekijät kiirehtivät tien parantamista. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23726: Maantien n:o 542 (Tuusniemi-Heinävesi) 31.24. 77 5 000 000 markkaa maantien 23727: parantamisen kustannusarvio on 39 miljoonaa n:o 542 parantamiseen välillä Tuusnie- 23728: mk. mi-Heinävesi. 23729: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 23730: taen, 23731: 23732: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 23733: 23734: Kari Rajamäki 23735: 1988 vp. 629 23736: 23737: Raha-asia-aloite n:o 585 23738: 23739: 23740: 23741: 23742: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta Kortteisen-Losomäen 23743: tien päällystämiseen 23744: 23745: 23746: Eduskunnalle 23747: 23748: Kuopion tie- ja vesirakennuspiirissä on pää- Tieosuuden Pohjois-Karjalan raja-Luikon- 23749: tieverkon rakentamisen rahoitus vaarantamassa lahti jatkorahoitus on myös aikaisempien suun- 23750: alemmanasteisen tieverkon kunnon parantami- nitelmien suhteen vaarantumassa. 23751: sen. Näin ollen maakunnan tienpito edellyttää Edellä olevaan viitaten ehdotan, 23752: määrärahojen huomattavaa korottamista. 23753: Tie 2000 -suunnitelman mukaan Kuopion pii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23754: rin tienpitokustannusten olisi oltava noin 290 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23755: milj. markkaa vuodessa eli 6,2 prosenttia koko 31.24. 77 700 000 markkaa Kortteisen 23756: maan rahoituksesta. Rahoitusvaje uhkaa muo- -Losomäen tien päällystämiseksi. 23757: dostua 40-50 miljoonaksi markaksi vuodessa. 23758: 23759: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 23760: 23761: Kari Rajamäki 23762: 630 1988 vp. 23763: 23764: Raha-asia-aloite n:o 586 23765: 23766: 23767: 23768: 23769: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta Kuopion tie- ja vesiraken- 23770: nuspiirille keskuskanavamuseohankkeen toteuttamiseen 23771: 23772: 23773: Eduskunnalle 23774: 23775: Tie- ja vesirakennushallitus päätti 9.2.1981, 1988 500 000 mk 23776: että valtakunnallisen keskuskanavamuseon si- 1989 1 300 000 mk 23777: jaintipaikka on Taipale Varkaudessa. 23778: Taipaleen kanava avattiin liikenteelle 6. 7. TVH esitti kohdetta tämän vuoden työohjel- 23779: 1840, joten kanavan 150-vuotisjuhlat v. 1990 maan nimikkeellä "Taipaleen kanava-alueen 23780: antavat erityistä pontta hankkeen toteuttami- korjaamorakennuksen peruskorjaus", mutta 23781: selle. Valtakunnallisen keskuskanavamuseon työvoimaministeriö hylkäsi hankkeen eikä si- 23782: vihkiminen liittyisi hienolla tavalla juhlallisuuk- joittanut sitä edes mahdollisten lisäohjelmien 23783: siin. odotuslistalle. Näin ollen työllisyysvarojen 23784: Taipaleen kanavamuseon rakentaminen on käyttö on hyvin epätodennäköistä, jolloin ai- 23785: edistynyt perin hitaasti. Vanhan korjaamora- noa rahoituskeino lienee hankkeen saaminen 23786: kennuksen muutostöihin on tähän mennessä valtion budjettiin. 23787: käytetty rahaa n. 145 000 mk. Rahoitus on hoi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 23788: dettu TVH:n talonrakennusmäärärahoista, joi- taen, 23789: den niukkuus (vuosittain 200 000 mk) on estä- 23790: nyt ripeämmän vauhdin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23791: Peruskorjauksen alkuperäinen kustannusar- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23792: vio oli 2 800 000 mk, mutta se on myöhem- 31.27.74 1500000 markkaa Kuopion 23793: min varojen niukkuuden johdosta tarkistettu tie- ja vesirakennuspiirille keskuskana- 23794: 2 000 000 mk:aan. TVH:n toteuttamisohjel- vamuseohankkeen toteuttamiseksi. 23795: maan lopputyöt sisältyvät seuraavasti: 23796: 23797: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 23798: 23799: Kari Rajamäki 23800: 1988 vp. 631 23801: 23802: Raha-asia-aloite n:o 587 23803: 23804: 23805: 23806: 23807: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Savon sydäntauti- 23808: piirin toiminnan tukemiseen 23809: 23810: 23811: Eduskunnalle 23812: 23813: Pohjois-Savon sydäntautipiiri toteuttaa tie- 250 000 asukkaasta sairastuu vuosittain 1 500 23814: dotustoiminnan, terveyskasvatuksen ja kuntou- ihmistä. Tämä asettaa alueella toimivalle sydän- 23815: tuksen avulla sydän- ja verisuonitautien ennal- tautipiirille erityisiä velvoitteita. Sydäntautipii- 23816: taehkäisyä sekä jo sairastuneiden henkilöiden rin tarpeellista työtä ovat rajanneet kuitenkin 23817: kuntoutusta. erityisesti taloudelliset vaikeudet. 23818: Toimialueena on Kuopion lääni. Toimivia Edellä olevaan viitaten ehdotan, 23819: yhdistyksiä on 13 kappaletta. Jäsenmäärä on 23820: noin 4000. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23821: Toiminta tukee onnistuneesti virallisen ter- 1989 tulo- ja menoarvioon 100000 23822: veydenhuollon monimuotoista toimintaa. markkaa Pohjois-Savon sydäntautipii- 23823: Kuopion lääni on sydänsairauksien suhteen rin kuntoutustoiminnan tehostamiseen 23824: maamme mustinta aluetta. Läänin väestön ja toiminnan tukemiseen. 23825: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 23826: 23827: Kari Rajamäki 23828: 632 1988 vp. 23829: 23830: Raha-asia-aloite n:o 588 23831: 23832: 23833: 23834: 23835: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta yrittäjien lomituspalvelu- 23836: kokeilun jatkamiseksi Varkaudessa ja kokeilun laajentami- 23837: seksi 23838: 23839: Eduskunnalle 23840: 23841: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama pien- Varkaudessa voisi mm. Varkauden kaup- 23842: yrittäjien lomatyöryhmä on luonut myönteisiä paoppilaitos toimia alueellisena kouluttajana 23843: ja kehityskelpoisia edellytyksiä lähinnä pien- yrityslomittajille. 23844: yrittäjien lomituspalvelutoiminnan kokeilemi- Tässä tilanteessa on jatkon kannalta tärkeä 23845: seen ja mahdolliseen laajentamiseen. turvata Varkauden kokeilun jatkuminen sekä 23846: Varkauden kaupungissa on toteutettu 26.8. toisaalta sosiaali- ja terveysministeriön työryh- 23847: 1987 alkaen läänin kehittämisrahan ja kaupun- män esityksen mukaisesti kokeilun laajentami- 23848: gin tuen yhteispanoksella yritystukea. Kokeilu nen koskemaan 20 kuntaa. Työryhmän arvio 23849: antaa 45 yrittäjälle neljä lomapäivää lisää eli kokeilun kustannukseksi on noin 600 000 mark- 23850: kaikkiaan 180 lomapäivää sekä 180 sijaisapu- kaa vuosiloman sekä sijaisapuloman osalta. 23851: päivää. Lomapäivältä yrittäjälle maksetaan Edellä olevaan viitaten ehdotan, 23852: enintään 250 markkaa päivässä. 23853: Varkauden kokeilun kokonaiskustannusar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23854: vio on 100 000 markkaa. 1989 tulo- ja menoarvioon 600 000 23855: Varkauden kokeilu luo paljon uutta tietout- markkaa Varkauden yrityslomapalvelu- 23856: ta, jota voidaan hyödyntää erityisesti valtakun- kokeilun jatkamiseksi sekä kokeilun laa- 23857: nallisesti. jentamiseksi myös muihin kuntiin. 23858: 23859: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 23860: 23861: Kari Rajamäki 23862: 1988 vp. 633 23863: 23864: Raha-asia-aloite n:o 589 23865: 23866: 23867: 23868: 23869: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta Leppävirran ja Varkauden 23870: yhteisen kaatopaikan rakentamiseen 23871: 23872: 23873: Eduskunnalle 23874: 23875: Jätehuollon kehittäminen edellyttää teknises- ympäristöministeriön että työvoimamäärära- 23876: ti korkeatasoisia kaatopaikkoja sekä kuntien hoista. 23877: valmiutta yhteistyöhön mm. kaatopaikkojen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 23878: rakentamisessa. Leppävirran ja Varkauden taen, 23879: kunnat ovat esimerkillisellä tavalla valmistautu- 23880: neet toteuttamaan yhteisen kaatopaikan Lep- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23881: pävirran kunnan alueella lähellä Varkauden 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 23882: kaupunkia. Hankkeen korkeat kustannukset ja markkaa Leppävirran ja Varkauden yh- 23883: esimerkillisyys puoltavat valtion taloudellista teisen kaatopaikan rakentamiseen. 23884: tukea hankkeelle. Tukea tulisi suunnata sekä 23885: 23886: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 23887: 23888: Kari Rajamäki 23889: 634 1988 vp. 23890: 23891: Raha-asia-aloite n:o 590 23892: 23893: 23894: 23895: 23896: Rajamäki: Määrärahan osoittamisesta Ruokojärven vesistöalueen 23897: kunnostamiseen 23898: 23899: 23900: Eduskunnalle 23901: 23902: Varkauden kaupunki ja Kuopion vesi- ja ym- Koska kysymyksessä on myös merkittävä lin- 23903: päristöpiiri käynnistivät v. 1987 yhteistyössä tujärvi, joka sisältyy mm. valtioneuvoston v. 23904: projektin "Vesiasiat kuntatasolla". Työryh- 1982 vahvistamaan lintuvesien suojeluohjel- 23905: män tuloksena on kevään 1988 aikana valmistu- maan, on mm. Varkauden kaupunginhallitus 23906: massa selvitys Varkauden kaupungin vesiasiois- päätöksellään 31.4.84 § 37 B tehnyt esityksen 23907: ta. Selvityksessä esiin tulleiden kehittämiskoh- Kuopion vesi- ja ympäristöpiirille vesistön kun- 23908: teiden toteuttamista tullaan "ajamaan" yhdes- nostuksesta. Tuon esityksen perusteella on ym- 23909: sä Kuopion vesi- ja ympäristöpiirin kanssa. päristöministeriön kehotuksesta laadittu Ruo- 23910: Yksi tärkeä selvityksessä esiin tullut kehittä- kojärven kunnostussuunnitelma, joka valmistu- 23911: miskohde on Ruokojärven vesistöalueen kun- nee kolmen vuoden aikana, ja asian vesioikeus- 23912: nostushanke. Vesistöalueen vedenkorkeutta las- käsittely voi alkaa. Hankkeen kustannukset on 23913: kettiin 1930-luvun loppupuolella rantaniittyjen arvioitu 0,5 mmk:ksi, josta valtion osuus olisi 23914: ja soiden saamiseksi viljelyskelpoisiksi ja lautta- puolet. 23915: uiton helpottamiseksi koskiosuuksilla. Laskun Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 23916: johdosta järven tulvaveden korkeudet laskivat taen, 23917: n. 60 cm ja alimmat vedenkorkeudet 90 cm. Ve- 23918: denpinnan laskun seurauksena Ruokojärvi on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23919: kasvanut lähes umpeen. Nykyisin järvi on hyvin 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23920: matala ja suurimmaksi osaksi vesikasvillisuu- 35.25. 77 250 000 markkaa Ruokojär- 23921: den valtaama, mikä estää ajoittain jopa souta- ven kunnostuksen toteuttamiseksi. 23922: malla etenemisen. Kasvillisuus haittaa kalastus- 23923: ta ja veneilyä järvellä. 23924: 23925: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 23926: 23927: Kari Rajamäki 23928: 1988 vp. 635 23929: 23930: Raha-asia-aloite n:o 591 23931: 23932: 23933: 23934: 23935: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan ammatti- 23936: koulun lisärakentamista ja peruskorjausta varten 23937: 23938: 23939: Eduskunnalle 23940: 23941: Lappeenrannan ammattikoulu on saneeraa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23942: misen tarpeessa. Työllisyystilanne myös edellyt- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23943: täisi oppilaitoksen laajentamista, jotta ajanmu- 29. 60. 74 5 000 000 markkaa Lappeen- 23944: kaisin edellytyksin voitaisiin antaa ammatillista rannan ammattikoulun lisärakentamista 23945: koulutusta nykyajan uusiin työtehtäviin. ja peruskorjausta varten. 23946: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 23947: taen, 23948: 23949: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 23950: 23951: Jussi Ranta 23952: 636 1988 vp. 23953: 23954: Raha-asia-aloite n:o 592 23955: 23956: 23957: 23958: 23959: Ranta: Määrärahan osoittamisesta sosiaalialan oppilaitoksen 23960: toiminnan käynnistämiseen Lappeenrannassa 23961: 23962: 23963: Eduskunnalle 23964: 23965: Sosiaalialan palveluiden kehittäminen edel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23966: lyttää hyvin koulutetun henkilökunnan työpa- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23967: nosta. Paikkakunnalla on myös pyrittävä tar- 29. 60. 74 1 000 000 markkaa sosiaali- 23968: joamaan nuorille monipuolisia koulutusmah- alan oppilaitoksen toiminnan käynnistä- 23969: dollisuuksia. miseen Lappeenrannassa. 23970: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 23971: taen, 23972: 23973: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 23974: 23975: Jussi Ranta 23976: 1988 vp. 637 23977: 23978: Raha-asia-aloite n:o 593 23979: 23980: 23981: 23982: 23983: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Lemin Musiikkipäivien avus- 23984: tamiseen 23985: 23986: 23987: Eduskunnalle 23988: 23989: Lemin Musiikkipäiviä on järjestetty vuodesta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 23990: 1984 alkaen. Musiikkipäivistä on muodostunut taen, 23991: varsin korkeatasoinen taidetapahtuma, ja se on 23992: laajentunut naapurikuntiin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23993: Musiikkipäiviä on jatkossa tarkoitus kehittää 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23994: entistä monipuolisemmaksi taidetapahtumaksi 29.90.52 150 000 markkaa Lemin Mu- 23995: ja sen järjestelypohja on myös muuttumassa, siikkipäivien avustamiseen. 23996: mm. Maaseudun Sivistysliitto on voimakkaasti 23997: supistamassa omaa osuuttaan. 23998: 23999: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 24000: 24001: Jussi Ranta 24002: 638 1988 vp. 24003: 24004: Raha-asia-aloite n:o 594 24005: 24006: 24007: 24008: 24009: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan Ammatilli- 24010: selle Paikallisjärjestölle ns. pakkaspäivien avustamiseksi 24011: 24012: 24013: Eduskunnalle 24014: 24015: Lappeenrannan Ammatillinen Paikallisjär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24016: jestö on jo vuosien ajan järjestänyt ns. pakkas- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24017: päiviä, joilla on pyritty edistämään paikallista 29.90.52 50 000 markkaa Lappeenran- 24018: ja kansallista kulttuuria. Päivien anti onkin ol- nan Ammatillisen Paikallisjärjestön ns. 24019: lut onnistunutta. Kulut ovat kuitenkin muodos- pakkaspäivien avustamiseksi. 24020: tuneet kestämättömiksi. 24021: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 24022: taen, 24023: 24024: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 24025: 24026: Jussi Ranta 24027: 1988 vp. 639 24028: 24029: Raha-asia-aloite n:o 595 24030: 24031: 24032: 24033: 24034: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Taipalsaaren Merenlahdentien 24035: peruskorjaukseen 24036: 24037: 24038: Eduskunnalle 24039: 24040: Taipalsaaren Merenlahdentie on liikennetur- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24041: vallisuuden ja välityskykynsä kannalta erittäin 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24042: huonossa kunnossa. 31.24. 77 3 000 000 markkaa Taipatsaa- 24043: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- ren Merenlahdentien peruskorjaukseen. 24044: taen, 24045: 24046: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 24047: 24048: Jussi Ranta 24049: 640 1988 vp. 24050: 24051: Raha-asia-aloite n:o 596 24052: 24053: 24054: 24055: 24056: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Vehkataipaleen Ampujalan 24057: tien peruskorjaukseen 24058: 24059: 24060: Eduskunnalle 24061: 24062: Ampujalan tie johtaa liikennettä Saimaan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 24063: alueen keskeisimpiin virkistyskohteisiin. Luuk- taen, 24064: kaansalmen sillan valmistuttua liikennemäärät 24065: tiellä tulevat lisääntymään huomattavasti. Tien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24066: nykyinen geometria ei vastaa tämän päivän lii- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24067: kenneturvallisuusvaatimuksia eikä kasvavan 31.24. 77 2 000 000 markkaa Vehkataipa- 24068: välityskyvyn tarpeita. leen Ampuja/an tien peruskorjaukseen. 24069: 24070: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 24071: 24072: Jussi Ranta 24073: 1988 vp. 641 24074: 24075: Raha-asia-aloite n:o 597 24076: 24077: 24078: 24079: 24080: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Kutilan kanavan rakentami- 24081: seen Lappeenrannassa 24082: 24083: 24084: Eduskunnalle 24085: 24086: Suur-Saimaan ja Lappeenrannan keskustaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24087: jaman välinen yhteys kaipaa parantamista. Ku- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24088: tilan kanavan rakentaminen oikaisisi matkaa 31.27. 77 5 000 000 markkaa Kutilan 24089: merkittävästi ja muodostaisi myös matkailulii- kanavan rakentamiseen Lappeenrannas- 24090: kenteen kehittämiselle merkittävän uuden mah- sa. 24091: dollisuuden. 24092: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 24093: taen, 24094: 24095: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 24096: 24097: Jussi Ranta 24098: 24099: 24100: 24101: 24102: 41 280129N 24103: 642 1988 vp. 24104: 24105: Raha-asia-aloite n:o 598 24106: 24107: 24108: 24109: 24110: Ranta: Määrärahan osoittamisesta selväkielisten sääpalveluiden 24111: tuottamiseksi Saimaalla 24112: 24113: 24114: Eduskunnalle 24115: 24116: Ilmatieteen laitoksen toimesta laaditaan sää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24117: ennuste Saimaan eri alueille. Tätä on liikenteen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24118: turvallisuuden kannalta pidettävä välttämättö- 31.50.28 100000 markkaa Saimaan 24119: mänä. Sääpalveluita ei kuitenkaan anneta kus- sääpalveluiden tuottamiseksi selväkieli- 24120: tannussyistä selväkielisinä, jolloin esim. huvive- senä. 24121: neilijät eivät voi lainkaan saada tätä tuotettua 24122: ja jaettua palvelua. 24123: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 24124: taen, 24125: 24126: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 24127: 24128: Jussi Ranta 24129: 1988 vp. 643 24130: 24131: Raha-asia-aloite n:o 599 24132: 24133: 24134: 24135: 24136: Ranta: Määrärahan osoittamisesta VHF-radioverkon säilyttä- 24137: miseksi Saimaalla 24138: 24139: 24140: Eduskunnalle 24141: 24142: Saimaalla toimii Savonlinnassa olevan kes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24143: kuksen kautta VHF-radiojärjestelmä, joka on 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 24144: välttämätön rahtiliikenteen takia. Järjestelmä 31.55.21 200000 markkaa VHF-radio- 24145: palvelee erinomaisesti myös muita vesilläliikku- verkon säilyttämiseksi Saimaalla. 24146: jia parantaen erityisesti vesiliikenteen turvalli- 24147: suutta sekä mahdollisia pelastustoimia. 24148: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 24149: taen, 24150: 24151: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 24152: 24153: Jussi Ranta 24154: 644 1988 vp. 24155: 24156: Raha-asia-aloite n:o 600 24157: 24158: 24159: 24160: 24161: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Karjalan keskussairaala- 24162: piirin lunastuskorvauksiin 24163: 24164: 24165: Eduskunnalle 24166: 24167: Etelä-Karjalassa ollaan muodostamassa va- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 24168: paaehtoiselta pohjalta erikoissairaanhoidon taen, 24169: kuntainliittoa, johon kootaan yhteen erikoissai- 24170: raanhoito kokonaan. Järjestely aiheuttaa kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24171: nille useiden kuntainliittojen purkamisen kautta 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24172: kohtuuttomia lunastuskorvauksia. Järjestelyä 33.79.35 18 500 000 markkaa Etelä- 24173: on kuitenkin pidettävä välttämättömänä, ja Karjalan keskussairaalapiirin lunastus- 24174: se vastaa täysin valtioneuvoston aikaisempia korvauksiin. 24175: periaatepäätöksiä väliasteen hallinnon uudista- 24176: misesta ja tehostamisesta. 24177: 24178: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 24179: 24180: Jussi Ranta 24181: 1988 vp. 645 24182: 24183: Raha-asia-aloite n:o 601 24184: 24185: 24186: 24187: 24188: Ranta: Määrärahan osoittamisesta maan hankkimiseen Saimaan 24189: saaristoalueelta luonnonsuojelutarkoituksiin 24190: 24191: 24192: Eduskunnalle 24193: 24194: Saimaan saaristoalue on pala kauneinta vesi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24195: luontoa. Alueella asustaa mm. Saimaan norp- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24196: pa. Monella suurmaanomistajalla on käynnis- 35.15.88 3 000000 markkaa maan 24197: tymässä rantakaavojen laatiminen, joka kos- hankkimiseksi Saimaan saaristoalueelta 24198: kee uhanalaisinta Saimaan saaristonosaa. luonnonsuojelutarkoituksiin. 24199: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 24200: taen, 24201: 24202: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 24203: 24204: Jussi Ranta 24205: 646 1988 vp. 24206: 24207: Raha-asia-aloite n:o 602 24208: 24209: 24210: 24211: 24212: Ranta: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Saimaan ja Vuoksen ve- 24213: sienkäytön suunnitteluun 24214: 24215: 24216: Eduskunnalle 24217: 24218: Eteläinen Saimaa ja Vuoksi ovat maamme Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 24219: arvokkaimpia vesialueita. Teollisuuden jäteve- taen, 24220: det ja yhä paheneva hajakuormitus ovat kuiten- 24221: kin pahoin pilanneet vesistöä. Tämän johdosta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24222: aiheutuu uhkaa alkuperäiselle luonnolle, kalas- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24223: tukselle, vesien virkistyskäytölle ja matkailulle. 35.25.23 500 000 markkaa eteläisen Sai- 24224: Nyt tarvittaisiin mitä pikimmin vesiensuojelun maan ja Vuoksen vesienkäytön suunnit- 24225: yleissuunnitelma, jolla turvattaisiin näiden ar- teluun. 24226: vokkaiden vesialueiden tulevaisuus. 24227: 24228: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 24229: 24230: Jussi Ranta 24231: 1988 vp. 647 24232: 24233: Raha-asia-aloite n:o 603 24234: 24235: 24236: 24237: 24238: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maakuntakirjastojen 24239: toiminnan kehittämiseen 24240: 24241: 24242: Eduskunnalle 24243: 24244: Maakuntakirjastot ovat toimialueillaan kir- tehtäviä ei näin ollen pystytä toteuttamaan il- 24245: jastoverkon ja kirjastojen yhteistyön keskeisiä man voimavarojen lisäystä. Kunkin maakunta- 24246: vastuunkantajia. Niiden kokoelma ja henkilö- kirjaston saamaa nimenomaan maakuntakirjas- 24247: kunnan ammattitaito on tarkoitettu palvele- totoimintaan tarkoitettua perusosaa tulisi nos- 24248: maan paitsi oman kunnan, myös ympäröivän taa nykyisestä 153 000 markasta tasokorotukse- 24249: alueen tiedontarvitsijoita ja kulttuurinharrasta- na 500 000 markkaan. Maakuntakirjastoja on 24250: jia. 17. 24251: Maakuntakirjastot saivat vuoden 1986 kirjas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24252: tolaissa uusiakin velvoitteita: niiden on aikai- nioittaen, 24253: sempaa aktiivisemmin kerättävä ja järjestettävä 24254: käyttöön aluettaan koskevaa aineistoa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24255: Valtionosuus maakuntakirjastotoimintaan 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24256: on tähänkin asti ollut pieni. Sen reaaliarvo on 29.56.30 1 751 000 markkaa maakunta- 24257: aloitusvuodesta 1962 pudonnut n. 14 OJo. Uusia kirjastotoiminnan kehittämiseen. 24258: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 24259: 24260: Jorma Rantanen Pentti Lahti-Nuuttila Kari Rajamäki 24261: 648 1988 vp. 24262: 24263: Raha-asia-aloite n:o 604 24264: 24265: 24266: 24267: 24268: Rantanen: Määrärahan osoittamisesta Päivöiän kansanopiston 24269: rakennusavustukseen 24270: 24271: 24272: Eduskunnalle 24273: 24274: Päivöiän kansanopisto on maamme vireim- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24275: min toimivia opistoja. Tilojen uudenaikaistami- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24276: nen on aiheuttanut kustannuksia, jotka ovat 29.57.52 500 000 markkaa Päivöiän 24277: ylittämässä taloudellisen kestokyvyn. Valtion kansanopiston rakennusavustukseksi. 24278: rakennusavustus keventäisi opiston taloutta rat- 24279: kaisevasti. 24280: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 24281: taen, 24282: 24283: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 24284: 24285: Jorma Rantanen 24286: 1988 vp. 649 24287: 24288: Raha-asia-aloite n:o 605 24289: 24290: 24291: 24292: 24293: Rantanen: Määrärahan osoittamisesta Väinö Linna -seuralle Pen- 24294: tinkulman päivien järjestämiseen 24295: 24296: 24297: Eduskunnalle 24298: 24299: Urjalassa jo perinteeksi muodostuneet Pentin- Edellä olevan perusteella ehdotan, 24300: kulman päivät ovat vuosittain kasvaneet ja laa- 24301: jentuneet. Päivien arvostus ja sen myötä suosio että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24302: on kasvanut. Päivien järjestäjänä on Väinö Lin- 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 24303: na -seura. Sen taloudelliset voimavarat ovat ra- markkaa avustuksena Väinö Linna -seu- 24304: jalliset, joten tapahtuman tulisi sen laajuuden ja ralle Pentinkulman päivienjärjestämistä 24305: merkittävyyden sekä korkean tason huomioon varten. 24306: ottaen kuulua valtion tuen piiriin. 24307: 24308: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 24309: 24310: Jorma Rantanen 24311: 650 1988 vp. 24312: 24313: Raha-asia-aloite n:o 606 24314: 24315: 24316: 24317: 24318: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Musiikkita- 24319: pahtuman avustamiseen Valkeakoskella 24320: 24321: 24322: Eduskunnalle 24323: 24324: Työväen Musiikkitapahtuma on kasvanut yh- tain noussut, on kokonaiskasvu jouduttu kui- 24325: deksi mittavimmista kesän kulttuuritapahtu- tenkin rahoittamaan pääasiassa oman rahoitus- 24326: mista ja se on kesän ainoa valtakunnallinen työ- osuuden kasvattamisella. Epävarma talous on 24327: väenkulttuurin tapahtuma. Kymmeniintuhan- osaltaan vaikuttanut myös siihen, että kansain- 24328: siin kohoavat yleisöjoukot on käsitettävä kysei- välistä vuorovaikutusta ei ole voitu riittävän 24329: sen tapahtuman tarpeellisuuden osoitukseksi. laajasti toteuttaa, vaikka kotimaisten esiinty- 24330: Tapahtumaa on vuosittain pyritty kehittämään jien kannalta tällainen kulttuurivaihto koetaan 24331: ja monipuolistamaan ja sille on jatkuvasti etsit- hyvinkin kehittävänä ja tarpeellisena. 24332: ty uusia ilmenemismuotoja. Kehittämistyössä Vuosien 1981-1984 valtionavustuksen Työ- 24333: on ohjeena käytetty yleisön ja esiintyjien ha- väen Musiikkitapahtuma sai suoraan valtion 24334: vaintoja ja toivomuksia sekä myös julkisen sa- tulo- ja menoarviosta. Tämä on myönteinen 24335: nan arvosteluja. asia tapahtuman valmistelun kannalta suunnit- 24336: Tapahtuman nopeamman kehittämisen ja telun tapahtuessa pääsääntöisesti kahden vuo- 24337: monipuolistamisen pääasiallisimpana esteenä den, osin pidemmälläkin aikavälillä. 24338: on ollut epävarma talous. Pitkäjänteisempi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24339: suunnittelu ja siihen liittyvät sitoumukset vaati- nioittaen, 24340: vat varmuutta myös taloudesta. Tapahtuman 24341: periaatteen mukaisesti kaikki siihen liittyvät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24342: työt suoritetaan talkootyönä, siis ilman palk- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24343: kiota. Siitä huolimatta kustannukset kohoavat 29.90.52 500 000 markkaa Työväen 24344: jatkuvasti. Tämä johtuu esiintyjien määrän se- Musiikkitapahtumalle annettavaksi 24345: kä osatapahtumien määrän kasvusta. Vaikka avustukseksi. 24346: valtion tuki onkin markkamääräisesti vuosit- 24347: 24348: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 24349: 24350: Jorma Rantanen Riitta Myller 24351: 1988 vp. 651 24352: 24353: Raha-asia-aloite n:o 607 24354: 24355: 24356: 24357: 24358: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Keskusshak- 24359: kiliiton toiminnan tukemiseen 24360: 24361: 24362: Eduskunnalle 24363: 24364: Suomen Keskusshakkiliiton toiminnan julki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24365: nen tuki on riittämätön ja vaikeuttaa liiton toi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24366: mintaa shakin harrastajien keskuselimenä. 29.91.50 JOO 000 markkaa Suomen Kes- 24367: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- kusshakkiliiton toiminnan tukemiseen. 24368: nioittaen, 24369: 24370: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 24371: 24372: Jorma Rantanen Timo Roos 24373: Jussi Ranta Riitta Myller 24374: 652 1988 vp. 24375: 24376: Raha-asia-aloite n:o 608 24377: 24378: 24379: 24380: 24381: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Shakkiliiton 24382: toiminnan tukemiseen 24383: 24384: 24385: Eduskunnalle 24386: 24387: Työväen Shakkiliiton toiminnan julkinen tu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24388: ki on riittämätön ja vaikeuttaa liiton toimintaa. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24389: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29.91.50 120000 Työväen Shakkiliiton 24390: nioittaen, toiminnan tukemiseen. 24391: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 24392: 24393: Jorma Rantanen Timo Roos 24394: Jussi Ranta Riitta Myller 24395: 1988 vp. 653 24396: 24397: Raha-asia-aloite n:o 609 24398: 24399: 24400: 24401: 24402: Rantanen: Määrärahan osoittamisesta Valkeakosken jäähallin ra- 24403: kentamiseen 24404: 24405: 24406: Eduskunnalle 24407: 24408: Valkeakoskelle on suunniteltu rakennetta- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 24409: vaksi jäähalli, jonka opetusministeriön mukai- taen, 24410: nen normaalihinta on 7 540 000 markkaa. Kuu- 24411: dennen kantokykyluokan kunnalla on mahdol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24412: lisuus saada valtionavustusta enimmillään 22 UJo 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24413: normaalihinnasta. Hankkeen rahoituksen tur- 29.91.50 2 000 000 markkaa Valkeakos- 24414: vaamiseksi on valtion tuki välttämätön. ken jäähallin valtionavustukseksi. 24415: 24416: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 24417: 24418: Jorma Rantanen 24419: 654 1988 vp. 24420: 24421: Raha-asia-aloite n:o 610 24422: 24423: 24424: 24425: 24426: Rantanen: Määrärahan osoittamisesta Valkeakosken moottoriur- 24427: heilujärjestöille moottoriratojen rakentamiseen 24428: 24429: 24430: Eduskunnalle 24431: 24432: Valkeakoskelaiset moottoriurheiluseurat Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 24433: ovat yhteishankkeena rakentamassa mootto- taen, 24434: riurheilukeskusta. Valkeakosken kaupunki on 24435: tarkoitusta varten osoittanut maa-alueen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24436: Hankkeen käyntiin saamiseksi valtionavustus 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24437: merkittävästi edistäisi rakenimstöiden aloitta- 29.91.50 500 000 markkaa moottoriur- 24438: mista. heilukeskuksen rakennusavustukseksi. 24439: 24440: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 24441: 24442: Jorma Rantanen 24443: 1988 vp. 655 24444: 24445: Raha-asia-aloite n:o 611 24446: 24447: 24448: 24449: 24450: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisotilan rakenta- 24451: miseen Valkeakoskelle 24452: 24453: 24454: Eduskunnalle 24455: 24456: Valkeakosken kaupunki on hankkinut omis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24457: tukseensa kiinteistön tarkoituksenaan rakentaa 1989 tulo- ja menoarvioon 850 000 24458: nuorisolle vapaa-aika- ja harrastustilat. Kau- markkaa valtionavustuksena Valkea- 24459: pungin nuorisotilat ovat sekä kooltaan että va- kosken kaupungin nuorisotilojen raken- 24460: rustetasoltaan olleet riittämättömät. tamiseen. 24461: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24462: nioittaen, 24463: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 24464: 24465: Jorma Rantanen Reijo Lindroos Riitta Järvisalo-Kanerva 24466: 656 1988 vp. 24467: 24468: Raha-asia-aloite n:o 612 24469: 24470: 24471: 24472: 24473: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta vaelluskalakantojen 24474: elvyttämiseen 24475: 24476: 24477: Eduskunnalle 24478: 24479: Suomen vaelluskalakantojen hoito on jo vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24480: sia jäänyt suorittamatta. Mahdollisuuksia vael- nioittaen, 24481: luskalakantojen elvyttämiseen on olemassa, 24482: mm. koskia kunnostamaila ja ns. kalateitä ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24483: kentamalla. Jo pienilläkin toimenpiteillä voi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24484: daan saavuttaa merkittäviä tuloksia. Vesipii- 30.3 7. 77 8 000 000 markkaa vaelluska- 24485: reissä on olemassa jo valmiita suunnitelmia ve- lakantojen elvyttämiseen, koskireittien 24486: sistöjen kunnostamiseksi. kunnostamiseen ja kalateiden rakenta- 24487: Vaelluskalakantojen elvyttämisellä on paitsi miseen. 24488: kalataloudellista, myös virkistyksellistä ja mat- 24489: kailullista merkitystä ja samalla kertaa työllistä- 24490: viä vaikutuksia. 24491: 24492: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 24493: 24494: Jorma Rantanen Riitta Myller 24495: 1988 vp. 657 24496: 24497: Raha-asia-aloite n:o 613 24498: 24499: 24500: 24501: 24502: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta pysyvien painonmit- 24503: tausasemien rakentamiseen pääteille 24504: 24505: 24506: Eduskunnalle 24507: 24508: Varsinkin eteläisen Suomen maanteitten kun- kin päätieverkostolla. Suomessa tällaista mah- 24509: toon on viime vuosina vaikuttanut se, että dollisuutta ei ole edes tutkittu tähän mennessä 24510: maanteitten raskaat kuljetukset ajavat ylikuor- tarpeeksi. 24511: mia. Osittain tähän epäkohtaan on syynä puu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24512: tavarankuljetusten painonmittausjärjestelmä, nioittaen, 24513: joka mahdollistaa painoltaan liian raskaat kul- 24514: jetukset. Toisena s}rynä on se, että poliisi ei vii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24515: me vuosina ole suorittanut tarpeeksi raskaitten 1989 tulo- ja menoarvioon 500000 24516: kuljetusten painojen kontrollointia. Monissa markkaa pysyvien painonmittausase- 24517: Euroopan maissa on jo siirrytty pysyviin pai- mien rakentamiseen eteläisen Suomen 24518: nonmittausasemiin, jolloin kontrolli pelaa aina- päätieverkoston varrelle. 24519: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 24520: 24521: Jorma Rantanen Riitta Myller 24522: 24523: 24524: 24525: 24526: 42 280129N 24527: 658 1988 vp. 24528: 24529: Raha-asia-aloite n:o 614 24530: 24531: 24532: 24533: 24534: Rantanen ym.: Määrärahan osoittamisesta kaupallisten sihteerei- 24535: den toimien lisäämiseen 24536: 24537: 24538: Eduskunnalle 24539: 24540: Maamme kansantalouden kannalta hyvin reiden toimia Neuvostoliiton kauppaan. Heillä 24541: merkityksellinen kauppa Neuvostoliiton kanssa olisi mahdollisuus avustaa alan asiantuntijoina 24542: on pienentynyt aiheuttaen lisääntynyttä työttö- Neuvostoliiton kauppaa harjoittavia yrityksiä 24543: myyttä useilla teollisuuden aloilla. Syitä ns. ja edesauttaa näin ollen työllisyyden ylläpitä- 24544: idänkaupan vähenemiseen on useita. Yhtenä mistä. 24545: syynä on vaikeus löytää uusia tuontiartikkeleita Kaupallisten sihteereiden lukumäärää tulisi 24546: Neuvostoliitosta. lisätä ainakin neljällä. Yhdestä vakanssista ai- 24547: Neuvostoliiton sisäistä kauppajärjestelmää heutuvat palkkaus- ym. menot ovat noin 24548: ollaan uudistamassa siten, että osa tuotantolai- 200 000 markkaa vuodessa. 24549: toksista saa oikeuden käydä suoraa ulkomaan- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 24550: kauppaa. Tämä luo uusia mahdollisuuksia ke- 24551: hittää mm. rajakauppaa. Rajakauppaa käyvät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24552: kuitenkin usein pienet ja keskisuuret yritykset, 1989 tulo- ja menoarvioon 800 000 mar- 24553: joilla ei itsellään ole riittävää asiantuntemusta kan määrärahan neljän uuden kaupalli- 24554: mm. mainittujen tuontiartikkeleiden osalta. sen sihteerin toimen perustamiseksi 24555: Idänkaupassa esiintyviä ongelmia voitaisiin Neuvostoliiton kaupan edistämiseksi. 24556: lieventää perustamalla lisää kaupallisten sihtee- 24557: 24558: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 24559: 24560: Jorma Rantanen Matti Vähänäkki 24561: Tuula Paavilainen Riitta Myller 24562: 1988 rd. 659 24563: 24564: Finansmotion nr 615 24565: 24566: 24567: 24568: 24569: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag för byggande av utrymmen 24570: för kulturverksamhet 24571: 24572: 24573: Till Riksdagen 24574: 24575: Enligt § 8 i kulturlagen är det möjligt att få lnvesteringar inom kultursektorn är dock 24576: statsbidrag och lån för att bygga, sanera och nödvändiga speciellt på landsbygden. 1 dagens 24577: grundförbättra samlings-, arbets-, och utställ- ekonomiska läge är detta inte möjligt utan stöd- 24578: ningsutrymmen för kulturverksamhet. Likaså åtgärder från statens sida. 24579: kan man få statsbidrag för utrustning. Detta På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 24580: har lett till att man i kommunerna uppgjort in- samt 24581: vesteringsplaner för kulturverksamheten. 24582: 1 statsförslaget har dock anslagen för detta att Riksdagen i statsförs/aget för år 24583: ändamål vuxit mycket långsamt. År 1987 var 1989 på momentet 29.90.30 upptar ett 24584: detta belopp blygsamma 4,5 miljoner mark. Ef- tilläggsanslag om 20 000 000 mark för 24585: tersom anslaget har vuxit så pass litet har under- investeringar inom ku/tursektorn enligt 24586: visningsministeriet utdelat bidrag som uppgått § 8 i kulturlagen. 24587: till högst 100 000 mk. Dessa räcker högst till 24588: smärre anskaffningar av utrustning, inte till 24589: investeringar i byggnader. 24590: 24591: Helsingfors den 11 februari 1988 24592: 24593: Elisabeth Rehn Gustav Björkstrand Håkan Malm 24594: 660 1988 vp. 24595: 24596: Raha-asia-aloite n:o 615 Suomennos 24597: 24598: 24599: 24600: 24601: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta kulttuuritoimintaan tarvit- 24602: tavien tilojen rakentamiseen 24603: 24604: 24605: Eduskunnalle 24606: 24607: Kulttuurilain 8 §:n mukaan on mahdollista tuksia. Nämä riittävät enintään pienehköihin 24608: saada avustusta ja lainaa kulttuuritoimintaa laite- ja välinehankintoihin, eivätkä rakennuk- 24609: varten tarvittavien kokoontumis-, työskentely- siin tehtäviin investointeihin. 24610: ja näyttelytilojen rakentamista, kunnostamista Kulttuurin alalla tehtävät investoinnit ovat 24611: ja perusparannuksia varten. Samoin on mah- kuitenkin välttämättömiä erityisesti maaseudul- 24612: dollista saada valtionapua laitteiden ja välinei- la. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa tämä ei 24613: den hankkimista varten. Tämän johdosta kun- ole mahdollista ilman valtion tukitoimenpiteitä. 24614: nissa on tehty kulttuuritoimintaa koskevia in- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24615: vestointisuunnitelmia. nioittaen, 24616: Valtion tulo- ja menoarviossa ovat kuitenkin 24617: määrärahat tähän tarkoitukseen kasvaneet hy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24618: vin hitaasti. Vuonna 1987 tämä määrä oli vaati- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24619: mattomat 4,5 miljoonaa markkaa. Koska mää- 29.90.30 20 000 000 markan lisämäärä- 24620: räraha on kasvanut näin vähän, opetusministe- rahan kulttuurin alalla tehtäviin inves- 24621: riö on jakanut enintään 100 000 markan avus- tointeihin kulttuurilain 8 §:n mukaisesti. 24622: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 24623: 24624: Elisabeth Rehn Gustav Björkstrand Håkan Malm 24625: 1988 rd. 661 24626: 24627: Finansmotion nr 616 24628: 24629: 24630: 24631: 24632: Rehn m.fl.: Om anvisande av anslag såsom understöd för fin- 24633: landssvenska organisationer med social verksamhet 24634: 24635: 24636: Tili Riksdagen 24637: 24638: Inom svenska Finland finns ett stort antal or- En del av dessa organisationer samarbetar med 24639: ganisationer som har olika typer av social verk- sjukvården och tillhandahåller vissa tjänster för 24640: samhet på sitt program. Dessa organisationer den sektorn. 24641: utför ofta på frivillig basis ett oerhört värdefullt På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 24642: socialt arbete av stor samhällelig betydelse. Ef- samt 24643: tersom dessa organisationer verkar på frivillig, 24644: ideell grund är de beroende av att få bidrag från att Riksdagen i statsjörs/aget jör år 24645: olika håll, bl.a. statsbidrag. 1989 på momentet 33.33.51 upptar 24646: Sådana organisationer är bl.a. finlandssvens- 500 000 mark såsom understöd jör jin- 24647: ka handikapporganisationer, hjälporganisatio- landssvenska organisationer med social 24648: ner, hälso- och friskvårdsorganisationer, m.fl. verksamhet. 24649: 24650: Helsingfors den 9 februari 1988 24651: 24652: Elisabeth Rehn Per-Henrik Nyman Jörn Donner 24653: Gunnar Jansson Håkan Malm Gustav Björkstrand 24654: Henrik Lax Ole Wasz-Höckert Ingvar S. Melin 24655: Håkan Nordman Henrik Westerlund Boris Renlund 24656: 662 1988 vp. 24657: 24658: Raha-asia-aloite n:o 616 Suomennos 24659: 24660: 24661: 24662: 24663: Rehn ym.: Määrärahan osoittamisesta sosiaalista toimintaa har- 24664: joittavien suomenruotsalaisten järjestöjen toiminnan tukemi- 24665: seen 24666: 24667: Eduskunnalle 24668: 24669: Ruotsinkielisessä Suomessa on suuri maara edistävät järjestöt jne. Osa näistä järjestöistä 24670: järjestöjä, joilla on erilaista sosiaalista toimin- tekee yhteistyötä sairaanhoitoalan kanssa ja 24671: taa. Nämä järjestöt tekevät usein vapaaehtoisel- tarjoaa eräitä palveluja tälle sektorille. 24672: ta pohjalta verrattoman arvokasta sosiaalista Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24673: työtä, jolla on suuri yhteiskunnallinen merki- nioittaen, 24674: tys. Koska nämä järjestöt toimivat vapaaehtoi- 24675: selta, aatteelliselta pohjalta, ne ovat riippuvai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24676: sia eri tahoilta saatavista avustuksista, muun 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24677: muassa valtionavustuksista. 33.33.51 500000 markkaa sosiaalista 24678: Tällaisia järjestöjä ovat mm. suomenruotsa- toimintaa harjoittavien suomenruotsa- 24679: laiset vammaisjärjestöt, avustusjärjestöt, ter- laisten järjestöjen toiminnan tukemi- 24680: veydenhuoltojärjestöt ja terveitä elintapoja seen. 24681: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 24682: 24683: Elisabeth Rehn Per-Henrik Nyman Jörn Donner 24684: Gunnar Jansson Håkan Malm Gustav Björkstrand 24685: Henrik Lax Ole Wasz-Höckert Ingvar S. Melin 24686: Håkan Nordman Henrik Westerlund Boris Renlund 24687: 1988 rd. 663 24688: 24689: Finansmotion nr 617 24690: 24691: 24692: 24693: 24694: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring av 24695: landsväg nr 743 på avsnittet Terjärv kby-Viberg 24696: 24697: 24698: Tili Riksdagen 24699: 24700: Landsvägen nr 743 mellan Terjärv kby och På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 24701: Viberg utgör en viktig trafikdel för ifrågavaran- samt 24702: de område. Då landsvägen nr 743 blivit färdig- 24703: ställd från Evijärvi tili Terjärv kby vore det vik- att Riksdagen i statsförslaget för år 24704: tigt att också den sista delen fram tili Viberg 1989 på momentet 31.24.77 upptar ett 24705: skulle färdigställas. Vägen är krokig och delvis anslag om 1 000 000 mark för grundför- 24706: smal och inte byggd för nutida trafik. Vägen bättring av landsväg nr 743 på avsnittet 24707: har också stor betydelse för Terjärv-området, Terjärv kby- Viberg. 24708: då ut- och inpendlingen tili arbetsplatserna är 24709: rätt stor och vägen därför utgör en viktig för- 24710: bindelseväg för området. 24711: 24712: Helsingfors den 11 februari 1988 24713: 24714: Boris Renlund Håkan Malm Håkan Nordman 24715: 664 1988 vp. 24716: 24717: Raha-asia-aloite n:o 617 Suomennos 24718: 24719: 24720: 24721: 24722: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Teerijärven kirkonky- 24723: län ja Vibergin välisen maantien n:o 743 peruskorjaukseen 24724: 24725: 24726: Eduskunnalle 24727: 24728: Maantie n:o 743 Teerijärven kirkonkylän ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24729: Vibergin välillä on tärkeä liikenneväylä kysei- nioittaen, 24730: selle alueelle. Maantien n:o 743 valmistuttua 24731: Evijärveltä Teerijärven kirkonkylään saakka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24732: olisi tärkeää, että sen viimeinen Vibergiin vievä 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24733: osuuskin kunnostettaisiin. Tie on mutkainen ja 31.24. 77 1 000 000 markkaa maantien 24734: osittain kapea eikä sitä ole rakennettu nykyisen n:o 743 Teerijärven kirkonkylän ja Vi- 24735: liikenteen tarpeita ajatellen. Tiellä on myös suu- bergin välisen osuuden peruskorjauksen 24736: ri merkitys Teerijärven alueelle, koska sitä käy- aloittamiseen. 24737: tetään paljon työmatkoihin ja koska tie tämän 24738: vuoksi toimii tärkeänä alueen yhdystienä. 24739: 24740: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 24741: 24742: Boris Renlund Håkan Malm Håkan Nordman 24743: 1988 rd. 665 24744: 24745: Finansmotion nr 618 24746: 24747: 24748: 24749: 24750: Renlund m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring av 24751: landsvägarna nr 747 och 742 mellan Åsbacka och Ytteresse i 24752: Pedersöre och Kronoby 24753: 24754: Till Riksdagen 24755: 24756: Landsvägen nr 747 och 742 mellan Ytteres- begränsningar för att minska olycksriskerna. 24757: se-Åsbacka i Kronoby och Pedersöre är i ur- Därför måste vägens grundreparation komma i 24758: uselt skick. Den s.k. Åsbackavägen är en viktig gång med det snaraste. 24759: transportled för särskilt den tunga transporten. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 24760: Här utgör virkestransporterna en betydande samt 24761: del, där merparten går till Schaumans fabriker 24762: i Jakobstad. Men överhuvud är Åsbackavägen att Riksdagen i statsförslaget för år 24763: också mycket betydelsefull som förbindelseväg 1989 skul/e uppta ett anslag om 24764: mellan riksväg nr 13 och riksväg nr 8. 8 000 000 mark /ör grundförbättring av 24765: Vägsträckan är i stort behov av grundrepara- landsvägarna nr 747 och 742 mellan Ås- 24766: tion, för på grund av vägens dålika skick har backa och Ytteresse i Pedersöre och 24767: vägmyndigheterna varit tvungna att ta till fart- Kronoby kommuner. 24768: 24769: Helsingfors den 12 februari 1988 24770: 24771: Boris Renlund Håkan Malm Håkan Nordman 24772: 666 1988 vp. 24773: 24774: Raha-asia-aloite n:o 618 Suomennos 24775: 24776: 24777: 24778: 24779: Renlund ym.: Määrärahan osoittamisesta maanteiden n:ot 747 ja 24780: 742 peruskorjaukseen Åsbackan ja Ala-Ähtävän välillä Pietar- 24781: saaren mlk:ssa ja Kruunupyyssä 24782: 24783: Eduskunnalle 24784: 24785: Maantiet n:ot 747 ja 742 Ala-Ähtävän ja Ås- rajoituksia onnettomuusriskien välttämiseksi. 24786: backan välillä Kruunupyyssä ja Pietarsaaren Tämän vuoksi tien peruskorjaus pitäisi aloittaa 24787: maalaiskunnassa ovat kurjassa kunnossa. Niin mitä pikimmin. 24788: sanottu Åsbackan tie on tärkeä kuljetusväylä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24789: erityisesti raskaille kuljetuksille. Puutavaran nioittaen, 24790: kuljetukset, joista suurin osa suuntautuu 24791: Schaumanin tehtaille Pietarsaaressa, muodosta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24792: vat merkittävän osan. Mutta ylipäänsäkin Ås- 1989 tulo- ja menoarvioon 8 000 000 24793: backan tie on hyvin merkittävä yhdystienä val- markkaa maanteiden n:ot 747 ja 742 pe- 24794: tatien n:o 13 ja valtatien n:o 8 välillä. ruskorjaukseen Åsbackan ja Ala-Ähtä- 24795: Tieosuus on kipeästi peruskorjauksen tar- vän välillä Pietarsaaren mlk:ssa ja Kruu- 24796: peessa, sillä tien huonon kunnon takia tievi- nupyyn kunnassa. 24797: ranomaiset ovat joutuneet asettamaan nopeus- 24798: 24799: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 24800: 24801: Boris Renlund Håkan Malm Håkan Nordman 24802: 1988 vp. 667 24803: 24804: Raha-asia-aloite n:o 619 24805: 24806: 24807: 24808: 24809: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta paloaseman rakentamiseen 24810: Vieremälle 24811: 24812: 24813: Eduskunnalle 24814: 24815: Vieremän paloaseman nykyiset tilat ovat riit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24816: tämättömät. Vaativan palo- ja pelastustyön eh- 1989 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 24817: doton lähtökohta on kunnollinen paloasema. markkaa paloaseman rakentamiseksi 24818: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- Vieremälle. 24819: taen, 24820: 24821: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 24822: 24823: Heikki Riihijärvi 24824: 668 1988 vp. 24825: 24826: Raha-asia-aloite n:o 620 24827: 24828: 24829: 24830: 24831: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulujen opettajien 24832: virkojen perustamiseen. 24833: 24834: 24835: Eduskunnalle 24836: 24837: Suuri osa ylioppilaita jää vaille mahdollisuut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24838: ta opiskella korkeakoulussa. Yhtenä syynä on 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24839: opettajakunnan puute. 29.10.01 20000000 markan lisämäärä- 24840: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- rahan korkeakoulujen opettajien virko- 24841: taen, jen perustamiseen. 24842: 24843: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 24844: 24845: Heikki Riihijärvi 24846: 1988 vp. 669 24847: 24848: Raha-asia-aloite n:o 621 24849: 24850: 24851: 24852: 24853: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta lukion perustamiseksi Kaa- 24854: ville 24855: 24856: 24857: Eduskunnalle 24858: 24859: Koulutuksen suhteen maaseudulla on vielä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24860: paljon puutteita. Kaavin kunnassa lukion puute 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24861: merkitsee monen koululaisen opintien päätty- 29.46.34 lisäyksenä 4 000 000 markkaa 24862: mistä liian suurten kustannusten vuoksi. lukion perustamiseksi Kaavil/e. 24863: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 24864: taen, 24865: 24866: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 24867: 24868: Heikki Riihijärvi 24869: 670 1988 vp. 24870: 24871: Raha-asia-aloite n:o 622 24872: 24873: 24874: 24875: 24876: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta lukion perustamiseksi Kei- 24877: teleelle 24878: 24879: 24880: Eduskunnalle 24881: 24882: Maaseudun koululaisilla ei ole yhtä hyvät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24883: mahdollisuudet jatkaa lukiossa kuin kaupun- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 24884: geissa. Keiteleen kunnassa lukion puute merkit- 29.46.34 3 000 000 markkaa lukion pe- 24885: see opintien päättymistä liian suurten kustan- rustamiseen Keiteleel/e. 24886: nusten vuoksi. 24887: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 24888: taen, 24889: 24890: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 24891: 24892: Heikki Riihijärvi 24893: 1988 vp. 671 24894: 24895: Raha-asia-aloite n:o 623 24896: 24897: 24898: 24899: 24900: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta lukion perustamiseksi Veh- 24901: mersalmelle 24902: 24903: 24904: Eduskunnalle 24905: 24906: Vehmersalmen kunta on saaristokunta, jossa ettti Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24907: lukion puuttuminen on koululaisten vanhem- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24908: mille lisärasite. 29.46.34 3 000 000 markkaa lukion pe- 24909: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- rustamiseksi Vehmersalmelle. 24910: taen, 24911: 24912: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 24913: 24914: Heikki Riihijärvi 24915: 672 1988 vp. 24916: 24917: Raha-asia-aloite n:o 624 24918: 24919: 24920: 24921: 24922: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Vieremän koulukeskuksen 24923: laajentamiseen 24924: 24925: 24926: Eduskunnalle 24927: 24928: Voidakseen täyttää nykyiselle opetukselle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24929: asetetut vaatimukset on Vieremän koulukeskus- 1989 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 24930: ta laajennettava. markkaa Vieremän koulukeskuksen laa- 24931: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- jentamiseen. 24932: taen, 24933: 24934: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 24935: 24936: Heikki Riihijärvi 24937: 1988 vp. 673 24938: 24939: Raha-asia-aloite n:o 625 24940: 24941: 24942: 24943: 24944: Riihijärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta varastokirjaston toi- 24945: minnan käynnistämiseen 24946: 24947: 24948: Eduskunnalle 24949: 24950: Varastokirjastotoimikunta esittää 30.5.1986 kirjaston suunnittelua varten. Määrärahaa saa- 24951: luovuttamassaan mietinnössä seuraavaa: daan käyttää enintään kahden henkilön palk- 24952: "Useiden tieteellisten kirjastojen varastointiky- kaukseen, suunnittelutoimikunnan palkkioihin 24953: symys edellyttää pikaista ratkaisua. Sijoittamis- sekä suunnittelutoiminnasta aiheutuviin muihin 24954: ta odottava aineisto kasvaa koko ajan ja kirjas- menoihin. 24955: tojen ongelmat pahenevat. Myös niiden kirjas- Opetusministeriön alaisuuteen perustettava 24956: tojen kannalta, joissa tilat toistaiseksi riittävät, valtakunnallinen varastokirjasto tieteellisiä ylei- 24957: on tärkeää mahdollisimman aikaisessa vaihees- siä kirjastoja varten on päätetty sijoittaa Kuo- 24958: sa saada varmuus siitä, että varastokirjasto tul- pioon. Toiminnan pikainen käynnistäminen on 24959: laan toteuttamaan." Samalla toimikunta esit- tarpeen varastokirjastotoimikunnan esitysten 24960: tää, että vuoden 1988 tulo- ja menoarvion yh- mukaisesti. 24961: teydessä varataan toiminnan käynnistämistä Edellä olevan perusteella ehdotamme, 24962: varten tarvittavat määrärahat sekä esitetään 24963: eduskunnan hyväksyttäväksi laki ja asetus va- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24964: rastokirjastosta. 1989 tulo- ja menoarvioon 5 700 000 24965: Vuoden 1988 valtion tulo- ja menoarviossa markan määrärahan varastokirjaston 24966: on varattu 400 000 markan määräraha varasto- toiminnan aloittamiseksi. 24967: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 24968: 24969: Heikki Riihijärvi Kari Rajamäki Jorma Huuhtanen 24970: Mirja Ryynänen Lauha Männistö Riitta Saastamoinen 24971: Juhani Laitinen Kalle Röntynen 24972: 24973: 24974: 24975: 24976: 43 280129N 24977: 674 1988 vp. 24978: 24979: Raha-asia-aloite n:o 626 24980: 24981: 24982: 24983: 24984: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiin yksivuotisiin 24985: apurahoihin nuorille taiteilijoille 24986: 24987: 24988: Eduskunnalle 24989: 24990: Taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taitei- han turvin. Opintolainojen ja muiden velkojen 24991: lija-apurahoista annetun lain (734/69, muut. rasittamille taiteilijoille apuraha on usein ainoa 24992: 947 /81) mukaan jaetaan vuosittain 104 kappa- tapa rahoittaa esimerkiksi ulkomailla tapahtuva 24993: letta yksivuotisia taiteilija-apurahoja. Apura- jatko-opiskelu. Taiteilijajärjestöt katsovat, että 24994: hojen määrä on jo vuosia pysytellyt samana. valtion tulo- ja menoarvioon tulee varata yli- 24995: Yksivuotiset taiteilija-apurahat on tarkoitettu määräinen määräraha, joka vastaa 40:n yksi- 24996: alunperin nuorille taiteenharjoittajille. Taiteen vuotisen taiteilija-apurahan kustannuksia. Nä- 24997: keskustoimikunta on viitaten hallituksen anta- mä apurahat tulee myöntää lakimääräisten 24998: maan kulttuuripoliittiseen selontekoon ja omiin 104:n yksivuotisen taiteilija-apurahan lisäksi. 24999: aikaisempiin esityksiinsä ryhtynyt toimiin yksi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25000: vuotisten taiteilija-apurahojen määrän korotta- taen, 25001: miseen 40 kappaleella. 25002: Yksivuotisista apurahoista ovat viime vuosi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25003: na päässeet nauttimaan vain aniharvat alle 1989 tulo- ja menoarvioon momentil- 25004: 35-vuotiaat taiteilijat. Apurahojen määrän li- le 29.90.51 ylimääräisenä määrärahana 25005: sääminen on välttämätöntä jo pelkästään tai- 1 981 923 markkaa käytettäväksi yli- 25006: teen jälkikasvun turvaamiseksi. Nuorille ja lah- määräisten yksivuotisten taiteilija-apu- 25007: jakkaille opiskelunsa päättäneille tai muutoin rahojen myöntämiseen nuorille taiteili- 25008: taiteellisessa työssä toimiville tulee varata mah- joille. 25009: dollisuus opiskeluun tai työskentelyyn apura- 25010: 25011: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 25012: 25013: Heikki Riihijärvi 25014: 1988 vp. 675 25015: 25016: Raha-asia-aloite n:o 627 25017: 25018: 25019: 25020: 25021: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Iisalmen kulttuurikeskuk- 25022: sen rakentamiseen 25023: 25024: 25025: Eduskunnalle 25026: 25027: Iisalmeen rakennettavan kulttuurikeskuksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25028: kustannusarvio on 55 milj. markkaa. Kulttuuri- 1989 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 25029: keskus palvelee koko Ylä-Savoa ja on siten markkaa Iisalmen kulttuurikeskuksen 25030: myös maakunnallisestikin merkittävä hanke. rakentamiseen. 25031: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25032: taen, 25033: 25034: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 25035: 25036: Heikki Riihijärvi 25037: 676 1988 vp. 25038: 25039: Raha-asia-aloite n:o 628 25040: 25041: 25042: 25043: 25044: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta taideteosten hankkimiseen 25045: julkisiin rakennuksiin 25046: 25047: 25048: Eduskunnalle 25049: 25050: Valtion vuotta 1988 koskevassa tulo- ja me- nan toimiala laajeni vuonna 1984, kun toimi- 25051: noarvioesityksessä ehdotetaan veikkauksen ja kuntaan tuli Teollisuustaiteen Liitto Ornamo 25052: raha-arpajaisten voittovaroista myönnettäväksi mukaan. Tämä sinänsä tervetullut laajennus ei 25053: 2 400 000 markkaa käytettäväksi taideteosten kuitenkaan ole vaikuttanut ratkaisevasti määrä- 25054: hankkimiseen julkisiin rakennuksiin. Nousua rahan suuruuteen, vaan samoilla raameilla kuin 25055: viime vuoteen on 100 000 markkaa. Tämän li- ennen hankittiin veistokset, maalaukset, piirus- 25056: säksi on momentilla 21.02.70 tasavallan presi- tukset, grafiikka jne. valtion rakennuksiin, 25057: dentin virka-asunnon kalustamisesta aiheutu- hankitaan nyt myös taidetekstiilit, taidekera- 25058: vissa menoissa varattu 600 000 markkaa taide- miikka ja muu vastaava taide. Se, että valtion 25059: teosten hankintaan kyseiseen rakennukseen. vuotta 1988 koskevassa tulo- ja menoarvioesi- 25060: Veikkausvoittovaroista myönnettävällä mää- tyksessä on varattu 600 000 markan määräraha 25061: rärahalla valtion taideteostoimikunta järjestää Mäntyniemen taidehankintoihin, ei luonnolli- 25062: taidekilpailuja ja hankkii taidetta valtion raken- sesti vaikuta kokonaistilanteeseen, koska kysy- 25063: nuksiin eri puolille maata. Jo pitkään on valtion myksessä on kertaluonteinen, erillinen hanke. 25064: merkittävimmistäkin rakennushankkeista jou- Määrärahaa taideteosten hankkimiseen julki- 25065: duttu karsimaan taiteen osuus määrärahojen siin rakennuksiin on taiteilijajärjestöjen mieles- 25066: vähyyden vuoksi ja moniin mukaan päässeisiin tä olennaisesti korotettava. Samoilla linjoilla 25067: kohteisiin on voitu viedä taidetta vain yksittäis- taiteilijajärjestöjen kanssa on asiassa myös tai- 25068: kappaleina, ei kohteeseen alunperin suunnitel- teen keskustoimikunta, joka on kiinnittänyt 25069: tuna, kiinteänä osana kokonaisuutta. Kaikki huomionsa kyseisen määrärahan niukkuuteen. 25070: muut Pohjoismaat käyttävät kulttuurihankin- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25071: toihin 1 OJo :n verran suhteessa valtion rakennus- taen, 25072: määrärahoihin. Suomessa, jos valtion vuotui- 25073: sesta rakentamisesta otetaan huomioon vain vi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25074: rastotalot, yliopistot ja muu merkittävämpi ra- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25075: kentaminen, olisi vastaavan taideteoksen han- 29.90.52 600 000 markan lisämäärära- 25076: kintamäärärahan oltava vähintäänkin kaksin- han käytettäväksi taideteosten hankki- 25077: kertainen, jotta se vastaisi pohjoismaista tasoa miseen julkisiin rakennuksiin. 25078: eli yhtä prosenttia. Valtion taideteostoimikun- 25079: 25080: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 25081: 25082: Heikki Riihijärvi 25083: 1988 vp. 677 25084: 25085: Raha-asia-aloite n:o 629 25086: 25087: 25088: 25089: 25090: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta taiteenalan tutkimus- ja 25091: julkaisutoiminnan tukemiseen 25092: 25093: 25094: Eduskunnalle 25095: 25096: Valtion vuotta 1988 koskevassa tulo- ja me- nalta. Yhtä tärkeää kuin tutkimusten tekeminen 25097: noarvioesityksessä ehdotetaan veikkauksen ja on niiden julkaiseminen. Nykyisin käytettävissä 25098: raha-arpajaisten voittovaroista myönnettäväksi oleva määräraha ei ole riittävä edes tutkimusten 25099: 400 000 markkaa taiteenalan tutkimus- ja jul- suorittamiseen puhumattakaan niiden julkaise- 25100: kaisutoimintaan. Määrä on jo vuosia pysytellyt misesta. Tutkimustulosten tulisi kuitenkin olla 25101: markkamääräisesti ennallaan. Puheena olevalla kaikkien tietoa tarvitsevien tahojen käytettävis- 25102: määrärahalla katetaan taiteen keskustoimikun- sä. Taiteilijajärjestöt katsovat taiteen keskus- 25103: nan harjoittamasta tutkimus- ja julkaisutoimin- toimikunnan tavoin, että puheena olevaa mää- 25104: nasta aiheutuvat kulut. rärahaa on tuntuvasti korotettava. 25105: Ehdotettu määräraha on täysin riittämätön Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25106: taiteen keskustoimikunnan harjoittaman tutki- taen, 25107: mustoiminnan laatuun ja luonteeseen nähden. 25108: Taiteen keskustoimikunta on ainoa laitos maas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25109: samme, jossa harjoitetaan merkittävää taide- 1989 tulo- ja menoarvioon momenti//e 25110: politiikan tutkimustyötä. Taidepoliittiset tutki- 29.90.52 350 000 markan lisämäärära- 25111: musprojektit ovat ensiarvoisen tärkeitä maam- han käytettäväksi taiteenalan tutkimus- 25112: me taide- ja kulttuurielämän kehittämisen kan- ja julkaisutoiminnan tukemiseen. 25113: 25114: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 25115: 25116: Heikki Riihijärvi 25117: 678 1988 vp. 25118: 25119: Raha-asia-aloite n:o 630 25120: 25121: 25122: 25123: 25124: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta lukemisharrastuksen edis- 25125: tämiseen 25126: 25127: 25128: Eduskunnalle 25129: 25130: Valtion vuotta 1988 koskevassa tulo- ja me- täävän aatteellisen toiminnan perusedellytykset. 25131: noarvioesityksessä ehdotetaan veikkauksen ja Avustus on kuitenkin jo vuosikymmenen ajan 25132: raha-arpajaisten voittovaroista myönnettäväksi ollut täysin riittämätön yleiskuluihin, ja vajaus 25133: 380 000 mk lukemisharrastuksena edistämiseen. on kasvanut vähitellen niin, että se nyt on run- 25134: Määrä on vain 10 000 mk, eli 2, 7 OJo suurempi saat 150 000 mk ilman työvoiman lisäystäkin. 25135: kuin vuodelle 1987 vahvistettu määrä. Vuoden Toimihenkilövaihdosten jälkeen keskuksen toi- 25136: 1987 määräraha on puolestaan samansuuruinen minta on vireytynyt ja monipuolistunut. Toi- 25137: kuin vuonna 1985. Kahden viime vuoden aika- mintaa suunnataan lisääntyvästi kasvaviin ikä- 25138: na siinä ei ole tapahtunut edes ns. inflaatiopro- luokkiin. Kirjailijakeskus-Författarcentrum 25139: senttikorotusta. ry. on alan kattavin järjestö. Se on kaksikieli- 25140: Ehdotettu määräraha on täysin riittämätön nen, valtakunnallinen, kahdeksan kirjallisen lii- 25141: Kirjailijakeskus-Författarcentrum ry:n toi- ton keskusorganisaatio, jonka jäsenistöön ja 25142: minnan jatkamiseen edes nykyisessä mitassaan, toimialaan kuuluvat kirjailijain lisäksi arvoste- 25143: puhumattakaan toiminnan erittäin tarpeellises- lijat, äidinkielen opettajat, kirjastoväki, kus- 25144: ta laajentamisesta. Keskuksen kirjailijavälitystä tantajat ja kirjakauppiaat. Keskuksella on asi- 25145: hoitavan kaksikielisen toimihenkilön osapäivä- antuntemusta ja kokemusta. Määrärahan tun- 25146: toimi tulisi voida muuttaa kokopäiväiseksi. Sa- tuva lisäys on kuitenkin ehto sen olemassaololle 25147: moin tulisi voida muuttaa keskuksen Pohjois- ensi vuonna. 25148: Suomen aluetoimiston ainoan työntekijän osa- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25149: päivätoimi kokopäiväiseksi. Momentti lukemis- taen, 25150: harrastuksen edistämiseen on avattu Kirjailija- 25151: keskus-Författarcentrum ry:n perustamisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25152: jälkeen, mikä tapahtui v. 1972. Valtionavustus 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25153: on tuolloin kattanut järjestön toiminnan yleis- 29.90.52 150 000 markan lisämäärära- 25154: kulut. Opetusministeriö on tuolloin myös lu- han käytettäväksi /ukemisharrastuksen 25155: vannut, että valtionavustus vastaisuudessakin edistämiseen. 25156: turvaisi lukemisharrastuksen edistämiseen täh- 25157: 25158: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 25159: 25160: Heikki Riihijärvi 25161: 1988 vp. 679 25162: 25163: Raha-asia-aloite n:o 631 25164: 25165: 25166: 25167: 25168: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Kuhmon Kamarimusiikki- 25169: festivaalien järjestämiseen 25170: 25171: 25172: Eduskunnalle 25173: 25174: Kuhmon Kamarimusiikkifestivaalit ovat tuen lisäksi myös yhteiskunnan rahallista tukea. 25175: osoittautuneet yhdeksi parhaimmista ja elävim- Tapahtuman taiteellisen tason säilyttämiseksi 25176: mistä suomalaisista musiikkitapahtumista. Ne yhtä korkeana kuin tähänkin saakka on tärkeää 25177: ovat jo lähes kahdenkymmenen vuoden ajan turvata tapahtumalle valtion rahoituksen saa- 25178: koonneet Kuhmoon joukon maailman konsert- minen valtion budjetin kautta. 25179: titaiteen huippuja, jotka ovat esiintymistensä li- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25180: säksi avustaneet musiikin opetuksessa. taen, 25181: Näin suuren musiikkitapahtuman järjestämi- 25182: nen on vaatinut runsaasti vapaaehtoista työtä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25183: mikä on ollut leimaa-antavaa koko kulttuurita- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25184: pahtumalle. Musiikkifestivaali vaatii kehittyäk- 29.90.52 300 000 markkaa Kuhmon Ka- 25185: seen järjestäjien luovan innon ja paikkakunnan marimusiikkifestivaalien järjestämiseen. 