<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?
95 Käyttäjää paikalla!
0.0079870223999023
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988 1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
A_1988_1 | A_1988_2 | A_1988_3 | A_1988_4 | A_1988_5 | B_1988_1 | B_1988_2 | C_1988_1 | C_1988_2 | D_1988 | E_1988_1 | E_1988_2 | E_1988_3 | E_1988_4 | E_1988_5 | E_1988_6 | F_1988_1 | F_1988_2 | F_1988_3 | Hak_1988 | PTK_1988_1 | PTK_1988_2 | PTK_1988_3 | PTK_1988_4 |
1: MAlTION EUVOSTON 2: KANSLIA 3: 4: 5: 6: 7: Vuoden 1988 8: 9: VALTIOPÄIVÄT 10: 11: 12: 13: 14: Asiakirjat 15: E5 16: Raha-asia-aloitteet 1686-2406 17: 18: 19: 20: 21: EDUSKUNTA 22: HELSINKI 23: ISSN 0783-9901 24: 25: Helsinki 1988. Valtion painatuskeskus 26: SISÄLLYSLUETTELO 27: 28: 29: 30: 31: Raha-asia-aloitteet 1686-2406 32: 33: 34: Sivu Sivu 35: 1686 Kuuskoski-Vikatmaa ymo: Määrära- 1696 Kääriäinen ymo: Määrärahan osoitta- 36: han osoittamisesta Suomen Oopperaliiton misesta Ylä-Savon Instituutin toiminnan 37: toiminnan tukemiseen 1789 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 tukemiseen 0 0 0 0 0 1799 38: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 39: 40: 41: 42: 43: 1687 Kuuskoski-Vikatmaa ymo: Määrära- 1697 Kääriäinen ymo: Määrärahan osoitta- 44: han osoittamisesta asumistukeen 1790 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 45: misesta Iisalmen kulttuurikeskuksen mu- 46: siikkikoulun sekä kulttuuritilojen rakenta- 47: 1688 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta miseen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 01800 48: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 49: 50: 51: 52: 53: kihlakunnanoikeuden lautamiesten koulu- 54: tustoimintaan oo 0 01791 55: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 56: 1698 Kääriäinen ymo: Määrärahan osoitta- 57: misesta Savon kanavaa koskevan vaiku- 58: 1689 Kärhä ymo: Määrärahan osoittami- tusselvityksen ajan tasalle saattamiseksi 1801 0 0 0 59: 60: 61: 62: 63: sesta maanpuolustusjärjestöjen toiminnan 64: tukemiseen oo 0 0 0 0 o 1792 65: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 66: 1699 Laaksonen ymo: Määrärahan osoitta- 67: misesta Vapaan sivistystyön yhteisjärjes- 68: tön toiminnan tukemiseen 1802 69: 1690 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta 70: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 71: 72: 73: 74: 75: valtakunnalliselle Sepän Soitto -kansan- 76: 1700 Laaksonen ymo: Määrärahan osoitta- 77: musiikkitapahtumalle o 1793 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 78: 79: 80: misesta Karvianjoen vesistö- ja tulvasuoje- 81: lujärjestelyihin 0 01803 82: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 83: 84: 85: - 1691 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta 86: löytöeläintoimintaan 1794 87: 1701 Laaksonen ymo: Määrärahan osoitta- 88: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 89: 90: 91: 92: 93: misesta Satakunnan tie- ja vesirakennus- 94: 1692 Kärhä ymo: Määrärahan osoittami- piirin perustamiseen 1804 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 95: 96: 97: 98: 99: sesta terveyskasvatus- ja raittiustyön val- 100: takunnalliseen pitkän tähtäimen suunnit- 1702 Laaksonen ymo: Määrärahan osoitta- 101: teluun 0 0 ooooo 102: 0 0 0 0 0 oo 103: 0 oo 1795 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 104: misesta Porin pohjoisen satamatien raken- 105: tamiseksi 0 0 0 0 0 0 1805 106: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 107: 108: 109: 110: 111: 1693 Kärhä: Määrärahan osoittamisesta 112: kehitysvammaisten urheilu- ja liikuntatoi- 1703 Laaksonen ymo: Määrärahan osoitta- 113: mintaan 0 oo0 0 0 0 0 ooo oo 1796 114: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 115: misesta maakaasujohdon jatkamiseksi Sa- 116: takuntaan 0 0 0 0 0 01806 117: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 118: 119: 120: 121: 122: 1694 Kääriäinen ymo: Määrärahan osoitta- 1704 Laaksonen ymo: Määrärahan osoitta- 123: misesta Iisalmen kulttuurikeskuksen kan- misesta kunnille ja valtionyhtiöille hiilivoi- 124: salaisopiston tilojen rakentamiseen o 1797 0 0 0 0 0 0 125: 126: maloiden ilmansuojeluinvestointeihin 1807 0 0 0 0 0 127: 128: 129: 130: 131: - 1695 Kääriäinen ymo: Määrärahan osoitta- 1705 Laaksonen ymo: Määrärahan osoitta- 132: misesta Runnin kotitalousoppilaitoksen misesta avustukseksi nuorisoasuntoyhdis- 133: laajentamiseen ja saneeraamiseen 1798 0 0 0 0 0 0 0 0 0 tysten oman pääoman kattamiseen 1808 0 0 0 0 0 0 0 0 134: 135: 136: 137: 138: 280129N 139: 4 Sisällysluettelo 140: 141: Sivu Sivu 142: 1706 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan 1718 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan 143: osoittamisesta opiskeluaikaisten opintolai- osoittamisesta Ihopotilaiden Keskusliitto 144: nojen korkojen budjettiperusteiseen mak- ry:n toiminnan tukemiseen................ 1824 145: samiseen kokonaisuudessaan valtion va- 146: roista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1809 1719 M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoit- 147: tamisesta Viitasaaren Kesäakatemialle 148: 1707 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan Musiikin aika - Time of Music -festivaa- 149: osoittamisesta Voionmaan opiston raken- lin järjestelyihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1825 150: nusavustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1810 151: 1720 M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoit- 152: tamisesta majoitustilojen rakentamiseksi 153: 1708 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan 154: Jyväskylän yliopiston Konneveden tutki- 155: osoittamisesta Ranta-Hatolan tilojen osta- 156: musasemalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1826 157: miseen Kurun normaalimetsäopiston käyt- 158: töön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1811 1721 M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoit- 159: tamisesta Petäjäveden kotiteollisuus- 160: 1709 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan koulun laajennus- ja peruskorjaustöihin . . 1827 161: osoittamisesta Rauhan- ja konfliktintutki- 162: muslaitoksen toimintaedellytysten paran- 1722 M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoit- 163: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1812 tamisesta maakuntamuseoiden toiminnan 164: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1828 165: 1710 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan 166: osoittamisesta teattereiden valtionapuun . . 1814 1723 M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoit- 167: tamisesta Jyväskylän Kesän kongressi- ja 168: 1711 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan seminaaritoiminnan tukemiseen........... 1829 169: osoittamisesta Työväen Näyttämöiden Lii- 170: 1724 M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoit- 171: ton toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1815 172: tamisesta Suomen Sinfoniaorkesterit ry:lle 173: orkesterilaitoksen 200-vuotisjuhlien val- 174: 1712 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan 175: misteluihin................................ 1830 176: osoittamisesta Tampereen elokuvajuhlat 177: -nimisen tapahtuman järjestämiseen . . . . . . 1816 1725 M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoit- 178: tamisesta Keski-Suomen Nuorisoseurain 179: 1713 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan Liitto ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . 1831 180: osoittamisesta Ympäristötaiteen Säätiön 181: perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1818 1726 M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoit- 182: tamisesta kalaportaiden rakentamiseen 183: 1714 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan Vaajakoskelle ja Kuhankoskelie . . . . . . . . . . 1832 184: osoittamisesta P AND - Taiteilijat rau- 185: han puolesta -järjestön toiminnan tukemi- 1727 M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoit- 186: seen ....................................... 1819 tamisesta vedenottamon ja siirtovesijoh- 187: don rakentamiseksi Kaivovedelle Jyväsky- 188: 1715 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan län maalaiskunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1833 189: osoittamisesta Suomen Kotiseutuliiton toi- 190: 1728 M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoit- 191: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1820 192: tamisesta siirtoviemärin rakentamiseksi 193: Karstulaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1834 194: 1716 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan 195: osoittamisesta huonokuntoisimpien keli- 1729 M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoit- 196: rikkoteiden kunnostamiseksi Hämeen tie- tamisesta Palokan-Seppälänkankaan- 197: ja vesirakennuspiirissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1822 Vaajakosken kehätien rakentamiseen . . . . . 1835 198: 199: 1717 Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan 1730 M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoit- 200: osoittamisesta Työterveyslaitoksen toimin- tamisesta Toivakan-Leppälahden maan- 201: nan kehittämissuunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . 1823 tien parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1836 202: Sisällysluettelo 5 203: 204: Sivu Sivu 205: 1731 M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoit- 1744 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 206: tamisesta Kärkistensalmen sillan raken- sesta Pohjois-Karjalan sairaanhoito-oppi- 207: nustöiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1837 laitoksen laajentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1850 208: 209: 1732 M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoit- 1745 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 210: tamisesta Keiteleen ja Päijänteen välisen sesta liikunnanohjaajan virkojen perus- 211: vesitieväylän rakentamiseen............... 1838 tamiseksi kuntiin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1851 212: 213: 1733 M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoit- 1746 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 214: tamisesta Puustellin Tuki ry:n vammais- sesta kunnille urheiluseurojen avustuksiin 215: palvelutoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . 1839 ja erityisryhmien liikuntatoiminnan kehit- 216: tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1852 217: 1734 P. Lahtinen ym.: Määrärahan osoit- 218: tamisesta ohituskaistojen rakentamiseen 1747 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 219: Murhasaaren sillan molemmille puolille sesta kuntien nuorisotilojen perustamiseen 1853 220: valtatielle n:o 11 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1840 221: 1748 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 222: 1735 P. Lahtinen ym.: Määrärahan osoit- sesta nuorison valtakunnallisten leiri- ja 223: tamisesta rintamaveteraanien kuntoutuk- kurssikeskusten rakentamiseen............ 1854 224: seen....................................... 1841 225: 1749 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 226: 1736 P. Lahtinen ym.: Määrärahan osoit- sesta nuorison valtakunnallisten leiri- ja 227: tamisesta kuntien ja kuntainliittojen har- kurssikeskusten toiminnan tukemiseen . . . . 1855 228: kinnanvaraisen työllistämisen lisäämiseen 1842 229: 1750 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 230: 1737 P. Lahtinen ym.: Määrärahan osoit- sesta luonnonmukaisen viljelyn selvitys- ja 231: tamisesta selvityksen tekemiseksi eri mai- kokeilutyöhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1856 232: den yhteisen kaluston hankkimiseksi Itä- 233: 1751 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 234: meren suuronnettomuuksien varalle . . . . . . 1843 235: sesta viljelmäkoon mukaan maksettavaan 236: hintapoliittiseen tukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1857 237: 1738 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 238: sesta presidentti Urho Kekkosen rauhan- 239: 1752 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 240: palkinnon perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1844 241: sesta alueittaiseen hintapoliittiseen tukeen 1858 242: 1739 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 1753 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 243: sesta Niiralan rajanylityspaikan avaami- sesta muuhun hintapoliittiseen tukeen. . . . . 1859 244: seksi henkilöliikenteelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1845 245: 1754 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 246: 1740 Laine ym.: Määrärahan osoittami- sesta lannoitteiden ja rehujen hankinta- 247: sesta kuntien verotulojen menetysten kor- kustannusten alentamiseksi pienillä ja kes- 248: vaamiseen avustuksin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1846 kisuurilla tiloilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1860 249: 250: 1741 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 1755 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 251: sesta läänien kehittämisrahan korottami- sesta nuorten viljelijöiden tukemiseen 252: seen ....................................... 1847 osoitetun määrärahan korottamiseen . . . . . 1861 253: 254: 1742 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 1756 Laine ym: Määrärahan osoittamises- 255: sesta varusmiesten päivärahan korottami- ta siirtona maatilatalouden kehittämisra- 256: seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1848 hastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1862 257: 258: 1743 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 1757 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 259: sesta venäjän kielen professuurin perus- sesta maatalouden tuotanto-osuuskuntien 260: tamiseksi Turun yliopistoon . . . . . . . . . . . . . . 1849 toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1863 261: 6 Sisällysluettelo 262: 263: Sivu Sivu 264: 1758 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 1772 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 265: sesta biokaasureaktoreiden käytön edistä- sesta Seinäjoen-Kaskisten radan perus- 266: miseen maatiloilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1864 parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1878 267: 268: 1759 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 1773 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 269: sesta kalataloudellisiin rakentamis- ja sesta Imatran Voima Oy:n osakepääoman 270: kunnostaruishankkeisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1865 korottamiseen Suomen ja Neuvostoliiton 271: energiayhteistyön lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . 1879 272: 1760 Laine: Määrärahan osoittamisesta 273: pehmein menetelmin toimivan koesavotan 1774 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 274: käynnistämiseksi Kessin alueella . . . . . . . . . . 1866 sesta Kemira Oy:n osakepääoman korot- 275: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1880 276: 1761 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 277: sesta katumaksulain mukaisiin korvauk- 1775 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 278: siin kunnille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1867 sesta Neste Oy:n osakepääoman korotta- 279: miseen maakaasuputken jatkamiseksi 280: 1762 Laine ym.: Määrärahan osoittami- Lounais-Suomeen......................... 1881 281: sesta TVL:n Turun piirin konekorjaamon 282: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1868 1776 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 283: sesta Outokumpu Oy:n osakepääoman 284: 1763 Laine ym.: Määrärahan osoittami- korottamiseen eräiden hankkeiden toteut- 285: sesta Uudenkaupungin-Forssan tieyhtey- 286: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1882 287: den rakentamisen aloittamiseen........... 1869 288: 1777 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 289: 1764 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 290: sesta Rautaruukki Oy:n osakepääoman 291: sesta Kustavin ja Lokalahden välisen Leh- 292: korottamiseen Koverharin terästehtaan 293: mänkurkun tieyhteyden rakentamiseksi... 1870 294: toiminnan kehittämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 1883 295: 1765 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 296: 1778 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 297: sesta Merimaskun-Lielahden tien perus- 298: sesta Valmet Oy:n osakepääoman korotta- 299: korjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1871 300: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1884 301: 1766 Laine: Määrärahan osoittamisesta 302: Lassilan-Ranta-ahon tieosuuden perus- 1779 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 303: sesta Vapo Oy:n osakepääoman korotta- 304: parantamiseen Evijärvellä................. 1872 305: miseen Martinniemen sahan toiminnan 306: 1767 Laine ym.: Määrärahan osoittami- jatkamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1885 307: sesta kantatien n:o 75 (Nurmes-Kuhmo) 308: peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1873 1780 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 309: sesta Veitsiluoto Oy:n osakepääoman ko- 310: 1768 Laine ym.: Määrärahan osoittami- rottamiseen Oulun sellutehtaan ja Patenie- 311: sesta Nurmeksen-Mätäsvaaran tien pe- men sahan kehittämiseksi................. 1886 312: ruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1874 313: 1781 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 314: 1769 Laine ym.: Määrärahan osoittami- sesta valtion kehitysyhtiön perustamista 315: sesta rinnakkaislossin rakentamiseksi Kus- varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1887 316: tavin Ströömille Vartsalaan . . . . . . . . . . . . . . . 1875 317: 1782 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 318: 1770 Laine ym.: Määrärahan osoittami- sesta Itä-Suomen ja Neuvosto-Karjalan 319: sesta VR:n uusien ratahankkeiden suun- matkailu- ja kulttuurivaihdon kehittämis- 320: nitteluun ja toteuttamiseen................ 1876 projektin toteuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 1888 321: 322: 1771 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 1783 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 323: sesta rantaradan perusparannukseen välil- sesta valtakunnallisen kriisi- ja aluepoliit- 324: lä Kirkkonummi-Karjaa-Salo-Turku 1877 tisen rahaston perustamiseen.............. 1889 325: Sisällysluettelo 7 326: 327: 328: Sivu Sivu 329: 1784 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 1796 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 330: sesta telakkateollisuuden kehittämisohjel- sesta insinöörin viran perustamiseen Tu- 331: man toteuttamiseen....................... 1890 run ja Porin työsuojelupiiriin . . . . . . . . . . . . . 1902 332: 333: 1785 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 1797 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 334: sesta vientitakuukorvauksiin . . . . . . . . . . . . . . 1891 sesta Porin työsuojelupiirin Porin sivutoi- 335: miston hallinnollisiin järjestelyihin . . . . . . . . 1903 336: 1786 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 337: sesta kuntien koulutus- ja tiedotustoimin- 1798 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 338: taan tuonnin edistämiseksi Neuvostoliitos- sesta ylimääräisenä asumistukena asumis- 339: ta......................................... 1892 kustannusten alentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 1904 340: 341: 1787 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 1799 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 342: sesta tieteellis-teknisen yhteistyön kehittä- sesta asuntolainoihin...................... 1905 343: miseksi Neuvostoliiton kanssa . . . . . . . . . . . . 1893 344: 1800 Laitinen ym.: Määrärahan osoittami- 345: 1788 Laine ym.: Määrärahan osoittami- sesta Evakkotie-patsaan pystyttämiseksi 346: sesta pkt-yritysten yhteistyön kehittämi- Kuopioon................................. 1906 347: seksi neuvostoliittolaisen osapuolen kans- 348: sa ......................................... 1894 1801 Laitinen: Määrärahan osoittamisesta 349: suomenhevospatsas Einon pystyttämiseksi 350: 1789 Laine ym.: Määrärahan osoittami- Leppävirralle .. . . . .. .. . . .. .. . .. . . . . . . .. . . . 1907 351: sesta Suomen osallistumisen edistämiseksi 352: Neuvostoliiton avaruusteknologiahankkei- 1802 Laitinen ym.: Määrärahan osoittami- 353: siin ....................................... 1895 sesta Metsäntutkimuslaitoksen Suonen- 354: joen tutkimusaseman saneerauksen suun- 355: 1790 Laine ym.: Määrärahan osoittami- nitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1908 356: sesta taloudellista yhteistyötä Neuvostolii- 357: ton kanssa edistävän toimiston perustami- 1803 Lamminen ym.: Määrärahan osoitta- 358: seksi Turkuun .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 1896 misesta Säkylän varuskunnan ajoneuvo- 359: huoltolan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1909 360: 1791 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 361: sesta idänkaupan kauppahuoneen perus- 1804 Lamminen ym.: Määrärahan osoitta- 362: tamiseksi Keski-Suomeen . . . . . . . . . . . . . . . . . 1897 misesta korkeakoulutasoisen isännöitsijä- 363: koulutuksen aloittamiseksi Porin koulu- 364: 1792 Laine ym.: Määrärahan osoittami- tus- ja tutkimuskeskuksessa............... 1910 365: sesta idänkaupan kauppahuoneen perus- 366: tamiseksi Turkuun........................ 1898 1805 Lamminen ym.: Määrärahan osoitta- 367: misesta Ala-Könni-säätiön toiminnan tu- 368: 1793 Laine ym.: Määrärahan osoittami- kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1911 369: sesta SEV -kaupan tutkimuslaitoksen pe- 370: rustamiseksi Kymen lääniin . . . . . . . . . . . . . . . 1899 1806 Lamminen ym.: Määrärahan osoitta- 371: misesta kansainvälisen Sata-Häme soi 372: 1794 Laine ym.: Määrärahan osoittami- -harmonikkatapahtuman toteuttamiseen.. 1912 373: sesta läänien raittiuslautakuntien ja -jär- 374: jestöjen yhteiskampanjoiden järjestämi- 1807 Lamminen ym.: Määrärahan osoitta- 375: seen....................................... 1900 misesta Porvarillisen Varhaisnuorisoliiton 376: lastenkulttuuritoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . 1913 377: 1795 Laine ym.: Määrärahan osoittami- 378: sesta Euroopan taloudellisen yhdentymi- 1808 Lamminen ym.: Määrärahan osoitta- 379: sen aiheuttamien alkoholi- ja terveyspoliit- misesta Satakunnan Nuorisoseurojen liitto 380: tisten ongelmien selvitystyöhön . . . . . . . . . . . 1901 ry:n toiminnan tukemiseen................ 1914 381: 8 Sisällysluettelo 382: 383: Sivu Sivu 384: - 1809 Lamminen ym.: Määrärahan osoitta- 1820 Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta 385: misesta Panelian-Eurakosken maantien puolustuslaitoksen rakennusten tulevan 386: ja siihen liittyvien kevyen liikenteen väy- käytön suunnitteluun Jussaaressa . . . . . . . . . 1928 387: lien rakentamiseen........................ 1915 388: 1821 Lax m.fl.: Om anvisande av anslag 389: 1810 Lamminen ym.: Määrärahan osoitta- för planering av ett Östersjöcentrum i 390: misesta Suomen CP-liiton vaikeavammais- Hangö .................................... 1929 391: palveluiden kehittämiseen................. 1916 392: 1821 Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta 393: 1811 Lapiolahti ym.: Määrärahan osoitta- Itämeren tutkimuskeskuksen suunnittele- 394: misesta opintotuen asumislisän maksami- miseksi Hankoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1930 395: seksi ympärivuotisena. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1917 396: 1822 Lax m.fl.: Om anvisande av anslag 397: 1812 Lapiolahti ym.: Määrärahan osoitta- för Föreningen Sommarmusik i Västny- 398: misesta teknikkojen, insinöörien ja dip- land . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1931 399: lomi-insinöörien koulutustarpeen selvittä- 400: miseen ................................ . 1918 1822 Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta 401: 7 Föreningen Sommarmusik i Västnyland 402: 1813 Lapiolahti ym.: Määrärahan osoitta- -nimisen yhdistyksen toiminnan tukemi- 403: misesta Suomen Kalamiesten Keskusliitol- seen....................................... 1932 404: le henkilöstön palkkaamiseen . . . . . . . . . . . . . 1919 405: 1823 Lax m.fl.: Om anvisande av anslag 406: för att utreda möjligheterna att i Västan- 407: 1814 Lapiolahti ym.: Määrärahan osoitta- 408: kvarn grunda en utvecklingscentral för 409: misesta kansainvälisen harjoitteluorgani- 410: landsbygden . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1933 411: saation kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1920 412: 1823 Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta 413: 1815 Lapiolahti ym.: Määrärahan osoitta- selvityksen tekemiseksi maaseudun kehit- 414: misesta kansainvälisen harjoittelun lisää- 415: tämiskeskuksen perustamisesta Västan- 416: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1921 417: kvarniin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1934 418: 1816 Lapiolahti ym.: Määrärahan osoitta- 1824 Lax m.fl.: Om anvisande av anslag 419: misesta Vuokralaisten Keskusliitto ry:n för planering av en vägförbindelse Jackar- 420: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1922 by-l<:alax-Sarvsalö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1935 421: 1817 Laurila ym.: Määrärahan osoittami- 1824 Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta 422: sesta Naisjärjestöjen Ke~kusliiton toimin- Jakarin-Kaalahden-Sarvisalon tieyhtey- 423: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1923 den suunnitteluun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1936 424: 425: 1818 Laurila ym.: Määrärahan osoittami- 1825 Lax: Om anvisande av anslag för 426: sesta Psoriasisliiton toiminnan tukemiseen 1924 ökad exportmarknadsföring . . . . . . . . . . . . . . 1937 427: 428: 1819 Lax m.fl.: Om anvisande av anslag 1825 Lax: Määrärahan osoittamisesta 429: för reparation av utkikstornet på Hasselö vientimarkkinoinnin lisäämiseen . . . . . . . . . . 1938 430: i Pellinge skärgård . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1925 431: 1826 Lax m.fl.: Om anvisande av anslag 432: 1819 Lax ym.: Määrärahan osoittamises- för planering av stödinsatser för en force- 433: ta tähystystornin korjaamiseen Hasselön rad minskning av kolkraftverkens svavel- 434: saarella Peliingin saaristossa . . . . . . . . . . . . . . 1926 utsläpp . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1939 435: 436: 1820 Lax m.fl.: Om anvisande av anslag 1826 Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta 437: för planering av den framtida använd- tukitoimenpiteiden suunnittelemiseen hiili- 438: ningen av försvarsmaktens byggnader på voimaloiden rikkipäästöjen vähentämisek- 439: Jussarö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1927 si . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1940 440: Sisällysluettelo 9 441: 442: Sivu Sivu 443: 1827 Lax m.fl.: Om anvisande av anslag 1839 Lehtosaari ym.: Määrärahan osoitta- 444: tili räntestöd för energiförsörjningens luft- misesta opastuskeskuksen rakentamiseen 445: vårdsinvesteringar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1941 Linnansaaren kansallispuistoon Rantasal- 446: mella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1954 447: 1827 Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta 448: energiahuollon ilmansuojeluinvestointien 1840 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoit- 449: korkotukeen.............................. 1942 tamisesta Jyväskylän yliopiston Konneve- 450: den tutkimusaseman laajentamiseen . . . . . . 1955 451: 1828 Lehtosaari ym.: Määrärahan osoitta- 452: misesta Etelä-Savon nuorisoseuraliiton 1841 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoit- 453: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1943 tamisesta rakennusavustuksena Sirola- 454: opistolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1956 455: 1829 Lehtosaari ym.: Määrärahan osoitta- 456: misesta Puumalan yrttiprojektin avusta- 1842 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoit- 457: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1944 tamisesta nuorisotyöttömyyden seuraus- 458: vaikutusten lieventämiseen................ 1957 459: 1830 Lehtosaari ym.: Määrärahan osoitta- 460: misesta valtakunnallisen metsämuseon ra- 1843 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoit- 461: kentamiseksi Punkaharjulle............... 1945 tamisesta vesihuoltotöihin Keski-Suomes- 462: sa......................................... 1958 463: 1831 Lehtosaari ym.: Määrärahan osoitta- 464: misesta teiden kunnossapitoon TVL:n 1844 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoit- 465: Mikkelin piirissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1946 tamisesta kantatien n:o 69 parantamiseen 466: Suolahdessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1959 467: 1832 Lehtosaari ym.: Määrärahan osoitta- 468: misesta maantien n:o 437 (Sulkava-Ran- 1845 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoit- 469: tasalmi) peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . 1947 tamisesta maantien n:o 659 parantamiseen 470: Viitasaarella ja Vesannolla................ 1960 471: 1833 Lehtosaari ym.: Määrärahan osoitta- 472: misesta maantien n:o 4401 (Lohikoski- 1846 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoit- 473: Kiviapaja) peruskorjaukseen.............. 1948 tamisesta Liimattalan vanhan tien perus- 474: parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1961 475: 1834 Lehtosaari ym.: Määrärahan osoitta- 476: misesta maantien n:o 4681 (Pukkikankaan 1847 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoit- 477: th.-Härmänniemen th.) peruskorjauk- tamisesta Sumiaisten-Matilanvirran 478: seen....................................... 1949 maantien perusparannukseen . . . . . . . . . . . . . 1962 479: 480: 1835 Lehtosaari ym.: Määrärahan osoitta- 1848 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoit- 481: misesta Kerimäen-Enonkosken tien pe- tamisesta Suolahden-Ruotinkylän maan- 482: ruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1950 tien parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1963 483: 484: 1836 Lehtosaari ym.: Määrärahan osoitta- 1849 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoit- 485: misesta Vekaran-Lohikosken maantien tamisesta Keski-Suomen tie- ja vesiraken- 486: perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1951 nuspiirille pieniin tie- ja siltahankkeisiin . . 1964 487: 488: 1837 Lehtosaari ym.: Määrärahan osoitta- 1850 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoit- 489: misesta Kerimäen kirkkorannan kunnos- tamisesta kevyen liikenteen väylän raken- 490: tussuunnitelman toteuttamiseen........... 1952 tamiseen välille Jämsä-Kaipola.......... 1965 491: 492: - 1838 Lehtosaari ym.: Määrärahan osoitta- 1851 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoit- 493: misesta junavuorojen säilyttämiseen Itä- tamisesta kevyen liikenteen väylän raken- 494: Savon talousalueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1953 tamiseksi välille Äänekoski-Suolahti..... 1966 495: lO Sisällysluettelo 496: 497: Sivu Sivu 498: 1852 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoit- 1865 U. Leppänen ym.: Määrärahan 499: tamisesta pienvenesatamien rakentamiseen osoittamisesta Myllyhoito-yhdistys ry:lle 500: Keski -Suomessa .. . . . .. .. .. . . . . . . . . .. .. . . . . 1967 koulutus- ja tutkimusklinikan perustami- 501: seen....................................... 1980 502: 1853 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoit- 503: tamisesta ylimääräisenä lisänä lapsilisien 1866 Lindroos: Määrärahan osoittamises- 504: korottamiseksi 500 markaksi kuukaudessa 1968 ta aikuisopintorahaan. .. .. . . . . . . . . .. . .. . . . 1981 505: 1854 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoit- 506: 1867 Lindroos ym.: Määrärahan osoitta- 507: tamisesta virkojen perustamiseksi sepel- 508: misesta Valkeakosken kaupunginteatterin 509: valtimon ohitusleikkauksia varten . . . . . . . . 1969 510: peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1982 511: 1855 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoit- 512: tamisesta ylimääräisenä lisänä työttömyys- 1868 Lindroos ym.: Määrärahan osoitta- 513: turvan korottamiseksi 100 markaksi päi- misesta musiikkikoulujen valtionosuuk- 514: vältä...................................... 1970 sien maksamiseen......................... 1983 515: 516: 1856 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoit- 1869 Lindroos ym.: Määrärahan osoitta- 517: tamisesta jätehuollon edistämiseen . . . . . . . . 1971 misesta Hallin-Mäntän maantien n:o 343 518: peruskorjaukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1984 519: 1857 P. Leppänen ym.: Määrärahan osoit- 520: tamisesta asuntotuotannon lisäämiseen 1870 Lindroos ym.: Määrärahan osoitta- 521: Keski -Suomessa . .. .. . . . . . .. .. .. . . . . .. .. . . . 1972 misesta Kolhon taajaman kevyen liiken- 522: teen väylien rakentamisen aloittamiseksi 523: 1858 U. Leppänen ym.: Määrärahan Vilppulassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1985 524: osoittamisesta Uudenmaan rakuunapatal- 525: joonan varuskuntarakennusten perus- 526: 1871 Lindroos ym.: Määrärahan osoitta- 527: korjaamiseen Lappeenrannassa . . . . . . . . . . . 1973 528: misesta Spielmeyer-Sjögren-tautia sairas- 529: 1859 U. Leppänen ym.: Määrärahan tavien hoidon ja kuntoutuksen kehittämi- 530: osoittamisesta tarkoitukseen sopivan kan- seen....................................... 1986 531: sanopiston tilojen kunnostamiseen maa- 532: seutupolitiikan koulutus- ja kurssitoimin- 1872 Lindroos: Määrärahan osoittamises- 533: nan käynnistämiseksi .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 1974 ta palkansaajien lomatukeen.............. 1987 534: 535: 1860 U. Leppänen ym.: Määrärahan 1873 Lindroos: Määrärahan osoittamises- 536: osoittamisesta Merenlahden paikallistien ta työttömyyden lieventämiseen . . . . . . . . . . . 1988 537: peruskorjaamiseen Taipatsaarella ja Lap- 538: peenrannassa .. .. . . . . .. .. . . . . . . .. .. . . . . . . . 1975 1874 Lindroos ym.: Määrärahan osoitta- 539: misesta kunnille ympäristönsuojelun käyt- 540: 1861 U. Leppänen ym.: Määrärahan tökustannuksiin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1989 541: osoittamisesta ylimääräisen rintamalisän 542: budjettiperusteiseksi korottamiseksi . . . . . . 1976 1875 Linnainmaa ym.: Määrärahan osoit- 543: tamisesta tietokirjallisuuden kirjastokor- 544: 1862 U. Leppänen ym.: Määrärahan 545: vauksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1990 546: osoittamisesta Yksinhuoltajien Liitto ry:n 547: toiminnan tukemiseen .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 1977 548: 1876 Linnainmaa ym.: Määrärahan osoit- 549: 1863 U. Leppänen ym.: Määrärahan tamisesta jatkovalaistuksen rakentamiseen 550: osoittamisesta Elatusvelvollisten Liitto Länsiväylälie Espoon Matinkylästä län- 551: ry:n toiminnan tukemiseen................ 1978 teen ....................................... 1991 552: 553: 1864 U. Leppänen ym.: Määrärahan 1877 Linnainmaa: Määrärahan osoittami- 554: osoittamisesta Oikeutta Eläkeläisille ry:n sesta kuluttajille suunnattuihin ympäristö- 555: koulutustoiminnan tukemiseen............ 1979 valistuskampanjoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1992 556: Sisällysluettelo ll 557: 558: Sivu Sivu 559: 1878 Louvo ym.: Määrärahan osoittami- 1890 Luttinen ym.: Määrärahan osoitta- 560: sesta Kouvolan kääntäjänkoulutuslaitok- misesta Vesijärven rehevöitymistutkimuk- 561: sen uusien tilojen suunnittelemiseen ja seen ....................................... 2005 562: laitoksen kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1993 563: 1891 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- 564: 1879 Louvo ym.: Määrärahan osoittami- tamisesta taiteilija- ja toimittajaeläkkeiden 565: sesta aikuiskoulutusosaston kurssitoimen- lisäämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2006 566: johtajan viran perustamiseksi Anjalan 567: 1892 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- 568: maatalousoppilaitokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1994 569: tamisesta tutkijan- ja opettajanvirkojen 570: perustamiseksi yliopistoihin . . . . . . . . . . . . . . . 2007 571: 1880 Louvo ym.: Määrärahan osoittami- 572: sesta Anjalan koulutilan henkilökunnan 1893 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- 573: asuinrakennuksen rakentamiseen . . . . . . . . . 1995 tamisesta rauhantutkimuksen professorin 574: viran perustamiseksi Jyväskylän yliopis- 575: 1881 Louvo ym.: Määrärahan osoittami- toon ...................................... 2008 576: sesta hotelli- ja ravintolakoulun perus- 577: tamiseksi Kouvolaan...................... 1996 1894 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- 578: tamisesta Taideteollisen korkeakoulun 579: 1882 Louvo ym.: Määrärahan osoittami- opetuksen kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2009 580: sesta ammatillisen kuvataideoppilaitoksen 581: perustamiseksi Kouvolaan . . . . . . . . . . . . . . . . 1997 1895 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- 582: tamisesta koululaitosta ja lasten arvoja 583: 1883 Louvo ym.: Määrärahan osoittami- koskevaan korkeakoulujen tutkimus- 584: sesta kuntien nuorisotyön valtionosuuden toimintaan................................ 2010 585: korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1998 586: 1896 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- 587: tamisesta Ylioppilaiden terveydenhoito- 588: 1884 Louvo ym.: Määrärahan osoittami- 589: säätiön Helsingin terveydenhoitoaseman 590: sesta Vesihuoltoliiton toiminnan tukemi- 591: vuokrakustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2011 592: seen....................................... 1999 593: 1897 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- 594: 1885 Louvo ym.: Määrärahan osoittami- tamisesta korkeakoulututkimuksen lisää- 595: sesta Sotainvalidien Veljesliiton Kymen miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2012 596: piiri ry:lle sotainvalidien ja heidän puoli- 597: soidensa kuntoutus- ja virkistystoiminnan 1898 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- 598: järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2000 tamisesta korkeakouluopetuksen kehittä- 599: mis- ja kokeilutoimintaan................. 2014 600: 1886 Louvo ym.: Määrärahan osoittami- 601: sesta Maailman Terveysjärjestön tavoittei- 1899 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- 602: den tunnetuksi tekemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 2001 tamisesta jatkokoulutukseen liittyviin tut- 603: kimus- ja kehittämishankkeisiin ........... 2015 604: 1887 Louvo ym.: Määrärahan osoittami- 605: 1900 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- 606: sesta sepelvaltimon ohitusleikkausten li- 607: tamisesta tutkija- ja opiskelijavaihdon 608: säämiseksi yliopistollisissa keskussairaa- 609: edistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2016 610: loissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2002 611: 1901 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- 612: 1888 Louvo ym.: Määrärahan osoittami- tamisesta aineenopettajien kasvatustieteel- 613: sesta Vatsatautien tutkimussäätiön toimin- liseen koulutukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2017 614: nan tukemiseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2003 615: 1902 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- 616: 1889 Luttinen ym.: Määrärahan osoitta- tamisesta opintolainojen valmistumisen 617: misesta Kaarisilta ry:n toiminnan tukemi- jälkeisen korkotukiajan pidentämiseksi 618: seen ....................................... 2004 ylimääräisin järjestelyin................... 2018 619: 12 Sisällysluettelo 620: 621: Sivu Sivu 622: 1903 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- 1917 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- 623: tamisesta opintolainojen korkotuen yli- tamisesta Tiedekauppa ry:n toiminnan tu- 624: määräiseksi korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 2019 kemiseen.................................. 2033 625: 626: 1904 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- 1918 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- 627: tamisesta opintorahan korottamiseen . . . . . 2020 tamisesta kuntien kulttuuritoiminnan tu- 628: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2034 629: 1905 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- 630: tamisesta opintotuen asumislisän maksa- 1919 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- 631: miseksi ympärivuotisena.................. 2021 tamisesta taiteilijoille yksi- ja kolmivuotis- 632: ten apurahojen ylimääräiseksi lisäämiseksi 2035 633: 1906 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- 634: tamisesta opintotuen tarveharkintaikära- 1920 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- 635: tamisesta teatteriryhmien tukemiseen . . . . . 2036 636: jojen yhtenäistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2022 637: 1921 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- 638: 1907 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- tamisesta lastenteattereiden valtionavun 639: tamisesta aikuisopintorahakokeiluun . . . . . 2023 korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2037 640: 1908 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- 1922 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- 641: tamisesta peruskoulujen käyttökustannuk- tamisesta kuva- ja näyttämöalan ohjaaja- 642: siin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2024 koulutuksen käynnistämiseksi ja opetus- 643: suunnitelman laatimiseksi................. 2038 644: 1909 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- 645: tamisesta peruskoulujen ja lukioiden pe- 1923 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- 646: rustamiskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2025 tamisesta käytettäväksi kirjallisuuden jul- 647: kaisutukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2039 648: 1910 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- 649: tamisesta lastentarhanopettajien koulu- 1924 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- 650: tuksen lisäämiseksi. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2026 tamisesta lukemisharrastuksen edistämi- 651: seen ....................................... 2040 652: 1911 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- 653: tamisesta kirjastojen käyttökustannusten 1925 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- 654: valtionosuuksien lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . 2027 tamisesta säveltaidejärjestöjen toiminnan 655: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2041 656: 1912 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- 657: tamisesta ammatillisten oppilaitosten 1926 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- 658: käyttökustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2028 tamisesta käytettäväksi arkkitehtuurinäyt- 659: telyihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2042 660: 1913 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- 661: 1927 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- 662: tamisesta kunnallisten ammatillisten oppi- tamisesta taideteosten hankkimiseen julki- 663: laitosten rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2029 664: siin rakennuksiin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2043 665: 1914 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- 1928 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- 666: tamisesta ammatillisen aikuiskoulutuksen tamisesta käytettäväksi Ympäristötaiteen 667: kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2030 Säätiön perustamiseen ja toimintaan . . . . . . 2044 668: 1915 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- 1929 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- 669: tamisesta Suomen Akatemialle tutkimus- tamisesta taiteen alan tutkimus- ja julkai- 670: virkojen lisäämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2031 sutoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2045 671: 672: 1916 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- 1930 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- 673: tamisesta Suomen Akatemian tutkimus- tamisesta kuvataiteilijoiden ateljeeraken- 674: määrärahoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2032 nuksiin ja -huoneistoihin. . . . . . . . . . . . . . . . . . 2046 675: Sisällysluettelo 13 676: 677: Sivu Sivu 678: 1931 Löyttyjärvi ymo: Määrärahan osoit- 1944 Löyttyjärvi ymo: Määrärahan osoit- 679: tamisesta kotimaisen elokuvan tuotantotu- tamisesta kunnille ympäristönsuojelun vir- 680: keen 000 0 0 00 2047 681: 00 00 00 000000000000000 0000000 0 0 0 kojen perustamiseen 2061 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 682: 683: 684: 685: 686: 1932 Löyttyjärvi ymo: Määrärahan osoit- 1945 Löyttyjärvi ymo: Määrärahan osoit- 687: tamisesta elokuvatarjonnan kehittämiseen tamisesta Uudenmaan virkistysalueyhdis- 688: kunnissa 0 0 0 2048 689: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 tykselle oooooooooooo 2062 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 690: 691: 692: 693: 694: 1933 Löyttyjärvi ymo: Määrärahan osoit- 1946 Löyttyjärvi ymo: Määrärahan osoit- 695: tamisesta taiteilijanpalkkajärjestelmän tamisesta luonnonsuojelualueiden hankin- 696: käynnistämiseen 2049 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 taan ooo o 0 0 0 0 0 2063 697: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 698: 699: 700: 701: 702: 1934 Löyttyjärvi ymo: Määrärahan osoit- 1947 Löyttyjärvi ymo: Määrärahan osoit- 703: tamisesta Yleisradiolle kulttuuri- ja lasten- tamisesta kunnille virkistysalueiden han- 704: ohjelmien tuotantoon 2050 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 kintaan 0 0 0 0 0 0 2064 705: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 706: 707: 708: 709: 710: 1935 Löyttyjärvi ymo: Määrärahan osoit- 1948 Löyttyjärvi ymo: Määrärahan osoit- 711: tamisesta suunnistuskarttojen valmistuk- tamisesta Kokkolan vesi- ja ympäristöpii- 712: sen tukemiseksi o o oooooooo oooooo o 2051 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 rin vesilaboratorion suunnitteluun 2065 0 0 0 0 0 0 0 0 713: 714: 715: 716: 717: 1936 Löyttyjärvi ymo: Määrärahan osoit- 1949 Löyttyjärvi ymo: Määrärahan osoit- 718: tamisesta koululaisvaihto-ohjelmaan Neu- tamisesta vesiensuojelutyöhön 2066 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 719: 720: 721: 722: 723: vostoliiton kanssa ooooooo oo oooo o ooooooo 2052 0 0 0 0 724: 725: 726: 727: 728: 1950 Löyttyjärvi ymo: Määrärahan osoit- 729: 1937 Löyttyjärvi: Määrärahan osoittami- tamisesta rakennussuojelukustannusavus- 730: sesta teknikko-, insinööri- ja diplomi-insi- tuksiin oooooooooooo 2067 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 731: 732: 733: 734: 735: nööritarpeen selvittämiseen ooooooooooooooo 2053 736: 1951 Löyttyjärvi ymo: Määrärahan osoit- 737: 1938 Löyttyjärvi ymo: Määrärahan osoit- tamisesta kulttuurihistoriallisesti arvok- 738: tamisesta kalataloudellisiin rakentamis- ja kaiden alueiden rakennusten säilyttämi- 739: kunnostushankkeisiin 2054 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 seksi 0 o oooo o 740: 0 0 0 02068 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 741: 742: 743: 744: 745: 1939 Löyttyjärvi ymo: Määrärahan osoit- 1952 Löyttyjärvi ymo: Määrärahan osoit- 746: tamisesta suunnitelman tekemiseen voima- tamisesta nuorten osuuskunta-asumisen 747: laitossopimuksen purkamiseksi Kyrönjoel- tutkimiseen oooooooo 2069 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 748: 749: 750: 751: 752: la0 0 0 0o oooooooooooooooooooooooooo 2055 753: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 754: 755: 756: 757: 758: 1953 Löyttyjärvi ymo: Määrärahan osoit- 759: 1940 Löyttyjärvi ymo: Määrärahan osoit- tamisesta avustuksiin asuntojen korjaus- 760: tamisesta opiskelija-alennusjärjestelmän toimintaan ooo 2070 761: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 762: 763: 764: 765: 766: kokeiluun opiskelupaikkakuntien seutulii- 767: kenteessä ooo ooo 0 0 2057 768: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1954 Löyttyjärvi ymo: Määrärahan osoit- 769: tamisesta avustuksiin taloudellisissa vai- 770: 1941 Löyttyjärvi ymo: Määrärahan osoit- keuksissa oleville vuokrataloille 2071 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 771: 772: 773: 774: 775: tamisesta uusiopaperin valmistuksen aloit- 776: tamiseksi 0 0 02058 777: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1955 Löyttyjärvi ymo: Määrärahan osoit- 778: tamisesta opiskelija-asuntokohteiden oma- 779: 1942 Löyttyjärvi: Määrärahan osoittami- pääoma-avustusten lisäämiseen 2072 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 780: 781: 782: 783: 784: sesta kansainvälisen harjoittelun lisäämi- 785: seksi 0 0 o oooooooooooooooooooo 2059 786: 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1956 Löyttyjärvi ymo: Määrärahan osoit- 787: tamisesta korkotukilainan ja omapääoma- 788: 1943 Löyttyjärvi: Määrärahan osoittami- avustuksen maksamiseen opiskelija-asun- 789: sesta kansainvälisen harjoittelun organi- tojen hankkimiseen olemassa olevasta ra- 790: saation kehittämiseen o oooooooooooooooo 2060 0 0 0 0 kennuskannasta ooooo ooo 2073 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 791: 14 Sisällysluettelo 792: 793: Sivu Sivu 794: 1957 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- 1970 Maijala ym.: Määrärahan osoittami- 795: tamisesta rahoitusrakenteen parantami- sesta tapaturmavirastolle lisähenkilökun- 796: seen ennen vuotta 1980 valmistuneissa nan palkkaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2088 797: opiskelija-asuntokohteissa . . . . . . . . . . . . . . . . 2074 798: 1971 Maijala ym.: Määrärahan osoittami- 799: 1958 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- sesta rintamaveteraaneille maksettavan 800: tamisesta peruskorjaus- ja perusparannus- ylimääräisen rintamalisän budjettiperus- 801: lainoihin.................................. 2075 teiseen korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2089 802: 803: 1959 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- 1972 Malm ym.: Määrärahan osoittami- 804: tamisesta lainoihin kunnille asuntojen sesta Vaasan korkeakoulun työsopimus- 805: hankintaan vanhasta asuntokannasta . . . . . 2076 suhteisten henkilöiden palkkaukseen . . . . . . 2090 806: 807: 1960 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- 1973 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag 808: tamisesta lainoihin kunnille tonttimaan för Förbundet Hem och Skola i Finland . . 2091 809: hankintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2077 810: 1973 Malm ym.: Määrärahan osoittami- 811: 1961 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- sesta Förbundet Hem och Skola i Finland 812: tamisesta energiataloudellisiin avustuksiin 2078 -nimisen järjestön toiminnan tukemiseen.. 2092 813: 814: 1962 Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoit- 1974 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag 815: tamisesta yleisen asumistukijärjestelmän för Finlands svenska hembygdsförbund . . . 2093 816: mukaisten etuuksien maksamiseksi opiske- 817: lijoille ylimääräisin järjestelyin............ 2079 1974 Malm ym.: Määrärahan osoittami- 818: sesta Finlands svenska hembygdsförbund 819: 1963 Maijala ym.: Määrärahan osoittami- -nimisen järjestön toiminnan tukemiseen.. 2094 820: sesta Pirkanmaan kotiteollisuusyhdistyk- 821: sen neuvonta-asematoimintaan . . . . . . . . . . . 2080 1975 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag 822: för Martin Wegelius-institutet . . . . . . . . . . . . 2095 823: 1964 Maijala ym.: Määrärahan osoittami- 824: sesta Tiedekauppa ry:n toiminnan tukemi- 1975 Malm ym.: Määrärahan osoittami- 825: seen....................................... 2081 sesta Martin Wegelius institutet -nimisen 826: laitoksen toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . 2096 827: 1965 Maijala ym.: Määrärahan osoittami- 828: sesta Suomen Kansanmusiikkiliitto ry:n 1976 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag 829: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2082 till Finlands svenska folkmusikinstitut för 830: inredning av arkivutrymmen.............. 2097 831: 1966 Maijala ym.: Määrärahan osoittami- 832: sesta Suomen Puhallinorkesteriliitto ry:n 1976 Malm ym.: Määrärahan osoittami- 833: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2083 sesta Finlands svenska folkmusikinstitut 834: -nimiselle laitokselle arkistotilojen sisusta- 835: 1967 Maijala ym.: Määrärahan osoittami- miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2098 836: sesta suunnittelijan palkkaamiseen koti- 837: eläinten geenipankkitoiminnan kehittämi- 1977 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag 838: seksi ...................................... 2084 till Pohjola-Nordens Ungdomsförbund 839: för Nordjobb-projektets fritidsverksamhet 2099 840: 1968 Maijala ym.: Määrärahan osoittami- 841: sesta valtakunnallisen metsämuseon suun- 1977 Malm ym.: Määrärahan osoittami- 842: nitteluun Virroille. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2086 sesta Pohjola-Nordenin nuorisoliitolle 843: Nordjobb-projektin vapaa-aikatoimintaan 2100 844: 1969 Maijala ym.: Määrärahan osoittami- 845: sesta ansionmenetyskorvausten suoritta- 1978 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag 846: miseksi tietoimituksiin kutsutuille maan- för Ungdomsföreningsrörelsens barnför- 847: omistajille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2087 bund för barnverksamhet................. 2101 848: Sisällysluettelo 15 849: 850: Sivu Sivu 851: 1978 Malm ym.: Määrärahan osoittami- 1986 Mattila ym.: Määrärahan osoittami- 852: sesta Ungdomsföreningsrörelsens barnför- sesta kuntien kulttuuritoiminnan tiloihin 853: bund -nimisen järjestön lapsitoiminnan ja laitteisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2115 854: tukemiseen................................ 2102 855: 1987 Mattila ym.: Määrärahan osoittami- 856: 1979 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag sesta Jokilaaksojen Tanssitaiteen Tuki 857: för ökat stöd tili naturenlig odling . . . . . . . . 2103 ry:n toiminnan tukemiseen................ 2116 858: 859: 1979 Malm ym.: Määrärahan osoittami- 1988 Mattila ym.: Määrärahan osoittami- 860: sesta luonnonmukaisen viljelyn tukemisen sesta valtionapuna kuivatustöihin . . . . . . . . . 2117 861: lisäämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2104 862: 1989 Mattila ym.: Määrärahan osoittami- 863: 1980 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag sesta kalastusmestarin viran perustamisek- 864: som statsunderstöd för skogsförbättrings- si Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitok- 865: arbeten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2105 sen Kalajoen tutkimusasemalle............ 