<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
101 Käyttäjää paikalla!
0.0081532001495361
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988 1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
A_1988_1 | A_1988_2 | A_1988_3 | A_1988_4 | A_1988_5 | B_1988_1 | B_1988_2 | C_1988_1 | C_1988_2 | D_1988 | E_1988_1 | E_1988_2 | E_1988_3 | E_1988_4 | E_1988_5 | E_1988_6 | F_1988_1 | F_1988_2 | F_1988_3 | Hak_1988 | PTK_1988_1 | PTK_1988_2 | PTK_1988_3 | PTK_1988_4 |
1: Vuoden 1988 2: 3: VALTIOPÄIVÄT 4: 5: 6: 7: 8: Asiakirjat 9: E4 10: Raha-asia-aloitteet 890-1685 11: 12: 13: 14: EDUSKUNTA 15: HELSINKI 16: ISSN 0783-9901 17: 18: Helsinki 1988. Valtion painatuskeskus 19: SISÄLLYSLUETTELO i'AITIONE:UVOSTON 20: KANSLIA 21: 22: 23: 24: 25: Raha-asia-aloitteet 890-1685 26: 27: 28: Sivu Sivu 29: 890 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittami- 900 E. Aho: Määrärahan osoittamisesta 30: sesta Ilmajoen Musiikkijuhlat ry:n toimin- Tiilikkalan ja Määttäiän välisen maantien 31: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 951 peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 961 32: 33: 891 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittami- 901 E. Aho: Määrärahan osoittamisesta 34: sesta Suomen äänitearkisto ry:n toimin- Teknologian kehittämiskeskuksen konsul- 35: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 952 tointiyksikön perustamiseksi Keski-Poh- 36: janmaalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 962 37: 892 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittami- 38: sesta Työväenmusiikki-instituutin toimin- 902 E. Aho: Määrärahan osoittamisesta 39: Keski-Pohjanmaan keskussairaalan laa- 40: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 953 41: jennushankkeen toteuttamiseen . . . . . . . . . . . 963 42: 893 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittami- 903 E. Aho: Määrärahan osoittamisesta 43: sesta paikallislehtien koulutustoiminnan Räyringinjärven, Patananjärven ja Per- 44: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 954 honjoen kunnostustoimenpiteisiin . . . . . . . . 964 45: 46: 894 Aaltonen ym.: Määrärahan osoittami- 904 R. Aho ym.: Määrärahan osoittami- 47: sesta syöpäpotilaiden lomatoiminnan tu- sesta TVL :n Satakunnan tiepiirin perus- 48: kemiseen.................................. 955 tamiskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 965 49: 50: 895 E. Aho ym.: Määrärahan osoittami- - 905 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta 51: sesta Suomen Harrastajateatteriliiton toi- valtion virastotalon rakentamiseen Uu- 52: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 956 teenkaupunkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 966 53: 54: - 896 E. Aho: Määrärahan osoittamisesta - 906 Ahonen ym.: Määrärahan osoittami- 55: Kaustisen kansanmusiikkijuhlien järjestä- sesta Varsinais-Suomen Nuorisoseurat 56: miseen.................................... 957 ry:n toiminnan tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . 967 57: 58: 907 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta 59: 897 E. Aho: Määrärahan osoittamisesta eteläisen Vakka-Suomen yhdysvesijohdon 60: Lohtajan kirkkomusiikkijuhlien tukemi- 61: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 968 62: seen....................................... 958 63: 908 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta 64: 898 E. Aho ym.: Määrärahan osoittami- Lehmänkurkun tien rakentamisen suun- 65: sesta Kauno Kleemolan muistomerkki- nitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 969 66: hankkeen toteuttamiseen Kannuksessa . . . . 959 67: 909 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta 68: 899 E. Aho: Määrärahan osoittamisesta alikulkutunnelin rakentamiseen Uuden- 69: lisähenkilökunnan palkkaamiseksi Kan- kaupungin-Laitilan maantien ali Kaian- 70: nuksen turkistalouden tutkimusasemalle . . 960 nin keskustassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 970 71: 280129N 72: 4 Sisällysluettelo 73: 74: 75: Sivu Sivu 76: 910 Ahonen ym.: Määrärahan osoittami- 923 Aittoniemi: Määrärahan osoittamises- 77: sesta Uudenkaupungin junalauttasataman ta Suomen Luonnonsuojeluliiton Pirkan- 78: investointien korkotukeen . . . . . . . . . . . . . . . . 971 maan luonnonsuojelupiirin jäsenyhdistyk- 79: sille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 984 80: 911 Ahonen ym.: Määrärahan osoittami- 81: sesta Uudenkaupungin junalauttasataman 924 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta 82: ratapihan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 972 raamatunsuomennostyön loppuun saatta- 83: miseen.................................... 985 84: 912 Ahonen: Määrärahan osoittamisesta 85: Uudenkaupungin Hepokarin ja Kemiran 925 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta 86: satamien väylien syventämiseen . . . . . . . . . . . 973 Vanhan Testamentin apokryfikirjojen 87: käännöstyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 986 88: 913 Ahonen ym.: Määrärahan osoittami- 89: sesta suomalaisen osahankintateollisuuden 90: 926 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta 91: kehittämiseksi kansainvälisesti kilpailuky- 92: Vapaan sivistystyön yhteisjärjestön toi- 93: kyiseksi................................... 974 94: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . .. . . . .. . . . . . . 987 95: 914 Ahonen ym.: Määrärahan osoittami- 96: sesta ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien 927 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta 97: työttömyysturvan parantamiseen . . . . . . . . . 975 Pohjois-Suomen lasten- ja nuortenteatte- 98: rin perustamiseen . . . . . .. .. . . . . . . . . .. . . . . . . 988 99: 915 Aittoniemi: Määrärahan osoittamises- 100: ta esitutkintalain toteuttamisen edellyttä- 928 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta 101: mään poliisinvirkojen lisäämiseen......... 976 Työläisnuorison kasvatus, retkeily ja tuki 102: ry:n toimintaan........................... 989 103: 916 Aittoniemi: Määrärahan osoittamises- 104: ta konttorikoneiden hankkimiseen poliisi- 929 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta 105: piireihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 977 Hinttajärven - Lohinivan tien perus- 106: parantamiseen Kolarissa ja Rovaniemellä 990 107: 917 Aittoniemi: Määrärahan osoittamises- 108: ta uudenaikaisten virka-aseiden hankkimi- 930 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta 109: seen poliiseille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97 8 Turtolan - Lankojärven tien päällystys- 110: työhön.................................... 991 111: 918 Aittoniemi: Määrärahan osoittamises- 112: ta poliisin radioliikenteen puheensalaus- 931 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta 113: laitteiston hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 979 Lapissa toimivien sotaveteraanijärjestöjen 114: toiminnan tukemiseen . . .. .. . . . . .. . .. . .. .. 992 115: 919 Aittoniemi: Määrärahan osoittamises- 116: ta NMT-puhelimien hankkimiseksi polii- 117: 932 Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta 118: sin ns. ATARI-ryhmien käyttöön Hämeen 119: Rajaseutuliitto ry:n toiminnan tukemiseen 993 120: läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 980 121: 122: 920 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoitta- 933 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoitta- 123: misesta poliisikuorojen toiminnan tukemi- misesta tuotantotalouden assistentin toi- 124: seen....................................... 981 men perustamiseksi Vaasan korkeakou- 125: luun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 994 126: 921 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoitta- 127: misesta Suomen Kansanmusiikkiliitto ry:n 934 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoitta- 128: toiminnan tukemiseen . . . . .. .. . . . . .. .. .. . . 982 misesta Kauhajoen evankelisen opiston 129: peruskorjauksen rahoitukseen . . . . . . . . . . . . 995 130: 922 Aittoniemi ym.: Määrärahan osoitta- 131: misesta Ikaalisten Nouseva Voima ry:n ja 935 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoitta- 132: Ikaalisten Tarmo ry:n toiminnan tukemi- misesta Tangomusiikin Edistäruisyhdistys 133: seen....................................... 983 ry:n toiminnan tukemiseen................ 996 134: Sisällysluettelo 5 135: 136: Sivu Sivu 137: 936 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoitta- 949 Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoitta- 138: misesta uusien musiikkioppilaitosten otta- misesta ympäristövalistuksen antamiseen 139: miseen lakisääteisen valtionavun piiriin . . . 997 kuluttajille................................ 1013 140: 141: N:o 937 Ala-Harja ym.: Määrärahan 950 Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoitta- 142: osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan Nuori- misesta Epilepsialiitto ry:lle epilepsiaa sai- 143: soseura ry:lle seurantalomuseon suunnitte- rastavien nuorten terveyskasvatus- ja nuo- 144: luun . . . . . . . . . . . . . ... . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... . 998 risotoiminnan kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . 1014 145: 146: 938 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoitta- 951 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami- 147: misesta Sotavangit ry:n toiminnan tukemi- sesta Raahen sotilaspiirin esikunnan va- 148: seen....................................... 999 rastorakennuksen rakentamiseen . . . . . . . . . . 1015 149: 150: 939 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoitta- 952 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami- 151: misesta itsemaksavien sepelvaltimon ohi- sesta valtion Haapaveden virastotalon laa- 152: tusleikkauspotilaiden sairauskulujen pie- jentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1016 153: nentämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1000 154: 953 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami- 155: 940 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoitta- sesta Merijärven pääkirjaston rakentami- 156: misesta tuberkuloosin sairastaneiden kun- seen ....................................... 1017 157: toutuskurssitoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1002 158: 954 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami- 159: 941 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoitta- sesta kurssiosaston perustamiseksi Oulais- 160: misesta Jalasjärven Allergiakeskus ry:n ten kauppaoppilaitokseen................. 1018 161: toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1003 162: 955 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami- 163: 942 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoitta- sesta ammattikoululaisten yrittäjyyskoulu- 164: misesta tupakoinnin ehkäisytyöhön . . . . . . . 1004 tukseen Ruukissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1019 165: 166: 943 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoitta- 956 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami- 167: misesta Suomen Reumaliitto ry:n toimin- sesta 4H-neuvojien valtionavun korotta- 168: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1006 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1020 169: 170: 944 Ala-Harja ym.: Määrärahan osoitta- 957 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami- 171: misesta Elatusvelvollisten Liitto ry:n toi- sesta Pyhäjoen Viirretjärven luonnonra- 172: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1007 vintolammikon rakentamiseen . . . . . . . . . . . . 1021 173: 174: 945 Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoitta- 958 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami- 175: misesta opintokeskuksia ylläpitävien jär- sesta Kalajoen ja Settijoen pohjapatojen 176: jestöjen toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . 1008 rakentamiseen Haapajärvellä . . . . . . . . . . . . . 1022 177: 178: 946 Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoitta- 959 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami- 179: misesta Kansainvälisen teatteri-instituutin sesta Taiusajan ja sen sivuhaarojen per- 180: ja Pohjoismaiden teatteriunionin Suomen kaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1023 181: keskus ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . 1009 182: 960 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami- 183: 947 Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoitta- sesta Tähjänjoen ja Haarajoen perkaami- 184: misesta Tanssiteatteri Raatikolle uuden seen sekä Merijärven eteläpuolisen penke- 185: kiertueauton hankintaan.................. 1011 reen korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1024 186: 187: 948 Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoitta- 961 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami- 188: misesta Finland Festivals ry:n toiminnan sesta projektisihteerin palkkaamiseen Py- 189: tukemiseen................................ 1012 häjokialueen neuvottelukunnalle.......... 1025 190: 6 Sisällysluettelo 191: 192: Sivu Sivu 193: - 962 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami- 975 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami- 194: sesta maantien n:o 18217 kunnostamiseen sesta vammaisten lasten perheiden auton- 195: välillä Oulainen-Kastari-Ojala . . . . . . . . . 1026 hankinnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1039 196: 197: - 963 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami- 976 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami- 198: sesta Karvoskylän-Maliskylän maantien sesta taisteluvälineiden purkamiseen ja 199: perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1027 poistamiseen osallistuneiden miesten kun- 200: toutukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1040 201: - 964 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami- 202: sesta Lehtimäen-Kokkovuoren maantien 977 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami- 203: parantamiseen Oulaisissa . . . . . . . . . . . . . . . . . 1028 sesta Nurmesjärven ja Juurusjärven kun- 204: nostamiseen Kärsämäellä . . . . . . . . . . . . . . . . . 1041 205: 965 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami- 206: sesta Oulaisten Ahonperän paikallistien 978 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami- 207: kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1029 sesta Pyhäjoen kuivan uoman kunnosta- 208: miseen Kärsämäen Venetpalossa . . . . . . . . . . 1042 209: - 966 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami- 210: sesta Piipsjärven-Honkarannan paikal- 979 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta 211: listien parantamiseen Oulaisissa . . . . . . . . . . . 1030 Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksen kehi- 212: tysjoukkotoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1043 213: 967 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami- 214: sesta Pyhäjoen-Vihannin maantien pe- 980 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta 215: rusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1031 tutkimukseen lypsylehmien käyttäytymi- 216: sestä luonnonoloissa...................... 1044 217: - 968 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami- 218: 981 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta 219: sesta Tuomiojan-Relletin tien perus- 220: Suomen Terveydenhuoltoalan Opiskelijoi- 221: korjaamiseen Ruukissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1032 222: den Liiton toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . 1045 223: - 969 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami- 982 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta 224: sesta Välikylän-Miilurannan-Sydän- kamariorkesteri Avantin Suvisoitto- 225: maankylän paikallistien perusparantami- musiikkitapahtuman tukemiseen.......... 1046 226: seen Kärsämäellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1033 227: 983 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta 228: - 970 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami- rytmimusiikin edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1047 229: sesta kevyen liikenteen väylän rakentami- 230: seksi Oulaisten ja Piipsjärven välille . . . . . . 1034 984 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta 231: Helsinki Irish Festivalin tukemiseen....... 1048 232: - 971 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami- 233: sesta kevyen liikenteen väylien rakentami- 985 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta 234: seen Haapajärven Oksavalle . . . . . . . . . . . . . . 1035 Naiset 88 -produktion esittämiseen kesällä 235: 1989 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1049 236: 972 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami- 237: sesta alikulun rakentamiseen valtatielle 986 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta 238: n:o 4 Kärsämäen kirkonkylässä........... 1036 taidekoulu MAAn toiminnan tukemiseen 1050 239: 240: 973 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami- 987 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta 241: sesta malminetsinnän tehostamiseksi Ou- nuorisokasvatuksen kehittämiseen opti- 242: lun läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1037 miprojektin avulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1051 243: 244: - 974 Alaranta ym.: Määrärahan osoittami- 988 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta 245: sesta vanhainkodin ja terveyskeskuksen toimihenkilöjärjestöjen järjestöjohtajien 246: vuodeosaston rakentamiseksi Pyhäjoelle . . 1038 muistitiedon tallentamisprojektiin . . . . . . . . 1053 247: Sisällysluettelo 7 248: 249: Sivu Sivu 250: - 989 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta 1003 Andersson ym.: Määrärahan osoitta- 251: AIDS-tukikeskuksen toiminnan turvaami- misesta kotimaisten laatukirjojen tuotan- 252: seen ....................................... 1055 totukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1070 253: 254: 990 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta 1004 Andersson ym.: Määrärahan osoitta- 255: Suomen Mielenterveysseuran koulutus- misesta käytettäväksi arkkitehtuurinäytte- 256: toiminnan kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1056 lyihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1071 257: 258: - 991 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta 1005 Andersson ym.: Määrärahan osoitta- 259: prostituution haittojen ehkäisemiseen . . . . . 1057 misesta jazzmusiikin edistämiseen. . . . . . . . . 1072 260: 261: 992 Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta 1006 Andersson: Määrärahan osoittami- 262: asuntoalan järjestöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1058 sesta teatteriryhmien tukemiseen . . . . . . . . . . 1073 263: 264: 993 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 1007 Andersson ym.: Määrärahojen osoit- 265: sesta Kotkan merivartioaseman perus- tamisesta ylimääräisiin lisiin eräiden vä- 266: korjauskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1059 himmäisetuuksien korottamiseksi täyden 267: kansaneläkkeen tasolle.................... 1074 268: - 994 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 269: sesta Helsingin kristillisen koulun kanna- 1008 Andersson ym.: Määrärahan osoitta- 270: tusyhdistyksen toiminnan tukemiseen..... 1060 misesta pakolaiskiintiön lisäämiseen . . . . . . 1075 271: 272: 995 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 1009 Andersson ym.: Määrärahan osoitta- 273: sesta Näkövammaisten kirjaston eräisiin misesta kuntien terveyskeskusten käyttö- 274: palkkausmenoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1061 kustannuksiin henkilökuntavajauksen 275: poistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1076 276: 996 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 277: sesta Parikkalan Särkisalmen-Melkonie- 1010 Andersson ym.: Määrärahan osoitta- 278: men-Peruspohjan-Simpeleen maantien misesta valtionosuuteen kunnille kunnalli- 279: peruskorjausta varten..................... 1062 sen erikoissairaanhoidon käyttömenoihin 280: henkilökuntavajauksen poistamiseksi . . . . . 1077 281: 997 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 282: sesta Kotkan Mussalon syväsataman käy- 1011 Anttila ym.: Määrärahan osoittami- 283: tön markkinointiin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1063 sesta Hämeen lääninvankilan rakentami- 284: seen Kylmäkoskelie . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1078 285: - 998 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 286: sesta Yksinhuoltajien Liiton toiminnan tu- 1012 Anttila ym.: Määrärahan osoittami- 287: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1064 sesta Riihimäen keskusvankilan vankien 288: liikunta- ja tapaamistilojen rakentamiseen 1079 289: - 999 Almgren ym.: Määrärahan osoittami- 290: sesta veteraanikotien rakentamiseen tar- 1013 Anttila ym.: Määrärahan osoittami- 291: koitettuihin lainoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1065 sesta läänien kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1080 292: 293: 1000 Almgren ym.: Määrärahan osoitta- 1014 Anttila ym.: Määrärahan osoittami- 294: misesta rintamaveteraanien asuntojen pe- sesta pysyvän maanpuolustusnäyttelyn pe- 295: ruskorjauksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1066 rustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1081 296: 297: 1001 Andersson ym.: Määrärahan osoitta- 1015 Anttila: Määrärahan osoittamisesta 298: misesta korkeakoulututkimuksen lisäämi- Viialan keskustan koulun rakennushank- 299: seen ....................................... 1067 keeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1082 300: 301: 1002 Andersson ym.: Määrärahan osoitta- 1016 Anttila ym.: Määrärahan osoittami- 302: misesta taiteilijoiden käytettäväksi yksi- ja sesta Mustialan maatalousoppilaitoksen 303: kolmivuotisten apurahojen lisäämiseen vanhan opistorakennuksen peruskorjauk- 304: ylimääräisin järjestelyin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1069 seen....................................... 1083 305: 8 Sisällysluettelo 306: 307: Sivu Sivu 308: 1017 Anttila ym.: Määrärahan osoittami- 1031 Anttila ym.: Määrärahan osoittami- 309: sesta palloiluhallin ja uimahallin rakenta- sesta Lounais-Hämeen tiehankkeisiin . . . . . 1098 310: miseen Forssassa.. . . .. .. . . . .. .. . . . .. .. . . . . 1084 311: 1032 Anttila ym.: Määrärahan osoittami- 312: 1018 Anttila ym.: Määrärahan osoittami- sesta Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan alu- 313: sesta Forssan ratsastajat ry:lle talliraken- een tiehankkeisiin . . . .. . . . . . . . .. . . .. .. .. .. . 1100 314: nuksen rakentamiseen .. .. . . .. .. .. . . .. .. . . 1085 315: 1033 Anttila: Määrärahan osoittamisesta 316: 1019 Anttila: Määrärahan osoittamisesta 317: Päijät-Hämeen eräisiin tiehankkeisiin . . . . 1102 318: nuorisotilojen perustamiskustannuksiin . . . 1086 319: 320: 1020 Anttila ym.: Määrärahan osoittami- 1034 Anttila: Määrärahan osoittamisesta 321: sesta nuorten viljelijöiden tukemiseen . . . . . 1087 Vesivehmaan lentokentän kiitoradan le- 322: ventämiseen Asikkalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1103 323: 1021 Anttila ym.: Määrärahan osoittami- 324: sesta maaseudun pienimuotoisen yritystoi- 1035 Anttila ym.: Määrärahan osoittami- 325: minnan tukemiseen .. . . . . .. .. . . .. .. . . . .. .. 1088 sesta liukkaan kelin ajoharjoitteluradan 326: rakentamiseksi Urjalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1104 327: 1022 Anttila ym.: Määrärahan osoittami- 328: sesta siirtona maatilatalouden kehittämis- 1036 Anttila: Määrärahan osoittamisesta 329: rahastoon .. . . . .. . . . .. .. . . . .. .. . . . . .. . . . . .. 1089 Viialan rautatieaseman rakennussuunnit- 330: telun käynnistäiDiseksi .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 1105 331: 1023 Anttila ym.: Määrärahan osoittami- 332: sesta pellavan viljelyalan lisäämiseen, ko- 1037 Anttila ym.: Määrärahan osoittami- 333: timaisten pellavalajikkeiden kehittämiseen sesta kuluttajien ympäristövalistukseen . . . 1106 334: ja pellavan jalostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1090 335: 1038 Anttila ym.: Määrärahan osoittami- 336: 1024 Anttila: Määrärahan osoittamisesta 337: sesta eläkkeensaajien asumistukien yli- 338: Päijänteen tulvahaittojen selvittämiseen . . 1091 339: määräiseen korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1107 340: 1025 Anttila: Määrärahan osoittamisesta 341: Hauhon reitin rantapengerrysten aloitta- 1039 Anttila ym.: Määrärahan osoittami- 342: miseksi . . .. . . . . .. . . .. .. . . . .. .. . . . . . .. . . . . . 1092 sesta kunnille vanhusten, vammaisten ja 343: pitkäaikaissairaiden kotihoidon tukemi- 344: 1026 Anttila ym.: Määrärahan osoittami- seen....................................... 1108 345: sesta Matkun ja Kojon alueen vesihuolto- 346: hankkeeseen Forssassa.................... 1093 1040 Anttila ym.: Määrärahan osoittami- 347: sesta eräiden virkojen perustamiseksi Lou- 348: 1027 Anttila ym.: Määrärahojen osoitta- nais-Hämeen aluesairaalaan .. .. . .. . . . . .. . 1109 349: misesta maitotalouden tutkimustoiminnan 350: kehittämiseen . .. . . . . .. . . . . . .. . . . . .. .. . . . .. 1094 1041 Anttila ym.: Määrärahan osoittami- 351: sesta valtionosuutena kunnille ympäris- 352: 1028 Anttila ym.: Määrärahojen osoitta- 353: tönsuojelun käyttökustannuksiin . . . . . . . . . 1110 354: misesta Maatalouden tutkimuskeskukselle 355: hevossairaalan toiminnan käynnistämisek- 356: 1042 Anttila ym.: Määrärahan osoittami- 357: si tarvittavien virkojen perustamiseen . . . . . 1095 358: sesta jätehuollon edistämiseen . . . . . . . . . . . . 1111 359: 1029 Anttila ym.: Määrärahan osoittami- 360: sesta Maatalouden tutkimuskeskukselle 1043 Antvuori: Määrärahan osoittamises- 361: eräiden peruskorjaustöiden suorittamisek- ta Suomen Kotiseutuliiton toiminnan tu- 362: si ......................................... 1096 kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1112 363: 364: 1030 Anttila ym.: Määrärahan osoittami- 1044 Antvuori ym.: Määrärahan osoitta- 365: sesta Evon metsämuseon perustamiseen misesta vanhusten mielenterveyshäiriöitä 366: Evolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1097 koskevaan tutkimustyöhön . . . . . . . . . . . . . . . 1114 367: Sisällysluettelo 9 368: 369: Sivu Sivu 370: 1045 Antvuori ym.: Määrärahan osoitta- 1058 Apukka ym.: Määrärahan osoittami- 371: misesta nuorten yhteisöasumisen edistämi- sesta Sokiin alueen jatkotutkimuksiin . . . . . 1128 372: seen ...................................... . 1115 373: 1059 Apukka ym.: Määrärahan osoittami- 374: 1046 Antvuori ym.: Määrärahan osoitta- sesta korvaavien työpaikkojen luomiseen 375: misesta Helsingin Asuntojono ry:lle asun- Rautuvaaran lakkautettavan kaivoksen 376: nontarvitsijoiden palvelukeskuksen perus- työntekijöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1129 377: tamiseen ................................. . 1116 378: 1060 Astala: Määrärahan osoittamisesta 379: 1047 Apukka ym.: Määrärahan osoittami- piirihallintoviranomaisten hallinnon de- 380: sesta kuntien harkinnanvaraiseen avustuk- mokratisoimiskokeilun aloittamiseksi Tu- 381: seen....................................... 1117 run ja Porin läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1130 382: 1048 Apukka ym.: Määrärahan osoittami- 383: 1061 Astala ym.: Määrärahan osoittami- 384: sesta Kultamuseon toiminnan tukemiseen 1118 385: sesta valtion Raision virastotalon rakenta- 386: 1049 Apukka ym.: Määrärahan osoittami- misen aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . 1131 387: sesta Lapin turkistarhojen rehunkuljetus- 388: kustannusten tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1119 1062 Astala ym.: Määrärahan osoittami- 389: sesta valtion Uudenkaupungin virastota- 390: 1050 Apukka ym.: Määrärahan osoittami- lon suunnitteluun . . . . . . . . .. .. . . . . . .. . . . . . . 1132 391: sesta Lapin vajaatuottoisten metsien met- 392: sänparannustöiden suorittamiseen . . . . . . . . 1120 1063 Astala: Määrärahan osoittamisesta 393: venäjän kielen professorin viran perus- 394: 1051 Apukka ym.: Määrärahan osoittami- tamiseen Turun yliopistoon . . . . . . . . . . . . . . . 1133 395: sesta valtatien n:o 21 peruskorjaukseen 396: välillä Pohjasenvaara-Kolari . . . . . . . . . . . 1121 1064 Astala ym.: Määrärahan osoittami- 397: sesta opintolainojen valmistumisen jälkei- 398: 1052 Apukka ym.: Määrärahan osoittami- sen korkotukiajan pidentämiseksi ylimää- 399: sesta maantien n:o 950 (Salla-Onkamon räisin järjestelyin .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 1134 400: th.) perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1122 401: 1065 Astala ym.: Määrärahan osoittami- 402: 1053 Apukka ym.: Määrärahan osoitta- sesta opintorahan perusosan korottami- 403: misesta maantien n:o 968 (Akujärvi-Kol- seksi . . .. . .. . . . . . . .. .. . .. . . . . . . . . . .. . . .. . . . 1135 404: mosjoki) perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . 1123 405: 1066 Astala: Määrärahan osoittamisesta 406: 1054 Apukka ym.: Määrärahan osoittami- kirjastojen perustamiskustannuksiin . . . . . . 1136 407: sesta Aavasaksan-Raanujärven maantien 408: perusparantamiseen välillä Koiviston- 409: 1067 Astala ym.: Määrärahan osoittami- 410: pää-Kantomaanpää .. . . . . .. .. .. . . . . . . . . . 1124 411: sesta kunnallisten ammatillisten oppilai- 412: tosten palvelutoiminnan avustusta varten 1137 413: 1055 Apukka ym.: Määrärahan osoittami- 414: sesta Saattoporan ja Rautuvaaran välisen 415: tien perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1125 1068 Astala: Määrärahan osoittamisesta 416: Turun seudun itäisen ammattikoulun 417: 1056 Apukka ym.: Määrärahan osoittami- suunnittelun aloittamiseksi. . . . . . . . . . . . . . . . 1138 418: sesta Sieppijärven-Lohinivan maantien 419: perusparantamiseen välillä Hinttajärvi- 1069 Astala ym.: Määrärahan osoittami- 420: Lohiniva . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1126 sesta erikoisalojen ammattioppilaitosten 421: opettajankoulutukseen.................... 1139 422: 1057 Apukka ym.: Määrärahan osoittami- 423: sesta Kemira Oy:n osakepääoman korot- 1070 Astala ym.: Määrärahan osoittami- 424: tamiseen Sokiin kaivoshankkeen käynnis- sesta käytettäväksi kirjallisuuden julkaisu- 425: tämiseksi .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 1127 tukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1140 426: 427: 2 280129N 428: 10 Sisällysluettelo 429: 430: Sivu Sivu 431: 1071 Astala ym.: Määrärahan osoittami- 1085 Astala: Määrärahan osoittamisesta 432: sesta turkulaisen Aurinkobaletin toimin- valtakunnallisen liikenneopiston perus- 433: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1141 tamiseen ja toiminnan käynnistämiseen 434: Uudessakaupungissa...................... 1156 435: 1072 Astala: Määrärahan osoittamisesta 436: taiteen alan tutkimus- ja julkaisutoimin- 1086 Astala: Määrärahan osoittamisesta 437: nan tukemiseen........................... 1142 Turun seudun kuntien joukkoliikenneyh- 438: teistyön tukemiseksi .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 1157 439: 1073 Astala: Määrärahan osoittamisesta 440: säveltaidejärjestöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1143 1087 Astala: Määrärahan osoittamisesta 441: Turun-Toijalan radan sähköistystöiden 442: 1074 Astala: Määrärahan osoittamisesta aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1158 443: orkestereiden ja yhtyeiden sekä niiden 444: aluetoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1144 1088 Astala ym.: Määrärahan osoittami- 445: sesta saamenkielistä ohjelmatoimintaa 446: 1075 Astala ym.: Määrärahan osoittami- palvelevan oman ulaverkon rakentamista 447: sesta käytettäväksi Ympäristötaiteen Sää- varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1159 448: tiön perustamiseen ja toimintaan . . . . . . . . . 1145 449: 1089 Astala ym.: Määrärahan osoittami- 450: 1076 Astala ym.: Määrärahan osoittami- sesta kuluttajien ympäristövalistusta var- 451: sesta Vanhan Suurtorin alueen rakennus- ten ........................................ 1160 452: ten peruskorjaukseen Turussa . . . . . . . . . . . . 1146 453: 1090 Astala: Määrärahan osoittamisesta 454: 1077 Astala ym.: Määrärahan osoittami- maakaasuputken rakentamiseen Varsinais- 455: sesta saamenkielisen kulttuuri- ja julkaisu- Suomeen.................................. 1161 456: toimen tukemiseen........................ 1147 457: 1091 Astala: Määrärahan osoittamisesta 458: 1078 Astala ym.: Määrärahan osoittami- vammaisille henkilöille järjestettävään lo- 459: sesta mustalaisväestön koulutus- ja kult- matoimintaan .. . . . .. . . .. .. .. .. . . .. .. .. .. .. 1162 460: tuurikeskuksen perustamiseen . . . . . . . . . . . . 1148 461: 1092 Astala: Määrärahan osoittamisesta 462: 1079 Astala: Määrärahan osoittamisesta Yksinhuoltajien Liitto ry:n toiminnan tu- 463: toimihenkilöjärjestöjen järjestöjohtajien kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . 1163 464: muistitiedon tallentamisprojektia varten . . 1149 465: 1093 Astala: Määrärahan osoittamisesta 466: 1080 Astala: Määrärahan osoittamisesta ympäristöhallinnon virkojen valtionosuu- 467: Vapaa-ajattelijain liiton toiminnan tuke- teen Turun ja Porin läänissä . . . . . . . . . . . . . . 1164 468: miseen .................................... 1151 469: 1094 Astala ym.: Määrärahan osoittami- 470: 1081 Astala: Määrärahan osoittamisesta sesta luonnon- ja ympäristönsuojelua pal- 471: työväen- ja seurantalojen korjaukseen . . . . 1152 veleviin tutkimuksiin ja selvityksiin . . . . . . . 1165 472: 473: 1082 Astala: Määrärahan osoittamisesta 1095 Astala ym.: Määrärahan osoittami- 474: Valtion siementarkastuslaitoksen uusien sesta maan hankkimiseen luonnonsuojelu- 475: toimitilojen rakentamiseen Loimaalle . . . . . 1153 tarkoituksiin.............................. 1166 476: 477: 1083 Astala: Määrärahan osoittamisesta 1096 Astala: Määrärahan osoittamisesta 478: TVL:n Turun piirin konekorjaamon ra- Kurjenrahkan kansallispuiston maanhan- 479: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1154 kintaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1168 480: 481: 1084 Astala: Määrärahan osoittamisesta 1097 Astala ym.: Määrärahan osoittami- 482: vastaanottovaraston rakentamiseksi valta- sesta nuorten osuuskunta-asumisen tutki- 483: kunnallisen tiemuseon yhteyteen Raisiossa 1155 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1169 484: Sisällysluettelo 11 485: 486: Sivu Sivu 487: 1098 Astala ym.: Määrärahan osoittami- 1109 Björklund: Määrärahan osoittami- 488: sesta rahoitusrakenteen parantamiseen en- sesta selvityksen tekemiseksi äidinkielellä 489: nen vuotta 1980 valmistuneissa opiskelija- tarjottavien palvelujen turvaamiseksi van- 490: asuntokohteissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1170 hustenhuollossa ja pitkäaikaissairaanhoi- 491: dossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1182 492: 1099 Astala ym.: Määrärahan osoittami- 493: 1110 Björkstrand m.fl.: Om anvisande av 494: sesta opiskelija-asuntokohteiden omapää- 495: anslag för ombildande av den biträdande 496: oma-avustusten lisäämiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1171 497: professuren i systematisk teologi vid Åbo 498: Akademis teologiska fakultet tili en pro- 499: 1100 Astala ym.: Määrärahan osoittami- fessur..................................... 1183 500: sesta korkotukilainan ja omapääoma- 501: avustuksen maksamiseen opiskelija-asun- 1110 Björkstrand ym.: Määrärahan osoit- 502: tojen hankkimiseksi olemassa olevasta ra- tamisesta Åbo Akademin teologisen tiede- 503: kennuskannasta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1172 kunnan systemaattisen teologian apulais- 504: professorin viran muuttamiseksi professo- 505: 1101 Backman ym.: Määrärahan osoitta- rin viraksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1184 506: misesta opiskelijoiden ateriatuen korotta- 507: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1173 1111 Björkstrand m.fl.: Om anvisande av 508: anslag tili Svenska konstskolan i Nykarle- 509: by för anskaffning av datautrustning för 510: 1102 Backman ym.: Määrärahan osoitta- undervisning i informationsteknik . . . . . . . . 1185 511: misesta Joroisten XIII Musiikkipäivien 512: järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1174 1111 Björkstrand ym.: Määrärahan osoit- 513: tamisesta Svenska konstskolan -nimiselle 514: 1103 Backman ym.: Määrärahan osoitta- koululle tietokonelaitteiston hankkimisek- 515: misesta TVL:n henkilöstön Lomatoimin- si informaatiotekniikan opetukseen . . . . . . . 1186 516: nan Tuki ry:IIe............................ 1175 517: 1112 Björkstrand m.fl.: Om anvisande av 518: anslag tili Karleby ungdomsförening r.f. 519: 1104 Björklund ym.: Määrärahan osoitta- för teaterverksamhet...................... 1187 520: misestasuomenkielen ulkomaalaisopetuk- 521: sen tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1176 1112 Björkstrand ym.: Määrärahan osoit- 522: tamisesta Karleby ungdomsförening r.f. 523: 1105 Björklund: Määrärahan osoittami- -nimisen yhdistyksen teatteritoiminnan tu- 524: sesta Kesälukioseura ry:n toiminnan tuke- kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1188 525: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1177 526: 1113 Björkstrand m.fl.: Om anvisande av 527: anslag för utvecklande av Nordplus-pro- 528: 1106 Björklund ym.: Määrärahan osoitta- 529: jektet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1189 530: misesta Suomen Humanistiliiton toimin- 531: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1178 1113 Björkstrand ym.: Määrärahan osoit- 532: tamisesta Nordplus-hankkeen kehittämi- 533: 1107 Björklund ym.: Määrärahan osoitta- seen ....................................... 1190 534: misesta Vapaa-ajattelijain liiton toimin- 535: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1179 1114 Björkstrand m.fl.: Om anvisande av 536: anslag för grundförbättring av Iandsvägen 537: 1108 Björklund: Määrärahan osoittami- Hirvlax-Kantlax......................... 1191 538: sesta Työväen kansainvälisyysfoorumi 1114 Björkstrand ym.: Määrärahan osoit- 539: ry:n toiminnan tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . 1180 tamisesta Hirvlaxin-Kantlaxin maantien 540: peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1192 541: 1109 Björklund: Om anvisande av anslag 542: för en utredning av tryggandet av åld- 1115 Björkstrand m.fl.: Om anvisande av 543: rings- och långvården på modersmålet . . . . 1181 anslag för restaurering av sjöar i Terjärv.. 1193 544: 12 Sisällysluettelo 545: 546: Sivu Sivu 547: 1115 Björkstrand ym.: Määrärahan osoit- 1124 Dromberg ym.: Määrärahan osoitta- 548: tamisesta Teerijärvellä sijaitsevien järvien misesta kauppaopetuksen !50-vuotisjuhla- 549: kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1194 vuoden järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1208 550: 551: 1116 Donner: Om anvisande av anslag för 1125 Dromberg ym.: Määrärahan osoitta- 552: resekostnader för personalen inom utri- misesta säveltaidejärjestöjen valtionavus- 553: kesförvaltningen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1195 tuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1209 554: 555: 1116 Donner: Määrärahan osoittamisesta 1126 Dromberg ym.: Määrärahan osoitta- 556: ulkoasiainhallinnon henkilökunnan mat- misesta Vantaan musiikkiopiston eräiden 557: kustuskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1196 oppilaiden Japaniin suuntautuvan opinto- 558: matkan tukemiseksi....................... 1210 559: 1117 Donner: Om anvisande av anslag för 560: uppgörande av en läslig sammanfattning 1127 Dromberg ym.: Määrärahan osoitta- 561: av statsbudgeten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1197 misesta Vantaan Lapsibaletti ry:n toimin- 562: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1211 563: 1117 Donner: Määrärahan osoittamisesta 564: helppolukuisen tiivisteliDän laatimiseksi 1128 Dromberg ym.: Määrärahan osoitta- 565: valtion tulo- ja menoarviosta . . . . . . . . . . . . . 1198 misesta Toimihenkilöjärjestöjen Sivistys- 566: liitolle toimihenkilöjärjestöjen johtajien 567: 1118 Donner: Määrärahan osoittamisesta muistitiedon tallentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1212 568: ylimääräisiin taiteilija-apurahoihin........ 1199 569: 1129 Dromberg ym.: Määrärahan osoitta- 570: misesta Suomen Kauppaopiskelijain Lii- 571: 1119 Donner: Om anvisande av anslag för 572: ton aluejärjestöhankkeen toteuttamiseen.. 1214 573: kvalitetsstöd tili film . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1200 574: 1130 Dromberg ym.: Määrärahan osoitta- 575: 1119 Donner: Määrärahan osoittamisesta 576: misesta avustuksina kulttuurihistoriallises- 577: elokuvan laatutukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1201 578: ti arvokkaiden kohteiden säilyttämiseen ... 1215 579: 1120 Donner: Om anvisande av anslag för 1131 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta 580: stödjande av cirkus- och serietecknings- Pori Jazz 66 ry:lle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1216 581: konst . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1202 582: 1132 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta 583: 1120 Donner: Määrärahan osoittamisesta kalaportaiden rakentamiseen Harjavallan, 584: sirkus- ja sarjakuvataiteiden tukemiseen . . 1203 Kolsin ja Äetsän voimalaitoksiin.......... 1217 585: 586: 1121 Donner: Om anvisande av anslag för 1133 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta 587: organisationen P AND - Konstnärer för Merikarvian joen tulvapenkereen rakenta- 588: fred....................................... 1204 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1218 589: 590: 1121 Donner: Määrärahan osoittamisesta 1134 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta 591: PAND -Taiteilijat rauhan puolesta -jär- yhdysvesijohdon ja siirtoviemärin raken- 592: jestön toiminnan tukemiseen.............. 1205 tamiseen välille Söörmarkku-Noormar- 593: kun keskusta.............................. 1219 594: 1122 Dromberg ym.: Määrärahan osoitta- 595: misesta poliisivirkojen perustamiseen Uu- 1135 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta 596: denmaan läänin kasvualueille............. 1206 Merikarvian-Träskvikin tieosuuden pe- 597: rusparannukseen.......................... 1220 598: 1123 Dromberg ym.: Määrärahan osoitta- 599: misesta 20 vuoden ikärajan korvaamiseks.i 1136 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta 600: täysi-ikäisyysrajalla opintotuen jakamises~ '. Panelian-Eurakosken maantien rakenta- 601: sa ......................................... 1207 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1221 602: Sisällysluettelo l3 603: 604: Sivu Sivu 605: 1137 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta 1151 Fred: Määrärahan osoittamisesta 606: Arantilan sillan ja Nakkilan eritasoliitty- suomalaisten sienitietouden lisäämiseen . . . 1237 607: män rakentamiseen ...................... . 1222 608: 1152 Fred ym.: Määrärahojen osoittami- 609: 1138 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta sesta luonnonsuojelualueiden hoitoon ja 610: Luvian kevyen liikenteen väylän rakenta- kunnossapitoon........................... 1238 611: miseen ................................... . 1223 612: 1153 Fred: Määrärahan osoittamisesta 613: 1139 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta korkotuen maksamiseksi turkistuottajille 1240 614: työvoimatoimiston ja Kansaneläkelaitok- 615: sen toiminnan aloittamiseen Ulvilassa..... 1224 1154 Fred: Määrärahan osoittamisesta va- 616: rusmiesten kotiuttamisrahan ylimääräi- 617: 1140 Elo: Määrärahan osoittamisesta Eu- seen korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1241 618: rajoen Ykstammen lomakodin kunnosta- 619: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1225 1155 Fred: Määrärahan osoittamisesta 620: Kälviän vanhainkodin rakentamiseen . . . . . 1242 621: 1141 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta 622: Siikaisten kunnan vesistöjärjestelyihin . . . . 1226 1156 Fred: Määrärahan osoittamisesta 623: Lehtomäen narkomaanikodin henkilökun- 624: 1142 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta nan asuntolan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . 1243 625: Satakunnan ympäristötutkimuslaitoksen 626: perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1227 1157 Fred ym.: Määrärahan osoittamises- 627: ta yleisen asumistukijärjestelmän mukais- 628: 1143 Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta ten etuuksien maksamiseksi opiskelijoille 629: Kullaan kunnan Leineperin ruukkialueen ylimääräisin järjestelyin................... 1244 630: säilyttämiseen............................. 1228 631: 1158 Fred: Määrärahan osoittamisesta 632: 1144 Fred ym.: Määrärahan osoittamises- 633: asunto- ja perusparannuslainoihin . . . . . . . . 1245 634: ta korkeakoulututkimuksen lisäämiseen... 1229 635: 636: 1145 Fred ym.: Määrärahan osoittamises- 1159 Fred: Määrärahan osoittamisesta 637: Rovaniemen Kirkkolammen ruoppaami- 638: ta opintolainojen korkotuen ylimääräisek- 639: seksi ja kunnostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1246 640: si korottamiseksi.......................... 1231 641: 642: 1146 Fred: Määrärahan osoittamisesta ra- 1160 Gustafsson ym.: Määrärahan osoit- 643: kennusavustuksena Kalajoen kristilliselle tamisesta sapattivapaajärjestelmän eri 644: kansanopistolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1232 vaihtoehtojen tutkimus- ja kokeilutoimin- 645: taan 1247 646: 1147 Fred: Määrärahan osoittamisesta ra- 647: kennusavustuksena Karhunmäen kristilli- 1161 Gustafsson ym.: Määrärahan osoit- 648: selle kansanopistolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1233 tamisesta Oriveden opiston uudisraken- 649: nukseen ja perusparannukseen............ 1248 650: 1148 Fred: Määrärahan osoittamisesta ra- 651: kennusavustuksena Kauhajoen evankeli- 1162 Gustafsson ym.: Määrärahan osoit- 652: selle opistolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1234 tamisesta terveydenhuolto-oppilaitosten 653: kalustohankintoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1249 654: 1149 Fred ym.: Määrärahan osoittamises- 655: ta rakennusavustuksella Suomen ev .lut. 1163 Gustafsson ym.: Määrärahan osoit- 656: Kansanlähetys ry:lle kokoontumistilojen tamisesta Pirkanmaan sairaanhoito-oppi- 657: rakentamiseen Hausjärvelle . . . . . . . . . . . . . . . 1235 laitoksen peruskorjaukseen ja lisäraken- 658: nukseen................................... 1250 659: 1150 Fred: Määrärahan osoittamisesta 660: Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat ry:n toi- 1164 Gustafsson ym.: Määrärahan osoit- 661: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1236 tamisesta kuntien nuorisotyön tukemiseen 1251 662: 14 Sisällysluettelo 663: 664: Sivu Sivu 665: 1165 Gustafsson ymo: Määrärahan osoit- 1178 Hacklin ymo: Määrärahan osoittami- 666: tamisesta valtakunnallisille nuorisojärjes- sesta Jämsän-Kaipolan tien perusparan- 667: töille ja nuorisotyön palvelujärjestöille o 1252 0 0 0 nukseen oo ooooo oooo oo 668: 0 0 o 1265 669: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 670: 671: 672: 673: 674: 1166 Gustafsson ymo: Määrärahan osoit- 1179 Hacklin ymo: Määrärahan osoittami- 675: tamisesta Sosialidemokraattisen Nuorison sesta Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Jäm- 676: Keskusliiton toimitilan hankkimiseen o 1253 0 0 0 0 677: sänkosken tehtaan siirtoviemärin rakenta- 678: miseen ooo 679: 0 oo oo0 0 0 0 1266 680: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 681: 682: 683: 684: 685: 1167 Gustafsson ymo: Määrärahan osoit- 686: tamisesta Aitovuoren-Teiskon tien pe- 1180 Hautala ymo: Määrärahan osoittami- 687: rusparantamiseen oo oo ooo ooo ooo 1254 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 688: sesta Turun poliisilaitokselle siviiliajoneu- 689: vojen hankkimiseen oo 1267 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 690: 691: 692: 693: 694: 1168 Gustafsson ymo: Määrärahan osoit- 695: 1181 Hautala ymo: Määrärahan osoittami- 696: tamisesta taantuvien teollisuusalueiden tu- 697: sesta Perniön nimismiespiirille veneen 698: kikokeiluun Tampereella, Nokialla ja 699: hankkimiseen ooo 0 0 01268 700: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 701: 702: Mäntässä oo oo oooo ooo oo o 1255 703: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 704: 705: 706: 707: 708: 1182 Hautala ymo: Määrärahan osoittami- 709: 1169 Gustafsson ymo: Määrärahan osoit- sesta läänin kehittämisrahana Turun ja 710: tamisesta työajan lyhentymisestä johtu- Porin läänille oo 0 1269 711: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 712: 713: 714: vaan lisävirkojen perustamiseen tervey- 715: denhuoltoon o o0 1256 716: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 717: 1183 Hautala ymo: Määrärahan osoittami- 718: sesta valtion virastotalon suunnitteluun 719: 1170 Gustafsson ymo: Määrärahan osoit- Uuteenkaupunkiin oo oooo oo 1270 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 720: 721: 722: 723: tamisesta asuntojen korjaustoimintaan ja 724: perusparannuksiin o oo oooo oooo ooo 1257 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1184 Hautala ymo: Määrärahan osoittami- 725: sesta valtion virastotalon rakentamiseksi 726: 1171 Gustafsson ymo: Määrärahan osoit- Taivassaloono ooo oo o 1271 727: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 728: 729: 730: 731: 732: tamisesta vuokra-asuntotuotantoon ooooo 0 0 1258 733: 1185 Hautala ymo: Määrärahan osoittami- 734: 1172 Gustafsson ymo: Määrärahan osoit- sesta autoveron budjettiperusteiseen pa- 735: tamisesta osuuskunta-asumisen tutkimi- lauttamiseen vammaisten lasten perheiden 736: seen ja kokeiluun o o o o 1259 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 737: auton hankinnan helpottamiseksi o 1272 0 0 0 0 0 0 0 0 738: 739: 740: 741: 742: 1173 Haavisto: Määrärahan osoittamises- 1186 Hautala ymo: Määrärahan osoittami- 743: ta eduskunnassa edustettuina olevien po- sesta korkeakoulujen tutkija- ja opiskeli- 744: liittisten suuntausten tasapuoliseen kohte- javaihdon edistämiseen o 1273 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 745: 746: 747: 748: 749: luun 0 0 0 0 oo oo oooo ooo oo 750: 0 0 0 0 0 0 1260 751: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 752: 753: 1187 Hautala ymo: Määrärahan osoittami- 754: sesta Turun korkeakouluissa materiaali- 755: 1174 Haavisto ymo: Määrärahan osoitta- 756: tekniikan tutkimukseen ooo ooo 1274 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 757: 758: misesta Santahaminan vapauttamiseksi 759: asunto- ja virkistyskäyttöön o oooo oooo 1261 0 0 0 0 0 760: 761: 1188 Hautala ymo: Määrärahan osoittami- 762: sesta Turun yliopiston kasarmialueen 20 763: 1175 Haavisto ymo: Määrärahan osoitta- rakennusvaiheen toteuttamiseen 1275 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 764: 765: 766: misesta mielipidelehtien tukemiseen oo 1262 0 0 0 0 0 767: 768: 769: 770: 771: 1189 Hautala ymo: Määrärahan osoittami- 772: 1176 Hacklin: Määrärahan osoittamisesta sesta Turun yliopiston kasvitieteellisen 773: Haapamäen avovankilan suunnitteluun ja puutarhan kehittämiseen oo ooo 1276 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 774: 775: 776: 777: rakentamiseen o oo oo oo 1263 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 778: 779: 780: 781: 782: 1190 Hautala ymo: Määrärahan osoittami- 783: 1177 Hacklin: Määrärahan osoittamisesta sesta Åbo Akademin kemiallis-teknisen 784: ammattikurssitilan rakentamiseksi Pihti- tiedekunnan lisärakennuksen suunnitte- 785: putaalle o ooo ooo oooo ooo oooo oooo oo 1264 786: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 luun oo ooooo ooooo ooooo 787: 0 0 o 0 0 01277 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 788: Sisällysluettelo 15 789: 790: Sivu Sivu 791: 1191 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 1204 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 792: sesta Rauman normaalikoulun rakentami- sesta lukemisharrastuksen edistämiseen . . . 1291 793: seen ...................................... . 1278 794: 1205 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 795: 1192 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- sesta taiteen alan tutkimus- ja julkaisutoi- 796: sesta korkeakoulujen tutkintojen ja ope- mintaan................................... 1292 797: tuksen kehittämiseen...................... 1279 798: ( 799: 1206 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 800: 1193 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- sesta säveltaidejärjestöille . . . . . . . . . . . . . . . . . 1293 801: sesta korkeakoulujen tutkijankoulutuksen 802: kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1280 1207 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 803: sesta uusien musiikkioppilaitosten ottami- 804: 1194 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- seen valtionavun piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1294 805: sesta korkeakouluopiskelijoiden opintora- 806: han perusosan korottamiseen . . . . . . . . . . . . . 1281 1208 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 807: sesta Valtion siementarkastuslaitoksen ra- 808: 1195 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 809: sesta tutkimukseen romaanilasten selviyty- kentamiseen Loimaalle. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1295 810: misestä peruskoulussa ja suunnitelmien te- 811: kemiseen tilanteen parantamiseksi . . . . . . . . 1282 1209 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 812: sesta vastaanottovaraston rakentamiseen 813: 1196 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- valtakunnalliseen tiemuseoon Raisioon . . . 1296 814: sesta yhdyshenkilöiden palkkaamiseen ro- 815: maanilasten koulunkäyntimahdollisuuk- 1210 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 816: sien parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1283 sesta maantien n:o 2251 Puntamäki - 817: Tarvasjoki (Liedonperän tie) perusparan- 818: 1197 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1297 819: sesta koulunkäyntiavustajien palkkaami- 820: seen....................................... 1284 1211 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 821: sesta Kyrön - Marttilan maantien paran- 822: 1198 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- tamiseen Karinaisissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1298 823: sesta peruskoulujen ja lukioiden perus- 824: tamiskustannuksiin Turun ja Porin läänis- 1212 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 825: sä......................................... 1285 sesta Yläneen - Mynämäen maantien pa- 826: rantamiseen............................... 1299 827: 1199 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 828: sesta Turun kristillisen opiston rakentami- 1213 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 829: seen....................................... 1286 sesta Turun luotsipiirin yhteysaluskalus- 830: ton uusimiseen............................ 1300 831: 1200 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 832: sesta Tuorlan maatalousoppilaitoksen 833: 1214 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 834: puistohallin rakentamiseen Piikkiössä..... 1287 835: sesta Uudenkaupungin väylän syventämi- 836: 1201 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- seen ...................................... . 1301 837: sesta elektroniikka-alan opiston suunnitte- 838: luun Saloon............................... 1288 1215 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 839: sesta valtakunnalliselle innovaatioinstituu- 840: 1202 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- tille Kaarinassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1302 841: sesta opintososiaalisten etujen takaami- 842: seen ylimääräisin järjestelyin kaikille kan- 1216 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 843: sanopistojen opiskelijoille. . . . . . . . . . . . . . . . . 1289 sesta liikenneopiston suunnitteluun Uu- 844: teenkaupunkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1303 845: - 1203 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 846: sesta ylimääräisten yksivuotisten taiteilija- 1217 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 847: apurahojen myöntämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1290 sesta pienten lasten kotihoitoon........... 1304 848: 16 Sisällysluettelo 849: 850: Sivu Sivu 851: 1218 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 1232 Hietala ym.: Määrärahan osoittami- 852: sesta äitiysavustuksen budjettiperusteiseen sesta Suomen Ammattiin Opiskelevien 853: myöntämiseen adoptiovanhemmille . . . . . . . 1305 Keskusliiton kesätyökampanjan tukemi- 854: seen....................................... 1319 855: 1219 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 856: sesta lastenhoidosta korotetun kansan- 1233 Hietala ym.: Määrärahan osoittami- 857: eläkkeen maksamiseksi ylimääräisenä . . . . . 1306 sesta opiskelija-asuntokohteiden omapää- 858: oma-avustusten lisäämiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1320 \ 859: 1220 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 860: sesta ylimääräisen rintamalisän budjettipe- 1234 Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta 861: rusteiseksi korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 1307 kurssikirjojen hankintaan Turun kauppa- 862: korkeakoulun kirjastoon .................. 1321 863: 1221 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 864: sesta Pelastakaa nuoret - auta Eevaa 1235 Hilpelä ym.: Määrärahan osoittami- 865: auttamaan ry:n avustamiseen . . . . . . . . . . . . . 1308 sesta kansanopisto-opiskelijoiden opinto- 866: sosiaalisen aseman parantamiseen. . . . . . . . . 1322 867: 1222 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 868: sesta hylkeiden kunnon tutkimiseen Itä- 1236 Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta 869: meren alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1309 Kansallisen Sivistysliiton rauhan- ja kehi- 870: tysasiain sihteerin palkkaamiseen . . . . . . . . . 1323 871: 1223 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- 872: sesta happamoitumistutkimukseen........ 1310 1237 Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta 873: Ala-Le mun kurssikeskuksen historiallisesti 874: 1224 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- arvokkaiden rakennusten peruskorjauk- 875: sesta teollisuuden ja energiahuollon ilman- seen....................................... 1324 876: suojeluinvestointien korkotukeen . . . . . . . . . 1311 877: 1238 Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta 878: 1225 Hautala ym.: Määrärahan osoittami- Lihastautiliitto ry:n toiminnan tukemiseen 1325 879: sesta luonnonsuojelualueiden hankkimi- 880: seen....................................... 1312 1239 Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta 881: Suomen MS-yhdistysten Liitto - Finlands 882: 1226 Heikkinen ym.: Määrärahan osoitta- MS-föreningars Förbund ry:n toiminnan 883: misesta lomatuen laajentamiseksi eräisiin tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1326 884: Oulun läänin kuntiin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1313 885: 1240 Hilpelä ym.: Määrärahan osoittami- 886: 1227 Heikkinen ym.: Määrärahan osoitta- sesta Turun vesi- ja ympäristöpiirin vesila- 887: misesta TVL:n Kainuun piirin tiestön ra- boratorion rakennushankkeeseen . . . . . . . . . 1327 888: kentamiseen ja perusparannukseen. . . . . . . . 1314 889: 1241 Hokkanen ym.: Määrärahan osoitta- 890: 1228 Heikkinen ym.: Määrärahan osoitta- misesta oopperayhdistysten toiminnan tu- 891: misesta Suomussalmen lentokentän raken- kemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1328 892: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1315 893: 1242 Hokkanen ym.: Määrärahan osoitta- 894: 1229 Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan misesta Hämeen työvoimapiirin jakami- 895: osoittamisesta erikoistutkijan toimen pe- seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1329 896: rustamiseen museoviraston rakennushisto- 897: rian osastolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1316 1243 Holvitie ym.: Määrärahan osoittami- 898: sesta kuntien kantokykyluokitusjärjestel- 899: 1230 Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan män epäoikeudenmukaisuuksien selvittä- 900: osoittamisesta Suomen Kirkot -julkaisu- miseksi ................................... 1331 901: sarjan painatuskuluihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1317 902: 1244 Holvitie ym.: Määrärahan osoittami- 903: 1231 Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan sesta selvityksen tekemiseksi opiskelijoi- 904: osoittamisesta Pohjola-Norden ry:n toi- den kesäharjoittelupalkkojen vapauttami- 905: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1318 seksi sosiaaliturvamaksuista . . . . . . . . . . . . . . 1332 906: Sisällysluettelo 17 907: 908: Sivu Sivu 909: 1245 Holvitie ym.: Määrärahan osoittami- 1258 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrä- 910: sesta opintotuen saantia rajaavan tarve- rahan osoittamisesta henkilökunnan 911: harkinnan poistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1333 asuintalon rakentamiseen Anjalan maata- 912: lousoppilaitokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1346 913: 1246 Holvitie ym.: Määrärahan osoittami- 914: sesta lukion perusopetusryhmien pienentä- 1259 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrä- 915: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1334 rahan osoittamisesta Imatra Festival 916: -tapahtumalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1347 917: 1247 Holvitie ym.: Määrärahan osoittami- 918: sesta kaikkien Steiner-koulujen saattami- 1260 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrä- 919: seksi valtion tuen piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1335 rahan osoittamisesta Kirjokiven kansain- 920: välisen leiri- ja nuorisokeskuksen perus- 921: 1248 Holvitie ym.: Määrärahan osoittami- 922: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1348 923: sesta Turun ja Porin läänin opettajien 924: tietokonekoulutuksen tehostamiseksi . . . . . 1336 925: 1261 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrä- 926: 1249 Holvitie ym.: Määrärahan osoittami- rahan osoittamisesta kotiseutuyhdistysten 927: sesta kodin ja koulun väliseen yhteistyö- toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1349 928: hön sekä siitä opettajille aiheutuvan yli- 929: määräisen työn korvaamiseen............. 1337 1262 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrä- 930: rahan osoittamisesta Äitsaaren-Härs- 931: 1250 Holvitie ym.: Määrärahan osoittami- kiänsaaren tien rakentamiseen ja kunnos- 932: sesta ammatillisten oppilaitosten opetta- tamiseen Ruokolahdella . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1350 933: jien työelämään tutustumisapurahoihin . . . 1338 934: 1263 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrä- 935: 1251 Holvitie ym.: Määrärahan osoittami- rahan osoittamisesta pienten kyläpostien 936: sesta kansainvälisiin ammattitaito-olym- säilyttämiseen............................. 1351 937: pialaisiin osallistumiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1339 938: 1264 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrä- 939: 1252 Holvitie ym.: Määrärahan osoittami- rahan osoittamisesta sairaan lapsen kun- 940: sesta Turun raakavesiongelman selvittämi- tootustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1352 941: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1340 942: 1265 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrä- 943: 1253 Holvitie ym.: Määrärahan osoittami- rahan osoittamisesta jätteiden lajittelun ja 944: sesta selvityksen laatimiseksi liikenneopis- keräilyn tukemiseksi kunnissa............. 1353 945: ton sijoittamisesta Uuteenkaupunkiin..... 1341 946: 1266 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrä- 947: 1254 Holvitie ym.: Määrärahan osoittami- 948: rahan osoittamisesta luonnonsuojelualuei- 949: sesta sotainvalidien sairaskotipaikkojen li- 950: den hankintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1354 951: säämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1342 952: 953: 1255 Holvitie ym.: Määrärahan osoittami- 1267 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoit- 954: sesta pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän tamisesta Muuruveden maatalous- ja puu- 955: kustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1343 tarhaoppilaitoksen puutarhahallin raken- 956: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1355 957: 1256 Hurskainen-Leppänen ym.: Määrä- 958: rahan osoittamisesta sosiaalityöntekijän 1268 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoit- 959: palkkaamiseen Kriminaalihuoltoyhdistyk- tamisesta käsityökeskuksen suunnitteluun 960: sen Lappeenrannan aluetoimiston Imatran Varpaisjärvelle. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1356 961: paikallisyksikköön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1344 962: 1269 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoit- 963: 1257 Hurskainen-Leppänen: Määrärahan tamisesta maantien n:o 542 perusparanta- 964: osoittamisesta valtion virastotalon raken- miseen välillä Mikkelin piirin raja - Pa- 965: tamiseksi Parikkalaan 1345 jumäki ................................... . 1357 966: 967: 3 280129N 968: 18 Sisällysluettelo 969: 970: Sivu Sivu 971: 1270 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoit- 1283 Hämäläinen ym.: Määrärahan osoit- 972: tamisesta maantien n:o 567 perusparanta- tamisesta Kotien Puolesta Keskusliitolle 973: miseen välillä Hietapohja - Västinniemi 1358 atk-laitteiston hankintaan................. 1372 974: 975: 1271 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoit- 1284 Ikonen ym.: Määrärahan osoittami- 976: tamisesta maantien n:o 573 parantamiseen sesta kehitysmaista tulevien opiskelijoiden 977: välillä Pohjois-Karjalan piirin raja - Sa- opiskeluun maa- ja metsätalousalan oppi- 978: volanpelto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1359 laitoksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1373 979: 980: 1272 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoit- 1285 Ikonen ym.: Määrärahan osoittami- 981: tamisesta sataman rakentamiseen Juan- sesta Asevarikko 2:n monitoimitilan ra- 982: kosken Karjalankoskelie . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1360 kentamiseen Toivakassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1374 983: 984: 1273 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoit- 1286 Ikonen ym.: Määrärahan osoittami- 985: tamisesta Jänissalon suojasataman raken- sesta eräiden opettajaryhmien demonst- 986: tamiseen Vehmersalmella . . . . . . . . . . . . . . . . . 1361 raatiolisään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1375 987: 988: 1274 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoit- 1287 Ikonen ym.: Määrärahan osoittami- 989: tamisesta Vehmersalmen kirkonkylän lai- sesta Tammijärven koulun laajennushank- 990: turin laajentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1362 keisiin Luhangassa ...................... '.. 1376 991: 992: 1275 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoit- 1288 Ikonen ym.: Määrärahan osoittami- 993: tamisesta VTT:n palotekniikan laborato- sesta Jyväskylän kristillisen opiston päära- 994: rion perustamista Kuopioon koskevaan kennuksen korjaamiseen.................. 1377 995: selvitystyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1363 996: 1289 Ikonen ym.: Määrärahan osoittami- 997: 1276 Huuhtanen ym.: Määrärahan osoit- sesta Keski-Suomen kotitalousopettaja- 998: tamisesta Nilsiän luonnonkivivarojen tut- opiston lisärakennuksen rakentamiseen . . . 1378 999: kimus-, tuotekehittely- ja markkinointi- 1000: projektiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1364 1290 Ikonen ym.: Määrärahan osoittami- 1001: sesta Keski-Suomen kotitalousopettaja- 1002: 1277 Häkämies: Määrärahan osoittamises- opiston huonekalujen entistämiseen. . . . . . . 1379 1003: ta kauppa- ja teollisuussatamien rakenta- 1004: misen korkotukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1365 1291 Ikonen ym.: Määrärahan osoittami- 1005: sesta vaihtuvalinjaisen ammatillisen kou- 1006: 1278 Häkämies: Määrärahan osoittamises- lutuksen aloittamiseen Joutsassa.......... 1380 1007: ta korkeakoulututkimukseen . . . . . . . . . . . . . . 1366 1008: 1292 Ikonen ym.: Määrärahan osoittami- 1009: 1279 Häkämies: Määrärahan osoittamises- sesta vaihtuvalinjaisen ammatillisen kou- 1010: ta Kotkan ja Lappeenrannan kaupungeille lutuksen aloittamiseen Kivijärvellä........ 1381 1011: orkesterikokeiluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1368 1012: 1293 Ikonen ym.: Määrärahan osoittami- 1013: 1280 Häkämies ym.: Määrärahan osoitta- sesta Pylkönmäen liikuntatilahankkeen ra- 1014: misesta Miehikkälän kunnalle Kansankult- hoitukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1382 1015: tuuri- ja pelimannipäiviä varten........... 1369 1016: 1294 Ikonen ym.: Määrärahan osoittami- 1017: 1281 Hämäläinen ym.: Määrärahan osoit- sesta satovahinkojen korvaamiseen . . . . . . . 1383 1018: tamisesta korkea- ja keskiasteen opiskeli- 1019: joiden opintorahan perusosan korottami- 1295 Ikonen ym.: Määrärahan osoittami- 1020: seen....................................... 1370 sesta karjantarkkailuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1384 1021: 1022: 1282 Hämäläinen ym.: Määrärahan osoit- 1296 Ikonen ym.: Määrärahan osoittami- 1023: tamisesta Hyvinkäällä toimivalle lasten ja sesta sisävesien kalastuselinkeinon kehittä- 1024: nuorten taidekeskukselle.................. 1371 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1385 1025: Sisällysluettelo 19 1026: 1027: Sivu Sivu 1028: 1297 Ikonen ym.: Määrärahan osoittami- 1310 Ikonen ym.: Määrärahan osoittami- 1029: sesta Metsäntutkimuslaitoksen kenttäase- sesta sosiaali-, eläketurva- ja lomaetuuk- 1030: man sijoittamiseksi Keski-Suomeen . . . . . . . 1386 sien alkuunsaattamiseksi budjettiperustei- 1031: sena kotona hoitotyötä suorittaville....... 1399 1032: 1298 Ikonen ym.: Määrärahan osoittami- 1033: sesta paikallisteiden ja maanteiden kun- 1311 Ikonen ym.: Määrärahan osoittami- 1034: nossapitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1387 sesta ylimääräisinä lisinä eläkkeensaajille 1035: eräiden ns. uinuvien sukupolvenvaihdos- 1036: 1299 Ikonen ym.: Määrärahan osoittami- eläkkeiden parantamiseen................. 1400 1037: sesta maantien n:o 442 perusparantami- 1038: seen välillä Toivakka-Asevarikko-Kan- 1312 Ikonen ym.: Määrärahan osoittami- 1039: gasniemen raja............................ 1388 sesta paikallisten raittiusjärjestöjen toi- 1040: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1401 1041: 1300 Ikonen ym.: Määrärahan osoittami- 1042: sesta maantien n:o 604 (Koskenpää- 1043: 1313 Ikonen ym.: Määrärahan osoittami- 1044: Havukylä) perusparantamiseen . . . . . . . . . . . 1389 1045: sesta Haapamäen katulähetys ry:lle alko- 1046: 1301 Ikonen ym.: Määrärahan osoittami- holiongelmaisten auttamiseksi . . . . . . . . . . . . 1402 1047: sesta Korpilahden-Petäjäveden maantien 1048: perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1390 1314 Ikonen ym.: Määrärahan osoittami- 1049: sesta pienyrittäjien lomatoiminnan kokei- 1050: 1302 Ikonen ym.: Määrärahan osoittami- lun käynnistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1403 1051: sesta maantien n:o 6416 perusparantami- 1052: seen Hankasalmen aseman kohdalla . . . . . . 1391 1315 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 1053: han osoittamisesta Suomen Mielenterveys- 1054: 1303 Ikonen ym.: Määrärahan osoittami- seuran kehitysyhteistyöhön lähtevien val- 1055: sesta Haapamäen-Ruoveden maantien mennusprojektiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1404 1056: parantamiseen välillä Haapamäki- 1057: Hämeenläänin raja....................... 1392 1316 lsohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 1058: han osoittamisesta Pelson keskusvankilan 1059: 1304 Ikonen ym.: Määrärahan osoittami- laajennukseen............................. 1405 1060: sesta Muuramen-lsolahden maantien pe- 1061: rusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1393 1317 lsohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 1062: han osoittamisesta Limingan kotitalous- 1063: 1305 Ikonen ym.: Määrärahan osoittami- oppilaitoksen oppilasasuntolan rakentami- 1064: sesta Rutalahden-Viisarimäen maantien seen....................................... 1406 1065: perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1394 1066: 1318 lsohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 1067: 1306 Ikonen ym.: Määrärahan osoittami- 1068: han osoittamisesta Oulun läänin kunnille 1069: sesta Toivakan-Leppälahden maantien 1070: ammattioppilaitosten oppilaiden matka- 1071: perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1395 1072: kustannuksiin............................. 1407 1073: 1307 Ikonen ym.: Määrärahan osoittami- 1074: sesta kevyen liikenteen väylän rakentami- 1319 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 1075: seen Olkkolan tien rinnalle Jämsän Kaipo- han osoittamisesta Kestiiän maatalous- 1076: laan....................................... 1396 oppilaitoksen toiminnan turvaamiseksi . . . 1408 1077: 1078: 1308 Ikonen ym.: Määrärahan osoittami- 1320 lsohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 1079: sesta laivalaiturin rakentamiseen Luhan- han osoittamisesta läänien taidetoimikun- 1080: gan kirkonkylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1397 nille yksivuotisiksi nuorten taiteilijoiden 1081: apurahoiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1409 1082: 1309 Ikonen ym.: Määrärahan osoittami- 1083: sesta viiden henkilön palkkaamiseksi met- 1321 lsohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 1084: säteollisuuden energiankäyttötutkimuk- han osoittamisesta Vapaan Sivistystoimin- 1085: seen....................................... 1398 nan Liiton toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . 1410 1086: 20 Sisällysluettelo 1087: 1088: Sivu Sivu 1089: 1322 lsohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 1336 lsohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 1090: han osoittamisesta Haapaveden Kantelet- han osoittamisesta Kiiminkijoen vesiret- 1091: taren talon rakentamiseen................. 1411 keilyreitin rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1426 1092: 1093: 1323 lsohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 1337 lsohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 1094: han osoittamisesta Suomen Kotiseutulii- han osoittamisesta Iin ympäristöinstituu- 1095: ton toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1412 tille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1427 1096: 1324 lsohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 1097: 1338 Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoit- 1098: han osoittamisesta paikallisten kotiseutu- 1099: tamisesta opintolainojen korkotuen mak- 1100: yhdistysten toiminnan tukemiseen . . . . . . . . 1414 1101: samisajan pidentämiseksi ylimääräisin jär- 1102: 1325 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- jestelyin................................... 1428 1103: han osoittamisesta turkistarhaajille ketun- 1104: nahkojen varastointiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1415 1339 Jaakonsaari: Määrärahan osoittami- 1105: sesta Pohjolan opiston rakentamiskustan- 1106: 1326 lsohookana-Asunmaa ym.: Määrära- nuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1429 1107: han osoittamisesta Haukiputaan Kalimen- 1108: ojan suuosan perkaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1416 1340 Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoit- 1109: tamisesta lastenteattereiden valtionavun 1110: 1327 lsohookana-Asunmaa ym.: Määrära- korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1430 1111: han osoittamisesta katujen rakentamiseen 1417 1112: 1341 Jaakonsaari: Määrärahan osoittami- 1113: 1328 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- sesta Ympäristötaiteen Säätiön perustami- 1114: han osoittamisesta Juuman paikallistien seen ja toimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1431 1115: kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1418 1116: 1117: 1329 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 1342 Jaakonsaari: Määrärahan osoittami- 1118: han osoittamisesta Otajärven paikallistien sesta Kalle Päätalo -päivien tukemiseksi . . 1432 1119: parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1419 1120: 1343 Jaakonsaari: Määrärahan osoittami- 1121: 1330 lsohookana-Asunmaa ym.: Määrära- sesta Lomakotien Liitto ry:lle lomatoimin- 1122: han osoittamisesta Oulun tie- ja vesiraken- nan järjestämiseen ja psykiatrian avohoi- 1123: nuspiirille................................. 1420 don tehostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1433 1124: 1125: 1331 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 1344 Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoit- 1126: han osoittamisesta Varessäikän kalasata- tamisesta ympäristön tutkimukseen ja seu- 1127: man huoltorakennuksen rakentamiseen . . . 1421 rantaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1435 1128: 1129: 1332 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 1345 Jansson m.fl.: Om anvisande av 1130: han osoittamisesta Oulun lentoaseman ra- anslag för en sänkning av den åldersgräns 1131: kennussuunnitteluun...................... 1422 som påverkar studiepenningens grunddel 1436 1132: 1333 lsohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 1133: 1345 Jansson ym.: Määrärahan osoittami- 1134: han osoittamisesta Oulunsalon lentoken- 1135: sesta opintorahan perusosaan vaikuttavan 1136: tän rullaustien päällystämiseen............ 1423 1137: ikärajan alentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1437 1138: 1334 Isohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 1139: han osoittamisesta optoelektroniikan la- 1346 Jansson m.fl.: Om anvisande av 1140: boratorion perustamiseksi Ouluun . . . . . . . . 1424 anslag tili Svenska Finlands folkting för 1141: informationsverksamhet . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1438 1142: 1335 lsohookana-Asunmaa ym.: Määrära- 1143: han osoittamisesta kansaneläkeuudistuk- 1346 Jansson ym.: Määrärahan osoittami- 1144: sen IV vaiheen rahoituksen toteuttamisek- sesta Svenska Finlands folkting -järjestön 1145: si . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1425 tiedotustoimintaan........................ 1439 1146: Sisällysluettelo 21 1147: 1148: Sivu Sivu 1149: 1347 Jansson m.fl.: Om anvisande av 1358 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami- 1150: anslag för svenskspråkig information tili sesta teatteriryhmien tukemiseen sekä teat- 1151: fiskarbefolkningen........................ 1440 teriryhmien kiertuetukeen ja laitehankin- 1152: toihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1453 1153: 1347 Jansson ym.: Määrärahan osoittami- 1154: sesta kalastajille suunnattavaan ruotsin- 1359 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami- 1155: kieliseen tiedottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1441 sesta taideteosten ostamiseksi taloudellisis- 1156: sa vaikeuksissa olevilta taiteilijoilta . . . . . . . 1454 1157: 1348 Jansson m.fl.: Om anvisande av 1158: anslag för statsunderstöd för andelen eget 1360 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami- 1159: kapital i bostäder för studerande.......... 1442 sesta nuorisotyötä tekevien kansalaisjär- 1160: jestöjen kulttuuriohjaajien palkkaukseen 1455 1161: 1348 Jansson ym.: Määrärahan osoittami- 1162: sesta opiskelija-asuntojen omapääoma- 1361 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami- 1163: osuuteen.................................. 1443 sesta Esperantoliiton toiminnan tukemi- 1164: seen....................................... 1456 1165: 1349 Joenpalo ym.: Määrärahan osoitta- 1166: misesta avustuksen myöntämiseksi Fors- 1362 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami- 1167: san työväentalon peruskorjaukseen . . . . . . . 1444 sesta teknikko-, insinööri- ja diplomi-insi- 1168: nööritarpeen selvittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1458 1169: 1350 Joenpalo ym.: Määrärahan osoitta- 1170: misesta Jokioisten tiejärjestelyjen toteut- 1363 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami- 1171: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1445 sesta poikittaisteiden suunnitteluun ja ra- 1172: kentamiseen Turun tie- ja vesirakennuspii- 1173: rin alueella................................ 1459 1174: 1351 Joenpalo ym.: Määrärahan osoitta- 1175: misesta maakaasuverkoston toisen laajen- 1176: nusvaiheen toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1446 1364 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami- 1177: sesta tien n:o 2255 perusparantamiseen . . . 1460 1178: 1352 Joenpalo ym.: Määrärahan osoitta- 1179: 1365 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami- 1180: misesta asunto- ja perusparannuslainojen 1181: sesta junaliikenteen palvelujen kehittämi- 1182: lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1447 1183: seksi Turun lähiliikenteessä . . . . . . . . . . . . . . . 1461 1184: 1353 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami- 1185: 1366 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami- 1186: sesta opintolainojen korkotuen ylimääräi- 1187: sesta vesakkojen hävittämiseen ilman ve- 1188: seksi korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1448 sakkomyrkkyjä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1462 1189: 1190: 1354 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami- 1367 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami- 1191: sesta opintotuen tarveharkintaikärajojen sesta ylimääräisiksi lisiksi vuoro- ja yötyö- 1192: yhtenäistämiseen.......................... 1449 tä tekevien työntekijöiden eläkeikärajan 1193: alentamiseen.............................. 1464 1194: 1355 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami- 1195: sesta opintotuen asumislisän maksamisek- 1368 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami- 1196: si ympärivuotisena........................ 1450 sesta perhepäivähoidon epäkohtien poista- 1197: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1465 1198: 1356 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami- 1199: sesta Riihikosken ala-asteen koulun laa- 1369 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami- 1200: jentamiseen ja perusparantamiseen . . . . . . . 1451 sesta akupunktiohoidon lisäämiseksi . . . . . . 1466 1201: 1202: 1357 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami- 1370 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami- 1203: sesta Tiedekauppa ry:n toiminnan tukemi- sesta tupakoinnin toisille aiheuttamien 1204: seen....................................... 1452 haittojen vähentämiseksi.................. 1467 1205: 22 Sisällysluettelo 1206: 1207: Sivu Sivu 1208: 1371 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami- 1383 Jouppila ym.: Määrärahan osoitta- 1209: sesta tupakan ja alkoholin piilomainon- misesta anestesiologian apulaisprofessorin 1210: nan estämiseksi .. .. . . . .. .. . . .. .. . . . . . .. .. . 1468 viran perustaruiskustannuksiin Oulun yli- 1211: opistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1480 1212: 1372 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami- 1213: sesta raittiushotellien ja -ravintoloiden tu- 1384 Jouppila ym.: Määrärahan osoitta- 1214: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1469 misesta Sibelius-akatemian sivutoimipis- 1215: teen perustaruiskustannuksiin Ouluun..... 1481 1216: 1373 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami- 1217: sesta alkoholittomien juomien hintojen 1385 Jouppila ym.: Määrärahan osoitta- 1218: alentamiseen.............................. 1470 misesta Sievin lukion perustamiskustan- 1219: nuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1482 1220: 1374 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami- 1221: sesta Yksinhuoltajien Liitto ry:n toimin- 1386 Jouppila ym.: Määrärahan osoitta- 1222: nan tukemiseen .. . . . . . .. .. . . . .. .. . . . .. .. .. 1471 misesta Arktiset Askeleet -tanssitapahtu- 1223: malle .. . . . . . .. . . . . . . .. .. .. . . . . . . .. .. .. .. .. 1483 1224: 1375 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami- 1225: sesta kansainvälisen harjoittelun lisäämi- 1387 Jouppila ym.: Määrärahan osoitta- 1226: seen ....................................... 1472 misesta aluegeologin viran perustaruiskus- 1227: tannuksiin Vihantiin .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 1484 1228: 1376 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami- 1229: 1388 Jouppila ym.: Määrärahan osoitta- 1230: sesta ulkomailla tapahtuvan työharjoitte- 1231: misesta syöpätautien ja sädehoidon eri- 1232: lun tukemiseen............................ 1473 1233: koislääkärien virkojen lisäämiseksi........ 1485 1234: 1377 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami- 1235: 1389 Jouppila ym.: Määrärahan osoitta- 1236: sesta lasten leikkipaikkojen turvallisen si- 1237: misesta WHO:n Collaborating Centerin 1238: joittamisen tutkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1474 1239: perustaruiskustannuksiin Ouluun . . . . . . . . . 1486 1240: 1241: 1378 Jokinen ym.: Määrärahan osoittami- 1390 Juhantalo ym.: Määrärahan osoitta- 1242: sesta yleisten asumistukijärjestelmien mu- misesta kuntien verotulojen täydennyk- 1243: kaisten etuuksien maksamiseksi opiskeli- seen....................................... 1487 1244: joille ylimääräisin järjestelyin . . . . . . . . . . . . . 1475 1245: 1391 Juhantalo ym.: Määrärahan osoitta- 1246: 1379 Jokiniemi ym.: Määrärahan osoitta- misesta aikuisopintotukikokeilun laajenta- 1247: misesta Joensuun yliopiston V rakennus- miseen . . . .. .. . . . . .. . . . . . . .. .. . . . . .. . . . . . .. 1488 1248: vaiheen suunnitteluun ja rakentamisen 1249: aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1476 1392 Juhantalo ym.: Määrärahan osoitta- 1250: misesta siirtona maatilatalouden kehittä- 1251: 1380 Jokiniemi ym.: Määrärahan osoitta- misrahastoon .. . . . . .. . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . 1489 1252: misesta liitännäiselinkeinoneuvojan palk- 1253: kaukseen Pohjois-Karjalan Maatalous- 1393 Juhantalo ym.: Määrärahan osoitta- 1254: keskukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1477 misesta sairausvakuutuksen vähimmäis- 1255: päivärahan ylimääräiseen korottamiseen 1256: 1381 Jokiniemi ym.: Määrärahan osoitta- 100 markkaan päivältä.................... 1490 1257: misesta teiden tekemiseen Pohjois-Karja- 1258: lan tie- ja vesirakennuspiirille . . . . . . . . . . . . . 1478 1394 Juhantalo ym.: Määrärahan osoitta- 1259: misesta jätehuollon edistämiseen.......... 1491 1260: 1382 Jokiniemi ym.: Määrärahan osoitta- 1261: misesta tie- ja vesirakennustöihin Pohjois- 1395 Juhantalo ym.: Määrärahan osoitta- 1262: Karjalan tie- ja vesirakennuspiirille työlli- misesta asuntosäästöpalkkiojärjestelmän 1263: syystilanteen parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 1479 kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1492 1264: Sisällysluettelo 23 1265: 1266: Sivu Sivu 1267: 1396 Jurva ym.: Määrärahan osoittami- 1410 Jurva ym.: Määrärahan osoittami- 1268: sesta kansalais- ja työväenopistoille alle sesta Vapaaksi Huumeista ry:n toiminnan 1269: 16-vuotiaiden opetuksen lisäämiseksi . . . . . 1493 tukemiseen ........... ; . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1507 1270: 1271: 1397 Jurva ym.: Määrärahan osoittami- 1411 Jurva ym.: Määrärahan osoittami- 1272: sesta Mäntsälän Seuraintalo ry:lle nuori- sesta Irti Huumeista ry:n toiminnan tuke- 1273: sotoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1494 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1508 1274: 1275: 1398 Jurva: Määrärahan osoittamisesta 1412 Jurva: Määrärahan osoittamisesta 1276: Amerikan Uutiset -lehden toiminnan tuke- Helsingin Huumerikostutkijat ry:n toi- 1277: miseen.................................... 1495 minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1509 1278: 1399 Jurva ym.: Määrärahan osoittami- 1279: 1413 Jurva ym.: Määrärahan osoittami- 1280: sesta Koe-eläinten Suojelu ry:n toiminnan 1281: sesta Poppoo-6 A-killan toiminnan tuke- 1282: tukemiseen................................ 1496 1283: miseen.................................... 1510 1284: 1400 Jurva ym.: Määrärahan osoittami- 1285: sesta Helsingin rautatieaseman Iaiturika- 1414 Jurva ym.: Määrärahan osoittami- 1286: tosten suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1497 sesta käytettyjen vaatteiden keräilyn ja 1287: lajittelun järjestämiseen................... 1511 1288: 1401 Jurva ym.: Määrärahan osoittami- 1289: sesta keksijätoiminnan tukemiseen........ 1498 1415 Jurva ym.: Määrärahan osoittami- 1290: sesta Vantaanjoen virkistyskäytön tehos- 1291: 1402 Jurva ym.: Määrärahan osoittami- tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1512 1292: sesta sotainvalidien sairaskodin rakenta- 1293: miseksi Helsinkiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1499 1416 Jurva ym.: Määrärahan osoittami- 1294: sesta opiskelija-asuntojen hankkimiseksi 1295: 1403 Jurva ym.: Määrärahan osoittami- olemassa olevasta rakennuskannasta . . . . . . 1513 1296: sesta veteraanien palvelutalojen rakenta- 1297: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1500 1417 Jurva ym.: Määrärahan osoittami- 1298: sesta opiskelija-asuntoyhtiöiden omaan 1299: 1404 Jurva ym.: Määrärahan osoittami- pääomaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1514 1300: sesta keskoslasten sairaalamaksujen kor- 1301: vaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1501 1418 Jurva ym.: Määrärahan osoittami- 1302: sesta rahoitusrakenteen helpottamiseksi 1303: 1405 Jurva ym.: Määrärahan osoittami- eräissä opiskelija-asuntokohteissa......... 1515 1304: sesta Helsingin sosiaalivirastolle erityisvai- 1305: keuksista kärsivien nuorten koulutukseen 1502 1306: 1419 Jurva ym.: Määrärahan osoittami- 1307: sesta valtion asuntolainojen laina-ajan pi- 1308: 1406 Jurva ym.: Määrärahan osoittami- 1309: dentämiseksi ylimääräisin järjestelyin..... 1516 1310: sesta Kalliolan kuntoutusklinikan läheis- 1311: hoidon tukemiseen........................ 1503 1312: 1420 Jurva ym.: Määrärahan osoittami- 1313: 1407 Jurva ym.: Määrärahan osoittami- sesta Helsingin vuokra-asuntokannan li- 1314: sesta Kalliolan kuntoutusklinikan alkoho- säämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1517 1315: listityön tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1504 1316: 1421 Järvenpää: Määrärahan osoittami- 1317: 1408 Jurva ym.: Määrärahan osoittami- sesta Lappeenrannan-Simolan rataosan 1318: sesta Suomen MS-yhdistysten Liitto ry:n kunnostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1518 1319: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1505 1320: 1422 Järvenpää ym.: Määrärahan osoitta- 1321: 1409 Jurva ym.: Määrärahan osoittami- misesta STETEn (Suomen toimikunta Eu- 1322: sesta Lähimmäisen apu ry:n toiminnan roopan turvallisuuden edistämiseksi) toi- 1323: tukemiseen................................ 1506 minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1519 1324: 24 Sisällysluettelo 1325: 1326: Sivu Sivu 1327: 1423 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan 1436 Jäätteenmäki ym.: Määrärahan 1328: osoittamisesta Tampereen työvoimapiirin osoittamisesta Karhunmäen kristillisen 1329: sivupisteen avaamiseksi Hervannassa . . . . . 1521 kansanopiston rakennusavustukseen . . . . . . 1534 1330: 1331: 1424 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan 1437 Jäätteenmäki: Määrärahan osoitta- 1332: osoittamisesta Teatteri 2000 -nimisen las- misesta Alahärmän ja Kauhavan kotiteol- 1333: tenteatterin perustamiskustannuksiin . . . . . 1522 lisuusneuvonta-asemien valtionapuun..... 1535 1334: 1335: 1425 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan 1438 Jäätteenmäki ym.: Määrärahan 1336: osoittamisesta Tampereen Työväen Teat- osoittamisesta kuntien nuorisotyön val- 1337: terin valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1523 tionosuuden korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1536 1338: 1339: 1426 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan 1439 Jäätteenmäki ym.: Määrärahan 1340: osoittamisesta ympäristönsuojelun vaki- osoittamisesta valtionavustuksiin valta- 1341: naisten virkojen lisäämiseen . . . . . . . . . . . . . . 1524 kunnallisten nuoriso- ja palvelujärjestöjen 1342: toimisto- ja kokoustilojen hankkimiseen 1343: 1427 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan ja varustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1537 1344: osoittamisesta vesilaboratorion rakentami- 1345: seen Tampereelle. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1525 1440 Jäätteenmäki ym.: Määrärahan 1346: osoittamisesta nuorisotutkimuksen edistä- 1347: 1428 Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1538 1348: osoittamisesta korkotukilainan ja oma- 1349: pääoma-avustuksen maksamiseen opiske- 1441 Jäätteenmäki ym.: Määrärahan 1350: lija-asuntojen hankkimiseksi vanhasta ra- osoittamisesta Ihmisoikeuksien ja kansa- 1351: kennuskannasta........................... 1526 laisvapauksien liitto ry:n avustamiseen.... 1539 1352: 1353: 1429 Jääskeläinen ym.: Määrärahan osoit- 1442 Jäätteenmäki: Määrärahan osoitta- 1354: tamisesta lääninneuvottelukuntien sihtee- misesta Paavolan-Vasunmäen-Mikki- 1355: rien palkkaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1527 län maantien peruskorjaukseen Lapualla 1356: ja Kuortaneella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1541 1357: 1430 Jääskeläinen ym.: Määrärahan osoit- 1358: tamisesta Inarin opiston uudisrakentami- 1443 Jäätteenmäki: Määrärahan osoitta- 1359: seen....................................... 1528 misesta sotaveteraanien puolisoiden kun- 1360: toutustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1542 1361: 1431 Jääskeläinen ym.: Määrärahan osoit- 1362: tamisesta Rovaniemen teknillisen oppilai- 1444 Jäätteenmäki: Määrärahan osoitta- 1363: toksen lisärakennus- ja peruskorjaushank- misesta turkistarhaajien saattamiseksi 1364: keen suunnitteluun. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1529 maatalousyrittäjien vuosilomajärjestelmän 1365: piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1543 1366: 1432 Jääskeläinen ym.: Määrärahan osoit- 1367: tamisesta Kemijärven kansainväliselle ke- 1445 Jäätteenmäki ym.: Määrärahan 1368: lonveistoviikolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1530 osoittamisesta pienyrittäjien vuosilomajär- 1369: jestelmän kustannuksiin loman pidentämi- 1370: 1433 Jääskeläinen ym.: Määrärahan osoit- seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1544 1371: tamisesta Hetan Musiikkipäivien järjestä- 1372: miseen.................................... 1531 1446 Kalliomäki ym.: Määrärahan osoit- 1373: tamisesta kunnallisten ammatillisten oppi- 1374: 1434 Jääskeläinen ym.: Määrärahan osoit- laitosten palvelutoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . 1545 1375: tamisesta Joulupukin kirjepalvelulle . . . . . . 1532 1376: 1447 Kalliomäki ym.: Määrärahan osoit- 1377: 1435 Jääskeläinen ym.: Määrärahan osoit- tamisesta Suomen ammatillisten oppilai- 1378: tamisesta Rovaniemen Kirkkolammen tosten liitolle ammattitaitokilpailujen jär- 1379: kunnostussuunnitelmaa varten............ 1533 jestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1546 1380: Sisällysluettelo 25 1381: 1382: Sivu Sivu 1383: 1448 Kalliomäki ymo: Määrärahan osoit- 1461 Kankaanniemi ymo: Määrärahan 1384: tamisesta Koulutusalan Sosialidemokraat- osoittamisesta Nilsiän kalojen rodunjalos- 1385: tisen yhdistyksen julkaisu- ja koulutus- tuslaitoksen rakentamiseen o o 1560 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1386: 1387: 1388: 1389: 1390: toiminnan tukemiseen o 1547 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1391: 1392: 1393: 1394: 1395: 1462 Kankaanniemi ymo: Määrärahan 1396: 1449 Kankaanniemi ymo: Määrärahan osoittamisesta kansalaisten tietoverkkoko- 1397: osoittamisesta Suotietokeskukselle troop- keilun järjestämiseen Keski-Suomen tele- 1398: pisen turvetutkimuksen käynnistämiseen 1548 0 0 1399: piirissä 0 0 0 0 0 0 0 1561 1400: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1401: 1402: 1403: 1404: 1405: 1450 Kankaanniemi ymo: Määrärahan 1463 Kankaanniemi ymo: Määrärahan 1406: osoittamisesta Lähetyksen Kehitysavun osoittamisesta Oriveden-Jyväskylän- 1407: katastrofivaraston kunnostamiseen ja va- Pieksämäen rataosien sähköistämiseen 1562 0 0 0 0 1408: 1409: 1410: 1411: rustamiseen 0 0ooooo 1412: 0 0 oo 1413: 0 oo o 1549 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1414: 1415: 1416: 1417: 1418: 1464 Kankaanniemi ymo: Määrärahan 1419: 1451 Kankaanniemi ymo: Määrärahan 1420: osoittamisesta Outokummun yritystoimin- 1421: osoittamisesta Vapautuvien Tuki ry:n 1422: nan tukemiseen oo o 1563 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1423: 1424: 1425: huoltotyöhön oo 0 0 0 o 1550 1426: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1427: 1428: 1429: 1430: 1431: 1452 Kankaanniemi ymo: Määrärahan 1465 Kankaanniemi ymo: Määrärahan 1432: osoittamisesta Haapamäen avovankilan osoittamisesta ylimääräisen rintamalisän 1433: rakentamiseen ooo 0 0 o 1551 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1434: budjettiperusteiseen korottamiseen 1564 0 0 0 0 0 0 0 0 1435: 1436: 1437: 1438: 1439: 1453 Kankaanniemi ymo: Määrärahan 1466 Kankaanniemi ymo: Määrärahan 1440: osoittamisesta Tikkakosken varuskunnan osoittamisesta rintamaveteraanien kuntou- 1441: rakennustöihin oooo 0 0 o o 1552 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1442: tustoimintaan oo oo 1565 1443: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1444: 1445: 1446: 1447: 1448: 1454 Kankaanniemi ymo: Määrärahan 1467 Kankaanniemi ymo: Määrärahan 1449: osoittamisesta maaseutuinstituutin perus- osoittamisesta eräiden veteraanijärjestöjen 1450: tamiseen Keski-Suomeen ooo oooo oooo 1553 0 0 0 0 0 0 0 toiminnan tukemiseen 1566 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1451: 1452: 1453: 1454: 1455: 1455 Kankaanniemi ymo: Määrärahan 1468 Kankaanniemi ymo: Määrärahan 1456: osoittamisesta soveltavan luonnontieteen osoittamisesta vanhustenhuoltohankkeille 1457: koulutusohjelman toteuttamiseen eräissä Keski-Suomen läänissä oo 1567 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1458: 1459: 1460: 1461: 1462: korkeakouluissa ooooo ooooo ooooo 1463: 0 0 01554 0 0 0 0 0 0 0 0 1464: 1465: 1466: 1467: 1468: 1469 Kankaanniemi ymo: Määrärahan 1469: 1456 Kankaanniemi ymo: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan erityis- 1470: osoittamisesta peruskoulujen rakentami- huoltopiirin kuntainliiton rakennustöihin 1568 1471: seen Keski-Suomen läänissä o oo o 1555 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1472: 1473: 1474: 1475: 1476: 1470 Kankaanniemi ymo: Määrärahan 1477: 1457 Kankaanniemi ymo: Määrärahan 1478: osoittamisesta Outokummun vanhusten 1479: osoittamisesta kirjastorakentamiseen 1480: palvelutalon rakentamiseen 1569 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1481: 1482: 1483: Keski-Suomen läänissä o ooo o 1556 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1484: 1485: 1486: 1487: 1488: 1458 Kankaanniemi ymo: Määrärahan 1471 Kankaanniemi ymo: Määrärahan 1489: osoittamisesta Keski-Suomen terveyden- osoittamisesta maatalousyrittäjien lomi- 1490: huoltoalan oppilaitoksen rakennustöihin 1557 0 0 1491: tuspalvelujen lisäämiseen 1570 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1492: 1493: 1494: 1495: 1496: 1459 Kankaanniemi ymo: Määrärahan 1472 Kankaanniemi ymo: Määrärahan 1497: osoittamisesta kurssiosastojen perustami- osoittamisesta pienyrittäjien vuosilomajär- 1498: seen Suonenjoen ja Muuruveden maata- jestelmän kustannuksiin o 1571 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1499: 1500: 1501: 1502: 1503: lousoppilaitoksiin oooooo oooo ooo 1504: 0 0 1558 1505: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1506: 1507: 1508: 1509: 1510: 1473 Kankaanniemi ymo: Määrärahan 1511: 1460 Kankaanniemi ymo: Määrärahan osoittamisesta Kansanterveyslaitoksen Jy- 1512: osoittamisesta lahjaraamattujen toimitta- väskylän aluelaitoksen toiminnan jatkami- 1513: miseen Neuvostoliittoon o 1559 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 seen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 01572 1514: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1515: 1516: 1517: 1518: 1519: 4 280129N 1520: 26 Sisällysluettelo 1521: 1522: Sivu Sivu 1523: 1474 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 1488 Kemppainen ym.: Määrärahan osoit- 1524: osoittamisesta Uuden Kasvun Kodille ja tamisesta Vartiuksen rajanylityspaikan 1525: Koululle päihdehuoltotyöhön . . . . . . . . . . . . . 1573 avaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1587 1526: 1527: 1475 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 1489 Kemppainen ym.: Määrärahan osoit- 1528: osoittamisesta Kristillinen alkoholisti- ja tamisesta Talvivaaran kaivoksen avaami- 1529: narkomaanityö ry:lle alkoholistien perhe- seen....................................... 1588 1530: hoitokodin rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1574 1531: 1490 Kemppainen ym.: Määrärahan osoit- 1532: 1476 Kankaanniemi ym.: Määrärahan tamisesta maakaasuputken vetämiseksi 1533: osoittamisesta Kemin Kristillisen Työväen- Kostamuksesta Pohjois-Suomeen . . . . . . . . . 1589 1534: yhdistyksen katulähetysjaostolle . . . . . . . . . . 1575 1535: 1491 Kemppainen: Määrärahan osoittami- 1536: 1477 Kankaanniemi ym.: Määrärahan sesta työttömyyden lieventämiseen harkin- 1537: osoittamisesta harkinnanvaraisiin työllis- 1538: nanvaraisen työllistämisen lisäämiseksi . . . 1590 1539: tämisavustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1576 1540: 1541: 1478 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 1492 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit- 1542: osoittamisesta pienyrittäjien sopimus- tamisesta varusmiesten, siviilipalvelus- 1543: saatavien turvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1577 miesten ja reserviläisten päivärahan korot- 1544: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1591 1545: 1479 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 1546: osoittamisesta puutteellisesti varustettujen 1493 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit- 1547: asuntojen korjaamiseen Outokummussa.. 1578 tamisesta asevarikko 2:n Hartolan va- 1548: rasto-osaston kehittämiseen............... 1592 1549: 1480 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 1550: osoittamisesta opiskelija-asuntojen hank- 1494 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit- 1551: kimiseen Jyväskylän seudulla . . . . . . . . . . . . . 1579 tamisesta Mikkelin läänissä olevien koulu- 1552: tus- ja tutkimusyksikköjen kehittämiseen 1593 1553: 1481 Kankaanniemi ym.: Määrärahan 1554: osoittamisesta pohjoismaisen ympäristö- 1495 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit- 1555: tuomioistuimen perustamisen suunnittele- tamisesta kouluhallituksen Heinolan kurs- 1556: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1580 sikeskuksen asuntolan rakentamistöiden 1557: aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1594 1558: 1482 Kauppinen ym.: Määrärahan osoitta- 1559: misesta pienyritysten eräiden sosiaalikus- 1496 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit- 1560: tannusten tasaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1581 tamisesta Itä-Hämeen kansanopiston 1561: (Hartola) rakennushankkeiden tukemiseen 1595 1562: 1483 Kekkonen ym.: Määrärahan osoitta- 1563: misesta kirjallisuuden julkaisutukeen . . . . . 1582 1497 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit- 1564: tamisesta rakennusavustuksen myöntämi- 1565: 1484 Kekkonen ym.: Määrärahan osoitta- 1566: seksi Valamon kansanopiston toimitilojen 1567: misesta arkkitehtuurinäyttelyihin . . . . . . . . . 1583 1568: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1596 1569: 1485 Kekkonen ym.: Määrärahan osoitta- 1570: misesta Suomen elokuvakerhojen liiton 1498 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit- 1571: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1584 tamisesta Kangasniemen musiikkijuhlien 1572: tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1597 1573: 1486 Kekkonen: Määrärahan osoittami- 1574: sesta Etelä-Karjalan kuvakeskuksen suun- 1499 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit- 1575: nitteluun Savitaipaleelle................... 1585 tamisesta Joroisten Musiikkiyhdistys ry:n 1576: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1598 1577: 1487 Kekkonen: Määrärahan osoittami- 1578: sesta valtatien n:o 7 parantamiseksi välillä 1500 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit- 1579: Uudenmaan piirin raja-Heinlahti........ 1586 tamisesta nuorten viljelijöiden tukemiseen 1599 1580: Sisällysluettelo 27 1581: 1582: Sivu Sivu 1583: 1501 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit- 1514 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit- 1584: tamisesta Puumalan yrttiprojektin toimin- tamisesta peruskorjaustöiden aloittami- 1585: nan tukemiseen . . . .. .. .. . .. .. .. .. .. .. .. . . . 1600 seen rataosalla Savonlinna-Huutokoski.. 1613 1586: 1587: 1502 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit- 1515 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit- 1588: tamisesta Etelä-Juvan tieyhteyden perus- tamisesta asevelvollisten kotiuttamisrahan 1589: korjaukseen luvalla....................... 1601 ylimääräiseen korottamiseen.............. 1615 1590: 1503 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit- 1516 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit- 1591: tamisesta Haukivuoren-Porsaskosken tamisesta Mikkelin keskussairaalan perus- 1592: maantien peruskorjaukseen............... 1602 korjauksen rahoittamiseen................ 1616 1593: 1504 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit- 1594: 1517 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit- 1595: tamisesta Jäppilän-Suonenjoen maantien 1596: tamisesta happamoitumistutkimuksen te- 1597: peruskorjaukseen välillä Hietakylä-Jäp- 1598: hostamiseen . . .. . . . . . . .. .. . .. . . . . .. . .. . . . . 1617 1599: pilä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1603 1600: 1601: 1505 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit- 1518 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit- 1602: tamisesta maantien n:o 438 kunnostustöi- tamisesta Linnansaaren kansallispuiston 1603: den aloittamiseksi Sulkavalla välillä Ve- opastus- ja opetuskeskuksen rakentami- 1604: kara-Tiimataipale (Lohilahti)............ 1604 seen....................................... 1618 1605: 1606: 1506 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit- 1519 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit- 1607: tamisesta Kalvitsan-Narilan tieyhteyden tamisesta Kangasniemen keskustaajaman 1608: kunnostamistöiden aloittamiseksi luvalla 1605 rantojen ruoppauksen aloittamiseen . . . . . . 1619 1609: 1610: 1507 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit- 1520 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit- 1611: tamisesta Kesämäen-Kolkonpään maan- tamisesta nuorille maksettavien asunto- 1612: tien peruskorjaukseen Sulkavalla . . . . . . . . . 1606 säästöpalkkioiden ylimääräiseen korotta- 1613: miseen .. .. .. . . . . .. .. .. . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . 1620 1614: 1508 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit- 1615: tamisesta Puumalan ja Sulkavan välisen 1521 Knuuttila ym.: Määrärahan osoitta- 1616: maantieyhteyden kunnostustöiden aloitta- misesta kotiteollisuusyhdistysten kurssitoi- 1617: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1607 minnan tukemiseen .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 1621 1618: 1509 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit- 1522 Knuuttila ym.: Määrärahan osoitta- 1619: tamisesta Pöyryn-Kälän maantien perus- misesta Keski-Suomen Kotiteollisuus- 1620: korjaukseen Hirvensalmella............... 1608 yhdistys ry:n toiminnan tukemiseen....... 1622 1621: 1510 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit- 1622: 1523 Knuuttila ym.: Määrärahan osoitta- 1623: tamisesta Virtasalmen-Joroisten maan- 1624: misesta Lievestuoreen vesijohdon rakenta- 1625: tien peruskorjaukseen..................... 1609 1626: miseen .. .. . . .. .. . . . . . .. .. .. .. .. . . . . . . . .. . . 1623 1627: 1511 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit- 1628: tamisesta Heinäveden kk:n tiestön ja ke- 1524 Knuuttila ym.: Määrärahan osoitta- 1629: vyen liikenteen väylästön rakennustöiden misesta kunnille katujen ja kaavateiden 1630: aloittamiseen .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 1610 rakentamiseen .. . .. . . .. .. .. .. .. .. . . . .. .. . . 1624 1631: 1632: 1512 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit- 1525 Knuuttila ym.: Määrärahan osoitta- 1633: tamisesta Mikkelin lentopaikan kunnos- misesta maantien rakentamiseen välille 1634: tustöiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1611 Haapamäki-Kolho . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1625 1635: 1636: 1513 Kietäväinen ym.: Määrärahan osoit- 1526 Knuuttila ym.: Määrärahan osoitta- 1637: tamisesta Pieksämäen-Varkauden rata- misesta Nurmelan lomakodin avustami- 1638: osan kunnostustöiden aloittamiseen....... 1612 seen....................................... 1626 1639: 28 Sisällysluettelo 1640: 1641: Sivu Sivu 1642: 1527 Knuuttila ym.: Määrärahan osoitta- 1540 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 1643: misesta yhteispohjoismaisen tupakka- ja eritasoristeyksen suunnitteluun valtatien 1644: päihdevalistusaineiston tuottamiseen . . . . . . 1627 n:o 11 ja Vammalan-Kyröskosken maan- 1645: tien risteykseen Mouhijärvellä . . . . . . . . . . . . 1642 1646: 1528 Knuuttila ym.: Määrärahan osoitta- 1647: misesta harkinnanvaraiseen työllistämistu- 1541 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 1648: keen Keski-Suomen läänissä . . . . . . . . . . . . . . 1628 Järvi-Suomen tien eli valtatien n:o 23 sekä 1649: valtatien n:o 3 risteyksen rakentamiseen 1650: 1529 Kohijoki ym.: Määrärahan osoitta- Parkanon Linnankylässä. . . . . . . . . . . . . . . . . . 1643 1651: misesta poliisin radioverkon varustamisek- 1652: si salaamislaitteilla........................ 1629 1653: 1542 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 1654: 1530 Kohijoki ym.: Määrärahan osoitta- eritasoristeyksen rakentamiseen valtatien 1655: misesta poliisin tietojenkäsittelylaitteiden n:o 23 sekä maanteiden n:ot 258 ja 271 1656: hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1630 risteykseen Kankaanpäässä . . . . . . . . . . . . . . . 1644 1657: 1658: 1531 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 1543 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 1659: varusmiesten ja reserviläisten päiväraho- maantien n:o 258 (Pohjanmaantie) raken- 1660: jen korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1632 tamisen nopeuttamiseksi välillä Kiikoi- 1661: nen-Lavia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1645 1662: 1532 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 1663: Pioneerivarikon varikko-osaston raken- 1544 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 1664: nushankkeeseen Parkanossa . . . . . . . . . . . . . . 1633 eritasoristeyksen rakentamiseen valtatien 1665: n:o 8 Rauman eteläiseen risteykseen . . . . . . 1646 1666: 1533 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 1667: Eläinlääkintäkoulun uudisrakennushank- 1668: 1545 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 1669: keen toteuttamista varten Niinisalon va- Lavian-Mouhijärven maantien n:o 259 1670: ruskunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1634 peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1647 1671: 1534 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 1672: Luvian Kirkonkylän peruskoulun lisära- 1546 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 1673: kennusta varten........................... 1635 maantien n:o 270 parantamiseen välillä 1674: Pyntäinen-Honkajoki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1648 1675: 1535 Kohijoki ym.: Määrärahan osoitta- 1676: misesta valtion ilmailuopiston toiminnan 1547 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 1677: aloittamiseksi Porissa vakinaisena koulu- maantien n:o 332 peruskorjausta varten 1678: tuksena . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1636 välillä Parkano-Hämeenläänin raja..... 1649 1679: 1680: 1536 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 1548 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 1681: opetussahan rakentamiseksi Kullaan maantien n:o 660 peruskorjaukseen Meri- 1682: metsä- ja puutalouden kurssikeskukseen . . 1637 karvialla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1650 1683: 1684: 1537 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 1685: 1549 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 1686: monitoimitalon rakentamiseen Honkajoel- 1687: maantien n:o 2594 peruskorjaamiseksi vä- 1688: le . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1638 1689: lillä Suodenniemi-Kilvakkala............ 1651 1690: 1538 Kohijoki ym.: Määrärahan osoitta- 1691: misesta Kokemäenjoen keskiosan ja Loi- 1550 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 1692: mijoen tulvien poistamiseksi tarkoitetun maantien n:o 2611 peruskorjaukseen Ikaa- 1693: järjestelysuunnitelman toteuttamiseksi . . . . 1639 lisissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1652 1694: 1695: 1539 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 1551 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 1696: valtatien n:o 11 peruskorjaamiseen Mou- Rihtniemen paikallistien n:o 12629 perus- 1697: hijärven kunnan alueella.................. 1641 korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1653 1698: Sisällysluettelo 29 1699: 1700: Sivu Sivu 1701: 1552 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 1564 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 1702: Ilmiön paikallistien n:o 12735 perus- Rauman satamaan johtavan meriväylän 1703: korjaamiseksi Huittisten ja Punkalaitu- syventämiseksi............................ 1666 1704: men alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1654 1705: 1565 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 1706: 1553 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Satakunnan ajoharjoitteluradan 1707: Kortejärven paikallistien n:o 12953 perus- rakentamiseksi Kankaanpäähän. . . . . . . . . . . 1667 1708: korjaamiseen Äetsässä ja Kiikoisissa...... 1655 1709: 1566 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 1710: 1554 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 1711: rataosien Kokemäki-Rauma ja Koke- 1712: paikallistien n:o 13341 peruskorjaamiseksi 1713: mäki-Pori peruskorjausta varten . . . . . . . . 1668 1714: Kihniön alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1656 1715: 1716: 1555 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 1567 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 1717: läntisen ohikulkutien rakentamiseksi Hon- Porin-Kankaanpään-Parkanon rauta- 1718: kajoella osana Pohjanmaantietä . . . . . . . . . . 1657 tien kunnossapidon tehostamiseen . . . . . . . . 1669 1719: 1720: 1556 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 1568 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 1721: Oriniemen-Tursankankaan paikallistien lisähenkilöstön palkkaamiseksi sotilas- 1722: peruskorjaamiseen Punkalaitumella . . . . . . 1658 vammalain mukaisten hakemusten käsitte- 1723: lyä varten................................. 1670 1724: 1557 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 1725: maantien Vammala-Punkalaidun-Mur- 1569 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 1726: ronharju rakentamiseksi Pohjanmaantien Vapaussoturien Huoltosäätiölle vapausso- 1727: jatkeeksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1659 turien kuntoutustoimintaan............... 1671 1728: 1729: 1558 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 1570 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 1730: kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi sotaleskien kuntoutukseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1672 1731: valtatien n:o 3 yhteyteen Ikaalisista Kil- 1732: vakkalaan ja Tuomariaan................. 1660 1571 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 1733: varusmiesten kotiuttamisrahan korottami- 1734: 1559 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta seen....................................... 1673 1735: kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi 1736: valtatien n:o 8 yhteyteen välille Pori- 1737: 1572 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 1738: Luvia..................................... 1661 1739: Vanhan Rauman kulttuurihistoriallisesti 1740: 1560 Kohijoki ym.: Määrärahan osoitta- arvokkaan miljöön säilyttämiseen ja entis- 1741: misesta kevyen liikenteen väylän rakenta- tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1674 1742: miseksi maantien n:o 247 yhteyteen ja tien 1743: peruskorjaukseen välillä Jaara-Terva- 1573 Koistinen ym.: Määrärahan osoitta- 1744: hauta Kiikoisissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1662 misesta Pelson keskusvankilan sahan ra- 1745: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1675 1746: 1561 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 1747: kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi 1574 Koistinen ym.: Määrärahan osoitta- 1748: paikallistielle n:o 13139 Ikaalisissa........ 1663 misesta Kainuun rajavartioston Kajaanin 1749: kasarmin perusparannukseen . . . . . . . . . . . . . 1676 1750: 1562 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 1751: maantien ja kevyen liikenteen väylän ra- 1575 Koistinen ym.: Määrärahan osoitta- 1752: kentamiseksi Kankaanpään keskustan ja misesta valtion ammattioppilaitosten kurs- 1753: Niinisalon varuskunta-alueen välille . . . . . . 1664 sitoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1677 1754: 1755: 1563 Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta 1576 Koistinen ym.: Määrärahan osoitta- 1756: Kilpinokan sillan rakentamiseen Vamma- misesta kunnallisten ja yksityisten amma- 1757: lassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1665 tillisten oppilaitosten kurssitoimintaan.... 1678 1758: 30 Sisällysluettelo 1759: 1760: Sivu Sivu 1761: 1577 Koistinen ym.: Määrärahan osoitta- 1591 Kokko ym.: Määrärahan osoittami- 1762: misesta väliaikaiseen lastentarhanopettaja- sesta Nuijamaan ja Konnunsuon välisten 1763: koulutukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1679 teiden n:ot 392 ja 3921 suunnitteluun ja 1764: parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1694 1765: 1578 Koistinen ym.: Määrärahan osoitta- 1766: misesta maaseudun äärialueiden elinkeino- 1592 Kokko ym.: Määrärahan osoittami- 1767: jen neuvontatyön tehostamiseen . . . . . . . . . . 1680 sesta Partakosken-Kärnäkosken tien pe- 1768: ruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1695 1769: 1579 Koistinen ym.: Määrärahan osoitta- 1770: misesta 16 4H-neuvojan toimen perus- 1593 Kokko ym.: Määrärahan osoittami- 1771: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1681 sesta Simpeleen-Särkilahden tien perus- 1772: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1696 1773: 1580 Koistinen ym.: Määrärahan osoitta- 1774: misesta maaseudun pienimuotoisen elin- 1594 Kokko ym.: Määrärahan osoittami- 1775: keinotoiminnan avustuksiin............... 1683 sesta Uimin-Lemin paikallistien perus- 1776: parannukseen............................. 1697 1777: 1581 Koistinen ym.: Määrärahan osoitta- 1778: misesta järvien säännöstelyhaittojen tutki- 1595 Kokko: Määrärahan osoittamisesta 1779: miseen Kainuussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1684 Äitsaaren-Härskiänsaaren paikallistien 1780: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1698 1781: 1582 Koistinen ym.: Määrärahan osoitta- 1782: misesta säännösteltyjen järvien kunnos- 1596 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoit- 1783: tukseen Kainuussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1685 tamisesta suurperheiden ajoneuvon han- 1784: kinnan mahdollistamiseksi ylimääräisenä 1785: 1583 Koistinen ym.: Määrärahan osoitta- autoveron palauttamisella. . . . . . . . . . . . . . . . . 1699 1786: misesta valtatien n:o 22 oikaisemiseen vä- 1787: lillä Petäjäiahti-Kajaani . . . . . . . . . . . . . . . . . 1686 1597 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoit- 1788: tamisesta Chydenius-Instituutin toiminnan 1789: 1584 Koistinen ym.: Määrärahan osoitta- kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1700 1790: misesta eräille veteraanijärjestöille . . . . . . . . 1687 1791: 1598 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoit- 1792: 1585 Kokko ym.: Määrärahan osoittami- tamisesta Kaustisen kansantaiteenkeskuk- 1793: sesta Parikkalan maatalousoppilaitoksen selle....................................... 1701 1794: liikuntasalin rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1688 1795: 1599 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoit- 1796: 1586 Kokko ym.: Määrärahan osoittami- tamisesta Lappajärven Musiikkiyhdistys 1797: sesta Ruokolahden metsäkoulun oppilas- ry:n järjestämille musiikkipäiville . . . . . . . . . 1702 1798: asuntolan suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1689 1799: 1600 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoit- 1800: 1587 Kokko ym.: Määrärahan osoittami- tamisesta Lohtajan Kirkkomusiikkipäivilie 1703 1801: sesta Lemin Musiikkipäivien tukemiseen.. 1690 1802: 1601 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoit- 1803: 1588 Kokko ym.: Määrärahan osoittami- tamisesta eläinlääkärin viran perustami- 1804: sesta Ilmatieteen laitoksen Kaakkois-Suo- seen Valtion eläinlääketieteelliseen laitok- 1805: men toimipisteen perustamiseen Lappeen- seen ....................................... 1704 1806: rantaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1691 1807: 1602 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoit- 1808: 1589 Kokko ym.: Määrärahan osoittami- tamisesta Kortesjärven järjestely- ja sanee- 1809: sesta Lappeenrannan-Merenlahden pai- raushankkeen rahoittamiseen Kortesjär- 1810: kallistien parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1692 vellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1705 1811: 1812: 1590 Kokko ym.: Määrärahan osoittami- 1603 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoit- 1813: sesta rautatien eritasoristeyksen rakenta- tamisesta tiestön rakentamiseen TVL:n 1814: miseksi Hytin-Vainikkalan maantielle . . . . . 1693 Keski-Pohjanmaan piirin alueelle . . . . . . . . . 1706 1815: Sisällysluettelo 31 1816: 1817: Sivu Sivu 1818: 1604 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoit- 1618 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1819: tamisesta Kortesjärven-Lassfolkin maan- misesta kyläkoulujen säilymisen turvaami- 1820: tien n:o 741 parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 1707 seen....................................... 1721 1821: 1822: 1605 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoit- 1619 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1823: tamisesta Ähtävän-Åsbackan maantien misesta Muhoksen Hyrkin peruskoulun 1824: n:o 747 perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . 1708 ala-asteen uudisrakennuksen rakentamisen 1825: aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1722 1826: 1606 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoit- 1827: tamisesta Kivipellon-Männikön maan- 1620 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1828: tien n:o 7421 perusparantamiseen . . . . . . . . . 1709 misesta Sevettijärven yläasteen kunnosta- 1829: miseen ja laajentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1723 1830: 1607 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoit- 1831: tamisesta Räyringin-Kalliojärven paikal- 1621 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1832: listien n:o 18067 perusparantamiseen . . . . . 1710 misesta Raudaskylän kristillisen opiston 1833: peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1724 1834: 1608 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoit- 1835: tamisesta Salamajärven tien kunnostami- 1622 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1836: seen Perhossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1711 misesta Haapajärven maatalousoppilai- 1837: toksen asuntojen ja opetustilojen rakenta- 1838: 1609 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoit- miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1725 1839: tamisesta Tankkarin suojasataman raken- 1840: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1712 1623 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1841: misesta Tiedekauppa ry:n tukemiseen . . . . . 1726 1842: 1610 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoit- 1843: tamisesta pk-yritysten ja maatilayritysten 1624 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1844: henkilöstön liikkeenjohtokoulutukseen . . . 1713 misesta Finland Festivals ry:n toiminnan 1845: tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1727 1846: 1611 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoit- 1847: tamisesta Koiraspotin järven kunnostami- 1625 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1848: seen Alajärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1714 misesta orkestereille ja yhtyeille sekä nii- 1849: den aluetoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1728 1850: 1612 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoit- 1851: tamisesta Paalijärven kunnostamiseen 1626 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1852: Alajärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1715 misesta säveltaidejärjestöjen valtionapuun 1729 1853: 1854: 1613 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoit- 1627 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1855: tamisesta Kirsinpäkin perkaamiseen Evi- misesta "Sana ja Sävel kalevalaisessa Ka- 1856: järvellä ................................... 1716 jaanissa" -tapahtuman tukemiseen........ 1730 1857: 1858: - 1614 Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoit- 1628 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1859: tamisesta Evijärven Kniivilänlahden kun- misesta Kuusamo-Natura 89 -kulttuuri- ja 1860: nostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1717 luonnonsuojelutapahtuman järjestämiseen 1731 1861: 1862: 1615 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1629 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1863: misesta maanpuolustus- ja sotilasaika- misesta Utajärven musiikkiyhdistykselle 1864: kauslehdistölle jaettavaksi lehdistötueksi . . 1718 koulutus- ja leiritoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . 1732 1865: 1866: 1616 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1630 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1867: misesta polttoaineveron budjettiperustei- misesta Iijoki-soudun järjestämiseen 1868: seksi palauttamiseksi ammattiautoilijoille 1719 vuonna 1989.............................. 1733 1869: 1870: 1617 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1631 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1871: misesta Sievin kunnalle lukion perustami- misesta Limingan seudun musiikkiopiston 1872: seen....................................... 1720 lakisääteiseen valtionosuuteen . . . . . . . . . . . . 1734 1873: 32 Sisällysluettelo 1874: 1875: Sivu Sivu 1876: 1632 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1646 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1877: misesta Paikallislehtien Liitto ry:n koulu- misesta valtatien n:o 22 (Petäjälahti- 1878: tustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1735 Kajaani) suunnitteluun.................... 1749 1879: 1880: 1633 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1647 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1881: misesta siirtona maatilatalouden kehittä- misesta kantatien n:o 88 peruskorjaukseen 1882: misrahastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1736 välillä Raahe-Vihanti.................... 1750 1883: 1634 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1884: 1648 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1885: misesta lainoihin lisämetsäalueiden hank- 1886: misesta maantien n:o 825 (Kylmälän- 1887: kimiseksi pientiloille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1737 1888: kylä-Muhoksen kirkonkylä) perus- 1889: 1635 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1751 1890: misesta vaelluskalakantojen elvyttämiseen 1891: varattujen määrärahojen lisäämiseen . . . . . 1738 1649 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1892: misesta maantien n:o 834 perusparantami- 1893: 1636 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- seen välillä Laitasaari-Ylikiiminki . . . . . . . 1752 1894: misesta Oulujoen sivujokien entistämiseen 1895: virkistyskäyttöön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1739 1650 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1896: misesta maantien n:o 858 peruskorjauk- 1897: 1637 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- seen välillä Paljakka-Oulun läänin raja.. 1753 1898: misesta Alavieskan alapuolisten tulvasuo- 1899: jelutöiden aloittamiseen................... 1740 1651 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1900: misesta Jäniskosken ja valtakunnan rajan 1901: 1638 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- välisen tien (n:o 50023) kunnostamiseen . . 1754 1902: misesta Kalajanjoen järjestelyn täydennys- 1903: töihin Reisjärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1741 1652 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1904: misesta Haapaveden-Lumimetsän pai- 1905: 1639 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1906: misesta Kiiminkijokisuun ruoppaamiseen 17 42 kallistien perusparantamiseen............. 1755 1907: 1908: 1640 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1653 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1909: misesta Kollajan Naisjärven kunnostami- misesta Kurenaluksen-Petäjäkankaan- 1910: seen Pudasjärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1743 Kipinän tien kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . 1756 1911: 1912: 1641 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1654 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1913: misesta Kalajoen hiekkasärkkien siirtovie- misesta Kurkijärven tien päällystämiseen 1914: märin rakentamiseen...................... 1744 Kuusamossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1757 1915: 1916: 1642 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1655 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1917: misesta metsien salaojitusmenetelmän ke- misesta Paavolan-Saarikosken paikallis- 1918: hitystyöhön ja kokeilutoimintaan......... 1745 tien peruskorjaukseen..................... 1758 1919: 1643 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1920: 1656 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1921: misesta Lapin vajaatuottoisten metsien 1922: misesta Pyhäjoen-Vihannin kirkonkylän 1923: kunnostamisesta annetun lain mukaisiin 1924: paikallistien kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . 17 59 1925: metsänparannusmenoihin................. 1746 1926: 1927: 1644 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1657 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1928: misesta TVL:n Kainuun ja Lapin tie- ja misesta Rantsilan-Utajärven tiehankkeen 1929: vesirakennuspiireille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1747 suunnitteluun............................. 1760 1930: 1931: 1645 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1658 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1932: misesta valtatien n:o 18 peruskorjaukseen misesta Siuruan alueen tiestön perus- 1933: välillä Juurikkalahti-Eevala . . . . . . . . . . . . . 1748 parantamiseen Pudasjärvellä.............. 1761 1934: Sisällysluettelo 33 1935: 1936: Sivu Sivu 1937: 1659 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1671 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1938: misesta Tahkolanrannan th:n ja Ruka- misesta Kainuun sotaveteraanipiiri ry:n 1939: puun sahan välisen tien korjaamiseen toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1774 1940: Kuusamossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1762 1941: 1672 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1942: 1660 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- misesta Lapin sotaveteraanipiiri ry:n toi- 1943: misesta Tuomiojan-Relletin tien perus- minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1775 1944: korjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1763 1945: 1673 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1946: 1661 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- misesta Rintamamiesveteraanien Lapin 1947: misesta Kontiomäen-Vuokatin-Nur- piiriyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen... 1776 1948: meksen rataosan perusparantamiseen . . . . . 1764 1949: 1674 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1950: 1662 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- misesta Pohjois-Pohjanmaan sotaveteraa- 1951: misesta matkalippualennusten myöntämi- nipiiri ry:lle virkistysleirin järjestämiseen 1777 1952: seen varhennetulla eläkkeellä oleville Val- 1953: tionrautateillä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1765 1675 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1954: misesta Rintamanaisten liitolle virkistys- 1955: 1663 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- toiminnan järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1778 1956: misesta Ylivieskan lentokentän rakentami- 1957: seen ja ylläpitoon sekä valtiolle lunastami- 1676 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1958: sen valmisteluihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1766 misesta Sotainvalidien Veljesliiton Oulun 1959: piirille virkistysleirin järjestämiseen . . . . . . . 1779 1960: 1664 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1961: misesta laivakuljetustuen kaksinkertaista- 1677 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1962: miseen Perämeren satamien osalta . . . . . . . . 1767 misesta Sotainvalidien Veljesliiton Kai- 1963: nuun piirin tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1780 1964: 1665 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1965: misesta turveurakoitsijoiden konelainojen 1678 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1966: korkotukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1768 misesta Sotavangit ry:lle virkistysleirin 1967: järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1781 1968: 1666 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1969: misesta terveyttä vaarantavien aineiden le- 1679 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1970: viämisen ehkäisemistä koskevan lainsää- misesta Kaatuneiden Omaisten Liitolle vir- 1971: dännön suunnittelemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . 1769 kistystoiminnan järjestämiseen. . . . . . . . . . . . 1782 1972: 1973: 1667 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1680 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1974: misesta ilmaisten terveystarkastusten saa- misesta Kuusamon sydänyhdistys ry:n ja 1975: miseksi rintamaveteraaneille . . . . . . . . . . . . . . 1770 Kuusamon näkövammaiset ry:n toimin- 1976: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1783 1977: 1668 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1978: misesta veteraanijärjestöjen toiminnan tu- 1681 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1979: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1771 misesta Jyväskylän Kuokkalan alueelle tu- 1980: levan etätyökeskuksen kokeilutoimintaan 1784 1981: 1669 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1982: misesta Rintamamiesveteraanien Oulun 1682 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1983: piiriyhdistys ry:lle virkistysleirin järjestä- misesta tukinuiton jatkumisen turvaami- 1984: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1772 seen Iijoella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1785 1985: 1986: - 1670 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1683 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1987: misesta Kainuun Rintamamiesveteraanien misesta Kuusamon Luonnonsuojelijat 1988: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1773 ry:lle ympäristönsuojelutoimintaan . . . . . . . 1786 1989: 1990: 5 280129N 1991: 34 Sisällysluettelo 1992: 1993: Sivu Sivu 1994: 1684 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1685 Kortesalmi ym.: Määrärahan osoitta- 1995: misesta maaseudun jätehuollon kehittämi- misesta ympäristöpiireille sisävesien vesi- 1996: seen....................................... 1787 kasvien niittoon. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1788 1997: 1988 vp. 951 1998: 1999: Raha-asia-aloite n:o 890 2000: 2001: 2002: 2003: 2004: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ilmajoen Musiikkijuh- 2005: lat ry:n toiminnan tukemiseen 2006: 2007: 2008: Eduskunnalle 2009: 2010: Ilmajoen Musiikkijuhlat täyttää ensi vuonna 4. Ilmajoella on 50 henkilön työryhmä, joka 2011: 15 vuotta. Juhla on tuottanut 3 omaa oopperaa: on keskittynyt teknisten ratkaisujen, pukujen, 2012: Jaakko Ilkka, Jokiooppera ja Kolmekymmentä lavasteiden ja rekvisiitan valmistamiseen, huol- 2013: hopearahaa, lisäksi kirkko-oratorion Peltomie- tamiseen ja juhlien aikana hoitamiseen. Ryh- 2014: hen rukous. Esityksissä on tähän mennessä käy- män koulutus ja korvaukset ovat 150 000 mk. 2015: nyt yhteensä n. 250 000 henkilöä. Kolmekym- 5. Juhlien kokonaisbudjetti on n. 4 000 000 2016: mentä hopearahaa jatkuu edelleen, samoin Pel- mk. 2017: tomiehen rukous. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2018: 1. Oopperateltan (koko 50 x 75 m) kunnos- nioittaen, 2019: sapito ja korjaus-pystytyskulut, nousevan kat- 2020: somon kustannukset, lavasteiden, pukujen ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2021: rekvisiitan hoito muodostavat yhteensä noin 1989 tulo- ja menoarvioon 250000 2022: 500 000 mk:n kuluerän. markkaa Ilmajoen Musiikkijuhlat ry:lle 2023: 2. Oopperakuoron harjoitus- ja esityskulut kotimaisen musiikkikulttuurin tukemi- 2024: n. 120 000 mk. seen. 2025: 3. Suomalaisen laulelmakilpailun järjestämi- 2026: nen 100 000 mk. 2027: 2028: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 2029: 2030: Markus Aaltonen Pentti Mäki-Hakola 2031: Kirsti Ala-Harja Raimo Vistbacka 2032: 952 1988 vp. 2033: 2034: Raha-asia-aloite n:o 891 2035: 2036: 2037: 2038: 2039: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen äänitearkisto 2040: ry:n toiminnan tukemiseen 2041: 2042: 2043: Eduskunnalle 2044: 2045: Vuonna 1965 perustettu Suomen äänitearkis- ylläpitämisestä kuuluu vanhemman aineiston 2046: to on kerännyt laajan kokoelman suomalaisia osalta edelleen Suomen äänitearkistolle. 2047: äänilevyjä vuosisadan alusta 1970-luvun lop- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2048: puun saakka. Vuonna 1981 on tullut voimaan nioittaen, 2049: vapaakappalelaki, jonka mukaan kotimaisten 2050: äänitteiden taltiointivelvoite kuuluu Helsingin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2051: ja Jyväskylän yliopistojen kirjastoille. Näillä 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 2052: kirjastoilla ei kuitenkaan vielä ole resursseja ot- markkaa Suomen äänitearkisto ry:lle 2053: taa kokoelmiinsa vanhempia suomalaisia levy- kansallisen äänilevykokoelman ylläpito- 2054: jä, joten vastuu kansallisen äänitekokoelman kustannuksiin. 2055: 2056: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 2057: 2058: Markus Aaltonen Arja Alho Jouko Skinnari 2059: 1988 vp. 953 2060: 2061: Raha-asia-aloite n:o 892 2062: 2063: 2064: 2065: 2066: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväenmusiikki-ins- 2067: tituutin toiminnan tukemiseen 2068: 2069: 2070: Eduskunnalle 2071: 2072: Työväenmusiikki-instituutti on suomalaisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2073: työväenperinteen keskeisiä tutkimuslaitoksia. nioittaen, 2074: Instituutti on kerännyt mittavan kokoelman 2075: suomalaisia työväenlauluja ja niihin liittyvää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2076: taustatietoa. Keräystyö on kuitenkin vielä kes- 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 2077: ken. On tärkeää, että instituutti voi uusinta tek- markkaa Työväenmusiikki-instituutille 2078: niikkaa hyväksi käyttäen tallentaa aineistoa vie- arkistointiin ja sen edellyttämiin laite- 2079: lä eläviltä varhaisen työväenperinteen tunti- hankintoihin. 2080: joilta. 2081: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 2082: 2083: Markus Aaltonen Arja Alho Jouko Skinnari 2084: 954 1988 vp. 2085: 2086: Raha-asia-aloite n:o 893 2087: 2088: 2089: 2090: 2091: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallislehtien koulu- 2092: tustoiminnan tukemiseen 2093: 2094: 2095: Eduskunnalle 2096: 2097: Paikallislehdet ovat levikkialueillaan keskei- kanssa ohjaten paikallislehtien palveluksessa 2098: siä tiedonvälittäjiä ja paikalliskulttuurin vaali- olevia myös näiden järjestämään koulutuk- 2099: joita. Ne ovat myös perinteisesti merkittäviä seen. 2100: kouluttajia sekä alalla toimivien jatko- ja täy- Liiton palveluihin kuuluu myös jäsenlehtien 2101: dennyskouluttajina että lehtialalle aikovien työ- neuvonta. Neuvontapalvelujen kysyntä on 165 2102: paikkakouluttajina ja harjoittelupaikkojen tar- paikallislehden keskuudessa voimakkaassa kas- 2103: joajina. Paikallislehtien Liittoon kuuluvat 165 vussa. 2104: lehteä työllistävät noin parituhatta henkeä. Paikallislehtien Liitto on saanut koulutus- ja 2105: Koska viestintävälineiden määrä lisääntyy ja neuvontatoimintaansa valtionapua vuodesta 2106: niiden keskinäinen kilpailu kiristyy, kilpailevat 1977 lähtien. Vuoden 1987 valtion tulo- ja 2107: tiedotusvälineet entistä enemmän myös koulu- menoarvioesityksessä tarkoitukseen osoitettiin 2108: tetusta työvoimasta ja panostavat enenevässä 80 000 markkaa, mutta määräraha nousi edus- 2109: määrin henkilöstöryhmiensä kouluttamiseen. kunnassa 130 000 markkaan. Vuonna 1988 2110: Paikallislehtien Liitto järjestää jäsenlehtiensä määräraha laski takaisin 80 000 markkaan. 2111: henkilöstöryhmille koulutusta, johon vuosittain Vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesityksessä tar- 2112: osallistuu 300-400 henkilöä pääasiassa kahden koitukseen on ehdotettu edelleen ainoastaan 2113: päivän mittaisiin koulutustilaisuuksiin. Tämän 80 000 markkaa. 2114: vakiintuneet muodot saavuttaneen lyhytkurssi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2115: toiminnan lisäksi liitto tehostaa paikallislehti- nioittaen, 2116: yritysten johdolle tarkoitettua koulutustoimin- 2117: taansa. Tähän liittyen liitto suorittaa v. 1988 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2118: laajan koulutustarveselvityksen ja sen tulosten 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2119: pohjalta järjestetään v:sta 1989 lähtien paikal- 29.99.50 lisäyksenä 60 000 markkaa, 2120: lislehtiyritysten johdolle räätälöityä johtamis- jotta voitaisiin turvata paikallislehtien 2121: koulutusta. koulutus- ja neuvontatoiminnan määrä 2122: Koulutustoiminnan toteutuksessa Paikallis- ja laatu ja jotta sitä voitaisiin edelleen 2123: lehtien Liitto toimii kiinteässä yhteistyössä yli- kehittää paikallislehtien kehitystarpeita 2124: opistojen, korkeakoulujen ym. oppilaitosten vastaavasti. 2125: 2126: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 2127: 2128: Markus Aaltonen Jukka Vihriälä 2129: Toimi Kankaanniemi Riitta Saastamoinen 2130: Heli Astala 2131: 1988 vp. 955 2132: 2133: Raha-asia-aloite n:o 894 2134: 2135: 2136: 2137: 2138: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta syöpäpotilaiden loma- 2139: toiminnan tukemiseen 2140: 2141: 2142: Eduskunnalle 2143: 2144: Maassamme toimii 11 eri läänien syöpäyhdis- taa on tuettu Kansaneläkelaitoksen ja syopa- 2145: tystä. Nämä syöpäyhdistykset ovat järjestäneet järjestöjen varoista, aiheuttaa lomatoimintaan 2146: syöpäpotilaille kuntoutus- ja lomaviikkoja osit- osallistuminen syöpäpotilaalle itselleen edelleen 2147: tain Kansaneläkelaitoksen kuntoutusvaroilla ja huomattavia kustannuksia. Valtion tulo- ja me- 2148: osittain itse keräämillään varoilla. Lomatoimin- noarvioon on vuodesta 1981lähtien otettu mää- 2149: taa on järjestetty ensisijaisesti syöpäjärjestöjen räraha syöpäpotilaiden lomatoiminnan järjestä- 2150: omassa kuntoloma- ja kurssikeskuksessa Kyy- mistä varten. Näiden määrärahojen turvin on 2151: rönkaidassa Ristiinan kunnassa. Kysymyksessä voitu järjestää n. 2 400 syöpäpotilaalle ohjel- 2152: on ollut sekä fyysinen että psyykkinen kuntou- moitu loma- ja virkistysviikko. 2153: tus. Edellä selostetun perusteella ehdotamme, 2154: Vuosittain Suomessa todetaan n. 16 000 uutta 2155: syöpätapausta. Elossa olevien syöpää sairasta- että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 2156: neiden määrä kasvaa ja on nyt n. 80 000. Osa den 1989 tulo- ja menoarvioon 450 000 2157: potilaista on täysin parantunut, osa osittain markkaa käytettäväksi ohjattuun syöpä- 2158: invalidisoitunut ja osa täysin työkyvyttömiä. potilaiden lomatoimintaan. 2159: Vaikka syöpäpotilaiden kurssi- ja lomatoimin- 2160: 2161: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 2162: 2163: Markus Aaltonen Arto Lapiolahti 2164: Tuula Paavilainen Pirjo-Riitta Antvuori 2165: Raimo Vistbacka 2166: 956 1988 vp. 2167: 2168: Raha-asia-aloite n:o 895 2169: 2170: 2171: 2172: 2173: E. Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Harrastajateat- 2174: teriliiton toiminnan tukemiseen 2175: 2176: 2177: Eduskunnalle 2178: 2179: Suomen Harrastajateatteriliitto on huolestu- hin. Tämän kehityksen myötä myös organisoi- 2180: nut harrastajateatterimäärärahojen jälkeenjää- dun asiantuntija-avun tarve on kasvamistaan 2181: neisyydestä verrattuna muiden taiteen alojen kasvanut. 2182: määrärahoihin. Kansallisen kulttuurin säilymisen kannalta 2183: Suomi tunnetaan kansainvälisessä yhteistyös- olisi tärkeää tukea harrastajateatteritoimintaa, 2184: sä hyvin organisoidusta harrastajateatteritoi- joka on ollut pohjana suomalaiselle näyttämö- 2185: minnasta, samoin suomalainen harrastajateat- taiteelle ja on tällä hetkellä sen elinvoimainen 2186: teri on ansiokkaana tavalla edustanut maamme osa. 2187: näyttämötaidetta sekä pohjoismaisissa että kan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2188: sainvälisissä tapahtumissa. Määrällisesti Suo- nioittaen, 2189: messa on pohjoismaista eniten harrastajateatte- 2190: riryhmiä. Useimmat näistä ryhmistä asettavat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2191: tavoitteensa korkealle; ne hakevat koulutusta 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2192: niin ohjaajan- kuin näyttelijäntyönkin alalla, 29.90.52 lisäyksenä 800 000 markkaa 2193: kehittävät yhteyksiään muihin ryhmiin ja osal- Suomen Harrastajateatteriliitolle. 2194: listuvat kotimaisiin ja ulkomaisiin festivaalei- 2195: 2196: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 2197: 2198: Esko Aho Kirsti Ala-Harja 2199: Riitta Uosukainen Jukka Vihriälä 2200: Mauri Pekkarinen 2201: 1988 vp. 957 2202: 2203: Raha-asia-aloite n:o 896 2204: 2205: 2206: 2207: 2208: E. Aho: Määrärahan osoittamisesta Kaustisen kansanmusiikki- 2209: juhlien järjestämiseen 2210: 2211: 2212: Eduskunnalle 2213: 2214: Vuodesta 1967 lähtien järjestetyistä Kausti- vastaisivat juhlien nykyisiä ja tulevia tarpeita. 2215: sen kansanmusiikkijuhlista on tullut kansalli- Pääosa toteutetuista investoinneista on tehty 2216: sesti ja kansainvälisesti merkittävä kulttuuri- paikallisin varoin. 2217: tapahtuma. Juhlille osallistuu vuosittain tuhan- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2218: sia koti- ja ulkomaisia esiintyjiä. Kaustisen kan- taen, 2219: sanmusiikkijuhlien yleisömäärä nousee lähes 2220: 100 OOO:een. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2221: Kaustisen kansanmusiikkijuhlien kannatus- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2222: yhdistys ja Kaustisen kunta ovat ryhtyneet mää- 29.90.52 lisäyksenä 300 000 markkaa 2223: rätietoisesti kehittämään juhla-aluetta, jotta avustuksena Kaustisen kansanmusiikki- 2224: mm. esiintymis- ja katsomotilat paremmin juhlien järjestämistä varten. 2225: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 2226: 2227: Esko Aho 2228: 958 1988 vp. 2229: 2230: Raha-asia-aloite n:o 897 2231: 2232: 2233: 2234: 2235: E. Aho: Määrärahan osoittamisesta Lohtajan kirkkomusiikkijuh- 2236: lien tukemiseen 2237: 2238: 2239: Eduskunnalle 2240: 2241: Lohtajan kirkkomusiikkijuhlista on kehitty- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2242: nyt oman musiikin alueensa merkittävin valta- taen, 2243: kunnallinen tapahtuma. Tapahtuman järjestä- 2244: misestä saadut kokemukset osoittavat, että tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2245: vetta ja mahdollisuuksia kirkkomusiikkijuhlien 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2246: kehittämiseen yhä löytyy. Esimerkiksi vuoden 29.90.52 lisäyksenä 200 000 markkaa 2247: 1990 ohjelmistoon on alustavasti suunniteltu Lohtajan kirkkomusiikkijuhlien tuke- 2248: otettavaksi kirkko-ooppera, joka edelleen vah- miseen. 2249: vistaisi Lohtajan kirkkomusiikkijuhlien asemaa 2250: tärkeiden kulttuuritapahtumien joukossa. 2251: 2252: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 2253: 2254: Esko Aho 2255: 1988 vp. 959 2256: 2257: Raha-asia-aloite n:o 898 2258: 2259: 2260: 2261: 2262: E. Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Kauno Kleemolan muis- 2263: tomerkkihankkeen toteuttamiseen Kannuksessa 2264: 2265: 2266: Eduskunnalle 2267: 2268: Kannuksen kaupunki on päättänyt toteuttaa aikaisen toiminnan eduskunnan puhemiehenä, 2269: Kauno Kleemolan elämäntyötä kuvaavan muis- ministerinä, kansanedustajana sekä monissa 2270: tomerkkihankkeen. Se on tilattu taiteilija Riitta merkittävissä luottamustehtävissä olisi perustel- 2271: Helevältä ja työn on määrä valmistua syyskuus- tua, että myös valtiovalta osallistuisi muisto- 2272: sa 1989. Taiteilijan valinta perustui vuonna merkkihankkeen toteuttamiseen. 2273: 1984 järjestettyyn valtakunnalliseen muisto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2274: merkkikilpailuun, joka järjestettiin yhteistyössä nioittaen, 2275: Suomen taiteilijaseuran kanssa. 2276: Muistomerkkihankkeen kokonaiskustannus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2277: arvio on 530 000 markkaa, josta Kannuksen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2278: kaupunki on varautunut rahoittamaan 300 000 29.99.50 lisäyksenä 200 000 markkaa 2279: markkaa. Kannuksen kaupungille Kauno K/eemo- 2280: Ottaen huomioon Kauno Kleemolan pitkä- /an muistomerkkihankkeeseen. 2281: 2282: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 2283: 2284: Esko Aho Mauri Pekkarinen Tytti Isohookana-Asunmaa 2285: 960 1988 vp. 2286: 2287: Raha-asia-aloite n:o 899 2288: 2289: 2290: 2291: 2292: E. Aho: Määrärahan osoittamisesta lisähenkilökunnan palkkaa- 2293: miseksi Kannuksen turkistalouden tutkimusasemalle 2294: 2295: 2296: Eduskunnalle 2297: 2298: Maatalouden tutkimuskeskuksen alainen mahdollista parantaa suomalaisten tarhaturkis- 2299: Kannuksen turkistalouden tutkimusasema val- ten laatua, kehittää menetelmiä ympäristöhait- 2300: mistui vuoden 1983 alussa. Aseman suunnitte- tojen vähentämiseksi sekä muutoin vahvistaa 2301: luun, rakentamiseen ja kalustamiseen käytettiin suomalaisen tuotannon kansainvälistä kilpailu- 2302: valtion varoja yhteensä noin 7,3 miljoonaa kykyä. 2303: markkaa. Valtion kannalta ei voida pitää järkevänä 2304: Kannuksen tutkimusaseman tiloja ei ole kui- sitä, että tutkimusaseman tilat ovat jatkuvasti 2305: tenkaan saatu tehokkaaseen käyttöön tutkijoi- vajaatehoisessa käytössä henkilöstön puutteen 2306: den ja muun henkilökunnan puutteen takia. takia. 2307: Asemalle suunnitellusta henkilökuntamäärästä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2308: on voitu toteuttaa vasta kolmannes. Henkilös- taen, 2309: töä on lisätty keskimäärin yhdellä vuosittain. 2310: Hallituksen vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesi- että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 2311: tykseen ei sisälly ainuttakaan uutta virkaa Kan- den 1989 tulo- ja menoarvioon momen- 2312: nuksen tutkimusasemalle. tille 30.70.01 lisäyksenä 500 000 mark- 2313: Turkistarhauksen taloudelliset vaikeudet kaa lisähenkilökunnan palkkaamiseksi 2314: edellyttäisivät voimakasta panostusta alan tut- Kannuksen turkistalouden tutkimusase- 2315: kimukseen. Sen tuottaman tiedon avulla olisi malle. 2316: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 2317: 2318: Esko Aho 2319: 1988 vp. 961 2320: 2321: Raha-asia-aloite n:o 900 2322: 2323: 2324: 2325: 2326: E. Aho: Määrärahan osoittamisesta Tiilikkalan ja Määttäiän väli- 2327: sen maantien peruskorjaukseen 2328: 2329: 2330: Eduskunnalle 2331: 2332: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Keski-Pohjan- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2333: maan piirin tienpidon toimenpideohjelmassa oli taen, 2334: suunniteltu aloitettavaksi vuoden 1989 aikana 2335: maantien n:o 775 rakenteen parantaminen välil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2336: lä Tiilikkala-Määttälä Toholammin kunnassa. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2337: Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä ei 31.24. 77 3 500 000 markkaa maantien 2338: kuitenkaan ole osoitettu rakentamisen aloitta- n:o 775 rakenteen parantamiseksi välillä 2339: miseksi tarvittavaa määrärahaa. Tiilikkala-Määttälä. 2340: 2341: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 2342: 2343: Esko Aho 2344: 2345: 2346: 2347: 2348: 61 280129N 2349: 962 1988 vp. 2350: 2351: Raha-asia-aloite n:o 901 2352: 2353: 2354: 2355: 2356: E. Aho: Määrärahan osoittamisesta Teknologian kehittämis- 2357: keskuksen konsultointiyksikön perustamiseksi Keski-Pohjan- 2358: maalle 2359: 2360: Eduskunnalle 2361: 2362: Teollisuuden rakenteen uudistaminen edellyt- lä voitaisiin ainakin osa työpaikkamenetyksistä 2363: tää voimakasta panostusta tutkimus- ja kehitys- korvata. Tällä hetkellä näiden pk-yritysten ke- 2364: työhön. Tavoitteen mukaisesti valtion tuki teol- hittämishankkeita ei kuitenkaan kyetä riittävän 2365: lisuuden tutkimus- ja kehitystoimintaan on tehokkaasti tukemaan. 2366: merkittävästi kasvanut viime vuosien aikana. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2367: Palvelujen saatavuuden parantamiseksi ja taen, 2368: erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kon- 2369: sultointipalvelujen tarpeen tyydyttämiseksi hal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2370: litus esittää vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2371: tyksessä Teknologian kehittämiskeskuksen uu- 32.44.01 lisäyksenä 120 000 markkaa 2372: sien konsultointiyksiköiden perustamista Poriin kahden työsopimussuhteisen henkilön 2373: ja Kajaaniin. palkkaamiseksi konsultointitehtäviin se- 2374: Vastaava Teknologian kehittämiskeskuksen kä 40 000 markkaa yhden viran perusta- 2375: alueyksikön perustamistarve on myös Keski- miseksi toimistotehtäviin 1.9.1989 pe- 2376: Pohjanmaalla. Rakennemuutoksen seuraukse- rustettavaan Teknologian kehittämis- 2377: na alueella on menetetty runsaasti teollisia työ- keskuksen konsultointiyksikköön Keski- 2378: paikkoja. Maakunnassa toimivien pienten ja Pohjanmaalle. 2379: keskisuurten teollisuusyritysten kehittämistyöl- 2380: 2381: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 2382: 2383: Esko Aho 2384: 1988 vp. 963 2385: 2386: Raha-asia-aloite n:o 902 2387: 2388: 2389: 2390: 2391: E. Aho: Määrärahan osoittamisesta Keski-Pohjanmaan keskus- 2392: sairaalan laajennushankkeen toteuttamiseen 2393: 2394: 2395: Eduskunnalle 2396: 2397: Keski-Pohjanmaan keskussairaalan laajen- tannusarvion ylitykseen, Keski-Pohjanmaan 2398: nushankkeen kustannusarvio osoittautui urak- sairaanhoitopiirin kuntainliitto saa siihen val- 2399: kalaskentavaiheessa vuoden 1987 lopulla alimi- tionosuuden vasta lopputilityksen yhteydessä 2400: toitetuksi. Ylitystä pyrittiin minimoimaan uu- vuoden 1990 lopulla. Kuntainliitolle aiheutuisi 2401: della urakkatarjouskierroksella sekä hankkeen tästä huomattavat korkokustannukset. 2402: karsinnalla. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2403: Tehdyistä toimenpiteistä huolimatta sekä ra- taen, 2404: kennuskustannusindeksin rakennusaikaisen no- 2405: pean nousun seurauksena hankkeen toteutta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2406: misohjelman kustannusarvio ylittyy yhteensä 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2407: 10,5 miljoonalla markalla. Laajennushankkeen 33. 79.31 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 2408: kokonaiskustannukset nousevat siten 51 mil- valtionosuutena Keski-Pohjanmaan kes- 2409: joonaan markkaan. kussairaalan laajennushankkeen toteut- 2410: Ellei valtion vuoden 1989 tulo- ja menoar- tamiseen. 2411: viossa varauduta sairaalan laajennuksen kus- 2412: 2413: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 2414: 2415: Esko Aho 2416: 964 1988 vp. 2417: 2418: Raha-asia-aloite n:o 903 2419: 2420: 2421: 2422: 2423: E. Aho: Määrärahan osoittamisesta Räyringinjärven, Patanan- 2424: järven ja Perhonjoen kunnostustoimenpiteisiin 2425: 2426: 2427: Eduskunnalle 2428: 2429: Vesistöjen rehevöityminen ja umpeenkasva- kunnostuksen suunnitteluun kuin toteuttami- 2430: minen on vakava ongelma erityisesti Pohjan- seenkaan. 2431: maalla. Virkistyskäyttöön soveltuvia vesistöjä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2432: on vähän ja pienten vesimäärien takia muutok- taen, 2433: set näkyvät nopeasti. 2434: Vetelin kunnassa on paikallisen väestön aloit- että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 2435: teesta pantu vireille Räyringinjärven, Patanan- den 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 2436: järven sekä Perhonjoen kunnostushankkeet. markkaa käytettäväksi Räyringinjärven, 2437: Niiden eteneminen on kuitenkin pysähtynyt, Patananjärven sekä Perhonjoen kun- 2438: koska Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirillä ei ole nostustoimenpiteiden suunnittelua ja to- 2439: riittäviä määrärahoja sen paremmin vesistöjen teutusta varten. 2440: 2441: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 2442: 2443: Esko Aho 2444: 1988 vp. 965 2445: 2446: Raha-asia-aloite n:o 904 2447: 2448: 2449: 2450: 2451: R. Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta TVL:n Satakunnan tie- 2452: piirin perustamiskustannuksiin 2453: 2454: 2455: Eduskunnalle 2456: 2457: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Turun piirin mipaikka sijaitsee Turussa. Matkat sinne tiepii- 2458: toimialue käsittää koko Turun ja Porin läänin rin etäisimmiltä alueilta ovat kovin pitkiä - 2459: ja siten samalla kaksi maakuntaa, Varsinais- jopa satoja kilometrejä. 2460: Suomen ja Satakunnan. TVL:n hoidossa olevia Jotta nykyisen ylisuuren Turun tiepiirin mo- 2461: yleisiä teitä Turun piirissä on enemmän kuin net haitat ja epäkohdat poistuisivat, olisi tar- 2462: missään muussa maamme tiepiirissä, eli yhteen- koituksenmukaista jakaa Turun tiepiiri muo- 2463: sä 9 300 tiekilometriä, mikä määrä on 12,3 OJo dostamaHa siitä Varsinais-Suomen tiepiiri sekä 2464: maamme yleisistä teistä. Siltoja Turun piirin Satakunnan tiepiiri. Satakunnan tiepiirin perus- 2465: yleisillä teillä on 1 515 eli 13,6% koko maamme tamiskustannuksiin esitämme alustavasti 10 2466: silloista sekä lauttapaikoistakin 30 % koko milj. markan määrärahaa. 2467: maan määrästä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2468: Suomessa rekisteröidyistä autoista 15,7% on nioittaen, 2469: TVL:n Turun piirin alueella eli Turun ja Porin 2470: läänissä, ja koko maan tieliikennesuoritteen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2471: määrästä on läänin ja Turun piirin osuus 1989 tulo- ja menoarvioon 10000000 2472: 14,1 %. markkaa Satakunnan tiepiirin perusta- 2473: TVL:n Turun piirin hallinnollinen keskustoi- miskustannuksiin. 2474: 2475: 2476: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 2477: 2478: Raila Aho Aino Pohjanoksa Mikko Elo 2479: Raimo Vuoristo Heikki Rinne Kalevi Lamminen 2480: Timo Roos Kauko Juhantalo Einari Nieminen 2481: Maunu Kohijoki Lea Mäkipää Timo Laaksonen 2482: 966 1988 vp. 2483: 2484: Raha-asia-aloite n:o 905 2485: 2486: 2487: 2488: 2489: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon raken- 2490: tamiseen Uuteenkaupunkiin 2491: 2492: 2493: Eduskunnalle 2494: 2495: Suunnitelma valtion virastotalon rakentami- kentävänä tekijänä. Erityisesti poliisien käytös- 2496: seksi Uuteenkaupunkiin on ollut vireillä jo sä olevista tiloista osa on puutteellisia, jopa ala- 2497: kymmenkunta vuotta. Suunnitelman etenemi- arvoisia työskentelyolosuhteiltaan. 2498: sen esteenä on ollut rakennushallitusta tyydyt- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2499: tävän rakennuspaikan puute Uudessakaupun- taen, 2500: gissa. Uusikaupunki on nyttemmin hankkinut 2501: omistukseensa virastotalon rakennuspaikaksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2502: sopivan maa-alueen, joka tyydyttää myös ra- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2503: kennushallitusta. 28. 64. 76 2 000 000 markkaa valtion vi- 2504: Valtion virastot ovat Uudessakaupungissa rastotalon rakentamiseksi Uuteenkau- 2505: hajallaan ympäri keskustaa ja tämä koetaan punkiin. 2506: palvelujen käyttäjien taholla palvelutasoa hei- 2507: 2508: 2509: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 2510: 2511: Risto Ahonen 2512: 1988 vp. 967 2513: 2514: Raha-asia-aloite n:o 906 2515: 2516: 2517: 2518: 2519: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Varsinais-Suomen Nuo- 2520: risoseurat ry:n toiminnan tukemiseen 2521: 2522: 2523: Eduskunnalle 2524: 2525: Varsinais-Suomen Nuorisoseurat ry. on puo- Tässä työssä paikallisia nuorisoseuroja tukee 2526: luepoliittisesti sitoutumaton nuoriso-, harras- ja opastaa maakunnallinen piirijärjestö Varsi- 2527: tus- ja kulttuurijärjestö, joka työskentelee ja nais-Suomen Nuorisoseurat ry. 2528: kehittää toimintaansa seuraavien periaatteiden Vakauttaakseen maakunnallisen nuorisoseu- 2529: pohjalta: ratyön perustaa on piirijärjestö kuluvana vuon- 2530: 1. Ihmisellä on pyrkimys iästään, asuinpai- na 90 vuotta täytettyään hankkinut ensimmäi- 2531: kastaan, koulutuksestaan ja työstään riippu- sen oman toimitilan Turusta. Kauppahinta 2532: matta jatkuvasti kehittyä ja kasvaa ihmisenä. 350 000 markkaa on kokonaisuudessaan rahoi- 2533: 2. Maailman muuttaminen alkaa jokaisesta tettu pankkilainalla. 2534: ihmisestä itsestään, sillä ihminen on yhteiskun- Lainan suuruuden takia tuntuvan tuen saami- 2535: nallisen toiminnan perusta. nen yhteiskunnalta on olennaisen merkittävä, 2536: 3. Työn tekeminen ja harrastaminen yhdessä koska varsinaisen toiminnan rinnalla varojen 2537: toisten ihmisten kanssa on paras ihmisenä kas- keruu omatoimisesti huoneiston rahoittamisek- 2538: vamisen tapa. si kävisi yhdelle toimihenkilölle ylivoimaiseksi. 2539: 4. Suomalaisen kulttuurin kehittäminen ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2540: kulttuuriperinnön säilyttäminen on tärkeä ja ar- nioittaen, 2541: vokas tehtävä. 2542: Varsinais-Suomessa 62 paikallista nuoriso- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2543: seuraa tekee tätä merkittävää kulttuurityötä, 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2544: jonka merkitys vapaa-ajan lisääntyessä entises- 29.91.51 lisäyksenä 200 000 markkaa 2545: täänkin kasvaa. On kyettävä tarjoamaan ihmi- käytettäväksi Varsinais-Suomen Nuori- 2546: sille monipuolisempia ja kiinnostavampia har- soseurat ry:n toimitilan rahoittamiseksi 2547: rastus- ja osallistumismahdollisuuksia. Turun kaupungissa. 2548: 2549: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 2550: 2551: Risto Ahonen Virpa Puisto Jukka Roos 2552: Liisa Hilpelä Heli Astala Ensio Laine 2553: Tapio Holvitie Heikki Perho 2554: 968 1988 vp. 2555: 2556: Raha-asia-aloite n:o 907 2557: 2558: 2559: 2560: 2561: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta eteläisen Vakka-Suomen 2562: yhdysvesijohdon rakentamiseen 2563: 2564: 2565: Eduskunnalle 2566: 2567: Valtion vesihuoltotyönä rakennetaan yhdys- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2568: vesijohtoa eteläisessä Vakka-Suomessa Uudes- taen, 2569: takaupungista Vehmaalle, Taivassaloon ja Kus- 2570: taviin. Hankkeeseen on aikaisemmin osoitettu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2571: valtion vuosien 1987 ja 1988 tulo- ja menoarvi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2572: oissa yhteensä 1100 000 markkaa. Tämä rahoi- 30.40. 77 1 500 000 markkaa lisäyksenä 2573: tustaso ei riitä hankkeen suunnitelman mukai- eteläisen Vakka-Suomen yhdysvesijoh- 2574: seksi valmistumiseksi. Määrärahojen riittämät- don rakentamista varten. 2575: tömyys vaarantaa vakavasti eteläisen Vakka- 2576: Suomen yhdyskuntien juomakelpoisen veden 2577: saantia. 2578: 2579: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 2580: 2581: Risto Ahonen 2582: 1988 vp. 969 2583: 2584: Raha-asia-aloite n:o 908 2585: 2586: 2587: 2588: 2589: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Lehmänkurkun tien raken- 2590: tamisen suunnitteluun 2591: 2592: 2593: Eduskunnalle 2594: 2595: Lehmänkurkun tien rakentamisajatus on ol- lounaisrannikon asuntovaunumatkailulle sekä 2596: lut vireillä jo vuodesta 1957 lähtien, ja viralli- muulle matkailuelinkeinolle. 2597: nen aloite tien rakentamiseksi on tehty Kustavin Tiehankkeen suunnittelu tulisi saada käyntiin 2598: ja Lokalahden kuntien toimesta v. 1967. mahdollisimman pian, sillä aikaisemmin tehdyt 2599: Vakka-Suomen yhtenäisyyden kannalta Leh- suunnitelmat ovat vanhentuneita eikä niitä voi 2600: mänkurkun tie on tärkeimpiä alueellisia tie- enää käyttää. Suunnittelutyötä varten tulisi tar- 2601: hankkeita. Se on erityisen tärkeä työmatka-, vittavat määrärahat ottaa valtion vuoden 1989 2602: asiointi- ja yhteiskuntapalveluliikenteen helpot- tulo- ja menoarvioon. 2603: tamiseksi mm. Kustavissa asuville. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2604: Lehmänkurkun tien rakentaminen lyhentäisi taen, 2605: Uudenkaupungin ja Kustavin välistä matkaa 2606: 7-35 kilometriä. Tämä on merkittävää jo siitä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2607: kin syystä, että Uudessakaupungissa sijaitsevat 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 2608: monet kustavilaisten käyttämät tarpeelliset pal- 31.24.77 3 000000 markkaa Turun tie- 2609: velut, kuten mm. aluesairaala, ammattikoulu, ja vesirakennuspiirille käytettäväksi 2610: lukio, kauppaoppilaitos sekä kaupalliset ja teol- Lehmänkurkun tien rakentamisen suun- 2611: liset palvelut. Lehmänkurkun tien rakentami- nittelutyötä varten. 2612: sella on myös suuri merkitys yhä Iisääntyvälie 2613: 2614: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 2615: 2616: Risto Ahonen 2617: 970 1988 vp. 2618: 2619: Raha-asia-aloite n:o 909 2620: 2621: 2622: 2623: 2624: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta alikulkutunnelin rakentami- 2625: seen Uudenkaupungin-Laitilan maantien ali Kaiannin kes- 2626: kustassa 2627: 2628: Eduskunnalle 2629: 2630: Poikittainen kevytliikenne Uudenkaupun- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2631: gin-Laitilan maantiellä Kaiannin keskustassa taen, 2632: on lisääntynyt voimakkaasti. Erityisesti elo- 2633: kuussa 1988 poikittaisliikenne lisääntyi merkit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2634: tävästi, kun Kaiannin yläasteen koulu aloitti 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2635: ~toimintansa. Tällöin tienylittäjien joukkoon 31.24. 77 800 000 markkaa Turun tie- ja 2636: liittyi n. 200 yläasteen oppilasta. Lisäksi kun- vesirakennuspiirille käytettäväksi alikul- 2637: nan liikuntapaikkojen käyttäjät lisäävät kevyen kutunnelin rakentamiseen Uudenkau- 2638: liikenteen määrää tien ylityksessä. pungin-Laitilan maantien ali Kaiannin 2639: Liikenneturvallisuuden parantamiseksi mai- keskustan kohdalla. 2640: nitussa kohdassa maantien alikulkutunneli on 2641: pikaisesti välttämätön. 2642: 2643: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 2644: 2645: Risto Ahonen 2646: 1988 vp. 971 2647: 2648: Raha-asia-aloite n:o 910 2649: 2650: 2651: 2652: 2653: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin juna- 2654: lauttasataman investointien korkotukeen 2655: 2656: 2657: Eduskunnalle 2658: 2659: Uudestakaupungista suunnitellaan junalaut- ole varauduttu Uudenkaupungin hakeman kor- 2660: tayhteyttä Ruotsiin Hargshamnin satamaan. kotuen myöntämiseen. 2661: Junalauttasataman investoinneista on tarkoitus Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2662: rahoittaa 55 milj. mk lainoilla. nioittaen, 2663: Valtion toimesta on myönnetty kuntien sata- 2664: mainvestointeihin korkotukea puolelle lainojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2665: määrästä. Uudenkaupungin hakema korkotuki 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2666: tulee olemaan vuosina 1989-1992 1 100 00 mk 31.27.42 1 JOO 000 markkaa käytettä- 2667: kunakin vuonna ja sen jälkeen neljänä seuraa- väksi Uudenkaupungin junalauttasata- 2668: vana vuonna 550 000 mk vuosittain. Valtion man investointien korkotukeen. 2669: vuoden 1989 tulo- ja menoarvioehdotuksessa ei 2670: 2671: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 2672: 2673: Risto Ahonen Virpa Puisto Jukka Roos 2674: 972 1988 vp. 2675: 2676: Raha-asia-aloite n:o 911 2677: 2678: 2679: 2680: 2681: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin juna- 2682: lauttasataman ratapihan rakentamiseen 2683: 2684: 2685: Eduskunnalle 2686: 2687: Uudestakaupungista suunnitellaan junalaut- dettu, että sillä on mahdollisuus käytettävissä 2688: tayhteyttä Ruotsiin Hargshamnin satamaan. olevien määrärahojensa puitteissa osallistua 2689: Kun rautatievaunujen akselistot tullaan vaihta- mainitun ratapihan rakentamiseen ainoastaan 2690: maan Uudessakaupungissa, seuraa siitä, että n. 1,6 milj. markalla. 2691: tarvitaan kaksi ratapihaa eri raideleveyksien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2692: vuoksi. Junalauttaliikenteen edellyttämät rata- nioittaen, 2693: pihat Uudessakaupungissa tulevat maksamaan 2694: yhteensä 12 milj. mk, josta suomalaisella raide- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2695: leveydellä olevan ratapihan osuus on n. 4,1 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2696: milj, mk. Uudenkaupungin kaupunki on esittä- 31.90.78 lisäyksenä 2 500000 markkaa 2697: nyt, että tämä ratapiha rakennettaisiin VR:n käytettäväksi ratapihan rakentamiseen 2698: toimesta ja kustannuksella. Uudenkaupungin junalauttasatamassa. 2699: Käydyissä neuvotteluissa on VR:n taholta to- 2700: 2701: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 2702: 2703: Risto Ahonen Virpa Puisto Jukka Roos 2704: 1988 vp. 973 2705: 2706: Raha-asia-aloite n:o 912 2707: 2708: 2709: 2710: 2711: Ahonen: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin Hepo- 2712: karin ja Kemiran satamien väylien syventämiseen 2713: 2714: 2715: Eduskunnalle 2716: 2717: Kemiraila on lannoitetehdas Uudessakaupun- myös autolauttaliikenne Ruotsiin Hargshamnin 2718: gissa. Tehtaan tuotannosta menee suuri osa satamaan 1.1.1989, sekä junalauttaliikenne 2719: vientiin. Erityisesti vienti kehitysmaihin ja kau- 1.9.1989; tästä syystä väylä Hepokarin sata- 2720: koitään on kasvanut voimakkaasti viime vuo- maan olisi myös syvennettävä 9 metriin. 2721: sien aikana. Kemiran käytössä olevan sataman Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2722: nykyinen väyläsyvyys asettaa kuitenkin rajoi- taen 2723: tuksia vientilaivauksiin käytettävien alusten 2724: koolle. Jotta lannoitevienti mm. kaukoitään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2725: säilyttäisi tulevaisuudessakin kilpailukykynsä, 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2726: olisi väylää ehdottomasti syvennettävä 12 met- 32.10. 77 4 500 000 markkaa Uudenkau- 2727: riin viennin taloudellisuuden turvaamiseksi. pungin Kemiran ja Hepokarin satamien 2728: Uudenkaupungin Hepokarin satamasta alkaa väylien syventämiseksi 12 ja 9 metriin. 2729: 2730: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 2731: 2732: Risto Ahonen 2733: 974 1988 vp. 2734: 2735: Raha-asia-aloite n:o 913 2736: 2737: 2738: 2739: 2740: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta suomalaisen osahankin- 2741: tateollisuuden kehittämiseksi kansainvälisesti kilpailukykyi- 2742: seksi 2743: 2744: Eduskunnalle 2745: 2746: Suomalainen osahankintateollisuus on pal- viritelty ajatusta suomalaisen ajoneuvoteolli- 2747: jolti syntynyt ajoneuvoteollisuuden ympärille. suuden ja sen osavalmistuksen kehittämiseksi 2748: Henkilö- ja kuorma-autot, traktorit, leikkuu- entistä korkeammalle kansainväliselle tasolle. 2749: puimurit ja lumikelkat ovat tyypillisiä tuottei- Erityisesti toiminnan laadun, nopeiden ja täs- 2750: ta, joiden komponenteista suuri osa hankitaan mällisten toimitusten sekä automaattisen tie- 2751: osatoimittajilta. Suomen ajoneuvoteollisuuden donsiirron kehittäminen eurooppalaiselle huip- 2752: tuotantomäärät ovat kuitenkin niin pieniä, että putasolle on mahdollista, koska näissä asioissa 2753: pelkästään niiden varaan on lähes mahdotonta ei olla vielä muuallakaan Euroopassa kovin pit- 2754: rakentaa kansainvälisesti kilpailukykyistä osa- källä. 2755: hankintateollisuutta. Sen vuoksi pääsy vienti- Tarvittavien henkilöiden palkkaamiseen ei 2756: markkinoille Pohjoismaihin ja Keski-Euroop- SUOSAlla kuitenkaan yksinään ole varoja. 2757: paan on kehittymisen edellytys. Jotkin suoma- Tarvitaan myös valtiovallan panostusta kehitys- 2758: laiset osatoimittajat ovatkin jo tässä onnistu- työhön Suomen teollisuuden ja ulkomaankau- 2759: neet, mutta useimpien asema ei ole kovin pan hyväksi. 2760: vahva. SUOSAn jäsenyritykset ovat valmiit lähte- 2761: Suomalaisen osahankintateollisuuden kilpai- mään nopeasti mukaan kehitysohjelmaan ja si- 2762: lukyky voidaan kansainvälisillä markkinoilla tomaan omat voimavaransa yrityskohtaisen oh- 2763: rakentaa laadun, toimitusvarmuuden ja jousta- jelman toteuttamiseen. Valtiovallan osuudeksi 2764: vuuden varaan. Pohjoismaisilla markkinoilla noin kolme vuotta kestävästä projektista tu- 2765: on myös mahdollista kilpailla nopeilla päivittäi- lisi yhteensä n. 1,5 miljoonaa markkaa, eli n. 2766: sillä toimituksilla. Kaikkien näiden kilpailukei- 500 000 markkaa vuodessa. Projektin tavoit- 2767: nojen käyttö on edellytyksenä ns. JOT-toimin- teena olisi ajoneuvoteollisuuden osahankinta- 2768: nalle, jota ajoneuvoteollisuus soveltaa yhä suu- viennin kasvattaminen neljänneksellä sen si- 2769: remmassa määrin. jaan, että se ilman kehitystyötä saattaa supistua 2770: Suomen Osahankintateollisuusryhmä (SUO- nopeasti. 2771: SA) ry:n piirissä on näitä avainasioita pyritty Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2772: opettamaan jäsenyrityksille jo yli kolmen vuo- nioittaen, 2773: den ajan. Toiminta on kuitenkin tapahtunut 2774: lähinnä Oy Saab-Valmet Ab:n voimin sivutoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2775: misesti, eikä ole tästä syystä edennyt toivotulla 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2776: vauhdilla. 32.46.44 500 000 markkaa SUOSAn 2777: SUOSAn jäsenmäärä on kuitenkin viime ai- projektin rahoittamiseen suomalaisen 2778: koina kasvanut merkittävästi, ja kattavuus kul- osahankintateollisuuden kehittämiseksi 2779: kuneuvoteollisuudessa on hyvä. Sen piirissä on kansainvälisesti kilpailukykyiseksi. 2780: 2781: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 2782: 2783: Risto Ahonen Ensio Laine Virpa Puisto 2784: 1988 vp. 975 2785: 2786: Raha-asia-aloite n:o 914 2787: 2788: 2789: 2790: 2791: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ikääntyneiden pitkä- 2792: aikaistyöttömien työttömyysturvan parantamiseen 2793: 2794: 2795: Eduskunnalle 2796: 2797: !kääntyneet pitkäaikaistyöttömät, joilla ei Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2798: ole oikeutta eläkkeeseen, ovat joutuneet vai- nioittaen, 2799: keaan taloudelliseen asemaan. Samalla kun mui- 2800: den ryhmien työttömyysturvaa parannetaan, tu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2801: lee huolehtia myös ikääntyneiden pitkäaikais- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2802: työttömien taloudellisesta turvallisuudesta. Tä- 33.17.52 100000000 markkaa ikäänty- 2803: män vuoksi ikääntyneille pitkäaikaistyöttömille neiden pitkäaikaistyöttömien ansiotur- 2804: tulee maksaa ansioturvan mukaista päivärahaa van mukaisen päivärahan maksamiseen 2805: 60 ikävuoteen asti täysimääräisenä ja samalla 60 ikävuoteen asti. 2806: turvata eläkkeen karttuminen tänä aikana. 2807: 2808: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 2809: 2810: Risto Ahonen Reijo Lindroos Virpa Puisto 2811: Mikko Elo Sinikka Mönkäre Tuula Paavilainen 2812: 976 1988 vp. 2813: 2814: Raha-asia-aloite n:o 915 2815: 2816: 2817: 2818: 2819: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta esitutkintalain toteutta- 2820: misen edellyttämään poliisinvirkojen lisäämiseen 2821: 2822: 2823: Eduskunnalle 2824: 2825: Hyväksyessään esitutkintalain eduskunta huomattavasti pienempi. Monestakin syystä on 2826: edellytti muun muassa, että poliisiorganisaatio perusteltua olettaa, että eduskunnan näkemystä 2827: saa nimenomaan esitutkintalain voimaantulosta kunnioitetaan jatkossa vieläkin vähemmän kuin 2828: aiheutuviin tarpeisiin yhteensä 450 lisävirkaa, nyt on tapahtunut. Seuraukset tästä tullaan nä- 2829: joista 100 ennen lain voimaantuloa ja loput sen kemään jo vuonna 1989 ja lisääntyvässä määrin 2830: voimaantulon jälkeisinä vuosina. Muut poliisin sen jälkeen. 2831: tarvitsemat resurssilisäykset oli perustelujen Tämän estämiseksi tulisi vuoden 1989 budjet- 2832: mukaan tarkoitus hoitaa erillisinä. tiin saada lisää 105 uutta poliisin virkaa (90 pai- 2833: Jo lisäresurssien ajoittaminen tapahtumaan kallispoliisin, 15 keskusrikospoliisin). 2834: suurimmaksi osaksi lain voimaantulon jälkeen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2835: on ollut paha virhe, koska suurin lisävoimava- taen, 2836: rojen tarve olisi ollut nimenomaan siinä vai- 2837: heessa, jolloin poliisi joutuu suorittamaan ri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2838: kostutkinnan uusissa olosuhteissa. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2839: Vuoden 1989 tulo- ja menoarvion mukaan 26.75.01 lisäyksenä 15 000 000 markkaa 2840: eduskunnan lausumaa ei ole lainkaan otettu esitutkintalain toteuttamisen vaatimiin 2841: huomioon, vaan todellinen esitutkintalain voi- uusiin poliisinvirkoihin. 2842: maantulosta johtuen toteutettu resurssilisäys on 2843: 2844: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 2845: 2846: Sulo Aittoniemi 2847: 1988 vp. 977 2848: 2849: Raha-asia-aloite n:o 916 2850: 2851: 2852: 2853: 2854: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta konttorikoneiden hankki- 2855: miseen poliisipiireihin 2856: 2857: 2858: Eduskunnalle 2859: 2860: Poliisin käytössä olevat konttorikoneet ovat toista paistettuja laitteita pintapuolisen kunnos- 2861: tasoltaan hyvin huonot. Vaikka esimerkiksi kir- tuksen jälkeen. 2862: joituskone on poliisityössä yksi tärkeimpiä väli- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2863: neitä, niiden laatu on tänä päivänä ala-arvoinen taen, 2864: ja määrä riittämätön. Kun eduskunnassa ollaan 2865: siirtymässä tässäkin asiassa tietokonekantaan, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2866: poliisi joissakin tapauksissa kuulustelee vielä 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2867: Turbo-Porschen kuljettajaa vuoden 1911 mallia 26. 75.70 lisäyksenä 600 000 markkaa 2868: olevalla Remingtonilla. Tilanne alkaa tältäkin poliisipiirien konttorikoneiden uusin- 2869: osin olla kestämätön. Asiaa ei auta se, että taan. 2870: poliisin käyttöön korjautetaan muista viras- 2871: 2872: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 2873: 2874: Sulo Aittoniemi 2875: 2876: 2877: 2878: 2879: 62 280129N 2880: 978 1988 vp. 2881: 2882: Raha-asia-aloite n:o 917 2883: 2884: 2885: 2886: 2887: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta uudenaikaisten virka- 2888: aseiden hankkimiseen poliiseille 2889: 2890: 2891: Eduskunnalle 2892: 2893: 1970-luvulla Suomessa ryhdyttiin uusimaan Tilanne on häpeäpilkku kansainvälisestikin 2894: poliisin auttamattomasti vanhentunutta virka- ajatellen ja ottaen huomioon sen, että virka-ase 2895: asekantaa. Tämän tuloksena poliisin käyttöön kuuluu jokaisen poliisimiehen varustukseen jo- 2896: hankittiin nykyaikaiset revolverimalliset virka- pa niin, että sen mukana pitämisen laiminlyö- 2897: aseet noin puolelle virkakunnasta. Tämän jäl- minen virkatehtävissä on säännösten vastaista. 2898: keen uudistus määrärahojen puutteessa lopetet- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2899: tiin, ja viime vuosina myönnetyt määrärahat taen, 2900: ovat riittäneet vain käytöstä poistetun asekan- 2901: nan uusimiseen. Puolella virkakunnasta on vie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2902: lä käytössään perusteellisesti vanhentuneet etu- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2903: päässä FN-mallistoon kuuluvat heikkokuntoi- 26. 75.70 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 2904: set ampuma-aseet, jotka ovat vaarallisia sekä nykyaikaa vastaavan virka-asekannan 2905: itselle että sivullisille. hankkimiseksi poliisin käyttöön. 2906: 2907: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 2908: 2909: Sulo Aittoniemi 2910: 1988 vp. 979 2911: 2912: Raha-asia-aloite n:o 918 2913: 2914: 2915: 2916: 2917: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta poliisin radioliikenteen 2918: puheensalauslaitteiston hankkimiseen 2919: 2920: 2921: Eduskunnalle 2922: 2923: Useista esityksistä huolimatta ei valtion tulo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2924: ja menoarvioihin ole sisällytetty määrärahaa taen, 2925: poliisin radioliikenteen puheensalauslaitteiston 2926: hankkimista varten. Poliisin radioverkon osalta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2927: tilanne on lainvastainen ja kansalaisten oikeus- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2928: turvaa sekä poliisin työturvallisuutta vaaranta- 26. 75.70 4 000 000 markkaa poliisin 2929: va, koska kuka tahansa voi halutessaan kuun- radioliikenteen puheensalauslaitteiston 2930: nella poliisin viestiliikennettä. Erityisesti uuden hankinnan aloittamiseen. 2931: radiolain säännösten myötä asia on tulemassa 2932: entistä hankalammaksi. 2933: 2934: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1988 2935: 2936: Sulo Aittoniemi 2937: 980 1988 vp. 2938: 2939: Raha-asia-aloite n:o 919 2940: 2941: 2942: 2943: 2944: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta NMT-puhelimien hankki- 2945: miseksi poliisin ns. ATARI-ryhmien käyttöön Hämeen lää- 2946: nissä 2947: 2948: Eduskunnalle 2949: 2950: Poliisin ATARI-toiminta (ammatti- ja tapa- tehtävien suorittamisessa ovat välttämättömiä. 2951: rikollisten tarkkailutoiminta) on Hämeen lää- Joidenkin yksittäistehtävien yhteydessä on saa- 2952: nissä organisoitu siten, että sitä johdetaan kes- tu käyttöön vuokralaitteita, mutta tämä ei ole 2953: kusrikospoliisin Hämeen aluetoimistoon sijoite- edes välttävästi vastannut kyseisten laitteiden 2954: tun lääninryhmän taholta, minkä lisäksi siihen tarvetta. 2955: kuuluvat erillisryhmät Tampereen, Lahden ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2956: Hämeenlinnan poliisilaitoksilla. Toiminta on taen, 2957: aloitettu vuoden 1987 alusta ja siinä on saatu tä- 2958: hän mennessä erittäin hyviä tuloksia ja toimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2959: nan kehittämisen kannalta merkittävää koke- 1989 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 2960: musta. kaa viiden NMT-puhelimen hankkimi- 2961: Suurimpia puutteita käytettävissä olevan ka- seksi Hämeen läänissä tapahtuvan 2962: luston kannalta on tällä hetkellä se, että käytet- A TARI-toiminnan käyttöön. 2963: tävissä ei ole NMT-puhelimia, jotka erilaisien 2964: 2965: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 2966: 2967: Sulo Aittoniemi 2968: 1988 vp. 981 2969: 2970: Raha-asia-aloite n:o 920 2971: 2972: 2973: 2974: 2975: AUtoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisikuorojen toi- 2976: minnan tukemiseen 2977: 2978: 2979: Eduskunnalle 2980: 2981: Suomessa on toiminnassa seitsemän poliisi- Kuorot kustantavat itse toimintansa erilaisel- 2982: kuoroa, nimittäin Helsingin poliisilaulajat, la keräystoiminnalla ja perimillään vähäisillä 2983: Tampereen poliisilaulajat, Turun poliisilaula- esiintymispalkkioilla. Varojen puute on kuiten- 2984: jat, Porin poliisilaulajat, Oulun poliisilaulajat, kin edelleen täysimuotoisen toiminnan ja tai- 2985: Etelä-Pohjanmaan poliisilaulajat ja Kuopion teellisen tason nostamisen pahimpana esteenä. 2986: poliisilaulajat. Kaikkien mainittujen poliisikuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2987: rojen toiminta on vireätä, ja ne järjestävät vuo- nioittaen, 2988: sittain useita julkisia konsertteja sekä kotimaas- 2989: sa että ulkomailla Keski-Eurooppaa, Englantia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2990: ja jopa Yhdysvaltoja myöten, jonne eräät kuo- 1989 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 2991: rot ovat hiljattain saaneet kutsun esiintymis- kaa Suomen poliisikuorojen toiminnan 2992: matkalle. Kuorot ovat myöskin olleet auliita tukemiseen. 2993: esiintymään erilaisissa yksityisissä tai virallisissa 2994: tilaisuuksissa tilaisuuden juhlistajina. 2995: 2996: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 2997: 2998: Sulo Aittoniemi Raimo Vistbacka 2999: 982 1988 vp. 3000: 3001: Raha-asia-aloite n:o 921 3002: 3003: 3004: 3005: 3006: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Kansan- 3007: musiikkiliitto ry:n toiminnan tukemiseen 3008: 3009: 3010: Eduskunnalle 3011: 3012: Suomen Kansanmusiikkiliitto on kaksikym- toimii useita tuhansia alan harrastajia. Lasten 3013: mentä vuotta tehnyt laajaa sivistystyötä perin- ja nuorten kiinnostus on kasvanut ilahdutta- 3014: nemusiikkimme ja koko kansankulttuurimme vasti viime vuosina, ja Kansanmusiikkiliitto on 3015: hyväksi. Liitto ja sen 18 maakuntayhdistystä ottanut heidän koulutustarpeensa uudeksi haas- 3016: järjestävät koulutus- ja ohjelmatilaisuuksia se- teeksi. Varojen puutteen vuoksi koulutusta ei 3017: kä toimittavat alan harrastajia palvelevia jul- kuitenkaan ole pystytty laajentamaan riittäväs- 3018: kaisuja. Tämän lisäksi Suomen Kansanmusiik- ti, vaikka liitto on pyrkinyt aktiivisella omatoi- 3019: kiliitto toimii maamme kansanmusiikin harras- misella varainhankinnalla vastaamaan lisäänty- 3020: tajien yhdyssiteenä ja tiedotuskanavana. neisiin koulutustarpeisiin. 3021: Koska musiikkioppilaitokset ja maamme Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3022: koululaitos eivät pysty tarjoamaan kansanmu- nioittaen, 3023: siikin harrastajille riittävää tukea ja koulutusta, 3024: on yksi Suomen Kansanmusiikkiliiton toimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3025: nan keskeisimmistä periaatteista juuri tämän 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 3026: työn tekeminen. Kansanmusiikkiliitolla on tä- 29.90.52 480 000 markkaa Suomen 3027: hän jo valmis ja toimintakykyinen kenttä, sillä Kansanmusiikkiliitto ry:n toiminnan tu- 3028: sen maakunnallisissa paikallisissa yhdistyksissä kemiseen. 3029: 3030: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 3031: 3032: Sulo Aittoniemi Esko Seppänen 3033: 1988 vp. 983 3034: 3035: Raha-asia-aloite n:o 922 3036: 3037: 3038: 3039: 3040: Aittoniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Ikaalisten Nouseva 3041: Voima ry:n ja Ikaalisten Tarmo ry:n toiminnan tukemiseen 3042: 3043: 3044: Eduskunnalle 3045: 3046: Ikaalisten Nouseva Voima on sekä kansalli- sesti mestaruussarjassa 80-luvulla. Ikaalisissa 3047: sesti että kansainvälisesti tunnettu suunnistuk- on Suomen ensimmäinen ja ainoa ns. hiekka- 3048: sen erikoisseura, jonka saavutukset tunnetaan nurmikenttä, joka rakennettiin valtion avustuk- 3049: jo puolentoista vuosikymmenen ajalta tähän sella ja otettiin käyttöön viime keväänä. 3050: päivään saakka mm. Tiomila-viestin menestyk- Ikaalisten Tarmo ry:ssä on erityisen voima- 3051: sistä. Seura on kasvattanut myöskin SM-, PM- kas junioritoiminta, joka tapahtuu vapaaeh- 3052: ja MM-tason yksittäisiä valiosuunnistajia. Seu- toisten ohjaajien voimin. Seuran nappulajouk- 3053: ra on todellisuudessa kyläseura Ikaalisten Rii- kueet ovat saavuttaneet lukemattomia sarja- 3054: tialan kylässä ja on hankkinut toimintaansa tar- voittoja erilaisissa piirin ja valtakunnallisissa 3055: vittavat varat talkootöillä, keräyksillä sekä pelisarjoissa. 3056: myymällä jäsentensä työpalveluja erilaisten ti- Nuorisoon kohdistuvan toiminnan vaikein 3057: laisuuksien järjestämisessä. Vaikka seura onkin este on kuitenkin raha. Vaikka itse ohjaustoi- 3058: pystynyt hankkimaan tarvitsemansa varat esi- minta tapahtuu talkoovoimin, toimintaan liitty- 3059: merkillisellä vapaaehtoistyöllä, sen talous on vä tarpeisto ja leirimatkat sekä kilpailutoiminta 3060: kuitenkin kireä, eikä varoja pystytä aina välttä- rasittavat taloutta laajasta vapaaehtoistoimin- 3061: mättömiin menoihin osoittamaan ilman tila- nasta huolimatta. 3062: päisluottoja. Seuralla on erityisen voimakas Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3063: juniorityö suunnistuksen parissa. nioittaen, 3064: Ikaalinen on tunnettu merkittävänä pesäpal- 3065: lokaupunkina. Sen pesäpalloseura Ikaalisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3066: Tarmon naisjoukkue on voittanut Suomen mes- 1989 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 3067: taruuden vuosina 1985, 1986 ja 1987 sekä useita kaa Ikaalisten Nouseva Voima ry:n ja 3068: kertoja Suomen Cup-mestaruuden. Sen mies- ja Ikaalisten Tarmo ry:n toiminnan tuke- 3069: naisjoukkueet ovat pelanneet jopa samanaikai- miseen. 3070: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 3071: 3072: Sulo Aittoniemi Raimo Vistbacka 3073: 984 1988 vp. 3074: 3075: Raha-asia-aloite n:o 923 3076: 3077: 3078: 3079: 3080: Aittoniemi: Määrärahan osoittamisesta Suomen Luonnonsuoje- 3081: luliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin jäsenyhdistyksille 3082: 3083: 3084: Eduskunnalle 3085: 3086: Suomen Luonnonsuojeluliitto on kansalais- Luonnonsuojeluliitolta ja sijaintikunnilta saa- 3087: yhdistys, ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri dusta avusta. Vähäinen rahallinen apu olisi 3088: toimii sen alaisuudessa. Pirkanmaan luonnon- merkittävä toiminnan tehostamiseksi. 3089: suojelupiiriin kuuluu 17 toimivaa jäsenyhdistys- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 3090: tä. Pirkanmaan luonnonsuojelupiirillä on Tam- taen, 3091: pereella oma toimisto ja vakinaisesti palkattu 3092: toimistonhoitaja. Jäsenyhdistysten jäsenten yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3093: teinen lukumäärä oli vuoden 1987 lopussa 1989 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 3094: 2 574. Luonnonsuojelupiiri ja sen jäsenyhdis- kaa Suomen Luonnonsuojeluliiton Pir- 3095: tykset toimivat luonnon- ja ympäristönsuojelun kanmaan luonnonsuojelupiirin jäsenyh- 3096: edistämiseksi. distysten avustamiseen vuoden 1987 jä- 3097: Jäsenyhdistysten käytettävissä olevat varat senmäärien mukaisesti jaettuna. 3098: ovat erittäin niukat. Ne koostuvat vähäisestä 3099: 3100: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 3101: 3102: Sulo Aittoniemi 3103: 1988 vp. 3104: 3105: Raha-asia-aloite n:o 924 3106: 3107: 3108: 3109: 3110: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta raamatunsuomennostyön 3111: loppuun saattamiseen 3112: 3113: 3114: Eduskunnalle 3115: 3116: Eri tieteenalojen ja luovan kirjallisuuden yh- sesta, vaikka virallinen raamatunsuomennos on 3117: teistyönä toteutettu uusi virallinen raamatun- myös koululaitoksen ja koko yhteiskunnan 3118: suomennos on tullut viimeistelyvaiheeseen. Tu- käyttöön tarkoitettu kirja. 3119: levana vuonna 1989 kulut alenevat nykyisestä Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun- 3120: 1 450 000 markasta 834 000 markkaan eli 42 OJo. nioittavasti, 3121: Raamatunkäännöskomitea pyrkii siihen, että 3122: uusi Raamattu luovutetaan kirkolliskokouksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3123: käsittelyyn 1990. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 3124: Evankelisluterilainen kirkko on kantanut 29.02.51 JOO 000 markkaa raamatun- 3125: päävastuun tämän tärkeän hankkeen rahoituk- suomennustyön loppuun saattamiseksi. 3126: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 3127: 3128: Aimo Ajo Hannele Pokka Keijo Jääskeläinen 3129: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Sakari Valli 3130: Timo Roos 3131: 986 1988 vp. 3132: 3133: Raha-asia-aloite n:o 925 3134: 3135: 3136: 3137: 3138: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Vanhan testamentin apokry- 3139: fikirjojen käännöstyöhön 3140: 3141: 3142: Eduskunnalle 3143: 3144: Suomen evankelisluterilaisen kirkon kirkol- Syyskauden 1989 menoarvioon on kirjako- 3145: liskokous päätti 8.11.1984 ryhtyä toimenpitei- koelman yleistä kulttuurimerkitystä ajatellen 3146: siin Vanhan testamentin ns. apokryfikirjojen merkitty valtion osuudeksi 100 000 mk. Val- 3147: kääntämiseksi suomen kielelle. Suomennoshan- tionavun saaminen on edellytyksenä käännös- 3148: ketta valmistelee ekumeenisesti koottu, maam- hankkeen aloittamiselle. Katolisen kirkon ja or- 3149: me kirkkoja ja kristillisiä yhteisöjä edustava todoksisen kirkon osuudeksi on merkitty 3150: työryhmä. yhteensä 10 OJo kustannuksista, joista valtion- 3151: Järjestäytyessään 11.2.1988 työryhmä valitsi avustus on vähennetty. Vuodesta 1990 alkavalle 3152: puheenjohtajakseen apulaisprofessori Raija kolmivuotiskaudelle ortodoksinen kirkko on 3153: Sollamon luterilaisesta ja varapuheenjohtajak- varannut käännöshanketta varten yhteensä 3154: seen maisteri Arimo Nyströmin ortodoksisesta 50 000 markkaa. 3155: kirkosta. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun- 3156: Työryhmän tarkoituksena on panna suomen- nioittavasti, 3157: noshanke vireille syksyllä 1989 eli jo ennen kuin 3158: kirkkoraamatun käännöstyö on lopullisesti val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3159: mistunut. Näin saavutetaan säästöä sekä toi- 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 mar- 3160: mistokulujen että henkilöresurssien käytössä. kan määrärahan Vanhan testamentin 3161: Osamietinnön mukaan hankkeen hinnaksi on apokryfikirjojen käännöstyön aloitta- 3162: arvioitu noin 3 milj. markkaa. Ruotsissa uusi, miseen. 3163: kokonaan valtion varoin laadittu käännös on 3164: ilmestynyt kaksi vuotta sitten (SOU 1986:45), 3165: Norjassa uusi käännös on painovaiheessa. 3166: 3167: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 3168: 3169: Aimo Ajo Keijo Jääskeläinen 3170: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää 3171: Sakari Valli 3172: 1988 vp. 987 3173: 3174: Raha-asia-aloite n:o 926 3175: 3176: 3177: 3178: 3179: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaan sivistystyön yhteis- 3180: järjestön toiminnan tukemiseen 3181: 3182: 3183: Eduskunnalle 3184: 3185: Kaikkien vapaan sivistystyön muotojen (jär- pedagogisen kehittämisen alueella. Nämä odo- 3186: jestöllisen sivistystyön, kansanopistojen, kan- tukset ovat erityisen suuret Suomessa, koska 3187: salais- ja työväenopistojen sekä yleisten kirjas- muissa Pohjoismaissa tarkoitusta varten on pe- 3188: tojen) toimintaedellytyksiä on voitu parin vii- rustettu erilliset kehittämiskeskukset. VSY- 3189: meksi kuluneen vuosikymmenen aikana lisätä SBO:n mahdollisuudet tukea jäsenistönsä peda- 3190: merkittävästi. Ennen muuta se näkyy siten, että gogista kehittämistyötä ovat kuitenkin vähäi- 3191: sivistyspalveluja voidaan tarjota aikaisempaa set, koska sen palveluksessa on vain kaksi työn- 3192: enemmän. Samanaikaisesti kuitenkin työn mää- tekijää. 3193: rällisen kasvun myötä on ilmennyt tarve sen laa- Hallituksen esityksessä sitä määrärahaa, jos- 3194: dulliseen kehittämiseen. Useimmiten eri alojen ta mm. VSY-SBO saa valtionapunsa monien 3195: keskusorganisaatiot ovat kuitenkin niin pieniä, muiden järjestöjen kanssa, on ehdotettu nostet- 3196: ettei niiden ole tarkoituksenmukaista suorittaa tavaksi 50 000 markalla vuoden 1988 tasoon 3197: kaikkia laadullisen kehittämisen tehtäviä järjes- verrattuna. Tämä lisäys monen järjestön kesken 3198: tökohtaisesti, vaan on pyritty etsimään mahdol- ei kata työnantajavelvoitteista johtuvaa kustan- 3199: lisuuksia yhteistyöhön. nustason nousua. 3200: Vapaan sivistystyön eri osa-alueet ovat perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 3201: taneet yhteistyöorganisaatiokseen Vapaan sivis- 3202: tystyön yhteisjärjestö - Samverkande bild- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3203: ningsorganisationerna ry:n. Koska sillä eri 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 3204: sektoreita edustavana yhteisönä on tarvittava 29.57.54. JOO 000 markkaa Vapaan si- 3205: asiantuntemus ja koska se voi tuottaa keskite- vistystyön yhteisjärjestö - Samverkan- 3206: tysti taloudellisesti edullisia palveluja jäsenis- de bildningsorganisationerna ry:lle. 3207: tölleen, odotetaan siltä toimenpiteitä erityisesti 3208: 3209: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 3210: 3211: Aimo Ajo Pentti Lahti-Nuuttila Hannele Pokka 3212: Keijo Jääskeläinen Seppo Pelttari Kimmo Sarapää 3213: Asko Apukka 3214: 988 1988 vp. 3215: 3216: Raha-asia-aloite n:o 927 3217: 3218: 3219: 3220: 3221: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen lasten- ja 3222: nuortenteatterin perustamiseen 3223: 3224: 3225: Eduskunnalle 3226: Suomeen on perustettu kaksi valtakunnallista meen toimiva lasten- ja nuortenteatteri, joka 3227: lasten- ja nuortenteatteria, toinen Helsinkiin ja yhdessä alueen laitosteattereiden kanssa mah- 3228: toinen Tampereelle. Etelä-Suomessa toimivat dollistaa säännölllisen ja tasapainoisen teatteri- 3229: teatterit eivät ratkaise Pohjois-Suomen lasten ja taiteen tarjonnan Pohjois-Suomen lapsille ja 3230: nuorten teatteritarpeita. Pohjois-Suomeen tar- nuorille. 3231: vitaan oma lasten- ja nuortenteatteri. Teatteri 41 ja Tornion kaupunki ovat laati- 3232: Pohjois-Suomelle on ominaista pitkät väli- neet Pohjois-Suomen lasten- ja nuortenteatterin 3233: matkat, laajat haja-asutusalueet ja köyhät kun- perustamisuunnitelman, joka on kustannusvai- 3234: nat. Paras ratkaisu Pohjois-Suomen olosuhteet kutuksineen jätetty opetusministeriölle. 3235: huomioon ottaen on helposti liikuteltava, kier- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 3236: tävä ryhmäteatteri. 3237: Tällainen erityisratkaisu on jo olemassa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3238: Teatteri 41 on tehnyt teatteria lapsille ja nuorille 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 3239: Pohjois-Suomessa vuodesta 1973. Teatteri 41 :n 29.90.52 500 000 markkaa Teatteri 3240: toimintaedellytyksiä parantamalla muodoste- 4l:lle Pohjois-Suomen lasten- ja nuor- 3241: taan kohtuullisin kustannuksin Pohjois-Suo- tenteatterin perustamista varten. 3242: 3243: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 3244: 3245: Aimo Ajo Hannele Pokka Keijo Jääskeläinen 3246: Seppo Pelttari Asko Apukka Kimmo Sarapää 3247: 1988 vp. 989 3248: 3249: Raha-asia-aloite n:o 928 3250: 3251: 3252: 3253: 3254: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Työläisnuorison kasvatus, 3255: retkeily ja tuki ry:n toimintaan 3256: 3257: 3258: Eduskunnalle 3259: 3260: Työläisnuorison kasvatus, retkeily ja tuki nuorten hiihtolomaleirit helmi-maaliskuussa, 3261: ry:n toimialueena on koko maa. Yhdistys tekee nuorten työttömien leiri heinäkuussa, nuorten 3262: merkittävää työtä lasten ja nuorten vapaa-ajan- lapsiperheiden leiri heinäkuussa ja patikkaret- 3263: toiminnan kehittämiseksi ja tukemiseksi. ket ja -leirit syyskuussa. Lisäksi yhdistys osal- 3264: Leiri- ja retkeilytoiminta on keskeisellä sijalla listuu toimialansa koulutustoiminnan suun- 3265: yhdistyksen toiminnassa. Tälle toiminnalle an- nitteluun ja toteutukseen yhdessä nuoriso- ja 3266: taa hyvän mahdollisuuden yhdistyksen hallin- varhaisnuorisotyöntekijöiden ja -järjestöjen 3267: nassa oleva leiri- ja retkeilykeskus Muonion kanssa. 3268: kunnan Utkujärvellä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3269: Majan ylläpito, huolto ja korjaukset sekä ret- nioittaen, 3270: keilykeskuksen nuorisopalvelujen kehittäminen 3271: vaativat vuosittain paljon työtä yhdistykseltä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3272: Täysin vapaaehtoisin voimin toimiva yhdistys 1989 tulo- ja menoarvioon 250 000 3273: tarvitsee tähän työhön myös yhteiskunnan tu- markkaa Työläisnuorison kasvatus, ret- 3274: kea. keily ja tuki ry:n toimintojen tukemi- 3275: Työläisnuorison kasvatus, retkeily ja tuki seen. 3276: ry:n tulevan vuoden toiminnasta mainittakoon 3277: 3278: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 3279: 3280: Aimo Ajo Hannele Pokka 3281: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää 3282: Asko Apukka 3283: 990 1988 vp. 3284: 3285: Raha-asia-aloite n:o 929 3286: 3287: 3288: 3289: 3290: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Hinttajärven-Lohinivan 3291: tien perusparantamiseen Kolarissa ja Rovaniemellä 3292: 3293: 3294: Eduskunnalle 3295: 3296: Kolarin ja Rovaniemen kuntien alueella La- sesti nykyisestä lisäänny, vaikka vastikään val- 3297: pin läänissä osana tietä n:o 99 on ns. Sieppijär- mistui Lohinivaan Ounasjoen yli uusi siltakin. 3298: ven-Lohinivan tie. Osa tästä on hyvässä kun- Voidaan sanoa myös, että tie parannettuna pal- 3299: nossa ja öljysorattu, mutta väli Hinttajärvi- velisi koko Ounasjokilaakson yleistä elpymistä. 