25186: 25187: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 25188: 25189: Heikki Riihijärvi 25190: 680 1988 vp. 25191: 25192: Raha-asia-aloite n:o 632 25193: 25194: 25195: 25196: 25197: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Rautavaaran kurssi- ja lei- 25198: rikeskuksen rakentamiseen 25199: 25200: 25201: Eduskunnalle 25202: 25203: Rautavaaran kurssi- ja leirikeskus on käyn- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 25204: nistynyt myönteisesti. Leirikeskuksen monipuo- vasti, 25205: linen käyttö edellyttää kuitenkin riittäviä majoi- 25206: tustiloja. Erityisesti näitä majoitustiloja tullaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25207: tarvitsemaan tulevina vuosina, jolloin kurssi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25208: keskuksen ohjelmassa on: vuonna 1988 suuri 29.91.51 1600000 markkaa Rautavaa- 25209: pohjoismainen leirikoulu, vuonna 1989 suuri ran kurssi- ja leirikeskuksen majoitusra- 25210: pohjoismainen nuorisoleiri ja vuonna 1990 nuo- kennuksen rakentamista varten. 25211: riso-ETYK. 25212: 25213: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 25214: 25215: Heikki Riihijärvi 25216: 1988 vp. 681 25217: 25218: Raha-asia-aloite n:o 633 25219: 25220: 25221: 25222: 25223: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Riuttalan talonpoikais- 25224: museon kunnostustöiden loppuun saattamiseen 25225: 25226: 25227: Eduskunnalle 25228: 25229: Riuttalan omistaa Riuttalan talonpoikais- syysvaroja 1970-luvun loppupuolella. Kunnos- 25230: kulttuurin suojelusäätiö. Säätiö hankki vuonna tus on varojen niukkuuden vuoksi osittain kes- 25231: 1975 Riuttalan tilasta haltuunsa 14 ha:n maa- ken. Ainutlaatuisuutensa vuoksi Riuttalan mu- 25232: alueen ja sillä sijaitsevat rakennukset. Tila on seo kannattaa säilyttää ja kehittää sen toimin- 25233: erinomainen esimerkki pohjoissavolaisesta ta- taa. Tärkeintä olisi saada kunnostustyöt lop- 25234: lonpoikaisympäristöstä. Museo on sikäli ainut- puun. Rakennusten säilyttämisen kannalta vält- 25235: laatuinen, että talon rakennukset ovat lähes tämättömien töiden loppuun saattaminen mak- 25236: kaikki alkuperäisiä. Näin museo on todella aito saisi noin 900 000 markkaa. 25237: miljööltään. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25238: Tila on historiallisesti arvokas. Ensimmäiset taen, 25239: maininnat ovat vuodelta 1657. Tilan pääraken- 25240: nukset ovat vuodelta 1853. Talon lisäksi mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25241: seoon kuuluu mittava esinekokoelma. Esineitä 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 29.94 25242: on n. 2 000 kappaletta ja ne ovat osin vielä luet- määrärahoihin 900 000 markkaa Riutta- 25243: teloimatta. lan talonpoikaismuseon kunnostustöi- 25244: Rakennuksen kunnostukseen saatiin työlli- den loppuun saattamiseen. 25245: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 25246: 25247: Heikki Riihijärvi 25248: 682 1988 vp. 25249: 25250: Raha-asia-aloite n:o 634 25251: 25252: 25253: 25254: 25255: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Finland Handbok -teoksen 25256: kääntämiseksi arabian kielelle 25257: 25258: 25259: Eduskunnalle 25260: 25261: Arabimaat käsittävät 21 valtiota ja noin 150 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25262: miljoonaa ihmistä. Yhdentyvässä maassa kaup- 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 25263: pa, kulttuuri ja matkailu tarvitsevat ajan tasalla markkaa Finland Handbok -teoksen 25264: olevia tietoja. Arabiankielisen käsikirjan ai- kääntämiseksi arabian kielelle. 25265: kaansaaminen olisi ensimmäinen askel Suomen 25266: ja arabimaitten suhteitten kehittämiseksi. 25267: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25268: taen, 25269: 25270: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 25271: 25272: Heikki Riihijärvi 25273: 1988 vp. 683 25274: 25275: Raha-asia-aloite n:o 635 25276: 25277: 25278: 25279: 25280: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta uusien 4H-neuvojien palk- 25281: kaamiseen 25282: 25283: 25284: Eduskunnalle 25285: 25286: Maaseudun monipuolisen kehityksen yhtenä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25287: edellytyksenä on 4H-kerhoissa annettu tiedolli- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25288: nen ja taidollinen opetus. Monista kunnista 30.30.46 lisäyksenä 1 250 000 markkaa 25289: puuttuu kuitenkin vielä 4H-neuvoja. uusien 4H-neuvojien palkkauksien val- 25290: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- tionapuun. 25291: taen, 25292: 25293: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 25294: 25295: Heikki Riihijärvi 25296: 684 1988 vp. 25297: 25298: Raha-asia-aloite n:o 636 25299: 25300: 25301: 25302: 25303: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Savon 4H-piirin 25304: toimistotilojen hankinnasta aiheutuneen velan lyhennykseen 25305: 25306: 25307: Eduskunnalle 25308: 25309: Pohjois-Savon 4H-piirin toimistohuoneen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25310: velka rasittaa piirin toimintaa tarpeettomasti. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25311: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 30.30.46 60 000 markkaa Pohjois-Sa- 25312: taen, von 4H-piirin toimistohuoneen velan ly- 25313: hennykseen. 25314: 25315: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 25316: 25317: Heikki Riihijärvi 25318: 1988 vp. 685 25319: 25320: Raha-asia-aloite n:o 637 25321: 25322: 25323: 25324: 25325: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Vienankosken kalaportaan 25326: rakentamiseen Maaningalla 25327: 25328: 25329: Eduskunnalle 25330: 25331: Kuopion läänin alueella kulkevaan Vienan- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- 25332: koskeen on istutettu useina vuosina lohia lähin- taen, 25333: nä joen virkistyskäytön lisäämiseksi. Alajuok- 25334: sulla tämä onkin jo mahdollista, mutta yläjuok- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25335: sulle kalat eivät pääse, koska nousuportaita ei 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 25336: ole rakennettu. 30.37. 77 400 000 markan määrärahan 25337: Maaningalla tulisi rakentaa Vienankoskeen kalojen nousuportaan rakentamiseksi 25338: kalojen nousuporras, mikä mahdollistaisi kalo- Vienankoskeen Maaningalla. 25339: jen pääsemisen Iisalmeen saakka. Näin mahdol- 25340: listettaisiin joen virkistyskalastuskäyttö myös 25341: yläjuoksun asukkaille. 25342: 25343: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 25344: 25345: Heikki Riihijärvi 25346: 686 1988 vp. 25347: 25348: Raha-asia-aloite n:o 638 25349: 25350: 25351: 25352: 25353: Määrärahan osoittamisesta Iisalmen-Kihlovir- 25354: Riihijärvi: 25355: ran-Runnin runkovesijohdon rakentamiseen 25356: 25357: 25358: Eduskunnalle 25359: 25360: Monien tekijöiden vuoksi hyvää vettä ei ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25361: maaseudullakaan saatavissa kuten ennen. Maa- 1989 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 25362: seudun elinkeinojen ja asutuksen kannalta on markkaa Iisalmen-Kihlovirran-Run- 25363: välttämätöntä hoitaa maaseudun vesihuolto ko- nin runkovesijohdon suunnitteluun ja 25364: konaisvaltaisesti. Välillä Iisalmi-Kihlovir- rakentamiseen. 25365: ta-Runni olevat taloudet tarvitsevat välttämät- 25366: tä runkovesijohdon. 25367: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25368: taen, 25369: 25370: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 25371: 25372: Heikki Riihijärvi 25373: 1988 vp. 687 25374: 25375: Raha-asia-aloite n:o 639 25376: 25377: 25378: 25379: 25380: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Iisalmen-Koukunlah- 25381: den-Ihotunlahden runkovesijohdon rakentamiseen 25382: 25383: 25384: Eduskunnalle 25385: 25386: Monien tekijöiden vuoksi hyvää vettä ei ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25387: maaseudullakaan saatavissa kuten ennen. Maa- 1989 tulo- ja menoarvioon 4 500 000 25388: seudun elinkeinojen ja asutuksen kannalta on markkaa Iisalmen-Koukunlahden- 25389: välttämätöntä hoitaa maaseudunkin vesihuolto Ihotunlahden runkovesijohdon suunnit- 25390: kokonaisvaltaisesti. Välillä Iisalmi-Koukun- teluun ja rakentamiseen. 25391: lahti-Ihotunlahti olevat taloudet tarvitsevat 25392: välttämättä runkovesijohdon. 25393: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25394: taen, 25395: 25396: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 25397: 25398: Heikki Riihijärvi 25399: 688 1988 vp. 25400: 25401: Raha-asia-aloite n:o 640 25402: 25403: 25404: 25405: 25406: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta vesijohtoverkoston raken- 25407: tamiseen Iisalmen haja-asutusalueella 25408: 25409: 25410: Eduskunnalle 25411: 25412: Hyvä vesi on kaiken elämisen perusedellytys. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25413: Haja-asutusalueilla sen saanti on paljolti säistä 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25414: riippuvaista. Veden kulutus sekä kotitaloudessa 30.40.31 20 000 000 markkaa vesihuol- 25415: että maataloudessa ei saa jäädä säitten armoille, totyöhön Iisalmen kaupungin haja-asu- 25416: kun hyvää vettä voidaan saada vesijohtoverkos- tusalueella. 25417: ton avulla. 25418: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25419: taen, 25420: 25421: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 25422: 25423: Heikki Riihijärvi 25424: 1988 vp. 689 25425: 25426: Raha-asia-aloite n:o 641 25427: 25428: 25429: 25430: 25431: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Kiuruveden pohjoisosan 25432: runkovesijohdon rakentamiseen 25433: 25434: 25435: Eduskunnalle 25436: 25437: Monien tekijöiden vuoksi hyvää vettä ei ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25438: maaseudullakaan saatavissa kuten ennen. Maa- 1989 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 25439: seudun elinkeinojen ja asutuksen kannalta on markkaa Kiuruveden pohjoisosien run- 25440: välttämätöntä hoitaa maaseudun vesihuolto ko- kovesijohdon rakentamiseen. 25441: konaisvaltaisesti. Kiuruveden pohjoisosien ta- 25442: loudet tarvitsevat välttämättä runkovesijohdon. 25443: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25444: taen, 25445: 25446: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 25447: 25448: Heikki Riihijärvi 25449: 25450: 25451: 25452: 25453: 44 280129N 25454: 690 1988 vp. 25455: 25456: Raha-asia-aloite n:o 642 25457: 25458: 25459: 25460: 25461: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Tervon-Utrianlahden 25462: paikallistien n:o 16099 peruskorjaukseen 25463: 25464: 25465: Eduskunnalle 25466: 25467: Tervon-Utrianlahden paikallistien liikenne että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25468: edellyttää tien muuttamista maantieksi ja saat- 1989 tulo- ja menoarvioon 7 000 000 25469: tamista rasitusta vastaavaan kuntoon. markkaa Tervon-Utrianlahden tien pe- 25470: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- ruskorjaukseen. 25471: taen, 25472: 25473: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 25474: 25475: Heikki Riihijärvi 25476: 1988 vp. 691 25477: 25478: Raha-asia-aloite n:o 643 25479: 25480: 25481: 25482: 25483: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Runnin-Haukimäen tien 25484: peruskorjaukseen Iisalmessa 25485: 25486: 25487: Eduskunnalle 25488: 25489: Runnin-Haukimäen tie on n. 15 km pitkä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25490: vilkkaasti liikennöity tie, jonka varrella asuu 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25491: useita kymmeniä kansalaisia. Tien kunto ei kes- 31.24.77 5 000000 markkaa Runnin- 25492: tä kasvavan liikenteen rasituksia. Haukimäen tien peruskorjaukseen Iisal- 25493: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- messa. 25494: taen, 25495: 25496: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 25497: 25498: Heikki Riihijärvi 25499: 692 1988 vp. 25500: 25501: Raha-asia-aloite n:o 644 25502: 25503: 25504: 25505: 25506: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Valkeisen-Kurenpolven 25507: tien peruskunnostukseen 25508: 25509: 25510: Eduskunnalle 25511: 25512: Valkeisen-Kurenpolven tie Iisalmen kau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25513: pungin ja Vieremän pitäjän alueella on nykyi- 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 25514: sen liikennemäärän huomioon ottaen heikko- markkaa Va/keisen-Kurenpolven tien 25515: kuntoinen, kapea, mutkainen ja mäkinen. peruskunnostukseen. 25516: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25517: taen, 25518: 25519: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 25520: 25521: Heikki Riihijärvi 25522: 1988 vp. 693 25523: 25524: Raha-asia-aloite n:o 645 25525: 25526: 25527: 25528: 25529: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Sallisenjärven metsäauto- 25530: tien saamiseksi yleiseksi tieksi 25531: 25532: 25533: Eduskunnalle 25534: 25535: Sallisenjärven metsäautotie on Vieremän ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25536: Sonkajärven pitäjien alueella ja liittyy tiehen 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 25537: n:o 5. Ko. tien varrella on yksitoista taloa, joille markkaa Sallisenjärven metsäautotien 25538: raskaasti liikennöity tie on suuri taloudellinen ottamiseksi valtion hoitoon. 25539: rasitus. 25540: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25541: taen, 25542: 25543: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 25544: 25545: Heikki Riihijärvi 25546: 694 1988 vp. 25547: 25548: Raha-asia-aloite n:o 646 25549: 25550: 25551: 25552: 25553: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Taipaleenlahden yksityis- 25554: tien muuttamiseksi paikallistieksi 25555: 25556: 25557: Eduskunnalle 25558: 25559: Taipaleenlahden yksityistie on Kiuruveden ettti Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25560: Sulkavan kylässä. 5,4 km pitkä läpiajotie on 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 25561: kahden valtatien välissä, ja se on em. syistä erit- markkaa Taipaleenlahden yksityistien 25562: täin vilkkaasti liikennöity. muuttamiseksi paikal/istieksi. 25563: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25564: taen, 25565: 25566: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 25567: 25568: Heikki Riihijärvi 25569: 1988 vp. 695 25570: 25571: Raha-asia-aloite n:o 647 25572: 25573: 25574: 25575: 25576: Riihijärvi: Määrärahan osoittamisesta Kihlovirran sillan raken- 25577: nustyön aloittamiseen 25578: 25579: 25580: Eduskunnalle 25581: 25582: Iisalmen kaupungin läpi jatkuvasti lisäänty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25583: vää liikennettä helpottaisi Kihlovirran sillan ra- 1989 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 25584: kentaminen ja sillalle johtavan Kihlovirran yk- markkaa Kihlovirran sillan rakentami- 25585: sityistien muuttaminen paikallistieksi. seen ja Kihlovirran yksityistien muutta- 25586: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- miseen paikallistieksi. 25587: taen, 25588: 25589: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 25590: 25591: Heikki Riihijärvi 25592: 696 1988 vp. 25593: 25594: Raha-asia-aloite n:o 648 25595: 25596: 25597: 25598: 25599: Rinne: Määrärahan osoittamisesta kuunari Koiviston kunnosta- 25600: miseen 25601: 25602: 25603: Eduskunnalle 25604: 25605: Kuunari Koivistoa on kunnostettu ja entistet- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 25606: ty jo useiden vuosien ajan Vanhat Puualukset vasti, 25607: -yhdistyksen toimesta. Alus edustaa viimeistä 25608: näytettä itäisen Suomenlahden talonpoikaisesta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25609: laivanrakennustaidosta. Se on ainutlaatuinen ja 1989 tulo- ja menoarvioon 300 000 25610: viimeinen merkki tällaisesta kirvesmiestaidosta. markkaa kuunari Koiviston entiseksi 25611: Kunnostettuna alusta on tarkoitus käyttää mm. kunnostamiseen. 25612: nuorisotyöhön. Aluksen kotisatamaksi on 25613: suunniteltu Paria. 25614: 25615: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 25616: 25617: Heikki Rinne 25618: 1988 vp. 697 25619: 25620: Raha-asia-aloite n:o 649 25621: 25622: 25623: 25624: 25625: Rinne: Määrärahan osoittamisesta Turun-Helsingin moottori- 25626: tien rakentamiseen 25627: 25628: 25629: Eduskunnalle 25630: 25631: Satakunnan alue kuuluu Turun tie- ja vesira- erilliseksi rahoitukseksi, joka ei olisi pois Sata- 25632: kennuspiiriin. Satakuntaan ei tällä tietoa omaa kunnan tiemäärärahoista. 25633: piiriä saada. Etelän suuret tiehankkeet nielevät Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 25634: arviolta 300 miljoonaa markkaa. Tämä on pois vasti, 25635: Satakunnan hankkeista. 25636: Turun-Helsingin moottoritie on osa "eu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25637: rooppalaista'' kuljetusjärjestelmää ja näin ollen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25638: rakennettava. Se vie kuitenkin noin puolet Tu- 31.24. 77 300 000 000 markkaa Turun 25639: run tulevasta tienrakentamisesta. Tämä on pois -Helsingin moottoritien rakentami- 25640: Turun tie- ja vesirakennuspiirin muista hank- seen. 25641: keista. Turun-Helsingin tiehanke tulisi siirtää 25642: 25643: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 25644: 25645: Heikki Rinne 25646: 698 1988 vp. 25647: 25648: Raha-asia-aloite n:o 650 25649: 25650: 25651: 25652: 25653: Rinne: Määrärahan osoittamisesta turpeen jatkojalostukseen 25654: Pohjois-Satakunnassa 25655: 25656: 25657: Eduskunnalle 25658: 25659: Pohjoisessa Satakunnassa on maan huomat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25660: tavimmat turvevarat. Luonnonsuojelullisten 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25661: seikkojen estämättä Satakunnan turvetta voitai- 32.55.46 500 000 markkaa turpeen jat- 25662: siin jatkojalostaa pitkälle kehitetyksi tuotteeksi. kojalostuksen suunnitteluun Kihniön- 25663: Toiminta vaatii tutkimusvaroja. Työn ja toi- Karvian alueella. 25664: meentulon turvaaminen pysyvällä tavalla 25665: alueella on kunnille elinkysymys. 25666: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 25667: vasti, 25668: 25669: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 25670: 25671: Heikki Rinne 25672: 1988 vp. 699 25673: 25674: Raha-asia-aloite n:o 651 25675: 25676: 25677: 25678: 25679: Rinne: Määrärahan osoittamisesta palvelutalon suunnitteluun 25680: Porin Pihlavaan 25681: 25682: 25683: Eduskunnalle 25684: 25685: Porin Pihlava on noususuhdanteen aikana että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25686: rajusti kasvanut asuntoalue, joka on joutunut 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25687: vakavan työpaikkakadon kouriin. Palvelut ovat 33.32.31 600000 markkaa Porin Pihla- 25688: jääneet pahasti jälkeen. Vakava työttömyys pa- vaan rakennettavan palvelutalon suun- 25689: hentaa edelleen tilannetta. Alueelle tulee saada nitteluun. 25690: uutta ilmettä, uutta kasvua palvelujen muo- 25691: dossa. 25692: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 25693: vasti, 25694: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 25695: 25696: Heikki Rinne 25697: 700 1988 vp. 25698: 25699: Raha-asia-aloite n:o 652 25700: 25701: 25702: 25703: 25704: Rinne: Määrärahan osoittamisesta työvoimahallinnon asiakaspal- 25705: velun virkojen lisäämiseksi 25706: 25707: 25708: Eduskunnalle 25709: 25710: Työvoimahallinto kärsii vakavasta asiakas- Edellä esitetyn perusteella ehdotan, 25711: palvelutyötä tekevän henkilöstön vajauksesta. 25712: Henkilöstön tehtävien uudelleenjärjestely ja te- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25713: hostunut koulutus eivät riitä vajeen täyttämi- 1989 tulo- ja menoarvioon 8 000 000 25714: seen. Henkilöstön puutteesta joutuvat kärsi- markan määrärahan 120 erikoistyövoi- 25715: mään sekä työttömät että työllistäjät. Työnha- maneuvojan viran perustamiseksi työ- 25716: kuajat venyvät kohtuuttoman pitkiksi. voimahallintoon. 25717: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 25718: 25719: Heikki Rinne 25720: 1988 vp. 701 25721: 25722: Raha-asia-aloite n:o 653 25723: 25724: 25725: 25726: 25727: Rinne: Määrärahan osoittamisesta työllisyysinstituutin suunnitte- 25728: lemiseksi Poriin 25729: 25730: 25731: Eduskunnalle 25732: 25733: Käynnissä olevaa rajua elinkeinotoiminnan Työllisyysinstituutin tulisi olla korkeakoulu- 25734: rakennemuutosta ei Suomessa keskitetysti tut- tasoinen tutkimus- ja koulutuslaitos, jolla olisi 25735: kita. Palkkatyön käsitteen muuttuminen on kansainväliset yhteydet muihin alan korkeakou- 25736: murroksessa. Sitäkään ei maassamme tutkita. luihin ja tutkimuslaitoksiin. 25737: Työelämän ja muun ajankäytön yhteensovit- Edellä olevan perusteella ehdotan, 25738: taminen on myös selvittämätön alue toimeentu- 25739: lo j ärj estelmineen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25740: Pori on maan vaikein rakennemuutosalue. 1989 tulo- ja menoarvioon 100 000 mar- 25741: Työttömien virrat ovat Porissa syvemmät kuin kan määrärahan työllisyysinstituutin 25742: missään muussa Suomen kaupungissa. Miljöö suunnittelua varten Poriin. 25743: empiiriselle tutkimustoiminnalle on paikkakun- 25744: nalla olemassa. 25745: 25746: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 25747: 25748: Heikki Rinne 25749: 702 1988 vp. 25750: 25751: Raha-asia-aloite n:o 654 25752: 25753: 25754: 25755: 25756: Rinne: Määrärahan osoittamisesta työvoimatoimiston perustami- 25757: seksi Karvialle 25758: 25759: 25760: Eduskunnalle 25761: 25762: Pohjoinen Satakunta on etäällä työllisyyspal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25763: velun suurista alueista. Karvian kunta tarvitsee 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25764: oman työvoimatoimiston alueen työllisyyspal- 34.06.01 JOO 000 markkaa työvoimatoi- 25765: velujen tehostamiseksi. miston perustamiseksi Karvialle. 25766: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 25767: vasti, 25768: 25769: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 25770: 25771: Heikki Rinne 25772: 1988 vp. 703 25773: 25774: Raha-asia-aloite n:o 655 25775: 25776: 25777: 25778: 25779: Rinne: Määrärahan osoittamisesta työvoimatoimiston perustami- 25780: seksi Kokemäelle 25781: 25782: 25783: Eduskunnalle 25784: 25785: Kokemäki muodostaa yhtenäisen ja laajan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25786: työssäkäyntialueen, jossa alueellisen ja amma- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25787: tillisen kohtaannon ongelmat ovat suuret. Työl- 34.06.01 200 000 markkaa työvoimatoi- 25788: lisyyskysymysten tehokas hoitaminen vaatii miston perustamiseksi Kokemäelle. 25789: oman työvoimatoimiston perustamista Koke- 25790: mäen kaupunkiin. 25791: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25792: taen, 25793: 25794: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 25795: 25796: Heikki Rinne 25797: 704 1988 vp. 25798: 25799: Raha-asia-aloite n:o 656 25800: 25801: 25802: 25803: 25804: Rinne: Määrärahan osoittamisesta työvoimatoimiston perustami- 25805: seksi Noormarkkuun 25806: 25807: 25808: Eduskunnalle 25809: 25810: Työvoimapalvelujen vieminen asiakkaitten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25811: luo on välttämättömyys. Atk tekee tämän nyt 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25812: mahdolliseksi. Porin työvoimatoimisto on li- 34.06.01 150 000 markkaa työvoimatoi- 25813: säksi liian suuri yksikkö. miston perustamiseksi Noormarkkuun. 25814: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 25815: vasti, 25816: 25817: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 25818: 25819: Heikki Rinne 25820: 1988 vp. 705 25821: 25822: Raha-asia-aloite n:o 657 25823: 25824: 25825: 25826: 25827: Rinne: Määrärahan osoittamisesta Porin työvoimatoimiston pal- 25828: velupisteen perustamiseen Porin Pihlavaan 25829: 25830: 25831: Eduskunnalle 25832: 25833: Porin työvoimatoimiston alue on maan vai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 25834: keimpia työttömyysalueita, joihin hallitus sa- vasti, 25835: noo kiinnittävänsä vakavaa huomiota. Porin 25836: toimisto on liian suuri toimisto. Se tarvitsee ha- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25837: jautuksen. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25838: Käytännön kokemukset osoittavat, että atk:n 34.06.01 200000 markkaa Porin työ- 25839: avulla toimivan työnvälityksen hajautus palve- voimatoimiston palvelupisteen perusta- 25840: lee sekä työttömiä että työllistäjiä tehokkaasti. mista varten Porin Pihlavaan. 25841: Porin toimiston työttömistä asuu alueella huo- 25842: mattava osa. 25843: 25844: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 25845: 25846: Heikki Rinne 25847: 25848: 25849: 25850: 25851: 45 280129N 25852: 706 1988 vp. 25853: 25854: Raha-asia-aloite n:o 658 25855: 25856: 25857: 25858: 25859: J. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Kirjakkalan vanhan 25860: teollisuuskylän säilyttämiseen Perniössä 25861: 25862: 25863: Eduskunnalle 25864: 25865: Maatilahallitus omistaa Perniön kunnassa Nyttemmin Teknillinen korkeakoulu on kiin- 25866: noin 2 200 hehtaarin suuruisen alueen, jonka nostunut saamaan Kirjakkalan vanhan teolli- 25867: pohjoisosassa sijaitsee Kirjakkalan vanha teolli- suusyhdyskunnan omistukseensa lukuun otta- 25868: suusyhdyskunta. Museovirasto on katsonut, et- matta museoviraston toivomaa aluetta perus- 25869: tä vanhalla noin 9,6 ha:n suuruisella alueella on taakseen tutkimusaseman. 25870: merkittävä kulttuurihistoriallinen ja luonnon- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25871: suojelullinen arvo. Alueen säilyminen edellyt- nioittaen, 25872: tää, että se siirretään hallinnollisesti sellaisen 25873: yhteisön omistukseen tai hallintaan, joka ottaisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25874: vastattavakseen alueen kunnostuksesta ja säi- 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 25875: lyttämisestä. Museovirasto on itse kiinnostunut markkaa Kirjakkalan vanhan teollisuus- 25876: saamaan alueelta noin 8 600 m 2 :n suuruisen yhdyskunnan osan ostamiseen maatila- 25877: alueen, jossa olevat rakennukset se kunnostaisi hallitukselta. 25878: ja vastaisi ylläpidosta. Aluetta koskee Meri-Tei- 25879: jon tausta-alueen rantakaava. 25880: 25881: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 25882: 25883: Jukka Roos Virpa Puisto Anna-Liisa Jokinen 25884: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jouko Skinnari Risto Ahonen 25885: Jukka Gustafsson 25886: 1988 vp. 707 25887: 25888: Raha-asia-aloite n:o 659 25889: 25890: 25891: 25892: 25893: J. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Salon-Teijon-Mathil- 25894: dedalin tieyhteyden parantamiseen 25895: 25896: 25897: Eduskunnalle 25898: 25899: Teijon talouskylä on perinteinen metalli- ja miljoonan markan luokkaa. Vuoden 1989 tulo- 25900: telakkateollisuuden alue. Uudeksi elinkeinoksi ja menoarvioon sisällytettävä alkurahoitus, 25901: on muodostumassa kehittyvä matkailu. Alueel- esim. 6 miljoonaa markkaa, olisi omiaan tässä 25902: le ollaan rakentamassa eteläisen Suomen suu- vaiheessa tyydyttämään alueen tarpeita sekä sa- 25903: rinta vapaa-ajan keskusta, toimintoihin tulee malla osoitus siitä, että hankkeen päärahoitus 25904: kuulumaan sekä kesä- että talvikauden vapaa- ja toteutus voitaisiin suorittaa seuraavana 25905: ajan palveluja laskettelumäkineen ja golfkentti- vuonna eli 1990. 25906: neen. Nykyinen tieyhteys alueelle on erittäin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25907: huono, mikä johtuu tien kapeudesta ja mutkai- nioittaen, 25908: suudesta. Toimintojen kasvaessa täyteen laa- 25909: juuteen liikennemäärät tiellä tulevat huomatta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25910: vasti kasvamaan ja tiestä muodostuu erittäin 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25911: vaarallinen. Tie koko pituudeltaan 24 kilomet- 31.24.77 6000000 markkaa Salon- 25912: rin matkalla kunnostuksen jälkeen olisi mitä Teijon-Mathildedalin tieyhteyden pa- 25913: suurimmassa määrin avuksi alueen kehittymi- rantamiseen. 25914: selle. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 15 25915: 25916: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 25917: 25918: Jukka Roos Virpa Puisto 25919: Risto Ahonen Jukka Gustafsson 25920: Sinikka Hurskainen-Leppänen 25921: 708 1988 vp. 25922: 25923: Raha-asia-aloite n:o 660 25924: 25925: 25926: 25927: 25928: J. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien rakentami- 25929: seen Tammisaaren-Salon tieltä Kiskon tielle Perniössä 25930: 25931: 25932: Eduskunnalle 25933: 25934: Perniön kirkonkylän kehittymiselle uuden kalla olisi merkityksellinen toimenpide asian 25935: tieyhteyden rakentaminen kantatien n:o 52 ja eteenpäin saattamiseksi. 25936: maantien n:o 184 välille lisäisi keskustaajaman Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25937: nykyisen kasvusuunnan edellytyksiä huomatta- nioittaen, 25938: vasti. Alueelle suunniteltu tieyhteys keventäisi 25939: valmistuttuaan geometrialtaan huonojen pai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25940: kallisteiden n:o 12109 (kirkonkylän paikallis- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25941: tie) ja n:o 12111 (Astaljoen paikallistie) liiken- 31.24. 77 2 000 000 markkaa uuden pai- 25942: nettä. kallistien rakentamiseen Tammisaa- 25943: Tiehankkeen kustannusarvio on 30 miljoo- ren-Salon tieltä Kiskon tielle Perniön 25944: nan markan luokkaa. Hankkeen käynnistymi- kunnassa. 25945: nen vuoden 1989 budjetissa 2 miljoonalla mar- 25946: 25947: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 25948: 25949: Jukka Roos Virpa Puisto 25950: Risto Ahonen Jukka Gustafsson 25951: Sinikka Hurskainen-Leppänen 25952: 1988 vp. 709 25953: 25954: Raha-asia-aloite n:o 661 25955: 25956: 25957: 25958: 25959: J. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta alikulkutunnelin raken- 25960: tamiseen valtatien n:o 1 ali Salossa 25961: 25962: 25963: Eduskunnalle 25964: 25965: Kevyen liikenteen alikulkutunneli tulisi ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25966: kentaa valtatien n:o 1 alitse Saloran tehtaiden nioittaen, 25967: kohdalla. Tunnelin rakentaminen valtatien alit- 25968: se on työmatkaliikenteen vuoksi liikenneturval- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25969: lisuussyistä välttämätön. Hanke sisältyy TVL:n 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25970: toimenpideohjelmaan vuodelle 1991. Hanketta 31.24. 77 3 000 000 markkaa alikulku- 25971: tulisi kiirehtiä sattuneiden lukuisten liikenneon- tunnelin rakentamiseen valtatien n:o 1 25972: nettomuuksien vuoksi ja näin pyrkiä estämään ali Salon kaupungissa. 25973: onnettomuuksia, joissa ihmiset vammautuvat 25974: tai menettävät henkensä. 25975: 25976: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 25977: 25978: Jukka Roos Virpa Puisto 25979: Risto Ahonen Jukka Gustafsson 25980: Sinikka Hurskainen-Leppänen 25981: 710 1988 vp. 25982: 25983: Raha-asia-aloite n:o 662 25984: 25985: 25986: 25987: 25988: J. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta eritasoristeyksen raken- 25989: tamiseen rantaradan alitse Salossa 25990: 25991: 25992: Eduskunnalle 25993: 25994: Salon kaupungissa suunnitelmallinen teolli- Alueen toiminnallisen kehittymisen kannalta 25995: suuden sijoittuminen sekä osittainen muun lii- samoin kuin turvallisen liikkumisen vuoksi han- 25996: ketoiminnan sijoittuminen kaupungin ydinkes- ke tulisi toteuttaa jo vuoden 1989 budjetissa. 25997: kustasta ns. Joensuun alueelle edellyttää erita- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25998: soristeyksen rakentamista rantaradan joko ali nioittaen, 25999: tai yli. 26000: Kustannusarvion mukaan alikulkuvaihtoehto että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26001: maksaa 34,3 miljoonaa markkaa. Sekä alikul- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 26002: kuvaihtoehtoa että ylikulkuvaihtoehtoa käytet- 31.24. 77 34 300 000 markkaa eritasoris- 26003: täessä VR:n edustajat ovat ilmoittaneet VR:n teyksen rakentamiseen rantaradan alitse 26004: rahoitusosuuden olevan 1,5-2,0 miljoonaa Salon kaupungissa. 26005: markkaa. 26006: 26007: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 26008: 26009: Jukka Roos Virpa Puisto 26010: Risto Ahonen Jukka Gustafsson 26011: Sinikka Hurskainen-Leppänen 26012: 1988 vp. 711 26013: 26014: Raha-asia-aloite n:o 663 26015: 26016: 26017: 26018: 26019: J. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta venelaiturin rakentami- 26020: seen Teijon taajamaan Perniössä 26021: 26022: 26023: Eduskunnalle 26024: 26025: Perniön kunnan Teijon taajama on vanhaa Alueen kehittymiselle kyseisen laiturin merki- 26026: teollisuusaluetta. Teollisten työpaikkojen supis- tys on erittäin tärkeä. 26027: tumisen myötä alueelle on muodostumassa uu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26028: denlaista, vapaa-aikaan liittyvää elinkeinotoi- nioittaen, 26029: mintaa. Asianmukainen venelaituri palvelisi se- 26030: kä paikkakuntalaisia että alueella liikkuvia ve- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26031: neilijöitä. Säännöllistä reittiliikennettä ajavat 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 26032: vesibussit saisivat samalla mahdollisuuden ran- markkaa venelaiturin rakentamiseen 26033: tautua laituriin ja matkailijat mahdollisuuden Teljon taajamaan Perniössä. 26034: käyttää alueen palveluja; kauppoja, kartanoho- 26035: tellia ym. 26036: 26037: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 26038: 26039: Jukka Roos Virpa Puisto 26040: Risto Ahonen Jukka Gustafsson 26041: Sinikka Hurskainen-Leppänen 26042: 712 1988 vp. 26043: 26044: Raha-asia-aloite n:o 664 26045: 26046: 26047: 26048: 26049: J. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta siirtoviemärin rakenta- 26050: miseen Märyn kylän ja kirkonkylän välille Halikossa 26051: 26052: 26053: Eduskunnalle 26054: 26055: Salon kaupungilla ja Halikon kunnalla on Paras ja tehokkain tapa huolehtia Märyn jä- 26056: yhteinen jätevesien keskuspuhdistamo. Puhdis- tevesistä on johtaa ne siirtoviemäriä pitkin kir- 26057: tamon toiminnan ulkopuolelle jää Halikon konkylän verkkoon ja edelleen keskuspuhdista- 26058: kunnan Märyn kylän noin 1 300 asukkaan taa- molle. Rakennettavan siirtoviemärin pituus tu- 26059: jama. Kylässä sijaitsee myös lähes 500-paik- lisi olemaan noin 4 km ja kokonaiskustannuk- 26060: kainen sairaala. set runsaat 2 miljoonaa markkaa. 26061: Märyn taajaman jätevedet puhdistetaan tätä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26062: varten rakennetussa pienehkössä jätevedenpuh- nioittaen, 26063: distamossa. Pienen puhdistamon ongelmana on 26064: herkkyys erilaisille häiriöille. Märyn jäteveden- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26065: puhdistamon ongelmana on myös jätevesiliete, 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 26066: jota on vuosikaudet ajettu kunnan kaatopaikal- markkaa siirtoviemärin rakentamiseen 26067: le ja nyt tällä hetkellä tilapäisesti vuoden 1989 Halikon kyläkeskuksien välille. 26068: loppuun keskuspuhdistamolle. 26069: 26070: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 26071: 26072: Jnkka Roos Virpa Puisto 26073: Risto Ahonen Jukka Gustafsson 26074: Sinikka Hurskainen-Leppänen 26075: 1988 vp. 713 26076: 26077: Raha-asia-aloite n:o 665 26078: 26079: 26080: 26081: 26082: J. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta maa-alueen ostamiseksi 26083: virkistys- ja retkeilytarkoituksiin Perniössä 26084: 26085: 26086: Eduskunnalle 26087: 26088: Maatilahallitus omistaa Perniön kunnassa Etelä-Suomesta puuttuu tykkänään yleiseen 26089: yhtenäisen noin 2 200 ha:n suuruisen maa-alu- käyttöön tarkoitettu, maasto-oloiltaan vaihtele- 26090: een, jonka muodostaminen yhteismetsäksi on va, monipuolisia virkistys- ja retkeilytarkoituk- 26091: viivästynyt, mahdollisesti osakkaiden saantivai- sia palveleva sekä erämaajärviä käsittävä alue. 26092: keuksista johtuen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26093: Alue kuuluu Perniön kunnassa rantakaavoi- nioittaen, 26094: tettuun Meri-Teijon tausta-alueen rantakaa- 26095: vaan, jossa alueen käyttöä pyritään ohjaamaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26096: virkistys- ja retkeilykäyttöön. Alueen sisälle jää 1989 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 26097: neljä järveä, joiden rantaviivasta valtaosa jää markkaa Perniön kunnassa sijaitsevan 26098: rakentamatta. Hahmotelmat retkeilyreiteiksi on maa-alueen ostamiseksi maatilahallituk- 26099: rantakaavassa tehty. Itäpuolella sijaitsee Pu- selta ympäristöministeriön käyttöön. 26100: nassuo-mmmen rauhoitettu saaristokeidas- 26101: tyyppinen suoalue. 26102: 26103: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 26104: 26105: Jukka Roos Virpa Puisto Anna-Liisa Jokinen 26106: Sinikka Hurskainen-Leppänen Kerttu Törnqvist Markku Pohjola 26107: Marja-Liisa Tykkyläinen Riitta Myller Jouko Skinnari 26108: Risto Ahonen Jukka Gustafsson Matti Saarinen 26109: Seija Karkinen Reino Paasilinna Timo Roos 26110: Tuula Paavilainen Markus Aaltonen Ilkka Joenpalo 26111: Arja Alho Antti Kalliomäki Pirjo Ala-Kapee 26112: Jussi Ranta Jouni Backman 26113: 714 1988 vp. 26114: 26115: Raha-asia-aloite n:o 666 26116: 26117: 26118: 26119: 26120: T. Roos: Määrärahan osoittamisesta Vammalan asevarikko 3:n 26121: asekorjaamon rakentamiseen 26122: 26123: 26124: Eduskunnalle 26125: 26126: Vammalassa sijaitsevan asevarikko 3:n ase- vissa nopeasti. Hankkeen kokonaiskustannuk- 26127: korjaamo toimii tällä hetkellä lukuisissa van- set ovat arvioitavissa noin 12 miljoonaksi mar- 26128: hoissa ja toimintaan nähden ala-arvoisissa ti- kaksi. 26129: loissa. Tilojen huonokuntoisuuden vuoksi ei Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26130: niissä voida esimerkiksi talvikaudella kaikkina taen, 26131: aikoina työskennellä lainkaan. Sekä tästä syystä 26132: että muutoinkin tilat ovat työsuojelunäkökoh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26133: dat huomioon ottaen täysin ala-arvoiset. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26134: Asekorjaamon uudisrakennuksen huoneti- 27.27. 74 2 000 000 markkaa Vammalan 26135: laohjelma on olemassa, ja sen perusteella tarvit- asevarikko 3:n asekorjaamon rakenta- 26136: tavat rakennussuunnitelmat ovat aikaansaata- misen aloittamista varten. 26137: 26138: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 26139: 26140: Timo Roos 26141: 1988 vp. 715 26142: 26143: Raha-asia-aloite n:o 667 26144: 26145: 26146: 26147: 26148: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Keuhkovammaliiton 26149: Länsi-Suomen toimintakeskuksen oppilasasuntolan peruskor- 26150: jaukseen 26151: 26152: Eduskunnalle 26153: 26154: Keuhkovammaliiton Länsi-Suomen toiminta- hoittamaan toimintaa ja valtaosan vuosikor- 26155: keskus sijaitsee Vammalan kaupungissa. Sekä- jauksista. Ylimääräisen valtionavun tarve ensi 26156: sittää sekä kansanopiston että kuntoutuskes- vuodelle olisi noin 400 000 markkaa. 26157: kuksen. Laitoksen oppilasasuntoja on jouduttu Toimintakeskuksen toiminnan jatkuvuus 26158: viime vuosina korjaamaan jopa enemmän kuin edellyttää nyt suunnitelmissa olevien korjausten 26159: suunnitelmiin on merkitty. Syynä tähän on ollut tekemistä. 26160: mm. tilojen runsas käyttö sekä toiminnan eri- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26161: tyisluonne. Ehdoton vedottomuus ja pölyttö- nioittaen, 26162: myys sekä käyttäjien muistakin erityistarpeista 26163: johtuvat vaatimukset edellyttävät nykyisten ti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26164: lojen voimakasta saneerausta. Tilojen kunnos- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 26165: sapito aiheuttaa lisääntyviä kustannuksia. Val- 29.57.52 200 000 markkaa Keuhkovam- 26166: tionavun supistuttua omistajayhteisö, vam- maliiton Länsi-Suomen toimintakeskuk- 26167: maisjärjestö Keuhkovammaliitto joutuu itse ra- sen oppilasasuntolan peruskorjaukseen. 26168: 26169: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 26170: 26171: Timo Roos Ilkka Joenpalo Raimo Vuoristo 26172: 716 1988 vp. 26173: 26174: Raha-asia-aloite n:o 668 26175: 26176: 26177: 26178: 26179: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiikoisten kotiseutuyh- 26180: distys ry:lle Myllymäen torpparimuseoalueen kehittämiseen 26181: sekä siihen liittyvän perinteen rakennus- ja tallennustyöhön 26182: 26183: Eduskunnalle 26184: 26185: Kiikoisten kunnassa järjestetään vuosittain Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26186: Kiikoisten purpurijuhlat. Perinteiselle juhla- nioittaen, 26187: alueelle on vuosien mittaan pystytetty arvokas 26188: ja nyt jo laaja talonpoikaismuseomainen alue. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26189: Alueella on useita entisajan maalaiselämänme- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26190: noon kuuluvia rakennuksia, keinuja jne. Pie- 29.88.53 50 000 markkaa Kiikoisten 26191: nen kunnan saavutukseksi purpurijuhlat ovat Kotiseutuyhdistys ry:lle Myllymäen 26192: huomionarvoiset eivätkä vuodesta toiseen on- torpparimuseoalueen kehittämiseen se- 26193: nistuisi ilman talkoohenkeä. Taloudelliset mah- kä siihen liittyvän perinteen rakennus- ja 26194: dollisuudet ovat paikkakunnan pienuuden tallennustyöhön. 26195: vuoksi kuitenkin rajalliset. Yhteiskunnan tuki 26196: olisi tarpeen myös ilmauksena arvonannosta 26197: vuosien mittaan tehtyä työtä kohtaan. 26198: 26199: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 26200: 26201: Timo Roos Raimo Vuoristo Aino Pohjanoksa 26202: 1988 vp. 717 26203: 26204: Raha-asia-aloite n:o 669 26205: 26206: 26207: 26208: 26209: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Sata-Häme soi kansain- 26210: välisen harmonikkatapahtuman tukemiseen 26211: 26212: 26213: Eduskunnalle 26214: 26215: Ikaalisten kaupungissa järjestetään vuosit- sekä erilaiset kilpailut ovat olleet merkittävästi 26216: tain Sata-Häme soi, joka on arvostettu kansain- vaikuttamassa siihen, että harmonikkamusiikin 26217: välinen, viikon mittainen harmonikkatapah- esittäjäin taso maassamme on maailman huip- 26218: tuma. puluokkaa. 26219: Kävijämäärä on vuosittain jatkuvasti kasva- Pienen kaupungin taloudelliset mahdollisuu- 26220: nut, samoin viikon aikana järjestettävien tapah- det tapahtuman tukemiseen ovat rajalliset, jo- 26221: tumien määrä. ten valtiovallan tuki on välttämätön. 26222: Sata-Häme soi on maailman suurin harmo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26223: nikkajuhla, jolla on vahva kansallinen oma lei- nioittaen, 26224: ma. Kansainvälinen mielenkiintokin on ollut 26225: jatkuvasti kasvamaan päin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26226: Tapahtumana on myös merkittävä koulutuk- 1989 tulo- ja menoarvioon 300000 26227: sellinen vaikutus. Sen yhteydessä järjestetyt, markkaa Sata-Häme soi kansainvälisen 26228: erityisesti nuorille tarkoitetut harmonikkaleirit harmonikkatapahtuman tukemiseen. 26229: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 26230: 26231: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila Arto Lapiolahti 26232: Jorma Rantanen Raimo Vuoristo Kerttu Törnqvist 26233: Antti Kalliomäki 26234: 718 1988 vp. 26235: 26236: Raha-asia-aloite n:o 670 26237: 26238: 26239: 26240: 26241: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta pienimuotoisten epä- 26242: kaupallisten kansanmusiikki- ja perinnetapahtumien tukemi- 26243: seen 26244: 26245: Eduskunnalle 26246: 26247: Suuret valtakunnalliset kulttuuritapahtumat takunnan kuuluisuuksia, vaan tässäkin pyritään 26248: saavat aivan oikein yhteiskunnalta tukea. Näi- kotiseutuhenkisesti tulemaan omilla toimeen. 26249: den lisäksi kunnat ja erilaiset järjestöt järjestä- Pienikin valtiovallan taholta tuleva tuki olisi 26250: vät eri puolilla maata pienimuotoisia, lähinnä tällaisten tilaisuuksien järjestäjille paitsi rahalli- 26251: kansanmusiikin varaan tukeutuvia tapahtumia. sesti merkityksellistä myös osoituksena tehtyä 26252: Tavallisesti nämä ovat kestoltaan yhden viikon- työtä kohtaan osoitetusta arvostuksesta. 26253: vaihteen mittaisia. Tällaisille tilaisuuksille on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26254: ominaista talkoohenkisyys, tehdään työtä pal- nioittaen, 26255: katta. Saatu mahdollinen rahallinen voitto käy- 26256: tetään useasti paikallisen museon, usein ulko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26257: ilmamuseon kehittämiseen tai muuhun yleis- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26258: hyödylliseen toimintaan. Tällaisia tilaisuuksia 29.90.52 JOO 000 markkaa pienimuo- 26259: leimaa myös tietynlainen kunnianhimo. Väkeä toisten epäkaupallisten kansanmusiikki- 26260: ja julkisuutta ei haeta ottamalla esiintyjiksi val- ja perinnetapahtumien tukemiseen. 26261: 26262: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 26263: 26264: Timo Roos Marja-Liisa Tykkyläinen Pentti Lahti-Nuuttila 26265: Arto Lapiolahti Jorma Rantanen Iiris Hacklin 26266: Raimo Vuoristo Kerttu Törnqvist Antti Kalliomäki 26267: 1988 vp. 719 26268: 26269: Raha-asia-aloite n:o 671 26270: 26271: 26272: 26273: 26274: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Eläkkeensaajien Kes- 26275: kusliitto ry:lle kulttuuri- ja harrastustoiminnan tukemiseen 26276: 26277: 26278: Eduskunnalle 26279: 26280: Suomessa on runsaat miljoona eläkkeensaa- hoitavat merkittävää kansallista tehtävää. He 26281: jaa, joista runsas kolmannes on järjestäytynyt säilyttävät, muokkaavat, tallentavat ja siirtävät 26282: valtakunnallisiin eläkeläisjärjestöihin. Tämä on myös nuoremmille sukupolville arvokasta suo- 26283: erittäin suuri määrä, kun otetaan huomioon se, malaista kulttuuriperinnettä. Valtakunnallisen 26284: että osa eläkeikäisestä väestöstä ei voi fyysisen eläkkeensaajajärjestön toiminnassa tulevat esil- 26285: kuntonsa vuoksi osallistua järjestötoimintaan. le myös maan eri osien kulttuuriperinteen eri- 26286: Eläkeläisjärjestöjen päätehtävinä ovat jäsen- tyispiirteet. 26287: ten edunvalvonta, sosiaalisen yhteenkuuluvuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26288: den ja viihtyvyyden lisääminen sekä monimuo- nioittaen, 26289: toisen kulttuuri- ja harrastustoiminnan ylläpitä- 26290: minen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26291: Edunvalvonnan osalta on tärkeää, että eläk- 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 26292: keensaajat tuntevat oikeutensa mutta myös voi- markkaa Eläkkeensaajien Keskusliitto 26293: mavarojensa rajat. ry:lle kulttuuri- ja harrastetoiminnan tu- 26294: Kulttuuritoiminnan osalta eläkkeensaajat kemiseen. 26295: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 26296: 26297: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila Kerttu Törnqvist 26298: Antti Kalliomäki Arto Lapiolahti Jorma Rantanen 26299: Iiris Hacklin Jukka Gustafsson Tuula Paavilainen 26300: Ilkka Joenpalo Raimo Vuoristo 26301: 720 1988 vp. 26302: 26303: Raha-asia-aloite n:o 672 26304: 26305: 26306: 26307: 26308: T. Roos: Määrärahan osoittamisesta Vammalassa järjestettävien 26309: Vanhan kirjallisuuden päivien tukemiseen 26310: 26311: 26312: Eduskunnalle 26313: 26314: Vanhan kirjallisuuden päivät järjestettiin vanhasta kirjallisuudesta kiinnostuneita kautta 26315: maassamme Vammalassa ensimmäistä kertaa maan. Myös television kulttuuriruutu on vuo- 26316: kesällä 1985. Siitä pitäen tämän vuotuisen ta- sittain huomioinut varsin näyttävästi tämän 26317: pahtuman kävijämäärät ovat kasvaneet monin- kaksipäiväisen tapahtuman. 26318: kertaisiksi. Samoin päivien ohjelma on laajen- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26319: tunut ja monipuolistunut. Tilaisuuden pääjär- taen, 26320: jestäjänä on nytvartavasten perustettu yhdistys 26321: Suomen vanhan kirjallisuuden päivät ry. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26322: Päivien ohjelma on monipuolinen käsittäen 1989 tulo- ja menoarvioon 75 000 mark- 26323: seminaareja, esitelmiä, näyttelyitä, kirjahuuto- kaa Suomen vanhan kirjallisuuden päi- 26324: kauppoja, konsertteja jne. Mukana on alan tut- vät ry:lle Vanhan kirjallisuuden päivien 26325: kijoita ja kirjailijoita eri maista sekä runsaasti järjestämiseen Vammalassa. 26326: 26327: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 26328: 26329: Timo Roos 26330: 1988 vp. 721 26331: 26332: Raha-asia-aloite n:o 673 26333: 26334: 26335: 26336: 26337: T. Roos: Määrärahan osoittamisesta Sata-Hämeen koeaseman 26338: viljankuivaamon rakentamiseen Mouhijärvellä 26339: 26340: 26341: Eduskunnalle 26342: 26343: Sata-Hämeen koeasemalla Mouhijärvellä on lalle saataisiin ajanmukainen ja tehokas viljan- 26344: tilojen peruskorjaus joiltakin osin saatu käyn- kuivaaja. 26345: tiin. Tilalla ei enää ole nautakarjaa vaan etu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26346: päässä vuohia. Viljanviljely näin ollen on voi- taen, 26347: makkaasti lisääntynyt. Viljan käsittelyä kuiten- 26348: kin haittaa kunnon kuivurin puute. Nykyisin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26349: käytössä oleva on varsin vanhanaikainen, run- 1989 tulo- ja menoarvioon 300 000 26350: sasti lapiotyötä vaativa eikä teholtaankaan vas- markkaa Viljankuivaajan rakentamiseen 26351: taa koeaseman tarpeita. Tilan toiminnan ja tar- Sata-Hämeen koeasemalle Mouhijär- 26352: koituksen kannalta olisi välttämätöntä, että ti- vellä. 26353: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 26354: 26355: Timo Roos 26356: 26357: 26358: 26359: 26360: 46 280129N 26361: 722 1988 vp. 26362: 26363: Raha-asia-aloite n:o 674 26364: 26365: 26366: 26367: 26368: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta vuohenmaitotuotteiden 26369: tunnetuksi tekemisen edistämiseen 26370: 26371: 26372: Eduskunnalle 26373: 26374: Vuohenpito on arvokas osa vanhaa maalais- Yhtenä esteenä vuohenmaidon ja siitä valmis- 26375: kulttuuriamme. Viime vuosina asiaan on kiinni- tettavien tuotteiden vähäiselle menekille on ol- 26376: tetty huomiota enemmänkin, minkä seuraukse- lut markkinoinnin ja tunnetuksi tekemisen 26377: na maahamme on syntynyt lukuisia vuohitiloja, heikkous. 26378: joiden pääasiallinen tulonlähde on ollut juuri Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26379: vuohenpito. nioittaen, 26380: Näille yrittäjille, joista monet ovat lainava- 26381: roin toimintansa käynnistäneet, olisi aivan vält- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26382: tämätöntä, että tuotteiden markkinointi sujuisi 1989 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 26383: kitkatta ja suunnitellussa laajuudessa. kaa vuohenmaitotuotteiden tunnetuksi 26384: Monille maitoallergiasta kärsiville vuohen- tekemisen edistämiseen. 26385: maito on terveydelle välttämätön vaihtoehto. 26386: 26387: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 26388: 26389: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila Arto Lapiolahti 26390: Jorma Rantanen Erkki Pulliainen Iiris Hacklin 26391: Ilkka Joenpalo Raimo Vuoristo Kerttu Törnqvist 26392: Antti Kalliomäki 26393: 1988 vp. 723 26394: 26395: Raha-asia-aloite n:o 675 26396: 26397: 26398: 26399: 26400: T. Roos: Määrärahan osoittamisesta Mouhijärven vesihuollon 26401: runkolinjan toteuttamiseen 26402: 26403: 26404: Eduskunnalle 26405: 26406: Mouhijärven kunnassa aloitetaan tänä vuon- puun saattaminen edellyttäisi ensi vuodelle 26407: na kunnan keskustaajaman ja Häijään taaja- 1 200 000 markan valtionosuutta. 26408: man välille suunnitellun vesihuollon runkolin- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26409: jan rakentaminen. Sen pituus on 2 600 m. taen, 26410: Viimeksi kuluneiden vuosien aikana kunta on 26411: käyttänyt merkittävän määrän varojaan vesi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26412: huollon rakentamiseen. Sillä on ollut jopa hei- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26413: kentävä vaikutus kunnan talouteen. 30.40. 77 1 200 000 markkaa Mouhijär- 26414: Kuluvalle vuodelle hankkeeseen on myönnet- ven kunnan vesihuollon runkolinjan to- 26415: ty valtion varoja 300 000 markkaa. Työn lop- teuttamiseen. 26416: 26417: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 26418: 26419: Timo Roos 26420: 724 1988 vp. 26421: 26422: Raha-asia-aloite n:o 676 26423: 26424: 26425: 26426: 26427: T. Roos: Määrärahan osoittamisesta Sata-Hämeen koeaseman 26428: kehittämiseen Mouhijärvellä 26429: 26430: 26431: Eduskunnalle 26432: 26433: Mouhijärvellä sijaitseva Sata-Hämeen koe- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26434: asema tekee arvokasta maatalouden tutkimus- taen, 26435: ja kehitystyötä. Valitettavasti voimavarat eivät 26436: viime vuosina ole mahdollistaneet toiminnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26437: monipuolistamista laitosta kehittävällä tavalla. 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 26438: Koeaseman tutkimusvalikoimaa pitäisi eh- markkaa Sata-Hämeen koeaseman ke- 26439: dottomasti laajentaa ja antaa sille taloudelliset hittämiseen Mouhijärvellä. 26440: mahdollisuudet harjoittaa maatalouden kannal- 26441: ta nykyistä merkittävämpää tutkimustoimintaa. 26442: 26443: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 26444: 26445: Timo Roos 26446: 1988 vp. 725 26447: 26448: Raha-asia-aloite n:o 677 26449: 26450: 26451: 26452: 26453: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Metsäntutkimuslaitok- 26454: sen Parkanon tutkimusaseman lisärakennuksen rakentami- 26455: seen 26456: 26457: Eduskunnalle 26458: 26459: Metsäntutkimuslaitoksen Parkanon tutki- listäjänä paikkakunnalla on myös suuri. Toi- 26460: musasemalla on paraikaa tekeillä suunnitelmat mintansa kehittämisen kannalta lisärakennuk- 26461: lisärakennuksen rakentamista varten. Parka- sen rakentaminen on erityisen välttämätön. 26462: non tutkimusasemalla on arvostettu asema met- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26463: säntutkimuksen eri lohkoilla. Paraikaa on esim. nioittaen, 26464: meneillään tutkimuksia noin kolmestakymme- 26465: nestä eri aiheesta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26466: Erityisen merkittävä osuus asemalla on valta- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26467: kunnallisesti merkittävissä metsien happolas- 30. 76. 74 2 000 000 markkaa Metsäntut- 26468: keumatutkimuksissa. kimuslaitoksen Parkanon tutkimusase- 26469: Parkanon tutkimusasema on ollut toiminnas- man lisärakennuksen rakentamiseen. 26470: sa jo neljäkymmentä vuotta. Sen merkitys työl- 26471: 26472: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 26473: 26474: Timo Roos Ilkka Joenpalo Raimo Vuoristo 26475: 726 1988 vp. 26476: 26477: Raha-asia-aloite n:o 678 26478: 26479: 26480: 26481: 26482: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 11 eli ns. 26483: Porin tien parantamiseen 26484: 26485: 26486: Eduskunnalle 26487: 26488: Valtatie n:o 11, Porin tie, on merkittävä lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26489: kenneväylä mm. yhtenä Porin satamateistä 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26490: maakuntaan. Sen kunto tällä hetkellä on heik- 31.24. 77 2 000 000 markkaa valtatien 26491: ko. Kantavuus on heikko ja tierunko useasta n:o 11 kunnostukseen. 26492: kohdasta pettänyt. Tien saattaminen nykyistä 26493: parempaan kuntoon on välttämätöntä. 26494: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26495: nioittaen, 26496: 26497: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 26498: 26499: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila Arto Lapiolahti 26500: Jorma Rantanen Jukka Gustafsson Raimo Vuoristo 26501: Kerttu Törnqvist Antti Kalliomäki 26502: 1988 vp. 727 26503: 26504: Raha-asia-aloite n:o 679 26505: 26506: 26507: 26508: 26509: T. Roos: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän 26510: rakentamiseen ja piennarten levittämiseen tiellä n:o 249 Vam- 26511: malassa ja Äetsässä 26512: 26513: Eduskunnalle 26514: 26515: Vammalan ja Äetsän välisellä tiellä n:o 249 Koko hankkeen kustannukset tarvittavine 26516: on liikenne jatkuvasti vilkastunut. Siitä huo- suunnittelumäärärahoineen ovat 6 miljoonaa 26517: mattava osa on työpaikkaliikennettä. Myös ja- markkaa. 26518: lan ja polkupyörillä tapahtuva kuntoliikunta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26519: tiellä on runsasta. On siis syntynyt tarve paran- taen, 26520: taa liikenteen sujuvuutta ja erityisesti turvalli- 26521: suutta. ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26522: Välillä Nuupala (Vammala)-Ruotsila (Äet- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26523: sä) tulisi noin kuuden kilometrin matkalla levit- 31.24. 77 6 000 000 markkaa kevyen lii- 26524: tää tienpiennarta. Hankkeen kustannusarvio on kenteen viiyllin rakentamiseen ja pien- 26525: 4 miljoonaa markkaa. Välillä Tiilitehdas-Sal- narten levittiimiseen tiellii n:o 249 Vam- 26526: miyhtiöt Äetsässä tulisi tielle rakentaa erillinen malassa ja Äetsiissii. 26527: kevyen liikenteen väylä, pituudeltaan noin kol- 26528: me kilometriä. Sen kustannusarvio on 1,5 mil- 26529: joonaa markkaa. 26530: 26531: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 26532: 26533: Timo Roos 26534: 728 1988 vp. 26535: 26536: Raha-asia-aloite n:o 680 26537: 26538: 26539: 26540: 26541: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. i-korttioikeuden 26542: saamiseksi kaikille alle 65-vuotiaille eläkkeensaajille 26543: 26544: 26545: Eduskunnalle 26546: 26547: Valtionrautatiet myöntää 65 vuotta täyttä- Kansaneläkelaitoksen ilmoituksen mukaan vuo- 26548: neille eläkkeensaajille ns. 65-kortin, joka oi- den 1986 lopussa oli noin 145 000 eläkkeensaa- 26549: keuttaa 50 OJo :n alennukseen matkalipusta. Ku- jaa, joilla ei ollut oikeutta i-korttiin. Tämä on 26550: luvan vuoden maaliskuun alusta poistuvat myös suuri epäkohta, sillä eläkkeensaajan elämänti- 26551: voimakasta arvostelua herättäneet viikonloppu- lanne on samanlainen riippumatta siitä, minkä 26552: ja ja juhlapyhiä koskeneet alennuslippurajoi- säännöksen mukaan hän saa eläkettä tai minkä 26553: tukset. VR antaa eläkeläisalennukset liiketalou- ikäinen hän on. Nykyinen käytäntö siis lisää eri- 26554: dellisin perustein. arvoisuutta eläkkeensaajien keskuudessa. 26555: Lisäksi valtioneuvoston päätöksellä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26556: myönnetty 65-korttia vastaava alennus eli ns. i- nioittaen, 26557: kortti opiskelijoille, koululaisille, eräille työky- 26558: vyttömyyseläkkeen saajille ja rintamalisään oi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26559: keutetuille sekä sotainvalideille. Näistä alen- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26560: nuksista on VR:n taloudenhoidosta annetun 31.57.50 IOOOOOOOmarkkaans. i-kort- 26561: lain perusteella maksettava erikseen korvausta tioikeuden ulottamiseksi koskemaan 26562: VR:lle, ja tähän tarkoitukseen on valtion tulo- kaikkia alle 65-vuotiaita eläkkeensaa- 26563: ja menoarviossa erillinen korvausmomentti. jia. 26564: 26565: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 26566: 26567: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila Kerttu Törnqvist 26568: Antti Kalliomäki Arto Lapiolahti Jorma Rantanen 26569: Iiris Hacklin Jukka Gustafsson Tuula Paavilainen 26570: Ilkka Joenpalo Raimo Vuoristo 26571: 1988 vp. 729 26572: 26573: Raha-asia-aloite n:o 681 26574: 26575: 26576: 26577: 26578: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Porin läänin 26579: liikenneturvallisuusohjelman laatimiseksi 26580: 26581: 26582: Eduskunnalle 26583: 26584: Turun ja Porin lääni on liikenneturvallisuu- - tehostaa liikenneturvallisuustyötä yleensä 26585: den kannalta turvattomimpia läänejä maassam- ko. läänin alueella 26586: me. Vuosittaiset liikenneonnettomuuskustan- - systemaattisesti hahmottaa liikennetur- 26587: nukset ovat läänissä yli miljardi markkaa eli vallisuusongelmat (onnettomuudet ja niitä edel- 26588: noin 1 400 mk asukasta kohden. tävät tilanteet) 26589: Liikenneturvallisuuden parantamisen tulee - systemaattisesti analysoida eri sektorien 26590: olla liikennepolitiikan yksi keskeinen painopis- liikenneturvallisuustyö ja muodostaa koko ku- 26591: tealue. Liikenneturvallisuustyön lähtökohtana va läänin liikenneturvallisuustyöstä (aukkopai- 26592: tulee olla inhimillisen surun ja kärsimyksen kat, päällekkäisyydet, yhteistyömahdollisuu- 26593: välttäminen, mutta työ on myös yhteiskuntata- det) 26594: loudellisesti kannattavaa. Liikenneturvallisuus- - muokata kansalaiset liikenneturvallisuut- 26595: työ kaipaa tehostamista hallinnon kaikilla ta- ta edistäville hankkeille myötämielisiksi ja va- 26596: soilla. Liikenneturvallisuustyössä läänitason kuuttaa poliittiset päättäjät riittävien resurssien 26597: koordinoiva toiminta on ollut tähän mennessä tähdellisyydestä ja liikenneturvallisuustyön yh- 26598: erityisen vähäistä. teiskuntataloudellisesta tuottavuudesta 26599: Liikenneonnettomuuksia pyritään ehkäise- - löytää painopistealueet, jonne mahdolli- 26600: mään liikenneympäristöä kehittämällä sekä set lisäresurssit kannattaa suunnata 26601: opetuksen, valistuksen ja asennekasvatuksen - harjoittaa jatkuvaa tutkimusta, suunnit- 26602: keinoin. Liikenneonnettomuuksien ehkäisy telua ja seurantaa aktivoivaa toimintaa sekä 26603: vaatii lisäksi tutkimusta ja suunnittelua. Onnis- luoda hyvät yhteistyömahdollisuudet 26604: tuakseen ennalta ehkäisevät toimet edellyttävät - antaa kullekin liikenneturvallisuutta edis- 26605: laajaa yhteistyötä erilaisten sidosryhmäorgani- tävälle organisaatiolle mahdollisuus itsenäisesti 26606: saatioiden kanssa. Tällaisia organisaatioita on jatkaa omaa toimintaansa 26607: valtion, läänien ja kuntien tasolla, jakautuen - aktivoida läänin kuntia liikenneturvalli- 26608: monen ministeriön, piirihallinnon, hallintokun- suutta edistävien hankkeiden toteuttamiseen. 26609: nan ja toimikunnan työhön puhumattakaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26610: opetuksesta ja vapaaehtoisesta kansalaistoimin- nioittaen, 26611: nasta. Liikenneonnettomuuksien seurausvaiku- 26612: tusten hoito sisältää terveydenhoitoa, sairaan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26613: hoitoa, kuntoutusta sekä sosiaalihuoltoa. 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar- 26614: Liikenneonnettomuuksien ehkäisyn moni- kan määrärahan Turun ja Porin läänin 26615: ulotteinen kenttä tekee työn vaikeaksi. Mitkään liikenneturvallisuusohjelman laatimista 26616: ponnistelut eivät kuitenkaan ole liian suuria. varten. 26617: Turun ja Porin läänin liikenneturvallisuuden 26618: toimintaohjelma olisi tavoitepoliittinen suunni- 26619: telma. Sen avulla voitaisiin: 26620: 26621: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 26622: 26623: Timo Roos Jorma Rantanen 26624: Jukka Gustafsson Raimo Vuoristo 26625: 730 1988 vp. 26626: 26627: Raha-asia-aloite n:o 682 26628: 26629: 26630: 26631: 26632: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta turpeen moninaiskäytön 26633: tutkimustoimintaan 26634: 26635: 26636: Eduskunnalle 26637: 26638: Turvetuotanto on merkittävä työllistäjä mo- tellen erittäin tarpeellista. Nykyisillä määrära- 26639: nilla paikkakunnilla maassamme. Useasti turve- hoilla tutkimustoiminta etenee tarpeeseen näh- 26640: tuotantoa harjoitetaan seuduilla, jonne muun- den liian hitaasti. 26641: laista teollisuutta on sijoittunut niukasti. Turve- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26642: tuotantoalueet ovat useasti myös vaikeilla työt- nioittaen, 26643: tömyysalueilla. Turpeen poltto ei vähäisen ja- 26644: lostusasteensa takia ole suinkaan hyödyllisin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26645: käyttötapa. 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 26646: Tutkimustoiminnan lisääminen, tavoitteena markkaa turpeen moninaiskäytön tutki- 26647: turpeen moninaiskäyttö, olisi tulevaisuutta aja- mustoimintaan. 26648: 26649: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 26650: 26651: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila Arto Lapiolahti 26652: Jorma Rantanen Iiris Hacklin Jukka Gustafsson 26653: Tuula Paavilainen Ilkka Joenpalo Raimo Vuoristo 26654: Kerttu Törnqvist Antti Kalliomäki 26655: 1988 vp. 731 26656: 26657: Raha-asia-aloite n:o 683 26658: 26659: 26660: 26661: 26662: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta vaikeavammaisten las- 26663: ten kotihoidon tukeen 26664: 26665: 26666: Eduskunnalle 26667: 26668: Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kotona pa niin, että sitä ei ole saatu silloinkaan, kun sii- 26669: tapahtuvaa hoitoa pidetään yleisesti suositelta- hen ilmiselvää tarvetta olisi ollut. 26670: vana hoitomuotona. Sitä se varmaan onkin ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26671: erityisesti lasten kohdalla. Tällainen kotona ta- nioittaen, 26672: pahtuva hoitaminen vaatii perheeltä henkisen 26673: panoksen lisäksi myös taloudellisia uhrauksia, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26674: joihin on lupa odottaa yhteiskunnalta tukea. 1989 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 26675: Asiaa koskevien säädösten lieventyessä ja hoi- markkaa vaikeavammaisten lasten koti- 26676: totarpeen kasvaessa on kuitenkin käynyt niin, hoidon tukeen. 26677: että saatu tuki on ollut joko riittämätön, tai jo- 26678: 26679: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 26680: 26681: Timo Roos Marja-Liisa Tykkyläinen Pentti Lahti-Nuuttila 26682: Arto Lapiolahti Jorma Rantanen Iiris Hacklin 26683: Jukka Gustafsson Tuula Paavilainen Ilkka Joenpalo 26684: Raimo Vuoristo Kerttu Törnqvist Antti Kalliomäki 26685: 732 1988 vp. 26686: 26687: Raha-asia-aloite n:o 684 26688: 26689: 26690: 26691: 26692: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta Keuhkovammaliiton 26693: toimesta järjestettävän lomatoiminnan tukemiseen 26694: 26695: 26696: Eduskunnalle 26697: 26698: Vapaa-ajan hyödyllinen, ihmistä kehittävä vammaisen välttämättä tarvitseman avustajan 26699: käyttö on erityisen tärkeätä vammaisille. Mo- mukanaoloa. Kokonaisuudessaan voidaan sa- 26700: nenlaiset vaikeudet juuri heidän kohdallaan noa, että vammaisuus aiheuttaa ao. henkilölle 26701: ovat kuitenkin siihen esteenä. taloudellisia lisärasituksia samoin kuin vaikeuk- 26702: Keuhkovammaliitto monine jäsenyhdistyksi- sia keskimääräisen elintason ja elämisen tason 26703: neen on lähinnä kesänviettopaikoissa järjestä- ylläpitämiseksi. Valtion tukea siis tarvitaan, 26704: nyt monipuolista lomanviettoa. Vammaisten jotta vammaiset saisivat lomapalveluita itsel- 26705: virkistymiskeskusten ylläpito on muodostunut leen. 26706: taloudellisesti erittäin raskaaksi. Näin on kui- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26707: tenkin katsottu välttämättömäksi menetellä. nioittaen, 26708: Yleiset palvelut on tarkoitettu lähinnä terveille. 26709: Tämän johdosta niiden järjestämisessä ei ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26710: otettu riittävästi huomioon vammaisten usein 1989 tulo- ja menoarvioon 650000 26711: vaikeata allergisuutta, heidän tarvitsemaansa markkaa käytettäväksi Keuhkovamma- 26712: erityisruokavaliota, liikkumisvaikeuksia eikä liiton järjestämään lomatoimintaan. 