2118 866: 867: 1980 Malm ym.: Määrärahan osoittami- 1990 Mattila ym.: Määrärahan osoittami- 868: sesta valtionapuna metsänparannustöihin 2106 sesta Alavieskan tulvasuojelutöihin . . . . . . . 2119 869: 870: 1981 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag 1991 Mattila ym.: Määrärahan osoittami- 871: för förbättring av farleden tili Svartbådan sesta Muhosjoen järjestelytöihin . . . . . . . . . . 2120 872: och byggande av en skyddshamn på Stor- 873: skär ....................................... 2107 1992 Mattila ym.: Määrärahojen osoitta- 874: misesta happamoitumisprojektin tutki- 875: 1981 Malm ym.: Määrärahan osoittami- musten rahoitukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2121 876: sesta Svartbådanin väylän parantamiseen 877: ja turvasataman rakentamiseen Storskä- 1993 Mattila ym.: Määrärahan osoittami- 878: riin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2108 sesta valtionapuna yksityisten teiden kun- 879: nossapitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2122 880: 1982 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag 881: tili Landskapsföreningen Folkhälsan i Ös- 1994 Mattila ym.: Määrärahan osoittami- 882: terbotten för verksamhet med servicehem sesta valtionapuihin yksityisten teiden ra- 883: för handikappade ungdomar.............. 2109 kentamista varten......................... 2123 884: 885: 1982 Malm ym.: Määrärahan osoittami- 1995 Mattila ym.: Määrärahan osoittami- 886: sesta Landskapsföreningen Folkhälsan i sesta Ylivieskan rautatieaseman laajen- 887: Österbotten -nimiselle yhdistykselle vam- nukseen................................... 2124 888: maisten nuorten palvelutalon toimintaan .. 2110 889: 1996 Mattila ym.: Määrärahan osoittami- 890: 1983 Malm m.fl.: Om anvisande av anslag sesta turvapuhelinten hankkimiseksi van- 891: för upprensning av Svartösund i Närpes . . 2111 huksille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2125 892: 893: 1983 Malm ym.: Määrärahan osoittami- 1997 Mattila ym.: Määrärahan osoittami- 894: sesta Svartösundin perkaamiseen Närpiös- sesta Kuulonhuoltoliitto ry:IIe kuulovam- 895: sä ......................................... 2112 maisten ryhmäkuuntelulaitteiden hankki- 896: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2126 897: 1984 Mattila ym.: Määrärahan osoittami- 898: sesta kodin ja koulun yhteistyöstä huoleh- 1998 Mattila ym.: Määrärahan osoittami- 899: tivien järjestöjen toiminnan tukemiseen... 2113 sesta ympäristötutkimuksen lisäämiseen . . 2127 900: 901: 1985 Mattila ym.: Määrärahan osoittami- 1999 Mattila ym.: Määrärahan osoittami- 902: sesta Raudaskylän kristillisen opiston ra- sesta avustuksena valtakunnallisille ympä- 903: kennusavustukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2114 ristön- ja luonnonsuojelujärjestöille . . . . . . 2128 904: 16 Sisällysluettelo 905: 906: Sivu Sivu 907: - 2000 Mattila ym.: Määrärahan osoittami- 2011 Moilanen ym.: Määrärahan osoitta- 908: sesta jätehuollon edistämiseen . . . . . . . . . . . . 2129 misesta lähetysjärjestöjen kehitysyhteis- 909: työhön.................................... 2142 910: - 2001 Mattila ym.: Määrärahan osoittami- 911: sesta luonnonsuojelualueiden hankintaan 2130 2012 Moilanen ym.: Määrärahan osoitta- 912: misesta Kehitysyhteistyön Palvelukeskus 913: - 2002 Metsämäki m.fl.: Om anvisande av ry:lle kehitysjoukkotoiminnan tukemiseen 2143 914: anslag för planering och byggande av en 915: musik- och körestrad i Ekenäs . . . . . . . . . . . . 2131 2013 Moilanen ym.: Määrärahan osoitta- 916: misesta kahdenkeskisten perhetapaamisten 917: 2002 Metsämäki ym.: Määrärahan osoit- järjestämiseen maamme vankiloissa....... 2144 918: tamisesta esiintymislavan rakentamiseen 919: musiikki- ja kuorotoimintaa varten Tam- 2014 Moilanen ym.: Määrärahan osoitta- 920: misaareen................................. 2132 misesta poliisikokelasvakanssien perus- 921: tamiseen .. .. .. .. . . . .. .. . . . . .. .. . . . .. . . . . . . 2145 922: - 2003 Metsämäki m.fl.: Om anvisande av 923: anslag för utredning och planering i syfte 2015 Moilanen ym.: Määrärahan osoitta- 924: att flytta landsarkivet för Nylands Iän tili misesta onnettomuuksien uhrien tunnista- 925: Ekenäs.................................... 2133 ruisjärjestelmän tehostamista varten . . . . . . 2146 926: 927: 2003 Metsämäki ym.: Määrärahan osoit- 2016 Moilanen ym.: Määrärahan osoitta- 928: tamisesta Uudenmaan maakunta-arkiston misesta lämpökameroiden hankkimiseen 929: siirtämistä Tammisaareen koskevaan selvi- etsintäkalustoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2147 930: tykseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2134 931: - 2017 Moilanen ym.: Määrärahan osoitta- 932: misesta diabetesprofessuurin perustami- 933: - 2004 Metsämäki ym.: Määrärahan osoit- 934: seen ....................................... 2148 935: tamisesta Karjaanjoen vesistön käytön ja 936: suojelun yleissuunnitelman laatimista var- - 2018 Moilanen ym.: Määrärahan osoitta- 937: ten........................................ 2135 misesta korkeakoulujen laitehankintoihin 2149 938: 2005 Miettinen ym.: Määrärahan osoitta- 2019 Moilanen ym.: Määrärahan osoitta- 939: misesta kyläasiain neuvottelukunnan toi- misesta lasten kotihoidon tuen korottami- 940: mintaan................................... 2136 seksi ylimääräisin järjestelyin . . . . . . . . . . . . . 2150 941: 2006 Miettinen: Määrärahan osoittamises- 2020 Moilanen ym.: Määrärahan osoitta- 942: ta opettajankoulutuksen kehittämiseksi misesta lapsilisien maksamiseksi ulkomail- 943: Heinolassa................................ 2137 la työskentelevien suomalaisten lähetys- 944: työntekijöiden lapsille ylimääräisin järjes- 945: 2007 Miettinen ym.: Määrärahan osoitta- telyin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2151 946: misesta Valamon kansanopiston toimitilo- 947: jen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2138 2021 Moilanen ym.: Määrärahan osoitta- 948: misesta sotilasvammalain mukaisen perus- 949: 2008 Miettinen: Määrärahan osoittamises- elinkoron etuoikeuttamisesta ylimääräisin 950: ta Kangasniemen musiikkijuhlien tukemi- järjestelyin aiheutuviin kustannuksiin..... 2152 951: seen....................................... 2139 952: 2022 Moilanen ym.: Määrärahan osoitta- 953: 2009 Miettinen ym.: Määrärahan osoitta- misesta sotainvalidien puolisoiden ja les- 954: misesta urheiluseurojen toiminnan tuke- kien kuntoutuksen tehostamiseen . . . . . . . . . 2153 955: miseen sekä liikuntatoimen kehittämiseen 2140 956: 2023 Moilanen ym.: Määrärahan osoitta- 957: 2010 Miettinen: Määrärahan osoittamises- misesta mielenterveyspalvelujen ja psyko- 958: ta Suomen Partiolaiset ry:lle alkeiskoulu- login virkojen lisäämiseksi Helsingissä ja 959: tusaluksen suunnitteluun.................. 2141 pääkaupunkiseudulla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2154 960: Sisällysluettelo 17 961: 962: Sivu Sivu 963: 2024 Moilanen ym.: Määrärahan osoitta- 2037 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 964: misesta neuvoloiden gynekologipalvelujen sesta rakennustarkastajien palkkauksen 965: sekä lapsivesipunktioiden ja ultraäänitut- valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2168 966: kimusten järjestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2155 967: 2038 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 968: - 2025 Moilanen ym.: Määrärahan osoitta- sesta autoveron palauttamiseen sotainvali- 969: misesta Naiset yhdessä irti päihteistä ry:lle deille ylimääräisin järjestelyin............. 2169 970: naisten päihdeklinikan perustamista var- 971: ten........................................ 2156 2039 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 972: sesta Suomen Pankin haarakonttoreiden 973: - 2026 Moilanen ym.: Määrärahan osoitta- määrän säilyttämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2170 974: misesta lasten ja nuorten tekemien rikos- 975: ten sovittelutoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2157 2040 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 976: sesta Jyväskylän yliopiston fysiikan lai- 977: 2027 Moilanen ym.: Määrärahan osoitta- 978: toksen kiihdytinlaboratorion rakentami- 979: misesta lapsiasiamiestoimintaa varten..... 2158 980: seen....................................... 2171 981: - 2028 Moilanen ym.: Määrärahan osoitta- 982: misesta kunnille kompostoinnin edistämis- 2041 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 983: tä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2159 sesta Jyväskylän yliopiston kemian laitok- 984: sen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2172 985: 2029 Moilanen ym.: Määrärahan osoitta- 986: misesta kunnille vapaarahoitteisten 2042 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 987: vuokra-asuntojen jälleenvuokraustoimin- sesta Jyväskylän yliopiston Konneveden 988: nan kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2160 tutkimusaseman majoitustilojen laajenta- 989: miseen.................................... 2173 990: - 2030 Moilanen ym.: Määrärahan osoitta- 991: misesta korkotukilainan ja omapääoma- 2043 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 992: avustuksen maksamiseen opiskelija-asun- sesta opintolainojen ylimääräiseen korko- 993: tojen hankkimiseen olemassa olevasta ra- tukeen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2174 994: kennuskannasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2161 995: 2044 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 996: 2031 Moilanen ym.: Määrärahan osoitta- sesta opintorahan perusosan korottami- 997: misesta lainoihin Y-säätiölle ja kunnille seen....................................... 2175 998: vuokra-asuntojen hankintaan olemassa 999: olevasta asuntokannasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2162 2045 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1000: sesta opintotuen tarveharkintaikärajojen 1001: 2032 Myller ym.: Määrärahan osoittami- yhtenäistämiseen.......................... 2176 1002: sesta opintorahan perusosan korottami- 1003: seen....................................... 2163 2046 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1004: sesta Jyväskylän lastentarhanopettajaopis- 1005: - 2033 Myller ym.: Määrärahan osoittami- 1006: ton opistorakennuksen rakentamiseen . . . . 2177 1007: sesta Joensuun Laulujuhlien tukemiseen . . 2164 1008: 1009: 2034 Myller ym.: Määrärahan osoittami- 2047 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1010: sesta Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun sesta monitoimitalon rakentamiseen Jout- 1011: tutkimusaseman lisätilojen suunnitteluun 2165 saan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2178 1012: 1013: - 2035 Myller ym.: Määrärahan osoittami- 2048 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1014: sesta erittäin puutteellisesti asuvien sesta Keski-Suomen opiston peruskorjauk- 1015: asunto-olojen korjaamiseen............... 2166 seen ....................................... 2179 1016: 1017: 2036 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 2049 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1018: sesta eduskuntaa esittelevän tekstitetyn sesta sosiaalialan oppilaitoksen suunnitte- 1019: diasarjan tekemiseen...................... 2167 luun ja rakentamiseen Joutsan alueelle.... 2180 1020: 18 Sisällysluettelo 1021: 1022: Sivu Sivu 1023: 2050 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- - 2064 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1024: sesta Keski-Suomen kotitalousopettaja- sesta pikakirjoituksen opetuksen tehosta- 1025: opiston opetustilojen lisärakentamiseen... 2181 miseen koululaitoksessa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2196 1026: 1027: 2051 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 2065 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1028: sesta Tarvaalan maatalousoppilaitoksen sesta maatilamatkailun kehittämiseen . . . . . 2197 1029: oppilasasuntolan rakentamiseen . . . . . . . . . . 2182 1030: 2066 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1031: 2052 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- sesta männynversosyovan tutkimiseen 1032: sesta Pihtiputaan maatalousoppilaitoksen Multian alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2198 1033: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2183 1034: 2067 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1035: - 2053 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- sesta kalateiden suunnitteluun Keski-Suo- 1036: sesta Pihtiputaan maatalousoppilaitoksen messa..................................... 2199 1037: karjasuojan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 2184 1038: 2068 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1039: 2054 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- sesta Suomen Yksityismetsänomistajain 1040: sesta Leivonmäen ammatillisen kurssikes- Keskusliitto ry:n toiminnan tukemiseen . . . 2200 1041: kuksen kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2185 1042: 2069 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1043: - 2055 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- sesta kaupungeille ja kunnille katujen ra- 1044: sesta diakonien pätevöitymiskoulutukseen 2186 kentamiseen ja kunnossapitoon........... 2201 1045: 1046: 2056 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 2070 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1047: sesta Pylkönmäen kunnan liikuntatilan ra- sesta Hakimäen-Lautaportaan tien pe- 1048: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2188 rusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2202 1049: 1050: - 2057 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 2071 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1051: sesta Kannonkosken nuoriso- ja leirikes- sesta maantien n:o 659 perusparantami- 1052: kuksen toiminnan tukemiseen............. 2189 seen välillä Kymönkoski-Vesannon kun- 1053: nan raja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2203 1054: 2058 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1055: sesta Kannonkosken PiispaJan kurssi- ja 2072 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1056: leirikeskuksen päärakennuksen rakentami- sesta Rutalahden-Viisarimäen tien perus- 1057: seen ....................................... 2190 parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2204 1058: 1059: 2059 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 2073 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1060: sesta Virtain nuorisomatkailu- ja kurssi- sesta Saarijärven-Kallion maantien pe- 1061: keskuksen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 2191 rusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2205 1062: 1063: - 2060 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- - 2074 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1064: sesta Kehittyvän Suomen Nuorten Liitto sesta Suomenselkätien rakentamiseen 1065: ry:n kulttuuritoimintaan.................. 2192 Keski-Suomen Suomenselän alm .11 kautta 2206 1066: 1067: - 2061 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 2075 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1068: sesta Jyväskylän Kiri ry:n junioritoimin- sesta Viisarimäen-Kanavuoren tien ra- 1069: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2193 kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2207 1070: 1071: - 2062 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 2076 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1072: sesta mustalaisväestön koulutus- ja kult- sesta pienehköihin tietöihin ja liikennetur- 1073: tuurikeskuksen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . 2194 vallisuustöihin Keski-Suomen alueella. . . . . 2208 1074: 1075: - 2063 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 2077 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1076: sesta Mustalaislähetys ry:n Nuorten opin- sesta kevyen liikenteen väylän rakentami- 1077: torahaston tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2195 seen välillä Äänekoski-Suolahti . . . . . . . . . 2209 1078: Sisällysluettelo 19 1079: 1080: Sivu Sivu 1081: 2078 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 2091 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1082: sesta Kärkistensalmen sillan rakentami- sesta Kärkkäälän postin toiminnan jatka- 1083: seen ....................................... 2210 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2223 1084: 1085: 2079 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 2092 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1086: sesta Pihtiputaan Ilosjoen sillan rakenta- sesta Hankasalmen Venekosken postin 1087: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2211 toiminnan turvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2224 1088: 1089: 2080 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 2093 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1090: sesta pienvenesatamien rakentamiseen sesta selkokielisen sanomalehden julkaise- 1091: eräisiin Keski-Suomen kuntiin . . . . . . . . . . . . 2212 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2225 1092: 1093: - 2081 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 2094 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1094: sesta Kinnulan Saarensalmen sillan valais- sesta kotimaisten polttoaineiden laborato- 1095: tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2213 rion toimitilojen investointeihin Jyväsky- 1096: lässä ...................................... 2226 1097: - 2082 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1098: sesta Järvi-Suomen päävesistöt toisiinsa ja 2095 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1099: mereen yhdistävää vesitieverkostoa hyö- sesta äitiysavustukseen oikeutettujen piirin 1100: dyntävien kuljetusmuotojen tutkimukseen 2214 budjettiperusteiseen laajentamiseen . . . . . . . 2227 1101: 2083 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1102: 2096 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1103: sesta Keiteleen-Päijänteen-Kivijärven 1104: sesta työttömyyspäivärahan budjettiperus- 1105: kanavan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2215 1106: teiseksi korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2228 1107: - 2084 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1108: 2097 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1109: sesta autokatsastusaseman avaamiseen 1110: sesta syöpäpotilaiden kipulääkkeiden sai- 1111: Joutsaan.................................. 2216 1112: rausvakuutuslain mukaisen korvauspro- 1113: - 2085 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- sentin korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2229 1114: sesta rintamaveteraanien maksuttoman 1115: matkustusoikeuden järjestämiseen yleisis- 2098 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1116: sä kulkuneuvoissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2217 sesta veren kolesterolin vaatiman lääke- 1117: hoidon sairausvakuutuslain mukaisen kor- 1118: - 2086 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- vausprosentin korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . 2230 1119: sesta rautatieliikenteen jatkamiseen vähä- 1120: liikenteisillä rataosuuksilla................ 2218 - 2099 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1121: sesta SLE-tautia sairastaville tarpeellisten 1122: 2087 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- suojavoiteiden saamiseksi sairausvakuu- 1123: sesta junaliikenteen jatkamiseen Keuruuta tuslain nojalla korvattavien lääkkeiden 1124: ja Haapamäkeä ympäröivillä rataosuuksil- joukkoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2231 1125: la ......................................... 2219 1126: 2100 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1127: 2088 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- sesta kuntoutuksesta aiheutuvien matka- 1128: sesta Oriveden-Haapamäen radan perus- kulujen korvaamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2232 1129: parantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2220 1130: 2101 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1131: - 2089 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- sesta ylimääräisen rintamalisän budjettipe- 1132: sesta sivukylien postitoimipaikkojen toi- rusteiseksi korottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 2233 1133: minnan turvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2221 1134: 2102 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1135: - 2090 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- sesta vuonna 1926 syntyneiden sotiemme 1136: sesta Keuruun Liesjärven postin uudelleen veteraanien saattamiseksi veteraanietuuk- 1137: avaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2222 sien piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2234 1138: 20 Sisällysluettelo 1139: 1140: Sivu Sivu 1141: - 2103 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- - 2116 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1142: sesta koulutuskeskuspalvelun rinnastami- sesta vammaisten lasten virkistystoimin- 1143: seksi rintamapalveluun. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2235 nan tehostamiseen . . .. .. .. .. . . . . . .. .. .. .. . 2248 1144: 1145: - 2104 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 2117 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1146: sesta kahden viikon kuntootusjakson sesta alkoholistien omaisille tarkoitetun 1147: osoittamiseen kaikille rintamaveteraaneille 2236 turvakotiverkoston kustannuksiin. . . . . . . . . 2249 1148: 1149: 2105 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 2118 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1150: sesta sotainvalidien puolisoiden kuntou- sesta hoitokotien perustamiseen huumeita 1151: tukseen ja virkistystoimintaan . . . . . . . . . . . . 2237 käyttäville nuorille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2250 1152: 1153: 2106 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 2119 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1154: sesta Hankasalmen Sotaveteraanit ry:lle sesta Suomen Katulähetysliitto ry:n toi- 1155: virkistystoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . 2238 minnan tukemiseen .. . . . . .. .. . . . .. .. .. . .. . 2251 1156: 1157: 2107 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 2120 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1158: sesta henkilökohtaisten avustajien palk- sesta Petäjäveden Motocross team 85 ry:n 1159: kaamiseen vaikeavammaisille . . . . . . . . . . . . . 2239 liikenneraittiutta edistävään toimintaan . . . 2252 1160: 1161: - 2108 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 2121 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1162: sesta AhoJansaari Säätiön toiminnan tuke- sesta Multialla sijaitsevan Vehkoon hoito- 1163: miseen .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 2240 kodin saneeraukseen...................... 2253 1164: 1165: 2109 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 2122 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1166: sesta valtionosuudeksi avohoidossa ole- sesta loma- ja kurssikeskus Rauhalan lisä- 1167: vien psykiatristen potilaiden matkakustan- majoitustilan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . 2254 1168: nuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2241 1169: 2123 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1170: - 2110 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- sesta työvoimatoimiston myötävaikutuk- 1171: sesta syöpätautien erikoislääkärien ja hoi- setta muuttaneiden saamiseksi työvoiman 1172: tohenkilökunnan lisäämiseen Turun, Kuo- liikkuvuuden edistämiseksi annettavan 1173: pion ja Tampereen yliopistollisissa keskus- avustuksen piiriin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2255 1174: sairaaloissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2242 1175: 2124 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1176: 2111 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- sesta nuorten työtupien järjestämiseen . . . . 2256 1177: sesta paikallisten sydänyhdistysten toimin- 1178: nan tukemiseen .. .. . . .. .. .. . . . . .. .. .. . .. . . 2243 2125 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1179: sesta nuorten oman yrittäjätoiminnan ja 1180: 2112 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- työyhteisöjen tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 2257 1181: sesta Jyväskylän Kuurojen Yhdistys ry:n 1182: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2244 2126 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1183: sesta Lievestuoreen lipeälammen elimi- 1184: - 2113 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- nointiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2258 1185: sesta Kuortinkartanon syöpää sairastavien 1186: lasten kurssikeskuksen käyttökustannuk- - 2127 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1187: siin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2245 sesta Vihtajärven puhdistamiseen . . . . . . . . . 2259 1188: 1189: - 2114 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- - 2128 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1190: sesta vammaisten kuntoutukseen ja suoja- sesta sotiemme invalidien ja rintamamies- 1191: työpaikkojen perustamiseen . . . . . . . . . . . . . . 2246 ten asuntojen korjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 2260 1192: 1193: - 2115 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 2129 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1194: sesta Puustellin työkeskuksen kehittämi- sesta osamaksuasuntojen rakentamiseen 1195: seen Laukaalla............................ 2247 nuorille pareille ja pienituloisille . . . . . . . . . . 2261 1196: Sisällysluettelo 21 1197: 1198: Sivu Sivu 1199: 2130 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 2144 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 1200: sesta opiskelija-asuntojen rakentamiseen . . 2262 misesta Archery Club Ulvila ry:n toimin- 1201: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2276 1202: 2131 Mäkelä ym.: Määrärahan osoittami- 1203: sesta sotiemme veteraaneille omistusasun- 2145 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 1204: tojen hankkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2263 misesta ulkomailla ilmestyvien suomenkie- 1205: listen sanomalehtien tukemiseen . . . . . . . . . . 2277 1206: 2132 Mäki-Hakola ym.: Määrärahan 1207: osoittamisesta Vaasan ja Keski-Pohjan- 2146 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 1208: maan tie- ja vesirakennuspiireille eräiden misesta PAND - Taiteilijat rauhan puo- 1209: tiehankkeiden toteuttamiseen . . . . . . . . . . . . . 2264 lesta -järjestön toiminnan tukemiseen . . . . . 2278 1210: 2133 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 2147 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 1211: misesta Viljakkalan kunnalle harkinnan- misesta luonnonmukaiseen viljelyyn siirty- 1212: varaista avustusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2265 neiden viljelijöiden tukemiseksi . . . . . . . . . . . 2279 1213: - 2134 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 1214: 2148 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 1215: misesta asevelvollisten päivärahojen ko- 1216: misesta maitotaloustuotteiden käyttöä 1217: rottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2266 1218: edistävään valistustoimintaan . . . . . . . . . . . . . 2280 1219: 2135 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 1220: misesta Pioneerivarikon rakennustöiden - 2149 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 1221: aloittamiseen Parkanossa . . . . . . . . . . . . . . . . . 2267 misesta Karvian Osuusmeijerin toiminnan 1222: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2281 1223: - 2136 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 1224: misesta valtion Ulvilan virastotalon raken- 2150 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 1225: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2268 misesta Karvianjoen vesistön tulvasuojelu- 1226: töiden aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2282 1227: - 2137 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 1228: misesta sukupolvenvaihdoksissa maksetun - 2151 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 1229: myyntivoittoveron budjettiperusteiseksi misesta yhdysvesijohdon saamiseksi Kan- 1230: palauttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2269 kaanpäästä Laviaan. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2283 1231: 1232: 2138 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 2152 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 1233: misesta polttoaineveroa vastaavan avus- misesta metsämuseo- ja metsänäyttelykes- 1234: tuksen suorittamiseen invalideille . . . . . . . . . 2270 kuksen perustamiseksi Parkanoon . . . . . . . . 2284 1235: - 2139 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 2153 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 1236: misesta ympäristötutkimuksen kehittämi- misesta yksityisteiden muuttamiseksi pai- 1237: seen....................................... 2271 kallisteiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2285 1238: - 2140 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 1239: 2154 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 1240: misesta Luvian ala-asteen laajennukseen . . 2272 1241: misesta ohituskaistan rakentamiseksi Po- 1242: 2141 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- rin-Jyväskylän ja Kihniön-Isoniemen 1243: misesta lastentarhanopettajakoulutuksen teiden risteykseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2286 1244: kehittämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2273 1245: 2155 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 1246: 2142 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- misesta Kihniön keskustan ja Järvi-Suo- 1247: misesta Kullaan metsäoppilaitoksen laa- men tien n:o 23 välisen tien parantamisek- 1248: jentamiseen............................... 2274 si ......................................... 2287 1249: 1250: - 2143 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 2156 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 1251: misesta Satakunnan piirin partiolippukun- misesta Hirvilahden-Kyrönlahden maan- 1252: tien toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . 2275 tien parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2288 1253: 22 Sisällysluettelo 1254: 1255: Sivu Sivu 1256: - 2157 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 2170 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 1257: misesta maantien rakentamiseksi välille misesta lassiliikenteen aloittamiseksi Ikaa- 1258: Honkajoki-Pyntäinen-Siikainen . . . . . . . 2289 listen Kyrösjärven yli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2302 1259: 1260: 2158 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 2171 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 1261: misesta Kankarin paikallistien parantami- misesta Porin-Parkanon radan säilyttä- 1262: seksi ...................................... 2290 miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2303 1263: 1264: 2159 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- - 2172 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 1265: misesta Karhen-Sisätön paikallistien misesta kuluttajien ympäristövalistuksen 1266: päällystämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2291 käynnistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2304 1267: 1268: - 2160 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 2173 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 1269: misesta maantien n:o 273 (Karvia-Hulk- misesta geologisen tutkimustyön tehosta- 1270: ko) parantamiseksi........................ 2292 miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2305 1271: 1272: 2161 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 2174 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 1273: misesta Lavajärven paikallistien kunnosta- misesta sähköverkoston laajentamiseen . . . 2306 1274: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2293 1275: 2175 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 1276: 2162 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- misesta psoriasistaudin hoitokustannusten 1277: misesta Merikarvian-Träskvikin maan- korvaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2307 1278: tieosuuden parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 2294 1279: 2176 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 1280: 2163 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- misesta kaikkien keliakiapotilaiden eri- 1281: misesta Parkanon-Aureskosken tien pa- koisruokavalion korvaamiseen . . . . . . . . . . . . 2308 1282: rantamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2295 1283: 2177 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 1284: 2164 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- misesta kaikkien hierontapalvelujen saa- 1285: misesta Santasten paikallistien uudelleen- miseksi sairausvakuutuksesta korvattavak- 1286: rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2296 si ......................................... 2309 1287: 1288: - 2165 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 2178 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 1289: misesta maantien rakentamiseksi välille misesta sotainvalidien kuntoutushoitoon.. 2310 1290: Suodenniemen Taipale-Hämeenkyrön 1291: Vesajärvi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2297 2179 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 1292: misesta sotainvalidien hautausavustukseen 2311 1293: - 2166 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 1294: misesta maantien rakentamiseksi välille 2180 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 1295: Sävi-Vatula ............................. 2298 misesta kodinhoitajien virkojen perus- 1296: tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2312 1297: 2167 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 1298: misesta kevyen liikenteen väylän rakenta- 2181 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 1299: miseksi välille Haapanen-Vanhantalon misesta invalidien kuntoutuslaitosloman 1300: tienhaara Parkanossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2299 toteuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2313 1301: 1302: 2168 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 2182 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 1303: misesta Inkulan sillan uusimiseksi Viljak- misesta pienyrittäjien lomaoikeuden laa- 1304: kalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2300 jentamiseen............................... 2314 1305: 1306: 2169 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 2183 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 1307: misesta Kilpinokan sillan rakentamiseksi misesta terveyskeskusten tukihenkilötoi- 1308: Vammalassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2301 minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2315 1309: Sisällysluettelo 23 1310: 1311: Sivu Sivu 1312: - 2184 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 2198 Männistö ym.: Määrärahan osoitta- 1313: misesta sydämenohitusleikkausten lisäämi- misesta yhdyskuntien vedenhankinta- ja 1314: seen ....................................... 2316 viemäröintitoimenpiteisiin . . . . . . . . . . . . . . . . 2330 1315: 1316: 2185 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 2199 Männistö ym.: Määrärahan osoitta- 1317: misesta vammaisjärjestöjen paikallistoi- misesta Kuopion tie- ja vesirakennuspiiril- 1318: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2317 le yleisten teiden rakentamiseen . . . . . . . . . . . 2331 1319: 1320: - 2186 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 2200 Männistö ym.: Määrärahan osoitta- 1321: misesta Yksinhuoltajien Liitto ry:n toi- misesta Heinäveden tien perusparantami- 1322: minnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2318 seen Tuusniemellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2332 1323: 1324: 2187 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 2201 Männistö ym.: Määrärahan osoitta- 1325: misesta hyötyjätteiden käsittelylaitosten misesta Varkauden-Sorsakosken tien ra- 1326: investointeihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2319 kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2333 1327: 1328: - 2188 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- - 2202 Männistö ym.: Määrärahan osoitta- 1329: misesta yhdysvesijohdon ja siirtoviemärin misesta maantien n:o 576 parantamiseen 1330: rakentamiseksi välille Söörmarkku- välillä Varpaisjärvi-Koivumäki . . . . . . . . . . 2334 1331: Noormarkun keskusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2320 1332: - 2203 Männistö ym.: Määrärahan osoitta- 1333: 2189 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- misesta Kuopion tie- ja vesirakennuspiirin 1334: misesta ASP-järjestelmän kehittämiseen . . 2321 vesitietöihin............................... 2335 1335: 1336: 2190 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- 2204 Männistö ym.: Määrärahan osoitta- 1337: misesta asunnottomien asuntojen rakenta- misesta vajaakuntoisten työllistämiseen . . . 2336 1338: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2322 1339: 2205 Männistö ym.: Määrärahan osoitta- 1340: - 2191 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- misesta valtionosuuteen kunnille ympäris- 1341: misesta opiskelija-asuntojen hankkimisek- tönsuojelun käyttökustannuksiin . . . . . . . . . 2337 1342: si vanhasta asuntokannasta . . . . . . . . . . . . . . . 2323 1343: 2206 Männistö ym.: Määrärahan osoitta- 1344: - 2192 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- misesta ongelmajätteiden kuljetustukeen . . 2338 1345: misesta rintamamiesten ja invalidien asun- 1346: tojen peruskorjauslainoihin . . . . . . . . . . . . . . . 2324 - 2207 Männistö ym.: Määrärahan osoitta- 1347: misesta vesihuoltotöihin Kuopion vesi- ja 1348: 2193 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- ympäristöpiirissä.......................... 2339 1349: misesta Y-säätiölle vuokra-asuntojen 1350: hankkimiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2325 2208 Männistö ym.: Määrärahan osoitta- 1351: misesta Vuorelan-kirkonkylän kokooja- 1352: - 2194 Mäkipää ym.: Määrärahan osoitta- viemärin ja yhdysvesijohdon rakentami- 1353: misesta Kankaanpään Seudun Luonnonys- seen Siilinjärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2340 1354: tävät ry:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . 2326 1355: 2209 Männistö ym.: Määrärahan osoitta- 1356: - 2195 Männistö ym.: Määrärahan osoitta- misesta Iisalmen-Kurenpolven-Runnin 1357: misesta kuntien nuorisotyön tukemiseen . . 2327 yhdysvesijohdon rakentamiseen........... 2341 1358: 1359: - 2196 Männistö ym.: Määrärahan osoitta- 2210 Männistö ym.: Määrärahan osoitta- 1360: misesta kunnille nuorisotilojen perus- misesta Nilsiän venesataman ruoppaustöi- 1361: tamiskustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2328 hin; ....................................... 2342 1362: 1363: - 2197 Männistö ym.: Määrärahan osoitta- 2211 Mönkäre ym.: Määrärahan osoitta- 1364: misesta nuorison valtakunnallisten leiri- ja misesta keuhkosairausopin professorin vi- 1365: kurssikeskusten käyttökustannuksiin. . . . . . 2329 ran perustamiseksi Oulun yliopistoon . . . . . 2343 1366: 24 Sisällysluettelo 1367: 1368: Sivu Sivu 1369: 2212 Mönkäre ym.: Määrärahan osoitta- 2225 Mörttinen: Määrärahan osoittami- 1370: misesta Imatra Big Band Festival -tapah- sesta Kansallisen Eläkeläisliiton toiminnan 1371: tuman tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2344 tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2358 1372: 1373: 2213 Mönkäre ym.: Määrärahan osoitta- 2226 Nieminen ym.: Määrärahan osoitta- 1374: misesta ympäristötekniikan laboratorion misesta Länsi-Suomen kansanopiston op- 1375: perustamiseen Lappeenrantaan . . . . . . . . . . . 2345 pilasasuntolan rakentamisen rahoittami- 1376: seen ....................................... 2359 1377: 2214 Mönkäre ym.: Määrärahan osoitta- 1378: misesta terveyskasvatukseen ja tupakoin- 2227 Nieminen ym.: Määrärahan osoitta- 1379: nin vähentämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2346 misesta Kullaan metsäoppilaitoksen saha- 1380: opetustilojen rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . 2360 1381: 2215 Mönkäre ym.: Määrärahan osoitta- 1382: misesta nuorisolle suunnatun huumevalis- 2228 Nieminen ym.: Määrärahan osoitta- 1383: tusohjelman laatimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2347 misesta uusien 4H-neuvojan tointen perus- 1384: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2361 1385: 2216 Mönkäre ym.: Määrärahan osoitta- 1386: misesta kunnille kansanterveystyöhön lisä- 2229 Nieminen ym.: Määrärahan osoitta- 1387: henkilöstön palkkaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 2348 misesta Suomen Mehiläishoitajain Liiton 1388: toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2363 1389: 2217 Mönkäre ym.: Määrärahan osoitta- 1390: 2230 Nieminen ym.: Määrärahan osoitta- 1391: misesta kuntien järjestämän erikoissai- 1392: misesta mittaus- ja tarkkailupisteiden ra- 1393: raanhoidon työajan lyhennyksestä aiheu- 1394: kentamiseen Kokemäenjoen tulvasäännös- 1395: tuvaan lisävirkatarpeeseen . . . . . . . . . . . . . . . . 2349 1396: telyn tehostamiseksi .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 2364 1397: 2218 Mönkäre ym.: Määrärahan osoitta- 1398: 2231 Nieminen ym.: Määrärahan osoitta- 1399: misesta Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin 1400: misesta katujen ja kaavateiden rakentami- 1401: muodostumisesta aiheutuneisiin kuntien 1402: seen ....................................... 2365 1403: välisiin lunastuskorvauksiin............... 2350 1404: 2232 Nieminen ym.: Määrärahan osoitta- 1405: 2219 Mönkäre ym.: Määrärahan osoitta- misesta Punkalaitumen-Kanteenmaan 1406: misesta Vapaaksi Huumeista ry:n toimin- maantien peruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . 2366 1407: nan tukemiseen .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . 2351 1408: 2233 Nieminen ym.: Määrärahan osoitta- 1409: 2220 Mönkäre ym.: Määrärahan osoitta- misesta Punkalaitumen joen ylittävän ns. 1410: misesta SYL VA ry:n toiminnan tukemi- Meijerin sillan leventämiseen Huittisissa . . 2367 1411: seen ....................................... 2352 1412: 2234 Niinistö: Määrärahan osoittamisesta 1413: 2221 Mörttinen: Määrärahan osoittami- Salon kaupungille Suvisalo-tapahtuman 1414: sesta lääninneuvottelukuntien päätoimis- tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2368 1415: ten sihteerien palkkaamiseen.............. 2354 1416: 2235 Niinistö: Määrärahan osoittamisesta 1417: 2222 Mörttinen: Määrärahan osoittami- kansainvälisen opiskelijatapaamisen jär- 1418: sesta reserviläisjärjestöjen toiminnan tuke- jestämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2369 1419: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2355 1420: 2236 Niinistö: Määrärahan osoittamisesta 1421: 2223 Mörttinen: Määrärahan osoittami- ympäristönhoitoavustuksena Kaukosalon 1422: sesta Suomen Reserviupseeriliitolle maas- kalastuskunnalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2370 1423: tokoulutustoiminnan tukemiseen . . . . . . . . . 2356 1424: 2237 Nordman m.fl.: Om anvisande av 1425: 2224 Mörttinen: Määrärahan osoittami- anslag till Svenska Österbottens land- 1426: sesta Paasikivi-Opiston rakennushankkei- skapsförbund för projektarbetet Österbot- 1427: den rahoittamiseen........................ 2357 ten mot år 2000 ........................... 2371 1428: Sisällysluettelo 25 1429: 1430: Sivu Sivu 1431: 2237 Nordman ym.: Määrärahan osoitta- 2244 Nordman ym.: Määrärahan osoitta- 1432: misesta Svenska Österbottens landskaps- misesta kotihoidontuen perusosan budjet- 1433: förbund -nimiselle maakuntaliitolle Öster- tiperusteiseen korottamiseen . . . . . . . . . . . . . . 2385 1434: botten mot år 2000 -projektiin . . . . . . . . . . . . 2372 1435: 2245 Nordman m.fl.: Om anvisande av 1436: 2238 Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag tili svenskspråkiga yrkesutbild- 1437: anslag för främjande av ungdomsforsk- ningsanstalter för publicerings- och infor- 1438: ningen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2373 mationsverksamhet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2386 1439: 1440: 2238 Nordman ym.: Määrärahan osoitta- - 2245 Nordman ym.: Määrärahan osoitta- 1441: misesta nuorisotutkimuksen edistämiseen 2374 misesta ruotsinkielisille ammattioppilai- 1442: toksille suunnattavaan julkaisu- ja tiedo- 1443: 2239 Nordman m.fl.: Om anvisande av 1444: tustoimintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2387 1445: anslag för Pohjola-Norden rf och dess 1446: 2246 Nordman m.fl.: Om anvisande av 1447: distriktsorganisationer . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2375 1448: anslag för översättningsserviceuppgifter 1449: vid Vasa arbetskraftsdistrikt . . . . . . . . . . . . . . 2388 1450: - 2239 Nordman ym.: Määrärahan osoitta- 1451: misesta Pohjola-Norden ry:n ja sen piiri- - 2246 Nordman ym.: Määrärahan osoitta- 1452: järjestöjen toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . 2376 misesta käännöspalveluiden järjestämiseen 1453: Vaasan työvoimapiirissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2389 1454: - 2240 Nordman m.fl.: Om anvisande av 1455: anslag för Finlandssvenskarnas Riksför- 2247 Nordman m.fl.: Om anvisande av 1456: bund i Sverige (FRIS) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2377 anslag för att skapa nya arbetsplatser i 1457: Oravais . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2390 1458: - 2240 Nordman ym.: Määrärahan osoitta- 1459: misesta Finlandssvenskarnas Riksförbund 2247 Nordman ym.: Määrärahan osoitta- 1460: i Sverige (FRIS) -nimisen järjestön toimin- misesta uusien työpaikkojen perustami- 1461: nan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2378 seksi Oravaisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2391 1462: 1463: 2241 Nordman m.fl.: Om anvisande av 2248 Nordman m.fl.: Om anvisande av 1464: anslag tili Svenska Österbottens Ung- anslag för utredning av möjligheterna för 1465: domsförbund för radioverksamhet........ 2379 ett system med andelslagsboende för unga 2392 1466: 1467: 2241 Nordman ym.: Määrärahan osoitta- 2248 Nordman ym.: Määrärahan osoitta- 1468: misesta Svenska Österbottens Ungdoms- misesta selvityksen tekemiseksi nuorille 1469: förbund -mm1sen järjestön radiotoi- tarkoitetun osuuskunta-asumisjärjestel- 1470: minnan avustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2380 män mahdollisuuksista. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2393 1471: 1472: - 2249 Nyby: Om anvisande av anslag för 1473: - 2242 Nordman m.fl.: Om anvisande av 1474: Österbottens biodynamiska förening . . . . . . 2394 1475: anslag för Martens Trädgårdsstiftelse . . . . . 2381 1476: 2249 Nyby: Määrärahan osoittamisesta 1477: - 2242 Nordman ym.: Määrärahan osoitta- Österbottens biodynamiska förening 1478: misesta Martens Trädgårdsstiftelse -nimi- -nimisen yhdistyksen toiminnan tukemi- 1479: sen säätiön toiminnan tukemiseen. . . . . . . . . 2382 seen ....................................... 2395 1480: 2243 Nordman ym.: Määrärahan osoitta- 2250 Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag 1481: misesta Pilvilammen raakavesialtaan kun- för fiskeriekonomiska byggnads- och 1482: nostustöiden tekemiseen Vaasassa . . . . . . . . 2383 iståndsättningsprojekt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2396 1483: 1484: 2244 Nordman m.fl.: Om anvisande av 2250 Nyby ym.: Määrärahan osoittamises- 1485: anslag för en budgetbaserad höjning av ta kalataloudellisiin rakentamis- ja kun- 1486: hemvårdsstödets grunddel . . . . . . . . . . . . . . . . 2384 nostushankkeisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2397 1487: 26 Sisällysluettelo 1488: 1489: Sivu Sivu 1490: - 2251 Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag 2258 Nyman ym.: Määrärahan osoittami- 1491: för påbörjande av grundförbättringsarbe- sesta soittimien ja nuottien hankkimiseen 1492: ten på landsväg nr 747 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2398 Dragsvikin varuskunnan soittokunnalle . . . 2413 1493: 1494: - 2251 Nyby ym.: Määrärahan osoittamises- - 2259 Nyman m.fl.: Om anvisande av an- 1495: ta maantien n:o 747 peruskorjauksen slag för sanering av byggnad nr 3 i Ny- 1496: aloittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2399 lands Brigad . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2414 1497: 2252 Nyby: Om anvisande av anslag för - 2259 Nyman ym.: Määrärahan osoittami- 1498: ombyggnad av landsväg nr 742 i Jakob- sesta Uudenmaan Prikaatin rakennuksen 1499: stad ....................................... 2400 n:o 3 peruskorjaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2415 1500: - 2252 Nyby: Määrärahan osoittamisesta 1501: maantien n:o 742 korjaamiseen Pietarsaa- 2260 Nyman m.fl.: Om anvisande av an- 1502: ressa...................................... 2401 slag som byggnadsunderstöd för plane- 1503: ringskostnader för en internatsbyggnad 1504: - 2253 Nyby: Om anvisande av anslag för vid Evangeliska Folkhögskolan i Södra 1505: utrustning av fiskehamnarna. . . . . . . . . . . . . . 2402 Finland . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2416 1506: 1507: - 2253 Nyby: Määrärahan osoittamisesta 2260 Nyman ym.: Määrärahan osoittami- 1508: kalasatamien varustamiseen . . . . . . . . . . . . . . . 2403 sesta rakennusavustuksena Evangeliska 1509: Folkhögskolan i Södra Finland -nimisen 1510: - 2254 Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag kansanopiston oppilasasuntolarakennuk- 1511: för grundförbättring av järnvägen på sen suunnittelukustannuksiin . . . . . . . . . . . . . 2417 1512: sträckan Seinäjoki-Kaskö . . . . . . . . . . . . . . . 2404 1513: 2261 Nyman m.fl.: Om anvisande av an- 1514: 2254 Nyby ym.: Määrärahan osoittamises- slag tili Borgåbygdens Ungdomsförbund 1515: ta rautatien perusparantamiseen välillä för sanering av Tingsgården i Borgå . . . . . . 2418 1516: Seinäjoki-Kaskinen...................... 2405 1517: 1518: - 2255 Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag 2261 Nyman ym.: Määrärahan osoittami- 1519: för uppgörande av åtgärdsprogram för sesta Borgåbygdens Ungdomsförbund 1520: Esse å ..................................... 2406 -nimiselle järjestölle Käräjätalon kunnos- 1521: tukseen Porvoossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2419 1522: 2255 Nyby ym.: Määrärahan osoittamises- 1523: ta Ähtävänjoen toimenpideohjelman laati- - 2262 Nyman m.fl.: Om anvisande av an- 1524: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2407 slag för kammarorkestern Avanti! för ge- 1525: nomförande av sommarspel (Suvisoitto) i 1526: 2256 Nyby: Om anvisande av anslag för Borgå ..................................... 2420 1527: muddring av Svartö sund i Närpes . . . . . . . . 2408 1528: 2262 Nyman ym.: Määrärahan osoittami- 1529: - 2256 Nyby: Määrärahan osoittamisesta sesta kamariorkesteri Avantille Porvoon 1530: Svartösundin ruoppaamiseen Närpiössä. . . 2409 Suvisoiton järje~tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 2421 1531: 2257 Nyby: Om anvisande av anslag för 1532: renovering av Nicklinska huset i Jakob- 2263 Nyman m.fl.: Om anvisande av an- 1533: slag för Visans Vänner i Hangö . . . . . . . . . . . 2422 1534: stad ....................................... 2410 1535: 1536: - 2257 Nyby: Määrärahan osoittamisesta 2263 Nyman ym.: Määrärahan osoittami- 1537: Nicklinin talon kunnostamiseen Pietarsaa- sesta Visans Vänner i Hangö -nimisen 1538: ressa...................................... 2411 yhdistyksen toiminnan tukemiseen . . . . . . . . 2423 1539: 1540: 2258 Nyman m.fl.: Om anvisande av an- 2264 Nyman m.fl.: Om anvisande av an- 1541: slag för anskaffning av instrument och slag för riksomfattande evenemang i an- 1542: noter tili Dragsviks garnisons musikkår . . . 2412 slutning tili ungdomsfostringsarbete . . . . . . 2424 1543: Sisällysluettelo 27 1544: 1545: Sivu Sivu 1546: 2264 Nyman ym.: Määrärahan osoittami- 2275 Paakkinen ym.: Määrärahan osoitta- 1547: sesta nuorisokasvatustyöhön liittyviin val- misesta harrastajateattereiden ja ylioppi- 1548: takunnallisiin tapahtumiin . . . . . . . . . . . . . . . . 2425 lasteattereiden toiminnan tukemiseen . . . . . 2440 1549: 1550: 2265 Nyman m.fl.: Om anvisande av an- 2276 Paakkinen ym.: Määrärahan osoitta- 1551: slag för framställande av svenskspråkigt misesta Nuorten Puolesta Keskusliitto 1552: material tili ungdomsdatabank . . . . . . . . . . . . 2426 ry:n toimintojen tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . 2441 1553: 1554: 2265 Nyman ym.: Määrärahan osoittami- 2277 Paakkinen ym.: Määrärahan osoitta- 1555: sesta ruotsinkielisen aineiston tuottami- misesta Arabikansojen Ystävyysseura ry:n 1556: seksi nuorisotietopankkiin . . . . . . . . . . . . . . . . 2427 toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2442 1557: 1558: 2266 Nyman ym.: Määrärahan osoittami- - 2278 Paakkinen ym.: Määrärahan osoitta- 1559: sesta Ruotsinpyhtään valtakunnalliselle misesta työväenperinteen keräämiseen ja 1560: nuorison leiri- ja kurssikeskukselle . . . . . . . . 2428 tutkimukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2443 1561: 1562: 2267 Nyman m.fl.: Om anvisande av an- 2279 Paakkinen ym.: Määrärahan osoitta- 1563: slag tili Nylands Svenska Ungdomsför- misesta Suomen Rauhan liitto-YK-yhdis- 1564: bund för utgivande av Husdokumentation 2429 tys ry:n valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2444 1565: 1566: - 2267 Nyman ym.: Määrärahan osoittami- 2280 Paakkinen ym.: Määrärahan osoitta- 1567: sesta Nylands Svenska Ungdomsförbund misesta Suomen Sosialidemokraattisen 1568: -nimiselle järjestölle Husdokumentation- Opiskelijanuorison Keskusliitto (SONK) 1569: nimisen julkaisun tekemiseen . . . . . . . . . . . . . 2430 ry:n "Student Solidarity in the Student 1570: Movement" -projektiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2445 1571: - 2268 Nyman m.fl.: Om anvisande av an- 1572: slag för upprensning och sanering av Sib- 2281 Paakkinen ym.: Määrärahan osoitta- 1573: bo å ...................................... 2431 misesta Yrjö Kallisen Rauhanopiston kan- 1574: natusyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen 2446 1575: - 2268 Nyman ym.: Määrärahan osoittami- 1576: sesta Sipoonjoen perkaamiseen ja kunnos- - 2282 Paakkinen ym.: Määrärahan osoitta- 1577: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2432 misesta Artjärven viestintäteknisen toi- 1578: mintakeskuksen tilojen rakentamiseen . . . . 2447 1579: - 2269 Ollila: Määrärahan osoittamisesta 1580: Kansallisen Sivistysliiton tiedotusprojektin 2283 Paakkinen ym.: Määrärahan osoitta- 1581: jatkamiseen............................... 