3300: Lohiniva on jäänyt kunnostamatta. Tämä väli Töiden aloittamista voidaan perustella myös 3301: on 25 km pitkä ja erittäin huonokuntoista sora- työllisyyssyillä. Esim. Kolarin kunnassa ei tule- 3302: tietä. vana syksynä ole tiedossa ainuttakaan valtion 3303: Jos tämä heikkokuntoinen osa peruskorjat- työ kohdetta. 3304: taisiin, siitä olisi monenlaista etua. Ensinnäkin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 3305: matka Rovaniemeltä Yllästunturin hiihtokes- 3306: kukseen lyhenisi huomattavasti. Samoin kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3307: nostettu tie lisäisi puutavarankuljetuksia ja 1989 tulo- ja menoarvioon 8 000 000 3308: yleensäkin raskasta liikennettä. Se palvelisi markkaa Sieppijärven-Lohinivan tien 3309: myös nykyistä paremmin paikallista asutusta. perusparannukseen välillä Hinttajärvi 3310: Jos tietä taas ei kunnosteta, ei liikenne ilmei- -Lohiniva. 3311: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 3312: 3313: Aimo Ajo Hannele Pokka Keijo Jääskeläinen 3314: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Asko Apukka 3315: 1988 vp. 991 3316: 3317: Raha-asia-aloite n:o 930 3318: 3319: 3320: 3321: 3322: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Turtolan-Lankojärven tien 3323: päällystystyöhön 3324: 3325: 3326: Eduskunnalle 3327: 3328: Lankojärven-Turtolan tie Lapin läänissä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3329: ainut poikittaisyhteys esim. Turtolasta Rova- nioittaen, 3330: niemen suuntaan. Vuosi vuodelta on liikenne 3331: tiellä lisääntynyt erityisesti kesäisin. Muut yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3332: teydet Rovaniemelle lisäävät matkaa kymmeniä 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 3333: kilometrejä. markkaa Turtolan-Lankojärven tien 3334: Tien kunto on kuitenkin heikko erityisesti ke- päällystystöiden aloittamiseen. 3335: väisin. Jos sitä parannettaisiin esim. laskemalla 3336: tielle öljysorapinta, paranisivat liikenne-edelly- 3337: tykset tiellä oleellisesti. 3338: 3339: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 3340: 3341: Aimo Ajo Hannele Pokka Keijo Jääskeläinen 3342: Seppo Pelttari Asko Apukka Kimmo Sarapää 3343: 992 1988 vp. 3344: 3345: Raha-asia-aloite n:o 931 3346: 3347: 3348: 3349: 3350: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapissa toimivien sota- 3351: veteraanijärjestöjen toiminnan tukemiseen 3352: 3353: 3354: Eduskunnalle 3355: 3356: Sotiemme veteraanit ovat tehneet arvokasta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3357: työtä erilaisten toimintojen muodossa hyvän nioittaen, 3358: yhteishengen merkeissä. Kuluvana vuonnakin 3359: veteraanit ovat olleet mukana monissa nyky-yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3360: teiskuntaan liittyvissä toiminnoissa. Veteraa- 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 3361: nien työ tarvitsee edelleenkin yhteiskunnan tu- markkaa Lapissa toimivien sotaveteraa- 3362: kea, jotta se kehittyisi. Näin on erityisesti La- nijärjestöjen toiminnan tukemiseen. 3363: pissa, jossa etäisyydet ovat pitkät. 3364: 3365: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 3366: 3367: Aimo Ajo Keijo Jääskeläinen Kimmo Sarapää 3368: Seppo Pelttari Hannele Pokka Esko-Juhani Tennilä 3369: Asko Apukka 3370: 1988 vp. 993 3371: 3372: Raha-asia-aloite n:o 932 3373: 3374: 3375: 3376: 3377: Ajo ym.: Määrärahan osoittamisesta Rajaseutuliitto ry:n toimin- 3378: nan tukemiseen 3379: 3380: 3381: Eduskunnalle 3382: 3383: Tämän vuosisadan alkupuolelta lähtien Raja- kyisellään liitto ei pysty suoriutumaan kustan- 3384: seutuliitto ry. ja sen jäsenyhdistykset ovat teh- nuksista yksinomaan testamentti- ja lahjava- 3385: neet merkittävää työtä maamme rajaseutukun- roilla, joita humanitaaristen lahjoitusten vero- 3386: tien elinolojen parantamiseksi, kehityspoliitti- vapauden päättyminen vielä rajusti supistaa. 3387: sen ajattelun ja käytännön tukitoimien edellä- Valtion pienimuotoinen tuki antaisi mahdolli- 3388: kävijänä. Aluepolitiikan kehittyminen ei kui- suuden jatkaa toimintaa, jota rajaseudun kun- 3389: tenkaan ole poistanut Rajaseutuliitto ry:n toi- nissa ja seurakunnissa yhä odotetaan. 3390: minnan tarvetta. Se on kohdistunut vuosikym- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3391: menien kuluessa mm. rajaseudun opiskelijoiden nioittaen, 3392: tukemiseen ja avustuksiin perheille, joita tulipa- 3393: lot, äkilliset sairaus- ja kuolemantapaukset tai että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3394: muut onnettomuudet ovat järkyttäneet. Liitto 1989 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 3395: on rakennuttanut Enontekiölle ja Utsjoelle kol- 180 000 markkaa Rajaseutuliitto ry:n 3396: me vanhustentaloa ja jäsenyhdistyksineen tuke- toiminnan tukemiseen olojen ja elinkei- 3397: nut vanhustenhuoltoa sekä lievittänyt yksinäis- nojen parantamiseksi rajaseutukun- 3398: ten ihmisten aineellista ja henkistä hätää. Ny- nissa. 3399: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 3400: 3401: Aimo Ajo Hannele Pokka Keijo Jääskeläinen 3402: Sakari Valli Seppo Pelttari Kimmo Sarapää 3403: Asko Apukka 3404: 3405: 3406: 3407: 3408: 63 280129N 3409: 994 1988 vp. 3410: 3411: Raha-asia-aloite n:o 933 3412: 3413: 3414: 3415: 3416: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta tuotantotalouden 3417: assistentin toimen perustamiseksi Vaasan korkeakouluun 3418: 3419: 3420: Eduskunnalle 3421: 3422: Eduskunnan valtion vuoden 1987 tulo- ja me- tietotekniikan assistentin toimi. Erityisen hai- 3423: noarviossa hyväksymän lausuman mukaisesti tallista on, että tällä tavoin Vaasan korkeakou- 3424: Vaasan korkeakoulussa käynnistyivät tänä syk- lun saamiin uusiin aloihin oleellisesti liittyvän 3425: synä uudet ekonomin tutkintoon johtavat tieto- tutkimustoiminnan käynnistyminen lykkään- 3426: tekniikan ja tuotantotalouden koulutusohjel- tyy. Jotta eduskunnan yllä todetun kannan to- 3427: mat, joihin korkeakoulu otti yhteensä 30 uutta teutuminen ei vaarantuisi, tulee Vaasan korkea- 3428: opiskelijaa. Kyseisten koulutusohjelmien käyn- kouluun jo ensi syksynä perustaa tuotantota- 3429: nistystä varten korkeakoulu sai tänä vuonna louden assistentin toimi. 3430: kaksi professorin virkaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3431: Sisäänoton lisäyksen välittömästi aiheutta- nioittaen, 3432: maa lisäopetustarvetta varten korkeakoulu oli 3433: esittänyt viittä opetusvirkaa, joista opetusmi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3434: nisteriö käytyjen keskustelujen jälkeen oli edel- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 3435: leen esittänyt kolmea, nimittäin assistentin toi- 29.10.01 50000 markkaa tuotantota- 3436: mia tietotekniikkaan ja tuotantotalouteen ja louden assistentin toimen perustamiseen 3437: lehtorin virkaa luonnontieteisiin. Vuoden 1989 Vaasan korkeakouluun. 3438: tulo- ja menoarvioesitykseen näistä sisältyy vain 3439: 3440: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 3441: 3442: Kirsti Ala-Harja Anneli Jäätteenmäki Markus Aaltonen 3443: Pentti Mäki-Hakola Håkan Malm Håkan Nordman 3444: Raimo Vistbacka Martti Korkia-Aho Jukka Vihriälä 3445: Mats Nyby Pekka Puska Juho Sillanpää 3446: Jorma Fred Aapo Saari Keijo Jääskeläinen 3447: 1988 vp. 3448: 995 3449: Raha-asia-aloite n:o 934 3450: 3451: 3452: 3453: 3454: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta Kauhajoen evankeli- 3455: sen opiston peruskorjauksen rahoitukseen 3456: 3457: 3458: Eduskunnalle 3459: 3460: Kauhajoen evankelisen opiston peruskorjaus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3461: on aloitettu vuonna 1985, ja se on edennyt 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 3462: suunnitelmien mukaan. Rahoitusvaikeuksia on markkaa Kauhajoen evankelisen opis- 3463: kuitenkin edelleen. ton pää- ja lisärakennushankkeen ra- 3464: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- hoittamiseksi. 3465: nioittaen, 3466: 3467: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 3468: 3469: Kirsti Ala-Harja Jukka Vihriälä 3470: Martti Korkia-Aho Pentti Mäki-Hakola 3471: 996 1988 vp. 3472: 3473: Raha-asia-aloite n:o 935 3474: 3475: 3476: 3477: 3478: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta Tangomusiikin Edis- 3479: täruisyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen 3480: 3481: 3482: Eduskunnalle 3483: 3484: Tangomusiikin Edistäruisyhdistys ry. on jär- on Virta Musikaali. Tämän musikaalin kustan- 3485: jestänyt neljänä peräkkäisenä kesänä tangolau- nukset nousivat ennakkoarviointia korkeam- 3486: lukilpailut Seinäjoella nimellä Tangomarkki- maksi, yli 500 000 mk. Näin suuret kustannuk- 3487: nat. Osallistujat näihin loppukilpailuihin on va- set aiheuttavat yli 300 000 mk:n tappion Tango- 3488: littu lukuisilla ympäri maata järjestetyillä laulu- musiikin Edistämisyhdistykselle. Tangolaulu- 3489: kilpailuilla. Esimerkiksi kesän 1988 tangokil- kilpailuita jatketaan edelleen myös ensi vuonna. 3490: pailun loppukilpailun osallistujat on valittu 600 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3491: laulajasta. Karsintakilpailut ovat tapahtuneet nioittaen, 3492: myös Ruotsissa siellä asuvien suomalaisten tan- 3493: golaulajien löytämiseksi. Loppukilpailut ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3494: onnistuneet tangomarkkinoiden nimellä hyvin. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 3495: Tänä vuonna tangomarkkinat tuotti lisäksi mu- 29.90.52 200000 markkaa Tangomusii- 3496: sikaalin, joka kertoo Olavi Virran elämästä ih- kin Edistämisyhdistys ry:n toiminnan 3497: misenä ja tangolaulajana sisältäen runsaasti tukemiseen. 3498: Olavi Virran laulamia tangoja. Musikaalin nimi 3499: 3500: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 3501: 3502: Kirsti Ala-Harja Martti Korkia-Aho Riitta Uosukainen 3503: Riitta Saastamoinen Juho Sillanpää Aapo Saari 3504: Markus Aaltonen Esko Aho Raimo Vistbacka 3505: Pentti Mäki-Hakola Anssi Rauramo Håkan Malm 3506: Pekka Puska Jukka Vihriälä Kaarina Dromberg 3507: Keijo Jääskeläinen 3508: 1988 vp. 997 3509: 3510: Raha-asia-aloite n:o 936 3511: 3512: 3513: 3514: 3515: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien musiikkioppi- 3516: laitosten ottamiseen lakisääteisen valtionavun piiriin 3517: 3518: 3519: Eduskunnalle 3520: 3521: Uuden musiikkioppilaitoslain mukaan musii- miotta. Tästä syystä harkinnanvaraista valtion- 3522: kin ammatillista koulutusta ei enää makseta avustusta saavien musiikkikoulujen ja -opisto- 3523: veikkausvoittovaroista. Näin säätäessään edus- jen edustajat sekä Suomen Musiikkioppilaitos- 3524: kunta edellytti, että veikkausvoittovaroista näin ten Liitto vetoavat eduskuntaan, että budjetin 3525: vapautuvat varat käytetään edelleen musiikin laatimisvaiheessa syntynyt rahoitusvaje korjat- 3526: opetuksen tarpeisiin. Tällä tavoin vapautuvia taisiin. 3527: veikkausvoittovaroja on budjettikirjan mukaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3528: 20 miljoonaa markkaa. Tästä summasta vain nioittaen, 3529: 1,5 miljoonaa on osoitettu uusien musiikkioppi- 3530: laitosten ottamiseksi lakisääteisen valtionosuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3531: den piiriin. Eduskunta edellytti, että koko mää- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 3532: räraha käytetään edellä mainittuun tarkoituk- 29.90.54 lisäyksenä 20 000 000 markkaa 3533: seen. Suomen Musiikkioppilaitosten Liitosta uusien musiikkioppilaitosten ottamisek- 3534: todetaan, että valtion tulo- ja menoarvion val- si lakisääteisen valtionosuuden piiriin. 3535: mistelussa on jätetty eduskunnan tahto huo- 3536: 3537: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 3538: 3539: Kirsti Ala-Harja Jukka Vihriälä Håkan Malm 3540: Kaarina Dromberg Juho Sillanpää Keijo Jääskeläinen 3541: Martti Korkia-Aho 3542: 998 1988 vp. 3543: 3544: Raha-asia-aloite n:o 937 3545: 3546: 3547: 3548: 3549: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Pohjanmaan 3550: Nuorisoseura ry:lle seurantalomuseon suunnitteluun 3551: 3552: 1 \ 3553: ' Eduskunnalle 3554: 3555: Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura ry:n johto- järkevää aloittaa. Suunnittelu ja asiantuntijoi- 3556: kunta on esittänyt Suomen Nuorison liiton joh- den kuuleminen tulee aiheuttamaan Etelä-Poh- 3557: tokunnalle, että valtakunnallinen toimiva seu- janmaan Nuorisoseuralle ja Laihian Nuoriso- 3558: rantalomuseo perustettaisiin vuoden 1989 aika- seuralle alustavien laskelmien mukaan noin 3559: na Laihialle, Laihian nuorisoseurantaloon. 150 000 markan kustannukset. 3560: Liiton pääsihteeri Aaro Harju on ajatuksen Koska valtakunnallista nuorisoseuramuseota 3561: takana, Laihian Nuorisoseura on voimakkaasti ei Suomessa ole, on korkea aika ryhtyä suunnit- 3562: innostunut hankkeeseen ja Laihian kunnanhal- telemaan ja toteuttamaan nuorisoseuramuseo- 3563: litus yksimielisesti tukee ajatusta. ta ja juuri Etelä-Pohjanmaalle, nuorisoseura- 3564: Seurantalot ovat olleet merkittävä osa suo- aatteen voima-alueelle. 3565: malaista vapaa-aikatoimintaa. Sitä todistaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3566: muun muassa valtava talojen määrä eli yli 2 000 nioittavasti, 3567: seurantaloa koko maassa. Jotta seurantalopro- 3568: jekti saadaan käynnistymään vuoden 1989 aika- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3569: na, tarvitaan asiaan selvää ja perusteellista 1989 tulo- ja menoarvioon 150000 3570: suunnitelmaa. Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseura markkaa Etelä-Pohjanmaan Nuoriso- 3571: ry. on valmis tekemään syksyn 1988 ja vuoden seura ry:lle valtakunnallisen seurantalo- 3572: 1989 aikana tarvittavan suunnitelman. Ilman museon suunnitteluun Laihia/le. 3573: tämänkaltaista suunnitelmaa hanketta ei ole 3574: 3575: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 3576: 3577: Kirsti Ala-Harja Markus Aaltonen Håkan Malm 3578: Aapo Saari Pentti Mäki-Hakola Jukka Vihriälä 3579: Kaarina Dromberg Martti Korkia-Aho Keijo Jääskeläinen 3580: 1988 vp. 999 3581: 3582: Raha-asia-aloite n:o 938 3583: 3584: 3585: 3586: 3587: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotavangit ry:n toi- 3588: minnan tukemiseen 3589: 3590: 3591: Eduskunnalle 3592: 3593: Sotavangit ry. -niminen yhdistys aikoo jul- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 3594: kaista kirjan viime sotiemme sotavankien koh- 3595: taloista. Kirjalla tulisi olemaan merkittävää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3596: sotahistoriallista sekä myös lääketieteellistä 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 3597: arvoa. Se olisi tarkoitettu palvelemaan myös 29.99.50 150000 markkaa Sotavangit 3598: tutkijoita. Olisi muutenkin aiheellista tällä ta- ry:lle kirjan julkaisemiseksi viime so- 3599: valla kunnioittaa ja arvostaa erästä kovia koke- tiemme sotavangeista. 3600: neinta, mutta aivan liian vähän huomioitua 3601: isänmaamme puolustajien ryhmää. 3602: 3603: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 3604: 3605: Kirsti Ala-Harja Pentti Mäki-Hakola 3606: Martti Korkia-Aho Jukka Vihriälä 3607: Aapo Saari 3608: 1000 1988 vp. 3609: 3610: Raha-asia-aloite n:o 939 3611: 3612: 3613: 3614: 3615: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta itsemaksavien sepel- 3616: valtimon ohitusleikkauspotilaiden sairauskulujen pienentämi- 3617: seen 3618: 3619: 3620: 3621: Eduskunnalle 3622: 3623: Maassamme vallitseva sepelvaltimoiden ohi- Suomen Sydäntautiliitto on perustanut Leik- 3624: tusleikkausten riittämättömyys on yleisesti tun- kauspalvelun, joka sopii leikkauspakettien hin- 3625: nettu ja tunnustettu sairaanhoitomme epäkoh- noista ja ehdoista yhteistyösairaaloittensa kans- 3626: ta. Vuonna 1988 leikattaneen julkisen sektorin sa, kokoaa Suomessa potilasryhmät, huolehtii 3627: toimesta 1 500 potilasta, kun asiantuntijoiden ryhmien turvallisesta matkajärjestelystä, jär- 3628: arvio vuosittaisesta leikkaustarpeesta on 2 400 jestää leikattujen jatkohoidot sekä valvoo toi- 3629: leikkausta. Leikkauksia jooottanee vuoden lo- minnan laatua ja asiallisuutta. Leikkauspal- 3630: pussa 1 500 potilasta, jotka ovat pahimmillaan velu toimii kiinteässä yhteistyössä potilasta 3631: odottaneet 2-3 vuottakin. Valtion vuoden Suomessa hoitavan lääkärin tai sairaalan kans- 3632: 1989 talousarviossa ohitusleikkausten määrän sa. Toiminta on aloitettu elokuussa 1988. Syk- 3633: lisäämiseen on osoitettu sairaaloiden leikkaus- syn 1988 aikana leikataan Lontoossa noin 100 3634: mahdollisuuksien lisäämisen ohella myös ns. suomalaispotilasta Leikkauspalvelun organisoi- 3635: ostopalvelutoimintana 14,0 milj. markkaa. mana. 3636: Leikkausten riittämättömyydestä on seuran- Leikkauspalvelu toimii omakustannusperi- 3637: nut se, että sairaaloiden jonoihin otetaan pää- aatteella. Se ei kerää taloudellista voittoa ja 3638: sääntöisesti ainoastaan työikäisiä vaikeasti sai- lopettaa toimintansa, kun sen tarjoamia palve- 3639: raita potilaita. Lääketieteellisesti arvioiden leik- luja ei tarvita maassamme. 3640: kaushoidolla voidaan kuitenkin auttaa selvästi Leikkauspalvelussa toimii yksi erikoissai- 3641: myös vanhempia potilaita aina hyväkuntoisiin raanhoitaja, yksi osapäivätoiminen lääkäri ja 3642: 70-vuotiaisiin saakka. Nämä potilaat maksavat konsulioiva kardiologi. 3643: tällä hetkellä leikkaukset itse ja hakevat leik- Sydäntautiliiton Leikkauspalvelu on halu- 3644: kuksensa joko kotimaan tai ulkomaiselta yksi- kas perustamaan asiantuntijaelimen, joka kä- 3645: tyissektorilta. sittelee tarveharkintaisesti avustusanomukset 3646: Yksityissektorilla suoritetut leikkaukset ovat koskien itsemaksavien potilaiden taloudellista 3647: hinnaltaan kalliita. Kotimaisissa yksityissairaa- tukemista potilaan maksettavaksi jäävien leik- 3648: loissa leikkausten hinta on 70 000-75 000 kauskustannusten vähentämiseksi. Sydäntauti- 3649: markkaa, ulkomailla Lontoossa leikkauspaketti liitolla ei ole varoja avustusten jakamiseen 3650: maksaa noin 60 000 mk. Sairausvakuutuksen ja tästä syystä niitä ehdotetaan myönnettä- 3651: palautus on vain noin 6 000-8 000 mk. väksi nyt valtion talousarvion kautta. Potilas- 3652: On selvää, että ohitusleikkaus on itsemaksa- kohtaisen avustuksen maksimimäärä voisi olla 3653: valle potilaalle kohtuuton taloudellinen uhraus. esim. 15 000 markkaa, jolloin 1 500 000 mar- 3654: Moni potilas realisoi välttämätöntä omaisuut- kan määrärahalla voitaisiin auttaa 100-150 3655: taan tai ottaa pankkivelkaa. Monelle hinnat itsemaksavaa potilasta koko maassa. Toimin- 3656: ovat kerta kaikkiaan maksukyvyn ulkopuolelle nasta aiheutuvat hallinnolliset kulut ovat mini- 3657: meneviä. Tilanne on potilaiden kohtelun tasa- maaliset, joten määräraha ohjautuisi käytän- 3658: arvon kannalta kohtuuton. Julkisella sektorilla nössä lyhentämättömänä sairautensa takia koh- 3659: leikattu maksaa ainoastaan sairaalapäivämak- tuuttomiin taloudellisiin uhrauksiin joutuneil- 3660: sut eli yhteensä noin 1 000 mk koko leikkauk- le potilaille puolueettoman tarveharkinnan jäl- 3661: sensa kuluna. keen. 3662: 1988 vp. - RA n:o 939 1001 3663: 3664: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- markkaa itsemaksavien sepelvaltimon 3665: nioittaen, ohitusleikkauspotilaiden sairauskulujen 3666: pienentämiseen. 3667: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3668: 1989 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 3669: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 3670: 3671: Kirsti Ala-Harja Maunu Kohijoki 3672: Martti Korkia-Aho Riitta U osukaineo 3673: 1002 1988 vp. 3674: 3675: Raha-asia-aloite n:o 940 3676: 3677: 3678: 3679: 3680: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta tuberkuloosin sairas- 3681: taneiden kuntoutuskurssitoimintaan 3682: 3683: 3684: Eduskunnalle 3685: 3686: Tuberkuloosilain tultua kumotuksi ja tartun- tuista jokin muu kurssi oli aiheellinen. Tuber- 3687: tatautilain tultua voimaan ikääntyneiden tuber- kuloosikurssin tarve painoittui selvästi ilma- 3688: kuloosin sairastaneiden henkilöiden kuntoutus- rinta- ja kirurgista hoitoa saaneisiin, mutta 3689: tarpeeseen on kiinnitettävä lainsäädännön yli- myös noin kuudennes pelkkää lääkehoitoa saa- 3690: menokautena erityistä huomiota. neista oli sellaisen tarpeessa. Tarvearviona voi- 3691: Keuhkovammaliitto on suorittanut otanta- daan pitää vähintään noin 5 000 kuntoutettavaa 3692: menetelmällä kuntoutustarveselvityksen, jossa tuberkuloosia sairastanutta. Kokonaislukumää- 3693: todetaan kuntoutusta tarvittavan runsaasti. rän tarkkaa arviointia tärkeämpää on havaita, 3694: Laitoskuntoutuskurssien tai avohoitona an- että otantatutkimuksen perusteella on havaittu 3695: nettavan fysioterapian tarve oli tutkituilla run- olevan suhteellisen paljon kuntoutettavia. Tär- 3696: sasta siitä päätellen, että noin kaksi kolmasosaa keintä tällaisessa tilanteessa on etsiä käyttöön 3697: heistä oli sellaisten tarpeessa, kun kriteerinä pi- saatavat resurssit ja aloittaa toiminta. 3698: detään henkilökohtaisiin tutkimuksiin perustu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3699: vaa aihetta kirjoittaa lääkärinlausunto tai hoi- nioittavasti, 3700: tomääräys em. tarkoitusta varten. Lähes puolet 3701: tutkituista oli tai olisi ollut laitoskuntoutuksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3702: tarpeessa, mutta kuntoutuseste rajoitti sitä 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 3703: muutamassa tapauksessa, joten kuntoutuskel- markkaa tuberkuloosin sairastaneiden 3704: poisten määräksi jäi 44 OJo. Useimmissa tapauk- kuntoutuskurssitoiminnan järjestämi- 3705: sissa tuberkuloosikurssi oli sopivin laitoskun- seen tarkoitukseen soveltuvissa kuntou- 3706: toutusmuoto, ja vain noin viidenneksellä tutki- tuskeskuksissa. 3707: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 3708: 3709: Kirsti Ala-Harja Esko Aho Riitta Uosukainen 3710: Pekka Puska Sinikka Mönkäre Saara-Maria Paakkinen 3711: Ritva Vastamäki 3712: 1988 vp. 1003 3713: 3714: Raha-asia-aloite n:o 941 3715: 3716: 3717: 3718: 3719: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta Jalasjärven Allergia- 3720: keskus ry:n toimintaan 3721: 3722: 3723: Eduskunnalle 3724: 3725: Jalasjärven Allergiakeskus ry. perustettiin heet huomioon ottavat majoitustilat, luentosali, 3726: maaliskuussa 1987. Yhdistyksen tarkoituksena auditorio-, pienryhmä- ja toiminnan kannalta 3727: on ylläpitää allergiakeskusta. Yhdistyksen pe- välttämättömät fysioterapiatilat. Teoreettiseen 3728: rustajajäsenet ovat Etelä-Pohjanmaan Allergia- mallivuoteen pohjautuva toimintabudjetti on 3729: yhdistys ry., Etelä-Pohjanmaan Keskussairaa- vuositasolla 6-7 miljoonaa markkaa. Hank- 3730: lan Kuntainliitto ja Jalasjärven kunta. Suunnit- keen kokonaiskustannusarvio on noin 22 mil- 3731: telu tähtää allergiakeskuskiinteistöön, jonka joonaa markkaa. Tämä allergiakeskus on valta- 3732: toiminta pohjautuu uuteen ajattelutapaan tuot- kunnallisesti tarpeellinen, koska maassa ei ole 3733: taa sopeutumisvalmennuskursseja ja koulutusta vastaavaa laitosta lainkaan. 3734: allergisille ihmisille ja niille, jotka joutuvat hei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3735: dän ongelmiensa kanssa tekemisiin. Hanke si- nioittaen, 3736: sältää nimenomaan allergisen ihmisen ja mui- 3737: den erityisryhmien tarpeet huomioon ottavan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3738: kiinteistön, jonka tilavuus on 16 000 kuutiomet- 1989 tulo- ja menoarvioon 300000 3739: riä, rakennuksen pinta-ala on 4 100 neliömetriä markkaa Jalasjärven Allergiakeskus 3740: ja huoneistoala 2 700 neliömetriä. ry:n toiminnan tukemiseen. 3741: Tärkeimmät toiminnalliset tilat ovat lapsiper- 3742: 3743: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 3744: 3745: Kirsti Ala-Harja Esko Aho Oiva Savela 3746: 1004 1988 vp. 3747: 3748: Raha-asia-aloite n:o 942 3749: 3750: 3751: 3752: 3753: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta tupakoinnin ehkäisy- 3754: työhön 3755: 3756: 3757: Eduskunnalle 3758: 3759: Tupakoinnin on arvioitu aiheuttavan Suo- noarvioon esim. vuodelle 1987 ja 1988 varattu 3760: messa n. 6 000 ennenaikaista kuolemaa vuosit- määräraha oli 0,45 prosenttia. 3761: tain. Laskelman on tehnyt Maailman terveys- Ns. tupakkalain (693176) säätämisestä on 3762: järjestön Euroopan aluetoimisto. Tupakointia nyt kulunut 10 vuotta, mutta tupakoinnin ko- 3763: pidetäänkin merkittävimpänä ennenaikaisen konaiskulutus ei ole vähentynyt juuri lain- 3764: kuolleisuuden syynä teollisuusmaissa. Arvioi- kaan. 3765: den mukaan joka kolmas tupakoitsija kuolee Krooninen keuhkoputkentulehdus (krooni- 3766: ennenaikaisesti tupakoinnin aiheuttamaan sai- nen bronkiitti) ja keuhkolaajentuma (emfysee- 3767: rauteen. ma) johtuvat lähes yksinomaan tupakoinnista, 3768: Yli 2 OOO:sta vuosittain todettavasta keuhko- joka myös pahentaa näiden tautien oireita. Ast- 3769: syöpätapauksesta noin 90 OJo on tupakoinnin ai- man syynä tupakoinnilla on vain vähän merki- 3770: heuttamaa. Keuhkosyövän lisäksi tupakointi li- tystä, mutta oireiden pahentajana tupakointi ja 3771: sää riskiä sairastua kurkunpään, haiman ja virt- tupakansavulle altistuminen on suuri ongelma. 3772: sarakon syöpään. Syöpäkomitea (Komitean- Astma, krooninen bronkiitti ja emfyseema ovat 3773: mietintö 1984:42) arvioi tupakoinnin aiheutta- saaneet kansantaudin mittasuhteet. Keuhkosai- 3774: van Suomessa vuosittain noin 4 000 uutta syö- rauksien erikoisalalla näitä sairauksia potevat 3775: pätapausta. Tupakointi on myös suurin yksit- ovat ylivoimaisesti suurin ryhmä. 3776: täinen syy hengityselinsairauksiin. Krooninen Tupakoinnin arvioidaan aiheuttavan vuosit- 3777: bronkiitti (krooninen keuhkoputkentulehdus) tain vähintään 170 000 sairauspoissaolopäivää. 3778: ja emfyseema (keuhkolaajentuma) aiheutuvat Hoitopäiviä sairaaloissa kertyy 220 000 ja käyn- 3779: lähes yksinomaan tupakoinnista, joka myös pa- tejä yleislääkärin vastaanotolla 135 000. 3780: hentaa näiden tautien oireita. Keuhkosairauksien osalta suomalaisen tutki- 3781: Tupakoinnin kiistattomien haittojen vuoksi muksen mukaan krooninen keuhkoputkentu- 3782: Maailman terveysjärjestö (WHO) on useissa lehdus aiheuttaa oireita jopa 20-30 prosentille 3783: asiantuntijasuosituksissaan katsonut tupakoin- yli 25-vuotiaista miehistä ja 5-10 prosentille 3784: nin vähentämisen yhdeksi tehokkaimmista ta- naisista. Jokapäiväistä elämää haittaavia, va- 3785: voista vähentää väestön ennenaikaista sairastu- kavampia oireita aiheutuu 5-8 prosentille yli 3786: mista ja kuolleisuutta. 40-vuotiaista miehistä ja 1-3 prosentille sa- 3787: Tupakoinnin aiheuttamien terveyshaittojen manikäisistä naisista. 3788: vähentämiseksi Suomessa säädettiin tupakka- Kroonisen bronkiitin hoidossa ensiarvoisen 3789: laki, joka tuli voimaan vuonna 1977. Tämän tärkeää on tupakoinnin lopettaminen. Keuhko- 3790: lain 27 §:n mukaan "Valtion tulo- ja meno- putkiston tulehdusmuutoksista osa korjautuu, 3791: arvioon on vuosittain otettava määräraha, joka jos tupakointi lopetetaan. Mikäli tauti on ehti- 3792: vastaa vähintään puolta prosenttia tupakkaval- nyt ns. limasmärkäisestä keuhkoputkentuleh- 3793: misteveron arvioidusta vuotuisesta tuotosta", duksesta ahtauttavaan keuhkoputkentulehduk- 3794: ja tämä määräraha on lain mukaan tarkoitettu seen, ovat muutokset suurelta osin palautumat- 3795: käytettäväksi tupakoinnin ehkäisytyöhön sekä tomia, mutta taudin paheneminen voidaan py- 3796: tutkimus-, seuranta- ja valistustoimintaan. säyttää. Samaten keuhkolaajentumataudissa 3797: Näinä vuosina ei kuitenkaan ole päästy edes tupakoinnin lopettamisen jälkeen taudin pahe- 3798: 0,5 prosentin tasolle, vaan valtion tulo- ja me- neminen pysähtyy. 3799: 1988 vp. - RA n:o 942 1005 3800: 3801: Tupakoinnin terveyshaittojen ehkäisyyn sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3802: tutkimus-, seuranta- ja valistustoimintaan olisi 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 3803: mielestämme käytettävä vähintään 0,5 prosent- 33. 73.21/isäyksenä 130 000 markkaa tu- 3804: tia tupakan valmisteveron tuotosta. pakoinnin ehkäisytyöhön sekä tutki- 3805: Edellä olevan perusteella ehdotamme, mus-, seuranta- ja valistustoimintaan. 3806: 3807: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 3808: 3809: Kirsti Ala-Harja Anssi Rauramo Kalevi Lamminen 3810: Esko Aho Eeva Turunen Riitta Uosukainen 3811: Pekka Puska Saara-Maria Paakkinen Ritva Vastamäki 3812: Sinikka Mönkäre 3813: 1006 1988 vp. 3814: 3815: Raha-asia-aloite n:o 943 3816: 3817: 3818: 3819: 3820: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Reumaliitto 3821: ry:n toiminnan tukemiseen 3822: 3823: 3824: Eduskunnalle 3825: 3826: Suomen Reumaliiton ja sen jäseninä olevien tannukset ovat ilman matkakuluja noin 12 000 3827: reumayhdistysten tarkoitus on tuki- ja liikun- mk osanottajaa kohti. 3828: taelinsairauksien vastustaminen sekä kyseisen Suomen Reumaliitto on käynnistänyt tutki- 3829: potilasryhmän hoito- ja kuntootusmahdolli- muksen, jonka tavoitteena on selvittää vaikea- 3830: suuksien parantaminen ja edunvalvonta. Liiton vammaisten tuki- ja liikuntaelintauteja sairasta- 3831: toiminnan tavoitteena on tuki- ja liikuntaelin- vien elämäntilannetta, elinolosuhteita sekä niitä 3832: tauteja sairastavien kokonaisvaltainen tukemi- seikkoja, joilla heidän toiminnallisuuttaan ja sel- 3833: nen sekä alan korkeatasoisten terveydenhuolto- viytymistään yhteisössään voidaan edistää. Tut- 3834: palvelujen tuottaminen. kimus on kolmivuotinen kokonaistutkimus. Se 3835: Suomen Reumaliitto on jo useamman vuoden sisältää lomakekyselynä suoritettavan perusselvi- 3836: ajan tuntenut huolta vaikeavammaisten reuma- tyksen sekä henkilökohtaisilla haastatteluilla 3837: tauteja sairastavien henkilöiden selviytymiseen hankittavat yksityiskohtaiset tiedot tutkimusjou- 3838: ja kuntoutukseen liittyvistä puutteista. Liitto on kosta. Tutkimuksen tulosten perusteella on tar- 3839: järjestänyt keräysvaroilla vaikeavammaisille koitus kehittää liiton palvelutoimintaa erityisesti 3840: suunniteltuja kuntootuskursseja Reumaliiton vaikeavammaisille tuki- ja liikuntaelinsairaille. 3841: Kuntoutumislaitoksella. Kuntootusmahdolli- Ehdotamme kunnioittaen, 3842: suuksia ei ole voitu tarjota läheskään tarvetta 3843: vastaavasti. On arvioitu, että vuosittain tulisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3844: järjestää vähintään sadalle neljän viikon mittai- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 3845: nen kuntoutuskurssi. Näin voitaisiin huomatta- 33.33.51 600 000 markkaa Suomen 3846: vasti edistää vaikeavammaisten reumaattisia Reumaliitto ry:lle vaikeavammaisten 3847: tauteja sairastavien selviytymistä kotioloissa ja tuki- ja liikuntaelinsairaiden elinolosuh- 3848: ehkäistä pitkäaikaisen laitoshoidon tarvetta. teita selvittävään tutkimukseen ja kun- 3849: Neljän viikon mittaisen kuntootuskurssin kus- toutustoimintaan. 3850: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 3851: 3852: Kirsti Ala-Harja Jorma Huuhtanen Arja Alho 3853: Pentti Lahti-Nuuttila Juho Sillanpää Martti Korkia-Aho 3854: Håkan Malm Ritva Vastamäki Tuula Liunaiomaa 3855: Kari Häkämies Pentti Mäki-Hakola Riitta Uosukainen 3856: Jukka Vihriälä Ole Wasz-Höckert 3857: \ \ 3858: 1988 vp. 1007 3859: 3860: Raha-asia-aloite n:o 944 3861: 3862: 3863: 3864: 3865: Ala-Harja ym.: Määrärahan osoittamisesta Elatusvelvollisten 3866: Liitto ry:n toiminnan tukemiseen 3867: 3868: 3869: Eduskunnalle 3870: 3871: Elatusvelvollisten Liitto ry. on kymmenen läpitää toimistoa, jota hoitaa osapäivätoiminen 3872: vuotta toiminut etujärjestö. Sen tärkeimpiin järjestösihteeri. Kriisipuhelinpalvelu toimii 3873: tehtäviin kuuluu elatusvelvollisten ja lasten etu- useilla paikkakunnilla. Lapsileirejä järjestetään 3874: jen valvominen. Tähän päämäärään liitto pyrkii vuosittain. Toiminnan laajuuteen nähden liiton 3875: sisäisellä ja ulkoisella tiedotustoiminnalla, laati- taloudelliset mahdollisuudet ovat pienet. 3876: malla elatusvelvollisten asemaa koskevia paran- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3877: nusehdotuksia, järjestämällä kursseja ja semi- nioittavasti, 3878: naareja ja pitämällä yhteyttä järjestöihin ja vi- 3879: ranomaisiin. Elatusvelvollisten toimeentulon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3880: parantaminen, tapaamisoikeuden korostami- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 3881: nen ja sosiaalisen vastuuntunnon lisääminen on 33.93.50 200 000 markkaa Elatusvelvol- 3882: edelleen ajankohtaista. listen Liitto ry:n toiminnan tukemiseen. 3883: Liitto julkaisee Elatusvelvollinen-lehteä ja yl- 3884: 3885: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 3886: 3887: Kirsti Ala-Harja Markus Aaltonen Pentti Mäki-Hakola 3888: Jukka Vihriälä Ole Wasz-Höckert Martti Korkia-Aho 3889: 1008 1988 vp. 3890: 3891: Raha-asia-aloite n:o 945 3892: 3893: 3894: 3895: 3896: Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta opintokeskuksia yllä- 3897: pitävien järjestöjen toiminnan tukemiseen 3898: 3899: 3900: Eduskunnalle 3901: 3902: Järjestöllinen sivistystyö jakautuu opintotoi- että vuonna 1988 järjestöjen käytössä oli tosi- 3903: mintaan ja kulttuuritoimintaan. Opintotoimin- asiallisesti vähemmän määrärahaa kuin edellise- 3904: taan saadaan lakisääteistä valtionapua. Sen nä vuonna. Tämä puolestaan on johtanut sii- 3905: sijaan kulttuuritoimintaa joudutaan pitämään hen, että järjestöt ovat voineet tarjota aikaisem- 3906: yllä vuosittain päätettävän harkinnanvaraisen paa vähemmän palveluja aikuisopiskelijoille. 3907: määrärahan turvin. Vaikka mainitut järjestöUi- Koska järjestöllinen sivistystyö edustaa suoma- 3908: sen sivistystyön muodot ovat yhtä tärkeitä peri- laisia kansanliikkeitä, ei puuttuvia palveluja ole 3909: aatteessa, ei niille ole kuitenkaan luotu saman- voitu korvata muiden toimesta järjestettävillä 3910: laisia toimintaedellytyksiä. Näin ollen opinto- palveluilla, sillä kansanliikkeiden työ saa merki- 3911: toimintaan esitetään valtion tulo- ja menoarvi- tyksensä ja sisältönsä juuri siitä, että sillä on lä- 3912: ossa vuodelle 1989 yhteensä 57 100 000 mark- heinen ja välitön yhteys oman liikkeen aatetaus- 3913: kaa, kun taas siksi harkinnanvaraiseksi määrä- taan. 3914: rahaksi, jolla kulttuuritoimintaa on ylläpidettä- Hallituksen esityksessä vuoden 1989 tulo- ja 3915: vä, esitetään vuodeksi 1989 9 060 000 mark- menoarvioksi ehdotetaan mainittua järjestö- 3916: kaa. määrärahaa nostettavaksi 8 800 000 markasta 3917: Koska kulttuuritoiminta ei ole saanut lakisää- 9 060 000 markkaan eli 260 000 markkaa 3918: teistä valtion tukea, on sen saama tuki jäänyt (2,95 OJo ). Mikäli korotus jää 260 000 mark- 3919: kehittymättä samassa määrin kuin opintotoi- kaan, ei aikaisempien vuosien jälkeenjääneisyys 3920: minnan toimintaedellytykset. Tilanteen korjaa- korjaudu eikä nousu kata edes niitä työnantaja- 3921: miseksi opetusministeriössä on ryhdytty valmis- velvoitteiden nousuja, joista järjestöjen on vas- 3922: telemaan sivistysjärjestölainsäädännön koko- tattava. Selvää myös on, ettei 260 000 markan 3923: naisuudistusta, joka on tarkoitettu tulemaan nousu ollenkaan luo edellytyksiä suunnitteilla 3924: voimaan 1.1.1990. Ellei nyt harkinnanvaraisena olevan sivistysjärjestölainsäädännön toteutta- 3925: olevaa järjestöavustusta (9 060 000 mk) nosteta miselle. 3926: eduskuntakäsittelyssä vuoden 1989 tulo- ja me- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 3927: noarvioon sekä lainmuutoksen yhteydessä, jää 3928: koko muutos vaille todellista merkitystä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3929: Puheena olevan ns. järjestömäärärahan 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 3930: (9060000 mk momentilla 29.57.54) suuruus on 29.57.54 lisäyksenä 900 000 markkaa 3931: ollut vuosina 1987 ja 1988 molemmilla kerroilla jaettavaksi toiminnassa oleville opinto- 3932: 8,8 miljoonaa markkaa. Tämä merkitsi sitä, keskuksia ylläpitäville järjestöille. 3933: 3934: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 3935: 3936: Pirjo Ala-Kapee Saara-Maria Paakkinen Pentti Lahti-Nuuttila 3937: Riitta Järvisalo-Kanerva Arto Lapiolahti Timo Roos 3938: Tuulikki Hämäläinen Jukka Gustafsson Jouko Skinnari 3939: Matti Saarinen 3940: 1988 vp. 1009 3941: 3942: Raha-asia-aloite n:o 946 3943: 3944: 3945: 3946: 3947: Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansainvälisen teat- 3948: teri-instituutin ja Pohjoismaiden teatteriunionin Suomen kes- 3949: kus ry:n toiminnan tukemiseen 3950: 3951: Eduskunnalle 3952: 3953: Kansainvälisen teatteri-instituutin ITI:n ja Kansainvälinen toukokuu huipentuu touko- 3954: Pohjoismaisen teatteriunionin PTU :n Suomen kesäkuun vaihteessa Finlandia-talossa järjestet- 3955: keskus järjestää Helsingissä toukokuussa 1989 tävään ITI:n kongressiin, joka tuo Helsinkiin 3956: oloissamme ainutlaatuisen mittavan kansainvä- noin 500 teatterintekijää ja -vaikuttajaa ITI:n 3957: lisen teatteritapahtuman, johon sisältyy kan- 77 jäsenmaasta. Useimmille heistä tämä tulee 3958: sainvälinen kertaluontoinen teatterifestivaali, olemaan ensimmäinen tilaisuus tutustua maam- 3959: teatterialan työpajoja ja seminaareja sekä ylei- me vireään ja elinvoimaiseen teatteriin. Ta- 3960: söluentoja ja kansainvälinen teatterikongressi. pahtuma kokonaisuudessaan on kansainvälistä 3961: Tapahtuman teemana on "Theatre as a Cul- vuorovaikutusta molempiin suuntiin, ja ensim- 3962: tural Bridge" - teatteri sillanrakentajana eri mäisen kerran meillä myös ulkoeurooppalainen 3963: kulttuurien kesken ja tavoitteena ETY-kokouk- kulttuuri tulee olemaan voimakkaasti edustettu- 3964: sen velvoittavien perinteiden ja hengen mukai- na. Tapahtuman merkitys teatterimme kansain- 3965: nen teatterialan kansainvälinen tapaaminen. välisten suhteiden vilkastuttamisessa tulee epäi- 3966: Tapahtuman merkityksestä on osoituksena lemättä olemaan käänteentekevä. 3967: myös se, että opetusministeriö on päättänyt liit- ITI:n ja PTU:n Suomen keskukseen kuulu- 3968: tää tapahtuman Unescon maailman kulttuuri- vat kaikki maamme suomen- ja ruotsinkielistä 3969: kehityksen vuosikymmenen puitteisiin. ammatti- ja harrastajateatterikenttää edusta- 3970: Ajallisesti tapahtuma ulottuu koko touko- vat teatterijärjestöt. 3971: kuulle. Maahamme tulee vierailevia teattereita Teatterit, teatterikoulutuslaitokset ja teatte- 3972: sekä teatteriohjaajia workshopien ja seminaarien reissa työskentelevät sekä teatteria aktiivisesti 3973: vetäjiksi meille kohtuullisen tutun Euroopan li- harrastavat teatterintekijät ovat yhteisöjensä 3974: säksi myös vieraampien kulttuurien piiristä, Aa- kautta ITI:n ja PTU:n Suomen keskuksen toi- 3975: siasta, Afrikasta ja latinalaisesta Amerikasta. minnan piirissä. Monimuotoinen ''Theatre as 3976: Suunnitteilla on mm. nigeriataisen Nobel-kirjai- a Cultural Bridge'' -tapahtuma tulee tavalla tai 3977: lijan ja teatteriohjaajan Wole Soyinkan sovitta- toisella koskettamaan koko teatterin kenttää. 3978: man ja ohjaaman Brechtin Kerjäläisoopperan Sen järjestelyissä ovat keskuksen toimiston 3979: 18-henkisen nigerialaisen teatteriseurueen vierai- kanssa yhteistyössä kaikki maamme teatterit ja 3980: lu - teatterin ensimmäinen vierailu Euroop- henkilökuntayhdistykset järjestäen keräyksiä 3981: paan. Aasiasta saadaan maailmankuulun Suzuki kolmannen maailman teatteriväen matkakus- 3982: Companyn vierailu, ja myös Kiinan kansantasa- tannuksiin, valmistaen erikielisiä brosyyreitä ja 3983: vallan kanssa neuvotellaan teatterivierailusta. tiedotteita sekä suunnitellen maahamme tule- 3984: Latinalaisen Amerikan tämän hetken nimekkäin van kansainvälisen osanottajajoukon henkilö- 3985: ohjaaja Santiago Garcia tulee vetämään kan- kohtaisia tapaamisia. 3986: sainvälisen kaksiviikkoisen workshopin, jossa eri Kansainvälinen tapahtuma tulee säteilemään 3987: kansallisuuksia edustavat näyttelijät työskentele- vaikutustaan koko teatterikenttään paitsi siten, 3988: vät Kalevalan Kullervo-runon ja Paavo Haavi- että kaikissa teattereissa osallistutaan valmis- 3989: kon sen pohjalta kirjoittaman näytelmän paris- telutyöhön, myös siten, että osa maahamme 3990: sa. Saman tekstin pohjalta työskentelee useam- saapuvista ulkomaisista vierailuista, pedago- 3991: pikin kansainvälinen työryhmä Helsingissä tou- geista ja ohjaajista saadaan kiertueelle myös 3992: kokuussa, ja kesäkuun ensimmäisenä päivänä Helsingin ulkopuolelle. Tapahtuman päättä- 3993: nähdään työryhmien julkiset demonstraatiot. vään kongressiin tulee myös laaja suomalainen 3994: 3995: 64 280129N 3996: 1010 1988 vp. - RA n:o 946 3997: 3998: osanottajajoukko maan eri teattereista, ja siten liittyvät teatterifestivaali, työpajat ja seminaarit 3999: henkilökohtaisia suhteita solmitaan laajalla tulisi saada suunnitellussa laajuudessa toteutu- 4000: kentällä. maan. 4001: Tapahtuma tulee vaatimaan valtavaa taikoo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4002: henkistä voimainponnistusta ja yhteistyötä, jo- nioittaen, 4003: hon valmiudet teatterialalla ovat kuitenkin ole- 4004: massa. Tämän lisäksi tarvitaan kuitenkin run- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4005: saasti taloudellista tukea. Opetusministeriö on 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4006: myöntänyt tapahtuman suunnittelukustannuk- 29.90.52 1 000 000 markkaa ITI:n ja 4007: siin vuodelle 1988 100 000 mk, ja kongressin PTU:n Suomen keskus ry:lle teatterifes- 4008: järjestelyihin on valtion tulo- ja menoarviossa tivaalin, seminaarien ja kongressin jär- 4009: vuodelle 1989 määräraha. Myös tapahtumaan jestämiseen. 4010: 4011: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 4012: 4013: Pirjo Ala-Kapee Päivi Varpasuo Kari Häkämies 4014: Anssi Rauramo Markus Aaltonen Kari Rajamäki 4015: Sinikka Hurskainen-Leppänen Risto Ahonen Tuulikki Hämäläinen 4016: Saara-Maria Paakkinen Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Järvisalo-Kanerva 4017: Arto Lapiolahti Timo Roos Jukka Gustafsson 4018: Jouko Skinnari Matti Saarinen 4019: 1988 vp. 1011 4020: 4021: Raha-asia-aloite n:o 947 4022: 4023: 4024: 4025: 4026: Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta Tanssiteatteri Raati- 4027: kalle uuden kiertueauton hankintaan 4028: 4029: 4030: Eduskunnalle 4031: 4032: Tanssiteatteri Raatikon nykyinen kiertueauto Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4033: joudutaan poistamaan huonokuntoisuutensa nioittaen, 4034: vuoksi. Auto on välttämätön ja elinehto kier- 4035: tuetoiminnasta elävälle teatterille. Uuden auton että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 4036: hankkiminen on muutenkin taloudellisissa vai- den 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 4037: keuksissa kamppailevalle tanssiteatterille mah- markkaa Tanssiteatteri Raatikon uutta 4038: dotonta. Koska Raatikon toiminta edellyttää kiertueautoa varten. 4039: omaa kiertueautoa, valtion tuki on tässä tilan- 4040: teessa perusteltua. 4041: 4042: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 4043: 4044: Pirjo Ala-Kapee Saara-Maria Paakkinen Pentti Lahti-Nuuttila 4045: Matti Saarinen Riitta Järvisalo-Kanerva Arto Lapiolahti 4046: Timo Roos Jouko Skinnari Tuulikki Hämäläinen 4047: Jukka Gustafsson 4048: 1012 1988 vp. 4049: 4050: Raha-asia-aloite n:o 948 4051: 4052: 4053: 4054: 4055: Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta Finland Festivals ry:n 4056: toiminnan tukemiseen 4057: 4058: 4059: Eduskunnalle 4060: 4061: Finland Festivals ry. on toiminut kahdenkym- Yhdistyksen vuoden 1989 suunnitelmiin kuuluu 4062: menen vuoden ajan huomattavimpien kulttuuri- jatkaa tätä toimintaa ja lisätä festivaalien näky- 4063: tapahtumiemme keskusorganisaationa. Yhdistys vyyttä Isossa-Britanniassa ja Amerikassa. 4064: on etu-, tiedotus- ja markkinointielin. Kaiken kaikkiaan Finland Festivals on toi- 4065: Vuonna 1988 Finland Festivals ry:n jäseniä minnallaan lisäämässä kulttuuritapahtumiem- 4066: ovat 15 kansainvälisen tason kulttuuritapahtu- me tuntemusta ja yleisömääriä. Yhdistyksen 4067: maa ja tämän lisäksi yhdistyksen suositusket- toiminnan piiriin kuuluvien tapahtumien koko 4068: juun kuuluu 38 muuta tapahtumaa. Yhdistys yleisömäärä on vuosittain toista miljoonaa hen- 4069: päättää vuosittain ketjujensa kokoonpanos- keä. Finland Festivals on laadun tae ja moni- 4070: ta kuultuaan riippumatonta neuvottelukuntaa, puolisuuden ja omaleimaisuuden turvaaja. Fin- 4071: joka edustaa alan asiantuntemusta monipuoli- land Festivals ry:n valtion tuki on kuitenkin toi- 4072: sesti. mintaan verrattuna varsin vähäinen. Opetusmi- 4073: Tällainen kulttuuritapahtumien yhteistoimin- nisteriön veikkausvoittovaroista taiteen tukemi- 4074: ta on ainutlaatuista, ja useissa maissa on osoi- seen myöntämä avustus vuonna 1987 oli 4075: tettu suurta mielenkiintoa yhdistyksen toimin- 192 000 mk ja vuonna 1988 260 000 mk, josta 4076: tatapoihin ja koko festivaalitoimintaamme. 50 000 mk on kerta-avustus eduskunta-aloitteen 4077: Vuonna 1988 Finland Festivals on osallistu- pohjalta. 4078: nut Scandinavia Today -kampanjaan Tokiossa Koska kulttuurifestivaalien taso ja kehitys on 4079: ja Osakassa, järjestänyt näkyvän tiedotuskam- olennaisen tärkeä koko kulttuuritoiminnallem- 4080: panjan Tukholmassa sekä tiedotustilaisuudet me ja koska tämä työ antaa Suomesta myöntei- 4081: Uumajassa, Kööpenhaminassa, Hampurissa, sen kuvan nykyaikaisena ja dynaamisena kult- 4082: Frankfurtissa ja Miinchenissä. Lisäksi Finland tuurimaana, tulisi Finland Festivals ry:n val- 4083: Festivals on ilmoittanut alan lehdissä Isossa- tiontuki saada nykyistä vakaammalle pohjalle 4084: Britanniassa ja luonnollisesti kotimaassa. Suo- ja sitä tulisi merkittävästi korottaa. 4085: messa on järjestetty myös lukuisia tiedotustilai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4086: suuksia ja tiedotustoiminta on muutoinkin in- nioittaen, 4087: tensiivistä yhdistyksen vähäisiin voimavaroi- 4088: hin verrattuna. Suuri osa tästä ja muusta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4089: markkinointi- ja tiedotustoiminnasta on tapah- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4090: tunut yhteistyössä ulkoasiainministeriön, Mat- 29.90.53 150000 markkaa Finland Fes- 4091: kailun edistämiskeskuksen ja Finnairin kanssa. tiva/s ry:n toiminnan tukemiseen. 4092: 4093: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 4094: 4095: Pirjo Ala-Kapee Jouko Skinnari Kerttu Törnqvist 4096: Pentti Lahti-Nuuttila Saara-Maria Paakkinen Riitta Järvisalo-Kanerva 4097: Arto Lapiolahti Timo Roos Tuulikki Hämäläinen 4098: Jukka Gustafsson Matti Saarinen 4099: 1988 vp. 1013 4100: 4101: Raha-asia-aloite n:o 949 4102: 4103: 4104: 4105: 4106: Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristövalistuksen 4107: antamiseen kuluttajille 4108: 4109: 4110: Eduskunnalle 4111: 4112: Kuluttajaneuvosto ja ympäristönsuojeluneu- luissa. Lisäksi televisioon valmistettaisiin tieto- 4113: vosto ovat suunnitelleet yhteisen ympäristö- isku. 4114: kampanjan, jossa kuluttajille on tarkoitus an- Koska kuluttajavalistuksen yleiset määrära- 4115: taa todenmukaista tietoa hyödykkeisiin liitty- hat ovat vähäiset, ympäristökampanjaa varten 4116: vistä ympäristövaikutuksista, jätehaitoista ja tarvittaisiin erityinen määräraha. 4117: energiankulutuksesta sekä jätteiden hyötykäy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4118: töstä. nioittaen, 4119: Ympäristökampanja toteutettaisiin siten, et- 4120: tä kunnille valmistettaisiin ohjeet ja malli ko- ettii Eudskunta ottaisi valtion vuoden 4121: titalouksille jaettavasta oppaasta. Yleisötilai- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4122: suuksia varten on tarkoitus valmistaa video- 32.28.21 500 000 markkaa kuluttajien 4123: elokuva, jota voitaisiin käyttää myös kou- ympiiristövalistusta varten. 4124: 4125: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 4126: 4127: Pirjo Ala-Kapee Kerttu Törnqvist Virpa Puisto 4128: Jukka Gustafsson Matti Saarinen Pentti Lahti-Nuuttila 4129: Riitta Järvisalo-Kanerva Arto Lapiolahti Timo Roos 4130: Jouko Skinnari Tuulikki Hämäläinen 4131: 1014 1988 vp. 4132: 4133: Raha-asia-aloite n:o 950 4134: 4135: 4136: 4137: 4138: Ala-Kapee ym.: Määrärahan osoittamisesta Epilepsialiitto ry:lle 4139: epilepsiaa sairastavien nuorten terveyskasvatus- ja nuorisotoi- 4140: minnan kehittämiseen 4141: 4142: Eduskunnalle 4143: 4144: Suomessa on 34 500 henkilöllä todettu epilep- ajokorttia, joten osallistuminen pitkien matko- 4145: sia. Heistä on alle 16-vuotiaita 4 800. jen takaa aiheuttaa ylimääräisiä ongelmia, 4146: Epilepsiaa sairastavat nuoret eristäytyvät her- mahdollisesti saattajan tarvetta. Epilepsialiiton 4147: kästi peläten toisten epäasiallista suhtautumista piirissä nuorilla olisi mahdollisuus osallistumi- 4148: epilepsiakohtauksiin. Epilepsiakohtauksen en- seen, harrastustoimintaan ja itsenäistymiseen, 4149: siapu ei ole riittävän hyvin yleisön tiedossa. joka osaltaan edesauttaa sopivan ammatin han- 4150: Myöskään epilepsiamerkkiä ei aina tunnisteta. kintaa ja selviytymistä elämässä. 4151: Erityisesti vaikea-asteista epilepsiaa sairasta- Tämän johdosta ehdotamme kunnioittaen, 4152: vien nuorten osalta olisi tarpeen kehittää Epi- 4153: lepsialiiton nuorisotoimintaa turvallisessa, val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4154: votussa ympäristössä. 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 4155: Monet vanhemmat estävät lastensa osallistu- markkaa Epilepsialiitto ry:lle epilep- 4156: misen harrastustoimintaan pelätessään, että siaa sairastavien nuorten terveyskasva- 4157: nuori voi saada kohtauksen matkalla. tus- ja nuorisotoimintaan. 4158: Epilepsian vuoksi useimmilla nuorilla ei ole 4159: 4160: 4161: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 4162: 4163: Pirjo Ala-Kapee Saara-Maria Paakkinen Pentti Lahti-Nuuttila 4164: Riitta Järvisalo-Kanerva Arto Lapiolahti Timo Roos 4165: Tuulikki Hämäläinen Matti Saarinen Jukka Gustafsson 4166: Jouko Skinnari 4167: 1988 vp. 1015 4168: 4169: Raha-asia-aloite n:o 951 4170: 4171: 4172: 4173: 4174: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Raahen sotilaspiirin 4175: esikunnan varastorakennuksen rakentamiseen 4176: 4177: 4178: Eduskunnalle 4179: 4180: Raahen sotilaspiirin esikunta sijaitsee Oulais- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4181: ten kaupungissa. Jo useiden vuosien aikana nioittaen, 4182: ovat sekä sotilasviranomaiset että Oulaisten 4183: kaupunki esittäneet, että sotilaspiirin tarpeisiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4184: ryhdyttäisiin rakentamaan huolto- ja varastora- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4185: kennusta. Suunnitelmien mukaan rakennus oli- 27.27. 74 1000 000 markkaa Raahen so- 4186: si kooltaan 2 100 neliömetriä. Sen kustannus- tilaspiirin esikunnan varastorakennuk- 4187: arvio on noin kuusi miljoonaa markkaa. Ny- sen rakentamiseen. 4188: kyisten tilojen ahtauden ja epäkäytännöllisyy- 4189: den vuoksi hankkeen toteuttaminen on tarpeel- 4190: lista ja kiireellistä. 4191: 4192: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 4193: 4194: Juhani Alaranta Kalevi Mattila 4195: Juhani Vähäkangas Tytti Isohookana-Asunmaa 4196: 1016 1988 vp. 4197: 4198: Raha-asia-aloite n:o 952 4199: 4200: 4201: 4202: 4203: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion Haapaveden 4204: virastotalon laajentamiseen 4205: 4206: 4207: Eduskunnalle 4208: 4209: Haapaveden kunnassa sijaitseva valtion vi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4210: rastotalo on nykyisellään liian pieni. Lisätiloja nioittaen, 4211: tarvitsevat muiden muassa Haapaveden kihla- 4212: kunnan rekisterivirasto, työsuojelupiirin alue- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4213: toimisto, työvoimatoimisto sekä poliisi. Myös 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4214: postin tilat ovat ahtaat ja alimitoitetut. Lisätilo- 28. 64. 76 500 000 markkaa valtion Haa- 4215: jen kokonaistarve on 500-800 neliömetriä. paveden virastotalon laajentamiseen. 4216: 4217: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 4218: 4219: Juhani Alaranta Kalevi Mattila 4220: Juhani Vähäkangas Tytti Isohookana-Asunmaa 4221: 1988 vp. 1017 4222: 4223: Raha-asia-aloite n:o 953 4224: 4225: 4226: 4227: 4228: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Merijärven pääkirjas- 4229: ton rakentamiseen 4230: 4231: 4232: Eduskunnalle 4233: 4234: Merijärven kunnan pääkirjaston tilat ovat Valtioneuvosto on antanut Merijärven kannalle 4235: puutteelliset ja epätarkoituksenmukaiset. Ny- oman yläasteen toimiluvan, ja nykyisen pääkir- 4236: kyisen pääkirjaston pinta-ala on 80 neliömetriä, jaston tilat tarvitaan yläasteen toimitiloiksi. 4237: josta hyötypinta-alaa 70 neliömetriä. Kunnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4238: asukasmäärä oikeuttaisi kunnalle 240 neliömet- nioittaen, 4239: riä pääkirjaston tiloja. Puutteellisten tilojen 4240: vuoksi oheistoimintojen järjestäminen on mah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4241: dotonta. Kirjastotilat ovat Merijärven kunnan 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4242: ainoat kulttuuritilat. Kirjastoon joudutaan kul- 29.56.31 1500000 markkaa Merijärven 4243: kemaan jyrkkiä ulkoportaita toiseen kerrok- pääkirjaston rakentamiseen. 4244: seen, mikä karsii osan kirjaston käyttäjistä. 4245: 4246: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 4247: 4248: Juhani Alaranta Kalevi Mattila 4249: Juhani Vähäkangas Tytti Isohookana-Asunmaa 4250: 1018 1988 vp. 4251: 4252: Raha-asia-aloite n:o 954 4253: 4254: 4255: 4256: 4257: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta kurssiosaston perusta- 4258: miseksi Oulaisten kauppaoppilaitokseen 4259: 4260: 4261: Eduskunnalle 4262: 4263: Oulaisten kaupunki on anonut valtioneuvos- mattikoulun ja Piippolan kotiteollisuuskoulun 4264: tolta lupaa saada perustaa Oulaisten kauppaop- kanssa laatinut suunnitelman yrittäjäkoulutuk- 4265: pilaitokseen kurssiosasto. Kauppaoppilaitos on sen järjestämisestä. Kukin koulu antaisi yrittä- 4266: järjestänyt ammatillisia jatko- ja täydennys- jille oman alansa koulutusta. Liiketaloudellisen 4267: kursseja vuodesta 1969 alkaen. Kurssit ovat ns. koulutuksen osuus kuuluisi Oulaisten kaup- 4268: ammattikursseja, oppisopimuskursseja ja työl- paoppilaitokselle. Oma kurssiosasto olisi rat- 4269: lisyyskursseja. Niitä on järjestetty Oulaisissa, kaisu tähän alueen yrittäjyyden kohottamiseen 4270: Ylivieskassa, Haapavedellä, Kalajoella, Vihan- tähtäävään toimintaan sekä muuhun kurssitoi- 4271: nissa ja Pyhäjoella. mintaan. 4272: Oppilaitoksen kurssitoimintaa on hoitanut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4273: vuodesta 1976 lähtien sivutoiminen kurssitoi- nioittaen, 4274: menjohtaja, joka samalla on oppilaitoksen pää- 4275: toiminen tuntiopettaja. Kurssien suunnittelu ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4276: toteuttaminen usean kunnan alueella vaatii 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4277: enemmän kuin yhden kunnan tai kaupungin 29.65.30 300 000 markkaa kurssiosas- 4278: alueella toteutettava kurssitoiminta. ton perustamiseksi Oulaisten kauppaop- 4279: Kurssien kysyntä on kasvanut. Oulaisten pilaitokseen. 4280: kauppaoppilaitos on yhdessä Haapaveden am- 4281: 4282: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 4283: 4284: Juhani Alaranta Tellervo Renko 4285: Tytti lsohookana-Asunmaa Juhani Vähäkangas 4286: 1988 vp. 1019 4287: 4288: Raha-asia-aloite n:o 955 4289: 4290: 4291: 4292: 4293: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta ammattikoululaisten 4294: yrittäjyyskoulutukseen Ruukissa 4295: 4296: 4297: Eduskunnalle 4298: 4299: Ruukin kunnassa on lääninrahan turvin ko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4300: keiltu ammattikoululaisten yrittäjyyskoulutus- nioittaen, 4301: ta. Kokeilu on toteutettu yhteistyössä Pohjois- 4302: Pohjanmaan keskusammattikoulun kanssa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4303: Seuraavaksi olisi tarkoitus ulottaa kokeilu kaik- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4304: kiin maakunnan ammattikouluihin. Ammatti- 29.65.30 400 000 markkaa ammattikou- 4305: koulut antavat yleistä yrittäjäkoulutusta, jota lulaisten yrittäjyyskoulutuksen tukemi- 4306: sitten konkretisoidaan ja käytännöllistetään seen Ruukissa. 4307: Ruukissa toteutettavalla erityiskoulutusjak- 4308: solla. 4309: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 4310: 4311: Juhani Alaranta Tytti lsohookana-Asunmaa 4312: 1020 1988 vp. 4313: 4314: Raha-asia-aloite n:o 956 4315: 4316: 4317: 4318: 4319: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta 4H-neuvojien valtion- 4320: avun korottamiseen 4321: 4322: 4323: Eduskunnalle 4324: 4325: Kunnissa 4H-neuvojat tekevät arvokasta työ- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4326: tä nuorten aktivoimiseksi erilaiseen yritystoi- nioittaen, 4327: mintaan. Viime vuosina tämä työ on hyvin pal- 4328: jon lähestynyt sitä toimintaa, jolla kunnat pyr- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4329: kivät kehittämään maaseudun pienimuotoista 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4330: yritystoimintaa. Viimeksi mainittu toiminta on 30.30.43 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 4331: kunnissa elinkeinotoimistojen vastuulla. 4H- 4H-neuvojien valtionavun korottami- 4332: yhdistykset saavat neuvojien palkkaukseen val- seen. 4333: tionapua vain 50 prosenttia, kun monissa kun- 4334: nissa saadaan elinkeinoasiamiesten palkkauk- 4335: seen 80 prosenttia. 4336: 4337: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 4338: 4339: Juhani Alaranta Kalevi Mattila 4340: Juhani Vähäkangas Tytti lsohookana-Asunmaa 4341: 1988 vp. 1021 4342: 4343: Raha-asia-aloite n:o 957 4344: 4345: 4346: 4347: 4348: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyhäjoen Viirretjärven 4349: luonnonravintolammikon rakentamiseen 4350: 4351: 4352: Eduskunnalle 4353: 4354: Luonnonravintolammikkojen tarvetta tutki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4355: nut työryhmä on arvioinut, että Pohjanmaan nioittaen, 4356: jokien vaellussiikakantojen elvyttämiseksi tar- 4357: vitaan noin tuhat hehtaaria lammikkopinta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4358: alaa. Oulun vesi- ja ympäristöpiiri on laskenut, 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 4359: että Pyhäjoen kunnan alueelle suunnitellun 30.37. 77 300 000 markkaa Pyhäjoen 4360: luonnonravintolammikon kalataloushyöty olisi Viirretjärven luonnonravintolammikon 4361: noin 5,5 miljoonaa markkaa. Hankkeen kus- rakentamiseen. 4362: tannusarvio olisi 2,5 miljoonaa markkaa. Esite- 4363: tyn kuivion pinta-alaksi on suunniteltu 95 heh- 4364: taaria. 4365: 4366: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 4367: 4368: Juhani Alaranta Kalevi Mattila 4369: Juhani Vähäkangas Tytti lsohookana-Asunmaa 4370: 1022 1988 vp. 4371: 4372: Raha-asia-aloite n:o 958 4373: 4374: 4375: 4376: 4377: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalajoen ja Settijoen 4378: pohjapatojen rakentamiseen Haapajärvellä 4379: 4380: 4381: Eduskunnalle 4382: 4383: Kalajoen vesistötaloussuunnitelmaan sisältyy että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4384: neljän pohjapadon rakentaminen Kalajokeen ja 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4385: Settijokeen sekä rantojen ja jokiuoman maise- 30.40.77 500000 markkaa Kalajoen ja 4386: mointi ja kunnostaminen Haapajärven Oksa- Settijoen pohjapatojen rakentamiseen 4387: valla ja Autiorannalla. Hankkeen kustannusar- Haapajärvellä._ 4388: vio on noin kaksi miljoonaa markkaa. 4389: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4390: nioittaen, 4391: 4392: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 4393: 4394: Juhani Alaranta Kalevi Mattila 4395: Juhani Vähäkangas Tytti lsohookana-Asunmaa 4396: 1988 vp. 1023 4397: 4398: Raha-asia-aloite n:o 959 4399: 4400: 4401: 4402: 4403: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Talusojan ja sen sivu- 4404: haarojen perkaukseen 4405: 4406: 4407: Eduskunnalle 4408: 4409: Talusojan ja sen sivuhaarojen perkaushank- den kannalta nykyinen tilanne on todella vai- 4410: keen on suunnitellut Kokkolan vesi- ja ympäris- kea, kun peratulta yläjuoksulta valuvat vedet 4411: töpiiri. Hanke liittyy Merijärven uusjakoon. entistä tehokkaammin perkaamattomalle ala- 4412: Hankkeesta on toteutettu yläosan perkaus, joka juoksulle, josta ne eivät pääse eteenpäin, koska 4413: päättyy Alavieskan ja Merijärven kuntien rajal- työ on kesken. 4414: le. Rahoittamatta on Talusojan pääuoman lop- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4415: puosan ruoppaus sekä eräiden sivu-uomien kai- nioittaen, 4416: vutyöt. Loppuosan kustannusarvio on yhteensä 4417: 2,6 miljoonaa markkaa. Talousoja laskee Täh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4418: jänjokeen, jonka Oulun vesi- ja ympäristöpiiri 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4419: on talvella 1986-1987 syventänyt, jotta Ta- 30.40. 77 500 000 markkaa Taiusajan ja 4420: lusojan pääuoma voidaan kaivaa suunnitelman sen sivuhaarojen perkaushankkeen lop- 4421: mukaiseen syvyyteen. Alueen maanviljelijöi- puun suorittamiseen. 4422: 4423: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 4424: 4425: Juhani Alaranta Kalevi Mattila 4426: Juhani Vähäkangas Tytti lsohookana-Asunmaa 4427: 1024 1988 vp. 4428: 4429: Raha-asia-aloite n:o 960 4430: 4431: 4432: 4433: 4434: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Tähjänjoen ja Haara- 4435: joen perkaamiseen sekä Merijärven eteläpuolisen penkereen 4436: korottamiseen 4437: 4438: Eduskunnalle 4439: 4440: Tähjänjoen perkaus, johon liittyvät Haara- ratkaisevasti kuivatus- ja perkaustöistä. Mikäli 4441: joen perkaus ja Merijärven eteläpuolisen penke- työt viivästyvät, valtiolle seuraa siitä ylimääräi- 4442: reen korotus, käynnistettiin syksyllä 1986 työlli- siä kustannuksia. 4443: syyslisäbudjettiin otetulla yhden miljoonan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4444: markan määrärahalla. Kuluvan vuoden varsi- nioittaen, 4445: naisessa talousarviossa oli 500 000 markan mää- 4446: räraha töiden jatkamiseksi. Hallitus esittää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4447: vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesityksessä sa- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4448: maa 500 000 markan määrärahaa. Kohteeseen 30.40. 77 lisäyksenä 500 000 markkaa 4449: on saatu myös työllisyysvaroja. Rahoituksen Tähjänjoen ja Haarajoen perkaamiseen 4450: katkonaisuus vaikeuttaa ja hidastuttaa koko sekä Merijärven eteläpuolisen penkereen 4451: ajan työn etenemistä. Merijärven kunnassa on korottamiseen. 4452: meneillään uusjako, jonka edistyminen riippuu 4453: 4454: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 4455: 4456: Juhani Alaranta Tellervo Renko 4457: Tytti lsohookana-Asunmaa Kalevi Mattila 4458: Juhani Vähäkangas 4459: 1988 vp. 1025 4460: 4461: Raha-asia-aloite n:o 961 4462: 4463: 4464: 4465: 4466: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta projektisihteerin palk- 4467: kaamiseen Pyhäjokialueen neuvottelukunnalle 4468: 4469: 4470: Eduskunnalle 4471: 4472: Pyhäjokialueen kuntien perustama neuvotte- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4473: lukunta on päättänyt palkata projektisihteerin nioittaen, 4474: valmistelemaan Pyhäjoen vesiensuojelusuunni- 4475: telmaa. Suunnitelman tavoitteena olisi turvata että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4476: Pyhäjoen veden laatu, parantaa rapu- ja kala- 1989 tulo- ja menoarvioon 150 000 4477: kantaa lisäämällä istutustoimintaa sekä säilyt- markkaa vesiensuojelusuunnitelmaa val- 4478: tää joen muutkin virkistyskäyttömahdollisuu- mistelevan projektisihteerin palkkaa- 4479: det. Projektisihteeri tulisi koordinoimaan yh- miseksi Pyhäjokialueen neuvotte/ukun- 4480: teistyötä, jota tarvitaan alueen kuntien, vesi- ja nalle. 4481: ympäristöhallinnon sekä Riista- ja kalatalouden 4482: tutkimuslaitoksen kesken. 4483: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 4484: 4485: Juhani Alaranta Kalevi Mattila 4486: Juhani Vähäkangas Tytti lsohookana-Asunmaa 4487: 4488: 4489: 4490: 4491: 65 280129N 4492: 1026 1988 vp. 4493: 4494: Raha-asia-aloite n:o 962 4495: 4496: 4497: 4498: 4499: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 18217 4500: kunnostamiseen välillä Oulainen-Kastari-Ojala 4501: 4502: 4503: Eduskunnalle 4504: 4505: Maantie n:o 18217 välillä Oulainen-Kasta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4506: ri-Ojala eli ns. Irvan tie on nykyisin erittäin nioittaen, 4507: huonokuntoinen. Kyseinen tie on päivittäin 4508: merkittävä yhteys sivukylien asukkaille sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4509: Oulaisten kaupungin keskustaan että Merijär- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4510: ven kunnan kuntakeskukseen. Tie palvelee sekä 31.24. 77 500 000 markkaa maantien 4511: työpaikka- että asiointiliikennettä. Tien matkai- n:o 18217 kunnostamiseen välillä Oulai- 4512: lullinen merkitys on jatkuvasti kasvanut, sillä nen-Kastari-Ojala. 4513: tie on aikoinaan rakennettu kulkemaan pitkin 4514: Pyhäjoen rantaa. 4515: 4516: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 4517: 4518: Juhani Alaranta Tellervo Renko 4519: Tytti lsohookana-Asunmaa Kalevi Mattila 4520: Juhani Vähäkangas 4521: 1988 vp. 1027 4522: 4523: Raha-asia-aloite n:o 963 4524: 4525: 4526: 4527: 4528: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Karvoskylän-Malis- 4529: kylän maantien perusparantamiseen 4530: 4531: 4532: Eduskunnalle 4533: 4534: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Keski-Pohjan- Peruskorjattavan tieosuuden pituus on 16,7 ki- 4535: maan piirin toimenpideohjelmiin on jo usean lometriä ja kustannusarvio noin 15 miljoonaa 4536: vuoden ajan sisältynyt maantien n:o 793 perus- markkaa. 4537: parantaminen välillä Karvoskylä-Maliskylä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4538: Toteutus on toistuvasti siirtynyt. Tällä hetkellä nioittaen, 4539: tieyhteys, joka on osa Haapajärveltä Haapave- 4540: delle johtavaa maantietä, on erittäin huonossa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4541: kunnossa. Tien vaikutuspiirissä on varsin run- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4542: saasti asutusta. Osa maatalouden kuljetuksista 31.24.77 500000 markkaa Karvaskylän 4543: on jouduttu siirtämään jo muille teille Karvos- - Maliskytän maantien perusparantami- 4544: kylän-Maliskylän tien huonon kunnon vuoksi. seen. 4545: 4546: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 4547: 4548: Juhani Alaranta Kalevi Mattila 4549: Juhani Vähäkangas Tytti lsohookana-Asunmaa 4550: 1028 1988 vp. 4551: 4552: Raha-asia-aloite n:o 964 4553: 4554: 4555: 4556: 4557: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Lehtimäen-Kokko- 4558: vuoren maantien parantamiseen Oulaisissa 4559: 4560: 4561: Eduskunnalle 4562: 4563: Tie- ja vesirakennuslaitos on laatinut suunni- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4564: telmat Lehtimäen-Kokkovuoren maantien n:o nioittaen, 4565: 796 rakenteen parantamiseksi ja tien leventämi- 4566: seksi Oulaisissa Haapaveden suunnalla. Öljyso- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4567: rapintainen, mutta nykyisin jo hyvin huono- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4568: kuntoinen tie on runsaasti liikennöity. Suunni- 31.24. 77 1 000 000 markkaa Lehti- 4569: telman mukaan tietä korjattaisiin noin 20 kilo- mäen-Kokkovuoren tien n:o 796 pa- 4570: metrin matkalla. Hankkeen kustannusarvio on rantamiseen Oulaisissa. 4571: noin 15 miljoonaa markkaa. 4572: 4573: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 4574: 4575: Juhani Alaranta Kalevi Mattila 4576: Juhani Vähäkangas Tytti Isohookana-Asunmaa 4577: 1988 vp. 1029 4578: 4579: Raha-asia-aloite n:o 965 4580: 4581: 4582: 4583: 4584: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulaisten Ahonperän 4585: paikallistien kunnostamiseen 4586: 4587: 4588: Eduskunnalle 4589: 4590: Ahonperän paikallistie n:o 18303 Oulaisissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4591: on huonokuntoinen, sorapintainen tie. Oulais- nioittaen, 4592: ten kaupunginhallitus on esittänyt tie- ja vesi- 4593: rakennuslaitoksen Keski-Pohjanmaan piirille, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4594: että Ahonperän paikallistie kunnostettaisiin ja 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4595: päällystettäisiin. Tien varrella sijaitsee muun 31.24.77 500000 markkaa Oulaisten 4596: muassa Oulaisten seurakunnan leirikeskus, mi- Ahonperän paikallistien n:o 18303 kun- 4597: kä lisää tien käyttöä ympäri vuoden, mutta eri- nostamiseen. 4598: tyisesti kesäisin. 4599: 4600: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 4601: 4602: Juhani Alaranta Kalevi Mattila 4603: Juhani Vähäkangas Tytti lsohookana-Asunmaa 4604: 1030 1988 vp. 4605: 4606: Raha-asia-aloite n:o 966 4607: 4608: 4609: 4610: 4611: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Piipsjärven-Honka- 4612: rannan paikallistien parantamiseen Oulaisissa 4613: 4614: 4615: Eduskunnalle 4616: 4617: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Keski-Pohjan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4618: maan piirin toimenpideohjelmassa on mukana nioittaen, 4619: sorapintaisen paikallistien n:o 18313 rakenteen 4620: parantaminen ja päällystäminen Oulaisissa vä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4621: lillä Piipsjärvi-Honkaranta. Tie on vilkkaasti 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4622: liikennöity. Tien käyttöä lisää muun muassa lii- 31.24.77 1000000 markkaa Piipsjär- 4623: kenne Oulaisten kaupungin ulkoilualueille. ven-Honkarannan paikallistien paran- 4624: Myös alueella sijaitsevan kivilouhimon liikenne tamiseen Ou/aisissa. 4625: kulkee tätä kautta. Tieosuuden pituus on noin 4626: kahdeksan kilometriä ja hankkeen kustannus- 4627: arvio noin neljä miljoonaa markkaa. 4628: 4629: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 4630: 4631: Juhani Alaranta Kalevi Mattila 4632: Juhani Vähäkangas Tytti Isohookana-Asunmaa 4633: 1988 vp. 1031 4634: 4635: Raha-asia-aloite n:o 967 4636: 4637: 4638: 4639: 4640: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyhäjoen-Vihannin 4641: maantien perusparantamiseen 4642: 4643: 4644: Eduskunnalle 4645: 4646: Pyhäjoen-Vihannin maantien n:o 790 pe- joelta Vihantiin suuntautuvien perunakuljetus- 4647: rusparantaminen välillä Pyhäjoen kirkonky- ten sekä Ouluun ja Haapavedelle suuntautuvien 4648: lä-Keskikylä on toteutuksen alaisena. Tien- turvekuljetusten vuoksi. 4649: parannussuunnitelma Keskikylästä eteenpäin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4650: Vihannin kunnan rajaan saakka on laadittu tie- nioittaen, 4651: ja vesirakennuslaitoksen Keski-Pohjanmaan 4652: piirin toimesta. Rajalta Vihannin kuntakeskuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4653: seen ei tiesuunnitelmaa ole laadittu. Vihanti 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4654: kuuluu Oulun tiepiirin toimialueeseen. Maantie 31.24.77 1000000 markkaa Pyhä- 4655: n:o 790 Pyhäjoen ja Vihannin kirkonkylien vä- joen- Vihannin maantien perusparanta- 4656: lillä on tärkeä tieyhteys muun muassa Pyhä- miseen. 4657: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 4658: 4659: Juhani Alaranta Kalevi Mattila 4660: Juhani Vähäkangas Tytti lsohookana-Asunmaa 4661: 1032 1988 vp. 4662: 4663: Raha-asia-aloite n:o 968 4664: 4665: 4666: 4667: 4668: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuomiojan-Relletin 4669: tien peruskorjaamiseen Ruukissa 4670: 4671: 4672: Eduskunnalle 4673: 4674: Ruukin kunnan alueella sijaitseva Tuomiojan tannusarvio on noin seitsemän miljoonaa mark- 4675: -Relletin tie on peruskorjattu molemmista kaa. 4676: päistä, mutta tiellä on noin kymmenen kilomet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4677: rin pituinen osuus huonokuntoista soratietä. nioittaen, 4678: Tien peruskorjaaminen oli tie- ja vesirakennus- 4679: laitoksen toimenpideohjelmassa jo 1980-luvun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4680: alussa. Rautateiden sähköistyksen vuoksi kunta 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 4681: muutti eräiden tietöiden tärkeysjärjestystä ja 31.24.77 700000 markkaa Tuomiojan 4682: mainittu tie jäi korjaamatta. Nykyisessä toi- -Re/letin tien peruskorjaamiseen Ruu- 4683: menpideohjelmassa tien perusparantaminen on kissa. 4684: merkitty vuosille 1989-1990. Hankkeen kus- 4685: 4686: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 4687: 4688: Juhani Alaranta Kalevi Mattila 4689: Juhani Vähäkangas Tytti Isohookana-Asunmaa 4690: 1988 vp. 1033 4691: 4692: Raha-asia-aloite n:o 969 4693: 4694: 4695: 4696: 4697: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Välikylän-Miiluran- 4698: nan-Sydänmaankylän paikallistien perusparantamiseen Kär- 4699: sämäellä 4700: 4701: Eduskunnalle 4702: 4703: Kärsämäen kunta on jo noin kymmenen vuo- minen on varsinkin raskaalle liikenteelle erittäin 4704: den ajan esittänyt valtiolle, että paikallistie Vä- vaikeaa. 4705: likylä-Miiluranta-Sydänmaankylä peruspa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4706: rannettaisiin. Tien pituus on 28 kilometriä ja nioittaen, 4707: sen varrella on kolme elinvoimaista maatalous- 4708: kylää, joissa on yhteensä 450 asukasta. Tie on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4709: samalla yhdystie Kiuruvedelle. Tietä käytetään 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4710: raskaaseen puutavara-ajoon ja tullaan käyttä- 31.24. 77 1 000 000 markkaa Väliky- 4711: mään yhä lisääntyvässä määrin turvekuljetuk- län - Miilurannan - Sydänmaankylän 4712: siin. Tien kunto on erittäin heikko ja kelirikka paikallistien perusparantamiseen Kärsä- 4713: sillä kestää puolikin vuotta. Tällöin tien käyttä- mäellä. 4714: 4715: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 4716: 4717: Juhani Alaranta Kalevi Mattila Tytti lsohookana-Asunmaa 4718: 1034 1988 vp. 4719: 4720: Raha-asia-aloite n:o 970 4721: 4722: 4723: 4724: 4725: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy- 4726: län rakentamiseksi Oulaisten ja Piipsjärven välille 4727: 4728: 4729: Eduskunnalle 4730: 4731: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Keski-Pohjan- nitellun väylän kustannusarvio on 2,4 miljoo- 4732: maan piiri on suunnitellut kevyen liikenteen naa markkaa. 4733: väylän rakentamista kantatien n:o 86 yhteyteen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4734: Oulaisten kaupungin keskustaajaman ja Piips- nioittaen, 4735: järven talouskylän välille. Tieosuudella on run- 4736: saasti raskasta liikennettä, mikä vaarantaa tietä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4737: päivittäin käyttävien koululaisten ja muiden 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4738: tien käyttäjien liikenneturvallisuutta. Oulaisten 31.24. 77 1 000 0000 markkaa kevyen lii- 4739: kaupunginhallitus onkin kiirehtinyt hankkeen kenteen väylän rakentamiseksi Oulais- 4740: toteuttamista. Viiden kilometrin matkalle suun- ten ja Piipsjärven välille. 4741: 4742: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 4743: 4744: Juhani Alaranta Kalevi Mattila 4745: Juhani Vähäkangas Tytti lsohookana-Asunmaa 4746: 1988 vp. 1035 4747: 4748: Raha-asia-aloite n:o 971 4749: 4750: 4751: 4752: 4753: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy- 4754: lien rakentamiseen Haapajärven Oksavalle 4755: 4756: 4757: Eduskunnalle 4758: 4759: Kantatie n:o 87 on vilkkaasti liikennöity tie, Työn kustannusarvio on 2,3 miljoonaa mark- 4760: jolla kulkee runsaasti myös raskasta liikennettä. kaa. Tie- ja vesirakennuslaitoksen Keski-Poh- 4761: Tiellä kuljetetaan puutavaraa sisämaan sahoilta janmaan piirin tienpidon toimenpideohjelmassa 4762: rannikon satamiin sekä vaarallisia happo- ynnä työ on ajoitettu alkamaan vuonna 1989. 4763: muita kuljetuksia muun muassa Siilinjärven Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4764: tehtailta Kokkolaan. Kiitolinjakuljetukset ovat nioittaen, 4765: myös lisääntyneet. Kantatie 87:llä kulkee Oksa- 4766: van kylän koululaisia, joille kasvanut ja luon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4767: teeltaan raskaammaksi muuttunut liikenne 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4768: muodostaa entistä suuremman turvallisuusris- 31.24. 77 1 000 000 markkaa kevyen lii- 4769: kin. Oksavan talouskylän kohdalle kantatie kenteen väylien rakentamiseen Haapa- 4770: 87:lle on suunniteltu rakennettavaksi kevyen järven Oksavalle. 4771: liikenteen väylät neljän kilometrin matkalle. 4772: 4773: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 4774: 4775: Juhani Alaranta Kalevi Mattila 4776: Juhani Vähäkangas Tytti Isohookana-Asunmaa 4777: 1036 1988 vp. 4778: 4779: Raha-asia-aloite n:o 972 4780: 4781: 4782: 4783: 4784: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta alikulun rakentamiseen 4785: valtatielle n:o 4 Kärsämäen kirkonkylässä 4786: 4787: 4788: Eduskunnalle 4789: 4790: Kärsämäen kirkonkylän halkaiseva valtatie alueella kasvaa koululaisliikenne voimakkaasti 4791: n:o 4 aiheuttaa yhä pahenevia turvallisuusriske- lähivuosina. 4792: jä varsinkin paikalliselle, poikittaiselle kevyelle Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4793: liikenteelle ja autoille. Vilkkaimpina kesävuo- nioittaen, 4794: rokausina on laskettu 8 000 auton määrä. Ohi- 4795: tustien rakentamisesta on keskusteltu, mutta ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4796: sen rakentaminen on kaikissa tapauksissa kau- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4797: kainen hanke. Siitä riippumatta pitäisi saada 31.24. 77 500 000 markkaa alikulun ra- 4798: nykyisen 4-tien ja Haapajärventien liittymän kentamiseen valtatielle n:o 4 Kiirsiimiien 4799: kohdalle kevyen liikenteen alikulku. Tämä on kirkonkyliissii. 4800: välttämätöntä siksikin, että mainitulla tie- 4801: 4802: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 4803: 4804: Juhani Alaranta Kalevi Mattila 4805: Juhani Vähäkangas Tytti Isohookana-Asunmaa 4806: 1988 vp. 1037 4807: 4808: Raha-asia-aloite n:o 973 4809: 4810: 4811: 4812: 4813: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta malminetsinnän tehos- 4814: tamiseksi Oulun läänissä 4815: 4816: 4817: Eduskunnalle 4818: 4819: Oulun lääni on ollut maamme tärkein mal- vuoden budjettiesityksessään omaksumaansa 4820: mintuotantoalue. Läänin kaivoksilla työllistet- linjaa ja ehdottaa vuoden 1989 tulo- ja menoar- 4821: tyjen määrä oli vielä 1980-luvun alussa 2 700 vioesityksessä vähennettäväksi miljoona mark- 4822: henkilöä eli 27 prosenttia koko maan vastaavas- kaa kaivannaisteollisuuden edistämiseen tarkoi- 4823: ta luvusta. Läänin ja koko maan malmintuo- tetulta momentilta. 4824: tannon kannalta tilanne on nopeasti heikkene- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4825: mässä kaivostoiminnan ja malminetsinnän su- nioittaen, 4826: pistuessa. Oulun läänissä on maan lupaavimpia 4827: malmikriittisiä alueita, mutta malmin löytämi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4828: nen on vaikeaa, koska kallioperä on paksujen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4829: irtomaapeitteiden kattama. Malminetsintä tulisi 32.50.41 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 4830: nähdä kansantalouden ja aluetalouden kannal- malminetsinnän tehostamiseksi Oulun 4831: ta tärkeäksi. Hallitus jatkaa kuitenkin jo tämän läänissä. 4832: 4833: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 4834: 4835: Juhani Alaranta Tellervo Renko 4836: Tytti Isohookana-Asunmaa Kalevi Mattila 4837: Juhani Vähäkangas 4838: 1038 1988 vp. 4839: 4840: Raha-asia-aloite n:o 974 4841: 4842: 4843: 4844: 4845: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhainkodin ja ter- 4846: veyskeskuksen vuodeosaston rakentamiseksi Pyhäjoelle 4847: 4848: 4849: Eduskunnalle 4850: 4851: Pyhäjoen kunnalla on vireillä uuden vanhain- seen viisivuotisohjelmaan vuosille 1987-1991. 4852: kodin rakentaminen kunnan keskustaajamaan. Pyhäjoen kunnan vanhustenhoidon ja sairaan- 4853: Nykyinen vanhainkoti on vanha, epäkäytännöl- hoidon kannalta on välttämätöntä, että yhteis- 4854: linen ja heikkokuntoinen. Lisäksi se sijaitsee hanke päästäisiin toteuttamaan mahdollisim- 4855: noin kuuden kilometrin etäisyydellä keskustaa- man nopeasti. 4856: jamasta. Vanhainkodin 35 hoitopaikalla hoide- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4857: taan jatkuvasti yli 40 vanhusta. nioittaen, 4858: Raahen aluesairaalan ja terveyskeskuksen 4859: kuntainliiton suunnitelmissa on saada 20-paik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4860: kainen terveyskeskuksen vuodeosasto Pyhäjoel- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4861: le samanaikaisesti yhteishankkeena vanhainko- 33.32.31 2 000 000 markkaa vanhainko- 4862: din kanssa. Kumpikaan hanke ei ole sopinut din ja terveyskeskuksen vuodeosaston 4863: sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnalli- rakentamiseksi Pyhäjoelle. 4864: 4865: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 4866: 4867: Juhani Alaranta Kalevi Mattila 4868: Juhani Vähäkangas Tytti lsohookana-Asunmaa 4869: 1988 vp. 1039 4870: 4871: Raha-asia-aloite n:o 975 4872: 4873: 4874: 4875: 4876: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten lasten per- 4877: heiden autonhankinnan tukemiseen 4878: 4879: 4880: Eduskunnalle 4881: 4882: Kansaneläkelaitos myöntää avustusta auton muutostöihin vammaisen lapsen kuljettamista 4883: hankkimiseksi vaikeavammaisen lapsen kuljet- varten on 20 000 markkaa, mitä on pidettävä al- 4884: tamisen helpottamiseksi. Avustuksen saaminen haisena, kun otetaan huomioon, että tällaiseen 4885: autoon edellyttää, että vammaisen lapsen per- tarkoitukseen ei sovi mikä auto tahansa. 4886: heellä on monenlaisia kuljetustarpeita, esim. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4887: kuntoutus- ja hoitomatkoja, koulumatkoja se- nioittaen, 4888: kä perheen yhteisiä matkoja. Hankittavan au- 4889: ton tulee olla vammaisen lapsen kuljettamiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4890: sopiva ja helposti muunneltavissa, sillä avustus- 1989 tulo-y ja menoarvioon 1 000 000 4891: ta voidaan myöntää myös autoon tehtävien markkaa vammaisten lasten perheiden 4892: muutostöiden kustannuksiin. Avustuksen enim- autonhankinnan tukemiseen. 4893: mäismsäärä joko uuden auton hankintaan tai 4894: 4895: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 4896: 4897: Juhani Alaranta Tellervo Renko 4898: Tytti Isohookana-Asunmaa Kalevi Mattila 4899: Juhani Vähäkangas 4900: 1040 1988 vp. 4901: 4902: Raha-asia-aloite n:o 976 4903: 4904: 4905: 4906: 4907: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta taisteluvälineiden pur- 4908: kamiseen ja poistamiseen osallistuneiden miesten kuntoutuk- 4909: seen 4910: 4911: Eduskunnalle 4912: 4913: Sotatoimien päätyttyä vuonna 1944 osallis- rän vähentyessä olisi perusteltua ulottaa esimer- 4914: tuivat monet, silloin 17-vuotiaat nuoret miehet kiksi kuntoutustoiminta edellä mainittuun kan- 4915: sotatoimien purkamiseen, muun muassa miino- salaisryhmään. 4916: jen raivaukseen ja sotatarvikkeiden kuljetuksiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4917: pois sotatoimialueilta. He ovat kuitenkin jää- nioittaen, 4918: neet toistaiseksi ilman yhteiskunnan apua ja tu- 4919: kea. Tällainen joukko oli muun muassa JV 15, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4920: joka toimi Oulussa silloisella sotatoimialueella. 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 4921: JV 15 lastasi esimerkiksi Toppilan satamassa markkaa taisteluvälineiden purkamiseen 4922: laivoihin ammuksia ja muita sotatarvikkeita ja poistamiseen osallistuneiden miesten 4923: pois siirrettäviksi. Toppilan satama oli sotatoi- kuntoutukseen. 4924: mialuetta. Varsinaisten veteraanien lukumää- 4925: 4926: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 4927: 4928: Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas Tytti lsohookana-Asunmaa 4929: 1988 vp. 1041 4930: 4931: Raha-asia-aloite n:o 977 4932: 4933: 4934: 4935: 4936: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmesjärven ja Juu- 4937: rusjärven kunnostamiseen Kärsämäellä 4938: 4939: 4940: Eduskunnalle 4941: 4942: Pohjois-Pohjanmaalla Kärsämäen kunnassa ryhtyä omin varoin tällaisiin vesistöhankkeisiin. 4943: sijaitseva Nurmesjärvi on niin sanottu valta- Nurmesjärven kunnostus maksaisi 500 000 4944: kunnallinen lintujärvi. Järven linnusto on run- markkaa ja Juurusjärven kunnostus 400 000 4945: sas. Sen elämää käy vuosittain seuraamassa pal- markkaa. 4946: jon alan harrrastelijoita ja muita tarkkailijoita. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4947: Nykyisellään Nurmesjärvi kasvaa pikku hiljaa nioittaen, 4948: umpeen. Siksi olisi erittäin tärkeää puhdistaa 4949: järvi ja nostaa sen vesipintaa. Myös Kärsämäen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4950: kunnan keskustaajaman pohjoispuolella sijait- 1989 tulo- ja menoarvioon 900 000 4951: seva Juurusjärvi kaipaisi samanlaisia kunnos- markkaa Nurmesjärven ja Juurusjärven 4952: tustoimenpiteitä. Pienellä ja velkaantuneella kunnostamiseen Kärsämäellä. 4953: Kärsämäen kunnalla ei ole mahdollisuuksia 4954: 4955: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 4956: 4957: Juhani Alaranta Kalevi Mattila 4958: Juhani Vähäkangas Tytti Isohookana-Asunmaa 4959: 1042 1988 vp. 4960: 4961: Raha-asia-aloite n:o 978 4962: 4963: 4964: 4965: 4966: Alaranta ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyhäjoen kuivan 4967: uoman kunnostamiseen Kärsämäen Venetpalossa 4968: 4969: 4970: Eduskunnalle 4971: 4972: Kärsämäellä Venetpalon kylässä on man ja sen suomat virkistysmahdollisuudet. 4973: 1950-luvun lopulla rakennettu Pyhäjokeen pie- Hanke tulee maksamaan noin 800 000 mark- 4974: ni voimalaitos, jonka seurauksena joki kuivui kaa. 4975: täysin 1,5 kilometrin matkalta. Kyläläisten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4976: aloitteesta Kärsämäen kunta sekä Oulun vesi- ja nioittaen, 4977: ympäristöpiiri ovat suunnittelemassa uoman 4978: kunnostamista ja vesittämistä. Asiassa on kysy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4979: mys vanhan, ympäristöä tuhouneen vesiraken- 1989 tulo- ja menoarvioon 800 000 4980: nushankkeen seurausten hoitamisesta. Venetpa- markkaa Pyhäjoen kuivan uoman kun- 4981: lon kylä saisi takaisin vuosisataisen jokimaise- nostamiseen Kärsämäen Venetpalossa. 4982: 4983: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 4984: 4985: Juhani Alaranta Kalevi Mattila 4986: Juhani Vähäkangas Tytti Isohookana-Asunmaa 4987: 1988 vp. 1043 4988: 4989: Raha-asia-aloite n:o 979 4990: 4991: 4992: 4993: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta Kehitysyhteistyön Palvelu- 4994: keskuksen kehitysjoukkotoimintaan 4995: 4996: 4997: Eduskunnalle 4998: 4999: Suomen kehitysyhteistyö on saavuttamassa Hs-huhtikuussa 1989 pidettävällä 2 kk:n val- 5000: yhtä merkittävää tavoitettaan, kun kehitysyh- mennuskurssilla. Näistä noin puolet lähtee 5001: teistyöhön myönnettävät varat ja sitoumusval- Sambiaan korvaamaan kevään aikana työsopi- 5002: tuudet ovat valtion vuoden 1989 tulo- ja me- muksensa päättäviä työntekijöitä ja 10-12 Ni- 5003: noarvioesityksessä nousemassa 0, 7 prosenttiin caraguaan aloittamaan kehitysjoukko-ohjel- 5004: bruttokansantuotteesta. Osana kehitysyhteis- maa. Uusien kehitysjoukkolaisten valmennuk- 5005: työmäärärahojen yleistä lisäystä on merkille- sesta ja seuraaville kursseille tulevien rekrytoin- 5006: pantavaa, että kansalais- ja lähetysjärjestöjen nista aiheutuvat kulut ovat noin 0,7 milj. mk. 5007: kehitysyhteistyömäärärahat edelleen nousevat Nicaraguaan lähetettävistä uusista kehitysjouk- 5008: suhteellisesti ottaen voimakkaasti. Vuonna kolaisista aiheutuvat kulut vuoden 1989 aikana 5009: 1986 uudelleen käynnistetty kehitysjoukkotoi- - mikäli ulkoasiainministeriön kanssa yhteis- 5010: minta, joka valtioneuvoston päätöksellä on an- työssä laadittuja suunnitelmia ei muuteta - 5011: nettu kansalais- ja lähetysjärjestöjen yhteistyö- ovat noin 1,9-2,0 milj. mk. 5012: elimen Kehitysyhteistyön Palvelukeskus ry:n Kehitysjoukkotoiminnan kulut vuonna 1989 5013: (KePa) toteutettavaksi, on uusi ja onnistuneesti ovat siten vähintään 12 000 000 mk. Mikäli val- 5014: alkanut osa järjestöjen harjoittamaa kehitysyh- tion vuoden 1989 menoarviossa kehitysjoukko- 5015: teistyötä. toimintaan myönnetään vain esitetyt 9,0 milj. 5016: Kehitysjoukkotoiminta on jo päässyt hyvään mk, tämä merkitsee käytännössä sitä, että kehi- 5017: alkuun Sambiassa. Kehitysyhteistyön Palvelu- tysjoukkotoiminnan aloittamista toisessa koh- 5018: keskuksen ja ulkoasiainministeriön yhteisellä demaassa Nicaraguassa on lykättävä eikä val- 5019: päätöksellä on aloitettu neuvottelut toiminnan mistelujen jatkaminen kolmannen yhteistyö- 5020: laajentamisesta Nicaraguaan, ja myös Nepalin maan kanssa ole tarkoituksenmukaista. Val- 5021: viranomaisille on tehty aloite neuvottelujen mennuskurssin järjestäminen vain Sambiaan 5022: käynnistämisestä vuoden 1989 alussa. Kehitys- lähtevälle pienelle joukolle ei ole taloudellista. 5023: joukkotoiminnan on tarkoitus viiden vuoden Toiminnan rajoittaminen taloudellisin perus- 5024: kuluessa laajentua kaikkiaan neljään maahan, tein ei ole mielekästä tilanteessa, jossa kansa- 5025: jolloin kehitysjoukkolaisten kokonaismäärä laisjärjestöt ovat innostuneesti tukemassa ke- 5026: olisi noin 120 henkeä. hitysjoukkotoiminnan uudelleen aloittamista. 5027: KePan palveluksessa on Sambiassa 37 kehi- Realistisiksi osoittautuneita suunnitelmia hi- 5028: tysjoukkolaista ja kolme muuta on lähdössä. taammin eteneminen ja vain yhteen kohdemaa- 5029: Kotimaan toimistossa työskentelee 6 henkilöä han pitäytyminen vuosikausien ajan on omiaan 5030: ja Sambian kenttätoimistossa koordinaattori ja vähentämään kiinnostusta koko kehitysjoukko- 5031: toimistonhoitaja sekä 3 sambialaista työnteki- toimintaa kohtaan. 5032: jää. Tämänhetkisen toiminnan ylläpitämisestä Ehdotamme kunnioittaen, 5033: aiheutuvat kulut vuonna 1988 ovat noin 9,4 mil- 5034: joonaa markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5035: KePa järjestää vuoden 1988 aikana kaksi va- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 5036: lintakurssia, joiden perusteella valitaan noin 20 24.30.67 lisäyksenä 3 000000 markkaa 5037: uutta kehitysjoukkolaista koulutettavaksi maa- kehitysjoukkotoimintaan. 5038: 5039: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 5040: 5041: Arja Alho Claes Andersson Eeva Kuuskoski-Vikatmaa 5042: Jörn Donner Ole Wasz-Höckert Esko Helle 5043: Saara-Maria Paakkinen Sirpa Pietikäinen 5044: 66 280129N 5045: 1044 1988 vp. 5046: 5047: Raha-asia-aloite n:o 980 5048: 5049: 5050: 5051: 5052: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimukseen lypsylehmien 5053: käyttäytymisestä luonnonoloissa 5054: 5055: 5056: Eduskunnalle 5057: 5058: Syyskuussa 1988 aloitettiin Salossa kaksivuo- kua. Suomenkarjan käyttö tutkimuksessa on 5059: tinen lypsylehmien peruskäyttäytymistutkimus kiintoisaa siksi, ettei sitä käytetä tällä hetkel- 5060: luonnonoloissa Eläinlääketieteellisen korkea- lä muissa tutkimuksissa Suomessa. Silti saa- 5061: koulun kotieläinhygienian laitoksen toimesta. tuja käytöstietoja voidaan hyvin soveltaa mui- 5062: Kotieläinten käyttäytymistutkimukset ovat hin lypsylehmärotuihimme. Emo-jälkeläissuh- 5063: Suomessa vasta alkamassa ja vaativat hyvää yh- teen seurannasta saatavilla tuloksilla on myös 5064: teistyötä. Nyt aloitetut tutkimukset ovat osana käyttöä maamme naudanlihantuotannossa. 5065: yhteispohjoismaista lypsylehmien käyttäytymis- Näin laajan tutkimuksen käynnistäminen ja 5066: tutkimusta. Projektimme on sikäli erikoinen, ylläpito vaatii runsaasti varoja. Kunnollisten 5067: ettei vastaavaa ole aiemmin missään järjestetty. työskentelyolosuhteiden, mm. vahvan aidan, 5068: Se käsittää 20 ha:n metsäalueen sekä 15 Suo- eläinsuojan ja luotettavan eläintenhoitajan, jär- 5069: men alkuperäiskarjan eläintä, joita ei tarvitse jestäminen on koko työn perusta. Tutkimusryh- 5070: lypsää, vasikoiden imiessä emiään, eikä ruokkia män tiivis yhteydenpito on välttämätöntä, ja 5071: voimakkaasti. Tältä projektilta odotetaan pe- matkat tutkimusalueelle tehdään viikoittain se- 5072: rustietoja erityisesti eläinten käytöksestä sää- kä käytösseurantajaksoilla tiheämmin. 5073: olojen mukaan sekä poikimisen että vasikan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5074: hoidon aikana. Käytöstutkimusten lisäksi seu- nioittaen, 5075: rataan mm. eläinten jalkojen ja sorkkien ter- 5076: veyttä ja muutoksia, karvan kasvua ja laatua, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5077: alueen kasvillisuuden muutoksia ja eläinten siel- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 5078: lä syömiä kasveja sekä sähköaidan toimivuutta 29.10.21 200000 markkaa lypsyleh- 5079: eri vuodenaikoina. Projektiin osallistuu eri mien peruskäyttäytymistä luonnonolois- 5080: alojen tutkijoita, ensi vuonna myös Ruotsista, sa koskevaan tutkimukseen. 5081: mikä lisää työn monipuolisuutta ja tiedon kul- 5082: 5083: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 5084: 5085: Arja Alho Kari Rajamäki 5086: Sirkka-Liisa Anttila Jörn Donner 5087: 1988 vp. 1045 5088: 5089: Raha-asia-aloite n:o 981 5090: 5091: 5092: 5093: 5094: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Terveydenhuolto- 5095: alan Opiskelijoiden Liiton toiminnan tukemiseen 5096: 5097: 5098: Eduskunnalle 5099: 5100: Terveydenhuoltoalan peruskoulutuksessa Käytännössä jäsenpohjan laajentaminen tar- 5101: olevat opiskelijat kuuluvat Suomen Terveyden- koittaa uuden työntekijän paikkaamista, joka 5102: huoltoalan Opiskelijoiden Liittoon - Terho! perehtyy heidän asioihinsa ja erityiskysymyk- 5103: ry:hyn. Erikoiskoulutuksen ja jatkokoulutuk- siinsä. Koulutuksen ollessa juuri murrosvai- 5104: sen aikana heidän edunvalvonnastaan ja oi- heessa asioihin vaikuttaminen ja tarttuminen on 5105: keusturva-asioistaan ei ole mikään opiskelija- ensiarvoisen tärkeää. 5106: liitto huolehtinut. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 5107: Suomen Terveydenhuoltoalan Opiskelijoiden nioittaen, 5108: Liitto ry. katsoo koko koulutuksen yhtenäistä- 5109: misen ja kehittämisen kannalta erittäin tärkeäk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5110: si sen, että myös erikoistumis- ja jatkokoulu- 1989 tulo- ja menoarvioon 250 000 5111: tuksen opiskelijat kuuluvat samaan opiskelija- markkaa Suomen Terveydenhuoltoalan 5112: liittoon. Opiskelijoiden Liitto ry:lle terveyden- 5113: Uusien opiskelijaryhmien jäsenyyteen saami- huoltoalan opiskelijoiden erikoistumis- 5114: nen ja palveleminen tarvitsee kuitenkin resurs- ja jatkokoulutuksessa olevien opiskeli- 5115: seja ja voimavaroja. Tällä hetkellä Suomen joiden edunva/vonta- ja oikeusturva- 5116: Terveydenhuoltoalan Opiskelijoiden Liitolla ei as,ioiden turvaamiseksi. 5117: niitä ole. 5118: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 5119: 5120: Arja Alho Jukka Gustafsson 5121: Liisa Jaakonsaari Timo Roos 5122: Sirpa Pietikäinen 5123: 1046 1988 vp. 5124: 5125: Raha-asia-aloite n:o 982 5126: 5127: 5128: 5129: 5130: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta kamariorkesteri Avantin 5131: Suvisoitto-musiikkitapahtuman tukemiseen 5132: 5133: 5134: Eduskunnalle 5135: 5136: Kamariorkesteri Avanti! perustettiin vuonna Juuri se on saanut erinomaisen vastaanoton. 5137: 1983 kahden nuoren kapellimestarin, Esa-Pek- Avantissa yhdistyvät nuoruus ja taito ennen nä- 5138: ka Salosen ja Jukka-Pekka Sarasteen yhteisestä kemättömällä ja kuulemattomaila tavalla. 5139: aloitteesta. He kirjoittivat silloin tavoitteistaan: Tänään Avanti! esiintyy säännöllisesti Hel- 5140: ''Kamariorkesteri Avantin perustamiseen singissä ja muualla Suomessa. Tärkeimmäksi 5141: vaikuttivat pääasiassa kaksi seikkaa: toisaalta kamariorkesteri Avantin järjestämistä toistuvis- 5142: tarve mahdollisimman korkealaatuiseen yhteis- ta tapahtumista on muodostunut Porvoon Suvi- 5143: musisointiin nuorten, innostuneitten ja taita- soitto. Ensi kerran Suvisoitto soi kesällä 1986. 5144: vien muusikoiden kesken; toisaalta tietoisuus Konserttipäiviä edelsi viikon mittainen harjoi- 5145: siitä, että Suomessa tänään tarvitaan kokoon- tusleiri. Leirin yhteydessä järjestettiin myös se- 5146: panaltaan joustavaa, ennakkoluulotonta yh- minaari nuorille suomalaisille säveltäjille ja sä- 5147: tyettä esittämään sitä ohjelmistoa, joka muu- vellyksen opiskelijoille. 5148: toin jää soittamatta. On sanottu, että aika kar- Vuonna 1989 Suvisoitto harjoitusleireineen 5149: sii sävelteoksista jyvät akanoista, niin kutsut- järjestetään 15.-25.6. Porvoon suvessa. Suvi- 5150: tuun kantaohjelmistoon jää arvokkain ja paras soitosta tulee varmuudella jälleen muodostu- 5151: musiikki. Tämä on vain osittain totta, sillä sen maan yksi Suomen kesän merkittävistä musiik- 5152: mitä teoksia soitetaan määräävät myös käytän- kitapahtumista. 5153: nölliset, erityisesti taloudelliset tekijät." Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5154: Alusta alkaen orkesteri löysi innostuneen/ nioittaen, 5155: yleisön ja sai erinomaisia arvosteluja lehdistös- 5156: sä. Orkesterin ensimmäisen äänilevyn yleisra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5157: dion musiikkitoimittajat valitsivat vuoden ääni- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 5158: levyksi 1985. Avantin toiminnan ytimenä ja pe- 29.90.52 250 000 markkaa kamarior- 5159: rusoivalluksena on ollut, ettei se ole erikoistu- kesteriA vantin Suvisoiton järjestämisen 5160: nut mihinkään tiettyyn tyyliin tai aikakauteen. mahdollistamiseksi. 5161: 5162: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 5163: 5164: Arja Alho Raimo Vuoristo Tuula Paavilainen 5165: Reino Paasilinna Eero Paloheimo Iiris Hacklin 5166: Pirjo Ala-Kapee Timo Roos Sirpa Pietikäinen 5167: 1988 vp. 1047 5168: 5169: Raha-asia-aloite n:o 983 5170: 5171: 5172: 5173: 5174: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta rytmimusiikin edistämiseen 5175: 5176: 5177: 5178: Eduskunnalle 5179: 5180: Rock-SM-kilpailu on Suomen Muusikkojen Viime vuoden Rock-SM:n yhteydessä järjes- 5181: Liitto ry:n jäsenjärjestön Rockmuusikot ry:n tettiin myös äänentoiston peruskursseja. Kurssi 5182: järjestämä vuosittainen ja jo vakiintunut koulu- oli tarkoitettu kaikille äänentoistosta kiinnostu- 5183: tustapahtuma. Rock-muusikoitten järjestämäl- neille, sillä alalla ei ole mitään koulutusta siitä 5184: lä virallisella mestaruuskilpailulla on voitu tor- huolimatta, että ilman äänentoistoa ei juuri mi- 5185: jua monien kielteisten piirteitten esiintyminen kään enää nyky-yhteiskunnassa toimi. 5186: mestaruuskisamuotoisessa koulutustoiminnas- Rock-muusikot ovat tehneet tärkeää työtä 5187: sa, mikä muuten alalla vaikuttavan laajan kau- Rockin SM-kisojen järjestämisessä. Julkinen 5188: pallisen toiminnan vuoksi olisi voinut olla luon- keskustelu SM-kisojen ympäriltä tuo kuitenkin 5189: nollista. jatkuvasti lisää paineita kehittää ja uudistaa 5190: Rock-SM koostuu alku- ja loppukilpailuista. mestaruuskisoja. Jotta mestaruuskisat voisivat 5191: Käytännössä kouluttaminen on alkukilpailujen olla luotettavat ja hyvin järjestetyt (tuomaristo- 5192: tuomaristopalautetta, jossa alan arvostetut am- työskentely, alkukarsinnat, derno-nauhojen te- 5193: mattilaiset arvioivat ja kannustavat aloittelevia kemisessä tukeminen jne.), olisi kohtuullista, 5194: bändejä. Jatkoon useimmiten pääsi bändi, joka että mestaruuskisoja tuettaisiin säännöllisesti 5195: oli soittanut samassa kokoonpanossa jo vähän myös valtiovallan taholta. Kilpailuja rahoite- 5196: kauemmin ja joka oli tuottanut omia demo- taan nyt pääsääntöisesti konsertti- ja sponso- 5197: nauhoja. rointituloilla. Valtionavustus kokonaisuudesta 5198: Harrastelijabändien toiminnan tukemisessa on ollut vähäinen. 5199: tärkeää olisi kunnallisen nuoriso- ja kulttuuri- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5200: työn tuki. Harjoittelupaikoista ja esiintymis- nioittaen, 5201: tilaisuuksista on jatkuvasti puutetta. Mutta var- 5202: masti bändien motivaation kannalta on merkit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5203: tävää, että on olemassa väylä tulla mestaruuski- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 5204: sojen kautta valtakunnallisesti tunnetuksi ja ar- 29.90.52 200 000 markkaa rytmimusii- 5205: vioinnin kautta saada palautetta jatkamisen ja kin edistämiseksi ja erityisesti Rock- 5206: mahdollisen ammattilaisuran valinnassa. SM-kilpailujen järjestämiseksi. 5207: 5208: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 5209: 5210: Arja Alho Raimo Vuoristo Tuula Paavilainen 5211: Liisa Jaakonsaari Reino Paasilinna Antero Kekkonen 5212: Iiris Hacklin Eero Paloheimo Pekka Haavisto 5213: Sirkka-Liisa Anttila Erkki Pulliainen Osmo Soininvaara 5214: Timo Roos Ben Zyskowicz Sirpa Pietikäinen 5215: 1048 1988 vp. 5216: 5217: Raha-asia-aloite n:o 984 5218: 5219: 5220: 5221: 5222: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsinki Irish Festivalin 5223: tukemiseen 5224: 5225: 5226: Eduskunnalle 5227: 5228: Helsinki Irish Festival, irlantilaisen kulttuu- ja monipuolisemmaksi. Mahdollista on myös 5229: rin laaja katselmus, järjestetään ensi vuonna esiintymispaikkakuntien lisääminen. 5230: neljättä kertaa. Festivaalit järjestää Finnish Järjestävän seuran talous pohjautuu jäsen- 5231: Irish Society. Kuluvan vuoden festivaalit laaje- maksutuloihin ja ystävyysseuratoiminnan toi- 5232: nivat Helsingin ohella myös Turkuun, Tampe- minta-avustukseen, eikä se muodosta riittävän 5233: reelle, Lohjalie ja Seinäjoelle. Maksaneita kat- vakaata pohjaa näinkin suurimuotoiselle tapah- 5234: sojia arvioitiin olleen yhteensä noin kuusitu- tumalle. Pienten eurooppalaisten kulttuurien 5235: hatta. tuntemusta on erityisen tärkeä tukea vallitsevas- 5236: Festivaalit ovat tarjonneet suomalaisille ai- sa ylikansallisen tarjonnan paineessa. 5237: nutlaatuisen mahdollisuuden tutustua Euroo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5238: pan toisella laidalla asuvan ja historiansa puo- nioittaen, 5239: lesta suuresti samankaltaisen kansan elävään 5240: kulttuuriperinteeseen. Vieraat ovat konserttien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5241: lisäksi esiintyneet koululaisille ja antaneet 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 5242: workshop-tyyppistä opetusta kansanmusiikin 29.90.52 150000 markkaa Helsinki 5243: opiskelijoille. Ensi vuoden festivaalitarjonta on Irish Festivalin tukemiseen. 5244: alustavasti kaavailtu vielä korkeatasoisemmaksi 5245: 5246: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 5247: 5248: Arja Alho Ben Zyskowicz 5249: Raimo Vuoristo Matti Saarinen 5250: 1988 vp. 1049 5251: 5252: Raha-asia-aloite n:o 985 5253: 5254: 5255: 5256: 5257: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta Naiset 88 -produktion esit- 5258: tämiseen kesällä 1989 5259: 5260: 5261: Eduskunnalle 5262: 5263: Teatteriryhmän NAISET 88 tuottama Rai- mankongressin aikana. Luvassa olisi varmasti 5264: voisat Ruusut - kronikka vallasta sai osakseen kansainvälistä mielenkiintoa herättävä teatteri- 5265: valtavan suosion. Katajanokan konepajalla val- kokemus. Esitysten jatkaminen kesäkussa 1989 5266: lanhimo riehui. Esitys oli vahva näyttö teatteri- 11 kertaa on luonnollisesti riippuvainen rahoi- 5267: alan naisten osaamisesta ja ammattitaidosta. tuksen järjestämisestä. 5268: Raivoisat Ruusut - kronikka vallasta muodos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5269: tui tärkeäksi kuluneen kesän teatteritapahtu- nioittaen, 5270: maksi, jonka moni loppuunmyytyjen näytösten 5271: ulkopuolelle jäänyt olisi halunnut nähdä ja ko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5272: kea. 1989 tulo- ja menoarvioon momenti/le 5273: NAISET 88 on päättänyt jatkaa Raivoisien 29.90.52 200 000 markkaa NAISET 88 5274: Ruusujen esityksiä kesällä 1989. Samalla kro- Raivoisat Ruusut - kronikka vallasta 5275: nikka vallasta olisi omalta osaltaan edustamas- -näytöksen esityskertojen rahoittami- 5276: sa suomalaista teatteria Helsingissä pidettävän seksi kesällä 1989. 5277: ITI:n (International Theatre Institut) maail- 5278: 5279: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 5280: 5281: Arja Alho Eeva Turunen Riitta Saastamoinen 5282: Riitta Kauppinen Kerttu Törnqvist Marjatta Väänänen 5283: Sirpa Pietikäinen 5284: 1050 ( 1988 vp. 5285: 5286: Raha-asia-aloite n:o 986 5287: 5288: 5289: 5290: 5291: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta taidekoulu MAAn toimin- 5292: nan tukemiseen 5293: 5294: 5295: Eduskunnalle 5296: 5297: Taidekoulu MAA - Maharishi Art Academy lulla on selvä tehtävänsä, olisi tarpeellista, että 5298: on perustettu syksyllä 1986. Taidekoulu MAA koulu voisi vastaisuudessa saada yhteiskunnan 5299: on yksityisen kannatusyhdistyksen ylläpitämä tukea siten, että sillä olisi merkitystä taidekou- 5300: taidemaalarin ammattiin valmistava vapaan tai- lun kiinteiden menojen kattamisessa. Tämä toi- 5301: teen oppilaitos. Koulun opinto-ohjelma on kol- si taidekoulun toiminnalle varmuuden jatku- 5302: mivuotinen. Opetusta annetaan sekä päivä- että vuudesta ja parantaisi myös opiskelijoiden ase- 5303: iltalinjoilla, mutta myös yksittäisinä kursseina. maa. 5304: Taidekoulu MAA lievittää omalta osaltaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5305: kuvataiteitten opiskelupaikkojen puutetta. Se nioittaen, 5306: on syntynyt vastaamaan tuhansien kuvataiteita 5307: opiskelemaan pyrkivien nuorten tarpeita, jotka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5308: eivät kuitenkaan opiskelupaikkaa saa. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 5309: Taidekoulu MAA toimii tällä hetkellä lähin- 29.90.52 200 000 markkaa taidekoulu 5310: nä lukukausimaksujen varassa. Kun taidekou- MAAn toiminnan tukemiseen. 5311: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 5312: 5313: Arja Alho Pentti Lahti-Nuuttila 5314: Marja-Liisa Löyttyjärvi Claes Andersson 5315: Timo Roos 5316: 1988 vp. 1051 5317: 5318: Raha-asia-aloite n:o 987 5319: 5320: 5321: 5322: 5323: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisokasvatuksen kehit- 5324: tämiseen optimiprojektin avulla 5325: 5326: 5327: Eduskunnalle 5328: 5329: Optimiprojekti on kolmivuotinen nuoriso- 3. Eroottinen fantasia -multivisio 5330: kasvatuksen kehittämisprojekti ihmissuhdetai- Eroottinen fantasia -multivisio virittää kah- 5331: tojen oppimiseksi ilman kemiallisia mielialan- dentoista projektorin avulla nuoren tajunnasta 5332: muutosaineita. esiin tärkeimmät rakastumiseen ja seksuaali- 5333: Optimiprojektin päätavoitteena on antaa suuteen liittyvät tunteet ja ajatukset. Se toimii 5334: nuorelle kokemus ihmissuhteiden mielekkyy- virittäjänä keskusteluille ja opetuksille seuruste- 5335: destä ja rikkaudesta sekä haastaa hänet kehittä- lusta, rakkaudesta ja seksuaalisuudesta. 5336: mään ihmissuhdetaitojaan. 5337: Projekti kohdistetaan koulutuksen muodossa 5338: opettajiin, kasvattajiin ja vanhempiin sekä pe- B) Oppimateriaalit 5339: ruskoulun yläasteiden, lukioiden ja ammatillis- Projektiin tuotetaan opettajien aineisto ja 5340: ten oppilaitosten oppilaisiin. nuorille tarkoitettu oppimateriaali kirjallisena. 5341: Optimiprojekti koostuu useista erilaisista, Materiaalit liittyvät niihin kysymyksiin, jotka 5342: mutta toisiinsa kiinteästi liittyvistä elementeis- viritetään nuorisokulttuurinäyttelyn ja multivi- 5343: tä, jotka tukevat toinen toistaan. Projektiin soiden avulla. 5344: kuuluvat virike- ja oppimateriaalit, jotka liite- Oppimateriaaliin kuuluvat lisäksi kommuni- 5345: tään yhteisiksi tapahtumiksi koulutustoiminnan kaatiopelit. Näitä on kahdenlaisia: suoraan 5346: kanssa. nuorille suunnattuja sekä erityisesti nuorten 5347: vanhemmille tarkoitettuja. Pelit liittyvät nuori- 5348: sokulttuurinäyttelyn virikepisteisiin liittyviin ai- 5349: A) Virikemateriaalit heisiin. Pelit edustavat jatkuvuutta ihmissuhde- 5350: 1. Nuorisokulttuurimultivisio taitojen oppimisessa. Peleissä opittujen taitojen 5351: Kuudellatoista projektorilla toimiva multivi- toivotaan siirtyvän käytännön elämään. 5352: sio tuo noin 20 minuutin aikana esille nuoriso- Edellä esitetyistä projektin elementeistä muo- 5353: kulttuurin vaiheet 1950-luvulta lähtien nykypäi- dostetaan tapahtuma, jonka tarkoituksena on 5354: vään. Multivisio esittelee elämyksellisesti kau- syksyllä 1990 ja keväällä 1991 kiertää eri paik- 5355: pallisen nuorisokulttuurin synnyttämän tarve- kakunnilla. Tapahtumat järjestetään yhteis- 5356: mekanismijärjestelmän elämysten tasolla. Se työssä paikallisten lautakuntien, koulujen sekä 5357: antaa virikkeitä tarpeiden tyydyttämiselle muil- muiden asiasta kiinnostuneiden tahojen kanssa. 5358: la keinoilla kuin kuluttamalla. 5359: 5360: 2. My Generation -nuorisokulttuurinäyttely Tapahtuman rakenne ja toteutustapa 5361: My Generation -nuorisokulttuurinäyttely Nuorisokulttuurinäyttely virikepisteineen 5362: hahmottaa esineelliskronologisesti nuorisokult- pystytetään johonkin suureen ja keskeiseen ti- 5363: tuurin vaiheet ja nykytilanteen. Näyttelyyn laan paikkakunnalla. Näyttelyyn tutustutaan 5364: kuuluvat olennaisena osana audiovisuaaliset ja luokkaryhmä kerrallaan. Samassa yhteydessä 5365: performance-pohjaiset virikepisteet, joissa he- jaetaan oppimateriaalit oppilaille ja opettajille. 5366: rätellään nuorten ihmissuhdekysymysten perus- Multivisiot esitetään oppilaille kouluissa ja 5367: alueita, kuten suhteita vanhempiin, kiusaamis- erillisinä näytöksinä iltaisin koulutustilaisuuk- 5368: ta, seurustelua, kielteisten tunteiden rakentavaa sien yhteydessä opettajille ja kasvattajille sekä 5369: ilmaisua jne. vanhempain illoissa vanhemmille. Mahdolli- 5370: 1052 1988 vp. - RA n:o 987 5371: 5372: suus pelata ja hankkia kommunikaatiopelejä kuin muilta kasvattajilta. Seurannan pohjalta 5373: järjestetään eri tilaisuuksien yhteydesssä. tehdään tarvittavat korjaukset ja muutokset. 5374: Valmistuva optimiprojektikokonaisuus tarjo- 5375: taan kuntien ja muiden tilaajien käytettäväksi 5376: Projektin aikataulu ostopalvelujärjestelmänä. 5377: 1989 valmistuvat nuorison peruspeli ja van- Optimiprojektin osia on valmisteltu jo kuu- 5378: hemmille tarkoitettu nostalgiapeli. Multivisiot den vuoden ajan. Projektin asioiden kehitte- 5379: valmistuvat esityskuntoon vuoden loppuun lyyn on jo sijoitettu varoja 230 000 mk. 5380: mennessä. My Generation -näyttelyn kehittely Optimiprojekti toteutetaan kolmivuotisena 5381: jatkuu koko vuoden. Keväällä suoritetaan in- projektina. 5382: formaatio tapahtumapaikkakunnille ja Suomen 5383: Kustannusarvio vuodelle 1989 on 1 857 000 mk 5384: kouluille. 5385: Vuoden 1990 alussa valmistuvat nuorisope- " 1990 " 1 526 000 " 5386: lien loppuosuudet, samoin My Generation " 1991 " 968 000 " 5387: -näyttely saa lopullisen muotonsa. Näyttelyn Projektin toteuttamiseksi Nuorisokasvatus- 5388: visio- ja video-osat valmistuvat ja rakentaminen säätiö anoo eri tahoilta avustusta. Hankkeen 5389: päättyy toukokuussa 1990. Koulun Suurjuhlilla toteuttaminen vaatii niin suuret resurssit, että 5390: Lahdessa toukokuun lopussa 1990 käynniste- vain valtion lisätuella kokonaisuus mahdollis- 5391: tään tapahtumaprojekti kaikkine osineen. tuu. 5392: Syksyllä 1990 alkaa tapahtumakierros. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5393: Vuonna 1991 tapahtumakierros jatkuu suun- nioittaen, 5394: nitelman mukaisesti. 5395: Optimiprojektin suunnittelun yhteydessä ke- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5396: hitetään seurantajärjestelmä projektin vaiheis- 1989 tulo- ja menoarvioon 375 000 5397: ta, vastaanotosta, vaikutuksista ja projektin pa- markkaa nuorisokasvatuksen kehittiimi- 5398: lautteesta niin oppilailta, nuorilta, opettajilta seksi opiimiprojektin avulla. 5399: 5400: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 5401: 5402: Arja Alho Ole Wasz-Höckert Pekka Puska 5403: 1988 vp. 1053 5404: 5405: Raha-asia-aloite n:o 988 5406: 5407: 5408: 5409: 5410: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta toimihenkilöjärjestöjen 5411: järjestöjohtajien muistitiedon tallentamisprojektiin 5412: 5413: 5414: Eduskunnalle 5415: 5416: Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto ry. on sityisarkistoja tai henkilökohtaisia muistiinpa- 5417: Akava ry:n, Suomen Teknisten Toimihenkilö- noja ei juurikaan ole tallella. Näin ollen asioi- 5418: järjestöjen Keskusliitto STTK ry:n ja Toimi- den taustat ja päätöksiin vaikuttaneet epäviral- 5419: henkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto liset tekijät eivät useinkaan ilmene asiakirjoista. 5420: TVK ry:n yhteinen sivistys- ja kulttuurijärjestö. Järjestöjen johtotehtävissä toimivien henki- 5421: Sivistysliiton yhtenä toimintalohkona on usean löiden muistitiedon tallentamisella saataisiin 5422: vuoden ajan ollut jäsenjärjestöjensä ja niiden täydennetyksi varsinaisen arkistomateriaalin 5423: jäsenliittojen kannustaminen ammattiperinteen antamaa kuva toimihenkilöjärjestöjen kehitty- 5424: keräämiseen ja auttaminen keräyksen organi- misestä. Lisäksi on mahdollisuus saada tallen- 5425: soinnissa. Lisäksi Sivistysliitto järjesti vuonna netuksi eläviä henkilökuvia toimihenkilöjärjes- 5426: 1985 yhdessä Helsingin yliopiston sosiaalipoli- töjen työmarkkinatoiminnan alkutaipaleelta. 5427: tiikan laitoksen kanssa elämäkertakirjoituskil- Erityisen kiireellisenä on pidettävä 1950- ja 5428: pailun, joka oli avoin kaikille toimihenkilöille. 1960-luvulla vaikuttaneiden järjestöjohtajien 5429: Näin saatiin tallennetuksi yli 12 000 liuskaa ns. tavoittamista. 5430: "tavallisten ihmisten" elämäkertoja, josta on Uuden projektin tarkoituksena on saada tut- 5431: parhaillaan tekeillä tutkimuksia mm. Helsingin kijoiden käyttöön mahdollisimman kattava 5432: yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksella. Lisäksi haastatteluarkisto 1950-, 1960- ja 1970-luvulla 5433: T JS tuotti aineistosta antologian "Se on elä- toimihenkilöjärjestöjen johtotehtävissä toimi- 5434: mää" ja useita opintoaineistoja. neista henkilöistä. 5435: Uusi, yhteiskunnallisesti ja historiantutki- Haastatteluilla on kaksi päätavoitetta: 5436: muksen kannalta merkittävä projekti on toimi- 1. Pyritään täydentämään muistitietoainek- 5437: henkilöjärjestöjen johtotehtävissä toimineiden sella järjestöjen varsinaista arkistoainesta. 5438: henkilöiden muistitiedon tallentaminen. 2. Pyritään tallentamaan eläviä henkilökuvia 5439: Toimihenkilöjärjestöjen merkitys yhteiskun- niistä henkilöistä, jotka usein ovat olleet paitsi 5440: nallisessa päätöksenteossa ja vaikuttamisessa työmarkkinatoiminnassa myös omalla ammat- 5441: on jatkuvasti lisääntynyt koulutus- ja ammatti- tialallaan merkittäviä vaikuttajia. 5442: rakenteen muutosten takia. Tästä syystä Aka- Vaikka haastattelut tulevatkin painottumaan 5443: van, STTK:n ja TVK:n sekä niiden jäsenliitto- haastateltavien aktiiviseen järjestötoimintavai- 5444: jen historia on yhä laajemmin eri alojen tutki- heeseen, selvitetään myös elämäkertatietoja ja 5445: joiden kiinnostuksen kohteena. Tutkimuskri- yksityiselämän merkittäviä tapahtumia ja elä- 5446: teerit täyttävää historiantutkimusta on kuiten- mänkaarta kokonaisuutena. 5447: kin tehty vain muutamista järjestöistä. Tutkimustoiminnan lisäksi haastatteluaineis- 5448: Myös järjestöjen arkistot ovat olleet hajal- toa voidaan käyttää julkaisujen perusmateriaa- 5449: laan ja osittain järjestämättä, mikä on vaikeut- lina. 5450: tanut tutkimustyötä. Vuonna 1987 aloitti toi- Projektia varten kootaan johtoryhmä, jos- 5451: mintansa Toimihenkilöarkisto, jonne parhail- sa ovat Akavan, STTK:n ja TVK:n edustajat 5452: laan ollaan keskittämässä Akavan, STTK:n ja työmarkkina-asiantuntijoina sekä tutkimuksen 5453: TVK:n sekä niiden jäsenliittojen arkistoja. Tä- asiantuntijat Helsingin yliopistosta, Valtionar- 5454: mä arkistoaines koostuu pääasiassa päätöspöy- kistosta ja SKS:n Kansanrunousarkistosta. 5455: täkirjoista ja järjestöjen kirjeenvaihdosta. Yk- Projektilie palkataan tutkimussihteeri, jonka 5456: 1054 1988 vp. - RA n:o 988 5457: 5458: tehtävänä on suunnitella haastattelut ja vastata Kokonaisvastuu toimihenkilöjärjestöjen jär- 5459: käytännössä projektin toteutumisesta. Tarvit- jestöjohtajien muistitiedon tallentamisprojek- 5460: taessa palkataan tutkimusapulainen. tista on Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitolla. 5461: Aineisto tallennetaan Toimihenkilöarkis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5462: toon. Käytöltään haastattelut ovat verrattavissa nioittaen, 5463: yksityisarkistoihin. 5464: Projektisihteerin tehtävänä on laatia haastat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5465: teluista nauhapöytäkirjat sekä asiahakemistot. 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 5466: Mikäli projektille saadaan palkatuksi päätoi- markkaa toimihenkilöjärjestöjen järjes- 5467: minen sihteeri ja tutkimusapulainen, arvioidaan töjohtajien muistitiedon tallentamis- 5468: sen toteuttamiseen tarvittavan kaksi vuotta. projektia varten. 5469: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 5470: 5471: Arja Alho Timo Roos Sirkka-Liisa Anttila 5472: Raimo Vuoristo Matti Saarinen Ilkka Joenpalo 5473: 1988 vp. 1055 5474: 5475: Raha-asia-aloite n:o 989 5476: 5477: 5478: 5479: 5480: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta AIDS-tukikeskuksen toi- 5481: minnan turvaamiseen 5482: 5483: 5484: Eduskunnalle 5485: 5486: AIDS-tukikeskus on toiminut vuodesta 1986. 5. Suorittaa AIDS-ilmiöön liittyvää lähinnä 5487: Tällä hetkellä toimintaa on viidellä paikka- psykososiaalista tutkimustoimintaa. 5488: kunnalla. Ennalta ehkäisevä terveyskasvatustyö on yh- 5489: Tukikeskuksen tehtävät ovat seuraavat: teiskunnallisesti tärkeintä, ja jotta kaikki ole- 5490: 1. Tarjota asiantuntevaa psyykkistä ja so- massa oleva taitotieto tulisi hyödynnetyksi, olisi 5491: siaalista tukea henkilöille, jotka pelkäävät tau- taloudellisen tuen pitkäjänteisyys varmistet- 5492: tia, ovat saaneet HIV-tartunnan tai ovat sairas- tava. 5493: tuneet tautiin sekä heidän läheisilleen ja omai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5494: silleen. nioittaen, 5495: 2. Tiedottaa AIDS-ilmiöön liittyvistä asiois- 5496: ta ja järjestää ennalta ehkäisevää terveyskasva- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5497: tusta. 1989 tulo- ja menoarvioon 2 500 000 5498: 3. Tarjota sosiaalisesti ja psyykkisesti turval- markkaa AIDS-tukikeskustyön toimin- 5499: linen mahdollisuus vasta-ainetestaukseen. nan edellytysten turvaamiseksi. 5500: 4. Tarjota koulutus- ja konsultaatiopalvelu- 5501: ja AIDS-ilmiöön ja seksuaalisuuteen liittyvissä 5502: asioissa. 5503: 5504: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 5505: 5506: Arja Alho Erkki Pulliainen Osmo Soininvaara 5507: Jörn Donner Håkan Nordman Pekka Haavisto 5508: Anneli Jäätteenmäki Riitta Kauppinen Marja-Liisa Löyttyjärvi 5509: Marjatta Stenius-Kaukonen Lea Savolainen Claes Andersson 5510: Pekka Puska Sirpa Pietikäinen 5511: 1056 1988 vp. 5512: 5513: Raha-asia-aloite n:o 990 5514: 5515: 5516: 5517: 5518: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Mielenterveysseu- 5519: ran koulutustoiminnan kehittämiseen 5520: 5521: 5522: Eduskunnalle 5523: 5524: Avohoitopainotteinen sairaudenhoito tuottaa miten tiellä oleviksi. Kuitenkin samanaikaisesti 5525: uusia ammatillisia vaatimuksia henkilökunnal- painotetaan perheen jäsenen sairauden olevan 5526: le. Suuri osa henkilökunnasta on saanut koulu- koko perheen sairaus. Puhutaan tukitoiminta- 5527: tuksensa ja työkokemuksensa laitoshoidon ja omaistoiminnasta. 5528: puolelta. Avohoidollinen ajattelu on uutta, ja Määrärahaa tarvitaan sekä henkilöstön 5529: yhdeksi sen esteeksi ovat muodostuneet raskaan "avohoitomyönteisen" asenteen kehittämiseksi 5530: laitoskentän tradition kautta omaksutut työta- (koulutus, aineisto) sekä omaistoimintaan. 5531: vat. Avohoito edellyttää ihmisen itsenäisyyden, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 5532: oma-aloitteisuuden ja aktiviteetin kunnioitta- nioittaen, 5533: mista sekä myös sairausnäkemyksen tarkista- 5534: mista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5535: Hoitohenkilökuntaa ei käytännön toiminnas- 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 5536: sa liioin ole systemaattisesti ohjattu asiakkaan markkaa Suomen Mielenterveysseuralle 5537: tai potilaan koko tilanteen huomioon ottami- avohoitoon siirtymisen aiheuttamaan 5538: seen. Edelleenkin omaiset helposti mielletään koulutukseen. 5539: hoitoyhteisöön hankalasti luontuviksi ja useim- 5540: 5541: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 5542: 5543: Arja Alho Ben Zyskowicz 5544: Pekka Puska Sirpa Pietikäinen 5545: 1988 vp. 1057 5546: 5547: Raha-asia-aloite n:o 991 5548: 5549: 5550: 5551: 5552: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta prostituution haittojen 5553: ehkäisemiseen 5554: 5555: 5556: Eduskunnalle 5557: 5558: Päihdehuollon lakipaketin yhteydessä ku- tituution ja siihen liittyvien huumeongelmien li- 5559: mottiin vuonna 1936 säädetty irtolaislaki. Irto- sääntyneen Helsingissä. 5560: laislain mukaiset päätökset keskittyivät tuolloin Sosiaali- ja terveysministeriö on päätöksil- 5561: lähinnä Uudellemaalle ja erityisesti Helsinkiin. lään myöntänyt Suomen Setlementtiliiton jä- 5562: Käytännössä lain soveltaminen kohdistui päih- senyhteisölle Sovinto ry:lle 60 000 markkaa 5563: deongelmaisiin naisiin, sillä laitosmaisista nais- avustuksena tilannekartoituksen ja tarvittavien 5564: ten hoitoyksiköistä on pulaa. Lain soveltami- ehdotusten tekemiseksi prostituution ennalta- 5565: nen kuitenkin merkitsi tutkintovankeutta, ja ehkäisyksi ja haittavaikutusten vähentämiseksi. 5566: irtolaiskäsittelyn monimutkaisuus saattoi ve- Raportti valmistuu lokakuussa 1988. 5567: nyttää vankilassaolon useitten kuukausien pi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5568: tuiseksi. Tämä luonnollisesti oli omiaan vähen- nioittaen, 5569: tämään huoltolassa hoitomotivaatiota. 5570: Irtolaislain kumoamisen yhteydessä erityi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5571: sesti poliisi oli huolestunut katuprostituutiosta 1989 tulo- ja menoarvioon 300 000 5572: ja sen mahdollisesta lisääntymisestä. Katupros- markkaa Sovinto ry:lle prostituution 5573: tituutio kuitenkin useimmiten merkitsi myös haittojen ehkäisemiseen sekä prostituoi- 5574: päihdeongelmia. Irtolaislailla oli kuitenkin se tujen naisten ja miesten tuki-, kuntou- 5575: merkitys, että näkyvin prostituutio siirtyi ka- tus- ja koulutustoimintojen suunnittele- 5576: duilta sisätiloihin, erityisesti ravintoloihin. Nyt miseen ja järjestämiseen. 5577: kuitenkin huumepoliisi on havainnut katupros- 5578: 5579: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 5580: 5581: Arja Alho Kirsti Ala-Harja 5582: Raimo Vuoristo Tuula Paavilainen 5583: Liisa Jaakonsaari 5584: 5585: 5586: 5587: 5588: 67 280129N 5589: 1058 1988 vp. 5590: 5591: Raha-asia-aloite n:o 992 5592: 5593: 5594: 5595: 5596: Alho ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntoalan järjestöille 5597: 5598: 5599: 5600: Eduskunnalle 5601: 5602: Asuntoalan järjestöjen merkitys on entises- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5603: tään korostunut. Asukasliitto ry:n ja Vuokra- nioittaen, 5604: laisten Keskusliitto ry:n vaikutus toisaalta asuk- 5605: kaiden parissa ja toisaalta julkisessa keskuste- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5606: lussa on ollut huomattava. Asuntotilanteen ke- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 5607: hitys ja mm. muutokset alan lainsäädännössä 35.45.52 lisäyksenä 650 000 markkaa 5608: kasvattavat jatkuvasti alan järjestöjen valistus- avustuksina asuntoalan järjestöille. 5609: ja neuvontatoiminnan tarvetta. 5610: 5611: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 5612: 5613: Arja Alho Anneli Jäätteenmäki 5614: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen 5615: Timo Roos 5616: 1988 vp. 1059 5617: 5618: Raha-asia-aloite n:o 993 5619: 5620: 5621: 5622: 5623: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan merivartioase- 5624: man peruskorjauskustannuksiin 5625: 5626: 5627: Eduskunnalle 5628: 5629: Kotkan merivartioasema Kotkan kaupungin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5630: Puistolan niemessä kaipaa pikaista perusparan- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 5631: nusta. Joka suhteessa vilkastunut merillä liik- 26.90. 74 5 200 000 markkaa Kotkan 5632: kuminen on lisännyt kaikkia toimintoja. Nykyi- merivartioaseman perusparannusta var- 5633: set tilat eivät ole toimintojen nykyaikaistumista ten. 5634: vastaavassa kunnossa. 5635: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5636: nioittaen, 5637: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 5638: 5639: Esko Almgren Sauli Hautala 5640: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 5641: 1060 1988 vp. 5642: 5643: Raha-asia-aloite n:o 994 5644: 5645: 5646: 5647: 5648: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin kristillisen 5649: koulun kannatusyhdistyksen toiminnan tukemiseen 5650: 5651: 5652: Eduskunnalle 5653: 5654: Helsingin kristillinen koulu perustettiin ratiloissa Helsingin Hämeentie 62:ssa. Vanhem- 5655: 12.2.1987. Koulutoiminta alkoi 18.8.1988. mat ovat toimineet aktiivisesti koulun hyväksi. 5656: Koulua aloitettaessa oli oppilaita yhteensä kuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5657: si. Koulun opettajat ovat hyvän pätevyyden nioittaen, 5658: omaavia ja työstään kiinnostuneita. Kanna- 5659: tusyhdistys ei ole voinut tähän mennessä saada että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5660: avustuksia eikä edes valtakunnallista keräyslu- 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 5661: paa. Toiminta on tapahtunut yksittäisten lah- markkaa Helsingin kristillisen koulun 5662: joitusten turvin. Tavaralahjoituksia on saatu si- kannatusyhdistyksen toiminnan tukemi- 5663: ten, että on saatu oppimateriaalia, kalusteita, seen. 5664: astioita, koneita ja laitteita. Koulu toimii vuok- 5665: 5666: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 5667: 5668: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen 5669: Jorma Fred Sauli Hautala 5670: 1988 vp. 1061 5671: 5672: Raha-asia-aloite n:o 995 5673: 5674: 5675: 5676: 5677: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Näkövammaisten kir- 5678: jaston eräisiin palkkausmenoihin 5679: 5680: 5681: Eduskunnalle 5682: 5683: Näkövammaisten kirjaston määrärahoja ei ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5684: tulo- ja menoarvioesityksessä ole lisätty reaali- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 5685: sesti. Kirjasto tarvitsee kipeästi lainaus- ja tuo- 29.58.01 lisiiyksenii 880 000 markkaa 5686: tantopuolelle ruuhka-apulaisten palkkaukseen Niikövammaisten kirjaston kausi-, ruuh- 5687: sekä muihin palkkoihin ja palkkioihin (oikolu- ka- yms. apulaisten palkkaukseen sekii 5688: kijoita ym.) käyttösuunnitelmassa ja siihen pe- muihin palkkoihin ja palkkioihin. 5689: rustuvalla momentilla 29.58.01 olevaa raha- 5690: summaa suuremman määrärahan. 5691: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5692: nioittaen, 5693: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 5694: 5695: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen 5696: Jorma Fred Sauli Hautala 5697: 1062 1988 vp. 5698: 5699: Raha-asia-aloite n:o 996 5700: 5701: 5702: 5703: 5704: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Parikkalan Särkisal- 5705: men-Melkoniemen-Peruspohjan-Simpeleen maantien pe- 5706: ruskorjausta varten 5707: 5708: Eduskunnalle 5709: 5710: Parikkalan Melkoniemen tie on kunnostuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5711: sen alaisena. Työ saataneen päätökseen vuoden nioittaen, 5712: 1989 loppuun mennessä. Tien loppuosasta ei ole 5713: tehty päätöksiä eikä suunnitelmiakaan. Tien pi- että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 5714: tuus kunnostamattomaita osaltaan on n. 16 km. den 1989 tulo- ja menoarvioon momen- 5715: Peruspohjan kylä on Parikkalan kaukaisin. tille 31.24. 77 500 000 markkaa Särki- 5716: Matkaa Parikkalan keskustaan tulee 30 km. Pe- salmen-Melkoniemen-Peruspohjan- 5717: ruspohjassa ei ole kaupan ja postin palveluja. Simpeleen maantien loppuosuuden pe- 5718: Kylän asukkaista osa käy työssä Särkisalmen rusparannustöiden suunnitelmia varten. 5719: meijerissä, rajavartiossa ja Parikkalan keskus- 5720: taajamassa. 5721: 5722: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 5723: 5724: Esko Almgren Sauli Hautala 5725: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 5726: 1988 vp. 1063 5727: 5728: Raha-asia-aloite n:o 997 5729: 5730: 5731: 5732: 5733: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotkan Mussalon syvä- 5734: sataman käytön markkinointiin 5735: 5736: 5737: Eduskunnalle 5738: 5739: Suomen kauppamerenkulun tilanne on mo- tiä edistävästi. Tämän vuoksi sataman tehokas 5740: nessa suhteessa vaikea. Tehokas satamainves- markkinointi on välttämätöntä. 5741: tointitoiminta osoittaa kuitenkin, että Suomes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5742: sa uskotaan kasvavaan vientiin ja hyvinvoinnin nioittaen, 5743: lisäämiseen ulkomaankaupan avulla. 5744: Kotkan Mussaloon on rakenteilla uusi teho- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5745: kas syväsatama. Kaupungin omat investoinnit 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 5746: satamaan ovat suuret. Valtio on tullut mukaan 32.09.21 (merenkulun elinkeino- ja lii- 5747: myöntämällä määrärahoja väylätöihin ja rauta- kennepolitiikkaa koskeva tutkimustoi- 5748: tien rakentamiseen. minta) lisäyksenä 1 000 000 markkaa 5749: Sataman toiminnan kannalta on välttämä- Kotkan Mussalon syväsataman tehok- 5750: töntä, että valmistunut satama kalliine inves- kaan käytön markkinointiin. 5751: tointeineen toimii tehokkaasti ja ulkomaanvien- 5752: 5753: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 5754: 5755: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen 5756: Jorma Fred Sauli Hautala 5757: 1064 1988 vp. 5758: 5759: Raha-asia-aloite n:o 998 5760: 5761: 5762: 5763: 5764: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta Yksinhuoltajien Liiton 5765: toiminnan tukemiseen 5766: 5767: 5768: Eduskunnalle 5769: Yksinhuoltajien Liitto on yksinhuoltajaper- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5770: heiden etujärjestö. Sen päätarkoituksena on nioittaen, 5771: huolehtia yksinhuoltajien ja varsinkin heidän 5772: lastensa aseman ja oikeusturvan parantamises- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5773: ta. Liitto pyrkii myös tukemaan yksinhuoltajia 1989 tulo- ja menoarvioon 150000 5774: heidän kasvatustehtävässään mm. julkaisemalla markkaa Yksinhuoltajien Liiton toimin- 5775: Yksinhuoltaja-lehteä, tiedottamalla ja koulut- nan tukemiseen. 5776: tamalla. 5777: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 5778: 5779: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen 5780: Jorma Fred Sauli Hautala 5781: 1988 vp. 1065 5782: 5783: Raha-asia-aloite n:o 999 5784: 5785: 5786: 5787: 5788: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta veteraanikotien raken- 5789: tamiseen tarkoitettuihin lainoihin 5790: 5791: 5792: Eduskunnalle 5793: 5794: Monien rintamaveteraanien liikuntakunto on etU/ Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5795: huono, ja useat heistä eivät kykene hoitamaan 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 5796: edes jokapäiväisiä askareitaan. Tilanteen kor- 35.45.83 lisäyksenä 75 000 000 markkaa 5797: jaamiseksi ikääntyneiden veteraanien kohdalta veteraanikotien rakentamiseen tarkoite- 5798: tulisikin osoittaa vuoden 1988 tulo- ja menoar- tuiksi /ainoiksi. 5799: vioon veteraanikotien rakentamiseen 75 milj. 5800: mk. lainoina. 5801: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5802: nioittaen, 5803: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 5804: 5805: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen 5806: Jorma Fred Sauli Hautala 5807: 1066 1988 vp. 5808: 5809: Raha-asia-aloite n:o 1000 5810: 5811: 5812: 5813: 5814: Almgren ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien 5815: asuntojen peruskorjauksiin 5816: 5817: 5818: Eduskunnalle 5819: 5820: Varsinkin Lapin, Pohjois-Karjalan ja Oulun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5821: lääneissä ovat lukuisien rintamaveteraanien nioittaen, 5822: asunto-olot erittäin huonot. Monista asunnois- 5823: ta puuttuvat esim. lämpöeristykset ja sosiaaliti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5824: lat kokonaan. Myös muualla maassa esiintyy 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 5825: veteraanien asunto-oloissa kiireesti korjattavia 35.45.83 lisäyksenä 10000000 markkaa 5826: puutteellisuuksia. Asiantilan parantamiseksi tu- käytettäväksi puutteellisesti asuvien rin- 5827: lisi ensi vuoden tulo- ja menoarvioon varata 10 tamaveteraanien asuntojen peruskor- 5828: milj. markkaa. jauksiin. 5829: 5830: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 5831: 5832: Esko Almgren Eeva-Liisa Moilanen 5833: Jorma Fred Sauli Hautala 5834: \ 5835: 1988 vp. 1067 5836: 5837: Raha-asia-aloite n:o 1001 5838: 5839: 5840: 5841: 5842: Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulututki- 5843: muksen lisäämiseen 5844: 5845: 5846: Eduskunnalle 5847: 5848: Korkeakoulututkimukseen suunnatut määrä- oleellisesti muuttumassa koulutusohjelma-ajat- 5849: rahat ovat jo useiden vuosien ajan jääneet jäl- telun myötä. Tutkijankoulutuksen suunnittelun 5850: keen tutkimustyön perustaksi laadittujen suun- ja toteutuksen on pohjauduttava tutkimus- ja 5851: nitelmien suosituksista. Korkeakoulut toteutta- kokeilutyöhön. Vain näin voidaan välttää ka- 5852: vat niille asetettuja uusia tehtäviä ilman näiden pea-alaiset jatko-opintoputket. 5853: tehtäväalueiden riittävää tutkimusta. Tutki- Korkeakouluihin ja niiden yhteyteen on muo- 5854: mustyö loisi kuitenkin tärkeitä edellytyksiä uu- dostunut uusia tehtäväalueita ja toimintamuo- 5855: distusten onnistumiselle ja muutosten hallinnal- toja (täydennyskoulutus, tilaustutkimus, tekno- 5856: le. Uusien tehtäväalueiden ja toimintamuotojen logiakylähankkeet, tiedepuistosuunnitelmat). 5857: tutkiminen voisi estää yhteiskunnalle mahdolli- Uusiin toimintamuotoihin on kiinnitetty tutki- 5858: sesti hyvinkin kalliiksi koituvat virheratkaisut. muksellista huomiota vain vähäisessä määrin. 5859: Seuraavat korkeakoulututkimuksen alueet Suunnitelmallinen kehittäminen edellyttää val- 5860: vaativat välittömästi huomattavaa määräraho- tiovallalta riittäviä resursseja korkeakoulujen 5861: jen lisäystä: korkeakoulupedagogiikka, tutki- uusien tehtäväalueiden tutkimukseen. 5862: jankoulutus Uatkokoulutus), täydennyskoulu- Tarvittavat toimenpiteet ovat 5863: tus, korkeakoulujen hallinto ja kansainvälisty- 1) korkeakoulupedagogiikan kehittäminen 5864: misen (opiskelijavaihto) vaikutukset. tutkimuksen avulla, 5865: Korkeakouluopetusta syytetään tehottomuu- 2) korkeakoulututkintojen sisällön ja raken- 5866: desta. Perustutkintojen suoritusajat ovat piden- teen kehittäminen tutkimuksen avulla, 5867: tyneet ja opiskelunsa keskeyttäneiden määrät 3) tutkijankoulutuksen suunnittelun ja to- 5868: kasvaneet. Ongelman ratkaisuun on esitetty teutuksen edellyttämän tutkimustyön aikaan- 5869: monia tehokkaalta vaikuttavia keinoja: palkit- saaminen, 5870: sevaa opintotukea säädyllisessä ajassa valmistu- 4) korkeakouluihin ja niiden yhteyteen muo- 5871: ville, opetussuunnitelmien sisällön keventämis- dostuneiden uusien tehtäväalueiden ja toiminta- 5872: tä jne. Esitetyt toimenpiteet eivät lähde korkea- muotojen (täydennyskoulutus, tilaustutkimus, 5873: koulututkintojen laadun arvioinnista eivätkä teknologiakylähankkeet, tiedepuistosuunnitel- 5874: opetus-oppimisprosessin sisäisistä tekijöistä. mat) tutkiminen, 5875: Korkeakouluopetuksen tulee ensisijaisesti ke- 5) korkeakoulujen hallinnon kehittäminen 5876: hittää tieteellistä ajattelua. tutkimuksen avulla siten, että hallinto kykenisi 5877: Opetus-oppimisprosessin laatu (sisäiset teki- paremmin palvelemaan tiedettä ja opetusta, 5878: jät) ratkaisee tieteellisen ajattelun taidon välit- 6) korkeakoulujen kansainvälistymisen ja 5879: tymisen opiskelijalle. Korkeakouluopetuksen ja kansainvälisen opiskelijavaihdon vaikutusten 5880: opiskelun laadullinen kehittäminen edellyttää tutkiminen. 5881: laitostasolla tapahtuvaa tutkimus-, koulutus- ja Vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesityksessä 5882: kokeilutoimintaa. korkeakoulututkimukseen on varattu 13 500 000 5883: Valtioneuvoston hyväksymässä korkeakoulu- markkaa momentille 29.37.21 (Tutkimus- ja 5884: laitoksen kehittämissuunnitelmassa vuosille kehittämistoiminta). Lisäystä vuoden 1988 tulo- 5885: 1987-1992 puhutaan tutkijankoulutuksen te- ja menoarvioon verrattuna on 3 390 000 mark- 5886: hostamisesta "laatimalla korkeakoulujen yh- kaa, mutta momentilta on varattu yhteensä 5887: teistyönä kaikille tieteenaloille tutkijankoulu- peräti 6 700 000 markkaa jo määrättyihin tar- 5888: tusohjelmat". Tutkijankoulutuksen luonne on koituksiin: 3 200 000 markkaa pelkästään tie- 5889: 1068 1988 vp. ,_ RA n:o 1001 5890: 5891: totekniikan tutkijankoulutuksen kehittämiseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5892: ja 3 500 000 markkaa ammatillisen aikuiskoulu- nioittaen, 5893: tuksen kehittämiseen. Tällöin momentille jää 5894: muiden tutkimustarpeiden rahoitukseen vain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5895: 6 800 000 markkaa, mikä on huomattavasti 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 5896: vähemmän kuin vuodelle 1988 varattu määrä- 29.37.21 lisäyksenä 6 500 000 markkaa 5897: raha. korkeakoulututkimukseen. 5898: 5899: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 5900: 5901: Claes Andersson Ole Wasz-Höckert 5902: 1988 vp. 1069 5903: 5904: Raha-asia-aloite n:o 1002 5905: 5906: 5907: 5908: 5909: Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta taiteilijoiden käytet- 5910: täväksi yksi- ja kolmivuotisten apurahojen lisäämiseen yli- 5911: määräisin järjestelyin 5912: 5913: Eduskunnalle 5914: 5915: Taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taitei- ulkomailla tapahtuva jatko-opiskelu. Kolmi- 5916: lija-apurahoista annetun lain (734/69) ja lain vuotisten apurahojen määrässä ei ole vuosiin ta- 5917: muuttamisesta annettavan hallituksen esityksen pahtunut kehitystä. Tämä heijastuu taitelijoi- 5918: mukaisesti vuosittain jaettavien yksivuotisten den mahdollisuuksiin keskittyä pitkäaikaisem- 5919: apurahojen määrä on 110 aikaisempien 104 paa työskentelyä vaativiin projekteihin, joihin 5920: apurahan sijasta. Kolmivuotisten apurahojen yksivuotinen apuraha ei riitä. Useimmiten tai- 5921: määrään ei ole esitetty korotusta. Apurahojen teilijalla ei ole käytettävissä muuta rahoitusta 5922: määrä on vuosia pysynyt samalla tasolla. Esite- kuin apurahat. Taiteilijajärjestöt katsovat, että 5923: tyt kuusi uutta lyhytaikaista apurahaa eivät valtion vuotta 1989 koskevaan tulo- ja menoar- 5924: merkittävästi muuta tilannetta. vioon tulee varata määräraha, joka vastaa 40 5925: Yksivuotiset taiteilija-apurahat on tarkoitettu yksivuotisen ja 20 kolmivuotisen taiteilija-apu- 5926: alun perin nuorille taiteenharjoittajille. Viime rahan kustannuksia. 5927: vuosina näistä apurahoista ovat kuitenkin pääs- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5928: seet nauttimaan vain harvat alle 35-vuotiaat tai- nioittaen, 5929: telijat. Yksivuotisten apurahojen määrän lisää- 5930: minen on välttämätöntä taiteen jälkikasvun tur- että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 5931: vaamiseksi. Nuorille ja lahjakkaille opiskelunsa den 1989 tulo- ja menoarvioon momen- 5932: päättäneille tai muutoin taiteellisessa työssä toi- tille 29.90.51/isäyksenä 3 443 604 mark- 5933: miville tulee varata mahdollisuus opiskeluun tai kaa käytettäväksi yksi- ja kolmivuotis- 5934: työskentelyyn apurahan turvin. Opintolainojen ten taiteilija-apurahojen budjettiperus- 5935: ja muiden velkojen rasittamille taiteilijoille apu- teiseen myöntämiseen nuorille taiteili- 5936: raha on usein ainoa tapa rahoittaa esimerkiksi joille. 5937: 5938: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 5939: 5940: Claes Andersson Heli Astala Ole Wasz-Höckert 5941: 1070 1988 vp. 5942: 5943: Raha-asia-aloite n:o 1003 5944: 5945: 5946: 5947: 5948: Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaisten laatukir- 5949: jojen tuotantotukeen 5950: 5951: 5952: Eduskunnalle 5953: 5954: Hyvä kotimainen kaunokirjallisuus on kan- tällaisen tuotantojärjestelmän valmisteluja var- 5955: sallisen kulttuurimme peruspilareita. Kaunokir- ten 100 000 markkaa, jotta asia voisi toteutua 5956: jalliset kirjat ovat kuitenkin liian kalliita, sillä vuoden 1990 budjetin puitteissa. 5957: esim. romaani maksaa 150-200 markkaa. Val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5958: tion olisikin osallistuttava halpojen kotimaisten nioittaen, 5959: kirjojen tuottamiseen, jotta tärkeimmät suo- 5960: men-, ruotsin- ja saamenkieliset kaunokirjalli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5961: set kirjat olisivat jokaisen ihmisen saatavilla 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 5962: kohtuuhinnalla, eli 20-30 markalla. Tästä 29.90.52 JOO 000 markkaa laatukirjojen 5963: syystä ehdotamme, että budjettiin otettaisiin tuotantotukeen. 5964: 5965: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1988 5966: 5967: Claes Andersson Jörn Donner Per-Henrik Nyman 5968: Gunnar Jansson Mats Nyby Pekka Haavisto 5969: Antero Kekkonen Matti Saarinen Osmo Soininvaara 5970: Pirjo-Riitta Antvuori 5971: 1988 vp. 1071 5972: 5973: Raha-asia-aloite n:o 1004 5974: 5975: 5976: 5977: 5978: Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta käytettäväksi arkki- 5979: tehtuurinäyttelyihin 5980: 5981: 5982: Eduskunnalle 5983: 5984: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodel- mattomalle tasolle. Taiteilijajärjestöjen mie- 5985: le 1989 esitetään arkkitehtuurinäyttelyihin lestä arkkitehtuurinäyttelyihin myönnettävää 5986: myönnettävän avustuksen määräksi 1 000 000 määrärahaa on korotettava nykyisestä määräs- 5987: markkaa. Määrä on 1980-luvulla (vuodesta tään. Vähimmäistavoite on 1980-luvun alku- 5988: 1983 lukien 800000 mk) pysynyt markkamää- puolen resurssitason saavuttaminen. 5989: räisesti samalla tasolla, mikä käytännössä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5990: johtanut Suomen rakennustaiteen museon näyt- nioittaen, 5991: tämötoiminnan toimintaedellytysten tosiasialli- 5992: seen supistumiseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5993: Rakennustaiteen museon laadukasta toimin- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 5994: taa on sekä ulkomaisten että kotimaisten näyt- 29.90.52 lisäyksenä 150000 markkaa 5995: telyjen osalta jouduttu resurssien jälkeenjäänei- käytettäväksi arkkitehtuurinäyttelyihin. 5996: syyden vuoksi rajoittamaan kysyntää vastaa- 5997: 5998: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 5999: 6000: Claes Andersson Heli Astala Ole Wasz-Höckert 6001: 1072 1988 vp. 6002: 6003: Raha-asia-aloite n:o 1005 6004: 6005: 6006: 6007: 6008: Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta jazzmusiikin edistä- 6009: miseen 6010: 6011: 6012: Eduskunnalle 6013: Jazzmusiikki on laajaa kannatusta nauttiva, tämän musiikkilajin tarpeita. Jazzin ystäviä on 6014: taiteellisesti korkeatasoinen musiikin laji. Suo- kuitenkin paljon enemmän kuin esim. oopperan 6015: messa parhaiden jazzmuusikoiden taso on kan- ystäviä. 6016: sainvälisesti huippuluokkaa. Jazzin laaja suosio Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6017: näkyy esim. suurten jazztapahtumien, kuten nioittaen, 6018: Pori-jazzin monikymmentuhantisissa yleisölu- 6019: vuissa. Kuitenkin jazzmuusikoiden työtilanne ettli Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6020: on meillä huono. Mm. Suur-Helsingin alueella 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 6021: ei ole ainoatakaan huoneistoa, jossa voisi sään- 29.90.52 lisliyksenli 300 000 markkaa 6022: nöllisesti kuunnella jazzia. Jazzmusiikki kaipaa kotimaisen jazzmusiikin edistlimistli 6023: valtiolta taloudellista tukea, ja nyt ehdotettu varten. 6024: määrä 200 000 markkaa, ei lainkaan vastaa 6025: 6026: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1988 6027: 6028: Claes Andersson Jörn Donner Per-Henrik Nyman 6029: Gunnar Jansson Pekka Haavisto Antero Kekkonen 6030: Matti Saarinen Osmo Soininvaara Pirjo-Riitta Antvuori 6031: 1988 vp. 1073 6032: 6033: Raha-asia-aloite n:o 1006 6034: 6035: 6036: 6037: 6038: Andersson: Määrärahan osoittamisesta teatteriryhmien tukemi- 6039: seen 6040: 6041: 6042: Eduskunnalle 6043: 6044: Pienet vapaat teatteriryhmät ovat teatteri- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 6045: kulttuurimme suola ja pippuri. Juuri niiden toi- taen, 6046: mesta teatterimme elävöityy ja kehittyy, koska 6047: niissä uskalletaan tehdä kokeilevaa ja innovatii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6048: vista uutta teatteria. Laitosteatterien määrära- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 6049: hoihin suhteutettuina vapaiden teatteriryhmien 29.90.52 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 6050: tuen lisäys, 100 000 mk viime vuodesta, on teatteriryhmien tukemiseen. 6051: aivan liian pieni, eikä vastaa edes indeksitarkis- 6052: tusta. 6053: 6054: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 6055: 6056: Claes Andersson 6057: 6058: 6059: 6060: 6061: 68 280129N 6062: 1074 1988 vp. 6063: 6064: Raha-asia-aloite n:o 1007 6065: 6066: 6067: 6068: 6069: Andersson ym.: Määrärahojen osoittamisesta ylimääräisiin lisiin 6070: eräiden vähimmäisetuuksien korottamiseksi täyden kansan- 6071: eläkkeen tasolle 6072: 6073: Eduskunnalle 6074: 6075: Toimeentuloturva on kehittynyt useana erilli- Ehdotammekin, 6076: senä järjestelmänä. Kutakin järjestelmää varten 6077: on määritelty omat saantiperusteensa ja etuus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6078: tasonsa osin riippumatta siitä, miten muissa jär- 1989 tulo- ja menoarvioon 6079: jestelmissä on menetelty. Olisi kuitenkin järke- momentille 33.16.50 lisäyksenä 6080: vää kehittää yhtenäinen ja aukoton perusturva. 10 000 000 markkaa yleisen perhe-eläk- 6081: Yhtenäinen perusturva tulisi myös maksaa keen ylimääräiseen /isään eläkkeen ko- 6082: mahdollisuuksien mukaan yhdestä paikasta, rottamiseksi täysimääräisen kansaneläk- 6083: "yhdeltä luukulta", niin ettei hakijan tarvitse keen tasolle sekä 6084: tietää, mistä etuutta haetaan. Yhtenäistäminen momentille 33.18.60 lisäyksenä 6085: voitaisiin aloittaa nostamalla sairausvakuutus- 270 000 000 markkaa sairauspäivärahan 6086: lain vähimmäispäiväraha ja perhe-eläke täysi- sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan 6087: määräisen kansaneläkkeen tasolle. ylimääräisiin lisiin vähimmäisetuuksien 6088: Kustannuksia tästä aiheutuisi perhe-eläkkeen korottamiseksi täysimääräisen kansan- 6089: osalta noin 10 miljoonaa markkaa ja sairausva- eläkkeen tasolle. 6090: kuutuslain osalta noin 270 miljoonaa markkaa 6091: vuodessa. 6092: 6093: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 6094: 6095: Claes Andersson Pekka Leppänen Anna-Liisa Jokinen 6096: Arvo Kemppainen Asko Apukka Jarmo Wahlström 6097: Vappu Säilynoja 6098: 1988 vp. 1075 6099: 6100: Raha-asia-aloite n:o 1008 6101: 6102: 6103: 6104: 6105: Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta pakolaiskiintiön 6106: lisäämiseen 6107: 6108: 6109: Eduskunnalle 6110: 6111: Tulo- ja menoarvioesityksen mukaan Suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6112: meen otettaisiin vuosittain lisää 300 uutta pako- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 6113: laista. Ottaen huomioon maamme vaurauden 33.29.61/isäyksenä 10000000 markkaa 6114: tätä määrää voitaisiin mielestämme kasvattaa pakolaiskiintiön lisäämiseksi. 6115: ensi vuonna ja tulevina vuosina. 6116: Ehdotammekin, 6117: 6118: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 6119: 6120: Claes Andersson Pekka Leppänen Vappu Säilynoja 6121: Jukka Gustafsson Anna-Liisa Jokinen Elisabeth Rehn 6122: Jörn Donner Reino Paasilinna Sinikka Hurskainen-Leppänen 6123: Arvo Kemppainen Asko Apukka Jarmo Wahlström 6124: 1076 1988 vp. 6125: 6126: Raha-asia-aloite n:o 1009 6127: 6128: 6129: 6130: 6131: Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien terveys- 6132: keskusten käyttökustannuksiin henkilökuntavajauksen poista- 6133: miseksi 6134: 6135: Eduskunnalle 6136: Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen mu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6137: kaisesta (työajan lyhentämisestä) työajasta joh- nioittaen, 6138: tuva työvoiman vajaus jo edellisiltä vuosilta on 6139: suuri. Jo aikaisemmin hyväksytyt työajan ly- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6140: hentämiset ovat jääneet huomioon ottamatta. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 6141: Monien uusien velvoitteiden osalta hyväksytyt 33.78 30 lisäyksenä 3 000 000 markkaa 6142: kiintiöt on alimitoitettu. Tilanne on muodostu- työajan lyhentämisestä johtuvan henki- 6143: nut kestämättömäksi eri toimipisteissä, erityi- lökuntavajauksen poistamiseksi perus- 6144: sesti vuodeosastoilla. tettavien virkojen valtionosuuksiin. 6145: 6146: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 6147: 6148: Claes Andersson Vappu Säilynoja 6149: 1988 vp. 1077 6150: 6151: Raha-asia-aloite n:o 1010 6152: 6153: 6154: 6155: 6156: Andersson ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionosuuteen kun- 6157: nille kunnallisen erikoissairaanhoidon käyttömenoihin hen- 6158: kilökuntavajauksen poistamiseksi 6159: 6160: Eduskunnalle 6161: 6162: Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen mu- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6163: kaisesta (työajan lyhentämisestä) johtuva työ- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 6164: voiman vajaus jo edellisiltä vuosilta on suuri. 33.79.30 lisiiyksenii 3 000 000 markkaa 6165: Aiemmin suoritettuja työajan lyhennyksiä ei ole virkojen perustamiseen yleisestii työajan 6166: otettu huomioon. Lisäksi uusien velvoitteiden lyhentiimisestii johtuvan henkilökunta- 6167: osalta kiintiöt on alimitoitettu. Tilanne on muo- vajauksen poistamiseksi kunnallisissa 6168: dostunut kestämättömäksi eri toimipisteissä, erikoissairaaloissa. 6169: erityisesti vuodeosastoilla. 6170: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6171: nioittaen, 6172: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1988 6173: 6174: Claes Andersson Vappu Säilynoja 6175: 1078 1988 vp. 6176: 6177: Raha-asia-aloite n:o 1011 6178: 6179: 6180: 6181: 6182: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeen lääninvankilan 6183: rakentamiseen Kylmäkoskelie 6184: 6185: 6186: Eduskunnalle 6187: 6188: Eduskunta on vuonna 1979 tehnyt periaate- Hämeen lääninvankilan rakentamiskysymykses- 6189: päätöksen Hämeen lääninvankilan rakentami- sä ole toteutunut oikeudenmukaisella tavalla. 6190: sesta Kylmäkoskelle. Sen jälkeen Kylmäkosken Hämeen lääninvankilan rakentamishankkeen to- 6191: kunta ja valtio ovat tehneet kaupan tarvittavan teuttamisen siirtämistä eteenpäin työllisyyssyistä 6192: maa-alueen saamisesta lääninvankilan tarpei- ei voida enää pitää perusteltuna, kun ottaa huo- 6193: siin. Kylmäkosken kunta on tehnyt alueelle mioon lääninvankilan huonon kunnon. 6194: mm. kunnallistekniikan sekä rakentanut tarvit- Vuoden 1988 budjetissa tarkoitukseen on va- 6195: tavat tiet. Samanaikaisesti Kylmäkosken kunta rattu 1 milj. markkaa. Kylmäkosken kunnan 6196: on panostanut voimakkaasti asuntotuotantoon todella surkea työllisyystilanne Scanmetin kon- 6197: pitäen tavoitteena asuntojen saamista läänin- kurssin jälkeen edellyttää valtion omia toimia 6198: vankilan henkilökunnalle. tilanteen korjaamiseksi. Kylmäkosken kunta on 6199: Eduskunnan oikeusasiamieskin on käydes- määrätty erityistukialueeksi tämän vuoden lop- 6200: sään tarkastuskäynnillä Hämeen lääninvanki- puun asti. Hämeen lääninvankilahankkeen no- 6201: lassa kiinnittänyt huomiota lääninvankilan to- peuttaminen auttaisi kunnan huonoa työllisyys- 6202: della surkeaan kuntoon. Alkuperäisten suunni- tilannetta. Siksi hankkeen suunnittelu on hoi- 6203: telmien mukaan Hämeen lääninvankilan suun- dettava nopeasti, jotta rakentaminen alkaisi 6204: nittelu ja rakentaminen oli tarkoitus toteuttaa vuoden 1988 syksyllä. 6205: heti 1980-luvun alussa. Nyt kuitenkin lähinnä Edellä olevan perusteeella ehdotamme kun- 6206: työllisyyspoliittisista syistä tämän Hämeen lää- nioittaen, 6207: ninvankilahankkeen edelle ovat menneet mm. 6208: Pohjois-Karjalan Pyhäselkään rakennettava että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6209: vankilahanke sekä Tuusulan Jokelaan raken- 1989 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 6210: nettava vankilahanke. Rakentamistarpeiden ja 2 000 000 markkaa Hämeen lääninvan- 6211: työllisyysnäkökohtien yhteensovittaminen ei kilan rakentamiseen Kylmäkoskelle. 6212: 6213: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 6214: 6215: Sirkka-Liisa Anttila Ilkka Joenpalo Ritva Vastamäki 6216: 1988 vp. 1079 6217: 6218: Raha-asia-aloite n:o 1012 6219: 6220: 6221: 6222: 6223: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihimäen keskusvanki- 6224: lan vankien liikunta- ja tapaamistilojen rakentamiseen 6225: 6226: 6227: Eduskunnalle 6228: 6229: Riihimäen keskusvankilan vankien liikunta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6230: ja tapaamistilat ovat olleet pitkään suunnitteil- nioittaen, 6231: la. Hankkeen kustannusarvio on 3,4 milj. mk 6232: ja määrärahan tarve vuonna 1989 toiminnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6233: käynnistäiDiseksi olisi 2 milj. mk. Liikunta- ja 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 6234: tapaamistilat ollaan rakentamassa nyt lähes 25.50. 74 2 000 000 markkaa Riihimäen 6235: tyhjinä oleviin hengellisten toimintojen tiloihin. keskusvankilan vankien liikunta- ja ta- 6236: Hanke voidaan näin toteuttaa huomattavasti paamisti/ojen rakentamista varten. 6237: halvemmalla kuin uuden rakentamisella. 6238: 6239: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 6240: 6241: Sirkka-Liisa Anttila Arto Lapiolahti Iiro Viinanen 6242: 1080 1988 vp. 6243: 6244: Raha-asia-aloite n:o 1013 6245: 6246: 6247: 6248: 6249: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta läänien kehittämiseen 6250: 6251: 6252: 6253: Eduskunnalle 6254: 6255: Vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa läänien nein lääni, kun teollistuneisuutta mitataan teol- 6256: kehittämiseen on ainoastaan 80 milj. markkaa. lisuuden henkilökunnalla 1 000 asukasta kohti. 6257: Vuonna 1987 tilinpäätöksen mukaan on käytet- Samanaikaisesti työn tuottavuus Ualostusar- 6258: ty 113 milj. mk ko. tarkoitukseen. Vuodelle vo/työntekijä) on kasvanut Hämeen läänissä 6259: 1989 hallitus esittää 86 milj. mk. Vähennystään suunnilleen yhtä paljon kuin koko maassa. Kun 6260: hallitus perustelee sillä, että määrärahasta jalostusarvo on noussut koko maata hitaam- 6261: myönnetty pienyritystuki siirretään myönnettä- min, on seurauksena ollut keskimääräistä hei- 6262: väksi momentilla 32.51.49. Tälle momentille on kompi työpaikkakehitys. Edellä esitetyt talou- 6263: osoitettu lisäystä ainoastaan 10 milj. mk, mistä den kylmät luvut ja tosiasiat valtioneuvoston 6264: johtuen todellinen reaalivähennys elinkeinoelä- tulee ottaa huomioon myöntäessään määrära- 6265: män tukemiseen on 21 milj. mk. Perustelujen hoja läänin kehittämismäärärahasta. 6266: mukaan läänien kehittämismäärärahaa saavat Läänien kehittämismäärärahaan on saatava 6267: lääninhallitukset käyttää valtioneuvoston mää- eduskunnassa lisäys, jotta määrärahalla voi- 6268: räämin perustein läänin elinkeinotoiminnan tu- daan aktivoida ja saada uusia ideoita ja inno- 6269: kemiskokeiluun. vaatioita läänien alueella. Läänien kehittämis- 6270: Hämeen lääni on aikaisemminkin saanut määräraha tarjoaa oivan porkkanan näiden eri- 6271: maaseudun työpaikkatukikokeiluun valtion laisten ideoiden ja innovaatioiden etsimiseen ja 6272: budjetissa määrärahoja samoin kuin erityis- hyödyntämiseen. 6273: aluekuntien tukemiseen. Hämeen läänin suurin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6274: ongelma on jo pitkään ollut se, että läänimme nioittaen, 6275: alueen teollisuustyöpaikat ovat niillä toimi- 6276: alueilla, joilla on ollut jo pitempään huonot tu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6277: levaisuuden kehitysnäkymät. Valmistuneiden 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 6278: selvitysten mukaan teollisuuden henkilökunnan 26.98.43 (Läänien kehittäminen) lisäyk- 6279: määrän vähennys vuosina 1975-1984 sekä senä 14 000 000 markkaa käytettäväk- 6280: absoluuttisesti että henkilökunnan määrällä mi- si valtioneuvoston määräämien erityis- 6281: tattuna on ollut lääneistämme suurin juuri Hä- alueiden ja rakennemuutosvaikeuksissa 6282: meen läänissä, jopa Kymen lääniäkin suurempi. olevien paikkakuntien ongelmien lieven- 6283: Koko maata heikommasta kehityksestä huoli- tämiseksi. 6284: matta Hämeen lääni on edelleen maan teollistu- 6285: 6286: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 6287: 6288: Sirkka-Liisa Anttila Pirkko Ikonen 6289: Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi 6290: Annikki Koistinen 6291: 1988 vp. 1081 6292: 6293: Raha-asia-aloite n:o 1014 6294: 6295: 6296: 6297: 6298: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta pysyvän maanpuolustus- 6299: näyttelyn perustamiseen 6300: 6301: 6302: Eduskunnalle 6303: 6304: Hämeenlinnassa järjestettiin Puolustusvoi- sen mahdollisuuden. Linnan kasarmi Hämeen- 6305: main 70-vuotisjuhlan yhteydessä maanpuolus- linnan läheisyydessä sijaitsee varsin keskeisellä 6306: tusnäyttely Linnan kasarmilla. Näyttelymiljöö paikalla liikennettä ja turistivirtoja ajatellen. 6307: oli paras mahdollinen sekä historiallisesti että Hämeen vanha linna edustaa historiaa ja pysy- 6308: ympäristöltään. Hämeeniinnana on varuskun- vä näyttely edustaisi nykyisyyttä ja turvallista 6309: takaupunkina kunniakkaat perinteet, ja näytte- tulevaisuutta. 6310: lyn sijoittuminen vanhan linnan kupeella ole- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6311: valle kasarmialueelle antoi sille myöskin histo- nioittaen, 6312: riallisen taustan. Linnan kasarmin tulevaisuutta 6313: mietittäessä on noussut esiin ajatus sen sopivuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6314: desta puolustusvoimain toiminnan esittelypai- 1989 tulo- ja menoarvioon 500000 6315: kaksi ns. pysyvän näyttelyn muodossa. Suomi markkaa pysyvän maapuolustusnäytte- 6316: tarvitsee pysyvän maanpuolustusta esittelevän lyn perustamiseen Linnan kasarmille 6317: valtakunnallisen näyttelyn ja Hämeenlinnan Hämeenlinnaan. 6318: Linnan kasarmi tarjoaa alueena siihen oivalli- 6319: 6320: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 6321: 6322: Sirkka-Liisa Anttila Sirpa Pietikäinen 6323: Arto Lapiolahti Iiro Viinanen 6324: Ritva Vastamäki 6325: 1082 1988 vp. 6326: 6327: Raha-asia-aloite n:o 1015 6328: 6329: 6330: 6331: 6332: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Viialan keskustan koulun 6333: rakennushankkeeseen 6334: 6335: 6336: Eduskunnalle 6337: 6338: Viialan kunnan merkittävin investointihanke osuutta. Viialan kunnan olisi saatava rakennus- 6339: lähivuosina on keskustan koulun saneeraus ja aikainen valtionosuus hankkeen toteuttami- 6340: lisärakennus, jonka kustannusarvio on 9,3 milj. seen, muuten kunta ei kykene hanketta toteut- 6341: mk. Ensimmäisenä toteutetaan liikuntapaikka- tamaan, koska se on sille taloudellisesti ylivoi- 6342: suunnitelmassa oleva liikuntasali, jonka kus- mainen. Kouluhanke ei ole kuitenkaan edennyt 6343: tannusarvio on 3 milj. mk ja valtionosuus 1,26 alkuperäisen aikataulun mukaisesti, vaan hank- 6344: milj. mk. Toisena vaiheena vuosina 1989-1990 keen rahoittamiseen on nyt varauduttava. 6345: toteutetaan koulun saneeraus, jonka kustan- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 6346: nusarvio on 6,3 milj. mk ja valtionosuus 2,5 taen, 6347: milj. mk. Liikuntasalin valtionosuus tulee veik- 6348: kausvoittovaroista ja se tulee rakennusaikana. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6349: Vuosina 1989-1990 toteutettava koulun sanee- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 6350: raus tulisi pääsääntöjen mukaan jälkirahoittei- 29.46.34 (Valtionosuus peruskoulujen 6351: sena. Opetusministeriö määrittää kuitenkin pe- ja lukioiden perustamiskustannuksiin) 6352: rusteet, joilla 3.-10. kantokykyluokan kunnil- 3 000 000 markkaa keskustan koulun 6353: le voidaan myöntää rakennusaikaista valtion- peruskorjaukseen Viialassa. 6354: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 6355: 6356: Sirkka-Liisa Anttila 6357: 1988 vp. 1083 6358: 6359: Raha-asia-aloite n:o 1016 6360: 6361: 6362: 6363: 6364: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustialan maatalous- 6365: oppilaitoksen vanhan opistorakennuksen peruskorjaukseen 6366: 6367: 6368: Eduskunnalle 6369: 6370: Mustialan vanhan opistorakennuken perus- ruskorjaushankkeen yhdistetty perustamis- ja 6371: korjaus on mukana ammattikasvatushallituk- esisuunnitelma on valmistunut ammattikasva- 6372: sen investointiohjelmassa. Alustavana korjaus- tushallituksessa. Perustamis- ja esisuunnitel- 6373: töiden aikaruisajankohtana on pidetty vuotta masta pyydetään rakennushallituksen lausunto, 6374: 1989. Toivomme, ettei aikaruisajankohta tuosta jonka jälkeen se lähetetään opetusministeriön 6375: enää lykkääntyisi, kun sitä on jo viime vuosien vahvistettavaksi. Hankkeen yhdistetty perus- 6376: aikana vuosi vuodelta valitettavasti lykätty. tamis- ja esisuunnitelma saadaan kuluvan ke- 6377: Mustialan maatalousoppilaitos ja koko maam- vään aikana vahvistetuksi, ja kustannusarvioi- 6378: me maatalousopetus täyttää vuonna 1990 kun- taan 3 miljoonan markan suuruinen peruskor- 6379: niakkaat 150 vuotta. Mustialassa pidetään tuol- jaushanke valmistuu vuoden 1988 kuluessa. 6380: loin valtakunnallisesti merkittävät juhlat. Van- Hallituksen budjettiesityksessä vuodelle 1989 6381: ha opistorakennus on tärkeä Mustialan ulkoi- ei ole kuitenkaan otettu määrärahaa Mustialan 6382: nen symboli, joten olisi tärkeätä, että se tuol- vanhan opistorakennuksen peruskorjaukseen, 6383: loin olisi edustavassa kunnossa. Opistoraken- mikä olisi ollut välttämätöntä. Näinkö vähän 6384: nusta käytetään opetukseen täysitehoisesti, ja edellisen hallituksen sitoumukset sitovat uuden 6385: sen kunto kaipaa todella tällä hetkellä perus- hallituksen toimintaa? 6386: korjausta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6387: Opetusministeri Pirjo Ala-Kapee on esittänyt nioittaen, 6388: vastauksessaan suulliseen kysymykseen Mustia- 6389: lan maatalousoppilaitoksen vanhan opistora- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6390: kennuksen peruskorjaamisesta 12.2.1987 seu- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 6391: raavaa: Mustialan maatalousoppilaitoksen van- 29.60. 74 3 000 000 markkaa Mustialan 6392: ha opistorakennus kuuluu rakennushallituksen maatalousoppilaitoksen vanhan opisto- 6393: alaisen piirirakennustoimiston korjaushuol- rakennuksen peruskorjausta varten. 6394: toon. Puheena olevan opistorakennuksen pe- 6395: 6396: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 6397: 6398: Sirkka-Liisa Anttila Ilkka Joenpalo Ritva Vastamäki 6399: 1084 1988 vp. 6400: 6401: Raha-asia-aloite n:o 1017 6402: 6403: 6404: 6405: 6406: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta palloiluhallin ja uimahal- 6407: lin rakentamiseen Forssassa 6408: 6409: 6410: Eduskunnalle 6411: 6412: Forssan kaupunki on investoinut merkittä- 393 030 000 markan määräraha, johon Forssan 6413: västi liikuntapaikkojen kuntoon saattamiseksi. liikuntakiinteistöt hakevat valtionosuutta. 6414: Jäähalli valmistuu tänä syksynä ja kansainväli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6415: set mitat täyttävän palloiluhallin ja uimahallin nioittaen, 6416: rakentaminen käynnistyy ensi vuonna. Nämä 6417: hankkeet rasittavat Forssan kaupungin taloutta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6418: ja vaikka ne toteutetaankin kiinteistöyhtiön 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 6419: toimesta, joutuu kaupunki viime kädessä vas- 29.91.50 5 000 000 markkaa Forssan 6420: taamaan veloista ja koroista ym. kuluista. Lii- uimahallin ja kansainväliset mitat täyt- 6421: kuntapaikkojen rakentamiseen, hankkimiseen tävän palloi/uha/lin rakentamiseen Fors- 6422: tai varustamiseen on osoitettu budjetissa saan. 6423: 6424: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 6425: 6426: Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki 6427: 1988 vp. 1085 6428: 6429: Raha-asia-aloite n:o 1018 6430: 6431: 6432: 6433: 6434: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Forssan ratsastajat ry:lle 6435: tallirakennuksen rakentamiseen 6436: 6437: 6438: Eduskunnalle 6439: 6440: Arpajaislain mukaisesti veikkauksen ja raha- kuntoinen, että on välttämätöntä saada uusi tal- 6441: arpajaisten voittovaroja käytetään mm. urhei- li ratsuhevosille. Ottaen huomioon Forssan rat- 6442: lun ja liikuntakasvatustyön tukemiseen. Mo- sastajien suuren lukumäärän ja heidän innos- 6443: mentin määräraha käytetään liikuntalakiin ja tuksensa harrastukseensa tulee valtion olla tu- 6444: urheiluopistojen valtionavusta annettuun lakiin kemassa tätä hanketta liikuntalain perusteiden 6445: perustuvia valtionosuuksia, -avustuksia ja hal- mukaisesti. 6446: pakorkoisia lainoja sekä muita urheilun ja lii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6447: kuntakasvatustyön tukemiseksi myönnettäviä nioittaen, 6448: valtion avustuksia ja apurahoja varten. Forssan 6449: ratsastajat ry. ylläpitää Forssan Kaukijärvellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6450: käytöstä poistetussa vanhassa navetassa ratsas- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 6451: tustallia, joka toimii pääosin innokkaiden rat- 29.91.50 500 000 markkaa käytettäväk- 6452: sastajien hoitamana ja ylläpitämänä. Käytöstä si Forssan ratsastajat ry:n tallihankkeen 6453: poistettu navetta on kuitenkin niin huono- toteuttamiseen. 6454: 6455: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 6456: 6457: Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki 6458: 1086 1988 vp. 6459: 6460: Raha-asia-aloite n:o 1019 6461: 6462: 6463: 6464: 6465: Anttila: Määrärahan osoittamisesta nuorisotilojen perustamis- 6466: kustannuksiin 6467: 6468: 6469: Eduskunnalle 6470: 6471: Nuorisotilojen hankkimiseen ja rakentami- Hämeen läänin nuorisolautakunta on myöntä- 6472: seen ei ole lakisääteistä velvollisuutta, vaan ky- nyt valtionosuutta, joka jakautuu kahdelle eri 6473: seessä on kuntatasolla vapaaehtoinen toiminta, vuodelle. 6474: jota valtionhallinnossa harkinnanvaraisesti tue- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 6475: taan. Hallitus esittää budjetissaan vuodelle taen, 6476: 1989 valtionavustuksina kuntien nuorisotilojen 6477: perustamiskustannuksiin 3 milj. mk. Vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6478: 1988 määräraha oli 4,0 milj. mk. Tämä määrä- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 6479: raha on aivan liian pieni todelliseen tarpeeseen 29.91.51 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 6480: nähden. Hämeen läänissä määrärahojen niuk- käytettäväksi valtionavustuksina kun- 6481: kuus on ollut tosiasia jo useana vuonna. Some- tien nuorisotilojen perustamiskustan- 6482: ron kunta on rakentamassa nuorisotilaa, johon nuksiin. 6483: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 6484: 6485: Sirkka-Liisa Anttila 6486: 1988 vp. 1087 6487: 6488: Raha-asia-aloite n:o 1020 6489: 6490: 6491: 6492: 6493: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten viljelijöiden tu- 6494: kemiseen 6495: 6496: 6497: Eduskunnalle 6498: 6499: Hallitus esittää ensi vuodelle nuorten viljeli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6500: jöiden tukemiseen ainoastaan 105 milj. mk. Tä- nioittaen, 6501: näkin vuonna ko. rahat ovat 135 milj. mk. Vuo- 6502: sittain nuoret viljelijät ovat joutuneet odotta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6503: maan yli puoli vuotta starttirahaansa siitä syys- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 6504: tä, että rahat loppuvat jo ennen heinäkuun lop- 30.33.40 lisäyksenä 55 000 000 markkaa 6505: pua. Loppuvuoden hakemukset ovat pääsään- nuorten viljelijöiden tukemiseen. 6506: töisesti saaneet rahoituksen vasta seuraavana 6507: vuonna. 6508: 6509: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 6510: 6511: Sirkka-Liisa Anttila Einari Nieminen Ritva Vastamäki 6512: 1088 1988 vp. 6513: 6514: Raha-asia-aloite n:o 1021 6515: 6516: 6517: 6518: 6519: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun pienimuotoi- 6520: sen yritystoiminnan tukemiseen 6521: 6522: 6523: Eduskunnalle 6524: 6525: Hallitus esittää maaseudun pienimuotoisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6526: elinkeinotoiminnan tukemiseen avustuksena nioittaen, 6527: 100 milj. mk. Rahoitustarve on kuitenkin vä- 6528: hintään 200 milj. mk, kun ottaa huomioon tä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6529: män vuoden tilanteen jätettyjen hakemusten 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 6530: mukaan. Vain noin puoleen hyväksymiskelpoi- 30.33.44 lisäyksenä JOO 000 000 mark- 6531: sista hakemuksista on voitu myöntää avus- kaa maaseudun pienimuotoisen elinkei- 6532: tusta. Tämänkin vuoden rahoitustarve olisi jo notoiminnan edistämiseen. 6533: 50 000 000 mk myönnettyä suurempi. 6534: 6535: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 6536: 6537: Sirkka-Liisa Anttila Einari Nieminen Ritva Vastamäki 6538: 1988 vp. 1089 6539: 6540: Raha-asia-aloite n:o 1022 6541: 6542: 6543: 6544: 6545: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta siirtona maatilatalouden 6546: kehittämisrahastoon 6547: 6548: 6549: Eduskunnalle 6550: 6551: Hallitus esittää siirtona maatilatalouden ke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6552: hittämisrahastoon 300 miljoonaa markkaa, ja nioittaen, 6553: palautukset huomioon ottaen rahoitusta olisi 6554: käytettävissä 925 milj. mk. Siirto kehittämisra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6555: hastoon on aivan liian pieni ottaen huomioon 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 6556: maatalouden rakenteen kehitystarpeet. Välttä- 30.33.60 lisäyksenä 200000000 mark- 6557: mättä tarvitaan siirtona 500 milj. mk kehittä- kaa siirtona maatilatalouden kehittämis- 6558: misrahastoon. Se turvaisi rahastolle 1 600 milj. rahastoon. 6559: mk:n käyttövarat. 6560: 6561: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 6562: 6563: Sirkka-Liisa Anttila Einari Nieminen Ritva Vastamäki 6564: 6565: 6566: 6567: 6568: 69 280129N 6569: 1090 1988 vp. 6570: 6571: Raha-asia-aloite n:o 1023 6572: 6573: 6574: 6575: 6576: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta pellavan viljelyalan lisää- 6577: miseen, kotimaisten pellavalajikkeiden kehittämiseen ja pella- 6578: van jalostamiseen 6579: 6580: Eduskunnalle 6581: 6582: Penavanviljelystä haaveillaan uutta rohtoa patentoitu uusi pellavan entsyymiliuotusmene- 6583: ylituotannon rassaamalle maataloudelle. Pella- telmä, joka korvaa hankalan allasliuotuksen. 6584: vanviljelytutkimukset Suomessa ovat kuitenkin Viljelijät valittavat myöskin, että Suomesta 6585: vähäisiä eikä jatkojalostusta ole selvitetty juuri puuttuu pellavankäsittelylaitos, joka pystyisi 6586: lainkaan. Viljelyn aloittaminen on helppoa, jalostamaan tuhansien hehtaarien tuotannon. 6587: mutta sadonkorjuun jälkeen alkavat varsinaiset Samoin korjuukoneet ovat vielä sangen kehitty- 6588: ongelmat. Suomen Pellava ry. pyrkii maassam- mättömiä. 6589: me pellavan omavaraisuuteen, mikä edellyttäisi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6590: viljelyalan kasvattamista nykyisestä 150 hehtaa- nioittaen, 6591: rista noin 8 000 hehtaariin. Vuonna 1986 pella- 6592: vaa tuotiin maahamme 27 milj. markan arvosta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6593: Kotimaisten pellavalajikkeiden kehittäminen 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 6594: on kuitenkin kesken, ja siemenien tuonti ulko- markkaa pellavan viljelyalan lisäämi- 6595: mailta on kallista verrattuna viljan siemeniin. seen, kotimaisten pellavalajikkeiden ke- 6596: Myös jalostus on pysynyt Suomessa perinteise- hittämiseen ja pellavan jatkojalostuksen 6597: nä ja työvaltaisena. Esimerkiksi Tanskassa on turvaamiseen. 6598: 6599: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 6600: 6601: Sirkka-Liisa Anttila Pirkko Ikonen Sakari Knuuttila 6602: Toimi Kankaanniemi Annikki Koistinen Juhani Alaranta 6603: 1988 vp. 1091 6604: 6605: Raha-asia-aloite n:o 1024 6606: 6607: 6608: 6609: 6610: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Päijänteen tulvahaittojen sel- 6611: vittämiseen 6612: 6613: 6614: Eduskunnalle 6615: 6616: Päijänteen sääännöstelyhaitoista on käyty tuta edes puhumaan ja keskustelemaan. Vuosi 6617: kymmeniä vuosia keskustelua. Säännöstelyn on vaadittu puolueetonta selvitystä, mutta tur- 6618: käytännön toteutus ei tyydytä Päijänteen ranto- haan. 6619: jen asukkaita, kalastajia eikä maanviljelijöitä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 6620: Säännöstelypäätös ei sisällä määräyksiä kiin- taen, 6621: teistä ala- ja ylävesikorkeuksista ja on siten ny- 6622: kyisen vesilainsäädännön vastainen. Päijät-Hä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6623: meen kannalta tilanteen tekee kiusalliseksi 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 6624: myöskin se, että säännöstelylain haltija, vesi- ja markkaa Päijänteen tulvahaittojen no- 6625: ympäristöhallitus, ei myönnä haittoja aiheutu- peaan selvittämiseen sekä tulvahaittojen 6626: van. Tulvavahinkoihin voidaan poikkeusoloissa poistamiseksi tarvittaviin toimenpitei- 6627: saada korvauksia, mutta kalataloudellisista va- siin. 6628: hingoista tai muista ympäristöhaitoista ei suos- 6629: 6630: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 6631: 6632: Sirkka-Liisa Anttila 6633: 1092 1988 vp. 6634: 6635: Raha-asia-aloite n:o 1025 6636: 6637: 6638: 6639: 6640: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Hauhon reitin rantapenger- 6641: rysten aloittamiseksi 6642: 6643: 6644: Eduskunnalle 6645: 6646: Hauhon reitin rantapengerrykset koskettavat suunnitelmista on tarkoitus yksi aloittaa jo 6647: 10-20 erilllistä pengerrysaluetta lähinnä Hau- vuonna 1989, minkä jälkeen voitaisiin toteuttaa 6648: hon ja Tuuloksen kunnissa. Hankkeiden tarkoi- kahdesta kolmeen hanketta vuosittain. Työn 6649: tuksena on suojata pysyvässä maatalouskäytös- aloittamiseen tarvittaisiinkin vuonna 1989 6650: sä olevat alavat rantamaat Hauhon reitin haital- 300000 mk. 6651: lisilta tulvilta. Hauhon reitin kunnat ovat pitä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 6652: neet tärkeänä, että vesiviranomaiset ryhtyisivät taen, 6653: kiireellisesti toimenpiteisiin tulvahaittojen pois- 6654: tamiseksi nopeasti toteutettavissa olevien ranta- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6655: pengerrysten avulla. Alustavan arvion mukaan 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 6656: rantapengerrysten kokonaiskustannusarvio oli- 30.40. 77 300 000 markkaa Hauhon rei- 6657: si n. 3 000 000 mk. Toimeenpano on ajateltu tin rantapengerrystöiden aloittamiseen. 6658: ajoittuvaksi 5-10 vuodelle. Ensimmäisistä 6659: 6660: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 6661: 6662: Sirkka-Liisa Anttila 6663: 1988 vp. 1093 6664: 6665: Raha-asia-aloite n:o 1026 6666: 6667: 6668: 6669: 6670: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Matkun ja Kojon alueen 6671: vesihuoltohankkeeseen Forssassa 6672: 6673: 6674: Eduskunnalle 6675: 6676: Forssan kaupungissa Matkun ja Kojon alueel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6677: la on pohjavesi erittäin ruosteista ja siten ta- nioittaen, 6678: lousvedeksi lähes kelpaamatonta. Vesi on jokai- 6679: selle välttämätön kulutushyödyke. Matkun ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6680: Kojon alueen asukkaat ovat vuosia odottaneet 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 6681: kunnollista vettä. Vesijohdon vetäminen Fors- 30.40. 77 1 500 000 markkaa Matkun ja 6682: san keskustaajamasta Matkuun ja Kojolie on Kojon alueen vesihuoltohankkeeseen 6683: järkevin vaihtoehto toteuttaa Pohjois-Forssan Forssassa. 6684: asukkaille kunnollisen veden saanti. 6685: Vedenhankintasuunnitelmat ovat valmistu- 6686: massa ja hankkeeseen haetaan valtiontukea. 6687: 6688: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 6689: 6690: Sirkka-Liisa Anttila Ilkka Joenpalo Ritva Vastamäki 6691: 1094 1988 vp. 6692: 6693: Raha-asia-aloite n:o 1027 6694: 6695: 6696: 6697: Anttila ym.: Määrärahojen osoittamisesta maitotalouden tutki- 6698: mustoiminnan kehittämiseen 6699: 6700: 6701: Eduskunnalle 6702: 6703: Jokioisilla toimiva Valtion maitotalouden tutkija, yksi laboratoriomestari ja yksi labo- 6704: tutkimuslaitos on laatinut suunnitelman toimin- rantti. Edelleen maidon ja maitovalmisteiden 6705: tansa laajentamisesta ja kehittämisestä. Tarkoi- tuotekehittelytoiminnan aloittamista varten tar- 6706: tuksena on laajentaa laitoksen toiminta-aluetta vitaan yksi tutkija, yksi mestari ja yksi labo- 6707: kattamaan rajoitetusti myös kananmuniin ja li- rantti. Samoin kananmunien ja kananmunaval- 6708: haan liittyvän teknologisen tutkimuksen tuote- misteiden tutkimus- ja tuotekehittelytoimintaan 6709: kehittely. Edelleen eri maitovalmisteisiin koh- tarvitaan yksi tutkija, yksi elintarviketeknikko 6710: distuvan perus- ja sovelletun tutkimuksen lisäk- ja yksi laborantti. 6711: si laitoksessa pitäisi suorittaa myös tuotekehit- Lihan ja lihavalmisteiden tutkimus- ja tuote- 6712: telyä palvelevaa teknologista tutkimustoimin- kehittelytoiminnan ensisijainen tarkoitus olisi 6713: taa, jonka tarkoituksena olisi pyrkiä löytämään laajentaa laitoksen toimialaa siten, että laitok- 6714: maidolle ja sen eri ainesosille uusia käyttömuo- sen tuotekehittelytoiminnassa voitaisiin tehok- 6715: toja sekä kehittää uusia maitovalmisteita. Esite- kaasti hyödyntää eri animaalisten peruselintar- 6716: tyn kaltaisen tuotekehittelytoiminnan tulisi pal- vikkeiden yhdistämismahdollisuuksia elintar- 6717: vella paitsi meijeriteollisuutta myös muuta elin- vikkeissa. Lihaan ja lihavalmisteisiin kohdistu- 6718: tarviketeollisuutta samoin kuin elintarviketeol- van tutkimus- ja tuotekehittelytoiminnan aloit- 6719: lisuuden koneita valmistavaa metalliteollisuut- taminen edellyttää, että suunnittelukaudella pe- 6720: ta. Silloin kun kysymyksessä olisi teollisuuden rustettaisiin tutkijaryhmä, jonka kokoonpano 6721: toimeksianto, tuotekehittelytoiminta olisi mak- olisi yksi tutkija, yksi elintarviketeknikko ja 6722: sullista palvelutoimintaa. yksi laborantti. 6723: Valtion maitotalouden tutkimuslaitoksessa Kokonaisuudessaan edellä esitetyn toiminnan 6724: on viisi akateemista tutkijaa, joiden päävastuu- laajentamiskustannukset olisivat vuositasolla n. 6725: alueet ovat voi-, maitorasva-, juusto- ja val- 2 000 000 mk, josta palkkauksia 920 000 mk, 6726: kuaistutkimukset, maidon laatuun liittyvät tut- tarvikekustannuksia 500 000 mk ja laitekustan- 6727: kimukset sekä ravitsemustutkimukset. Laitok- nuksia 500 000 mk. Hallitus suunnittelee budje- 6728: sen toimialue on tällä hetkellä huomattavasti tin perustelujen mukaan tutkimuslaitoksen siir- 6729: suppeampi kuin mitä laitoksesta annettu laki tämistä MTTK:n alaisuuteen. Se ei lisää resurs- 6730: edellyttää. seja vaan byrokratiaa. 6731: Sellaiset tutkimuskohteet kuin maitojauhe, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6732: jäätelö, maitosokeri, hapanmaitovalmisteet ja nioittaen, 6733: erikoistuotteet sekä maidon ainesosien käyttö 6734: muissa elintarvikkeissa ovat jääneet lähes täy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6735: dellisesti tutkimustoiminnan ulkopuolelle re- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 6736: surssien puutteessa. Laitoksen toiminnan pitä- 30. 70.01 lisäyksenä 920 000 markkaa, 6737: minen nykyaikaisella tasolla edellyttää, että tut- momentille 30. 70.29 lisäyksenä 500 000 6738: kimustoimintaa kehitetään parantamalla tutki- markkaa sekä momentille 30. 70. 70 li- 6739: muksen suorittamismahdollisuuksia. Tämä tar- säyksenä 500 000 markkaa Valtion mai- 6740: koittaa ensisijaisesti, että tutkimushenkilöstön totalouden tutkimuslaitoksen toiminnan 6741: määrää lisätään. Siksi tarvitaan maitovalmistei- kehittämiseksi laadittujen suunnitelmien 6742: den perus- ja sovellettuun tutkimukseen yksi toteuttamista varten. 6743: 6744: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 6745: 6746: Sirkka-Liisa Anttila Ilkka Joenpalo Ritva Vastamäki 6747: 1988 vp. 1095 6748: 6749: Raha-asia-aloite n:o 1028 6750: 6751: 6752: 6753: 6754: Anttila ym.: Määrärahojen osoittamisesta Maatalouden tutki- 6755: muskeskukselle hevossairaalan toiminnan käynnistämiseksi 6756: tarvittavien virkojen perustamiseen 6757: 6758: Eduskunnalle 6759: 6760: Valtion hevosjalostuslaitos on esittänyt maa- on tarkoitus toimia päivystysperiaatteella, jotta 6761: tilahallitukselle tarkennuksia hevosjalostuslai- siitä olisi kaikki mahdollinen hyöty laitokselle 6762: toksen tulo- ja menoarvioon. Hevosjalostuslai- sekä yksityisille hevosenkasvattajille. Edelleen 6763: toksen tallien uudisrakennus- ja peruskorjaus- hevossairaalan käyttömenoihin tulee varata lää- 6764: töiden toisen rakennusvaiheen tuli valmistua ke- ym. tarvikkeisiin ensi vuonna 200 000 mark- 6765: nykyisten urakka-aikataulujen mukaan jo 30.6. kaa. Samoin rakennusprojektin valmistuttua 6766: 1988 mennessä. Ensimmäisen rakennusvaiheen tarvitaan 60 000 markan määräraha uusien ra- 6767: töiden oli määrä valmistua lopullisesti kuluneen kennusalueiden nurmetukseen ja taimimate- 6768: kesän aikana. Rakennusprojektin viivästymisen riaalin hankintaan. 6769: johdosta ajateltiin toisen vaiheen valmistuvan Valtion hevosjalostuslaitos on talousarvio- 6770: vasta vuonna 1989, mutta toisen vaiheen ura- ehdotuksessaan esittänyt myös uusien tilojen 6771: koitsijan aloitettua työt on ilmennyt, että aika- käynnistymistä varten tallimestarin toimen, val- 6772: taulu on arvioitua nopeampi. Tämän vuoksi mentaja-tallimestarin toimen, tutkimusagrolo- 6773: joudutaan Valtion hevosjalostuslaitoksen vuo- gin ja tutkimusmestarin sekä siivoojan ja labo- 6774: den 1989 tulo- ja menoarvioesitystä muutta- ratoriomestarin ja amanuenssin toimien perus- 6775: maan, jotta uuden hevossairaalan valmistumi- tamista. Hallituksen budjettiesityksessä laitos 6776: sen jälkeen tämä hevossairaala saadaan myös saa ainoastaan kengitysseppä-tallimestarin ano- 6777: käyttöön. Ensimmäisenä tarvitaan lisähenkilö- mistaan kahdeksasta uudesta virasta. 6778: kuntaa seuraavasti: lämpökeskuksen päivystyk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6779: sien varallaolon järjestämiseksi tarvitaan työso- nioittaen, 6780: pimussuhteinen laitosmiehen toimi, jonka palk- 6781: kakustannus on 65 000 markkaa, hevossairaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6782: lan toiminnan käynnistämiseksi tarvitaan eri- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 6783: koiseläinlääkärin virka (A 25 palkkaluokka) ja 30.70.01 lisäyksenä 350 000 markkaa 6784: kaksi eläintenhoitajaa (A 9 palkkaluokka). He- Maatalouden tutkimuskeskukselle käy- 6785: vossairaala antaa hevosille erikoissairaanhoi- tettäväksi Valtion hevosjalostuslaitok- 6786: toa, tekee sairauksia ehkäisevää ja hevossai- sen uuden hevossairaalan ja uusien talli- 6787: rauksiin ja hevosten käyttöön ja kasvatukseen tilojen käyttöönoton edellyttämien seu- 6788: liittyvää eläinlääketieteellistä tutkimusta sekä raavien uusien virkojen perustamiseen: 6789: toimii eläinlääketieteen opiskelijoiden erikois- kaksi eläintenhoitajaa, laitosmiehen toi- 6790: tumispaikkana. Laitoksen omien hevosten li- mi, valmentaja-tallimestarin toimi, tut- 6791: säksi ovat palvelut vieraiden käytettävissä, jo- kimusmestari, siivooja, laboratoriomes- 6792: ten toiminnasta kertyy myös tuloja. Sairaalan tari ja amanuenssi. 6793: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 6794: 6795: Sirkka-Liisa Anttila Ilkka Joenpalo Ritva Vastamäki 6796: 1096 1988 vp. 6797: 6798: Raha-asia-aloite n:o 1029 6799: 6800: 6801: 6802: 6803: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Maatalouden tutkimus- 6804: keskukselle eräiden peruskorjaustöiden suorittamiseksi 6805: 6806: 6807: Eduskunnalle 6808: 6809: Maatalouden tutkimuskeskus on esittänyt hunsekoittamon pölynpoistojärjestelmä on pi- 6810: tulo- ja menoarvioehdotuksessaan piha-alueiden kaisesti uusittava. 6811: asfaltointiin 100 000 mk ja vanhojen ns. Haka- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6812: lan kasvihuoneiden peruskorjaukseen 500 000 nioittaen, 6813: mk sekä rehusekoittamon pölynpoistojärjestel- 6814: män uusimiseen 150 000 mk. Hallituksen bud- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6815: jettivalmisteluissa erityisesti valtiovarainminis- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 6816: teriön käsittelyssä on kuitenkin nämä Maata- 30. 70. 74 750 000 markkaa Maatalou- 6817: louden tutkimuskeskuksen perustellut esitykset den tutkimuskeskukselle käytettäväksi 6818: vedetty punakynällä yli. Kasvipuolen bioteknii- piha-alueiden asfaltointiin, vanhojen ns. 6819: kan tutkimuksen laajentamiseksi on ehdotto- Hakalan kasvihuoneiden peruskorjauk- 6820: man välttämätöntä vanhojen kasvihuoneiden seen sekä rehunsekoittamon pölynpois- 6821: peruskorjaus. Samoin terveydellisistä syistä re- tojärjestelmän uusimiseen. 6822: 6823: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 6824: 6825: Sirkka-Liisa Anttila Ilkka Joenpalo Ritva Vastamäki 6826: 1988 vp. 1097 6827: 6828: Raha-asia-aloite n:o 1030 6829: 6830: 6831: 6832: 6833: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Evon metsämuseon pe- 6834: rustamiseen Evolle 6835: 6836: Eduskunnalle 6837: 6838: 6839: Maa- ja metsätalousministeriön asettama valtion laitosten sijoittamiseen alueelleen kym- 6840: työryhmä on 31.10.1986 ehdottanut valtakun- meniä miljoonia markkoja. 6841: nallisen metsämuseon perustamista Suomeen. Siksi valtion erilaisten laitosten ja toiminto- 6842: Edelleen työryhmä on pitänyt yhtenä soveliaim- jen sijoittamista valmisteltaessa ensisijaisena ta- 6843: pana sijoituspaikkana Evon metsäoppilaitoksen voitteena on pidettävä kyseisen kunnan ja 6844: lähimaastoa Lammin kunnassa. Asia on valmis- alueen soveltumista mahdollisen laitoksen si- 6845: teltavana edelleenkin toimikunnassa, jossa ovat joittamiselle, samoin kuin laitoksen tuomia 6846: mukana keskeiset metsäalan tahot ja järjestöt. aluepoliittisia hyötynäkökohtia. Huutokauppa- 6847: Yli 10 eri paikkakuntaa tavoittelee metsämuseo- mentaliteettia valtion laitosten sijoittamisessa ei 6848: ta omalle alueelleen. Tässä tavoittelussa ja kun- voida pitää oikeana ja terveenä. 6849: tien välisessä kilpailussa ollaan menossa jo täy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6850: sin sairaalle ja kestämättömälle tielle. Kunnat nioittaen, 6851: ovat tarjoamassa perustettavalle metsämuseolle 6852: mitä erilaisimpia etuja, joiden arvot mitataan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6853: jopa kymmenissä miljoonissa markoissa. Huu- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 0000 6854: tokauppa valtion laitosten sijoittamisesta kun- markkaa valtakunnallisen metsämuseon 6855: tien kesken ei ole terve periaate. Tällöin paikka- perustamissuunnitelmien laatimiseen ja 6856: kunnan soveltuvuus monasti jää toissijaiseksi ja museon perustamiseen Lammin kunnan 6857: vain rikkaat ja vauraat kunnat voivat panostaa Evon metsäoppilaitoksen lähimaastoon. 6858: 6859: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 6860: 6861: Sirkka-Liisa Anttila Iiro Viinanen 6862: 1098 1988 vp. 6863: 6864: Raha-asia-aloite n:o 1031 6865: 6866: 6867: 6868: 6869: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Lounais-Hämeen tie- 6870: hankkeisiin 6871: 6872: 6873: Eduskunnalle 6874: 6875: Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin toimenpide- Hämeenojan yksityistien vaikutusalueella 6876: ohjelmassa on vuosille 1990-1992 merkittynä asuu vakituisesti 80-90 asukasta. He hakevat 6877: hanke Jokioisten-Forssan maantien n:o 280 ra- palvelunsa lähinnä olevasta Pitkäjärven kyläs- 6878: kentamiseksi. Hankkeen kustannusarvio on 37,9 tä. Paikallistien Åvik-Kerkola silta on joudut- 6879: milj. markkaa. Hankkeen suunnittelu on loppu- tu asettamaan painorajoitusten alaiseksi, mistä 6880: suoralla, ja siksi vuoden 1989 tulo- ja menoar- kyläläiset eivät suinkaan ole tyytyväisiä. Åvikin 6881: vioon tarvitaan hankkeen aloitusmääräraha. silta tulee kiireesti voida rakentaa ja Åvikin- 6882: Maantie välillä Saviniemi-Perähuhta on Kerkolan tie päällystää. 6883: huonokuntoinen ja kapea, mutta hyvin vilk- Maantie Oinasjärveltä Terttilään on erittäin 6884: kaasti liikennöity. Urjalan kunnan, samoin mutkainen, mutta vilkkaasti liikennöity. Tien 6885: kuin Forssan kaupungin Koijärven alueella ole- peruskorjaaminen oikaisuineen vaatii tiesuun- 6886: vien asukkaiden liikenneyhteydet läänin pää- nitelman. Samoin valtatieltä n:o 2 Somernie- 6887: kaupunkiin Hämeenlinnaan paranevat huomat- melle kulkeva paikallistie on 8 km:n osalta vielä 6888: tavasti maantien Saviniemi-Perähuhta perus- päällystämättä. Tämä väli tulisi päällystää mah- 6889: korjaamisen myötä. Erittäin vaikeasti liikennöi- dollisimman pian. 6890: tävä kohta tällä hetkellä kyseisellä maantiellä Maantie Matkusta Humppilaan on vilkkaasti 6891: on Teuron kylän kohdalla. Tien yleissuunnitel- liikennöity, varsinkin työmatkaliikennettä tiellä 6892: ma on valmistunut ja lähetetty lausuntokierrok- on runsaasti. Matkun taajamassa ovat lopetta- 6893: selle, jonka jälkeen suunnitelma tulee vahvistet- neet toimintansa sekä saha, tapettitehdas että 6894: tavaksi 1988 syksyllä. Saviniemen-Perähuh- rullatehdas. Tämän johdosta matkulaiset ovat 6895: dan maantien rakentaminen on tarkoitus aloit- olleet pakotettuja hakemaan työpaikkansa joko 6896: taa välillä Saviniemi-Lautaporras 12,1 km:n Humppilasta tai Forssasta. Matkaa on 10 km 6897: matkalla ja toteuttaa vuosina 1989-1991. molempiin suuntiin. Tien huono kunto erityi- 6898: Hankkeen kustannusarvio on 5,5 milj. markkaa. sesti Matkusta Humppilaan ja sen mutkaisuus, 6899: Maantie n:o 2847 Toijalasta Huhtiin Urja- kuraisuus ja kuoppaisuus tekevät työmatkasta 6900: laan toimii yhdystienä Toijalasta Urjalan ase- hyvin epämiellyttävän. Tien vaikutuspiirin 6901: malle ja edelleen Forssan suuntaan. Tämä ns. asukkaat ovat keränneet ison joukon nimiä ad- 6902: kokoojatie on tiesuunnitelman puolesta valmis ressiin, jossa vaaditaan tien pikaista peruskor- 6903: toteutettavaksi. Tiestöä on perusparannettu Ur- jausta ja päällystettä tielle. 6904: jalan asemalta Toijalan suuntaan noin 8 km:n Teuron-Vaihijoen tie on teurolaisten asuk- 6905: matkalta. Siksi hanke tulee käynnistää vuonna kaiden tieyhteys Tammelan kuntakeskukseen ja 6906: 1989 ja jatkaa sitä Toijalaan saakka. sieltä edelleen Forssaan. Tie on päivittäin vilk- 6907: Ypäjän kunnan alueella Hyrsynkulman pai- kaasti liikennöity ja tien peruskorjaus ja pääl- 6908: kallistie on odottanut päällystettä useita vuosia. lystäminen ovat teurolaisten toivelistalla olleet 6909: Hanke on kuitenkin määrärahojen puutteen jo pitkään. Asiasta on tehty sekä esityksiä että 6910: vuoksi jäänyt toteuttamatta. aloitteita kylätoimikunnan toimesta niin tiemes- 6911: Jokioisten kevyen liikenteen väylät olivat se- tarille Forssaan kuin Hämeen tie- ja vesiraken- 6912: kä TVH:n että liikenneministeriön budjettiesi- nuspiirille Tampereelle. Tiepiiri ja tiemestari 6913: tyksessä vuodelle 1989. Valtiovarainministeriö ovat valmiita hankkeen toteuttamiseen, jos vain 6914: karsi ne pois. Hanke on tärkeä ja siksi se tarvit- rahaa hankkeeseen saadaan. 6915: see 3 milj. markan aloitusmäärärahan. Saarensalmen silta Tammelan kunnassa Saa- 6916: 1988 vp. - RA n:o 1031 1099 6917: 6918: ren kansanpuistoalueena on historiallisesti ar- Hyrsynkulman paikallistien 6919: vokas, mutta liikenteellisesti hyvin matala ja päällystämiseen 0,5 mmk 6920: kapea nykyajan liikennevaatimuksia ajatellen. Paikallistien Åvik-Kerkola 6921: Saarensalmen sillan sekä leveys että korkeus sillan rakentamiseen 1,0 mmk 6922: sulkevat pois liikennemahdollisuuden korkeam- Oinas järven-Terttilän maantien 6923: milta kuorma-autoilta ja kaikilta vähänkin le- peruskorj aamiseen 0,5 mmk 6924: veämmiltä kuljetuksilta. Sillalla ei ole kuin yksi Matkun-Humppilan maantien 6925: ajokaista ja sekin on hyvin kapea. Uuden sillan peruskorjaamiseen 1,0 mmk 6926: suunnittelu nykyisen Saarensalmen sillan välit- Teuron-Vaihijoen tien 6927: tömään läheisyyteen taikka muualle tulee käyn- peruskorjaamiseen 1,0 mmk 6928: nistää mahdollisimman nopeasti, ja tätä varten Saarensalmen sillan 6929: tarvitaan ensi vuoden tulo- ja menoarvioon li- suunnitteluun 1,0 mmk 6930: sää määrärahaa. Yhteensä 11,0 mmk 6931: Edellä olevan perusteella Lounais-Hämeessä 6932: oleviin tiehankkeisiin tarvittaisiin määrärahaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6933: seuraavasti: nioittaen, 6934: Jokioisten-Forssan maantie 1,0 mmk 6935: Saviniemen-Perähuhdan maantien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6936: peruskorjaukseen 1,0 mmk 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 6937: Toijalan-Huhdin maantien 31.24. 77 lisäyksenä 11 000 000 markkaa 6938: n:o 2847 peruskorjaukseen 1,0 mmk Lounais-Hämeessä olevien perusteluissa 6939: Jokioisten kevyen liikenteen mainittujen teiden perusparantamiseen 6940: väylien rakentamiseen 3,0 mmk tai päällystämiseen. 6941: 6942: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 6943: 6944: Sirkka-Liisa Anttila Ilkka Joenpalo Ritva Vastamäki 6945: 1100 1988 vp. 6946: 6947: Raha-asia-aloite n:o 1032 6948: 6949: 6950: 6951: 6952: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kanta-Hämeen ja Pir- 6953: kanmaan alueen tiehankkeisiin 6954: 6955: 6956: Eduskunnalle 6957: 6958: Valtatie n:o 9 Turusta Toijalaan on erityisesti Tie on vilkkaasti liikennöity, ja sen korjaami- 6959: Hämeen tiepiirin alueella urautunut. Kylmäkos- nen on perusteltua jo paikallisen väestönkin tar- 6960: ken kunnan kirkonkylän kohdalla valtatien n:o peita ajatellen. 6961: 9 risteystä tulee leventää siten, että kääntyvä lii- Viialan-Vesilahden-Tottijärven tien perus- 6962: kenne voi tarvittaessa turvallisesti pysähtyä ris- korjaaminen on ollut pitkään Vesilahden ja Vii- 6963: teysalueella. Tällä hetkellä tien kapeus aiheut- alan kuntien yhteinen tavoite. Osin sitä on jo 6964: taa päivittäin useita vaaratilanteita. Risteykses- toteutettu, mutta suurimmalta osaltaan se on 6965: sä on sattunut peräänajoja. Hämeen tiepiirin edelleen kesken määrärahojen puuttuessa. 6966: toimenpideohjelmassa valtatien n:o 9 rakenteen Viialan Haihonkosken silta on TVL:n hanke- 6967: parantaminen on ajoitettu vasta vuodelle 1994 listalla ajoitettu vuodelle 1989. Sen rakentamis- 6968: määrärahojen niukkuuden vuoksi. Siitä syystä suunnitelma on vahvistettu 13.5.1987. Hank- 6969: Kylmäkosken taajaman kohdan järjestelyt on keen kustannusarvio on 2,2 milj. markkaa. Vii- 6970: tehtävä aikaisemmin. alan kunta osallistuu kustannuksiin yleisistä 6971: Sotkian kylän kohdalle on laadittu tien pa- teistä annetun lain edellyttämällä tavalla. Vii- 6972: rantamissuunnitelma, eräiltä osin tie voidaan alan työttömyysastekin on melko korkea ja sik- 6973: parantaa viipymättä. Samoin väli kirkonky- si on toivottu, että siltahanke saataisiin toteutu- 6974: lä-Sotkia tulee saada tiepiirin suunnitteluun maan viimeistään vuonna 1989. 6975: koko matkan osalta. Maantie Lautaportaasta Kuurilaan on pääl- 6976: Taipaleen tie Kylmäkosken kunnassa on mer- lystetty ja peruskorjattu Tammelan kunnan 6977: kittävä yhdystie Taipaleen kylästä valtatielle osuudelta tien alkupäästä runsaan 8 km:n mat- 6978: n:o 9. Tien perusparantamissuunnitelmien laa- kalta. Lautaportaan-Kuurilan maantie on ko- 6979: timinen tulee aloittaa kiireellisesti. Tie on sora- koojatie ja erittäin merkittävä yhteysväylä Toi- 6980: päällysteinen ja ajoittain erittäin huonossa kun- jalan ja Iittalan suunnasta Tammelaan ja Fors- 6981: nossa. saan tuleville ihmisille. Tien nykyinen kunto on 6982: Sontulan paikallistie, joka välittää liikennettä kuitenkin niin huono, että liikenne tänä päivänä 6983: Toijalasta Kylmäkoskelie ja päinvastoin, on kiertää Toijalan kautta valtatietä n:o 9 käyt- 6984: niin vahvasti liikennöity, että se pitäisi päällys- täen, koska mutkainen ja kuoppainen soratie ei 6985: tää mahdollisimman pian. Hämeen piirissä vas- houkuttele autoilijoita. Hämeen tie- ja vesira- 6986: taavilla liikennemäärillä liikennöidyt tiet on jo kennuspiirissä on puolet teistämme jo päällys- 6987: kaikki päällystetty. Tien kunnostaminen on tetty, kun taas Kalvolan kunnassa on koko kun- 6988: kuntalaisten kannalta erittäin tärkeä asia. Ensi- nan alueella noin 140 km:n pituinen tieverkos- 6989: sijainen vaihtoehto on tien muuttaminen maan- to, josta on päällystetty ainoastaan 30 km ja sii- 6990: tieksi ja sen perusparantaminen. Tiehanke on täkin pääosa valtatietä n:o 3 ja kunnan keskus- 6991: sisältynyt TVL:n Hämeen piirin toimenpideoh- taajaman läpi kulkevaa maantietä. Samoin on 6992: jelmaan, ja alun perin kohde on ollut tarkoitus todettava, että tie Lautaporras-Kuurila on 6993: rahoittaa ja tehdä vuosina 1988-1989. Tien pe- merkitty Parolassa toimivan panssariprikaatin 6994: rusparantamissuunnitelma valmistuu tielain harjoitustieksi, jolloin tien päällystämisessä on 6995: mukaiseen käsittelyyn syksyn aikana. Tien kus- otettava huomioon panssarivaunujen erityistar- 6996: tannusarvio on 7,4 milj. markkaa. peet. 6997: Maantie Toijalasta Lontilaan on odottanut Hämeen tiepiirin toimenpideohjelmassa on 6998: monta vuotta peruskorjausta ja päällystettä. suunniteltu toteutettavaksi myös Iittalan ke- 6999: 1988 vp. - RA n:o 1032 1101 7000: 7001: vyen liikenteen väylät, koska Iittalan keskustan Sotkian tien peruskorjaamiseen 7002: jalankulku- ja pyöräliikenne on vilkasta. Tur- Kylmäkosken kunnassa Sotkian ky- 7003: vallisuussyistä näiden hankkeiden mahdollisim- län kohdalla 1,0 mmk 7004: man kiireellinen toteuttaminen on perusteltua. Taipaleen tien peruskorjaami- 7005: Tieverkoston kehittämistä ajatellen Hauhon seen tarvittavia tiesuunnitelmia var- 7006: kunta pitää erittäin tärkeänä, että maantien n:o ten Kylmäkosken kunnassa 1,0 mmk 7007: 3045 ja paikallistien n:o 13913 parantaminen Sontulan paikallistien muuttami- 7008: Hauhon kohdalla kevyen liikenteen väylän jär- seen maantieksi ja sen perusparan- 7009: jestelyin toteutetaan mahdollisimman pian. tamiseen 1,0 mmk 7010: Hankkeen kustannusarvio on 1,7 milj. mk, ja se Toijalan-Lontilan maantien pe- 7011: on toimenpideohjelmassa vuodelle 1989. ruskorjaukseen ja päällystämiseen 1,0 mmk 7012: Hauhon kuntakeskuksen ja Hämeenlinnan Viialan-Vesilahden ja Tottijär- 7013: välisen suoran tieyhteyden puuttuminen on ko- ven tien peruskorjaamiseen 1,0 mmk 7014: ko Kanta-Hämeen tieverkon suurin rakenteelli- Haihonkosken sillan rakentami- 7015: nen heikkous. Tieyhteys tulee palvelemaan ensi seen Viialassa 1,0 mmk 7016: sijassa Hauhon kunnan yhteyksiä Hämeenlin- Lautaportaan-Kuurilan tien pe- 7017: nan suuntaan, mutta myös pitempimatkaista ruskorjaamiseen ja päällystämiseen 2,0 mmk 7018: Luopioisten suunnalta tulevaa liikennettä. Rau- Iittalan kevyen liikenteen väylien 7019: han-Hattulan maantien suunnittelu on käyn- rakentamiseen 1,0 mmk 7020: nistynyt, ja tiehankkeen toteuttamiseen toivo- Kevyen liikenteen väylän raken- 7021: taan pikaisesti ryhdyttävän. tamiseen maantien n:o 3054 ja pai- 7022: Maantien n:o 3223 perusparantaminen ja kes- kallistien n:o 13913 kohdalla Hau- 7023: topäällystäminen välillä Lehdesmäki-Sappee holla 2,0 mmk 7024: on ollut pitkään Hauhon kunnan toivelistalla. Hauhon-llattulan maantien yleis- 7025: Parhaillaan tieyhteys Tuulos-Luopioinen on suunnitelman laatimiseen 1,0 mmk 7026: perusparannettavana, ja piirin työkohteena ja Maantien n:o 3223 perusparanta- 7027: suunnitelmien mukaan Sappeen seutu valmistuu miseen ja päällystämiseen välillä 7028: vuosina 1988-89. Hanketta on joudutettava. Lehdesmäki-Sappee 1,0 mmk 7029: Paikallistien n:o 13919 ja valtatien n:o 2 ris- Paikallistien n:o 13919 ja valta- 7030: teyksen liikenneturvallisuuden parantamisesta tien n:o 2 risteyksen liikenneturval- 7031: Hauhon kirkonkylässä on tehty useita esityksiä lisuuden parantamiseen Hauhon 7032: Hämeen tiepiirille. Kyseisellä alueella on sattu- kirkonkylässä 1,0 mmk 7033: nut onnettomuuksia melko usein myös viime Lammin-Mommilan maantien 7034: kesinä. Siksi hankkeen rahoitus tulee saada al- peruskorjauksen aloittamiseen vah- 7035: kuun vuonna 1989. vistettujen suunnitelmien mukai- 7036: Vanha nelostie Lammilla ja Hausjärvellä on sesti 5,0 mmk 7037: odottanut peruskorjausvuoroaan useita vuosia. Yhteensä 20,0 mmk 7038: Hankkeen suunnitelmat ovat pääosin vahvistet- 7039: tuna, ja loppuosa on tielain mukaisessa käsitte- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7040: lyssä parhaillaan. Tien pituus on 30 km ja han- nioittaen, 7041: ke on tarkoitus toteuttaa heti, kun vain riittävä 7042: määrä määrärahoja hankkeen toteuttamiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7043: saadaan. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7044: Edellä olevan perusteella Kanta-Hämeessä ja 31.24. 77 lisäyksenä 20 000 000 markkaa 7045: Pirkanmaalla oleviin tiehankkeisiin tarvittaisiin Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaailo ole- 7046: määrärahoja seuraavasti: vien, perusteluissa mainittujen tiehank- 7047: Valtatien n:o 9 peruskorjaami- keiden toteuttamiseen. 7048: seen Kylmäkosken kunnantaaja- 7049: man kohdalla 1,0 mmk 7050: 7051: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 7052: 7053: Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki 7054: 1102 1988 vp. 7055: 7056: Raha-asia-aloite n:o 1033 7057: 7058: 7059: 7060: 7061: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Päijät-Hämeen eräisiin tie- 7062: hankkeisiin 7063: 7064: 7065: Eduskunnalle 7066: 7067: Kosken Hl. kunta on jo useana vuonna teh- tieltä n:o 12 ja kevyen liikenteen väylien raken- 7068: nyt tieviranomaisille esityksiä Pätiiän paikallis- tamissuunnitelma on ollut vireillä jo vuosia. 7069: tien n:o 13881 muuttamisesta maantieksi. Päti- Hämeen piirin tienpidon toimenpideohjelmassa 7070: Iän paikallistien liikennemäärät olivat TVL:n hankkeet toteutettaisiin seuraavasti: Valtatien 7071: vuoden 1985 liikennelaskentojen mukaan 230 n:o 12 Kosken Hl. liittymät 2 milj. markkaa ja 7072: ajoneuvoa vuorokaudessa, mikä vastaa monien kevyen liikenteen väylät 3 milj. markkaa. Kunta 7073: samanlaisten maanteiden liikennemääriä. Mai- on laadituttanut kevyen liikenteen väylästöstä 7074: nittu tie on TVL:n uusimmassa tieverkon run- tiesuunnitelman, johon liittyy erityinen ympä- 7075: kosuunnitelmassa luokiteltu yhdystieksi ja Päi- ristösuunnitelma. Nykyiset sisääntuloteiden liit- 7076: jät-Hämeen seutukaavaliiton suunnitelmassa tymät valtatieltä n:o 12 ovat hyvin vaaralliset, 7077: kokoojatieksi. Tiellä on myös runsaasti raskas- koska niitä ei ole varustettu kääntymiskaistoilla 7078: ta liikennettä. Pätiiän paikallistien Kosken puo- ja niiltä puuttuu valaistus. 