26713: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 26714: 26715: Timo Roos Marja-Liisa Tykkyläinen Pentti Lahti-Nuuttila 26716: Arto Lapiolahti Jorma Rantanen Iiris Hacklin 26717: Jorma Gustafsson Tuula Paavilainen Raimo Vuoristo 26718: Kerttu Törnqvist Antti Kalliomäki 26719: 1988 vp. 733 26720: 26721: Raha-asia-aloite n:o 685 26722: 26723: 26724: 26725: 26726: T. Roos ym.: Määrärahan osoittamisesta vesistön käyttöä koske- 26727: van suunnitelman laatimiseksi Kokemäenjoen vesistössä 26728: 26729: 26730: Eduskunnalle 26731: 26732: Kokemäenjoen vesistö on monien samaan kannan säilyttäminen ja virkistyskalastuksen li- 26733: suuntaan vaikuttavien toimenpiteiden positiivi- sääminen sekä vesistön muukin elinkeinollinen 26734: sena seurauksena hyvää vauhtia puhdistumas- kehittäminen. 26735: sa. Voi siis olettaa, että sen käyttö tämänkin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26736: johdosta on kasvamassa. Jotta erilaiset suunni- nioittaen, 26737: telmat ja niiden toteutukset palvelisivat tasa- 26738: puolisesti samaa päämäärää, tulisi laatia asiasta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26739: selkeä suunnitelma. 1989 tulo- ja menoarvioon 800 000 26740: Tavoitteena suunnitelmassa tulisi olla Pyhä- markkaa vesistön käyttöä koskevan 26741: järven-Äetsänkosken välillä vesistön ja sen suunnitelman laadintaan Kokemäen- 26742: ympäristön matkailullinen kehittäminen, virkis- joelle välillä Pyhäjärvi-Äetsänkoski. 26743: tyskäytön lisääminen, osin harvinaisenkin kala- 26744: 26745: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 26746: 26747: Timo Roos Jorma Rantanen Jukka Gustafsson 26748: Raimo Vuoristo Kerttu Törnqvist Antti Kalliomäki 26749: 734 1988 vp. 26750: 26751: Raha-asia-aloite n:o 686 26752: 26753: 26754: 26755: 26756: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin teknillisen op- 26757: pilaitoksen lisärakennuksen suunnitteluun 26758: 26759: 26760: Eduskunnalle 26761: 26762: Mikkelin teknillinen oppilaitos on Mikkelin kohteet käsittävässä KTS-suunnitelmassa on 26763: läänissä keskeisellä sijalla kehitettäessä koulu- hankkeen suunnittelua varten merkitty ensim- 26764: tusoloja, tutkimusta ja tiedon soveltamista. mäinen 0,5 miljoonan markan määräraha vuo- 26765: Teknisen alan opetukselle asetetut vaatimukset delle 1991. 26766: ovat olennaisesti muuttuneet 1970-luvun tilan- Valtioneuvoston asettama rakennemuutos- 26767: teesta, jolloin oppilaitos rakennettiin. Erityises- työryhmä on pitänyt tarpeellisena, että hanket- 26768: ti koneautomaation ja tietotekniikan kehitys on ta aikaistetaan tarvittaessa työllisyysvarojen 26769: ollut nopeata. turvin. Suunnittelu on mahdollista käynnistää 26770: Oppilaitoksen toimintapuitteet eivät ole ke- jo vuonna 1988 perustamissuunnitelman tultua 26771: hittyneet opetukselle asetettujen vaatimusten hyväksytyksi. Mikäli suunnitteluun saadaan tä- 26772: kanssa samassa tahdissa. Tämä jälkeenjäänei- nä vuonna käytettäväksi 0,5 miljoonaa mark- 26773: syys yhdessä lisääntyneen oppilasmäärän kans- kaa, olisi loput osoitettava vuodelle 1989 joko 26774: sa on aiheuttanut huomattavan toimitilojen li- omana määrärahana tai työllisyysmäärära- 26775: sätarpeen. hoista. 26776: Oppilaitoksen johtokunnan hyväksymän pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26777: rustamissuunnitelman mukaan tarvittavaan li- nioittaen, 26778: särakennukseen sisällytettäisiin koneautomaa- 26779: tio- ja LVI-laboratoriot, opetustiloja sekä kir- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26780: jasto- ja hallintotiloja 4 650 hyöty-m 2 • Hank- 1989 tulo- ja menoarvioon 1500 000 26781: keen kustannukset ovat n. 30 milj. markkaa. markkaa Mikkelin teknillisen oppilai- 26782: Opetusministeriön hallinnonalan investointi- toksen lisärakennuksen suunnitteluun. 26783: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 26784: 26785: Pirjo Rusanen Jouni Backman 26786: Mauri Miettinen Timo Kietäväinen 26787: 1988 vp. 735 26788: 26789: Raha-asia-aloite n:o 687 26790: 26791: 26792: 26793: 26794: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kerimäen kirkon ulko- 26795: maalaukseen 26796: 26797: 26798: Eduskunnalle 26799: 26800: Kerimäen kirkko - maailman suurin puu- markkaa. Maalinpoisto tulee suorittaa maalin- 26801: kirkko - on kulttuurihistoriallisesti arvokas ja poistoaineella, kaapimella ja painepesulla, ei 26802: kansainvälisestikin kuuluisa rakennus. Savon- missään tapauksessa hiekkapuhaltamalla. 26803: linnan oopperajuhlien aikana pidetyt konsertit Näin mittavan hankkeen toteuttaminen edel- 26804: ovat tehneet kirkon entistä tunnetummaksi. lyttää ulkopuolisen rahoituksen saamista. 26805: Kirkon ulkomaalaus on tarkoitus toteuttaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26806: vuosina 1988-89. Asiantuntijoiden mukaan nioittaen, 26807: työ tulee suorittaa siten, että kesällä 1988 pois- 26808: tetaan puupinnailta ja mahdollisesti katosta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26809: vanhat maalikerrokset ja varsinainen maalaus- 1989 tulo- ja menoarvioon 300 000 26810: työ suoritetaan kesän 1989 aikana. markkaa Kerimäen kirkon u/komaa- 26811: Alustava kustannusarvio on n. 900 000 mark- laukseen. 26812: kaa, josta maalinpoistao osuus on n. 500 000 26813: 26814: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 26815: 26816: Pirjo Rusanen Jouni Backman 26817: Mauri Miettinen Timo Kietäväinen 26818: 736 1988 vp. 26819: 26820: Raha-asia-aloite n:o 688 26821: 26822: 26823: 26824: 26825: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisest<C Mikkelin maakunta-ar- 26826: kiston lisärakennuksen rakentamiseen 26827: 26828: 26829: Eduskunnalle 26830: 26831: Mikkelin maakunta-arkiston nykyiset toimi- Lisärakennushanke toteutetaan kahdessa vai- 26832: tilat ovat käyneet mitoitukseltaan riittämättö- heessa, joista ensimmäinen on mikrofilmien säi- 26833: miksi. Maakunta-arkisto ei enää kykene täyttä- lyttämiseen tarkoitettu kalliosuoja ja toinen 26834: mään lainsäädännössä asetettua velvoitetta toi- vaihe on varsinainen lisärakennus. 26835: mia asiakirjojen säilytyspaikkana. Se ei ole voi- Mikrofilmiarkiston rakentaminen toteutunee 26836: nut 1980-luvulla vastaanottaa kuin vähäisen vuoden 1988 aikana. Lisärakennuksen kustan- 26837: osan valtion viranomaisten siirtoa odottavista nusarvio on 15 milj. markkaa. Sen toteuttami- 26838: asiakirjoista. Sen on ollut kieltäydyttävä myös nen on edennyt hitaasti. Opetusministeriön 26839: muun tutkimuksellisesti arvokkaan asiakirja- KTS:n mukaan rakennuksen piti valmistua 26840: aineiston vastaanottamisesta. Myös henkilö- vuonna 1989. 26841: kunnan toimitilat ja tutkijain tilat ovat käyneet Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26842: riittämättömiksi ja epätarkoituksenmukaisiksi. nioittaen, 26843: Koulutus-, kokous-, näyttely- ja mikrofilmaus- 26844: tiloja ei ole lainkaan, ja konservointitilat ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26845: puutteelliset. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26846: Maakunta-arkiston lisärakennus voidaan si- 29.93.74 5 000000 markkaa Mikkelin 26847: joittaa maakunta-arkiston tontille nykyisen ra- maakunta-arkiston lisärakennuksen ra- 26848: kennuksen jatkeeksi. kentamiseen. 26849: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 26850: 26851: Pirjo Rusanen Jouni Backman 26852: Mauri Miettinen Timo Kietäväinen 26853: 1988 vp. 737 26854: 26855: Raha-asia-aloite n:o 689 26856: 26857: 26858: 26859: 26860: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Elinkeinoelä- 26861: män Keskusarkistolie lisätilojen rakentamiseen 26862: 26863: 26864: Eduskunnalle 26865: 26866: Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto on töjen arkistoja on tutkimustoiminnassa voitu 26867: lakisääteistä valtionapua saava yksityisluontoi- nyt käyttää hyväksi, kun niitä on keskitetysti 26868: nen arkisto, johon kootaan elinkeinoelämän koottu ELKA:oon. ELKA on muodostumassa 26869: yritysten ja järjestöjen arkistoja. alan aktiiviseksi tutkimuskeskukseksi maassam- 26870: Valtakunnallisena laitoksena ELKA kokoaa me. Säilytystilojen laajennuksen kokonaiskus- 26871: aineistoa kaikkialta maastamme. Kansallisen tannukset ovat 7 mmk. 26872: kulttuurimme ja tutkimuksen kannalta merkit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26873: tävää aineistoa on hävittämisuhan takia siirret- nioittaen, 26874: ty ELKA:oon niin, että laitoksen nykyiset 7 000 26875: hyllymetrin tilat ovat tulleet täyteen. Lisätiloja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26876: on suunniteltu Mikkelin kaupungin ja elinkei- 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 26877: noelämän yhteishankkeena. markkaa Suomen Elinkeinoelämän Kes- 26878: Aikaisemmin eri puolilla maatamme hajal- kusarkiston lisätilojen rakentamiseen. 26879: laan olleita elinkeinoelämän yritysten ja järjes- 26880: 26881: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 26882: 26883: Pirjo Rusanen Jouni Backman 26884: Mauri Miettinen Timo Kietäväinen 26885: 26886: 26887: 26888: 26889: 47 280129N 26890: 738 1988 vp. 26891: 26892: Raha-asia-aloite n:o 690 26893: 26894: 26895: 26896: 26897: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen järvikalas- 26898: tusmuseohankkeen toteuttamiseen 26899: 26900: 26901: Eduskunnalle 26902: Itä-Suomen järvikalastusmuseo on Kerimäen Kerimäen kunta ei pysty tätä 6-7 miljoonan 26903: kunnan ylläpitämä erityismuseo, joka perustet- markan hanketta toteuttamaan yksin. Sekä ta- 26904: tiin vuonna 1982. Itä-Suomen järvikalastusmu- loudellisesti että museaalisesti on välttämätön- 26905: seo on kulttuuriekologinen museo, joka tallen- tä, että valtio osallistuu toteuttamiskustannuk- 26906: taa sisävesikalastukseen liittyvää aineistoa ja siin. Itä-Suomen järvikalastusmuseo ei palvele 26907: esineistöä ja tutkii kalastuksen ja muun yhteis- vain Kerimäkeä, tai edes Itä-Suomea, vaan ko- 26908: kunnan suhteita menneisyydestä nykypäivään. ko maan käsittävän kalastuskulttuurin vaali- 26909: Museon toiminta-alueena on Itä-Suomi, ensisi- mista. 26910: jaisesti Puruveden, Pyhäveden ja Pihlajaveden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26911: altaat. nioittaen, 26912: Museon toiminnan on toistaiseksi rahoittanut 26913: lähes yksinomaan Kerimäen kunta. Vuoteen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26914: 1988 mennessä on tarkoitus toteuttaa museon 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26915: kokonaisrakennusohjelma, jonka tuloksena 29.88.54 1 000 000 markkaa Itä-Suo- 26916: syntyvät museon uusi päärakennus ja itäsuoma- men järvikalastusmuseohankkeen to- 26917: lainen kalastajakylä. Tavoitteena on tieteellises- teuttamiseen. 26918: ti ja museaalisesti korkeatasoinen kokonaisuus. 26919: 26920: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 26921: 26922: Pirjo Rusanen Jouni Backman 26923: Mauri Miettinen Timo Kietäväinen 26924: 1988 vp. 739 26925: 26926: Raha-asia-aloite n:o 691 26927: 26928: 26929: 26930: 26931: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin lentokentän 26932: parantamiseen 26933: 26934: 26935: Eduskunnalle 26936: 26937: Mikkelin lentokentän toiminta nykymuodos- tahdissa. Lähivuosien tärkeimmät investointi- 26938: saan alkoi v. 1972, jolloin Mikkelin vanhalle tarpeet ovat kiitotien jatkaminen sekä kalusto- 26939: lentokenttäalueelle rakennettiin uusi kiitotie ja ja laitehankinnat. 26940: lentoasemarakennus. Mikkelin kaupunki on Lähivuosien investointiohjelman toteuttami- 26941: saanut lentokentän ylläpitoon ja kehittämiseen nen edellyttäisi Mikkelin lentokentän avustus- 26942: vuosittain valtionavustusta, joka ei kuitenkaan ten tuntuvaa korottamista, jotta kalustoinves- 26943: ole täysin kattanut kaupungille aiheutuneita tointien lisäksi kentän toimivuuden, turvalli- 26944: menoja. Vuoden 1986 tilinpäätöksen mukaan suuden ja hoidon kustannusten kurissapitämi- 26945: kentän ylläpidosta aiheutui noin 500 000 mar- seksi voitaisiin suorittaa myös esitetyt raken- 26946: kan tappio kaupungille. Lisäksi kentän kehittä- nusinvestoinnit. 26947: misinvestointeihin saatu valtionapu ei ole täysin Tavoitteena ollut valtionavustusten täysimää- 26948: kattanut kaupungin kustannuksia. Kaiken kaik- räisyys ei ole Mikkelin kentän kohdalla toteutu- 26949: kiaan välittömiä rahamenoja on kuluneiden 15 nut, mikä johtunee paitsi määrärahojen niuk- 26950: vuoden aikana kentän ylläpidosta ja rakentami- kuudesta myös jatkuvasti lisääntyvistä avustus- 26951: sesta aiheutunut kaupungille n. 4,6 milj. mk. kohteista. Jotta Mikkelin lentoaseman kehittä- 26952: Lentokentän kehittämisen pääpyrkimyksenä minen voisi tapahtua rinnan samantasoisten 26953: on ollut kentän varustetason uudistaminen si- valtion hoidossa olevien kenttien kehittämisen 26954: ten, että liikenne saataisiin mahdollisimman kanssa, tulisi määräraha osoittaa lentopaikoit- 26955: säännölliseksi. Lennonohjauslaitteiston nykyai- tain tulo- ja menoarvion kohdassa 31.47.41 26956: kaistaminen sekä uusiutunut lentokalusto ja pa- "Valtionapu eräiden lentopaikkojen rakenta- 26957: rantuneet aikataulut ovat kääntäneet Mikkelin miseen ja ylläpitoon", kuten kaupunki on ai- 26958: lentoaseman matkustajamäärät nousuun. Kun kaisemmissa yhteyksissä esittänyt. 26959: vuotuiset matkustajamäärät ovat vaihdelleet Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26960: viime vuosina 20 000 ja 23 000 matkustajan vä- nioittaen, 26961: lillä, kasvoi määrä vuonna 1987 lähes 30 000 26962: matkustajaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26963: Valtionavun riittämättömyys on jarruttanut 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26964: kentän varustetason parantamista ja nykyai- 31.47.41 3 630000 markkaa Mikkelin 26965: kaistamista tarpeisiin nähden riittävän nopeassa lentokentän kehittämiseen ja ylläpitoon. 26966: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 26967: 26968: Pirjo Rusanen Jouni Backman 26969: Mauri Miettinen Timo Kietäväinen 26970: 740 1988 vp. 26971: 26972: Raha-asia-aloite n:o 692 26973: 26974: 26975: 26976: 26977: Rusanen ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Helemi-radan suun- 26978: nittelua varten 26979: 26980: 26981: Eduskunnalle 26982: 26983: Mikkelin läänin Maakuntaliitto ry:n nimeä- välille Heinola-Mäntyharju maksaa 362 mmk 26984: mä Helemi-ratatyöryhmä, jossa olivat mukana ja Lahden-Heinolan radan perusparannus 26985: myös rautatiehallitus ja liikenneministeriö, sai maksaa 153 mmk. 26986: työnsä valmiiksi syyskuussa 1983. Yhteydet Savosta pääkaupunkiseudulle no- 26987: Sen toimesta valmistui kolme Helemi-rata- peutuvat noin 30-40 minuuttia Helemi-radan 26988: hanketta koskenutta osaselvitystä: ansiosta. Henkilöliikenteen aikatauluihin rata 26989: - Helemi-radan aluevarausselvitys välillä vaikuttaa kahdella tavalla. Ensiksi junan kulun 26990: Heinola-Mäntyharju, Savon radan oikaisu vä- nopeutuminen lyhentää matka-aikoja Savon ja 26991: lillä Lahti-Mikkeli, 1982 Etelä-Suomen välillä. Toiseksi nopeutumisen 26992: - Helemi-radan ympäristöselvitys välillä mukanaan tuomat uudet matkustajat tekevät 26993: Heinola-Mäntyharju, 1983 mahdolliseksi junatarjonnan lisäämisen. 26994: - Helemi-radan vaikutusselvitys, 1983 Liikenneturvallisuuteen rata vaikuttaa mer- 26995: Helemi-radan liikenteellisten vaikutusten kittävästi, koska sen avulla voidaan poistaa ta- 26996: alue käsittää radan pohjoispäässä Savon, Kai- soristeyksiä Lahden ja Heinolan välillä ja vä- 26997: nuun ja osia Keski-Suomesta. Eteläpäässä vai- hentää liikennöintiä muilla rataosilla. Nykyisin 26998: kutusalueeseen kuuluvat Uusimaa, Etelä-Häme Savon radalla välillä Lahti-Mäntyharju on 84 26999: ja osia Varsinais-Suomesta. Näillä alueilla asuu tasoristeystä. Helemi-radalla niitä olisi vastaa- 27000: yhteensä noin puolet Suomen väestöstä. Radan valla välillä alle 10. 27001: lähivaikutusalueella ovat merkittäviä lisäksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27002: alueelliset ja työllisyysvaikutukset. Lähivaiku- nioittaen, 27003: tusalueeseen kuuluu 26 kuntaa ja niissä on 27004: asukkaita yhteensä 294 000. Rata tekee mahdol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27005: liseksi saattaa Heinolan kaupungin uudelleen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27006: henkilöliikenteen piiriin. 31.90. 77 500 000 markkaa Helemi-ra- 27007: Laaditun aluevarausselvityksen perusteella dan suunnittelua varten. 27008: ovat radan kustannukset 515 mmk. Uusi rata 27009: 27010: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 27011: 27012: Pirjo Rusanen Jouni Backman 27013: Mauri Miettinen Timo Kietäväinen 27014: 1988 vp. 741 27015: 27016: Raha-asia-aloite n:o 693 27017: 27018: 27019: 27020: 27021: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta koulutuksen kehittä- 27022: misrahakokeiluun Kuopion läänissä 27023: 27024: 27025: Eduskunnalle 27026: 27027: Väliaikaisen ammatillisen koulutuksen pää- rahoituspohjan laajentamisen tarve, tulisi väli- 27028: töksentekojärjestelmä on liian jäykkä ja moni- aikaisen ammatillisen koulutuksen säädöksiä, 27029: mutkainen, mikä johtuu siitä, että väliaikainen momentin perusteluja ja nimikettä muuttaa val- 27030: ammatillinen koulutus kytkettiin 1980-luvulla tion budjetissa siten, että se mahdollistaa siirty- 27031: raskaaseen monen hallintotason yleissuunnitte- misen koko maassa läänin koulutuksen kehittä- 27032: lua vaativan keskiasteen koulutuksen kehittä- misrahaj ärj estelmään. 27033: misohjelmien laatimiseen. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 27034: Kehittämisohjelmaa koskevia säännöksiä tu- 27035: lisi muuttaa ensi tilassa siten, että ohjelman si- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27036: sältöä väljennetään ja sen toimeenpanossa an- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27037: netaan nykyistä enemmän liikkumavaraa ja 29.76.21 15 000 000 markkaa läänin 27038: päätösvaltaa lääninhallituksille ja oppilaitok- koulutuksen kehittämisrahakokeiluun 27039: sille, jotka voisivat päätöksillään tarvittaessa Kuopion läänissä niin, että määrärahaa 27040: muuttaa joustavasti koulutustaan ja suunnata voitaisiin käyttää eri oppilaitoksissa vä- 27041: sitä kulloinkin läänin alueella vallitsevan koulu- liaikaiseen ammatilliseen perus- ja lisä- 27042: tustarpeen mukaisesti. koulutukseen, aikuiskoulutukseen sekä 27043: Koska aikuiskoulutuksen lisäämisen ja tehos- tutkimus-, kokeilu- ja palvelutoimin- 27044: tamisen perusongelmaksi näyttää muodostuvan taan. 27045: toiminnasta aiheutuva kustannusten kasvu ja 27046: 27047: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 27048: 27049: Mirja Ryynänen Juhani Laitinen Seppo Kääriäinen 27050: Kalle Röntynen Lauha Männistö Riitta Saastamoinen 27051: Jorma Huuhtanen 27052: 742 1988 vp. 27053: 27054: Raha-asia-aloite n:o 694 27055: 27056: 27057: 27058: 27059: Ryynänen ym.: Määrärahan osoittamisesta marjanviljelykonsu- 27060: lentin palkkaamiseksi Kuopion maatalouskeskukseen 27061: 27062: 27063: Eduskunnalle 27064: 27065: Koko valtakunnassa marjojen kulutus on vii- voa varten palkattaisiin oma marjanviljelykon- 27066: me vuosina kasvanut. Mm. Itä-Suomen marja- sulentti, niin Kuopion läänin kummallekin kon- 27067: ja vihannesprojekti on ollut vaikuttamassa tä- sulentille jäisi suurempi ala kuin muualla. Yk- 27068: hän. Kulutuksen lisääntyminen on luonut mah- sistään Sankari Oy:n sopimusviljelmien laajen- 27069: dollisuuden lisätä myös viljelypinta-aloja. Hy- nukset ovat samaa suuruusluokkaa kuin pie- 27070: vin luonnollista olisi lisätä viljelyä pääasiassa nimmällä marjanviljelyalueella olevan marjan- 27071: siellä, missä tuotanto tälläkin hetkellä on, esim. viljelykonsulentin toiminta-alueen koko mar- 27072: Pohjois-Savossa ja erityisesti Sisä-Savon kun- janviljelypinta-ala. 27073: tien alueella. Näille alueille eivät juuri muut Marjanviljelyn työllistävä vaikutus on erit- 27074: tuotantomuodot sovi pientilavaltaisuuden joh- täin suuri. Puhtaasti tilastollisesti mansikanvil- 27075: dosta. Paikallisesti viljelyn lisäämismahdolli- jely vaatii hehtaaria kohti satotasosta riippuen 27076: suudet esim. Sisä-Savossa ovat vieläkin parem- noin 0,9 henkilön työvuotta. Herukanviljely 27077: mat, koska paikallinen Sankari Oy lisää sopi- vaatii yhden työvuoden noin kuutta hehtaaria 27078: muspinta-alaansa noin kolminkertaiseksi aikai- kohti konepoiminnassa. Käytännössä työllistä- 27079: sempaan verrattuna. vä vaikutus on olennaisesti laskennallista suu- 27080: Viljelypinta-alojen lisääntyminen tuo uusia rempi. Maatalousvaltaisella haja-asutusalueella 27081: viljelijöitä. Näin ollen neuvontatarve on suuri. marjanviljelyn kehittäminen on ensiarvoisen 27082: Se on suuri aina uusia viljelmiä perustettaessa ja tärkeää. Sillä voidaan turvata hyvinkin pienten 27083: entisiä laajennettaessa. Olemassa oleva marjan- tilojen elinkelpoisuus. Marjanviljelyn kehittä- 27084: viljelyneuvonta ei kapasiteetiltaan riitä tyydyt- miseksi olisi tärkeää lisätä neuvontakapasiteet- 27085: tämään neuvontatarvetta Pohjois-Savossa. tia. Neuvonnan tehostamiseksi tulisi Kuopion 27086: Maassa toimivilla marjanviljelykonsulenteilla maatalouskeskukseen palkata toinen marjanvil- 27087: on toimialueellaan marjanviljelypinta-alaa noin jelykonsulentti. 27088: 130-1 500 hehtaaria. Suurin pinta-ala 1 500 ha Edellä olevan perusteella ehdotamme, 27089: on Kuopion läänin maatalouskeskuksen konsu- 27090: lentin toimialueella. Seuraavaksi suurin pinta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27091: ala on noin 600 ha. Kuopion läänissä marjanvil- 1989 tulo- ja menoarvioon 90 000 mark- 27092: jely jakautuu siten, että Sisä-Savon kunnissa kaa toisen marjanviljelykonsulentin 27093: marjanviljelypinta-alaa on noin 750 haja muis- palkkaamiseksi Kuopion maatalouskes- 27094: sa kunnissa myös noin 750 ha. Vaikka Sisä-Sa- kukseen. 27095: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 27096: 27097: Mirja Ryynänen Kari Rajamäki Kalle Röntynen 27098: Seppo Kääriäinen Marja-Liisa Tykkyläinen Juhani Laitinen 27099: Lauha Männistö Riitta Saastamoinen Jorma Huuhtanen 27100: 1988 vp. 743 27101: 27102: Raha-asia-aloite n:o 695 27103: 27104: 27105: 27106: 27107: Röntynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Kotiseutulii- 27108: tolle Valtakunnallisten kotiseutupäivien järjestämiseen 27109: 27110: 27111: Eduskunnalle 27112: 27113: Suomen Kotiseutuliitto järjestää vuosittain ja taitotoimintaa. Valtakunnalliset kotiseutu- 27114: Valtakunnalliset kotiseutupäivät. Vuonna 1988 päivät ovat paitsi tämän toiminnan vuotuiskat- 27115: Valtakunnalliset kotiseutupäivät järjestetään selmus, myös tilaisuus, jossa valtakunnan eri 27116: Ylä-Savossa Kiuruvedellä ja Iisalmessa. Koti- puolilta kokoontuvat kotiseututyön ihmiset ja 27117: seutupäivät kokoavat vuosittain useita tuhansia harrastajat tutustuvat erilaisiin suomalaisen ko- 27118: ihmisiä eri puolilta Suomea kotiseutuaatteen tiseutukulttuurin muotoihin. Kotiseutupäivien 27119: puitteissa. Kotiseutupäivien järjestelyistä vas- valtakunnallisen luonteen huomioon ottaen val- 27120: taavat Suomen Kotiseutuliiton ohella aina kul- tiovallan osallistuminen kotiseutupäivien järjes- 27121: loinenkin maakuntaliitto ja kunnat. Kotiseutu- telykustannuksiin on perusteltua. 27122: päivien vuosibudjetti on lähes 1 milj. mk. Ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 27123: loudesta vastaavat tällöin kotiseutupäivien jär- 27124: jestelyorganisaatio osanottomaksujen ja erilais- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27125: ten muiden tulojen muodossa, maakuntaliitto 1989 tulo- ja menoarvioon 250 000 mar- 27126: ja kunnat. Valtiovalta ei toistaiseksi ole kotiseu- kan määrärahan Suomen Kotiseutulii- 27127: tupäivien järjestämiseen osallistunut. tolle Valtakunnallisten kotiseutupäivien 27128: Kotiseututyö on merkittävää perinne-, tieto- järjestämiseen. 27129: 27130: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 27131: 27132: Kalle Röntynen Kari Rajamäki Seppo Kääriäinen 27133: Mirja Ryynänen Riitta Saastamoinen Jorma Huuhtanen 27134: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö Juhani Laitinen 27135: 744 1988 vp. 27136: 27137: Raha-asia-aloite n:o 696 27138: 27139: 27140: 27141: 27142: Saari ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 706 (Suokon- 27143: mäki-Viranperä) parantamiseen 27144: 27145: 27146: Eduskunnalle 27147: 27148: Maantie n:o 706 on lyhin maantieyhteys Leh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27149: timäen ja Alajärven välillä. Se on myös osa 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27150: kahden kaupunkikeskuksen Alavuden ja Ala- 31.24. 77 3 000 000 markkaa maantien 27151: järven välistä tieyhteyttä. Tie on kantavuudel- n:o 706 (Suokonmäki- Viranperä) pa- 27152: taan heikko ja pikaisen perusparantamisen tar- rantamiseen. 27153: peessa. 27154: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27155: nioittaen, 27156: 27157: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 27158: 27159: Aapo Saari Jukka Vihriälä 27160: 1988 vp. 745 27161: 27162: Raha-asia-aloite n:o 697 27163: 27164: 27165: 27166: 27167: Saarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nummen kirkon-val- 27168: tatien n:o 1 välisen tien perusparantamiseen 27169: 27170: 27171: Eduskunnalle 27172: 27173: Uudenmaan tierakennus- ja kunnossapito- jestelyjen aikaistamista. Näissä järjestelyissä 27174: ohjelmassa Nummen tiejärjestelyt on merkitty kevyen liikenteen väylä tälle tieosuudelle on lii- 27175: vuodelle 1992. Tieosuus Nummen kirkolta val- kenteen turvallisuuden kannalta välttämätön, 27176: tatielle n:o 1 on TVL:n taholta julistettu liiken- joten erikoisesti sitä tiejärjestelyjen yhteydessä 27177: neturvallisuuden kannalta vaaralliseksi. Tämä toivotaan koululaisten turvallisuuden vuoksi. 27178: on aiheuttanut esimerkiksi sen, että Nummen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27179: kirkonseudulta joudutaan kuljettamaan 1-11 nioittaen, 27180: luokan oppilaat koululle, vaikka koulumatkaa 27181: on ainoastaan noin kilometrin verran. Nummi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27182: Pusulan kunnanhallitus on myös todennut, että 1989 tulo- ja menoarvioon 8 300 000 27183: Nummen tiejärjestelyille esitetty aikataulu on markkaa perusparannustöihin välillä 27184: liian myöhäinen, ja toivonut lausunnossaan jär- Nummen kirkko-valtatie n:o 1. 27185: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 27186: 27187: Matti Saarinen Markku Pohjola 27188: 746 1988 vp. 27189: 27190: Raha-asia-aloite n:o 698 27191: 27192: 27193: 27194: 27195: Saastamoinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion yliopis- 27196: ton 111 rakennusvaiheen toteuttamiseen 27197: 27198: 27199: Eduskunnalle 27200: 27201: Pohjois-Savon kannalta Kuopion yliopiston Kaikkiaan on kysymys noin 480 opiskelijan ja 27202: 111 rakennusvaiheen käynnistäminen on ensiar- 30-40:n henkilökuntaan kuuluvan tilan tar- 27203: voisen tärkeää. Yliopiston asema koulutus- ja peesta. 27204: tutkimuslaitoksena on maakunnan taitotiedon Yliopiston 111 rakennusvaihe sisältyy opetus- 27205: kannalta keskeinen. Useat yliopiston koulutus- ministeriön investointihankkeisiin. Pääosa ra- 27206: alat soveltuvat myös alueen yritystoiminnan ke- hoituksesta kohdistuu vuodelle 1989. Hankkee- 27207: hittämiseen. , seen on myönnetty aiemmin yhteensä 6, 1 milj. 27208: Yliopiston III rakennusvaihe tyydyttää yli- markkaa suunnittelurahaa, josta 3 milj. mark- 27209: opiston lisätilatarpeen, joka aiheutuu toimin- kaa tälle vuodelle. 27210: nan laajentumisesta ja uusista koulutuslinjois- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 27211: ta. Rakennusvaihe sisältää fysiikan laitoksen se- 27212: kä tietojenkäsittelyopin tilat. Siihen tulee lisäti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27213: loja myös soveltavan eläintieteen laitokselle, 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27214: yhdyskuntahygienian laitokselle, työ- ja teolli- 29.10.74 20500000 markkaa Kuopion 27215: suushygienian laitokselle ja ekologisen ympäris- yliopiston II! rakennusvaihetta varten. 27216: töhygienian laitokselle sekä hallintovirastolle. 27217: 27218: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 27219: 27220: Riitta Saastamoinen Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Rajamäki 27221: Lauha Männistö Juhani Laitinen Seppo Kääriäinen 27222: Mirja Ryynänen Jorma Huuhtanen 27223: 1988 vp. 747 27224: 27225: Raha-asia-aloite n:o 699 27226: 27227: 27228: 27229: 27230: Saastamoinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Savon 27231: kansanopistolle lainanhoitokustannuksiin 27232: 27233: 27234: Eduskunnalle 27235: 27236: Pohjois-Savon kansanopisto on sitoutuma- Pohjois-Savon kansanopistolle rakennettiin 27237: ton kansanopisto, joka on perustettu v. 1895. 1980-luvun alussa uudet toimitilat. Toimitilat 27238: Opiston omistaa Pohjois-Savon kansanopisto- jouduttiin suurelta osin rahoittamaan lainoituk- 27239: seura ry., ja sen tehtävänä on kohottaa opiskeli- sella, mikä vaikeuttaa kansanopiston toimintaa 27240: jan yleissivistystä ja edistää hänen jatko-opinto- edelleen. Lainojen lyhennykset vuoden 1988 ta- 27241: jaan sekä kasvattaa häntä yksilönä ja yhteis- lousarvion mukaan ovat 805 000 mk ja lainojen 27242: kunnan jäsenenä. Opiskelijapaikkojen määrä korot 361 500 mk. Tämä lisää opiskelijoiden 27243: on 90. Opisto sijaitsee valtatien n:o 5 varrella 12 opiskelukustannuksia ja on näin omiaan vai- 27244: km Kuopiosta etelään, ja sillä on suhteellisen keuttamaan myös kansanopiston toimintaa. 27245: uudet ja toimivat tilat. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 27246: Pohjois-Savon kansanopistolla on seuraavat 27247: linjat: peruskoululinja, yleislinjan II vuosikurs- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27248: si (opiskellaan lukion ensimmäisen luokan ai- 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 27249: neita), hoitoalan linja, käytännön linja (sopii markkaa Pohjois-Savon kansanopistolle 27250: myös lievästi vammaisille), tiedotustoiminnan ylimääräisenä valtionapuna suurista in- 27251: linja ja viittomakielen tulkin opintolinja. Kan- vestoinneista aiheutuneiden lainojen 27252: sanopisto on tehnyt esityksen tanssitaiteen lin- hoitokustannusten peittämiseksi. 27253: jan perustamisesta, jolla palveltaisiin myös 27254: Kuopion konservatorion opettajankoulutusta. 27255: 27256: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 27257: 27258: Riitta Saastamoinen Kari Rajamäki Kalle Röntynen 27259: Jorma Huuhtanen Juhani Laitinen Seppo Kääriäinen 27260: Mirja Ryynänen Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö 27261: 748 1988 vp. 27262: 27263: Raha-asia-aloite n:o 700 27264: 27265: 27266: 27267: 27268: Saastamoinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kondylooma- 27269: viruksen aiheuttamien terveyshaittojen tiedotuskampanjaan 27270: 27271: 27272: Eduskunnalle 27273: 27274: Kondyloomavirus on tunnettu jo kauan. Sen Kondyloomavirus leviää sukupuoliyhdynnäs- 27275: on tiedetty aiheuttavan syytämäisiä kasvaimia sä. Tartuntavaara pienenee huomattavasti esim. 27276: synnytinelimiin. Viime vuosina on todettu syy- kondomia käytettäessä. Kondyloomaviruksesta 27277: lämäisen kondyloomaviruksen lisäksi aiheutta- ja sen vaarallisuudesta ei tiedetä juuri mitään. 27278: van myös ns. litteää kondyloomaa synnytineli- Tästä syystä on taudin leviämisen hillitsemiseksi 27279: miin. Tutkimuksissa on todettu nimenomaan voimakkaasti tehostettava tiedottamista. 27280: tämän litteän kondyloomamuutoksen johtavan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27281: solumuutoksiin, jotka naisella aiheuttavat mm. nioittaen, 27282: kohdunkaulan syövän kehittymisen. 27283: Viime aikoina kondyloomavirusmuutokset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27284: ovat etenkin nuorten keskuudessa lisääntyneet 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27285: räjähdysmäisesti. Ko. virustautiin ei nykyisel- 33. 73.24 400 000 markkaa kondyloo- 27286: lään ole tiedossa mitään ehdottoman varmaa maviruksen aiheuttamien terveydellisten 27287: hoitokeinoa. Käytettävissä olevat hoitokeinot haittojen tiedotuskampanjaan. 27288: ovat myös verrattain kalliita (mm. laser- ja 27289: interferonihoito). 27290: 27291: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 27292: 27293: Riitta Saastamoinen Liisa Hilpelä Jorma Huuhtanen 27294: Oiva Savela Kirsti Ala-Harja Tapio Holvitie 27295: 1988 vp. 749 27296: 27297: Raha-asia-aloite n:o 701 27298: 27299: 27300: 27301: 27302: Sarapää ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastojen aluekoulut- 27303: tajajärjestelmän laajentamiseen 27304: 27305: 27306: Eduskunnalle 27307: 27308: Kirjastoalalle on viime vuosina luotu alue- miseen varattu aika (=valtion varoista korvat- 27309: kouluttajajärjestelmä. Sen puitteissa asiantun- tava työaika) on osoittautunut niin vähäiseksi, 27310: tevat kirjastonhoitajat voivat opastaa kollego- etteivät kouluttajat sen puitteissa ehdi riittävästi 27311: jaan tällä hetkellä musiikin ja kirjastoautomaa- käydä kentällä. 27312: tion aloilla. Järjestelmän rakennetta pidetään Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 27313: hyvänä, mutta atk-aluekoulutus tuottaa osittain nioittavasti, 27314: ongelmia. 27315: Atk:n aluekouluttajat on tarkoitettu opasta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27316: maan alueidensa yleisiä kirjastoja eräiden koti- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27317: maisten tietokantojen käytössä. Näin rajattuna 29.56.28 600 000 markkaa yleisten kir- 27318: atk-aluekoulutusta on pidetty liian kapea-alai- jastojen aluekouluttajajärjestelmän laa- 27319: sena. Se on myös resursoitu heikosti. Koulutta- jentamiseen. 27320: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 27321: 27322: Kimmo Sarapää Pentti Lahti-Nuuttila 27323: 750 1988 vp. 27324: 27325: Raha-asia-aloite n:o 702 27326: 27327: 27328: 27329: 27330: Sasi: Määrärahan osoittamisesta Tampereen poliisitalon laajen- 27331: nukseen 27332: 27333: 27334: Eduskunnalle 27335: 27336: Tampereen poliisilaitoksen tilat ovat ahtaat Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 27337: ja riittämättömät. Jo pitkään on suunniteltu taen, 27338: uuden lisäsiiven rakentamista poliisitaloon 27339: ajanmukaisten tilojen saamiseksi. Alun perin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27340: rakennustöiden piti alkaa jo viimeistään v. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27341: 1985, mutta rakentamisen aloittaminen on jat- 26. 75.74 3 000 000 markkaa Tampe- 27342: kuvasti siirtynyt lähinnä rahoitusratkaisujen reen poliisitalon laajennuksen aloittami- 27343: miettimisen vuoksi. Rakennuksen laajennusta seen. 27344: tarvitaan kuitenkin pikaisesti. 27345: 27346: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 27347: 27348: Kimmo Sasi 27349: 1988 vp. 751 27350: 27351: Raha-asia-aloite n:o 703 27352: 27353: 27354: 27355: 27356: Sasi: Määrärahan osoittamisesta Aitovuoren-Teiskon tien pe- 27357: rusparantamiseen 27358: 27359: 27360: Eduskunnalle 27361: 27362: Aitovuoren-Teiskon tie on erityisesti Sori- siirtyessä laajojen viheralueiden ympäröimille 27363: lan Teiskon osuudelta liikennemääriinsä näh- taajama-alueille tien varressa. 27364: den puutteellisessa kunnossa. Tie on vaarallisen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 27365: kapea, varsinkin kun otetaan huomioon tiellä taen, 27366: vilkkaasti liikennöivä kevyt liikenne. Keväisin 27367: tie on lähes liikennöimättömässä kunnossa rou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27368: dan aiheuttaessa tien kuoppaisuutta, jolloin 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27369: tiellä voi ajaa vain hyvin hiljaisella nopeudella. 31.24.77 5 000000 markkaa Aitovuo- 27370: Autokalustoa tien huonokuntoisuus rasittaa ren-Teiskon (Tampere) tien peruspa- 27371: voimakkaasti. Tien käyttö tulee lähivuosina rannuksen aloittamiseen. 27372: kasvamaan Tampereen asutuksen vähitellen 27373: 27374: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 27375: 27376: Kimmo Sasi 27377: 752 1988 vp. 27378: 27379: Raha-asia-aloite n:o 704 27380: 27381: 27382: 27383: 27384: Siitonen: Määrärahan osoittamisesta Invalidiliitolle lomanvietto- 27385: paikkojen kehittämiseen 27386: 27387: 27388: Eduskunnalle 27389: 27390: Yhteiskuntamme elää suuren muutoksen ai- mainituissa lomanviettopaikoissa oli lomavuo- 27391: kaa. Työelämän lisääntyneet vaatimukset ja rokausien määrä noin 62 000. Tämän lisäksi nii- 27392: elämänrytmin kiireistyminen ovat johtaneet tä käytti vuorokautta lyhyemmän ajan noin 27393: turvallisuudentunteen vähenemiseen. Erityises- 75 000 henkilöä. 27394: ti heikoimmat yksilöt joutuvat kovan paineen Lomakotinsa kyseinen järjestö on rakentanut 27395: alaiseksi. ja ylläpitää niitä keräys- ja muiden satunnaisten 27396: Fyysisen ja psyykkisen rasituksen poistami- tulojen avulla. Suuri osa toiminnasta perustuu 27397: seen tulisi olla enemmän mahdollisuuksia, jotta talkootyöhön. Yhteiskunnan tuki on tähän 27398: yksilön kestokyky ei pettäisi. Loma ja siihen mennessä ollut satunnaista ja vähäistä. Invalidi- 27399: liittyvä virkistystoiminta on koettu hyväksi kei- liiton ja sen jäsenyhdistysten voimavarat käy- 27400: noksi elinvoiman palauttajana. Vammaisten tössä olevien lomanviettopaikkojen kunnossa- 27401: henkilöiden kohdalla palautumisen tarve koros- pitoon ja kehittämiseen ovat hyvin rajalliset. 27402: tuu, sillä he joutuvat työssä ja päivittäisessä elä- Kuitenkin näiden tulisi tyydyttää noin 50 000 jä- 27403: mässä muita enemmän ponnistelemaan voi- senen ja heidän perheittensä loma- ja virkistys- 27404: miensa äärirajoilla. Heidän mahdollisuutensa palvelujen tarpeet. 27405: kodin ulkopuolella tapahtuvaan lomanviettoon Yhteiskunnan taloudellisella tuella voitaisiin 27406: ovat kuitenkin suuresti rajoittuneet. Liikunnal- vammaisille henkilöille turvata yhtäläiset mah- 27407: liset esteet rajoittavat yleisten lomanviettopaik- dollisuudet virkistykseen ja lomanviettoon kuin 27408: kojen käyttöä. Myös asenteelliset, psyykkiset ja muilla kansalaisilla. Lomapalvelujen lisäämi- 27409: taloudelliset tekijät asettavat rajoituksia. Vam- nen edistäisi heidän selviytymistään työ- ja päi- 27410: maisten henkilöiden loman- ja vapaa-ajanvietto vittäisessä elämässä. 27411: onnistuu parhaiten heitä varten suunnitelluissa Edellä esitettyyn viitaten ehdotan, 27412: ja rakennetuissa lomanviettopaikoissa. 27413: Invalidiliitto ja sen jäsenyhdistykset ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27414: koko toimintansa ajan harjoittaneet sosiaalista 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 33.57 27415: lomatoimintaa. Järjestöllä on eri puolilla maata uudelle momentille 500 000 markan 27416: 51lomakotia. Liittoon kuuluvien jäsenyhdistys- määrärahan Invalidiliitto ry:lle käytettä- 27417: ten määrä on 128, ja näissä on yhteensä noin väksi sen ja jäsenyhdistystensä omista- 27418: 50 000 jäsentä. Loma- ja virkistyspalvelujen ky- mien lomanviettopaikkojen kehittämi- 27419: syntä on jatkuvasti kasvanut. Vuonna 1986 seen ja ylläpitämiseen. 27420: 27421: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 27422: 27423: Eva-Riitta Siitonen 27424: 1988 vp. 753 27425: 27426: Raha-asia-aloite n:o 705 27427: 27428: 27429: 27430: 27431: Sillanpää ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 669 27432: (Kauhajärvi-tiemestaripiirin raja) rakentamiseksi 27433: 27434: 27435: Eduskunpalle 27436: 27437: Tieyhteys Pohjanmaalta ja Kauhajoelta Hon- sille 1988-89 ohjelmassa sijoitettu ja siinä ai- 27438: kajoen, Kankaanpään, Lavian ja Kiikoisten kaistettu hanke tarvitsee ensimmäisenä raken- 27439: kautta Kiikkaan on ollut esillä merkittävyytensä nusvuonna 3,8 mmk. Ohjelman mukaan tarkoi- 27440: ja tarpeellisuutensa johdosta. Edellä mainittu tuksena on nykyisen soratien suuntauksen pa- 27441: Pohjanmaan tie on hyvin tärkeä pohjois-etelä- rantaminen ja päällystäminen. Toteamme, että 27442: suunnan yhteys, koska valtateiden n:o 3 ja 8 vä- kyseinen 13,5 kilometrin osuus on ainoa sora- 27443: liin edellä mainittujen kuntien ja kaupungin päällysteinen ko. reitillä. 27444: kohdalla jää liian suuri alue erittäin huonojen Tie- ja vesirakennuslaitoksen valtakunnalli- 27445: yhteyksien varaan. sen tieverkon kehittämissuunnitelmassa 1986- 27446: Kauhajoelta pohjoiseen on luontevat yhtey- 2000, Tie 2000, mainitaan merkittävimpien 27447: det kantatieluokkaisena tienä Seinäjoelle ja muutosten yhteydessä ko. tie välillä Honka- 27448: Uusikaarlepyyhyn. Samoin on yhteydet etelään joki-Kauhajoki seudullisena tienä, sen oltua 27449: Kiikasta Huittisten kautta Turkuun tai Helsin- aikaisemmin kokoojatie. 27450: kiin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27451: Tieyhteys palvelisi myös liikennemäärien ta- nioittaen, 27452: saajana valtateillä n:o 8 ja 3. 27453: Maantien yhdistävänä tarpeellisena tieyhtey- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27454: tenä kyseessä oleva reitti palvelisi hyvin Poh- 1989 tulo- ja menoarvioon 3 800 000 27455: jois-Satakuntaa ja Etelä-Pohjanmaata. markkaa maantien n:o 669 (Kauhajär- 27456: TVL:n Vaasan piirin toimenpideohjelman vi-tiepiirin raja, Kauhajoki) suuntauk- 27457: 1986-1992 mukaan tien parantaminen välillä sen parantamiseen ja päällystämiseen. 27458: Kauhajärvi-lääninraja maksaa 9,7 mmk. Vuo- 27459: 27460: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 27461: 27462: Juho Sillanpää Jukka Vihriälä 27463: 27464: 27465: 27466: 27467: 48 280129N 27468: 754 1988 vp. 27469: 27470: Raha-asia-aloite n:o 706 27471: 27472: 27473: 27474: 27475: Sillanpää ym.: Määrärahan osoittamisesta Suupohjan radan 27476: peruskorjaamiseen rataosuudella Koskenkorva-Kaskinen 27477: 27478: 27479: Eduskunnalle 27480: 27481: Vuoden 1987 aikana tuli nk. Suupohjan rata sesti myöhemmin perustettava paperitehdas. 27482: peruskorjatuksi välillä Seinäjoki-Koskenkor- Periaatepäätös jo tältäkin osin on olemassa. 27483: va aivan pieniä viimeistelytöitä lukuun ottamat- Suupohjan radalla on edelleenkin erittäin tär- 27484: ta. Näiden töiden loppuunsaattamiseksi valtion keä merkitys alueen kunnille ja niiden elinkei- 27485: tulo- ja menoarvioehdotuksessa vuodelle 1988 notoiminnoille. Ratavarsialueella sijaitsee 20 27486: esitettiin 2,0 milj. markkaa. Sen sijaan tulo- ja valtakunnallisesti merkittävää yritystä, joista 27487: menoarvioehdotuksessa ei ole mainintaa eikä huomattavin ja radan suurin käyttäjä on Oy 27488: myöskään määrärahaa Suupohjan radan osuu- Metsä-Botnia Ab Kaskisissa. Kaskisten kau- 27489: den Koskenkorva-Kaskinen peruskorjaamista punki on myös merkittävä satamakaupunki. 27490: varten. Mielestämme raskaan tavaraliikenteen pitäisi 27491: Suupohjan rata kuuluu nk. vähäliikenteisiin alueilla, missä se on mahdollista, siirtyä nykyis- 27492: rataosuuksiin. Vuosittainen kuljetusmäärä on tä enemmän maanteiltä kiskoille jo liikennetur- 27493: viime vuosina ollut yli 300 000 tn lukuun otta- vallisuudenkin vuoksi. Suupohjan rata runsaine 27494: matta vuotta 1986, jolloin kuljetusmäärät pie- vuosittaisine kiskojen katkeamisineen sekä päi- 27495: nenivät. Nykyisin kuljetettavasta tavaramääräs- vittäin tapahtuvine myrkyllisten kemikaalioiden 27496: tä kohdentuu noin 90 OJo rataosuudelle Kosken- kuljetuksineen muodostaa ympäristölle vaarati- 27497: korva-Kaskinen ja vain 10 OJo rataosuudelle lanteen. 27498: Seinäjoki-Koskenkorva. Tosin kuljetusmäärät Mielestämme alueen elinkeinotoiminnan ke- 27499: tulevat nousemaan myös viimeksi mainitulla hittämisen ja radan turvallisuustekijät huo- 27500: osuudella, kun lähiaikana Oy Alko Ab:n laa- mioon ottaen ei radan peruskorjaamista koko 27501: jennus Koskenkorvalla valmistuu. Mikäli rata rataosuudella voida enää pitkittää. 27502: kokonaisuudessaan peruskorjataan, tulevat ta- Edellä olevaan viivaten ehdotamme kunnioit- 27503: varakuljetukset lisääntymään huomattavasti tavasti, 27504: koko Suupohjan radalla, jopa siinä määrin, 27505: ettei enää voida puhua vähäliikenteisestä rata- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27506: osuudesta. Radan käyttöä tulee huomattavasti 1989 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 27507: lisäämään myös Kaskisten satamakaupunkiin markan määrärahan Suupohjan radan 27508: suunniteltu selluloosan jatkojalostustehdas, peruskorjaamista varten välillä Kosken- 27509: joka valmistunee lähivuosina, sekä mahdolli- korva-Kaskinen. 27510: 27511: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 27512: 27513: Juho Sillanpää Jukka Vihriälä 27514: Kirsti Ala-Harja Aapo Saari 27515: 1988 vp. 755 27516: 27517: Raha-asia-aloite n:o 707 27518: 27519: 27520: 27521: 27522: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Maailman 27523: elintarvikeohjelman (WFP) tukemiseksi 27524: 27525: 27526: Eduskunnalle 27527: 27528: Kehitysyhteistyössä monenkeskinen apu on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27529: ns. kehityspankkien sijasta ohjattava YK-jär- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27530: jestöjen kautta. Taistelussa nälkää vastaan tu- 24.30. 66 60 000 000 markan lisämäärä- 27531: lee Maailman elintarvikeohjelman tukea lisätä. rahan Maailman elintarvikeohjelman 27532: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- (WFP) tukemiseksi. 27533: nioittaen, 27534: 27535: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 27536: 27537: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 27538: 756 1988 vp. 27539: 27540: Raha-asia-aloite n:o 708 27541: 27542: 27543: 27544: 27545: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta YK:n lasten- 27546: avun järjestölle (UNICEF) 27547: 27548: 27549: Eduskunnalle 27550: 27551: Kehitysyhteistyössä monenkeskinen apu on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27552: mielestämme ohjattava ns. kehityspankkien si- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27553: jasta YK-järjestöjen kautta. Katastrofitilantei- 24.30.66 125 000 000 markan lisämää- 27554: den ja lasten kehitysmaissa kohtaamien muiden rärahan YK:n lastenavun järjestölle 27555: vakavien ongelmien ratkaisemiseksi tulee YK:n (UNICEF). 27556: lastenavun järjestön UNICEF:n määrärahoja 27557: lisätä tuntuvasti. 27558: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27559: nioittaen, 27560: 27561: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 27562: 27563: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 27564: 1988 vp. 757 27565: 27566: Raha-asia-aloite n:o 709 27567: 27568: 27569: 27570: 27571: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta yhteistyön 27572: lisäämiseksi Neuvostoliiton kanssa kehitysyhteistyössä 27573: 27574: 27575: Eduskunnalle 27576: 27577: Kehitysyhteistyön mahdollisuudet laajenisi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27578: vat huomattavasti, mikäli sitä tehtäisiin yhdessä 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 27579: neuvostoliittolaisten organisaatioiden kanssa. 24.30.67 100000 markkaa yhteistyö- 27580: Sillä olisi myös myönteiset vaikutukset Suomen mahdollisuuksien selvittämiseksi suo- 27581: ja Neuvostoliiton keskinäiseen taloudelliseen malaisten ja neuvostoliittolaisten orga- 27582: yhteistyöhön. Asian eteenpäin vieminen edellyt- nisaatioiden kesken kehitysyhteistyö- 27583: tää selvityksen tekemistä käytännön mahdolli- projektien toteuttamisessa. 27584: suuksista ja toteuttamismuodoista. 27585: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27586: nioittaen, 27587: 27588: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 27589: 27590: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 27591: 758 1988 vp. 27592: 27593: Raha-asia-aloite n:o 710 27594: 27595: 27596: 27597: 27598: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kahdenväli- 27599: seen lahjamuotoiseen kehitysapuun Angolalle 27600: 27601: 27602: Eduskunnalle 27603: 27604: Angolan kansantasavalta on käynyt läpi sekä Angolalla on siis kaikki edellytykset kehityk- 27605: erittäin vaikean siirtomaakauden että pitkälli- seen, sen jälkeen kun nykyinen vaihe on ylitet- 27606: sen taistelun verrattuna useimpiin muihin Afri- ty. Tässä mahdollisesti pitkään jatkuvassa vai- 27607: kan valtioihin. Tuona aikana tuhoutuivat maan heessa se tarvitsee välttämättä apua. Maassa on 27608: tuotantolaitokset ja infrastruktuuri lähes täy- myös hallinto, joka pyrkii koko kansaa käsittä- 27609: dellisesti. vään kehitykseen. Pitkän tähtäimen suunnitel- 27610: Vaikka Angola on osittain kehittynyt ja vaik- mia on tehty ja tehdään. Maasta pyritään juuri- 27611: ka maassa on paljon luonnonrikkauksia, on maan pois alikehittyneisyyden syyt, eikä pinta- 27612: kansan elintilanne edelleen vaikea. Kuten Mo- puolisesti lieventämään sen seurauksia. Kehitys 27613: sambikissa oli lukutaidottomuus Angolassakin sen joka vaiheessa koituu koko kansan hyväksi. 27614: yli 90 OJo. Angola on osoittanut suurta kiinnostusta 27615: Angolan kehityksen näköalat ovat siis erit- kaupan kehittämiseksi Suomen kanssa. Sen 27616: täin vaikeat. Osittain pitkälle kehittynyt tuotan- luonnonvarat merkitsevät, että siitä voi tulevai- 27617: toelämä on joko raunioina tai pysähdyksissä. suudessa muodostua merkittäväkin kauppa- 27618: Samaten ei ole vielä ollut mahdollista hyödyn- kumppani, mistä Ruotsista on jo nyt hyviä 27619: tää kaikkia maasta löytyviä luonnonrikkauksia. kokemuksia. Kehitysyhteistyömme rakentaisi 27620: Ensin on korjattava ja saatava jaloilleen tuhou- osaltaan näiden edellytysten syntymistä. 27621: tunut tuotantokapasiteetti. Tämä edellyttää val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27622: tavia varoja. Myös oman koulutetun työvoiman nioittaen, 27623: suhteen on suuria vaikeuksia - portugalilaiset 27624: olivat lähes kokonaan pitäneet itsellään ammat- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27625: titaitoa vaatineet työalat. Tämä työvoima on 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27626: suurelta osin jättänyt maan. Angolan on siis 24.30.67 JO 000 000 markan lisiimiiiirii- 27627: koulutettava kansa uudestaan, ennen kuin tuo- rahan kahdenviiliseen lahjamuotoiseen 27628: tantokapasiteettia voidaan alkaa käyttää. kehitysapuun Angolalle. 27629: 27630: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 27631: 27632: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 27633: 1988 vp. 759 27634: 27635: Raha-asia-aloite n:o 711 27636: 27637: 27638: 27639: 27640: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kahdenväli- 27641: seen lahjamuotoiseen kehitysapuun SADCC-maille 27642: 27643: 27644: Eduskunnalle 27645: 27646: Alueelliseen toimintaan tänä vuonna varatun auttamassa niitä vähentämään riippuvuuttaan 27647: 44 000 000 markan ensisijainen käyttökohde on Etelä-Afrikasta. 27648: yhdeksän eteläisen Afrikan maan muodosta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27649: man ns. SADCC-yhteistyön piiriin kuuluvien nioittaen, 27650: hankkeiden toteuttaminen. 27651: Etelä-Afrikka on ilmoittanut kääntävänsä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27652: sitä itseään kohtaan suunnatut oikeutetut boi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27653: kottitoimet ympäröiviä SADCC-maita koh- 24.30.67 160000000 markan lisämää- 27654: taan. Tässä tilanteessa SADCC-maat tarvitse- rärahan kahdenväliseen lahjamuotoi- 27655: vat entistä suurempaa tukea ja ne ovat vedon- seen kehitysapuun SADCC-maille. 27656: neet muun muassa Suomeen, että Suomi olisi 27657: 27658: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 27659: 27660: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 27661: 760 1988 vp. 27662: 27663: Raha-asia-aloite n:o 712 27664: 27665: 27666: 27667: 27668: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta tukena kansa- 27669: laisjärjestöjen kehitysyhteistyölle 27670: 27671: 27672: Eduskunnalle 27673: 27674: Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhank- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27675: keet on ulkoministeriön arvioinnissa todettu nioittaen, 27676: yleensä erittäin hyvin kehitysyhteistyölle ase- 27677: tettuja tavoitteita vastaaviksi. Niillä tuetaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27678: nimenomaan suoraan kehitysmaiden paikallista 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27679: väestöä sen jokapäiväisessä elämässä. Kuiten- 24.30.67 50 000 000 markan lisämäärä- 27680: kin huomattava osa hankkeista jää vaille tukea, rahan kansalaisjärjestöjen kehitysyh- 27681: vaikka kansalaisjärjestöjen tukea on nopeasti teistyölle myönnettävään tukeen. 27682: lisätty. 27683: 27684: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 27685: 27686: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 27687: 1988 vp. 761 27688: 27689: Raha-asia-aloite n:o 713 27690: 27691: 27692: 27693: 27694: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta YK:n Lähi- 27695: idässä toimivalle pakolaisten avustus- ja työelimene (UNRWA) 27696: annettavaan avustukseen 27697: 27698: Eduskunnalle 27699: 27700: Jo lähes neljä vuosikymmentä jatkunut Lähi- tukeminen myötävaikuttaa koko alueen kriisin 27701: idän kriisi on aiheuttanut suunnattomia kärsi- ratkaisemiseen, josta kansainvälisellä yhteisöllä 27702: myksiä ennen kaikkea Palestiinan arabikansal- on vastuu. 27703: le, josta suuri osa joutuu elämään joko miehi- Suomi on vastannut myönteisesti UNRWA:n 27704: tyksen alaisena tai naapurimaiden pakolaislei- pyyntöön avustuksen lisäämisestä, ja maamme 27705: reillä. tuki järjestölle on suhteellisen nopeasti kohon- 27706: YK:n Lähi-idässä toimiva pakolaisten avus- nut. Tästä huolimatta Suomen avustus on vielä 27707: tus- ja työelin UNRWA on tärkein palestiina- riittämätön ja kaukana esim. muiden Pohjois- 27708: laisten pakolaisten koulutuksesta ja terveyden- maiden antamasta tuesta. 27709: huollosta huolehtiva kansainvälinen elin. Sen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27710: avustuksen piiriin kuuluu yli kaksi miljoonaa nioittaen, 27711: palestiinalaista eli noin puolet palestiinalaisista. 27712: UNRW A:n toiminta on kuitenkin suurissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27713: vaikeuksissa taloudellisten ongelmien vuoksi. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27714: Järjestön toiminnan supistuminen johtaisi osal- 24.30.69 5 000 000 markan lisämäärä- 27715: taan Lähi-idän jo nyt äärimmäisen vaarallisen rahan YK:n Lähi-idässä toimivalle pako- 27716: tilanteen kärjistymiseen ja inhimillisten kärsi- laisten avustus- ja työelimelle (UNR WA) 27717: mysten lisääntymiseen. UNRWA:n toiminnan anneftavaan avustukseen. 27718: 27719: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 27720: 27721: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 27722: 762 1988 vp. 27723: 27724: Raha-asia-aloite n:o 714 27725: 27726: 27727: 27728: 27729: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Afrikan Kan- 27730: salliskongressille annettavaan tukeen 27731: 27732: 27733: Eduskunnalle 27734: 27735: Etelä-Afrikan äärimmilleen kiristynyt tilan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27736: ne, joka on lisännyt mustan väestön kärsimyk- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27737: siä entisestään, edellyttää Afrikan Kansallis- 24.30.69 15 000000 markan lisämää- 27738: kongressille (ANC) annettavan tuen lisäämistä rärahan Afrikan Kansalliskongressi/le 27739: huomattavasti hallituksen esittämää 3 500 000 (ANC) anneftavaan humanitaariseen 27740: markkaa enemmän. apuun. 27741: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27742: nioittaen, 27743: 27744: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 27745: 27746: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 27747: 1988 vp. 763 27748: 27749: Raha-asia-aloite n:o 715 27750: 27751: 27752: 27753: 27754: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Costa Rican 27755: rauhanyliopiston toiminnan tukemiseen 27756: 27757: 27758: Eduskunnalle 27759: 27760: Costa Rican rauhanyliopisto tekee arvokasta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27761: työtä rauhan edistämiseksi. Toimintansa tueksi 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 27762: se tarvitsee taloudellisia voimavaroja. markkaa Costa Rican rauhanyliopiston 27763: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- toiminnan tukemiseen. 27764: nioittaen, 27765: 27766: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 27767: 27768: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 27769: 764 1988 vp. 27770: 27771: Raha-asia-aloite n:o 716 27772: 27773: 27774: 27775: 27776: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ydinkoe- 27777: kieltotoimikunnan työn tukemiseen 27778: 27779: 27780: Eduskunnalle 27781: 27782: Aseriisunnan toteuttamiseksi ydinasekokei- tamaan. Toimikunta on myös vieraillut Neu- 27783: den lopettaminen on ensisijainen askel. Edelli- vostoliitossa, jossa se on luonnollisesti saanut 27784: sessä eduskunnassa 199 kansanedustajaa oli vastakaikua, onhan Neuvostoliitto yksipuoli- 27785: eduskuntaryhmiensä kautta allekirjoittamassa sesti toteuttanut määräaikaisen ydinkokeista pi- 27786: ydinkoekieltotoimikunnan vetoomusta. Toimi- dättäytymisen. 27787: kunta on päättänyt jatkaa työtään ydinkokei- Tavoitteen saavuttaminen vaatii entistä 27788: den lopettamiseen saakka. Työn jatkamiseen enemmän ponnisteluja. 27789: tarvitaan taloudellisia voimavaroja. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27790: Toimikunta on järjestänyt vierailun Yhdys- nioittaen, 27791: valtoihin, jossa sen työ kansalaisjärjestöjen ta- 27792: holta on saanut myönteisen vastaanoton. Sa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27793: maa ei voi sanoa Yhdysvaltain virallisen johdon 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 mark- 27794: vastaanotosta. Viimeksi Yhdysvallat on ilmoit- kaa ydinkoekieltotoimikunnan työn tu- 27795: tanut kantanaan, ettei ydinkokeita tulla lopet- kemiseen. 27796: 27797: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 27798: 27799: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 27800: 1988 vp. 765 27801: 27802: Raha-asia-aloite n:o 717 27803: 27804: 27805: 27806: 27807: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion viras- 27808: totalon suunnittelemiseksi Nokialle 27809: 27810: 27811: Eduskunnalle 27812: 27813: Nokian kaupungissa ovat valtion virastot Nokian kaupungin vaikea työllisyystilanne 27814: monessa eri paikassa, mikä haittaa alueen asuk- puoltaa virastotalon suunnittelun pikaista aloit- 27815: kaiden asiointia ja palvelujen saantia. Lisäksi tamista. 27816: tästä aiheutuu suurta ajanhukkaa ja ylimääräi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27817: siä kustannuksia virastoissa asioiville. nioittaen, 27818: Valtiolle tästä hajasijoituksesta kertyy vuosit- 27819: tain huomattavia lisäkustannuksia. Lisäksi nyt että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27820: monet valtion toimistot kärsivät myös suuresta 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27821: tilanahtaudesta, joka haittaa asiakaspalvelua ja 28. 64. 76 500 000 markkaa valtion viras- 27822: aiheuttaa myös osaltaan lisääntyviä kustannuk- totalon suunnittelemiseksi Nokialle. 27823: sia valtiolle. 27824: 27825: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 27826: 27827: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 27828: 766 1988 vp. 27829: 27830: Raha-asia-aloite n:o 718 27831: 27832: 27833: 27834: 27835: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta työsuojelu- 27836: teknologian professorin ja apulaisprofessorin virkojen perus- 27837: tamiseen teknillisiin korkeakouluihin 27838: 27839: Eduskunnalle 27840: 27841: Teknisen koulutuksen saaneilla henkilöillä on kaista perustamista myös Teknilliseen korkea- 27842: useimmiten ratkaiseva vaikutus työolojen ter- kouluun, joka on maamme suurin korkeamman 27843: veellisyyteen ja turvallisuuteen. Tuotantojärjes- teknisen opetuksen oppilaitos. Vastaavasti Lap- 27844: telmien suunnittelijalla ja toteuttajana on mah- peenrannan teknilliseen korkeakouluun tulisi 27845: dollisuus teknistaloudellisten näkökohtien ohel- perustaa työsuojeluteknologian apulaisprofes- 27846: la valita myös terveydelliseltä kannalta edulli- sorin virka. 27847: simmat ratkaisut. Tämä kuitenkin edellyttää, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27848: että työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta nioittaen, 27849: edistävistä ratkaisuista ja niiden perusteista on 27850: käytettävissä riittävästi luotettavaa tietoa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27851: Kaikkien korkeakouluista valmistuvien dip- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27852: lomi-insinöörien tulisi saada työsuojelun perus- 29.10.01 335 000 markkaa työsuojelu- 27853: opetus. Tämän lisäksi tulisi olla mahdollisuus teknologian professorin viran (A 27) 27854: valita erimittaisia työsuojelualan aine- ja syven- perustamiseksi Teknilliseen korkeakou- 27855: täviä opintoja täydentämään oman alan muuta luun ja työsuojeluteknologian apulais- 27856: teknistä koulutusta. Nykyisin vain Tampereen professorin viran (A 25) perustamiseksi 27857: teknillisessä korkeakoulussa on työsuojelutek- Lappeenrannan teknilliseen korkeakou- 27858: niikan professuuri. Työsuojeluopetuksen tehos- luun. 27859: taminen vaatii vastaavan professorin viran pi- 27860: 27861: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 27862: 27863: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 27864: 1988 vp. 767 27865: 27866: Raha-asia-aloite n:o 719 27867: 27868: 27869: 27870: 27871: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta idänkaupan 27872: koulutuksen tehostamiseen Lahden tutkimuskeskuksessa 27873: 27874: 27875: Eduskunnalle 27876: 27877: Monilla pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27878: ole tarvittavaa tietoa Neuvostoliiton-kaupan nioittaen, 27879: erityistarpeista ja jopa perustiedoissa on suuria 27880: puutteita. Ei myöskään tunneta riittävästi niitä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27881: tavaravalikoimia, mitä Neuvostoliitto voi Suo- 1989 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 27882: melle tarjota. Tiedon ja taidon lisäämiseksi on markkaa Helsingin yliopiston Lahden 27883: välttämätöntä lisätä koulutusta teollisuuspii- tutkimuskeskukselle henkilöstön palk- 27884: reissä ja muissa julkisyhteisöissä kuten Helsin- kaukseen ja muihin kustannuksiin idän- 27885: gin yliopistossa ja Lahden tutkimuskeskuk- kaupan koulutuksen tehostamiseksi. 27886: sessa. 27887: 27888: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 27889: 27890: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 27891: 768 1988 vp. 27892: 27893: Raha-asia-aloite n:o 720 27894: 27895: 27896: 27897: 27898: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta metsälukion 27899: suunnitteluun Kuruun 27900: 27901: 27902: Eduskunnalle 27903: 27904: Kurun kunnassa on asetettu toimikunta val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27905: mistelemaan metsälukion perustamista. Nor- nioittaen, 27906: maalin lukio-opetuksen lisäksi koulussa opetet- 27907: taisiin puu-, kivi- ja luonnonraaka-aineiden kä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27908: sittelyä. Metsälukiota ei ole muualla ja alalle 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 27909: arvioidaan olevan tulijoita niin Kurun kuin lä- markkaa metsälukion suunnitteluun Ku- 27910: hiympäristön kunnista. Lukion sijoituspaikka run kuntaan. 27911: sopisi Kurun normaalimetsäopiston tilojen yh- 27912: teyteen. 27913: 27914: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 27915: 27916: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 27917: 1988 vp. 769 27918: 27919: Raha-asia-aloite n:o 721 27920: 27921: 27922: 27923: 27924: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurun- 27925: Ylöjärven maantien peruskorjaukseen 27926: 27927: 27928: Eduskunnalle 27929: 27930: Kurun-Ylöjärven tie on kapea ja pahoin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27931: routiva tie. Routavaurioita on viime aikoina 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 27932: osittain korjattu. Tien liikenteellinen merkitys 31.24. 77 10 000 000 markkaa maantien 27933: on jatkuvasti kasvussa eivätkä pelkät routavau- n:o 330 (Kuru- Ylöjärvi) peruskorjauk- 27934: rioiden korjaukset ja uusi päällyste riitä, vaan seen. 27935: tieosalle on suoritettava uudisrakentamiseen 27936: verrattava peruskorjaus. 27937: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27938: nioittaen, 27939: 27940: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 27941: 27942: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 27943: 27944: 27945: 27946: 27947: 49 280129N 27948: 770 1988 vp. 27949: 27950: Raha-asia-aloite n:o 722 27951: 27952: 27953: 27954: 27955: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrauta- 27956: teiden turvalaitteiden hankkimiseksi Neuvostoliitosta 27957: 27958: 27959: Eduskunnalle 27960: 27961: Valtionrautatiet ovat hankkineet opastin- ja ko. ratojen eräiden liikennepaikkojen release- 27962: turvalaitteita länsimaista huomattavia määriä. tinlaitteiden uudisrakentaminen ja uudistami- 27963: Näitä hankintoja voidaan suorittaa myös Neu- nen 27964: vostoliitosta. Neuvostoliiton rautatiekalusto on - mainittujen rataosien sähköistäminen, 27965: toiminut hyvin Suomen olosuhteissa. Myös eri- jolloin tarvittavat sähköveturit voitaisiin tuoda 27966: laiset turvalaitteet on suunniteltu toimimaan Neuvostoliitosta. 27967: Suomen olosuhteita vastaavissa oloissa. Turvalaitehankinnat käsittävät usein kymme- 27968: Kauppa- ja työllisyyspoliittiset syyt puoltavat nien miljoonien kauppoja ja vaikuttaisivat mer- 27969: rautateiden hankintojen suuntaamista neuvos- kittävästi kaupan kasvuun ja monipuolistami- 27970: toliittolaisiin tuotteisiin. seen. 27971: Neuvostoliittolaiset turvalaitteet ja muut au- Voimakkaastilaajentuvaalue VR:lläkin ovat 27972: tomatisointiin sekä rautatietekniikkaan liittyvät atk-järjestelmät ja niihin liittyvät tietokoneet. 27973: laitteet ovat maailman huippuluokkaa. Valtion- Tämä alue tulisi hyödyntää Suomen ja NL:n 27974: rautateiden käytössä on jo muutamia neuvosto- kesken sekä tutkia mahdollisuuksia tällä sekto- 27975: liittolaisia releasetinlaitteita, jotka ovat osoit- rilla. Rataosaston tarpeisiin voitaisiin hankkia 27976: tautuneet myös Suomessa helppokäyttöisiksi ja kunnossapitämiseen tarpeellisia koneita ja lait- 27977: luotettaviksi. VR:n sähköasentajilla on olemas- teita. Erilaisia raiteenmittausvaunuja voitaisiin 27978: sa koulutus ja/tai valmius ko. laitteiden huol- tuoda. Nykyisin näitä vaunuja on ajoittain 27979: toa varten. vuokrattu Neuvostoliitosta. 