2433 misesta Kehitysvammaliiton toiminnan tu- 1582: kemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2448 1583: - 2270 Ollila: Määrärahan osoittamisesta 1584: Porvarillisen Varhaisnuorisoliiton kan- 2284 Paakkinen ym.: Määrärahan osoitta- 1585: sainvälisiin projekteihin. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2434 misesta jätehuollon ja jätteiden hyödyntä- 1586: misen edistämiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2450 1587: - 2271 Ollila: Määrärahan osoittamisesta 1588: nuorten osuuskunta-asumisen tutkimiseen 2435 2285 Paakkinen ym.: Määrärahan osoitta- 1589: misesta oman asunnon hankintaan myön- 1590: - 2272 Paakkinen ym.: Määrärahan osoitta- nettyjen lainojen korkotukeen . . . . . . . . . . . . 2451 1591: misesta Kehitysyhteistyön Palvelukeskus 1592: ry. KePan toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . 2436 2286 Paasilinna ym.: Määrärahan osoitta- 1593: misesta kulttuuriasioita hoitavan virka- 1594: - 2273 Paakkinen ym.: Määrärahan osoitta- miehen saamiseksi Suomen Moskovan 1595: misesta Työväen Akatemian kirjaston suurlähetystöön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2452 1596: sekä henkilökunnan asuntolan perus- 1597: parannukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2437 2287 Paasilinna ym.: Määrärahan osoitta- 1598: misesta "työn jakamiseksi osaksi kotiin, 1599: - 2274 Paakkinen ym.: Määrärahojen osoit- osaksi työpaikalle" -kokeilun järjestämi- 1600: tamisesta teatteriryhmien tukemiseen . . . . . 2438 seksi haja-asutusalueilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2453 1601: 28 Sisällysluettelo 1602: 1603: Sivu Sivu 1604: - 2288 Paasilinna ym.: Määrärahan osoitta- 2300 Paavilainen ym.: Määrärahan osoit- 1605: misesta videopajojen perustamiseksi kan- tamisesta Jyväskylän Kesä -tapahtuman 1606: salais- ja työväenopistojen sekä tietotu- tieteelliseen kongressi- ja seminaaritoimin- 1607: pien yhteyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2454 taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2467 1608: 1609: 2289 Paasilinna ym.: Määrärahan osoitta- 2301 Paavilainen ym.: Määrärahan osoit- 1610: misesta Naapuri tutuksi -projektin tuke- tamisesta kulttuurihistoriallisten museoi- 1611: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2455 den rakentamisavustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . 2468 1612: 1613: - 2290 Paasilinna ym.: Määrärahan osoitta- 2302 Paavilainen ym.: Määrärahan osoit- 1614: misesta amerikanenglanninkielisen Kale- tamisesta teatterialan järjestöjen toimitila- 1615: valan lahjoittamiseksi eri puolille maail- hankkeeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2469 1616: maa ...................................... . 2456 1617: 2303 Paavilainen ym.: Määrärahan osoit- 1618: - 2291 Paasilinna ym.: Määrärahan osoitta- 1619: tamisesta säveltaidejärjestöjen toiminnan 1620: misesta Form Function Finland -muotoi- 1621: tukemiseen................................ 2470 1622: lualan julkaisun kustannusten kattamiseen 2458 1623: 1624: 2292 Paasilinna ym.: Määrärahan osoitta- - 2304 Paavilainen ym.: Määrärahan osoit- 1625: misesta kansalaista palvelevan tietojärjes- tamisesta Suomen Rauhanpuolustajat ry:n 1626: telmän kehittämiseksi pääkaupunkiseudul- toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2471 1627: la ......................................... 2459 1628: 2305 Paavilainen ym.: Määrärahan osoit- 1629: 2293 Paasilinna ym.: Määrärahan osoitta- tamisesta avustuksiin sairaan lapsen sai- 1630: misesta uuden tietotekniikan koulutus- ja raanhoidosta ja kuntoutuksesta lapsen 1631: opetusohjelman tuottamiseksi pienyri- vanhemmille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2472 1632: tysten tarpeisiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2460 1633: 2306 Paavilainen ym.: Määrärahan osoit- 1634: 2294 Paasilinna ym.: Määrärahan osoitta- tamisesta "Ravinto ja sepelvaltimotauti" 1635: misesta Muotoilun tiedotuskeskuksen (De- -aiheisen valtakunnallisen ja alueellisen 1636: sign Forum) valtionapuun . . . . . . . . . . . . . . . . 2461 koulutuksen järjestämiseksi terveyden- 1637: huoltohenkilöstölle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2474 1638: 2295 Paasilinna ym.: Määrärahan osoitta- 1639: misesta johdottoman puhelimen kokeile- 2307 Paavilainen ym.: Määrärahan osoit- 1640: miseksi sekä liikuntavammaisten että van- tamisesta Sosiaalipedagogiikan säätiön 1641: husten yhteydenpidon parantajana. . . . . . . . 2462 toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2476 1642: - 2296 Paasilinna ym.: Määrärahan osoitta- 1643: 2308 Paavilainen ym.: Määrärahan osoit- 1644: misesta ongelmajätteiden kuljetustukeen . . 2463 1645: tamisesta Yksinhuoltajien Liitto ry:lle . . . . 2477 1646: 2297 Paasilinna ym.: Määrärahan osoitta- 1647: misesta avustuksiin asunto-olojen paran- 2309 Paavilainen ym.: Määrärahan osoit- 1648: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2464 tamisesta Kuulonhuoltoliitto ry:n kuulo- 1649: vammaisten lasten tutkimuskodin välineis- 1650: 2298 Paasio ym.: Määrärahan osoittami- tön hankintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2478 1651: sesta Väinö Voionmaan Säätiölle avustuk- 1652: seksi järjestöviestinnän tutkimus-, suun- 2310 Paavilainen ym.: Määrärahan osoit- 1653: nittelu- ja kokeilutoiminnan toteuttami- tamisesta Keski-Suomen vesi- ja ympäris- 1654: seen ....................................... 2465 töpiirin tutkimustoiminnan kehittämiseen, 1655: tutkimusvarojen lisäämiseen ja aluelabo- 1656: - 2299 Paavilainen ym.: Määrärahan osoit- ratorion muodostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 2479 1657: tamisesta soveltavan luonnontieteen kou- 1658: lutukseen Jyväskylän yliopiston ja Teknil- 2311 Paloheimo ym.: Määrärahan osoitta- 1659: lisen korkeakoulun yhteistyönä . . . . . . . . . . . 2466 misesta YK:n väestörahaston toimintaan.. 2480 1660: Sisällysluettelo 29 1661: 1662: Sivu Sivu 1663: 2312 Paloheimo ym.: Määrärahan osoitta- 2325 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoit- 1664: misesta Kansainvälisen maatalouden ke- tamisesta Hankasalmen pääkirjaston ra- 1665: hittämisrahaston (IFAD) toimintaan...... 2481 kentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2494 1666: 1667: 2313 Paloheimo ym.: Määrärahan osoitta- 2326 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoit- 1668: misesta YK:n kansainvälisen maatalous- tamisesta Sumiaisten kirjaston rakentami- 1669: tutkimuksen konsultaatioryhmän toimin- seen ....................................... 2495 1670: taan ...................................... 2482 1671: 2327 Pekkarinen: Määrärahan osoittami- 1672: - 2314 Paloheimo ym.: Määrärahan osoitta- sesta Uuraisten kirjasto-nuorisotalon ra- 1673: misesta kansalliseen kehitysjoukkotoimin- kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2496 1674: taan ...................................... 2483 1675: 2328 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoit- 1676: 2315 Paloheimo ym.: Määrärahan osoitta- tamisesta Alkio-opiston oppilasasuntolan 1677: misesta tulevaisuustutkimuksen professuu- rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2497 1678: rin perustamiseen Helsingin yliopistoon . . . 2484 1679: 2329 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoit- 1680: 2316 Paloheimo ym.: Määrärahan osoitta- tamisesta Keski-Suomen opiston raken- 1681: misesta tekniikan filosofian professuurin nusten kunnostamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2498 1682: perustamiseen Teknilliseen korkeakouluun 2485 1683: - 2330 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoit- 1684: tamisesta Keski-Suomen sairaanhoito- 1685: 2317 Paloheimo ym.: Määrärahan osoit- 1686: tamisesta viljelmäkoon mukaan maksetta- oppilaitoksen lisärakennustöiden käynnis- 1687: vaan hintapoliittiseen tukeen . . . . . . . . . . . . . . 2486 tämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2499 1688: 1689: 2331 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoit- 1690: - 2318 Paloheimo ym.: Määrärahan osoitta- 1691: tamisesta Tarvaalan maatalousoppilaitok- 1692: misesta joukkoliikenteen kehittämiseen ja 1693: sen lisärakennuksen töiden käynnistämi- 1694: säilyttämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2487 1695: seen ....................................... 2500 1696: 1 1697: - 2319 Paloheimo ym.: Määrärahan osoitta- 1698: 2332 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoit- 1699: misesta jätteiden kunnallisten hyödyntä- tamisesta Pihtiputaan maatalousoppilai- 1700: misinvestointien tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . 2488 1701: toksen rakennustöiden käynnistämiseksi . . 2501 1702: - 2320 Paloheimo ym.: Määrärahan osoitta- 2333 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoit- 1703: misesta jätehuollon ja jätteiden hyödyntä- tamisesta vaihtuvalinjaisen ammatillisen 1704: mis- ja kokeilutoimintaan................. 2489 koulutuksen aloittamiseksi Kivijärvellä . . . 2502 1705: - 2321 Paloheimo ym.: Määrärahan osoitta- 2334 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoit- 1706: misesta luonnonsuojelualueiden hankin- tamisesta Kannonkosken PiispaJan leiri- ja 1707: taan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2490 kurssikeskuksen tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . 2503 1708: 1709: - 2322 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoit- 2335 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoit- 1710: tamisesta Haapamäen varavankilan raken- tamisesta kalastuksen kehittämiskeskuk- 1711: nustöiden käynnistämiseen................ 2491 sen perustamiseksi Pihtiputaalle . . . . . . . . . . 2504 1712: 1713: - 2323 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoit- 2336 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoit- 1714: tamisesta soveltavan luonnontieteen kou- tamisesta vesijohtoverkoston rakentami- 1715: lutuksen aloittamiseen Jyväskylän yliopis- seen Kyyjärvellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2505 1716: tossa ...................................... 2492 1717: 2337 Pekkarinen: Määrärahan osoittami- 1718: - 2324 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoit- sesta seudullisen ja paikallisen tiestön ra- 1719: tamisesta Jyväskylän yliopiston Konneve- kentamiseen ja peruskorjaamiseen TVL:n 1720: den tutkimusaseman laajennustöihin . . . . . . 2493 Keski-Suomen piirin alueella . . . . . . . . . . . . . . 2506 1721: 30 Sisällysluettelo 1722: 1723: Sivu Sivu 1724: 2338 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoit- 2350 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoit- 1725: tamisesta Saarijärven-Kannonkosken tamisesta kalasataman rakentamiseen 1726: tien (maantie n:o 648) perusparannustöi- Konneveden Mämmilahteen . . . . . . . . . . . . . . 2519 1727: den käynnistämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2507 1728: 2351 Pekkarinen: Määrärahan osoittami- 1729: 2339 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoit- sesta Haapamäen-Jyväskylän rataosuu- 1730: tamisesta Keuruun-Liesjärven maantien den perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2520 1731: (n:o 621) perusparannustöiden käynnistä- 1732: miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2508 2352 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- 1733: sesta uusien virkojen perustamiseksi pai- 1734: 2340 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoit- kallispoliisiin esitutkintalainsäädännön 1735: tamisesta Petäjäveden-Multian tien uudistamisen johdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2521 1736: (maantie n:o 624) rakennustöiden käyn- 1737: 2353 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- 1738: nistäiDiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2509 1739: sesta kahdenkymmenen peruspalkkaisen 1740: viran perustamiseen paikallispoliisin polii- 1741: 2341 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoit- 1742: sitehtäviin Lapin läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . 2522 1743: tamisesta maantien n:o 659 peruskorjaus- 1744: töiden aloittamiseen välillä Kymönkoski- 2354 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- 1745: Kuopion piirin raja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2510 sesta uusien virkojen perustamiseksi liik- 1746: kuvaan poliisiin Helsinki-Vantaan lento- 1747: 2342 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoit- aseman turvallisuustehtävien hoitamiseen 2523 1748: tamisesta Keitelepohjan pysäkin ja Keite- 1749: lepohjan välisen tieosuuden (n:o 759) pa- 2355 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- 1750: rantamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2511 sesta komisarion viran perustamiseen Ke- 1751: minmaan nimismiespiiriin. . . . . . . . . . . . . . . . . 2524 1752: 2343 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoit- 1753: tamisesta Rönnyn-Elämäjärven paikallis- 2356 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- 1754: tien n:o 16963 parantamiseen . . . . . . . . . . . . . 2512 sesta apulaisnimismiehen viran perustami- 1755: seen Tornion nimismiespiiriin............. 2525 1756: 2344 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoit- 1757: tamisesta Kyyjärven-Vehkaperän paikal- 2357 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- 1758: listien rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2513 sesta poliisin konttorikoneiden ja kalustei- 1759: den hankintaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2526 1760: 2345 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoit- 1761: tamisesta Leivonmäen-Mieskonmäen 2358 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- 1762: maantien parantamiseen .................. 2514 sesta ajoneuvojen hankintaan poliisille 1763: Lapin läänissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2527 1764: 2346 Pekkarinen ym.: Määrärahan osoit- 1765: 2359 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- 1766: tamisesta Suomenselkätien suunnittelua ja 1767: sesta Tampereen poliisikoulun rakenta- 1768: maastotöitä varten........................ 2515 1769: mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2528 1770: 2347 Pekkarinen: Määrärahan osoittami- 2360 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- 1771: sesta Jämsän-Kaipolan kevyen liikenteen sesta Anttilankankaan varikon rakentami- 1772: väylän rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2516 seen ....................................... 2529 1773: 2348 Pekkarinen: Määrärahan osoittami- 2361 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- 1774: sesta kevyen liikenteen väylien rakentami- sesta Länsi-Pohjan ammatillisen kurssi- 1775: seen Kinnulan kirkonkylän taajama-alu- keskuksen Pellon kurssiosaston asuntolan 1776: eelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2517 laajennukseen............................. 2530 1777: 1778: 2349 Pekkarinen: Määrärahan osoittami- 2362 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- 1779: sesta Kärkistensalmen sillan rakennustöi- sesta Kemin alueteatterin perustamiseen ja 1780: den aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2518 toimintakustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2531 1781: Sisällysluettelo 31 1782: 1783: Sivu Sivu 1784: 2363 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- 2376 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- 1785: sesta lasten ja nuorten teatterin perustami- sesta Juoksengin-Saunavaaran paikallis- 1786: seksi Pohjois-Suomeen.................... 2532 tien parantamiseen Pellossa . . . . . . . . . . . . . . . 2545 1787: 1788: 2364 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- - 2377 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- 1789: sesta kiertävän koulukinotoiminnan käyn- sesta Karemajojen tien rakentamiseen Yli- 1790: nistäiDiseksi Lapin läänissä . . . . . . . . . . . . . . . 2533 torniolla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2546 1791: 1792: - 2365 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- 2378 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- 1793: sesta Lapissa toimivien musiikkioppilai- sesta Ketomellan-Peltovuoman ja Pelto- 1794: tosten toiminnan tehostamiseen........... 2534 vuoman-Nunnasen teiden rakentamiseen 2547 1795: 1796: 2366 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- 2379 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- 1797: sesta Tornionlaakson maakuntamuseolle sesta Lautiosaaren-Elijärven maantien 1798: arkeologiseen tutkimustoimintaan . . . . . . . . 2535 rakentamiseen Keminmaalla . . . . . . . . . . . . . . 2548 1799: 1800: - 2367 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- 2380 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- 1801: sesta Lapin läänin rakennusperinne ry:lle sesta Pallaksen-Raattaman maantien pe- 1802: rakennusympäristön hoitamiseen . . . . . . . . . 2536 rusparantamiseen Kittilässä . . . . . . . . . . . . . . . 2549 1803: 1804: 2381 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- 1805: 2368 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- 1806: sesta Rauhalan-Kutunivan maantien ra- 1807: sesta Simojoen tulvasuojeluun Simossa . . . 2537 1808: kentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2550 1809: - 2369 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- 1810: 2382 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- 1811: sesta valtatien n:o 21 (Tornio-Kilpisjär- 1812: sesta ns. Simojoen pohjoisrannan tien pe- 1813: vi) perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2538 1814: rusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2551 1815: 2370 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- 2383 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- 1816: sesta maantien n:o 932 perusparantami- sesta Pellon Sirkkakosken ja Ylitornion 1817: seen välillä Koivistonpää-Kantomaanpää Pakisjärven välisen tien kunnostamiseen . . 2552 1818: Ylitorniolla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2539 1819: 2384 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- 1820: - 2371 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- sesta tien perusparantamiseen välillä valta- 1821: sesta maantien n:o 936 perusparantami- tie n:o 4-Viitakoski Keminmaalla........ 2553 1822: seen välillä Ruokojärvi-Lohiniva . . . . . . . . 2540 1823: 2385 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- 1824: 2372 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- sesta Ylläsjärven ja Äkäslompolon mat- 1825: sesta Alaniemen-Koivun maantien perus- kailukeskusten kulkuyhteyden luomiseen 2554 1826: parantamiseen välillä Lehmikumpu- 1827: Sompujärvi ja Tervola-Lehmikumpu . . . . 2541 2386 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- 1828: sesta tien rakentamiseen Äkäsjärven itä- 1829: 2373 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- puolitse välille Äkäsmylly-Soukka Muo- 1830: sesta Arpelan-Könölän-Liakan maan- niossa..................................... 2555 1831: tien perusparantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2542 1832: 2387 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- 1833: 2374 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- sesta Kivirannan-Alavojakkalan ja Arpe- 1834: sesta Arpelan-Virkkumaan paikallistien lan kevyen liikenteen väylien rakentami- 1835: rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2543 seen Torniossa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2556 1836: 1837: - 2375 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- 2388 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- 1838: sesta Ivalon-Raja-Joosepin tien perus- sesta Kukkolankosken kävelysillan raken- 1839: parannustöiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . 2544 tamiseen.................................. 2557 1840: 32 Sisällysluettelo 1841: 1842: Sivu Sivu 1843: - 2389 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- 2398 Pietikäinen ym.: Määrärahan osoit- 1844: sesta Röyttän satamaan johtavan väylän tamisesta Varikonniemen kaivausten jat- 1845: ruoppaamiseen Tornion kaupungissa . . . . . 2558 kamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2568 1846: 1847: 2390 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- 2399 Pietikäinen ym.: Määrärahan osoit- 1848: sesta Räyhän vieras- ja suojasataman aal- tamisesta Fredrika Wetterhoffin kotiteolli- 1849: lonmurtajan rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 2559 suusopettajaopiston tekstiilikokoelmien 1850: hoitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2569 1851: - 2391 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- 1852: sesta Ylitornion ja Övertorneån yhteisen 2400 Pietikäinen ym.: Määrärahan osoit- 1853: lentokentän rakentamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . 2560 tamisesta Evon metsämuseohankkeelle. . . . 2570 1854: 1855: - 2392 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- 2401 Pietikäinen ym.: Määrärahan osoit- 1856: sesta varasähkölaitteiston hankkimiseen tamisesta Etelä-Hämeen työvoimapiirin 1857: Kittilään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2561 perustamiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2571 1858: - 2393 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- 1859: 2402 Pietikäinen ym.: Määrärahan osoit- 1860: sesta alueelliseen kuljetustukeen . . . . . . . . . . 2562 1861: tamisesta ympäristötutkimuksiin ja -selvi- 1862: tyksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2572 1863: 2394 Pelttari ym.: Määrärahan osoittami- 1864: sesta Rintamamiesveteraanien liiton Lapin 1865: piirin toiminnan tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . 2563 2403 Pietikäinen ym.: Määrärahan osoit- 1866: tamisesta ympäristöä säästäville tuotteille 1867: - 2395 Perho ym.: Määrärahan osoittami- myönnettävän tunnuksen kehittämiseen. . . 2573 1868: sesta Kustavin-Uudenkaupungin eli Leh- 1869: mänkurkun tien rakentamiseen . . . . . . . . . . . 2564 2404 Pietikäinen ym.: Määrärahan osoit- 1870: tamisesta jätehuollon edistämiseen . . . . . . . . 2574 1871: 2396 Pietikäinen ym.: Määrärahan osoit- 1872: tamisesta Ammattikoulujen Hämeenlin- 2405 Pietikäinen ym.: Määrärahan osoit- 1873: nan Opettajaopistolle liikenneopettajien tamisesta suojelualueiden perustamisesta 1874: koulutukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2566 aiheutuviin korvauksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2575 1875: 1876: - 2397 Pietikäinen ym.: Määrärahojen 2406 Pietikäinen ym.: Määrärahan osoit- 1877: osoittamisesta tanssiryhmien toiminnan tamisesta nuorten osuuskunta-asumisen 1878: tukemiseen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2567 tutkimiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2576 1879: 1988 vp. 1789 1880: 1881: Raha-asia-aloite n:o 1686 1882: 1883: 1884: 1885: 1886: Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen 1887: Oopperaliiton toiminnan tukemiseen 1888: 1889: 1890: Eduskunnalle 1891: 1892: Suomen Oopperaliitto ry., maamme 11 alue- Suomen Oopperaliitto on kiinnittänyt vuo- 1893: oopperan keskusjärjestö, on vuodesta 1985 läh- den 1989 solistipankkiin 16 osa-aikaista laula- 1894: tien ylläpitänyt valtakunnallista lahjakkaista lau- jaa, vaikka tarve olisi huomattavasti suurempi. 1895: lajista muodostunutta laulajakuntaa nimellä so- Talous ei myöskään anna mahdollisuuksia ym- 1896: listipankki. Solistipankin rahoitus on pääasialli- pärivuotisiin kiinnityksiin, mikä vastaisi em. 1897: sesti hoidettu opetusministeriön kautta tulevalla tarvetta. Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoar- 1898: valtionavulla. Näin Oopperaliiton toimesta on vioon on esitetty Oopperaliiton toimintaan 1899: voitu työllistää nuorta laulajakuntaamme ja si- 580 000 markkaa, mikä on vain 80 000 markkaa 1900: joittaa pätevät laulajat työskentelemään alue- kuluvan vuoden määrärahaa suurempi. Tällä li- 1901: oopperoiden produktioissa sekä täten taata lau- säyksellä on mahdotonta saada laulajien kiinni- 1902: lullisesti produktioiden taiteellinen taso. tyksiä riittävän pitkäaikaisiksi, mitä taiteellinen 1903: Oopperaliiton solistipankki on Suomen Kan- ja tuotannollinen toiminta vaatisi. 1904: sallisoopperan rinnalla ainoa työnantaja maas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 1905: samme, joka voi tarjota säännöllistä työtä suo- nioittaen, 1906: malaisille laulajille. Tapahtuu kuitenkin edelleen 1907: liian laajasti, että Suomi kouluttaa kalliisti laula- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 1908: jiaan ulkomaille kotimaisten työtilaisuuksien 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 1909: puuttuessa. Solistipankkijärjestelmä takaa sen, 29.90.52 lisäyksenä 120 000 markkaa 1910: että melkoinen osa laulajistamme voi antaa pa- Suomen Oopperaliitolle toimintaan ja 1911: noksensa omassa maassamme. Solistipankki on solistivierailujen järjestämiseen. 1912: lisäksi alueellinen ja yli kielirajojen toimiva. 1913: 1914: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 1915: 1916: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Jukka Vihriälä Juho Sillanpää 1917: Tytti lsohookana-Asunmaa Mirja Ryynänen Anneli Jäätteenmäki 1918: Heli Astala Virpa Puisto Kalevi Mattila 1919: Pekka Puska 1920: 1921: 1922: 1923: 1924: 2 280129N 1925: 1790 1988 vp. 1926: 1927: Raha-asia-aloite n:o 1687 1928: 1929: 1930: 1931: 1932: Kuuskoski-Vikatmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta asumistu- 1933: keen 1934: 1935: 1936: Eduskunnalle 1937: 1938: Asumistuki on - korostuneesti sen jälkeen, laajentuminen, toisaalta juuri suuret vuokran- 1939: kun tuki 1.9.1987 laajeni asumismuodosta riip- korotukset. Puheena oleva lisärahoitushan on 1940: pumattomaksi - asumisen tukimuodoista so- esillä lisämenoarviossa. 1941: siaalisin ja oikeudenmukaisin. Ongelmana jär- Asumistuen mitoituksessa ensi vuodelle olisi 1942: jestelmän kehittämisessä on ollut se, että tuen perusteltua varautua vähintään tämänvuotisiin 1943: suuruutta määrääviä tulorajoja ei ole nostettu vuokrankorotuksiin. Tänä vuonna vuokrat 1944: samassa tahdissa kansalaisten ansiokehityksen nousivat vapaarahoitteisissa taloissa pääkau- 1945: kanssa. punkiseudulla 2,20 markkaa, muualla maassa 1946: Budjettiehdotus vuodelle 1989 ei tee korjaus- 1,50 markkaa, aravataloissa noin 1,00 mark- 1947: ta asumistuen saajien tulorajoihin, vaikka peri- kaa. Tämä merkitsi vähintään 60 miljoonaa 1948: aatepäätös tulorajojen tarkistamisesta vuonna markan lisämäärärahan tarvetta hallituksen en- 1949: 1989 on kirjattu jo valtioneuvoston 22.9.1986 si vuoden tulo- ja menoarvioesitykseen. Täl- 1950: hyväksymään asumisolojen kehittämisohjel- löinkään ei vielä voitaisi tehdä kipeästi kaivatta- 1951: maan (ns. ASKE 1). via tarkistuksia tuen saajien tulorajoissa. 1952: Ensi vuoden budjettiehdotuksessa asumistu- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 1953: keen esitetyillä 690 miljoonalla markalla ei va- 1954: rauduta lainkaan vuokrankorotuksiin. Asunto- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 1955: hallituksen mukaan asumistuen rahoitustarve 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 1956: jo tänä vuonna on 50 miljoonaa budjetoitua 35.45.54 lisäyksenä 60 000 000 markkaa 1957: suurempi eli 665 miljoonaa markkaa. Syinä li- asumistukeen. 1958: särahoitukseen ovat toisaalta tuen saajien piirin 1959: 1960: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 1961: 1962: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Heli Astala Pekka Puska 1963: Timo Laaksonen Juhani Vähäkangas Kalevi Mattila 1964: Virpa Puisto Anneli Jäätteenmäki Pauli Uitto 1965: Arja Alho Marja-Liisa Löyttyjärvi Pirjo-Riitta Antvuori 1966: Aapo Saari 1967: 1988 vp. 1791 1968: 1969: Raha-asia-aloite n:o 1688 1970: 1971: 1972: 1973: 1974: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta kihlakunnanoikeuden lauta- 1975: miesten koulutustoimintaan 1976: 1977: 1978: Eduskunnalle 1979: 1980: Suomen oikeuskäytännössä on katsottu, että On kuitenkin välttämätöntä, että kihlakun- 1981: kihlakunnanoikeuden lautamiehet eivät ole nanoikeuden lautamiehet saavat omalta alal- 1982: kunnallisia luottamushenkilöitä, vaikka kun- taan koulutusta tutustuakseen lainvalmistelun 1983: nanvaltuustot valitsevat lautamiehet tehtäviin- nykytilanteeseen, oikeushallinnon kehitysnäky- 1984: sä. Tämä käy selville mm. lautamiesten kelpoi- miin, eri lakeihin sekä ennen kaikkea kihlakun- 1985: suusehdoista. Samaa mieltä on ollut hallitus esi- nanoikeuden lautakunnasta ja sen tehtävistä 1986: tyksessään n:o 13/1969 vp. ja lakivaliokunta annettuihin määräyksiin. Kun he eivät voi saa- 1987: mietinnössään n:o 6/1969 vp. Tähän kantaan da puheena olevaa koulutusmäärärahaa kau- 1988: on yhtynyt myös oikeuskansleri kirjeessään punkien ja kuntien luottamushenkilöiden kou- 1989: 2534/30/81. Toisin sanoen voidaan katsoa, että lutukseen varatuista määrärahoista, olisi valti- 1990: lautamiehet ovat valtion luottamushenkilöitä. on osoitettava lautamiesten koulutukseen tar- 1991: Palkkionsa kihlakunnanoikeuden lautamie- vittavat varat, jotka tulisivat Suomen Lauta- 1992: het saavat kuitenkin kunnanvaltuustoilta. Kun miesten Yhdistyksen käytettäväksi sanottuun 1993: lautamiehet ovat viimeksi mainitun tosiasian tarkoitukseen. 1994: vuoksi pyytäneet asianomaisilta kunnanval- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 1995: tuustoilta koulutusmäärärahoja lautamiespäi- taen, 1996: vien järjestämistä varten, on heidän anomuk- 1997: siaan hylätty. Kaupungit ja kunnat ovat katso- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 1998: neet, että ne eivät osallistu lautamiesten eli val- 1989 tulo- ja menoarvioon 50000 mark- 1999: tion luottamushenkilöiden koulutuskustannuk- kaa kihlakunnanoikeuden lautamiesten 2000: siin. koulutustoimintaan. 2001: 2002: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 2003: 2004: Lea Kärhä 2005: 1792 1988 vp. 2006: 2007: Raha-asia-aloite n:o 1689 2008: 2009: 2010: 2011: 2012: Kärhä ym.: Määrärahan osoittamisesta maanpuolustusjärjestöjen 2013: toiminnan tukemiseen 2014: 2015: 2016: Eduskunnalle 2017: 2018: Hallituksen esityksessä valtion vuoden 1989 valtiovarainministeriön käsittelyn aikana edellä 2019: tulo- ja menoarvioksi on momentille 27.99.50 mainittuun summaan. Määrärahan nostamista 2020: varattu 190 000 markkaa maanpuolustusjärjes- esitettyä huomattavasti suuremmaksi puoltaa 2021: töjen toiminnan tukemiseen. Summa on sama muun muassa hallituksen eduskunnalle antama 2022: kuin kulumassa olevalle vuodelle vastaavalla esitys tulo- ja varallisuusverolain 103 §:n muut- 2023: momentilla myönnetty määräraha. tamisesta. Tämä pykälän muutos merkitsee ve- 2024: Määrärahasta tuetaan reserviläisjärjestöjen rovähennysoikeuden poistamista maanpuolus- 2025: (Suomen Reserviupseeriliitto ja Reservin Ali- tusjärjestöille annettavien lahjoitusten osalta. 2026: upseerien Liitto) suorittamaa vapaaehtoista Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2027: maanpuolustustyötä. Tämän työn tarkoitukse- nioittaen, 2028: na on maanpuolustustahdon ylläpitäminen ja 2029: kehittäminen reserviläisten keskuudessa sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2030: reservin upseereiden ja aliupseereiden johtamis- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2031: taidollisten valmiuksien ylläpitäminen ja paran- 27.99.50 lisäyksenä 310 000 markkaa 2032: taminen. maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tu- 2033: Puolustusministeriö esitti momentille suu- kemiseen. 2034: rempaa määrärahaa, mutta esitys pudotettiin 2035: 2036: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 2037: 2038: Lea Kärhä Kirsti Ala-Harja 2039: Tauno Valo Maunu Kohijoki 2040: Aino Pohjanoksa 2041: 1988 vp. 1793 2042: 2043: Raha-asia-aloite n:o 1690 2044: 2045: 2046: 2047: 2048: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta valtakunnalliselle Sepän Soit- 2049: to -kansanmusiikkitapahtumalle 2050: 2051: 2052: Eduskunnalle 2053: 2054: Sepän Soitto -kansanmusiikkijuhlaa on vie- keuksien kanssa, koska se käsittämättömästä 2055: tetty Mäntsälän Sepänmäen käsityömuseon syystä on luokitteltu "maakuntatason juhlien" 2056: alueella ja kirkonkylässä jo 15. kertaa, ja perin- sarjaan ja pudotettu tällä perusteella pois suo- 2057: nettä aiotaan jatkaa tulevinakin vuosina, jos sii- ran valtionavun piiristä. Juhlien aiheuttama 2058: hen on taloudellisia mahdollisuuksia. Juhlien velkakertymä onkin kymmeniätuhansia mark- 2059: yhteydessä arvovaltainen ja asiantunteva tuo- koja. 2060: maristo on valinnut SM-pelimanniyhtyeen jo 13 Suomalaisen kulttuurin ja kansanperinteen 2061: kertaa. vaalijana ja kehittäjänä Sepän Soitto on kor- 2062: Sepän Soitto on valtakunnallinen tapahtuma. vaamaton valtakunnallinen tapahtuma, jonka 2063: Juhlille ilmoittautui esim. kuluneena kesänä lä- jatkuminen olisi taloudellisesti turvattava. 2064: hes 700 pelimannia ja kansantanssijaa eri puo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2065: lilta Suomea, samoin tuhansiin nouseva määrä taen, 2066: juhlavieraita. Sepän Soitto -kansanmusiikkita- 2067: pahtuma on ollut kulttuuritarjontaa parhaim- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2068: millaan, jonka yhteydessä ei ole pyritty talou- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2069: delliseen voittoon. 29.90.52 75 000 markkaa Sepän Soitto 2070: Valtavasta taikootyön osuudesta huolimatta -kansanmusiikkijuhlan tapahtumaan. 2071: Sepän Soitto kamppailee taloudellisten vai- 2072: 2073: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 2074: 2075: Lea Kärhä 2076: 1794 1988 vp. 2077: 2078: Raha-asia-aloite n:o 1691 2079: 2080: 2081: 2082: 2083: Kärbä: Määrärahan osoittamisesta löytöeläintoimintaan 2084: 2085: 2086: 2087: Eduskunnalle 2088: 2089: Suomessa on tehty virallista eläinsuojelutyötä Kautta Suomen eläinsuojeluyhdistykset ja yh- 2090: jo yli sadan vuoden ajan. Käytännön eläinsuo- teenliittyneet eläinsuojelijat yrittävät taloudelli- 2091: jelutyöhön kuuluu olennaisesti löytöeläinten ja sissa vaikeuksissa kamppaillen ylläpitää löytö- 2092: muiden avun tarpeessa olevien eläinten auttami- eläimiä varten päivystyspisteitä tai löytöeläin- 2093: nen. asemia ja kustantaa löytöeläinten tilapäishuol- 2094: Vuosisadan vaihteessa loppuunajetut ja kal- lon. Tämänkaltainen eläinsuojelutyö koituu 2095: toin kohdellut hevoset työllistivät eläinsuojeli- paitsi eläinten parhaaksi myös koko yhteiskun- 2096: joita eniten. Sotien jälkeen puolestaan irtokoi- nan hyväksi ja valtiovallankin eduksi. Siksi olisi- 2097: rat olivat suurin ongelma. Nykyaikana taas kin paikallaan, että löytöeläintoimintaan annet- 2098: heitteille jätetyt lemmikkieläimet - pääasiassa taisiin taloudellista tukea valtiovallan taholta. 2099: kissat, mutta myös koirat ja aivan viime vuo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2100: sina kanit ja muut pieneläimet - tarvitsevat taen, 2101: eläinsuojelijoiden apua. Mainittakoon, että esi- 2102: merkiksi Helsingissä yhden eläinsuojeluyhdis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2103: tyksen kautta löytää vuosittain 1 000 koditto- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2104: mana harhaillutta kissaa uuden huoltajan ja 30.80.50 150 000 markkaa löyWeläin- 2105: kodin. toiminnan tukemiseksi. 2106: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 2107: 2108: Lea Kärbä 2109: 1988 vp. 1795 2110: 2111: Raha-asia-aloite n:o 1692 2112: 2113: 2114: 2115: 2116: Kärbä ym.: Määrärahan osoittamisesta terveyskasvatus- ja rait- 2117: tiustyön valtakunnalliseen pitkän tähtäimen suunnitteluun 2118: 2119: 2120: Eduskunnalle 2121: 2122: Väestön omatoimisuuden ja osallistumisen suunnittelu on välttämätöntä pyrittäessä niihin 2123: edistäminen on tärkeä osa siinä ohjelmassa, jo- tavoitteisiin, joihin Suomikin on WHO:n jäsen- 2124: ta Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittelee ja mallimaana sitoutunut. 2125: jäsenmaissaan toteutettavaksi vuoteen 2000 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2126: mennessä. Ohjelman toimintalinjoiksi on valit- nioittaen, 2127: tu elämäntapojen muuttaminen terveellisero- 2128: miksi ja ehkäistävissä olevien terveysriskien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2129: poistaminen tai vähentäminen yksilöön ja ym- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2130: päristöön kohdistuvin keinoin. Terveyttä uh- 33.01.22 150000 markkaa käytettäväk- 2131: kaavat elintavat ja tottumukset toisaalta ja ym- si terveyskasvatus- ja raittiustyön valta- 2132: päristön aiheuttamat terveyshaitat toisaalta kunnallisen pitkän tähtäimen suunnitte- 2133: ovat tunnetusti hyvin hitaasti muutettavissa. lun nopeaan toteuttamiseen. 2134: Sen vuoksi yksityiskohtainen pitkän tähtäimen 2135: 2136: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 2137: 2138: Lea Kärhä Anna-Kaarina Louvo Sakari Knuuttila 2139: Ensio Laine Toimi Kankaanniemi Pirkko Ikonen 2140: Anna-Liisa Jokinen 2141: 1796 1988 vp. 2142: 2143: Raha-asia-aloite n:o 1693 2144: 2145: 2146: 2147: 2148: Kärhä: Määrärahan osoittamisesta kehitysvammaisten urheilu- ja 2149: liikuntatoimintaan 2150: 2151: 2152: Eduskunnalle 2153: 2154: Monissa Euroopan maissa on kehitysvam- vammaisten MM-kisat Härnösandissa Ruotsis- 2155: maisilla mahdollisuus saada urheilumäärära- sa. Kilpailuihin tulisi taata myös Suomen edus- 2156: hoista avustusta urheiluharrastuksiin. Näin he tus. 2157: ovat voineet matkustaa maansa ulkopuolellekin Vammaisurheilun ja -liikunnan määrärahoja 2158: kilpailemaan muiden vammaisten kanssa. tulee lisätä, jotta sekä avo- etttä laitoshuollossa 2159: Suomen kehitysvammalaitokset ovat ottaneet olevat kehitysvammaiset saisivat mahdollisuu- 2160: vastaan edellä mainittuja Suomeen kilpaile- den osallistua henkisesti ja fyysisesti kuntoutta- 2161: maan tulleita muiden maiden vammaisurheili- vaan virkistys- ja kuntoliikuntaan sekä kilpaur- 2162: joita. Maamme kehitysvammaisilla ei ole ollut heiluun muiden kanssa sekä kotimaassa että ul- 2163: kuitenkaan mahdollisuuksia ennen vuotta 1988 komailla. 2164: tehdä samanlaisia vastavierailuj a, vaikka heille Määräraha tulisi osoittaa opetusministeriön 2165: on tullut vierailukutsuja. Ensimmäisen kerran kautta Kehitysvammaliitolle, joka on keskite- 2166: tämä mahdollistui Suomessa kuluvana vuonna tysti hoitanut kehitysvammaisten sekä koti- 2167: eduskunnan tarkoitukseen myöntämän määrä- maista että kansainvälistä urheilu- ja liikunta- 2168: rahan turvin. Vuonna 1988 osallistui eri puolilta toimintaa. 2169: Suomea ensimmäisen kerran kilpailijoita ohjaa- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 2170: jineen pohjoismaisiin kisoihin mainitun määrä- taen, 2171: rahan turvin. 2172: Kilpailutoiminta on vain pieni osa kehitys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2173: vammaisten liikuntatoimintaa. Sekä avo- että 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar- 2174: laitoshuollossa tulee painottaa jokaisen kehitys- kan määrärahan Kehitysvammaliitolle 2175: vammaisen virkistys- ja kuntoliikuntaa. Kilpai- käytettäväksi avo- ja laitoshuollossa ole- 2176: lemisen mahdollisuus tulee antaa niille kehitys- vien kehitysvammaisten urheiluun ja lii- 2177: vammaisille, jotka siihen kykenevät. kuntaan. 2178: Ensi kesänä järjestetään ensimmäiset kehitys- 2179: 2180: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 2181: 2182: Lea Kärhä 2183: 1988 vp. 1797 2184: 2185: Raha-asia-aloite n:o 1694 2186: 2187: 2188: 2189: 2190: Kääriäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iisalmen kulttuuri- 2191: keskuksen kansalaisopiston tilojen rakentamiseen 2192: 2193: 2194: Eduskunnalle 2195: 2196: Iisalmen kulttuurikeskuksen rakennustyöt on apua kansalaisopiston tilojen hankkimiseen 2197: aloitettu vuosien 1986-1987 vaihteessa. Hank- 5 351 000 mk ja musiikkikoulutiloja varten 2198: keen kokonaiskustannusarvio on n. 55 milj. 709 361 mk. Näiden hakemuksien lisäksi on 2199: mk. Kulttuurikeskus sisältää kirjaston (kustan- myös esitetty, että 23,5 milj. mk maksavien 2200: nusarvio 14,7 milj. mk), musiikkikoulun (kus- kulttuurikeskuksen ns. kulttuuritilojen rakenta- 2201: tannusarvio 1,4 milj. mk), kansalaisopiston miseen myönnettäisiin harkinnanvaraista val- 2202: (kustannusarvio 10,7 milj. mk), ns. kulttuurisa- tionavustusta. 2203: litilat (kustannusarvio 23,5 milj. mk) sekä ni- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2204: meämättömän varatilan ja sisustamisen (kus- nioittaen, 2205: tannusarvio n. 3,7 milj. mk). Kirjaston rahoit- 2206: tamiseen on myönnetty valtionosuus, suuruu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2207: deltaan 5 556 000 mk, mikä suoritetaan jälkira- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2208: hoituksella seitsemän vuoden aikana rakennuk- 29.57.52 5 000 000 markkaa Iisalmen 2209: sen valmistumisesta lukien. kulttuurikeskuksen kansalaisopiston ti- 2210: Kaupunki on hakenut 22.12.1986 päivätyllä lojen rakentamiseen. 2211: eri hakemuksella harkinnanvaraista valtion- 2212: 2213: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 2214: 2215: Seppo Kääriäinen Kari Rajamäki Riitta Saastamoinen 2216: Marja-Liisa Tykkyläinen Mirja Ryynänen Lauha Männistö 2217: 1798 1988 vp. 2218: 2219: Raha-asia-aloite n:o 1695 2220: 2221: 2222: 2223: 2224: Kääriäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Runnin kotitalous- 2225: oppilaitoksen laajentamiseen ja saneeraamiseen 2226: 2227: 2228: Eduskunnalle 2229: 2230: Iisalmessa sijaitseva Runnin kotitalousoppi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2231: laitos hyödyttää paitsi Pohjois-Savoa myös Ou- nioittaen, 2232: lun läänin reuna-alueita, etenkin Kainuuta. Ko- 2233: titalousoppilaitoksen laajennus- ja saneeraus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2234: suunnitelmat ovat jo valmiina, joten työt voisi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2235: vat lähteä liikkeelle välittömästi. Laajennus- ja 29. 60. 74 5 000 000 markkaa Runnin ko- 2236: saneeraustöiden kustannusarvio on 5 000 000 titalousoppilaitoksen laajentamiseen ja 2237: markkaa. saneeraukseen. 2238: 2239: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 2240: 2241: Seppo Kääriäinen Kari Rajamäki Riitta Saastamoinen 2242: Marja-Liisa Tykkyläinen Mirja Ryynänen Lauha Männistö 2243: 1988 vp. 1799 2244: 2245: Raha-asia-aloite n:o 1696 2246: 2247: 2248: 2249: 2250: Kääriäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylä-Savon Instituu- 2251: tin toiminnan tukemiseen 2252: 2253: 2254: Eduskunnalle 2255: 2256: Ylä-Savon Instituutti toimii valtiovallan, Ylä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2257: Savon kuntien ja Kuopion läänin kehittämis- nioittaen, 2258: määrärahan tuella. Se tekee Ylä-Savon elin- 2259: keinotoiminnan ja kaikenpuolisen kehittämi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2260: sen kannalta perustavaa laatua olevaa tutki- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2261: mustyötä. 29.88.53 lisäyksenä 270 000 markkaa 2262: Tulo- ja menoarvioesityksen momentilla käytettäväksi Ylä-Savon Instituutin toi- 2263: 29.88.53 on osoitettu 330 000 markkaa instituu- minnan tukemiseen. 2264: tin toiminnan tukemiseen. Jotta Ylä-Savon Ins- 2265: tituutin toiminta jatkuisi myönteisesti, olisi 2266: määräraha nostettava 600 000 markkaan. 2267: 2268: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 2269: 2270: Seppo Kääriäinen Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Pekka Puska 2271: Kari Rajamäki Marja-Liisa Tykkyläinen Mirja Ryynänen 2272: Lauha Männistö 2273: 1800 1988 vp. 2274: 2275: Raha-asia-aloite n:o 1697 2276: 2277: 2278: 2279: 2280: Kääriäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Iisalmen kulttuuri- 2281: keskuksen musiikkikoulun sekä kulttuuritilojen rakentami- 2282: seen 2283: 2284: Eduskunnalle 2285: 2286: Iisalmen kulttuurikeskuksen rakennustyöt on apua kansalaisopiston tilojen hankkimiseen 2287: aloitettu vuosien 1986-1987 vaihteessa. Hank- 5 351 000 mk ja musiikkikoulutiloja varten 2288: keen kokonaiskustannusarvio on n. 55 milj. 709 361 mk. Näiden hakemuksien lisäksi on 2289: mk. Kulttuurikeskus sisältää kirjaston (kustan- myös esitetty, että 23,5 milj. mk maksavien 2290: nusarvio 14,7 milj. mk), musiikkikoulun (kus- kulttuurikeskuksen ns. kulttuuritilojen raken- 2291: tannusarvio 1,4 milj. mk), kansalaisopiston tamiseen myönnettäisiin harkinnanvaraista val- 2292: (kustannusarvio 10,7 milj. mk), ns. kulttuuri- tionavustusta. 2293: salitilat (kustannusarvio 23,5 milj. mk) sekä ni- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2294: meämättömän varatilan ja sisustamisen (kus- nioittaen, 2295: tannusarvio n. 3,7 milj. mk). Kirjaston rahoit- 2296: tamiseen on myönnetty valtionosuus, suuruu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2297: deltaan 5 556 000 mk, mikä suoritetaan jälkira- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2298: hoituksella seitsemän vuoden aikana rakennuk- 29.90.30 5 709 361 markkaa musiikki- 2299: sen valmistumisesta lukien. koulun ja kulttuuritilojen rakentami- 2300: Kaupunki on hakenut 22.12.1986 päivätyllä seen Iisalmeen. 2301: eri hakemuksella harkinnanvaraista valtion- 2302: 2303: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 2304: 2305: Seppo Kääriäinen Kari Rajamäki Riitta Saastamoinen 2306: Marja-Liisa Tykkyläinen Mirja Ryynänen Lauha Männistö 2307: 1988 vp. 1801 2308: 2309: Raha-asia-aloite n:o 1698 2310: 2311: 2312: 2313: 2314: Kääriäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Savon kanavaa kos- 2315: kevan vaikutusselvityksen ajan tasalle saattamiseksi 2316: 2317: 2318: Eduskunnalle 2319: 2320: Suonenjoen ja Varkauden välisen Savon ka- hin, ja siksi, että tämän hankkeen työllisyysvai- 2321: nava -hankkeen vaikutuksia on selvitetty TVH:n kutukset vaativat uutta arviota. 2322: toimesta viimeksi 1980-luvun alkupuolella, ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2323: selvitys valmistui alkuvuodesta 1982. Tuon jäl- nioittaen, 2324: keen selvitystyö on ollut pysähdyksissä. 2325: Savon kanavaa koskevan vaikutusselvityksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2326: ajan tasalle saattaminen on perusteltua muun 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2327: muassa siksi, että metsäteollisuus Itä- ja Keski- 31.27.77 100000 markkaa Savon kana- 2328: Suomessa on uudistusvaiheessa, mikä on jo ai- vaa koskevan vaikutusselvityksen ajan 2329: heuttanut huomattavaa lisärasitusta maantei- tasalle saattamiseksi. 2330: 2331: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 2332: 2333: Seppo Kääriäinen Kari Rajamäki Riitta Saastamoinen 2334: Marja-Liisa Tykkyläinen Mirja Ryynänen Lauha Männistö 2335: 1802 1988 vp. 2336: 2337: Raha-asia-aloite n:o 1699 2338: 2339: 2340: 2341: 2342: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapaan sivistystyön 2343: yhteisjärjestön toiminnan tukemiseen 2344: 2345: 2346: Eduskunnalle 2347: 2348: Nykyisessä tietoyhteiskunnassa aikuiskoulu- voimavaroilla Vapaan sivistystyön yhteisjärjes- 2349: tuksen merkitys entisestään kasvaa. Samalla tö ei kuitenkaan pysty tyydyttämään sivistysjär- 2350: kun ammatillisen aikuiskoulutuksen tarkoituk- jestöjen yhteistyötarvetta eikä tarjoamaan riit- 2351: sena on pääasiassa tuotannollisen elämän tar- tävästi palveluja alan kehittämiseksi. Tämän 2352: peiden tyydyttäminen, vapaan sivistystyön pää- vuoksi on välttämätöntä mm. saada uusi toimi- 2353: määränä on ihmisen sosiaalisen ja eettisen kas- henkilö hoitamaan järjestöllisen sivistystyön 2354: vun edistäminen sekä mahdollisuuksien anta- yhteistyökysymyksiä. Vapaan sivistystyön muil- 2355: minen laaja-alaisen maailmankatsomuksen ke- la toimintamuodoilla, kuten kansalais- ja työ- 2356: hittämiselle. Vapaan sivistystyön harjoittama väenopistoilla, kansanopistoilla ja kirjastoilla 2357: opinto- ja kulttuuritoiminta auttaa ihmisiä hah- on sen sijaan jo vuosikymmeniä ollut Kansalais- 2358: mottamaan asemansa yhteiskunnassa, toimi- ja työväenopistojen liitto, Suomen Kansanopis- 2359: maan vastuullisena jäsenenä ryhmissä ja järjes- toyhdistys ja Suomen kirjastoseura näiden alo- 2360: töissä sekä suuntautumaan aktiivisesti vapaa- jen kehittämistyöstä huolehtimassa. 2361: aikaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme, 2362: Viimeisten vuosikymmenien aikana järjestöl- 2363: linen sivistystyö on määrältään ja laadullisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2364: kehittynyt ja uudistunut. Järjestöllisiä sivistys- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2365: työtä edustavien sivistysjärjestöjen keskeistä 29.57.54 lisäyksenä 250 000 markkaa 2366: yhteistoimintaa on harjoitettu pääasiassa Va- Vapaan sivistystyön yhteisjärjestölle. 2367: paan sivistystyön yhteisjärjestössä. Nykyisillä 2368: 2369: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 2370: 2371: Timo Laaksonen Heli Astala Claes Andersson 2372: Raila Aho Anna-Liisa Jokinen Esko Helle 2373: Lauha Männistö 2374: 1988 vp. 1803 2375: 2376: Raha-asia-aloite n:o 1700 2377: 2378: 2379: 2380: 2381: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Karvianjoen vesistö- 2382: ja tulvasuojelujärjestelyihin 2383: 2384: 2385: Eduskunnalle 2386: 2387: Merikarvianjoen yläpuolisessa Karvianjoen joella. Kevättalven vedenkorkeuksien pitämi- 2388: vesistössä on viime vuosina tehty mittavia nen nykyistä ylempänä Isojärvessä ja Isojärven 2389: järjestely- ja kuivaustöitä. tulvakorkeuksien laskeminen tulee myös mah- 2390: Monilta osin edelleenkin mainituissa vesistö- dolliseksi. 2391: osissa on merkittäviä tulvasuojelutarpeita. Ny- Merikarvianjoen järjestelyn toteuttamiskus- 2392: kyään Merikarvianjoki suuosa mukaanluettuna tannukset ovat arviolta n. 17 milj. markkaa, 2393: on riittämätön yläpuolisesta vesistöstä nopeasti kun tulvauoman mitoituksessa on otettu huo- 2394: purkautuville tulvavesille. Kevättulvien ohella mioon yläpuolisen vesistön tarpeet. 2395: Merikarvianjoen varrella kärsitään lähes joka- Suunnitelmat ovat valmiit Tuoriianjoen osal- 2396: vuotisista hyydetulvista. Laajimmillaan tulva ta, jolta osin työt esitetään vuonna 1988 aloitet- 2397: peittää alleen runsaat 400 ha peltoa. Tulvahait- tavaksi. Tulvauoman rakentamisen valmistelu- 2398: toja esiintyy myös Vassan asutullaalueella Me- toimenpiteitä esitämme kiirehdittäväksi niin, 2399: rikarvian kirkonkylässä. että hanke voitaisiin aloittaa kuluvan vuosi- 2400: Tampereen vesipiirissä on valmistumassa Me- kymmenen puolella. 2401: rikarvianjoen järjestelysuunnitelma. Suunnitel- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 2402: ma sisältää tulvauoman rakentamisen Lankos- 2403: ken alapuolelta Syylöönstrikkaan ja suuosan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2404: ruoppauksen. Mitoitus mahdollistaa Merikar- 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar- 2405: vianjoen tulvien poistamisen ja tulvavirtaamien kan määrärahan Karvianjoen vesistön 2406: pienentämisen Pohjajoella ja Noormarkun- tulvasuojelutöiden aloittamiseen. 2407: 2408: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 2409: 2410: Timo Laaksonen Einari Nieminen 2411: Aino Pohjanoksa Raila Aho 2412: 1804 1988 vp. 2413: 2414: Raha-asia-aloite n:o 1701 2415: 2416: 2417: 2418: 2419: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan tie- ja 2420: vesirakennuspiirin perustamiseen 2421: 2422: 2423: Eduskunnalle 2424: 2425: Turun tie- ja vesirakennuspiiri on maam- taamaan teille ja liikenteelle asetettuja vaati- 2426: me tie- ja vesirakennuspiireistä suurin. Piirin muksia, jos Satakuntaan perustettaisiin oma 2427: alueella on yleisiä teitä n. 10 000 kilometriä, yli tie- ja vesirakennuspiiri. Eduskuntakin on jo 2428: tuhat siltaa jne. Maamme moottoriajoneuvoista vuonna 1962 hyväksynyt toivomuksen piirin pe- 2429: ja liikennemäärästä on alueella noin 16 prosent- rustamista. 2430: tia. Piiri jakautuu kahteen suureen keskukseen: Edellä olevan perusteella ehdotamme, 2431: Turun eteläiseen alueeseen eli Varsinais-Suo- 2432: meen ja pohjoiseen alueeseen Satakuntaan. Po- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2433: rissa toimii TVL:n korjaamo, jota on viime ai- 1989 tulo- ja menoarvioon 2 500 000 2434: koina kehitetty myönteiseen suuntaan ja joka markkaa Satakunnan tie- ja vesiraken- 2435: palvelee lähinnä Satakunnan aluetta. Asioita nuspiirin perustamiseen. 2436: voitaisiin nykyistä tehokkaammin hoitaa vas- 2437: 2438: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 2439: 2440: Timo Laaksonen Einari Nieminen Raila Aho 2441: 1988 vp. 1805 2442: 2443: Raha-asia-aloite n:o 1702 2444: 2445: 2446: 2447: 2448: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin pohjoisen sata- 2449: matien rakentamiseksi 2450: 2451: 2452: Eduskunnalle 2453: 2454: Porin Tahkoluotoon on valmistunut ajanmu- muuta se lyhentäisi maanteitse tapahtuvan tava- 2455: kainen uusi 15,3 m:n syväsatama. Alkuperäis- raliikenteen kuljetusmatkaa kymmenillä kilo- 2456: ten suunnittelmien mukaan tavoitteeksi asetet- metreillä niin valtatieltä n:o 8 Vaasan suunnasta 2457: tiin keskittyminen hiilen kaukotuontiin (1 ,5 kuin myös Keski-Suomenkin suunnasta. Toi- 2458: milj. tn/v). Satama kuitenkin tarjoaa mahdolli- saalta se myös ratkaisevasti vähentäisi maantie- 2459: suuden myös muuhun ja monipuoliseen vientiin liikennettä Porin ja Mäntyluodon välillä, joka 2460: ja tuontiin. Satamaan suuntautuvasta maantie- raskaan liikenteen osalta on yksi maamme vilk- 2461: liikenteestä tulee huomattava osa valtatietä n:o kaimmin liikennöidyistä tieyhteyksistä. Tieyh- 2462: 8 Vaasan suunnasta ja toisaalta ns. Järvi-Suo- teyden rakentamisella olisi huomattavaa kan- 2463: men tien kautta. Poikittaisliikenteen osalta Jär- santaloudellista arvoa ja samalla se osaltaan 2464: vi-Suomen tie on väylä Keski-Suomen kautta helpottaisi Porin alueen suuurtyöttömyyttä. 2465: aina Itä-Suomeen saakka. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2466: Porin ns. pohjoista satamatietä on suunnitel- nioittaen, 2467: tu jo vuodesta 1972 alkaen. Uusi tie kulkisi 2468: Lampaluodon-Ahlaisten kautta, leikaten val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2469: tatien n:o 8 Ahlaisissa ja jatkuen Järvi-Suomen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2470: tielle, joko Noormarkussa tai Pomarkussa. Uu- 31.24. 77 15 000 000 markkaa Porin 2471: si tieyhteys lyhentäisi huomattavasti Ahlaisten pohjoisen satamatien suunnittelua ja ra- 2472: työssäkäyntiliikennettä Meri-Poriin ja ennen kentamista varten. 2473: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 2474: 2475: Timo Laaksonen Einari Nieminen Raila Aho 2476: 1806 1988 vp. 2477: 2478: Raha-asia-aloite n:o 1703 2479: 2480: 2481: 2482: 2483: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maakaasujohdon jat- 2484: kamiseksi Satakuntaan 2485: 2486: 2487: Eduskunnalle 2488: 2489: Maakaasujohdon laajennusvaihe on parhail- vattaa Suomen ja Neuvostoliiton kauppavaih- 2490: laan menossa. Suomen ja Neuvostoliiton kes- toa ja siten lisätä vientiämme, joka tuonnin ar- 2491: ken solmitut sopimukset antavat myös oivalli- von laskun takia on joutumassa vaikeuksiin. 2492: sen mahdollisuuden laajentaa maakaasun käyt- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2493: töä Satakuntaan. Silti ei pidä laiminlyödä pon- nioittaen, 2494: nisteluja jo rakennetun verkoston käytön lisää- 2495: miseksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2496: Maakaasu on ympäristön kannalta myöntei- 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 32.55 2497: nen energianlähde. Sen lisäksi se kelpaa yhä uudelle momentille JO 000 000 mark- 2498: useammin teolliseen tuotantoon raaka-aineeksi. kaa maakaasujohdon jatkamiseksi Sata- 2499: Maakaasun käytön lisäämisellä voidaan kas- kuntaan. 