7079: leinen 7 km:n osa on tiemestaripiirin kunnossa- Edellä olevan perusteella Päijät-Hämeessä 7080: pitovaroin peruskorjattu 1985-86, jolloin tie oleviin tiehankkeisiin tarvittaisiin määrärahaa 7081: on saanut myös soppipintauksen. TVL:n suun- seuraavasti: 7082: nitelmissa on tien parannuksen jatkaminen. Pätiiän paikallistien muuttami- 7083: Kosken Hl. kunnan alueella on paikallisteitä seen yleiseksi tieksi 1,0 mmk 7084: yhteensä 72 km ja maanteitä vain 27 km. Kalkkisten sillan rakentamiseen 7085: Tie- ja vesirakennushallitus on yhdessä Asikkalassa 1,0 mmk 7086: TVL:n Hämeen piirin kanssa järjestänyt kesällä Valtatien n:o 12 sisääntuloteiden 7087: 1985 Kalkkisten lossin aikataulun mukaisen lii- liittymien liikenneturvallisuuden 7088: kennekokeilun. Tämä kokeilu aiheutti Kalkkis- parantamiseen Kosken Hl. kunnas- 7089: ten seudulla Asikkalassa huomattavaa haittaa sa ja kevyen liikenteen järjestelyi- 7090: elinkeinoelämälle ja maataloudelle. Päivittäis- hin 1,0 mmk 7091: tavarakaupan myynti laski huomattavasti ja os- Yhteensä 3,0 mmk 7092: tosmatkat suunnattiin kuntakeskukseen ja Lah- 7093: teen. Ammattiautoilijoille lossin aikataulun Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 7094: mukainen liikennöinti merkitsi useiden tuntien nioittaen, 7095: odotusaikoja ja siten tulonmenetyksiä. Myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7096: eläinlääkäripalvelujen saanti vaikeutui. Siksi on 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7097: erittäin perusteltua rakentaa silta lossin väylälle 31.24. 77 lisäyksena 3 000 000 markkaa 7098: ihmisten ja elinkeinoelämän kulkuyhteyksien Päijät-Hämeessä olevien, perusteluissa 7099: turvaamiseksi Asikkalan kunnassa. mainittujen tiehankkeiden toteuttami- 7100: Kosken Hl. sisääntuloteiden liittymien valta- seen. 7101: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 7102: 7103: Sirkka-Liisa Anttila 7104: 1988 vp. 1103 7105: 7106: Raha-asia-aloite n:o 1034 7107: 7108: 7109: 7110: 7111: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Vesivehmaan lentokentän kii- 7112: toradan leventämiseen Asikkalassa 7113: 7114: 7115: Eduskunnalle 7116: 7117: Vesivehmaan lentokentän kehittäminen näh- Vesivehmaan lentokentän kehittämiseen kuu- 7118: dään Päijät-Hämeessä tänä päivänä entistä tär- luu vuodelle 1988 kentän 1,2 km pitkän ja 10 m 7119: keämpänä. Kentän kehittämisen esteenä olleet leveän kiitoradan leventäminen 20 metriin. 7120: kiitoradan pidentämiseen tarvittavien maa- Suunnitelmissa on myös kiitoradan pidentämi- 7121: alueiden omistussuhteet ovat ratkeamassa nen. Kiitoradan leventäminen aloitettiin jo 7122: myönteisesti. vuonna 1985, mutta se on vasta alkutekijöissä. 7123: Kentän kehittämisen osalta on meneillään Ennen kaikkea lentoturvallisuuden takia maa- 7124: Päijät-Hämeen voimavarat -projekti. Tavoit- kuntaliitto pitää tärkeänä, että kiitoradan le- 7125: teena on tuottaa konkreettinen kentän kehittä- ventäminen suoritettaisiin vuoden 1989 aikana. 7126: misohjelma ja kentän käyttömahdollisuuksia Edellä olevan perusteella ehdotan, 7127: kuvaava esite. 7128: Lentokenttäsäätiö on toimittanut 18.2.1986 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7129: liikenneministeriölle ja ilmailuhallitukselle len- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7130: tokentän kehittämistoimenpideohjelman vuo- 31.47.41 500000 markkaa Vesiveh- 7131: delle 1987. Kyseisen ohjelman lisäksi on säätiön maan lentokentän kiitoradan leventämi- 7132: tavoitteena saada kenttä mittarilentokelpoi- seen. 7133: seksi. 7134: 7135: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 7136: 7137: Sirkka-Liisa Anttila 7138: 1104 1988 vp. 7139: 7140: Raha-asia-aloite n:o 1035 7141: 7142: 7143: 7144: 7145: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta liukkaan kelin ajohar- 7146: joitteluradan rakentamiseksi Urjalaan 7147: 7148: 7149: Eduskunnalle 7150: 7151: Ajokorttitutkinto on uudistunut. Liukkaan netellen rakentamiskustannukset jäisivät 1,5 7152: kelin ajotutkinto tulee uusille ajokortinsuoritta- milj. markkaan rakennuspai~an hyvän tarkoi- 7153: jille pakolliseksi, ja mahdollisesti jatkossa myös tukseen sopivuuden huomioon ottaen. Ajohar- 7154: ajokortin säilyttäminen vaatii liukkaan kelin joittelurata tulee sijaitsemaan Urjalan keskus- 7155: harjoittelua. Uudistuksen myötä koko maahan tasta n. 7 km Punkalaitumelle päin. Hallituksen 7156: tarvitaan n. 30 liukkaan kelin ajoharjoittelura- budjettiesityksessä on varattu 5 000 000 mk val- 7157: taa. tionavuksi ajoharjoitteluratojen rakentami- 7158: Liikenneministeriön edustajan sekä alueen seen. 7159: autokoulujen kanssa käydyissä neuvotteluissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7160: on päädytty esittämään yhden ajoharjoittelura- nioittaen, 7161: dan perustamista Urjalan Honkolaan. Urjalan 7162: rata tulisi omalta osaltaan palvelemaan pienem- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7163: pimuotoisena harjoittelu- ja tutkinnonsuoritta- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 7164: misratana kaikkia autokouluajoneuvoja varten. markkaa käytettäväksi liukkaan kelin 7165: Rataa ei suunniteltaisi eikä rakenneHaisi yli ajoharjoitteluradan perustamiseksi Ur- 7166: 15 000 tonnin yhdistelmäajoneuvoille. Näin me- jalan kuntaan. 7167: 7168: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 7169: 7170: Sirkka-Liisa Anttila Ilkka Joenpalo Ritva Vastamäki 7171: 1988 vp. 1105 7172: 7173: Raha-asia-aloite n:o 1036 7174: 7175: 7176: 7177: 7178: Anttila: Määrärahan osoittamisesta Viialan rautatieaseman ra- 7179: kennussuunnittelun käynnistämiseksi 7180: 7181: 7182: Eduskunnalle 7183: 7184: Viialan rautatieasema tarvitsee uudet toimiti- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 7185: lat. Nykyinen asemarakennus on niin huono- taen, 7186: kuntoinen, ettei sen korjaaminen ole enää ta- 7187: loudellisesti järkevää. Tämä vanha asemara- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7188: kennus on historiallisesti arvokas ja se tulisikin 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7189: säilyttää. Rautatieaseman rakentamiskysymyk- 31.90. 74 1 000 000 markkaa Viialan 7190: sissä on istunut vuoden 1984 syksystä toimikun- rautatieaseman rakentamisen aloitta- 7191: ta asiaa valmistelemassa. Rakennukseen suun- miseksi. 7192: nitellaan sijoitettavaksi myöskin poliisin päivys- 7193: tystilat sekä tilat matkahuollolle, taksille ja lin- 7194: ja-autoasemalle. 7195: 7196: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 7197: 7198: Sirkka-Liisa Anttila 7199: 7200: 7201: 7202: 7203: 70 280129N 7204: 1106 1988 vp. 7205: 7206: Raha-asia-aloite n:o 1037 7207: 7208: 7209: 7210: 7211: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta kuluttajien ympäristöva- 7212: listukseen 7213: 7214: 7215: Eduskunnalle 7216: 7217: Kuluttajaneuvosto on 12.1.1983 hyväksymäs- ristökampanja toteutetaan siten, että valmiste- 7218: sään kuluttajapoliittisessa ohjelmassa toden- taan kunnille ohjeet ja mallit kotitalouksiin 7219: nut, että kuluttajan on saatava todenmukaista jaettavasta oppaasta. Yleisötilaisuuksia varten 7220: tietoa hyödykkeisiin liittyvistä ympäristövaiku- sekä kouluja ympäristökasvatuksen käyttöön 7221: tuksista, jotka aiheutuvat käytetyistä raaka-ai- tehdään videoelo kuva. Lisäksi televisioon laadi- 7222: neista, jätehaitoista tai energiankulutuksesta. taan tietoisku. Kuluttaja- ja ympäristöjärjestöt 7223: Kuluttajaneuvosto on 22.2.1987 hyväksynyt sekä kuntien keskusjärjestöt osallistuvat kam- 7224: kannanoton jätteiden hyötykäytöstä. Myös panjan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kulut- 7225: kannanotossa korostetaan kuluttajavalistuksen tajavalistuksesta vastuussa olevan elinkeinohal- 7226: merkitystä. Ympäristönsuojeluneuvosto on lituksen valistusmäärärahat ovat niin vähäiset, 7227: 14.12.1987 tehnyt kauppa- ja teollisuusministe- että kampanjan toteuttamiseen tarvitaan erityi- 7228: riölle sekä ympäristöministeriölle aloitteen ku- nen määräraha. Kampanjan toteuttamisesta 7229: luttajien ympäristövalistuksen järjestämisestä. vastaa johtoryhmä, johon tulee kuluttaja- ja 7230: Aloitteessa esitetään mm., että ympäristötietoi- ympäristöviranomaisten edustajat. Kuluttaja- 7231: sen kuluttajavalistuksen suunnittelu käynniste- neuvosto ja ympäristönsuojeluneuvosto pyytä- 7232: tään ja että tätä koskeviin tietoiskuihin ja valis- vät kunnioittavasti, että valtion tulo- ja me- 7233: tuskampanjoihin televisiossa ja lehdistössä va- noarvioesitykseen vuodelle 1989 otettaisiin mo- 7234: rataan riittävät voimavarat. Kuluttajaneuvos- mentille 32.28.21 määräraha kuluttajien ympä- 7235: ton ja ympäristönsuojeluneuvoston edustajat ristövalistusta varten. 7236: ovat käsitelleet asiaa yhteisessä kokouksessaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7237: 4. 3.1988. Valistuksen järjestämiseksi päätettiin nioittaen, 7238: tehdä seuraava määräraha-anomus: momentille 7239: 32.28.21 (eräät elinkeinovalvonnan ja kulutta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7240: ja-asiain menot) 500 000 markan määräraha 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7241: kertamenona kuluttajaviranomaisten ja ympä- 32.28.21 lisäyksenä 500 000 markkaa 7242: ristöviranomaisten yhteistä valistustoimintaa kuluttajien ympäristövalistusta varten. 7243: varten. Selvitysosa: Kuluttajia koskeva ympä- 7244: 7245: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 7246: 7247: Sirkka-Liisa Anttila Pirkko Ikonen Sakari Knuuttila 7248: Toimi Kankaanniemi Annikki Koistinen Arja Alho 7249: Jukka Vihriälä Juhani Alaranta 7250: 1988 vp. 1107 7251: 7252: Raha-asia-aloite n:o 1038 7253: 7254: 7255: 7256: 7257: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta eläkkeensaajien asumis- 7258: tukien ylimääräiseen korottamiseen 7259: 7260: 7261: Eduskunnalle 7262: 7263: Eduskunta hyväksyi lähes viimeisenä työnään tää jokaisen erikseen hakea. Miten on ymmär- 7264: kesäkuussa asumistukilain muutoksen, jolla rettävissä se, että Kansaneläkelaitoksen kautta 7265: asumistukea korotetaan vuokrankorotuksia asumistukensa saavat henkilöt ovat niin eriar- 7266: vastaavasti 8,7 prosentilla 1.8.1988 alkaen. Tä- voisessa asemassa, että heidän asumistukeansa 7267: män korotuksen saavat asuntohallituksen kaut- korotetaan vasta sen jälkeen, kun vuositasolla 7268: ta asumistukensa saavat 85 000 suomalaista vuokrakustannusten nousu on ollut 622 mark- 7269: ruokakuntaa, joista 80 prosenttia on lapsiper- kaa? 7270: heitä ja 10 prosenttia yksinäisiä. On aivan oi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7271: kein ja perusteltua auttaa erityisesti lapsiperhei- nioittaen, 7272: tä. Samanaikaisesti olemme kuitenkin jättämäs- 7273: sä kaikkein pienimmällä eläkkeellä elävät Kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7274: saneläkelaitoksen kautta asumistukensa saavat 1989 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 7275: 150 000 tuensaajaa täysin ilman korotuksia 10 000 000 markkaa ylimääräiseksi li- 7276: 1.8.1988. Kansaneläkelaitoksen asumistukea säksi Kansaneläkelaitoksen kautta asu- 7277: tarkistetaan voimassa olevien ohjeiden mukaan mltukensa saavien, kaikkein pienimmäl- 7278: vasta sen jälkeen, jos asumistukikustannuksissa lä eläkkeellä elävien eläkeläisten asumis- 7279: tapahtuu vuoden aikana eläkkeensaajan koh- tukeen sen korottamiseksi yleisen asu- 7280: dalla 622 markan nousu. Tämäkin korotus pi- mistuen korotusta vastaavasti. 7281: 7282: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 7283: 7284: Sirkka-Liisa Anttila Pirkko Ikonen Toimi Kankaanniemi 7285: Juhani Alaranta Sakari Knuuttila Annikki Koistinen 7286: 1108 1988 vp. 7287: 7288: Raha-asia-aloite n:o 1039 7289: 7290: 7291: 7292: 7293: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille vanhusten, vam- 7294: maisten ja pitkäaikaissairaiden kotihoidon tukemiseen 7295: 7296: 7297: Eduskunnalle 7298: 7299: Vuoden 1984 alusta voimaan tullut yhtenäi- Hallituksen budjettiesityksessä on esitetty 7300: nen suunnittelu- ja valtionosuusjärjestelmä, ns. 4 491 300 000 markkaa, missä on 5 400 000 mar- 7301: Valtava-järjestelmä mahdollisti vanhusten, kan lisäys KTL:n muutoksen johdosta. Vanhus- 7302: vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kotihoidon- ten kotihoidon tuen laajentamiseen ja suositus- 7303: tukijärjestelmän, joka on sosiaalihuollon nor- ten mukaisen kotihoidon tuen maksatukseen 7304: maalia palvelutoimintaa. Vanhusväestömme tarvitaan lisärahoitusta. Liian monessa kunnas- 7305: kasvava määrä on aiheuttanut kunnissa painei- sa kuukausikorvaukset hoitajille ovat vain noin 7306: ta erityisesti vanhusten, vammaisten ja pitkäai- puolet suosituksen mukaisista korvauksista. 7307: kaissairaiden kotihoidontukimäärärahan kas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7308: vattamiseen. Ongelmana ovat kuitenkin olleet nioittaen, 7309: valtion taholta tulleet toistaiseksi melko niukat 7310: resurssit. Samalla on todettava, että vanhuksen, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7311: vammaisen tai pitkäaikaissairaan kotihoito tu- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7312: lee kansantaloudellisesti laskettuna yhteiskun- 33.32.30 lisäyksenä 20 000 000 markkaa 7313: nalle monin verroin halvemmaksi kuin henkilön vanhusten, vammaisten ja pitkäaikais- 7314: hoitaminen laitoshoidossa. Kustannukset ovat sairaiden kotihoidontukijärjestelmän 7315: keskimäärin vain yksi kolmasosa siitä, mitä lai- laajentamiseen tarvetta vastaavasti. 7316: toshoitokustannukset ovat vanhusta kohti. 7317: 7318: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 7319: 7320: Sirkka-Liisa Anttila Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen 7321: Toimi Kankaanniemi Ritva Vastamäki Annikki Koistinen 7322: Jukka Vihriälä Juhani Alaranta 7323: 1988 vp. 1109 7324: 7325: Raha-asia-aloite n:o 1040 7326: 7327: 7328: 7329: 7330: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden virkojen perusta- 7331: miseksi Lounais-Hämeen aluesairaalaan 7332: 7333: 7334: Eduskunnalle 7335: 7336: Lounais-Hämeen aluesairaalassa on jouduttu saalta tuntuu täysin kohtuuttomalta, että kun- 7337: tarkistamaan osastojen välistä sisäistä paikka- nilla on lainmukainen velvollisuus järjestää eri- 7338: jakoa siitä syystä, että kuormitusprosentit osas- koissairaanhoito eikä valtio vastaavasti omalta 7339: toilla vaihtelevat hyvin suuresti. Erityisen suur- osaltaan ole pystynyt järjestämään riittävää 7340: ta kuormitusta on ollut sisätautien osastolla, määrää virkoja valtionosuuden piiriin. 7341: kun samanaikaisesti synnytysosastolla on ollut Lounais-Hämeen aluesairaalaan on perustet- 7342: vain noin 60 o/o:n kuormitus. Lisääntyvä van- tu seuraavat uudet virat 1.3.1987 lukien: kaksi 7343: husväestömme ja erityisesti terveyskeskuksen Y 22 palkkaluokan sairaanhoitajan virkaa, yksi 7344: tarvitsemat erikoissairaanhoitopalvelut van- Y 18 palkkaluokan apuhoitajan virka. 7345: huksille ovat lisänneet sisätautiosaston kuormi- Näiden edellä mainittujen virkojen kokonais- 7346: tusta. Tämän johdosta on päädytty muutta- kustannukset ovat yhteensä 600 000 mk. 7347: maan sairaalan erikoisalakohtaista sairaansija- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7348: jakoa sillä tavalla, että synnytys- ja naistentau- nioittaen, 7349: tien sairaansijoista vähennetään yhdeksän sai- 7350: raansijaa, jotka osoitetaan sisätautiosaston että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7351: käyttöön. Tämä järjestely vaatii lisää henkilö- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7352: kuntaa, joka on jouduttu alustavasti esittämään 33.79.30 150000 markkaa kahden sai- 7353: palkattavaksi kuntainliiton omana kustannuk- raanhoitajan ja yhden apuhoitajan toi- 7354: sena, koska Kanta-Hämeen keskussairaalan men saattamiseksi valtionosuuden pii- 7355: aluesairaalalle osoittamasta virkakiintiöstä ei riin Lounais-Hämeen aluesairaalassa 7356: ainakaan vuonna 1988 ole annettu toiveita saa- Forssassa. 7357: da kyseisiä virkoja valtionosuuden piiriin. Toi- 7358: 7359: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 7360: 7361: Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki 7362: 1110 1988 vp. 7363: 7364: Raha-asia-aloite n:o 1041 7365: 7366: 7367: 7368: 7369: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionosuutena kunnille 7370: ympäristönsuojelun käyttökustannuksiin 7371: 7372: 7373: Eduskunnalle 7374: 7375: Valtionsosuusvirkoja ympäristönsuojeluhal- Valtionosuusvirkojen niukkuus estää tehtävien 7376: lintoon tarvitaan ainakin 100. Tämän vuoden delegoimisen kuntien ympäristönsuojelulauta- 7377: valtion tulo- ja menoarviossa kiintiö oli 55 uut- kunnille ja heikentää samalla kuntien valmiutta 7378: ta virkaa. Hallitus esittää vuodelle 1989 hyväk- hoitaa niille kuuluvia lakisääteisiä tehtäviä. 7379: syttäväksi valtionosuuden piiriin enintään 45 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7380: henkilöä. Virkoja tarvitaan lisää siitä syystä, et- nioittaen, 7381: tä siirtymäkauden päättyessä tämän vuoden lo- 7382: pussa loputkin ilmansuojelulain ja jätehuolto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7383: lain mukaiset, kunnan hoidettavat tehtävät siir- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7384: tyvät ympäristönsuojelulautakunnan tehtävik- 35.11.32 lisäyksenä 5 000000 markkaa 7385: si. Ensi vuonna on tarkoitus/toteuttaa myös laa- valtionosuutena kunnille ympäristön- 7386: jemmin jätehuoltotehtäviefi/ delegointi kunnille suojelun käyttökustannuksiin 30 uuden 7387: ympäristöministeriön päätöksellä. Ympäristön- ympäristönsuojelusihteerin viran perus- 7388: suojelulautakunnalle ovat siirtymässä myös tamista varten. 7389: mm. leirintäalueiden lupa- ja valvonta-asiat. 7390: 7391: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 7392: 7393: Sirkka-Liisa Anttila Pirkko Ikonen Sakari Knuuttila 7394: Toimi Kankaanniemi Annikki Koistinen Arja Alho 7395: Jukka Vihriälä Juhani Alaranta 7396: 1988 vp. 1111 7397: 7398: Raha-asia-aloite n:o 1042 7399: 7400: 7401: 7402: 7403: Anttila ym.: Määrärahan osoittamisesta jätehuollon edistämiseen 7404: 7405: 7406: 7407: 7408: Eduskunnalle 7409: 7410: Jätteiden hyötykäytön edistäminen on hyvin töön ja tässä tarkoituksessa määrärahaa tulisi 7411: keskeinen ympäristön tilaan vaikuttava kysy- kasvattaa tuntuvasti tämänvuotisesta. 7412: mys. Hallitus esittää jätehuollon edistämismää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7413: rärahaa pienennettäväksi tämänvuotisesta 19 nioittaen, 7414: milj. markasta 11 milj. markkaan. Tällä määrä- 7415: rahalla on tuettu erityisesti jätteiden hyötykäyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7416: töä. Kaatopaikoille kulkeutuu miljardien mark- 1989 tulo- ja menoarvioon momenti/le 7417: kojen edestä hyötykäyttöön kelvollista jäte- 35.12.62/isäyksenä 10000000 markkaa 7418: raaka-ainetta. Siksi se tulisi saada hyötykäyt- jätteiden hyötykäyUin edistämiseen. 7419: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 7420: 7421: Sirkka-Liisa Anttila Pirkko Ikonen Sakari Knuuttila 7422: Toimi Kankaanniemi Annikki Koistinen Arja Alho 7423: Juhani Alaranta 7424: 1112 1988 vp. 7425: 7426: Raha-asia-aloite n:o 1043 7427: 7428: 7429: 7430: 7431: Antvuori: Määrärahan osoittamisesta Suomen Kotiseutuliiton 7432: toiminnan tukemiseen 7433: 7434: 7435: Eduskunnalle 7436: 7437: Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön val- misen kiireellisyyttä. Parhaillaan käynnissä 7438: takunnallinen keskusjärjestö. Liiton jäsenistön oleva kotiseutuarkistojen perustaminen maan 7439: muodostavat yli 550 paikallista kotiseutuyhdis- kaikkiin kuntiin merkitsee liitolle alan koulu- 7440: tystä, yli 200 kuntaa, maan kaikki 17 suomen- tuksen, tiedottamisen, julkaisutoiminnan ja 7441: kielistä maakuntaliittoa, 9 muuta kotiseututyön käytännön neuvonnan mittavaa laajentumista. 7442: aluejärjestöä sekä 20 valtakunnallista järjestöä. Kotiseutuarkistoista ovat myös kuntien keskus- 7443: Paikallisten kotiseutuseurojen piirissä Suomes- järjestöt antaneet suosituksensa. Tähän men- 7444: sa toimii tällä hetkellä vähintään 200 000 henki- nessä kotiseutuarkisto on perustettu jo n. 200 7445: löä. kuntaan maassamme. 7446: Kokonaisvaltaisen kotiseututyön keskeisiä ta- Suomen Kotiseutuliiton työ kansallisen kult- 7447: voitteita ovat mm. elinympäristön viihtyisyyden tuurin keskusjärjestönä on erityisen merkittä- 7448: parantaminen sekä ihmisten viihtyvyyden ja ko- vää kansakuntamme henkisen perustan, ihmi- 7449: tiseudullisen kiintymyksen lisääminen, kotiseu~ sen terveen omanarvontunnon ja myönteisen 7450: dun kaikinpuolinen kehittäminen paikallisten kansallisen identiteetin luomisessa. Kotiseutu- 7451: erityispiirteiden pohjalta, perinteeseen pohjau- tietouden liittäminen kouluopetukseen eri paik- 7452: tuvan paikalliskulttuurin vaaliminen, edistämi- kakunnille soveltuvin muodoin ja oppimate- 7453: nen ja esilletuominen, alueellisen ja paikallisen riaatein tekee liiton työn voimistamisen juuri 7454: omaleimaisuuden korostaminen ja kehittämi- nyt ajankohtaiseksi ja kiireelliseksi. 7455: nen sekä asukkaiden omatoimisuuden voimista- Vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesityksessä 7456: minen ja kotiseutuhengen ylläpitäminen. on hallitus esittänyt kotiseututyöhön 940 000 7457: Suomen Kotiseutuliiton tehtäviin kuuluu mk. Tästä summasta Suomen Kotiseutuliiton 7458: mm. kotiseututyön etujärjestönä vaikuttaminen osuus on 770 000 mk. Suomen Kotiseutuliitto 7459: lainsäädäntöön ja julkiseen hallintoon, työs- on hakenut 1 046 000 mk. 7460: kentely paikalliskulttuurin eri aloilla, ympäris- Vuonna 1987 liiton valtionavustuksen määrä 7461: tönsuojelu ja maisemanhoito, vaikuttaminen oli 710 000 mk ja kuluvana vuonna 740 000 mk. 7462: yhteiskunta- ja aluesuunnitteluun, kotiseudun- Tämä merkitsee sitä, että Suomen Kotiseutulii- 7463: tutkimus, kotiseututyön kansainvälisistä yh- ton saama valtionavustus on reaalisesti laskenut 7464: teyksistä huolehtiminen sekä keskusjärjestönä viime vuosien aikana. Samalla vuoden 1989 7465: jäsenkentän palvelu paikallis- ja aluetason toi- tulo- ja menoarvioon merkittyjen kotiseututyön 7466: mintavalmiuksien kehittämiseksi. kokonaisavustuksen ja Suomen Kotiseutuliitol- 7467: Nuorison kotiseututietouden lisääminen ja le osoitetun avustuksen aiempaa tuntuvasti suu- 7468: sen kasvattaminen tietoiseksi omasta kulttuuri- rempi ero merkitsee voimakasta painopisteen 7469: taustastaan ja perinteistään on Suomen Koti- siirtoa suomenkielisestä kotiseututyöstä ruot- 7470: seutuliiton ja sen jäsenkentän tärkeimpiä tehtä- sinkieliseen toimintaan. 7471: viä. Tätä varten liitto on mm. antanut virikekir- Erityisen oudolta painopisteen siirto tuntuu 7472: jan muodossa suosituksiaan sekä kunnan ope- mm. siitä syystä, että Suomen Kotiseutuliitto on 7473: tussuunnitelman sisällön kehittämiseksi että ollut vuodesta 1987 alkaen voimakkaasti muka- 7474: paikallisen oppimateriaalin valmistamiseksi. na ja tukemassa valtionhallintoa Elävä maaseu- 7475: Edellytysten luominen kotiseutuopetukseen tu -kampanjan toteuttamisessa. Lisäksi liiton 7476: tarvittavan oppimateriaalin valmistamiselle ko- taloutta rasittaa erityisesti keväällä 1988 ta- 7477: rostaa osaltaan kotiseutuarkistojen aikaansaa- pahtunut atk-järjestelmän hankinta. Taloudel- 7478: 1988 vp. - RA n:o 1043 1113 7479: 7480: lisesti lisäkustannuspainetta vuonna 1989 ai- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7481: heuttaa juhlavuosi liiton täyttäessä 40 vuotta. 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 7482: Edellä olevan perusteella ehdotan kun- markkaa Suomen Kotiseutuliiton toi- 7483: nioittaen, minnan tukemiseen. 7484: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 7485: 7486: Pirjo-Riitta Antvuori 7487: 1114 1988 vp. 7488: 7489: Raha-asia-aloite n:o 1044 7490: 7491: 7492: 7493: 7494: Antvuori ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhusten mielenter- 7495: veyshäiriöitä koskevaan tutkimustyöhön 7496: 7497: 7498: Eduskunnalle 7499: 7500: Vanhuuden mielenterveyshäiriöt lisääntyvät Työssä suunniteltaisiin sopivien hoitoprojek- 7501: jatkuvasti, ja ikäpyramidin muuttuessa van- tien kehittämistä. 7502: huuden depressiot tulevat entistä merkittäväm- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7503: miksi seuraavien parin vuosikymmenen aikana. nioittaen, 7504: Usein mielletään, että vanhuuden mielenter- 7505: veyshäiriöt olisivat vain demenssiä ja Alzheime- ettti Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7506: rin tautia, mutta käytännössä depressiot ovat 1989 tulo- ja menoarvioon 70 000 mark- 7507: niitä paljon tavallisempia. On arvioitu, että kaa vanhuuden mielenterveyshtiiriöiden 7508: 80-vuotiaista joka kolmannella olisi masennus- - erityisesti depression - tutkimusta ja 7509: tila. Masennusta pidetään usein erheellisesti de- tulevaisuuden hoitoprojektien suunnit- 7510: menssinä ja potilaat jäävät vaille apua. telemista ja kehitttimistti varten. 7511: Depressiota voidaan hoidolla auttaa. Tämä 7512: aihepiiri on maassamme toistaiseksi varsin vah- 7513: vasti laiminlyöty. 7514: 7515: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 7516: 7517: Pirjo-Riitta Antvuori Anssi Rauramo Riitta Saastamoinen 7518: Eero Paloheimo Osmo Soininvaara Eeva Kuuskoski-Vikatmaa 7519: Ole Wasz-Höckert 7520: 1988 vp. 1115 7521: 7522: Raha-asia-aloite n:o 1045 7523: 7524: 7525: 7526: 7527: Antvuori ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten yhteisöasumi- 7528: sen edistämiseen 7529: 7530: 7531: Eduskunnalle 7532: 7533: Asunnottomien vuonna 1987 on tehty useita not kunnissa käyttöön. Tällä hetkellä ei kuiten- 7534: ehdotuksia asunnottomuuden poistamiseksi kaan ole olemassa välitysorganisaatiota, joka 7535: maastamme ja asuntotilanteen helpottamiseksi vastaisi asuntojen jakamisesta yhteisöille. 7536: puutteellisesti asuvien kansalaisten osalta. Määrärahalla edistettäisiin yhteistyötä kun- 7537: Nuorten asuntotilanne on kaikkein vaikein, nissa asunto-, sosiaali- ja nuorisotoimen kesken 7538: ja siksi sen ratkaisemiseksi on syytä käyttää siten, että luodaan kuntakohtaisesti sopivin jär- 7539: kaikki olemassa olevat keinot mahdollisimman jestelmä, jolla yhteisöasuntoja jaetaan nuorille 7540: tarkkaan hyväksi. Tilanne monilla alueilla alle 30-vuotiaille kansalaisille. 7541: maassamme on se, että tarjonta asuntomarkki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7542: noilla ei kohtaa kysyntää. Näin on erityisesti nioittaen, 7543: suurten asuntojen kohdalla. 7544: Nuoret ovat valmiita yhteisöasumiseen, jossa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7545: ryhmä asukkaita vastaa yhteisesti asumises- 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 35.45 7546: taan yleensä suuressa huoneistossa tai omakoti- uudelle momentille 5 000 000 markan 7547: talossa tai vastaavassa. Yhteisöasumista tuke- määrärahan yhteisöasuntojen välitystoi- 7548: malla ja kehittämällä saataisiin suuretkin asun- minnasta aiheutuviin kuluihin. 7549: 7550: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 7551: 7552: Pirjo-Riitta Antvuori Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Marja-Liisa Löyttyjärvi 7553: Arja Alho Pauli Uitto Osmo Soininvaara 7554: Anssi Rauramo Ole Wasz-Höckert 7555: 1116 1988 vp. 7556: 7557: Raha-asia-aloite n:o 1046 7558: 7559: 7560: 7561: 7562: Antvuori ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin Asuntojono 7563: ry:lle asunnontarvitsijoiden palvelukeskuksen perustamiseen 7564: 7565: 7566: Eduskunnalle 7567: 7568: Asunnontarvitsijoiden etujärjestö Asunto- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 7569: jono ry. on eri kansalaisjärjestöjen kanssa yh- 7570: teistyössä suunnitellut palvelukeskushanketta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7571: Kansainvälisen asunnottomien vuoden aikana 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 7572: muodostuneet eri asunnontarvitsijoiden järjes- markkaa asunnontarvitsijoiden palvelu- 7573: töt tarvitsevat toiminnalleen yleiset puitteet. keskuksen perustamiseen avustuksina 7574: Asunnontarvitsijoiden palvelukeskus on mer- Helsingin Asuntojono ry:lle. 7575: kittävä asunnontarvitsijoiden omaehtoisen toi- 7576: minnan tukemiseksi. 7577: 7578: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 7579: 7580: Pirjo-Riitta Antvuori Arja Alho Eeva Kuuskoski-Vikatmaa 7581: Marja-Liisa Löyttyjärvi Osmo Soininvaara Ole Wasz-Höckert 7582: Pauli Uitto Anssi Rauramo 7583: 1988 vp. 1117 7584: 7585: Raha-asia-aloite n:o 1047 7586: 7587: 7588: 7589: 7590: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien harkinnanva- 7591: raiseen avustukseen 7592: 7593: 7594: Eduskunnalle 7595: 7596: Valtionosuusjärjestelmän osittaisuudistuksen varoaan harkinnanvaraisen avustamisen suun- 7597: yhteydessä monet kunnat, erityisesti ne, jotka taan. Budjetissa tarkoitukseen esitetty 30 milj. 7598: eivät saa verotulojen täydennystä, tulevat koke- markan määräraha ei tule riittämään. 7599: maan melkoisia valtionapumenetyksiä. Pelkäs- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7600: tään Lapissa menetykset ovat laskelmien mu- nioittaen, 7601: kaan runsaat 2 milj. markkaa. Myös verouudis- 7602: tus tulee kunnallisverotuksen kohoavien vähen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7603: nysten vuoksi aiheuttamaan kunnille verotulo- 1989 tulo- ja menoarvioon momenti/le 7604: menetyksiä, joita suunniteltu SVOL-asteikko- 26.97.34 lisäyksenä 50 000 000 markkaa 7605: muutos ei riitä kompensoimaan, vaan paineet kuntien harkinnanvaraiseen avustami- 7606: kuntien talouden helpottamiseksi tulevat kas- seen. 7607: 7608: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 7609: 7610: Asko Apukka Kimmo Sarapää Seppo Pelttari 7611: Hannele Pokka Aimo Ajo Esko-Juhani Tennilä 7612: Keijo Jääskeläinen 7613: 1118 1988 vp. 7614: 7615: Raha-asia-aloite n:o 1048 7616: 7617: 7618: 7619: 7620: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta Kultamuseon toimin- 7621: nan tukemiseen 7622: 7623: 7624: Eduskunnalle 7625: Museot ovat jo pitkään odottaneet valtion- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7626: apulakia. Nyt se on hallituksen ilmoituksen mu- nioittaen, 7627: kaan tulossa, mutta saatetaan voimaan asteit- 7628: tain, jolloin erityisesti pienten erikoismuseoiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7629: talousvaikeudet edelleen jatkuvat. 1989 tulo- ja menoarvioon 100000 7630: Kultamuseo on alansa ainutkertainen edusta- markkaa Kultamuseon toiminnan tuke- 7631: ja ja sen toiminnan jatkuvuus on vahvasti kiinni miseen. 7632: yhteiskunnan tuesta. 7633: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 7634: 7635: Asko Apukka Kimmo Sarapää Hannele Pokka 7636: Aimo Ajo Seppo Pelttari Keijo Jääskeläinen 7637: 1988 vp. 1119 7638: 7639: Raha-asia-aloite n:o 1049 7640: 7641: 7642: 7643: 7644: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin turkistarhojen re- 7645: hunkuljetuskustannusten tukemiseen 7646: 7647: 7648: Eduskunnalle 7649: 7650: Turkistarhaus on Lapissa kasvava elinkeino. sissäkin kapasiteetti riittää. Toisaalta korkeat 7651: Se on erityisen hyvä ns. maaseutuelinkeino, rahtikulut luovat paineita harvemmin tapahtu- 7652: koska sitä voidaan harjoittaa asutuskeskusten viin kuljetuksiin, mikä taas saattaa johtaa re- 7653: ulkopuolella. Turkistarhaus työllistää nykyään hun happanemiseen. Pitkien etäisyyksien joh- 7654: Lapissa n. 400 henkilöä. Turkistarhaus on kui- dosta Lapin tarhat jäävät käytännöllisesti kat- 7655: tenkin erittäin haavoittuva elinkeino, mikä joh- soen kokonaan kotimaisen silakan toimitusten 7656: tuu voimakkaista hintavaihteluista ja siitä, että ulkopuolelle. 7657: Kera Oy:n asiakastarhojen velkaantumisaste on Lapissa turkistarhoille valmistettavan rehun 7658: peräti 99,9 OJo. Kaikkein suurin muuhun maa- määrä on vuositasolla n. 17 miljoonaa kiloa. 7659: han verrattaessa poikkeava kustannuserä Lapin Edellä esittämäämme viitaten ehdotamme 7660: tarhoilla ovat rehunkuljetuskustannukset. Re- kunnioittaen, 7661: hurahdin hinta on keskimäärin 6-22 pen- 7662: niä/kg, jolloin keskimääräinen 700 ketunnah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7663: kaa tuottava tarha maksaa enimmillään rehu- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 7664: rahtikuluja 18 480 mk/vuosi. markkaa Lapin turkistarhojen rehun- 7665: KTM ja Kera Oy eivät ole halukkaita rahoit- kuljetuskustannusten tukemiseen. 7666: tamaan lisää rehusekoittamoita, koska nykyi- 7667: 7668: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 7669: 7670: Asko Apukka Kimmo Sarapää Hannele Pokka 7671: Aimo Ajo Seppo Pelttari Keijo Jääskeläinen 7672: 1120 1988 vp. 7673: 7674: Raha-asia-aloite n:o 1050 7675: 7676: 7677: 7678: 7679: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin vajaatuottoisten 7680: metsien metsänparannustöiden suorittamiseen 7681: 7682: 7683: Eduskunnalle 7684: 7685: Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesi- ta, joten alueellisten työttömyyserojen poista- 7686: tyksessä metsänparannustöihin on merkitty 185 miseksi Lapin lain mukaiset työt tulisi voida 7687: milj. mk, josta ns. Lapin lain mukaisiin töihin tehdä täysimääräisinä. 7688: saataisiin käyttää 35 milj. mk. Pelkästään La- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7689: pin lain tarkoittamiin töihin tarvittaisiin kuiten- nioittaen, 7690: kin 50,5 milj. mk. Esitetyllä markkamäärällä 7691: vaje vain siirtyy vuodesta toiseen, sillä jo v. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7692: 1988 olisi Lapin lain mukaisiin metsänparan- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 7693: nustöihin tarvittu 53,5 milj. mk, mutta saatu on 30.58.44 lisäyksenä 20 000 000 markkaa 7694: vain 32,5 milj. mk. Siis vaje tälle vuodelle 1988 ns. Lapin lain mukaisten metsänparan- 7695: on jo 21 milj. mk. nustöiden suorittamisesta myönnettli- 7696: Metsänparannustyöt ovat hyvä esimerkki ni- vien valtionapujen maksamiseen. 7697: menomaan maaseudun työllisyyden hoitamises- 7698: 7699: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 7700: 7701: Asko Apukka Kimmo Sarapää Seppo Pelttari 7702: Hannele Pokka Aimo Ajo Keijo Jääskeläinen 7703: 1988 vp. 1121 7704: 7705: Raha-asia-aloite n:o 1051 7706: 7707: 7708: 7709: 7710: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 21 perus- 7711: korjaukseen välillä Pohjasenvaara-Kolari 7712: 7713: 7714: Eduskunnalle 7715: 7716: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä ei ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7717: Kolarin kunnan alueelle merkitty yhtään ainoa- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7718: ta tietyökohdetta vuodelle 1989, vaikka Kolari 31.24. 77 lisäyksenä 5 000 000 mar.kkaa 7719: on Lapin vaikeimpia työttömyysalueita erityi- valtatien n:o 21 perusparantamiseen vä- 7720: sesti Rautuvaaran kaivostoiminnan lopettami- lillä Pohjasenvaara-Kolari. 7721: sen vuoksi. 7722: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7723: nioittaen, 7724: 7725: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 7726: 7727: Asko Apukka Kimmo Sarapää Hannele Pokka 7728: Aimo Ajo Seppo Pelttari Keijo Jääskeläinen 7729: 7730: 7731: 7732: 7733: 71 280129N 7734: 1122 1988 vp. 7735: 7736: Raha-asia-aloite n:o 1052 7737: 7738: 7739: 7740: 7741: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 950 (Sal- 7742: la-Onkamon th.) perusparantamiseen 7743: 7744: 7745: Eduskunnalle 7746: 7747: Tieosuus Salla-Onkamo on erittäin mutkai- ettil Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7748: nen ja kapea sekä perustukseltaan heikko. Lii- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7749: kenne on kuitenkin raskasta ja vilkasta. Salla 31.24. 77 5 000 000 markkaa maantien 7750: on myöskin koko maan vaikeinta työttömyys- n:o 950 (Salla-Onkamon th.) peruspa- 7751: aluetta. rantamiseen. 7752: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7753: nioittaen, 7754: 7755: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 7756: 7757: Asko Apukka Kimmo Sarapää Hannele Pokka 7758: Aimo Ajo Seppo Pelttari Keijo Jääskeläinen 7759: 1988 vp. 1123 7760: 7761: Raha-asia-aloite n:o 1053 7762: 7763: 7764: 7765: 7766: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 968 (Aku- 7767: järvi-Kolmosjoki) perusparantamiseen 7768: 7769: 7770: Eduskunnalle 7771: 7772: Raja-Joosepin tie on erittäin heikkokuntoi- Tieosuuden kustannusarvio on 29 milj. mark- 7773: nen. Liikenne tiellä on kuitenkin varsin vilkas ja kaa. 7774: tulee jatkuvasti kasvamaan Murmanskin lisään- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7775: tyvien yhteyksien vuoksi. Nyt myös Neuvosto- nioittaen, 7776: liiton puolella ollaan Raja-Jooseppiin tulevaa 7777: tietä peruskorjaamassa, joten on luonnollista, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7778: että Suomen puolella tulisi työt tehdä samanai- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7779: kaisesti. Matkailijaliikenne on voimakkaassa 31.24. 77 5 000 000 markkaa maantien 7780: kasvussa ja toivottavaa on, että myös muu lii- n:o 968 (Akujärvi-Ko/mosjoki) perus- 7781: kenne kasvaa Kuollan alueen sekä kaupankäyn- parantamiseen. 7782: nin ansiosta. 7783: 7784: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 7785: 7786: Asko Apukka Kimmo Sarapää Hannele Pokka 7787: Aimo Ajo Seppo Pelttari Keijo Jääskeläinen 7788: 1124 1988 vp. 7789: 7790: Raha-asia-aloite n:o 1054 7791: 7792: 7793: 7794: 7795: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta Aavasaksan-Raanu- 7796: järven maantien perusparantamiseen välillä Koivistonpää- 7797: Kantomaanpää 7798: 7799: Eduskunnalle 7800: 7801: Aavasaksan-Raanujärven tie on erittäin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7802: heikkokuntoinen välillä Koivistonpää-Kanto- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7803: maanpää, 9,6 km. TVL:llä on valmius töiden 31.24. 77 2 000 000 markkaa Aavasak- 7804: välittömään aloittamiseen. Tieosuus on poik- san-Raanujärven maantien peruspa- 7805: keuksellisen vaativaa maata, mikä aiheuttaa rantamiseen välillä Koivistonpää-Kan- 7806: näin tien kuoppaisuuden ja jatkuvan epäkun- tomaanpää. 7807: non. 7808: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7809: nioittaen, 7810: 7811: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 7812: 7813: Asko Apukka Kimmo Sarapää Hannele Pokka 7814: Aimo Ajo Seppo Pelttari Keijo Jääskeläinen 7815: 1988 vp. 1125 7816: 7817: Raha-asia-aloite n:o 1055 7818: 7819: 7820: 7821: 7822: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta Saattoporan ja Rautu- 7823: vaaran välisen tien perusparantamiseen 7824: 7825: 7826: Eduskunnalle 7827: 7828: Saattoporan kultakaivokselta alkaa malmin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7829: kuljetus maanteitse Kolarin Rautuvaaraan. 55 I989 tulo- ja menoarvioon momentille 7830: kilometrin tieyhteys on heikkokuntoinen eikä 3I.24. 77 lisäyksenä II 900 000 markkaa 7831: kestä raskaita malmiautoja. Erityisesti muuta- Saattoporan-Rautuvaaran tieosuuden 7832: mat sillat em. tieosuudella ovat kehnoja. Tie- perusparantamiseen. 7833: ja siltayhteyksien rakentaminen malmireitille 7834: maksaisi 11,9 miljoonaa markkaa. 7835: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7836: nioittaen, 7837: 7838: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 7839: 7840: Asko Apukka Kimmo Sarapää Hannele Pokka 7841: Aimo Ajo Seppo Pelttari Keijo Jääskeläinen 7842: 1126 1988 vp. 7843: 7844: Raha-asia-aloite n:o 1056 7845: 7846: 7847: 7848: 7849: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta Sieppijärven-Lohi- 7850: nivan maantien perusparantamiseen välillä Hinttajärvi-Lohi- 7851: niva 7852: 7853: Eduskunnalle 7854: 7855: Sieppijärven ja Lohinivan välillä oleva maan- silla kevyilläkin ajoneuvoilla on lähes mahdo- 7856: tie Kolarin ja Rovaniemen kuntien alueella on tonta. Samoin on laita raskaan liikenteen. 7857: erittäin heikossa kunnossa tieosuudella Hintta- Koululais- ja linja-autoliikenne tiellä on usein 7858: järvi-Lohiniva noin 25 km:n matkalla. Tie- keskeytyksissä tien heikon kunnon vuoksi. 7859: osuus Sieppijärvi-Hinttajärvi on peruskorjat- Kun sekä Kolarissa että Rovaniemen maalais- 7860: tu työllisyysmäärärahoilla 1980-luvun alkuvuo- kunnassa työttömyys on erittäin vaikea, olisi 7861: sina ja silta Ounasjoen yli Lohinivassa valmistui pelkästään jo näilläkin perusteilla tien perus- 7862: vuonna 1985. Peruskorjatuilta osin tie on myös parantaminen kiireellinen ja välttämätön, sillä 7863: öljysorattu pinnaltaan, joten se on kohtalaises- antaisihan se työtä lyhyeksikin aikaa työttömil- 7864: sa kunnossa. Sen sijaan peruskorjaamaton osa le ja paikallisille autoilijoille. 7865: on routiva, mutkainen ja muutoinkin vailla Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 7866: kunnollisia rakenteita. Ojat ovat osittain um- 7867: peutuneet tienvarrella ja osittain toiselta puolel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7868: ta tietä kokonaan puuttuvat. Tien liikennetur- 1989 tulo- ja menoarvioon momenti//e 7869: vallisuus peruskorjaamattomalla osalla on lähes 31.24. 77 4 000 000 markkaa Sieppijär- 7870: olematon runsaan pensaskasvillisuuden ym. nä- ven-Lohinivan maantien perusparan- 7871: kyvyysesteiden vuoksi. tamiseen välillä Hinttajärvi-Lohiniva. 7872: Keväisin ja syksyisin tien kulkeminen tavalli- 7873: 7874: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 7875: 7876: Asko Apukka Kimmo Sarapää Hannele Pokka 7877: Aimo Ajo Seppo Pelttari Keijo Jääskeläinen 7878: 1988 vp. 1127 7879: 7880: Raha-asia-aloite n:o 1057 7881: 7882: 7883: 7884: 7885: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemira Oy:n osake- 7886: pääoman korottamiseen Sokiin kaivoshankkeen käynnistä- 7887: IDiseksi 7888: 7889: Eduskunnalle 7890: 7891: Sokiin kaivoshanke on tällä hetkellä Lapin Hankkeeseen ei kuitenkaan ole varauduttu 7892: tulevan työllisyyden hoidon kannalta merkittä- valtion tulo- ja menoarviossa. Hankkeen rahoi- 7893: vin hanke. Alueen hyödyntämistä on tutkittu tus tulisi osaltaan hoitaa Kemira Oy:n osake- 7894: pitkään, mutta toistaiseksi päätöstä kaivoksen pääoman korotuksena, ettei velka liiaksi rasita 7895: avaamisesta ja rikastamon rakentamisesta ei Kemira Oy:n taloutta, ja ennen kaikkea siksi, 7896: ole tehty. Nyt kuitenkin näyttää todennäköisel- että varmistetaan hankkeen nopea eteneminen. 7897: tä, että tutkimustulosten valmistuttua voidaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7898: tarvittavat päätökset tehdä lähikuukausina. nioittaen, 7899: Kun Lapin ja erityisesti Koillis-Lapin alue on 7900: maan kaikkien heikointa työttömyysaluetta, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7901: tulee päätökset tehdä heti selvitysten valmistut- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7902: tua. Voimakkaiden työllisyysperusteiden lisäksi 32.50.88 lisäyksenä 30 000 000 markkaa 7903: hanketta puoltaa se, että kyseessä on kotimai- ensi vaiheessa tarvittavaan Kemira Oy:n 7904: sen luonnonvaran hyödyntäminen ja syntyvät osakepääoman korotukseen Sokiin kai- 7905: työpaikat ovat Lapin oloissa pysyviin (15- vos- ja rikastamohankkeen käynnistä- 7906: 20 v) verrattavia. miseksi heti. 7907: 7908: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 7909: 7910: Asko Apukka Pauli Uitto Kimmo Sarapää 7911: Hannele Pokka Aimo Ajo Seppo Pelttari 7912: Keijo Jääskeläinen 7913: 1128 1988 vp. 7914: 7915: Raha-asia-aloite n:o 1058 7916: 7917: 7918: 7919: 7920: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta Sokiin alueen jatkotut- 7921: kimuksiin 7922: 7923: 7924: Eduskunnalle 7925: 7926: Savukosken Soklissa sijaitseva fosforiesiinty- jetusvaihtoehtojen järkevää ratkaisua jne. Esi- 7927: mä on Suomen oloissa ainutlaatuinen. Esiinty- merkiksi 20 tutkijan vuoden pituisella työllä 7928: män hyödyntämistä on kuitenkin vitkuteltu lu- saataisiin varmasti paljon arvokasta lisätietoa 7929: vattoman kauan. Viivyttely johtunee suurelta alueen muista esiintymistä. 7930: osin myös siitä, että Soklista on kiinnostunut lä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7931: hinnä vain Kemira Oy, koska alueen muita nioittaen, 7932: mahdollisia malmivaroja ei ole riittävästi tutkit- 7933: tu. Siksi tulisi pyrkiä siihen, että alueella esiin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7934: tyvät sivutuotteet (rauta, niobi, vermikuliitti 1989 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 7935: jne.) hyödynnettäisiin yhtä aikaa. Alueen esiin- markkaa Sokiin alueen geologisiin lisä- 7936: tymien perusteellisempi hyväksikäyttö tekisi ko- tutkimuksiin. 7937: ko hankkeen kannattavammaksi, edistäisi kul- 7938: 7939: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 7940: 7941: Asko Apukka Pauli Uitto Kimmo Sarapää 7942: Hannele Pokka Aimo Ajo Seppo Pelttari 7943: Keijo Jääskeläinen 7944: 1988 vp. 1129 7945: 7946: Raha-asia-aloite n:o 1059 7947: 7948: 7949: 7950: 7951: Apukka ym.: Määrärahan osoittamisesta korvaavien työpaikko- 7952: jen luomiseen Rautuvaaran lakkaotettavan kaivoksen työn- 7953: tekijöille 7954: 7955: Eduskunnalle 7956: 7957: Kolarin kunnassa sijaitsevan Rautuvaaran noarviossa ei näy varoja Rautuvaaran tilanteen 7958: kaivoksen lopettaminen vain runsaan vuoden hoitamiseksi. 7959: pituisella varoitusajalla on saanut niin parisataa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7960: kaivoksen työntekijää kuin heidän perheensä ja nioittaen, 7961: koko kunnan vastuulliset päättäjät lähes epätoi- 7962: von valtaan. Tämä on ymmärrettävää, kun työ- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7963: väki lähes kokonaisuudessaan on kolarilaisia, 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7964: heistä noin sadalla on Kolarissa omakotitalo, 34.50.61 30 000 000 markkaa korvaa- 7965: puolisoiden työpaikat ovat Kolarissa jne. vien pysyvien työpaikkojen luomiseksi 7966: Hallituksen edustajat ovat lupailleet hoita- Rautuvaaran kaivoksen työntekijöille. 7967: vansa korvaavat työpaikat, mutta tulo- ja me- 7968: 7969: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 7970: 7971: Asko Apukka Kimmo Sarapää Hannele Pokka 7972: Aimo Ajo Seppo Pelttari Keijo Jääskeläinen 7973: 1130 1988 vp. 7974: 7975: Raha-asia-aloite n:o 1060 7976: 7977: 7978: 7979: 7980: Astala: Määrärahan osoittamisesta piirihallintoviranomaisten 7981: hallinnon demokratisoimiskokeilun aloittamiseksi Turun ja 7982: Porin läänissä 7983: 7984: Eduskunnalle 7985: 7986: Väliportaan hallinnon demokratisointia kos- uudistus ei toteudu vielä aivan lähivuosina, tuli- 7987: kevan keskustelun yhteydessä on lääninhallitus- si harkita sellaisten osauudistusten tekemistä, 7988: ten lisäksi kiinnitetty huomiota piirihallinto- jotka edesauttavat ja tukevat myöhemmin toi- 7989: viranomaisten hallintoon ja laajempien kun- meenpantavaa väliportaan hallinnon kokonais- 7990: tainliittojen hallintoon. uudistusta. Piirihallintoviranomaisille tulisi 7991: Nykyisellään on lääninhallitusten päätöksen- asettaa neuvottelukunnat tai toimikunnat joh- 7992: teko jo osittain demokratisoitu. Useiden tehtä- tamaan viranomaisten työtä. Tämä toimenpide 7993: vien alalle on asetettu eri mielipidesuuntia ja olisi tärkeä myös lääninhallitusten työn kannal- 7994: alueita edustavia lautakuntia, toimikuntia ja ta, jolloin lääninhallituksen yhteensovittavalla 7995: neuvottelukuntia. Esimerkkinä mainittakoon ja koordinoivalla suunnittelulla olisi huomatta- 7996: läänin nuorisolautakunta sekä sosiaali- ja ter- vasti paremmat lähtökohdat piirihallintoviran- 7997: veydenhuollon neuvottelukunta. Lisäksi v. 1982 omaisten työn pohjautuessa yhteiskunnallisesti 7998: lääneihin asetettiin valtioneuvoston kanslian eri mielipidesuuntia ja alueita edustavien elinten 7999: päätöksellä aluepoliittiset neuvottelukunnat, päätöksiin. 8000: jotka antavat lausuntonsa läänin kehittämistä Piirihallintoviranomaisten hallinnon demo- 8001: koskevista tavoite- ja toimenpidesuunnitelmista kratisoimiskokeilu voitaisiin aloittaa esim. Tu- 8002: sekä muista läänin kehittämisen kannalta laaja- run ja Porin läänissä. 8003: kantoisista kysymyksistä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 8004: Piirihallintoviranomaiset on jätetty koko- taen, 8005: naan demokraattisen kontrollin ulkopuolelle, 8006: vaikka ne käyttävät valtion tulo- ja menoarvios- että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 8007: sa lääneille varatuista määrärahoista suurim- den 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 8008: man osan. Esimerkiksi Turun ja Porin läänissä 26. 05 uudelle momentil/e JOO 000 mar- 8009: pelkästään TVL käyttää lääniin menevistä val- kan määrärahan piirihallintoviran- 8010: tion suorien investointien määrärahoista n. omaisten hallinnon demokratisoimisko- 8011: 60 OJo. keilun aloittamiseksi Turun ja Porin lää- 8012: Koska näyttää siltä, että väliportaan hallinto- nissä. 8013: 8014: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1988 8015: 8016: Heli Astala 8017: 1988 vp. 1131 8018: 8019: Raha-asia-aloite n:o 1061 8020: 8021: 8022: 8023: 8024: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion Raision virasto- 8025: talon rakentamisen aloittamiseen 8026: 8027: 8028: Eduskunnalle 8029: 8030: Raision kaupunki on kehittynyt Turun kau- Suunnitelmat valmistuvat ja rakentaminen oli 8031: punkiseudun läntiseksi alakeskukseksi. Sen tarkoitus käynnistää vuoden 1989 aikana. Ra- 8032: väestöllinen ja teollinen kehitys on ollut nopea- kentamismääräraha puuttuu kuitenkin vuoden 8033: ta ja myös valtion viranomaisten tehtävät ovat 1989 tulo- ja menoarvioehdotuksesta. Rakenta- 8034: jatkuvasti lisääntyneet. Raisiolaiset eivät kui- misen aloittamiseen tulisi varata 8 miljoonaa 8035: tenkaan voi saada useita välttämättömiä palve- markkaa. 8036: luja kotikaupungista. Valtiolla ei ole Raisiossa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8037: omia pysyviä toimitiloja. Valtion virastotalon nioittaen, 8038: rakentamisesta Raisioon on kaupunki tehnyt 8039: esityksiä jo lähes 20 vuoden ajan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8040: Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 8041: varattiin momentille 28.64.76 Raision virasto- 28.64.76 lisäyksenä 8000000 markkaa 8042: talon suunnittelua varten 1 miljoona mark- valtion Raision virastotalon rakentami- 8043: kaa "Raision tilantarpeiden ratkaisemiseksi". sen aloittamiseen. 8044: 8045: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 8046: 8047: Heli Astala Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen 8048: Sauli Hautala Tapio Holvitie Jukka Roos 8049: Liisa Hilpelä Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Risto Ahonen 8050: Virpa Puisto 8051: 1132 1988 vp. 8052: 8053: Raha-asia-aloite n:o 1062 8054: 8055: 8056: 8057: 8058: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion Uudenkaupungin 8059: virastotalon suunnitteluun 8060: 8061: 8062: Eduskunnalle 8063: 8064: Valtion virastotalohanke Uuteenkaupunkiin sijaitsevat valtion virastot yhteiseen asiointi- 8065: on ollut vireillä n. 30 vuotta. Kaupunki on paikkaan. Hankkeen kustannusarvio on n. 20 8066: osoittanut virastotalon paikaksi vanhan sairaa- milj. markkaa. 8067: lan tontin Sorvakonmäellä. Kaupunki suunnit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8068: telee oman virastotalonsa rakentamista samalle nioittaen, 8069: alueelle 1990-luvun alkupuolella. 8070: Rakennushallituksessa on tehty päätös tontin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8071: ostamisesta ja talon suunnittelu on käynnisty- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8072: nyt. Aikataulun mukaan virastotalon pitäisi ol- 28. 64. 76 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 8073: la valmiina vuonna 1991. Virastotalon valmis- valtion Uudenkaupungin virastotalon 8074: tumisen myötä saatettaisiin nykyisin hajallaan suunnitteluun. 8075: 8076: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 8077: 8078: Heli Astala Liisa Hilpelä 8079: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen 8080: 1988 vp. 1133 8081: 8082: Raha-asia-aloite n:o 1063 8083: 8084: 8085: 8086: 8087: Astala: Määrärahan osoittamisesta venäjän kielen professorin vi- 8088: ran perustamiseen Turun yliopistoon 8089: 8090: 8091: Eduskunnalle 8092: 8093: Neuvostoliiton kauppa on Turun ja Porin venäjän kielessä voi suorittaa ainoastaan ruot- 8094: läänissä keskimääräistä korkeammalla tasolla. sin kielellä Åbo Akademissa. Turun yliopistos- 8095: Se on kohdistunut läänin keskeisille toimialoil- sa voi suorittaa vain alimman ja keskimmäisen 8096: le. NL:n kauppa onkin Varsinais-Suomen ja arvosanan. 8097: koko läänin kehityksen kannalta avainase- Varsinais-Suomen kehittämisen ja Idänkau- 8098: massa. pan tutkimus- ja koulutuskeskuksen toiminnan 8099: Kaupan suuri merkitys läänille on yleisesti kannalta on tärkeää, että venäjän kielen kor- 8100: tunnustettu. Tästä on esimerkkinä ammattiyh- keimman arvosanan voi suorittaa myös suomen 8101: distysliikkeen, teollisuuden ja monien muiden kielellä Turun yliopistossa. 8102: tahojen yhteisesti ajama hanke Idänkaupan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 8103: tutkimus- ja koulutuskeskuksen perustamiseksi taen, 8104: Turkuun. 8105: NL:n kaupan edellytysten luomisessa venäjän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8106: kielen osaamisella on suuri merkitys. Lisäksi 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8107: kielen hallinta on tärkeää maittemme välisen 29.10.01 200000 markkaa venäjän kie- 8108: matkailun ja muun kanssakäymisen kehittämi- len professorin viran perustamiseksi Tu- 8109: sessä. run yliopistoon. 8110: Varsinais-Suomessa korkeimman arvosanan 8111: 8112: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 8113: 8114: Heli Astala 8115: 1134 1988 vp. 8116: 8117: Raha-asia-aloite n:o 1064 8118: 8119: 8120: 8121: 8122: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta opintolainojen valmistu- 8123: misen jälkeisen korkotukiajan pidentämiseksi ylimääräisin 8124: järjestelyin 8125: 8126: 8127: Eduskunnalle 8128: 8129: Vastavalmistuneet juuri opintonsa päättäneet taa. Yksi keino on vastavalmistuneen opiskeli- 8130: nuoret ovat joissakin tapauksissa opiskelijaakin jan korkotuen ja lainojen takaisinmaksun aloit- 8131: huonommassa asemassa: heillä on edessään tamisajan pidentäminen kolmeen vuoteen. 8132: muutto pois opiskelija-asunnosta, työpaikan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8133: hankinta, perheen perustaminen, asunnon han- nioittaen, 8134: kinta ja opintolainojen takaisinmaksu. Tämä ti- 8135: lanne saattaa monelle olla ylivoimainen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8136: Akateeminen työttömyys Suomessa ei suin- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 8137: kaan ole voitettu asia. Useilla aloilla, vaikka 29.39.52 lisäyksenä 19 000 000 markkaa 8138: koulutusta vastaavaa työtä löytyisikin, palkka- ylimääräisenä määrärahana valmistumi- 8139: tulot ovat niin pienet, että vastavalmistunut sen jälkeisen opintolainan korkotuki- 8140: nuori ei pysty saavuttamaan edes kohtuullista ajan pidentämiseen kolmeen vuoteen 8141: elintasoa. Tätä juuri opintonsa päättänyttä 1. 7.1989 alkaen. 8142: nuorta kohtaavaa noidankehää voidaan helpot- 8143: 8144: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 8145: 8146: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen 8147: 1988 vp. 1135 8148: 8149: Raha-asia-aloite n:o 1065 8150: 8151: 8152: 8153: 8154: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta opintorahan perusosan 8155: korottamiseksi 8156: 8157: 8158: Eduskunnalle 8159: 8160: Kun korkeakoulujen tehokkuudesta ja val- on sidottava kansaneläkkeen pohjaosan ja täy- 8161: mistumisaikojen pitenemisestä on keskusteltu, den lisäosan tasoon. Opintotuen enimmäismää- 8162: on useimmiten unohdettu yksittäinen opiskelija rään ei tule laskea asumislisää, sen sijaan oppi- 8163: ja hänen elämäntilanteensa. Lainapainotteinen laitoksen tarjoamat ilmaiset palvelut laskevat ja 8164: opintotuki on johtanut nuoret vaikeuksiin tilan- opiskelijan maksamat opintolainan korot nos- 8165: teessa, jossa velkaantuminen ja sosiaalinen pai- tavat tuen enimmäismäärää. 8166: ne on muutoinkin raskas. Myös tuen reaaliar- Jotta eduskunnan hyväksymä tavoite toteu- 8167: von alhaisuus sekä tarveharkinta ovat johtaneet tuu, on opintorahan lukuvuonna 1989-90 olta- 8168: siihen, että tuen käyttöaste on pysynyt alhai- va 40 prosenttia tuen enimmäismäärästä. Kor- 8169: sena. keakouluopiskelijan kuukausittainen opintora- 8170: Nämä opintotukijärjestelmän puutteet tar- han perusosa on tuolloin 880 markkaa ja keski- 8171: koittavat käytännössä sitä, että erittäin merkit- asteen opiskelijan niissä oppilaitoksissa, joissa 8172: täväitä osalta opiskelu- keskimäärin joka nel- asuminen, ruokailu ja koulumatkat ovat ilmai- 8173: jäs opiskelukuukausi - rahoitetaan muulla sia, 740 markkaa. 8174: kuin opintotuella. Seurauksena onkin ollut kor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni- 8175: keakouluopiskelijoiden sosiaalisen taustan ylä- oittaen, 8176: luokkaistuminen, opiskelijoitten kasvava osuus 8177: toimeentulotuen saajista ja myös opiskeluaiko- että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 8178: jen pidentyminen. den 1989 tulo- ja menoarvioon momen- 8179: Ongelma on ratkaistavissa kehittämällä opin- tille 29.39.55 lisäyksenä 85 120 000 8180: totukijärjestelmää perustoimeentuloturvan ta- markkaa korkeakouluopiskelijoiden ja 8181: kaavaksi etuudeksi. 172 200 000 markkaa kansanopistoissa 8182: Eduskunnan vuonna 1986 hyväksymän kehit- ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiske- 8183: tämisohjelman mukaisesti opintorahan on levien opintorahan perusosan korotta- 8184: muodostettava puolet opintotuen kokonais- miseksi. 8185: määrästä vuoteen 1990 mennessä. Opintotuki 8186: 8187: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 8188: 8189: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen 8190: Raila Aho Pauli Uitto 8191: 1136 1988 vp. 8192: 8193: Raha-asia-aloite n:o 1066 8194: 8195: 8196: 8197: 8198: Astala: Määrärahan osoittamisesta kirjastojen perustamiskustan- 8199: nuksiin 8200: 8201: 8202: Eduskunnalle 8203: 8204: Tiedontarve tulee lähivuosina lisääntymään väestöosuuden. Esimerkiksi v. 1987lääniin saa- 8205: nopeasti. Tiedonvälitys ja -hallinta tulevat mo- tiin vain yksi rakennushanke pienehköjen lää- 8206: nipuolistumaan ja kehittymään. ninhallituksen päätettävissä olevien hankkeiden 8207: Uusia informaatiokanavia tulee vanhojen lisäksi sekä kaksi kirjastoautoa. Läänissä on 8208: rinnalle. Yleisillä kirjastoilla tulee olemaan en- tällä hetkellä odottamassa 15-25 hanketta. 8209: tistä suurempi vastuu ihmisten tiedontarpeen Kirjastotoimen kehittäminen Turun ja Porin 8210: tyydyttäjänä. Kirjastotoimen kehittämisen kan- läänissä muun maan tasolle vaatii määräraho- 8211: nalta suurimmat epäkohdat ovat kirjastoauto- jen suhteellisen osuuden nostamista useaksi 8212: jen hankintaan varattujen määrärahojen sekä vuodeksi läänin väestöosuutta korkeammalle 8213: kirjastorakentamiseen varattujen määrärahojen tasolle. 8214: pienuus. Määrärahoihin nähden tarve on mo- Kirjastojen perustamiskustannuksiin hallitus 8215: ninkertainen. on esittänyt budjettiin 35 milj. mk. Määräraha 8216: Suurin osa kirjastoautoista on hankittu kym- on tähän tarkoitukseen riittämätön. 8217: menisen vuotta sitten ja autotoiminnan jatku- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 8218: misen edellytyksenä on auton uusiminen. Mikä- taen, 8219: li määrärahoja ei saada nostettua, joudutaan 8220: useassa kunnassa harkitsemaan autotoiminnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8221: lopettamista kokonaan, mistä joutuisivat eniten 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 8222: kärsimään haja-asutusalueiden asukkaat, joilla 29.56.31/isäyksenä 15 000000 markkaa 8223: muutenkin on heikoimmat palvelut. Tilanne on kirjastojen perustamiskustannuksiin, 8224: koettu erittäin huolestuttavaksi Turun ja Porin mistä Turun ja Porin läänille varataan 8225: läänissä, mtssa määrärahojen suhteellinen neljä rakentamislupaa. 8226: osuus on jatkuvasti olennaisesti alittanut läänin 8227: 8228: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 8229: 8230: Heli Astala 8231: 1988 vp. 1137 8232: 8233: Raha-asia-aloite n:o 1067 8234: 8235: 8236: 8237: 8238: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisten ammatillis- 8239: ten oppilaitosten palvelutoiminnan avustusta varten 8240: 8241: 8242: Eduskunnalle 8243: 8244: Momentille 29.65.34 (Avustus kunnallisten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8245: ammatillisten oppilaitosten palvelutoimintaan) nioittaen, 8246: on esitetty 2 350 000 mk. Arvioimalla määrära- 8247: hatarpeeksi keskimäärin 100 000 mk hanketta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8248: kohti esitetty määräraha riittäisi palvelutoimin- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 8249: nan käynnistämiseen vain 23 oppilaitoksessa. 29.65.34 lisäyksenä 6 650 000 markkaa 8250: Kunnallisia ammatillisia oppilaitoksia voidaan kunnallisten ammatillisten oppilaitosten 8251: arvioida vuonna 1989 olevan 256. Jos esim. kol- palvelutoiminnan avustusta varten. 8252: masosalle oppilaitoksista varataan keskimäärin 8253: 100 000 mk, määrärahatarve olisi noin 9 milj. 8254: mk. 8255: 8256: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 8257: 8258: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen 8259: 8260: 8261: 8262: 8263: 72 280129N 8264: 1138 1988 vp. 8265: 8266: Raha-asia-aloite n:o 1068 8267: 8268: 8269: 8270: 8271: Astala: Määrärahan osoittamisesta Turun seudun itäisen ammat- 8272: tikoulun suunnittelun aloittamiseksi 8273: 8274: 8275: Eduskunnalle 8276: 8277: Laissa ammatillisen koulutuksen määrällises- puutekniikan, prosessi- ja laboratoriotekniikan 8278: tä kehittämisestä vaaditaan, että ammatillisiin sekä koti- ja laitostalouden peruslinjoilla. 8279: oppilaitoksiin on varattava aloituspaikkoja niin Varsinais-Suomessa ammatillisen koulutuk- 8280: paljon, että jokaisella peruskoulun tai lukion sen aloituspaikat ovat jakaantuneet sikäli epä- 8281: päättäväliä on mahdollisuus päästä ammatilli- tasaisesti, että Turun seudun itäisiltä kunnilta 8282: seen koulutukseen. Lisäksi aloituspaikat on puuttuu yleinen ammattikoulu. Näissä kunnissa 8283: jaettava eri koulutusaloille ja -asteille yhteis- väestönkasvu on voimakasta ja koulutuspaik- 8284: kunnan ja työelämän koulutusperiaatteiden kojen tarve on suuri myös pitkällä tähtäyksellä. 8285: mukaisesti. Nykyisellään suuri osa oppilaista hakeutuu lu- 8286: Ammatillisen koulutuksen tarvetta Varsinais- kioon, koska seudulla ei ole riittävästi ammatil- 8287: Suomessa vuosina 1979-1988 selvittävässä tut- lisen koulutuksen aloituspaikkoja. Tämä ei lie- 8288: kimuksessa todettiin aloituspaikkavajausta esiin- ne kenenkään kannalta tarkoituksenmukaista. 8289: tyvän kaikkina tarkasteluajanjakson vuosina. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 8290: Vajauksen vaihteluväli on 600-1400 aloitus- taen, 8291: paikkaa. Ikäluokkien pienenemisen myötä aloi- 8292: tuspaikkavajaus vähenee siten, että se on pie- että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 8293: nimmillään vuonna 1988. Suurinta aloituspaik- den 1989 tulo- ja menoarvioon momen- 8294: kavajausta Varsinais-Suomessa on maatilata- til/e 29.65.37 500000 markan suun- 8295: louden peruslinjalla. Tämä puute korjaantunee nittelumäärärahan Turun seudun itäisen 8296: uuden maatalousoppilaitoksen perustamisella ammattikoulun suunnittelun aloittami- 8297: Salon seudulle. Huomattavaa aloituspaikka- seksi. 8298: vajausta on myös auto- ja kuljetustekniikan, 8299: 8300: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1988 8301: 8302: Heli Astala 8303: 1988 vp. 1139 8304: 8305: Raha-asia-aloite n:o 1069 8306: 8307: 8308: 8309: 8310: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta erikoisalojen ammatti- 8311: oppilaitosten opettajankoulutukseen 8312: 8313: 8314: Eduskunnalle 8315: 8316: Momentin 29.69.51 (Ylimääräiset avustukset) hinnä määrärahan pienuus. Tarpeeksi voidaan 8317: käyttösuunnitelman mukaan erikoisalojen am- arvioida ainakin 3 milj. mk. 8318: mattioppilaitosten opettajankoulutukseen on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8319: esitetty 1 milj. mk. Tämä määräraha lienee tar- nioittaen, 8320: koitettu ammattioppilaitosten ammatillisten ai- 8321: neiden opettajien täydennyskoulutuksen järjes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8322: tämiseen erikoisalojen ammattioppilaitoksissa. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8323: Jotta ko. opettajaryhmälle olisi tarjolla korkea- 29.69.51 lisäyksenä 2 000 000 mark- 8324: tasoisia ja kohtuuhintaisia koulutuspalveluja, kaa erikoisalojen ammattioppilaitosten 8325: määräraha on tarpeellinen. Ongelmana on lä- opettajankoulutukseen. 8326: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 8327: 8328: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen 8329: 1140 1988 vp. 8330: 8331: Raha-asia-aloite n:o 1070 8332: 8333: 8334: 8335: 8336: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta käytettäväksi kirjalli- 8337: suuden julkaisutukeen 8338: 8339: 8340: Eduskunnalle 8341: 8342: Valtion vuotta 1989 koskevassa tulo- ja me- Taiteilijajärjestöt pitävät tärkeänä, että kor- 8343: noarvioesityksessä ehdotetaan veikkauksen ja keatasoisen kirjallisuuden julkaisutoimintaa 8344: raha-arpajaisten voittovaroista myönnettäväksi tuetaan valtion varoin. Valtion tuki on usein ai- 8345: 200 000 markkaa käytettäväksi kirjallisuuden noa mahdollisuus kokeilevan, ei-kaupallisen 8346: julkaisutukeen. Määräraha on uusi ja sen tar- kirjallisuuden julkaisemiselle. Tässä mielessä 8347: koituksena on luoda edellytykset sellaisen kor- tuella on huomattava kirjallisuutta uudistava ja 8348: keatasoisen kirjallisuuden julkaisemiselle, joka elävöittävä vaikutus. Kirjallisuuden julkaisutu- 8349: ei ole kaupallisesti kannattavaa. keen varattavan määrärahan tulee jo alusta läh- 8350: Kaupallisesti kannattamauoman korkeata- tien olla määrältään niin suuri, että sen avulla 8351: soisen kirjallisuuden julkaisutoiminnalle tulee on mahdollista ryhtyä konkreettisiin toimiin 8352: taata edellytykset. Ehdotetun uuden määrära- kirjallisuuden julkaisemiseksi. 8353: han ottaminen valtion tulo- ja menoarvioon on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8354: merkki myönteisestä kehityksestä. Määrärahan nioittaen, 8355: suuruus 200 000 markkaa on kuitenkin täysin 8356: riittämätön kustannustoiminnan kuluihin näh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8357: den. Opetusministeriö onkin omassa esitykses- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8358: saan ehdottanut määrärahan suuruudeksi 29.90.52 lisäyksenä 800 000 markkaa 8359: 1 000 000 markkaa. Tämä määrä, joka sekin luo käytettäväksi kirjallisuuden julkaisutu- 8360: mahdollisuudet ainoastaan hyvin suppeaan jul- keen. 8361: kaisutoimintaan, vastaa paremmin sitä kuluta- 8362: soa, jota kustannustoiminta maassamme edus- 8363: taa. 8364: 8365: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 8366: 8367: Heli Astala Claes Andersson 8368: 1988 vp. 1141 8369: 8370: Raha-asia-aloite n:o 1071 8371: 8372: 8373: 8374: 8375: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta turkulaisen Aurinko- 8376: baletin toiminnan tukemiseen 8377: 8378: 8379: Eduskunnalle 8380: 8381: Tanssitaiteen nopea kasvu on kulttuurikentän kantamaan jatkuvasti huolta ryhmän perustoi- 8382: näkyvimpiä ilmiöitä; tanssi on saavuttanut vii- mintaedellytysten puutteellisuudesta, mikä kos- 8383: meisten vuosikymmenien aikana virallisen ase- kee rahoitusta, tanssijoiden koulutusta sekä 8384: man muiden taidemuotojen rinnalla harrasteena, harjoitus- ja esiintymistiloja. 8385: ammattina ja näyttämötaiteen osana. Suomeen Aurinkobaletin kannatusyhdistys on tehnyt 8386: on syntynyt Kansallisbaletin ulkopuolelle mer- maaliskuussa 1986 opetusministeriölle ehdotuk- 8387: kittäviä säännöllistä näyttämötoimintaa harjoit- sen Aurinkobaletin saattamisesta alueteatteri- 8388: tavia ammattitanssiteattereita. Varsinais-Suo- lain piiriin. Asialle ovat olleet suopeita sekä 8389: messa toimiva turkulainen Aurinkobaletti on yk- Suomen tanssitaiteilijain liitto että valtion tans- 8390: si näistä, ja se on ainoa pääkaupunkiseudun ul- sitaidetoimikunta. Tehty aloite ei ole kuiten- 8391: kopuolella toimiva ammattitanssiteatteri. kaan edennyt opetusministeriössä yhdistyksen 8392: Näiden ns. vapaiden ryhmien taloudellisessa toivomalla tavalla, joten Aurinkobaletin kehi- 8393: ja hallinnollisessa kehittämisessä ei sen sijaan tyksen turvaavat perusratkaisut ovat vielä to- 8394: ole edistytty tilanteen vaatimalla tavalla. teutumatta. 8395: Aurinkobaletin kannatusyhdistys ry. on vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 8396: desta 1981 ylläpitänyt Aurinkobalettia, josta on 8397: vuosi vuodelta kehittynyt merkittävämpi tekijä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8398: suomalaisen tanssitaiteen kenttään. Tällä het- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8399: kellä Aurinkobaletti työllistää vakituisesti 13 29.90.52 650 000 markkaa säännöllises- 8400: henkilöä ja tavoittaa vuosittain n. 40 000 katso- ti toimivien tanssiryhmien tukemiseen 8401: jaa. Varsinais-Suomessa toimivan Aurinko- 8402: Aurinkobaletin taiteellisesta menestymisestä baletin toimintaedellytysten turvaami- 8403: huolimatta yhdistyksen piirissä on jouduttu seksi. 8404: 8405: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 8406: 8407: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa 8408: Virpa Puisto Liisa Hilpelä Jukka Roos 8409: Tapio Holvitie Sauli Niinistö Ensio Laine 8410: 1142 1988 vp. 8411: 8412: Raha-asia-aloite n:o 1072 8413: 8414: 8415: 8416: 8417: Astala: Määrärahan osoittamisesta taiteen alan tutkimus- ja jul- 8418: kaisutoiminnan tukemiseen 8419: 8420: 8421: Eduskunnalle 8422: 8423: Valtion vuotta 1989 koskevassa tulo- ja me- tärkeää kuin tutkimusten tekeminen on niiden 8424: noarvioesityksessä ehdotetaan veikkauksen ja julkaiseminen. Nykyisin käytettävissä oleva 8425: raha-arpajaisten voittovaroista myönnettäväksi määräraha ei ole riittävä edes tutkimusten suo- 8426: 550 000 markkaa taiteen alan tutkimus- ja jul- rittamiseen, puhumattakaan niiden julkaisemi- 8427: kaisutoimintaan. Puheena olevalla määrärahal- sesta. Tutkimustulosten tulisi kuitenkin olla 8428: la katetaan taiteen keskustoimikunnan harjoit- kaikkien tietoa tarvitsevien tahojen käytettävis- 8429: tamasta tutkimus- ja julkaisutoiminnasta aiheu- sä. Taiteilijajärjestöt katsovat taiteen keskus- 8430: tuvat kulut. toimikunnan tavoin, että puheena olevaa mää- 8431: Ehdotettu määräraha on riittämätön taiteen rärahaa on tuntuvasti korotettava. 8432: keskustoimikunnan harjoittaman tutkimustoi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 8433: minnan laatuun ja luonteeseen nähden. Taiteen taen, 8434: keskustoimikunta on ainoa laitos maassamme, 8435: jossa harjoitetaan merkittävää taidepolitiikan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8436: tutkimustyötä. Taidepoliittiset tutkimusprojek- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8437: tit ovat ensiarvoisen tärkeitä maamme taide- ja 29.90.52 lisäyksenä 200 000 markkaa 8438: kulttuurielämän kehittämisen kannalta. Yhtä käytettäväksi taiteen alan tutkimus- ja 8439: julkaisutoiminnan tukemiseen. 8440: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 8441: 8442: Heli Astala 8443: 1988 vp. 1143 8444: 8445: Raha-asia-aloite n:o 1073 8446: 8447: 8448: 8449: 8450: Astala: Määrärahan osoittamisesta säveltaidejärjestöille 8451: 8452: 8453: 8454: Eduskunnalle 8455: 8456: Maamme säveltaidejärjestöt ovat koko toi- töille viimeisten viiden vuoden aikana ovat 8457: mintansa ajan suorittaneet suomalaista musiik- nousseet hyvin vähän tai pysyneet samoina ja 8458: kielämää ja julkista hallintoa hyödyttäviä tehtä- niiden merkitys suhteessa kustannuksiin on ko- 8459: viä, kuten esim. tiedotusta, koulutusta, tilas- ko ajan pienentynyt. Samanaikaisesti suomalai- 8460: tointia ja kansainvälisiä suhteita. Ne eivät ole nen musiikkielämä on laajentunut huomatta- 8461: halunneet luopua em. tehtävistä, koska silloin vasti ja lisännyt säveltaidejärjestöjen tehtäviä. 8462: niistä ei mikään taho huolehtisi. Tämä on kui- Vuoden 1989 budjettiesityksessä on valtion- 8463: tenkin aiheuttanut lisääntyviä taloudellisia pai- avustuksiin säveltaidejärjestöille varattu vain 8464: neita, koska valtionavustukset säveltaidejärjes- 600 000 mk. Määräraha on riittämätön. 8465: 8466: Valtionavustukset säveltaidejärjestöille (mom. 29.90.52) vuosina 1982-1987 8467: vuonna mk 8468: 1982 .............................. . 420000 8469: 1983 .............................. . 460000 8470: 1984 .............................. . 488 000 8471: 1985 .............................. . 520000 8472: 1986 .............................. . 528 000 8473: 1987 .............................. . 550000 8474: Itsenäisyyden 8475: juhlavuoden 8476: Vuonna 1987 jaettiin ko. momentilta seuraavat avustukset: projektiavust. 8477: mk mk 8478: Suomen Musiikinopettajain Liitto ry ...................... . 115 000 25000 8479: Suomen Musiikkioppilaitosten Liitto ry .................... . 113 000 35000 8480: Suomen Muusikkojen Liitto ry. . ......................... . 80000 8481: Suomen Sinfoniaorkesterit ry ............................. . 152000 40000 8482: Suomen Säveltaiteilijain Liitto ry. . ....................... . 10000 8483: Suomen Säveltäjät ry .................................... . 35000 8484: Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS .......................... . 30000 8485: Koulujen musiikinopettajat ry ............................ . 15 000 8486: Yhteensä .............................................. . 550000 8487: 8488: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen, 8489: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29.90.52 lisäyksenä 300000 markkaa 8490: 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e säveltaidejärjestöille. 8491: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 8492: 8493: Heli Astala 8494: 1144 1988 vp. 8495: 8496: Raha-asia-aloite n:o 1074 8497: 8498: 8499: 8500: 8501: Astala: Määrärahan osoittamisesta orkestereiden ja yhtyeiden 8502: sekä niiden aluetoiminnan tukemiseen 8503: 8504: 8505: Eduskunnalle 8506: 8507: Valtion tulo- ja menoarvion alamomentille apuun päästään. Orkesterilaitos on jäämässä 8508: 29.90.52.22 (orkestereille, yhtyeille ja niiden ajelehtimaan 0-3 OJo:n korotuksen varaan. 8509: aluetoimintaan) oli vuonna 1988 varattu Tilanne on kestämätön. Määrärahaa on lisät- 8510: 6 200 000 mk, josta sinfoniaorkesterit saivat tävä 2 000 000 markalla. 8511: 4 705 000 mk. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 8512: Vuoden 1989 tulo- ja menoarvioehdotuksessa taen, 8513: momentin määräraha on 6 600 000 mk. 8514: Viimeisten tietojen mukaan orkesterilaitok- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8515: sen valtionavun lakisääteistäminen tapahtuu 1989 tulo- ja menoarvioon momenti/le 8516: vasta joskus 1990-luvun puolella, koska teatte- 29.90.52 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 8517: reiden avustus on tällä hetkellä kaavailtu vuo- orkestereiden ja yhtyeiden sekli niiden 8518: teen 1990 ja orkestereiden tulee sen jälkeen. Eh- aluetoiminnan tukemiseen. 8519: tii siis kulua vuosia, ennen kuin lakisääteiseen 8520: 8521: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 8522: 8523: Heli Astala 8524: 1988 vp. 1145 8525: 8526: Raha-asia-aloite n:o 1075 8527: 8528: 8529: 8530: 8531: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta käytettäväksi Ympäristö- 8532: taiteen Säätiön perustamiseen ja toimintaan 8533: 8534: 8535: Eduskunnalle 8536: 8537: Valtion vuotta 1989 koskevassa tulo- ja me- laaja neuvottelukokous, jossa saatiin taide-elä- 8538: noarvioesityksessä momentilta 29.90.53 (Eräät män, valtionhallinnon ja rakennusalan kaik- 8539: lisäavustukset taiteen tukemiseen, kertameno) kien järjestöjen yksimielinen kannatus. Myös 8540: esitetään vuodelle 1988 vahvistetun määrärahan rakennusteollisuus on ilmoittanut tukevansa 8541: poistamista. Kyseiseltä momentilta myönnetyt asiaa, jos valtio lähtee mukaan hankkeeseen. 8542: määrärahat on tarkoitettu kertaluonteisiin me- Jos hanke ei käynnisty vuonna 1989, menete- 8543: noihin taiteen tukemiseksi. tään taiteen keskustoimikunnan vaihtuessa teh- 8544: Julkisluonteiseen ympäristöön tulevalla tai- ty laaja valmistelutyö ja teollisuudelta saadut 8545: teella, joka voi liittyä rakennuksiin ja ympäris- tukilupaukset. Valtion tuen avulla saataisiin 8546: töön tai olla itsenäinen teos, on taidedemokra- moninkertaiset yksityiset varat kanavoitua tä- 8547: tian kehittämisen ja kansalaisten jokapäiväisen hän kulttuuripoliittisesti merkittävään asiaan. 8548: ympäristön laadun kannalta suuri kulttuuripo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8549: liittinen merkitys, joka korostuu taidesijoitus- nioittaen, 8550: ten yksityistävän vaikutuksen vuoksi. Tuki koh- 8551: distetaan vuosittain hakemuksesta parhaille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8552: hankkeille; pääosan kustannuksista maksaa ha- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8553: kija. Tuki koskee muita kuin valtion rakennus- 29.90.53 uutena määrärahana 150 000 8554: hankkeita, joiden taidehankinnoilla ei ole tuki- markkaa käytettäväksi Ympäristötai- 8555: järjestelmää. Asiaa on valmisteltu taiteen kes- teen Säätiön perustamiseen sekä 300 000 8556: kustoimikunnassa yli kahden vuoden ajan, ja markkaa käytettäväksi säätiön toimin- 8557: kulttuuriministeri Piiparin johdolla järjestettiin taan. 8558: 8559: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 8560: 8561: Heli Astala Claes Andersson 8562: 1146 1988 vp. 8563: 8564: Raha-asia-aloite n:o 1076 8565: 8566: 8567: 8568: 8569: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta Vanhan Suurtorin alueen 8570: rakennusten peruskorjaukseen Turussa 8571: 8572: 8573: Eduskunnalle 8574: 8575: Turun Vanha Suurtori on jo 1300-luvulla ol- naisuuteen sisällytetty Raatihuoneen, Brinkka- 8576: lut merkittävä kauppa- ja kulttuuriteiden koh- lan ja Hjeltin talojen lisäksi myös Brahen talo 8577: tauspaikka. Turku on aina 1800-luvun alkuun (nyk. sosiaalikeskus) sekä Katedralskolanin si- 8578: asti ollut Ruotsin itäisen maakunnan, nykyisen vurakennuksia, jotta Suurtorilta Rettigin palat- 8579: Suomen, hallinnollinen ja sivistyksellinen kes- sille johtava keskiaikainen Luostarin Välikatu 8580: kus. Turun kaupungin keskuksena on suurpa- voitaisiin avata ja sen varrelle sijoittaa taidekä- 8581: loon v. 1827 saakka ollut Raatihuoneentori, ny- sityöpajoja ja putiikkeja. Brahen taloon on tar- 8582: kyinen Vanha Suurtori, ympäröivine rakennuk- koitus sijoittaa mm. Lasten Kulttuurikeskus, 8583: sineen. Rakennukset sijoittuvat vielä nykyisin- muita kulttuuritiloja ja kulttuuriravintola Tei- 8584: kin näkyvissä olevalle keskiaikaiselle kaupunki- ni. Myös piha- ja torialueet, Aurajoen ranta ja 8585: asemakaavalle. Siinäkin mielessä alue on harvi- joen yli rakennettava Pennisilta kuuluvat kult- 8586: naisuus Suomessa. tuurikeskuksen toimintasuunnitelmiin. 8587: Vanhan Suurtorin ympärille keskittyneet toi- Kulttuurikeskuksen investointikulut seuraa- 8588: minnot ovat olleet edelläkävijöitä Suomessa. vien viiden vuoden aikana ovat viimeisten tieto- 8589: Alueen nykyinen rakennuskanta edustaa sekin jen mukaan 31,5 miljoonaa markkaa. 8590: omaleimaista ja kulttuurihistoriallisesti merkit- Vanhan Suurtorin Kulttuurikeskus on sekä 8591: tävää kokonaisuutta. Alueen kunnostuksen ja merkittävä turkulainen että valtakunnallinen 8592: säilyttämisen tulevia sukupolvia varten tulisi hanke. On edellytettävä myös valtiovallan mu- 8593: tapahtua Turun kaupungin ja valtion yhteis- kaantuloa näin arvokkaan kulttuurihankkeen 8594: työnä. toteuttamisen rahoittamiseen. 8595: Tietoisena Vanhan Suurtorin alueen arvok- Vuoden 1989 tulo- ja menoarvioehdotuksessa 8596: kuudesta päätti Turun kaupunginvaltuusto on momentille 29.94.50 "Rakennusten entistä- 8597: vuonna 1984, että aluekokonaisuuteen kuuluvat misavustukset" varattu 4 miljoonaa markkaa. 8598: käytöstä vapautuvat rakennukset kunnostetaan Määräraha on täysin riittämätön. 8599: ja alueesta muodostetaan ns. harrastus- ja kult- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 8600: tuurikeskus. Valtuusto päätti myös, että Suur- 8601: torin alue ja sen lähiympäristö on säilytettävä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8602: mahdollisimman muuttumattomana. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8603: Kaupunginvaltuuston hyväksymässä Vanhan 29.94.50 lisäyksenä 4 000 000 markan 8604: Suurtorin yleissuunnitelmassa, jonka pohjalta määrärahan Turun Vanhan Suurtorin 8605: koko Turun Kulttuurikeskuksen rakennus- ja alueen rakennusten peruskorjaukseen. 8606: toiminnallinen suunnitelma on tehty, on koko- 8607: 8608: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 8609: 8610: Heli Astala Virpa Puisto Liisa Hilpelä 8611: Jukka Roos Tapio Holvitie Sauli Hautala 8612: Taisto Tähkämaa Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Sauli Niinistö 8613: Ensio Laine Claes Andersson 8614: 1988 vp. 1147 8615: 8616: Raha-asia-aloite n:o 1077 8617: 8618: 8619: 8620: 8621: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta saamenkielisen kulttuuri- 8622: ja julkaisutoimen tukemiseen 8623: 8624: 8625: Eduskunnalle 8626: 8627: Budjetin kohdassa 29.99.50 on ehdotettu saa- tumisen mahdollisuuksia. Korostamme vielä, et- 8628: menkielisen kulttuuri- ja julkaisutoimen tuke- tei mietinnön esityksistä ole varaa tinkiä, koska 8629: miseen 350 000 markkaa. Saamelaiskulttuuri- se lähtee mielestämme liian alhaiselta tasolta. 8630: toimikunnan mietinnössä ehdotetaan, että ope- Utsjoella toimiva saamelaisyhdistys Såmi Siida 8631: tusministeriön pääluokkaan otetaan erityinen ry. esittää, että saamelaisen kulttuuri- ja julkai- 8632: saamelaistaiteen ja muun saamelaiskulttuurin sutoimen tukemiseen tarkoitettua määrärahaa 8633: edistämiseen tarkoitettu määräraha, joka vuon- korotettaisiin vähintään 500 000 markalla. 8634: na 1988 olisi 800 000 markkaa ja kasvaisi niin, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8635: että vuonna 1991 määrärahan suuruus olisi 1,55 nioittaen, 8636: miljoonaa markkaa. 8637: Mikäli saamelaiskulttuuritoimikunnan mie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8638: tintö aiotaan toteuttaa, olisi kohdan 29.99.50 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8639: määrärahaa korotettava niin, että mietintöä kä- 29.99.50 lisäyksenä 500 000 markkaa 8640: siteltäessä oltaisiin hieman lähempänä siinä esi- saamenkielisen kulttuuri- ja julkaisutoi- 8641: tettyjä määriä. Tämä auttaisi mietinnön toteu- men tukemiseen. 8642: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 8643: 8644: Heli Astala Pekka Leppänen Tellervo Renko 8645: Marja-Liisa Tykkyläinen Anna-Liisa Jokinen Marja-Liisa Löyttyjärvi 8646: Erkki Pulliainen Reino Paasilinna Aimo Ajo 8647: Ilkka-Christian Björklund Asko Apukka Claes Andersson 8648: 1148 1988 vp. 8649: 8650: Raha-asia-aloite n:o 1078 8651: 8652: 8653: 8654: 8655: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta mustalaisväestön koulu- 8656: tus- ja kulttuurikeskuksen perustamiseen 8657: 8658: 8659: Eduskunnalle 8660: 8661: Suomessa asuu tällä hetkellä vajaat 6 000 ryhmä on vastikään jättänyt muistionsa. Mus- 8662: mustalaista, joista noin kolmannes on alle talaisväestöllä ilmenneiden koulutus- ja kult- 8663: 15-vuotiaita. Ruotsissa asuu Suomen mustalai- tuuriongelmien vähentämiseksi on työryhmä 8664: sia noin 3 200. päätynyt ehdotukseen perustaa mustalaisväes- 8665: Peruskoulua käyvillä mustalaislapsilla on to- tölle oma koulutus- ja kulttuurikeskus. Tällöin 8666: dettu olevan keskimääräistä enemmän vaikeuk- voidaan parhaalla mahdollisella tavalla korjata 8667: sia oppivelvollisuuden suorittamisessa. Vaikeu- niitä puutteita, joita on syntynyt koulutuksessa 8668: det johtuvat useimmiten taloudellisista ja so- ja yhteiskunnassa, joka ei ole ottanut huo- 8669: siaalisista syistä sekä kulttuurieroista. mioon mustalaisten erilaista kulttuuritaustaa ja 8670: Mustalaisväestölle on tähän mennessä järjes- siitä aiheutuvia erityispiirteitä. Mustalaisten 8671: tetty ainoastaan noin 40 suppeaa ammattiin koulutus- ja kulttuurikeskuksen tehtäviin kuu- 8672: johtamatonta työllisyyskurssia ompelu-, mu- luisivat mustalaisväestön valtakunnallinen kou- 8673: siikki- ja hevosaloilta. Poikkeuksina ovat olleet lutussuunnittelu yhdessä viranomaisten kanssa 8674: Teatterikorkeakoulun ja Taideteollisen korkea- sekä mustalaiskielen ja -kulttuurin elvyttämi- 8675: koulun kurssit sekä Pääkaupunkiseudun am- seen tähtäävät toimenpiteet. Mustalaisten kou- 8676: matillisen kurssikeskuksen järjestämä lähikas- lutus- ja kulttuurikeskuksen perustaminen tulisi 8677: vattaj akurssi. pikaisesti toteuttaa. 8678: Suomen Mustalaisyhdistys on tehnyt aloit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8679: teen erityisen mustalaisille tarkoitetun ammatil- nioittaen, 8680: lisen koulutuskeskuksen perustamisesta Helsin- 8681: kiin. Koulutuskeskuksessa tulisi antaa myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8682: mustalaiskielen ja -kulttuurin opetusta sekä ot- 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 8683: taa huomioon mustalaiskulttuurin erityispiir- markkaa mustalaisväestön koulutus- ja 8684: teet. kulttuurikeskuksen perustamiseen. 8685: Mustalaisten koulutustarpeita selvittänyt työ- 8686: 8687: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1988 8688: 8689: Heli Astala Vappu Säilynoja Jarmo Wahlström 8690: Pauli Uitto Anna-Liisa Jokinen Marja-Liisa Tykkyläinen 8691: Pekka Haavisto Raila Aho Pekka Leppänen 8692: Sirpa Pietikäinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Liisa Jaakonsaari 8693: Pentti Lahti-Nuuttila Virpa Puisto Pertti Lahtinen 8694: Asko Apukka Claes Andersson Marja-Liisa Löyttyjärvi 8695: 1988 vp. 1149 8696: 8697: Raha-asia-aloite n:o 1079 8698: 8699: 8700: 8701: 8702: Astala: Määrärahan osoittamisesta toimihenkilöjärjestöjen jär- 8703: jestöjohtajien muistitiedon tallentamisprojektia varten 8704: 8705: 8706: Eduskunnalle 8707: 8708: Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto ry. on noja ei juurikaan ole tallella. Näin ollen asioi- 8709: Akava ry:n, Suomen Teknisten Toimihenkilö- den taustat ja päätöksiin vaikuttaneet epäviral- 8710: järjestöjen Keskusliitto STTK ry:n ja Toimi- liset tekijät eivät useinkaan ilmene asiakirjoista. 8711: henkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto Järjestöjen johtotehtävissä toimivien henki- 8712: TVK ry:n yhteinen sivistys- ja kulttuurijärjestö. löiden muistitiedon tallentamisella saataisiin 8713: Sivistysliiton yhtenä toimintalohkona on usean täydennetyksi varsinaisen arkistomateriaalin 8714: vuoden ajan ollut jäsenjärjestöjensä ja niiden antamaa kuvaa toimihenkilöjärjestöjen kehitty- 8715: jäsenliittojen kannustaminen ammattiperinteen misestä. Lisäksi on mahdollisuus saada tallen- 8716: keräämiseen ja auttaminen keräyksen organi- netuksi eläviä henkilökuvia toimihenkilöjärjes- 8717: soinnissa. Lisäksi Sivistysliitto järjesti vuonna töjen työmarkkinatoiminnan alkutaipaleelta. 8718: 1985 yhdessä Helsingin yliopiston sosiaalipoli- Erityisen kiireellisenä on pidettävä 1950- ja 8719: tiikan laitoksen kanssa elämäkertakirjoituskil- 1960-luvuilla vaikuttaneiden järjestöjohtajien 8720: pailun, joka oli avoin kaikille toimihenkilöille. tavoittamista. 8721: Näin saatiin tallennetuksi yli 12 000 liuskaa ns. Uuden projektin tarkoituksena on saada tut- 8722: "tavallisten ihmisten" elämäkertoja, joista on kijoiden käyttöön mahdollisimman kattava 8723: parhaillaan tekeillä tutkimuksia mm. Helsingin haastatteluarkisto 1950-, 1960- ja 1970-luvuilla 8724: yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksella. Lisäksi toimihenkilöjärjestöjen johtotehtävissä toimi- 8725: TJS tuotti aineistosta antologian "Se on elä- neista henkilöistä. 8726: mää" ja useita opintoaineistoja. Haastatteluilla on kaksi päätavoitetta: 8727: Uusi, yhteiskunnallisesti ja historiantutki- 1. Pyritään täydentämään muistitietoainek- 8728: muksen kannalta merkittävä projekti on toimi- sena järjestöjen varsinaista arkistoainesta. 8729: henkilöjärjestöjen johtotehtävissä toimineiden 2. Pyritään tallentamaan eläviä henkilökuvia 8730: henkilöiden muistitiedon tallentaminen. niistä henkilöistä, jotka usein ovat olleet paitsi 8731: Toimihenkilöjärjestöjen merkitys yhteiskun- työmarkkinatoiminnassa myös omalla ammat- 8732: nallisessa päätöksenteossa ja vaikuttamisessa tialallaan merkittäviä vaikuttajia. 8733: on jatkuvasti lisääntynyt koulutus- ja ammatti- Vaikka haastattelut tulevatkin painottumaan 8734: rakenteen muutosten takia. Tästä syystä Aka- haastateltavien aktiiviseen järjestötoimintavai- 8735: van, STTK:n ja TVK:n sekä niiden jäsenliitto- heeseen, selvitetään myös elämäkertatietoja ja 8736: jen historia on yhä laajemmin eri alojen tutki- yksityiselämän merkittäviä tapahtumia ja elä- 8737: joiden kiinnostuksen kohteena. Tutkimuskri- mänkaarta kokonaisuutena. 8738: teerit täyttävää historiantutkimusta on kuiten- Tutkimustoiminnan lisäksi haastatteluaineistoa 8739: kin tehty vain muutamista järjestöistä. voidaan käyttää julkaisujen perusmateriaalina. 8740: Myös järjestöjen arkistot ovat olleet hajal- Projektia varten kootaan johtoryhmä, jossa 8741: laan ja osittain järjestämättä, mikä on vaikeut- ovat Akavan, STTK:n ja TVK:n edustajat työ- 8742: tanut tutkimustyötä. Vuonna 1987 aloitti toi- markkina-asiantuntijoina sekä tutkimuksen 8743: mintansa Toimihenkilöarkisto, jonne parhail- asiantuntijat Helsingin yliopistosta, Valtionar- 8744: laan ollaan keskittämässä Akavan, STTK:n ja kistosta ja SKS:n Kansanrunousarkistosta. 8745: TVK:n sekä niiden jäsenliittojen arkistoja. Tä- Projektilie palkataan tutkimussihteeri, jonka 8746: mä arkistoaines koostuu pääasiassa päätöspöy- tehtävänä on suunnitella haastattelut ja vastata 8747: täkirjoista ja järjestöjen kirjeenvaihdosta. Yk- käytännössä projektin toteutumisesta. Tarvit- 8748: sityisarkistoja tai henkilökohtaisia muistiinpa- taessa palkataan tutkimusapulainen. 8749: 1150 1988 vp. - RA n:o 1079 8750: 8751: Aineisto tallennetaan Toimihenkilöarkis- Kokonaisvastuu toimihenkilöjärjestöjen jär- 8752: toon. Käytöltään haastattelut ovat verrattavissa jestöjohtajien muistitiedon tallentamisprojek- 8753: yksityisarkistoihin. tista on Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitol- 8754: Projektisihteerin tehtävänä on laatia haastat- la. 8755: teluista nauhapöytäkirjat sekä asiahakemistot. Projektia ei ole mahdollista toteuttaa Toimi- 8756: Mikäli projektille saadaan palkatuksi päätoi- henkilöjärjestöjen Sivistysliiton nykyisten tulo- 8757: minen sihteeri ja tutkimusapulainen, arvioidaan jen puitteissa, siksi sen varojen hankinta hoide- 8758: sen toteuttamiseen tarvittavan kaksi vuotta. taan erillistoimenpitein. 8759: 8760: Arvioidut menot: V. 1989 V. 1990 8761: mk mk 8762: tutkimussihteeri ................................................. . 150000 150000 8763: tutkimusapulainen (palkat + toimistotilat + toimistokulut) .......... . 100000 100000 8764: matkakulut ..................................................... . 20000 10000 8765: sekalaiset kulut ................................................. . 30000 30000 8766: 300 000 290 000 8767: 8768: Yhteensä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 590 000 mk 8769: 8770: Arvioidut tulot: 8771: 8772: Sivistysliiton varainhankinta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 390 000 mk 8773: 8774: Anotaan opetusministeriöltä erillistä avustusta (valtionapu järjestöjen vapaata sivis- 8775: tystyötä varten) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 200 000 mk 8776: Edellä olevan perusteella ehdotan, markkaa toimihenkilöjärjesttJjen järjes- 8777: töjohtajien muistitiedon tallentamispro- 8778: että Eduskunta ottaisi valtion vuo- jektia varten. 8779: den 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 8780: 8781: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 8782: 8783: Heli Astala 8784: 1988 vp. 1151 8785: 8786: Raha-asia-aloite n:o 1080 8787: 8788: 8789: 8790: 8791: Astala: Määrärahan osoittamisesta Vapaa-ajattelijain liiton toi- 8792: minnan tukemiseen 8793: 8794: 8795: Eduskunnalle 8796: 8797: Vapaa-ajattelijain liitto ry. on Suomen ainoa nyt valtionavustusta liiton kansainvälisen toi- 8798: uskonnottomien etu- ja oikeusturvajärjestö. minnan ja kulttuurivaihtotoiminnan tukemi- 8799: Kirkosta eronneita on maassamme lähes seen. Tukea anottiin 10 000 markkaa. Toimin- 8800: 400 000, joista ei-uskovaisia on yli 300 000. ta-avustusta ollaan nyt myöntämässä 130 000 8801: Vapaa-ajattelijain liitto tarvitsee lisäresursse- markkaa. Se on riittämätön. 8802: ja perustoimintojen takaamiseksi. Toimihenki- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 8803: löitä tulisi lisätä. Valtion tulisi tukea rahoitus- taen, 8804: avustuksella tärkeätä työtä liiton puolustaessa 8805: yli 300 000 kansalaisen etua tässä maassa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8806: On erittäin valitettavaa, että ministeri Taxell 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 8807: on tänä vuonna ensimmäisen kerran poistanut 29.99.50 lisäyksenä 30 000 markkaa Va- 8808: liiton lehden, Vapaa Ajattelijan, mielipidelehti- paa-ajatte/ijain liiton toiminnan tukemi- 8809: tuen. Myöskään ministeri Piipari ei ole myöntä- seen. 8810: 8811: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 8812: 8813: Heli Astala 8814: 1152 1988 vp. 8815: 8816: Raha-asia-aloite n:o 1081 8817: 8818: 8819: 8820: 8821: Astala: Määrärahan osoittamisesta työväen- ja seurantalojen kor- 8822: jaukseen 8823: 8824: 8825: Eduskunnalle 8826: 8827: Hallitus esittää vuoden 1989 budjetissa mo- kiaan 38 120 000 markkaa. Tähän mennessä 8828: mentille 29.99.51 "Avustus työväen- ja seuran- avustuksia on saanut 400 työväentaloa. Maas- 8829: talojen korjaukseen" vain 16 milj. markkaa. V. samme arvioidaan olevan n. 700 työväentaloa. 8830: 1988 menoarvion määräraha oli 16 350 000 Talojen korjaaminen on arvokas pilari kansalli- 8831: markkaa. sen kulttuurimme ja rakennushistoriamme säi- 8832: Määrärahaesitys vuodelle 1989 on täysin riit- lyttämisessä. 8833: tämätön. Sitä tulisikin lisätä 4 miljoonalla mar- Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 8834: kalla. · nioittaen, 8835: Työväentalojen korjaustöihin hallitus esittää 8836: vuodelle 1989 vain 5 970 000 markkaa. Määrä- ettil Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8837: raha on riittämätön. Avustusta haki vuodelle 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8838: 1988 kaikkiaan 132 työväentaloa yht. n. 13 mil- 29.99.51 lisiiyksenä 4 000 000 markkaa 8839: joonan markan edestä. Avustusta jaettiin 103 työviien- ja seurantalojen korjaukseen 8840: talolle. Työväentalojen korjauksiin on jaettu tarkoitettuihin avustuksiin. 8841: valtionavustuksia vuodesta 1978 lähtien kaik- 8842: 8843: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 8844: 8845: Heli Astala 8846: 1988 vp. 1153 8847: 8848: Raha-asia-aloite n:o 1082 8849: 8850: 8851: 8852: 8853: Astala: Määrärahan osoittamisesta Valtion siementarkastuslai- 8854: toksen uusien toimitilojen rakentamiseen Loimaalle 8855: 8856: 8857: Eduskunnalle 8858: 8859: Eduskunnan päättämissä vuosien 1987 ja Vuoden tulo- ja menoarvioehdotuksessa esite- 8860: 1988 tulo- ja menoarvioissa on yht. 1,6 milj. tään hankkeeseen vain 1,4 milj. markkaa. Mää- 8861: markkaa Valtion siementarkastuslaitoksen uu- räraha on riittämätön. Lisäystarve on 11 ,6 milj. 8862: sien toimitilojen suunnitteluun Loimaan kau- markkaa. 8863: punkiin. Lisäksi laitoksen siirtämisestä on vah- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 8864: vistettu laki (509/85) ja lain voimaantuloasetus taen, 8865: (839/86). Viimeksi mainitussa todetaan, että 8866: siirtoasetus, jolla siirrosta lopullisesti pääte- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8867: tään, annetaan, kun budjetissa on rahaa raken- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8868: tamista varten ja henkilöstöasiat on selvitetty. 30.12.74 lisäyksenä 11600000 markkaa 8869: Näin ollen pitäisi suunnittelua kiirehtiä. Hank- Valtion siementarkastuslaitoksen uusien 8870: keen kustannusarvio on 35 milj. markkaa. toimitilojen rakentamiseen Loimaalle. 8871: Aiemmin on siis myönnetty 1,6 milj. markkaa. 8872: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 8873: 8874: Heli Astala 8875: 8876: 8877: 8878: 8879: 73 280129N 8880: 1154 1988 vp. 8881: 8882: Raha-asia-aloite n:o 1083 8883: 8884: 8885: 8886: 8887: Astala: Määrärahan osoittamisesta TVL:n Turun piirin konekor- 8888: jaamon rakentamiseen 8889: 8890: 8891: Eduskunnalle 8892: 8893: TVL:n konekorjaamon uudisrakennusta on on varattu vain 500 000 markan määräraha. Se 8894: odotettu Turussa jo useita vuosia. Tie- ja vesi- on täysin riittämätön rakentamisen aloittami- 8895: rakennuslaitoksen Turun piiri on useaan ottee- seen. Siksi määrärahaa on lisättävä vähintään 5 8896: seen esittänyt huolestumisensa korjaamohank- miljoonalla markalla. 8897: keen siirtymisestä. Piirin konekaluston, mu- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 8898: kaan lukien laaja lauttakalusto, taloudellinen taen, 8899: kunnossapitotoiminta kärsii ja kaluston toimin- 8900: tavarmuus vaarantuu, mikäli uuden korjaamon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8901: rakentamista vielä lykättäisiin. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8902: Valtion vuoden 1988 budjetissa varattiin 1 31.24. 74 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 8903: milj. markkaa konekorjaamon suunnitteluun. TVL:n Turun piirin konekorjaamon ra- 8904: Tämän vuoden tulo- ja menoarvioehdotukseen kentamisen aloittamiseen. 8905: 8906: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 8907: 8908: Heli Astala 8909: 1988 vp. 1155 8910: 8911: Raha-asia-aloite n:o 1084 8912: 8913: 8914: 8915: 8916: Astala: Määrärahan osoittamisesta vastaanottovaraston rakenta- 8917: miseksi valtakunnallisen tiemuseon yhteyteen Raisiossa 8918: 8919: 8920: Eduskunnalle 8921: 8922: TVH on vuonna 1980 päättänyt valtakunnal- ei ole nimeltä mainittu Raision tiemuseohan- 8923: lisen tiemuseon perustamisesta Raisioon. ketta eikä sille ole esitetty erillistä määrärahaa. 8924: Maanvaihto valtion kanssa on suoritettu 1983. Jo aloitettu hanke pitäisi suunnitelmien mukai- 8925: Eduskunta on myöntänyt vuosien 1983, 1985 ja sesti toteuttaa. Se edellyttää määrärahojen 8926: 1986 budjeteissa hankkeeseen yht. 800 000 myöntämistä. 8927: markkaa. Liikenneministeriö on vahvistanut Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 8928: museon 1 vaiheen suunnitelman v. 1985. Tämä taen, 8929: vaihe on toteutettu. II vaihe on vahvistettu 8930: 1986. Se sisältää n. 300 neliömetrin suuruisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8931: vastaanottovaraston. Kustannusarvio on n. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8932: 600 000 markkaa. Tätä vaihetta ei ole toteutet- 31.24.74 lisäyksenä 600000 markkaa 8933: tu. Koko hankkeen kustannus on n. 16 miljoo- vastaanottovaraston rakentamiseksi val- 8934: naa markkaa. takunnallisen tiemuseon yhteyteen Rai- 8935: Vuoden 1989 tulo- ja menoarvioehdotuksessa siossa. 8936: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 8937: 8938: Heli Astala 8939: 1156 1988 vp. 8940: 8941: Raha-asia-aloite n:o 1085 8942: 8943: 8944: 8945: 8946: Astala: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisen liikenneopis- 8947: ton perustamiseen ja toiminnan käynnistämiseen Uudessakau- 8948: pungissa 8949: 8950: Eduskunnalle 8951: 8952: Liikenneministeriön työryhmä on mietinnös- - koeajoradan ja liukkaan kelin radan 8953: sään 30.4.1986 todennut, että maassa tarvitaan - riittävän määrän Saab 900 -koeautoja 8954: pikaisesti oppilaitosta, jossa annettaisiin liiken- - luentotilan 8955: nealan koulutusta. Opistossa koulutettaisiin - autotehtaan asiantuntevaa opettajavoi- 8956: vuosittain yli 3 800 henkilöä ja koulutusvuoro- maa. 8957: kausia kertyisi vuotta kohti 25 200. Lisäksi autotehtaalta on saatavissa muita 8958: Työryhmän mukaan liikenneopiston perusta- hankkeeseen liittyviä palveluja. Luento- ja ma- 8959: mispäätös on tehtävä kiireellisesti, koska lähitu- joitustilaa on saatavissa tarpeen mukaan kau- 8960: levaisuudessa toteutettavaksi suunniteltu kuljet- pungissa toimivista ja suunnitteilla olevista 8961: tajaopetuksen kokonaisuudistus tulee edellyttä- majoitus- ja ravintolaliikkeistä. 8962: mään liikenneopettajien ja tutkinnon vastaan- Ensi vuosikymmenen alkupuolella Uuden- 8963: ottajien sekä muiden liikennealan kouluttajien kaupungin kaupunki voi lisäksi luovuttaa lii- 8964: paitsi laajaa jatko- ja täydennyskoulutusta, kenneopiston käyttöön sovittavin ehdoin 8965: myös peruskoulutuksen edelleen kehittämistä ja opetus- ja toimistotilaa 3 580m 2 sekä majoitus- 8966: muuttamista. Samalla jouduttaneen lisäämään tilaa 60-100 henkilölle. 8967: myös uusien liikenneopettajien vuotuisia koulu- Liikenneopiston sijoittaminen maamme ai- 8968: tusmääriä. noan henkilöautoja valmistavan teollisuuslai- 8969: Uusikaupunki olisi erittäin sopiva liikenne- toksen läheisyyteen on oikea ratkaisu, kun li- 8970: opiston sijoituspaikka. Kaupunki on nopeasti säksi ottaa huomioon, että toiminta voidaan 8971: kasvamassa maamme henkilöautoilun taitotie- aloittaa Uudessakaupungissa ilman huomatta- 8972: tokeskukseksi. Liikenneopisto voisi aloittaa no- via investointeja. 8973: peasti toimintansa Uudessakaupungissa liiken- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 8974: neministeriön, Uudenkaupungin kaupungin ja taen, 8975: kotimaisen henkilöautotehtaan yhteisvoimin. 8976: Saab-Valmet on perustamassa alueelleen '' Au- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8977: toilun Keskustaa", josta liikenneopisto voisi 1989 tulo- ja menoarvioon 1 700 000 8978: hyötyä monella tavalla. markkaa valtakunnallisen liikenneopis- 8979: Uusikaupunki on neuvotellut Oy Saab-Val- ton perustamiseen ja toiminnan käyn- 8980: met Ab:n johdon kanssa, minkä seurauksena nistämiseen Uudessakaupungissa. 8981: mainittu yhtiö on ilmoittanut kirjeessään 8982: 12.9.1986 olevansa valmis tukemaan hanketta 8983: luovuttamalla liikenneopiston käyttöön mm. 8984: 8985: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 8986: 8987: Heli Astala 8988: 1988 vp. 1157 8989: 8990: Raha-asia-aloite n:o 1086 8991: 8992: 8993: 8994: 8995: Astala: Määrärahan osoittamisesta Turun seudun kuntien jouk- 8996: koliikenneyhteistyön tukemiseksi 8997: 8998: 8999: Eduskunnalle 9000: 9001: Turun seudulla olisi tarkoituksenmukaisinta 1987 suoritettiin Turun seudulla paikallisjuna- 9002: järjestää joukkoliikenne alueen kuntien yhteis- kokeilu Piikkiön ja Pernon telakan välillä. 9003: toimin, koska mm. työssäkäynti ylittää kunta- Valtion tulee edistää joukkoliikenteen palve- 9004: rajat. Muukin liikenne on yleistä. lutasoa ja parantaa kuntien yhteistyötä anta- 9005: Mm. Raision kaupunki on tehnyt aloitteen malla asiantuntija-apua ja riittävää taloudellis- 9006: Turun seudun kuntien yhteisen joukkoliiken- ta tukea. 9007: neyhtiön perustamiseksi. Tällaiseen hankkee- Olisi perustettava Turun seudun kuntien toi- 9008: seen voisivat osallistua mm. Turku, Naantali, mikunta, jossa olisi myös liikenneministeriön 9009: Rusko, Lieto, Kaarina, Piikkiö, Raisio ja Pa- edustaja, suunnittelemaan yhteisen liikenteen- 9010: rainen. Samalla tulisi selvittää myös VR:n mu- hoito-organisaation perustamista ja käynnistä- 9011: kaantulo yhteistoimintaan. mään monimuotoista kokeilutoimintaa. 9012: Turun kaupunginhallitus on 26.8.1986 omal- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 9013: ta osaltaan päättänyt jatkaa seudullisen jouk- taen, 9014: koliikennesuunnitelman valmistelemista koko 9015: Turun kaupunkiseudun kannalta. Suunnittelu- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9016: alue kattaa Turun lisäksi ainakin Raision, Kaa- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 9017: rinan, Ruskon ja Liedon. Suunnitelmaan lisä- 31.57.30 400000 markkaa Turun seu- 9018: tään mahdollisesti vielä Naantali ja Piikkiö. dun kuntien joukkoliikenneyhteistyön 9019: Suunnitelman laadintaan on määrä anoa rahaa tukemiseksi. 9020: myös liikenneministeriöltä. Vuosina 1986- 9021: 9022: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 9023: 9024: Heli Astala 9025: 1158 1988 vp. 9026: 9027: Raha-asia-aloite n:o 1087 9028: 9029: 9030: 9031: 9032: Astala: Määrärahan osoittamisesta Turun-Toijalan radan säh- 9033: köistystöiden aloittamiseen 9034: 9035: 9036: Eduskunnalle 9037: 9038: Varsinais-Suomi on jäänyt jälkeen maan ylei- Tavaraliikenteessä pystyy sähköveturi vetä- 9039: sestä kehityksestä sekä ratojen peruskorjauksen mään dieselveturia enemmän kuljetustonneja. 9040: että niiden sähköistämisen osalta. Tällä on merkitystä kuljetuskustannuksiin. 9041: Liikenneministeriön ja rautatiehallituksen tu- Näin Turku voisi kilpailukyvyltään päästä sa- 9042: lee ryhtyä pikaisiin toimiin Turun sataman- maan asemaan jo sähköistettyjen ratojen pääs- 9043: Turun-Toijalan radan sähköistämiseksi. sä olevien satamien kanssa. 9044: Radan sähköistäminen lisää kaukoliikenteen Varsinais-Suomen Maakuntaliitto on loka- 9045: joustavuutta ja yhteyksien kasvua, kun vetoka- kuussa 1986 jättänyt liikenneministeriölle ja 9046: luston vaihdoilta kesken matkaa vältytään. rautatiehallitukselle aloitteen Turun-Toijalan 9047: Henkilöliikenteen kehittäminen ei ole jatkos- radan sähköistämisestä ja sen aiheuttamista pi- 9048: sa mahdollista, ellei käytössä ole sähköistettyä kaisista toimenpiteistä. 9049: rataa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 9050: Sähköistettyä rataverkkoa voidaan pitää taen, 9051: mm. teollisuuden sijoittumista alueelle lisäävä- 9052: nä tekijänä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9053: Rata välillä Turun satama-Turku-Toijala 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 9054: on tärkein Länsi-Suomen satamia palveleva ra- 31.90. 78 4 000 000 markkaa Turun- 9055: ta, koska Turku on maamme merkittävimpiä Toijalan radan sähköistystöiden aloitta- 9056: matkustaja- ja tavaraliikenteen satamia ja kaik- miseen. 9057: kina talvina varmimmin liikennöitävä. 9058: 9059: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 9060: 9061: Heli Astala 9062: 1988 vp. 1159 9063: 9064: Raha-asia-aloite n:o 1088 9065: 9066: 9067: 9068: 9069: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta saamenkielistä ohjelma- 9070: toimintaa palvelevan oman ulaverkon rakentamista varten 9071: 9072: 9073: Eduskunnalle 9074: 9075: Saamenkieliset ohjelmat on lähetetty 1.2. Koska sekä Saamelaisradion että Lapin ra- 9076: 1988 lähtien saamelaisalueella kolmannessa ase- dion ohjelmat ovat edelleenkin lisääntymässä, 9077: maryhmässä. Uuden asemaryhmän valmistumi- ei niille ole löydettävissä muuta ratkaisua kuin 9078: nen mahdollisti saamenkielisten radio-ohjel- neljännen ulaverkon rakentaminen Ylä-Lapin 9079: mien lisäämisen. Kuluvana toimintavuonna alueelle. 9080: saamenkielisiä ohjelmia lähetetään 540 tuntia. Lapin alueellinen ohjelmaneuvosto ja saame- 9081: Toimintavuonna 1985/86 lähetysten määrä oli lainen ohjelmaneuvosto esittävät, että kiireelli- 9082: noin 150 tuntia. sesti valmistellaan oman asemaryhmän rakenta- 9083: Kolmannen ulaverkon valmistuminen paran- rnista Ylä-Lappiin saamelaisia ohjelmia varten 9084: si huomattavasti myös Ylä-Lapin radion palve- siten, että uusi asemaryhmä on käyttövalmis 9085: luja. Aiemmin saamelaisohjelmat ja Lapin 1.9.1990. 9086: alueradion aamuohjelmat lähetettiin valtakun- Oy Yleisradio Ab on esittänyt, että valtion 9087: nallisten ohjelmien päälle, eikä kuuntelijoilla vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon varataan 9088: ollut mahdollisuutta valita samaan aikaan lähe- 4 220 000 markkaa saamenkielistä ohjelmatoi- 9089: tettyä valtakunnallista vaihtoehtoa. mintaa palvelevan oman ulaverkon rakenta- 9090: Kolmas ulaverkko valmistui koko Lappiin mista verten. Määrärahalla hankittaisiin lähet- 9091: vuoden 1987 lopulla. Lapin radion ohjelmat timet ja ohjelmasiirtoyhteydet Inarin, Utsjoen, 9092: siirtyivät kolmanteen verkkoon 1.3.1988. Sa- Karigasniemen, Vuotson, Kuttasen, Kilpisjär- 9093: malla Lapin radio kolminkertaisti lähetysaikan- ven, Nuvvuksen, Näätämön, Nuorgamin ja 9094: sa. Kun toimintavuonna 1986/87 oli ohjelmia Lammaskosken asemille sekä suoritettaisiin tar- 9095: 560 tuntia, lähettää Lapin radio kuluvalla toi- vittavat muutostyöt. 9096: mintakaudella 1 640 tuntia. Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 9097: Lapin radion päivittäiset lähetysajat ovat 9098: yleensä 5-9 tuntia. Kun samaan aikaan saame- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9099: laisohjelmien määrä on lisääntynyt, on syntynyt 1989 tulo- ja menoarvioon 4 220 000 9100: uusi tilanne: Ylä-Lapissa ei voida kuunnella La- markkaa saamenkielistä ohjelmatoimin- 9101: pin radion lähetyksiä, silloin kun Saamelaisra- taa palvelevan oman ulaverkon rakenta- 9102: diolla on omaa ohjelmaa. miseen. 9103: 9104: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 9105: 9106: Heli Astala Reino Paasilinna Markku Lehtosaari 9107: Pentti Lahti-Nuuttila Tellervo Renko Mats Nyby 9108: Erkki Pulliainen Per-Henrik Nyman Heikki Riihijärvi 9109: Marja-Liisa Löyttyjärvi Aimo Ajo Asko Apukka 9110: Mauri Pekkarinen Liisa Jaakonsaari 9111: 1160 1988 vp. 9112: 9113: Raha-asia-aloite n:o 1089 9114: 9115: 9116: 9117: 9118: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta kuluttajien ympäristöva- 9119: listusta varten 9120: 9121: 9122: Eduskunnalle 9123: 9124: Kuluttajaneuvosto on 12.1.1983 hyväksymäs- myönnetään 500 000 markkaa kuluttajaviran- 9125: sään kuluttajapoliittisessa ohjelmassa toden- omaisten ja ympäristöviranomaisten yhteistä 9126: nut, että kuluttajien on saatava todenmukaista valistustoimintaa varten. 9127: tietoa hyödykkeisiin liittyvistä ympäristövaiku- Kuluttajia koskeva ympäristökampanja to- 9128: tuksista, jotka aiheutuvat käytetyistä raaka-ai- teutetaan siten, että valmistetaan kunnille oh- 9129: neista, jätehaitoista tai energiankulutuksesta. jeet ja malli kotitalouksiin jaettavasta oppaas- 9130: Kuluttajaneuvosto on 20.2.1987 hyväksynyt ta. Yleisötilaisuuksia varten sekä koulujen ym- 9131: kannanoton jätteiden hyötykäytöstä. Myös päristökasvatuksen käyttöön tehdään videoelo- 9132: kannanotossa korostetaan kuluttajavalistuksen kuva. Lisäksi televisioon laaditaan tietoisku. 9133: merkitystä. Kuluttaja- ja ympäristöjärjestö sekä kuntien 9134: Ympäristönsuojeluneuvosto on 14.12.1987 keskusjärjestöt osallistuvat kampanjan suunnit- 9135: tehnyt kauppa- ja teollisuusministeriölle sekä teluun ja toteuttamiseen. 9136: ympäristöministeriölle aloitteen kuluttajien ym- Kuluttajavalistuksesta vastuussa olevan elin- 9137: päristövalistuksen järjestämisestä. Aloitteessa keinohallituksen valistusmäärärahat ovat niin 9138: esitetään mm., että ympäristötietoisen kulutta- vähäiset, että kampanjan toteuttamiseen tarvi- 9139: jan valistuksen suunnittelu käynnistetään ja et- taan erityinen määräraha. Kampanjan toteutta- 9140: tä tätä koskeviin tietoiskuihin ja valistuskam- misesta vastaa johtoryhmä, johon tulevat 9141: panjoihin televisiossa ja lehdistössä varataan kuluttaja- ja ympäristöviranomaisten edustajat. 9142: riittävät voimavarat. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 9143: Kuluttajaneuvoston ja ympäristönsuojelu- 9144: neuvoston edustajat ovat käsitelleet asiaa yhtei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9145: sessä kokouksessaan 4.3.1988. Valistuksen jär- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 9146: jestämiseksi päätettiin tehdä yhteinen määrära- 32.28.21 500 000 markkaa kuluttajien 9147: ha-anomus siitä, että momentille 32.28.21 ympäristövalistusta varten. 9148: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 9149: 9150: Heli Astala Lauha Männistö Asko Apukka 9151: 1988 vp. 1161 9152: 9153: Raha-asia-aloite n:o 1090 9154: 9155: 9156: 9157: 9158: Astala: Määrärahan osoittamisesta maakaasuputken rakentami- 9159: seen Varsinais-Suomeen 9160: 9161: 9162: Eduskunnalle 9163: 9164: Käytettävissä olevat tiedot osoittavat, että meen on tullut uudestaan ajankohtaiseksi. Var- 9165: maakaasun Iisätuonnilla Neuvostoliitosta olisi sinais-Suomen seutukaavaliitto on mm. 28.1. 9166: useita merkittäviä etuja mm. kansantalouden 1983 päättänyt kiireellisesti toimeenpanna yh- 9167: kannalta. teistoiminnassa Turun kauppakamarin kanssa 9168: Suomen ja Neuvostoliiton kaupan kehittämi- yrityskyselyn helmi-maaliskuun 1983 aikana 9169: sen pääongelmaksi on meillä noussut tuonnin li- maakaasun mahdollisesta käytöstä toimialueel- 9170: sääminen. Sopiva kohde on maakaasu. Maa- laan. Kokonaistulokset toimitetaan Neste Oy:lle 9171: kaasun Iisätuonnilla Neuvostoliitosta olisi erit- sekä kauppa- ja teollisuusministeriölle. Samalla 9172: täin edullisia työllisyys- ja kauppapoliittisia seu- on päätetty merkitä maakaasun johtolinjaus 9173: rauksia. Se auttaisi myös tasapainottamaan ny- vaihekaava II:een seutukaava I:n linjauksen 9174: kyistä epätasapainoa bilateraalikaupassa Neu- mukaisesti. 9175: vostoliiton kanssa. Tämä kauppa tarjoaa run- Varsinais-Suomessa toivotaan, että nyt vireil- 9176: saasti uusia mahdollisuuksia. Valtakunnallisen lä olevassa maakaasukysymyksessä kauppa- ja 9177: maakaasuverkoston laajentaminen Kouvolasta teollisuusministeriössä otetaan erityisen selvi- 9178: Etelä-Suomeen ja Varsinais-Suomeen avaisi rik- tyksen kohteeksi maakaasuputkilinjan rakenta- 9179: kaita kehitysnäkymiä. mineen Varsinais-Suomeen. Tällöin on selvitet- 9180: Maakaasu on täydellisesti palavana ja ole- tävä tämän saasteettoman energian käyttö Suo- 9181: mattoman rikki- ja tuhkapitoisuutensa vuoksi men suurilla maatalouden keskellä sijaitsevilla 9182: ihanteellinen polttoaine. Maakaasun lisätuonti teollisuusalueilla sekä uuden energialähteen an- 9183: ja lännestä tuotavan öljyn ainakin osittainen tama korvike läntisen Suomen uusteollistami- 9184: korvaaminen maakaasulla monipuolistaisi selle. 9185: myös energiahuoltoa ja tekisi energiahuoltom- Koko Länsi-Suomen kannalta ajatellen toi- 9186: me ja taloutemme vähemmän riippuvaiseksi voisi, että vireillä oleva maakaasuhanke toteu- 9187: lännen kriisitaloudesta. tuisi pikaisesti. 9188: Maakaasu tarjoaa runsaasti käyttömahdolli- Maakaasun saanti Länsi-Suomeen loisi erin- 9189: suuksia. Sitä voi raaka-aineena käyttää mm. ke- omaiset edellytykset alueen taloudelliselle kas- 9190: mian teollisuus. Se on erityisen sovelias ener- vulle ja kehitykselle. Tiedossa oleviin kaasun 9191: gianlähteenä useilla teollisuudenaloilla. käyttömääriin löytyy varmasti lisäkasvua ja siitä 9192: Maakaasu parantaisi mahdollisuuksiamme saaduille tuotteille jatkojalostusta niin olemassa 9193: myös silloin, kun Länsi-Eurooppa pääsee maa- olevista kuin uusistakin tuotantolaitoksista. 9194: kaasuenergian piiriin. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 9195: Maakaasuputken ulottamisesta Lounais-Suo- taen, 9196: meen oltiin kiinnostuneita jo vuonna 1972, jol- 9197: loin Varsinais-Suomen seutukaavaliitto teki että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9198: alustavan selvityksen maakaasun käyttömah- 1989 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 9199: dollisuuksista täällä. markkaa maakaasuputken rakentami- 9200: Maakaasuputken ulottaminen Varsinais-Suo- seen Varsinais-Suomeen. 9201: 9202: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 9203: 9204: Heli Astala 9205: 1162 1988 vp. 9206: 9207: Raha-asia-aloite n:o 1091 9208: 9209: 9210: 9211: 9212: Astala: Määrärahan osoittamisesta vammaisille henkilöille järjes- 9213: tettävään lomatoimintaan 9214: 9215: 9216: Eduskunnalle 9217: 9218: Työnteon vaatimusten lisääntyminen ja elä- Vapaaehtoista sosiaalista toimintaa harjoitta- 9219: mänmenon kiireistyminen saattaa ihmiset suu- villa vammaisjärjestöillä ei ole riittäviä talou- 9220: ren rasituksen alaiseksi. Kunnon ylläpitäminen dellisia edellytyksiä riittävän monen ja raken· 9221: edellyttää mahdollisuuksia lepoon ja virkistäy- teellisesti vammaisille henkilöille sopivan lo- 9222: tymiseen. Lomanvietto on tunnustettu keinoksi manviettopaikan rakentamiseen ja ylläpitämi- 9223: henkisen ja ruumiillisen vireyden ylläpitäjänä ja seen. Kuitenkin näitä tulisi olla eri puolilla maa- 9224: palauttajana. ta ja niiden tulisi palvella useita kymmeniätu- 9225: Erityisen suuri merkitys lomanvietolla on hansia vammaisia ja heidän perheenjäseniään. 9226: vammaisille henkilöille. Monet heistä joutuvat Yhteiskunta tukee monin tavoin yleistä 9227: jatkuvasti työskentelemään ruumiillisen kesto- lomanvietto- ja virkistystoimintaa, joka ei ole 9228: kyvyn äärirajoilla. Vaikeavammaisuus lisää vammaisten henkilöiden tavoitettavissa. Koh- 9229: myös päivittäisen elämän rasitteita. Liikuntaes- tuullista olisi, että myös vammaisten henkilöi- 9230: teellisistä ja asenteellisista syistä vammaiset den omaehtoisesti järjestämää toimintaa tuet- 9231: henkilöt eivät yleensä voi käyttää yleisiä loman- taisiin. 9232: viettopaikkoja. Kokemusten mukaan yksin- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- 9233: omaan heidän käytössään oleva ja rakenteelli- taen, 9234: sesti heidän tarpeittensa mukainen lomanvietto- 9235: paikka takaa parhaiten myös heidän viihtyvyy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9236: tensä. 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 33.57 9237: Vammaisjärjestöt järjestävät perustamissaan uudelle momentille 3 000 000 markan 9238: lomanviettopaikoissa lomapalveluja ilman yh- määrärahan käytettäväksi vammaisille 9239: teiskunnan säännöllistä tukea. Useimmat näistä henkiWil/e järjestettävään lomatoimin- 9240: lomanviettopaikoista ovat pieniä ja välttämät- taan. 9241: tömien rakennustenkin osalta keskeneräisiä. 9242: 9243: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 9244: 9245: Heli Astala 9246: 1988 vp. 1163 9247: 9248: Raha-asia-aloite n:o 1092 9249: 9250: 9251: 9252: 9253: Astala: Määrärahan osoittamisesta Yksinhuoltajien Liitto ry:n 9254: toiminnan tukemiseen 9255: 9256: 9257: Eduskunnalle 9258: 9259: Yksinhuoltajien Liitto on yksinhuoltajaper- Liiton varsinaisen toiminnan kulut vuodelle 9260: heiden etujärjestö. Sen päätarkoituksena on 1989 ovat arviolta 441 300 mk. Niiden kattamis- 9261: huolehtia yksinhuoltajien ja varsinkin heidän ta varten liitto anoo Raha-automaattiyhdistyk- 9262: lastensa aseman ja oikeusturvan parantamises- sen tuotosta yleisavustusta. Ottaen huomioon 9263: ta. Liitto pyrkii myös tukemaan yksinhuoltajia rajalliset mahdollisuudet saada RAY :n tuotosta 9264: heidän kasvatustehtävässään mm. julkaisemalla 289 000 mk:n avustusta, mikä olisi tarpeen lii- 9265: Yksinhuoltaja-lehteä, tiedottamalla ja koulut- ton toiminnalle suunnitellussa laajuudessa, liit- 9266: tamalla. to toivoo saavansa valtionapua 150 000 mark- 9267: Valtionapu on ollut liitolle tarpeen. Yhdessä kaa. 9268: Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta myönne- Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 9269: tyn 130 000 mk:n kanssa sillä on katettu liiton nioittaen, 9270: toimihenkilön palkkamenoja, matka- ja toimis- 9271: tokuluja sekä Yksinhuoltaja-lehden painatus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9272: ja postikuluja. Lisäksi liitto on saanut Raha- 1989 tulo- ja menoarvioon 150000 9273: automaattiyhdistykseltä 80 000 mk yhdessä Ela- markkaa Yksinhuoltajien Liitto ry:n toi- 9274: tusvelvollisten Liitto ry:n kanssa teettämäänsä minnan tukemiseen. 9275: tutkimusta varten, jossa tutkitaan lapsen tapaa- 9276: misoikeuden toteutumista. Tutkimus on tekeillä 9277: Tampereen yliopistossa. 9278: 9279: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 9280: 9281: Heli Astala 9282: 1164 1988 vp. 9283: 9284: Raha-asia-aloite n:o 1093 9285: 9286: 9287: 9288: 9289: Astala: Määrärahan osoittamisesta ympäristöhallinnon virkojen 9290: valtionosuuteen Turun ja Porin läänissä 9291: 9292: 9293: Eduskunnalle 9294: 9295: Turun ja Porin läänissä on maamme 451 kun- nin pienkuntavaltaisuudesta ja kunnallistalou- 9296: nasta 94. Valtakunnallisesti tarkasteltaessa lää- dellisten ongelmien kasvusta johtuen kuntien 9297: nissä korostuvat vientiteollisuus ja maatalous, mahdollisuudet selvitä näistä tehtävistä riippu- 9298: joka nojaa suotuisiin luonnonolosuhteisiin. vat paljolti siitä, saavatko ne ympäristöhallin- 9299: Näiden ympäristövaikutukset yhdessä liiken- non virkoihin valtionosuutta. 9300: teen ja energiahuollon kanssa ovat merkittävät. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 9301: Läänin luonto on harvinaisen monipuolinen. taen, 9302: Siellä sijaitsee runsaasti luonnonsuojelun ja vir- 9303: kistyskäytön kannalta arvokkaita alueita. Tu- ettli Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9304: runmaan saaristo ja useat muut kohteet ovat ar- 1989 tulo- ja menoarvioon lisliyksenli 9305: voluokaltaan kansainvälisesti merkittäviä. 450 000 markkaa 20 uuden ympliristö- 9306: Edellä esitetyt näkökohdat asettavat kuntien hallinnon viran valtionosuuteen Turun 9307: ympäristöhallinnolle suuria vaatimuksia. Lää- ja Porin llilinissli. 9308: 9309: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 9310: 9311: Heli Astala 9312: 1988 vp. 1165 9313: 9314: Raha-asia-aloite n:o 1094 9315: 9316: 9317: 9318: 9319: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnon- ja ympäristön- 9320: suojelua palveleviin tutkimuksiin ja selvityksiin 9321: 9322: 9323: Eduskunnalle 9324: 9325: Ympäristöongelmat ovat yhä selvemmin Luonnonsuojelututkimusta ei myöskään harjoi- 9326: maapallon tai maanosien laajuisia. Suomen on teta valtion tutkimuslaitoksissa. Tällä sektorilla 9327: kannettava oma osuutensa näiden ilmiöiden tarvitaan huomattava tasokorotus. 9328: tutkimisesta. Toisaalta Suomessa on huolehdit- 3) Lääninhallinnon selvitykset. Läänien ym- 9329: tava myös oman yhteiskuntamme kannalta päristöhallinnolle on delegoitu yhä enemmän 9330: merkittävien alojen ja luontomme erityispiirtei- tehtäviä, joita ratkaistaessa tarvitaan tutkimus- 9331: den tutkimisesta. Suomi käyttää ympäristöntut- tietoa. Myös tämä alue tarvitsee huomattavan 9332: kimukseen selvästi vähemmän varoja kuin taso korotuksen. 9333: Skandinavian maat. Eräiltä keskeisiltä ympäris- 4) Kansainvälisen tutkimustyön tehtävät 9334: töntutkimuksen lohkoilta puuttuu kokonaan ovat vuosi vuodelta lisääntymässä. Suomen ja 9335: valtion tutkimuslaitos, eräiltä jopa tutkimustra- Neuvostoliiton ympäristötutkimusyhteistyötä 9336: ditio. Ympäristöministeriön tutkimusvarat ovat vaikeuttaa jo nyt tutkimusvarojen puute. Mo- 9337: välttämättömiä välittömästi päätöksentekoa net kansainväliset sopimukset, joissa Suomi on 9338: palvelevan tutkimuksen ja selvityksen aikaan- mukana, edellyttävät myös huomattavaa tutki- 9339: saamiseksi. muspanosta Suomen puolelta. 9340: Vaikka koko ympäristöntutkimuksen rahoi- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty edus- 9341: tus on alimitoitettua, haluamme kiinnittää eri- kunnan ympäristö- ja luontoryhmän johtokun- 9342: tyistä huomiota seuraaviin tutkimusaloihin: nassa. 9343: 1) Ympäristön seuranta. Suomessa ollaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 9344: parhaillaan perustamassa kansainvälistä yhden- nioittaen, 9345: netyn seurannan verkkoa. Tavoitteena on yh- 9346: distää ilmassa, maalla ja vesissä tehtävät ha- ettli Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9347: vainnot helpoimmin tulkittavissa olevaksi ko- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 9348: konaisuudeksi. Tämän verkon perustamisessa 35.11.26 lisiiyksenii 7 000 000 markkaa. 9349: ei tulisi viivytellä. Miiiiriirahan kiiytössii tulisi erityisesti 9350: 2) Luonnonsuojelututkimuksen varat ovat ottaa huomioon ympiiristön seurannan, 9351: olleet kautta aikojen täysin riittämättömät. luonnonsuojelun, uhanalaisten lajien, 9352: Kuitenkin luonnonsuojelun investoinnit ovat liiiininhallinnon selvitysten sekii kan- 9353: ympäristöinvestoinneistamme suurimmat ja sainvälisen tutkimusyhteistyön vaatimat 9354: edellyttävät myös runsaasti tutkimustietoa. tutkimushankkeet. 9355: 9356: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 9357: 9358: Heli Astala Marja-Liisa Löyttyjärvi Jouni J. Särkijärvi 9359: Reino Paasilinna Tellervo Renko Esko Helle 9360: Jorma Fred Erkki Pulliainen Heikki Riihijärvi 9361: 1166 1988 vp. 9362: 9363: Raha-asia-aloite n:o 1095 9364: 9365: 9366: 9367: 9368: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta maan hankkimiseen luon- 9369: nonsuojelutarkoituksiin 9370: 9371: 9372: Eduskunnalle 9373: 9374: Valtioneuvosto on tehnyt neljää suojeluohjel- tamatta oleviin suojeluohjelmiin sisältyi vajaat 9375: maa koskevat periaatepäätökset. Nämä ovat 200 000 ha yksityisomistuksessa olevia maita. 9376: 24.2.1978 tehty kansallis- ja luonnonpuistover- Valtioneuvoston hyväksymät suojeluohjel- 9377: kon kehittämistä koskeva periaatepäätös siihen mat tullaan yksityismaiden osalta toteuttamaan 9378: 2.4.1980 ja 2.9.1980 tehtyine täydennyksineen, joko hankkimalla ohjelmiin sisältyvät kohteet 9379: 19.4.1979 ja 26.3.1981 tehdyt soidensuojelun valtion omistukseen tai maksamalla suojelu- 9380: perusohjelmaa koskevat periaatepäätökset, alueen muodostamisesta sen omistajalle aiheu- 9381: 3.6.1982 tehty lintuvesien suojeluohjelmaa kos- tuvasta taloudellisesta hyödyn menetyksestä 9382: keva periaatepäätös ja 3.5.1984 vahvistettu har- korvaus. Harjujen suojeluohjelma toteutetaan 9383: jujen suojeluohjelma. Lisäksi on valmistunut etupäässä maa-aineslain avulla. 9384: lehtojen suojeluohjelma, joka on tarkoitus lähi- Suojeluohjelmien toteuttamisen suurimpina 9385: aikoina vahvistaa valtioneuvostossa. esteinä ovat olleet suojelualueiden osto- ja kor- 9386: Kansallis- ja luonnonpuistoja koskevan peri- vausvarojen niukkuus. Kuluvan vuoden valtion 9387: aatepäätöksen tarkoittamien alueiden maapin- tulo- ja menoarviossa ostovaroja on varattu 47 9388: ta-ala on noin 545 000 ha, josta yksityisten milj. mk, mikä merkitsisi 6 milj. markan laskua 9389: omistamia alueita on noin 11 500 ha. Soiden- vuoteen 1987 verrattuna. Tapahtunut kehitys 9390: suojelun perusohjelmaan sisältyvien alueiden on ollut räikeässä ristiriidassa hallitusohjelman 9391: suopinta-ala puolestaan on noin 488 500 ha, kanssa, jossa nimenomaan luvataan lisätä suo- 9392: josta yksityisten omistamia alueita on noin jelualueiden ostoon tarvittavia määrärahoja. 9393: 149 500 ha. Lintuvesien suojeluohjelmaan sisäl- Luonnonsuojelualueiden perustamistoimikunta 9394: tyy 83 530 ha maa- ja vesialueita, joista valtaosa esitti jo v. 1981 III mietinnössään (1981 :41), et- 9395: on yksityisomistuksessa, samoin kuin lehtojen tä valtion tulo- ja menoarvioon tulee vuosittain 9396: suojeluohjelmaan kuuluvasta n. 4 400 hehtaa- sisällyttää 77 milj. markan suuruinen määrära- 9397: rista. Harjujen suojeluohjelmaan kuuluu 159 ha luonnonsuojelualueiden ostoihin ja alueiden 9398: kohdetta, pinta-alaltaan yhteensä 96 000 ha. Li- rauhoittamisesta johtuviin korvauksiin. Vuo- 9399: säksi valtioneuvosto on ympäristöpoliittisessa den 1987 alussa mietintönsä jättänyt Luonnon- 9400: selonteossaan eduskunnalle 28.9.1984 luvannut suojelun ja luonnon virkistyskäytön tehtävät ja 9401: selvittää kymmenen alueen osalta luonnonsuo- voimavarat -työryhmä (YM C/20 1987) puoles- 9402: jelualueitten perustamistarpeen ja -tavan sekä taan edellytti, että luonnonsuojeluohjelmien to- 9403: kolmen kansallispuiston laajentamismahdolli- teuttamiseen tulee vuosittain varata vähintään 9404: suudet. Kuluvana vuonna 31.5. antamassaan 65 milj. mk. Valtioneuvoston ympäristöpoliitti- 9405: ympäristöpoliittisessa selonteossa valtioneuvos- sessa selonteossa 31.5.1988 todetaan vuosittai- 9406: to ilmoittaa pyrkivänsä perustamaan nämä suo- seksi määrärahatarpeeksi 75 milj. mk (s. 26). 9407: jelualueet vuoden 1990 alussa. Käytettävissä olevien resurssien ja todellisen 9408: Suojeluohjelmista ovat parhaiten toteutuneet tarpeen epäsuhde on näin ollen erittäin suuri. 9409: pääosin valtion maita sisältävä kansallis- ja Vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesitykseen on 9410: luonnonpuistoverkon kehittämisohjelma sekä tähän tarkoitukseen varattu vain 60 miljoonaa 9411: soidensuojeluohjelma valtion maiden osalta. markkaa. Se on riittämätön määräraha. 9412: Sen sijaan soidensuojeluohjelman ja lintuvesien Luonnonsuojeluliitto toteaa, että suojeluoh- 9413: suojeluohjelman toteuttaminen on yksityismail- jelmien toteuttaminen kestää nykyisellä vauh- 9414: la pahasti kesken. Vuoden 1987 lopulla toteut- dilla yli 20 vuotta. Tästä aiheutuu maanomista- 9415: 1988 vp. - RA n:o 1095 1167 9416: 9417: jille monenlaista haittaa ja epätietoisuutta, val- muodostettaessa, koska vaihtomaamenettely on 9418: tiolle lisäkustannuksia maan hinnan kohotessa usein maanomistajalle mieluisa vaihtoehto. 9419: ja lopulta erilaisten muiden maankäyttömuoto- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 9420: jen lisääntyminen vaarantaa suojelun toteutta- 9421: misen. Suojeluohjelmien toteuttamista onkin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9422: nopeutettava merkittävästi nykyisestä. Se vaatii 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 9423: tähän tarkoitukseen osoitettavien määräraho- 35.15.87/isäyksenä 15 000000 markkaa 9424: jen tuntuvaa korottamista. Valtion hallinnassa maan hankkimiseen luonnonsuojelutar- 9425: olevia maa-alueita on myös joustavasti voitava koituksiin. 9426: käyttää vastikemaana luonnonsuojelualueita 9427: 9428: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 9429: 9430: Heli Astala Vappu Säilynoja Lauha Männistö 9431: Anna-Liisa Jokinen Raila Aho Asko Apukka 9432: Pertti Lahtinen Claes Andersson Juhani Vähäkangas 9433: Arvo Kemppainen Pekka Leppänen 9434: 1168 1988 vp. 9435: 9436: Raha-asia-aloite n:o 1096 9437: 9438: 9439: 9440: 9441: Astala: Määrärahan osoittamisesta Kurjenrahkan kansallispuis- 9442: ton maanhankintaa varten 9443: 9444: 9445: Eduskunnalle 9446: 9447: Kansallispuistokomitean mietinnössä sekä on varattava riittävä määräraha. Varsinais-Suo- 9448: kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämisohjel- men seutukaavassa osoitettujen suojelualueiden 9449: massa on mukana Kurjenrahkan kansallispuis- toteuttaminen vaatisi vuosittain n. 10-15 milj. 9450: ton perustaminen. Tämän kansallispuiston to- markkaa, jotta ne toteutuisivat vuoteen 2000 9451: teuttaminen on jo lähtenyt käyntiin. Kurjenrah- mennessä. 9452: kan kansallispuistoa koskeva lakiesitys on odo- Valtion tulo- ja menoarvioon tulisi varata ny- 9453: tettavissa. kyistä huomattavasti suurempi määräraha suo- 9454: Kurjenrahkan kansallispuiston pinta-ala on jelualueiden lunastamiseen. 9455: 1 400 ha. Kurjenrahkan soidenluonnontilaa uh- Edellä olevan perusteella ehdotan, 9456: kaa paikoin metsäojitustoiminta. Valtion tulisi- 9457: kin kiireellisesti ostaa nämä suot. Valtio on vä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9458: hitellen ostanut maata kansallispuiston alueel- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 9459: ta, mutta alueesta on vielä n. 40 OJo ostamatta. 35.15.87 3 000000 markkaa Kurjenrah- 9460: Kurjenrahkan kansallispuiston maiden han- kan kansallispuiston maanhankintaa 9461: kinta valtiolle on tärkeää. Sitä varten budjettiin varten. 9462: 9463: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 9464: 9465: Heli Astala 9466: 1988 vp. 1169 9467: 9468: Raha-asia-aloite n:o 1097 9469: 9470: 9471: 9472: 9473: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten osuuskunta-asu- 9474: misen tutkimiseen 9475: 9476: 9477: Eduskunnalle 9478: 9479: Omistusasuntojen hintojen nousu ja vuokra- seen. Asukkaiden mahdollisuudet vaikuttaa 9480: asuntojen vähentyminen ovat kaventaneet omaan asumiseensa ovat paremmat kuin vuok- 9481: nuorten valintamahdollisuuksia asuntomarkki- ra-asumisessa. Osuuskunta-asumisen elvyttämi- 9482: noilla. Suurimmissa asutuskeskuksissa sekä ko- sen ja laajentamisen edellytyksiä (rahoitus, ton- 9483: toaan irtautuvan, yksin asuvan että perhettä pe- tinsaanti, asunnonvaihtajan asema jne.) voitai- 9484: rustavan ja opiskeluaan päättävän nuoren on siin tutkia Suomen ylioppilaskuntien liiton Asu- 9485: erittäin vaikea löytää itselleen kohtuuhintaista misen Utopiat -projektin puitteissa. 9486: ja sopivan kokoista asuntoa. Tarvitaan uusia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9487: vaihtoehtoja. nioittaen, 9488: Useissa maissa- mm. Ruotsissa, Norjassa ja 9489: Kanadassa - yhteiskunta tukee osuuskunta- ettli Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9490: asumista. Myös Suomessa on osuuskunta-asun- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 9491: toja, joiden määrä on kuitenkin asunto-osa- 35.45.22 /isayksenli 150000 markkaa 9492: keyhtiöiden rinnalla vähentynyt. Osuuskunta- Suomen ylioppilaskuntien liiton Asumi- 9493: asuntojen toiminta perustuu asukkailta perittä- sen Utopiat -projektille nuorten osuus- 9494: vään osuuskuntamaksuun, omakustanteiseen kunta-asumisen tutkimiseen. 9495: vuokraan ja asunnonvaihtajan etujen turvaami- 9496: 9497: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 9498: 9499: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen 9500: 9501: 9502: 9503: 9504: 74 280129N 9505: 1170 1988 vp. 9506: 9507: Raha-asia-aloite n:o 1098 9508: 9509: 9510: 9511: 9512: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta rahoitusrakenteen paran- 9513: tamiseen ennen vuotta 1980 valmistuneissa opiskelija-asunto- 9514: kohteissa 9515: 9516: Eduskunnalle 9517: Opiskelijat maksavat esimerkiksi muihin avustusta omapääomaosuuden maksamiseen. 9518: aravavuokrataloissa asuviin verrattuna kor- Valtionavustuksen maksamista varten tarvitaan 9519: keampaa vuokraa. Kun esimerkiksi Helsingissä yhteensä 50 Mmk jaettuna esimerkiksi viidelle 9520: normaali- ja vanhusten aravataloissa vuokrat vuodelle. 9521: ovat talon iästä riippuen 22-25 mk/m 2 , sa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9522: manikäisissä opiskelija-asunnoissa maksetaan nioittaen, 9523: 3-4 mk/m 2 enemmän. Tämä ei voi olla tarkoi- 9524: tuksenmukaista opiskelijoiden toimeentulon ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9525: yleisten opiskeluedellytysten kannalta. Erityisen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 9526: raskaaksi muodostuvat asumiskustannukset en- 35.45. 61 lisäyksenä 10 000 000 markkaa 9527: nen vuotta 1980 ja varsinkin 1970-luvun puoli- rahoitusrakenteen parantamiseen ennen 9528: välissä rakennetuissa asunnoissa, joiden lai- vuotta 1980 valmistuneissa opiskelija- 9529: naehdot ovat raskaat ja jotka eivät saa valtion- asuntokohteissa. 9530: 9531: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 9532: 9533: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen 9534: 1988 vp. 1171 9535: 9536: Raha-asia-aloite n:o 1099 9537: 9538: 9539: 9540: 9541: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntokohtei- 9542: den omapääoma-avustusten lisäämiseen 9543: 9544: 9545: Eduskunnalle 9546: 9547: Opiskelija-asuntoneuvottelukunnan laati- Tulo- ja menoarvioehdotuksessa osoitettu 9548: massa tavoiteohjelmassa ehdotetaan rakennet- omapääoma-avustus (17 Mmk) ei kuitenkaan 9549: tavaksi vuosina 1988-95 noin 3 200 asunto- riitä em. tuotantotavoitteen saavuttamiseen. 9550: paikkaa vuodessa. Tämä merkitsee noin 1 500 3 200 asuntopaikan ja peruskorjattavan asunto- 9551: opiskelija-asunnon tuottamista ja perusparan- kannan yhteenlaskettu hankinta-arvo on arviol- 9552: tamista vuosittain. ta 510 milj. mk, jolloin 5 %:n omapääoma- 9553: Valtion omapääoma-avustusta laskettaessa osuus on 25,5 milj. mk. 9554: on opiskelija-asuntoneuvottelukunta lähtenyt Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9555: siitä, että avustus olisi 5 OJo opiskelija-asunto- nioittaen, 9556: tuotannon vuosittaisesta rahoitustarpeesta. 9557: Uustuotanto- ja peruskorjaustavoitteiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9558: saavuttamiseksi olisi omapääoma-avustusta tar- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 9559: vittu vuonna 1988 noin 22 milj. mk. Opiskeli- 35.45.61 lisäyksenä 8500000 markkaa 9560: joiden asuntotilanne ei vuosien varrella ole pa- avustuksina uusien tai perusparannetta- 9561: rantunut sille asetettujen vaatimusten mukaises- vien vuokratalojen oman pääoman osit- 9562: ti. Kuluvana syksynä on pula opiskelija-asun- taiseksi kattamiseksi opiskelija-asunto- 9563: noista entisestään vaikeutunut useilla paikka- kohteissa. 9564: kunnilla. 9565: 9566: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 9567: 9568: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen 9569: 1172 1988 vp. 9570: 9571: Raha-asia-aloite n:o 1100 9572: 9573: 9574: 9575: 9576: Astala ym.: Määrärahan osoittamisesta korkotukilainan ja oma- 9577: pääoma-avustuksen maksamiseen opiskelija-asuntojen hank- 9578: kimiseksi olemassa olevasta rakennuskannasta 9579: 9580: Eduskunnalle 9581: Vuonna 1987 alle puolet (46 OJo) opiskelija- kaikkien asunnontarvitsijoiden kannalta toivot- 9582: asuntosäätiöihin hakeneista sai asunnon, ja ti- tavaa. 200 asuntopaikan hankintaan tarvitaan 9583: lanne on kuluvana syksynä useilla opiskelupaik- vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon korkotuki- 9584: kakunnilla entisestään vaikeutunut. Tämä mer- lainaa 3 Mmk. Omapääoma-avustuksen tarve 9585: kitsee sitä, että opiskelijoiden asunnontarpeen on 1,8 Mmk. 9586: tyydyttäminen on edelleen myös huomattavassa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9587: määrin riippuvainen vuokra-asuntojen saata- nioittaen, 9588: vuudesta yleisillä asuntomarkkinoilla. Koska 9589: opiskelijoiden asuntopulaa ei voida yksin- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9590: omaan ratkaista uustuotannon avulla, olisi tär- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 9591: keää, että opiskelija-asuntosäätiöt voisivat ryh- 35.45.61 lisiiyksenii 4 800000 markkaa 9592: tyä nykyistä enemmän hankkimaan vanhasta siten, ettii momentin miiiiriirahaa voi- 9593: asuntokannasta asuntoja osoitettaviksi opiske- daan kiiyttiiii sekii korkotukilainan ettii 9594: lijoille vuokra-asunnoiksi. Tällä tavoin opiske- omapillioma-avustuksen maksamiseen 9595: lija-asuntosäätiöt voivat omalta osaltaan hidas- opiskelija-asuntojen hankkimiseksi ole- 9596: taa vuokra-asuntojen poistumista, mikä on massa olevasta rakennuskannasta. 9597: 9598: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 9599: 9600: Heli Astala Anna-Liisa Jokinen 9601: 1988 vp. 1173 9602: 9603: Raha-asia-aloite n:o 1101 9604: 9605: 9606: 9607: 9608: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelijoiden ateria- 9609: tuen korottamiseen 9610: 9611: 9612: Eduskunnalle 9613: 9614: Välillisen opintotuen muodoista on korkea- ruokailutuen merkitys ei vähenisi, olisi tuen ny- 9615: kouluopiskelijoille suunnatun ruokailutuen ke- kyistä määrää, 5 markkaa/ateria,,nostettava 50 9616: hittämistä pidetty tärkeänä. Ruokailutuki on pennillä/ateria. 9617: opiskelijoiden joka päivä konkreettisesti tunte- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 9618: ma helpotus välttämättömiin menoihin. Tuki nioittavasti, 9619: on mahdollistanut aktiivisesti opiskeleville yli- 9620: opistoalueelia päivittäin liikkuville opiskelijoille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9621: kohtuuhintaisen ja terveellisen lounasaterian. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 9622: Ruokailutuen johdonmukainen kehittäminen 29.39.57 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 9623: edellyttäisi tuen määrän tarkistamista vuosit- korkeakouluopiskelijoiden ruokailutuen 9624: tain. Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa korottamiseksi 5 markkaan 50 penniin 9625: ruokailutuen määrää ei ole korotettu. Jotta opiskelija-ateriaa kohti 1.7.1989 alkaen. 9626: 9627: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 9628: 9629: Jouni Backman Pentti Lahti-Nuuttila Liisa Jaakonsaari 9630: Arja Alho Riitta Myller Jukka Gustafsson 9631: 1174 1988 vp. 9632: 9633: Raha-asia-aloite n:o 1102 9634: 9635: 9636: 9637: 9638: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta Joroisten XIII Musiik- 9639: kipäivien järjestämiseen 9640: 9641: 9642: Eduskunnalle 9643: 9644: Joroisten Musiikkipäivät edustavat pieni- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 9645: muotoista, mutta korkeatasoista kamarimusiik- 9646: kifestivaalia. Musiikkipäivät ovat paitsi paikal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9647: lisesti myös valtakunnallisesti merkittäväksi 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 9648: tunnustettu kamarimusiikkitapahtuma. Musiik- 29.90.52 JOO 000 markan määrärahan 9649: kipäivien järjestelykulut mm. taiteilijanpalk- Joroisten Musiikkiyhdistys ry:lle Jorois- 9650: kioihin ja painotuotteisiin ovat järjestäjälle, ten XIII Musiikkipäivien 1989 järjestä- 9651: Joroisten Musiikkiyhdistys ry:lle niin mittavat, mistä varten. 9652: että yhteiskunnan tuki tapahtumalle on välttä- 9653: mätön sen järjestämiseksi. 9654: 9655: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 9656: 9657: Jouni Backman Pirjo Rusanen Timo Kietäväinen 9658: 1988 vp. 1175 9659: 9660: Raha-asia-aloite n:o 1103 9661: 9662: 9663: 9664: 9665: Backman ym.: Määrärahan osoittamisesta TVL:n henkilöstön 9666: Lomatoiminnan Tuki ry:lle 9667: 9668: 9669: Eduskunnalle 9670: 9671: Tie- ja vesirakennuslaitoksen henkilöstö esitti tuksen tulo- ja menoarvioehdotukseen lupauk- 9672: jo vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon määrära- sista huolimatta. Kustannusarvioitaan 1 540 000 9673: haa lomakiinteistön rakentamiseksi Saariselän markan, 20-paikkaisen majan rakentamiseen 9674: retkeilyalueelle. Esityksen perusteluna oli saa- ehdotetaan valtionapua 1 150 000 markkaa, mi- 9675: vutettujen etujen menettäminen, koska aiem- kä on 3/4 kustannusarviosta. Menettely vastaa 9676: min ainoa koko henkilöstön käytössä ollut Kau- Posti- ja teleurheilu ry:n saamaa valtionapua 9677: nispään entinen sivutukikohta poistettiin käy- nk. Muotkan majan rakentamiseen v. 1980 (1,4 9678: töstä ja Kilpisjärven maja siirrettiin pääasiassa Mmk vuoden 1988 kustannustasossa). 9679: työmaakäyttöön. TVL on suurin valtion virasto, jonka henki- 9680: Liikenneministeriön ja valtiovarainministe- löstöllä ei ole valtion avustuksen turvin raken- 9681: riön kanssa käydyissä neuvotteluissa todettiin nettua lomamajaa eikä lomatoiminnan tukea 9682: esityksen olevan puollettavissa, mikäli henkilös- kuten VR:llä, PTL:llä, KELAlla ja metsähalli- 9683: tö perustaa yhdistyksen, joka ottaa vastatak- tuksella. 9684: seen majan hoidosta ja käyttökustannuksista. Määräraha on tarpeen saada vuoden 1989 9685: Lisäksi edellytettiin tonttiasian olevan kunnos- menoarvioon, koska muutoin jo saadusta ton- 9686: sa. tista tehty vuokrasopimus raukeaa rakentamis- 9687: Henkilöstö perusti Lomatoiminnan Tuki ry:n velvoitteen takia. 9688: 13.5.1986, ja se merkittiin yhdistysrekisteriin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9689: 17.12.1986. Metsäntutkimuslaitos hyväksyi yh- nioittavasti, 9690: distyksen tonttianomuksen 6.7.1987. Vuokra- 9691: sopimus allekirjoitettiin 30.11.1987. Jäsenmää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9692: rä kasvoi 800:aan ennen kuin tontti- tai rahoi- 1989 tulo- ja menoarvioon momenti/le 9693: tuspäätöksestä oli tietoa. 31.99.40 1150000 markan määrära- 9694: Yhdistys esitti vuosien 1988 ja 1989 menoar- han TVL:n henkilöstön Lomatoiminnan 9695: vioon uudelleen määrärahaa ko. hankkeeseen. Tuki ry:n majan rakentamisen valtion- 9696: Ehdotus oli em. ministeriöiltä annettujen ohjei- avuksi. 9697: den mukainen, mutta sitä ei ole otettu halli- 9698: 9699: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 9700: 9701: Jouni Backman Sakari Knuuttila Antero Kekkonen 9702: 1176 1988 vp. 9703: 9704: Raha-asia-aloite n:o 1104 9705: 9706: 9707: 9708: 9709: Björklund ym.: Määrärahan osoittamisestasuomenkielen ulko- 9710: maalaisopetuksen tukemiseen 9711: 9712: 9713: Eduskunnalle 9714: 9715: Helsingin yliopisto järjestää maksutonta suo- Kesäyliopiston kursseihin osallistuvien ulko- 9716: men kielen opetusta yliopiston opettajille ja maalaisten koulutus- ja kulttuuritausta on erit- 9717: opiskelijoille. Vuoteen 1986 asti, osanottaja- täin vaihteleva. Vuoden 1987 kurssilaisilla oli 9718: määrien ollessa pieniä, myös muilla ulkomaa- esimerkiksi yhteensä 55 eri äidinkieltä. Kurssi- 9719: laisilla oli mahdollisuus osallistua yliopiston laisten eritasoiset valmiudet suomen kielen op- 9720: järjestämiin kursseihin. Pääkaupunkiseudulla pimiseen edellyttävät pedagogisesti sekä tavan- 9721: vakinaisesti tai tilapäisesti asuvien ulkomaalais- omaista pienempiä opetusryhmiä että mm. ope- 9722: ten määrä on kahden viimeksi kuluneen vuoden tusmateriaalin jatkuvaa kehittämistyötä. 9723: aikana ratkaisevasti lisääntynyt. Yliopiston Koska kesäyliopiston muut toimintalohkot 9724: aloitteesta pääkaupunkiseudun kuntien ylläpi- vaativat kaikki käytettävissä olevat julkiset 9725: tämä Helsingin seudun kesäyliopiston säätiö avustukset, kesäyliopisto joutuu supistamaan 9726: ryhtyi järjestämään ympärivuotisesti kaikille ulkomaalaisopetustaan siihen kohdistuvasta 9727: avoimia suomen kielen kursseja syksyllä 1986. kasvavasta tarpeesta huolimatta, ellei tähän toi- 9728: Vuoden 1987 kuluessa kesäyliopisto järjesti mintaan osoiteta valtion erillistä avustusmäärä- 9729: opetusta 35 ryhmässä, joihin osallistui yhteensä rahaa. 9730: 895 ulkomaalaista. Muun kuin suomentai ruot- Ulkomaalaisten omaehtoista hakeutumista 9731: sin ilmoitti äidinkielekseen 823 kesäyliopiston suomen kielen opintoihin on pidettävä kansalli- 9732: opiskelijaa, lähes 10 o/o koko opiskelijakunnas- sesti merkityksellisenä, koska kielen oppiminen 9733: ta. Kuluvana vuonna 1988 opetusryhmiä on yh- muodostaa elinikäisen sidonnaisuuden suoma- 9734: teensä 49 ja niihin osallistuu noin 1 000 ulko- laiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Tästä syys- 9735: maalaista. tä kansallinen etu ja yleinen kansainvälisyyske- 9736: Opetustoiminta on toistaiseksi rahoitettu pe- hitys vaativat, että valtiovalta tukee Suomessa 9737: rimällä osanottajilta kurssimaksut. Maksut on asuvien ulkomaalaisten opiskelumahdollisuuk- 9738: pyritty mitoittamaan siten, että ne kattaisivat sia. 9739: toiminnan välittömät kulut, opettajien palkat Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 9740: lakisääteisine sivukuluineen. Vaikka Helsingin 9741: seudun kesäyliopiston säätiö rahoittaa toimin- etUJ Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9742: nan suunnittelun ja organisoinnin, opintoneu- 1989 tulo- ja menoarvioon 400 000 9743: vonnan, tiedotuksen, opetusmonisteet yms., markkaa Helsingin seudun kesiiyliopis- 9744: ovat kurssimaksut jo nyt niin korkeita, että ne ton järjestiimiin ulkomaalaisten suomen 9745: muodostavat tosiasiallisen opiskeluesteen osalle kielen opetuksen avustamiseen. 9746: ulkomaalaisia. Tästä huolimatta maksut eivät 9747: riitä täysimääräisesti peittämään edes opettajien 9748: palkkoja sivukuluineen. 9749: 9750: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 9751: 9752: Ilkka-Christian Björklund Arja Alho 9753: 1988 vp. 1177 9754: 9755: Raha-asia-aloite n:o 1105 9756: 9757: 9758: 9759: 9760: Björklund: Määrärahan osoittamisesta Kesälukioseura ry:n toi- 9761: minnan tukemiseen 9762: 9763: 9764: Eduskunnalle 9765: 9766: Kesälukiotoimintaan valtionbudjetissa esitet- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 9767: ty määräraha on useiden vuosien ajan ollut vasti, 9768: muuttumaton ja siten toiminnan nykyiseen laa- 9769: juuteen ja luonteeseen nähden riittämätön. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9770: Kun otetaan huomioon mm. se, että kesälu- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 9771: kiotoiminta muodostaa tällä hetkellä mielek- 29.43.52 lisäyksenä 100000 markkaa 9772: kään ja varteenotettavan vaihtoehdon laajentu- Kesälukioseura ry:n toiminnan tukemi- 9773: neelle kaupalliselle oppilasvaihdolle ja kielimat- seen. 9774: kailulle, julkisen vallan olisi syytä voimak- 9775: kaammin tukea Kesälukioseura ry:n puitteissa 9776: tapahtuvaa toimintaa. 9777: 9778: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 9779: 9780: Ilkka-Christian Björklund 9781: 1178 1988 vp. 9782: 9783: Raha-asia-aloite n:o 1106 9784: 9785: 9786: 9787: 9788: Björklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Humanisti- 9789: liiton toiminnan tukemiseen 9790: 9791: 9792: Eduskunnalle 9793: Suomen Humanistiliitto perustettiin syksyllä sien, kehitysyhteistyön, luonnon ehtoihin so- 9794: 1987. Perustajina olivat Suomen (nyk. Helsin- peutumisen ja oikeudenmukaisuuden tavoittele- 9795: gin), Espoon, Uudenmaan (Vantaan), Hämeen- misen puolesta. 9796: linnan, Lahden, Turun, Tampereen, Jyväsky- Talous on ollut humanistiliikkeen suurin on- 9797: län, Joensuun ja Oulun humanistiyhdistykset. gelma koko sen olemassaolon ajan maassam- 9798: Vanhin yhdistyksistä, vuonna 1968 perustettu me. Sen on ollut mahdotonta saada tieto itses- 9799: Suomen Humanistiyhdistys, luovutti valtakun- tään kaikille humanistisesti ajatteleville ihmisil- 9800: nallisen asemansa liitolle ja muutti nimensä pai- le. Tähänastiset tulokset, joista merkittävin on 9801: kalliseksi. jokasyksyisten Humanismin päivien järjestämi- 9802: Suomen Humanistiliitto tulee jatkamaan nen tänä syksynä jo seitsemännen kerran, ovat 9803: Suomen Humanistiyhdistyksen luomaa perin- kuitenkin todistaneet sen olemassaolon oikeu- 9804: nettä kansainvälisen humanistiliikkeen edusta- den ja oikeuden siihen kohtuulliseen taloudelli- 9805: jana maassamme. Se perii Suomen Humanis- seen tukeen, jonka Suomen valtio antaa lukui- 9806: tiyhdistyksen paikan Kansainvälisen humanisti- sille kansanliikkeille ja niiden järjestöille ja 9807: sen ja eettisen liiton jäsenenä. Se haluaa muo- muille instituutioille. 9808: dostaa yhden vaihtoehdon yhteiskuntamme jä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9809: senille heidän oman maailmankatsomuksensa nioittaen, 9810: viljelemiseksi. Se toimii ihmisten omavastuisen 9811: maailmankatsomuksen, maailmankatsomuksel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9812: lisesti sitoutumattoman valtion, ajatuksen ja 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 9813: keskustelun vapauden ja perustelemisen velvol- 29.99.50 JOO 000 markan määrärahan 9814: lisuuden ja kaikille ihmiskunnan jäsenille yhtei- avustuksena Suomen Humanistiliitolle. 9815: sesti tärkeiden asioiden, rauhan, ihmisoikeuk- 9816: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 9817: 9818: Ilkka-Christian Björklund Jörn Donner Sirpa Pietikäinen 9819: 1988 vp. 1179 9820: 9821: Raha-asia-aloite n:o 1107 9822: 9823: 9824: 9825: 9826: Björklund ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaa-ajattelijain 9827: liiton toiminnan tukemiseen 9828: 9829: 9830: Eduskunnalle 9831: 9832: Vapaa-ajattelijain liitto ry. suorittaa omalla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9833: alallaan merkittävää työtä ja vahvistaa näin us- nioittavasti, 9834: konnonvapauden reaalista perustaa maassam- 9835: me. Huolimatta siitä, että liiton luonteeseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9836: kuuluvat keskeisinä mielipidekirjoittelu Vapaa 1989 tulo- ja menoarvioon momenti/le 9837: Ajattelija -lehden välityksellä ja kansainvälinen 29.99.50 lisäyksenä 30 000 markkaa Va- 9838: sekä kulttuurivaihtotoiminta, liitolta on viime paa-ajattelijain liiton toiminnan tukemi- 9839: vuosina poistettu asianomaiset avustukset. Lii- seen. 9840: ton yleistä valtionapua on myös voimakkaasti 9841: supistettu vuosikymmenen alkuun verrattuna. 9842: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 9843: 9844: Ilkka-Christian Björklund Jörn Donner 9845: 1180 1988 vp. 9846: 9847: Raha-asia-aloite n:o 1108 9848: 9849: 9850: 9851: 9852: Björklund: Määrärahan osoittamisesta Työväen kansainvälisyys- 9853: foorumi ry:n toiminnan tukemiseen 9854: 9855: 9856: Eduskunnalle 9857: Työväenliikkeen kansallisena ja kansainväli- ten tuntemusta ja niitä koskevaa keskustelua 9858: senä pyrkimyksenä on toiminta kansanvallan, maassamme. Foorumi ylläpitää kansainvälisiä 9859: yhteisvastuun ja tasa-arvon puolesta. Kansain- yhteyksiä, järjestää seminaaritilaisuuksia sekä 9860: välisen riippuvuuden lisääntyessä kasvaa enti- harjoittaa muuta luonteensa edellyttämää toi- 9861: sestään tarve monimuotoiseen yhteistyöhön yli mintaa, kuten tutkimusta ja tiedotusta. 9862: rajojen näiden päämäärien edistämiseksi. Kan- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 9863: sainvälistä liennytystä palvelevan vuoropuhelun vasti, 9864: välttämättömyys eri tavoin ajattelevien tahojen 9865: kanssa on sekin vain voimistunut. ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9866: Työväen kansainvälisyysfoorumi/Arbetarrö- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 9867: relsens internationella forum on perustettu tätä 29.99.50 95 000 markkaa Työviien kan- 9868: taustaa vasten. Foorumin tarkoituksena on eri- sainviilisyysjoorumi ry:n toiminnan tu- 9869: tyisesti edistää työväenliikkeen kansainvälistä kemiseen. 9870: kanssakäymistä sekä kansainvälisten kysymys- 9871: 9872: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 9873: 9874: llkka-Christian Björklund 9875: 1988 rd. 1181 9876: 9877: Finansmotion nr 1109 9878: 9879: 9880: 9881: 9882: Björklund: Om anvisande av anslag för en utredning av tryggan- 9883: det av åldrings- och långvården på modersmålet 9884: 9885: 9886: Tili Riksdagen 9887: 9888: De svenskspråkiga åldringarnas och kroni- slås att en särskild utredning genomförs i bråds- 9889: kernas situation har förvärrats av att den i lag kande ordning. 9890: förutsatta rätten tili service på modersmålet allt På basis av det ovan anförda föreslår jag 9891: mer sällan kan tillgodoses. Problemet är störst vördsamt, 9892: i huvudstadsregionen och södra Finlands övriga 9893: stora befolkningscentra. Här är bristen på att Riksdagen i statsf6rslaget f6r år 9894: svenskkunnig personai skriande. För att bättre 1989 på momentet 33.01.22 i tillägg upp- 9895: kunna beakta de svenskspråkigas behov och tar IlO 000 mark j6r att snabbutreda 9896: rättigheter vid planeringen av åldrings- och hur åldrings- och långvård på det egna 9897: långvården samt i personalutbildningen, före- modersmålet bättre kunde tryggas. 9898: Helsingfors den 20 september 1988 9899: 9900: Ilkka-Christian Björklund 9901: 1182 1988 vp. 9902: 9903: Raha-asia-aloite n:o 1109 Suomennos 9904: 9905: 9906: 9907: 9908: Björklund: Määrärahan osoittamisesta selvityksen tekemiseksi 9909: äidinkielellä tarjottavien palvelujen turvaamiseksi vanhusten- 9910: huollossa ja pitkäaikaissairaanhoidossa 9911: 9912: Eduskunnalle 9913: 9914: Ruotsinkielisten vanhusten ja kroonikkojen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 9915: tilanne on pahentunut, koska laissa edellytetty taen, 9916: oikeus äidinkielellä saataviin palveluihin pysty- 9917: tään yhä harvemmin turvaamaan. Ongelma on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9918: suurin pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 9919: muissa väestökeskuksissa. Näillä alueilla on 33.01.22 lisäyksenä 110000 markkaa 9920: huutava pula ruotsia taitavasta henkilökunnas- selvityksen tekemiseksi pikaisesti siitä, 9921: ta. Jotta ruotsinkielisten tarpeet ja oikeudet miten vanhustenhuolto ja pitkäaikais- 9922: voitaisiin ottaa paremmin huomioon vanhus- sairaanhoito omalla liidinkiele/lä voitai- 9923: tenhuollon ja pitkäaikaissairaanhoidon suun- siin paremmin turvata. 9924: nittelussa sekä henkilöstökoulutuksessa, ehdo- 9925: tetaan erityisen selvityksen tekemistä kiireesti. 9926: 9927: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 9928: 9929: Ilkka-Christian Björklund 9930: 1988 rd. 1183 9931: 9932: Finansmotion nr 1110 9933: 9934: 9935: 9936: 9937: Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag för ombildande av 9938: den biträdande professuren i systematisk teologi vid Åbo Aka- 9939: demis teologiska fakultet tili en professur 9940: 9941: Tili Riksdagen 9942: 9943: Bland de teologiska fakulteterna i Norden är kunde äga rum från läsårets början dvs. från 9944: teologiska fakulteten vid Åbo Akademi ensam 1.8.1989. 9945: om att endast ha en biträdande professur i teo- På basis av det ovan anförda föreslår vi 9946: logisk etik med religionsfilosofi. Ämnesområ- vördsamt, 9947: det har fått ökad betydelse genom att de etiska 9948: frågorna inom t.ex. medicinen och miljövården att Riksdagen i statsjörslaget för år 9949: har intagit en alltmer framträdande plats i de- 1989 på momentet 29.10.01 upptar 9950: batten. Det är därför av största betydelse att 15 000 mark jör ombildning av den bi- 9951: den biträdande professuren skulle ombildas tili trädande projessuren i systematisk teo- 9952: en professur, i synnerhet som kostnaderna för logi vid Åbo Akademis teologiskafakul- 9953: en dylik förändring är mycket blygsamma i för- tet tili en projessur räknat från den 9954: hållande tili betydelsen av den. Förändringen 1.8.1989. 9955: 9956: Helsingfors den 15 september 1988 9957: 9958: Gustav Björkstrand Boris Renlund Håkan Malm 9959: 1184 1988 vp. 9960: 9961: Raha-asia-aloite n:o 1110 Suomennos 9962: 9963: 9964: 9965: 9966: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta Åbo Akademin teo- 9967: logisen tiedekunnan systemaattisen teologian apulaisprofesso- 9968: rin viran muuttamiseksi professorin viraksi 9969: 9970: Eduskunnalle 9971: Pohjoismaisten teologisten tiedekuntien jou- seen. Muutos voisi tapahtua lukuvuoden alussa 9972: kossa Åbo Akademin teologinen tiedekunta on eli 1.8.1989 lukien. 9973: ainoa, jossa on pelkästään teologisen etiikan ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9974: uskontofilosofian apulaisprofessorin virka. Ai- nioittaen, 9975: hepiirin merkitys on kasvanut eettisten kysy- 9976: mysten noustessa lääketieteen ja ympäristön- etUJ Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9977: suojelun piirissä käytävässä keskustelussa yhä 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 9978: keskeisemmiksi. Tämän vuoksi on mitä tärkein- 29.10.01 15 000 markkaa Åbo Akade- 9979: tä, että apulaisprofessorin virka muutettaisiin min teologisen tiedekunnan systemaatti- 9980: professorin viraksi, varsinkin kun tällaisesta sen teologian apulaisprofessorin viran 9981: muutoksesta aiheutuvat kustannukset ovat hy- muuttamiseksi professorin viraksi 1.8. 9982: vin vaatimattomia verrattuna asian merkityk- 1989 lukien. 9983: 9984: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 9985: 9986: Gustav Björkstrand Boris Renlund Håkan Malm 9987: 1988 rd. 1185 9988: 9989: Finansmotion nr 1111 9990: 9991: 9992: 9993: 9994: Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag tili Svenska konstsko- 9995: lan i Nykarleby för anskaffning av datautrustning för under- 9996: visning i informationsteknik 9997: 9998: Tili Riksdagen 9999: Svenska konstskolan i Nykarleby handhar ning innefattande kamera, monitor och mixer 10000: den yrkesinriktade bildkonstnärsutbildningen uppgår anskaffningskostnaderna tili c. 100 000 10001: på institutnivå för det svenska språkområdet. mk. 10002: Verksamheten i denna form inleddes i augusti På basis av det ovan anförda föreslår vi 10003: 1987. vördsamt, 10004: För att kunna fullgöra sin uppgift på en nivå 10005: som motsvarar nulägets krav bör skolan också att Riksdagen i statsjlJrslaget jlJr år 10006: ges möjlighet att anskaffa datautrustning för 1989 upptar 80 000 mark tili Svenska 10007: undervisning i informationsteknik. Det kan inte konstskolan i Nykar/eby jlJr anskaff- 10008: ske inom ramen för normala äskanden på grund ning av datautrustning jlJr undervisning 10009: av de höga kostnaderna. Inklusive videoutrust- i injormationsteknik. 10010: Helsingfors den 15 september 1988 10011: 10012: Gustav Björkstrand Boris Renlund Håkan Malm 10013: 10014: 10015: 10016: 10017: 75 280129N 10018: 1186 1988 vp. 10019: 10020: Raha-asia-aloite n:o 1111 Suomennos 10021: 10022: 10023: 10024: 10025: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta Svenska konst- 10026: skolan -nimiselle koululle tietokonelaitteiston hankkimiseksi 10027: informaatiotekniikan opetukseen 10028: 10029: Eduskunnalle 10030: Uudessakaarlepyyssä sijaitseva Svenska laitehankintoineen kustannukset ovat noin 10031: konstskolan vastaa ruotsinkielisen kielialueen 100000 mk. 10032: opistotasoisesta ammatillisesta kuvataidekoulu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10033: tuksesta. Toiminta nykyisessä muodossaan nioittaen, 10034: aloitettiin elokuussa 1987. 10035: Jotta koulu pystyisi täyttämään tehtävänsä ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10036: nykyaikaisten vaatimusten mukaisesti, sille tuli- 1989 tulo- ja menoarvioon 80 000 mark- 10037: si antaa mahdollisuus tietokonelaitteiston hank- kaa Svenska konstskolan -nimiselle kou- 10038: kimiseen informaatiotekniikan opetukseen. Tä- lulle Uudessakaarlepyyssii tietokonelait- 10039: mä ei ole mahdollista tavallisten anomusten teiston hankkimiseksi informaatiotek- 10040: puitteissa suurien kustannusten vuoksi. Kame- niikan opetukseen. 10041: ran, monitorin ja mikserin sisältävine video- 10042: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 10043: 10044: Gustav Björkstrand Boris Renlund Håkan Malm 10045: 1988 rd. 1187 10046: 10047: Finansmotion nr 1112 10048: 10049: 10050: 10051: 10052: Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag tili Karleby ungdoms- 10053: förening r.f. för teaterverksamhet 10054: 10055: 10056: Tili Riksdagen 10057: 10058: Karleby ungdomsförenings teaterverksamhet På basis av det ovan anförda föreslår vi 10059: har väckt berättigad nationell och nordisk res- vördsamt, 10060: pekt och erkänsla. Under hela 1980-talet har 10061: man årligen satt upp flera föreställningar och att Riksdagen i statsf6rslaget f6r år 10062: haft mellan 5 000 och 11 000 åskådare per år. 1989 på momentet 29.90.52 upptar 10063: Bredden i verksamheten är imponerande, allt 200 000 mark tili Kar/eby ungdomsf6r- 10064: från Topelius barnpjäser tili West Side Story. ening r.f. f6r teaterverksamhet och sa- 10065: För att kunna fortsätta med sin verksamhet neringen av loka/iteterna j6r teaterverk- 10066: på samma höga nivå behöver föreningen ett samheten. 10067: utökat statligt stöd. Det är särskilt angeläget in- 10068: för den planerade saneringen av teatersalongen, 10069: viiken beräknas kosta c. 2 000 000 mk. 10070: 10071: Helsingfors den 13 september 1988 10072: 10073: Gustav Björkstrand Boris Renlund Håkan Malm 10074: 1188 1988 vp. 10075: 10076: Raha-asia-aloite n:o 1112 Suomennos 10077: 10078: 10079: 10080: 10081: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta Karleby ungdoms- 10082: förening r .f. -nimisen yhdistyksen teatteritoiminnan tukemi- 10083: seen 10084: 10085: Eduskunnalle 10086: Karleby ungdomsförening -nimisen yhdistyk- salin kunnostuksen huomioon ottaen, minkä 10087: sen teatteritoiminta on herättänyt ansaittua se- arvioidaan maksavan noin 2 000 000 markkaa. 10088: kä kansallista että pohjoismaista arvostusta ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10089: tunnustusta. Koko 1980-luvulla on vuosittain nioittaen, 10090: asetettu useita esityksiä näyttämölle, ja katsoja- 10091: määrät ovat vaihdelleet 5 OOO:n ja 11 OOO:n vä- ettl.i Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10092: lillä. Toiminnan laajuus aina Topeliuksesta 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10093: West Side Storyyn saakka on vaikuttavaa. 29.90.52 200 000 markkaa Karleby ung- 10094: Jotta yhdistys voisi jatkaa korkeatasoista toi- domsjörening r.j. -nimisen yhdistyksen 10095: mintaansa, se tarvitsee lisää valtion tukea. Tä- teatteritoiminnan tukemiseen ja teatteri- 10096: mä on erityisen tärkeää suunnitellun teatteri- tilojen kunnostamiseen. 10097: 10098: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 10099: 10100: Gustav Björkstrand Boris Renlund Håkan Malm 10101: 1988 rd. 1189 10102: 10103: Finansmotion nr 1113 10104: 10105: 10106: 10107: 10108: Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag för utvecklandet av 10109: Nordplus-projektet 10110: 10111: 10112: Till Riksdagen 10113: 10114: För att ge studerande möjlighet att studera en på ett tillfredsställande sätt bör beloppet ökas 10115: period i något annat nordiskt land har de nor- avsevärt. 10116: diska länderna gått in för det s.k. Nordplus- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 10117: projektet. Det är ett viktigt steg i den internatio- samt, 10118: naliseringsprocess av högskolsektorn som är 10119: nödvändig om vi skall hänga med i den interna- att Riksdagen i statsjtJrslaget ftJr 10120: tionella utvecklingen. år 1989 på momentet 29.98.25 upptar 10121: Det föreslagna beloppet i budgetförslaget på 1 000 000 mark ftJr utveck/andet av det 10122: 300 000 mk ger dock begränsade möjligheter att s.k. Nordplus-projektet i en snabbare 10123: i större utsträckning förverkliga projektet. För takt. 10124: att de studiesociala frågorna skall kunna lösas 10125: Helsingforsden 15 september 1988 10126: 10127: Gustav Björkstrand Boris Renlund Håkan Malm 10128: 1190 1988 vp. 10129: 10130: Raha-asia-aloite n:o 1113 Suomennos 10131: 10132: 10133: 10134: 10135: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta Nordplus-hankkeen 10136: kehittämiseen 10137: 10138: 10139: Eduskunnalle 10140: Tarjotakseen opiskelijoille mahdollisuuden ta tyydyttävästi, määrärahaa on lisättävä huo- 10141: opiskella tietyn ajan jossakin toisessa pohjois- mattavasti. 10142: maassa pohjoismaat ovat käynnistäneet ns. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10143: Nordplus-hankkeen. Tämä on tärkeä askel kor- nioittaen, 10144: keakoulusektorin kansainvälistymisprosessissa, 10145: joka on välttämätön kansainvälisessä kehityk- ettti Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10146: sessä mukana pysymisen kannalta. 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 10147: Budjettiesityksessä ehdotettu 300 000 markan 29.98.25 1 000 000 markkaa Nordplus- 10148: määräraha rajaa kuitenkin mahdollisuuksia hankkeen kehittiimisen vauhdittami- 10149: hankkeen laajempaan toteuttamiseen. Jotta seksi. 10150: opintososiaaliset kysymykset voitaisiin ratkais- 10151: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 10152: 10153: Gustav Björkstrand Boris Renlund Håkan Malm 10154: 1988 rd. 1191 10155: 10156: Finansmotion nr 1114 10157: 10158: 10159: 10160: 10161: Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring 10162: av landsvägen Hirvlax-Kantlax 10163: 10164: 10165: Tili Riksdagen 10166: Landsvägen Hirvlax-Kantlax (nr 7273) i Ny- att fortsätta arbetet med att grundförbättra och 10167: karleby stad har en stor betydelse för kommuni- ytbelägga landsvägen Hirvlax-Kantlax enligt 10168: kationerna genom att Hirvlax fungerar som de ursprungliga planerna. Kostnaderna torde 10169: centrum för hela västra Munsala. 1 Hirvlax inte heller utgöra något problem, eftersom det 10170: finns butik, post, servicestation och skola. Vä- bara är fråga om en vägsträcka på c. 3 km. 10171: gen trafikeras dessutom av en mängd sommar- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 10172: gäster och betjänar den omfattande pälsdjurs- samt, 10173: näringen och dess fordertransporter samt nu- 10174: mera också en tung industri, Påras verkstad, att Riksdagen i statsjiJrs/aget jtJr dr 10175: som tillverkar bl.a. fordon för avloppsverk. 1989 pd momentet 31.24.77 upptar 10176: Vägen är numera, i synnerhet under tjälloss- 1 500 000 mark jtJr grundfiJrblittring och 10177: ningen, i mycket dåligt skick. asjaltering av landsvlig nr 7273 Hirv- 10178: Landsvägen Munsala-Hirvlax (7273) fär- lax-Kantlax. 10179: digställdes under år 1983. Det är nödvändigt 10180: Helsingfors den 13 september 1988 10181: 10182: Gustav Björkstrand Boris Renlund Håkan Malm 10183: 1192 1988 vp. 10184: 10185: Raha-asia-aloite n:o 1114 Suomennos 10186: 10187: 10188: 10189: 10190: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta Hirvlaxin-Kant- 10191: laxin maantien peruskorjaukseen 10192: 10193: 10194: Eduskunnalle 10195: Uudenkaarlepyyn kaupungin Hirvlaxin- valmistui vuonna 1983. Hirvlaxin-Kantlaxin 10196: Kantlaxin maantiellä (n:o 7273) on suuri merki- maantien perusparantamisen ja päällystämisen 10197: tys liikenneyhteyksille, koska Hirvlax toimii ko- jatkaminen alkuperäisten suunnitelmien mu- 10198: ko läntisen Munsalan keskustana. Hirvlaxissa kaan onkin nyt välttämätöntä. Kustannusten ei 10199: on kauppa, pankki, posti, huoltoasema ja kou- myöskään pitäisi muodostua esteeksi, koska ky- 10200: lu. Tietä liikennöi lisäksi joukko kesäasukkaita, se on vain noin kolmen kilometrin tieosuudesta. 10201: ja se palvelee laajamittaista turkistarhauselin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10202: keinoa ja sen rehukuljetuksia sekä nykyään nioittaen, 10203: myös raskasta teollisuutta, Pårasin konepajaa, 10204: joka valmistaa mm. jätelietteen kuljettamiseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10205: tarkoitettuja ajoneuvoja. Tie on nykyään, eri- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 10206: tyisesti kelirikkoaikana, erittäin huonossa kun- 31.24. 77 1 500 000 markkaa Hirv- 10207: nossa. laxin-Kantlaxin maantien (n:o 7273) 10208: Munsalan-Hirvlaxin maantie (n:o 7273) perusparantamiseen ja asfaltoimiseen. 10209: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 10210: 10211: Gustav Björkstrand Boris Renlund Håkan Malm 10212: 1988 rd. 1193 10213: 10214: Finansmotion nr 1115 10215: 10216: 10217: 10218: 10219: Björkstrand m.fl.: Om anvisande av anslag för restaurering av 10220: sjöar i Terjärv 10221: 10222: 10223: Tili Riksdagen 10224: 1 Terjärv, som hör till Kronoby kommun, har På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 10225: man genom betydande insatser av frivilliga och samt, 10226: föreningar med framgång lyckats restaurera fle- 10227: ra sjöar, bl.a. den natursköna Heimsjön och att Riksdagen i statsförslaget för år 10228: Kortjärvi sjö. Detta restaureringsarbete hotas 1989 på momentet 35.25.77 upptar 10229: nu av nedläggning på grund av ekonomiska or- 200 000 mark tili Mellersta Osterbottens 10230: saker. Åndå återstår flera intressanta projekt, vtig- och vattenbyggnadsdistrikt för att 10231: bl.a. Rekijärvisjön, Svartsjön och Gåsvattnet. stöda restaureringsarbeten av sjöar i 10232: Med statsbidrag kan också dessa projekt ge- Terjtirv, Kronoby. 10233: nomföras. 10234: Helsingfors den 16 september 1988 10235: 10236: Gustav Björkstrand Boris Renlund Håkan Malm 10237: 1194 1988 vp. 10238: 10239: Raha-asia-aloite n:o 1115 Suomennos 10240: 10241: 10242: 10243: 10244: Björkstrand ym.: Määrärahan osoittamisesta Teerijärvellä sijait- 10245: sevien järvien kunnostamiseen 10246: 10247: 10248: Eduskunnalle 10249: 10250: Kruunupyyn kuntaan kuuluvalla Teerijärvel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10251: lä on vapaaehtoisten ja yhdistysten merkittä- nioittaen, 10252: vien ponnistusten avulla menestyksekkäästi on- 10253: nistuttu kunnostamaan useita järviä, mm. luon- etUi Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10254: nonkaunis Heimsjön ja Kortjärvi. Tämä kun- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10255: nostustyö uhkaa nyt loppua taloudellisista syis- 35.25. 77 200 000 markkaa Keski-Poh- 10256: tä. Jäljellä on kuitenkin useita mielenkiintoisia janmaan tie- ja vesirakennuspiirille 10257: hankkeita, mm. Rekijärvi, Svartsjön ja Gås- Kruunupyyn Teerijärvelld sijaitsevien 10258: vattnet. Valtionavun turvin myös nämä hank- järvien kunnostustyön tukemiseksi. 10259: keet voidaan toteuttaa. 10260: 10261: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 10262: 10263: Gustav Björkstrand Boris Renlund Håkan Malm 10264: 1988 rd. 1195 10265: 10266: Finansmotion nr 1116 10267: 10268: 10269: 10270: 10271: Donner: Om anvisande av anslag för resekostnaderna för perso- 10272: nalen inom utrikesförvaltningen 10273: 10274: 10275: Tili Riksdagen 10276: 10277: Personalen inom utrikesförvaltningen tving- slås ett tiliäggsanslag, som gör det möjligt för 10278: as, på grund av bestämmelserna, anlita kortast personalen att anlita trygga färdmedel och 10279: möjliga färdvägar och avstå från traktaments- eventuellt invänta en natt tili på främmande ort. 10280: berättigade övernattningar, av kostnadsskäl. På basis av det ovan anförda föreslår jag 10281: Detta leder tili att personalen också tvingas ta vördsamt, 10282: risker som är förbundna med otillförlitliga eller 10283: i vissa fall dödsbringande färdmedel, såsom ett att Riksdagen i statsj6rslaget j6r år 10284: nyligen timat exempel utvisar. Det måste ligga i 1989 på momentet 24.01.20 i ti//ägg upp- 10285: statens intresse att personai inom utrikesför- tar 200 000 mark j6r resor inom utrikes- 10286: valtningen överlever. Av den anledningen före- j6rva/tningen. 10287: 10288: Helsingfors den 20 september 1988 10289: 10290: Jörn Donner 10291: 1196 1988 vp. 10292: 10293: Raha-asia-aloite n:o 1116 Suomennos 10294: 10295: 10296: 10297: 10298: Donner: Määrärahan osoittamisesta ulkoasiainhallinnon henkilö- 10299: kunnan matkustuskustannuksiin 10300: 10301: 10302: Eduskunnalle 10303: Määräysten mukaisesti ulkoasiainhallinnon haa, joka tekee mahdolliseksi henkilökunnalle 10304: henkilökunta joutuu kustannussyistä käyttä- turvallisien kulkuneuvojen käyttämisen tai 10305: mään lyhimpiä mahdollisia matkareittejä ja mahdollisesti yön yli odottamisen vieraalla 10306: luopumaan päivärahaan oikeuttavista yöpymi- paikkakunnalla. 10307: sistä. Tämä johtaa siihen, että henkilökunta Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 10308: joutuu ottamaan epäluotettavista tai eräissä ta- taen, 10309: pauksissa kuolemaa tuottavista kulkuneuvoista 10310: aiheutuvia riskejä, kuten äskettäin sattunut ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10311: paus osoittaa. Valtion intressissä täytyy olla ul- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10312: koasiainhallinnon henkilökunnan henkiin jää- 24.01.20 lisäyksenli 200000 markkaa ul- 10313: minen. Tästä syystä ehdotetaan lisämäärära- koasiainhallinnon matkoihin. 10314: 10315: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 10316: 10317: Jörn Donner 10318: 1988 rd. 1197 10319: 10320: Finansmotion nr 1117 10321: 10322: 10323: 10324: 10325: Donner: Orn anvisande av anslag för uppgörande av en läslig 10326: sarnrnanfattning av statsbudgeten 10327: 10328: 10329: Till Riksdagen 10330: 10331: Det har vid olika tillfällen frarnkornrnit att välkornrnen. Det torde inte bereda oöverstigliga 10332: budgetpropositionen är praktiskt taget oläslig svårigheter för finansrninisteriet att efter budge- 10333: för en lekrnan, sorn inte är insatt i tekniken för tens slutbehandling i riksdagen presentera stats- 10334: uppgörande av statsförslaget. Det är också budgeten i dess slutligen godkända skick på ett 10335: tänkbart att budgeten är oläslig för ett stort an- sätt sorn är rnera begripligt för rnajoriteten av 10336: tal rnedlernrnar av riksdagen. landets befolkning, eftersorn rnan också anser 10337: 1 sakfrågan tillkornrner att den av riksdagen sig ha råd och tid att till hushållen sprida en 10338: slutligen godkända budgeten endast presenteras publikation rned skatteutfästelser sorn inte är 10339: i forrn av beslut sorn är svårtillgängliga, genorn beslutade, och sorn dessutorn innehåller på- 10340: statsutskottets betänkande och beslutsförfaran- ståenden sorn i en välvillig tolkning kan kallas 10341: det. partsinlagor. 10342: 1 vårt grannland Sverige, där rnan syftar till På basis av det ovan anförda föreslår jag 10343: att göra den politiska processen rnera begriplig, vördsarnt, 10344: utges på Finansdeparternents försorg årligen en 10345: kortfattad och läslig sarnrnanfattning av bud- att Riksdagen i statsjiJrslaget jiJr år 10346: geten, i forrn av ett häfte på ornkring 100 sidor, 1989 på momentet 28.01.29 i tillägg upp- 10347: där fördelningen rnellan departernent och olika tar 500000 mark jör uppgiJrande och 10348: anslag också är angiven rned läsliga grafiska ta- tryckning av en läslig sammanjattning 10349: beller. av statsbudgeten. 10350: En liknande skrift vore i våra förhållanden 10351: 10352: Helsingfors den 20 septernber 1988 10353: 10354: Jörn Donner 10355: 1198 1988 vp. 10356: 10357: Raha-asia-aloite n:o 1117 Suomennos 10358: 10359: 10360: 10361: 10362: Donner: Määrärahan osoittamisesta helppolukuisen tiivistelmän 10363: laatimiseksi valtion tulo- ja menoarviosta 10364: 10365: 10366: Eduskunnalle 10367: 10368: Eri yhteyksissä on käynyt ilmi, että valtion samme tervetullut. Valtiovarainministeriölle ei 10369: tulo- ja menoarvion laatimistekniikkaan pereh- aiheutune ylipääsemättömiä vaikeuksia budje- 10370: tymättömän maallikon on käytännöllisesti kat- tin tultua lopullisesti hyväksytyksi eduskunnas- 10371: soen mahdotonta saada selkoa tulo- ja menoar- sa esittää valtion budjettia sen lopullisessa hy- 10372: vioesityksestä. On myös ajateltavissa, että bud- väksytyssä muodossa tavalla, joka on maan 10373: jetti on vaikeaselkoinen suurelle joukolle edus- väestön enemmistön kannalta helppotajuisem- 10374: kunnan jäsenistä. pi, koska katsotaan myös olevan varaa ja aikaa 10375: Itse asiakysymyksestä voidaan lisäksi maini- levittää talouksiin julkaisua, joka sisältää vero- 10376: ta, että eduskunnan lopullisesti hyväksymä sitoumuksia, joista ei ole päätetty, ja joka myös 10377: budjetti esitetään ainoastaan vaikeasti saatavien sisältää väittämiä, joita hyväntahtoisesti tulki- 10378: päätösten muodossa, valtiovarainvaliokunnan ten voitaisiin nimittää asianosaiskirjoituksiksi. 10379: mietintönä ja päätösmenettelynä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 10380: Naapurimaassamme Ruotsissa, jossa poliitti- taen, 10381: sesta prosessista pyritään tekemään ymmärret- 10382: tävämpi, tehdään valtiovarainministeriön toi- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10383: mesta vuosittain lyhyt ja helppolukuinen tiivis- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10384: telmä budjetista. Tässä noin 100 sivua käsittä- 28.01.29 lisäyksenii 500 000 markkaa 10385: vässä vihkosessa jakautumat ministeriöiden ja he/ppo/ukuisen tiiviste/miin footimiseksi 10386: eri määrärahojen välillä esitetään helppolukuis- ja painottomiseksi valtion tulo- ja me- 10387: ten graafisten taulukkojen avulla. noarviosta. 10388: Vastaava julkaisu olisi myös meidän olois- 10389: 10390: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 10391: 10392: Jörn Donner 10393: 1988 vp. 1199 10394: 10395: Raha-asia-aloite n:o 1118 10396: 10397: 10398: 10399: 10400: Donner: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiin taiteilija-apu- 10401: rahoihin 10402: 10403: 10404: Eduskunnalle 10405: 10406: Taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taitei- ulkomailla tapahtuva jatko-opiskelu. Kolmi- 10407: lija-apurahoista annetun lain (734/69) ja lain vuotisten apurahojen määrässä ei ole vuosiin ta- 10408: muuttamisesta annettavan hallituksen esityksen pahtunut kehitystä. Tämä heijastuu taiteilijoi- 10409: mukaisesti vuosittain jaettavien yksivuotisten den mahdollisuuksiin keskittyä pitkäaikaisem- 10410: apurahojen määrä on 110 aikaisemman 104 paa työskentelyä vaativiin projekteihin, joihin 10411: apurahan sijasta. Kolmivuotisten apurahojen yksivuotinen apuraha ei riitä. Useimmiten tai- 10412: määrään ei ole esitetty korotusta. Apurahojen teilijalla ei ole käytettävissä muuta rahoitusta 10413: määrä on vuosia pysynyt samalla tasolla. Esite- kuin apurahat. Taiteilijajärjestöt katsovat, että 10414: tyt 6 uutta lyhytaikaista apurahaa eivät merkit- valtion vuotta 1989 koskevaan tulo- ja menoar- 10415: tävästi muuta tilannetta. vioon tulee varata määräraha, joka vastaa 40 10416: Yksivuotiset taiteilija-apurahat on tarkoitettu yksivuotisen ja 20 kolmivuotisen taiteilija-apu- 10417: alun perin nuorille taiteenharjoittajille. Viime rahan kustannuksia. 10418: vuosina näistä apurahoista ovat kuitenkin pääs- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 10419: seet nauttimaan vain harvat alle 35-vuotiaat tai- taen, 10420: teilijat. Yksvuotisten apurahojen määrän lisää- 10421: minen on välttämätöntä taiteen jälkikasvun tur- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10422: vaamiseksi. Nuorille ja lahjakkaille opiskelunsa 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 10423: päättäneille tai muutoin taiteellisessa työssä toi- 29.90.51 lisäyksenä 3 443 604 markkaa 10424: miville tulee varata mahdollisuus opiskeluun tai käytettäväksi ylimääräisten yksi- ja kol- 10425: työskentelyyn apurahan turvin. Opintolainojen mivuotisten taiteilija-apurahojen myön- 10426: ja muiden velkojen rasittamille taiteilijoille apu- tämiseen nuorille taiteilijoille. 10427: raha on usein ainoa tapa rahoittaa esimerkiksi 10428: 10429: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 10430: 10431: Jörn Donner 10432: 1200 1988 rd. 10433: 10434: Finansmotion nr 1119 10435: 10436: 10437: 10438: 10439: Donner: Om anvisande av anslag för kvalitetsstöd till film 10440: 10441: 10442: 10443: Tili Riksdagen 10444: Det är ett uppenbart missförhållande, som Därför föreslås nu att kvalitetsstödet separe- 10445: under Kalevi Kivistös tid som undervisningsmi- ras från produktionsstödet och får en skild rub- 10446: nister emellertid redan hade rättats tili, att pro- rik, vilket var möjligt under minister Kivistös 10447: duktionsstödet för inhemsk film inte är uppde- tid, och borde vara möjligt också nu. 10448: lat mellan direkt produktionsstöd och statens På basis av det ovan anförda föreslår jag 10449: kvalitetsstöd för filmen, såsom är fallet till vördsamt, 10450: exempel när det gäller vissa andra konstarter. 10451: Kvalitetsstödets storlek har under senare år att Riksdagen i statsj6rslaget j6r år 10452: fastställts av undervisningsministeriet, som 1989 på momentet 29.90.52 upptar 10453: knappast torde äga kompetens för denna verk- 1 500 000 mark j6r kvalitetsst6d tili 10454: samhet. jilm. 10455: Helsingforsden 20 september 1988 10456: 10457: Jörn Donner 10458: 1988 vp. 1201 10459: 10460: Raha-asia-aloite n:o 1119 Suomennos 10461: 10462: 10463: 10464: 10465: Donner: Määrärahan osoittamisesta elokuvan laatutukeen 10466: 10467: 10468: 10469: 10470: Eduskunnalle 10471: 10472: Ilmeinen epäkohta, joka kuitenkin oli jo kor- rotetaan tuotantotuesta ja että sille annetaan 10473: jattu Kalevi Kivistön ollessa opetusministerinä, erillinen nimike. Tämä oli mahdollista ministeri 10474: on se, ettei kotimaisen elokuvan tuotantotuki Kivistön aikana, ja tämän tulisi olla mahdollista 10475: jakaannu suoranaiseen tuotantotukeen ja val- myös nyt. 10476: tion myöntämään elokuvan laatutukeen, kuten Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 10477: on asianlaita esim. eräiden muiden taidemuoto- taen, 10478: jen kohdalla. 10479: Laatutuen suuruuden on viime vuosina vah- ettli Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10480: vistanut opetusministeriö, jolla tuskin on päte- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10481: vyyttä tähän toimintaan. 29.90.52 1 500 000 markkaa elokuvan 10482: Tämän vuoksi ehdotetaan, että laatutuki ir- laatutukeen. 10483: 10484: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 10485: 10486: Jörn Donner 10487: 10488: 10489: 10490: 10491: 76 280129N 10492: 1202 1988 rd. 10493: 10494: Finansmotion nr 1120 10495: 10496: 10497: 10498: 10499: Donner: Om anvisande av anslag för stödjande av cirkus- och 10500: serieteckningskonst 10501: 10502: 10503: Till Riksdagen 10504: 10505: Medan de traditionellt godkända konstarter- Som ytterligare motivering skall också påpe- 10506: na åtnjuter statsmaktens stöd och uppskatt- kas att de snabba förändringarna inom konsten 10507: ning, är förhållandet ett annat när det gäller inte alltid ryms in innanför de ramar som of- 10508: konstformer som inte på samma sätt är etable- fentlig finansiering ställer, och att därför ett 10509: rade. Här kan nämnas cirkus och serieteck- anslag av denna typ är på sin plats. 10510: ningar. 1 det senare fallet anordnar staden Kemi På basis av det ovan anförda föreslår jag 10511: en festival, som har rönt stort internationellt vördsamt, 10512: intresse. 10513: Eftersom formerna för stöd t ex till de ovan- att Riksdagen i statsjörslaget jör år 10514: nämnda konstformerna är oprövade, föreslås 1989 på momentet 29.90.52 upptar 10515: här ett nytt stöd, till undervisningsministeriets 500 000 mark tili undervisningsministe- 10516: förfogande, för att under en försöksperiod ut- riets jörjogande jör stöd tili obeaktade 10517: värdera möjligheterna av permanenta stödfor- konstjormer. 10518: mer för tidigare obeaktade konstformer. 10519: Helsingfors den 20 september 1988 10520: 10521: Jörn Donner 10522: 1988 vp. 1203 10523: 10524: Raha-asia-aloite n:o 1120 Suomennos 10525: 10526: 10527: 10528: 10529: Donner: Määrärahan osoittamisesta sirkus- ja sarjakuvataiteiden 10530: tukemiseen 10531: 10532: 10533: Eduskunnalle 10534: Perinteisesti hyväksyttyjen taidemuotojen Lisäperusteluina on todettava, etteivät tai- 10535: nauttiessa valtiovallan tukea ja arvostusta tilan- teessa tapahtuvat nopeat muutokset aina mah- 10536: ne on toinen samalla tavalla vakiintumattomien du julkisen rahoituksen asettamiin kehyksiin, 10537: taidemuotojen kohdalla. Tällaisista taidemuo- minkä vuoksi tällainen määräraha on paikal- 10538: doista voidaan mainita sirkus ja sarjakuvat. laan. 10539: Viimeksi mainitussa taidemuodossa Kemin kau- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 10540: punki järjestää suurta kansainvälistä mielen- taen, 10541: kiintoa osakseen saavan festivaalin. 10542: Koska esim. edellä mainittujen taidemuoto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10543: jen tukimuotoja ei ole kokeiltu, opetusministe- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 10544: riön käytettäväksi ehdotetaan uutta tukea, jotta 29.90.52 500 000 markkaa opetusminis- 10545: kokeilukauden aikana voitaisiin arvioida mah- teriön käytettäväksi huomiota vaille jää- 10546: dollisuudet pysyvien tukimuotojen perustami- neiden taidemuotojen tukemiseen. 10547: seen aikaisemmin huomiota vaille jääneille tai- 10548: demuodoille. 10549: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 10550: 10551: Jörn Donner 10552: 1204 1988 rd. 10553: 10554: Finansmotion nr 1121 10555: 10556: 10557: 10558: 10559: Donner: Om anvisande av anslag för organisationen P AND - 10560: konstnärer för fred 10561: 10562: 10563: Till Riksdagen 10564: 10565: Organisationen P AND - konstnärer för fred tum att det år 1990 har gått femton år sedan un- 10566: har under några års tid utfört ett viktigt arbete dertecknandet av Helsingforsavtalen. 10567: som sekretariat för PAND International (Per- Planeringen av festivalen har redan påbör- 10568: formers and Artists for Nuclear Disarmament). jats. Under år 1989 kommer självfallet förbere- 10569: För tillfället planerar PAND tillsammans delserna att kräva betydligt större resurser. 10570: med Joensuun Laulujuhlat en större internatio- På basis av det ovan anförda föreslår jag 10571: nell manifestation, som skall arrangeras i Joen- vördsamt, 10572: suu i juni 1990. Festivalens avsikt är att med 10573: konstnärliga medel förmedla budskapet om be- att Riksdagen i statsjtJrslaget jtJr år 10574: tydelsen av samarbetet mellan enskilda indivi- 1989 på momentet 29.99.50 i til/iigg upp- 10575: der och folk för avspänning och fred. tar 100 000 mark jtJr organisationen 10576: Speciell betydelse får festivalen av det fak- PAND- konstnlirer jtJr jred. 10577: 10578: Helsingforsden 20 september 1988 10579: 10580: Jörn Donner 10581: 1988 vp. 1205 10582: 10583: Raha-asia-aloite n:o 1121 Suomennos 10584: 10585: 10586: 10587: 10588: Donner: Määrärahan osoittamisesta P AND - Taiteilijat rauhan 10589: puolesta -järjestön toiminnan tukemiseen 10590: 10591: 10592: Eduskunnalle 10593: 10594: PAND - Taiteilijat rauhan puolesta -järjes- ka, että vuonna 1990 on kulunut 15 vuotta Hel- 10595: tö on joidenkin vuosien ajan tehnyt tärkeää työ- singin sopimuksen allekirjoittamisesta. 10596: tä P AND International (Performers and Artists Festivaalin suunnitelu on jo alkanut. Vuonna 10597: for Nuclear Disarmament) -järjestön sihteeris- 1989 valmistelut tietysti vaativat huomattavasti 10598: tönä. suurempia resursseja. 10599: Tällä hetkellä P AND suunnittelee yhdessä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 10600: Joensuun Laulujuhlien kanssa suurehkoa kan- taen, 10601: sainvälistä tapahtumaa, joka järjestetään Joen- 10602: suussa kesäkuussa 1990. Festivaalin tarkoituk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10603: sena on taiteellisin keinoin välittää tietoa yksit- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10604: täisten yksilöiden ja kansojen välisen yhteistyön 29.99.50 lisäyksenä JOO 000 markkaa 10605: merkityksestä liennytyksen ja rauhan puolesta. PAND - Taiteilijat rauhan puolesta 10606: Erityistä merkitystä festivaalille antaa se seik- -järjestön toimintaan. 10607: 10608: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 10609: 10610: Jörn Donner 10611: 1206 1988 vp. 10612: 10613: Raha-asia-aloite n:o 1122 10614: 10615: 10616: 10617: 10618: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisivirkojen perus- 10619: tamiseen Uudenmaan läänin kasvualueille 10620: 10621: 10622: Eduskunnalle 10623: 10624: Uudenmaan läänissä erityisesti pääkaupunki- esitutkintapakettikiintiön ulkopuolelta ja ni- 10625: seudulla, mutta myös sen välittömässä läheisyy- menomaan poliisin hälytys- ja partiointivalmiu- 10626: dessä olevissa ns. kehyskunnissa on viime aikoi- den parantamista varten. 10627: na väestömäärä jatkuvasti kasvanut voimak- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uuden- 10628: kaasti, mikä on lisännyt myös poliisipalvelujen maan läänin kansanedustajien neuvottelukun- 10629: tarvetta. Tästä huolimatta ei pääkaupunkiseu- nan työvaliokunnassa. 10630: dulle ja näihin muihin läänin kasvualueelia ole- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 10631: viin poliisipiireihin ole saatu riittävästi tämän nioittavasti, 10632: kasvun vaatimia poliisihenkilöstölisäyksiä. 10633: Perustettavien uusien poliisivirkojen välttä- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10634: mätön tarve jakautuu seuraavasti: Espoon ni- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10635: mismiespiiriin 5 virkaa, Vantaan nimismiespii- 26.75.01 lisiiyksenii 1 750 000 markan 10636: riin 5 virkaa, Tuusulan nimismiespiiriin 3 vir- miiiiriirahan 21 uuden poliisiviran perus- 10637: kaa, Järvenpään nimismiespiirin 2 virkaa, Kirk- tamiseksi Uudenmaan liiiinin kasvu- 10638: konummen nimismiespiiriin 2 virkaa, Nurmi- alueiden poliisin hiilytys- ja partiointi- 10639: järven nimismiespiiriin 2 virkaa ja Vihdin ni- toiminnan parantamista varten. 10640: mismiespiiriin 2 virkaa. Virat tulisi perustaa ns. 10641: 10642: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 10643: 10644: Kaarina Dromberg Ole Wasz-Höckert Matti Saarinen 10645: Eeva-Liisa Moilanen Elisabeth Rehn Saara-Maria Paakkinen 10646: Anssi Rauramo Lea Kärhä Per-Henrik Nyman 10647: Ben Zyskowicz Martti Tiuri Marjatta Väänänen 10648: Päivi Varpasuo Markku Pohjola Arja Alho 10649: Tauno Valo Tuula Linnainmaa Pirjo Ala-Kapee 10650: Marita Jurva Pirjo-Riitta Antvuori Eva-Riitta Siitonen 10651: 1988 vp. 1207 10652: 10653: Raha-asia-aloite n:o 1123 10654: 10655: 10656: 10657: 10658: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta 20 vuoden ikärajan 10659: korvaamiseksi täysi-ikäisyysrajalla opintotuen jakamisessa 10660: 10661: 10662: Eduskunnalle 10663: 10664: Vanhempien tulot ja varallisuus vaikuttavat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10665: alle 20-vuotiaille, vanhempien kodin ulkopuo- nioittaen, 10666: lella asuville opiskelijoille myönnettävään opin- 10667: totukeen. Suomessa 18-vuotias ihminen on täy- ettti Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10668: si-ikäinen ja pääsääntöisesti vastuussa itsestään 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10669: ja toimeentulostaan. Olisi oikeudenmukaista 29.39.55 JO 000 000 markkaa 20 vuoden 10670: poistaa 20 vuoden ikäraja kodin ulkopuolella ikttrajan korvaamiseksi tttysi-ikttisyys- 10671: asuvien opiskelijoiden opintotuen säätelystä ja rajalla opintotuen jakamisessa 1.7.1989 10672: korvata se normaalilla täysi-ikäisyysrajalla. lukien. 10673: 10674: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 10675: 10676: Kaarina Dromberg Aino Pohjanoksa Martti Tiuri 10677: Päivi Varpasuo Ole Wasz-Höckert Eeva-Liisa Moilanen 10678: Lea Kärhä Tauno Valo Anssi Rauramo 10679: Eeva Turunen Riitta Saastamoinen Riitta Uosukainen 10680: 1208 1988 vp. 10681: 10682: Raha-asia-aloite n:o 1124 10683: 10684: 10685: 10686: 10687: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta kauppaopetuksen 10688: 150-vuotisjuhlavuoden järjestämiseen 10689: 10690: 10691: Eduskunnalle 10692: 10693: Ammattikasvatushallitus on 28.11.1986 aset- puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö Jaak- 10694: tanut projektiryhmän valmistelemaan kauppa- ko Numminen ja varapuheenjohtajana pääjoh- 10695: opetuksen !50-vuotisjuhlaa vuonna 1989. Li- taja Jorma Pöyhönen. 10696: säksi ammattikasvatushallitus on muodostanut Juhlavuotta varten laadittujen suunnitelmien 10697: johtamaan juhlavuoden suunnittelua ja toteu- mukaan esitetään valtion vuoden 1989 tulo- ja 10698: tusta arvovaltaisen juhlatoimikunnan, jonka menoarvioon varattavaksi varoja seuraavasti: 10699: 1) Historiikin kirjoittamista varten (vuoden 1987 budjetissa 20 000 mk sekä 10700: 1988 budjetissa 85 000 mk) ...................................... . 107 000 markkaa 10701: 2) Painatustyöt ................................................... . 50000 " 10702: 3) Tiedotus- ja näyttelymateriaali ................................... . 30000 " 10703: 4) Juhlamitalin valmistus .......................................... . 30000 " 10704: 5) Juhlatoimikunnan, projektityöryhmän ja eri jaostojen työhön ....... . 15 000 " 10705: 6) Matka- ja majoituskustannukset ................................. . 15 000 " 10706: 7) Erilaisten suunnittelukilpailujen järjestämiseen ..................... . 20000 " 10707: Yhteensä 267 000 markkaa 10708: 10709: Kauppaopetuksen volyymi koko ammatilli- tarkoitukseen varattu ainoastaan 150 000 mark- 10710: sesta peruskoulutuksesta on noin 25 UJo. Lisäksi kaa. Ensi vuoden tulo- ja menoarvioon tarvitaan 10711: koulujen kurssi- ja aikuiskoulutus on ammatti- kuitenkin 50 000 markan lisämääräraha hank- 10712: kasvatushallituksen kentässä laajimpia opetus- keen toteuttamiseksi suunnitellussa muodossa. 10713: muotoja. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10714: Kauppaopetuksen 150-vuotisjuhlavuodesta nioittaen, 10715: on tarkoitus tehdä tietyssä mielessä koko am- 10716: mattikasvatuksen arvostusta palveleva tapahtu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10717: ma. Sen tähden on tärkeää, että vuodelle 1989 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10718: voidaan varata riittävä määräraha, yhteensä 29.59.29 50 000 markkaa kauppaope- 10719: 267 000 markkaa. tuksen 150-vuotisjuhlavuoden järjestä- 10720: Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon on miseen. 10721: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 10722: 10723: Kaarina Dromberg Aino Pohjanoksa Riitta Saastamoinen 10724: Martti Korkia-Aho Martti Tiuri Keijo Jääskeläinen 10725: Riitta Uosukainen Päivi Varpasuo 10726: 1988 vp. 1209 10727: 10728: Raha-asia-aloite n:o 1125 10729: 10730: 10731: 10732: 10733: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta säveltaidejärjestöjen 10734: valtionavustuksiin 10735: 10736: 10737: Eduskunnalle 10738: 10739: Maamme säveltaidejärjestöt ovat koko toi- nen musiikkielämä on vilkastunut huomatta- 10740: mintansa ajan täyttäneet suomalaista musiik- vasti ja lisännyt säveltaidejärjestöjen tehtäviä. 10741: kielämää ja julkista hallintoa hyödyttäviä tehtä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10742: viä kuten esimerkiksi tiedotusta, koulutusta ja nioittaen, 10743: tilastointia ja hoitaneet kansainvälisiä suhteita. 10744: Tehtävien lukumäärä on lisännyt järjestöjen ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10745: loudellisia paineita, koska valtion avustukset 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10746: ovat pysyneet lähes samoina vuodesta toiseen ja 29.90.52 lisäyksenä 300 000 markkaa sä- 10747: niiden merkitys suhteessa kustannuksiin on ko- veltaidejärjestöjen valtionavustuksiin. 10748: ko ajan pienentynyt. Samanaikaisesti suomalai- 10749: 10750: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 10751: 10752: Kaarina Dromberg Sirpa Pietikäinen Kirsti Ala-Harja 10753: Aino Pohjanoksa Martti Tiuri Päivi Varpasuo 10754: Riitta Uosukainen Ole Wasz-Höckert Eeva-Liisa Moilanen 10755: Lea Kärhä Eeva Turunen Riitta Saastamoinen 10756: Anna-Kaarina Louvo 10757: 1210 1988 vp. 10758: 10759: Raha-asia-aloite n:o 1126 10760: 10761: 10762: 10763: 10764: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Vantaan musiikki- 10765: opiston eräiden oppilaiden Japaniin suuntautuvan opintomat- 10766: kan tukemiseksi 10767: 10768: Eduskunnalle 10769: 10770: Vantaan musiikkiopistossa toimii diplomi- sä: kuuntelemalla ja matkimalla. Tämä on 10771: laulaja, musiikin kandidaatti Päivi Kukkamäen luonnollisin tapa lapsen oppia. 10772: suzukioppilasryhmä, jonka tarkoituksena on Uudella suzukimenetelmällä koulutettu ryh- 10773: tehdä konserttimatka Tokioon ja samalla osal- mä on antanut satulaulukuvaelmanäytöksiä 10774: listua yhdeksänteen kansainväliseen suzukikon- konserttien lisäksi. Pienimmät esiintyjät ovat 10775: ferenssiin Matsumotossa. Matkan kesto on olleet kolmen kuukauden ikäisiä. Ryhmä on 10776: kaksi viikkoa ja tapahtuu heinäkuussa 1989. tehnyt konserttimatkan Ruotsiin ja Euroopan 10777: Matkalle on lähdössä 23 perhettä eli yhteensä 80 Suzukiworkshopiin. Ryhmän laulusuzukivi- 10778: henkeä, joista 40 on aikuisia ja 40 lasta. Lapsis- deoita on lähdössä eri Euroopan maihin sekä 10779: ta on 11 alle kaksivuotiaita. Kaikki lapset ovat muutama USA:han ja Japaniin. 10780: esiintyviä suzukilaulajia tai suzukipianisteja. Opetusmenetelmän tavoitteena on lisätä lau- 10781: Päivi Kukkamäki vieraili Japanissa ja sai tri lamista ja samalla auttaa kasvamaan mahdolli- 10782: Suzukilta kehitettäväkseen pienten lasten lau- simman tasapainoiseksi aikuiseksi. 10783: lunopetukseen sopivan, suzukimenetelmän pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10784: riaatteille perustuvan opetusmenetelmän. Ke- nioittaen, 10785: väällä 1987 Päivi Kukkamäki aloitti Suomessa 10786: maailman ensimmäisen jo odotusajasta lähtien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10787: alkavan laulusuzukimenetelmän. 1989 tulo- ja menoarvioon 800 000 10788: Suzukimenetelmä pohjautuu äidinkielen op- markkaa Vantaan musiikkiopistolle ns. 10789: pimistapahtumaan. Lapsi oppii musiikkia sa- suzukioppilaiden konsertti- ja opinto- 10790: malla tavoin, kuin hän oppii oman äidinkielen- matkaan Japaniin. 10791: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 10792: 10793: Kaarina Dromberg Aino Pohjanoksa Lea Kärhä 10794: Eeva Turunen Riitta Saastamoinen Riitta Uosukainen 10795: 1988 vp. 1211 10796: 10797: Raha-asia-aloite n:o 1127 10798: 10799: 10800: 10801: 10802: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Vantaan Lapsibaletti 10803: ry:n toiminnan tukemiseen 10804: 10805: 10806: Eduskunnalle 10807: 10808: Vantaan Lapsibaletti ry:n toiminta on osoit- tehnyt ulkomaanopintomatkan Moskovaan 10809: tautunut erittäin merkittäväksi niin lasten kuin Neuvostoliiton kulttuuriministeriön myötävai- 10810: nuorten sekä liikunta- että tapakasvatuksen ja kutuksella tutustumaan klassisen baletin koulu- 10811: taiteellisen kasvatuksen kannalta. Koulun opet- tukseen, samoin Ruotsiin, jossa balettikoulu 10812: tajina toimivat alansa ammattilaiset, mm. tai- vieraili Svenska Ballet Skolanissa ja seurasi Bal- 10813: teellisena esimiehenä ja koreografina Marin let Akademin koreografisen linjan modernin 10814: Veltchev, joka on aikaisemmin työskennellyt tanssin oppilastöitä ja tutustui Kuninkaalliseen 10815: balettimestarina Suomen Kansallisoopperan ba- Oopperaan. 10816: lettikoulussa, sekä tanssinopettajina ooppera- Vantaan Lapsibaletti ry:n toiminta on saanut 10817: tanssijatar Tamara Perovuo-Veltcheva ja balet- laajaa tunnustusta niin ammattilaisten, yleisön 10818: tipedagogi Pirjo Kuha. Stepin ja jazzin opetta- kuin oppilaiden vanhempien taholta. Toimin- 10819: jana toimii tanssipedagogi Liisa Priha. nan edelleen kehittämisen kannalta taiteen edis- 10820: Koska tanssi on esiintyvä taidelaji, kuuluu tämiseksi lasten ja nuorten hyväksi on tärkeätä, 10821: balettikoulun opetusohjelmaan klassisen bale- että valtiovalta tukee sellaista taidetoimintaa, 10822: tin, historiallisen tanssin, karakteeritanssin, ste- jolla on kehittymisen mahdollisuudet. 10823: pin ja jazzin opetuksen lisäksi näyttämö- ja il- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10824: maisutaidon opetus, jota opitaan esitysten val- nioittaen, 10825: mistelussa ja näytöksissä. 10826: Vantaan Lapsibaletti ry. on toiminut aktiivi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10827: sesti Kansainvälisen Tanssipäivän juhlan järjes- 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 10828: telyissä. Balettikoulu on esiintynyt päiväkodeis- markkaa Vantaan Lapsibaletti ry:n toi- 10829: sa, peruskouluissa ja lukiossa. Balettikoulu on minnan tukemiseen. 10830: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 10831: 10832: Kaarina Dromberg Martti Tiuri Kirsti Ala-Harja 10833: Aino Pohjanoksa Lea Kärhä Tauno Valo 10834: Eeva Turunen Riitta Uosukainen Riitta Saastamoinen 10835: 1212 1988 vp. 10836: 10837: Raha-asia-aloite n:o 1128 10838: 10839: 10840: 10841: 10842: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Toimihenkilöjärjestö- 10843: jen Sivistysliitolle toimihenkilöjärjestöjen johtajien muistitie- 10844: don tallentamiseen 10845: 10846: Eduskunnalle 10847: 10848: Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto ry. on kaan ole tallella. Näin ollen asioiden taustat ja 10849: Akava ry:n, Suomen Teknisten Toimihenkilö- päätöksiin vaikuttaneet epäviralliset tekijät ei- 10850: järjestöjen Keskusliitto STTK ry:n ja Toimi- vät useinkaan ilmene asiakirjoista. 10851: henkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto Järjestöjen johtotehtävissä toimivien henki- 10852: TVK ry:n yhteinen sivistys- ja kulttuurijärjestö. löiden muistitiedon tallentamisella saataisiin 10853: Sivistysliiton yhtenä toimintalohkona on usean täydennetyksi varsinaisen arkistomateriaalin 10854: vuoden ajan ollut jäsenjärjestöjensä ja niiden antamaa kuvaa toimihenkilöjärjestöjen kehitty- 10855: jäsenliittojen kannustaminen ammattiperinteen misestä. Lisäksi on mahdollisuus saada tallen- 10856: keräämiseen ja auttaminen keräyksen organi- netuksi eläviä henkilökuvia toimihenkilöjärjes- 10857: soinnissa. Lisäksi Sivistysliitto järjesti vuonna töjen työmarkkinatoiminnan alkutaipaleelta. 10858: 1985 yhdessä Heigingin yliopiston sosiaalipoli- Erityisen kiireellisenä on pidettävä 1950- ja 10859: tiikan laitoksen kanssa elämäkertakirjoituskil- 1960-luvulla vaikuttaneiden järjestöjohtajien 10860: pailun, joka oli avoin kaikille toimihenkilöille. tavoittamista. 