27980: VR:n työntekijöiden taholta on tuotu konk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27981: reettisina ehdotuksina seuraavat VR:n tarpei- nioittaen, 27982: siin suoritettavat hankinnat: 27983: - Pieksämäen ratapihan modernisointiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27984: liittyvät turvalaitehankinnat (ts. releasetinlaite) 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27985: - Tampere-Orivesi-Jämsä-Jyväskylä- 31.90. 72 30 000 000 markan lisämäärä- 27986: Pieksämäki -radan kauko-ohjauslaitteet ja lii- rahan turva-, kauko-ohjaus- ja kunnos- 27987: kennepaikkojen releasetinlaitteet sapitolaitteiden hankkimiseksi VR:lle 27988: - Tampere-Kokemäki-Pori ja Kokemäki Neuvostoliitosta. 27989: -Rauma -rataosien kauko-ohjauslaitteet sekä 27990: 27991: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 27992: 27993: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 27994: 1988 vp. 771 27995: 27996: Raha-asia-aloite n:o 723 27997: 27998: 27999: 28000: 28001: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Enso-Gutzeit 28002: Oy:n Uimaharjun tehtaan laajentamiseen 28003: 28004: 28005: Eduskunnalle 28006: 28007: Enso-Gutzeitin Uimaharjun selluloosateh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28008: taan kehittäminen on välttämätöntä, jotta teh- nioittaen, 28009: taan kannattavuus voidaan taata pitkällä täh- 28010: täyksellä. Tehtaalla on suuri paikallinen merki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28011: tys ja myös kansantaloudellisesti tehdas on mer- 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 32.50 28012: kittävä. Alueen kehityksen ja työllisyyden yllä- määrärahoihin 200 000 000 markkaa 28013: pitämisen kannalta tehtaan laajentaminen ja Enso-Gutzeit Oy:n osakepääoman ko- 28014: kehittäminen ja jalostusasteen nostaminen on rottamiseen Uimaharjun tehtaan laa- 28015: toteutettava hallituksen periaatepäätöksen poh- jentamiseksi ja jalostusasteen nostami- 28016: jalta välittömästi. seksi. 28017: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 28018: 28019: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 28020: 772 1988 vp. 28021: 28022: Raha-asia-aloite n:o 724 28023: 28024: 28025: 28026: 28027: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta lopettamis- 28028: uhan alaisten yritysten ottamiseksi valtiolle 28029: 28030: 28031: Eduskunnalle 28032: 28033: Valtion yritystoiminnalla on alueellisesti työttömiä. Yhteiskunnallisesti on järkevää ot- 28034: usein ratkaiseva merkitys työllisyyden ylläpitä- taa tällaiset yritykset valtion haltuun, vahvistaa 28035: miseksi. Yksityiset yritykset ja rahoittajapankit valtion yritystoimintaa ja turvata työllisyys. 28036: eivät kanna vastuuta työllisyydestä eivätkä yh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28037: teiskunnan elinvoimaisuudesta. Viime aikoina nioittaen, 28038: on huomattavia keskisuuria yrityksiä rahoitta- 28039: japankkien toimesta saatettu konkurssiin. Pan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28040: kit ovat toimenpiteillään ryhtyneet suoritta- 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 32.50 28041: maan toimialarationalisointia, kun yritykset uudelle momentille 250 000 000 mark- 28042: itse eivät ole vapaaehtoisesti suostuneet toimin- kaa yksityisten lopettamisuhan alaisten 28043: nan lopettamiseen. Viime kädessä suurten tai lopetettujen yritysten ottamiseksi 28044: pankkilaitosten toimenpitein on lopetettu lukui- valtion haltuun työllisyyden ja tuotan- 28045: sia yrityksiä ja samalla tehty tuhansittain lisää non turvaamiseksi. 28046: 28047: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 28048: 28049: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 28050: 1988 vp. 773 28051: 28052: Raha-asia-aloite n:o 725 28053: 28054: 28055: 28056: 28057: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen liit- 28058: tymiseen SEV:n teknologiaohjelmiin 28059: 28060: 28061: Eduskunnalle 28062: 28063: Suomen teknologiselle kehitykselle on haital- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28064: lista, jos Suomi ei ole mukana SEV-maiden tek- nioittaen, 28065: nologiaohjelmissa. Ohjelmiin osallistuminen 28066: antaisi tulevaisuudessa suomalaisille korkean että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28067: teknologian yrityksille uusia vientimahdolli- 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 32.85 28068: suuksia Neuvostoliittoon ja erityisesti kolman- määrärahoihin 10 000 000 markkaa 28069: siin maihin. Tällä yhteistyöllä varmistettaisiin SEV:n vuoteen 2000 ulottuviin teknolo- 28070: työllisyyden säilyminen ja teknologian kehitty- giaohjelmiin liittymiseksi. 28071: minen. 28072: 28073: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 28074: 28075: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 28076: 774 1988 vp. 28077: 28078: Raha-asia-aloite n:o 726 28079: 28080: 28081: 28082: 28083: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta TEKESille 28084: Neuvostoliiton kanssa käytävän kaupan kehittämiseen 28085: 28086: 28087: Eduskunnalle 28088: 28089: Suomen ja Neuvostoliiton välinen kauppa on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28090: Neuvostoliitosta tapahtuvan tuonnin osalta ol- nioittaen, 28091: lut lähes yksinomaan energian ja raaka-ainei- 28092: den tuontia. Tuonnin monipuolistamiseksi ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28093: Suomen puolelta ole tehty kaikkia mahdollisia 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 32.85 28094: toimia. Neuvostoliiton kanssa käytävällä kau- uudelle momentille 30 000 000 markkaa 28095: palla on suuri merkitys Suomen työllisyyteen, ja TEKESille idänkaupan tuotannollisten 28096: työllisyyden ylläpitämiseksi on välttämätöntä, yhteistyöhankkeiden vaatimien tuoteke- 28097: että kauppavaihdon taso säilyy korkeana. Kor- hityskustannusten osarahoitukseen ja 28098: kean kauppavaihdon tason ylläpitämiseksi on lainoitukseen. 28099: välttämätöntä lisätä tuotannollisten yhteistyö- 28100: hankkeiden tuotekehityksen rahoitusta ja lai- 28101: noitusta. 28102: 28103: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 28104: 28105: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 28106: 1988 vp. 775 28107: 28108: Raha-asia-aloite n:o 727 28109: 28110: 28111: 28112: 28113: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion han- 28114: kintakeskukselle tuonnin lisäämiseksi Neuvostoliitosta 28115: 28116: 28117: Eduskunnalle 28118: 28119: Valtion hankintakeskus on huomattava osta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28120: ja, jonka tulisi suunnata ostoja nykyistä enem- nioittaen, 28121: män neuvostoliittolaisiin tuotteisiin. Hankinta- 28122: keskuksen tulisi selvittää, mitä kaikkia hankin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28123: toja voitaisiin suorittaa Neuvostoliitosta ja kor- 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 32.90 28124: vata lännestä tapahtuvaa tuontia. Samoin tulee määrärahoihin 20 000 000 markkaa Val- 28125: varustautua tekemään tarvittaessa pienehköjä tion hankintakeskukselle Neuvostolii- 28126: muutostöitä, jos tuote ei suoraan sovellu han- tosta tapahtuvan tuonnin lisäämiseen. 28127: kintakeskuksen saamiin tilauksiin. 28128: 28129: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 28130: 28131: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 28132: 776 1988 vp. 28133: 28134: Raha-asia-aloite n:o 728 28135: 28136: 28137: 28138: 28139: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta työsuojelu- 28140: insinöörien ja ylitarkastajien palkkaamiseksi työsuojeluhalli- 28141: tukseen 28142: 28143: Eduskunnalle 28144: 28145: Työolojen kehitys Suomessa on viime vuosi- Osittain tämä johtuu työsuojeluhallituksen riit- 28146: na ollut huolestuttavaa. Työtapaturmien luku- tämättömistä normivalmisteluun ja keskitet- 28147: määrä on suhteellisesti teollistuneiden maiden tyyn valvontaan käytettävissä olevista henkilö- 28148: korkeimpia. Työstä johtuvat allergiset sairau- resursseista. 28149: det ja syöpä ovat nousseet keskeisiksi ongelmik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28150: si. Melun ja tärinän haittavaikutukset lisäänty- nioittaen, 28151: vät. Työn liiallinen voimaperäistäminen johtaa 28152: usein työntekijän henkisen terveyden murtumi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28153: seen. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 28154: Samanaikaisesti työsuojeluhallinto on ollut 33.03.01 950 000 markkaa viiden työ- 28155: kyvytön ratkaisemaan näitä ongelmia. Normi- suojeluinsinöörin (A 23) ja kahden yli- 28156: tustyötä on hidastettu, ja keskitetty valvonta tarkastajan (A 23) palkkaamiseen työ- 28157: kohdistuu edelleen hyvin suppealle alueelle. suoje/uhallitukseen. 28158: 28159: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 28160: 28161: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 28162: 1988 vp. 777 28163: 28164: Raha-asia-aloite n:o 729 28165: 28166: 28167: 28168: 28169: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylitarkasta- 28170: jien, vanhempien insinöörien ja insinöörien palkkaamiseksi 28171: työsuojeluhallitukseen ja työsuojelupiireihin 28172: 28173: Eduskunnalle 28174: 28175: Maassamme otetaan vuosittain käyttöön sa- hallinnosta puuttuu kuitenkin riittävät henkilö- 28176: toja uusia työtiloja, joiden suunnittelussa ja ra- resurssit työtilojen ennakkotarkastuksen ny- 28177: kentamisessa ei ole vielä kiinnitetty asian- kyistä laajempaan suorittamiseen. Tätä ongel- 28178: mukaista huomiota työtilojen terveellisyyteen, maa ei ratkaise kunnallisen työsuojelutarkas- 28179: viihtyvyyteen ja turvallisuuteen eikä sosiaaliti- tuksen yhdistäminen valtion työsuojeluhallin- 28180: lojen riittävyyteen. Tuotantolaitosten ja työ- toon. 28181: paikkojen valmistuttua joudutaan toteamaan Työtilojen ennakkotarkastustoimintaa varten 28182: suunnittelussa tapahtuneet virheet ja laimin- tarvitaan työsuojeluhallitukseen kaksi ylitar- 28183: lyönnit, joista työntekijät joutuvat kärsimään kastajan virkaa (A 23). Työsuojelun piirihallin- 28184: usein vuosikymmenien ajan. toon tarvitaan viisi vanhemman insinöörin (A 28185: Vallitsevaa epäkohtaa voitaisiin osittain kor- 23) ja kuusi insinöörin (A 21) virkaa. Vanhem- 28186: jata sillä, että rakennustarkastusviranomaiset man insinöörin virat tulisi sijoittaa Uuden- 28187: asettaisivat rakennusluvan myöntämiselle eh- maan, Hämeen, Turun ja Porin, Vaasan ja Kes- 28188: doksi sen, että ennen rakennusluvan anomista ki-Suomen työsuojelupiireihin. Insinöörin virat 28189: olisi rakennuttajan hankittava työsuojelupiirin tulisi sijoittaa Oulun, Kymen, Kuopion, Mikke- 28190: lausunto ja hyväksyminen rakennettavan tuo- lin, Joensuun ja Lapin työsuojelupiireihin. 28191: tantolaitoksen tai työpaikan rakennuspiirustus- Pätevyysvaatimuksena ylitarkastajan virkaan 28192: ten ja erityisesti sosiaalitilojen osalta. Vuoden tulisi olla virkaan soveltuva korkeakoulun lop- 28193: 1983 työsuojelukomitea tekikin tältä pohjalta pututkinto, vanhemman insinöörin virkaan vir- 28194: ehdotuksen rakennusasetuksen muuttamisesta. kaan soveltuva diplomi-insinöörin tutkinto tai 28195: Eduskunta on vuoden 1983 työsuojelukomi- teknisessä opistossa suoritettu insinöörin tut- 28196: tean ehdotuksen pohjalta hyväksynyt työturval- kinto ja insinöörin virkaan teknisessä opistossa 28197: lisuuslain muutoksen (27 /87). Lainmuutoksessa suoritettu insinöörin tutkinto. 28198: painotetaan erityisesti työtilojen ja työympäris- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 28199: tön ennakkosuunnittelun merkitystä, ja siinä 28200: asetetaan suunnittelijalle velvollisuus ottaa työ- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28201: suojelunäkökohdat huomioon suunnitelmis- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 28202: saan. Lainmuutos tulee voimaan 1.9.1988. Täl- 33.03.01 1650000 markkaa kahden yli- 28203: lä hetkellä työsuojeluhallinto antaa vapaaehtoi- tarkastajan (A 23) palkkaamiseen työ- 28204: selta pohjalta noin 1 000 lausuntoa vuodessa. suojeluhallitukseen ja viiden vanhemman 28205: Tämä kattaa noin 10 OJo uusista tuotantotiloista. insinöörin (A 23) sekä kuuden insinöörin 28206: Suunnittelijan vastuun korostuminen uudes- (A 21) palkkaamiseen työsuojelupiirei- 28207: sa laissa tulee voimakkaasti lisäämään tarvetta hin. 28208: ennakkolausuntojen antamiseen. Työsuojelu- 28209: 28210: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 28211: 28212: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 28213: 778 1988 vp. 28214: 28215: Raha-asia-aloite n:o 730 28216: 28217: 28218: 28219: 28220: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta äitiysavustuk- 28221: sen korottamiseen 28222: 28223: 28224: Eduskunnalle 28225: 28226: Äitiysavustus on 610 markkaa. si. Tämä tulisi ottaa huomioon äitiysavustuk- 28227: Äitiysavustus on tärkeä apu uuden perheen- sessa. Ehdotammekin, että äitiysavustusta en- 28228: jäsenen aiheuttamiin välittömiin kustannuksiin simmäisen lapsen osalta korotettaisiin 1 000 28229: ja luontoismuodossa merkittävä helpotus mo- markalla 1.1.1989 alkaen. Myös sänky ja vau- 28230: niin hankintoihin. Äitiysavustuksen tason nos- nut voitaisiin antaa luontaisina tai vastaava 28231: taminen helpottaisi omalta osaltaan, vaikkakin summa lahjakorttina itse suoritettavaa hankin- 28232: pieneltä, lapsiperheiden asemaa, ja äitiysavus- taa varten. 28233: tus tulisikin korottaa 1.1.1989 alkaen 800 mark- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28234: kaan. nioittaen, 28235: Erityisesti perheen ensimmäisen lapsen synty- 28236: minen aiheuttaa kustannuksia välttämättömien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28237: hankintojen ·muodossa. Paitsi vaatteita ja hoi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 28238: tovälineitä tarvitsee vastasyntynyt ainakin vau- 33.15.51 25 000000 markan lisämäärä- 28239: nut ja sängyn, viimeistään äitiyspakkauslaati- rahan äitiysavustusten korottamiseen. 28240: kon jäädessä parissa kuukaudessa liian pienek- 28241: 28242: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 28243: 28244: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 28245: 1988 vp. 779 28246: 28247: Raha-asia-aloite n:o 731 28248: 28249: 28250: 28251: 28252: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisen 28253: toimeentuloturvan kustannuksiin 28254: 28255: 28256: Eduskunnalle 28257: 28258: Vuoden 1988 budjettiesityksen perustelujen meentulotukeen varattava riittävästi varoja. 28259: mukaan siirtymistä laajaan perusasaan toi- Noin kolmannes kunnista ei noudata edes ny- 28260: meentulotuessa yhä vain selvitetään sosiaali- ja kyisiä normeja. Asian korjaaminen vaatii lisää 28261: terveysministeriössä. Viime vuonna 30 kunnas- määrärahoja. 28262: sa jo toteutettu kokeilu antoi myönteiset koke- Määrärahan tarvetta kasvattaa myös ehdot- 28263: mukset, ja niiden pohjalta laajaan perusasaan tamamme elatustuen nosto. 28264: siirtyminen olisi ollut jo täysin mahdollista. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28265: Asiakkaiden kannalta laaja perusosa vähentää nioittaen, 28266: kontrollia, joka nyt ulottuu elämän jokaiseen 28267: pieneenkin yksityiskohtaan ja on usein ihmisar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28268: voa loukkaavaa. Sosiaalityöntekijöiltä tämä 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 28269: säästää aikaa norminlaskennasta varsinaiseen 33.27.30 150000000 markan lisämää- 28270: sosiaalityöhön. rärahan toimeentuloturvan kustannuk- 28271: Niin kauan kuin riittävää yhtenäistä perus- siin. 28272: turvajärjestelmää ei ole saatu aikaan, on toi- 28273: 28274: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 28275: 28276: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 28277: 780 1988 vp. 28278: 28279: Raha-asia-aloite n:o 732 28280: 28281: 28282: 28283: 28284: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntoutussih- 28285: teerien palkkaamiseksi kuntiin 28286: 28287: 28288: Eduskunnalle 28289: 28290: Uuden vammaispalvelulain toteuttamiseksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28291: vammaisten asioita hoitamaan tarvitaan kuntiin 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 28292: kuntoutussihteerin virkoja. Ehdotamme, että 33.32.30 5 000 000 markkaa valtion- 28293: vuoden 1989 budjetissa varattaisiin valtion- osuutena JOO kuntoutussihteerin palk- 28294: osuus 100 kuntoutussihteerin palkkamiseen kaamiseksi kuntiin. 28295: kuntiin. 28296: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28297: nioittaen, 28298: 28299: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 28300: 28301: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 28302: 1988 vp. 781 28303: 28304: Raha-asia-aloite n:o 733 28305: 28306: 28307: 28308: 28309: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta henkilökoh- 28310: taisten avustajien palkkaamiseen vaikeavammaisille 28311: 28312: 28313: Eduskunnalle 28314: 28315: Valtava-uudistuksen yhteydessä siirtyi myös taisen avustajan palkkaamiseen vaikeavammai- 28316: vaikeavammaisten osalta maksuvastuu osittain selle. Monelle vammaiselle henkilökohtaisen 28317: kunnille. Tämä on erityisesti väestökeskuksissa avustajan omatoiminen paikkaaminen on liian 28318: merkinnyt vaikeavammaisten kotona tapahtu- vaativa tehtävä. Tämän vuoksi kokeilutoimin- 28319: van hoidon osalta heikennystä, kun kodinhoita- nan kokemusten pohjalta tulisi myös kuntien 28320: jien ja kotiavustajien määrää ei tarvetta vastaa- huolehtia henkilökohtaisten avustajien paik- 28321: vasti ole lisätty, ja vaikeavammaisten on usein kaamisesta vaikeavammaisille. 28322: mahdotonta palkata henkilökohtaisia avusta- Vuonna 1989 tulisi palkata 100 henkilökoh- 28323: jia. Vammaishuollossa akuutein järjestämistä taista avustajaa. 28324: vaativa asia on henkilökohtaisten avustajien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28325: saaminen. Esimerkiksi kouluikäisten lasten hoi- nioittaen, 28326: to vaatii ratkaisua, kun lapsi 10 vuotta täytetty- 28327: ään ei ole oikeutettu iltapäivähoitoon. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28328: Erilaisin muodoin järjestetystä kokeilutoi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 28329: minnasta Helsingissä, Turussa ja Tampereella 33.32.30 5 000000 markkaa valtion- 28330: on saatu myönteisiä kokemuksia. osuutena kunnille henkilökohtaisten 28331: Vuoden alussa voimaan tulleeseen vammais- avustajien palkkaamiseen vaikeavam- 28332: huoltolakiin sisältyy mahdollisuus henkilökoh- maisille. 28333: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 28334: 28335: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 28336: 782 1988 vp. 28337: 28338: Raha-asia-aloite n:o 734 28339: 28340: 28341: 28342: 28343: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta vaikeavam- 28344: maisten kuljetus- ja saattopalvelujen kehittämiseen 28345: 28346: 28347: Eduskunnalle 28348: 28349: Vuoden 1988 alussa voimaan tulleeseen vam- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28350: maishuoltolakiin sisältyy kunnille velvollisuus nioittaen, 28351: järjestää vaikeavammaisille kuljetuspalveluja 28352: niihin liittyvine saattopalveluineen. Muuten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28353: saattopalvelu kuuluu lain mukaan kunnan jär- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 28354: jestämiin kotipalveluihin, joiden järjestämiseen 33.32.30 50 000 000 markan lisämäärä- 28355: ei ole ehdotonta velvoitetta. rahan vaikeavammaisten kuljetus- ja 28356: Vaikeavammaisten täysipainoista yhteiskun- saattopalvelujen kehittämiseen. 28357: nalliseen elämään osallistumista edistämään tu- 28358: lee kuljetus- ja saattopalveluja kokonaisuudes- 28359: saan kehittää voimakkaasti. 28360: 28361: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 28362: 28363: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 28364: 1988 vp. 783 28365: 28366: Raha-asia-aloite n:o 735 28367: 28368: 28369: 28370: 28371: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien 28372: vuosilomajärjestelmän kustannuksiin 28373: 28374: 28375: Eduskunnalle 28376: 28377: Pienyrittäjien vuosilomarahasta annettua la- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28378: kia korjattiin niin, että vuosilomarahan saanti nioittaen, 28379: ei enää ole rajattu tulo- ja menoarvion määrära- 28380: haan. Lain määräämät edellytykset ovat kuiten- etUi Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28381: kin niin tiukat, että moni vuosilomarahan tar- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 28382: peessa oleva yrittäjä ei voi sitä saada. Kiireisim- 33.57.42 5 000 000 markan lisämäärära- 28383: min korotusta kaipaa valtioneuvoston vuosit- han valtion korvauksiin pienyrittäjien 28384: tain vahvistama tuloraja. Myös vuosilomara- vuosi/omarahajärjestelmän kustannuk- 28385: han määrää on tuntuvasti korotettava nykyises- siin. 28386: tä 1 000 markasta niin, että se mahdollistaa 28387: kuutta päivää pidemmän loman pitämisen. 28388: 28389: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 28390: 28391: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 28392: 784 1988 vp. 28393: 28394: Raha-asia-aloite n:o 736 28395: 28396: 28397: 28398: 28399: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen 28400: yliopistollisen keskussairaalan laajennukseen 28401: 28402: 28403: Eduskunnalle 28404: 28405: Tampereen yliopistollisen keskussairaalan tämme saada valtionosuus voimassa olevien 28406: laajennushanke on toistuvien lykkäysten jäl- lakien mukaisesti. 28407: keen vihdoinkin toteutumassa. Hankkeen to- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28408: teuttamiseen liittyy kuitenkin yksi vakava epä- nioittaen, 28409: kohta. Ensimmäistä kertaa sovelletaan jälkira- 28410: hoitusmenettelyä myös erikoissairaanhoitolai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28411: tosten rahoittamiseen. Tämä menettely käy eri- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 28412: tyisesti vähävaraisten kuntien taloudelle rasitta- 33.79.31 22 000 000 markkaa Tampe- 28413: vaksi. reen yliopistollisen keskussairaalan laa- 28414: TA YKS:n laajennushankkeen tulisi mieles- jennushankkeen rahoittamiseen. 28415: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 28416: 28417: Marjatta Stenius-Kaukonen Pertti Lahtinen Timo Roos 28418: Jorma Rantanen Reijo Lindroos Jukka Gustafsson 28419: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Maijala Kimmo Sasi 28420: Anneli Taina Erkki Pystynen Sulo Aittoniemi 28421: 1988 vp. 785 28422: 28423: Raha-asia-aloite n:o 737 28424: 28425: 28426: 28427: 28428: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta korvausten 28429: maksamiseksi sodan- ja fasisminvastaisesta toiminnastaan tai 28430: keskitysleireistä kärsimään joutuneille 28431: 28432: Eduskunnalle 28433: 28434: Valtiovalta on unohtanut ihmiset, jotka vii- Sodan päättymisestä on kulunut 40 vuotta. 28435: me sotien aikana isänmaallisista syistä vastusti- Sodan- ja fasisminvastaisesta työstä tai Natsi- 28436: vat Hitler-Saksan rinnalla käytyä sotaa ja jou- Saksan keskitysleireistä kärsimään joutuneet 28437: tuivat vainon kohteeksi, keskitysleireihin ja suomalaiset ja heidän omaisensa ovat tulleet 28438: vankiloihin, vammautuivat ja joutuivat jopa vanhoiksi ja vankiloissa saadut vammat vaikut- 28439: menettämään henkensä myötätunnon takia, jo- tavat yhä vakavammin terveyteen. 28440: ta he osoittivat fasisminvastaiselle kamppailul- On vihdoinkin aika muistaa niitä suomalai- 28441: le. Unohduksiin ovat jääneet myös Natsi-Sak- sia, jotka mitä vaikeimmissa oloissa kamppaili- 28442: san keskitysleireihin ja työleireihin väkivalloin vat niiden päämäärien puolesta, jotka on tun- 28443: kuljetetut suomalaiset. Nämä kansalaiset ja hei- nustettu YK:n johtaviksi periaatteiksi ja joille 28444: dän kovia kokeneet omaisensa on jätetty kaik- maamme sodanjälkeinen virallinen ulkopoli- 28445: kien korvauslakien ulkopuolelle. Tässä suhtees- tiikka on rakentunut. 28446: sa valtiomme lienee ainutlaatuinen Euroopassa, Käsitellessään marraskuussa 1980 rintamaso- 28447: sillä eri maissa on laadittu lakeja korvauksista tilaseläkelain muuttamista sosiaalivaliokunta 28448: sodan- ja fasisminvastaisen toiminnan johdosta edellytti, että myös 1939-1945 sotien aikana 28449: vainoa kärsineille ja heidän omaisilleen, ja vakaumuksensa vuoksi keskitysleireihin ja van- 28450: maksettu korvauksia heidän kärsimystensä hy- kiloihin suljettujen saattaminen korvausten pii- 28451: vittämiseksi edes jollakin tavalla. Vuonna 1945 riin selvitetään. Asia ei kuitenkaan ole edennyt. 28452: suoritettua erittäin vaatimatonta korvausta po- Olisi jo korkea aika saattaa myös vakaumuk- 28453: liittisista syistä tuomituille, syytteessä olleille sensa vuoksi kärsimään joutuneiden osalta kor- 28454: tai turvasäilössä pidetyille, samoin kuin 1950- vausasiat kuntoon. 28455: luvulla maksettua hyvin pientä korvausta osalle Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28456: Natsi-Saksan vangitsemista merimiehistä, ei voi nioittaen, 28457: katsoa riittäväksi. 28458: Korvauksetta ovat jääneet teloitettujen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28459: vammautuneiden sodanvastustajien sekä Natsi- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 28460: Saksan keskitysleireihin raahattujen suomalais- markkaa korvausten maksamisen aloit- 28461: ten omaiset, jotka ovat saaneet kärsiä paljon ja tamiseksi sodan- ja fasisminvastaisesta 28462: kokea taloudellista ahdinkoa. Neuvostoliitossa toiminnastaan tai Hitler-Saksan keski- 28463: vangittujen tai sotasyyllisinä tuomittujen suh- tysleireistä kärsimään joutuneille suo- 28464: teen on menetelty täysin eri tavoin. He ovat saa- malaisille ja heidän omaisilleen. 28465: neet täydet korvaukset. 28466: 28467: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 28468: 28469: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 28470: 28471: 28472: 28473: 28474: 50 280129N 28475: 786 1988 vp. 28476: 28477: Raha-asia-aloite n:o 738 28478: 28479: 28480: 28481: 28482: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristön- 28483: ja luonnonsuojelun tutkimusaseman rakentamiseksi Kuruun 28484: 28485: 28486: Eduskunnalle 28487: Puhtaan luonnon ja elinympäristön tarve on tenkin erittäin puhdasta. Seitsemisen luonnon- 28488: viime vuosina voimakkaasti korostunut aivan puisto on osaksi myös kunnan alueella. Kunnan 28489: oikeutetusti ihmisten keskuudessa. He haluavat läheisyys Tampereen kaupunkiin mahdollistaisi 28490: elinympäristönsä ja luonnon säilyvän puhtaa- yhteistoiminnan Tampereen yliopiston kanssa. 28491: na. Tämän sukupolven on tunnettava vastuunsa Monipuolinen luonto ja eläimistö antaisivat hy- 28492: myös tulevia sukupolvia kohtaan. vät luonnonolosuhteet Kurun kunnassa ympä- 28493: Luontoa on saastutettu varsin suruttomasti ristön- ja luonnonsuojelun tutkimusaseman toi- 28494: maassamme. Suomalainen teollisuus on ollut minnalle puhtaan luonnon säilyttämiseksi Suo- 28495: varsin piittaamaton luonnonsuojelun vaatimuk- messa. 28496: sista. Nykyisin ei riitä edes se, että asutuskes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28497: kusten ja teollisuusalueiden ympäristöt saastu- nioittaen, 28498: tetaan erilaisilla saasteilla. Nyt myös levitetään 28499: myrkkyjä suoraan luontoon erilaisin perustein, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28500: tutkimatta niiden vaikutuksia luonnon tasapai- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 28501: noon. 35.11.26 1000000 markkaa ympäris- 28502: Kurun kunnan alueilla on suoritettu vesakko- tön- ja luonnonsuojelun tutkimusase- 28503: myrkytyksiä erilaisia levityskeinoja käyttäen. man suunnittelemiseksi ja rakennustöi- 28504: Osa kunnan runsaasta luonnosta on vielä kui- den aloittamiseksi Kuruun. 28505: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 28506: 28507: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 28508: 1988 vp. 787 28509: 28510: Raha-asia-aloite n:o 739 28511: 28512: 28513: 28514: 28515: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden jättei- 28516: den hyödyntämislaitosten perustamiseen 28517: 28518: 28519: Eduskunnalle 28520: 28521: Valtioneuvoston periaatepäätöksessä jättei- tuotteina erilaisia hiilipitoisia aineita. Laitos 28522: den hyödyntämisen kehittämisestä 3. 7.1986 to- toimii taloudellisesti ja periaatteessa saasteetto- 28523: detaan, että muiden OECD-maiden tapaan masti. Hajuhaitatkin ovat vähäisiä. 28524: myös Suomessa helpotetaan uusien teknisten Suomalaista jätehuoltoa olisi lähdettävä oh- 28525: sovellutusten käyttönottoinvestointien aloitta- jaamaan ensisijaisesti pääkaupunkiseudulla se- 28526: mista julkisen rahoituksen avulla. Rahoitus- kä Tampereen ja Turun seuduilla sille hyödyn- 28527: kohteina tulevat kysymykseen alkuvaiheessa lä- tämislinjalle, josta naapurissa on saatu jo run- 28528: hinnä yhdyskuntajätteiden lajittelu- ja käsitte- saasti käytännön kokemusta. Neuvostoliittolai- 28529: lylaitosten perustamisen tukeminen. Vuosiksi nen osapuoli on ilmaissut valmiutensa maittem- 28530: 1986-1995 laadituo jätteiden hyödyntämisen me välisten yhteistyömahdollisuuksien selvit- 28531: kehittämisohjelman mukaan muutaman eri- tämiseen jätteiden hyödyntämisteknologian 28532: tyyppisen käsittelylaitoksen suunnittelu- ja ra- alalla. 28533: kentamishankkeita tulee rohkaista myöntämäl- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28534: lä niihin avustuksia, koska Suomesta puuttuu nioittaen, 28535: kokemuksia yhdyskuntajätteiden jatkokäsitte- 28536: lylaitoksista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28537: Leningradissa toimiva talousjätteiden hyö- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 28538: dyntämislaitos tarjoaa järkevän ratkaisumah- markkaa jätteiden hyödyntämislaitok- 28539: dollisuuden taajamien jätehuolto-ongelmiin sen suunnitteluun pääkaupunkiseudulle 28540: myös Suomen oloissa. Laitoksen lopputuottei- sekä Tampereen ja Turun seuduille. 28541: na saadaan metalleja, korupostia ja pyrolyysi- 28542: 28543: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 28544: 28545: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 28546: 788 1988 vp. 28547: 28548: Raha-asia-aloite n:o 740 28549: 28550: 28551: 28552: 28553: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen 28554: vesi- ja ympäristöpiirin laboratorion uusimiseen 28555: 28556: 28557: Eduskunnalle 28558: 28559: Tampereen vesi- ja ympäristöpiirin laborato- män jatkumisen turvaamiseksi on hanke esitetty 28560: riotilat ovat nykyisin puutteelliset. Laborato- toteutettavaksi mahdollisimman pian. Jo nykyi- 28561: rion uusimisesta on laadittu perustamis- ja esi- nenkin toiminta edellyttää uusia tiloja, sillä ti- 28562: suunnitelma. Rakennushallitus on lausunnos- lanahtauden lisäksi nykyiset tilat eivät täytä 28563: saan pitänyt hanketta tarpeellisena ja kiireellise- työturvallisuusmääräyksiä. 28564: nä. Hankkeen hyötypinta-ala on 708 m 2 ja ko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28565: konaiskustannusarvio on 5 270 000 markkaa. nioittavasti, 28566: Rakennuksessa tulisi myös aloittamaan toimin- 28567: tansa Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuosaston että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28568: Tampereen toimisto. 1989 tulo- ja menoarvioon 5 300 000 28569: Vesi- ja ympäristöpiirille uudet tilat ovat vält- markan määrärahan Tampereen vesi- ja 28570: tämättömiä, jotta se voisi suoriutua hyvin ny- ympäristöpiirin laboratorion uusimista 28571: kyisistä ja tulossa olevista uusista ympäristötut- varten. 28572: kimustehtävistä. Tutkimustoiminnan häiriöttö- 28573: 28574: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 28575: 28576: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 28577: 1988 vp. 789 28578: 28579: Raha-asia-aloite n:o 741 28580: 28581: 28582: 28583: 28584: Stenius-Kaukonen ym.: Määrärahan osoittamisesta pikkujärvien 28585: puhdistuskokeiluun Kurussa 28586: 28587: 28588: Eduskunnalle 28589: 28590: Monin paikoin ovat sisävesien kalastuskun- tämä on ollut mahdollista. Suuryhtiöt ja metsä- 28591: nat menettäneet huomattavan osan kalansaa- hallitus tulisi velvoittaa puhdistamaan saastut- 28592: liistaan, koska hyvät, kalaiset ja kauniit järvet tamansa vesistöt. 28593: ovat menettämässä kalakantansa. Samoin sisä- Valtion tulisi käynnistää tutkimukset tehok- 28594: vesien ammattikalastajien määrä on jatkuvasti kaiden puhdistusmenetelmien kehittämiseksi ja 28595: supistunut, koska kalojen vähentyminen saas- periä sitten kustannukset suuryhtiöiltä ja metsä- 28596: tuneissa järvissä ei anna riittävää toimeentuloa hallitukselta. Kurun kunnassa on runsaasti täl- 28597: kalastajille. Järvet ovat saastuneet ja rehevöity- laisia pikkujärviä, joissa työt voitaisiin aloittaa. 28598: neet, vaikka niiden läheisyydessä ei ole teolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28599: suutta tai suuria asutuskeskuksia. nioittaen, 28600: Metsäjärvien saastumiseen ovat varmasti 28601: usein syynä metsähallituksen ja suuryhtiöiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28602: suorittamat metsien lentolannoitukset ja vesak- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 28603: kojen lentoruiskutukset. Tehokkaan ympäris- 35.25.23 1 000 000 markkaa pikkujär- 28604: tönsuojelulainsäädännön puuttumisen johdosta vien puhdistuskokeiluun Kurussa. 28605: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 28606: 28607: Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 28608: 790 1988 vp. 28609: 28610: Raha-asia-aloite n:o 742 28611: 28612: 28613: 28614: 28615: Taina ym.: Määrärahan osoittamisesta henkilöstön lisäämiseksi 28616: Näkövammaisten kirjastoon 28617: 28618: 28619: Eduskunnalle 28620: 28621: Näkövammaisten kirjastolla on yli 7 000 lai- vammaisten välttämättömiin erityispalveluihin 28622: naajaa. Viime vuosina on lainaajien määrä voi- riittävästi resursseja. 28623: makkaasti lisääntynyt, mutta henkilökuntaa ei Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28624: ole lisätty. Tämä on aiheuttanut pitkiä jonoja nioittaen, 28625: lainauksissa. Näkövammaisille ovat kirjaston 28626: palvelut ainoa mahdollisuus tutustua kirjalli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28627: suuteen. Vaihtoehtoja ei ole, koska kuntien kir- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 28628: jastot eivät pysty tarjoamaan samoja palveluja. 29.58.01 250000 markkaa henkilöstön 28629: Vammaisten tasa-arvo vammattomien kanssa lisäämiseksi Näkövammaisten kirjas- 28630: on tavoite, johon päästään vain antamalla myös toon. 28631: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 28632: 28633: Anneli Taina Heikki Järvenpää Kirsti Ala-Harja 28634: Anna-Kaarina Louvo Lea Kärhä Heikki A. Ollila 28635: 1988 vp. 791 28636: 28637: Raha-asia-aloite n:o 743 28638: 28639: 28640: 28641: 28642: Taina ym.: Määrärahan osoittamisesta Alzheimer- ja Dementia- 28643: yhdistysten toiminnan tukemiseen 28644: 28645: 28646: Eduskunnalle 28647: 28648: Dementiaa sairastavien vanhusten määrä on Yhdistysten tekemä työ on merkittävää sekä 28649: tällä hetkellä noin 50 000 ja määrä kasvaa no- potilaiden ja omaisten että yhteiskunnan kan- 28650: peasti. Vuonna 2030 arvioidaan dementiapoti- nalta, koska annetun tuen avulla pystytään de- 28651: laita olevan jo lähes 100 000. mentiapotilaan laitoshoitoon joutumista siirtä- 28652: Dementiapotilaalle paras hoitopaikka on ko- mään. 28653: ti. Dementiaa sairastavan hoito on erittäin ras- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28654: kasta ennen kaikkea henkisesti. Omaiset ja hoi- nioittaen, 28655: tajat eivät ole tähän asti saaneet riittävästi tu- 28656: kea, mistä syystä laitoshoito on monen potilaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28657: kohdalla aientunut. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 28658: Omaisten ja hoitajien tukemiseksi ja demen- 33.33.51 500000 markkaa Alzheimer- 28659: tiapotilaiden hoidon kehittämiseksi toimivat ja Dementia-yhdistysten toiminnan tu- 28660: Alzheimer-yhdistys ja Dementia-yhdistys. Yh- kemiseen ja dementiapotilaiden päivä- 28661: distysten aloitteiden pohjalta ja yhdistysten tu- kotitoiminnan kehittämiseen. 28662: kemana on mm. perustettu Helsinkiin ja Tam- 28663: pereelle dementiapotilaiden päivähoitokodit. 28664: 28665: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 28666: 28667: Anneli Taina Heikki Järvenpää Kirsti Ala-Harja 28668: Anna-Kaarina Louvo Lea Kärhä Heikki A. Ollila 28669: 792 1988 vp. 28670: 28671: Raha-asia-aloite n:o 744 28672: 28673: 28674: 28675: 28676: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun ortodoksisen 28677: seminaarin suunnitteluun 28678: 28679: 28680: Eduskunnalle 28681: 28682: Ortodoksinen seminaari liittyy ortodoksiseen si. Nyt olisikin pikaisesti päästävä suunnittelu- 28683: teologikoulutukseen. Nykyinen Kuopiossa ole- ja rakennustöiden aloittamiseen. 28684: va Suomen ortodoksinen seminaari on tarkoitus Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28685: lakkauttaa 1.8.1988. Suunnitelmissa on teologi- nioittaen, 28686: koulutuksen aloittaminen Joensuun yliopiston 28687: yhteydessä. Joensuun kaupunki on varannut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28688: seminaarille jo tontin. Rakennushallitus on an- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 28689: tanut myönteisen lausunnon tontista. Joensuun 29.05.53 500 000 markkaa Joensuun or- 28690: yliopistolla on valmiudet toteuttaa suunnitel- todoksisen seminaarin suunnitteluun. 28691: mat kaikilta osiltaan koulutuksen aloittamisek- 28692: 28693: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 28694: 28695: Eeva Turunen Matti Väistö Kerttu Törnqvist 28696: Riitta Myller Esko Jokiniemi Riitta U osukaineo 28697: Pekka Puska 28698: 1988 vp. 793 28699: 28700: Raha-asia-aloite n:o 745 28701: 28702: 28703: 28704: 28705: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun yliopiston 28706: kasvatustieteiden tiedekunnan taide- ja taitoaineiden tilojen 28707: rakentamiseen 28708: 28709: Eduskunnalle 28710: 28711: Joensuun yliopiston opettajankoulutuslaitok- riön vahvistettavana. Rakennushallitus on 28712: sen taide- ja taitoaineiden opetusta on annettu puoltanut antamassaan lausunnossa perusta- 28713: Joensuun kaupungilta vuokratuissa tiloissa, joi- mis- ja esisuunnitelman vahvistamista. 28714: den vuokrasopimus päättyy vuoden 1988lopus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28715: sa. Kaupunki tarvitsisi tilat omaan käyttöönsä nioittaen, 28716: eikä halua tehdä uutta sopimusta, ennen kuin 28717: rakentamishankkeesta on saatu varma aika- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28718: taulu. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 28719: Hankkeen kustannusarvio on 8,7 milj.mk, 29.10.74 4200000 markkaa Joensuun 28720: hyötyala 1 340 m 2 , kerrosala 2 080 m 2 ja tila- yliopiston kasvatustieteiden tiedekun- 28721: vuus 8 300 m 3 • Määrärahan tarve v. 1989 on nan taide- ja taitoaineiden rakennus- 28722: 4,2 milj. mk. Rakennushankkeen yhdistetty hankkeen toteuttamiseen. 28723: perustamis- ja esisuunnitelma on opetusministe- 28724: 28725: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 28726: 28727: Eeva Turunen Matti Väistö Kerttu Törnqvist 28728: Riitta Myller Esko Jokiniemi Riitta Uosukainen 28729: Pekka Puska 28730: 794 1988 vp. 28731: 28732: Raha-asia-aloite n:o 746 28733: 28734: 28735: 28736: 28737: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan maa- 28738: kunta-arkiston kalustesuunnitteluun 28739: 28740: 28741: Eduskunnalle 28742: 28743: Rakennushallitus on kirjeellään (3743/411/ että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28744: 87) arvioinut, että Joensuussa sijaitsevan Poh- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 28745: jois-Karjalan maakunta-arkiston uudisraken- 29.93.70 97100 markkaa Pohjois-Kar- 28746: nuksen kalustesuunnitteluun tulisi varata vii- jalan maakunta-arkiston kalustesuun- 28747: meistään vuodelle 1989 97 100 markkaa val- nitteluun. 28748: tion tulo- ja menoarvioon. 28749: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28750: nioittaen, 28751: 28752: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 28753: 28754: Eeva Turunen Matti V äistö Kerttu Törnqvist 28755: Riitta Myller Esko Jokiniemi Pekka Puska 28756: 1988 vp. 795 28757: 28758: Raha-asia-aloite n:o 747 28759: 28760: 28761: 28762: 28763: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan maa- 28764: kunta-arkiston rakentamiseen 28765: 28766: 28767: Eduskunnalle 28768: Joensuun maakunta-arkisto perustettiin keen sijoituspaikaksi Joensuun yliopiston ra- 28769: vuonna 1974 (A 690174) lähinnä tukemaan sil- kennusalueen. Esisuunnitelma vahvistettiin 28770: loisen Joensuun korkeakoulun (sittemmin yli- opetusministeriössä 8.5.1987. Rakennushank- 28771: opisto) historiantutkimusta ja siihen liittyvää keen normaalihinnaksi oli rakennushallitus las- 28772: opetustoimintaa. Maakunta-arkistojen tehtä- kenut 15,9 miljoonaa markkaa, ja hankkeen to- 28773: vistä on säädetty yleisarkistoista annetulla ase- teuttaminen ajoitettiin opetusministeriön inves- 28774: tuksella (195/83, muutos 1103/87), jonka mu- tointisuunnitelmissa vuosille 1989-90. 28775: kaisesti maakunta-arkistot ohjaavat ja valvovat Esisuunnitelman mukainen suunnittelu lähti 28776: piirissään viranomaisten arkistotointa, vastaan- ripeästi käyntiin. Rakennushallituksen laatiman 28777: ottavat viranomaisten ja yksityisten asiakirja- aikataulun mukaan saatiin esisuunnittelun L 2 28778: siirtoja ja asettavat ne tutkijoiden ja muiden suunnitelmat valmiiksi helmikuun alussa 1988. 28779: tarvitsijain käytettäviksi, so. toimivat alueellisi- Aikataulun mukaan rakennustyöt aloitettaisiin 28780: na tutkimuskeskuksina. Joensuun maakunta- maaliskuun 1989 lopulla ja rakennuksen tulisi 28781: arkiston arkistopiiriksi on viimeksi vuonna olla valmiina vuoden 1990 kesäkuun loppuun 28782: 1983 vahvistettu Pohjois-Karjalan lääni. mennessä. 28783: Maakunta-arkisto on perustamisestaan läh- Valtion tulo- ja menoarviossa on vuodelle 28784: tien toiminut väliaikaistiloissa Pohjois-Karjalan 1988 myönnetty 800 000 markkaa arkistolaitok- 28785: lääninvirastotalon yhteydessä. Alusta alkaen sen talonrakennusmomentille Joensuun maa- 28786: tilat osoittautuivat, nimenomaan tutkija- ja kunta-arkiston uudisrakennuksen sekä Mikke- 28787: asiakaspalvelun kannalta, epäkäytännöllisiksi. lin maakunta-arkiston lisärakennuksen ja muu- 28788: Vuosien varrella epäkäytännöllisyys on entises- tos- ja korjaustöiden suunnitteluun. 28789: tään lisääntynyt, koska maakunta-arkiston ar- Hankkeen varsinaisen rakentamismäärära- 28790: kistotilat lääninvirastotalossa ovat täyttyneet ja han (15,9 miljoonaa markkaa), jota rakennus- 28791: osa arkistoista on jouduttu sijoittamaan toiselle hallitus myöhemmin tarkentaa, on arvioitu ja- 28792: puolen kaupunkia, Joensuun poliisi- ja oikeus- kaantuvan vuosille 1989-90 seuraavasti: 28793: talolle. 1989 9 miljoonaa markkaa 28794: Maakunta-arkiston uudisrakennuksen suun- 1990 n. 7 miljoonaa markkaa 28795: nittelu aloitettiin miltei välittömästi perusta- Em. perusteiden lisäksi Joensuun maakunta- 28796: misen jälkeen. Opetusministeriö hyväksyi 8.5. arkiston uudisrakennuksen kiireellisyys liittyy 28797: 1986 maakunta-arkiston uudisrakennushank- oleellisesti myös Pohjois-Karjalan lääninviras- 28798: keen perustaruissuunnitelman ja vahvisti hank- totalon laajennus- ja saneeraussuunnitelmiin. 28799: 796 1988 vp. - RA n:o 747 28800: 28801: Vahvistettujen suunnitelmien mukaisesti viras- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28802: totalon lisärakennus valmistuu vuoden 1989 lo- nioittaen, 28803: pulla ja vuoden 1990 aikana ryhdytään sanee- 28804: raamaan virastotalon vanhaa osaa. Käytännös- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28805: sä tämä merkitsee sitä, että maakunta-arkiston 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 28806: tilojen osalta voidaan saneeraukseen ryhtyä 29.93. 74 9 000 000 markkaa Pohjois- 28807: vasta sen jälkeen, kun maakunta-arkiston toi- Karjalan maakunta-arkiston rakentami- 28808: misto- ja asiakastilat sekä laajat arkistotilat va- seen. 28809: pautuvat. 28810: 28811: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 28812: 28813: Eeva Torunen Matti Väistö Kerttu Törnqvist 28814: Riitta Myller Esko Jokiniemi Riitta U osukaineo 28815: Pekka Puska 28816: 1988 vp. 797 28817: 28818: Raha-asia-aloite n:o 748 28819: 28820: 28821: 28822: 28823: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Metsäntutkimuslai- 28824: toksen Joensuun tutkimusaseman virkojen perustamiseen 28825: 28826: 28827: Eduskunnalle 28828: 28829: Perustamissuunnitelmassa vuosilta 1979-80 koko aseman toiminnan ajan. Useimmat vaki- 28830: Joensuun metsäntutkimusaseman henkilöstön naiset toimet Joensuuhun on saatu tähän men- 28831: tavoitevahvuudeksi asetettiin vähintään 12 tut- nessä siirtoina keskusyksiköstä Helsingistä. 28832: kijaa ja noin 30 avustavaa henkilöä. Henkilöre- Vakinaistettavien toimien ohella tutkimus- 28833: surssien kehittyminen suunniteltiin toteutuvaksi asemalla on vielä muutamia perustehtäviä, joi- 28834: vuoden 1986 loppuun mennessä. Tällä hetkellä den hoitaminen edellyttää uusien toimien perus- 28835: tutkimusasemalla työskentelee pysyväisluontei- tamista. Keskeisimmät uudet toimet ovat yhden 28836: sissa tehtävissä 33 henkilöä, joista vakinaisia tutkijan toimi, laitosmies ja tutkimusvirkailija. 28837: toimia palkkamomentilla on 16 (10 tutkijaa, 6 Uusien toimien perustaminen tarkoittaa noin 28838: avustavaa henkilöä). Pääosa aseman perusteh- 270 000 markan vuotuismenoa. 28839: tävistä, kuten esim. kanslistin, apulaiskanslis- Kaikkiaan toimien vakinaistaminen ja uusien 28840: tin, vahtimestarin, laboratoriomestarin ja -apu- toimien perustaminen merkitsevät vuotuisme- 28841: laisten, metsätalousinsinöörin ja tutkimusapu- noina 1,5 miljoonaa markkaa. Tämän ohella 28842: laisten toimet on jouduttu hoitamaan vuosittain tutkimusaseman tutkimustoiminnan ja hallin- 28843: tarkistettavien työmäärärahojen tai ulkopuoli- non kulut ovat vuotuismenoina noin 3 miljoo- 28844: sen rahoituksen (työvoimaministeriö) turvin. naa markkaa. 28845: Tämä haittaa pitkäjänteistä tutkimusta ja ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28846: heuttaa henkilökunnan vaihtumista. Tilanteen nioittaen, 28847: korjaaminen tutkimusaseman perustamissuun- 28848: nitelman edellyttämälle vähimmäistasolle vaatii että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28849: 17 henkilön toimen vakinaistamisen palkkamo- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 28850: mentille (1 tutkijan toimi, 16 avustavan henki- 30.76.01 1500000 markkaa Metsän- 28851: lön tointa). Tämä tarkoittaa vuotuismenona tutkimuslaitoksen Joensuun tutkimus- 28852: noin 1,23 milj. markkaa. Todettakoon, että va- aseman virkojen vakinaistamiseksi ja 28853: kinaistettavat henkilöt ovat työskennelleet tut- uusien virkojen perustamiseksi. 28854: kimusasemalla useita vuosia, muutamat jo lähes 28855: 28856: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 28857: 28858: Eeva Turunen Matti Väistö Kerttu Törnqvist 28859: Riitta Myller Esko Jokiniemi Riitta Uosukainen 28860: Pekka Puska 28861: 798 1988 vp. 28862: 28863: Raha-asia-aloite n:o 749 28864: 28865: 28866: 28867: 28868: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Metsäntutkimuslai- 28869: toksen Joensuun tutkimusaseman lisärakentamisen esisuun- 28870: nitteluun 28871: 28872: Eduskunnalle 28873: 28874: Metsäntutkimuslaitoksen alueellista kehittä- aloittaa viimeistään vuonna 1989. Esisuunnitte- 28875: mistä selvittäneen työryhmän (kansliapäällikkö lua varten tarvitaan 200 000 markan suunnitte- 28876: Reino Urosen työryhmä v. 1986) mietinnön mu- lumääräraha vuodelle 1989. 28877: kaisesti Joensuun tutkimusaseman laajentami- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28878: sen tavoitteeksi asetettiin vähintään 20 tutkijan nioittaen, 28879: ja 40 avustavan henkilön (pysyväisluonteiset 28880: toimet) tutkimusasema. Tämä edellyttää lisära- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28881: kentamista. Lisärakennuksen valmistumisaika- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 28882: tauluksi asetettiin vuodet 1991-92. Kustannus- 30. 76. 74 200 000 markkaa Metsäntutki- 28883: arvioksi on esitetty 19,2 milj. markkaa. Jotta muslaitoksen Joensuun tutkimusaseman 28884: lisärakentaminen voitaisiin toteuttaa suunnitel- lisärakentamisen esisuunnitte/uun. 28885: lun aikataulun mukaisesti, suunnittelu tulisi 28886: 28887: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 28888: 28889: Eeva Turunen Matti Väistö Kerttu Törnqvist 28890: Riitta Myller Esko Jokiniemi Riitta Uosukainen 28891: Pekka Puska 28892: 1988 vp. 799 28893: 28894: Raha-asia-aloite n:o 750 28895: 28896: 28897: 28898: 28899: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kunnasniemen-Huh- 28900: marisen yksityistien rakentamiseen 28901: 28902: 28903: Eduskunnalle 28904: 28905: Huhmarisen lomakeskuksen ja sen lähistöllä kaa. Tietyö alueella poistaisi myös rakentami- 28906: olevan väestön elinolosuhteiden parantami- sen ajalta alueella vallitsevaa työttömyyttä ja 28907: seksi sekä maaseutuelinkeinojen monipuolista- antaisi lisäansioita pientilallisille, joita tien vai- 28908: miseksi on katsottu välttämättömäksi saada kutuspiirissä on useita. 28909: paremmat liikenneyhteydet Joensuun suuntaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28910: Suunnitelmat ovat edenneet jo niin pitkälle, että nioittaen, 28911: tien rakentamisen aikatauluksi on kaavailtu 28912: vuosia 1988 ja 1989. Polvijärven kunta ja Kon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28913: tiolahden kunta ovat sopineet omista maksu- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 28914: osuuksistaan ja maanomistajien kanssa on 31.24.51 1000000 markkaa Kunnas- 28915: myös neuvoteltu. Osuudet olisivat kuntien osal- niemen-Huhmarisen yksityistien ra- 28916: ta 300 000 markkaa ja yksityisten 100 000 mark- kentamiseen. 28917: kaa. Valtion osuudeksi tulisi 1 600 000 mark- 28918: 28919: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 28920: 28921: Eeva Turunen Matti Väistö Kerttu Törnqvist 28922: Riitta Myller Esko Jokiniemi Pekka Puska 28923: 800 1988 vp. 28924: 28925: Raha-asia-aloite n:o 751 28926: 28927: 28928: 28929: 28930: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun lentokentän 28931: kiitoradan jatkamisen suunnitteluun 28932: 28933: 28934: Eduskunnalle 28935: 28936: Joensuun lentokenttä on liikennemääriltään tokentän kiitorataa jatkaa 2,5 kilometrin pitui- 28937: Itä-Suomen toiseksi suurin ja valtakunnallises- seksi. 28938: tikin 6.-7. sijalla. Lentoliikenne on edelleen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28939: kasvamassa, kun lähestymislaitteet on nyt saatu nioittaen, 28940: kuntoon. Kahden kilometrin kiitorata on kui- 28941: tenkin monesti osoittautunut nykyistäkin lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28942: kennettä ja kalustoa ajatellen liian lyhyeksi. Mi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 28943: käli itäisen Suomen turistiliikenne halutaan saa- 31.44.77 200000 markkaa Joensuun 28944: da lähemmäs muun maan palvelutasoa sekä len- lentokentän kiitoradan jatkamisen 28945: toliikenne nykyistä turvallisemmaksi, tulisi len- suunnitteluun. 28946: 28947: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 28948: 28949: Eeva Turunen Matti Väistö Kerttu Törnqvist 28950: Riitta Myller Esko Jokiniemi Riitta U osukaineo 28951: Pekka Puska 28952: 1988 vp. 801 28953: 28954: Raha-asia-aloite n:o 752 28955: 28956: 28957: 28958: 28959: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun lentokentän 28960: poikittaiskiitotien päällystämiseen 28961: 28962: 28963: Eduskunnalle 28964: 28965: Joensuun lentokenttä on yksi maamme vilk- myös pienten matkustaja- ja postinkuljetusko- 28966: kaimmista pienkonekentistä. Ilmailuharrastus neiden laskeutumismahdollisuuksia tuuliolo- 28967: on laajaa ja monipuolista. Ilmailukerho osallis- suhteiden niin vaatiessa. 28968: tuu mm. jatkuvaan pelastustoimintaan Pohjois- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28969: Karjalassa. Toiminta on varsin kallista, ja kal- nioittaen, 28970: liimmaksi sen tekevät vielä kaluston ylimääräi- 28971: set kunnostusmenot, jotka johtuvat käytössä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28972: olevan poikittaisen kiitotien päällysteen puuttu- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 28973: misesta. markkaa Joensuun lentokentän poikit- 28974: Poikittaiskiitotien päällystäminen parantaisi taiskiitotien päällystämiseen. 28975: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 28976: 28977: Eeva Turunen Matti Väistö Kerttu Törnqvist 28978: Riitta Myller Esko Jokiniemi Riitta U osukaineo 28979: Pekka Puska 28980: 28981: 28982: 28983: 28984: 51 280129N 28985: 802 1988 vp. 28986: 28987: Raha-asia-aloite n:o 753 28988: 28989: 28990: 28991: 28992: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan mat- 28993: kailuyritysten toiminnan tukemiseen 28994: 28995: 28996: Eduskunnalle 28997: 28998: Pohjois-Karjalan matkailun kehittäminen on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28999: yksi maakunnan tärkeimmistä kehittämiskoh- nioittaen, 29000: teista. Matkailijoiden saaminen Pohjois-Karja- 29001: laan merkitsee yritystoiminnan vilkastumista, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29002: työllisyyden parantumista ja maakunnasta pois- 1989 tulo- ja menoarvioon 1500 000 29003: päin tapahtuvan muuttoliikkeen hillitsemistä. markkaa sesonkien ulkopuolisen mat- 29004: Pohjois-Karjalan lääniin tulisikin myöntää kailun yöpymistukeen Pohjois-Karjalan 29005: Lapin mallin mukaan erillisraha lääninrahana matkailuyrityksille. 29006: käytettäväksi matkailuyrityksille yöpymisvuo- 29007: rokausitukeen sesonkikausien ulkopuolella. 29008: 29009: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 29010: 29011: Eeva Turunen Matti Väistö Kerttu Törnqvist 29012: Riitta Myller Esko Jokiniemi Pekka Puska 29013: 1988 vp. 803 29014: 29015: Raha-asia-aloite n:o 754 29016: 29017: 29018: 29019: 29020: Turunen ym.: Määrärahan osoittamisesta atk-laitteiston hank- 29021: kimiseen syöpäjärjestöjen Joensuun poliklinikalle 29022: 29023: 29024: Eduskunnalle 29025: 29026: Syöpäjärjestöjen Joensuun poliklinikalla ar- tystä erilaisten potilas- ja jäsenrekisterien hoita- 29027: vioidaan tehtävän noin 8 000-12 000 rintasyö- misessa sekä seulonta-aseman maksuliikenteen 29028: päseulontaa vuodessa sekä muuta syöpätautien ja kirjanpidon hoidossa. 29029: toteamiseksi ja tutkimiseksi tehtävää vastaanot- Laitteistotarpeeksi on arvioitu neljä mikro- 29030: totoimintaa. tietokonetta kirjoittimineen ym. tarvikkeineen 29031: Käsin suoritettava tietojen käsittely vie liikaa sekä tarvittavat ohjelmistot (270 000 mk). 29032: työaikaa ja henkilöstön voimavaroja. Atk-lait- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29033: teet olisivat välttämättömät, mutta taloudelliset nioittaen, 29034: mahdollisuudet niiden hankkimiseksi ovat huo- 29035: not. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29036: Laitteistoja tarvittaisiin kipeästi tutkittavien 1989 tulo- ja menoarvioon 270 000 mark- 29037: henkilöiden rekisteröimiseen, ajanvaraukseen kaa Pohjois-Karjalan syöpäyhdistykselle 29038: ja tutkimustulosten keräämiseen. Sen lisäksi atk-laitteiston hankkimiseksi syöpäjär- 29039: laitteisto palvelisi Pohjois-Karjalan syöpäyhdis- jestöjen Joensuun poliklinikalle. 29040: 29041: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 29042: 29043: Eeva Turunen Matti Väistö Kerttu Törnqvist 29044: Riitta Myller Esko Jokiniemi Riitta Uosukainen 29045: Pekka Puska 29046: 804 1988 vp. 29047: 29048: Raha-asia-aloite n:o 755 29049: 29050: 29051: 29052: 29053: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta poliittisten nais- 29054: järjestöjen toiminnan tukemiseen 29055: 29056: 29057: Eduskunnalle 29058: 29059: Naisten osuus kunnallisessa ja valtiollises- Valtion tulo- ja menoarviossa poliittisen toi- 29060: sa päätöksenteossa on viime vuosina kasva- minnan avustamiseen tarkoitetuista varoista 29061: nut. Äänestäjät luottavat yhä enemmän naisten osoitetaan osa poliittisten naisjärjestöjen käyt- 29062: asiantuntemukseen arkielämän ongelmista sekä töön. Vuonna 1985 summa oli 4 300 000 mark- 29063: tapaan lähestyä niitä. Kehityksestä huolimatta kaa. Kun otetaan huomioon naisjärjestöjen toi- 29064: naisten osuus luottamustehtävissä ei silti vielä minnan aktivoituminen ja siihen kohdistuva sel- 29065: vastaa läheskään heidän osuuttaan väestöstä. vä yhteiskunnallinen tarve, on naisjärjestöjen 29066: Naisten osallistumisen tiellä on ehkä yhä enem- toimintamahdollisuudet turvattava jatkossakin. 29067: män esteitä kuin miesten. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 29068: Poliittiset naisjärjestöt tekevät arvokasta työ- tavasti, 29069: tä naisten yhteiskunnallisen tietoisuuden herät- 29070: tämiseksi, heidän aktivoimisekseen sekä koulut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29071: tamisekseen yhteiseen toimintaan. Keskeisellä 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 29072: sijalla naisjärjestöjen toiminnassa ovat niin 23.27.50 6 500 000 markan määrärahan 29073: ikään kansainväliseen yhteisvastuuseen ja rau- käytettäväksi poliittisten naisjärjestöjen 29074: hankasvatukseen liittyvät tavoitteet sekä kult- toiminnan tukemiseen. 29075: tuuriharrastusten vaaliminen. 29076: 29077: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 29078: 29079: Marja-Liisa Tykkyläinen Timo Roos Kerttu Törnqvist 29080: 1988 vp. 805 29081: 29082: Raha-asia-aloite n:o 756 29083: 29084: 29085: 29086: 29087: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisistä tai- 29088: teilijaeläkkeistä annetun valtioneuvoston päätöksen (75/74) 29089: mukaisiin eläkkeisiin 29090: 29091: Eduskunnalle 29092: 29093: Valtion vuotta 1987 koskevassa tulo- ja me- todeta, että vain pieni osa taiteilijoista kuuluu 29094: noarvioesityksessä esitetään ylimääräisistä tai- yrittäjäeläkejärjestelmän (YEL) piiriin, ja tämä 29095: teilijaeläkkeistä annetun valtioneuvoston pää- eläkejärjestelmä soveltuu muutoinkin huonosti 29096: töksen mukaisten eläkkeiden ylärajaksi 62 tai- taiteellisen työn harjoittajiin. Työeläkejärjestel- 29097: teilijaeläkettä. Vuodelle 1986 esitettiin korkein- män (TEL) piirissä puolestaan ovat vain pitkäs- 29098: taan 30 taiteilijaeläkkeen myöntämistä. Edus- sä työsuhteessa olevat taiteenharjoittajat. 29099: kunta vahvisti kuitenkin tehdyn raha-asia-aloit- Taiteilijajärjestöjen edustajat suhtautuvat 29100: teen nojalla vuoden 1986 eläkkeiden määräksi ehdottoman kielteisesti valtion esitykseen vä- 29101: 65 taiteilijaeläkettä. Määrä on kolme enemmän hentää taiteilijaeläkkeiden määrää, etenkin kun 29102: kuin ehdotettu. Vuotta 1987 koskevassa määrä- niiden taiteenharjoittajien määrää, jotka ovat 29103: rahaesityksessä on todettu, että taiteilijaeläk- oikeutettuja saamaan taiteilijaeläkettä, on vuo- 29104: keiden määrää tulee vuosittain alentaa. sien mittaan laajennettu. Taiteilijaeläkkeiden 29105: Taiteilijajärjestöjen edustajat katsovat, että määrä tulee ehdottomasti, niiden erityisluonne 29106: ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrän laske- huomioon ottaen, palauttaa vuoden 1986 tasol- 29107: miselle ei ole edelleenkään mitään perusteita. le ja niiden myöntämiseen on varattava määrä- 29108: Vuoden 1986 alusta voimaan tullut freelancer- raha tulo- ja menoarvioon. 29109: eläke (TAEL) koskee täysimääräisesti vain Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29110: vuonna 1963 ja sen jälkeen syntyneitä. Tämä nioittaen, 29111: merkitsee sitä, että täyttä freelancer-eläkettä 29112: saavia taiteenharjoittajia on vasta ensi vuositu- että Eduskunia ottaisi valtion vuoden 29113: hannen puolella. Järjestelmä ei auta tämän päi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 29114: vän eläkkeentarvitsijoita. Kaikki ns. vapaat tai- 28.07.06.2 182 295 markan lisämäärä- 29115: teilijat jäävät sitä paitsi kokonaan lain sovelta- rahan käytettäväksi ylimääräisistä taitei- 29116: misalan ulkopuolelle, koska laki koskee vain lijaeläkkeistä annetun valtioneuvoston 29117: työsuhteessa olevia. Muusta työeläkelakijärjes- päätöksen (75174) mukaisiin eläkkeisiin. 29118: telmän mukaisesta toimeentuloturvasta voidaan 29119: 29120: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 29121: 29122: Marja-Liisa Tykkyläinen Antti Kalliomäki Timo Roos 29123: Iiris Hacklin Jouni Backman Jukka Gustafsson 29124: Kerttu Törnqvist 29125: 806 1988 vp. 29126: 29127: Raha-asia-aloite n:o 757 29128: 29129: 29130: 29131: 29132: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion yliopiston 29133: koulutus- ja kehittämiskeskuksen perustamiseksi 29134: 29135: 29136: Eduskunnalle 29137: 29138: Kuopion yliopiston tarkoituksena on laajalti johtajan virkaa. Uuden organisaation myötä 29139: kehittää täydennyskoulutuskeskustaan muutta- päätoimisen johtajan viran perustaminen on en- 29140: malla se koulutus- ja kehittämiskeskukseksi. tistä tähdellisempää. 29141: Tämä tapahtuu liittämällä keskuksen tehtäviin Koulutus- ja kehittämiskeskus on toiminnal- 29142: elinkeinoelämään ja julkishallintoon kohdistu- lisesti tarkoituksenmukaisinta sijoittaa yliopis- 29143: vat erilaiset tutkimus-, koulutus- ja asiantunti- ton välittömään läheisyyteen rakennettavaan 29144: j apalvelut, nykyinen työllisyyskurssitoiminta uuden teknologian keskukseen, TEKNIAan, 29145: sekä kansainväliset projektit. Nykyisen täyden- mistä aiheutuu vuokrakustannuksia noin 0,5 29146: nyskoulutuskeskuksen henkilökunta on lähes milj. markkaa vuodessa. 29147: täysin jouduttu rahoittamaan järjestettävien Edellä olevan perusteella ehdotamme, 29148: kurssien tuloilla, mikä asettaa huomattavat ra- 29149: joitukset pitkien täydennyskoulutusohjelmien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29150: suunnittelulle ja järjestämiselle. Kokoamalla 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar- 29151: tällä hetkellä irralliset koulutuspalvelunsa orga- kan määrärahan Kuopion yliopiston 29152: nisatorisesti yhteen yliopisto pystyy vastaamaan koulutus- ja kehittämiskeskuksen joh- 29153: paremmin siihen kohdistettuihin odotuksiin yh- tajan viran perustamista varten sekä 29154: teiskunnan kehittämisestä. 500 000 markkaa koulutus- ja kehittä- 29155: Täydennyskoulutuskeskuksessa ei ole ollut miskeskuksen vuokratiloja varten. 29156: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1988 29157: 29158: Marja-Liisa Tykkyläinen Kari Rajamäki Kalle Röntynen 29159: Riitta Saastamoinen Jorma Huuhtanen Juhani Laitinen 29160: Mirja Ryynänen Lauha Männistö 29161: 1988 vp. 807 29162: 29163: Raha-asia-aloite n:o 758 29164: 29165: 29166: 29167: 29168: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Sivistys- 29169: liiton paikalliseen kulttuuritoimintaan 29170: 29171: 29172: Eduskunnalle 29173: 29174: Sivistysjärjestöt harjoittavat maassamme jen koulutustoimintaa koskevan opintokeskus- 29175: merkittävää kulttuurityötä, joka paitsi että se lain laajentamiseksi siten, että se koskisi myös 29176: kuuluu olennaisena osana kansanliikkeiden järjestöjen kulttuuritoimintaa. Toistaiseksi 29177: omaehtoiseen sivistystyöhön, täydentää kuntien Työväen Sivistysliiton on tärkeätä saada muulla 29178: ja taidelaitosten toimintaa kulttuurin alueella. tavoin riittävästi varoja tärkeään kulttuuritoi- 29179: Työväen Sivistysliitto paikallisjärjestöineen mintaansa. 29180: mm. järjestää vuosittain yli sata paikallista Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 29181: kulttuuritapahtumaa. Liitto harjoittaa myös 29182: kulttuurin kokeilutoimintaa, joka tarjoaa mal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29183: leja paikallisen kulttuurityön kehittämiselle vas- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 29184: taisuudessa. 29.57.54 500 000 markan avustuksen 29185: Sivistysjärjestöjen kulttuuritoiminta ei kui- Työväen Sivistysliiton paikalliseen kult- 29186: tenkaan kuulu minkään valtionapujärjestelmän tuuritoimintaan. 29187: piiriin. Vireillä on suunnitelma sivistysjärjestö- 29188: 29189: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 29190: 29191: Marja-Liisa Tykkyläinen Timo Roos Antti Kalliomäki 29192: Iiris Hacklin Jouni Backman Jukka Gustafsson 29193: Kerttu Törnqvist 29194: 808 1988 vp. 29195: 29196: Raha-asia-aloite n:o 759 29197: 29198: 29199: 29200: 29201: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Sivistys- 29202: liitto ry:lle piiritoimistojen toimistoautomaation kehittämi- 29203: seen 29204: 29205: Eduskunnalle 29206: 29207: Sivistysjärjestöt hoitavat merkittävää järjes- suorittamista ja samalla se toisi mahdollisuuk- 29208: töllistä aikuiskoulutus- ja kulttuuriharrastus- sia hoitaa paremmin varsinaista sivistystyötä. 29209: työtä. Työväen Sivistysliitto TSL ry:n toiminta- Työväen Sivistysliitolla ei ole mahdollisuuk- 29210: alueeseen tästä tehtävästä kuuluu merkittävä sia ilman erillistukea sijoittaa varoja piiritoimis- 29211: osa. tojen toimistoautomaation kehittämiseen. 29212: Tehtävän hoito edellyttää yhteydenpitoa, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29213: suunnittelua, raportointia ja tilityksiä, joista nioittavasti, 29214: suoriutuminen vähäisillä henkilöstöresursseilla 29215: on tullut yhä työläämmäksi. Erityisen raskaaksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29216: tilanne on muodostunut liiton piiritoimistoissa, 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 29217: jotka vastaavat alueellaan tapahtuvasta koulu- 29.57.54 erityisavustuksena Työväen Si- 29218: tus- ja kulttuuriharrastustoiminnasta. vistysliitto TSL ry:lle 200 000 markan 29219: Toimistoautomaation käyttöönotto helpot- määrärahan käytettäväksi piiritoimisto- 29220: taisi yhä lisääntyvien raskaiden työtehtävien jen toimistoautomaation kehittämiseen. 