2500: 2501: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 2502: 2503: Timo Laaksonen Einari Nieminen 2504: Aino Pohjanoksa Raila Aho 2505: 1988 vp. 1807 2506: 2507: Raha-asia-aloite n:o 1704 2508: 2509: 2510: 2511: 2512: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille ja valtionyh- 2513: tiöille hiilivoimaloiden ilmansuojeluinvestointeihin 2514: 2515: 2516: Eduskunnalle 2517: 2518: Valtioneuvosto on 12.2.1987 tehnyt päätök- sijätettä 20 ha:n alueelle 1 metrin kerroksen 2519: sen rikkipäästöjen raja-arvoista. Päätösten vai- vuodessa. Uusimmalla teknologialla, joka so- 2520: kutuksesta rikkidioksidipäästöjen on arvioitu veltuu myös jo käytössä oleviin laitoksiin, voi- 2521: vähenevän vuoteen 1993 mennessä puoleen vuo- daan rikkiongelma ja kipsijäte poistaa koko- 2522: den 1980 tasosta eli 584 000 tonnista alle 290 000 naan. 2523: tonniin. Tämä merkitsee sitä, että valtioneuvos- Outokummun Porin tehtailla, metallurgisella 2524: to on virallisesti hyväksynyt 50 OJo :n vähennys- tutkimuslaitoksella, on kehitetty hiilivoimaloil- 2525: tavoitteen rikkipäästöille. Kivihiilivoimalaitos- le soveltuva rikinpoistojärjestelmä, josta ei syn- 2526: ten osalta annettiin rikkidioksidin päästörajat, ny kipsijätettä, mutta rikki voidaan poistaa sa- 2527: jotka edellyttävät uusilta yli 50 MW:n laitoksil- vukaasuista muuttamalla se prosessissa ns. ele- 2528: ta 70 OJo:n rikinpoistoa ja yli 150 MW:n laitok- menttirikiksi, jota voidaan käyttää uudelleen 2529: silta 80 OJo:n rikinpoistoa. Vanhoilla yli 200 teollisuudessa. 2530: MW :n voimaloilla tulee olla 70 % :n rikinpoisto Menetelmä on ainutlaatuinen koko maail- 2531: viimeistään vuoden 1994 alusta. massa. Se tulee ottaa käyttöön kotimaassa ensi 2532: Mielestämme rikkipäästöjä on välttämätöntä tilassa, jolloin avautuisivat maailmanlaajuiset 2533: vähentää tästäkin. Se on teknisesti ja taloudelli- markkinat happosateiden eliminoimiseksi. 2534: sesti sekä ympäristönsuojelunkin kannalta pe- Rikkipäästöjen ja ympäristöhaittojen poista- 2535: rusteltua. misen kannalta on välttämätöntä, että uusiin 2536: Kauppa- ja teollisuusministeriön esityksestä voimaloihin sovelletaan parasta mahdollista 2537: on valtioneuvosto hyväksynyt energiantuotan- teknologiaa, jolla voidaan minimoida ympäris- 2538: toa koskevan periaatepäätöksen, jonka mukaan töhaitat. 2539: maahamme on tarkoitus rakentaa mm. Porin ja Edellä olevan perusteella ehdotamme, 2540: Kotkan 500 MW:n hiilivoimalat. Tällaisille lai- 2541: toksille on siis asetettu ohjeet ja edellytetty että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2542: 80 % :n rikin poistoa. 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 35.12 2543: Perinteisellä tavalla tai uudemmalla Pyro uudelle momentille JO 000 000 markkaa 2544: flow -tekniikalla varustetun hiilivoimalan ym- käytettäväksi valtioneuvoston määrää- 2545: päristöön kohdistuvat vaikutukset ovat silti min perustein kuntien ja kuntainliittojen 2546: erittäin suuret. Rikin lisäksi syntyy jätettä: tuh- omistamien sekä valtionyhtiöiden hiili- 2547: kaa ja valtavasti kipsijätettä. Esimerkiksi 500 voimaloiden ilmansuojelua edistäviin in- 2548: MW:n teholla toimiva hiilivoimala tuottaa kip- vestointeihin. 2549: 2550: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 2551: 2552: Timo Laaksonen Einari Nieminen Juhani Vähäkangas 2553: Aino Pohjanoksa Heli Astala Claes Andersson 2554: Asko Apukka Kari Rajamäki Seppo Pelttari 2555: Raila Aho Anna-Liisa Jokinen Esko Helle 2556: Lauha Männistö 2557: 1808 1988 vp. 2558: 2559: Raha-asia-aloite n:o 1705 2560: 2561: 2562: 2563: 2564: Laaksonen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi nuori- 2565: soasuntoyhdistysten oman pääoman kattamiseen 2566: 2567: 2568: Eduskunnalle 2569: 2570: Nuoret ovat tällä hetkellä maamme suurin na toiminta aloitetaan Helsingissä, Tampereella 2571: yhtenäinen asunnontarvitsijaryhmä. Ensiasun- ja Turussa. Nuorisoasuntoyhdistysten toimin- 2572: toa tarvitsevat sekä joko opiskelun tai työn- nan käynnistämiseksi tarvitaan rahoitusta ja ta- 2573: saannin takia paikkakuntaa vaihtavat ovat vai- kuita. 2574: keimmassa asemassa asuntomarkkinoilla. Var- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2575: sinkin suurissa asutuskeskuksissa omistus- ja nioittaen, 2576: vuokra-asuntojen hinnat ovat kohonneet mo- 2577: nien nuorten asunnontarvitsijoiden tavoitta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2578: mattomi.in. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2579: Nuorten asuntotilanteen helpottamiseksi eri 35.45.61 lisäyksenä 10000000 markkaa 2580: nuorisojärjestöt ovat lähdössä omatoimisesti avustukseksi nuorisoasuntoyhdistysten 2581: liikkeelle. Tarkoituksena on, että nuorisojärjes- oman pääoman kattamiseen nuoriso- 2582: töt perustavat alueellisia nuorisoasuntoyhdis- asuntojen rakentamiseksi, hankkimisek- 2583: tyksiä, jotka rakentavat tai peruskorjaavat si ja peruskorjaamiseksi. 2584: asuntoja nuorten käyttöön. Vuoden 1989 aika- 2585: 2586: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 2587: 2588: Timo Laaksonen Juhani Vähäkangas Eeva Kuuskoski-Vikatmaa 2589: Heli Astala Claes Andersson Asko Apukka 2590: Kari Rajamäki Seppo Pelttari Raila Aho 2591: Anna-Liisa Jokinen Esko Helle Lauha Männistö 2592: 1988 vp. 1809 2593: 2594: Raha-asia-aloite n:o 1706 2595: 2596: 2597: 2598: 2599: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskeluaikaisten 2600: opintolainojen korkojen budjettiperusteiseen maksamiseen 2601: kokonaisuudessaan valtion varoista 2602: 2603: Eduskunnalle 2604: 2605: Lainapainotteinen opintotukijärjestelmäm- Peruskoron nostamisen vaikutusten siirtämi- 2606: me on johtanut erityisesti vähävaraisten ja pit- nen osittain opiskelijoiden maksettavaksi ja 2607: kään opiskelleiden osalta tilanteeseen, jossa korkovähennyksen omavastuu nakertavat toi- 2608: opiskeluaikaiset lainanhoitokustannukset pie- sesta päästä huomattavilta osin opintorahan 2609: nentävät merkittävästi tosiasiallisesti käytettä- suhteen tehtyjä parannuksia. Kaikkein pahiten 2610: vissä olevan tuen määrää. Valtion korkotuesta velkaantuneiden ja opintojensa loppuvaiheessa 2611: huolimatta kohoavat opintolainan korkokus- olevien opiskelijoiden asemaa helpotettaisiin ot- 2612: tannukset täysimääräiseen lainaan turvautuvilla tamalla ensi vuoden tulo- ja menoarvioon lisä- 2613: neljäntenä vuotena yli 1 600 markan. Tämä ja määräraha, jolla maksettaisiin opiskelijoiden 2614: tulevina opiskeluvuosina yhä kasvava taloudel- koko opiskeluaikaisten opintolainojen korko 2615: linen rasitus kohdistuvat nimenomaan niihin valtion korkotuella. 2616: opiskelijoihin, joilla ei opintojensa rahoittami- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2617: seksi ole muuta mahdollisuutta kuin käyttää nioittavasti, 2618: täysimääräisenä saatavissa oleva opintolaina. 2619: Peruskoron nostaminen ja tästä aiheutuvien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2620: kulujen siirtäminen puoliksi myös opintolainaa 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2621: ottaneiden maksettavaksi lisää esim. mainitulla 29.39.52 lisäyksenä 70 000 000 markkaa 2622: neljän opiskeluvuoden jälkeisellä lainamäärällä käytettäväksi opintotukilain (28172) 2623: opiskelijan korkokuluja vuosittain 250 mark- mukaiseen opintolainojen budjettipe- 2624: kaa. Verotuksessa tehtävän korkovähennyksen rusteiseen korkotukeen siten, että opis- 2625: omavastuuosuus, 900 markkaa, lisää ensi vuon- keluaikaiset opintolainan korot makse- 2626: na samaisella lainamäärällä opiskelijan kuluja taan kokonaisuudessaan valtion varois- 2627: vuositasolla 200 markkaa. ta 1. 7.1989 alkaen. 2628: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 2629: 2630: Pentti Lahti-Nuuttila Liisa Jaakonsaari Riitta Myller 2631: Arja Alho Jouni Backman Jukka Gustafsson 2632: Timo Roos Virpa Puisto Tuula Paavilainen 2633: Sulo Aittoniemi 2634: 1810 1988 vp. 2635: 2636: Raha-asia-aloite n:o 1707 2637: 2638: 2639: 2640: 2641: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Voionmaan opis- 2642: ton rakennusavustuksiin 2643: 2644: 2645: Eduskunnalle 2646: 2647: Voionmaan opisto on kansanopisto, joka an- vastaa ajan vaatimuksia. Toteutettavan 2648: taa yleissivistävää, yhteiskunnallista opetusta ja muutos- ja perusparannustyön alustava kustan- 2649: harjoitusta. Aikuiskasvatukseen keskittyvänä nusarvio on 1 850 000 mk. 2650: oppilaitoksena opetustyössä erityinen paino an- Opistolle on muodostumassa laajenevaa 2651: netaan yhteiskuntaa, vapaa-ajan viettoa sekä käyttöä, mutta jo nykyisen toiminnan kannalta 2652: kulttuuriharrastusten kehittämistä palvelevien muutos- ja perusparannushankkeen toteuttami- 2653: valmiuksien yleiselle edistämiselle. Uusina kou- nen on välttämätöntä. 2654: lutusmuotoina opistolla toimivat teatteri-ilmai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2655: sun linja sekä tietotekniikan linja. nioittaen, 2656: Voidakseen toteuttaa tehtäviään opistolla pi- 2657: tää olla kunnolliset, nykyaikaiset opetus-, asun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2658: tola-, harrastus- ym. tilat. Opiston toiseksi van- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2659: hin oppilasasuntola, joka valmistui v. 1971, tar- 29.57.52 1 500 000 markkaa avustuk- 2660: vitsee viipymättä perusteellisen muutos- ja pe- seksi Väinö Voionmaan Säätiölle Voion- 2661: rusparannussaneerauksen. Asuntola on tällä maan opiston eri rakennus-, muutos- ja 2662: hetkellä puutteellinen mm. äänieristykseltään perusparannustöistä aiheutuneisiin ja ai- 2663: eikä myöskään saniteettitilojensa osalta enää heutuviin kustannuksiin. 2664: 2665: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 2666: 2667: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos Iiris Hacklin 2668: Sulo Aittoniemi Tuula Paavilainen Riitta Järvisalo-Kanerva 2669: Kari Urpilainen Kerttu Törnqvist Seija Karkinen 2670: Virpa Puisto Markku Pohjola Matti Saarinen 2671: Arto Lapiolahti Reino Paasilinna Sakari Knuuttila 2672: Antero Kekkonen Tuula Paavilainen Timo Roos 2673: Riitta Myller Sinikka Mönkäre Jorma Rantanen 2674: Liisa Jaakonsaari Heikki Rinne Marja-Liisa Tykkyläinen 2675: Lauri Metsämäki Matti Luttinen Pirjo Ala-Kapee 2676: Tuulikki Hämäläinen Jouni Backman Jukka Roos 2677: Saara-Maria Paakkinen 2678: 1988 vp. 1811 2679: 2680: Raha-asia-aloite n:o 1708 2681: 2682: 2683: 2684: 2685: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Ranta-Hatolan 2686: tilojen ostamiseen Kurun normaalimetsäopiston käyttöön 2687: 2688: 2689: Eduskunnalle 2690: 2691: Ranta-Hatolan teollisuushallitiloissa toimii Kurun kunnalla on kuntasuunnitelmassa suu- 2692: tällä hetkellä vuokralaisena Kurun normaali- rehkoja hankkeita tuleville vuosille. Myös nor- 2693: metsäopiston metsäkoneosasto. Metsäopiston malimetsäopiston kannalta hallin siirtymiseen 2694: kannalta edullista Kurussa ovat erinomaiset valtion omistukseen suhtaudutaan myönteises- 2695: harjoitusmaastot välittömässä läheisyydessä, ti, koska on sekä Kurun kunnan että Kurun 2696: joita ei kaikkialla vastaavien opetusyksiköiden normaalimetsäopiston etu, että metsäkoneosas- 2697: kohdalla ole tarjolla. Osaston toiminta liittyy ton toiminta saadaan myös tällä tavalla vakiin- 2698: hyvin normaalimetsäopiston muuhun toimin- nutettua Kurussa. Kurun kunnan kannalta met- 2699: taan ja tukee sitä. säopiston metsäkoneosaston opettajakunta ja 2700: Ammattikasvatushallitus on ilmoittanut Ku- muu henkilökunta vastaa verotulojen tuotta- 2701: run kunnalle, ettei ammattikasvatushallituksel- jana keskisuurta yritystä. 2702: la ole mahdollisuutta muiden suunnitelmissa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2703: olevien rakennushankkeiden takia tilojen osta- nioittaen, 2704: miseen, koska määrärahojen irrottaminen tä- 2705: hän tarkoitukseen merkitsee jonkin muun suun- että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 2706: nitelmassa olevan metsä- ja puutalousoppilai- den 1989 tulo- ja menoarvioon lisäykse- 2707: toksen rakennushankkeen viivästymistä. nä 2 600 000 markkaa ammattikasvatus- 2708: Hankkeella olisi suuriarvoinen merkitys Ku- hallitukselle Ranta-Hatolan tilojen osta- 2709: run kunnalle, koska Kurun kunnan taloudelli- miseen Kurun kunnalta Kurun normaa- 2710: nen tilanne ei tällä hetkellä ole hyvä ja toisaalta limetsäopiston käyttöön. 2711: 2712: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 2713: 2714: Pentti Lahti-Nuuttila Sulo Aittoniemi Matti Hokkanen 2715: Pertti Lahtinen Matti Maijala Virpa Puisto 2716: Anneli Taina Reijo Lindroos Erkki Pystynen 2717: Marjatta Stenius-Kaukonen Jukka Gustafsson Heikki A. Ollila 2718: Tuula Paavilainen 2719: 1812 1988 vp. 2720: 2721: Raha-asia-aloite n:o 1709 2722: 2723: 2724: 2725: 2726: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauhan- ja kon- 2727: fliktintutkimuslaitoksen toimintaedellytysten parantamiseen 2728: 2729: 2730: Eduskunnalle 2731: 2732: Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksella (L yleisen tiede- ja tutkimuspolitiikan korostami- 2733: 45170 jaA 1163/87) on tehtävänään 1) harjoit- sen kanssa. Se tukee osaltaan myös muutoin tu- 2734: taa pysyvän rauhan aikaansaamiseen sekä konf- kea tarvitsevaa kansainvälisen politiikan tutki- 2735: liktien ratkaisemiseen liittyvää tutkimusta; 2) musta maassamme. 2736: tarjota alansa asiantuntijapalveluja; 3) harjoit- Viime vuosina erityisen merkittävä piirre lai- 2737: taa toimialaansa koskevaa julkaisutoimintaa; 4) toksen toiminnassa on ollut kansainvälisten tut- 2738: tehdä toimialansa asioissa aloitteita ja antaa kimushankkeiden, T APRI -workshop-seminaa- 2739: lausuntoja; sekä 5) pitää yhteyttä toimialansa risarjan käynnistäminen, minkä tuloksena jul- 2740: kotimaisiin ja ulkomaisiin laitoksiin ja edistää kaisutoiminta lähivuosina kasvanee voimak- 2741: muutoin yhteistyötä toimialallaan. kaasti. Tämän toiminnan kasvamiseen on pää- 2742: Huolimatta suhteellisen vaatimattomista re- asiallisesti tehnyt mahdolliseksi laitoksen saama 2743: sursseistaan Rauhan ja konfliktintutkimuslaitos merkittävä kansainvälinen apuraha. 2744: on onnistunut tehtävässään varsin hyvin, mistä Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksen mu- 2745: osoituksena on mm. sen jatkuvasti laajentunut kaan laitos ei vuonna 1989 saa lisää tutki- 2746: kansainvälinen yhteistyö, julkaisujen kanavoi- mus- eikä muitakaan virkoja. Kulutusmenojen 2747: tuminen ulkomaisille foorumeille sekä laitoksen momentille esitetään lisäystä 84 000 mk, mutta 2748: nauttima kansainvälinen arvostus. Kotimaassa siitä 50 000 mk on tosiasiallisesti siirtymää 2749: laitos on ollut aktiivisessa vuorovaikutuksessa lopetettavalta kalustomomentilta, joten lisäys- 2750: eri viranomaisten- mm. ulkoministeriön, ope- tä todellisuudessa on vain 34 000 mk. Tämä 2751: tusministeriön ja puolustusministeriön - yli- on selvästi alle hallituksen muutoin tutkimuk- 2752: opistojen, korkeakoulujen ja oppilaitosten selle osoittamien resurssilisäysten, mitä ei 2753: kanssa, samalla kun se on tiedotusvälineiden voi pitää perusteltuna. Laitos on vuosittain 2754: kautta ja vastaamalla kansalaisjärjestöjen tar- vaikeuksissa mm. johtokunnan kokouksiin liit- 2755: peisiin vaikuttanut yleisen mielipiteen kehityk- tyvien määrärahojen, kansainvälisen toimin- 2756: seen toimialallaan. nan määrärahojen, kalustomäärärahojen se- 2757: Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitosta perus- kä matkamäärärahojen riittämättömyyden 2758: tettaessa katsottiin tutkimusalan soveltuvan eri- vuoksi. Esitetty määrärahalisäys ei tee myös- 2759: tyisen hyvin Suomen kaltaiselle aktiivista rau- kään mahdolliseksi laitoksen juuri alkuun- 2760: hantahtoista puolueettomuuspolitiikkaa har- saamaa mikrotietokoneiden hankkimista. Esi- 2761: joittavalle maalle. Tämä näkökohta on vuosien tys merkitsee olennaista vaikeutumista myös 2762: varrella osoittautunut monin tavoin oikeaksi. laitoksen kansainvälisen toiminnan ja jul- 2763: Laitos on pystynyt toimimaan idän ja lännen kaisutoiminnan tason säilyttämiselle edellä mai- 2764: tutkimuksen kohtauspaikkana, se on pystynyt nittujen ulkomaisten apurahojen päättyessä 2765: tutkimuksellaan ja julkaisutoiminnallaan edis- V. 1989. 2766: tämään Suomen ulkopolitiikkaa ja on myös tut- Kulutusmenoihin olisi näin ollen saatava riit- 2767: kimustoiminnassaan pitänyt puolueettomuutta tävä lisäys kansainväliseen toimintaan, mikro- 2768: yhtenä keskeisistä kohteistaan. tietokoneiden hankintaan, johtokunnan ja tut- 2769: Laitoksen vahvistaminen on sopusoinnussa kijoiden matkoihin sekä julkaisutoimintaan. 2770: 1988 vp. - RA n:o 1709 1813 2771: 2772: Edellä olevan perusteella ehdotamme, seen yhteistyöhön myönnetään 30 000 2773: markkaa, toimistomenoihin mikrojen 2774: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden hankkimista varten 20 000 markkaa, 2775: 1989 tulo- ja menoarvioon momentille tutkijoiden ja johtokunnan matkoihin 2776: 29.87.29 lisäyksenä 110000 markkaa 30 000 markkaa sekä julkaisutoimintaan 2777: Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen 30 000 markkaa. 2778: kulutusmenoihin siten, että kansainväli- 2779: 2780: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 2781: 2782: Pentti Lahti-Nuuttila Anna-Liisa Jokinen Matti Vähänäkki 2783: Arto Lapiolahti Raimo Vuoristo Mats Nyby 2784: Sulo Aittoniemi 2785: 1814 1988 vp. 2786: 2787: Raha-asia-aloite n:o 1710 2788: 2789: 2790: 2791: 2792: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta teattereiden val- 2793: tionapuun 2794: 2795: 2796: Eduskunnalle 2797: 2798: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodel- leeteattereiden kustannusten nousun, on yhteis- 2799: le 1989 esitetään "teattereiden valtionapuun" kunnan velvollisuus myös osoittaa teatterille ra- 2800: 28 200 000 mk. Valtionavun korotus kuluvan hat, joilla se voi selvitä näistä lisääntyvistä vaa- 2801: vuoden lisäavustuksineen on 1 900 000 mk timuksista. 2802: (7 ,2 OJo ). Omatoimisten tulojen nostaminen ei ole mah- 2803: Tältä momentilta saa valtionapunsa pääosa dollista esityskertoja ja yleisömääriä kasvatta- 2804: maamme ammattiteattereista, kuluvana vuonna malla, koska teattereiden kapasiteetti on jo nyt 2805: 22 teatteria. lähes maksimissaan. Lipputuloja ei voida koh- 2806: Riittävä julkinen tuki on teatteritoiminnan tuuttomasti kohottaa. Jäljelle jää vain yhteis- 2807: jatkuvuuden kannalta välttämätön. Teatterit kunnan avustusten korottaminen tai teatterei- 2808: rahoittavat nykyään keskimäärin toiminnas- den toiminnan supistaminen. 2809: taan omilla tuloillaan 22% ja kunnanavustuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2810: silla 55%, valtionavustuksen ollessa vain 20%. nioittaen, 2811: Koska keskimäärin noin 80 % teattereiden 2812: menoista on palkkamenoja, sosiaalikuluja ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2813: kiinteistökuluja, joita koskevat ratkaisut teh- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2814: dään muualla kuin teatterissa, ovat teatterin 29.90.52 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 2815: omat mahdollisuudet vaikuttaa kulujensa kehi- teattereiden valtionapuun. 2816: tykseen häviävän pienet. Kun yhteiskunta sane- 2817: 2818: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 2819: 2820: Pentti Lahti-Nuuttila Reino Paasilinna Timo Roos 2821: Riitta Myller Arto Lapiolahti Heikki Rinne 2822: Virpa Puisto Tuula Paavilainen Sulo Aittoniemi 2823: 1988 vp. 1815 2824: 2825: Raha-asia-aloite n:o 1711 2826: 2827: 2828: 2829: 2830: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Näyttä- 2831: möiden Liiton toiminnan tukemiseen 2832: 2833: 2834: Eduskunnalle 2835: 2836: Maamme harrastajateatteritoiminta on jat- jaaja- ja näyttelijäkoulutusta (neljän kuukau- 2837: kuvasti kasvanut ja vilkastunut. Työväen Näyt- den harrastajateatteriohjaaja-ja näyttelijäkurs- 2838: tämöiden Liiton piirissä toimii tällä hetkellä 180 sit Voionmaan opistolla), julkaisutoimintaa se- 2839: aktiivista harrastajateatteria. Osoituksena tästä kä lasten ja nuorten teatteritoimintaa. Kolman- 2840: aktiivisuudesta ja korkeasta taiteellisesta tasos- nella neljän kuukauden nuorten näyttelijäkurs- 2841: ta voidaan mainita Mikkelin Työväen Näyttä- silla Vaionmaan opistolla syksyllä 1988 on 22 2842: möpäivät, Lasten ja Nuorten Teatteripäivät oppilasta. TNL:n kesäkurssi Voionmaan opis- 2843: Oulussa, Lasten Teatteritapahtuma Kuusankos- tolla uusiutuu: näyttelijäntyön teemaryhmät ja- 2844: kella, TNL:n teattereiden osallistuminen Seinä- kautuvat erikoisaloittain: tanssiteatteri, mi- 2845: joen Harrastajateatterikesään, pohjoismaisiin miikka, fyysinen ilmaisu, roolianalyysi. Osa 2846: ja kansainvälisiin festivaaleihin ja katselmuk- kurssin opettajista tulee olemaan kansainväli- 2847: siin ja valtakunnallinen Työväen Teatterisun- sesti tunnettuja pedagogeja. TNL järjestää ke- 2848: nuntai -tapahtuma. Työväen Teatterisunnun- sällä 1989 Kuusankoskella Lasten teatteritapah- 2849: tain viettoon osallistuu syksyisin useita kymme- tuman, jossa lapset esiintyvät. 2850: niä TNL:n jäsenteattereita eri puolilla Suomea. Hallituksen esitys merkitsisi toteutuessaan 2851: Tällä hetkellä liitto tarvitsisi lisää henkilö- Työväen Näyttämöiden Liiton palvelujen vä- 2852: kuntaa pystyäkseen suoriutumaan kaikkein hentymistä ja kehittämissuunnitelmien siirtä- 2853: välttämättömimmästä jäsenteattereiden ohjaus- mistä tulevaisuuteen. 2854: ja koulutustarpeesta. Uusia ryhmiä syntyy vuo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 2855: sittain kymmeniä kautta maan. Samassa suh- nioittaen, 2856: teessa on kasvanut koulutuksen tarve sekä ta- 2857: soltaan että määrältään, mutta Työväen Näyt- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2858: tämöiden Liitto ei ole voinut varata riittävästi 1989 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 2859: varoja alueelliseen ohjaus- ja koulutustyöhön. markkaa Työväen Näyttämöiden Liiton 2860: Työväen Näyttämöiden Liitto painottaa har- toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämi- 2861: rastajateatteritoiminnassaan vuonna 1989 oh- seen. 2862: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 2863: 2864: Pentti Lahti-Nuuttila Reino Paasilinna Riitta Myller 2865: Arto Lapiolahti Heikki Rinne Timo Roos 2866: Virpa Puisto Tuula Paavilainen Sulo Aittoniemi 2867: 1816 1988 vp. 2868: 2869: Raha-asia-aloite n:o 1712 2870: 2871: 2872: 2873: 2874: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen elo- 2875: kuvajuhlat -nimisen tapahtuman järjestämiseen 2876: 2877: 2878: Eduskunnalle 2879: 2880: Tampereen kansainväliset lyhytelokuvajuhlat ten elokuvantekijöiden ja heidän taiteellisen toi- 2881: ovat vakiinnuttaneet asemansa yhtenä merkittä- mintansa tunnetuksi tekemisessä. Vuosittain 2882: vimmistä maailman lyhytelokuvatapahtumista. Tampereella on tapahtumassa esillä kotimainen 2883: Vähäisistä taloudellisista edellytyksistään huoli- lyhytelokuvatuotanto lähes kokonaisuudessaan 2884: matta tämä asema on saavutettu erittäin kor- mukaan lukien laaja oppilastöiden esittely. 2885: keatasoisen taiteellisen ohjelmiston perusteella. Tampereen elokuvajuhlat ovat tehneet merkit- 2886: Vuosittain elokuvajuhlien ohjelmistossa on tävää työtä myös suomalaisten lyhytelokuvien 2887: kansainvälisen ja kotimaisen kilpailun lisäksi saamiseksi esille muille kansainvälisille fooru- 2888: kansainvälisesti ainutlaatuisia erikoisohjelmis- meille. Tämä toiminta on ollut jatkuvasti laaje- 2889: toja, joissa on esitelty alan johtavien taiteilijoi- nemassa. 2890: den ja johtavien elokuvamaiden taiteellista tuo- Tampereen elokuvajuhlia ovat taloudellisesti 2891: tantoa laajasti. Viimeksi pidettyjen vuoden olleet tukemassa lähinnä Tampereen kaupunki, 2892: 1988 elokuvajuhlien osalta näistä mainittakoon opetusministeriö ja Suomen elokuvasäätiö. Jul- 2893: virolaisen dokumenttielokuvan retrospektiivi, kisen tuen osuus juhlien kokonaisbudjetista on 2894: jossa ensimmäisen kerran maailmassa virolai- ratkaiseva. Tampereen elokuvajuhlien valmiste- 2895: nen dokumenttielokuva esiteltiin laajasti sekä lut edellyttävät pitkäjänteisyyttä. Erityisesti oh- 2896: suomalaiselle että kansainväliselle yleisölle. jelmiston suunnittelu ja kansainvälisten yhteyk- 2897: Vastaavia esimerkkejä on jokaisen elokuvajuh- sien ylläpitäminen vaativat myös henkilöresurs- 2898: lan osalta useita. seja. 2899: Tampereen elokuvajuhlien asema on tunnus- Näiden edellytysten turvaaminen on tärkeä 2900: tettu laajasti myös Suomen ja eri maiden välisis- kansallinen tehtävä. Opetusministeriö on 2901: sä kultturivaihtosopimuksissa. Vuosittain Tam- myöntänyt Tampereen elokuvajuhlille toimin- 2902: pereen elokuvajuhlilla on esillä elokuvia noin 30 ta-avustuksen momentilta 29.90.52 veikkauk- 2903: eri maasta, ja lukuisasti suurempaan määrään sen ja raha-arpajaisten voittovaroista taiteen tu- 2904: maita pidetään järjestäjien taholta säännöllissti kemiseen valtakunnallisiin tapahtumiin vara- 2905: yhteyttä. Useiden maiden kanssa ainoat kult- tusta määrärahasta. Tämä avustus ei ole kohon- 2906: tuurisuhteet ovat juuri Tampereen elokuvajuh- nut tapahtuman kustannusten kasvua vastaa- 2907: lien välityksellä. Tampereen elokuvajuhlat ovat vasti, vaikka tapahtuman laajuus on pysynyt 2908: mukana Finland Festivals -ketjussa, mikä mo- ennallaan. 2909: nipuolistaa omalta osaltaan myös Suomen kult- Tampereen elokuvajuhlien avustus tulisi 2910: tuurikuvaa ulkomailla. määritellä kohtuullisen riittävälle tasolle, ja ot- 2911: Suomalaisen elokuvakulttuurin esittelijänä taen huomioon näiden elokuvajuhlien ainutlaa- 2912: Tampereen elokuvajuhlilla on keskeinen asema tuisuuden sekä kansainvälisyyden niille tulisi 2913: erityisesti lyhyen elokuvan osalta. Erityisen varata oma nimikkeensä valtakunnallisten kult- 2914: merkittävää on elokuvajuhlien toiminta nuor- tuuritapahtumien käyttösuunnitelmassa. 2915: 1988 vp. -RA n:o 1712 1817 2916: 2917: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29.90.52 lisäyksenä 300 000 markkaa 2918: nioittaen, Tampereen elokuvajuhlat -nimisen ta- 2919: pahtuman järjestämiseen. 2920: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2921: 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2922: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 2923: 2924: Pentti Lahti-Nuuttila Anneli Taina Matti Hokkanen 2925: Heikki A. Ollila Pertti Lahtinen Sulo Aittoniemi 2926: Reijo Lindroos Erkki Pystynen Marjatta Stenius-Kaukonen 2927: Jukka Gustafsson Tuula Paavilainen 2928: 1818 1988 vp. 2929: 2930: Raha-asia-aloite n:o 1713 2931: 2932: 2933: 2934: 2935: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Ympäristötaiteen 2936: Säätiön perustamiseen 2937: 2938: 2939: Eduskunnalle 2940: 2941: Valtion vuotta 1989 koskevassa tulo- ja me- tiin laaja neuvottelukokous, jossa saatiin taide- 2942: noarvioesityksessä momentilla 29.90.53 (Eräät elämän, valtionhallinnon ja rakennusalan kaik- 2943: lisäavustukset taiteen tukemiseen, kertameno) kien järjestöjen yksimielinen kannatus. Myös 2944: esitetään vuodelle 1988 vahvistetun määrärahan rakennusteollisuus on ilmoittanut tukevansa 2945: poistamista. Kyseiseltä momentilta myönnetyt asiaa, jos valtio lähtee mukaan hankkeeseen. 2946: määrärahat on tarkoitettu kertaluonteisiin me- Jos hanke ei käynnisty vuonna 1989, mene- 2947: noihin taiteen tukemiseksi. tetään taiteen keskustoimikunnan vaihtuessa 2948: Julkisluonteiseen ympäristöön tulevalla tai- tehty laaja valmistelutyö ja teollisuudelta saa- 2949: teella, joka voi liittyä rakennuksiin ja ympäris- dut tukilupaukset. Valtion tuen avulla saatai- 2950: töön tai olla itsenäinen teos, on taidedemokra- siin moninkertaiset yksityiset varat kanavoi- 2951: tian kehittämisen ja kansalaisten jokapäiväisen duksi tähän kulttuuripoliittisesti merkittävään 2952: ympäristön laadun kannalta suuri kulttuuripo- asiaan. 2953: liittinen merkitys, joka korostuu taidesijoitus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2954: ten yksityistävän vaikutuksen vuoksi. Tuki koh- nioittaen, 2955: distetaan vuosittain hakemuksesta parhaille 2956: hankkeille; pääosan kustannuksista maksaisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2957: hakija. Tuki koskee muita kuin valtion raken- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2958: nushankkeita, joiden taidehankinnoilla ei ole 29.90.53 150 000 markkaa käytettäväk- 2959: tukijärjestelmää. Asiaa on valmisteltu taiteen si Ympäristötaiteen Säätiön perustami- 2960: keskustoimikunnassa yli kahden vuoden ajan, seen sekä 300 000 markkaa käytettä- 2961: ja kulttuuriministeri Piiparin johdolla järjestet- väksi säätiön toimintaan. 2962: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 2963: 2964: Pentti Lahti-Nuuttila Risto Ahonen 2965: Pauli Uitto Iiris Hacklin 2966: Sulo Aittoniemi 2967: 1988 vp. 1819 2968: 2969: Raha-asia-aloite n:o 1714 2970: 2971: 2972: 2973: 2974: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta PAND - Tai- 2975: teilijat rauhan puolesta -järjestön toiminnan tukemiseen 2976: 2977: 2978: Eduskunnalle 2979: 2980: Suomen tunnustettu ulkopoliittinen asema Erityistä painoa tapahtumalle antaa se, että ko. 2981: on saatu kokea myös rauhantyön ja kulttuurin vuonna tulee kuluneeksi 15 vuotta ETY-sopi- 2982: alueella. Taiteilijoiden rauhanjärjestö P AND muksen allekirjoittamisesta. Lisäksi tapahtuma 2983: on muutaman vuoden ajan tehnyt tärkeää työtä liittyy osana YK:n julistaman Maailman kult- 2984: toimiessaan P AND Internationalin (Performers tuurikehityksen vuosikymmenen tapahtumiin. 2985: and Artists for Nuclear Disarmament) sihteeris- Festivaalin valmistelut on jo luonnollisesti 2986: tönä. aloitettu. Vuoden 1989 aikana valmistelut tule- 2987: Parhaillaan Suomen P AND valmistelee yh- vat kuitenkin vaatimaan huomattavasti nykyis- 2988: dessä Joensuun Laulujuhlien kanssa mittavaa tä enemmän ponnisteluja ja voimavaroja. 2989: kansainvälistä kulttuurifestivaalia ''Maailmat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 2990: kohtaavat", joka toteutetaan Joensuussa kesä- nioittaen, 2991: kuussa 1990. Festivaalin tarkoituksena on tai- 2992: teen keinoin välittää sanoma ihmisten ja kanso- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 2993: jen yhteistyön ja ystävyyden merkityksestä lien- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 2994: nytyksen ja rauhan edistäjänä. Ohjelmat tule- 29.99.50 lisäyksenä JOO 000 markkaa 2995: vat sisältämään kansainvälisesti tunnettujen tai- PAND - Taiteilijat rauhan puolesta 2996: teilijoiden esiintymisiä eri taiteenaloilta sekä järjestölle. 2997: korkeatasoisen kotimaisen ohjelmaosuuden. 2998: 2999: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 3000: 3001: Pentti Lahti-Nuuttila Reino Paasilinna Riitta Myller 3002: Sulo Aittoniemi Arto Lapiolahti Heikki Rinne 3003: Timo Roos Virpa Puisto Tuula Paavilainen 3004: 1820 1988 vp. 3005: 3006: Raha-asia-aloite n:o 1715 3007: 3008: 3009: 3010: 3011: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Koti- 3012: seutuliiton toiminnan tukemiseen 3013: 3014: 3015: Eduskunnalle 3016: 3017: Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön val- misen kiireellisyyttä. Parhaillaan käynnissä ole- 3018: takunnallinen keskusjärjestö. Liiton jäsenistön va kotiseutuarkistojen perustaminen maan 3019: muodostavat yli 550 paikallista kotiseutuyh- kaikkiin kuntiin merkitsee liitolle alan koulu- 3020: distystä, yli 200 kuntaa, maan kaikki 17 suo- tuksen, tiedottamisen, julkaisutoiminnan ja 3021: menkielistä maakuntaliittoa ja 9 muuta kotiseu- käytännön neuvonnan mittavaa laajentumista. 3022: tutyön aluejärjestöä sekä 20 valtakunnal- Kotiseutuarkistoista ovat myös kuntien keskus- 3023: lista järjestöä. Paikallisten kotiseutuseurojen järjestöt antaneet suosituksensa. Tähän men- 3024: piirissä Suomessa toimii tällä hetkellä vähintään nessä kotiseutuarkisto on perustettu jo n. 200 3025: 200 000 henkilöä. kuntaan maassamme. 3026: Kokonaisvaltaisen kotiseututyön keskeisiä Suomen Kotiseutuliiton työ kansallisen kult- 3027: tavoitteita ovat mm. elinympäristön viihtyisyy- tuurin keskusjärjestönä on erityisen merkittä- 3028: den parantaminen sekä ihmisten viihtyvyyden vää kansakuntamme henkisen perustan, ihmi- 3029: ja kotiseudullisen kiintymyksen lisääminen, ko- sen terveen omanarvontunnon ja myönteisen 3030: tiseudun kaikinpuolinen kehittäminen paikallis- kansallisen identiteetin luomisessa. Kotiseutu- 3031: ten erityispiirteiden pohjalta, perinteeseen poh- tietouden liittäminen kouluopetukseen eri paik- 3032: jautuvan paikalliskulttuurin vaaliminen, edistä- kakunnille soveltuvin muodoin ja oppimate- 3033: minen ja esilletuominen, alueellisen ja paikalli- riaalein tekee liiton työn voimistamisen juuri 3034: sen omaleimaisuuden korostaminen ja kehittä- nyt ajankohtaiseksi ja kiireelliseksi. 3035: minen sekä asukkaiden omatoimisuuden voi- Vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesityksessä 3036: mistaminen ja kotiseutuhengen ylläpitäminen. hallitus on esittänyt kotiseututyöhön 940 000 3037: Suomen Kotiseutuliiton tehtäviin kuuluu mk. Tästä summasta Suomen Kotiseutuliiton 3038: mm. kotiseututyön etujärjestönä vaikuttaminen osuus on 770 000 mk. Suomen Kotiseutuliitto 3039: lainsäädäntöön ja julkiseen hallintoon, työs- on anonut 1 046 000 mk:aa. 3040: kentely paikalliskulttuurin eri aloilla, ympäris- Vuonna 1987 liiton valtionavustuksen määrä 3041: tönsuojelu ja maisemanhoito, vaikuttaminen oli 710 000 mk ja kuluvana vuonna 740 000 mk. 3042: yhteiskunta- ja aluesuunnitteluun, kotiseudun- Tämä merkitsee sitä, että Suomen Kotiseutulii- 3043: tutkimus, kotiseututyön kansainvälisistä yh- ton saama valtionavustus on reaalisesti laske- 3044: teyksistä huolehtiminen sekä keskusjärjestönä nut viime vuosien aikana. Samalla vuoden 1989 3045: jäsenkentän palvelu paikallis- ja aluetason toi- tulo- ja menoarvioon merkittyjen kotiseututyön 3046: mintavalmiuksien kehittämiseksi. kokonaisavustuksen ja Suomen Kotiseutuliitol- 3047: Nuorison kotiseututietouden lisääminen ja le osoitetun avustuksen aiempaa tuntuvasti suu- 3048: sen kasvattaminen tietoiseksi omasta kulttuuri- rempi ero merkitsee voimakasta painopisteen 3049: taustastaan ja perinteistään on Suomen Koti- siirtoa suomenkielisestä kotiseututyöstä ruot- 3050: seutuliiton ja sen jäsenkentän tärkeimpiä tehtä- sinkieliseen toimintaan. 3051: viä. Tätä varten liitto on mm. antanut virikekir- Erityisen oudolta painopisteen siirto tuntuu 3052: jan muodossa suosituksiaan sekä kunnan ope- mm. siitä syystä, että Suomen Kotiseutuliitto on 3053: tussuunnitelman sisällön kehittämiseksi että ollut vuodesta 1987 alkaen voimakkaasti muka- 3054: paikallisen oppimateriaalin valmistamiseksi. na ja tukemassa valtionhallintoa Elävä maaseu- 3055: Edellytysten luominen kotiseutuopetukseen tu -kampanjan toteuttamisessa. Lisäksi liiton 3056: tarvittavan oppimateriaalin valmistamiselle ko- taloutta rasittaa erityisesti keväällä 1988 tapah- 3057: rostaa osaltaan kotiseutuarkistojen aikaansaa- tunut atk-järjestelmän hankinta. 3058: 1988 vp. - RA n:o 1715 1821 3059: 3060: Taloudellisesti lisäkustannuspainetta aiheut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3061: taa vuonna 1989 juhlavuosi liiton täyttäessä 40 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 3062: vuotta. markkaa lisäyksenä Suomen Kotiseutu- 3063: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- liiton toiminnan tukemiseen. 3064: nioittavasti, 3065: 3066: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 3067: 3068: Pentti Lahti-Nuuttila Sinikka Hurskainen-Leppänen Tytti lsohookana-Asunmaa 3069: Arto Lapiolahti Virpa Puisto Heli Astala 3070: Kerttu Törnqvist Reino Paasilinna Riitta Myller 3071: Heikki Rinne Timo Roos Tuula Paavilainen 3072: Sulo Aittoniemi 3073: 3074: 3075: 3076: 3077: 3 280129N 3078: 1822 1988 vp. 3079: 3080: Raha-asia-aloite n:o 1716 3081: 3082: 3083: 3084: 3085: Lahti-Nnnttila ym.: Määrärahan osoittamisesta huonokuntoisim- 3086: pien kelirikkoteiden kunnostamiseksi Hämeen tie- ja vesi- 3087: rakennuspiirissä 3088: 3089: Eduskunnalle 3090: 3091: Vuoden 1988 keväällä kelirikko koetteli voi- kallistie n:o 14199 ja Vedentaustan paikallistie 3092: makkaasti Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin ja n:o 14227. Nämä Längelmäellä, Teiskossa ja 3093: erityisesti Pohjois-Hämeen soratiestöä. Vaikka Orivedellä sijaitsevat tiet olisi nopeasti saatava 3094: teitä on pyritty pitämään kelirikkoaikoinakin kuntoon ennen kevättä 1989. 3095: läpiajettavassa kunnossa mm. mursketta aja- Koska Hämeen tie- ja vesirakennuspiirillä ei 3096: malla ja kohentamaan joidenkin teiden perus- ole mahdollisuuksia laaditun toimenpideohjel- 3097: kuntoa kunnossapitovaroin varatöinä, ei huo- man puitteissa ryhtyä kelirikkoteiden laajoihin 3098: nokuntoisimpia kelirikkoteitä ole saatu teiden- korjauksiin, tulisi valtion vuoden 1989 tulo- ja 3099: varsiasukkaita ja liikennettä kokonaisuudes- menoarviossa osoittaa erillismääräraha näitä 3100: saan tyydyttävään kuntoon. On todettava, että töitä varten. 3101: vaikempien kelirikkoteiden korjaaminen on tie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3102: lainkin perusteella (TL 11 § 1 mom.) välttämä- nioittaen, 3103: töntä. Näitä huonokuntoisimpia kelirikkoteitä 3104: on 120 km, ja kuntoonpanoon tarvitaan vähin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3105: tään 30 miljoonaa markkaa. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 3106: Kelirikkoaikoina erittäin huonossa kunnossa 31.24. 77 30 000 000 markkaa huono- 3107: olevia teitä on varsinkin Pohjois-Hämeessä. kuntoisimpien kelirikkoteiden korjaa- 3108: Viime kevään aikana niistä olivat näkyvästi miseen Hämeen tie- ja vesirakennuspii- 3109: myös julkisuudessa esillä mm. Puharilan- rissä ja erityisesti sen Pohjois-Hämeen 3110: Hiukkaan maantie n:o 3281, Viitapohjan pai- alueella. 3111: 3112: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 3113: 3114: Pentti Lahti-Nuuttila Matti Maijala Heikki A. Ollila 3115: Marjatta Stenius-Kaukonen Sulo Aittoniemi Anneli Taina 3116: Reijo Lindroos Erkki Pystynen Jukka Gustafsson 3117: Pertti Lahtinen Tuula Paavilainen 3118: 1988 vp. 1823 3119: 3120: Raha-asia-aloite n:o 1717 3121: 3122: 3123: 3124: 3125: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Työterveyslai- 3126: toksen toiminnan kehittämissuunnitteluun 3127: 3128: 3129: Eduskunnalle 3130: 3131: Uuden työministeriön perustaminen, työelä- eriyttämistä tai hajauttamista Tampereelle tai 3132: män alueella harjoitettavan tutkimustoiminnan ainakin Tampereella toimivan aluetyöterveys- 3133: laajentuminen ja siihen liittyvät monet yhteis- laitoksen voimakasta kehittämistä. 3134: toimintatarpeet sekä nykyiset puutteelliset ja Kokonaisuudessaan on kysymys hyvin laaja- 3135: hajautetut Työterveyslaitoksen keskuslaitok- kantoisesta asiasta, joka vaatii perusteellista 3136: sen tilat Helsingissä ovat olleet eräitä lähtö- selvitystä ja suunnittelua. Joka tapauksessa on 3137: kohtia Työterveyslaitoksen toiminnan uudel- välttämätöntä kestävällä tavalla ratkaista Työ- 3138: leentarkastelulle. Sisäasiainministeriön asetta- terveyslaitoksen kehittäminen ja sen palvelevan 3139: ma rakennemuutostyöryhmä ja ns. pääkaupun- toiminnan entistä laajempi hyödyntäminen työ- 3140: kiseututyöryhmä ovat esittäneet Työterveyslai- suojeluhallinnossa ja työelämän muussa tutki- 3141: toksen keskuslaitoksen siirtämistä Tampereelle, mustyössä. 3142: missä jo toimii sen kanssa hyvin keskeinen yh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3143: teistoimintataho, työsuojeluhallitus. Toimin- nioittaen, 3144: nallisten yhteyksien parantaminen työsuojelu- 3145: hallituksen lisäksi Tampereella toteutettavaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3146: muuhun työelämän tutkimustoimintaan mm. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 3147: korkeakouluissa ja Valtion teknillisessä tutki- 33.06.50 200000 markkaa Työterveys- 3148: muskeskuksessa puoltaa vähintään Työterveys- laitoksen tehtävien ja toimitilojen kehit- 3149: laitoksen keskuslaitoksen toimintojen osittaista tämissuunnitteluun. 3150: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 3151: 3152: Pentti Lahti-Nuuttila Arto Lapiolahti Sakari Knuuttila 3153: Aimo Ajo Sirpa Pietikäinen Tuula Paavilainen 3154: Sulo Aittoniemi 3155: 1824 1988 vp. 3156: 3157: Raha-asia-aloite n:o 1718 3158: 3159: 3160: 3161: 3162: Lahti-Nuuttila ym.: Määrärahan osoittamisesta Ihopotilaiden 3163: Keskusliitto ry:n toiminnan tukemiseen 3164: 3165: 3166: Eduskunnalle 3167: 3168: Ihopotilaiden Keskusliitto on perustettu kusliitto pyrkii myös tehokkaan kuntoutusjär- 3169: vuonna 1987. Perustajajäseniä olivat Ihotauti- jestelmän luomiseen ja avohoitomahdollisuuk- 3170: potilasyhdistys ry., Suomen Akneyhdistys ry. sien tuntuvaan parantamiseen. 3171: sekä Psoriasisliitto ry. Vuonna 1988 keskusliit- Keskusliiton toiminnan kohteena ovat eri 3172: toon on liittynyt Suomen Iktyoosiyhdistys ry. ihopotilasryhmät. Ihopotilaiden Keskusliitto 3173: Keskusliiton perustamisen tarkoituksena oli pyrkii myös tiiviiseen yhteistyöhön näitä iho- 3174: luoda kattojärjestö maamme ihopotilasjärjes- tautiryhmiä hoitavien lääkäreiden kanssa. Täl- 3175: töille sekä toisaalta antaa tukea niille lukuisille löin taataan tiedonkulku asiantuntijoiden ja 3176: ihopotilasryhmille, joilla potilasmääriltään pie- edunvalvonnan kesken, ja toisaalta turvataan 3177: ninä ei ole omaa järjestöä. Ihopotilaat ovat mahdollisimman monen yksittäisen ihopotilaan 3178: sosiaali- ja terveyshuollossa jääneet väliinpu- pääsy hoidollisten ja sosiaalisten etujen piiriin. 3179: toajan asemaan verrattuna muihin pitkäaikais- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3180: sairaiden ryhmiin. Tämän epäkohdan korjaa- nioittaen, 3181: miseksi ihopotilaat tarvitsevat yhteisen tiedo- 3182: tus- ja neuvontaorganisaation. että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 3183: Ihopotilaiden Keskusliitto ry. toimii valta- den 1989 tulo- ja menoarvioon 300 000 3184: kunnallisesti. Sen toiminnan tarkoituksena on markkaa Ihopotilaiden Keskusliitto ry:n 3185: tiedottaa ihopotilaille heidän sairauteensa liitty- toiminnan käynnistämiseksi ja sen suo- 3186: vistä tutkimuksista ja uusimmista hoitomuo- rittaman kansanterveystyön tukemiseksi. 3187: doista ja opastaa niiden hyödyntämisessä. Kes- 3188: 3189: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 3190: 3191: Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos Iiris Hacklin 3192: Virpa Puisto Kari Urpilainen Kerttu Törnqvist 3193: Seija Karkinen Riitta Järvisalo-Kanerva Markku Pohjola 3194: Matti Saarinen Arto Lapiolahti Reino Paasilinna 3195: Sakari Knuuttila Antero Kekkonen Tuula Paavilainen 3196: Timo Roos Riitta Myller Sinikka Mönkäre 3197: Jorma Rantanen Liisa Jaakonsaari Heikki Rinne 3198: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauri Metsämäki Matti Luttinen 3199: Pirjo Ala-Kapee Jouni Backman Sulo Aittoniemi 3200: 1988 vp. 1825 3201: 3202: Raha-asia-aloite n:o 1719 3203: 3204: 3205: 3206: 3207: M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Viitasaaren Kesä- 3208: akatemialle Musiikin aika - Time of Music -festivaalin jär- 3209: jestelyihin 3210: 3211: Eduskunnalle 3212: 3213: Viitasaaren Kesäakatemia on vuodesta 1982 - Viitasaaren Kesäakatemia on maksanut 3214: lähtien järjestänyt kuusi Musiikin aika- Time runsaasti ulkomaisten taiteilijoiden lähdevero- 3215: of Music -festivaalia. Musiikin aika on suoma- ja, valtiovarainministeriö on korvannut lähde- 3216: laisen kulttuurikesän ainoa oman aikamme tai- verojen maksamisen vain vuosilta 1985-1987. 3217: demusiikin opettamiseen ja esittämiseen keskit- Tiukalla taloudenpidolla Musiikin ajan tap- 3218: tyvä festivaali. Tapahtuma on alusta alkaen piollisuus on pysäytetty, vuosien 1987-1988 3219: saanut laajan ja myönteisen kotimaisen ja kan- tuotolla on jonkin verran pystytty lyhentämään 3220: sainvälisen julkisuuden. Festivaalin nauttimaa alkuvuosilta peräisin olevia velkoja. Velkaantu- 3221: arvostusta osoittaa, että se on valittu Finland neisuus haittaa kuitenkin edelleen pahoin tule- 3222: Festivalsin ykkösketjuun. vien tapahtumien suunnittelua ja toteuttamista. 3223: Musiikin ajan talous ei ole kehittynyt yhtä Etenkään markkinointiin eivät rahat ole riittä- 3224: suotuisasti kuin arvostus ja julkisuus. Neljä en- neet. 3225: simmäistä tapahtumaa aiheuttivat yhteensä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3226: noin 500 000 markan tappiot. Tappiot aiheutui- nioittaen, 3227: vat lähinnä seuraavista syistä: 3228: - Uuden tapahtuman tulot kehittyvät hi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3229: taasti (esim. valtionapu vuosina 1982-1987 oli 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 3230: 30 000-48 000 mk, vuonna 1988 210 000 mk). 29.90.52 200 000 markkaa lisäavustuk- 3231: Menot sen sijaan vakiintuivat alusta alkaen lä- sena Viitasaaren Kesäakatemialle Musii- 3232: hes nykyiselle tasolle. kin aika - Time of Music -festivaalin 3233: - Tapahtuman perustaneiden nuorten tai- järjestelyihin. 3234: teilijoiden taloudellinen kokemus oli vähäistä 3235: verrattuna heidän poikkeuksellisen kaukonä- 3236: köiseen taiteelliseen asiantuntemukseensa. 3237: 3238: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 3239: 3240: Matti Lahtinen Pekka Leppänen Pirkko Ikonen 3241: Sakari Knuuttila Iiris Hacklin Tina Mäkelä 3242: Toimi Kankaanniemi Mauri Pekkarinen Martti Korkia-Aho 3243: Tuula Paavilainen 3244: 1826 1988 vp. 3245: 3246: Raha-asia-aloite n:o 1720 3247: 3248: 3249: 3250: 3251: M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta majoitustilojen 3252: rakentamiseksi Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimus- 3253: asemalle 3254: 3255: Eduskunnalle 3256: 3257: Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3258: aseman yksikkö valmistui vuonna 1982. Alku- nioittaen, 3259: peräisiä suunnitelmia jouduttiin karsimaan ra- 3260: hoitussyiden vuoksi. Näin mm. tutkimusase- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3261: man majoitustilat jäivät puutteellisiksi. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 3262: Tutkimusaseman täysitehoinen hyödyntämi- 29.10. 74 1 000 000 markkaa Jyväskylän 3263: nen vaatii majoitustilojen lisäystä. yliopiston Konneveden tutkimusaseman 3264: Tutkimusaseman laajennushanketta koskeva majoitustilojen rakentamiseen. --- 3265: rakentamissuunnitelma on hyväksytty ja työt 3266: voitaisiin käynnistää näin ollen nopeasti. 3267: 3268: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 3269: 3270: Matti Lahtinen Pekka Leppänen Pirkko Ikonen 3271: Sakari Knuuttila Iiris Hacklin Tina Mäkelä 3272: Toimi Kankaanniemi Mauri Pekkarinen Martti Korkia-Aho 3273: Tuula Paavilainen 3274: 1988 vp. 1827 3275: 3276: Raha-asia-aloite n:o 1721 3277: 3278: 3279: 3280: 3281: M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Petäjäveden koti- 3282: teollisuuskoulun laajennus- ja peruskorjaustöihin 3283: 3284: 3285: Eduskunnalle 3286: 3287: Petäjäveden kotiteollisuuskoulun laajennus- Hankkeen kustannusarvio on 9 milj. mk, 3288: ja peruskorjaushanke on ollut vireillä pitkään. josta valtionosuus on noin 4,6 milj. mk. 3289: Keskiasteen uudistuksen myötä tulevat opetus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3290: linjojen muutokset ja oppilasmäärän kasvu. nioittaen, 3291: Nykyiset tilat ovat ahtaat nykyisellekin kapasi- 3292: teetille. Koulu toimii tilapäistiloissa ympäri että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3293: kuntaa. 1989 tulo- ja menoarvioon 500000 3294: Kptiteollisuuskoulun oppilasmäärä nousee markkaa Petäjäveden kotiteollisuuskou- 3295: kaikkiaan 290 oppilaaseen. Tilanne opetustilo- lun laajennustöiden aloittamiseksi. 3296: jen suhteen on muodostunut erittäin vaikeaksi. 3297: 3298: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 3299: 3300: Matti Lahtinen Pekka Leppänen Pirkko Ikonen 3301: Sakari Knuuttila Iiris Hacklin Tina Mäkelä 3302: Toimi Kankaanniemi Mauri Pekkarinen Tuula Paavilainen 3303: Martti Korkia-Aho 3304: 1828 1988 vp. 3305: 3306: Raha-asia-aloite n:o 1722 3307: 3308: 3309: 3310: 3311: M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maakuntamuseoi- 3312: den toiminnan tukemiseen 3313: 3314: Eduskunnalle 3315: 3316: 3317: Valtioneuvosto päätti 29.3.1979 maakunnal- Museoasiain neuvottelukunta on nähnyt tär- 3318: listen keskusmuseoiden nimeämisestä ja niille keäksi maakunnallisen museotoimen suurem- 3319: myönnettävistä avustuksista. Maakunnallisten man tukemisen. Nyt momentille esitetty koro- 3320: keskusmuseoiden ylläpitäjinä ovat niiden sijain- tus riittää vain maakuntamuseoiden tähänastis- 3321: tikunnat ja museoiden tulee hoitaa alueellista ten valtionosuuksien tarkistamiseen. Lisämää- 3322: toimintaa museoviraston antamien ohjeiden rärahalla voitaisiin edistää merkittävällä tavalla 3323: mukaisesti. Järjestely on merkinnyt huomatta- kulttuurihistoriallisen museotoimen hajautta- 3324: vaa edistysaskelta museotoiminnan kehittämi- mista Helsingistä maakunta- ja aluetasolle. Li- 3325: sessä, mutta se antaa toisaalta museoita ylläpi- sämäärärahan turvin olisi tarkoitus perustaa 3326: täville kunnille kohtuuttoman rasituksen, sillä maakunta-arkeologien ja rakennustutkijoiden 3327: valtionavustusta on toistaiseksi voitu jakaa virkoja. 3328: eduskunnan vuosittain myöntämän määrära- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3329: han puitteissa vain 5-10 OJo museoiden koko- nioittaen, 3330: naismenoista. 3331: Samanaikaisesti maakunnallisten keskusmu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3332: seoiden palveluiden kysyntä on lisääntynyt voi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 3333: makkaasti ja tehtäväalue mm. kulttuurihisto- 29.88.53 lisäyksenä 600 000 markkaa 3334: riallisen ympäristön hoitoon liittyvien asioiden maakuntamuseoiden toiminnan tukemi- 3335: osalta on laajentunut. seen. 3336: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 3337: 3338: Matti Lahtinen Pekka Leppänen Pirkko Ikonen 3339: Sakari Knuuttila Iiris Hacklin Tina Mäkelä 3340: Toimi Kankaanniemi Mauri Pekkarinen Martti Korkia-Aho 3341: Tuula Paavilainen 3342: 1988 vp. 1829 3343: 3344: Raha-asia-aloite n:o 1723 3345: 3346: 3347: 3348: 3349: M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän Kesän 3350: kongressi- ja seminaaritoiminnan tukemiseen 3351: 3352: 3353: Eduskunnalle 3354: 3355: Jyväskylän Kesä on vanhin suomalainen ke- saaminen tieteen tukemiseen osoitetuista mää- 3356: säfestivaali. Jyväskylän Kesällä on valtakunnal- rärahoista. 3357: lisena ja kansainvälisenä kulttuuritapahtumana Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3358: arvostettu asema. Tapahtuman tarkoituksena nioittaen, 3359: on edistää kulttuuria sen eri alueilla. Toiminnan 3360: pääasiallisiksi muodoiksi ovat vakiintuneet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3361: konserttitoiminnan, kamarimusiikin kesäakate- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 3362: mian kurssien sekä monipuolisen kongressi- ja 29.88.53 200 000 markkaa Jyväskylän 3363: seminaaritoiminnan järjestäminen. Kesän kongressi- ja seminaaritoiminnan 3364: Kongressi- ja seminaaritoiminnan saamista tukemiseen. 3365: pitkäjänteiselle pohjalle edesauttaisi avustuksen 3366: 3367: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 3368: 3369: Matti Lahtinen Pirkko Ikonen Iiris Hacklin 3370: Sakari Knuuttila Tina Mäkelä Toimi Kankaanniemi 3371: Mauri Pekkarinen Martti Korkia-Aho 3372: 1830 1988 vp. 3373: 3374: Raha-asia-aloite n:o 1724 3375: 3376: 3377: 3378: 3379: M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Sinfonia- 3380: orkesterit ry:lle orkesterilaitoksen 200-vuotisjuhlien valmis- 3381: teluihin 3382: 3383: Eduskunnalle 3384: 3385: Suomen orkesterilaitos täyttää 200 vuotta vuoden yhteinen graafinen toteuttaminen koko 3386: vuonna 1990. Suomen Sinfoniaorkesterit ry. maassa sekä erilaisten juhlavuotta käsittelevien 3387: huolehtii valtakunnallisesti kulttuuritapahtu- tekstien kirjoittaminen käsiohjelmaa ja lehtiar- 3388: man onnistumisesta. tikkeleja varten. 3389: Vuonna 1989 käynnistetään laajat ennak- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3390: kovalmistelut. Tällöin painatetaan Suomen or- nioittaen, 3391: kesterilaitoksen historian 1 osa (1700- ja 1800- 3392: luku). Kuvanveistäjä Heikki Häiväojan suun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3393: nittelemat juhlavuoden mitalit lyötetään, sa- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 3394: moin juhlakonserttia varten tilattu sävelteos 29.90.52 110 000 markkaa Suomen Sin- 3395: saatetaan esityskuntoon. foniaorkesterit ry:lle orkesterilaitoksen 3396: Edelleen toteutetaan orkesterilaitoksen juhla- 200-vuotisjuhlavalmisteluihin. 3397: 3398: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 3399: 3400: Matti Lahtinen Anna-Kaarina Louvo Ben Zyskowicz 3401: Anssi Rauramo Pirkko Ikonen Eeva Turunen 3402: 1988 vp. 1831 3403: 3404: Raha-asia-aloite n:o 1725 3405: 3406: 3407: 3408: 3409: M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen 3410: Nuorisoseurain Liitto ry:n toiminnan tukemiseen 3411: 3412: 3413: Eduskunnalle 3414: 3415: Keski-Suomen Nuorisoseurain Liitto ry. on seuralla ole ollut varoja. Tällainen toimisto- 3416: laaja ja pitkät perinteet omaava nuoriso- ja työntekijä olisi kuitenkin välttämätön vilkastu- 3417: sivistystyötä tekevä kansalaisjärjestö. Nuoriso- van toiminnan ja kasvavan työmäärän takia. 3418: seuroja on Keski-Suomessa yhteensä 52, ja niil- Suomen Nuorison Liiton kautta kanavoituva 3419: lä on mm. 31 omaa toimitaloa, joista 27 on kor- valtionapu ei kuitenkaan anna tällaiseen mah- 3420: jattu aivan viime vuosina. Tämä on vaatinut va- dollisuuksia. 3421: roja ja voimanponnistuksia vapaaehtoisuuteen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3422: perustuviita seuroilta. Varsinainen toiminta on nioittaen, 3423: laajaa ja monipuolista. 3424: Keski-Suomen Nuorisoseurain Liitolla on ai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3425: noastaan yksi vakinainen työntekijä ja tilapäi- 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 3426: sesti palkattuna oli 31.5. 88 saakka toimisto- markkaa Keski-Suomen Nuorisoseurain 3427: työntekijä, jonka jatkuvaan palkkaukseen ei Liitto ry:n toiminnan tukemiseen. 3428: 3429: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 3430: 3431: Matti Lahtinen Pekka Leppänen Pirkko Ikonen 3432: Sakari Knuuttila Iiris Hacklin Tina Mäkelä 3433: Toimi Kankaanniemi Mauri Pekkarinen Martti Korkia-Aho 3434: Tuula Paavilainen 3435: 1832 1988 vp. 3436: 3437: Raha-asia-aloite n:o 1726 3438: 3439: 3440: 3441: 3442: M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kalaportaiden 3443: rakentamiseen Vaajakoskelle ja Kuhankaskelle 3444: 3445: 3446: Eduskunnalle 3447: 3448: Aikanaan maankuulu Pohjois-Päijänteen tai- on todennut mm. valtakunnallinen vaelluskala- 3449: men on kadonnut, ja tilalle on tullut istutettu kantojen elvyttämistyöryhmä. Keski-Suomen 3450: laitastunut taimenkanta. Vaikka vuosittaiset Selluloosa Oy:n toiminnan loppuminen ja Ääne- 3451: taimenen istutusmäärät ovat suuria, eivät ylä- kosken tehtaiden uudet puhdistamot ovat pa- 3452: puolisten voimalaitosten vuoksi kalat pääse ku- rantaneet veden laatua, niin ettei vesistön tila- 3453: tupaikoilleen eivätkä istutukset johda Päijän- kaan ole enää esteenä hankkeelle. 