10861: Näin saatiin tallennetuksi yli 12 000 liuskaa ns. Tavoitteet: 10862: "tavallisten ihmisten" elämäkertoja, josta on Uuden projektin tarkoituksena on saada tut- 10863: parhaillaan tekeillä tutkimuksia mm. Helsingin kijoiden käyttöön mahdollisimman kattava 10864: yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksella. Lisäksi haastatteluarkisto 1950-, 1960- ja 1970-luvulla 10865: TJS tuotti aineistosta antologian "Se on elä- toimihenkilöjärjestöjen johtotehtävissä toimi- 10866: mää" ja useita opintoaineistoja. neista henkilöistä. 10867: Uusi, yhteiskunnallisesti ja historiantutki- Haastatteluilla on kaksi päätavoitetta: 10868: muksen kannalta merkittävä projekti on toimi- 1. Pyritään täydentämään muistitietoainek- 10869: henkilöjärjestöjen johtotehtävissä toimineiden sena järjestöjen varsinaista arkistoainesta. 10870: henkilöiden muistitiedon tallentaminen. 2. Pyritään tallentamaan eläviä henkilökuvia 10871: Toimihenkilöjärjestöjen merkitys yhteiskun- niistä henkilöistä, jotka usein ovat olleet paitsi 10872: nallisessa päätöksenteossa ja vaikuttamisessa työmarkkinatoiminnassa myös omalla ammat- 10873: on jatkuvsti lisääntynyt koulutus- ja ammattira- tialallaan merkittäviä vaikuttajia. 10874: kenteen muutosten takia. Tästä syystä Akavan, Vaikka haastattelut tulevatkin painottumaan 10875: STTK:n ja TVK:n sekä niiden jäsenliittojen his- haastateltavien aktiiviseen järjestötoimintavai- 10876: toria on yhä laajemmin eri alojen tutkijoden heeseen, selvitetään myös elämäkertatietoja ja 10877: kiinnostuksen kohteena. Tutkimuskriteerit yksityiselämän merkittäviä tapahtumia ja elä- 10878: täyttävää historiantutkimusta on kuitenkin teh- mänkaarta kokonaisuutena. 10879: ty vain muutamista järjestöistä. Tutkimustoiminnan lisäksi haastatteluaineis- 10880: Myös järjestöjen arkistot ovat olleet hajallaan toa voidaan käyttää julkaisujen perusmateriaa- 10881: ja osittain järjestämättä, mikä on vaikeuttanut lina. 10882: tutkimustyötä. Vuonna 1987 aloitti toimintansa Organisointi: 10883: Toimihenkilöarkisto, jonne parhaillaan ollaan Projektia varten kootaan johtoryhmä, jossa 10884: keskittämässä Akavan, STTK:n ja TVK:n sekä ovat Akavan, STTK:n ja TVK:n edustajat työ- 10885: niiden jäsenliittojen arkistoja. Tämä arkistoai- markkina-asiantuntijoina sekä tutkimuksen 10886: nes koostuu pääasiassa päätöspöytäkirjoista ja asiantuntijat Helsingin yliopistosta, Valtionar- 10887: järjestöjen kirjeenvaihdosta. Yksityisarkistoja kistosta ja SKS:n kansanrunousarkistosta. 10888: tai henkilökohtaisia muistiinpanoja ei juuri- Projektilie palkataan tutkimussihteeri, jonka 10889: 1988 vp. - RA n:o 1128 1213 10890: 10891: tehtävänä on suunnitella haastattelut ja vastata matkakulut 20 000 mk 10 000 mk 10892: käytännössä projektin toteutumisesta. Tarvit- sekalaiset kulut 30 000 mk 30 000 mk 10893: taessa palkataan tutkimusapulainen. 300 000 mk 290 000 mk 10894: Aineisto tallennetaan Toimihenkilöarkis- 10895: toon. Käytöltään haastattelut ovat verrattavissa Yhteensä 590000 mk 10896: yksityisarkistoihin. 10897: Projektisihteerin tehtävänä on laatia haastat- Arvioidut tulot: 10898: teluista nauhapöytäkirjat sekä asiahakemistot. Sivistysliiton 10899: Mikäli projektille saadaan palkatuksi päätoi- varainhankinta 390000 mk 10900: minen sihteeri ja tutkimusapulainen, arvioidaan Erillinen avustus (valtionapu 10901: sen toteutumiseen tarvittavan kaksi vuotta. järjestöjen vapaata sivistystyötä 10902: Kokonaisvastuu toimihenkilöjärjestöjen jär- varten) valtion vuoden 1989 10903: jestöjohtajien muistitiedon tallentamisprojek- tulo- ja menoarvion kautta 200 000 mk 10904: tista on Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitolla. 10905: Projektin rahoittaminen: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10906: Projektia ei ole mahdollista toteuttaa Toimi- nioittaen, 10907: henkilöjärjestöjen Sivistysliiton nykyisten tulo- 10908: jen puitteissa, siksi sen varojen hankinta hoide- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10909: taan erillistoimenpitein. 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 10910: markkaa Toimihenkilöjärjestöjen Sivis- 10911: Arvioidut menot: tysliitolle toimihenkilöjärjestöjen johta- 10912: V. 1989 V. 1990 10913: jien muistitiedon tallentamisprojektiin. 10914: tutkimussihteeri 150 000 mk 150 000 mk 10915: tutkimusapulainen 100000 mk 100000 mk 10916: (palkat + toimisto- 10917: tilat + toimisto- 10918: kulut) 10919: 10920: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 10921: 10922: Kaarina Dromberg Eeva-Liisa Moilanen Ole Wasz-Höckert 10923: Boris Renlund Kirsti Ala-Harja Aino Pohjanoksa 10924: Päivi Varpasuo Eeva Turunen Riitta Saastamoinen 10925: Riitta U osukaineo Anna-Kaarina Louvo 10926: 1214 1988 vp. 10927: 10928: Raha-asia-aloite n:o 1129 10929: 10930: 10931: 10932: 10933: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Kauppaopis- 10934: kelijain Liiton aluejärjestöhankkeen toteuttamiseen 10935: 10936: 10937: Eduskunnalle 10938: 10939: Vuonna 1984 Suomen Kauppaopiskelijain siten, että kukin aluejärjestö, SKOL:n avustuk- 10940: Liitto päätettiin jakaa yhdeksään eri aluejärjes- sella, palkkaa itsellensä vakituisen työntekijän. 10941: töön. Yli neljä vuotta on osoittanut hankkeen Työntekijähanke on otettu vastaan suurella in- 10942: hyväksi ja tarpeelliseksi. Mm. yksittäisten oppi- nolla ja jo nyt kaksi aluejärjestöä on hankki- 10943: lasyhdistysten alueellinen yhteistyö on huomat- massa itselleen työntekijää. 10944: tavasti parantunut, liiton hallinto on selvem- Jotta aluejärjestökohtaisten työntekijöiden 10945: pää, sisäinen tiedottaminen on helpottunut sekä kautta varsinainen aluejärjestöhanke vihdoin 10946: liiton koko toiminta on tätä kautta tehostunut. toteutuisi, on tähän asiaan kohdistettava eri- 10947: Aluejärjestöhanke on kuitenkin vielä pahasti tyistä huomiota. On kuitenkin todettu, että 10948: ontuva, eikä edistystä asiassa ole enää ollut ha- SKOL:n nykyinen hallinto-organisaatio ei ole 10949: vaittavissa. Joillakin aluejärjestöillä toimivuus kykenevä irrottamaan riittävästi resursseja, jot- 10950: on ailahtelevaaja muutamilla on jopa syntymi- ta se voisi täysipainoisesti valvoa ja ohjata 10951: sen tuskia. Vaikka osa aluejärjestöistä toimii hankkeen toteutumista. 10952: moitteettomasti, ei yksikään näistä kykene ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10953: kaamaan toimintansa tason jatkuvuutta. Tämä nioittaen, 10954: johtuu siitä, että aluejärjestötoiminta on koko- 10955: naan riippuvainen oppilasjäsenten aktiivisuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10956: desta. On siis tultu siihen tulokseen, että alue- 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 10957: järjestöjen toimivuuden vastuu on liian suuri markkaa Suomen Kauppaopiskelijain 10958: taakka oppilasjäsenille. Liiton aluejärjestöhankkeeseen. 10959: Keväällä 1988 tämä ongelma päätettiin hoitaa 10960: 10961: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 10962: 10963: Kaarina Dromberg Aino Pohjanoksa Martti Tiuri 10964: Päivi Varpasuo Ole Wasz-Höckert Eeva-Liisa Moilanen 10965: Lea Kärhä Anssi Rauramo Eeva Turunen 10966: Riitta Saastamoinen Keijo Jääskeläinen Riitta Uosukainen 10967: 1988 vp. 1215 10968: 10969: Raha-asia-aloite n:o 1130 10970: 10971: 10972: 10973: 10974: Dromberg ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksina kulttuu- 10975: rihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden säilyttämiseen 10976: 10977: 10978: Eduskunnalle 10979: 10980: Ruotsinpyhtäällä on vuonna 1987 aloitettu kossa tukea tullaan tarvitsemaan erityisesti tuo- 10981: ns. Ruukkiprojekti, jonka tarkoituksena on säi- tantorakennusten kunnostamiseen. 10982: lyttää 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta peräisin Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu- 10983: oleva ruukkimiljöö elävänä ympäristönä ja säi- denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu- 10984: lyttää samalla sen alkuperäinen olemus. kunnan työvaliokunnassa. 10985: Ruukin alue ja rakennukset kuuluvat tällä Alueen ja rakennusten suuren kulttuurihisto- 10986: hetkellä yksityiselle yritykselle, jonka ei ole riallisen arvon vuoksi ehdotamme kunnioitta- 10987: kannattavaa eikä mahdollista pitää aluetta ko- vasti, 10988: konaisuudessaan tuotannollisessa käytössä. 10989: Tästä syystä on kunnan ja yhtiön toimesta kehi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10990: telty alueen ja rakennusten käyttöä projektissa, 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10991: jota myös lääninhallitus on tukenut läänin ke- 35.32.34 lisäyksenä 1500 000 mark- 10992: hittämisrahalla. kaa avustuksiin kulttuurihistoriallisesti 10993: Osa ruukin alueen rakennuksista on kunnos- arvokkaiden kohteiden säilyttämiseen 10994: tettu asuntohallituksen tuella asunnoiksi. Jat- tarkoitettuihin määrärahoihin. 10995: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 10996: 10997: Kaarina Dromberg Per-Henrik Nyman Saara-Maria Paakkinen 10998: Marja-Liisa Löyttyjärvi Eeva-Liisa Moilanen Matti Saarinen 10999: Marjatta Väänänen Elisabeth Rehn Martti Tiuri 11000: Anssi Rauramo Tuula Liunaiomaa Tauno Valo 11001: Ole Wasz-Höckert Claes Andersson Päivi Varpasuo 11002: Markku Pohjola Arja Alho Ben Zyskowicz 11003: Lea Kärhä Eero Paloheimo Pirjo Ala-Kapee 11004: Marita Jurva Pirjo-Riitta Antvuori Eva-Riitta Siitonen 11005: 1216 1988 vp. 11006: 11007: Raha-asia-aloite n:o 1131 11008: 11009: 11010: 11011: 11012: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Pori Jazz 66 ry:lle 11013: 11014: 11015: 11016: Eduskunnalle 11017: 11018: Pori Jazz 66 ry:n järjestämät jazz-festivaalit musiikkitapahtumalle on 600 000 markkaa, 11019: ovat tulleet tunnetuiksi kautta maailman. Ne Kuopio tanssii ja soi saa 570 000 mk valtionapu- 11020: ovat yksi Suomen merkittävimmistä kesätapah- na, Tampereen teatterikesä 440 000 mk, Jyväs- 11021: tumista. Kuitenkin Pori Jazz 66 ry:n saama val- kylän talvi 400 000 mk, Savonlinnan opperajuh- 11022: tionapu on jäänyt vaatimattomalle tasolle, lat 1 550 000 mk (vuonna 1987). 11023: 240 000 markkaan. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 11024: Pori Jazzin kanssa vertailukelpoisia ovat taen, 11025: esim. Savonlinna, Kuhmo, Kaustinen, Tampere 11026: ja Kuopio, joista ensin mainittua lukuun otta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11027: matta muut ovat budjetiltaan noin puolet Pori 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 11028: Jazzin taloudesta ja samalla riskeistä, mutta 29.90.52 400 000 markkaa lisäyksenä 11029: valtionavuiltaan kaksinkertaisia tai enemmän. Pori Jazz 66 ry:lle. 11030: Todettakoon, että valtionapu Kuhmon kamari- 11031: 11032: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 11033: 11034: Mikko Elo Arja Alho Timo Roos 11035: Heikki Rinne Maunu Kohijoki Raila Aho 11036: Raimo Vuoristo Kalevi Lamminen Timo Laaksonen 11037: Aino Pohjanoksa Lea Mäkipää 11038: 1988 vp. 1217 11039: 11040: Raha-asia-aloite n:o 1132 11041: 11042: 11043: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta kalaportaiden rakentami- 11044: seen Harjavallan, Kolsin ja Äetsän voimalaitoksiin 11045: 11046: Eduskunnalle 11047: 11048: Kokemäenjoen varren kunnissa ja kaupun- su padon yläpuolelle saataisiin aikaan rakenta- 11049: geissa sekä keskisessä Satakunnassa on jo pit- malla kalaporras. Ensimmäisessä vaiheessa ka- 11050: kään tiedostettu Kokemäenjoen keskeinen ase- laporras tulisi rakentaa Harjavallan voimalai- 11051: ma kansalaisten virkistyskohteena. Joen virkis- tokseen ja sen jälkeen Kolsin voimalaitokseen 11052: tyskäyttömahdollisuudet ovat ratkaisevasti li- ja edelleen Äetsän voimalaitokseen. Kalaportai- 11053: sääntyneet, koska joen veden laatu on huomat- den rakentamisella olisi myös huomattava työl- 11054: tavasti puhdistunut 1970- ja 1980-luvuilla. listävä vaikutus kuntien varsin suuriin työttö- 11055: Monet alueen kunnat ovat laatineet Koke- myyslukuihin. Kaikkein oleellisin hyöty asiasta 11056: mäenjoen moninaiskäyttösuunnitelmia tai mui- kuitenkin saataisiin koko maakunnan ja myös 11057: ta vastaavia suunnitelmia. Muun muassa Harja- osittain Pirkanmaan asukkaille virkistyskalas- 11058: vallan kaupungissa tällainen suunnitelma on tuksen muodossa. 11059: hyväksytty vuonna 1980. Myös Satakunnan Monen kunnan ja kaupungin osalta joki on 11060: seutukaavaliitto on yksinään tai yhdessä mui- ainut vesistö kunnan alueella. Kalastusmahdol- 11061: den kuntien kanssa selvitellyt Kokemäenjoen lisuuksien parantaminen on tärkeä osa joen vir- 11062: virkistyskäyttömahdollisuuksia. Yleinen toivo- kistyskäytön parantamisessa. Kalastusjärjeste- 11063: mus yhdeksi virkistyskäyttömuodoksi on va- lyissä tarvitaan aikanaan myös ylikunnallista 11064: paa-ajan kalastus myös Harjavallan voimalai- toimintaa kalanistutustoiminnan käynnistämi- 11065: toksen yläpuolisilla vesialueilla. sessä ja kalakantojen hoitamisessa. Vaelluska- 11066: Joen veden laadun puhdistuminen on mah- lakantojen lisääminen joessa ja niiden kulku- 11067: dollistanut entistä paremmin eri kalalajien viih- mahdollisuuksien parantaminen kalaportailla 11068: tymisen joessa. Joen alaosassa on jo vuosia suo- tulisivat myös osaltaan parantamaan ammatti- 11069: ritettu merkittävää istutustoimintaa Harjaval- kalastajien saaliita Porin edustan merialueilta. 11070: lan voimalaitoksen alapuolelle. Istutuksia ovat Lisäksi viittaamme aikaisemmilta vuosilta saa- 11071: suorittaneet muun muassa Satakunnan meritai- tuihin myönteisiin kokemuksiin Vantaanjoen 11072: mentoimikunta sekä Riista- ja kalatalouden tut- kalaportaiden osalta. 11073: kimuslaitos. Samoin on suoritettu velvoiteistu- Kalakantojen elvyttämisellä ja virkistysmah- 11074: tuksia kuntien ja teollisuuden toimesta. Istutuk- dollisuuksien parantamisella saadaan Koke- 11075: set ovat käsittäneet merilohen vaelluspoikasia, mäenjoesta kansalaisille houkutteleva ja eri 11076: meritaimenia, vaellussiikaa ja kuhaa. Joen kuntia ja kunnanosia yhdistävä tekijä varsin vä- 11077: alaosaan on näin ollen saatu hyvä ja monipuoli- hin kustannuksin saatavaan hyötyyn nähden. 11078: nen kalakanta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11079: Vaelluskaloista saadun selvityksen mukaan nioittaen, 11080: jokeen nousevat kutemaan merilohi, vaellussii- 11081: ka ja meri taimen. Vaelluskalat eivät kuitenkaan ettt.t Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11082: voi nousta Harjavallan voimalaitoksen yläpuo- 1989 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 11083: lelle jokeen, koska voimalaitoksessa ei ole kala- markkaa kalaportaiden rakentamiseksi 11084: porrasta. Voimalaitoksessa on kalahissi, mutta Harjavallan, Kolsin ja Aetstin voimalai- 11085: se ei ole koskaan toiminut. Vaelluskalojen nou- toksiin. 11086: 11087: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 11088: 11089: Mikko Elo Timo Roos Maunu Kohljoki 11090: Heikki Rinne Aino Pohjanoksa Raila Aho 11091: Raimo Vuoristo Kalevi Lamminen Lea Mäkipää 11092: Einari Nieminen 11093: 77 280129N 11094: 1218 1988 vp. 11095: 11096: Raha-asia-aloite n:o 1133 11097: 11098: 11099: 11100: 11101: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Merikarvian joen tulvapen- 11102: kereen rakentamiseen 11103: 11104: 11105: Eduskunnalle 11106: 11107: Merikarvian kirkonkylän kohdalle on suun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11108: niteltu tulvapenger suojaamaan kirkon seutua nioittaen, 11109: ja Vassan asuttua aluetta kevät- ja syystulvilta. 11110: Penkereen alustava kustannusarvio on 300 000 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11111: markkaa. Merikarvian kunta on esittänyt toivo- 1989 tulo- ja menoarvioon 300 000 11112: muksen, että hanke toteutettaisiin vuonna markkaa Merikarvian joen tulvapenke- 11113: 1989. reen rakentamiseksi. 11114: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 11115: 11116: Mikko Elo Timo Roos Heikki Rinne 11117: Raila Aho Raimo Vuoristo Kalevi Lamminen 11118: Aino Pohjanoksa Lea Mäkipää Einari Nieminen 11119: 1988 vp. 1219 11120: 11121: Raha-asia-aloite n:o 1134 11122: 11123: 11124: 11125: 11126: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta yhdysvesijohdon ja siirtovie- 11127: märin rakentamiseen välille Söörmarkku-Noormarkun kes- 11128: kusta 11129: 11130: Eduskunnalle 11131: 11132: Noormarkun kunta esittää, että valtion vuo- se on hankkeena hyväksytty valtion vesihuolto- 11133: den 1989 tulo- ja menoarvioon varattaisiin mää- työksi. Kustannusarvio on noin 2,3 mmk, josta 11134: rärahat seuraavien kunnan kannalta tärkeiksi valtion osuus noin 60 OJo. Hanke sisältyy Turun 11135: koettujen hankkeiden toteuttamiseksi: ja Porin läänin toimintasuunnitelmaan vuosille 11136: Yhdysvesijohdon ja siirtoviemärin rakenta- 1989-1990. 11137: minen välille Söörmarkku-Noormarkun kes- Noormarkun kunta on esittänyt, että valtion 11138: kusta. vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon varattaisiin 11139: Tavoitteena on noin 300 söörmarkkulaisen 1,4 mmk:n suuruinen määräraha yhdysvesijoh- 11140: raakavedentarpeen turvaaminen liittämällä ky- don ja siirtoviemärin rakentamista varten välille 11141: län nykyinen vesijohtoverkosto rakennettavalla Söörmarkku-Noormarkun keskusta. 11142: yhdysjohdolla kunnan keskustan verkostoon. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11143: Nykyinen veden laatu Söörmarkussa ei ole riit- nioittaen, 11144: tävän hyvä. Rakentamalla samalla siirtoviemäri 11145: voitaisiin jätevedet puhdistaa nykyisen pien- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11146: puhdistamon sijasta keskitetysti kunnan kes- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 400 000 11147: kuspuhdistamolla. markkaa yhdysvesijohdon ja siirtovie- 11148: Tampereen vesi- ja ympäristöpiiri on ilmoit- märin rakentamiseksi välille Söörmark- 11149: tanut esittävänsä hanketta valtion vuoden 1989 ku-Noormarkku. 11150: budjettiin ja on esittänyt sitä jo aiemminkin, ja 11151: 11152: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 11153: 11154: Mikko Elo Timo Roos Maunu Kohljoki 11155: Heikki Rinne Raila Aho Raimo Vuoristo 11156: Aino Pohjanoksa Kalevi Lamminen Lea Mäkipää 11157: Timo Laaksonen Einari Nieminen 11158: 1220 1988 vp. 11159: 11160: Raha-asia-aloite n:o 1135 11161: 11162: 11163: 11164: 11165: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Merikarvian-Träskvikin 11166: tieosuuden perusparannukseen 11167: 11168: 11169: Eduskunnalle 11170: 11171: Ahlaisten, Merikarvian ja Siipyyn kautta kul- asiointiyhteyksien ja vilkkaan osittain ympäri- 11172: keva maantie n:o 660 eli ns. rantatie on viime vuotisenkin loma-asutus- ja matkailuliikenteen 11173: vuosina suurimmaksi osaksi perusparannettu ja kannalta. Lisäksi työkohteena olisi huomattava 11174: päällystetty joko asfaltilla tai sirotepinnalla. työllistävä vaikutus rakentamisaikana. 11175: Tiestä on kunnostamatta ja sorapintaisena Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11176: osuus Merikarvia-Vaasan läänin raja. Tien ra- nioittaen, 11177: kenteen parantaminen on TVL:n ohjelmassa 11178: vuosilla 1989-91. Kohteena olevan tieosuuden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11179: pituus on noin 16 km ja kustannusarvio noin 14 1989 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 11180: milj. mk. markkaa Merikarvian- Träskvikin 11181: Tien kunnostaminen on tärkeää paikallisten maantien kunnostamiseksi. 11182: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 11183: 11184: Mikko Elo Timo Roos Kalevi Lamminen 11185: Heikki Rinne Raila Aho Raimo Vuoristo 11186: Aino Pohjanoksa Lea Mäkipää Einari Nieminen 11187: 1988 vp. 1221 11188: 11189: Raha-asia-aloite n:o 1136 11190: 11191: 11192: 11193: 11194: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Panelian-Eurakosken maan- 11195: tien rakentamiseen 11196: 11197: 11198: Eduskunnalle 11199: 11200: Panelian-Eurakosken maantien rakentami- kin, että kunnassa on tällä hetkellä vireillä kak- 11201: nen on sijoitettu TVL:n Turun piirin toimenpi- sikin työllistävää hanketta, jotka tukeutuvat 11202: deohjelmaan vuosille 1989-91. Tiepiirin mu- suunniteltuun uuteen tieyhteyteen. Mikäli aika- 11203: kaan olisi Panelian-Eurakosken maantien ra- taulu maantien rakentamisessa siirtyy myöhäi- 11204: kentaminen tarvinnut 4,3 miljoonan markan semmäksi, on kummankin hankkeen toteutumi- 11205: määrärahan vuonna 1989. Kyseistä määrärahaa nen vaarassa. 11206: ei kuitenkaan tulo- ja menoarvioon sisälly. Tie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11207: yhteyden aikaansaaminen sekä siihen liittyvien nioittaen, 11208: kahden taajaman kevyen liikenteen väylien to- 11209: teuttaminen ovat todella tärkeitä Kiukaisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11210: kunnan kehittämiselle. 1989 tulo- ja menoarvioon 4 300 000 11211: Panelian-Eurakosken maantien rakentami- markkaa Panelian-Eurakosken maan- 11212: sen merkitystä Kiukaisten kunnalle osoittaa se- tien rakentamiseen. 11213: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 11214: 11215: Mikko Elo Timo Roos Heikki Rinne 11216: Raila Aho Raimo Vuoristo Aino Pohjanoksa 11217: Lea Mäkipää Einari Nieminen 11218: 1222 1988 vp. 11219: 11220: Raha-asia-aloite n:o 1137 11221: 11222: 11223: 11224: 11225: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Arantilan sillan ja Nakkilan 11226: eritasoliittymän rakentamiseen 11227: 11228: 11229: Eduskunnalle 11230: 11231: Nakkilan keskustan alue on Kokemäenjoen, Valtatien n:o 2 eritasoliittymään Nakkilassa 11232: rautatien, valtatien ja muiden teiden jakama si- on valmistunut vuonna 1977 ryhmittymiskaistat 11233: ten, että keskusta-alueen laajeneminen näiden ja kevyen liikenteen alikulkutunneli. Valtatien 11234: teiden ja Kokemäenjoen poikittaissuunnassa on n:o 2 eritasoliittymistä lähimmät ovat Ulvilassa 11235: jo tullut välttämättömäksi. Liikenneyhteyksien ja Harjavallassa. Nakkilan kunnan kohdalla 11236: parantamisessa ensisijaisena kohteena on ollut eritasoliittymä sijaitsisi Harjavallasta n. 10 kilo- 11237: Arantilan sillan uudelleenrakentaminen. Silta on metriä Porin suuntaan. Liikenne valtatiellä li- 11238: entinen rautatiesilta, joka keräysvaroin siirrettiin sääntyy Porin kaupunkia kohti siirryttäessä. Eri 11239: Kokemäenjoen ylitystä varten vuonna 1938. Sen viranomaiset ovat useaan otteeseen vedonneet 11240: jälkeen silta on luovutettu TVL:n käyttöön. Ny- valtatien n:o 2 aiheuttamaan liikenneturvatto- 11241: kyisiä liikenteen vaatimuksia silta ei tyydytä. En- muuteen. Valtatien n:o 2 keskeisin liittymä 11242: sinnäkin se on kapea, mikä rajoittaa kohtaamis- Nakkilan kunnan alueella johtaa, paitsi Po- 11243: ta sillalla, ja kohtaaminen onkin liikennemerkein rin-Helsingin tielle ja Nakkilan kunnan kes- 11244: kielletty. Liikennöitsijät ovat kieltäytyneet lisää- kustaan, myös ns. Nakkilan-Saarenmaan tiel- 11245: mästä linja-autovuoroja sillan kautta, jolloin osa le, jolta on jatkoyhteydet Raumalle, Eurajoelle, 11246: linja-autovuoroista ohittaa kunnan keskustan Luvialie ja Panelian-Kiukaisten suuntaan. Li- 11247: joen pohjoispuolella. Sillalla on sattunut liiken- säksi huomattava osa Nakkilan kunnan aluees- 11248: neonnettomuuksia, joista jotkut ovat olleet erit- ta sijoittuu samalle puolelle valtatietä. Risteys- 11249: täin vakavia. Silta palvelee sekä tavara- että hen- alue voidaan saattaa turvalliseksi vain eritaso- 11250: kilöliikennettä ja on tärkeä yhteys mm. Satalin- liittymän rakentamisella. Myös eritasoliittymän 11251: nan sairaalaan, joka on osa Satakunnan keskus- rakentaminen Nakkilan kohdalle on siirtynyt 11252: sairaalaa ja sijaitsee Kokemäenjoen pohjoispuo- vuodesta toiseen. Viimeisimmän toimenpideoh- 11253: lella n. 6 km sillalta Harjavallan suuntaan. jelman mukaan eritasoristeys rakennettaisiin 11254: Vuonna 1980 tehtyyn kirjalliseen eduskunta- vuosina 1989-1990. 11255: kyselyyn silloinen liikenneministeri vastasi, että Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11256: Arantilan sillan toteuttamisajankohta ratkais- nioittaen, 11257: taan laadittaessa tienpidon toimenpideohjelmaa 11258: vuosille 1982-1987. Kuitenkin viimeisimmässä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11259: Turun tie- ja vesirakennuspiirin tienpidon toi- 1989 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 11260: menpideohjelmassa Arantilan silta on siirretty markkaa Nakkilan eritasoliittymän ra- 11261: rakennettavaksi vuosina 1988-1989. kentamiseksi. 11262: 11263: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 11264: 11265: Mikko Elo Timo Roos Kalevi Lamminen 11266: Raimo Vuoristo Heikki Rinne Raila Aho 11267: Aino Pohjanoksa Lea Mäkipää Timo Laaksonen 11268: Einari Nieminen 11269: 1988 vp. 1223 11270: 11271: Raha-asia-aloite n:o 1138 11272: 11273: 11274: 11275: 11276: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Luvian kevyen liikenteen 11277: väylän rakentamiseen 11278: 11279: 11280: Eduskunnalle 11281: 11282: Turun tie- ja vesirakennuspiirin toimesta on hankkeen toteuttamista ei enää lykätä, vaan 11283: aikoinaan laadittu Luvian keskustan kevyen lii- valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon va- 11284: kenteen suunnitelma maantien linjauksen pa- rattaisiin riittävä määräraha hankkeen toteutta- 11285: rantamisineen. Hanke koskee Luvian keskustan miseksi. 11286: tiestöä 4,5 km:n matkalla ja on kustannuksil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11287: taan n. 3,5 milj. mk. Hankkeen toteuttamista nioittaen, 11288: on siirretty vuodesta toiseen. Turun tiepiirin 11289: toimenpideohjelmassa on hankkeen aloittami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11290: seksi vuonna 1988 varattu aloitusmääräraha. 1989 tulo- ja menoarvioon 3 500 000 11291: Koska kyseinen tie on vilkkaasti liikennöity markkaa Luvian kunnan keskustan ke- 11292: ja sen varrella sijaitsevat kunnan kaikki palve- vyen liikenteen väylän rakentamiseksi. 11293: lut, Luvian kunnanhallitus pitää tärkeänä, että 11294: 11295: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 11296: 11297: Mikko Elo Timo Roos Raila Aho 11298: Raimo Vuoristo Kalevi Lamminen Aino Pohjanoksa 11299: Lea Mäkipää Einari Nieminen 11300: 1224 1988 vp. 11301: 11302: Raha-asia-aloite n:o 1139 11303: 11304: 11305: 11306: 11307: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta työvoimatoimiston ja Kan- 11308: saneläkelaitoksen toiminnan aloittamiseen Ulvilassa 11309: 11310: 11311: Eduskunnalle 11312: 11313: Ulvila on väestömäärältään Satakunnan nel- Kansaneläkelaitoksen toimiston ja työvoimatoi- 11314: jänneksi suurin kunta (henkikirjoitettu väestö miston perustamiseksi kuntaan on tehty. Sa- 11315: 1.1.1987 12 221). Valtion paikallishallinnon moin on neuvoteltu verotoimiston saamiseksi 11316: keskeisimmät palvelut kuitenkin puuttuvat kun- kuntaan oman veropiirin alueelle. 11317: nasta. Ainoastaan poliisilla on kunnassa toimi- Työvoimatoimiston ja Kansaneläkelaitoksen 11318: paikka. Ulvilan nimismiespiiri muuttaa uusiin palvelut tulisi järjestää välittömästi. Verotoi- 11319: ja ajanmukaisiin tiloihin maaliskuussa 1988 miston palvelujen tulisi olla saatavissa 2-3 11320: palo- ja poliisiasemarakennuksen valmistuttua. vuoden kuluessa. 11321: Verotoimiston, työvoimatoimiston ja Kan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11322: saneläkelaitoksen palvelut joudutaan hake- nioittaen, 11323: maan muualta. Nykyinen tilanne vaikeuttaa 11324: kohtuuttomasti kuntalaisten asiointia em. vi- ettiJ Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11325: ranomaisten luona. 1989 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 11326: Edellä mainittujen valtionhallinnon palvelu- markkaa työvoimatoimiston ja Kansan- 11327: jen järjestämiseksi Ulvilaan on käynnistetty eliJkelaitoksen toiminnan aloittamista 11328: neuvottelut ao. viranomaisten kanssa. Esitykset varten Ulvilassa. 11329: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 11330: 11331: Mikko Elo Timo Roos Maunu Kohijoki 11332: Heikki Rinne Raila Aho Raimo Vuoristo 11333: Kalevi Lamminen Aino Pohjanoksa Lea Mäkipää 11334: Timo Laaksonen Einari Nieminen 11335: 1988 vp. 1225 11336: 11337: Raha-asia-aloite n:o 1140 11338: 11339: 11340: 11341: 11342: Elo: Määrärahan osoittamisesta Eurajoen Ykstammen lomakodin 11343: kunnostamiseen 11344: 11345: 11346: Eduskunnalle 11347: 11348: Satakunnan Lomahuolto ry. ylläpitää Yks- muun majoitusrakennuksen sosiaalitilat sijait- 11349: tammen lomakotia Eurajoen Verkkokarissa. sevat eri rakennuksessa 25 metrin etäisyydellä 11350: Lomakodissa on 50 vuodepaikkaa, ja toimin- näistä. Lomakoti on liitetty Eurajoen kunnan 11351: nan pääasiallinen sisältö on jo vuosia ollut so- vesijohtoverkostoon, mutta viemäriverkostoa 11352: siaalisesti tuettujen lomien järjestäminen noin alueelle ei tule. Jätevedet johdetaankin säiliöi- 11353: 250 henkilölle vuosittain. Myös järjestöt käyttä- hin, jotka joudutaan tyhjentämään noin viiden 11354: vät lomakotia kokous-, koulutus- ja kurssitilai- päivän välein loma-aikana ja kerran kuukau- 11355: suuksiin sekä saunailtojen järjestämiseen jäse- dessa muuna aikana. Näiden kustannusten (n. 11356: nistölleen. 14 000 mk vuodessa) välttämiseksi ja ympäris- 11357: Lomakodin toiminnan rahoitusta tukee Ra- töhaittojen poistamiseksi lomakodin on tarkoi- 11358: ha-automaattiyhdistys Lomakotien Liitto ry:n tus rakentaa pienpuhdistamo. Puhdistamo vie- 11359: kautta. Lomatoiminta ulottuu koko Satakun- märistöineen maksaa noin 90 000 markkaa. 11360: taan. Myös kauempaa on ollut lomilla osanot- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 11361: tajia Lomakotien Liiton välityksellä. taen, 11362: Ykstammen rakennusten kunto on suhteelli- 11363: sen hyvä, koska korjaus- ja perusparannuksia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11364: on tehty vuosittain. Lomakodin majoitustilat 1989 tulo- ja menoarvioon 90 000 mark- 11365: sijaitsevat kolmessa eri rakennuksessa. Kuiten- kaa Eurojoella sijaitsevan Ykstammen 11366: kin vain päärakennuksessa, jossa sijaitsee keit- lomakodin kunnostamiseksi. 11367: tiö ruokasaleineen, on myös WC:t. Kahden 11368: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 11369: 11370: Mikko Elo 11371: 1226 1988 vp. 11372: 11373: Raha-asia-aloite n:o 1141 11374: 11375: 11376: 11377: 11378: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Siikaisten kunnan vesistöjär- 11379: jestelyihin 11380: 11381: 11382: Eduskunnalle 11383: 11384: Siikaisten kunnan pinta-alasta vesistöjä on tön kokonaisvaltainen kunnostaminen. Suunni- 11385: noin 30 neliökilometriä. Vesistöjen kuntoa, ti- telman toteuttamisella voitaisiin kehittää vesis- 11386: laa ja käyttötarkoitusta on selvitetty vesihalli- tön virkistyskäyttöä, kalastusta, luonnonsuoje- 11387: tuksen ja Tampereen vesipiirin tekemissä tutki- lua, tulvainhoitamista ja voimataloutta sekä pa- 11388: muksissa. Näiden mukaan Siikaisten kunnan rantaa vesistön ekologista tilaa. Hankkeen kus- 11389: alueella olevien vesien tila on voittopuolisesti tannukset ovat yhteensä noin 11,5 miljoonaa 11390: tyydyttävä. markkaa, josta Siikaisten kunnan osuus olisi 11391: Siikaisten kunta ja Tampereen vesipiiri ovat 0, 7 miljoonaa markkaa. 11392: laatineet yhteistyössä vuonna 1986 Siikaisten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11393: vesistön kunnostuksen yleissuunnitelman. Vesi- nioittaen, 11394: piiri on esittänyt tämän suunnitelman vesi- ja 11395: ympäristöhallitukselle tavoitteena, että valtio- ettti Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11396: neuvosto päättäisi toimia hakijana hankkeen 1989 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 11397: vesioikeudellisessa käsittelyssä ja että hanke ra- markkaa Siikaisten kunnan vesistöjtir- 11398: hoitettaisiin valtion varoin. jestelyihin. 11399: Suunnitelman tavoitteena on Siikaisten vesis- 11400: 11401: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 11402: 11403: Mikko Elo Timo Roos Maunu Kohijoki 11404: Heikki Rinne Raila Aho Raimo Vuoristo 11405: Kalevi Lamminen Aino Pohjanoksa Lea Mäkipää 11406: Einari Nieminen 11407: 1988 vp. 1227 11408: 11409: Raha-asia-aloite n:o 1142 11410: 11411: 11412: 11413: 11414: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan ympäristötutki- 11415: muslaitoksen perustamiseen 11416: 11417: 11418: Eduskunnalle 11419: 11420: Satakunnalla on monia erityispiirteitä, jotka päristötutkimusten lisäksi on tarkoituksena kes- 11421: tekevät siitä mielenkiintoisen ympäristötutki- kittyä erityisesti ympäristöntutkimusmenetel- 11422: muksen näkökulmasta katsottuna. Niinpä esim. mien kehittämiseen. Toiminta tulisikin saada 11423: Porin ja Rauman teollisuuden vaikutukset ym- käyntiin mahdollisimman nopeasti. 11424: päristöön ja erityisesti yesistöihin ovat kiinnos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11425: tavia. ~· i nioittaen, 11426: Turun yliopisto on 'Osoittanut mielenkiintoa 11427: ympäristötutkimuslaitoksen perustamiseksi Sa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11428: takuntaan. Turun yliopisto ja Porin kaupunki 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 11429: ovatkin käyneet neuvotteluja em. tutkimuslai- markkaa Satakunnan ympäristötutki- 11430: toksen perustamisesta Poriin. Varsinaisten ym- muslaitoksen perustamiseksi. 11431: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 11432: 11433: Mikko Elo Timo Roos Maunu Kohijoki 11434: Heikki Rinne Raila Aho Raimo Vuoristo 11435: Kalevi Lamminen Aino Pohjanoksa Lea Mäkipää 11436: Einari Nieminen Timo Laaksonen 11437: 1228 1988 vp. 11438: 11439: Raha-asia-aloite n:o 1143 11440: 11441: 11442: 11443: 11444: Elo ym.: Määrärahan osoittamisesta KuUaan kunnan Leineperin 11445: ruukkialueen säilyttämiseen 11446: 11447: 11448: Eduskunnalle 11449: 11450: Kullaan kunnan Leineperin kylässä sijait- myös matkailullista merkitystä. Koska kohtees- 11451: see osittain 1700-luvulta säilynyt ruukkialue. sa on kulttuurihistoriallisesti jopa valtakunnal- 11452: Alueella on vielä pystyssä alan asiantuntijoiden lista merkitystä, tulisi valtiovallan osoittaa va- 11453: mukaan yksi Suomen parhaimmin säilyneistä roja, joiden avulla voidaan turvata alueen ra- 11454: masuunirakennuksista sekä mm. kankipaja ja kennusten säilyminen ja myös niiden kunnosta- 11455: ruukkialueeseen kuuluneita asuin- ja teolli- minen uutta käyttöä varten. 11456: suusrakennuksia. Nämä kulttuurihistoriallisesti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11457: merkittävät rakennukset ovat kuitenkin varsin nioittaen, 11458: pahoin ränsistyneet ja tarvitsevat pikaista kor- 11459: jausta sekä entistämistä, mikäli ne halutaan säi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11460: lyttää myös jälkipolville. 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 11461: KuUaan kunta pitää tärkeänä ko. ruukki- markkaa Kullaan kunnan Leineperin 11462: alueen säilyttämistä ja sen edelleen kehittämistä kylässä sijaitsevan ruukkialueen säilyt- 11463: toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, jolla olisi tämiseksi ja kehittämiseksi. 11464: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 11465: 11466: Mikko Elo Timo Roos Heikki Rinne 11467: Raila Aho Raimo Vuoristo Kalevi Lamminen 11468: Aino Pohjanoksa Lea Mäkipää Einari Nieminen 11469: 1988 vp. 1229 11470: 11471: Raha-asia-aloite n:o 1144 11472: 11473: 11474: 11475: 11476: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulututkimuksen 11477: lisäämiseen 11478: 11479: 11480: Eduskunnalle 11481: 11482: Korkeakoulututkimukseen suunnatut määrä- telun myötä. Tutkijankoulutuksen suunnittelun 11483: rahat ovat jo useiden vuosien ajan jääneet jäl- ja toteutuksen on pohjauduttava tutkimus- ja 11484: keen tutkimustyön perustaksi laadittujen suun- kokeilutyöhön. Vain näin voidaan välttää ka- 11485: nitelmien suosituksista. Korkeakoulut toteutta- pea-alaiset jatko-opintoputket. 11486: vat niille asetettuja uusia tehtäviä ilman näiden Korkeakouluihin ja niiden yhteyteen on muo- 11487: tehtäväalueiden riittävää tutkimusta. Tutki- dostunut uusia tehtäväalueita ja toimintamuo- 11488: mustyö loisi kuitenkin tärkeitä edellytyksiä uu- toja (täydennyskoulutus, tilaustutkimus, tekno- 11489: distusten onnistumiselle ja muutosten hallinnal- logiakylähankkeet, tiedepuistosuunnitelmat). 11490: le. Uusien tehtäväalueiden ja toimintamuotojen Uusiin toimintamuotoihin on kiinnitetty tutki- 11491: tutkiminen voisi estää yhteiskunnalle mahdolli- muksellista huomiota vain vähäisessä määrin. 11492: sesti hyvinkin kalliiksi koituvat virheratkaisut. Suunnitelmallinen kehittäminen edellyttää val- 11493: Seuraavat korkeakoulututkimuksen alueet tiovallalta riittäviä resursseja korkeakoulujen 11494: vaativat välittömästi huomattavaa määräraho- uusien tehtäväalueiden tutkimukseen. 11495: jen lisäystä: korkeakoulupedagogiikka, tutki- Tarvittavat toimenpiteet ovat 11496: jankoulutus (jatkokoulutus), täydennyskoulu- 1) korkeakoulupedagogiikan kehittäminen 11497: tus, korkeakoulujen hallinto ja kansainvälisty- tutkimuksen avulla, 11498: minen (opiskelijavaihto) vaikutukset. 2) korkeakoulututkintojen sisällön ja raken- 11499: Korkeakouluopetusta syytetään tehottomuu- teen kehittäminen tutkimuksen avulla, 11500: desta. Perustutkintojen suoritusajat ovat piden- 3) tutkijankoulutuksen suunnittelun ja to- 11501: tyneet ja opiskelunsa keskeyttäneiden määrät teutuksen edellyttämän tutkimustyön aikaan- 11502: kasvaneet. Ongelman ratkaisuun on esitetty saaminen, 11503: monia tehokkaalta vaikuttavia keinoja: palkit- 4) korkeakouluihin ja niiden yhteyteen muo- 11504: sevaa opintotukea säädyllisessä ajassa valmistu- dostuneiden uusien tehtäväalueiden ja toiminta- 11505: ville, opetussuunnitelmien sisällön keventämis- muotojen (täydennyskoulutus, tilaustutkimus, 11506: tä jne. Esitetyt toimenpiteet eivät lähde korkea- teknologiakylähankkeet, tiedepuistosuunnitel- 11507: koulututkintojen laadun arvioinnista eivätkä mat) tutkiminen, 11508: opetus-oppimisprosessin sisäisistä tekijöistä. 5) korkeakoulujen hallinnon kehittäminen 11509: Korkeakouluopetuksen tulee ensisijaisesti ke- tutkimuksen avulla siten, että hallinto kykenisi 11510: hittää tieteellistä ajattelua. Opetus-oppimispro- paremmin palvelemaan tiedettä ja opetusta, 11511: sessin laatu (sisäiset tekijät) ratkaisee tieteellisen 6) korkeakoulujen kansainvälistymisen ja 11512: ajattelun taidon välittymisen opiskelijalle. Kor- kansainvälisen opiskelijavaihdon vaikutusten 11513: keakouluopetuksen ja opiskelun laadullinen ke- tutkiminen. 11514: hittäminen edellyttää laitostasolla tapahtuvaa Vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesityksessä kor- 11515: tutkimus-, koulutus- ja kokeilutoimintaa. keakoulututkimukseen on varattu 13 500 000 11516: Valtioneuvoston hyväksymässä korkeakoulu- markkaa momentille 29.37 .21. Tutkimus- ja ke- 11517: laitoksen kehittämissuunnitelmassa vuosille hittämistoiminta. Lisäystä vuoden 1988 tulo- ja 11518: 1987-1992 puhutaan tutkijankoulutuksen te- menoarvioon verrattuna on 3 390 000 markkaa, 11519: hostamisesta "laatimalla korkeakoulujen yh- mutta momentilta on varattu yhteensä peräti 11520: teistyönä kaikille tieteenaloille tutkijankoulu- 6 700 000 markkaa jo määrättyihin tarkoituksiin: 11521: tusohjelmat". Tutkijankoulutuksen luonne on 3 200 000 markkaa pelkästään tietotekniikan tut- 11522: oleellisesti muuttumassa koulutusohjelma-ajat- kijankoulutuksen kehittämiseen ja 3 500 000 11523: 1230 1988 vp. - RA n:o 1144 11524: 11525: markkaa ammatillisen aikuiskoulutuksen kehit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11526: tämiseen. Tällöin momentille jää muiden tutki- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 11527: mustarpeiden rahoitukseen vain 6 800 000 mark- 29.37.21 lisäyksenä 6 500 000 markkaa 11528: kaa, mikä on huomattavasti vähemmän kuin korkeakou/ututkimukseen. 11529: vuodelle 1988 varattu määräraha. 11530: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11531: nioittaen, 11532: 11533: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 11534: 11535: Jorma Fred Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 11536: 1988 vp. 1231 11537: 11538: Raha-asia-aloite n:o 1145 11539: 11540: 11541: 11542: 11543: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta opintolainojen korkotuen 11544: ylimääräiseksi korottamiseksi 11545: 11546: 11547: Eduskunnalle 11548: 11549: Opiskelijat ovat ainoa väestöryhmä, joiden korko alentaa ajan oloon käytettävissä olevaa 11550: perustoimeentuloturva perustuu lainajärjestel- tukea siten, että 50 000 markan lainasta makse- 11551: mään. Menettelyä ei voida pitää oikeudenmu- taan korkoja kuukaudessa yli 200 markkaa. 11552: kaisena, koska pitkä ja velkaannuttava koulu- Jos opiskelijoiden toimeentulon ja velkaantu- 11553: tus ei enää takaa korkeampaa ansiotasoa kuten misen ongelmat halutaan ratkaista, ainoa pysy- 11554: muutama vuosikymmen sitten. Työpaikan epä- vä ratkaisu on kehittää opintotukijärjestelmää 11555: varmuus yhdessä korkeiden opintovelkojen lisäämällä opintorahaa. Paljon velkaantunei- 11556: kanssa lisää korkea- tai keskiasteen koulutuk- den opiskeluedellytysten palauttamiseksi tarvi- 11557: seen lähteneitten sosiaalis-taloudellista turvat- taan kuitenkin nopeampia toimenpiteitä. 11558: tomuutta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11559: Opiskeluajat ovat pidentyneet, kun opiskeli- nioittaen, 11560: jat ovat ylivelkaantumista välttääkseen turvau- 11561: tuneet ansiotyöhön. Paljon velkaantuneilla ti- että Eduskunta ottaisi valtion 'vuoden 11562: lanne muodostaa kierteen, jossa valmistuminen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 11563: siirtyy yhä kauemmaksi ja tulee yhä vaikeam- 29.39.52 lisäyksenä 200 000 000 mark- 11564: maksi, koska täysipäiväiseen opiskeluun ei ole kaa ylimääräisenä määrärahana opinto- 11565: mahdollisuuksia. Esimerkiksi opintolainojen lainojen korkotuen korottamiseen. 11566: 11567: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 11568: 11569: Jorma Fred Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 11570: 1232 1988 vp. 11571: 11572: Raha-asia-aloite n:o 1146 11573: 11574: 11575: 11576: 11577: Fred: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuksena Kalajoen 11578: kristilliselle kansanopistolle 11579: 11580: 11581: Eduskunnalle 11582: 11583: Kalajoen kristillisellä kansanopistolla on saa- Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 11584: tettu loppuun mittavat uudis- ja saneeraushank- nioittaen, 11585: keet. Niiden toteuttamiseksi on jouduttu otta- 11586: maan huomattavat summat lainoja. Uudisra- ettli Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11587: kennusten vihkiäisjuhlaa vietetään 15.-16.10. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 11588: 1988. 29.57.52 lisliyksenli 500 000 markkaa ra- 11589: Valtion ensi vuoden budjetissa on rakennus- kennusavustuksena Kalajoen kristillisel- 11590: avustusta myönnetty 250 000 markkaa, mutta le kansanopistolle. 11591: se on lainan lyhennys- ja korkomenojen vuoksi 11592: riittämätön. 11593: 11594: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 11595: 11596: Jorma Fred 11597: 1988 vp. 1233 11598: 11599: Raha-asia-aloite n:o 1147 11600: 11601: 11602: 11603: 11604: Fred: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuksena Karhun- 11605: mäen kristilliselle kansanopistolle 11606: 11607: 11608: Eduskunnalle 11609: Karhunmäen kristillinen kansanopisto on myös lainanotolla. Koska lainan lyhennys- ja 11610: siirtänyt toimipisteensä Karhunmäen kylästä korkomenot ovat huomattavat, tulisi valtion 11611: Lapuan kaupungin keskustaan. Äskettäin sinne ensi vuoden tulo- ja menoarvioon varata esitet- 11612: on valmistunut uudet toimitilat. Mittava raken- tyä korkeampi määräraha. 11613: nushanke on vaatinut paljon uhrauksia, johon Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 11614: ovat osallistuneet eri kansalaistahot ja intressi- taen, 11615: piirit. 11616: Opistorakennusten siirtäminen kaupungin ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11617: keskustaan on ollut oikeaan osunut toimenpide. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 11618: Se on vireyttänyt toimintaa ja tuonut riittävästi 29.57.52 lisäyksenä 500 000 markkaa ra- 11619: opiskelijoita. kennusavustuksena Karhunmäen kristil- 11620: Mittavat uudisrakennukset ovat tulleet mak- liselle kansanopistolle. 11621: samaan useita miljoonia, joita on rahoitettu 11622: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 11623: 11624: Jorma Fred 11625: 11626: 11627: 11628: 11629: 78 280129N 11630: 1234 1988 vp. 11631: 11632: Raha-asia-aloite n:o 1148 11633: 11634: 11635: 11636: 11637: Fred: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuksena Kauha- 11638: joen evankeliselle opistolle 11639: 11640: 11641: Eduskunnalle 11642: 11643: Kauhajoen evankelisen opiston asunto- ja Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 11644: opetustilat on kunnostettu ja peruskorjattu vii- nioittaen, 11645: me vuosien aikana. Vaikka peruskorjauksiin on 11646: saatu vapaaehtoisia lahjoituksia, on jouduttu etUi Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11647: turvautumaan myös lainan ottamiseen. Koska 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 11648: opiston taloudellinen tilanne on kireä, tulisi val- 29.57.52/isäyksenii 500000 markkaa ra- 11649: tion ensi vuoden tulo- ja menoarvioon varata kennusavustuksena Kauhajoen evanke- 11650: vuodelle 1989 hallituksen esitystä korkeampi ra- liselle opistolle. 11651: kennusavustusmääräraha. 11652: 11653: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 11654: 11655: Jorma Fred 11656: 1988 vp. 1235 11657: 11658: Raha-asia-aloite n:o 1149 11659: 11660: 11661: 11662: 11663: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuksena Suo- 11664: men ev.lut. Kansanlähetys ry:lle kokoontumistilojen rakenta- 11665: miseen Hausjärvelle 11666: 11667: Eduskunnalle 11668: 11669: Suomen ev .lut. Kansanlähetys ry. on yksi Yhdistys onkin vuosikokouksessaan päättä- 11670: Suomen kirkon lähetysjärjestöistä. Kuluvana nyt uuden ruokalarakennuksen rakentamisesta. 11671: vuonna järjestöllä on ollut lähetyskentillä 100 Kokoustilat sisältävä rakennus on suunniteltu 11672: työntekijää mm. Egyptissä, Etiopiassa, Kenias- sopeutumaan kulttuurihistoriallisesti arvokkai- 11673: sa, Sudanissa ja Papua-Uusi-Guineassa. den rakennusten ympäristöön. 900 m 2 :n uudis- 11674: Kansanlähetysliikkeen toimintakeskukseksi rakennuksessa on tilat 200 ruokailijalle sekä ko- 11675: on vuonna 1968 ostettu vanha, rapistunut kar- koustila 400 henkilölle. Rakennustyöt on tar- 11676: tano Hausjärven kunnan Ryttylän kylästä. koitus aloittaa vuonna 1989. 11677: Kunnostetuissa tiloissa on monimuotoista toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11678: mintaa, mm. lähetyskoulu sekä teologisten nioittaen, 11679: opintojen mahdollisuus ja lyhyempiä kursseja 11680: ja tapahtumia eri kohderyhmille. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11681: Laajenevan toiminnan kannalta ongelmalli- 1989 tulo- ja menoarvioon momenti/le 11682: sia ovat vanha ruokala ja riittämättömät ko- 29.57.52 1 500 000 markkaa avustukse- 11683: koustilat. Toisessa kerroksessa sijaitseva ruoka- na Suomen ev.lut. Kansanlähetykselle 11684: sali on ahdas, ja lisäksi ruoka joudutaan kuljet- ruokala- ja kokoontumistilojen rakenta- 11685: tamaan alakerran keittiöstä. Tilanne ei korjaus- mishankkeisiin Hausjärven Ryttylään. 11686: toimenpiteillä parane. 11687: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 11688: 11689: Jorma Fred Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 11690: 1236 1988 vp. 11691: 11692: Raha-asia-aloite n:o 1150 11693: 11694: 11695: 11696: 11697: Fred: Määrärahan osoittamisesta Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat 11698: ry:n toiminnan tukemiseen 11699: 11700: 11701: Eduskunnalle 11702: 11703: Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat ry. on järjes- Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 11704: tänyt kymmenen vuoden aikana erilaisia nioittaen, 11705: musiikki- ja oopperatapahtumia Lohtajana ja 11706: Kokkolassa. etUJ Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11707: Yleisöä tähän mennessä Lohtajan Kirkkomu- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 11708: siikkijuhlat ry:n järjestämissä tapahtumissa on 29.90.52 JOO 000 markkaa avustuksena 11709: käynyt kaikkiaan yli 30 000 henkeä. Yhdistyk- Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat ry:n toi- 11710: sellä on yksi kokopäiväinen työntekijä. minnan tukemiseen. 11711: 11712: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 11713: 11714: Jorma Fred 11715: 1988 vp. 1237 11716: 11717: Raha-asia-aloite n:o 1151 11718: 11719: 11720: 11721: 11722: Fred: Määrärahan osoittamisesta suomalaisten sienitietouden li- 11723: säämiseen 11724: 11725: 11726: Eduskunnalle 11727: 11728: Suomen metsissä kasvavista sienistä kerätään Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 11729: vuosittain talteen arviolta vain 1 prosentti. taen, 11730: Osaksi syynä on kansan huono sienitietämys ja 11731: sienten tunnistuskyky. Onkin sattunut muuta- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11732: ma vakava myrkytystapaus, jossa sieni on tun- 1989 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 11733: nistettu väärin. markkaa Suomen kansan sienitietouden 11734: Kansan sienitietoutta voitaisiin kuitenkin hel- lisiiiimiseen liihettiimiillii jokaiseen ta- 11735: posti lisätä lähettämällä jokaiseen talouteen sie- louteen sienikartta kiiytttJse/ostuksi- 11736: nikartta, jossa tavallisimmat ruokasienet on esi- neen. 11737: telty värikuvin ja käyttötavat selostaen. Tämä 11738: olisi edullinen keino lisätä sienten käyttöä ja 11739: toisaalta ehkäistä onnettomuuksia. 11740: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 11741: 11742: Jorma Fred 11743: 1238 1988 vp. 11744: 11745: Raha-asia-aloite n:o 1152 11746: 11747: 11748: 11749: 11750: Fred ym.: Määrärahojen osoittamisesta luonnonsuojelualueiden 11751: hoitoon ja kunnossapitoon 11752: 11753: 11754: Eduskunnalle 11755: 11756: Laajan valmistelutyön tuloksena maassamme maanhankintaa luonnonsuojelutarkoituksiin 11757: on viime vuosina valmistunut useita alkuperäi- vapaaehtoisin kaupoin ja siten valtioneuvoston 11758: sen luonnon suojeluohjelmia. Valtioneuvoston hyväksymien ohjelmien toteutumista. 11759: vahvistamia ohjelmia ovat kansallis- ja luon- Tähän saakka suojelualueiden hoito ja val- 11760: nonpuistoverkon kehittämisohjelma, soidensuo- vonta on ollut Suomessa varsin passiivista. 11761: jelun perusohjelma, lintuvesien suojeluohjelma Metsähallituksen luonnonsuojelualuetoimiston 11762: ja harjujen suojeluohjelma. Lisäksi on valmis- aloitettua toimintansa suojelualueiden hoidon 11763: tunut lehtojen suojeluohjelma, joka on tarkoi- ja käytön tehostamiseksi alueille on laadittu 11764: tus lähiaikoina vahvistaa valtioneuvostossa. runkosuunnittelmia, joissa kunkin alueen hoi- 11765: Suojeluohjelmien laatiminen on koettu välttä- don ja käytön pääsuuntaviivat on esitetty. 11766: mättömäksi ja kiireelliseksi maankäytön suuren Suunnitelmien toteuttaminen uhkaa kuitenkin 11767: tehostumisen vuoksi koko maassa, minkä vuok- hidastua ja viivästyä kohtuuttomasti määrära- 11768: si alkuperäisen luonnon suojelukohteita ei enää hojen puutteen takia. Seurauksena on alkupe- 11769: jää jäljelle ilman näitä erityistoimenpiteitä. räisen suojelutavoitteen vaarantuminen, mm. 11770: Suojeluohjelmien toteuttaminen on kuitenkin valvonnan puutteen vuoksi monet luonnonar- 11771: edennyt hitaasti ja kohdannut vaikeuksia, joista vot voivat kärsiä menetyksiä, suojelualueiden 11772: osa johtuu käytettävissä olevien määrärahojen käyttö ympäristövalistukseen, opetukseen, ylei- 11773: ja henkilöresurssien niukkuudesta, osa taas sön tutustumiskohteena estyy jne. Myös aluei- 11774: aseoteeilisista ja organisatorisista ongelmista. den sijaintikunnat voivat kokea tilanteen petty- 11775: Pisimmälle on edetty kansallis- ja luonnonpuis- myksenä suojelukohteisiin suuntautuneisiin 11776: to-ohjelman toteuttamisessa, minkä tuloksena odotuksiin ja toiveisiin nähden, mistä voi olla 11777: maassamme on tällä hetkellä 22 kansallispuis- seurauksena kielteistä asennoitumista luonnon- 11778: toa ja 20 luonnonpuistoa. Soidensuojeluohjel- suojeluhankkeisiin tulevaisuudessa. 11779: man toteuttaminen valtion mailla on myös Luonnonsuojelu ja luonnon virkistyskäytön 11780: edennyt varsin pitkälle, kaikkiaan 173 soiden- tehtävät ja voimavarat -työryhmä on mietinnös- 11781: suojelualueen perustaminen on loppuun saa- sään (YM C/20 1987) esittänyt, että mikäli suo- 11782: tettu lailla tai asetuksella. jelualueet hoidetaan kansainvälisten normien 11783: Lisääntynyt luonnonsuojelualueiden määrä edellyttämällä tavalla, henkilökuntatarve on 11784: vaatii myös alueiden hoidon ja valvonnan te- keskusvirastotasolla 19 ja aluehallinnossa 94 11785: hostamista. Luonnonsuojelualueita, erityisesti päätoimista henkilöä. Tämän lisäksi tarvitaan 11786: kansallispuistoja ja muita yleisölle tarkoitettuja sivutoimisia ja osa-aikaisia oppaita ja valvojia 11787: kohteita tulee hoitaa yhteensä 50 henkilötyövuotta vastaavasti. 11788: - koska vain asianmukaisesti hoidettuina ja Tällä hetkellä palkkausmomentilta palkattua 11789: valvottuina suojelualueet voivat säilyttää tule- henkilökuntaa on metsähallituksessa kaikkiaan 11790: ville sukupolville sen luonnon- ja kulttuuripe- keskus- ja aluehallinnossa 35 ja Metsäntutki- 11791: rinnön, jota säilyttämään ne on perustettu muslaitoksessa 7 henkeä. Huomattava osa suo- 11792: - koska riittävä palveluvarustus ja opastus- jelualueiden hallinnon ja hoidon vaatimista teh- 11793: toiminta ovat edellytyksenä suojelualueiden käy- tävistä on hoidettu muiden tehtävien ohella se- 11794: tölle retkeily-, matkailu- ja opetuskohteina ja kä työmomentilta tai työllisyysvaroin palkatulla 11795: - koska perustettujen suojelualueiden hoi- työvoimalla. Luonnonsuojelualueiden hoito on 11796: tamatta jättäminen todennäköisesti vaikeuttaa kuitenkin erikoistehtävä, joka vaatii onnistuak- 11797: 1988 vp. - RA n:o 1152 1239 11798: 11799: seen vakituista, asianmukaisesti koulutettua ja luonnonsuojelualueiden hoidon ja kunnossa- 11800: erikoistunutta henkilöstöä. Valtaosa tarvitta- pidon voimavaroissa ilmeneviä puutteita. 11801: vasta henkilökunnasta toimisi siellä, missä suo- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty edus- 11802: jelualueetkin ovat eli nykyisillä alityöllisyys- kunnan ympäristö- ja luontoryhmän johtokun- 11803: alueilla. Henkilökunnan ohella tarvitaan ki- nassa. 11804: peästi lisäyksiä luonnonsuojelutoimen käyttö- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 11805: menoihin, alueiden hoidon ja opastustoiminnan nioittaen, 11806: parantamiseen ja kalustohankintoihin. 11807: Hallitus ilmoitti jo kuluvan vuoden budjetin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11808: perusteluissa, että luonnonsuojelussa painopis- 1989 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 11809: tettä siirretään olemassa olevien kansallispuisto- 4 500 000 markkaa seuraavasti: 11810: jen ja muiden suojelualueiden hoitoon ja niiden 1. Momentille 30.50.01 (yleismetsäta- 11811: käytön tehostamiseen. Näin ei ole käynyt, vaan louden palkkaukset) 800 000 markkaa 7 11812: suojeluohjelmien toteuttamiseen kipeästi tarvit- työsopimussuhteisen toimihenkilön palk- 11813: tavia määrärahoja vähennettiin kyllä 6 milj. mk kaamiseen luonnonsuojelualueiden suun- 11814: (momentilta 35.15.88), mutta sen sijaan suoje- nittelu-, huolto- ja valvontatehtäviin. 11815: lualueiden hoitoon ja kunnossapitoon tarvittavia 2. Momentille 35.15.22 (luonnon- 11816: varoja ei ole juurikaan nostettu. suojelualueiden hoito ja kunnossapito) 11817: Tilanne tulee johtamaan esim. siihen, ettei 1 000 000 markkaa suojelualueiden hoi- 11818: kansallispuistoihin rakennettaviin opastuskes- don ja käytön kehittämiseen. 11819: kuksiin saada asianmukaista näyttelyaineistoa 3. Momentille 35.15.70 (luonnonsuo- 11820: ja henkilökuntaa, vaan rakennukset seisovat jelualueiden kaluston hankinta) 700 000 11821: pitkiä aikoja puolivalmiina ja käyttämättömi- markkaa suojelualueiden henkilökun- 11822: nä. Kun maamme ensimmäisten kansallispuis- nan ja opastuspalveluiden tehokkaam- 11823: tojen perustamisesta tulee tänä vuonna kulu- man hyväksikäytön varmistamiseksi. 11824: neeksi 50 vuotta, olisi erityisiä perusteita kan- 4. Momentille 35.15.74 (luonnonsuoje- 11825: sallispuistojen juhlavuonna suunnata suojelu- lualueiden talonrakennustyöt) 1 900 000 11826: alueiden hoitoon lisää voimavaroja. Ympäristö- markkaa suojelualueiden opastuskeskus- 11827: poliittisessa selonteossaan 31.5.1988 hallitus on ten ja muiden välttämättömien rakennus- 11828: niinikään ilmoittanut pyrkivänsä poistamaan ten aikaansaamiseksi. 11829: 11830: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 11831: 11832: Jorma Fred Esko Helle Heli Astala 11833: Jouni J. Särkijärvi Heikki Riihijärvi Marja-Liisa Löyttyjärvi 11834: Reino Paasilinna Mats Nyby 11835: 1240 1988 vp. 11836: 11837: Raha-asia-aloite n:o 1153 11838: 11839: 11840: 11841: 11842: Fred: Määrärahan osoittamisesta korkotuen maksamiseksi tur- 11843: kistuottajille 11844: 11845: 11846: Eduskunnalle 11847: 11848: Vuonna 1987 Suomessa tuotettiin n. 3,5 mil- tustarpeen arvioidaan nousevan n. 1, 1 mrd 11849: joonaa minkin-, 3,2 miljoonaa ketun-, 120 000 markkaan. Kun tarhaajien omat rahoitusvarat 11850: hillerin- ja 100 000 suomensupinnahkaa. Tästä ovat poikkeuksellisen vähäiset, tarhaajat joutu- 11851: tuotoksesta myytyjen minkinnahkojen osuus on vat ensisijaisesti turvautumaan velkarahoituk- 11852: 97 OJo nahkojen keskihinnan jäädessä 112 mark- seen. Arvio kasvatuskauden rahoituksesta on 11853: kaan, mikä on 33% viimevuotista vähemmän. seuraava: 11854: Sen sijaan ketunnahkojen myyntipositio on - tarhaajien oma rahoitus 100-150 mmk 11855: poikkeuksellisen heikko, sillä nahoista on myy- - Turkistuottajat Oy:n 11856: ty vain 66 % toukokuun huutokaupan jälkeen. ennakot n. 500 mmk 11857: Viime vuonna samaan aikaan suurin piirtein yh- - pankit ja rehukeittiöt 11858: tä suuresta kokonaistuotannosta oli ehditty (sis. korkotukilainan) 450-500 mmk 11859: markkinoida 86%. 11860: Turkisnahkojen hintojen voimakas lasku sa- Rahoitustarve yhteensä n. 1100 mmk 11861: moin kuin ketun- ja supinnahkojen poikkeuk- Maamme turkistarhaus työllistää noin 25 000 11862: sellisen hidas myynti ovat aiheuttaneet sen, että henkeä. Vaasan läänissä tuotetaan 85% maam- 11863: Turkistuottajat Oy:n kautta myydyistä nahoista me turkistuotannosta. Jos esimerkiksi 1 000 tur- 11864: on 31.5.1988 mennessä voitu tilittää tarhaajille kistarhaajaa lopettaisi tuotantonsa, merkitsisi 11865: vain 358,8 miljoonaa markkaa, mikä on 48 % se noin 5 000 työpaikan katoamista, mikä mer- 11866: viime kauden vastaavasta (750,6 mmk). Täten kitsisi suuria vaikeuksia työllisyyden hoidon 11867: rahoitustilanne tarhoilla on kireä; erityisesti kannalta. 11868: kettu- ja supitarhaajat ovat erittäin tiukoilla. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 11869: Tavanomaisesti kasvatuskauden lyhytaikaiset taen, 11870: luotot on voitu maksaa pois kevään myyntituo- 11871: toista, tänä kesänä tulee maksamatonta kausi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11872: rahoitusta ilmeisestikin olemaan 150-200 1989 tulo- ja menoarvioon 30 000 000 11873: mmk. markkaa korkotuen maksamiseksi tur- 11874: Alkavan kasvatuskauden (syksy 1988) rahoi- kistarhaajille. 11875: 11876: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 11877: 11878: Jorma Fred 11879: 1988 vp. 1241 11880: 11881: Raha-asia-aloite n:o 1154 11882: 11883: 11884: 11885: 11886: Fred: Määrärahan osoittamisesta varusmiesten kotiuttamisrahan 11887: ylimääräiseen korottamiseen 11888: 11889: 11890: Eduskunnalle 11891: 11892: Varusmiehille nykyisin maksettava 300 mar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11893: kan kotiuttamisraha ei riitä elämiseen kotiutta- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 11894: mispäivästä ensimmäiseen tiliin. Kotiuttamisra- 33.28.56 lisäyksenä JO 800 000 markkaa 11895: haa olisi vuosittain nostettava ja sidottava se lo- ylimääräisenä määrärahana varusmies- 11896: pulta esimerkiksi sotilasavustuksen perusosan ten kotiuttamisrahan korottamiseksi 600 11897: summaan, mikä tällä hetkellä on yhteensä 1962 markkaan. 11898: markkaa. Saajien lukumäärän arvioidaan 11899: vuonna 1989 olevan 36 000. 11900: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 11901: taen, 11902: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 11903: 11904: Jorma Fred 11905: 1242 1988 vp. 11906: 11907: Raha-asia-aloite n:o 1155 11908: 11909: 11910: 11911: 11912: Fred: Määrärahan osoittamisesta Kälviän vanhainkodin rakenta- 11913: miseen 11914: 11915: 11916: Eduskunnalle 11917: 11918: Kälviän kunnalla ei ole omaa vanhainkotia. Lääninhallitus on vuosien 1988-1992 sosiaa- 11919: Kunnalla on kunnalliskotiliitto Lepolan van- lihuollon toteuttamissuunnitelmassa antanut 11920: hainkodissa 18 hoitopaikkaa. Kuntainliitto on ennakkoratkaisuna Kälviän vanhainkodin ra- 11921: päätetty purkaa siten, että Kälviän ja Ullavan hoituksesta vuonna 1989. Rakennussuunnitel- 11922: kunnat luopuvat Lepolan paikoista 31.12.1990. mat valmistuvat kuluvan vuoden loppuun men- 11923: Kunnan paikkojen käyttöaste vanhainkoti nessä ja kunta on varautunut aloittamaan ra- 11924: Lepolassa oli 106 OJo ja ylikäyttöä on ollut jat- kennustyöt keväällä 1989. 11925: kuvasti. Tällä hetkellä hoidokkeja on 22. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnoit- 11926: Kansanterveystyön kuntainliiton vuodeosas- taen, 11927: tolla (Libeckin sairaalassa) on Kälviän kunnalla 11928: 11 hoitopaikkaa, jotka ovat vanhusten ja pitkä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11929: aikaissairaiden käytössä. Paikkoja on täysin 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 11930: riittämättömästi, sillä vuosittain on ylipaikoilla 33.32.31 3 000 000 markkaa rakennus- 11931: hoidettu 6-7 potilasta. Käyttöaste vuonna avustuksena vanhainkodin rakentami- 11932: 1987 oli 138,6%. seksi Kälviän kuntaan. 11933: 11934: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 11935: 11936: Jorma Fred 11937: 1988 vp. 1243 11938: 11939: Raha-asia-aloite n:o 1156 11940: 11941: 11942: 11943: 11944: Fred: Määrärahan osoittamisesta Lehtomäen narkomaanikodin 11945: henkilökunnan asuntolan rakentamiseen 11946: 11947: 11948: Eduskunnalle 11949: 11950: Nilsiässä toimiva Lehtomäen narkomaaniko- Asuntolaa tarvittaisiin myös niissä tapauksis- 11951: ti on vuodesta 1978 tarjonnut kristillisen hoito- sa, joissa koko perhe on hoidon tarpeessa. Vii- 11952: kodin päihdeongelmaisille työkykyisille miehil- me vuonna tällaisia perheitä oli tulossa 5, mutta 11953: le. Hoitokoti on yhdeksänpaikkainen. Se on asuntotilanteen johdosta heitä ei voitu ottaa 11954: muodostunut työkeskukseksi niille, jotka tahto- vastaan. Perhehoito olisi kuitenkin työn tulok- 11955: vat toimia vaikeuksiin joutuneiden lähimmäis- sellisuudelle välttämätöntä. 11956: temme hyväksi. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 11957: Hoitokodin toiminnan jatkumisen kannalta taen, 11958: olisi kuitenkin laajennettava työhallia sekä ra- 11959: kennettava asuntola henkilökuntaa varten. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11960: Asuntolaa tarvitaan myös omaisiaan viikonlop- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 11961: puina tervehtimään tulevien perheiden majoi- 33.93.53 lisäyksenä 800 000 markkaa 11962: tukseen. Asunnon puuttuminen estää paitsi ar- Itä-Suomen ev.lut. Jengi- ja Katulähetys 11963: kipäiväisen toiminnan myös toiminnan luon- ry:n ylläpitämän Lehtomäen narkomaa- 11964: nollisen kasvun. nikodin työntekijäasuntolaa varten. 11965: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 11966: 11967: Jorma Fred 11968: 1244 1988 vp. 11969: 11970: Raha-asia-aloite n:o 1157 11971: 11972: 11973: 11974: 11975: Fred ym.: Määrärahan osoittamisesta yleisen asumistukijärjestel- 11976: män mukaisten etuuksien maksamiseksi opiskelijoille ylimää- 11977: räisin järjestelyin 11978: 11979: Eduskunnalle 11980: Syyskuussa 1987 voimaan tullut asumistuki- saada vain vuokralla asuva. Seitsemänä vuonna 11981: järjestelmän laajennus merkitsi asumismuotoa opintotukea saaneet tipahtavat pois opintotuki- 11982: koskevien rajoitusten poistamista. Asumistukea järjestelmästä, mutta eivät pääse yleisen asu- 11983: voidaan nyt myöntää kaikille väestöryhmille ja mistuen piiriin, jos jatkavat opiskelua. Kesäai- 11984: kaikkiin vuokra- ja omistusasuntoihin. kana yksinäinen opiskelija jää myös ilman asu- 11985: Yleisen asumistuen ulkopuolelle jäi osa opis- misensa tukea, sillä pääsäännön mukaan opin- 11986: kelijoista ja eläkeläisistä, jotka saavat tukea totukea - siis myös asumislisää - myönnetään 11987: omista järjestelmistään. Järjestelmien yhteen- vain yhdeksälle opiskelukuukaudelle. 11988: sovittaminen jäi kuitenkin puolitiehen, sillä tiet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11989: tyjen väliinputoajaryhmien tilanteeseen ei pa- nioittaen, 11990: rannusta tullut. Opiskelijoiden näkökulmasta 11991: järjestelmä säilytti sekavuutensa. etUi Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11992: Pääsäännön mukaan yhden hengen ruoka- 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 000 11993: kunnan muodostava opiskelija saa asumistu- markkaa y/imtilirtiisenä mliärlirahana 11994: kensa opintotuen asumislisänä. Omistusasun- yleisen asumistukijlirjestelmän mukais- 11995: nossa asuva perheetön opiskelija ei asumislisää ten etuuksien maksamiseksi myös opis- 11996: saa, koska tämän järjestelmän kautta tukea voi kelijoille. 11997: 11998: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 11999: 12000: Jorma Fred Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 12001: 1988 vp. 1245 12002: 12003: Raha-asia-aloite n:o 1158 12004: 12005: 12006: 12007: 12008: Fred: Määrärahan osoittamisesta asunto- ja perusparannuslainoi- 12009: hin 12010: 12011: 12012: Eduskunnalle 12013: Maamme asutuskeskuksissa, erityisesti pää- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12014: kaupunkiseudulla, on asuntoja liian vähän. taen, 12015: Varsinkin vuokra-asunnoista on huutava pula. 12016: Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksen mu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12017: kaan vuonna 1989 arvioidaan 3 110 000 000 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12018: markalla voitavan aloittaa yhteensä noin 25 500 35.45.83 lisäyksenä 350000000 mark- 12019: asunnon rakentaminen tai perusparantaminen. kaa omistus-, vuokra- ja perusparan- 12020: Mutta määräraha korkean asuntopulan vuoksi nusasuntolainoihin. 12021: on riittämätön. 12022: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 12023: 12024: Jorma Fred 12025: 1246 1988 vp. 12026: 12027: Raha-asia-aloite n:o 1159 12028: 12029: 12030: 12031: 12032: Fred: Määrärahan osoittamisesta Rovaniemen Kirkkolammen 12033: ruoppaamiseksi ja kunnostamiseksi 12034: 12035: 12036: Eduskunnalle 12037: 12038: Kirkkolampi on syntynyt veden noustua Va- 800 §, sekä Suunnittelukeskus Oy:n laatiman 12039: lajaskosken padotuksen takia Kirkonkankaan Kirkkolammen puiston suunnitelman 18.3. 12040: ja Veitikanharjun väliselle alavalle niittyalueel- 1985, 801 §. Suunnitelmien hyväksymisen yh- 12041: le. Lampi on nykyisellään hyvin matala ja rehe- teydessä kaupunki on sitoutunut suorittamaan 12042: vöitynyt, ja veden ollessa alimmillaan sen poh- mm. Kirkkolammen täyttöalueen suojapenke- 12043: jasta on laajoja alueita ollut vedenpinnan ylä- reiden rakentamisen sekä alueen viimeistely- ja 12044: puolella. Kirkkolammessa ei ole lammen läpi istutustyöt sekä vastaamaan rakentamistyön 12045: tapahtuvaa virtaamaa, ja sen veden vaihtuvuus valmistuttua käyttö- ja kunnossapitokustan- 12046: on erittäin vähäinen. Rehevöityneenä, matalana nuksista. Lapin vesipiirin suoritettaviksi töiksi 12047: ja seisovavetisenä lammikkona siitä on muo- on sovittu Kirkkolammen ruoppaus ja ruop- 12048: dostumassa haiseva lätäkkö. Osittain tämä on pausmassojen sijoittelu viherrakentamisalueel- 12049: jo tapahtunut. le, pohjapadon rakentaminen patolaitteineen 12050: Lapin vesipiiri on laatinut 27.11.1984 päivä- sekä vesijohtolinjan ja pumppaamon rakenta- 12051: tyn suunnitelman, jossa vedenkorkeusvaihtelut minen sähkötöitä lukuun ottamatta. Hankkeen 12052: on esitetty rajoitettavaksi pohjapadolla ja lam- kokonaiskustannusarvio on nykyisen kustan- 12053: men matalimmat osat ruopattavaksi. Veden nustason mukaan n. 1,8 milj. mk, josta valtion 12054: vaihtuvuutta parannetaan pumppaamaHa lam- osuus on n. 750 000 mk. 12055: peen lisävettä Kemijoesta sulan veden aikana. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12056: Suunnitelman mukaan ruopattavat massat, jot- taen, 12057: ka ovat huomattavalta osin liejua, sijoitetaan 12058: lammen ympärille rakennettujen suojapenkerei- etttt Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12059: den taakse. Kaupunki on puolestaan teettänyt 1989 tulo- ja menoarvioon 750 000 12060: Kirkkolampea ympäröivän puiston suunnitel- markkaa Kirkkolammen kunnostami- 12061: man. Kaupunginhallitus on hyväksynyt Lapin seen Rovaniemelltt. 12062: vesipiirin laatiman suunnitelman 18.3.1985, 12063: 12064: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 12065: 12066: Jorma Fred 12067: 1988 vp. 1247 12068: 12069: Raha-asia-aloite n:o 1160 12070: 12071: 12072: 12073: 12074: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta sapattivapaajärjes- 12075: telmän eri vaihtoehtojen tutkimus- ja kokeilutoimintaan 12076: 12077: 12078: Eduskunnalle 12079: 12080: Maassamme on käyty viime aikoina laajaa dessamitä ilmeisimmin niin suuri, että sapatti- 12081: keskustelua sapattivapaa-asian ympärillä. La- vapaaseen liittyvien asioiden tutkiminen mah- 12082: pin korkeakoulussa tehdyissä tutkimuksissa on dollisimman hyvin ja perinpohjaisesti on välttä- 12083: käynyt ilmi eri työntekijäryhmien kiinnostus sa- mätöntä. 12084: pattivapaata kohtaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12085: Samalla on luonnollisesti noussut monia ky- nioittaen, 12086: symyksiä ja ongelmiakin esille. Erityisesti työ- 12087: yhteisön ja yritysten toimintojen arviointi ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12088: tutkiminen on tärkeää. 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 12089: Tarpeellisten jatkotutkimusten rahoitus on markkaa sapattivapaajärjestelmän eri 12090: epävarmana pohjalla. Sapattivapaan yhteiskun- vaihtoehtojen tutkimus- ja kokei/utoi- 12091: nallinen ja yksilöllinen merkitys on tulevaisuu- mintaan. 12092: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 12093: 12094: Jukka Gustafsson Pirjo Ala-Kapee Sinikka Mönkäre 12095: Riitta Järvisalo-Kanerva Riitta Uosukainen Raimo Vuoristo 12096: Jukka Roos Matti Vähänäkki Matti Saarinen 12097: Pekka Haavisto Pentti Lahti-Nuuttila Aino Pohjanoksa 12098: Heli Astala Jörn Donner Arto Lapiolahti 12099: 1248 1988 vp. 12100: 12101: Raha-asia-aloite n:o 1161 12102: 12103: 12104: 12105: 12106: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Oriveden opiston 12107: uudisrakennukseen ja perusparannukseen 12108: 12109: 12110: Eduskunnalle 12111: Oriveden opisto on yksi maamme merkittä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12112: vistä kansanopistoista, jonka toimintaa tunne- nioittaen, 12113: taan ja arvostetaan laajalti Suomessa. Opisto 12114: on myös ollut eräs maamme kulttuurikeskuksis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12115: ta, jonka monipuolinen kulttuuritoiminta, jota 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12116: myös muut yhteisöt ovat opiston tiloissa har- 29.57.52 lisäyksenä 350 000 markkaa 12117: joittaneet, on tehnyt opistosta käytetyn ja kulu- Oriveden opiston uudisrakennukseen ja 12118: vankin kohteen. perusparannukseen. 12119: Opistolla on tarvetta moniin perusparannuk- 12120: siin. Yksi tärkein ja kiireisin kohde on vanhan 12121: asuntolan ajanmukaistaminen. 12122: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 12123: 12124: Jukka Gustafsson Pirjo Ala-Kapee Raimo Vuoristo 12125: Riitta Jä"isalo-Kanerva Reijo Lindroos Antti Kalliomäki 12126: Jukka Roos Matti Vähänäkki Erkki Pystynen 12127: Pentti Lahti-Nuuttila Heikki A. Ollila Timo Roos 12128: Arto Lapiolahti 12129: 1988 vp. 1249 12130: 12131: Raha-asia-aloite n:o 1162 12132: 12133: 12134: 12135: 12136: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta terveydenhuolto- 12137: oppilaitosten kalustohankintoihin 12138: 12139: 12140: Eduskunnalle 12141: 12142: Terveydenhuoltoalan opiskelijoita on maas- Uusimuotoisen koulutuksen myötä sairaaloissa 12143: samme tällä hetkellä 18 600. Viime vuonna vas- tai muissa terveydenhuoltopisteissä annetun 12144: taava luku oli 15 000 opiskelijaa 40:llä eri paik- käytännöllisen opetuksen osuus pienenee noin 12145: kakunnalla. Aloituspaikkoja lisätään vuoteen puoleen, eli kokonaisuudessaan se käsittää ai- 12146: 1992 mennessä 26 000 opiskelijaan. noastaan neljäsosan opetuksesta. 12147: Opiskelijamäärien suuren nousun lisäksi Nämä uudistukset vaativat terveydenhuolto- 12148: opiskeluaika on pidentynyt 1 112 vuodesta alan oppilaitosten varustetason kohottamista 12149: 2 112 vuoteen ja 2 1/2 vuodesta joko 3 112 tai sekä ajanmukaistamista siten, että koulutuksel- 12150: 4 112 vuoteen pohjakoulutuksesta riippuen. le ja opetukselle asetetut tavoitteet voivat toteu- 12151: Jo nyt terveydenhuoltoalan opiskelijat opis- tua. 12152: kelevat pienissä, ahtaissa ja varusteiltaan puut- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 12153: teellisissa tiloissa. Oppilaitoksia resursoidessa ei 12154: ole suhteutettu oppilaitosten kalusteita, välinei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12155: tä eikä tiloja opiskelijamääriin. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12156: Välineistön lisäämisen tarvetta edellyttää 29. 60. 70 lisäyksenä 10 000 000 markkaa 12157: myös käytännöllisen opiskelun siirtyminen terveydenhuoltoalan oppilaitosten väli- 12158: enemmän kouluihin. Opetuksesta n. puolet on neistt'in ja kalusteiden lisäämiseen ja 12159: käytännöllistä opetusta, mikä on aikaisemmin uusimiseen. 12160: annettu sairaaloissa autenttisissa olosuhteissa. 12161: 12162: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 12163: 12164: Jukka Gustafsson Arja Alho Pentti Lahti-Nuuttila 12165: 12166: 12167: 12168: 12169: 79 280129N 12170: 1250 1988 vp. 12171: 12172: Raha-asia-aloite n:o 1163 12173: 12174: 12175: 12176: 12177: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Pirkanmaan sairaan- 12178: hoito-oppilaitoksen peruskorjaukseen ja lisärakennukseen 12179: 12180: 12181: Eduskunnalle 12182: 12183: Pirkanmaan sairaanhoito-oppilaitos on toi- raston kanssa, joka edellyttää vanhojen tilojen 12184: minut vuodesta 1963 alkaen entisissä Tampe- saneerauksessa rakennussuojelullisten näkö- 12185: reen kaupungin yleisen sairaalan tiloissa. Toi- kohtien ottamista huomioon ja entisen yleisen 12186: minnan alkaessa opiskelijoita oli vain 27. Ke- sairaalan tilojen käyttämistä vastaavantyyp- 12187: väällä 1988 opiskelijamäärä oli 628 ja aloitus- pisessä tarkoituksessa. Opetusministeriön 12188: paikkamäärä nousee hyväksyttyjen suunnitel- KTS:ssa vuosille 1989-1992 on hankkeen kus- 12189: mien mukaan vuonna 1993 760:een, joka sisäl- tannusarvio 31,5 miljoonaa markkaa ja hanke 12190: tää myös 1.8.1988 aloittaneen aikuiskoulutus- on suunniteltu toteutettavaksi vuosina 1990- 12191: osaston kurssilaiset. Oppilaitoksen tilantarvetta 1992. Hankkeen toteuttamista tulisi kuitenkin 12192: on lisännyt alan Opiskeluajan piteneminen sekä mm. Hämeen lääninhallituksen kouluosaston 12193: ammattiinsa koulutetun henkilöstön tarpeen käsityksen mukaan aientaa vuodella, koska op- 12194: jatkuva kasvaminen. Myös aikuiskoulutusosas- pilaitos ei nykyisillä tiloillaan voi tarjota riittä- 12195: to lisää jo nykyisellään oppilaitoksen tilantar- vän laajaa mm. työelämän tarvitsemaa koulu- 12196: vetta. Oppilaitoksen kaikki mahdolliset tilat on tusta. 12197: jo otettu opetuskäyttöön. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12198: Pirkanmaan sairaanhoito-oppilaitokselle on nioittaen, 12199: valmistunut lisärakentamisen ja peruskorjauk- 12200: sen perustamissuunnitelma. Uudisrakennus on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12201: suunnitelman mukaan laajuudeltaan 1 820 ne- 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar- 12202: liömetriä. Peruskorjaus on tarkoitus suorittaa kan määrärahan Pirkanmaan sairaan- 12203: nykyisissä 5 232 neliömetrin tiloissa. Perusta- hoito-oppilaitoksen peruskorjauksen ja 12204: missuunnitelma on laadittu yhdessä museovi- lisärakentamisen suunnittelua varten. 12205: 12206: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 12207: 12208: Jukka Gustafsson Heikki A. Ollila Marjatta Stenius-Kaukonen 12209: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Hokkanen Anneli Taina 12210: Reijo Lindroos Erkki Pystynen Riitta Järvisalo-Kanerva 12211: Pertti Lahtinen Matti Maijala 12212: 1988 vp. 1251 12213: 12214: Raha-asia-aloite n:o 1164 12215: 12216: 12217: 12218: 12219: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien nuorisotyön 12220: tukemiseen 12221: 12222: 12223: Eduskunnalle 12224: 12225: Kuntien nuorisotyön tukeminen on edelleen mainosaikaa ja palstatilaa tiedotusvälineissä 12226: täysin riittämätöntä. Kuntien nuorisotyön val- kuin urheilu jatkuvine mestaruuskisoineen ja 12227: tionosuuden perusteena olevaa asukaskohtaista olympialaisineen. Nuorisotoiminnassa kun ei 12228: käyttömenoa on esitetty nostettavaksi 1 markal- olympialaisia käydä. 12229: la. Samaan aikaan urheilun tukemiseen esite- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12230: tään 3 markkaa entistä enemmän. Esitettyjen nioittavasti, 12231: korotusten jälkeen tulisi kunnallisen nuoriso- 12232: työn tuki olemaan enää noin kolmasosa kunnal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12233: lisen urheilutyön tuesta. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12234: Toisin kuin urheilujärjestöt ja seurat, nuori- 29.91.51 lisäyksenä 4500000 markkaa 12235: sojärjestöt eivät saa toiminnalleen tukea siten, että kuntien nuorisotyön valtion- 12236: mainos- ja sponsorisopimuksin. Nuorisojärjes- osuuden perustana olevaksi asukaskoh- 12237: töjen jatkuva uupumaton työ nuorten parissa ei taiseksi käyttömenoksi vahvistetaan yh- 12238: saa myöskään sellaista suunnatonta ilmaista deksän markkaa. 12239: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 12240: 12241: Jukka Gustafsson Liisa Jaakonsaari Timo Roos 12242: Sakari Knuuttila Arto Lapiolahti Pentti Lahti-Nuuttila 12243: Matti Saarinen Riitta Järvisalo-Kanerva Ilkka Joenpalo 12244: 1252 1988 vp. 12245: 12246: Raha-asia-aloite n:o 1165 12247: 12248: 12249: 12250: 12251: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisille 12252: nuorisojärjestöille ja nuorisotyön palvelujärjestöille 12253: 12254: 12255: Eduskunnalle 12256: 12257: Valtakunnalliset nuorisojärjestöt tekevät tär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12258: keää kasvatustyötä tänä pinnallisten nuoriso- nioittavasti, 12259: muotivirtausten aikana. 12260: Kuitenkin valtakunnallisille nuorisojärjestöil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12261: le osoitettu tuki on edelleen riittämättömällä ta- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12262: solla. 29.91.51 lisäyksenä 1500000 markkaa 12263: Valtakunnallisille nuoriso- ja nuorisotyön valtakunnallisten nuorisojlirjestöjen ja 12264: palvelujärjestöille osoitetun valtionavun määrä nuorisotyön palvelujlirjestöjen valtion- 12265: on alentunut reaaliselta arvoltaan jatkuvasti. apuun. 12266: Vuodelle 1989 ehdotetun valtionavun reaalinen 12267: arvo on alempi kuin esim. vuoden 1976 val- 12268: tionavun arvo. 12269: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 12270: 12271: Jukka Gustafsson Riitta Järvisalo-Kanerva Liisa Jaakonsaari 12272: Timo Roos Sakari Knuuttila Arto Lapiolahti 12273: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Saarinen Ilkka Joenpalo 12274: 1988 vp. 1253 12275: 12276: Raha-asia-aloite n:o 1166 12277: 12278: 12279: 12280: 12281: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Sosialidemokraatti- 12282: sen Nuorison Keskusliiton toimitilan hankkimiseen 12283: 12284: 12285: Eduskunnalle 12286: 12287: Sosialidemokraattisen Nuorison Keskusliitto Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12288: SNK ry. on valtakunnallinen nuorisojärjestö, nioittaen, 12289: jonka toimintojen fyysinen painopiste keskus- 12290: liittotasolla sijoittuu pääkaupunkiseudulle käy- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12291: tännön syistä. 1989 tulo- ja menoarvioon 1500000 12292: Mm. hallinnon kokouksille, koulutus-, markan miiiiriirahan osoite/tavaksi So- 12293: lehdistö- yms. tilaisuuksille tarvitaan oma toi- sialidemokraattisen Nuorison Keskus- 12294: mipiste. Samalla toimipistettä olisi mahdollista liitto SNK ry:lle toimitilan hankkimista 12295: käyttää nuorison informaatiopisteenä ja toimis- varten. 12296: to tilana. 12297: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 12298: 12299: Jukka Gustafsson Liisa Jaakonsaari Timo Roos 12300: Arto Lapiolahti Pentti Lahti-Nuuttila Matti Saarinen 12301: Riitta Järvisalo-Kanerva likka Joenpalo 12302: 1254 1988 vp. 12303: 12304: Raha-asia-aloite n:o 1167 12305: 12306: 12307: 12308: 12309: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta Aitovuoren-Teis- 12310: kon tien perusparantamiseen 12311: 12312: 12313: Eduskunnalle 12314: 12315: Tampereen Aitovuoren ja Teiskon välisen konaiskustannus on noin 32 mmk. Hanketta 12316: tien parantaminen 'on tiepiirin ohjelmissa vuo- kiirehtii sekä nykyisen tien liikenteenvälitysky- 12317: sille 1989-91. Nykyinen tie on kapea ja mut- vyn että liikenneturvallisuuden heikkous. Kun 12318: kainen sekä välityskyvyltään ja erityisesti ke- Hämeen tiepiirin alueelle on lähivuosina tulossa 12319: vyen liikenteen kannalta liikenneturvallisuudel- rahoitettavaksi suuria tiehankkeita, tulisi pie- 12320: taan heikko. Liikennemäärät ovat olleet jatku- nempien hankkeiden toteuttamista pyrkiä no- 12321: vassa kasvussa. Vilkkaimmilla osilla liikenne- peuttamaan ja turvaamaan se, että työn aloitta- 12322: määrät ovat noin 3 800 ja muuallakin paranta- minen ei keskeydy määrärahan niukkuuteen. 12323: missuunnitelman osuudella noin 2 500 ajoneu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12324: voa vuorokaudessa. Kiireimmin toimenpiteitä nioittaen, 12325: kaivataan vilkkaimman tieosan kevyen liiken- 12326: teen väylän rakentamiseen ja Aitovuoren ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12327: Kämmenniemen välisen tieosan parantamiseen. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12328: Suunnitelmat kevyen liikenteen väylän raken- 31.24. 77 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 12329: tamiseksi valmistuvat vuoden 1987 aikana ja Aitovuoren-Teiskon tien perusparan- 12330: Aitovuori-Kämmenniemi-suunnitelmat val- tamiseen. 12331: mistuvat vuonna 1988. Tien parantamisen ko- 12332: 12333: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 12334: 12335: Jukka Gustafsson Pirjo Ala-Kapee 12336: Riitta Järvisalo-Kanerva Sulo Aittoniemi 12337: 1988 vp. 1255 12338: 12339: Raha-asia-aloite n:o 1168 12340: 12341: 12342: 12343: 12344: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta taantuvien teollisuus- 12345: alueiden tukikokeiluun Tampereella, Nokialla ja Mäntässä 12346: 12347: 12348: Eduskunnalle 12349: 12350: Tampereen ja sen monien lähikuntien työttö- Työttömyyden laajuuden ja rakenteen vai- 12351: myysaste on ollut jatkuvasti hyvin korkea: keudet huomioiden erityismäärärahan suuruu- 12352: Tampereella yli 8 prosenttia. Lyhyellä aikavälil- den tulisi olla 8 miljoonaa markkaa. 12353: lä vaikea työttömyystilanne tulee jatkumaan, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12354: jos ei kaikkia mahdollisia ja uusia toimenpiteitä nioittaen, 12355: tilanteen parantamiseksi tehdä. 12356: Edellä esitettyihin näkökohtiin liittyen työt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12357: tömyyden vähentämiseksi ja vaikeiden rakenne- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 12358: muutosongelmien lieventämiseksi olisi tarpeen 32.51.46 lisäyksenä 8000000 markkaa 12359: ja perusteltua saada ainakin Tamperetta, No- vaikeuksissa olevien teollisuusalueiden 12360: kiaa ja Mänttää koskevaksi ns. vaikeuksissa tukikokeiluun Tampereella, Nokialla ja 12361: olevien teollisuuspaikkakuntien tukikokeilu. Mäntässä. 12362: 12363: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 12364: 12365: Jukka Gustafsson Riitta Järvisalo-Kanerva 12366: Sulo Aittoniemi Timo Roos 12367: Reijo Lindroos 12368: 1256 1988 vp. 12369: 12370: Raha-asia-aloite n:o 1169 12371: 12372: 12373: 12374: 12375: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta työajan lyhentymi- 12376: sestä johtuvaan lisävirkojen perustamiseen terveydenhuoltoon 12377: 12378: 12379: Eduskunnalle 12380: 12381: Valtioneuvosto vahvistaessaan 12.9.1988 val- vosto on vahvistanut yhteensä vain 199 lisävir- 12382: takunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon kaa vuoteen 1988 verrattuna. 12383: suunnitelmat ei ottanut riittävästi huomioon Tämä ei ole riittävää. On tärkeätä yhteiskun- 12384: työajan lyhennykseen tarvittavia lisävirkoja. nan toimivuuden ja hyvinvoinnin kannalta, että 12385: Hoitohenkilöstön virkoja tarvitaan runsaasti keskeisistä peruspalveluista ei tarvitse tinkiä. 12386: sekä työajan lyhennyksen toteuttamiseen että Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12387: hoitovapaan antamiseen. Koska osittainen hoi- nioittaen, 12388: tovapaa lyhentää työaikaa, merkitsee tämä jo 12389: olemassa olevankin työvoimavajauksen syvene- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12390: mistä. 1989 tulo- ja menoarvioon 18 000 000 12391: Terveystyöntekijöiden ammattijärjestön las- markkaa työajan lyhentymisen vuoksi 12392: kelmien mukaan työajan lyhennyksestä aiheu- tarvittavien terveydenhuollon virkojen 12393: tuva lisävirkojen tarve on vuosittain 925 virkaa. perustamiseen. 12394: Terveydenhuoltoon vuodeksi 1989 valtioneu- 12395: 12396: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 12397: 12398: Jukka Gustafsson Pirjo Ala-Kapee Raimo Vuoristo 12399: Antti Kalliomäki Jukka Roos Matti Vähänäkki 12400: 1988 vp. 1257 12401: 12402: Raha-asia-aloite n:o 1170 12403: 12404: 12405: 12406: 12407: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntojen korjaus- 12408: toimintaan ja perusparannuksiin 12409: 12410: 12411: Eduskunnalle 12412: 12413: Peruskorjausmäärärahoja oli esim. Hämeen ta on laajennettu koskemaan myös korjaus- 12414: läänissä v. 1987 3 430 kpl. Pelkästään näiden avustuksia, joten rahaa tarvitaan enemmän 12415: rahoitustarve läänin osalta oli yli 57 miljoonaa kuin valtion ensi vuoden tulo- ja menoarviossa 12416: markkaa. Tampereen kaupungin alueella haki- on varattu. 12417: joita on jäänyt varsin paljon rahoitusavun ulko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12418: puolelle. nioittaen, 12419: Asuntojen perusparantaminen on sekä kan- 12420: santaloudellisesti että myös terveydellisesti pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12421: rusteltua. Erityisesti ikääntyneet ihmiset asuvat 1989 tulo- ja menoarvioon momenti/le 12422: monasti omakotitaloissa, jotka huonokuntoisi- 35.45.56 lisäyksenä 15 000 000 markkaa 12423: na tarvitsevat kipeästi perusparannusta. käytettäväksi asuntojen korjaustoimin- 12424: Talousarvion ao. momentin käyttötarkoitus- taan ja perusparannuksiin. 12425: 12426: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 12427: 12428: Jukka Gustafsson Pirjo Ala-Kapee Raimo Vuoristo 12429: Antti Kalliomäki Jukka Roos Matti Vähänäkki 12430: 1258 1988 vp. 12431: 12432: Raha-asia-aloite n:o 1171 12433: 12434: 12435: 12436: 12437: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta vuokra-asuntotuo- 12438: tantoon 12439: 12440: 12441: Eduskunnalle 12442: Suomalaisen asuntopolitiikan yhdeksi vai- asuntotuotantoon, sillä 3,1 miljardin asunto- 12443: keimmista ongelmista on yleisesti tunnustettu ja peruskorjauslainojen vastineeksi saa valtio 12444: kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute. asuntolainoistaan takaisin korkoja ja lyhennyk- 12445: Omistusasuntojen hintojen nopea nousu on jät- siä 2,3 miljardia markkaa. Erotuksen suuruinen 12446: tänyt monet nuoret kokonaan ilman asumisen summa kuluu vuonna 1989 jo lisääntyneisiin pe- 12447: vaihtoehtoja. Ahtaasti ja itsenäistymistä myö- ruskorjauksiin. Tulo- ja menoarvioon olisikin 12448: hästyttäen tapahtuva vanhempien luona asumi- otettava asuntotuotannon lisämääräraha, jolla 12449: nen on suomalaisten nuorten arkitodellisuutta. mahdollistettaisiin vuokra-asuntojen tuotannon 12450: Asuntopolitiikkaan voidaan vaikuttaa mm. lisääminen käyttösuunnitelmassa nyt mainituis- 12451: kuntien maapolitiikalla ja valtion ohjailu- ja tu- ta 13 000 vuokra-asunnosta. 12452: kitoimilla. Asuntopula on pahentunut nopeasti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12453: erityisesti suurissa kaupungeissa. Tässä tilan- nioittaen, 12454: teessa on valtion tartuttava ponnekkaammin 12455: käytettävissä oleviin keinoihin asuntopulan lie- etUi Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12456: vittämiseksi. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12457: Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon 35.45.83 lisäyksenä 190 000 000 mark- 12458: varatut asuntotuotannon määrärahat eivät pidä kaa uusien vuokra-asuntojen tuotannon 12459: sisällään minkäänlaista valtion lisäpanostusta lisäämiseksi. 12460: 12461: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 12462: 12463: Jukka Gustafsson Iiris Hacklin Liisa Jaakonsaari 12464: Timo Roos Sakari Knuuttila Arto Lapiolahti 12465: Pentti Lahti-Nuuttila Riitta Järvisalo-Kanerva Reijo Lindroos 12466: 1988 vp. 1259 12467: 12468: Raha-asia-aloite n:o 1172 12469: 12470: 12471: 12472: 12473: Gustafsson ym.: Määrärahan osoittamisesta osuuskunta-asumi- 12474: sen tutkimiseen ja kokeiluun 12475: 12476: 12477: Eduskunnalle 12478: 12479: Suomalaiselle asuntopolitiikalle on tyypil- tojen hallintamuotojen kehittymistä. Uusi ter- 12480: listä, että asuntojen hallitsemismuodot ovat vetullut tulokas olisi juuri osuuskuntamuotoi- 12481: yksipuolisesti keskittyneet omistusasumiseen. nen asuminen. 12482: Muualla maailmassa ei näin ole. Esimerkiksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12483: Ruotsissa on hyviä kokemuksia nk. osuuskun- nioittaen, 12484: tamuotoisesta asumisesta. 12485: Jotta Suomessa nuorten vaikeaa asuntotilan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12486: netta päästäisiin lievittämään ja asunnoissa tar- 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 12487: joutuisi ihmisille todellisia vaihtoehtoja oman markkaa osuuskuntamuotoisen asumi- 12488: asumismuotonsa valitsemisessa, olisi valtioval- sen tutkimus- ja kokeilutoimintaan. 12489: lan kaikin keinoin tuettava erityyppisten asun- 12490: 12491: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 12492: 12493: Jukka Gustafsson Liisa Jaakonsaari Timo Roos 12494: Sakari Knuuttila Arto Lapiolahti Pentti Lahti-Nuuttila 12495: Matti Saarinen Riitta Järvisalo-Kanerva Ilkka Joenpalo 12496: 1260 1988 vp. 12497: 12498: Raha-asia-aloite n:o 1173 12499: 12500: 12501: 12502: 12503: Haavisto: Määrärahan osoittamisesta eduskunnassa edustettuina 12504: olevien poliittisten suuntausten tasapuoliseen kohteluun 12505: 12506: 12507: Eduskunnalle 12508: 12509: Viime eduskuntavaaleissa eduskuntaan valit- neuvoston erikseen tekemän päätöksen mukai- 12510: tiin neljä kansanedustajaa puolueiden ulkopuo- sesti jakaa tukea poliittiseen toimintaan samoin 12511: lisilta vihreän liikkeen yhteislistoilta. Vaikka lä- ehdoin kuin varsinaista puoluetukea. 12512: hes 116 000 kansalaista tuki vihreitä eduskunta- Edellä olevan perusteella ehdotan, 12513: vaaleissa, vihreät ovat jääneet vaille puoluetuen 12514: muodossa annettavaa poliittisen toiminnan tu- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12515: kea. Vihreiden osuus puoluetuesta, budjettiesi- 1989 tulo- ja menoarvioon 1294 000 12516: tyksen mukaan 1 294 000 markkaa, jää jaka- markkaa jaettavaksi avustuksena poliit- 12517: matta. Sen jakaminen puoluetukena ei ole mah- tiseen toimintaan valtioneuvoston erik- 12518: dollista ilman puoluelain muuttamista. Sen seen tekemän päätöksen mukaisesti 12519: vuoksi esitän, että vihreiden puoluetukea vas- eduskunnassa olevien poliittisten suun- 12520: taava osuus merkittäisiin luvun 23.27 uudelle tausten tasapuoliseksi kohtelemiseksi. 12521: momentille. Tältä momentilta voidaan valtio- 12522: 12523: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 12524: 12525: Pekka Haavisto 12526: 1988 vp. 1261 12527: 12528: Raha-asia-aloite n:o 1174 12529: 12530: 12531: 12532: 12533: Haavisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Santahaminan vapaut- 12534: tamiseksi asunto- ja virkistyskäyttöön 12535: 12536: 12537: Eduskunnalle 12538: 12539: Santahaminan saari Helsingin kaupungin Santahaminan saaren tullessa asumis- ja vir- 12540: alueella on Venäjän vallan aikana otettu tsaarin kistyskäyttöön tulisi sen luonnonkaunis ympä- 12541: armeijan käyttöön. Sinne perustetun varuskun- ristö säilyttää, ja rakentaminen voitaisiin suun- 12542: nan tehtävä on ollut lähinnä sisäpoliittinen: nitella ekakaupunki-ajatukseen nojautuen. 12543: epävakaina aikoina on ollut tärkeätä, että va- Puolustusvoimille nopeutettu siirtyminen pois 12544: ruskunta sijaitsee pääkaupungin välittömässä Santahaminan alueelta merkitsee kasvavia suun- 12545: läheisyydessä valmiina tukahduttamaan mah- nittelu-, maanhankinta- ja rakennuskustannuk- 12546: dolliset levottomuudet. sia. Puolustusvoimien kokonaismenoihin ei tä- 12547: Tällaisen sisäpolitiikan harjoittamiseen itse- mä kuitenkaan välttämättä merkitse korotusta, 12548: näisen Suomen puolustusvoimilla ei enää vuosi- jos samalla pidättäydytään uusista avauksista so- 12549: kymmeniin - onneksi - ole ollut tarvetta. tamateriaalihankinnoissa. Säästökohteita löytyy 12550: Niinpä myös varuskuntasaaren paikka pää- esimerkiksi Redigo-lentokoneprojektista ja in- 12551: kaupungin kupeessa on lähinnä historiallinen vestoinneista elektronisiin puolustusvälineisiin. 12552: jäänne. Edellä olevilla perusteilla ehdotamme kun- 12553: Samaan aikaan pääkaupunkiseutua ahdistaa nioittaen, 12554: hankala asuntopula ja pnute riittävän hyvien 12555: yhteyksien päässä Helsingin keskustasta olevas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12556: ta rakennusmaasta. Lauttasaaren kokoinen 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 12557: Santahaminan saari tarjoaisi erittäin hyvän uu- markkaa puolustusvoimien poissiirtymi- 12558: den asumis- ja virkistysalueen pääkaupunkiseu- sen nopeuttamiseksi Santahaminan saa- 12559: dun asukkaille. relta. 12560: 12561: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 12562: 12563: Pekka Haavisto Eero Paloheimo Osmo Soininvaara 12564: 1262 1988 vp. 12565: 12566: Raha-asia-aloite n:o 1175 12567: 12568: 12569: 12570: 12571: Haavisto ym.: Määrärahan osoittamisesta mielipidelehtien tuke- 12572: miseen 12573: 12574: 12575: Eduskunnalle 12576: 12577: Suomalaisella mielipidelehdistöllä on tärkeä Myös lehtien levikin edistäminen vaatii entis- 12578: tehtävä yhteiskunnallisen keskustelun ylläpitä- tä voimakkaampia toimia. Lehtien levikin edis- 12579: jänä ja herättäjänä maassamme. Tämän tehtä- tämiseen varattu raha vuodelle 1989 tulisikin 12580: vän tärkeys korostuu entisestään, kun muulla suunnata erityisesti kirjastotilauksien lisäämi- 12581: tiedotusrintamalla tapahtuu entistä nopeampaa seen. 12582: keskittymistä ja mainosmarkat ohjaavat yhä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12583: enemmän tiedotuksen sisältöä ja suuntautu- nioittaen, 12584: mista. 12585: Mielipidelehtituen ongelma on ollut, että se että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12586: on määrältään usein liian pieni, ja alkavat leh- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12587: det ehtivät kuolla, ennen kuin pääsevät mielipi- 29.99.50 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 12588: delehtien tukijärjestelmän piiriin. mielipidelehtien tukemiseen. 12589: 12590: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 12591: 12592: Pekka Haavisto Eero Paloheimo 12593: 1988 vp. 1263 12594: 12595: Raha-asia-aloite n:o 1176 12596: 12597: 12598: 12599: 12600: Hacklin: Määrärahan osoittamisesta Haapamäen avovankilan 12601: suunnitteluun ja rakentamiseen 12602: 12603: 12604: Eduskunnalle 12605: 12606: Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Haa- nysten jatkuminen edellyttää avovankilan suun- 12607: pamäen avovankilan rakentamisesta jo vuonna nitteluaikataulun kiirehtimistä ja rakentamisen 12608: 1980. Vankila-alue on hankittu valtion omis- aloitusta vuoden 1989 aikana. 12609: tukseen vuonna 1982. Edellä olevan perusteella ehdotan, 12610: Haapamäen taajaman elinmahdollisuuksien 12611: ja jo olemassa olevan yhdyskuntarakenteen säi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12612: lymiselle on Haapamäen avovankilahanke eri- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12613: tyisen merkittävä. 25.50. 74 lisäyksenä JO 000 000 markkaa 12614: Vankila käsittää 90 vankipaikkaa ja 50 pysy- Haapamäen avovankilan suunnitteluun 12615: vää työpaikkaa. Haapamäellä jo tapahtuneet ja rakentamisen aloittamiseen vuoden 12616: VR:n suuret työpaikkavähennykset ja vähen- 1989 aikana. 12617: 12618: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 12619: 12620: Iiris Hacklin 12621: 1264 1988 vp. 12622: 12623: Raha-asia-aloite n:o 1177 12624: 12625: 12626: 12627: 12628: Hacklin: Määrärahan osoittamisesta ammattikurssitilan rakenta- 12629: miseksi Pihtiputaalle 12630: 12631: 12632: Eduskunnalle 12633: 12634: Pihtiputaan kunta määrättiin valtioneuvos- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 12635: ton päätöksellä (988/87) erityisalueeksi vuosiksi taen, 12636: 1988-1989. Yritystoiminnan käynnistämisessä 12637: ja laajentamisessa on alkuvaiheen suurimpia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12638: ongelmia ammattitaitoisen työvoiman saanti. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12639: Pihtiputaan kunnan työvoimareservien saatta- 29.69.31 lisäyksenä 1000000 markkaa 12640: minen nopeasti vastaamaan yritysten tarpeita ammattikurssitilan rakentamiseen Pihti- 12641: vaatii ammatillista uudelleenkoulutusta. Pihti- putaalle. 12642: putaalta puuttuu kuitenkin tarvittavat koulu- 12643: tustilat, jotka tulisi mitä pikimmin kuntaan ra- 12644: kentaa. 12645: 12646: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 12647: 12648: Iiris Hacklin 12649: 1988 vp. 1265 12650: 12651: Raha-asia-aloite n:o 1178 12652: 12653: 12654: 12655: 12656: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta Jämsän-Kaipolan tien 12657: perusparannukseen 12658: 12659: 12660: Eduskunnalle 12661: 12662: Paikallistie n:o 16563 (Jämsä-Kaipola) on vyttä liikennettä johtuen erittäin vilkkaasta 12663: vilkkaasti liikennöity huonokuntoinen pääväylä työssäkäyntiliikenteestä. Jokapäiväisiä vaarati- 12664: Jämsän kaupungin keskustan ja Kaipalan teh- lanteita aiheutuu siitä, että tieltä puuttuu koko 12665: dasyhdyskunnan välillä. Tiellä on runsaasti ras- kuuden kilometrin matkalta kevyen liikenteen 12666: kasta liikennettä, jonka määrä jatkuvasti kas- väylä. Myös varsinaisen ajoväylän perusparan- 12667: vaa Yhtyneiden Paperitehtaiden Kaipalan pape- nus on tarpeen. 12668: ritehtaan laajentamisen myötä. Tehdasalueelle Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 12669: on juuri valmistunut lwc-paperia tuottava suuri 12670: yksikkö, ja parhaillaan aloitetaan jälleen uuden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12671: paperitehtaan rakentamista siistausmassan 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 12672: käyttöä varten. Siistauslaitos on myös raken- 31.24. 77 lisäyksenä JO 000 000 markan 12673: teilla. Kaipalan tehtailla työskentelee vakinai- määrärahan kevyen liikenteen väylän ra- 12674: sesti noin tuhat henkilöä. Rakentamisen aikana kentamiseksi Jämsän ja Kaipolon väli- 12675: määrä on huomattavasti suurempi. Kaipalan selle tielle, sekä koko ajoväylän perus- 12676: tien varsi on asuttua ja tiellä on runsaasti ke- parannusta varten. 12677: 12678: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 12679: 12680: Iiris Hacklin Toimi Kankaanniemi Matti Lahtinen 12681: Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila Pekka Leppänen 12682: 12683: 12684: 12685: 12686: 80 280129N 12687: 1266 1988 vp. 12688: 12689: Raha-asia-aloite n:o 1179 12690: 12691: 12692: Hacklin ym.: Määrärahan osoittamisesta Yhtyneet Paperitehtaat 12693: Oy:n Jämsänkosken tehtaan siirtoviemärin rakentamiseen 12694: 12695: Eduskunnalle 12696: 12697: Itä-Suomen vesioikeus on antanut 17.2.1987 osuuden ehtona on, että Jämsänkosken tehtai- 12698: päätöksen, joka koskee Yhtyneet Paperitehtaat den jätevedet johdetaan Kaipolaan 1.1.1990 12699: Oy:n omistamien Kaipolan paperitehtaan ja mennessä ja puhdistetaan siellä vesioikeuden ai- 12700: Jämsänkosken paperitehtaan oikeutta jäteve- kanaan antaman lupapäätöksen mukaisesti. 12701: sien johtamiseen vesistöön. Siirtoviemärin kustannusarvio oli 18 miljoonaa 12702: Kaipolan paperitehdas sijaitsee Jämsässä Päi- markkaa. Valtion osuudeksi rakentamiskustan- 12703: jänteen rannalla. Tehdas on välittömässä yhtey- nuksiin on budjetin käyttösuunnitelmassa esi- 12704: dessä Olkkolan lahteen, joka Tiirinselän kautta tetty 3,6 miljoonaa markkaa, josta vuoden 1987 12705: jatkuu Lehesselälle, joka edelleen on yhteydessä budjettiin on otettu hankkeen suunnitteluun 1 12706: suoraan Judinsalonselkään Keski-Päijänteellä. miljoona markkaa. 12707: Jämsänkosken paperitehdas sijaitsee Jämsän- Vesioikeuden päätöksen jälkeen on käynyt 12708: koskella Jämsänjoen varressa noin 15 kilomet- selväksi, että hankkeen kokonaiskustannusar- 12709: rin päässä Tiirinselälle laskevasta Jämsänjoki- vio on ollut liian alhainen. Mm. Kaipolaan ra- 12710: suusta. Koko matkan ajan Jämsänjoki kulkee kenteilla olevan biologisen puhdistamon laa- 12711: asutuksen, mm. Jämsän kaupungin keskustan jennustarpeista sekä Jämsänkoskelle rakennet- 12712: läpi. tavasta varoaltaasia johtuen kokonaiskustan- 12713: Kaipolaan rakennetaan parhaillaan paperi- nusarvio on tällä hetkellä 40 miljoonaa mark- 12714: tehtaan laajennusta ja siihen liittyen uutta bio- kaa. On selvää, että tähän summaan verrat- 12715: logista puhdistamoa Olkkolanlahdenrantaan. tuna valtion osuudeksi esitetty 3,6 miljoonaa 12716: Yhtyneet paperitehtaat Oy:n, vesiviranomais- markkaa on aivan liian alhainen summa. On 12717: ten, alueen kuntien ja valtiovallan kesken on jo välttämätöntä, että valtio osallistuu olennai- 12718: ennen vesioikeuden päätöstä keskusteltu ns. sesti suuremmalla summalla. Tämän vuoksi 12719: siirtoviemärin rakentamisesta J ämsänkosken valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon 12720: tehtaalta suoraan Kaipolaan rakennettavalle tulisikin hankkeen toteutumiseksi saada käyt- 12721: uudelle biologiselle puhdistamolle. Näin rat- tösuunnitelmassa olevan 3,6 miljoonan sijas- 12722: kaistuna jätevesiongelma matalasta ja heikosti ta 10 miljoonan markan määräraha valtion 12723: virtaavasta Jämsänjoesta poistuisi kokonaan ja osuutena kyseisen vesihuoltotyön rakennuskus- 12724: biologinen puhdistamo takaisi korkean puhdis- tannuksiin. 12725: tusasteen molemmista tehtaista tuleville jäteve- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 12726: sille. taen, 12727: Vuoden 1987 valtion tulo- ja menoarviossa 12728: on momentin 35.25.77.09 kohdalla lausuttu pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12729: rusteluissa, että Jämsänkosken-Kaipolan siir- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12730: toviemärin rakentamisella päästään tehtaiden 35.25. 77 lisäyksenä JO 000 000 markkaa 12731: jätevesien keskitettyyn käsittelyyn ja saadaan Keski-Suomen vesi- ja ympäristöpiirille 12732: jätevesille tarkoituksenmukaisempi purkupaik- vesihuoltotyöhön, joka koskee siirtovie- 12733: ka vesiensuojelun kannalta. Valtion osallistu- märin rakentamista Yhtyneet Paperiteh- 12734: misella hankkeeseen voidaan nopeuttaa Jäm- taat Oy:n Jämsänkosken tehtaalta Kai- 12735: sänjoen suojelun kannalta erittäin merkittävän polan puhdistamolle. 12736: suunnitelman toteutumista. Valtion rahoitus- 12737: 12738: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 12739: 12740: Iiris Hacklin Pekka Leppänen Toimi Kankaanniemi 12741: Matti Lahtinen Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila 12742: Pirkko Ikonen Tina Mäkelä 12743: 1988 vp. 1267 12744: 12745: Raha-asia-aloite n:o 1180 12746: 12747: 12748: 12749: 12750: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun poliisilaitokselle 12751: siviiliajoneuvojen hankkimiseen 12752: 12753: 12754: Eduskunnalle 12755: 12756: Turun poliisilaitoksen rikospoliisilinjalla on mahdollista, mikä osaltaan vaikeuttaa rikostut- 12757: siviilimallisten ajoneuvojen puute. Tilannetta kintaa. Siksi siviilimallisten ajoneuvojen saami- 12758: on yritetty parantaa järjestämällä laitoksen eri nen Turun poliisilaitokselle on hyvin tärkeää. 12759: poliisiosastojen käytössä olevien autojen yhteis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12760: käyttöä. Tässä ei ole kuitenkaan riittävästi on- nioittaen, 12761: nistuttu. 12762: Työssään rikospoliisi kulkee siviiliasussa voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12763: dakseen paremmin onnistua vaativassa työs- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12764: sään. Liikkuminen huomiota herättämättä edel- 26. 75.71 lisäyksenä 200 000 markkaa 12765: lyttäisi myös siviilimallisia ajoneuvoja. Ilman Turun poliisilaitokselle siviilimallisten 12766: niitä liikkuminen huomiota herättämättä ei ole ajoneuvojen hankkimiseksi. 12767: 12768: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 12769: 12770: Sauli Hautala Taisto Tähkämaa Anna-Liisa Jokinen 12771: Eeva-Liisa Moilanen Liisa Hilpelä Sauli Niinistö 12772: Esko Almgren Toimi Kankaanniemi Jorma Fred 12773: 1268 1988 vp. 12774: 12775: Raha-asia-aloite n:o 1181 12776: 12777: 12778: 12779: 12780: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Perniön nimismiespiiril- 12781: le veneen hankkimiseen 12782: 12783: 12784: Eduskunnalle 12785: 12786: Perniön nimismiespiiri sijaitsee osaksi saaris- otetaan Perniön nimismiespiirille veneen hank- 12787: ton alueella. Siellä poliisi suorittaa myös omaa kiminen. 12788: valvontatehtäväänsä. Vaativasta tehtävästä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12789: suoriutuminen edes kohtuullisella tavalla edel- nioittaen, 12790: lyttäisi, että poliisilla olisi käytössään vene. Sitä 12791: poliisilla ei kuitenkaan ole. Yhteiskunta ei voi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12792: asettaa poliisille ainoastaan velvollisuuksia, 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12793: vaan sen on myös huolehdittava tarpeellisesta 26. 75.71 lisäyksenä 200 000 markkaa 12794: kalustosta, jonka avulla niiden täyttäminen on Perniön nimismiespiirille veneen hank- 12795: mahdollista. Tilanteen korjaaminen edellyttää, kimiseksi. 12796: että jo ensi vuoden valtion tulo- ja menoarvioon 12797: 12798: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 12799: 12800: Sauli Hautala Taisto Tähkämaa Jukka Roos 12801: Eeva-Liisa Moilanen Heli Astala Virpa Puisto 12802: Anna-Liisa Jokinen Liisa Hilpelä Sauli Niinistö 12803: Jorma Fred 12804: 1988 vp. 1269 12805: 12806: Raha-asia-aloite n:o 1182 12807: 12808: 12809: 12810: 12811: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta läänin kehittämisrahana 12812: Turun ja Porin läänille 12813: 12814: 12815: Eduskunnalle 12816: 12817: Läänin kehittämissuunnitelman toimenpitei- määrällä. Esimerkiksi Turun ja Porin läänissä 12818: den toteuttaminen edellyttää kehittämisrahan kuntia on 94 ja Pohjois-Karjalan läänissä puo- 12819: tuntuvaa korottamista. Tarpeista yhtenä osoi- lestaan 19. Kymen läänissä yrityksiä on 8 390 ja 12820: tuksena on v. 1987 saatu runsas avustushake- Turun ja Porin läänissä 22 374. 12821: musten määrä. Määrärahan käyttöperusteita Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12822: tulisi laajentaa, jotta sillä voitaisiin käynnistää nioittaen, 12823: myös muita kuin suoranaisesti elinkeinoelämän 12824: kehittämistä koskevia toimenpiteitä. Läänin ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12825: hittämisraha tulisi suhteuttaa lääneittäin objek- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12826: tiivisesti mitattavien yksiköiden perusteella, ku- 26.98.43 lisäyksenä JO 000 000 markkaa 12827: ten asukasluvulla, kuntien ja kuntainliittojen Turun ja Porin läänille kehittämisra- 12828: määrällä, yritysten määrällä tai talousalueiden hana. 12829: 12830: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 12831: 12832: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 12833: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 12834: 1270 1988 vp. 12835: 12836: Raha-asia-aloite n:o 1183 12837: 12838: 12839: 12840: 12841: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon 12842: suunnitteluun Uuteenkaupunkiin 12843: 12844: 12845: Eduskunnalle 12846: 12847: Valtion virastotalohanke Uuteenkaupunkiin sijaitsevat valtion virastot yhteiseen asiointi- 12848: on ollut vireillä noin 30 vuotta. Kaupunki on paikkaan. Hankkeen kustannusarvio on n. 20 12849: osoittanut virastotalon paikaksi vanhan sairaa- milj. markkaa. 12850: lan tontin Sorvakonmäellä. Kaupunki suunnit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12851: telee oman virastotalonsa rakentamista samalle nioittaen, 12852: alueelle 1990-luvun alkupuolella. 12853: Rakennushallituksessa on tehty päätös tontin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12854: ostamisesta ja talon suunnittelu on käynnisty- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12855: nyt. Aikataulun mukaan virastotalon pitäisi ol- 28. 64. 76 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 12856: la valmiina vuonna 1991. Virastotalon valmis- valtion virastotalon suunnitteluun Uu- 12857: tumisen myötä saatettaisiin nykyisin hajallaan teenkaupunkiin. 12858: 12859: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 12860: 12861: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 12862: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 12863: 1988 vp. 1271 12864: 12865: Raha-asia-aloite n:o 1184 12866: 12867: 12868: 12869: 12870: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virastotalon 12871: rakentamiseksi Taivassaloon 12872: 12873: 12874: Eduskunnalle 12875: 12876: Valtion virastojen kuten poliisin ja verotoi- ettti Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12877: miston sijoittaminen Taivassalossa uusiin tiloi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12878: hin on välttämätön ja nopeasti suoritettava toi- 28. 64. 76 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 12879: menpide. Toimistot ovat ahtaat, epäkäytännöl- virastotalon rakentamisen suunnittelun 12880: liset sekä heikkokuntoiset. Näistä syistä uudis- aloittamiseksi Taivassaloon. 12881: rakentaminen ei pitkää viivyttelyä siedä. 12882: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12883: nioittaen, 12884: 12885: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 12886: 12887: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi Jorma Fred 12888: 1272 1988 vp. 12889: 12890: Raha-asia-aloite n:o 1185 12891: 12892: 12893: 12894: 12895: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta autoveron budjettipe- 12896: rusteiseen palauttamiseen vammaisten lasten perheiden auton 12897: hankinnan helpottamiseksi 12898: 12899: Eduskunnalle 12900: Perheet, joilla on vammaisia lapsia, kokevat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12901: vaikeuksia tällaisten lastensa kuljettamisessa. nioittaen, 12902: Tilanne helpottuu huomattavasti, jos perhe ky- 12903: kenee hankkimaan oman auton. Se ei ole talou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12904: dellisista syistä kuitenkaan usein mahdollista. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12905: Suomessahan auto on maailman kalleimpia. 28.99.61 lisäyksenä 1000000 markkaa 12906: Auton hankkiminen helpottuisi, mikäli autove- autoveron budjettiperusteiseen palautta- 12907: ro poistettaisiin, silloin kun sen ostaa perhe, miseen vammaisen lapsen perheelle. 12908: jossa on vammainen lapsi. 12909: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 12910: 12911: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 12912: 1988 vp. 1273 12913: 12914: Raha-asia-aloite n:o 1186 12915: 12916: 12917: 12918: 12919: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulujen tutkija- 12920: ja opiskelijavaihdon edistämiseen 12921: 12922: 12923: Eduskunnalle 12924: 12925: Korkeakoulujen kansainvälisten toimintojen esim. englannin kielellä mielekkäitä koulutus- 12926: kehittäminen on ollut päämääränä jo vuosia kokonaisuuksia ulkomaalaisille opiskelijoille. 12927: (esim. valtioneuvoston 12.9.1985 antama tiede- Tällainen toiminta ja sen suunnittelu edellyttäisi 12928: ja teknologiapoliittinen selonteko sekä 19.2. huomattavasti enemmän määrärahoja kuin 12929: 1987 hyväksytty korkeakoululaitoksen kehittä- budjettiesitys lupaa. 12930: missuunnitelma). Tästä huolimatta korkeakou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12931: lujen kansainvälisen toiminnan kehittämiseksi nioittaen, 12932: ei ole esitetty riittäviä voimavaroja. 12933: Erityisen tärkeää olisi saada määrärahoja ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12934: konkreettiseen kansainvälisyyden edellytyksiä 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12935: luovaan toimintaan. Tällaisena pidämme mm. 29.10.21 lisiiyksenii 500000 markkaa 12936: toimia ulkomailla opiskelun edistämiseksi sekä muiden kuin teknisten alojen tutkija- 12937: sitä, että omassa maassamme pyrkisimme hel- tuonnin ja opiskelijaviennin edistiimi- 12938: pottamaan "tutkijatuontia" ja järjestämään seksi. 12939: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 12940: 12941: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi Jorma Fred 12942: 1274 1988 vp. 12943: 12944: Raha-asia-aloite n:o 1187 12945: 12946: 12947: 12948: 12949: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun korkeakouluissa 12950: materiaalitekniikan tutkimukseen 12951: 12952: 12953: Eduskunnalle 12954: 12955: Turun korkeakouluissa toteutetaan parhail- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12956: laan tutkimusprojektia materiaalitekniikan 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12957: alalla. Tutkimus on hyvin riippuvaista kehitty- 29.10.21 lisäyksenä 1500000 markkaa 12958: neestä tutkimuslaitteistosta. Vuonna 1989 on Turun korkeakoulujen materiaaliteknii- 12959: ajankohtaista mm. pyyhkäisyelektronimikro- kan tutkimukseen. 12960: skoopin ja automaattisorptometrin hankinta. 12961: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12962: nioittaen, 12963: 12964: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 12965: 12966: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi Jorma Fred 12967: 1988 vp. 1275 12968: 12969: Raha-asia-aloite n:o 1188 12970: 12971: 12972: 12973: 12974: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun yliopiston kasar- 12975: mialueen 2. rakennusvaiheen toteuttamiseen 12976: 12977: 12978: Eduskunnalle 12979: 12980: Turun yliopiston kasarmialueen 2. rakennus- Hallitus esittää kohteelle rahoitusta 2 milj. 12981: vaihe on mittava hanke. Sen kokonaiskustan- mk. Tällä rahoitusvauhdilla hankkeen toteutta- 12982: nusarvio on 86 milj. mk. Rakennukseen tulee ti- minen kestää aivan liian kauan. Toteutus on 12983: lat kemialle, biokemialle ja lääketieteen kemian saatava ripeämmin vauhtiin. 12984: alkuopetukselle. Opetusministeriö on vahvista- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12985: nut hankkeen perustamis- ja esisuunnitelman. nioittaen, 12986: Hankkeen toteuttamista kiirehtii matemaattis- 12987: luonnontieteellisen tiedekunnan laboratoriora- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12988: kennuksen erittäin heikon teknisen kunnon 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12989: edellyttämä peruskorjaus, jota ei voida aloittaa, 29.10.74 lisäyksenä 8000000 markkaa 12990: ennen kuin kemian oppiaine on siirtynyt nykyi- Turun yliopiston ns. kasarmialueen 2. 12991: sistä tiloistaan uuteen rakennukseen. rakennusvaiheen toteuttamiseen. 12992: 12993: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 12994: 12995: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi Jorma Fred 12996: 1276 1988 vp. 12997: 12998: Raha-asia-aloite n:o 1189 12999: 13000: 13001: 13002: 13003: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun yliopiston kasvi- 13004: tieteellisen puutarhan kehittämiseen 13005: 13006: 13007: Eduskunnalle 13008: 13009: Turun kaupunki on vuokrannut yliopistolle Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13010: korvauksetta lisäalueen kasvitieteellisen puutar- nioittaen, 13011: han käyttöön. Alueelle on laadittu alustava 13012: maankäyttösuunnitelma. Tänä vuonna alueella ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13013: tehdään maasto- ja tietöitä. Vuonna 1989 puu- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13014: tarhalle on tarkoitus rakentaa tutkijoiden 29.10.74 lisliyksenä 1000000 markkaa 13015: kasvihuone- ym. tilat sekä informaatioraken- Turun yliopiston kasvitieteellisen puu- 13016: nus. tarhan kehittlimiseen. 13017: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 13018: 13019: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi Jorma Fred 13020: 1988 vp. 1277 13021: 13022: Raha-asia-aloite n:o 1190 13023: 13024: 13025: 13026: 13027: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Åbo Akademin kemial- 13028: lis-teknisen tiedekunnan lisärakennuksen suunnitteluun 13029: 13030: 13031: Eduskunnalle 13032: 13033: Åbo Akademin kemiallis-teknisen tiedekun- kunto- ja käyttökelpoisuusselvityksiä jo esi- 13034: nan laitoksista viisi toimii väliaikaisissa tiloissa suunnittelun yhteydessä. Hankkeen kustannus- 13035: matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan arvio on noin 29 milj. mk. 13036: käytössä olevissa rakennuksissa. Sijoittumis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13037: vaihtoehtojen perusteella lisärakentaminen jou- nioittaen, 13038: dutaan toteuttamaan vanhassa kaupunkiraken- 13039: teessa, jolloin luonnossuunnittelu tontinkäyttö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13040: ja rakennustapaselvityksineen tulee aloittaa jo 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13041: esisuunnitelmaa laadittaessa. Myös hankkeen 29.10.74 lisäyksenä 500000 markkaa 13042: toteuttaminen yhdistettynä uudisrakennus- ja Åbo Akademin kemiallis-teknisen tiede- 13043: peruskorjaushankkeena edellyttää teknisiä kunnan lisärakennuksen suunnitteluun. 13044: 13045: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 13046: 13047: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi Jorma Fred 13048: 1278 1988 vp. 13049: 13050: Raha-asia-aloite n:o 1191 13051: 13052: 13053: 13054: 13055: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman normaalikou- 13056: lun rakentamiseen 13057: 13058: 13059: Eduskunnalle 13060: Rauman normaalikoulun rakentaminen on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13061: tarkoitus aloittaa syksyllä 1989, jolloin Rau- nioittaen, 13062: manmeren yläaste ja lukio muuttavat uuteen 13063: Pyynpään koulukeskukseen ja normaalikoulu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13064: voi sijoittua Raumanmeren koulun vapautuviin 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13065: tiloihin rakennusvaiheen ajaksi. Kustannusar- 29.11. 74 lisäyksenä 3 000 000 markkaa 13066: vio on 29,05 Mmk, joista Rauman kaupungin Rauman normaalikoulun rakentami- 13067: osuus on 10,5 Mmk ja Turun yliopiston osuus seen. 13068: 18,55 Mmk. Lisäksi hanke sisältää vanhimman 13069: osan peruskorjauksen laitoksen käyttöön. Kus- 13070: tannusarvio on 4,15 Mmk. 13071: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 13072: 13073: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi Jorma Fred 13074: 1988 vp. 1279 13075: 13076: Raha-asia-aloite n:o 1192 13077: 13078: 13079: 13080: 13081: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulujen tutkin- 13082: tojen ja opetuksen kehittämiseen 13083: 13084: 13085: Eduskunnalle 13086: 13087: Korkeakoulujemme koulutustehtävän hoita- sen laadullinen kehittäminen edellyttää tällai- 13088: mista on arvosteltu pitkään ja kitkerästikin. seen kehittämiseen tehtäävää tutkimus-, 13089: Koulutuksen kehittämiseksi on esitetty tavoit- koulutus- ja kokeilutoimintaa. Tällaista toimin- 13090: teita lähtien opetus-oppimisprosessin ongelmien taa olisi kyettävä järjestämään laitostasolla. Tä- 13091: räikeimmistä ilmenemismuodoista. On ollut mä ei kuitenkaan ole tähän mennessä ollut tässä 13092: helppoa osoittaa sormella keskeyttämislukuja maassa käytännössä mahdollista. 13093: sekä suhteellisen pitkiä perustutkinnon suori- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13094: tusaikoja. Sormella on helppo osoittaa tilastoja nioittaen, 13095: ja muotoilla niiden kaunistamiseen tehtääviä ta- 13096: voitteita. Opetus-oppimisprosessin ongelmia ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13097: tällä tavalla kuitenkaan poisteta, ja siten koulu- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13098: tuksen laadullinen kehittäminen jää saavutta- 29.37.21 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 13099: maHornaksi päämääräksi. korkeakoulujen tutkintojen ja opetuk- 13100: Korkeakouluopetuksen, opiskelun ja oppimi- sen kehittämis- ja kokeilutoimintaan. 13101: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 13102: 13103: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 13104: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 13105: 1280 1988 vp. 13106: 13107: Raha-asia-aloite n:o 1193 13108: 13109: 13110: 13111: 13112: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulujen tutki- 13113: jankoulutuksen kehittämiseen 13114: 13115: 13116: Eduskunnalle 13117: 13118: Korkeakoulujen toiminnan kehittämistä on asianomaiseen tarkoitukseen, sillä jatkokoulu- 13119: pidetty tärkeänä niin talouselämälle kuin koko tusta koskeva tutkimustieto on erittäin puut- 13120: yhteiskunnalliselle rakennemuutoksellekin. teellista. 13121: Korkeakoululaitoksen kehittämissuunnitelma Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13122: vuosille 1987-1992 mainitsee erääksi keskei- nioittaen, 13123: seksi kehittämistavoitteeksi juuri tutkijankou- 13124: lutuksen eli tieteellisten jatko-opintojen kehittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13125: misen. Tämä onkin ajankohtainen ja tärkeä on- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13126: gelmakokonaisuus. 29.37.21 lisäyksenä 500 000 markkaa 13127: Budjettiesitys ei kuitenkaan esitä riittävästi korkeakoulujen tutkijankoulutuksen ke- 13128: varoja jatko-opintojen kehittämiseen. Erityisen hittämiseen. 13129: suuri tarve olisi tutkimusrahoituksen saamiseen 13130: 13131: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 13132: 13133: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 13134: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 13135: 1988 vp. 1281 13136: 13137: Raha-asia-aloite n:o 1194 13138: 13139: 13140: 13141: 13142: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakouluopiskelijoi- 13143: den opintorahan perusosan korottamiseen 13144: 13145: 13146: Eduskunnalle 13147: 13148: Opiskelijoiden velkaantuminen on vaikea on- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13149: gelma. Se johtuu siitä, että opintotuesta liian nioittaen, 13150: suuri osuus on opintolainaa. Opintorahan 13151: osuutta tulisi lisätä. Sitä eduskunta on lausu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13152: massaan edellyttänytkin. Samoin hallitus on lu- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13153: vannut ohjelmassaan lisätä opintorahan osuut- 29.39.55 lisäyksenä 30 000 000 markkaa 13154: ta koko opintotuesta. Lupausten mukaisesti korkeakouluopiskelijoiden opintorahan 13155: opintoraha muodostaisi vuoteen 1990 mennessä korottamiseen. 13156: puolet opintotuen määrästä. Tätä lupausta tu- 13157: lee jo ensi vuoden tulo- ja menoarviossa kuroa 13158: esitettyä enemmän kiinni. 13159: 13160: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 13161: 13162: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 13163: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 13164: 13165: 13166: 13167: 13168: 81 280129N 13169: 1282 1988 vp. 13170: 13171: Raha-asia-aloite n:o 1195 13172: 13173: 13174: 13175: 13176: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkimukseen romaani- 13177: lasten selviytymisestä peruskoulussa ja suunnitelmien tekemi- 13178: seen tilanteen parantamiseksi 13179: 13180: Eduskunnalle 13181: 13182: Maamme suurin etninen ryhmä on romaani- Ongelmia ratkaistaan kohtuuttoman usein 13183: väestö, jonka suuruus on n. 6 000 henkeä. siirtämällä romaanilapset erikoisluokille. Usein 13184: Romaaniväestön erikoisluonnetta ei ole tar- paikkakunnan koululaitoksessa ei ole ketään 13185: peeksi huomioitu koululaitoksessa, mistä on ol- virkailijaa tai opettajaa, joka olisi paneutunut 13186: lut seurauksena se, että suurella osalla romaani- romaanilasten koulunkäynnin erikoiskysymyk- 13187: lapsista on kohtuuttoman vakavia vaikeuksia siin. 13188: selviytyä jopa peruskoulusta edes tyydyttä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13189: västi. nioittaen, 13190: Opettajanvalmistuslaitoksissa ei ole tarpeek- 13191: si kiinnitetty huomiota romaaniväestön histo- ettti Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13192: riaan, kulttuuriin ja tapoihin. Täten tulevilla 1989 tulo- ja menoarvioon 300 000 13193: opettajilla ei ole riittävästi tietoa tästä erikois- markkaa tutkimukseen romaanilasten 13194: ryhmästä. Romaanilapset saattavat tulla tar- selviytymisestti peruskoulussa ja suunni- 13195: peettomasti leimatuiksi ja täten heidän koulu- telmien tekemiseen tilanteen parantami- 13196: menestyksensä kärsii. seksi. 13197: 13198: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1988 13199: 13200: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 13201: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 13202: 1988 vp. 1283 13203: 13204: Raha-asia-aloite n:o 1196 13205: 13206: 13207: 13208: 13209: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta yhdyshenkilöiden palk- 13210: kaamiseen romaanilasten koulunkäyntimahdollisuuksien pa- 13211: rantamiseksi 13212: 13213: Eduskunnalle 13214: 13215: Romaaniväestö on suurin etninen vähemmis- Näiden vaikeuksien keskellä tarvitaan erityis- 13216: töryhmä maassamme. Heidän lukumääränsä on henkilöitä, jotka tuntevat romaaniväestön eri- 13217: noin 6 000 henkeä. koispiirteet ja omaavat oikean, empaattisen 13218: Romaanilasten menestyminen edes tyydyttä- suhtautumisen näihin lapsiin. Koulukuraattorin 13219: västi peruskoulussa useassa yksittäistapaukses- kaltaisia yhteyshenkilöitä tarvitaan ainakin 13220: sa kohtaa vakavia vaikeuksia. Usein opettaja- Helsingin, Tampereen ja Turun seudulle. 13221: kunta ei ole perehtynyt riittävästi näiden lasten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13222: opiskelun vaikeuksien erityiskysymyksiin. nioittaen, 13223: Opettajanvalmistuslaitoksissa ei opasteta tu- 13224: levia opettajia riittävästi romaaniväestön histo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13225: riaan, kulttuuriin ja tapoihin. Täten opettaja ei 1989 tulo- ja menoarvioon momenti//e 13226: monesti osaa oikealla tavalla suhtautua romaa- 29.46.30 500 000 markkaa kouluku- 13227: nilapsiin luokalla. raattorien palkkaamiseen romaanilasten 13228: Toisaalta muusta yhteisöstä poikkeavana ro- koulunkäyntimahdollisuuksien paranta- 13229: maanilapsi kohtaa koulumaailmassa useita ah- miseksi. 13230: distavia ja pelottavia tekijöitä. 13231: 13232: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 13233: 13234: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 13235: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 13236: 1284 1988 vp. 13237: 13238: Raha-asia-aloite n:o 1197 13239: 13240: 13241: 13242: 13243: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta koulunkäyntiavustajien 13244: palkkaamiseen 13245: 13246: 13247: Eduskunnalle 13248: 13249: Peruskoululain 51 §:n mukaan vaikeasti vam- on voinut hyväksyä vain 25 OJo kuntien lukuvuo- 13250: maisia oppilaita varten peruskoulussa voi kou- deksi 1988-89 esittämistä koulunkäyntiavusta- 13251: luhallituksen luvalla ja opetusministeriön mää- jan ottamista koskevista anomuksista. 13252: räämin perustein olla koulunkäyntiavustajia. Hallituksen esitys koulunkäyntiavustajien 13253: Opetusministeriö onkin antanut 24.4.1985 pää- palkkauskustannusten valtionosuuteen vuodek- 13254: töksen koulunkäyntiavustajien ottamisen pe- si 1989 on edelleen aivan liian vähäinen. Siihen 13255: rusteista. tulisi saada lisäystä, jotta kuntien ei tarvitsisi il- 13256: Perusteiden määrittelyn yhteydessä arvioitiin man valtionosuutta auttaa vaikeavammaisia 13257: koulunkäyntiavustajien tarpeeksi 460 päätoi- suoriutumaan oppivelvollisuudesta. 13258: mista avustajaa. Maaliskuussa 1988 opetusmi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13259: nisteriö oikeutti kouluhallituksen ylittämään nioittaen, 13260: peruskoulun valtionosuusmomentin määrära- 13261: haa käyttökustannusten osalta siten, että ylitys ettli Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13262: vastaa 50 päätoimisen avustajan palkkaamiseen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13263: tarvittavaa valtionosuutta. 29.46.30 lisiiyksenli 20000000 markkaa 13264: Mainittu lisäys on osoittautunut täysin riittä- koulunkliyntiavustajien palkkaamiseksi 13265: mättömäksi. Tätä osoittaa se, että kouluhallitus peruskouluun. 13266: 13267: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 13268: 13269: Sauli Hautala Taisto Tähkämaa Heli Astala 13270: Eeva-Liisa Moilanen Virpa Puisto Anna-Liisa Jokinen 13271: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Toimi Kankaanniemi Jorma Fred 13272: 1988 vp. 1285 13273: 13274: Raha-asia-aloite n:o 1198 13275: 13276: 13277: 13278: 13279: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulujen ja lukioi- 13280: den perustamiskustannuksiin Turun ja Porin läänissä 13281: 13282: 13283: Eduskunnalle 13284: 13285: Vuonna 1987 suoritetussa rakentamistarve- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13286: tiedustelussa Turun ja Porin läänin kunnat il- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13287: moittivat v. 1988-92 kaikkiaan 134 opetusmi- 29.46.34 /isiiyksenii 15 000000 markkaa 13288: nisteriön luvanvaraista hanketta. Näistä kunnat valtionosuutena peruskoulujen ja lu- 13289: ovat ilmoittaneet toteuttavansa valtionosuutta kioiden perustamiskustannuksiin Turun 13290: hakematta kahdeksan. Rakentamistarve edel- ja Porin liiiinissii. 13291: lyttää valtionosuuden huomattavaa lisäämistä 13292: läänissä. 13293: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13294: nioittaen, 13295: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 13296: 13297: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi Jorma Fred 13298: 1286 1988 vp. 13299: 13300: Raha-asia-aloite n:o 1199 13301: 13302: 13303: 13304: 13305: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun kristillisen opis- 13306: ton rakentamiseen 13307: 13308: 13309: Eduskunnalle 13310: 13311: Kansanopistot ovat yksityisiä oppilaitoksia, opisto anoi valtion vuoden 1989 tulo- ja me- 13312: jotka joutuvat rahoittamaan rakentamisensa noarvioon rakennusavustusta 1 milj. mk, mutta 13313: omatoimisesti. Valtiovalta tukee kuitenkin ra- sai vain 200 000 mk, mikä on aivan liian vähäi- 13314: kentamista jakamalla rakennusavustuksia. nen määrä suuriin investointeihin verrattuna. 13315: Turun kristillinen opisto on rakentanut tilan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13316: sa kokonaan uudelleen. Se on tapahtunut kah- nioittaen, 13317: dessa vaiheessa: 1. vaihe v. 1973 ja 2. vaihe 13318: V. 1987. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13319: Opisto on rahoittanut rakentamisen pankki- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13320: lainoin, joiden määrä tällä hetkellä on 8, 7 milj. 29.57.52 lisäyksenä 800 000 markkaa ra- 13321: mk. Valtion rakennusavustusta opisto on saa- kennusavustuksena Turun kristilliselle 13322: nut 200000 mk v. 1973 ja 300000 mk v. 1988. opistolle. 13323: Edellä mainituista syistä Turun kristillinen 13324: 13325: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 13326: 13327: Sauli Hautala Taisto Tähkämaa Heli Astala 13328: Jukka Roos Toimi Kankaanniemi Virpa Puisto 13329: Anna-Liisa Jokinen Liisa Hilpelä Eeva Kuuskoski-Vikatmaa 13330: Sauli Niinistö Jorma Fred 13331: 1988 vp. 1287 13332: 13333: Raha-asia-aloite n:o 1200 13334: 13335: 13336: 13337: 13338: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuorlan maatalousop- 13339: pilaitoksen puistohallin rakentamiseen Piikkiössä 13340: 13341: 13342: Eduskunnalle 13343: 13344: Tuorlan maatalousoppilaitoksen puistohallin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13345: rakentaminen on kiireellistä, koska oppilaitok- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13346: sessa on muutoin mahdotonta toteuttaa puutar- 29.60.74 lisäyksenä 1000000 markkaa 13347: hatalouden uusia koulutusohjelmia kaikilla al- Tuor/an maatalousoppilaitoksen puisto- 13348: kaneilla kouluasteen linjoilla ja jatkokoulutuk- hallin rakentamiseen Piikkiössä. 13349: sena alkavalla puutarhateknikkolinjalla. Kus- 13350: tannusarvio on 2,0 Mmk. 13351: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13352: nioittaen, 13353: 13354: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 13355: 13356: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi Jorma Fred 13357: 1288 1988 vp. 13358: 13359: Raha-asia-aloite n:o 1201 13360: 13361: 13362: 13363: 13364: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta elektroniikka-alan opis- 13365: ton suunnitteluun Saloon 13366: 13367: 13368: Eduskunnalle 13369: 13370: Salo on kehittynyt voimakkaaksi elektroniik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13371: ka-alan tuotantokeskukseksi koko maankin nioittaen, 13372: mittasuhteita ajatellen. Opistotason koulutuk- 13373: sen saaneista elektroniikka-alan työntekijöistä että Eduskunta qttaisi valtion vuoden 13374: on kuitenkin Salon alueella jatkuva puute. Tä- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 13375: män johdosta tulisi Saloon voida perustaa 29.65.37 lisäyksenä JOO 000 markkaa 13376: elektroniikka-alan opisto tai järjestää opisto- elektroniikka-alan opiston suunnitte- 13377: tason koulutus jossain muussa yhteydessä. luun Saloon. 13378: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 13379: 13380: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 13381: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 13382: 1988 vp. 1289 13383: 13384: Raha-asia-aloite n:o 1202 13385: 13386: 13387: 13388: 13389: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta opintososiaalisten etu- 13390: jen takaamiseen ylimääräisin järjestelyin kaikille kansanopis- 13391: tojen opiskelijoille 13392: 13393: Eduskunnalle 13394: 13395: Eduskunta on 1.12.1987 hyväksynyt lain, voisuus ei toteudu kansanopiston opiskelijoiden 13396: jonka mukaan kansanopistojen ammatillista kesken. On välttämätöntä, että samat opintoso- 13397: peruskoulutusta antavien linjojen samoin kuin siaaliset edut taataan kaikille kansanopistojen 13398: peruskoulu- ja lukiolinjojen opiskelijat saavat opiskelijoille. 13399: samat opintososiaaliset edut kuin ammatillisten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13400: oppilaitosten opiskelijat. nioittaen, 13401: Laki jättää kansanopistojen muiden linjojen 13402: opiskelijat näiden etujen ulkopuolelle, mikä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13403: merkitsee käytännössä saman kansanopiston 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 13404: opiskelijoiden joutumista täysin eriarvoiseen 29.67.50 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 13405: asemaan. Osa opiskelijoista saa maksuttoman opintososiaalisten etujen turvaamiseksi 13406: opetuksen, asunnon ja ruoan, osa joutuu mak- ylimääräisin järjestelyin kaikille kan- 13407: samaan kaiken itse, joten valtioneuvoston peri- sanopistojen opiskelijoille. 13408: aatepäätöksen mukainen koulutuksen tasa-ar- 13409: 13410: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 13411: 13412: Sauli Hautala Esko Almgren 13413: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen 13414: Jorma Fred 13415: 1290 1988 vp. 13416: 13417: Raha-asia-aloite n:o 1203 13418: 13419: 13420: 13421: 13422: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten yksivuo- 13423: tisten taiteilija-apurahojen myöntämiseen 13424: 13425: 13426: Eduskunnalle 13427: 13428: Taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taitei- dollisuus opiskeluun tai työskentelyyn apura- 13429: lija-apurahoista annetun lain (734/69, muut. han turvin. Opintolainojen ja muiden velkojen 13430: 947 /81) mukaan jaetaan vuosittain yksivuotisia rasittamille taiteilijoille apuraha on usein ainoa 13431: taiteilija-apurahoja. Apurahojen määrä on jo tapa rahoittaa esimerkiksi ulkomailla tapahtuva 13432: vuosia pysytellyt samana. Yksivuotiset taiteili- jatko-opiskelu. Taiteilijajärjestöt katsovat, että 13433: ja-apurahat on tarkoitettu alun perin nuorille valtion tulo- ja menoarvioon tulee varata yli- 13434: taiteenharjoittajille. Taiteen keskustoimikunta määräinen määräraha, joka vastaa 40 yksivuo- 13435: on viitaten hallituksen antamaan kulttuuripo- tisen taiteilija-apurahan kustannuksia. Nämä 13436: liittiseen selontekoon ja omiin aikaisempiin esi- apurahat tulee myöntää lakimääräisten 104 yk- 13437: tyksiinsä ryhtynyt toimiin yksivuotisten taiteili- sivuotisen taiteilija-apurahan lisäksi. 13438: ja-apurahojen määrän korottamiseen 40 kappa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13439: leella. nioittaen, 13440: Viime vuosina ovat yksivuotisista apurahois- 13441: ta päässeet nauttimaan vain aniharvat alle 35- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13442: vuotiaat taiteilijat. Apurahojen määrän lisää- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13443: minen on välttämätöntä jo pelkästään taiteen 29.90.51 lisäyksenä 2000000 markkaa 13444: jälkikasvun turvaamiseksi. Nuorille ja lahjak- ylimääräisten yksivuotisten apurahojen 13445: kaille opiskelunsa päättäneille tai muutoin tai- myöntämiseen taiteilijoille. 13446: teellisessa työssä toimiville tulee varata mah- 13447: 13448: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 13449: 13450: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 13451: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 13452: 1988 vp. 1291 13453: 13454: Raha-asia-aloite n:o 1204 13455: 13456: 13457: 13458: 13459: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta lukemisharrastuksen 13460: edistämiseen 13461: 13462: 13463: Eduskunnalle 13464: 13465: Valtion vuotta 1989 koskevassa tulo- ja me- Avustus on kuitenkin jo vuosikymmenen ajan 13466: noarvioesityksessä ehdotetaan veikkauksen ja ollut täysin riittämätön yleiskuluihin, ja vajaus 13467: raha-arpajaisten voittovaroista myönnettäväksi on kasvanut vähitellen niin, että se nyt on run- 13468: 430 000 mk lukemisharrastuksen edistämiseen. saat 150 0000 mk ilman työvoiman lisäystäkin. 13469: Määrä on vain 50 000 mk suurempi kuin vuo- Toimihenkilövaihdosten jälkeen keskuksen toi- 13470: delle 1988 vahvistettu määrä. minta on vireytynyt ja monipuolistunut. Toi- 13471: Ehdotettu määräraha on täysin riittämätön mintaa suunnataan lisääntyvästi kasvaviin ikä- 13472: Kirjailijakeskus-Författarcentrum ry:n toi- luokkiin. Kirjailijakeskus-Författarcentrum 13473: minnan jatkamiseen edes nykyisessä mitassaan, ry. on alan kattavin järjestö. Se on kaksi- 13474: puhumattakaan toiminnan erittäin tarpeellises- kielinen, valtakunnallinen, kahdeksan kirjalli- 13475: ta laajentamisesta. Keskuksen kirjailijavälitystä sen liiton keskusorganisaatio, jonka jäsenistöön 13476: hoitavan kaksikielisen toimihenkilön osapäivä- ja toimialaan kuuluvat kirjailijain lisäksi ar- 13477: toimi tulisi voida muuttaa kokopäiväiseksi. Sa- vostelijat, äidinkielen opettajat, kirjastoväki, 13478: moin tulisi voida muuttaa keskuksen Pohjois- kustantajat ja kirjakauppiaat. Keskuksella on 13479: Suomen aluetoimiston ainoan työntekijän osa- asiantuntemusta ja kokemusta. Määrärahan 13480: päivätoimi kokopäiväiseksi. Momentti lukemis- tuntuva lisäys on kuitenkin ehto sen olemassa- 13481: harrastuksen edistämiseen on avattu Kirjailija- ololle ensi vuonna. 13482: keskus-Författarcentrum ry:n perustamisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13483: jälkeen, mikä tapahtui v. 1972. Valtionavus- nioittaen, 13484: tus on tuolloin kattanut järjestön toiminnan 13485: yleiskulut. Opetusministeriö on tuolloin myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13486: luvannut, että valtionavustus vastaisuudessakin 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13487: turvaisi lukemisharrastuksen edistämiseen täh- 29.90.52 lisäyksenä 150 000 markkaa lu- 13488: täävän aatteellisen toiminnan perusedellytykset. kemisharrastuksen edistämiseen. 13489: 13490: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 13491: 13492: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 13493: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 13494: 1292 1988 vp. 13495: 13496: Raha-asia-aloite n:o 1205 13497: 13498: 13499: 13500: 13501: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta taiteen alan tutkimus- ja 13502: julkaisutoimintaan 13503: 13504: 13505: Eduskunnalle 13506: 13507: Valtion vuotta 1989 koskevassa tulo- ja me- nalta. Yhtä tärkeää kuin tutkimusten tekeminen 13508: noarvioesityksessä ehdotetaan veikkauksen ja on niiden julkaiseminen. Nykyisin käytettävissä 13509: raha-arpajaisten voittovaroista myönnettäväksi oleva määräraha ei ole riittävä edes tutkimusten 13510: 550 000 markkaa taiteen alan tutkimus- ja jul- suorittamiseen puhumattakaan niiden julkaise- 13511: kaisutoimintaan. Määrä on aikaisemmin vuosia misesta. Tutkimustulosten tulisi kuitenkin olla 13512: pysytellyt markkamääräisesti ennallaan. Puhee- kaikkien tietoa tarvitsevien tahojen käytettävis- 13513: na olevalla määrärahalla katetaan taiteen kes- sä. Taiteilijajärjestöt katsovat taiteen keskus- 13514: kustoimikunnan harjoittamasta tutkimus- ja toimikunnan tavoin, että puheena olevaa mää- 13515: julkaisutoiminnasta aiheutuvat kulut. rärahaa on tuntuvasti korotettava. 13516: Ehdotettu määräraha on täysin riittämätön Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13517: taiteen keskustoimikunnan harjoittaman tutki- nioittaen, 13518: mustoiminnan laatuun ja luonteeseen nähden. 13519: Taiteen keskustoimikunta on ainoa laitos maas- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13520: samme, jossa harjoitetaan merkittävää taidepo- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13521: litiikan tutkimustyötä. Taidepoliittiset tutki- 29.90.52 lisiiyksenii 150000 markkaa 13522: musprojektit ovat ensiarvoisen tärkeitä maam- taiteen alan tutkimus- ja julkaisutoimin- 13523: me taide- ja kulttuurielämän kehittämisen kan- taan. 13524: 13525: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 13526: 13527: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 13528: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 13529: 1988 vp. 1293 13530: 13531: Raha-asia-aloite n:o 1206 13532: 13533: 13534: 13535: 13536: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta säveltaidejärjestöille 13537: 13538: 13539: 13540: Eduskunnalle 13541: 13542: Maamme säveltaidejärjestöt ovat koko toi- koko ajan pienentynyt. Samanaikaisesti suoma- 13543: mintansa ajan suorittaneet suomalaista musiik- lainen musiikkielämä on laajentunut huomatta- 13544: kielämää ja julkista hallintoa hyödyttäviä tehtä- vasti ja lisännyt säveltaidejärjestöjen tehtäviä. 13545: viä, kuten esim. tiedotusta, koulutusta, tilas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13546: tointia ja kansainvälisten suhteiden hoitamista. nioittaen, 13547: Ne eivät ole halunneet luopua näistä tehtävistä, 13548: koska silloin niistä ei mikään taho huolehtisi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13549: Tämä on kuitenkin aiheuttanut lisääntyviä ta- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13550: loudellisia paineita, koska valtion avustukset 29.90.52 lisäyksenä 300 000 markkaa 13551: ovat nousseet hyvin vähän tai pysyneet samoina va/tionavustuksena säveltaidejärjestöi/le. 13552: ja niiden merkitys suhteessa kustannuksiin on 13553: 13554: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 13555: 13556: Sauli Hautala Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 13557: 1294 1988 vp. 13558: 13559: Raha-asia-aloite n:o 1207 13560: 13561: 13562: 13563: 13564: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien musiikkioppilai- 13565: tosten ottamiseen valtionavun piiriin 13566: 13567: 13568: Eduskunnalle 13569: 13570: Musiikkiharrastus on voimakkaasti lisäänty- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13571: nyt nuorison piirissä. Se on erittäin myönteinen nioittaen, 13572: asia monettakin kannalta. Se antaa sisältöä 13573: nuoren elämään, on positiivista vapaa-ajan toi- ettti Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13574: mintaa jne. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13575: Uusia musiikkioppilaitoksia, jotka eivät ole 29.90.54 lisäyksenti 15 000 000 markkaa 13576: vielä päässet valtionavun piiriin, on runsaasti. uusien musiikkioppilaitosten ottamiseen 13577: Tällaisten laitosten toiminnan jatkuvuus on jat- valtionavun piiriin. 13578: kuvasti uhanalainen. Tästä syystä määrärahaa 13579: musiikkioppilaitoksia varten tulisi ensi vuodek- 13580: si riittävästi lisätä. 13581: 13582: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 13583: 13584: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 13585: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 13586: 1988 vp. 1295 13587: 13588: Raha-asia-aloite n:o 1208 13589: 13590: 13591: 13592: 13593: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion siementarkas- 13594: tuslaitoksen rakentamiseen Loimaalle 13595: 13596: 13597: Eduskunnalle 13598: 13599: Eduskunnan päättämissä vuosien 1987 ja nittelua. Hankkeen kustannusarvio on 33 milj. 13600: 1988 tulo- ja menoarvioissa on yhteensä 1,6 markkaa, ja aiemmin on myönnetty 1,6 milj. 13601: milj. markkaa Valtion siementarkastuslaitok- markkaa. 13602: sen uusien toimitilojen suunnitteluun Loimaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13603: kaupunkiin. Lisäksi laitoksen siirtämisestä on nioittaen, 13604: vahvistettu laki (509/85) ja lain voimaantulo- 13605: asetus (21.11.86/839/86). Viimeksi mainitussa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13606: todetaan, että siirtoasetus, jolla siirrosta lopul- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13607: lisesti päätetään, annetaan, kun budjetissa on 30.12.74/isäyksenä 10000000 markkaa 13608: rahaa rakentamista varten ja henkilöstöasiat on Valtion siementarkastuslaitoksen raken- 13609: selvitetty. Näin ollen tulisi nyt kiirehtiä suun- tamiseen Loimaalle. 13610: 13611: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 13612: 13613: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 13614: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 13615: 1296 1988 vp. 13616: 13617: Raha-asia-aloite n:o 1209 13618: 13619: 13620: 13621: 13622: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta vastaanottovaraston ra- 13623: kentamiseen valtakunnalliseen tiemuseoon Raisioon 13624: 13625: 13626: Eduskunnalle 13627: TVH on vuonna 1980 päättänyt valtakunnal- ovat vielä II ja 111 vaiheet. Koko hankkeen kus- 13628: lisen tiemuseon perustamisesta Raisioon, ja tannus on n. 16 milj. markkaa. 13629: maanvaihto valtion kanssa on suoritettu 1983. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13630: Eduskunta on myöntänyt vuosien 1983, 1985 ja nioittaen, 13631: 1986 budjeteissa hankkeeseen Raision nimeltä 13632: mainiten yhteensä 800 000 markkaa. Liikenne- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13633: ministeriö on vahvistanut museon 1 vaiheen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13634: suunnitelman vuonna 1985, ja tämä vaihe on 31.24. 74 lisäyksenä 600 000 markkaa 13635: toteutettu. II vaihe on vahvistettu v. 1986, ja se vastaanottovaraston rakentamiseen val- 13636: sisältää noin 300 neliömetrin suuruisen vastaan- takunnallisen tiemuseon yhteyteen Rai- 13637: ottovaraston, kustannusarvio n. 600 00 mark- sioon. 13638: kaa. Tätä vaihetta ei ole toteutettu. Tulossa 13639: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 13640: 13641: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi Jorma Fred 13642: 1988 vp. 1297 13643: 13644: Raha-asia-aloite n:o 1210 13645: 13646: 13647: 13648: 13649: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 2251 Pun- 13650: tamäki-Tarvasjoki (Liedonperän tie) perusparantamiseen 13651: 13652: 13653: Eduskunnalle 13654: Hallitus pyrkii maamme päätieverkoston Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13655: kunnon parantamiseen. Se on kannatettava ta- nioittaen, 13656: voite. Tämä ei kuitenkaan saa merkitä sitä, että 13657: pienemmät tiet jäisivät kunnostusta vaille. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13658: Varsinais-Suomen Auranmaalla on runsaasti 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13659: heikkokuntoisia pikkuteitä ja maanteitä, joiden 31.24. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 13660: perusparannukseen tulisi nopeasti saada määrä- maantien n:o 2251 Puntamäki-Tarvas- 13661: rahoja. Tällaiset tiet ovat alueiden asukkaiden joki (Liedonperän tie) perusparantami- 13662: kannalta valtaväyliä tärkeämpiä. seen. 13663: 13664: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 13665: 13666: Sauli Hautala Jorma Fred 13667: 13668: 13669: 13670: 13671: 82 280129N 13672: 1298 1988 vp. 13673: 13674: Raha-asia-aloite n:o 1211 13675: 13676: 13677: 13678: 13679: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kyrön-Marttilan maan- 13680: tien parantamiseen Karinaisissa 13681: 13682: 13683: Eduskunnalle 13684: 13685: Hallitus pyrkii maamme päätieverkoston Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13686: kunnon parantamiseen. Se on kannatettava ta- nioittaen, 13687: voite. Tämä ei kuitenkaan saa merkitä sitä, että 13688: pienemmät tiet jäisivät kunnostusta vaille. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13689: Varsinais-Suomen Auranmaalla on runsaasti 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13690: heikkokuntoisia pikkuteitä ja maanteitä, joiden 31.24. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 13691: perusparannukseen tulisi nopeasti saada määrä- Kyrön-Marttilan maantien parantami- 13692: rahoja. Tällaiset tiet ovat alueiden asukkaiden seen Karinaisissa. 13693: kannalta valtaväyliä tärkeämpiä. 13694: 13695: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 13696: 13697: Sauli Hautala Jorma Fred 13698: 1988 vp. 1299 13699: 13700: Raha-asia-aloite n:o 1212 13701: 13702: 13703: 13704: 13705: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Yläneen-Mynämäen 13706: maantien parantamiseen 13707: 13708: 13709: Eduskunnalle 13710: 13711: Hallitus pyrkii maamme päätieverkoston Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13712: kunnon parantamiseen. Se on kannatettava ta- nioittaen, 13713: voite. Tämä ei kuitenkaan saa merkitä sitä, että 13714: pienemmät tiet jäisivät kunnostusta vaille. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13715: Varsinais-Suomen Auranmaalla on runsaasti 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13716: heikkokuntoisia pikkuteitä ja maanteitä, joiden 31.24.77 lisäyksenä 1000000 markkaa 13717: perusparannukseen tulisi nopeasti saada määrä- Yläneen-Mynämäen maantien paran- 13718: rahoja. Tällaiset tiet ovat alueiden asukkaiden tamiseen. 13719: kannalta valtaväyliä tärkeämpiä. 13720: 13721: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 13722: 13723: Sauli Hautala Jorma Fred 13724: 1300 1988 vp. 13725: 13726: Raha-asia-aloite n:o 1213 13727: 13728: 13729: 13730: 13731: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun luotsipiirin yh- 13732: teysaluskaluston uusimiseen 13733: 13734: 13735: Eduskunnalle 13736: 13737: Turun luotsipiiri hoitaa valtion yhteysaluslii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13738: kennettä Lounais-Suomen saaristossa kymme- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13739: nellä eri reitillä. Yli-ikäisen kaluston korvaami- 32.10.71/isäyksenä 15 000000 markkaa 13740: seksi tulisi yhteysalusten uusimista ja peruskor- Turun luotsipiirin yhteysaluskaluston 13741: jausta jatkaa. uusimiseen. 13742: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13743: nioittaen, 13744: 13745: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 13746: 13747: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi Jorma Fred 13748: 1988 vp. 1301 13749: 13750: Raha-asia-aloite n:o 1214 13751: 13752: 13753: 13754: 13755: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin väy- 13756: län syventämiseen 13757: 13758: 13759: Eduskunnalle 13760: 13761: Kemiran Uudenkaupungin lannoitetehtaiden että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 13762: vienti ulkomaille on jatkuvasti kasvanut. Vienti den 1989 tulo- ja menoarvioon momen- 13763: tapahtuu meritse Uudenkaupungin satamasta. tille 32. 10. 77 lisäyksenä 5 000 000 mark- 13764: Liikenteen kehittyessä on tullut tarpeelliseksi kaa Uudenkaupungin vliylän (lsokari- 13765: syventää nykyistä 10 metrin väylää 12 metriin. Kemira) syventlimiseen. 13766: Hankkeen kustannukset ovat n. 33,5 mmk. 13767: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13768: nioittaen, 13769: 13770: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 13771: 13772: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi Jorma Fred 13773: 1302 1988 vp. 13774: 13775: Raha-asia-aloite n:o 1215 13776: 13777: 13778: 13779: 13780: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnalliselle inno- 13781: vaatioinstituutille Kaarinassa 13782: 13783: 13784: Eduskunnalle 13785: 13786: Kaarinaan perustettu valtakunnallinen inno- saada valtiovalta mukaan joko suoraan 13787: vaatioinstituutti muodostaa yrittäjiä, tuoteke- kauppa- ja teollisuusministeriön, Sitran tai lää- 13788: hittäjiä, yritysten tutkijoita ja suunnittelijoita nin kehittämisrahan kautta. 13789: ym. palvelevan laitoksen, joka täyttää alan neu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13790: vontapalvelujen ja koulutuksen tarjonnassa vie- nioittaen, 13791: lä olevia aukkoja. Instituutti toimii tulkkina 13792: keksijöiden ja yritystoiminnan välillä kehittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13793: mällä tarjolla olevista keksinnöistä käyttökel- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 13794: poisia innovaatioita. Instituuttia ylläpitää Suo- 32.46.44 lisäyksenä 1000000 markkaa 13795: men Innovaatiokeskus Oy, ja rahoitustarve on valtakunnalliselle innovaatioinstituutil/e 13796: n. 1 milj. markkaa vuodessa. Kaarinassa. 13797: Innovaatioinstituutin kehittämiseen tulisi 13798: 13799: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 13800: 13801: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi Jorma Fred 13802: 1988 vp. 1303 13803: 13804: Raha-asia-aloite n:o 1216 13805: 13806: 13807: 13808: 13809: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta liikenneopiston suunnit- 13810: teluun Uuteenkaupunkiin 13811: 13812: 13813: Eduskunnalle 13814: 13815: Autokoulunopettajia kouluttavan liikenne- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13816: opiston perustaminen Varsinais-Suomeen on ol- nioittaen, 13817: lut vireillä muutaman vuoden ajan. Varsinais- 13818: Suomen Seutukaavaliiton taholta on esitetty että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13819: opiston paikaksi Uuttakaupunkia, jossa Saab- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 13820: Valmetin autotehdas on ollut kiinnostunut markkaa liikenneopiston suunnitteluun 13821: hankkeesta. Uuteenkaupunkiin. 13822: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 13823: 13824: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 13825: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 13826: 1304 1988 vp. 13827: 13828: Raha-asia-aloite n:o 1217 13829: 13830: 13831: 13832: 13833: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta pienten lasten kotihoi- 13834: toon 13835: 13836: 13837: Eduskunnalle 13838: 13839: Pienten lasten hoitoa koskevan lainsäädän- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13840: nön mukaan perheille turvataan oikeus saada nioittaen, 13841: viimeistään 1.1.1990 alle 3-vuotiaalle lapselleen 13842: päivähoitopaikka tai kotihoidon tukea valin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13843: tansa mukaan. Tämän jälkeen lasten päivähoi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 13844: don määrällinen kehittäminen suunnataan 33.15.30 lisäyksenä 100000000 mark- 13845: 3-6-vuotiaiden päivähoitopaikkojen lisäämi- kaa pienten lasten kotihoitoon. 13846: seen. Edellytettyihin tavoitteisiin ei ole mahdol- 13847: lisuutta päästä ilman määrärahojen merkittä- 13848: vää lisäämistä. 13849: 13850: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 13851: 13852: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi Jorma Fred 13853: 1988 vp. 1305 13854: 13855: Raha-asia-aloite n:o 1218 13856: 13857: 13858: 13859: 13860: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta äitiysavustuksen budjet- 13861: tiperusteiseen myöntämiseen adoptiovanhemmille 13862: 13863: 13864: Eduskunnalle 13865: 13866: Vallitsevan käytännön mukaan useasti adop- edellyttänyt asiaan korjausta. Valtion ensi vuo- 13867: tiolapset siirretään synnytyslaitokselta suoraan den tulo- ja menoarvioon tulisi varata määrä- 13868: vastaanottavaan perheeseen. Se on myös luo- raha tätä tarkoitusta varten. 13869: vuttavan äidin kannalta hyvä ratkaisu. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13870: Adoptiolapsen vastaanottavat vanhemmat te- nioittaen, 13871: kevät yhteiskunnallisesti arvokasta työtä. Hei- 13872: dän oikeutensa biologisiin vanhempiin verrattu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13873: na on kuitenkin heikompi. Heillä ei nykyisen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13874: käytännön mukaan ole mahdollisuutta saada 33.15.51 lisäyksenä 1000000 markkaa 13875: äitiysavustusta. Tätä on pidettävä selvänä epä- äitiysavustuksen budjettiperusteiseen 13876: kohtana. Eduskuntakin on ponnen muodossa myöntämiseen adoptiovanhemmille. 13877: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 13878: 13879: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 13880: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 13881: 1306 1988 vp. 13882: 13883: Raha-asia-aloite n:o 1219 13884: 13885: 13886: 13887: 13888: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta lastenhoidosta korote- 13889: tun kansaneläkkeen maksamiseksi ylimääräisenä 13890: 13891: 13892: Eduskunnalle 13893: 13894: On perheitä, jotka ovat katsoneet lasten kan- keikään tullessa tällaisen äidin toimeentulon 13895: nalta parhaimmaksi järjestää perheen huolto- turvana on yksinomaan kansaneläke. Yhteis- 13896: ja lastenhoitoasiat siten, että toinen aviopuoli- kunnan kannalta hyödyllinen työ ei ole kartut- 13897: soista, useimmiten äiti, jää kotiin töihin jättäen tanut eläketuloa. Tilannetta ei voi yksilön kan- 13898: virkansa tai muut perheen ulkopuoliset työt pit- nalta pitää oikeudenmukaisena. 13899: käksikin aikaa. Joskus tällaiseen ratkaisuun voi Epäkohta voitaisiin korjata siten, että lapsen- 13900: pakottaa lasten sairauskin. sa kotona hoitavalle vanhemmalle maksettaisiin 13901: Aikaisemmin kotona suoritetusta lastenhoi- tästä työstä korotettua kansaneläkettä, jonka 13902: dosta ei maksettu minkäänlaista palkkaa. Nyt suuruus sidottaisiin hoidettavien lasten luku- 13903: siitä voi saada pientä kotihoidontukea. Kuiten- määrään ja hoitovuosiin. Tämän tulisi olla etu- 13904: kaan lastenhoito kotona ei tuota minkäänlaista oikeutettua eläketuloa, joka ei vähentäisi muita 13905: eläke-etua. Se on epäkohta, joka tulee korjata. eläketuloja. Näin siksi, että kotona vietetyt 13906: Epäkohta heijastelee kotona suoritettavan las- vuodet aina vähentävät muita eläketuloja. 13907: tenhoitotyön ja yleensä kodinhoitotyön aliar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13908: vostusta maassamme. nioittaen, 13909: On monia tapauksia, joissa perheenäidit ovat 13910: itse hoitaneet ja kasvattaneet lapsiluvultaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13911: suurenkin perheen. Tässä yhteiskunnan kannal- 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 000 13912: ta erittäin tärkeässä työssä on mennyt sitten niin markkaa lastenhoidosta korotetun kan- 13913: monta vuotta, että sen jälkeen on ollut vaikea saneläkkeen maksamiseksi ylimääräi- 13914: hakeutua perheen ulkopuoliseen työhön. Elä- senä. 13915: 13916: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 13917: 13918: Sauli Hautala Esko Almgren 13919: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen 13920: Jorma Fred 13921: 1988 vp. 1307 13922: 13923: Raha-asia-aloite n:o 1220 13924: 13925: 13926: 13927: 13928: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen rintamali- 13929: sän budjettiperusteiseksi korottamiseksi 13930: 13931: 13932: Eduskunnalle 13933: 13934: Hallitusohjelmassa mainitaan vaikeimmassa kansa osalle usein tuli erityisen pitkä sotapalve- 13935: asemassa olevien rintamaveteraanien ja sotain- lusaika. 13936: validien huomioon ottamisesta rintamaveteraa- Ylimääräistä rintamalisää tulisi korottaa 30 13937: nien sosiaaliturvan kehittämisessä. Tämän to- prosenttiin maksettavan kansaneläkkeen mää- 13938: teutuminen edellyttää erityisesti ylimääräisen rästä. 13939: rintamalisän korottamista veteraanien eläketur- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13940: van kehittämistoimena. nioittaen, 13941: Kaikkein ahtaimmalla elävien veteraanien 13942: aseman korjaaminen tulisi suorittaa nopeasti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13943: Se on hyvinvointivaltion kunniavelka. Tässä on 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13944: kysymys henkilöistä, jotka eivät saa työeläkettä 33.21.52 lisäyksenä 200000000 mark- 13945: lainkaan tai saavat sitä perin vähän siitä huoli- kaa ylimääräisen rintamalisän budjetti- 13946: matta, että he ovat suorittaneet pitkän päivä- perusteiseksi korottamiseksi. 13947: työn raskaassa työssä. Lisäksi heidän ikäluok- 13948: 13949: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 13950: 13951: Sauli Hautala Esko Almgren 13952: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen 13953: Jorma Fred 13954: 1308 1988 vp. 13955: 13956: Raha-asia-aloite n:o 1221 13957: 13958: 13959: 13960: 13961: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta Pelastakaa nuoret - 13962: auta Eevaa auttamaan ry:n avustamiseen 13963: 13964: 13965: Eduskunnalle 13966: Pelastakaa nuoret - auta Eevaa auttamaan koska tilat eivät täyttäneet vaadittavia normeja. 13967: ry. toimii erityisesti huumeongelmaisten nuor- Hoitotyö jatkuu väliaikaisissa tiloissa muualla. 13968: ten auttamiseksi vapautumaan riippuvuudes- Jotta yhdistyksen tärkeä työ huumenuorten pa- 13969: taan huumeisiin. Yhdistyksen toiminta on tä- rissa voisi vakiintua, se tarvitsisi välttämättä 13970: hän mennessä keskittynyt pääasiassa Turun ja omat pysyvät tilat. Se on mahdollista vain val- 13971: sen ympäristön nuorten pariin. tiovallan riittävän tuen avulla. 13972: Avun tarvetta on runsaasti. Turussa tuli noin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13973: vuosi sitten julki järkyttävä noin 20 nuoren ih- nioittaen, 13974: misen kuoleminen lääkkeiden väärinkäyttöön. 13975: Vapaaehtoiseen hoitoon pyrkijöitä on ollut ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13976: ilahduttavia hoitotuloksia on saatu. Hoito- ja 1989 tulo- ja menoarvioon momenti/le 13977: auttamistyön jatkuvuus tulisi turvata. 33.93.53 lisäyksenä JOO 000 markkaa 13978: Yhdistys aloitti toimintansa Paraisilla sijait- Pelastakaa nuoret - auta Eevaa autta- 13979: sevassa kiinteistössä, josta on kuitenkin jou- maan ry:n avustamiseen. 13980: duttu luopumaan viranomaisten määräyksestä, 13981: 13982: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 13983: 13984: Sauli Hautala Esko Almgren 13985: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen 13986: Jorma Fred 13987: 1988 vp. 1309 13988: 13989: Raha-asia-aloite n:o 1222 13990: 13991: 13992: 13993: 13994: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta hylkeiden kunnon tutki- 13995: miseen Itämeren alueella 13996: 13997: 13998: Eduskunnalle 13999: 14000: Kuluneena kesänä on tullut yleiseen tietoisuu- On välttämätöntä varata varoja hylkeiden 14001: teen Norjan ja Ruotsin rannikolla koettu hyl- nykytilan tutkimiseen ja suojelutoimien suun- 14002: keiden joukkokuolema. Se on ympäristöongel- nitteluun, jotta edistettäisiin hylkeiden suojelua 14003: mien uusi ilmentymä. ja voitaisiin ehkäistä niiden massatuho maam- 14004: Myös Itämeren hyljekanta on uhanalainen. me merialueilla sekä koko Itämeren alueella. 14005: Vaikka Suomen vesillä onkin vielä toistaiseksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14006: vältytty hylkeiden massakuolemilta, niin ilmei- nioittaen, 14007: sesti Itämeren hylkeiden yleiskunto on yleisesti 14008: heikentynyt. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14009: Hylkeiden esiintymistä on vesialueillamme 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 14010: kiitettävästi tutkittu, mutta hylkeiden kunnon 35.11.26 500000 markkaa hylkeiden 14011: tutkimukset puuttuvat lähes kokonaan. kunnon tutkimiseksi Itämeren alueella. 14012: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 14013: 14014: Sauli Hautala Taisto Tähkämaa Heli Astala 14015: Eeva-Liisa Moilanen Virpa Puisto Anna-Liisa Jokinen 14016: Liisa Hilpelä Toimi Kankaanniemi Jorma Fred 14017: 1310 1988 vp. 14018: 14019: Raha-asia-aloite n:o 1223 14020: 14021: 14022: 14023: 14024: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta happamoitumistutki- 14025: mukseen 14026: 14027: 14028: Eduskunnalle 14029: 14030: Ympäristömme happamoituminen on vaka- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14031: vimpia luontoamme uhkaavia ongelmia. Ulko- nioittaen, 14032: mailta saapuvat ja kotimaiset päästöt pahenta- 14033: vat tilannetta kaiken aikaa. Tarvitaan tehostet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14034: tua tutkimusta ympäristömme tämän hetken ti- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 14035: lasta. Hallitus esittää vähennystä ensi vuodeksi 35.11.27 lisäyksenä 600 000 markkaa 14036: tulo- ja menoarvioesityksessään. Nykyisissä happamoitumistutkimukseen. 14037: olosuhteissa tätä on mahdoton ymmärtää. 14038: 14039: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 14040: 14041: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 14042: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 14043: 1988 vp. 1311 14044: 14045: Raha-asia-aloite n:o 1224 14046: 14047: 14048: 14049: 14050: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta teollisuuden ja energia- 14051: huollon ilmansuojeluinvestointien korkotukeen 14052: 14053: 14054: Eduskunnalle 14055: 14056: Ympäristömme happamoituminen on vaka- rohkaistakseen teollisuutta ja energialaitoksia 14057: vimpia luontoamme uhkaavia vaaroja. Happa- niiden rakentamiseen. 14058: moituminen etenee maassamme kaikkialla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14059: Maamme teollisuuden ja energialaitosten pääs- nioittaen, 14060: töjen minimoimiseksi tulee tehostaa ilmansuo- 14061: jeluinvestointeja. Savukaasujen puhdistaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14062: vaatii kalliita laitteita. Koska on kysymys koko 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 14063: suomalaiseen yhteiskuntaan suuresti vaikutta- 35.12.42/isäyksenä 10000000 markkaa 14064: vasta asiasta, yhteiskunnan tulee myös antaa ta- ilmansuojeluinvestointien korkotukeen. 14065: loudellista tukea ilmansuojeluinvestointeihin 14066: 14067: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 14068: 14069: Sauli Hautala Toimi Kankaanniemi 14070: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 14071: 1312 1988 vp. 14072: 14073: Raha-asia-aloite n:o 1225 14074: 14075: 14076: 14077: 14078: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonsuojelualueiden 14079: hankkimiseen 14080: 14081: 14082: Eduskunnalle 14083: 14084: Maassamme on laadittu mittavia luonnon- rehdittävä. Tähän tarkoitukseen osoitettuja va- 14085: suojelualuesuunnitelmia. On vain jatkuvasti il- roja on hallituksen ensi vuoden tulo- ja menoar- 14086: mennyt ongelma, jonka vuoksi niitä ei ole voitu vioesityksessä liian vähän. 14087: toteuttaa: rahaa on ollut käytettävissä riittä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14088: mättömästi. Pulmaa ei ole ollut siinä, etteivät nioittaen, 14089: luonnonsuojelualueiksi tarkoitettujen maa- ja 14090: vesialueiden omistajat olisi halukkaita myy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14091: mään omaisuuttaan. Myyntihalukkuutta on 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 14092: runsaasti. 35.15.87/isäyksenä 20000000 markkaa 14093: Luonnonsuojelualueiden lunastamista on kii- luonnonsuojelualueiden hankkimiseen. 14094: 14095: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 14096: 14097: Sauli Hautala Esko Almgren 14098: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen 14099: Jorma Fred 14100: 1988 vp. 1313 14101: 14102: Raha-asia-aloite n:o 1226 14103: 14104: 14105: 14106: 14107: Heikkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lomatuen laajentami- 14108: seksi eräisiin Oulun läänin kuntiin 14109: 14110: 14111: Eduskunnalle 14112: 14113: Kainuussa työttömyys on ollut pahinta koko lääniin kuuluvia seuraavia kuntia: Hyrynsal- 14114: maassa jo hyvin kauan. Pysyvien työpaikkojen men, Puolangan, Ristijärven ja Suomussalmen 14115: luomisella pystytään parhaiten vähentämään kunnat sekä Kuhmon kaupunki. 14116: työttömyyttä. Maamme matkailutase on ollut jatkuvasti ja 14117: Matkailuelinkeinon kehittymiselle ovat ole- yhä enenevässä määrin vajauksellinen. Loma- 14118: massa hyvät edellytykset Kainuussa ja käyttä- tuen laajentaminen parantaisi tätäkin tilan- 14119: mättömiä mahdollisuuksia on runsaasti. Mat- netta. 14120: kailuinvestoinnit ovatkin lisääntyneet viime Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14121: vuosina nopeasti. Esimerkkeinä mainittakoon nioittaen, 14122: Paljakan ja Ukko-Hallan suuret laskettelukes- 14123: kukset ja Suomussalmen kylpylän rakentami- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14124: nen. Lapin läänissä on jo muutaman vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 14125: ajan kokeiltu matkailun lomatukijärjestelmää. 26.98.43 lisiiyksenii 1 000 000 markkaa 14126: Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon sisäl- matkailun lomatuen laajentamiseksi 14127: tyy Lapin matkailun lomatukeen 2 500 000 mk koskemaan Hyrynsa/men, Puolangan, 14128: napapiirin pohjoispuolen matkailuyrityksille. Ristijärven ja Suomussalmen kuntia 14129: Lomatuki tulisi laajentaa koskemaan Oulun sekii Kuhmon kaupunkia. 14130: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 14131: 14132: Kauko Heikkinen Sakari Valli 14133: Annikki Koistinen Arvo Kemppainen 14134: 14135: 14136: 14137: 14138: 83 280129N 14139: 1314 1988 vp. 14140: 14141: Raha-asia-aloite n:o 1227 14142: 14143: 14144: 14145: 14146: Heikkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta TVL:n Kainuun pii- 14147: rin tiestön rakentamiseen ja perusparannukseen 14148: 14149: 14150: Eduskunnalle 14151: 14152: TVL:n Kainuun piirin tienpidon rakentami- Kantatie 78 Leipivaara-Hon- 14153: sen rahoitusta on vähennetty jatkuvasti ja hyvin kavaara, Puolanka 6,0 mmk 14154: nopeasti viimeisten vuosien aikana. Vuoden Mt. 913 Palovaara-Pyyvaara, 14155: 1989 tulo- ja menoarviossa rahoituksen vähen- Suomussalmi 4,0 mmk 14156: täminen näkyy entistä jyrkempänä ja rakenta- Mt 8832 ja Pt. 19095 Puokio, 14157: miseen varatut määrärahat supistuvat nyt jo Puolanka 1,0 mmk 14158: 32,5 mmk:aan. Vihajärven paikallistie 19097 14159: Tämä tietää sitä, että Kainuun piiri joutuu Puolanka 1,0 mmk 14160: entistä voimakkaammin vähentämään työvoi- Mt. Ämmänsaari-Kytömäki, 14161: maansa ja tämä tulee edelleen pahentamaan Hyrynsalmen ja Suomussalmen 14162: maamme vaikeimman työttömyysalueen työlli- kunnissa 5,0 mmk 14163: syyttä. Teiden suunnittelu 3,0 mmk 14164: Kehityksen suunta tulee johtamaan nopeasti Yhteensä 30,0 mmk 14165: tiestön rappeutumiseen ja kaiken kehityksen 14166: lopputuloksena häämöttää jo TVL:n Kainuun 14167: piirin lakkauttaminen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14168: Seuraavien teiden rakentamis- ja peruskor- nioittaen, 14169: jaustyöt tulisi joko aloittaa ja tai niiden raken- 14170: tamista nopeuttaa jo vuoden 1989 aikana; että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14171: 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 14172: Mt. 879 Vuolijoen kunnan raja 31.24.77/isäyksenä 30000000 markkaa 14173: Latokangas 4,0 mmk TVL:n Kainuun piirille tiestön rakenta- 14174: Mt. 897 Vääkiö-Leväkoski, miseen ja perusparannustöiden tekemi- 14175: Suomussalmi 6,0 mmk seen. 14176: 14177: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 14178: 14179: Kauko Heikkinen Sakari Valli 14180: Annikki Koistinen Arvo Kemppainen 14181: 1988 vp. 1315 14182: 14183: Raha-asia-aloite n:o 1228 14184: 14185: 14186: 14187: 14188: Heikkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomussalmen lento- 14189: kentän rakentamiseen 14190: 14191: 14192: Eduskunnalle 14193: 14194: Kainuun matkailuelinkeino on kehittynyt kenttä parantaisi omalta osaltaan Suomussal- 14195: kahden viimeisen vuoden aikana ripeästi. Ylä- men, Hyrynsalmen ja Puolangan kehittymistä. 14196: Kainuuseen (Suomussalmi, Hyrynsalmi, Puo- Lentoliikenne olisi saatavissa kannattavaksi jo 14197: lanka ja Ristijärvi) on valmistunut tai on jo ra- lyhyellä aikavälillä. 14198: kenteilla 2 suurta laskettelukeskusta (Paljakka Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14199: ja Ukko-Halla). Suomussalmen kylpylä valmis- nioittaen, 14200: tuu syksyn 1988 aikana. Elektroniikka- ja huo- 14201: nekaluteollisuus on laajentunut nopeasti Suo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14202: mussalmella. Jo edellä mainitut elinkeinot tar- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 14203: vitsevat merkittävästi lentoliikennettä. Suomus- 31.92.77 lisäyksenä 5000000 markkaa 14204: salmen lentokenttä tukisi edellä mainittujen Suomussalmen lentokentän rakentami- 14205: alojen kehittymistä ja laajentumista. Lento- seen. 14206: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 14207: 14208: Kauko Heikkinen Sakari Valli 14209: Annikki Koistinen Arvo Kemppainen 14210: 1316 1988 vp. 14211: 14212: Raha-asia-aloite n:o 1229 14213: 14214: 14215: 14216: 14217: Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan osoittamisesta erikoistutki- 14218: jan toimen perustamiseen museoviraston rakennushistorian 14219: osastolle 14220: 14221: Eduskunnalle 14222: 14223: Suomen Kirkot-julkaisusarjan toimitustyö ja tutkijan toimi, jonka haltijalta vaaditaan eri- 14224: siihen kuuluva tieteellinen tutkimustyö on jat- tyistä perehtyneisyyttä kirkkojen rakennushis- 14225: kunut vuodesta 1954 museoviraston rakennus- toriaan, ikonografiaan ja esineelliseen kulttuu- 14226: historian osaston ja tutkimusosaston toimialaa rihistoriaan. 14227: koskevana erityishankkeena, joka liittyy mui- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14228: den Pohjoismaiden vastaaviin tutkimushank- nioittaen, 14229: keisiin. Sarjassa on ilmestynyt 15 nidettä. Teos- 14230: sarjan tilapäisenä palkattu tutkija-toimittaja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14231: siirtyi eläkkeelle vuonna 1988 ja sarjan julkaise- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 14232: minen loppuu, ellei museovirastolle osoiteta 29.94. 01 lisäyksenä 150 000 markkaa 14233: työvoimaa ja varoja toimituskuluihin ja paina- erikoistutkijan toimeen museoviraston 14234: tukseen. Vuonna 1989 olisi perustettava erikois- rakennushistorian osastolle. 14235: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 14236: 14237: Elsi Hetemäki-Olander Anneli Jäätteenmäki 14238: Heikki Riihijärvi Sakari Knuuttila 14239: 1988 vp. 1317 14240: 14241: Raha-asia-aloite n:o 1230 14242: 14243: 14244: 14245: 14246: Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Kir- 14247: kot -julkaisusarjan painatuskuluihin 14248: 14249: 14250: Eduskunnalle 14251: 14252: Suomen Kirkot - Finlands Kyrkor on maas- tyi vuonna 1959 opetusministeriön myöntämillä 14253: samme ainutlaatuinen rakennusmuistomerk- painatusvaroilla. Näin toimitettiin niteet 1-6. 14254: kien perustutkimuksen julkaisusarja, jonka toi- Vuosina 1972-74 museovirastossa toimitettiin 14255: mitustyö ja siihen kuuluva tieteellinen tutki- niteet 7 ja 8. Ne ilmestyivät valtion budjetissa 14256: mustyö aloitettiin museovirastossa vuonna osoitetuin määrärahoin. Vuosina 1975-78 pro- 14257: 1954. Vastaavat sarjat ilmestyvät Ruotsissa jekti oli keskeytyksissä varojen puuttuessa. Ni- 14258: vuodesta 1912, Tanskassa 1930-luvulta ja Nor- teet 9-15 on toimitettu tilapäisillä palkkava- 14259: jassa vuodesta 1960 lähtien. Sarja on yleistajui- roilla. Tutkija-toimittajan siirryttyä eläkkeelle 14260: nen, mutta tieteellisesti tarkka (ei kirkollinen) 1988 Suomen Kirkot- Finlands Kyrkor -teos- 14261: perusteos maamme kirkoista ja niiden taide- ja sarja lakkaa, ellei tutkimusta ja toimittamista 14262: kulttuurihistoriallisesta esineistöstä. Kirkot ja voida turvata. Lähes valmis nide 16 jää julkai- 14263: niiden taideaarteet ovat vanhinta museoiden ul- sematta painatuskulujen puutteessa ja osittain 14264: kopuolista kulttuuriperintöämme. Sarjassa on valmis professori Lars Pettersonin Kempeleen 14265: tähän mennessä ilmestynyt 15 nidettä, joissa on ja Temmeksen kirkkojen käsikirjoitus toimitta- 14266: esitetty yli 60 kirkkoa. matta. 14267: Jo vuonna 1912 ilmestyi Suomen Muinais- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14268: muistoyhdistyksen toimesta Finlands Kyrkor 1, nioittaen, 14269: mutta varsinainen toimittaminen alkoi vuonna 14270: 1954 humanistisen toimikunnan osoittaessa va- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14271: rat kokovuotisen tutkijan palkkaamiseen. Muut 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 14272: projektiin liittyvät toiminnat, kuten mittauspii- markkaa Suomen Kirkot -julkaisusarjan 14273: rustukset, tehtiin Muinaistieteellisessä toimi- painatuskuluihin. 14274: kunnassa virkatyönä. Ensimmäinen nide ilmes- 14275: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 14276: 14277: Elsi Hetemäki-Olander Anneli Jäätteenmäki 14278: Heikki Riihijärvi Sakari Knuuttila 14279: 1318 1988 vp. 14280: 14281: Raha-asia-aloite n:o 1231 14282: 14283: 14284: 14285: 14286: Hetemäki-Olander ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjola-Nor- 14287: den ry:n toiminnan tukemiseen 14288: 14289: 14290: Eduskunnalle 14291: 14292: Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa mioon, että Pohjola-Nordenille vuodeksi 1988 14293: ehdotetaan Pohjola-Norden ry:lle 2,9 milj. myönnetyt avustukset olivat yhteensä 3 320 000 14294: markkaa, minkä lisäksi Pohjola-Nordenin pii- markkaa, nyt ehdotettu korotus on melkein ole- 14295: reille ehdotetaan 460 000 markkaa. Ottaen huo- maton. 14296: 14297: Myönnetty vuodeksi 1988 Ehdotettu vuodeksi 1989 14298: Vars. valtionavustus 1 900 000 2900000 14299: Opettaja- ja oppilasvaihto 950 000 sisältyy yllä olevaan 14300: Piirien avustukset 470 000 460000 14301: (erikseen anottavat projekti- (Oma momentti tulo- ja 14302: anomukset) menoarviossa) 14303: 3 320000 3 360000 14304: Opettaja- ja oppilasvaihdon tarve ensi vuon- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14305: na on vähintään 1 000 000 markkaa, joka olisi nioittaen, 14306: poistettava pääavustuksesta, minkä jälkeen 14307: Pohjola-Nordenin muulle toiminnalle jäisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14308: 1 900 000 markkaa, mikä on täsmälleen sama 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 14309: summa kuin vuonna 1988. Pohjola-Nordenin 29.98.50 lisäyksenä 200000 markkaa 14310: piirien avustukset ovat tähän asti olleet Pohjo/a-Nordenin varsinaiseen toimin- 14311: 20000-100000 markan luokkaa. Tavoitteena taan ja 200 000 markkaa piirien toimin- 14312: on ollut korottaa vähitellen pienimpiä avustuk- nalle eli yhteensä 400 000 markkaa. 14313: sia niin, että ajan myötä kaikki piirit yltäisivät 14314: samalle - 100 000 markan - tasolle. 14315: 14316: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 14317: 14318: Elsi Hetemäki-Olander Kalevi Mattila Sakari Knuuttila 14319: Håkan Malm Anneli Jäätteenmäki Heikki Riihijä"i 14320: 1988 vp. 1319 14321: 14322: Raha-asia-aloite n:o 1232 14323: 14324: 14325: 14326: 14327: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Ammattiin 14328: Opiskelevien Keskusliiton kesätyökampanjan tukemiseen 14329: 14330: 14331: Eduskunnalle 14332: 14333: Suomen Ammattiin Opiskelevien Keskusliitto ta kampanjan avulla pyritään parantamaan va- 14334: - SAKKI ry. anoo valtion vuoden 1989 budjet- kinaisten työntekijöiden suhtautumista kesä- 14335: tiin 300 000 markan määrärahaa ammatillisissa työntekijöihin. 14336: oppilaitoksissa opiskeleville nuorille tarkoitetun Kampanjan toteutukseen liittyy mm. amma- 14337: tiedotustoiminnan tukemiseen ja erityisesti ke- tillisiin oppilaitoksiin lähetettävä esite, luotta- 14338: sätyökampanjan toteuttamiseen. musmiehille ja vakinaisille työntekijöille suun- 14339: SAKKI ry. on vireästi kehittyvä, syyskuussa nattu esite, elokuvateattereissa esitettävä tie- 14340: 1987 perustettu, ammatillisissa oppilaitoksissa toisku ja paikallisradioissa kuultava kasetti. 14341: opiskelevien järjestö. SAKKin toimintapiiriin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14342: kuuluu yli 70 000 opiskelijaa. nioittaen, 14343: SAKKin kesätyökampanjan yleisenä tarkoi- 14344: tuksena on lisätä nuorten kesätyöpaikkoja sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14345: erityisesti kertoa kesätöihin meneville tai vasta- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 14346: valmistuneille nuorille heidän oikeuksistaan ja 29.91.51 300000 markkaa Suomen 14347: velvollisuuksistaan työpaikalla. Kampanjan Ammattiin Opiskelevien Keskusliiton 14348: avulla pyritään lisäämään nuorten tietoisuutta nuorille tarkoitetun tiedotustoiminnan 14349: työelämään siirtymisestä ja rohkaisemaan heitä ja erityisesti kesätyökampanjan tukemi- 14350: kysymään neuvoja ongelmatilanteissa. Toisaal- seen. 14351: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 14352: 14353: JJertti Hietala Matti Vähänäkki 14354: 1320 1988 vp. 14355: 14356: Raha-asia-aloite n:o 1233 14357: 14358: 14359: 14360: 14361: Hietala ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntokohtei- 14362: den omapääoma-avustusten lisäämiseen 14363: 14364: 14365: Eduskunnalle 14366: Opiskelija-asuntoneuvottelukunnan laati- Tulo- ja menoarvioehdotuksessa osoitettu 14367: massa tavoiteohjelmassa ehdotetaan rakennet- omapääoma-avustus (17 Mmk) ei kuitenkaan 14368: tavaksi vuosina 1988-95 noin 3 200 asunto- riitä em. tuotantotavoitteen saavuttamiseen. 14369: paikkaa vuodessa. Tämä merkitsee noin 1 500 3 200 asuntopaikan ja peruskorjattavan asunto- 14370: opiskelija-asunnon tuottamista ja perusparan- kannan yhteenlaskettu hankinta-arvo on arviol- 14371: tamista vuosittain. ta 510 Mmk, jolloin 5 OJo:n omapääomaosuus 14372: Valtion omapääoma-avustusta laskettaessa on 25,5 Mmk. 14373: on opiskelija-asuntoneuvottelukunta lähtenyt Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 14374: siitä, että avustus olisi 5 % opiskelija-asunto- nioittaen, 14375: tuotannon vuosittaisesta rahoitustarpeesta. 14376: Uustuotanto- ja peruskorjaustavoitteiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14377: saavuttamiseksi olisi omapääoma-avustusta tar- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 14378: vittu vuonna 1988 noin 22 milj. mk. Opiskeli- 35.45.61 lisäyksenä 8500000 markkaa 14379: joiden asuntotilanne ei vuosien varrella ole pa- avustuksina uusien tai perusparannetta- 14380: rantunut sille asetettujen vaatimusten mukaises- vien vuokratalojen oman pääoman osit- 14381: ti. Kuluvana syksynä on pula opiskelija-asun- taiseksi kattamiseksi opiskelija-asunto- 14382: noista entisestään vaikeutunut useilla paikka- kohteissa. 14383: kunnilla. 14384: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 14385: 14386: Pertti Hietala Markus Aaltonen Risto Ahonen 14387: Aimo Ajo Pirjo Ala-Kapee Arja Alho 14388: Jouni Backman Ilkka-Christian Björklund Jukka Gustafsson 14389: Iiris Hacklin Sinikka Hurskainen-Leppänen Tuulikki Hämäläinen 14390: Liisa Jaakonsaari Reino Paasilinna Pertti Paasio 14391: Tuula Paavilainen Markku Pohjola Virpa Puisto 14392: Kari Rajamäki Jussi Ranta Jorma Rantanen 14393: Heikki Rinne Jukka Roos Timo Roos 14394: Matti Saarinen Lea Savolainen Riitta Järvisalo-Kanerva 14395: Antti Kalliomäki Seija Karkinen Antero Kekkonen 14396: Sakari Knuuttila Pentti Lahti-Nuuttila Arto Lapiolahti 14397: Reijo Lindroos Matti Luttinen Lauri Metsämäki 14398: Riitta Myller Sinikka Mönkäre Mats Nyby 14399: Jouko Skinnari Marja-Liisa Tykkyläinen Kerttu Törnqvist 14400: Kari Urpilainen Raimo Vuoristo Matti Vähänäkki 14401: 1988 vp. 1321 14402: 14403: Raha-asia-aloite n:o 1234 14404: 14405: 14406: 14407: 14408: Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta kurssikirjojen hankintaan 14409: Turun kauppakorkeakoulun kirjastoon 14410: 14411: 14412: Eduskunnalle 14413: 14414: Yksi Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoi- män jälkeen oleellisesti muuttunut. Kurssikirjo- 14415: den suurimmista huolenaiheista on kautta aiko- jen määrä ei riitä tyydyttämään opiskelijoiden 14416: jen ollut korkeakoulun kirjaston niukka kurssi- tarvetta edes lähimainkaan. 14417: kirjojen tarjonta. Kirjoja on vähän ja määrära- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 14418: hat kurssikirjojen hankintaan hyvin pienet: taen, 14419: esim. v. 1988 70 000 mk ja v. 1987 60 000 mk. 14420: Valtakunnallista vertailua eri korkeakoulujen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14421: kirjallisuudenhankintamäärärahojen välillä on 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 14422: viimeksi tehty v. 1986. Tällöin Turun kauppa- 29.10.21 lisäyksenä 50 000 markkaa Tu" 14423: korkeakoulun määrärahat olivat vain 44 OJo val- run kauppakorkeakoulun kirjastolle 14424: takunnallisesta keskiarvosta. Tilanne ei ole tä- kurssikirjojen hankintaan. 14425: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 14426: 14427: Liisa Hilpelä 14428: 1322 1988 vp. 14429: 14430: Raha-asia-aloite n:o 1235 14431: 14432: 14433: 14434: 14435: Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamisesta kansanopisto-opiskeli- 14436: joiden opintososiaalisen aseman parantamiseen 14437: 14438: 14439: Eduskunnalle 14440: 14441: Laki kansanopistojen valtionavusta annetun loudelliseen tilanteeseensa, vaan yksinomaan 14442: lain muuttamisesta (95/29 .1.1988) tuo osalle hänen opintosuuntaansa. 14443: kansanopiston opiskelijoista keskiasteen oppi- Kaikkiaan kansanopistojen pitkällä opinto- 14444: laitoksiin rinnastettavat opintososiaaliset edut. jaksolla opiskelee vuosittain n. 6 000 henkeä, 14445: Ammatillista peruskoulutusta sekä peruskoulu- joista 115 tulee em. opintososiaalisen tuen pii- 14446: ja lukio-opetusta antavien linjojen opiskelijoi- riin. Kokonaan tuen ulkopuolelle jääviä on 14447: den opetuksesta, asumisesta, ruokailosta ja määrällisesti vähän eikä heidän asemansa kor- 14448: matkoista koituvat kulut siirtyvät 1.8.89 alkaen jaaminen näin ollen merkitse kohtuutonta li- 14449: yhteiskunnan maksettaviksi. säystä valtion maksamiin opintososiaalisiin me- 14450: Uudistus lisää koulutuspoliittista eriarvoi- noihin. Väliinputoajien aseman sopiva korjaa- 14451: suutta. Opiskelukustannukset tulevat vaihtele- misajankohta olisi ensi lukuvuoden alku. 14452: maan opistojen sisällä opiskelijan opintosuun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14453: nan valinnasta riippuen. Yhdelle osalle opiskeli- nioittaen, 14454: joista opiskelu, asuminen ja ruokailu on mak- 14455: sutonta, toiset samassa opistossa opiskelevat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14456: taas joutuvat vastaamaan kaikista kustannuk- 1989 tulo- ja menoarvioon 6 000 000 14457: sista itse. markkaa kansanopisto-opiskelijoiden 14458: Eriarvoisuutta kärjistää se, että opiskelijan opintososiaalisen aseman parantami- 14459: opintososiaalinen asema ei ole sidottu hänen ta- seen. 14460: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 14461: 14462: Liisa Hilpelä Gustav Björkstrand Jukka Gustafsson 14463: 1988 vp. 1323 14464: 14465: Raha-asia-aloite n:o 1236 14466: 14467: 14468: 14469: 14470: Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta Kansallisen Sivistysliiton 14471: rauhan- ja kehitysasiain sihteerin palkkaamiseen 14472: 14473: 14474: Eduskunnalle 14475: 14476: Kansallinen Sivistysliitto aloitti rauhan- ja jatkaa kokopäivätoimisen sihteerin palkkausta 14477: kehitysyhteistyön projektin vuonna 1988. Pro- Kansallisessa Sivistysliitossa. 14478: jektin ensimmäisenä vuonna toteutettiin ANC:n Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit- 14479: opiskelijain stipendiaattihanke, tehtiin kansain- taen, 14480: välisen politiikan koulutussuunnitelmia ja jär- 14481: jestettiin laajoja rauhanpoliittisia tilaisuuksia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14482: Vuoden 1989 aikana on tarkoituksena laajen- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 14483: taa rauhanpoliittista ja kehitystoimintaan liitty- 29.57.54 lisäyksenä 200 000 markkaa 14484: vää koulutusta, aloittaa uusi kehitysyhteistyö- Kansallisen Sivistysliiton rauhan- ja ke- 14485: projekti Afrikkaan sekä laatia useita opintopa- hitysasiain projektisihteerin palkkaami- 14486: ketteja kansainvälisen politiikan alalta. Tämän seen. 14487: toiminnan koordinoimiseksi on välttämätöntä 14488: 14489: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 14490: 14491: Liisa Hilpelä 14492: 1324 1988 vp. 14493: 14494: Raha-asia-aloite n:o 1237 14495: 14496: 14497: 14498: 14499: Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta Ala-Lemun kurssikeskuksen 14500: historiallisesti arvokkaiden rakennusten peruskorjaukseen 14501: 14502: 14503: Eduskunnalle 14504: 14505: Ala-Lemun kartano on historiallisesti merkit- lähtien Kansallissäätiö on peruskorjannut ja en- 14506: tävä ja arvokas kokonaisuus. Kartano sijaitsee tistänyt rakennuksia käytettäväksi eri yhdistys- 14507: Kaarinan kunnan alueella, maa-alue on 11,5 ten ja yhteisöjen koulutuskeskuksena. Tarkoi- 14508: hehtaaria ja sillä sijaitsee päärakennuksen lisäk- tuksena on kehittää kartanosta ja sen ympäris- 14509: si 8 piharakennusta. Päärakennus, jossa varsi- töstä monipuolisesti toimiva koulutus- ja kult- 14510: naiset koulutustilat sijaitsevat, on rakennettu tuurikeskus, joka palvelee Turun ja ympäristön 14511: vuonna 1767 ja peruskorjattu Varsinais-Suo- nuoriso-, kulttuuri- ja urheilujärjestöjä. 14512: men kansallissäätiön toimesta kuluvalla vuosi- Alue on sijainniltaan ihanteellinen tähän tar- 14513: kymmenellä. Ulkorakennukset, jotka ovat pe- koitukseen ja sillä sijaitsevat rakennukset sovel- 14514: räisin osittain 1800-luvulta, osittain vanhempia- tuvat hyvin nykyistä laajempaankin toimintaan. 14515: kin, ovat parastaikaa peruskorjauksen ja entis- Tämä on kuitenkin mahdollista vain laajenta- 14516: tämisen kohteena. Tällä hetkellä piharakennuk- malla huomattavasti peruskorjaus- ja entistämis- 14517: sista kolme on kokonaan peruskorjattu ja nel- työtä. 14518: jännen, ns. muonamiesten rakennuksen perus- Alue on arvokas kulttuurihistoriallinen koko- 14519: korjaus ja entistäminen on parhaillaan menossa. naisuus, ja tästä syystä rakennukset pihapiirei- 14520: Suomen historiassa Ala-Lemu tunnetaan eri- neen tulisi saattaa arvoiseensa kuntoon sekä ak- 14521: tyisesti sen rannassa tapahtuneesta maihinnou- tiiviseen käyttöön. 14522: susta ja sitä seuranneesta Lemun taistelusta Suo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 14523: men sodan aikana kesäkuussa 1808. Myös puu- taen, 14524: tarhaviljelyksen uranuurtajan Pietari Kalmin 14525: alun perin suunnittelema hedelmätarha on kult- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14526: tuurihistoriallisesti merkittävä. 1989 tulo- ja menoarvioon 700 000 mark- 14527: Varsinais-Suomen Kansallissäätiö on vuok- kaa Ala-Lemun kurssikeskuksen histori- 14528: rannut 22.2.1982 Turun kaupungilta Ala-Lemun allisesti arvokkaiden rakennusten perus- 14529: kartanon 30 vuodeksi. Vuokra-ajan alusta korjaukseen ja entistämiseen. 14530: 14531: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 14532: 14533: Liisa Hilpelä 14534: 1988 vp. 1325 14535: 14536: Raha-asia-aloite n:o 1238 14537: 14538: 14539: 14540: 14541: Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta Lihastautiliitto ry:n toimin- 14542: nan tukemiseen 14543: 14544: 14545: Eduskunnalle 14546: 14547: Lihastautiliitto ry:n toiminta kohdistuu moni- lain puitteissa sekä kartoittanut ja koonnut lain 14548: puolisesti lihastautia sairastavien henkilöiden ja myötä saadut alueelliset kokemukset. Erityisesti 14549: heidän omaistensa auttamiseen. Liitto järjestää on seurattu saattaja- ja avustajatoiminnan to- 14550: kursseja lihastautia sairastaville aikuisille ja lap- teutumista. 14551: sille sekä perhevalmennusta heidän perheenjäse- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 14552: nilleen. Liitto julkaisee myös Porras-nimistä jä- taen, 14553: senlehteä, joka ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. 14554: Edelleen liiton toimesta valmistui vuoden 1987 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14555: aikana ALS-opas. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 14556: Kuluvan vuoden aikana Lihastautiliitto on 33.93.52 50000 markkaa Lihastautiliit- 14557: aktivoinut jäsenyhdistyksiään vammaispalvelu- to ry:n toiminnan tukemiseen. 14558: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 14559: 14560: Liisa Hilpelä 14561: 1326 1988 vp. 14562: 14563: Raha-asia-aloite n:o 1239 14564: 14565: 14566: 14567: 14568: Hilpelä: Määrärahan osoittamisesta Suomen MS-yhdistysten Liit- 14569: to- Finlands MS-föreningars Förbund ry:n toiminnan tuke- 14570: miseen 14571: 14572: Eduskunnalle 14573: 14574: Suomen MS-yhdistysten Liiton yksi keskei- johon MS-yhdistysten Liitto on saanut, mutta 14575: nen toimintaperiaate on oikean tiedon levittä- tarvitsee edelleen yhteiskunnan tukea. Sen ohel- 14576: minen MS-tautia sairastaville ja myös suurelle la myös muut toiminta-alueet on voitava hoitaa 14577: yleisölle. Tähän tarkoitukseen liitto on valmis- ainakin nykyisessä laajuudessa. 14578: tanut opasjulkaisuja ja julkaisee myös kuusi Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 14579: kertaa vuodessa ilmestyvää MS-avain-nyc- taen, 14580: keln-lehteä. 14581: Kuntoutus ja sopeutumisvalmennus ovat toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14582: nen tärkeä painopiste liiton toiminnassa. Nyt 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 14583: mahdollisuudet tähän ovat ratkaisevasti paran- 33.93.52 50 000 markkaa Suomen MS- 14584: tuneet, kun liiton toimesta valmistui Maskun yhdistysten Liitto - Finlands MS-före- 14585: neurologinen kuntoutuskeskus. Tämä hanke on ningars Förbund ry:n toimintaan. 14586: luonnollisesti valtava taloudellinen haaste, 14587: 14588: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 14589: 14590: Liisa Hilpelä 14591: 1988 vp. 1327 14592: 14593: Raha-asia-aloite n:o 1240 14594: 14595: 14596: 14597: 14598: Hilpelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun vesi- ja ympäris- 14599: töpiirin vesilaboratorion rakennushankkeeseen 14600: 14601: 14602: Eduskunnalle 14603: 14604: Turun vesi- ja ympäristöpiirin vesilaborato- den 1988 budjetissa. Vuoden 1989 tulo- ja me- 14605: rio on kohta 20 vuotta toiminut tilapäiseen noarvioesitykseen sisältyvä 200 000 markan 14606: käyttöön tarkoitetuissa tiloissa, jotka ovat tar- määräraha ei salli rakennustöiden aloittamista 14607: koitukseen sopimattomat eivätkä mm. huonon ensi vuonna, mikä olisi kuitenkin aivan välttä- 14608: ilmanvaihdon takia täytä työsuojelumääräyk- mätöntä. Määrärahan tarve on 3 000 000 mk. 14609: siä. Siellä tehdään tutkimuksia, joita tarvitaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14610: mm. vesistöjen ja ympäristön tilan seurannassa nioittaen, 14611: sekä vesiensuojelun valvonnassa ja suunnitte- 14612: lussa. Määrityksiä tehdään vuosittain runsaasta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14613: 2 000 näytteestä yhteensä n. 20 000 kpl. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 14614: Turun laboratoriotilanne on heikoin kaikista 35.25. 74 lisäyksenä 2 800 000 markkaa 14615: 13 vesi- ja ympäristöpiiristä. Uuden laborato- Turun vesi- ja ympäristöpiirin vesilabo- 14616: rion suunnittelu on käynnistynyt 300 000 mar- ratorion rakennushankkeeseen. 14617: kan määrärahan turvin, joka myönnettiin vuo- 14618: 14619: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 14620: 14621: Liisa Hilpelä Ensio Laine Tapio Holvitie 14622: Heli Astala Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Jukka Roos 14623: Sauli Hautala Anna-Liisa Jokinen Risto Ahonen 14624: Virpa Puisto Heikki Perho 14625: 1328 1988 vp. 14626: 14627: Raha-asia-aloite n:o 1241 14628: 14629: 14630: 14631: 14632: Hokkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta oopperayhdistysten 14633: toiminnan tukemiseen 14634: 14635: 14636: Eduskunnalle 14637: 14638: Maamme 11 ooperayhdistystä muodostavat tävät solisteinaan liittoon kiinnitettyjä ammatti- 14639: alueoopperoiden verkon ja kuuluvat jäseninä laulajia sekä kiinnittävät keskeisiin rooleihin 14640: Suomen Oopperaliitto ry:een. Alueellisesti oop- suoraan tunnustettuja eturivin laulajiamme. 14641: peraverkko on varsin edustavasti maamme kat- Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon on 14642: tava. Oopperayhdistykset toimivat seuraavilla esitetty 1 400 000 markkaa oopperayhdistyksil- 14643: paikkakunnilla: Joensuu, Jyväskylä, Kotka, le. Määräraha on ainoastaan 100 000 markkaa 14644: Kuopio, Lahti, Mikkeli, Oulu, Pori, Tampere, suurempi kuin kuluvana vuonna. Kun esitetty 14645: Turku ja Vaasa. Oopperayhdistysten vuosikym- määräraha jaetaan 11 oopperayhdistyksen kes- 14646: meniä jatkuneen toiminnan tuloksena on oop- ken, on siitä syntyvä hieman yli 100 000 markan 14647: perataide paikkakunnillaan ja niiden ympäris- osuus varsin niukka oopperaproduktion tuotta- 14648: tössä kasvanut suosituksi taidemuodoksi, mitä miseen ja kasvu kuluvaan vuoteen verrattuna 14649: osoittavat jatkuvasti täydet katsomot. jää n. 10 000 markkaan. 14650: Oopperayhdistykset tuottavat vuoden 1989 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14651: aikana yhteensä 12 uutta produktiota. Ooppe- nioittaen, 14652: rakysyntä on jatkuvasti kasvanut, näin ollen 14653: myös oopperaproduktioiden tuottaminen on li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14654: sääntynyt. Määrän lisääminen ei yksin riitä. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 14655: Keskusjärjestönsä Suomen Oopperaliiton kans- 29.90.52 lisäyksenä 300 000 markkaa 14656: sa panostavat oopperayhdistykset jatkuvasti alueoopperatoimintaa harjoittaville 14657: produktioiden taiteellisen tason nostamiseen, oopperayhdistyksille oopperaproduk- 14658: mistä viime vuosilta löytyy runsaasti hyviä esi- tioiden tuottamiseen. 14659: merkkejä eri puolilta maata. Yhdistykset käyt- 14660: 14661: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 14662: 14663: Matti Hokkanen Riitta U osukaineo Eeva Turunen 14664: Riitta Jouppila Tapio Holvitie Jukka Vihriälä 14665: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa 14666: 1988 vp. 1329 14667: 14668: Raha-asia-aloite n:o 1242 14669: 14670: 14671: 14672: 14673: Hokkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hämeen työvoima- 14674: piirin jakamiseksi 14675: 14676: 14677: Eduskunnalle 14678: 14679: Työvoimahallinto on toteutettu maan eri maalla tulee nykynäkymien mukaan olemaan 14680: osissa varsin eritasoisesti. Nykyisessä Hämeen työttömiä enemmän kuin missään muussa työ- 14681: työvoimapiirissä on pitkään ollut määrällisesti voimapiirissä. Myös työvoiman rakenteelliset 14682: enemmän työttömiä kuin missään muussa työ- ongelmat ovat vaikeita sekä nyt että tulevaisuu- 14683: voimapiirissä ja työttömyysastekin on huomat- dessa. 14684: tavasti vaikeampi kuin maassa keskimäärin. Kun uuden työllisyyslain tullessa täysimää- 14685: Sekä Tampereen että Lahden työvoimatoimis- räisenä voimaan toimintaedellytykset piirissä 14686: tojen alueella on niin työvoiman kuin työttö- laajenevien tehtävien vuoksi entisestään heikke- 14687: mien määrä suurempi kuin joissakin kokonai- nevät, tulisi piirin jako toteuttaa suunnitelmien 14688: sissa työvoimapiireissä. mukaisesti ja joka tapauksessa vuoden 1989 14689: Viime aikoina suoritettujen piiriuudistusten aikana. Vain näin saadaan edellytykset tehok- 14690: myötä on tilanne mm. Turun ja Satakunnan pii- kaan alueellisen työvoimapolitiikan suunnitte- 14691: reissä huomattavasti parantunut. Myös Hä- lulle, mikä tulee olemaan työvoimahallinnon 14692: meen liian suuren ja vaikeasti hallittavan piirin tuloksellisen toiminnan perusedellytys ja tuo 14693: jakamiseksi on työvoimahallinnon toimesta laa- myös yhteiskunnalle ne taloudelliset tulokset 14694: dittu yksimielinen mietintö, jonka piti johtaa sekä muut vaikutukset, joita työvoimahallin- 14695: piirin jakamiseen v. 1989. Piirin j akamistarve ja noita edellytetään ja jotka myös työllisyyslain 14696: suuret ongelmat on yleisesti todettu. 19 §:ssä sekä sen perusteluissa todetaan. Tämän 14697: Maamme kaikki työvoimapiirit on niiden on todennut myös valtion keskushallintoon ase- 14698: koosta tai ongelmien mittavuuseroista huoli- tettu rakennemuutostyöryhmä, joka on kevääl- 14699: matta miehitetty likimain samanvahvuisesti lä 1988 suositellut työvoimapiirijaon uudistusta 14700: etenkin tärkeiden suunnittelu- ja kehittämistoi- siten, että Pirkanmaa muodostaa oman piirin. 