29221: 29222: Helsingissä II päivänä helmikuuta I988 29223: 29224: Marja-Liisa Tykkyläinen Pertti Hietala Jouni Backman 29225: Jukka Gustafsson Raimo Vuoristo Pentti Lahti-Nuuttila 29226: Sinikka Mönkäre Virpa Puisto Reino Paasilinna 29227: Tuula Paavilainen Seija Karkinen Markku Pohjola 29228: Matti Saarinen Arto Lapiolahti Jukka Roos 29229: Sinikka Hurskainen-Leppänen Ilkka Joenpalo 29230: 1988 vp. 809 29231: 29232: Raha-asia-aloite n:o 760 29233: 29234: 29235: 29236: 29237: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattioppilai- 29238: tosten opettajien sijaisten palkkaamiseen 29239: 29240: 29241: Eduskunnalle 29242: 29243: Elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta yksi nassa varata heille mahdollisuus täysin opetta- 29244: oleellinen tekijä on ammattitaitoinen ja uusiin jan palkkaeduin kerran 5-7 vuodessa mennä 29245: tehtäviin pystyvä työvoima. Työvoima saa kou- ulkopuolisen yrityksen palvelukseen yhden vuo- 29246: lutuksensa yhteiskunnan ylläpitämissä oppilai- den ajaksi. Sijaisen paikkaaminen tulisi rahoit- 29247: toksissa sekä osin yritysten toimesta. taa yritykseltä saatavalla opettajan työkorvauk- 29248: Ammatillisissa oppilaitoksissa toimivat opet- sella sekä valtion talousarvioon varattavalla 29249: tajat ovat työhönsä muodollisesti päteviä. Kun määrärahalla. 29250: he ovat työskennelleet opettajana useamman Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 29251: vuoden, alkaa heidän oma koulutuksensa van- taen, 29252: hentua ja käytännön yritystoiminnan tunte- 29253: muksensa unohtua. Lyhyet muutaman päivän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29254: jatkokoulutustilaisuudet ja satunnaiset yritys- 1989 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 29255: vierailut eivät tilannetta paranna. markan määrärahan käytettäväksi am- 29256: Ammatillisten koulujen opettajien perehdyt- mattikasvatushallituksen valvonnassa 29257: tämiseksi elinkeinoelämän uusimpiin menetel- opettajien sijaisten paikkaamisesta ai- 29258: miin tulisi ammattikasvatushallituksen valvon- heutuviin kuluihin. 29259: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 29260: 29261: Marja-Liisa Tykkyläinen Timo Roos Kerttu Törnqvist 29262: 810 1988 vp. 29263: 29264: Raha-asia-aloite n:o 761 29265: 29266: 29267: 29268: 29269: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta elokuvajärjestöille 29270: 29271: 29272: 29273: Eduskunnalle 29274: 29275: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja kää laskua elokuvajärjestöjen toiminnan rahoi- 29276: menoarvioksi vuodelle 1986 on momentille tuksessa. 29277: 29.90.52 (Veikkauksen ja raha-arpajaisten voit- Elokuvakulttuurijärjestöt hoitavat Suomessa 29278: tovarat taiteen tukemiseen) esitetty elokuvajär- monia tehtäviä, jotka yhteiskunnallisen luon- 29279: jestöille 500 000 markkaa. teensa vuoksi useissa sivistysmaissa kuuluvat 29280: Elokuvajärjestöjen toimintaa on tähän men- vaitiollisille tai puolivaltiollisille organisaatioil- 29281: nessä tuettu kahdesta lähteestä: opetusministe- le. Tällaisen työn merkitystä korostetaan muun 29282: riön kautta veikkauksen ja raha-arpajaisten muassa UNESCOn ohjelmissa ja monissa koti- 29283: voittovaroista sekä momentilta 29.90.57 (Elo- maisissa mietinnöissä ja opetusohjelmissa. Täl- 29284: kuvataiteen tukeminen) Suomen elokuvasää- lä hetkellä elokuvajärjestöjen työ on entisestään 29285: tiön kautta. Tämän momentin varoja on käytet- korostunut kuvallisen viestinnän osuuden jat- 29286: ty myös muuten elokuvakulttuurin tukemiseen. kuvasti kasvaessa. Elokuvakulttuurijärjestöt 29287: Viime syksynä opetusministeriön esityksestä tarjoavat vaihtoehtoja kaupalliselle tarjonnalle. 29288: tuen jakoa kuitenkin muutettiin siten, että mi- Ne vastaavat meillä suureksi osaksi esimerkiksi 29289: nisteriö tästä lähtien jakaa yksin toiminta-avus- lasten ja nuorten elokuvakasvatuksesta, koti- 29290: tukset ja Suomen elokuvasäätiö avustaa jär- maisen lyhytelokuvan levityksestä ja tunnetuksi 29291: jestöjen erilaisia projekteja. Vuoden 1985 osal- tekemisestä, elokuvakerholiikkeestä sekä alan 29292: ta jako hoidettiin siirtymävaiheessa kuitenkin ammattilaisten jatkokoulutuksesta, toimien 29293: vielä siten, että momentilla 29.90.52 olleiden monissa kysymyksissä edelläkävijöinä. Järjes- 29294: 360 000 markan lisäksi lohkaistiin momentin töjen toiminnan laaja-alaisuuteen ja niille ase- 29295: 29.90.57 varoista 600 000 markkaa järjestötu- tettuihin yhteiskunnallisiin vaatimuksiin näh- 29296: keen. Ministeriön yhtenä pääperusteluna jaon den niiden yhteiskunnalta saama tuki on tähän 29297: keskittämiselle oli saada järjestöjen toiminnan mennessä ollut riittämätön. Jos elokuvajärjes- 29298: tukeminen vakaalle pohjalle - riippumatto- töjen tuki toteutuu valtion vuoden 1986 tulo- ja 29299: maksi elokuvataiteen tukimomentista, jota vii- menoarvioesityksen mukaisesti, kaventuvat jär- 29300: me vuosina on koko ajan pyritty pienentämään jestöjen toimintamahdollisuudet ratkaisevasti. 29301: vedoten elokuvaveron tuoton laskuun. Edellä esitettyyn nojaten ehdotamme, 29302: Kuitenkin vuoden 1986 tulo- ja menoarvioesi- 29303: tyksessä on elokuvajärjestöille esitetty vain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29304: 500 000 markkaa. Kun samanaikaisesti mo- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 29305: menttiin 29.90.57 on ehdotettu 1,2 miljoonan 29.90.52 1 200 000 markkaa elokuva- 29306: markan vähennystä, niin tämä merkitsee jyrk- järjestöjen toiminnan tukemiseen. 29307: 29308: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 29309: 29310: Marja-Liisa Tykkyläinen Timo Roos Antti Kalliomäki 29311: Iiris Hacklin Jouni Backman Jukka Gustafsson 29312: Kerttu Törnqvist 29313: 1988 vp. 811 29314: 29315: Raha-asia-aloite n:o 762 29316: 29317: 29318: 29319: 29320: Tykkyläinen: Määrärahan osoittamisesta kulttuuri- ja elokuva- 29321: toiminnan tukemiseen Keiteleen työväentalolla 29322: 29323: 29324: Eduskunnalle 29325: 29326: Keiteleen kunnassa sijaitseva työväentalo on ritettu ulko- ja sisämaalauksia ja lämpöeris- 29327: kunnan ainoa kulttuurikohde. Työväentalo on tyksiä. 29328: myös kunnan ainoa paikka, jossa järjestetään Edellä olevan perusteella ehdotan, 29329: elokuvateatteriesityksiä. Työväentalossa jär- 29330: jestetään myös iltamia ja erilaista kulttuuritoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29331: mintaa. Keiteleen työväentaloa on kunnostettu 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 29332: vuodesta 1981 alkaen. Taloon on rakennettu 29.90.52 50 000 markkaa Keiteleen työ- 29333: sosiaalitilat sisälle, uusittu lattiat ja ikkunoiden väentalolla järjestettävään kulttuuri- ja 29334: puitteet, asennettu ilmastointilaitteet sekä suo- elokuvatoiminnan tukemiseen. 29335: 29336: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 29337: 29338: Marja-Liisa Tykkyläinen 29339: 812 1988 vp. 29340: 29341: Raha-asia-aloite n:o 763 29342: 29343: 29344: 29345: 29346: Tykkyläinen: Määrärahan osoittamisesta Rautalammin työväen- 29347: talon teatteritoiminnan tukemiseen 29348: 29349: 29350: Eduskunnalle 29351: 29352: Rautalammin työväentalo on ollut kuntalais- työväentalolta puuttuu tällä hetkellä teatteritoi- 29353: ten kulttuurikeskuspaikka. Siellä on harras- mintaan tarvittava salin tuolikalusto, ja näyt- 29354: tettu pestuumarkkinoiden aikana erilaista näyt- tämöllä on suoritettava peruskorjaustyö, jotta 29355: tely- ja juhlatoimintaa. Vuosisadan alkuaikoina teatteritoiminta saataisiin toimivaksi. 29356: työväentalolla oli harrastajateatteri. Aika on Edellä esitetyn perusteella ehdotan, 29357: muuttunut ja useimmat teatterimme ovat kau- 29358: pungeissa kunnallistettuja. Harrastajateatteri- että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 29359: toimintaa ovat alkaneet hoitaa useimmat kun- den 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 29360: nat kotiseudullaan. markkaa Rautalammin työväentalon 29361: Rautalammin työväentalo on peruskorjattu, teatteritoiminnan tukemiseksi, kalusto- 29362: ja kansalaisopisto järjestää siellä tällä hetkellä hankintoihin ja näyttämön peruskor- 29363: teatteritoimintaa, joka on tarkoitettu kotiseu- jaustyön käynnistämiseksi. 29364: dun asukkaille ja matkailijoille. Rautalammin 29365: 29366: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 29367: 29368: Marja-Liisa Tykkyläinen 29369: 1988 vp. 813 29370: 29371: Raha-asia-aloite n:o 764 29372: 29373: 29374: 29375: 29376: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta säveltaidejärjestö- 29377: jen valtionavustuksiin 29378: 29379: 29380: Eduskunnalle 29381: 29382: Maamme säveltaidejärjestöt ovat koko toi- osuus kustannuksista on koko ajan pienenty- 29383: mintansa ajan suorittaneet suomalaista musiik- nyt. Samanaikaisesti suomalainen musiikkielä- 29384: kielämää ja julkista hallintoa hyödyttäviä tehtä- mä on laajentunut huomattavasti ja lisännyt sä- 29385: viä, kuten tiedotusta, koulutusta, tilastointia ja veltaidejärjestöjen tehtäviä. 29386: kansainvälisiä suhteita. Ne eivät ole halunneet Edellä olevan perusteella ehdotamme, 29387: luopua em. tehtävistä, koska silloin mikään 29388: taho ei niistä huolehtisi. Toiminta on kuitenkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29389: aiheuttanut lisääntyviä taloudellisia paineita, 1989 tulo- ja menoarvioon 900 000 mar- 29390: koska valtion avustukset säveltaidejärjestöille kan lisämäärärahan säveltaidejärjestö- 29391: viimeisten viiden vuoden aikana ovat nousseet jen toiminnan tukemiseen. 29392: hyvin vähän tai pysyneet samoina, ja niiden 29393: 29394: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 29395: 29396: Marja-Liisa Tykkyläinen Timo Roos Antti Kalliomäki 29397: Iiris Hacklin Jouni Backman Jukka Gustafsson 29398: Kerttu Törnqvist 29399: 814 1988 vp. 29400: 29401: Raha-asia-aloite n:o 765 29402: 29403: 29404: 29405: 29406: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta orkestereille alue- 29407: toiminnan tukemiseen 29408: 29409: 29410: Eduskunnalle 29411: 29412: Maamme orkesterilaitos on jatkuvasti jäänyt levat avustukset putoamaan prosentuaalisesti 29413: jälkeen muiden taidemäärärahojen kehitykses- niin pieniksi, että esimerkiksi aluetoiminta jou- 29414: tä. Orkesterit ja yhtyeet ovat pystyneet toimi- dutaan kokonaan lopettamaan. 29415: maan vain kotikuntien ylläpitäminä, vaikka nii- Koska suunnitteilla oleva nk. kulttuurilaki on 29416: den toiminnat ovat jo vuosia yltäneet myös ym- odotettavissa orkestereille vasta 1990-luvulla, 29417: pärillä oleviin vieraisiin kuntiin. Valtion avus- olisi orkestereiden ja yhtyeiden valtionavustuk- 29418: tusten jälkeen jääminen ja epäsuhtaisuus on sel- sista huolehdittava edes välttämättömimmän 29419: vä verrattuna muihin taidemäärärahoihin. verran. 29420: Kunnat tulevat v. 1988 suorittamaan jo yli Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29421: 115 milj. mk sinfonia- ja kamariorkestereiden nioittavasti, 29422: ylläpitämiseen. Vastaava valtionavustus on n. 29423: 4, 7 milj. mk, joten se prosentuaalisesti on enää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29424: n. 4 OJo. Momentilta, joka kokonaisuudessaan 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 29425: on 6,2 milj. mk, jaetaan muille yhtyeille 1,5 29.90.52 2 000 000 markkaa orkesterei- 29426: milj. mk. Koska valtion vuoden 1988 budjetissa den ja yhtyeiden aluetoimintaedellytys- 29427: olevaa määrärahaa ei korotettu, ja mikäli vuo- ten parantamiseksi. 29428: den 1989 määrärahaa ei tuntuvasti koroteta, tu- 29429: 29430: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 29431: 29432: Marja-Liisa Tykkyläinen Markus Aaltonen 29433: 1988 vp. 815 29434: 29435: Raha-asia-aloite n:o 766 29436: 29437: 29438: 29439: 29440: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta alueellisesti merkit- 29441: tävien orkestereiden toimintaedellytysten parantamiseen 29442: 29443: 29444: Eduskunnalle 29445: 29446: Maamme orkestereiden kehitys on ollut suun- Suomen merkittävimmillä paikkakunnilla on 29447: nittelematonta ja valtion tuki ilman selvää kehi- tarkoitus ryhtyä vierailemaan säännöllisesti yh- 29448: tyslinjaa. Mikäli nykyinen kehitys jatkuu, on teistyössä paikallisten orkestereiden kanssa. 29449: lopputuloksena se, että jokaisessa kaupungissa Valtion tuki orkesteritoiminnalle lisääntyy 29450: on pieni ammattilaisorkesteri, joista yksikään ei kuluvana vuonna miljoonalla markalla. Orkes- 29451: kykene täysimittaiseen konserttitoimintaan. terimäärärahojen jaossa tulisi suosia valtakun- 29452: Kuopion kaupunginhallituksen mielestä val- nallisesti ja alueellisesti merkittäviä orkesterei- 29453: tion tuella on kehitettävä tiettyjä alueellisesti ta. Esimerkiksi Kuopion kaupunginorkesterille 29454: tärkeitä orkestereita siten, että ne kasvavat riit- tulevan valtionavun määrää tulisi nostaa mer- 29455: tävän suuriksi voidakseen esittää monipuolista kittävästi sillä perusteella, että Kuopion kau- 29456: ohjelmistoa laajalla alueella. Kuopion kaupun- punginorkesteria voidaan pitää alueellisesti mer- 29457: ginorkesteri Itä-Suomen johtavana orkesterina kittävänä orkesterina. 29458: ja laajalti alueorkesterityötä tehneenä on itseoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29459: keutettu Itä-Suomen alueorkesteri. Jo nyt or- nioittavasti, 29460: kesteri on pitänyt konsertteja Kajaanista Sa- 29461: vonlinnaan ulottuvalla alueella. etUJ Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29462: Kuopion kaupunginorkesterin aluetoiminta 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 29463: on tarkoitus säännöllistää. Iisalmen kanssa 29.90.52 1 000 000 markkaa alueellisesti 29464: on neuvoteltu vuosittaisesta konserttisarjasta, merkittiivien orkestereiden ja yhtyeiden 29465: johon myytäisiin kausikortteja samaan tapaan toimintaedellytysten parantamiseen. 29466: kuin Kuopion konsertteihin. Myös muilla Itä- 29467: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 29468: 29469: Marja-Liisa Tykkyläinen Timo Roos Antti Kalliomäki 29470: Iiris Hacklin Jouni Backman Jukka Gustafsson 29471: Kerttu Törnqvist 29472: 816 1988 vp. 29473: 29474: Raha-asia-aloite n:o 767 29475: 29476: 29477: 29478: 29479: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion musiikki- 29480: keskuksen rakentamiskustannuksiin 29481: 29482: 29483: Eduskunnalle 29484: 29485: Kuopion kaupunginhallitus on pyytänyt, että Kuopion musiikkikeskus valmistui kesällä 29486: kaupungille myönnettäisiin Kuopion musiikki- 1985. Musiikkikeskuksen lopulliset rakennus- 29487: keskukseen rakennettavien kaupunginorkeste- kustannukset olivat konservatoriolle vuokratut 29488: rin tilojen ja konserttisalin rakennuksiin val- tilat mukaan luettuina 56 056 000 markkaa, jos- 29489: tionavustusta yhteensä 8 miljoonaa markkaa. ta kaupunginorkesterin tilojen ja konserttisalin 29490: Opetusministeriö on päätöksellään 19.12. osuudeksi jäi 28 miljoonaa markkaa. 29491: 1984 myöntänyt Kuopion musiikkikeskukselle Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29492: valtionavustusta 500 000 markkaa. Kaupungin nioittaen, 29493: saamien tietojen mukaan lähtökohtana mainit- 29494: tua avustusta myönnettäessä oli, että muu osa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29495: suunnitellusta avustuksen kokonaismäärästä 1989 tulo- ja menoarvioon 7 500 000 29496: myönnetään lähimpien seuraavien vuosien ai- markan määrärahan Kuopion musiikki- 29497: kana. keskuksen rakennuskustannuksiin. 29498: 29499: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 29500: 29501: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö 29502: 1988 vp. 817 29503: 29504: Raha-asia-aloite n:o 768 29505: 29506: 29507: 29508: 29509: Tykkyläinen: Määrärahan osoittamisesta Kuopion Syksy -tapah- 29510: tumaa varten 29511: 29512: 29513: Eduskunnalle 29514: 29515: Kuopion Syksy on vuosittainen valtakunnal- Tapahtuma on vuosi vuodelta laajentunut ja 29516: linen runo- ja kirjallisuustapahtuma, joka tänä vetänyt mukaansa yhä enemmän osallistujia eri 29517: vuonna järjestettiin neljännen kerran. Tapahtu- puolilta Suomea. Tapahtumaa ei ole enää sen 29518: man järjestäjä on Työväen Sivistysliiton Kuo- nykyisessä laajuudessa mahdollista järjestää 29519: pion opintojärjestö ry. Tapahtumaan sisältyy kokonaan ilman palkattua työvoimaa. 29520: pysyvänä osana lausujien koulutusta ja lausun- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 29521: takilpailuja. Lausunnan harrastajille on maas- taen, 29522: samme erittäin vähän tarjolla tällaisia tilaisuuk- 29523: sia. Lausunnan ohella Kuopion Syksyyn on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29524: sisältynyt kynäilijöiden koulutusta sekä kirjai- 1989 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 29525: lijoiden tapaamisia ja esiintymisiä yleisölle. kaa Kuopion Syksy -tapahtumaa varten. 29526: 29527: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 29528: 29529: Marja-Liisa Tykkyläinen 29530: 29531: 29532: 29533: 29534: 52 280129N 29535: 818 1988 vp. 29536: 29537: Raha-asia-aloite n:o 769 29538: 29539: 29540: 29541: 29542: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion Snellman- 29543: Instituutin toiminnan tukemiseen 29544: 29545: 29546: Eduskunnalle 29547: 29548: Kuopion Snellman-Instituutti on perustettu Snellman-Instituutin pysyvä valtionavustus 29549: 7. 9.1983. Instituutin taloudesta vastaa lähes olisi erittäin tärkeä. Mikäli se saataisiin aikaan, 29550: yksinomaan Kuopion kaupunki. Vuoden 1987 instituutti olisi valmis neuvottelemaan valtio- 29551: talousarviossa varattiin Snellman-Instituutin vallan kanssa ratkaisuista, joilla instituutin tut- 29552: toimintaa varten 100 000 markan määräraha. kimusjohtaja voisi täydentää Kuopion yliopis- 29553: Kokonaismenot olivat kaksi lähiaikoina ilmes- tosta puuttuvaa tieteen filosofian ja tieteen me- 29554: tyvää kirjaa mukaan lukien 269 797,29 mk. todiopin opetusta. 29555: Kuopion kaupunki on vuotta 1987 lukuun Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 29556: ottamatta lähes yksinomaan vastannut instituu- 29557: tin taloudesta. Se on keskittynyt lähinnä julkai- etUi Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29558: sutoimintaan. Instituutilla on kolme julkaisu- 1989 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar- 29559: sarjaa, jotka kaikki julkaistaan myös vuonna kan määrärahan avustuksena Snellman- 29560: 1988 ja 1989. Instituutin toimintaa varten. 29561: 29562: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1988 29563: 29564: Marja-Liisa Tykkyläinen Jorma Huuhtanen Kari Rajamäki 29565: Kalle Röntynen Lauha Männistö Riitta Saastamoinen 29566: Mirja Ryynänen Seppo Kääriäinen Juhani Laitinen 29567: 1988 vp. 819 29568: 29569: Raha-asia-aloite n:o 770 29570: 29571: 29572: 29573: 29574: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Riuttalan talon- 29575: poikaismuseon kunnostuksen loppuun saattamiseen 29576: 29577: 29578: Eduskunnalle 29579: 29580: Riuttalan omistaa Riuttalan talonpoikais- Leivän tie sai vuonna 1986 vuoden matkailupal- 29581: kulttuurin suojelusäätiö. Säätiö hankki vuonna kinnon. 29582: 1975 Riuttalan tilasta haltuunsa 14 ha:n maa- Rakennusten kunnostukseen saatiin työlli- 29583: alueen ja sillä sijaitsevat rakennukset. Tila on syysvaroja 1970-luvun loppupuolella. Kunnos- 29584: erinomainen esimerkki pohjoissavolaisesta ta- tus on varojen niukkuuden vuoksi osittain kes- 29585: lonpoikaisympäristöstä. Museo on sikäli ainut- ken. Ainutlaatuisuutensa vuoksi Riuttalan mu- 29586: laatuinen, että talon rakennukset ovat lähes seo kannattaa säilyttää ja kehittää sen toimin- 29587: kaikki alkuperäisiä. Näin museo on todella aito taa. Tärkeintä olisi saada kunnostustyöt lop- 29588: miljööltään. puun. Rakennusten säilyttämisen kannalta vält- 29589: Tila on historiallisesti arvokas. Ensimmäiset tämättömien töiden loppuun saattaminen mak- 29590: maininnat ovat vuodelta 1657. Tilan pääraken- saisi noin 900 000 markkaa. 29591: nukset ovat vuodelta 1852. Talon lisäksi mu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29592: seoon kuuluu mittava esinekokoelma. Esineitä nioittaen, 29593: on noin 2 000 kappaletta, ja ne ovat osin vielä 29594: luetteloimatta. että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 29595: Museota on kehitetty viime vuosina aktiivi- den 1989 tulo- ja menoarvioon 400 000 29596: sesti toiminnalliseksi kohteeksi, joka soveltuu markkaa momentille 29.99.50 Riuttalan 29597: matkailun vetovoimatekijäksi. Tästä on saatu talonpoikaismuseon kunnostustöiden 29598: jo hyviä tuloksia. Riuttalan museossa toteutettu loppuun saattamiseen. 29599: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1988 29600: 29601: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö Mirja Ryynänen 29602: Seppo Kääriäinen Kalle Röntynen Juhani Laitinen 29603: Jorma Huuhtanen Kari Rajamäki 29604: 820 1988 vp. 29605: 29606: Raha-asia-aloite n:o 771 29607: 29608: 29609: 29610: 29611: Tykkyläinen: Määrärahan osoittamisesta Kuopion läänin työ- 29612: väentalojen historian painatuskustannuksiin 29613: 29614: 29615: Eduskunnalle 29616: 29617: Kuopion sos.dem. kulttuurityöntekijöiden Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 29618: historian tutkiminen on ollut perin kiintoisaa ja vasti, 29619: voimia vaativaa työtä. Ensimmäisessä vaiheessa 29620: keväällä 1987 koottiin Kuopion läänin työväen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29621: taloista valokuva-aineistoa sekä lisäksi kirjoi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 29622: tettiin käsikirjoitus näiden talojen historiasta. 29.99.50 JOO 000 markkaa Pohjois-Sa- 29623: Perinnetietouden kerääminen on kohdistunut von kulttuurityöntekijät ry:lle Kuopion 29624: työväentaloihin Pohjois-Savossa. Pohjois-Sa- läänin työväentalojen historian painat- 29625: von sos.dem. kulttuurityöntekijöiden taltioima tamiskustannuksiin. 29626: työ on merkittävä Kuopion läänin työväentalo- 29627: perinteen historiallisen osuuden säilyttämiseksi. 29628: 29629: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 29630: 29631: Marja-Liisa Tykkyläinen 29632: 1988 vp. 821 29633: 29634: Raha-asia-aloite n:o 772 29635: 29636: 29637: 29638: 29639: Tykkyläinen: Määrärahan osoittamisesta Ulmalan Sos.dem. Työ- 29640: väenyhdistys ry:n toimitilojen kunnostamiseen 29641: 29642: 29643: Eduskunnalle 29644: 29645: Ulmalan Sos.dem. Työväenyhdistys ry. on Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- 29646: ostanut v. 1985 eräältä konkurssipesäitä vanhan tavasti, 29647: koulurakennuksen ja on tähän mennessä kun- 29648: nostanut kiinteistön ensimmäisen kerroksen toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29649: mitiloikseen ja erilaisten harrastepiirien käyttö- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 29650: tiloiksi. Toisen kerroksen kunnostustyöt ajoit- 29.99.51 15 000 markkaa Iisalmessa toi- 29651: tuvat vuosille 1987-89. Kunnostuksen yhtey- mivan Ulmalan Sos.dem. Työväenyh- 29652: dessä on ilmennyt erilaisia ennalta arvaamat- distys ry:n toimitilojen kunnostamiseen. 29653: tomia kustannustekijöitä, mm. lahovaurioita. 29654: Määräraha on tarpeen korjausten toteuttami- 29655: seen. 29656: 29657: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 29658: 29659: Marja-Liisa Tykkyläinen 29660: 822 1988 vp. 29661: 29662: Raha-asia-aloite n:o 773 29663: 29664: 29665: 29666: 29667: Tykkyläinen: Määrärahan osoittamisesta Iisveden Kirin seurojen- 29668: talon peruskorjaukseen 29669: 29670: 29671: Eduskunnalle 29672: 29673: Suonenjoen kaupungin Iisveden kylässä on Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 29674: vanha seurojentalo, jossa kyläläiset ovat voi- vasti, 29675: neet harrastaa liikunta- ja kulttuuritoimintaa. 29676: Talo on tällä hetkellä sellaisessa kunnossa, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29677: sen peruskorjaus eräin osin on välttämätöntä, 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 29678: mm. yleisten sosiaalitilojen uusinta, juhlasalin 29.99.51 200000 markkaa käytettäväk- 29679: ja ravintolan ilmastoinnin rakentaminen, näyt- si Iisveden Kirin seurojentalon perus- 29680: tämövalaistuksen heikkovirtalaitteiden uusinta, korjaukseen. 29681: toimistotilan rakentaminen ja juhlasalin lattian 29682: kunnostaminen. 29683: 29684: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 29685: 29686: Marja-Liisa Tykkyläinen 29687: 1988 vp. 823 29688: 29689: Raha-asia-aloite n:o 774 29690: 29691: 29692: 29693: 29694: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Savon 29695: pientiestön parantamiseen 29696: 29697: 29698: Eduskunnalle 29699: 29700: Pohjois-Savon ammatissa toimivasta väestös- dossa kiinnittää kasvavaa huomiota kyläkes- 29701: tä saa lähes 30 OJo toimeentulonsa maa- ja met- kuksia tukevan pientieverkon kehittämiseen. 29702: sätaloudesta, ja lähes puolet alueen elinkeino- Pohjois-Savon seutukaavaliitto on laatinut 29703: toiminnasta on tavalla tai toisella puusta riippu- pientiestösuunnitelman, jonka päätavoitteena 29704: vainen. Koska maa- ja metsätalouden kuljetuk- on esittää toimenpiteet tieverkon kehittämiseksi 29705: set kuluttajilleen alkavat aina yksityis- tai pai- siten, että se turvaa maa- ja metsätalouden toi- 29706: kallisteiltä, on näiden teiden kunnolla ratkaise- mintamahdollisuudet ja toisaalta tukee kyläkes- 29707: va merkitys koko Pohjois-Savon kehitykselle. kusten ja niiden palvelujen säilymistä. Ehdote- 29708: Tiemäärärahojen niukkuuden vuoksi on tien- tuista toimenpiteistä aiheutuu vuotuisten kus- 29709: pidon painopiste 1970-luvulla ja 1980-luvun tannusten lisäystä valtiolle noin 7,6 mmk, kun- 29710: alkupuolella ollut kuitenkin kunta- ja kaupun- nille 1,6 mmk ja tiekunnille noin 0,1 mmk. 29711: kikeskuksiin suuntautuvien tieyhteyksien pa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 29712: rantamisessa. Sen sijaan kyläkeskuksia ja maa- 29713: ja metsätalouden kuljetuksia tukevien tieyh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29714: teyksien kehittämiseen ei ole juuri kiinnitetty 1989 tulo- ja menoarvioon 7 600 000 29715: huomiota. markkaa Pohjois-Savon pientiestön pa- 29716: Jotta haja-asutusalueella vielä olevat palvelut rantamista varten. 29717: ja työpaikat voitaisiin säilyttää, tulisi tienpi- 29718: 29719: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1988 29720: 29721: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö 29722: Mirja Ryynänen Kari Rajamäki 29723: 824 1988 vp. 29724: 29725: Raha-asia-aloite n:o 775 29726: 29727: 29728: 29729: 29730: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaajasalon yksi- 29731: tyistien muuttamiseksi paikallistieksi 29732: 29733: 29734: Eduskunnalle 29735: 29736: Yleisiksi teiksi otettavien teiden kuntoonpa- tieksi on pidetty tieasetuksen 38 §:n mukai- 29737: noon vuosittain varattu määräraha on riittämä- nen katselmus. Kuntoonpanokustannukset ovat 29738: tön, ja sen vuoksi muutoin edellytykset täyttä- noin 900 000 mk. Hanke on määrärahan puut- 29739: vien teiden yleisiksi teiksi otto saattaa viivästyä teen vuoksi viivästymässä. 29740: useita vuosia. Tälläkin hetkellä Kuopion läänis- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 29741: sä vuoroaan jonottaa kymmenkunta TVH:n 29742: alustavan myönteisen päätöksen saanutta tietä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29743: (tieasetuksen 38 §). 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 29744: Kuopion kaupungissa olevan Vaajasalon 31.24.77 800000 markkaa Vaajasalon 29745: yksityistien on katsottu täyttävän yleisen tien yksityistien kunnostamiseksi ja muutta- 29746: edellytykset, ja tien muuttamiseksi paikallis- miseksi paikallistieksi. 29747: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 29748: 29749: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö 29750: 1988 vp. 825 29751: 29752: Raha-asia-aloite n:o 776 29753: 29754: 29755: 29756: 29757: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Säteilyturvakes- 29758: kuksen aluehallintoyksikön perustamiseksi Kuopion lääniin 29759: 29760: 29761: Eduskunnalle 29762: 29763: Säteilyturvallisuuslaitoksen hallintotoimi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29764: kunta (1982:70) katsoo, että mikäli myös Sätei- 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar- 29765: lyturvakeskuksen toimialan osalta päädytään kan määrärahan Säteilyturvakeskuksen 29766: toimivallan ja tehtävien alueelliseen hajauttami- aluehallintoyksikön ja sen tarvitsemien 29767: seen, voitaisiin se toteuttaa lääninhallitusorga- virkojen perustamiseksi Kuopion lää- 29768: nisaation pohjalta. Mahdolliset aluehallintoyk- niin. 29769: siköt voitaisiin perustaa Ouluun, Kuopioon ja 29770: Tampereelle lääninhallitusten yhteyteen. 29771: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 29772: taen, 29773: 29774: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1988 29775: 29776: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö 29777: Mirja Ryynänen Juhani Laitinen 29778: Kari Rajamäki 29779: 826 1988 vp. 29780: 29781: Raha-asia-aloite n:o 777 29782: 29783: 29784: 29785: 29786: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta työpaikkaterveys- 29787: tutkimuksen kehittämiseen 29788: 29789: 29790: Eduskunnalle 29791: 29792: Säännöllisesti työpaikoilla pidettävät terveys- hammaslääketieteen klinikan kirjaston ja Posti- 29793: tunnit, joihin osallistuvat aktiivisena osapuole- pankin kirjauskeskuksen henkilökunnan kes- 29794: na kaikki työntekijät ja toimihenkilöt, ovat kuudessa. 29795: kansanterveystyön ja työyhteisöjen laadullisen Kokeilua on rahoitettu mm. Suomen Akate- 29796: kehittämisen näkökulmasta uusi ja perusteltu mian myöntämän määrärahan turvin. Määrä- 29797: ajatus. raha käytettiin tutkijaryhmän suorittamaan esi- 29798: Nopeasti tapahtuvat muutokset työelämässä, tutkimukseen työpaikan terveystuntiprojektis- 29799: mukautuminen uusiin työmenetelmiin, samoin sa. Tulokset ovat olleet siinä määrin myöntei- 29800: nopeasti tapahtuneet rakennemuutokset sekä siä, että eri tahot ovat esittäneet kokeilun jatka- 29801: jatkuvan koulutuksen tarve kaikilla työaloilla mista. Tähänastisiin kokeiluihin ovat suhtautu- 29802: ovat asettaneet työikäisen väestön mukautumis- neet myönteisesti työntekijät, luottamuselimet 29803: kyvyn ankaralle koetukselle. sekä työnantajapuoli. Kokeilutulosten mukaan 29804: Tieteellis-tekninen kumous koskettaa meitä ne on koettu niin työntekijäpuolen kuin työnan- 29805: kaikkia ihmisinä ja työntekijöinä, halusimme tajankin etuna. Paitsi tutkijoiden keräämää tie- 29806: sitä tai emme. Olemme joutuneet uusien, rat- toa, on edellä mainituista kokeiluista saatu käy- 29807: kaisemattomien tilanteiden ja ongelmien eteen. tännössä runsaasti myönteistä palautetta. Ko- 29808: Siksi tarvitaan uudenlaisia, kokonaisvaltaisia, keilutoiminnan jatkaminen nähdään perusteltu- 29809: tieteelliseltä ja inhimilliseltä kannalta perustel- na ja jopa välttämättömänä vastattaessa no- 29810: tuja ratkaisumalleja. Terveyskäsite Maailman peasti muuttuvan työelämän vaatimuksiin. Var- 29811: terveysjärjestön (WHO) määritelmän mukaan sinaisessa tutkimusprojektissa on tarkoitus sel- 29812: antaa siihen konkreettisia mahdollisuuksia. vittää mm., voidaanko työpaikan terveystunti- 29813: Monien työikäistä väestöämme rasittavien ter- toiminnalla kehittää työikäisen väestön katta- 29814: veysongelmien (tupakka, alkoholi, ravinto- ja lii- vaa ennaltaehkäisyä, ennen kuin sairaudet ovat 29815: kuntatottumukset, ihmissuhdeongelmat, työpe- varsinaisesti puhjenneet. Varsinaisen tutkimuk- 29816: räiset rasitukset ym.) ratkaisu edellyttää ympä- sen tehtävänä on välittää tutkimustietoa eri 29817: ristöhaittojen korjaamisen ohella myös asenne- aloilta ja mitata terveystuntitoiminnan vaiku- 29818: muutoksia ja tietoista terveyskäyttäytymistä vii- tuksia. 29819: me kädessä yksilötasolla. Väestöstä lähes jokai- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 29820: nen kuuluu riskiryhmään jonkin kansansairau- taen, 29821: den suhteen. Kansanterveyden kohentaminen 29822: vaatii terveystottumusten vaalimista koko väes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29823: tössä. Siksi väestö itse onkin avainasemassa ny- 1989 tulo- ja menoarvioon 350 000 mar- 29824: kyaikaisia kansansairauksia torjuttaessa. kan määrärahan työpaikkaterveystutki- 29825: Terveystuntia on kokeiltu Kuopiossa useis- muksen kehittämiseen. 29826: sa eri kohteissa, mm. Kuopion korkeakoulun 29827: 29828: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1988 29829: 29830: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö 29831: Mirja Ryynänen Kari Rajamäki 29832: 1988 vp. 827 29833: 29834: Raha-asia-aloite n:o 778 29835: 29836: 29837: 29838: 29839: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta työn henkisen rasit- 29840: tavuuden tutkimiseen ja ohjeiston valmisteluun Mielenterveys- 29841: seuran toimesta 29842: 29843: Eduskunnalle 29844: 29845: Syyskuun alussa 1988 tulee voimaan työtur- kojen stressitekijöiden säätelykeinoiksi eri am- 29846: vallisuuslain muutos, joka velvoittaa työnanta- mateissa. Työturvallisuuslaki edellyttää myös 29847: jat mahdollisuuksiensa mukaan huolehtimaan työyhteisön tukitoimien järjestelyä. 29848: siitä, että työ suunnitellaan siten, ettei se koh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 29849: tuuttomasti rasita fyysisesti tai henkisesti työn- 29850: tekijää. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29851: Henkisen rasituksen huomioon ottaminen ja 1989 tulo- ja menoarvioon 80 000 mar- 29852: säätely on vaikeaa. Se edellyttää lähes työpaik- kan määrärahan työturvallisuuslain si- 29853: kakohtaista tarkastelua johtamisen tavoitteista, sältämän kohtuuttoman henkisen rasit- 29854: organisaatiosta, työyhteisöstä ja työn laadusta. tavuuden konkretisoimiseen ja Mielen- 29855: Eri työtehtävien kuormitustekijöiden kartoituk- terveysseuran toimesta tapahtuvaan oh- 29856: sen pohjalta on laadittava ehdotukset työpaik- jeiston valmisteluun. 29857: 29858: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 29859: 29860: Marja-Liisa Tykkyläinen Markus Aaltonen 29861: 828 1988 vp. 29862: 29863: Raha-asia-aloite n:o 779 29864: 29865: 29866: 29867: 29868: Tykkyläinen ym.: Määrärahojen osoittamisesta rintamavete- 29869: raanien kuntoutukseen 29870: 29871: 29872: Eduskunnalle 29873: 29874: Rintamaveteraanien kuntoottaminen on Rintamaveteraanien 1an karttuessa tervey- 29875: osoittautunut tulokselliseksi, taloudelliseksi ja denhuollon ja kuntootuksen palvelujen tarve li- 29876: veteraanien keskuudessa suuresti arvostetuksi sääntyy. Yhä useampi tarvitsisi näitä palveluita 29877: toimintamuodoksi. kohtuullisesti saavutettavissa oloissa mieluiten 29878: Fysikaalisella kuntoutuksella on tutkimusten omassa kotikunnassa. 29879: mukaan voitu auttaa rintamaveteraaneja niissä Viime vuosina kuntootuslaitosten määrä on 29880: vaivoissa ja sairauksissa, joista he eniten kärsi- tuntuvasti lisääntynyt. Parhaillaan rakenteilla 29881: vät, eli tuki- ja liikuntaelinsairauksissa. Hoi- olevien laitosten valmistuttua se lisääntyy enti- 29882: toon liittyvillä terveystarkastuksilla on myös sestään. Mahdollisuuksia toiminnan tuntuvaan 29883: tärkeä merkitys monien piilevien sairauksien ja lisäämiseen on olemassa. 29884: terveysriskien toteamisessa. Hallituksen olisi edellä sanotun nojalla selvi- 29885: Maamme yli 300 000 rintamasotilastunnuk- tettävä mahdollisuudet tarvittavien esitysten 29886: sen ja yli 30 000 rintamapalvelustunnuksen hal- tekemiseksi kuntootuslain tavoitteena olevan 29887: tijasta tarpeeseen nähden vain pieni murto-osa 12 000 rintamaveteraanin vuotuisen kuntootuk- 29888: - tänä vuonna n. 7 000 - on saanut osakseen sen toteuttamiseksi. 29889: laitospalveluita. Vuonna 1983 tuli voimaan laki Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 29890: rintamaveteraanien kuntouttamisesta, joka tavasti, 29891: edellyttää 12 000 veteraanin pääsyä laitosmuo- 29892: toiseen kuntoutukseen vuosittain. Tästä tavoit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29893: teesta ollaan vielä kaukana. 1989 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 29894: Lain edellyttämiin avohoidon palveluihin ei markkaa rintamaveteraanien kuntou- 29895: ole voitu osoittaa määrärahaa lainkaan kuluvan tukseen sekä 5 000 000 markkaa avo- 29896: vuoden tulo- ja menoarviossa. kuntoutuspalvelujen käynnistämiseen. 29897: 29898: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 29899: 29900: Marja-Liisa Tykkyläinen Pertti Hietala 29901: Lauha Männistö Timo Roos 29902: Kerttu Törnqvist 29903: 1988 vp. 829 29904: 29905: Raha-asia-aloite n:o 780 29906: 29907: 29908: 29909: 29910: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotirintamalla työs- 29911: kennelleiden naisten kuntoutukseen ja virkistykseen 29912: 29913: 29914: Eduskunnalle 29915: 29916: Rintamaveteraanien kuntoutusta on viime Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29917: vuosina määrätietoisesti kehitetty. Rintamave- nioittavasti, 29918: teraanien kuntoutuksesta on hyväksytty myös 29919: erityinen laki (60/83). Kuntoutukseen ovat oi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29920: keutettuja lain perusteella ne rintama veteraanit, 1989 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 29921: joille on annettu rintamasotilastunnus tai rinta- markan määrärahan kotirintaman nais- 29922: mapalvelustunnus. ten kuntoutuspalveluiden ja virkistyslo- 29923: Sen sijaan silloiset kotirintaman naiset ovat mien järjestämiseksi. 29924: lähes kokonaisuudessaan kuntoutuspalveluiden 29925: ja virkistyslomien saannin ulkopuolella. 29926: 29927: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 29928: 29929: Marja-Liisa Tykkyläinen Pertti Hietala 29930: Lauha Männistö Timo Roos 29931: Kerttu Törnqvist 29932: 830 1988 vp. 29933: 29934: Raha-asia-aloite n:o 781 29935: 29936: 29937: 29938: 29939: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotiavustajien päte- 29940: vöittämiskoulutuksen aloittamiseen Kuopiossa 29941: 29942: 29943: Eduskunnalle 29944: 29945: Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen kodinhoitajien tehtäviin järjestää. Tärkeää on 29946: suunnaksi on valittu avohoidon nopea lisäämi- myös se, että mainittua pätevöitymiskoulutusta 29947: nen laitoshoidon kustannuksella. Tämä edellyt- järjestetään eri puolille maata. Kuopion kau- 29948: täisi kotipalveluhenkilöstön vastaavaa määräl- punki valtakunnanosakeskuksena terveyden- 29949: listä lisäämistä sekä koulutuksen parantamista. hoitoalan opisto- ja ammattikoulupaikkakunta- 29950: Ongelma näyttää kärjistyvän erityisesti Poh- na olisi erittäin sopiva paikka em. koulutuksen 29951: jois-Savossa, jossa vanhusten ja muiden koti- kokeilua ja aloittamista varten. Kuopion kau- 29952: hoidon piirissä olevien henkilöiden suhteellinen pungin ja läänin alueella toimivia kotiavustajia 29953: osuus on suuri ja kasvaa lähitulevaisuudessa on 330 henkilöä. Tämä määrä on riittävän suuri 29954: nopeasti. Henkilöstöpulan lisäksi kotipalveluis- koulutuksen järjestämistä varten. 29955: ta vastaavien työntekijöiden ammatillinen päte- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29956: vöityminen uusiin tehtäviin on ratkaisematta. nioittavasti, 29957: Erityisen kiireinen ja tärkeä asia on kotiavus- 29958: tajien pätevöitymiskoulutuksen järjestäminen. että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 29959: Sosiaalihallituksen ohjeitten mukaan kotiavus- den 1989 tulo- ja menoarvioon 400 000 29960: tajien ja kodinhoitajien koulutus ja tehtävien markan määrärahan kotiavustajien pä- 29961: vaatimustaso yhtenäistyy vuoteen 1991 mennes- tevöittämiskoulutuksen aloittamiseksi 29962: sä. Samanaikaisesti tulisi tällä hetkellä työssä Kuopiossa. 29963: olevien kotiavustajien pätevöityminen uusiin 29964: 29965: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1988 29966: 29967: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö 29968: Mirja Ryynänen Juhani Laitinen 29969: Kari Rajamäki 29970: 1988 vp. 831 29971: 29972: Raha-asia-aloite n:o 782 29973: 29974: 29975: 29976: 29977: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta hengityselinsai- 29978: raiden kuntoutukseen 29979: 29980: 29981: Eduskunnalle 29982: 29983: Kuopion Keuhkovammayhdistys haluaa tule- neet ja kotimaahan palattuaan he ovat olleet 29984: vassa toiminnassaan entistä enemmän kiinnit- useita kuukausia oireettomina. 29985: tää huomiota hengityselinsairaiden kuntoutuk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 29986: seen. Yhdistys on suorittanut tutkimustoimin- nioittavasti, 29987: taa useiden vuosien ajan. Lisäksi myönteisiä tu- 29988: loksia on saatu, esim. Helsingin Keuhkovam- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29989: mayhdistys on järjestänyt useiden vuosien ajan 1989 tulo- ja menoarvioon 800 000 mar- 29990: matkoja Espanjaan. Perillä on ollut kuntoutta- kan määrärahan hengityselinsairaiden 29991: vaa toimintaa. Matkoilla potilaat ovat parantu- kuntoutustoimintaan. 29992: 29993: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 29994: 29995: Marja-Liisa Tykkyläinen Timo Roos 29996: 832 1988 vp. 29997: 29998: Raha-asia-aloite n:o 783 29999: 30000: 30001: 30002: 30003: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion Keuhko- 30004: vammayhdistyksen kuntoutustoimintaan 30005: 30006: 30007: Eduskunnalle 30008: 30009: Kuopion Keuhkovammayhdistys ry. on Keuh- korvata kuntoutuskursseja niille hengityspoti- 30010: kovammaliitto ry:n jäsenyhdistys. Yhdistyksen laille, jotka jo iäkkäinä ja työelämästä pois jää- 30011: toiminnan tarkoituksena on tuberkuloosin sekä neinä eivät yleensä täytä Kansaneläkelaitoksen 30012: allergisten ja muiden hengityselinten sairauksien kuntoutusasiakkailleen asettamia edellytyksiä. 30013: vastustaminen työskentelemällä ennaltaehkäi- Hengityselinsairauksien kuntoutukseen kuu- 30014: syn, hoidon jälkihuollon ja kuntouttamisen ke- luvat hoitoon liittyvät terapiat. Kokonaiskun- 30015: hittämiseksi sekä sairastuneiden ja vammautu- toutus sisältää kuntoharjoittelua ja voimistelua. 30016: neiden sekä heidän perheenjäsentensä sosiaali- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30017: turvan lisäämiseksi ja etujen kaikinpuoliseksi nioittavasti, 30018: valvomiseksi. Yhdistyksen vakiintuneista toi- 30019: mintamuodoista mainittakoon hengityselinsai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30020: raiden kuntoutus ja muu kuntoutustoiminta. 1989 tulo- ja menoarvioon 460 000 mar- 30021: Kuopion Keuhkovammayhdistys on jo usean kan määrärahan käytettäväksi Kuopion 30022: vuoden ajan järjestänyt jäsenilleen terveyslomia Keuhkovammayhdistyksen kuntoutus- 30023: kuntoutuslaitoksissa. Tarkoituksena on osittain toimintaan. 30024: 30025: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1988 30026: 30027: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö 30028: Mirja Ryynänen Juhani Laitinen 30029: Kari Rajamäki 30030: 1988 vp. 833 30031: 30032: Raha-asia-aloite n:o 784 30033: 30034: 30035: 30036: 30037: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lomakotien Liitto 30038: ry:n ja sen jäsenjärjestöjen lomakotien peruskorjaukseen 30039: 30040: 30041: Eduskunnalle 30042: 30043: Lomakotien Liitto ry:n jäsenjärjestöjen Peruskorjauksin on tarpeellista saada loma- 30044: omistuksessa on 27 lomakotia eri puolilla maa- koteihin huonekohtaisia saniteettitiloja, ajan- 30045: ta. Lomakotien kiinteistöt ovat kannatusyhdis- mukaistaa keittiötiloja ja lisätä majoitushuo- 30046: tysten omistuksessa ja toiminta niiden ylläpitä- neiden viihtyvyyttä. 30047: mää. Lomakodit on suurimmaksi osaksi han- Voittoa tavoittelemattomina, liiketoimintaa 30048: kittu 1940-50-luvulla. Lomakotien Liitto ry:n harjoittamattomina yhteisöinä ovat nämä lo- 30049: jäsenjärjestöjen lomakotien toiminta on pää- makotien kannatusyhdistykset ylivoimaisen ti- 30050: asiallisesti sosiaalisen lomatoiminnan harjoitta- lanteen edessä. Ellei edellä kuvattuja peruskor- 30051: mista. jauksia voida suorittaa, on monien lomakotien 30052: Vuosittain näissä lomakodeissa on tuetulla toiminnan jatkaminen uhanalaista. 30053: tai ilmaisella lomalla noin 6 000 henkilöä, joi- Käsityksemme mukaan Lomakotien Liiton 30054: den lomantarve perustuu vähävaraisuuteen tai lomakodeissa tehtävä työ kohdentuu henkilö- 30055: muutoin terveydellisiin seikkoihin, elämän eri ryhmiin, jotka ovat monessa suhteessa väliinpu- 30056: kriiseihin. Näin ollen voidaan katsoa, että Lo- toajia yhteiskunnan palveluihin nähden. Tällai- 30057: makotien Liiton lomakodeissa toimitaan yhteis- sia ryhmiä ovat vähävaraiset lapsiperheet, yksi- 30058: kunnan sosiaali- ja terveydenhoidon palveluja näiset vanhukset, sairasta omaista hoitavat hen- 30059: tuki en, ennaltaehkäisevän terveydenhoidon, kilöt sekä vammaiset ja heidän omaisensa. 30060: mielenterveystyön ja sosiaalisen kuntoutuksen Lisäksi käsityksemme mukaan on arvokasta 30061: hyväksi. tukea tämänkaltaisen toiminnan kautta rahassa 30062: Koko toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön. mittaamattoman arvokasta vapaaehtoistyötä. 30063: Näin myös kiinteistöjen ylläpito ja hoito on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30064: suoritettu ratkaisevassa määrin vapaaehtoisella nioittavasti, 30065: työpanoksella. 30066: Viime vuosina on kuitenkin syntynyt näiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30067: lomakotien toiminnan jatkamisen kannalta erit- 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar- 30068: täin vaikea tilanne: mm. kuntien lisääntyvän kan määrärahan käytettäväksi Lomako- 30069: panostuksen vuoksi tämänkaltaisen, pienimuo- tien Liitto ry:n jäsenjärjestöjen lomako- 30070: toisen lomakotitoiminnan tarve on kasvanut, tien peruskorjauksiin. 30071: mutta hyvin monien lomakotien rakennukset 30072: ovat yhtäaikaisesti perusteellisten korjausten 30073: tarpeessa. 30074: 30075: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 30076: 30077: Marja-Liisa Tykkyläinen Timo Roos Kerttu Törnqvist 30078: Jukka Gustafsson Sinikka Mönkäre Reino Paasilinna 30079: Tuula Paavilainen Virpa Puisto Raimo Vuoristo 30080: Seija Karkinen Markku Pohjola Matti Saarinen 30081: Arto Lapiolahti Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Roos 30082: Sinikka Hurskainen-Leppänen Ilkka Joenpalo 30083: 30084: 30085: 53 280129N 30086: 834 1988 vp. 30087: 30088: Raha-asia-aloite n:o 785 30089: 30090: 30091: 30092: 30093: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta työpaikkatuki- 30094: kokeilun laajentamiseen kaikkiin Sisä-Savon kuntiin 30095: 30096: 30097: Eduskunnalle 30098: 30099: Sisä-Savon muodostavat Suonenjoen kau- suuksien säilyminen myös haja-asutusalueella. 30100: punki sekä Karttulan, Rautalammin, Tervon ja Näin se auttaa säilyttämään palveluiden kannal- 30101: Vesannon kunnat. Alueen kehitys ei ole edennyt ta tarpeellisen väestöpohjan. Maaseudun työ- 30102: toivotulla tavalla. Tulotaso on huomattavasti paikkatukikokeilu soveltuu hyvin alueen pieni- 30103: ympäristöseutua alhaisempi. Se haittaa elinkei- muotoisen tuotannollisen toiminnan edistämi- 30104: noelämän kehitystä ja kuntien talouden hoitoa. seen ja luomiseen. Maaseudun työpaikkatuki- 30105: Työttömyysaste on noussut yli Kuopion läänin kokeilun laajentamisella kaikkiin Sisä-Savon 30106: keskiarvon ja on Suonenjoella läänin toiseksi kuntiin olisi suuri merkitys alueen kehitykselle. 30107: korkein. Tämä vaikeuttaa edelleen elinkeinoelä- Se parantaisi työllisyyttä ja sitä kautta kuntien 30108: män kehittämistä. Aluepolitiikan keinot ovat yleisiä kehitysedellytyksiä. Lääninhallitus puol- 30109: olleet liian vähäiset Sisä-Savon ongelmien rat- taa työpaikkatukikokeilun laajentamista alueen 30110: kaisemiseksi. Kaksi alueen kunnista, Rautalam- kuntiin. Se vaatii kuitenkin, että tarvittava lisä- 30111: pi ja Suonenjoki, kuuluvat 111 perusvyöhykkee- rahoitus järjestetään. 30112: seen, vaikka niiden kehitystaso edellyttäisi kuu- Valtioneuvoston kanslia on 2.6.1981 ja 30113: lumista II perusvyöhykkeeseen. Epäedullinen 1.11.1983 tekemillään ratkaisuilla rinnastanut 30114: asema aluepoliittisessa vyöhykejaossa on osal- Sisä-Savon ns. projektialueisiin. Projektit päät- 30115: taan ollut syynä teollisuuden huonoon kehityk- tyivät vuoden 1984lopussa. Sisä-Savon kehittä- 30116: seen. Teollisuustyöpaikat ovat vähentyneet eri- minen vaatii erityistoimia myös jatkossa. Maa- 30117: tyisesti sahateollisuudessa. seudun työpaikkatukikokeilun laajentamisella 30118: Alueen elinkeinorakenne on maatalousvaltai- koko alueelle olisi välitön vaikutus alueen kehit- 30119: nen, joten suurta teollisuutta ei ole. Kahdessa tymiseen. 30120: alueen kunnassa, Rautalammilla ja Vesannolla, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30121: on käytössä maaseudun työpaikkatukikokeilu. nioittaen, 30122: Kokemukset ovat myönteisiä, uusia työpaikko- 30123: ja on syntynyt tuen avulla. Olemassa olevien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30124: työpaikkojen jatkuvuus on myös turvattu ja nii- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 30125: den kehittymisedellytyksiä on pystytty olennai- markan määrärahan käytettäväksi maa- 30126: sesti parantamaan. Maaseudun työpaikkatuki- seudun työpaikkatukikokeilun laajenta- 30127: kokeilu on tärkeä keino, kun turvataan työtilai- miseksi kaikkiin Sisä-Savon kuntiin. 30128: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1988 30129: 30130: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauha Männistö 30131: Mirja Ryynänen Juhani Laitinen 30132: Kari Rajamäki 30133: 1988 vp. 835 30134: 30135: Raha-asia-aloite n:o 786 30136: 30137: 30138: 30139: 30140: Tykkyläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vuokra-asuntojen 30141: hankkimiseen rintamaveteraaneille 30142: 30143: 30144: Eduskunnalle 30145: 30146: Rintamaveteraanien asunto-olot eivät heidän Sotiemme päättymisestä on kulunut useita 30147: suhteellisen korkeasta iästään huolimatta ole vuosia. Rintamaveteraanien asuntokysymyksen 30148: maassamme vuokra-asuntojen kohdalta kun- järjestäminen on tehtävä, joka olisi hoidettava 30149: nossa. pikaisesti kuntoon. 30150: Maassamme on tällä hetkellä rintamaveteraa- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 30151: neja noin 300 000 ja veteraaninaisia 35 000. 30152: Heistä useimmat ovat vailla vuokra-asuntoa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30153: Tehtyjen tutkimusten mukaan on vuokra-asun- 1989 tulo- ja menoarvioon 30 000 000 30154: tojen tarve 6 prosenttia maamme kuntaa koh- markan määrärahan vuokra-asuntojen 30155: den. hankkimiseksi rintamaveteraaneille. 30156: 30157: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 30158: 30159: Marja-Liisa Tykkyläinen Pertti Hietala 30160: Timo Roos Kerttu Törnqvist 30161: Lauha Männistö 30162: 836 1988 vp. 30163: 30164: Raha-asia-aloite n:o 787 30165: 30166: 30167: 30168: 30169: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta kalaportaiden raken- 30170: tamiseksi Lieksankoskeen ja Pankakoskeen 30171: 30172: 30173: Eduskunnalle 30174: 30175: Lieksan kaupungissa sijaitsevat Ruunaan erä- Voimalaitokset estävät lohen nousun kute- 30176: maakosket ovat ainutlaatuiset koko maassa. maan Lieksanjoen koskiin. Pielisessä on runsas 30177: Ruunaan alue on ulkoilu- ja urheilulain mukais- lohikanta saimaanlohta, istutuslohta ja "Pieli- 30178: ta retkeilyaluetta. Matkailijat ovat löytäneet sen omaa kiertäjää". Nykyään on tietojemme 30179: Ruunaan alueen ja matkailijamäärä lisääntyy mukaan jo saatavissa toimivia kalaportaita. 30180: vuosi vuodelta. Tällaisten kalaportaiden rakentaminen Liek- 30181: Ruunaan kuusi koskea ovat virkistyskalasta- san- ja Pankakosken voimalaitosten ohi olisi 30182: jien ahkerassa käytössä. Koskiin istutetaan vuo- ainutlaatuinen palvelus niin lohille, kalastajille 30183: sittain suuria määriä lohta, siikaa ja taimenta. kuin matkailullekin. Metsähallitus pystyisi lois- 30184: Ruunaan alueen hoito kuuluu metsähallituksel- tavasti toteuttamaan kalaportaiden rakentami- 30185: le, joka on yhdessä Lieksan kaupungin kanssa sen, kunhan sille osoitettaisiin tarpeelliset voi- 30186: laatimassa alueelle suunnitelmaa retkeilyä, ka- mavarat. 30187: lastusta ja virkistystä varten. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30188: Ruunaan kosket ovat pitkälti luonnontilassa, nioittaen, 30189: lukuun ottamatta suisteita, jotka on rakennettu 30190: puun uiton takia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30191: Puun uitto koskissa on päättynyt jo muuta- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 30192: mia vuosia sitten. Aikoinaan kosket olivat hy- markan määrärahan metsähallitukselle 30193: viä lohen kutupaikkoja. kalaportaiden suunnitteluun ja rakenta- 30194: Lieksanjoen suussa on kaksi voimalaitosta, miseen Lieksankoskeen ja Pankakos- 30195: Lieksankoski ja Pankakoski. Molemmat ovat keen. 30196: tärkeitä halvan energian tuottajia Pankakosken 30197: tehtaille ja koko seudulle. 30198: 30199: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 30200: 30201: Kerttu Törnqvist Eeva Turunen 30202: Matti Väistö Esko Jokiniemi 30203: 1988 vp. 837 30204: 30205: Raha-asia-aloite n:o 788 30206: 30207: 30208: 30209: 30210: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 512 30211: (Eno-Sarvinki-Kovero-Tuupovaara) peruskorjaukseen 30212: 30213: 30214: Eduskunnalle 30215: 30216: Pohjois-Karjalassa sijaitseva maantie n:o 512 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30217: (Eno-Sarvinki-Kovero-Tuupovaara) on so- nioittaen, 30218: ratie ja erittäin mutkainen ja mäkinen. Tie kul- 30219: kee kauniiden vaaramaisemien keskellä ja on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30220: matkailullisesti merkittävä. Tie lyhentää myös 1989 tulo- ja menoarvioon 2 500 000 30221: huomattavasti matkaa Enosta Tuupovaaraan, markan määrärahan maantien n:o 512 30222: koska tien huonon kunnnon vuoksi nykyisin lii- (Eno- Sarvinki- Kovero- Tuupovaa- 30223: kenne Enosta Tuupovaaraan kulkee Joensuun ra) peruskorjauksen aloittamiseksi. 30224: kautta. Tien korjaaminen ja oikaisu kuuluu 30225: TVL:n Pohjois-Karjalan piirin toimenpideoh- 30226: jelmaan vuodelle 1993. 30227: 30228: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 30229: 30230: Kerttu Törnqvist Riitta Myller 30231: Eeva Turunen Matti Väistö 30232: Esko Jokiniemi 30233: 838 1988 vp. 30234: 30235: Raha-asia-aloite n:o 789 30236: 30237: 30238: 30239: 30240: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 524 30241: (Nurmijärvi-Kainuun piirin raja) peruskorjaukseen 30242: 30243: 30244: Eduskunnalle 30245: 30246: Maantie n:o 524 välillä Nurmijärvi-Kai- seuraavana vuotena ole TVL:llä merkittäviä tie- 30247: nuun piirin raja on erittäin mutkainen ja mäki- töitä ja koska tie on matkailullisesti erittäin 30248: nen. Maantien alkupäätä Lieksasta Nurmijär- merkittävä, tulisi tien peruskorjausta aientaa. 30249: velle on peruskorjattu viime vuosina ja se saa- Hankkeen kokonaiskustannusarvio on TVL:n 30250: tiin valmiiksi tänä vuonna. Maantien loppupää tietojen mukaan noin 18 milj. markkaa. 30251: Kainuun piirin rajalta Kuhmon kaupungin kes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30252: kustaan on myös peruskorjattuja päällystetty. nioittavasti, 30253: Ainoastaan väli Nurmijärvi-Kainuun piirin 30254: raja on korjaamatta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30255: Tie on merkittävä matkailureitti Lieksan kau- 1989 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 30256: pungin ja Kuhmon kaupungin välillä. TVL:n markan määrärahan Pohjois-Karjalan 30257: Pohjois-Karjalan piirin viisivuotissuunnitelmas- TVL:n piirille maantien n:o 524 suun- 30258: sa tien peruskorjaus on ajoitettu vuosille 1990 nittelun ja peruskorjauksen aloittami- 30259: -1992. Koska Lieksan kaupungissa ei kahtena seksi. 30260: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 30261: 30262: Kerttu Törnqvist Riitta Myller 30263: Eeva Turunen Matti Väistö 30264: Esko Jokiniemi 30265: 1988 vp. 839 30266: 30267: Raha-asia-aloite n:o 790 30268: 30269: 30270: 30271: 30272: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 5142 30273: (Uimaharju-Luhtapohja) peruskorjaukseen 30274: 30275: 30276: Eduskunnalle 30277: 30278: Maantie n:o 5142 välillä Uimaharju-Luhta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30279: pohja on erittäin mutkainen ja mäkinen. Työ- nioittaen, 30280: matkaliikenne Uimaharjuun Luhtapohjasta, 30281: Palovaarasta, Pahkavaarasta, Siikavaarasta ja että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 30282: Savivaarasta on erittäin vilkasta. Tietä käyttä- den 1989 tulo- ja menoarvioon 3 000000 30283: vät myös myymäläautot, kirjastoauto ja linja- markan määrärahan maantien n:o 5142 30284: auto. Puutavaraliikenne on ajoittain runsasta (Uimaharju-Luhtapohja) peruskor- 30285: rasittaen tietä varsinkin keväisin. Myös turisti- jauksen aloittamiseksi. 30286: liikenne on kesäisin vilkasta. Maantie n:o 5142 30287: toimii myös yhdystienä Uimaharjusta Enon- 30288: Ilomantsin maantielle. 30289: 30290: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 30291: 30292: Kerttu Törnqvist Riitta Myller 30293: Eeva Turunen Matti Väistö 30294: Esko Jokiniemi 30295: 840 1988 vp. 30296: 30297: Raha-asia-aloite n:o 791 30298: 30299: 30300: 30301: 30302: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Pankakosken-Ruu- 30303: naan maantien perusparannukseen Pohjois-Karjalassa 30304: 30305: 30306: Eduskunnalle 30307: 30308: Lieksan kaupungissa sijaitseva Ruunaan alue suunnitelmiin. Matkailun edistämisen kannalta 30309: on matkailullisesti erittäin merkittävä. Alue on olisi kuitenkin erittäin tärkeää, että tie perus- 30310: osittain valtakunnallinen virkistys- ja retkeily- korjattaisiin ja päällysteitäisiin mahdollisim- 30311: alue ja osittain kansallispuistoa. Ruunaassa, man pian. 30312: Lieksanjoessa on kuusi koskea 31 kilometrin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30313: matkalla, joita käy kesäisin laskemassa tuhan- nioittaen, 30314: sia matkailijoita. Koskenlasku työllistää neljä 30315: yrittäjää ja lisäksi noin parikymmentä työnteki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30316: jää. Metsähallitus suunnittelee alueelle parhail- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 30317: laan vaelluspolkuja, nuotio- ja leiripaikkoja markan lisämäärärahan TVL:n Pohjois- 30318: sekä ylityssiltoja Lieksanjoen poikki. Panka- Karjalan piirille Pankakosken-Ruu- 30319: kosken ja Ruunaan välillä on erittäin mäkinen naan maantien perusparannuksen suun- 30320: ja mutkainen soratie. Tien parantaminen ei si- nitteluun ja toteuttamiseen. 30321: sälly TVL:n Pohjois-Karjalan piirin viisivuotis- 30322: 30323: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 30324: 30325: Kerttu Törnqvist Riitta Myller 30326: Eeva Turunen Matti V äistö 30327: 1988 vp. 841 30328: 30329: Raha-asia-aloite n:o 792 30330: 30331: 30332: 30333: 30334: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta alikulkutunnelin 30335: rakentamiseen Joensuun-Nurmeksen kantatielle Surpeen- 30336: vaaran kylän kohdalle Lieksassa 30337: 30338: Eduskunnalle 30339: 30340: Kantatie Joensuusta Lieksan kautta Nurmek- jen puutteessa sisälly TVL:n Pohjois-Karjalan 30341: seen on pääväylä Pielisen itäpuoliselle autolii- piirin viisivuotissuunnitelmiin, vaikka liikenne- 30342: kenteelle. Lieksan keskustan kohdalla kantatie turvallisuutta ajatellen se on erittäin tärkeä 30343: kulkee sopivasti keskustan sivustaa. Nurmek- kohde. 30344: seen päin mentäessä Surpeenvaaran kylän koh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30345: dalla tie kulkee kahden asutustaajaman välissä, nioittavasti, 30346: aiheuttaen tien ylittäjille vaaratilanteita. Erityi- 30347: sesti koululaiset ja vanhukset joutuvat vaaralle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30348: alttiiksi tietä ylittäessään. TVL:n Pohjois-Kar- 1989 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 30349: jalan piiri on luvannut tänä syksynä laittaa ky- markan lisämäärärahan TVL:n Pohjois- 30350: seessä olevaan paikkaan suojatien ja varoitus- Karjalan piirille alikulkutunnelin suun- 30351: valot. Suojatien ja varoitusvalojen laittaminen nittelemiseksi ja rakentamiseksi Joen- 30352: auttaa tilannetta jonkin verran, mutta jalankul- suun-Nurmeksen kantatien alitse Sur- 30353: kijoiden turvallisuuden takaamiseksi tarvitaan peenvaaran kylän kohdalla Lieksassa. 30354: alikulkutunneli kantatien alitse. Hanke ei varo- 30355: 30356: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 30357: 30358: Kerttu Törnqvist Riitta Myller 30359: Eeva Turunen Matti Väistö 30360: Esko Jokiniemi 30361: 842 1988 vp. 30362: 30363: Raha-asia-aloite n:o 793 30364: 30365: 30366: 30367: 30368: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta lentokentän suunnit- 30369: teluun Lieksan ja Nurmeksen seudulle 30370: 30371: 30372: Eduskunnalle 30373: 30374: Neuvostoliiton rajaan ja Pieliseen rajoittuvi- tyisiä valtiontaloudellisia seikkoja. Itse valtio 30375: na muodostavat lähinnä Lieksan ja Nurmeksen on merkittävä tekijä alueen talouselämässä 30376: kaupungit sekä niiden välittömässä läheisyydes- omistaessaan suoraan tai valtiojohtoisten yh- 30377: sä olevat kunnat maantieteellisesti laajan ja tiöiden kautta suuren osan alueen metsäalueista 30378: metsätalouden, teollisuuden, maatalouden sekä sekä valtiojohtoisten yhtiöiden harjoittaessa 30379: matkailun suhteen merkittävän talousalueen, alueella voimaperäisiä teollisuutta. Edelleen on 30380: jonka ulottaminen lentoliikenteen käyttömah- valtion erityisessä intressissä myötävaikuttaa 30381: dollisuuksien piiriin on valtiovallan tärkeä teh- valtion tukitoimenpiteillä kehitettyjen teolli- 30382: tävä. suus- ja matkailuelinkeinojen toimintaedelly- 30383: Paikallisesti lentoliikenteen järjestäminen tysten parantamiseen. Lieksan ja Nurmeksen 30384: koetaan erittäin tärkeäksi asiaksi, mutta yksin kaupungit ovat päättäneet yhteisen lentokentän 30385: alueen omilla voimavaroilla ilman valtion ta- sijaintipaikaksi Viekin kylässä sijaitsevan Kär- 30386: loudellista myötävaikutusta käytännön toimen- kelän kankaan. Lieksan kaupunki ostaa par- 30387: piteisiin asian kehittämisessä ei ole päästy asian haillaan lentokentälle tarvittavia maa-alueita. 30388: laajakantoisuuden takia sekä siksi, että asia Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 30389: koskee useita kuntia. 30390: Lentoliikenteen käyttömahdollisuuksien jär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30391: jestämisen perusteluja ovat alueen syrjäinen 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 30392: sijainti, alueen rautatieliikenteen heikko taso, markkaa Lieksan ja Nurmeksen kau- 30393: alueen maantieteellinen laajuus ja ennen kaik- punkien ja niitä ympäröiviä kuntia pal- 30394: kea se, että alueen talouselämän nykytaso ja sen velevan lentokentän suunnitteluun ja 30395: kehittäminen edelleen edellyttävät mahdolli- rakentamistyön valmisteluun siten, että 30396: suutta nopeisiin yhteyksiin eri puolille maata. suunnittelutyö aloitetaan vuonna 1989. 30397: Asian perusteluiksi voidaan esittää myös eri- 30398: 30399: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 30400: 30401: Kerttu Törnqvist Rötta Myller 30402: Eeva Turunen .Matti Väistö 30403: Esko Jokiniemi 30404: 1988 vp. 843 30405: 30406: Raha-asia-aloite n:o 794 30407: 30408: 30409: 30410: 30411: Törnqvist: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden Joen- 30412: suun vaunukorjaamon peruskorjaukseen 30413: 30414: 30415: Eduskunnalle 30416: 30417: Vaunuvarikkojen kehittämistyöryhmä on räkertoja ei täällä voida vaihtaa, kun vaunut 30418: loppuraportissaan todennut Joensuun vaunu- eivät pituudeltaan mahdu halliin (halli 25 m, 30419: korjaamon saneerauksen ja laajennuksen tar- vaunu 26,5 m). 30420: peelliseksi ja kiireelliseksi. Työryhmä on esittä- Pohjois-Karjalan työsuojelupiirin tarkastus- 30421: nyt hankkeen toteuttamisajankohdaksi vuotta pöytäkirjassa n:o 455 todetaan vaunupajan 30422: 1989. Joensuun rautatiepiiri on todennut vau- osalta seuraavaa: 30423: nukorjaamon puutteet ja on esittänyt sanee- Vaunupaja on kooltaan, niin pituus- kuin 30424: rausta em. vuonna. Asia on ollut edellisessä korkeussuunnassa osoittautunut riittämättö- 30425: VR:n keskipitkän tähtäimen suunnitelmassa mäksi nykykalustolle. Vaunupajan korjaustoi- 30426: (KTS), mutta on poistettu nykyisestä. menpiteitä on viivästyttänyt saneeraussuunni- 30427: Vaunuvarikon työpaikkojen turvaamiseksi telma, josta lienee luovuttu. Lämmitys ja il- 30428: saneeraus on välttämätön. Nykyisen korjaamon manvaihto tulee järjestää siten, että saavute- 30429: ovet ovat korkeudeltaan 5 m, hallin nostolait- taan terveydelle haitattomat olosuhteet. Tilan- 30430: teidenpalkkion 4,8 m:n korkeudella. Kuorma- ahtauden poistaminen edellyttää tilojen korot- 30431: ulottuma on 5,3 m; tämä hankaloittaa kuor- tamista ja pidentämistä. (TtL 9, 12, 14 ja 16 §) 30432: massa olevien vaunujen pikakorjausta. Neuvos- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 30433: toliittolaiset säiliövaunut (ammoniakki, neste- taen, 30434: kaasu ym.) ovat venttiilirakenteiden kanssa niin 30435: korkeita, etteivät mahdu kulkemaan nostolait- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30436: teiden palkin alta. 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 30437: Joensuu on henkilöliikenteen pääteasemana markan määrärahan VR:n Joensuun 30438: Suomen suurimpia: Helsinki suurin, Joensuu ja vaunukorjaamon saneeraukseen ja laa- 30439: Rovaniemi seuraavina. Henkilövaunujen pyö- jennukseen. 30440: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 30441: 30442: Kerttu Törnqvist 30443: 844 1988 vp. 30444: 30445: Raha-asia-aloite n:o 795 30446: 30447: 30448: 30449: 30450: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta rataosan Nurmes- 30451: Kontiomäki peruskorj aukseen 30452: 30453: 30454: Eduskunnalle 30455: 30456: Joensuun ja Nurmeksen välinen rataosa on välinen liikenneyhteys voidaan hoitaa kunnolla. 30457: viime vuosina perusparannettu. Parhaillaan pa- Se onnistuu vain perusparantamalla rata ja 30458: rannetaan Kontiomäen ja Oulun välistä rata- vaihtamalla sille vahvempi kiskotus, jolloin 30459: osaa. radalla voidaan tulevaisuudessakin kuljettaa 30460: Jotta itäisessä Suomessa- Pohjois-Karjalas- raskaita kuljetuksia ja lisätä matkustajajunien 30461: sa ja Kainuussa - säilyy hyväkuntoinen rauta- nopeutta. 30462: tie, olisi Nurmeksen ja Kontiomäen välinen ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30463: taosa kunnostettava välittömästi. Alueen kehi- nioittaen, 30464: tyksen kannalta tämä on välttämätöntä. Myös 30465: rautateille on tärkeää, että se pystyy tarjoa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30466: maan tällä alueella kunnollisia palveluja ras- 1989 tulo- ja menoarvioon momentin 30467: kaille kuljetuksille. Alueellahan on mm. laajat 31.90.78 a/amomenti/le 2 17000000 30468: metsävarat, joiden sopiva kuljetusmuoto on markkaa Nurmeksen-Kontiomäen ra- 30469: juuri rautatie. taosuuden perusparannus- ja kiskon- 30470: Lisäksi on tärkeää, että Joensuun ja Oulun vaihtotyöhön. 