3454: teen oman taimenkannan vahvistumiseen. Vaa- Kalaporrashanke on nykymuodossaan myös 3455: jakoski ja sen yläpuoliset kutualueet olivat ai- erittäin edullinen. Vaajakoskelle rakennettava 3456: koinaan merkittävimpiä poikastuotantoalueita, maksaisi noin puoli miljoonaa markkaa ja Ku- 3457: ja edelleenkin kalat pyrkivät Vaajakosken kaut- hankoskelle saman verran. Keski-Suomen vesi- 3458: ta ylös. piirin vesitoimistolla on valmiudet kalaportai- 3459: Voimaloita ohittavia kalaportaita on Suo- den suunnitteluun ja toteutukseen. Myös Vaa- 3460: messakin aikaisemmin rakennettu, mutta toimi- jakosken voimalan nykyinen omistaja on myö- 3461: maan niitä ei juuri ole saatu. Useissa maissa on tämielinen hankkeen toteuttamiselle. 3462: nyttemmin onnistuttu kehittämään kalojen hy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3463: väksymiä portaita. Suomessakin tutkijat ovat nioittaen, 3464: pienoismallikokein voineet luoda toimivia mal- 3465: leja ja täysimittaisiin kalatiemalleihin on luotet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3466: tavaa tietoa. Tutkijatkin, kalojen ohella, tarvit- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 3467: sisivat mitä pikimmin täysimittaista kalaporras- 30.37. 77 700 000 markkaa kalaportai- 3468: ta tutkimuskohteekseen. den rakentamisen aloittamiseksi Vaaja- 3469: Kalaportaan tarpeellisuuden Vaajakoskelle koskelle ja Kuhankoskel/e. 3470: 3471: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 3472: 3473: Matti Lahtinen Pekka Leppänen Pirkko Ikonen 3474: Sakari Knuuttila Iiris Hacklin Tina Mäkelä 3475: Toimi Kankaanniemi Mauri Pekkarinen Martti Korkia-Aho 3476: Tuula Paavilainen 3477: 1988 vp. 1833 3478: 3479: Raha-asia-aloite n:o 1727 3480: 3481: 3482: 3483: 3484: M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vedenottaman ja 3485: siirtovesijohdon rakentamiseksi Kaivovedelle Jyväskylän maa- 3486: laiskunnassa 3487: 3488: Eduskunnalle 3489: 3490: Suomen suurimman maalaiskunnan, Jyväs- niteltu vedenottama ja siirtovesijohto palvelisi 3491: kylän maalaiskunnan, jossa on n. 27 000 asu- myös Jyväskylän kaupunkia, jolla vedensaau- 3492: kasta, vedenhankinnassa on ongelmia. Tär- nissaan on myös jatkossa ongelmia. Hankkeen 3493: keimmän Vaajakosken-Jyskän taajaman raa- kustannusarvio on noin 20 miljoonaa markkaa, 3494: kavesi otetaan Leppävedestä, jonka yläpuoli- ja sillä olisi todella ratkaiseva merkitys seutu- 3495: neo puunjalostusteollisuus on vuosikymmenten kunnalle. 3496: kuluessa pahasti liannut. Niinpä vedenpuhdis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3497: tamon toiminta ja puhdistustulos on ala-ar- nioittaen, 3498: voista. 3499: Jyväskylän maalaiskunta on löytänyt ratkai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3500: suksi Kaivovesi-hankkeen, jossa raakavesi otet- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 3501: taisiin soraharjujen suodattamasta Kaivovedes- markkaa vedenottaman ja siirtovesi- 3502: tä, joka sijaitsee n. 4 kilometriä Vaajakosken johdon rakentamisen aloittamiseksi Jy- 3503: keskustasta kaakkoon. Rakennettavaksi suun- väskylän maalaiskunnan Kaivovedelle. 3504: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 3505: 3506: Matti Lahtinen Pekka Leppänen Pirkko Ikonen 3507: Sakari Knuuttila Iiris Hacklin Tina Mäkelä 3508: Toimi Kankaanniemi Mauri Pekkarinen Martti Korkia-Aho 3509: Tuula Paavilainen 3510: 1834 1988 vp. 3511: 3512: Raha-asia-aloite n:o 1728 3513: 3514: 3515: 3516: 3517: M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta siirtoviemärin 3518: rakentamiseksi Karstulaan 3519: 3520: 3521: Eduskunnalle 3522: 3523: Karstulan kirkonkylällä on viemaromnin Hanke tulisi toteuttaa valtion vesihuolto- 3524: kohdalla tällä hetkellä ongelmallinen tilanne, työnä. 3525: kun nykyinen viemäriverkko ei riitä enää koko Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3526: kirkonkylän jätevesien johtamiseen. Tästä syys- nioittaen, 3527: tä viemäriverkostossa on esiintynyt ajoittain 3528: tulvimista ja ylivuotoja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3529: Jotta tilanne saadaan asianmukaiseen kun- 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 3530: toon, on rakennettava siirtoviemäri välille Shell markkaa siirtoviemärin rakentamiseksi 3531: - Kölsänpuro-jätevesipuhdistamo. Laadittu- Karstulaan. 3532: jen suunnitelmien mukaan hankkeen kustan- 3533: nusarvio on noin 1,2 milj. mk ja siirtoviemärin 3534: pituus 2, 7 km. 3535: 3536: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 3537: 3538: Matti Lahtinen Pekka Leppänen Pirkko Ikonen 3539: Sakari Knuuttila Iiris Hacklin Tina Mäkelä 3540: Toimi Kaukaaniemi Mauri Pekkarinen Martti Korkia-Aho 3541: Tuula Paavilainen 3542: 1988 vp. 1835 3543: 3544: Raha-asia-aloite n:o 1729 3545: 3546: 3547: 3548: 3549: M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Palokan-Seppä- 3550: länkankaan-Vaajakosken kehätien rakentamiseen 3551: 3552: 3553: Eduskunnalle 3554: 3555: Keski-Suomen tie- ja vesirakennuspiirin työ- Jyväskylän maalaiskunta on omissa maan- 3556: ohjelmaan on kuulunut tieosuuden Ruoke- käytön suunnitelmissaan varautunut tulevaan 3557: Palokka perusparantaminen, ja työ on nyt val- kehätiehen, joka kunnan kehityksen kannalta 3558: mistunut. Jatko-osuutena tälle ns. pohjoisel- on ensiarvoisen tärkeä. 3559: le kehätielle tulisi Palokan-Seppälänkankaan Tieyhteys on kokonaisuudessaan n. 10,5 kilo- 3560: sekä edelleen Vaajakoskelle suuntautuvan tie- metriä pitkä, ja sen kustannusarvio on noin 15 3561: osan rakentamisen aloittaminen v. 1989. miljoonaa markkaa. Tie voidaan toteuttaa vai- 3562: Palokan-Vaajakosken yhteys parantaisi yh- heittain: 1. vaihe Palokka-Seppälänkangas, 3563: dyskuntarakenteen toimivuutta: 2. vaihe Seppälänkangas-Vaajakoski. 3564: - Seppälänkankaan teollisuusalueen poh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3565: joiseen ja pohjoisesta suuntautuva liikennöinti nioittaen, 3566: siirtyisi pois katuverkosta, 3567: - kaupungin sisäinen liikenne vähenisi Kuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3568: pion ja Heinolan suunnasta länteen ja pohjoi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 3569: seen suuntautuvan liikenteen osalta, 31.24. 77 2 000 000 markkaa Palo- 3570: - kunnan sisäiset liikenneyhteydet paranisi- kan-Seppälänkankaan- Vaajakosken 3571: vat mm. Palokan terveyskeskukseen ja tulevaan kehätien rakentamisen aloittamiseksi. 3572: kunnan hallintokeskukseen. 3573: 3574: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 3575: 3576: Matti Lahtinen Pekka Leppänen Pirkko Ikonen 3577: Sakari Knuuttila Iiris Hacklin Tina Mäkelä 3578: Toimi Kankaanniemi Martti Korkia-Aho Tuula Paavilainen 3579: 1836 1988 vp. 3580: 3581: Raha-asia-aloite n:o 1730 3582: 3583: 3584: 3585: 3586: M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Toivakan-Leppä- 3587: lahden maantien parantamiseen 3588: 3589: 3590: Eduskunnalle 3591: 3592: Maantieyhteys Toivakasta pohjoiseen Leppä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3593: lahteen on vilkkaasti liikennöity sorapintainen nioittaen, 3594: huonokuntoinen tie. Kuitenkin se on suurelle 3595: osalle toivakkalaisista suorin tieyhteys Vaaja- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3596: koskelle ja Jyväskylään. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 3597: Kyseinen maantie n:o 6181 on noin 20 kilo- 31.24. 77 1 000 000 markkaa Toivakan 3598: metriä pitkä ja rakennettu jo vuosina 1950- -Leppälahden tien parantamiseen ja 3599: 1951. Tien parantaminen ja päällystäminen on päällystystöiden aloittamiseen. 3600: useista vauhditushankkeista huolimatta jatku- 3601: vasti siirtynyt. 3602: 3603: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 3604: 3605: Matti Lahtinen Pekka Leppänen Pirkko Ikonen 3606: Sakari Knuuttila Iiris Hacklin Tina Mäkelä 3607: Toimi Kankaanniemi Mauri Pekkarinen Tuula Paavilainen 3608: Martti Korkia-Aho 3609: 1988 vp. 1837 3610: 3611: Raha-asia-aloite n:o 1731 3612: 3613: 3614: 3615: 3616: M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kärkistensalmen 3617: sillan rakennustöiden aloittamiseen 3618: 3619: 3620: Eduskunnalle 3621: 3622: Keski-Suomen jakaa sen eteläosassa Päijän- Kärkistensalmen silta on vuosia ollut Keski- 3623: ne, jonka ainoana poikittaisyhteytenä läänin Suomen tie- ja vesirakennuspiirin toimenpide- 3624: alueella on Joutsan-Korpilahden tie. Tie kul- ohjelmissa. Suunnitelmat ovat valmiit ja kus- 3625: kee Kärkistensalmen kautta ja Päijänteen ylitys tannusarvio on n. 25 milj. markkaa. 3626: hoidetaan lossin avulla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3627: Joutsan-Korpilahden tie on vilkasliikentei- nioittaen, 3628: nen, ja Kärkistensalmen lossi on liikenteellisesti 3629: pullonkaula, jossa varsinkin kesäaikaan on vai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3630: keita liikenneruuhkia. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 3631: Myös vesiliikenne kärsii lassiliikenteestä 31.24. 77 5 000 000 markkaa Kärkisten- 3632: muutenkin vaikeassa ja kapeassa salmessa. Ve- salmen sillan rakennustöiden aloittami- 3633: siliikenne lisääntyy merkittävästi, kun suunni- seen. 3634: teltu Päijänteen kanavointi toteutetaan. 3635: 3636: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 3637: 3638: Matti Lahtinen Pekka Leppänen Pirkko Ikonen 3639: Sakari Knuuttila Iiris Hacklin Tina Mäkelä 3640: Toimi Kankaanniemi Martti Korkia-Aho Tuula Paavilainen 3641: Mauri Pekkarinen 3642: 1838 1988 vp. 3643: 3644: Raha-asia-aloite n:o 1732 3645: 3646: 3647: 3648: 3649: M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keiteleen ja Päijän- 3650: teen välisen vesitieväylän rakentamiseen 3651: 3652: 3653: Eduskunnalle 3654: 3655: Keiteleen ja Päijänteen välisen vesiväylän ka- aikataulun mukaisesti hanke toteutettaisiin 5 3656: navointia ja ruoppausta on suunniteltu jo var- vuoden aikana. 3657: sin pitkään. Viimeisten suunnitelmien mukaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3658: kanavointi tehtäisiin rakentamalla Keiteleen ja nioittaen, 3659: Päijänteen väliselle 45 km:n pituiselle, pääasias- 3660: sa luonnon järvialtailla kulkevalle väylälle vii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3661: si sulkukanavaa. Useimmat asiantuntijaviran- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 3662: omaiset ja metsäteollisuus ovat lausunnoissaan 31.27. 77 5 000 000 markkaa vesitieväy- 3663: katsoneet hankkeen kannattavaksi ja tarpeelli- län Keitele-Päijänne rakentamiseen. 3664: seksi. Tämän vuoden hintatasossa hankkeen 3665: kustannusarvio on 160 milj. mk. Toteutumis- 3666: 3667: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 3668: 3669: Matti Lahtinen Pekka Leppänen Pirkko Ikonen 3670: Sakari Knuuttila Iiris Hacklin Tina Mäkelä 3671: Toimi Kankaanniemi Mauri Pekkarinen Martti Korkia-Aho 3672: Tuula Paavilainen 3673: 1988 vp. 1839 3674: 3675: Raha-asia-aloite n:o 1733 3676: 3677: 3678: 3679: 3680: M. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Puustellin Tuki 3681: ry:n vammaispalvelutoiminnan tukemiseen 3682: 3683: 3684: Eduskunnalle 3685: 3686: Puustellin työkeskus on vammaisille tarkoi- nukset sekä kuntien haluttomuus tehdä maksusi- 3687: tettu yksityinen suojatyökeskus, jossa tehdään toumuksia kaikista vammaisista työkeskuksen 3688: käsi- ja puutöitä, pito- ja leipomotoimintaa kanssa. Puustellin työkeskuksen suojatyönteki- 3689: sekä rakennustyötä. Keskus työllistää tällä het- jöistä runsas viidennes on tällä hetkellä ilman 3690: kellä noin 40 vammaista, joista eräät ovat hy- oman kuntansa maksusitoumusta. Vammaisten 3691: vinkin monivammaisia. suojatyötoiminta on kuitenkin välttämätön ja 3692: Viime vuonna suojatyöntekijöille maksettu- monella tavalla perusteltu muoto hoitaa vam- 3693: jen palkkojen määrä oli noin 600 000 markkaa. maisten asiaa yhteiskunnassamme. 3694: Suunnilleen sama määrä oli työtoiminnan brut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3695: totulo. Näin ollen suojatyö on vammaisille so- nioittaen, 3696: siaalinen oikeus, eikä suojatyökeskus ole talou- 3697: dellista tulosta tuottava yksikkö. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3698: Puustellin suojatyökeskus sitä vastoin joutuu 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 3699: tällä hetkellä toimimaan kovan taloudellisen 33.93.52 300 000 markkaa Puuste//in 3700: paineen alla. Syynä tähän ovat mm. investointi- Tuki ry:lle vammaispalve/utoiminnan tu- 3701: toiminnasta aiheutuneiden lainojen hoitokustan- kemiseen. 3702: 3703: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 3704: 3705: Matti Lahtinen Martti Korkia-Aho Tuula Paavilainen 3706: Toimi Kankaanniemi Pekka Leppänen Iiris Hacklin 3707: Sakari Knuuttila Tina Mäkelä 3708: 1840 1988 vp. 3709: 3710: Raha-asia-aloite n:o 1734 3711: 3712: 3713: 3714: 3715: P. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ohituskaistojen ra- 3716: kentamiseen Murhasaaren sillan molemmille puolille valta- 3717: tielle n:o 11 3718: 3719: Eduskunnalle 3720: 3721: Murhasaaren sillan molemmin puolin kohoaa nut useita pahoja liikenneonnettomuuksia, jois- 3722: noin 1 km:n pituiset mäet, melko jyrkätkin. sa on mm. kuollut useita lapsia. 3723: Tästä johtuen ohitukset molempiin suuntiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3724: ovat kovavauhtisia. nioittaen, 3725: Tiellä on kova suurten rekkojen liikenne, mi- 3726: kä johtuu satamakaupunki Porin laivaliiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3727: teestä. Murhasaaren silta kuten koko tieosuus- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 3728: kin on kovin kapea, joten turvallisten ohitusten 31.24.77 1500000 markkaa Porin- 3729: aikaansaamiseksi on Murhasaaren sillan mo- Tampereen valtatielle n:o 11 Murhasaa- 3730: lempiin ylämäkiin rakennettava ohituskaistat n. ren sillan molemmille puolille rakennet- 3731: 1 km:n mittaisina. Tällä tieosuudella on sattu- tavaa ohituskaistaa varten. 3732: 3733: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 3734: 3735: Pertti Lahtinen Timo Roos 3736: Marjatta Stenius-Kaukonen Pentti Lahti-Nuuttila 3737: Anneli Taina 3738: 1988 vp. 1841 3739: 3740: Raha-asia-aloite n:o 1735 3741: 3742: 3743: 3744: 3745: P. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien 3746: kuntoutukseen 3747: 3748: 3749: Eduskunnalle 3750: 3751: Sotiemme rintamaveteraanien ikääntyessä lis- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 3752: tääntyvät heidän sodissa saamiensa vammojen 3753: määrät ja laatu. Ikä aiheuttaa vammojen li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3754: sääntyviä kiputiloja. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 3755: Jotta rintamaveteraanimme voisivat vammo- 33.22.59 lisäyksenä JO 000 000 markkaa 3756: jensa kanssa elää ihmisarvoista vanhuutta ja käytettäväksi rintamaveteraanien kun- 3757: saada sairauksiinsa lievitystä, tulee fysikaalista toutukseen. 3758: hoitoa ja kuntoutusta lisätä. 3759: 3760: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 3761: 3762: Pertti Lahtinen Timo Roos Marjatta Stenius-Kaukonen 3763: Raila Aho Asko Apukka Pentti Lahti-Nuuttila 3764: 1842 1988 vp. 3765: 3766: Raha-asia-aloite n:o 1736 3767: 3768: 3769: 3770: 3771: P. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien ja kuntain- 3772: liittojen harkinnanvaraisen työllistämisen lisäämiseen 3773: 3774: 3775: Eduskunnalle 3776: 3777: Kun velvoitetyöllistettäviä lisää laki, vähen- kaisia. Tätä emme pidä oikeana. Osa-aikaisuus 3778: tää hallitus harkinnanvaraista työllistämistä. on hyväksyttävissä vain, mikäli työllistettävä it- 3779: Vuoden 1988 budjettia varten valtiovarainmi- se sitä nimenomaisesti vaatii. 3780: nisteri teki kaupat Kristillisen liiton ja Vihrei- Hallitus aikoo säilyttää täksi vuodeksi 3781: den eduskuntaryhmien kanssa työllisyyslain vel- 80 %:ksi nostamansa työllisyyslain 19 §:ään liit- 3782: voitetyöllistämisen porrastamisesta. Kun vel- tyvän työttömyyserojen tasoittamiseen liittyvän 3783: voitetyöllistäminen nyt kuitenkin asteittain li- ylittymiskriteerin ennallaan. - Hallitus ei edel- 3784: sääntyy, ehdottaa hallitus vähennettäväksi har- leenkään ole kiinnostunut työttömyyden alueel- 3785: kinnanvaraista työllistämistä eri momenteilta. listen erojen tasoittamisesta. 3786: Kun hallituksen arvion mukaan velvoitetyöl- Ehdotammekin, 3787: listäminen momentin 34.50.30 määrärahoista li- 3788: sääntyy 13 400 hengestä 16 100 henkeen, vähen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3789: tää hallitus momentin harkinnanvaraista työl- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 3790: listämistä tämän vuoden 8 700 hengestä 2 630 34.50.30 lisäyksenä 300 000 000 mark- 3791: henkeen. kaa harkinnanvaraiseen työllistämiseen 3792: Hallitus esittää myös, että harkinnanvaraisin työllistettävien määrän lisäämiseksi ja 3793: määrärahoin työllistettävistä puolet olisi osa-ai- osa-aikaisten kokoaikaistamiseksi. 3794: 3795: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 3796: 3797: Pertti Lahtinen Marjatta Stenius-Kaukonen Raila Aho 3798: Asko Apukka Claes Andersson Pauli Uitto 3799: 1988 vp. 1843 3800: 3801: Raha-asia-aloite n:o 1737 3802: 3803: 3804: 3805: 3806: P. Lahtinen ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen tekemi- 3807: seksi eri maiden yhteisen kaluston hankkimiseksi Itämeren 3808: suuronnettomuuksien varalle 3809: 3810: Eduskunnalle 3811: 3812: Kaikille Itämeren rannikkovaltioille on yhtei- saatavan välineistön järjestämistä suuronnetto- 3813: nen etu siitä, että Itämeri säilyy puhtaana. Itä- muuksien varalta. 3814: meri on suojeltava erilaisilta katastrofeilta. Itä- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 3815: meri on kuitenkin hyvin haavoittuva mataluu- 3816: tensa ja vesikoostumuksensa vuoksi. Sen kala-, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3817: lintu- ja planktonkantaa on yhden vaikean 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 3818: suuronnettomuuden mahdollista vakavasti vau- 35.11.26 140000 markkaa selvityksen 3819: rioittaa. tekemiseksi eri maiden yhteisen laiva- ja 3820: Mielestämme olisi tarpeen selvittää yhteisiä muun kaluston hankkimisesta Itämeren 3821: toimenpiteitä, mm. yhteisen katastrofilaivas- suuronnettomuuksien varalle. 3822: ton perustamista ja yhteiseen käyttöön nopeasti 3823: 3824: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 3825: 3826: Pertti Lahtinen Marjatta Stenius-Kaukonen Raila Aho 3827: Asko Apukka Matti Hokkanen Anneli Taina 3828: 1844 1988 vp. 3829: 3830: Raha-asia-aloite n:o 1738 3831: 3832: 3833: 3834: 3835: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta presidentti Urho Kekko- 3836: sen rauhanpalkinnon perustamiseen 3837: 3838: 3839: Eduskunnalle 3840: 3841: Presidentti Urho Kaleva Kekkonen teki suu- kuntamme tärkeimmistä tehtävistä. Urho Kek- 3842: rimman elämäntyönsä rauhanpoliitikkona. Sel- kosen rauhanpalkinnon perustaminen olisi 3843: laisena hän on maamme tunnetuin ja myös kan- luonnollinen tapa kunnioittaa ja jatkaa hänen 3844: sainvälisesti arvostetuin valtiomies. Urho Kek- ulkopoliittista perintöään. Valtiovallan tulisi 3845: kosen panos Suomen nykyisen, YYA-sopimuk- olla aloitteentekijänä laajapohjaisen presidentti 3846: seen perustuvan aktiivisen rauhanpolitiikan Urho Kekkosen rauhanpalkintotoimikunnan 3847: luomisessa ja vakiinnuttamisessa oli valtava. muodostamiseksi. 3848: Kekkonen ei ollut ainostaan Juho Kusti Paasi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3849: kiven työn jatkaja, vaan jo Paasikiven aikana nioittaen, 3850: sittemmin Paasikiven-Kekkosen linjana tun- 3851: netun ulkopoliittisen suunnan rakentaja ja ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3852: hittäjä. 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 3853: Kekkosen ulkopoliittisen perinnön ja elämän- markkaa presidentti Urho Kekkosen 3854: työn vaaliminen tästä eteenpäin on yksi kansa- rauhanpalkinnon perustamiseksi. 3855: 3856: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1988 3857: 3858: Ensio Laine Heli Astala 3859: Anna-Liisa Jokinen Marja-Liisa Löyttyjärvi 3860: 1988 vp. 1845 3861: 3862: Raha-asia-aloite n:o 1739 3863: 3864: 3865: 3866: 3867: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Niiralan rajanylityspaikan 3868: avaamiseksi henkilöliikenteelle 3869: 3870: 3871: Eduskunnalle 3872: 3873: Hanke henkilöliikenteen rajanylityspaikan kulttuurivaihtoa ja yhteistyötä, sekä vahvistaisi 3874: avaamiseksi Pohjois-Karjalasta Niiralan nykyi- asenteita rauhan ja ystävyyden puolesta. Niira- 3875: sen tavaraliikenteen rajanylityspaikan kohdalta lan rajanylityspaikan avaamisella henkilöliiken- 3876: Neuvosto-Karjalaan on ollut vuosia esillä. teelle olisi myönteinen vaikutus ei vain Pohjois- 3877: Muun muassa Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Karjalan, vaan koko Itä- ja Pohjois-Suomen ja 3878: ja Suomi-Neuvostoliitto-Seuran Pohjois-Karja- Neuvostoliiton kesken tapahtuvalle matkailulle. 3879: lan piirijärjestö ovat lähestyneet asian merkeis- Keskinäisen kanssakäymisen lisääntyminen 3880: sä myös NKP:n Karjalan aluekomitean ensim- edistäisi myös Itä-Suomen ja Neuvosto-Karja- 3881: mäistä sihteeriä Vladimir Stepanovia. Syyskuun lan välisten taloussuhteiden ja taloudellisen yh- 3882: alussa 1987 Niiralassa vierailleen Neuvosto- teistyön kehittämistä. 3883: Karjalan valtuuskunnan mukaan valmistelut ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3884: janylityspaikan avaamisen ja matkailun kehit- nioittaen, 3885: tämisen vauhdittamiseksi etenevät. 3886: Pohjois-Karjalasta Neuvosto-Karjalaan sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3887: Neuvosto-Karjalasta Pohjois-Karjalaan suun- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 3888: tautuvan matkailun lisääntyminen kehittäisi markkaa Niiralan rajanylityspaikan 3889: alueen väestön myönteisiä asenteita Neuvosto- avaamiseksi henkilöliikenteelle. 3890: liittoon, vireyttäisi maidemme välistä alueellista 3891: 3892: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1988 3893: 3894: Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi 3895: 1846 1988 vp. 3896: 3897: Raha-asia-aloite n:o 1740 3898: 3899: 3900: 3901: 3902: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien verotulojen mene- 3903: tysten korvaamiseen avustuksin 3904: 3905: 3906: Eduskunnalle 3907: 3908: Demokraattisen Vaihtoehdon eduskuntaryh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3909: mä on ehdottanut, että 3 000 markkaa pienem- nioittaen, 3910: mästä kuukausitulosta ei peritä kunnallisveroa. 3911: Ehdotuksemme toteuttamisessa olemme lähte- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3912: neet siitä, että näin kunnille aiheutuvan. 6 000 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 000 3913: milj. markan tulonmenetys korvataan valtion markkaa käytettäväksi kuntien avusta- 3914: varoista. Koska eräät muut ehdotuksemme miseen niiden verotulojen menetysten 3915: merkitsevät kuntien verotulojen kasvamista n. korvaamiseksi. 3916: 4 000 milj. markalla, tulisi tulo- ja menoarvioon 3917: merkitä 2 000 milj. markkaa käytettäväksi kun- 3918: tien verotulomenetysten korvaamiseen. 3919: 3920: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1988 3921: 3922: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen 3923: 1988 vp. 1847 3924: 3925: Raha-asia-aloite n:o 1741 3926: 3927: 3928: 3929: 3930: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta läänien kehittämisrahan 3931: korottamiseen 3932: 3933: 3934: Eduskunnalle 3935: 3936: Hallitus esittää vähäistä korotusta läänien ke- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3937: hittämisrahaan. Se on kuitenkin edelleen huo- nioittaen, 3938: mattavasti pienempi kuin pari vuotta sitten. 3939: Läänien taholta on esitetty toivomuksia määrä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3940: rahan tuntuvasta korottamisesta, koska läänien 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 3941: kehittämisrahan avulla olisi mahdollista tasoit- 26.98.43 lisäyksenä 55 000 000 markkaa 3942: taa eräitä pahimpia puutteita ja epäkohtia. läänien kehittämisrahan korottamiseen. 3943: Eduskunnan tulisikin huolehtia määrärahan 3944: korottamisesta. 3945: 3946: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 3947: 3948: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi 3949: 1848 1988 vp. 3950: 3951: Raha-asia-aloite n:o 1742 3952: 3953: 3954: 3955: 3956: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta varusmiesten päivärahan 3957: korottamiseksi 3958: 3959: 3960: Eduskunnalle 3961: 3962: Yleisenä tavoitteena varusmiesten osalta on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3963: ollut saavuttaa päivärahan taso, joka on viiden- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 3964: nes alimmasta valtion virkamiehen päivärahas- 27.14.02/isäyksenä 60000000 markkaa 3965: ta. Tämä edellyttäisi 11 markan päivärahakoro- varusmiesten päivärahan korottamiseksi 3966: tusta 17 markasta 26 markkaan. Tämä voidaan 17 markasta 28 markkaan 1.1.1989 läh- 3967: katsoa ruinimitarpeeksi varusmiesten osalta. tien. 3968: Hankkeen hinnaksi toteutettuna 1.1.1989 läh- 3969: tien on arvioitu 60 miljoonaa markkaa. 3970: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3971: nioittaen, 3972: 3973: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1988 3974: 3975: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen 3976: 1988 vp. 1849 3977: 3978: Raha-asia-aloite n:o 1743 3979: 3980: 3981: 3982: 3983: Laine ym.: Määrärahan osoittamisestavenäjänkielen professuu- 3984: rin perustamiseksi Turun yliopistoon 3985: 3986: 3987: Eduskunnalle 3988: 3989: Venäjän kielen aseman tunnustamisen ja ve- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 3990: näjän kieltä opiskelevien tutkintovaatimusten nioittaen, 3991: kannalta olisi tarpeen professuurin perustami- 3992: nen Turun yliopistoon. Suuri kaupan ja kult- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 3993: tuurin keskus tarvitsee edellytyksiä yhteistyön, 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 3994: kanssakäymisen, tutkimuksen ja mm. taloudel- 29.1 0. 01 lisäyksenä 150 000 markkaa ve- 3995: lisen ja tieteellis-teknisen yhteistyön edistämi- näjän kielen professuurin perustamisek- 3996: seen. si Turun yliopistoon. 3997: 3998: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 3999: 4000: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen 4001: 1850 1988 vp. 4002: 4003: Raha-asia-aloite n:o 1744 4004: 4005: 4006: 4007: 4008: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan sairaan- 4009: hoito-oppilaitoksen laajentamiseen 4010: 4011: 4012: Eduskunnalle 4013: 4014: Pohjois-Karjalan sairaanhoito-oppilaitoksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4015: laajennukseen ja peruskorjaukseen tarvitaan I989 tulo- ja menoarvioon momentille 4016: kustannusarvion mukaan varoja yhteensä 42,8 29.60. 74 II 000 000 markkaa Pohjois- 4017: milj. markkaa. Valtion vuoden 1989 budjetissa Karjalan sairaanhoito-oppilaitoksen laa- 4018: tarkoitukseen tulisi varata 11,0 milj. markkaa. jentamiseen ja peruskorjaukseen sekä 4019: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, rakentamisen aloittamiseen. 4020: 4021: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 4022: 4023: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen 4024: 1988 vp. 1851 4025: 4026: Raha-asia-aloite n:o 1745 4027: 4028: 4029: 4030: 4031: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta liikunnanohjaajan virko- 4032: jen perustamiseksi kuntiin 4033: 4034: 4035: Eduskunnalle 4036: 4037: Tutkimusten mukaan viidennes maamme tyisryhmien liikunnanohjaajien uusia virkoja 4038: väestöstä kuuluu liikunnan erityisryhmiin, joille varten kunnissa. Lisämäärärahalla voidaan pe- 4039: perinteinen urheiluseuratoiminta ei ole kyennyt rustaa kuntiin noin 20 uutta virkaa. 4040: tarjoamaan liikuntapalveluja. Tämän väestön- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4041: osan liikuntapalvelujen järjestämiseksi kunnat nioittaen, 4042: ovat perustaneet vuosina 1983-1986 noin 50 4043: erityisryhmien liikunnaohjaajan virkaa, johon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4044: ne ovat saaneet valtionosuutta (2,5 miljoonaa 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4045: markkaa v. 1986). Vuoden 1989 tulo- ja me- 29.91.50 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 4046: noarvioesitys ei turvaa tämän myönteisen kehi- kuntien valtionosuuksiiin 20 uuden eri- 4047: tyksen jatkumista. Tämän vuoksi on välttämä- tyisryhmien liikunnanohjaajan viran pe- 4048: töntä, että vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon rustamiseksi kuntiin. 4049: otetaan 1 miljoonan markan lisämääräraha eri- 4050: 4051: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1988 4052: 4053: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen 4054: 1852 1988 vp. 4055: 4056: Raha-asia-aloite n:o 1746 4057: 4058: 4059: 4060: 4061: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille urheiluseurojen 4062: avustuksiin ja erityisryhmien liikuntatoiminnan kehittämiseen 4063: 4064: 4065: Eduskunnalle 4066: 4067: Maamme liikuntatoiminnasta päävastuun kaan. Tällöin voidaan suunnata lisäavustuksia 4068: kantavat urheiluseurat. Liikuntalain perusteella urheiluseuroille sekä erityisryhmien liikuntatoi- 4069: kunnat saavat valtionosuutta urheiluseuroille mintaan. 4070: myönnettyihin toiminta-avustuksiin. Tämä tuki Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4071: on ollut jatkuvasti riittämätön, eikä se ole vas- nioittaen, 4072: tannut liikuntalain säätämisen yhteydessä ase- 4073: tettuja tavoitteita. Vuonna 1980 säädetty liikun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4074: talaki on toteutunut heikoiten juuri urheiluseu- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4075: ra-avustusten osalta. Samalla se on merkinnyt 29.91.50 lisäyksenä 20000000 markkaa 4076: riittämättömiä määrärahoja pääasiassa kuntien kunnille maksettavan valtionosuuden 4077: vastuulla olevan erityisryhmien liikuntatoimin- korottamiseksi 25 markkaan asukasta 4078: nan kehittämisen. Vuoden 1989 tulo- ja me- kohden urheiluseura-avustuksia ja eri- 4079: noarviossa on momentilla 29.91.50 korotettava tyisryhmien liikuntatoiminnan kehittä- 4080: kunnan asukasmäärän perusteella maksettavaa mistä varten. 4081: valtionosuutta esitetystä 21 markasta 25 mark- 4082: 4083: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1988 4084: 4085: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen 4086: 1988 vp. 1853 4087: 4088: Raha-asia-aloite n:o 1747 4089: 4090: 4091: 4092: 4093: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien nuorisotilojen pe- 4094: rustamiseen 4095: 4096: 4097: Eduskunnalle 4098: 4099: Nuorten omatoimisuus ja yhteiskunnallinen seksi tulee kuntien nuorisotilojen perustamis- 4100: aktiivisuus on välttämätön edellytys, kun vas- kustannuksiin varattu avustusmääräraha nos- 4101: tuu tulevaisuudesta siirtyy nuorelle polvelle. taa vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa 10 4102: Kuntien nuorisotiloilla on tärkeä asema nuorten mmk:aan, jolloin määrärahalla on todellista 4103: oman toiminnan kehittämisessä. Tulo- ja me- merkitystä avustusjärjestelmänä. 4104: noarvioesityksessä vuodelle 1989 on heikennet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4105: ty nuorisotilojen rakentamisen edellytyksiä nioittaen, 4106: kunnissa. Kun vuonna 1988 tarkoitukseen on 4107: varattu valtion tukea 6 mmk, niin ensi vuodeksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4108: on esitetty vain 3 mmk. Kunnilla on kuitenkin 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4109: suunnitteilla useita kymmeniä sellaisia nuoriso- 29.91.51 lisäyksenä 7000000 markkaa 4110: tilahankkeita, joiden toteuttaminen riippuu kuntien nuorisotilojen perustamiskus- 4111: mahdollisesta valtionavustuksesta perustamis- tannusten tukemiseen. 4112: kustannuksiin. Näiden hankkeiden toteuttami- 4113: 4114: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 4115: 4116: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi 4117: 4118: 4119: 4120: 4121: 4 280129N 4122: 1854 1988 vp. 4123: 4124: Raha-asia-aloite n:o 1748 4125: 4126: 4127: 4128: 4129: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorison valtakunnallisten 4130: leiri- ja kurssikeskusten rakentamiseen 4131: 4132: 4133: Eduskunnalle 4134: 4135: Nuorisotyölain perusteella avustetaan valta- tamiseen tarvitaan vuonna 1989 vähintään 3 4136: kunnallisia nuorison leiri- ja kurssikeskuksia, mmk:n lisämääräraha tulo- ja menoarvioesityk- 4137: jotka palvelevat valtakunnallisesti ja myös kan- seen merkityn 2 mmk:n lisäksi. 4138: sainvälisesti nuorisotoimintaa, nuorisomatkai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4139: lua ja leirikoulutoimintaa. Neljän nyt toimivan nioittaen, 4140: keskuksen lisäksi opetusministeriö on hyväksy- 4141: nyt lain piiriin kaksi uutta keskusta: Virtain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4142: kaupungin ja Inarin kunnan keskukset. Lisäksi 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4143: eri puolille maata on suunnitteilla uusia keskuk- 29.91.51 lisäyksenä 3 000 000 markkaa 4144: sia tasa-arvoisten osallistumismahdollisuuksien nuorison valtakunnallisten leiri- ja kurs- 4145: turvaamiseksi nuorille. Toimivien keskusten sikeskusten rakentamiseen. 4146: jatkorakentamiseen ja uusien keskusten toteut- 4147: 4148: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 4149: 4150: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi 4151: 1988 vp. 1855 4152: 4153: Raha-asia-aloite n:o 1749 4154: 4155: 4156: 4157: 4158: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorison valtakunnallisten 4159: leiri- ja kurssikeskusten toiminnan tukemiseen 4160: 4161: 4162: Eduskunnalle 4163: 4164: Nuorisotyölain purnn hyväksyttiin vuonna kuksen hvyäksymiseksi toiminta-avustuksen 4165: 1986 neljä valtakunnallista nuorison leiri- ja piiriin tulisi määrärahaa korottaa. Näin tehtäi- 4166: kurssikeskusta, jotka sijaitsevat köyhissä ja vai- siin mahdolliseksi myös uusien keskusten saat- 4167: keasta työttömyydestä kärsivissä kunnissa: taminen avustuksen piiriin. 4168: Kuusamossa, Nurmeksessa, Rautavaarana ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4169: Kannonkoskella. Keskukset tekevät arvokasta nioittaen, 4170: nuorisonkasvatustyötä ja tarjoavat toiminta- 4171: mahdollisuuksia nuorisojärjestöille, nuoriso- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4172: ryhmille, nuorisomatkailulle ja leirikoulutoi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4173: minnalle. 29.91.51 lisäyksenä 500000 markkaa 4174: Mainittujen keskusten kehittämiseksi ja nii- valtakunnallisten nuorison leiri- ja kurs- 4175: den työllistävän vaikutuksen varmistamiseksi sikeskusten toiminta-avustuksia varten. 4176: sekä mm. Sauvan Ahtelan leiri- ja kurssikes- 4177: 4178: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1988 4179: 4180: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Anna-Liisa Jokinen 4181: 1856 1988 vp. 4182: 4183: Raha-asia-aloite n:o 1750 4184: 4185: 4186: 4187: 4188: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonmukaisen viljelyn 4189: selvitys- ja kokeilutyöhön 4190: 4191: 4192: Eduskunnalle 4193: 4194: Luonnonmukaisen viljelyn selvitys- ja kokei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4195: lutyöhön on lisättävä määrärahoja. Lisäyksestä 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4196: ehdotamme osoitettavaksi 1,2 milj. markkaa 30.30.49 lisäyksenä 50 000 000 markkaa 4197: Maaseudun kehittämiskeskus Partalan toimin- luonnonmukaisen viljelyn selvitys- ja 4198: nan tukemiseen. kokei/utyöhön. 4199: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4200: nioittaen, 4201: 4202: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 4203: 4204: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen 4205: 1988 vp. 1857 4206: 4207: Raha-asia-aloite n:o 1751 4208: 4209: 4210: 4211: 4212: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta viljelmäkoon mukaan 4213: maksettavaan hintapoliittiseen tukeen 4214: 4215: 4216: Eduskunnalle 4217: 4218: Hallituksen kielteinen suhtautuminen pinta- lisäämään tuotantoa, vaan antaa pienviljelijöil- 4219: alalisien kehittämiseen on merkinnyt lisän saa- le perustoimeentuloturvaa. 4220: jien lukumäärän supistumista ja tuen reaaliar- Vaikka hallitus ehdottaa määrärahan korot- 4221: von pienenemistä. Näin on lisätty erityisesti tamista, se mitätöidään saattamalla viljelmä- 4222: pien- ja perheviljelmien taloudellista ahdinkoa. koon mukaan maksettava tuki verolle. Näin ol- 4223: Hallituksen kielteinen asenne pinta-alalisien len määrärahaa tulisi korottaa. 4224: maksamiseen näkyy mm. sen lopettamisessa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4225: eläkeläisviljelij öiltä. nioittaen, 4226: Kuluttajille pinta-alalisän ja alueittaisen tuen 4227: huono kehitys näkyy elintarvikkeiden hintojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4228: nousussa. Näin siksi, että entistä suurempi osa 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4229: maataloustulosta annetaan maataloustuottei- 30.31.41 lisäyksenä 215 000000 mark- 4230: den hintojen kautta. Tällä linjalla on myös kiel- kaa viljelmäkoon mukaan maksettavaan 4231: teiset vaikutukset ns. "ylituotantoon". Pinta- hintapoliittiseen tukeen. 4232: alalisä on ainoa maataloustuki, joka ei kiihota 4233: 4234: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 4235: 4236: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen 4237: 1858 1988 vp. 4238: 4239: Raha-asia-aloite n:o 1752 4240: 4241: 4242: 4243: 4244: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta alueittaiseen hintapoliitti- 4245: seen tukeen 4246: 4247: 4248: Eduskunnalle 4249: 4250: Hallitus esittää maatalouden aluepoliittisen taan tukee ns. ylituotantoa. Tuen määräytymis- 4251: tuen alentamista sekä markkamääräisesti että perusteita tulisi muuttaa niin, että se kohdistuisi 4252: reaalisesti. Näin lisätään ennen muuta Pohjois- paremmin pienille ja keskisuurille tiloille ja an- 4253: ja Itä-Suomen viljelijäväestön taloudellisia vai- taisi näille perustoimeentuloturvaa ilman tuo- 4254: keuksia. tannon lisäämisen välttämättömyyttä. 4255: Hallitus ei esitä muutoksia aluetuen myöntä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4256: misperusteihin. Se aikoo jatkaa linjaansa, jon- nioittaen, 4257: ka mukaan tuki jaetaan yksinomaan tuotanto- 4258: määrien perusteella. Näin tuki kohdistuu suu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4259: rempana enemmän tuottaville tiloille. Tuki 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4260: myös kiihottaa ja pakottaa viljelijäväestöä li- 30.31.42 lisäyksenä 55 000 000 markkaa 4261: säämään tuotantoaan. Näin tuki omalta osal- alueittaiseen hintapoliittiseen tukeen. 4262: 4263: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1988 4264: 4265: Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi 4266: 1988 vp. 1859 4267: 4268: Raha-asia-aloite n:o 1753 4269: 4270: 4271: 4272: 4273: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta muuhun hintapoliittiseen 4274: tukeen 4275: 4276: 4277: Eduskunnalle 4278: 4279: Ns. muuta hintapoliittista tukea, ennen muu- summa pienenisi asteittain tilan tuotannon yli- 4280: ta maidon lisähintaa, jaetaan edelleen tuotanto- tettyä 100000 l/v. Näin säästyneet varat suun- 4281: määrien perusteella. Tämä tarkoittaa sitä, että nattaisiin pienempien tilojen lisähinnan korot- 4282: suurimman tuen valtiolta saavat suuret tilat, tamiseen. Tilalla tässä yhteydessä tarkoitetaan 4283: jotka tuottavat 150 000 litraa tai sitä enemmän 1-2 henkeä työllistävää perheviljelmää. 4284: vuodessa maitoa. Näin tuki on myös omalta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4285: osaltaan tukemassa ns. ylituotantoa. nioittaen, 4286: Tuen määräytymisperusteita tulisi muuttaa 4287: niin, että se painottuisi pienille ja keskisuurille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4288: tiloille ja se lopetettaisiin kokonaan suurilta ti- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 4289: loilta. Siksi ehdotamme, että maidon lisähintaa 30.31.43 lisäyksenä JO 000 000 markkaa 4290: ei myönnettäisi lainkaan tiloille, joiden tuotan- muuhun hintapoliittiseen tukeen. 4291: tokiintiö on yli 150 000 litraa, ja sen kokonais- 4292: 4293: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1988 4294: 4295: Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi 4296: 1860 1988 vp. 4297: 4298: Raha-asia-aloite n:o 1754 4299: 4300: 4301: 4302: 4303: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta lannoitteiden ja rehujen 4304: hankintakustannusten alentamiseksi pienillä ja keskisuurilla 4305: tiloilla 4306: 4307: Eduskunnalle 4308: 4309: Karjataloutta harjoittavien pienten ja keski- Myös lannoite- ja rehuseosverot rasittavat 4310: suurten tilojen kannattavuus on huonontunut kohtuuttomana tavalla pieniä ja keskisuuria ti- 4311: sen johdosta, että väkirehujen ja lannoitteiden loja varsinkin maamme pohjois- ja itäalueilla. 4312: hinnat ovat niin voimakkaasti nousseet. Rehujen ja lannoitteiden ostotodistuksilla voi- 4313: Pohjois-, Itä- ja Keski-Suomen alueilla on taisiin palauttaa näille tiloille heidän lannoite- 4314: paljon sellaisia kuntia, joissa maanviljelystilat ja rehuseosveronsa. 4315: eivät ole kyenneet siirtymään ympärivuotiseen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4316: viherrehun käyttämiseen eivätkä kykene myös- nioittaen, 4317: kään rehuviljan riittävään viljelyyn. Tämän 4318: johdosta joutuvatkin karjataloudessa toimivat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4319: pientilat käyttämään puolet saamastaan maito- 1989 tulo- ja menoarvioon 55 000 000 4320: tilistä rehujen ostamiseen. Kun vielä otetaan markkaa käytettäväksi pienille ja keski- 4321: huomioon lannoitteiden ostot ja monenlaiset suurille tiloille lannoitteiden ja rehujen 4322: tarvikekustannukset, ovat hintojen nousut saat- ostamiseen oikeuttaviin ostotodistuk- 4323: taneet taloudellisen kannattavuuden niin kestä- siin. 4324: mättömäksi, että entistä suuremmassa määrin 4325: on luovuttava karjanpidosta. 4326: 4327: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1988 4328: 4329: Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi 4330: 1988 vp. 1861 4331: 4332: Raha-asia-aloite n:o 1755 4333: 4334: 4335: 4336: 4337: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten viljelijöiden tuke- 4338: miseen osoitetun määrärahan korottamiseen 4339: 4340: 4341: Eduskunnalle 4342: 4343: Valtioneuvoston päätöksessä mainitut ehdot räraha on jopa 30 milj. markkaa pienempi kuin 4344: täyttäviä hakijoita on enemmän kuin käynnis- vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon merkitty. 4345: tystukeen osoitetut varat mahdollistavat myön- Tällä tavalla ei voida kaventaa syntynyttä mää- 4346: teisiä päätöksiä. Tämän takia esim. vuonna rärahan vajausta. Siksi sitä tulisi korottaa vä- 4347: 1985 ei tukiratkaisua voitu tehdä 1800 hake- hintään 75 milj. markkaa. 4348: muksen johdosta, vaan ne katettiin vuoden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4349: 1986 määrärahasta. Näin ollen vuonna 1986 nioittaen, 4350: voitiin varatusta määrärahasta vain 1/3 käyttää 4351: mainittuna vuonna vireille pantuihin hakemuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4352: siin. Käynnistysavun kysynnän ja käytettävissä 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4353: olevien varojen erotus on suuri ja näyttää kas- 30.33.40 lisäyksenä 75 000 000 markkaa 4354: vavan hallituksen toimenpiteiden seurauksena. nuorten viljelijöiden tukemiseen. 4355: Hallituksen esittämä 105 milj. markan mää- 4356: 4357: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 4358: 4359: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen 4360: 1862 1988 vp. 4361: 4362: Raha-asia-aloite n:o 1756 4363: 4364: 4365: 4366: 4367: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta siirtona maatilatalouden 4368: kehittämisrahastoon 4369: 4370: 4371: Eduskunnalle 4372: 4373: Maatalouden kehittämisrahaston varat ovat Kehitys on johtanut siihen, että mm. suku- 4374: reaalisesti alentuneet viime vuosina. Näin siitä polvenvaihdoksia ja asuntolainoitusta ei kyetä 4375: huolimatta, että rahastosta myönnettyjen laino- hoitamaan. Edelleen hallituksen linjan tulos on 4376: jen laina-aikoja on lyhennetty ja korkoja koro- se, että maatilalainoituksen painopiste on siirty- 4377: tettu. Kehitys johtuu siitä, että valtion budjetis- nyt pankkien korkotukilainoihin. Tästä on seu- 4378: sa siirto rahastoon on joutunut nykyisen halli- rauksena pankkien vallan kasvu maaseudulla. 4379: tuksen aikana merkittävän supistuksen koh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4380: teeksi. Vuonna 1982 siirto oli 630 milj. mk ja nioittaen, 4381: vielä vuonna 1983 620 milj. mk. Nyt hallitus 4382: esittää tarkoitukseen vain 300 milj. mk. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4383: Kuitenkaan varojen kysyntä ei ole alentunut. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4384: Maatalouden pääomahuolto- ja rahoitustyö- 30.33.60 lisä~ksenä 110 000 000 mark- 4385: ryhmän muistion mukaan tarve jo vuonna 1987 kaa siirtona ' maatilatalouden kehittä- 4386: olisi ollut 220 milj. mk suurempi kuin hallituk- misrahastoon. 4387: sen esitys antaa mahdollisuuksia. 4388: 4389: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 4390: 4391: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen 4392: 1988 vp. 1863 4393: 4394: Raha-asia-aloite n:o 1757 4395: 4396: 4397: 4398: 4399: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta maatalouden tuotanto- 4400: osuuskuntien toiminnan tukemiseen 4401: 4402: 4403: Eduskunnalle 4404: 4405: Pien- ja perheviljelmien taloudellisesti kan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4406: nattavan tuotantotoiminnan järjestämistä edis- nioittaen, 4407: täisi yhteisten koneosuuskuntien ja muiden tuo- 4408: tanto-osuuskuntien toiminnan aloittaminen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4409: Näin voitaisiin vähentää tilakohtaisten inves- 1989 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 4410: tointien tarvetta. Myös yhteisiä kuivaamoita ja markkaa tuotanto-osuuskuntien toimin- 4411: tuotantorakennuksia voitaisiin rakentaa ja yllä- nan tukemiseen niiden investoidessa yh- 4412: pitää yhteisten tuotanto- ja koneosuuskuntien teisiin koneisiin, kuivaamoihin ja tuo- 4413: toimesta. tantorakennuksiin yms. 4414: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 4415: 4416: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen 4417: 1864 1988 vp. 4418: 4419: Raha-asia-aloite n:o 1758 4420: 4421: 4422: 4423: 4424: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta biokaasureaktoreiden käy- 4425: tön edistämiseen maatiloilla 4426: 4427: 4428: Eduskunnalle 4429: 4430: Kotimaisen energian käytön lisäämisen kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4431: nalta olisi edullista auttaa maatilakiinteistöjä ja 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4432: kasvihuoneviljelmiä lämmitysjärjestelmien ra- 30.34.44 2 000 000 markkaa biokaasu- 4433: kentamisessa ja uusimisessa. Siksi olisi tuettava reaktoreiden käytön edistämiseen maati- 4434: biokaasureaktoreiden käytön edistämistä maa- loilla. 4435: tiloilla varaamaHa budjettiin määräraha. 4436: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4437: nioittaen, 4438: 4439: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 4440: 4441: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi 4442: 1988 vp. 1865 4443: 4444: Raha-asia-aloite n:o 1759 4445: 4446: 4447: 4448: 4449: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta kalataloudellisiin raken- 4450: tamis- ja kunnostamishankkeisiin 4451: 4452: 4453: Eduskunnalle 4454: 4455: Hallituksen esittämiä kalataloudellisia raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4456: tamis- ja kunnostushankkeita on lisättävä sekä 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4457: hankkeiden että määrärahojen osalta. 30.37. 77 lisäyksenä 2 500 000 markkaa 4458: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- kalataloudellisiin rakentamis- ja kun- 4459: nioittaen, nostushankkeisiin. 4460: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 4461: 4462: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen 4463: 1866 1988 vp. 4464: 4465: Raha-asia-aloite n:o 1760 4466: 4467: 4468: 4469: 4470: Laine: Määrärahan osoittamisesta pehmein menetelmin toimivan 4471: koesavotan käynnistämiseksi Kessin alueella 4472: 4473: 4474: Eduskunnalle 4475: 4476: Luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyviä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4477: tutkimuksia voitaisiin täydentää ns. pehmein 1989 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 4478: menetelmin toimivan koesavotan käynnistämi- markkaa ns. pehmein menetelmin toimi- 4479: sellä Kessin alueella metsäautoteitä alueelle ra- van koesavotan käynnistämiseksi Kessin 4480: kentamatta. Budjettiin tulisi varata määräraha alueella. 4481: mainittua koesavottaa varten. 4482: Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 1 4483: taen, 4484: 4485: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 4486: 4487: Ensio Laine 4488: 1 4489: 1988 vp. 1867 4490: 4491: Raha-asia-aloite n:o 1761 4492: 4493: 4494: 4495: 4496: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta katumaksulain mukaisiin 4497: korvauksiin kunnille 4498: 4499: 4500: Eduskunnalle 4501: 4502: Katumaksu on väärämielinen vero, joka nos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4503: taa asumiskuluja. Katumaksut asuinkiinteistöil- nioittaen, 4504: tä tuleekin poistaa. Samanaikaisesti tulisi teolli- 4505: suudelta, seurakunnilta ja valtiolta periä vas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4506: taavasti enemmän katumaksua. Niin menetel- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4507: täessä valtiolta saatua avustusta katujen kun- 31.24.35 lisäyksenä 100000000 mark- 4508: nossapitoon tulee korottaa muistaen se, että kaa katumaksulain mukaisiin korvauk- 4509: valtio kerää ajoneuvoliikenteeltä suuren mää- siin kunnille katujen rakentamista ja 4510: rän veroja ju11ri teiden ja katujen rakentamista kunnossapitoa varten. 4511: ja kunnossapitoa varten. Valtion tulisi ryhtyä 4512: maksamaan valtionapua myös rakentamiseen. 4513: 4514: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1988 4515: 4516: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen 4517: 1868 1988 vp. 4518: 4519: Raha-asia-aloite n:o 1762 4520: 4521: 4522: 4523: 4524: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta TVL:n Turun piirin kone- 4525: korjaamon rakentamiseen 4526: 4527: 4528: Eduskunnalle 4529: 4530: TVL:n Turun piirin konekorjaamon suunnit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4531: teluun on vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa nioittaen, 4532: varattu 1 milj. markan määräraha. Suunnitte- 4533: lun ohella tulisi välttämättä käynnistää kone- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4534: korjaamon rakentaminen, joka on ollut vireillä 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4535: jo monien vuosien ajan. Kustannusarvio on 16 31.24. 74 lisäyksenä 3 000 000 markkaa 4536: milj. markkaa. Hallitus ehdottaa vuoden 1989 TVL:n Turun piirin konekorjaamon ra- 4537: tulo- ja menoarvioon vain 500 000 markan mää- kentamiseen. 4538: rärahaa, jota ei voida pitää riittävänä. Siksi 4539: määrärahaa tulisi korottaa vähintään 3 milj. 4540: markalla. 4541: 4542: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 4543: 4544: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen 4545: 1988 vp. 1869 4546: 4547: Raha-asia-aloite n:o 1763 4548: 4549: 4550: 4551: 4552: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaupungin-Fors- 4553: san tieyhteyden rakentamisen aloittamiseen 4554: 4555: 4556: Eduskunnalle 4557: 4558: Uudenkaupungin ja sen lähiseudun kehittä- Tien rakentaminen tulisi aloittaa viimeistään 4559: misen sekä myös alueen asukkaiden liikkumisen vuoden 1989 syksyllä. 4560: kannalta on tarpeellista kehittää alueen liiken- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 4561: neyhteyksiä sisämaahan päin. Tässä tarkoituk- 4562: sessa on usein ollut esillä tien rakentaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4563: Uudestakaupungista Forssan suuntaan. Asia ei 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4564: ole kuitenkaan mainittavasti edistynyt. Määrä- 31.24. 77 2 000 000 markan määrärahan 4565: rahoja tien rakentamiseen ei ole saatu. Hanket- Uudenkaupungin-Forssan tieyhteyden 4566: ta ei voida kuitenkaan loputtomasti siirtää. rakentamisen aloittamista varten. 4567: 4568: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1988 4569: 4570: Ensio Laine Heli Astala Anna-Liisa Jokinen 4571: Virpa Puisto Risto Ahonen Liisa Hilpelä 4572: 1870 1988 vp. 4573: 4574: Raha-asia-aloite n:o 1764 4575: 4576: 4577: 4578: 4579: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Kustavin ja Lokalahden 4580: välisen Lehmänkurkun tieyhteyden rakentamiseksi 4581: 4582: 4583: Eduskunnalle 4584: 4585: Vakka-Suomen kuntien liikenneolosuhteiden Edellä olevan perusteella ehdotamme, 4586: kehittämisen ja erityisesti Kustavin ja Lokalah- 4587: den yhteyksien sekä näistä kunnista muualle että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4588: maahan ja takaisin suuntautuvien henkilö- ja 1989 tulo- ja menoarvioon 700 000 mar- 4589: tavarakuljetusten parantamiseksi olisi välttä- kan määrärahan Kustavin ja Lokalah- 4590: mätöntä toteuttaa kauan vireillä ollut Lehmän- den välisen Lehmänkurkun tieyhteyden 4591: kmkun tieyhteys. Ennen mahdollisen kiinteän rakentamiseksi. 4592: tieyhteyden rakentamista yhteyttä voitaisiin 4593: hoitaa lossilla tai lautalla. 4594: 4595: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1988 4596: 4597: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen 4598: 4599: 4600: 4601: 4602: J 4603: 1988 vp. 1871 4604: 4605: Raha-asia-aloite n:o 1765 4606: 4607: 4608: 4609: 4610: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Merimaskun-Lielahden 4611: tien peruskorjaamiseen 4612: 4613: 4614: Eduskunnalle 4615: 4616: Merimaskun kirkolta Lielahteen suuntautuva Hannula kunnan vastuulle. Samassa yhteydessä 4617: tieosuus on liikenteellisesti huonossa kunnossa. tulisi rakentaa kevyen liikenteen väylä kirkolta 4618: Se on erittäin mutkikas eikä tästä syystä vastaa Särkänsalmeen. 4619: lisääntyvän liikenteen sille asettamia vaatimuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4620: sia. Tieosuus on yhä enemmän käytössä työ- ja nioittaen, 4621: koulumatkojen vuoksi, mutta myös kesäasu- 4622: tuksen lisääntyminen on kasvattanut liikennelu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4623: kuja. Nykyisellään tieyhteys ei vastaa liikenne- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4624: turvallisuuden vaatimuksia. Siksi se tulisi kii- 31.24. 