14701: mien osalta. Hämeen työvoimapiirissä tämä on Työvoimaministeriön asettama työryhmä on 14702: jo nyt johtanut kestämättömään tilanteeseen, ja tehnyt yksityiskohtaiset laskelmat uuden piirin 14703: uuden työllisyyslain tullessa alueella täysimää- aiheuttamista kustannuksista. Sen mukaan uu- 14704: räisenä voimaan v. 1989 tilanne käy lähes mah- distuksesta aiheutuu 720 000 markan kertame- 14705: dottomaksi tuloksellisen toiminnan kannalta. not ja 4 miljoonan markan vuosittaiset kus- 14706: On myös syytä korostaa sitä, että nykyisen pii- tannukset. Tämän perusteella voidaan arvioida, 14707: rin osa-alueiden ongelmat ovat täysin poikkea- että jos uusi piiri aloittaa toimintansa 1.9.1989, 14708: via. Pirkanmaalla on vaikea työttömyys, kun se aiheuttaa v. 1989 noin kahden miljoonan 14709: taas Etelä-Hämeessä on lisääntyvä työvoima- markan kustannukset. Tämä on vain noin 0,5 OJo 14710: pula. Vielä piirin jakamisen jälkeenkin Pirkan- Hämeen työvoimapiirin kustannuksista v. 1989, 14711: 14712: 14713: 14714: 14715: 84 280129N 14716: 1330 1988 vp. - RA n:o 1242 14717: 14718: mikä osoittaa, että uudistus on sillä saavutetta- ettli Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14719: viin tuloksiin nähden kustannuksiltaan vähä- 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 14720: merkityksinen ja korvaa nopeasti valtiolle siitä markan mlilirlirahan Hlimeen työvoima- 14721: aiheutuvat menot. piirin jakamiseksi Pirkanmaan ja Etelii- 14722: Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme kun- Hiimeen työvoimapiireiksi 1.9.1989 lu- 14723: nioittaen, kien. 14724: 14725: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 14726: 14727: Matti Hokkanen Pentti Lahti-Nuuttila Anneli Taina 14728: Marjatta Stenius-Kaukonen Jukka Gustafsson Heikki A. Ollila 14729: Reijo Lindroos Erkki Pystynen Riitta Järvisalo-Kanerva 14730: Pertti Lahtinen Matti Maijala 14731: 1988 vp. 1331 14732: 14733: Raha-asia-aloite n:o 1243 14734: 14735: 14736: 14737: 14738: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien kantokykyluo- 14739: kitusjärjestelmän epäoikeudenmukaisuuksien selvittämiseksi 14740: 14741: 14742: Eduskunnalle 14743: 14744: Aikaisemmin niin vauraana, teollistuneena ja miten kantokykyluokitusjärjestelmää voitaisiin 14745: viljavana pidetyn Varsinais-Suomen alueella on korjata. 14746: lukuisia kuntia, joiden paikalleen jähmettynyt Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14747: kantokykyluokka rasittaa voimakkaasti niiden nioittaen, 14748: taloutta. Tämä koskee erityisesti maatalousval- 14749: taisia pieniä kuntia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14750: Selvien epäoikeudenmukaisuuksien lisäksi 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 14751: kantokykyluokitusjärjestelmä on staattisena markan määrärahan kuntien kantoky- 14752: järjestelmänä aikansa elänyt. Valtionapujen ja- kyluokitusjärjestelmän epäoikeudenmu- 14753: kautumista epäoikeudenmukaisesti on lisännyt kaisuuksia selvittävän ja korjausehdo- 14754: se, että kantokykyluokan alennus aina aiheut- tuksia Iaativan työryhmän tai toimikun- 14755: taa jossakin toisessa kunnassa korotuksen. nan työn rahoittamiseksi. 14756: Tämän vuoksi tulisi kiireellisesti selvittää, 14757: 14758: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 14759: 14760: Tapio Holvitie Anna-Liisa Jokinen Liisa Hilpelä 14761: Taisto Tähkämaa Sauli Niinistö Ensio Laine 14762: Riitta U osukaineo Sauli Hautala Iiro Viinanen 14763: 1332 1988 vp. 14764: 14765: Raha-asia-aloite n:o 1244 14766: 14767: 14768: 14769: 14770: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen tekemiseksi 14771: opiskelijoiden kesäharjoittelupalkkojen vapauttamiseksi so- 14772: siaaliturvamaksuista 14773: 14774: Eduskunnalle 14775: 14776: Teollisuuden ja liike-elämän vähentäessä voi- paikat tulisi vapauttaa sosiaaliturvamaksuista. 14777: makkaasti työvoimaansa 1980-luvulla opiskeli- Järjestely ei kausiluontoisuutensa takia vähen- 14778: joiden kesäharjoittelupaikkojen saanti vaikeu- täisi vakituista henkilökuntaa, vaan opettaisi 14779: tuu entisestään. tulevan sukupolven työntekoon ja käytännön 14780: Yhä suurempi määrä opiskelijoita valmistuu ammattitaitoon. Käytännön ammattitaidon 14781: suoraan työttömyyskortistoihin, koska heillä ei hankkiminen helpottaisi opiskelijoiden valmis- 14782: ole ollut tilaisuutta saada ammattiaan vastaa- tuttua heidän työnsaantiaan ja oman yrityksen 14783: vaa harjoittelua opiskeluaikanaan. perustamista. 14784: Nuoren ihmisen parin vuoden työttömyys es- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14785: tää (esim. alkoholismin takia) monesti lopulli- nioittaen, 14786: sesti hänen työhönpääsynsä. 14787: Harjoittelijoiden opettaminen yrityksissä si- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14788: too myös yrityksen vakinaista henkilökuntaa, 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 mar- 14789: ja kun harjoittelijoiden palkka- ja sosiaalikus- kan miiiiriirahan selvityksen tekemiseksi 14790: tannukset ovat aikaansaatuun tuotokseen näh- mahdollisuudesta vapauttaa opiskelijoi- 14791: den monesti suhteettoman korkeita, ei harjoit- den kestiharjoittelupalkat sosiaaliturva- 14792: telijoiden työhönottoa suosita. maksuista. 14793: Näistä syistä opiskelijoiden kesäharjoittelu- 14794: 14795: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 14796: 14797: Tapio Holvitie Anna-Liisa Jokinen Liisa Hilpelä 14798: Taisto Tähkämaa Sauli Hautala Sauli Niinistö 14799: Aino Pohjanoksa Riitta Uosukainen Iiro Viinanen 14800: 1988 vp. 1333 14801: 14802: Raha-asia-aloite n:o 1245 14803: 14804: 14805: 14806: 14807: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta opintotuen saantia ra- 14808: jaavan tarveharkinnan poistamiseksi 14809: 14810: 14811: Eduskunnalle 14812: 14813: Eduskunnassa on kahtena vuotena peräkkäin nut monissa tapauksissa epäoikeudenmukaisek- 14814: tulo- ja menoarviokäsittelyn yhteydessä muu- si. Opiskelua on pitänyt viivyttää niin alkamis- 14815: tettu opintotuen myöntämisperusteita niin, että ajankohdan kuin valmistumisenkin osalta ja 14816: vanhempien tuloja ja varallisuutta ei oteta huo- välillä on täytynyt käydä työssä. Aloituspaikko- 14817: mioon vanhempien kodin ulkopuolella asuvien ja ei välttämättä ole ollut aina käytettävissä niin 14818: - ensin 22 vuotta ja tänä vuonna 21 vuotta paljon kuin kunnollisen opiskelutuen kaudella 14819: täyttäneiden - opiskelijoiden opintorahoja on mahdollista. 14820: myönnettäessä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14821: Täysi-ikäisyysraja on 18 vuotta. Viime vuon- nioittaen, 14822: na on perusteltu ikärajan säilyttämistä huomat- 14823: tavasti 18 ikävuotta korkeampana valtiontalou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14824: dellisilla syillä. Syyt ovat ymmärrettävät, mutta 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 14825: ne eivät voi riittää perusteluiksi silloin, kun yh- 29.39.52 2 000 000 markan määrärahan 14826: teiskunnan erilaiset tukimuodot nousevat mo- opintotuen saantia rajaavan tarvehar- 14827: ninkertaisiksi niiden nuorten kohdalla, jotka kinnan poistamiseksi 18 vuotta täyttä- 14828: eivät vailiinaisin opinnoin saa työpaikkaa vaan neiltä, vanhempiensa kodin ulkopuo- 14829: jäävät tuen piiriin työttömiksi. lella asuviita opiskelijoilta. 14830: Tarveharkinnan säilyttäminen on osoittautu- 14831: 14832: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 14833: 14834: Tapio Holvitie Anna-Liisa Jokinen Liisa Hilpelä 14835: Sauli Hautala Sauli Niinistö Aino Pohjanoksa 14836: Riitta U osukaineo Iiro Viinanen 14837: 1334 1988 vp. 14838: 14839: Raha-asia-aloite n:o 1246 14840: 14841: 14842: 14843: 14844: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta lukion perusopetus- 14845: ryhmien pienentämiseksi 14846: 14847: 14848: Eduskunnalle 14849: 14850: Lukiolain (477 /83) 21 §:n 1 momentin mu- koulun perusopetusryhmän koko on taas 32. 14851: kaan lukiossa saadaan lukuvuoden työpäivien Koululakien valmistelun yhteydessä pidettiin 14852: aikana käyttää opetussuunnitelmassa vahvistet- tavoitteena, että vuodesta 1986 alkaen lukion 14853: tujen oppiaineiden opettamiseen sellaista vuosi- perusopetusryhmän kokoa alennettaisiin 32:een. 14854: luokkaa kohti, jolla on vain yksi perusopetus- Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Lukioikäisten 14855: ryhmä, kaikkiaan 49 tuntia. Tämä tuntikehys ikäluokan pienetessä joudutaan monissa taaja- 14856: riittää, jos kaikki oppilaat lukevat ns. A-kielenä missa joko vähentämään lukioiden sarjaisuutta 14857: samaa kieltä. Näin on laita haja-asutusalueen tai lakkauttamaan lukioita. Haja-asutusalueella 14858: lukioissa. Monissa taajamissa, joissa on yksi- tällä pienenemisellä ei ole muuta vaikutusta 14859: sarjaisia lukioita, luetaan kuitenkin kahta tai kuin se, että ainoan lukion oppilasmäärä piene- 14860: useampaa A-kieltä. Tällöin ei edellä mainittu nee. Seurauksena on koulutuksellinen epätasa- 14861: tuntikehys riitä. Koska on perusteltua, että arvo. Siksi olisi lukion perusopetusryhmän ko- 14862: kaikki oppilaat eivät lue yhtä ja samaa A-kiel- koa pienennettävä 32:een. Muutos voidaan to- 14863: tä, ja koska ikäluokan koon pienenemisen myö- teuttaa asetusteitse. Jollei muuta tehdä, saattaa 14864: tä monet lukiot muuttuvat taajamissakin yksi- seurauksena olla sama ilmiö, joka koskee yksi- 14865: sarjaisiksi, on lailla turvattava jokaiselle lukio- sarjaisia lukioita, joissa luetaan kahta A-kieltä. 14866: kelpoiselle oppilaalle mahdollisuus lukea oman Siksi perusopetusryhmän kokoa pienennettäes- 14867: asuinalueensa lukiossa jo peruskoulussa aloitta- sä tulee samalla muuttaa lukiolain 21 §:ssä mai- 14868: maansa A-kieltä. Tämä edellyttää, että siinä nittua tuntikehyksen laskentakaavaa siten, että 14869: tapauksessa, että yksisarjaisen lukion samalla oppilasmäärän pieneneminen neljällä kompen- 14870: vuosiluokalla olevat lukiolaiset lukevat kahta soidaan korottamalla tuntikehyksen laskenta- 14871: eri A-kieltä, tuntikehys on 49 tunnin sijasta 54. kaavan perusluku 29 luvuksi 33. 14872: Edellä esitetyn perusteella esitetään lukiolain Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14873: 21 §:n 1 momentin loppuun lisättäväksi seuraa- nioittavasti, 14874: va virke: Jos kuitenkin vuosiluokan ainoassa 14875: perusopetusryhmässä on kahta ns. A-kieltä lu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14876: kevia oppilaita, saadaan tällaista vuosiluokkaa 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 14877: kohti käyttää kuitenkin kaikkiaan 54 tuntia. 29.43.30 5 000000 markan määrärahan 14878: Lukion perusopetusryhmän koko on lukio- lukion perusopetusryhmien koon pie- 14879: asetuksen (719/84) 37 §:n mukaan 36. Perus- nentämiseksi. 14880: 14881: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 14882: 14883: Tapio Holvitie Heli Astala Virpa Puisto 14884: Jukka Roos Anna-Liisa Jokinen Liisa Hilpelä 14885: Sauli Hautala Sauli Niinistö Ensio Laine 14886: Riitta Uosukainen Iiro Viinanen Aino Pohjanoksa 14887: 1988 vp. 1335 14888: 14889: Raha-asia-aloite n:o 1247 14890: 14891: 14892: 14893: 14894: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta kaikkien Steiner-koulu- 14895: jen saattamiseksi valtion tuen piiriin 14896: 14897: 14898: Eduskunnalle 14899: 14900: Steiner-kouluista vain osalle annetaan avus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14901: tusta valtion varoista. Steiner-koulutuksen saa- nioittavasti, 14902: masta yhä kasvavasta suosiosta johtuen Steiner- 14903: kouluja on viime vuosina perustettu yhä enem- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14904: män. Jotta kaikki koulut tulisivat samanarvoi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 14905: siksi valtionavun suhteen, olisi uusiakin Steiner- 29.46.51 5 000000 markkaa kaikkien 14906: kouluja tuettava valtion varoin samoin perus- Steiner-koulujen saattamiseksi valtion 14907: tein kuin vanhoja kouluja. tuen piiriin. 14908: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 14909: 14910: Tapio Holvitie Virpa Puisto Heli Astala 14911: Jukka Roos Anna-Liisa Jokinen Liisa Hilpelä 14912: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Sauli Niinistö Ensio Laine 14913: Aino Pohjanoksa Riitta Uosukainen Iiro Viinanen 14914: 1336 1988 vp. 14915: 14916: Raha-asia-aloite n:o 1248 14917: 14918: 14919: 14920: 14921: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Porin läänin 14922: opettajien tietokonekoulutuksen tehostamiseksi 14923: 14924: 14925: Eduskunnalle 14926: 14927: Tietokoneopetus maamme kouluissa lisään- vuodessa on arvioitu 1,5 miljoonaa markkaa. 14928: tyy lähivuosina erittäin huomattavasti. Lukiois- Valtion osuudeksi on kaavailtu 0,5 miljoonaa 14929: sa tietokoneopetus on ollut valinnaisaineena jo markkaa. Kunnissa kannetaan huolta näiden 14930: muutaman vuoden. Peruskoulun yläasteille atk- kustannusten paisumisesta varsinkin jos opetta- 14931: opetus tulee valinnaiseksi aineeksi syksyllä jien atk-koulutus tarpeettomasti pitkittyy. 14932: 1987. Atk-opetuksen tuntuva lisääntyminen Edellä olevin perustein ehdotamme kunnioit- 14933: kouluissa edellyttää maamme opettajakunnan taen, 14934: koulimista näiden laitteiden käyttöön. Yksis- 14935: tään Turun ja Porin läänissä on tarpeen kurssit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14936: taa noin 5 700 opettajaa näiden laitteiden hal- 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar- 14937: lintaan. Atk-koulutuksen järjestäminen opetta- kan määrärahan opettajien tietokone- 14938: jille tietää kunnille suuria kustannuksia. Turun koulutuksen turvaamiseksi Turun ja Po- 14939: ja Porin läänin osalta kokonaiskustannuksiksi rin läänissä. 14940: 14941: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 14942: 14943: Tapio Holvitie Heli Astala Virpa Puisto 14944: Jukka Roos Anna-Liisa Jokinen Liisa Hilpelä 14945: Taisto Tähkämaa Sauli Hautala Sauli Niinistö 14946: Ensio Laine Aino Pohjanoksa Iiro Viinanen 14947: 1988 vp. 1337 14948: 14949: Raha-asia-aloite n:o 1249 14950: 14951: 14952: 14953: 14954: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta kodin ja koulun väli- 14955: seen yhteistyöhön sekä siitä opettajille aiheutuvan ylimääräi- 14956: sen työn korvaamiseen 14957: 14958: Eduskunnalle 14959: 14960: Viime aikoina käydyssä koulukeskustelussa Näiden juhlien ja iltojen valmistaminen ja 14961: on todettu, että koulun työrauha ei ole vain niihin osallistuminen on vaatinut opettajilta 14962: koulun ongelma. Se koskee myös koteja ja paljonkin opetustuntien ulkopuolista työtä ja 14963: kaikkia kasvattajia. Se on suomalaisen yhteis- harrastuneisuutta. 14964: kunnan ongelma. Mainittujen tilaisuuksien lisäksi on useita 14965: Peruskoulujärjestelmän tultua nyt hallinnol- tilanteita, jolloin on tavattava oppilaiden van- 14966: lisesti toteutetuksi koko maassa on ryhdyttävä hempia henkilökohtaisesti opetustuntien ulko- 14967: sen sisäiseen kehittämiseen ja parantamiseen. puolella. Tällaiset tapaamiset on useimmiten 14968: Oppilasikäryhmien pienentäminen tuo säästöä järjestettävä vasta iltaisin, jolloin vanhemmat 14969: peruskoulumenoihin noin 50 milj. markkaa ovat ansiotyöstään vapautuneet. 14970: vuodessa. Vapautuvia resursseja on käytettävä Samoin kuin vanhempaintilaisuudet ovat täl- 14971: kiireisesti koulun työskentelyolosuhteiden kai- laiset henkilökohtaiset tapaamiset vaatineet 14972: kinpuoliseen parantamiseen. opettajilta kohtuuttoman paljon opetustuntien 14973: Työrauhan turvaaminen on tässä työssä eh- ulkopuolista, palkatonta toimintaa. 14974: doton alkuedellytys. Opetusryhmien pienentä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14975: misen ohella pitäisi kiinnittää erityinen huomio nioittaen, 14976: kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittämi- 14977: seen ja opettajien mahdollisuuksiin tehdä tätä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14978: tärkeää työtä. 1989 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 14979: Opettajat ovat perinteisesti järjestäneet juh- markan määrärahan kodin ja koulun 14980: lia ja vanhempainiltoja, jotka ovat tähdänneet välisen yhteistyön kehittämiseen ja opet- 14981: kodin ja koulun lähentämiseen ja yhteistyöhön. tajille aiheutuvan työn korvaamiseen. 14982: Vanhemmille tarkoitetut tilaisuudet ovat lisään- 14983: tyneet peruskoulujärjestelmään siirryttäessä. 14984: 14985: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 14986: 14987: Tapio Holvitie Heli Astala Virpa Puisto 14988: Jukka Roos Anna-Liisa Jokinen Liisa Hilpelä 14989: Taisto Tähkämaa Sauli Hautala Sauli Niinistö 14990: Ensio Laine Iiro Viinanen Aino Pohjanoksa 14991: Riitta Uosukainen 14992: 1338 1988 vp. 14993: 14994: Raha-asia-aloite n:o 1250 14995: 14996: 14997: 14998: 14999: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatillisten oppilai- 15000: tosten opettajien työelämään tutustumisapurahoihin 15001: 15002: 15003: Eduskunnalle 15004: 15005: Valtion vuotta 1989 koskevassa tulo- ja me- tulisi aloittaa siten, että vuonna 1989 varaudu- 15006: noarvioesityksessä momentilla 29.59.54 esite- taan 1 000 opettajan osalta kolmen kuukauden 15007: tään myönnettäväksi apurahoja ammatillisten työelämäjaksoon. Opettajan palkkaus- ja muut 15008: oppilaitosten opettajien käytännön työelämään henkilöstömenot voidaan arvioida keskimäärin 15009: osallistumista varten 10 milj. mk. Vaikka mää- 15 000 markaksi kuukaudessa. 15010: räraha on suurempi kuin vuodelle 1988 hyväk- Edellä todetun perusteella ehdotamme kun- 15011: sytyssä tulo- ja menoarviossa, se on edelleen nioittaen, 15012: riittämätön. 15013: Ammatillisissa oppilaitoksissa on noin 15 000 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15014: päätoimista opettajaa. Pitkällä aikavälillä ta- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 15015: voitteena tulisi olla se, että vuosittain noin 2 000 29.59.54 45 000 000 markkaa apurahoi- 15016: opettajaa voisi osallistua käytännön työelä- hin ammatillisten oppilaitosten opetta- 15017: mään paitsi kotimaassa myös ulkomailla. jien työelämään osallistumista varten. 15018: Määrärahatason olennainen korottaminen 15019: 15020: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 15021: 15022: Tapio Holvitie Iiris Hacklin Heli Astala 15023: Virpa Puisto Jukka Roos Ensio Laine 15024: Aino Pohjanoksa Riitta Uosukainen Anna-Liisa Jokinen 15025: Liisa Hilpelä Taisto Tähkämaa Sauli Hautala 15026: Sauli Niinistö Iiro Viinanen 15027: 1988 vp. 1339 15028: 15029: Raha-asia-aloite n:o 1251 15030: 15031: 15032: 15033: 15034: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta kansainvälisiin ammat- 15035: titaito-olympialaisiin osallistumiseen 15036: 15037: 15038: Eduskunnalle 15039: 15040: Suomen ammatillisten oppilaitosten liitto jär- nen tapa edistää nuorison ammatillista osaamis- 15041: jesti vuoden 1988 keväällä yhteistyössä ammat- ta. Noin parin vuoden välein järjestetään kan- 15042: tikasvatushallituksen kanssa valtakunnalliset sainväliset ammattitaito-olympialaiset. Vuonna 15043: ammattitaitokilpailut ammattioppilaitosten 1989 nämä taito-olympialaiset järjestetään Eng- 15044: opiskelijoille. Näiden Taitaja-kilpailujen tar- lannissa elo-syyskuussa. 15045: koituksena oli parantaa opiskelijoiden oppimis- Taitaja-kilpailujen ja muiden karsintojen 15046: tuloksia, virittää opiskelijoiden kiinnostusta pohjalta myös Suomesta tulisi lähettää kilpaili- 15047: ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen sekä joita Englantiin. Tämä on mahdollista, jos ra- 15048: saavuttaa julkisuutta opiskelijoiden osaamiselle hoitus järjestyy, sillä ammattikasvatushallitus 15049: ja lisätä ammattikoulutuksen arvostusta. liittyi alkuvuodesta 1988 jäseneksi ammattitai- 15050: Vuoden 1988 syksyllä voi jo todeta, että Tai- to-olympialaisia järjestävään organisaatioon. 15051: taja-kilpailut ja erityisesti niiden Hämeenlin- Sopiva joukkue voisi muodostua viidestä kilpai- 15052: nassa järjestetyt loppukilpailut näyttävine pal- lijasta sekä viidestä huoltajasta ja joukkueen 15053: kintojenjakotilaisuuksineen toteutuivat tavoit- johtajasta. 15054: teiden mukaisesti. Alkuvuodesta näihin päiviin Edellä todetun perusteella ehdotamme kun- 15055: asti ammattiopetus sai televisiossa, radiossa nioittaen, 15056: sekä sanoma- ja aikakauslehdissä pelkästään 15057: kilpailujen takia enemmän julkisuutta osakseen että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 15058: kuin muilla keinoilla moneen vuoteen. Kilpailu- den 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 15059: jen järjestäjänä ollut Suomen ammatillisten op- markkaa myönnettäväksi avustuksina 15060: pilaitosten liitto on tiettävästi myös päättänyt kansainvälisiin ammattitaito-olympia- 15061: tehdä Taitaja-kilpailuista vuosittain toistuvat. laisiin osallistumiseen. 15062: Ammattitaitokilpailut eivät ole vain suomalai- 15063: 15064: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 15065: 15066: Tapio Holvitie Iiris Hacklin Riitta Uosukainen 15067: Heli Astala Virpa Puisto Jukka Roos 15068: Anna-Liisa Jokinen Liisa Hilpelä Sauli Hautala 15069: Ensio Laine Aino Pohjanoksa Iiro Viinanen 15070: 1340 1988 vp. 15071: 15072: Raha-asia-aloite n:o 1252 15073: 15074: 15075: 15076: 15077: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun raakavesiongel- 15078: man selvittämiseksi 15079: 15080: 15081: Eduskunnalle 15082: 15083: Turun kaupunki joutuu vuosittain, erityisesti erilaisin vaihtoehdoin on sekä kiireellinen että 15084: keväisin, kalliin ja vaikean käyttövesiongelman kallis tehtävä. 15085: eteen. Aurajokilaakson runsas, mutta heikko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15086: laatuinen raakavesi sisältää vastenmielisiä haju- nioittaen, 15087: ja makuhaittoja. Tähän asti suunnitellut toimet 15088: vesitilanteen parantamiseksi ovat kohdanneet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15089: sekä taloudellisia että tunne- ja aluepoliittisia 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 15090: vaikeuksia. markan määrärahan erilaisten vaihto- 15091: Paremman juoma- ja käyttöveden tarve on ehtojen selvittämiseksi paremman raa- 15092: turkutaisille krooninen huolenaihe, joka koh- kaveden saamiseksi Turun kaupungin 15093: tuuttomana tavalla rasittaa Turun talousaluetta. käyttöön. 15094: Perusteellisen selvityksen aikaansaaminen 15095: 15096: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 15097: 15098: Tapio Holvitie Heli Astala Virpa Puisto 15099: Jukka Roos Anna-Liisa Jokinen Liisa Hilpelä 15100: Taisto Tähkämaa Sauli Hautala Sauli Niinistö 15101: Ensio Laine 15102: 1988 vp. 1341 15103: 15104: Raha-asia-aloite n:o 1253 15105: 15106: 15107: 15108: 15109: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen laatimiseksi 15110: liikenneopiston sijoittamisesta Uuteenkaupunkiin 15111: 15112: 15113: Eduskunnalle 15114: 15115: Vilkkaassa keskustelussa valtakunnallisen lii- tamalla tiloja ja valmiit koeajoradat liikenne- 15116: kenneopiston tarpeellisuudesta ja sijoituspai- opiston käyttöön. 15117: kasta on Uusikaupunki noussut ylivertaisena Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15118: vaihtoehtona esille. nioittaen, 15119: Uusikaupunki maan ainoana henkilöauto- 15120: tehdaspaikkakuntana omaa laajaa asiantunte- että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 15121: musta tällä alalla, ja kaupunki on varautunut den 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 15122: ottamaan opiston vastaan. markkaa selvityksen laatimiseksi liiken- 15123: Lisäksi Saab-Valmet Oy on varautunut avus- neopiston sijoittamisesta Uuteenkau- 15124: tamaan hankkeen toteuttamisessa mm. luovut- punkiin. 15125: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 15126: 15127: Tapio Holvitie Anna-Liisa Jokinen Liisa Hilpelä 15128: Taisto Tähkämaa Sauli Hautala Sauli Niinistö 15129: Ensio Laine 15130: 1342 1988 vp. 15131: 15132: Raha-asia-aloite n:o 1254 15133: 15134: 15135: 15136: 15137: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien sairas- 15138: kotipaikkojen lisäämiseksi 15139: 15140: 15141: Eduskunnalle 15142: 15143: !kääntyvät sotainvalidit tarvitsevat tulevina suurta tarvetta, jolloin ikääntymisestä vaikeu- 15144: vuosina yhä enemmän sairaskotipaikkoja. Vuo- tuva invaliditeetti on vaikeimmillaan. 15145: tuinen tarve on n. 130-180 paikkaa. Vuosi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15146: kymmenen loppuun mennessä tarpeen arvioi- nioittaen, 15147: daan olevan n. 1 000 sairaskotipaikkaa. 15148: Sotainvalidien hoitomenetelmät poikkeavat etUi Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15149: paljon tavanomaisesta sairaalahoidosta mutta 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 15150: hoito ei ole taloudellisesti niin kallista. Sairas- 33.22.55 2 000 000 markkaa sotainva- 15151: kotipaikkojen vuosittain tapahtuva lisääntymi- lidien sairaskotipaikkojen lisäämiseksi. 15152: nen olisi pelastamassa vuosikymmenen lopun 15153: 15154: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 15155: 15156: Tapio Holvitie Liisa Hilpelä Taisto Tähkämaa 15157: Sauli Hautala Sauli Niinistö Ensio Laine 15158: Aino Pohjanoksa Riitta U osukaineo Iiro Viinanen 15159: 1988 vp. 1343 15160: 15161: Raha-asia-aloite n:o 1255 15162: 15163: 15164: 15165: 15166: Holvitie ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien vuosi- 15167: lomajärjestelmän kustannuksiin 15168: 15169: 15170: Eduskunnalle 15171: 15172: Pienyrittäjän vuosilomarahasta annetun lain huomattavasti suurempi kuin hakijoiden määrä 15173: (408/77) mukaan pienyrittäjä on oikeutettu val- - monet kerran turhaan lomarahaa hakeneet 15174: tion tulo- ja menoarvion puitteissa vuosiloma- eivät hae sitä uudelleen - määrärahan tulisi 15175: rahaan, jonka turvin hän vapautuu yritystoi- olla sen suuruinen, että ainakin kaikki loma- 15176: minnasta vuosilomalle vaarantamatta omaa ja rahaan oikeutetut hakijat sen saisivat. 15177: perheensä toimeentuloa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15178: Valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioon nioittaen, 15179: varattu määräraha jättää inflaatiotarkistuksien- 15180: kin jälkeen n. 2 000 lomarahaan oikeutettua että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15181: anojaa laillista korvausta vaille. Kun on lisäksi 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 15182: todennäköistä, että lomarahaan oikeutettujen 33.57.42 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 15183: pienyrittäjien lukumäärä on todellisuudessa pienyrittäjien lomarahoihin. 15184: 15185: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 15186: 15187: Tapio Holvitie Heli Astala Virpa Puisto 15188: Jukka Roos Anna-Liisa Jokinen Liisa Hilpelä 15189: Taisto Tähkämaa Sauli Hautala Sauli Niinistö 15190: Aino Pohjanoksa Riitta U osukaineo Iiro Viinanen 15191: 1344 1988 vp. 15192: 15193: Raha-asia-aloite n:o 1256 15194: 15195: 15196: 15197: 15198: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta sosiaali- 15199: työntekijän palkkaamiseen Kriminaalihuoltoyhdistyksen Lap- 15200: peenrannan aluetoimiston Imatran paikallisyksikköön 15201: 15202: Eduskunnalle 15203: 15204: Kriminaalihuoltoyhdistyksen Lappeenrannan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15205: aluetoimiston Imatran paikallisyksikön toimin- nioittaen, 15206: ta on aloitettu vuonna 1987. Paikallisyksikössä 15207: on työssä yksi sosiaalityöntekijä ja lisäksi on ol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15208: lut satunnaista työvoimaa. 1989 tulo- ja menoarvioon 150 000 15209: Paikallisyksikön toiminta on ollut mittavaa; markkaa sosiaalityöntekijän palkkaami- 15210: asiakaskuntaan ovat kuuluneet ehdollista ran- seksi Kriminaalihuoltoyhdistyksen Lap- 15211: gaistusta kärsivät nuoret sekä vankilasta vapau- peenrannan aluetoimiston Imatran pai- 15212: tuneet henkilöt. Paikallisyksikön yhteyteen kallisyksikköön. 15213: suunniteltuja asumispalveluja ei ole voitu to- 15214: teuttaa suunnitellussa muodossa yhden sosiaali- 15215: työntekijän varassa. 15216: 15217: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 15218: 15219: Sinikka Hurskainen-Leppänen Sinikka Mönkäre Riitta Uosukainen 15220: Antero Kekkonen Urpo Leppänen Heikki Kokko 15221: Jussi Ranta Matti Vähänäkki Jorma Rantanen 15222: 1988 vp. 1345 15223: 15224: Raha-asia-aloite n:o 1257 15225: 15226: 15227: 15228: 15229: Hurskainen-Leppänen: Määrärahan osoittamisesta valtion viras- 15230: totalon rakentamiseksi Parikkalaan 15231: 15232: 15233: Eduskunnalle 15234: 15235: Valtion eri viranomaiset toimivat Parikkalas- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 15236: sa hajallaan kaupungilta vuokratuissa eri toimi- taen, 15237: tiloissa. Useat tällä hetkellä käytössä olevat toi- 15238: mitilat eivät vastaa nykyisiä tarpeita. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15239: Tämän vuoksi olisi tärkeää, että valtio ryhtyi- 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 15240: si suunnittelemaan ja rakentamaan Parikkalaan markkaa valtion virastotalon rakenta- 15241: virastotaloa, johon valtion viranomaisten pal- misen aloittamiseen Parikkalassa. 15242: velutoiminnot voitaisiin keskitetysti sijoittaa. 15243: 15244: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 15245: 15246: Sinikka Hurskainen-Leppänen 15247: 15248: 15249: 15250: 15251: 85 280129N 15252: 1346 1988 vp. 15253: 15254: Raha-asia-aloite n:o 1258 15255: 15256: 15257: 15258: 15259: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta henkilö- 15260: kunnan asuintalon rakentamiseen Anjalan maatalousoppilai- 15261: tokseen 15262: 15263: Eduskunnalle 15264: 15265: Anjalankoskella sijaitsevan Anjalan maata- että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 15266: lousoppilaitoksen henkilökunnan asuntotilanne den 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 15267: on heikko. Maatalousoppilaitoksen yhteyteen markkaa Anjalan maatalousoppilaitok- 15268: on suunniteltu rakennettavaksi asuinrivitalo op- sen henkilökunnan asuinrivitalon raken- 15269: pilaitoksen henkilökunnan asunnoiksi. tamista varten. 15270: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15271: nioittaen, 15272: 15273: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 15274: 15275: Sinikka Hurskainen-Leppänen Sinikka Mönkäre Antero Kekkonen 15276: Riitta U osukaineo Heikki Kokko Jussi Ranta 15277: Matti Vähänäkki Jorma Rantanen 15278: 1988 vp. 1347 15279: 15280: Raha-asia-aloite n:o 1259 15281: 15282: 15283: 15284: 15285: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Imatra 15286: Festival -tapahtumalle 15287: 15288: 15289: Eduskunnalle 15290: 15291: Imatra Festival 88 oli taiteelliselta anniltaan Eri osapuolten välisissä neuvotteluissa on 15292: eräs kesän kiinnostavimpia ja omaperäisempiä vuoden 1989 teemaksi valittu Itä-Länsi-dialogi 15293: kulttuuritapahtumia. Se oli myös tähänastisista (Moskova-New York-Imatra). Näin tapah- 15294: kattavin nuoren neuvostotaiteen katselmus tumasta muodostuisi taiteen alueella kansoja 15295: Suomessa ja koko lähtisessä Euroopassa. toisiinsa lähentävä foorumi, ja siten sillä on 15296: Imatra Festivalilla oli suuri merkitys mait- merkitystä myös kansainvälisen liennytyskehi- 15297: temme välisessä kulttuuriyhteistyössä uuden yh- tyksen kannalta ja toteuttajana. Festivaali to- 15298: teistyömuodon avaajana. Voidaan myös sanoa, teutettaisiin rajatumpana kuvataiteen, näyttä- 15299: että mikään toinen festivaali ei koskaan ensi möilmaisun (performance) ja musiikin festivaa- 15300: kertaa järjestettynä ole saanut vastaavaa julki- lina, johon sisältyisi olennaisena osana work 15301: suutta. Neuvostoliittolainen osapuoli on myös shop -työskentelyä. Festivaalin alustava kustan- 15302: ilmaissut suuresti arvostavansa tapahtumaa. nusarvio on 613 000 mk. 15303: Valmius yhteistyön jatkamiseen on heidän puo- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 15304: lellaan olemassa. 15305: Imatra Festival sopii teemailtaan erittäin hy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15306: vin Imatran kulttuuripoliittiseen ajatteluun, 1989 tulo- ja menoarvioon 150000 15307: jonka eräänä tavoitteena on kehittää Imatrasta markkaa avustuksena Imatra Festival 15308: kulttuurien kohtauspaikka ja hyödyntää näin -tapahtumalle. 15309: Imatran kulttuurihistoriallista sijaintia. Viime 15310: kesän tapahtuma loi kaiken kaikkiaan monessa 15311: suhteessa hyvän pohjan jatkaa tapahtumaa. 15312: 15313: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 15314: 15315: Sinikka Hurskainen-Leppänen Sinikka Mönkäre Riitta Uosukainen 15316: Antero Kekkonen Jorma Rantanen Urpo Leppänen 15317: Heikki Kokko Matti Vähänäkki 15318: 1348 1988 vp. 15319: 15320: Raha-asia-aloite n:o 1260 15321: 15322: 15323: 15324: 15325: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kirjoki- 15326: ven kansainvälisen leiri- ja nuorisokeskuksen perustamiseen 15327: 15328: 15329: Eduskunnalle 15330: 15331: Kirjokiven kansainvälinen leiri- ja nuoriso- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15332: keskus sisältyy Kymen läänin nuorisotilasuun- nioittaen, 15333: nitelmaan sekä valtakunnalliseen nuorison kan- 15334: sainvälisten leiri- ja kurssikeskusten rahoitus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15335: suunnitelmaan. 1989 tulo- ja menoarvioon 2 500 000 15336: Kirjokiven alue soveltuu erityisen hyvin sekä markkaa Kirjokiven leiri- ja nuorisokes- 15337: kansainvälisten leirien että myös pienempien kuksen perustamista varten. 15338: leirien ja kurssien järjestämispaikaksi. 15339: 15340: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 15341: 15342: Sinikka Hurskainen-Leppänen Sinikka Mönkäre Antero Kekkonen 15343: Heikki Kokko Jussi Ranta Matti Väbänäkki 15344: Riitta Uosukainen Jorma Rantanen 15345: 1988 vp. 1349 15346: 15347: Raha-asia-aloite n:o 1261 15348: 15349: 15350: 15351: 15352: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotiseu- 15353: tuyhdistysten toiminnan tukemiseen 15354: 15355: 15356: Eduskunnalle 15357: 15358: Maassamme on paikallista kotiseututyötä Paikallisen kotiseututyön suurimpia haasteita 15359: tehty kotiseutuyhdistysten toimesta vuodesta tälläkin hetkellä on paikallisen oppimateriaalin 15360: 1894 alkaen- kotiseututyö täyttää muutaman tuottaminen koululaitoksen tarpeisiin. Taikoo- 15361: vuoden kuluttua 100 vuotta. Tällä hetkellä toi- työn ohella tämä vaatii myös taloudellisia re- 15362: mii yli 550 kotiseutuyhdistystä kaupungeissa ja sursseja. 15363: maaseudulla koko maan kattavana, ja niiden Paikallisen kotiseututyön arvostuksen tun- 15364: piirissä on noin 220 000 aktiivisesti toimivaa ih- nustamiseksi olisi perusteltua, että myös valtio- 15365: mistä. Kotiseutuyhdistykset muodostavat näin valta osoittaisi suoraan rahoitusta kotiseutuyh- 15366: paikallisen kotiseututyön käytännön toiminnan distysten toiminnan tukemiseen. 15367: rungon. Edellä mainitun perusteella ehdotamme kun- 15368: Kotiseututyö on saanut osakseen yhteiskun- nioittavasti, 15369: nallista arvostusta ja työn arvo on tunnustettu. 15370: Perinteisen ja voimakkaan taikoopanoksen li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15371: säksi paikallisen kotiseututyön konkreettiset ta- 1989 tulo- ja menoarvioon 300 000 15372: voitteet tarvitsevat toteutuakseen myös ulko- markkaa paikallisten kotiseutuyhdistys- 15373: puolista taloudellista tukea. Tähän on osoittau- ten toiminnan tukemiseen erityisesti pai- 15374: tunut lähinnä symboliseksi kulttuuritoiminta- kallisen opetusmateriaalin tuottamista 15375: lain perusteella mahdollisesti saatava taloudelli- varten. 15376: nen tuki. 15377: 15378: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 15379: 15380: Sinikka Hurskainen-Leppänen Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila 15381: Timo Roos Jukka Roos Tuulikki Hämäläinen 15382: Liisa Jaakonsaari Tellervo Renko Tytti lsohookana-Asunmaa 15383: Arja Alho Urpo Leppänen Tuula Paavilainen 15384: Riitta Uosukainen Reijo Lindroos Pirjo-Riitta Antvuori 15385: Kari Häkämies Anneli Taina Erkki Pulliainen 15386: Raila Aho Asko Apukka Pekka Leppänen 15387: Claes Andersson Reino Paasilinna Sinikka Mönkäre 15388: Ole Wasz-Höckert Antero Kekkonen Kari Rajamäki 15389: Heikki Riihijärvi Pekka Haavisto Eero Paloheimo 15390: Heikki Kokko Pertti Paasio Riitta Järvisalo-Kanerva 15391: Jussi Ranta Arto Lapiolahti Jorma Rantanen 15392: Virpa Puisto 15393: 1350 1988 vp. 15394: 15395: Raha-asia-aloite n:o 1262 15396: 15397: 15398: 15399: 15400: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Äitsaa- 15401: ren-Härskiänsaaren tien rakentamiseen ja kunnostamiseen 15402: Ruokolahdella 15403: 15404: Eduskunnalle 15405: Ruokolahden kunnan alueella olevan Äitsaa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15406: ren-Härskiänsaaren paikallistien kustannusar- nioittaen, 15407: vio on 6 miljoonaa markkaa. Suunnitelmien 15408: mukaan olisi kyseisen tien rakennus ja kunnos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15409: tus pitänyt alkaa jo tänä vuonna. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 15410: Äitsaaren-Härskiänsaaren tie on vilkkaasti 31.24. 77 2 000 000 markkaa Aitsaa- 15411: liikennöity ja ennen kaikkea saaren asukkaille ren-Härskiänsaaren tien kunnostamis- 15412: tien kunnostus on elintärkeä. ta varten. 15413: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 15414: 15415: Sinikka Hurskainen-Leppänen Sinikka Mönkäre Jorma Rantanen 15416: Antero Kekkonen Urpo Leppänen Jussi Ranta 15417: Matti Vähänäkki 15418: 1988 vp. 1351 15419: 15420: Raha-asia-aloite n:o 1263 15421: 15422: 15423: 15424: 15425: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienten 15426: kyläpostien säilyttämiseen 15427: 15428: 15429: Eduskunnalle 15430: 15431: Syrjäkylien postitoimistot ovat postitoimen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15432: lisäksi paikkoja, jotka elävöittävät eri tavoin nioittaen, 15433: kylien toimintaa, maaseudun kehittämistä. 15434: Postitoimipaikkojen säilyttäminen on elintär- etta Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15435: keää postipalvelujen säilyttämiseksi kansalaisil- 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 15436: le, (esim. Saarella Tarnalan posti, Uukuniemel- markkaa kylapostien sailyttamista var- 15437: lä Kummunkylän posti, Uukuniemen kirkonky- ten. 15438: län posti). 15439: 15440: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 15441: 15442: Sinikka Hurskainen-Leppänen Sinikka Mönkäre Antero Kekkonen 15443: Riitta Uosukainen Urpo Leppänen Heikki Kokko 15444: Matti Vähänäkki Jorma Rantanen 15445: 1352 1988 vp. 15446: 15447: Raha-asia-aloite n:o 1264 15448: 15449: 15450: 15451: 15452: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta sairaan 15453: lapsen kuntoutustoimintaan 15454: 15455: 15456: Eduskunnalle 15457: 15458: Vuosittain lisääntyy tarve sairaan lapsen kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15459: toutustoimintaa varten, koska kuntoutettavien nioittaen, 15460: määrä eri seikoista johtuen on kasvussa. Lisäksi 15461: mahdollisimman varhaisessa vaiheessa annettu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15462: kuntoutus antaa.sairaalle paremmat mahdolli- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 15463: suudet kuntoutua terveeksi. Sen vuoksi sairaan 33.15.53 2000000 markkaa sairaan 15464: lapsen kuntoutusta ei pidä siirtää määrärahojen lapsen kuntoutustoimintaa varten. 15465: vähyyden vuoksi. 15466: 15467: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 15468: 15469: Sinikka Hurskainen-Leppänen Reijo Lindroos Jukka Gustafsson 15470: Kari Häkämies Anneli Taina Raila Aho 15471: Asko Apukka Pekka Leppänen Claes Andersson 15472: Reino Paasilinna Sinikka Mönkäre Ole Wasz-Höckert 15473: Riitta Uosukainen Antero Kekkonen Kari Rajamäki 15474: Urpo Leppänen Pekka Haavisto Eero Paloheimo 15475: Jorma Rantanen Pertti Paasio Riitta Järvisalo-Kanerva 15476: Jussi Ranta Arto Lapiolahti Heikki Kokko 15477: Virpa Puisto Timo Roos Erkki Pulliainen 15478: 1988 vp. 1353 15479: 15480: Raha-asia-aloite n:o 1265 15481: 15482: 15483: 15484: 15485: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta jätteiden 15486: lajittelun ja keräilyn tukemiseksi kunnissa 15487: 15488: 15489: Eduskunnalle 15490: 15491: Maassamme on jätteiden lajittelu hoidettu ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15492: noastaan joissakin kunnissa ja niissäkin joko nioittaen, 15493: kokeilutoimintana tai sitten keräilytempauksi- 15494: na. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15495: Jätevuorien kasvun ehkäisemiseksi tulisi jät- 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 15496: teet eritellä ja etsiä mahdollisuuksia jätteiden markkaa lasi-, paperi- yms. jätteiden la- 15497: uusiakäyttöä varten. Ensimmäinen askel tässä jittelun ja keräilyn tukemiseksi kun- 15498: toiminnassa on, että valtio tukee kuntia jättei- nissa. 15499: den lajittelun järjestämisessä. 15500: 15501: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 15502: 15503: Sinikka Hurskainen-Leppänen Reijo Lindroos Jukka Gustafsson 15504: Kari Häkämies Anneli Taina Erkki Pulliainen 15505: Raila Aho Asko Apukka Pekka Lepp~nen 15506: Claes Andersson Reino Paasilinna Sinikka Mönkäre 15507: Ole Wasz-Höckert Timo Roos Virpa Puisto 15508: Antero Kekkonen Riitta Uosukainen Kari Rajamäki 15509: Urpo Leppänen Pekka Haavisto Eero Paloheimo 15510: Heikki Kokko Pertti Paasio Riitta Järvisalo-Kanerva 15511: Jussi Ranta Arto Lapiolahti Jorma Rantanen 15512: 1354 1988 vp. 15513: 15514: Raha-asia-aloite n:o 1266 15515: 15516: 15517: 15518: 15519: Hurskainen-Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnon- 15520: suojelualueiden hankintaan 15521: 15522: 15523: Eduskunnalle 15524: 15525: Luonnonsuojelualueiden säilyminen tuleville Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15526: sukupolville tulisi turvata. Luonnonsuojelu- nioittaen, 15527: alueista ja niiden hankinnasta on valtakunnalli- 15528: nen suunnitelma. Kuitenkaan suunnitelmaa ei ettli Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15529: ole voitu toteuttaa tarpeita vastaavasti ja on 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 15530: vaarana, että luonnonsuojelualueiksi suunnitel- 35.15.87 1000000 markkaa luonnon- 15531: lut alueet ehditään tuhota, ennen kuin valtio suojelualueiden hankintaa varten. 15532: pystyy ne lunastamaan. 15533: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 15534: 15535: Sinikka Hurskainen-Leppänen Reijo Lindroos Jukka Gustafsson 15536: Pirjo-Riitta Antvuori Kari Häkämies Anneli Taina 15537: Raila Aho Pekka Leppänen Claes Andersson 15538: Reino Paasilinna Sinikka Mönkäre Ole Wasz-Höckert 15539: Riitta Uosukainen Antero Kekkonen Pekka Haavisto 15540: Eero Paloheimo Jorma Rantanen Pertti Paasio 15541: Riitta Järvisalo-Kanerva Jussi Ranta Arto Lapiolahti 15542: Heikki Kokko Virpa Puisto Timo Roos 15543: 1988 vp. 1355 15544: 15545: Raha-asia-aloite n:o 1267 15546: 15547: 15548: 15549: 15550: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Muuruveden maa- 15551: talous- ja puutarhaoppilaitoksen puutarhahallin rakentami- 15552: seen 15553: 15554: Eduskunnalle 15555: 15556: Juankosken kunnassa sijaitseva Muuruveden Oppilaitoksen laajennus oli suunniteltu ra- 15557: maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen puutarha- kennuskokonaisuudeksi, jonka olisi muodosta- 15558: linja on jatkuvasti voimistumassa. Syksyllä nut nyt esitetty puutarhahalli yhdessä keväällä 15559: 1988 oppilaitoksessa alkaa uusi peruskoulupoh- 1987 rakennetun muun halliosan kanssa. Ra- 15560: jainen puutarhalinja. Oppilasmäärä nousee kentaminen tulisi näin ollen suorittaa loppuun. 15561: vuoteen 1989 mennessä 80 oppilaaseen. Puutar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15562: hakoulutus ei pode nykyisellään oppilaspulaa ja nioittaen, 15563: myös tulevaisuudessa uskotaan oppilaita olevan 15564: riittävästi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15565: Puutarhatyön harjoitustilat on suunniteltu 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 15566: nykyisellään vain 15-20 oppilaalle. Puutarha- 29.60.74 1380000 markkaa Muuruve- 15567: hallin rakentamista on pidettävä näin ollen tar- den maatalous- ja puutarhaoppilaitok- 15568: peellisena. sen puutarhahallin rakentamista varten. 15569: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 15570: 15571: Jorma Huuhtanen Seppo Kääriäinen 15572: Kalle Röntynen Mirja Ryynänen 15573: Lauha Männistö 15574: 1356 1988 vp. 15575: 15576: Raha-asia-aloite n:o 1268 15577: 15578: 15579: 15580: 15581: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta käsityökeskuksen 15582: suunnitteluun Varpaisjärvelle 15583: 15584: 15585: Eduskunnalle 15586: 15587: Varpaisjärven elinkeinoelämän kehittämis- va arvio rakentamiskustannuksista on noin 3 15588: toimenpiteenä on tullut esille käsityökeskuksen milj. markkaa. Investoinnilla saataisiin noin 20 15589: rakentaminen. Käsityökeskuksen toiminta-aja- työpaikkaa ja matkailulle hankkeella olisi mer- 15590: tuksena on toimia paikkana, missä eri käsityö- kittävä välillinen hyöty. Tarkat suunnitelmat 15591: taitojen harjoittajat valmistavat ja myyvät tuot- hankkeen toteutuksesta ja rahoituksesta ovat 15592: teitaan. Keskusta voitaisiin käyttää myös alan avoinna. 15593: koulutus- ja kurssikeskuksena. Lisäksi keskuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15594: sen otaksutaan toimivan matkailullisena veto- nioittaen, 15595: voimatekijänä. Hanke on saanut myönteisen 15596: vastaanoton Kotiteollisuuden keskusliitolta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15597: Varpaisjärvellä on valmiiksi katsottu sijainti- 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 15598: paikka ja siellä on tehty alustava hahmotelma markkaa Varpaisjärven käsityökeskuk- 15599: hankkeen laajuudesta ja merkityksestä. Alusta- sen suunnittelua varten. 15600: 15601: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 15602: 15603: Jorma Huuhtanen Seppo Kääriäinen 15604: Kalle Röntynen Mirja Ryynänen 15605: Lauha Männistö 15606: 1988 vp. 1357 15607: 15608: Raha-asia-aloite n:o 1269 15609: 15610: 15611: 15612: 15613: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 542 15614: perusparantamiseen välillä Mikkelin piirin raja-Pajumäki 15615: 15616: 15617: Eduskunnalle 15618: 15619: Matkailuvirrat valtatieltä n:o 17 Heinäveden huomattava osa Heinäveden pohjoisosan asuk- 15620: luostareihin kasvavat jatkuvasti ja nämä turisti- kaista hakee kaupunkitason palvelunsa Kuo- 15621: virrat kulkevat juuri maantien n:o 542 kautta. piosta. 15622: Kyseistä maantietä käyttää myös pikalinjavuo- Kyseinen hanke on merkitty TVL:n toimenpi- 15623: ro Kuopio-Tuusniemi-Heinävesi-Imatra. deohjelmaan vuosille 1989-92 ja se on kustan- 15624: Kunnostettuna edellä mainittu tieosuus lyhen- nusarvioitaan 33 milj. markkaa. Hanke on nyt 15625: täisi Tuusniemeltä etelään suuntautuvia puuta- lykkääntymässä. 15626: varan kuljetusmatkoja. Kyseisen maantien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15627: Mikkelin läänin puoleinen osa eli Karvian ja nioittaen, 15628: läänin rajan välinen tienosa on jo aiemmin pe- 15629: rusparannettu, ja tämä aiheuttaa lisääntyvää lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15630: kennepainetta kyseisellä tieosuudella. Tästä 1989 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 15631: syystä koko maantie molempien läänien puolel- markkaa maantien n:o 542 perusparan- 15632: la tulisi saada perusparannetuksi. Myös Heinä- nuksen aloittamiseksi välillä Mikkelin 15633: vedeltä päin käytetään paljon tätä tietä, sillä piirin raja-Pajumäki. 15634: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 15635: 15636: Jorma Huuhtanen Seppo Kääriäinen 15637: Kalle Röntynen Mirja Ryynänen 15638: 1358 1988 vp. 15639: 15640: Raha-asia-aloite n:o 1270 15641: 15642: 15643: 15644: 15645: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 567 15646: perusparantamiseen välillä Hietapohja-Västinniemi 15647: 15648: 15649: Eduskunnalle 15650: 15651: Juankosken tiestön kunto on Kuopion läänin to on TVL:n Kuopion piirin tiedossa. Hank- 15652: heikoimpia, vaikka kunnassa on merkittävää keen toteuttamiseen tarvitaan lisämäärärahaa. 15653: teollisuutta. Linnuntietä etäisyys läänin keskuk- Uusimmassa TVL:n toteuttamisohjelmassa 15654: seen Kuopioon on 35 km, mutta lyhin lähes ajo- hanke on ajoitettu vuosille 1991-92, vaikka ai- 15655: kelvottomassa kunnossa oleva tieyhteys Juan- kaisemmissa toteuttamisohjelmissa tien korjaus 15656: koski- Muuruvesi-Västinniemi- Hietapohja on ajoitettu vuodelle 1989. 15657: on 65 km pitkä. Kuntakeskuksen ja Kuopion Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15658: yhdistävyysindeksi on vain 1,61, kun vähim- nioittaen, 15659: mäistavoite on 1,35. 15660: Juankosken tärkeimmän Kuopion tieyhtey- etUi Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15661: den heikoimman osan Hietapohjan-Västinnie- 1989 tulo- ja menoarvioon 8 000 000 15662: men peruskorjaus on ollut useissa TVL:n toi- markkaa maantien n:o 567 peruskor- 15663: menpideohjelmissa, mutta sitä on jatkuvasti ly- jaukseen välillä Hietapohja- Västin- 15664: kätty tuleville vuosille suurten tiehankkeiden ra- niemi. 15665: hoittamiseksi. Tieosuuden erittäin heikko kun- 15666: 15667: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 15668: 15669: Jorma Huuhtanen Seppo Kääriäinen 15670: Kalle Röntynen Mirja Ryynänen 15671: Lauha Männistö 15672: 1988 vp. 1359 15673: 15674: Raha-asia-aloite n:o 1271 15675: 15676: 15677: 15678: 15679: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 573 15680: parantamiseen välillä Pohjois-Karjalan piirin raja-Savolan- 15681: pelto 15682: 15683: Eduskunnalle 15684: 15685: Kuopion tie- ja vesirakennuspiirin vuosien kean tilanteen alueen autoilijoille sekä vaikeut- 15686: 1987-1993 toimenpideohjelmaehdotukseen liit- taa kunnan omia kehittämispyrkimyksiä. Tiellä 15687: tyen Kaavin kunta esitti, että maantien n:o 573 on vilkas päivittäinen työmatka-, koululais- 15688: (Pohjois-Karjalan piirin raja - Savolanpelto) sekä muu, mm. teollisuuden tarvitsema kulje- 15689: toteuttaminen aloitettaisiin vuonna 1988. Han- tusliikenne. Tien vaikutuspiiriin sijoittuu myös 15690: ke ei ole käynnistynyt. Toimenpiteet tiellä käsit- Maarianvaaran laskettelukeskus, joka aiheut- 15691: tävät soratien suuntauksen parantamista ja taa huomattavaa liikennemäärien kasvua. 15692: päällystämistä 10,4 km:n matkalla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15693: Voimassa olevaan tienpidon toimenpideoh- nioittaen, 15694: jelmaan kyseistä tieosaa koskeva hanke on mer- 15695: kitty alkavaksi vuodesta 1993. Jos tien paranta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15696: minen tapahtuu vasta tuolloin, varsinaiset tie- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 15697: hankkeitten toteuttamiset keskeytyvät Kaavilla 31.24. 77 9 600 000 markkaa maantien 15698: kahdeksi vuodeksi pienehköjä kunnossapito- n:o 573 parantamiseen välillä Pohjois- 15699: kohteita lukuun ottamatta. Tämä aiheuttaa vai- Karjalan piirin raja - Savolanpelto. 15700: 15701: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 15702: 15703: Jorma Huuhtanen Seppo Kääriäinen 15704: Kalle Röntynen Mirja Ryynänen 15705: Lauha Männistö 15706: 1360 1988 vp. 15707: 15708: Raha-asia-aloite n:o 1272 15709: 15710: 15711: 15712: 15713: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta sataman rakentami- 15714: seen Juankosken Karjalankoskelle 15715: 15716: 15717: Eduskunnalle 15718: 15719: Juankoski on koillissavolainen rakennemuu- tatie- ja maantieliikenteelle. Satama tulisi käsit- 15720: toskunta, jolla on entuudestaan peruselinkei- tämään laivalaiturin, vieraslaiturin, venelaitu- 15721: nonsa maatalouden lisäksi puunjalostusteolli- rin (noin 80 metriä), veneluiskan ja telarantaa. 15722: suutta ja joka on suunnannut kehitystään pal- Suunnitelmat ovat valmiina. 15723: veluelinkeinoon. Matkailupalvelujen kannalta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15724: keskeiseksi matkailuvaltiksi on kehittymässä nioittaen, 15725: kulttuurihistoriallisesti arvokas Ruukin suoje- 15726: lualue. Juankosken matkailun kehittyminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15727: liittyy olennaisesti muun Koillis-Savon matkai- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 15728: lun kehittämiseen. 31.27.77 900000 markkaa Juankosken 15729: Karjalankosken sataman rakentamisella on Karjalankosken sataman rakentamista 15730: merkitystä alueelle Suuntautuvalle matkustaja- varten. 15731: laivaliikenteelle ja sen yhteyteen liittyvälle rau- 15732: 15733: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 15734: 15735: Jorma Huuhtanen Seppo Kääriäinen 15736: Kalle Röntynen Mirja Ryynänen 15737: Lauha Männistö 15738: 1988 vp. 1361 15739: 15740: Raha-asia-aloite n:o 1273 15741: 15742: 15743: 15744: 15745: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jänissalon suoja- 15746: sataman rakentamiseen Vehmersalmella 15747: 15748: 15749: Eduskunnalle 15750: 15751: Saaristokunnassa vesitiet ovat olleet merkit- teutumisvuorossa, mutta toteutus on siirtynyt 15752: täviä kulkureittejä kautta aikojen. Viimeisen vuosi vuodelta. Toteutusten hankaluutena on, 15753: vuosikymmenen aikana vesiteiden merkitys on että TVL:n Kuopion piirin saarnat budjettivarat 15754: lisääntynyt Vehmersalmella huomattavasti mat- ovat pienet eikä Vehmersalmen kunta pysty 15755: kailullisessa mielessä. Pienveneilijöiden määrä hyvän työllisyystilanteen johdosta hyödyntä- 15756: on moninkertaistunut ja sen myötä satamien ja mään työllisyysvaroja, joita olisi myös käytettä- 15757: laiturien tarpeellisuus on tullut entistä koroste- vissä. 15758: tummin esille. Samoin on korostunut satama- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15759: alueiden palvelujen tarjonnan lisääminen. nioittaen, 15760: TVL:n toteuttamisohjelmassa vuosille 1988 15761: -1994 on Vehmersalmen Jänissalon suojasata- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15762: man rakentaminen sijoitettu vuosille 1989- 1989 tulo- ja menoarvioon 700 000 15763: 1990. Jänissalon suojasataman rakentaminen markkaa Jänissalon suojasataman ra- 15764: on aiemminkin ollut toteuttamisohjelmassa to- kentamiseen Vehmersalmella. 15765: 15766: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 15767: 15768: Jorma Huuhtanen Seppo Kääriäinen 15769: Kalle Röntynen Mirja Ryynänen 15770: Lauha Männistö 15771: 15772: 15773: 15774: 15775: 86 280129N 15776: 1362 1988 vp. 15777: 15778: Raha-asia-aloite n:o 1274 15779: 15780: 15781: 15782: 15783: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vehmersalmen kir- 15784: konkylän laiturin laajentamiseen 15785: 15786: 15787: Eduskunnalle 15788: Saaristokunnassa vesitiet ovat olleet merkit- rossa, mutta toteutus on siirtynyt vuosi vuodel- 15789: täviä kulkureittejä kautta aikojen. Viimeisen ta. Toteutusten hankaluutena on, että TVL:n 15790: vuosikymmenen aikana vesiteiden merkitys on Kuopion piirin saarnat budjettivarat ovat pienet 15791: lisääntynyt Vehmersalmella huomattavasti mat- eikä Vehmersalmen kunta pysty hyvän työlli- 15792: kailullisessa mielessä. Pienveneilijöiden määrä syystilanteen johdosta hyödyntämään työlli- 15793: on moninkertaistunut ja sen myötä satamien ja syysvaroja, joita olisi myös käytettävissä. 15794: laiturien tarpeellisuus on tullut entistä koroste- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15795: tummin esille. Samoin on korostunut satama- nioittaen, 15796: alueiden palvelujen tarjonnan lisääminen. 15797: TVL:n toteuttamisohjelmassa vuosille 1988 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15798: -1994 on Vehmersalmen kirkonkylän laiturin 1989 tulo- ja menoarvioon 400 000 15799: laajentaminen sijoitettu vuosille 1989-1990. markkaa Vehmersalmen kirkonkylän 15800: Kirkonkylän vierasvenesatama on aikaisemmin- laiturin laajentamiseen. 15801: kin ollut toteuttamisohjelmassa toteutumisvuo- 15802: 15803: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 15804: 15805: Jorma Huuhtanen Seppo Kääriäinen 15806: Kalle Röntynen Mirja Ryynänen 15807: Lauha Männistö 15808: 1988 vp. 1363 15809: 15810: Raha-asia-aloite n:o 1275 15811: 15812: 15813: 15814: 15815: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta VTT:n paloteknii- 15816: kan laboratorion perustamista Kuopioon koskevaan selvitys- 15817: työhön 15818: 15819: Eduskunnalle 15820: 15821: VTT:n palotekniikan laboratorio toimii Es- Kuopiossa syksyllä 1989 tai 1990 on jo tehty ja 15822: poon Otaniemessä. Laboratorio on ollut jo mo- ammattikasvatushallitukselle tehty esitys pa- 15823: nien vuosien ajan runsaiden toimeksiantojen loinsinöörikoulutuksen aloittamisesta Kuopion 15824: vuoksi ylikuormittunut, ja tutkimuksia tehdään teknillisessä oppilaitoksessa toivottavasti toteu- 15825: osittain vuorotyössä ja ulkomaisten tutkimus- tuu mahdollisimman pian. 15826: laitosten (mm. Länsi-Saksa) avustamana. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15827: Kuopioon sijoitettu palolaboratorio vähen- nioittaen, 15828: täisi merkittävästi testattavien rakennusosien 15829: kuljetuskustannuksia, sillä kansantaloudellises- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15830: ti ei liene järkevää kuljettaa Pohjois- ja Keski- 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 15831: Suomesta järeitäkin rakenteita Etelä-Suomeen markkaa selvitystyön tekemiseen VTT:n 15832: tai jopa Keski-Eurooppaan. Hanke lisäisi Kuo- palotekniikan laboratorion perustami- 15833: piossa alan "kriittistä massaa", kun päätös seksi Kuopioon. 15834: Valtion palo-opiston toiminnan aloittamisesta 15835: 15836: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 15837: 15838: Jorma Huuhtanen Mirja Ryynänen Lauha Männistö 15839: 1364 1988 vp. 15840: 15841: Raha-asia-aloite n:o 1276 15842: 15843: 15844: 15845: 15846: Huuhtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nilsiän luonnonkivi- 15847: varojen tutkimus-, tuotekehittely- ja markkinointiprojektiin 15848: 15849: 15850: Eduskunnalle 15851: 15852: Nilsiän kunnan alueella on geologisesti mie- Kiven käsittelytapoja kehittämällä on mahdolli- 15853: lenkiintoinen ja monipuolinen kvartsiittiesiinty- suus löytää uusia käyttökohteita ja näin nostaa 15854: mä. Louhoksen kallion kvartsipitoisuus on var- nyt vielä alhaista jalostusarvoa korkeammalle. 15855: sin suuri, 96 OJo. Laattakivinä käytettyä, usein Kivivarojen hyödyntämisprojekti liittyy siihen 15856: vihertävää serisiitti-kvartsiittia on useilla alueil- Nilsiän kunnan harjoittamaan elinkeinopolitii- 15857: la. Näiden esiintymien lisäksi alueelta on tavat- kan linjaan, jolla hyödynnetään paikallisia 15858: tu useita erilaisia liuskekiviä. Kvartsiselänne on luonnon antamia mahdollisuuksia. 15859: noin 35 km pitkä ja sijoittuu Kinahmin Rahas- Kiviprojektin tavoitteena on tutkimuksen ja 15860: mäen alueelle. tuotekehittelyn kautta nostaa Nilsiän kvartsi- 15861: Kiven louhimisella ja jatkojalostamisella on liuskeen jalostusastetta, tutkia uusia käyttöta- 15862: jo pitkät perinteet Nilsiässä. Vuosisadan alussa poja, kehittää liuskekiven soveltuvuutta nyky- 15863: löydettyä dolomiittia on käytetty kallion palt- aikaiseen rakennustekniikkaan ja edistää kiven 15864: toon, ja Nilsiän vuonna 1906 valmistunut kirk- tunnettavuutta. Eri asiantuntijoiden kanssa 15865: ko on rakennettu Tahkomäestä louhitusta käydyn keskustelun perusteella voidaan todeta 15866: kvartsiitista. Tahkomäellä on myös harjoitettu Iuonnonkiven kysyntään olevan kiinnostusta. 15867: myllynkivien valmistusta. Liuskeesta on tehty Projektin konkreettisena tavoitteena on 50 uut- 15868: käytävälaattoja ja tahkoja. ta pysyvää työpaikkaa. 15869: Merkittävintä taloudellista toimintaa harjoit- Projekti on tarkoitus käynnistää vuoden 1989 15870: taa Oy Lohja Ab:n Nilsiän Kvartsi, joka tuot- alussa ja sen kustannusarvio tulee olemaan noin 15871: taa kvartsihiekkaa. Kvartsihiekkaa käytetään miljoona markkaa. 15872: mm. rakennusaineteollisuudessa, tulenkestäviin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15873: massoihin sekä lasin raaka-aineeksi. Kinahmis- nioittaen, 15874: sa sijaitseva laitos työllistää suoraan 50 henki- 15875: löä ja kuljetuspalveluissa ym. useita kymmeniä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15876: henkilöitä osa-aikaisesti. Kvartsiittiliusketta 1989 tulo- ja menoarvioon 700 000 15877: louhii kolme yrittäjää. Nämä työllistävät noin markkaa Nilsiän luonnonkivivarojen 15878: 10 henkilöä. tutkimus-, tuotekehittely- ja markki- 15879: Tiedossa olevat kivivarat mahdollistaisivat nointiprojektiin. 15880: nykyisin selvästi suurimittaisemman tuotannon. 15881: 15882: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 15883: 15884: Jorma Huuhtanen Seppo Kääriäinen 15885: Kalle Röntynen Mirja Ryynänen 15886: Lauha Männistö 15887: 1988 vp. 1365 15888: 15889: Raha-asia-aloite n:o 1277 15890: 15891: 15892: 15893: 15894: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta kauppa- ja teollisuussata- 15895: mien rakentamisen korkotukeen 15896: 15897: 15898: Eduskunnalle 15899: 15900: Satamarakentamista ovat pääsääntöisesti osuus myönnettävistä korkotukilainoista nousi- 15901: harjoittaneet sellaiset kaupungit, joissa teolli- si koskemaan 30 000 000 markan lainoja. 15902: suuden rakennemuutos tuntuu voimakkaim- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 15903: min. Satamainvestoinnit asettavat tällaisten taen, 15904: kaupunkien talouden todella tiukalle. Vuoden 15905: 1989 tulo- ja menoarvioesityksessä on kauppa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15906: ja teollisuussatamien rakentamisen korkotu- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 15907: keen ehdotettu 3 000 000 markkaa. 31.27.42 lisäyksenä 500 000 markkaa 15908: Edellä mainituista syistä määräraha tulisi ko- kauppa- ja teollisuussatamien rakenta- 15909: rottaa 3 500 000 markkaan ja samalla tämän misen korkotukeen. 15910: hetken suurimman satamarakentajan, Kotkan, 15911: 15912: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 15913: 15914: Kari Häkämies 15915: 1366 1988 vp. 15916: 15917: Raha-asia-aloite n:o 1278 15918: 15919: 15920: 15921: 15922: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulututkimukseen 15923: 15924: 15925: 15926: Eduskunnalle 15927: 15928: Korkeakoulututkimukseen suunnatut määrä- oleellisesti muuttumassa koulutusohjelma-ajat- 15929: rahat ovat jo useiden vuosien ajan jääneet jäl- telun myötä. Tutkijankoulutuksen suunnittelun 15930: keen tutkimustyön perustaksi laadittujen suun- ja toteutuksen on pohjauduttava tutkimus- ja 15931: nitelmien suosituksista. Korkeakoulut toteutta- kokeilutyöhön. Vain näin voidaan välttää ka- 15932: vat niille asetettuja uusia tehtäviä ilman näiden pea-alaiset jatko-opintoputket. 15933: tehtäväalueiden riittävää tutkimusta. Tutki- Korkeakouluihin ja niiden yhteyteen on muo- 15934: mustyö loisi kuitenkin tärkeitä edellytyksiä uu- dostunut uusia tehtäväalueita ja toimintamuo- 15935: distusten onnistumiselle ja muutosten hallinnal- toja (täydennyskoulutus, tilaustutkimus, tekno- 15936: le. Uusien tehtäväalueiden ja toimintamuotojen logiakylähankkeet, tiedepuistosuunnitelmat). 15937: tutkiminen voisi estää yhteiskunnalle mahdolli- Uusiin toimintamuotoihin on kiinnitetty tutki- 15938: sesti hyvinkin kalliiksi koituvat virheratkaisut. muksellista huomiota vain vähäisessä määrin. 15939: Seuraavat korkeakoulututkimuksen alueet Suunnitelmallinen kehittäminen edellyttää val- 15940: vaativat välittömästi huomattavaa määräraho- tiovallalta riittäviä resursseja korkeakoulujen 15941: jen lisäystä: korkeakoulupedagogiikka, tutki- uusien tehtäväalueiden tutkimukseen. 15942: jainkoulutus (jatkokoulutus), täydennyskoulu- Tarvittavat toimenpiteet ovat 15943: tus, korkeakoulujen hallinto ja kansainvälisty- 1) korkeakoulupedagogiikan kehittäminen 15944: misen (opiskelijavaihto) vaikutukset. tutkimuksen avulla, 15945: Korkeakouluopetusta syytetään tehottomuu- 2) korkeakoulututkintojen sisällön ja raken- 15946: desta. Perustutkintojen suoritusajat ovat piden- teen kehittäminen tutkimuksen avulla, 15947: tyneet ja opiskelunsa keskeyttäneiden määrät 3) tutkijankoulutuksen suunnittelun ja to- 15948: kasvaneet. Ongelman ratkaisuun on esitetty teutuksen edellyttämän tutkimustyön aikaan- 15949: monia tehokkaalta vaikuttavia keinoja: palkit- saaminen, 15950: sevaa opintotukea säädyllisessä ajassa valmistu- 4) korkeakouluihin ja niiden yhteyteen muo- 15951: ville, opetussuunnitelmien sisällön keventämis- dostuneiden uusien tehtäväalueiden ja toiminta- 15952: tä jne. Esitetyt toimenpiteet eivät lähde korkea- muotojen (täydennyskoulutus, tilaustutkimus, 15953: koulututkintojen laadun arvioinnista eivätkä teknologiakylähankkeet, tiedepuistosuunnitel- 15954: opetus-oppimisprosessin sisäisistä tekijöistä. mat) tutkiminen, 15955: Korkeakouluopetuksen tulee ensisijaisesti ke- 5) korkeakoulujen hallinnon kehittäminen 15956: hittää tieteellistä ajattelua. tutkimuksen avulla siten, että hallinto kykenisi 15957: Opetus-oppimisprosessin laatu (sisäiset teki- paremmin palvelemaan tiedettä ja opetusta, 15958: jät) ratkaisee tieteellisen ajattelun taidon välit- 6) korkeakoulujen kansainvälistymisen ja 15959: tymisen opiskelijalle. Korkeakouluopetuksen ja kansainvälisen opiskelijavaihdon vaikutusten 15960: opiskelun laadullinen kehittäminen edellyttää tutkiminen. 15961: laitostasolla tapahtuvaa tutkimus-, koulutus- ja Vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesityksessä 15962: kokeilutoimintaa. korkeakoulututkimukseen on varattu 13 500 000 15963: Valtioneuvoston hyväksymässä korkeakoulu- markkaa momentille 29.37.21, Tutkimus- ja ke- 15964: laitoksen kehittämissuunnitelmassa vuosille hittämistoiminta. Lisäystä vuoden 1988 tulo- ja 15965: 1987-1992 puhutaan tutkijankoulutuksen te- menoarvioon verrattuna on 3 390 000 markkaa, 15966: hostamisesta "laatimalla korkeakoulujen yh- mutta momentilta on varattu yhteensä peräti 15967: teistyönä kaikille tieteenaloille tutkijankoulu- 6 700 000 markkaa jo määrättyihin tarkoituk- 15968: tusohjelmat". Tutkijankoulutuksen luonne on siin: 3 200 000 markkaa pelkästään tietoteknii- 15969: 1988 vp. - RA n:o 1278 1367 15970: 15971: kan tutkijankoulutuksen kehittämiseen ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 15972: 3 500 000 markkaa ammatillisen aikuiskoulu- taen, 15973: tuksen kehittämiseen. Tällöin momentille jää 15974: muiden tutkimustarpeiden rahoitukseen vain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15975: 6 800 000 markkaa, mikä on huomattavasti 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 15976: vähemmän kuin vuodelle 1988 varattu määrä- 29.37.21 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 15977: raha. korkeakoulu tutkimukseen. 15978: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 15979: 15980: Kari Häkämies 15981: 1368 1988 vp. 15982: 15983: Raha-asia-aloite n:o 1279 15984: 15985: 15986: 15987: 15988: Häkämies: Määrärahan osoittamisesta Kotkan ja Lappeenrannan 15989: kaupungeille orkesterikokeiluun 15990: 15991: 15992: Eduskunnalle 15993: 15994: Kotkan ja Lappeenrannan kaupungit ovat Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 15995: käynnistämässä orkesterikokeilun. Kotkan 23- taen, 15996: henkilöinen ja Lappeenrannan 12-henkilöi- 15997: nen orkesteri yhdistetään muutamaan konsert- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15998: tiin Kymen läänin orkesterissa. Konsertteja on 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 15999: tarkoitus pitää Kotkan ja Lappeenrannan lisäk- markkaa Kotkan ja Lappeenrannan 16000: si ainakin Kuusankoskella ja Imatralla. Kyse on kaupungeille orkesterikokeilua varten. 16001: varsin uudentyyppisestä kokeilusta. 16002: 16003: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 16004: 16005: Kari Häkämies 16006: 1988 vp. 1369 16007: 16008: Raha-asia-aloite n:o 1280 16009: 16010: 16011: 16012: 16013: Häkämies ym.: Määrärahan osoittamisesta Miehikkälän kunnalle 16014: Kansankulttuuri- ja pelimannipäiviä varten 16015: 16016: 16017: Eduskunnalle 16018: 16019: Miehikkälän Kansankulttuuri- ja pelimanni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16020: päivistä on muodostunut perinne. Juhlia on jär- 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 16021: jestetty tähän mennessä jo 15 kertaa. Esiintyjiä markkaa Miehikkälän kunnalle Miehik- 16022: on ollut useista maista ja ympäri Suomea useita kälän Kansankulttuuri- ja pelimannipäi- 16023: satoja kussakin juhlatapahtumassa. Päiviin liit- viä varten. 16024: tyy myös varsin laaja pelimannitaitojen ja kan- 16025: sankulttuurin koulutustoiminta. 16026: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16027: nioittaen, 16028: 16029: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 16030: 16031: Kari Häkämies Matti Vähänäkki 16032: 1370 1988 vp. 16033: 16034: Raha-asia-aloite n:o 1281 16035: 16036: 16037: 16038: 16039: Hämäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta korkea- ja keski- 16040: asteen opiskelijoiden opintorahan perusosan korottamiseen 16041: 16042: 16043: Eduskunnalle 16044: 16045: Suomessa opiskelijat elävät todellisessa köy- huomattavasti enemmän kuin keskiasteen opis- 16046: hyysloukussa, koska opintotuki kattaa vain kelijat, jonka lisäksi korkea-asteen lainamäärät 16047: murto-osan opiskelijoiden välitämättömistä ovat selvästi keskiastetta suuremmat. 16048: elinkustannuksista. Jotta opintotuen määrä lähenisi perustoi- 16049: Opintotukea on muutettava siten, että tuki meentuloturvan tasoa ja jotta opiskelijoiden 16050: vastaa perustoimeentulotuen määrää. Opinto- keskinäinen tasavertaisuus toteutuisi, ehdotam- 16051: tukijärjestelmän kokonaisuudistuksen tavoit- me kunnioittavasti, 16052: teena on oltava myös opintoraha-osuuden lisää- 16053: minen ja lainapainotteisuuden vähentäminen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16054: Ensi vaiheessa opintorahan osuutta täytyy nos- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 16055: taa vähintään 50 OJo :iin opintotuen kokonais- 29.39.55 lisäyksenä JOO 000 000 mark- 16056: määrästä. kaa korkea- ja keskiasteen opiskelijoi- 16057: Opintotukea tulee myöntää tasavertaisesti den opintorahan perusosan nostamisek- 16058: kaikille päätoimisesti opiskeleville. Tällä hetkel- si 750 markkaan kuukaudessa 1. 7.1989 16059: lä korkea-asteen opiskelijat saavat opintorahaa alkaen. 16060: 16061: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 16062: 16063: Tuulikki Hämäläinen Arto Lapiolahti Arja Alho 16064: Matti Saarinen Raimo Vuoristo Matti Vähänäkki 16065: Saara-Maria Paakkinen Kerttu Törnqvist Liisa Jaakonsaari 16066: Kari Urpilainen Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson 16067: Sakari Knuuttila Timo Roos Ilkka Joenpalo 16068: Riitta Järvisalo-Kanerva Lea Savolainen Marja-Liisa Tykkyläinen 16069: 1988 vp. 1371 16070: 16071: Raha-asia-aloite n:o 1282 16072: 16073: 16074: 16075: 16076: Hämäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hyvinkäällä toimi- 16077: valle lasten ja nuorten taidekeskukselle 16078: 16079: 16080: Eduskunnalle 16081: 16082: Hyvinkäällä toimiva valtakunnallinen lasten hallinnossa on mukana myös kuvataiteen, kas- 16083: ja nuorten taidekeskus on vastikään muuttanut vatuksen, nuorisotyön ym. edustajia. Hyvin- 16084: uusiin tiloihin. Tämä tarjoaa taidekeskukselle kään kaupunki on ensi vuoden budjettiesityk- 16085: uusia mahdollisuuksia toiminnan kehittämi- sessään varautunut nostamaan taidekeskuksen 16086: seen, mutta merkitsee myös kiinteiden kustan- säätiön avustusta 600 000 markkaa. Taidekes- 16087: nusten nousua. kuksen toiminnan turvaamiseksi valtion olisi 16088: Uusissa tiloissa keskuksella on tarkoitus lisä- myös kasvatettava omaa osuuttaan. 16089: tä näyttelytoimintaa. Vuonna 1989 on myös jo Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16090: valmistauduttava seuraavaan kansainväliseen nioittaen, 16091: lasten piirustuskilpailuun. 16092: Taidekeskus on jo tähän asti pystynyt tarjoa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16093: maan runsaasti virikkeitä lapsille ja nuorille ja 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 16094: ennen kaikkea uutta tietoa kasvattajille ja kou- markkaa lasten ja nuorten taidekeskuk- 16095: luttajille. Säätiön toimintaa rahoittavat Hyvin- sen toiminnan tukemiseen. 16096: kään kaupunki ja opetusministeriö. Säätiön 16097: 16098: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 16099: 16100: Tuulikki Hämäläinen Saara-Maria Paakkinen Matti Saarinen 16101: Pirjo Ala-Kapee Pentti Lahti-Nuuttila Marja-Liisa Tykkyläinen 16102: 1372 1988 vp. 16103: 16104: Raha-asia-aloite n:o 1283 16105: 16106: 16107: 16108: 16109: Hämäläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kotien Puolesta 16110: Keskusliitolle atk-laitteiston hankintaan 16111: 16112: 16113: Eduskunnalle 16114: 16115: Kotien Puolesta Keskusliitto ry. on valtakun- hön liittyviä tehtäviä. Laitteiston hankinnalla 16116: nallinen sosiaalinen vapaaehtoistyötä tekevä olisi siten suuri merkitys paitsi keskusliitolle 16117: järjestö. Tarkoituksena on hankkia keskuslii- myös perusjärjestöille ja niiden toiminnan tuke- 16118: ton toimiston käyttöön atk-työpiste laitteineen miselle. 16119: ja järjestelmineen. Järjestelmät sisältäisivät Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16120: mm. ohjelmat kirjanpidolle, lomatoiminnalle ja nioittaen, 16121: kirjeenvaihdolle. Laitteistoa tultaisiin käyttä- 16122: mään keskusliiton ja paikallisyhdistysten oman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16123: laskenta-, tiedotus- ym. tehtävien hoitoon. Li- 1989 tulo- ja menoarvioon 170 000 16124: säksi sillä hoidettaisiin myös yhdistysten lähim- markkaa Kotien Puolesta Keskusliiton 16125: mäispalveluun, perhepoliittiseen ja vanhustyö- atk-laitteiston hankintaan. 16126: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 16127: 16128: Tuulikki Hämäläinen Pirjo Ala-Kapee 16129: Lea Savolainen Marja-Liisa Tykkyläinen 16130: 1988 vp. 1373 16131: 16132: Raha-asia-aloite n:o 1284 16133: 16134: 16135: 16136: 16137: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kehitysmaista tulevien 16138: opiskelijoiden opiskeluun maa- ja metsätalousalan oppilai- 16139: toksissa 16140: 16141: Eduskunnalle 16142: 16143: Suomen kehitysmaihin suuntaamassa kehi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16144: tysavussa ovat maa- ja metsätalous ennestään nioittaen, 16145: olleet merkittävässä asemassa, vaikka niiden 16146: osuus on vieläkin riittämätön ajatellen monien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16147: kohdemaiden nälkä- ja raaka-aineongelmia. 1989 tulo- ja menoarvioon 6 000 000 16148: Koska näillä elinkeinoaloilla tarvitaan taito- markkaa kehitysmaista tulevien opiske- 16149: tiedon vientiä, ei määrärahoja välttämättä tar- lijoiden opiskeluun maa- ja metsätalous- 16150: vitse osoittaa kohdemaihin, vaan niitä voidaan alan oppilaitoksissa. 16151: käyttää myös kohdemaasta tulevien stipen- 16152: diaattien koulutukseen Suomessa. 16153: 16154: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 16155: 16156: Pirkko Ikonen Annikki Koistinen Heikki Kokko 16157: Timo Kietäväinen Jukka Vihriälä Seppo Pelttari 16158: Esko Jokiniemi Pekka Leppänen Iiris Hacklin 16159: Matti Lahtinen Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila 16160: Toimi Kankaanniemi Tina Mäkelä Tellervo Renko 16161: 1374 1988 vp. 16162: 16163: Raha-asia-aloite n:o 1285 16164: 16165: 16166: 16167: 16168: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Asevarikko 2:n monitoi- 16169: mitilan rakentamiseen Toivakassa 16170: 16171: 16172: Eduskunnalle 16173: 16174: Asevarikko 2:n (Toivakan) käytössä olevat ti- tilat. Monitoimitila sisältäisi myös vartiokes- 16175: lat ja rakenteet on suunniteltu varikko-osaston kuksen välttämättömine tiloineen. Rakentami- 16176: tarpeisiin eivätkä ne täytä varikon nykyisiä tar- sen aloittaminen vuonna 1988 vaikuttaisi mer- 16177: peita. kittävästi Toivakan kunnan työllisyyteen. 16178: Talonrakennushankkeiden KTS:n tarkistuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16179: sessa vuonna 1987 on esitetty rakennettavaksi nioittaen, 16180: monitoimitila, jolla poistettaisiin osa olemassa 16181: olevista puutteista. Monitoimitalo tulisi moni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16182: toimiosanaan palvelemaan varikon tarpeita 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 16183: ruokalana, tilaisuuksien ja oppituntien pito- markkaa Asevarikko 2:n monitoimitilan 16184: paikkana sekä mahdollistaisi sisäliikunnan har- rakennushankkeen a/oitukseen Toivo- 16185: rastamisen. Varastotoimisto-osa sisältäisi kol- kassa. 16186: me toimistoa, kokoontumistilan ja sosiaaliset 16187: 16188: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 16189: 16190: Pirkko Ikonen Pekka Leppänen Matti Lahtinen 16191: Iiris Hacklin Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila 16192: Toimi Kankaanniemi Tina Mäkelä 16193: 1988 vp. 1375 16194: 16195: Raha-asia-aloite n:o 1286 16196: 16197: 16198: 16199: 16200: Ikonen ym: Määrärahan osoittamisesta eräiden opettajaryhmien 16201: demonstraatiolisään 16202: 16203: 16204: Eduskunnalle 16205: 16206: Eräille opettajaryhmille maksetaan demon- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16207: straatiolisää heidän hankkiessaan opetuksessa nioittaen, 16208: tarvittavia aineita ja välineitä. 16209: Edun ulkopuolelle ovat jääneet mm. kotita- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16210: lous-, käsityö- ja tekstiiliopettajat. Kuitenkin he 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 16211: päivittäin joutuvat varaamaan opetuksessa tar- markkaa kotita/ous-, käsityö- ja tekstii- 16212: vittavia aineita ja huoltamaan niitä. Tämä kaik- liopettajien demonstraatiolisään. 16213: ki tapahtuu työajan ulkopuolella. Se vie paljon 16214: aikaa, jota ei lasketa opettajan työksi. 16215: 16216: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 16217: 16218: Pirkko Ikonen Annikki Koistinen Jukka Vihriälä 16219: Seppo Pelttari Pekka Leppänen Iiris Hacklin 16220: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila Tina Mäkelä 16221: Matti Lahtinen Toimi Kankaanniemi Sirkka-Liisa Anttila 16222: Tellervo Renko 16223: 1376 1988 vp. 16224: 16225: Raha-asia-aloite n:o 1287 16226: 16227: 16228: 16229: 16230: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tammijärven koulun 16231: laajennushankkeisiin Luhangassa 16232: 16233: 16234: Eduskunnalle 16235: 16236: Luhangan kunnassa sijaitsevalta Tammijär- teutettava myös Tammijärven sivukirjaston ti- 16237: ven koululta puuttuu liikuntatilat tällä hetkellä lauudistus. Tällä hetkellä sivukirjasto toimii 16238: kokonaan. Koko kunnassa ei ole olemassa len- koululuokassa ollen tästä huolimatta kuitenkin 16239: topallokentän kokoista sisäliikuntatilaa. Tek- suurin ja toimivin kirjasto kunnassa. 16240: nisten aineiden opetus tapahtuu entisessä ta- Hanke on suunniteltu rahoitettavaksi osaksi 16241: lousrakennuksessa kyseenalaisissa olosuhteissa. valtionosuuden, osaksi kunnan oman rahoituk- 16242: Samoin ovat oppilaiden saniteettitilat erittäin sen varassa. 16243: heikot. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 16244: Tammijärven koulun laajennushankkeesta nioittaen, 16245: on tilatarpeen tutkimus tehty. 1 vaiheen asiakir- 16246: jat ovat tällä hetkellä kouluhallituksessa. Ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16247: kennustöihin olisi ollut tarpeen päästä viimeis- 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 16248: tään vuoden 1985 alusta. markkaa valtionosuutena Tammijärven 16249: Koulun liikuntatilojen laajennus tulisi toteut- koulun laajennushankkeeseen Luhan- 16250: taa siinä laajuudessa, että se palvelisi koko ky- gassa. 16251: läkunnan tarpeita. Hankkeen yhteydessä on to- 16252: 16253: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 16254: 16255: Pirkko Ikonen Pekka Leppänen Iiris Hacklin 16256: Mauri Pekkarinen Toimi Kankaanniemi Tina Mäkelä 16257: Matti Lahtinen Sakari Knuuttila 16258: 1988 vp. 1377 16259: 16260: Raha-asia-aloite n:o 1288 16261: 16262: 16263: 16264: 16265: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän kristillisen 16266: opiston päärakennuksen korjaamiseen 16267: 16268: 16269: Eduskunnalle 16270: 16271: Jyväskylän kristillisen opiston päärakennus Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16272: on rakennettu viime vuosisadalla. Se on yksi nioittaen, 16273: harvoja käytössä olevia vanhoja rakennuksia. 16274: Rakennuksessa on keittiö, ruokailutilat, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16275: luokkia, juhlasali ja majoitustiloja. 1989 tulo- ja menoarvioon 250 000 16276: Rakennuksen kunnostamiseen on jatkuva markkaa Jyväskylän kristillisen opiston 16277: tarve. Viimeksi on jouduttu uusimaan katto. päärakennuksen kunnostamiseen. 16278: Myös lämmityskulut ovat huomattavasti uusia 16279: rakennuksia suuremmat. Näistä syistä koulu 16280: velkaantuu ja toiminta vaikeutuu. 16281: 16282: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 16283: 16284: Pirkko Ikonen Sakari Knuuttila Matti Lahtinen 16285: 16286: 16287: 16288: 16289: 87 280129N 16290: 1378 1988 vp. 16291: 16292: Raha-asia-aloite n:o 1289 16293: 16294: 16295: 16296: 16297: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen kotita- 16298: lousopettajaopiston lisärakennuksen rakentamiseen 16299: 16300: 16301: Eduskunnalle 16302: 16303: Keski-Suomen kotitalousopettajaopiston ope- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16304: tustilat ovat ahtaat ja puutteelliset. Tilat on mi- nioittaen, 16305: toitettu n. 200 oppilaalle ja tällä hetkellä oppi- 16306: lasmäärä on n. 400. Aikuiskoulutus vaatii myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16307: tiloja. 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 16308: Opetustilojen vuokraaminen on vaikeaa kou- markkaa Keski-Suomen kotitalousopet- 16309: lun etäisyyden ja opetuksen laaja-alaisuuden tajaopiston lisärakennuksen alkuun 16310: vuoksi. saattamiseksi. 16311: Perustamissuunnitelma on laadittu vuonna 16312: 1984. Nyt olisi päästävä suorittamaan esisuun- 16313: nittelua, mutta määrärahat puuttuvat. 16314: 16315: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 16316: 16317: Pirkko Ikonen Pekka Leppänen Matti Lahtinen 16318: Iiris Hacklin Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila 16319: Toimi Kankaanniemi Tina Mäkelä 16320: 1988 vp. 1379 16321: 16322: Raha-asia-aloite n:o 1290 16323: 16324: 16325: 16326: 16327: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen kotita- 16328: lousopettajaopiston huonekalujen entistämiseen 16329: 16330: 16331: Eduskunnalle 16332: 16333: Keski-Suomen kotitalousopettajaopiston van- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16334: ha päärakennus on peruskorjattu. Koulutilalla 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 16335: on vanha tyyliin sopiva ruokasalin kalusto, markkaa Keski-Suomen kotitalousopet- 16336: mutta se on huonokuntoisuutensa vuoksi entis- tajaopiston ruokasalin kaluston entistä- 16337: tämisen tarpeessa. miseen. 16338: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16339: nioittaen, 16340: 16341: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 16342: 16343: Pirkko Ikonen Sakari Knuuttila Matti Lahtinen 16344: 1380 1988 vp. 16345: 16346: Raha-asia-aloite n:o 1291 16347: 16348: 16349: 16350: 16351: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta vaihtuvalinjaisen amma- 16352: tillisen koulutuksen aloittamiseen Joutsassa 16353: 16354: 16355: Eduskunnalle 16356: 16357: J outsassa ei ole keskiasteen ammatillista kou- saataisiin alueellista tasa-arvoa ammattikoulu- 16358: lutusta lukuun ottamatta väliaikaista karjata- tuspaikkojen sijaintiin. 16359: louskoulua. Kuitenkin tällä alueella, joka käsit- Joutsan koulu voisi toimia jo toiminnassa 16360: tää Joutsan seutukunnan, koko kaakkoisen olevan muun ammattikoulun kanssa. 16361: Keski-Suomen, osan Itä-Hämettä ja Länsi-Sa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16362: voa, on tarvetta ammatilliseen koulutukseen. nioittaen, 16363: Valtiovallan taholla tulisi yhteistyössä Jout- 16364: san kunnan kanssa pyrkiä tutkimaan mahdolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16365: suuksia perustaa vaihtuvalinjainen ammatilli- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 16366: nen koulu. Näin turvattaisiin riittävästi koulu- markkaa vaihtuvalinjaisen ammatillisen 16367: tettua työvoimaa alueen yrityksiin. Se on alueen koulutuksen aloittamiseen Joutsassa. 16368: työllisyyden kannalta merkittävää, ja samalla 16369: 16370: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 16371: 16372: Pirkko Ikonen Pekka Leppänen Iiris Hacklin 16373: Mauri Pekkarinen Tina Mäkelä Sakari Knuuttila 16374: Matti Lahtinen Toimi Kankaanniemi 16375: 1988 vp. 1381 16376: 16377: Raha-asia-aloite n:o 1292 16378: 16379: 16380: 16381: 16382: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta vaihtuvalinjaisen amma- 16383: tillisen koulutuksen aloittamiseen Kivijärvellä 16384: 16385: 16386: Eduskunnalle 16387: 16388: Kivijärven kunnallishallitus on esittänyt ope- määrin koko maassa. Velkamäärä asukasta 16389: tusministeriölle ja ammattikasvatushallituksel- kohti on yli kaksinkertainen koko maan keski- 16390: le, että Kivijärven kunnassa aloitettaisiin jatku- arvoon verrattuna. Työttömyys Kivijärvellä on 16391: va keskiasteen ammatillinen koulutus ns. vaih- ollut ja on edelleen vaikea ongelma. 16392: tuvalinjaisena koulutuksena. Edellä oleva Kivijärven kunnanhallituksen 16393: Hankkeen etenemistapa ja toteutumisjärjes- ehdotus ns. vaihtuvalinjaisen ammatillisen kou- 16394: tys olisi seuraava: lutuskokeilun saamisesta syrjäseutujen pieneen 16395: - Kivijärven koulu toimisi jonkun jo ole- kehitysaluekuntaan antaisi kokemusta koko 16396: massa olevan ammattikoulun sivukouluna, maan syrjäseutujen kehitysaluekuntien mahdol- 16397: esim. Äänekosken ammattikoulun, kuten nyt lisesta koulutusongelmien ratkaisemisesta sillä 16398: esim. puutyöalan iltakurssi toimii. periaatteella, että ammatillisen koulutuksen 16399: - Keskiasteen ammatillisen koulutuksen suuntaa ja painopistettä muutetaan nykyisestä 16400: aloituspaikat Keski-Suomen läänissä eivät li- asutuskeskuksia suosivasta teollisuusyrityksille 16401: sääntyisi. koulutettavasta ammattityövoimasta kehitys- 16402: - Varsinaisten koulutilojen rakentaminen alueiden omaa työtarjontaa vastaavaksi. 16403: toteutettaisiin työvoimaministeriön rahoituksen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16404: turvin. nioittaen, 16405: Kivijärven kunta kuuluu kehitysalue II Ae- 16406: vyöhykkeeseen ja on erityisaluekunta 1.6.1984 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16407: lukien. Pitkien välimatkojen ja väestön köyhyy- 1989 tulo- ja menoarvioon 300 000 16408: den vuoksi hakeutuminen keskiasteen koulu- markkaa vaihtuvalinjaisen ammatillisen 16409: tukseen on noin puolta vähäisempää kuin keski- koulutuksen aloittamiseksi Kivijärvellä. 16410: 16411: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 16412: 16413: Pirkko Ikonen Pekka Leppänen Iiris Hacklin 16414: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila Tina Mäkelä 16415: Matti Lahtinen Toimi Kankaanniemi 16416: 1382 1988 vp. 16417: 16418: Raha-asia-aloite n:o 1293 16419: 16420: 16421: 16422: 16423: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pylkönmäen liikuntatila- 16424: hankkeen rahoitukseen 16425: 16426: 16427: Eduskunnalle 16428: 16429: Pylkönmäen 1 350 asukkaan kunnassa ei ole Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16430: normaalimittoja täyttävää sisäpalloilukenttää. nioittaen, 16431: Kunnan nuorison määrä on syntyvyyden lisään- 16432: nyttyä 1970-luvun loppupuolella ja 1980-luvulla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16433: jatkuvasti kasvussa. Liikuntatilojen saanti vai- 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 16434: kuttaa oleellisesti nuorison viihtyvyyteen kun- markkaa Pylkönmäen kunnan liikunta- 16435: nassa ja harrastusten suuntautumiseen. Samoin tilahankkeen aloittamiseen. 16436: hallin tilat antaisivat myös aikuisväestölle !ii- 16437: kunnallisia harrastusmahdollisuuksia. 16438: 16439: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 16440: 16441: Pirkko Ikonen Pekka Leppänen Iiris Hacklin 16442: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila Tina Mäkelä 16443: Matti Lahtinen Toimi Kankaanniemi 16444: 1988 vp. 1383 16445: 16446: Raha-asia-aloite n:o 1294 16447: 16448: 16449: 16450: 16451: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta satovahinkojen korvaa- 16452: miseen 16453: 16454: 16455: Eduskunnalle 16456: Kulunut kasvukausi on ollut hyvin poikkeuk- määräraha 30 milj. markkaa ei tule riittämään 16457: sellinen. Kasvuolosuhteet ovat olleet myös hy- korvauksiin. 16458: vin erilaiset eri puolilla maata. Yhtäjaksoinen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16459: hellekausi ja sen jälkeen pitkä sadekausi ei ole nioittaen, 16460: ollut suosiollinen viljakasvien joutumiselle. 16461: Korjuuajan sadekausi on aiheuttanut suurta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16462: haittaa sadonkorjuutöille. Näin mm. Sisä-Suo- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 16463: men alueella, jossa kato on suurempi kuin sade- 30.31. 44 lisäyksenä 30 000 000 markkaa 16464: kesänä 1987. satovahinkojen korvaamiseen. 16465: Ensi vuoden tulo- ja menoarvioon varattu 16466: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 16467: 16468: Pirkko Ikonen Sirkka-Liisa Anttila Marjatta Väänänen 16469: Einari Nieminen Mauri Pekkarinen Jukka Vihriälä 16470: Toimi Kankaanniemi Sakari Knuuttila Tellervo Renko 16471: 1384 1988 vp. 16472: 16473: Raha-asia-aloite n:o 1295 16474: 16475: 16476: 16477: 16478: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta karjantarkkailuun 16479: 16480: 16481: 16482: Eduskunnalle 16483: 16484: Lypsykarjatalous on yksi kotimaisen elintar- Suomessa tarkkailussa on mukana n. 50 OJo 16485: viketuotannon keskeinen osa-alue. Harva asu- kaikista lypsylehmistä. Karjantarkkailun val- 16486: tus, maatilojen pieni koko ja tuotannon supis- tionapuperusteiden ja valtionavun säilyttämi- 16487: tamisessa käytettävät tilakohtaiset tuotanto- nen nykyisellä tasollaan on tärkeää erityisesti 16488: kiintiöt vaikeuttavat tai kokonaan estävät tuot- pienten, alle 10 lehmän karjojen saamiseksi mu- 16489: tavuuden kehittämistoimenpiteet heikentäen kaan tarkkailutoimintaan. 16490: merkittävän tuotannonalan suhteellista kilpai- Karjantarkkailua hoitavat tarkkailuyhdistyk- 16491: lukykyä. set, joilla on ohjesäännön mukaisten tehtävien 16492: Karjantarkkailu on lypsykarjatuotannon hoitoon tarvittava minimimäärä suoritushen- 16493: seuranta- ja suunnittelujärjestelmä, jonka tuot- kilöstöä. Tarkkailuhenkilöstön lukumäärä on 16494: tamaan tietoon tuotannonalan kehittämistoi- alentunut 1960-luvun 1800:sta n. 500:aan. Tark- 16495: minta käytännössä lähes yksinomaan perustuu. kailuyhdistyksillä ei ole omaa toimihenkilöhal- 16496: Karjantarkkailu tuottaa tiedot lintoa eikä toimistoja, vaan ne ovat aina tukeu- 16497: - eläinaineksen perinnöllisen laadun paran- tuneet näiden tehtävien osalta maatalouskeskus- 16498: tamiseen (mm. maidon koostumus) valtakun- ten toimistoihin. 16499: nallisen keinosiemennysjalostuksen avulla, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16500: - tuotantopanosten taloudellista käyttöä nioittaen, 16501: varten yksittäisillä maatiloilla tuottavuuden pa- 16502: rantamiseksi ja tuotantokustannusten alentami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16503: seksi, 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 16504: - hallintoa ja tutkimusta varten mukana 30.34.41 lisäyksenä 3 600 000 markkaa 16505: olevien n. 24 000 tilan eläinmääristä, tuotannos- karjantarkkailuun. 16506: ta ja tuotantopanosten käytöstä. 16507: 16508: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 16509: 16510: Pirkko Ikonen Jukka Vihriälä Heikki Kokko 16511: Annikki Koistinen Timo Kietäväinen Pekka Leppänen 16512: Matti Lahtinen Iiris Hacklin Mauri Pekkarinen 16513: Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi Tina Mäkelä 16514: Sirkka-Liisa Anttila Tellervo Renko 16515: 1988 vp. 1385 16516: 16517: Raha-asia-aloite n:o 1296 16518: 16519: 16520: 16521: 16522: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta sisävesien kalastuselin- 16523: keinon kehittämiseen 16524: 16525: 16526: Eduskunnalle 16527: 16528: Sisävesien ammattimainen kalastus antaa sien kalansaaliit joudutaan keräämään varsin 16529: maaseudulle kipeästi kaivattavaa lisäansiota. laajoilta alueilta, jolloin keräilykustannukset 16530: Mahdollisuuksia on runsaasti. Esim. Keski-Suo- muodostuvat korkeiksi. Tukemalla keräilyä voi- 16531: messa voidaan työllistää ammattimaisen kalas- daan muodostaa keräilyverkosto, joka toimii 16532: tuksen piirissä n. 600 sivuansiokalastajaa. Kui- säännöllisesti. 16533: tenkaan sisävesikalastusta ei valtion varoin tueta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16534: eikä edistetä juuri lainkaan. nioittaen, 16535: Sisävesien ammattimaisen kalastuksen edistä- 16536: minen vaatisi seuraavia valtion tukitoimia: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16537: 1. Kalastusvakuutustoiminnan ulottaminen 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 16538: koskemaan sisävesikalastusta (vakuutus korvaa markkaa sisävesien kalastuselinkeinon 16539: vain merikalastusta). kehittämiseen. 16540: 2. Sisävesikalan keräilyn tukeminen. Sisäve- 16541: 16542: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 16543: 16544: Pirkko Ikonen Riitta Kauppinen Pekka Leppänen 16545: Iiris Hacklin Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila 16546: Toimi Kankaanniemi Tina Mäkelä Tellervo Renko 16547: Matti Lahtinen 16548: 1386 1988 vp. 16549: 16550: Raha-asia-aloite n:o 1297 16551: 16552: 16553: 16554: 16555: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Metsäntutkimuslaitok- 16556: sen kenttäaseman sijoittamiseksi Keski-Suomeen 16557: 16558: 16559: Eduskunnalle 16560: 16561: Metsätaloudessa on jo pitemmän aikaa esiin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16562: tynyt erittäin suuria metsätuhoja, jotka ovat nioittaen, 16563: tuottaneet suuria taloudellisia vahinkoja ja jär- 16564: kyttäneet erityisesti yksityisten metsänomistajien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16565: luottamusta viljelymetsätalouden kannattavuu- 1989 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 mark- 16566: teen. kaa Metsäntutkimuslaitoksen kenttäase- 16567: Asian korjaamiseksi tulisi Metsäntutkimuslai- man sijoittamiseksi Keski-Suomeen. 16568: toksen kenttäasema sijoittaa Keski-Suomeen, 16569: missä asemia ei ole ennestään. Tutkimusasema 16570: suuntautuisi metsäpatologiaan, metsämeteorolo- 16571: giaan ja metsäeläintieteeseen. 16572: 16573: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 16574: 16575: Pirkko Ikonen Pekka Leppänen Iiris Hacklin 16576: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi 16577: Tina Mäkelä Tellervo Renko 16578: 1988 vp. 1387 16579: 16580: Raha-asia-aloite n:o 1298 16581: 16582: 16583: 16584: 16585: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallisteiden ja maan- 16586: teiden kunnossapitoon 16587: 16588: 16589: Eduskunnalle 16590: 16591: Maamme tiestön kunto on viime vuosina mel- vuosina vähentynyt eikä näin ollen ole riittänyt 16592: koisesti rapistunut. Etenkin paikallistiet ja tiestön kunnosta huolehtimiseen. 16593: maantiet sorapintaisina vaatisivat huomattavas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16594: ti nykyistä enemmän huomiota kunnossapi- nioittaen, 16595: toon. Nämä tiet sijaitsevat pääosin maaseudul- 16596: la, jossa liikennetiheys on vähäisempi kuin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16597: kanta- ja valtateillä. Paikallis- ja maantiet ovat 1989 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 16598: kuitenkin maaseudulla asuville tärkeitä ja muo- 20 000 000 markkaa paikallisteiden ja 16599: dostavat ainoan liikenneverkon jokapäiväiselle maanteiden kunnossapitoon ja kohen- 16600: toiminnalle. Tiemestaripiirien kalusto on viime tamiseen. 16601: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 16602: 16603: Pirkko Ikonen Riitta Kauppinen Pekka Leppänen 16604: Iiris Hacklin Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila 16605: Tina Mäkelä Matti Lahtinen Toimi Kankaanniemi 16606: Sirkka-Liisa Anttila 16607: 1388 1988 vp. 16608: 16609: Raha-asia-aloite n:o 1299 16610: 16611: 16612: 16613: 16614: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 442 perus- 16615: parantamiseen välillä Toivakka-Asevarikko-Kangasniemen 16616: raja 16617: 16618: Eduskunnalle 16619: 16620: Tien n:o 442 kunnostaminen Toivakan kes- vyelle liikenteelle. Lisäksi on esitetty erillisen 16621: kustasta Kangasniemen rajalle on siirtynyt vuo- kevyen liikenteen väylän rakentamista sekä tien 16622: desta toiseen. Tällä hetkellä tie on erittäin huo- valaisemista Toivakan keskustasta varikon ris- 16623: nokuntoinen, kapea, mäkinen ja mutkainen. teykseen saakka. 16624: Kuitenkin sitä käyttää päivittäin työ- ja koulu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16625: matkoihin sekä asioimiseen Toivakan keskus- nioittaen, 16626: taan yli sata henkeä 2-4 kertaa päivässä. Tä- 16627: män lisäksi tulevat metsähallituksen kuljetukset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16628: ja muut raskaat kuljetukset sekä varikon räjäh- 1989 tulo- ja menoarvioon 300 000 16629: dysainekuljetukset, jotka kaikki vaatisivat hy- markkaa maantien n:o 442 perusparan- 16630: väkuntoisen tien turvallisuusriskien pienentämi- tamiseen välillä Toivakka-Asevarikko 16631: seksi. Varikko on yhteistoiminnassa kunnan -Kangasniemen raja ja kevyen liiken- 16632: kanssa esittänyt tien päällystyksen uusimista ja teen väylän rakentamiseen välille Toi- 16633: tien leventämistä niin, että piennar muodostaisi vakka-Asevarikko. 16634: aluksi turvallisen ajoradan yhä Iisääntyvälie ke- 16635: 16636: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 16637: 16638: Pirkko Ikonen Pekka Leppänen Iiris Hacklin 16639: Sakari Knuuttila Tina Mäkelä Matti Lahtinen 16640: Toimi Kankaanniemi 16641: 1988 vp. 1389 16642: 16643: Raha-asia-aloite n:o 1300 16644: 16645: 16646: 16647: 16648: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 604 (Kos- 16649: kenpää-Havukylä) perusparantamiseen 16650: 16651: 16652: Eduskunnalle 16653: 16654: Maantien n:o 604 (Koskenpää-Havukylä) asiointimatkoihin Keuruun ja Jämsänkosken 16655: perusparantaminen on tullut entistä kiireelli- suuntiin. 16656: semmäksi lisääntyneen turvekuljetuksen vuok- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16657: si. Tien huonokuntoisuuden ja mutkaisuuden nioittaen, 16658: vuoksi aika ajoin on jouduttu raskaimpia kulje- 16659: tuksia ohjaamaan kiertotien kautta, jolloin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16660: kiertotie lisää kuljetuskustannuksia. 1989 tulo- ja menoarvioon 300 000 16661: Maantie on yhdystie jo kunnostettujen teiden markkaa Koskenpään-Havukylän 16662: välissä, ja tietä käytetään paitsi puu- ja tur- maantien perusparannuksen aloituk- 16663: vekuljetuksiin Jämsänkosken tehtaille myös seen. 16664: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 16665: 16666: Pirkko Ikonen Toimi Kankaanniemi Matti Lahtinen 16667: Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila Tina Mäkelä 16668: Pekka Leppänen Iiris Hacklin 16669: 1390 1988 vp. 16670: 16671: Raha-asia-aloite n:o 1301 16672: 16673: 16674: 16675: 16676: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Korpilahden-Petäjä- 16677: veden maantien perusparantamiseen 16678: 16679: 16680: Eduskunnalle 16681: 16682: Maantien n:o 607 (Korpilahti-Petäjävesi) että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16683: perusparantaminen on aloitettu Petäjäveden 1989 tulo- ja menoarvioon 300 000 16684: puolelta. Tien kuntoon saattaminen myös Kor- markkaa maantien n:o 607 (Korpi/ahti 16685: pilahden osuudelta siirtäisi Keuruun suuntaan -Petäjävesi) perusparantamisen aloi- 16686: menevää liikennettä kantatieltä n:o 4. tukseen. 16687: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16688: nioittaen, 16689: 16690: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 16691: 16692: Pirkko Ikonen Pekka Leppänen Iiris Hacklin 16693: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila Tina Mäkelä 16694: Matti Lahtinen Toimi Kankaanniemi 16695: 1988 vp. 1391 16696: 16697: Raha-asia-aloite n:o 1302 16698: 16699: 16700: 16701: 16702: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 6416 perus- 16703: parantamiseen Hankasalmen aseman kohdalla 16704: 16705: 16706: Eduskunnalle 16707: 16708: Hankasalmen aseman ohi kulkeva maantie että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16709: n:o 6416 on erittäin huonokuntoinen. Taajama 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 16710: on vilkasliikenteinen ja kevyen liikenteen väy- markkaa maantien n:o 6416 perusparan- 16711: lien puuttuminen on epäkohta. tamiseen Hankasalmen aseman kohdal- 16712: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- la mukaan lukien kevyen liikenteen väy- 16713: nioittaen, lien rakentamisen. 16714: 16715: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 16716: 16717: Pirkko Ikonen Toimi Kankaanniemi Matti Lahtinen 16718: Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila Tina Mäkelä 16719: Pekka Leppänen Iiris Hacklin 16720: 1392 1988 vp. 16721: 16722: Raha-asia-aloite n:o 1303 16723: 16724: 16725: 16726: 16727: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapamäen-Ruoveden 16728: maantien parantamiseen välillä Haapamäki-Hämeen läänin 16729: raja 16730: 16731: Eduskunnalle 16732: 16733: Haapamäen-Ruovedenmaantie välillä Haa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16734: pamäki-Hämeen läänin raja on osittain sora- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 16735: tie, mutkainen ja mäkinen ja näin ollen liiken- 31.24.77 800000 markkaa Haapa- 16736: teelle vaarallinen. mäen-Ruoveden maantien parantami- 16737: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- seen välillä Haapamäki-Hämeen lää- 16738: nioittaen, nin raja Keuruun kunnassa. 16739: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 16740: 16741: Pirkko Ikonen Sakari Knuuttila Matti Lahtinen 16742: 1988 vp. 1393 16743: 16744: Raha-asia-aloite n:o 1304 16745: 16746: 16747: 16748: 16749: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Muuramen-Isolahden 16750: maantien perusparantamiseen 16751: 16752: 16753: Eduskunnalle 16754: 16755: Muuramen-Isolahden paikallistien perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16756: korjaus edistyy hitaasti. Kuitenkin se on tärkeä nioittaen, 16757: väylä, joka yhdistää kunnan etelä- ja pohjois- 16758: pään toisiinsa. Isolahteen tulee asutusta lisää, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16759: mutta kun sieltä on suora ja parempi tieyhteys 1989 tulo- ja menoarvioon 300 000 16760: Jyväskylään, eivät uudet asukkaat tule tunte- markkaa Muuramen-Isolahden maan- 16761: maan itseään muuramelaisiksi, ellei yhteys pitä- tien perusparantamisen aloittamiseen. 16762: jän keskustaan parane. Tiellä on vilkas liiken- 16763: ne, joka on osittain hyvin raskastakin. Siitä- 16764: kään osin tie ei ole liikenneturvallinen. 16765: 16766: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 16767: 16768: Pirkko Ikonen Pekka Leppänen Iiris Hacklin 16769: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila Tina Mäkelä 16770: Matti Lahtinen Toimi Kankaanniemi 16771: 16772: 16773: 16774: 16775: 88 280129N 16776: 1394 1988 vp. 16777: 16778: Raha-asia-aloite n:o 1305 16779: 16780: 16781: 16782: 16783: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rutalahden-Viisari- 16784: mäen maantien perusparantamiseen 16785: 16786: 16787: Eduskunnalle 16788: 16789: Rutalahden-Viisarimäen (maantie n:o 613, Puutavaran mittavan kuljetustoiminnan 16790: Leivonmäki-Toivakka) tien rakenteen ja suun- vuoksi Rutalahden-Viisarimäen maantieosuu- 16791: tauksen parantamisen ja päällystämisen kustan- den perusparantaminen tulisi aloittaa vuosina 16792: nusarvio on 8,4 milj. markkaa. 1987-88, jolloin tieosuus saadaan kuljetuksia 16793: Heikkokuntoista tietä rasittaa erittäin suuri vastaavalle tasolle. 16794: raskaan liikenteen määrä, joka suuntautuu Ru- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16795: talahden puutavaran pudotuspaikalle. Pudotus- nioittaen, 16796: paikka on yksi Päijänteen alueen suurimpia. 16797: Puutavarakuljetukset maanteitse Rutalahden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16798: pudotuspaikkaan ovat huomattavasti lisäänty- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 16799: neet: v. 1976 kuljetettiin pudotuspaikkaan markkaa Rutalahden- Viisarimäen 16800: 64422 m 3 ja v. 1985 148 868 m 3 puutavaraa. maantien perusparantamisen aloittami- 16801: Kuljetuskertoina laskien se tekee nykyisin n. seen. 16802: 4 000 puutavara-autoa/vuosi. 16803: 16804: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 16805: 16806: Pirkko Ikonen Pekka Leppänen Iiris Hacklin 16807: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila Tina Mäkelä 16808: Matti Lahtinen Toimi Kankaanniemi 16809: 1988 vp. 1395 16810: 16811: Raha-asia-aloite n:o 1306 16812: 16813: 16814: 16815: 16816: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Toivakan-Leppälahden 16817: maantien perusparantamiseen 16818: 16819: 16820: Eduskunnalle 16821: 16822: Maantien n:o 6181 (Toivakka-Leppälahti) Toivakka-Leppälahti-Jyväskylä on lyhyempi 16823: pituus on 20 km. Tie on rakennettu vuosina kuin tietä n:o 13 käyttäen. Se on myös yhdystie 16824: 1950-51, ja se on sorapintainen, mutkainen ja Jyväskylän-Kuopion valtatielle. 16825: huonokuntoinen. Rakentamisen jälkeen tietä ei Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16826: ole korjattu ja hoitotyötkin ovat olleet vähäisiä. nioittaen, 16827: Raskas puutavarakuljetus rasittaa tietä ja var- 16828: sinkin kelirikon aikana aiheuttaa tielle vaurioi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16829: ta. Tienvarsiasukkaat joutuvat päivittäin käyt- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 16830: tämään tietä työ- ja asiointimatkoillaan Jyväs- markkaa Toivakan-Leppälahden maan- 16831: kylään, joka on alueen talouskeskus. Matka tien perusparantamisen aloittamiseen. 16832: 16833: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 16834: 16835: Pirkko Ikonen Pekka Leppänen Iiris Hacklin 16836: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi 16837: Tina Mäkelä Matti Lahtinen 16838: 1396 1988 vp. 16839: 16840: Raha-asia-aloite n:o 1307 16841: 16842: 16843: 16844: 16845: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän 16846: rakentamiseen Olkkolan tien rinnalle Jämsän Kaipolaan 16847: 16848: 16849: Eduskunnalle 16850: 16851: Kevyen liikenteen väylä välille Viialantie- Kevyen liikenteen väylän rakentaminen on 16852: Koulutie-Tehtaankatu on suunnitelmissa ra- kiireellinen koululaisten ja muidenkin tietä 16853: kentaa Olkkolan tien perusparantamisen yhtey- käyttävien jalankulkijoiden vuoksi. 16854: dessä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16855: Tien perusparantamisen siirtyessä liikenne- nioittaen, 16856: turvallisuus heikkenee entisestään kasvavan ras- 16857: kaan liikenteen johdosta. Tie on kapea ja heik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16858: kokuntoinen, ja varsinkin talvisin lumipenkat 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 16859: lisäävät tien vaarallisuutta. markkaa kevyen liikenteen väylän ra- 16860: Nelostien suunnasta tuleville koululaisille tie kentamiseen 0/kkolan tien rinnalle Jäm- 16861: on ainoa reitti Kaipalan koululle. sän Kaipolaan. 16862: 16863: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 16864: 16865: Pirkko Ikonen Pekka Leppänen Iiris Hacklin 16866: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi 16867: Tina Mäkelä Matti Lahtinen 16868: 1988 vp. 1397 16869: 16870: Raha-asia-aloite n:o 1308 16871: 16872: 16873: 16874: 16875: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta laivalaiturin rakentami- 16876: seen Luhangan kirkonkylään 16877: 16878: 16879: Eduskunnalle 16880: 16881: Luhangan kirkonkylä sijaitsee Päijänteen taisi kunnan vesiliikennettä, sillä kunnalla on 16882: rannalla. Kunnalta puuttuu edelleen kunnolli- myös saaristoasutusta. 16883: nen satama, vaikka se on kuulunut pitkään Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16884: kunnan tärkeimpiin hankkeisiin, josta suunni- nioittaen, 16885: telmat ovat olleet valmiina. 16886: Satama palvelisi Päijänteen kalastajia ja toisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16887: tarvittavia lisätyöpaikkoja. Satamalla on suuri 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 16888: matkailullinen merkitys, sillä laiturista tulisi markkaa laivalaiturin rakentamiseen 16889: mm. Suomettaren käyntisatama ja se toisi näin Luhangan kirkonkylään. 16890: syrjäiselle kunnalle piristystä. Satama vilkastut- 16891: 16892: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 16893: 16894: Pirkko Ikonen Toimi Kankaanniemi Matti Lahtinen 16895: Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila Tina Mäkelä 16896: Pekka Leppänen Iiris Hacklin 16897: 1398 1988 vp. 16898: 16899: Raha-asia-aloite n:o 1309 16900: 16901: 16902: 16903: 16904: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta viiden henkilön palkkaa- 16905: miseksi metsäteollisuuden energiankäyttötutkimukseen 16906: 16907: 16908: Eduskunnalle 16909: 16910: Teollisuuden kilpailukykyä voidaan osaltaan kan vuotuista säästöä. Vastaavasti sähkön sääs- 16911: parantaa energiansäästöllä, ellei samanaikaises- töpotentiaaliksi on arvioitu noin 3 tvh vastaten 16912: ti aiheuteta muiden tuotantokustannusten kas- noin 600 milj. markan vuotuista säästöä, kun 16913: vua tai tuotteiden laadun heikkenemistä. Tä- sähkön keskihintana käytetään arvoa 200 mark- 16914: män vuoksi teollisuuden energiatutkimusta on kaa/MWh. 16915: aiheellista suunnata energian säästön tutkimuk- Erityisen energiaintensiivistä teollisuutta on 16916: seen. metsäteollisuus. Valtion teknillisessä tutkimus- 16917: Kauppa- ja teollisuusministeriön laatiman ar- keskuksessa on valmisteltu metsäteollisuuden 16918: vion mukaan teollisuuden polttoaineen kulu- energiankäyttötutkimusta. Tarkoituksena on, 16919: tuksessa on tähän mennessä saavutettu 30-35 että tutkimus toteutetaan Jyväskylässä koti- 16920: prosentin säästö verrattuna kulutustasoon en- maisten polttoaineiden laboratoriossa. 16921: nen energian hintakriisiä 1973. Sähkön kulutus Mainitulla perusteella ehdotamme kunnioit- 16922: puolestaan on kasvanut etenkin metsäteollisuu- tavasti, 16923: dessa, jossa kasvu 1980-luvulla on ollut noin 16924: 10 OJo. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16925: Eri selvitysten mukaan prosessiteollisuuden 1989 tulo- ja menoarvioon 750000 16926: energiansäästötoimilla saavutettavissa oleva markkaa Valtion teknilliselle tutkimus- 16927: lämmönsäästö vuoteen 2000 mennessä on noin keskukselle viiden henkilön palkkaami- 16928: 8,3 TWh/a, mikä polttoaineiden keskihinnalla seksi metsäteollisuuden energiankäyttö- 16929: 54 markkaa/MWh vastaa noin 450 milj. mar- tutkimukseen. 16930: 16931: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 16932: 16933: Pirkko Ikonen Matti Lahtinen Tuula Paavilainen 16934: Sakari Knuuttila Tina Mäkelä Pekka Leppänen 16935: Iiris Hacklin Tellervo Renko 16936: 1988 vp. 1399 16937: 16938: Raha-asia-aloite n:o 1310 16939: 16940: 16941: 16942: 16943: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta sosiaali-, eläketurva- ja 16944: lomaetuuksien alkuunsaattamiseksi budjettiperusteisena koto- 16945: na hoitotyötä suorittaville 16946: 16947: Eduskunnalle 16948: 16949: Kotona hoidetaan lapsia, vanhuksia ja vam- takanaan vuosikausia kestänyt yhtämittainen 16950: maisia, jotka olisi ilman omaisten panosta sijoi- työjakso, koska lomaoikeus ja lomien järjestä- 16951: tettava laitokseen. Yksityiset perheet hoitavat minen on hoitamatta. 16952: samoin kehitysvammaisia, sijoitettuja lapsia ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16953: psykiatrisia potilaita, jotka niin ikään olisi sijoi- nioittaen, 16954: tettava laitokseen. 16955: Vaikka kotona suoritettu hoitotyö on sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16956: yhteiskunnan kannalta taloudellisesti halvem- 1989 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 16957: paa että hoidettavien kohdalta ihmisläheisem- markkaa sosiaali-, eläketurva- ja loma- 16958: pää ja inhimillisempää, ei tätä työtä tekevien etuuksien alkuunsaattamiseksi budjetti- 16959: asemaa ole millään tavalla järjestetty. Suurim- perusteisena kotona hoitotyötä suoritta- 16960: mat epäkohdat ovat sosiaali- ja eläketurvan ville. 16961: kohdalla. Monilla hoitotyötä suorittaneilla on 16962: 16963: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 16964: 16965: Pirkko Ikonen Heikki Kokko Annikki Koistinen 16966: Timo Kietäväinen Jukka Vihriälä Seppo Pelttari 16967: Esko Jokiniemi Riitta Kauppinen Pekka Leppänen 16968: Iiris Hacklin Matti Lahtinen Mauri Pekkarinen 16969: Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi Tina Mäkelä 16970: Sirkka-Liisa Anttila Tellervo Renko 16971: 1400 1988 vp. 16972: 16973: Raha-asia-aloite n:o 1311 16974: 16975: 16976: 16977: 16978: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisinä lisinä eläk- 16979: keensaajille eräiden ns. uinovien sukupolvenvaihdoseläkkei- 16980: den parantamiseen 16981: 16982: Eduskunnalle 16983: 16984: Sukupolvenvaihdoseläkkeellä pyritään maa- dessa, jotka ovat saaneet sukupolvenvaihdos- 16985: tilan luovutukseen siinä vaiheessa, jossa nuor- eläkkeen uinuvana vuosien 1981-1984 aikana. 16986: ten jatkajien edellytykset kehittää yritystään Ts. he uinovat tietämättään kohti heikompaa 16987: ovat parhaimmillaan. Järjestelmä onkin osoit- eläkettä. Heitä on 360 ja heidän joukkonsa ei 16988: tautunut tarkoituksenmukaiseksi keinoksi yrit- kasva. He ovat etupäässä naisia, joiden eläke 16989: täjäkunnan nuorentamisessa. Tällä järjestel- on noin kolmanneksen miesten eläkettä pienem- 16990: mällä on samalla maaseudun työllisyyttä edistä- pi. Näiden ikäluokkien kohdalla maatilan työ- 16991: vä vaikutus. tuloa ei ole puolitettu. 16992: Vuoden 1985 alusta voimaan tullut kansan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16993: eläkeuudistuksen 111 vaihe vaikuttaa uusiin su- nioittaen, 16994: kupolvenvaihdoseläkkeisiin. Muutosten joh- 16995: dosta vuonna 1985 tai myöhemmin alkavat su- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16996: kupolvenvaihdoseläkkeet muodostuvat keski- 1989 tulo- ja menoarvioon 2 500 000 16997: määrin kolmanneksen suuremmiksi kuin aikai- markkaa ylimääräisiksi lisiksi eläkkeen- 16998: sempina vuosina alkaneet sukupolvenvaihdos- saajil/e vuosina 1981-1984 saatujen ns. 16999: eläkkeet. Tämä on herättänyt suurta katkeruut- uinuvien sukupolvenvaihdoseläkkeiden 17000: ta viljelijöiden keskuudessa, mutta erityisesti parantamiseen. 17001: niiden maatalousyrittäjien puolisoiden keskuu- 17002: 17003: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 17004: 17005: Pirkko Ikonen Annikki Koistinen Heikki Kokko 17006: Timo Kietäväinen Jukka Vihriälä Seppo Pelttari 17007: Esko Jokiniemi Pekka Leppänen Mauri Pekkarinen 17008: Matti Lahtinen Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi 17009: Tina Mäkelä Sirkka-Liisa Anttila Tellervo Renko 17010: 1988 vp. 1401 17011: 17012: Raha-asia-aloite n:o 1312 17013: 17014: 17015: 17016: 17017: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallisten raittiusjär- 17018: jestöjen toiminnan tukemiseen 17019: 17020: 17021: Eduskunnalle 17022: 17023: Paikalliset raittiusjärjestöt ovat aikaisemmin työtä tehneiden järjestöjen toiminnan jatkami- 17024: saaneet toiminta-avustusta kuntien käyttöön nen hyvin vaikeata. 17025: annetuista, raittiustyöhön tarkoitetuista varois- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17026: ta. Kunnallisen raittiustyön siirtyessä vuoden nioittaen, 17027: 1989 alusta yleisen valtionapu- ja suunnittelu- 17028: järjestelmän piiriin ei mainittuja toiminta-avus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17029: tuksia voida enää myöntää. Koska pienillä pai- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 17030: kallisjärjestöillä ei useinkaan ole mahdollisuuk- 33.34.30 450 000 markkaa käytettäväk- 17031: sia tarjota kunnille SVOL-järjestelmän edellyt- si paikallisten raittiusjärjestöjen toimin- 17032: tämiä ostopalveluita, on tärkeätä vapaaehtois- ta-avustuksiin. 17033: 17034: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 17035: 17036: Pirkko Ikonen Sakari Knuuttila Anna-Kaarina Louvo 17037: Toimi Kankaanniemi Ensio Laine Jukka Vihriälä 17038: Tellervo Renko 17039: 1402 1988 vp. 17040: 17041: Raha-asia-aloite n:o 1313 17042: 17043: 17044: 17045: 17046: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapamäen katulähetys 17047: ry:lle alkoholiongelmaisten auttamiseksi 17048: 17049: 17050: Eduskunnalle 17051: 17052: Alkoholiongelmaisten auttamisesta on saatu tulisi tapahtumaan Sininauhaliiton ohjauksessa, 17053: myönteisiä tuloksia Ruotsissa nk. "ria-toimin- ja kohderyhmänä olisi kerrallaan noin 50 päih- 17054: nan" kautta (rådgivning i alkoholproblem). Ky- deongelmaista. Kohderyhmän asuntokysymyk- 17055: seessä on kristillispohjainen toiminta, jossa täh- set ratkottaisiin eri viranomaisten kanssa voi- 17056: dätään toiminta-aktiviteetteihin jo varhain aa- massa olevan lainsäädännön puitteissa. 17057: mulla ja koko päivän ajan, jotta alkoholin tai Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17058: vastaavien korvikeaineiden nauttiminen jäisi si- nioittaen, 17059: vuun. 17060: Aloitettavaa kokeilunluonteista toimintaa var- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17061: ten Haapamäen katulähetys ry:llä on suunnitel- 1989 tulo- ja menoarvioon 180 000 17062: mat ja toimintatilat sekä muutamia vuokrattavia markkaa avustuksena Haapamäen katu- 17063: asuntoja. Määrärahaa tarvittaisiin 180 000 mk lähetys ry:lle päihdeongelmaisten autta- 17064: toiminnan vastuullisen johtajan palkkakuluihin mistyöhön nk. "rio-toiminnan" kokei- 17065: ja yleisiin toiminnan menoihin. Kokeilutoiminta luun. 17066: 17067: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 17068: 17069: Pirkko Ikonen Toimi Kankaanniemi Matti Lahtinen 17070: Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila Tina Mäkelä 17071: Pekka Leppänen Iiris Hacklin 17072: 1988 vp. 1403 17073: 17074: Raha-asia-aloite n:o 1314 17075: 17076: 17077: 17078: 17079: Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien lomatoi- 17080: minnan kokeilun käynnistämiseen 17081: 17082: 17083: Eduskunnalle 17084: 17085: Pienyrittäjien lomarahaan oikeutettujen pii- taisiin kokeilunluonteisena 20 kunnassa eri puo- 17086: riä olisi laajennettava ja heidän vuosilomaansa lilla maata. 17087: pidennettävä vastaavaksi kuin maatalousyrittä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17088: jillä. Pienyrittäjiltä puuttuu niin ikään mahdol- nioittaen, 17089: lisuudet saada sairauden tai jonkin muun vas- 17090: taavan syyn vuoksi sijaisapua. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17091: Pienyrittäjien lomatoimintaa käsitelleen työ- 1989 tulo- ja menoarvioon 300 000 17092: ryhmän muistiossa esitetään, että maatalous- markkaa pienyrittäjien vuosi/oma- ja si- 17093: yrittäjien ja pienyrittäjien vuosiloma- ja sijais- jaisaputoiminnan kokeilun käynnistä- 17094: aputoimintaa kehitettäisiin samalla tavalla. miseen ja kehittämiseen. 17095: Työryhmä esittää edelleen, että toiminta aloitet- 17096: 17097: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 17098: 17099: Pirkko Ikonen Annikki Koistinen Heikki Kokko 17100: Esko Aho Timo Kietäväinen Jukka Vihriälä 17101: Seppo Pelttari Esko Jokiniemi Riitta Kauppinen 17102: Pekka Leppänen Iiris Hacklin Matti Lahtinen 17103: Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi Tina Mäkelä 17104: Sirkka-Liisa Anttila Tellervo Renko Mauri Pekkarinen 17105: 1404 1988 vp. 17106: 17107: Raha-asia-aloite n:o 1315 17108: 17109: 17110: 17111: 17112: lsohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen 17113: Mielenterveysseuran kehitysyhteistyöhön lähtevien valmen- 17114: nusprojektiin 17115: 17116: Eduskunnalle 17117: 17118: Kehitysyhteistyöhön lähtevien määrä on vii- neistolla sekä kurssituksella. Aineiston avulla 17119: me vuosina lisääntynyt. Projektit ovat olleet voitaisiin vastata osittain käytännön ongelmiin 17120: konkreettiseen rakennustyöhön tai hoito- ja etenkin, jos aineisto olisi esim. etäisopetusme- 17121: asennustyöhön liittyviä tai suunnittelutöitä. todein toteutettu. Intensiivinen kurssi loisi van- 17122: Toiseen kulttuuriin siirtyminen on aina vaati- kempaa pohjaa ennen asemamaahan lähtöä. 17123: va vaihe ihmisen elämässä. Se merkitsee oman Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17124: tilanteen uudelleenarviointia, riskin ottamista nioittavasti, 17125: ja sellaisten asioiden kohtaamista, jotka voivat 17126: yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta olla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17127: katastrofaalisia. Sama koskee osittain ulko- 1989 tulo- ja menoarvioon 80 000 mar- 17128: asiainministeriön työsektorilla toimivia. kan määrärahan käytettäväksi Suomen 17129: Sopeutumista toiseen kulttuuriin ja siellä toi- Mielenterveysseuran kehitysyhteistyö- 17130: meentulemista voitaisiin helpottaa sopivalla ai- hön lähtevien valmennusprojektiin. 17131: 17132: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1988 17133: 17134: Tytti lsohookana-Asunmaa Eeva Kuuskoski-Vikatmaa 17135: 1988 vp. 1405 17136: 17137: Raha-asia-aloite n:o 1316 17138: 17139: 17140: 17141: 17142: lsohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Pelson 17143: keskusvankilan laajennukseen 17144: 17145: 17146: Eduskunnalle 17147: 17148: Pelson keskusvankilan laajennus- ja perus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17149: korjaushankkeet sisältävät keskusvankilan 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 17150: maatalouden konehallin rakentamisen sekä sa- 25.50. 74 6 500 000 markkaa Pelson kes- 17151: han kuivaamon, kuorimon ja varaston rakenta- kusvankilan laajennukseen. 17152: misen. Hankkeiden kokonaiskustannusarvio on 17153: 6,5 miljoonaa markkaa. 17154: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17155: nioittaen, 17156: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 17157: 17158: Tytti Isohookana-Asunmaa Pentti Lahti-Nuuttila 17159: 1406 1988 vp. 17160: 17161: Raha-asia-aloite n:o 1317 17162: 17163: 17164: 17165: 17166: lsohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Limin- 17167: gan kotitalousoppilaitoksen oppilasasuntolan rakentamiseen 17168: 17169: 17170: Eduskunnalle 17171: 17172: Valtion omistama Limingan kotitalousoppi- myös asettanut hankkeen tärkeysjärjestyksessä 17173: laitos on paitsi liian pieni myös niin huonossa 2. sijalle. 17174: kunnossa, että suojeluarvot omaava rakennus Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17175: olisi tullut jo peruskorjata. Peruskorjaushanke nioittaen, 17176: ei kuitenkaan ole päässyt etenemään, koska 17177: koulun asuntolaa ja lisärakennusta ei myöskään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17178: ole vielä päästy rakentamaan. Näin rakentamis- 1989 tulo- ja menoarvioon 4 600 000 17179: tarpeen jono on muodostunut hyvin pitkäksi. markkaa Limingan kotitalousoppilai- 17180: Pikaisesti olisikin päästävä rakentamaan 64 toksen oppilasasuntolan rakentamista 17181: oppilaalle oppilasasuntolaa. Sen L2 suunnitel- varten vuonna 1989. 17182: mat ovat jo valmiit ja Oulun lääninhallitus on 17183: 17184: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 17185: 17186: Tytti lsobookana-Asunmaa Eino Siuruainen 17187: Pauli Saapunki Annikki Koistinen 17188: 1988 vp. 1407 17189: 17190: Raha-asia-aloite n:o 1318 17191: 17192: 17193: 17194: 17195: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun 17196: läänin kunnille ammattioppilaitosten oppilaiden matkakus- 17197: tannuksiin 17198: 17199: Eduskunnalle 17200: 17201: Vuoden 1986 alusta tulivat keskiasteen opin- oppilaat joutuvat pitkän matkan vuoksi asu- 17202: tososiaalisten etuuksien joukossa mm. oppilai- maan viikot koulun oppilasasuntoloissa, olisi 17203: den koulumatkoista aiheutuvat menot valtion- paikallaan ulottaa lisäavustus myös Oulun lää- 17204: osuuden piiriin. Valtionosuuden piiriin ei kui- nin puolelle. 17205: tenkaan lasketa kuuluviksi niille oppilaille ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17206: heutuvia koulumatkoja, jotka asuvat viikot op- nioittaen, 17207: pilasasuntoloissa ja käyvät viikonloppuisin ko- 17208: tonaan. Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17209: on saatu lisäavustusta oppilaiden matkakustan- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 17210: nuksiin silloin, kun kustannukset aiheutuvat 29.65.33 lisäyksenä 400 000 markkaa 17211: pitkämatkaisten oppilaiden koulunkäyntiin liit- avustuksen myöntämiseksi myös eräille 17212: tyvistä viikonloppumatkoista. Lisäavustus kos- Oulun läänin kunnille ammattioppilai- 17213: kee kuitenkin ainoastaan Lapin läänin kuntia. tosten oppilaiden matkakustannuksia 17214: Kun Oulun läänissä on hyvin monia kuntia varten. 17215: erityisesti Koillismaalla ja lijokivarressa, joissa 17216: 17217: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 17218: 17219: Tytti Isohookana-Asunmaa Kalevi Mattila Eino Siuruainen 17220: Pauli Saapunki Mirja Ryynänen Annikki Koistinen 17221: 1408 1988 vp. 17222: 17223: Raha-asia-aloite n:o 1319 17224: 17225: 17226: 17227: 17228: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Kestiiän 17229: maatalousoppilaitoksen toiminnan turvaamiseksi 17230: 17231: 17232: Eduskunnalle 17233: 17234: Kestiiän kunta on vastikään rakentanut kun- maatalousoppilaitoksen toiminnan turvaami- 17235: nallisen maatalousoppilaitoksen, jonka kustan- seksi 500 000 mk ylimääräisenä. Olisi kuitenkin 17236: nukset olivat 28 milj. markkaa. Rakentamiseen ollut tärkeää saada varoja korkomenojen kat- 17237: kunta joutui ottamaan 13 milj. markan lainan, teeksi. 17238: minkä vuoksi kunnalla on nyt 1,3 milj. markan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17239: korkomenot vuosittain. Kunnan vaikea talou- nioittaen, 17240: dellinen tilanne ei salli lainojen lyhentämisiä ai- 17241: kataulun mukaisesti. Kunnan velkataakka on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17242: nyt 16 000 mk/asukas. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 17243: Maatalousoppilaitoksen ylimääräisiä kustan- 29.65.35 lisäyksenä 500 000 markkaa 17244: nuksia lisää se, ettei koulu ole nyt saanut täyttä Kestiiän maatalousoppilaitoksen toi- 17245: määrää oppilaita, vaan toimii 60-prosenttisesti. minnan turvaamiseksi. 17246: Ensi vuoden tulo- ja menoarvioon on varattu 17247: 17248: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 17249: 17250: Tytti lsohookana-Asunmaa Kalevi Mattila Eino Siuruainen 17251: Pauli Saapunki Annikki Koistinen Pentti Lahti-Nuuttila 17252: 1988 vp. 1409 17253: 17254: Raha-asia-aloite n:o 1320 17255: 17256: 17257: 17258: 17259: lsohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta läänien 17260: taidetoimikunnille yksivuotisiksi nuorten taiteilijoiden apura- 17261: hoiksi 17262: 17263: Eduskunnalle 17264: 17265: Läänien taidetoimikunnat ovat voineet myön- taiteilijoiden ja samalla uuden ja kokeilevan tai- 17266: tää vuodesta 1984lähtien viisi- ja kolmivuotisia teen tukemiseen. 17267: työskentelyapurahoja ja yksivuotisia apurahoja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17268: jo 1970-luvun puolivälistä lähtien. Näillä on nioittaen, 17269: merkittävästi parannettu taiteilijoiden työsken- 17270: telyoloja kaikkialla maassa. Taidetoimikuntien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17271: apurahat ovat muutenkin vahvistaneet ja uudis- 1989 tulo- ja menoarvioon 900 000 17272: taneet läänien taide-elämää. Läänien taidetoi- markkaa yksivuotisiksi nuorten taiteili- 17273: mikuntien apurahoja voitaisiin kehittää sillä ta- joiden apurahoiksi läänien taidetoimi- 17274: valla, että vuosiapurahoja alettaisiin myöntää kuntien käyttöön. 17275: nuorten, lahjakkaiden ja vasta valmistuneiden 17276: 17277: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 17278: 17279: Tytti lsohookana-Asunmaa Kalevi Mattila Eino Siuruainen 17280: Pauli Saapunki Mirja Ryynänen Marjatta Väänänen 17281: Annikki Koistinen Pentti Lahti-Nuuttila 17282: 17283: 17284: 17285: 17286: 89 280129N 17287: 1410 1988 vp. 17288: 17289: Raha-asia-aloite n:o 1321 17290: 17291: 17292: 17293: 17294: lsohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaan 17295: Sivistystoiminnan Liiton toiminnan tukemiseen 17296: 17297: 17298: Eduskunnalle 17299: 17300: Vapaan Sivistystoiminnan Liitto on nuoriso- kulttuurityö tarvitsee lisää voimavaroja. Muu- 17301: seurajärjestöjen sivistysliitto. Liiton jäseninä ten se ei kestä kansainvälisen kulttuuritarjon- 17302: ovat Kalevan Nuorten Liitto, Suomen Nuorison nan painetta. Pitkän tradition ja laajan toimin- 17303: Liitto, Suomen Kansanmusiikkiliitto ja Suomen takentän ansiosta Vapaan Sivistystoiminnan 17304: Puhallinorkesteriliitto. Liitto saa valtionapua Liitolla on hyvät mahdollisuudet tehdä työtä 17305: toimintaansa sivistysjärjestöille myönnetystä kansallisen kulttuurin puolesta. 17306: harkinnanvaraisesta valtionavusta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17307: Vapaan Sivistystoiminnan Liitto tekee nioittaen, 17308: koulutus- ja opintotoiminnan ohella merkittä- 17309: vää kulttuurityötä. Tämän toiminnan laajentu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17310: miseen olisi lisämahdollisuuksia, mikäli toimin- 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 mar- 17311: nan suunnitteluun ja toteuttamiseen olisi käy- kan avustuksen Vapaan Sivistystoimin- 17312: tettävissä riittävästi varoja. Vapaan Sivistystoi- nan Liitolle liiton kulttuuritoiminnan 17313: minnan Liitto tekee sitä kansallista kulttuuri- suunnitteluun ja toteuttamiseen vuonna 17314: työtä, jolle on tällä hetkellä lisääntyvää tarvet- 1989. 17315: ta. Kansainvälistyvässä Suomessa kansallinen 17316: 17317: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 17318: 17319: Tytti lsohookana-Asunmaa Juho Sillanpää Pentti Lahti-Nuuttila 17320: 1988 vp. 1411 17321: 17322: Raha-asia-aloite n:o 1322 17323: 17324: 17325: 17326: 17327: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapave- 17328: den Kantelettaren talon rakentamiseen 17329: 17330: 17331: Eduskunnalle 17332: 17333: Siika-Pyhäjokialueella asuu noin 70 000 esityksiin, ja investointi sisältäisi siten hyväta- 17334: asukasta. Koko viidentoista kunnan alueella ei soisen auditorion sekä siihen liittyvän näyttä- 17335: ole ainoatakaan teatteritoimintaan soveltuvaa mön. Hanke käsittäisi myös opetustiloja ja kan- 17336: kulttuuritilaa. Alueen kunnat ovat jo vuosia televerstaan. Hankkeen kustannusarvio on 5 17337: toimineet yhteistyössä kulttuuritapahtumien milj. mk, josta Haapaveden opiston tilojen 17338: suunnittelussa ja niiden toteuttamisessa. Yhteis- osuus olisi 1,5 milj. mk, alueellisen kulttuuritoi- 17339: työ on antanut myös kunnille monipuolisuutta men tilojen osuus 2 milj. mk ja muiden tilojen 17340: kulttuurityöhön. Myös kulttuuritilojen inves- osuus n. 1,5 milj. mk. Tilat omistaisi Haapave- 17341: tointeja on suunniteltu yhdessä. den opiston kannatusyhdistys. 17342: Haapavesi julistautui vuonna 1986 valtakun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17343: nalliseksi kantelepitäjäksi. Samaan aikaan kan- nioittaen, 17344: sanmusiikki on voimakkaassa nousussa. Valta- 17345: kunnalliset kantelekilpailut pidetään Haapave- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17346: dellä vuoden 1989 kesällä. 1989 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 17347: Haapaveden opiston ja Haapaveden kunnan markkaa Haapaveden Kantelettaren ta- 17348: yhteistyönä suunnitellaan nyt kulttuuritilan ra- lon rakentamiseen. 17349: kentamista, jossa olisi mahdollisuus teatteri- 17350: 17351: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 17352: 17353: Tytti Isohookana-Asunmaa Pentti Lahti-Nuuttila 17354: 1412 1988 vp. 17355: 17356: Raha-asia-aloite n:o 1323 17357: 17358: 17359: 17360: 17361: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen 17362: Kotiseutuliiton toiminnan tukemiseen 17363: 17364: 17365: Eduskunnalle 17366: 17367: Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön val- misen kiireellisyyttä. Parhaillaan käynnissä ole- 17368: takunnallinen keskusjärjestö. Liiton jäsenistön va kotiseutuarkistojen perustaminen maan 17369: muodostavat yli 550 paikallista kotiseutuyhdis- kaikkiin kuntiin merkitsee liitolle alan koulu- 17370: tystä, yli 200 kuntaa, maan kaikki 17 suomen- tuksen, tiedottamisen, julkaisutoiminnan ja 17371: kielistä maakuntaliittoa, 9 muuta kotiseututyön käytännön neuvonnan mittavaa laajentumista. 17372: aluejärjestöä sekä 20 valtakunnallista järjestöä. Kotiseutuarkistoista ovat myös kuntien keskus- 17373: Paikallisten kotiseutuseurojen piirissä Suomes- järjestöt antaneet suosituksensa. Tähän men- 17374: sa toimii tällä hetkellä vähintään 200 000 henki- nessä kotiseutuarkisto on perustettu jo n. 200 17375: löä. kuntaan maassamme. 17376: Kokonaisvaltaisen kotiseututyön keskeisiä ta- Suomen Kotiseutuliiton työ kansallisen kult- 17377: voitteita ovat mm. elinympäristön viihtyisyyden tuurin keskusjärjestönä on erityisen merkittä- 17378: parantaminen sekä ihmisten viihtyvyyden ja ko- vää kansakuntamme henkisen perustan, ihmi- 17379: tiseudullisen kiintymyksen lisääminen, kotiseu- sen terveen omanarvontunnon ja myönteisen 17380: dun kaikinpuolinen kehittäminen paikallisten kansallisen identiteetin luomisessa. Kotiseutu- 17381: erityispiirteiden pohjalta, perinteeseen pohjau- tietouden liittäminen kouluopetukseen eri paik- 17382: tuvan paikalliskulttuurin vaaliminen, edistämi- kakunnille soveltuvin muodoin ja oppimate- 17383: nen ja esille tuominen, alueellisen ja paikallisen riaatein tekee liiton työn voimistamisen juuri 17384: omaleimaisuuden korostaminen ja kehittämi- nyt ajankohtaiseksi ja kiireelliseksi. 17385: nen sekä asukkaiden omatoimisuuden voimista- Vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesityksessä 17386: minen ja kotiseutuhengen ylläpitäminen. on hallitus esittänyt kotiseututyöhön 940 000 17387: Suomen Kotiseutuliiton tehtäviin kuuluvat mk. Tästä summasta Suomen Kotiseutuliiton 17388: mm. kotiseututyön etujärjestönä vaikuttaminen osuus on 770 000 mk. Suomen Kotiseutuliitto 17389: lainsäädäntöön ja julkiseen hallintoon, työs- on hakenut 1 046 000 mk. 17390: kentely paikalliskulttuurin eri aloilla, ympäris- Vuonna 1987 liiton valtionavustuksen määrä 17391: tönsuojelu ja maisemanhoito, vaikuttaminen oli 710 000 mk ja kuluvana vuonna 740 000 mk. 17392: yhteiskunta- ja aluesuunnitteluun, kotiseudun- Tämä merkitsee sitä, että Suomen Kotiseutulii- 17393: tutkimus, kotiseututyön kansainvälisistä yh- ton saama valtionavustus on reaalisesti laskenut 17394: teyksistä huolehtiminen sekä keskusjärjestönä viime vuosien aikana. Samalla vuoden 1989 17395: jäsenkentän palvelu paikallis- ja aluetason toi- tulo- ja menoarvioon merkittyjen kotiseututyön 17396: mintavalmiuksien kehittämiseksi. kokonaisavustuksen ja Suomen Kotiseutuliitol- 17397: Nuorison kotiseututietouden lisääminen ja le osoitetun avustuksen aiempaa tuntuvasti suu- 17398: sen kasvattaminen tietoiseksi omasta kulttuuri- rempi ero merkitsee voimakasta painopisteen 17399: taustastaan ja perinteistään on Suomen Koti- siirtoa suomenkielisestä kotiseututyöstä ruot- 17400: seutuliiton ja sen jäsenkentän tärkeimpiä tehtä- sinkieliseen toimintaan. 17401: viä. Tätä varten liitto on mm. antanut virikekir- Erityisen oudolta painopisteen siirto tuntuu 17402: jan muodossa suosituksiaan sekä kunnan ope- mm. siitä syystä, että Suomen Kotiseutuliitto on 17403: tussuunnitelman sisällön kehittämiseksi että ollut vuodesta 1987 alkaen voimakkaasti muka- 17404: paikallisen oppimateriaalin valmistamiseksi. na ja tukemassa valtionhallintoa Elävä maaseu- 17405: Edellytysten luominen kotiseutuopetukseen tu -kampanjan toteuttamisessa. Lisäksi liiton 17406: tarvittavan oppimateriaalin valmistamiselle ko- taloutta rasittaa erityisesti keväällä 1988 tapah- 17407: rostaa osaltaan kotiseutuarkistojen aikaansaa- tunut atk-järjestelmän hankinta. 17408: 1988 vp. - RA n:o 1323 1413 17409: 17410: Taloudellisesti lisäkustannuspainetta aiheut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17411: taa vuonna 1989 juhlavuosi liiton täyttäessä 40 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 mar- 17412: vuotta. kan lisäavustuksen Suomen Kotiseutulii- 17413: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- tolle. 17414: nioittavasti, 17415: 17416: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 17417: 17418: Tytti lsohookana-Asunmaa Kalevi Mattila Eino Siuruainen 17419: Pauli Saapunki Mirja Ryynänen Marjatta Väänänen 17420: Annikki Koistinen 17421: 1414 1988 vp. 17422: 17423: Raha-asia-aloite n:o 1324 17424: 17425: 17426: 17427: 17428: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallis- 17429: ten kotiseutuyhdistysten toiminnan tukemiseen 17430: 17431: 17432: Eduskunnalle 17433: 17434: Maassamme on paikallista kotiseututyötä Paikallisen kotiseututyön suurimpia haasteita 17435: tehty kotiseutuyhdistysten toimesta vuodesta tälläkin hetkellä on paikallisen oppimateriaalin 17436: 1894 alkaen- kotiseututyö täyttää muutaman tuottaminen koululaitoksen tarpeisiin. Taikoo- 17437: vuoden kuluttua 100 vuotta. Tällä hetkellä toi- työn ohella tämä vaatii myös taloudellisia re- 17438: mii yli 550 kotiseutuyhdistystä kaupungeissa ja sursseja. 17439: maaseudulla koko maan kattavana, ja niiden Paikallisen kotiseututyön arvostuksen tun- 17440: piirissä on noin 220 000 aktiivisesti toimivaa ih- nustamiseksi olisi perusteltua, että myös valtio- 17441: mistä. Kotiseutuyhdistykset muodostavat näin valta osoittaisi suoraan rahoitusta kotiseutuyh- 17442: paikallisen kotiseututyön käytännön toiminnan distysten toiminnan tukemiseen. 17443: rungon. ' Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17444: Kotiseututyö on saanut osakseen yhteiskun- nioittavasti, 17445: nallista arvostusta ja työn arvo on tunnustettu. 17446: Perinteisen ja voimakkaan taikoopanoksen li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17447: säksi paikallisen kotiseututyön konkreettiset ta- 1989 tulo- ja menoarvioon 300 000 mar- 17448: voitteet tarvitsevat toteutuakseen myös ulko- kan valtionavustuksen paikallisten koti- 17449: puolista taloudellista tukea. Tähän on osoittau- seutuyhdistysten toiminnan tukemiseen 17450: tunut lähinnä symboliseksi kulttuuritoiminta- erityisesti paikallisen opetusmateriaalin 17451: lain perusteella mahdollisesti saatava taloudelli- tuottamista varten. 17452: nen tuki. 17453: 17454: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 17455: 17456: Tytti Isohookana-Asunmaa Kalevi Mattila Eino Siuruainen 17457: Annikki Koistinen Pentti Lahti-Nuuttila Marjatta Väänänen 17458: Mirja Ryynänen Pauli Saapunki 17459: 1988 vp. 1415 17460: 17461: Raha-asia-aloite n:o 1325 17462: 17463: 17464: 17465: 17466: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta turkistar- 17467: haajille ketunnahkojen varastointiin 17468: 17469: 17470: Eduskunnalle 17471: 17472: Maamme turkistalous on tänä vuonna joutu- työpaikkaa Lapin, Oulun, Vaasan ja Pohjois- 17473: nut kansainvälisten suhdanteiden takia syvään Karjalan läänien alueilla. 17474: lamaan. Turkistalous on kehitysalueilla kuiten- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17475: kin merkittävä työllistäjä. Tarhauselinkeino- nioittaen, 17476: alaa ei ole syytä tilapäisten suhdanteiden takia 17477: tarpeettomasti supistaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17478: Turkistarhaajat ovat laskeneet, että jos valtio 1989 tulo- ja menoarvioon 8 000 000 17479: antaisi tilapäistä avustusta ketunnahkojen va- markkaa kehitysalueiden turkistarhaa- 17480: rastointiin, kyettäisiin turvaamaan noin 5 000 jille ketunnahkojen varastointiin. 17481: 17482: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 17483: 17484: Tytti lsohookana-Asunmaa Kalevi Mattila Matti Väistö 17485: Eino Siuruainen Pauli Saapunki Kimmo Sarapää 17486: Esko Aho Pentti Lahti-Nuuttila 17487: 1416 1988 vp. 17488: 17489: Raha-asia-aloite n:o 1326 17490: 17491: 17492: 17493: 17494: lsohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Haukipu- 17495: taan Kalimenojan suuosan perkaukseen 17496: 17497: 17498: Eduskunnalle 17499: 17500: Haukiputaan Kalimenojan suuosa on pahasti 750 000 mk, josta valtionosuus on 550 000 17501: tukkeutunut ja vaikeuttaa paitsi alueen virkis- mk. 17502: tyskäyttöä myös viljelymaiden pysymistä kuivi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17503: na. Haukiputaan kunta on laatinut tarvittavat nioittaen, 17504: suunnitelmat ruoppauksen tekemiseksi suuosas- 17505: sa ja vesioikeus on antanut työhön luvan. Jttä Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17506: Oulun vesipiiri olisi valmis tekemään työt he- 1989 tulo- ja menoarvioon 550 000 17507: ti. Hankkeeseen ei ole kuitenkaan saatu valtion- markkaa Kalimenojan suuosan ruop- 17508: osuutta. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat paukseen. 17509: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 17510: 17511: Tytti Isohookana-Asunmaa Kalevi Mattila 17512: Eino Siuruainen Pauli Saapunki 17513: 1988 vp. 1417 17514: 17515: Raha-asia-aloite n:o 1327 17516: 17517: 17518: 17519: 17520: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta katujen 17521: rakentamiseen 17522: 17523: 17524: Eduskunnalle 17525: 17526: Koska yleinen liikenne on erityisesti taajama- Käytännössä määrärahojen niukkuus näkyy 17527: alueilla ja taajamien lähialueilla lisääntynyt avustuskriteerit täyttävien hankkeiden lykkään- 17528: 1980-luvulla paljon nopeammin kuin on enna- tymisenä ja liikenneongelmien kasaantumisena 17529: koitu, on rakennuslain 136 a § :n mukaisia koh- taajamissa. 17530: teita ollut jatkuvasti enemmän kuin on käytet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17531: tävissä olleiden määrärahojen puitteissa ollut nioittaen, 17532: mahdollista toteuttaa. 17533: Budjetissa oleva koko maata koskeva määrä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17534: raha 47,9 milj. mk merkitsee noin miljoonan 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 17535: markan reaalista pudotusta nykytasoon näh- 31.24.34 lisäyksenä 15 000000 markkaa 17536: den. Summa on alimitoitettu useita kymmeniä katujen rakentamiseen. 17537: miljoonia markkoja tarpeeseen nähden. 17538: 17539: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 17540: 17541: Tytti lsohookana-Asunmaa Kalevi Mattila Eino Siuruainen 17542: Pauli Saapunki Esko Aho Annikki Koistinen 17543: Pentti Lahti-Nuuttila 17544: 1418 1988 vp. 17545: 17546: Raha-asia-aloite n:o 1328 17547: 17548: 17549: 17550: 17551: lsohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Juuman 17552: paikallistien kunnostamiseen 17553: 17554: 17555: Eduskunnalle 17556: 17557: Juuman paikallistie n:o 18897 Kuusamossa mk. Lisäksi suunnitteluun tarvitaan 0, 7 milj. 17558: on 6 metrin levyinen ja 12,7 km:n pituinen ra- mk. Hanketta koskeva tiesuunnitelma on mah- 17559: kentamaton soratie. Tien liikennöitävyyttä hei- dollista saada valmiiksi kesään 1989 mennessä 17560: kentää huono kantavuus sekä mutkaisuus ja ja näin ollen hankkeen toteuttaminen voisi al- 17561: mäkisyys. kaa syksyllä 1989. 17562: Tien vaikutuspiirissä on kuusi matkailualan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17563: yrittäjää, joiden majoituskapasiteetti on yli 300 nioittaen, 17564: vuodepaikkaa. Tie on ainoa yhteys Kitkanjoen 17565: Jyrävälle, Myllykoskelie ja riippusilloille. Juu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17566: mankylä on myös tärkeä Karhunkierroksen vä- 1989 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 17567: lietappi. Tien parantaminen liikennettä tyydyt- markkaa Juuman paikallistien kunnos- 17568: tävään tasoon tulisi maksamaan noin 9 milj. tamiseen. 17569: 17570: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 17571: 17572: Tytti lsohookana-Asunmaa Eino Siuruainen Pauli Saapunki 17573: 1988 vp. 1419 17574: 17575: Raha-asia-aloite n:o 1329 17576: 17577: 17578: 17579: 17580: Isobookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Otajärven 17581: paikallistien parantamiseen 17582: 17583: 17584: Eduskunnalle 17585: 17586: Otajärven kk:n paikallistien n:o 18642 paran- järven kk:n pääraitin kelirikka-ongelmat sekä 17587: taminen sisältyy TVL:n Oulun piirin vuoden toteuttaa taajaman kevyen liikenteen järjeste- 17588: 1989 alustavaan pienehköön tie- ja siltatöiden lyt, liittymäjärjestelyt taajaman sisälle sekä liit- 17589: työohjelmaan maaliskuussa 1989 alkavana. Pii- tyminen valtatielle n:o 22 ja maantielle n:o 837. 17590: rin investointirahoituksen supistuminen kohdis- Hankkeen kustannusarvio on 4,4 milj. mk. 17591: tuu voimakkaana pienehköjen hankkeiden oh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17592: jelmaan: ensi vuoden budjetissa näihin töihin nioittaen, 17593: on osoitettu 12 milj. mk, kun alustavan työoh- 17594: jelman mukainen määrärahaesitys piiristä on 18 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17595: milj. mk. 1989 tulo- ja menoarvioon 4400 000 17596: Hanketta koskeva suunnitelma on vahvistet- markkaa Utajärven paikallistien paran- 17597: tu TVH:ssa 28.7.1988. Kyseessä on taajama- tamiseen. 17598: hanke. Hankkeen tarkoituksena on poistaa Ota- 17599: 17600: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 17601: 17602: Tytti lsobookana-Asunmaa Eino Siuruainen Pauli Saapunki 17603: 1420 1988 vp. 17604: 17605: Raha-asia-aloite n:o 1330 17606: 17607: 17608: 17609: 17610: lsohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun tie- 17611: ja vesirakennuspiirille 17612: 17613: 17614: Eduskunnalle 17615: 17616: Oulun tie- ja vesirakennuspiirissä ja koko Pidemmällä aikavälillä suunnittelumäärära- 17617: valtakunnassa vallitsevan tiepolitiikan mukai- han pieneneminen johtaa suunnitelmavalmiu- 17618: sesti on suunnittelutoiminta painottunut päätie- den heikkenemiseen siten, ettei tienpidon rahoi- 17619: hankkeisiin. Näiden lisäksi on voitu käytettävis- tustilanteen kohentuessa valmiita suunnitelmia 17620: sä olleiden määrärahojen puitteissa tyydyttä- ole käytettävissä muualle kuin päätieverkolle. 17621: vässä määrin suunnitella maakunnassa olevia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17622: tiehankkeita. nioittaen, 17623: Alustavassa työohjelmassa vuodelle 1989 oli 17624: suunnittelumäärärahaa varattu Oulun piirille 21 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17625: milj. mk. Budjetissa on määrärahaa ainoastaan 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 17626: 17 milj. mk. Tämä merkitsee sitä, ettei määrä- 31.24. 77 lisäyksenä 4 000 000 markkaa 17627: raha riitä muiden kuin päätiekohteiden suunnit- Oulun tie- ja vesirakennuspiirille tie- ja 17628: teluun ja että käynnissä olevia suunnitteluhank- siltasuunnittelun määrärahaan. 17629: keita on keskeytettävä. 17630: 17631: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 17632: 17633: Tytti lsohookana-Asunmaa Eino Siuruainen Pauli Saapunki 17634: 1988 vp. 1421 17635: 17636: Raha-asia-aloite n:o 1331 17637: 17638: 17639: 17640: 17641: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Varessäi- 17642: kän kalasataman huoltorakennuksen rakentamiseen 17643: 17644: 17645: Eduskunnalle 17646: 17647: Siikajoen kunnan Varessäikän kalasataman kennuksen kustannusarvio on 700 000 mark- 17648: kehittämisessä on kiireisimmäksi hankkeeksi kaa. 17649: todettu huoltorakennuksen rakentaminen ka- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17650: lastajia varten. Hallin rakentamisella parannet- nioittaen, 17651: taisiin kalastajien työskentelyolosuhteita, lisät- 17652: täisiin ihmisravinnoksi menevän kalan osuutta että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 17653: ja parannettaisiin kalan laatua asianmukaisella den 1989 tulo- ja menoarvioon 700 000 17654: käsittelyllä. markkaa Siikajoen Varessäikän kalasa- 17655: Kunta on yhdessä TVL:n kanssa tehnyt kala- taman huoltorakennuksen rakentami- 17656: sataman kehittämissuunnitelmat, ja valmiudet seen. 17657: rakentaa huoltorakennus ovat olemassa. Ra- 17658: 17659: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 17660: 17661: Tytti Isohookana-Asunmaa Kalevi Mattila 17662: Eino Siuruainen Pauli Saapunki 17663: 1422 1988 vp. 17664: 17665: Raha-asia-aloite n:o 1332 17666: 17667: 17668: 17669: 17670: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun 17671: lentoaseman rakennussuunnitteluun 17672: 17673: 17674: Eduskunnalle 17675: 17676: Oulun lentoasema on maamme vilkkaimmin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17677: liikennöity kotimaan lentokenttä. Lentoaseman nioittaen, 17678: rakennuksen laajentaminen on käynyt välttä- 17679: mättömäksi matkustajamäärien lisääntyessä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17680: Rakennuksen suunnitteluun ei kuitenkaan ole 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 17681: vieläkään ensi vuoden tulo- ja menoarviossa va- markkaa Oulun lentoaseman rakennus- 17682: rattu rahaa. suunnitteluun. 17683: 17684: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 17685: 17686: Tytti Isohookana-Asunmaa Eino Siuruainen Pauli Saapunki 17687: 1988 vp. 1423 17688: 17689: Raha-asia-aloite n:o 1333 17690: 17691: 17692: 17693: 17694: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun- 17695: salon lentokentän rullaustien päällystämiseen 17696: 17697: 17698: Eduskunnalle 17699: 17700: Oulunsalon lentokentän liikenne on kasvanut lytetty ensi vuoden tulo- ja menoarvioon. 17701: nopeasti tällä vuosikymmenellä. Lentokenttä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17702: on maamme vilkkaimmin liikennöity Helsinki- nioittaen, 17703: Vantaan lentokentän jälkeen. 17704: Yleisen turvallisuuden lisäämiseksi ja liiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17705: teen tehokkuuden sekä taloudellisuuden paran- 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 17706: tamiseksi olisi välttämätöntä päällystää rullaus- markkaa Oulunsalon lentokentän rul- 17707: tie uudelleen. Hanketta ei kuitenkaan ole sisäl- /austien päällystämiseen. 17708: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 17709: 17710: Tytti Isohookana-Asunmaa Eino Siuruainen 17711: Pauli Saapunki Pentti Lahti-Nuuttila 17712: 1424 1988 vp. 17713: 17714: Raha-asia-aloite n:o 1334 17715: 17716: 17717: 17718: 17719: Isohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta opto- 17720: elektroniikan laboratorion perustamiseksi Ouluun 17721: 17722: 17723: Eduskunnalle 17724: 17725: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen Oulun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17726: yksikön kehittämissuunnitelmiin on jo pitkään nioittaen, 17727: kuulunut optoelektroniikan laboratorion perus- 17728: taminen Ouluun. Ouluun on myös saatu alan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17729: professuuri. Laboratorion perustaminen ei kui- 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 17730: tenkaan ole mukana ensi vuoden tulo- ja me- markkaa optoelektroniikan laboratorion 17731: noarviossa. Siihen tulisi saada 2 milj. markkaa, perustamiseksi Ouluun. 17732: jolla laboratorio voitaisiin käynnistää vuonna 17733: 1989. 17734: 17735: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 17736: 17737: Tytti lsohookana-Asunmaa Kalevi Mattila 17738: 1988 vp. 1425 17739: 17740: Raha-asia-aloite n:o 1335 17741: 17742: 17743: 17744: 17745: lsohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta kansan- 17746: eläkeuudistuksen IV vaiheen rahoituksen toteuttamiseksi 17747: 17748: 17749: Eduskunnalle 17750: 17751: Suuresta eläkeuudistuksesta puuttuu vielä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17752: neljäs vaihe, joka toteutuessaan toisi pientä nioittaen, 17753: kansaneläkettä saaville puolisoille noin 300 17754: markan eläkekorotuksen. Myös laitoshoidossa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17755: olevan kansaneläke kohentuisi. IV vaiheen ko- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 17756: konaiskustannukset ovat noin 1,2 miljardia 33.19.60 lisäyksenä 1200000000 mark- 17757: markkaa vuodessa. Tähän on eduskunta aika- kaa kansaneläkeuudistuksen IV vaiheen 17758: naan varautunut päättäessään vähimmäiseläke- rahoituksen toteuttamiseksi vuoden 17759: turvan luomisesta ja uudistuksen toteutumisvai- 1989 alusta lähtien sen varalta, että ao. 17760: heista. lainsäädännölliset järjestelyt on toteu- 17761: Uudistuksen lainsäädännöllisestä toteuttami- tettu. 17762: sesta on keskustapuolue jättänyt lakialoitteen 17763: (LA n:o 72/1987 vp.). 17764: 17765: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 17766: 17767: Tytti Isohookana-Asunmaa Kalevi Mattila Eino Siuruainen 17768: Pauli Saapunki Mirja Ryynänen Annikki Koistinen 17769: 17770: 17771: 17772: 17773: 90 280129N 17774: 1426 1988 vp. 17775: 17776: Raha-asia-aloite n:o 1336 17777: 17778: 17779: 17780: 17781: lsohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiiminki- 17782: joen vesiretkeilyreitin rakentamiseen 17783: 17784: 17785: Eduskunnalle 17786: 17787: Kiiminkijoelle on jokivarren kuntien toimes- Hankkeen kustannusarvio on 570 000 mark- 17788: ta valmistunut keväällä 1987 matkailusuunnitel- kaa, josta valtion osuus 370 000 markkaa. 17789: ma, johon sisältyy veneily- ja vesiretkeilyreitin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17790: rakentaminen. Oulun vesipiiristä on valmistu- nioittaen, 17791: nut tästä myös suunnitelma. 17792: Kiiminkijoki on Project Aqua -vesistö, jonka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17793: merkitys vesiretkeilyreittinä on jatkuvasti kas- 1989 tulo- ja menoarvioon 370 000 17794: vanut. Joki on sopiva veneilyyn ja muuhun ve- markkaa Kiiminkijoen vesiretkeilyreitin 17795: siretkeilyyn vaihtelevuutensa ja Oulun läheisyy- rakentamiseen. 17796: den vuoksi. Valtion varojen käyttöä hankkee- 17797: seen voidaan perustella sen valtakunnallisella- 17798: kin merkityksellä. 17799: 17800: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 17801: 17802: Tytti lsohookana-Asunmaa Kalevi Mattila Mauri Pekkarinen 17803: 1988 vp. 1427 17804: 17805: Raha-asia-aloite n:o 1337 17806: 17807: 17808: 17809: 17810: lsohookana-Asunmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Iin ympä- 17811: ristöinstituutille 17812: 17813: 17814: Eduskunnalle 17815: 17816: Vuoden 1986 lopulla käynnistettiin Oulun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17817: läänissä lääninrahan turvin Iin ympäristöinsti- nioittaen, 17818: tuutin toiminta, joka painottuu sekä alueelli- 17819: seen että valtakunnalliseen ympäristötutkimuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17820: seen ja -koulutukseen. Ympäristöinstituutin toi- 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 mark- 17821: minta tulisi turvata valtion rahoituksella. kaa Iin ympäristöinstituutin toimintaan. 17822: 17823: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1988 17824: 17825: Tytti lsohookana-Asunmaa Kalevi Mattila Mauri Pekkarinen 17826: 1428 1988 vp. 17827: 17828: Raha-asia-aloite n:o 1338 17829: 17830: 17831: 17832: 17833: Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta opintolainojen kor- 17834: kotuen maksamisajan pidentämiseksi ylimääräisin järjestelyin 17835: 17836: 17837: Eduskunnalle 17838: 17839: Opintolainaa opiskelunsa rahoittamiseen ot- maHa valtion korkotuen maksamista kolmen 17840: taneet nuoret joutuvat opiskelunsa päättäes- vuoden ajan valmistumisesta lukien nykyisen 17841: sään usein taloudellisesti vaikeaan asemaan. 1,5 vuoden sijaan. Nykyisin kahden vuoden ku- 17842: Ajankohtaiseksi saattavat tulla samanaikaisesti luttua valmistumisesta alkava lainan takaisin- 17843: asunnon ja työpaikan hankinta ja perheen pe- maksu tulisi myös lykätä alkavaksi kolmen vuo- 17844: rustaminen. Tulot eivät akateemisesti koulute- den kuluttua valmistumisesta. 17845: tuillakaan ole alkuvaiheessa (useilla aloilla eivät Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 17846: koskaan) yleensä suuret, ja niitä alkavat pian nioittavasti, 17847: syödä myös opintolainojen lyhennykset ja täysi- 17848: määräiset korot valtion korkotuen loppuessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17849: Edes kohtuullisen elintason saavuttaminen on 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 17850: tässä vaiheessa erityisen vaikeaa: velat painavat 29.39.52 30 000 000 markan lisämäärä- 17851: köyhyysloukkuun. rahan opintolainojen valmistumisen jäl- 17852: Koska vasta opiskelunsa päättäneen nuoren keisen korkotukiajon pidentämiseksi 17853: taloudellinen tilanne ei poikkea suurestikaan ylimääräisin järjestelyin kolmeen vuo- 17854: eduksi opiskeluajasta, on perusteltua helpottaa teen 1.7.1989 lukien. 17855: vastavalmistuneen opiskelijan asemaa jatka- 17856: 17857: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 17858: 17859: Liisa Jaakonsaari Pentti Lahti-Nuuttila Jouni Backman 17860: Timo Roos Arja Alho Riitta Myller 17861: 1988 vp. 1429 17862: 17863: Raha-asia-aloite n:o 1339 17864: 17865: 17866: 17867: 17868: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta Pohjolan opiston raken- 17869: tamiskustannuksiin 17870: 17871: 17872: Eduskunnalle 17873: 17874: Pohjolan opisto on Haukiputaalla toimiva taa näin mittavan, mutta toiminnan kannalta 17875: kansanopisto, joka toimii kansanopistolain mu- välttämättömän rakennushankkeen rahoitus 17876: kaisena kurssikeskuksena. Aikuiskasvatukseen yksin. 17877: keskiHyvänä oppilaitoksena opetustyössä anne- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 17878: taan erityinen paino yhteiskuntaa, maamme taen, 17879: historiaa sekä luottamusmiestietoutta koskevan 17880: tietouden edistämiselle. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17881: Voidakseen toteuttaa ajan vaatimukset täyt- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 17882: tävää ja tarkoituksenmukaista tavoitteeseensa 29.57.52 450 000 markkaa rakennus- 17883: liittyvää opetus- ja koulutustoimintaa Pohjolan avustukseksi Pohjolan opistolle uuden 17884: opisto on saneeraamassa ja ajanmukaistamassa ruokala-keittiörakennuksen rakentamis- 17885: toimitilojaan. ta ja vanhojen vastaavien tilojen sanee- 17886: Pohjolan opisto on runsaassa käytössä, mut- raamisesta aiheutuvia rakentamiskus- 17887: ta sijaitsee syrjässä asiakkaisiinsa nähden. Pie- tannuksia varten. 17888: nenä omana talousyksikkönä sen on vaikea hoi- 17889: 17890: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 17891: 17892: Liisa Jaakonsaari 17893: 1430 1988 vp. 17894: 17895: Raha-asia-aloite n:o 1340 17896: 17897: 17898: 17899: Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta lastenteattereiden 17900: valtionavun korottamiseksi 17901: 17902: 17903: Eduskunnalle 17904: 17905: Lastenteattereiden toiminnan tukeminen siir- summaan on siis 500 000 markkaa eli 10 pro- 17906: rettiin valtion tulo- ja menoarvion momentin senttia. Kuitenkin todellinen kasvu kahden vuo- 17907: 29.90.52 teatterimäärärahoissa omaksi alamo- den takaisesta tasosta on vain 212 000 markkaa 17908: mentikseen vuonna 1986. Tuona vuonna maini- eli neljä prosenttia. Tästä määrärahasta avus- 17909: tusta määrärahasta saivat valtionavustuksensa tuksensa saavat teatterit eivät saa erillistä kier- 17910: helsinkiläiset Intimiteatteri ja Penniteatteri, joi- tuetukea, vaikka kiertue- ja vierailutoiminnan 17911: den yhdistymishanke uudeksi lasten ja nuorten laajuus ja siitä aiheutuvat kustannukset ovat 17912: teatteriksi oli vireillä ja joista Penniteatterilla tätä toimintaa harjoittavilla lasten ja nuorten 17913: oli myös laajaa kiertuetoimintaa, vuonna 1985 teattereilla alueteattereiden luokkaa. 17914: Tampereelle perustettu Teatteri 2000 sekä lisä- Lipputulojen osuus esitystä ja katsojaa kohti 17915: avustuksensa osalta Espoosta käsin toimiva jää lasten ja nuorten teattereissa luonnollisesti 17916: ruotsinkielinen Skolteatern. alle muiden teattereiden tason. Ylimääräisiä 17917: Intimiteatterin ja Penniteatterin yhdistymi- palkkakuluja aiheutuu siitä, että esityksiä pide- 17918: nen lasten ja nuorten teatteriksi tapahtui 1.1. tään viikonloppuisin - ja kuitenkin juuri vii- 17919: 1987, ja uusi teatteri sai nimen Teatteri Pieni konloput ovat sitä aikaa, jolloin teatteriin voi- 17920: Suomi. Se toimii entisten teattereidensa tiloissa daan mennä koko perheen voimalla. Vakituisen 17921: Helsingissä ja harjoittaa alueellista ja valtakun- ja tilapäisen henkilökunnan, toimitilojen ja 17922: nallista kiertuetoimintaa. muiden voimavarojen tarve on samaa tasoa 17923: Vuonna 1987 lastenteattereiden tukemiseen kuin missä tahansa muussa teatterissa. Kaikissa 17924: oli osoitettu valtion tulo- ja menoarviossa kolmessa teatterissa nykyiset henkilö- ja muut 17925: 3 300 000 markkaa, joka jaettiin Teatteri 2000:n resurssit ovat toiminnan laatuun ja laajuuteen 17926: ja Teatteri Pienen Suomen kesken; Skolteatern nähden riittämättömät. 17927: sai avustuksensa alamomentilta "teatteriryh- Teattereiden vuodelle 1989 tekemissä talous- 17928: mien tukemiseen". arvioissa on valtionavustusten välttämätön tar- 17929: Kaikkien kolmen teatterin yhteenlasketut ve teattereittain seuraava: Skolteatern 1 350 000 17930: valtionavustukset olivat 5 288 000 markkaa markkaa, Teatteri 2000 1 900 000 markkaa ja 17931: vuonna 1987, siitä toiminta-avustusten osuus Teatteri Pieni Suomi 3 300 000 markkaa. Yh- 17932: 4 930 000 markkaa. teensä valtionavun tarve on siis 6 550 000 mark- 17933: Vuonna 1988 on tulo- ja menoarviossa edus- kaa vuodelle 1989. 17934: kunnan päätöksen mukaan osoitettu lastenteat- Tämä avustusten taso riittäisi turvaamaan 17935: tereiden tukemiseen 5 000 000 markkaa, jonka teattereiden toiminnan sen nykyisessä laajuu- 17936: opetusministeriö on jakanut seuraavasti: Teat- dessa ja antaisi joitakin mahdollisuuksia taiteel- 17937: teri 2000:lle 1 250 000 markkaa, Teatteri Pienelle liseen kehittämistyöhön. 17938: Suomelle 2 700 000 markkaa ja Skolteaternille Edellä olevan perusteella ehdotamme, 17939: 1 050 000 markkaa. Toiminta-avustuksen lisäksi 17940: on Teatteri Pienelle Suomelle myönnetty 100 000 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17941: markkaa teatteriteknisiin hankintoihin. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 17942: Vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesityksessä 29.90.52 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 17943: lastenteattereiden valtionapuun on ehdotettu lastenteattereiden valtionapuun. 17944: 5 500 000 markkaa, jossa lisäystä vuoden 1988 17945: 17946: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 17947: 17948: Liisa Jaakonsaari Keijo Jääskeläinen 17949: 1988 vp. 1431 17950: 17951: Raha-asia-aloite n:o 1341 17952: 17953: 17954: 17955: 17956: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta Ympäristötaiteen Sää- 17957: tiön perustamiseen ja toimintaan 17958: 17959: 17960: Eduskunnalle 17961: 17962: Valtion vuotta 1989 koskevassa tulo- ja me- tiin laaja neuvottelukokous, jossa saatiin taide- 17963: noarvioesityksessä momentilla 29.90.53 (Eräät elämän, valtionhallinnon ja rakennusalan kaik- 17964: lisäavustukset taiteen tukemiseen, kertameno) kien järjöstöjen yksimielinen kannatus. Myös 17965: esitetään vuodelle 1988 vahvistetun määrärahan rakennusteollisuus on ilmoittanut tukevansa 17966: poistamista. Kyseiseltä momentilta myönnetyt asiaa, jos valtio lähtee mukaan hankkeeseen. 17967: määrärahat on tarkoitettu kertaluonteisiin me- Jos hanke ei käynnisty vuonna 1989, menete- 17968: noihin taiteen tukemiseksi. tään taiteen keskustoimikunnan vaihtuessa teh- 17969: Julkisluonteiseen ympäristöön tulevalla tai- ty laaja valmistelutyö ja teollisuudelta saadut 17970: teella, joka voi liittyä rakennuksiin ja ympäris- tukilupaukset. Valtion tuen avulla saataisiin 17971: töön tai olla itsenäinen teos, on taidedemokra- moninkertaiset yksityiset varat kanavoiduksi tä- 17972: tian kehittämisen ja kansalaisten jokapäiväisen hän kulttuuripoliittisesti merkittävään asiaan. 17973: ympäristön laadun kannalta suuri kulttuuripo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 17974: liittinen merkitys, joka korostuu taidesijoitus- taen, 17975: ten yksityistävän vaikutuksen vuoksi. Tuki koh- 17976: distetaan vuosittain hakemuksesta parhaille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17977: hankkeille. Pääosan kustannuksista maksaisi 1989 tulo- ja menoarvioon 150000 17978: hakija. Tuki koskee muita kuin valtion raken- markkaa käytettäväksi Ympäristötai- 17979: nushankkeita, joiden taidehankinnoilla ei ole teen Säätiön perustamiseen sekä 300 000 17980: tukijärjestelmää. Asiaa on valmisteltu taiteen markkaa käytettäväksi säätiön toimin- 17981: keskustoimikunnassa yli kahden vuoden ajan, taan. 17982: ja kulttuuriministeri Piiparin johdolla järjestet- 17983: 17984: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 17985: 17986: Liisa Jaakonsaari 17987: 1432 1988 vp. 17988: 17989: Raha-asia-aloite n:o 1342 17990: 17991: 17992: 17993: 17994: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta Kalle Päätalo -päivien 17995: tukemiseksi 17996: 17997: 17998: Eduskunnalle 17999: 18000: Kaukana Suomen kulttuurikeskuksista sijait- Taivalkoskella toimiva Päätalo-seura on kui- 18001: seva Taivalkosken kunta on yhdessä Kalle Pää- tenkin varaton ja päivien järjestely on käynyt 18002: talo -seuran kanssa järjestänyt jo usean vuoden vuosi vuodelta taloudellisesti yhä raskaam- 18003: ajan Päätalo-päivät Taivalkoskella. Päivät ovat maksi. 18004: keränneet tuhansia Koillismaan ja Kalle Pääta- Edellä olevaan viitaten ehdotan, 18005: lon ystäviä pohtimaan Päätalon kirjallisuuden 18006: merkitystä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18007: Päätalo-päivistä onkin muodostunut vähitel- 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 18008: len ns. tavallisten ihmisten kulttuuritapahtuma, markkaa Kalle Päätalo -seuran tukemi- 18009: mihin vuosi vuodelta on saatu myös korkeata- seksi. 18010: soinen ohjelma. Päivillä on pohdittu mm. Pää- 18011: talon ihmiskuvaa, hänen merkitystään yleensä 18012: kirjailijana ja Päätalon kirjojen kieltä. 18013: 18014: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 18015: 18016: Liisa Jaakonsaari 18017: 1988 vp. 1433 18018: 18019: Raha-asia-aloite n:o 1343 18020: 18021: 18022: 18023: 18024: Jaakonsaari: Määrärahan osoittamisesta Lomakotien Liitto ry:lle 18025: lomatoiminnan järjestämiseen ja psykiatrian avohoidon te- 18026: hostamiseen 18027: 18028: Eduskunnalle 18029: 18030: Avohoidon kehittäminen on ollut viime vuo- mintaan jo luonnostaan kuuluu huolenpitävä 18031: sina keskeisenä periaatteena puhuttaessa psy- asennoituminen asiakkaisiin. 18032: kiatrisesta terveyden- ja sairaudenhoidosta, sa- Lomakotien Liitto on perinteisenä sosiaalise- 18033: moin psykiatrisen avohoidon kehittäminen on na lomatoimintajärjestönä jo useiden vuosien 18034: valtakunnallisissa sosiaali- ja terveydenhuollon ajan omatoimisesti lähtenyt aktiivisesti etsi- 18035: viisivuotissuunnitelmissa painopistealueena. mään väliinputoajan asemaan jääneitä psykiat- 18036: Paitsi vaikea asuntotilanne, myös sosiaalinen risessa avohoidossa olevia henkilöitä ja heidän 18037: eristyneisyys on usean psykiatrisessa avohoidos- perheitään. Saatu kokemus on osoittautunut 18038: sa olevan potilaan kuntoutumisen ongelma- rohkaisevaksi kehittää toimintaa edelleen. 18039: kohta. Edellytyksenä on saada voimavaroja etsivään 18040: Psykiatrinen sairaus sinänsä on eristymistä toimintaan, jonka avulla löydetään kaikkein 18041: ulkomaailmasta ja vetäytymistä omaan persoo- eristäytyneimpiä ihmisiä ja rohkaistaan heitä 18042: naan. Sen vuoksi lääketieteellisen hoidon ohella lähtemään lomalle. Loma tulee voida tarjota 18043: parantumisen ja terveenä pysymisen keskeisenä myös avohoidossa oleville potilaille yhdessä 18044: edellytyksenä on myönteinen sosiaalinen liitty- perheittensä kanssa. 18045: minen toisiin ihmisiin ja yhteisöön. Omaisten tukitoimena tulisi voida tarjota 18046: Avohoito vaatii omaisilta paljon. Esimerkiksi loma sairasta hoitavalle perheenjäsenelle, jotta 18047: masentunut kotona asuva potilas kuluttaa koko molemmat osapuolet voivat saada uusia voima- 18048: perheen voimia, koska sairaan kokemat tunnel- varoja. Lomien järjestämisessä tulee voida 18049: mat ovat kaikkien perheenjäsenten osakoke- käyttää ammattihenkilöiden ja vapaaehtoisten 18050: muksia. Yhden perheenjäsenen sairastuminen asiantuntemusta. 18051: vaikuttaa usein myös koko perheen sosiaalisen Lomakotien Liitto ry:llä on tarkoitus järjes- 18052: kanssakäymisen vähenemiseen ja perheen eris- tää yhteistoiminnassa mielenterveystoimistojen, 18053: tymiseen ulkomaailmasta. Niin potilaan kuin asuntoloiden ja kunnallisten sosiaali- ja terveys- 18054: hänen omaistensakin voimavarat kuluvat sai- viranomaisten kanssa lomajaksoja psykiatrises- 18055: raudesta selviytymiseen ja oman kunnon ylläpi- sa hoidossa oleville potilaille ja heidän omaisil- 18056: tämiseen. Oman aseman puolestapuhumiseen leen. 18057: vaaditaan rohkeutta ja uupumatonta työtä. Lisäksi Lomakotien Liitto jatkaa jo kolmena 18058: Psykiatrisessa avohoidossa olevat yksinäiset vuonna toteutettua yhteistoimintaa Suomen 18059: henkilöt, jotka asuvat asuntoloissa, ovat erityi- Mielenterveysseuran kanssa 1omauttamalla avo- 18060: sen vaikeassa asemassa. Heidän ainoat ihmis- hoidon potilaita ja heidän omaisiaan. Näillä lo- 18061: suhteensa saattavat muodostua pelkästään toi- majaksoilla käytetään avuksi Suomen Mielen- 18062: sista potilaista ja avohoidon hoitohenkilöstöstä. terveysseuran asiantuntijoita ja vapaaehtoisia 18063: Avohoidon tukitoimintoina voidaan pitää tukihenkilöitä sekä lomien suunnitteluun että 18064: kaikkia niitä toimintamuotoja, joilla edesaute- henkilöiden auttamiseen lomalle lähtiessä. 18065: taan potilaan tai hänen omaistensa itsetunnon Kriittisen korkeakoulun yhtenä toiminnan 18066: kohentumista ja lisätään heidän aktiviteettiaan muotona on ollut psykiatrisessa avohoidossa 18067: liittyä takaisin yhteiskuntaan. Eräänä tukitoi- olevien potilaiden kuntoutuskurssien järjestä- 18068: mena voidaan pitää tuettua lomatoimintaa jär- minen. Näiden kuntoutuskurssien jatkaminen 18069: jestettynä pienissä lomakohteissa, joiden toi- kursseja vetävien ammattihenkilöiden ja poti- 18070: 1434 1988 vp. - RA n:o 1343 18071: 18072: laiden yhteisenä lomana on suunniteltu toteut- markan määrärahan Lomakotien Liitto 18073: taa yhdessä Lomakotien Liiton kanssa. ry:n järjestämään lomatoimintaan psy- 18074: Edellä mainittujen yhteistyötahojen lisäksi kiatrisessa avohoidossa oleville henki- 18075: Lomakotien Liitto tahtoisi lisätä jo olemassa löille ja heidän perheilleen yhteistyössä 18076: olevaa yhteistoimintaa asiakasjärjestöjen kanssa. viranomaisten, ammattihenkilöiden ja 18077: Edellä olevan perusteella ehdotan, asiakasjärjestöjen kanssa, minkä lisäksi 18078: määrärahaa voidaan käyttää etsivään 18079: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden toimintaan sekä tulosten arviointiin. 18080: 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 18081: 18082: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 18083: 18084: Liisa Jaakonsaari 18085: 1988 vp. 1435 18086: 18087: Raha-asia-aloite n:o 1344 18088: 18089: 18090: 18091: 18092: Jaakonsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristön tutki- 18093: mukseen ja seurantaan 18094: 18095: 18096: Eduskunnalle 18097: 18098: Metsävauriot, vesien happamoituminen, maa- Valtion tulo- ja menoarvion luvun 35.11 sel- 18099: perästä löydetyt myrkyt, luontoon kertyvät ras- vitysosassa todetaan mm., että ympäristöntut- 18100: kasruetallit ja odotettavissa olevat ilmaston- kimusta ja ympäristön seurannan kehittämistä 18101: muutokset ovat oireita epätasapainoon joutu- jatketaan ja tehostetaan sekä että voimavaroja 18102: neesta ympäristöstä. Ympäristömme tilasta ja osoitetaan erityisesti ympäristön seurannan ke- 18103: siihen vaikuttavista tekijöistä on kuitenkin erit- hittämiseen. Hallitus esittää kuitenkin vain 18104: täin puutteellisia tietoja. Tehokas ympäristöpo- 1 500 000 markkaa seurantatoimintaan, eli toi- 18105: litiikka edellyttää systemaattisesti ja pitkäjän- mintaa joudutaan edelleen supistamaan eikä ke- 18106: teisesti kerättyjä tietoja päätöksenteon pohjak- hittämään. 18107: si. Muutaman vuoden pituiset tukimusprojek- Edellä mainitulla määrärahojen kehityksenä 18108: tit, kuten happamoitumisprojekti HAPRO, ei- ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia toteuttaa 18109: vät anna riittävän luotettavaa tietoa ympäristön hallituksen ympäristöpoliittiseen selontekoon 18110: tilasta tai kehityssuunnasta. sisältyvää lupausta ympäristömme tilaa koske- 18111: Vuosien 1986-88 tulo- ja menoarvioissa on van kertomuksen julkaisemisesta vuonna 1991. 18112: osoitettu täysin riittämättömiä määrärahoja Kertomusta varten tarvittava aineisto tulisi ke- 18113: valtakunnallisen ympäristön seurannan toteut- rätä vuosina 1989 ja 1990. 18114: tamiseen, minkä johdosta seurantaohjelma uh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18115: kaa jäädä toteuttamatta. Vuonna 1986 määrä- nioittaen, 18116: raha oli 300000 markkaa, vuosina 1987-88 18117: kumpanakin vuotena 1 500 000 markkaa. Hal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18118: lituksen esitys vuodelle 1989 on niin ikään 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18119: 1 500 000 markkaa. Seurantamäärärahat uhkaa- 35.11.26 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 18120: vat täten jäädä kolmena perättäisenä vuonna ni- ympäristön tutkimukseen ja seurantaan. 18121: mellisesti samalle tasolle, mikä käytännössä tar- 18122: koittaa seurantatoiminnan supistamista, kun ra- 18123: han arvon aleneminen otetaan huomioon. 18124: 18125: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 18126: 18127: Liisa Jaakonsaari Osmo Soininvaara 18128: 1436 1988 rd. 18129: 18130: Finansmotion nr 1345 18131: 18132: 18133: 18134: 18135: Jansson m.fl.: Om anvisande av anslag för en sänkning av den 18136: åldersgräns som påverkar studiepenningens grunddel 18137: 18138: 18139: Tili Riksdagen 18140: 18141: Enligt allmän praxis tillämpar vi i Finland en även i ekonomisk bemärkelse. Som ett steg på 18142: myndighetsålder på aderton år. Tyvärr har vi vägen föreslås att åldersklassen för när för- 18143: dock vad gäller studiestödet inte kommit tili den äldrarnas inkomst påverkar studiestödets grund- 18144: situation att myndighetsåldern verkligen bety- del sänks med en, det vill säga tili 19 år. 18145: der det oberoende och självständighet vi anser På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 18146: att myndighetsåldern medför. samt, 18147: Vad gäller studiestödet påverkar föräldrarnas 18148: inkomst en studerandes möjligheter att erhålla att Riksdagen i statsfiJrslaget fiJr år 18149: studiestöd. En studerande som är under 20 år är 1989 på momentet 29.39.55 i tillägg upp- 18150: idag beroende av sina föräldrars inkomst för att tar 9 000 000 mark fiJr en sänkning av ål- 18151: kunna erhålla studiepenningens grunddel fullt dersgränsen från 1. 7.1989 då fiJräldrar- 18152: ut. Detta är en princip vi så småningom bör nas inkomst påverkar studiepenningens 18153: frångå. Vi bör komma tili en situation där vi grunddel. 18154: verkligen är självständiga vid fyllda aderton år, 18155: 18156: Helsingfors den 16 september 1988 18157: 18158: Gunnar Jansson Håkan Malm 18159: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn 18160: Ole Wasz-Höckert 18161: 1988 vp. 1437 18162: 18163: Raha-asia-aloite n:o 1345 Suomennos 18164: 18165: 18166: 18167: 18168: Jansson ym.: Määrärahan osoittamisesta opintorahan perusasaan 18169: vaikuttavan ikärajan alentamiseksi 18170: 18171: 18172: Eduskunnalle 18173: 18174: Yleisen käytännön mukaan sovellamme Suo- itsenäinen myös taloudellisessa mielessä. Yhte- 18175: messa 18 vuoden täysi-ikäisyysrajaa. Valitetta- nä askeleena tällä tiellä ehdotetaan sen ikäluo- 18176: vasti emme kuitenkaan opintotuen osalta ole kan, jonka opintotuen perusasaan vanhempien 18177: päässeet siihen tilanteeseen, että täysi-ikäisyys tuloilla on vaikutusta, iän alentamista yhdellä 18178: todellakin merkitsisi sitä riippumattomuutta ja vuodella eli 19 vuoteen. 18179: itsenäisyyttä, jota katsomme täysi-ikäisyyden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18180: tuovan mukanaan. nioittaen, 18181: Vanhempien tulot vaikuttavat opiskelijan 18182: mahdollisuuksiin saada opintotukea. Alle 20- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18183: vuotias opiskelija on nykyään riippuvainen van- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18184: hempiensa tuloista saadakseen täysimääräisen 29.39.55 lisäyksenä 9 000 000 markkaa 18185: opintorahan perusosan. Tästä periaatteesta pi- vanhempien tuloihin perustuvan opinto- 18186: täisi vähitellen luopua. Tulee päästä tilantee- rahan perusosaan vaikuttavan ikärajan 18187: seen, jossa 18 vuotta täyttänyt on todellakin alentomiseksi 1. 7.1989 lukien. 18188: 18189: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 18190: 18191: Gunnar Jansson Håkan Malm 18192: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn 18193: Ole Wasz-Höckert 18194: 1438 1988 rd. 18195: 18196: Finansmotion nr 1346 18197: 18198: 18199: 18200: 18201: Jansson: Om anvisande av anslag till Svenska Finlands folkting 18202: för informationsverksamhet 18203: 18204: 18205: Till Riksdagen 18206: 18207: Den finlandssvenska veckan på Skansen i utländska som finska massmedia (bl.a. anord- 18208: Stockholm 1987 har aktualiserat behovet av en nandet av regelbundna journalistresor). 18209: finlandssvensk informationscentral. En central - stå till tjänst med föredragshållare om fin- 18210: som heltäckande skulle sköta informationen så- landssvenskarna i Norden och det finska Fin- 18211: väl utomlands (främst i Sverige) men även till land. 18212: det finska Finland. Blickarna har i detta sam- - skapa en finlandssvensk databank med 18213: manhang riktats mot Svenska Finlands folk- allslags information för användning av t.ex. 18214: ting, till vars verksamhet informationen om journalister, forskare etc. 18215: finlandssvenskarna hör. Folktingets arbetsut- All ovannämnd verksamhet bedrivs idag av 18216: skott har 3.3.1988 behandlat frågan och ställer folktinget. P .g.a. notorisk resursbrist kan verk- 18217: sig positiv till att folktingets informationsverk- samheten dock inte bedrivas så systematiskt och 18218: samhet skulle utvecklas i en ännu mera heltäc- i den omfattning som vore önskvärt. 18219: kande riktning. Med detta avses att folktinget De ökade kostnaderna skulle i första hand 18220: skulle påta sig ansvaret för att koordinera hela utgöras av tryck- och produktionskostnader för 18221: informationsverksamheten om finlands-svens- informationsmaterial samt resekostnader. 18222: karna. Detta innebär: På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 18223: - ansvar för produktion och distribution av samt, 18224: informationsmaterial om finlandssvenskarna, 18225: vilket är tryckalster, ljudband, bilder, bildspel att Riksdagen i statsförslaget för år 18226: och videoband. Målgrupper är: skolor, univer- 1989 på momentet 29.99.50 i tillägg upp- 18227: sitet, organisationer, bibliotek, AV-centraler tar JOO 000 mark tili Svenska Finlands 18228: och beskickningar. folktings informationsverksamhet. 18229: - systematisk kontaktverksamhet med såväl 18230: 18231: Helsingfors den 16 september 1988 18232: 18233: Gunnar Jansson Per-Henrik Nyman Håkan Malm 18234: Mats Nyby Claes Andersson Ole Wasz-Höckert 18235: Elisabeth Rehn 18236: 1988 vp. 1439 18237: 18238: Raha-asia-aloite n:o 1346 Suomennos 18239: 18240: 18241: 18242: 18243: Jansson ym.: Määrärahan osoittamisesta Svenska Finlands folk- 18244: ting -järjestön tiedotustoimintaan 18245: 18246: 18247: Eduskunnalle 18248: 18249: Vuonna 1987 Tukholman Skansenilla vietetty (mm. säännöllisten toimittajamatkojen järjes- 18250: suomenruotsalainen viikko on tehnyt suomen- täminen) 18251: ruotsalaisen tiedotuskeskuksen tarpeen ajan- - suomenruotsalaisia koskevien esitelmöit- 18252: kohtaiseksi. Kyseessä olisi keskus, joka koko- sijäpalvelujen järjestäminen pohjoismaissa ja 18253: naisvaltaisesti hoitaisi tiedotuksen sekä ulko- Suomen suomenkielisillä alueilla 18254: mailla (ensi sijassa Ruotsissa) mutta myös Suo- - suomenruotsalaisia koskevan tietopankin 18255: men suomenkielisillä alueilla. Katseet ovat tässä luominen. Tietopankkiin sisältyisi kaikenlaista 18256: yhteydessä kääntyneet kohti Svenska Finlands tietoa esim. toimittajien, tutkijoiden jne. käy- 18257: folkting -järjestöä, jonka toimintaan suomen- tettäväksi. 18258: ruotsalaisia koskeva tiedotus kuuluu. Järjestön Svenska Finlands folkting hoitaa nykyään 18259: työvaliokunta on käsitellyt asian 3.3.1988 ja kaikkia edellä mainittuja toimintoja. Yleisen re- 18260: suhtautuu myönteisesti kansankäräjien tiedo- surssipulan vuoksi toimintaa ei kuitenkaan voi- 18261: tustoiminnan kehittämiseen yhä kokonaisval- da harjoittaa systemaattisesti ja halutussa laa- 18262: taisemmaksi. Tämä tarkoittaa, että kansankä- juudessa. 18263: räjät ottaisivat vastatakseen koko suomenruot- Lisäkustannuksia aiheutuisi ensisijaisesti tie- 18264: salaisia koskevan tiedotustoiminnan koordinoi- dotusmateriaalin painatus- ja tuotantokuluista 18265: misesta. Se merkitsee sekä matkakuluista. 18266: - vastuuta suomenruotsalaisia koskevan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18267: tiedotusmateriaalin tuottamisesta ja jakelusta. nioittaen, 18268: Materiaali koostuu painotuotteista, ääninau- 18269: hoista, kuvista, diasarjoista ja videonauhoista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18270: Kohderyhminä ovat koulut, yliopistot, järjes- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18271: töt, kirjastot, av-keskukset ja lähetystöt. 29.99.50 lisäyksenä JOO 000 markkaa 18272: - järjestelmällistä yhteydenpitoa sekä ulko- Svenska Finlands folkting -järjestölle 18273: maisiin että suomalaisiin tiedotusvälineisiin tiedotustoimintaan. 18274: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 18275: 18276: Gunnar Jansson Per-Henrik Nyman Håkan Malm 18277: Mats Nyby Claes Andersson Ole Wasz-Höckert 18278: Elisabeth Rehn 18279: 1440 1988 rd. 18280: 18281: Finansmotion nr 1347 18282: 18283: 18284: 18285: 18286: Jansson m.fl.: Om anvisande av anslag för svenskspråkig infor- 18287: mation till fiskarbefolkningen 18288: 18289: 18290: Till Riksdagen 18291: 18292: Av vårt lands yrkesfiskare är ca hälften nen är det angeläget att garantera yrkesfiskarna 18293: svensktalande. Denna befolkningsgrupp tillhör tillräckliga resurser för tillhandahållandet av 18294: samtidigt till stor del till de svensktalande, vilka svenskspråkig information. 18295: är enspråkigt svenska. På basis av det ovan anförda föreslår vi 18296: Yrkesfisket är idag föremål för många för- vördsamt, 18297: ändringar. Detta förutsätter att yrkesfiskaren 18298: erhåller information on sitt yrke och om de vill- att Riksdagen i statsjörslaget jör år 18299: kor, som myndigheter och ekonomiska realite- 1989 på momentet 30.37.49 i tillägg upp- 18300: ter uppställer för verksamheten. tar 150 000 mark jör handhavandet av 18301: Yrkesfiskets information sköts i vårt land av den svenskspråkiga injormationen tili 18302: yrkesfiskets egna organisationer. För att effek- jiskarbejolkningen. 18303: tivera och trygga den svenskspråkiga informatio- 18304: 18305: Helsingfors den 20 september 1988 18306: 18307: Gunnar Jansson Ole Wasz-Höckert 18308: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn 18309: 1988 vp. 1441 18310: 18311: Raha-asia-aloite n:o 1347 Suomennos- 18312: 18313: 18314: 18315: 18316: Jansson ym.: Määrärahan osoittamisesta kalastajille suunnatta- 18317: vaan ruotsinkieliseen tiedottamiseen 18318: 18319: 18320: Eduskunnalle 18321: 18322: Maamme ammattikalastajista noin puolet on misen ja turvaamisen kannalta on tärkeää taata 18323: ruotsinkielisiä. Tämä väestöryhmä kuuluu sa- ammattikalastajille riittävät resurssit ruotsin- 18324: manaikaisesti suurelta osin pelkästään ruotsia kieliseen tiedottamiseen. 18325: puhuvaan väestöön. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18326: Ammattikalastuksen piirissä tapahtuu ny- nioittaen, 18327: kyään monia muutoksia. Tämän vuoksi am- 18328: mattikalastajien tulee saada tietoa ammatistaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18329: ja niistä ehdoista, joita viranomaiset ja talou- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18330: delliset realiteetit asettavat toiminnalle. 30.37.49 lisäyksenä 150000 markkaa 18331: Ammattikalastusta koskeva tiedotus maas- kalastajille suunnaltavaan ruotsinkieli- 18332: samme hoidetaan ammattikalastusjärjestöjen seen tiedottamiseen. 18333: toimesta. Ruotsinkielisen tiedotuksen tehosta- 18334: 18335: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 18336: 18337: Gunnar Jansson Ole Wasz-Höckert 18338: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn 18339: 18340: 18341: 18342: 18343: 91 280129N 18344: 1442 1988 rd. 18345: 18346: Finansmotion nr 1348 18347: 18348: 18349: 18350: 18351: Jansson m.fl.: Om anvisande av anslag för statsunderstöd för an- 18352: delen eget kapital i bostäder för studerande 18353: 18354: 18355: Till Riksdagen 18356: 18357: Boendekostnaderna utgör fortsättningsvis en dämpad hyresnivå. För att uppnå dessa mål är 18358: stor del av de studerandes levnadskostnader. På de föreslagna 17 miljoner mark för lågt. 18359: många håll är hyrorna i studentbostäder mycket På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 18360: höga. samt, 18361: Studentbostadskommitten rekommenderade 18362: 1980 en sådan förbättring av finansieringsstruk- att Riksdagen i statsjörslaget jör år 18363: turen vid produktion av studentbostäder, att 1989 på momentet 35.45.61 i tillägg upp- 18364: staten och kommunen vardera anvisar 5 Olo eget tar 3 000 000 mark i syjte att motverka 18365: kapital för byggandet. Åtgärden syftar till ökad hyresstegringen i bostäder jör stude- 18366: bostadsproduktion, solidare finansiering och rande. 18367: 18368: Helsingfors den 16 september 1988 18369: 18370: Gunnar Jansson Håkan Malm 18371: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn 18372: Ole Wasz-Höckert 18373: 1988 vp. 1443 18374: 18375: Raha-asia-aloite n:o 1348 Suomennos 18376: 18377: 18378: 18379: 18380: Jansson ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntojen 18381: omapääomaosuuteen 18382: 18383: 18384: Eduskunnalle 18385: 18386: Asumiskustannukset muodostavat edelleen- tut 17 miljoonaa markkaa eivät riitä näiden ta- 18387: kin suuren osan opiskelijoiden elinkustannuk- voitteiden saavuttamiseen. 18388: sista. Monin paikoin opiskelija-asuntojen vuok- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18389: rat ovat hyvin korkeita. nioittaen, 18390: Opiskelija-asuntotoimikunta suositteli vuon- 18391: na 1980 opiskelija-asuntotuotannon rahoitusra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18392: kenteen parantamista siten, että valtio ja kun- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18393: nat osoittavat kumpikin 5 OJo omaksi pääomaksi 35.45.61 lisäyksenä 3 000 000 markkaa 18394: tällaiseen rakentamiseen. Toimenpiteellä pyri- opiskelija-asuntojen vuokrien kohoami- 18395: tään lisäämään asuntotuotantoa, lujittamaan sen estämiseksi. 18396: rahoitusta ja hillitsemään vuokratasoa. Ehdote- 18397: 18398: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 18399: 18400: Gunnar Jansson Håkan Malm 18401: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn 18402: Ole Wasz-Höckert 18403: 1444 1988 vp. 18404: 18405: Raha-asia-aloite n:o 1349 18406: 18407: 18408: 18409: 18410: Joenpalo ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksen myöntämi- 18411: seksi Forssan työväentalon peruskorjaukseen 18412: 18413: 18414: Eduskunnalle 18415: 18416: Vuonna 1930 rakennusmestari Heikki Siiko- nut ottamaan lainapääomaa yli taloudellisten 18417: sen piirustusten mukaan rakennetun Forssan mahdollisuuksiensa. Korjaustyötä ei voitu to- 18418: työväentalon peruskorjaus- ja entistämistyöt on teuttaa taloudellisesti muulla tavoin. 18419: aloitettu tämän vuoden kesällä. Työ valmistuu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18420: vuoden loppuun mennessä. Kokonaiskustan- nioittaen, 18421: nukset noussevat yli 6 miljoonan markan. 18422: Vuosina 1985-1988 on hankkeen suunnitte- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18423: luun ja rakennustöihin myönnetty valtionavus- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18424: tusta yhteensä 1 820 000 mk. Rakennuskustan- 29.99.51 lisäyksenä 550 000 markkaa li- 18425: nusten nousun vuoksi - urakkakilpailun lop- säavustuksen myöntämiseksi Forssan 18426: pusumma oli yli miljoonan kustannusarviota työväentalon entistämis- ja peruskor- 18427: suurempi - on Forssan Työväenyhdistys joutu- jaustöihin. 18428: 18429: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 18430: 18431: Ilkka Joenpalo Arto Lapiolahti 18432: 1988 vp. 1445 18433: 18434: Raha-asia-aloite n:o 1350 18435: 18436: 18437: 18438: 18439: Joenpalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Jokioisten tiejärjeste- 18440: lyjen toteuttamiseksi 18441: 18442: 18443: Eduskunnalle 18444: 18445: TVL:n Hämeen piirin tienpidon toimenpide- Tiejärjestelyjen toteuttamista ei saisi enää siir- 18446: ohjelmaehdotuksen 1988-1994 mukaan on Jo- tää. 18447: kioisten kunnassa tarkoitus vuonna 1989 toteut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18448: taa 2,0 km kevyen liikenteen väylien rakenta- nioittaen, 18449: mista ja 2,1 km öljysoratien rakenteen paran- 18450: nustöitä. Kustannusarvio on 9, 7 miljoonaa, jos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18451: ta kunnan rahoitusosuus on 1,1 miljoonaa. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18452: Kevyen liikenteen väylät parantavat kunnan 31.24. 77 lisäyksenä 9 000 000 markkaa 18453: keskustaajaman liikenneturvallisuutta merkit- Jokioisten tiejärjestelyjen toteuttami- 18454: tävästi. Öljysoratien kunto on todella huono. seksi. 18455: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 18456: 18457: Ilkka Joenpalo Ritva Vastamäki Arto Lapiolahti 18458: 1446 1988 vp. 18459: 18460: Raha-asia-aloite n:o 1351 18461: 18462: 18463: 18464: 18465: Joenpalo ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasuverkoston 18466: toisen laajennusvaiheen toteuttamiseen 18467: 18468: 18469: Eduskunnalle 18470: 18471: Maakaasuputken jatkaminen länsirannikolle olisi silläkin useiden satojen miljoonien mark- 18472: on siirtynyt sen vuoksi, että Ruotsin päätöstä kojen vaikutus maiden väliselle kaupankäyn- 18473: maakaasun ostamisesta Neuvostoliitosta on nille. 18474: odotettu. Nyt kun nämä maat ovat tehneet esi- Ruotsissa on kaavailtu maakaasun ottamista 18475: sopimuksen maakaasun toimittamisesta Ruot- käyttöön Tukholman seudulla vuoden 1992 ai- 18476: siin, maakaasuverkoston jatkorakentaminen kana. Forssan kaupungin ja Asko Oy:n yhteistä 18477: länteen päin on tullut Suomessa ajankohtai- lämpövoimalahanketta on jo jouduttu lykkää- 18478: seksi. mään odotettaessa päätöstä maakaasuverkos- 18479: Neste Oy on selvitellyt erilaisia linjausvaih- ton laajentamisesta. Aikataulullisesti päätökset 18480: toehtoja ja kaasun käyttöpotentiaalia eri vaih- Ruotsin ja Neuvostoliiton välillä kaasutoimi- 18481: toehdoissa. Viimeisimpien tutkimusten mukaan tuksista sekä tarvittavan siirtoverkon linjauk- 18482: maakaasun toimittamiseksi Ruotsiin on osoit- sesta ja rakentamisesta tulisi tehdä viimeistään 18483: tautumassa edullisimmaksi vaihtoehdoksi lin- alkuvuodesta 1989. 18484: jaus Leningradista nykyistä putkilinjausta seu- Maakaasun käytön edistämiseksi ja verkos- 18485: raten Riihimäen/Mäntsälän seudulle, siitä edel- ton laajentamiseksi Riihimäeltä Forssan kautta 18486: leen Forssan kautta Uuteenkaupunkiin ja me- Uudenkaupungin seudulle tulisi Suomen puolei- 18487: ren ali Ruotsiin Gävlen seudulle. Päälinjauksen seen maakaasuputken rakentamiseen varata 18488: ohella heti alkuvaiheessa tulisi rakentaa myös korkotukimäärärahoja. 18489: kaasuputket Forssaan, Loimaalle, Uuteenkau- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18490: punkiin ja Turun seudulle. nioittavasti, 18491: Maakaasun tuonnin lisäämistä voidaan pe- 18492: rustella pyrkimyksellä monipuolistaa ja varmis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18493: taa Hämeen ja Varsinais-Suomen maakuntien 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 18494: energiahuoltoa. Kaasun tuonnin lisääntymisenä 32.50.49 20 000 000 markkaa maakaa- 18495: on huomattava merkitys myös Suomen ja Neu- suverkoston laajentamiseksi linjalla Rii- 18496: vostoliiton kaupan tasapainottamisessa. Mikäli himäki-Forssa- Uusikaupunki! Turku 18497: verkoston jatko- ja lisärakentaminen voidaan otettujen rahoittamislainojen korkotu- 18498: suorittaa yhdessä neuvostoliittolaisten kanssa, keen. 18499: 18500: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 18501: 18502: Ilkka Joenpalo Sirpa Pietikäinen Iiro Viinanen 18503: Sirkka-Liisa Anttila Arto Lapiolahti Lea Savolainen 18504: Hannu Tenhiälä Ritva Vastamäki 18505: 1988 vp. 1447 18506: 18507: Raha-asia-aloite n:o 1352 18508: 18509: 18510: 18511: 18512: Joenpalo ym.: Määrärahan osoittamisesta asunto- ja perusparan- 18513: nuslainojen lisäämiseksi 18514: 18515: 18516: Eduskunnalle 18517: 18518: Asuntopula - erityisesti pääkaupunkiseu- Rakennuskustannusten yleisen nousun sekä 18519: dulla, mutta myös eräissä muissa kasvukeskuk- pääkaupunkiseudun muuta maata korkeam- 18520: sissa - on suuri yhteiskunnallinen epäkohta. man kustannustason vuoksi eivät asetetut ta- 18521: Sen poistamiseksi on ryhdyttävä sanoista tekoi- voitteet toteudu, mikäli määrärahaa ei lisätä 18522: hin. Kuntien on hankittava tarvittava rakennus- tuntuvasti. 18523: ja tonttimaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18524: Valtion on osoitettava riittävästi määräraho- nioittaen, 18525: ja aravavuokra- ja -omistusasuntojen tuottami- 18526: seksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18527: Vuoden 1989 tulo- ja menoarvion ao. mo- 1989 tulo- ja menoarvioon momenti/le 18528: mentin perusteluissa arvioidaan voitavan aloit- 35.45.83 lisäyksenä 500 000 000 mark- 18529: taa noin 25 500 asunnon rakentaminen tai pe- kaa asunto- ja perusparannuslainojen li- 18530: rusparantaminen. Uusia asuntoja olisi 18 000, säämiseksi. 18531: joista vuokra-asuntoja 13 000. 18532: 18533: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 18534: 18535: Ilkka Joenpalo Arto Lapiolahti Jukka Roos 18536: 1448 1988 vp. 18537: 18538: Raha-asia-aloite n:o 1353 18539: 18540: 18541: 18542: 18543: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta opintolainojen korko- 18544: tuen ylimääräiseksi korottamiseksi 18545: 18546: 18547: Eduskunnalle 18548: 18549: Opiskelijat ovat ainoa väestöryhmä, jonka siten, että 50 000 markan lainasta maksetaan 18550: perustoimeentuloturva perustuu lainajärjestel- korkoja kuukaudessa yli 200 markkaa. 18551: mään. Menettelyä ei voida pitää oikeudenmu- Jos opiskelijoiden toimeentulon ja velkaantu- 18552: kaisena, koska pitkä ja velkaannuttava koulu- misen ongelmat halutaan ratkaista, ainoa pysy- 18553: tus ei enää takaa korkeampaa ansiotasoa kuten vä ratkaisu on kehittää opintotukijärjestelmää 18554: muutama vuosikymmen sitten. Työpaikan epä- lisäämällä opintorahaa. Paljon velkaantunei- 18555: varmuus yhdessä korkeiden opintovelkojen den opiskeluedellytysten palauttamiseksi tarvi- 18556: kanssa lisää korkea- tai keskiasteen koulutuk- taan kuitenkin nopeampia toimenpiteitä. 18557: seen lähteneitten sosiaalis-taloudellista turvat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18558: tomuutta. nioittaen, 18559: Opiskeluajat ovat pidentyneet, kun opiskeli- 18560: jat ovat ylivelkaantumista välttääkseen turvau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18561: tuneet ansiotyöhön. Paljon velkaantuneilla ti- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18562: lanne muodostaa kierteen, jossa valmistuminen 29.39.52 lisäyksenä 200 000 000 mark- 18563: siirtyy yhä kauemmaksi ja yhä vaikeammaksi, kaa käytettäväksi opintotukilain (28172) 18564: koska täysipäiväiseen opiskeluun ei ole mahdol- mukaisen opintolainojen korkotuen yli- 18565: lisuuksia. Esimerkiksi opintolainojen korko määräiseen korottamiseen. 18566: alentaa ajan oloon käytettävissä olevaa tukea 18567: 18568: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 18569: 18570: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala 18571: Virpa Puisto Heikki Rinne 18572: 1988 vp. 1449 18573: 18574: Raha-asia-aloite n:o 1354 18575: 18576: 18577: 18578: 18579: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta opintotuen tarveharkin- 18580: taikärajojen yhtenäistämiseen 18581: 18582: 18583: Eduskunnalle 18584: 18585: Täysi-ikäisten, oman taloutensa muodosta- ja sosiaalista itsenäistymistä ja pidentää nuo- 18586: neiden opiskelijoiden vanhempien tuloihin ja ruutta keinotekoisesti. Tarveharkintaikärajan 18587: varallisuuteen kohdistuva tarveharkinta on yksi noudattaminen asettaa myös vanhemmille eri- 18588: opintotukijärjestelmämme merkittävistä epä- tyisiä vaatimuksia opiskelevien lastensa elatuk- 18589: kohdista. Vaikka tarveharkintaikärajaa on vii- sessa. Pahimmillaan se saattaa johtaa entistä 18590: me vuosina vähittäin pudotettu alaspäin, vai- suurempaan koulutukselliseen eriarvoisuuteen. 18591: kuttavat vanhempien tulot ja varallisuus edel- Jo nyt on havaittavissa aiemmista sosiaaliluo- 18592: leen alle 20-vuotiaiden saamaan opintorahan kista tulevien opiskelijoiden määrän laskua. 18593: perusosaan. Vanhempien luona asuvilla alle Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18594: 24-vuotiailla vanhempien tulot ja varallisuus nioittaen, 18595: vaikuttavat kaikkeen opintotukeen. Opinto- 18596: tuesta he eivät voi enimmilläänkään saada kuin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18597: 50-60 prosenttia. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18598: Koska 18 vuotta täyttänyt on Suomessa täysi- 29.39.55 lisäyksenä 35 000 000 markkaa 18599: ikäinen ja velvollinen huolehtimaan itsestään opintotuen tarveharkintaikärajan muut- 18600: myös taloudellisesti, opintotuen tarveharkinta- tamiseksi yleisesti 18 vuoteen 1. 7.1989 18601: ikärajan pitäminen normaalia täysi-ikäisyys- alkaen. 18602: rajaa korkeampana estää nuoren taloudellista 18603: 18604: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 18605: 18606: Anna-Liisa Jokinen Esko-Juhani Tennilä 18607: Lauha Männistö Heli Astala 18608: 1450 1988 vp. 18609: 18610: Raha-asia-aloite n:o 1355 18611: 18612: 18613: 18614: 18615: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta opintotuen asumislisän 18616: maksamiseksi ympärivuotisena 18617: 18618: 18619: Eduskunnalle 18620: 18621: Asuminen on opiskelijan suurimpia ongel- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 18622: mia: varsinkin vuokra-asuntoja on vähän ja ne 18623: ovat kalliita. Opiskelijoille myönnetään opinto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18624: tuen opintorahan yhteydessä asumislisää opis- 1989 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 18625: kelukuukausilta, pääsääntöisesti yhdeksältä 62 000 000 markkaa opintotuen asumis- 18626: kuukaudelta vuodessa. Opiskelijoiden asumista lisän maksamiseksi ympärivuotisena 18627: tulisi kuitenkin tukea ympärivuotisesti kuten 1. 7.1989 alkaen. 18628: kunnallisen asumistuen piirissä olevienkin asu- 18629: mista. Asumislisää tulee maksaa ympärivuoti- 18630: sena. 18631: 18632: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 18633: 18634: Anna-Liisa Jokinen Esko-Juhani Tennilä Lauha Männistö 18635: 1988 vp. 1451 18636: 18637: Raha-asia-aloite n:o 1356 18638: 18639: 18640: 18641: 18642: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Riihikosken ala-asteen 18643: koulun laajentamiseen ja perusparantamiseen 18644: 18645: 18646: Eduskunnalle 18647: 18648: Pöytyän Riihikosken ala-asteen laajennus ja män hankkeen kiirehtimistä puoltavat kaikki 18649: perusparannus on jo monia vuosia ollut välttä- tosiasiat. Kouluolot ovat tällä hetkellä alapuo- 18650: mättä toteuttamisen tarpeessa. Asiaa on pyritty lella kaiken sen vaatimustason, jota Suomessa 18651: edistämään ja kiirehtimään, koska alueen väki- pidetään välttämättömänä. 18652: luvun kasvu ja muut kehityksen näkymät vaati- Edellä mainituista syistä tulee Riihikosken 18653: vat kouluolojen saattamista ajan vaatimusten ala-asteen laajennus- ja perusparannustöihin 18654: tasolle. ryhtyä ensi tilassa. Siksi ehdotamme, 18655: Jo siinä vaiheessa, kun kyseinen koulutalo 18656: pitkän kamppailun jälkeen rakennettiin, se voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18657: tiin todeta liian ahtaaksi ja vaatimattomaksi, 1989 tulo- ja menoarvioon 6 000 000 18658: joten laajennuksen tarve on todella ollut selväs- markkaa Riihikosken ala-asteen koulun 18659: ti nähtävissä pitkän ajan. Tämän välttämättö- laajentamiseen ja perusparannustöihin. 18660: 18661: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 18662: 18663: Anna-Liisa Jokinen Virpa Puisto 18664: Ensio Laine Sauli Hautala 18665: 1452 1988 vp. 18666: 18667: Raha-asia-aloite n:o 1357 18668: 18669: 18670: 18671: 18672: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tiedekauppa ry:n toi- 18673: minnan tukemiseen 18674: 18675: 18676: Eduskunnalle 18677: 18678: Tieteen merkitys yhteiskunnan kehityksessä Tiedepolitiikassa olisikin kyettävä luomaan 18679: kasvaa jatkuvasti. Yhä useammat arkielämän- rakenteita, jotka tarjoavat kaikille kansalais- 18680: kin ilmiöt ovat tieteelliseen tutkimukseen perus- ryhmille mahdollisuudet käyttää tieteellistä tut- 18681: tuvan peruskehittelytyön läpäisemiä. Tieteen kimusta keskeisiksi koettujen yhteiskunnallis- 18682: merkitys myös maamme taloudelle ja kansain- ten kysymysten arvioinnin välineenä. Tieteen 18683: väliselle kilpailukyvylle kasvaa. on oltava niidenkin käytettävissä, jotka eivät 18684: Tähän kehitykseen on reagoitu esittämällä pysty rahoittamaan kalliita tutkimusprojekteja 18685: maamme tieteellisen tutkimuksen voimavarojen tai tarjoamaan taloudellisen hyödyn näköalaa. 18686: varsin mittava kasvuohjelma. Tämä onkin vält- Yksi malli tieteen ja kansalaisyhteiskunnan 18687: tämätöntä. Mutta samalla muodostuu yhä kes- vuorovaikutuksen lisäämiseksi on kehitteillä 18688: keisemmäksi yhteiskuntapoliittiseksi kysymyk- oleva tiedekauppaorganisaatio, joka tarjoaisi 18689: seksi tieteen yhteiskunnallisen käytön tapaa kaikille kansalaisille ja voittoa tuottamattomille 18690: koskeva ongelma. Kuka suuntaa tutkimuksen yhteisöille mahdollisuuden tilata tutkimusta yli- 18691: kysymyksenasettelut? Kenellä on mahdollisuus opistojen piiristä keskeisiksi kokemiensa ongel- 18692: saada tutkimukseen perustuvaa tietoa keskeisis- mien ratkaisemiseksi. Esimerkkejä tästä on lä- 18693: tä yhteiskunnallisista ongelmista? hinnä ympäristönsuojelun alueella, esim. Hel- 18694: Tiedepoliittista kysymyksenasettelua on oh- singin tiedekaupan käynnissä oleva saaristotut- 18695: jannut kasvavassa määrin pyrkimys tehokkuu- kimus. 18696: teen ja tuloksellisuuteen. Tieteen merkitystä on Tiedekauppa-tyyppisten projektien edistämi- 18697: perusteltu sen taloudellisella hyödyllä. Näin kä- nen on välttämätöntä, mikäli maamme tutki- 18698: sitys tieteen yhteiskunnallisesta merkityksestä muksen ei haluta sitoutuvan vain kapeaan ta- 18699: on kohtalokkaalla tavalla kaventumassa. loudelliseen hyötyintressiin. 18700: Huomattava osa merkittävistä yhteiskunnal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18701: lisista ongelmaryhmistä on luonteeltaan sellai- nioittaen, 18702: sia, että niitä ei voida arvioida välittömän hyö- 18703: dyn näkökulmasta. Tällaisia ovat mm. luonnon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18704: suojelemiseen, yhteiskunnalliseen oikeudenmu- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18705: kaisuuteen, työn inhimillistämiseen yms. liitty- 29.88.53 lisäyksenä 400 000 markkaa 18706: vät pyrkimykset. Myös tieteen sisäinen kehitys- Tiedekauppa ry:n tukemiseen. 