30471: 30472: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 30473: 30474: Kerttu Törnqvist Riitta Myller 30475: Eeva Turunen Matti Väistö 30476: Esko Jokiniemi 30477: 1988 vp. 845 30478: 30479: Raha-asia-aloite n:o 796 30480: 30481: 30482: 30483: 30484: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Enso-Gutzeit Oy:n 30485: Uimaharjun tehtaiden laajennushankkeeseen 30486: 30487: 30488: Eduskunnalle 30489: 30490: Metsätalouden ja metsäteollisuuden merkitys teluun tulisi varata 50 miljoonaa markkaa val- 30491: on Pohjois-Karjalalle hyvin keskeinen. Vaikka tion vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa. Samal- 30492: läänin kuitupuuvarat kasvavat erittäin voimak- la valtioneuvoston tulisi tehdä periaatepäätös 30493: kaasti, on läänissä varsin vähän kuitupuuta valtion rahoituksesta hankkeelle seuraaviksi 30494: hyödyntävää massateollisuutta. Läänin alueella vuosiksi ja kirjata se vuoden 1989 valtion tulo- 30495: toimiva massateollisuus voisi toimia jo yksin- ja menoarvion perusteluihin. 30496: omaan alueen sahateollisuuden jätteillä, joten Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 30497: läänin metsistä saatava kuitupuu joudutaan vie- nioittaen, 30498: mään läänin ulkopuolelle jalostettavaksi. 30499: Jo pitkään on ollut vireillä Enso-Gutzeit että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30500: Oy:n Uimaharjun tehtaiden laajennushanke, 1989 tulo- ja menoarvioon 50 000 000 30501: joka ensisijaisesti käsittäisi nykyisen selluteh- markan määrärahan Enso-Gutzeit Oy:n 30502: taan ympärille rakennettavan paperitehtaan. Uimaharjun tehtaiden laajennushank- 30503: Aluepoliittisesti ja Pohjois-Karjalan suuren keen yksityiskohtaiseen suunnitteluun ja 30504: työttömyyden huomioon ottaen tehtaan laajen- tekisi samalla periaatepäätöksen hank- 30505: nus on erittäin tärkeä Pohjois-Karjalalle. Enso- keen jatkorahoittamiseksi seuraaville 30506: Gutzeit Oy:n johdon ilmoituksen mukaan sen vuosille kirjaten sen asianomaisen mo- 30507: tulee saada hankkeeseen valtion avustusta. Ensi mentin perusteluihin. 30508: vaiheessa hankkeen yksityiskohtaiseen suunnit- 30509: 30510: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 30511: 30512: Kerttu Törnqvist Timo Roos Riitta Myller 30513: Eeva Turunen Matti Väistö Esko Jokiniemi 30514: 846 1988 vp. 30515: 30516: Raha-asia-aloite n:o 797 30517: 30518: 30519: 30520: 30521: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Kolin alueen matkai- 30522: lun kehittämiseen 30523: 30524: 30525: Eduskunnalle 30526: 30527: Kolista on sanottu, että se on Suomen mat- hukkainvestoinneilta ja vääriltä, matkailun 30528: kailun lippulaiva. Tuo määritelmä ei ole vuosiin kannalta epäedullisilta ratkaisuilta. 30529: pitänyt paikkaansa, mutta parannusta on koko Kolin alueen suunnitteluun tulisikin saada 30530: ajan tapahtumassa. Hotelli Kolin peruskorjaus valtion budjettiin erillismääräraha. 30531: on valmistunut ja Loma-Kolia remontoidaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30532: parhaillaan. lpatin vaaralle suunniteltu vaara- nioittaen, 30533: majahanke toteutuu, kunhan maa-alueen vuok- 30534: rasopimukset saadaan kuntoon. Lisäksi on vi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30535: reillä laskettelurinteiden rakentamisia ym. 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 30536: Kaikki suunnitelmat toteutetaan kuitenkin eril- markan määrärahan Kolin alueen mat- 30537: lissuunnittelun mukaan. Kolin alue tarvitsisi kailun kehittämiseen, suunnitteluun ja 30538: kokonaissuunnitelman, jossa määriteltäisiin markkinointiin. 30539: Kolin koko alueen käyttö. Näin vältyttäisiin 30540: 30541: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 30542: 30543: Kerttu Törnqvist Riitta Myller 30544: Eeva Turunen Matti Väistö 30545: Esko Jokiniemi 30546: 1988 vp. 847 30547: 30548: Raha-asia-aloite n:o 798 30549: 30550: 30551: 30552: 30553: Törnqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan 30554: Kunnon ja Terveyden edistämisyhdistykselle Kolin kuntoutus- 30555: laitoksen suunnitteluun 30556: 30557: Eduskunnalle 30558: 30559: Pohjois-Karjalan lääninhallituksen aloittees- toutuksessa läänin ulkopuolella. Pohjois-Karja- 30560: ta alettiin vuonna 1980 suunnitella kuntoutus- lan Kunnon ja Terveyden edistämisyhdistys on 30561: laitoksen perustamista Kolille. Hanketta suun- hakenut Raha-automaattiyhdistyksen rahoitus- 30562: nitteli alkuvaiheessa maaherra Esa Timo- avustusta jo useana vuonna. Tähänastiset hake- 30563: sen 21.4.1980 perustama työryhmä. Hankkeen mukset eivät ole johtaneet myönteiseen päätök- 30564: eteenpäin viemiseksi perustettiin 29.9.1980 seen. Kuntoutuslaitos on tarpeellinen Pohjois- 30565: Pohjois-Karjalan Kunnon ja Terveyden edistä- Karjalalle ja sen asukkaille. Nykyisessä yhteis- 30566: misyhdistys ry., jonka perustavia jäseniä ovat kunnassa yhä useampi tarvitsee myös kuntou- 30567: Lieksan kaupunki, Suomen Matkailuliitto ry. ja tusta työelämässä ollessaan jaksaakseen hoitaa 30568: Karjalan Matkailu Oy. paremmin tehtävänsä kiihtyneessä työtahdissa. 30569: Kolin kuntoutuslaitoshankkeen perusajatuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30570: sena on ollut alueellisen, Pohjois-Karjalan kun- nioittaen, 30571: toutustarpeen tyydyttäminen. Lisäksi jo suun- 30572: nittelussa on otettu huomioon mahdollisuus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30573: palvella muun toiminnan ohella erityisryhmiä, 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar- 30574: esim. liikuntavammaisia, sekä itse maksavia kan määrärahan Pohjois-Karjalan Kun- 30575: asiakkaita. non ja Terveyden edistämisyhdistykselle 30576: Pohjois-Karjalan läänissä ei ole riittävästi kuntoutuslaitoksen suunnittelun jatka- 30577: kuntoutuskapasiteettia. Suuri osa alueen kun- miseen. 30578: toutettavista asukkaista joutuu käymään kun- 30579: 30580: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 30581: 30582: Kerttu Törnqvist Riitta Myller 30583: Eeva Turunen Matti Väistö 30584: Esko Jokiniemi 30585: 848 1988 vp. 30586: 30587: Raha-asia-aloite n:o 799 30588: 30589: 30590: 30591: 30592: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta lukion oppilaan- 30593: ohjauksen ja työelämään tutustumisen kehittämiseen 30594: 30595: 30596: Eduskunnalle 30597: 30598: Lukion uusi lukusuunnitelma sisältää oppi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 30599: laanohjauksen yhtenä oppiaineena. Oppilaan- nioittaen, 30600: ohjaus on osa lukion kasvatustyötä, ja sen teh- 30601: tävänä on edistää oppilaissa sellaisia valmiuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30602: sia, joita tarvitaan opiskelussa, urasuunnittelus- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 30603: sa, työelämässä ja vapaa-aikana. Ohjauksen 29.43.30 JO 900 000 markan lisämäärä- 30604: yhteyteen kuuluu työelämään tutustuttamista, rahan opettajien palkkausmenoihin tar- 30605: jolla pyritään lähentämään koulua ja ympäröi- koitettua valtionosuutta varten lukion 30606: vää yhteiskuntaa sekä helpottamaan oppilaiden oppilaanohjausta haitavien opettajien 30607: uranvalintaa. palkkaukseen oppilaanohjauksen henki- 30608: Oppilaiden henkilökohtaiseen ohjaukseen ei lökohtaista pienryhmäohjausta varten 30609: kuitenkaan ole varattu voimavaroja, vaikka sekä työelämään tutustuttamisen aiheut- 30610: tutkimusten mukaan juuri tätä ohjausta oppi- tamiin järjestelyihin. 30611: laat eniten tarvitsevat. Työelämän tutustuttami- 30612: seenkaan ei ole varattu resursseja, vaikka elin- 30613: keinoelämä on sen tärkeyttä korostanut. 30614: 30615: Helsingissä II päivänä helmikuuta I988 30616: 30617: Riitta U osukaineo Sinikka Mönkäre Martti Tiuri 30618: Pirjo Rusanen Sinikka Hurskainen-Leppänen Aimo Ajo 30619: Iiris Hacklin Jukka Gustafsson Heikki Kokko 30620: Päivi Varpasuo Erkki Pystynen Riitta Jouppila 30621: Kaarina Dromberg Eeva Turunen Anna-Kaarina Louvo 30622: 1988 vp. 849 30623: 30624: Raha-asia-aloite n:o 800 30625: 30626: 30627: 30628: 30629: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisten amma- 30630: tillisten oppilaitosten huoneistojen hankintaan ja laitehankin- 30631: toihin 30632: 30633: Eduskunnalle 30634: 30635: Kunnallisten ammatillisten oppilaitosten ra- ten oppilaitosten koneita ja laitteita sekä muuta 30636: kentamisen määrärahojen jälkeenjääneisyys tu- kalustoa. 30637: lisi poistaa. Lisäksi tältä osin tulisi luopua jälki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30638: rahoitteisen rahoitusmuodon käytöstä ja käyt- nioittaen, 30639: tää pelkästään rakentamisenaikaista valtionra- 30640: hoitusta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30641: Vuoden 1989 rakentamismäärärahaa ja raken- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil- 30642: tamisasiakirjojen hyväksymisvaltuuksia tulisi le 29.65.37 400000000 markkaa, jos- 30643: korottaa siten, että rakentamisvolyymia lisä- ta 250 000 000 markkaa käytettäväk- 30644: tään vuoden 1988 mahdollisuuksiin verrattuna. si kunnallisten ammatillisten oppilaitos- 30645: Laitehankintamäärärahojen jälkeenjäänei- ten huoneistojen hankkimista varten ja 30646: syyden poisto pelkästään edellyttäisi ko. mää- 150 000 000 markkaa laitehankintoja 30647: rärahan korottamista. Lisäksi määrärahalla tu- varten. 30648: lisi voida yleisesti ajanmukaistaa ammatillis- 30649: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 30650: 30651: Riitta Uosukainen Sinikka Mönkäre Pirjo Rusanen 30652: Eeva Turunen Anna-Kaarina Louvo Sinikka Hurskainen-Leppänen 30653: Iiris Hacklin Jukka Gustafsson Sinikka Mönkäre 30654: Päivi Varpasuo Erkki Pystynen Riitta Jouppila 30655: Kaarina Dromberg 30656: 30657: 30658: 30659: 30660: 54 280129N 30661: 850 1988 vp. 30662: 30663: Raha-asia-aloite n:o 801 30664: 30665: 30666: 30667: 30668: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatillisten oppi- 30669: laitosten opettajien käytännön työelämään osallistumista var- 30670: ten myönnettäviin apurahoihin 30671: 30672: Eduskunnalle 30673: 30674: Valtion tulo- ja menoarviossa on momentti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30675: 29.76.54 opettajien käytännön työelämään nioittaen, 30676: osallistumista varten. Momentin lisärahoitus- 30677: tarve on huomattava. Jos tavoitteena pidetään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30678: sitä, että kuudesosalle ammatillisten oppilaitos- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 30679: ten päätoimisista opettajista luodaan mahdolli- 29. 76.54 48 000 000 markkaa ammatil- 30680: suudet keskimäärin kolmen kuukauden ajaksi listen oppilaitosten opettajien käytän- 30681: osallistua työelämään, vuotuinen määräraha- nön työelämään osallistumista varten 30682: tarve olisi (2 500 opettajaa x 3 kk x 10 000 mk) myönnettäviin apurahoihin. 30683: 75 miljoonaa markkaa. Vuotta 1989 varten 30684: määräraha tulisi nykytilanteeseen verraten mo- 30685: ninkertaistaa. 30686: 30687: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 30688: 30689: Riitta Uosukainen Sinikka Mönkäre Martti Tiuri 30690: Erkki Pystynen Riitta Jouppila Kaarina Dromberg 30691: Pirjo Rusanen Sinikka Hurskainen-Leppänen Aimo Ajo 30692: Iiris Hacklin Jukka Gustafsson Heikki Kokko 30693: Päivi Varpasuo Anna-Kaarina Louvo Eeva Turunen 30694: 1988 vp. 851 30695: 30696: Raha-asia-aloite n:o 802 30697: 30698: 30699: 30700: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien toimitilojen 30701: hankkimiseen Suomen Teatteriliitolle 30702: 30703: 30704: Eduskunnalle 30705: 30706: Suomen Teatteriliitto ry. on 28 suomenkieli- Huoneistoista toinen on liiton oma, toinen on 30707: sen ammattiteatterin aatteellinen yhdistys. Lii- vuokrattu ja voidaan irtisanoa lyhyellä varoi- 30708: ton pääasiallisia tehtäviä ovat näytelmien hank- tusajalla. 30709: kiminen teattereille ja harrastajaryhmille, ohjel- Tilat ovat epäkäytännölliset ja ahtaat. Niiden 30710: mistonvalintaa ja muita näyttämötaiteen kysy- aiheuttamat vaikeudet korostuvat siitä, että kir- 30711: myksiä koskevien neuvojen antaminen, näytel- jasto levittäytyy jokaiseen viiteen huoneeseen ja 30712: mäkirjaston ylläpitäminen, seminaarien ja mui- jokainen asiakaskäynti kestää pitkään ja että 30713: den koulutustapahtumien järjestäminen, am- muidenkin liiton toimihenkilöiden työpäivään 30714: mattiteatterin ja julkisen hallinnon välisten suh- sisältyy useitakin henkilökohtaisia neuvottelu- 30715: teiden hoitaminen sekä jäsenien tukeminen nii- ja. Toimistossa on monesti enemmän ulkopuo- 30716: den taiteellisissa ja taloudellisissa pyrkimyksissä. lista kuin "omaa" väkeä. 30717: Liiton jäseniä ovat esimerkiksi Suomen Kan- Suomen Teatteriliitto ry:n johtokunta on jä- 30718: sallisteatteri ja Suomen Kansallisooppera sekä senteattereiden esitystä seuraten suunnitellut 30719: Riihimäen Teatteri ja Varkauden Teatteri. pitkälle liiton tulevaa kehitystä. Nykyistä toi- 30720: Vuonna 1986 liitto solmi teattereiden, harrasta- mintaa täytyy syventää ja monipuolistaa. Käy- 30721: janäyttämöiden, opistojen, koulujen sekä mm. dyt keskustelut jäsenteattereiden kanssa ovat 30722: urheiluseurojen kanssa 160 näytelmän esitysso- paljastaneet tekemätöntä työtä liiton reviirillä. 30723: pimusta. Liitolla on valvottavana toista tuhatta On käynyt ilmi, että liitolla on sekä halua että 30724: ulkomaisen näytelmän suomennosta sekä edus- kykyä vastata annettuihin haasteisiin. Kehityk- 30725: tava valikoima kotimaisten näytelmäkirjailijoi- sen linjat on kaavailtu toteutettavaksi malliksi, 30726: den (Jotuni, Manner, Meri ym.) tuotantoa. jonka liiton jäsenet, johtokunta ja henkilökun- 30727: Liiton kirjastossa on yli 20 000 näytelmäpää- ta kokevat erittäin hyväksi. 30728: kirjaa. Kirjastosta suoritetaan kuutisentuhatta Liiton toiminnan vahvistaminen ja monipuo- 30729: lainausta vuosittain, yli 20 päivässä, ja se on listaminen edellyttää lisää henkilökuntaa. Jä- 30730: mukana valtakunnallisessa kaukolainausver- senteatterit ovat valmiita panostamaan siihen. 30731: kostossa. Henkilökunnan lisääminen ei kuitenkaan ole 30732: Liiton Helsingissä (Kaisaniemenkatu 3 B 31) mahdollista, ellei heille ole osoittaa työtiloja. 30733: sijaitsevassa toimistossa työskentelee viisi koko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30734: päiväisiä työntekijää. Toimisto koostuu kah- nioittaen, 30735: desta noin 70 neliömetrin suuruisesta huoneis- 30736: tosta, jotka alun perin on suunniteltu vain asu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30737: mistarkoitukseen. Johtajalla, kahdella drama- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 30738: turgilla, taloudenhoitajalla ja kirjastonhoitajal- 29.90.52 1 000 000 markkaa uusien toi- 30739: la on nyt jokaisella oma työhuoneensa. Muita mitilojen hankkimiseen Suomen Teatte- 30740: tiloja ovat pieni sisääntulohalli ja pieni keittiö. riliitto ry:l/e. 30741: 30742: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 30743: 30744: Riitta U osukaineo Sinikka Mönkäre Martti Tiuri 30745: Pirjo Rusanen Sinikka Hurskainen-Leppänen Aimo Ajo 30746: Iiris Hacklin Heikki Kokko Jukka Gustafsson 30747: Päivi Varpasuo Erkki Pystynen Riitta Jouppila 30748: Kaarina Dromberg Eeva Turunen Anna-Kaarina Louvo 30749: 852 1988 vp. 30750: 30751: Raha-asia-aloite n:o 803 30752: 30753: 30754: 30755: 30756: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta lukemisharrastuk- 30757: sen edistämiseen 30758: 30759: 30760: Eduskunnalle 30761: 30762: Valtion vuotta 1988 koskevassa tulo- ja me- täävään aatteellisen toiminnan perusedellytyk- 30763: noarvioesityksessä ehdotettiin veikkauksen ja set. Avustus on kuitenkin jo vuosikymmenen 30764: raha-arpajaisten voittovaroista myönnettäväksi ajan ollut täysin riittämätön yleiskuluihin, ja 30765: 380 000 mk lukemisharrastuksen edistämiseen. vajaus on kasvanut vähitellen niin, että se nyt 30766: Määrä oli vain 10 000 mk eli 2, 7 OJo suurempi on runsaat 150 000 mk ilman työvoiman lisäys- 30767: kuin vuodelle 1987 vahvistettu määrä. Vuoden täkin. Toimihenkilövaihdosten jälkeen keskuk- 30768: 1987 määräraha oli puolestaan samansuuruinen sen toiminta on vireytynyt ja monipuolistunut. 30769: kuin vuonna 1985. Viime vuosien aikana siinä ei Toiminta suunnataan lisääntyvästi kasvaviin 30770: ole tapahtunut edes ns. inflaatioprosenttikoro- ikäluokkiin. Kirjailijakeskus - Författarcent- 30771: tusta. rum ry. on alan kattavin järjestö. Se on kaksi- 30772: Ehdotettu määräraha on täysin riittämätön kielinen, valtakunnallinen kahdeksan kirjallisen 30773: Kirjailijakeskus - Författarcentrum ry:n toi- liiton keskusorganisaatio, jonka jäsenistöön ja 30774: minnan jatkamiseen edes nykyisessä mitassaan, toimialaan kuuluvat kirjailijain lisäksi arvoste- 30775: puhumattakaan toiminnan erittäin tarpeellises- lijat, äidinkielen opettajat, kirjastoväki, kus- 30776: ta laajentamisesta. Keskuksen kirjailijavälitystä tantajat ja kirjakauppiaat. Keskuksella on 30777: hoitavan kaksikielisen toimihenkilön osapäivä- asiantuntemusta ja kokemusta. Määrärahan 30778: toimi tulisi voida muuttaa kokopäiväiseksi. Sa- tuntuva lisäys on kuitenkin ehto keskuksen ole- 30779: moin tulisi voida muuttaa keskuksen Pohjois- massaololle ensi vuonna. 30780: Suomen aluetoimiston ainoan työntekijän osa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30781: päivätoimi kokopäiväiseksi. Momentti lukemis- nioittaen, 30782: harrastuksen edistämiseen on avattu Kirjailija- 30783: keskus - Författarcentrum ry:n perustamisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30784: jälkeen, mikä tapahtui v. 1972. Valtionavustus 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 30785: on tuolloin kattanut järjestön toiminnan yleis- 29.90.52 lisäyksenä 150 000 markkaa 30786: kulut. Opetusministeriö on tuolloin myös lu- käytettäväksi lukemisharrastuksen edis- 30787: vannut, että valtionavustus vastaisuudessakin tämiseen. 30788: turvaisi lukemisharrastuksen edistämiseen täh- 30789: 30790: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 30791: 30792: Riitta Uosukainen Sinikka Mönkäre Martti Tiuri 30793: Pirjo Rusanen Sinikka Hurskainen-Leppänen Iiris Hacklin 30794: Jukka Gustafsson Heikki Kokko Päivi Varpasuo 30795: Erkki Pystynen Riitta J ouppila Kaarina Dromberg 30796: Eeva Turunen Anna-Kaarina Louvo 30797: 1988 vp. 853 30798: 30799: Raha-asia-aloite n:o 804 30800: 30801: 30802: 30803: 30804: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuva- ja näyttämö- 30805: alan ohjaajakoulutuksen käynnistämiseksi ja opetussuunnitel- 30806: man laatimiseksi 30807: 30808: Eduskunnalle 30809: 30810: Valtion vuotta 1988 koskevassa tulo- ja me- Tätä taustaa vasten tarkasteltuna on erittäin va- 30811: noarvioesityksessä momentilla 29.90.53 (Eräät kava puute, että kuvataiteen, siihen liittyen vi- 30812: lisäavustukset taiteen tukemiseen, kertameno) deo-, elokuva-, ja koko av-alan sekä ilmaisu- ja 30813: esitettiin vuodelle 1987 vahvistetun määrärahan teatterialan, ammatillista koulutusta ei ole vielä 30814: poistamista. järjestetty. Kuva- ja ilmaisualat ovat modernin 30815: Maamme kulttuurielämän avainongelmaksi viestintäteknologian vaatimia ja erittäin kehit- 30816: on viime vuosina muodostunut taide- ja taitoai- tyviä aloja. Suomella ei ole varaa jäädä täs- 30817: neiden opettaja- ja ohjaajapula. Musiikin alan sä kehityksessä jälkeen. Tanssin ammatillinen 30818: ohjaajakoulutus on onnistuneesti ratkaistu jär- koulutus käynnistettiin kokeiluluonteisena. Ko- 30819: jestämällä musiikin eri osa-alueiden koulutus keilun yhteydessä kehitetään samalla opetus- 30820: kouluhallituksen alaisena ammatillisena koulu- suunnitelmat tanssialan ammatillista koulutusta 30821: tuksena. Vastaavasti on käynnistetty tanssin varten. Vastaava ratkaisu olisi mahdollinen 30822: alan ohjaajakoulutus 1.8.1987 alkaen Kuopion myös kuvataiteen, videoalan ja näyttämötaiteen 30823: Konservatorion yhteydessä. Nämä koulutusrat- ohjaajien koulutuksen käynnistämiseksi. Edellä 30824: kaisut takaavat sen, että lähivuosikymmeninä mainituin perustein taiteilijajärjestöt ja taiteen 30825: on ammattitaitoista musiikin ja tanssin keskustoimikunta katsovat, että alan koulutuk- 30826: opettaja- ja ohjaajavoimaa saatavilla lasten ja seen ja opetussuunnitelman laatimiseen tulisi 30827: nuorten harrastusta ja aikuisiällä tapahtuvaa varata valtion tulo- ja menoarviossa riittävä 30828: harrastusta varten. Ammattiin johtava taide- määräraha. 30829: opiskelu, jotta se voisi tuottaa tuloksia, on aloi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30830: tettava harrastuspohjaisena jo varhaislapsuu- nioittaen, 30831: dessa. Mikäli taiteen harrastusmahdollisuutta, 30832: joka tapahtuu taiteellisesti ja pedagogisesti pä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30833: tevässä ohjauksessa, ei tarjota maan eri osissa 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 30834: riittävän suurelle lapsijoukolle, Suomessa ei ole 29.90.53 400 000 markkaa käytettäväk- 30835: mahdollista rekrytoida taiteenalan ammatti- si kuva- ja näyttämöalan ohjaajakoulu- 30836: koulutukseen ja korkean asteen koulutukseen tuksen käynnistämiseksi ja opetussuun- 30837: riittävän hyvin koulutettua opiskelijakuntaa. nitelman laatimiseksi. 30838: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 30839: 30840: Riitta Uosukainen Sinikka Mönkäre Martti Tiuri 30841: Pirjo Rusanen Sinikka Hurskainen-Leppänen Aimo Ajo 30842: Iiris Hacklin Heikki Kokko Jukka Gustafsson 30843: Päivi Varpasuo Erkki Pystynen Riitta Jouppila 30844: Kaarina Dromberg Eeva Turunen Anna-Kaarina Louvo 30845: 854 1988 vp. 30846: 30847: Raha-asia-aloite n:o 805 30848: 30849: 30850: 30851: 30852: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta eteläkarjalaisen 30853: nuorisoseuratyön satavuotishistorian kirjoittamiseen 30854: 30855: 30856: Eduskunnalle 30857: 30858: Nuorisoseuratyö Etelä-Karjalassa lähti al- neenä aikana että vielä nykyäänkin Etelä-Karja- 30859: kuun Viipurissa Viipurilaisen Osakunnan aloit- la on maan nuorisoseuratoiminnassa keskeisiä 30860: teesta vuonna 1890. alueita. 30861: Toiminta laajeni varsin merkittäväksi Karja- Nuorisoseuratyön historiaan kätkeytyy tässä 30862: lan Kannakselle, Laatokan Karjalaan ja nykyi- maakunnassa sellaisia kulttuuritietoja ja arvo- 30863: sen Etelä-Karjalan maakunnan alueille ollen ja, joita tuskin voi liikaa painottaa. Materiaali, 30864: vilkkaimmillaan ennen viime sotia. Silloin toimi jonka kokoamisesta on nyt kyse, on hyvin ha- 30865: maakunnassamme 360 nuorisoseuraa. Kaikki- jallaan ja uhattuna. 30866: aan on Etelä-Karjalaan perustettu lähes sadan Eteläkarjalaisen nuorisoseuratyön 100-vuo- 30867: vuoden aikana yli 560 nuorisoseuraa. tishistorian kirjoittaminen tämän päivän oloissa 30868: Viime sodan ensimmäisessä pommituksessa on vaativa työ. Kysymyksessä on Karjalan Kan- 30869: 1939 Viipurissa tuhoutui Etelä-Karjalan Nuori- nasta, Laatokan Karjalaa, nykyistä Etelä-Kar- 30870: soseuran koko omaisuus ja kaikki arkistot vii- jalaa sekä koko kansakuntaa koskettava kult- 30871: denkymmenen vuoden ajalta. tuuriperinnön tallennus. 30872: Karjalaisen väestön jouduttua jättämään ko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30873: tiseutunsa oli nuorisoseuratoiminta sitä toimin- nioittaen, 30874: taa, joka lähti käyntiin ensimmäisenä uusiilakin 30875: asuinsijoilla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30876: Jotkut seuroista ehtivät saada mukaan arkis- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 30877: tojaan, muille jäivät vain muistot mieliin. 29.99.50 30 000 markkaa eteläkarjalai- 30878: Eteläkarjalaisen nuorisoseuratyön historia on sen nuorisoseuratyön satavuotishisto- 30879: yksi merkittävimmistä osista koko maan nuori- rian kirjoittamiseen. 30880: soseurajärjestön historiassa. Sekä sotia edeltä- 30881: 30882: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 30883: 30884: Riitta U osukaineo Sinikka Mönkäre Sinikka Hurskainen-Leppänen 30885: Juho Sillanpää Heikki Kokko Riitta Jouppila 30886: Kaarina Dromberg Anna-Kaarina Louvo Eeva Turunen 30887: 1988 vp. 855 30888: 30889: Raha-asia-aloite n:o 806 30890: 30891: 30892: 30893: 30894: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta pitäjäruokapro- 30895: jektille suomalaisesta ruokakulttuurijuhlasta aiheutuneiden 30896: menojen kattamiseksi 30897: 30898: Eduskunnalle 30899: 30900: Pitäjäruokaprojekti on useiden suomalaisten varten esitetään määrärahaa tarpeellista val- 30901: järjestöjen ja muiden tahojen yhteistyöhanke, tionavustusta varten suomalaisesta ruokakul- 30902: jonka tavoitteena on lisätä rikkaan ruokaperin- tuurijuhlasta aiheutuneiden menojen kattami- 30903: teemme arvostusta ja siten edistää kotimaisten seksi. 30904: elintarvikkeiden kulutusta. Projekti on jo tässä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30905: suhteessa saanut erittäin paljon myönteistä ai- nioittaen, 30906: kaan. Vuonna 1988 on tarkoitus järjestää suo- 30907: malainen ruokakulttuurijuhla. Vaikka valtaosa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30908: hankkeen kustannuksista katetaan eri osallistu- 1989 tulo- ja menoarvioon 30 000 mark- 30909: jatahojen lahjoituksilla ja talkootyöllä, vaatii kaa suomalaisesta ruokakulttuurijuhlas- 30910: tällainen suurjuhla myös omaa rahoitusta, jota ta aiheutuneiden menojen kattamiseksi. 30911: 30912: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 30913: 30914: Riitta U osukaineo Sinikka Mönkäre Pirjo Rusanen 30915: Riitta Jouppila Eeva Turunen Anna-Kaarina Louvo 30916: Sinikka Hurskainen-Leppänen Aimo Ajo Iiris Hacklin 30917: Jukka Gustafsson Juho Sillanpää Heikki Kokko 30918: Päivi Varpasuo Kaarina Dromberg 30919: 856 1988 vp. 30920: 30921: Raha-asia-aloite n:o 807 30922: 30923: 30924: 30925: 30926: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Taavetin ja Hami- 30927: nan välisen maantieyhteyden parantamiseksi 30928: 30929: 30930: Eduskunnalle 30931: 30932: Kymen läänissä on laajalti pantu merkille, et- ovat tuonnin ja viennin kannalta merkittäviä 30933: tei Taavetin ja Haminan välinen maantieyhteys kansantaloudellisesti. Kun myös tulevaisuudes- 30934: vastaa liikenteen asettamia vaatimuksia. Ky- sa suurin osa viennistämme tapahtuu meritse ja 30935: seinen maantie, joka yhdistää mm. Saimaan kun Saimaan alueella sijaitseva teollisuus on 30936: alueen teollisuuden kuljetukset satamiin, vaatii pääasiallisesti vientiteollisuutta, on Taavetin ja 30937: selviä parannuksia. Haminan välisen tien parantaminen suoras- 30938: Taavetin ja Haminan välinen noin 50 kilo- taan välttämätöntä. Tien suunnittelun pikainen 30939: metrin pituinen tie on vilkkaasti liikennöity, käynnistäminen koetaan erittäin tärkeäksi ja 30940: suorastaan valtatien tapaan. Autoista suuri osa perustelluksi. 30941: on raskaan liikenteen kalustoa, ja tämä tie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30942: yhteys onkin yksi merkittävimmistä raskaan nioittaen, 30943: liikenteen väylistä maassamme. Tie on kuiten- 30944: kin kapea, mäkinen ja mutkainen ja keväisin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30945: useiden viikkojen ajan routainen. Tien puuttei- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 30946: den takia raskas liikenne ei ole voinut toteuttaa 31.24. 77 2 000 000 markkaa yleissuun- 30947: muilla teillä mahdollisia taloudellisia ja ener- nitteluun Taavetin ja Haminan välisen 30948: giaa säästäviä toimia. tieyhteyden parantamiseksi. 30949: Sekä Haminan satama että Kotkan satama 30950: 30951: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 30952: 30953: Riitta U osukaineo Sinikka Mönkäre Sinikka Hurskainen-Leppänen 30954: Heikki Kokko Riitta Jouppila Anna-Kaarina Louvo 30955: 1988 vp. 857 30956: 30957: Raha-asia-aloite n:o 808 30958: 30959: 30960: 30961: 30962: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen 30963: väylän rakentamiseen kantatien n:o 62 yhteyteen välillä Kau- 30964: kopää-Rasita 30965: 30966: Eduskunnalle 30967: 30968: Imatran kaupungin pohjoisosasta Ruokolah- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30969: den Rasilaan suuntautuvalla kantatiellä n:o 62 nioittaen, 30970: on kevyen liikenteen tilanne ongelmallinen ja 30971: vaarallinen. Erityisesti Enso-Gutzeit Oy:n Kau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30972: kopään tehtaalle suuntautuva raskas liikenne 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 30973: tekee mm. pyöräilijöiden liikkumisen turvatto- 31.24. 77 3 000 000 markkaa kevyen lii- 30974: maksi, eikä tiheään liikennöidyllä tiellä ole voi- kenteen raitin rakentamiseksi kantatien 30975: tu välttyä onnettomuuksilta. n:o 62 yhteyteen välille Imatran Kauko- 30976: Kevyen liikenteen raitti olisi turvallisuussyistä pää-Ruokolahden Rasita. 30977: rakennettava kantatien n:o 62 yhteyteen välille 30978: Imatran Kaukopää-Ruokalahden Rasila. 30979: 30980: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 30981: 30982: Riitta Uosukainen Sinikka Mönkäre 30983: Sinikka Hurskainen-Leppänen Heikki Kokko 30984: Anna-Kaarina Louvo 30985: 858 1988 vp. 30986: 30987: Raha-asia-aloite n:o 809 30988: 30989: 30990: 30991: 30992: Uosukainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Imatran katsastus- 30993: aseman rakentamiseen 30994: 30995: 30996: Eduskunnalle 30997: 30998: Imatran katsastusasema toimii tätä nykyä tilannetta mielekkäällä tavalla. Katsastusase- 30999: vuokratiloissa. Katsastusasemalta puuttuu toi- malle on varattu tontti, joka on kokonaan val- 31000: mistotiloja, eivätkä tilat sovellu hyvin tarkoi- tion omistuksessa, joten rakentamisedellytykset 31001: tukseensa muutenkaan, koska kyseinen raken- ovat tältä osin kunnossa. 31002: nus on teollisuushalli. Autokannan kasvun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 31003: myötä katsastusaseman henkilökunta kasvaa. nioittaen, 31004: Näin ollen Imatran katsastusaseman suunnitte- 31005: lu olisi aiheellista käynnistää. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31006: Imatran kaupungin työllisyystilanne on erit- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 31007: täin vaikea. Kaupungin väkiluku on vähenty- 31.40. 74 500 000 markkaa Imatran kat- 31008: nyt viime vuosina työttömyyden vuoksi. Uudet sastusaseman rakentamisen suunnitte- 31009: rakennushankkeet kohentaisivat epäsuotuisaa luun. 31010: 31011: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 31012: 31013: Riitta Uosukainen Sinikka Mönkäre 31014: Sinikka Hurskainen-Leppänen Heikki Kokko 31015: Anna-Kaarina Louvo 31016: 1988 vp. 859 31017: 31018: Raha-asia-aloite n:o 810 31019: 31020: 31021: 31022: 31023: Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta jazzin koulutustoimintaa 31024: varten 31025: 31026: 31027: Eduskunnalle 31028: 31029: Suomen Jazzliitto ry. on esittänyt valtioval- tymismahdollisuuksia ja joita ei vielä tunneta. 31030: lalle jo useana vuotena toivomuksen siitä, että Bändikisoihin ovat voineet osallistua yhtyeet, 31031: maassamme kiinnitettäisiin yhteiskunnan tahol- jotka soittavat jazzia laajasti ymmärrettynä. 31032: la enemmän huomiota jazzin ja erityisesti nuor- Tyylisuunta on ollut vapaavalintainen, samoin 31033: ten jazzmuusikoiden asemaan maassamme. soittimet. 31034: Jazzliitto onkin tehnyt arvokasta työtä. Jazz- Jazzliitto ei ole saanut koulutustoimintaansa 31035: liitto on järjestänyt jazzmuusikoille workshop- eikä myöskään bändikisojen järjestämiseen yh- 31036: tyylistä koulutusta, työtilaisuuksia ja nuorille teiskunnan tukea. Kun kuitenkin tällä toimin- 31037: muusikoille tarkoitetut bändikisat. nalla on erittäin suuri merkitys suomalaisen 31038: Viime vuoden syksystä lähtien Jazzliiton kou- jazzmusiikin kehittymiselle ja ennen muuta 31039: lutusyksikkönä on toiminut Sound and Fury nuorten jazzmuusikkojen rekrytoimisessa, tulisi 31040: -yhtye. Se on noussut lyhyessä ajassa kotimai- jazzin harrastamisen edistämiseksi avata ope- 31041: seksi edustusyhtyeeksi. Sound and Furyn toi- tusministeriön taiteen tukemiseen suunnatuista 31042: minnassa ovat keskeisellä sijalla koulutukselli- varoista oma käyttösuunnitelman kohta jazzin 31043: set tavoitteet. Opetus ei jää pelkkien nuottien koulutustoiminnan edistämiseen. 31044: opettelemiseen, vaan opetuksessa on olennai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 31045: nen osa uudenlaisen improvisoinnin, frasee- taen, 31046: rauksen ja kokonaisvaltaisen näkemyksen ke- 31047: hittämisessä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31048: Jazzliitto järjesti myös viime vuonna bändi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 31049: kisat. Bändikisoihin osallistui noin 20 yhtyettä 29.90.52 200 000 markkaajazzin koulu- 31050: eri puolilta maata. Kilpailun tarkoituksena on tustoimintaan. 31051: saada esille yhtyeitä, joilla on ollut vähän esiin- 31052: 31053: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 31054: 31055: Kari Urpilainen 31056: 860 1988 vp. 31057: 31058: Raha-asia-aloite n:o 811 31059: 31060: 31061: 31062: 31063: Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta Kokkolassa sijaitsevan 31064: Pohjoismaisen Kuvataidekoulun toiminnan tukemiseen 31065: ' 31066: 31067: Eduskunnalle 31068: 31069: Kokkolassa aloitti toimintansa Pohjoismai- määrän ollessa 40. Opetuskieli on pääosin ruot- 31070: nen Kuvataidekoulu tammikuussa 1984. Oppi- si. Opetuksesta tulee huolehtimaan pieni, kiin- 31071: laitos tulee olemaan keskiasteen ammatillista teä opettajakunta, jonka lisäksi opetusta tule- 31072: opetusta antava kuvataidekoulu. Kaksivuotisen vat antamaan vierailevat opettajat kaikista 31073: Pohjoismaisen Kuvataidekoulun tarkoituksena Pohjoismaista. Näin koulu tulee konkreettisesti 31074: on antaa perusopetusta kuvallisen taiteen lisäämään Pohjoismaiden keskinäistä vuorovai- 31075: alueella ja tuottaa oppilaille sellaisia valmiuk- kutusta nuorisomme keskuudessa. 31076: sia, että he voisivat koulun pohjalta pyrkiä tai- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 31077: dekorkeakouluihin Pohjoismaissa ja että he taen, 31078: voisivat toimia vapaina taiteilijoina koulun jäl- 31079: keen sekä työskennellä esim. seuraavilla aloilla: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31080: muotoilu, lavastus, tekstiilisuunnittelu ja ope- 1989 tulo- ja menoarvioon 300 000 31081: tus. markkaa Kokkolassa sijaitsevan Poh- 31082: Koulu on tarkoitettu yli 18-vuotiaille nuorille joismaisen Kuvataidekoulun toiminnan 31083: kaikista Pohjoismaista. Kouluun on tarkoitus tukemiseen. 31084: ottaa vuosittain 20 opiskelijaa, koko opiskelija- 31085: 31086: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 31087: 31088: Kari Urpilainen 31089: 1988 vp. 861 31090: 31091: Raha-asia-aloite n:o 812 31092: 31093: 31094: 31095: 31096: Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta AFS ry. -nimisen vaihto- 31097: oppilasjärjestön toiminnan tukemiseen 31098: 31099: 31100: Eduskunnalle 31101: 31102: AFS on Suomen vanhin vaihto-oppilasjärjes- Suomeen saapui elokuussa 1987 54 ulkomais- 31103: tö. Se on perustettu vuonna 1948. Toimistossa ta vaihto-oppilasta 12 eri maasta. He viettävät 31104: on neljä työntekijää. Toimiston apuna on Suo- täällä vastaavasti yhden kouluvuoden opetellen 31105: men AFS ry., vapaaehtoisjärjestö, jonka jäse- suomen kieltä ja tutustuen kulttuuriimme. 31106: net hoitavat vaihto-oppilaiden vapaa-ajan toi- AFS Intercultural Programs on siis paljon 31107: mintaa sekä ovat apuna valmennusleirien ja muuta kuin hyvätuloisten perheiden lasten kou- 31108: kurssien järjestämisessä. Vapaaehtoiset hoita- luvuoden järjestämistä maassa, jonka kielen he 31109: vat myös valtaosan AFS:n kautta vaihto-oppi- haluavat oppia. AFS pyrkii periaatteittensa mu- 31110: laiksi hakevien haastatteluista. AFS haastatte- kaisesti lisäämään ihmisten välistä ymmärrystä, 31111: lee nimittäin yksittäisesti kaikki hakijat. ruohonjuuritasolta alkaen. Järjestö on voittoa 31112: Suomen AFS:n mittavin ohjelma on edelleen tuottamaton ja uskonnollisesti ja poliittisesti si- 31113: nk. vuosivaihto-ohjelma, jonka kautta esim. toutumaton, joten sen on helppo toimia yli rajo- 31114: vuonna 1988 lähtee 127 lukioikäistä suomalais- jen. 31115: ta nuorta lukuvuodeksi 20 maahan. Perinteisen Suomessa myönnetään varattomille hakijoille 31116: USA-ohjelman lisäksi entistä useammat nuoret stipendejä sosiaalisin perustein. Kuitenkin sti- 31117: viettävät vaihto-oppilasvuotensa joko Euroo- pendivarat ovat liian pienet, jotta AFS-koulu- 31118: pan maissa tai lähtevät muille mantereille. laisvaihdosta voitaisiin tehdä todella tasapuoli- 31119: "Kaukomaa" -ohjelman maita ovat Australia, nen kaikille hakijoille. Siksi yhdistys tarvitsee 31120: Japani, Indonesia, Thaimaa tai eteläamerikka- valtion avustusta voidakseen jakaa stipendejä, 31121: laiset maat, joista vaihtoehtoina ovat Argentii- joilla voidaan ratkaisevasti vaikuttaa maksujen 31122: na, Chile, Panama ja Peru. Suomeen tulee ensi alenemiseen. Myös lisähenkilön palkkaus mah- 31123: vuonna vuodeksi eteläamerikkalaisia vaihto-op- dollistaisi mm. Bosconia- ja vastaavien ohjel- 31124: pilaita Brasiliasta, Meksikosta ja Perusta. Koko mien käynnistämisen Suomessa - mm. EEC- 31125: AFS:n sisällä Suomen AFS on tunnettu siitä, maissa toimivan Young Workers Programin tuo- 31126: että se pyrkii pitämään ohjelmissaan mahdolli- misen Suomeen. Tässä ohjelmassa nuoret am- 31127: simman monta latinalaisamerikkalaista maata, mattikoululaiset ovat puolesta vuodesta vuoteen 31128: ja olemme saaneet siitä tunnustusta erityisesti harjoittelijoina toisen Euroopan maan yritykses- 31129: Etelä-Amerikan mailta. Me Suomessa haavei- sä. Tämä ohjelma on hyvin suosittu AFS-mais- 31130: Iemme jonain päivänä voivamme ottaa vastaan sa, jotka ovat EEC:n jäseniä, sillä EEC antaa 31131: nk. Bosconia-nuoria. He ovat slummien kasvat- selkeää ja ratkaisevaa rahallista tukea ohjel- 31132: teja, jotka erityisnuorisotyöntekijät Kolumbias- malle. 31133: sa ovat ottaneet ohjelmaansa. Näistä nuorista AFS on aina panostanut ohjelmiensa laa- 31134: valitaan ainajokunenosallistumaan AFS:n op- tuun. Järjestö tuntee suurta vastuuta siitä, mi- 31135: pilasvaihtoon. Luonnollisesti nuorilla ei ole itse ten osallistuja vuotensa kokee. AFS pitää vo- 31136: varaa maksaa osallistumisestaan, mutta he saa- lyyminsa tasolla, jonka se pystyy täysin hallit- 31137: vat tuen lahjoituksina. Heille pyritään järjestä- semaan. AFS valmentaa lähtijänsä useassa val- 31138: mään ammatillista koulutusta kohdemaassaan, mennustilaisuudessa, myös lähtijän perheen 31139: jotta he pääsisivät alkuun ammatinhaussaan. kanssa vietetään iltaa keskustellen ja luodaten 31140: 862 1988 vp. - RA n:o 812 31141: 31142: sitä, mitä vaihto-oppilaaksi lähtö merkitsee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31143: myös kotiin jääville. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 31144: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 29.91.51 500000 markkaa AFS ry:n 31145: taen, toiminnan tukemiseen. 31146: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 31147: 31148: Kari Urpilainen 31149: 1988 vp. 863 31150: 31151: Raha-asia-aloite n:o 813 31152: 31153: 31154: 31155: 31156: Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta ajoharjoitteluratojen 31157: rakentamiseen 31158: 31159: 31160: Eduskunnalle 31161: 31162: Liikenneministeriö päätti 5.10.1981 asettaa kaalia ajamisella. Näillä radoilla voitaisiin huo- 31163: työryhmän, jonka tehtävänä oli: mattavasti tehostaa myös vapaaehtoista kuljet- 31164: 1. Selvittää ajoharjoitteluratojen tarve ot- tajien jatkokoulutusta, joka nyt on ollut paljon 31165: taen huomioon mm. kuljettajaopetuksen uudis- riippuvaista siitä, onko tähän tarkoitukseen jos- 31166: tamissuunnitelmat ja vapaaehtoisen autoilun tain ollut löydettävissä sopiva harjoittelu- 31167: jatkokoulutuksen tehostaminen. paikka. 31168: 2. Laatia yleisohjeet ajoharjoitteluratojen Vaikka esimerkiksi maamme pohjoisosissa 31169: suunnittelua ja rakentamista varten. voitaisiin käyttää niin sanottuja luonnonjäitä 31170: 3. Tehdä ehdotus ratojen lukumäärästä ja si- harjoitteluun, on tässä törmätty vastakkain 31171: j oittamispaikasta. luonnonsuojelijoiden kanssa. Lisäksi on todet- 31172: 4. Selvittää ratojen perustamis- ja käyttökus- tava, että mahdollisuudet harjoitella järven 31173: tannukset. jäällä ovat ilmaston vuoksi rajalliset. 31174: 5. Selvittää ratojen perustamiseen ja raken- Kuljettajaopetuksen jatkotyöryhmä, joka 31175: tamiseen mukaan tulevat tahot sekä tehdä eh- jätti välimietintönsä 31.3.1981, päätyi esittä- 31176: dotus kustannusten jaosta eri osapuolten kes- mään niin sanottua kaksivaiheista ajokorttitut- 31177: ken. kintoa. Toinen vaihe suoritettaisiin 12-24 kuu- 31178: Työryhmä sai työnsä valmiiksi ja luovutti kauden kuluttua ensimmäisestä tutkinnosta. 31179: mietintönsä 31.5.1983 liikenneministeriölle. Tämä toinen vaihe sisältäisi myös harjoittelun 31180: Kartoittaessaan tehtäväänsä työryhmä totesi, poikkeuksellisissa oloissa, toisin sanoen liuk- 31181: että maamme hyvinkin vaikeat liikennöimisolo- kaan kelin harjoitteluradalla. 31182: suhteet edellyttävät muulta liikenteeltä rauhoi- Jotta nämä tavoitteet voitaisiin toteuttaa ja 31183: tettua tilaa, jossa voidaan harjoitella ajamista sitä kautta pienentää uusien kuljettajien onnet- 31184: poikkeavissa olosuhteissa. Työryhmä selvitti tomuusriskiä, tulisi maahamme saada mahdol- 31185: myös tilanteen muissa Pohjoismaissa. Selvityk- lisimman nopeasti työryhmän esittämät 26 ajo- 31186: sen tuloksena todettiin, että Suomi on ainoa harjoittelurataa. 31187: Pohjoismaista, jossa ei ole yhtään niin sanottua Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 31188: liukkaan kelin harjoitusrataa. taen, 31189: Selvittelytyössä kävi myös ilmi, että uusien 31190: kuljettajien yleisin onnettomuussyy on ajoneu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31191: von hallinnan menettäminen huonoissa olosuh- 1989 tulo- ja menoarvioon 8 000 000 31192: teissa. Näitä onnettomuuslukuja voitaisiin huo- markkaa ajoharjoitteluratatyöryhmän 31193: mattavasti pienentää, mikäli kuljettajakoulu- mietinnön mukaisten harjoitteluratojen 31194: tuksen aikana voitaisiin antaa opetusta liuk- aikaan saamiseksi. 31195: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 31196: 31197: Kari Urpilainen 31198: 864 1988 vp. 31199: 31200: Raha-asia-aloite n:o 814 31201: 31202: 31203: 31204: 31205: Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta Invalidiliiton toiminnan 31206: tukemiseen 31207: 31208: 31209: Eduskunnalle 31210: 31211: Työ- ja muussa yhteiskuntaelämässä kuluval- sevassa lomanviettopaikassa yhteensä noin 31212: la vuosikymmenellä tapahtuneet voimakkaat 60 000 lomavuorokautta. Tämän lisäksi on ke- 31213: muutokset ovat saattaneet yksilön kestokyvyn sänviettopaikkoja käyttänyt vuorokautta ly- 31214: entistä suuremmalle koetukselle. Työelämän li- hyemmän ajan noin 70 000 henkilöä. Vuoden 31215: sääntyneet vaatimukset, turvallisuudentunteen 1985 aikana ilmaisen loman sai 487 henkilöä. Il- 31216: väheneminen ja kiireistyminen ovat tekijöitä, maisten lomien tarjonta ei kuitenkaan vastaa 31217: jotka aiheuttavat pahoinvointia. Kilpailutilan- kasvanutta tarvetta. Lomanviettomahdolli- 31218: teessa erityisesti heikoimmat yksilöt joutuvat suuksien turvaaminen ja kehittäminen edellyt- 31219: kovimman paineen alaiseksi. tää sen vuoksi yhteiskunnan tukea. Ilman sitä 31220: Lomatoiminta on koettu erääksi keinoksi monet lomapalvelujen tarpeessa olevat vam- 31221: fyysisen ja psyykkisen rasituksen lieventäjänä. maiset henkilöt jäävät siitä osattomiksi. Invali- 31222: Loman virkistävä ja kuntouttava merkitys ko- diliiton ja sen jäsenyhdistysten voimavarat ovat 31223: rostuu vammaisten henkilöiden kohdalla. Työs- hyvin rajalliset myös käytössä olevien loma- 31224: sä ja elämässä yleensäkin he joutuvat muita paikkojen kunnossapitoon ja kehittämiseen. 31225: enemmän ponnistelemaan voimiensa äärirajoil- Kuitenkin näiden tulisi tyydyttää lähes 50 000 31226: la. Heidän mahdollisuutensa kodin ulkopuolel- jäsenen ja heidän perheitiensä loma- ja virkis- 31227: la tapahtuvaan lomanviettoon ja virkistymiseen tyspalvelujen tarpeet. 31228: ovat kuitenkin rajoitetut. Yleisissä lomanvietto- Yhteiskunnan taloudellisella tuella voitaisiin 31229: paikoissa on liikuntaesteitä. Myös asenteelliset tarjota vammaisille henkilöille yhtäläiset mah- 31230: ja psyykkiset tekijät asettavat rajoituksia niiden dollisuudet virkistykseen ja lomanviettoon kuin 31231: käyttämiseen. Vammaisten henkilöiden loman- muilla kansalaisilla. Lomapalvelujen lisäämi- 31232: vietto onnistuu parhaiten heitä varten suunni- nen edistäisi heidän selviytymistään työ- ja päi- 31233: telluissa ja rakennetuissa lomanviettopaikoissa. vittäisessä elämässä sekä heidän osallistumis- 31234: Invalidiliitto ja sen jäsenyhdistykset ovat ko- mahdollisuuksiaan yhteiskunnassamme. 31235: ko toimintansa ajan harjoittaneet sosiaalista lo- Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioittaen, 31236: matoimintaa. Lomapalvelujen kysyntä on jat- 31237: kuvasti kasvanut. Taloudellisten mahdollisuuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31238: sien mukaan Invalidiliitto ja sen jäsenyhdistyk- 1989 tulo- ja menoarvioon 400 000 mar- 31239: set ovat vuosittain järjestäneet vähävaraisille kan määrärahan Invalidiliitto ry:lle käy- 31240: vammaisille henkilöille ilmaisia lomia ja muita tettäväksi vammaisten henkilöiden lo- 31241: lomapalveluja. Vuonna 1985 kertyi liiton ja sen matoiminnan järjestämiseen. 31242: jäsenyhdistysten 50:ssä eri puolilla maata sijait- 31243: 31244: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 31245: 31246: Kari Urpilainen 31247: 1988 vp. 865 31248: 31249: Raha-asia-aloite n:o 815 31250: 31251: 31252: 31253: 31254: Urpilainen: Määrärahan osoittamisesta lso-Valvatti-nimisen jär- 31255: ven vedenpinnan nostaruistöihin Perhon ja Lestijärven kun- 31256: nissa 31257: 31258: Eduskunnalle 31259: 31260: Iso-Valvattijärvi sijaitsee Perhon ja Lestijär- m, ei aiheuta erityistä haittaa. Veden alle tulisi 31261: ven kuntien alueella Keski-Pohjanmaalla. Per- jäämään osa soidensuojelun perusohjelmaan 31262: hon alueella osa järvestä kuuluu Karstulan hoi- kuuluvasta soidensuojelualueesta n:o D 1-53 31263: toalueen hallinnassa olevaan valtion alueeseen (Linjasalmenneva). 31264: ja Lestijärven puolella vastaavasti Keski-Poh- Hankkeen taloudellinen hyöty saattaa jäädä 31265: jan hoitoalueeseen. Järvi on pääosin metsähalli- vähäiseksi. Sen sijaan maisemanhoidolliset ja 31266: tuksen omistama. Järvi on kuivatettu ns. heinä- virkistykselliset edut olisivat varsin merkittävät. 31267: järveksi. Kuivatustyöt käynnistyivät vuonna Niukkavetiselle Keski-Pohjanmaalle syntyisi ve- 31268: 1927 ja ne päättyivät vuonna 1933. Järven tila den nostamisen myötä noin 330 ha:n järvi. 31269: on heikennyt vuosi vuodelta hoitamattomana. Maa- ja metsätalousministeriön kirjeeseen n:o 31270: Ennen kuivatusta järvi oli kirkasvetinen sekä 352/204-83 viitaten voidaan sanoa, että ministe- 31271: kalaisa. Järven alueella pesi myös runsaasti ve- riö ei vastusta hankkeen toteuttamista. Myös- 31272: silintuja. Maa- ja metsätalousministeriön selvi- kään ympäristöministeriön luonnonsuojelutoi- 31273: tyksen mukaan vesijättöalueen reunoilla ja kui- mistolla ei ole mitään syytä estää hankkeen to- 31274: vatusojien luona kasvaa kitukasvuista koivuval- teuttamista. Viittaan tältä osin apulaisosasto- 31275: taista taimikkoa, jonka metsätaloudellinen päällikkö Pertti Seiskarin 30.9.1983 allekirjoit- 31276: merkitys on kuitenkin vähäinen. tamaan kirjeeseen. 31277: Alueen eteläpuolitse kulkee Perhon, Lestijär- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 31278: ven ja Reisjärven kuntien perustama retkeily- taen, 31279: polku, ns. Keski-Pohjanmaan itäinen retkeily- 31280: reitti. Em. retkeilypolusta erkaneva Lestijärven että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31281: kunnan perustama retkeilypolku kulkee vesijä- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 31282: tön itäistä rantatörmää pitkin Linjasalmenne- markkaa Perhon ja Lestijärven kuntien 31283: valle. alueella sijaitsevan Iso- Vaivalti-nimi- 31284: Vedenpinnan nostaminen entiseen tasoonsa, sen järven vedenpinnan nostamistöiden 31285: suunnilleen peruskartan korkeuskäyrälle 167,5 aloittamista varten. 31286: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 31287: 31288: Kari Urpilainen 31289: 31290: 31291: 31292: 31293: 55 280129N 31294: 866 1988 vp. 31295: 31296: Raha-asia-aloite n:o 816 31297: 31298: 31299: 31300: 31301: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun opiston perus- 31302: korjaukseen Paltamossa 31303: 31304: 31305: Eduskunnalle 31306: Kainuun opisto Paltamossa sai uuden päära- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 31307: kennuksen v. 1983. Opiston toiminnan kehittä- nioittaen, 31308: miseksi tarvitaan myös vanhojen kiinteistöjen 31309: peruskorjausta. Niistä kiireeliisin on v. 1953 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31310: valmistuneen ArvoJan muutostyöt, jolloin opis- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 31311: toon saataisiin laajentuvan tietotekniikan ja ly- 29.57.52 500 000 markkaa Kainuun 31312: hytkurssitoiminnan vaatimat ajanmukaiset ti- opiston peruskorjaukseen Paltamossa. 31313: lat. Hanke sisältyy valtioneuvoston talouspoliit- 31314: tisen ministerivaliokunnan vahvistamaan Kai- 31315: nuun kehittämisohjelmaan 1987-90. 31316: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 31317: 31318: Sakari Valli Annikki Koistinen 31319: Arvo Kemppainen Kauko Heikkinen 31320: 1988 vp. 867 31321: 31322: Raha-asia-aloite n:o 817 31323: 31324: 31325: 31326: 31327: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuhmon kamarimusiikki- 31328: festivaalin järjestämiseen 31329: 31330: 31331: Eduskunnalle 31332: 31333: Kuhmon kamarimusiikkifestivaaleja on jär- avustukset ovat jääneet vähäisiksi ja vuosittai- 31334: jestetty jo lähes 20 vuoden ajan. Korkeatasoise- seen talousarvioon liittyviksi aloitesummiksi. 31335: na, laadukkaanaja hyvin järjestettynä kulttuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 31336: ritapahtumana se on vakiinnuttanut asemansa. nioittaen, 31337: Kuulijoita on viime vuosina ollut säännöllisesti 31338: yli 20 000. Lukuisat ulkomaiset taiteilijat ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31339: olleet mukana niin konserttien antajina kuin 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 31340: kouluttajinakin. Juhlien kustannusarvio on ol- 29.90.52 400 000 markkaa Kuhmon ka- 31341: lut n. 3 milj. mk, joista pääsylipputuloina on marimusiikkifestivaalin järjestämiseen. 31342: hankittava valtaosa, sillä valtion ja kunnan 31343: 31344: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 31345: 31346: Sakari Valli Annikki Koistinen 31347: Arvo Kemppainen Kauko Heikkinen 31348: 868 1988 vp. 31349: 31350: Raha-asia-aloite n:o 818 31351: 31352: 31353: 31354: 31355: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 22 oikaisun 31356: suunnitteluun välillä Petäjäiahti-Kajaani 31357: 31358: 31359: Eduskunnalle 31360: 31361: Valtatien n:o 22 oikaisu välillä Petäjäiahti- Valtatien kielteiset vaikutukset kalatalou- 31362: Kajaani on 38,4 km, mikä lyhentää Oulun- teen, maisemakuvaan ja virtausoloihin ovat vä- 31363: Kajaanin nykyistä n. 180 km:n etäisyyttä n. 24 häisiä. Sen sijaan aluerakenteen, elinkeinoelä- 31364: km. Siirtyväksi liikennemääräksi v. 1984 ar- män - varsinkin matkailun - ja työllisyyden 31365: vioitiin 630 ajoneuvoa/vrk. Näistä raskaita ajo- kannalta hanke on pelkästään myönteinen. 31366: neuvoja olin. 135 kpl/vrk. Vuoden 2000 ennus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 31367: te on n. 900 ajoneuvoa/vrk. Liikennettä lisää- nioittaen, 31368: vät huomattavasti Kainuun Voima Oy:n Ka- 31369: jaaniin parhaillaan rakenteilla oleva turvevoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31370: mala (n. 100 ajoneuvoa/vrk) sekä Pohjan Sellu 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 31371: Oy:n uusi Kajaaniin sijoitettava sellutehdas. 31.24. 77 2 000 0000 markkaa valtatien 31372: Ajokustannussäästöksi on laskettu 10,5-12 n:o 22 oikaisun suunnitteluun välillä 31373: milj. mk vuodessa. Investoinnin suuruus on 130 Petäjä/ahti-Kajaani. 31374: milj. mk, joten hanke maksaisi itsensä n. 15 31375: vuodessa. 31376: 31377: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 31378: 31379: Sakari Valli Annikki Koistinen Kauko Heikkinen 31380: 1988 vp. 869 31381: 31382: Raha-asia-aloite n:o 819 31383: 31384: 31385: 31386: 31387: Valli ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntojen peruskorjauk- 31388: seen Kainuussa 31389: 31390: 31391: Eduskunnalle 31392: 31393: Kainuussa on peruskorjauksen tarpeessa n. ohjelman mukaan lainoitetaan "Kainuussa 31394: 8 000 asuntoa. Ne ovat tähän saakka olleet kaikki rahoituskelpoiset asuntojen peruskor- 31395: lähinnä pienasuntoja, mutta nyt alkavat 1960- jaukset vuosina 1987-90". Kainuun työttö- 31396: luvulla rakennetut kerrostalot olla korjauksen myysaste oli vuoden 1987 lopussa 11, 1 OJo, mistä 31397: tarpeessa. Tehdyt energiataloudelliset muutos- suurin osa oli rakennustyöläisiä. 31398: työt eivät ole paistaneet muun peruskorjauksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 31399: välttämättömyyttä. nioittaen, 31400: Vuonna 1987 myönnettiin Kainuussa perus- 31401: parannuslainoja noin 90 OJo haetusta markka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31402: määrästä, jolloin samalla perusparannusavus- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 31403: tusten myöntöprosentti oli noin 20. 35.45.83 15 000000 markkaa asuntojen 31404: Valtioneuvoston talouspoliittisen ministeri- peruskorjaukseen Kainuussa. 31405: valiokunnan hyväksymän Kainuun kehittämis- 31406: 31407: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 31408: 31409: Sakari Valli Annikki Koistinen 31410: Arvo Kemppainen Kauko Heikkinen 31411: 870 1988 vp. 31412: 31413: Raha-asia-aloite n:o 820 31414: 31415: 31416: 31417: 31418: Vastamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Forssan seudun kun- 31419: tien yhteisen oikeusaputoimiston toimistovirkailijan viran 31420: valtionapuun. 31421: 31422: Eduskunnalle 31423: 31424: Forssan kaupungilla on 18.12.1979 alkaen ol- perusteella valtionapua toimistovirkailijan vir- 31425: lut sopimus yhteisen oikeusaputoiminnan hoita- kaan. 31426: misesta Humppilan, Jokioisten, Someron, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 31427: Tammelan ja Ypäjän kuntien kanssa. Toimis- nioittaen, 31428: tossa on työssä kaksi oikeusavustajaa, yksi 31429: kanslisti ja kaksi toimistovirkailijaa, joista toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31430: sen virka on ollut ilman valtionapua 8.4.1980 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 31431: alkaen. 25.45.30 50 000 markkaa Forssan kau- 31432: Toiminta-alueen väestöpohja on noin 47 000 pungin sekä Humppilan, Jokioisten, So- 31433: asukasta. Toiminta-alueella on kuitenkin sel- meron, Tammelan ja Ypäjän kuntien 31434: laisia harvaan asuttuja alueita, jotka puoltavat yhteisen oikeusaputoimiston toimisto- 31435: valtioneuvoston päätöksen 4 §:n edellytysten virkailijan viran valtionapua varten. 31436: 31437: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 31438: 31439: Ritva Vastamäki Ilkka Joenpalo Sirkka-Liisa Anttila 31440: 1988 vp. 871 31441: 31442: Raha-asia-aloite n:o 821 31443: 31444: 31445: 31446: 31447: Vastamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Lounais-Hämeen 31448: Musiikkipäivät ry:n toiminnan tukemiseen 31449: 31450: 31451: Eduskunnalle 31452: 31453: Lounais-Hämeen Musiikkipäivät ry. Jaf)es- Musiikkipäivien budjetti on vuosittain 250 000 31454: tää vuosittain laulumusiikkitapahtuman Lou- -350 000 mk. Se on katettu kurssimaksuilla, 31455: nais-Hämeessä. Vuonna 1987 musiikkipäivät konserttituloilla, mainos- ja käsiohjelmatuloilla, 31456: järjestettiin seitsemännen kerran. Päivät kestä- satunnaisilla lahjoituksilla, arpajaistuloilla ja ve- 31457: vät 2 viikkoa, ja vuonna 1988 ne pidetään hei- lanotolla. Valtionapua musiikkipäivät ovat saa- 31458: näkuun kahtena viimeisenä viikkona. neet vain n. 15 OJo budjettinsa loppusummasta. 31459: Musiikkipäivien ohjelma koostuu kursseista, Lounais-Hämeen Musiikkipäivien talousar- 31460: kurssityönä tehdyistä produktioista ja niiden vio vuodelle 1988 päättyy lukuun 434000 mk. 31461: loppunäytöksistä sekä konserteista ja taiteilija- Lounais-Hämeen Musiikkipäivät palvelee var- 31462: vierailuista. Kurssit ovat eritasoisia ja suuntau- sin monipuolisesti alueensa väestön laulumusii- 31463: tuvat oopperataiteen, siihen liittyvän tanssitai- kin tarpeita ja on jo kasvanut siksi mittavaksi 31464: teen ja estradiesiintymisen alalle. Osa kursseista kesätapahtumaksi, että sillä on alueelle myös 31465: on tarkoitettu pitemmälle opiskelleille laulajille matkailullista merkitystä. 31466: ja osa harrastajille. Paikallista kuoroharras- Musiikkipäivien taloutta on pyritty pitämään 31467: tusta on ylläpidetty harjoituttamalla talvisai- tiukkana, ja päivien toiminta perustuu monen 31468: kaan kesäkurssien produktioita. Musiikkipäivät ihmisen ilmaiseen vapaaehtoiseen työpanok- 31469: ovat tuottaneet vuosittain omana esityksenään seen. Musiikkipäivilie on palkattu toistaiseksi 31470: joko oopperan tai kahtena viimeisenä vuotena vain yksi osapäivätoiminen toimintasihteeri. 31471: taloudellisesti edullisemman laulunäytelmän. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 31472: Yleisöä konserteissa on n. 1 500-2 000 vuo- nioittaen, 31473: dessa. 31474: Musiikkipäivien opettajisto koostuu Sibelius- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31475: Akatemian opettajista, vapaista taiteilijoista ja 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 31476: ulkomaisista varsin arvostetuista laulupedago- 29.90.52 JOO 000 markkaa Lounais- 31477: geista, kuten Herbert Brauer, Marc Belfort, Re- Hämeen Musiikkipäivät ry:n toiminnan 31478: nate Lenhart, Gerhard Kahry, Jerzy Sidorowicz tukemiseen. 31479: ym. 31480: 31481: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 31482: 31483: Ritva Vastamäki Ilkka Joenpalo Sirkka-Liisa Anttila 31484: 872 1988 vp. 31485: 31486: Raha-asia-aloite n:o 822 31487: 31488: 31489: 31490: 31491: Vastamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Forssan musiikki- 31492: koulun saattamiseksi valtionosuuden piiriin 31493: 31494: 31495: Eduskunnalle 31496: 31497: Forssan kaupunki on ylläpitänyt ympäristö- myös entisestä elokuvateatterista saneerattu 31498: kuntien kanssa Forssan musiikkikoulua vuodes- esiintymissali. 31499: ta 1964 alkaen. Humppilan kunnan liityttyä Musiikkikoulun opetusta on pyritty kehittä- 31500: mukaan 1.9.1987 ovat musiikkikouluun osalli- mään perustamalla 1.1.1988 alkaen teorian 31501: sina kaikki seitsemän lounaishämäläistä kuntaa opettajan virka ja 1.8.1987 musiikkileikkikou- 31502: eli Forssa, Jokioinen, Ypäjä, Humppila, Urja- lun opettajan virka sekä 1.8.1987 vahtimestarin 31503: la, Tammela ja Somero. Alueen väestöpohja on toimi. Lisäksi toimintaa laajennetaan Somerol- 31504: 45 000. Musiikkikoulun toimintaa on voimak- la ensi vuoden aikana merkittävästi. 31505: kaasti kehitetty viimeisen vuoden aikana. Koulu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 31506: on aikaisemmin toiminut vanhassa Forssan nioittaen, 31507: kaupungintalossa. Nyt lisätiloja on vuokrattu 31508: Forssan työväentalosta, joka on entistäruiskoh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31509: de ja jonka saneeraus valmistunee 31.7.1988. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 31510: Laajennetuissa tiloissa musiikkikoulu pääsee 29.90.54 1 000 000 markkaa Forssan 31511: aloittamaan toimintansa 1. 8.1988. Tilojen myö- musiikkikoulun saattamiseksi valtion- 31512: tä koululle saadaan paitsi tärkeitä oppitiloja, osuuden piiriin. 31513: 31514: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 31515: 31516: Ritva Vastamäki Ilkka Joenpalo Sirkka-Liisa Anttila 31517: 1988 vp. 873 31518: 31519: Raha-asia-aloite n:o 823 31520: 31521: 31522: 31523: 31524: Vastamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta leikkausjonojen pur- 31525: kamiseen tarvittavan henkilökunnan palkkaamiseksi sairaa- 31526: loihin 31527: 31528: Eduskunnalle 31529: 31530: Terveydenhuollon valtakunnallisissa suunni- tetaan ortopedian ja traumatologian palveluja 31531: telmissa on otettu tavoitteeksi sepelvaltimoleik- siten, että jonotusaikoja voidaan merkittävästi 31532: kausten voimakas lisääminen yliopistollisissa lyhentää. Jotta nämä suunnitelmat pystytään 31533: keskussairaaloissa. Tähän on osoitettu vuoden toteuttamaan, tarvitaan edellä mainituissa sai- 31534: 1988 budjetissa 50 lisävirkaa. Kun kuitenkaan raaloissa sekä leikkaussalihenkilökunnan että 31535: leikkaustilojen määrää ei ole lisätty, tulee sepel- kirurgisten osastojen henkilökunnan lisäystä 31536: valtimokirurgian lisääminen aiheuttamaan yli- niin, että työajan lyhentämisestä syntynyt hen- 31537: opistollisissa keskussairaaloissa jonoja muihin kilökuntavaje pystytään täyttämään ja käytet- 31538: leikkauksiin, pääasiassa ortopedisiin ja tavan- tävissä oleva potilaspaikkakapasiteetti hyödyn- 31539: omaisiin suolista-, tyrä-, sappi-, suonikohju- ja tämään tehokkaasti. 31540: virtsatieleikkauksiin. Näiden jonojen purkami- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 31541: seen tarvitaan muiden keskussairaaloiden, alue- nioittaen, 31542: sairaaloiden ja erikoislääkärijobtoisten paikal- 31543: lissairaaloiden toimintamahdollisuuksien lisää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31544: mistä. Valtakunnallisissa suunnitelmissa 2.2.9 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 31545: ja 2.2.10 veivoitetaan myös keskussairaaloita 33.79.30 1500 000 markkaa sairaaloi- 31546: antamaan erikoissairaanhoidon konsultaatio- den leikkausjonojen purkamiseen tarvit- 31547: palveluja alueen terveyskeskuksille ja tehos- tavan henkilöstön palkkaukseen. 31548: 31549: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 31550: 31551: Ritva Vastamäki Ilkka Joenpalo 31552: Jukka Gustafsson Anssi Rauramo 31553: Sirkka-Liisa Anttila 31554: 874 1988 vp. 31555: 31556: Raha-asia-aloite n:o 824 31557: 31558: 31559: 31560: 31561: Vastamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta onkologian erikois- 31562: lääkärin virkojen perustamiseen 31563: 31564: 31565: Eduskunnalle 31566: 31567: Suomen syöpärekisterin tilaston mukaan to- voimakkaasti lisääntyvän melanooman eloon- 31568: dettiin Suomessa v. 1987 n. 16 000 uutta syöpä- jäämisprosentti on parantunut kehittyneen hoi- 31569: tapausta. Luku on kasvanut vuosittain tasaises- don ansiosta 1960-luvun alusta 1980-luvulle 31570: ti, niin että vuonna 1982 uusien tapausten mää- 20 OJo :lla. Naisten rintasyövän esiintymisen li- 31571: rä oli 14 800 ja 1980 vastaava luku oli 14 440. sääntyminen ja kohdentuminen yhä nuorempiin 31572: Arvioitu uusien syöpätapausten määrä vuonna ikäluokkiin sekä säästävämpien leikkausmeto- 31573: 2000 on 20 000. Joka neljäs suomalainen tulee dien kehittäminen tulee lisäämään sädehoidon 31574: sairastumaan syöpään. Syöpäsairauksien voi- ja solumyrkkyhoidon tarvetta. Sädehoitolait- 31575: makas lisääntyminen vaatii syövän tutkimuk- teistot ovat ensi vuosikymmenelle siirryttäessä 31576: seen ja hoitoon erikoistuneiden lääkäreiden riittävät, mutta pullonkaulana hoitoon pääsylle 31577: määrän huomattavaa lisäystä vuosittain. Useim- on erikoislääkärien vähyys sekä hoidossa että 31578: pien syöpäsairauksien pääasiallinen ensihoito alan tutkimustyössä. 31579: on edelleen kirurginen hoito, mutta jatkohoito- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 31580: na tulevat kysymykseen säde- ja solumyrkky- nioittaen, 31581: hoidot. Näiden teho on lisääntynyt huomatta- 31582: vasti viime vuosien aikana, ja yhä useampi poti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31583: las pystytään joko hoitamaan kokonaan ter- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 31584: veeksi tai syövän leviämistä ja kasvua saadaan 33. 79.30 1 500 000 markkaa viittä yli- 31585: oleellisesti ehkäistyksi hoidolla. Näin ollen poti- opistolliseen keskussairaalaan perustet- 31586: laan hoitoaika venyy usein vuosiksi eteenpäin. tavaa onkologian erikoislääkärin virkaa 31587: Syövän hoidon kehittymistä voidaan mitata 5- varten. 31588: vuotiseloonjäämisprosentteina. Esim. nykyään 31589: 31590: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 31591: 31592: Ritva Vastamäki Ilkka Joenpalo 31593: Jukka Gustafsson Anssi Rauramo 31594: Sirkka-Liisa Anttila 31595: 1988 rd. 875 31596: 31597: Finansmotion nr 825 31598: 31599: 31600: 31601: 31602: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för anskaffning av 31603: snabbgående motorbåtar till sjöbevakningen 31604: 31605: 31606: Till Riksdagen 31607: 31608: Såväl nyttotrafiken till sjöss som det snabbt dana motorbåtar behövs därför för sjöbevak- 31609: ökande antalet segel- och motorbåtar i skärgår- ningen i Bottenhavet (2 st), Åland (2 st) och 31610: den har ställt nya krav på sjöbevakningsstatio- Åboland (4 st). 31611: nernas beredskap och effektivitet. Det tunga På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 31612: fartygsmaterialet har under de senaste åren för- samt 31613: nyats och förbättrats. Däremot har behovet att Riksdagen i statsjörslaget för år 31614: av snabba (ca 40-45 knop) båtar i 7-meters- 1989 på momentet 26.90. 70 upptar ett 31615: klassen blivit aktuellt för att sjöbevakningssta- tilläggsans/ag om 2 500 000 mark för 31616: tionernas beredskap att effektivt övervaka trafi- anskaffning av snabbgående motorbåtar 31617: ken och assistera vid sjönöd kunde tryggas. Så- tili sjöbevakningen. 31618: 31619: Helsingfors den 9 februari 1988 31620: 31621: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Per-Henrik Nyman 31622: Jörn Donner Håkan Malm Henrik Lax 31623: Gunnar Jansson Håkan Nordman 31624: 876 1988 vp. 31625: 31626: Raha-asia-aloite n:o 825 Suomennos 31627: 31628: 31629: 31630: 31631: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta nopeiden moot- 31632: toriveneiden hankintaan merivartiostolle 31633: 31634: 31635: Eduskunnalle 31636: 31637: Sekä hyötyliikenne merellä että nopeasti kas- vuoksi merivartioston käyttöön Selkämerelle (2 31638: vava purje- ja moottoriveneiden määrä saaris- kpl), Ahvenanmaalle (2 kpl) ja Turunmaalle (4 31639: tossa on asettanut uusia vaatimuksia merivar- kpl). 31640: tioasemien valmiudelle ja tehokkuudelle. Ras- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 31641: kaita aluksia on viime vuosien aikana uudistettu nioittaen, 31642: ja parannettu. Sen sijaan 7 metrin luokan no- 31643: peiden veneiden (noin 35-40 solmua) tarve on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31644: tullut ajankohtaiseksi, jotta merivartioasemien 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 31645: valmius liikenteen tehokkaassa valvonnassa ja 26.90. 