77 lisäyksenä 800 000 markkaa 4625: reellisesti korjata ja saattaa nykyajan vaatimuk- Merimaskun kirkolta Lielahteen johta- 4626: sia vastaavaan kuntoon valtion viranomaisten van tieosuuden peruskorjaamiseen ja 4627: toimesta. Tie on yleisessä käytössä, eikä ole mi- kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi 4628: tään perusteita asettaa tieosuutta Lieranta- Merimaskun kirkolta Särkänsalmeen. 4629: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1988 4630: 4631: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen 4632: 1872 1988 vp. 4633: 4634: Raha-asia-aloite n:o 1766 4635: 4636: 4637: 4638: 4639: Laine: Määrärahan osoittamisesta Lassilan-Ranta-ahon tieosuu- 4640: den perusparantamiseen Evijärvellä 4641: 4642: 4643: Eduskunnalle 4644: 4645: Evijärven Jokelan kylässä sijaitseva Lassilan Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 4646: ja Ranta-ahon välinen tieosuus on erittäin huo- taen, 4647: nokuntoinen ja näin ollen kiireellisen peruspa- 4648: rantamisen tarpeessa. Liikennelaskennassa tä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4649: mä tie on todettu vilkkaasti liikennöidyksi. Tie- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4650: tä käyttävien keskuudessa on tien heikko kunto 31.24. 77 lisäyksenä 2 500 000 markkaa 4651: herättänyt oikeutettua tyytymättömyyttä. Tien Evijärven Jokelan kylässä sijaitsevan 4652: kuntoon saattaminen edellyttää sen pohjustusta Lassilan ja Ranta-ahon välisen tieosuu- 4653: ja uuden päällysteen rakentamista. Tämä 8 ki- den perusparantamiseen. 4654: lometrin pituinen tieosuus on tärkeä yhdyslii- 4655: kennetie Kaustisille. 4656: 4657: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 4658: 4659: Ensio Laine 4660: 1988 vp. 1873 4661: 4662: Raha-asia-aloite n:o 1767 4663: 4664: 4665: 4666: 4667: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 75 (Nur- 4668: mes-Kuhmo) peruskorjaukseen 4669: 4670: 4671: Eduskunnalle 4672: 4673: Nurmeksen ja Kuhmon välisen kantatien pa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4674: rantamiseen tulee varata rahoja valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4675: 1989 tulo- ja menoarviossa. 31.24. 77 2 000 000 markkaa käytettä- 4676: Edellä olevan perusteella ehdotamme, väksi Nurmeksen ja Kuhmon välisen 4677: kantatien n:o 75 peruskorjaukseen. 4678: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 4679: 4680: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen 4681: 1874 1988 vp. 4682: 4683: Raha-asia-aloite n:o 1768 4684: 4685: 4686: 4687: 4688: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmeksen-Mätäsvaa- 4689: ran tien peruskorjaukseen 4690: 4691: 4692: Eduskunnalle 4693: 4694: Nurmeksen ja Mätäsvaaran tie tarvitsee pe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4695: rusparannusvaroja. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4696: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 31.24.77 500000 markkaa Nurmek- 4697: sen-Mätäsvaaran tien peruskorjauk- 4698: seen. 4699: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 4700: 4701: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen 4702: 1988 vp. 1875 4703: 4704: Raha-asia-aloite n:o 1769 4705: 4706: 4707: 4708: 4709: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta rinnakkaislossin rakenta- 4710: miseksi Kustavin Ströömille Vartsalaan 4711: 4712: 4713: Eduskunnalle 4714: 4715: Liikenne Kustavin Ströömin ylittävällä Vart- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4716: salan lossilla on voimakkaasti kasvanut tie- ja nioittaen, 4717: siltayhteyksien paranemisen myötä. Koululais- 4718: ja työmatkaliikennetarpeen ohella liikennettä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4719: on kasvattanut liike-elämä, pienteollisuus, va- 1989 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 4720: paa-ajan liikenne Ahvenanmaalle sekä Kustavin 1 000 000 markkaa rinnakkaislossin 4721: kesäasutuksen lisääntyminen. Tunnin ja toisi- rakentamiseksi Vartsalan lossipaikalle 4722: naan huomattavasti pidempi odotusaika aiheut- Kustavin Ströömillä. 4723: taa monenlaista harmia ja ajanhukkaa, josta 4724: päästäisiin rakentamalla rinnakkaislautta (lossi) 4725: nykyisen viereen. 4726: 4727: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 4728: 4729: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Heli Astala 4730: 1876 1988 vp. 4731: 4732: Raha-asia-aloite n:o 1770 4733: 4734: 4735: 4736: 4737: Laine ym.: Määrärahan osoittamisestaVR:nuusien ratahankkei- 4738: den suunnitteluun ja toteuttamiseen 4739: 4740: 4741: Eduskunnalle 4742: 4743: Jotta rautateitse tapahtuvia kuljetussuorittei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4744: ta voitaisiin tuntuvasti lisätä niin henkilöliiken- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4745: teen kuin tavaraliikenteenkin osalta sekä siirtää 31.90.78/isäyksenä 50000000 markkaa 4746: raskasta liikennettä maanteiltä rautateille, tulisi Heinolan-Mikkelin ja Riihimäen-Tu- 4747: aloittaa uusien ratalinjojen suunnittelu ja ra- run ym. uusien ratahankkeiden suunnit- 4748: kentaminen. Tällaisia uusia ratahankkeita voi- teluun ja toteuttamiseen. 4749: sivat olla mm. osuudet Heinola-Mikkeli ja 4750: Riihimäki-Turku. 4751: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4752: nioittaen, 4753: 4754: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 4755: 4756: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen 4757: 1988 vp. 1877 4758: 4759: Raha-asia-aloite n:o 1771 4760: 4761: 4762: 4763: 4764: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta rantaradan perusparan- 4765: nukseen välillä Kirkkonummi-Karjaa-Salo-Turku 4766: 4767: 4768: Eduskunnalle 4769: 4770: Turun ja Helsingin rautatieyhteyksien paran- rantaradan käyttöä matkustaja- ja tavaraliiken- 4771: tamiseksi esitetyistä vaihtoehdoista valitun ran- teessä. Näin ollen se olisi myös kansantaloudel- 4772: taradan perusparantaminen vaatii työn nopeut- lisesti ja liikennepoliittisesti perusteltu ratkaisu. 4773: tamista. Se on mahdollista varaamaila riittäväs- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4774: ti varoja. Tulo- ja menoarvioissa aikaisemmin nioittaen, 4775: tarkoitukseen varatut ja nyt ehdotetut varat ei- 4776: vät turvaa työn valmistumista tarvittavassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4777: ajassa. Siksi tulo- ja menoarvioon merkittävää 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4778: määrärahaa on korotettava rautatieviranomais- 31.90. 78 lisäyksenä 15 000 000 markkaa 4779: ten ja lukuisten kansalaisjärjestöjen ja yhteisö- rantaradan perusparannukseen välillä 4780: jen ehdottamaan 120 milj. markkaan. Rantara- Turku-Salo-Karjaa-Kirkkonummi. 4781: dan perusparantamisen nopeuttaminen lisäisi 4782: 4783: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1988 4784: 4785: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen 4786: 1878 1988 vp. 4787: 4788: Raha-asia-aloite n:o 1772 4789: 4790: 4791: 4792: 4793: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Seinäjoen-Kaskisten 4794: radan perusparantamiseen 4795: 4796: 4797: Eduskunnalle 4798: 4799: Suupohjan rautatien eli Seinäjoen-Kaskis- mutta erityisesti Kaskisten ja Seinäjoen seudun 4800: ten radan kunto edellyttää sen pikaista korjaa- työllisyydelle ja kehitykselle. Siksi määräraha 4801: mista, jotta liikennöinti sillä ei vaarantuisi. tulisi ottaa budjettiin. 4802: Vaikka liikenneministeriön taholta on tunnus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4803: tettu mainitun rataosuuden tärkeä merkitys, ei nioittaen, 4804: sen perusparantamiseen ole osoitettu tarvittavia 4805: varoja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4806: Ellei pikaisiin toimenpiteisiin ryhdytä, radan 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4807: kunto ja liikennekelpoisuus huononee entises- 31.90.78 lisäyksenä 20000000 markkaa 4808: tään. Ennen pitkää ajaudutaan tilanteeseen, Seinäjoen-Kaskisten radan eli Suupoh- 4809: jossa liikennöintiä on vaikea jatkaa. Tällainen jan rautatien perusparantamiseen. 4810: tilanne merkitsisi suurta tappiota koko maalle, 4811: 4812: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 4813: 4814: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi 4815: 1988 vp. 1879 4816: 4817: Raha-asia-aloite n:o 1773 4818: 4819: 4820: 4821: 4822: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Imatran Voima Oy:n osa- 4823: kepääoman korottamiseen Suomen ja Neuvostoliiton energia- 4824: yhteistyön lisäämiseksi 4825: 4826: Eduskunnalle 4827: 4828: Sähkön tuonnin ja muun Imatran Voiman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4829: toimialaan liittyvän energiayhteistyön kehittä- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4830: miseksi Suomen ja Neuvostoliiton välillä tulee 32.50.88 lisäyksenä 20 000 000 markkaa 4831: edelleen ponnistella. Tässä tarkoituksessa olisi Imatran Voima Oy:n osakepääoman ko- 4832: tarpeellista harkita myös mahdollisuuksia mait- rottamiseen Suomen ja Neuvostoliiton 4833: temme välisen energiayhteistyön monipuolista- energiayhteistyön lisäämiseksi. 4834: miseen. 4835: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 4836: 4837: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 4838: 4839: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen 4840: 1880 1988 vp. 4841: 4842: Raha-asia-aloite n:o 1774 4843: 4844: 4845: 4846: 4847: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemira Oy:n osakepää- 4848: oman korottamiseen 4849: 4850: 4851: Eduskunnalle 4852: 4853: Hallitus ehdottaa vuoden 1989 tulo- ja me- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4854: noarviossa määrärahaa Sokli-hankkeen käyn- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4855: nistämistä varten. Tässä tarkoituksessa ehdote- 32.50.88 lisäyksenä 50 000 000 markkaa 4856: taan Kemira Oy:n osakepääoman korottamista. Kemira Oy:n osakepääoman korottami- 4857: Määrärahan pienuus ei kuitenkaan turvaa maa- seen Sokli-hanketta ja maakaasua käyt- 4858: kaasua raaka-aineena käyttävän ammoniakki- tävän ammoniakkitehtaan suunnittele- 4859: tehtaan suunnittelua ja rakentamista eikä mah- miseksi ja rakentamiseksi sekä mahdol- 4860: dollisen yhteisyrityksen perustamista neuvosto- lisen yhteisyrityksen perustamiseksi neu- 4861: liittolaisen osapuolen kanssa. Siksi osakepää- vostoliittolaisen osapuolen kanssa. 4862: oman määrää tulisi korottaa. 4863: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4864: nioittaen, 4865: 4866: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 4867: 4868: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen 4869: 1988 vp. 1881 4870: 4871: Raha-asia-aloite n:o 1775 4872: 4873: 4874: 4875: 4876: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Neste Oy:n osakepääoman 4877: korottamiseen maakaasuputken jatkamiseksi Lounais-Suo- 4878: meen 4879: 4880: Eduskunnalle 4881: 4882: Maakaasun Iisätuonnilla Neuvostoliitosta oli- mäen ja rannikon välisellä alueella Forssan, 4883: si edullisia työllisyys-, kauppa- ja ympäristöpo- Turun, Vakka-Suomen ja Satakunnan talous- 4884: liittisia vaikutuksia. Maakaasun lisätuonti kor- alueiden piirissä. Päätös putken jatkamisesta 4885: vaisi lähinnä epävakailta länsimarkkinoilta tuo- tulisi tehdä mahdollisimman nopeasti. 4886: tavaa öljyä ja kivihiiltä. Tämä auttaisi myös Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 4887: tasapainottamaan nykyistä epätasapainoa bila- 4888: teraalikaupassa. Käytettävissä olevien tietojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4889: mukaan maakaasun Iisätuonnilla Neuvostolii- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4890: tosta olisi merkittäviä etuja maamme kansanta- 32.50.88 lisäyksenä JOO 000 000 mark- 4891: louden kannalta katsottuna ja sen edullisuus kaa Neste Oy:n osakepääoman korotta- 4892: kasvaa ajan myötä. miseen maakaasuputken jatkamiseksi 4893: Maakaasun käyttömahdollisuuksia erityisesti Riihimäen-Forssan kautta Lounais- 4894: uusissa kulutuskohteissa on selvitettävä Riihi- Suomeen ja Länsirannikolle. 4895: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 4896: 4897: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi 4898: Anna-Liisa Jokinen Heli Astala 4899: 1882 1988 vp. 4900: 4901: Raha-asia-aloite n:o 1776 4902: 4903: 4904: 4905: 4906: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Outokumpu Oy:n osake- 4907: pääoman korottamiseen eräiden hankkeiden toteuttamiseksi 4908: 4909: 4910: Eduskunnalle 4911: 4912: Pohjois-Karjalan kehityksen ja erityisesti Ou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4913: tokummun väestön elinehtojen ja tulevaisuuden 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4914: kannalta on välttämätöntä jatkaa Keretin kai- 32.50.88 lisäyksenä 140 000 000 mark- 4915: voksen toimintaa sekä turvata korvaavia työ- kaa Outokumpu Oy:n osakepääoman 4916: paikkoja niin Outokummussa kuin myös Kok- korottamiseen mm. Keretin kaivoksen 4917: kolassa. Tässä tarkoituksessa olisi harkittava ja toiminnan jatkamiseksi ja korvaavien 4918: selvitettävä mahdollisuuksia yhteisyrityksen pe- työpaikkojen luomiseksi Kokkolassa ja 4919: rustamiseen neuvostoliittolaisen osapuolen Outokummussa sekä mahdollisen yh- 4920: kanssa. teisyrityksen perustamiseksi neuvosto- 4921: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, liittolaisen osapuolen kanssa. 4922: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 4923: 4924: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen 4925: 1988 vp. 1883 4926: 4927: Raha-asia-aloite n:o 1777 4928: 4929: 4930: 4931: 4932: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Rautaruukki Oy:n osake- 4933: pääoman korottamiseen Koverharin terästehtaan toiminnan 4934: kehittämiseksi 4935: 4936: Eduskunnalle 4937: 4938: Lapin kehityksen ja alueen työllisyyden kan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4939: nalta on välttämätöntä turvata Rautuvaaran 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4940: kaivostoiminnan jatkaminen. Tässä tarkoituk- 32.50.88 JO 000 000 markkaa Rauta- 4941: sessa on Rautaruukki Oy:n osakepääomaa ko- ruukki Oy:n osakepääoman korottami- 4942: rotettava. seen Koverharin terästehtaan toiminnan 4943: Samoin on turvattava yhtiön omistaman Ko- turvaamiseksi. 4944: verharin terästehtaan toiminnan jatkuminen. 4945: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 4946: 4947: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 4948: 4949: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen 4950: 1884 1988 vp. 4951: 4952: Raha-asia-aloite n:o 1778 4953: 4954: 4955: 4956: 4957: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Valmet Oy:n osakepää- 4958: oman korottamiseen 4959: 4960: 4961: Eduskunnalle 4962: 4963: Valmet Oy:n osakeanti on peruutettava, kos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 4964: ka sen tarkoituksena on Valmet Oy:n vieminen nioittaen, 4965: pörssiin ja yksityistäminen. Yleisöannilla kerät- 4966: täväksi suunniteltu 780 milj. markkaa voidaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4967: siirtää Valmet Oy:n käyttöön lisäämällä suur- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4968: pääoman verotusta mm. elvytyshelpotukset 32.50.88 200000000 markkaa Valmet 4969: poistamalla ja toteuttamalla Valmet Oy:n tar- Oy:n osakepääoman korottamiseksi. 4970: vitsema osakepääoman korotus pelkästään val- 4971: tion varoin esim. neljän vuoden aikana. 4972: 4973: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 4974: 4975: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen 4976: 1988 vp. 1885 4977: 4978: Raha-asia-aloite n:o 1779 4979: 4980: 4981: 4982: 4983: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Vapo Oy:n osakepääoman 4984: korottamiseen Martinniemen sahan toiminnan jatkamiseksi 4985: 4986: 4987: Eduskunnalle 4988: 4989: Martinniemen sahan toiminnan jatkamiseksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 4990: ja kehittämiseksi olisi Vapo Oy:n osakepää- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 4991: omaa korotettava. Sahan toiminnalla on tär- 32.50.88 lisäyksenä 20 000 000 markkaa 4992: keä merkitys seudun taloudellisen kehityksen ja Vapo Oy:n osakepääoman korottami- 4993: alueen väestön työllisyyden kannalta. seen Martinniemen sahan toiminnanjat- 4994: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, kamiseksi ja kehittämiseksi. 4995: 4996: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 4997: 4998: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen 4999: 5000: 5001: 5002: 5003: 5 280129N 5004: 1886 1988 vp. 5005: 5006: Raha-asia-aloite n:o 1780 5007: 5008: 5009: 5010: 5011: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Veitsiluoto Oy:n osake- 5012: pääoman korottamiseen Oulun sellutehtaan ja Pateniemen 5013: sahan kehittämiseksi 5014: 5015: Eduskunnalle 5016: 5017: Veitsiluoto Oy:n Oulun sellutehtaan uudista- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5018: minen ja Pateniemen sahan toiminnan jatkami- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 5019: nen ja kehittäminen vaatii lisävaroja. Niiden 32.50.88 lisäyksenä JOO 000 000 mark- 5020: varaaminen on perusteltua mm. alueen teollisen kaa Veitsiluoto Oy:n osakepääoman ko- 5021: kehityksen ja työllisyyden turvaamisen kan- rottamiseen Oulun sellutehtaan uudista- 5022: nalta. miseksi ja Pateniemen sahan toiminnan 5023: Edellä olevan perusteella ehdotamme, jatkamiseksi ja kehittämiseksi. 5024: 5025: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 5026: 5027: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen 5028: 1988 vp. 1887 5029: 5030: Raha-asia-aloite n:o 1781 5031: 5032: 5033: 5034: 5035: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion kehitysyhtiön pe- 5036: rustamista varten 5037: 5038: 5039: Eduskunnalle 5040: 5041: Talouselämässä tapahtuneet ja tulevaisuudes- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 5042: sa tapahtuvat muutokset saattavat aiheuttaa 5043: kohtuuttomia vaikeuksia työllisyydelle ja aluei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5044: den kehitykselle. Tällaisen todella hallitsemat- 1989 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 5045: toman kehityksen tasapainottamiseksi valtio- markkaa yksityisten yhtiöiden osakkei- 5046: vallalla tulisi olla nykyistä enemmän keinoja ti- den lunastamiseksi valtion kehitysyhtiön 5047: lanteen säätelemiseksi. Tässä mielessä tulisi teh- nimiin. 5048: dä mahdolliseksi alue- ja työllisyysperustein ta- 5049: pahtuva valtion kehitysyhtiön muodostaminen 5050: lunastamalla yksityisten yritysten osakkeita. 5051: 5052: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 5053: 5054: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen 5055: 1888 1988 vp. 5056: 5057: Raha-asia-aloite n:o 1782 5058: 5059: 5060: 5061: 5062: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen ja Neuvosto- 5063: Karjalan matkailu- ja kulttuurivaihdon kehittämisprojektin 5064: toteuttamiseksi 5065: 5066: Eduskunnalle 5067: 5068: Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Neuvosto-Kar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5069: jalan historialliset kulttuurisiteet mahdollistaisi- nioittaen, 5070: vat yhdessä rajanylityspaikan avaamisen kanssa 5071: matkailun ja kulttuurivaihdon alalla nykyistä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5072: monipuolisemman yhteistyön. Yhtenä mahdol- 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 5073: lisena muotona tässä voisi olla esimerkiksi markkaa Itä-Suomen ja Neuvosto-Kar- 5074: kulttuuri- ja ystävyysseuratoiminnan perinteelle jalan matkailu- ja kulttuurivaihdon ke- 5075: rakentuva suomalais-neuvostoliittolainen kult- hittämisprojektia varten. 5076: tuuri- ja matkailualan yhteisyritys tai yhteistoi- 5077: mintaprojekti. 5078: 5079: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1988 5080: 5081: Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi 5082: 1988 vp. 1889 5083: 5084: Raha-asia-aloite n:o 1783 5085: 5086: 5087: 5088: 5089: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisen kriisi- ja 5090: aluepoliittisen rahaston perustamiseen 5091: 5092: 5093: Eduskunnalle 5094: 5095: Hallittu rakennemuutos edellyttää valtakun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5096: nallisen kriisi- ja aluepoliittisen rahaston perus- 1989 tulo- ja menoarvioon 270000000 5097: tamista valtioneuvoston kanslian alaisuuteen. markkaa valtakunnallisen kriisi- ja alue- 5098: Rahaston varojen turvin voitaisiin alue- ja teol- poliittisen rahaston perustamiseen val- 5099: lisuuspoliittisista syistä lunastaa yksityisten yri- tioneuvoston kansliaan. 5100: tysten osakkeita perustettavan valtion kehitys- 5101: yhtiön nimiin. 5102: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5103: nioittaen, 5104: 5105: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 5106: 5107: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen 5108: 1890 1988 vp. 5109: 5110: Raha-asia-aloite n:o 1784 5111: 5112: 5113: 5114: 5115: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta telakkateollisuuden kehit- 5116: tämisohjelman toteuttamiseen 5117: 5118: 5119: Eduskunnalle 5120: 5121: Valtiojohtoisen telakkateollisuuden lopetta- rofi ja turvata valtiojohtoisen telakkateollisuu- 5122: minen Wärtsilän ja Valmetin yhtymis- ja keskit- den säilyminen ja kehittäminen. 5123: tämisratkaisujen yhteydessä ja muut toimiala- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5124: järjestelyt ovat hävittäneet tuhansia työpaikko- nioittaen, 5125: ja telakka- ja muussa metalliteollisuudessa. 5126: Tämän johdosta tulisi valtion ensi vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5127: tulo- ja menoarvioon sisällyttää erityinen telak- 1989 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 5128: kateollisuutta ja kriisiytyvää konepajateolli- markkaa työllisyys- ja teollisuuspoliitti- 5129: suutta sekä alueellisesti Turkua, Helsinkiä, Kot- sen kehittämisohjelman laatimiseen te- 5130: kaa ja Tamperetta koskeva työllisyys- ja teolli- lakkateollisuuden ja kriisiytyneen kone- 5131: suuspoliittinen kehittämisohjelma. Samalla tu- pajateollisuuden työllisyyskatastrofin 5132: lisi erityisrahoituksella torjua työllisyyskatast- torjumiseksi. 5133: 5134: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 5135: 5136: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen 5137: 1988 vp. 1891 5138: 5139: Raha-asia-aloite n:o 1785 5140: 5141: 5142: 5143: 5144: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta vientitakuukorvauksiin 5145: 5146: 5147: 5148: Eduskunnalle 5149: 5150: Hallitus on budjettiesityksessään siirtänyt ai- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 5151: kaisemmin kauppa- ja teollisuusministeriön 5152: pääluokassa olleet vientitakuukorvaukset kehi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5153: tysyhteistyömäärärahoista rahoitettaviksi. Näin 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 5154: annetaan väärä kuva kehitysyhteistyömäärära- 32.85.60 JOO 000 000 markkaa vientita- 5155: hojen suuruudesta. Vientitakuukorvaukset on kuukorvauksiin. 5156: palautettava entiselle paikalleen budjetissa. 5157: 5158: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 5159: 5160: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen 5161: 5162: 5163: 5164: 5165: 1,. • 5166: 1892 1988 vp. 5167: 5168: Raha-asia-aloite n:o 1786 5169: 5170: 5171: 5172: 5173: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien koulutus- ja tiedo- 5174: tustoimintaan tuonnin edistämiseksi Neuvostoliitosta 5175: 5176: 5177: Eduskunnalle 5178: 5179: Suomen ja Neuvostoliiton taloudellisen yh- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 5180: teistyön lisäämisessä on tärkeä merkitys kuntien 5181: ja kuntainliittojen ulkomaisten hankintojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5182: suuntaamisessa neuvostoliittolaisiin koneisiin, 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 5183: laitteisiin ja muihin tuotteisiin. Tämä edellyttää markkaa kunnille koulutus- ja tiedotus- 5184: koulutus- ja tiedotustoiminnan järjestämistä. toiminnan järjestämiseksi Neuvostolii- 5185: Ottaen huomioon idänkaupan tärkeän merki- tosta tapahtuvan tuonnin edistämiseksi. 5186: tyksen kansantaloudelle tulisi valtiovallan tukea 5187: kuntien koulutus- ja tiedotustoimintaa. 5188: 5189: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 5190: 5191: Ensio Laine Heli Astala 5192: Anna-Liisa Jokinen Marja-Liisa Löyttyjärvi 5193: 1988 vp. 1893 5194: 5195: Raha-asia-aloite n:o 1787 5196: 5197: 5198: 5199: 5200: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta tieteellis-teknisen yhteis- 5201: työn kehittämiseksi Neuvostoliiton kanssa 5202: 5203: 5204: Eduskunnalle 5205: 5206: Suomen ja Neuvostoliiton tieteellis-teknistä avustuksina yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa 5207: yhteistyötä olisi mahdollista edistää mm. maas- rakentaville teknologiakylille. 5208: samme toimivien ja perustettavien teknologia- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 5209: kylien puitteissa. Tieteellis-tekninen yhteistyö 5210: hyödyttäisi varmasti molempia osapuolia. Neu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5211: vostoliiton mukanaolo merkitsisi valtavia uusia 1989 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 5212: kehitysnäkymiä teknologiakylille. markan määrärahan käytettäväksi tie- 5213: Valtion tulo- ja menoarvioon tulisi varata teellis-tekniseen yhteistyöhön Neuvosto- 5214: tarkoitukseen määräraha, jota käytettäisiin liiton kanssa teknologiakylien puitteis- 5215: kauppa- ja teollisuusministeriön toimesta han- sa. 5216: kesuunnitteluun ja yhteyksien luomiseen sekä 5217: 5218: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 5219: 5220: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen 5221: 1894 1988 vp. 5222: 5223: Raha-asia-aloite n:o 1788 5224: 5225: 5226: 5227: 5228: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta pkt-yritysten yhteistyön 5229: kehittämiseksi neuvostoliittolaisen osapuolen kanssa 5230: 5231: 5232: Eduskunnalle 5233: 5234: Pienten ja keskisuurten yritysten osallistumi- markkaa neuvostoliittolaisen osapuolen 5235: nen tuotannolliseen yhteistyöhön neuvostoliit- kanssa tapahtuvan pkt-yritysten tuotan- 5236: tolaisen osapuolen kanssa tarvitsee sekä neu- nolliseen yhteistyöhön osallistumisen 5237: vontapalvelujen järjestämistä että käynnistysra- helpottamiseksi tarvittaviin palveluihin 5238: hoitusta. ja käynnistysrahoitukseen. 5239: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 5240: 5241: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5242: 1989 tulo- ja menoarvioon 30 000 000 5243: 5244: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 5245: 5246: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen 5247: 1988 vp. 1895 5248: 5249: Raha-asia-aloite n:o 1789 5250: 5251: 5252: 5253: 5254: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen osallistumisen 5255: edistämiseksi Neuvostoliiton avaruusteknologiahankkeisiin 5256: 5257: 5258: Eduskunnalle 5259: 5260: Avaruusteknologian alalla Suomi ja Neuvos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5261: toliitto voisivat syventää ja monipuolistaa yh- 1989 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 5262: teistyötä. Tällöin olisi luotava edellytyksiä sille, markkaa Suomen osallistumisen mah- 5263: että Suomi voisi osallistua Neuvostoliiton ava- dollistamiseksi Neuvostoliiton avaruus- 5264: ruusteknologian alan tutkimushankkeisiin. teknologian alan tutkimushankkeisiin. 5265: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 5266: 5267: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 5268: 5269: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen 5270: 1896 1988 vp. 5271: 5272: Raha-asia-aloite n:o 1790 5273: 5274: 5275: 5276: 5277: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta taloudellista yhteistyötä 5278: Neuvostoliiton kanssa edistävän toimiston perustamiseksi 5279: Turkuun 5280: 5281: Eduskunnalle 5282: 5283: Neuvostoliiton ja Suomen välisillä taloudelli- keskeinen merkitys valtiovallan ja kuntien toi- 5284: silla yhteistyösuhteilla on erittäin keskeinen menpiteillä ja hankinnoilla. Merkittävä osa voi 5285: merkitys Turun, sen lähiseudun ja koko Turun olla myös kauppakamareilla, kansalaisjärjes- 5286: ja Porin läänin teollisuudelle, kaupalle, maata- töillä ja muilla yhteisöillä yksityisiä kansalaisia 5287: loudelle ja työllisyydelle. Pelkästään Turussa unohtamatta. 5288: on sotien jälkeisenä aikana rakennettu Neuvos- Neuvostoliiton kanssa tapahtuvaa taloudel- 5289: toliiton tilausten perusteella yli 600 laivaa, joi- lista yhteistyötä voisi merkittävästi edistää eri- 5290: den myönteinen vaikutus telakkateollisuuden tyisen toimiston perustaminen läänin keskus- 5291: työllistämisessä on ollut aivan ratkaiseva. Koko paikkaan Turkuun. Toimisto voisi koordinoida 5292: läänin alueella Neuvostoliiton kanssa tapahtuva ja auttaa yhteyksien solmimisessa. 5293: taloudellinen yhteistyö työllistää välittömästi ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 5294: välillisesti yli 20 ttfo työvoimasta. 5295: Ottaen huomioon Turun ja Porin läänin si- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5296: jainnin ja sen teollisuuden rakenteen sekä kul- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 5297: kuyhteydet on olemassa edellytykset edelleen markan määrärahan taloudellista yhteis- 5298: kehittää ja monipuolistaa taloudellista, teollista työtä Neuvostoliiton kanssa edistävän 5299: ja tieteellis-teknistä yhteistyötä Neuvostoliiton toimiston perustamiseksi Turkuun. 5300: kanssa. Tässä on teollisuuden itsensä ohella 5301: 5302: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1988 5303: 5304: Ensio Laine Heli Astala Anna-Liisa Jokinen 5305: 1988 vp. 1897 5306: 5307: Raha-asia-aloite n:o 1791 5308: 5309: 5310: 5311: 5312: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta idänkaupan kauppahuo- 5313: neen perustamiseksi Keski-Suomeen 5314: 5315: 5316: Eduskunnalle 5317: 5318: Keski-Suomen taloudellisen tutkimuskeskuk- että Jyväskylän ystävyyskaupungilla Jaroslav- 5319: sen toimesta suoritetussa tutkimuksessa ilmeni lilla on nykyisin rajakauppaoikeudet. 5320: alueen pienten ja keskisuurten yritysten suuri Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5321: kiinnostus Neuvostoliitosta tapahtuvan tuonnin nioittaen, 5322: aloittamiseen tai lisäämiseen. Yritysten mukaan 5323: suurimmat vaikeudet ajoittuvat kaupan käyn- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5324: nistysvaiheeseen. Tutkimuksen mukaan yrityk- 1989 tulo- ja menoarvioon 250 000 5325: set suhtautuvat erittäin myönteisesti kauppa- markkaa idänkauppaan erikoistuvan 5326: huoneen perustamiseen. kauppahuoneen perustamista Keski- 5327: Neuvostoliitossa meneillään oleva talous- Suomeen koskevan selvityksen suoritta- 5328: uudistus luo uusia mahdollisuuksia taloudel- miseen. 5329: lisen yhteistyön kehittämiseen. Todettakoon, 5330: 5331: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 5332: 5333: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen 5334: 1898 1988 vp. 5335: 5336: Raha-asia-aloite n:o 1792 5337: 5338: 5339: 5340: 5341: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta idänkaupan kauppahuo- 5342: neen perustamiseksi Turkuun 5343: 5344: 5345: Eduskunnalle 5346: 5347: Turun ja Porin läänin alueen bruttokansan- olla merkittävä tehtävä. Erityisesti sen merki- 5348: tuotteesta n. 35-40 prosenttia menee ulkomail- tystä korostavat viime aikoina esiin tulleet pyr- 5349: le. Ulkomaanviennissä Neuvostoliittoon ja mui- kimykset rajakaupan ja muun alueellisella poh- 5350: hin sosialistisiin maihin suuntautuvan viennin jalla tapahtuvan yhteistyön voimistamiseen. 5351: osuus on yleensä vähintään 25 prosenttia. Kes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5352: keinen asema on telakka- ja muun metalliteolli- nioittaen, 5353: suuden viennillä, mutta myös tekstiili-, jalkine- 5354: ja elintarviketeollisuuden vienti suuntautuu että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5355: suurelta osin Neuvostoliittoon. Viennin lisäämi- 1989 tulo- ja menoarvioon 250 000 5356: nen edellyttää tuonnin kasvattamista. markkaa selvityksen suorittamiseksi 5357: Sekä viennin että tuonnin lisäämisessä saat- idänkauppaan erikoistuvan kauppahuo- 5358: taisi Turkuun perustettavalla kauppahuoneella neen perustamisesta Turkuun. 5359: 5360: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 5361: 5362: Ensio Laine Anna-Liisa Jokinen Heli Astala 5363: 1988 vp. 1899 5364: 5365: Raha-asia-aloite n:o 1793 5366: 5367: 5368: 5369: 5370: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta SEV-kaupan tutkimuslai- 5371: toksen perustamiseksi Kymen lääniin 5372: 5373: 5374: Eduskunnalle 5375: 5376: Keväästä 1975lähtien on Lappeenrannan tek- dollisuuksia idänkauppa tarjoaa Kymen läänin 5377: nillisessä korkeakoulussa harjoitettu projekti- teollisuuden rakenteen monipuolistamiselle. 5378: luonteisesti SEV-kaupan tutkimusta kauppa- ja Edellä sanottuun viitaten ehdotamme, 5379: teollisuusministeriön myöntämillä määrärahoil- 5380: la. Korkeakoulu on 23.6.1976 tehnyt virallisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5381: aloitteen opetusministeriölle SEV -kaupan tutki- 1989 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 5382: muslaitoksen perustamiseksi korkeakoulun yh- markkaa SEV-kaupan Kymen läänin 5383: teyteen. tutkimuslaitoksen perustamiseksi Lap- 5384: Paitsi rajakauppaan liittyviä ongelmia voisi peenrannan teknillisen korkeakoulun 5385: tutkimuslaitos erityisesti selvittää, mitä mah- yhteyteen. 5386: 5387: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 5388: 5389: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen 5390: 1900 1988 vp. 5391: 5392: Raha-asia-aloite n:o 1794 5393: 5394: 5395: 5396: 5397: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta läänien raittiuslautakun- 5398: tien ja -järjestöjen yhteiskampanjoiden järjestämiseen 5399: 5400: 5401: Eduskunnalle 5402: 5403: Raittiustyölain toteuttamiseksi tarvitaan lää- sen kannalta tärkeisiin menoihin ei ole riittäviä 5404: nien alueella kuntien raittiuslautakuntien ja rait- taloudellisia voimavaroja käytettävissä. Kam- 5405: tiuspiirijärjestöjen yhteistoimintaa ja laajempia panjat on toimeenpantu pääasiassa vapaaehtoi- 5406: yhteistoimintakokonaisuuksia. Näiden kampan- sin talkoovoimin. Projektien onnistuneeksi to- 5407: joiden rahoitus on yhteiskunnan taholta koko- teuttamiseksi tarvitaan kampanjasihteeri 3-4 5408: naan järjestämättä. Usean läänin alueella on vii- kk:n ajaksi sekä hänen palkkauksensa lisäksi va- 5409: me vuosina järjestetty monia tuloksellisia kam- roja mm. koulutukseen, tiedotukseen, seuran- 5410: panjoita (esim. Raitis helmikuu Keski-Suomen taan sekä kampanja-aineiston tuottamiseen. Toi- 5411: ja Kuopion lääneissä, Raitis lokakuu -kampanja meenpantujen kampanjoiden seurantaselvitykset 5412: Oulun läänissä jne.). Kampanjat on toteutettu ovat osoittaneet, että läänien asukkaat ovat otta- 5413: lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastojen, neet ne myönteisesti vastaan. 5414: raittiuspiirijärjestöjen sekä kuntien raittiuslauta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5415: kuntien yhteistyöllä. Kampanjoiden toteuttami- nioittaen, 5416: seen on osallistunut lisäksi mm. kuntien eri hal- 5417: lintokuntia, kansanterveysjärjestöjä, nuorisojär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5418: jestöjä, teollisuuslaitoksia ja muita työpaikkoja. 1989 tulo- ja menoarvioon 600 000 mark- 5419: Kukin yhteistyötaho on vastannut omalta osal- kaa lääninhallitusten käyttöön jaettavak- 5420: taan välittömistä kustannuksista. si raittiuslautakunnille ja -järjestöille ko- 5421: Koko läänin aluetta koskevien kampanjoiden ko läänin aluetta käsittävien yhteistoi- 5422: ja projektien suunnitteluun ja organisointiin, ai- mintakampanjoiden toteuttamiseen. 5423: neiston valmistamiseen ja muihin onnistumi- 5424: 5425: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1988 5426: 5427: Ensio Laine Toimi Kankaanniemi Anna-Kaarina Louvo 5428: Anna-Liisa Jokinen Matti Saarinen Sakari Knuuttila 5429: Pirkko Ikonen 5430: 1988 vp. 1901 5431: 5432: Raha-asia-aloite n:o 1795 5433: 5434: 5435: 5436: 5437: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Euroopan taloudellisen 5438: yhdentymisen aiheuttamien alkoholi- ja terveyspoliittisten on- 5439: gelmien selvitystyöhön 5440: 5441: Eduskunnalle 5442: 5443: Euroopan taloudellisen yhdentymisen prosessi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5444: tuo tullessaan myös Suomeen ulottuvia haasteita 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 5445: alkoholi- ja terveyspolitiikan kysymyksissä. 33.01.22 IIOOOO markkaa Euroopan ta- 5446: Edessä olevat ongelmat vaativat hyvissä ajoin loudellisen yhdentymisen mukanaan tuo- 5447: käynnistyvää, laajalla rintamalla toteutettavaa mien alkoholi- ja terveyspoliittisten on- 5448: selvitystyötä. Tämän työn aloittaminen ei ongel- gelmien varhaista selvittämistä var- 5449: man suuruuden vuoksi voi alkaa liian aikaisin. ten. 5450: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5451: nioittaen, 5452: 5453: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 5454: 5455: Ensio Laine Sakari Knuuttila Anna-Kaarina Louvo 5456: Toimi Kankaanniemi Pirkko Ikonen Matti Saarinen 5457: 1902 1988 vp. 5458: 5459: Raha-asia-aloite n:o 1796 5460: 5461: 5462: 5463: 5464: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta insinöörin viran perusta- 5465: miseen Turun ja Porin työsuojelupiiriin 5466: 5467: 5468: Eduskunnalle 5469: 5470: Telakkatyöt kuuluvat vaarallisimpiin työaloi- nasta kuitenkaan pystytä irrottamaan insinöö- 5471: hin. Tilastojen mukaan sattuu telakoilla noin riä tähän tehtävän muun tarkastustoiminnan 5472: kolme kertaa enemmän tapaturmia kuin teolli- siitä kärsimättä. 5473: suudessa keskimäärin. Erityisesti rakenteilla Telakoiden työsuojeluvaltuutetut ovat toistu- 5474: olevalla aluksella on suuria vaara- ja haittateki- vasti kiinnittäneet asiantilaan huomiota. Mm. 5475: jöitä: yleinen järjestys on huono, kireiksi mitoi- kesällä 1985 työsuojeluvaltuutetut kääntyivät 5476: tetut urakat aiheuttavat työsuojelutoimenpitei- asiassa sosiaali- ja terveysministeriön puoleen 5477: den laiminlyöntejä, ilmastointi on puutteellista, muistiolla, jossa korostettiin telakoiden ehkäi- 5478: valaistus heikkoa, telineet epävarmoja jne. sevän työsuojelun kehittämistä tarkastustoi- 5479: Yksittäinen laiva tai öljynporauslautta muo- mintaa tehostamalla. Samalla länsirannikon te- 5480: dostaa työkohteen, jossa saattaa olla töissä yh- lakoiden työsuojeluvaltuutetut vaativat läänin 5481: täaikaisesti useita satoja työntekijöitä. Kuiten- työsuojelupiirin alueelle yhtä työsuojelutarkas- 5482: kaan valtion työsuojelutarkastajilla ei riitä ai- tajan virkaa, tehtävänä telakoiden työolosuh- 5483: kaa tällaisen työkohteen tarkastukseen kertaa- teiden tarkastaminen sekä työsuojelun kehittä- 5484: kaan rakennusvaiheen aikana. Laivanrakennus- minen erityisesti telakoilla. 5485: töitä varten ei ole myöskään laadittu turvalli- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 5486: suusohjeita. 5487: Laivanrakennuksen työsuojelun puutteisiin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5488: on aikaisemminkin kiinnitetty huomiota. Asias- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 5489: ta on tehty eduskuntakysely, ja jo syyskuussa 33.03.01 100000 markan määrärahan 5490: 1976 Turun ja Porin läänin telakoiden työsuoje- insinöörin viran perustamiseksi Turun 5491: luvaltuutettujen kokouksessa laadittiin asiasta ja Porin työsuoje/upiiriin. 5492: kirjelmä, joka toimitettiin Turun työsuojelupii- 5493: riin. Piirin ilmoituksen mukaan ei henkilökun- 5494: 5495: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1988 5496: 5497: Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen Auna-Liisa Jokinen 5498: 1988 vp. 1903 5499: 5500: Raha-asia-aloite n:o 1797 5501: 5502: 5503: 5504: 5505: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin työsuojelupiirin 5506: Porin sivutoimiston hallinnollisiin järjestelyihin 5507: 5508: 5509: Eduskunnalle 5510: 5511: Satakunnan alueen työpaikkojen työsuojelun asioita, joissa työnantajat ovat laiminlyöneet 5512: valvonnasta ja neuvonnasta huolehtii Turun ja työntekijän työturvallisuuden ja lisäävät voitto- 5513: Porin työsuojelupiirin alaisuudessa toimiva Po- jaan työntekijöiden terveyden kustannuksella. 5514: rin sivutoimisto. Teknisen kehityksen ja uusien, monesti tutki- 5515: Satakunnan alueella on vähintään kymmenen mattomien aineiden käyttöönotto lisää edel- 5516: työntekijää käsittäviä työpaikkoja noin 1 550 leen työntekijöiden työterveydellisiä riskejä. 5517: mukaan lukien kuljetusalan kaikki työpaikat. Työsuojelun neuvonnan ja valvonnan tehosta- 5518: Näiden valvonnasta vastaa nyt Porin sivutoi- misella tulee täten olemaan keskeinen osuus ter- 5519: misto, joka toimii alueella melko itsenäisesti. veiden työympäristöjen luomiselle tulevaisuu- 5520: Mutta koska se on sivutoimisto, siltä puuttuu dessa. 5521: eräitä keskeisiä alueellista työsuojelua edistäviä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5522: oikeuksia. nioittaen, 5523: Työsuojelun jatkuva kehittäminen ja terveel- 5524: lisen työympäristön luominen on palkansaajien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5525: yksi keskeinen tavoite. Työntekijöiden tervey- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 5526: destä ennakkoon huolehtiminen on myös kan- 33.03.01 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 5527: santaloudellisesti kannattavaa, sillä maksaahan Turun ja Porin työsuojelupiirin alaisuu- 5528: sairaalahoito tasosta riippuen 400-600 mark- dessa toimivan Porin sivutoimiston 5529: kaa vuorokaudelta. Vastuu niistä oloista, joissa muuttamiseksi Satakunnan työsuojelu- 5530: työsuoritus tapahtuu, kuuluu yksinomaan työn- piirin työsuojelutoimistoksi. 5531: antajalle. Jatkuvasti tulee kuitenkin tietoon 5532: 5533: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 5534: 5535: Ensio Laine Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen 5536: 1904 1988 vp. 5537: 5538: Raha-asia-aloite n:o 1798 5539: 5540: 5541: 5542: 5543: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä asumistuke- 5544: na asumiskustannusten alentamiseksi 5545: 5546: 5547: Eduskunnalle 5548: 5549: Suurelle joukolle suomalaisia asumiskustan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5550: nukset ovat täysin kohtuuttomat. Osin tämä 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 5551: johtuu siitä, että asumistuen saannille on asetet- 35.45.54 lisäyksenä 400 000 000 mark- 5552: tu varsin keinotekoisia esteitä. kaa ylimääräiseksi määrärahaksi asu- 5553: Asumistukea tulisi kehittää niin, että se takai- mistuen korottamiseen, asumistuen saa- 5554: si sen, että kenelläkään työtätekevällä asumis- jien piirin laajentamiseen, asumistuen 5555: menot eivät ylittäisi 20 OJo tuloista ja vähävarai- reaaliarvon säilyttämiseen ja asumisme- 5556: silla 10 % tuloista. nojen kohtuullisuuden turvaamiseen. 5557: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5558: nioittaen, 5559: 5560: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1988 5561: 5562: Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi 5563: 1988 vp. 1905 5564: 5565: Raha-asia-aloite n:o 1799 5566: 5567: 5568: 5569: 5570: Laine ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntolainoihin 5571: 5572: 5573: 5574: Eduskunnalle 5575: 5576: Kohtuuhintaisia ja kohtuuvuokraisia asunto- 1982 laaditussa vuotta 1983 koskevassa halli- 5577: ja on liian vähän. Se johtaa mahdollisuuteen tuksen tulo- ja menoarvioesityksessä ennakoi- 5578: keinotelia oikeudella asumiseen, joka on ihmi- tiin vuonna 1982 aloitettavaksi 26 000 valtion 5579: sen tärkeimpiä perusoikeuksia. On esiintynyt lainoittaman asunnon rakentaminen, niin todel- 5580: selvää pyrkimystä koko asuntolainajärjestel- lisuudessa aloituksia lykättiin siten, että vuonna 5581: män romuttamiseen, vaikkakaan tämä uhka ei 1982 aloitettiinkin vain 22 800 asuntoa. Onko 5582: sentään suoranaisesti hallituksen esityksessä to- tämä ilmiö toistumassa myös ensi vuonna, jol- 5583: teutunut. loin hallitus ilmoittaa valmistuvan enintään 5584: Nyt harjoitettavan asuntopolitiikan seurauk- 19 000 asuntoa? 5585: sena - pyrkimyksenähän on asuntotuotannon On välttämätöntä, että vuonna 1989 aloite- 5586: ja varsinkin valtion lainoittaman tuotannon taan vähintään 30 000 valtion lainoittaman 5587: alentaminen - Suomessa asutaan vielä vuonna asunnon rakentaminen, mikä edellyttää vastaa- 5588: 2000 ahtaammin kuin vuonna 1975 Ruotsissa, vasti myöntämisvaltuuden korottamista ja 480 5589: Tanskassa ja Norjassa asuttiin. Merkille panta- miljoonan markan lisäyksen ottamista hallituk- 5590: vaa on erityisesti se, että kun vuonna 1979 val- sen esittämään määrärahaan ensi vuodeksi. 5591: tion lainoittamien asuntojen osuus oli 63 OJo, su- Valmistuvista ja rakennettavista asunnoista vä- 5592: pistui osuus vuonna 1984 aloitettavista asun- hintään 2/3 tulee olla vuokra-asuntoja. 5593: noista 40 %:iin ja valmistuvista 41 %:iin. Mää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5594: rällisesti voidaan todeta, että vuonna 1977 val- nioittaen, 5595: tio lainoitti 37 000 asunnon aloittamisen, vuon- 5596: na 1979 runsaan 31 000 asunnon aloittamisen, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5597: mutta vuonna 1986 enää enintään 19 000 asun- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 5598: non aloittamisen. 35.45.83 lisäyksenä 450 000 000 mark- 5599: Mielenkiintoista on myös se, että kun vuonna kaa asuntolainoihin. 5600: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1988 5601: 5602: Ensio Laine Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi 5603: 1906 1988 vp. 5604: 5605: Raha-asia-aloite n:o 1800 5606: 5607: 5608: 5609: 5610: Laitinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Evakkotie-patsaan pys- 5611: tyttämiseksi Kuopioon 5612: 5613: 5614: Eduskunnalle 5615: 5616: Lähes puoli vuosisataa on kohta kulunut sii- olisi perusteltua, että valtiovalta osallistuisi 5617: tä, kun osa Karjalan heimosta sai käskyn muut- budjettivaroin patsashankkeeseen. 5618: taa pois kotikulmiltaan Kanta-Suomeen. Moni Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5619: matkalle lähteneistä on jo manan majoilla. Kar- nioittaen, 5620: jalaa ja evakkotaivalta omakohtaisesti muista- 5621: vien joukko harvenee. Kuopion Karjalaiset ry. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5622: on ryhtynyt toteuttamaan patsashanketta karja- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 5623: laisten kohtalontien ikuistamiseksi ja muistoksi 29.90.52 JOO 000 markkaa Evakkotie- 5624: jälkipolville. Osa hankkeesta aiotaan rahoittaa patsaan pystyttämiseksi Kuopioon Kar- 5625: kuvanveistäjä Herman Joutsenen tekemällä pie- jalasta muuttamaan joutuneiden muis- 5626: noismallin myynnillä. Koska evakkoon lähte- ton vaalimiseksi. 5627: mään joutuneet ovat kantaneet raskaan taakan, 5628: 5629: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 5630: 5631: Juhani Laitinen Riitta Saastamoinen 5632: 1988 vp. 1907 5633: 5634: Raha-asia-aloite n:o 1801 5635: 5636: 5637: 5638: 5639: Laitinen: Määrärahan osoittamisesta suomenhevospatsas Einon 5640: pystyttämiseksi Leppävirralle 5641: 5642: 5643: Eduskunnalle 5644: 5645: Leppävirran Hevosystäväinseura on teettänyt Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 5646: Eino-suomenhevosesta pienoismallin kuvan- taen, 5647: veistäjä Herman Joutsenella. Tarkoitus on 5648: omatoimisella varainhankinnalla rahoittaa pää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5649: osa patsaan teettämis- ja pystytyskuluista. Kun 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 5650: suomenhevosella on rahtihevosena maineikas 30.30.45 JOO 000 markkaa suomenhe- 5651: osuus Suomen kuljetus- ja puolustushistoriassa, vospatsas Einon pystyttämiseen Leppä- 5652: hankkeella on valtakunnallista merkitystä. Si- virralle. 5653: ten on perusteltua, että valtiovalta osallistuisi 5654: patsaan hankintakuluun raha-avustuksella. 5655: 5656: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 5657: 5658: Juhani Laitinen 5659: 1908 1988 vp. 5660: 5661: Raha-asia-aloite n:o 1802 5662: 5663: 5664: 5665: 5666: Laitinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Metsäntutkimuslaitok- 5667: sen Suonenjoen tutkimusaseman saneerauksen suunnitteluun 5668: 5669: 5670: Eduskunnalle 5671: 5672: Maa- ja metsätalousministeriön asettaman Valtion kuluvan vuoden tulo- ja menoar- 5673: metsäntutkimuslaitoksen kehittämisryhmä on vioon eduskunta otti suunnitteluun 100 000 5674: esittänyt osana toimintonsa siirtämistä ja painot- markan määrärahan. Suunnittelu on käynnisty- 5675: tamista Helsingin seudulta alueyksiköihin ja mässä. Sen loppuunvieminen edellyttää suun- 5676: Suonenjoen tutkimusaseman kehittämistä. Tä- nittelumäärärahaa lisää 150 000 mk. 5677: mä lisää tutkimusaseman henkilökuntaa 7 tutki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5678: jana ja 12 avustavalla henkilöllä. Laboratorio- nioittaen, 5679: toimintoja on tämän vuoksi kehitettävä. Ke- 5680: hittämisohjelman toteuttamiseksi tarpeelliset toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5681: misto- ja laboratoriotilat saneerataan nykyisistä 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 5682: tiloista. Hanke sisältää toimistotiloja 111 m 2 ja 30. 76. 74 lisäyksenä 150 000 markkaa 5683: varastotiloja 80m 2 • Vuoden 1989 budjettia var- Suonenjoen tutkimusaseman saneerauk- 5684: ten laadittu kustannusarvio on 3,34 milj. mk. sen suunnitteluun. 5685: 5686: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 5687: 5688: Juhani Laitinen Riitta Saastamoinen Mauri Miettinen 5689: Kari Rajamäki Mirja Ryynänen Jorma Huuhtanen 5690: Kalle Röntynen Lauha Männistö Marja-Liisa Tykkyläinen 5691: Seppo Kääriäinen Heikki Riihijärvi 5692: 1988 vp. 1909 5693: 5694: Raha-asia-aloite n:o 1803 5695: 5696: 5697: 5698: 5699: Lamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Säkylän varuskun- 5700: nan ajoneuvohuoltolan rakentamiseen 5701: 5702: 5703: Eduskunnalle 5704: 5705: Säkylän varuskunta Huovinrinteellä on toi- män. Asianmukaisten tilojen puuttuessa joudu- 5706: minut noin 25 vuotta. Vuosien kuluessa ovat taan huoltokoulutuksesta antamaan jo nyt val- 5707: muutamat tilat käyneet tavattoman ahtaiksi ja taosa ulkona, joten se on melko tehotonta juuri 5708: epäkäytännöllisiksi. Mm. ajoneuvokannan uu- olosuhteista johtuen. 5709: siutuessa, lisääntyessä ja teknistyessä huoltolan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5710: tilat eivät enää vastaa tarkoitustaan kokonsa- nioittaen, 5711: kaan puolesta. Ne on aikanaan mitoitettu 30 5712: ajoneuvolle, mutta varuskunnan ajoneuvokan- että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 5713: ta on tällä hetkellä yli 100. Se käsittää kalliita den 1989 tulo- ja menoarvioon momen- 5714: erikoisajoneuvoja, joista siis suurin osa joudu- tille 27.27. 74 11 000 000 markkaa Säky- 5715: taan jatkuvasti pitämään taivasalla. län varuskunnan 1) ajoneuvohuoltolan, 5716: Maavoimien teknistyessä ajoneuvot moni- 2) ajoneuvosuojan ja 3) aluetöiden ra- 5717: puolistuvat tulevaisuudessakin, joten huolto- kentamiseen. 5718: koulutukseen on panostettava entistä enem- 5719: 5720: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 5721: 5722: Kalevi Lamminen Mikko Elo Raila Aho 5723: Aino Pohjanoksa Heikki Rinne Maunu Kohljoki 5724: Lea Mäkipää Timo Roos Einari Nieminen 5725: Timo Laaksonen 5726: 1910 1988 vp. 5727: 5728: Raha-asia-aloite n:o 1804 5729: 5730: 5731: 5732: 5733: Lamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulutasoisen 5734: isännöitsijäkoulutuksen aloittamiseksi Porin koulutus- ja tut- 5735: kimuskeskuksessa 5736: 5737: Eduskunnalle 5738: 5739: Suomessa annettava isännöitsijäkoulutus pe- sen isännöitsijätutkinnon lähtötasoina voitai- 5740: rustuu kahteen tasoon: perustasaan eli isännöit- siin ajatella seuraavaa: - AIT-tutkinto-merko- 5741: sijätutkintoon (ITS) ja ammattitasoon eli am- nomi, -insinööri, -ekonomi, -Dl. 5742: matti-isännöitsijätutkintoon (AIT). ITS-koulu- Porin koulutus- ja tutkimuskeskuksella on 5743: tusta antavat Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy mahdollisuuksia ko. koulutuksen käynnistämi- 5744: ja Markkinointi-Instituutti Oy, AIT-koulutusta seen Porin Dl-koulutuksen ohessa. 5745: antaa vain Kiinteistöalan koulutuskeskus Oy. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5746: Ammatti-isännöitsiJän tutkinto vastannee opis- nioittaen, 5747: totason tutkintoa sisältäen mm. laajahkon lop- 5748: pututkielman. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5749: Kiinteistöliiton mielestä AIT-tutkintoa vaati- 1989 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 5750: vampi jonkinasteinen korkeakoulutasoinen tut- markkaa korkeakoulutasoisen isännöit- 5751: kinto tulee jatkossa välttämättömäksi kiinteis- sijäkoulutuksen aloittamiseksi Porissa. 5752: töalan koulutusohjelmissa. Korkeakoulutasoi- 5753: 5754: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 5755: 5756: Kalevi Lamminen Mikko Elo Raila Aho 5757: Aino Pohjanoksa Maunu Kohijoki Lea Mäkipää 5758: Heikki Rinne Timo Roos Einari Nieminen 5759: 1988 vp. 1911 5760: 5761: Raha-asia-aloite n:o 1805 5762: 5763: 5764: 5765: 5766: Lamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ala-Könni-säätiön 5767: toiminnan tukemiseen 5768: 5769: 5770: Eduskunnalle 5771: 5772: Ikaalisten kaupunki ja emeritusprofessori ja jotta tämä kansainvälisestikin merkittävä 5773: Erkki Ala-Könni ovat perustaneet säätiön kulttuuriperinne voisi jatkua edes siedettävissä 5774: 1.9.1986. Sen tehtävänä on Ala-Könnin hengen- tiloissa. 5775: perinteen tallentaminen ja olemassa olevan, hä- Säätiön ensisijaisena tavoitteena on saada 5776: nen keräämänsä aineiston (n.1 000 soitinta, Ikaalisiin kansainvälisesti tunnettu ja tunnustet- 5777: 200 000 valokuvanegatiivia sekä 8 000 nauhoite- tu kulttuurikeskus 1 perinnekeskus 1 soittimien 5778: tuntia soitettua, laulettuaja kerrottua perinnet- keskus tutkimuksen keskipisteeksi, jolloin myös 5779: tä suoraan kentältä sekä kirjoitettuja muistiin- Ikaalisissa oleva aineisto saadaan arvokkaasti 5780: panoja) tallettaminen, järjestäminen ja lisäämi- näytteille. Toisaalta voi käydä myös niin, että 5781: nen. Lisäksi säätiö voi harjoittaa tutkimustoi- säätiön taloudelliset resurssit eivät riitä ja koko 5782: mintaa, julkaisutoimintaa, opetustoimintaa, pi- arvokas kulttuuriperintö hajotetaan, kuten sille 5783: tää esitelmätilaisuuksia ja jakaa neuvoja ja on jo nyt osittain käynytkin. 5784: opastusta ko. asioissa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5785: Toiminnan on mahdollistanut Ikaalisten kau- nioittaen, 5786: pungin tuki, joka oli v. 1986 110 560 mk. 5787: Vuonna 1987 tuki oli 250 000 mk. Tällä hetkellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5788: säätiö toimii 13 m 2 :n huoneessa omakotitalos- 1989 tulo- ja menoarvioon 700 000 5789: sa! Vuonna 1988 määräraha on 130 000 mk. markkaa Ala-Könni-säätiön toiminnan 5790: Näin ollen säätiö on joutunut tekemään velkaa, tukemiseen. 