18707: logiikka on sellainen, että sen välitön arviointi 18708: ja ennustaminen on asiallisesti mahdotonta. 18709: 18710: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 18711: 18712: Anna-Liisa Jokinen Esko-Juhani Tennilä 18713: Lauha Männistö Heli Astala 18714: 1988 vp. 1453 18715: 18716: Raha-asia-aloite n:o 1358 18717: 18718: 18719: 18720: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta teatteriryhmien tukemi- 18721: seen sekä teatteriryhmien kiertuetukeen ja laitehankintoihin 18722: 18723: 18724: Eduskunnalle 18725: 18726: Ammattimaiset teatteriryhmät ovat kahden man suureksi tulonmuodostuksessa muihin 18727: vuosikymmenen aikana luoneet tiiviin yleisö- teatterityyppeihin, alhaiseen lipunhintaan ja 18728: suhteen kohderyhmiinsä ja vakiintuneen toi- pieneen henkilökuntaan nähden. Se on merkin- 18729: minnallisen aseman teatterikenttäämme, vaikka nyt myös perus- ja samapaikkaisen palkkapoli- 18730: niiden julkisen tuen kehitys ei ole vastannut nii- tiikan jälkeenjääneisyyttä ja työntekijöiden 18731: den valtakunnallista ja teatterikasvatuksellista vanhuudenturvan järjestämisen mahdotto- 18732: merkitystä, saatikka ryhmien omia taloudellis- muutta. 18733: taiteellisia kehitystarpeita. Tähän kiinnitti yksi- Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodel- 18734: mielisesti huomiota jo opetusministeriön asetta- le 1989 esitetään "teatteriryhmien tukemiseen" 18735: ma teattereiden valtionosuustyöryhmä, joka 3 200 000 mk. Se merkitsee kuluvan vuoden lisä- 18736: muistiossaan vuonna 1983 esitti teatteriryhmille avustuksen huomioiden vähennystä 200 000 mk 18737: 1 miljoonan markan tasokorotusta seuraavan (-5,9 %). Kuluvana vuonna tämän määrära- 18738: vuoden budjettiin. Tällainen tasokorotus on han jaon piiriin on otettu 3 uutta teatteria, yh- 18739: toistuvasti jäänyt muiden teatterialan uudis- teismäärän ollessa 12 teatteria. 18740: hankkeiden varjoon. "Teatteriryhmien kiertuetukeen ja laitehan- 18741: Valtionavun piirissä olevien teatteriryhmien kintoihin" esitetään 680 000 mk, jossa on kulu- 18742: (12 teatteria vuonna 1988) toimintavolyymi vas- van vuoden lisäavustus huomioiden vähennystä 18743: taa 15 OJo: a teattereittemme vuosittaisista esitys- 50 000 mk (-6,8 % ). Tuki kohdistuu välittömiin 18744: kerroista ja koko katsojamääristä. Se saavute- kiertuekuluihin, kuten matka-, kuljetus- ja päi- 18745: taan raskaissa kiertueolosuhteissa eri puolilla värahakustannuksiin, joiden välittömät meno- 18746: Suomea, kokonaisohjelmiston suuntautuessa erät ovat jatkuvasti kohonneet. Verouudistuksen 18747: pääosin lapsille ja nuorille. Toiminnan laajuu- sisältämä kokopäivärahojen verollisuus tulee 18748: desta ja vakinaisuudesta huolimatta teatteriryh- erittäin kipeästi koskemaan kiertuetyötä tekeviä 18749: mien valtion toiminta-avustuksen suhteellinen teatteriryhmiä. Tuki ei muutenkaan riitä täysi- 18750: osuus teattereiden saamasta valtionavusta on määräisesti kattamaan näitä kuluja, lisäksi työn- 18751: jatkuvasti laskenut. Hallituksen budjettiesityk- tekijöille kiertämisen aiheuttamaa rasitetta ei 18752: sessä vuodelle 1989 se on vain 2,8 %, kun esi- teatteriryhmissä pystytä alueteattereiden tavoin 18753: merkiksi toiminta-ajatukseltaan niihin verratta- korvaamaan erityisellä ns. rasitelisällä. 18754: vien harvalukuisempien alueteattereiden (8 teat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18755: teria) osuus on 20,5 %ja 3 lastenteatterin osuus nioittaen, 18756: 4,8 %. Myöskin teatteriryhmien saama mark- 18757: kamääräinen avustus on laskenut: vuonna 1984 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18758: 3 800 000 mk ja vuoden 1989 budjettiesityksessä 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18759: 3 200 000 mk, vaikka tuen jakajien määrä on 29.90.52 lisäyksenä 1100000 markkaa 18760: säilynyt samana. teatteriryhmien tukemiseen sekä teatte- 18761: Julkisen tuen riittämättömyys on nostanut riryhmien kiertuetukeen ja laitehankin- 18762: teatteriryhmien oman tulosvastuun kohtuutta- toihin. 18763: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 18764: 18765: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine Arvo Kemppainen 18766: Pekka Leppänen Lauha Männistö Asko Apukka 18767: Heli Astala Raila Aho Vappu Säilynoja 18768: Juhani Vähäkangas 18769: 1454 1988 vp. 18770: 18771: Raha-asia-aloite n:o 1359 18772: 18773: 18774: 18775: 18776: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta taideteosten ostamiseksi 18777: taloudellisissa vaikeuksissa olevilta taiteilijoilta 18778: 18779: 18780: Eduskunnalle 18781: 18782: Työttömyyden johdosta ovat eri alojen tai- velvollisuus vuokrien ja ruokalaskujen suhteen 18783: teentekijät joutuneet suuriin taloudellisiin vai- säilyy. Kuitenkin tulosten odotukset säilyvät, 18784: keuksiin. Erityisen raskaana tämän työttömyy- vaikka taloudellista mahdollisuutta luovaan 18785: den lajin ovat kokeneet myös kuvataiteilijat. työhön ei kannusta se varmuus, että kukaan ei 18786: Taiteilijanpalkan maksaminen olisi eräs muoto tällaisena aikana osta tai tarvitse mitään. Siitä 18787: ratkaista ongelma, mutta tällä ratkaisulla saat- syystä olisi valtion toimesta tutkittava mahdol- 18788: taa olla se vaikutus, että siitä osallisiksi tulisivat lisuuksia taideteosten hankintaan erilaisiin val- 18789: ensi sijassa juuri ne, joilla entisestäänkin on tur- tion laitoksiin, mutta myös kunnille tulisi antaa 18790: vallinen asema ja vähintään kohtalaiset tulot. aikaisempaa enemmän määrärahoja taideteos- 18791: Kuitenkin juuri nuoret, vasta opintonsa päät- ten hankintaan. Näillä toimenpiteillä voitaisiin 18792: täneet tai taiteen ensimmäisillä vaikeimmilla tukea nuoria, vaikeuksissa olevia taiteenteki- 18793: portailla yrittävät ovat kaikkein suurimmissa jöitä. 18794: taloudellisissa vaikeuksissa, ja heille tulisi löy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18795: tää paremmin ja useammalle sopivia ratkaisuja nioittaen, 18796: työnsä jatkamiseksi ja oman alansa edelleen ke- 18797: hittämiseksi, sillä juuri tätä työttömien joukkoa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18798: syrjitään täydellisesti myös työttömyysapujen 1989 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 18799: ja -tukien suhteen. Päinvastoin itsenäisen yrit- markkaa taideteosten ostoon taloudelli- 18800: täjän jokakuukautinen verolappu tulee tyhjää- sissa vaikeuksissa olevilta taiteilijoilta. 18801: kin tyhjempään taiteentekijän kotiin ja maksu- 18802: 18803: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 18804: 18805: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Virpa Puisto 18806: Ensio Laine Lauha Männistö Pekka Leppänen 18807: Raila Aho Asko Apukka Pertti Lahtinen 18808: Pauli Uitto Claes Andersson Vappu Säilynoja 18809: 1988 vp. 1455 18810: 18811: Raha-asia-aloite n:o 1360 18812: 18813: 18814: 18815: 18816: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisotyötä tekevien 18817: kansalaisjärjestöjen kulttuuriohjaajien palkkaukseen 18818: 18819: 18820: Eduskunnalle 18821: 18822: Maassamme toimii runsaasti erilaisia kansa- daan vireyttää parhaiten kansalaisjärjestöjen 18823: laisjärjestöjä, joiden kulttuurityö on varsin laa- kautta ja avulla, siksi näiden järjestöjen työtä 18824: jaa ja monipuolista ulottuen lisäksi useassa ta- olisi tuettava. Järjestämällä ohjaajien palkkaa- 18825: pauksessa juuri niille alueille, joihin ns. viralli- misen mahdollisuus kansalaisjärjestöille valtion 18826: set ja yhteiskunnan ylläpitämät kulttuurityön tuella olisi asia järjestettävissä. 18827: muodot eivät yllä. Tämä pelkästään harrasteli- Vakavaksi muodostuneen nuorisotyöttömyy- 18828: javoimin ja useammin varsinaisen ansiotyön den seuraukset ovat aiheuttaneet monia suuria- 18829: ohella hoidettu kulttuuritoiminta on juuri sitä kin yhteiskunnallisia ongelmia. Näiden vai- 18830: työtä, joka tehokkaimmin tavoittaa kansan sy- keuksien voittamiseksi olisi tehtävä kaikki mah- 18831: vät rivit ja suo osallistumisen mahdollisuuden dollinen ja käytettävä niitä keinoja, joilla nuo- 18832: yhä laajemmille ryhmille. Tämän toiminnan risoon kohdistuvaa painetta voidaan vähentää. 18833: merkitys lisääntyy, ja siksi sille tulisi suoda ny- Tässä tulisi kiinnittää entistä enemmän huo- 18834: kyistä paremmat mahdollisuudet hoitaa vaati- miota juuri niihin järjestöihin ja siihen toimin- 18835: vaa tehtäväänsä. taan, joka vaikuttaa nuorten vapaa-ajan käyt- 18836: Esimerkkinä kansalaisjärjestöjen kulttuuri- töön, sillä tällä toiminta-alueella voidaan työt- 18837: työstä mainittakoon Kansantanssi- ja Lauluyh- tömyydestä kärsiviä nuoria vetää mielekkään 18838: tye Turun Kiikurit, joiden ohjelma ja toiminta toiminnan piiriin ja työttömyystilanteessa vält- 18839: tunnetaan laajalti jopa maamme rajojen ulko- tämättömään toisten nuorten yhteyteen. Jotta 18840: puolellakin. Tämä yhtye on jo vuosikymmenien tämä työttömien nuorten tukeminen toveripii- 18841: ajan koonnut piiriinsä musiikin ja kansantans- rin avulla saadaan onnistumaan, asettuu ohjaa- 18842: sin harrastajia, jotka säännöllisellä harjoittelul- jan tehtävä entistä keskeisemmäksi. Se merkit- 18843: la ovat kehittäneet monitaitoisen ja -lukuisen see, että näin laajaa vastuuta ei voida hoitaa sa- 18844: nuorisoyhtyeen. Yhtyeen tanssi- ja musiikkioh- manaikaisesti ansiotyön ohella. Tästä syystä 18845: jelman harjoittelu vaatii myös asiantuntevaa kansalaisjärjestöjen kulttuuriohjaajien palk- 18846: ohjausta, joka on ansiotyönsä ohella tehtävää kaus on noussut esiin entistä kipeämpänä ja 18847: haitavien ohjaajien harteilla. vaativampana. 18848: Urheiluharrastusten tukemisen ohella tulisi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 18849: kiinnittää nykyistä enemmän huomiota taide- ja 18850: kulttuuriharrastusten tukemiseen yhteiskunnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18851: varoilla. Juuri kulttuuriharrastusten puute tun- 1989 tulo- ja menoarvioon 2 500 000 18852: netaan vaikeana ongelmana ja sen voittamiseksi markkaa eräiden arvokasta nuorisotyö- 18853: etsitään keinoja. Kansalaisten kiinnostus erilai- tä tekevien kansalaisjärjestöjen kulttuu- 18854: sia kulttuurin harrastusmuotoja kohtaan voi- riohjaajien palkkaukseen. 18855: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 18856: 18857: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala Ensio Laine 18858: Lauha Männistö Pekka Leppänen Raila Aho 18859: Asko Apukka Pertti Lahtinen Pauli Uitto 18860: Claes Andersson Vappu Säilynoja 18861: 1456 1988 vp. 18862: 18863: Raha-asia-aloite n:o 1361 18864: 18865: 18866: 18867: 18868: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Esperantoliiton toi- 18869: minnan tukemiseen 18870: 18871: 18872: Eduskunnalle 18873: 18874: Vuosi 1987 oli esperantisteille erityisen tär- "Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me- 18875: keä, koska tänä vuonna tuli kuluneeksi 100 noarvioksi vuodelle 1949, sen 10 Pl. XV: 1 koh- 18876: vuotta esperanton ensimmäisen oppikirjan il- dalle ja otsikossa 'Muut yhdistykset' ehdottaa 18877: mestymisestä ja kaikkialla maailmassa vietettiin hallitus Suomen Esperanto-opiston avustuksen 18878: kielen satavuotisjuhlaa. pysytettäväksi entisellään, 2 600 markan suurui- 18879: Vuoden kansainväliset päätapahtumat olivat sena." 18880: 72. esperanton maailmankongressi Varsovassa Ed. Turunen huomauttaa summan olleen 18881: 25.7-1.8. ja Zagrebissa, Jugoslaviassa 2.-9.8. aluksi 25 000 markkaa, mutta pulavuosina pu- 18882: vietetty kulttuurijuhla "Sata vuotta esperanto- donneen mainittuun 2 600 markkaan "jollaise- 18883: kulttuuria". Varsovan kongressissa oli 6 000- na se on ollut jo useita vuosia". 18884: 8 000 osanottajaa, heidän joukossaan n. 200 Todettuaan esperantokielen harrastuksen 18885: suomalaista. maassamme huomattavasti kasvaneen hän eh- 18886: Juhlavuoden päätapahtumat Suomessa oli- dotti, että eduskunta ottaisi vuoden 1949 tulo- 18887: vat 12.-18.7. kansainvälinen esperantoviikko ja menoarvioon Suomen Esperanto-opiston toi- 18888: Hangossa ja Suomen esperantoliiton syyspäivät minnan tukemiseksi 247 400 markan suuruisen 18889: Tampereella 12.-13.9.1987. lisämäärärahan. 18890: Vihdoinkin on tullut aika korjata se vakava Maailmansodan jälkeisinä poikkeuksellisilla 18891: puute, jota valtiovallan suunnalta on kohdistet- vuosina jäi tämän asian hoitaminen kuitenkin 18892: tu siihen arvokkaaseen työhön, jota Esperanto- pois päiväjärjestyksestä. 18893: liitto ja esperantistit suorittavat. Paljon vähäi- Maassamme vireästi toimiva esperantoliike 18894: sempää merkitystä omaavat erilaiset järjestöt on sen jälkeen järjestäytynyt uudelleen. Sen 18895: ovat jo kauan olleet valtion tuen piirissä jatku- keskuselimenä toimii Suomen Esperantoliitto 18896: vasti. ry., joka on vilkkaassa vuorovaikutuksessa mui- 18897: Yli kahdenkymmenenviiden vuoden ajan den maiden vastaavien järjestöjen kanssa. Niin- 18898: eduskunta myönsikin valtionapua kansainväli- pä liitto sai järjestääkseen vuonna 1969 esperan- 18899: sen kielen hyväksi toimivalle Suomen Esperan- tistien 54. kansainvälisen kongressin, jonka ava- 18900: to-opistolle. Ensi kerran siitä tehtiin päätös jaiset pidettiin mainitun vuoden heinäkuussa 18901: vuoden 1921 tulo- ja menoarvion yhteydessä. Helsingin Messuhallissa. Kongressin yhteydessä 18902: Aiheena sille oli seuraavana vuonna, 1922, Suo- järjestettiin useita joukkoretkeilyjä maan poh- 18903: messa pidettävä 14. kansainvälinen esperanto- joisosiin, järvialueelle ym. Turussa jatkui tuon 18904: konferenssi. Kun kansainvälinen matkailu oli kongressiviikon jälkeen vielä viiden päivän ajan 18905: vielä siihen aikaan meillä lastenkengissä, herätti ns. jälkikongressi. Päivälehtien mukaan tämä 18906: tuhatpäisen ulkomaalaisen kongressivieraan n. 2 000 osanottajaa käsittävä kansainvälinen 18907: maahamme tulo ja heidän täällä suorittamaosa kongressi oli sen kesän suurin maassamme. 18908: monet retkeilyt ansaittua huomiota. Suomen Esperantoliiton myötävaikutuksella 18909: Tämän jälkeen valtionapu Suomen esperan- opetetaan tälläkin hetkellä monissa kansalais- 18910: toliikkeelle oli vakinaisesti tulo- ja menoarvios- ja työväenopistoissamme esperantokieltä. Tu- 18911: sa. Vielä toisen maailmansodan jälkeen, loka- run ja Jyväskylän kesäyliopistoissa se on ollut, 18912: kuussa v. 1948, jätti silloinen edustaja V .K. Tu- liiton useassa tapauksessa ulkomailta hankki- 18913: runen eduskunnalle raha-asia-aloitteen, jossa mien tunnettujen opettajien johdolla, oppi- 18914: sanottiin mm.: aineena. 18915: 1988 vp. - RA n:o 1361 1457 18916: 18917: Suomen Esperantoliiton aloitteesta ja monis- nen uhrautuminen jonkin yhteisen asian hy- 18918: sa maissa saavutettuihin myönteisiin kokemuk- väksi lienee meidän päivinämme hyvin harvi- 18919: siin perustuen "Esperanto sopii kouluhallituk- naista. 18920: sen mielestä vakinaiseksi kolmanneksi kieleksi Suomen esperantoliikkeessä mukana olevat 18921: peruskoulun yläasteen kieliohjelmaan. . . Eri- ja kielen opiskeluun perehtyneet kansalaiset 18922: koiskursseilla ja kielikerhoissa tulee esperantoa tuntevat syvää vastuuta kielen opiskelun tehos- 18923: voida opettaa sekä peruskoulussa että lukiossa, tamisesta ja laajentamisesta. Juuri kansainvä- 18924: katsoo keskusvirasto." (Kansan Uutiset 30.7. listen yhteyksien laajentaminen on antanut heil- 18925: 1974) le hyvin paljon, ja tämän vuoksi he haluavat 18926: Yksinomaan vähäisten jäsenmaksujen varas- asian kehittyvän edelleen, jotta yhä useammilla 18927: sa toimivalla Suomen Esperantoliitolla ei kui- kansalaisilla olisi samat mahdollisuudet. 18928: tenkaan nykyisin ole mahdollisuuksia toimin- Edellä esitettyyn viitaten ja ottaen huomioon, 18929: tansa tehostamiseen. Tästä esimerkkinä mainit- että maamme esperantoliike on jo aikaisemmin- 18930: takoon seuraava tapaus. Suomen esperantoliik- kin neljännesvuosisadan ajan nauttinut valtion- 18931: keen edustajina matkusti vuonna 1974 heinä- apua, ehdotamme, 18932: kuun lopussa Hampurissa pidettävään 59. kan- 18933: sainväliseen esperantokongressiin seitsemän- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18934: kymmentä henkilöä. Jokainen heistä joutui itse 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18935: henkilökohtaisesti kustantamaan matkansa ja 29.99.50 1 000 000 markkaa Esperanto- 18936: koko kongressiviikon vaatimat menot. Tällai- liiton toiminnan tukemiseen. 18937: 18938: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 18939: 18940: Anna-Liisa Jokinen Tapio Holvitie Sauli Hautala 18941: Jukka Roos Sauli Niinistö Heli Astala 18942: Virpa Puisto Ensio Laine Lauha Männistö 18943: Pekka Leppänen Raila Aho Asko Apukka 18944: Pertti Lahtinen Pauli Uitto Vappu Säilynoja 18945: 18946: 18947: 18948: 18949: 92 280129N 18950: 1458 1988 vp. 18951: 18952: Raha-asia-aloite n:o 1362 18953: 18954: 18955: 18956: 18957: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta teknikko-, insinööri- ja 18958: diplomi-insinööritarpeen selvittämiseen 18959: 18960: 18961: Eduskunnalle 18962: 18963: Suomeen on perustettu ja ollaan perustamas- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 18964: sa yhä uusia teknillisen koulutuksen alueellisia 18965: yksiköitä. 1960-luvun jälkeen ei kuitenkaan ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18966: tehty laajamittaista selvitystä teknikkojen, insi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18967: nöörien ja diplomi-insinöörien alueellisesta ja 29.99.21 1 000 000 markkaa teknikko- 18968: aloittaisesta tarpeesta. Uusien yksiköiden pe- jen, insinöörien ja diplomi-insinöörien 18969: rustaminen ei ole järkevää ilman teknisen hen- kokonais- ja alueellisen tarpeen koulu- 18970: kilöstön todellisen tarpeen selvittämistä. tusaloittaiseen selvitykseen. 18971: 18972: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 18973: 18974: Anna-Liisa Jokinen Esko-Juhani Tennilä Lauha Männistö 18975: 1988 vp. 1459 18976: 18977: Raha-asia-aloite n:o 1363 18978: 18979: 18980: 18981: 18982: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta poikittaisteiden suun- 18983: nitteluun ja rakentamiseen Turun tie- ja vesirakennuspiirin 18984: alueella 18985: 18986: Eduskunnalle 18987: 18988: Etelä-Suomen liikenneolojen kehittäminen ovat jo vuosien takaisia, mutta varoja näiden 18989: varsinkin paikallista asujaimistoa palvelevaksi kohteiden toteuttamiseen ei ole valtion tulo- ja 18990: on jäänyt jälkeen siitä tarpeesta, jonka muu ke- menoarvioon saatu. 18991: hitys on tuonut mukanaan. Erityisesti Turun Alueen väestön ja liikenteen määrä edellyttää 18992: tie- ja vesirakennuspiirin alueella on tässä suh- kuitenkin nykyistä myönteisempää suhtautu- 18993: teessa paljon puutteita. mista Turun tie- ja vesirakennuspiirin alueen 18994: Pääteiden voidaan toistaiseksi todeta palvele- poikittaistieverkoston ja muiden paikallisten 18995: van nykyistä liikennetarvetta, mutta Turusta sä- yhteyksien rakentamiseen ja kehittämiseen. 18996: teittäisesti muuhun Suomeen johtavien teiden Suhteellisen vähillä kustannuksilla voitaisiin 18997: yhdystiet joko puuttuvat tai ovat erittäin heik- tällä alueella saada aikaan alueen väestöä ja sen 18998: kokuntoisia. Juuri näiden yhdysteiden tarve on liikennetarpeita palvelevat ratkaisut. Valtio- 18999: jo monien vuosien ajan ollut vakavana puuttee- vallan taholta tulisi vakavasti paneutua tämän 19000: na alueen toimintojen kehittämisessä. Koulu- alueen liikennetarpeiden kehittämiseen. 19001: olojen muutokset ja koulujen yhdistämiset vaa- Turun tie- ja vesirakennuspiirin alueen väes- 19002: tivat myös liikenteellisesti olojen kehittämistä töpohjan ja liikennetarpeen edellyttämät poikit- 19003: muuttuneita koululaisten kuljetuksia vastaavik- taistiet ovat jo pitkään olleet mukana maakun- 19004: si. Lisäksi yhteiskunnan palvelupisteiden ja ter- nallisia suunnitelmia laadittaessa. Nykyisen 19005: veydenhoitoon liittyvien palvelujen tehokas työttömyyden johdosta tulisi näillä alueilla löy- 19006: käyttö edellyttää tieverkon kehittämistä. Kun- tää myös uusia työkohteita. Siksi työllisyyspo- 19007: tauudistussuunnitelmien eteneminen ja palve- liittiset näkymät kiirehtivät osaltaan suunnitel- 19008: lusten keskittyminen jättävät syrjäisempien seu- mien toteuttamista mahdollisimman pian. 19009: tujen asukkaat todella eriarvoiseen asemaan Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 19010: keskusten asukkaisiin verrattuna. nioittaen, 19011: Kuntien yhteistoimin, maakunta- ja seutu- 19012: kaavaliiton sekä tie- ja vesirakennuspiirin ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19013: alan asiantuntijoiden voimin on laadittu hyvin- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19014: kin tarkkoja suunnitelmia ja perusteltuja esi- 31.24. 77 2 000 000 markkaa Turun tie- 19015: tyksiä poikittaistieverkon eri kohteiden raken- ja vesirakennuspiirin alueen poikittais- 19016: tamisesta ja tarkoituksenmukaisista liikenteelli- teiden suunnitteluun ja rakentamiseen. 19017: sistä ratkaisuista. Eräät näistä suunnitelmista 19018: 19019: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 19020: 19021: Anna-Liisa Jokinen Tapio Holvitie Taisto Tähkämaa 19022: Sauli Hautala Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Jukka Roos 19023: Heli Astala Virpa Puisto Liisa Hilpelä 19024: Ensio Laine Raila Aho 19025: 1460 1988 vp. 19026: 19027: Raha-asia-aloite n:o 1364 19028: 19029: 19030: 19031: 19032: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tien n:o 2255 perus- 19033: parantamiseen 19034: 19035: 19036: Eduskunnalle 19037: 19038: Riihikoskelta Lankkisten kautta Kyröön joh- teyden kokonaisratkaisu pitemmällä tähtäyk- 19039: tava maantie n:o 2255 on niin heikkokuntoinen sellä. 19040: soratie, että lähes kaikki liikenne suuntautuu Seutukaavallisten suunnitelmien mukaan Au- 19041: joko Jalkalan paikallistien kautta (n. 12,5 km), ran, Karinaisten ja Pöytyän kuntien keskustaa- 19042: tai Pöytyän kirkonkylän kautta, jolloin matka jamat toimivat kolmoiskeskuksina. Tämä ja 19043: on n. 14 kilometriä. mm. kuntien välinen runsas yhteistoiminta ai- 19044: Maantie n:o 225 Kyröstä Karhunojalie on pe- heuttaa varsin runsaasti päivittäistä liikennetar- 19045: rusparannettu ja päällystetty v. 1985. vetta kuntakeskusten välillä. 19046: Suora tieyhteys Karhunajalta Riihikoskelie Ns. poikittaisliikenneyhteyksien parantami- 19047: lyhentäisi Karinaisten kuntakeskuksen Kyrön ja sella olisi merkitystä myös seudullisen liikenteen 19048: Pöyryän kuntakeskuksen Riihikosken välistä kannalta Salon seudulta Yläneelle, Säkylään ja 19049: matkaan. 8 kilometriin. Tien parantaminen to- Satakunnan suuntaan. 19050: teutettaisiin osaksi parantamalla Karhunojan ja Ehdotamme, 19051: Lankkisten välistä maantietä ja pääosaltaan ra- 19052: kentamalla Vistolan ja Riihikosken välinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19053: osuus (n. 3,5 km) kokonaan uuteen paikkaan. 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 19054: Aurajoen ylitse johtava maantiesilta joudutaan markkaa Riihikoske/ta Lankkisten kaut- 19055: uusimaan lähivuosina. Tässä yhteydessä olisi ta Kyröön johtavan tien n:o 2255 paran- 19056: selvitettävä Riihikosken ja Kyrön välisen tieyh- tamisen aloittamiseen. 19057: 19058: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 19059: 19060: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine 19061: Sauli Hautala Virpa Puisto 19062: 1988 vp. 1461 19063: 19064: Raha-asia-aloite n:o 1365 19065: 19066: 19067: 19068: 19069: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta junaliikenteen palvelu- 19070: jen kehittämiseksi Turun lähiliikenteessä 19071: 19072: 19073: Eduskunnalle 19074: 19075: Turun kaupungin keskustan liikenne on työ- alueilta kulkee runsaasti työntekijöitä läpi Tu- 19076: matkaliikenteen johdosta usein melkein tukkeu- run kaupungin keskustan Pansion ja laajan sa- 19077: tunut työaikojen päättyessä, ja myös aamuisin tama-alueen työkohteisiin, suurin osa yksityis- 19078: on runsaasti liikenneruuhkaa kaikilla Aurajoen autoilla. Koska muuta yhdysliikennettä ei kau- 19079: ylittävillä silloilla. punginosien välillä ole, on pakko käyttää lii- 19080: Ongelman ratkaisua on pohdittu pitkään, kennettä tukkivaa yksityisautoa. 19081: mutta ratkaisuvaihtoehdot eivät siltojen ja tei- Valtionrautateiden palvelut eivät nykyisel- 19082: den lisäämisen jälkeenkään ole tilannetta kor- lään vastaa lainkaan niitä tarpeita, joita niiltä 19083: jaanneet. Turun kaupungin alueella voitaisiin edellyttää 19084: Kuitenkin kaupungin halki kulkee Aurajoen järkevän, vastuullisen ja nykyaikaisen liikenne- 19085: ylittävä rautatie, jonka avulla liikenneruuhkia politiikan kannalta. 19086: voitaisiin ratkaisevasti helpottaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19087: On valitettavaa, että kasvavien liikenneongel- nioittaen, 19088: mien ratkaisemisessa ei käytetä jo olemassa ole- 19089: via mahdollisuuksia. Kokeilukäytössä oleva että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19090: Pernoon kulkeva junavuoro tulisi saattaa pysy- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19091: väksi. 31.90.22 2 000 000 markkaa Turun kau- 19092: Viime vuosikymmenillä rakennetut varsinai- pungin lähiliikenteen järjestämiseksi 19093: set suuret asuma-alueet ovat lähiliikennettä tar- Valtionrautateiden nykyisillä linjoilla 19094: vitsevien listalla. Esimerkiksi Varissuon suuri niin, että Itäisen aseman, Littoisten, 19095: lähialuekeskus ja sen ympäristöön rakennetut Piikkiön ja Paimion pysäkit otettaisiin 19096: uudet kerrostaloalueet kaipaavat kiireesti uu- käyttöön ja tarvittaessa lisättäisiin py- 19097: denlaisia järjestelyjä, jotta yhä vaikeutuvilta lii- säkkejä välillä Salo-Turku. 19098: kenneruuhkilta voitaisiin välttyä. Juuri näiltä 19099: 19100: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 19101: 19102: Anna-Liisa Jokinen Taisto Tähkämaa Sauli Hautala 19103: Heli Astala Virpa Puisto Ensio Laine 19104: Lauha Männistö Pekka Leppänen Raila Aho 19105: Asko Apukka Pertti Lahtinen Pauli Uitto 19106: 1462 1988 vp. 19107: 19108: Raha-asia-aloite n:o 1366 19109: 19110: 19111: 19112: 19113: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vesakkojen hävittä- 19114: miseen ilman vesakkomyrkkyjä 19115: 19116: 19117: Eduskunnalle 19118: 19119: Metsäyhtiöiden, VR:n ja TVH:n toimesta on Vesakentorjunta-aineiden terveydellisiä vai- 19120: vuodesta toiseen jatkettu vesakkomyrkkyjen le- kutuksia tutkinut työryhmä on käyttänyt run- 19121: vittämistä parhaana ulkoilukautena sekä marja- saasti eri maissa suoritettujen tutkimusten tu- 19122: ja sieniaikaan, vaikka eri puolilta maailmaa tul- loksia. Myös Työterveyslaitos on suorittanut 19123: leet tiedot kertovat varsin varoittavia tosiasioita tutkimuksia vesakentorjunta-aineiden vaiku- 19124: vesakkomyrkkyjen tuhoista. Torjunta-aineiden tuksesta, mutta henkilökunnan vähyyden ja 19125: turvallisuusohjetoimikunnan mietintö n:o 1 ve- määrärahojen niukkuuden vuoksi ei tutkimuk- 19126: sakontorjunnasta selvittää tilannetta. Toimi- sissa ole edetty. Vesakentorjunta-aineiden työ- 19127: kunta jatkaa edelleen työtään, mutta jo ensim- terveys- ja työturvallisuuskysymyksiä tutkiva 19128: mäisessä mietinnössä tähdennetään erityistä va- työryhmä katsoo, että vesakentorjunta-ainei- 19129: rovaisuutta aineen käytössä. Koska toimikun- den terveydelle haitallisista vaikutuksista on jo 19130: nan tehtävänä on tässä vaiheessa ollut lähinnä niin runsaasti epäilyksiä ja osittain näyttöjäkin, 19131: valmistaa vesakentorjunta-aineiden käyttäjien että aineille pahimmin altistetut työntekijät olisi 19132: suojaksi turvallisuusohjeet, jäävät aineen vai- saatava lääketieteellisen tutkimuksen kohteeksi, 19133: kutuksille edelleen alttiiksi levitysalueella asu- todetaan tutkimuksissa. 19134: vat ja liikkuvat kansalaiset. Siksi mietinnössä Vesakkomyrkkyjen käyttö sodankäyntiasee- 19135: todetaankin, että ulkopuolisten henkilöiden na kiellettiin Vietnamissa sen jälkeen, kun syn- 19136: suojaaminen vesakentorjunta-aineiden mah- tymävikaisten lasten lukumäärä kasvoi huo- 19137: dollisilta haitoilta on jäänyt vähäiseksi, koska mattavasti. Suomalaiset myrkkyjen levittäjät ja 19138: siihen ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. asioista päättävät elimet eivät ole välittäneet 19139: Siellä missä vesakontorjuntamyrkkyjen vai- näistä vakavista ja varoittavista tosiasioista, ei- 19140: kutusta on tutkittu, on myös päädytty niiden vätkä heitä ole saaneet vastuuseen nekään tutki- 19141: käytön kieltämiseen. Ruotsissa on vesakkomyr- musten tulokset, joissa vesakkomyrkkyjen on 19142: kyt julistettu käyttökieltoon jo vuonna 1971 havaittu aiheuttavan koe-eläimissä kromosomi- 19143: kaikkialla teiden varsilla. Tämä kielto on ehdo- vaurioita ja tästä johtuvaa sikiöiden epämuo- 19144: ton eikä myrkkyjen käytöstä tienvarsivesakko- toisuutta. 19145: jen torjunnassa edes keskustella. On vaikea mitata niiden myrkkytonnien tu- 19146: Myös Suomessa on todettu useita kalakuole- hoisaa vaikutusta, jotka kesän aikana jälleen on 19147: mia vesakkomyrkkyjen levityksen jälkeen. Tu- levitetty Suomen tienvarsiin ja vesakkoihin. 19148: run kaupunki on kieltänyt alueellaan vesakko- Kun tämä levitys tapahtuu parhaana ulkoilu- 19149: myrkkyjen käytön sen jälkeen, kun havaittiin kautena sekä marja- ja sieniaikaan, on varmaa, 19150: useita lintukuolemia myrkytetyllä alueella. Eikä että näitä tuhoaineita kulkeutuu ravintoainei- 19151: ole suinkaan syytä unohtaa Hilja Lyytistä Sa- siin. On varmaa, että myrkytettyjä sieniä ja 19152: vosta, joka sairastui vakavasti ja joutui työky- marjoja on ollut kaupan sekä liikkeissä että 19153: vyttömyyseläkkeelle juotuaan vettä kaivostaan, toreilla. Tiheimmät vesakot kasvavat usein juu- 19154: jonka TVH:n vesakkomyrkky oli saastuttanut. ri teiden varsilla samoilla alueilla kuin vadelma- 19155: Vaikeita sairastumisia, jopa kuolemaan johta- pensaatkin. Kun vesakentorjunta-aineita kylve- 19156: neita, on todettu vesakkomyrkkyjen levittäjien tään marja-aikaan, on selvää, että myrkyt poi- 19157: keskuudessa. Tilastoa ei puutu omankaan mitaan marjojen mukana. Myöskään myrkyn 19158: maamme kohdalla, mutta perusteellista tutkit- vaikutusta lintuihin ja muihin metsän eläimiin 19159: tua aineistoa on saatavissa eri maista. ei voida vähätellä. Tästä on myös runsaasti to- 19160: 1988 vp. - RA n:o 1366 1463 19161: 19162: distusaineistoa. Varsinkin suurimmat riistalin- den aiheuttamat vahingot sekä niistä syntyvät 19163: nut kuten metsot ovat hävinneet niiltä alueilta, kustannukset. Edellä mainittujen seikkojen 19164: joille vesakkomyrkkyjä on levitetty. Kotieläi- johdosta tulisi nopeasti lopettaa kaikki vesak- 19165: met eivät myöskään ole turvassa vesakontor- kojen hävittäminen myrkkyjen avulla ja etsiä 19166: junta-aineilta, sillä liikkuvaihan kotieläimet sa- muita parempia ratkaisuja. 19167: moilla alueilla ihmisten kanssa silloin, kun näitä Edellä esitettyihin näkökohtiin viitaten ehdo- 19168: myrkkyjä kylvetään asumusten lähellä. Erityi- tamme, 19169: sen suurta huomiota asiaan tulisi kiinnittää 19170: työttömyyden johdosta, sillä on toki vesakoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19171: den torjunta myös työllisyyskysymys silloin, 1989 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 19172: kun tätä torjuntaa hoidetaan hakkuumenetel- markkaa vesakkojen hävittämiseen muil- 19173: män avulla. la toimenpiteillä kuin myrkkyjä levittä- 19174: Jos tarkastellaan kustannuskysymystä, niin mällä. 19175: on otettava huomioon myös haittatekijät ja nii- 19176: 19177: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 19178: 19179: Anna-Liisa Jokinen Tapio Holvitie Sauli Hautala 19180: Jukka Roos Sauli Niinistö Heli Astala 19181: Virpa Puisto Liisa Hilpelä Ensio Laine 19182: Lauha Männistö Pekka Leppänen Raila Aho 19183: Asko Apukka Pertti Lahtinen Pauli Uitto 19184: Claes Andersson Vappu Säilynoja 19185: 1464 1988 vp. 19186: 19187: Raha-asia-aloite n:o 1367 19188: 19189: 19190: 19191: 19192: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisiksi lisiksi 19193: vuoro- ja yötyötä tekevien työntekijöiden eläkeikärajan alen- 19194: tamiseen 19195: 19196: Eduskunnalle 19197: 19198: Vuosikymmeniä vuorotyötä tehneet työnteki- kauden ajalle. Lapsiperheiden kohdalla nouse- 19199: jät kokevat usein voimiensa vähenevän jo pal- vat esiin vielä monet sellaiset tekijät, jotka ly- 19200: jon ennen eläkeikää. Tämä on seurausta siitä hentävät välttämättömän Iepoajan käyttöä var- 19201: jatkuvasta normaalia voimakkaammasta rasi- sinkin perheen äidin ollessa kyseessä. 19202: tuksesta, jonka kohteeksi elimistö joutuu jatku- Tästä syystä olisikin ryhdyttävä sellaisiin toi- 19203: van työ- ja Iepoajan rytmin muutoksen johdos- menpiteisiin, joilla vuorotyössä pitkään ollei- 19204: ta. Erityisen raskaana tämän kokevat ne työn- den työntekijäryhmien eläkeikää lyhennettäisiin 19205: tekijät, jotka joutuvat tekemään kolmivuoro- esim. 58 ikävuoteen niissä tapauksissa, joissa 19206: työtä, jossa muutos työ- ja Iepoajan rytmiin on asianomainen sitä itse haluaa. Normaalin työ- 19207: vielä suurempi. Asiaa ei ole riittävästi paino- ajan ulkopuolella suoritetun työajan tulisi myös 19208: tettu julkisuudessa eikä myöskään kyseisten olla eläkettä korottava. 19209: työntekijäryhmien taholta, koska nämä ryhmät Ehdotammekin, 19210: toimivat yleensä erillään ja pieninä työntekijä- 19211: ryhminä. että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 19212: Kuitenkin vuorotyötä jatkuvasti suorittaneet den 1989 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 19213: ihmiset kokevat haitat varsin moninaisina. Vä- markan ylimääräisen määrärahan vuo- 19214: häinen ei suinkaan ole se liikenteen ja asutuksen ro- ja yötyötä tekevien työntekijöiden 19215: hälinä, joka asettaa Iepoajan käyttäjille taval- eläkeiän alentomiseksi ja heidän eläk- 19216: lista suuremman rasitteen silloin, kun lepoaika keensä korottamiseksi normaalin työ- 19217: asettuu yleisestä lepoajasta poikkeavalle vuoro- ajan ulkopuolella suoritetun työn osalta. 19218: 19219: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 19220: 19221: Anna-Liisa Jokinen Sauli Hautala Heli Astala 19222: Virpa Puisto Ensio Laine Lauha Männistö 19223: Pekka Leppänen Raila Aho Asko Apukka 19224: Pertti Lahtinen Pauli Uitto Claes Andersson 19225: Vappu Säilynoja 19226: 1988 vp. 1465 19227: 19228: Raha-asia-aloite n:o 1368 19229: 19230: 19231: 19232: 19233: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta perhepäivähoidon epä- 19234: kohtien poistamiseksi 19235: 19236: 19237: Eduskunnalle 19238: 19239: Sen johdosta, että lasten päivähoitolain vel- ja kuntien taholla suhtaudutaan niin välinpitä- 19240: voitteiden toteuttaminen on viivästynyt eikä mättömästi tähän tärkeään ammattikuntaan. 19241: läheskään kaikille päivähoitoa tarvitseville ole Olisi jo korkea aika saattaa perhepäivähoitajat 19242: paikkaa päiväkodeissa, toimii lasten perhepäi- työaikalain piiriin ja osallisiksi niistä eduista, 19243: vähoitojärjestelmä lähes kaikkialla maassa. jotka vallitsevat kaikkialla muualla työelämän 19244: Kuitenkin tämän hoitomuodon puitteissa toimi- piirissä. Kaiken lisäksi valitettava eriarvoisuus 19245: vat perhepäivähoitajat ovat vailla heille kuulu- vallitsee kunnalliseen tukeen nähden myös niillä 19246: via ja muualla työelämässä voimassa olevia oi- perheillä, jotka käyttävät tätä päivähoitomuo- 19247: keuksia. Kaikkialla muissa työtehtävissä on toa. Koko järjestelmän kaikinpuolinen ajanmu- 19248: työntekijöiden asema paremmin turvattu kuin kaistaminen on kiireellisesti aikaansaatava. 19249: tätä vastuullista hoito- ja kasvatustehtävää suo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 19250: rittavien perhepäivähoitajien kohdalla on ti- nioittavasti, 19251: lanne. 19252: Huoli ja vastuu lapsista vaatii päivähoitajilta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19253: jatkuvaa valppautta ja huolenpitoa. Työaika 1989 tulo- ja menoarvioon 3 000000 19254: tässä tehtävässä ei jää läheskään siihen, kun markkaa lasten perhepäivähoidon kus- 19255: lapset tulevat taloon tai lähtevät sieltä, sillä sii- tannusten menoihin, niin että nykyiset, 19256: vous ja muu valmistelutyö on tehtävä vapaa- erityisesti perhepäivähoitajien asemaan 19257: aikana. liittyvät epäkohdat voitaisiin poistaa. 19258: On todella huolestuttavaa, että valtiovallan 19259: 19260: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 19261: 19262: Anna-Liisa Jokinen Tapio Holvitie Taisto Tähkämaa 19263: Sauli Hautala Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Jukka Roos 19264: Heli Astala Virpa Puisto Liisa Hilpelä 19265: Ensio Laine Lauha Männistö Pekka Leppänen 19266: Raila Aho Vappu Säilynoja Pauli Uitto 19267: Pertti Lahtinen Asko Apukka Claes Andersson 19268: 1466 1988 vp. 19269: 19270: Raha-asia-aloite n:o 1369 19271: 19272: 19273: 19274: 19275: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta akupunktiohoidon li- 19276: säämiseksi 19277: 19278: 19279: Eduskunnalle 19280: 19281: Suomessa käytetään liikaa lääkkeitä. Tämän ja ns. akuhieroota tulleet yhä enemmän tunne- 19282: tosiasian ovat asiantuntijat ja alaan perehtyneet tuiksi, koska näiden hoitomuotojen antamat tu- 19283: lääkärit todenneet useissa viimeaikaisissa kirjoi- lokset ovat olleet erittäin myönteisiä. Erityisesti 19284: tuksissaan ja esitelmissään. Helsingin Sanomien kiinnitettäessä aikaisempaa enemmän huomiota 19285: kuukausiliite käsitteli asiaa varsin laajasti elo- ennalta ehkäisevään hoitoon nousee jo vuositu- 19286: kuun 1. päivän lehdessä jo v. 1986. Sairaista hansia käytössä ollut akupunktiohoito suureen 19287: suomalaisista puhutaan kansainvälisissä tilas- arvoon. Kuitenkin alan koulutukseen on kiinni- 19288: toissa, eikä se ole kunniaksi maalle, joka pitää tetty aivan liian vähän huomiota. Tästä syystä 19289: itseään kehittyneenä myös terveydenhoidon on jo korkea aika ryhtyä kiireellisiin toimenpi- 19290: alalla. Tästä maineestaan maa ei kuitenkaan teisiin akupunktiohoidon ja akuhieronnan kou- 19291: pääse irti, jos kehitys saa jatkua nykyisellään eli lutuksen lisäämiseen. 19292: kansalaiset syötetään sairaiksi lääkkeillä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 19293: Kuitenkin meillä on jo tiedossa hoitomuoto- 19294: ja, joilla ratkaisevasti suurin osa nykyisin käy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19295: tettävistä lääkkeistä voitaisiin korvata. On tar- 1989 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 19296: peen kysyä, pitääkö ihmiset syöttää sairaiksi markkaa akupunktiohoidon ja ns. aku- 19297: lääkkeillä, jotta lääketehtaat ja apteekit rikas- punktiohieronnan koulutuksen lisäämi- 19298: tuvat. seen. 19299: Viime vuosien aikana ovat akupunktiohoito 19300: 19301: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 19302: 19303: Anna-Liisa Jokinen Tapio Holvitie Sauli Hautala 19304: Jukka Roos Heli Astala Virpa Puisto 19305: Ensio Laine Lauha Männistö Pekka Leppänen 19306: Raila Aho Asko Apukka Pertti Lahtinen 19307: Pauli Uitto Claes Andersson Vappu Säilynoja 19308: 1988 vp. 1467 19309: 19310: Raha-asia-aloite n:o 1370 19311: 19312: 19313: 19314: 19315: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tupakoinnin toisille ai- 19316: heuttamien haittojen vähentämiseksi 19317: 19318: 19319: Eduskunnalle 19320: 19321: Savukkeiden polttaminen on tärkein nykyisin Tupakanpolton aiheuttamat haitalliset vaiku- 19322: tunnetuista keuhkosyövän, pitkäaikaisen keuh- tukset eivät rajoitu vain hengityselimiin. Ne 19323: koputkentulehduksen ja keuhkolaajentuman kohdistuvat myös sydämeen, aiheuttaen sepel- 19324: syy. Ennakkoarvion mukaan kuolee jo nyt yli valtimon tukoksia ja vakavia verisuonisairauk- 19325: 1 000 työikäistä miestä vuodessa em. sairauk- sia. Pitkäaikaisissa tutkimuksissa on voitu 19326: siin. Tupakoinnin aiheuttamien kansantervey- myös todeta, että tupakansavu ei aiheuta ter- 19327: dellisten haittojen väheksyminen on toistaiseksi veydellisiä vaaroja ainoastaan tupakoisijalle it- 19328: estänyt tehokkaat rajoittamistoimet Suomessa. selleen. Ne kohdistuvat myös niihin, jotka olo- 19329: Tupakansavun haitallisista seurauksista kärsi- suhteiden pakosta joutuvat hengittämään tupa- 19330: vät suuresti myös tupakoimattomat kansalaiset. kansavun saastuttamaa ilmaa. Kansalaisten ter- 19331: Myös pienet lapset ja koululaiset joutuvat julki- veyden suojaamiseksi tulisi tehdä mahdollisim- 19332: sissa tiloissa ja kulkuvälineissä alttiiksi tupa- man tehokkaita ratkaisuja. Tupakansavun ym- 19333: kansavun vaikutukselle. päristössään aiheuttamat terveydelliset haitat 19334: Eri puolilla maailmaa suoritetut tutkimukset olisivat parhaiten torjuttavissa kieltämällä tu- 19335: osoittavat yhtäpitävästi syöpäriskin voimak- pakointi kaikissa julkisissa tiloissa, kulkuneu- 19336: kaasti lisääntyvän tupakoitsijoiden keskuudes- voissa, toimistoissa ja kokoushuoneissa. Se 19337: sa, mutta myös tupakansavulle altistetut ovat edellyttäisi erityisten tilojen järjestämistä tupa- 19338: vaaravyöhykkeessä. Eräiden tutkimusten mu- kanpolttoa varten. 19339: kaan tupakansavun on todettu aiheuttavan ih- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 19340: misen elimistössä radioaktiivista säteilyä. Sen taen, 19341: lähteenä on, kyseisten tutkimusten mukaan, po- 19342: lonium 210 -niminen radioaktiivinen alkuaine, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19343: jota epäillään yhdeksi merkittävistä keuhkosyö- 1989 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 19344: vän aiheuttajista. markkaa tupakoimaaomien suojaami- 19345: Myös tupakoimattomat ovat alttiita tupa- seksi tupakoinnin haitailta ja tämän 19346: koinnista aiheutuvalle säteilylle. Savuisessa johdosta erityisten tilojen varaamiseksi 19347: huoneessa saatu säteilyannos voi olla jopa suu- tupakointia varten. 19348: rempi kuin samoihin ihmisiin ydinvoimalasta 19349: normaalisti aiheutuva säteilyannos. 19350: 19351: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 19352: 19353: Anna-Liisa Jokinen Virpa Puisto 19354: Lea Kärhä Anna-Kaarina Louvo 19355: Ensio Laine 19356: 1468 1988 vp. 19357: 19358: Raha-asia-aloite n:o 1371 19359: 19360: 19361: 19362: 19363: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta tupakan ja alkoholin 19364: piilomainonnan estämiseksi 19365: 19366: 19367: Eduskunnalle 19368: 19369: Lain määräysten ja lain hengen rikkomiset opettaa ja kasvattaa nuorisoa alkoholijuomien 19370: ovat lisääntyneet jopa erittäin valitettavana ta- käyttöön ja lisää osaltaan myös aikuisten ratti- 19371: valla. Viime aikoina on tullut yhä yleisemmäksi juoppouden lisääntymistä. 19372: kiertää lain säännöksiä erityisesti tupakan ja al- Samoin tapahtuu tupakankäytön osalta, joka 19373: koholin mainonnassa. Tähän suoranaiseen lain turmelee yhä laajemmin suomalaisten nuorten 19374: rikkomiseen syyllistyvät erityisesti mainontaa terveyttä, kun voimakkaan mainonnan eli esi- 19375: harjoittavat ja mainontaa valmistavat yritykset. merkin toistuminen eri muodoissa tuodaan esiin 19376: Valtavat julisteet ja sivujen kokoiset ilmoituk- niin tiedotusvälineissä kuin myös lehdistön 19377: set sekä toinen toistaan röyhkeämmät olutmai- palstoilla. Tämä ns. piilomainonta on johtanut 19378: nokset ovat tulleet jokapäiväisiksi jopa Suomen myös siihen, että lainvastaisesti tupakan poltto 19379: televisiossa. Asiaa ei suinkaan lievitä se, että on jälleen yleistymässä juuri niissä paikoissa, 19380: jossakin sivussa näkyy tuo 1. Pääasiana mai- joissa laki sen selkeästi kieltää. 19381: noksissa on olut ja sen myyminen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19382: Samanaikaisesti yhteiskunnan kehityksestä, nioittaen, 19383: nuorison kasvavista ongelmista ja erityisesti rat- 19384: tijuoppoudesta huolestuneet kansalaispiirit pyr- että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 19385: kivät kiinnittämään huomiota niihin seurauk- den 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 19386: siin, joita kasvava alkoholiongelma aiheuttaa. markkaa tupakan ja alkoholin piilomai- 19387: Nimenomaan juuri oluen käytön lisääntyminen nonnan paljastamiseksi ja estämiseksi. 19388: 19389: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 19390: 19391: Anna-Liisa Jokinen Ensio Laine Heli Astala 19392: Pekka Leppänen Arvo Kemppainen Asko Apukka 19393: Vappu Säilynoja Raila Aho Lauha Männistö 19394: 1988 vp. 1469 19395: 19396: Raha-asia-aloite n:o 1372 19397: 19398: 19399: 19400: 19401: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta raittiushotellien ja 19402: -ravintoloiden tukemiseen 19403: 19404: 19405: Eduskunnalle 19406: 19407: Alkoholipolitiikan päämääriin kuuluu alko- edullisia kokemuksia. Norjan valtion "Statens 19408: holilain 5 §:n mukaan alkoholista aiheutuvien Fond for alkoholifrie hoteller, andre herberger 19409: haittojen supistaminen mahdollisimman vähiin. och bevertninger" -nimistä lainarahastoa hoi- 19410: Valitettavasti maan hotelli- ja ravintolaoloja ei taa sosiaaliministeriö, jonka apuna laina-ano- 19411: ole voitu kehittää siten, että ne palvelisivai tätä muksien ratkaisemisessa on asiantuntijavalio- 19412: tarkoitusta. Ensiluokkaisilla hotelleilla ja ravin- kunta. Lainoja myönnetään hotellien, matkus- 19413: toloilla on harvoja poikkeuksia lukuun otta- tajakotien ja ravintoloiden perustamiseen, laa- 19414: matta anniskeluoikeudet. Runsas neljännes al- jentamiseen ja uusimiseen. Laina-aika on kor- 19415: koholijuomien kulutuksesta tapahtuu ravinto- keintaan 20 vuotta. Lainoista peritään valtion 19416: loissa. muiden vastaavien rahastojen korko, 2 112 OJo. 19417: Anniskeluravintoloita on pyritty suosimaan Lainaa myönnetään yleensä 10-30% koko ra- 19418: erityisesti sen perusteella, että alkoholijuomien hoitustarpeesta. 19419: nauttimisen niissä on katsottu tapahtuvan val- Norjassa tämä lainarahasto on yhdessä sikä- 19420: vonnan alaisena ja olevan siksi muualla tapah- läisen raittiusravintoloiden, -kahviloiden ja -ho- 19421: tuvaa nauttimista hillitympää. Juha Partasen tellien valtakunnallisen järjestön kanssa myötä- 19422: suorittama ravintolakäyttäytymistä koskeva vaikuttanut korkeatasoisten alkoholittomien ho- 19423: tutkimus on asettanut tämän käsityksen vähin- telli- ja ravintolayritysten lisääntymiseen huo- 19424: tään kyseenalaiseksi. mattavasti kaikkialla maassa. Yleisesti tunnuste- 19425: Keskioluen anniskeluluvan saamisen jälkeen taan, että tällä toiminnalla on huomattava kan- 19426: lähes kaikki aikaisemmin siistit ja viihtyisät sanraittiutta edistävä merkitys, erityisesti nuori- 19427: kahvilat, jopa maitobaarit, muuttuivat rähjäi- son osalta. Ruotsissa on valtion komitea viime 19428: siksi olutpaikoiksi. vuonna ehdottanut, että siellä Norjan mallin 19429: Varsinkin nuorison raittiiden elämäntapojen mukaan ruvettaisiin antamaan valtion tukea 19430: edistämiseksi ja myös matkailuolojen kehittä- raittiushotelleille, -motelleille ja -ravintoloille. 19431: miseksi olisi tärkeätä saada maahan riittävästi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19432: hyvätasoisia raittiusravintoloita ja -hotelleja. nioittaen, 19433: Tällaiset yritykset eivät kuitenkaan ole yleensä 19434: yhtä kannattavia kuin ne, joissa harjoitetaan että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 19435: myös anniskelua. Siksi niitä ei ole riittävästi pe- den 1989 tulo- ja menoarvioon 2 300 000 19436: rustettu. Tämän johdosta olisi tarpeellista, että markkaa rahaston perustamiseksi, jotta 19437: valtiolla olisi rahasto, josta myönnettäisiin huo- voitaisiin myöntää lainoja ja avustuk- 19438: keakorkoisia lainoja raittiushotellien ja -ravin- sia raittiushotellien, -motellien ja -ravin- 19439: toloiden perustamista ja laajentamista varten. toloiden perustamiseen sekä laajentami- 19440: Norjassa on tällaisesta toiminnasta saatu seen ja uudistamiseen. 19441: 19442: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 19443: 19444: Anna-Liisa Jokinen Taisto Tähkämaa Sauli Hautala 19445: Sauli Niinistö Heli Astala Virpa Puisto 19446: Ensio Laine Lauha Männistö Pekka Leppänen 19447: Raila Aho Asko Apukka Pertti Lahtinen 19448: Pauli Uitto · Vappu Säilynoja 19449: 1470 1988 vp. 19450: 19451: Raha-asia-aloite n:o 1373 19452: 19453: 19454: 19455: 19456: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholittomien juo- 19457: mien hintojen alentamiseen 19458: 19459: 19460: Eduskunnalle 19461: 19462: Alkoholin käytön aiheuttamat lääketieteelli- si tämän johdosta alentaa ravintoloissa ja ravit- 19463: set ja sosiaaliset ongelmat ovat hälyttäviä. Eri- semisliikkeissä siten, että ne tulisivat kuluttajan 19464: tyisesti nuorten sekä naisten alkoholin käyttö kannalta suositummiksi. 19465: on lisääntynyt. Maailman terveysjärjestö WHO Suomen eduskunnan tulisi nopeasti ryhtyä 19466: on kehottanut jäsenvaltioitaan ryhtymään toi- sellaisiin hintapoliittisiin toimenpiteisiin, joilla 19467: menpiteisiin alkoholin käytön vähentämiseksi. alkoholittomien juomien hintoja alennettai- 19468: Tehokkain keino alkoholihaittojen vähentä- siin tuntuvasti ravintoloissa siten, että ne muo- 19469: miseksi on kulutuksen vähentäminen. dostuisivat riittävän houkutteleviksi vaihtoeh- 19470: Ravintoloissa ovat alkoholittomien juomien doiksi. 19471: hinnat alkoholijuomiin verrattuna hämmästyt- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19472: tävän korkeat. Esim. alkoholiuoman punavii- nioittaen, 19473: nin hinta tavallisen halvan punaviinin hintaan 19474: verrattuna on suunnilleen sama. Tämä lähes että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19475: olematon hintaero houkuttelee monia, varsin- 1989 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 19476: kin nuoria, valitsemaan alkoholia sisältävän 3 000 000 markkaa alkoholittomien juo- 19477: vaihtoehdon, "koska se kuitenkin maksaa yhtä mien hintojen alentamiseen. 19478: paljon". Alkoholittomien juomien hintoja tuli- 19479: 19480: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 19481: 19482: Anna-Liisa Jokinen Pekka Leppänen Ensio Laine 19483: Arvo Kemppainen Asko Apukka Heli Astala 19484: Raila Aho Vappu Säilynoja 19485: 1988 vp. 1471 19486: 19487: Raha-asia-aloite n:o 1374 19488: 19489: 19490: 19491: 19492: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Yksinhuoltajien Liitto 19493: ry:n toiminnan tukemiseen 19494: 19495: 19496: Eduskunnalle 19497: 19498: Yksinhuoltajien Liitto ry:n tarkoituksena on Liiton varsinaisen toiminnan kulut vuodelle 19499: pyrkiä parantamaan yksinhuoltajien ja heidän 1989 ovat arviolta 441 300 markkaa. Niiden 19500: lastensa asemaa ja oikeusturvaa. Liitto pyrkii kattamiseksi liitto anoo Raha-automaattiyh- 19501: myös vaikuttamaan lainsäädäntöön seuraamal- distyksen tuotosta yleisavustusta. Toimintansa 19502: la sen kehitystä ja antamalla lausuntoja. laajuuden ja tehtäviensä kasvun huomioon ot- 19503: Liitolla on nyt oma toimisto ja kokopäivätoi- taen liitto toivoo saavansa vuoden 1989 tulo- 19504: minen toimihenkilö, joten se voi paremmin pal- ja menoarviossa valtion tukea 150 000 mark- 19505: vella jäsenyhdistyksiä ja yksinhuoltajia yleensä. kaa, jota voitaisiin käyttää koulutustilaisuuk- 19506: Vuodeksi 1988 on liitto saanut 130 000 mark- siin sekä Yksinhuoltajalehden ja tiedotteiden 19507: kaa Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta, jolla julkaisemiseen. 19508: on voitu kattaa liiton toimihenkilön palkkame- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 19509: noja sekä matka-, painatus- ja postikuluja. Li- 19510: säksi liitto on saanut RAY :ltä yhdessä Elatus- että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 19511: velvollisten Liitto ry:n kanssa teettämäänsä tut- den 1989 tulo- ja menoarvioon 150000 19512: kimusta varten 80 000 markkaa. Tutkimus on markkaa ylimääräisenä avustuksena Yk- 19513: tekeillä Tampereen yliopistossa. sinhuoltajien Liitto ry:lle. 19514: 19515: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 19516: 19517: Anna-Liisa Jokinen Tapio Holvitie Claes Andersson 19518: Taisto Tähkämaa Sauli Hautala Eeva Kuuskoski-Vikatmaa 19519: Jukka Roos Sauli Niinistö Virpa Puisto 19520: Liisa Hilpelä Ensio Laine Lauha Männistö 19521: Pekka Leppänen Raila Aho Vappu Säilyiloja 19522: Pauli Uitto Asko Apukka Pertti Lahtinen 19523: 1472 1988 vp. 19524: 19525: Raba-asia-aloite n:o 1375 19526: 19527: 19528: 19529: 19530: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansainvälisen harjoit- 19531: telun lisäämiseen 19532: 19533: 19534: Eduskunnalle 19535: 19536: Opiskeluaikainen harjoittelu ulkomailla on (vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa momentti 19537: erinomainen tapa hankkia kansainvälistymisen 34.01.51) jakamat matka-apurahat ja päivä- 19538: edellyttämiä valmiuksia. Erilaisten kulttuurien raha-avustukset ovat osaltaan helpottaneet har- 19539: ja yhteiskuntajärjestelmien ymmärtäminen ei joittelujakson rahoittamista. Momentille varat- 19540: onnistu pelkästään teoreettisilla opinnoilla. tu määräraha on kuitenkin ehdottomasti liian 19541: Harjoittelu ulkomailla ei hyödytä ainoastaan pieni. 19542: yksittäistä opiskelijaa, vaan laajemmin koko Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 19543: yhteiskuntaa. 19544: Ulkomailla harjoittelun kustannukset (mat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19545: kat, asuminen, usein nimellinen palkka) rajoit- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19546: tavat ulkomaille harjoittelemaan hakeutumis- 34.30.25 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 19547: ta. Työvoimaministeriön momentilta 34.30.25 kansainvälisen harjoittelun menoihin. 19548: 19549: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 19550: 19551: Anna-Liisa Jokinen Lauba Männistö Heli Astala 19552: 1988 vp. 1473 19553: 19554: Raha-asia-aloite n:o 1376 19555: 19556: 19557: 19558: 19559: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ulkomailla tapahtuvan 19560: työharjoittelun tukemiseen 19561: 19562: 19563: Eduskunnalle 19564: 19565: Suomi tarvitsee erilaisia kulttuureja ja yhteis- yksityisesti on työlästä eri valtioiden vaihtele- 19566: kuntajärjestelmiä tuntevia laajakatseisia ja kie- van lainsäädännön vuoksi. Tämän vuoksi on 19567: litaitoisia eri alojen asiantuntijoita. Ulkomaan tarpeen, että valtiovalta tukee opiskelijoiden 19568: harjoittelulla voidaan hankkia näitä valmiuk- kansainvälistymistä järjestämällä lyhytaikaisia 19569: sia. Opiskelijat voivat tutustua oman alansa ke- työ- ja harjoittelupaikkoja. Tällä hetkellä ulko- 19570: hitykseen ja toteutukseen muissa maissa. Har- maisia harjoittelupaikkoja välittävät useat or- 19571: joittelu antaa myös tilaisuuden luoda myöhem- ganisaatiot (työvoimaministeriö, ylioppilaskun- 19572: min työelämässä tarpeellisia yritys- ja henkilö- nat, killat, kerhot ja muut toimielimet). Orga- 19573: kontakteja. Ulkomainen harjoittelu on halvin nisaatio on sekava ja vaikeasti lähestyttävä. 19574: väylä käytännön kansainvälistymiseen. Koordinaatio ja yhteydenpito eri osapuolten vä- 19575: Euroopan Yhteisön aktivoituminen kansain- lillä on puutteellista. Kansainvälisestä harjoitte- 19576: välisen harjoittelun järjestämisessä edellyttää lusta vastaavan työvoimaministeriön organisaa- 19577: Suomelta entistä suurempaa panosta suomalais- tiota ja virkarakennetta tulisi kehittää siten, 19578: ten opiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksien että toimintojen koordinointi ja yhteydenpito 19579: turvaamiseksi ja kehittämiseksi. eri osapuolten kesken helpottuisi. 19580: Tekniikan opiskelijoista yli 60 OJo - lähes Edellä olevan perusteella ehdotamme, 19581: 15 000 - on ilmaissut kiinnostuksensa ulko- 19582: maan harjoitteluun (lähde: Suomen Tekniikan että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 19583: Opiskelijoiden Liitto ry:n harjoittelututkimus den 1989 tulo- ja menoarvioon 600 000 19584: 1986). Käytännön syistä kuitenkin vain osa ha- markkaa työvoimaministeriön ulko- 19585: lukkaista onnistuu saamaan paikan. maanharjoitteluorganisaation ja virka- 19586: Ulkomaisen harjoittelupaikan hankkiminen rakenteen kehittämiseen. 19587: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 19588: 19589: Anna-Liisa Jokinen Esko-Juhani Tennilä 19590: Lauha Männistö Heli Astala 19591: 19592: 19593: 19594: 19595: 93 280129N 19596: 1474 1988 vp. 19597: 19598: Raha-asia-aloite n:o 1377 19599: 19600: 19601: 19602: 19603: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten leikkipaikkojen 19604: turvallisen sijoittamisen tutkimiseen 19605: 19606: 19607: Eduskunnalle 19608: 19609: Tutkimuksissa on todettu lyijyn haittaavan Suomalaisten keskuudessa huolestuttavasti li- 19610: lapsen älyllistä kehitystä ja lisäävän käyttäyty- sääntyneet allergiset sairaudet ja mm. syöpäsai- 19611: mishäiriöitä. Samanaikaisesti on todettu, että raus ovat niin hälyttäviä, että tarvitaan nopeita 19612: meillä varsinkin suurimmissa taajamissa lasten ja konkreettisia toimia tilanteen parantami- 19613: leikkipaikat sijaitsevat alueilla, joilla lyijyn hai- seksi. 19614: tallisia vaikutuksia saattaa syntyä. Kuitenkin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19615: jossain määrin on mahdollista liikenneverkkoa nioittaen, 19616: kehittämällä ja lasten päivähoitotiloja ja leikki- 19617: paikkoja sijoittelemalla vähentää vaaraa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19618: Sen lisäksi tulee mahdollisimman nopeasti 1989 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 19619: perehtyä kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joilla 3 000 000 markkaa lasten leikkipaikko- 19620: lyijyn ja muiden saasteiden vahingolliset vaiku- jen sijoittelun selvittämiseksi niin, että 19621: tukset ovat vähennettävissä. niitä ei sijoiteta liikenteen keskuuteen. 19622: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 19623: 19624: Anna-Liisa Jokinen Pekka Leppänen Ensio Laine 19625: Raila Aho Arvo Kemppainen Asko Apukka 19626: Heli Astala Juhani Vähäkangas Lauha Männistö 19627: 1988 vp. 1475 19628: 19629: Raha-asia-aloite n:o 1378 19630: 19631: 19632: 19633: 19634: Jokinen ym.: Määrärahan osoittamisesta yleisten asumistuki- 19635: järjestelmien mukaisten etuuksien maksamiseksi opiskelijoille 19636: ylimääräisin järjestelyin 19637: 19638: Eduskunnalle 19639: 19640: Syyskuussa 1987 voimaan tullut asumistuki- saada vain vuokralla asuva. Seitsemänä vuonna 19641: järjestelmän laajennus merkitsi asumismuotoa opintotukea saaneet tipahtavat pois opintotuki- 19642: koskevien rajoitusten poistamista. Asumistukea järjestelmästä, mutta eivät pääse yleisen asu- 19643: voidaan nyt myöntää kaikille väestöryhmille ja mistuen piiriin, jos jatkavat opiskelua. Kesäai- 19644: kaikkiin vuokra- ja omistusasuntoihin. kana yksinäinen opiskelija jää myös ilman asu- 19645: Yleisen asumistuen ulkopuolelle jäi osa opis- misensa tukea, sillä pääsäännön mukaan opin- 19646: kelijoista ja eläkeläisistä, jotka saavat tukea totukea - siis myös asumislisää - myönnetään 19647: omista järjestelmistään. Järjestelmien yhteen- vain yhdeksälle opiskelukuukaudelle. 19648: sovittaminen jäi kuitenkin puolitiehen, sillä tiet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19649: tyjen väliinputoajaryhmien tilanteeseen ei pa- nioittaen, 19650: rannusta tullut. Opiskelijoiden näkökulmasta 19651: järjestelmä säilytti sekavuutensa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19652: Pääsäännön mukaan yhden hengen ruoka- 1989 tulo- ja menoarvioon 100 000 000 19653: kunnan muodostava opiskelija saa asumistu- markkaa ylimääräisenä määrärahana 19654: kensa opintotuen asumislisänä. Omistusasun- yleisen asumistukijärjestelmän mukais- 19655: nossa asuva perheetön opiskelija ei asumislisää ten etuisuuksien maksamiseksi myös 19656: saa, koska tämän järjestelmän kautta tukea voi opiskelijoille. 19657: 19658: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 19659: 19660: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala 19661: Virpa Puisto Ensio Laine 19662: Heikki Rinne 19663: 1476 1988 vp. 19664: 19665: Raha-asia-aloite n:o 1379 19666: 19667: 19668: 19669: 19670: Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun yliopiston 19671: V rakennusvaiheen suunnitteluun ja rakentamisen aloittami- 19672: seen 19673: 19674: Eduskunnalle 19675: 19676: Joensuun yliopisto on kehittynyt myöntei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19677: sesti viime vuosina. Yliopiston kehittämistä 1989 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 19678: uhkaa viive, koska vuoden 1989 valtion tulo- ja markkaa Joensuun yliopiston V raken- 19679: menoarvioesityksessä ei ole osoitettu riittävästi nusvaiheen suunnitteluun ja rakentami- 19680: varoja V rakennusvaiheen suunnitteluun ja ra- sen aloittamiseen. 19681: kentamisen aloittamiseen. 19682: Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 19683: 19684: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 19685: 19686: Esko Jokiniemi Matti Väistö 19687: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist 19688: Pekka Puska 19689: 1988 vp. 1477 19690: 19691: Raha-asia-aloite n:o 1380 19692: 19693: 19694: 19695: 19696: Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta liitännäiselinkeino- 19697: neuvojan palkkaukseen Pohjois-Karjalan Maatalouskeskuk- 19698: seen 19699: 19700: Eduskunnalle 19701: 19702: Pohjois-Karjalan maataloudessa on käynnis- avun pnrnn. Mainittakoon, että vuonna 1987 19703: sä erittäin voimakas rakennemuutos. Maatilo- myönnettyjen maaseutuelinkeinolain mukaisten 19704: jen lukumäärän väheneminen on siellä ollut avustusten määrä oli suurin koko maassa Joen- 19705: suhteellisesti kaikkein suurinta koko Keski- ja suun maatalouspiirin alueella (sama kuin maa- 19706: Pohjois-Suomessa. Korvaavien työpaikkojen talouskeskuksen alue). 19707: syntyminen harvaan asutulla alueella on ollut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19708: taas varsin vähäistä. Kuitenkin tukea maaseu- nioittaen, 19709: dun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistä- 19710: miseen on haettu huomattavasti enemmän kuin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19711: on ollut mahdollista myöntää. Maaseutuelin- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19712: keinoneuvonnan kehittämistä varten on läänin- 30.30.40 lisäyksenä 18 000 markkaa 19713: rahalla palkattu Pohjois-Karjalan Maatalous- liitännäiselinkeinoneuvojan palkka-, so- 19714: keskukseen yritystutkija, jonka toimikausi siaali- ja matkakuluihin 1.12.1989 al- 19715: päättyy vuoden 1989 lopulla. Toiminnasta on kaen Pohjois-Karjalan Maatalouskes- 19716: saatu erittäin hyviä kokemuksia ja sen vuoksi kuksessa. 19717: vakanssi pitäisi saada vakinaistettua ja valtion- 19718: 19719: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 19720: 19721: Esko Jokiniemi Matti Väistö 19722: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist 19723: Pekka Puska 19724: 1478 1988 vp. 19725: 19726: Raha-asia-aloite n:o 1381 19727: 19728: 19729: 19730: 19731: Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta teiden tekemiseen 19732: Pohjois-Karjalan tie- ja vesirakennuspiirille 19733: 19734: 19735: Eduskunnalle 19736: 19737: Tie- ja vesirakennushallitus on laatinut viime 1,7 OJo:iin eli 35,5 Mmk:aan. Vähennys kohdis- 19738: vuonna koko maan tienpidon pitkän aikavälin tuu mm. niin sanottuihin pienehköihin tie- ja 19739: suunnitelman Tie 2000, joka kattaa vuodet siltatöihin, joihin sisältyy kevyen liikenteen väy- 19740: 1986-2000. Suunnitelmassa on käsitelty yhte- liä ja muita liikenneturvallisuushankkeita, silto- 19741: näisin perustein koko maan tieverkon paranta- jen parantamisia sekä teiden rakenteen paranta- 19742: mis- ja kehittämistarpeet. Suunnitelman laati- misia. 19743: miseen on uhrattu paljon aikaa ja työtä. Työtä Rahoituksen väheneminen uhkaa pysäyttää 19744: on pohjattu sekä alueellisten että valtakunnal- Pohjois-Karjalan tieverkon kehittämisen ja 19745: listen sidosryhmien mielipiteisiin. parantamisen ja aiheuttaa vaikeuksia jopa va- 19746: Pohjois-Karjalan tie- ja vesirakennuspiirin kituisen henkilökunnan työllistämiselle muu- 19747: osasuunnitelman mukaan alueen teiden tekemi- tenkin vaikean työllisyystilanteen vallitessa. 19748: sen määrärahojen tarve on suunnitelman laati- Alueellinen tasapuolisuus edellyttäisi Pohjois- 19749: misajan kustannustasossa keskimäärin 97,5 Karjalan tie- ja vesirakennuspiirin teiden teke- 19750: Mmk vuodessa, mikä on koko maan määrära- misen rahoitusprosentti-osuuden nostamista 19751: hatarpeesta 3,9 OJo. Vertailun vuoksi mainitta- vähintään Tie 2000 -suunnitelman mukaiselle 19752: koon, että Pohjois-Karjalan osuus koko maan tasolle vuoden 1989 rahoituksesta, mikä määrä- 19753: tiepituudesta on 6, 7 OJo ja liikennesuoritteesta rahoina merkitsee 80 Mmk. 19754: 4,0 OJo. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19755: Koko maassa tien tekemisen rahoitus nousee nioittavasti, 19756: hallituksen tulo- ja menoarvioesityksen mukaan 19757: vuonna 1989 noin 9 OJo kuluvaan vuoteen verrat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19758: tuna. Samanaikaisesti Pohjois-Karjalan mää- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19759: rärahat vähenevät 26,5 OJo, mikä on suurin vä- 31.24. 77 lisäyksenä 43 500 000 markkaa 19760: hennys koko maassa. Samalla Pohjois-Karja- käytettäväksi Pohjois-Karjalan tie- ja 19761: lan osuus koko maan määrärahoista putoaa vesirakennuspiirissä teiden tekemiseen. 19762: 19763: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 19764: 19765: Esko Jokiniemi Matti Väistö 19766: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist 19767: Pekka Puska 19768: 1988 vp. 1479 19769: 19770: Raha-asia-aloite n:o 1382 19771: 19772: 19773: 19774: 19775: Jokiniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta tie- ja vesirakennus- 19776: töihin Pohjois-Karjalan tie- ja vesirakennuspiirille työllisyys- 19777: tilanteen parantamiseksi 19778: 19779: Eduskunnalle 19780: 19781: Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä esi- tie- ja vesirakennuspiirin vakinaisen henkilö- 19782: tetään Pohjois-Karjalan tie- ja vesirakennus- kunnan lomautuksiin muutenkin vaikean työlli- 19783: piirille teiden tekemiseen 35,5 Mmk. Vähen- syystilanteen vallitessa. Alue- ja työllisyyspoliit- 19784: nys kuluvaan vuoteen verrattuna on 26,5 OJo ja tisista syistä rahoituksen vähennys tulisi täysi- 19785: se on suurempi kuin missään muualla maassa. määräisesti kompensoida lisäämällä Pohjois- 19786: Samanaikaisesti on tarkoitus lisätä koko maan Karjalaan suunnattavia työllisyysmäärärahoja. 19787: vastaavia määrärahoja keskimäärin 9 %. Mui- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19788: den muuassa Mikkelin, Kuopion ja Keski-Suo- nioittavasti, 19789: men tie- ja vesirakennuspiireissä määrärahat 19790: lisääntyvät ja ovat Pohjois-Karjalaan verrat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19791: tuina 3-5-kertaiset. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19792: Pohjois-Karjalassa määrärahojen vähenemi- 34.50. 77 lisäyksenä 30 000 000 markkaa 19793: nen vaikuttaa tieverkon parantamisen lykkäyty- käytettäväksi Pohjois-Karjalan työlli- 19794: misen ohella työllisyystilanteeseen. Vähenemi- syystilanteen parantamiseen tie- ja vesi- 19795: nen on niin suuri, että se uhkaa johtaa jopa rakennustöissä. 19796: 19797: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 19798: 19799: Esko Jokiniemi Matti Väistö 19800: Eeva Turunen Kerttu Törnqvist 19801: Pekka Puska 19802: 1480 1988 vp. 19803: 19804: Raha-asia-aloite n:o 1383 19805: 19806: 19807: 19808: 19809: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta anestesiologian apu- 19810: laisprofessorin viran perustamiskustannuksiin Oulun yliopis- 19811: toon 19812: 19813: Eduskunnalle 19814: 19815: Anestesiologian osuus lääkäreiden peruskou- laajentamisesta. Tämä opetus hoidetaan perin- 19816: lutuksessa on verrattain suuri kaikissa maamme teisesti anestesiologian klinikoiden toimesta. 19817: koulutusyksiköissä. Samoin erikoislääkäreiksi Oulun yliopistossa on tällä hetkellä yksi anes- 19818: koulutettavien määrä on anestesiologiassa myös tesiologian professorin ja yksi apulaisopettajan 19819: suuri verrattuna moniin muihin erikoisaloihin. virka. Tätä on pidettävä ehdottomasti liian vä- 19820: Koulutuksen luonne anestesiologian ammatilli- häisenä tiedekunnan suuruuteen, jatkokoulu- 19821: sessa jatkokoulutuksessa edellyttää lisäksi kes- tuksen määrään ja tieteelliseen aktiviteettiin 19822: kimääräistä enemmän yksilökohtaista opetusta. verrattuna. Oulun yliopiston henkilöstösuunni- 19823: Erikoislääkärikoulutustyöryhmä on mietin- telmissa opetusvirkojen ja -toimien kohdalla on 19824: nössään jo vuonna 1982 esittänyt, että ala on anestesiologian apulaisprofessuurin merkitys 19825: ollut aliresursoitu opettajavoimiensa suhteen, nähty tärkeänä. 19826: ja esittänyt mm. alan apulaisprofessorin virko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19827: jen perustamista Helsinkiin, Ouluun ja Tur- nioittaen, 19828: kuun. 19829: Myös tutkimustoiminnan voimistamisen ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19830: kia olisi tärkeää tällä lääketieteen nopeasti ke- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19831: hittyvällä alalla saada apulaisprofessorin virko- 29.10.01 lisäyksenä 150 000 markkaa 19832: ja. Kiireellisyyttä anestesiologian koulutuksen anestesiologian apulaisprofessorin viran 19833: ja tutkimuksen osalta kordstaa myös se, että perustamiskustannuksiin Oulun yliopis- 19834: tiedekunnille on annettu lääkintöhallituksen ta- toon. 19835: holta kehotus katastrofilääketieteen opetuksen 19836: 19837: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 19838: 19839: Riitta Jouppila Sakari Valli 19840: 1988 vp. 1481 19841: 19842: Raha-asia-aloite n:o 1384 19843: 19844: 19845: 19846: 19847: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta Sibelius-akatemian 19848: sivutoimipisteen perustamiskustannuksiin Ouluun 19849: 19850: 19851: Eduskunnalle 19852: 19853: Musiikin harrastus on viime aikoina voimak- hittämistä. Nykyisin pelkästään Oulusta läh- 19854: kaasti lisääntynyt Pohjois-Suomessa. Siitä osoi- tee vuosittain useita kymmeniä opiskelijoita 19855: tuksena on myös alan harrastajien hyvä menes- muualle musiikkia opiskelemaan. Sibelius-aka- 19856: tys erilaisissa musiikkikilpailuissa. Alueellam- temiassa opiskelee vuosittain 50-60 Oulun 19857: me vallitsee pula pätevistä musiikinopettajista, konservatorion oppilasta. Musiikkialan amma- 19858: sillä vain 30-40 OJo Pohjois-Suomen musiikin- tillisen tason takaamiseksi Pohjois-Suomen 19859: opettajien viroista on täytetty pätevin viranhal- osalta on musiikkialan korkeakoulutasoisen 19860: tijain. Oulun konservatorion yhteydessä on opetuksen saaminen Ouluun perusteltua. 19861: aloitettu yhdessä Sibelius-akatemian ja Oulun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19862: yliopiston kanssa väliaikainen musiikinopet- nioittaen, 19863: tajien koulutus. Tämä koulutus olisi kuitenkin 19864: syytä vakinaistaa, jotta voisimme taata tulevai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19865: suudessa Pohjois-Suomen musiikinopettajien 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 19866: tason. markkaa Sibelius-akatemian sivutoimi- 19867: Musiikkiala ammattina vaatii jatkuvaa opis- pisteen perustamiskustannuksiin Ou- 19868: kelua, taidollisen ja taiteellisen ilmaisun ke- luun. 19869: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 19870: 19871: Riitta Jouppila Sakari Valli 19872: 1482 1988 vp. 19873: 19874: Raha-asia-aloite n:o 1385 19875: 19876: 19877: 19878: 19879: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta Sievin lukion perusta- 19880: miskustannuksiin 19881: 19882: 19883: Eduskunnalle 19884: 19885: Sievi on 4 519 asukkaan kunta, jossa perus- tää noin 10 tuntia. Vuosittain noin 10% lukio- 19886: koulun päättävän ikäluokan suuruus on 85 laisista joutuu huonojen yhteyksien takia asu- 19887: v. 1988. Voimakkaan elikeinoelämän kehitty- maan viikot lukiopaikkakunnalla, mikä lisää 19888: misen myötä ennustetaan asukasluvun ja synty- opiskelukustannuksia. Omaan lukioon olisi 19889: vyyden kohoavan, ja täten nuorten ikäluokkien mahdollisuus kaikista sivukylistä päästä perus- 19890: osuus kunnan väestöstä erityisesti korostuu. Pe- koululaisten kyydityksessä ja koulupäivät lyhe- 19891: ruskoulusta lukioon siirtyvien määrä oli syk- nisivät huomattavasti. 19892: syllä 1987 noin 35 OJo ikäluokasta, mikä on sel- Sievin lukion perustaminen lisäisi koulutuk- 19893: västi alle koko maan ja Oulun läänin keskiar- sellista tasa-arvoa kunnassa. Tällöin eivät kou- 19894: von. Yläasteella on tietoisesti jouduttu painot- lumatkojen tai vieraalla paikkakunnalla asumi- 19895: tamaan ohjausta lukioihin, koska muut keski- sen haitat vaikeuttaisi hakeutumista lukioon. 19896: asteen oppilaitokset sijaitsevat kaukana. Sievin Koulunkäynnin keskeyttämisiäkin olisi vähem- 19897: kunnassa ei ole mitään keskiasteen kouluja. män. 19898: Sieviläisiä opiskelijoita oli eri lukioissa luku- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19899: vuonna 1986-87 noin 80, jotka jakautuvat nel- nioittaen, 19900: jän naapurikunnan Kannuksen, Nivalan, Toho- 19901: lammin ja Ylivieskan lukioiden kesken. Matkaa että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 19902: näihin lukioihin on kunnan keskustasta 23- den 1989 tulo- ja menoarvioon 2 500 000 19903: 30 km. Pisimmät matkat yksityisillä oppilailla markkaa lisäyksenä Sievin lukion perus- 19904: ovat 45 km, jolloin koulupäivä matkoineen kes- tamiskustannuksiin. 19905: 19906: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 19907: 19908: Riitta Jouppila Sakari Valli 19909: 1988 vp. 1483 19910: 19911: Raha-asia-aloite n:o 1386 19912: 19913: 19914: 19915: 19916: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta Arktiset Askeleet -tans- 19917: sitapahtumalle 19918: 19919: 19920: Eduskunnalle 19921: 19922: Oulun läänin tanssialan neuvottelukunta on alan ja ryhmiä maan kaikista osista. Tapahtu- 19923: jo vuosia vienyt eteenpäin Arktiset Askeleet man talousarvio on 300 000 mk. Valtionosuutta 19924: -tanssitaidetapahtumaa. Ensi vuonna järjeste- toivotaan kolmannes. 19925: tään Oulussa valtakunnallinen Arktiset Aske- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19926: leet -esiintymistapahtuma. nioittaen, 19927: Taidetanssitapahtuma on samalla pohjois- 19928: suomalaisten harrastajien päätapahtuma. Näin että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 19929: voimavarat keskitetään tasokkaan tuloksen saa- den 1989 tulo- ja menoarvioon 100 000 19930: miseksi. Tapahtuma koostuu lapsi- ja nuoriso- markkaa Arktiset Askeleet -nimiselle 19931: tanssijoista sekä kilpatanssijoista. Samalla suo- valtakunnalliselle tanssitapahtumalle. 19932: ritetaan tanssikatselmus, joka kattaa laajan 19933: 19934: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 19935: 19936: Riitta Jouppila Tytti lsohookana-Asunmaa 19937: 1484 1988 vp. 19938: 19939: Raha-asia-aloite n:o 1387 19940: 19941: 19942: 19943: 19944: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta aluegeologin viran 19945: perustamiskustannuksiin Vihantiin 19946: 19947: 19948: Eduskunnalle 19949: 19950: Vihannin kunnassa sijaitseva Lampinsaaren valvoa ja johtaa myös amatöörien toimesta suo- 19951: kaivos on ehtymässä ja sen toiminta on tarkoi- ritettavaa malminetsintää. 19952: tus lopettaa tämän vuosikymmenen loppuun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19953: mennessä. Kuitenkin alueella tehdyt havainnot nioittaen, 19954: viittaavat siihen, että siellä on malmivaroja, joi- 19955: ta voitaisiin hyödyntää ja näin jopa estää kai- että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 19956: vostoiminnan loppuminen. Näiden malmivaro- den 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 19957: jen kartoittamiseksi ja määrän toteamiseksi oli- markkaa a/uegeologin viran perustamis- 19958: si alueelle kuitenkin saatava ammattitaitoista kustannuksiin Vihantiin. 19959: henkilökuntaa, joka voisi oman työnsä lisäksi 19960: 19961: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 19962: 19963: Riitta J ouppila Sakari Valli 19964: 1988 vp. 1485 19965: 19966: Raha-asia-aloite n:o 1388 19967: 19968: 19969: 19970: 19971: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta syöpätautien ja säde- 19972: hoidon erikoislääkärien virkojen lisäämiseksi 19973: 19974: 19975: Eduskunnalle 19976: 19977: Uusien syöpätapausten maara on lisäänty- massa olevien sädehoidon ja syöpätautien eri- 19978: mässä. Vuonna 1962 oli syöpään sairastuneiden koislääkärien tarve kasvaa huomattavasti. Jo 19979: määrä 11 444, vuonna 1982 17 380, ja sen las- tällä hetkellä Suomessa on kansainvälisesti kat- 19980: ketaan olevan valtioneuvoston asettaman syö- sottuna syöpälääkäreistä huomattava vajaus. 19981: päkomitean mietinnön mukaan 15 vuoden ku- Lääkintöhallituksen syöpäsuunnitteluryhmän 19982: luttua 24 000. laskelmien mukaan meillä pitäisi olla sädehoi- 19983: Syöpäpotilaiden hoidon tulokset ovat jatku- don ja syöpätautien alalla 110 erikoislääkärin 19984: vasti parantuneet. Edistyneestä varhaistoteami- virkaa. Kuitenkin näitä virkoja oli vuoden 1984 19985: sesta ja hoidon kehittymisestä sekä kasvavasta lopussa yhteensä vain 64 eli noin puolet laske- 19986: sairastuvien luvusta johtuu, että keskuudes- tusta tarpeesta. 19987: samme elävien syöpään jossain elämänsä vai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19988: heessa sairastuneiden luku nousee nykyisestä nioittaen, 19989: 90 OOO:sta ainakin 180 OOO:een vuoteen 2000 19990: mennessä. Nämä kaikki potilaat tarvitsevat jat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19991: kuvaa kontrollia mahdollisen uusiutumisen var- 1989 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 19992: haiseksi toteamiseksi ja hoitamiseksi. 2 000 000 markkaa kymmenen syöpä- 19993: Edellä esitettyjen lukujen valossa on ilmeistä, tautien ja sädehoidon erikoislääkärin vi- 19994: että syöpäsairauden hoidossa keskeisessä ase- ran perustamiseen vuonna 1989. 19995: 19996: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 19997: 19998: Riitta Jouppila Sakari Valli 19999: 1486 1988 vp. 20000: 20001: Raha-asia-aloite n:o 1389 20002: 20003: 20004: 20005: 20006: Jouppila ym.: Määrärahan osoittamisesta WHO:n Collaborating 20007: Centerin perustamiskustannuksiin Ouluun 20008: 20009: 20010: Eduskunnalle 20011: 20012: Suomi on tehnyt WHO:n kanssa sitoumuk- hyödyntää täällä olevien korkeatasoisten tutki- 20013: sen, jossa on sovittu ihmisen lisääntymistä tut- joiden työtä omassa maassa ja estää heidän siir- 20014: kivan Collaborating Center in Ruman Repro- tymisensä ulkomaille. 20015: duction Research -keskuksen perustamisesta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20016: Oulun yliopistollisen keskussairaalan yhtey- nioittaen, 20017: teen. Tämä keskus palvelisi lähinnä kehitysmai- 20018: den ylikansoituksen estämiseen tähtäävää en- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20019: dokrinologista tutkimustyötä. Keskukseen tulisi 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 20020: vuosittain tutkijoita ja alalle koulutettavia 33.99.25 lisäyksenä 6 000 000 markkaa 20021: muista maista, lähinnä kehitysmaista. On tär- WHO:n Collaborating Centerin perus- 20022: keää, että Suomi saa tämän kansainvälisesti ar- tamiskustannuksiin Ouluun. 20023: vostetun keskuksen senkin takia, että voimme 20024: 20025: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 20026: 20027: Riitta Jouppila Sakari Valli 20028: Liisa Jaakonsaari Ritva Laurila 20029: 1988 vp. 1487 20030: 20031: Raha-asia-aloite n:o 1390 20032: 20033: 20034: 20035: 20036: Juhantalo ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien verotulojen 20037: täydennykseen 20038: 20039: 20040: Eduskunnalle 20041: 20042: Verouudistuksessa on esitetty muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusas- 20043: kunnallisverotuksessa tehtäviin vähennyksiin. teikkojen korottamisen lisäksi verotulojen täy- 20044: Vähennysten supistaminen ja toisaalta korotta- dennysjärjestelmän kautta lähinnä 1.-3. kan- 20045: minen vaikuttaa kuntien verotuloihin hyvin tokykyluokissa. Verotulojen täydennysjärjes- 20046: epätasaisesti. Kunnallisen veroäyrin hinta vaih- telmää on tärkeää kehittää nimenomaisesti sik- 20047: telee jo nykyisin enimmillään 5-6 penniä, mikä si, että sen kautta voidaan lisätä kuntien val- 20048: on suurin yksittäinen kansalaisten välistä eriar- tionholhouksesta riippumatonta rahoitusta ti- 20049: voisuutta lisäävä tekijä. Köyhimpien kuntien lanteessa, jossa kunnan oma rahoituspohja, ve- 20050: taloudellinen asema heikkenee verouudistukses- rotulot, kapenevat. Täydennysjärjestelmän ke- 20051: sa. Tästä seurauksena on joko palvelujen supis- hittämisen lisäksi tarvitaan myös kuntien har- 20052: taminen tai veroäyrin hinnan nosto. Eräissä ta- kinnanvaraisten avustusten määrärahan koro- 20053: pauksissa on painetta nostaa kunnallista vero- tusta. 20054: äyriä jopa yli maagisen 20 pennin rajan. Köy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20055: himpien kuntien asukkaisiin kohdistuvat vero- nioittaen, 20056: uudistuksen eräin osin myönteiset vaikutukset 20057: eliminoituvat, kun nämä joutuvat maksamaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20058: entistäkin korkeampaa veroäyrin hintaa. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 20059: Verouudistuksessa verotuloja menettävät 26.97.33 lisäyksenä JOO 000 000 mark- 20060: kunnat saavat kompensaatiota mahdollisen kaa kuntien verotulojen täydennykseen. 20061: 20062: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 20063: 20064: Kauko Juhantalo Tytti lsohookana-Asunmaa Johannes Virolainen 20065: Matti Maijala Marjatta Väänänen Tellervo Renko 20066: Pauli Saapunki Hannu Tenhiälä Mirja Ryynänen 20067: Annikki Koistinen Jorma Huuhtanen Sirkka-Liisa Anttila 20068: Mauri Pekkarinen Esko Jokiniemi Riitta Kauppinen 20069: Seppo Kääriäinen Pekka Puska Kalle Röntynen 20070: Kimmo Sarapää Matti Väistö Eino Siuruainen 20071: Jukka Vihriälä Seppo Pelttari Esko Aho 20072: Heikki Kokko Anneli Jäätteenmäki Einari Nieminen 20073: Aapo Saari Hannele Pokka Juhani Alaranta 20074: 1488 1988 vp. 20075: 20076: Raha-asia-aloite n:o 1391 20077: 20078: 20079: 20080: 20081: Juhantalo ym.: Määrärahan osoittamisesta aikuisopintotuki- 20082: kokeilun laajentamiseen 20083: 20084: 20085: Eduskunnalle 20086: 20087: Yhteiskunnalliset muutokset korostavat ai- kijärjestelmää. Kokeilun määrärahat ovat kui- 20088: kuiskoulutuksen merkitystä. Elinkeinoraken- tenkin olleet täysin riittämättömät suhteessa 20089: teen nopea muuttuminen, tuotantotekniikassa tarpeisiin. Määräraha tulisi muuttaa arviomää- 20090: tapahtuvat muutokset ja lisääntyvä vapaa-aika rärahaksi, samalla kun määrärahaa korotetaan. 20091: edellyttävät keskeisen huomion kiinnittämistä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20092: sekä ammatilliseen että yleissivistävään ja har- nioittaen, 20093: rastustavoitteiseen aikuiskoulutukseen. Talou- 20094: delliset syyt ovat keskeisin este tavoitteelliseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20095: ja pitkäkestoiseen aikuiskoulutukseen osallistu- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 20096: miselle. Aikuisväestön ei voida olettaa monesta- 29.39.56 lisäyksenä 25 000 000 mark- 20097: kaan syystä osallistuvan koulutukseen nuoriso- kaa aikuisopintotukikokeilun laajenta- 20098: ikäisille rakennetun opintotuen ehdoilla. Vuon- miseen ja muuttaisi momentilla olevan 20099: na 1987 aloitettu aikuisopintotukikokeilu on määrärahan arviomäärärahaksi. 20100: tärkeä askel kohti kattavaa aikuisten opintotu- 20101: 20102: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 20103: 20104: Kauko Juhantalo Tytti Isohookana-Asunmaa Johannes Virolainen 20105: Matti Maijala Marjatta Väänänen Tellervo Renko 20106: Pauli Saapunki Mirja Ryynänen Annikki Koistinen 20107: Einari Nieminen Jorma Huuhtanen Esko Jokiniemi 20108: Riitta Kauppinen Seppo Kääriäinen Pekka Puska 20109: Kalle Röntynen Kimmo Sarapää Matti Väistö 20110: Hannu Tenhiälä Hannele Pokka Eino Siuruainen 20111: Jukka Vihriälä Seppo Pelttari Esko Aho 20112: Sirkka-Liisa Anttila Heikki Kokko Mauri Pekkarinen 20113: Anneli Jäätteenmäki Aapo Saari Juhani Alaranta 20114: 1988 vp. 1489 20115: 20116: Raha-asia-aloite n:o 1392 20117: 20118: 20119: 20120: 20121: Juhantalo ym.: Määrärahan osoittamisesta siirtona maatilatalou- 20122: den kehittämisrahastoon 20123: 20124: 20125: Eduskunnalle 20126: 20127: Maatilatalouden kehittämisrahastolla on kes- netyt lainojen lyhennykset ja korkojen maksu- 20128: keinen asema maatilatalouden rahoituksessa, lykkäykset. 20129: erityisesti Sukupolvenvaihdasten tukemisessa ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20130: rahoituksen turvaamisessa tasapuolisesti maan nioittaen, 20131: eri alueilla. Siirto maatilatalouden kehittämis- 20132: rahastoon oli vuonna 1987 435 milj. markkaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20133: ja vuonna 1988 390 milj. markkaa. Maatalou- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 20134: den pääomahuolto- ja rahoitustyöryhmä esitti 30.33.60 lisäyksenä 150000000 mark- 20135: vuonna 1987, että siirron kehittämisrahastoon kaa siirtona maatilatalouden kehittämis- 20136: tulisi vuosina 1988 ja 1989 olla 500 milj. mark- rahastoon rahaston toimintamahdolli- 20137: kaa vuodessa. Vuosina 1988 ja 1989 kehittämis- suuksien ja maatilatalouden rahoituksen 20138: rahaston käytettävissä olevia varoja pienentä- turvaamiseksi. 20139: vät vuoden 1987 satovahinkojen johdosta myön- 20140: 20141: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 20142: 20143: Kauko Juhantalo Tytti lsohookana-Asunmaa Mauri Pekkarinen 20144: Esko Aho Juhani Alaranta Sirkka-Liisa Anttila 20145: Kauko Heikkinen Jorma Huuhtanen Pirkko Ikonen 20146: Esko Jokiniemi Anneli Jäätteenmäki Riitta Kauppinen 20147: Timo Kietäväinen Annikki Koistinen Heikki Kokko 20148: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Seppo Kääriäinen Matti Maijala 20149: Kalevi Mattila Einari Nieminen Seppo Pelttari 20150: Hannele Pokka Tellervo Renko Mirja Ryynänen 20151: Kalle Röntynen Pauli Saapunki Aapo Saari 20152: Kimmo Sarapää Juho Sillanpää Eino Siuruainen 20153: Hannu Tenhiälä Jukka Vihriälä Johannes Virolainen 20154: Matti Väistö Marjatta Väänänen 20155: 20156: 20157: 20158: 20159: 94 280129N 20160: 1490 1988 vp. 20161: 20162: Raha-asia-aloite n:o 1393 20163: 20164: 20165: 20166: 20167: Juhantalo ym.: Määrärahan osoittamisesta sairausvakuutuksen 20168: vähimmäispäivärahan ylimääräiseen korottamiseen 100 mark- 20169: kaan päivältä 20170: 20171: Eduskunnalle 20172: 20173: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodel- sempi. Vaikka sairaus aiheuttaa ylimääräisiä 20174: le 1989 hallitus korostaa erityisesti perusturvan menoja, joita ei korvata riittävästi yhteiskun- 20175: kehittämistä. Suurimmat hallituspuolueet, so- nan toimesta, sairastuvan työttömän päiväraha 20176: siaalidemokraatit ja kokoomus, ovat myös bud- laskee. Liian alhaista vähimmäispäivärahaa on 20177: jettikannanotoissaan ennen tulo- ja menoarvio- korotettava 100 markkaan päivältä, jolloin vä- 20178: esityksen julkistamista korostaneet perustur- himmäisetuus nousee 2 500 markkaan kuukau- 20179: vaetuuksien parantamisen tärkeyttä. Tulo- ja dessa.· 20180: menoarvioesityksen määrärahoista kuitenkin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20181: näkyy, ettei nykyhallitusta kiinnosta perustur- nioittaen, 20182: van kehittäminen etuuksien tason nostamisesta 20183: puhumattakaan. Vähimmäisetuuksiin on tehty että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20184: ainoastaan lakisääteiset minimitarkistukset. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 20185: Sairausvakuutuksen vähimmäispäiväraha nou- 33.18.60 lisäyksenä 36 400 000 markkaa 20186: see lakisääteisen indeksitarkistuksen johdosta sairausvakuutuksen vähimmäispäivä- 20187: 48,40 markasta noin 52,20 markkaan. On syytä rahan ylimääräiseen korottamiseen 20188: todeta, että työttömyysturvan peruspäiväraha, 48,40 markasta JOO markkaan päivältä 20189: joka myös on liian alhainen, on sairausvakuu- 1.1.1989 lukien. 20190: tukse'1 vähimmäispäivärahaa tuntuvasti alhai- 20191: 20192: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 20193: 20194: Kauko Juhantalo Einari Nieminen Matti Maijala 20195: Tytti lsohookana-Asunmaa Esko Aho Sirkka-Liisa Anttila 20196: Jorma Huuhtanen Esko Jokiniemi Riitta Kauppinen 20197: Annikki Koistinen Kalevi Mattila Seppo Pelttari 20198: Hannele Pokka Tellervo Renko Kalle Röntynep. 20199: Aapo Saari Juho Sillanpää Hannu Tenhiälä 20200: Jukka Vihriälä Mauri Pekkarinen Juhani Alaranta 20201: Kauko Heikkinen Pirkko Ikonen Anneli Jäätteenmäki 20202: Timo Kietäväinen Heikki Kokko Seppo Kääriäinen 20203: Pekka Puska Mirja Ryynänen Pauli Saapunki 20204: Kimmo Sarapää Eino Siuruainen Matti Väistö 20205: Marjatta Väänänen 20206: 1988 vp. 1491 20207: 20208: Raha-asia-aloite n:o 1394 20209: 20210: 20211: 20212: 20213: Juhantalo ym.: Määrärahan osoittamisesta jätehuollon edistämi- 20214: seen 20215: 20216: 20217: Eduskunnalle 20218: 20219: Vuonna 1978 annetun jätehuoltolain mukaan asemaan, mistä eräänä osoituksena on jätehuol- 20220: jätehuolto on hoidettava siten, että jätteet voi- lon edistämisen määräraha. Kun kuluvan vuo- 20221: daan käyttää uudelleen tai muutoin hyödyksi ja den budjettiin sisältyy 19 miljoonan markan 20222: ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle. Jä- määräraha jätehuollon ja jätteiden hyödyntä- 20223: temääriä voidaan vähentää käyttämällä mah- misen edistämiseen, vuoden 1989 tulo- ja me- 20224: dollisimman vähän kertakäyttötuotteita, vähen- noarvioesityksessä on osoitettu jätehuollon 20225: tämällä turhaa kulutusta, kierrättämällä hyö- edistämiseen vain 11 milj. markkaa. 20226: dykkeitä sekä jätteiden Iajittelulla ja käytöllä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20227: erilaisten prosessien raaka-aineeksi. Tähänasti- nioittaen, 20228: nen jätteiden hyötykäyttö on jäänyt varsin vä- 20229: häiseksi maassamme, minkä seurauksena luon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20230: nonvaroja tuhlataan, kaatopaikat kasvavat rä- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 20231: jähdysmäisesti ja ympäristö pilaantuu. 35.12.62 lisäyksenä 15 000 000 markkaa 20232: Ympäristökysymykset ovat jääneet vuoden jätehuollon edistämiseen. 20233: 1989 tulo- ja menoarvioesityksessä lapsipuolen 20234: 20235: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 20236: 20237: Kauko Juhantalo Tytti lsohookana-Asunmaa Einari Nieminen 20238: Kalevi Mattila Hannu Tenhiälä Juho Sillanpää 20239: Eino Siuruainen Kauko Heikkinen Tellervo Renko 20240: Hannele Pokka Jukka Vihriälä Seppo Pelttari 20241: Timo Kietäväinen Pirkko Ikonen Esko Jokiniemi 20242: Riitta Kauppinen Seppo Kääriäinen Kalle Röntynen 20243: Marjatta Väänänen Pekka Puska Kimmo Sarapää 20244: Matti Väistö Esko Aho Sirkka-Liisa Anttila 20245: Heikki Kokko Mauri Pekkarinen Anneli Jäätteenmäki 20246: Pauli Saapunki Mirja Ryynänen Annikki Koistinen 20247: Jorma Huuhtanen Matti Maijala Aapo Saari 20248: Juhani Alaranta 20249: 1492 1988 vp. 20250: 20251: Raha-asia-aloite n:o 1395 20252: 20253: 20254: 20255: 20256: Juhantalo ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntosäästöpalkkio- 20257: järjestelmän kehittämiseen 20258: 20259: 20260: Eduskunnalle 20261: 20262: Asumiskustannukset ovat edelleen koko asunnon hintarajojen korottamista sekä laino- 20263: maassa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, nous- jen enimmäismäärärajojen korottamista selväs- 20264: seet voimakkaasti viimeisen vuoden sisällä. ti enemmän kuin asuntojen hinnat ovat nous- 20265: Nuorten perheiden kohdalla asunnon hankki- seet. 20266: minen ja perheen kasvaessa suuremman asun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20267: non vaihtaminen on entistä vaikeampaa, varsin- nioittaen, 20268: kin kun asuntolainojen korkojen vähennysoi- 20269: keutta rajoitetaan vuoden 1989 alusta. Monissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20270: tapauksissa asuntolainojen koroista saadaan 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 20271: enää vähentää verotuksessa vain noin puolet. 35.45.53 lisäyksenä 50000000 markkaa 20272: Asumiskustannuksia on lisännyt myös perusko- asuntosäästöpalkkiojärjestelmän kehit- 20273: ron nostaminen. Nuorten perheiden aseman pa- tämiseen asuntojen hintarajojen ja lai- 20274: rantamiseksi on välttämättä kehitettävä asunto- nojen enimmäismäärien korottamiseksi 20275: säästöpalkkiojärjestelmän toimivuutta. Tämä 1.1.1989 lukien. 20276: edellyttää järjestelmän piiriin hyväksyttävän 20277: 20278: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 20279: 20280: Kauko Juhantalo Einari Nieminen Anneli Jäätteenmäki 20281: Tytti Isohookana-Asunmaa Esko Aho Sirkka-Liisa Anttila 20282: Jorma Huuhtanen Esko Jokiniemi Riitta Kauppinen 20283: Annikki Koistinen Kalevi Mattila Seppo Pelttari 20284: Hannele Pokka Tellervo Renko Kalle Röntynen 20285: Aapo Saari Juho Sillanpää Hannu Tenhiälä 20286: Jukka Vihriälä Matti Väistö Marjatta Väänänen 20287: Mauri Pekkarinen Juhani Alaranta Kauko Heikkinen 20288: Pirkko Ikonen Timo Kietäväinen Heikki Kokko 20289: Seppo Kääriäinen Matti Maijala Pekka Puska 20290: Mirja Ryynänen Pauli Saapunki Kimmo Sarapää 20291: Eino Siuruainen 20292: 1988 vp. 1493 20293: 20294: Raha-asia-aloite n:o 1396 20295: 20296: 20297: 20298: 20299: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalais- ja työväenopis- 20300: toille alle 16-vuotiaiden opetuksen lisäämiseksi 20301: 20302: 20303: Eduskunnalle 20304: 20305: Kansalais- ja työväenopistoissa on runsaasti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20306: alle 16-vuotiaita opiskelijoita taide- ja taitoai- nioittaen, 20307: neissa. Tätä tehtävää varten ei ole kuluvana, ei- 20308: kä edes seuraavana vuonna osoitettu lisäresurs- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20309: seja opistoille. Kun opistojen opetustuntimää- 1989 tulo- ja menoarvioon 10000000 20310: rät ovat tällä hetkellä tarkoin rajoitetut, tämä markkaa kansalais- ja työväenopistoil/e 20311: johtaa ilman lisäresursseja siihen, että aikuisille 16 vuotta nuorempien opetusmahdolli- 20312: tarkoitetuista ja riittämättömiksi osoittautu- suuksien lisäämiseksi 28 000 opetustun- 20313: neista tunneista joudutaan ottamaan tunteja nilla, eli noin JOO tunnilla opistoa koh- 20314: lapsille ja nuorille. Näin ollen opistojen varsi- den. 20315: nainen tehtävä saattaa kärsiä. 20316: 20317: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 20318: 20319: Marita Jurva Lea Mäkipää 20320: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 20321: J. Juhani Kortesalmi 20322: 1494 1988 vp. 20323: 20324: Raha-asia-aloite n:o 1397 20325: 20326: 20327: 20328: 20329: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Mäntsälän Seuraintalo 20330: ry:lle nuorisotoiminnan tukemiseen 20331: 20332: 20333: Eduskunnalle 20334: 20335: Mäntsälän Seuraintalo on tällä hetkellä aktii- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20336: visessa käytössä eri harrastuksien piirissä toimi- 1989 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 20337: vien nuorten toimesta. Harrastustoimintoja vai- kaa Miintsiiliin Seuraintalo ry:lle nuori- 20338: keuttaa tällä hetkellä riittävien varojen puute. sotoiminnan tukemiseen. 20339: Tämän takia tulisi Mäntsälän Seuraintalon saa- 20340: da tukea valtion toimesta. 20341: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20342: nioittaen, 20343: 20344: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 20345: 20346: Marita Jurva Lea Mäkipää 20347: Tina Mäkelä Heikki Riihijärvi 20348: 1988 vp. 1495 20349: 20350: Raha-asia-aloite n:o 1398 20351: 20352: 20353: 20354: 20355: Jurva: Määrärahan osoittamisesta Amerikan Uutiset -lehden toi- 20356: minnan tukemiseen 20357: 20358: 20359: Eduskunnalle 20360: 20361: Minnesotan Uutiset, nykyinen Amerikan Uu- sista on muodostunut merkittävä suomalaisen 20362: tiset, perustettiin vuonna 1932 New Yorkin kulttuurin, perinteen ja suomen kielen säilyttäjä 20363: Millsiin, Minnesotaan. Vuosien mittaan siihen ja vaalija. 20364: liittyi useita keskilännen lehtiä muodostaen suu- Amerikan Uutisten talous on kuitenkin tiu- 20365: rimman suomenkielisen lehden, joka on säily- kalla johtuen tilaajakannan rajallisuudesta ja 20366: nyt nykyaikaan. 1960-luvulla nimi muutettiin olemattomasta tuesta Suomen valtion. taholta. 20367: Amerikan Outisiksi vastaamaan lehden laajene- Valtion vuoden 1989 budjettiin tulisi saada lisä- 20368: vaa lukijapiiriä. määräraha lehden toiminnan tukemiseen ja ke- 20369: Vuonna 1984 Amerikan Uutiset myytiin flori- hittämiseen. 20370: dalaiselle lehtikustantajalle, joka ilmoitti tam- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 20371: mikuussa 1986 toimitukselle lopettavansa suo- taen, 20372: malaisen lehden kustantamisen. Onneksi lehdel- 20373: le löytyi suomalaissyntyinen ostaja, joka ei voi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20374: nut hyväksyä lehden lakkauttamista hätäisesti. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 20375: Hänen toimestaan jatkettiin lehden kustanta- 29.98.25 lisäyksenä JOO 000 markkaa 20376: mista ja toimittamista ilman keskeytystä. USA:ssa ilmestyvän Amerikan Uutiset 20377: Nykyisen toimittajan johdolla Amerikan Outi- -lehden toiminnan tukemista varten. 20378: 20379: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 20380: 20381: Marita Jurva 20382: 1496 1988 vp. 20383: 20384: Raha-asia-aloite n:o 1399 20385: 20386: 20387: 20388: 20389: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Koe-eläinten Suojelu ry:n 20390: toiminnan· tukemiseen 20391: 20392: 20393: Eduskunnalle 20394: 20395: Koe-eläinten Suojelu ry. puolustaa eläinten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20396: oikeuksia. Kuitenkin maailmassa edelleenkin nioittaen, 20397: tapetaan vuosittain miljoonia eläimiä tutkimus- 20398: työn vuoksi, vaikka monet koe-eläimillä suori- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20399: tetut kokeet ovat tarpeettomia. Eläimille aiheu- 1989 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 20400: tetaan turhia kärsimyksiä. Koe-eläinten Suojelu 50 000 markkaa Koe-eläinten Suojelu 20401: ry. yrittää valistustyön avulla saada julmat ry:n toiminnan tukemiseen. 20402: eläinkokeet lopetetuksi. 20403: 20404: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 20405: 20406: Marita J urva Lea Mäkipää Raimo Vistbacka 20407: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi Heikki Riihijärvi 20408: 1988 vp. 1497 20409: 20410: Raha-asia-aloite n:o 1400 20411: 20412: 20413: 20414: 20415: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin rautatieaseman 20416: Iaiturikatosten suunnitteluun 20417: 20418: 20419: Eduskunnalle 20420: 20421: Helsinki on ainoa Euroopan pääkaupunki, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20422: jonka päärautatieaseman laituritiloja ei ole ka- 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 20423: tettu. Kun laiturit ovat hyvin pitkiä, aiheuttaa markkaa Helsingin rautatieaseman Iai- 20424: tämä erityisesti sadesäällä hankaluuksia mat- turikatosten suunnittelun aloittamiseksi. 20425: kustajille. Samoin talvinen lumipyry monesti 20426: tukkii vaihteita. 20427: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20428: nioittaen, 20429: 20430: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 20431: 20432: Marita Jurva Lea Mäkipää 20433: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 20434: Heikki Riihijärvi 20435: 1498 1988 vp. 20436: 20437: Raha-asia-aloite n:o 1401 20438: 20439: 20440: 20441: 20442: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta keksijätoiminnan tukemi- 20443: seen 20444: 20445: 20446: Eduskunnalle 20447: Keksijät ovat eräs maamme väärinymmärret- tömiä. Valtion tulisi huomattavasti nykyistä 20448: ty väestöryhmä. Keksijöiden työn tuloksena enemmän tukea keksijöitä ja tarjota heille mah- 20449: maahamme on perustettu runsaasti uusia työ- dollisuudet keksintöjensä prototyyppiasteelle 20450: paikkoja ja teollisuutemme on saanut paljon saattamiseen. 20451: käyttökelpoisia ideoita, joista on kehittynyt Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20452: jopa maailmanlaajuisia menestystuotteita. nioittaen, 20453: Huolimatta keksijöiden kansantaloudellises- 20454: ta merkityksestä ja tärkeydestä maamme teolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20455: suudelle ei keksijöiden toimintaa ja heidän ke- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 20456: hittämiensä keksintöjen kokeilutoimintaa tueta 32.46.44 lisäyksenä 50 000 000 markkaa 20457: valtion toimesta riittävästi. Varoja uhrataan keksijiiiden tukemiseen sekä keksint6jen 20458: mieluummin suurteollisuuden lähinnä verohel- prototyyppiasteelle saattamisen rahoit- 20459: potusmielessä harrastamaan tuotekehitystoi- tamiseen. 20460: mintaan, jonka tulokset monesti ovat mität- 20461: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 20462: 20463: Marita Jurva Lea Mäkipää Raimo Vistbacka 20464: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi Heikki Riihijärvi 20465: 1988 vp. 1499 20466: 20467: Raha-asia-aloite n:o 1402 20468: 20469: 20470: 20471: 20472: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien sairaskodin 20473: rakentamiseksi Helsinkiin 20474: 20475: 20476: Eduskunnalle 20477: 20478: Helsingin seudulla ei ole yhtään sotainvali- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20479: deille tarkoitettua sairaskotia, vaikka sotainva- nioittaen, 20480: lidit tarvitsisivat invaliditeettinsa takia siihen 20481: soveltuvan hoitokodin. Hoitokodin tarve kas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20482: vaa yhä lähivuosina invalidien vanhenemisen 1989 tulo- ja menoarvioon 15 000000 20483: myötä. Toisaalta asuntotilanne Helsingin seu- markkaa sotainvalidien sairaskodin 20484: dulla on erityisesti vanhojen ja sairaiden osalta rakentamisen aloittamiseen Helsingin 20485: huono ja yhä pahenee. alueella. 20486: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 20487: 20488: Marita Jurva Lea Mäkipää Raimo Vistbacka 20489: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi Heikki Riihijärvi 20490: 1500 1988 vp. 20491: 20492: Raha-asia-aloite n:o 1403 20493: 20494: 20495: 20496: 20497: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta veteraanien palvelutalo- 20498: jen rakentamiseksi 20499: 20500: 20501: Eduskunnalle 20502: Sotiemme veteraanien iän lisääntyessä yhteis- raaneilla on mahdollisuus muiden ikääntynei- 20503: kunnan eri tukipalvelujen tarve tulee jatkuvasti den ihmisten tavoin hankea vanhusten palvelu- 20504: suuremmaksi. Sotaveteraanien asumistarpeita taloasuntoja, on kuitenkin olemassa selvä eri- 20505: varten on rakennettu veteraanitaloja, ja kun- tyistarve rakentaa sotiemme veteraaneille Suo- 20506: toutuslaitospalvelut ovat joka vuosi lisäänty- meen riittävä palvelutaloverkosto. 20507: neet kasvaneiden määrärahojen ansiosta. Tällä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20508: hetkellä tarvitsisivat veteraanit kuitenkin jo so- nioittaen, 20509: tainvalidien tapaan palvelutalojen rakentamis- 20510: ta, joissa he asumisen lisäksi saisivat siivous-, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20511: ateria- ja lääkinnällisiä palveluja. Sotainvali- 1989 tulo- ja menoarvioon 50 000 000 20512: dien vastaavista palvelutaloista on saatu hyviä markkaa veteraanien palvelutalojen ra- 20513: ja myönteisiä kokemuksia. Vaikka myös vete- kentamiseksi. 20514: 20515: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 20516: 20517: Marita Jurva Lea Mäkipää Raimo Vistbacka 20518: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi Heikki Riihijärvi 20519: 1988 vp. 20520: 20521: Raha-asia-aloite n:o 1404 1501 20522: 20523: 20524: 20525: 20526: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta keskoslasten sairaalamak- 20527: sujen korvaamiseen 20528: 20529: 20530: Eduskunnalle 20531: 20532: Keskosiasten huolto ja hoito sairaalassa tulee Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20533: kalliiksi. Koska keskoslasten vanhemmat ovat nioittaen, 20534: useimmiten nuoria ja taloudellisesti epävakaita 20535: ja koska keskoslapsia syntyy usein samaan per- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20536: heeseen monia, joutuvat ko. perheet useimmi- 1989 tulo- ja menoarvioon 2 500 000 20537: ten kestämättömään tilanteeseen. Tilannetta . markkaa keskoslasten sairaalamaksujen 20538: pahentavat vielä vanhempien pakolliset pois- korvaamiseksi lasten vanhemmille val- 20539: saolot työpaikalta. Vaikeasta tilanteesta tällai- tion varoista. 20540: set perheet eivät yleensä selviydy ilman yhteis- 20541: kunnan tukea. 20542: 20543: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 20544: 20545: Marita Jurva Lea Mäkipää 20546: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 20547: J. Juhani Kortesalmi 20548: 1502 1988 vp. 20549: 20550: Raha-asia-aloite n:o 1405 20551: 20552: 20553: 20554: 20555: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin sosiaalivirastolle 20556: erityisvaikeuksista kärsivien nuorten koulutukseen 20557: 20558: 20559: Eduskunnalle 20560: 20561: Erilaiset oppimis- ja lukivaikeudet aiheutta- ta. Tämä tuottaa monille perheille kuitenkin 20562: vat häiriöitä lasten normaaliin oppimiseen ja vaikeuksia. 20563: koulunkäyntiin. Tästä johtuu, että esim. perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20564: koulu jää usein kesken eikä opintotukea tällöin nioittaen, 20565: ole mahdollista saada. Koulun oppimääristä 20566: selviytyminen edellyttää ko. alaan erikoitunei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20567: den opettajien antamaa yksityistä lisäopetusta. 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 20568: Erikoisopettajien palkkaukseen ja muihin eri- markkaa Helsingin sosiaaliviraston 20569: tyismenoihin eivät tällaisten lasten perheet saa vammaishuolto-osastol/e erityisvaikeuk- 20570: riittävästi yhteiskunnan tukea, vaan perheet sista kärsivien nuorten koulutus- ja mui- 20571: joutuvat itse maksamaan pääosan erityiskuluis- hin toimintoihin. 20572: 20573: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 20574: 20575: Marita Jurva Lea Mäkipää Raimo Vistbacka 20576: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi Heikki Riihijärvi 20577: 1988 vp. 1503 20578: 20579: Raha-asia-aloite n:o 1406 20580: 20581: 20582: 20583: 20584: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalliolan kuntoutusklini- 20585: kan läheishoidon tukemiseen 20586: 20587: 20588: Eduskunnalle 20589: 20590: Kalliola on vuonna 1919 perustettu setle- koska toiminta on uutta eikä sitä ole vielä saatu 20591: mentti eli kristillis-yhteiskunnallinen sosiaali- ja markkinoiduksi riittävästi, on käynnistyminen 20592: kulttuurikeskus. Kalliolan omistaa ja toimintaa vielä verkkaista. Kalliolan kuntoutusklinikka 20593: ylläpitää Kalliolan kannatusyhdistys ry. Toi- tarvitsee henkilön, joka alkaisi kokopäivätoimi- 20594: minnan tarkoituksena on yhdistyksen sääntöjen sesti organisoida, markkinoida ja toteuttaa lä- 20595: mukaan ''herättää kristillistä vastuuntuntoa ja heisille tarkoitettua hoitoa. Henkilö on kysei- 20596: siihen perustuvaa uskonnollista ja yhteiskun- seen tehtävään tiedossa, mutta varat hänen 20597: nallista toimintaa erittäinkin pyrkien tyydyttä- palkkaukseensa puuttuvat edelleenkin. Kysei- 20598: mään paikallisen väestön uskonnollisia, eetti- nen henkilö pystyy rahoittamaan palkkansa jat- 20599: siä, sivistyksellisiä ja sosiaalisia tarpeita sekä ai- kossa hoidettavilta kerätyillä hoitomaksuilla, 20600: kaansaada henkilökohtaista kosketusta ja kes- mutta toiminnan ollessa vielä vakiintumatonta 20601: kinäistä luottamusta eri aloilla toimivien ihmis- tämä ei aluksi onnistu. Ylimenokaudelle tarvit- 20602: ten kesken". Tarkoitustaan Kalliola on pyrki- taisiin käynnistysvaiheeseen tukea ulkopuolel- 20603: nyt toteuttamaan monipuolisella toiminnalla eri ta. Vuoden toiminnan jälkeen toiminnassa ol- 20604: väestöryhmien parissa. Jo vakiintuneiden työ- taisiin jo pitkällä ja pystyttäisiin rahoittamaan 20605: muotojen lisäksi on tiedostettu yksi nyky-yhteis- toiminta omatoimisesti. 20606: kunnan vakavista haasteista: huolestuttavasti li- Lisäksi toimintaan tulisi liittää koulutus ja 20607: sääntyneet alkoholiongelmat työelämässä. Tä- tarpeellinen materiaalituotanto. 20608: hän haasteeseen on Kalliolassa vastattu perusta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20609: malla vuonna 1982 alkoholiongelmaisten kun- nioittavasti, 20610: toutusklinikka Espoon Pellakseen. Hoitomuo- 20611: don tarpeen osoittauduttua ylivoimaisen suu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20612: reksi perustettiin vuoden 1984 alussa toinen kli- 1989 tulo- ja menoarvioon momenti/le 20613: nikka Suomen Setlementtiliitolta ostettuun 33.93.53 500000 markan määrärahan 20614: Vantalan kiinteistöön Nurmijärvelle. Lisäksi on Kalliolan kannatusyhdistys ry:n kautta 20615: perustettu nuoria huumeongelmaisia varten tar- Kalliolan kuntoutusk/inika/le läheishoi- 20616: koitettu hoitokoti. don tehostamiseksi ja lisäämiseksi Kal- 20617: Kalliolan kuntoutusklinikka on käynnistänyt liolan kuntoutusklinikalla. 20618: hoidon päihdeongelmaisten läheisille, mutta 20619: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 20620: 20621: Marita Jurva Lea Mäkipää 20622: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 20623: J. Juhani Kortesalmi 20624: 1504 1988 vp. 20625: 20626: Raha-asia-aloite n:o 1407 20627: 20628: 20629: 20630: 20631: Jnrva ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalliolan kuntoutusklini- 20632: kan alkoholistityön tukemiseen 20633: 20634: 20635: Eduskunnalle 20636: 20637: Kalliola on vuonna 1919 perustettu setle- Vantalan kiinteistöön Nurmijärvelle. Lisäksi on 20638: mentti eli kristillis-yhteiskunnallinen sosiaali- ja perustettu nuoria huumeongelmaisia varten tar- 20639: kulttuurikeskus. Kalliolan omistaa ja toimintaa koitettu hoitokoti. 20640: ylläpitää Kalliolan kannatusyhdistys ry. Toi- Kalliolan kuntoutusklinikalla on käynnistetty 20641: minnan tarkoituksena on yhdistyksen sääntöjen alkoholistien jatkohoito. Toimintaan tulee jat- 20642: mukaan "herättää kristillistä vastuuntuntoa ja kossa liittymään saumattomasti jatkohoito, 20643: siihen perustuvaa uskonnollista ja yhteiskun- jonka toiminnan vakiinnuttamiseksi tarvitaan 20644: nallista toimintaa erittäinkin pyrkien tyydyttä- organisointia, neuvotteluja kuntien kanssa sekä 20645: mään paikallisen väestön uskonnollisia, eetti- tiedon saattamista jatkohoitopalveluista sinne, 20646: siä, sivistyksellisiä ja sosiaalisia tarpeita sekä ai- missä sitä tarvitaan. Jatkohoidon jatkon tur- 20647: kaansaada henkilökohtaista kosketusta ja kes- vaamiseksi kaivataan Kalliolan kuntoutusklini- 20648: kinäistä luottamusta eri aloilla toimivien ihmis- kalle lisää määrärahoja. Tämä toiminta tulee 20649: ten kesken". Tarkoitustaan Kalliola on pyrki- vähitellen kunnolla käyntiinpääsynsä jälkeen 20650: nyt toteuttamaan monipuolisella toiminnalla eri rahoittamaan itse itsensä, joten ainoastaan jat- 20651: väestöryhmien parissa. Jo vakiintuneiden työ- kokäynnistysavustus olisi välttämätöntä. 20652: muotojen lisäksi on tiedostettu yksi nyky-yh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20653: teiskunnan vakavista haasteista: huolestutta- nioittaen, 20654: vasti lisääntyneet alkoholiongelmat työelämäs- 20655: sä. Tähän haasteeseen on Kalliolassa vastattu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20656: perustamalla vuonna 1982 alkoholiongelmais- 1989 tulo- ja menoarvioon 250 000 20657: ten kuntoutusklinikka Espoon Pellakseen. Hoi- markkaa Kalliolan kannatusyhdistys 20658: tomuodon tarpeen osoittauduttua ylivoimaisen ry:lle Kalliolan kuntoutusklinikalla 20659: suureksi perustettiin vuoden 1984 alussa toinen käynnistetyn alkoholistityön lopulliseen 20660: klinikka Suomen Setlementtiliitolta ostettuun toimintavalmiuteen saattamiseksi. 20661: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 20662: 20663: Marita J urva Lea Mäkipää Raimo Vistbacka 20664: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi Heikki Riihijärvi 20665: 1988 vp. 1505 20666: 20667: Raha-asia-aloite n:o 1408 20668: 20669: 20670: 20671: 20672: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen MS-yhdistysten 20673: Liitto ry:n toiminnan tukemiseen 20674: 20675: 20676: Eduskunnalle 20677: 20678: Suomen MS-yhdistysten Liitto ry. tekee tär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20679: keää työtä järjestämällä kuntoutusneuvontaa ja 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 20680: kuntoutuskursseja. markkaa Suomen MS-yhdistysten Liitto 20681: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- ry:n toiminnan tukemiseen. 20682: nioittaen, 20683: 20684: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 20685: 20686: Marita J urva Lea Mäkipää Raimo Vistbacka 20687: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi Heikki Riihijärvi 20688: 20689: 20690: 20691: 20692: 95 280129N 20693: 1506 1988 vp. 20694: 20695: Raha-asia-aloite n:o 1409 20696: 20697: 20698: 20699: 20700: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Lähimmäisen apu ry:n toi- 20701: minnan tukemiseen 20702: 20703: 20704: Eduskunnalle 20705: 20706: Lähimmäisen apu ry. on Espoossa vanhuksil- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20707: le, lapsille, vammaisille ja yksinäisille tilapäistä 1989 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 20708: hoitoapua antava yhdistys. Tällä hetkellä toi- kaa Liihimmiiisen apu ry:n toiminnan 20709: mintaa vaikeuttaa riittävien varojen puute. Lä- tukemiseen. 20710: himmäisen apu ry:n tulisi saada tukea valtion 20711: toimesta tärkeään työhönsä. 20712: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20713: nioittaen, 20714: 20715: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 20716: 20717: Marita Jurva Lea Mäkipää Raimo Vistbacka 20718: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi Heikki Riihijärvi 20719: 1988 vp. 1507 20720: 20721: Raha-asia-aloite n:o 1410 20722: 20723: 20724: 20725: 20726: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaaksi Huumeista ry:n 20727: toiminnan tukemiseen 20728: 20729: 20730: Eduskunnalle 20731: 20732: Vapaaksi Huumeista ry. tekee tunnetusti tär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20733: keää työtä narkomaanien keskuudessa ja suo- 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 20734: rittaa tehokkaaksi osoittautunutta ennaltaeh- markkaa Vapaaksi Huumeista ry:n toi- 20735: käisevää toimintaa pyyteettömästi. minnan tukemiseen. 20736: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20737: nioittaen, 20738: 20739: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 20740: 20741: Marita Jurva Lea Mäkipää 20742: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 20743: J. Juhani Kortesalmi 20744: 1508 1988 vp. 20745: 20746: Raha-asia-aloite n:o 1411 20747: 20748: 20749: 20750: 20751: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Irti Huumeista ry:n toi- 20752: minnan tukemiseen 20753: 20754: 20755: Eduskunnalle 20756: 20757: Irti Huumeista ry. on vanhempainyhdistys, käytön leviäminen ja nykyiset käyttäjät hoidon 20758: joka toimii koko valtakuntamme alueella infor- kautta pääsisivät irti huumeiden käytöstä. 20759: moiden ja valistaen huumeiden vaaroista ja vai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20760: kutuksista sekä nuorille että myös vanhemmille, nioittaen, 20761: pitäen tiedotustilaisuuksia, koulutustilaisuuksia 20762: ja seminaareja, jakaen valistusmateriaalia sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20763: pyrkien vaikuttamaan niin lehdistöön kuin 1989 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 20764: päättäjiin, jotta huumeongelma tiedostettaisiin kaa Irti Huumeista ry:n toiminnan tuke- 20765: ja yritettäisiin kaikin keinoin torjua huumeiden miseen. 20766: 20767: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 20768: 20769: Marita Jurva Lea Mäkipää 20770: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 20771: J. Juhani Kortesalmi 20772: 1988 vp. 1509 20773: 20774: Raha-asia-aloite n:o 1412 20775: 20776: 20777: 20778: 20779: Jurva: Määrärahan osoittamisesta Helsingin Huumerikostutkijat 20780: ry:n toiminnan tukemiseen 20781: 20782: 20783: Eduskunnalle 20784: 20785: Helsingin kaupungissa toimii yhdistys nimel- rustettu vuonna 1988. Rahaston tarkoituksena 20786: tä Helsingin huumerikostutkijat ry. Yhdistyk- on antaa yhdistykselle mahdollisuus järjestää 20787: sen tarkoituksena on lujittaa jäsentensä yhteis- ammattialaa edistäviä opinto-, tiedotus- ja neu- 20788: henkeä ja kehittää heidän ammatillisia tietojaan vottelutilaisuuksia, erikoiskursseja ja esitelmiä, 20789: ja taitojaan sekä tukea ja edistää huumerikos- hankkia ammattikirjallisuutta ja jakaa yhdis- 20790: tutkintaa. Tarkituksensa toteuttamiseksi yhdis- tyksen jäsenille apurahaa opintomatkoja, tutki- 20791: tys järjestää juhlia, retkiä, kokouksia, neuvot- mustoimintaa sekä kieliopintoja varten. 20792: telu-, tiedotus- ja virkistäytymistilaisuuksia, Yhdistyksen toimintaan ja opintorahastoa 20793: harjoittaa julkaisu-, tietojenkeruu-, tutkimus- varten on toistaiseksi saatu lahjoitus- ja muita 20794: ja koulutustoimintaa sekä antaa lausuntoja ja varoja varsin rajoitetusti. Tämän takia yhteis- 20795: tekee esityksiä. kunnan tuki toiminnalle olisi ensiarvoisen tär- 20796: Toimintansa tukemiseksi yhdistys ottaa vas- keää. 20797: taan lahjoituksia sekä asianomaiset luvat saa- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 20798: tuaan järjestää maksullisia huvitilaisuuksia ja taen, 20799: toimeenpanee arpajaisia ja rahankeräyksiä. Yh- 20800: distykseen voi liittyä varsinaiseksi jäseneksi jo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20801: kainen sen toiminnasta kiinnostunut pääasiassa 1989 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 20802: huumausainerikostutkintaa suorittava Helsin- kaa Helsingin Huumerikostutkijat ry:n 20803: gin poliisilaitoksen henkilökuntaan kuuluva tai toiminnan sekä opintorahaston tukemi- 20804: sieltä eläkkeelle jäänyt. Yhdistyksellä on myös seen. 20805: olemassa erillinen opintorahasto, joka on pe- 20806: 20807: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 20808: 20809: Marita Jurva 20810: 1510 1988 vp. 20811: 20812: Raha-asia-aloite n:o 1413 20813: 20814: 20815: 20816: 20817: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Poppoo-6 A-killan toi- 20818: minnan tukemiseen 20819: 20820: 20821: Eduskunnalle 20822: 20823: Poppoo-6 A-kilta on entisten alkoholistien ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20824: näiden omaisten yhteisö. Ryhmä järjestää ta- nioittaen, 20825: paamisia Herttoniemen ja Kallion kerhotilois- 20826: sa. Poppoo-6 on perustettu vuonna 1982. Ryh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20827: mä on suunnitellut puhelinpäivystystä kerhoti- 1989 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 20828: laansa. Tähän on haettu valtion erityisavustusta kaa Poppoo-6 A -killan kerhotilojen 20829: päihdehaittojen ehkäisemiseen, mutta tarvetta kunnostukseen ja toiminnan tukemi- 20830: ei ole pidetty perusteltuna. Tämän takia valtion seen. 20831: tulisi pikaisesti antaa avusths Poppoo-6 A-kil- 20832: lalle, jotta sen toiminta saataisiin mahdollisim- 20833: man tehokkaaksi. 20834: i 20835: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 20836: 20837: Marita Jurva Lea Mäkipää 20838: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 20839: J. Juhani Kortesalmi 20840: 1988 vp. 1511 20841: 20842: Raha-asia-aloite n:o 1414 20843: 20844: 20845: 20846: 20847: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta käytettyjen vaatteiden ke- 20848: räilyn ja lajittelun järjestämiseen 20849: 20850: 20851: Eduskunnalle 20852: 20853: Suomessa kertyy tällä hetkellä runsaasti käy- siin. Tämäntyylinen kehitysmaa-apu on yksin- 20854: tettyjä vaatteita, jotka päätyvät kaatopaikalle. kertaista ja halpaa ja samalla se auttaa meitä it- 20855: Tämä johtuu siitä, että lumppujen kerääminen seämme vähentämällä kaatopaikkakuormitus- 20856: maassamme on jatkuvasti laiminlyöty ja käyte- ta. Heikompaa kertyvää käytettyä vaatetavaraa 20857: tyt vaatteet ovat näin ollen yhä enenevässä mää- voitaisiin tämän jälkeen käyttää mahdollisuuk- 20858: rin kuormittamassa jo muutenkin ylikuormitet- sien mukaan raaka-aineena teollisuudessa. 20859: tuja kaatopaikkoja. On arvioitu, että käytettyjä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20860: vaatteita joutuu kaatopaikalle vuosittain noin 4 nioittaen, 20861: milj. kiloa. 20862: Eräs keino ratkaista tämä ongelma olisi seu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20863: rata muiden Pohjoismaiden esimerkkiä, jossa 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 20864: valtio maksaa tietyn hinnan käytettyjen vaattei- markkaa, jotta maassamme muiden 20865: den keräilijöille, jotka valikoivat tästä koostu- Pohjoismaiden tapaan valtion tuella or- 20866: vasta vaatemäärästä pois hyvät kappaleet, jotka ganisoitaisiin käytettyjen vaatteiden ke- 20867: sitten toimitetaan kehitysmaiden avuntarpei- räys ja lajittelu. 20868: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 20869: 20870: Marita Jurva Lea Mäkipää Raimo Vistbacka 20871: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi Heikki Riihijärvi 20872: 1512 1988 vp. 20873: 20874: Raha-asia-aloite n:o 1415 20875: 20876: 20877: 20878: 20879: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Vantaanjoen virkistys- 20880: käytön tehostamiseen 20881: 20882: 20883: Eduskunnalle 20884: 20885: Vantaanjoki on ollut pitkään poissa virkistys- keätä. Tämä ei ole kuitenkaan mahdollista, ellei 20886: käytöstä saastuneisuutensa vuoksi. Ympäristöt- joella suoriteta tiettyjä parannustoimenpiteitä, 20887: listen suojelutoimien tehostuttua ja teollisuuden jotka mahdollistavat joen tehokkaan virkistys- 20888: ja asutuskeskusten vähennettyä jätepäästäjään käytön. 20889: Vantaanjokeen on joen kunto huomattavasti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20890: parantunut. Näin ollen on jo ajankohtaista nioittaen, 20891: aloittaa toimenpiteet Vantaanjoen saamiseksi 20892: uudelleen pääkaupunkiseudun asukkaiden vir- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20893: kistyskäyttöön. 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 20894: Vantaanjoki sijaitsee Helsingin ympäristössä, markkaa Vantaanjoen virkistyskäytön 20895: joten sen saaminen alueen asukkaiden loma- ja tehostamistoimenpiteitä varten. 20896: virkistyskäytön kohdealueeksi olisi erittäin tär- 20897: 20898: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 20899: 20900: Marita Jurva Lea Mäkipää 20901: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 20902: J. Juhani Kortesalmi 20903: 1988 vp. 1513 20904: 20905: Raha-asia-aloite n:o 1416 20906: 20907: 20908: 20909: 20910: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntojen hank- 20911: kimiseksi olemassa olevasta rakennuskannasta 20912: 20913: 20914: Eduskunnalle 20915: 20916: Vuonna 1986 alle puolet (46 OJo) opiskelija- asunnoiksi. Tällä tavoin opiskelija-asuntosää- 20917: asuntoihin hakeneista sai asunnon, ja tilanne on tiöt voivat omalta osaltaan hidastaa vuokra- 20918: kuluvana syksynä useilla opiskelupaikkakunnil- asuntojen poistumista, mikä on kaikkien asun- 20919: la entisestään vaikeutunut. Tämä merkitsee si- nontarvitsijoiden kannalta toivottavaa. 20920: tä, että opiskelijoiden asunnontarpeen tyydyttä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20921: minen on edelleen myös huomattavassa määrin nioittaen, 20922: riippuvainen vuokra-asuntojen saatavuudesta 20923: yleisillä asuntomarkkinoilla. Koska opiskelijoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20924: den asuntopulaa ei voida yksinomaan ratkaista 1989 tulo- ja menoarvioon 25 000000 20925: uustuotannon avulla, olisi tärkeää, että opiske- markkaa opiskelija-asuntojen hankki- 20926: lija-asuntosäätiöt voisivat ryhtyä nykyistä miseksi olemassa olevasta rakennuskan- 20927: enemmän hankkimaan vanhasta asuntokannas- nasta. 20928: ta asuntoja osoitettaviksi opiskelijoille vuokra- 20929: 20930: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 20931: 20932: Marita Jurva Lea Mäkipää 20933: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 20934: J. Juhani Kortesalmi 20935: 1514 1988 vp. 20936: 20937: Raha-asia-aloite n:o 1417 20938: 20939: 20940: 20941: 20942: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntoyhtiöiden 20943: omaan pääomaan 20944: 20945: 20946: Eduskunnalle 20947: 20948: Opiskelijoiden asuntotilanne ei vuosien var- 3 200 asuntopaikan (74 000 am 2) hankinta-arvo 20949: rella ole parantunut sille asetettujen vaatimus- on 420 Mmk, jolloin 5 OJo:n omapääomaosuus 20950: ten mukaisesti. Kuluvana syksynä on pula opis- on 21 Mmk. Tämän lisäksi ensi vuonna on tar- 20951: kelija-asunnoista entisestään vaikeutunut useil- koitus peruskorjata 3 100 asuntopaikkaa, min- 20952: la paikkakunnilla. Esim. Tampereella on jou- kä toteutuminen edellyttää 5 Mmk:n omapää- 20953: duttu käynnistämään erityinen hätämajoitus omaosuutta (hankinta-arvo 98, 1 Mmk). 20954: opiskeluaan aloittaville nuorille. Hallitus on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20955: budjetin valmistelujen yhteydessä päättänyt, nioittavasti, 20956: että valtion asuntolainoin rakennettavien opis- 20957: kelija-asuntopaikkojen määrä nostetaan vuon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20958: na 1988 3 OOO:sta 3 200:aan ja että hankkeille 1989 tulo- ja menoarvioon 50 000 000 20959: myönnetään valtionavustusta omapääomaosuu- markkaa avustuksiksi uusien tai perus- 20960: teen. Tulo- ja menoarvioehdotuksessa osoitettu parannettavien vuokratalojen oman 20961: omapääoma-avustus (16 Mmk) ei kuitenkaan pääoman osittaiseksi kattamiseksi opis- 20962: riitä em. tuotantotavoitteen saavuttamiseen. kelija-asuntokohteissa. 20963: 20964: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 20965: 20966: Marita Jurva Lea Mäkipää Raimo Vistbacka 20967: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi Heikki Riihijärvi 20968: 1988 vp. 1515 20969: 20970: Raha-asia-aloite n:o 1418 20971: 20972: 20973: 20974: 20975: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta rahoitusrakenteen helpot- 20976: tamiseksi eräissä opiskelija-asuntokohteissa 20977: 20978: 20979: Eduskunnalle 20980: 20981: Opiskelijat maksavat esim. verrattuna mui- ovat raskaat ja jotka eivät saa valtionavustus- 20982: hin aravavuokrataloissa asuviin korkeampaa ta omapääomaosuuden maksamiseen. Valtion- 20983: vuokraa. Kun esim. Helsingissä normaali- ja avustuksen maksamista varten tarvitaan yh- 20984: vanhusten aravataloissa vuokrat ovat talon iäs- teensä 50 Mmk jaettuna esim. viidelle vuodelle. 20985: tä riippuen 20-25 mk/m 2 , samanikäisissä opis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20986: kelija-asunnoissa maksetaan 2-3 mk/m 2 nioittaen, 20987: enemmän. Tämä ei voi olla tarkoituksenmu- 20988: kaista opiskelijoiden toimeentulon ja yleisten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20989: opiskeluedellytysten kannalta. Erityisen ras-· 1989 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 20990: kaaksi muodostuvat asumiskustannukset ennen markkaa rahoitusrakenteen helpottami- 20991: vuotta 1980 ja varsinkin 1970-luvun puolivälis- seen ennen vuotta 1980 valmistuneissa 20992: sä rakennetuissa asunnoissa, joiden lainaehdot opiske/ija-asuntokohteissa. 20993: 20994: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 20995: 20996: Marita Jurva Lea Mäkipää 20997: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 20998: J. Juhani Kortesalmi 20999: 1516 1988 vp. 21000: 21001: Raha-asia-aloite n:o 1419 21002: 21003: 21004: 21005: 21006: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion asuntolainojen 21007: laina-ajan pidentämiseksi ylimääräisin järjestelyin 21008: 21009: 21010: Eduskunnalle 21011: 21012: Opiskelijoiden asumiskustannukset arava- miskustannukset vaikeuttavat opiskelijoiden ja 21013: vuokra-asunnoissa ovat edelleen varsin kor- opiskelijaperheiden toimeentuloa ja siten yleisiä 21014: keat. Kun esimerkiksi normaali- ja vanhusten opiskeluedellytyksiä. 21015: aravataloissa Helsingissä vuokrat ovat talon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21016: iästä riippuen 22-25 mk/m 2 , samanikäisissä nioittavasti, 21017: opiskelija-asunnoissa maksetaan 3-4 mk/m 2 21018: enemmän. Tämä johtuu muun muassa siitä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21019: että yhteiskunnan antama tuki opiskelija-asun- 1989 tulo- ja menoarvioon 100 000 000 21020: totuotantoon on vähäisempi kuin muuhun ara- markkaa valtion asuntolainojen laina- 21021: vatuotantoon. Kalliimman lainarahoituksen ajan pidentämiseksi 30 vuoteen ja uudis- 21022: osuus opiskelija-asuntotuotannossa on isompi tuksen ulottamiseksi koko asuntokan- 21023: kuin muussa aravatuotannossa. Korkeat asu- taan ylimääräisin järjestelyin. 21024: 21025: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 21026: 21027: Marita Jurva Lea Mäkipää 21028: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 21029: J. Juhani Kortesalmi 21030: 1988 vp. 1517 21031: 21032: Raha-asia-aloite n:o 1420 21033: 21034: 21035: 21036: 21037: Jurva ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin vuokra-asunto- 21038: kannan lisäämiseksi 21039: 21040: 21041: Eduskunnalle 21042: 21043: Pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Helsingin ra-asuntomarkkinat, JOissa asuntojen vuokra- 21044: kaupungin alueella vallitsee tällä hetkellä sietä- hinnat ovat huomattavasti yli kohtuullisen 21045: mätön asuntopula. vuokratason. SMP ei voi pitää tällaista tilannet- 21046: Omistusasuntoja on saatavissa suurella rahal- ta oikeana, vaan haluaa, että kaikille halukkail- 21047: la, johon ei useimmilla asukkaillamme ole kui- le voidaan osoittaa kohtuuhintainen vuokra- 21048: tenkaan mahdollisuuksia. Siksi vuokra-asunnot asunto ilman vuosikausia kestävää jonotusta. 21049: esittävätkin entistä suurempaa osaa tyydytet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21050: täessä ala-arvoista asuntotilannettamme. nioittaen, 21051: Helsingin kaupunki ei ole kuitenkaan pysty- 21052: nyt tuottamaan tarvittavaa määrää vuokra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21053: asuntoja, jotta kaikki halukkaat pääsisivät koh- 1989 tulo- ja menoarvioon 50 000 000 21054: tuuhintaisiin vuokra-asuntoihin. Tämän seu- markkaa Helsingin vuokra-asuntokan- 21055: rauksena vallitsevat Helsingin kaupungissa täy- nan lisäämiseksi. 21056: sin valvonnan ulkopuolelle riistäytyneet vuok- 21057: 21058: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 21059: 21060: Marita Jurva Lea Mäkipää 21061: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 21062: Heikki Riihijärvi 21063: 1518 1988 vp. 21064: 21065: Raha-asia-aloite n:o 1421 21066: 21067: 21068: 21069: 21070: Järvenpää: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan-Simolan 21071: rataosan kunnostamiseksi 21072: 21073: 21074: Eduskunnalle 21075: 21076: Lappeenrannan-Simolan rataosa on kaikis- rautatien. Normaalikorkokannan mukaan ar- 21077: sa suunnitelmissa ajateltu kiinteäksi osaksi Vai- vioituna Simolan-Lappeenrannan radan kun- 21078: nikkalan-Simolan-Lappeenrannan-Musto- nostus on ehdottomasti edullisin ratkaisu varsin- 21079: lan rautatieliikennejärjestelmää niin Vainikka- kin, jos Luumäelle vielä aiotaan rakentaa noin 21080: lasta Mustolaan tulevan tavaran kuin Musto- 10 miljoonaa markkaa maksava kääntöraide. 21081: lasta Vainikkalan kautta Neuvostoliittoon kul- Edellä esitetyistä syistä olisi Lappeenran- 21082: kevan tavaran osalta. nan-Simolan rataosa kunnostettava mahdolli- 21083: Kysymykseen tulevat jo lähivuosina erittäin simman nopeasti ja saatettava uudelleen liiken- 21084: suuret liikennemäärät. On arvioitu, että Musto- teen käyttöön. Olemme vakuuttuneita siitä, että 21085: lan radan käyttöönoton jälkeen ylletään no- viimeaikaiset tiedot liikennemääristä edellyttä- 21086: peasti 0,5 miljoonaan tonniin. Kun kysymyk- vät myös radan välitöntä sähköistämistä. Niin 21087: sessä ovat tällaiset liikennemäärät, rautatiepii- ikään rata olisi ohjattava suoraan Simolasta 21088: rin esitys hoitaa liikenne Luumäen kautta Mus- Mustolaan Lappeenrannan ratapihan ohittaen. 21089: tolaan merkitsee VR:lle käyttökustannuksina Näin syntyy koko valtakunnan kannalta hyvin 21090: vähintään 1 miljoonan markan ylimääräisiä ra- keskeinen ja tärkeä kuljetusjärjestelmä, joka 21091: sitteita. Kun sekä rautatiepiiri että rautatiehalli- palvelee kaikkia käytössä olevia maa- ja vesilii- 21092: tus ovat ilmoittaneet, että kiertoyhteys Vainik- kennemuotoja. 21093: kala-Luumäki-Lappeenranta ei aiheuta lisä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 21094: kustannuksia rahdeissa, merkitsee se käytän- taen, 21095: nössä sitä, että VR ottaa tämän järjestelyn joh- 21096: dosta kantaakseen miljoonan markan ylimää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21097: räiset vuosittaiset kustannukset sen sijaan, että 1989 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 21098: se kunnostaisi arvioiden mukaan 17 miljoonaa markkaa Lappeenrannan-Simolan ra- 21099: markkaa maksavan Simolan-Lappeenrannan taosan kunnostamiseksi. 21100: 21101: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 21102: 21103: Heikki Järvenpää 21104: 1988 vp. 1519 21105: 21106: Raha-asia-aloite n:o 1422 21107: 21108: 21109: 21110: 21111: Järvenpää ym.: Määrärahan osoittamisesta STETEn (Suomen 21112: toimikunta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi) toiminnan 21113: tukemiseen 21114: 21115: Eduskunnalle 21116: 21117: Suomen toimikunta Euroopan turvallisuuden miviin asevalvontajärjestöihin jatketaan valtuus- 21118: edistämiseksi pyrkii aktivoimaan yleistä mielipi- kuntien ja luennoitsijoiden vaihdon muodossa. 21119: dettä Suomessa niin, että toimet Euroopan tur- STETE on aktiivisesti myötävaikuttanut Brys- 21120: vallisuuden edistämiseksi ja ETY-konferenssin selin liikkeen eli Kansainvälisen ETY-komi- 21121: päätösten toteuttamiseksi saisivat eri kansalais- tean kehittämiseen paitsi osallistumalla liikkeen 21122: piirien mahdollisimman laajan ja tehokkaan tilaisuuksiin ja kansainvälisen sihteeristön toi- 21123: tuen. STETEn toiminnassa on korostunut eri mintaan myös järjestämällä tapaamisia Suo- 21124: puolueiden ja kansalaisjärjestöjen yhteistyö messa. Suomalaisten panos sillanrakentajana ja 21125: aseidenriisunnan, kansainvälisen yhteistyön vuoropuhelun edistäjänä myös kansalaistasaHa 21126: laajentamisen sekä oman maamme ja kansain- on kansainvälisesti arvostettu korkealle. 21127: välisen turvallisuuden lujittamisen puolesta. STETEn tavoitteena on myös edistää Euroo- 21128: STETE tukee Suomen toimintaa ETY-proses- pan turvallisuuteen liittyviä alueellisia ratkaisu- 21129: sin, asevalvonnan ja aseidenriisunnan edistämi- ja, ja se jatkaa tässä mielessä yhteistyötä mui- 21130: sessä. den pohjoismaiden kansalaispiirien kanssa. 21131: Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonfe- Suomalaisten eduskuntaryhmien puheenjohta- 21132: renssin aloittama prosessi on vuosien varrella jien aloitteesta vuonna 1983 muodostetun laa- 21133: laajentunut käsittämään kokonaisen sarjan seu- jan poliittisen ja yhteiskunnallisen pohjan 21134: ranta-ja asiantuntijakokouksia. Tämä on mer- omaavan pohjoismaisen työryhmän toiminta 21135: kinnyt myös kansalaistasaHa uusia tehtäviä ja on tuonut uuden merkittävän ulottuvuuden 21136: lisääntynyttä toimintaa. STETEn tavoitteena pohjoismaiseen yhteistyöhön. Vuonna 1984 21137: on tehdä tunnetuksi ETYKin päätöksiä ja peri- Kööpenhaminassa järjestetty laaja kansalaisjär- 21138: aatteita, ETY-prosessin seurantaa, liennytystä jestöjen vyöhykekonferenssi käynnisti proses- 21139: ja aseidenriisuntaa sekä taloudellista ja muuta sin, joka johti pohjoismaiden parlamentaarik- 21140: yhteistyötä koskevia aloitteita. Suomen ja Poh- kojen tapaamiseen ja parlamentaarikkotyöryh- 21141: jolan kansainvälispoliittista asemaa ja sen kehi- män perustamiseen. Pohjoismaiden hallitusten 21142: tystä ajatellen STETE on seminaarien, julkaisu- asettama virkamiestyöryhmä selvittää parhail- 21143: toiminnan sekä kolmen jaostonsa (turvallisuus- laan vyöhykkeen perustamisen edellytyksiä. 21144: poliittinen jaosto, tutkijajaosto sekä tiedotus- Kansalaistasalla työ jatkuu vuonna 1987 työ- 21145: jaosto) puitteissa pyrkinyt virittämään laajem- ryhmän pohjalta muodostetun Pohjoismaisen 21146: paa keskustelua ja pohdintaa tulevan vuosi- turvallisuuspoliittisen foorumin puitteissa, jon- 21147: kymmenen haasteista. ka toimintaa STETE koordinoi. Kaksi kertaa 21148: Aseidenriisunnassa tapahtunut historiallinen vuodessa eri pohjoismaissa pidettävien semi- 21149: edistys solmitun INF-sopimuksen muodossa luo naarien lisäksi foorumi välittää tietoa Pohjolan 21150: uusia mahdollisuuksia myös kansalaisjärjestö- turvallisuuteen ja yhteistyöhön liittyvistä aloit- 21151: tasolle tapahtuvan eurooppalaisen vuoropuhe- teista ja tutkimuksista sekä julkaisee kirjalli- 21152: lun syventämiseen ja kehittämiseen. STETE suutta. Maaliskuussa 1989 järjestetään laaja 21153: pyrkii edistämään kansainvälistä vuoropuhelua kansalaisjärjestöjen konferessi Pohjolan ydin- 21154: eri maiden kanssa sekä kahdenvälisten että mo- aseettoman vyöhykkeen merkeissä Oslossa. 21155: nenkeskisten yhteyksien kautta. STETEllä on STETE osallistuu kokouksen järjestelyihin ja 21156: hyvät ja vakiintuneet suhteet Neuvostoliiton myötävaikuttaa valtuuskunnan kokoamiseen 21157: ETY-komiteaan. Yhteyksiä Yhdysvalloissa toi- Suomesta. 21158: 1520 1988 vp. - RA n:o 1422 21159: 21160: Osana pohjoismaisen yhteistyön uusia muo- lujen käynnistäminen pohjoismaisella pohjalla. 21161: toja on tarkoitus järjestää Helsingissä Finlan- Vuonna 1989 valtiovallan toivotaan tukevan 21162: dia-talossa tammikuussa 1990 pohjoismaiden projektia 45 000 markalla, joka varataan poh- 21163: pääkaupunkien valtuutettujen ja kansalaisjär- joismaisen valmistelutyöryhmän kokouksiin se- 21164: jestöjen Pohjolan turvallisuutta ja yhteistyötä kä tekniseen ja sisällölliseen valmisteluun. 21165: käsittelevä kokous Helsingin kaupunginval- Jotta STETE voisi edelleen menestyksellisesti 21166: tuuston hyväksymään panteen liittyen. STETE jatkaa työtään kotimaassa sekä täyttää siihen 21167: avustaa Helsingin kaupunkia kokouksen sisäl- pohjoismaisella ja yleiseurooppalaisella tasolla 21168: löllisessä suunnittelussa ja koordinoinnissa. Ko- kohdistuvat odotukset vuoropuhelun edistämi- 21169: kousta valmistelee kaupungin ja STETEn edus- sessä kansalaistasolla, edellyttää se kustannuk- 21170: tajista koostuva työryhmä. Helsingin kaupunki sia, joista STETE ei sille vuodeksi 1989 varatun 21171: on varannut määrärahan kokoukseen ja sen valtionavun turvin pysty suoriutumaan. 21172: valmisteluun sekä pitää tärkeänä, että valtioval- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 21173: ta omalta osaltaan osallistuu vastaavalla osuu- 21174: della suunnitelman toteuttamiseen. Helsingin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21175: kaupunginvaltuuston ja STETEn edustajat ovat 1989 tulo- ja menoarvioon momenti/le 21176: kuluvana vuonna käyneet neuvotteluja pohjois- 24.99.50 245 00 markkaa STETEl/e 21177: maiden pääkaupungeissa kokouksen järjestä- käytettäväksi ETYK-prosessin seuran- 21178: misestä. taan ja tunnetuksi tekemiseen, Euroo- 21179: Marraskuussa 1988 järjestetään Helsingissä pan turvallisuutta ja yhteistyötä koske- 21180: valmisteleva kokous, johon kutsutaan poh- van vuoropuhelun edistämiseen sekä 21181: joismaiden pääkaupunkien valtuustoryhmien Pohjolan turvallisuutta ja yhteistyötä 21182: edustajat. Tavoitteena on kokouksen valmiste- koskevan työn kehittämiseen. 21183: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 21184: 21185: Heikki Järvenpää Arja Alho Arvo Kemppainen 21186: 1988 vp. 1521 21187: 21188: Raha-asia-aloite n:o 1423 21189: 21190: 21191: 21192: 21193: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen 21194: työvoimapiirin sivupisteen avaamiseksi Hervannassa 21195: 21196: 21197: Eduskunnalle 21198: 21199: Tampereen kaupungin kuntasuunnitelmassa Kansaneläkelaitos on sijoittanut sivutoimiston- 21200: Hervanta on itäisten kaupunginosien keskus. sa Hervantaan. 21201: "Tytärkaupunkina" se jo itsenään tulee ole- Ottaen huomioon Hervannan vaikutuspiiris- 21202: maan yli 25 000 asukkaan yksikkö. Alue on ke- sä asioivan ammatissa toimivan väestön suuren 21203: hittynyt myös huomattavaksi koulutus- ja yri- määrän sekä sen, että työttömyysturva-asiat 21204: tyskeskukseksi. Hervanta on rakentumassa sel- tullaan hoitamaan Kansaneläkelaitoksen Her- 21205: keäksi maantieteelliseksi kokonaisuudeksi. vannan sivupisteessä, ehdotamme, 21206: Hervannan väestön pääosa koostuu ammatissa 21207: toimivasta aktiiviväestöstä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21208: Suunnitelma Hervannan toimimisesta itsenäi- 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 34.06 21209: senä kaupunkiyksikkönä on osin toteutunut tai määrärahoihin 600 000 markkaa Tam- 21210: toteutumassa. Alueen palveluvarustus on jo pereen työvoimapiirin sivupisteen avaa- 21211: huomattava. Tampereen kaupungin sosiaalipal- miseksi Tampereen Hervannassa. 21212: veluita on jo alueellistettu Hervantaan. Samoin 21213: 21214: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 21215: 21216: Riitta Järvisalo-Kanerva Jukka Gustafsson 21217: Reijo Lindroos Matti Maijala 21218: 21219: 21220: 21221: 21222: 96 280129N 21223: 1522 1988 vp. 21224: 21225: Raha-asia-aloite n:o 1424 21226: \ 21227: 21228: 21229: 21230: 21231: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta Teatteri 2000 21232: -nimisen lastenteatterin perustamiskustannuksiin 21233: 21234: 21235: Eduskunnalle 21236: 21237: Tampereella on toiminut syysnäytäntökau- Perustamistaimien ajalta teatterilla on 1,5 21238: desta 1985 lähtien Tampereen Teatterikerhon, miljoonan markan lainat, joista valtaosa on ly- 21239: Tampereen Teatterin ja Tampereen Työväen- hytaikaisia. Tästä lainapääomasta suoriutumi- 21240: teatterin mudostaman Tampereen Lasten- ja nen ei ole nykyisillä tuloperusteilla mahdollista. 21241: nuortenteatterin Säätiön ylläpitämä Teatteri Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 21242: 2000. Teatterilla oli viime näytäntökaudella 21243: 65 000 katsojaa. Näytäntövuoden 1987-88 ai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21244: kana teatteri on yhteiskunnan riittämättömän 1989 tulo- ja menoarvioon 250 000 21245: tuen vuoksi joutunut sopeuttamaan toimintaan- markkaa Teatteri 2000 -nimisen lasten- 21246: sa niin, että sen palveluksessa on vakinaisesti 21 teatterin pääomamenojen kattamiseen. 21247: työntekijää. Taiteellinen henkilökunta joudu- 21248: taan pääasiassa palkkaamaan produktiokohtai- 21249: sesti. 21250: 21251: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 21252: 21253: Riitta Järvisalo-Kanerva Jukka Gustafsson Matti Maijala 21254: 1988 vp. 1523 21255: 21256: Raha-asia-aloite n:o 1425 21257: 21258: 21259: 21260: 21261: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen 21262: Työväen Teatterin valtionapuun 21263: 21264: 21265: Eduskunnalle 21266: 21267: Tampereen Työväen Teatterin uusi päänäyt- rahoitusasema on ratkaisevasti heikentynyt 21268: tämö otettiin käyttöön 1.9.1985. Ennen raken- mm. teatterialalla tapahtuneen palkkakehityk- 21269: tamistyön käynnistymistä eduskunta päätti, että sen vuoksi. Vuoden 1989 osalta saatetaan jou- 21270: uuden talon käyttöönoton yhteydessä valtion- tua ratkaisevasti vähentämään näytäntöjen mää- 21271: osuuden käyttömenoista tulee nousta asteittain rää, mikä taas vähentää teatterin omia tuloja. 21272: 45 OJo :iin. Samalla oli tarkoituksena, että Tam- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21273: pereen kaupungin avustuksen taso jäi ennal- nioittaen, 21274: leen. Tästä tehtiin valtion ja Tampereen kau- 21275: pungin kesken sopimus. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21276: Valtionavustus ei ole kuitenkaan kehittynyt 1989 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 21277: alkuperäisen aikataulun mukaisesti. Kun kau- markan lisämäärärahan Tampereen 21278: pungin avustus on pysynyt aiemmalla tasolla, Työväen Teatterille kattamaan sitä ra- 21279: on teatterin rahoitustilanne pysynyt erittäin ki- hoitusaukkoa, joka on syntynyt vuosina 21280: reänä huolimatta siitä, että näytäntötulot ovat 1985-1988 valtionavustuksen jälkeen- 21281: nousseet yli 40 % :n. jääneisyyden vuoksi. 21282: Näytäntövuoden 1987-88 jälkeen teatterin 21283: 21284: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 21285: 21286: Riitta Järvisalo-Kanerva Pertti Paasio Kari Urpilainen 21287: Jussi Ranta Pentti Lahti-Nuuttila Jorma Rantanen 21288: Pertti Hietala Arto Lapiolahti Virpa Puisto 21289: Reijo Lindroos Timo Roos Lauri Metsämäki 21290: Lea Savolainen Jouko Skinnari Kerttu Törnqvist 21291: Tuulikki Hämäläinen Saara-Maria Paakkinen Matti Maijala 21292: Pirjo Ala-Kapee 21293: 1524 1988 vp. 21294: 21295: Raha-asia-aloite n:o 1426 21296: 21297: 21298: 21299: 21300: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristön- 21301: suojelun vakinaisten virkojen lisäämiseen 21302: 21303: 21304: Eduskunnalle 21305: 21306: Ympäristönsuojelutoimen kehittämistä uh- ympäristönsuojelun tehtäviin. Näin ollen on 21307: kaa heikentää ympäristönsuojelun ja ympäris- välttämätöntä, että ympäristönsuojelun virka- 21308: töterveydenhuollon suunniteltu virkakiintiöi- määrää jatkuvasti voimakkaasti lisätään. 21309: den yhdistäminen. Ensimmäinen askel on ym- Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 21310: päristönsuojelun valtionosuusjärjestelmän yh- 21311: distäminen. Euroopan vapaakaupan laajentues- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21312: sa 1990-luvulla kaikki ympäristöterveydenhuol- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 21313: lon voimavarat tarvittaisiin valvomaan tuonti- 35.11.32 lisäyksenä 3 000 000 markkaa 21314: elintarvikkeitten laatua. Ympäristöterveyden- ympäristönsuojelun vakinaisten virko- 21315: huollon voimavarat ovat tälläkin hetkellä riittä- jen lisäämiseen. 21316: mättömät, joten niitä ei ole mahdollista siirtää 21317: 21318: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 21319: 21320: Riitta Järvisalo-Kanerva Jukka Gustafsson Matti Maijala 21321: 1988 vp. 1525 21322: 21323: Raha-asia-aloite n:o 1427 21324: 21325: 21326: 21327: 21328: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta vesilaborato- 21329: rion rakentamiseen Tampereelle 21330: 21331: 21332: Eduskunnalle 21333: 21334: Tampereen vesi- ja ympäristöpiirin vesilabo- Edellä sanotun perusteella ehdotamme, 21335: ratorion rakentamista ehdotetaan tulo- ja me- 21336: noarvioesityksessä vuodelle 1989 jälleen lykät- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21337: täväksi. Samoihin tiloihin olisi tarkoitus sijoit- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 21338: taa myös Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuosas- 35.25. 74 3 000 000 markkaa Tampereen 21339: ton alueyksikkö. Laboratorion ja alueyksikön vesi- ja ympäristöpiirin vesilaborato- 21340: perustaminen välittömästi parantaisi olennai- rion rakentamiseen. 21341: sesti ympäristöhallinnon tarvitsemien tutkimus- 21342: ja selvityspalvelusten saantia Hämeen läänin 21343: alueella. 21344: 21345: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 21346: 21347: Riitta Järvisalo-Kanerva Jukka Gustafsson Matti Maijala 21348: 1526 1988 vp. 21349: 21350: Raha-asia-aloite n:o 1428 21351: 21352: 21353: 21354: 21355: Järvisalo-Kanerva ym.: Määrärahan osoittamisesta korkotuki- 21356: lainan ja omapääoma-avustuksen maksamiseen opiskelija- 21357: asuntojen hankkimiseksi vanhasta rakennuskannasta 21358: 21359: Eduskunnalle 21360: 21361: Vuonna 1987 alle puolet (46 OJo) opiskelija- kaikkien asunnontarvitsijoiden kannalta toivot- 21362: asuntosäätiöihin hakeneista sai asunnon, ja ti- tavaa. 200 asuntopaikan hankintaan tarvitaan 21363: lanne on kuluvana syksynä useilla opiskelupaik- vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon korkotuki- 21364: kakunnilla entisestään vaikeutunut. Tämä mer- lainaa 3 Mmk. Omapääoma-avustuksen tarve 21365: kitsee sitä, että opiskelijoiden asunnontarpeen on 1,8 Mmk. 21366: tyydyttäminen on edelleen myös huomattavassa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21367: määrin riippuvainen vuokra-asuntojen saata- nioittaen, 21368: vuudesta yleisillä asuntomarkkinoilla. Koska 21369: opiskelijoiden asuntopula~ ei voida yksin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21370: omaan ratkaista uustuotannon avulla, olisi tär- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 21371: keää, että opiskelija-asuntosäätiöt voisivat ryh- 35.45.61 lisäyksenä 4800000 markkaa 21372: tyä nykyistä enemmän hankkimaan vanhasta käytettäväksi sekä korkotukilainan että 21373: asuntokannasta asuntoja osoitettaviksi opiske- omapääoma-avustuksen maksamiseen 21374: lijoille vuokra-asunnoiksi. Tällä tavoin opiske- opiskelija-asuntojen hankkimiseen ole- 21375: lija-asuntosäätiöt voivat omalta osaltaan hidas- massa olevasta rakennuskannasta. 21376: taa vuokra-asuntojen poistumista, mikä on 21377: 21378: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 21379: 21380: Riitta Järvisalo-Kanerva Arto Lapiolahti Jorma Rantanen 21381: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos Sinikka Hurskainen-Leppänen 21382: Virpa Puisto Jukka Gustafsson 21383: 1988 vp. 1527 21384: 21385: Raha-asia-aloite n:o 1429 21386: 21387: 21388: 21389: 21390: Jääskeläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lääninneuvottelu- 21391: kuntien sihteerien palkkaamiseen 21392: 21393: 21394: Eduskunnalle 21395: 21396: Lääninneuvottelukuntakokeilun seuranta- Johtoryhmä toivoi, että kun asiaa harkitaan 21397: projektin johtoryhmä päätyi, käsitellessään ko- vuoden 1989 budjetin yhteydessä, järjestelmä 21398: keilua koskevaa loppuraporttia, yksimielisesti nähtäisiin kokonaisuutena, mikä sisältäisi myös 21399: esittämään neuvottelukuntajärjestelmän vaki- erilliset päätoimiset sihteerit. Muussa tapauk- 21400: naistamista hallinnon kehittämisen ministeriva- sessa uudistuksen toimeenpanoa tulisi harkita 21401: liokunnan hyväksymässä muodossa. uudelta pohjalta. 21402: Johtoryhmä katsoi huomioon ottaen kokei- Määrärahalla saataisiin palkata lääneihin 11 21403: lusta saadut kokemukset sekä edellä todetun päätoimista määräaikaista sihteeriä lääninneu- 21404: ministerivaliokunnan kannanoton, että uudis- vottelukuntien tehtäviä varten. 21405: tus tulisi nähdä kokonaisuutena, mihin sisältyy Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21406: myös riittävien toimintaedellytysten turvaami- nioittaen, 21407: nen neuvottelukunnille ko. uudistuksen edellyt- 21408: tämällä tavalla. Tämä merkitsee, että neuvotte- ettli Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21409: lukunnilla olisi oikeus ottaa itselleen päätoimi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 21410: set, määräaikaiset sihteerit. Lääninhallituksen 26.05.29 /isliyksenli 2000000 markkaa 21411: ulkopuoliset, erilliset sihteerit olisivat neuvotte- 11 plitltoimisen, mlilirliaikaisen sihteerin 21412: lukuntatyöskentelyn kannalta avainasemassa ja palkkaamiseen llilininneuvottelukuntia 21413: korostaisivat myös neuvottelukunnan asemaa varten. 21414: valtion aluehallinnon toimintoja yhteensovitta- 21415: vana luottamushenkilöelimenä. 21416: 21417: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 21418: 21419: Keijo Jääskeläinen Hannele Pokka 21420: Kimmo Sarapää Aimo Ajo 21421: 1528 1988 vp. 21422: 21423: Raha-asia-aloite n:o 1430 21424: 21425: 21426: 21427: 21428: Jääskeläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Inarin opiston 21429: uudisrakentamiseen 21430: 21431: 21432: Eduskunnalle 21433: 21434: Inarin opisto on pieni, maan syrjäisin ja ainut naa. Jotta opisto voisi toimia Pohjois-Lapin 21435: saamelaisten ylläpitämä kansanopisto. Opistos- nuorten hyväksi, ehdotamme, että opistolle 21436: sa työskentelee mm. pohjoisten kielten linja, myönnettävää määrärahaa uudisrakentamista 21437: jolla opetuksen pääpaino on saamen kielen ja varten lisättäisiin 1,2 miljoonalla markalla. 21438: saamelaisen kulttuurin edistämisessä. Opiston Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21439: eri linjoille on ollut runsaammin hakijoita kuin nioittaen, 21440: oppilaspaikoille on voitu ottaa. 21441: Opistolla on rakenteilla lisärakennus, jonka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21442: rahoittaminen opiston itsensä toimesta tuottaa 1989 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 21443: suunnattomia vaikeuksia. Opiston velat tulevat 1 200 000 markkaa Inarin opistolle uu- 21444: olemaan vuoden loppuun mennessä 4,8 miljoo- disrakentamista varten. 21445: 21446: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 21447: 21448: Keijo Jääskeläinep Kimmo Sarapää Asko Apukka 21449: Seppo Pelttari Hannele Pokka Esko-Juhani Tennilä 21450: Aimo Ajo 21451: 1988 vp. 1529 21452: 21453: Raha-asia-aloite n:o 1431 21454: 21455: 21456: 21457: 21458: Jääskeläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rovaniemen teknil- 21459: lisen oppilaitoksen lisärakennus- ja peruskorjaushankkeen 21460: suunnitteluun 21461: 21462: Eduskunnalle 21463: 21464: Rovaniemen teknillisen oppilaitoksen vuonna opetusta annetaan eri paikoissa, on laborato- 21465: 1966 valmistunut kiinteistö on suunniteltu 200 rioiden järkevä käyttö lähes mahdotonta. 21466: opiskelijaa varten. Oppilaitoksen opiskelija- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21467: määrä lisääntyy vuoteen 1991 mennessä n. 450 nioittaen, 21468: opiskelijaan vuonna 1987 käynnistyneen insi- 21469: nöörikoulutuksen johdosta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21470: Nykyiset tilat eivät riitä enää vuonna 1989, 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 21471: vaan tällöin joudutaan koulutusta järjestämään markkaa Rovaniemen teknillisen oppi- 21472: epäkäytännöllisissä ja epätaloudellisissa vuok- laitoksen lisärakennus-ja peruskorjaus- 21473: ratiloissa. Vuokratiloja ei saada riittävästi ja ne hankkeen suunnittelua varten. 21474: ovat käytettävissä enintään viisi vuotta. Kun 21475: 21476: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 21477: 21478: Keijo Jääskeläinen Hannele Pokka 21479: Kimmo Sarapää Aimo Ajo 21480: 1530 1988 vp. 21481: 21482: Raha-asia-aloite n:o 1432 21483: 21484: 21485: 21486: 21487: Jääskeläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven kan- 21488: sainväliselle kelonveistoviikolle 21489: 21490: 21491: Eduskunnalle 21492: 21493: Kemijärven kansainvälinen kelonveistoviikko siä. Se levittää tietoa Lapista ja koko maastam- 21494: on järjestetty jo neljänä perättäisenä vuonna, me. Se antaa omille taiteilijoillemme mahdolli- 21495: viimeksi kesällä 1988. Tapahtumasta on tullut suuden tehdä työtä todella kovassa kansainväli- 21496: Kemijärven seudulle jo perinteinen kesätapah- sessä kuvanveistäjäjoukossa. 21497: tuma. Sen osanottajakunta on kasvanut ja kan- Kelonveistoviikon työn tuloksena syntyy ja 21498: sainvälistynyt vuosi vuodelta. Kelonveistovii- jää maahamme mielenkiintoisia taideteoksia. 21499: kolle olisi tulossa kuvanveistäjiä eri puolilta Tärkeää on myös se, että nuorisomme näkee 21500: maailmaa vuosittain satakunta, mutta heistä on viikon aikana, miten veistoksia tehdään. Toi- 21501: voitu ottaa mukaan 30 veistäjää. Samoin on vottavasti työn läheltä seuraaminen tai taide- 21502: kasvanut näyttelyyn tutustuneiden turistien teoskokoelmaan tutustuminen paikan päällä 21503: määrä. Kemijärvellä antaa uusia virikkeitä nousevalle 21504: Kemijärven kansainvälinen kelonveistoviikko taiteilijapolvellemme. 21505: on koko Lappiakin ajatellen hieno ja todella Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21506: omaleimainen kulttuuritapahtuma. Se liittyy nioittaen, 21507: erinomaisesti maamme kesän kulttuuritapahtu- 21508: mien joukkoon. Tapahtuma tuo Suomeen vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21509: sittain eteviä ulkomaisia taiteilijoita, näyttää 1989 tulo- ja menoarvioon 150 000 21510: heille Suomen luonnon yöttämän yön aikaa ja markkaa Kemijärven kansainväliselle 21511: avaa monia arvokkaita kansainvälisiä yhteyk- kelonveistoviikolle. 21512: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 21513: 21514: Keijo Jääskeläinen Hannele Pokka 21515: Kimmo Sarapää Aimo Ajo 21516: 1988 vp. 1531 21517: 21518: Raha-asia-aloite n:o 1433 21519: 21520: 21521: 21522: 21523: Jääskeläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hetan Musiikkipäi- 21524: vien järjestämiseen 21525: 21526: 21527: Eduskunnalle 21528: 21529: Hetan Musiikkipäivät ovat kohta parikym- den kokemuksen pohjalta on arvioitu, että vuo- 21530: menvuotisen historiansa kuluessa osoittautu- den 1989 Hetan Musiikkipäivät voidaan viedä 21531: neet yhdeksi laadukkaista kulttuuritapahtumis- läpi n. 100 000 markan budjetilla. 21532: ta maassamme. Tunturi-Lapin saamelaisalueel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21533: la pääsiäisenä soiva kirkkomusiikkikonserttien nioittaen, 21534: sarja on valtakunnallisesti ainutlaatuinen. Mu- 21535: siikkipäivät ovat selkeästi myös Kalotin tapah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21536: tuma. Esiintyjiä on mukana Suomen lisäksi 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 21537: muista Pohjoismaista. 29.90.52 JOO 000 markkaa Hetan Mu- 21538: Viime pääsiäisen tiliselvitysten ja usean vuo- siikkipäivien järjestämiseen. 21539: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 21540: 21541: Keijo Jääskeläinen Kimmo Sarapää Asko Apukka 21542: Seppo Pelttari Hannele Pokka Esko-Juhani Tennilä 21543: Aimo Ajo 21544: 1532 1988 vp. 21545: 21546: Raha-asia-aloite n:o 1434 21547: 21548: 21549: 21550: 21551: Jääskeläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joulupukin kirje- 21552: palvelulle 21553: 21554: 21555: Eduskunnalle 21556: 21557: Joulupukin kirjepalvelu on kolmen viimeisen toimivan Joulupukin kirjepalvelun ansiosta. Se 21558: vuoden aikana kasvanut niin, että vuonna 1987 ankkuroi idean Suomeen. 21559: se lähetti maailmalle 354 136 kirjettä 117 eri Toiminnan turvaamiseksi vuonna 1989 olisi 21560: maahan. siihen osoitettava vähintään sama määräraha 21561: Joulupukin kirjepalvelu olisi nähtävä yleis- kuin vuoden 1988 lisäbudjetissa eli 1 milj. 21562: hyödyllisenä toimintana, joka paitsi että se on markkaa. 21563: erinomainen kanava kertoa Suomesta matkailu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21564: maana, on tehokkain tapa ylläpitää myyttiä nioittaen, 21565: Joulupukista ja Joulupukinmaasta Suomen La- 21566: pissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21567: Joulupukinmaa-idealla on maailmalla monta 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 21568: ottajaa. Toistaiseksi olemme pystyneet turvaa- markkaa Joulupukin kirjepalvelul/e. 21569: maan asemamme kilpailussa ja nimenomaan 21570: 21571: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 21572: 21573: Keijo Jääskeläinen Hannele Pokka 21574: Kimmo Sarapää Aimo Ajo 21575: 1988 vp. 1533 21576: 21577: Raha-asia-aloite n:o 1435 21578: 21579: 21580: 21581: 21582: Jääskeläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rovaniemen Kirk- 21583: kolammen kunnostussuunnitelmaa varten 21584: 21585: 21586: Eduskunnalle 21587: 21588: Kirkkolammen kunnostussuunnitelma on Kunnostus on tarkoitus toteuttaa ruoppaa- 21589: valmistunut Lapin vesipiirin vesitoimistossa malla ja rakentamalla luusuaan pohjapato, jo- 21590: vuonna 1984 Rovaniemen kaupungin vuonna ka estää veden korkeuden liiallisen vaihtelun 21591: 1982 tekemän hakemuksen perusteella. Hanket- lammessa. Lampeen pumpataan lisäksi sulan 21592: ta on edeltänyt Rovaniemen kaupungin ranta- veden aikana Kemijoesta hyvälaatuista lisä- 21593: ja vesialueiden yleissuunnitelma, jonka vesihal- vettä. 21594: litus hyväksyi vuonna 1985. Hankkeeseen liittyy Rovaniemen kaupunki on kaupunginhalli- 21595: olennaisesti myös Kirkkolammen puiston mai- tuksen 28.3.1983 antaman sitoumuksen mukai- 21596: semasuunnitelma, joka on laadittu samoihin ai- sesti rakentanut tarvittavat suojapenkereet. 21597: koihin. Suunnitellun työnjaon mukaan vesi- ja ympä- 21598: Vesihallitus hyväksyi Kirkkolammen kunnos- ristöhallitus ruoppaisi Kirkkolammen ja sijoit- 21599: tussuunnitelman 16.4.1985. Hanketta varten on taisi ruoppausmassat ja rakentaisi pohjapadon 21600: haettu vesioikeuden lupa, joka on annettu patolaitteisiin sekä hankkisi ja rakentaisi vesi- 21601: 4.6.1986 ja vahvistettu korkeimman hallinto-oi- johtolinjan ja pumppuamon sen sähköistystä 21602: keuden päätöksellä 16.2.1987. lukuun ottamatta. Hankkeen kokonaiskustan- 21603: Kirkkolampi on keskeisellä paikalla raken- nukset ovat 1 400 000 markkaa, josta valtion 21604: nettua asemakaava-aluetta. Se on syntynyt Ke- osuudeksi on ehdotettu edellä sanotun työnjaon 21605: mijoen pinnan korkeuden noustua Valajaskos- mukaisesti puolet eli 700 000 markkaa. 21606: ken voimalaitossäännöstelyn takia. Lampi on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21607: matala ja rehevöitynyt, ja ajoittain sen mädän- nioittaen, 21608: tyvät levämassat ovat aiheuttaneet hajuhaitto- 21609: ja. Nykyisin keskeneräiset kunnostustyöt, en- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21610: nen muuta ruoppausmassoille varatut montut, 1989 tulo- ja menoarvioon 700 000 21611: muodostavat merkittävän vaaratekijän ympä- markkaa Rovaniemen Kirkkolammen 21612: ristön asukkaille. kunnostussuunnitelmaa varten. 21613: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 21614: 21615: Keijo Jääskeläinen Kimmo Sarapää 21616: Aimo Ajo Hannele Pokka 21617: 1534 1988 vp. 21618: 21619: Raha-asia-aloite n:o 1436 21620: 21621: 21622: 21623: 21624: Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Karhunmäen kris- 21625: tillisen kansanopiston rakennusavustukseen 21626: 21627: 21628: Eduskunnalle 21629: Maamme vanhimman herännäisopiston, Kar- esitetään ainoastaan 500 000 mk:n rahoitus- 21630: hunmäen kristillisen kansanopiston uudelleen- avustusta. 21631: rakentaminen alkoi huhtikuussa 1987. Raken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21632: nushankkeen kokonaiskustannukset ovat yli 20 nioittaen, 21633: milj. mk. Rahoitus muodostuu opiston omasta 21634: ja keräyksillä saatavasta rahoituksesta, Lapuan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21635: kaupungin myöntämistä lainoista ja takauksis- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 21636: ta, luottolaitoksien kanssa sovitusta rahoituk- 29.57.52 lisäyksenä 500 000 markkaa 21637: sesta ja valtiolta anoitavasta tulo- ja menoar- käytettäväksi Karhunmäen kristillisen 21638: viorahoituksesta. kansanopiston rakentamisavustukseen. 21639: Ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksessä 21640: 21641: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1988 21642: 21643: Anneli Jäätteenmäki Juho Sillanpää Martti Korkia-Aho 21644: 1988 vp. 1535 21645: 21646: Raha-asia-aloite n:o 1437 21647: 21648: 21649: 21650: 21651: Jäätteenmäki: Määrärahan osoittamisesta Alahärmän ja Kauha- 21652: van kotiteollisuusneuvonta-asemien valtionapuun 21653: 21654: 21655: Eduskunnalle 21656: 21657: Koko maassa on kotiteollisuuden neuvon- asema ja Kauhavalla kotiteollisuusyrittäjä- 21658: taorganisaatioilla, kotiteollisuusyhdistyksillä, neuvonta-asema. Runsaan pien- ja kotiteolli- 21659: noin 200 neuvonta-asemaa. Etelä-Pohjanmaan suusyrittäjyyden maakunnassa kumpaisellakin 21660: kotiteollisuusyhdistyksen neuvonta-asemaorga- asemalla on merkittävä rooli, joka korostuu ko- 21661: nisaatio on viime vuosiin saakka ollut varsin titeollisuusyrittäjyyttäkin koskettavan rakenne- 21662: harva. Tälläkin hetkellä asemia on vain noin jo- muutoksen takia. 21663: ka neljännessä kunnassa, kun valtakunnallinen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 21664: keskiarvo on joka toisessa kunnassa. Viime taen, 21665: vuosien ripeästä neuvonta-asemien perustamis- 21666: tahdista johtuu, että Etelä-Pohjanmaalla puut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21667: tuu valtionapu henkilöstön palkkaukseen kah- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 21668: delta neuvonta-asemalta. 29. 76.51 lisäyksenä 160 000 markkaa 21669: Valtionapua vailla olevat neuvonta-asemat Alahärmän ja Kauhavan kotiteollisuus- 21670: ovat kumpainenkin erikoistuneet sellaiselle toi- neuvonta-asemien palkkauksen ja mui- 21671: mialalle, jolla ei ole muita neuvonta-asemia ko- den menojen valtionapuihin. 21672: ko maassa. Alahärmässä on turkisneuvonta- 21673: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 21674: 21675: Anneli Jäätteenmäki 21676: 1536 1988 vp. 21677: 21678: Raha-asia-aloite n:o 1438 21679: 21680: 21681: 21682: 21683: Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien nuoriso- 21684: työn valtionosuuden korottamiseen 21685: 21686: 21687: Eduskunnalle 21688: 21689: Kuntien nuorisotyön kattavaan järjestämi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21690: seen ei ole osoitettu riittäviä taloudellisia resurs- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 21691: seja. Esimerkiksi valtionosuudet liikuntatoimen 29.91.51 lisäyksenä 25 000 000 markkaa 21692: kehittämiseen ovat huomattavasti suurempia. kuntien nuorisotyön valtionosuuteen, 21693: Myös valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvio- mikä nostaa kuntien nuorisotyön valtion- 21694: esityksessä urheiluun myönnettävät asukaskoh- osuuden perusteena olevan asukaskoh- 21695: taiset valtionosuudet kasvavat kaksi markkaa taisen käyttömenon JO markkaan. 21696: enemmän kuin vastaava avustus nuorisotyön 21697: tukemiseen. 21698: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21699: nioittaen, 21700: 21701: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 21702: 21703: Anneli Jäätteenmäki Timo Kietäväinen 21704: 1988 vp. 1537 21705: 21706: Raha-asia-aloite n:o 1439 21707: 21708: 21709: 21710: 21711: Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionavustuksiin 21712: valtakunnallisten nuoriso- ja palvelujärjestöjen toimisto- ja 21713: kokoustilojen hankkimiseen ja varustamiseen 21714: 21715: Eduskunnalle 21716: 21717: Useat nuoriso- ja palvelujärjestöt joutuvat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21718: vuosittain käyttämään huomattavan osan me- nioittaen, 21719: noistaan toimistotilojen vuokrakuluihin. Sa- 21720: moin useiden järjestöjen varustetaso on hyvin että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 21721: alhainen. Esimerkiksi atk-laitteiden hankinta den 1989 tulo- ja menoarvioon momen- 21722: alentaisi monia rutiinimenoja, kuten jäsenrekis- tille 29.91.51 lisäyksenä 500000 mark- 21723: terin ylläpito- ja kirjanpitokuluja. kaa valtionavustuksiin valtakunnallisten 21724: Tilojen hankkimiseen ja varustamiseen osoi- nuoriso- ja palvelujärjestöjen toimisto- 21725: tetut määrärahat ovat osoittautuneet nykytasol- ja kokoustilojen hankkimista ja varusta- 21726: laan liian pieniksi. Niiden avulla on kyetty kat- mista varten. 21727: tamaan vain murto-osa tarpeesta. Tilojen hank- 21728: kimista ei ole pystytty tukemaan juuri ollen- 21729: kaan. 21730: 21731: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 21732: 21733: Anneli Jäätteenmäki Timo Kietäväinen 21734: 21735: 21736: 21737: 21738: 97 280129N 21739: 1538 1988 vp. 21740: 21741: Raha-asia-aloite n:o 1440 21742: 21743: 21744: 21745: 21746: Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisotutkimuk- 21747: sen edistämiseen 21748: 21749: 21750: Eduskunnalle 21751: 21752: Opetusministeriön vuonna 1986 hyväksymäs- Alhainen määräraha on johtanut pienimuo- 21753: sä nuorisopoliittisessa tutkimusohjelmassa kiin- toiseen ja vakiintumattomaan tutkimukseen. 21754: nitetään huomiota nuorisoon ja nuorisopolitii- Pidemmät tutkimussopimukset johtaisivat tut- 21755: kan osa-alueisiin kohdistuvaan ja näitä palvele- kimuksen tason kohoamiseen sekä mahdollis- 21756: vaan tutkimukseen. Ohjelman erityistavoittee- taisivat nuorisotoiminnan kehittämiselle tärkei- 21757: na on tukea nuorisotutkimuksen teorian ja me- den kokeilujen tutkimuksen. 21758: netelmien kehittämistä sekä nuorisotoiminnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21759: ja nuorisotyön tutkimusta. nioittaen, 21760: Erityisesti nuorisopoliittisen päätöksenteon 21761: kannalta nämä tavoitteet ovat tärkeitä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21762: Ohjelmassa esitetään lisäksi tavoitteena silloi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 21763: sen nuorisotutkimuksen määrärahan kaksinker- 29.91.51 lisäyksenä 400000 markkaa 21764: taistamista. Tavoitteeseen ei kuitenkaan ole avustuksiin nuorisotutkimuksen edistä- 21765: päästy. miseen. 21766: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 21767: 21768: Anneli Jäätteenmäki Timo Kietäväinen 21769: 1988 vp. 1539 21770: 21771: Raha-asia-aloite n:o 1441 21772: 21773: 21774: 21775: 21776: Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Ihmisoikeuksien ja 21777: kansalaisvapauksien liitto ry:n avustamiseen 21778: 21779: 21780: 21781: 21782: Eduskunnalle 21783: 21784: Ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien liitto tistä ajankohtaisemmiksi. On erittäin tärkeää, 21785: ry. on vuonna 1979 ihmisoikeusalan asiantunti- että Suomi kaikilta osin saavuttaa ne ihmisoi- 21786: joiden ja asian harrastajien yhteenliittymäksi keusstandardit, joista kansainvälisessä yhteisös- 21787: perustettu laaja-alaiseen ja puolueisiin sitoutu- sä on sovittu. Tässä on kansalaismielipiteellä ja 21788: mattomaan ihmisoikeuskeskusteluun ja tiedon- kansalaisjärjestötoiminnalla sen edustajana 21789: välitykseen erikoistunut järjestö. suuri merkitys. 21790: Jäseninä on ennen muuta korkeakoulujen YK:n ihmisoikeuksien julistuksen 40-vuotis- 21791: opettajia ja tutkijoita sekä myös julkisen hallin- päivä ja Euroopan Neuvoston 40-vuotispäivä 21792: non ja joukkotiedotusvälineiden työntekijöitä. tulevat voimistamaan ihmisoikeuskeskustelua 21793: Yhdistyksen säännöissä ilmaistuna tarkoitukse- maassamme. 21794: na on toimia ihmisten perusoikeuksien ja -va- Ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien liitto 21795: pauksien noudattamisen puolesta sekä näiden ry:llä on pitkäaikainen kokemus ihmisoikeuksia 21796: oikeuksien loukkauksia vastaan. koskevasta julkaisu- ja tiedotustoiminnasta. 21797: Järjestön tavoite on kaksitahoinen. Toisaalta Vuonna 1987 ilmestyi alan ensimmäinen suo- 21798: pyrkimyksenä on lisätä kansalaisten yleistä tie- menkielinen oppikirja liiton tekemänä. Sen li- 21799: toutta ihmisoikeuksien kansainvälisestä kehitty- säksi liitto julkaisee Ihmisoikeudet-lehteä ja 21800: misestä, toisaalta pyrkimyksenä on edistää ih- muita aineistoja. Liitolla on myös laajat kan- 21801: misoikeuksien toteutumista Suomessa: lainsää- sainväliset yhteydet alan järjestöihin ja laitok- 21802: dännössä ja hallinnossa. Järjestön kansallinen siin. 21803: tehtävä on viime aikoina korostunut kansainvä- Ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien liitto 21804: lisen integraatio- ja yhteistyökehityksen myötä. tarvitsisi toimintansa vakinaistamiseksi pysyvän 21805: Tuleva liittyminen Euroopan Neuvostoon on työntekijän palkkauksen sekä lisää resursseja 21806: tuonut ihmisoikeuskysymykset maallemme en- julkaisu- ja muuhun toimintaan. 21807: 1540 1988 vp. - RA n:o 1441 21808: 21809: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 29.99.50 200 000 markkaa Ihmisoi- 21810: nioittaen, keuksien ja kansalaisvapauksien liitto 21811: ry:n toiminnan tukemiseen. 21812: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21813: 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 21814: 21815: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 21816: 21817: Anneli Jäätteenmäki Jörn Donner Gunnar Jansson 21818: Reino Paasilinna Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Kimmo Sarapää 21819: Claes Andersson Osmo Soininvaara Arja Alho 21820: Riitta Kauppinen Mirja Ryynänen Markus Aaltonen 21821: Pekka Puska Markku Lehtosaari Seppo Kääriäinen 21822: Tina Mäkelä Pekka Haavisto Eero Paloheimo 21823: Liisa Jaakonsaari Saara-Maria Paakkinen Antero Kekkonen 21824: Iiris Hacklin Pirjo Ala-Kapee Mikko Elo 21825: Timo Roos Kerttu Törnqvist Asko Apukka 21826: Raila Aho Pertti Lahtinen Anna-Liisa Jokinen 21827: Pauli Uitto Lauha Männistö Håkan Malm 21828: Per-Henrik Nyman Matti Vähänäkki Tellervo Renko 21829: Jukka Gustafsson Matti Väistö Esko Jokiniemi 21830: Jorma Huuhtanen Håkan Nordman Mats Nyby 21831: Boris Renlund 21832: 1988 vp. 1541 21833: 21834: Raha-asia-aloite n:o 1442 21835: 21836: 21837: 21838: 21839: Jäätteenmäki: Määrärahan osoittamisesta Paavolan-Vasun- 21840: mäen-Mikkilän maantien peruskorjaukseen Lapualla ja 21841: Kuortaneella 21842: 21843: Eduskunnalle 21844: 21845: Kuortaneen kunnassa ja Lapuan kaupungissa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 21846: oleva tie Paavola-Vasunmäki-Mikkilä on taen, 21847: erittäin heikkokuntoinen, kelirikkoaikoina lä- 21848: hes kulkukelvoton. Tietä on perusparannettu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21849: työllisyysvaroin. Perusparannus on suoritettu 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 21850: välillä Kovero-Paavola. Tieosuus Paavola- 31.24. 77 2 000 000 markkaa Paavo- 21851: Vasunrnäki on edelleen peruskorjaamatta, ja se lan- Vasunmäen-Mikkiiän maantien 21852: on erittäin huonokuntoinen. peruskorjaukseen. 21853: Tiesuunnitelmat ovat valmiina, joten tietyön 21854: aloittaminen välittömästi on täysin mahdollista. 21855: 21856: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 21857: 21858: Anneli Jäätteenmäki 21859: 1542 1988 vp. 21860: 21861: Raha-asia-aloite n:o 1443 21862: 21863: 21864: 21865: 21866: Jäätteenmäki: Määrärahan osoittamisesta sotaveteraanien puoli- 21867: soiden kuntoutustoimintaan 21868: 21869: 21870: Eduskunnalle 21871: 21872: Kotirintamanaiset tekivät sodan aikana hyvin rintamanaisille, annetaan entistä useammin 21873: arvokasta työtä tehtaissa, pelloilla, virastoissa mahdollisuus kuntoutukseen. 21874: ja kaupoissa. He joutuivat kotirintamalla vas- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 21875: taamaan kaikesta työstä miesten ollessa rinta- taen, 21876: malla. Raskaat sotavuodet ovat johtaneet ennen- 21877: aikaiseen sairastamiseen. Lisäksi moni nainen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21878: on hoitanut sairasta puolisoaan ilman minkään- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 21879: laista yhteiskunnan tukea. 33.22.56 lisäyksenä 15 000000 markkaa 21880: Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus vaa- sotaveteraanien puolisoiden kuntoutus- 21881: tii, että myös sotaveteraanien puolisoille, koti- toimintaan. 21882: 21883: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 21884: 21885: Anneli Jäätteenmäki 21886: 1988 vp. 1543 21887: 21888: Raha-asia-aloite n:o 1444 21889: 21890: 21891: 21892: 21893: Jäätteenmäki: Määrärahan osoittamisesta turkistarhaajien saatta- 21894: miseksi maatalousyrittäjien vuosilomajärjestelmän piiriin 21895: 21896: 21897: Eduskunnalle 21898: 21899: Pienyrittäjien sosiaaliturvassa esiintyy edel- Mutta turkistarhaajia maatalouslomittajat pys- 21900: leen huomattavia puutteita. Pienyrittäjien vuo- tyvät lomittamaan. 21901: silomarahasta annetun lain (408177) nojalla Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 21902: kaikki pienyrittäjät eivät ole oikeutettuja vuosi- taen, 21903: lomaan. Yhtä yrittäjäryhmää, turkistarhaajia, 21904: voidaan auttaa myös sillä, että heille suodaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21905: mahdollisuus saada maatalouslomitusapua. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 21906: Monta yrittäjäryhmää ei tällä tavalla voida aut- 33.57.40 lisäyksenä 4 000 000 markkaa 21907: taa, koska ei löydy lomittajaa, joka aamulla maatalouslomituksen mahdollistamisek- 21908: tuuraa parturia ja illalla atk-alan pienyrittäjää. si myös turkistarhaajille. 21909: 21910: Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1988 21911: 21912: Anneli Jäätteenmäki 21913: 21914: 21915: 21916: 21917: ,;, 21918: 1544 1988 vp. 21919: 21920: Raha-asia-aloite n:o 1445 21921: 21922: 21923: 21924: 21925: Jäätteenmäki ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien vuo- 21926: silomajärjestelmän kustannuksiin loman pidentämiseksi 21927: 21928: 21929: Eduskunnalle 21930: 21931: Sosiaaliturvan eri aloja on viime vuosina ke- siin tälle väestönosalle turvata, sekä selvittää 21932: hitetty varsin voimakkaasti. Pienyrittäjien so- ehdotuksensa taloudelliset vaikutukset. 21933: siaaliturvassa esiintyy kuitenkin huomattavia Työryhmä sai mietintönsä valmiiksi maalis- 21934: puutteita. Yhtenä osoituksena pienyrittäjien so- kuun viimeisenä päivänä 1987. Tämän mietin- 21935: siaaliturvan kehittymättömyydestä on nykyinen nön esityksiä ei ole kuitenkaan vuoden 1989 21936: vuosilomajärjestelmä. Se ei koko vuosilomajär- tulo- ja menoarviossa otettu huomioon. 21937: jestelmän voimassaolon aikana ole kehittynyt Yrittäjät tarvitsevat itselleen yhtä kattavan 21938: laisinkaan. ja korkeatasoisen sosiaaliturvan kuin muutkin 21939: Sosiaali- ja terveysministeri asettikin 26.11. ammattiryhmät. 21940: 1986 työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin sel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21941: vittää voimassa olevan pienyrittäjien vuosilo- nioittaen, 21942: majärjestelmän puutteet ja kehittämistarpeet ja 21943: tehdä ehdotuksensa siitä, millä tavalla omaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21944: työtään tekeville yrittäjille ja ammatinharjoitta- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 21945: jille voitaisiin nykyistä paremmin järjestää 33.57.42 22 000 000 markkaa pienyrit- 21946: mahdollisuus vuosiloman pitämiseen, sekä sii- täjien vuosilomajärjestelmän kustan- 21947: tä, millä tavalla myös sijaisavun saanti voitai- nuksiin loman pidentämiseksi. 21948: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 21949: 21950: Anneli Jäätteenmäki Martti Korkia-Aho Juho Sillanpää 21951: 1988 vp. 1545 21952: 21953: Raha-asia-aloite n:o 1446 21954: 21955: 21956: 21957: 21958: Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisten amma- 21959: tillisten oppilaitosten palvelutoimintaan 21960: 21961: 21962: Eduskunnalle 21963: 21964: Kunnallisia ammatillisia oppilaitoksia voi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21965: daan arvioida vuonna 1989 olevan 256 kappa- nioittaen, 21966: letta. Tulo- ja menoarvion asianomaiselle mo- 21967: mentille esitetty määräraha kunnallisten amma- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21968: tillisten oppilaitosten palvelutoimintaan on 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 21969: 2 350 000 markkaa. Jos arvioidaan määräraha- 29.65.34 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 21970: tarve hanketta kohden esimerkiksi 50 000 mar- kunnallisten ammatillisten oppilaitosten 21971: kaksi, havaitaan sen riittävän vain noin viiden- palvelutoimintaan. 21972: nekselle oppilaitoksista. Huomattavasti useam- 21973: malla oppilaitoksella on kuitenkin kohtuullinen 21974: tarve usein vielä suurempaan määrähaan. 21975: 21976: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 21977: 21978: Antti Kalliomäki Jukka Gustafsson Pirjo Ala-Kapee 21979: 1546 1988 vp. 21980: 21981: Raha-asia-aloite n:o 1447 21982: 21983: 21984: 21985: 21986: Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen ammatillis- 21987: ten oppilaitosten liitolle ammattitaitokilpailujen järjestämi- 21988: seen 21989: 21990: Eduskunnalle 21991: 21992: Suomen ammatillisten oppilaitosten liitto si myös valtion ammattioppilaitosten oppilai- 21993: (SAOL) järjesti vuonna 1988 yhteistyössä am- den osallistumisen, vaikka liitto ei saa jäsen- 21994: mattikasvatushallituksen kanssa valtakunnalli- maksutuloja tai avustusta valtiolta. 21995: set ammattitaitokilpailut. Kilpailun menoista Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21996: vastasi valtakunnan tasolla kunnallisten ylläpi- nioittaen, 21997: täjien järjestönä SAOL ja paikallistasolla am- 21998: mattioppilaitosten ylläpitäjät. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21999: Taitaja-nimellä järjestettävistä kilpailuista 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22000: pyritään tekemään vuosittaiset. Kilpailujen laa- 29.99.50 150000 markkaa avustuksena 22001: jentamiseksi ja niiden järjestämisen turvaami- Suomen ammatillisten oppilaitosten lii- 22002: seksi on valtion osallistuminen kustannuksiin tolle Taitaja-ammattitaitokilpailujen jär- 22003: tarpeellista. Määräraha SAOL:lle mahdollistai- jestämiseen. 22004: 22005: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 22006: 22007: Antti Kalliomäki Pirjo Ala-Kapee 22008: 1988 vp. 1547 22009: 22010: Raha-asia-aloite n:o 1448 22011: 22012: 22013: 22014: 22015: Kalliomäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Koulutusalan Sosiali- 22016: demokraattisen yhdistyksen julkaisu- ja koulutustoiminnan 22017: tukemiseen 22018: 22019: Eduskunnalle 22020: 22021: Koulutusalan Sosialidemokraattinen yhdis- asiassa perustuu jäsenmaksuihin, nykyistä toi- 22022: tys on valtakunnallinen järjestö, joka toimii yh- mintaa ei ole mahdollista ylläpitää tarvetta vas- 22023: dyssiteenä koulualan luottamushenkilöiden, taavalla tasolla ilman taloudellista tukea. 22024: työntekijöiden, opiskelijoiden ja oppilaiden Kun koulutusalan luottamustehtävät täyte- 22025: vanhempien kesken. Yhdistykseen kuuluu jäse- tään poliittisin perustein, on poliittisesti leimau- 22026: ninä lauta- ja johtokuntien jäseniä, opettajia, tuneen alan järjestön koulutus- ja tiedotustoi- 22027: koulujen muuta henkilökuntaa, kouluhallinto- minnalle annettava suuri merkitys ja valtioval- 22028: virkamiehiä, opiskelijoita ja oppilaiden van- lan tuki. Erityisesti on korostettava sitä, että 22029: hempia. yhdistys aktivoi koulutuspolitiikan laajalta ken- 22030: Yhdistyksen pääasiallinen tehtävä on jul- tältä eri tehtävissä toimivia kansalaisia vapaa- 22031: kaisu- ja koulutustoiminnan harjoittaminen. ehtoiseen työhön, koulutukseen ja tiedon han- 22032: Vuosittain järjestetään vähintään kaksi valta- kintaan. 22033: kunnallista seminaaria ja julkaistaan koulualan Yhteiskunnan taloudellinen tuki hyödyntäisi 22034: teemoja käsittelevä vuosikirja. Sen lisäksi jär- sen vuoksi erinomaisella tavalla kansalaisten 22035: jestetään eri puolilla maata alueellisia lääni- tai vapaaehtoista perehtymistä koulutuspoliittisiin 22036: maakuntakohtaisia koulutustilaisuuksia. kysymyksiin. 22037: Koulutuksen uudistukset, mm. peruskoulu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 22038: jen johtokuntien toiminta, ovat viime vuosina nioittavasti, 22039: lisänneet huomattavasti koulutuksen tarvetta. 22040: Samoin on yhdistys vuodesta 1987 alkaen jul- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22041: kaissut muutaman kerran vuodessa ilmestyvän 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 22042: aikakauslehden tapaisen lehden, jossa aikai- markkaa Koulutusalan Sosialidemo- 22043: sempaa tehokkaammin on voitu antaa tietoa kraattisen yhdistyksen julkaisu- ja kou- 22044: kulloinkin ajankohtaisista koulutuspoliittisista lutustoiminnan tukemiseen. 22045: kysymyksistä. Koska yhdistyksen rahoitus pää- 22046: 22047: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 22048: 22049: Antti Kalliomäki Pentti Lahti-Nuuttila Marja-Liisa Tykkyläinen 22050: Reijo Lindroos Tuulikki Hämäläinen Sinikka Hurskainen-Leppänen 22051: Liisa Jaakonsaari Pirjo Ala-Kapee Saara-Maria Paakkinen 22052: Sinikka Mönkäre Markku Pohjola Matti Saarinen 22053: Matti Vähänäkki Antero Kekkonen Jorma Rantanen 22054: Jukka Gustafsson 22055: 1548 1988 vp. 22056: 22057: Raha-asia-aloite n:o 1449 22058: 22059: 22060: 22061: 22062: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Suotietokeskuk- 22063: selle trooppisen turvetutkimuksen käynnistämiseen 22064: 22065: 22066: Eduskunnalle 22067: 22068: Turvetutkimus on laajenemassa maassamme yhteistyömäärärahoihin ja tätä koskeva mainin- 22069: voimakkaasti. Jyväskylässä on aloittamassa toi- ta momentin 24.40.66 perusteluihin. 22070: mintansa Suotietokeskus. Lisäksi Kotimaisten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22071: polttoaineiden laboratoriolla on Jyväskylässä nioittaen, 22072: laaja kokemus turpeen hyväksikäytön edistämi- 22073: sestä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22074: Kehitysmaissa, erityisesti trooppisilla alueil- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22075: la, turpeen hyötykäyttö on vielä selvittämättä. 24.40. 66 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 22076: Tätä selvitystyötä varten on tärkeää käynnistää Suotietokeskukselle trooppisen turvetut- 22077: erityinen trooppisen turvetutkimuksen kehittä- kimuksen kehittämisohjelman käynnis- 22078: misohjelma. Hanke voidaan aloittaa lisäämällä tämistä varten. 22079: tarkoitusta varten riittävä määräraha kehitys- 22080: 22081: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 22082: 22083: Toimi Kankaanniemi Sakari Knuuttila Mauri Pekkarinen 22084: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Pirkko Ikonen 22085: Iiris Hacklin Tina Mäkelä Sauli Hautala 22086: Jorma Fred 22087: 1988 vp. 1549 22088: 22089: Raha-asia-aloite n:o 1450 22090: 22091: 22092: 22093: 22094: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Lähetyksen Kehi- 22095: tysavun katastrofivaraston kunnostamiseen ja varustamiseen 22096: 22097: 22098: Eduskunnalle 22099: 22100: Suomen Vapaa Ulkolähetys ry:n Lähetyksen tarvitaan erittäin tarpeelliseksi osoittautuneen 22101: Kehitysapu on yksi suurimmista kehitysyhteis- telttasairaalan hankkimiseen. Telttasairaalalla 22102: työtä tekevistä järjestöistämme. LKA:lla on voidaan tehokkaasti auttaa suurten katastrofien 22103: Vihdin Selin kylässä lumppujen ja vaatteiden yhteydessä loukkaantuneita, joille asianmukai- 22104: lajittelu- ja jalostuslaitos. Eri puolilta maata ke- sen avun antaminen muutoin on lähes mahdo- 22105: rättävät vaatteet lajiteliaan uudelleen myytävik- tonta. Telttasairaalan hankinta-arvo on noin 22106: si ja huoviksi jalostettaviksi. 400 000 markkaa. 22107: Selissä on myös katastrofivarasto, josta toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22108: mitetaan varusteita eri puolille maailmaa kiirei- nioittaen, 22109: senä apuna. Tämä varasto tarvitsee kuitenkin 22110: kunnostuksen sekä varoja varustamista varten. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22111: Olemassa olevan rakennuksen kunnostaminen 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 22112: sekä varustaminen vaatisi varoja noin 1,4 mmk. 24.30.67 lisäyksenä 1400000 markkaa 22113: Varat ohjautuisivat täydellisesti kehitysyhteis- Lähetyksen Kehitysavulie katastrofiva- 22114: työhön. Omavastuuosuuden LKA kattaisi tai- raston kunnostamista ja varustamista 22115: kootyöllä ja keräystavaralla. varten Vihdin Selissä. 22116: Rakennuksen kunnostuksen ohella varoja 22117: 22118: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 22119: 22120: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen 22121: Sauli Hautala Jorma Fred 22122: 1550 1988 vp. 22123: 22124: Raha-asia-aloite n:o 1451 22125: 22126: 22127: 22128: 22129: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapautuvien Tuki 22130: ry:n huoltotyöhön 22131: 22132: 22133: Eduskunnalle 22134: 22135: Vapautuvien Tuki ry. on kansalaisjärjestö, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22136: joka tekee monipuolista vapaaehtoistyötä van- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 22137: kiloista vapautuvien ihmisten hyväksi. 25.50.51 lisäyksenä 1000000 markkaa 22138: Vapautuvien vankien jälkihuoltoa tulee voi- Vapautuvien Tuki ry:lle vapautuvien 22139: makkaasti tehostaa. Yksi tehokas tapa tässä vankien huoltotyötä varten. 22140: suhteessa on näiden parissa työtä tekevien jär- 22141: jestöjen tukeminen. 22142: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22143: nioittaen, 22144: 22145: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 22146: 22147: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen 22148: Sauli Hautala Jorma Fred 22149: 1988 vp. 1551 22150: 22151: Raha-asia-aloite n:o 1452 22152: 22153: 22154: 22155: 22156: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapamäen avo- 22157: vankilan rakentamiseen 22158: 22159: 22160: Eduskunnalle 22161: 22162: Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon on neet, on äärimmäinen kiire saada uusia työpaik- 22163: varattu 2 mmk:n suunnittelumääräraha Keski- koja tilalle, joten avovankilan rakentamiseen 22164: Suomen avovankilan suunnittelua varten. Mää- tulee ryhtyä jo vuonna 1989. Myös vankeinhoi- 22165: rärahasta voidaan käyttää osa muihinkin koh- don kehittäminen puoltaa hankkeen aikaista- 22166: teisiin. mista. 22167: Haapamäelle suunniteltava avovankila on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22168: merkittävä sekä vankeinhoidon kannalta että nioittaen, 22169: Haapamäen taajaman työllisyyden kannalta. 22170: Haapamäeltä on poistunut sadoittain valtion yl- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22171: läpitämiä työpaikkoja viime aikoina. Korvaavia 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22172: työnsaantimahdollisuuksia ei ole valtion suorin 25.50. 74 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 22173: toimenpitein saatu tilalle. Vankila tuo näitä. Keski-Suomen avovankilan rakennus- 22174: Koska työpaikkamenetykset ovat jo tapahtu- työn aloittamista varten Haapamäellä. 22175: 22176: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 22177: 22178: Toimi Kankaanniemi Sakari Knuuttila Mauri Pekkarinen 22179: Eeva-Liisa Moilanen Pekka Leppänen Matti Lahtinen 22180: Pirkko Ikonen Iiris Hacklin Sauli Hautala 22181: Jorma Fred 22182: 1552 1988 vp. 22183: 22184: Raha-asia-aloite n:o 1453 22185: 22186: 22187: 22188: 22189: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Tikkakosken va- 22190: ruskunnan rakennustöihin 22191: 22192: 22193: Eduskunnalle 22194: 22195: Jyväskylän mlk:n Tikkakaskeila sijaitsevan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22196: varuskunnan soittokunnan tilat vaativat kiireel- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22197: listä saneerausta. Tähän tarkoitukseen tulee va- 27.27. 74 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 22198: rata määräraha valtion vuoden 1989 tulo- ja soittokunnan tilojen saneerausta ja vies- 22199: menoarvioon. Samoin viestikoulun luokkahuo- tikoulun luokkahuoneen rakentamista 22200: neen rakentaminen edellyttää määrärahava- varten Tikkakosken varuskunnassa. 22201: rausta, jota budjettiesitys ei sisällä. 22202: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22203: nioittaen, 22204: 22205: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 22206: 22207: Toimi Kankaanniemi Sakari Knuuttila Mauri Pekkarinen 22208: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Pirkko Ikonen 22209: Iiris Hacklin Sauli Hautala Jorma Fred 22210: 1988 vp. 1553 22211: 22212: Raha-asia-aloite n:o 1454 22213: 22214: 22215: 22216: 22217: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseutuinsti- 22218: tuutin perustamiseen Keski-Suomeen 22219: 22220: 22221: Eduskunnalle 22222: 22223: Yhteiskunnallinen kehitys tuo jatkuvasti mo- puolesta parhaat edellytykset tarjota tällaiselle 22224: nimuotoisia uusia asioita ja ongelmia esille laitokselle riittävät toimintamahdollisuudet, 22225: myös maaseudulla. Elinkeinoelämä, väestöke- mikäli itse instituutti sijoitettaisiin esimerkiksi 22226: hitys, palvelut ja ihmisten elinympäristö ja elin- Petäjäveden kuntaan Petäjäveden käsi- ja tai- 22227: tavat kokevat muutoksia, jotka aiheuttavat uu- deteollisen oppilaitoksen yhteyteen. 22228: sia haasteita ja edellyttävät uudenlaisia val- Maaseutuinstituutin perustaminen Petäjäve- 22229: miuksia päätöksenteolta. den kuntaan on yksi merkittävä toimenpide eu- 22230: Maassamme ei ole erityisesti maaseudun tut- rooppalaisen "Maaseutu eläväksi" -kampanjan 22231: kimukseen ja kehitykseen painottunutta tutki- osa, joka tulisi pikaisesti toteuttaa. 22232: mus- ja koulutuslaitosta. Tarve tällaiseen on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22233: yhä suurempi. nioittaen, 22234: Suomeen olisi perustettava maaseutuinsti- 22235: tuutti, joka olisi perusteltua sijoittaa maaseu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22236: dulle, mutta kuitenkin kiinteästi yliopiston lä- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 22237: heisyyteen. Keski-Suomessa Jyväskylän yliopis- markkaa maaseutuinstituutin perusta- 22238: tolla on sijaintinsa ja muiden valmiuksiensa miseen Petäjävedelle. 22239: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 22240: 22241: Toimi Kankaanniemi Sakari Knuuttila Mauri Pekkarinen 22242: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Pirkko Ikonen 22243: Sauli Hautala Jorma Fred 22244: 22245: 22246: 22247: 22248: 98 280129N 22249: 1554 1988 vp. 22250: 22251: Raha-asia-aloite n:o 1455 22252: 22253: 22254: 22255: 22256: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta soveltavan luon- 22257: nontieteen koulutusohjelman toteuttamiseen eräissä korkea- 22258: kouluissa 22259: 22260: Eduskunnalle 22261: 22262: Jyväskylän yliopisto ja Teknillinen korkea- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22263: koulu ovat valmistaneet suunnitelman yhteis- nioittaen, 22264: työnä toteutettavaa soveltavan luonnontieteen 22265: koulutusohjelmaa varten. Tällä tavoin mainitut että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22266: korkeakoulut voivat tehostaa resurssien käyttöä 1989 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 22267: ja Jyväskylän yliopistoon voidaan saada alan 5 000 000 markkaa soveltavan luonnon- 22268: koulutusohjelmaa varsin vähäisin taloudellisin tieteen koulutusohjelman toteuttamista 22269: lisäpanoksin. Koulutuksen lisäyksen tarve on varten yhteistyössä Jyväskylän yliopis- 22270: erittäin suuri. ton ja Teknillisen korkeakoulun kesken. 22271: 22272: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 22273: 22274: Toimi Kankaanniemi Sakari Knuuttila Mauri Pekkarinen 22275: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Pirkko Ikonen 22276: Iiris Hacklin Tina Mäkelä Sauli Hautala 22277: Jorma Fred 22278: 1988 vp. 1555 22279: 22280: Raha-asia-aloite n:o 1456 22281: 22282: 22283: 22284: 22285: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulujen 22286: rakentamiseen Keski-Suomen läänissä 22287: 22288: 22289: Eduskunnalle 22290: 22291: Peruskoulujen rakentaminen on ollut erittäin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22292: vähäistä viime vuosina Keski-Suomen läänissä. nioittaen, 22293: Lukuisia hankkeita on siirtynyt vuodesta toi- 22294: seen. Tilanne monella paikkakunnalla on ää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22295: rimmäisen vaikea. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22296: Pahin tilanne on Jämsän Jokivarren, Uurais- 29.46.34 lisäyksenä 25 000 000 markkaa 22297: ten Kirkonkylän, Jyväskylän mlk:n Jyskän ja Jämsän, Uuraisten, Jyväskylän maalais- 22298: Luhangan Tammijärven peruskouluhankkeiden kunnan ja Luhangan peruskouluraken- 22299: aloittamisen osalta. nusten aloittamista varten. 22300: 22301: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 22302: 22303: Toimi Kankaanniemi Sakari Knuuttila Mauri Pekkarinen 22304: Eeva-Liisa Moilanen Pekka Leppänen Matti Lahtinen 22305: Pirkko Ikonen Iiris Hacklin Sauli Hautala 22306: Jorma Fred 22307: 1556 1988 vp. 22308: 22309: Raha-asia-aloite n:o 1457 22310: 22311: 22312: 22313: 22314: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastorakenta- 22315: miseen Keski-Suomen läänissä 22316: 22317: 22318: Eduskunnalle 22319: 22320: Kirjastorakentaminen on edennyt viime vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22321: sina erittäin hitaasti Keski-Suomessa. Kirjasto 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22322: on jokaiseen kuntaan kuuluva julkinen perus- 29.56.31/isäyksenä 15 000000 markkaa 22323: palvelulaitos, jolla tulee olla asianmukaiset tilat Sumiaisten, Hankasalmen ja Uuraisten 22324: ja laitteet. Näin ei ole Sumiaisten, Hankasal- pääkirjastojen rakentamisen aloittamis- 22325: men ja Uuraisten kunnissa. ta varten. 22326: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22327: nioittaen, 22328: 22329: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 22330: 22331: Toimi Kankaanniemi Sakari Knuuttila Mauri Pekkarinen 22332: Eeva-Liisa Moilanen Pekka Leppänen Matti Lahtinen 22333: Pirkko Ikonen Iiris Hacklin Sauli Hautala 22334: Jorma Fred 22335: 1988 vp. 1557 22336: 22337: Raha-asia-aloite n:o 1458 22338: 22339: 22340: 22341: 22342: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen 22343: terveydenhuoltoalan oppilaitoksen rakennustöihin 22344: 22345: 22346: Eduskunnalle 22347: 22348: Keski -Suomen terveydenhuolto-oppilaitok- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22349: sen tilantarve on ongelma. Oppilaitoksen laa- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22350: jentamista varten on vuoden 1989 tulo- ja me- 29. 60. 74 lisäyksenä 3 000 000 markkaa 22351: noarvioehdotuksessa varattu 1,5 mmk. Tämä Keski-Suomen terveydenhuolto-oppilai- 22352: on kuitenkin niin pieni summa, että rakennus- toksen laajennustyön aloittamista var- 22353: töitä ei päästä aloittamaan. ten. 22354: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22355: nioittaen, 22356: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 22357: 22358: Toimi Kankaanniemi Sakari Knuuttila Mauri Pekkarinen 22359: Eeva-Liisa Moilanen Pekka Leppänen Matti Lahtinen 22360: Pirkko Ikonen Iiris Hacklin Sauli Hautala 22361: Jorma Fred 22362: 1558 1988 vp. 22363: 22364: Raha-asia-aloite n:o 1459 22365: 22366: 22367: 22368: 22369: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta kurssiosastojen 22370: perustamiseen Suonenjoen ja Muuruveden maatalousoppilai- 22371: toksiin 22372: 22373: Eduskunnalle 22374: 22375: Suonenjoen maatalousoppilaitos ja Muuru- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22376: veden maatalousoppilaitos ovat tehneet esityk- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22377: sen kurssiosastojen perustamisesta ja kurssitoi- 29.69.33 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 22378: menjohtajan viran perustamisesta osastojen kurssiosastojen ja tarvittavien virkojen 22379: johtoon. Tavoitteena on mm. maatalouden lii- perustamiseen Suonenjoen ja Muuru- 22380: tännäiselinkeinojen koulutuksen antaminen ja veden maata/ousoppilaitoksiin. 22381: kehittäminen. Kuopion läänissä tällaisen toi- 22382: minnan merkitys on erityisen suuri. 22383: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22384: nioittaen, 22385: '1 22386: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 22387: 22388: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen 22389: Sauli Hautala Jorma Fred 22390: 1988 vp. 1559 22391: 22392: Raha-asia-aloite n:o 1460 22393: 22394: 22395: 22396: 22397: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta lahjaraamattujen 22398: toimittamiseen Neuvostoliittoon 22399: 22400: 22401: Eduskunnalle 22402: 22403: Pohjoismaiden raamattuseurat toimittavat Norjan ja Tanskan valtiot ovat antaneet 22404: Neuvostoliittoon lahjana venäläisiä kommen- kumpikin keräykseen yli 2 milj. markkaa. Myös 22405: taariraamattuja. Raamattujen tarve siellä on Ruotsin ja Suomen valtioilta on toivottu tukea 22406: suuri. Tuontilupia on Neuvostoliiton valtio saman verran. 22407: myöntänyt viime aikoina paljon enemmän kuin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22408: mihin esimerkiksi pohjoismaiset raamattuseu- nioittaen, 22409: rat ovat kyenneet. 22410: Raamattuseurat ovat keränneet varoja erityi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22411: sesti kristinuskon Venäjälle tulon juhlavuoden 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22412: merkeissä. Varoilla lahjoitetaan raamattuja 29.99.50 2 500 000 markkaa avustuk- 22413: Neuvostoliiton kirkolle ja kristityille. Markka- sena raamattuseuroille lahjaraamattujen 22414: määräinen tavoite keräyksessä on 13,5 mmk. Neuvostoliittoon toimittamista varten. 22415: 22416: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 22417: 22418: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen 22419: Sauli Hautala Jorma Fred 22420: 1560 1988 vp. 22421: 22422: Raha-asia-aloite n:o 1461 22423: 22424: 22425: 22426: 22427: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Nilsiän kalojen 22428: rodunjalostuslaitoksen rakentamiseen 22429: 22430: 22431: Eduskunnalle 22432: 22433: Nilsiän Pieksänkoskelle on suunniteltu ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22434: kennettavaksi maamme ainoa kalojen rodunja- nioittaen, 22435: lostuslaitos. Hankkeen suunnittelu on pitkällä. 22436: Kustannusarvio on 39,6 mmk. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22437: Hanke parantaa erittäin merkittävästi kalan- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22438: jalostuksen toimintaedellytyksiä maassamme. 30.38. 74 lisäyksenä 12 000 000 markkaa 22439: Asiantuntijalausunnoissa Nilsiään suunnitel- Nilsiän Pieksänkosken kalojen rodunja- 22440: tua rodunjalostuslaitosta on pidetty tärkeänä ja lostuslaitoksen jatkosuunnittelua ja ra- 22441: sen toteuttamista kiireellisenä. Vuoden 1989 kentamista varten. 22442: tulo- ja menoarvioon ei kuitenkaan sisälly mää- 22443: rärahoja tätä varten. 22444: 22445: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 22446: 22447: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred 22448: 1988 vp. 1561 22449: 22450: Raha-asia-aloite n:o 1462 22451: 22452: 22453: 22454: 22455: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalaisten tie- 22456: toverkkokokeilun järjestämiseen Keski-Suomen telepiirissä 22457: 22458: 22459: Eduskunnalle 22460: 22461: Tietoliikenteen tarpeiden ja teknisen kehityk- dutaan rakentamaan ilman perusteellista kokei- 22462: sen edetessä tulee entistä ajankohtaisemmaksi lua ja selvitystyötä. 22463: kansalaisten tietopalvelujen järjestämismahdol- Kansalaisten tietoverkkokokeilu tulisi toteut- 22464: lisuuksien selvittäminen mm. kokeilujen avulla. taa vuonna 1989 jossakin Keski-Suomen kun- 22465: Keski-Suomen telepiirikonttori on edelläkävi- nassa. 22466: jä uuden teknologian käyttöönotossa maassam- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22467: me. Keski-Suomessa on valmiutta aloittaa nioittaen, 22468: vuonna 1989 kokeilunluonteisena kansalaisten 22469: tietoverkkopalvelu. Kokeilun pikainen aloitta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22470: minen on välttämätöntä, jotta voidaan saada 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 22471: tietoja niistä tarpeista, joita kansalaisilla on tie- markkaa kansalaisten tietoverkkokokei- 22472: topalvelun suhteen. Kokeiluna voidaan myös lun aloittamista varten Keski-Suomen 22473: ehkäistä vääränlaisten investointien uhka. Täl- telepiirin alueella. 