70 2 500 000 markan lisämäärära- 31646: merihädässä avustamisessa voitaisiin turva- han nopeiden moottoriveneiden hankin- 31647: ta. Tällaisia moottoriveneitä tarvitaan tämän taan merivartiostolle. 31648: 31649: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 31650: 31651: Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn Per-Henrik Nyman 31652: Jörn Donner Håkan Malm Henrik Lax 31653: Gunnar Jansson Håkan Nordman 31654: 1988 rd. 877 31655: 31656: Finansmotion nr 826 31657: 31658: 31659: 31660: 31661: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för inrättande av 31662: professurer vid medicinska fakulteten och matematisk-natur- 31663: vetenskapliga sektionen vid Helsingfors universitet 31664: 31665: Tili Riksdagen 31666: 31667: Åtgärderna för forksningsbehovet i vårt land kare med forskargrupper och utländska stipen- 31668: förbättrades i 1988-års budget, den nya högsko- dier stanna i hemlandet för att utveckla forsk- 31669: lelagen och planerna för Finlands Akademi, ning och undervisning. Ett tillägg av 10 tjänster 31670: universiteten och högskolorna tili år 2000 inne- för medicinsk grundforskning är en ekonomiskt 31671: bär en kännbar ökning av forskningsresurserna. anspråkslös lösning på ett akut problem med 31672: Ett flertal av landets ledande grundforskare oanade följder. 31673: inom medicinens och biokemins centrala områ- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 31674: den har emellertid flyttat tili USA, Västtyskland samt 31675: och Sverige. Detta beror på att alltför få själv- 31676: ständiga forskartjänster har inrättats vid våra att Riksdagen i statsförslaget för år 31677: universitet. Sålunda finns i hela Helsingfors 1989 på momentet 29.10.01 upptar 31678: universitet endast 28 extra ordinarie personliga 4 000 000 mark för inrättande av extra 31679: professorstjänster. Dylika tjänster (löneklass A ordinarie personliga professurer vid 31680: 27) med tillhörande sekreterare behövs särskilt medicinska fakulteten och matematisk- 31681: inom medicinska fakulteten och matem.natur- naturvetenskapliga sektionen vid Hel- 31682: vet. sektionen vid Helsingfors universitet. Då singfors universitet 31683: kunde också flera av våra ledande seniorfors- 31684: 31685: Helsingfors den 9 februari 1988 31686: 31687: Ole Wasz-Höckert Jörn Donner 31688: Per-Henrik Nyman Pekka Puska 31689: Gunnar Jansson 31690: 878 1988 vp. 31691: 31692: Raha-asia-aloite n:o 826 Suomennos 31693: 31694: 31695: 31696: 31697: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta professorin vir- 31698: kojen perustamiseksi Helsingin yliopiston lääketieteelliseen 31699: tiedekuntaan ja matemaattis-luonnontieteelliseen osastoon 31700: 31701: Eduskunnalle 31702: 31703: Tutkimustarpeeseen kohdistuvia toimenpitei- nontieteellisessä osastossa. Tällöin useat johta- 31704: tä maassamme parannettiin vuoden 1988 tulo- vista senioritutkijoistamme, joilla on tutkimus- 31705: ja menoarviossa, uudella korkeakoululailla ja ryhmiä ja ulkomaisia stipendejä, voisivat jäädä 31706: Suomen Akatemian, yliopistojen ja korkeakou- kotimaahan kehittämään tutkimusta ja opetus- 31707: lujen vuoteen 2000 ulottuvissa suunnitelmissa. ta. Kymmenen viran lisäys lääketieteelliseen pe- 31708: Nämä merkitsevät tutkimusvoimavarojen tun- rustutkimukseen on taloudellisesti vaatimaton 31709: tuvaa lisäystä. ratkaisu akuuttiin ongelmaan, jolla on arvaa- 31710: Useat maamme johtavista lääketieteen ja bio- mattomat seuraukset. 31711: kemian keskeisten alueiden perustutkimuksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 31712: harjoittajista ovat kuitenkin muuttaneet Yhdys- nioittaen, 31713: valtoihin, Länsi-Saksaan ja Ruotsiin. Tämä 31714: johtuu siitä, että itsenäisiä tutkijan virkoja on että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 31715: perustettu aivan liian vähän maamme yliopis- den 1989 tulo- ja menoarvioon momen- 31716: toihin. Näin ollen esim. Helsingin yliopistossa tille 29.10.01 4 000 000 markkaa yli- 31717: on ainoastaan 28 ylimääräistä henkilökohtaista määräisten henkilökohtaisten profes- 31718: professorin virkaa. Tällaisia virkoja (palkkaus- sorin virkojen perustamiseen Helsingin 31719: luokkaA 27) niihin kuuluvine sihteereineen tar- yliopiston lääketieteelliseen tiedekun- 31720: vitaan erityisesti Helsingin yliopiston lääketie- taan ja matemaattis-luonnontieteelli- 31721: teellisessä tiedekunnassa ja matemaattis-luon- seen osastoon. 31722: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 31723: 31724: Ole Wasz-Höckert Jörn Donner 31725: Per-Henrik Nyman Pekka Puska 31726: Gunnar Jansson 31727: 1988 rd. 879 31728: 31729: Finansmotion nr 827 31730: 31731: 31732: 31733: 31734: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för inrättande av 31735: nya tjänster vid medicinska fakulteten i Helsingfors universitet 31736: 31737: 31738: Till Riksdagen 31739: 31740: Läkarbristen, särskilt i de svensk- och två- Den planerade undervisningen i allmän medi- 31741: språkiga kommunerna i Österbotten, har un- cin vid medicinska fakulteten i Helsingfors samt 31742: dersökts av en arbetsgrupp vid undervisnings- vid hälsocentraler och sjukhus i Österbotten 31743: ministeriet. Utöver principer, som berör intag- och Helsingfors omfattar såväl blivande läkare 31744: ningen av medicinestuderande till den svenska som specialister i allmän medicin, liksom också 31745: studielinjen, måste också resurser tilldelas me- handledning av forskning rörande primärvår- 31746: dicinska fakulteten vid Helsingfors universitet. den. 31747: Läkarutbildningen bör giva garantier för pri- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 31748: märvårdens yrkeskunskap. Detta sker i övriga samt 31749: nordiska länders medicinska fakulteter under 31750: ledning av en professor i allmän medicin. Vid att Riksdagen i statsjörslaget jör år 31751: Helsingfors universitet har år 1984 inrättats en 1989 på momentet 29.10.01 upptar 31752: finskspråkig professur i allmän medicin. Den 600 000 mark jör inrättande av en 31753: "svenska studielinjen" som ansvarar för svenskspråkig projessur och biträdande 31754: svenskspråkig läkarutbildning, kräver nu en lärar- jämte sekreterartjänster i a/lmiin 31755: motsvarande professur med svenska som ut- medicin vid medicinskajakulteten i Hel- 31756: bildningsspråk för läkarutbildningen och spe- singfors universitet. 31757: cialhandledning inom allmän medicin. Detta är 31758: nödvändigt för att giva garantier för vård på 31759: modersmålet vid hälsocentralerna. 31760: 31761: Helsingfors den 9 februari 1988 31762: 31763: Ole Wasz-Höckert Jörn Donner Per-Henrik Nyman 31764: Pekka Puska Håkan Malm Gunnar Jansson 31765: Håkan Nordman 31766: 880 1988 vp. 31767: 31768: Raha-asia-aloite n:o 827 Suomennos 31769: 31770: 31771: 31772: 31773: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien virkojen 31774: perustamiseksi Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiede- 31775: kuntaan 31776: 31777: Eduskunnalle 31778: 31779: Opetusministeriön työryhmä on selvittänyt keet siitä, että terveyskeskuksissa annetaan hoi- 31780: erityisesti Pohjanmaan ruotsinkielisten ja kak- toa äidinkielellä. 31781: sikielisten kuntien lääkäripulaa. Lääketieteen Suunniteltu yleisen lääketieteen opetus Hel- 31782: opiskelijoiden ruotsinkieliselle opintolinjalle ta- singin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnas- 31783: pahtuvaa valintaa koskevien periaatteiden li- sa sekä terveyskeskuksissa ja sairaaloissa Poh- 31784: säksi on myös annettava voimavaroja Helsingin janmaalla ja Helsingissä koskee sekä tulevia 31785: yliopiston lääketieteelliselle tiedekunnalle. lääkäreitä että yleisen lääketieteen erikoislääkä- 31786: Lääkärikoulutuksen tulee antaa takeet perus- reitä sekä käsittää ohjauksen perusterveyden- 31787: hoidon ammattitaidosta. Tämä tapahtuu mui- huoltoa koskevaan tutkimukseen. 31788: den Pohjoismaiden lääketieteellisissä tiedekun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 31789: nissa yleisen lääketieteen professorin johdolla. nioittaen, 31790: Helsingin yliopistoon on vuonna 1984 perustet- 31791: tu suomenkielinen yleisen lääketieteen professo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31792: rin virka. "Ruotsinkielinen opintolinja", joka 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 31793: vastaa ruotsinkielisestä lääkärikoulutuksesta, 29.10.01 600000 markkaa yleisen lää- 31794: tarvitsee nyt vastaavanlaisen professorin viran, ketieteen ruotsinkielisen professorin vi- 31795: jonka opetuskieli on ruotsi, yleisen lääketieteen ran sekä apulaisopettajan ja sihteerin 31796: lääkärikoulutusta ja erikoistumisopastusta var- virkojen perustamiseksi Helsingin yli- 31797: ten. Tämä on välttämätöntä, jotta saataisiin ta- opiston lääketieteelliseen tiedekuntaan. 31798: 31799: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 31800: 31801: Ole Wasz-Höckert Jörn Donner Per-Henrik Nyman 31802: Pekka Puska Håkan Malm Gunnar Jansson 31803: Håkan Nordman 31804: 1988 rd. 881 31805: 31806: Finansmotion nr 828 31807: 31808: 31809: 31810: 31811: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för inrättande av en 31812: svenskspråkig biträdande professur och en biträdande lärar- 31813: tjänst i gynekologi och obstetrik vid medicinska fakulteten i 31814: Helsingfors universitet 31815: 31816: Tili Riksdagen 31817: 31818: En av undervisningsministeriet tillsatt ar- läkarna får sin utbildning saknas handledning 31819: betsgrupp för den svenskspråkiga läkarutbild- av svenskspråkig lärare. En biträdande svensk- 31820: ningen vid Helsingfors universitet har konstate- språkig läkartjänst vid medicinska fakulteten 31821: rat, att undervisning för läkare och specialister vid Helsingfors universitet och HUCS är nöd- 31822: i endel centrala områden inom medicinen sak- vändig och bör skyndsammast inrättas. 31823: nas. Också de ansvariga inom den medicinska På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 31824: fakulteten för den "svenska studielinjen" har samt 31825: fäst uppmärksamhet vid denna brist, som åter- 31826: speglas inom forskningen. att Riksdagen i statsförslaget för år 31827: För kvinnorna är det särskilt viktigt att få 1989 på momentet 29.10.01 upptar 31828: vård på sitt modersmål inom gynekologin och 600 000 mark för inrättande av en 31829: obstetriken. Kvinnans integritetsskydd förutsät- svenskspråkig biträdande professur och 31830: ter sådan läkarvård där tillräcklig språkkun- en biträdande lärartjänst i gynekologi 31831: skap möjliggör saklig kommunikation. och obstetrik vid medicinska fakulteten 31832: På kvinnokliniken vid HUCS där de svensk- i Helsingfors universitet. 31833: språkiga medicine kandidaterna och assistent- 31834: 31835: Helsingfors den 9 februari 1988 31836: 31837: Ole Wasz-Höckert Jörn Donner 31838: Per-Henrik Nyman Pekka Puska 31839: Gunnar Jansson 31840: 31841: 31842: 31843: 31844: 56 280129N 31845: 882 1988 vp. 31846: 31847: Raha-asia-aloite n:o 828 Suomennos 31848: 31849: 31850: 31851: 31852: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta naistentautiopin 31853: ja synnytysopin ruotsinkielisen apulaisprofessorin ja apulais- 31854: opettajan viran perustamiseksi Helsingin yliopiston lääketie- 31855: teelliseen tiedekuntaan 31856: 31857: Eduskunnalle 31858: 31859: Opetusministeriön asettama Helsingin yli- lutetaan, ei ole ruotsinkielisen opettajan anta- 31860: opiston ruotsinkielistä lääkärikoulutusta selvit- maa ohjausta. Ruotsinkielisen apulaislääkärin 31861: tänyt työryhmä on todennut, että ruotsinkieli- virka Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tie- 31862: nen opetus puuttuu eräiltä lääketieteen keskei- dekunnassa ja Helsingin yliopistollisessa kes- 31863: siltä aloilta. Myös lääketieteellisen tiedekunnan kussairaalassa on välttämätön, ja se tulee perus- 31864: ''ruotsinkielisestä opintolinjasta'' vastaavat taa mitä pikimmin. 31865: ovat kiinnittäneet huomiota tähän puutteeseen, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 31866: joka heijastuu tutkimukseen. nioittaen, 31867: Naisten on erityisen tärkeää saada naisten- 31868: tauteihin ja synnytykseen liittyvää hoitoa äidin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31869: kielellään. Naisen yksityisyyden suoja edellyt- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 31870: tää sellaista lääkärin antamaa hoitoa, jossa riit- 29.10.01 600000 markkaa naistentau- 31871: tävä kielitaito takaa asiallisen kommunikoin- tiopin ja synnytysopin ruotsinkielisen 31872: nin. apulaisprofessorin ja apu/aisopettajan 31873: Helsingin yliopistollisen keskussairaalan viran perustamiseksi Helsingin yliopis- 31874: naistentautien klinikalla, jossa ruotsinkieliset ton lääketieteelliseen tiedekuntaan. 31875: lääketieteen kandidaatit ja apulaislääkärit kou- 31876: 31877: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 31878: 31879: Ole Wasz-Höckert Jörn Donner 31880: Per-Henrik Nyman Pekka Puska 31881: Gunnar Jansson 31882: 1988 vp. 883 31883: 31884: Raha-asia-aloite n:o 829 31885: 31886: 31887: 31888: 31889: Wasz-Höckert ym: Määrärahan osoittamisesta Yleisen suomalai- 31890: sen asiasanaston kääntämiseksi ruotsiksi 31891: 31892: 31893: Eduskunnalle 31894: 31895: Kirjastoalalla atk:n käyttöönotto tuo muka- Yleisen asiasanaston suomenkielisen version 31896: naan runsaasti yhteistyötarpeita. Yhteistyölle valmistuttua se tulisi nopeasti saada myös ruot- 31897: on luotava myös välineet. Tarvitaan paljon siksi. Asiasanastossa on n. 10 000 termiä. Sen 31898: standardointia ja yhteensovittamista, jotta kir- kääntämiseen arvioidaan kuluvan 3-4 henkilö- 31899: jastot pystyvät toimimaan samansuuntaisesti ja työvuotta. Työ tulisi aloittaa viimeistään v. 31900: näin nostamaan palvelutasoaan. 1989. 31901: Suurissa atk-rekistereissä tarvitaan tehokasta Edellä olevan perusteella ehdotamme, 31902: ja monipuolista aineiston sisällönkuvailun väli- 31903: nettä, jotta niistä pystyttäisiin hakemaan tietoja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31904: aiheen perusteella. Suomessa on 1980-luvulla 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 31905: luotu tähän tarkoitukseen suomenkielinen Ylei- 29.56.28 lisäyksenä 500 000 markkaa 31906: nen asiasanasto, jota tullaan käyttämään mm. Yleisen suomalaisen asiasanaston kään- 31907: kansallisbibliografian laadinnan apuna. tämiseksi ruotsiksi. 31908: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 31909: 31910: Ole Wasz-Höckert Pentti Lahti-Nuuttila 31911: 884 1988 rd. 31912: 31913: Finansmotion nr 830 31914: 31915: 31916: 31917: 31918: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för Lilla Teaterns 31919: internationella teaterprojekt 31920: 31921: 31922: Tili Riksdagen 31923: 31924: Lilla Teatern planerar att genomföra ett in- kostnader. Men det är viktigt att kunna föra ut 31925: ternationellt teaterprojekt i samarbete med den finländsk teaterkonst på internationell botten. 31926: kände schweiziska regissören Benno Bresson. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 31927: Lilla Teatern planerar att sätta upp den klassis- samt 31928: ka grekiska pjäsen "Kung Oidipus" som ett in- 31929: ternationellt samarbete. att Riksdagen i statsförs/aget jör år 31930: Avsikten är, att först spela pjäsen i Geneve 1989 på momentet 29.90.52 upptar 31931: och Paris samt därefter i Helsingfors. Självfal- 400 000 mark för Lilla Teaterns interna- 31932: let är ett sådant projekt förenat med avsevärda tionella teaterprojekt. 31933: 31934: Helsingfors den 9 februari 1988 31935: 31936: Ole Wasz-Höckert Jörn Donner 31937: Per-Henrik Nyman Henrik Lax 31938: 1988 vp. 885 31939: 31940: Raha-asia-aloite n:o 830 Suomennos 31941: 31942: 31943: 31944: 31945: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta Lilla Teatern -ni- 31946: misen teatterin kansainväliseen teatterihankkeeseen 31947: 31948: 31949: Eduskunnalle 31950: 31951: Lilla Teatern suunnittelee yhteistyössä tunne- sen teatteritaiteen vieminen kansainväliselle 31952: tun sveitsiläisen ohjaajan Benno Bressonin maaperälle on kuitenkin tärkeää. 31953: kanssa kansainvälisen teatterihankkeen toteut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 31954: tamista. Lilla Teatern suunnittelee klassisen nioittaen, 31955: kreikkalaisen näytelmän "Kuningas Oidipus" 31956: näyttämölle asettamista kansainvälisenä yhteis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31957: työnä. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 31958: Tarkoituksena on näytelmän esittäminen en- 29.90.52 400 000 markkaa Lilla Teatern 31959: sin Genevessä ja Pariisissa sekä tämän jälkeen -nimisen teatterin kansainväliseen teat- 31960: Helsingissä. Tietysti tällaisesta hankkeesta ai- terihankkeeseen. 31961: heutuu huomattavia kustannuksia. Suomalai- 31962: 31963: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 31964: 31965: Ole Wasz-Höckert Jörn Donner 31966: Per-Henrik Nyman Henrik Lax 31967: 886 1988 vp. 31968: 31969: Raha-asia-aloite n:o 831 31970: 31971: 31972: 31973: 31974: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta sosiaalista hyvin- 31975: vointia tukevan video-ohjelman tuottamiseksi nuorille 31976: 31977: 31978: Eduskunnalle 31979: 31980: Vuoden 1985 lopussa oli maassamme myyty samansuuntainen kehitys myös Suomessa. Tar- 31981: yhteensä noin 380 000 kappaletta videonauhu- koitukseen tulisi laatia Suomen oloihin sopivaa 31982: reita. Näin ollen noin 20 OJo:ssa kotitalouksista kasvatuksellista videofilmituotantoa. "Sähköi- 31983: oli oma videolaitteistonsa. Videokasettien nen kulttuurimaisema" on nykynuorten arki- 31984: myynti- ja vuokrauspisteitä maassamme oli sa- päivää. Nykytekniikkaa tulee käyttää myöntei- 31985: maan aikaan noin 1 200. Vuoden 1985 aikana sen kasvun välineenä. 31986: tuotiin Suomeen noin 416 000 nauhoitettua ka- Nuorten sosiaaliseen hyvinvointiin liittyy lä- 31987: settia. Myynti- ja vuokrausnimikkeitä oli noin heisesti kyky tulla toimeen itsensä, muiden ja 31988: 3 700. Yli puolet nimikkeistä perustui jännityk- koko elämän kanssa. Asian käsittelemiseksi lä- 31989: seen ja seksuaalisuuteen. Arvion mukaan vuon- hinnä peruskoulun yläasteella ja vastaavan- 31990: na 1996 olisi 40 %:lla kotitalouksista käytös- ikäisten kerhoissa on suunniteltu tuotettavaksi 31991: sään kuvanauhuri. noin 40 minuutin video-ohjelma. Filmissä käsi- 31992: Peruskouluissa ja lukioissa oli vuonna 1986 tellään nuorekkaalla tavalla nuoren ihmisen 31993: noin 3 600 videonauhuria. Opettajista 69 % piti suhdetta itseensä, samanikäisiin ja yhteiskun- 31994: elokuvan käyttöä opetuksen apuna hyvin tai taan yleensä sekä sitä ylläpitäviin arvoihin. 31995: melko tarpeellisena. 84 % opettajista piti kuval- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 31996: lista viestintää hyvin tai melko tarpeellisena nioittaen, 31997: Kaarina Weckströmin tutkimusten mukaan 31998: vuonna 1986. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 31999: Kehitys Keski-Euroopassa on osoittanut, että 1989 tulo- ja menoarvioon 160 000 32000: videonauhoitteet ovat laadullisesti paranemas- markkaa video-ohjelman tuottamiseksi 32001: sa. Väkivalta- ja pomovideoiden myynti on vä- nuorten sosiaalisen hyvinvoinnin edistä- 32002: hitellen kääntynyt laskuun. Ennustettavissa on miseen. 32003: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 32004: 32005: Ole Wasz-Höckert Håkan Nordman Pekka Puska 32006: 1988 rd. 887 32007: 32008: Finansmotion nr 832 32009: 32010: 32011: 32012: 32013: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för understödjande 32014: av organisationen "Läkare mot kärnvapenkrig" 32015: 32016: 32017: Tili Riksdagen 32018: 32019: Riksdagen beviljade för år 1984 ett anslag tili samhet avsevärt. Medlemsavgiften för med- 32020: organisationen "Läkare mot kärnvapenkrig" lemsländerna tili IPPNW har nu ökats med 32021: 430 000 mark i bidrag för genomförande av den 40 OJo, enligt beslut i London, mars 1987. "Lä- 32022: stora internationella kongress, som organisatio- kare mot kärnvapenkrig'' i Finland har ett ökat 32023: nen höll i Helsingfors under året. Ett bidrag om internationellt och nationellt ansvar. En höj- 32024: 50 000 mark i 1985 års budget täckte organisa- ning av bidragets storlek är därför nu nödvän- 32025: tionens internationella medlemsavgifter och dig. 32026: förpliktelser. Bidragen för 1986, 1987 och 1988 På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 32027: om 100 000 mark täckte organisationens inter- samt 32028: nationella förpliktelser samt en del av verksam- 32029: heten i Finland. att Riksdagen i statsjörslaget jör år 32030: Den internationella organisationen IPPNW 1989 på momentet 29.99.50 upptar 32031: har, särskilt efter den uppskattning som Nobels 150000 mark tili organisationen "Läka- 32032: fredspris 1985 medfört för den, ökat sin verk- re mot kärnvapenkrig". 32033: Helsingfors den 9 februari 1988 32034: 32035: Ole Wasz-Höckert Per-Henrik Nyman Håkan Nordman 32036: 888 1988 vp. 32037: 32038: Raha-asia-aloite n:o 832 Suomennos 32039: 32040: 32041: 32042: 32043: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta "Lääkärit ydin- 32044: sotaa vastaan" -järjestön toiminnan tukemiseen 32045: 32046: 32047: Eduskunnalle 32048: 32049: Eduskunta otti vuoden 1984 tulo- ja menoar- den jäsenmaksua on korotettu 40 OJo maalis- 32050: vioon "Lääkärit ydinsotaa vastaan" -järjestölle kuussa 1987 tehdyn päätöksen nojalla. Suomen 32051: 430 000 markkaa saman vuoden aikana Helsin- "Lääkärit ydinsotaa vastaan" -järjestön kan- 32052: gissä pidettyä suurta kansainvälistä kongressia sainvälinen ja kansallinen vastuu on yhä kasva- 32053: varten. Vuoden 1985 tulo- ja menoarvioon si- nut. Siksi avustuksen korotus on välttämätön. 32054: sältyvä 50 000 markan määräraha kattoi järjes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32055: tön kansainväliset jäsenmaksut ja velvoitteet. nioittaen, 32056: Vuosien 1986, 1987 ja 1988 100 000 markan 32057: avustukset kattoivat järjestön kansainväliset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32058: velvoitteet ja osan toiminnasta Suomessa. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 32059: Kansainvälinen IPPNW -järjestö on erityises- 29.99.50 150 000 markkaa avustuksena 32060: ti vuonna 1985 myönnetyn Nobelin rauhanpal- "Lääkärit ydinsotaa vastaan,, -järjes- 32061: kinnon tuoman arvonannon myötä lisännyt toi- tölle. 32062: mintaansa merkittävästi. IPPNW :n jäsenmai- 32063: 32064: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 32065: 32066: Ole Wasz-Höckert Per-Henrik Nyman Håkan Nordman 32067: 1988 rd. 889 32068: 32069: Finansmotion nr 833 32070: 32071: 32072: 32073: 32074: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag för elektrifiering 32075: av linjen Berghamn-Nötö-Borstö-Utö i Åbolands skär- 32076: gård 32077: 32078: Tili Riksdagen 32079: 32080: Den av riksdagen år 1981 godkända lagen om ga fiskerinäringen helt otillräckliga. T .ex. Berg- 32081: skärgårdens utveckling (494/81) betonar vikten hamn och Nötö i Nagu kommun i Åboland hör 32082: av att hålla vår skärgård levande och med alla fortfarande tili de oelektrifierade delarna av 32083: tillbudsstående medel hindra den från att i rapid kommunen liksom även Borstö och Utö. 32084: takt avfolkas, såsom trenden f.n. tycks vara. Då regering och riksdag på senare år visat 32085: Ett faktum är att den bofasta skärgårdsbefolk- ökad förståelse och inlevelse i skärgårdskom- 32086: ningens levnadsförhållanden, som alltid varit munernas dilemma och också insett att det finns 32087: hårda, sackar efter i utvecklingen i jämförelse medel att hindra avfolkningen, har en hei del 32088: med landets övriga befolkning. För att främja unga familjer - uppmuntrade av riksdagens 32089: den unga generationens kvarstannande i skär- positiva attityd - helårsbosatt sig såväl i Berg- 32090: gården måste samhället ge dem möjligheter att hamn som på Nötö, där de bedriver näringar 32091: utöva näringar - närmast yrkesmässigt fiske som håller skärgården levande året om. 32092: och jordbruk - i sådana förhållanden att ut- Förutom skärgårdsbefolkningens behov finns 32093: komsten tryggas. Det är allmänt känt att den också statliga intressen i att få elström tili dessa 32094: moderna fiskerinäringen kräver helt andra för- områden. Såväl sjöbevakningen som militären 32095: utsättningar än tidigare och har fiskarbefolk- har intresse av det. Tilläggsanslaget skulle på- 32096: ningen t.ex. inte tillgång tili elström för kyl- skynda elektrifieringen. 32097: och frysanläggningar eller andra eldrivna appa- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 32098: rater för fiskens maskinella behandling, är det samt 32099: i dagens konkurrenssamhälle omöjligt att utöva 32100: detta yrke. att Riksdagen i statsförslaget för år 32101: En del skärgårdskommuner är dessvärre fort- 1989 på momentet 32.55.41 upptar 32102: farande utan elström och är i bästa fall beroen- 4 000 000 mark för e/ektrifiering av 32103: de av bensindrivna aggregat, som är såväl kost- linJen Berghamn-Nötö-Borstö- Utö 32104: samma som besvärliga samt för den yrkesmässi- i Abolands skärgård. 32105: 32106: 32107: Helsingfors den 9 februari 1988 32108: 32109: Ole Wasz-Höckert Jörn Donner Per-Henrik Nyman 32110: Håkan Malm Gunnar Jansson Håkan Nordman 32111: 890 1988 vp. 32112: 32113: Raha-asia-aloite n:o 833 Suomennos 32114: 32115: 32116: 32117: 32118: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta sähkölinjan ra- 32119: kentamiseksi Turunmaan saaristoon välille Berghamn-Nötö 32120: -Borstö-Utö 32121: 32122: Eduskunnalle 32123: 32124: Eduskunnan vuonna 1981 hyväksymä laki Esimerkiksi Turun saaristossa Nauvon kunnan 32125: saariston kehityksen edistämisestä (494/81) ko- Berghamn ja Nötö kuuluvat edelleen kunnan 32126: rostaa elävän saariston merkitystä sekä saaris- sähköistämättömiin osiin, samoin kuin myös 32127: ton nopean autioitumisen estämistä kaikin käy- Borstö ja Utö. 32128: tettävissä olevin keinoin, mikä tuntuu olevan Kun hallitus ja eduskunta viime aikoina ovat 32129: nykyinen suuntaus. Tosiasia on, että vakinaisen osoittaneet kasvanutta ymmärtämystä ja eläyty- 32130: saaristolaisväestön elinolot, jotka aina ovat ol- mistä saaristokuntien ongelmiin ja myös katso- 32131: leet kovat, jäävät kehityksessä jälkeen verrattu- neet, että on olemassa keinoja autioitumisen es- 32132: na maan muuhun väestöön. Jotta edistettäisiin tämiseksi, on koko joukko nuoria perheitä - 32133: nuoren sukupolven pysymistä saaristossa, yh- eduskunnan myönteisen asenteen rohkaisemina 32134: teiskunnan on annettava mahdollisuuksia elin- - asettunut ympärivuotisesti asumaan Berg- 32135: keinojen - lähinnä ammattikalastuksen ja hamniin ja Nötöhön, missä he harjoittavat elin- 32136: maatalouden - harjoittamiseen sellaisissa keinoja, jotka pitävät saariston elävänä läpi 32137: oloissa, joissa toimeentulo on turvattu. On ylei- vuoden. Saaristolaisten tarpeiden lisäksi sähkön 32138: sesti tunnettua, että nykyaikainen kalastuselin- saaminen näille alueille on myös valtion edun 32139: keino vaatii kokonaan toisenlaisia edellytyksiä mukaista. Sekä merivartiostolle että puolustus- 32140: kuin aikaisemmin. Ellei kalastajien saatavissa voimille olisi tästä etua. Lisämääräraha joudut- 32141: ole esimerkiksi sähkövirtaa kylmä- ja jäädytys- taisi sähköistämistä. 32142: laitteisiin tai muihin sähkökäyttöisiin laitteisiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32143: kalan koneelliseksi käsittelemiseksi, tätä am- nioittaen, 32144: mattia on mahdotonta harjoittaa nykyajan kil- 32145: pailuyhteiskunnassa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32146: Osa saaristokunnista on valitettavasti edel- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 32147: leen ilman sähkövirtaa, ja niissä ollaan parhaas- 32.55.41 4 000 000 markkaa sähkölin- 32148: sakin tapauksessa riippuvaisia bensiinikäyttöi- jan rakentamiseksi Turunmaan saaris- 32149: sistä laitteista, jotka ovat sekä kalliita että han- toon välille Berghamn-Nötö-Borstö 32150: kalakäyttöisiä ja lisäksi täysin riittämättömiä -Utö. 32151: ammattimaisen kalastuselinkeinon tarpeisiin. 32152: 32153: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 32154: 32155: Ole Wasz-Höckert Jörn Donner Per-Henrik Nyman 32156: Håkan Malm Gunnar Jansson Håkan Nordman 32157: 1988 vp. 891 32158: 32159: Raha-asia-aloite n:o 834 32160: 32161: 32162: 32163: 32164: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta ulkomailla suori- 32165: tettavien ohitusleikkausten saattamiseksi sairausvakuutusjär- 32166: jestelmän piiriin 32167: 32168: Eduskunnalle 32169: 32170: Suomessa jonottaa sydämen ohitusleikkauk- 10 000 mk yksityisesti Suomessa tai ulkomailla 32171: seen n. 3 000 potilasta ja yhteiskunnan omista- tehdystä n. 55 000-60 000 mk maksavasta leik- 32172: missa sairaaloissa voidaan leikata vain n. 1 000 kauksesta, ei Varattornilla jonossa olevilla iäk- 32173: potilasta vuodessa. Tästä syystä osa potilaista käillä potilailla ole mitään mahdollisuuksia 32174: on hakeutunut leikkaukseen yksityisesti omalla leikkaukseen, vaikka siihen olisi selvät lääketie- 32175: kustannuksellaan joko suomalaiseen yksityis- teelliset indikaatiot. 32176: sairaalaan tai ulkomaille Ruotsiin, Englantiin Tämän vuoksi toiminnan kehittämiseksi esi- 32177: tai Espanjaan. tämme 5 milj. markan määrärahaa osoitetta- 32178: Tehtyjen päätösten perusteella Suomessa on vaksi Kelalle erityisesti taloudellisesti heikoim- 32179: odotettavissa leikkauskapasiteetin kasvua vasta massa asemassa olevien potilaiden leikkaus- 32180: noin 5 vuoden kuluttua, jolloin suuri osa leik- mahdollisuuksien lisäämiseksi ulkomailla ja ko- 32181: kausjonossa olevista potilaista on ehtinyt me- timaassa. 32182: nehtyä sairauteensa. Nykytilanteessa olisi tar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32183: koituksenmukaista tukea yksityisesti Suomessa nioittaen, 32184: tai ulkomailla tehtäviä leikkauksia jonojen pie- 32185: nentämisen lisäksi myös siitä syystä, että leik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32186: kaushoidolla saadaan huomattavia säästöjä po- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 32187: tilaiden lääkehoitokuluissa (suurin osa potilais- 33.18.60 5 000 000 markkaa ulkomailla 32188: ta pärjää ilman lääkkeitä leikkauksen jälkeen) suoritettavien ohitusleikkausten saatta- 32189: ja sairaalahoitokuluissa (sairaalahoitoja vaati- miseksi sairausvakuutusjärjestelmän pii- 32190: vat rintakipuoireet häviävät). riin. 32191: Koska Kelan korvaus on nykyisin vain n. 32192: 32193: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 32194: 32195: Ole Wasz-Höckert Jörn Donner 32196: Per-Henrik Nyman Henrik Lax 32197: 892 1988 rd. 32198: 32199: Finansmotion nr 835 32200: 32201: 32202: 32203: 32204: Wasz-Höckert m.fl.: Om anvisande av anslag som tryckningsbi- 32205: drag för Svenska Pensionärsförbundets r.f. tidning "God 32206: Tid" 32207: 32208: Tili Riksdagen 32209: 32210: Svenska Pensionärsförbundet r.f. har 16 000 lans har ökat, varför ett fortsatt bidrag är nöd- 32211: medlemmar i hela svensk-Finland. Förbundets vändigt. 32212: tidskrift God Tid har en central betydelse som På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 32213: pensionärernas kontaktorgan, som på olika sätt samt 32214: aktiverar medborgare i pensionsåldern. 32215: Tidningen God Tid har kunnat bibehålla tid- att Riksdagen i statsjörslaget för år 32216: ningens sidoantal och utgivningsprogram tack 1989 på momentet 33.33.51 upptar 32217: vare bidrag via budgeten både 1984, 1985, 1987 50 000 mark som tryckningsbidrag jör 32218: och 1988. Tryckningskostnaderna för tidningen Svenska Pensionärsjörbundets r.j. tid- 32219: har stigit och behovet bland pensionärerna av ning ,God Tid,. 32220: ett eget organ för upplysning och andlig stimu- 32221: 32222: Helsingfors den 9 februari 1988 32223: 32224: Ole Wasz-Höckert Per-Henrik Nyman 32225: Håkan Malm Henrik Lax 32226: Håkan Nordman 32227: 1988 vp. 893 32228: 32229: Raha-asia-aloite n:o 835 Suomennos 32230: 32231: 32232: 32233: 32234: Wasz-Höckert ym.: Määrärahan osoittamisesta Svenska Pensio- 32235: närsförbundet rf:n God Tid -nimisen lehden painatuskustan- 32236: nuksiin 32237: 32238: Eduskunnalle 32239: 32240: Svenska Pensionärsförbundet rf:llä on Suo- kannattajan tarve eläkeläisten piirissä on kasva- 32241: men koko ruotsinkielisellä alueella 16 000 jäsen- nut, mistä syystä avustus on jatkossakin välttä- 32242: tä. Liiton aikakauslehti God Tid on merkityk- mätön. 32243: seltään keskeinen eläkeläisten yhdysside, joka Edellä olevan perusteella ehdotamme, 32244: eri tavoin aktivoi eläkeiässä olevia kansalaisia. 32245: God Tid -lehti on kyennyt säilyttämään sivu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32246: määränsä ja ilmestymistiheytensä vuosina 1984, 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 32247: 1985, 1987 ja 1988 valtion tulo- ja menoarviois- 33.33.51 50 000 markkaa painatusavus- 32248: sa myönnettyjen avustusten ansiosta. Lehden tuksena Svenska Pensionärsjörbundet 32249: painatuskustannukset ovat nousseet, ja oman rf·n God Tid -nimistä aikakauslehteä 32250: valistusta ja henkisiä virikkeitä antavan äänen- varten. 32251: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 32252: 32253: Ole Wasz-Höckert Per-Henrik Nyman 32254: Håkan Malm Henrik Lax 32255: Håkan Nordman 32256: 894 1988 rd. 32257: 32258: Finansmotion nr 836 32259: 32260: 32261: 32262: 32263: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för påbörjande av det 32264: praktiska arbetet i anslutning tili Tessjö åregleringsprojekt 32265: 32266: 32267: Tili Riksdagen 32268: 32269: Vattenstyrelsen har uppgjort projekt för verkningsområde har redan under ett tiotal år 32270: Tessjö ås vattenreglering. Kostnaderna för för- levat i förhoppningen att det viktiga vattenreg- 32271: verkligandet av projektet har uppskattats tili ca leringsprojektet skulle påbörjas i varje fall inom 32272: 17,3 milj. mk, varvid de uppnådda fördelarna det följande året. 32273: klart överstiger denna summa. Förverkligandet Såväl vattenstyrelsens som vattendistriktets 32274: av vattenregleringsföretaget skulle eliminera tjänstemän har i olika sammanhang bekantat 32275: översvämningsolägenheterna för ett område om sig med projektet på ort och ställe under årtion- 32276: ca 2 500 ha enbart i Strömfors, Lappträsk och denas förlopp. Likaså har deputationer från 32277: Elimä kommuner. Översvämningsområdena är bygden inte minst under de svårare översväm- 32278: nästan i sin helhet odlade åkrar. Därtill kunde ningsåren besökt såväl vattenstyrelsen som vat- 32279: Tessjö ås avrinning ökas ca 8-10 gånger från tendistriktet i syfte att påskynda arbetet med 32280: den nuvarande samt förutsättningar skapas för Tessjö åreglering. Då vattenregleringsprojektet 32281: vattenområdets användning för rekreationsän- nu äntligen tillställts Västra Finlands vatten- 32282: damål i nuvarande vattendrag utan sjöar. domstol för erhållandet av det slutliga tillstån- 32283: Den relativa andel av odlingar, som besväras det vore det självfallet av största vikt att rege- 32284: av översvämningar, är i Tessjö ås vattendrag ringen vidtar de erforderliga åtgärder som krävs 32285: störst i vårt land med tanke på såväl omfattning för att vattenregleringsprojektets arbetsskede 32286: som karaktär. 1 medeltal under åren täcker kan inledas. 32287: översvämningarna ca 10 o/o av odlingarna, men På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 32288: under svåra år är översvämningseffekten fler- samt 32289: faldig. Arbetet med vattenregleringsprojektet 32290: kan påbörjas omedelbart efter det att Västra att Riksdagen i statsjörslaget jör år 32291: Finlands vattendomstol har godkänt vattensty- 1989 på momentet 30.40. 77 upptar 32292: relsens ansökan, vilket beräknas ske inom för- 5 000 000 mark jör att påbörja det prak- 32293: loppet av några veckor. tiska arbetet i anslutning tili Tessjö 32294: Jordbrukarna inom Tessjö vattenreglerings- åregleringsprojekt. 32295: 32296: Helsingfors den 9 februari 1988 32297: 32298: Henrik Westerlund Ingvar S. Melin 32299: Håkan Malm Per-Henrik Nyman 32300: Henrik Lax 32301: 1988 vp. 895 32302: 32303: Raha-asia-aloite n:o 836 Suomennos 32304: 32305: 32306: 32307: 32308: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta Taasianjoen sään- 32309: nöstelyhankkeen toteuttamisen aloittamiseen 32310: 32311: 32312: Eduskunnalle 32313: 32314: Vesihallitus on laatinut suunnitelman Taa- tusalueella ovat jo kymmenkunta vuotta eläneet 32315: sianjoen säännöstelemiseksi. Hankkeen toteut- toivossa, että tärkeä säännöstelyhanke aloitet- 32316: tamiskustannukset on arvioitu 17,3 miljoonaksi taisiin ainakin seuraavana vuonna. 32317: markaksi, ja sen tuottamat hyödyt ylittävät sel- Sekä vesihallituksen että vesipiirin virkamie- 32318: västi tämän summan. Säännöstelyhankkeen to- het ovat vuosikymmenten mittaan eri yhteyksis- 32319: teuttaminen lopettaisi tulvaongelmat noin 2 500 sä tutustuneet hankkeeseen paikan päällä. Sa- 32320: hehtaarin alueella pelkästään Ruotsinpyhtään, moin on alueelta käynyt lähetystöjä etenkin vai- 32321: Lapinjärven ja Elimäen kunnissa. Tulva-alueet keina tulvavuosina sekä vesihallituksessa että 32322: ovat lähes kokonaisuudessaan viljeltyjä peltoja. vesipiirissä kiirehtimässä Taasianjoen säännös- 32323: Lisäksi Taasianjoen virtaamaa voitaisiin lisätä telytöitä. Kun vesistön säännöstelyhanke nyt 32324: 8-10-kertaiseksi nykyiseen nähden ja luoda vihdoin on saatu Länsi-Suomen vesihallituksen 32325: edellytykset vesialueen käytölle virkistystarkoi- käsittelyyn lopullisen luvan saamiseksi, olisi tie- 32326: tuksiin nykyisin järvettömässä vesistössä. tenkin hyvin tärkeää, että hallitus ryhtyy tar- 32327: Tulvien vaivaama osuus viljelyksistä on Taa- peellisiin toimiin, jotta säännöstelyhankkeen 32328: sianjoen vesistössä suhteellisesti suurin maas- toteutusvaihe voidaan aloittaa. 32329: samme sekä laajuudeltaan että luonteeltaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32330: Vuosittain tulva peittää keskimäärin noin 10 OJo nioittaen, 32331: viljelyksistä, mutta vaikeina vuosina tulvavai- 32332: kutus on moninkertainen. Säännöstelyhank- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32333: keen työt voidaan käynnistää välittömästi, kun 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 32334: Länsi-Suomen vesioikeus on hyväksynyt vesi- 30.40. 77 5 000 000 markkaa Taasian- 32335: hallituksen hakemuksen, minkä arvioidaan ta- joen säännöstelyhankkeen toteuttami- 32336: pahtuvan muutamien viikkojen kuluttua. sen aloittamiseen. 32337: Maanviljelijät Taasianjoen säännöstelyvaiku- 32338: 32339: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 32340: 32341: Henrik Westerlund Ingvar S. Melin 32342: Håkan Malm Per-Henrik Nyman 32343: Henrik Lax 32344: 896 1988 rd. 32345: 32346: Finansmotion nr 837 32347: 32348: 32349: 32350: 32351: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring 32352: av bygdeväg nr 11039 (Ekenäs-Baggö) 32353: 32354: 32355: Till Riksdagen 32356: 32357: Vid utbyggnad och förbättring av kommuni- Beslutet om vägförbättringsarbetet av väg 32358: kationslederna inte minst i skärgårdsbygder har nr 11039 Ekenäs-Baggö innefattande fast bro- 32359: redan under många år i en allt större utsträck- förbindelse över Grobbfjärden bör dock före- 32360: ning strävan varit att eliminera de i längden så- gås av beslut om att vägens karaktär förändras 32361: väl obekväma som dyrbara färjförbindelserna. till landsväg. Den gamla bygdevägen Ekenäs- 32362: Bygdeväg nr 11039 Baggövägen inom Ekenäs Baggö har med tiden i en allt större omfattning 32363: stad innefattar även en färjförbindelse över kommit att betjäna icke ortsbor genom den allt 32364: Grobbfjärden till Skåldö. Denna färjförbindel- mera växande semesterbebyggelsen. 32365: seled borde snarast ersättas med en fast broför- Då den lokala trafikens betydelse avsevärt 32366: bindelse. En undersökning och projektering av minskat i förhållandet till den totala trafikvoly- 32367: broförbindelse i samband med utarbetandet av men, torde sålunda de i väglagens 7 § 1 punkten 32368: generalplanen för vägen Ekenäs-Baggö utför- nämnda förutsättningar för ändrande av bygde- 32369: des redan under år 1983. vägen till landsväg föreligga. 32370: Undersökningen omfattade tre olika alterna- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 32371: tiv med varierande smärre förändringar av vä- samt 32372: gen och riktningen, men gemensamt för samtli- 32373: ga tre förslag var en fast broförbindelse. Såväl att Riksdagen i statsjörslaget jör år 32374: med tanke på kostnaden som ur miljösynpunkt 1989 på momentet 31.24.77 upptar 32375: synes alternativ 111 i den offentliggjorda planen 5 000 000 mark jör en utbyggnad och 32376: som den mest ändamålsenliga viiken även Eke- ombyggnad av vägen Ekenäs-Baggö 32377: näs stad rekommenderat. Viktigt är likaså att innejattande en jast brojörbindelse över 32378: brokonstruktionens pelarsystem i tillräcklig Grobbfjärden. 32379: utsträckning beaktas så att vattenströmnings- 32380: förhållandena icke påverkas. 32381: 32382: Helsingfors den 11 februari 1988 32383: 32384: Henrik Westerlund Håkan Nordman Håkan Malm 32385: 1988 vp. 897 32386: 32387: Raha-asia-aloite n:o 837 Suomennos 32388: 32389: 32390: 32391: 32392: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 32393: 11039 (Tammisaari-Baggö) peruskorjaukseen 32394: 32395: 32396: Eduskunnalle 32397: 32398: Liikenneväylien rakentamisessa ja paranta- Päätöstä Tammisaaren ja Baggön välisen tien 32399: misessa on jo usean vuoden ajan ollut pyrki- n:o 11039 tienparannustöistä, joihin sisältyisi 32400: myksenä päästä myös saaristoalueilla eroon kiinteän siltayhteyden rakentaminen Grobb- 32401: lauttayhteyksistä, jotka pitkällä tähtäyksellä fjärdenin yli, tulee kuitenkin edeltää päätös tien 32402: ovat sekä epämukavia että kalliita. Baggön tie- luonteen muuttamisesta maantieksi. Vanha pai- 32403: hen, joka on paikallistie n:o 11039 Tammisaa- kallistie Tammisaari-Baggö on ajan myötä 32404: ren kaupungissa, kuuluu myös lauttayhteys yhä suuremmassa määrin joutunut palvelemaan 32405: Grobbfjärdenin yli Skåldöön. Tämä lauttareitti muita kuin paikallisia asukkaita jatkuvasti li- 32406: tulisi mitä pikimmin korvata kiinteällä siltayh- sääntyvän loma-asutuksen vuoksi. 32407: teydellä. Tutkimus ja hankesuunnitelma sil- Kun paikallisen liikenteen merkitys suhteessa 32408: tayhteydestä tehtiin jo vuonna 1983 Tammisaa- liikenteen koko määrään on huomattavasti vä- 32409: ren-Baggön tien yleissuunnitelman laadinnan hentynyt, lienevät tielain 7 §:n 1 kohdan mukai- 32410: yhteydessä. set edellytykset paikallistien muuttamiseksi 32411: Tutkimus sisälsi kolme erilaista vaihtoehtoa, maantieksi olemassa. 32412: joissa ehdotettiin erilaisia tien ja suuntauksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32413: vähäisiä muutoksia, mutta joille kaikille yhteis- nioittaen, 32414: tä oli, että ne sisälsivät kiinteän siltayhteyden. 32415: Sekä kustannusten kannalta että ympäristön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32416: näkökulmasta näyttäisi julkistetun suunnitel- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 32417: man vaihtoehto 111 tarkoituksenmukaisimmal- 31.24. 77 5 000 000 markkaa Tammi- 32418: ta, ja myös Tammisaaren kaupunki on suositel- saaren ja Baggön välisen tien peruskor- 32419: lut sitä. Tärkeää on niin ikään, että siltaraken- jaukseen ja kiinteän siltayhteyden ra- 32420: teen piiarijärjestelmän laadinnassa huolehdi- kentamiseen Grobbfjiirdenin yli. 32421: taan siitä, etteivät veden virtaussuhteet muutu. 32422: 32423: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 32424: 32425: Henrik Westerlund Håkan Nordman Håkan Malm 32426: 32427: 32428: 32429: 32430: 57 280129N 32431: 898 1988 rd. 32432: 32433: Finansmotion nr 838 32434: 32435: 32436: 32437: 32438: Westerlund m.fl.: Om anvisande av anslag för inrättande av en 32439: industrilokalbyrå i Lovisa 32440: 32441: 32442: Tili Riksdagen 32443: 32444: Det nyländska industridistriktet är utan kon- visa stad har tidvis haft den högsta arbetslös- 32445: kurrens landets största såväl vad beträffar be- heten i Nylands Iän. 32446: folkningsmängd som antalet företagare. Trots Sedan hösten 1987 har fortlöpande företags- 32447: detta faktum finns det tills vidare inte en enda rådgivning från Nylands industridistrikt skett 32448: lokalbyrå i hela distriktet. En viss aktivitet i des- under en dag varannan vecka. Denna verksam- 32449: sa frågor har dock lett tili att man bl.a. inrättat het bör ses som ett led i den undersökning och 32450: en lokalbyrå i Karis, vilket måste ses som ytterst utredning av behovet för inrättandet av en lo- 32451: positivt. På så sätt kommer ju västra delen av kalbyrå iLovisa som riksdagen beslöt om i sam- 32452: Nyland att aktiveras för en ökad industrietable- band med godkännandet av 1987 års budget. 32453: ring. Man kan redan nu med några månaders erfa- 32454: Ett liknande beslut borde även erhållas för lä- renhet av ovannämnda företagsrådgivning fast- 32455: nets östliga delar. Såväl Östra Nylands region- slå att behovet av en stationär lokalbyrå är på- 32456: plansförbund som Uudenmaan Maakuntaliitto tagligt. Besöksfrekvensen har hela tiden varit 32457: r.y. har bl.a. i skrivelser tili handels- och indu- stor med fulltecknade mottagningsdagar. 32458: striministeriet påtalat bristen av industrilokal- Personalbehovet vid en lokalbyrå i Lovisa 32459: byråer i Nyland. För länets östra del har spe- kunde i varje fall tili en början delvis skötas ge- 32460: ciellt Lovisa nämnts som en synnerligen lämplig nom en temporär överflyttning av tjänst eller 32461: placeringsort för en industrilokalbyrå. Nylands tjänster från distriktskontoret i Helsingfors. 32462: industridistrikt har därtill redan för 4-5 år se- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 32463: dan föreslagit att ett regionkontor skulle grun- samt 32464: das i Lovisa. 32465: Främst gäller det att utveckla de små och me- att Riksdagen i statsjörslaget för år 32466: delstora företagens verksamhetsbetingelser och 1989 på momentet 32.02.01 upptar 32467: nyetablering. Östra Nyland och inte minst Lovi- 500 000 mark jör att inriitta en industri- 32468: sa stad har en arbetslöshet, som tidvis är mycket lokalbyrå i Lovisa stad. 32469: betungande för de enskilda kommunerna. Lo- 32470: 32471: Helsingfors den 10 februari 1988 32472: 32473: Henrik Westerlund Ingvar S. Melin Håkan Nordman 32474: Gunnar Jansson Elisabeth Rehn Håkan Malm 32475: Ole Wasz-Höckert Per-Henrik Nyman Henrik Lax 32476: 1988 vp. 899 32477: 32478: Raha-asia-aloite n:o 838 Suomennos 32479: 32480: 32481: 32482: 32483: Westerlund ym.: Määrärahan osoittamisesta teollisuuspiirin pai- 32484: kallistoimiston perustamiseksi Loviisaan 32485: 32486: 32487: Eduskunnalle 32488: 32489: Uudenmaan teollisuuspiiri on kiistatta maan vaa. Loviisan kaupungin työttömyysaste on 32490: suurin sekä asukasluvultaan että yrittäjien luku- ajoittain ollut Uudenmaan läänin suurin. 32491: määrän perusteella. Tästä tosiasiasta huolimat- Syksystä 1987 lähtien Uudenmaan teollisuus- 32492: ta koko piirissä ei toistaiseksi ole yhtään paikal- piiri on antanut yritysneuvontaa yhtenä päivänä 32493: listoimistoa. Asiassa ilmennyt aktiivisuus on joka toinen viikko. Tämä toiminta on nähtävä 32494: kylläkin johtanut muun muassa paikallistoimis- osana sitä tutkimusta ja selvitystä paikallistoi- 32495: ton perustamiseen Karjaalle, mikä on nähtävä miston perustamistarpeesta Loviisaan, mistä 32496: erittäin myönteisenä asiana. Tällä tavoinhan eduskunta päätti hyväksyessään vuoden 1987 32497: voidaan aktivoida Uudenmaan länsiosaa sen li- tulo- ja menoarvion. Jo nyt yritysneuvonnasta 32498: sääntyvässä teollistamisessa. muutamina kuukausina saatujen kokemusten 32499: Vastaava päätös tulisi saada aikaan myös lää- perusteella voidaan todeta, että kiinteän paikal- 32500: nin itäosien osalta. Sekä Itä-Uudenmaan seutu- listoimiston tarve on tuntuva. Käyntitaajuus on 32501: kaavaliitto että Uudenmaan Maakuntaliitto ry. koko ajan ollut suuri ja vastaanottopäivien ajat 32502: ovat mm. kirjelmin kauppa- ja teollisuusminis- täynnä. 32503: teriölle valittaneet teollisuuspiirin paikallistoi- Loviisaan perustettavan paikallistoimiston 32504: mistojen puuttumista Uudeltamaalta. Läänin henkilöstötarve voitaisiin ainakin aluksi hoitaa 32505: itäosassa on erityisesti Loviisa mainittu sopiva- osittain siirtämällä tilapäisesti virkoja Helsingin 32506: na paikallistoimiston sijoituspaikkana. Lisäksi piiritoimistosta. 32507: Uudenmaan teollisuuspiiri on jo 4-5 vuotta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32508: sitten ehdottanut aluetoimiston perustamista nioittaen, 32509: Loviisaan. 32510: Ennen kaikkea olisi kehitettävä pienten ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32511: keskisuurten yritysten toiminta- ja perustamis- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 32512: edellytyksiä. Itä-Uudellamaalla, erityisesti Lo- 32.02.01 500000 markkaa teollisuuspii- 32513: viisan kaupungissa, esiintyy työttömyyttä, joka rin paikallistoimiston perustamiseksi 32514: ajoittain on yksittäisille kunnille hyvin rasitta- Loviisan kaupunkiin. 32515: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 32516: 32517: Henrik Westerlund Ingvar S. Melin Håkan Nordman 32518: Gunnar Jansson Elisabeth Rehn Håkan Malm 32519: Ole Wasz-Höckert Per-Henrik Nyman Henrik Lax 32520: 900 1988 vp. 32521: 32522: Raha-asia-aloite n:o 839 32523: 32524: 32525: 32526: 32527: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Vimpelin Rantakylän 32528: monitoimitalon kalusteiden hankintaan 32529: 32530: 32531: Eduskunnalle 32532: 32533: Rantakylän monitoimitalo Viropelissä on ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32534: kennettu talkoovoimin. Aloite koko kylän yh- nioittavasti, 32535: teiseksi kokoontumispaikaksi lähti kylätoimi- 32536: kunnan taholta. Rakennuksen reaaliarvoksi on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32537: arvioitu noin 1,2 milj. markkaa. Monitoimita- 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 32538: lon kerrosala on 350m 2 • Rahaa on saatu Vim- markkaa Vimpelin Rantakylän monitoi- 32539: pelin kunnalta 100 000 mk ja opetusministeriöl- mitalon kalusteiden hankintaan. 32540: tä 50 000 mk. Ulkomaalaus- ja pihatyöt sekä 32541: kalustaminen on tekemättä. 32542: 32543: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 32544: 32545: Jukka Vihriälä Jorma Fred 32546: 1988 vp. 901 32547: 32548: Raha-asia-aloite n:o 840 32549: 32550: 32551: 32552: 32553: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Lummukan syöttövesi- 32554: johdon rakentamiseen Lappajärvellä ja Kauhavalla 32555: 32556: 32557: Eduskunnalle 32558: 32559: Lappajärven kunnan länsiosan vedenhankin- sekä Kauhavan kunnassa Lummukan ja Viini- 32560: nasta huolehtivat vesiyhtymät käyttävät nykyi- kan kylät. Vedenhankintasuunnitelman kustan- 32561: sin pääasiassa Lappajärvestä saatavaa pintavet- nusarvio on 5 400 000 markkaa, josta valtion 32562: tä, jonka laatu vaihtelee suuresti. Kauhavan osuus 1 900 000 markkaa. 32563: kunnan itäosassa sijaitsevien Lummukan ja Vii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32564: nikan kylien vedenhankinta on talouksien yksit- nioittaen, 32565: täisten huonojen kaivojen varassa. Kauhavan 32566: Lummukkakankaalta on saatavissa riittävästi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32567: hyvänlaatuista pohjavettä molempien alueiden 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 32568: tarpeisiin. Noin 16 kilometrin pituisen syöttöve- 30.40. 77 1 000 000 markkaa Lummu- 32569: sijohdon rakentamisella saadaan pohjaveden kan syöttövesijohdon rakentamiseen 32570: jakelun piiriin Lappajärvellä yli tuhat asukasta Lappojärvellä ja Kauhavalla. 32571: 32572: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 32573: 32574: Jukka Vihriälä Jorma Fred 32575: 902 1988 vp. 32576: 32577: Raha-asia-aloite n:o 841 32578: 32579: 32580: 32581: 32582: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehmäjoen perkauksen 32583: täydentämiseen 32584: 32585: 32586: Eduskunnalle 32587: 32588: Hankkeen tarkoitus on täydentää pääosin Kun peltohehtaarin hintana pidetään 30 000 32589: 1970-luvulla tehtyä Lehmäjoen perkausta. Esi- mk/ha, saadaan kuivatushyödyksi 4 590 000 32590: tykseen kuuluu loppusiivous uomassa (24 km), mk. Lisäksi hankkeesta koituu liikennehyötyä, 32591: perkausmassojen levittäminen ja maisemointi- jona voitaneen pitää rakennettavien siltojen ja 32592: työt sekä luovutuskokouksessa 20.12.1983 vaa- liikenneyhteyksien kustannusta eli 1 310 000 32593: dittujen yhdeksän vaurioituneen sillan rakenta- mk. Lisäksi hankkeesta koituu vaikeasti arvioi- 32594: minen ja kahden sillan korjaaminen sekä kah- tavaa yleistä hyötyä liikenteelle mm. sen joh- 32595: den siltoja korvaavan tieyhteyden rakentami- dosta, että tulvat poistuvat Lehmäjoen vieressä 32596: nen. kulkevalta paikallistieltä helpottaen tien kun- 32597: Lehmäjoen perkaus on käsitelty ojitustoimi- nossapitoa. 32598: tuksessa 15.11.1968. Luovutuskokouksessa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32599: osakkaat eivät hyväksyneet työtä. He vaativat nioittaen, 32600: uoman suurentumisen ja kasvaneen veden vir- 32601: tausnopeuden aiheuttamien vaurioituneiden sil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32602: tojen korjaamista tai uusimista ja uoman lietty- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 32603: misen poistamista sekä sortumien korjaamista. 30.40. 77 500 000 markan määrärahan 32604: Lehmäjoen perkaustyön hyötyalue on 893 Lehmäjoen perkauksen täydentämi- 32605: ha, josta peltoa 890 haja muunnettu ala 153 ha. seksi. 32606: 32607: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1988 32608: 32609: Jukka Vihriälä Jorma Fred 32610: 1988 vp. 903 32611: 32612: Raha-asia-aloite n:o 842 32613: 32614: 32615: 32616: 32617: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 714 (Hois- 32618: ko-Levijoki) perusparantamiseen 32619: 32620: 32621: Eduskunnalle 32622: 32623: Alajärven kunnan alueella oleva maantie n:o Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32624: 714 (Hoisko-Levijoki) on erittäin huonokun- nioittaen, 32625: toinen. Raskas puutavaraliikenne Soinin suun- 32626: nasta Pietarsaareen sekä toisaalta kalkin ajo ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32627: Vimpelistä kuormittavat sitä runsaasti. Mutkai- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 32628: suutensa vuoksi tie on vaarallinen, ja kelirikka- 31.24.77 2000000 markkaa maantien 32629: aikoina aiheutuu haittaa sekä läpikulku- että n:o 714 (Hoisko-Levijoki) peruskor- 32630: paikallisliikenteelle. jaamisen aloittamiseksi. 32631: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 32632: 32633: Jukka Vihriälä Jorma Fred Aapo Saari 32634: 904 1988 vp. 32635: 32636: Raha-asia-aloite n:o 843 32637: 32638: 32639: 32640: 32641: Vihriälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmon kirkon- 32642: kylän-Kiikun tien parantamiseen Nurmossa 32643: 32644: 32645: Eduskunnalle 32646: 32647: Nurmon kirkonkylän-Kiikun tieväli on ol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32648: lut useita vuosia suunnitelmissa perusparantaa. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 32649: Tiellä on vilkas liikenne. Osuusteurastamo !ti- 31.24.77 1000000 markkaa Nurmon 32650: kan jatkuvasti laajentuvat tuotantolaitokset si- kirkonkylän-Kiikun maantien paranta- 32651: jaitsevat Nurmossa. Kyrönmaalta Itikalle tu- miseksi Nurmossa. 32652: leva liikenne käyttääkin tätä huonokuntoista 32653: tietä. 32654: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32655: nioittaen, 32656: 32657: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 32658: 32659: Jukka Vihriälä Jorma Fred 32660: 1988 vp. 905 32661: 32662: Raha-asia-aloite n:o 844 32663: 32664: 32665: 32666: 32667: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen varuskun- 32668: nan rakennustöihin 32669: 32670: 32671: Eduskunnalle 32672: 32673: Riihimäen keskusvankila ja varuskunta toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32674: mivat toistensa välittömässä läheisyydessä raja- nioittaen, 32675: naapureina. Varuskunnan rakennukset ovat 32676: suurimmalta osin vuosisadan alulta ja pikaisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32677: peruskorjauksen tarpeessa. Korjaustyöt on tar- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 32678: koituksenmukaista toteuttaa vankityövoimalla, 25.50. 75 2 000 000 markkaa Riihimäen 32679: sillä työsiirtolan henkilökunta voidaan osoittaa varuskunnan korjaustöihin vankityövoi- 32680: nykyisestä keskusvankilasta. Samoin siirtolan mal/a. 32681: huolto on edullisesti hoidettavissa vain muuta- 32682: man sadan metrin päässä olevasta vankilasta. 32683: 32684: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 32685: 32686: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti 32687: 906 1988 vp. 32688: 32689: Raha-asia-aloite n:o 845 32690: 32691: 32692: 32693: 32694: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen poliisitalon 32695: peruskorjaukseen 32696: 32697: 32698: Eduskunnalle 32699: 32700: Poliisin toimitilat Riihimäellä ovat nykyisel- kaisesti tarvittavat määrärahat töiden aloittami- 32701: lään tarkoitukseensa täysin sopimattomat ja seksi. 32702: mm. pidätettyjen vastaanottotilat ovat yleisöti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32703: lojen yhteydessä. Lisäksi henkilökunnan sosiaa- nioittaen, 32704: litilat eivät vastaa nykyajan vaatimuksia, mihin 32705: myös työsuojeluviranomaiset ovat kiinnittäneet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32706: huomiota. Nykyisestä kiinteistöstä on sanee- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 32707: rauksella saatavissa käyttökelpoinen, jos sa- 26. 75.74 1 000 000 markkaa Riihimäen 32708: massa kiinteistössä toimivalle verotoimistolle poliisitalon muutostöihin ja saneerauk- 32709: osoitetaan uudet tilat. Siksi onkin välttämätön- seen. 32710: tä, että kyseiseen korjaustyöhön osoitetaan pi- 32711: 32712: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 32713: 32714: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti 32715: 1988 vp. 907 32716: 32717: Raha-asia-aloite n:o 846 32718: 32719: 32720: 32721: 32722: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaaehtoisen maan- 32723: puolustustyön tukemiseen 32724: 32725: 32726: Eduskunnalle 32727: 32728: Vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt teke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32729: vät maanpuolustustahdon kannalta tärkeää nioittaen, 32730: työtä maassamme. Toistaiseksi ei kuitenkaan 32731: tätä työtä tueta mitenkään valtion varoin, vaik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32732: ka samanaikaisesti maanpuolustustahdon kan- 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 27.99 32733: nalta kielteistä työtä tekevää Siviilipalvelumies- uudelle momentille 1 000 000 markkaa 32734: liittoakin tuetaan opetusministeriön varoin. vapaaehtoisen maanpuolustustyön tuke- 32735: Siksi onkin tärkeää, että vapaaehtoinen maan- miseen. 32736: puolustustyö saatetaan valtion tuen piiriin. 32737: 32738: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 32739: 32740: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti 32741: 908 1988 vp. 32742: 32743: Raha-asia-aloite n:o 847 32744: 32745: 32746: 32747: 32748: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion askartelun- 32749: ohjaajaopiston rakentamiseen Riihimäelle 32750: 32751: 32752: Eduskunnalle 32753: 32754: Valtion askarteluohjaajaopisto on toiminut sena tontin uudisrakennukselle keskeiseltä pai- 32755: Riihimäellä 1950-luvulta asti sijaiten nykyisen kalta. 32756: Karan yläasteen tiloihin noin kymmenen vuotta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32757: sitten saneeratuissa tiloissa. Rakennus sellaise- nioittaen, 32758: naan ei vastaa nykyisen opetustoiminnan vaati- 32759: muksia epäasiallisten työolosuhteiden vuoksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32760: Opiston johtokunta onkin esittänyt ammatti- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 32761: kasvatushallitukselle uusien tilojen rakentamis- 29.60.74 10000000 markkaa Valtion 32762: ta ensisijaisena vaihtoehtona. Riihimäen kau- askartelunohjaajaopiston rakentami- 32763: punki on ilmoittanut osoittavansa lahjoituk- seen Riihimäelle. 32764: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 32765: 32766: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti 32767: 1988 vp. 909 32768: 32769: Raha-asia-aloite n:o 848 32770: 32771: 32772: 32773: 32774: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta tieyhteyden parantami- 32775: seen marsalkka Mannerheimin metsästysmuseoon 32776: 32777: 32778: Eduskunnalle 32779: 32780: Marsalkka Mannerheimin metsästysmuseo si- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32781: jaitsee Lopen kunnassa Puneliajärven rannalla. nioittaen, 32782: Museon kävijämäärä on vuosittain noin 8 000. 32783: Museolle johtava noin 2 km pituinen tieyhteys että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32784: on yksityistie, jonka kunnossapito on tienhoito- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 32785: kunnalle kohtuuttoman kallis ulkopuolisen lii- 31.24.50 200000 markkaa marsalkka 32786: kenteen vuoksi. Koska kyseessä on kansallises- Mannerheimin metsästysmajan tieyhtey- 32787: tikin arvokas nähtävyys, on tarkoituksenmu- den parantamiseen. 32788: kaista, että valtio osallistuu tieyhteyden perus- 32789: parannukseen ja päällystämiseen. 32790: 32791: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 32792: 32793: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti 32794: 910 1988 vp. 32795: 32796: Raha-asia-aloite n:o 849 32797: 32798: 32799: 32800: 32801: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen tiemestari- 32802: piirin tukikohdan rakentamiseen 32803: 32804: 32805: Eduskunnalle 32806: 32807: Riihimäen tiemestaripiiri toimii tällä hetkellä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32808: vanhoissa ja ahtaissa tiloissa kaupunkialueen nioittaen, 32809: sisällä. Uuden tukikohdan rakentamista on 32810: kaavailtu jo vuosikausia toimintojen järkeistä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32811: misen ja asutuskeskuksen sisältä pois siirtymi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 32812: sen vuoksi. Uudelle tukikohdalle on Kirjauksen 31.24. 74 5 000 000 markkaa Riihimäen 32813: alueelta osoitettu alue, jonka tuntumaan on tiemestaripiirin tukikohdan rakentami- 32814: vastikään saatu myös kunnallistekniikka, joten seen. 32815: rakentamiselle on kaupungin taholta luotu hy- 32816: vät edellytykset. 32817: 32818: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 32819: 32820: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti 32821: 1988 vp. 911 32822: 32823: Raha-asia-aloite n:o 850 32824: 32825: 32826: 32827: 32828: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen ja Haus- 32829: järven välisten tieyhteyksien parantamiseen 32830: 32831: 32832: Eduskunnalle 32833: 32834: Riihimäen ja Hausjärven välisten tieyhteyk- kautta säilytetään nykyisellä paikallaan kun- 32835: sien parantamiseksi on jo lukuisia vuosia haettu nostettuna, päällystettynä ja pitäen se TVL:n 32836: ratkaisua. Nykyisin ainoastaan yhteys kantatien hoidossa. 32837: n:o 54 kautta täyttää nykyisille liikennemäärille Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32838: asetettavat vaatimukset, mutta ainoastaan Rii- nioittaen, 32839: himäen ja Oitin välillä, jättäen Hausjärven kun- 32840: nan Hikiän taajaman ympäristöineen hankalan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32841: tieyhteyden taakse. Tämän asiantilan korjaami- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 32842: seksi tulisi pikaisesti selvittää tieyhteyden pa- 31.24. 77 1 000 000 markkaa Riihimäen 32843: rantaminen Riihimäeltä Karhiin samalla huo- ja Hausjärven välisten tieyhteyksien pa- 32844: lehtien siitä, että eteläinen yhteys Selänojan rantamiseksi. 32845: 32846: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 32847: 32848: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti 32849: 912 1988 vp. 32850: 32851: Raha-asia-aloite n:o 851 32852: 32853: 32854: 32855: 32856: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Perähuhdan risteyksen 32857: valaisemiseksi kantatiellä n:o 54 32858: 32859: 32860: Eduskunnalle 32861: 32862: Kantatien n:o 54 ja Turun-Hämeenlinnan linjan vetoa mahdollistaen samalla myös muu- 32863: valtatien risteys on osoittautunut pimeällä erit- taman asuintalon saamisen sähköistyksen pii- 32864: täin vaaralliseksi huonon näkyvyyden vuoksi. riin. 32865: Erityisesti Riihimäen suunnasta risteystä ei mer- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32866: keistä huolimatta ole helppo havaita, ja toistu- nioittaen, 32867: vasti esim. korokkeella olevat liikennemerkit 32868: ajetaan nurin hätäjarrutusten seurauksena. Ris- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32869: teyksen havaitsemisessa on samanlaisia ongel- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 32870: mia myös muista suunnista ajettaessa. Oleelli- 31.24.77 200000 markkaa Perähuhdan 32871: sen parannuksen saisi aikaan risteyksen valaise- risteyksen valaisemiseen kantatiellä n:o 32872: minen, joka edellyttäisi parin kilometrin sähkö- 54. 32873: 32874: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 32875: 32876: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti 32877: 1988 vp. 913 32878: 32879: Raha-asia-aloite n:o 852 32880: 32881: 32882: 32883: 32884: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden Rii- 32885: himäen kappaletavaraterminaalin peruskorjaukseen 32886: 32887: 32888: Eduskunnalle 32889: 32890: Riihimäen kappaletavaraterminaali toimii sikin pikaisesti osoitettava varat vanhan termi- 32891: Hämeenlinnan, Lohjan, Hyvinkään ja Riihi- naalin perusparannukseen. 32892: mäen alueiden kappaletavaran kuljetuskeskuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32893: sena. Toimintojen voimakkaasti laajentuessa nioittaen, 32894: on nykyisen terminaalin vanha osa osoittautu- 32895: nut epäkäytännölliseksi ja kunnoltaan kehnok- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32896: si. Työntekijöiden sosiaaliset tilat ovat niin 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 32897: ikään ala-arvoiset. Valtionrautateiden toimin- 31.90. 