5791: jotta välttämättömät asiat on saatu hoidetuksi 5792: 5793: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 5794: 5795: Kalevi Lamminen Maunu Kohijoki Aino Pohjanoksa 5796: 1912 1988 vp. 5797: 5798: Raha-asia-aloite n:o 1806 5799: 5800: 5801: 5802: 5803: Lamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta kansainvälisen Sata- 5804: Häme soi -harmonikkatapahtuman toteuttamiseen 5805: 5806: 5807: Eduskunnalle 5808: 5809: Ikaalisissa vietettävästä Sata-Häme soi -juh- taa juhlan laatua, kulttuuripoliittista merkitys- 5810: lasta on kasvanut maailman suurin harmonik- tä ja laajuutta. Opetusministeriön jakamasta 5811: kajuhla, joka ainutlaatuisuutensa vuoksi kerää avustuksesta juhlan kulujen peittämiseen on 5812: laajaa kansainvälistä huomiota. Kansallisesti riittänyt vuosittain alle 100 000 markan summa. 5813: Sata-Häme soi on maamme vanhin harmonik- Noin 1,5 miljoonan markan kuluista tämä on 5814: kajuhla, jonka kautta harmonikkamusiikin ar- varsin pieni osa, ja kolmantena vuonna peräk- 5815: vostus on tuntuvasti noussut maassamme. käin juhla onkin tekemässä tappiollisen tilin- 5816: Vuonna 1989 juhla järjestetään jo 17. kerran, päätöksen. Juhlan erinomaiset kehitysnäkymät, 5817: edellisvuoden tapaan 10-päiväisenä. Kolmena niin kansallisesti kuin kansainvälisesti tarkastel- 5818: edellisvuonna juhla on koonnut noin 70 000 len, huomioon ottaen Sata-Häme soi -juhlalle 5819: hengen yleisön. Vuoden 1988 lopulla on myös tulisi myöntää valtion vuoden 1989 budjettiin 5820: toinen Sata-Häme soi -talvitapahtuma, jossa erillinen 300 000 markan avustus. 5821: viiden päivän ajan on koulutusta ja konsertteja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5822: konserttimusiikin alueelta. Tämä tapahtuma nioittaen, 5823: järjestetään myös vuonna 1989. Näin Sata-Hä- 5824: me soi on kasvamassa jo 15-päiväiseksi vuosit- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5825: taiseksi tapahtumaksi, joka lisäksi sisältää se- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 5826: minaaritapahtumia varsinaisten juhlaviikkojen 29.90.52 300 000 markan määrärahan 5827: ulkopuolella. Sata-Häme soi -tapahtuman tukemi- 5828: Sata-Häme soi -juhlan valtionavustus ei vas- seksi. 5829: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 5830: 5831: Kalevi Lamminen Aino Pohjanoksa Lea Mäkipää 5832: 1988 vp. 1913 5833: 5834: Raha-asia-aloite n:o 1807 5835: 5836: 5837: 5838: 5839: Lamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Porvarillisen Var- 5840: haisnuorisoliiton lastenkulttuuritoimintaan 5841: 5842: 5843: Eduskunnalle 5844: 5845: Varhaisnuorisojärjestöjen toiminnassa ko- hemmille. Kasvatusalan ammattilaisten ja tutki- 5846: rostuu vuonna 1989 kymmenen vuoden takai- joiden laatimassa aineistossa tuettaisiin van- 5847: sen Lapsen vuoden toimikunnan työnjako. hempien kasvatustyötä lastenkulttuurin alalla. 5848: Porvarillinen Varhaisnuorisoliitto ei pysty Lisäksi PVL julkaisisi diasarjan ja laatisi vi- 5849: nykyisillä toimintamäärärahoillaan antamaan deon liiton vuotuisista lastenkulttuuritapahtu- 5850: omaa panostaan lastenkulttuuritoimintaan. Lii- mista. 5851: ton tavoittena on valmistaa lastenkultuuria por- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5852: varillisessa kentässä käsittelevää opintomate- nioittaen, 5853: riaalia virittämään jäsenyhdistyksissä keskuste- 5854: lua lasten perinteestä sekä muutoksista, joita että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5855: lasten kulttuurissa on tapahtunut. 1989 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 5856: Lastenkulttuuritoiminnan edistämiseen liit- kaa Porvarillisen Varhaisnuorisoliiton 5857: tyisi myös aineiston valmistaminen lasten van- lastenkulttuuritoimintaan. 5858: 5859: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 5860: 5861: Kalevi Lamminen Aino Pohjanoksa 5862: 1914 1988 vp. 5863: 5864: Raha-asia-aloite n:o 1808 5865: 5866: 5867: 5868: 5869: Lamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan Nuorho- 5870: seurojen liitto ry:n toiminnan tukemiseen 5871: 5872: 5873: Eduskunnalle 5874: 5875: Satakunnan Nuorisoseurojen liitto ry. on yksi puolella. Taloudellisen tilanteen vuoksi Sata- 5876: yhdeksästätoista piirijärjestöstä eli keskusseuras- kunnan Nuorisoseurojen liitto on joutunut lo- 5877: ta. Paikallisia nuorisoseuroja on maakunnan mauttamaan 1.11.1988 lähtien toimistotyönte- 5878: alueella 55, yhteisjäsenmäärältään 8 500. Koko- kijän. 5879: naismenot olivat viime vuonna yli 483 000 mk. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5880: Suurin osa varainhankinnasta saadaan erilaisin nioittaen, 5881: aktiviteetein. 5882: Vuonna 1986 Satakunnan Nuorisoseurojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5883: liitto hankki toimitilat hintaan 350 000 mk. 1989 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 5884: Hankinnasta johtuvaa pankkilainaa on jäljellä 150000 markkaa Satakunnan Nuoriso- 5885: 90 000 mk sekä 30 000 mk:n suuruinen lisälaina, seurojen liitto ry:n toiminnan tukemi- 5886: joka on jouduttu ottamaan vielä tämän vuoden seen. 5887: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 5888: 5889: Kalevi Lamminen Einari Nieminen 5890: Aino Pohjanoksa Maunu Kohijoki 5891: 1988 vp. 1915 5892: 5893: Raha-asia-aloite n:o 1809 5894: 5895: 5896: 5897: 5898: Lamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Panelian-Eurakos- 5899: ken maantien ja siihen liittyvien kevyen liikenteen väylien ra- 5900: kentamiseen 5901: 5902: Eduskunnalle 5903: 5904: Panelian-Eurakosken maantien rakentami- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5905: nen on ollut hyväksyttynä kohteena TVL:n Tu- nioittaen, 5906: run piirin ja liikenneministeriön suunnitelmissa, 5907: mutta TME:stä se on poistettu. Kyseinen kohde että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5908: on sekä työllisyyden että Kiukaisten kunnan ke- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 5909: hitykselle erittäin tärkeä. Tällä hetkellä on kun- 31.24. 77 4 300 000 markkaa Panelian- 5910: nassa kehitteillä kaksi työllistävää hanketta, Eurakosken maantien sekä siihen liitty- 5911: jotka tukeutuvat suunniteltuun uuteen tieyhtey- vien kevyen liikenteen väylien rakenta- 5912: teen, ja mikäli tästä hankkeesta ei tule mitään, miseen. 5913: saattavat em. hankkeetkin, jotka muuttotap- 5914: piokunnalle olisivat erittäin tärkeitä, vaaran- 5915: tua. 5916: 5917: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 5918: 5919: Kalevi Lamminen Timo Roos Raila Aho 5920: Heikki Rinne Raimo Vuoristo Einari Nieminen 5921: Aino Pohjanoksa 5922: 1916 1988 vp. 5923: 5924: Raha-asia-aloite n:o 1810 5925: 5926: 5927: 5928: 5929: Lamminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen CP-liiton 5930: vaikeavammaispalveluiden kehittämiseen 5931: 5932: 5933: Eduskunnalle 5934: 5935: Suomen CP-liitto on cp-vammaisten ja hei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5936: dän omaistensa etujärjestö. Liiton päätoiminta- nioittaen, 5937: muotoja ovat sopeutumisvalmennus- ja kun- 5938: toutustoiminta sekä ammattihenkilöiden koulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5939: tus. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 5940: Lähitulevaisuudessa liiton toiminnan paino- 33.93.52 500000 markkaa Suomen CP- 5941: piste on vaikeavammaispalveluiden kehittämi- liiton vaikeavammaispalveluiden kehit- 5942: sessä. Tällöin tavoitteina ovat palveluasumisen tämiseen. 5943: kehittäminen, henkilökohtaisen palvelijan jär- 5944: jestäminen sekä asumisharjoittelun kehittämi- 5945: nen. 5946: 5947: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 5948: 5949: Kalevi Lamminen Aino Pohjanoksa Timo Laaksonen 5950: 1988 vp. 1917 5951: 5952: Raha-asia-aloite n:o 1811 5953: 5954: 5955: 5956: 5957: Lapiolahti ym.: Määrärahan osoittamisesta opintotuen asumisli- 5958: sän maksamiseksi ympärivuotisena 5959: 5960: 5961: Eduskunnalle 5962: 5963: Asuminen on opiskelijan suurimpia ongel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 5964: mia: varsinkin vuokra-asuntoja on vähän ja ne nioittaen, 5965: ovat kalliita. Opiskelijoille myönnetään opinto- 5966: tuen opintorahan yhteydessä asumislisää opis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5967: kelukuukausilta, pääsääntöisesti yhdeksältä 1989 tulo- ja menoarvioon 62 000 000 5968: kuukaudelta vuodessa. Opiskelijoiden asumista markkaa opintotuen asumislisän maksa- 5969: tulisi kuitenkin tukea ympärivuotisesti kuten miseksi ympärivuotisena 1. 7.1989 al- 5970: kunnallisen asumistuen piirissä olevienkin asu- kaen. 5971: mista. Asumislisää tulee maksaa ympärivuoti- 5972: sena. 5973: 5974: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 5975: 5976: Arto Lapiolahti Ilkka Joenpalo Reijo Lindroos 5977: Sinikka Mönkäre Jouko Skinnari Jukka Gustafsson 5978: Pentti Lahti-Nuuttila Jussi Ranta 5979: 5980: 5981: 5982: 5983: 6 280129N 5984: 1918 1988 vp. 5985: 5986: Raha-asia-aloite n:o 1812 5987: 5988: 5989: 5990: 5991: Lapiolahti ym.: Määrärahan osoittamisesta teknikkojen, insinöö- 5992: rien ja diplomi-insinöörien koulutustarpeen selvittämiseen 5993: 5994: 5995: Eduskunnalle 5996: 5997: Suomeen on perustettu ja ollaan perustamas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 5998: sa yhä uusia teknisen koulutuksen alueellisia 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 5999: yksiköitä. 1960-luvun jälkeen ei kuitenkaan ole 29.99.21 500 000 markkaa teknikko- 6000: tehty laajamittaista selvitystä teknikkojen, insi- jen, insinöörien ja diplomi-insinöörien 6001: nöörien ja diplomi-insinöörien alueellisesta ja kokonais- ja alueellisen tarpeen koulu- 6002: aJoittaisesta tarpeesta. Uusien yksiköiden pe- tusaloittaiseen selvitykseen. 6003: rustaminen ei ole järkevää ilman teknisen hen- 6004: kilöstön todellisen tarpeen selvittämistä. 6005: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6006: nioittaen, 6007: 6008: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 6009: 6010: Arto Lapiolahti Ilkka Joenpalo Reijo Lindroos 6011: Sinikka Mönkäre Jouko Skinnari Jukka Gustafsson 6012: Pentti Lahti-Nuuttila Jussi Ranta 6013: 1988 vp. 1919 6014: 6015: Raha-asia-aloite n:o 1813 6016: 6017: 6018: 6019: 6020: Lapiolahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Kalamiesten 6021: Keskusliitolle henkilöstön palkkaamiseen 6022: 6023: 6024: Eduskunnalle 6025: 6026: Valtioneuvostossa kirjattiin vuoden 1977 val- lenttia. Pohjois-Suomen konsulentin vastuu- 6027: tion tulo- ja menoarvion valmistelujen yhtey- alueena ovat Oulun ja Lapin läänit, ja Itä-Suo- 6028: dessä kalatalousalalla toimivien neuvontajärjes- men neuvoja toimii Pohjois-Karjalan, Kuo- 6029: töjen työnjako. Päävastuu vapaa-ajan kalasta- pion, Mikkelin ja Kymen läänien alueella. Jotta 6030: jiin kohdistuvasta neuvonnasta annettiin Suo- neuvontatyötä voitaisiin hoitaa sillä laajuudel- 6031: men Kalamiesten Keskusliitolle. la, jota valtioneuvosto on Suomen Kalamiesten 6032: Vapaa-ajan lisääntymisen myötä virkistyska- Keskusliitolta edellyttänyt, tarvitaan aluekala- 6033: lastuksen merkitys ja painoarvo on yhteiskun- talouskonsulentit myös Keski-, Länsi- ja Etelä- 6034: nassamme jatkuvasti kasvanut. Virkistyskalas- Suomen alueille. Liitolla ei ole myöskään kalas- 6035: tajia on maassamme yli miljoona, ja heidän tusbiologia, joka vastaisi virkistyskalastajiin 6036: eduistaan huolehtiminen kuuluu kalastuslain kohdistuvasta kalavesien hoidon neuvonnasta. 6037: mukaisesti Suomen Kalamiesten Keskusliitolle. Edelleen tulisi liiton omin varoin palkatut kans- 6038: Suuri osa maamme järjestäytyneistä virkis- listi, järjestösihteeri ja nuorisosihteeri saattaa 6039: tyskalastajista kuuluu Suomen Kalamiesten valtionavun piiriin. 6040: Keskusliittoon. Liiton 18 kalamiespiirissä toimii Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6041: yli 700 kalastusseuraa, ja näissä on jäseniä kaik- nioittaen, 6042: kiaan n. 75 000. Oman jäsenistön lisäksi neu- 6043: vonnan tulisi kattaa myös muu miljoonapäinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6044: harrastajajoukko. Neuvonta- ja valistustyön 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 6045: tarve on suurin liiton alueellisten jäsenyhdistys- 30.37.49 lisäyksenä 930 000 markkaa 6046: ten, kalamiespiirien alueella, joissa työskentelee Suomen Kalamiesten Keskusliitolle hen- 6047: tällä hetkellä vain kaksi aluekalatalouskonsu- kilöstön palkkaukseen. 6048: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 6049: 6050: Arto Lapiolahti Antero Kekkonen Kerttu Törnqvist 6051: Saara-Maria Paakkinen Tuula Paavilainen Pentti Lahti-Nuuttila 6052: Jouko Skinnari Jukka Gustafsson Ilkka Joenpalo 6053: Reijo Lindroos Sinikka Mönkäre 6054: 1920 1988 vp. 6055: 6056: Raha-asia-aloite n:o 1814 6057: 6058: 6059: 6060: 6061: Lapiolahti ym.: Määrärahan osoittamisesta kansainvälisen har- 6062: joitteluorganisaation kehittämiseen 6063: 6064: 6065: Eduskunnalle 6066: 6067: Suomi tarvitsee erilaisia kulttuureja ja yhteis- van lainsäädännön vuoksi. Tämä vuoksi on tar- 6068: kuntajärjestelmiä tuntevia laajakatseisia ja kie- peen, että valtiovalta tukee opiskelijoiden kan- 6069: litaitoisia eri alojen asiantuntijoita. Ulkomaan- sainvälistymistä järjestämällä lyhytaikaisia työ- 6070: harjoittelulla voidaan hankkia näitä valmiuk- ja harjoittelupaikkoja. Tällä hetkellä ulkomai- 6071: sia. Opiskelijat voivat tutustua oman alansa ke- sia harjoittelupaikkoja välittävät useat organi- 6072: hitykseen ja toteutukseen muissa maissa. Har- saatiot (työvoimaministeriö, ylioppilaskunnat, 6073: joittelu antaa myös tilaisuuden luoda myöhem- killat, kerhot ja muut toimielimet). Organisaa- 6074: min työelämässä tarpeellisia yritys- ja henkilö- tio on sekava ja vaikeasti lähestyttävä. Koordi- 6075: kontakteja. Ulkomainen harjoittelu on halvin naatio ja yhteydenpito eri osapuolten välillä on 6076: väylä käytännön kansainvälistymiseen. puutteellista. Kansainvälisen harjoittelusta vas- 6077: Euroopan Yhteisön aktivoituminen kansain- taavan työvoimaministeriön organisaatiota ja 6078: välisen harjoittelun järjestämisessä edellyttää virkarakennetta tulisi kehittää siten, että toi- 6079: Suomelta entistä suurempaa panosta suomalais- mintojen koordinointi ja yhteydenpito eri osa- 6080: ten opiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksien puolten kesken helpottuisi. 6081: turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6082: Tekniikan opiskelijoista yli 60 OJo - lähes nioittaen, 6083: 15 000 - on ilmaissut kiinnostuksensa ulko- 6084: maan harjoitteluun (Lähde: Suomen Tekniikan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6085: Opiskelijoiden Liitto ry:n harjoittelututkimus 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 6086: 1986). Käytännön syistä kuitenkin vain osa ha- markkaa työvoimaministeriön ulko- 6087: lukkaista onnistuu saamaan paikan. maanharjoitteluorganisaation kehittä- 6088: Ulkomaisen harjoittelupaikan hankkiminen miseen. 6089: yksityisesti on työlästä eri valtioiden vaihtele- 6090: 6091: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 6092: 6093: Arto Lapiolahti Ilkka Joenpalo Reijo Lindroos 6094: Sinikka Mönkäre Jouko Skinnari Jukka Gustafsson 6095: Pentti Lahti-Nuuttila Jussi Ranta Pirjo Ala-Kapee 6096: 1988 vp. 1921 6097: 6098: Raha-asia-aloite n:o 1815 6099: 6100: 6101: 6102: 6103: Lapiolahti ym.: Määrärahan osoittamisesta kansainvälisen har- 6104: joittelun lisäämiseen 6105: 6106: 6107: Eduskunnalle 6108: 6109: Opiskeluaikainen harjoittelu ulkomailla on 34.01.51) jakamat matka-apurahat ja päivära- 6110: erinomainen tapa hankkia kansainvälistymisen ha-avustukset ovat osaltaan helpottaneet har- 6111: edellyttämiä valmiuksia. Erilaisten kulttuurien joittelujakson rahoittamista. Momentille varat- 6112: ja yhteiskuntajärjestelmien ymmärtäminen ei tu määräraha on kuitenkin ehdottomasti liian 6113: onnistu pelkästään teoreettisilla opinnoilla. pieni. 6114: Harjoittelu ulkomailla ei hyödytä ainoastaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6115: yksittäistä opiskelijaa, vaan laajemmin koko nioittaen, 6116: yhteiskuntaa. 6117: Ulkomailla harjoittelun kustannukset (mat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6118: kat, asuminen, usein nimellinen palkka) rajoit- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 6119: tavat ulkomaille harjoittelemaan hakeutumis- 34.30.25 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 6120: ta. Työvoimaministeriön momentilta 34.30.25 kansainvälisen harjoittelun menoihin. 6121: (vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa momentti 6122: 6123: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 6124: 6125: Arto Lapiolahti Ilkka Joenpalo Reijo Lindroos 6126: Sinikka Mönkäre Jouko Skinnari Jukka Gustafsson 6127: Pentti Lahti-Nuuttila Jussi Ranta Pirjo Ala-Kapee 6128: 1922 1988 vp. 6129: 6130: Raha-asia-aloite n:o 1816 6131: 6132: 6133: 6134: 6135: Lapiolahti ym.: Määrärahan osoittamisesta Vuokralaisten Kes- 6136: kusliitto ry:n toiminnan tukemiseen 6137: 6138: 6139: Eduskunnalle 6140: 6141: Vuokralaisten Keskusliitto ry:lle on useiden kin aravavuokrataloissa. Jotta keskusliitto ja 6142: vuosien aikana myönnetty valtionavustusta kes- sen jäsenyhdistykset voisivat riittävästi edistää 6143: kusliiton valistus- ja neuvontatoimintaan. Kun vuokralaisten tietämystä myös aravavuokrata- 6144: uusi pitkään valmisteltu huoneenvuokralaki on lojen hallintoon ja talouteen liittyvissä ongel- 6145: tullut voimaan 1.12.1987, on sekin osaltaan li- missa, tarvittaisiin myös tähän lisää taloudelli- 6146: sännyt vuokralaisiin kohdistuvan neuvontatyön sia voimavaroja. 6147: tarvetta. Samaten on keskusliiton ponnisteluja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6148: paikallisen neuvontatoiminnan kehittämiseksi nioittaen, 6149: syytä tukea. Keskusliiton neuvontatyö kohdis- 6150: tuu paljolti vähävaraisiin vuokralaisiin, ja neu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6151: vonta on maksutonta. 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 6152: Myös vuokralaisdemokratian kehittämisessä markkaa Vuokralaisten Keskusliitto 6153: ollaan edistymässä, kun asiasta valmistuneessa ry:lle vuokralaisten valistus- ja neuvon- 6154: työryhmän mietinnössä on päädytty esittämään tatyöhön. 6155: demokratiajärjestelmän lakisääteisyyttä aina- 6156: 6157: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 6158: 6159: Arto Lapiolahti Jukka Gustafsson Kerttu Törnqvist 6160: Virpa Puisto Pentti Lahti-Nuuttila Matti Vähänäkki 6161: Sinikka Hurskainen-Leppänen Vappu Säilynoja Sinikka Mönkäre 6162: Ilkka-Christian Björklund Liisa Jaakonsaari Jussi Ranta 6163: Kari Urpilainen Pertti Paasio Jukka Roos 6164: Antero Kekkonen Pirjo Ala-Kapee Saara-Maria Paakkinen 6165: Tuula Paavilainen Raimo Vuoristo Antti Kalliomäki 6166: Ilkka Joenpalo 6167: 1988 vp. 1923 6168: 6169: Raha-asia-aloite n:o 1817 6170: 6171: 6172: 6173: 6174: Laurila ym.: Määrärahan osoittamisesta Naisjärjestöjen Keskus- 6175: liiton toiminnan tukemiseen 6176: 6177: 6178: Eduskunnalle 6179: 6180: Naisjärjestöjen Keskusliitto-Kvinnoorgani- nähdään yhä tärkeämpänä ja suurempia resurs- 6181: sationernas Centralförbund ry. on toiminut lä- seja vaativana. Näin on tapahtunut erityisesti 6182: hes 80 vuotta suomalaisten naisten yhteistyöeli- sen jälkeen kun Suomen valtio ratifioi naisten 6183: menä ja mielipiteen julkituojana. Sen jäsenjär- kaikkinaisen syrjinnän kieltävän yleissopimuk- 6184: jestöihin (n. 50) kuuluvat naiset edustavat mo- sen ja allekirjoitti Nairobissa Yhdistyneitten 6185: nipuolisesti naisten järjestötoimintaa yhteis- Kansakuntien naisten aseman edistämisstrate- 6186: kuntaelämän eri aloilta. Naisjärjestöjen Kes- gia-asiakirjat. Allekirjoittaessaan viimeksi mai- 6187: kusliitto edustaa Suomea International Council nitut asiakirjat valtio myös sitoutui tukemaan 6188: of W omen'issa. Tähän kuluvana vuonna sata niitä naisjärjestöjä, jotka työskentelevät naisen 6189: vuotta täyttävään järjestöön kuuluu naisjärjes- aseman parantamisen hyväksi. Naisjärjestöjen 6190: töjä 75 eri maasta. Keskusliitto on myös muka- Keskusliiton taloudelliset resurssit eivät ole vuo- 6191: na järjestön eurooppalaisen alajärjestön Euro- sien mittaan kasvaneet järjestön tehtävien li- 6192: pean Centre of the International Council of sääntymisen myötä. Voidakseen suoriutua laa- 6193: Women'in toiminnassa. jasta ja monipuolisesta tehtäväkentästään jär- 6194: Suomalaiset naiset muovaavat maamme kan- jestöllä tulee olla siihen riittävät taloudelliset 6195: sainvälistä kuvaa maailmalla. Lisääntyvän kan- edellytykset. 6196: sainvälistymisen myötä Naisjärjestöjen Keskus- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 6197: liiton jäsenyys suurissa kansainvälisissä naisten 6198: järjestöissä asettaa sille yhä vaativampia haas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6199: teita, mm. entistä aktiivisempaa mukanaoloa ja 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 6200: edustajien lähettämistä kokouksiin. 29.99.50 lisäyksenä 200 000 markkaa 6201: Naisjärjestöjen Keskusliitolla on merkittä- Naisjärjestöjen Keskusliiton toiminnan 6202: vä tehtävä mm. tasa-arvokasvatustyössä, joka tukemiseen. 6203: 6204: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 6205: 6206: Ritva Laurila Elisabeth Rehn 6207: Marjatta Väänänen Liisa Hilpelä 6208: Eeva-Liisa Moilanen 6209: 1924 1988 vp. 6210: 6211: Raha-asia-aloite n:o 1818 6212: 6213: 6214: 6215: 6216: Laurila ym.: Määrärahan osoittamisesta Psoriasisliiton toimin- 6217: nan tukemiseen 6218: 6219: Eduskunnalle 6220: 6221: Kun Psoriasisliitto lähes 13 vuotta sitten pe- Myös avohoidon alueella ovat liiton työn 6222: rustettiin psoriaatikkojen edunvalvojaksi, ase- tulokset selvästi näkyvissä. Suomessa otettiin 6223: tettiin tavoitteiksi mm. kalliiden lääkkeiden Psoriasisliiton aloitteesta ensimmäisenä Poh- 6224: saaminen sairausvakuutuksen piiriin, ilmasto- joismaana PUVA-valohoitolaitteet virallisesti 6225: hoidon saaminen korvattavaksi hoitomuodok- käyttöön, ja PUVA-hoito hyväksyttiin tervey- 6226: si, kuntoutuslaitoksen perustaminen ja katta- denhuoltoomme harvinaisen nopeasti. Nyt va- 6227: van avohoitoverkoston luominen. Ponnistelut lohoitolaitteita on kaikissa yliopistollisissa kes- 6228: näiden tavoitteiden toteuttamiseksi ovatkin kussairaaloissa sekä useilla yksityisillä lääkäri- 6229: tuottaneet tuloksia. asemilla. Psoriasisliiton omistamien PUVA-lait- 6230: Psoriasis on yksi yleisimmistä kansantaudeis- teiden määrä on noussut kymmeneen. Lisäksi 6231: tamme. Sitä sairastaa maassamme noin 130 000 liitto on hankkinut UVB-valohoitolaitteita an- 6232: henkilöä. Kuitenkin psoriaatikot ovat viime nettavaksi jäsenilleen määräaikaiseen kotikäyt- 6233: vuosiin saakka olleet väliinputoajan asemassa töön lääkärin valvonnassa. 6234: verrattuna muihin pitkäaikaissairaiden ryh- Tehokkaalla avohoidolla voidaan psoriaatik- 6235: miin. Vasta vuoden 1986 alusta voimaan tullut ko pitää kautta vuoden työkykyisenä ja sen 6236: sairausvakuutuslain muutos, jonka myötä saa- säännöllisellä käytöllä välttyä 3-5 viikon pitui- 6237: tiin perusvoiteisiin 50 o/o :n korvattavuus ja en- silta sairaalahoitojaksoilta. Mutta vaikka avo- 6238: simmäinen ilmaislääke psoriaatikoille, on nos- hoitopisteitä onkin jo maassamme melko taa- 6239: tanut heidät lähemmäs muiden ryhmien saavut- jaan, jäävät kuitenkin esimerkiksi saaristossa 6240: tamaa tasoa. sekä Pohjois- ja Itä-Suomen reuna-alueilla asu- 6241: Ilmastohoitokokeilun aloittaminen Kansan- vat vaikea-asteisetkin psoriaatikot vaille avo- 6242: eläkelaitoksen toimeenpanemana on myös tu- hoidon palveluja kohtuuttoman pitkien väli- 6243: losta Proriasisliiton pitkäaikaisesta, sitkeästä matkojen vuoksi. Valohoitoasemien perustami- 6244: työstä tämän tehokkuudeltaan useissa tapauk- nen näillä seuduilla asuvien psoriaatikoiden 6245: sissa sairaalahoitoa vastaavan, mutta yhteis- auttamiseksi on nähtävä välttämättömänä toi- 6246: kunnalle taloudellisesti edullisemman hoito- menpiteenä. 6247: muodon toteuttamiseksi. Uuden valohoitoyksikön perustaminen PUVA- 6248: Ihopsoriaatikoiden kuntoutus on vielä verrat- ja SUP-laitteineen maksaan. 100 000 markkaa. 6249: tain uutta maassamme. Kuntoutuksen mahdol- Kysymys on siis varsin merkittävästä summas- 6250: listi Psoriasisliiton omistaman kuntoutuslaitok- ta, jonka hankimiseen Psoriasisliitto tarvitsee 6251: sen, Psoriasiskeskuksen, perustaminen viisi ulkopuolista tukea. 6252: vuotta sitten VALTAVA-lainsäädännön astut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6253: tua voimaan. Tänä aikana on keskuksessa kun- nioittaen, 6254: toutettu useita satoja ihopotilaita. Psoriasiskes- 6255: kus on edelleen alallaan ainoa maassamme ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6256: edelläkävijä koko maailmassa. Keskuksen oh- 1989' tulo- ja menoarvioon 300 000 6257: jelma on suunniteltu niin, että siinä huomioi- markkaa Psoriasisliiton toiminnan tuke- 6258: daan potilaan tilanne mahdollisimman koko- miseen. 6259: naisvaltaisesti ja psoriaatikot saavat kaikki itse- 6260: hoidossa tarvittavat valmiudet. 6261: 6262: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 6263: 6264: Ritva Laurila Riitta Saastamoinen 6265: 1988 rd. 1925 6266: 6267: Finansmotion nr 1819 6268: 6269: 6270: 6271: 6272: Lax m.fl.: Om anvisande av anslag för reparation av utkikstornet 6273: på Hasselö i Pellinge skärgård 6274: 6275: 6276: Till Riksdagen 6277: 6278: Försvarsmakten besitter det s.k. Hasselö-tor- tornet utgör en fara för dem som besöker det, 6279: net i Pellinge skärgård i Borgå landskommun. förfular det samtidigt miljön. Något måste gö- 6280: Byggnaden med utkikstornet uppfördes kring ras. 6281: sekelskiftet för det ryska försvarets behov. Från Pellingeborna har beredskap att bistå vid en 6282: tornet kunde man vid tjänlig väderlek se Hog- upprustning av tornet. Planeringsutkast har re- 6283: land och delar av den estniska kusten. Sederme- dan utarbetats på privat initiativ. 6284: ra har tornbyggnaden använts som lägercentral På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 6285: för kvinnliga gymnaster och också i anslutning samt, 6286: till kursverksamhet som ordnats av Finlands 6287: Röda Kors. att Riksdagen i statsförslaget för år 6288: Tornet hör intimt samman med Hasselö-mil- 1989 på momentet 27.27.13 upptar 6289: jön och har varit en samlingsplats för genera- 80 000 mark för reparation av utsikts- 6290: tioner Pellinge-ungdomar. Numera är tornet tornet på Hasselö i Pellinge skärgård. 6291: förfallet och hotar rasa samman. Förutom att 6292: 6293: Helsingfors den 16 september 1988 6294: 6295: Henrik Lax Jörn Donner 6296: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund 6297: Ole Wasz-Höckert 6298: 1926 1988 vp. 6299: 6300: Raha-asia-aloite n:o 1819 Suomennos 6301: 6302: 6303: 6304: 6305: Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta tähystystornin korjaami- 6306: seen Hasselön saarella Peliingin saaristossa 6307: 6308: 6309: Eduskunnalle 6310: 6311: Porvoon maalaiskunnassa Peliingin saaris- torni on vaaraksi siinä kävijöille, se rumentaa 6312: tossa sijaitseva ns. Hasselön torni on puolustus- myös ympäristöä. Jotakin on tehtävä. 6313: voimien hallussa. Rakennus tähystystorneineen Peliingin asukkaat ovat valmiit avustamaan 6314: rakennettiin vuosisadan vaihteessa Venäjän puo- tornin korjaamisessa. Luonnos suunnitelmaksi 6315: lustuksen tarpeisiin. Tornista saattoi suotuisalla onkin jo laadittu yksityisestä aloitteesta. 6316: säällä nähdä Suursaaren ja Viron rannikon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6317: osia. Myöhemmin tornirakennusta on käytetty nioittaen, 6318: naisvoimistelijoiden leirikeskuksena sekä Suo- 6319: men Punaisen Ristin järjestämään kurssitoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6320: mintaan. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 6321: Torni on kiinteä osa Hasselön ympäristöä, ja 27.27.13 80000 markkaa tähystystor- 6322: se on ollut Peliingin nuorison kokoontumis- nin korjaamiseen Hasselön saarella Pel- 6323: paikka sukupolvien ajan. Torni on nykyisin Iingin saaristossa. 6324: ränsistynyt ja luhistumaisillaan. Sen lisäksi, että 6325: 6326: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 6327: 6328: Henrik Lax Jörn Donner 6329: Elisabeth Rehn Henrik Westerlund 6330: Ole Wasz-Höckert 6331: 1988 rd. 1927 6332: 6333: Finansmotion nr 1820 6334: 6335: 6336: 6337: 6338: Lax m.fl.: Om anvisande av anslag för planering av den framtida 6339: användningen av försvarsmaktens byggnader på Jussarö 6340: 6341: 6342: Tili Riksdagen 6343: 6344: Försvarsmakten besitter ett antal byggnader snabbt utreds och planeras, blir det omöjligt att 6345: på Jussarö i Ekenäs skärgård. Byggnaderna, sätta dem i skick, och då återstår bara att de 6346: som i huvudsak härstammar från den tid då det rivs. Vardera alternativet kräver kostnader och 6347: bedrevs gruvdrift på ön, håller på att förfalla anslag som inte går att uppbringa utan före- 6348: och är redan i ett mycket dåligt skick. Många gående utredning och planering. 6349: av byggnaderna syns från havet och förfular På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 6350: landskapet. Vid en bedömning av de miljömäs- samt, 6351: siga aspekterna bör också beaktas att Jussarö 6352: ligger i randområdet tili den planerade national- att Riksdagen i statsjörslaget jör år 6353: parken och möjligen också delvis kommer att 1989 på momentet 27.27.74 upptar 6354: ingå i denna. Tili saken hör också att Ekenäs 100 000 mark jör planering av den fram- 6355: stads byggnadsnämnd har hemställt att åtgärder tida användningen av jörsvarsmaktens 6356: skulle vidtas för att snygga upp på Jussarö. byggnader på Jussarö. 6357: Om inte byggnadernas framtida användning 6358: 6359: Helsingfors den 16 september 1988 6360: 6361: Henrik Lax Elisabeth Rehn 6362: Henrik Westerlund Ingvar S. Melin 6363: Ole Wasz-Höckert 6364: 1928 1988 vp. 6365: 6366: Raha-asia-aloite n:o 1820 Suomennos 6367: 6368: 6369: 6370: 6371: Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta puolustuslaitoksen raken- 6372: nusten tulevan käytön suunnitteluun Jussaaressa 6373: 6374: 6375: Eduskunnalle 6376: 6377: Puolustuslaitoksen hallussa on joukko raken- selvitetä ja suunnitella, niiden kunnostaminen 6378: nuksia Jussaaressa Tammisaaren saaristossa. on mahdotonta, ja tällöin jäljellä on ainoastaan 6379: Rakennukset, jotka ovat pääasiallisesti peräisin niiden purkaminen. Kumpikin vaihtoehto ai- 6380: siltä ajalta, jolloin saarella harjoitettiin kaivos- heuttaa kustannuksia ja vaatii määrärahoja, 6381: toimintaa, ovat rappeutumassa ja jo nyt hyvin joiden hankkiminen ilman etukäteen tapahtu- 6382: huonossa kunnossa. Monet rakennuksista nä- nutta selvitystä ja suunnittelua on mahdotonta. 6383: kyvät mereltä ja rumentavat maisemaa. Ympä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6384: ristönäkökohtia arvioitaessa olisi myös otettava nioittaen, 6385: huomioon, että Jussaari sijaitsee suunnitellun 6386: kansallispuiston reuna-alueella ja mahdollisesti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6387: myös sisältyisi osittain siihen. Lisäksi Tammi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 6388: saaren kaupungin rakennuslautakunta on esit- 27.27. 74 JOO 000 markkaa puolustus- 6389: tänyt toimenpiteitä Jussaaren siistimiseksi. laitoksen rakennusten tulevan käytön 6390: Jollei rakennusten tulevaa käyttöä pikaisesti suunnitteluun Jussaaressa. 6391: 6392: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 6393: 6394: Henrik Lax Elisabeth Rehn 6395: Henrik Westerlund Ingvar S. Melin 6396: Ole Wasz-Höckert 6397: 1988 rd. 1929 6398: 6399: Finansmotion nr 1821 6400: 6401: 6402: 6403: 6404: Lax m.fl.: Om anvisande av anslag för planering av ett Östersjö- 6405: centrum i Hangö 6406: 6407: 6408: Till Riksdagen 6409: 6410: Trycket ökar på Östersjön, dess växtlighet, keriläroanstalten i Pargas liksom med den pla- 6411: fiskebestånd, sälar och övriga djurarter, likaväl nerade fiskeriteknologutbildningen vid Turun 6412: som på de näringar som är beroende av denna yliopisto och fiskeriredskapsforskningen i Vasa 6413: utsatta marina miljö. Till åtskillnad från t.ex. förefaller självfallet. 6414: Nordsjön saknas det idag en samlad forskning . Till centret kunde också knytas olika turist- 6415: kring de problem och möjligheter som Öster- attraktioner (akvarium, museum mm.), infor- 6416: sjön erbjuder. Östersjön har inget eget forsk- mationstjänst samt beställningsforskning eller 6417: ningscentrum. -utredningsver ksamhet. 6418: 1 Finland finns det en ort - men bara en - En samlad insats för Östersjön av ovan be- 6419: som kan göra anspråk på att stå värd för ett skrivet slag kunde uppenbarligen påräkna fi- 6420: centrum som med framgång kunde betjäna ock- nansiellt stöd från övriga östersjöländer, delvis 6421: så övriga östersjöländer och utveckla östersjö- också satsningar från privata källor. 6422: forskningen i samverkan med dem. Den orten På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 6423: är Hangö. samt, 6424: Naturliga områden för forskning och andra 6425: aktiviteter vid ett "Östersjöcentrum" vore bl.a. att Riksdagen i statsjörs/aget jör år 6426: olje- och giftbekämpning, fiskeriekonomi, fisk- 1989 på momentet 29.88.53 upptar 6427: förädling och fiskeriteknik. Också sälforsk- 600 000 mark jör planering av ett jorsk- 6428: ningen skulle kräva uppmärksamhet. Samarbe- ningscentrum jör östersjöfrågor med 6429: te med bl.a. Tvärminne zoologiska station, fis- säte i Hangö. 6430: 6431: Helsingfors den 16 september 1988 6432: 6433: Henrik Lax Jörn Donner Elisabeth Rehn 6434: Henrik Westerlund Ingvar S. Melin Gunnar Jansson 6435: Ole Wasz-Höckert Lauri Metsämäki 6436: 1930 1988 vp. 6437: 6438: Raha-asia-aloite n:o 1821 Suomennos 6439: 6440: 6441: 6442: 6443: Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta Itämeren tutkimuskeskuk- 6444: sen suunnittelemiseksi Hankoon 6445: 6446: 6447: Eduskunnalle 6448: 6449: Itämereen, sen kasvillisuuteen, kalakantaan, Paraisten kalatalousoppilaitoksen samoin kuin 6450: hylkeisiin ja muihin eläinlajeihin, samoin kuin suunnitellun Turun yliopiston kalataloustekno- 6451: tästä uhanalaisesta merellisestä ympäristöstä logiakoulutuksen sekä Vaasan kalastusväline- 6452: riippuvaisiin elinkeinoihin kohdistuu kasvava tutkimuksen kanssa olisi luonnollista. 6453: paine. Erotukseksi esim. Pohjanmerestä puut- Keskuksen yhteyteen voitaisiin liittää myös 6454: tuu Itämeren ongelmia ja mahdollisuuksia kos- erilaisia matkailukohteita (akvaario, museo 6455: keva kokonaisvaltainen tutkimus. Itämerellä ei jne.), tietopalvelu sekä tilaustutkimus- tai -sel- 6456: ole omaa tutkimuskeskusta. vitystoimintaa. 6457: Suomessa on yksi paikkakunta - mutta vain Edellä kuvattu panostus Itämereen saisi il- 6458: yksi- joka voi vaatia sellaisen keskuksen isän- meisesti taloudellista tukea muilta Itämeren 6459: nyyttä, joka menestyksellisesti palvelisi myös mailta sekä osaksi myös yksityisistä lähteistä. 6460: muita Itämeren maita ja kehittäisi Itämeren tut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6461: kimusta yhdessä näiden kanssa. Tämä paikka- nioittaen, 6462: kunta on Hanko. 6463: Luonnollisia tutkimuksen ja muun toiminnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6464: alueita "ltämerikeskuksessa" olisivat mm. öl- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 6465: jyn ja myrkkyjen torjunta, kalatalous, kalanja- 29.88.53 600 000 markkaa Hankoon si- 6466: lostus ja kalastustekniikka. Myös hylkeiden tut- joitettavan Itämeren tutkimuskeskuksen 6467: kimukseen tulisi kiinnittää huomiota. Yhteis- suunnitteluun. 6468: työ mm. Tvärminnen eläintieteellisen aseman, 6469: 6470: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 6471: 6472: Henrik Lax Jörn Donner Elisabeth Rehn 6473: Henrik Westerlund Ingvar S. Melin Gunnar Jansson 6474: Ole Wasz-Höckert Lauri Metsämäki 6475: 1988 rd. 1931 6476: 6477: Finansmotion nr 1822 6478: 6479: 6480: 6481: 6482: Lax m.fl.: Om anvisande av anslag för Föreningen Sommarmusik 6483: i Västnyland 6484: 6485: 6486: Till Riksdagen 6487: 6488: Föreningen Sommarmusik i Västnyland har land. Budgeten planeras balansera på ca 6489: som ändamål att främja musikverksamhet i 500 000 mk. Ett underskott om 50 000 mk från 6490: Västnyland genom att stöda musikundervisning tidigare år bör även täckas. 6491: och annan musikverksamhet som försiggår i Föreningen strävar till att fortgående höja 6492: anslutning till Västra Nylands folkhögskolas konsertverksamhetens konstnärliga nivå. Dess- 6493: sommarkursverksamhet. Enligt en etablerad ar- utom är avsikten att bredda publikunderlaget 6494: betsfördelning ordnar folkhögskolan musik- och göra svenskbygden mera känd också bland 6495: kurser enligt lagen om statsunderstöd till folk- den finskspråkiga befolkningen. 6496: högskolor (542/84), medan föreningen anodnar På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 6497: konserter, i första hand under samma tidspe- samt, 6498: riod som musikkurserna pågår. 6499: 1 juni 1989 ordnar föreningen en konsertserie att Riksdagen i statsjörslaget för år 6500: i klassisk musik, som planeras omfatta 10-15 1989 på momentet 29.90.52 i tillägg upp- 6501: konserter med högklassiga artister från Finland tar 120 000 mark för Föreningen Som- 6502: och ett tiotal andra Iänder. marmusik i Västnyland. 6503: Konserterna hålls på olika orter i Västny- 6504: 6505: Helsingfors den 16 september 1988 6506: 6507: Henrik Lax Jörn Donner Elisabeth Rehn 6508: 1932 1988 vp. 6509: 6510: Raha-asia-aloite n:o 1822 Suomennos 6511: 6512: 6513: 6514: 6515: Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta Föreningen Sommarmusik i 6516: Västnyland -nimisen yhdistyksen toiminnan tukemiseen 6517: 6518: 6519: Eduskunnalle 6520: 6521: Sommarmusik i Västnyland -nimisen yhdis- maalla. Talousarvioksi kaavaillaan noin 6522: tyksen tarkoituksena on Länsi-Uudenmaan mu- 500 000 markkaa. Lisäksi edellisten vuosien 6523: siikkitoiminnan edistäminen tukemalla musii- 50 000 markan alijäämä olisi myös katettava. 6524: kinopetusta ja muuta Länsi-Uudenmaan kan- Yhdistys pyrkii edelleen kohottamaan kon- 6525: sanopiston kesäkurssitoiminnan yhteydessä ta- serttitoiminnan taiteellista tasoa. Lisäksi tarkoi- 6526: pahtuvaa musiikkitoimintaa. Vakiintuneen tuksena on yleisöpohjan laajentaminen ja ruot- 6527: työnjaon mukaan kansanopisto järjestää mu- salaisseudun tunnetuksi tekeminen myös suo- 6528: siikkikursseja kansanopistojen valtionavusta menkielisen väestön parissa. 6529: annetun lain (542/84) mukaisesti, kun taas yh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6530: distys järjestää konsertteja pääasiassa samanai- nioittaen, 6531: kaisesti musiikkikurssien kanssa. 6532: Kesäkuussa 1989 yhdistys järjestää klassisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6533: musiikin konserttisarjan. Se käsittäisi suunni- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 6534: telmien mukaan 10-15 konserttia, joissa esiin- 29.90.52 lisäyksenä 120 000 markkaa 6535: tyisi korkeatasoisia taiteilijoita Suomesta ja Föreningen Sommarmusik i Västnyland 6536: noin kymmenestä muusta maasta. Konsertit pi- -nimisen yhdistyksen toiminnan tukemi- 6537: dettäisiin eri paikkakunnilla Länsi-Uudella- seen. 6538: 6539: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 6540: 6541: Henrik Lax Jörn Donner Elisabeth Rehn 6542: 1988 rd. 1933 6543: 6544: Finansmotion nr 1823 6545: 6546: 6547: 6548: 6549: Lax m.fl.: Om anvisande av anslag för att utreda möjligheterna 6550: att i Västankvarn grunda en utvecklingscentral för landsbyg- 6551: den 6552: 6553: Till Riksdagen 6554: 6555: Den genomgripande förändringsprocess som En uppföljning av denna utvecklingside för- 6556: lantbruket redan länge fått vidkännas går vida- utsätter tilläggsresurser och förmodligen också 6557: re. Behovet att finna lösningar för att trygga ut- en breddning av ägarbasen för skolans upprätt- 6558: komstmöjligheterna på landsbygden och mot- hållande. 6559: verka en ytterligare avfolkning är brännande. En hållbar precisering av utvecklingsiden och 6560: För att komma till rätta med problemen behövs resursinriktningen kan bara ske om det först 6561: det en verksamhet av typen "Landsbygdens ut- görs en grundlig utredning och inventering av 6562: vecklingscentral". erfarenheter och resurser med anknytning till 6563: Genom att på ett nytt sätt kombinera utbild- utbildning och olika näringsbetonade lands- 6564: ningsresurser, erfarenheter och kunskaper kun- bygdsaktiviteter. Kartläggningen borde också 6565: de mycket vinnas. En utvecklingscentral borde omfatta erfarenheter som gjorts i de skandina- 6566: vid sidan av grundutbildning i traditionella viska länderna. 6567: landsbygdsnäringar sköta vuxen- och fortbild- En precisering av utvecklingsiden är också en 6568: ning och särskilt utveckla sitt kunnande inom förutsättning för att nya intressenter skall kun- 6569: olika stödnäringar och speciella för landsbyg- na fås med att utveckla Västankvarn och för- 6570: den lämpliga verksamheter. En utvecklingscen- hållandena på landsbygden. 6571: tral måste också kunna ägna sig åt försöksverk- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 6572: samhet. samt, 6573: Västankvarn lantbruksskola i lngå skulle 6574: med fördel kunna utvecklas till eller utgöra att Riksdagen i statsförs/aget för år 6575: stommen i en utvecklingsenhet med ovan be- 1989 upptar 340 000 mark för en utred- 6576: skriven inriktning. Skolan ligger väl till vad ning i syfte att ombi/da Västankvarn 6577: både bördiga marker och karga skärgårdsför- lantbrukssko/a tili en central för lands- 6578: hållanden beträffar. Viktiga forskningsenheter bygdens utveckling. 6579: ligger också på ett rimligt avstånd. 6580: 6581: Helsingfors den 16 september 1988 6582: 6583: Henrik Lax Jörn Donner Ingvar S. Melin 6584: Elisabeth Rehn Håkan Nordman Gunnar Jansson 6585: Ole Wasz-Höckert Lauri Metsämäki 6586: 1934 1988 vp. 6587: 6588: Raha-asia-aloite n:o 1823 Suomennos 6589: 6590: 6591: 6592: 6593: Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen tekemiseksi maa- 6594: seudun kehittämiskeskuksen perustamisesta Västankvarniin 6595: 6596: 6597: Eduskunnalle 6598: 6599: Maataloudessa jo pitkään käynnissä ollut sy- Tämän kehittämisidean seuranta edellyttää li- 6600: vä muutosprosessi etenee yhä. Tarve löytää sävoimavaroja ja luultavasti myös koulua yllä- 6601: maaseudun toimeentulomahdollisuudet turvaa- pitävän omistuspohjan laajentamista. 6602: viaratkaisuja ja pysäyttää maaseudun autioitu- Kehittämisidea ja resurssien kohdennus voi- 6603: minen on polttava. Ongelmien korjaamiseksi daan pysyvästi täsmentää ainoastaan siten, että 6604: tarvitaan "maaseudun kehittämiskeskuksen" ensin tehdään perusteellinen selvitys ja inven- 6605: tyyppistä toimintaa. tointi koulutukseen ja erilaisiin elinkeinopai- 6606: Yhdistämällä uudella tavalla koulutusvoima- notteisiin maaseututoimintoihin liittyvistä ko- 6607: varat, kokemukset ja osaaminen voitaisiin voit- kemuksista ja voimavaroista. Kartoituksen tuli- 6608: taa paljon. Kehittämiskeskuksen tulisi perin- si käsittää myös Skandinavian maissa saadut 6609: teisten maaseutuelinkeinojen peruskoulutuksen kokemukset. 6610: ohella hoitaa aikuis- ja täydennyskoulutusta ja Kehittämisidean täsmentäminen on myös 6611: kehittää erityisesti osaamista eri tukielinkeino- edellytyksenä sille, että uusia tahoja voitaisiin 6612: jen ja nimenomaan maaseudulle sopivien toi- saada mukaan kehittämään Västankvarnia ja 6613: mintojen piirissä. Kehittämiskeskuksen tulee maaseutuoloja. 6614: myös voida omistautua kokeilutoiminnalle. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6615: Västankvarnin maatalouskoulu Inkoossa voi- nioittaen, 6616: taisiin hyvin kehittää kehittämisyksiköksi, tai se 6617: voisi muodostaa tällaisen yksikön rungon. Kou- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6618: lun sijainti on hyvä sekä viljavien maiden että 1989 tulo- ja menoarvioon 340000 6619: karujen saaristo-olosuhteiden kannalta. Tär- markkaa selvityksen tekemiseksi Väs- 6620: keät tutkimusyksiköt sijaitsevat myös kohtuul- tankvarnin maatalouskoulun muuttami- 6621: lisella etäisyydellä. sesta maaseudun kehittämiskeskukseksi. 6622: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 6623: 6624: Henrik Lax Jörn Donner Ingvar S. Melin 6625: Elisabeth Rehn Håkan Nordman Gunnar Jansson 6626: Ole Wasz-Höckert Lauri Metsämäki 6627: 1988 rd. 1935 6628: 6629: Finansmotion nr 1824 6630: 6631: 6632: 6633: 6634: Lax: m.fl.: Om anvisande av anslag för planering av vägförbin- 6635: delsen Jackarby-Kalax-Sarvsalö 6636: 6637: 6638: Tili Riksdagen 6639: 6640: Också inom huvudstadsregionens influens- och väsentligt förbättras. Förutsättningarna för 6641: område finns olika grader av glesbygds- och pendeltrafik och en förstärkning av den fasta 6642: avfolkningsproblem. Det finns orter där ut- bosättningen inom vägens verkningsområde 6643: vecklingen stagnerar och hotar gå tilibaka sam- skulle radikalt förbättras. Det som skulle behö- 6644: tidigt som bosättningen alltmera koncentrerar vas är att vägen från Jackarby tili Kalax bred- 6645: sig tili tätorterna. Det blir svårare att upprätt- das och förlängs med ett par kilometer för att 6646: hålla basservice i periferin, en levande lands- kunna anslutas tili vägen mellan lsnäs och Sarv- 6647: bygd och balans i regionerna. En systematisk salö. Det förutsätts givetvis härvid också att sta- 6648: förbättring av vägförbindelserna från glesbyg- ten skulle ta över underhållet av Jackarby- Ka- 6649: derna tili tätorterna kan i många fall vända ut- laxväxen. 6650: vecklingen och minska på bosättningstrycket i På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 6651: tätorterna. samt, 6652: Ovan beskrivna utvecklingssituation stämmer 6653: särdeles väl in på förhållandena i de sydöstra att Riksdagen i statsförs/aget jör år 6654: delarna av Borgå landskommun och Sarvsalö 1989 på momentet 31.24.77 upptar 6655: med omnejd i sydvästra Pernå. Med förhållan- 150000 mark jör planering av en väg- 6656: devis små insatser kunde vägen från Sarvsalö in jörbindelsejrån Jackarby över Kalax tili 6657: tili Borgå förkortas med inemot tio kilometer Sarvsa/ö. 6658: 6659: Helsingfors den 16 september 1988 6660: 6661: Henrik Lax Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert 6662: 1936 1988 vp. 6663: 6664: Raha-asia-aloite n:o 1824 Suomennos 6665: 6666: 6667: 6668: 6669: Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta Jakarin-Kaalahden-Sar- 6670: visalon tieyhteyden suunnitteluun 6671: 6672: 6673: Eduskunnalle 6674: 6675: Myös pääkaupunkiseudun vaikutusalueella ja vakinaisen asutuksen vahvistumisen edelly- 6676: on eriasteisia syrjäseutu- ja autioitumisongel- tykset tien vaikutusalueella paranisivat merkit- 6677: mia. Joillakin paikkakunnilla kehitys pysähtyy tävästi. J akarista Kaalahteen vievää tietä tulisi 6678: ja uhkaa taantua asutuksen keskittyessä yhä leventää ja jatkaa pari kilometriä, jotta se voi- 6679: enemmän taajamiin. On yhä vaikeampaa huo- taisiin liittää Isnäsin ja Sarvisalon väliseen tie- 6680: lehtia äärialueiden peruspalveluista, elävästä hen. Edellytyksenä on tietenkin myös tällöin, 6681: maaseudusta ja eri alueiden välisestä tasapai- että valtio ottaisi huolehtiakseen Jakarin-Kaa- 6682: nosta. Tieyhteyksien systemaattinen parantami- lahden tien kunnossapidosta. 6683: nen syrjäseuduilta taajamiin voi monessa ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6684: pauksessa kääntää kehityksen ja vähentää asu- nioittaen, 6685: mispaineita taajamissa. 6686: Edellä kuvattu kehitys sopii erityisen hyvin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6687: Porvoon maalaiskunnan kaakkoisosien ja lou- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 6688: naisen Pernajan Sarvisalon ympäristön olosuh- 31.24. 77 150 000 markkaa tieyhteyden 6689: teisiin. Suhteellisen pienin panoksin voitaisiin suunnitteluun Jakarista Kaalahden 6690: tietä Sarvisalosta Porvooseen lyhentää lähes 10 kautta Sarvisaloon. 6691: km sekä parantaa tuntuvasti. Heiluriliikenteen 6692: 6693: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 6694: 6695: Henrik Lax Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert 6696: 1988 rd. 1937 6697: 6698: Finansmotion nr 1825 6699: 6700: 6701: 6702: 6703: Lax: Om anvisande av anslag för ökad exportmarknadsföring 6704: 6705: 6706: 6707: Till Riksdagen 6708: 6709: 1 ett allt mer integrerat Europa kommer spe- På basis av det ovan anförda föreslår jag 6710: ciellt småföretagens roll att sättas på hård pröv- vördsamt, 6711: ning. Då dessa dessutom kommer att vara i 6712: nyckelställning krävs det även hjälp från stats- att Riksdagen i statsförslaget jör år 6713: maktens sida. 1989 på momentet 32.85.40 i tillägg upp- 6714: Exporten kommer att vara nyckelordet i tar 2 000 000 mark jör mångåriga un- 6715: framtiden. Därför är olika former av export- derstöd jör exportmarknadsjöring. 6716: stöd av stor betydelse. Den föreslagna summan 6717: för exportmarknadsföringsstöd är därför onö- 6718: digt snålt tilltagen, och kunde med fördel höjas. 6719: 6720: Helsingfors den 16 september 1988 6721: 6722: Henrik Lax 6723: 1938 1988 vp. 6724: 6725: Raha-asia-aloite n:o 1825 Suomennos 6726: 6727: 6728: 6729: 6730: Lax: Määrärahan osoittamisesta vientimarkkinoinnin lisäämi- 6731: seen 6732: 6733: 6734: Eduskunnalle 6735: 6736: Yhä voimakkaammin yhdentyvässä Euroo- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 6737: passa joutuvat erityisesti pienyritykset kovalle taen, 6738: koetukselle. Koska nämä yritykset ovat lisäksi 6739: avainasemassa, tarvitaan myös valtiovallan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6740: apua. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 6741: Vienti on tulevaisuuden avainsana. Tämän 32.85.40 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 6742: vuoksi vientituen merkitys on suuri. Vientitu- monivuotisiksi avustuksiksi vientimark- 6743: keen ehdotettu summa on tarpeettoman niuk- kinointiin. 6744: ka, ja sitä voisi hyvin korottaa. 6745: 6746: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 6747: 6748: Henrik Lax 6749: 1988 rd. 1939 6750: 6751: Finansmotion nr 1826 6752: 6753: 6754: 6755: 6756: Lax m.fl.: Om anvisande av anslag för planering av stödinsatser 6757: för en forcerad minskning av kolkraftverkens svavelutsläpp 6758: 6759: 6760: Till Riksdagen 6761: 6762: 1 vårt land fungerar närmare tjugo kolkraft- 300-400 mmk, varav 50-60 mmk omsätt- 6763: verk, vilka senast år 1993 skall förses med av- ningsskatt. De årliga driftskostnaderna för av- 6764: svavlingsapparatur. Förutom miljövårdshänsyn svavlingen skulle utgöra minst 40-50 mmk. 6765: finns det starka energi-, industri- och teknologi- Kraftverksbolagen skulle inte tillföras annat än 6766: politiska skäl till att dessa installationer för av- kostnader. Det är därför sannolikt att avsvav- 6767: svavling av rökgasutsläpp bör spridas jämnt ut ling i betydande utsträckning inte kommer att 6768: över den tid som återstår. inledas i förtid, om inte effektiva statliga stöd- 6769: Om investeringarna anhopas till slutet av åtgärder sätts in. 6770: tidsfristen, finns det allvarliga risker för stör- Det krävs alltså effektiva stödåtgärder från 6771: ningar i energiförsörjningen såväl vad beträffar statens sida för att investeringarna skall kunna 6772: el som fjärrvärme. Alltför många kraftverk spridas ut jämnt fram till utgången av år 1993. 6773: skulle vara ur bruk samtidigt på grund av instal- För att maximal nytta av utjämningen skall kun- 6774: lationsarbetena. Samtidigt skulle betydande le- na uppnås, måste verkninsgfulla åtgärder kunna 6775: veransproblem uppstå p.g.a. bristande kapaci- anvisas redan i statsförslaget för år 1990. Arbe- 6776: tet hos tillverkarna av apparaturen. Kostnader- tet på att utforma stödåtgärderna förutsätter in- 6777: na för anläggningarna skulle därmed kraftigt timt samarbete åtminstone mellan finansminis- 6778: drivas upp. Kunde däremot investeringarna för- teriet, handels- och industriministeriet och mil- 6779: delas jämnt, skulle våra inhemska tillverkare, jöministeriet, och det måste fås ingång genast. 6780: vilka utvecklat ny avancerad och synnerligen På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 6781: konkurrenskraftig teknik, till fullo kunna ut- samt, 6782: nyttja sitt teknologiska försprång. Exporten av 6783: finländsk teknik skulle effektivt främjas genom att Riksdagen i statsjörslaget för år 6784: tidigare tillkomst av referensanläggningar. 1989 på momentet 35.12.23 i tillägg upp- 6785: Investeringarna enbart för kraftverken i Es- tar 500 000 mark för p/anering av stöd- 6786: bo, Helsingfors, lngå och Vanda skulle vara insatser för en forcerad minskning av 6787: kolkraftverkens svavelutsläpp. 6788: 6789: Helsingfors den 16 september 1988 6790: 6791: Henrik Lax Jörn Donner Håkan Malm 6792: Gunnar Jansson Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn 6793: Boris Renlund Henrik Westerlund Ingvar S. Melin 6794: Håkan Nordman Gustav Björkstrand 6795: 1940 1988 vp. 6796: 6797: Raha-asia-aloite n:o 1826 Suomennos 6798: 6799: 6800: 6801: 6802: Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta tukitoimenpiteiden suunnit- 6803: telemiseen hiilivoimaloiden rikkipäästöjen vähentämiseksi 6804: 6805: 6806: Eduskunnalle 6807: 6808: Maassamme toimii lähes 20 hiilivoimalaa, joonaa markkaa olisi liikevaihtoveroa. Vuotui- 6809: jotka on viimeistään vuonna 1993 varustettava set rikinpoistosia aiheutuvat käyttökustannuk- 6810: rikinpoistolaitteistoin. Ympäristönäkökohtien set olisivat vähintään 40-50 miljoonaa mark- 6811: lisäksi on vahvoja energia-, teollisuus- ja tekno- kaa. Voimayhtiöille koituisi ainoastaan kustan- 6812: logiapoliittisia syitä siihen, että nämä savukaa- nuksia. Tämän vuoksi on todennäköistä, ettei 6813: supäästöjä varten tehtävät rikinpoistolaitteisto- rikinpoistoa laajemmassa mitassa aloiteta etu- 6814: jen asennukset jaettaisiin tasaisesti jäljellä ole- käteen, jollei valtio ryhdy tehokkaisiin tukitoi- 6815: vaksi ajaksi. menpiteisiin. 6816: Jos investoinnit kasaantuvat määräajan lop- Valtiolta siis vaaditaan tehokkaita tukitoi- 6817: pupuolelle, on sekä sähkön että kaukolämmön menpiteitä investointien tasaiseksi jakamiseksi 6818: osalta odotettavissa vakavia energiahuollon vuoden 1993 loppuun. Jotta jaosta voitaisiin 6819: häiriöriskejä. Aivan liian monet voimalat olisi- saada suurin mahdollinen hyöty, on tehokkaita 6820: vat poissa käytöstä samanaikaisesti asennustöi- toimenpiteitä voitava osoittaa jo vuoden 1990 6821: den takia. Samanaikaisesti syntyisi merkittäviä tulo- ja menoarviossa. Toimenpiteiden muotoi- 6822: toimitusvaikeuksia laitteistojen toimittajien riit- lussa tarvitaan ainakin valtiovarainministeriön, 6823: tämättömän kapasiteetin vuoksi. Laitteistojen kauppa- ja teollisuusministeriön ja ympäristö- 6824: kustannukset nousisivat tämän vuoksi tuntu- ministeriön läheistä yhteistyötä, joka on saata- 6825: vasti. va heti käyntiin. 6826: Jos sen sijaan investoinnit voitaisiin jakaa ta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6827: saisesti, voisivat kotimaiset, pitkälle kehitty- nioittaen, 6828: neen ja erittäin kilpailukykyisen tekniikan ke- 6829: hittäneet valmistajat käyttää täysin hyväkseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6830: teknologisen etumatkansa. Suomen tekniikan 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 6831: vientiä edistäisi tehokkaasti näiden laitteistojen 35.12.23 lisäyksenä 500 000 markkaa tu- 6832: aikaisempi valmistuminen. kitoimenpiteiden suunnittelemiseen hii- 6833: Pelkästään Espoon, Helsingin, Inkoon ja livoimaloiden rikkipäästöjen vähentä- 6834: Vantaan voimalaitosten investoinnit olisivat misen tehostamiseksi. 