22474: lainen vaara on olemassa, jos tietoverkko jou- 22475: 22476: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 22477: 22478: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen 22479: Sauli Hautala Jorma Fred 22480: 1562 1988 vp. 22481: 22482: Raha-asia-aloite n:o 1463 22483: 22484: 22485: 22486: 22487: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Oriveden-Jy- 22488: väskylän-Pieksämäen rataosien sähköistämiseen 22489: 22490: 22491: Eduskunnalle 22492: 22493: Pieksämäeltä Jyväskylän kautta Orivedelle ja kyky paranee. Samalla tulee rataosuus varustaa 22494: edelleen etelään kulkeva rata on erittäin tärkeä releasetin- ja lumensulatinlaittein. 22495: yhteys, koska se yhdistää maan keskiosan etelä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22496: osaan. nioittaen, 22497: Mainittu rata palvelee laajaa käyttäjäkuntaa. 22498: Rautateitse sekä henkilö- että tavaraliikenne että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22499: ohjautuvat suoraan Helsingin ja Turun keskus- 1989 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 22500: toihin ilman näiden kaupunkien ruuhkaista 20 000 000 markkaa Oriveden-Jyväs- 22501: maaliikennettä. kylän-Pieksämäen rataosien sähköis- 22502: Pieksämäen-Jyväskylän-Oriveden rataosat tyksen aloittamista varten. 22503: tulee pikaisesti sähköistää, jotta niiden palvelu- 22504: 22505: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 22506: 22507: Toimi Kankaanniemi Sakari Knuuttila Mauri Pekkarinen 22508: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Pirkko Ikonen 22509: Iiris Hacklin Sauli Hautala Jorma Fred 22510: 1988 vp. 1563 22511: 22512: Raha-asia-aloite n:o 1464 22513: 22514: 22515: 22516: 22517: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Outokummun 22518: yritystoiminnan tukemiseen 22519: 22520: 22521: Eduskunnalle 22522: 22523: Viimeisten kuuden vuoden aikana ovat teol- Outokummussa on teollisuuskylä, joka tar- 22524: liset työpaikat Outokummussa vähentyneet joaisi hyvät puitteet yrittäjille, jos heitä olisi. 22525: 39,2 OJo. Tilanne huonontuu entisestään, kun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22526: Keretin kaivos lopettaa toimintansa helmikuus- nioittaen, 22527: sa 1989. 22528: Kaupungin talous on heikolla pohjalla, ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22529: teollisten työpaikkojen menettämisen takia on 1989 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 22530: väestökehitys ollut laskusuuntainen koko 1 000 000 markkaa yritystoiminnan el- 22531: 80-luvun. Suuren nuoriso- ja pitkäaikaistyöttö- vyttämiseen Outokummun kaupungissa. 22532: mien määrän vuoksi myös toimeentulotukime- 22533: not ovat huomattavat, 2 mmk vuosittain. 22534: 22535: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 22536: 22537: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred 22538: 1564 1988 vp. 22539: 22540: Raha-asia-aloite n:o 1465 22541: 22542: 22543: 22544: 22545: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen 22546: rintamalisän budjettiperusteiseen korottamiseen 22547: 22548: 22549: Eduskunnalle 22550: 22551: Valtion tulo- ja menoarvioesitys vuodelle voidaan korottaa, tulee tarkoitusta varten vara- 22552: 1989 ei sisällä lainkaan varausta ylimääräisen ta lisämääräraha vuoden 1989 tulo- ja menoar- 22553: rintamalisän tasokorotusta varten. Monien ve- vioon. 22554: teraanien taloudellinen asema on yhä erittäin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22555: heikko. Ainoa tulo saattaa olla selvästi alle nioittaen, 22556: 2 000 markkaa kuukaudessa. 22557: Ylimääräisen rintamalisän merkitys heikoim- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22558: massa asemassa olevien kannalta on tärkeä. 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 22559: Muillekin sodissa raskaan palvelun suorittaneil- 33.21.52 lisäyksenä 240000000 mark- 22560: le tämä lisä on erittäin perusteltu tunnustus, jo- kaa ylimääräisen rintamalisän budjetti- 22561: hon valtiolla tulee olla varaa antaa korotus perusteiseen korottamiseen. 22562: vuonna 1989. Jotta ylimääräistä rintamalisää 22563: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 22564: 22565: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen 22566: Sauli Hautala Jorma Fred 22567: 1988 vp. 1565 22568: 22569: Raha-asia-aloite n:o 1466 22570: 22571: 22572: 22573: 22574: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraa- 22575: nien kuntoutustoimintaan 22576: 22577: 22578: Eduskunnalle 22579: 22580: Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioehdo- vuonna 1989 vähemmän veteraaneja kuin edel- 22581: tukseen on sisällytetty 112 000 000 markan mää- lisenä vuonna. Veteraanien ikääntyessä kuntou- 22582: räraha rintamaveteraanien kuntoutusta varten. tuksen tarve kuitenkin edelleen nopeasti kas- 22583: Kasvua määrärahassa on 12 Olo. vaa. Määrärahaa on siksi korotettava. 22584: Yleinen kustannustason nousu on vuonna Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22585: 1988 noin 6 %. Mm. erään keskisuomalaisen nioittaen, 22586: kuntoutuslaitoksen ilmoituksen mukaan kun- 22587: toutuksen vuorokausimaksut nousevat vuonna että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22588: 1989 peräti 20% ja kevään 1988 virkapalkka- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22589: ratkaisut nostavat erittäin voimakkaasti kustan- 33.22.59 lisäyksenä 25 000000 mark- 22590: nuksia. kaa rintamaveteraanien kuntoutustoi- 22591: Määrärahan 12 % :n kasvu siis ei lisää kun- minnan valtionapua varten. 22592: toutusta lainkaan, vaan kuntoutukseen pääsee 22593: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 22594: 22595: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen 22596: Sauli Hautala Jorma Fred 22597: 1566 1988 vp. 22598: 22599: Raha-asia-aloite n:o 1467 22600: 22601: 22602: 22603: 22604: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden veteraa- 22605: nijärjestöjen toiminnan tukemiseen 22606: 22607: 22608: Eduskunnalle 22609: 22610: Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1989 maan erilaisia keräyksiä ja tuki-ilmoitushankin- 22611: tulo- ja menoarvioksi on esitetty veteraanijär- toja. Määrärahaa tulee korottaa. 22612: jestöjen valtionavustuksiin 700 000 markkaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22613: Vuonna 1988 määräraha on 880 000 markkaa ja nioittaen, 22614: vuonna 1987 näitä järjestöjä tuettiin valtion va- 22615: roista 1 485 000 markalla. Avustuksia on siten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22616: supistettu erittäin rajusti. Samanaikaisesti on 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 22617: veteraanien omatoiminen varojenhankinta enti- 33.23.53 lisäyksenä 400 000 markkaa ve- 22618: sestään vaikeutunut, kun henkilöt ovat ikäänty- teraanijärjestöjen valtionavustuksia var- 22619: neet eivätkä kykene entiseen tapaan suoritta- ten. 22620: 22621: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 22622: 22623: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen 22624: Sauli Hautala Jorma Fred 22625: 1988 vp. 1567 22626: 22627: Raha-asia-aloite n:o 1468 22628: 22629: 22630: 22631: 22632: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhustenhuolto- 22633: hankkeille Keski-Suomen läänissä 22634: 22635: 22636: Eduskunnalle 22637: 22638: Vanhustenhuollon tarpeet ovat jatkuvasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22639: kasvaneet Keski-Suomen läänissä. Erityisesti 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22640: näin on Jyväskylässä, Pihtiputaalla ja Petäjäve- 33.32.31/isäyksenä 20000000 markkaa 22641: dellä. Näille hankkeille ei kuitenkaan ole osoi- Jyväskylän, Pihtiputaan ja Petäjäveden 22642: tettu varoja vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa. vanhustenhuoltohankkeiden investoin- 22643: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- tien aloittamista varten. 22644: nioittaen, 22645: 22646: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 22647: 22648: Toimi Kankaanniemi Sakari Knuuttila Mauri Pekkarinen 22649: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Pirkko Ikonen 22650: Iiris Hacklin Sauli Hautala Jorma Fred 22651: 1568 1988 vp. 22652: 22653: Raha-asia-aloite n:o 1469 22654: 22655: 22656: 22657: 22658: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan 22659: erityishuoltopiirin kuntainliiton rakennustöihin 22660: 22661: 22662: Eduskunnalle 22663: 22664: Pohjois-Karjalan erityishuoltopiirin kuntain- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22665: liiton ylläpitämän Honkalammen keskuslaitok- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22666: sen rakennuksissa on vuotavia vesikattoja. Ta- 33.32.31 lisäyksenä 5 000000 markkaa 22667: sakatot pitää muuttaa harjakatoiksi kiireesti. Pohjois-Karjalan erityishuoltopiirin 22668: Tarkoitusta varten tulee myöntää valtionosuus kuntainliitolle keskuslaitoksen raken- 22669: vuonna 1989. nusten kattojen uusimista varten. 22670: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22671: nioittaen, 22672: 22673: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 22674: 22675: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred 22676: 1988 vp. 1569 22677: 22678: Raha-asia-aloite n:o 1470 22679: 22680: 22681: 22682: 22683: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Outokummun 22684: vanhusten palvelutalon rakentamiseen 22685: 22686: 22687: Eduskunnalle 22688: 22689: Outokummun teollisten työpaikkojen vähe- järjestetty koululaitoksen keskuskeittiön yhtey- 22690: tessä (39,2 Olo vuodesta 1981) vanhusväestön teen, mutta toiminta uhkaa loppua, kun kes- 22691: osuus on kasvanut ja kasvaa koko ajan. Van- kuskeittiö on jo muutoinkin ylikuormitettu. 22692: hainkodin laitospaikat sekä sairaalapaikat ovat Palvelutalo turvaisi myös ateriapalvelujen jat- 22693: rajalliset ja kotipalveluiden määrä liian vähäi- kumisen. Talon yhteyteen on tarkoitus rakentaa 22694: nen tarpeeseen nähden. myös askartelu-, kokoontumis- ym. toimitiloja 22695: Kiireesti tarvittava vanhusten palvelutalo on sekä asunto noin 20 vanhukselle. 22696: jouduttu kaupungin huonon taloudellisen tilan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22697: teen takia siirtämään myöhempään ajankoh- nioittaen, 22698: taan. Nyt kaupungin talous joutuu entistäkin 22699: tiukemmalle, kun Vuonoksen kaivoksen toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22700: minta on loppunut ja Keretin kaivos lopettaa 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22701: helmikuussa 1989. Verotulojen väheneminen 33.32.31 lisäyksenä 4 000 000 markkaa 22702: saattaa vaarantaa palvelutalohankkeen jälleen. vanhusten palvelutalon rakentamiseksi 22703: Vanhusten ateriapalvelutoiminta on nykyisin Outokummun kaupunkiin. 22704: 22705: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 22706: 22707: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred 22708: 22709: 22710: 22711: 22712: 99 280129N 22713: 1570 1988 vp. 22714: 22715: Raha-asia-aloite n:o 1471 22716: 22717: 22718: 22719: 22720: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalousyrit- 22721: täjien lomituspalvelujen lisäämiseen 22722: 22723: 22724: Eduskunnalle 22725: 22726: Maatalousyrittäjien lomituspalvelut ovat yhä vään. Tämä edellyttää lisäystä budjettimäärära- 22727: tuntuvasti jäljessä muiden mm. työelämässä haan. 22728: olevien vuosilomaoikeuksista. Vuonna 1989 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22729: hallitus aikoo hieman lisätä maatalousyrittäjien nioittaen, 22730: oikeuksia lomaan. Samoin synnytyksen vuoksi 22731: annettavaa sijaisapua aiotaan hieman lisätä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22732: Molemmilta osin parannukset ovat kuitenkin 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22733: hyvin vaatimattomia. 33.57.40 lisäyksenä 150 000 000 mark- 22734: Vuosilomaoikeus tulisi saada nykyisestä 18 kaa maatalousyrittäjien lomituspalvelui- 22735: päivästä 24 päivään ja synnytyksen vuoksi an- den kustannuksia varten. 22736: nettavaa sijaisapuaikaa 155 päivästä 220 päi- 22737: 22738: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 22739: 22740: Toimi Kankaanniemi Sakari Knuuttila Mauri Pekkarinen 22741: Eeva-Liisa Moilanen Pekka Leppänen Pirkko Ikonen 22742: Iiris Hacklin Sauli Hautala Jorma Fred 22743: 1988 vp. 1571 22744: 22745: Raha-asia-aloite n:o 1472 22746: 22747: 22748: 22749: 22750: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien 22751: vuosilomajärjestelmän kustannuksiin 22752: 22753: 22754: Eduskunnalle 22755: 22756: Pienyrittäjien vuosilomajärjestelmässä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22757: monia vakavia puutteita. Lomaoikeutta rajoit- nioittaen, 22758: tavat monet tekijät, joista osa on todella koh- 22759: tuuttomia, mm. tuloraja. Loman pituus ja lo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22760: marahan määrä ovat myös erittäin vähäiset. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22761: Pienyrittäjien asemaa tulee pikaisesti paran- 33.57.42/isäyksenä 10000000 markkaa 22762: taa. Verouudistuksessa on vaarana näiden ase- pienyrittäjien vuosilomajärjestelmän 22763: man heikkeneminen. Vuosilomaetuuksien osal- kustannuksia varten. 22764: ta hallitus ei lupaa mitään korjausta vuonna 22765: 1989. Tämä on vakava laiminlyönti. 22766: 22767: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 22768: 22769: Toimi Kankaanniemi Sakari Knuuttila Mauri Pekkarinen 22770: Eeva-Liisa Moilanen Pekka Leppänen Matti Lahtinen 22771: Pirkko Ikonen Iiris Hacklin Sauli Hautala 22772: Jorma Fred 22773: 1572 1988 vp. 22774: 22775: Raha-asia-aloite n:o 1473 22776: 22777: 22778: 22779: 22780: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansanterveys- 22781: laitoksen Jyväskylän aluelaitoksen toiminnan jatkamiseen 22782: 22783: 22784: Eduskunnalle 22785: 22786: Kansanterveyslaitoksen Jyväskylän aluelaitos mikrobiologian laitoksen toiminnan kannalta. 22787: on suunniteltu lakkautettavaksi vuonna 1989. Tässä suhteessa Jyväskylän aluelaitos on poik- 22788: Lakkautus on suunniteltu melko salaisesti. Tar- keuksellinen muihin aluelaitoksiin verrattuna. 22789: koituksena on siirtää aluelaitoksen toiminnot ja Jyväskylän aluelaitos tulee säilyttää nykyisel- 22790: palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kun- lään eikä sen aiheuttamia talousrasitteita saa 22791: tainliiton alaiseksi. Tämä merkitsee aluelaitok- siirtää kuntien vastuulle. 22792: sen siirtymistä kuntien kustannusvastuulle noin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22793: 50-prosenttisesti. nioittaen, 22794: Jyväskylän aluelaitoksen lakkauttaminen mer- 22795: kitsee ainakin kahden määräaikaisen viran lo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22796: pettamista ja näiden henkilöiden joutumista 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22797: työttömiksi. 33.65.01 lisäyksenä 600 000 markkaa 22798: Kansanterveyslaitoksen Jyväskylän aluelaitos Kansanterveyslaitoksen Jyväskylän alue- 22799: on ollut tärkeä myös Jyväskylän yliopiston laitoksen toiminnan turvaamiseksi. 22800: 22801: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 22802: 22803: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen 22804: Sauli Hautala Jorma Fred 22805: 1988 vp. 1573 22806: 22807: Raha-asia-aloite n:o 1474 22808: 22809: 22810: 22811: 22812: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Uuden Kasvun 22813: Kodille ja Koululle päihdehuoltotyöhön 22814: 22815: 22816: Eduskunnalle 22817: 22818: Saalem-lähetys ry. ylläpitää Vihdin Selin ky- Toimintaa rajoittavat taloudelliset vaikeudet. 22819: lässä Lähetyksen Kehitysavun toimipisteen yh- Toimitilojen kunnostaminen ja rakentaminen 22820: teydessä päihteiden käytöstä vapautuneille Uu- sekä muut hankinnat edellyttäisivät taloudellis- 22821: den Kasvun Kotia ja Koulua. Toiminnan piiris- ta tukea valtiolta. 22822: sä olevat ihmiset saavat näin asunnon, koulu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22823: tusta sekä työtä Lähetyksen Kehitysavun vaat- nioittaen, 22824: teiden keräys- ja uudelleenjalostuslaitoksessa. 22825: Uuden Kasvun Koti ja Koulu merkitsevät siis että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22826: sekä päihteiden käytöstä vapautuneiden autta- 1989 tulo- ja menoarvioon 1400 000 22827: mista uuden elämän alkuun että kehitysyhteis- markkaa Uuden Kasvun Kodille ja Kou- 22828: työn voimakasta tukemista terapiatyön avulla. lulle päihdehuoltotyötä varten. 22829: Tulokset ovat monipuoliset ja hyvät. 22830: 22831: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 22832: 22833: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen 22834: Sauli Hautala Jorma Fred 22835: 1574 1988 vp. 22836: 22837: Raha-asia-aloite n:o 1475 22838: 22839: 22840: 22841: 22842: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kristillinen alko- 22843: holisti- ja narkomaanityö ry:lle alkoholistien perhehoitokodin 22844: rakentamiseen 22845: 22846: Eduskunnalle 22847: 22848: Kristillinen alkoholisti- ja narkomaanityö ry. laisessa kodissa perheensä mukaan, mikä useis- 22849: on yhdistys, joka tekee alkoholista vapautunei- sa tapauksissa merkitsee perheen elämän uutta 22850: den parissa hoito-, kuntoutus- ja terapiatyötä. alkua. Tästä koituu erityinen hyöty koko per- 22851: Yhdistys toimii kristilliseltä pohjalta ja ottaa heelle sekä myös yhteiskunnalle. 22852: hoitoon omasta vapaasta tahdostaan pyrkiviä KAN ry. rakentaisi vuonna 1989 perhehoito- 22853: henkilöitä. kodin 2. vaiheen. Tällöin hoitokotiin tulisi usei- 22854: Yhdistys toimii pääosin jäsentensä ja seura- ta uusia huoneistoja perhehoitoa varten. Ra- 22855: kuntien vapaaehtoisten lahjoitusten varassa. kentaminen edellyttää valtion erillistukea, kos- 22856: Osa käyttömenoista katetaan kuntien maksusi- ka yhdistyksen varat eivät riitä investointeihin. 22857: toumuksilla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22858: KAN ry:llä on seitsemän hoitokotia eri puo- nioittaen, 22859: lilla maata. Niissä monet ihmiset ovat saaneet 22860: perustan uudelle elämälleen. Yhdistys rakentaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22861: parhaillaan uutta perhehoitokotia Kortesjärven 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 22862: kuntaan. Perhehoito on kokonaan uusi hoito- markkaa Kristillinen alkoholisti- ja nar- 22863: muoto, josta Ruotsissa on erityisen hyvät koke- komaanityö ry:lle perhehoitokodin jat- 22864: mukset. Hoidossa oleva henkilö voi saada täl- korakentamista varten Kortesjärvellä. 22865: 22866: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 22867: 22868: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen 22869: Sauli Hautala Jorma Fred 22870: 1988 vp. 1575 22871: 22872: Raha-asia-aloite n:o 1476 22873: 22874: 22875: 22876: 22877: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemin Kristilli- 22878: sen Työväenyhdistyksen katulähetysjaostolle 22879: 22880: 22881: Eduskunnalle 22882: 22883: Kemin Kristillisen Työväenyhdistyksen katu- vussa erityisesti nuorison keskuudessa. Yhdis- 22884: lähetysjaosto tekee vapaaehtoista avustustyötä tyksellä ei kuitenkaan ole varoja auton hankin- 22885: päihdeongelmaisten auttamiseksi. Pääpaino on taan. 22886: ennalta ehkäisevässä huoltotyössä, mutta jaos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22887: to tekee myös erilaista terapiatyötä päihteistä nioittaen, 22888: vapautuneiden keskuudessa. 22889: Jaosto tarvitsisi työhönsä linja-auton, jolla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22890: voidaan parhaiten saavuttaa erityisesti nuoriso, 1989 tulo- ja menoarvioon 150 000 22891: joka kaupungin kaduilla viettää aikaansa. Yh- markkaa Kemin Kristillisen Työväenyh- 22892: distyksen työ on hyvin tuloksellista kaupungis- distyksen katulähetysjaostol/e linja-au- 22893: sa, jossa päihteiden käyttö on jatkuvasti kas- ton hankkimista varten. 22894: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 22895: 22896: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen 22897: Sauli Hautala Jorma Fred 22898: 1576 1988 vp. 22899: 22900: Raha-asia-aloite n:o 1477 22901: 22902: 22903: 22904: 22905: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta harkinnanvarai- 22906: siin työllistämisavustuksiin 22907: 22908: 22909: Eduskunnalle 22910: 22911: Työllisyyslaki tulee eräillä uusilla alueilla voi- nähden. Määrärahan vähäisyys on este jousta- 22912: maan vuonna 1989. Lain velvoitteiden toteutta- valle ja tehokkaalle työllisyyspolitiikalle. Var- 22913: miseksi tarvitaan riittävät määrärahat valtion sinkin Keski-Suomen työvoimapiirissä harkin- 22914: tulo- ja menoarvioon. Monien hyvien työkoh- nanvaraisten työllistämisavustusten käyttö on 22915: teiden toteuttamiseksi tarvitaan joustavasti käy- osoittautunut tehokkaaksi. 22916: tettävissä olevia harkinnanvaraisia työllistämis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22917: avustusvaroja, joilla kunnille, kuntainliitoille nioittaen, 22918: tai valtion virastoille tahi la,!oksille voidaan an- 22919: taa tuki mm. hallinto-, työn(iohto- ja muita vas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22920: taavia oheismenoja vartenf Tällaiseen tarkoi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22921: tukseen valtion tulo- ja menoarviossa on osoi- 34.50.30 lisäyksenä 50 000 000 markkaa 22922: tettu varattavaksi vuonna 1989 vain 80 000 000 harkinnanvaraista työl/istämisavustusta 22923: markkaa. Määrä on riittämätön tarpeeseen varten. 22924: 22925: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 22926: 22927: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen 22928: Sauli Hautala Jorma Fred 22929: 1988 vp. 1577 22930: 22931: Raha-asia-aloite n:o 1478 22932: 22933: 22934: 22935: 22936: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien 22937: sopimussaatavien turvaamiseen 22938: 22939: 22940: Eduskunnalle 22941: 22942: Maassamme tapahtuu vuosittain kasvava pienyrittäjäin menetysten korvaamista varten. 22943: määrä konkursseja. Konkurssiin ajautuvat yri- Summa on äärettömän pieni eikä riitä alkuun- 22944: tykset aiheuttavat usein sopimuskumppaneil- kaan turvaamaan niitä menetyksiä, joita pien- 22945: leen suuria taloudellisia menetyksiä. Pienyrittä- yrittäjille aiheutuu. Työpaikkojen säilymisen- 22946: jille nämä saamatta jäävät saatavat aiheuttavat kin tähden määrärahaa tulee tuntuvasti lisätä. 22947: suuria vaikeuksia ja useissa tapauksissa jopa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22948: vararikon. nioittaen, 22949: Palkansaajien osalta palkkaturva kattaa saa- 22950: tavat, mutta pienyrittäjien osalta saatavat jää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22951: vät saamatta, koska niiden etuoikeus on heikko 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22952: eikä palkkaturvaa vastaavaa etuutta ole. 34.99.49 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 22953: Vuoden 1989 valtion tulo- ja menoarvioesi- palkkasaatavUn rinnastettavien saamis- 22954: tyksessä on vain 100 000 markan määräraha ten turvaamista varten pienyrittäjille. 22955: 22956: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 22957: 22958: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen 22959: Sauli Hautala Jorma Fred 22960: 1578 1988 vp. 22961: 22962: Raha-asia-aloite n:o 1479 22963: 22964: 22965: 22966: 22967: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta puutteellisesti va- 22968: rustettujen asuntojen korjaamiseen Outokummussa 22969: 22970: 22971: Eduskunnalle 22972: 22973: Outokummussa on suuri pula pienvuokra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22974: asunnoista. Suuri osa vanhuksista ja vammai- nioittaen, 22975: sista, etenkin haja-asutusalueilla, asuu erittäin 22976: huonokuntoisissa, ilman mukavuuksia olevissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22977: asunnoissa. Monet asukkaista ovat terveydel- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 22978: täänkin hyvin heikkoja. Kaupunki ei ole itse 35.45.56 lisäyksenä 400 000 markkaa 22979: pystynyt asuntopulaa lievittämään eikä maksa- puutteellisesti varustettujen asuntojen 22980: maan puutteellisten asuntojen korjauksia. korjaukseen Outokummussa. 22981: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 22982: 22983: Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala Jorma Fred 22984: 1988 vp. 1579 22985: 22986: Raha-asia-aloite n:o 1480 22987: 22988: 22989: 22990: 22991: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asun- 22992: tojen hankkimiseen Jyväskylän seudulla 22993: 22994: 22995: Eduskunnalle 22996: 22997: Maassamme jatkuu yhä puute vuokra-asun- muiden asunnontarvitsijain asunnonsaantia. 22998: noista. Erityisen vaikea vuokra-asuntotilanne Vuokra-asuntojen rakentamista tulee lisätä no- 22999: on Jyväskylässä ja Jyväskylän maalaiskunnas- peasti. 23000: sa. Mainituissa kunnissa ovat opiskelupaikat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23001: jatkuvasti lisääntyneet. Vuokra-asuntojen mää- nioittaen, 23002: rä ei ole kuitenkaan vastaavasti noussut. 23003: Jyväskylän maalaiskunnassa aloitti vastikään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23004: toimintansa uusi sosiaalialan oppilaitos. Tämä 1989 tulo- ja menoarvioon momenti/le 23005: yhdessä useiden Jyväskylän kaupungissa toimi- 35.45.83 lisäyksenä 25 000 000 markkaa 23006: vien oppilaitosten kanssa on tuonut seudulle en- vuokra-asuntojen hankkimista varten 23007: tistä enemmän opiskelijoita. opiskelijoille Jyväskylän seudulla. 23008: Opiskelijain määrän kasvu vaikeuttaa myös 23009: 23010: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 23011: 23012: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen 23013: Sauli Hautala Jorma Fred 23014: 1580 1988 vp. 23015: 23016: Raha-asia-aloite n:o 1481 23017: 23018: 23019: 23020: 23021: Kankaanniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta pohjoismaisen 23022: ympäristötuomioistuimen perustamisen suunnittelemiseen 23023: 23024: 23025: Eduskunnalle 23026: 23027: Ympäristöongelmat kasvavat jatkuvasti. Mo- aloittaa pohjoismaisesta yhteistyöstä, johon on 23028: net vakavat saaste- ja ympäristöongelmat ovat mahdollisimman pian pyrittävä saamaan muut- 23029: vaikutuksiltaan kansainvälisiä. Myös syyt näi- kin valtiot mukaan. 23030: hin ovat monessa tapauksessa toisten valtakun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23031: tien puolella. nioittaen, 23032: Ympäristöongelmien ratkaisemisessa tarvi- 23033: taan tiivistä kansainvälistä yhteistyötä. Jotta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23034: vakaviin epäkohtiin voidaan riittävästi puuttua, 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 23035: on aiheellista perustaa kansainvälinen ympäris- 35.99.24 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 23036: tötuomioistuin, jonka valtuudet ovat kattavat pohjoismaisen ympäristötuomioistui- 23037: ja tehokkaat. men perustamisen suunnittelemista var- 23038: Ympäristötuomioistuimen perustaminen tuli- ten. 23039: si kiireesti selvittää. Realistisin mahdollisuus on 23040: 23041: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 23042: 23043: Toimi Kankaanniemi Eeva-Liisa Moilanen 23044: Sauli Hautala Jorma Fred 23045: 1988 vp. 1581 23046: 23047: Raha-asia-aloite n:o 1482 23048: 23049: 23050: 23051: 23052: Kauppinen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyritysten eräiden 23053: sosiaalikustannusten tasaamiseen 23054: 23055: 23056: Eduskunnalle 23057: 23058: Naistyöntekijävaltaiset, etenkin pienet alle 20 työntekijää käsittäviä, 16-42-vuotiaita naisia 23059: työntekijää käsittävät yritykset, ovat joissakin työllistäviä yrityksiä tulee yhteiskunnan tukea 23060: tapauksissa suurissa vaikeuksissa kustannusten taloudellisesti äitiys- ja Vanhempainloma-ajan 23061: vuoksi, jotka johtuvat naisten ja lasten aseman vuosiloma- ja eläkekustannusten osalta 50 OJo:lla 23062: parantumisesta. Niitä ovat lähinnä äitiys- ja ko. maksuista. 23063: vanhempainlomien aikaiset vuosiloma- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23064: eläke- yms. kustannukset. Läheskään kaikissa nioittaen, 23065: tapauksissa niitä ei voi ottaa hinnoittelussa huo- 23066: mioon. Yrityksen talous voi pelkästään näistä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23067: syistä joutua kriittiselle rajalle ja jopa konkurs- 1989 tulo- ja menoarvioon 160 000 000 23068: siin. Tämä on omiaan johtamaan jo työhönotto- markkaa naistyöntekijävaltaisten yritys- 23069: tilanteessa 16-42-vuotiaitten naisten piilosyrjin- ten äitiys- ja Vanhempainloma-ajan vuo- 23070: tään ja ko. ryhmän työttömyyden kasvuun. si/oma- ja eläkekustannuksien tasauk- 23071: Näin ollen katsommekin, että pieniä, alle 20 seen. 23072: 23073: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 23074: 23075: Riitta Kauppinen Kauko Heikkinen Kalevi Mattila 23076: Anneli Jäätteenmäki Timo Kietäväinen Martti Korkia-Aho 23077: Aimo Ajo Seppo Pelttari Einari Nieminen 23078: Hannu Tenhiälä Annikki Koistinen Markku Lehtosaari 23079: Juhani Alaranta Pekka Puska Eeva Kuuskoski-Vikatmaa 23080: Seppo Kääriäinen Aapo Saari Marjatta Väänänen 23081: 1582 1988 vp. 23082: 23083: Raha-asia-aloite n:o 1483 23084: 23085: 23086: 23087: 23088: Kekkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjallisuuden julkai- 23089: sutukeen 23090: 23091: 23092: Eduskunnalle 23093: 23094: Valtion vuotta 1989 koskevassa tulo- ja me- Taiteilijajärjestöt pitävät tärkeänä, että kor- 23095: noarvioesityksessä ehdotetaan veikkauksen ja keatasoista kirjallisuuden julkaisutoimintaa 23096: raha-arpajaisten voittovaroista myönnettäväksi tuetaan valtion varoin. Valtion tuki on usein ai- 23097: 200 000 markkaa käytettäväksi kirjallisuuden noa mahdollisuus kokeilevan, ei-kaupallisen 23098: julkaisutukeen. Määräraha on uusi, ja sen tar- kirjallisuuden julkaisemiselle. Tässä mielessä 23099: koituksena on luoda edellytykset sellaisen kor- tuella on huomattava kirjallisuutta uudistava ja 23100: keatasoisen kirjallisuuden julkaisemiselle, joka elävöittävä vaikutus. Kirjallisuuden julkaisutu- 23101: ei ole kaupallisesti kannattavaa. keen varattavan määrärahan tulee jo alusta läh- 23102: Ehdotetun uuden määrärahan ottaminen val- tien olla niin suuri, että sen avulla on mahdollis- 23103: tion tulo- ja menoarvioon on merkki myön- ta ryhtyä konkreettisiin toimiin kirjallisuuden 23104: teisestä kehityksestä. Määrärahan suuruus, julkaisemiseksi. 23105: 200 000 markkaa, on kuitenkin täysin riittämä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23106: tön kustannustoiminnan kuluihin nähden. Ope- nioittaen, 23107: tusministeriö onkin omassa esityksessään eh- 23108: dottanut määrärahan suuruudeksi 1 000 000 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23109: markkaa. Tämä määrä, joka sekin luo mahdol- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23110: lisuudet ainoastaan hyvin suppeaan julkaisutoi- 29.90.52 lisäyksenä 800 000 markkaa 23111: mintaan, vastaa paremmin sitä kulutasoa, jota käytettäväksi kirjallisuuden julkaisutu- 23112: kustannustoiminta maassamme edustaa. keen. 23113: 23114: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 23115: 23116: Antero Kekkonen Arto Lapiolahti 23117: 1988 vp. 1583 23118: 23119: Raha-asia-aloite n:o 1484 23120: 23121: 23122: 23123: 23124: Kekkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta arkkitehtuurinäytte- 23125: lyihin 23126: 23127: 23128: Eduskunnalle 23129: 23130: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodel- mattomalle tasolle. Taiteilijajärjestöjen mieles- 23131: le 1989 esitetään arkkitehtuurinäyttelyihin tä arkkitehtuurinäyttelyihin myönnettävää 23132: myönnettävän avustuksen määräksi 1 000 000 määrärahaa on korotettava nykyisestä määräs- 23133: markkaa. Määrä on 1980-luvulla (vuodesta tään. Vähimmäistavoite on 1980-luvun alku- 23134: 1983 lukien 800 000 mk) pysynyt markkamää- puolen resurssitason saavuttaminen. 23135: räisesti samalla tasolla, mikä käytännössä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23136: johtanut Suomen rakennustaiteen museon näyt- nioittaen, 23137: telytoiminnan toimintaedellytysten tosiasialli- 23138: seen supistumiseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23139: Rakennustaiteen museon laadukasta toimin- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23140: taa on sekä ulkomaisten että kotimaisten näyt- 29.90.52 lisäyksenä 150 000 markkaa 23141: telyjen osalta jouduttu resurssien jälkeenjäänei- käytettäväksi arkkitehtuurinäyttelyihin. 23142: syyden vuoksi rajoittamaan kysyntää vastaa- 23143: 23144: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 23145: 23146: Antero Kekkonen Arto Lapiolahti 23147: 1584 1988 vp. 23148: 23149: Raha-asia-aloite n:o 1485 23150: 23151: 23152: 23153: 23154: Kekkonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen elokuvaker- 23155: hojen liiton toiminnan tukemiseen 23156: 23157: 23158: Eduskunnalle 23159: 23160: Suomen elokuvakerhojen liitto SEKL ry. toi- tenkin Lapissa ja monilla kehitysalueilla sekä 23161: mii koko Suomessa. Elokuvakerhojen liitolla etelänkin pienemmissä kunnissa tarvittaisiin 23162: on yli 250 kerhoa yli sadalla paikkakunnalla. välttämättä lisäresursseja. Nykyinen tilanne on 23163: Monella paikkakunnalla elokuvakerhon eloku- johtanut elokuvakerhojen liiton velkaantumi- 23164: vat ovat erittäin tärkeä osa kunnan muutoin vä- seen. 23165: häistä kulttuuritoimintaa. Toiminnan laajene- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23166: minen on kuitenkin merkinnyt jatkuvasti lisä- nioittaen, 23167: kustannuksia; toisaalta etelän asutuskeskuksis- 23168: sa on ideoitu uudenlaisia elokuvatoimintoja, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23169: jotka ovat tulleet kilpailijaksi Suomen elokuva- 1989 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 23170: kerhojen liiton kerhoille. Tämä näkyy erityisesti 400 000 markkaa Suomen elokuvaker- 23171: opetusministeriön rahanjaossa vuosittain. Kui- hojen liiton alijäämän peittämiseen. 23172: 23173: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 23174: 23175: Antero Kekkonen Jouko Skinnari 23176: 1988 vp. 1585 23177: 23178: Raha-asia-aloite n:o 1486 23179: 23180: 23181: 23182: 23183: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Karjalan kuvakes- 23184: kuksen suunnitteluun Savitaipaleelle 23185: 23186: 23187: Eduskunnalle 23188: 23189: Savitaipaleella on vuodesta 1986 asti järjes- opettajien koulutusta sekä virkamiesten koulu- 23190: tetty valokuvauksen suurtapahtuma, Savitaipa- tusta. Kuvakeskuksessa voitaisiin aloittaa myös 23191: leen Kuvakesä. Se on osoittanut, että Savitaipa- avoimen korkeakoulun opetus kuvallisen vies- 23192: le tarvitsee kuvallisen viestinnän koulutus-, tinnän alalta. Kuvakeskuksessa harjoitettaisiin 23193: tiedotus- ja näyttelykeskuksen. Savitaipaleen myös laaja-alaista näyttelytoimintaa. Etelä- 23194: kunta on yhdessä Taideteollisen korkeakoulun Karjalan kuvakeskus palvelisi aluksi Kymen 23195: kanssa sopinut esisuunnitelman teosta. Esi- lääniä ja Mikkelin lääniä, mutta vähitellen 23196: suunnitelma on valmistunut kuluvan vuoden myös koko maata. 23197: maaliskuussa. Sen mukaan kuvallisen viestin- Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 23198: nän koulutustarpeita on Kymen läänissä paljon. nioittaen, 23199: Esisuunnitelman päätelmät koulutustarpeista 23200: perustuvat kuvallisen viestinnän alan liittojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23201: edustajien sekä Taideteollisen korkeakoulun 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 23202: asiantuntijoiden haastatteluihin. Esisuunnitel- markkaa Savitaipaleelle tulevan Etelä- 23203: massa esitetään kuvakeskuksen täydennyskou- Karjalan kuvakeskuksen suunnittelua 23204: lutuksen painopistealueiksi mm. graafiseen varten. 23205: suunnitteluun liittyvää täydennyskoulutusta, 23206: 23207: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 23208: 23209: Antero Kekkonen 23210: 23211: 23212: 23213: 23214: 100 280129N 23215: 1586 1988 vp. 23216: 23217: Raha-asia-aloite n:o 1487 23218: 23219: 23220: 23221: 23222: Kekkonen: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 7 parantami- 23223: seksi välillä Uudenmaan piirin raja-Heinlahti 23224: 23225: 23226: Eduskunnalle 23227: 23228: Valtatie n:o 7 on tällä hetkellä ainoa ranni- parantamista välillä Uudenmaan piirin raja- 23229: kon suuntainen yhteys Helsingistä itärajalle. Heinlahti, Pyhtää puoltavat myös painavat 23230: Sen liikenne kasvaa koko ajan voimakkaasti. työllisyyspoliittiset syyt. 23231: Kotkan syväsataman valmistuminen sekä Neu- Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 23232: vostoliiton liikenteen jatkuva lisääntyminen ko- nioittavasti, 23233: rostavat tien merkitystä. 23234: Liikenteen kasvun myötä tien onnettomuus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23235: luvut ovat kasvussa. Tien liikennöitävyyden, 1989 tulo- ja menoarvioon 6 000 000 23236: liittymien selkeyttämisen sekä yleisen liikenne- markkaa valtatien n:o 7 parantamiseksi 23237: turvallisuuden takia valtatien n:o 7 parannus- 20,8 kilometrin matkalla välillä Uuden- 23238: töihin tulisi ryhtyä jo vuoden 1989 aikana. Tien maan piirin raja - Heinlahti, Pyhtää. 23239: 23240: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 23241: 23242: Antero Kekkonen 23243: 1988 vp. 1587 23244: 23245: Raha-asia-aloite n:o 1488 23246: 23247: 23248: 23249: 23250: Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vartiuksen rajan- 23251: ylityspaikan avaamiseen 23252: 23253: 23254: Eduskunnalle 23255: 23256: Kostamuksen työmaan aikana Kuhmon Var- kelle liikenteelle ei vielä ole kaikkia valmiuksia 23257: tiuksessa toimi yli 10 vuoden ajan rajanylitys- Neuvostoliiton puolella, joten ylityspaikka voi- 23258: paikka, joka palveli sekä työmaan henkilö- ja taisiin avata asteittain. Erillislupajärjestelyin 23259: tavaraliikennettä että myös muuta lähinnä kult- ovat eri valtuuskunnat voineet kulkea nytkin 23260: tuurin vaihtoon liittyvää rajanylitystarvetta. Vartiuksen kautta, mutta se on edellyttänyt ai- 23261: Valmiudet ylityspaikan avaamiseen pysyvästi na monimutkaista byrokratiaa. Rajanylitystar- 23262: olisivat Suomen puolella olemassa jo nyt. ve on jatkuvasti kasvamassa sekä henkilö- että 23263: Tarvetta kaupallis-taloudellisten ja kulttuuri- tavaraliikenteen osalta. 23264: valtuuskuntien vaihtoon on jatkuvasti olemas- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 23265: sa. Kulkeminen Kostamuksesta esim. Kuhmoon 23266: tai päinvastoin Leningradin kautta ei tunnu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23267: mielekkäältä, kun hyvät maantie- ja rautatieyh- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23268: teydet ovat olemassa suoraan Vartiuksen kaut- 28.40.01 750000 markkaa palkkame- 23269: ta. Rajanylityspaikka voisi palvella jo alkuvai- noihin ja momentille 28.40. 74 1 200 000 23270: heessa laajemmin myös koko Pohjois-Suomea. markkaa talonrakennustöihin Vartiuk- 23271: Ilmeisesti rajanylityspaikan avaamiseksi kai- sen rajanylityspaikan avaamiseksi. 23272: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 23273: 23274: Arvo Kemppainen Annikki Koistinen Kauko Heikkinen 23275: 1588 1988 vp. 23276: 23277: Raha-asia-aloite n:o 1489 23278: 23279: 23280: 23281: 23282: Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Talvivaaran kai- 23283: voksen avaamiseen 23284: 23285: 23286: Eduskunnalle 23287: 23288: Sotkamon Talvivaarasta on löydetty mittava Talvivaaran kaivoksen avaaminen toisi Kai- 23289: malmiesiintymä, joka sisältää nikkeliä, kuparia nuuseen kipeästi kaivattuja uusia työpaikkoja. 23290: ja sinkkiä. Outokumpu Oy, esiintymän omista- Mahdollisuudet tuotannolliseen yhteistyöhön 23291: ja, on suorittanut näiden kolmen metallin ja hii- Neuvostoliitonkin kanssa ovat olemassa. Mal- 23292: len erottamiseksi malmikivestä koerikastusta ja mikiven sisältämää hiiltä voitaisiin käyttää 23293: kehittänyt tätä varten uuden teknologian. Tut- energian tuotantoon, kun siinä oleva rikki ero- 23294: kimus- ja kehitystoimintaan on käytetty ainakin tetaan. Rikki voitaisiin taas hyödyntää Soklin 23295: 60 milj. mk, josta reilu puolet on ollut valtion kaivoksen tuotannossa rikkihappona. Näin saa- 23296: rahoitusta. taisiin yhteistyötä kahden uuden kaivoksen tuo- 23297: Edellytykset ja valmiudet kaivoksen avaami- tantoprosessien kesken. Tämä edellyttää lisää 23298: seen ovat olemassa. Kaivos tulisi olemaan avo- tutkimus- ja kehitystyötä ja suunnittelua. Kan- 23299: louhoksena toimiva, joten se olisi kustannuksil- santaloudellisesti se olisi kuitenkin varsin kan- 23300: taan edullinen. Liikenneyhteyksien vuoksi tar- nattavaa. 23301: vittaisiin rautatien jatkaminen Lahnaslammen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23302: talkkikaivokselta. Maantieyhteydet ovat kai- nioittaen, 23303: vosalueen läheisyyteen jo hyvät. 23304: Valitettavasti on jouduttu toteamaan, että ettli Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23305: Outokumpu Oy ei ole kovin kiinnostunut uuden 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23306: tuotannollisen toiminnan käynnistämisestä 32.50.88 120 000 000 markkaa Outo- 23307: omassa maassa, vaan on investoimassa jatku- kumpu Oy:n osakeplilioman korottami- 23308: vasti ulkomaille. Talvivaaran kaivoksen inves- seksi siinli tarkoituksessa, ettli yhtiö 23309: toinnit tulisivat olemaan toki varsin mittavat, aloittaa kaivostoiminnan Sotkamon 23310: lähemmäs 2 000 milj. mk. Siksi valtiovallan tuki Talvivaarassa. 23311: kaivokselle on tarpeen. 23312: 23313: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 23314: 23315: Arvo Kemppainen Annikki Koistinen Kauko Heikkinen 23316: 1988 vp. 1589 23317: 23318: Raha-asia-aloite n:o 1490 23319: 23320: 23321: 23322: 23323: Kemppainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasuputken 23324: vetämiseksi Kostamuksesta Pohjois-Suomeen 23325: 23326: 23327: Eduskunnalle 23328: 23329: Maakaasu on ympäristöystävällinen energia- Neuvostoliiton puolella ollaan vetämässä 23330: muoto, jonka käyttöä on meidänkin maassam- maakaasuputki Kostamukseen tulevalla vuosi- 23331: me lisätty viime vuosina huomattavasti. Poh- kymmenellä. Sitä olisi mahdollista jatkaa Poh- 23332: jois-Suomessa on myös selvitetty maakaasun jois-Suomeen. Päätökset asiasta pitäisi tehdä 23333: käyttömahdollisuuksia sekä energianlähteenä mahdollisimman pian. Sen vuoksi tämän put- 23334: että teollisuuden raaka-aineena. Pohjois-Suo- kiyhteyden suunnittelua ja valmistelua varten 23335: men tutkimuslaitoksen selvitysten mukaan put- ehdotamme määrärahaa jo valtion ensi vuoden 23336: ken vetäminen Pohjois-Suomeen olisi jo nyt tulo- ja menoarvioon. 23337: kannattavaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 23338: Maamme maakaasunkin varaan rakentuvan 23339: energiahuollon kannalta on tärkeää, että raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23340: nettaisiin myös toinen putkiyhteys jo olemassa 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23341: olevan lisäksi Neuvostoliitosta Suomeen. Mah- 32.55.21 150000 markkaa suunnittelu- 23342: dollisuudet maakaasutoimituksiin maamme ja tutkimustöihin maakaasuputken vetä- 23343: kautta Neuvostoliitosta Ruotsiin ovat myös miseksi Kostamuksesta Pohjois-Suo- 23344: kasvaneet. meen. 23345: 23346: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 23347: 23348: Arvo Kemppainen Annikki Koistinen Kauko Heikkinen 23349: 1590 1988 vp. 23350: 23351: Raha-asia-aloite n:o 1491 23352: 23353: 23354: 23355: 23356: Kemppainen: Määrärahan osoittamisesta työttömyyden lieven- 23357: tämiseen harkinnanvaraisen työllistämisen lisäämiseksi 23358: 23359: 23360: Eduskunnalle 23361: 23362: Määräraha on tarkoitettu työllistämiseen yh- Ehdotankin, 23363: teisöissä ja yksityisellä sektorilla. Kun velvoite- 23364: työllistäminen kasvaa 4 600 hengestä vuonna että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23365: 1988 arvion mukaan 6 030 hengeksi ensi vuon- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23366: na, vähentäisi hallitus harkinnanvaraista työl- 34.50.61 lisäyksenä 200000000 mark- 23367: listämistä vastaavasti juuri sillä määrällä, millä kaa työttömyyden lieventämiseen har- 23368: velvoitetyöllistäminen kasvaa. Samaa menette- kinnanvaraisen työllistämisen lisäämi- 23369: lyä hallitus soveltaa muihinkin työllisyyden hoi- seksi. 23370: don menoihin. 23371: 23372: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 23373: 23374: Arvo Kemppainen 23375: 1988 vp. 1591 23376: 23377: Raha-asia-aloite n:o 1492 23378: 23379: 23380: 23381: 23382: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta varusmiesten, siviili- 23383: palvelusmiesten ja reserviläisten päivärahan korottamiseen 23384: 23385: 23386: Eduskunnalle 23387: 23388: Varusmiesten, siviilipalvelusmiesten ja reser- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23389: viläisten päivärahat eivät ole nyky-yhteiskun- nioittaen, 23390: nan tasoa vastaavia. Eduskunnan olisikin tur- 23391: vattava päivärahan riittävän korkea taso, jotta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23392: kansalaisvelvollisuuden suorittamisesta ei ai- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23393: heutuisi kohtuuttoman suuria taloudellisia rasi- 27.14.02 lisäyksenä 2 500000 markkaa 23394: tuksia palveluksen suorittajalle. varusmiesten, siviilipalvelusmiesten ja 23395: Ehdotamme, että päiväraha nostetaan 1.12. reserviläisten päivärahan korottami- 23396: 1989lähtien 20 markkaan 240 vuorokautta pal- seen. 23397: veleville ja 20,50 markkaan muille. 23398: 23399: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 23400: 23401: Timo Kietäväinen Hannu Tenhiälä 23402: Kalle Röntynen Matti Maijala 23403: Anneli Jäätteenmäki 23404: 1592 1988 vp. 23405: 23406: Raha-asia-aloite n:o 1493 23407: 23408: 23409: 23410: 23411: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta asevarikko 2:n Har- 23412: tolan varasto-osaston kehittämiseen 23413: 23414: 23415: Eduskunnalle 23416: 23417: Asevarikko 2:n Hartolan varasto-osasto si- ole määrärahaa varikon kehittämiseen, vaikka 23418: jaitsee Hartolan kunnan Nokan kylässä. Varik- alueen toteutus on pahasti kesken. 23419: ko sijaitsee valtion omistamilla mailla, joita Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23420: alueella on runsaasti. Alueella on nyt tilava esi- nioittaen, 23421: kuntarakennus, iso varasto-korjaamorakennus, 23422: erilliset varastorakennusalueet ja 12 asuntoa kä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23423: sittävä asuntola, joka on vajaakäytössä. Vuo- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23424: sien 1987 ja 1988 budjeteissa on ollut yhteensä 27.27. 74 1 000 000 markkaa asevarikko 23425: 2,2 milj. mk:n määrärahat varastoalueen raken- 2:n Hartolan varikkoalueen kehittämis- 23426: nustöihin. Vuoden 1989 budjettiesityksessä ei töiden jatkamiseen. 23427: 23428: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 23429: 23430: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari 23431: 1988 vp. 1593 23432: 23433: Raha-asia-aloite n:o 1494 23434: 23435: 23436: 23437: 23438: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin läänissä 23439: olevien koulutus- ja tutkimusyksikköjen kehittämiseen 23440: 23441: 23442: Eduskunnalle 23443: 23444: Mikkelin lääni on maamme lääneistä ainoa, kehittämisohjelma, joissa em. tahot ovat mu- 23445: jolla ei ole omaa korkeakoulua. Tämä vaikut- kana. 23446: taa mm. siten, että läänin kehitystä palvelevaa Mikkelin lääniin tarvittaisiin kipeästi varoja 23447: tutkimustoimintaa on erittäin vähän, alueelta tällaisen toiminnan kehittämiseksi. Näitä va- 23448: korkeakouluihin hakeutuvien nuorten osuus roja tarvitaan jo valtion vuoden 1989 tulo- ja 23449: on maan alhaisimpia omissa ikäluokissaan ja menoarvioon. 23450: alueen ammatissa toimivan väestön koulutus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23451: taso on selvästi maan keskiarvon alapuolella. nioittaen, 23452: Mikkelin lääniin on viime vuosien aikana 23453: kyetty saamaan muutamia pieniä eri yliopisto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23454: jen alaisia tai niiden kanssa yhteistyössä toimi- 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 23455: via tutkimus- ja koulutusyksikköjä. Näitä yk- markkaa Mikkelin lääninhallitukselle 23456: sikköjä tulee vahvistaa, niiden välistä yhteistyö- käytettäväksi Mikkelin läänissä sijait- 23457: tä tulee lisätä ja alueella jo nyt eri yksikköjen sevien koulutus- ja tutkimusyksikköjen 23458: kautta toimivien yliopistojen toimintaa läänin kehittämiseen, niiden yhteistyön lisää- 23459: tutkimus- ja koulutustoiminnan edistämiseksi miseen ja läänin kehitystä edistävän 23460: tulee vahvistaa. Mikkelin lääniin tarvitaan ki- tutkimus- ja koulutusohjelman toteut- 23461: peästi läänin kehitystä eteenpäin vievä tutki- tamiseen. 23462: musohjelma ja korkeakoulutasoisen opetuksen 23463: 23464: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 23465: 23466: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari 23467: 1594 1988 vp. 23468: 23469: Raha-asia-aloite n:o 1495 23470: 23471: 23472: 23473: 23474: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kouluhallituksen 23475: Heinolan kurssikeskuksen asuntolan rakentamistöiden aloitta- 23476: miseen 23477: 23478: Eduskunnalle 23479: 23480: Kouluhallituksen Heinolan kurssikeskuksen ettli Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23481: toiminnan kehittäminen edellyttää, että kurssi- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 23482: keskuksen yhteyteen saataisiin lisää asuntolati- markkaa kouluhallituksen Heinolan 23483: loja. Heinolan kurssikeskus on keskeisellä pai- kurssikeskuksen asuntolan rakennustöi- 23484: kalla, ja sen kehittämiseksi asuntolatilojen li- den aloittamiseen. 23485: säys olisi toteutettava pikaisesti. 23486: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23487: nioittaen, 23488: 23489: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 23490: 23491: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari 23492: 1988 vp. 1595 23493: 23494: Raha-asia-aloite n:o 1496 23495: 23496: 23497: 23498: 23499: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Hämeen kan- 23500: sanopiston rakennushankkeiden tukemiseen 23501: 23502: 23503: Eduskunnalle 23504: 23505: Itä-Hämeen kansanopisto Hartolassa on jou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23506: tunut turvatakseen toimintamahdollisuutensa nioittaen, 23507: voimakkaasti rakentamaan niin asuntola- kuin 23508: muitakin toimitiloja, joista merkittävin on ns. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23509: opetusrakennuslinna-hankkeen toteuttaminen, 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23510: missä kartanon entiseen kivinavettaan on tar- 29.57.52 1 000 000 markkaa Itä-Hä- 23511: koitus rakentaa mm. liikuntasali. Rakennustyöt meen kansanopiston rakennustöiden ra- 23512: ovat vielä kesken; niiden on määrä valmistua hoittamiseen. 23513: 1989. Rakennushankkeisiin tarvittaisiin valtion 23514: avustusta lisää. 23515: 23516: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 23517: 23518: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari 23519: 1596 1988 vp. 23520: 23521: Raha-asia-aloite n:o 1497 23522: 23523: 23524: 23525: 23526: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuksen 23527: myöntämiseksi Valamon kansanopiston toimitilojen rakenta- 23528: miseen 23529: 23530: Eduskunnalle 23531: 23532: Valamon luostarin tiloissa on 1.8.1986 aloit- kentamisohjelman. Rakentarnishankkeen kus- 23533: tanut toimintansa maamme ensimmäinen ja tannusarvio on 10,8 milj. mk. Rakentamistyö 23534: Pohjoismaiden ainoa ortodoksinen kansanopis- on käynnistynyt kesällä 1988. Rakennustöihin 23535: to. Euroopassa Valamon opistolla on ainoas- on saatu ja on tarkoitus vielä hakea valtiolta 23536: taan yksi sisaropisto. Valamon opisto on avoin- avustusta myös työllisyysvaroista. Molemmat 23537: na kaikille, jotka ovat kiinnostuneita opiskelus- avustukset ovat hankkeen toteutuksen kannalta 23538: ta ortodoksisessa hengessä. Opistossa on kolme tärkeitä. 23539: linjaa: ortodoksisen uskon ja kulttuurin linja, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23540: luonnonmukaisen elämäntavan linja ja kirkko- nioittaen, 23541: taiteen linja. Opiston vireän toiminnan käynnis- 23542: tymisen myötä on opiston omien tilojen tarve että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23543: noussut tärkeäksi kysymykseksi. Pikaisin tarve 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23544: opistolla on opetus- ja majoitustiloista. Koulu- 29.57.52 700 000 markkaa Valamon 23545: hallitus on päätöksellään 4.4.1987 hyväksynyt kansanopiston toimitilojen rakentami- 23546: Valamon kansanopiston uudisrakennuksen ra- sen avustamiseen. 23547: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 23548: 23549: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari 23550: 1988 vp. 1597 23551: 23552: Raha-asia-aloite n:o 1498 23553: 23554: 23555: 23556: 23557: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kangasniemen mu- 23558: siikkijuhlien tukemiseen 23559: 23560: 23561: Eduskunnalle 23562: 23563: Kangasniemen musiikkijuhlat ovat vakiin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23564: nuttaneet asemansa korkeatasoisena musiikki- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23565: tapahtumana. Juhlien rahoitukseen ei ole saatu 29.90.50 JOO 000 markkaa Kangasnie- 23566: valtion tukea kovinkaan usein eikä riittävästi. men musiikkijuhlien tukemiseen. 23567: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23568: nioittaen, 23569: 23570: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 23571: 23572: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari 23573: 1598 1988 vp. 23574: 23575: Raha-asia-aloite n:o 1499 23576: 23577: 23578: 23579: 23580: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joroisten Musiik- 23581: kiyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen 23582: 23583: 23584: Eduskunnalle 23585: 23586: Joroisten Musiikkiyhdistys järjestää joka Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23587: vuosi Joroisten musiikkipäivät, mikä on tullut nioittaen, 23588: tunnetuksi ja arvostetuksi kulttuuritapahtu- 23589: maksi maassamme, jopa maamme rajojen ulko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23590: puolellakin. Musiikkipäivien järjestäminen vaa- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 23591: tii yhdistykseltä kuitenkin huomattavia voima- 29.90.50 100000 markkaa Joroisten 23592: varoja, ja lisäksi yhdistystä rasittavat aikaisem- Musiikkiyhdistys ry:n toiminnan tuke- 23593: pien vuosien tappiot. Yhdistyksen tulisikin saa- miseen. 23594: da toimintansa tukemiseksi valtion tukea. 23595: 23596: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 23597: 23598: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari 23599: 1988 vp. 1599 23600: 23601: Raha-asia-aloite n:o 1500 23602: 23603: 23604: 23605: 23606: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten viljelijöiden 23607: tukemiseen 23608: 23609: 23610: Eduskunnalle 23611: 23612: Nuorten viljelijöiden starttirahaa on hallituk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23613: sen budjettiesityksessä esitetty vähennettäväksi 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23614: siitä huolimatta, että varat ovat aikaisempina 30.33.40 lisäyksenä 17 000 000 markkaa 23615: vuosina loppuneet pahasti kesken. nuorten viljelijöiden tukemiseen. 23616: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23617: nioittaen, 23618: 23619: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 23620: 23621: Timo Kietäväinen Kalevi Mattila 23622: Pirkko Ikonen Markku Lehtosaari 23623: 1600 1988 vp. 23624: 23625: Raha-asia-aloite n:o 1501 23626: 23627: 23628: 23629: 23630: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Puumalan yrttipro- 23631: jektin tukemiseen 23632: 23633: 23634: Eduskunnalle 23635: 23636: Puumalan Suomen oloissa ainutlaatuinen hittely-, koulutus- yms. toiminnan ja merkitsisi 23637: yrttiprojekti käynnistyi kasvukautena 1984 Hel- hankkeeseen jo käytettyjen varojen ainakin 23638: singin yliopiston eri laitosten ja Lahden osittaista hukkaantumista. Siksi hankkeen jat- 23639: tutkimus- ja koulutuskeskuksen sekä Puumalan ko tulee turvata valtion budjettivaroista vuosi- 23640: kunnan yhteishankkeena. Asiantuntija palkat- na 1989 ja 1990, minkä jälkeen tämä valtakun- 23641: tiin Unkarista, koska maassamme ei ole ollut nallinen yrttiprojekti voidaan siirtää kaupalli- 23642: alan osaamista. Tavoitteeksi projektille asetet- seksi toiminnaksi. 23643: tiin viiden vuoden aikana selvittää ja tutkia ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23644: loudellisesti kannattavan mauste- ja rohdoskas- nioittaen, 23645: vituotannon edellytykset Suomessa maatalou- 23646: den yhtenä monipuolistajana ja alan tuonnin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23647: korvaajana. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23648: Projektin aikana on viljelijöitä koulutettu, 30.30.49 400 000 markkaa Puumalan 23649: tutkimuksia suoritettu ja kysyntää tuntuu ole- Luontoistuote Oy:lle Puumalan yrtti- 23650: van tuotteille. Nyt projektin jatko on määrära- projektin rahoittamiseksi. 23651: hojen puutteen vuoksi uhattuna, mikä jättäisi 23652: keskeneräisiksi tutkimus-, korjuukoneiston ke- 23653: 23654: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 23655: 23656: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari 23657: 1988 vp. 1601 23658: 23659: Raha-asia-aloite n:o 1502 23660: 23661: 23662: 23663: 23664: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Juvan tieyh- 23665: teyden peruskorjaukseen Juvalie 23666: 23667: 23668: Eduskunnalle 23669: 23670: Etelä-Juvan tieyhteys Juvalie on ollut erittäin päin Koikkalan kirkonkylään on aloitettu myös 23671: heikko. Erityisesti kelirikkaaikoina tie on ollut ns. tiemestaripiirin varatyökohteena. Tielle on 23672: lähes ajokelvottomassa kunnossa. Tietä käyte- hyvä suunnitteluvalmius. Tiemestaripiirin vara- 23673: tään säännöllisesti työmatkaliikenteessä, linja- työkohteena hanke edistyy kohtuuttoman hi- 23674: autoliikenteessä sekä maidon ja puutavaran taasti tien tarpeeseen nähden. 23675: kuljetuksessa. Tien liikennemääriä lisää myös Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23676: alueen erittäin runsas lomamökkiasutus erityi- nioittaen, 23677: sesti Luonterin rannoilla. Tien vaikutuspiiriin 23678: kuuluu Koikkalan kirkonkylä, jonka kehitty- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23679: mismahdollisuuksia tien kunnostaminen paran- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23680: taisi huomattavasti. Tieyhteys on ollut tiemesta- 31.24. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 23681: ripiirin varatyökohteena, jolloin siitä on kun- Etelä-Juvan tieyhteyden kunnostustöi- 23682: nostettu väli Järvenpää-Levänomaisen tien- den jatkamiseen Viisalanmäen tienhaa- 23683: haara. Työt Levänomaisen tienhaarasta eteen- raan. 23684: 23685: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 23686: 23687: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari 23688: 23689: 23690: 23691: 23692: 101 280129N 23693: 1602 1988 vp. 23694: 23695: Raha-asia-aloite n:o 1503 23696: 23697: 23698: 23699: 23700: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Haukivuoren- 23701: Porsaskosken maantien peruskorjaukseen 23702: 23703: 23704: Eduskunnalle 23705: 23706: Haukivuoren-Porsaskosken maantien pe- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23707: rusparantaminen on erittäin tärkeää, koska tie- nioittaen, 23708: tä käyttää erittäin runsas liikenne (tien kuntoon 23709: verrattuna) ja koska tien vaikutuspiirissä on täl- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23710: lä hetkellä noin 270 taloutta. Tietä käyttää 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23711: säännöllisesti linja-auto-, myymäläauto-ja mai- 31.24. 77 lisäyksenä 500 000 markkaa 23712: toautoliikenne sekä runsas puutavarankuljetus- Haukivuoren-Porsaskosken maantien 23713: liikenne. Raskas liikenne tuntuu tällä heikko- peruskorjaustöiden aloittamiseksi. 23714: kuntoisella tiellä erityisesti kelirikkoaikana. 23715: Tien käyttöä lisää myös alueella sijaitseva run- 23716: sas kesämökkiasutus. 23717: 23718: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 23719: 23720: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari 23721: 1988 vp. 1603 23722: 23723: Raha-asia-aloite n:o 1504 23724: 23725: 23726: 23727: 23728: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jäppilän-Suonen- 23729: joen maantien peruskorjaukseen välillä Hietakylä-Jäppilä 23730: 23731: 23732: Eduskunnalle 23733: 23734: Jäppilän kunnan pohjoisosista asioidaan pal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23735: jon sekä käydään varsin paljon töissä Suonen- nioittaen, 23736: joella. Jäppilän kirkonkylästä ja koko kunnasta 23737: Suonenjoelle suuntautuva liikenne käyttää Jäp- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23738: pilän-Suonenjoen maantietä (n:o 452). Tien 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23739: kunto on erityisen huono varsinkin keväisin. 31.24.77 500000 markkaa Jäppilän- 23740: Tie tulisi kunnostaa pikaisesti, mikä edellyttää Suonenjoen maantien kunnostustöi- 23741: tien suuntauksen korjaamista joiltakin osin, den aloittamiseksi välillä Hietakylä- 23742: perustan vahvistusta ja tien päällystämistä. Jäppilä. 23743: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 23744: 23745: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari 23746: 1604 1988 vp. 23747: 23748: Raha-asia-aloite n:o 1505 23749: 23750: 23751: 23752: 23753: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 438 23754: kunnostustöiden aloittamiseksi Sulkavalla välillä Vekara- 23755: Tiimataipale (Lohilahti) 23756: 23757: Eduskunnalle 23758: 23759: Maantie n:o 438 välillä Vekara-Tiimataipa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23760: le (Lohilahti) Sulkavalla on huonokuntoinen. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23761: Tien kunnostaminen tulisi suorittaa pikaisesti, 31.24. 77 lisäyksenä 500 000 markkaa 23762: sillä se on liikenteellisesti tärkeä yhdistäessään maantien n:o 438 kunnostustöiden aloit- 23763: Sulkavan kaksi taajamaa toisiinsa sekä toimies- tamiseksi välillä Vekara- Tiimataipale 23764: saan merkittävä yhdystienä Imatralle. (Lohi/ahti) Sulkava/la. 23765: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23766: nioittaen, 23767: 23768: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 23769: 23770: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari 23771: 1988 vp. 1605 23772: 23773: Raha-asia-aloite n:o 1506 23774: 23775: 23776: 23777: 23778: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalvitsan-Narilan 23779: tieyhteyden kunnostamistöiden(~9ittamiseksi Juvalla 23780: 23781: 23782: Eduskunnalle 23783: 23784: Kalvitsan-Narilan tieyhteys on liikenteelli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23785: sesti vaarallinen ja erittäin heikkokuntoinen, nioittaen, 23786: kelirikkoaikoina käytännöllisesti läpikulkemat- 23787: tomassa kunnossa oleva. Tietä käytetään mm. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23788: läpiajotienä ja turvekuljetuksiin ja sen kautta 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23789: kuljetaan Pohjois-Juvalta ja osasta Virtasalmea 31.24.77 lisäyksenä 400000 markkaa 23790: mm. Mikkeliin. Tien kunnostamisesta on ole- Kalvitsan-Narilan tieyhteyden kunnos- 23791: massa suunnitelmat. tustöiden aloittamiseksi Juva/la. 23792: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 23793: 23794: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari 23795: 1606 1988 vp. 23796: 23797: Raha-asia-aloite n:o 1507 23798: 23799: 23800: 23801: 23802: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kesämäen-Kol- 23803: konpään maantien peruskorjaukseen Sulkavalla 23804: 23805: 23806: Eduskunnalle 23807: 23808: Maantien n:o 437 (Kesämäki-Kolkonpää) Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23809: kunnostus on ollut työn alla jo kohta vuosikym- nioittaen, 23810: menen ajan tiemestaripiirin ns. varatyökohtee- 23811: na. Tien loppuosan kunnostussuunnitelma on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23812: vahvistettu jo joitakin vuosia sitten. Tiellä on 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23813: suuri merkitys Sulkavan kunnalle ja laajemmin- 31.24. 77 lisäyksenä 400 000 markkaa 23814: kin yhdystienä. Tien käyttöä haittaa sen mut- Kesämäen-Kotkanpään maantien kun- 23815: kaisuus ja huono kunto. Ko. tieosuuden pituus nostustöiden aloittamiseen Sulkavalla. 23816: on vajaa 12 km, josta väli Linkola-Kolkonpää 23817: on kunnostamatta. 23818: 23819: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 23820: 23821: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari 23822: 1988 vp. 1607 23823: 23824: Raha-asia-aloite n:o 1508 23825: 23826: 23827: 23828: 23829: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Puumalan ja Sulka- 23830: van välisen maantieyhteyden kunnostustöiden aloittamiseksi 23831: 23832: 23833: Eduskunnalle 23834: 23835: Puumalan ja Sulkavan kirkonkylien välinen nostustöitä tieosuudella Puumala-Sulkava. 23836: tieyhteys on erittäin vaarallinen, huonokuntoi- Po. tieyhteyden merkitys kasvaa, kun Puuma- 23837: nen ja mutkikas. Tieyhteys on tärkeä erityisesti lansalmen silta suunnitelmien mukaan valmis- 23838: puumalalaisille, sillä sitä kautta toimivat yhtey- tuu 1990-luvun alkupuolella. 23839: det Puumalasta pohjoiseen ja suurelta osin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23840: myös länteen. Ko. tietä suuntautuu suuri osa nioittaen, 23841: Sulkavan tieliikenteestä etelään. Tieyhteys on 23842: merkittävä mm. Juvan, Puumalan ja Sulkavan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23843: kansanterveystyön kuntainliiton toiminnalle 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23844: puunkuljetuksen ja henkilöliikenteen kannalta. 31.24. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 23845: Kun ko. tieosuuteen sen keskivälillä liittyvä Puumalan ja Sulkavan välisen tieyhtey- 23846: maantie n:o 434 välillä Kaskii-Sairilanmäki on den kunnostustöiden aloittamiseksi. 23847: kunnostettu, olisi johdonmukaista jatkaa kun- 23848: 23849: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 23850: 23851: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari 23852: 1608 1988 vp. 23853: 23854: Raha-asia-aloite n:o 1509 23855: 23856: 23857: 23858: 23859: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pöyryn-Kälän 23860: maantien peruskorjaukseen Hirvensalmella 23861: 23862: 23863: Eduskunnalle 23864: 23865: Pöyryn ja Kälän välinen maantie on käytän- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23866: nössä ainoa tieyhteys Hirvensalmelta Keski- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23867: Suomeen. Tie palvelee laajempaakin aluetta yh- 31.24. 77 lisäyksenä 400 000 markkaa 23868: teystienä, esim. Joutsasta lyhyin yhteys Mikke- Pöyryn ja Kälän välisen tieyhteyden 23869: liin kulkee sen kautta. Tie on erittäin heikko- kunnostustöiden aloittamiseen Hirven- 23870: kuntoinen, kelirikkaaikoina suorastaan ajokel- salme/la. 23871: voton. 23872: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23873: nioittaen, 23874: 23875: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 23876: 23877: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari 23878: 1988 vp. 1609 23879: 23880: Raha-asia-aloite n:o 1510 23881: 23882: 23883: 23884: 23885: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Virtasalmen-Jo- 23886: roisten maantien peruskorjaukseen 23887: 23888: 23889: Eduskunnalle 23890: 23891: Virtasalmen kunnan kannalta maantie n:o Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23892: 456 välillä Virtasalmi-Joroinen on hyvin kes- nioittaen, 23893: keinen. Tien kunto on erittäin heikko, ja tietä 23894: käytetään nykyisin melko laajasti, Virtasalmen että Eduskunta ottaisi valtion. vuoden 23895: kuntaa laajemminkin, läpikulkutienä. Tieosuu- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23896: den kunnostamiseksi ovat suunnitelmat valmii- 31.24. 77 600 000 markkaa Virtasal- 23897: na. Tien kunnostaminen palvelee aivan ratkai- men-Joroisten maantien kunnostustöi- 23898: sevasti myös tien vaikutuspiirissä olevien kylien den aloittamiseen. 23899: kehittymistä. 23900: 23901: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 23902: 23903: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari 23904: 1610 1988 vp. 23905: 23906: Raha-asia-aloite n:o 1511 23907: 23908: 23909: 23910: 23911: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Heinäveden kk:n 23912: tiestön ja kevyen liikenteen väylästön rakennustöiden aloitta- 23913: miseen 23914: 23915: Eduskunnalle 23916: 23917: Heinäveden kirkonkylään tulisi pikaisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23918: saada toimiva tiestö ja kevyen liikenteen väyläs- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23919: tö. Nykyinen tilanne on liikenneturvallisuuden 31.24. 77 lisäyksenä 700 000 markkaa 23920: kannalta erittäin vaarallinen ja esim. polkupyö- tiestön ja kevyen liikenteen väylästön ra- 23921: rien käyttö on vähentynyt kirkonkylän sisäises- kentamistöiden aloittamiseksi Heinäve- 23922: sä liikenteessä. Kevyen liikenteen väylästön ra- den kk:ssä. 23923: kentaminen helpottaisi myös työssäkäyntimat- 23924: koja huomattavasti. 23925: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23926: nioittaen, 23927: 23928: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 23929: 23930: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari 23931: 1988 vp. 1611 23932: 23933: Raha-asia-aloite n:o 1512 23934: 23935: 23936: 23937: 23938: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin lentopai- 23939: kan kunnostustöiden aloittamiseen 23940: 23941: 23942: Eduskunnalle 23943: 23944: Mikkelin lentoasema on kärsinyt mm. liian Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23945: lyhyestä ja kapeasta kiitoradasta ja lähestymis- nioittaen, 23946: laitteiden puutteellisuudesta. Tämän vuoksi vä- 23947: hänkin heikommissa sääolosuhteissa on lento- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23948: vuoroja jouduttu peruuttamaan, mikä on hei- 1989 tulo- ja menoarvioon 800 000 23949: kentänyt pahoin luottamusta reittilentoliiken- markkaa Mikkelin lentopaikan kunnos- 23950: teen luotettavuuteen, vähentänyt lentomatkus- tustöiden aloittamiseen. 23951: tajien määrää ja, mikä pahinta, aiheuttanut 23952: liian usein huomattavia ongelmia matkustajille. 23953: 23954: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 23955: 23956: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari 23957: 1612 1988 vp. 23958: 23959: Raha-asia-aloite n:o 1513 23960: 23961: 23962: 23963: 23964: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pieksämäen-Var- 23965: kauden rataosan kunnostustöiden aloittamiseen 23966: 23967: 23968: Eduskunnalle 23969: 23970: Pieksämäen-Varkauden rataosa kaipaa pi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni- 23971: kaisesti kunnostusta. Kunnostustarpeesta huoli- oittaen, 23972: matta hallitus ei ole esittänyt valtion vuoden 23973: 1989 tulo- ja menoarvioon määrärahaa ko. tar- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23974: koitukseen. Kunnostustyöt ovat kiireelliset ja 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23975: tärkeät, jotta ko. rataosan liikennöitävyyttä 31. 78. 78 700 000 markkaa Pieksä- 23976: voitaisiin kehittää. Samoin hanke liittyy osal- mäen- Varkauden rataosan kunnostus- 23977: taan Pieksämäen-Savonlinnan rataosan kun- töiden aloittamiseen. 23978: nostustyöhön, joka on myös jäänyt ilman mää- 23979: rärahaesitystä budjettiesityksessä. 23980: 23981: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 23982: 23983: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari 23984: 1988 vp. 1613 23985: 23986: Raha-asia-aloite n:o 1514 23987: 23988: 23989: 23990: 23991: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskorjaustöiden 23992: aloittamiseen rataosalla Savonlinna-Huutokoski 23993: 23994: 23995: Eduskunnalle 23996: 23997: Savonlinnan - Huutokosken - Pieksämäen on johtanut siihen, että Savonlinnan seudulla 23998: rataosan välittömässä vaikutuspiirissä on seitse- rautateiden osuus liikenteen kokonaissuorit- 23999: män kuntaa, joiden asukasluku on lähes 70 000 teesta on laskenut noin 10 OJo:iin, kun se koko 24000: henkeä. Rataosan pituus on 106 km. Savonlin- maassa on keskimäärin 40 %. 24001: nasta Huutokaskelle matkaa on 75 km ja siitä Savonlinnan-Huutokosken rataosan perus- 24002: edelleen Pieksämäelle 31 km. Rataosa on val- parantamisella saavutettaisiin myös muita etu- 24003: mistunut vuosina 1914-18. Valtionrautateiden ja. Näitä ovat mm.: 24004: rataryhmityksen mukaan väli Pieksämäki- - mahdollisuus läpikulkuliikenteeseen Vuok- 24005: Huutokoski kuuluu ryhmään B1 ja Huutokos- senlaakson teollisuusalueelle, mikä keventäisi 24006: ki-Savonlinna ryhmään A. Savonlinnan- Kouvolan ylikuormitetun ratapihan toimintaa 24007: Huutokosken rataosalla on aikaisemmin jo teh- ja siten helpottaisi mm. idänkauppaan liittyvää 24008: ty radan roudankesto-ominaisuuksia paranta- liikennettä; 24009: via töitä, jotka tämän päivän hinnoin laskettu- 24010: na maksoivat n. 17 milj. mk. Rataosa on edel- - mahdollisuus parantaa rautateiden perus- 24011: leen sorapatjainen ja varustettu vain 30 kg:n palvelutasoa alueella; 24012: kiskotuksella. - mahdollisuus toteuttaa ns. rengasjuna- 24013: Tämän radan jatkoradan (Savonlinna-Pa- hanke sekä muita matkustajaliikenteeseen liitty- 24014: rikkala) perusparannustyö valmistui 1.11.1984, viä parannuksia erityisesti yhteyksiltään puut- 24015: ja sen ansiosta radan luokitus nousi ryhmään teelliseen Keski-Suomen suuntaan; 24016: B2. Perusparannus maksoi tämän päivän hin- - mahdollisuus toteuttaa vireillä oleva ns. 24017: noin yli 80 milj. mk. Mikäli rataosaa Savonlin- Järvi-Suomen ratahanke, jonka toteuttamisella 24018: na-Huutokoski ei kunnosteta, jää Savonlin- olisi huomattava ja laaja-alainen merkitys koko 24019: nan-Parikkalan rataosan kunnostustyöstä Itä- ja Keski-Suomen kehittymiselle; 24020: saatava hyöty vähäiseksi. - mahdollisuus tehostaa Savonlinnan syvä- 24021: Rautatiekuljetusten kannalta rataosan Sa- sataman toimintaa ja käyttöä, sekä 24022: vonlinna-Huutokoski kunnostaminen suorit- - todella hyödyntää Huutokosken-Savon- 24023: tamalla vähintään kiskoovaihto (ryhmään B1) linnan-Parikkalan rataosalla, erityisesti välillä 24024: on erittäin tarpeellinen. Rataosan kunnostami- Savonlinna-Parikkala, tähän mennessä suori- 24025: sen tarpeellisuutta lisää Outokumpu Oy:n nik- tetut yhteensä n. 100 milj. markan suuruiset in- 24026: kelikaivos- ja rikastamotoiminta Enonkosken vestoinnit. 24027: Laukunkankaalla, josta tuotannon kuljetus Mikäli lähiaikoina ei Savonlinnan-Huuto- 24028: eteenpäin olisi kannattaviota ja helpointa suo- kosken rataosaa kunnosteta, uhkaa tällä rata- 24029: rittaa Savonlinnan-Huutokosken rataosan osalla rautatieliikenteen loppuminen lähivuosi- 24030: kautta. Tämän rataosan heikosta kunnosta kär- na. Rataosan menetys heikentäisi merkittävästi 24031: sii koko Itä-Suomen elinkeinoelämä, erityisesti jo muutenkin heikkoa poikittaisliikennettä 24032: teollisuus, sillä VR:n tariffien suosiessa suur- maassamme ja vaikeuttaisi entisestään Mikkelin 24033: kuljetuksia Savonlinnan-Huutokosken rata- läänin ja koko Itä-Suomen kehittymismahdolli- 24034: osan kevyet kiskot eivät salli niitä. Tilanne suuksia. 24035: 1614 1988 vp. - RA n:o 1514 24036: 24037: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 31.90. 78 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 24038: nioittaen, Savonlinnan-Huutokosken. rataosan 24039: peruskorjaustöiden aloittamiseen. 24040: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24041: 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24042: 24043: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 24044: 24045: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari 24046: 1988 vp. 1615 24047: 24048: Raha-asia-aloite n:o 1515 24049: 24050: 24051: 24052: 24053: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta asevelvollisten ko- 24054: tiuttamisrahan ylimääräiseen korottamiseen 24055: 24056: 24057: Eduskunnalle 24058: 24059: Tavoitteena oleva periaate siitä, että asevelvol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24060: listen kotiuttamisraha turvaa siviiliin palaavalle 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24061: henkilölle kuukauden minimitoimeentulon, on 33.28.56 lisäyksenä 7 200 000 markkaa 24062: oikea. Valitettavasti nykyinen 300 markan suu- asevelvollisten kotiuttamisrahan nosta- 24063: ruinen kotiuttamisraha ei riitä alkuunkaan tä- miseksi 500 markkaan ylimääräisin jär- 24064: män tavoitteen toteuttamiseksi. Askel askeleelta jestelyin. 24065: olisi tavoitetta pystyttävä lähenemään. 24066: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24067: nioittaen, 24068: 24069: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 24070: 24071: Timo Kietäväinen Hannu Tenhiälä 24072: Kalle Röntynen Matti Maijala 24073: Anneli Jäätteenmäki 24074: 1616 1988 vp. 24075: 24076: Raha-asia-aloite n:o 1516 24077: 24078: 24079: 24080: 24081: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin keskussai- 24082: raalan peruskorjauksen rahoittamiseen 24083: 24084: 24085: Eduskunnalle 24086: 24087: Mikkelin keskussairaalan peruskorjaus on mä merkitsee, että peruskorjauksen toteuttami- 24088: suunniteltu toteutettavaksi perustamiskustan- nen siirtyy ja siirtyy, mistä aiheutuu ongelmia ja 24089: nushankkeena vaiheiden VII- X osalta vuosina haittaa niin potilaille kuin henkilökunnallekin. 24090: 1989-1993. Kyseessä on kustannusarvioitaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24091: 45 milj. markan suuruinen hankekokonaisuus. nioittaen, 24092: Ensi vuodelle on ajoitettu VII vaiheen toteutta- 24093: minen, mikä sisältää mm. synnytyssalin, vasta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24094: syntyneiden teho- ja tarkkailuyksikön, synny- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24095: tysvuodeosaston ja sydänvalvontayksikön pe- 33. 79.31 lisäyksenä JO 900 000 markkaa 24096: ruskorjauksen. Nykyisellään nämä tilat ovat Mikkelin keskussairaalan peruskorjaus- 24097: erittäin epäkäytännölliset, ahtaat ja kunnoltaan töiden rahoittamiseen, varsinaiseen ra- 24098: heikot palvelemaan omaa käyttötarkoitustaan. kentamiseen, kiinteiden koneiden ja lait- 24099: Ensi vuoden osalta hanke on kuitenkin pudon- teiden hankkimiseen sekä kalustami- 24100: nut pois toteutettavien hankkeiden listalta. Tä- seen. 24101: 24102: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 24103: 24104: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari 24105: 1988 vp. 1617 24106: 24107: Raha-asia-aloite n:o 1517 24108: 24109: 24110: 24111: 24112: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta happamoitumistut- 24113: kimuksen tehostamiseen 24114: 24115: 24116: Eduskunnalle 24117: 24118: Ilmansaasteet aiheuttavat monissa maissa va- esitetystä, sillä monia tärkeitä tutkimushank- 24119: kavia vaurioita luonnolle ja elinympäristölle keita jää vaille tarpeellista rahoitusta. Momen- 24120: sekä terveydellisiä haittoja ihmisille. On välttä- tin määrärahanlisäystä tarvitaan myös, jotta 24121: mätöntä kiireellisesti selvittää ilmansaasteiden voitaisiin turvata projektin riittävät henkilöstö- 24122: vaikutukset mahdollisimman kokonaisvaltai- resurssit. Vuoden 1987 budjettikäsittelyssä 24123: sesti, jolloin tutkimuksen kohteena ovat ter- eduskunta korotti momentin määrärahaa, mi- 24124: veysvaikutusten lisäksi vedet ja maaperä elimis- hin hallituksen esitys vuodelle 1988 merkitsi 24125: töineen ja kasvistoineen sekä ilma. Tämä on 400 000 mk:n vähennystä ja vuodelle 1988 lisää 24126: tärkeää, jotta saasteiden rajoittamiseksi voitai- 600 000 mk:n vähennystä. Maahamme tulisi pi- 24127: siin ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimiin sekä jot- kaisesti perustaa ilmantutkimuslaitos. 24128: ta saastevaikutukset voitaisiin minimoida. Täl- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24129: laista tutkimusta varten on Suomessa asetettu nioittaen, 24130: ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousmi- 24131: nisteriön yhteistyönä ns. happamoitumispro- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24132: jekti. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24133: Vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa on tätä 35.l1.27 lisäyksenä 1000 000 markkaa 24134: varten varattu ympäristöministeriön pääluokas- happamoitumistutkimuksen tehostami- 24135: sa 4 700 000 mk:n määräraha. Happamoitumis- seen. 24136: tutkimusta on kuitenkin välttämätöntä tehostaa 24137: 24138: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 24139: 24140: Timo Kietäväinen Kalevi Mattila 24141: Pirkko Ikonen Markku Lehtosaari 24142: 24143: 24144: 24145: 24146: 102 280129N 24147: 1618 1988 vp. 24148: 24149: Raha-asia-aloite n:o 1518 24150: 24151: 24152: 24153: 24154: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Linnansaaren kan- 24155: sallispuiston opastus- ja opetuskeskuksen rakentamiseen 24156: 24157: 24158: Eduskunnalle 24159: 24160: Ympäristöministeriö on päätöksellään 25.7. taan ripeää opastuskeskuksen suunnittelua ja 24161: 1985 vahvistanut Linnansaaren kansallispuiston toteuttamista. Linnansaaren kansallispuisto voi 24162: runkosuunnitelman. Suunnitelma luo puitteet opastuskeskuksen ja leirikeskushankkeen toteu- 24163: kansallispuiston kehittämiselle, ja näin ollen duttua palvella Mikkelin lääniä laajemminkin 24164: sen ripeä toteuttaminen on mahdollista. Ope- leirikoulukeskustoiminnan tarpeita. 24165: tuskeskuksen rakentaminen Rantasalmelle on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24166: yksi kaikkein keskeisimmistä kehittämiseen liit- nioittaen, 24167: tyvistä asioista Linnansaaren kansallispuisto- 24168: hankkeessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24169: Vasta toimivan opastuskeskuksen saaminen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24170: Rantasalmelle luo mahdollisuudet käyttää tätä 35.15.74 lisäyksenä 1000000 markkaa 24171: Suur-Saimaan ainutlaatuista kansallispuistoa Linnansaaren kansallispuiston opastus- 24172: täysimääräisesti päiväretkeily-, telttailu- ja ope- ja opetuskeskuksen suunnittelua ja ra- 24173: tuskäytössä. Mikkelin läänin leirikouluhank- kennustöiden aloittamista varten Ranta- 24174: keen sijoittuminen Rantasalmelle puoltaa osal- salme/la. 24175: 24176: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 24177: 24178: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari 24179: 1988 vp. 1619 24180: 24181: Raha-asia-aloite n:o 1519 24182: 24183: 24184: 24185: 24186: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kangasniemen kes- 24187: kustaajaman rantojen ruoppauksen aloittamiseen 24188: 24189: 24190: Eduskunnalle 24191: 24192: Kangasniemen kirkonkylän rantojen ruop- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24193: paus on tärkeä toimenpide, jotta tämän kauniil- nioittaen, 24194: la paikalla sijaitsevan kirkonkylän rantoja voi- 24195: taisiin käyttää keskustaajamassa asuvien ihmis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24196: ten ja yleensäkin kangasniemeläisten virkistäy- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24197: tymiseen nykyistä paremmin. Hanketta on val- 35.25.77 350000 markkaa Mikkelin 24198: misteltu perusteellisesti. Rantojen ruoppaus oli- vesi- ja ympäristöpiirille Kangasniemen 24199: si tarkoituksenmukaisinta toteuttaa Mikkelin keskustaajaman rantojen ruoppauksen 24200: vesi- ja ympäristöpiirille osoitetulla vesistö- ja aloittamiseksi. 24201: ympäristötöihin varatulla määrärahalla. 24202: 24203: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 24204: 24205: Timo Kietäväinen Markku Lehtosaari 24206: 1620 1988 vp. 24207: 24208: Raha-asia-aloite n:o 1520 24209: 24210: 24211: 24212: 24213: Kietäväinen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorille maksetta- 24214: vien asuntosäästöpalkkioiden ylimääräiseen korottamiseen 24215: 24216: 24217: Eduskunnalle 24218: 24219: Nuorten asuntosäästöpalkkiojärjestelmä si- tus tulisi nostaa nykyisestä kaksinkertaiseksi eli 24220: sältää lukuisia epäkohtia, jotka ovat suuresti 1 000 mk:aan ja palkkiota korottaa 2 000 24221: heikentäneet järjestelmän toimivuutta. Säästö- mk:lla, jotta korotuksilla olisi edes jotain vai- 24222: palkkio on liian alhainen, omarahoitusosuus kutusta. 24223: liian korkea, lapsikorotus liian pieni, lainan ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24224: kaisinmaksuaika liian lyhyt ja ylimmät asunto- nioittaen, 24225: jen neliöhinnat liian alhaisia. Keskustan ryhmä- 24226: aloitteessa esitetään 50 milj. markkaa järjestel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24227: män kehittämiseen, mm. ylimpien hankinta- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 24228: arvojen korottamiseen. Aloite on erittäin kan- 35.45.57/isäyksenä 14500000 markkaa 24229: natettava. Sen lisäksi tarvitaan lapsikorotuksen nuorten asuntosäästöpalkkion ylimää- 24230: ja asuntosäästöpalkkion korotusta. Hallituksen räiseksi korottamiseksi 2 000 markalla 24231: ensi vuoden budjettiesityksessä esitetään koro- ja lapsikorotuksen korottamiseksi kak- 24232: tusta vain asuntosäästöpalkkion lapsikorotuk- sinkertaiseksi nykyisestä, 1 000 mark- 24233: seen, ja siihenkin vain 300 mk eli 500 mk:sta kaan 1. 7.1989 lukien. 24234: 800 mk:aan. Korotus on liian pieni. Lapsikoro- 24235: 24236: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 24237: 24238: Timo Kietäväinen Kalevi Mattila 24239: Pirkko Ikonen Markku Lehtosaari 24240: 1988 vp. 1621 24241: 24242: Raha-asia-aloite n:o 1521 24243: 24244: 24245: 24246: 24247: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta kotiteollisuusyhdistys- 24248: ten kurssitoiminnan tukemiseen 24249: 24250: 24251: Eduskunnalle 24252: 24253: Kotiteollisuusyhdistysten tehtävänä on koti- Kurssien tarve on suuri myös siksi, että käsi- 24254: teollisuusneuvonnan järjestäminen maassam- työtaitoja ei opita enää kotona ja koulussakin 24255: me. Kotiteollisuusneuvontajärjestön muodosta- tähän on käytettävissä vähän aikaa. Kotiteolli- 24256: vat Kotiteollisuuden keskusliitto, 22 alueellista suusneuvontajärjestön koko maan kattava or- 24257: kotiteollisuusyhdistystä ja niiden lähes 200 koti- ganisaatio mahdollistaa kurssien järjestämisen 24258: teollisuusneuvonta-asemaa. myös pienillä paikkakunnilla. 24259: Kotiteollisuusneuvontaa annetaan henkilö- Kurssitoiminta on luonteeltaan täydennys- 24260: kohtaisena neuvontana ja järjestämällä kurssi- koulutusta ja se saavuttaa myös sellaisia väestö- 24261: toimintaa. Kurssitoiminta rahoitettiin aiemmin ryhmiä, jotka eivät pysty irrottautumaan yhtä- 24262: ammattikasvatushallituksen määrärahalla, joka jaksoiseen, toisella paikkakunnalla tapahtu- 24263: kanavoitui kotiteollisuusoppilaitosten kautta. vaan koulutukseen. Kurssimuotoisen koulutuk- 24264: Mahdollisuus rahoittaa kurssitoimintaa tällä sen saavutettavuus ja mahdollisuus koota kurs- 24265: määrärahalla on vähentynyt huomattavasti. seista erilaisia tarpeita vastaava kokonaisuus 24266: Tästä syystä on budjettiesitykseen varattu oma mahdollistavat jatkuvan koulutuksen periaat- 24267: määräraha kotiteollisuusyhdistysten kurssitoi- teen toteutumisen. 24268: minnan järjestämiseen. Määräraha on kuiten- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24269: kin vain 100 000 mk koko maassa tapahtuviin nioittaen, 24270: kursseihin ja näin aivan riittämätön. Kurssitar- 24271: ve on samaan aikaan kasvanut. Kotiteollisuu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24272: delle on asetettu suuria odotuksia ansiotoimin- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24273: nan järjestäjänä. Mikäli ansiokotiteollisuutta 29.69.54 lisäyksenä 300 000 markkaa 24274: pää- tai sivuelinkeinona tahdotaan lisätä, on kotiteollisuusyhdistysten kurssitoimin- 24275: välttämätöntä järjestää jatkuvaa koulutusta nan tukemiseen. 24276: toisaalta toiminnasta kiinnostuneille ja toisaalta 24277: kotiteollisuusyhdistysten henkilökunnalle. 24278: 24279: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 24280: 24281: Sakari Knuuttila Pekka Leppänen Jukka Vihriälä 24282: Toimi Kankaanniemi Tuula Paavilainen Matti Lahtinen 24283: Iiris Hacklin Pirkko Ikonen Tina Mäkelä 24284: Anneli Jäätteenmäki 24285: 1622 1988 vp. 24286: 24287: Raha-asia-aloite n:o 1522 24288: 24289: 24290: 24291: 24292: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen Koti- 24293: teollisuusyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen 24294: 24295: 24296: Eduskunnalle 24297: 24298: Keski-Suomen Kotiteollisuusyhdistys on kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24299: nostanut Jyväskylän kaupungissa hyvät toimiti- nioittaen, 24300: lat, mutta kunnostustyö on tullut odotettua kal- 24301: liimmaksi. Vanhojen rakennusten korjauskus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24302: tannuksia on nimittäin hyvin vaikea arvioida 1989 tulo- ja menoarvioon 300 000 24303: etukäteen. Lisäksi normaali toiminta, josta yh- markkaa Keski-Suomen Kotiteollisuus- 24304: distyksellä on tuloja, häiriintyi kunnostustyön yhdistys ry:n toiminnan tukemiseen. 24305: aikana. Sen vuoksi yhdistys tarvitsee lisätukea 24306: voidakseen ylläpitää vireän toiminnan. 24307: 24308: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 24309: 24310: Sakari Knuuttila Tina Mäkelä 24311: Tuula Paavilainen Pirkko Ikonen 24312: 1988 vp. 1623 24313: 24314: Raha-asia-aloite n:o 1523 24315: 24316: 24317: 24318: 24319: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Lievestuoreen vesi- 24320: johdon rakentamiseen 24321: 24322: 24323: Eduskunnalle 24324: 24325: Erityisesti viime kesänä muodostui veden laa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24326: tu huonoksi Lievestuoreen taajamassa. Tämä nioittaen, 24327: kiirehtii jo suunnitellun vesijohdon rakentamis- 24328: ta. Muutenkin on tehtaan lopettaminen paikka- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24329: kunnalla hiljentänyt taloudellista toimintaa, jo- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 24330: ten rakennustyöllä olisi tärkeä työllisyyttäkin markkaa vesijohdon rakentamiseen Lie- 24331: edistävä vaikutus. vestuoreen taajamaa varten. 24332: 24333: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 24334: 24335: Sakari Knuuttila Tina Mäkelä 24336: Tuula Paavilainen Pirkko Ikonen 24337: 1624 1988 vp. 24338: 24339: Raha-asia-aloite n:o 1524 24340: 24341: 24342: 24343: 24344: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille katujen ja 24345: kaavateiden rakentamiseen 24346: 24347: 24348: Eduskunnalle 24349: 24350: Valtio osallistuu kuntien tie- ja katumenojen sa hankkeiden kustannusarvioiden summa on 24351: kattamiseen vain vähäisessä määrin, vaikka ollut noin 73 000 000 markkaa ja anottu avustus 24352: kaikki liikenteen erityisverot tuloutuvat valtiol- yhteensä noin 37 000 000 markkaa. 24353: le. Kaupungeissa katumenoihin kuluu noin 1,5 Rakennuslain 136 a §:n mukaisten avustusten 24354: veroäyripennin tuotto. Katuliikenne on kasva- tarve on jatkuvasti kasvanut. Kunnilta saatujen 24355: nut viime vuosina kaksi kertaa nopeammin kuin tietojen perusteella avustusehdot täyttävien 24356: tieliikenne yleensä. Kun liikenteen keskittymi- hankkeiden kustannukset ovat vuonna 1988 24357: nen katuverkolle jatkuu, tilanne on muodostu- noin 160 000 000 markkaa ja vuonna 1989 noin 24358: massa kaupunkien talouden kannalta kestämät- 240000000 markkaa. Avustustarve edellä mai- 24359: tömäksi. nittujen hankkeiden osalta olisi vuonna 1988 24360: Moottoriajoneuvoliikenteen keskimääräistä noin 70 000 000 markkaa ja vuonna 1989 noin 24361: nopeampi kasvu päätieverkolla ja taajama-alu- 90 000 000 markkaa. 24362: eilla on aiheuttanut yhä lisääntyviä liikenneon- Valtionapumääräraha katujen rakentami- 24363: gelmia sekä kuntien sisäistä että valtakunnallis- seen on vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa 24364: ta liikennettä palvelevilla katu- ja kaavatiever- 46 500 000 markkaa. Vuoden 1989 tulo- ja 24365: koilla. Rakennuslain 136 a §:n mukaisilla avus- menoarvioesityksessä tarkoitukseen on osoitet- 24366: tuksilla voidaan nopeuttaa taajamien liikenne- . tu 47 900 000 markkaa. 24367: ongelmien ratkaisemista ja toteuttaa sellaisia Liikenneministeriöstä saadun tiedon mukaan 24368: kohteita, jotka parantavat taajamien katu- ja pelkästään jo tehtyjen avustuspäätösten jatko- 24369: kaavatieverkon liikennöitävyyttä, liikennetur- rahoitustarve vuonna 1989 on noin 40 000 000 24370: vallisuutta ja -ympäristöä. Avustusmäärärahat markkaa. 24371: kohdistetaan sekä kunnan että valtion kannalta Edellä olevan perusteella ehdotamme, 24372: liikenteelliseltä merkitykseltään tärkeimpiin 24373: hankkeisiin ja siten edistetään tehokkaasti lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24374: kennepoliittisten tavoitteiden toteuttamista taa- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24375: jama-alueilla. 31.24.34 lisäyksenä 35 000000 markkaa 24376: Määrärahojen riittämättömyyden vuoksi lii- rakennuslain 136 a §:n mukaisiin har- 24377: kenneministeriö on kuluvan vuoden aikana hy- kinnanvaraisiin avustuksiin kunnille ka- 24378: lännyt jo yli 20 kuntien avustushakemusta, jois- tujen ja kaavateiden rakentamiseen. 24379: 24380: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 24381: 24382: Sakari Knuuttila Jouko Skinnari Kari Rajamäki 24383: Lea Savolainen Arto Lapiolahti Sinikka Hurskainen-Leppänen 24384: Aimo Ajo Antti Kalliomäki Marja-Liisa Tykkyläinen 24385: Anssi Rauramo Antero Kekkonen J. Juhani Kortesalmi 24386: Jouni J. Särkijärvi Kaarina Dromberg Ensio Laine 24387: Tuula Paavilainen Pirkko Ikonen 24388: 1988 vp. 1625 24389: 24390: Raha-asia-aloite n:o 1525 24391: 24392: 24393: 24394: 24395: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami- 24396: seen välille Haapamäki-Kolho 24397: 24398: 24399: Eduskunnalle 24400: 24401: Maantien rakentaminen välille Haapamä- verkon toimivuuden. Tämä hanke vahvistaisi 24402: ki-Kolho on rakentamaton osa Tampereen ja myös Haapamäen ja Kolhon taajamien asemaa. 24403: Haapamäen välistä tieyhteyttä. Nykyisin tällä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24404: välillä on vain paikallistieverkon kautta kulkeva nioittaen, 24405: kiertoyhteys. Erityisen tärkeäksi tämän tien no- 24406: pean rakentamisen tekee se, että Valtionrauta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24407: tiet on lopettanut paikallisliikennettä, joka on 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24408: suunniteltu korvattavaksi linja-autoliikenteellä. 31.24. 77 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 24409: Tämän tieosan puuttuminen tekee myös vaja- maantien rakentamiseen välille Haapa- 24410: vaiseksi jo nyt suurimmaksi osaksi tällä seudul- mäki-Kolho. 24411: la muuten miltei valmiiksi rakennetun päätie- 24412: 24413: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 24414: 24415: Sakari Knuuttila Tina Mäkelä 24416: Tuula Paavilainen Pirkko Ikonen 24417: 1626 1988 vp. 24418: 24419: Raha-asia-aloite n:o 1526 24420: 24421: 24422: 24423: 24424: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmelan lomakodin 24425: avustamiseen 24426: 24427: 24428: Eduskunnalle 24429: 24430: Jyväskylän maalaiskunnan Vesangassa sijait- listaisi toimitilojen nykyaikaistamisen edelleen 24431: see Nurmelan lomakoti, jossa on sosiaalista lo- ja samalla toiminnan alkuperäisen luonteen säi- 24432: matoimintaa harjoitettu jo vuosikymmeniä. Se lyttämisen. 24433: on lomanviettäjille yksi halvimpia lomakoteja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24434: ja sen käyttö on ollut vilkasta. Lomanviettäjiä nioittaen, 24435: siellä on ollut eri puolelta Suomea. Lomakotia 24436: on jouduttu nyttemmin kunnostamaan ja laa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24437: jentamaan. Suunnitelmissa on edelleen kehittää 1989 tulo- ja menoarvioon 300 000 24438: lomakotia. Kehittämisen esteenä on kuitenkin markkaa Jyväskylän maalaiskunnassa 24439: varojen puute. sijaitsevan Nurmelan lomakodin avusta- 24440: Sitä varten tässä vaiheessa olisi tarpeen saada miseen. 24441: lisätukea yhteiskunnalta. Tämä myös mahdol- 24442: 24443: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 24444: 24445: Sakari Knuuttila Tina Mäkelä Tuula Paavilainen 24446: 1988 vp. 1627 24447: 24448: Raha-asia-aloite n:o 1527 24449: 24450: 24451: 24452: 24453: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta yhteispohjoismaisen 24454: tupakka- ja päihdevalistusaineiston tuottamiseen 24455: 24456: 24457: Eduskunnalle 24458: 24459: Pohjoismaiden on Euroopan taloudellisen kääntymään laskuun, mistä syystä on tärkeää, 24460: yhdentymisen toteutuessa kohdattava uudenlai- että Suomi voisi osallistua kaikissa pohjois- 24461: set tupakan ja alkoholin käyttöön liittyvät haas- maissa toteutettavaan valistus- ja tiedotuskam- 24462: teet. Tästä syystä Pohjoismainen raittiusneu- panjaan. 24463: vosto on esittänyt, että kaikissa pohjoismaissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24464: valmistettaisiin yhteinen, samanaikaisesti käyt- nioittaen, 24465: töön otettava valistusaineisto tupakan ja päih- 24466: teiden käytön haitoista. Ruotsissa ja Norjassa, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24467: joissa alkoholin käyttö on jo usean vuoden ajan 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24468: vähentynyt, pyritään vakavasti WHO:n tavoit- 33.99.25 170 000 markkaa pohjoismai- 24469: teen toteuttamiseen alkoholin kulutuksen vä- sen yhteistyön toteuttamiseen tupakka- 24470: hentämisestä 25 OJo :lla. Myös meillä Suomessa ja päihdevalistusaineiston tuottamiseksi. 24471: olisi alkoholin kulutus saatava pysähtymään ja 24472: 24473: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 24474: 24475: Sakari Knuuttila Ensio Laine Anna-Kaarina Louvo 24476: Tuula Paavilainen Toimi Kankaanniemi Pirkko Ikonen 24477: Matti Saarinen 24478: 1628 1988 vp. 24479: 24480: Raha-asia-aloite n:o 1528 24481: 24482: 24483: 24484: 24485: Knuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta harkinnanvaraiseen 24486: työllistämistukeen Keski-Suomen läänissä 24487: 24488: 24489: Eduskunnalle 24490: 24491: Kunnilla ja kuntainliitoilla on keskeinen vastuu den. Momentin määräraha ei anna kuitenkaan 24492: työllisyyslain velvoitteiden täyttämisessä. Valtion mahdollisuutta asian hoitamiseen käytännössä 24493: tulo- ja menoarvion momentille 34.50.30 on hyväksi havaitulla tavalla. Harkinnanvaraiseen 24494: varattu vuodeksi 1989 840 milj. markkaa vel- työllistämistukeen tulisikin varata 1/3 velvoite- 24495: voitetyöllistettyjen työllistämiseen. Samalle mo- työllistettävien työllistämiseen varatusta määrä- 24496: mentille on varattu 80 milj. markkaa ns. har- rahasta, joka Keski-Suomessa on noin 50 mmk. 24497: kinnanvaraista työllistämistukea, jonka avulla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24498: kunnat ja kuntainliitot voivat palkata henkilöi- nioittaen, 24499: tä työnjohdollisiin tehtäviin ja asiantuntijateh- 24500: täviin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24501: Työllisyyslain soveltamisesta saatujen käy- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24502: tännön kokemusten valossa tulisi työnjohdolli- 34.50.30 lisäyksenä 20 000 000 markkaa 24503: sissa tehtävissä ja asiantuntijatehtävissä olla yk- harkinnanvaraiseen työllistämistukeen. 24504: si henkilö kolmea velvoitetyöllistettävää koh- 24505: 24506: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 24507: 24508: Sakari Knuuttila Tuula Paavilainen Matti Lahtinen 24509: Pirkko Ikonen Toimi Kankaanniemi Iiris Hacklin 24510: Pekka Leppänen Tina Mäkelä 24511: 1988 vp. 1629 24512: 24513: Raha-asia-aloite n:o 1529 24514: 24515: 24516: 24517: 24518: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisin radioverkon 24519: varustamiseksi salaamislaitteilla 24520: 24521: 24522: Eduskunnalle 24523: 24524: Poliisin uusi, koko maan kattava radioverk- laisten intimiteettisuoja kärsii poliisin radiolii- 24525: ko on saatu rakennettua. Radioverkon rakenta- kenteen luvattomasia kuuntelemisesta, sillä 24526: mista varten myönnetyt määrärahat eivät kui- useimmiten, ja miltei yksinomaan, joudutaan 24527: tenkaan riittäneet erityisten salaamislaitteiden arkaluontoisetkin asiat myös henkilöiden nimiä 24528: hankintaan radioverkkoon. Poliisin radiover- mainiten viestittämään kentältä poliisiradion 24529: kossa salaamislaitteet ovat tulleet välttämättö- avulla. Puhelinliikenteen käyttämiseen voi vain 24530: miksi. Suomessa poliisin radioverkossa tapah- harvoin olla aikaa. Mutta sekin hankaloittaa 24531: tuvan radioliikenteen kuunteleminen luvatto- vähälukuisen poliisin toimintaa kovassa työn 24532: masti on kovin yleistä. Kuuntelemiseen soveliai- paineessa työskenneltäessä. 24533: ta erittäin tehokkaita, pienikokoisia ja suhteelli- Poliisin radioliikenteen saiaarniseksi on saa- 24534: sen halpoja vastaanottimia on vapaasti ostetta- tavissa tekniikaltaan, hinnaltaan ja tasoltaan 24535: vissa, vaikka niiden käyttäminen poliisin radio- monenlaisia salaamislaitteita. Tietenkin tulisi 24536: liikenteen kuuntelemiseen onkin lain mukaan saada käyttöön sellainen salaamisjärjestelmä, 24537: kiellettyä. Näiden radiolähetysten kuuntelemi- joka matemaattisteknisesti on varmasti avaa- 24538: nen on saamassa ja on jo saanutkin eräänlaisen maton pitkänkin ajan kuluessa. Tällaiset erit- 24539: kansanhuvin luonteen. täin varmat laitteet ovat tietenkin kalliita, mut- 24540: Mutta vakavinta on se, että rikostyöntekijät ta vain todella varmojen laitteiden hankinta on 24541: pystyvät täysin turvallisesti ohjelmoimaan omat tarkoituksenmukaista. 24542: tekonsa sekä paikallisesti että ajallisesti. Polii- Tällä hetkellä on olemassa noin 3 500 salaaja- 24543: sin radioliikennettä kuuntelemalla he pystyvät laitteen tarve. Niiden hankkiminen tulisi toteut- 24544: seuraamaan kentällä olevan vähälukuisen polii- taa lyhyellä aikavälillä. 24545: sin toimintaa ja valitsemaan omat kohteensa ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24546: toimintahetkensä sen mukaisesti. nioittaen, 24547: Aivan samalla tavalla pystyvät menettele- 24548: mään muutkin laittomuutta harrastavat ja har- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24549: joittavat, kuten esimerkiksi ne, jotka tahtovat 1989 tulo- ja menoarvioon 17 500 000 24550: välttyä joutumasta rattijuopporatsioihin tar- markkaa poliisin radioverkon varusta- 24551: kastettavaksi. miseksi salaamislaitteilla hankintaohjel- 24552: Erityisesti on myös huomattava, että kansan- man mukaisesti. 24553: 24554: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 24555: 24556: Maunu Kohijoki Sulo Aittoniemi Raimo Vistbacka 24557: 1630 1988 vp. 24558: 24559: Raha-asia-aloite n:o 1530 24560: 24561: 24562: 24563: 24564: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisin tietojenkäsitte- 24565: lylaitteiden hankkimiseen 24566: 24567: 24568: Eduskunnalle 24569: 24570: Voimaan tuleva esitutkintalainsäädäntö aset- muunnettavien sakkojen saaminen keskitettyyn 24571: taa rikostutkinnalle erittäin suuren nopeus- ja käsittelyyn helpottuisi mikrotietokoneiden 24572: tehokkuusvaatimuksen. Tämän lisäksi eräät po- avulla ylläpidetyllä tietohallinnolla. Näin väl- 24573: liisin hallintoon liittyvät tehtävät edellyttävät tyttäisiin myös tarpeettomilta lykkäyksiltä ja li- 24574: tehokasta ja nopeaa tietojenkäsittelyä. Poliisille säkustannuksilta. Myös poliisitoiminnassa tar- 24575: asetetut toiminnalliset vaatimukset edellyttävät, peellisten paikallisten kortistojen ja tiedostojen 24576: että sillä olisi käytössään riittävän nykyaikaiset ylläpidossa voitaisiin laitteita hyödyntää ja luo- 24577: tekniset työvälineet. Mikrotietokone nopeuttai- pua työvoimaa ja tiloja vaativista kortistoista. 24578: si tietojenkäsittelyä sekä korvaisi suureksi osak- Riittävillä ja oikein suunnatuilla laitehankin- 24579: si kirjoituskoneet. Poliisilla on käytössään noin noilla olisi henkilöstön määrälliseen tarpeeseen 24580: 7 500 kirjoituskonetta. Vuosittain uusia koneita vähentävä vaikutus. 24581: hankitaan noin 300-400. Poistoon menee vas- Yleisten asiakirjain julkisuudesta annetusta 24582: taavasti runsaat 300 konetta. Kirjoituskoneiden lainsäädännössä on tietyt poliisin ylläpitämät 24583: keski-ikä on 25 vuotta, minkä vuoksi niiden asiakirjat, luettelot ja kortistot määrätty salas- 24584: näppäinjärjestelmät ovat vanhentuneita ja eri- sapidettäviksi. Niin ikään tietosuojalainsäädän- 24585: laisia. Kirjoituskoneiden puutteen vuoksi ovat töön liittyvissä säädöksissä on eräät poliisin 24586: eräät poliisit hankkineet omilla varoillaan nyky- rekisterit ja tiedostot rajattu rekisteröidyn tar- 24587: aikaisia sähkökirjoituskoneita ja jopa henkilö- kastusoikeuden ulkopuolelle. Poliisin valtakun- 24588: kohtaisia mikrotietokoneita. nalliset tietojärjestelmät on tällä hetkellä suo- 24589: Kirjoituskoneiden puute voitaisiin käytän- jattu tiedostoihin tunkeutumista ja luvataota 24590: nölllisesti katsoen kokonaan poistaa ja kehittää käyttöä vastaan kiinteillä linjayhteyksillä. Pää- 24591: yhdessä poliisin tietojenkäsittelyä. Nykyiseen telaitteina toimivat hajasäteilyltä suojatut pää- 24592: tietojenkäsittelytarpeeseen nähden poliisilla on telaitteet tai vastaavilla ominaisuuksilla varuste- 24593: täysin riittämättömästi tarkoitukseen sopivia tut mikrotietokoneet, jotka toimivat sekä pää- 24594: laitteita. Järkiperäistämällä poliisin laitehan- telaitteina että henkilökohtaisina työasemina. 24595: kintoja voitaisiin kattaa sekä kirjoituskoneiden Viimeksi mainittuun ratkaisuun ollaan siirty- 24596: että tietojenkäsittelylaitteiden tarve. Tähän tar- mässä sen vuoksi, että näin tietojenkäsittelyssä 24597: koitukseen olisi soveltuvana ratkaisuna mikro- saadaan yhdellä laitteella paras mahdollinen 24598: tietokone. hyöty. 24599: Mikrotietokoneita voitaisiin käyttää tehok- Näistä syistä poliisille tulisi suunnitelmallises- 24600: kaasti tekstinkäsittelyyn koko hallinnossa ja ti hankkia tietojenkäsittelyyn riittävästi eriko- 24601: mm. rikostutkinnassa kuulustelupöytäkirjojen koisia tietokoneita. Mikrotietokoneita hankki- 24602: tuottamiseen. Teksti olisi nopeasti saatavissa malla säästettäisiin kirjoituskonehankinnoissa, 24603: valmiiksi ilman puhtaaksikirjoitusta. Niin koska samoilla laitteilla voitaisiin hoitaa sekä 24604: ikään laitteilla voitaisiin laajoissa talousrikok- tekstinkäsittely että paikallinen tietojenkäsitte- 24605: sissa esittää graafisesti aikajänteet, rahavirrat ly. Parhaan hyödyn saamiseksi mikrotietoko- 24606: sekä tapahtuneet varojen siirrot, jolloin pöytä- neet tulisi voida kytkeä suurissa yksiköissä osas- 24607: kirjatut tapahtumat voitaisiin pienellä vaivalla to koneisiin, jolloin päästäisiin yksikkökohtai- 24608: esittää selkeässä ja pelkistetyssä muodossa. sesti riittäviin tietovarastoihin ja ohjelmiin. 24609: Sakkorangaistusten täytäntöönpanoasetuksessa Edelleen poliisin valtakunnallisia suojattuja jär- 24610: säädettyjen haasteaikojen seuraaminen ja jestelmiä varten tulisi hankkia kahdennettu kes- 24611: 1988 vp. ~ RA n:o 1530 1631 24612: 24613: kustietokone, jonka tietovarastoja voitaisiin vioon vuosina 1989-1993 ottaa yhteensä seu- 24614: käyttää kattavasti koko valtakunnassa kuten raavat määrärahat: 24615: nykyistä järjestelmääkin. - 60 miljoonaa markkaa 4 000 poliisin hen- 24616: Varustamalla poliisi samankaltaisilla ajan- kilökohtaisten mikrotietokoneiden hankintaa 24617: mukaisilla tietojenkäsittelylaitteilla, jotka jo varten 24618: kauan ovat olleet monen muun maan poliisin - 60 miljoonaa markkaa 30 osastokoneen 24619: käytössä, voitaisiin turvata Suomen poliisin tar- hankintaa varten ja 24620: joamien palvelujen tehokkuus ja taso yhteis- - 10 miljoonaa markkaa kahden keskusko- 24621: kunnan ja kehityksen edellyttämällä tavalla. neen hankintaa varten. 24622: Laitehankinnoista aiheutuvia kustannuksia ei Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24623: voida pitää suurina kun tiedetään, että hankki- nioittaen, 24624: malla ajanmukaiset tietojenkäsittelylaitteet voi- 24625: taisiin poliisin lisähenkilöstön tarvetta merkittä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24626: västi vähentää. Sen vuoksi tietojenkäsittelylait- 1989 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 24627: teiden hankinta tulisi toteuttaa vuosien 1989- 20 000 000 markkaa poliisin tietojenkä- 24628: 1993 kuluessa. sittelylaitteiden hankkimiseksi nopeutet- 24629: Laitehankintoja varten tulisi valtion talousar- tavan hankintaohjelman mukaisesti. 24630: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 24631: 24632: Maunu Kohijoki Sulo Aittoniemi Raimo Vistbacka 24633: 1632 1988 vp. 24634: 24635: Raha-asia-aloite n:o 1531 24636: 24637: 24638: 24639: 24640: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta varusmiesten ja reserviläis- 24641: ten päivärahojen korottamiseksi 24642: 24643: 24644: Eduskunnalle 24645: 24646: Parlamentaarisen puolustuskomitean mietin- 1.1.1989 lukien korottaa niin, että korotuksen 24647: nön mukaan asevelvollisten päivärahan tulisi jo jälkeen päiväraha olisi 240 päivää palvelevilla 24648: olla viidennes virkaehtosopimuksen mukaisesta varusmiehillä 19,50 mk ja yli 240 päivää palve- 24649: virkamiesten päivärahasta. Tavoite on asetettu, levilla varusmiehillä samaten kuin reserviläisillä 24650: mutta siitä ollaan vielä kaukana. 20,00 mk. 24651: Voimakkaasti kohonneen hinta- ja kustan- Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 24652: nustason johdosta on päiväraha jo pitkään ollut nioittaen, 24653: kohtuuttoman alhainen. Se ei mitenkään ole 24654: voinut riittää asevelvollisten ja erityisesti varus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24655: miesten omiin välttämättömiin henkilökohtai- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24656: siin päivittäisiin kuluihin, puhumattakaan vält- 27.14.02 lisäyksenä 20000000 markkaa 24657: tämättömistä matkakuluista. varusmiesten ja reserviläisten päivära- 24658: Jotta päivärahan määrässä vihdoin päästäi- hojen korottamista varten 1.1.1989 lu- 24659: siin lähemmäksi parlamentaarisen puolustusko- kien. 24660: mitean asettamaa tavoitetta, tulisi päivärahoja 24661: 24662: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 24663: 24664: Maunu Kohijoki 24665: 1988 vp. 1633 24666: 24667: Raha-asia-aloite n:o 1532 24668: 24669: 24670: 24671: 24672: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Pioneerivarikon varikko- 24673: osaston rakennushankkeeseen Parkanossa 24674: \ 24675: 24676: 24677: 24678: 24679: Eduskunnalle 24680: 24681: Parkanon kaupungissa sijaitsevan Pioneeri- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 24682: varikko-osaston tärkein vireillä oleva rakennus- taen, 24683: hanke on päävartio-, korjaamo- ja paloasema- 24684: rakennus. Välttämätön tilantarve uudessa ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24685: kennuksessa on noin900m 2 • Hankkeen kustan- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24686: nusarvio on noin 3 miljoonaa markkaa. 27.27. 74 2 500 000 markkaa Pioneeri- 24687: Jo useiden vuosien kuluessa on Pioneeriva- varikon varikko-osaston päävartio- ja 24688: rikko-osaston taholta tehty useita esityksiä korjaamo-paloasemarakennuksen suun- 24689: määrärahan saamiseksi rakennuksen lopullisten nittelua ja rakennustyön aloittamista 24690: suunnittelutöiden ja rakennustöiden käynnistä- varten Parkanossa. 24691: misen rahoittamiseksi. 24692: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 24693: 24694: Maunu Kohijoki 24695: 24696: 24697: 24698: 24699: 103 280129N 24700: 1634 1988 vp. 24701: 24702: Raha-asia-aloite n:o 1533 24703: 24704: 24705: 24706: 24707: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Eläinlääkintäkoulun uudis- 24708: rakennushankkeen toteuttamista varten Niinisalon varuskun- 24709: nassa 24710: 24711: Eduskunnalle 24712: 24713: Kankaanpään kaupungissa, Niinisalon varus- tiin vuonna 1989 saada 3 miljoonan markan 24714: kunnassa sijaitseva Eläinlääkintäkoulu huoleh- määräraha. Se riittäisi koko hankkeen toteutta- 24715: tii maamme puolustusvoimien tarvitsemien miseen. 24716: kaikkien sotilaskoirien peruskoulutuksesta. Li- Eläinlääkintäkoulun sotilaskoiraosaston toi- 24717: säksi Eläinlääkintäkoulu kouluttaa sotilaskoiria mesta pystyttäisiin vastaisuudessakin turvaa- 24718: Suomen YK-joukoille. maan sotilastarkoituksiin tarvittavien koirien 24719: Eläinlääkintäkoulun sotilaskoiraosaston tilat koulutus nykyisellä ja edelleen kehitettävällä ta- 24720: ja tarhat ovat peräisin 1950-luvulta. Rappeutu- valla järjestettynä. Sen takia uudisrakennus- 24721: neina ja ahtaina ne ovat jo pitkään olleet niin hanke tulisi nyt vihdoin toteuttaa heti. 24722: puutteelliset, että myös koiratarhan työskente- Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 24723: lyolosuhteiden takia työsuojeluviranomaisilta nioittaen, 24724: on tullut huomautuksia. 24725: Suunnitelmat sotilaskoiraosaston uudisra- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24726: kennusta varten ovat kauan olleet valmiina. 1989 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 24727: Uudisrakennushanke sisältää kahden koiratar- markkaa Eläinlääkintäkoulun uudisra- 24728: han ja pennutustilojen lisäksi keittiön sekä hen- kennushankkeen toteuttamista varten 24729: kilökunnan sosiaalitilat. Uudisrakennushank- Niinisalon varuskunnassa Kankaanpään 24730: keen toteuttamista varten tulisi valtion budjet- kaupungissa. 24731: 24732: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1988 24733: 24734: Maunu Kohijoki 24735: 1988 vp. 1635 24736: 24737: Raha-asia-aloite n:o 1534 24738: 24739: 24740: 24741: 24742: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Luvian Kirkonkylän perus- 24743: koulun lisärakennusta varten 24744: 24745: 24746: Eduskunnalle 24747: 24748: Luvian kunnan Kirkonkylän peruskoulun Jo pitkään vallinneesta tukalasta tilanteesta 24749: ala-asteen lisärakennushankkeen toteutumisen koululla on osoituksena myös se, että koululla 24750: viivästyminen aiheuttaa vakavaa haittaa ope- toimivaa laaja-alaista erityisopetusta varten tar- 24751: tustyölle. Kaikki tarvittavat viranomaisten hy- vittavat opetustilat puuttuvat kokonaan. 24752: väksymät toteuttamissuunnitelmat ovat pitkään Varsinaisten opetustilojen lisäksi koululla 24753: olleet valmiina. Aikanaan lääninhallitus ilmoitti joudutaan nyt edelleen toimimaan aivan riittä- 24754: tämän kouluhankkeen varmasti olevan listoilla mättömissä hallintotiloissa. Samaten opetta- 24755: niin, että rakentaminen voi alkaa v. 1988. Lu- jainhuoneen tilat ovat peräti ahtaat. 24756: vian kunta luonnollisesti oli siihen varautunut Jotta koulu kaikilta osin voisi toimia tarkoi- 24757: omalla rahoitusosuudellaan. Toiveet valtion ra- tuksenmukaisesti ja oppilaitten parhaaksi, tar- 24758: hoituksen saamiseksi v. 1988 raukesivat. Ah- vitaan suunnitellut lisätilat viipymättä. 24759: taudesta aiheutuvat haitat koululla ovat entises- Tässä yhteydessä ei voi jättää mainitsematta 24760: tään lisääntyneet. sitä, että Luvian kunta on viimeksi päässyt osal- 24761: Koulun oppilasmäärä on niin suuri, että se liseksi kouluinvestoinneista noin 30 vuotta sit- 24762: edellyttäisi kahtatoista perusopetusryhmää jo ten, jolloin se sai luvan koulurakentamiseen 24763: nyt. Oppilasmäärä lisääntyy jatkuvasti. Koulun asianmukaisessa järjestyksessä. 24764: lähiympäristöstä ei ole osoitettavissa tarpeellisia Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 24765: lisätiloja. Nykyinen koulu on rakennettu seitse- nioittaen, 24766: mää perusopetusryhmää varten. Välttämättö- 24767: mistä erikoisluokista koululla on tällä hetkellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24768: ainoastaan teknisen käsityön luokka. Koulun 1989 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 24769: kaikki opetustilat ovat niin vähissä ja pieniä, markkaa Luvian kunnan Kirkonkylän 24770: että osa luokkajaoista on jouduttu tekemään ti- peruskoulun lisätilojen rakentamista 24771: lojen perusteella eikä niin, että pedagogisesti varten vuonna 1989. 24772: välttämättömät näkökohdat voitaisiin ottaa 24773: huomioon. 24774: 24775: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 24776: 24777: Maunu Kohijoki 24778: 1636 1988 vp. 24779: 24780: Raha-asia-aloite n:o 1535 24781: 24782: 24783: 24784: 24785: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion ilmailoopiston 24786: toiminnan aloittamiseksi Porissa vakinaisena koulutuksena 24787: 24788: 24789: Eduskunnalle 24790: 24791: Eräiltä osin Suomessa ei ole osattu varautua Olosuhteet Porissa ovat sikäli otolliset, 24792: lentoliikenteen nopeaan ja voimakkaaseen kas- että laajamittaisen ammattilentäjäkoulutuksen 24793: vuun. Matkustajamäärien raju lisääntyminen aloittaminen hyvin nopeasti olisi mahdollista. 24794: on yllättänyt ja aiheuttanut ongelmiakin. Sitä varten tulisi valtion vuoden 1989 budjettiin 24795: Yksi ajankohtainen lentoliikenteen ongelma- ottaa määräraha toiminnan käynnistämisestä 24796: ryhmä on pula ammattilentäjistä. Se ongelma aiheutuvia perustamiskustannuksia varten. 24797: olisi ratkaistavissa Porissa tarjoutuvia mahdol- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24798: lisuuksia hyväksi käyttäen. nioittaen, 24799: Porissa entisissä Satakunnan lennoston tilois- 24800: sa toiminnassa olevan Finnairin ilmailoopiston että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24801: toiminta olisi vaikeuksitta laajennettavissa val- 1989 tulo- ja menoarvioon 25 000 000 24802: tion ilmailoopiston toiminnaksi vakinaisena markkaa valtion ilmailuopiston toimin- 24803: koulutuspaikkana. Porin kaupungin taholta sa- nan ktiynnistämiseksi ammattilenttijien 24804: nottuun hankkeeseen suhtautuminen on vah- kouluttamista varten Porissa. 24805: vasti sitä tukeva. 24806: 24807: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 24808: 24809: Maunu Kohijoki Raimo Vuoristo Raila Aho 24810: Timo Roos Kalevi Lamminen Mikko Elo 24811: Aino Pohjanoksa Heikki Rinne Kauko Juhantalo 24812: Lea Mäkipää Einari Nieminen Timo Laaksonen 24813: 1988 vp. 1637 24814: 24815: Raha-asia-aloite n:o 1536 24816: 24817: 24818: 24819: 24820: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta opetussahan rakentami- 24821: seksi Kullaan metsä- ja puutalouden kurssikeskukseen 24822: 24823: 24824: Eduskunnalle 24825: 24826: KuHaalla toimiva metsäoppilaitos antaa kes- minen on välttämätöntä. Opetussahan puuttu- 24827: kiasteen koulutusta monipuolisesti metsä- ja mista lukuun ottamatta metsäoppilaitoksella on 24828: puutalouden eri alueilla. Kullaan metsäoppilai- muuten kaikki riittävät edellytykset tarkoituk- 24829: toksen toiminnan kehittämisellä ja laajentami- senmukaisen opetuksen antamiseen. 24830: sella on koulutuksellisesti erittäin merkittävä Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 24831: tehtävä koko Satakunnassa. nioittaen, 24832: Metsäoppilaitoksessa tapahtuvaa sahateolli- 24833: suusteknikkojen koulutusta ajatellen on pidet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24834: tävä merkittävänä epäkohtana sitä, että oppilai- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24835: tokselta puuttuu oma opetussaha. Sahateolli- 29.60.74 9500000 markkaa Kullaan 24836: suusteknikkojen koulutuksen asianmukaisen metsäoppilaitoksen opetussahan raken- 24837: järjestämisen kannalta opetussahan aikaansaa- tamiseksi ja ka/ustamiseksi. 24838: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 24839: 24840: Maunu Kohijoki 24841: 1638 1988 vp. 24842: 24843: Raha-asia-aloite n:o 1537 24844: 24845: 24846: 24847: 24848: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta monitoimitalon rakentami- 24849: seen Honkajoelle 24850: 24851: 24852: Eduskunnalle 24853: 24854: Pohjois-Satakunnassa Honkajoella on kun- sytty. Kustannusarvio on 2400 m 2 :n huoneti- 24855: nan tärkeimpänä rakennushankkeena vireillä laohjelmalla noin 11 miljoonaa markkaa vuo- 24856: monitoimitalon aikaansaaminen kunnan kirkon- den 1987 hintatason mukaan. 24857: kylään. Monitoimitalo tulisi olemaan kuntalais- Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan sekä 24858: ten käytössä kaikenlaisen hyödyllisen harrastus- maaseudun kehittymisedellytyksiä Honkajoen 24859: toiminnan keskus. Se olisi erittäin välttämätön kunnassa voitaisiin ratkaisevasti edistää, jos 24860: myös nuoriso- ja liikuntatoiminnan kannalta. kunnan monitoimitalohanke voitaisiin heti to- 24861: Suurista keskuksista etäällä olevana kuntana teuttaa. Se antaisi erityisesti nuorille luottamus- 24862: Honkajoki on joutunut selviytymään velvoit- ta turvalliseen tulevaisuuteen omassa kotikun- 24863: teistaan miltei yksinomaan kunnan oman aktii- nassa. Hankkeen toteuttaminen ja rahoitus olisi 24864: visuuden ja kunnassa vireänä toimivan kaiken- jaettavissa kahdelle vuodelle. 24865: laisen yrittäjyyden, erityisesti myös alkutuotan- Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 24866: non turvin. Merkittävistä valtion investoinneis- nioittaen, 24867: ta Honkajoen kunta on jäänyt osattomaksi. 24868: Honkajoen kunnassa välttämättömäksi havait- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24869: tu monitoimitalohanke vaatii toteutuakseen 1989 tulo- ja menoarvioon 6 000 000 24870: myös valtion rahoitusta. Opetusministeriön kä- markkaa monitoimitalon rakentamisen 24871: sittelyssä monitoimitalosuunnitelmat on hyväk- aloittamiseksi Honkajoen kunnassa. 24872: 24873: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 24874: 24875: Maunu Kohijoki 24876: 1988 vp. 1639 24877: 24878: Raha-asia-aloite n:o 1538 24879: 24880: 24881: 24882: 24883: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokemäenjoen keski- 24884: osan ja Loimijoen tulvien poistamiseksi tarkoitetun järjestely- 24885: suunnitelman toteuttamiseksi 24886: 24887: Eduskunnalle 24888: 24889: Kokemäenjoki ja Laimijoki ovat vuosikym- joen keskiosan alueilla oli yksi tämän vuosisa- 24890: menien ajan tulvineet toistuvasti Kokemäen, dan pahimmista tulvista. Lopulliset tiedot va- 24891: Huittisten, Varopulan sekä Alastaron kuntien hinkojen suuruudesta eivät vielä ole käytettä- 24892: alueilla aiheuttaen suurta haittaa ja vahinkoa vissä. 24893: seudun asutukselle ja elinkeinoelämälle. Vuonna 1984 kevättulvan aikana Huittisten 24894: Tulvien poistamiseksi on vesi- ja ympäristö- Pappilankarin yläpuolella tulvavesi nousi suun- 24895: hallituksen sekä Turun vesipiirin yhteistyönä nilleen samoihin korkeuksiin kuin ennätystul- 24896: valmistunut Kokemäenjoen keskiosan ja Loimi- van aikana vuonna 1966. Silloin tulvavedet tun- 24897: joen järjestelysuunnitelma, joka sisältää Koke- keutuivat Huittisten kaupungin kaava-alueilla 24898: mäenjoessa Säpilän oikaisukanavan tekemisen kymmenien kiinteistöjen alakerta- ja kellariti- 24899: ja Kyttälänhaaran perkauksen sekä Laimijoessa loihin. Loimankosken yläpuolella tulva levit- 24900: Pappilankarin, Loimankosken ja Sallilan voi- täytyi yli 1000 peltohehtaarin viljelysalueelle 24901: malaitoksen yläpuolisen osan perkaukset. jättäen saanoksiin ja vahingoittaen lukuisia 24902: Hankkeen kustannusarvio on 83 miljoonaa asuntoja sekä talous- ja kotieläinrakennuksia. 24903: markkaa. Järjestelysuunnitelmassa on edelly- Myös Alastaron kunnan alueella tulva tuolloin 24904: tetty voimatalouden osallistuvan kustannuksiin tunkeutui rakennusten alakerta- ja kellaritiloi- 24905: saamansa hyödyn määrällä. hin. Silloin myös kunnan jätevesilaitos verkos- 24906: Oikaisukanavan tekemisellä ja perkauksella toineen oli tulvauhan alaisena. Tulvaherkkyy- 24907: poistuvat tulvat noin 2 300 hehtaarin alueelta, den lisääntymistä Kokemäenjoen keskiosalla 24908: joka pääasiallisesti on korkealuokkaista vilje- kuvastaa myös se, että kevät- ja kesätulvan ai- 24909: lysmaata, myös erikoiskasvien viljelyyn soveltu- kana v. 1988 tulvavedet levittäytyivät Koke- 24910: vaa. mäenjokisuiston viljelylakeuksilla Kokemäellä, 24911: Koko hankkeen toteuttamisella saadaan maa- Huittisissa ja Äetsän seudulla aina heinäkuun 24912: tilatalouden toimintaedellytysten paranemisen li- alkupuolelle asti. 24913: säksi muita merkittäviä hyötyjä, joita ovat ran- Paitsi tulvien ja tulvavahinkojen estämisen 24914: ta-alueiden kaavoituksen helpottuminen, loma- kannalta, olisi nopeasti käyntiin saatettavilla 24915: asutuksen toimintaedellytysten paraneminen, Kokemäenjoen ja Loimijoen perkaustöillä suo- 24916: jokivarsiasutuksen toimintaedellytysten turvaa- tuisa vaikutus väestökadosta ja pitkäaikaisesta 24917: minen sekä vedenlaadun paraneminen ja maan- työttömyydestä kärsivässä Satakunnassa. 24918: tieliikenteen helpottuminen. Koko hankkeen toteuttaminen ja rahoitus 24919: Perkauksilla estetään tulvavahingot, jotka jo olisi jaettavissa muutaman vuoden ajalle, mutta 24920: yhdessä vaikeassa tulvatilanteessa voivat olla nyt vihdoin ripeällä perkausiöiden aloittamisel- 24921: arvioiden mukaan 15 miljoonaa markkaa. la valtiovallan taholta voitaisiin käytännössä 24922: Erikseen todettakoon, että kuluvana vuonna, osoittaa todeksi pyrkimykset maaseutuelinkei- 24923: keväällä ja keskikesään asti 1988, Kokemäen- nojen ja koko maaseudun kehittämiseksi. 24924: 1640 1988 vp.- RA n:o 1538 24925: 24926: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- markkaa Kokemäenjoen keskiosan ja 24927: nioittaen, Loimijoen tulvien poistamiseksi tarkoi- 24928: tettuun järjestelysuunnitelmaan kuulu- 24929: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden vien töiden aloittamiseksi. 24930: 1989 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 24931: 24932: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 24933: 24934: Maunu Kohijoki Raimo Vuoristo Raila Aho 24935: Timo Roos Kalevi Lamminen Mikko Elo 24936: Aino Pohjanoksa Heikki Rinne Kauko Juhantalo 24937: Lea Mäkipää Einari Nieminen 24938: 1988 vp. 1641 24939: 24940: Raha-asia-aloite n:o 1539 24941: 24942: 24943: 24944: 24945: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 11 peruskor- 24946: jaamiseen Mouhijärven kunnan alueella 24947: 24948: 24949: Eduskunnalle 24950: 24951: Valtatien n:o 11 kunto Mouhijärven kunnan Ennen päällystämistä tulisi tien runkoa tar- 24952: alueella on huolestuttavasti heikentynyt. Maa- peellisilta osilta vahvistaa. Päällystämisen yh- 24953: perän runsaan routimisen johdosta tien runko- teydessä pientareita tulisi levittää, ja samalla tu- 24954: rakenteet ovat osoittautuneet liian heikoiksi. lisi rakentaa muutamia lisäkaistoja vilkkaim- 24955: Kovin monissa kohdin tiellä on jatkuvasti pahe- pien risteysten kohdalle. 24956: nevia painumia. Myös tien päällyste on tien Töiden aloittamiseksi tulisi vuoden 1989 bud- 24957: rungon pettämisen ja kulumisen vuoksi epäta- jettiin ottaa kolmen miljoonan markan määrä- 24958: sainen ja urainen. raha. 24959: Yhtenä koko Suomen poikittaisena satama- Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 24960: tienä tiellä on erittäin suuri merkitys koko Län- nioittaen, 24961: si-Suomen vienti- ja tuontiliikenteen käyttämä- 24962: nä tieyhteytenä. Metsäteollisuuden raskaiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24963: kuljetusten osuus tiellä on erittäin suuri. Mou- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24964: hijärven kunnassa työssäkäynti-, asiointi- ja 31.24. 77 3 000 000 markkaa valtatien 24965: koulumatkaliikenne tällä tiellä on niin ikään hy- n:o 11 peruskorjaamiseksi, päällystämi- 24966: vin suuri. Jalankulku- ja polkupyöräliikenteen seksi ja lisäkaistojen rakentamiseksi 24967: lisäksi paikallisen ja seudullisen liikenteen niin, että työt aloitettaisiin vuonna 1989 24968: osuus on suuri. Hyvin suuri on myös tämän tien Mouhijärven kunnan alueella. 24969: matkailullinen merkitys Länsi- ja Sisä-Suomen 24970: kautta Itä-Suomeen johtavana tieyhteytenä. 24971: 24972: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 24973: 24974: Maunu Kohijoki 24975: 1642 1988 vp. 24976: 24977: Raha-asia-aloite n:o 1540 24978: 24979: 24980: 24981: 24982: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta eritasoristeyksen suunnitte- 24983: luun valtatien n:o 11 ja Vammalan-Kyröskosken maantien 24984: risteykseen Mouhijärvellä 24985: 24986: Eduskunnalle 24987: 24988: Mouhijärven kunnassa sijaitseva Porin- olleet suuria, eikä tilannetta nyt kysymyksessä 24989: Tampereen valtatien n:o 11 ja Vammalan-Ky- olevassa risteyksessä voida ratkaisevasti paran- 24990: röskosken maantien (n:ot 249 ja 262) risteys on taa millään muulla kuin rakentamalla jo vih- 24991: erittäin vilkasliikenteinen paikka. Se on osoit- doin kysymyksessä oleva risteys eritasoristeyk- 24992: tautunut myös erittäin vaaralliseksi risteyksek- seksi. Sitä varten tulisi jo valtion vuoden 1989 24993: si. Siinä on sattunut lukuisia kuolemaan ja va- tulo- ja menoarvioon ottaa ainakin 1,5 miljoo- 24994: kaviin henkilövahinkoihin johtaneita liikenne- nan markan määräraha suunnitelmien teettämi- 24995: onnettomuuksia. Pelkät aineelliset vahingotkin seksi joutuisasti sekä eritasoristeyksen rakenta- 24996: tässä risteyksessä sattuneiden kolarien osalta mistöiden aloittamiseksi v. 1989. Jakamalla 24997: lienevät jo suuremmat, kuin mitä olisi maksa- rahoitus- ja rakentamistyöt kahden vuoden 24998: nut turvalliseksi rakennettu eritasoristeys. ajalle voitaisiin saada myös pitempiaikaista hel- 24999: Käytäntö on jo osoittanut, ettei ihmisten tur- potusta lähiseudun työttömyystilanteeseen. 25000: vallisuutta ole pystytty turvaamaan pakollista Saattamalla tieyhteydet vastaamaan ihmisten 25001: pysähtymistä osoittavilla liikennemerkeillä. tarpeita myös turvallisuuden kannalta voidaan 25002: Kysymyksessä olevassa risteyksessä on erit- tässä tapauksessa myös tehokkaasti edistää elin- 25003: täin paljon Länsi-Suomen satamien ja Sisä-Suo- keinojen kehittymistä maaseudulla. 25004: men teollisuuden vienti- ja tuontitavaran kulje- Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 25005: tuksesta aiheutuvaa raskasta liikennettä. nioittaen, 25006: Myös kaikki muu liikenne, asiointi-, koulun- 25007: käynti- ja työmatkaliikenne tässä risteyksessä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25008: on erittäin runsasta. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25009: Suuresta läänistä muodostuvan suuren Turun 31.24. 77 1 500 000 markkaa suunnitel- 25010: tiepiirin pohjoisosa on viime vuosina ja vuosi- man teettämiseksi eritasoristeyksen ra- 25011: kymmeninä jäänyt jokseenkin osattomaksi eri- kentamista varten ja sen rakentamisen 25012: tasoristeysten rakentamisen määrärahoista. Sen aloittamiseksi valtatien n:o 11 ja Vam- 25013: seurauksena omalta osaltaan liikenneonnetto- malan-Kyröskosken maantien risteyk- 25014: muusluvut läänin pohjoisosassa ovat jatkuvasti seen Häijään kylässä Mouhijärvellä. 25015: 25016: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 25017: 25018: Maunu Kohijoki 25019: 1988 vp. 1643 25020: 25021: Raha-asia-aloite n:o 1541 25022: 25023: 25024: 25025: 25026: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Järvi-Suomen tien eli valta- 25027: tien n:o 23 sekä valtatien n:o 3 risteyksen rakentamiseen Par- 25028: kanon Linnankylässä 25029: 25030: Eduskunnalle 25031: 25032: Nykyinen valtateiden risteys Parkanon kau- Turun tiepiirin laatimassa kyseisen risteyksen 25033: pungin Linnankylässä on sijaintinsa takia osoit- uudestaan rakentamista koskevassa suunnitel- 25034: tautunut hyvin vaaralliseksi paikaksi. Siinä val- massa on liikenneturvallisuusnäkökohdat otet- 25035: tatie n:o 23 eli Järvi-Suomen tie liittyy mäkien tu huomioon. 25036: ympäröimän laakson pohjalla Tampereen- Saavutettaviin etuihin nähden on risteyksen 25037: Vaasan tiehen eli valtatiehen n:o 3. Tämän ris- uudestaan rakentamisesta aiheutuvia kustan- 25038: teyksen sijainti on osaltaan myötävaikuttanut nuksia pidettävä vähäisinä. Risteyksen nykyti- 25039: lukuisiin liikenneonnettomuuksiin ja vaarati- lasta johtuvasta yhdestäkin liikenneonnetto- 25040: lanteisiin. Erityisen ongelmalliseksi kyseinen muudesta aiheutuvat menetykset saattavat olla 25041: risteys on osoittautunut vaikeissa sää- ja keli- moninkertaiset verrattuna risteyksen rakenta- 25042: olosuhteissa. Silloin erityisesti raskaan liiken- miskustannuksiin. 25043: teen osalta ongelmat korostuvat. Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 25044: Nykyiseen risteykseen laakson pohjalle valta- nioittaen, 25045: tiet laskevat kolmesta suunnasta. Liukkailla ke- 25046: leillä ovat raskaasti kuormatut autot vaikeuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25047: sissa kääntyessään risteyksessä mihin suuntaan 1989 tulo- ja menoarvioon momenti/le 25048: tahansa - aina on ylämäki edessä. 31.24. 77 1 500 000 markkaa valtateiden 25049: Useita liikenneturmia tällä paikalla on jo ta- n:ot 23 ja 3 risteyksen rakentamisen 25050: pahtunut. Liikenneturvallisuussyistä olisi ris- aloittamiseksi uuteen paikkaan Parka- 25051: teys rakennettava uuteen paikkaan noin 700 non Linnankylässä. 25052: metriä nykyisestä paikasta pohjoisen suuntaan. 25053: 25054: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 25055: 25056: Maunu Kohijoki 25057: 1644 1988 vp. 25058: 25059: Raha-asia-aloite n:o 1542 25060: 25061: 25062: 25063: 25064: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta eritasoristeyksen rakenta- 25065: miseen valtatien n:o 23 sekä maanteiden n:ot 258 ja 271 ris- 25066: teykseen Kankaanpäässä 25067: 25068: Eduskunnalle 25069: 25070: Kankaanpään kaupungin ydinkeskustan tun- Jotta kaksi maakuntaa, Etelä-Pohjanmaan ja 25071: tumassa sijaitseva valtatien n:o 23 sekä Pohjan- Satakunnan, eteläiseen Suomeen yhdistävään 25072: maantien risteys (maantiet n:ot 258 ja 271) on maantiehen, Pohjanmaantiehen, investoidut 25073: liikenteenvälityskyvyltään riittämätön ja kovin pääomat saataisiin kokonaan hyödyttämään 25074: ruuhkainen. Tieliikenteen ruuhkat sanotussa tieliikennettä, olisi Kankaanpään eritasoristeyk- 25075: risteyksessä ovat jokapäiväisiä. Ruuhkaisuuden sen rakentaminen ja valmistuminen kansanta- 25076: sekä osaltaan myös sen johdosta, että risteys si- loudellisesti ja kuljetustaloudellisesti erittäin 25077: jaitsee syvässä notkelmassa, johon kaikki ris- perusteltu hanke. Sen toteuttaminen tulee osal- 25078: teävät tiet laskevat, on tämä risteys jo vuosikau- taan hyvin merkittävällä tavalla myös edistä- 25079: det ollut liikenneturvallisuuden ja erityisesti mään elinkeinoelämän kehittymistä suurella 25080: juuri ihmisten turvallisuuden kannalta peräti vaikutusalueellaan Pohjanmaalla ja Satakun- 25081: ongelmallinen paikka. Siinä on sattunut lukui- nassa. 25082: sia vakaviakin liikenneonnettomuuksia. Vaara- Kysymyksessä olevan eritasoristeyksen ra- 25083: tilanteet ovat jokapäiväisiä ja joka-aikaisia. kentamistyöt sekä rahoitus olisi tarkoituksen- 25084: Tieliikenteen ruuhkaisuus ja turvattomuus mukaista jakaa kahden vuoden ajalle. Sillä voi- 25085: voidaan poistaa rakentamalla paikalle eritaso- taisiin myös helpottaa merkittävästi Pohjois- 25086: risteys. Sen aikaansaamisessa ei enää ole lupa Satakunnan työttömyystilannetta. 25087: viivytellä, kun eritasoristeyksen rakentamis- Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 25088: suunnitelmat vihdoin ovat valmistuneet. Sen ta- nioittaen, 25089: kia, että eritasoristeyksen rakentamiskustan- 25090: nukset ovat nousseet ennakoitua suuremmiksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25091: eli noin 30 miljoonaan markkaan, ei hankkeen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25092: toteuttamista saisi siirtää tuonnemmaksi. Päin- 31.24. 77 JO 000 000 markkaa eritasoris- 25093: vastoin tulisi eritasoristeyksen rakentamistyöt teyksen rakentamisen aloittamiseksi 25094: aloittaa heti, etteivät hankkeen toteuttamisen Kankaanpään kaupungissa valtatien n:o 25095: esteeksi muodostuisi Turun tiepiirin suuret ete- 23 ja Pohjanmaantien (maantiet n:ot 25096: läiset moottoritiehankkeet, joiden takia raken- 258 ja 271) risteykseen. 25097: tamisrahaa tuskin muualle enää riittäisi, kuten 25098: jo on annettu ymmärtää. 25099: 25100: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 25101: 25102: Maunu Kohijoki 25103: 1988 vp. 1645 25104: 25105: Raha-asia-aloite n:o 1543 25106: 25107: 25108: 25109: 25110: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 258 (Pohjan- 25111: maantie) rakentamisen nopeuttamiseksi välillä Kiikoinen- 25112: Lavia 25113: 25114: Eduskunnalle 25115: 25116: Lähes 20 vuotta vireillä olleen Pohjanmaan- heikentänyt Pohjois- ja Keski-Satakunnan kun- 25117: tien (maantie Kauhajoelta Honkajoen, Kan- tien ja elinkeinotoiminnan kehittymisedellytyk- 25118: kaanpään, Lavian ja Kiikoisten kautta Kiik- siä. 25119: kaan ja Vammalaan) rakentaminen on vielä Nyt kysymyksessä olevan tiehankkeen Kiikoi- 25120: aloittamatta välillä Kiikoinen-Lavia. Tieosuu- nen-Lavia ripeällä toteuttamisella, osana Poh- 25121: den kustannusarvio on 30,8 miljoonaa mark- janmaantietä, olisi erittäin huomattava kulje- 25122: kaa. Se on kuitenkin vain pieni osuus siitä, mitä tustaloudellinen merkitys, ja samalla saisivat 25123: Pohjanmaantiehen koko pituudeltaan on tähän uskottavuutta maaseudun kehittämispyrkimyk- 25124: mennessä investoitu. Jotta kyseiseen tiehen uh- set. 25125: rattuja varoja jo vihdoin päästäisiin hyödyntä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25126: mään, olisi tieosuuden Kiikoinen-Lavia raken- taen, 25127: taminen nopeutetun ohjelman mukaisesti nyt 25128: välttämätöntä. Sen vuoksi tulisi tien rakentami- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25129: nen tällä tieosuudella aloittaa täysitehoisesti he- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25130: ti vuoden 1989 alusta alkaen niin, että sanottu 31.24. 77 lisäyksenä 12 000 000 markkaa 25131: tieosuus valmistuisi kahden vuoden kuluessa. maantien n:o 258 (Pohjanmaantie) ra- 25132: Vaasan läänin puolella Pohjanmaantie on ol- kentamista varten Kiikoisten ja Lavian 25133: lut valmiina jo kauan. Tien valmistumisen vii- alueella. 25134: västyminen Turun tiepiirin alueella on rajusti 25135: 25136: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 25137: 25138: Maunu Kohijoki 25139: 1646 1988 vp. 25140: 25141: Raha-asia-aloite n:o 1544 25142: 25143: 25144: 25145: 25146: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta eritasoristeyksen rakenta- 25147: miseen valtatien n:o 8 Rauman eteläiseen risteykseen 25148: 25149: 25150: Eduskunnalle 25151: 25152: Hanke valtatien n:o 8 eteläisen risteyksen ra- seutu on nykyisellään Rauman seudun tieliiken- 25153: kentamiseksi eritasoristeykseksi on ollut vireillä teen pulmallisin paikka. Risteyksen ja siihen 25154: kovin kauan. Eritasoristeyksen puuttuminen on liittyvien järjestelyjen toteuttamishankkeita on 25155: liikennemäärien vuosi vuodelta kasvaessa koet- jo liian kauan siirretty tiepiirin toimenpide- 25156: tu yhä ongelmallisemmaksi. Liikenteen suju- ohjelmissa vuosi vuodelta tuonnemmaksi. Nyt 25157: vuus ja joustavuus kärsivät, liikenne ruuhkau- hanketta on vihdoin ryhdyttävä toteuttamaan 25158: tuu ja liikenneturvallisuus heikkenee. Kysymyk- aloittamalla työt vuonna 1989. 25159: sessä olevassa risteyksessä ja sen lähialueella Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25160: on tapahtunut paljon liikenneonnettomuuksia, taen, 25161: joista suuri osa on ollut vakavia henkilövahin- 25162: koja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25163: Turun tiepiirin laatimissa suunnitelmissa 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25164: Rauman eteläisen risteyksen ja siihen liittyvien 31.24. 77 11 JOO 000 markkaa valtatien 25165: liikennejärjestelyjen kustannuksiksi on arvioitu n:o 8 Rauman eteläisen risteyksen ja sii- 25166: 42 miljoonaa markkaa. Työ ja kustannukset hen liittyvien järjestelyjen ja eritasoris- 25167: jakaantuisivat usealle vuodelle. teyksen rakentamisen aloittamiseksi 25168: Valtatien n:o 8 Rauman eteläisen risteyksen vuonna 1989 Raumalla. 25169: 25170: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 25171: 25172: Maunu Kohijoki 25173: 1988 vp. 1647 25174: 25175: Raha-asia-aloite n:o 1545 25176: 25177: 25178: 25179: 25180: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Lavian-Mouhijärven 25181: maantien n:o 259 peruskorjaukseen 25182: 25183: 25184: Eduskunnalle 25185: 25186: Maantie n:o 259 Lavian kirkonkylästä-Suo- Lavian, Suodenniemen ja Mouhijärven kun- 25187: denniemen kirkonkylän ja Mouhijärven kirkon- tien kehittymisedellytysten turvaamiseksi tulisi 25188: kylän kautta valtatielle n:o 11 eli Tampereen- sanottu maantie viipymättä saattaa hyvään 25189: Porin valtatielle on mainittujen kuntien tärkeä kuntoon. Sen tulisi olla osa sitä maaseudun elä- 25190: tieyhteys. Suuriin keskuksiin johtavana tienä mänolosuhteiden elvyttämistä, mistä valtioval- 25191: tällä tiellä on henkilö- ja linjaliikennettä hyvin lan taholta lupauksia on annettu. 25192: paljon. Elinkeinoelämän ja erityisesti metsä- Jakamalla rahoitus ja peruskorjaustyöt ta- 25193: teollisuuden raskaat kuljetukset sekä soranotto- pahtuvaksi kahden vuoden aikana voitaisiin 25194: alueiden sijainnista johtuen maa- ja kiviainek- myönteisellä tavalla edistää myös seudun työlli- 25195: sen raskaat kuljetukset sanotulla maantiellä syyttä. 25196: ovat säännöllisinä kuljetuksina ajoneuvomää- Tien peruskunnostaminen tulisi toteuttaa vii- 25197: riltään erittäin suuria. pymättä senkin vuoksi, ettei se jäisi etelän suur- 25198: Kysymyksessä oleva maantie on vanha, savi- ten tiehankkeitten takia tekemättä. 25199: sorapintainen, mutkainen ja kapea. Paikoitel- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25200: len tiellä on liikennettä vaikeuttaviajyrkkiä mä- taen, 25201: kiä, joita peruskorjauksen ja päällystämisen yh- 25202: teydessä tulisi loiventaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25203: Mouhijärven kunnan alueella olevan veden- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25204: ottaman ja sen ympäristön turvaamiseksi tulisi 31.24.77 6000000 markkaa Lavian- 25205: maantie sillä kohdalla rakentaa uuteen paik- Suodenniemen-Mouhijärven maantien 25206: kaan. peruskorjaamiseksi ja päällystämiseksi. 25207: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 25208: 25209: Maunu Kohijoki 25210: 1648 1988 vp. 25211: 25212: Raha-asia-aloite n:o 1546 25213: 25214: 25215: 25216: 25217: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 270 paranta- 25218: miseen välillä Pyntäinen-Honkajoki 25219: 25220: 25221: Eduskunnalle 25222: 25223: Turun tiepiirin toimesta laaditut maantien Suurista keskuksista etäällä olevina kuntina 25224: n:o 270 peruskorjaussuunnitelmat ovat olleet Siikaisten ja Honkajoen kunnat eivät ole pääs- 25225: valmiina jo kauan. Tien alkuosassa lyhyehköllä seet osallisiksi merkittävistä valtion investoin- 25226: matkalla Siikaisten kirkonkylän puoleisessa neista. Tieyhteyksien nopealla kuntoon saatta- 25227: päässä työt ovat käynnissä. Mutta koko tie- misella voitaisiin elinkeinoelämän ja kaiken yri- 25228: osuus Siikaisten ja Honkajoen kirkonkylien vä- tystoiminnan kehittymisedellytyksiä ratkaise- 25229: lillä tulisi saada välittömästi peruskorjatuksi. vasti edistää. Siten myös toteutuisivat käytän- 25230: Tieosa Pyntäinen-Honkajoki ei ole paikka- nössä toimenpiteet maaseudun kehittämiseksi. 25231: kuntalaisten vuosikymmeniä kestäneistä odo- Siihen eivät riitä julistukset eivätkä juhlapu- 25232: tuksista huolimatta päässyt tiepiirin toteutta- heet. 25233: misohjelmiin. On häpeäksi tämän suuren läänin tiepiirille- 25234: Vilkkaan henkilöautoliikenteen lisäksi kysy- kin, että täältä löytyy niin rappiokuntoinen tie, 25235: myksessä olevalla maantiellä on erittäin paljon kuin mistä nyt on kysymys. Sen takia liiken- 25236: raskasta liikennettä. Tätä poikittaistietä pitkin teenharjoittajat ovat esittäneet oikeutettua terä- 25237: ajetaan Siikaisten Otamon kaivoksesta kalkki- vää kritiikkiä. Raskaitten ja tien kurjan kunnon 25238: kuljetukset raskain kuormin naapurikuntiin ja takia hitaasti liikkuvien ajoneuvojen ohittami- 25239: myös naapurimaakuntaan Etelä-Pohjanmaalle nen tällä tiellä on jokseenkin mahdotonta, kos- 25240: asti. Tiellä tapahtuu hyvin paljon myös sorakul- ka raskaat ajoneuvot tien reunojen upottavuu- 25241: jetusta soranottoalueiden sijainnista johtuen. den takia eivät voi siirtyä syrjään keskitieltä. 25242: Vapa Oy:n suuret turvetuotantolaitokset si- Vuosikymmeniä sitten tapahtuneet tien reu- 25243: jaitsevat niin ikään tämän tien vaikutuspiirissä, nojen ojitusten jäljet tämän maantien sivuilla 25244: ja suurimittaiset säännölliset päivittäiset kulje- ovat ajat sitten umpeutuneet. Se tietenkin vain 25245: tukset suuntautuvat mm. Poriin. Erittäin run- pahentaa tilannetta aiheuttaen tiepohjien jatku- 25246: sasta sanotulla maantiellä on myös metsäteolli- vasta märkyydestä johtuvaa runsasta routi- 25247: suuden puutavarakuljetus. mista. 25248: Koko pituudeltaan Siikaisten-Honkajoen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25249: maantie on ala-arvoisessa kunnossa. Sen rap- taen, 25250: piokuntoisuudesta aiheutuu kuljetustaloudelli- 25251: sia menetyksiä. Samalla tämä maantie jo vuosi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25252: kymmenien ajan rappiokuntoisena olleena on 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25253: ollut merkittävin este Siikaisten ja Honkajoen 31.24. 77 8 000 000 markkaa maantien 25254: kuntien kehittymiselle. Se on vuosien aikana ol- n:o 270 peruskorjauksen ja päällystämi- 25255: lut myös yhtenä syynä paikkakuntien väestöka- sen aloittamiseksi tieosalla Pyntäinen- 25256: toon. Aktiivinen väestönosa on kotikuntiensa Honkajoki Siikaisten ja Honkajoen 25257: takapajuiset liikenneolosuhteet tuntien nähnyt kuntien alueilla. 25258: tulevaisuuden mahdollisuudet riittämättöminä. 25259: 25260: 25261: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 25262: 25263: Maunu Kohijoki 25264: 1988 vp. 1649 25265: 25266: Raha-asia-aloite n:o 1547 25267: 25268: 25269: 25270: 25271: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 332 peruskor- 25272: jausta varten välillä Parkano-Hämeen läänin raja 25273: 25274: 25275: Eduskunnalle 25276: 25277: Parkanon suunnasta Hämeen läänin alueella metsäteollisuuden kuljetuksia ympäri vuoden. 25278: sijaitsevan Kurun kautta Tampereen suuntaan Läntisen Suomen alueelta autoliikenne on entis- 25279: on Ylä-Satakunnan elinkeinoelämän kannalta tä enemmän hakeutumassa maantietä n:o 332 25280: erittäin tärkeä tieyhteys. Hämeen läänin puolel- käyttäen Kurun kautta Vilppulaan, Mänttään 25281: la läänin rajalta alkaen Tampereelle tie on saatu ja Ruovedelle, nyt kun teiden peruskorjaus Hä- 25282: hyväkuntoiseksi, mutta Turun ja Porin läänin meen läänin puolella on päättymässä. Sen 25283: alueella tie Parkanosta Aureskoskelle Hämeen vuoksi on Parkanon ja Hämeen läänin rajan vä- 25284: läänin rajalle on erittäin heikkokuntoinen ja lisen maantieosuuden nopea kuntoon saattami- 25285: mutkainen savi-soratie, jota ei koskaan ole kun- nen tullut aivan ajankohtaiseksi. Peruskorjaa- 25286: nolla perustettu eikä peruskorjattu. Tieosuus malla ja päällystämällä kyseinen tieosuus voi- 25287: on 17 kilometrin pituinen. Sen kunnostamiseen taisiin samalla tehokkaasti edistää koko Ylä-Sa- 25288: tulisi ryhtyä viipymättä. Tähän asti sanottu tie takunnan kuntien, elinkeinojen ja myös maa- 25289: on hyvin paljolti ollut heikkokuntoisuutensa ta- seudun kehittymistä. 25290: kia vaikutusalueensa kuntien ja elinkeinoelä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25291: män kehittymisedellytysten esteenä. Tien nykyi- taen, 25292: sen kunnon takia sillä liikkuvien liikenneturvat- 25293: tomuus on jokahetkistä todellisuutta. Myös ras- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25294: kaan liikenteen kuljetuskalusto samaten kuin 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25295: muutkin ajoneuvot kärsivät huonokuntoisen 31.24.77 8000000 markkaa maantien 25296: tien rasituksista. n:o 332 peruskorjauksen ja päällystämi- 25297: Tien vaikutusalueella olevien suurten metsä- sen aloittamiseksi välillä Parkano-Hä- 25298: alueiden sijainnista ja metsäteollisuuden laitok- meen läänin raja. 25299: sista johtuen sanotulla tiellä on erittäin paljon 25300: 25301: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 25302: 25303: Maunu Kohijoki 25304: 25305: 25306: 25307: 25308: 104 280129N 25309: 1650 1988 vp. 25310: 25311: Raha-asia-aloite n:o 1548 25312: 25313: 25314: 25315: 25316: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 660 peruskor- 25317: jaukseen Merikarvialla 25318: 25319: 25320: Eduskunnalle 25321: 25322: Entinen Porin-Vaasan valtatie toimii nykyi- Suurista keskuksista sivussa olevan Merikar- 25323: sin maantienä n:o 660. Siitä on enää peruskor- vian kunnan kehittymisedellytyksiin vaikutta- 25324: jaamatta ja päällystämättä Merikarvian keskus- vat ratkaisevasti tieyhteydet ja teiden kunto. 25325: taajaman ja Vaasan läänin rajan välinen tie- Pohjoisessa Satakunnassa ja tässä tapaukses- 25326: osuus. Tieosuuden pituus on noin 16 kilomet- sa myös Merikarvialla tiestön rappiokuntoisuus 25327: riä. Tiepiirin vahvistaman suunnitelman ja oh- on osaltaan vaikuttanut väestökatoon paikka- 25328: jelman mukaan tämän tieosuuden peruskorjaus kunnalla. Aktiivinen väestönosa on takapajui- 25329: ja siinä yhteydessä tehtävä päällystäminen tulee set liikenneolosuhteet tietäen ja tuntien nähnyt 25330: maksamaan noin 14 miljoonaa markkaa. tulevaisuuden mahdollisuudet riittämättöminä. 25331: Kysymyksessä oleva tieosuus on vanhaa savi- Nyt kysymyksessä olevan tieosuuden nopeal- 25332: sorapintaista maantietä. Tien vaikutusalueel- la kuntoon saattamisella voitaisiin ratkaisevasti 25333: la tapahtuvan alkutuotannon, yritystoiminnan edistää koko Merikarvian kunnan kehittymistä. 25334: sekä työmatka- ja asiointiliikenteen lisäksi tällä Siten voitaisiin käytännössä toteuttaa toimenpi- 25335: tiellä on erittäin suuri merkitys aivan ympäri- teitä maaseudun kehittämiseksi niin, että ihmi- 25336: vuotisen loma-asutusliikenteen kannalta. Pe- set voisivat tuntea tulevaisuutensa turvalliseksi 25337: ruskorjaustyömaana tällä työkohteena olisi maaseudulla. 25338: huomattava työllistävä vaikutus, kun välittö- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25339: mästi vuoden 1989 alussa aloitettaisiin työt ja taen, 25340: jaettaisiin toteutus ja rahoitus vuosille 1989- 25341: 1991. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25342: Merikarvian kunnan, kunnassa tapahtuvan 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25343: yritystoiminnan, siihen mukaan lukien maa- ja 31.24. 77 5 000 000 markkaa maantien 25344: metsätalouden, hyvän yhteistyön tuloksena Me- n:o 660 peruskorjauksen ja siihen liitty- 25345: rikarvian kunta on selviytynyt velvoitteistaan, vän tien päällystyksen aloittamiseksi 25346: mutta kunnan kehittymisedellytyksiä on jo vuo- Merikarvian ja Träskvikin välisellä tie- 25347: sikymmeniä haitannut erittäin heikkokuntoinen osuudella Merikarvian kunnassa. 25348: Merikarvian-Träskvikin maantie. 25349: 25350: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 25351: 25352: Maunu Kohijoki 25353: 1988 vp. 1651 25354: 25355: Raha-asia-aloite n:o 1549 25356: 25357: 25358: 25359: 25360: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 2594 perus- 25361: korjaamiseksi välillä Suodenniemi-Kilvakkala 25362: 25363: 25364: Eduskunnalle 25365: 25366: Suurista keskuksista etäällä sijaitseva Suo- Nyt kysymyksessä olevan tieosuuden nopeal- 25367: denniemen kunta on vuosikymmenien ajan tä- la kuntoon saattamisella voitaisiin ratkaisevasti 25368: hän päivään asti joutunut selviytymään suuren edistää koko Suodenniemen ja Ikaalisten seu- 25369: läänin ja suuren tiepiirin heikoimpien maan- dun yleistä kehittymistä. Siten voitaisiin käy- 25370: tieyhteyksien varassa. Sillä on ollut erittäin hai- tännössä toteuttaa toimenpiteitä maaseudun ke- 25371: tallisia vaikutuksia kunnan kehittymisedellytyk- hittämiseksi niin, että ihmiset voisivat tuntea tu- 25372: siin ja myös suureen väestökatoon edellisten levaisuutensa turvalliseksi kotiseuduillaan. 25373: vuosikymmenien aikana. Suodenniemen-Kilvakkalan tien varrella ja 25374: Kysymyksessä olevan tiehankkeen suunnitel- vaikutusalueella asuvat ihmiset ovat veronmak- 25375: mat ovat valmistuneet muutama vuosi sitten ja sajina, isänmaamme rakentajina, täyttäneet 25376: ne on TVH:ssa hyväksytty. Hanke on ollut velvollisuutensa ja siten osallistuneet maamme 25377: myös tiepiirin toimenpideohjelmassa, mutta to- muiden osien kehittämiseen. Heidän voimak- 25378: teuttamista on siirretty vuodesta vuoteen. kaat vetoomuksensa kysymyksessä olevan tie- 25379: Kysymyksessä oleva tie on elintärkeä tieyh- hankkeen toteuttamiseksi nyt vihdoin ja viipy- 25380: teys vaikutusalueensa asukkaille ja elinkeinon- mättä ovat varmasti oikeutettuja ja myös vel- 25381: harjoittajille Suodenniemellä ja Ikaalisissa. voittavia. 25382: Runsaasta huvila-asutuksesta ja loma-asutuk- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25383: sesta johtuen tällä tiellä on myös huomattava taen, 25384: ympärivuotinen matkailullinen merkitys. Erit- 25385: täin tärkeä merkitys tiellä on metsäteollisuuden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25386: puutavarakuljetuksille sekä sora-alueiden si- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25387: jainnista johtuen maa- ja kiviaineksen ympäri- 31.24. 77 6 000 000 markkaa Suodennie- 25388: vuotisille kuljetuksille. Kelirikkoaikoina tämän men-Kilvakkalan maantien n:o 2594 25389: savi-sorapintaisen heikkokuntoisen tien liiken- peruskorjauksen ja päällystämisen aloit- 25390: nerajoituksista aiheutuu paitsi Suodenniemen tamiseksi. 25391: kunnalle, niin myös yleisiä kuljetustaloudellisia 25392: tappioita. 25393: 25394: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 25395: 25396: Maunu Kohijoki 25397: 1652 1988 vp. 25398: 25399: Raha-asia-aloite n:o 1550 25400: 25401: 25402: 25403: 25404: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 2611 perus- 25405: korjaukseen Ikaalisissa 25406: 25407: 25408: Eduskunnalle 25409: 25410: Maantie n:o 2611 on kaksi valtatietä (valta- Hyväkuntoisen tieyhteyden nopealla aikaan- 25411: tiet n:o 3 ja 23) yhdistävä tie Ikaalisissa. Tien saamisella voitaisiin tässä tapauksessa erittäin 25412: merkitys valtakunnallisesti ja kuljetustaloudel- merkittävästi edistää koko Ylä-Satakunnan 25413: lisesti on hyvin suuri. Sitä varten se tulisi viipy- elinkeinoelämän kehittymistä. Samalla saisivat 25414: mättä peruskorjata ja päällystää. uskottavuutta valtiovallan ilmoittamat pyrki- 25415: Nyt tie on kapeana savi-soratienä hyvin keh- mykset maaseudun elinolosuhteiden kehittämi- 25416: nossa kunnossa, mitä osaltaan pahentaa tien si- seksi. 25417: jainti hyvin routivassa maastossa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25418: Turun tiepiirin toimenpideohjelman mukaan taen, 25419: tien peruskorjaus- ja päällystystyöt on ollut tar- 25420: koitus toteuttaa vuosina 1991-1992. Mutta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25421: nyttemmin on piirin taholta ilmoitettu hanketta 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25422: siirrettävän kahdella vuodella tässä vaiheessa. 31.24. 77 8 000 000 markkaa maantien 25423: Myöhentämisen sijasta tulisi maantien perus- n:o 2611 peruskorjaus- ja päällystämis- 25424: korjausta ja päällystämistä aikaistaa niin, että töiden aloittamiseksi Ikaalisten kaupun- 25425: työt aloitettaisiin vihdoin jo v. 1989. gissa. 25426: 25427: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 25428: 25429: Maunu Kohijoki 25430: 1988 vp. 1653 25431: 25432: Raha-asia-aloite n:o 1551 25433: 25434: 25435: 25436: 25437: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Rihtniemen paikallistien 25438: n:o 12629 peruskorjaukseen 25439: 25440: 25441: Eduskunnalle 25442: 25443: Noin neljän kilometrin pituinen Rihtniemen ja samalla päällystää se. Tämän tieosuuden pe- 25444: paikallistie Pyhärannan kunnassa on hyvin van- ruskorjaus olisi samalla näkyvä osoitus maaseu- 25445: ha peruskorjaamaton paikallistie. Vakinaisen dun olosuhteiden kaikinpuolisesta kehittämi- 25446: asutuksen lisäksi tätä luonnonnähtävyyksiltään sestä. 25447: harvinaisen kauniissa ympäristössä sijaitsevaa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25448: paikallistietä käyttää erittäin suuri määrä ihmi- taen, 25449: siä vapaa-aikoinaan ja loma-aikoinaan. Muun 25450: ohella ovat monet ulkomaalaiset tätä tietä ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25451: säisin käyttävät lausuneet hämmästyksensä suo- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25452: malaisesta valtion teiden hoitamattomuudesta. 31.24. 77 2 000 000 markkaa Rithnie- 25453: Sen vuoksi jo Suomi-kuvankin kannalta olisi men paikallistien n:o 12629 peruskor- 25454: vältämätöntä kunnostaa sanottu lyhyt tieosuus jausta ja päällystämistä varten. 25455: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 25456: 25457: Maunu Kohijoki 25458: 1654 1988 vp. 25459: 25460: Raha-asia-aloite n:o 1552 25461: 25462: 25463: 25464: 25465: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Ilmiön paikallistien 25466: n:o 12735 peruskorjaamiseksi Huittisten ja Punkalaitumen 25467: alueella 25468: 25469: Eduskunnalle 25470: 25471: Huittisten kaupungin alueella valtatieltä n:o osallistuneet teiden ja muun hyvinvoinnin ra- 25472: 2 Huhtamon kylän kohdalta on paikallistietä kentamiseen läänin ja muun maan alueella, 25473: n:o 12735 myöten (Ilmiön paikallistie) yhteys mutta omalla asuin- ja toiminta-alueellaan he 25474: Punkalaitumen kuntaan maantielle n: o 231 eivät ole päässeet osallisiksi valtion tieinvestoin- 25475: Kanteenmaan kylässä. Sanotun Ilmiön paikal- neista. Mutta heillä on oikeus vaatia, ja vaati- 25476: listien pituus on 6,1 kilometriä. Tien varrella muksiin suostuminen kunnollisten tieyhteyksien 25477: sen kummallakin puolella on runsas asutus, saamiseksi on valtion velvollisuus. Sitä velvolli- 25478: kymmeniä talouksia. Tämän paikallistien Huit- suutta ei saa koettaa kiertää edes kaavan mu- 25479: tisten puoleisessa päässä, Huhtamon alueella, kaan tehdyllä liikennelaskennalla, jolla tien lii- 25480: sijaitsee valtion tielaitoksen käytössä oleva kennemäärät voidaan tarvittaessa osoittaa vä- 25481: sora- ja kiviaineksen ottopaikka. häisiksi. On selvää, että liikennemäärät heikko- 25482: 1980-luvun puolivälin aikaan Ilmiön paikal- kuntoisella Ilmiön paikallistiellä eivät voi olla 25483: listien peruskorjaus oli tielaitoksen tiemestari- kovin suuria juuri tien huonon kunnon vuoksi. 25484: piirin varatyöohjelmassa, mutta korjaushanke Sen vuoksi nyt on käytettävä matkoja pidentä- 25485: on edelleen toteutumatta. viä kiertoteitä. 25486: Sanotun tien liikenteellinen merkitys on aivan Kuitenkin Suomen jokaisen alueen kehittämi- 25487: viime vuosina huomattavasti lisääntynyt, kun nen ja elinkeinollinen edistyminen vaatii hyvä- 25488: tien varteen on sijoittunut ja laajentunut yritys- kuntoisia tieyhteyksiä. Valtiovaltaa siihen vih- 25489: toimintaa, mm. suuri rauta- ja teräsalan yritys, doin myös velvoittavat nykyisen hallituksen toi- 25490: jonka raskaita kuljetuksia varten tien jo tulisi mesta esitetyt pyrkimykset maaseudun kehitty- 25491: ollaperuskorjattuja päällystetty. misedellytysten turvaamiseksi. Konkreettisesti 25492: Nyt kun maantien n:o 231 (Kanteenmaan- näitä pyrkimyksiä voitaisiin toteuttaa peruskor- 25493: Punkalaitumen maantie) peruskorjauksen yhtey- jaamalla ja päällystämällä Ilmiön paikallistie 25494: dessä voitaisiin Ilmiön paikallistietä käyttää oi- (n:o 12735) viipymättä ja viimeistään vuonna 25495: kotienä sora- ja kiviaineksen kuljetuksissa Huh- 1989. Sitä varten valtion vuoden 1989 budjettiin 25496: tamon alueelta, olisi Ilmiön paikallistien perus- tulisi ottaa kaksi miljoonaa markkaa tai irrot- 25497: korjaaminen samanaikaisesti Kanteenmaan- taa se pieniä hankkeita varten varatusta määrä- 25498: Punkalaitumen maantien n:o 231 kanssa tarkoi- rahasta. 25499: tuksenmukaista ja valtion kannalta kaikkein Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25500: edullisinta. taen, 25501: Se olisi myös alueen asukkaita kohtaan val- 25502: tion velvollisuus, sillä vuosikymmenien ajan on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25503: toivomuksia tämän paikallistien peruskorjaa- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25504: miseksi ja päällystämiseksi esitetty. Uskollisina 31.24. 77 2 000 000 markkaa Ilmiön pai- 25505: ja tunnollisina veronmaksajina Ilmiön paikal- kallistien n:o 12735 peruskorjaamiseksi 25506: listien vaikutusalueella asuvat ja toimivat ovat ja päällystämiseksi. 25507: 25508: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 25509: 25510: Maunu Kohijoki 25511: 1988 vp. 1655 25512: 25513: Raha-asia-aloite n:o 1553 25514: 25515: 25516: 25517: 25518: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Kortejärven paikallistien 25519: n:o 12953 peruskorjaamiseen Äetsässä ja Kiikoisissa 25520: 25521: 25522: Eduskunnalle 25523: 25524: Vähän yli 20 kilometrin pituinen Kortejärven Vuosikymmenestä vuosikymmeneen kysy- 25525: paikallistie erkanee Äetsän kunnan Kiikan kes- myksessä olevan paikallistien varressa ja vaiku- 25526: kustaajamasta ja johtaa vanhan asutuksen ja tusalueella asuvat ja toimivat ihmiset ovat odot- 25527: edelleen hyvin tiheästi asuttujen Kiikan kylien taneet tämän paikallistien peruskorjaamista ja 25528: kuten Vehkakorven ja Vähähaaran kautta Kor- nyt myös päällystämistä. Uskollisina uurastaji- 25529: tejärven kylään, josta se jatkuu Kiikoisten kun- na ja veronmaksajina he ovat osallistuneet tei- 25530: nan Jaarankylässä Kiikoisten kirkonkylään joh- den ja muun hyvinvoinnin rakentamiseen lää- 25531: tavaan maantiehen n:o 258. nin ja koko maankin alueilla, mutta itse he ovat 25532: Heikkokuntoisin tämä Kortejärven paikallis- jääneet asuinalueillaan osattomiksi valtion tie- 25533: tie n:o 12953 on Äetsän kunnan Kiikan kylien investoinneista. 25534: alueella. Siellä tämä paikallistie on kapeaa savi- Kortejärven paikallistien peruskorjaushanke 25535: soratietä, hyvin mutkaista ja routivaa, ja pai- on saatu tielaitoksen varatyöohjelmaan. Tien 25536: koitellen kumpareisessa maastossa tien mutkai- peruskorjaus- ja myös päällystämishanke tulisi 25537: suuden takia näkyvyys on heikko. toteuttaa viipymättä varsinaisena peruskorjaus- 25538: Käytännössä Kortejärven paikallistiellä on hankkeena. Sitä varten valtion vuoden 1989 25539: kaksi kirkonkylää (Kiikka ja Kiikoinen) yhdis- budjettiin tulisi ottaa aloitusmäärärahaksi neljä 25540: tävänä tienä erittäin suuri alueellinen ja seudul- miljoonaa markkaa. 25541: linen merkitys. Perinteisten maa- ja metsäta- Suomen jokaisen alueen kehittäminen ja elin- 25542: loustilojen lisäksi tämän tien varteen on sijoit- keinollinen edistäminen vaatii hyväkuntoisia 25543: tunut paljon omakotiasutusta ja myös yritystoi- tieyhteyksiä. Valtiovaltaa tässä asiassa velvoit- 25544: mintaa. Metsäteollisuuden puutavarakuljetuk- tavat lisäksi nykyisen hallituksen toimesta esite- 25545: sia tiellä on myös hyvin paljon, samoin maa- ja tyt pyrkimykset maaseudun kehittymisedelly- 25546: kiviaineksen raskasta kuljetusta. tysten turvaamiseksi. 25547: Kyläläisten toiminta sanotun paikallistien Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25548: varressa on esimerkillisen oma-aloitteista ja ak- taen, 25549: tiivista. Siitä osoituksena on tien varressa sijait- 25550: seva äskettäin kyläläisten yhteiseen käyttöön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25551: talkoovoimin ja -varoin rakennettu Vähähaa- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 25552: ran kotiseututalo. Sitä pidetään maakunnalli- 31.24. 77 4 000 000 markkaa Kortejär- 25553: sesti ja valtakunnallisestikin erittäin merkittä- ven paikallistien n:o 12953 peruskor- 25554: vänä maaseudun asukkaiden kotikylänsä perin- jaus- ja päällystystöiden aloittamiseksi 25555: teitä ja elinvoimaisuutta turvaavana, omatoimi- Aetsän kunnan Kiikan kylien alueilla. 25556: suudella aikaansaatuna saavutuksena. 25557: 25558: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 25559: 25560: Maunu Kohijoki 25561: 1656 1988 vp. 25562: 25563: Raha-asia-aloite n:o 1554 25564: 25565: 25566: 25567: 25568: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta paikallistien n:o 13341 pe- 25569: ruskorjaamiseksi Kihniön alueella 25570: 25571: 25572: Eduskunnalle 25573: 25574: Kankarin paikallistie n:o 13341 on elintärkeä olevalle asutukselle tien merkitys työssäkäynti-, 25575: tieyhteys Kihniön kunnalle, mutta myös naapu- asiointi- ja koululaisliikennettä ajatellen on erit- 25576: rikunnille. Tämän paikallistien korjaushanke täin tärkeä. 25577: on ollut vireillä hyvin kauan. Suunnitelmat ovat Elinkeinoelämän edellytysten ja ihmisten elä- 25578: olleet kauan valmiina, mutta Turun tiepiirin mänolosuhteiden kehittymisen turvaamiseksi 25579: keskuspaikasta Turusta noin 300 kilometrin tulisi suurista keskuksista etäällä olevan Kih- 25580: etäisyydellä sijaitsevana on hankkeen toteutta- niön kuntalaisten ja lähiseutujen asukkaiden 25581: mista piirin toimenpideohjelmassa siirretty ker- vuosikymmenien takaiset toiveet kunnollisista 25582: ta kerran jälkeen tuonnemmaksi. tieyhteyksistä voida vihdoin ja viipymättä to- 25583: Kysymyksessä olevaan Kankarin paikallistie- teuttaa. 25584: hen liittyvä Pyhäniemen paikallistie valmistuu Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25585: v. 1990. Silloin viimeistään myös Kankarin pai- taen, 25586: kallistien n:o 13341 tulisi olla koko pituudel- 25587: taan peruskorjattu ja päällystetty. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25588: Kankarin paikallistie muodostaa tärkeän tie- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25589: yhteyden Kihniön kirkonkylästä valtatieltä n:o 31.24.77 3 000000 markkaa Kankarin 25590: 23 valtatielle n:o 3. Tällä tiellä on paljon metsä- paikallistien n:o 13341 peruskorjaus- ja 25591: teollisuuden puutavarakuljetuksia, samoin maa- päällystystöiden aloittamiseksi Kihniön 25592: ja kiviaineskuljetuksia sekä Vapo Oy:n turve- kunnan alueella. 25593: kuljetuksia. Tien varrella ja vaikutuspiirissä 25594: 25595: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 25596: 25597: Maunu Kohijoki 25598: 1988 vp. 1657 25599: 25600: Raha-asia-aloite n:o 1555 25601: 25602: 25603: 25604: 25605: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta läntisen ohikulkutien ra- 25606: kentamiseksi Honkajoella osana Pohjanmaantietä 25607: 25608: 25609: Eduskunnalle 25610: 25611: Pohjois-eteläsuuntainen maantieliikenne Hon- maankäyttömahdollisuuksien kehittämiseksi, 25612: kajoen kirkonkylän kohdalla kulkee nykyisin myös yritystoimintaa ajatellen, ohitustien nope- 25613: kunnan keskustan kautta. Alun perin on ol- alla aikaansaamisella koko kunnan kehittymis- 25614: lut tavoitteena ohikulkutien rakentaminen noin edellytyksiä voidaan parantaa. Ohikulkutien 25615: 4,4 kilometrin pituisena. Turun tiepiirin teke- avulla voidaan liikenneturvallisuutta kunnan 25616: mien suunnitelmien ja arvion mukaan ohikul- keskustan alueella ratkaisevasti parantaa. 25617: kutien rakentaminen tulisi maksamaan 7,9 mil- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25618: joonaa markkaa. Kauan rakenteilla muilta osin taen, 25619: ollutta Pohjanmaantietä ja siihen tehtyjä inves- 25620: tointeja päästäisiin täysimääräisesti hyödyntä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25621: mään Honkajoen kohdalla vasta sitten, kun 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25622: ohikulkutie on rakennettu. Sen takia ohikulku- 31.24. 77 7 900 000 markkaa ohikulku- 25623: tiehankkeella on kiire. tien rakentamiseksi Honkajoen kunnas- 25624: Honkajoen kunnan kirkonkylän seudun sa osana Pohjanmaantietä. 25625: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 25626: 25627: Maunu Kohijoki 25628: 1658 1988 vp. 25629: 25630: Raha-asia-aloite n:o 1556 25631: 25632: 25633: 25634: 25635: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Oriniemen-Tursankan- 25636: kaan paikallistien peruskorjaamiseen Punkalaitumella 25637: 25638: 25639: Eduskunnalle 25640: 25641: Punkalaitumen kunnassa sijaitseva Orinie- Erikseen on huomattava, että Oriniemen- 25642: men-Tursankankaan paikallistie on kunnan Tursankankaan paikallistietä käytetään varsin 25643: pohjoisosassa tärkeä liikenneyhteys. Tämä suu- runsaasti puutavarankuljetuksiin ja muunkin 25644: ri osa Punkalaitumen kunnan alueesta on vuosi- raskaan liikenteen osuus tiellä on hyvin merkit- 25645: kymmenien kuluessa jäänyt jokseenkin osatto- tävä. 25646: maksi valtion tieinvestoinneista. Nykyisellään Turun tiepiirin toimesta laaditut tien kun- 25647: kovin kapea, perustamaton ja mutkainen tie ei nostamissuunnitelmat ovat valmiina. Peruskor- 25648: lähestulkoonkaan vastaa nykyhetken tarpeita. jaussuunnitelman mukaiset työt tulisi aloittaa 25649: Liikenneturvallisuuden kannalta tämä kapea tie viipymättä. Oriniemen ja Tursankankaan alueen 25650: on peräti ongelmallinen. työllisyystilannetta hankkeella voitaisiin myös 25651: Tiellä liikkuessaan ovat vaarassa erityisesti parantaa. 25652: työmatka-, asiointi- ja koulunkäyntiliikenteessä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25653: olevat polkupyöräilijät ja jalankulkijat. taen, 25654: Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan sekä ko- 25655: ko maaseudun kehittymisedellytyksiä Punkalai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25656: tumella voitaisiin merkittävästi edistää maini- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25657: tun tieyhteyden saattamisella peruskorjattuna 31. 24. 77 3 000 000 markkaa Orinie- 25658: sille tasolle, jolle tämän suuren läänin eteläosan men-Tursankankaan tien peruskor- 25659: vastaavankaltaiset paikallistiet on jo ajat sitten jauksen aloittamiseksi Punkalaitumen 25660: saatu. kunnassa. 25661: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 25662: 25663: Maunu Kohijoki 25664: 1988 vp. 1659 25665: 25666: Raha-asia-aloite n:o 1557 25667: 25668: 25669: 25670: 25671: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta maantien Vammala-Pun- 25672: kalaidun-Murronharju rakentamiseksi Pohjanmaantien jat- 25673: keeksi 25674: 25675: Eduskunnalle 25676: 25677: Tieliikenteen valtaväylistä vähän sivussa ole- kitystä Punkalaitumen kaltaiselle kunnalle eri- 25678: va Punkalaitumen kunta kaakkois-Satakunnas- tyisesti myös silloin, kun teollisuus ja muu yri- 25679: sa on läänien sekä talousalueiden rajakuntana tystoiminta sijoittumisestaan päättäessään tulee 25680: jäänyt melko osattomaksi valtion tieinvestoin- vastaisuudessakin hakeutumaan seudulle, jossa 25681: neista. Tarmokkaan yritystoiminnan sekä Pun- työvoimaa on tarjolla, on olemassa hyvät lii- 25682: kalaitumen kunnan määrätietoisen toiminnan kenneyhteydet ja kunnan palveluvarustus muu- 25683: tuloksena on Punkalaitumen keskustaajamasta tenkin on riittävä. 25684: onnistuttu kehittämään niin voimakas kunta- Pohjanmaantien jatkoyhteydeksi tässä esitet- 25685: keskus, että sen palveluksia nykyisin käyttävät ty Vammalan-Punkalaitumen-Murronhar- 25686: kaikki naapuri- ja lähikunnat ylitse läänin- ja jun maantien ottaminen tiepiirin toteuttamisoh- 25687: talousaluerajojen. jelmaan olisi myös osoitus läänin ja maakunnan 25688: Punkalaitumen kunnan taloudellisen kehitty- alueellisesti tasapuolisesta kohtelusta ja kehittä- 25689: misen edellytyksiä heikentävät heikkokuntoiset misestä. Sillä olisi myös erittäin oleellinen mer- 25690: valtion maantiet. Kuntakeskukseen johtavat kitys yleensä elämisen edellytysten turvaamisek- 25691: maantiet ovat kovin vanhoja, kapeita, mutkai- si maaseudulla nyt, kun valtiovallan taholtakin 25692: sia ja jopa päällystämättömiä savi-sorateitä. on vihdoin otettu tavoitteeksi maaseudun kai- 25693: Yksi Punkalaitumen tärkeimmistä tieyhteyk- kinpuolinen kehittäminen. 25694: sistä on maantieyhteys kantatieltä n:o 41 Vam- Vammalan- Punkalaitumen- Murronhar- 25695: malasta Punkalaitumen keskustan kautta Mur- jun maantien saattaminen kelvolliseksi Pohjan- 25696: ronharjulle, jossa maantie yhtyy valtatiehen n:o maantien jatkoyhteydeksi olisi peruskorjausta 25697: 2 eli Porin-Helsingin valtatiehen. tarpeellisilta osin välillä Vammala-Punkalai- 25698: Tieosuuksien Vammala-Punkalaidun (tie dun, mutta välillä Punkalaidun-Murronharju 25699: n:o 252) ja Punkalaidun-Murronharju (tie n:o tieosuuden mutkaisuuden ja mäkisyyden joh- 25700: 2312) merkitys tulee voimakkaasti korostumaan dosta se olisi paikoitellen myös uudelleen raken- 25701: sen jälkeen, kun Vaasan läänin puolelta Kauha- tamista. Kokonaistaloudellisesti tämä kaikki 25702: joelta Honkajoen, Kankaanpään, Lavian, Kii- olisi kannattavaa, sillä näin saataisiin parhaiten 25703: koisten, Kiikan ja Äetsän kautta kantatiehen hyödynnettyä se, mitä Pohjanmaantiehen on 25704: n:o 41 yhtyvä Pohjanmaantieksi kutsuttu investoitu. 25705: maantie pian valmistuu. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25706: Yhtenä luontevana jatkoyhteytenä Pohjan- taen, 25707: maantietä käyttävät ajoneuvot voisivat Helsin- 25708: gin suunnassa liikkuessaan käyttää juuri Vam- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25709: malan-Punkalaitumen-Murronharjun maan- 1989 tulo- ja menoarvioon 6 000 000 25710: tietä oikotienä. Kokonaismatkaa oleellisesti ly- markkaa Pohjanmaantien jatkoyhtey- 25711: hentävänä jatkoyhteytenä tällä olisi huomatta- deksi tulevan maantien Vammala-Pun- 25712: va taloudellinen merkitys. kalaidun-Murronharju rakentamisen 25713: Ennen muuta olisi hyvillä tieyhteyksillä mer- ja peruskorjauksen aloittamiseksi. 25714: 25715: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 25716: 25717: Maunu Kohijoki 25718: 1660 1988 vp. 25719: 25720: Raha-asia-aloite n:o 1558 25721: 25722: 25723: 25724: 25725: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän 25726: rakentamiseksi valtatien n:o 3 yhteyteen Ikaalisista Kilvakka- 25727: laan ja Tuomariaan 25728: 25729: Eduskunnalle 25730: 25731: Valtatie n:o 3 Ikaalisten kohdalla on erittäin Erillisen kevyen liikenteen väylän rakenta- 25732: vilkkaasti liikennöity. Viimeisen laskennan mu- mista sanotulle tieosuudelle ei enää saisi yhtään 25733: kaan keskimääräinen ajoneuvomäärä on 5 600 viivyttää, kun kerran suunnitelmat ovat olemas- 25734: autoa vuorokaudessa. sa. Työt erillisen kevyen liikenteen väylän ra- 25735: Kaupungin asutuksen ja kaupungissa sijaitse- kentamiseksi tulisi aloittaa jo vuonna 1989. 25736: vien koulujen sekä laitosten ja työpaikkojen si- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25737: jainnista johtuen Ikaalisissa valtatiellä n:o 3 on taen, 25738: erityisen paljon myös kevyttä liikennettä. Ny- 25739: kyisellään jalankulkijat ja pyöräilijät asiointi-, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25740: työ- ja koulumatkoillaan joutuvat välttämättä 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25741: käyttämään valtatietä, josta puuttuu kevyen lii- 31.24. 77 3 000 000 markkaa erillisen ke- 25742: kenteen väylä. Sen takia he valtatiellä liikkues- vyen liikenteen väylän rakentamisen 25743: saan nyt ovat alituisessa hengenvaarassa. aloittamiseksi valtatielle n:o 3 Ikaalisista 25744: Kuolemaan johtaneiden ja muiden tuhoisien Kilvakka/aan ja Tuomariaan Ikaalisten 25745: liikenneonnettomuuksien määrä kysymyksessä kaupungissa. 25746: olevalla valtatieosuudella on erittäin suuri, mi- 25747: kä myös johtuu kevyen liikenteen väylän puut- 25748: tumisesta. 25749: 25750: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 25751: 25752: Maunu Kohijoki 25753: 1988 vp. 1661 25754: 25755: Raha-asia-aloite n:o 1559 25756: 25757: 25758: 25759: 25760: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän ra- 25761: kentamiseksi valtatien n:o 8 yhteyteen välille Pori-Luvia 25762: 25763: 25764: Eduskunnalle 25765: 25766: Luvian kunnan keskustataajama sijaitsee Po- laan polkupyörää, jos valtatien yhteydessä olisi 25767: rin kaupungista etelään vajaan 20 kilometrin olemassa erillinen pyörätie. Myös asiointi- ja 25768: päässä valtatien n:o 8 läheisyydessä. Porin ja työmatka-ajoneuvonaan moni käyttäisi polku- 25769: Luvian välillä valtatie n:o 8 on vanha kapea val- pyörää terveellisenä ja kuntoa ylläpitävänä liik- 25770: tatie, jonka päällysteeseen reunaviivoilla merki- kumismuotona. 25771: tyt pientareet ovat hyvin kapeat. Pientareita Nykyisellään erillisen kevyen liikenteen väy- 25772: käyttävät jalankulkijat ja erityisesti pyöräili- län puuttuessa kyseisellä valtatiellä sen hyvin 25773: jät joutuvat ilmanpyörteiden painevaikutusten kapeilla pientareilla liikkuvat jalankulkijat ja 25774: alaisiksi raskaiden ajoneuvojen ja ajoneuvoyh- pyöräilijät ovat hengenvaarassa valoisanakin 25775: distelmien ohittaessa heitä. Autoliikenne tällä aikana liikkuessaan, puhumattakaan pimeän 25776: valtatiellä on erittäin vilkasta. Keskimääräinen ajasta, jolloin huonoissa olosuhteissa erikuntoi- 25777: moottoriajoneuvomäärä vuorokaudessa on lä- set kuljettajat voivat häikäistyä vastaantulevien 25778: hes 10 000 autoa. autojen lähivaloistakin - näkemättä kunnolla, 25779: Erillisen kevyen liikenteen väylän puuttumi- mutta vauhdin silti vähentymättä. 25780: sesta huolimatta valtatiellä n:o 8 on paljon pol- Maapohja valtatien varressa Porin ja Luvian 25781: kupyöräliikennettä. Sitä on hyvin paljon Porin välillä on paljolti tasaista kangasmaata. Erilli- 25782: kaupungin ja Luvian kunnan välisellä tieosuu- sen kevyen liikenteen väylän rakentaminen tälle 25783: della, mutta paljon aivan Raumalle asti eli myös tieosuudelle ei niinkään olisi menoerä. Enem- 25784: Luvian-Eurajoen ja Rauman kaupungin väli- mänkin se olisi kannattava sijoitus, mutta se 25785: sellä valtatieosuudella. olisi myös valtion velvollisuus. - Jo olisi Sata- 25786: Polkupyöräliikenne Porin ja Luvian välillä kunnassakin ja satakuntalaisten aika päästä 25787: on jossain määrin kuntopyöräilyä, mutta hyvin näissä asioissa samalle tasolle kuin tämän suu- 25788: paljon myös työmatka- ja asiointiliikennettä ren tiepiirin eteläisissä osissa. Esimerkkinä mai- 25789: senkin vuoksi, että valtatien n:o 8 varressa ja lä- nitsen vaikkapa Turun ja Paattisten välillä jo 25790: heisyydessä Porin kaupungin alueella sijaitsee vuosikaudet valmiina olleen valaistun, erillisen 25791: useita tiheästi asuttuja kyliä. pyörätien. 25792: Hyvin paljon Porin ja Luvian välisellä tie- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25793: osuudella on myös koululaisliikennettä. Valta- taen, 25794: tien varressa sijaitsee yksi Porin monista ala-as- 25795: teen peruskouluista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25796: Luvian kunnan koulutoimi on järjestetty si- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25797: ten, että kunnassa toimivat vain ala-asteen pe- 31.24. 77 5 000 000 markkaa erillisen ke- 25798: ruskoulut. Peruskoulun yläasteella, ammatilli- vyen liikenteen väylän rakentamisen 25799: sissa ja muissa keskiasteen kouluissa, lukiokou- aloittamiseksi valtatien n:o 8 yhteyteen 25800: lutus mukaan lukien, luvialaiset opiskelijat välille Porin kaupunki-Luvian kunnan 25801: opiskelevat Porissa. Nykyisten autokuljetusten keskustataajama. 25802: sijasta hyvin monet käyttäisivät koulumatkoil- 25803: 25804: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 25805: 25806: Maunu Kohijoki 25807: 1662 1988 vp. 25808: 25809: Raha-asia-aloite n:o 1560 25810: 25811: 25812: 25813: 25814: Kohijoki ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy- 25815: län rakentamiseksi maantien n:o 247 yhteyteen ja tien perus- 25816: korjaukseen välillä Jaara-Tervahauta Kiikoisissa 25817: 25818: Eduskunnalle 25819: 25820: Suurin osa Kiikoisten kunnan väestöstä asuu Kysymyksessä olevalla maantiellä liikkues- 25821: kunnan keskustan alueella Jaaran-Tervahau- saan jalankulkijat ja pyöräilijät, erityisesti lap- 25822: dan maantien n:o 247 varressa. Sanotun tien set ja vanhukset, ovat alituisessa hengenvaaras- 25823: varteen luonnollisesti ovat sijoittuneet myös sa. Huonoissa sää- ja keliolosuhteissa sekä pi- 25824: jokseenkin kaikki kunnassa sijaitsevat julkisia meän aikana he tuskin itse voivat aavistaa vaa- 25825: palveluja tarjoavat laitokset, Kirkonkylän koulu ran suuruutta tällä tiellä, jolla heidän päivittäin 25826: sekä talouselämän ja yritystoiminnan palvelut. on kaikissa olosuhteissa liikuttava. 25827: Maantie n:o 247 on erittäin kapea, mutkai- Rakenteilla olevan Pohjanmaantien valmis- 25828: nen ja mäkisessä maastossa sijaitseva vanha tie. tuttuakio nykyinen valtaväylä, maantie n:o 247 25829: Se on kuitenkin koko Kiikoisten kunnan valta- välillä Jaara-Tervahauta, on pidettävä maan- 25830: väylä, ja sellaisena se tulee jo edellä mainituista tienä. Sen Iuokitusta ei saa huonontaa paikallis- 25831: syistä pysymään senkin jälkeen, kun keskusta- tieksi, jolloin myös kunnan tierasitus lisään- 25832: taajaman ulkopuolelle jäävä poikittaissuunnas- tyisi. 25833: sa taajaman ohittava Pohjanmaantie aikanaan Mutta kysymyksessä olevaa maantietä on 25834: valmistuu. kunnostettava, sen varteen on koko pituudel- 25835: Nykyisin Kiikoisten kunta lienee yksi niistä taan välille J aara-Tervahauta rakennettava 25836: kunnista, joissa ei ole metriäkään valtion toi- viipymättä kevyen liikenteen väylä. Myös tieva- 25837: mesta rakennettua kevyen liikenteen väylää, ei laistus on saatava asianmukaiseksi. 25838: myöskään ainuttakaan merkittyä suojatietä. Paitsi ihmisten turvallisuutta liikenteessä voi- 25839: Jotta esimerkiksi koulujen liikenneturvallisuus- taisiin elinkeinoelämän ja yritystoiminnan sekä 25840: opetusta voitaisiin havainnollistaa ja harjoitel- koko Kiikoisten maaseutukunnan kehittymis- 25841: la, tulisi kevyen liikenteen väylien sekä mer- edellytyksiä merkittävästi edesauttaa saattamal- 25842: kittyjen suojateiden puuttuessa oman kunnan la maantie n:o 247 peruskorjattuna, kevyen lii- 25843: alueelta matkustaa koululuokittain ja kouluit- kenteen väylineen ja tievalaistuksineen samalle 25844: tain kauaksi naapurikuntiin. tasolle kuin tämän suuren läänin eteläosan kun- 25845: Kapealla ja mutkaisella sekä kumpareisessa nat jo vuosia sitten. 25846: maastossa sijaitsevalla Kiikoisten valtaväylällä, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25847: maantiellä n:o 247, ei tietenkään ole minkään- nioittaen, 25848: laisia kulkukelpoisia pientareita. Sen vuoksi 25849: myös jalankulkijain ja polkupyöräilijöiden on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25850: käytettävä kapeaa ajorataa, jossa autoliikenne 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25851: on erittäin vilkasta. Oman runsaan lisänsä muo- 31.24. 77 2 000 000 markkaa kevyen lii- 25852: dostavat raskaasti kuormatut suuret puutava- kenteen väylän rakentamisen sekä perus- 25853: rankuljetusajoneuvot sekä kaikki muut talous- korjauksen aloittamiseksi välillä Jaara- 25854: elämän ja yritystoiminnan kuljetuksia hoitavat Tervahauta (maantie n:o 247) Kiikoisten 25855: ajoneuvot. kunnassa. 25856: 25857: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 25858: 25859: Maunu Kohijoki Timo Roos Kalevi Lamminen 25860: Kauko Juhantalo Lea Mäkipää Einari Nieminen 25861: Heikki Rinne Raila Aho Raimo Vuoristo 25862: Mikko Elo Aino Pohjanoksa 25863: 1988 vp. 1663 25864: 25865: Raha-asia-aloite n:o 1561 25866: 25867: 25868: 25869: 25870: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän ra- 25871: kentamiseksi paikallistielle n:o 13139 Ikaalisissa 25872: 25873: 25874: Eduskunnalle 25875: 25876: Paikallistie n:o 13139 Ikaalisissa on entistä ten turvallisuutta liikenteessä tällä tieosuudella. 25877: valtatietä Sikurin ja Sarkkilan kautta Ikaalisten Suunnitelmat kevyen liikenteen väylän rakenta- 25878: kaupungin keskukseen. Sanottu paikallistie on miseksi tulisi voida toteuttaa viipymättä. Tähän 25879: hyvin kapea ja sijaitsee mäkisessä maastossa. asti, ja aivan liian kauan, on Ikaalisten seutu 25880: Minkäänlaisia kulkukelpoisia pientareita ei täl- jäänyt osattomaksi määrärahoista kevyen lii- 25881: lä tiellä ole. Linja-autoliikenteen vakiovuorojen kenteen väylien rakentamiseksi. 25882: ohella tiellä on paljon myös muuta säännöllistä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25883: raskasta liikennettä henkilöautoliikenteen lisäk- taen, 25884: si. Asutuksen, erilaisten laitosten ja koulujen 25885: sekä työpaikkojen sijainnista johtuen on tällä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25886: tiellä erittäin paljon myösjalankulku-ja polku- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25887: pyöräliikennettä. Kevyen liikenteen asema pai- 31.24. 77 1 500 000 markkaa erillisen ke- 25888: kallistien kapealla ajoradalla on turvaton. Lu- vyen liikenteen väylän rakentamisen 25889: kuisia tuhoisia liikenneonnettomuuksia on tällä aloittamiseksi paikallistielle n:o 13139 25890: tiellä sattunut. Erillisen kevyen liikenteen väy- Ikaalisten kaupungissa. 25891: län avulla voitaisiin ratkaisevasti lisätä ihmis- 25892: 25893: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 25894: 25895: Maunu Kohijoki 25896: 1664 1988 vp. 25897: 25898: Raha-asia-aloite n:o 1562 25899: 25900: 25901: 25902: 25903: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta maantien ja kevyen liiken- 25904: teen väylän rakentamiseksi Kankaanpään keskustan ja Niini- 25905: salon varuskunta-alueen välille 25906: 25907: Eduskunnalle 25908: 25909: Kankaanpään kaupungin toimesta on jo tois- lankulkijat ja pyöräilijät ovat kevyen liikenteen 25910: takymmentä vuotta sitten laadittu suunnitelma väylän puuttuessa todellisessa hengenvaarassa 25911: tieyhteyden rakentamiseksi Kankaanpään kau- tieosalla liikkuessaan. 25912: pungin keskustaajaman ja Niinisalon kaupun- Kankaanpään kaupungin keskustan ja Niini- 25913: ginosassa sijaitsevan varuskunta-alueen välille. salon välille suunnitellun maantien ja sen yhtey- 25914: Runsaan asutuksen ja taloudellisen toimeliai- teen tulevaksi tarkoitetun kevyen liikenteen 25915: suuden johdosta Niinisalon seutu on Kankaan- väylän pituus on alle kuusi kilometriä. Tien tä- 25916: pään kaupungissa erittäin merkittävä alue, jos- mänhetkiset rakentamiskustannukset kevyen 25917: sa sijaitsee yksi koko Suomen suurimmista va- liikenteen väylä mukaan lukien ovat noin 10,5 25918: ruskunnista. miljoonaa markkaa. Tämä kiireellinen tiehanke 25919: Nykyisin Niinisalon alueelta ei ole ollenkaan tulisi heti ottaa tiepiirin toteuttamisohjelmaan. 25920: suoraa tieyhteyttä Kankaanpään kaupungin Sitä ei saa lykätä jonnekin epämääräisiin tie 25921: keskustaan, vaan liikenne tällä välillä tapahtuu 2000 -ohjelmiin. 25922: valaisematonta ja melko kapeaakin valtatietä Ottamalla tämä nyt kysymyksessä oleva tie- 25923: n:o 23 käyttäen. hanke vuoden 1989 toteuttamisohjelmaan voi- 25924: Autoliikenne tällä valtatiellä on erittäin vil- daan Niinisalon varuskunta sekä Niinisalon ja 25925: kasta: nyt jo yli 5 000 autoa vuorokaudessa. Lii- Kankaanpään keskusta-alueen välillä säännölli- 25926: kenteen määrää tällä osuudella lisää erityisesti sesti liikkuvat ihmiset saattaa turvallisen liik- 25927: jalkaisin ja pyöräillen tapahtuva työssäkäynti-, kumisen edellytysten kannalta tasavertaiseen 25928: asiointi- ja koululaisliikenne sen vuoksi, että asemaan moniin muihin paikkakuntiin verrat- 25929: kaupungin keskustan alueella sijaitsevat suuret taessa. 25930: ammatilliset oppilaitokset sekä lukio ja perus- Aivan ensi tilassa aloitettavana tienrakennus- 25931: koulun suuri yläasteen koulu. Näissä oppilai- kohteena tällä olisi huomattava merkitys suu- 25932: toksissa ja kouluissa opiskelevat myös kaikki resta työttömyydestä kärsivälle ympäristölle. 25933: Niinisalon alueella asuvat koululaiset. Myös ai- Jakamalla rakentamis- ja rahoituskustannuk- 25934: kuisten asumisesta ja työssäkäynnistä johtuen set vaikkapa kahden vuoden ajalle ei hankkeen 25935: on Niinisalon ja Kankaanpään keskustaajaman toteuttaminen sanottavasti vaikuttaisi tiepiirin 25936: välillä erittäin paljon pyöräily- ja jalankulkulii- muihin hankkeisiin. 25937: kennettä. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25938: Oman osuutensa valtatien liikenteeseen muo- taen, 25939: dostaa suuri varusmiesten määrä myös vapaa- 25940: aikanaan liikkuessaan varuskunnan sekä kau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25941: pungin keskustan välillä. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25942: Perustellusti voidaan sanoa, ettei läänin 31.24. 77 5 000 000 markkaa maantien 25943: alueelta löydy toista tieosuutta, missä myös ke- ja kevyen liikenteen väylän rakentami- 25944: vyen liikenteen väylä olisi niin tarpeellinen ja seksi Kankaanpään keskustan alueen ja 25945: välttämätön kuin juuri tällä Niinisalon-Kan- Niinisalon kaupunginosan välille. 25946: kaanpään keskustan alueella. Nyt erityisesti ja- 25947: 25948: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 25949: 25950: Maunu Kohijoki 25951: 1988 vp. 1665 25952: 25953: Raha-asia-aloite n:o 1563 25954: 25955: 25956: 25957: 25958: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Kilpinokan sillan rakenta- 25959: miseen Vammalassa 25960: 25961: 25962: Eduskunnalle 25963: 25964: Vammalan kaupungin keskustassa olevan tan kivisillasta aiheutuvat ongelmat lisääntyvät 25965: vanhan kivisillan liikenteenvälityskyky on jo voimakkaasti. 25966: kauan ollut riittämätön. Sen takia autoliikenne Senkin takia uuden Kilpinokan sillan raken- 25967: Vammalan keskustan ydinalueella on ruuhkais- nustyöt muine liikennejärjestelyineen tulisi 25968: ta ja myös liikenneturvallisuus vaarantuu. Nä- aloittaa jo vuonna 1989, ja töiden aloitusmää- 25969: mä ongelmat ovat nyt jokapäiväisiä. Ongelmien räraha tulisi sitä varten ottaa vuoden 1989 bud- 25970: ratkaisemiseksi pitäisi voida pikaisesti aloittaa jettiin. 25971: kauan vireillä olleen Kilpinokan siltahankkeen Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25972: sekä siihen liittyvien liikennejärjestelyjen to- taen, 25973: teuttaminen. 25974: Pohjanmaantien (maantie Kauhajoelta Hon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25975: kajoen, Kankaanpään, Lavian ja Kiikoisten 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25976: kautta Kiikkaan) valmistuttua parin vuoden ku- 31.24. 77 4 000 000 markkaa Kilpino- 25977: luessa tulee siitä aiheutuva tieliikenteen lisään- kan sillan rakentamisen ja siihen liitty- 25978: tyminen Vammalan suuntaan ja erityisesti vien liikennejärjestelyjen aloittamiseksi 25979: Vammalan keskustaan olemaan niin suurta, et- Vammalassa. 25980: tä vanhasta ja ahtaasta Vammalan ydinkeskus- 25981: 25982: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 25983: 25984: Maunu Kohijoki 25985: 25986: 25987: 25988: 25989: 105 280129N 25990: 1666 1988 vp. 25991: 25992: Raha-asia-aloite n:o 1564 25993: 25994: 25995: 25996: 25997: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Rauman satamaan johta- 25998: van meriväylän syventämiseksi 25999: 26000: 26001: Eduskunnalle 26002: 26003: Rauman satama on erityisesti kemiallisen saada satamaan johtavan eteläisen väylän kul- 26004: metsäteollisuuden tärkeä vienti- ja tuontisata- kusyvyys lisätyksi nykyisestä yhdeksästä metris- 26005: ma. Kunnallisena satamana se on liikennemää- tä vähintään kymmeneen metriin. Kulkusyvyy- 26006: rältään neljänneksi suurin Suomessa. Rauman den lisäämiseksi tarvittavat työt tulisi voida 26007: sataman vaikutusalueella on lukuisa joukko tä- aloittaa jo vuonna 1989, jotta syvempää väy- 26008: tä satamaa käyttäviä teollisuuslaitoksia. Sata- lää päästäisiin hyödyntämään mahdollisimman 26009: ma on jo erikoistunut ja erikoistuu edelleen ke- pian. 26010: miallisen metsäteollisuuden vientilaivausten Rauman väylän syventämishanke sisältyy me- 26011: hoitamiseen ja saman teollisuuden toiminnalle renkulkuhallituksen väyläohjelmaan. Meriväy- 26012: välttämättömien prosessikemikaalien, raaka-ai- län syvennystyön kustannusarvio on 57 miljoo- 26013: neiden, kivihiilen ja nestemäisten polttoainei- naa markkaa. Väylätyön on todettu kuljetusta- 26014: den tuontiin. Lisäksi satamassa on mm. vilja- ja loudellisesti kannattavaksi hankkeeksi. Hyöty 26015: transitoliikennettä. Rauman satamassa on omat väylän syventämisestä saadaan etenkin paperin 26016: alueensa irtolastiliikenteelle, kemiallisen metsä- valtamerentakaisista vientikuljetuksista sekä 26017: teollisuuden tuotteille, kemikaali- ja transitolii- valtamerentakaisista tuontikuljetuksista ja vil- 26018: kenteelle sekä öljyliikenteelle. jaliikenteestä. 26019: Kehityssuunnitelmia laadittaessa Raumalla Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26020: on kolw ajan toimittu hyvässä yhtestyössä sata- taen, 26021: man käyttäjäosapuolten kanssa mahdollisim- 26022: man tehokkaasti ja taloudellisesti toimivan sa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26023: tamakokonaisuuden aikaansaamiseksi. Perus- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26024: teellisten kehitysennusteiden mukaan Rauman 31.27.77 10000000 markkaa Rauman 26025: satama saavuttaa liikenteessään 4 miljoonan satamaan johtavan eteläisen meriväylän 26026: tonnin rajan vuonna 2000. Rauman sataman kulkusyvyyden lisäämiseksi tarvittavien 26027: ensiarvoinen ja kiireellinen kehittämistavoite on töiden aloittamiseksi jo vuonna 1989. 26028: 26029: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 26030: 26031: Maunu Kohijoki 26032: 1988 vp. 1667 26033: 26034: Raha-asia-aloite n:o 1565 26035: 26036: 26037: 26038: 26039: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Satakunnan ajo- 26040: harjoitteluradan rakentamiseksi Kankaanpäähän 26041: 26042: 26043: Eduskunnalle 26044: 26045: Jo vuonna 1986 on Kankaanpään kaupungin Pohjois-Satakunnan ajoharjoittelukeskuksen 26046: ja Kankaanpäässä sijaitsevan Niinisalon varus- toteuttamiseksi ja myös sen käytön toteuttami- 26047: kunnan toimesta ryhdytty toimenpiteisiin ajo- seksi ja järjestämiseksi on tarkoitus viipymättä 26048: harjoitteluradan aikaansaamiseksi. Entistä perustaa säätiö. Alueen kunnat ovat jo ilmais- 26049: ajankohtaisemmaksi ratahanke on tullut sen seet halunsa osallistua hankkeeseen. Erityisen 26050: jälkeen, kun ajoharjoitteluratojen rakentamista suuri ja tärkeä merkitys rakennettavalla ajohar- 26051: edellyttävä tieliikennelain täydennys tuli hyväk- joittelukeskuksella tulee olemaan paikkakun- 26052: sytyksi eduskunnassa. nalla sijaitsevan maamme yhden suurimman va- 26053: Myös varuskunnan toimesta annettava ras- ruskunnan ja YK-koulutuskeskuksen tarpeita 26054: kasta ajoneuvokalustoa käyttäen tapahtuva varten. Näiden lisäksi sijaitsee Kankaanpäässä 26055: ajo-opetus ja ajoharjoittelu huomioon ottaen lukuisa määrä erilaisia keskiasteen oppilaitok- 26056: tulisi Pohjois-Satakunnan ajoharjoittelukeskus sia, suuri lukio mukaan lukien. Näissä oppilai- 26057: rakentaa myös raskaan ajoneuvokaluston käyt- toksissa opiskelevat ovat juuri niitä, joille lain 26058: töön soveltuvaksi. perusteella osallistuminen ajo-opetuksen toisen 26059: Kokouksessaan 27.6.1988 Kankaanpään kau- vaiheen opiskeluun erityisellä ajoharjoittelura- 26060: punginvaltuusto on hyväksynyt Kankaanpään dalla on paikallista 6 kuukautta - 2 vuotta sen 26061: kaupungin ja puolustusministeriön välillä teh- jälkeen kun ajokortti on saatu ajo-opetuksen 26062: dyn vuokrasopimuksen, joka koskee Pohjois- ensimmäisen vaiheen jälkeen. 26063: Satakunnan ajoharjoittelukeskuksen rakenta- Jotta ripeästi käynnistynyt ajoharjoittelukes- 26064: mista ja sijoittamista varten tarvittavaa maa- kushanke olisi mahdollista toteuttaa, tulisi jo 26065: aluetta. Vuokrasopimuksen mukaan ajoharjoit- valtion vuoden 1989 budjettiin ottaa sitä varten 26066: telukeskuksen käytöön tulevan maa-alueen pin- nimetty määräraha 4 miljoonaa markkaa. Sen 26067: ta-ala on 70 hehtaaria ja se sijaitsee Niinisalossa sekä säätiön hankkimien varojen turvin ajo- 26068: varalaskupaikan välittömässä läheisyydessä, harjoittelukeskuksen rakentaminen voitaisiin 26069: valtatien n:o 23 varrella. vuonna 1989 aloittaa niin, että se valmistuisi 26070: Varsinaisen liukkaan kelin ajoharjoittelura- 1.5.1990 mennessä, jolloin sen lainkin perus- 26071: dan lisäksi kysymyksessä olevalle huomattavan teella tulisi jo olla käytettävissä. 26072: suurelle alueelle on tarkoitus aikanaan sijoittaa Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26073: eritä muitakin toimintoja kuten koirien koulu- taen, 26074: tusalue, alue raviurheilua varten ym. 26075: Ensi vaiheessa toteutettava liukkaan kelin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26076: ajoharjoittelurata myös raskaan kaluston käyt- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26077: töön soveltuvana tulisi palvelemaan koko poh- 31.40.50 4 000 000 markkaa Pohjois-Sa- 26078: jois-Satakunnan ja siinä yhteydessä myös Niini- takunnan ajoharjoittelukeskuksen raken- 26079: salon varuskunnan välttämättömiä tarpeita. tamisen aloittamiseksi Kankaanpäässä. 26080: 26081: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 26082: 26083: Maunu Kohijoki 26084: 1668 1988 vp. 26085: 26086: Raha-asia-aloite n:o 1566 26087: 26088: 26089: 26090: 26091: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta rataosien Kokemäki-Rau- 26092: ma ja Kokemäki-Pori peruskorjausta varten 26093: 26094: 26095: Eduskunnalle 26096: 26097: Peruskorjauksen alaisena olevan Tampe- ajoista pahasti jäljessä olevat rataosien perus- 26098: reen-Porin radan peruskorjaus on tarkoitus korjaukset käyntiin ja päätökseen niin, että no- 26099: saada valmiiksi Kokemäelle asti v. 1988. peasti olisi käytettävissä ajanmukaiset, hyvä- 26100: Peruskorjausohjelman mukaisesti rataosan kuntoiset ja nopeisiin sekä raskaisiin kuljetuk- 26101: Kokemäki-Rauma peruskorjauksen piti tulla siin soveltuvat rautatieyhteydet. 26102: valmiiksi v. 1989 ja rataosan Kokemäki-Pori Henkilöliikennettä ja sen kehittymisedelly- 26103: V. 1990. tyksiä ajatellen on huomattava, että pikajuna- 26104: Alkuperäisestä peruskorjaussuunnitelmasta liikenne Satakunnasta Tampereen kautta Hel- 26105: ollaan nyt jo pahasti jäljessä. Julkisuuteen on sinkiin on erittäin tärkeä yhteys valtakunnan 26106: myös annettu tieto, että näiden molempien edel- keskusalueille. Tämä yhteys on välttämätöntä 26107: lä mainittujen rataosien peruskorjaus siirrettäi- parantaa nopeaksi ja tehokkaaksi maamme 26108: siin tuonnemmaksi epämääräiseen tulevaisuu- pääratoja vastaavaksi. 26109: teen. On myös ilmoitettu tarkoituksena olevan Rautatiehallituksen laatiman peruskorjaus- 26110: pitää näitä molempia rataosia, Kokemäki- ohjelman mukaan on Kokemäen-Rauman ra- 26111: Rauma ja Kokemäki-Pori, kunnossa normaa- taosan peruskorjauksen ilmoitettu tulevan mak- 26112: lein vuosikunnostustoimenpitein. samaan ilman sähköistystä 42 miljoonaa mark- 26113: Rataosuuksien Kokemäki-Rauma ja Koke- kaa ja Kokemäen-Porin rataosan peruskor- 26114: mäki-Pori peruskorjaaminen on Satakunnan, jauksen 45 miljoonaa markkaa. Kun näiden 26115: Pirkanmaan ja Keski-Suomen kannalta erittäin molempien rataosien peruskorjauksen aloitta- 26116: merkittävä kuljetustaloudellinen ja myös alue- minen jo on pahasti myöhässä, tulisi peruskor- 26117: poliittinen hanke. Näiden rataosien kautta kul- jaustyöt niillä voida aloittaa samanaikaisesti eli 26118: kee pääosa koko sisämaan raskaasta tavaralii- heti vuoden 1989 alussa. 26119: kenteesta talousalueiden tärkeimpiä ja koko Jotta sanotut peruskorjaustyöt voitaisiin to- 26120: maankin tärkeimpiä vienti- ja tuontisatamia, teuttaa lyhyessä ajassa, tulisi vuosina 1989- 26121: Rauman, Mäntyluodon ja Tahkoluodon sata- 1991 ottaa valtion budjettiin sitä varten 30 mil- 26122: mia käyttäen. joonan markan vuotuinen määräraha. 26123: Rautatiehallituksen toimesta aikanaan ilmoi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26124: tettujen peruskorjausohjelmien määräaikaisiin taen, 26125: ja alkuperäisiin toteutumisaikatauluihin luot- 26126: taen Satakunnan molemmat satamakaupungit että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26127: Rauma ja Pori ovat viime vuosien aikana teh- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26128: neet erittäin huomattavia investointeja sata- 31.90.78 30000000 markkaa rataosien 26129: miensa kehittämiseksi. Kokemäki-Rauma ja Kokemäki-Pori 26130: Näistä satamainvestoinneista saatavat hyödyt peruskorjausta varten. 26131: tulisi turvata saattamalla alkuperäisistä määrä- 26132: 26133: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 26134: 26135: Maunu Kohijoki 26136: 1988 vp. 1669 26137: 26138: Raha-asia-aloite n:o 1567 26139: 26140: 26141: 26142: 26143: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Porin-Kankaanpään- 26144: Parkanon rautatien kunnossapidon tehostamiseen 26145: 26146: 26147: Eduskunnalle 26148: 26149: Rautatiehallituksen päätöksellä on henkilölii- nossapidettynä ja kunnostettuna tulee aina ole- 26150: kenne rataosalla Pori-Kankaanpää-Parkano maan vaihtoehtoinen kannattava kuljetusmuo- 26151: lakkautettu 1.6.1981 sekä tavaraliikenne rata- to myös vienti- ja tuontiliikenteen osalta. 26152: osalla Pori (Ruosniemi)-Kankaanpää 2.6.1985 Kysymyksessä olevan koko rataosuuden tule- 26153: alkaen. Radan vaikutusalueen kunnat sekä van käytön turvaamiseksi tulisi tarkoitukseen 26154: useat maakunnalliset yhteisöt ovat aikanaan eri vuosittain osoittaa normaalia runsaammat vuo- 26155: yhteyksissä vedonneet rautatiehallitukseen ky- sikorjausmäärärahat, kunnes saadaan riittävät 26156: symyksessä olevan radan säilyttämiseksi liiken- peruskorjausmäärärahat. 26157: nöitävässä kunnossa tulevien tarpeiden varalta. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26158: Radan vastaista käyttöä koskevia selvitystöitä taen, 26159: on tehty ja perusteluja esitetty. 26160: Porin Tahkoluotoon valmistuneen uuden sy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26161: väsataman, monitoimisataman, vaikutusaluee- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26162: seen kuuluvat Länsi-Suomen lisäksi suuret osat 31. 90. 78 4 000 000 markkaa Porin- 26163: Keski-Suomea ja myös Pohjois-Suomea. Tehty- Kankaanpään-Parkanon rautatien 26164: jen selvitysten perusteella tiedetään, että Po- kunnossapidon tehostamiseksi. 26165: rin-Kankaanpään-Parkanon rautatie kun- 26166: 26167: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 26168: 26169: Maunu Kohijoki 26170: 1670 1988 vp. 26171: 26172: Raha-asia-aloite n:o 1568 26173: 26174: 26175: 26176: 26177: Kobijoki: Määrärahan osoittamisesta lisähenkilöstön palkkaami- 26178: seksi sotilasvammalain mukaisten hakemusten käsittelyä var- 26179: ten 26180: 26181: Eduskunnalle 26182: 26183: Eduskunnan sosiaalivaliokunta edellytti soti- Vammojen pahentumisen perusteella tapahtu- 26184: lasvammalain muutosta koskevassa 20.10.1987 van haitta-asteprosentin ja elinkoron tarkistuk- 26185: päivätyssä mietinnössään (SoVM 12/1987 vp.), sen ratkaisu vaatii tapaturmavirastossa lähes 26186: että hallitus turvaa tapaturmavirastolle riittävät vuoden. Vähintään saman ajan vie ensikertai- 26187: henkilöstövoimavarat, koska 1. 7.1988 voimaan sen korvaushakemuksen käsittely. 26188: tullut lainmuutos lisää entisestään tapaturmavi- Tapaturmavirasto on rationalisoinnin avulla 26189: raston suurta työmäärää. Eduskunta myös lisä- tehostanut viime vuosien aikana toimintaansa 26190: si vuoden 1988 talousarvioon 150 000 markkaa huomattavasti. Sotavammaisten lisääntyneiden 26191: tilapäisten virkamiesten palkkaukseen sotilas- hakemusten, sotilasvammalain muutosten sekä 26192: vammalain mukaisten hakemusasioiden käsitte- uusien tehtävien kuten rintamaveteraanikun- 26193: lyn nopeuttamista varten. toutuksen takia on viraston työmäärä lisäänty- 26194: Esityksessä valtion vuoden 1989 tulo- ja me- nyt kuitenkin niin paljon, että ruuhkatilanne ei 26195: noarvioksi ehdotetaan kuitenkin tapaturmavi- ole helpottunut. Tämän vuoksi tulisi viraston 26196: raston henkilökuntaa jälleen supistettavaksi, henkilökuntamäärä säilyttää edes nykyisellä ta- 26197: vaikka sotavammaisten korvausasioiden käsit- solla. 