74 2 000 000 markkaa Valtion- 32898: tojen tehostaminen ei voi onnistua nykyisessä rautateiden Riihimäen kappaletavara- 32899: kunnossa olevassa terminaalissa, ja siksi oli- terminaalin korjaamiseen. 32900: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 32901: 32902: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti 32903: 32904: 32905: 32906: 32907: 58 280129N 32908: 914 1988 vp. 32909: 32910: Raha-asia-aloite n:o 853 32911: 32912: 32913: 32914: 32915: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtionrautateiden lii- 32916: kenneopiston rakentamiseksi Riihimäelle 32917: 32918: 32919: Eduskunnalle 32920: 32921: Valtionrautateiden sisäinen koulutus ei ny- käaikaisen sopimuksen tiloista. Riihimäki on 32922: kyisessä muodossaan ja ennen kaikkea sille valmis myös huolehtimaan tarvittavista majoi- 32923: osoitetuissa tiloissa pysty enää palvelemaan tustiloista. 32924: koulutustarpeita. Myös uuden liikelaitoslain Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32925: mukanaan tuomat velvoitteet lisäävät entises- nioittaen, 32926: tään Valtionrautateiden sisäistä koulutustarvet- 32927: ta. Tämä edellyttää ajanmukaisia koulutustilo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32928: ja. Koulutuspaikan sijainti on tehokkaan ajan- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 32929: käytön kannalta ratkaisevassa asemassa. Sen 31.90.74 1000000 markkaa Valtion- 32930: vuoksi Riihimäki tarjoaisi erinomaiset edelly- rautateiden liikenneopiston rakentami- 32931: tykset opiston sijaintipaikkakunnaksi. Lisäksi sen aloittamiseen Riihimäelle. 32932: Riihimäen kaupunki voi tarjota edullisen ja pit- 32933: 32934: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 32935: 32936: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti 32937: 1988 vp. 915 32938: 32939: Raha-asia-aloite n:o 854 32940: 32941: 32942: 32943: 32944: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienteollisuusyritysten 32945: lainojen korkotukeen 32946: 32947: 32948: Eduskunnalle 32949: 32950: Pienen ja keskisuuren teollisuuden rahoitusti- jo vuosia sitten, vaikka sen merkitys valtionta- 32951: lanteen helpottamiseksi sekä uusien yritysten loudessa oli vähäinen ja kaikin puolin terveem- 32952: perustamisen kannustamiseksi oli 1960-luvulla pi järjestelmä kuin nykyisen avustuslinjan käyt- 32953: ja vielä 1970-luvun alussa käytössä nk. korko- täminen. 32954: tukiluottojärjestelmä. Sen mukaisesti valtion Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32955: korkotuki oli lainan ottohetkellä suurimmillaan nioittaen, 32956: pieneten laina-ajan loppua kohti. Laina sai 32957: PKT-yritysten varauksettoman tuen etenkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32958: kun KTM:n asiantuntevalla opastuksella ja ha- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 32959: kemusten joustavalla käsittelyllä Iainansaanti 32.50.90 JO 000 000 markkaa pienteolli- 32960: yleensä toteutui ilman liiallista byrokratiaa. suusyritysten lainojen korkotukeen. 32961: Kyseinen järjestelmä on kuitenkin lopetettu 32962: 32963: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 32964: 32965: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti 32966: 916 1988 vp. 32967: 32968: Raha-asia-aloite n:o 855 32969: 32970: 32971: 32972: 32973: Viinanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Teurojoen perkauksen 32974: aloittamiseen 32975: 32976: 32977: Eduskunnalle 32978: 32979: Hausjärven kunnassa sijaitseva Teurojoki on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 32980: nykyisin pahasti rehevöitynyt ja on pikaisen nioittaen, 32981: perkauksen tarpeessa. Helsingin vesipiiri on 32982: asiaa tutkinut, mutta määrärahojen niukkuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 32983: den takia hanke on jatkuvasti lykkääntynyt. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 32984: Joella on alueelle lisäksi tärkeä virkistyskäyttö- 35.25. 77 500 000 markkaa Teurojoen 32985: merkitys, joten kunnostustöihin tulee päästä perkauksen aloittamiseen. 32986: nopeasti. 32987: 32988: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 32989: 32990: Iiro Viinanen Arto Lapiolahti 32991: 1988 vp. 917 32992: 32993: Raha-asia-aloite n:o 856 32994: 32995: 32996: 32997: 32998: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta nimismiespiirien kans- 32999: lioiden konttorikoneiden uusimiseen 33000: 33001: 33002: Eduskunnalle 33003: 33004: Nimismiespiirien kanslioiden konttorikoneti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33005: lanne on jo vuosia ollut vaikea. Koneet ovat nioittaen, 33006: suurimmaksi osaksi vanhoja ja käyttöön sovel- 33007: tumattomia. Vanhojen koneiden korjaukseen ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33008: ole ollut kaikissa lääneissä riittäviä varoja. 1989 tulo- ja menoarvioon 3 000000 33009: Kaikilla toimenhaltijoilla ei ole ollut edes markkaa nimismiespiirien kanslioiden 33010: välttämättömiä koneita lainkaan käytettävis- konttorikoneiden uusimiseen. 33011: sään koneiden vähyyden vuoksi. 33012: Suurin tarve on elektronisista kirjoitus- ja 33013: laskukoneista. 33014: 33015: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 33016: 33017: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää 33018: Sulo Aittoniemi Tina Mäkelä 33019: J. Juhani Kortesalmi 33020: 918 1988 vp. 33021: 33022: Raha-asia-aloite n:o 857 33023: 33024: 33025: 33026: 33027: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaustisen kansan- 33028: musiikkijuhlien kannatusyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen 33029: 33030: 33031: Eduskunnalle 33032: 33033: Kaustisen kansanmusiikkijuhlien ohjelman tason nousua, vaan on jäänyt toistuvasti tarvet- 33034: rungon muodostavat suomalainen kansanmu- ta alhaisemmaksi. Tämän takia järjestäjät ovat 33035: siikki noin 2 500 esiintyjän ja noin 80 000 aktii- toistuvasti joutuneet rajoittamaan suunnitel- 33036: visesti tapahtumaan osallistuvan juhlavieraan mien toteuttamista valtionavustusta vastaavak- 33037: voimin. Juhlilla on jo kahden vuosikymmenen si. Tämä tuottaa järjestäjille jatkuvasti suuria 33038: näyttö takanaan. Juhlat ovat säilyttäneet omin- vaikeuksia saada tapahtuma sen saavuttaman 33039: takeisen ja keskeisen aseman maamme kulttuu- kansallisen ja kansainvälisen aseman edellyttä- 33040: rikesässä, ja juhlista on muodostunut maamme mällä tavalla toteutetuksi. 33041: kansainvälistäkin kulttuurivaihtoa ajatellen yk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33042: si tärkeimmistä tapahtumista. nioittavasti, 33043: Taloudellisilta voimavaroiltaan juhlien kan- 33044: natusyhdistys on pieni, mutta sen velvoitteet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33045: kulttuuritoiminnan osalta ovat suuret. Kun val- 1989 tulo- ja menoarvioon 650000 33046: tiovalta osallistuu myös muiden vastaavien juh- markkaa avustuksena Kaustisen kansan- 33047: lien toiminnan tukemiseen ja puitteiden kohen- musiikkijuhlien kannatusyhdistys ry:lle 33048: tamiseen, tuntuu perustellulta, että se osallistui- käytettäväksi vuoden 1989 kesän Kausti- 33049: si riittävässä määrin myös Kaustisen tapahtu- sen kansanmusiikkijuhlien järjestämi- 33050: man tukemiseen. Valtionavustus tapahtumalle seen sekä juhlakeskuksen kehittämis- ja 33051: ei kuitenkaan ole seurannut yleistä kustannus- rakentamiskustannuksiin. 33052: 33053: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 33054: 33055: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää 33056: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi 33057: 1988 vp. 919 33058: 33059: Raha-asia-aloite n:o 858 33060: 33061: 33062: 33063: 33064: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta kansantaiteen keskuk- 33065: sen rakentamiseen Kaustiselle 33066: 33067: 33068: Eduskunnalle 33069: 33070: Kaustiselle on jo useamman vuoden ajan Kansantaiteen keskuksesta muodostetaan joh- 33071: suunniteltu valtakunnallista kansantaiteen kes- tava valtakunnallinen, perinteen pohjalta uutta 33072: kusta, jota on yleisesti ehditty pitää tämän vuo- luova ja osallistujaa aktivoiva, tiedekeskustyyp- 33073: sikymmenen yhtenä merkittävimpänä kulttuuri- pinen kulttuurilaitos, jolla on merkittävä kan- 33074: hankkeena. Kansantaiteen keskuksesta ei ole sainvälinen tehtävä. Sen keskeisiä toimintamuo- 33075: tarkoitus tehdä vain mennyttä säilyttävä ja tut- toja tulevat olemaan näyttely-, koulutus-, kon- 33076: kiva, vaan ennen muuta kansalliselta pohjalta sertti-, julkaisu- ja tiedotustoiminta. Arkkitehto- 33077: uutta luova kulttuuri-, tiede-, taide- ja matkai- nisesti ja nykytekniikaltaan siitä muodostetaan 33078: lukeskus. mahdollisimman korkeatasoinen ja omaperäi- 33079: Jo 1800-luvulla oli kansanmusiikki ottanut nen, niin että sillä jo sinänsä on matkailullista 33080: vahvan sijan kaustislaisessa elämänmuodossa. vetovoimaa vastapainona jo olemassa oleville 33081: Myöhemmin kansanmusiikkijuhlista on kehit- pinnallisille matkailuilmiöille. 33082: tynyt nopeasti maamme merkittävimpiin kuulu- Vuonna 1987 on perustettu valtakunnallinen 33083: va kulttuuritapahtuma. Musiikin ja perinteen Kansantaidekeskus-Säätiö, jonka peruspääoman 33084: alalla järjestettävistä tapahtumista ne ovat tällä 100 000 markkaa ovat järjestäneet kaustislai- 33085: hetkellä arvostetuimmat ja suurimmat, ja niillä set yhteisöt. Säätiön peruspääomaa kartutetaan 33086: on myös laajat kansainväliset yhteydet. Kausti- yleisillä lahjoituksilla ja mukaan tulevien eri alo- 33087: nen ei ole joutunut taistelemaan tätä varaukse- jen avustuksilla. Perustamisvaiheessa pyritään 33088: tonta asemaa itselleen. Se on pikemminkin täyt- saamaan säätiön peruspääomaksi 2 milj. mark- 33089: tänyt olemassa olevaa tyhjiötä. Siitä on muo- kaa. Kaustisen kunta järjestää ja osin kustantaa 33090: dostunut pysyvä tarve, jota myös Kaustisen ih- yleisen arkkitehtikilpailun, jonka kokonaiskus- 33091: meeksi kutsutaan. tannukset ovat noin 600 000 markkaa. Keskuk- 33092: Saavutettuun valtakunnalliseen ja kansainvä- sen suunnitteluun ja arkkitehtikilpailun järjestä- 33093: liseen asemaan nähden on luonnollista, että miseen tarvittaisiin kuitenkin myös valtion tukea. 33094: Kaustiselle kehitetään suunnitteilla oleva moni- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33095: alainen kansantaiteiden keskus, joka täyttää tu- nioittaen, 33096: levaisuuden mukanaan tuomat haasteet. Kaus- 33097: tisen omaksuman edelläkävijän roolin ja siellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33098: jo olemassa olevien puitteiden ansiosta sillä on 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 33099: parhaat mahdolliset edellytykset kansantaitei- 29.90.52 500 000 markkaa valtakunnal- 33100: den saavutusten esille tuomiseen ja niiden hyö- lisen kansantaiteen keskuksen rakenta- 33101: dyntämiseen. misen käynnistämiseen Kaustiselle. 33102: 33103: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 33104: 33105: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää 33106: Tina Mäkelä J. J ubani Kortesalmi 33107: 920 1988 vp. 33108: 33109: Raha-asia-aloite n:o 859 33110: 33111: 33112: 33113: 33114: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta hukkakauran hävittä- 33115: misestä johtuvien kustannusten korvaamiseksi viljelijöille 33116: 33117: 33118: Eduskunnalle 33119: 33120: Hukkakaura on levinnyt laajoille alueille Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 33121: maassamme. Se on tullut ulkomailta tuotetun nioittavasti, 33122: siemenviljan mukana maahamme joskus vuon- 33123: na 1968. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33124: Valtio ottaa nykyisin osaa hukkakauran hä- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 33125: vittämistoimenpiteisiin 50 o/o :lla. Hävittämistoi- 30.34.42 JO 000 000 markan lisämäärä- 33126: menpiteet ovat viljelijöille taloudellisesti ylivoi- rahan avustuksiksi viljelijöille hukka- 33127: maisen raskaat. Ellei valtio kokonaisuudessaan kauran hävittämisestä johtuvien kustan- 33128: korvaa viljelijöille näitä kustannuksia, ei huk- nusten täysimääräisenä korvaamiseksi. 33129: kakamaa maastamme pystytä hävittämään kos- 33130: kaan. 33131: 33132: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 33133: 33134: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää 33135: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi 33136: 1988 vp. 921 33137: 33138: Raha-asia-aloite n:o 860 33139: 33140: 33141: 33142: 33143: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta lisävirkojen perusta- 33144: miseksi Valtion eläinlääketieteellisen laitoksen Seinäjoen alue- 33145: laboratorioon 33146: 33147: Eduskunnalle 33148: 33149: Seinäjoen kaupunki on kustannuksellaan sa- suuri varsinkin viime vuoden aikana, jolloin 33150: ,neerannut ja osin uudisrakentanut Valtion alueella on jopa epidemialuontoisesti esiintynyt 33151: eläinlääketieteellisen laitoksen Seinäjoen alue- salmonella- ja penikkatautitapauksia niin kar- 33152: laboratoriota varten toimitalon. Nyt aluelabo- jatiloilla kuin alueen kettutarhoillakin. 33153: ratoriolla on käytössään 1140 m 2 :n suuruiset Aluelaboratorion käyttöön tulisi laborato- 33154: asianmukaiset nykypäivän vaatimuksia vastaa- rion suuren käyttökuormituksen takia ja toi- 33155: vat toimitilat. minnan tehostamiseksi saada vuoden 1989 alus- 33156: Seinäjoen aluelaboratoriossa on tällä hetkellä ta lukien lisää ainakin yksi eläinlääkärin virka. 33157: viisi viranhaltijaa, nimittäin kaksi eläinlääkä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33158: riä, yksi laborantti, yksi toimistohenkilökun- nioittaen, 33159: taan kuuluva sekä yksi vahtimestari-talonmies. 33160: Aluelaboratorion perustamisen yhteydessä suun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33161: niteltiin, että aikanaan laboratoriossa tulisi 1989 tulo- ja menoarvioon 250 000 33162: työskentelemään 14-15 henkilöä, joista 4-5 markkaa eläinlääkärin viran perustami- 33163: on saanut eläinlääkärikoulutuksen. Lisähenki- seksi Valtion eläinlääketieteellisen lai- 33164: lökuntaa ei kuitenkaan ole saatu. toksen Seinäjoen aluelaboratorioon. 33165: Lisähenkilökunnan tarve on ollut erittäin 33166: 33167: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 33168: 33169: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää 33170: Tina Mäkelä J Juhani Kortesalmi 33171: 922 1988 vp. 33172: 33173: Raha-asia-aloite n:o 861 33174: 33175: 33176: 33177: 33178: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomenselän etelä- 33179: pohjoissuuntaisen uuden kantatien rakentamista varten 33180: 33181: 33182: Eduskunnalle 33183: 33184: Vaasan läänin Suomenselän alueen tieverkko Tasapuolisen alueellisen kehittämisen vuoksi 33185: on puutteellinen ja suureksi osaksi huonokun- tien rakentamista ei tule viivyttää, vaan sen 33186: toinen. Tämä todetaan mm. sisäasiainministe- suunnitteluun tulisi välittömästi ryhtyä. 33187: riön asettaman Suomenselkä-seurantatyöryh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33188: män loppuraportissa. Alustavasti suunnitellulla nioittavasti, 33189: etelä-pohjoissuuntaisena uudella kantatietasoi- 33190: sella tiellä olisi tälle syrjäiselle alueelle ja sen ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33191: hittymiselle keskeinen merkitys. Lisäksi tie pal- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 33192: velisi huomattavassa määrin myös kaukoliiken- 31.24. 77 5 000 000 markkaa Suomense- 33193: nettä, joka nykyisin tapahtuu kiertoteitse. Tie län etelä-pohjoissuuntaisen kantatieta- 33194: yhdistäisi useita maakuntia ja talouskeskuksia, soisen tien rakentamista varten. 33195: ja tämän vuoksi se tulisi rakentaa kantatieluok- 33196: kaan kuuluvana tienä. 33197: 33198: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 33199: 33200: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää 33201: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi 33202: 1988 vp. 923 33203: 33204: Raha-asia-aloite n:o 862 33205: 33206: 33207: 33208: 33209: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 669 pe- 33210: ruskorjaukseen välillä Kauhajärvi-Turun piirin raja 33211: 33212: 33213: Eduskunnalle 33214: 33215: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin alueella kul- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33216: keva maantie n:o 669 välillä Kauhajärvi (Kau- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 33217: hajoki)-Turun piirin raja, pituudeltaan 13,5 31.24. 77 5 000 000 markkaa maantien 33218: km, on tällä hetkellä erittäin huonossa kunnos- n:o 669 perusparantamisen aloittami- 33219: sa. Tämän takia tien peruskorjauksen määrära- seksi välillä Kauhajärvi- Turun piirin 33220: hat tulisi turvata saamalla ne mukaan varsinai- raja. 33221: seen perusparannusohjelmaan. 33222: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33223: nioittaen, 33224: 33225: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 33226: 33227: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää 33228: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi 33229: 924 1988 vp. 33230: 33231: Raha-asia-aloite n:o 863 33232: 33233: 33234: 33235: 33236: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta maanteiden n:o 672 33237: (Kulma-Peräseinäjoki) ja n:o 694 (Peräseinäjoen keskusta) 33238: kunnostamiseen 33239: 33240: Eduskunnalle 33241: 33242: Maantie n:o 672 (Kulma-Peräseinäjoki) ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33243: maantie n:o 694 Peräseinäjoen keskustasta ovat nioittaen, 33244: tällä hetkellä korjaustoimenpiteiden kohteena. 33245: Korjaushanke on suunnitelmien mukaan valmis että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33246: vuonna 1991. Tiemäärärahojen niukkuuden ta- 1989 tulo- ja menoarvioon 2100000 33247: kia hankkeen aikataulu on vaarantumassa, ja markan määrärahan maantien n:o 672 33248: on mahdollisuus jopa kunnostustöiden keskey- (Kulma-Peräseinäjoki) ja maantien 33249: tymiseen. Tämän takia tulisi varmistaa riittävä n:o 694 Peräseinäjoen keskustasta kun- 33250: jatkorahoitus hankkeen häiriöttömään etenemi- nostustyön jatkamiseksi. 33251: seen. 33252: 33253: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 33254: 33255: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää 33256: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi 33257: 1988 vp. 925 33258: 33259: Raha-asia-aloite n:o 864 33260: 33261: 33262: 33263: 33264: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 706 pe- 33265: rusparantamiseen välillä Suokonmäki-Viranperä 33266: 33267: 33268: Eduskunnalle 33269: 33270: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin alueella kul- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33271: kevan maantien n:o 706 välillä Suokonmäki- nioittaen, 33272: Viranperä Lehtimäen kunnan alueella, pituu- 33273: deltaan 13,5 km, perusparannustyö oli suunni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33274: teltu suoritettavaksi vuoden 1988-1989 aika- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 33275: na. Tie on käytön ja kuntonsa puolesta niin 31.24. 77 5 000 000 markkaa maantien 33276: huonossa kunnossa, että valtion tulo- ja me- n:o 706 perusparantamisen aloittami- 33277: noarviossa tulisi varmistaa tien mahdollisim- seksi välillä Suokonmäki- Viranperä. 33278: man mittava kunnostaminen vuoden 1989 ai- 33279: kana. 33280: 33281: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 33282: 33283: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää 33284: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi 33285: 926 1988 vp. 33286: 33287: Raha-asia-aloite n:o 865 33288: 33289: 33290: 33291: 33292: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 714 pe- 33293: ruskorjauksen aloittamiseksi välillä Hoisko-Levijoki 33294: 33295: 33296: Eduskunnalle 33297: 33298: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin alueella kul- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33299: keva maantie n:o 714 välillä Hoisko-Levijoki, 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 33300: pituudeltaan 7,9 km, on tällä hetkellä erittäin 31.24. 77 4 000 000 markkaa maantien 33301: huonossa kunnossa. Tämän takia tien perus- n:o 714 perusparantamisen aloittami- 33302: korjauksen määrärahat tulisi turvata saamalla seksi välillä Hoisko-Levijoki. 33303: se mukaan varsinaiseen perusparannusohjel- 33304: maan. 33305: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33306: nioittaen, 33307: 33308: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 33309: 33310: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää 33311: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi 33312: 1988 vp. 927 33313: 33314: Raha-asia-aloite n:o 866 33315: 33316: 33317: 33318: 33319: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 718 pe- 33320: rusparantamiseen välillä Vähäkyrö-Koskeby 33321: 33322: 33323: Eduskunnalle 33324: 33325: Vaasan tie- ja vesirakennuspiirin alueella kul- saa 12,5 milj. markkaa, josta vuodelle 1989 töi- 33326: keva maantie n:o 718 välillä Vähäkyrö-Koske- den aloittamista varten tarvittaisiin 2 milj. 33327: by (Vähäkyrö ja Vöyri), pituudeltaan 9,3 km, markkaa. 33328: on todella mutkainen ja heikkokuntoinen kah- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33329: den kuntakeskuksen yhdistävä tie, jonka kautta nioittaen, 33330: kulkee myös kauttakulkuliikennettä valtatielle 33331: n:o 8. Tietä käyttää runsaasti myös raskas lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33332: kenne, ja näin ollen se joutuu joka päivä koval- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 33333: le rasitukselle. Tämän takia tien korjaaminen 31.24. 77 2 000 000 markkaa maantien 33334: olisi varhaistettava suunnitelmien mukaisesta n:o 718 perusparantamisen aloittami- 33335: aloitusvuodesta 1992 vuoteen 1989. Kokonais- seksi välillä Vähäkyrö-Koskeby. 33336: kustannuksiltaan tien peruskorjaaminen mak- 33337: 33338: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 33339: 33340: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää 33341: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi 33342: 928 1988 vp. 33343: 33344: Raha-asia-aloite n:o 867 33345: 33346: 33347: 33348: 33349: Vistbacka ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 7511 pe- 33350: ruskorjaukseen välillä Meriläinen-Köyhäjoki 33351: 33352: 33353: Eduskunnalle 33354: 33355: Keski-Pohjanmaan tie- ja vesirakennuspiirin tamista niin, että työt aloitetaan jo vuonna 1989 33356: alueella on maantie n:o 7511 välillä Meriläi- ja niitä jatketaan suunnitelman mukaisesti kol- 33357: nen-Köyhäjoki Halsuan ja Kaustisen kunnan men vuoden ajan. 33358: alueella. Tiestä on sen alkuosuus Köyhäjoelle Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33359: saakka jo perusparannettu ja päällystetty. Lop- nioittaen, 33360: puväli Meriläinen-Köyhäjoki on kuitenkin 33361: heikkokuntoinen ja mutkikas ja kaipaa perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33362: parannusta pikaisesti. Suunnitelmissa tämän 12 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 33363: kilometrin pituisen tieosuuden peruskorjaus on 31.24. 77 3 000 000 markkaa maantien 33364: päätetty aloittaa vasta vuonna 1992. Tien käy- n:o 7511 peruskorjauksen käynnistämi- 33365: tön runsaus ja asutuksen leviäminen tien varrel- seen välillä Meriläinen-Köyhäjoki. 33366: le edellyttää kuitenkin peruskorjauksen nopeut- 33367: 33368: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1988 33369: 33370: Raimo Vistbacka Lea Mäkipää 33371: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi 33372: 1988 vp. 929 33373: 33374: Raha-asia-aloite n:o 868 33375: 33376: 33377: 33378: 33379: Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman Pitsiviikon 33380: järjestelyjen tukemiseen 33381: 33382: 33383: Eduskunnalle 33384: 33385: Rauman Pitsiviikko on perinteinen raumalai- myöntänyt pitsiviikon järjestelyihin muutama- 33386: nen kulttuuriviikko, jota on vietetty jo 17 ker- na viime vuotena pientä määrärahaa. Jos pitsi- 33387: taa. Se on raumalaisen kulttuurin monipuolinen viikosta aiotaan kehittää mittasuhteiltaan muita 33388: katselmus. suomalaisia kulttuurifestivaaleja vastaava kesä- 33389: Rauman kaupungin varhaishistoria kietoutuu tapahtuma, tulisi sen järjestämiseen varata ny- 33390: pitsiin: Raumalla tiedetään nyplätyn jo kyistä huomattavasti suurempi määräraha. 33391: 1500-luvulla, vaikka tuon ajan pitsinnypläyk- Pitsiviikolla on ollut Raumalla n. 60 000- 33392: sestä onkin olemassa vain legendaarisia tietoja. 70 000 kävijää. Näyttelytoiminnan kehittämi- 33393: 1700-luvulla pitsit varsinaisesti valtasivat Rau- nen entistä kansainvälisemmäksi ja mittavam- 33394: man: Pietari Brahe, joka oli tutustunut mm. maksi ottaen huomioon mahdollisesti myös 33395: Venetsian ja Alankomaitten tuottavaan pitsi- muut käden taidot on pitsiviikon järjestelyjen 33396: kauppaan, kehotti raumalaisia nypläämään ja keskeinen tavoite, jonka kulttuuriviikon toi- 33397: käden taidoin kartuttamaan kassaansa. 1800- meenpanija kulttuurilautakunnan yleisjaosto 33398: lukua voidaan pitää raumanpitsin nousukaute- on määritellyt. 33399: na: tuolloin oli kaupungissa n. 600 nypläystyy- Pitsiviikon järjestelyjen yhteydessä on Rau- 33400: nyä päivittäisessä käytössä. ma ollut yhteistyössä myös OIDFA:n kanssa 33401: Niinpä Raumalla yhä nyplätään, ja jottei ri- (kansainvälinen ommellun ja nyplätyn pitsin 33402: kas perinne katkeaisi, järjestetään sen vaalimi- järjestö), jonka pääpaikka on Belgiassa ja jo- 33403: seksi pitsiviikolla a) raumanpitsin b) ulkomais- hon kuuluu jäseniä ympäri maailmaa. Raumal- 33404: ten pitsien näyttelyitä (esillä on ollut pitsinäytte- la ei enää eletä nypläyksellä, mutta raumanpit- 33405: ly Unkarista, Itä-Saksasta, Belgiasta, Ranskas- sin maine elää maailmalla, missä pitsit kuvasta- 33406: ta, Neuvostoliitosta, Ruotsista, Tanskasta). vat Rauman henkeä- teollisuuden ja kaupan, 33407: Näyttelytoiminnan lisäksi pidetään pitsien teke- meren ja kulttuurin kaupunkia. 33408: miseen liittyviä kursseja sekä seminaareja. Vii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33409: me kesän pitsinäyttely oli Englannista. Kesäksi nioittaen, 33410: 1988 on kaavailtu tsekkiläisten pitsien esille- 33411: panoa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33412: Jotta päästäisiin toteuttamaan linjakasta 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 33413: suunniteltua pitkän tähtäyksen näyttelytoimin- markkaa Rauman Pitsiviikon järjestä- 33414: taa, tarvitaan taloudellista tukea. Valtio on miseen. 33415: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 33416: 33417: Raimo Vuoristo Timo Roos 33418: 33419: 33420: 33421: 33422: 59 280129N 33423: 930 1988 vp. 33424: 33425: Raha-asia-aloite n:o 869 33426: 33427: 33428: Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamisesta Vanhan Rauman säilyt- 33429: tämisen tukemiseen 33430: 33431: 33432: Eduskunnalle 33433: 33434: Vanha Rauma Säätiön ovat perustaneet Rau- edelleen sen tosiasian, että perusparannustoi- 33435: man kaupunki, Rauman Kiinteistöyhdistys ry., minta Vanhassa Raumassa tapahtuu yhäkin 33436: Rauman Kilta ry., Rauman Ammatillinen Pai- pääosin yksityisten toimesta. Valtion peruspa- 33437: kallisyhdistys ry., Vanha Rauma Yhdistys ry., rannuslainoitus, joka on tarkoitettu lähinnä 33438: Nortamoseura ry. sekä Työväen Sivistysliiton asuinrakennusten laatu- ja varustetason ylläpi- 33439: Rauman Seudun Opintojärjestö ry. Säätiön tar- tämiseen ja parantamiseen, on ollut apuna vält- 33440: koituksena on toimia Rauman vanhan kaupun- tämättömän asumistason kohottamiseksi. 33441: ginosan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ra- Säätiö on toiminut pääosin kaupungin talous- 33442: kennusten ja sen omaperäisen miljöön säilyttä- arviovaroin. Em. opetusministeriön 210 000 33443: miseksi. markan avustuksen lisäksi on museoviraston 33444: Säätiön tavoitteiden asettelu on lyhyesti esi- entistämisavustuksia myönnetty yhteensä 33445: tettynä seuraava: 22 000 markkaa kahteen yksittäiseen hankkee- 33446: - Vanhan Rauman kaupunkikokonaisuu- seen. Nykyinen rahoitusjärjestelmä aiheuttaa 33447: den toimivuuden ja elävyyden vaaliminen, kuitenkin selvää resurssien puutetta. Alueen do- 33448: - Vanhan Rauman rakennusten ja ympäris- kumentointi ja entistämistä palveleva tutkimus 33449: tön varjeleminen rappeutumiselta ja rajuilta on riittämätöntä. Erityisinä projekteina tulisi 33450: muutoksilta, käynnistää mm. pihapiireihin oleellisesti kuulu- 33451: - Vanhan Rauman rakennushistoriallisia vien ulkorakennusten pelastaminen vesivau- 33452: arvoja kunnioittava kunnostus ja kohentami- rioilta, katujen kunnostus ja kiveys sekä toi- 33453: nen. minnallisesti monipuolisen ja vilkkaan liikekes- 33454: Kaupunki on voinut tukea säätiön toimintaa kuksen ympäristön parantaminen. Kaupungin 33455: tähän mennessä talousarviovaroin 635 000 mar- taholta pyritään edellä esitettyjä toimenpiteitä 33456: kalla. Säätiö on saanut lisäksi toimintansa tuke- hoitamaan, mutta maan merkittävimpien ra- 33457: miseen opetusministeriöltä varoja kaikkiaan kennusmuistomerkkien joukkoon kuuluva 33458: 210 000 markkaa. Säätiö on myöntänyt kaik- Vanha Rauma tarvitsee myös alueen arvoa vas- 33459: kiaan toiminta-aikanaan avustuksia 83 kpl ja taavaa valtion tukea. Kunnat ovat viimeksi ano- 33460: lainoja 102 kpl. Säätiö on myöntänyt tähän neet valtion perusparannusmäärärahoja yli 33461: mennessä lainoja kaikkiaan 1 601442 markkaa budjetissa tarkoitukseen osoitetun määrän. 33462: sekä avustuksia 131 351 markkaa. Säätiön toi- Myöskään joustamaton lainajärjestelmä ei so- 33463: minnan pyörittämisen kustannukset ovat tähän vellu hyvin vanhan kaupunginosan peruskor- 33464: mennessä joka vuosi alle 20 000 markkaa. Ky- jauksiin, sillä monet toimet jäävät lainoituksen 33465: seisten lukujen perusteella voidaan todeta, että ulkopuolelle. Yksi keino olisikin sijoittaa val- 33466: varsin edullisesti on kyetty ohjaamaan merkit- tion budjettiin tarkoitukseen erityismääräraha. 33467: tävät summat useisiin eri kohteisiin Vanhan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33468: Rauman alueella. Vanha Rauma Säätiön toi- nioittaen, 33469: minta ei olekaan mitään nukkuvaa toimintaa, 33470: vaan on täyttänyt osaltaan sen tehtävän, mikä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33471: sille perustajien taholta on alunperinkin aja- 1989 tulo- ja menoarvioon 300 000 33472: teltu. markkaa käytettäväksi Vanhan Rauman 33473: Säätiön hallitus haluaa tuoda esille kuitenkin säilyttämisen tukemiseen. 33474: 33475: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1988 33476: 33477: Raimo Vuoristo Timo Roos 33478: 1988 vp. 931 33479: 33480: Raha-asia-aloite n:o 870 33481: 33482: 33483: 33484: 33485: Vuoristo ym.: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien hautaus- 33486: avustuksiin 33487: 33488: 33489: Eduskunnalle 33490: 33491: Sotainvalidiemme tilastollinen keski-ikä on mutta jonka tunnearvo on rahallista merkitystä 33492: tällä hetkellä 69,4 vuotta. Keskuudessamme on huomattavampi. Nimittäin hautausapu ulottuu 33493: heitä erilaisissa olosuhteissa lähes 45 000 tällä hetkellä 20 OJo :n sotainvalideihin, ja pro- 33494: miestä. senttimäärän pudottaminen 10 Olo :iin olisi tuo 33495: Kansakunnan moraalinen velvollisuus on yllä mainittu summa. 33496: saattaa heidän asiansa kaikilta osin kuntoon. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33497: Tämä voi tietysti tapahtua monella tavalla ja nioittaen, 33498: monen kanavan kautta. Valtiovalta osallistuu 33499: tähän budjetin välityksellä. Kaikesta huolimat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33500: ta jää joitain aukkopaikkoja, joita ei talous- 1989 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 33501: arviota laadittaessa osata ottaa huomioon. markkaa sotainvalidien hautausavus- 33502: Tässä aloitteessa kiinnitetään huomiota yh- tuksen saattamiseksi koskemaan myös 33503: teen tällaiseen kohtaan, jonka rahallinen merki- JO %:n invalideja. 33504: tys vuositasolla on 4-5 miljoonaa markkaa, 33505: 33506: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1988 33507: 33508: Raimo Vuoristo Arto Lapiolahti 33509: Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos 33510: 932 1988 vp. 33511: 33512: Raha-asia-aloite n:o 871 33513: 33514: 33515: 33516: 33517: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta osittain puolustuslaitok- 33518: sen käyttöön rakennetun liikuntahallin lunastamiseksi valtiol- 33519: le Haminassa 33520: 33521: Eduskunnalle 33522: 33523: Haminan kaupunki rakensi yhteistyössä puo- Kaupungin kannalta olisi paras, jos valtio 33524: lustuslaitoksen kanssa ja sen käyttöönkin suun- vastaisi huutonsa liikuntahalliasiassa vielä kulu- 33525: nitellun liikuntahallin, joka valmistui vuonna van vuoden 1988 lisätalousarvion yhteydessä. 33526: 1987. Reserviupseerikoulun mahdollisesta si- Mikäli tähän ei löydy mahdollisuuksia tai poliit- 33527: jaintikuntamuutoksesta aiheutuneen epävar- tista halua, tulisi lunastus suorittaa viimeistään 33528: muuden vuoksi ei valtio lunastanut osuuttaan vuoden 1989 talousarvioon sisällytettävillä va- 33529: heti alun perin kaavaillussa ajassa. Nyt RUK:n roilla. 33530: jäätyä puolustusministeriön päätöksellä pysy- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 33531: västi Haminaan on valtion lunastamaksi tarkoi- taen, 33532: tettu hallin kustannusosuus edelleen maksamat- 33533: ta. Puolustuslaitoksen halliosuuden hinnaksi on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33534: kaupungin ja puolustuslaitoksen kesken sittem- 1989 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 33535: min neuvoteltu alkuperäistä halvempi hinta eli 4 markkaa Haminan kaupungin osittain 33536: miljoonaa markkaa. puolustuslaitoksen käyttöön rakenta- 33537: Lunastushinnan viipyminen on aiheuttanut man liikuntahallin osuuden lunastami- 33538: taloudellisissa vaikeuksissa olevalle kunnallis- seksi valtiolle. 33539: hallinnolle Haminassakin ylimääräistä harmia. 33540: 33541: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 33542: 33543: Matti Vähänäkki 33544: 1988 vp. 933 33545: 33546: Raha-asia-aloite n:o 872 33547: 33548: 33549: 33550: 33551: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta Jamilahden kansan- 33552: opiston oppilasasuntolan rakentamisesta aiheutuneisiin kus- 33553: tannuksiin 33554: 33555: Eduskunnalle 33556: 33557: Karjalan Evankelinen Seura ry. omistaa ja yl- taa opiston ylläpitäjälle kohtuuttoman pitkäai- 33558: läpitää Haminan kaupungissa Jamilahden kan- kaisen rasituksen. 33559: sanopistoa, joka uudistuneen opetusohjelman- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 33560: sa puitteissa on järjestänyt ja järjestää edelleen nioittaen, 33561: monia ammattiin tai ammattioppilaitokseen 33562: valmentavia kursseja mm. perhepäivähoito- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33563: tiedotusalalla. Viime vuonna yhdistys sai pää- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 33564: tökseen 42 oppilaan asunnon käsittävän oppi- 29.57.52 1 000 000 markkaa avustuk- 33565: lasasuntolan uudisrakennuksen rakennustyöt. seksi Karjalan Evankelinen Seura ry:l/e 33566: Niistä aiheutui noin 3 miljoonan markan velat, oppilasasuntolan rakennuttamisesta ai- 33567: joiden takaisinmaksusta selviytyminen aiheut- heutuneiden velkojen lyhentämiseen. 33568: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 33569: 33570: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo Matti Saarinen 33571: Jukka Roos Esko Almgren Jorma Rantanen 33572: Virpa Puisto Ilkka Joenpalo 33573: 934 1988 vp. 33574: 33575: Raha-asia-aloite n:o 873 33576: 33577: 33578: 33579: 33580: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusankosken kau- 33581: pungin rakennuttaman sairaanhoito-oppilaitoksen lunastami- 33582: seksi valtiolle 33583: 33584: Eduskunnalle 33585: 33586: Kuusankosken kaupunki on vuosina 1983- aikana on tapahtunutta viivästymistä pidettävä 33587: 84 rakennuttanut alueelleen sairaanhoito-oppi- kohtuuttomana. 33588: laitoksen, joka vuokrattiin jo silloin toimintan- Valtion tulisi lunastaa Kuusankosken sai- 33589: sa aloittaneelle opistolle, jossa tällä hetkellä on raanhoito-opiston tilat esimerkiksi kolmen vuo- 33590: noin 350 oppilasta. Hankkeen rakennuskustan- den ajalle jaetulla maksusuunnitelmalla siten, 33591: nukset hoidettiin kokonaan Kuusankosken kau- että 5 miljoonaa markkaa maksettaisiin vuonna 33592: pungin toimesta. Valtion suorittamasta, myö- 1989, 5 miljoonaa markkaa vuonna 1990 ja 5 33593: hemmin tapahtuvasta rakennusten lunastami- miljoonaa markkaa vuonna 1991. 33594: sesta valtiolle sovittiin rakentamisaikana, kui- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33595: tenkin siten, ettei täsmällistä lunastamisaikaa nioittaen, 33596: sopimuksessa mainittu. Tilojen kokonaiskus- 33597: tannukset ovat yhteensä 15 miljoonaa markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33598: Vaikka tilojen valmistumisesta on kulunut jo 1989 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 33599: useita vuosia, ei valtio ole vielä hoitanut sopi- markkaa alkurahoituksena Kuusankos- 33600: muksen sille asettamia velvoitteita eikä siis ole ken kaupungin rakennuttaman sairaan- 33601: lunastanut tiloja valtiolle. Nykyisenä erityisesti hoito-oppilaitoksen lunastamiseksi val- 33602: kunnallishallintoa taloudellisesti koettelevana tiolle. 33603: 33604: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 33605: 33606: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo Virpa Puisto 33607: Matti Saarinen Jukka Roos Jorma Rantanen 33608: Jukka Gustafsson Ilkka Joenpalo 33609: 1988 vp. 935 33610: 33611: Raha-asia-aloite n:o 874 33612: 33613: 33614: 33615: 33616: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Haminassa järjestet- 33617: tävän kansainvälisen sotilasmusiikkitapahtuman tukemiseen 33618: 33619: 33620: Eduskunnalle 33621: 33622: Haminan kaupungissa aiotaan kesällä 1989 Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 33623: järjestää kaupungin, puolustuslaitoksen sekä taen, 33624: mm. eri musiikkikulttuuritahojen yhteisvoimin 33625: kansainvälinen sotilasmusiikkitapahtuma, joka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33626: hyvin sopii vanhaan ja nykyiseenkin varuskun- 1989 tulo- ja menoarvioon 300 000 33627: takaupunkiin. Kotimaisten sotilasmusiikkiyhty- markkaa Haminan kaupungissa vuon- 33628: eiden lisäksi on tilaisuuteen kaavailtu osallistu- na 1989 järjestettävän kansainvälisen 33629: van sotilasmusiikin taitajia myös Neuvostolii- sotilasmusiikkitapahtuman järjestelyjen 33630: tosta, Pohjoismaista ja USA:sta. Hankkeen avustamiseksi. 33631: kustannusarvioksi on laskettu 3-4 miljoonaa 33632: markkaa. 33633: 33634: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 33635: 33636: Matti Vähänäkki 33637: 936 1988 vp. 33638: 33639: Raha-asia-aloite n:o 875 33640: 33641: 33642: 33643: 33644: Väbänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta Kouvolan kaupungin 33645: Kirjokiven leiri- ja kurssikeskuksen kehittämiseksi 33646: 33647: 33648: Eduskunnalle 33649: 33650: Kouvolan kaupungin Kirjokiven leiri- ja Kuntapuolella on hankkeessa Kouvolan kau- 33651: kurssikeskus on jo vuosia odottanut laajennus- pungin ohella mukana Valkealan kunta. 33652: toimia ja keskuksen saamista valtakunnalliseksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33653: leiri- ja kurssikeskukseksi. Hanke on hyväksyt- nioittaen, 33654: ty Kymen läänin nuorisotilasuunnitelmaan, ja 33655: se on myös valtakunnallisessa leiri- ja kurssi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33656: keskussuunnitelmassa. Hankkeen valtionrahoi- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 33657: tusosuus on yhteensä 3 miljoonaa markkaa, ja markkaa alkurahoituksena Kouvolan 33658: läänissä edellytetään, että tämä koko läänin kaupungin Kirjokiven leiri- ja kurssikes- 33659: kannalta tärkeä ja odotettu hanke toteutetaan kuksen laajentamiseksi valtakunnalli- 33660: vuosina 1989-90, jolloin kumpanakin vuote- seksi leiri- ja kurssikeskukseksi. 33661: na valtio rahoittaisi 1,5 miljoonaa markkaa. 33662: 33663: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 33664: 33665: Matti Väbänäkki Raimo Vuoristo Virpa Puisto 33666: Matti Saarinen Jukka Roos Jorma Rantanen 33667: Jukka Gustafsson Ilkka Joenpalo 33668: 1988 vp. 937 33669: 33670: Raha-asia-aloite n:o 876 33671: 33672: 33673: 33674: 33675: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Kymenlaakson syöttöve- 33676: sijohdon (Anjalankoski, Kotka, Vehkalahti) rakentamiseen 33677: 33678: 33679: Eduskunnalle 33680: 33681: Kotkan ja Anjalankosken kaupungit sekä että valtio tulee ihmisen yhden perustarpeen eli 33682: Vehkalahden kunta ovat saaneet vesioikeudelta puhtaan juomaveden saannin osalta vastaan 33683: luvan rakentaa tekopohjavesilaitoksen Valkea- suuremmalla panoksella kuin mainitulla 50,3 33684: lan kunnan Kuivalan kylään. Tekopohjavesilai- miljoonalla markalla. Kymijokivarressa ovat 33685: tokselta johdetaan vesi osakaskuntien käyttöön tehtaat vuosikymmenten aikana saastuttaneet 33686: eteläiseen Kymenlaaksoon vuosina 1988-1991 yhdyskuntien puhdasvesilähteen, ja näin ollen 33687: rakennettavia yhdysvesijohtoja pitkin. Hank- olisi kohtuullista, että yksi puunjalostusteolli- 33688: keesta aiheutuvat kokonaiskustannukset ovat suuden merkittävin alue saisi kompensaation 33689: tämän hetken arvion mukaan noin 175 miljoo- siitä, että sen raakavesilähde on valtion vientite- 33690: naa markkaa. Asiaan on valtion vuoden 1988 ollisuuden nimissä saastutettu. Valtion osuuden 33691: budjetissa varattu alkumäärärahaksi 1 miljoona tulisikin olla 100 miljoonaa markkaa Kymen- 33692: markkaa. Valtionosuudeksi on samaisessa bud- laakson vedenhankintasuunnitelman kokonais- 33693: jetissa määritelty koko hankkeen kustannuksiin kustannuksista. 33694: 50,3 miljoonaa markkaa, jota on ehdottomasti Edellä olevan perusteella ehdotan, 33695: pidettävä liian pienenä. 33696: Eteläisen Kymenlaakson puhdasvesihuolto että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33697: on vuosikymmeniä huomattavalta osaltaan hoi- 1989 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 33698: dettu käyttämällä Kymijoen vettä sitä puhdis- markkaa Kymenlaakson syöttövesijoh- 33699: taen. Veden tämänhetkinen puhtausaste on kui- don ja siihen liittyvien laitteiden kustan- 33700: tenkin niin huono, että vain nyt kysymyksessä nusten valtionosuuden alkurahoitukse- 33701: oleva tekopohjavesiratkaisu pelastaa tilanteen. na ottaen huomioon, että valtionosuu- 33702: Rakennemuutosvaikeuksien vuoksi Kymenlaak- den kokonaismääräksi tulee hyväksyä 33703: sossa vaikeuksissa olevat kunnat edellyttävät, JOO 000 000 markkaa. 33704: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 33705: 33706: Matti Vähänäkki 33707: 938 1988 vp. 33708: 33709: Raha-asia-aloite n:o 877 33710: 33711: 33712: 33713: 33714: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Kannusjärven paikallis- 33715: tien n:o 14675 (Vehkalahti) kunnostamiseen 33716: 33717: 33718: Eduskunnalle 33719: 33720: Kannusjärven paikallistie n:o 14675 Kymen tehtyjen suunnitelmien pohjalta ja tie päällys- 33721: läänissä, Vehkalahden kunnassa, on n. 18 km teitäisiin ainakin tarpeellisilta osiltaan, olisivat 33722: pitkä, mutkikas, monin osin liikenteellisesti kustannukset noin 5 miljoonaa markkaa. Sum- 33723: vaarallinen ja suurimmalta osaltaan päällystä- maan sisältyvät TVL:n Kymen piirin nimettyjen 33724: mätön. Tie välittää liikennettä Haminasta luo- kohteiden ja varatyökohteiden erilliset summat. 33725: teeseen maaseudulle ja on erittäin käytetty yh- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 33726: dystie mm. Anjalankoskelle. Tien varrella on taen, 33727: runsasta asutusta ja myös mm. seurakunnan 33728: toimintaa sekä yritystoimintaa. Husulan taaja- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33729: man kohdalla tie kaipaa erityisjärjestelyjä mm. 1989 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 33730: kevyen liikenteen osalta, joihin järjestelyihin markkaa Kannusjärven paikallistien n:o 33731: Vehkalahden kunta on osaltaan lupautunut 14675 (Vehkalahti) kunnostamiseksi ja 33732: osallistumaan ja odottaa valtion päätöksiä. Mi- päällystämiseksi tarpeellisilta osiltaan. 33733: käli tie tarpeellisilta osiltaan kunnostettaisiin 33734: 33735: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 33736: 33737: Matti Vähänäkki 33738: 1988 vp. 939 33739: 33740: Raha-asia-aloite n:o 878 33741: 33742: 33743: 33744: 33745: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta Pitkäkosken-Mie- 33746: hikkälän paikallistien n:o 14736 peruskorjaukseen 33747: 33748: 33749: Eduskunnalle 33750: 33751: Paikallistien n:o 14736 perusparantaminen, tieyhteys vuorossa vasta v. 1990, ja sen kustan- 33752: oikaisu ja kestopäällystäminen välillä Pitkäkos- nusarvio on runsaat 7 miljoonaa markkaa. Ot- 33753: ki-Miehikkälä on Miehikkälän kunnan elin- taen huomioon vaikeudet saada ja säilyttää 33754: keinoelämän kehittämiselle kiireellinen ja vält- työnantajia haja-asutusalueilla olisi mitä toivot- 33755: tämätön. Tieosuus välittää liikennettä kunnan tavinta, että perusparannustyö saataisiin alka- 33756: keskustasta Pitkällekoskelle, josta on jo perus- maan jo vuonna 1989. 33757: korjattu tieosuus Onkaman kautta Paijärvelle Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 33758: ja edelleen hyvä tieyhteys Haminaan. Pitkällä- nioittaen, 33759: koskella sijaitsee alhaisen kantokykyluokan 33760: Miehikkälän suurin yksityinen työnantaja, lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33761: kennöitsijä, jolla on Pitkälläkoskella n. 30 lin- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 33762: ja-auton varikko ja tukiasema. Liikennöitsijä 31.24. 77 1 000 000 markkaa paikallis- 33763: välittää mm. huomattavasti turistiliikennettä tien n:o 14736 perusparantamisen aloit- 33764: Neuvostoliittoon ja on huonojen yhteyksien tamiseen Miehikkälän ja Pitkäkosken 33765: vuoksi kunnan keskustaan ollut vaikeuksissa. välillä. 33766: Tienpidon toimenpideohjelmassa on kerrottu 33767: 33768: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 33769: 33770: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo Matti Saarinen 33771: Jukka Roos Jorma Rantanen Virpa Puisto 33772: 940 1988 vp. 33773: 33774: Raha-asia-aloite n:o 879 33775: 33776: 33777: 33778: 33779: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta Merenlahden paikal- 33780: listien n:o 14807 peruskorjaukseen 33781: 33782: 33783: Eduskunnalle 33784: 33785: TVL:n Kymen piirillä on jo pitkään ollut vi- telma on jo vahvistettu ja vain toteuttamista 33786: reillä hanke Merenlahden paikallistien n:o vailla. Vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon sisäl- 33787: 14807 rakenteen parantamisesta ja tien päällys- lytettävä alkurahoitus, esim. 500 000 mark- 33788: tämisestä. Tämä TVL:n toimenpideohjelman kaa, olisi omiaan tässä vaiheessa tyydyttämään 33789: hanke n:o 2210 koskee noin 9,0 kilometrin pai- alueen kuntia ja olisi osoitus siitä, että hank- 33790: kallistieosuutta, joka oleellisesti parantaa Tai- keen päärahoitus ja toteutus voitaisiin suorittaa 33791: palsaaren kunnan sisäistä yhteydenpitoa ja toi- seuraavana vuonna eli 1990. 33792: saalta toimii kokoojatienä Lappeenrantaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 33793: suuntautuvaa liikennettä ajatellen, on jo vuosia nioittavasti, 33794: odottanut vuoroaan, ja sitä on jatkuvasti työn- 33795: netty tuonnemmaksi. Tien rakenteen paranta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33796: minen ja päällystäminen olisi toteutuessaan mi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 33797: tä suurimmassa määrin omiaan parantamaan 31.24.77 500000 markkaa Merenlah- 33798: Taipalsaaren kunnan matkailuelinkeinon kehit- den paikallistien n:o 14807 peruskor- 33799: tämisedellytyksiä. Hankkeen kokonaiskustan- jauksen aloittamiseen. 33800: nusarvio on 7 miljoonaa markkaa. Tiesuunni- 33801: 33802: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 33803: 33804: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo Matti Saarinen 33805: Jukka Roos Jorma Rantanen Virpa Puisto 33806: 1988 vp. 941 33807: 33808: Raha-asia-aloite n:o 880 33809: 33810: 33811: 33812: 33813: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta Anjalankosken kau- 33814: pungin Ummeljoen taajaman ohitustien rakentamiseen 33815: 33816: 33817: Eduskunnalle 33818: 33819: Anjalankosken kaupungissa on jo pitkään Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33820: odotettu Ummeljoen taajaman ohitustien ra- nioittaen, 33821: kentamista, koska tie on maaseudun ja taaja- 33822: mien yhdystienä koettu välttämättömänä ja kii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33823: reellisenä liikenneturvallisuuden vuoksi. Hank- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 33824: keen numero on TVL:n suunnitelmissa 2205 ja 31.24. 77 2 000 000 markkaa Anjalan- 33825: maantien numero on 359. Hankkeen kokonais- kosken kaupungin Ummeljoen taaja- 33826: kustannusarvio on 8 miljoonaa markkaa, ja se man ohitustien rakentamisen alkurahoi- 33827: tulisi rahoittaa siten, että vuonna 1989 tiehen si- tukseen. 33828: joitettaisiin 2 miljoonaa markkaa ja vuonna 33829: 1990 6 miljoonaa markkaa. 33830: 33831: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 33832: 33833: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo Virpa Puisto 33834: Matti Saarinen Jukka Roos Jorma Rantanen 33835: Jukka Gustafsson 33836: 942 1988 vp. 33837: 33838: Raha-asia-aloite n:o 881 33839: 33840: 33841: 33842: 33843: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisestajalankulku-ja pyörä- 33844: tien rakentamiseen Tavastilan-Ylänummen maantielle n:o 33845: 3582 33846: 33847: Eduskunnalle 33848: 33849: Tavastilan-Ylänummen maantien n:o 3582 valvota. Asiantuntijat pitävätkin kevyen liiken- 33850: varrella Kotkan kaupungissa on Tavastilan ala- teen väylän saamista ainoana ratkaisuna. 33851: asteen koulu, kauppapuutarha sekä uutta ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 33852: vanhaa asutusta, jotka kaikki synnyttävät run- nioittavasti, 33853: saasti kevyttä liikennettä. Kymen tie- ja vesira- 33854: kennuspiiri ja mm. Kotkan kaupungin teknilli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33855: nen lautakunta, samoin kuin mm. paikallinen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 33856: työväenyhdistys, ovat vuosien mittaan useissa 31.24. 77 600 000 markkaa jalankulku- 33857: eri yhteyksissä todenneet ne vaarat, jotka var- ja pyörätien rakentamisen aloittamiseen 33858: sinkin koululaisia uhkaavat tällä erittäin run- Tavastilan- Ylänummen maantielle n:o 33859: saasti liikennöidyllä tiellä. Alueelle on runsai- 3582. 33860: den pyyntöjen johdosta asetettu 60 km:n tunti- 33861: nopeusrajoitus, mutta tätä rikotaan yleisesti, ei- 33862: kä nopeusrajoituksen noudattamista juurikaan 33863: 33864: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 33865: 33866: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo Matti Saarinen 33867: Jukka Roos Jorma Rantanen Virpa Puisto 33868: Ilkka Joenpalo 33869: 1988 vp. 943 33870: 33871: Raha-asia-aloite n:o 882 33872: 33873: 33874: 33875: 33876: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyhtään Kaunissaa- 33877: ren reitti- ja vierasvenesataman rakentamiseen 33878: 33879: 33880: Eduskunnalle 33881: 33882: Pyhtään kunnassa sijaitsevan Kaunissaaren Sataman rakentamiseen osallistumisen ohella 33883: käyttö valtakunnallisena veneilijöiden virkistys- edellytetään, että valtio huolehtii satamaan joh- 33884: alueena ja -satamana on jatkuvasti kasvanut. tavien vesiväylien ajanmukaisesta kunnosta ja 33885: Veneiden koon kasvaessa on sataman sisääntu- lisääntyneen käytön vaatimista suuremmista sy- 33886: lo käynyt ahtaaksi ja vaaralliseksi, lisäksi sata- väyksistä. 33887: maa vaivaa mataluus. Sataman kunnostamisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 33888: 1 vaihe on kustannuksiltaan n. 2,5 miljoonaa nioittaen, 33889: markkaa ja toinen vaihe n. 1 miljoona mark- 33890: kaa. 1 vaiheeseen kuuluvat satama-altaan ruop- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33891: paus, uusi aallonmurtaja, aallonmurtajan ver- 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 33892: hoilu, vierasvenepaikat ja reittiliikenteen lai- markkaa Pyhtään Kaunissaaren reitti- ja 33893: turi. vierasvenesataman rakentamisen I vai- 33894: Kunnan ynnä muiden sijoitusten lisäksi tarvi- heen valtionosuuteen. 33895: taan 1 vaiheen toteutukseen valtionosuutta 2 33896: miljoonaa markkaa. 33897: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 33898: 33899: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo Virpa Puisto 33900: Matti Saarinen Jukka Roos Jorma Rantanen 33901: Jukka Gustafsson 33902: 944 1988 vp. 33903: 33904: Raha-asia-aloite n:o 883 33905: 33906: 33907: 33908: 33909: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Kuorsalon saaren vieras- 33910: vene- ja huoltolaiturin rakentamiseksi Vehkalahdelle 33911: 33912: 33913: Eduskunnalle 33914: 33915: Kuorsalon saari sijaitsee Vehkalahden kun- sessa lahdessa. Kunta on myös muuten osallis- 33916: nan alueella itäisellä Suomenlahdella. Saaressa tunut saarelaisille tarpeellisien laitteiden kus- 33917: on vanha kalastajakylä, ja siellä on sekä vaki- tannuksiin, mutta uuden laiturin teko muodos- 33918: tuista asutusta että varsinkin runsasta kesäasu- taa liian suuren taloudellisen uhrauksen yhdelle 33919: tusta ja tilapäistä matkailijaliikennettä. Saares- kunnalle ottaen huomioon, että laiturin käyttö 33920: sa on edelleen käytössä oleva hautausmaa, jon- on ylikunnallista luonteeltaan. Kustannusarvio 33921: ne haudattavat, entiset saarelaiset, kuljetetaan on n. 1 milj. mk. 33922: meritse. Kunnollisen laiturin saaminen on vält- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 33923: tämätöntä myös huoltoliikenteen ja mm. palo- taen, 33924: ja pelastustoimen sekä vuoroliikenteen vuoksi. 33925: Tällä hetkellä on saaren huoltolaituri käyttö kel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33926: voton, ja sen sijainti yksityisellä maalla on pan- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 33927: tu kysymyksenalaiseksi. Vehkalahden kunta on markkaa uuden vierasvene-ja huoltolai- 33928: tarjonnut uuden laiturin paikaksi omistamansa turin rakentamiseksi Kuorsalon saareen 33929: vanhan koulun paikkaa, joka sijaitsee suojai- Vehkalahden kuntaan. 33930: 33931: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 33932: 33933: Matti Vähänäkki 33934: 1988 vp. 945 33935: 33936: Raha-asia-aloite n:o 884 33937: 33938: 33939: 33940: 33941: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta ajoharjoitteluradan 33942: rakentamiseen Anjalankoskelie 33943: 33944: 33945: Eduskunnalle 33946: 33947: Liikenneministeriön aikanaan asettama työ- valta paikalta kunnan keskustoimintojen lähei- 33948: ryhmä on jättänyt 30.4.1986 liikenneministe- syydestä sekä sen lisäksi teettänyt Liikennetur- 33949: riölle ehdotuksensa ajoharjoitteluratojen ra- van asiantuntijana radan alustavan rakentamis- 33950: kentamiseksi ja sijoituspaikoiksi eri puolille val- suunnitelman. Erittäin merkityksellisenä pide- 33951: takuntaa. Raportin mukaan ehdotetaan raken- tään vilkkaasti liikennöidyssä Kymenlaaksossa, 33952: nettavaksi yhteensä 28 rataa, joista kaksi tulisi että radan rakentamiseen päästäisiin vuonna 33953: sijoitettavaksi Kymen lääniin, toinen näistä An- 1989. Mainittakoon, että valtion rahoitusta on 33954: jalankoskelle Kymenlaaksossa ja toinen Imat- kokeilumielessä jo varattu Imatran rataa var- 33955: ralle Etelä-Karjalassa. Työryhmän käsityksen ten, mutta se ei etäisyytensä vuoksi palvele lain- 33956: mukaan tulisi ajoharjoitteluradan ylläpitäjäksi kaan Kymenlaaksoa. 33957: asettaa ratakohtainen säätiö, johon tulisivat Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 33958: mukaan niin valtio kuin ao. kuntakin tahi nioittavasti, 33959: useammat alueen kunnat. Ajoratakohtaiset pe- 33960: rustamiskustannukset arvioidaan noin 2 miljoo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 33961: naksi markaksi. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 33962: Anjalankoskelie kaavailtua ajoharjoittelura- 31.40.50 500 000 markkaa ajoharjoitte- 33963: taa varten on Anjalankosken kaupunki jo ryh- luradan rakentamiseksi Anjalankos- 33964: tynyt aktiivisiin toimenpiteisiin. Se on mm. kel/e. 33965: hankkinut rataa varten maa-alueen tavoitelta- 33966: 33967: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 33968: 33969: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo Matti Saarinen 33970: Jukka Roos Jorma Rantanen Virpa Puisto 33971: 33972: 33973: 33974: 33975: 60 280129N 33976: 946 1988 vp. 33977: 33978: Raha-asia-aloite n:o 885 33979: 33980: 33981: 33982: 33983: Väbänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta Haminan kaupungil- 33984: le uusien öljy- ja kuivalastisatamien laitteistojen palvelujen 33985: markkinointiin 33986: 33987: Eduskunnalle 33988: 33989: Haminan kaupunki on viimeisten noin 10 laitosta. Valtion osuus korkotukilainan ja -tuen 33990: vuoden aikana sijoittanut kaupungin varoja osalta on ollut lähinnä marginaalinen koko si- 33991: satamiensa palveluvarustuksen parantamiseen joitustoimintaan nähden. Nykyajan merenku- 33992: yli 100 miljoonaa markkaa. Tällä hetkellä Ha- lussa edustaa satamien markkinointi niin itä- 33993: minan satamalaitos onkin yksi valtakunnan kuin länsikauppaakin ajatellen keskeistä osaa. 33994: uudenaikaisimmista ja välityskykyisimmistä. Asianmukaista olisi, että valtiovalta yhtä hy- 33995: 1980-luvun alussa valmistui Palokangas 1 -pro- vin kuin yksityistäkin yritystoimintaa avustai- 33996: jekti, ja vuonna 1987 vihittiin käyttöön Palo- si myös kunnallista liiketoimintaa erilaisessa 33997: kangas 2 -projekti, joka viimeksi mainittu mak- markkinointi- ja tiedotustoiminnassa. 33998: soi kaupungille yli 30 miljoonaa markkaa. Mo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 33999: lemmat osat ovatkuivalasti-ja pulp-tavarasata- nioittaen, 34000: mia. Tämän vuosikymmenen aikana on valmis- 34001: tunut niin ikään Haminan uudistettu öljysata- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 34002: ma ja laajat ratapihatyöt, samoin kuin laaja- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 34003: mittaiset satamaväylätyöt. Kaupungin väkilu- 31.99.40 750000 markkaa avustukseksi 34004: kuun (runsaat 10 000 asukasta) nähden on Haminan kaupungille sen uusien sata- 34005: Haminan kaupunki huomattavalla tavalla ra- malaitteistojen palvelujen markkinoi- 34006: kentanut koko valtakuntaa palvelevaa satama- mista varten. 34007: 34008: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 34009: 34010: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo Matti Saarinen 34011: Jukka Roos Jorma Rantanen Virpa Puisto 34012: Jukka Gustafsson 34013: 1988 vp. 947 34014: 34015: Raha-asia-aloite n:o 886 34016: 34017: 34018: 34019: 34020: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Haminan satamaan joh- 34021: tavan syväväylän rakentamiseen 34022: 34023: 34024: Eduskunnalle 34025: 34026: Haminan kaupungin satamiin johtaa tätä ny- suunnitelmia. Liiallisen viivästymisen estämi- 34027: kyä 10 metrin syväväylä, joka on nykyiselle seksi tulisi merenkulkuhallituksen saada Hami- 34028: aluskannalle liian matala, varsinkin kun kau- nan syväväylää varten vuoden 1989 talousar- 34029: punki on satamalaitureita rakentaessaan omalta viossa 2 miljoonan markan tutkimus- ja suun- 34030: osaltaan varautunut suurempiin aluskokoihin. nittelumääräraha. 34031: Niinpä on syväväylän saaminen 10 metrin sy- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 34032: vyydestä 11 ,5-metriseksi välttämätöntä, jotta taen, 34033: uusi Palokankaan syvälaituri voitaisiin tehok- 34034: kaasti hyödyntää. Haminan syväväylän saami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 34035: nen 11 ,5 metrin syvyiseksi parantaisi koko Ky- 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 34036: menlaakson tuotantotoiminnan kehitysedelly- markkaa Haminan satamaan rakennet- 34037: tyksiä mitä parhaiten. tavan syväväylän (IJ,5 m) tutkimus- ja 34038: Syväväylän rakentamiskustannuksia ei voida suunnittelukustannuksiin. 34039: tietää tai arvioida ennen ao. tutkimuksia ja 34040: 34041: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 34042: 34043: Matti Vähänäkki 34044: 948 1988 vp. 34045: 34046: Raha-asia-aloite n:o 887 34047: 34048: 34049: 34050: 34051: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristönhoito- 34052: avustuksiksi Suomenlahden saaristokunnille 34053: 34054: 34055: Eduskunnalle 34056: 34057: Pienveneillä suoritettava matkailu ja retkeily huomattavin ympäristönsuojelullinen merkitys, 34058: on Suomenlahden rannikolla suunnattomasti li- sillä veneilyyn liittyvän rantautumisen yms. kes- 34059: sääntynyt. Purje- ja moottoriveneillä suoritetut kittyessä sille varatuille alueille säästyisi saaristo 34060: matkat ylittävät säännönmukaisesti kunnalliset, muilta osin. Ympäristönhoitoavustuksia tulisi 34061: maakunnalliset, valtakunnanosia koskevat ja jatkossa jakaa kunnille riippumatta siitä, onko 34062: jopa kansainväliset rajat. Tilanne on aiheutta- kunnan alueen saaristossa vakituista asutusta 34063: nut rannikkoseudun kunnille huomattavia pai- vai ei. Avustuksien määrä voitaisiin sitoa esim. 34064: neita sekä yleisten virkistysalueiden ostamiseen markkoina siihen hehtaarimäärään nähden, mi- 34065: että niiden varustamiseen laiturein, keittoka- tä kunta on hankkinut omistukseensa virkistys- 34066: toksin, vesihuoliolla yms. Kuntien mahdollisuu- tarkoitukseen soveltuvia saaristoalueita. 34067: det asian hoitamiseen ovat taloudellisesti ja Edellä olevan perusteella ehdotamme, 34068: usein halukkuudenkin osalta rajalliset, sillä 34069: kaukaa saapuvat veneilijät eivät ainakaan vielä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 34070: nykyisin tuota asemakunnalle elinkeinotoimin- 1989 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 34071: nan mainittavaa vilkastumista tai tuloja muu- markkaa käytettäväksi kunnille myön- 34072: ten. Yleisesti katsotaankin, että valtion tulisi ol- nettäviksi ympäristönhoitoavustuksiksi 34073: la entistä voimakkaammin mukana sekä virkis- saariston yleisten virkistysalueiden kun- 34074: tysalueiden ostoissa että niiden varustamisessa toonpanemiseen Suomenlahden ranni- 34075: Suomenlahden rannikolla. Asialla olisi mitä kolla. 34076: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 34077: 34078: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo Matti Saarinen 34079: Jukka Roos Jorma Rantanen Virpa Puisto 34080: Ilkka Joenpalo 34081: 1988 vp. 949 34082: 34083: Raha-asia-aloite n:o 888 34084: 34085: 34086: 34087: 34088: Vähänäkki ym.: Määrärahan osoittamisesta virkistysalueiden 34089: hankkimiseen Suomenlahden saaristosta 34090: 34091: 34092: Eduskunnalle 34093: 34094: Suomenlahden rannikolla, aina Virolahdelta nikon kasvavan veneliikenteen matkailullisen, 34095: Hankoniemeen saakka, on kesämökkirakenta- ylikunnallisen, kansallisen ja jopa kansainväli- 34096: minen yleistynyt siinä määrin, että yleiseen vir- sen merkityksen ja myöntäisi hakemuksesta 34097: kistäytymiseen, maihinnousuun, yöpymiseen avustuksia ko. maanostoihin. Avustuksien edel- 34098: yms. vapaita rantoja on vuosi vuodelta yhä vä- lytyksenä tulisi luonnollisesti olla, että saaret ja 34099: hemmän tahi ne ovat yhä vaikeammin löydettä- saaristoalueet, joita kaupat koskisivat, olisivat 34100: vissä. Toisaalta on purjehdus ja moottorivenei- asianomaisessa kunnassa yleisiksi virkistys- 34101: ly saavuttanut yhä laajenevat mittasuhteet sekä alueiksi lopullisesti määrättyjä esimerkiksi vah- 34102: kansallisesti että kansainvälisesti. vistuksen saaneen saaristoalueen yleiskaavan 34103: Useat kunnat ovat tiedostaneet yleisten aluei- pohjalta ja että alue olisi myös seutukaavallises- 34104: den tarpeen Suomenlahden saaristossa ja osta- ti varattu samaan tarkoitukseen. 34105: neet sekä omia kuntataisiaan että vieraspaikka- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 34106: kuntalaisia palvelevia rantautumis- ym. paikko- 34107: ja ja myös niitä varustaneet veneretkeilijöitä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 34108: varten. Valitettavasti kuitenkin kuntien voima- 1989 tulo- ja menoarvioon 8 000 000 34109: varat laajempien alueiden hankintoihin ovat ra- markkaa avustuksien myöntämiseksi 34110: jalliset ja monissa tapauksissa hankitut alueet kunnille virkistysalueiden ostoon Suo- 34111: ovat jääneet liian pieniksi ajatellen esim. Ahve- menlahden saaristosta, niissä tapauksis- 34112: nanmaalta, Helsingin seudulta ja ulkomailta sa, joissa alueen ostamisella on sen laa- 34113: Suomenlahden itäosiin suuntautuvia yhä kasva- juuden, kaavallisesti vahvistetun käyttö- 34114: via veneilijöiden määriä. tarkoituksensa yms. seikkojen perusteel- 34115: Kuntien halukkuutta laajempien saaristo- la ylikunnallista, kansallista tai kansain- 34116: alueiden ostoon lisäisi huomattavasti, jos valtio välistä matkailullista merkitystä. 34117: omalta osaltaan tunnustaisi Suomenlahden ran- 34118: 34119: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 34120: 34121: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo Matti Saarinen 34122: Jukka Roos Jorma Rantanen Virpa Puisto 34123: Jukka Gustafsson Ilkka Joenpalo 34124: 950 1988 vp. 34125: 34126: Raha-asia-aloite n:o 889 34127: 34128: 34129: 34130: 34131: Vähänäkki: Määrärahan osoittamisesta Haminan kaupungissa ja 34132: Vehkalahden kunnassa sijaitsevan Kirkkojärven kunnosta- 34133: miseksi 34134: 34135: Eduskunnalle 34136: 34137: Haminan kaupungin, Vehkalahden kunnan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 34138: ja ao. vesipiirin yhteistyöllä on tehty suunnitel- taen, 34139: ma mainittujen kuntien alueella sijaitsevan 34140: Kirkkojärven saamiseksi kuntoon liiallisen re- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 34141: hevöitymisen poistamiseksi ym. syistä. Kirkko- 1989 tulo- ja menoarvioon 800 000 34142: järvi on maamme tunnetuimpia lintujärviä, markkaa valtion osuudeksi Haminan 34143: mutta järveä uhkaa liiallisen rehevöitymisen kaupungissa ja Vehkalahden kunnassa 34144: vuoksi saastuminen, joka karkoittaa ajan myö- sijaitsevan Kirkkojärven kunnostami- 34145: tä linnuston. Nykyisellään ei järvi ole myöskään seen. 34146: ympäristönsä viihtyvyyttä lisäävä. Hankkeen 34147: kustannusarvio on 1,5 miljoonaa markkaa. 34148: 34149: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1988 34150: 34151: Matti V ähänäkki 34152:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025