26198: tely on edelleen pahoin ruuhkautunut tapatur- Edellä esitetyn perusteella ehdotan kunnioit- 26199: mavirastossa. Edellä kerrotulla määrärahali- tavasti, 26200: säyksellä palkatun henkilökunnan lisäksi ehdo- 26201: tetaan vähennettäväksi yhden henkilön palk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26202: kauksena 55 200 markkaa. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26203: Jo kuusi vuotta jatkuneen vaikean ruuhkati- 33.14.01 lisäyksenä 205 000 markkaa 26204: lanteen vuoksi ovat sotainvalidien korvausasioi- käytettäväksi tilapäisten virkamiesten 26205: den käsittelyajat venyneet kohtuuttoman pit- palkkauksiin sotilasvammalain mukais- 26206: kiksi. Esimerkiksi itse maksamiensa hoito-, ten hakemusasioiden käsittelyn nopeut- 26207: lääke- ja tutkimuskulujen korv?~'llista joutuvat tamista varten. 26208: sotainvalidit odottamaan seitsemän kuukautta. 26209: 26210: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 26211: 26212: Maunu Kobijoki 26213: 1988 vp. 1671 26214: 26215: Raha-asia-aloite n:o 1569 26216: 26217: 26218: 26219: 26220: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Vapaussoturien Huoltosää- 26221: tiölle vapaussoturien kuntoutustoimintaan 26222: 26223: 26224: Eduskunnalle 26225: 26226: Vapaussoturit hankkivat Suomelle itsenäisyy- tulisi jäljellä oleville kaikille vapaussotureille, 26227: den yli 70 vuotta sitten. Heitä, soturivanhuksia, joille se on mahdollista, järjestää tilaisuus muu- 26228: elää keskuudessamme vielä toista tuhatta. taman viikon kestävään kuntoutukseen. Asian 26229: Vapaussoturien Huoltosäätiön hankkimin käytännöllinen toteuttaminen sopisi erinomai- 26230: keräysvaroin on kaikkein heikoimmassa talou- sen hyvin Vapaussoturien Huoltosäätiölle, jolla 26231: dellisessa asemassa oleville vapaussotureille voi- piiri- ja paikallistaimikuntien avulla on jatkuva 26232: tu ajoittain järjestää vähäistä aineellista tukea. kanssakäyminen vapausoturien kanssa. 26233: !kääntyneet soturivanhukset haluaisivat mah- Vapausoturien kuntoutustoimintaa varten tu- 26234: dollisimman pitkään asua omissa asunnoissaan. lisi valtion budjettiin vuosittain ottaa nimetty 26235: Laitosasumiseen verrattuna se myös yhteiskun- määräraha Vapaussoturien Huoltosäätiön käy- 26236: tataloudellisesti arvioiden olisi jokaiselle van- tettäväksi. Vuoden 1989 budjettiin tulisi siihen 26237: hukselle paras asumismuoto. tarkoitukseen saada varoja viisi miljoonaa 26238: Vapausoturien asumisen mahdollisuuksia markkaa. Vapaussotureille kiitollisena vapaasta 26239: omissa kodeissaan vähentää heidän fyysisen isänmaasta olisi myös valtiovallan nyt oltava 26240: kuntonsa heikkeneminen. Valtion taholta ei mukana siinä työssä, mitä soturivanhusten hy- 26241: vapaussotureille ole järjestetty säännöllistä väksi vielä vähän aikaa voidaan tehdä. 26242: kuntoutusta. Sen tarve on jo kauan ollut suuri Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26243: erityisesti selkäsairauksien ja erilaisten nivelrik- taen, 26244: kojen takia, joiden perimmäinen syy sodan rasi- 26245: tusten ja vammojen lisäksi on ylirasittuneisuus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26246: ankarassa ja raskaassa työssä sekä aikanaan 1989 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 26247: saamatta jääneet hoito- ja kuntoutustoimenpi- markkaa Vapaussoturien Huoltosäätiöl- 26248: teet. Vielä käytettävissä olevan ajan puitteissa le käytettäväksi vapaussoturien kuntou- 26249: tustoimintaan. 26250: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 26251: 26252: Maunu Kohijoki 26253: 1672 1988 vp. 26254: 26255: Raha-asia-aloite n:o 1570 26256: 26257: 26258: 26259: 26260: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta sotaleskien kuntoutukseen 26261: 26262: 26263: 26264: Eduskunnalle 26265: 26266: Suomessa muiden sodista kärsimään joutu- dosta, joiden perimmäinen syy on ollut ylirasit- 26267: neiden lisäksi on erityisesti sotaleskien asema tuneisuus ja aikanaan saamatta jääneet hoito- 26268: ollut vaikea. Aikanaan heidän vastuulleen jäi toimenpiteet. 26269: kaatuneen koko perhe, jossa useimmiten oli Nyt vihdoin tulisi kuntoutustoimenpiteet 26270: useita alaikäisiä lapsia. Huoltoeläke oli niin pie- ulottaa koskemaan myös sotaleskiä. Ensimmäi- 26271: ni, ettei sen turvin pystynyt hoitamaan lapsiper- sinä kuntoutukseen tulisi päästä eniten sen tar- 26272: heen taloutta, vaan useimpien sotaleskien oli peessa olevien sotaleskien ja erityisesti niiden, 26273: pakko työskennellä myös kodin ulkopuolella. jotka kaikkein pisimpään ovat yksinään joutu- 26274: Työpäivät muodostuivat kohtuuttoman pitkiksi neet hoitamaan alaikäisiä sotaorpoja. 26275: ja rasittaviksi, kun kotityöt oli tehtävä normaa- Sotaleskien jatkuvan kuntoutuksen aloitta- 26276: lin työpäivän jälkeen iltaisin ja öisin. miseksi heti vuoden 1989 alusta tulisi valtion 26277: Pahinta muun lisäksi oli se, että kun sotaleski budjettiin ottaa sitä varten nimetty määräraha 26278: oli kokonaan yksin vastuussa perheestään, hä- vuosittain. Vuoden 1989 budjettiin tulisi sitä 26279: nellä ei ollut mahdollisuuksia aina edes välttä- varten saada 10 miljoonan markan määräraha. 26280: viin sairauden tai vamman edellyttämiin hoito- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26281: toimenpiteisiin. Ylipitkät työpäivät aiheuttivat taen, 26282: kohtuutonta fyysistä rasitusta. Lisäksi suru 26283: kaatuneesta miehestä asetti myös henkisen kes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26284: tokyvyn usein äärirajoille. 1989 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 26285: Valtion taholta ei sotaleskille ole järjestetty markkaa sotaleskien kuntoutuksen 26286: kuntoutusta. Sen tarve on nyt suuri erityisesti aloittamiseksi. 26287: selkäsairauksien ja erilaisten nivelrikkojen joh- 26288: 26289: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 26290: 26291: Maunu Kohijoki 26292: 1988 vp. 1673 26293: 26294: Raha-asia-aloite n:o 1571 26295: 26296: 26297: 26298: 26299: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta varusmiesten kotiuttamis- 26300: rahan korottamiseen 26301: 26302: 26303: Eduskunnalle 26304: 26305: Varusmiehille maksetaan kotiuttamisrahaa että kotiuttamisraha vastaisi kuukauden vähim- 26306: 300 markkaa. Rahan tarkoituksena on turvata mäistoimeentuloa. Aluksi kotiuttamisraha olisi 26307: varusmiesten toimeentulo välittömästi palve- korotettava vuoden 1989 alusta 600 markkaan. 26308: luksen päätyttyä. Summaa ei enää nykypäivänä Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26309: voi pitää millään tapaa riittävänä. taen, 26310: Varusmiesten päiväraha ei riitä kattamaan 26311: asevelvollisuuttaan suorittavien kaikkia meno- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26312: ja. Siksi monella onkin siviiliin siirryttyä huo- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26313: mattavia taloudellisia vaikeuksia ennen ensim- 33.28.56/isäyksenä 10800000 markkaa 26314: mäisen palkan, opintotuen tai työttömyyskor- asevelvollisten kotiuttamisrahan korot- 26315: vauksen saantia. tamiseksi 600 markkaan. 26316: Pitemmällä tähtäimellä on pyrittävä siihen, 26317: 26318: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 26319: 26320: Maunu Kohijoki 26321: 1674 1988 vp. 26322: 26323: Raha-asia-aloite n:o 1572 26324: 26325: 26326: 26327: 26328: Kohijoki: Määrärahan osoittamisesta Vanhan Rauman kulttuuri- 26329: historiallisesti arvokkaan miljöön säilyttämiseen ja entistämi- 26330: seen 26331: 26332: Eduskunnalle 26333: 26334: Rauman kaupungissa vanhan kaupunginosan tämistoiminnan tehostamiseksi tulisi voida pal- 26335: kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennus- kata erityinen projektihenkilö, jonka tehtävänä 26336: ten ja koko kaupunginosan, Vanhan Rauman, olisi erilaisten suunnittelu-, tutkimus- ja kun- 26337: omaperäisen miljöön säilyttäminen on voitava nostustoimenpiteiden koordinointi ja johtami- 26338: turvata kultuurihistoriallisena kokonaisuutena. nen. Erityisinä selvittelykohteina voisivat olla 26339: Vanhan Rauman alueella on Rauman kaupunki rakennusten kuntotutkimus, Vanhan Rauman 26340: jo suorittanut varsin mittavia peruskorjauksia. Kauppakadun sekä Kuninkaankadun julkisivu- 26341: Sen yhteydessä on voitu myös toteuttaa tähän fasadit entistävä toteutus, kunnostusprojektit 26342: omaperäiseen miljööseen soveltuvaa rakennus- palkattujen ammattihenkilöiden avulla, vesi- 26343: toimintaa vanhusväestön asumistarpeita varten. kattojen järjetelmällinen entistävä korjaaminen 26344: Ostojen kautta Rauman kaupunki on saanut sekä alueen portit käsittävä korjaus- ja entistä- 26345: haltuunsa kyseiseltä alueelta kulttuurihistorial- misprojekti yhteistyössä esimerkiksi Rauman 26346: lisesti merkittäviä alueita rakennuksineen. Kau- teknillisen ammattikoulun kanssa. 26347: punki on ollut myös mukana perustamassa Jotta nämä edellä lyhyesti mainitut välttä- 26348: Vanha Rauma -säätiötä, jonka peruspääomasta mättömät hankkeet voitaisiin toteuttaa, tulisi 26349: kaupungin osuus on merkittävin. Vanha Rauma hyväksyä valtion erityistuen pii- 26350: Toistaiseksi on Vanhan Rauman entistämi- riin. Jotta hanke kokonaisuudessaan voitaisiin 26351: nen ja perusparannus tapahtunut pääosin yksi- toteuttaa, tulisi valtion vuosien 1989-1993 bud- 26352: tyisten toimesta. Jossain määrin on asuntojen jetteihin sisällyttää kullekin vuodelle miljoonan 26353: sekä asuntojen aputiloina käytettävien muuta- markan suuruinen määräraha erityismääräraha- 26354: mien talousrakennusten kunnostustoimenpitei- na Rauman kaupungin käyttöön Vanhan Rau- 26355: tä voitu rahoittaa myös perusparannuslainoi- man kaupunginosan kulttuurihistoriallisesti ar- 26356: tuksella. Mutta tämän rahoitusmuodon ulko- vokkaiden rakennusten sekä koko alueen oma- 26357: puolelle ovat jääneet pääosin kaikki ulkora- peräisen miljöön entistämisen ja säilyttämisen 26358: kennukset sekä lähes koko alueen laaja liikekes- turvaamiseksi. 26359: kusta. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 26360: Nykyinen rahoitusjärjestelmä aiheuttaa toi- taen, 26361: mintaa haittaavaa resurssien puutetta. Myös 26362: alueen dokumentointia ja entistämistä palvele- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26363: va tutkimus on riittämätöntä. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26364: Käynnistämättä on edelleen erityisinä projek- 35.32.34 1 000 000 markkaa Vanhan 26365: teina mm. pihapiireihin oleellisesti kuuluvien Rauman alueen kulttuurihistoriallisesti 26366: ulkorakennusten pelastaminen vesivaurioilta se- arvokkaan miljöön peruskorjaukseen, 26367: kä toiminnallisesti vilkkaan ja monipuolisen lii- entistämiseen ja säilyttämiseen Rauman 26368: kekeskuksen ympäristön parantaminen. kaupungissa. 26369: Vanhan Rauman alueen kunnostus- ja entis- 26370: 26371: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 26372: 26373: Maunu Kohijoki 26374: 1988 vp. 1675 26375: 26376: Raha-asia-aloite n:o 1573 26377: 26378: 26379: 26380: 26381: Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pelson keskusvankilan 26382: sahan rakentamiseen 26383: 26384: 26385: Eduskunnalle 26386: 26387: Pelson keskusvankilan sahan kuorimon, la- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26388: jittelulaitoksen, kuivaamon ja puutavaravaras- nioittaen, 26389: tojen rakentamisesta sekä tuotantoalueen kun- 26390: nostustöistä on valmistunut tammikuussa 1988 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26391: perustamis- ja esisuunnitelma. Suunnitteluraha 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26392: on myönnetty myöhemmin v. 1988. Sahan ym. 25.50. 74 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 26393: alueen rakentaminen ja kunnostaminen on vält- Pelson keskusvankilan sahan rakenta- 26394: tämätöntä suorittaa välittömästi suunnitelmien miseen. 26395: valmistuttua. 26396: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 26397: 26398: Annikki Koistinen Kauko Heikkinen 26399: 1676 1988 vp. 26400: 26401: Raha-asia-aloite n:o 1574 26402: 26403: 26404: 26405: 26406: Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun rajavartios- 26407: ton Kajaanin kasarmin perusparannukseen 26408: 26409: 26410: Eduskunnalle 26411: 26412: Kajaanissa olevan rajavartiolaitoksen kasar- kanssa, ja tilanne aiheuttaa sen, että henkilö- 26413: min ja kuntosalin perusparantaminen on esitet- kunta joutuu ruokailemaan kiireisesti ennen va- 26414: ty toteutettavaksi vuosina 1990-91, ja kustan- rusmiesten tuloa. Ruokalan keittiökoneet ja 26415: nusarvio on 13,2 miljoonaa markkaa. -laitteet ovat vanhanaikaisia ja vaativat jatku- 26416: Kasarmirakennus on valmistunut vuonna vaa korjausta. 26417: 1968. LVI-tekniikka on vanhanaikaista, varus- Perusparannuksen suunnittelun aloittaminen 26418: miesten sosiaaliset tilat, pesuhuoneet ja kuiva- on tarpeen jo vuonna 1989, että rakentamiseen 26419: tushuoneet ovat riittämättömät ja huonokun- päästäisiin heti 1990-luvun alussa. 26420: toiset. Majoitustupien ja opetussalien sekä toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26421: mistojen ilmanvaihto on puutteellinen ja tilat nioittaen, 26422: epäkäytännölliset. Sissikomppanian henkilö- 26423: kunnan sosiaaliset tilat puuttuvat lähes koko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26424: naan, samoin ruokalahenkilökunnan. Työsuo- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 26425: jelutarkastaja on huomauttanut useasti asian 26.90. 74 lisäyksenä 500 000 markkaa 26426: johdosta ja hyväksynyt tilat korjattaviksi perus- Kainuun rajavartioston Kajaanin kasar- 26427: parannuksen yhteydessä. Työpaikkaruokailuti- min perusparannuksen suunnittelun 26428: lat ovat yhteiset varusmiesten ruokailutilojen aloittamiseen. 26429: 26430: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 26431: 26432: Annikki Koistinen Sakari Valli Kauko Heikkinen 26433: 1988 vp. 1677 26434: 26435: Raha-asia-aloite n:o 1575 26436: 26437: 26438: 26439: 26440: Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion ammattioppi- 26441: laitosten kurssitoimintaan 26442: 26443: 26444: Eduskunnalle 26445: 26446: Koti- ja laitostalousoppilaitosten kautta jär- Laitostalouksien ruokahuollon kursseja jär- 26447: jestettävien lyhytkurssien kysyntä on voimak- jestetään sairaaloiden, terveyskeskusten ja van- 26448: kaasti lisääntynyt. Vuosittain joudutaan määrä- hainkotien emännille ja ruokataloustyönteki- 26449: rahojen niukkuuden vuoksi karsimaan yli 1/3 jöille sekä kouluruokailuemännille. Kysyntä on 26450: anotuista tarpeellisista kursseista. myös voimakkaasti kasvussa. 26451: Laitossiivouskurssien kysyntä on voimak- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26452: kaassa kasvussa. Kurssien opetussuunnitelmat nioittaen, 26453: on uusittu ajan tasalle yhteistyössä työelämän 26454: kanssa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26455: Maatilatalouksien kotitalouteen liittyvien lii- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26456: tännäiselinkeinokurssien kysyntä on ollut joka 29.69.28 lisäyksenä 500 000 markkaa 26457: vuosi suurempi kuin resurssien vuoksi on ollut valtion ammatillisten oppilaitosten kurs- 26458: mahdollista antaa. Maatilanemännille tarkoi- sitoimintaan. 26459: tettu liitännäiselinkeinokurssitoiminta on yksi 26460: kurssitoiminnan kehittämisen painopistealue. 26461: 26462: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 26463: 26464: Annikki Koistinen Kauko Heikkinen Sakari Valli 26465: Arvo Kemppainen Kalle Röntynen Pirkko Ikonen 26466: Sirkka-Liisa Anttila Heikki Rinne Pekka Leppänen 26467: Toimi Kankaanniemi Jukka Vihriälä 26468: 1678 1988 vp. 26469: 26470: Raha-asia-aloite n:o 1576 26471: 26472: 26473: 26474: 26475: Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisten ja yksi- 26476: tyisten ammatillisten oppilaitosten kurssitoimintaan 26477: 26478: 26479: Eduskunnalle 26480: 26481: Koti- ja laitostalousoppilaitosten kautta jär- Laitostalooksien ruokahuollon kursseja jär- 26482: jestettävien lyhytkurssien kysyntä on voimak- jestetään sairaaloiden, terveyskeskusten ja van- 26483: kaasti lisääntynyt. Vuosittain joudutaan määrä- hainkotien emännille ja ruokataloustyönteki- 26484: rahojen niukkuuden vuoksi karsimaan yli 1/3 jöille sekä kouluruokailuemännille. Kysyntä on 26485: anotuista tarpeellisista kursseista. myös voimakkaasti kasvussa. 26486: Laitossiivouskurssien kysyntä on voimak- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26487: kaasti kasvussa. Kurssien opetussuunnitelmat nioittaen, 26488: on uusittu ajan tasalle yhteistyössä työelämän 26489: kanssa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26490: Maatilatalooksien kotitalouteen liittyvien lii- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26491: tännäiselinkeinokurssien kysyntä on ollut joka 29.69.33 lisäyksenä JOO 000 markkaa 26492: vuosi suurempi kuin resurssien vuoksi on ollut kunnallisten ja yksityisten ammatillisten 26493: mahdollista antaa. Maatilanemännille tarkoi- oppilaitosten kurssitoimintaan. 26494: tettu liitännäiselinkeinokurssitoiminta on yksi 26495: kurssitoiminnan kehittämisen painopistealue. 26496: 26497: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 26498: 26499: Annikki Koistinen Sakari Valli Kauko Heikkinen 26500: Arvo Kemppainen Kalle Röntynen Pirkko Ikonen 26501: Sirkka-Liisa Anttila Heikki Rinne Pekka Leppänen 26502: Toimi Kankaanniemi Jukka Vihriälä 26503: 1988 vp. 1679 26504: 26505: Raha-asia-aloite n:o 1577 26506: 26507: 26508: 26509: 26510: Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta väliaikaiseen lasten- 26511: tarhanopettajakoulutukseen 26512: 26513: 26514: Eduskunnalle 26515: 26516: Väliaikaiseen lastentarhanopettajakoulutuk- varattu määrärahoja 10,3 milj. mk. Määrärahat 26517: seen osoitetuista määrärahoista kuluu n. eivät ole riittävät, vaan palkkauskustannusten 26518: 94,5 OJo palkkauskustannuksiin, joilla toteute- noustessa ko. koulutuksen toiminta vaikeutuu 26519: taan hyväksyttyä opetussuunnitelmaa, siis mak- entisestään. 26520: setaan kuukausipalkkaa päätoimisille ja tunti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26521: palkkaa sivutoimisille opettajille. Muut menot nioittaen, 26522: ovat aivan välttämättömään toimintaan, ts. pu- 26523: helinkuluihin, monistukseen, toimistotarvikkei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26524: siin, tenttipapereihin yms. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26525: Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1989 29.99.27 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 26526: tulo- ja menoarvioksi on väliaikaisen lastentar- väliaikaiseen lastentarhanopettajakou- 26527: hanopettajakoulutuksen järjestämistä varten lutukseen. 26528: 26529: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 26530: 26531: Annikki Koistinen Kalle Röntynen Sirkka-Liisa Anttila 26532: Heikki Rinne Pekka Leppänen Toimi Kankaanniemi 26533: Kauko Heikkinen Jukka Vihriälä Pirkko Ikonen 26534: 1680 1988 vp. 26535: 26536: Raha-asia-aloite n:o 1578 26537: 26538: 26539: 26540: 26541: Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun äärialuei- 26542: den elinkeinojen neuvontatyön tehostamiseen 26543: 26544: 26545: Eduskunnalle 26546: 26547: Pohjois- ja Itä-Suomen äärialueilla tuotanto- omana alamomenttinaan momentille 30.30.40 26548: rakenne on pientila- ja karjatalousvoittoinen. (Maatilatalouden ja maaseutuelinkeinojen ke- 26549: Elinkeino- ja väestöpohja heikkenee yhä kiihty- hittäminen). Erillismäärärahan turvin valtion- 26550: vää vauhtia. Kehityksen suunta tulisi kääntää apu nousisi syrjäisillä alueilla 80-90% :iin toi- 26551: voimakkailla aluepoliittisilla toimenpiteillä. mintakuluista ja neuvojakunta voisi omistautua 26552: Maatilalain mukaisella rakentamisavustus- entistä enemmän virikkeitä antavaan maaseutu- 26553: alueella, johon kuuluvat heikoimmat Lapin, neuvontaan ja väestön henkiseen huoltoon il- 26554: Koillismaan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan kun- man toimitusmaksuvelvoitteita. 26555: nat, on tilanne erityisen kriittinen. Tästä syystä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26556: näiden alueiden maatilatalouden, muiden maa- nioittaen, 26557: seutuelinkeinojen ja kotitalouden neuvontatyö- 26558: tä tulisi tehostaa huomattavasti nykyisestään. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26559: Äärialueiden neuvontatyön tehostaminen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26560: vaatii miljoonan markan lisäyksen neuvonta- 30.30.40 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 26561: määrärahoihin, erillismäärärahana 20 OJo nykyi- käytettäväksi äärialueiden elinkeinojen 26562: sestä valtionavusta. Määräraha voisi sisältyä neuvontatyön tehostamiseen. 26563: 26564: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 26565: 26566: Annikki Koistinen Keijo Jääskeläinen Kalle Röntynen 26567: Sirkka-Liisa Anttila Juhani Vähäkangas Einari Nieminen 26568: Matti Maijala Toimi Kankaanniemi Eino Siuruainen 26569: Kauko Heikkinen Kimmo Sarapää Seppo Pelttari 26570: 1988 vp. 1681 26571: 26572: Raha-asia-aloite n:o 1579 26573: 26574: 26575: 26576: 26577: Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta 16 4H-neuvojan toi- 26578: men perustamiseen 26579: 26580: 26581: Eduskunnalle 26582: 26583: Nuori ihminen tekee monet elämän keskeiset Järjestön 60 toimintavuoden kokemukset 26584: päätökset nopeasti, ainutkertaisesti ja huoli- ovat kiistatta osoittaneet 4H-työn tehokkuu- 26585: matta yhteiskunnan auttavasta kädestä varsin den nuorten ohjaamisessa alkutuotannon ja 26586: pienen omakohtaisesti koetun tiedon varassa. yleensä manuaalisia taitoja vaativien ammattien 26587: Työelämään hakeutuminen on yksi tällainen ta- piiriin. Tästä seuraa koulutusmotivaation he- 26588: pahtuma. Varsinaista nuorisotyöttömyyttä vel- rääminen, jota koteihin saakka ulottuva neu- 26589: voitettiin kunnat torjumaan vuoden 1988 alusta vonta omine yrityksineen merkittävästi tehos- 26590: tarkoituksena auttaa myös tulevan ammatin va- taa. 4H-järjestö on tunnetusti ollut eturivissä 26591: lintaa. Itse työllistäminen sujui hyvin, ammatin aloittamassa niitä liitännäiselinkeinoja, jotka 26592: löytämisestä ei liene vielä paljon tietoa. mm. Maatalous 2000 -komitea näkee kovin tär- 26593: Työllisyystilanteen paraneminen on joka ta- keäksi yleistää maaseudun asuttuna säilyttämi- 26594: pauksessa laventanut nuorten mahdollisuuksia seksi. 26595: löytää omaksi koettu ala työelämässä. Ongel- Nuorisotyöttömyyden ja toimettomuuden koe- 26596: mia jää tästä huolimatta ratkaistavaksi kovin tellessa myös asutuskeskuksia on 4H-järjestö 26597: paljon. Akateemisen koulutuksen puolella sot- tuntenut velvollisuudekseen ulottaa palvelujaan 26598: kee tilanteen arvaamattomuus: on työvoimapu- myös sinne. Vastaanotto on poikkeuksetta ollut 26599: laa, mutta myös työttömyyttä. Keskiasteen suopea, mikä perustunee järjestön toiminnan 26600: koulut ovat oppilaspulan edessä, ja mikä oireel- painopisteen sijoittamiseen käytännön alojen 26601: lisinta, siitä näyttävät kärsivän eniten työllisyy- neuvontaan sekä hyödylliseen työhön ohjaami- 26602: den takaavat manuaalisten taitojen linjat. Huo- seen. Joutilaisuus on huonoin vaihtoehto li- 26603: lestua sopii myös alkutuotantoa, maa- ja metsä- sääntyneen vapaa-ajan tai työttömien päivien 26604: taloutta edustavien koulutuspaikkojen tyhjen- viettoon. 26605: tymisestä. Pienet ikäluokat kelpaavat selityk- 4H-toiminnan aloittaminen tai tehostaminen 26606: seksi, mutta ei kokonaan. on kiinni ammattitaitoisen toimihenkilön paik- 26607: Jos pyrkimykseksi otetaan maaseudun asut- kaamisesta. Tämänhetkisen tilanteen mukaan 26608: tuna säilyminen, nuorten ohjaaminen riittäväs- 32 kuntaa haluaisi valtionapuisen 4H-neuvojan, 26609: sä määrin tuotannolliseen työhön, luonnon kes- ja ne ovat omasta puolestaan valmiit huolehti- 26610: tävän hyväksikäytön omaksuminen, pienyrittä- maan palkkauksesta ja muista toimeen liittyvis- 26611: jyyden edistäminen, järjestömuotoisen koulu- tä menoista vallitsevan käytännön mukaan. 26612: tuksen ja toisaalta perus- ja ammattikoulutuk- Valtiovallan mukaantulo puoleen näistä ta- 26613: sen etujen ja mahdollisuuksien yhdistäminen, pauksista lisäisi järjestön vuodelle 1989 merkit- 26614: tuntuisi 4H-työn toimipisteiden lisääminen ole- tyä määrärahaa 1285 000 markkaa. Kysymyk- 26615: van suora tie näihin tavoitteisiin. Tämän ovat sessä olisi paitsi kuntien tasavertainen kohtelu 26616: mm. niiden kuntien hallintoelimet oivaltaneet, myös mm. se, että näin työllistettäisiin omien 26617: joissa 4H-toimintaa ei ole tai se on toimihenki- yritysten avulla noin 3 500 nuorta. Heidän tuo- 26618: lön puuttuessa riittämätöntä. tannollisen toimintansa arvo olisi noin 2,5 mil- 26619: 26620: 26621: 106 280129N 26622: 1682 1988 vp. - RA n:o 1579 26623: 26624: joonaa markkaa ja pienyritysten nettotuottokin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26625: noin 1,3 miljoonaa markkaa eli sama summa 1989 tulo- ja menoarvioon momentin 26626: kuin ehdotettu valtion määrärahan lisäys. 30.30.43 lisäyksenä 1 285 000 markkaa 26627: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- valtionpuna 16 uuden 4H-neuvojan toi- 26628: nioittaen, men perustamiseen. 26629: 26630: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 26631: 26632: Annikki Koistinen Arvo Kemppainen Sirkka-Liisa Anttila 26633: Urpo Leppänen Kalle Röntynen Pirkko Ikonen 26634: Heikki Rinne Pekka Leppänen Toimi Kankaanniemi 26635: Kauko Heikkinen Jukka Vihriälä 26636: 1988 vp. 1683 26637: 26638: Raha-asia-aloite n:o 1580 26639: 26640: 26641: 26642: 26643: Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun pienimuo- 26644: toisen elinkeinotoiminnan avustuksiin 26645: 26646: 26647: Eduskunnalle 26648: 26649: Maaseudun pienimuotoisen yritystoiminnan haluun maaseudun monipuoliseen kehittämi- 26650: käynnistämiseksi laadittu lainsäädäntö on seen katoaa lopullisesti. 26651: osoittautunut onnistuneeksi ja toimivaksi. Lain Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26652: puitteissa jaettaviin avustuksiin ja lainoihin tar- nioittaen, 26653: koitetut varat ovat kuitenkin edelleen osoittau- 26654: tuneet liian vähäisiksi. Olemassa olevat määrä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26655: rahat riittävät vain juuri ja juuri alkuun, ja suu- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26656: ri osa anomuksia, joilla olisi hyväksymisen 30.33.44 30 000 000 markkaa maaseu- 26657: edellytykset, odottaa määrärahoja. Kaikille hy- dun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan 26658: väksyttäville suunnitelmille on saatava nopeasti avustuksiin. 26659: rahoituspäätös, sillä muutoin usko valtiovallan 26660: 26661: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 26662: 26663: Annikki Koistinen Kalle Röntynen Pirkko Ikonen 26664: Sirkka-Liisa Anttila Heikki Rinne Pekka Leppänen 26665: Toimi Kankaanniemi Kauko Heikkinen 26666: 1684 1988 vp. 26667: 26668: Raha-asia-aloite n:o 1581 26669: 26670: 26671: 26672: 26673: Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta järvien säännöstely- 26674: haittojen tutkimiseen Kainuussa 26675: 26676: 26677: Eduskunnalle 26678: 26679: Kainuu on ollut eri yhteisöjen yhteistyöpro- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26680: jektina toteutettavan ns. järvisäännöstelypro- nioittaen, 26681: jektin painopistealueena. Kohteena ovat olleet 26682: säännöstellyt järvet Ontojärvi, Vuokkijärvi, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26683: Kiantajärvi ja Nuasjärvi sekä vertailualueena 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26684: luonnontilainen Lentua. Tutkimusprojektista 30.40.14 lisäyksenä 500 000 markkaa 26685: on valmistunut vuonna 1988 ekologinen tutki- järvien säännöstelyhaittojen tutkimiseen 26686: mus. Projektia on tarkoitus jatkaa edelleen. Kainuussa. 26687: 26688: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 26689: 26690: Annikki Koistinen Sakari Valli Kauko Heikkinen 26691: 1988 vp. 1685 26692: 26693: Raha-asia-aloite n:o 1582 26694: 26695: 26696: 26697: 26698: Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta säännösteltyjen jär- 26699: vien kunnostukseen Kainuussa 26700: 26701: 26702: Eduskunnalle 26703: 26704: Kainuun kehittämisohjelman mukaan "Kai- että ihmisten kannalta on välttämätöntä tehdä 26705: nuun vesistöjen säännöstelyhaittojen poistami- mahdollisimman pikaisesti. 26706: seksi tarpeellisiin kunnostustoimenpiteisiin ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26707: tutkimustoimintaan osoitetaan tarvittava val- nioittaen, 26708: tionrahoitus". Kainuun säännöstellyistä järvis- 26709: tä ovat kunnostustyöt käynnissä Kianta-, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26710: Vuokki- ja Ontojärvellä. Uusina hankkeina on 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26711: suunniteltu toteutettavaksi v. 1989 Ison Pyhän- 30.40. 77 lisäyksenä 2 200 000 markkaa 26712: täjärven kunnostus. säännösteltyjen järvien kunnostukseen 26713: Säännösteltyjen järvien kunnostaminen hait- Kainuussa. 26714: tavaikutusten vähentämiseksi sekä ympäristön 26715: 26716: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 26717: 26718: Annikki Koistinen Sakari Valli Kauko Heikkinen 26719: 1686 1988 vp. 26720: 26721: Raha-asia-aloite n:o 1583 26722: 26723: 26724: 26725: 26726: Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 22 oikai- 26727: semiseen välillä Petäjäiahti-Kajaani 26728: 26729: 26730: Eduskunnalle 26731: 26732: Nykyinen Oulun-Kajaanin valtatie n:o 22 kaisu välillä Juurikkalahti-Eevala (25 km) to- 26733: kiertää Oulujärven pohjoispuolitse (n. 180 km). teutetaan, on ajokustannussäästö yhteensä 15,6 26734: TVH asetti vuonna 1983 työryhmän, joka teki milj. mk/v. Tästä Tihisenniemen teollisuus- 26735: tarpeelliset selvitykset yleissuunnitelmasta ja alueelle koituisi 4,2 milj. mk:n ajosäästöt vuo- 26736: tieverkosta. Sen yhteydessä on pyydetty 27 dessa. Realistinen investoinnin suuruus on n. 26737: maakunnallista lausuntoa sekä ympäristöminis- 150 milj. mk. Vuonna 2000 olisi ensimmäisen 26738: teriön, liikenneministeriön ja TVH:n yhteisen vuoden tuottoaste 8-9 OJo. 26739: työryhmän kanta. Valtatien kielteiset vaikutukset kalatalou- 26740: Hanke sisältyy Tie 2000 -ohjelmaan. Valta- teen, maisemakuvaan ja virtausoloihin ovat vä- 26741: tien n:o 22 oikaisu välillä Petäjäiahti-Kajaani häiset. Sen sijaan aluerakenteen, elinkeinoelä- 26742: on 38,4 km. Oulun ja Kajaanin valtatieyhteys män ja työllisyyden kannalta hanke on pelkäs- 26743: lyhenee n. 24-27 km. Liikenneministeriön pyy- tään myönteinen. Sitä myös kannatetaan ylei- 26744: tämä lisäselvitys on valmistunut kesällä 1988. sesti Kainuussa. 26745: Liikennemääräksi vuonna 2010 on arvioitu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26746: 1 860 ajoneuvoa/vrk, joista pelkästään Tihisen- nioittaen, 26747: niemen teollisuuslaitosten raskaat kuljetukset 26748: ovat 150 ajoneuvoa/vrk. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26749: Hanketta tukee erityisesti Kajaanin uusi läm- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26750: pövoimala, joka lisää turvekuljetuksia huomat- 31.24.77 1000000 markkaa valtatien 26751: tavasti (100 ajoneuvoa/vrk) sekä Pohjan Sellu. n:o 22 oikaisemisen suunnitteluun välil- 26752: Ajokustannussäästöksi on laskettu 13,1 milj. lä Petäjä/ahti-Kajaani. 26753: mk vuodessa. Jos lisäksi valtatien n:o 18 oi- 26754: 26755: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 26756: 26757: Annikki Koistinen Kauko Heikkinen 26758: 1988 vp. 1687 26759: 26760: Raha-asia-aloite n:o 1584 26761: 26762: 26763: 26764: 26765: Koistinen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräille veteraanijär- 26766: jestöille 26767: 26768: 26769: Eduskunnalle 26770: 26771: Eri veteraanijärjestöt tekevät ensiarvoisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26772: tärkeää työtä sotiemme veteraanien keskuudes- nioittaen, 26773: sa. Työ kohdistuu erittäin arvokkaaseen ihmis- 26774: ryhmään, joka on uhrannut elämänsä ja työnsä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26775: maamme tulevaisuudelle. Tämä ihmisryhmä ei 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26776: ole enää kauan keskuudessamme, joten järjes- 33.23.53 lisäyksenä 500000 markkaa 26777: töjen toiminnan kustannusten peittäminen on eräille veteraanijärjestöille. 26778: välttämätöntä. 26779: 26780: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 26781: 26782: Annikki Koistinen Kalle Röntynen Pirkko Ikonen 26783: Sirkka-Liisa Anttila Heikki Rinne Pekka Leppänen 26784: Toimi Kankaanniemi Kauko Heikkinen Jukka Vihriälä 26785: 1688 1988 vp. 26786: 26787: Raha-asia-aloite n:o 1585 26788: 26789: 26790: 26791: 26792: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta Parikkalan maatalous- 26793: oppilaitoksen liikuntasalin rakentamiseen 26794: 26795: 26796: Eduskunnalle 26797: 26798: Keskiasteen opetuksen uudistamisen yhtey- Maatalousoppilaitoksen osuudeksi liikunta- 26799: dessä myös maatalousopetus uudistuu ja moni- salista on arvioitu 240 neliömetriä ja kustan- 26800: puolistuu merkittävästi. Tällöin tarvitaan entis- nuksiksi runsaat 1 milj. markkaa. 26801: tä monipuolisempia opetustiloja. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26802: Parikkalan maatalousoppilaitoksen opetuk- nioittaen, 26803: sen ja oppilaiden vapaa-ajanvieton keskeisim- 26804: mäksi haittatekijäksi on muodostunut liikunta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26805: tilojen puuttuminen koululta. Parikkalan kunta 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 26806: on valmis toteuttamaan liikuntahankkeen yh- 29.60.74 800000 markan määrärahan 26807: teistyössä valtion kanssa. Tällöin se palvelisi Parikkalan maatalousoppilaitoksen ra- 26808: myös lähellä sijaitsevaa peruskoulun ala-astetta kentamiseen. 26809: sekä kuntalaisten yleisiä liikuntatarpeita. 26810: 26811: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 26812: 26813: Heikki Kokko Riitta Uosukainen 26814: 1988 vp. 1689 26815: 26816: Raha-asia-aloite n:o 1586 26817: 26818: 26819: 26820: 26821: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruokolahden metsäkou- . 26822: lun oppilasasuntolan suunnitteluun 26823: 26824: 26825: Eduskunnalle 26826: 26827: Keskiasteen puutalousopiston alainen Ruo- välttämätöntä mahdollisimman nopeasti saada 26828: kolahden metsäkoulu toimii tällä hetkellä väli- oppilaitokselle ajanmukaiset ja riittävät majoi- 26829: aikaistiloissa kunnalta vuokratussa Vennon- tus- ja opetustilat. 26830: mäen koulussa ja kunnan pienteollisuustalossa. Metsäkoulun tilantarpeeksi on arvioitu 2 110 26831: Nyt kunnan järjestämissä väliaikaistiloissa hyötyneliömetriä, josta 840 neliömetriä on op- 26832: toimivalle koululle on vuonna 1984 laadittu pilasasuntolan osuutta. 26833: alustava perustamissuunnitelma. Kunta tarjoaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26834: metsäkoulun sijoituspaikaksi entisen Kirkonky- nioittaen, 26835: län ala-asteen koulun rakennuspaikan ja luo- 26836: vuttaa noin 3 ha:n suuruisen maa-alueen raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26837: nuksineen metsäkoululle. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26838: Ruokolahden metsäkoulun toiminnan vaki- 29. 60. 74 800 000 markan määrärahan 26839: naistaminen edellyttää opettajien ja muun hen- Ruokolahden metsäkoulun oppilasasun- 26840: kilöstön lisäystä ja tarvittavien virkojen perus- tolan suunnitteluun ja rakentamisen 26841: tamista. Koulutuksen kehittämisen kannalta on aloittamiseen. 26842: 26843: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 26844: 26845: Heikki Kokko Riitta Uosukainen 26846: 1690 1988 vp. 26847: 26848: Raha-asia-aloite n:o 1587 26849: 26850: 26851: 26852: 26853: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta Lemin Musiikkipäivien 26854: tukemiseen 26855: 26856: 26857: Eduskunnalle 26858: 26859: Lemin Musiikkipäivät on maakunnallinen osanottajia myös muualta, kuten esimerkiksi 26860: musiikkitapahtuma. Pääkonserttitila, Lemin Saksasta. Päivien konsertteja pidettiin viidellä 26861: puukirkko, on asiantuntijoiden mukaan yksi paikkakunnalla Etelä-Karjalassa. Näin voidaan 26862: maan parhaita konserttikirkkoja. Lemi on lisätä musiikkiharrastusta koko maakunnassa. 26863: myös perinnerikas musiikkipaikkakunta, joka Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26864: on tunnettu mm. moniäänisestä virsilaulustaan. nioittaen, 26865: Musiikkipäivät järjestettiin viidettä kertaa 26866: vuonna 1988. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26867: Musiikkipäivien tarkoituksena on tarjota 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26868: nuorille lahjakkaille taiteilijoille esiintymistilai- 29.90.52 200 000 markkaa Lemin Mu- 26869: suuksia ja kansainvälisiä yhteyksiä. Musiikki- siikkipäivien tukemiseen. 26870: päiviin liittyy koulutustoimintaa, jossa on ollut 26871: 26872: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 26873: 26874: Heikki Kokko Jussi Ranta 26875: 1988 vp. 1691 26876: 26877: Raha-asia-aloite n:o 1588 26878: 26879: 26880: 26881: 26882: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta Ilmatieteen laitoksen 26883: Kaakkois-Suomen toimipisteen perustamiseen Lappeenran- 26884: taan 26885: 26886: Eduskunnalle 26887: 26888: Ilmatieteen laitoksen KTS:n mukaan Itä-Suo- sekä alueella asuville ja vapaa-aikaansa viettä- 26889: men aluetoimisto aloittaa toimintansa vuonna ville ihmisille. 26890: 1989. Sen alaisen Kaakkois-Suomen toimipis- Nykyiset sääennustukset koskevat Kymen 26891: teen aloitus sijoittuu suunnitelman mukaan vas- lääniä tai Itä-Suomea. Kaakkois-Suomen sään 26892: ta 1990-luvun alkuun. erityispiirteet jäävät ennusteissa huomiotta. 26893: Viime aikoina alueellisten sääpalveluyksiköi- Kaakkois-Suomi, voimakkaana teollisuus- 26894: den perustaminen on keskittynyt Länsi-Suo- alueena, vaatii erityistä ilmanlaadun valvontaa 26895: meen. Myös Pohjois-Suomen alueellinen sää- ja tutkimusta. Alueen ilmantilaan vaikuttavat 26896: palvelu on toteutumassa. Kaakkois-Suomi on oleellisesti myös valtakunnan rajan läheisyydes- 26897: jäämässä jälkeen sääpalveluiden osalta. Suun- sä Neuvostoliiton puolella sijaitsevat suuret 26898: nitellun Itä-Suomen aluetoimiston toiminta- asutuskeskukset ja teollisuuslaitokset. 26899: alueeseen kuuluu koko laaja Saimaan järvialue. Vesiliikenne eteläisellä Saimaalla on huomat- 26900: Saimaalla on vilkasta vesiliikennettä, rahti- ja tavasti vilkkaampaa kuin vesistöalueen pohjois- 26901: makustaja-aluksia sekä huviveneliikennettä ui- osissa. 26902: ton ja öljykuljetusten lisäksi. Valmiudet Kaakkois-Suomen toimipisteen 26903: Saimaa ja Saimaan kanava ovat Suomenlah- perustamiselle Lappeenrantaan ovat olemassa. 26904: den jatke. Vesiliikennettä täällä voidaan verrata Lappeenrannan lentoasema katsoo toimipis- 26905: kansainväliseen meriliikenteeseen. Ympäristö teen perustamisen erittäin tarpeelliseksi. 26906: täällä on kuitenkin herkempi kaikille häiriöille. Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu on 26907: Vesiliikenteen turvallisuus on kansantaloudelli- kiinnostunut ilman epäpuhtauksien tutkimi- 26908: sestikin merkittävää. Kun Saimaan kanavalla sesta ja laadun tarkkailusta. Alueelliset erityis- 26909: sallitaan tulevaisuudessa myös ulkomaalaisten piirteet korostavat ilmastotutkimuksen tar- 26910: huvialusten liikkuminen, merkitys vielä lisään- vetta. 26911: tyy. Kaakkois-Suomelle on tärkeää, että nyt ko- 26912: Ilmatieteen laitos on tehnyt vesiliikenteen keiltu alueellinen sääpalvelu vakiinnutetaan ja 26913: sääpalvelutarpeesta selvityksen ja sääpalvelua monipuolistetaan palvelemaan maatalouden, 26914: on kokeiltu suppeassa muodossa kesällä 1988. matkailun, vesiliikenteen, tie-, rautatie- ja len- 26915: Sääpalvelun laajentaminen ja vakinaistaminen toliikenteen tarpeita. 26916: edellyttää Ilmatieteen laitokselta lisähenkilö- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26917: kuntaa. nioittaen, 26918: Kaakkois-Suomen sijainti ja ilmastolliset 26919: sekä ympäristöolosuhteet korostavat erillisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26920: sääpalveluyksikön perustamisen tarpeellisuutta 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 26921: Lappeenrantaan. markkaa Kaakkois-Suomen alueellisen 26922: Alueellinen sääpalvelu olisi merkittävä edis- sääpalve/utoimipisteen perustamiseksi 26923: tys koko Kaakkois-Suomen elinkeinoelämälle Lappeenrantaan. 26924: 26925: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 26926: 26927: Heikki Kokko Jussi Ranta 26928: Sinikka Hurskainen-Leppänen Sinikka Mönkäre 26929: Riitta U osukaineo 26930: 1692 1988 vp. 26931: 26932: Raha-asia-aloite n:o 1589 26933: 26934: 26935: 26936: 26937: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappeenrannan-Meren- 26938: lahden paikallistien parantamiseen 26939: 26940: 26941: Eduskunnalle 26942: 26943: Lappeenrannan-Merenlahden paikallistien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26944: kokonaispituus on n. 10,4 km. Tiestä on paran- nioittaen, 26945: nettu 1,4 km. Pääosa tiestä on erittäin heikko- 26946: kuntoista. Liikennemäärä on 50-300 autoa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26947: vuorokaudessa. Tieosuuden parantamiseksi on 1989 tulo- ja menoarvioon momenti/le 26948: laadittu asianmukainen tiesuunnitelma. Hank- 31.24.77 1000000 markkaa Lappeen- 26949: keen kustannusarvio on 7,5 miljoonaa mark- rannan-Merenlahden paikallistien ra- 26950: kaa. Hanke sisältyy piirin tienpidon toimenpi- kentamiseen. 26951: deohjelmaan vuosille 1985-91 ja se on ajoitet- 26952: tu aloitettavaksi vuonna 1989. 26953: 26954: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 26955: 26956: Heikki Kokko Riitta U osukaineo Sinikka Hurskainen-Leppänen 26957: 1988 vp. 1693 26958: 26959: Raha-asia-aloite n:o 1590 26960: 26961: 26962: 26963: 26964: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien eritasoristeyk- 26965: sen rakentamiseksi Rytin-Vainikkalan maantielle 26966: 26967: 26968: Eduskunnalle 26969: 26970: Lappeenrannassa oleva maantie n:o 389 (Hytti Ratkaisua asian korjaamiseksi suunnitellaan 26971: -Vainikkala) ylittää N~uvostoliittoon mene- TVL:n Kymen piirin toimesta. 26972: vän rautatien Vainikkala,n ratapihan alueella ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26973: soristeyksenä. Risteys on muodostunut liiken- nioittaen, 26974: teellisesti erittäin hankalaksi. Ratapihalla ta- 26975: pahtuvan liikenteen takia suojapuomit joutuvat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26976: olemaan alhaalla tiettyinä vuorokaudenaikoina 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26977: jopa puolet ajasta. 31.24.77 1000000 markkaa Rytin- 26978: Toisaalta rautatiekuljetuksina kuljetetaan Vainikkalan maantien ja rautatien taso- 26979: paljon räjähdys- ja palonarkoja sekä myrkylli- risteyksen rakentamiseksi eritasoristeyk- 26980: siä aineita, jolloin onnettomuusvaara on suuri. seksi. 26981: 26982: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 26983: 26984: Heikki Kokko Riitta U osukaineo Sinikka Hurskainen-Leppänen 26985: 1694 1988 vp. 26986: 26987: Raha-asia-aloite n:o 1591 26988: 26989: 26990: 26991: 26992: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta Nuijamaan ja Konnun- 26993: suon välisten teiden n:ot 392 ja 3921 suunnitteluun ja paran- 26994: tamiseen 26995: 26996: Eduskunnalle 26997: 26998: Nuijamaan rajanylityspaikan kokonaisvaltai- tuuttomasti myös paikallisen väestön työssä- 26999: seen uudistamiseen liittyy kiinteästi Nuijamaan käyntiä ja asiointia Joutsenon ja Imatran suun- 27000: ja Konnunsuon välisten teiden n:ot 392 ja 3921 nille. 27001: oikaiseminen ja parantaminen. Valtaosa Itä- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27002: Pohjois-Suomen liikenteestä Neuvostoliittoon nioittaen, 27003: tapahtuu juuri Nuijamaan raja-aseman kautta. 27004: Konnunsuon ja Nuijamaan välisen huonon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27005: kunnon vuoksi nykyisin mm. pohjoisesta tuleva 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27006: linja-autoliikenne joutuu Nuijamaalle tulles- 31.24.77 500000 markkaa Nuijamaan 27007: saan kiertämään ylimääräisen mutkan Lap- ja Konnunsuon välisten teiden n:ot 392 27008: peenrannan kaupungin kautta. Nuijamaan- ja 3921 suunnittelu- ja perusparannus- 27009: Konnunsuon tien kehno kunto vaikeuttaa koh- töiden aloittamiseksi. 27010: 27011: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 27012: 27013: Heikki Kokko Sinikka Hurskainen-Leppänen 27014: 1988 vp. 1695 27015: 27016: Raha-asia-aloite n:o 1592 27017: 27018: 27019: 27020: 27021: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta Partakosken-Kärnä- 27022: kosken tien peruskorjaamiseen 27023: 27024: 27025: Eduskunnalle 27026: 27027: Savitaipaleelta Partakosken kautta Suo- reitti. Tien piirissä ovat äskettäin avatun Kaak- 27028: menniemelle johtavan maantien vaikutusalueel- kois-Suomen linnoitusreittiin kuuluvat Kärnä- 27029: la asuu runsaasti väestöä, joka tarvitsee kunnol- kosken ja Partakosken linnoitukset. Tien vai- 27030: liset kulkuyhteydet kuntien virastoihin, koului- kutuspiirissä on myös merkittäviä matkailualan 27031: hin, terveyskeskukseen ja työpaikkoihin. Tie on yrityksiä ja huomattavasti loma-asutusta. Par- 27032: tällä hetkellä paikoin erittäin huonokuntoinen takosken tien tähänastiset kunnostustoimet 27033: ja liikenneturvallisuuden kannalta vaarallinen. ovat tapahtuneet pelkästään kunnossapitomää- 27034: Erityisesti tiestä edelleen päällystämättä oleva rärahoin. 27035: väli Luotolahti-Kärnä olisi kunnostettava pi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27036: kaisesti. nioittaen, 27037: Tie on vuosisatoja vanha, historiallinen kul- 27038: kureitti, jonka osaa Partakoski-Kärnäkoski että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27039: on esitetty kunnostettavaksi ja parannettavaksi 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27040: erityisenä museotienä historiallisia arvoja ja 31.24.77 500000 markkaa Partakos- 27041: maisemaa kunnioittaen. Partakosken tie on ken-Kärnäkosken tien suunnittelemi- 27042: myös tärkeä ja maisemallisesti kaunis matkailu- seksi ja toteuttamiseksi. 27043: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 27044: 27045: Heikki Kokko Riitta Uosukainen Sinikka Hurskainen-Leppänen 27046: 1696 1988 vp. 27047: 27048: Raha-asia-aloite n:o 1593 27049: 27050: 27051: 27052: 27053: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta Simpeleen-Särkilahden 27054: tien peruskorjaukseen 27055: 27056: 27057: Eduskunnalle 27058: 27059: Punkaharjun kunnassa sijaitsevan Saimaan veltä Särkilahdelle jatkuva osuus yksityistietä. 27060: Pihlajaveden Särkilahteen on ryhdytty laaja- Satama- ja teollisuushanketta varten koko tie- 27061: pohjaisena alueellisena yhteistyönä kehittele- osuus olisi peruskorjattava. 27062: mään merkittävää syväsatama- ja teollisuus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27063: hanketta. Hanke perustuu alueen omiin luon- nioittavasti, 27064: nonvaroihin. Hankkeen olennaisena edellytyk- 27065: senä on liikenneyhteyksien parantaminen ny- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27066: kyisestään Simpeleen ja Särkilahden välillä. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27067: Simpeleen ja Särkilahden tieosasta Simpeleen ja 31.24. 77 800 000 markkaa Simpe- 27068: Ruokolahden kunnassa sijaitsevan Sarajärven leen-Särkilahden tiehankkeen suunnit- 27069: kylän välinen osuus on paikallistietä ja Sarajär- teluun ja toteuttamisen aloittamiseen. 27070: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 27071: 27072: Heikki Kokko Riitta Uosukainen 27073: 1988 vp. 1697 27074: 27075: Raha-asia-aloite n:o 1594 27076: 27077: 27078: 27079: 27080: Kokko ym.: Määrärahan osoittamisesta Uimin-Lemin paikallis- 27081: tien perusparannukseen 27082: 27083: 27084: Eduskunnalle 27085: 27086: Uimin-Lemin paikallistien pituus on 15 km. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27087: Perusparannuksen kustannusarvio on 7,6 mil- nioittaen, 27088: joonaa markkaa. Paikallistie on tärkeä tieyh- 27089: teys välillä Lemin kirkonkylä-Taavetti. Tie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27090: osuus on erittäin mutkainen, mäkinen ja vai- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27091: keasti liikennöitävä. Tieosuuden peruskorjaus 31.24.77 1000000 markkaa Uimin- 27092: tulisi saada käyntiin vuonna 1989. Lemin paikallistien perusparantamiseen. 27093: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 27094: 27095: Heikki Kokko Riitta Uosukainen Sinikka Hurskainen-Leppänen 27096: 27097: 27098: 27099: 27100: 107 280129N 27101: 1698 1988 vp. 27102: 27103: Raha-asia-aloite n:o 1595 27104: 27105: 27106: 27107: 27108: Kokko: Määrärahan osoittamisesta Äitsaaren-Härskiänsaaren 27109: paikallistien rakentamiseen 27110: 27111: 27112: Eduskunnalle 27113: 27114: Paikallistien rakentaminen välille Äitsaari- mm. saaristoasiain neuvottelukunta on puolta- 27115: Härskiänsaari on ollut vireillä useita vuosia. nut hankkeen toteuttamista. Saareen johtavalla 27116: Hanke on ollut moninaisten valitusten kohteena, yksityistiellä oleva kapulalossi on aivan viimeisil- 27117: mutta suunnitelmat ovat nyt täysin lainvoimai- lään. Se saatetaan joutua poistamaan liikentees- 27118: set. TVH on antanut tiepäätöksen kirjeellä tä milloin tahansa. Lossin heikko kunto on tär- 27119: Stie-283/13.2.1987. Korkein hallinto-oikeus on keä syy hankkeen kiirehtimiseen. 27120: pysyttänyt valituksenalaisen tiepäätöksen voi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 27121: massa päätöksellään 14.10.1987. Hankkeelle oli taen, 27122: varattuna 1,0 mmk:n alkurahoitus työllisyysra- 27123: hoituksena syksylle 1987, mutta tiepäätösvali- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27124: tuksen takia rahoitus siirrettiin hankkeelta pois. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27125: Aikaisemmin hanke, kustannusarvioitaan 31.24. 77 800 000 markkaa paikallistien 27126: noin 6 mmk, oli tarkoitus toteuttaa osin työlli- rakentamiseen välille Äitsaari-Härs- 27127: syysrahalla, osin varsinaisella tienrakennusmää- kiänsaari. 27128: rärahalla. Hanke on saaristolain mukainen, ja 27129: 27130: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 27131: 27132: Heikki Kokko 27133: 1988 vp. 1699 27134: 27135: Raha-asia-aloite n:o 1596 27136: 27137: 27138: 27139: 27140: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta suurperheiden ajo- 27141: neuvon hankinnan mahdollistamiseksi ylimääräisenä auto- 27142: veron palauttamisella 27143: 27144: Eduskunnalle 27145: 27146: Monilapsisissa suurperheissä, joissa on useam- koskemaan monilapsisten perheiden ajoneuvon- 27147: pia alaikäisiä perheenjäseniä, perheen yhteisen hankintaa mahdollistetaan huonettavien lasten 27148: matkustamisen esteenä on auton paikkaluvun ja vanhempien yhteinen turvallinen matkustami- 27149: vähyys. nen. 27150: Useimmissa tapauksissa toisen ajoneuvon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27151: hankinta on taloudellisista syistä mahdotonta. nioittaen, 27152: Vaihtoehtona on uuteen useampipaikkaiseen 27153: ajoneuvokantaan siirtyminen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27154: Monilapsisille perheille muutoinkin jo suurten 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 27155: menojen vuoksi syntyy tästä kohtuuton rasite. markkaa riittävän monipaikkaisen ajo- 27156: Invalidiajoneuvoihin ja takseihin ym. sovelle- neuvon hankinnan mahdollistamiseksi 27157: taan verovähennysmahdollisuutta. suurperheisil/e ylimääräisellä autoveron 27158: Laajentamalla osittainen verovähennysoikeus palauttamisella. 27159: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 27160: 27161: Martti Korkia-Aho Riitta Saastamoinen Jukka Vihriälä 27162: Oiva Savela Juho Sillanpää Kalevi Mattila 27163: Sauli Niinistö Ritva Vastamäki Raimo Vistbacka 27164: Kirsti Ala-Harja Jorma Fred 27165: 1700 1988 vp. 27166: 27167: Raha-asia-aloite n:o 1597 27168: 27169: 27170: 27171: 27172: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Chydenius-Instituu- 27173: tin toiminnan kehittämiseen 27174: 27175: 27176: Eduskunnalle 27177: 27178: Chydenius-Instituutti on Kokkolassa vuodesta mustoiminnan vähäisyytenä. Näillä molemmilla 27179: 1978 saakka toiminut tutkimuslaitos. Sen tehtä- on tärkeä merkityksensä elinkeinoelämän yleis- 27180: vänä on harjoittaa lähinnä Keski-Pohjanmaahan ten edellytysten kannalta. Myös aluepoliittisessa 27181: kohdistuvaa talouden ja kulttuurin tutkimusta. ajattelussa on viime aikoina alettu yhä enemmän 27182: Myös Anders Chydeniuksen elämäntyön vaali- korostaa koulutuksen ja tutkimuksen roolia 27183: minen kuuluu luonnollisesti laitoksen toimenku- maakuntien kehittämisresurssina. 27184: vaan. Ehdotammekin nyt, että valtiovalta sitoutuisi 27185: Instituutin rahoitus on tähän saakka perustu- Chydenius-Instituutin toiminnan tukemiseen 27186: nut kiinteiden kulujen osalta kannatusyhdistyk- maakunnallisena tutkimuslaitoksena vuosittai- 27187: sen, käytännössä pääasiassa Kokkolan kaupun- sen määrärahan avulla. Jo 200 000 markan avus- 27188: gin avustukseen, joka tänä vuonna oli 500 000 tus takaisi yhden vakinaisen tutkijan palkkaami- 27189: markkaa. Projektikohtaista tukea on saatu eri- sen. Se vahvistaisi huomattavasti instituutin 27190: laisilta yhteisöiltä ja rahastoilta. Opetusministe- mahdollisuuksia pitkäjänteiseen Keski-Pohjan- 27191: riö on vuonna 1986 myöntänyt kertaluonteisena maata koskevaan tutkimustyöhön. 27192: määrärahana 150 000 markkaa. Tähän mennessä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27193: tutkimusraportteja on kertynyt yhteensä 35. nioittaen, 27194: Instituutin toiminnan kehittämiseksi on käy- 27195: nyt välttämättömäksi pyrkiä saamaan myös val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27196: tiovalta kiinteämmin rahoitukseen mukaan. Kes- 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 27197: ki-Pohjanmaa on niitä harvoja maakuntia Suo- markkaa Chydenius-Instituutin toimin- 27198: messa, joissa ei ole omaa korkeakoulua. Se nä- nan kehittämiseen. 27199: kyy mm. koulutustason alhaisuutena ja tutki- 27200: 27201: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 27202: 27203: Martti Korkia-Aho Pentti Mäki-Hakola Jukka Vihriälä 27204: Kalevi Mattila Sauli Niinistö Ritva Vastamäki 27205: Raimo Vistbacka Kirsti Ala-Harja Mats Nyby 27206: Gustav Björkstrand Oiva Savela Juho Sillanpää 27207: Heikki A. Ollila Tauno Valo Jorma Fred 27208: Kari Urpilainen 27209: 1988 vp. 1701 27210: 27211: Raha-asia-aloite n:o 1598 27212: 27213: 27214: 27215: 27216: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaustisten kansan- 27217: taiteenkeskukselle 27218: 27219: 27220: Eduskunnalle 27221: 27222: Kansantaiteiden perinnön vaaliminen velvoit- tulevat olemaan näyttely-, konsertti-, julkaisu- 27223: taa tarkoituksenmukaisten toimintaedellytysten ja tiedotustoiminta sekä yhteistyö yliopistojen 27224: luomiseen. Kaustiselle perustettava laaja-alai- ja korkeakoulujen kanssa. 27225: nen kansantaiteenkeskus nähdään valtakunnal- Esisuunnitelman mukaan hankkeen kustan- 27226: lisesti keskeisenä kulttuuri-, tutkimus- ja taide- nusarvio on 16 miljoonaa markkaa. Sekä Kan- 27227: hankkeena, jonka merkitys tulee säteilemään sanmusiikkijuhlien kannatusyhdistyksen mah- 27228: koko maahan ja jolla tulee olemaan laaja kan- dollisuudet että paikkakunnan vähäiset talou- 27229: sainvälinen ulottuvuus. delliset voimavarat huomioon ottaen keskuksen 27230: Kaustisen omaksuman edelläkävijän roolin toteuttaminen on mahdollista vain valtion ja 27231: ansiosta ja paikkakunnalla jo olemassa olevien muun yhteiskunnan tuella. 27232: puitteiden johdosta sillä on parhaat mahdolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27233: suudet kansantaiteiden saavutusten esilletuomi- nioittaen, 27234: seen ja hyödyntämiseen. 27235: Kansantaiteenkeskuksesta tullaan muodosta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27236: maan johtava valtakunnallinen, perinteen poh- 1989 tulo- ja menoarvioon 300 000 27237: jalta uutta luova ja osallistujaa aktivoiva, tiede- markkaa käytettäväksi Kaustiselle to- 27238: keskustyyppinen kulttuurilaitos, jolla on kan- teutettavan valtakunnallisen kansantai- 27239: sallisen kulttuurin kannalta merkittävä kansain- teenkeskuksen jatkosuunnitteluun sekä 27240: välinen tehtävä. Sen keskeisiä toimintamuotoja kehittämis- ja käynnistämistoimiin. 27241: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 27242: 27243: Martti Korkia-Aho Riitta U osukaineo Tuula Liunaiomaa 27244: Riitta Jouppila Pirjo-Riitta Antvuori Kirsti Ala-Harja 27245: Oiva Savela Tauno Valo Jouni J. Särkijärvi 27246: Mauri Miettinen Eva-Riitta Siitonen Matti Viljanen 27247: Elsi Hetemäki-Olander Aino Pohjanoksa Heikki Perho 27248: Sirpa Pietikäinen Maunu Kohijoki Heikki A. Ollila 27249: Kari Urpilainen Ben Zyskowicz Erkki Pystynen 27250: Riitta Saastamoinen Pirjo Rusanen Eeva Turunen 27251: Matti Hokkanen Kari Häkämies Anneli Taina 27252: Sakari Valli Kaarina Dromberg Ritva Vastamäki 27253: Liisa Hilpelä Martti Tiuri Matti Lahtinen 27254: Anna-Kaarina Louvo Lea Kärhä Pentti Mäki-Hakola 27255: Kimmo Sasi Keijo Jääskeläinen Tapani Mörttinen 27256: 1702 1988 vp. 27257: 27258: Raha-asia-aloite n:o 1599 27259: 27260: 27261: 27262: 27263: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Lappajärven Mu- 27264: siikkiyhdistys ry:n järjestämille musiikkipäiville 27265: 27266: 27267: Eduskunnalle 27268: 27269: Lappajärven musiikkipäivät on Järviseudun Musiikkipäivillä on myös koulutusta, jonka 27270: ja koko maakunnan yhteinen musiikkitapahtu- vaikutus ulottuu koko yhteiskuntaan. 27271: ma. Musiikkipäiviä on järjestetty useiden vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27272: sien aikana. nioittaen, 27273: Tapahtuma vilkastuttaa kulttuurielämää ko- 27274: ko maakunnassa, sillä tapahtumia järjestetään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27275: usean kunnan alueella. Nytkin niitä oli 10 päi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27276: vän aikana 13 kpl 7 kunnan alueella. Esiintyjinä 29.90.52 200 000 markkaa Lappajärven 27277: oli maan parhaimmisto (Ryhänen, Ruohonen, Musiikkiyhdistys ry:lle musiikkipäivien 27278: Olli, Kosola, Krause, Hirvonen ja Siukola). Ul- järjestämiseen. 27279: komaalaisista mainittakoon Alexander Muhin 27280: ja säestäjä Ulrich Koneffke. 27281: 27282: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 27283: 27284: Martti Korkia-Aho Pentti Mäki-Hakola Jukka Vihriälä 27285: Ritva Vastamäki Raimo Vistbacka Kirsti Ala-Harja 27286: Juho Sillanpää Jorma Fred Kari Urpilainen 27287: 1988 vp. 1703 27288: 27289: Raha-asia-aloite n:o 1600 27290: 27291: 27292: 27293: 27294: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Lohtajan Kirkko- 27295: musiikkipäiville 27296: 27297: 27298: Eduskunnalle 27299: 27300: Lohtajan Kirkkomusiikkipäiviä on pidetty jo Musiikkipäivien kustannusarvio on 460 000 27301: kymmenen vuoden ajan. Esiintyjinä on ollut markkaa. 27302: kansainvälisesti tunnettuja taiteilijoita, joista Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27303: mainitsemme muutamia: Esa Ruuttunen, Tau- nioittaen, 27304: no Äikää, Jorma Silfvast, Hannu Niemelä, Ka- 27305: levi Olli ja Veikko Sinisalo. Ohjelmassa on vain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27306: kirkkomusiikkia. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27307: Kirkkomusiikkipäivät ovat olleet aikaisem- 29.90.52 150000 markkaa Lohtajan 27308: min vain Lohtajan kunnan ja seurakunnan jär- Kirkkomusiikkipäivien kustannusten 27309: jestämiä. Nyt on toiminta-alue laajennettu kos- peittämiseksi. 27310: kemaan myös Kokkolan kaupunkia. 27311: 27312: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 27313: 27314: Martti Korkia-Aho Matti Lahtinen Håkan Malm 27315: Mats Nyby Kalevi Mattila Ritva Vastamäki 27316: Jukka Vihriälä Pentti Mäki-Hakola Juho Sillanpää 27317: Kirsti Ala-Harja Jorma Fred Anneli Jäätteenmäki 27318: Kari Urpilainen 27319: 1704 1988 vp. 27320: 27321: Raha-asia-aloite n:o 1601 27322: 27323: 27324: 27325: 27326: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta eläinlääkärin viran 27327: perustamiseen Valtion eläinlääketieteelliseen laitokseen 27328: 27329: 27330: Eduskunnalle 27331: 27332: Turkistalous on vaikeuksissa monella tapaa. laitoksen henkiseen ympäristöön. Alan tunte- 27333: Tarhaajilla ja turkisalan järjestöillä on talou- mus monipuolistuisi ratkaisevasti, ja yhteistyös- 27334: dellisia vaikeuksia, ja myös turkiseläimissä tä olisi molemminpuolista hyötyä. Eläinlääkä- 27335: esiintyy kulkutauteja. Tilanne on vaikuttanut ristä hyötyisivät luonnollisesti myös tarhaajat 27336: mm. siihen, että Valtion eläinlääketieteelliselle sekä Turkistalouden tutkimusaseman välittö- 27337: laitokselle on esitetty ensi vuodelle lisää varoja mässä läheisyydessä olevat tutkimus- ja ope- 27338: maksullista palvelutoimintaa varten. Toiselta tusyksiköt: turkistalouskoulu, maatalousoppi- 27339: puolen on olemassa uhka, että turkisalan järjes- laitos, Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusasema 27340: töt joutuvat vähentämään Pohjanmaalla omaa sekä Maatalouden tutkimuskeskuksen Keski- 27341: eläinlääkintähenkilöstöään. Pohjanmaan tutkimusasema. 27342: Helpotusta tilanteeseen toisi ratkaisu, että Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27343: eläinlääketieteelliselle laitokselle perustettaisiin nioittavasti, 27344: virka sijaintipaikkana Turkistalouden tutki- 27345: muslaitos Kannuksessa. Turkistalouden tutki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27346: muslaitoksella on uudet, hienot valtion rakenta- 1989 tulo- ja menoarvioon 170 000 mar- 27347: mat tilat, jotka ovat pääosin tyhjillään. Laitok- kan määrärahan eläinlääkärin viran pe- 27348: sella on johtajan lisäksi vain yksi tutkija. rustamiseen Valtion eläinlääketieteelli- 27349: Eläinlääkärin sijoittaminen vuokralaiseksi selle laitokselle sijaintipaikkana Kan- 27350: tutkimusasemalle olisi erinomainen vahvistus nus. 27351: 27352: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1988 27353: 27354: Martti Korkia-Aho Kirsti Ala-Harja Esko Aho 27355: Jorma Fred Jarmo Wahlström Boris Renlund 27356: Pentti Mäki-Hakola Håkan Malm Håkan Nordman 27357: Kari Urpilainen Matti Lahtinen Mats Nyby 27358: Kalevi Mattila Anneli Jäätteenmäki Jukka Vihriälä 27359: Juho Sillanpää Aapo Saari 27360: 1988 vp. 1705 27361: 27362: Raha-asia-aloite n:o 1602 27363: 27364: 27365: 27366: 27367: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Kortesjärven jär- 27368: jestely- ja saneeraushankkeen rahoittamiseen Kortesjärvellä 27369: 27370: 27371: Eduskunnalle 27372: 27373: Kortesjärven Ylikylässä sijaitsevan Kortesjär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27374: ven järjestely- ja saneeraushankkeen rahoitta- 1989 tulo- ja menoarvioon 300000 27375: mista varten tarvitaan 300 000 markan aloitus- markkaa Kortesjärven kunnassa sijaitse- 27376: määräraha. Suunnitelmat ovat valmiina ja tällä van Kortesjärven järjestely- ja sanee- 27377: hetkellä Länsi-Suomen vesioikeuskäsittelyssä. raushankkeen rahoittamiseksi. 27378: Kokonaiskustannukset ovat noin 1,5 milj. mk, 27379: josta kunta vastaa 50 OJo :sta. 27380: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27381: nioittaen, 27382: 27383: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 27384: 27385: Martti Korkia-Aho Kari Urpilainen Anneli Jäätteenmäki 27386: Matti Lahtinen Kirsti Ala-Harja Mats Nyby 27387: Kalevi Mattila Pentti Mäki-Hakola Jukka Vihriälä 27388: Boris Renlund Aapo Saari Jorma Fred 27389: 1706 1988 vp. 27390: 27391: Raha-asia-aloite n:o 1603 27392: 27393: 27394: 27395: 27396: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta tiestön rakentami- 27397: seen TVL:n Keski-Pohjanmaan piirin alueelle 27398: 27399: 27400: Eduskunnalle 27401: 27402: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Keski-Pohjan- kaisesti ei ole mahdollista vuoden 1988 mukai- 27403: maan piirin rakentamisen rahoitus vuoden 1988 sella rahoitustasolla. 27404: oletetussa keskimääräisessä kustannustasossa Kunnossapidon rahoitus vuoden 1988 olete- 27405: (tr-ind. 159) on seuraava: tussa keskimääräisessä kustannustasossa (tr- 27406: ind. 159) on seuraava: 27407: Vuosi 1983 1984 1985 1986 1987 1988 27408: Rahoitus 57,5 52,9 48,2 47,4 44,5 41,1 Vuosi 1983 1984 1985 1986 1987 1988 27409: (Mmk) Rahoitus 56,0 59,5 60,7 63,4 63,9 64,0 27410: Muutos -8,0 -8,9 -1,7 -6,1 -7,6 (Mmk) 27411: (Olo) 27412: Liikennesuorite on kasvanut viime vuosina 27413: Luvut eivät sisällä Haapaveden turvevoima- keskimäärin 4 %, kanta- ja valtateillä 5-7 %. 27414: lalle johtavaa tietä. Mm. edellä olevan johdosta kunnossapidon ra- 27415: Tie 2000 -suunnitelman mukaan rakentami- hoitustarve kasvaa mm. päällystämistarpeen 27416: sen rahoituksen tulisi olla keskimäärin 59 nousun vuoksi. 27417: Mmk/vuosi, jolloin pystyttäisiin turvaamaan Tie 2000 -suunnitelman mukaan kunnossa- 27418: nykyinen tieverkon taso. pidon rahoituksen tulisi olla keskimäärin 74 27419: Samalla kun Keski-Pohjanmaan piirin reaa- Mmk/vuosi. 27420: linen rahoitus on laskenut selvästi esim. vuodes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27421: ta 1983 vuoteen 1988 16,4 Mmk, on piirin suh- nioittaen, 27422: teellinen osuus koko maan rahoituksesta selväs- 27423: ti laskenut ja on nykyisin alle liikennesuorite- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27424: osuudenkin (3,3 %) ja selvästi alle tiepituus- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27425: osuuden (4,8 %). 31.24.77 10000000 markkaa tiestön 27426: Mm. Haapaveden turvevoimalan vaatimien rakentamiseen tie- ja vesirakennuslaitok- 27427: turvekuljetusteiden toteuttaminen voimalan sen Keski-Pohjanmaan piirin alueelle. 27428: käynnistämisen edellyttämän aikataulun mu- 27429: 27430: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 27431: 27432: Martti Korkia-Aho Pentti Mäki-Hakola Kalevi Mattila 27433: Gustav Björkstrand Raimo Vistbacka Kirsti Ala-Harja 27434: Mats Nyby Oiva Savela Juho Sillanpää 27435: Jorma Fred Kari Urpilainen 27436: 1988 vp. 1707 27437: 27438: Raha-asia-aloite n:o 1604 27439: 27440: 27441: 27442: 27443: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Kortesjärven- 27444: Lassfolkin maantien n:o 741 parantamiseen 27445: 27446: 27447: Eduskunnalle 27448: 27449: Maantietä n:o 741 tulisi parantaa välillä Lass- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27450: folk (Pedersören kunnassa)-Kortesjärvi. Val- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27451: tion toimenpideohjelmassa aloitus on suunnitel- 31.24.77 500000 markkaa maantien 27452: tu vuodelle 1994. Kokonaiskustannusarvio on n:o 741 parantamiseen Kortesjärven ja 27453: 17,0 milj mk. Aloitusmääräraha on 500 000 mk. Lassjolkin välillä ja rumpusiltojen ra- 27454: Esimerkiksi tieosuudella olevat rumpusillat voi- kentamiseen työllisyystyönä. 27455: taisiin rakentaa työllisyystöinä. 27456: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27457: nioittaen, 27458: 27459: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 27460: 27461: Martti Korkia-Aho Kari Urpilainen Anneli Jäätteenmäki 27462: Matti Lahtinen Kirsti Ala-Harja Mats Nyby 27463: Kalevi Mattila Pentti Mäki-Hakola Jukka Vihriälä 27464: Boris Renlund Aapo Saari Jorma Fred 27465: 1708 1988 vp. 27466: 27467: Raha-asia-aloite n:o 1605 27468: 27469: 27470: 27471: 27472: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Ähtävän-Ås- 27473: backan maantien n:o 747 perusparantamiseen 27474: 27475: 27476: Eduskunnalle 27477: 27478: Mamme metsäteollisuus on tällä hetkellä voi- on vuoden 1989 toimintasuunnitelmassa, tulisi 27479: makkaassa kehitysvaiheessa. Selluloosan vilkas asiaa ajaa budjettikäsittelyssä. 27480: kysyntä on johtanut siihen, että useat tehtaat Åsbackan tie, joka on ajettu täysin piloille, 27481: suunnittelevat kapasiteetin lisäystä. Toivotta- on yksi puuhankinnan kannalta tärkeimmistä 27482: vaa on, että tämä markkinakuva kestää 1990- teistä. Noin 20 puutavarankuljetusautoa liiken- 27483: luvulle. Tämä kehitys on myös aiheuttanut teh- nöi päivittäin tällä tiellä. 27484: taille uusia, suuria haasteita puutavaranhankin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27485: nassa ja kuljetuksessa. nioittaen, 27486: Kymmene Oy Schauman Pietarsaari ja puutava- 27487: ranhankintaorganisaatio, Pohjanmaan Puu Oy, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27488: haluavat kiinnittää huomiota siihen, kuinka tär- 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 27489: keätä on pitää kunnossa tieverkosto yhtiön puu- markkaa maantien n:o 747 perusparan- 27490: tavaranhankinta-alueella. tamiseen Ähtävän ja Åsbackan välillä. 27491: Koska Ähtävän-Åsbackan tien kunnostus 27492: 27493: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 27494: 27495: Martti Korkia-Aho Matti Lahtinen Kalevi Mattila 27496: Kari Urpilainen Kirsti Ala-Harja Jorma Fred 27497: Aapo Saari Anneli Jäätteenmäki 27498: 1988 vp. 1709 27499: 27500: Raha-asia-aloite n:o 1606 27501: 27502: 27503: 27504: 27505: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Kivipellon-Männi- 27506: kön maantien n:o 7421 perusparantamiseen 27507: 27508: 27509: Eduskunnalle 27510: 27511: Kivipellon-Männikön maantie n:o 7421 on Tietoja tiestä: 27512: erittäin tärkeä tieyhteys Vimpelistä maakunnan - nykyinen rakenne on routiva 27513: keskustaan. Tien käyttöä rajoittavat tällä het- - kulutuskerroksena on huono öljysora 27514: kellä sen huono kunto ja tien profiili. Teollisuus - tien pituus on noin 17,5 km 27515: ei pysty tieosuutta sen huonon kunnon vuoksi - kustannukset ovat alustavan arvion mu- 27516: käyttämään. kaan 7,0 miljoonaa markkaa. 27517: Teollisuuden kuljetustarpeet ovat Vimpelissä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27518: varsin suuret. Partekin kalkkikaivos · tuottaa nioittaen, 27519: maatalouskalkkia vuosittain 250 000 tonnia, ja 27520: Paavo Rannila Oy:n kuljetustarve on vuoro- että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 27521: kaudessa kuusi ajoneuvoyksikköä. den 1989 tulo- ja menoarvioon 3 500 000 27522: Tie- ja vesirakennuslaitoksella ei tällä hetkel- markkaa maantien n:o 7421 perusparan- 27523: lä ole suunnitelmia maantien n:o 7421 kunnos- tamiseen. 27524: tamiseksi välillä Männikkö-Kivipelto. 27525: 27526: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 27527: 27528: Martti Korkia-Aho Kari Urpilainen Matti Lahtinen 27529: Jukka Vihriälä Juho Sillanpää Anneli Jäätteenmäki 27530: Jorma Fred Kalevi Mattila Kirsti Ala-Harja 27531: Håkan Malm Mats Nyby Aapo Saari 27532: Kari Urpilainen Pentti Mäki-Hakola 27533: 1710 1988 vp. 27534: 27535: Raha-asia-aloite n:o 1607 27536: 27537: 27538: 27539: 27540: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Räyringin-Kallio- 27541: järven paikallistien n:o 18067 perusparantamiseen 27542: 27543: 27544: Eduskunnalle 27545: 27546: Kalliojärven paikallistie n:o 18067 (Räyrin- Kylätoimikunnan mielestä on aivan käsittä- 27547: ki-Kalliojärvi) on ollut TVL:n Keski-Pohjan- mätöntä, miten tie voidaan poistaa toimenpide- 27548: maan piirin toimenpideohjelmassa vuosille ohjelmasta, kun tiedetään mitä valmisteluja ja 27549: 1988-91, mistä se nyt on poistettu. suunnitelmia on tähän mennessä tehty. Viimei- 27550: Keski-Pohjanmaan tie- ja vesirakennuspiiri senä toimenpiteenä mainittakoon, että haltuun- 27551: on laatinut 29.11.1984 päivätyn ja 19.6.1985 ottokatselmus on tehty joulukuussa 1987. 27552: korjatun suunnitelman Kalliojärven paikallis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27553: tien n:o 18067 parantamiseksi. nioittaen, 27554: Hankkeen kokonaiskustannukset on arvioitu 27555: 2 800 000 markaksi, josta tielain 9 luvun mukai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27556: sesti korvaukset ovat 237 000 markkaa. Vetelin 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27557: kunnan tulee osallistua paikallistien parannus- 31.24.77 1000000 markkaa Vetelin 27558: kustannuksiin yleisistä teistä annetun lain mu- kunnassa sijaitsevan Kalliojärven pai- 27559: kaisesti. kallistien n:o 18067 parannustyön aloit- 27560: Suunnitelma on pidetty yleisistä teistä anne- tamiseksi. 27561: tun asetuksen mukaisesti nähtävänä Vetelin 27562: kunnassa. 27563: 27564: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 27565: 27566: Martti Korkia-Aho Kirsti Ala-Harja Jorma Fred 27567: Esko Aho Maunu Kohijoki Raimo Vistbacka 27568: Pentti Mäki-Hakola Kari Urpilainen Oiva Savela 27569: 1988 vp. 1711 27570: 27571: Raha-asia-aloite n:o 1608 27572: 27573: 27574: 27575: 27576: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Salamajärven tien 27577: kunnostamiseen Perhossa 27578: 27579: 27580: Eduskunnalle 27581: 27582: TVL:n Keski-Pohjanmaan piirin toimenpide- Perhon kunta pitää tärkeänä, että ko. maan- 27583: ohjelmassa vuosiksi 1987-1993 on esitetty tiellä suoritettaisiin suunnitellut parantamistoi- 27584: maantien n:o 752 (Perho-Salamajärvi) paran- menpiteet, koska tien nykyinen kunto on niin 27585: taminen vuosina 1989-1990. Parantamishank- heikko, että se selvästi vaikuttaa tien liikennöi- 27586: keen kokonaiskustannukset ovat 16,5 milj. mk tävyyteen. 27587: ja parannettavan tien pituus 20,5 km. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27588: Maantie on merkittävä poikittaisen liikenteen nioittaen, 27589: kannalta. Tie on Perhon ja Kinnulan kuntakes- 27590: kusten välinen tie, joka aikanaan on rakennettu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27591: kunnan tienä, eikä tiellä ole eräitä siltatöitä lu- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27592: kuun ottamatta suoritettu perusparannustöitä. 31.24. 77 5 600 000 markkaa Perhon 27593: Tiellä on huomattava merkitys puutavarakulje- kunnassa sijaitsevan Salamajärven tien 27594: tuksen kannalta. Salamajärven kylässä maan- kunnostamiseen. 27595: tien eteläpuolella sijaitsee Salamajärven kansal- 27596: lispuisto. 27597: 27598: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 27599: 27600: Martti Korkia-Aho Kirsti Ala-Harja Jorma Fred 27601: Maunu Kohijoki Raimo Vistbacka Kari Urpilainen 27602: Esko Aho Oiva Savela 27603: 1712 1988 vp. 27604: 27605: Raha-asia-aloite n:o 1609 27606: 27607: 27608: 27609: 27610: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Tankkarin suoja- 27611: sataman rakentamiseen 27612: 27613: 27614: Eduskunnalle 27615: 27616: Kokkolaan valmistui TVL:n toimesta v. 1984 tajien mahdollisuuksia harjoittaa ulkomereltä 27617: Trullevin keskuskalasatama. Tämä lisäsi enti- pyyntiä. Lisäksi kalastajat voivat käyttää sata- 27618: sestään mahdollisuuksia harjoittaa voimape- maa tilapäisenä tukikohtana ja hätätilanteessa 27619: räistä kalastuselinkeinoa Kokkolassa. Lisäksi suojasatamana. 27620: Trullevin kalasatamaa käyttävät hyvin monet Tankkarin saarella sijaitsee myös luotsi, ja 27621: Perämeren kalastajat tukisatamanaan. tähän saakka luotsisatamaa on käytetty hätäti- 27622: Kalastajien keskuudessa on esiintynyt voima- lanteissa suojasatamana sekä veneilijöiden tuki- 27623: kasta tarvetta suojasataman rakentamiseksi kohtana. Luotsisatama on erittäin ahdas eikä 27624: Kokkolan edustalle. Tarve on tiedostettu myös siellä riitä venepaikkoja ulkopuolisille. 27625: valtion ja kunnan viranomaisten keskuudessa, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27626: ja yhteistyönä on laadittu suojasatamasuunni- nioittaen, 27627: telma Tankkariin. 27628: Tankkari on Kokkolan edustan uloimpia saa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27629: ria ja sijaitsee n. 15 km:n päässä Ykspihlajan 1989 tulo- ja menoarvioon 2 100 000 27630: satamasta. Kokkolan väylä on saaren läheisyy- markkaa Tankkarissa sijaitsevan suoja- 27631: dessä. Suunniteltu suojasatama parantaa kalas- sataman rakentamiseen. 27632: 27633: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 27634: 27635: Martti Korkia-Aho Kari Urpilainen Matti Lahtinen 27636: Mats Nyby Kalevi Mattila Pentti Mäki-Hakola 27637: Boris Renlund Kirsti Ala-Harja Jorma Fred 27638: Aapo Saari Anneli Jäätteenmäki 27639: 1988 vp. 1713 27640: 27641: Raha-asia-aloite n:o 1610 27642: 27643: 27644: 27645: 27646: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta pk-yritysten ja maa- 27647: tilayritysten henkilöstön liikkeenjohtokoulutukseen 27648: 27649: 27650: Eduskunnalle 27651: 27652: Pk-yritysten ja maatilayritysten henkilöstön että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27653: liikkeenjohdolliseen kouluttamiseen tulisi varata 1989 tulo- ja menoarvioon 150 000 mark- 27654: 150 000 mk rakennemuutoksen johdosta vai- kaa pk-yritysten ja maatilayritysten hen- 27655: keuksissa olevaan Kortesjärven kuntaan. kilöiden liikkeenjohdolliseen koulutuk- 27656: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- seen. 27657: nioittaen, 27658: 27659: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 27660: 27661: Martti Korkia-Aho Kari Urpilainen Anneli Jäätteenmäki 27662: Matti Lahtinen Jukka Vihriälä Kirsti Ala-Harja 27663: Kalevi Mattila Juho Sillanpää Håkan Malm 27664: Pentti Mäki-Hakola Boris Renlund Jorma Fred 27665: 27666: 27667: 27668: 27669: 108 280129N 27670: 1714 1988 vp. 27671: 27672: Raha-asia-aloite n:o 1611 27673: 27674: 27675: 27676: 27677: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Koiraspotin järven 27678: kunnostamiseen Alajärvellä 27679: 27680: 27681: Eduskunnalle 27682: 27683: Vaasan vesipiiri on tehnyt Koiraspotin järves- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27684: tä kunnostussuunnitelman sekä rahoitussuunni- nioittaen, 27685: telman. Rahoituksessa ovat mukana Alajärven 27686: kaupunki sekä Luoma-ahon kylätoimikunta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27687: Rahoitus edellyttää valtion rahoitusta 270 000 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27688: markkaa. 35.25. 77 270 000 markkaa Alajärven 27689: Järvi sijaitsee kauniilla paikalla aivan kylän kaupungissa sijaitsevan Koiraspotin jär- 27690: keskellä, mutta on pahasti soistunut. Kylä on li- ven kunnostamiseen. 27691: säksi tunnettu aktiivisena kylänä Kylä elää -kam- 27692: panjassa. 27693: 27694: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 27695: 27696: Martti Korkia-Aho Pentti Mäki-Hakola Raimo Vistbacka 27697: Kirsti Ala-Harja Oiva Savela Juho Sillanpää [ 27698: Jorma Fred 27699: 1988 vp. 1715 27700: 27701: Raha-asia-aloite n:o 1612 27702: 27703: 27704: 27705: 27706: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Paalijärven kunnos- 27707: tamiseen Alajärvellä 27708: 27709: 27710: Eduskunnalle 27711: 27712: Alajärven kaupungissa sijaitseva Paalijärvi on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27713: pahasti soistunut, ruohottunut ja maatunut. Jär- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27714: vi sijaitsee kauniilla paikalla keskellä kylää. Jär- 35.25. 77 500 000 markkaa Alajärven 27715: ven kunnostaminen on välttämätöntä yleisen kaupungissa sijaitsevan Paalijärven kun- 27716: viihtyvyyden kannalta. nostamiseen. 27717: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27718: nioittaen, 27719: 27720: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 27721: 27722: Martti Korkia-Aho Pentti Mäki-Hakola Jukka Vihriälä 27723: Raimo Vistbacka Kirsti Ala-Harja Mats Nyby 27724: Juho Sillanpää Jorma Fred Kari Urpilainen 27725: 1716 1988 vp. 27726: 27727: Raha-asia-aloite n:o 1613 27728: 27729: 27730: 27731: 27732: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Kirsinpäkin perkaa- 27733: miseen Evijärvellä 27734: 27735: 27736: Eduskunnalle 27737: 27738: Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirin toimisto on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27739: laatinut suunnitelman Kirsinpäkin perkaami- nioittaen, 27740: seksi. Hankkeen toteuttaminen on kiinni ai- 27741: noastaan määrärahoista. Perkaaminen on vält- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27742: tämätöntä, jotta voidaan pienentää Kirsinpäkin 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27743: varrella olevien viljelysmaiden sekä metsien tul- 35.25.77 600000 markkaa Kirsinpäkin 27744: vavahinkoja. perkaamiseen Evijärvellä. 27745: 27746: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 27747: 27748: Martti Korkia-Aho Pentti Mäki-Hakola Jukka Vihriälä 27749: Raimo Vistbacka Kirsti Ala-Harja Mats Nyby 27750: Juho Sillanpää Jorma Fred Kari Urpilainen 27751: 1988 vp. 1717 27752: 27753: Raha-asia-aloite n:o 1614 27754: 27755: 27756: 27757: 27758: Korkia-Aho ym.: Määrärahan osoittamisesta Evijärven Kniivilän- 27759: lahden kunnostamiseen 27760: 27761: 27762: Eduskunnalle 27763: 27764: Kniivilänlahti on noin 2 km 2 :n suuruinen Evi- jonka toteuttaminen on erittäin vaikeaa ilman 27765: järveen kuuluva lahti, joka sijaitsee keskellä Evi- lahden kunnostamista. 27766: järven kunnan keskustaajamaa. Lahti on voi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27767: makkaasti rehevöitynyt erityisesti Kirsinpäkin nioittaen, 27768: suuosan tuntumasta. Osasyynä rehevöitymiseen 27769: ovat Kirsinpäkkiä myöten johdetut jätevedet. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27770: Kniivilänlahden kunnostaminen on välttämä- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27771: tön ympäristön kannalta. Hanke kytkeytyy 35.25. 77 1 000 000 markkaa Evijärven 27772: oleellisena osana Kirsinpäkin perkaamiseen, Kniivilänlahden kunnostamiseen. 27773: 27774: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 27775: 27776: Martti Korkia-Aho Pentti Mäki-Hakola Jukka Vihriälä 27777: Raimo Vistbacka Kirsti Ala-Harja Mats Nyby 27778: Juho Sillanpää Jorma Fred Kari Urpilainen 27779: 1718 1988 vp. 27780: 27781: Raha-asia-aloite n:o 1615 27782: 27783: 27784: 27785: 27786: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maanpuolustus- ja 27787: sotilasaikakauslehdistölle jaettavaksi lehdistötueksi 27788: 27789: 27790: Eduskunnalle 27791: 27792: Valtiovalta jakaa lehdistötukea erilaisille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27793: mielipidelehdille. Hämmästyttävää on se, että 1989 tulo- ja menoarvioon 150 000 mark- 27794: maanpuolustuslehdistö ei saa minkäänlaista kaa jaettavaksi lehdistötukena valtakun- 27795: lehdistötukea. Tämä puute on viipymättä kor- nallista luonnetta omaaville seuraaville 27796: jattava, sillä maanpuolustuslehdet tekevät arvo- maanpuolustus- ja sotilasaikakauslehdille: 27797: kasta henkistä maanpuolustustyötä yhteiskun- Suomen Sotilas - Suomen Mies, Reservi- 27798: tamme hyväksymän turvallisuuspolitiikan ta- läinen, Sotilasaikakauslehti, Toimiupsee- 27799: voitteiden mukaisesti. ri, Rajamme Vartijat, Kylkirauta, Sotilas- 27800: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- koti, Väestönsuojelu/ehti, Maanpuolustus 27801: nioittavasti, sekä Paro/e, 15 000 markkaa kullekin. 27802: 27803: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 27804: 27805: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka Marita Jurva 27806: 1988 vp. 1719 27807: 27808: Raha-asia-aloite n:o 1616 27809: 27810: 27811: 27812: 27813: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta polttoaineveron bud- 27814: jettiperusteiseksi palauttamiseksi ammattiautoilijoille 27815: 27816: 27817: Eduskunnalle 27818: 27819: Linjaliikenteessä henkilökuljetuksen osalta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27820: palautetaan polttoainevero liikennöitsijöille pii- nioittaen, 27821: ritullikamareiden toimesta. Järjestelmä toimii 27822: moitteettomasti, mutta ongelmana on muun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27823: ammattimaisen moottoriajoneuvoliikenteen eri- 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 000 27824: arvoinen asema. Tämän takia polttoaineveron markkaa polttoaineveron budjettiperus- 27825: palautusjärjestelmä tulisi laajentaa koskemaan teiseen palauttamiseen autoilijoille kai- 27826: myös tavarankuljetuksia ja tilausliikennöitsijöi- kessa ammattimaisessa moottoriajoneu- 27827: tä sekä taksiautoilijoita. Tämä vähentäisi useis- voliikenteessä. 27828: sa tapauksissa hinnankorotuspaineita ja saattai- 27829: si ammattimaista ajoneuvoliikennettä harjoitta- 27830: vat autoilijat tasavertaiseen asemaan. 27831: 27832: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 27833: 27834: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä 27835: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka 27836: Marita Jurva 27837: 1720 1988 vp. 27838: 27839: Raha-asia-aloite n:o 1617 27840: 27841: 27842: 27843: 27844: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Sievin kunnalle lu- 27845: kion perustamiseen 27846: 27847: 27848: Eduskunnalle 27849: 27850: Sievin kunta on viimeisten vuosikymmenien peruskoulun jälkeen oppilaiden on siirryttävä 27851: aikana kiinnittänyt huomiota kunnan mahdolli- jatkamaan opiskeluaan kunnan ulkopuolelle. 27852: simman monipuoliseen kehittämiseen. Voimak- Lukuvuonna 1987-1989 sieviläisiä nuoria 27853: kaan kehittämistyön seurauksena kunnan väes- opiskelee lukioissa yhteensä 90, ja he jakaantu- 27854: tömäärä on kääntynyt nousuun, elinkeinoelämä vat pääasiassa neljän lähilukion kesken. Kun- 27855: monipuolistunut ja esim. työttömyys on saatu nan keskustasta on matkaa näihin lukioihin 27856: pysymään koko maan työttömyysasteen ala- 24-30 kilometriä. Tämän takia tulisikin saada 27857: puolella. Sievin kuntaan kunnan ylläpitämä lukio mah- 27858: Sievin väestörakenteesta käy lisäksi ilmi, että dollisimman pikaisesti. 27859: kunnan väestössä lasten ja nuorten ikäluokat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27860: muodostavat huomattavan suuren osan, mikä nioittaen, 27861: näkyy oppilasmäärien merkittävänä kasvuna. 27862: Peruskoulunsa päättävän ikäluokan suuruus on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27863: kuluvana kouluvuotena 64 oppilasta, mutta ar- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 27864: vioiden mukaan esim. vuonna 1998 89 oppi- markkaa valtionavuiksi Sievin kunnalle 27865: lasta. Näiden seikkojen vuoksi Sievin kunnassa lukion perustamisluvan myöntämiseksi 27866: on katsottu tärkeäksi lähteä kehittämään omaa ja tarvittavien valtionapujen maksami- 27867: koululaitosta. Kunnan alueella ei ole tällä het- seksi. 27868: kellä yhtään keskiasteen opiskelupaikkaa, vaan 27869: 27870: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 27871: 27872: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä Lea Mäkipää 27873: Raimo Vistbacka Urpo Leppänen Marita Jurva 27874: 1988 vp. 1721 27875: 27876: Raha-asia-aloite n:o 1618 27877: 27878: 27879: 27880: 27881: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta kyläkoulujen säily- 27882: misen turvaamiseen 27883: 27884: 27885: Eduskunnalle 27886: 27887: Kouluhallituksen kaavailema koulujen val- jestelmän turvin pitää viimeiseen saakka toi- 27888: tionapuperusteiden muutos merkitsisi toteu- minnassa. Valtionapu tulee oppilaskohtaisten 27889: tuessaan kohtalokasta kuoliniskua lukuisille kulujen mukaan. Se tarkoittaa sitä, että opetta- 27890: Pohjois-Suomen kyläkouluille. Muutoksen jäl- jien palkkoihin, kaikkiin koulutarvikkeisiin ja 27891: keen kunnille maksettaisiin koulutoimen val- oppikirjoihin saadaan köyhissä kunnissa 86 % 27892: tionavut "könttäsummina" nykyisten oppilas- kustannuksista valtiolta. Mikäli valtio tulevai- 27893: kohtaisten avustusten sijasta. Se pakottaisi kun- suudessa maksaa kunnille koulumenoihin tietyn 27894: nat karsimaan käytöstä pieniä kyläkouluja, kokonaissumman, jonka kunta saa jakaa par- 27895: joissa oppilaskohtaiset kustannukset ovat isoi- haalla katsomaliaan tavalla, on pakko etsiä hal- 27896: hin kouluihin verrattuina moninkertaiset. vimmat mahdolliset vaihtoehdot. Käytännössä 27897: Kustannusten erosta antaa selkeän näytön se johtaa pienten koulujen lopettamisiin, sillä 27898: Taivalkosken koulutoimiston tekemä selvitys. kunnilla ei ole varaa niiden ylläpitämiseen. 27899: Sen mukaan oppilaskohtaiset vuosimenot vaih- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27900: televat koulun koosta riippuen 10 000 markasta nioittavasti, 27901: peräti 57 700 markkaan. Kalleinta peruskoulu- 27902: opetus on yhdeksän oppilaan kyläkoulussa ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27903: halvinta taajaman suuressa koulukeskuksessa. 1989 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 27904: Kouluhallituksen kaavailema muutos on tap- 20 000 000 markkaa kyläkoulujen säilymi- 27905: pio useimmille Pohjois-Suomen kunnille. Pie- sen turvaamiseksi ja koulutoimen valtion- 27906: niä kouluja voidaan nykyisen valtionosuusjär- apujen maksamiseksi entiseen tapaan. 27907: 27908: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 27909: 27910: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka Marita Jurva 27911: 1722 1988 vp. 27912: 27913: Raha-asia-aloite n:o 1619 27914: 27915: 27916: 27917: 27918: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Muhoksen Hyrkin 27919: peruskoulun ala-asteen uudisrakennuksen rakentamisen aloit- 27920: tamiseen 27921: 27922: Eduskunnalle 27923: 27924: Muhoksen kunta on päättänyt, että nykyinen hanke on ollut vireillä. Rakennushankkeen ko- 27925: kaksiopettajaisen Hyrkin peruskoulun ala-as- konaiskustannusarvio on tällä hetkellä noin 5,5 27926: teen rakennus jätetään pois koulukäytöstä ja milj. markkaa. Koska Muhoksen kunnassa on 27927: koulupiiriin rakennetaan neljäopettajainen työttömyysaste noin 1Ö OJo, ei kunta ole saanut 27928: koulu. Koulu on päätetty sijoittaa Päivärinteen rakennushankkeisiinsa työllisyysvaroja. Tämä 27929: rakennuskaava-alueelle, josta myöskin valtaosa koskee myös ko. koulun rakentamista. Tämän 27930: oppilaista kouluun tulee. Kouluhallitus on hy- takia valtion osuus Hyrkin koulun rakentami- 27931: väksynyt Hyrkin ala-asteen toteuttamisohjel- seen tulisi saada normaalia tietä. 27932: maan yhden rakennuksen. Määrärahojen puut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27933: teen vuoksi Oulun lääninhallitus ei ole ottanut nioittaen, 27934: koulua investointilistalle. Todennäköisimmin 27935: koulun rakennusinvestointi tultaisiin suoritta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27936: maan vasta vuonna 1991. 1989 tulo- ja menoarvioon 2 500 000 27937: Rakennushankkeen siirtyminen jo useita vuo- markkaa Muhoksen kunnassa sijaitse- 27938: sia ja mahdollinen siirtyminen edelleenkin on van Hyrkin peruskoulun ala-asteen uu- 27939: johtanut ja johtaa erittäin vaikeaan tilanteeseen disrakennuksen rakentamisen aloittami- 27940: ko. koululla. Vanhaa koulurakennusta ei ole seksi vuoden 1989 aikana. 27941: kannattanut saneerata, koska uusi rakennus- 27942: 27943: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 27944: 27945: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä Lea Mäkipää 27946: Urpo Leppänen Raimo Vistbacka Marita Jurva 27947: 1988 vp. 1723 27948: 27949: Raha-asia-aloite n:o 1620 27950: 27951: 27952: 27953: 27954: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Sevettijärven yläas- 27955: teen kunnostamiseen ja laajentamiseen 27956: 27957: 27958: Eduskunnalle 27959: 27960: Valtioneuvoston 18.9.1986 ja Inarin kunnan- ensiarvoisen tärkeä koltan kielen, kohtakult- 27961: valtuuston 19.5.1987 tekemän päätöksen nojal- tuurin ja uskonnon kannalta sekä vireän ky- 27962: la on Näätämön yläasteen koulupiiri muodos- läyhteisön säilymisen kannalta. 27963: tettu lukuvuoden 1988-1989 alusta lukien lu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27964: kuvuoden 1997-1998 loppuun saakka. Näätä- nioittaen, 27965: mön yläasteen piirissä on Sevettijärven yläas- 27966: teen koulu. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27967: Koulurakennukset ovat tällä hetkellä riittä- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 27968: mättömät ja heikossa kunnossa. Kouluraken- markkaa Sevettijärven yläasteen koulun 27969: nusten saneeraus ja laajennus tulisi käynnistää kunnostamiseksi ja laajentamiseksi. 27970: välittömästi. Sevettijärven yläasteen koulu on 27971: 27972: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 27973: 27974: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä Lea Mäkipää 27975: Urpo Leppänen Raimo Vistbacka Marita J urva 27976: 1724 1988 vp. 27977: 27978: Raha-asia-aloite n:o 1621 27979: 27980: 27981: 27982: 27983: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Raudaskylän kristil- 27984: lisen opiston peruskorjaukseen 27985: 27986: 27987: Eduskunnalle 27988: 27989: Ylivieskassa toimiva Raudaskylän kristillinen tus ja höyrykattilat ovat olleet 32 vuotta yhtä- 27990: opisto on perustettu vuonna 1920. Se on tällä jaksoisesti käytössä ja ovat jo lähes hengenvaa- 27991: hetkellä 140-asuntolapaikkainen sisäoppilaitos, rallisia siellä työskenteleville henkilöille. Raken- 27992: jossa on kirjoilla 164 opiskelijaa. Opistossa on nus, jossa keittiö ja ruokala sekä opetuskeittiö 27993: 35 päätoimista työntekijää, joista opetustyössä ja juhlasali sijaitsevat, on rakennettu vuonna 27994: on 16. Talousarvion loppusumma on vajaat 7 1955 ja kaipaa ajanmukaista korjausta. Lisäksi 27995: miljoonaa markkaa. Opistossa annetaan yleissi- ikkunoiden sekä lämpö- ja vesiputkistojen kor- 27996: vistävää, ammatillisesti sivistävää sekä ammat- jaus on erittäin välttämätöntä. 27997: tikoulutusta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27998: Kansanopistotyön ongelmakohtia Raudasky- nioittaen, 27999: län kristillisessä opistossa on erityisesti se, että 28000: opisto toimii suurissa vanhoissa rakennuksissa, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28001: joiden peruskorjaustyöt ja kunnossapito vaati- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 28002: vat runsaasti varoja. Peruskorjaus joudutaan 29.57.52 lisäyksenä 1 600 000 markkaa 28003: rahoittamaan suurimmaksi osaksi lainoin, mikä Ylivieskassa toimivan Raudaskylän kris- 28004: johtaa opiston kohtuuttoman suureen velkaan- tillisen opiston vanhojen rakennusten 28005: tumiseen. peruskorjaustöihin normaalin toiminta- 28006: Kaikkein kiireellisintä korjausta kaipaavat avustuksen lisäksi. 28007: opiston keittiö ja ruokala. Mm. keittiön kalus- 28008: 28009: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 28010: 28011: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka 28012: Marita J urva Heikki Riihijärvi 28013: 1988 vp. 1725 28014: 28015: Raha-asia-aloite n:o 1622 28016: 28017: 28018: 28019: 28020: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapajärven maata- 28021: lousoppilaitoksen asuntojen ja opetustilojen rakentamiseen 28022: 28023: 28024: Eduskunnalle 28025: 28026: Haapajärvellä toimivassa maatalousoppilai- rakennushankkeisiin on yhteensä 14 miljoonaa 28027: toksessa on tällä hetkellä huutava pula asun- markkaa. 28028: noista ja opetustiloista. Lisätilojen perustamis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28029: suunnitelmat ovat parhaillaan hyväksyttävinä nioittaen, 28030: opetusministeriössä. Koulu toivookin, että han- 28031: ke etenisi mahdollisimman nopeasti. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28032: Asuntoja tarvittaisiin noin sadalle oppilaalle. 1989 tulo- ja menoarvioon 14 000 000 28033: Vapautuvista asuntotiloista voitaisiin kohtuulli- markkaa Haapajärven maatalousoppi- 28034: sin kustannuksin peruskorjata opetustiloja. Ra- laitoksen asuntojen ja opetustilojen ra- 28035: han tarve Haapajärven maatalousoppilaitoksen kentamiseen. 28036: 28037: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 28038: 28039: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä Lea Mäkipää 28040: Urpo Leppänen Raimo Vistbacka Marita Jurva 28041: 1726 1988 vp. 28042: 28043: Raha-asia-aloite n:o 1623 28044: 28045: 28046: 28047: 28048: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Tiedekauppa ry:n tu- 28049: kemiseen 28050: 28051: 28052: Eduskunnalle 28053: 28054: Tieteen merkitys yhteiskunnan kehityksessä tön arviointi ja ennustaminen on asiallisesti 28055: kasvaa jatkuvasti. Yhä useammat arkielämän- mahdotonta. 28056: kin ilmiöt ovat tieteelliseen tutkimukseen perus- Tiedepolitiikassa olisikin kyettävä luomaan 28057: tuvan peruskehittelytyön läpäisemiä. Tieteen rakenteita, jotka tarjoavat kaikille kansalais- 28058: merkitys myös maamme taloudelle ja kansain- ryhmille mahdollisuudet käyttää tieteellistä tut- 28059: väliselle kilpailukyvylle kasvaa. kimusta keskeisiksi koettujen yhteiskunnallis- 28060: Tähän kehitykseen on reagoitu esittämällä ten kysymysten arvioinnin välineenä. Tieteen 28061: maamme tieteellisen tutkimuksen voimavarojen on oltava niidenkin käytettävissä, jotka eivät 28062: varsin mittava kasvuohjelma. Tämä onkin vält- pysty rahoittamaan kalliita tutkimusprojekteja 28063: tämätöntä. Mutta samalla muodostuu yhä kes- tai tarjoamaan taloudellisen hyödyn näköalaa. 28064: keisemmäksi yhteiskuntapoliittiseksi kysymyk- Yksi malli tieteen ja kansalaisyhteiskunnan 28065: seksi tieteen yhteiskunnallisen käytön tapaa vuorovaikutuksen lisäämiseksi on kehitteillä 28066: koskeva ongelma. Kuka suuntaa tutkimuksen oleva tiedekauppa organisaatio, joka tarjoaisi 28067: kysymyksenasettelut? Kenellä on mahdollisuus kaikille kansalaisille ja ei-voittoa tuottaville yh- 28068: saada tutkimukseen perustuvaa tietoa keskeisis- teisöille mahdollisuuden tilata tutkimusta yli- 28069: tä yhteiskunnallisista ongelmista? opistojen piiristä keskeisiksi kokemiensa ongel- 28070: Tiedepoliittista kysymyksenasettelua on oh- mien ratkaisemiseksi. Esimerkkejä tästä on lä- 28071: jannut kasvavassa määrin pyrkimys tehokkuu- hinnä ympäristönsuojelun alueella, esim. Hel- 28072: teen ja tuloksellisuuteen. Tieteen merkitystä on singin tiedekaupan käynnissä oleva saaristotut- 28073: perusteltu sen taloudellisen hyödyn kautta. kimus. 28074: Näin käsitys tieteen yhteiskunnallisesta merki- Tiedekauppa tyyppisten projektien edistämi- 28075: tyksestä on kohtalokkaalla tavalla kaventu- nen on välttämätöntä, mikäli maamme tutki- 28076: massa. muksen ei haluta sitoutuvan vain kapean talou- 28077: Huomattava osa merkittävistä yhteiskunnal- delliseen hyötyintressiin. 28078: lisista ongelmaryhmistä on luonteeltaan sellai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28079: sia, että niitä ei voida arvioida ''välittömän nioittaen, 28080: hyödyn" näkökulmasta. Tällaisia ovat mm. 28081: luonnon suojelemiseen, yhteiskunnalliseen oi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28082: keudenmukaisuuteen, työn inhimillistämiseen 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 28083: yms. liittyvät pyrkimykset. Myös tieteen sisäi- 29.88.53 lisäyksenä 400 000 markkaa 28084: nen kehityslogiikka on sellainen, että sen väli- Tiedekauppa ry:n tukemiseen. 28085: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 28086: 28087: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka Marita J urva 28088: 1988 vp. 1727 28089: 28090: Raha-asia-aloite n:o 1624 28091: 28092: 28093: 28094: 28095: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Finland Festivals ry:n 28096: toiminnan tukemiseen 28097: 28098: 28099: Eduskunnalle 28100: 28101: Finland Festivals ry. on toiminut kahden- distyksen vuoden 1989 suunnitelmiin kuuluu 28102: kymmenen vuoden ajan huomattavimpien kult- jatkaa tätä toimintaa ja lisätä festivaaliemme 28103: tuuritapahtumiemme keskusorganisaationa. näkyvyyttä Isossa-Britanniassa ja Amerikassa. 28104: Yhdistys on etu-, tiedotus- ja markkinointielin. Kaiken kaikkiaan Finland Festivals on toi- 28105: Vuonna 1988 Finland Festivals ry:n jäseniä minnallaan lisäämässä kulttuuritapahtumiem- 28106: ovat 15 kansainvälisen tason kulttuuritapahtu- me tuntemusta ja yleisömääriä. Yhdistyksen 28107: maa, ja tämän lisäksi yhdistyksen suositusket- toiminnan piiriin kuuluvien tapahtumien koko 28108: juun kuuluu 38 muuta tapahtumaa. Yhdistys yleisömäärä on vuosittain toista miljoonaa hen- 28109: päättää vuosittain ketjujensa kokoonpanosta keä. Finland Festivals on laadun tae ja moni- 28110: kuultuaan riippumatonta neuvottelukuntaa, jo- puolisuuden ja omaleimaisuuden turvaaja. Fin- 28111: ka edustaa alan asiantuntemusta monipuoli- land Festivals ry:n valtion tuki on kuitenkin toi- 28112: sesti. mintaan verrattuna varsin vähäinen. Opetus- 28113: Tällainen kulttuuritapahtumien yhteistoimin- ministeriön veikkausvoittovaroista taiteen tu- 28114: ta on ainutlaatuista, ja useissa maissa on osoi- kemiseen myöntämä avustus oli vuonna 1987 28115: tettu suurta mielenkiintoa yhdistyksen toimin- 192 000 mk ja vuonna 1988 260 000 mk, josta 28116: tatapoihin ja koko festivaalitoimintaamme. 50 000 mk on kerta-avustus eduskunta-aloitteen 28117: Vuonna 1988 Finlands Festivals on osallistu- pohjalta. 28118: nut Scandinavia Today -kampanjaan Tokiossa Koska kulttuurifestivaaliemme taso ja kehi- 28119: ja Osakassa, järjestänyt näkyvän tiedotuskam- tys ovat olennaisen tärkeää koko kulttuuritoi- 28120: panjan Tukholmassa sekä tiedotustilaisuudet minnallemme ja koska tämä työ antaa Suomes- 28121: Uumajassa, Kööpenhaminassa, Hampurissa, ta myönteisen kuvan nykyaikaisena ja dynaami- 28122: Frankfurtissa ja Miinchenissä. Lisäksi Finland sena kulttuurimaana, tulisi Finland Festivals 28123: Festivals on ilmoittanut alan lehdissä Isossa- ry:n valtiontuki saada nykyistä vakaammalle 28124: Britanniassa ja luonnollisesti kotimaassa. Suo- pohjalle ja sitä tulisi merkittävästi korottaa. 28125: messa on järjestetty myös lukuisia tiedotustilai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28126: suuksia, ja tiedotustoiminta on muutoinkin in- nioittaen, 28127: tensiivisiä yhdistyksen vähäisiin voimavaroihin 28128: verrattuna. Suuri osa tästä ja muusta markki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28129: nointi- ja tiedotustoiminnasta on tapahtunut 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 28130: yhteistyössä ulkoasiainministeriön, Matkailun 29.90.52 150 000 markkaa Finland Fes- 28131: edistämiskeskuksen ja Finnairin kanssa. Yh- tivals ry:n toiminnan tukemiseen. 28132: 28133: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 28134: 28135: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka Marita J urva 28136: 1728 1988 vp. 28137: 28138: Raha-asia-aloite n:o 1625 28139: 28140: 28141: 28142: 28143: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta orkestereille ja yh- 28144: tyeille sekä niiden aluetoimintaan 28145: 28146: 28147: Eduskunnalle 28148: 28149: Valtion tulo- ja menoarvion alamomentin vat vasta niiden jälkeen. Koska lakisääteistämi- 28150: 29.90.52.22 määräraha orkestereille, yhtyeille seen kuluu vielä vuosia, on orkesterilaitos jää- 28151: ja niiden aluetoimintaan oli vuonna 1988 6,2 mässä 0-3 OJo:n korotusten varaan toiminta- 28152: milj. markkaa, josta sinfoniaorkesterit saivat avustuksissaan. Tämän takia tulisi valtion vuo- 28153: 4, 705 milj. markkaa. den 1989 tulo- ja menoarvioon tehdä lisäys or- 28154: Vuonna 1987 momentin määrä oli 6 milj. kestereiden ja yhtyeiden sekä niiden aluetoimin- 28155: markkaa, joten koko nousu oli vain 200 000 nan tukemiseen. 28156: markkaa. Esim. teattereihin verrattuna kasvu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28157: oli hyvin vaatimatonta. nioittaen, 28158: Vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesityksessä 28159: korotus on 400 000 markkaa, eli yhteismäärä on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28160: kasvanut 6,6 miljoonaan markkaan. Viimeisten 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 28161: tietojen mukaan orkesterilaitoksen valtionavun 29.90.52 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 28162: lakisääteistäminen tapahtuu vasta joskus orkestereille ja yhtyeille sekä niiden 28163: 1990-luvun puolella, koska teatterit on tällä het- aluetoimintaan. 28164: kellä kaavailtu vuoteen 1990 ja orkesterit tule- 28165: 28166: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 28167: 28168: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä 28169: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka 28170: Marita Jurva 28171: 1988 vp. 1729 28172: 28173: Raha-asia-aloite n:o 1626 28174: 28175: 28176: 28177: 28178: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta säveltaidejärjestöjen 28179: valtionapuun 28180: 28181: 28182: Eduskunnalle 28183: 28184: Maamme säveltaidejärjestöt ovat koko toi- suomalainen musiikkielämä on laajentunut 28185: mintansa ajan suorittaneet suomalaisen musiik- huomattavasti ja lisännyt säveltaidejärjestöjen 28186: kielämän julkista hallintoa hyödyttäviä tehtä- tehtäviä. Tämän takia tulisi säveltaidejärjestö- 28187: viä, kuten esim. tiedotusta, koulutusta ja tilas- jen valtionapuun tehdä tasokorotus. 28188: tointia sekä hoitaneet kansainvälisiä suhteita. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28189: Ne eivät ole halunneet luopua em. tehtävistä, nioittaen, 28190: koska silloin niistä ei mikään taho huolehtisi. 28191: Tämä on kuitenkin aiheuttanut lisääntyviä ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28192: loudellisia paineita, koska valtionavustukset sä- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 28193: veltaidejärjestöille viimeisten viime vuosien ai- 29.90.52 lisäyksenä 400 000 markkaa sä- 28194: kana ovat nousseet hyvin vähän tai pysyneet sa- veltaidejärjestöjen valtionapuun nor- 28195: moina ja niiden merkitys suhteessa kustannuk- maalin valtionavun lisäksi. 28196: siin on koko ajan pienentynyt. Samanaikaisesti 28197: 28198: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 28199: 28200: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka Marita Jurva 28201: 28202: 28203: 28204: 28205: 109 280129N 28206: 1730 1988 vp. 28207: 28208: Raha-asia-aloite n:o 1627 28209: 28210: 28211: 28212: 28213: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta "Sana ja Sävel kale- 28214: valaisessa Kajaanissa" -tapahtuman tukemiseen 28215: 28216: 28217: Eduskunnalle 28218: 28219: "Sana ja Sävel kalevalaisessa Kajaanissa" on Asemansa vakiinnuttaneen, Suomessa ainut- 28220: Suomen ainoa lausunnan ja puhetaidon kesäta- laatuisen tapahtuman kehittäminen vaatii val- 28221: pahtuma. Vuonna 1987 vietettiin tapahtuman tion tuen vakinaistamista ja lisäämistä. Järjes- 28222: 10-vuotisjuhlia. telyihin tarvitaan lisätyövoimaa, ja tiedotuksen 28223: Koko olemassaolonsa ajan tapahtuma on ke- ja mainostuksen tehostaminen edellyttää siihen 28224: rännyt ohjelmistoonsa Suomen parhaiden lau- varatun määrärahan korottamista. 28225: suntataiteilijoiden esityksiä. Vuoden Nuori Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28226: Lausuja pitää ensi-iltansa Kajaanissa "Sana ja nioittaen, 28227: Sävel" -tapahtuman yhteydessä. Kajaanissa toi- 28228: miva Veikko Sinisalon stipendirahasto luovut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28229: taa tunnustuspalkinnon nuorille lausujille. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 28230: Vuonna 1985 aloitettu seminaaritoiminta jat- 29.90.52 lisäyksenä 300 000 markkaa 28231: kuu myös tapahtuman yhteydessä. Ohjelmassa ,Sana ja Sävel kalevalaisessa Kajaanis- 28232: on totuttuun tapaan mukana perinteiset tilai- sa, -tapahtuman tukemiseen. 28233: suudet kuten konsertit, kirkkoilta, toritapahtu- 28234: ma ja lausuntailtamat poliittisine lausujineen. 28235: 28236: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 28237: 28238: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka Marita Jurva 28239: 1988 vp. 1731 28240: 28241: Raha-asia-aloite n:o 1628 28242: 28243: 28244: 28245: 28246: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusamo-Natura 89 28247: -kulttuuri- ja luonnonsuojelutapahtuman järjestämiseen 28248: 28249: 28250: Eduskunnalle 28251: 28252: Kuusamossa on jo useina kesinä järjestetty Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28253: joka vuosi Kuusamo-Natura -niminen kult- nioittaen, 28254: tuuri- ja luonnonsuojelutapahtuma, joka on 28255: koonnut sekä alan asiantuntijoita että suurta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28256: yleisöä Kuusamon keskustaan ja syrjäkylille ku- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 28257: nakin vuonna määritellyn luontoon ja kulttuu- 29.90.52 150000 markan määrärahan 28258: riin liittyvän erityisteeman merkeissä. Tapahtu- kesällä 1989 järjestettävän Kuusamo- 28259: ma on saanut valtionapua. Olisi erittäin tär- Natura -nimisen kulttuuri- ja luonnon- 28260: keää, että Kuusamo-Naturan perinne ei valtion- suojelutapahtuman tukemiseksi. 28261: avun puutteen vuoksi lakkaisi. 28262: 28263: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 28264: 28265: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka Marita J urva 28266: 1732 1988 vp. 28267: 28268: Raha-asia-aloite n:o 1629 28269: 28270: 28271: 28272: 28273: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Utajärven musiik- 28274: kiyhdistykselle koulutus- ja leiritoimintaan 28275: 28276: 28277: Eduskunnalle 28278: 28279: Utajärvellä on tällä hetkellä vilkasta puhal- nen koulutustoiminta on kallista ja aiheuttaa 28280: linmusiikkitoimintaa. Utajärven musiikkiyhdis- Utajärven musiikkiyhdistykselle runsaasti me- 28281: tyksellä on kaksi orkesteriaAja B, joissa on yh- noja. Näiden menojen kattamiseksi yhdistys 28282: teensä 60 soittajaa. Tämä toiminta on mitä par- tarvitsisi valtionavustusta. 28283: hainta nuorisotyötä kunnassa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28284: Suurin ongelma musiikkiyhdistyksellä on nioittaen, 28285: saada järjestetyksi varttuneille soittajille instru- 28286: menttikohtaista opetusta, sillä sitä voidaan par- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28287: haiten järjestää musiikkileireillä. Vaikeutena on 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 28288: se, että maaseudulla ei ole saatavissa alan opet- markkaa avustuksena Utajllrven musiik- 28289: tajia. Opetustoiminnan harjoittamiseksi on yh- kiyhdistykselle koulutus- ja leiritoimin- 28290: distyksen pyrittävä pitämään omia leirejä ja taan. 28291: käymään muilla musiikkileireillä. Tämänkaltai- 28292: 28293: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 28294: 28295: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä Lea Mäkipää 28296: Urpo Leppänen Raimo Vistbacka Marita Jurva 28297: 1988 vp. 1733 28298: 28299: Raha-asia-aloite n:o 1630 28300: 28301: 28302: 28303: 28304: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Iijoki-soudun järjes- 28305: tämiseen vuonna 1989 28306: 28307: 28308: Eduskunnalle 28309: 28310: Suomen Maaseudun Puolueen eduskuntaryh- että myös Koillis-Pohjanmaalla on todella mah- 28311: mä oli ensimmäinen eduskuntapuolue, joka jo dollista kehittää matkailua ja siten tulevaisuu- 28312: 29.5.1981 otti selvän ja kielteisen kannan Iijoen dessa saada sinne omatekoisia työpaikkoja. 28313: jatkovaljastushankkeisiin. Lisäksi SMP:n edus- Iijoki-soutu liittyi jo kesällä 1986 Taivalkos- 28314: kuntaryhmä on taistellut toistakymmentä vuot- ken Päätalo-päiviin, ja se on liitetty kesällä 28315: ta voimatalouden ja uiton Iijokivarren asuk- 1987 edelleen Kuusamo-Naturaan. 28316: kaille aiheuttamien kalatalous- ja vesistövahin- Iijoki-soutu alkoi kesällä 1983 ja on siitä pi- 28317: kojen korvaamiseksi täysimääräisinä ja ilman täen laajentunut suureksi, jo tuhansia ihmisiä 28318: kohtuutonta viivyttelyä. SMP:n taistelu edus- käsittäväksi kulttuurin, luonnonsuojelun ja 28319: kunnassa onkin johtanut jo moniin myönteisiin matkailun suurtapahtumaksi Iijokivarressa. 28320: tuloksiin. Koska Iijoki-soudun järjestäjillä ei ole vaki~ 28321: Siksi on täysin luonnollista, että SMP:n edus- tuista rahoituslähdettä, he tarvitsevat yhteis- 28322: kuntaryhmä on tukenut Iijoen pelastamiseksi kunnan tukea arvokkaaseen työhönsä. 28323: syntynyttä Iijoki-liikettä sekä sen järjestämää Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28324: Iijoki-soutua. Opetusministeriö myönsikin ke- nioittaen, 28325: sällä 1986 pienen määrärahan tähän tarkoituk- 28326: seen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28327: SMP:n eduskuntaryhmä tukee lämpimästi 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 28328: myös tulevina vuosina järjestettäviä Iijoki-sou- 29.90.52 50 000 markan määrärahan 28329: tuja. kesällä 1989 järjestettävää Koillis-Poh- 28330: Iijoki-soutu on jokivarrenkylien väestöä ak- janmaan kulttuuri-, matkailu- ja luon- 28331: tivoiva ja samalla vesimatkailun kehittämiseen nonsuojelutapahtumaa /ijoki-soutua var- 28332: liittyvä suurtapahtuma Koillis-Pohjanmaalla. ten. 28333: Soudun avulla paikallinen väestö voi näyttää, 28334: 28335: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 28336: 28337: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka Marita J urva 28338: 1734 1988 vp. 28339: 28340: Raha-asia-aloite n:o 1631 28341: 28342: 28343: 28344: 28345: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Limingan seudun 28346: musiikkiopiston lakisääteiseen valtionosuuteen 28347: 28348: 28349: Eduskunnalle 28350: 28351: Limingan kunnanvaltuusto hyväksyi ko- teri ja Tyrnävän Tyttäret -kuoro, joiden toimin- 28352: kouksessaan 27.3.1973 yksimielisesti esityksen ta on ollut kansainvälisestikin huomattavaa. 28353: musiikkiopiston perustamisesta. Musiikkiopis- Opetusministeriö on myöntänyt opistolle har- 28354: to syntyi paikkakunnalla tehdyn kymmenvuoti- kinnanvaraista valtionosuutta 60 000 markkaa · 28355: sen nuorisomusiikkikasvatustyön tuloksena. Li- vuonna 1987 ja 65 000 markkaa vuonna 1988. 28356: mingan seudun musiikkiopiston ensimmäinen Musiikkiopiston lakisääteinen valtionosuus oli- 28357: lukuvuosi aloitettiin 3. 9.1973. si vuodelle 1988 ollut 227 000 markkaa. Musiik- 28358: Musiikkiopiston toiminta-alueena ovat Li- kiopiston toiminnan ja kehittämisen kannalta 28359: mingan kunnan lisäksi Lumijoen, Temmeksen olisi erityisen tärkeää saada se lakisääteisen val- 28360: ja Tyrnävän kunnat. Opistossa opiskelee muu- tionavun piiriin. 28361: tama oppilas myös Rantsilan kunnasta. Alueel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28362: lisesti Limingan seudun musiikkiopisto täyttää nioittaen, 28363: sen aukon, joka jää Oulun kaupungin konser- 28364: vatorion ja Raahen musiikkikoulun väliin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28365: Musiikkiopisto on vakiinnuttanut paikkansa 1989 tulo- ja menoarvioon 230 000 28366: toiminta-alueenaan musiikkikasvatus. Hyvänä markkaa Limingan seudun musiikki- 28367: osoituksena opiston toiminnan tuloksellisuu- opiston saamiseksi lakisääteisen valtion- 28368: desta ovat olleet mm. Limingan nuoriso-orkes- osuuden piiriin. 28369: 28370: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 28371: 28372: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä Lea Mäkipää 28373: Urpo Leppänen Raimo Vistbacka Marita Jurva 28374: 1988 vp. 1735 28375: 28376: Raha-asia-aloite n:o 1632 28377: 28378: 28379: 28380: 28381: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Paikallislehtien Liitto 28382: ry:n koulutustoimintaan 28383: 28384: 28385: Eduskunnalle 28386: 28387: Paikallislehtien Liitto sai vuonna 1987 koulu- neet muodot saavuttaneen lyhytkurssitoimin- 28388: tustoimintansa tukemiseen valtion tukea tansa rinnalle ja täydennykseksi paikallislehti- 28389: 130 000 markkaa. Neuvottelukunnan jäsenten yritysten johdolle tarkoitettua, pitkäkestoisem- 28390: tekemän raha-asia-aloitteen ansiosta tuen mää- paa johtajakoulutusta. ''Paikallislehtijohtaja'' 28391: rä nousi edellisvuodelta 50 000 markalla. Vuo- -tutkintoon tähtäävä koulutuspalvelu on tarkoi- 28392: den 1988 budjetissa määräraha jäi kuitenkin en- tus aloittaa vuoden 1989 aikana. Tämän uuden 28393: tiseen 80 000 markkaan. koulutuspalvelun lisäksi liitto uusii ja täydentää 28394: Paikallislehdet ovat perinteisesti merkittäviä koulutusmateriaaliaan sekä tehostaa valmiuk- 28395: kouluttajia sekä alalla jo toimivien jatko- ja siaan antaa lehtiyrityskohtaista neuvontaa. 28396: täydennyskouluttajina että lehtialalle aikovien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28397: työpaikkakouluttajina ja harjoittelupaikkojen nioittaen, 28398: tarjoajina. 28399: Viestintävälineiden määrän kasvu ja niiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28400: keskinäisen kilpailun kiristyminen vaikuttaa sii- 1989 tulo- ja menoarvioon 150000 28401: hen, että viestintävälineet kilpailevat entistä markkaa Paikallislehtien Liitto ry:lle 28402: enemmän myös koulutetusta työvoimasta. Sa- paikallislehtijohtaja-tutkintoon tähtää- 28403: moin ne panostavat enenevässä määrin henki- vän koulutuksen aloittamiseksi ja kou- 28404: löstöryhmien kouluttamiseen. lutusmateriaalin uusimiseksi. 28405: Paikallislehtien liitto suunnittelee vakiintu- 28406: 28407: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 28408: 28409: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä 28410: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka 28411: Marita Jurva 28412: 1736 1988 vp. 28413: 28414: Raha-asia-aloite n:o 1633 28415: 28416: 28417: 28418: 28419: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta siirtona maatilata- 28420: louden kehittämisrahastoon 28421: 28422: 28423: Eduskunnalle 28424: 28425: Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28426: tulee saattaa perinteisen maatilatalouden rahoi- nioittaen, 28427: tus kuntoon. Maatilalain mukaisen rahoituksen 28428: saaminen maatilatalouden kehittämisrahaston että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28429: varoista on kehitysalueella edellytyksenä maati- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 28430: lojen sukupolvenvaihdoksille ja niiden jälkeisen 30.33.60 lisäyksenä 300 000 000 mark- 28431: kehittämistyön toteuttamiselle. Rahoitusta tar- kaa siirtona maatilatalouden kehittämis- 28432: vitaan sukupolvenvaihdosten aiheuttamien ra- rahastoon sukupolvenvaihdosten rahoi- 28433: hoitustarpeiden täyttämisen lisäksi myös lisä- tustarpeiden tyydyttämiseen sekä lisä- 28434: maiden hankintaan joko suorien kauppojen tai maiden hankintaan pien- ja perheviljel- 28435: maatalouspiirien hankittavaksi tulevien aluei- mille. 28436: den muodossa. 28437: 28438: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 28439: 28440: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka Marita Jurva 28441: 1988 vp. 1737 28442: 28443: Raha-asia-aloite n:o 1634 28444: 28445: 28446: 28447: 28448: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoihin lisämetsä- 28449: alueiden hankkimiseksi pientiloille 28450: 28451: 28452: Eduskunnalle 28453: 28454: Maaseudun yhteiskunnallisten ongelmien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28455: merkittävä vähentämiskeino olisi pienkarjatilo- nioittaen, 28456: jen säilyvyyden varmistaminen myymällä niiden 28457: omistajalle valtion omistamista metsähallituk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28458: sen hallinnassa olevista maista lisämetsäalueita. 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 000 28459: Pien- ja perheviljelmien tulisi saada valtiolta li- markkaa halpakorkoisiksi pitkäaikaisik- 28460: sämetsämaita edulliseen hintaan ja niiden han- si /ainoiksi pien- ja perheviljelmille val- 28461: kintaan pitkiä halpakorkoisia lainoja. tion omistamista metsähallituksen hal- 28462: Lisäksi tulee valtion toimesta huolehtia siitä, linnassa olevista maista myytävien lisä- 28463: että maaseudulle voisi syntyä metsäalaltaan riit- metsäalueiden ostoa varten sekä nykyi- 28464: tävän kokoisia metsätiloja, jotka myytäisiin sille metsureil/e myytävien metsätilojen 28465: esim. nykyisin metsureina toimiville henkilöille. hankinnan rahoittamiseksi. 28466: Tällä keinoin voitaisiin turvata maamme syrjä- 28467: ja sivualueiden asuttuina pysyminen ja niillä 28468: asuvien henkilöiden toimeentulo. 28469: 28470: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 28471: 28472: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka Marita Jurva 28473: 1738 1988 vp. 28474: 28475: Raha-asia-aloite n:o 1635 28476: 28477: 28478: 28479: 28480: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta vaelluskalakantojen 28481: elvyttämiseen varattujen määrärahojen lisäämiseen 28482: 28483: 28484: Eduskunnalle 28485: 28486: Suomen arvokalakannat sekä mereen laske- samme yli 40 000 kilometriä. Kunnostamatto- 28487: vissa joissa että sisämaassa ovat romahtaneet mina niiden yksityis- ja kansantaloudellinen 28488: vain pieneen osaan entisestään viimeisten 30 tuotto on mitätön. 28489: vuoden aikana. Vaelluskaloista lohi ja meritai- Myös suunnittelu- ja kunnostusorganisaatiot 28490: men voidaan jo luokitella uhanalaisiksi, sillä ovat valmiina. Monet vesipiirit ovat erittäin ha- 28491: niiden luontainen lisääntyminen on jokien pa- lukkaita kunnostusten tekemiseen, ja töiden 28492: toamisen, uittoväylien perkaamisen ja saastu- suuntaamista luonnontaloutta palveleviin koh- 28493: misen takia supistunut lähes olemattomiin. teisiin on edellytetty myös usean valtion budje- 28494: Suomen alun perin 18 lohijoesta onkin jäljellä tin laadinnan yhteydessä. 28495: enää kaksi ja 47 meritaimenjoesta viisi. Näistä- Valtion kuluvan vuoden tulo- ja menoar- 28496: kin useita uhkaavat erilaiset hankkeet. vioon on varattu määräraha kalataloudellisille 28497: Lisääntyvällä istutustoiminnalla asiaa ei voi- rakentamis- ja kunnostushankkeille 2, 7 miljoo- 28498: da yksin hoitaa, sillä kalojen geeniperimä heik- naa markkaa momentilla 30.37.77. 28499: kenee nopeasti ja kalat "laitostuvat". Nyt hallituksen esityksessä tähän tarkoituk- 28500: Kalastusrajoitusten lisäksi paras tapa pelas- seen on varattu 2,8 milj. mk. Momentin määrä- 28501: taa jäljellä olevat arvokalakannat sukupuut- raha on kuitenkin täysin riittämätön. Momen- 28502: toon kuolemiselta on jokien ja vesistöjen kun- tin määrärahojen nostamista 5 miljoonaan 28503: nostus kalataloutta varten. Kunnostustyöt ovat markkaan on esitetty mm. vesirakentamistöi- 28504: saatavaan hyötyyn nähden erittäin halpoja, ja den tarvetoimikunnan mietinnössä (1982:56). 28505: tehtyjen tutkimusten mukaan niistä koituva Myös tarvittavat suunnitelmat ja kohteiden kar- 28506: tuotto ylittää yleensä selvästi kustannukset. toitus on esitetty vaelluskalakantojen elvyttä- 28507: Ruotsin ja Norjan kunnostetuilla jokialueilla mistyöryhmän mietinnössä (1985:7). 28508: on todettu lisäksi olevan erittäin suurta matkai- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty edus- 28509: lullista merkitystä, joka tuo tuloja nimenomaan kunnan ympäristö- ja luontoryhmässä. 28510: köyhiin kehitysaluekuntiin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28511: Jokien kunnostaminen on myös kaikissa vai- nioittaen, 28512: heissaan erittäin työllistävää toimintaa, ja toi- 28513: minta sijoittuisi myös Suomessa pääosin alityöl- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28514: lisyysalueille pohjoisiin ja itäisiin kuntiin. Kun- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 28515: nostaminen perustuu myös osin lain velvoittei- 30.37. 77 lisäyksenä 2 200 000 markkaa 28516: siin, sillä pelkästään aikoinaan perattuja ja jo kalataloudellisiin rakentamis- ja kun- 28517: uittokäytöstä poistuneita jokivesiä on maas- nostushankkeisiin. 28518: 28519: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 28520: 28521: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka Marita Jurva 28522: 1988 vp. 1739 28523: 28524: Raha-asia-aloite n:o 1636 28525: 28526: 28527: 28528: 28529: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulujoen sivujokien 28530: entistämiseen virkistyskäyttöön 28531: 28532: 28533: Eduskunnalle 28534: 28535: Oulun vesipiirin alueelta löytyy useita jokia, tistää, jolloin arvokkaat vaelluskalat jälleen 28536: jotka ovat vanhojen esim. uitosta tai myllytoi- pääsisivät nousemaan niihin. 28537: minnasta johtuvien rakenneimien takia sopi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28538: mattomia kalojen vaellusreiteiksi. Rakennelmat nioittaen, 28539: haittaavat usein muutenkin jokien virkistys- 28540: käyttöä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28541: Edellä mainitun kaltaisia jokia ovat esim. 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 28542: useat Oulujoen sivujoet, kuten mm. Utosjoki ja markkaa Oulujoen sivujokien entistämi- 28543: Kutujoki. Tällaiset sivujoet tulisi pikaisesti en- seen virkistyskäyttöön. 28544: 28545: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 28546: 28547: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka Marita J urva 28548: 1740 1988 vp. 28549: 28550: Raha-asia-aloite n:o 1637 28551: 28552: 28553: 28554: 28555: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Alavieskan alapuo- 28556: listen tulvasuojelutöiden aloittamiseen 28557: 28558: 28559: Eduskunnalle 28560: 28561: Vesioikeus on myöntänyt luvan Alavieskan rehtii joen voimakas mataloituminen ja ruohot- 28562: alapuolisten tulvasuojelutöiden toteuttamiseen tuminen, minkä seurauksena joen tulvaherk- 28563: Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirin laatiman kyys on kasvanut. 28564: suunnitelman mukaisesti. Suunnitelman mu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28565: kaan Kalajokea perataan Alavieskan keskustan nioittaen, 28566: alapuolelta noin 3 kilometrin matkalla ja per- 28567: kauksen alapäähän rakennetaan pohjapato. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28568: Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 5,5 1989 tulo- ja menoarvioon momentilfe 28569: milj. markkaa. 30.40. 77 2 000 000 markkaa tulvasuoje- 28570: Tulvasuojelutyöt on kuntasuunnitelmassa mää- lutöiden aloittamiseen Alavieskan kes- 28571: ritelty keskeisimmäksi ympäristönhoitoon liit- kustan alapuolisella alueella. 28572: tyväksi toimenpiteeksi. Töiden aloittamista kii- 28573: 28574: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 28575: 28576: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä Lea Mäkipää 28577: Urpo Leppänen Raimo Vistbacka Marita Jurva 28578: Heikki Riihijärvi 28579: 1988 vp. 1741 28580: 28581: Raha-asia-aloite n:o 1638 28582: 28583: 28584: 28585: 28586: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalajanjoen järjeste- 28587: lyn täydennystöihin Reisjärvellä 28588: 28589: 28590: Eduskunnalle 28591: 28592: Vesi- ja ympäristöhallituksen työllisyysohjel- työllistämisvaikutus on myös työllisyyden hoi- 28593: maan vuodelle 1988 oli varattu 7 000 markkaa don kannalta merkittävä 8 OJo:n työttömyyden 28594: Kalajanjoen järjestelyn täydennystöihin, kun vaivaamassa kunnassa. Hankkeen toteuttami- 28595: alkuperäinen esitys tarkoitukseen oli 2 milj. nen helpottaa lisäksi latvavesistön säännöstelyn 28596: markkaa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio mukaista hoitoa, koska tulva-aikaisia juoksu- 28597: on 3,8 milj. markkaaja saavutettava hyöty noin tuksia voidaan suurentaa vedenjuoksutuskyvyn 28598: 4,2 milj. markkaa. parannuttua. 28599: Reisjärven kunnanhallitus pitää Kalajanjoen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28600: perkausta kiireellisenä hankkeena. Jotta hanke nioittaen, 28601: edistyisi suunnitellun aikataulun mukaisesti ja 28602: jotta taloudellisilta menetyksiltä jatkossa väl- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28603: tyttäisiin, tulisi valtion vuoden 1989 tulo- ja 1989 tulo- ja menoarvioon 3 JOO 000 28604: menoarvioon varata riittävä määräraha hank- markkaa Kalajanjoen järjestelyn täy- 28605: keen loppuunsaattamista varten. Perkaustyön dennystöihin Reisjärven kunnassa. 28606: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 28607: 28608: J. Juhani Kortesalmi Lea Mäkipää Urpo Leppänen 28609: Raimo Vistbacka Marita Jurva Heikki Riihijärvi 28610: 1742 1988 vp. 28611: 28612: Raha-asia-aloite n:o 1639 28613: 28614: 28615: 28616: 28617: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiiminkijokisuun 28618: ruoppaamiseen 28619: 28620: 28621: Eduskunnalle 28622: 28623: Kiiminkijoen kevättulvien mukanaan tuoma Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28624: kiintoaines kasautuu tulvaveden myötä joki- nioittaen, 28625: suulle mataloittaen sitä. Mataloituminen hait- 28626: taa etenkin veneilijöitä, joiden pääsy merelle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28627: vaikeutuu. Kuntalaisten mielestä väylä kaipaisi 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 28628: pikaista ruoppausta, mutta Haukiputaan kun- markkaa Kiiminkijokisuun ruoppaami- 28629: nalla ei ole varaa ruoppaustöihin. Kunnalle seksi. 28630: maksettavasta valtion tuesta ei ole vielä saatu 28631: lopullista päätöstä. 28632: 28633: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 28634: 28635: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä Lea Mäkipää 28636: Urpo Leppänen Raimo Vistbacka Marita Jurva 28637: 1988 vp. 1743 28638: 28639: Raha-asia-aloite n:o 1640 28640: 28641: 28642: 28643: 28644: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kailajan Naisjärven 28645: kunnostamiseen Pudasjärvellä 28646: 28647: 28648: Eduskunnalle 28649: 28650: Pudasjärven Kollajan Naisjärvi tulisi kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28651: nostaa, eli siinä tulisi suorittaa "kynnystämi- nioittaen, 28652: nen". Tämä tarkoittaa kynnyspatojen rakenta- 28653: mista vedenpinnan pitämiseksi riittävän kor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28654: kealla ja kalakannan säilyttämiseksi. 1989 tulo- ja menoarvioon 500000 28655: Naisjärven rannalla on asutusta tällä hetkellä markkaa Pudasjärven Kollajan Naisjär- 28656: noin 15 taloa ja yli 20 huvilaa. Tämän takia jär- ven kunnostamiseksi kynnystämällä ve- 28657: ven virkistyskäyttöön kunnostaminen olisi ensi- denpinnan nostamiseksi ja siten järven 28658: arvoisen tärkeätä. Kunnostuksen kustannukset virkistyskäyttömahdollisuuksien paran- 28659: olisivat arviolta noin 500 000 markkaa. tamiseksi. 28660: 28661: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 28662: 28663: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä Lea Mäkipää 28664: Urpo Leppänen Raimo Vistbacka Marita J urva 28665: 1744 1988 vp. 28666: 28667: Raha-asia-aloite n:o 1641 28668: 28669: 28670: 28671: 28672: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalajoen hiekkasärk- 28673: kien siirtoviemärin rakentamiseen 28674: 28675: 28676: Eduskunnalle 28677: 28678: Kalajoen hiekkasärkät ovat Suomen suurin myös Rahjan alueen jätevedet kirkonkylän puh- 28679: leirintäalue. Alueen viemäröinti ja jätevedet distamolle. 28680: käsitellään 1970-luvun alussa rakennetussa lam- Hanke on tarkoitus toteuttaa valtion vesi- 28681: mikkopuhdistamossa. Lammikkopuhdistamo on huoltotyönä. Hankkeen kokonaiskustannusar- 28682: toiminut kesäaikoina tyydyttävästi, mutta talvi- vio on 2,5 milj. markkaa ja valtion osuus tästä 28683: aikoina huonosti. Jätevedet purkautuvat lyhyen 1,4 milj. markkaa. 28684: avo-ojaosuuden jälkeen mereen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28685: Siirtoviemärihankkeen tarkoitus on johtaa nioittaen, 28686: hiekkasärkkien alueen jätevedet Kalajoen kes- 28687: kustassa olevalle jätevedenpuhdistamolle. Siir- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28688: toviemärin kautta voidaan puhdistamoon joh- 1989 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 28689: taa myös Meinalan teollisuusalueen sekä Man- 1 400 000 markkaa Kalajoen hiekka- 28690: nisen rehunsekoittamon jätevedet. Tulevaisuu- särkkien siirtoviemärin rakentamiseen. 28691: dessa on mahdollista putkea jatkamalla johtaa 28692: 28693: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 28694: 28695: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä Lea Mäkipää 28696: Urpo Leppänen Raimo Vistbacka Marita Jurva 28697: 1988 vp. 1745 28698: 28699: Raha-asia-aloite n:o 1642 28700: 28701: 28702: 28703: 28704: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta metsien salaojitus- 28705: menetelmän kehitystyöhön ja kokeilutoimintaan 28706: 28707: 28708: Eduskunnalle 28709: 28710: Maassamme tehdään jatkuvasti suuri määrä kimääräisesti noin 350 metriä. Kustannusarvio 28711: metsäojituksia. Ojitus tapahtuu auraamalla on tällä hetkellä 3 150 markkaa hehtaarille tai 28712: maastoon leveitä ja syviä avo-ojia, jotka ovat alle 10 markkaa metrille. Ruotsissa suoritettu- 28713: maisemallisesti arveluttavia ja toisaalta vievät jen kokeilujen perusteella ihannesyvyys putkelle 28714: merkittävän määrän puuston kasvutilaa. Lisäk- olisi noin 90 cm. 28715: si avo-ojia joudutaan jatkuvasti puhdistamaan, Metsien salaojitusmenetelmän edelleen kehit- 28716: jotta niiden vedensiirtokyky säilyisi. tämiseksi tarvittaisiin kuitenkin valtion tukea, 28717: Maassamme on kehitetty Uponor Oy:n toi- sillä Uponor Oy:llä ei ole mahdollisuuksia laa- 28718: mesta menetelmä, jolla pystyttäisiin metsien jamittaiseen kokeilutoimintaan. Kokeilua voi- 28719: avo-ojitus korvaamaan salaojituksella. Salaoji- taisiin tehdä joko valtion koetiloilla tai valtion 28720: tusmenetelmän avulla metsäpinta-ala lisääntyisi kustannuksella yksityisissä metsissä. 28721: vähintään 10 o/o, metsissä kulku helpottuisi, oji- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28722: tetut metsät tulisivat maisemallisesti viehättä- nioittaen, 28723: vämmiksi, tulvat vähenisivät, vesistöjen kala- 28724: kuolemat pystyttäisiin estämään tai ainakin vä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28725: hentämään niitä, maakerrokset pysyisivät kui- 1989 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 28726: vempina ympäri vuoden sekä avo-ojien vaatima markkaa metsien salaojitusmenetelmän 28727: huoltotyö jäisi kokonaan pois. Suoritettujen kehitystyöhön ja laajamittaisempaan 28728: kokeilujen perusteella salaojaa tarvitaan kes- kokeilutoimintaan. 28729: 28730: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 28731: 28732: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä Lea Mäkipää 28733: Urpo Leppänen Raimo Vistbacka Marita J urva 28734: Heikki Riihijärvi 28735: 28736: 28737: 28738: 28739: 110 280129N 28740: 1746 1988 vp. 28741: 28742: Raha-asia-aloite n:o 1643 28743: 28744: 28745: 28746: 28747: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin vajaatuottois- 28748: ten metsien kunnostamisesta annetun lain mukaisiin metsän- 28749: parannusmenoihin 28750: 28751: Eduskunnalle 28752: 28753: Koillis-Suomen metsälautakunnan alueelle rannuslaki ei kasvata määrärahojen tarvetta ko- 28754: saatiin tänä vuonna ns. Lapin lain mukaisia konaisuudessaan. Sen sijaan lainoituksen pai- 28755: metsänparannusvaroja 12,5 miljoonaa mark- nopiste siirtyy yhä voimakkaammin avustusten 28756: kaa. Tilanne näiden varojen osalta tulee jatku- puolelle. 28757: maan yhtä heikkona myös lähivuosina. Valtion Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28758: vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesityksessä nioittaen, 28759: määrärahoja on lisätty Koillis-Suomen osalta 28760: ainoastaan 500 000 markkaa. Tilannetta pahen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28761: taa vielä se, että ongelmat kasaantuvat seuraa- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 28762: ville vuosille, sillä osa tämän vuoden suunnitel- 30.58.44 lisäyksenä JO 000 000 markkaa 28763: mista joudutaan rahoittamaan seuraavan vuo- ns. Lapin lain mukaisia metsänparan- 28764: den budjetista. nusvaroja. 28765: Viime keväänä voimaan tullut uusi metsänpa- 28766: 28767: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 28768: 28769: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka Marita Jurva 28770: 1988 vp. 1747 28771: 28772: Raha-asia-aloite n:o 1644 28773: 28774: 28775: 28776: 28777: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta TVL:n Kainuun ja 28778: Lapin tie- ja vesirakennuspiireille 28779: 28780: 28781: Eduskunnalle 28782: 28783: Valtioneuvoston työohjelman puitteissa voi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28784: daan vuoden 1987 syksyllä aloittaa Lapissa nioittaen, 28785: Lapin ja Kainuun tie- ja vesirakennuspiirien 28786: alueella vain muutama tienrakennushanke. El- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28787: lei näiden piirien tiekohteisiin saada vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 28788: 1989 tulo- ja menoarviossa tarpeeksi rahoitusta, 31.24. 77 lisäyksenä 50 000 000 markkaa 28789: putoavat TVL:n työvoimavahvuudet Lapissa ja käytettäväksi lisätyökohteiden avaami- 28790: Kainuussa. Tämä merkitsee jo muutenkin vai- seksi Kainuun ja Lapin tie- ja vesiraken- 28791: keilla työttömyysalueilla lisätyöttömyyttä. Kui- nuspiirien alueella uhkaavien TVL:n 28792: tenkin molempien tie- ja vesirakennuspiirien henkilökunnan irtisanomisten estämi- 28793: alueella olisi runsaasti toteutustaan odottavia seksi. 28794: tietyökohteita, mikäli rahoitus niihin järjestyisi. 28795: 28796: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 28797: 28798: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka Marita Jurva 28799: 1748 1988 vp. 28800: 28801: Raha-asia-aloite n:o 1645 28802: 28803: 28804: 28805: 28806: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 18 pe- 28807: ruskorjaukseen välillä Juurikkalahti-Eevala 28808: 28809: 28810: Eduskunnalle 28811: 28812: Kainuun tie- ja vesirakennuspiirin alueella Lisäksi hanke parantaisi merkittävästi liikenne- 28813: kulkeva valtatie n:o 18 välillä Juurikkalahti- turvallisuutta Vuokatin taajama-alueella. 28814: Eevala Sotkamon kunnassa on tällä hetkellä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28815: heikossa kunnossa. Tien parannussuunnitelma nioittaen, 28816: on vahvistettu jo vuonna 1974 ja saatettu ajan 28817: tasalle vuonna 1987. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28818: Hanke on liiketaloudellisesti erittäin kannat- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 28819: tava, sillä hankkeen toteuttaminen lyhentäisi 31.24.77 lisäyksenä 5 000000 markkaa 28820: kyseistä matkaa 8,6 kilometrillä. Kannattavuut- valtatien n:o 18 peruskorjauksen aloit- 28821: ta lisäävät entuudestaan Kainuun Voima Oy:n tamiseksi välillä Juurikkalahti-Eevala. 28822: ja Pohjan Sellu Oy:n tarvitsemat kuljetukset. 28823: 28824: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 28825: 28826: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka Marita Jurva 28827: 1988 vp. 1749 28828: 28829: Raha-asia-aloite n:o 1646 28830: 28831: 28832: 28833: 28834: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 22 (Pe- 28835: täjälahti-Kajaani) suunnitteluun 28836: 28837: 28838: Eduskunnalle" 28839: 28840: Oulun tie- ja vesirakennuspiirin alueella on nen hyödyntäminen helpottuu ratkaisevasti tien 28841: vireillä uusi hanke, valtatie n:o 22 (Petäjälah- toteuduttua. Tien suunnittelu tulisi käynnistää 28842: ti-Kajaani). Hankkeen kustannusarvio on 130 ensi tilassa. Hankkeen mittavuuden takia sen 28843: milj. markkaa. Tästä hankkeesta on perusselvi- suunnittelua varten tulee saada vuodelle 1989 28844: tykset valmiina ja se on liiketaloudellisesti val- erillinen suunnittelumääräraha. 28845: takunnan kannattavimpia tiehankkeita. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28846: Käynnissä oleva turvevoimalan rakentaminen nioittaen, 28847: Kajaaniin ja päätetty sellutehtaan rakentami- 28848: nen tulevat lisäämään tien merkitystä. Koska että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28849: tehtyjen selvitysten perusteella mahdolliset hait- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 28850: tavaikutukset ovat hyvin vähäiset ja saavutetta- 31.24.77' lisäyksenä 5 000000 markkaa 28851: vat hyöd~t huomattavat, ei hankkeen käynnis- valtatien n:o 22 (Petäjä/ahti-Kajaani) 28852: tymiselle ple olemassa esteitä. Liiketaloudellis- suunnitteluun. 28853: ten etuje1lisäksi mm. Oulujärven matkailulli- 28854: 28855: Helsi,gissä 20 päivänä syyskuuta 1988 28856: 28857: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka Marita J urva 28858: 1750 1988 vp. 28859: 28860: Raha-asia-aloite n:o 1647 28861: 28862: 28863: 28864: 28865: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 88 pe- 28866: ruskorjaukseen välillä Raahe-Vihanti 28867: 28868: 28869: Eduskunnalle 28870: 28871: Kantatie n:o 88 (Raahe-Pulkkila) muodos- 31,7 kilometriä ja kustannusarvio 29 miljoonaa 28872: taa tiheän yhteyden rannikolta sisämaahan val- markkaa. 28873: tatien n:o 9 jatkeena. Se on henkilöliikenteel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28874: lisesti tärkeä, kun Vihanti toimii niin Raahen nioittaen, · 28875: alueen kuin sisämaan kuntienkin rautatiease- 28876: mana. Tiellä on raskasta liikennettä, mm. Rau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28877: taruukin Raahen ja Pulkkilan tehtaiden välinen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 28878: liikenne sekä soranajo Vihannista. Tämän takia 31.24.77 lisäyksenä 10500000 markkaa 28879: kunnostus tulisi saada pikaisesti käyntiin, eikä kantatien n:o 88 peruskorjauksen aloit- 28880: vasta vuonna 1993-1994, kuten toimenpideoh- tamiseksi välillä Raahe- Vihanti. 28881: jelmassa on suunniteltu. Hankkeen pituus on 28882: 28883: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 28884: 28885: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä Lea Mäkipää 28886: Urpo Leppänen Raimo Vistbacka Marita Jurva 28887: 1988 vp. 1751 28888: 28889: Raha-asia-aloite n:o 1648 28890: 28891: 28892: 28893: 28894: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 825 28895: (Kylmälänkylä-Muhoksen kirkonkylä) peruskorjaukseen 28896: 28897: 28898: Eduskunnalle 28899: 28900: Maantie n:o 825 (Kylmälänkylä-Muhoksen ettli Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28901: kk.) on tällä hetkellä heikossa kunnossa. Tiellä 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 28902: on kuitenkin runsaasti liikennettä, joten kun- 31 .24. 77 lisliyksenli 1 000 000 markkaa 28903: nostus tulisi saada pikaisesti käyntiin. Työlli- maantien n:o 825 (Kylmlillinkylä-Mu- 28904: syystilanne Muhoksen kunnassa on lisäksi suh- hoksen kk.) peruskorjauksen aloitta- 28905: teellisen vaikea, mikä on omalta osaltaan tuke- miseksi. 28906: massa tietöiden saamista alueelle. 28907: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28908: nioittaen, 28909: 28910: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 28911: 28912: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä Lea Mäkipää 28913: Urpo Leppänen Raimo Vistbacka Marita Jurva 28914: 1752 1988 vp. 28915: 28916: Raha-asia-aloite n:o 1649 28917: 28918: 28919: 28920: 28921: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 834 pe- 28922: rusparantamiseen välillä Laitasaari-Ylikiiminki 28923: 28924: 28925: Eduskunnalle 28926: 28927: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Oulun piirissä sen ja alueen työllisyystilanteen takia tulisi hanke 28928: sijaitseva Muhoksen ja Ylikiimingin kunnan saada kuitenkin aloitetuksi jo vuonna 1989. 28929: alueella kulkeva maantie n:o 834 (Laitasaari Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28930: -Ylikiiminki) on tällä hetkellä kapea ja huo- nioittaen, 28931: nossa kunnossa. Tiellä on kuitenkin varsin vil- 28932: kasta käyttöä ja se tulisi pikaisesti saada leven- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28933: netyksi ja parannetuksi sekä mahdollisesti pääl- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 28934: lystetyksi. Tien pituus on 20,9 kilometriä ja pe- 31.24. 77 3 000 000 markkaa maantien 28935: ruskorjauksen kustannusarvio 17,2 milj. mark- n:o 834 (Laitasaari- Ylikiiminki) perus- 28936: kaa. Toimenpideohjelmassa hanke on merkitty parannustyön aloittamiseksi. 28937: vasta vuosille 1993-1995. Hankkeen merkityk- 28938: 28939: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 28940: 28941: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä Lea Mäkipää 28942: Urpo Leppänen Raimo Vistbacka Marita J urva 28943: 1988 vp. 1753 28944: 28945: Raha-asia-aloite n:o 1650 28946: 28947: 28948: 28949: 28950: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 858 pe- 28951: ruskorjaukseen välillä Paljakka-Oulun läänin raja 28952: 28953: 28954: Eduskunnalle 28955: 28956: Ranuan kunnan alueella on valmistumassa yhteyden parantaminen olisi tärkeätä matkai- 28957: maantien n:o 858 peruskorjaus välillä Kuha- lullisesti Ranuan eläinpuiston ja Pudasjärven 28958: Paljakka. Tämän maantien peruskorjauksen lson-Syötteen vuoksi. 28959: jatkamista välillä Paljakka-Oulun läänin raja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28960: ei ole esitetty viimeisimmässä tienpidon toimen- nioittaen, 28961: pideohjelmassa vuosille 1988-1994. Suunnitel- 28962: mien mukaan Paljakan-Oulun läänin rajan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28963: soratien rakenteen parantaminen ja päällystä- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 28964: minen 14 kilometrin matkalta olisi kustannuk- 31.24.77 1000000 markkaa maantien 28965: siltaan noin 9,0 milj. markkaa. n:o 858 peruskorjauksen aloittamiseen 28966: Kyseisen tieosuuden perusparannus tulisi saa- välillä Pa/jakka-Oulun läänin raja. 28967: da mahdollisimman pikaisesti käyntiin, sillä tie- 28968: 28969: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 28970: 28971: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä Lea Mäkipää 28972: Urpo Leppänen Raimo Vistbacka Marita Jurva 28973: 1754 1988 vp. 28974: 28975: Raha-asia-aloite n:o 1651 28976: 28977: 28978: 28979: 28980: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Jäniskosken ja valta- 28981: kunnan rajan välisen tien (n:o 50023) kunnostamiseen 28982: 28983: 28984: Eduskunnalle 28985: Tienteko Kaamasesta valtakunnan rajalle lasten vanhemmat koulukuljetusten vaaralli- 28986: Näätämöön on aloitettu jo vuonna 1973. Vuo- suudesta. Tämän takia tulisi tieosuus Jänis- 28987: sien varrella tietä on tehty pätkissä välillä vuo- koski-valtakunnan raja rakentaa loppuun 28988: siksi keskeyttäen. Kyseessä oleva tie on kuiten- mahdollisimman pikaisesti. 28989: kin tunnustettu valtaväylä Suomen ja Norjan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 28990: valtioiden välillä. Raskas liikenne on rajusti li- nioittaen, 28991: sääntynyt, ja omat paineensa luo Jäämerentien 28992: matkailuprojektin aiheuttama lisääntyvä turis- etUi Eduskunta ottaisi valtion vuoden 28993: tiliikenne. 1989 tulo- ja menoarvioon momenti//e 28994: Rakentamatta oleva lopputien kunto on erit- 31.24. 77 2 000 000 markkaa tien n:o 28995: täin huono, mikä aiheuttaa usein ulosajoja ja 50023 (Jiiniskoski-va/takunnan raja) 28996: on jopa aiheuttanut kahden norjalaishenkilön kunnostuksen loppuun saattamiseksi. 28997: kuoleman. Erityisen huolestuneita ovat olleet 28998: 28999: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 29000: 29001: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä Lea Mäkipää 29002: Urpo Leppänen Raimo Vistbacka Marita Jurva 29003: 1988 vp. 1755 29004: 29005: Raha-asia-aloite n:o 1652 29006: 29007: 29008: 29009: 29010: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapaveden-Lumi- 29011: metsän paikallistien perusparantamiseen 29012: 29013: 29014: Eduskunnalle 29015: Haapaveden-Lumimetsän paikallistie muo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29016: dostunee tärkeäksi turpeenkuljetustieksi Haapa- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 29017: veden turvevoimalan aloittaessa toimintaansa. 31.24. 77 1 000 000 markkaa paikallis- 29018: Samalla tulisi ajankohtaiseksi tien parantami- tien Haapavesi-Lumimetsä peruspa- 29019: nen Kuhkamonnevan turpeennostoalueelle. Va- rantamiseksi. 29020: rat hankkeen aloittamiseen tulisi saada jo valtion 29021: vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon. 29022: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29023: nioittaen, 29024: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 29025: 29026: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä Lea Mäkipää 29027: Urpo Leppänen Raimo Vistbacka Marita Jurva 29028: Heikki Riihijärvi 29029: 1756 1988 vp. 29030: 29031: Raha-asia-aloite n:o 1653 29032: 29033: 29034: 29035: 29036: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurenaluksen-Pe- 29037: täjäkankaan-Kipinän tien kunnostamiseen 29038: 29039: 29040: Eduskunnalle 29041: 29042: Pudasjärvellä kulkeva tie Kurenalus-Petäjä- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29043: kangas-Kipinä, pituudeltaan n. 32 km, on täl- 1989 tulo- ja menoarvioon momenti/le 29044: lä hetkellä erittäin huonossa kunnossa. Tiellä 31.24. 77 2 000 000 markkaa Kurenaluk- 29045: on varsin vilkasta liikennettä ja tämän takia se sen-Petiijiikankaan-Kipiniin tien kun- 29046: tulisi kunnostaa ja öljysorata. Lisäksi Pudasjär- nostuksen aloittamiseksi. 29047: ven kunnan työllisyystilanne edellyttäisi lisätyö- 29048: hankkeiden saamista kunnan alueelle. 29049: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29050: nioittaen, 29051: 29052: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 29053: 29054: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä Lea Mäkipää 29055: Urpo Leppänen Raimo Vistbacka Marita J urva 29056: 1988 vp. 1757 29057: 29058: Raha-asia-aloite n:o 1654 29059: 29060: 29061: 29062: 29063: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurkijärven tien 29064: päällystämiseen Kuusamossa 29065: 29066: 29067: Eduskunnalle 29068: 29069: Kurkijärveläiset haluaisivat Kurkijärven tien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29070: nykyistä täydellisempää päällystämistä. Kesän 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 29071: 1988 aikana tietä on kunnostettu 5 km:n mat- 31.24.77 1000000 markkaa Kurkijär- 29072: kalta, mutta päällystystyötä tulisi jatkaa vielä ven tien loppuun päällystämiseksi Kuu- 29073: tätä pidemmälle. Tien loppuosan päällystämi- samossa. 29074: nen olisi tärkeää senkin vuoksi, että vakituinen 29075: asutus sijaitsee tien loppupään ympäristössä. 29076: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29077: nioittaen, 29078: 29079: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 29080: 29081: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka Marita Jurva 29082: 1758 1988 vp. 29083: 29084: Raha-asia-aloite n:o 1655 29085: 29086: 29087: 29088: 29089: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Paavolan-Saarikos- 29090: ken paikallistien peruskorjaukseen 29091: 29092: 29093: Eduskunnalle 29094: 29095: Paavolan-Saarikosken paikallistie on tällä saataisiin rahoitus, mutta toistaiseksi se on jää- 29096: hetkellä lähes läpipääsemättömässä kunnossa nyt toteutumatta. Tien kustannusarvio on ko- 29097: varsinkin Karjunevan kohdalla. TVL:n Oulun konaisuudessaan noin 4,5 milj. markkaa. 29098: piirin toimesta on tielle valmistunut peruspa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29099: rannussuunnitelma. Se on kuitenkin tarkoitus nioittaen, 29100: toteuttaa kunnossapitovaroin, jolloin työ kes- 29101: tää ensi vuosikymmenen puolelle saakka. Tien ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29102: parantaminen oli tarkoitus aloittaa vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 29103: 1987 aikana noin 150000 markan määrärahan 31.24.77 1000000 markkaa Paavo- 29104: turvin. Ruukin kunnan puolesta on esitetty lan-Saarikosken paikallistien perus- 29105: TVL:n Oulun piirille, että perusparantamiseen korjauksen aloittamiseen. 29106: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 29107: 29108: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka Marita Jurva 29109: 1988 vp. 1759 29110: 29111: Raha-asia-aloite n:o 1656 29112: 29113: 29114: 29115: 29116: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyhäjoen-Vihannin 29117: kirkonkylän paikallistien kunnostamiseen 29118: 29119: 29120: Eduskunnalle 29121: 29122: Pyhäjoen-Vihannin kk:n paikallistie muo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29123: dostaa tärkeän yhteyden mainittujen kuntien 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 29124: välillä. Tietä peruskorjataan Pyhäjoen kunnan 31.24. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 29125: alueella. Tie on tärkeä Vihannissa sijaitsevan paikallistien Pyhäjoki- Vihannin kk. 29126: Raision tehtaat Oy Ab:n perunanjalostusteolli- kunnostamiseksi Vihannin kunnan puo- 29127: suuden raaka-ainekuljetuksen vuoksi. Tämän leiselta osuudellaan. 29128: takia tulisi kyseinen tie korjata myös Vihannin 29129: kunnan alueella kulkevan osuuden osalta. 29130: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29131: nioittaen, 29132: 29133: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 29134: 29135: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä Lea Mäkipää 29136: Urpo Leppänen Raimo Vistbacka Marita Jurva 29137: 1760 1988 vp. 29138: 29139: Raha-asia-aloite n:o 1657 29140: 29141: 29142: 29143: 29144: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Rantsilan-Utajär- 29145: ven tiehankkeen suunnitteluun 29146: 29147: 29148: Eduskunnalle 29149: 29150: Utajärven kunta on tehnyt aloitteen tieyhtey- pian. Tieyhteys palvelee Raahesta ja rannikolta 29151: den rakentamiseksi Rantsilasta Utajärvelle Kär- Rokualle suuntautuvaa liikennettä. 29152: sämänkylän, Ylipäänkylän, Kylmälänkylän ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29153: Ahmoskylän kautta valtatielle n:o 22. Tieyhteys nioittaen, 29154: sisältyy Oulun tie- ja vesirakennuspiirin hoito-, 29155: ylläpito- ja kehittämissuunnitelmaan, joka ajoit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29156: tuu vuoteen 2000 saakka. Kunta haluaa kiireh- 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 29157: tiä hankkeen toteuttamista ja toivoo, että suun- markkaa Rantsilan-Utajärven tiehank- 29158: nittelutyöt voitaisiin aloittaa mahdollisimman keen suunnitteluun. 29159: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 29160: 29161: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä Lea Mäkipää 29162: Urpo Leppänen Raimo Vistbacka Marita J urva 29163: 1988 vp. 1761 29164: 29165: Raha-asia-aloite n:o 1658 29166: 29167: 29168: 29169: 29170: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Siuruan alueen ties- 29171: tön perusparantamiseen Pudasjärvellä 29172: 29173: 29174: Eduskunnalle 29175: 29176: Aikanaan suunnitteilla olleen Siuruan allas- hyödyntämistä aiheuttaen täten menetyksiä pai- 29177: alueen väestö on huolissaan ja ihmeissään siitä, kallisille suon vuokraajille ja vähentää myös 29178: että alueen tiestön kunto ja hoito on edelleen suotyöpaikkoja alueella. 29179: jäljessä verrattuna muihin Pudasjärven vastaa- Pudasjärven Siuruan alueen asukkaat ovat seu- 29180: viin läpikulkuteihin huolimatta siitä, että Siu- ranneet, kuinka vastaavalla Vuotoksen alueella 29181: ruan altaan kielteisestä rakentamispäätöksestä on muiden tukitoimien ohella myös tiestön jäl- 29182: on kulunut jo lähes kymmenen vuotta. keenjääneeseen kunnostukseen myönnetty eril- 29183: Kun 1960-luvulla rakennettiin Tannilan-Pu- lismäärärahoja. Siuruan alue oli rajoitusten 29184: dasjärven tietä, työ katkaistiin altaan länsireu- alaisena vieläpä 10 vuotta pitempään kuin Vuo- 29185: naan Mertajokeen. 1970-luvulla rakennettiin toksen alue. Tiettävästi Vuotoksen tiestö on ol- 29186: Pudasjärven-Rovaniemen kantatie n:o 78 vii- lut paremmassa kunnossa. 29187: meisenä Siuruan alueen kohdalta. Oli kaksi Siurualaisissa onkin herännyt oikeutettu ky- 29188: suunnitelmaa: joko entistä tietä asuttuon Siu- symys: Miksi Siurualle ei anneta samaa kohte- 29189: ruanjoen-Aittojärven suuntaan tai altaan itä- lua kuin Vuotokselle? Siurualaiset kysyvät 29190: puolta asumatoota erämaata Livon tien suun- myös: Onko syy siurualaisissa itsessään, kun he 29191: taan. Aivan viime hetkellä rakentaminen mää- ovat vuosikymmenen rajoituksiin tyytyneinä 29192: rättiin Livon suuntaan, silloinkin vielä ilmassa alistuneet toisarvoiseen kohteluun myös tie- 29193: olleen allasuhan tähden. asioissa? 29194: Lähes 10 vuotta on kunnossapitopuoli yrittä- Siurualaiset vaativatkin päättäjiä toimimaan 29195: nyt kohentaa huonokuntoisia teitä sieltä ja tääl- niin, että Siuruan alueen tiet päällystetään mah- 29196: tä, mutta näyttää siltä, että raskas liikenne vie dollisimman nopeasti ja että tätä varten varat- 29197: enemmän kuin kunnostus tuo. Kelirikko- ja taisiin erillismääräraha valtion budjettiin pää- 29198: painorajoitukset ovat edelleen nykypäivää Siu- määränä saada Siuruan alueen huonokuntoiset 29199: ruan teillä. ja jälkeenjääneet tiet tasa-arvoiseen kuntoon. 29200: Alueen tietä Rovaniemen ja Yli-Iin suuntiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29201: liikennöi päivittäin 7 linja-autovuoroa edesta- nioittaen, 29202: kaisin. Puutavaraliikenne Pudasjärven ja muit- 29203: tenkin pitäjien alueilta ohjautuu näitä teitä, ly- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29204: hyintä reittiä, Kemin tehtaille. Teitten huono 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 29205: kunto ja painorajoitukset rajoittavat liikennet- 31.24. 77 lisäyksenä JO 000 000 markkaa 29206: tä. Alueella on neljä turvesuota tuotannossa ja Pudasjärven Siuruan alueen huonokun- 29207: kaksi suota välittömästi tulossa, yhteensä n. 700 toisen tiestön kiireellistä kunnostamista 29208: ha, mutta teitten huono kunto rajoittaa soiden varten. 29209: 29210: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 29211: 29212: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka Marita Jurva 29213: 29214: 29215: 29216: 29217: 111 280129N 29218: 1762 1988 vp. 29219: 29220: Raha-asia-aloite n:o 1659 29221: 29222: 29223: 29224: 29225: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Tahkolanrannan 29226: th:n ja Rukapuun sahan välisen tien korjaamiseen Kuusamos- 29227: sa 29228: 29229: Eduskunnalle 29230: 29231: Kuusamon kunnanhallitus on esittänyt tie- ja rikkoaikoina tie on ollut viime vuosina lähes lä- 29232: vesirakennuslaitokselle, että sen tulisi kiireesti pipääsemättömässä kunnossa. 29233: ryhtyä toimenpiteisiin Tahkolanrannan tien- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29234: haaran ja Rukapuun sahan välisen tieosuuden nioittaen, 29235: parantamiseksi. Tieosuuden pituus on noin 3,5 29236: km. Tie on sorapäällysteinen ja rakennettu ai- etUJ Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29237: kana, jolloin liikenne oli vähäistä. Tällä hetkel- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 29238: lä tiellä on runsaasti liikennettä, joka aiheutuu 31.24. 77 1000000 markkaa Tahko/on- 29239: mm. loma-asutuksesta, puutavaraliikenteestä rannan tienhaaran ja Rukapuun sahan 29240: sahalle sekä läpikulkuliikenteestä Virkkulaan, vtilisen tieosuuden parantamiseksi Kuu- 29241: Vuotunkiin ja Kuusinkijoelle. Varsinkin keli- samossa. 29242: 29243: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 29244: 29245: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä Lea Mäkipää 29246: Urpo Leppänen Raimo Vistbacka Marita Jurva 29247: Heikki Riihijärvi 29248: 1988 vp. 1763 29249: 29250: Raha-asia-aloite n:o 1660 29251: 29252: 29253: 29254: 29255: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuomiojan-Relletin 29256: tien peruskorjaukseen 29257: 29258: 29259: Eduskunnalle 29260: 29261: Tuomiojan-Relletin tie on peruskorjattu den takia tulisi hanketta kuitenkin aikaistaa. 29262: molemmista päistä ja tiellä on noin 10,6 km:n Ruukin kunnan puolesta on mm. esitetty tien 29263: pituinen pätkä huonokuntoista soratietä. Tien peruskorjaamisen sijoittamista vuosille 1988- 29264: perusparantaminen oli TVL:n toimenpideohjel- 1989. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 29265: massa jo 1980-luvun alussa, mutta kun Ruukin noin 7 miljoonaa markkaa. 29266: kunnan toimesta eräiden teiden tärkeysjärjes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29267: tystä muutettiin rautatien sähköistyksen takia, nioittaen, 29268: on tämän tien perusparantaminen jäänyt vähe- 29269: nevien määrärahojen vuoksi toteutumatta. Vie- ettti Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29270: lä vuoden 1982 työohjelmassa Tuomiojan- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 29271: Relletin tie oli sijoitettu vuosille 1987-1988. 31.24. 77 listiyksenti 1 500 000 markkaa 29272: Nykyisessä toimenpideohjelmassa tien peruspa- Tuomiojan-Relletin tien perusparanta- 29273: rantaminen on merkitty vuosille 1989-1990. misen aloittamiseksi. 29274: Tien huonon kunnon ja sen käytön runsau- 29275: 29276: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 29277: 29278: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka Marita Jurva 29279: 1764 1988 vp. 29280: 29281: Raha-asia-aloite n:o 1661 29282: 29283: 29284: 29285: 29286: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kontiomäen-Vuo- 29287: katin-Nurmeksen rataosan perusparantamiseen 29288: 29289: 29290: Eduskunnalle 29291: 29292: Rataosa Kontiomäki-Vuokatti ja edelleen leen normaalista. Esimerkiksi välillä Kontiomä- 29293: Vuokatti-Nurmes on tällä hetkellä kevyellä ki-Vuokatti kustannukset olisivat ainoastaan 29294: kiskotuksella varustettua ja suhteellisen heikko- 6, 7 miljoonaa markkaa. 29295: kuntoista. Radalla kulkee tällä hetkellä matkus- Radan vaikutusalueella on työllisyystilanne 29296: tajaliikennettä ja makuuvaunuliikennettä Hel- tällä hetkellä suhteellisen vaikea. Tämän takia 29297: singistä Joensuun ja Nurmeksen kautta Kontio- tulisi rataosan kunnostus saada nopeasti käyn- 29298: mäelle. Varsinkin kesällä vilkkaaseen turisti- tiin, jotta itäisen Suomen ratayhteys saataisiin 29299: aikaan junissa on paljon matkustajia. Tämän raskaalle kiskotukselle perille saakka, eli Hel- 29300: takia tätä yhteyttä tulisi edelleen kehittää ja ra- singistä Kontiomäelle. 29301: taa parantaa raskaalle kiskotukselle, jolloin no- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29302: peuksia voitaisiin nostaa ja matka-aikaa lyhen- nioittaen, 29303: tää. 29304: Rataosan Kontiomäki-Vuokatti-Nurmes että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29305: perusparannus ja kiskonvaihto olisi mahdollista 1989 tulo- ja menoarvioon 15 000000 29306: toteuttaa ainakin osittain Oulun-Kontiomäen markkaa rataosan Kontiomäki- Vuo- 29307: rataosalta vapautuneita raide-elementtejä käyt- katti-Nurmes perusparantamiseksi ja 29308: täen, jolloin kustannusarvio putoaisi noin puo- kiskojen vaihtamiseksi. 29309: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 29310: 29311: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä Lea Mäkipää 29312: Urpo Leppänen Raimo Vistbacka Marita Jurva 29313: 1988 vp. 1765 29314: 29315: Raha-asia-aloite n:o 1662 29316: 29317: 29318: 29319: 29320: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta matkalippualennus- 29321: ten myöntämiseen varhennetulla eläkkeellä oleville Valtion- 29322: rautateillä 29323: 29324: Eduskunnalle 29325: 29326: Tällä hetkellä Valtionrautateille saavat ns. !- edellä mainittuja ryhmiä arvioidaan vuoden 29327: kortin kansaneläkkeellä olevat ja työkyvyttö- 1987 matkustajaliikennetietoja hyväksi käyt- 29328: myyseläkkeellä olevat eläkeläiset. Valitettavasti täen aiheuttavan Valtionrautateille maksetta- 29329: edun ulkopuolelle on toistaiseksi jätetty varhen- van korvauksen nostotarpeen nousevan 1,9 mil- 29330: netulla eläkkeellä olevat kansalaiset. Nämä hen- joonalla markalla vuodessa. 29331: kilöt ovat usein ilman omaa tahtoaan joutuneet Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29332: eläkkeelle yrityksen saneeraustoimenpiteiden nioittaen, 29333: uhrina. Tämän takia heitä ei tulisi rangaista sil- 29334: lä, että heille ei anneta niitä oikeuksia, joita että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29335: muilla eläkeläisillä tällä hetkellä on liikkuessaan 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 29336: Valtionrautateillä. 31.57.50 lisäyksenä 1900000 markkaa 29337: Kansaneläkelaitokselta saadun tiedon mu- Valtionrautateillä myönnettävään ns. I- 29338: kaan toukokuussa 1988 yksilöllisellä varhais- korttiin oikeuttavien piirin laajentami- 29339: eläkkeellä oli 19 340 henkilöä ja varhennetulla seksi koskemaan myös varhennetulla 29340: vanhuuseläkkeellä 9 470 henkilöä. Eläkeläis- eläkkeellä olevia henkilöitä. 29341: alennuksen laajentaminen koskemaan myös 29342: 29343: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 29344: 29345: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä Lea Mäkipää 29346: Urpo Leppänen Heikki Riihijärvi Raimo Vistbacka 29347: 1766 1988 vp. 29348: 29349: Raha-asia-aloite n:o 1663 29350: 29351: 29352: 29353: 29354: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylivieskan lentoken- 29355: tän rakentamiseen ja ylläpitoon sekä valtiolle lunastamisen 29356: valmisteluihin 29357: 29358: Eduskunnalle 29359: 29360: Ylivieskassa sijaitsee kakkosluokan lento- arkipäivinä kaksi päivittäistä vuoroa Helsinkiin 29361: kenttä. Kentän maa-alueen pinta-ala on noin 92 ja takaisin sekä yksi vuoro lauantaiaamuisin. 29362: hehtaaria ja, se on varustettu reittiliikenteen Suunnitteilla on liikenteen laajentaminen lähiai- 29363: vaatimalla minimivarustuksella. Lentokenttä- koina myös sunnuntaille. 29364: alueen maanhankintaan on käytetty rahaa 1,65 Ylivieskan lentokentän tarpeellisuus on kiis- 29365: milj. markkaa. Kentän rakentamiskustannukset tattomasti todettu ja tunnustettu paikallisella, 29366: ovat 31.10.1987 mennessä noin 9, 772 milj. alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Yli- 29367: markkaa, eli kokonaisinvestoinnit ovat 10,837 vieskan lentokentän rakentamiseen ja ylläpi- 29368: milj. markkaa. Edellä mainittuun summaan ei toon tulisi saada täysimääräiset avustukset ja 29369: sisälly omana työnä tehty suunnittelu- ja val- valtiovallan tulisi lunastaa kenttä lähivuosina 29370: vontapiste. Valtion avustuksen osuus työllisyys- valtiolle. 29371: ja pienkenttäavustuksina on 3,530 milj. mark- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29372: kaa eli noin 36 OJo kokonaiskustannuksista. nioittaen, 29373: Kenttä on ns. AFIS-kenttä ja vakinaiseen 29374: henkilökuntaan kuuluu kaksi lennon tiedotta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29375: jaa ja yksi palomies. Kaupunki hoitaa kentän 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 29376: kunnossapidon vuokrakalustolla. Lentokentäl- markkaa Ylivieskan lentokentän raken- 29377: lä alkoi kokeilureittiliikenne 1.3.1985. Reittilii- tamiseen ja ylläpitoon sekä valtiolle lu- 29378: kenne on vakiintunut ja tällä hetkellä lennetään nastamisen valmisteluihin. 29379: 29380: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 29381: 29382: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä 29383: Lea Mäkipää Urpo Leppänen 29384: Raimo Vistbacka 29385: 1988 vp. 1767 29386: 29387: Raha-asia-aloite n:o 1664 29388: 29389: 29390: 29391: 29392: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta laivakuljetustuen 29393: kaksinkertaistamiseen Perämeren satamien osalta 29394: 29395: 29396: Eduskunnalle 29397: 29398: Pohjois-Suomen teollisuuden kilpailukyvyn laivakuljetustuen yhteenlaskettu suuruus tulisi 29399: kannalta on oleellisen tärkeää merikuljetusten olla vähintään yhtä suuri kuin maakuljetustuki. 29400: edullisuus ja satamien ympärivuotinen aukiolo. Tämä edellyttäisi laivakuljetustuen kaksinker- 29401: Nykyisen lain mukaan kuljetustukea maksetaan taistamista. 29402: Pohjanlahden satamista lähteville merikulje- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29403: tuksille 10-12 markkaa tonnilta. Tuen osuus nioittaen, 29404: koko kuljetuskustannuksista on hyvin pieni ver- 29405: rattuna esim. maakuljetusten tukiprosentteihin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29406: Maakuljetusten korkeampi tukiprosentti saat- 1989 tulo- ja menoarvioon ylimääräise- 29407: taa suosia Suomenlahden satamia vähentäen sa- nä avustuksena 15 000 000 markkaa Pe- 29408: malla Perämeren satamien liikennemääriä. Lai- rämeren laivakuljetustuen kaksinker- 29409: vakuljetuksiin liittyvä maantiekuljetustuen ja taistamiseksi budjettiperusteisesti. 29410: 29411: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 29412: 29413: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä 29414: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka 29415: Marita Jurva 29416: 1768 1988 vp. 29417: 29418: Raha-asia-aloite n:o 1665 29419: 29420: 29421: 29422: 29423: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta turveurakoitsijoiden 29424: konelainojen korkotukeen 29425: 29426: 29427: Eduskunnalle 29428: 29429: Turvekoneurakoitsijat ovat maassamme var- urakoinnin korkotukilainoitusta. Korkotukilai- 29430: sin riskialtis yrittäjäryhmä. Turvekoneurakoit- noitusta varten tarvittaisiin kauppa- ja teolli- 29431: sijat hoitavat pääasiallisesti aliurakoitsijana suusministeriön käyttöön budjettiin määrära- 29432: Vapo Oy:n jyrsinturvetuotannon. Eri kesien ha, josta myönnettäisiin korkotukea turveura- 29433: ilmasto-olosuhteista riippuen saattavat tuotan- kointiin hankittujen koneiden lainoille vaihtele- 29434: to-olosuhteet vaihdella merkittävästi. Suunni- vasti kulloisenkin vuoden tuotanto-olosuhtei- 29435: telluista tuotantoluvuista on saatettu saavuttaa den mukaan. 29436: joinakin kesinä ainoastaan n. 50 OJo ja hyvi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29437: näkin kesinä on monesti päästy ainoastaan nioittaen, 29438: 80-90 OJo :n tasolle. 29439: Sellaisina kesinä, jolloin tuotanto-olosuhteet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29440: ovat heikot, aiheutuu turvekoneurakoitsijalle 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 29441: merkittäviä tappioita ansioiden jäädessä alhai- markkaa turveurakointiin hankiitujen 29442: siksi. Hankitut koneet ovat usein kalliita ja koneiden lainoille maksettavaa erityistä 29443: hankkimiseen otettujen lainojen kuoletuskulut korkotukea varten, jolla pystyttäisiin 29444: tulevat maksettavaksi myös heikkoina tuotan- tasoittamaan tuotanto-olosuhteiltaan 29445: tokesinä. Tämän takia turvekoneurakoitsijoille heikkojen vuosien konelainojen rasitus- 29446: olisi pikaisesti saatava luoduksi takuuansiojär- ta yrittäjille. 29447: jestelmä tai vähintäänkin pitäisi kehittää turve- 29448: 29449: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 29450: 29451: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä Lea Mäkipää 29452: Urpo Leppänen Raimo Vistbacka Marita Jurva 29453: 1988 vp. 1769 29454: 29455: Raha-asia-aloite n:o 1666 29456: 29457: 29458: 29459: 29460: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta terveyttä vaaranta- 29461: vien aineiden leviämisen ehkäisemistä koskevan lainsäädän- 29462: nön suunnittelemiseen 29463: 29464: Eduskunnalle 29465: 29466: Ruotsissa ilmestyneessä tutkimuksessa nimel- Suomessa on tällä hetkellä menossa täysin sa- 29467: tään "Murha valtion luvalla" käsitellään laa- manlainen yhteiskuntarakenteen kehitys kuin 29468: jasti ihmisen eliniän lyhenemistä myrkkyjen naapurimaassamme Ruotsissa. Näin ollen kir- 29469: vaikutuksen takia. Virallisiin tilastoihin perus- jassa esitettyjä tuloksia ja tilastoja voitaisiin ke- 29470: tuva teos kertoo, että kymmenettuhannet ruot- rätä varmasti haluttaessa myös meidän maas- 29471: salaiset kuolevat ennen aikojaan ympäristössä, tamme. Näin ollen myös suomalaiset vastaavat 29472: muassa ja työpaikoilla oleviin epäpuhtauksiin. ammattiryhmät ovat yhtä suuren riskin alaisia. 29473: Tutkimus ja siitä tehty kirja kertoo, että suu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29474: rissa kaupungeissa ihmisten elinikä on alempi nioittaen, 29475: kuin muualla. Kirjassa syytetään tästä liiken- 29476: teen ja teollisuuden saastepäästöjä. Eri ammat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29477: tiryhmien välinen vertailu osoittaa, että esimer- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 29478: kiksi maanviljelijöiden, metsureiden ja kirja- markkaa Ruotsin mallin mukaiseen ym- 29479: työntekijöiden elinikä on laskenut 10-40 OJo, päristö-, elintarvike- ja muiden terveyttä 29480: kun taas tehdastyöläisten ja virkamiesten elin- vaarantavien myrkkyjen vaikutusta eri 29481: ikä on kasvanut. Tämä ei varmaankaan johdu ammattiryhmiin koskevan tutkimuksen 29482: luonnollisesta periytymästä, vaan työ- ja elin- tukemiseen ja haittojen leviämistä eh- 29483: olosuhteiden eroista. Maanviljelijöillä on muu- käisevän lainsäädännön suunnittelemi- 29484: ta väestöä suurempi riski sairastua syöpään. seen. 29485: Erityisesti tämä koskee viljelijöitä, jotka joutu- 29486: vat tekemisiin torjunta-aineiden kanssa. 29487: 29488: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 29489: 29490: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka Marita Jurva 29491: 1770 1988 vp. 29492: 29493: Raha-asia-aloite n:o 1667 29494: 29495: 29496: 29497: 29498: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta ilmaisten terveystar- 29499: kastusten saamiseksi rintamaveteraaneille 29500: 29501: 29502: Eduskunnalle 29503: 29504: On korkea aika lopulta saattaa koko maassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29505: voimaan sotiemme veteraanien terveystarkas- 1989 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 29506: tukset ja kuntoutus todella käyntiin. Tämä ei markkaa sotiemme veteraanien ilmaisiin 29507: ole liikaa pyydetty maan pelastajille. terveystarkastuksiin. 29508: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29509: nioittaen, 29510: 29511: 29512: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 29513: 29514: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka Marita Jurva 29515: 1988 vp. 1771 29516: 29517: Raha-asia-aloite n:o 1668 29518: 29519: 29520: 29521: 29522: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta veteraanijärjestöjen 29523: toiminnan tukemiseen 29524: 29525: 29526: Eduskunnalle 29527: 29528: Maamme sotaveteraanijärjestöt tekevät ensi- rahat Sotainvalidien Veljesliitto ry:n, Suomen 29529: arvoisen tärkeätä työtä maamme sotaveteraa- Sotaveteraaniliitto ry:n, Rintamamiesveteraa- 29530: nien ja sotainvalidien joukossa. Heidän teke- nien liitto ry:n, Rintamanaisten liitto ry:n ja So- 29531: mänsä työ on tärkeää niin sotaveteraanien mie- tavangit ry:n paikallisosastojen toiminnan tuke- 29532: lenterveyden kuin myös heidän etujensa ajami- miseen. 29533: sen vuoksi. Veteraanijärjestöjen harjoittama Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29534: toiminta sotaveteraanien ja -invalidien ongel- nioittaen, 29535: mien ja vaikeuksien tiedottamisessa on korvaa- 29536: matonta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29537: Tämän lisäksi maassamme toimivat sotavete- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 29538: raani- ja sotainvalidijärjestöt tekevät paikalli- 33.23.53 lisäyksenä 3 000000 markkaa 29539: sella tasolla runsaasti veteraanien kuntoutus- Sotainvalidien Veljesliitto ry:n, Suomen 29540: työtä. Valtio ei kuitenkaan tue riittävässä mää- Sotaveteraaniliitto ry:n, Rintamamies- 29541: rin sotaveteraani- ja sotainvalidijärjestöjen pai- veteraanien liitto ry:n, Rintamanaisten 29542: kallista toimintaa. Tämän takia valtion vuoden liitto ry:n ja Sotavangit ry:n paikallis- 29543: 1989 tulo- ja menoarvioon tulisi saada määrä- osastojen toiminnan tukemiseen. 29544: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 29545: 29546: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka Marita Jurva 29547: 1772 1988 vp. 29548: 29549: Raha-asia-aloite n:o 1669 29550: 29551: 29552: 29553: 29554: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Rintamamiesveteraa- 29555: nien Oulun piiriyhdistys ry:lle virkistysleirin järjestämiseen 29556: 29557: 29558: Eduskunnalle 29559: 29560: On todella hämmästyttävää, kuinka maas- Kun maassamme valtaapitävät ovat karkeasti 29561: samme valtaapitävät ovat suhtautuneet kylmäs- laiminlyöneet sodista kärsineen sukupolven hei- 29562: ti ja välinpitämättömästi sodanaikaiseen suku- kompiosaiset jäsenet, on kansamme keskuudes- 29563: polveen, joka kantoi raskaan vastuun isän- sa syntynyt vapaaehtoista järjestötyötä ja toi- 29564: maamme kohtaloista. Rahaa veteraanien asioi- mintaa vähäosaisten sodasta kärsineiden autta- 29565: den kuntoon saattamiseksi on riittävästi, jos miseksi. Järjestöjen tunnuslauseena on ollut: 29566: vain hyvää poliittista tahtoa riittää. veljeä ja sisarta ei jätetä. 29567: Suomen Maaseudun Puolue on koko olemas- Arvokasta työtä sotiemme veteraanien puo- 29568: saolonsa ajan ollut ja on edelleenkin se edus- lesta on tehnyt Rintamamiesveteraanien Oulun 29569: kuntapuolue, joka kaikkein aktiivisimmin ja piiriyhdistys. Sen yksi toimintamuoto on ollut 29570: johdonmukaisimmin on pyrkinyt ajamaan so- virkistysleirien järjestäminen veteraaneille. 29571: tiemme veteraanien, sotavammaisten sekä rin- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 29572: tamanaisten ja sotavankien asioita. SMP ei ole nioittavasti, 29573: tahtonut myöskään unohtaa vapaussodan inva- 29574: lideja eikä kaatuneitten omaisia. SMP on aina että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29575: katsonut, että kansakunnan velvollisuus ja kun- 1989 tulo- ja menoarvioon momenti/le 29576: nia-asia on huolehtia näistä miehistä ja naisista 33.23.53 lisäyksenä 50 000 markkaa 29577: turvaamalla heille kunnollinen toimeentulo ja Rintamamiesveteraanien Oulun piiriyh- 29578: riittävät eläkkeet sekä myös asianmukainen distyksen virkistysleirin jiirjestämiseksi 29579: asumistaso, terveydenhoito, kuntoutus ja vir- sotiemme rintamamiesveteraaneille. 29580: kistäytyminen. 29581: 29582: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 29583: 29584: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä Lea Mäkipää 29585: Urpo Leppänen Raimo Vistbacka Marita Jurva 29586: 1988 vp. 1773 29587: 29588: Raha-asia-aloite n:o 1670 29589: 29590: 29591: 29592: 29593: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun Rintama- 29594: miesveteraanien toiminnan tukemiseen 29595: 29596: 29597: Eduskunnalle 29598: 29599: Sotiemme veteraanit ja invalidit sekä rinta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29600: manaiset ovat tehneet suuriarvoisen työn isän- 1989 tulo- ja menoarvioon momenti/le 29601: maamme pelastamiseksi vaikeina kohtalomme 33.23.53 lisäyksenä 50 000 markkaa 29602: aikoina. Suomen Rintamamiesveteraaniliitolle 29603: Siksi on kohtuullista, että yhteiskunta osoit- Kainuun Rintamamiesveteraanien toi- 29604: taa tämän esimerkillisen toiminnan huomioimi- minnan tukemiseen. 29605: sen myös käytännössä. 29606: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29607: nioittaen, 29608: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 29609: 29610: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä Lea Mäkipää / 29611: Urpo Leppänen Raimo Vistbacka Marita Jurva 29612: Heikki Riihijärvi 29613: 1 29614: 1774 1988 vp. 29615: 29616: Raha-asia-aloite n:o 1671 29617: 29618: 29619: 29620: 29621: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun sotaveteraa- 29622: nipiiri ry:n toiminnan tukemiseen 29623: 29624: 29625: Eduskunnalle 29626: 29627: Sotiemme veteraanit ja invalidit sekä rinta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29628: manaiset ovat tehneet suuriarvoisen työn isän- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 29629: maamme pelastamiseksi vaikeina kohtalomme 33.23.53. lisäyksenä 50 000 markkaa 29630: aikoina. Siksi on kohtuullista, että yhteiskunta Kainuun sotaveteraanipiiri ry:n toimin- 29631: osoittaa tämän esimerkillisen toiminnan huo- nan tukemiseen. 29632: mioimisen myös käytännössä. 29633: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29634: nioittaen, 29635: 29636: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 29637: 29638: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä Lea Mäkipää 29639: Urpo Leppänen Raimo Vistbacka Marita Jurva 29640: 1988 vp. 1775 29641: 29642: Raha-asia-aloite n:o 1672 29643: 29644: 29645: 29646: 29647: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin sotaveteraani- 29648: piiri ry:n toiminnan tukemiseen 29649: 29650: 29651: Eduskunnalle 29652: 29653: Sodan päättymisestä on kulunut jo neljäkym- mälle työlle ja ymmärtää sitä. Tämä työ tarvit- 29654: mentä vuotta. Tänä aikana ovat sotiemme vete- see erityistä tukea pitkien etäisyyksien Lapissa. 29655: raanien järjestöt tehneet arvokasta työtä hyvän Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 29656: veljeshengen, yhteenkuuluvuuden ja yhteistoi- taen, 29657: minnan merkeissä. Vain tämä on - valtioval- 29658: lan viivytellessä lupausten lunastamisessa - ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29659: auttanut sotiemme veteraanien järjestöjä ja ve- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 29660: teraaneja suoriutumaan arjen askareista. Tänä 33.23.53 lisiiyksenii 50 000 markan miiii- 29661: päivänä myös nuorempi sukupolvi osaa antaa riirahan kiiytettiiviiksi Lapin sotavete- 29662: arvoa sotiemme veteraanien järjestöjen teke- raanipiiri ry:n toiminnan tukemiseen. 29663: 29664: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 29665: 29666: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä Lea Mäkipää 29667: Urpo Leppänen Raimo Vistbacka Marita Jurva 29668: 1776 1988 vp. 29669: 29670: Raha-asia-aloite n:o 1673 29671: 29672: 29673: 29674: 29675: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Rintamamiesvete- 29676: raanien Lapin piiriyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen 29677: 29678: 29679: Eduskunnalle 29680: 29681: Sodan päättymisestä on kulunut yli neljä- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 29682: kymmentä vuotta. Veteraanien keski-ikä on täl- taen, 29683: lä hetkellä jo 70 vuotta. Siksi veteraanien asian 29684: kuntoon saattamiseen ei ole enää paljon ai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29685: kaa. Valtiovallan varsinaisena tehtävänä tulee 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 29686: olla veteraanien elinolosuhteissa olevien selvien 33.23.53 lisäyksenä 50 000 markkaa 29687: puutteiden korjaaminen. Tämän lisäksi veteraa- käytettäväksi Rintamamiesveteraanien 29688: nijärjestöt tekevät arvokasta työtä veteraanien Lapin piiriyhdistys ry:n toiminnan tuke- 29689: hyväksi. Pitkien matkojen Lapissa tätä järjestö- miseen. 29690: työtä tulisi myös valtiovallan taholta tukea. 29691: 29692: Helsingissä 20 päivänä iyyskuuta 1988 29693: 29694: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä Lea Mäkipää 29695: Urpo Leppänen Raimo Vistbacka Marita Jurva 29696: 1988 vp. 1777 29697: 29698: Raha-asia-aloite n:o 1674 29699: 29700: 29701: 29702: 29703: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Pohjan- 29704: maan sotaveteraanipiiri ry:lle virkistysleirin järjestämiseen 29705: 29706: 29707: Eduskunnalle 29708: 29709: Suomen kansa ei tänä päivänä eläisi vapaassa riittävät eläkkeet sekä myös asianmukainen 29710: isänmaassa eikä pohjoismaisessa yhteiskunta- asumistaso, terveydenhoito, kuntoutus ja vir- 29711: järjestelmässä, ellei kansakuntamme kohtalon- kistäytyminen. 29712: vuosina Suomesta olisi löytynyt miehiä ja nai- Kun maamme valtaapitävät ovat karkeasti 29713: sia, jotka olivat valmiit uhraamaan kaikkensa laiminlyöneet sodista kärsineen sukupolven hei- 29714: isänmaan ja kansamme vapauden puolesta. Tä- kompiosaiset jäsenet, on kansamme keskuudes- 29715: män vuoksi sotiemme veteraanien, sotavam- sa syntynyt vapaaehtoista järjestötyötä ja toi- 29716: maisten, rintamanaisten sekä sotavankien elä- mintaa vähäosaisten sodasta kärsineiden autta- 29717: ke-, asunto- ja kuntoutusasioiden kaikinpuoli- miseksi. Järjestöjen tunnuslauseena on ollut: 29718: nen kuntoon saattaminen on isänmaallinen vel- veljeä ja sisarta ei jätetä. 29719: vollisuus ja kunniavelka. Arvokasta työtä sotiemme veteraanien puo- 29720: On todella hämmästyttävää, kuinka maas- lesta on tehnyt Pohjois-Pohjanmaan sotavete- 29721: samme valtaapitävät ovat suhtautuneet kylmäs- raanipiiri ry. Sen yksi toimintamuoto on ollut 29722: ti ja välinpitämättömästi sodanaikaiseen suku- virkistysleirien järjestäminen veteraaneille ja 29723: polveen, joka kantoi raskaan vastuun isän- heidän puolisoilleen. Esimerkiksi kesällä 1985 29724: maamme kohtalosta. Rahaa veteraanien asioi- Pohjois-Pohjanmaan sotaveteraanipiiri järjesti 29725: den kuntoon saattamiseksi on riittävästi, jos virkistysleirin, josta pääsi osalliseksi 60 henki- 29726: vain hyvää poliittista tahtoa riittää. löä. Taitavan ja säästäväisen taloudellisen toi- 29727: Suomen Maaseudun Puolue on koko olemas- minnan johdosta virkistysleirin kustannukset 29728: saolonsa ajan ollut ja on edelleenkin se edus- saatiin puristetuksi 15 000 markkaan. 29729: kuntapuolue, joka kaikkein aktiivisimmin ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 29730: johdonmukaisimmin on pyrkinyt ajamaan so- nioittavasti, 29731: tiemme veteraanien, sotavammaisten sekä rin- 29732: tamanaisten ja sotavankien asioita. SMP ei ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29733: tahtonut myöskään unohtaa vapaussodan inva- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 29734: lideja eikä kaatuneitten omaisia. SMP on aina 33.23.53 lisäyksenä 50 000 markkaa 29735: katsonut, että kansakunnan velvollisuus ja kun- Pohjois-Pohjanmaan sotaveteraanipii- 29736: nia-asia on huolehtia näistä miehistä ja naisista rille virkistysleirin järjestämiseksi so- 29737: turvaamalla heille kunnollinen toimeentulo ja tiemme veteraaneille. 29738: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 29739: 29740: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä Lea Mäkipää 29741: Urpo Leppänen Raimo Vistbacka Marita Jurva 29742: 29743: 29744: 29745: 29746: 112 280129N 29747: 1778 1988 vp. 29748: 29749: Raha-asia-aloite n:o 1675 29750: 29751: 29752: 29753: 29754: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Rintamanaisten lii- 29755: tolle virkistystoiminnan järjestämiseen 29756: 29757: 29758: Eduskunnalle 29759: 29760: Isänmaamme kunniakkaiden puolustustaiste- jestämiseen. Arvokasta työtä lottien hyväksi te- 29761: lujen aikana lotat eli rintamanaiset tekivät isän- kee Rintamanaisten liitto, joka on oikeutettu 29762: maallemme ja kansakunnanemme korvaamat- saamaan tukea rintamanaisille järjestettävään 29763: tomia ja ikimuistettavia palveluksia ja uhrauk- virkistystoimintaan. 29764: sia. Maailmasta ei löydy vertaa heidän uhrival- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 29765: miudelleen. nioittavasti, 29766: Siksi on välttämätöntä, että lottien eli rinta- 29767: manaisten työlle ja uhrauksille annetaan asiaan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29768: kuuluva arvo ja tunnustus. Yksi keino muistaa 1989 tulo- ja menoarvioon momenti/le 29769: lottia on turvata edes osalle heistä mahdollisuus 33.23.53 lisäyksenä 50 000 markkaa 29770: virkistäytymiseen ja toistensa tapaamiseen. Oli- Rintamanaisten liitolle virkistystoimin- 29771: si varattava heille tilaisuus virkistysleirien jär- nan jtirjestämiseksi rintamanaisille. 29772: 29773: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 29774: 29775: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä Lea Mäkipää 29776: Urpo Leppänen Raimo Vistbacka Marita Jurva 29777: 1988 vp. 1779 29778: 29779: Raha-asia-aloite n:o 1676 29780: 29781: 29782: 29783: 29784: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotainvalidien Vel- 29785: jesliiton Oulun piirille virkistysleirin järjestämiseen 29786: 29787: 29788: Eduskunnalle 29789: 29790: Sotainvalidien iän lisääntyessä yhteiskunnan on ollut: veljeä ja sisarta ei jätetä. Myös SMP on 29791: eri tukipalvelujen tarve tulee jatkuvasti suurem- aina katsonut, että kansakunnan velvollisuus ja 29792: maksi. !kääntyvät sotainvalidit tarvitsevat kunnia-asia on huolehtia niistä miehistä ja nai- 29793: muun muassa erilaatuista virkistäytymistä sekä sista, jotka olivat valmiit uhraamaan kaikkensa 29794: mahdollisuuksia entisten rintamaveljien ja -si- isänmaan ja kansamme vapauden puolesta. 29795: sarien tapaamiseen. Tämä onnistuu kaikkein Näille miehille ja naisille on turvattava kunnolli- 29796: parhaiten virkistysleirejä järjestämällä nen toimeentulo sekä riittävät eläkkeet samoin 29797: Suomen Maaseudun Puolue antaa kaiken ar- kuin myös asianmukainen asumistaso, tervey- 29798: vostuksensa ja tukensa Sotainvalidien Veljeslii- denhoito, kuntoutus ja virkistäytyminen. 29799: tolle, joka voimiansa säästämättä on tehnyt Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 29800: parhaansa sodissa vammautuneitten kansalais- nioittavasti, 29801: temme hyväksi. Tämä on ollut sitäkin välttä- 29802: mättömämpää, koska maamme valtaapitävät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29803: ovat suhtautuneet välinpitämättömästi sodista 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 29804: kärsineen sukupolven heikompiosaisiin jäse- 33.23.53 lisäyksenä 50 000 markkaa So- 29805: niin, minkä vuoksi kansamme keskuudessa on tainvalidien Veljesliiton Oulun piirille 29806: syntynyt vapaaehtoista järjestötyötä ja toimin- virkistysleirin järjestämiseksi sitä erityi- 29807: taa näiden syrjään jätettyjen sodasta kärsinei- sesti tarvitseville sotainvalideille Oulun 29808: den auttamiseksi. Järjestöjen tunnuslauseena piirin alueella. 29809: 29810: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 29811: 29812: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka 29813: Marita Jurva Heikki Riihijärvi 29814: 1780 1988 vp. 29815: 29816: Raha-asia-aloite n:o 1677 29817: 29818: 29819: 29820: 29821: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotainvalidien Vel- 29822: jesiihon Kainuun piirin tukemiseen 29823: 29824: 29825: Eduskunnalle 29826: 29827: Sotainvalidit ovat aikoinaan omalta osaltaan SMP ei koskaan unohda näitä rohkeita naisia 29828: olleet pelastamassa maatamme niin, että nykyi- ja miehiä. 29829: set sukupolvet voivat vapaasti ja riippumattomi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29830: na asua ja kehittää yhteiskuntaamme. nioittaen, 29831: Tästä jokaisen kansalaisen on vilpittömästi ol- 29832: tava kiitollinen niille naisille ja miehille, jotka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29833: kansamme kohtalon hetkinä panivat alttiiksi jo- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 29834: pa henkensä, jotta meillä nykyisillä nuorilla olisi 33.23.53 lisäyksenä 50 000 markan mää- 29835: hyvä olla ja pohja mille rakentaa tulevaisuutta ja rärahan Sotainvalidien Veljesliitolle So- 29836: itse määrätä siitä. tainvalidien Veljes/iiton Kainuun piirin 29837: Kun nyt veteraanit ja invalidit ovat jo elämän- toiminnan tukemiseen. 29838: sä ehtoossa, on ainakin nyt, ja se on viimei- 29839: nen hetki, tehtävä kaikki voitava heidän hyväk- 29840: sensä. 29841: 29842: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 29843: 29844: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka Marita Jurva 29845: 1988 vp. 1781 29846: 29847: Raha-asia-aloite n:o 1678 29848: 29849: 29850: 29851: 29852: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotavangit ry:lle vir- 29853: kistysleirin järjestämiseen 29854: 29855: 29856: Eduskunnalle 29857: 29858: Koska maamme valtaapitävät ovat karkeasti johdonmukaisimmin on pyrkinyt ajamaan so- 29859: laiminlyöneet sodista kärsineen sukupolven hei- tiemme veteraanien, sotavammaisten sekä rinta- 29860: kompiosaiset jäsenet, on kansamme keskuudes- manaisten ja sotavankien asioita. SMP ei ole 29861: sa syntynyt vapaaehtoista järjestötyötä ja toi- tahtonut myöskään unohtaa vapaussodan invali- 29862: mintaa vähäosaisten sodasta kärsineiden autta- deja eikä kaatuneitten omaisia. SMP on aina 29863: miseksi. Järjestöjen tunnuslauseena on ollut: katsonut, että kansakunnan velvollisuus ja kun- 29864: veljeä ja sisarta ei jätetä. Arvokasta työtä sota- nia-asia on huolehtia näistä miehistä ja naisista 29865: vankien puolesta on tehnyt Sotavangit ry. turvaamalla heille kunnollinen toimeentulo ja 29866: On todella hämmästyttävää, kuinka maassam- riittävät eläkkeet sekä myös asianmukainen asu- 29867: me valtaapitävät ovat suhtautuneet kylmästi ja mistaso, terveydenhoito, kuntoutus sekä virkis- 29868: välinpitämättömästi sodanaikaiseen sukupol- täytyminen. 29869: veen, joka kantoi raskaan vastuun isänmaamme Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 29870: kohtalosta. Rahaa veteraanien ja sotavankien nioittavasti. 29871: asioiden kuntoon saattamiseksi on riittävästi, jos 29872: vain hyvää poliittista tahtoa riittää. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29873: Suomen Maaseudun Puolue on koko olemas- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 29874: saolonsa ajan ollut ja on edelleenkin se eduskun- 33.23.53 lisäyksenä 50 000 markkaa So- 29875: tapuolue, joka kaikkein aktiivisimmin ja tavangit ry:lle virkistysleirin järjestämi- 29876: seksi entisille sotavangeille. 29877: 29878: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 29879: 29880: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä Lea Mäkipää 29881: Urpo Leppänen Raimo Vistbacka Marita Jurva 29882: 1782 1988 vp. 29883: 29884: Raha-asia-aloite n:o 1679 29885: 29886: 29887: 29888: 29889: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaatuneiden Omais- 29890: ten Liitolle virkistystoiminnan järjestämiseen 29891: 29892: 29893: Eduskunnalle 29894: 29895: Kaatuneiden Omaisten Liitto on tehnyt uhrau- paamiseen. Tämän voi käytännössä hoitaa Kaa- 29896: tuvaa ja arvokasta työtä isänmaallisten puolus- tuneiden Omaisten Liitto sille myönnettävien va- 29897: tustaistelujemme sankarivainajien omaisten hy- rojen turvin. 29898: väksi. Sodassa kaatunut omainen on kallein me- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 29899: netys ihmiselle. Se jättää syvän ja kauan kestä- nioittavasti, 29900: vän vamman sieluun ja aiheuttaa myös taloudel- 29901: lista huolta. Varsinkin sotalesket tämän tietävät. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29902: Siksi olisi tärkeää, että vapaa suomalainen yh- 1989 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 29903: teiskunta muistaisi sotaleskien uhria ja menetys- kaa Kaatuneiden Omaisten Liitolle vir- 29904: tä. Yksi keino muistaa sotaleskiä on järjestää kistysmahdollisuuksien järjestämiseksi 29905: heille mahdollisuus virkistykseen ja toistensa ta- sota/eskil/e. 29906: 29907: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 29908: 29909: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä Lea Mäkipää 29910: Urpo Leppänen Raimo Vistbacka Marita Jurva 29911: 1988 vp. 29912: 1783 29913: Raha-asia-aloite n:o 1680 29914: 29915: 29916: 29917: 29918: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusamon sydän- 29919: yhdistys ry:n ja Kuusamon näkövammaiset ry:n toiminnan 29920: tukemiseen 29921: 29922: Eduskunnalle 29923: 29924: Kuusamon sydänyhdistys ja Kuusamon näkö- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29925: vammaiset tekevät kunnan alueella arvokasta nioittaen, 29926: työtä kohderyhmiensä piirissä. Lisäksi ne teke- 29927: vät merkittävää tiedotustoimintaa sydäntautien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29928: ehkäisemisestä ja hoidosta sekä näkövammais- 1989 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 29929: ten asemasta ja ongelmista. Tämän takia näille kaa Kuusamon sydänyhdistys ry:n ja 29930: järjestöille tulisi saada valtionapua toimintansa Kuusamon näkövammaiset ry:n toimin- 29931: tukemiseen. nan tukemiseen. 29932: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 29933: 29934: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä Lea Mäkipää 29935: Urpo Leppänen Raimo Vistbacka Marita Jurva 29936: Heikki Riihijärvi 29937: 1784 1988 vp. 29938: 29939: Raha-asia-aloite n:o 1681 29940: 29941: 29942: 29943: 29944: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän Kuokka- 29945: lan alueelle tulevan etätyökeskuksen kokeilutoimintaan 29946: 29947: 29948: Eduskunnalle 29949: 29950: Uutta työnteon muotoa, eli kotona tai kodin Valtiovallan tulisi tukea alallaan ensimmäistä 29951: lähellä tehtävää ns. etätyötä, on Suomessa ko- hanketta Jyväskylän Kuokkalassa. Tällä kokei- 29952: keiltu erittäin vähän. Uusi käytettävissä oleva luna voitaisiin saada arvokkaita kokemuksia 29953: tietotekniikka mahdollistaisi kuitenkin jo nyt etätyön soveltuvuudesta Suomen olosuhteisiin 29954: työnteon siirtämisen suurilta työpaikoilta kotiin ja mahdollisesti kehittää ajatusta edelleen. 29955: tai lähelle kotia. Myös työn luonne on viime ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29956: koina muuttunut etätyön suuntaan. Lisäänty- noittaen, 29957: Yässä määrin tuotetaan tietoa eikä tavaroita. 29958: Suomeen on perusteilla ensimmäinen etätyö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29959: keskus Jyväskylän Kuokkalan alueelle. Tähän 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 29960: keskukseen sijoittuisi useiden eri yritysten atk- markkaa Jyväskylän Kuokkalan alueelle 29961: työntekijöitä. Keskuksen toiminta on suunnitel- tulevan etätyökeskuksen kokeifutoimin- 29962: tu aloitettavaksi syyskuussa 1989. taan. 29963: 29964: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 29965: 29966: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä Lea Mäkipää 29967: Urpo Leppänen Raimo Vistbacka Marita Jurva 29968: 1988 vp. 1785 29969: 29970: Raha-asia-aloite n:o 1682 29971: 29972: 29973: 29974: 29975: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta tukinuiton jatkumi- 29976: sen turvaamiseen Iijoella 29977: 29978: 29979: Eduskunnalle 29980: 29981: Iijoessa on harjoitettu tukinuittoa jo vuosi- 1989 1,5 miljoonaa markkaa. Tällä tuella pys- 29982: kymmeniä. Tarkoitusta varten toimii Iijoen uit- tyttäisiin uittoa edelleen jatkamaan semminkin, 29983: toyhdistys. Puumäärien vähentyessä on uitto Ii- kun maa- ja metsätalousministeriö on valmis 29984: joella käymässä kannattamattomaksi ja tämän ryhtymään toimenpiteisiin, joilla metsähallituk- 29985: takia sitä ollaan }opettamassa kuluvan vuoden selta Iijoen uittoon tulevan puutavaran määrää 29986: lopussa. Näin ollen kesällä 1989 ei Iijoella enää voitaisiin tilapäisesti nostaa nykyisestä 40 000 29987: suoritettaisi tukinuittoa. kuutiometristä 140 000 kuutiometriin. 29988: Alueen kunnat ja asukkaat ovat ryhtyneet Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29989: voimakkaasti ajamaan sitä, että uitolle saatai- nioittaen, 29990: siin valtionapua työllistämistukena uiton jatku- 29991: misen turvaamiseksi. Työvoimaministeriö on- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 29992: kin ilmoittanut, että Iijoen uittoyhdistykselle 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 29993: voitaisiin myöntää työllistämistukea samoin 34.50.61 lisäyksenä 1500000 markkaa 29994: kuin yksityiselle työnantajalle. Alustavien ar- tukinuiton jatkumisen turvaamiseksi 29995: vioiden mukaan tuen määrä voisi olla vuonna Jijoella. 29996: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 29997: 29998: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä Lea Mäkipää 29999: Urpo Leppänen Raimo Vistbacka Marita Jurva 30000: 1786 1988 vp. 30001: 30002: Raha-asia-aloite n:o 1683 30003: 30004: 30005: 30006: 30007: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuusamon Luon- 30008: nonsuojelijat ry:lle ympäristönsuojelutoimintaan 30009: 30010: 30011: Eduskunnalle 30012: 30013: Kuusamon Luonnonsuojelijat ry. on Kuusa- huollon kehittäminen ja ongelmajätteiden ke- 30014: mon johtava ympäristönsuojeluliike. Yhdistys ruun järjestäminen syrjäkyliä myöten, maise- 30015: toimii alueen korvaamattomien luonnonnähtä- mansuojelu ja metsien moninaiskäytön edistä- 30016: vyyksien pelastamiseksi jälkipolville. Esimer- minen sekä muu ympäristönsuojelu. 30017: kiksi tunturiensuojelussa Kuusamon Luonnon- Koska Kuusamon Luonnonsuojelijat ry:llä ei 30018: suojelijat ovat toiminnallaan aikaansaaneet ole vakituista rahoituslähdettä, he tarvitsevat 30019: sen, että Kuusamon Valtavaara ja Iivaara säily- yhteiskunnan tukea arvokkaaseen työhönsä. 30020: tetään ainakin toistaiseksi rakentamattomina. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30021: Kuusamon Luonnonsuojelijat ry. on ollut nioittaen, 30022: näyttävästi mukana myös Iijoen suojeluasiassa, 30023: sillä yhdistys vastasi vuoden 1987 Iijokisoudun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30024: Kuusamon soutuosuuden järjestelyistä. Yhdis- 1989 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 30025: tyksen toiminta on laaja-alaista, sillä tunturien- ka Kuusamon Luonnonsusoje/ijat ry:n 30026: ja koskiensuojeluasioiden lisäksi sen työkent- ympäristönsuojelutoiminnan tukemi- 30027: tään kuuluvat myös vesiensuojelu ja erityisesti seen. 30028: vesien saastumista ennaltaehkäisevä työ, jäte- 30029: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 30030: 30031: J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka Heikki Riihijärvi 30032: Tina Mäkelä Marita Jurva Lea Mäkipää 30033: Urpo Leppänen 30034: 1988 vp. 1787 30035: 30036: Raha-asia-aloite n:o 1684 30037: 30038: 30039: 30040: 30041: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun jätehuol- 30042: lon kehittämiseen 30043: 30044: 30045: Eduskunnalle 30046: 30047: Ympäristönministeriön toimeksiantona on Suoritetusta tutkimuksesta voidaan todeta, 30048: vuonna 1985 valmistunut Pohjois-Suomen tut- että maaseudun jätehuollon kehittämisen on ol- 30049: kimuslaitoksella tutkimus '' Maaseutukunnan tava suunnittelun lähtökohtana. Tämän suun- 30050: jätehuollonsuunnittelun lähtökohdat". Tässä nittelun tehostaminen ja nopeuttaminen nykyi- 30051: tutkimuksessa selvitetään yleisesti maaseutu- sestään on erinomaisen tärkeätä, jotta turvat- 30052: kunnan jätehuollon perusteita käyttäen esi- taisiin haja-asutusalueiden kunnollinen jäte- 30053: merkkikuntana Suomussalmen kuntaa. Suo- huoltotoiminta ympäristön puhtaana pitämi- 30054: mussalmen haja-asutusalueille oli kokeilun- seksi. 30055: luonteisesti perustettu kaksi jätteenkeräilyreit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30056: tiä. Kokeiluun saattoivat liittyä reittien varrelta nioittaen, 30057: kaikki halukkaat kiinteistöt. 30058: Tutkimuksessa suoritettiin haastattelu kol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30059: meen keräilypiiriin kuuluvalla kylällä. Jätteen- 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 30060: keräilyyn oli 71 ,3 o/o talouksista tyytyväisiä ja markkaa ympäristöministeriön suoritta- 30061: piti sitä hyvänä. Lähellä keräysastiaa asuvat toi- man kokeilun pohjalta käynnistettävän 30062: mittivat lähes kaiken tuottamansa jätteen, myös maaseudun jätehuoltoa koskevan lopul- 30063: palavan, keräilyastiaan. lisen suunnittelutyön kustannuksiin. 30064: 30065: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 30066: 30067: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä Lea Mäkipää 30068: Urpo Leppänen Raimo Vistbacka Marita Jurva 30069: Heikki Riihijärvi 30070: 1788 1988 vp. 30071: 30072: Raha-asia-aloite n:o 1685 30073: 30074: 30075: 30076: 30077: Kortesalmi ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristöpiireille si- 30078: sävesien vesikasvien niittoon 30079: 30080: 30081: Eduskunnalle 30082: 30083: Oulun vesi- ja ympäristöpiiri ei ole kuluneena vallinnut myös muiden vesi- ja ympäristöpiirien 30084: kesänä voinut niittää yhtään umpeen kasvanut- alueella. Toiminta on kuitenkin järvien kunnon 30085: ta tai kasvamassa olevaa alueensa järveä. Val- kohentamisen kannalta tärkeää, ja siihen tulisi 30086: tiolta anottiin rahaa tarkoitukseen ainoastaan saada ehdottomasti riittävästi määrärahoja val- 30087: kolmen järven kunnostamiseen, jotka ovat tion budjettiin. 30088: Haapaveden Kirkkojärvi, Rantsilan Mankilan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 30089: järvi ja Kuivaniemen Koijärvi. Edellisenä kesä- nioittaen, 30090: nä saatuja hyviä niittotuloksia olisi haluttu var- 30091: mentaa vielä kuluneena kesänä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 30092: Tarkoitukseen ei kuitenkaan ole saatu lain- 1989 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 30093: kaan varoja vesi- ja ympäristöhallitukselta. markkaa vesi- ja ympäristöpiirien käy- 30094: Tästä aiheutui se, että järvikasvit saivat kulu- tettäväksi vesikasvien niittoon sisävesis- 30095: neena kesänä jäädä rauhaan. Sama suuntaus on tämme. 30096: 30097: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 30098: 30099: J. Juhani Kortesalmi Tina Mäkelä Lea Mäkipää 30100: Urpo Leppänen Raimo Vistbacka Marita Jurva 30101:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025