6835: 300-400 miljoonaa markkaa, josta 50-60 mil- 6836: 6837: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 6838: 6839: Henrik Lax Jörn Donner Håkan Malm 6840: Gunnar Jansson Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn 6841: Boris Renlund Henrik Westerlund Ingvar S. Melin 6842: Håkan Nordman Gustav Björkstrand 6843: 1988 rd. 1941 6844: 6845: Finansmotion nr 1827 6846: 6847: 6848: 6849: 6850: Lax m.fl.: Om anvisande av anslag tili räntestöd för energiför- 6851: sörjningens luftvårdsinvesteringar 6852: 6853: 6854: Tili Riksdagen 6855: 6856: 1 vårt land fungerar närmare tjugo kolkraft- utnyttja sitt tekniska försprång. Exporten av 6857: verk som senast 1993 skall förses med avsvav- denna teknik skulle effektivt främjas genom ti- 6858: lingsapparatur. Förutom miljövårdshänsyn ta- digare tillkomst av referensanläggningar. 6859: lar såväl energi- som teknologi- och industripo- Investeringarna inklusive omsättningsskatt 6860: litiska synpunkter för att dessa installationer enbart för kraftverken i Esbo, Helsingfors, 6861: för avsvavling av rökgaserna sprids jämnt ut lngå och Vanda skulle vara i storleksordningen 6862: över den tid som återstår. 300-400 mmk. Driftskostnaderna skulle utgö- 6863: Anhopas investeringarna tili slutet av tidsfris- ra minst 40-50 mmk i året. Det är osannolikt 6864: ten, finns det allvarliga risker för störningar i att avsvavling i betydande utsträckning skulle 6865: försörjningen inte bara av el utan också av inledas i förtid utan statliga stödåtgärder. 6866: fjärrvärme. Alltför många kraftverk skulle Det är därför nödvändigt att gränsen för rän- 6867: samtidigt vara ur bruk p.g.a. installationsarbe- testödslån som år 1989 får beviljas för dylika in- 6868: tena. Samtidigt skulle betydande leveranspro- vesteringar höjs tili 110 mmk. 6869: blem uppstå p.g.a. bristande kapacitet hos till- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 6870: verkarna av apparaturen. Kostnaderna för an- samt, 6871: läggningarna skulle då av nödtvång också stiga 6872: orimligt. att Riksdagen i statsjörslaget jör år 6873: Kunde däremot investeringarna spridas 1989 på momentet 35.12.42 i tillägg upp- 6874: jämnt, skulle våra inhemska tillverkare, vilka tar 2 000 000 mark som räntestöd jör 6875: utvecklat ny avancerad och synnerligen konkur- energiförsörjningens luftvårdsinveste- 6876: renskraftig avsvavlingsteknik, tili fullo kunna ringar. 6877: 6878: Helsingfors den 16 september 1988 6879: 6880: Henrik Lax Jörn Donner Håkan Malm 6881: Gunnar Jansson Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn 6882: Boris Renlund Henrik Westerlund Ingvar S. Melin 6883: Håkan Nordman Gustav Björkstrand 6884: 1942 1988 vp. 6885: 6886: Raha-asia-aloite n:o 1827 Suomennos 6887: 6888: 6889: 6890: 6891: Lax ym.: Määrärahan osoittamisesta energiahuollon ilmansuoje- 6892: luinvestointien korkotukeen 6893: 6894: 6895: Eduskunnalle 6896: 6897: Maassamme toimii lähes 20 hiilivoimalaa, tekniikan vientiä edistäisi tehokkaasti näiden 6898: jotka on viimeistään vuonna 1993 varustettava laitteistojen aikaisempi valmistuminen. 6899: rikinpoistolaitteistoin. Ympäristönäkökohtien Pelkästään Espoon, Helsingin, Inkoon ja 6900: lisäksi monet sekä energiapoliittiset että teolli- Vantaan voimalaitosten investoinnit liikevaih- 6901: suus- ja teknologiapoliittiset seikat puhuvat sen toveroineen olisivat 300-400 miljoonaa ·mark- 6902: puolesta, että nämä savukaasupäästöjä varten kaa. Käyttökustannukset olisivat vähintään 40 6903: tehtävät rikinpoistolaitteistojen asennukset -50 miljoonaa markkaa vuodessa. On epäto- 6904: jaettaisiin tasaisesti jäljellä olevaksi ajaksi. dennäköistä, että rikinpoistoa aloitettaisiin etu- 6905: Jos investoinnit kasaantuvat määräajan lop- käteen laajassa mitassa ilman valtion tukitoi- 6906: pupuolelle, on odotettavissa vakavia sekä säh- menpiteitä. 6907: köhuollon että kaukolämpöhuollon häiriöriske- Tämän vuoksi on välttämätöntä, että tällai- 6908: jä. Aivan liian monet voimalat olisivat poissa siin investointeihin vuonna 1989 myönnettävien 6909: käytöstä samanaikaisesti asennustöiden takia. korkotukilainojen raja nostetaan 110 miljoo- 6910: Samanaikaisesti syntyisi merkittäviä toimitus- naan markkaan. 6911: vaikeuksia laitteistojen toimittajien riittämättö- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6912: män kapasiteetin vuoksi. Laitteiden kustannuk- nioittaen, 6913: set nousisivat pakostakin kohtuuttomasti. 6914: Jos sen sijaan investoinnit voitaisiin jakaa ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6915: saisesti, voisivat kotimaiset, pitkälle kehitty- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 6916: neen ja erittäin kilpailukykyisen rikinpoistotek- 35.12.42 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 6917: niikan kehittäneet valmistajat käyttää täysin energiahuollon ilmansuojeluinvestoin- 6918: hyväkseen teknologisen etumatkansa. Tämän tien korkotukeen. 6919: 6920: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 6921: 6922: Henrik Lax Jörn Donner Håkan Malm 6923: Gunnar Jansson Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn 6924: Boris Renlund Henrik Westerlund Ingvar S. Melin 6925: Håkan Nordman Gustav Björkstrand 6926: 1988 vp. 1943 6927: 6928: Raha-asia-aloite n:o 1828 6929: 6930: 6931: 6932: 6933: Lehtosaari ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Savon nuoriso- 6934: seuraliiton toiminnan tukemiseen 6935: 6936: 6937: Eduskunnalle 6938: 6939: Mikkelin läänissä toimiva Etelä-Savon nuori- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6940: soseuraliitto tekee arvokasta työtä taikooperi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 6941: aatteella alueemme nuorison parissa. Tämän 29.91.51 30 000 markkaa Etelä-Savon 6942: työn tukemiseen tulisi osoittaa valtion tulo- ja nuorisoseuraliitol/e. 6943: menoarvioon määräraha. 6944: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6945: nioittaen, 6946: 6947: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 6948: 6949: Markku Lehtosaari Timo Kietäväinen 6950: 1944 1988 vp. 6951: 6952: Raha-asia-aloite n:o 1829 6953: 6954: 6955: 6956: 6957: Lehtosaari ym.: Määrärahan osoittamisesta Puumalan yrttipro- 6958: jektin avustamiseen 6959: 6960: 6961: Eduskunnalle 6962: 6963: Suomen oloissa käynnistyi ainutlaatuinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6964: yrttiprojekti Puumalassa kesällä 1984. Hanke 1989 tulo- ja menoarvioon 400 000 6965: on edennyt täysin suunnitelmien mukaisesti. markkaa Puumalan yrttiprojektin avus- 6966: Hankkeen kunniakas loppuun vieminen vaatii tamiseen. 6967: kuitenkin vielä määrärahoja. 6968: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6969: nioittaen, 6970: 6971: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 6972: 6973: Markku Lehtosaari Timo Kietäväinen 6974: 1988 vp. 1945 6975: 6976: Raha-asia-aloite n:o 1830 6977: 6978: 6979: 6980: 6981: Lehtosaari ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisen met- 6982: sämuseon rakentamiseksi Punkaharjulle 6983: 6984: 6985: Eduskunnalle 6986: 6987: Vuosia vireillä ollut hanke Punkaharjun met- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 6988: sämuseon rakentamiseksi ei ole edennyt toivo- 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 6989: tulla tavalla. Kaikki valmiudet hankkeen toteut- markkaa Punkaharjun metsämuseon ra- 6990: tamiseksi ovat olemassa, mutta valtion vuoden kentamishankkeen aloittamiseen. 6991: 1989 tulo- ja menoarviossa ei ole esitetty tarkoi- 6992: tukseen määrärahaa. 6993: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 6994: nioittaen, 6995: 6996: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 6997: 6998: Markku Lehtosaari Annikki Koistinen 6999: 1946 1988 vp. 7000: 7001: Raha-asia-aloite n:o 1831 7002: 7003: 7004: 7005: 7006: Lehtosaari ym.: Määrärahan osoittamisesta teiden kunnossapi- 7007: toon TVL:n Mikkelin piirissä 7008: 7009: 7010: Eduskunnalle 7011: 7012: TVL:n Mikkelin pnnn kunnossapitomäärä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7013: rahat ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Mi- 1989 tulo- ja menoarvioon mor.1entille 7014: käli tieverkon kunnossapidon taso halutaan säi- 31.24.14 lisäyksenä 4 000 000 markkaa 7015: lyttää, tarvitaan vuoden 1989 tulo- ja menoar- teiden kunnossapitoon TVL:n Mikkelin 7016: vioon po. momentille tuntuva määrärahan ko- piirissä. 7017: rotus. 7018: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7019: nioittaen, 7020: 7021: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 7022: 7023: Markku Lehtosaari Timo Kietäväinen 7024: 1988 vp. 1947 7025: 7026: Raha-asia-aloite n:o 1832 7027: 7028: 7029: 7030: 7031: Lehtosaari ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 437 7032: (Sulkava-Rantasalmi) peruskorjaukseen 7033: 7034: 7035: Eduskunnalle 7036: 7037: Sulkavan ja Rantasalmen välisen maantien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7038: n:o 437 kunnostustöitä on suoritettu vuosia. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7039: Tien loppuosan kunnostamissuunnitelma on 31.24. 77 2 000 000 markkaa maantien 7040: vahvistettu välille Linkola-Kolkonpää. Tämän n:o 437 (Sulkava-Rantasalmi) kunnos- 7041: n. 12 km:n tieosan toteutuminen edellyttää tamiseen. 7042: määrärahan osoittamista. 7043: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7044: nioittaen, 7045: 7046: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 7047: 7048: Markku Lehtosaari Timo Kietäväinen 7049: 1948 1988 vp. 7050: 7051: Raha-asia-aloite n:o 1833 7052: 7053: 7054: 7055: 7056: Lehtosaari ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 4401 7057: (Lohikoski-Ki viapaja) peruskorj aukseen 7058: 7059: 7060: Eduskunnalle 7061: 7062: Savonlinnan eteläisen saariston tieolojen ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7063: hittämissuunnitelmassa on esitys tien n:o 4401 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7064: (Lohikoski-Kiviapaja) peruskunnostukseksi. 31.24. 77 500 000 markkaa maantien 7065: Jotta tiehanke etenisi suunnitelmien mukaan, n:o 4401 (Lohikoski-Kiviapaja) suun- 7066: tarvitaan ensi vuoden tulo- ja menoarvioon nitteluun ja parantamiseen. 7067: suunnittelumääräraha. 7068: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7069: nioittaen, 7070: 7071: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 7072: 7073: Markku Lehtosaari Timo Kietäväinen 7074: 1988 vp. 1949 7075: 7076: Raha-asia-aloite n:o 1834 7077: 7078: 7079: 7080: 7081: Lehtosaari ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 4681 7082: (Pukkikankaan th.-Härmänniemen th.) peruskorjaukseen 7083: 7084: 7085: Eduskunnalle 7086: 7087: Maantie n:o 4681 välillä Pukkikankaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7088: th.-Härmänniemen th. on valmistumassa. Pe- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7089: ruskorjaussuunnitelmatyön aloittamiseksi tar- 31.24.77 1000000 markkaa maantien 7090: vitaan määräraha. n:o 4681 (Pukkikankaan th.-Härmän- 7091: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- niemen th.) peruskorjaamiseen. 7092: nioittaen, 7093: 7094: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 7095: 7096: Markku Lehtosaari Timo Kietäväinen 7097: 7098: 7099: 7100: 7101: 7 280129N 7102: 1950 1988 vp. 7103: 7104: Raha-asia-aloite n:o 1835 7105: 7106: 7107: 7108: 7109: Lehtosaari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kerimäen-Enon- 7110: kosken tien peruskorjaukseen 7111: 7112: 7113: Eduskunnalle 7114: 7115: Kerimäen ja Enonkosken välinen tieyhteys on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7116: hyvin mutkainen ja heikko ja kärsii pitkästä ja 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7117: vaikeasta kelirikosta. TVL:n Mikkelin piirin 31.24. 77 2 000 000 markkaa Keri- 7118: toimesta on tielle tehty parantamissuunnitelma, mäen-Enonkosken tien peruskorjauk- 7119: jonka alustava kustannusarvio on n. 10 000 000 seen. 7120: markkaa. 7121: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7122: nioittaen, 7123: 7124: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 7125: 7126: Markku Lehtosaari Timo Kietäväinen 7127: 1988 vp. 1951 7128: 7129: Raha-asia-aloite n:o 1836 7130: 7131: 7132: 7133: 7134: Lehtosaari ym.: Määrärahan osoittamisesta Vekaran-Lohikos- 7135: ken maantien perusparantamiseen 7136: 7137: 7138: Eduskunnalle 7139: 7140: TVL:n Mikkelin piirillä oli valmius aloittaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7141: Vekaran-Lohikosken maantien rakentaminen 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 7142: vuoden 1989 aikana. Rahaa ei ole esitetty kui- markkaa Vekaran-Lohikosken maan- 7143: tenkaan vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa. tien rakentamiseen. 7144: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7145: nioittaen, 7146: 7147: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 7148: 7149: Markku Lehtosaari Timo Kietäväinen 7150: 1952 1988 vp. 7151: 7152: Raha-asia-aloite n:o 1837 7153: 7154: 7155: 7156: 7157: Lehtosaari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kerimäen kirkkoran- 7158: nan kunnostussuunnitelman toteuttamiseen 7159: 7160: 7161: Eduskunnalle 7162: 7163: Kerimäen kunta on laatinut ja hyväksynyt v. hankkeen toteuttamiseen varautumaHa rakenta- 7164: 1987 Kerimäen kirkkorannan yksityiskohtaisen maan maarakenteiset laiturit ja alueen ruop- 7165: kunnostussuunnitelman. Toteutuessaan tämä paustyöt. 7166: suunnitelma edesauttaa tunnetun matkailupitä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7167: jän mahdollisuuksia turistien palvelussa ja sa- nioittaen, 7168: malla kohdentaa tuntuvasti koko Kerimäen 7169: maisemakuvaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7170: Hanke on tarkoitus toteuttaa vuoden 1989 ai- 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 7171: kana. Ettei hanke tulisi Kerimäen kunnalle yli- markkaa Kerimäen kirkkorannan kun- 7172: voimaiseksi toteuttaa, tulisi valtion osallistua nostamiseen. 7173: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 7174: 7175: Markku Lehtosaari Timo Kietäväinen 7176: 1988 vp. 1953 7177: 7178: Raha-asia-aloite n:o 1838 7179: 7180: 7181: 7182: 7183: Lehtosaari ym.: Määrärahan osoittamisesta junavuorojen säilyt- 7184: tämiseen Itä-Savon talousalueella 7185: 7186: 7187: Eduskunnalle 7188: 7189: VR:n toimesta ollaan rajusti supistamassa ju- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7190: navuoroja Itä-Savon talousalueella. Alueen 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 7191: matkailumerkitys on merkittävän suuri ja toi- markkaa junavuorojen turvaamiseksi 7192: minnot tulevat kärsimään, koska korvaavia Itä-Savon talousa/ueel/a. 7193: kulkumuotoja ei ole näköpiirissä. 7194: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7195: nioittaen, 7196: 7197: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 7198: 7199: Markku Lehtosaari Timo Kietäväinen 7200: 1954 1988 vp. 7201: 7202: Raha-asia-aloite n:o 1839 7203: 7204: 7205: 7206: 7207: Lehtosaari ym.: Määrärahan osoittamisesta opastuskeskuksen ra- 7208: kentamiseen Linnansaaren kansallispuistoon Rantasalmella 7209: 7210: 7211: Eduskunnalle 7212: 7213: Ympäristöministeriö on vahvistanut vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7214: 1985 Linnansaaren kansallispuiston runkosuun- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 7215: nitelman. Yksi keskeisimmistä kansallispuiston markkaa opastuskeskuksen rakentami- 7216: kehittämiseen tähtäävistä asioista on opastus- seksi Linnansaaren kansa/lispuistoon 7217: keskuksen rakentaminen Rantasalmelle. Rantasa/mel/a. 7218: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7219: nioittaen, 7220: 7221: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 7222: 7223: Markku Lehtosaari Timo Kietäväinen 7224: 1988 vp. 1955 7225: 7226: Raha-asia-aloite n:o 1840 7227: 7228: 7229: 7230: 7231: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän yliopis- 7232: ton Konneveden tutkimusaseman laajentamiseen 7233: 7234: 7235: Eduskunnalle 7236: 7237: Konneveden tutkimusaseman yksikkö on val- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7238: mistunut vuonna 1982. Alkuperäistä suunnitel- nioittaen, 7239: maa supistettiin rahoitussyiden vuoksi. Tutki- 7240: musaseman majoitustilat ovat riittämättömät. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7241: Tutkimusaseman hyödyntäminen vaatii ma- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 7242: joitustilojen lisäystä, sillä nykyisin joudutaan 29.10. 74 1200 000 markkaa Jyväskylän 7243: majaittamaan kolme henkilöä huoneeseen, jo- yliopiston Konneveden tutkimusaseman 7244: ka on tarkoitettu kahdelle tai yhdelle. laajentamiseen. 7245: Hanke ajoittuisi vuodelle 1989. 7246: 7247: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 7248: 7249: Pekka Leppänen Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen 7250: Toimi Kankaanniemi Sakari Knuuttila Matti Lahtinen 7251: Tuula Paavilainen Tina Mäkelä Iiris Hacklin 7252: 1956 1988 vp. 7253: 7254: Raha-asia-aloite n:o 1841 7255: 7256: 7257: 7258: 7259: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuk- 7260: sena Sirola-opistolle 7261: 7262: 7263: Eduskunnalle 7264: 7265: Eduskunta on useana aikaisempana vuonna rakennukset Sirola-opisto on joutunut velkaan- 7266: tunnustanut Sirola-opiston tekemän työn mer- tumaan kohtuuttomasti. 7267: kittävyyden ja toisaalta ne erityiset kustannuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7268: set, jotka aiheutuvat kulttuurihistoriallisesti nioittaen, 7269: merkittävän rakennuskokonaisuuden säilyttä- 7270: misestä jälkipolville käyttämällä sitä sellaisessa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7271: muodossa, joka sallii rakennusten säilymisen ja 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7272: toisaalta tarjoaa mahdollisuuden nimenomaan 29.57.52 1 000 000 markkaa rakennus- 7273: työväestön sivistyksellisen tason kohottami- avustuksena Sirola-opistolle aikaisem- 7274: seen. Laitoksen ylläpidon erityiskustannuksen pien rakennushankkeiden lainojen ly- 7275: huomioon ottaen on perusteltua sisällyttää hentämiseen ja korkojen maksuun sekä 7276: myös ensi vuoden tulo- ja menoarvioon määrä- uusien rakennushankkeiden rahoituk- 7277: raha Sirola-opistolle. Pyrkiessään säilyttämään seen. 7278: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 7279: 7280: Pekka Leppänen Raila Aho Asko Apukka 7281: Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas Mauri Pekkarinen 7282: Claes Andersson Vappu Säilynoja Pauli Uitto 7283: Anna-Liisa Jokinen Arvo Kemppainen Jarmo Wahlström 7284: Sakari Knuuttila Tuula Paavilainen Iiris Hacklin 7285: 1988 vp. 1957 7286: 7287: Raha-asia-aloite n:o 1842 7288: 7289: 7290: 7291: 7292: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisotyöttömyy- 7293: den seurausvaikutusten lieventämiseen 7294: 7295: 7296: Eduskunnalle 7297: 7298: Nuorisotyöttömyyden lieventämiseen myön- Ehdotammekin, 7299: nettävää määrärahaa voi käyttää valtionavus- 7300: tuksiin kunnille ja nuorisotoimintaa harjoitta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7301: ville valtakunnallisille nuorisojärjestöille nuor- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7302: ten työttömien ja kesäaikaista työtä vailla ole- 29.91.61 lisäyksenä 600000 markkaa 7303: vien nuorten aktivointitoimintaan. Hallitus esit- nuorisotyöttömyyden seurausvaikutus- 7304: tää kuitenkin määrärahan alentamista tämän ten lieventämiseen. 7305: vuoden miljoonasta markasta puoleen. 7306: 7307: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 7308: 7309: Pekka Leppänen Jarmo Wahlström 7310: Esko Seppänen Pauli Uitto 7311: 1958 1988 vp. 7312: 7313: Raha-asia-aloite n:o 1843 7314: 7315: 7316: 7317: 7318: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta vesihuoltotöihin 7319: Keski-Suomessa 7320: 7321: 7322: Eduskunnalle 7323: 7324: Keski-Suomessa on useita valmiita suun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7325: nitelmia vesihuoltotöistä, mutta määrärahan 1989 tulo- ja menoarvioon 10 000 000 7326: uupuessa ei niitä ole voitu toteuttaa. Keski-Suo- markkaa vesihuoltotöihin Keski-Suo- 7327: meen ei ole näihin tarkoituksiin viime vuosina messa. 7328: juuri riittänyt varoja. 7329: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7330: nioittaen, 7331: 7332: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 7333: 7334: Pekka Leppänen Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen 7335: Tina Mäkelä Toimi Kankaanniemi Sakari Knuuttila 7336: Tuula Paavilainen Matti Lahtinen Iiris Hacklin 7337: 1988 vp. 1959 7338: 7339: Raha-asia-aloite n:o 1844 7340: 7341: 7342: 7343: 7344: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kantatien n:o 69 7345: parantamiseen Suolahdessa 7346: 7347: 7348: Eduskunnalle 7349: 7350: Valmetin teollisuusalueen ja Teollisuuskylä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7351: II:n kautta Suolahdessa kulkee kantatie n:o 69. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7352: Tieosalta on kaksi risteystä Suolahteen, toinen 31.24.77 2 700000 markkaa kevyen lii- 7353: Kaura-ahossa ja toinen Sirkkaharjussa. Näihin kenteen väylän rakentamiseksi Suolah- 7354: risteyksiin olisi rakennettava kaistoitukset. Li- den Nakertajasta Valmetin traktoriteh- 7355: säksi liikenneturvallisuuden parantamiseksi oli- taalle ja Kaura-ahon ja Sirkkaharjun 7356: si rakennettava jalankulku- ja pyörätie Naker- risteysalueiden lisäkaistojen rakentami- 7357: tajasta Valmetin traktoritehtaalle. seen. 7358: Mainituilla perusteilla kunnioittaen ehdo- 7359: tamme, 7360: 7361: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 7362: 7363: Pekka Leppänen Sakari Knuuttila 7364: Matti Lahtinen Tuula Paavilainen 7365: Iiris Hacklin 7366: 1960 1988 vp. 7367: 7368: Raha-asia-aloite n:o 1845 7369: 7370: 7371: 7372: 7373: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 659 7374: parantamiseen Viitasaarella ja Vesannolla 7375: 7376: 7377: Eduskunnalle 7378: 7379: Maantie n:o 659 muodostaa tieyhteyden Kes- piirin toimenpideohjelmassa vuodelle 1988 7380: ki-Suomen läänissä olevan Viitasaaren kunnan suunniteltu aloitettavaksi v. 1991. Mielestämme 7381: ja Kuopion läänissä olevan Vesannon kunnan turvallisuus- ja työllisyysnäkökohdat huomioon 7382: välillä. Tie on välillä Kymönkoski-Kuopion ottaen työ tulisi aloittaa jo v. 1989. 7383: läänin raja vanhaa, mutkaista ja maastoa myö- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7384: täilevää tietä. Se on sorapintaista, huonosti oji- nioittaen, 7385: tettua tietä, jossa on useita liikenteellisesti erit- 7386: täin vaarallisia kohtia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7387: Tietä käyttää normaalin liikenteen lisäksi 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7388: runsas raskas liikenne, koska tien vaikutus- 31.24. 77 5 000 000 markkaa maantien 7389: alueella on puiden pudotuspaikkoja. n:o 659 perusparantamiseen Viitasaarel- 7390: Tien perusparannus on TVL:n Keski-Suomen la ja Vesannolla. 7391: 7392: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 7393: 7394: Pekka Leppänen Sakari Knuuttila 7395: Matti Lahtinen Tuula Paavilainen 7396: Iiris Hacklin 7397: 1988 vp. 1961 7398: 7399: Raha-asia-aloite n:o 1846 7400: 7401: 7402: 7403: 7404: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Liimattalan van- 7405: han tien perusparantamiseen 7406: 7407: 7408: Eduskunnalle 7409: 7410: Liimattalan vanhan tien perusparannus on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7411: perusteltua Metsä-Botnian jälkihoitona seutu- nioittaen, 7412: kunnan korkean työttömyyden vuoksi. 7413: Kunnan tärkeimmät matkailukohteet ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7414: kyseisen tien varrella: Käpykolo, Taidekoti ja 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7415: majoitustilat sekä paljon kesäasutusta ja uutta 31.24. 77 6 000 000 markkaa Liimatta- 7416: omakotiasutusta. lon vanhan tien parantamiseen. 7417: 7418: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 7419: 7420: Pekka Leppänen Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen 7421: Tina Mäkelä Toimi Kankaanniemi Sakari Knuuttila 7422: Matti Lahtinen Tuula Paavilainen 7423: 1962 1988 vp. 7424: 7425: Raha-asia-aloite n:o 1847 7426: 7427: 7428: 7429: 7430: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sumiaisten-Mati- 7431: lanvirran maantien perusparannukseen 7432: 7433: 7434: Eduskunnalle 7435: 7436: Maantien peruskorjaus aloitettiin ja saatet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7437: tiin loppuun osuudella Konginkangas-Mati- nioittaen, 7438: lanvirta vuonna 1982, ja tien peruskorjaus välil- 7439: lä Suolahti-Sumiainen valmistui v. 1985. Näin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7440: on perusteltua se, että väli Sumiainen-Mati- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7441: lanvirta saatettaisiin myös peruskorjauksen al- 31.24.77 5 000000 markkaa Sumiais- 7442: le, koska ko. tienosa on jo korjattujen osuuk- ten-Matilanvirran maantien peruspa- 7443: sien välillä. rannukseen. 7444: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 7445: 7446: Pekka Leppänen Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen 7447: Tina Mäkelä Toimi Kankaanniemi Sakari Knuuttila 7448: Matti Lahtinen Tuula Paavilainen 7449: 1988 vp. 1963 7450: 7451: Raha-asia-aloite n:o 1848 7452: 7453: 7454: 7455: 7456: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suolahden-Ruo- 7457: tinkylän maantien parantamiseen 7458: 7459: 7460: Eduskunnalle 7461: 7462: Suolahden-Ruotinkylän maantie on osittain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7463: öljysorapintaista ja osaltaan soratietä. Tien 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7464: käyttäjämäärä kasvaa jatkuvasti, vallankin öl- 31.24. 77 3 000 000 markkaa Suolah- 7465: jysoraosuus on jo vaarallinen tien käyttäjille. den-Ruotinkylän maantien parantami- 7466: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- seen. 7467: nioittaen, 7468: 7469: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 7470: 7471: Pekka Leppänen Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen 7472: Tina Mäkelä Toimi Kankaanniemi Sakari Knuuttila 7473: Tuula Paavilainen Matti Lahtinen 7474: 1964 1988 vp. 7475: 7476: Raha-asia-aloite n:o 1849 7477: 7478: 7479: 7480: 7481: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen tie- 7482: ja vesirakennuspiirille pieniin tie- ja siltahankkeisiin 7483: 7484: 7485: Eduskunnalle 7486: 7487: Keski-Suomen tiestön kunto on valtakunnan Keski-Suomen suurissa päätiestökohteissa 7488: heikoimpia. Erityisesti alemmanasteinen tiestö syntyvää väljyyttä vuosina 1989-1992 tulisi 7489: on heikossa kunnossa: öljysorapäällysteiden käyttää alemmanasteisen tiestön kohentami- 7490: kunto on maan heikoin ja teiden päällystepro- seen. Liikenneturvallisuustöihin ja muihin pie- 7491: sentti, 47 %, on kolmanneksi alhaisin. Näin sii- nehköihin kohteisiin tulisi osoittaa määrära- 7492: tä huolimatta, että sorateiden liikennemäärät hoja Keski-Suomen tie- ja vesirakennuspiirin 7493: ovat Keski-Suomessa maan suurimmat. esityksen mukaisesti seuraavasti: v. 1988 20 7494: Keski-Suomessa on panostettu voimakkaasti milj. markkaa, v. 1989 40 milj. markkaa, v. 7495: pääteiden, erityisesti Jyväskylän läpikulun, ra- 1990 60 milj. markkaa, v. 1991 80 milj. mark- 7496: kentamiseen. Maakunnan yhteisenä tavoitteena kaa ja v. 1992 50 milj. markkaa. Valtion vuo- 7497: on ollut se, että vuosikymmenen loppupuolella den 1989 tulo- ja menoarviossa on kuitenkin 7498: voidaan keskittyä muun maakunnan hankkei- edellä mainittuun kohteeseen osoitettu rahaa 7499: siin ja alemmanasteisen tiestön tilan kohentami- vain 13,9 milj. markkaa. 7500: seen. Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 7501: 1990-luvulla ovat jälleen edessä suuret inves- tavasti, 7502: toinnit päätiestöllä. Keski-Suomen tie- ja vesi- 7503: rakennuspiirin suunnitelmien mukaan tulee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7504: päätieverkolla toteuttaa isoja hankkeita noin 1989 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 7505: 1,6 miljardilla markalla. Teiden tekemiseen tar- markkaa Keski-Suomen tie- ja vesira- 7506: koitetut määrärahat menisivät lähes kokonai- kennuspiiri/le pieniin tie- ja siltahank- 7507: suudessaan näiden isojen hankkeiden toteutta- keisiin. 7508: miseen. 7509: 7510: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 7511: 7512: Pekka Leppänen Iiris Hacklin Toimi Kankaanniemi 7513: Matti Lahtinen Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila 7514: Pirkko Ikonen Tina Mäkelä 7515: 1988 vp. 1965 7516: 7517: Raha-asia-aloite n:o 1850 7518: 7519: 7520: 7521: 7522: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen 7523: väylän rakentamiseen välille Jämsä-Kaipola 7524: 7525: 7526: Eduskunnalle 7527: 7528: Yhtyneiden Paperitehtaiden KaipoJan tehtail- Iän rakentaminen on erittäin tarpeellista liiken- 7529: la työskentelee 1 000 työntekijää. Valtaosa heis- neturvallisuuden lisäämiseksi. 7530: tä käyttää päivittäin työmatkoihinsa Jämsän- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7531: Kaipolan tietä. Kesäaikaan työssäkäynti ta- nioittaen, 7532: pahtuu merkittävässä määrin polkupyörällä. 7533: Maantie on nykyään kapea ja mäkinen, eikä sii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7534: nä ole rajattua aluetta kevyelle liikenteelle. Tie- 1989 tulo- ja menoarvioon momenti/le 7535: tä käyttää myös tehtaan kuljetuksista huolehti- 31.24. 77 2 500 000 markkaa kevyen 7536: va raskas liikenne. Tiellä on tapahtunut kuole- liikenteen väylän rakentamiseen välille 7537: maan johtaneita liikenneonnettomuuksia. Väy- Jämsä-Kaipola. 7538: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 7539: 7540: Pekka Leppänen Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen 7541: Tina Mäkelä Toimi Kankaanniemi Sakari Knuuttila 7542: Matti Lahtinen Tuula Paavilainen 7543: 1966 1988 vp. 7544: 7545: Raha-asia-aloite n:o 1851 7546: 7547: 7548: 7549: 7550: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen 7551: väylän rakentamiseksi välille Äänekoski-Suolahti 7552: 7553: 7554: Eduskunnalle 7555: 7556: Äänekoskelta Suolahteen johtavaa maantietä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7557: käyttää päivittäin useita satoja henkilöitä pol- nioittaen, 7558: kupyöräilemällä joko työmatkanaan tai sitten 7559: vapaa-ajan liikuntaa varten. Tiellä on vilkas au- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7560: toliikenne, joka vaarantaa pyöräilijöiden tur- 1989 tulo- ja menoarvioon 800 000 7561: vallisuutta. Pyöräilijöiden määrä taas kasvaisi, markkaa Äänekosken ja Suolahden väli- 7562: jos kevyen liikenteen väylä olisi rakennettu. sen kevyen liikenteen väylän rakentami- 7563: Rakentamiseen ei ole olemassa tällä hetkellä seen. 7564: esteitä. 7565: 7566: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 7567: 7568: Pekka Leppänen Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen 7569: Tina Mäkelä Toimi Kankaanniemi Sakari Knuuttila 7570: Matti Lahtinen Tuula Paavilainen Iiris Hacklin 7571: 1988 vp. 1967 7572: 7573: Raha-asia-aloite n:o 1852 7574: 7575: 7576: 7577: 7578: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienvenesatamien 7579: rakentamiseen Keski-Suomessa 7580: 7581: 7582: Eduskunnalle 7583: 7584: Pienvenesatamat palvelevat lisääntyvää vesi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7585: matkailua. Keski-Suomessa on valmiita suunni- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7586: telmia venesatamien rakentamisesta. Keski- 31 .27. 77 2 000 000 markan määrärahan 7587: Suomessa on sovittu vesipiirin ja tie- ja vesi- venesatamien rakentamiseen Keski-Suo- 7588: rakennuspiirin kesken työnjaosta pienvenesata- messa. 7589: mien rakentamisessa. Näin on edellytykset ja 7590: perusteet niiden rakennustöiden aloittamiseksi. 7591: Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme 7592: kunnioittaen, 7593: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 7594: 7595: Pekka Leppänen Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen 7596: Tina Mäkelä Toimi Kankaanniemi Sakari Knuuttila 7597: Matti Lahtinen Tuula Paavilainen Iiris Hacklin 7598: 1968 1988 vp. 7599: 7600: Raha-asia-aloite n:o 1853 7601: 7602: 7603: 7604: 7605: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä lisä- 7606: nä lapsilisien korottamiseksi 500 markaksi kuukaudessa 7607: 7608: 7609: Eduskunnalle 7610: 7611: Hallitus korotuttaisi lapsilisiä 17 OJo 1.10.1989 voitaisiin korottaa 1.1.1989 lukien 500 mar- 7612: lukien. Lapsilisä keskimäärin lapsesta vuonna kaksi kuukaudelta. 7613: 1989 olisi hallituksen esityksen mukaan noin Ehdotammekin, 7614: 270 mk/kk, missä vaihtelua aiheutuu lapsiluvun 7615: ja iän mukaisesta porrastuksesta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7616: Me pidämme tarpeellisena kehittää lapsilisää 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7617: niin, että sitä maksettaisiin 1 000 mk/kk lapsel- 33.15.52 2 974 000 000 markkaa yli- 7618: ta ja että maksaminen ulotettaisiin myös 17- määräisenä lisänä lapsilisän korottami- 7619: vuotiaisiin. Ensimmäisessä vaiheessa lapsilisä seksi 500 markaksi kuukaudessa. 7620: 7621: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 7622: 7623: Pekka Leppänen Asko Apukka Heikki Rinne 7624: Annikki Koistinen Toimi Kankaanniemi Marjatta Stenius-Kaukonen 7625: Anna-Liisa Jokinen Jarmo Wahlström Esko Seppänen 7626: Pauli Uitto 7627: 1988 vp. 1969 7628: 7629: Raha-asia-aloite n:o 1854 7630: 7631: 7632: 7633: 7634: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta virkojen perusta- 7635: miseksi sepelvaltimon ohitusleikkauksia varten 7636: 7637: 7638: Eduskunnalle 7639: 7640: Jotta sepelvaltimon ohitusleikkauksia voitai- kaus pelastaisi vuosittain noin 60 potilasta. Lei- 7641: siin lisätä tarpeen mukaisesti, yliopistollisiin katuista 85 prosenttia on alle 60-vuotiaita, jois- 7642: keskussairaaloihin tarvittaisiin n. 400 uutta vir- ta osa kykenee palaamaan työhön. 7643: kaa, joiden kustannukset ovat vuodessa 40-50 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7644: miljoonaa markkaa. Ensimmäisen vuoden kus- nioittaen, 7645: tannuksiksi voitaisiin arvioida noin 25 miljoo- 7646: naa markkaa ottaen huomioon, että virkojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7647: täyttäminen vie oman aikansa. 1989 tulo- ja menoarvioon 25 000 000 7648: Potilaan kannalta kyse on normaalin elämis- markkaa uusien virkojen perustamiseksi 7649: mahdollisuuden saavuttamisesta, viime kädessä sepelvaltimon ohitusleikkauksia varten 7650: myös hengestä. Leikkaus on yhteiskunnan kan- yliopistollisissa keskussairaaloissa. 7651: nalta hyödyllistä, kun ajoissa tehty ohitusleik- 7652: 7653: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 7654: 7655: Pekka Leppänen Raila Aho Asko Apukka 7656: Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas Mauri Pekkarinen 7657: Jukka Roos Osmo Soininvaara Erkki Pulliainen 7658: Pirkko Ikonen Tina Mäkelä Toimi Kankaanniemi 7659: Marjatta Stenius-Kaukonen Marja-Liisa Löyttyjärvi Riitta Kauppinen 7660: Claes Andersson Esko Almgren Vappu Säilynoja 7661: Pauli Uitto Anna-Liisa Jokinen Sinikka Hurskainen-Leppänen 7662: Arvo Kemppainen Jarmo Wahlström Sakari Knuuttila 7663: Hannele Pokka Matti Lahtinen Iiris Hacklin 7664: 1970 1988 vp. 7665: 7666: Raha-asia-aloite n:o 1855 7667: 7668: 7669: 7670: 7671: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisenä lisä- 7672: nä työttömyysturvan korottamiseksi 100 markaksi päivältä 7673: 7674: 7675: Eduskunnalle 7676: 7677: Hallitus antaa eduskunnalle lakiesityksen Peruspäivärahaa hallitus ei kuitenkaan halua 7678: työttömyysturvalain muuttamisesta siten, että korottaa enempää kuin indeksitarkistus aiheut- 7679: lyhennettyä työpäivää tekeville lomautetuille ja taa. 7680: työttömänä osa-aikatyötä vastaanottaneille päi- Me pidämme aiheellisena perusturvan paran- 7681: värahaa maksetaan 150 täyttä päivärahaa vas- tamista siten, että työttömyysturvan peruspäi- 7682: taava määrä, kuitenkin vähintään 18 kuukau- väraha korotettaisiin 100 markaksi päivältä. 7683: delta. Lisäksi hallitus esittää työttömänä osa- Tavoitteena on myös, että päiväraha maksettai- 7684: aikatyötä vastaanottaneiden ja sivutyötä teke- siin kaikilta viikonpäiviltä. 7685: vien päivärahaa laskettessa palkasta huomioon Ehdotammekin, 7686: ottamatta jätettävän osan korottamista 650 7687: markkaan. Samoin hallitus esittää, että ansio- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7688: turvassa 200 suorituspäivän jälkeinen alenema 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 7689: poistetaan ja että työttömyyspäivärahaa voi- 33.17.51 557000000 markkaa ylimää- 7690: daan maksaa työttömän sairastuessa sairausva- räisenä lisänä työttömyysturvan perus- 7691: kuutuksen karenssipäiviltä. Näin hallitus on tai- päivärahan korottamiseksi JOO markak- 7692: punut osaan niistä korjauksista, joita SKDL:n si päivältä 1. 7.1989 lukien ja maksetta- 7693: kansanedustajat työttömyysturvalakia viimeksi vaksi kaikilta päiviltä. 7694: käsiteltäessä esittivät. 7695: 7696: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 7697: 7698: Pekka Leppänen Asko Apukka Heikki Rinne 7699: Annikki Koistinen Toimi Kankaanniemi Marjatta Stenius-Kaukonen 7700: Anna-Liisa Jokinen Jarmo Wahlström Esko Seppänen 7701: Pauli Uitto 7702: 1988 vp. 1971 7703: 7704: Raha-asia-aloite n:o 1856 7705: 7706: 7707: 7708: 7709: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta jätehuollon edistä- 7710: miseen 7711: 7712: 7713: Eduskunnalle 7714: 7715: Hallitus ehdottaa jätehuollon edistämiseen Ehdotammekin, 7716: tarkoitettua määrärahaa pienennettäväksi tä- 7717: mänvuotisesta 19 milj. markasta 11 milj. mark- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7718: kaan. Määrärahalla on tuettu erityisesti jättei- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7719: den hyötykäyttöä. Kaatopaikoille kulkeutuu 35.12.65/isäyksenä 14000000 markkaa 7720: miljardien arvosta hyötykäyttöön kelvollista jä- jätehuollon edistämiseen niin, että mää- 7721: teraaka-ainetta. Määrärahaa tulisi siksi vähen- rärahasta voidaan myöntää avustuksia 7722: tämisen sijasta lisätä. Määrärahaa tulisi käyt- myös jätteiden hyötykäytöstä tiedotta- 7723: tää erityisesti kansalaisjärjestöjen toteuttamaan miseen. 7724: jätteiden hyödyntämiseen ja sitä koskevaan va- 7725: listukseen. 7726: 7727: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 7728: 7729: Pekka Leppänen Sakari Knuuttila Vappu Säilynoja 7730: Tuula Paavilainen Iiris Hacklin Mauri Pekkarinen 7731: Raila Aho Claes Andersson Jarmo Wahlström 7732: Pauli Uitto Asko Apukka Jukka Roos 7733: Pirkko Ikonen Tina Mäkelä Toimi Kankaanniemi 7734: Marjatta Stenius-Kaukonen Arvo Kemppainen Sinikka Hurskainen-Leppänen 7735: Reijo Lindroos Pekka Haavisto Eero Paloheimo 7736: Marja-Liisa Löyttyjärvi Riitta Kauppinen Esko Almgren 7737: Anna-Liisa Jokinen Hannele Pokka 7738: 1972 1988 vp. 7739: 7740: Raha-asia-aloite n:o 1857 7741: 7742: 7743: 7744: 7745: P. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntotuotannon 7746: lisäämiseen Keski-Suomessa 7747: 7748: 7749: Eduskunnalle 7750: 7751: Keski-Suomessa työllisyys on ollut heikointa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7752: sotien jälkeen. Investointikohteita olisi ja val- nioittaen, 7753: miita suunnitelmia, kun vain saataisiin lupa val- 7754: tiovallalta niitä lähteä toteuttamaan. Esimer- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7755: kiksi asuntojonossa tällä hetkellä on Jyväsky- 1989 tulo- ja menoarvioon 60 000 000 7756: lässä tuhat asunnonhakijaa, joten asuntotuo- markkaa asuntotuotannon lisäämiseen 7757: tantoon tulisi pikaisesti kiinnittää huomiota ja Keski-Suomessa. 7758: saada sitä kautta työllisyyttä tuettua Keski-Suo- 7759: messa. 7760: 7761: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 7762: 7763: Pekka Leppänen Pirkko Ikonen Tina Mäkelä 7764: Toimi Kankaanniemi Sakari Knuuttila Matti Lahtinen 7765: Tuula Paavilainen Mauri Pekkarinen Iiris Hacklin 7766: 1988 vp. 1973 7767: 7768: Raha-asia-aloite n:o 1858 7769: 7770: 7771: 7772: 7773: U. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan ra- 7774: kuunapataljoonan varuskuntarakennusten peruskorjaamiseen 7775: Lappeenrannassa 7776: 7777: Eduskunnalle 7778: 7779: Uudenmaan rakuunapataljoonalla on pitkät lisämäärärahoja Uudenmaan rakuunapataljoo- 7780: perinteet maassamme. Rakuunat taistelivat jo nan rakennusten peruskorjaamiseen niin, että 7781: Suomi-Ruotsin aikaan kolmikymmenvuotisessa turvattaisiin yksikön säilyminen perinteisessä si- 7782: sodassa Saksassa. Tuolta ajalta rykmentillä on jaintipaikassaan Lappeenrannassa. 7783: suuria meriittejä ja värikäs historia. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7784: Rykmentti sijaitsee tällä hetkellä Lappeen- nioittaen, 7785: rannassa vanhoissa kasarmirakennuksissa. Ra- 7786: kennusten heikkokuntoisuuden takia puolus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7787: tusministeriössä on valmisteltu esitys Uuden- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7788: maan rakuunapataljoonan siirtämiseksi Mikke- 2 7.27. 75 lisäyksenä 20 000 000 markkaa 7789: liin. Siirtotoimenpide ei olisi niin sota- kuin Uudenmaan rakuunapataljoonan Lap- 7790: kulttuurihistoriallisestikaan järkevää ja aiheut- peenrannassa sijaitsevien varuskuntara- 7791: taisi samalla Lappeenrannassa lisää työttömyyt- kennusten peruskorjaamiseen yksikön 7792: tä. Järkevämpää olisi osoittaa valtion budjettiin Mikkeliin muuttamisen välttämiseksi. 7793: 7794: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 7795: 7796: Urpo Leppänen Tina Mäkelä Raimo Vistbacka 7797: 1974 1988 vp. 7798: 7799: Raha-asia-aloite n:o 1859 7800: 7801: 7802: 7803: 7804: U. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta tarkoitukseen so- 7805: pivan kansanopiston tilojen kunnostamiseen maaseutupoli- 7806: tiikan koulutus- ja kurssitoiminnan käynnistämiseksi 7807: 7808: Eduskunnalle 7809: 7810: Hyvin vaikean maaseudun autioitumisvai- vassa kansanopistossa tällaisen koulutus- ja 7811: heen jälkeen ollaan vähitellen pääsemässä kiin- kurssitoiminnan käynnistämiselle. 7812: ni maaseudun uudenlaisesta kehittämisestä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7813: Eduskunta on hyväksynyt lain maaseudun pie- nioittavasti, 7814: nimuotoisen elinkeinotoiminnan tukemisesta. 7815: Tietoyhteiskunnassa maaseudulla on uusia mah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7816: dollisuuksia. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7817: Maassamme ei ole kuitenkaan ehditty vielä 29.57.52 500 000 markkaa rakennusten 7818: järjestää koulutus- ja kurssitoimintaa riittävästi kunnostamiseen erikseen päätettävässä 7819: uudesta maaseutupolitiikasta ja maaseudun ke- kansanopistossa uuden maaseutupolitii- 7820: hittämisen ideologisesta perustasta. Tämän kan koulutus- ja kurssitoiminnan käyn- 7821: vuoksi on tarpeellista luoda edellytykset sopi- nistämiseksi. 7822: 7823: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 7824: 7825: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi 7826: Tina Mäkelä Heikki Riihijärvi 7827: Raimo Vistbacka 7828: 1988 vp. 1975 7829: 7830: Raha-asia-aloite n:o 1860 7831: 7832: 7833: 7834: 7835: U. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Merenlahden pai- 7836: kallistien peruskorjaamiseen Taipatsaarella ja Lappeenran- 7837: nassa 7838: 7839: Eduskunnalle 7840: 7841: Paikallistie n:o 14807 (Merenlahden paikal- tulisi varata määrärahat hankkeelle, sillä sen 7842: listie) Taipatsaaren ja Lappeenrannan alueella siirtäminen aiheuttaisi kohtuuttomia haittoja 7843: on erittäin heikossa kunnossa. Tiellä on vilkasta alueen asujaimistolle. 7844: käyttöä vakituisen asutuksen ja varsinkin erit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7845: täin laajan kesäasutuksen johdosta. Tien pituus nioittaen, 7846: on 9,0 kilometriä ja rakennushankkeen kustan- 7847: nusarvio 7,5 milj. markkaa. Toimenpideohjel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7848: massa hanke on suunniteltu aloitettavaksi vuo- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7849: den 1989 aikana ja tien tulisi valmistua vuonna 31.24. 77 1 100 000 markkaa paikallistien 7850: 1990. Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvio- n:o 14807 (Merenlahden paikal/istie) pe- 7851: esityksessä ei ole kuitenkaan esitetty määrä- ruskorjauksen aloittamiseksi Taipatsaa- 7852: rahoja hankkeen toteuttamiselle. Tämän takia ren ja Lappeenrannan kuntien alueella. 7853: 7854: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 7855: 7856: Urpo Leppänen Tina Mäkelä Raimo Vistbacka 7857: 1976 1988 vp. 7858: 7859: Raha-asia-aloite n:o 1861 7860: 7861: 7862: 7863: 7864: U. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen rinta- 7865: malisän budjettiperusteiseksi korottamiseksi 7866: 7867: 7868: Eduskunnalle 7869: 7870: Ylimääräinen rintamalisä saatiin aikaan malla ylimääräisen rintamalisän laskentaperus- 7871: SMP:n päästyä hallitukseen ja ryhdyttyä vaati- teita siten, että ylimääräisen rintamalisän suu- 7872: maan sitä hallituspuolueiden eduskuntaryhmien ruus nousisi 30 o/o :iin kansaneläkkeen lisäosas- 7873: ryhmäpuheenjohtajien neuvotteluissa. Sitkei- ta. Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon 7874: den neuvotteluiden jälkeen päätettiin ryhtyä to- tulisi saada tarvittavat määrärahat tämän muu- 7875: teuttamaan SMP:n esittämää uutta tukimuotoa toksen toteuttamiseen. 7876: rintamaveteraaneille. Valitettavasti ylimääräi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7877: sen rintamalisän määrä jäi liian pieneksi, ja tä- nioittaen, 7878: män takia sen merkitys ei ole niin suuri kuin 7879: alun perin oli tarkoitus. Ylimääräinen rintama- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7880: lisä on tarkoitettu yhteiskunnan tunnustukseksi 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 7881: sotaveteraaneille heidän maamme vapauden 33.21.52 lisäyksenä 50000000 markkaa 7882: puolesta tekemästään työstä. ylimääräisen rintamalisän budjettiperus- 7883: SMP:n mielestä ylimääräistä rintamalisää tu- teiseksi korottamiseksi 30 %:iin kansan- 7884: lisi korottaa, ja parhaiten se onnistuisi muutta- eläkkeen lisäosasta. 7885: 7886: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 7887: 7888: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi 7889: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka 7890: 1988 vp. 1977 7891: 7892: Raha-asia-aloite n:o 1862 7893: 7894: 7895: 7896: 7897: U. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Yksinhuoltajien 7898: Liitto ry:n toiminnan tukemiseen 7899: 7900: 7901: Eduskunnalle 7902: 7903: Yksinhuoltajien Liitto ry. on yksinhuoltaja- distykseltä. Vuonna 1989 liitto on suunnitellut 7904: perheiden etujärjestö. Sen päätarkoituksena on laajentavansa toimintaansa jonkin verran, mikä 7905: huolehtia yksinhuoltajien ja varsinkin heidän aiheuttaa lisäpaineita toiminnan rahoitukseen. 7906: lastensa aseman ja oikeusturvan parantamises- Tämän takia valtion budjettiin tulisi saada edel- 7907: ta. Liitto pyrkii myös tukemaan yksinhuoltajia leenkin määräraha yhdistyksen toiminnan tuke- 7908: heidän kasvatustehtävässään mm. julkaisemalla miseen. 7909: Yksinhuoltaja-lehteä, tiedottamalla ja koulut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7910: tamalla. nioittaen, 7911: Yksinhuoltajien Liitto ry. on saanut valtion- 7912: apua viimeisten vuosien ajan. Valtion vuoden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7913: 1988 tulo- ja menoarviossa järjestölle myönnet- 1989 tulo- ja menoarvioon 150 000 7914: tiin valtionapua 100 000 markkaa. Lisäksi yh- markkaa Yksinhuoltajien Liitto ry:n 7915: distys on saanut avustusta Raha-automaattiyh- valtionapuun. 7916: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 7917: 7918: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi 7919: Tina Mäkelä Heikki Riihijärvi 7920: Raimo Vistbacka 7921: 1978 1988 vp. 7922: 7923: Raha-asia-aloite n:o 1863 7924: 7925: 7926: 7927: 7928: U. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Elatusvelvollisten 7929: Liitto ry:n toiminnan tukemiseen 7930: 7931: 7932: Eduskunnalle 7933: 7934: Elatusvelvollisten Liitto ry. on valtakunnalli- toimintansa tukemiseen. Järjestön merkityksen 7935: nen järjestö, joka toimii asumus- tai avioeron huomioon ottaen tulisi sille saada määräraha 7936: kautta elatusvelvollisiksi joutuneiden miesten ja valtion budjettiin. 7937: naisten etujärjestönä. Tällä hetkellä maassam- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7938: me on elatusvelvollisia vajaat 60 000 henkeä. nioittaen, 7939: On erittäin tärkeää, että myös tällaisella väestö- 7940: ryhmällä on oma etujärjestönsä heidän etujaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7941: ajamassa. 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 7942: Järjestön toiminta perustuu täysin vapaaeh- markkaa Elatusvelvollisten Liitto ry:n 7943: toisuuteen, eikä se saa tällä hetkellä avustuksia toiminnan tukemiseen. 7944: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 7945: 7946: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi 7947: Tina Mäkelä Heikki Riihijärvi 7948: Raimo Vistbacka 7949: 1988 vp. 1979 7950: 7951: Raha-asia-aloite n:o 1864 7952: 7953: 7954: 7955: 7956: U. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Oikeutta Eläkeläi- 7957: sille ry:n koulutustoiminnan tukemiseen 7958: 7959: 7960: Eduskunnalle 7961: 7962: Oikeutta Eläkeläisille ry. on harjoittanut so- Jotta järjestön koulutustoiminta saataisiin kun- 7963: siaalista lomatoimintaa Saarijärven Rauhalassa nolla käyntiin, tulisi Oikeutta Eläkeläisille ry:n 7964: sijaitsevassa loma- ja kurssikeskuksessaan jo saada palkatuksi väliaikaista henkilökuntaa 7965: useiden vuosien ajan. Toiminta on lähtenyt vilk- koulutustoiminnan organisoimiseen ja aloitta- 7966: kaaseen käyntiin, ja kurssikeskusta on voitu ke- miseen. Tämän takia järjestö tarvitsisi valtion 7967: hittää Raha-automaattiyhdistyksen avustusten tukea toimintansa tehostamiselle. 7968: turvin. Tällä hetkellä tilat ovatkin varsin hyväs- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 7969: sä kunnossa. nioittaen, 7970: Oikeutta Eläkeläisille ry:n järjestöllinen kou- 7971: lutus on jäänyt kuitenkin varsin vähäiseksi, sillä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 7972: lomatoiminta on vienyt kurssikeskuksen käyt- 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 7973: töajasta suurimman osan. Samoin se on sitonut markkaa Oikeutta Eläkeläisille ry:n 7974: liiton vähäisen palkatun henkilökunnan täysin. koulutustoiminnan tukemiseen. 7975: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 7976: 7977: Urpo Leppänen Tina Mäkelä Raimo Vistbacka 7978: 1980 1988 vp. 7979: 7980: Raha-asia-aloite n:o 1865 7981: 7982: 7983: 7984: 7985: U. Leppänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Myllyhoito-yhdis- 7986: tys ry:lle koulutus- ja tutkimusklinikan perustamiseen 7987: 7988: 7989: Eduskunnalle 7990: 7991: Karu tosiasia on, että Suomessa päihteiden Alan ensimmäinen koulutus- ja tutkimuskli- 7992: väärinkäyttäjien hoitotyötä tekevillä ei juuri ole nikka, joka tekee myös varsinaista hoitotyötä, 7993: mahdollisuutta hankkia ammatillistavaa koulu- suunnittelee käynnistävänsä toimintansa ennen 7994: tusta. Tilanne on pahenemassa ensi vuosikym- vuotta 1991. Klinikan toiminta pyritään aloitta- 7995: menen vaihteessa, jolloin ensimmäisen alan maan mahdollisimman nopeasti. 7996: koulutus- ja tutkimusklinikan on tarkoitus Klinikka on toimintaperiaatteeltaan täysin 7997: aloittaa toimintansa. Hankkeen takana on run- uudentyyppinen Suomessa. Sen toiminnoista 7998: saat neljä vuotta sitten perustettu aatteellinen toinen puoli suuntautuu koulutukseen ja tutki- 7999: yhteisö, Myllyhoito-yhdistys ry. mukseen, toinen puoli on käytännön hoitotyö- 8000: Yhdistyksen ja klinikan kantava ajatus on ns. tä, jotka täydentäen toisiaan muodostavat toi- 8001: Minnesota-malli, jossa päihdyttävien aineiden mivan kokonaisuuden. Klinikan kustannusar- 8002: väärinkäytöstä toipuneen henkilön oma koke- vio on, mikäli käyttöön otettaan ainakin aluksi 8003: mus on koko koulutus- ja hoitotyön runkona. olemassa olevia ainoastaan korjausta vaativia 8004: Päihteiden väärinkäyttäjien hoitotyötä tekevien tiloja, noin 7 miljoonaa markkaa. Kyseiset va- 8005: henkilöiden koulutuksessa on maassamme run- rat tulisi saada varatuksi jo valtion vuoden 1989 8006: saasti korjattavaa. Pääsääntöisesti koulutus, tulo- ja menoarvioon klinikkahankkeen pikai- 8007: jos sellaista ylipäätänsä on tarjolla, tapahtuu seksi käynnistämiseksi. 8008: työpaikalla työhönoton jälkeen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8009: Koulutus käsittelee yleensä terveydenhoito- nioittaen, 8010: työn eri alueita. Tieto päihteiden väärinkäyttä- 8011: jien hoidosta tulee muun opetuksen ohessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8012: Vaikka suurella osalla alan hoitotyötä tekevistä 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8013: on hyvä peruskoulutus, suora ammatillinen 33.93.53 7 000 000 markkaa investointi- 8014: koulutus puuttuu tyystin. Valitettavan moni avustuksena Myllyhoito-yhdistys ry:lle 8015: alalla työskentelevä joutuu imemään oppinsa Suomen ensimmäisen koulutus- ja tutki- 8016: yksinomaan käytännön kokemuksista. musklinikan perustamiseksi. 8017: 8018: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 8019: 8020: Urpo Leppänen J. Juhani Kortesalmi 8021: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka 8022: 1988 vp. 1981 8023: 8024: Raha-asia-aloite n:o 1866 8025: 8026: 8027: 8028: 8029: Lindroos: Määrärahan osoittamisesta aikuisopintorahaan 8030: 8031: 8032: 8033: Eduskunnalle 8034: 8035: Tulo- ja menoarvioesityksessä aikuisopinto- ka takia moni tuen hakija joutuu aloittamaan 8036: rahaan esitetty 65 miljoonan markan määrära- opintonsa ilman varmaa tietoa tuen saamisesta. 8037: ha on mitoitettu 6 000 opintorahan saajan mu- Tästä syystä määräraha tulisi muuttaa arvio- 8038: kaan, koska keskimääräinen tuki on 10 830 määrärahaksi. 8039: markkaa saajaa kohti. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 8040: Aikuisopintorahan suosio on kasvanut voi- taen, 8041: makkaasti. Siksi määräraha tulisi mitoittaa vä- 8042: hintään 8 000 vuotuisen tueusaajan mukaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8043: Tämä edellyttää 22 miljoonan markan lisäystä 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8044: momentille. 29.39.56 lisäyksenä 22 000 000 markkaa 8045: Kiinteä määräraha aiheuttaa tarpeettoman aikuisopintorahaan. 8046: monimutkaisen ja jäykän hakumenettelyn, jon- 8047: 8048: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 8049: 8050: Reijo Lindroos 8051: 8052: 8053: 8054: 8055: 8 280129N 8056: 1982 1988 vp. 8057: 8058: Raha-asia-aloite n:o 1867 8059: 8060: 8061: 8062: 8063: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Valkeakosken kaupun- 8064: ginteatterin peruskorjaukseen 8065: 8066: 8067: Eduskunnalle 8068: 8069: Pirkanmaalla toimivien teattereiden uudista- netty v. 1987. Kustannusarvioitaan noin 14 8070: miseksi on viime vuosina jouduttu tekemään ja mmk:n hankkeen rakennustyö toteutetaan v. 8071: on edelleen vireillä mittavia uudisrakennus- ja 1988-89. Valkeakosken kaupunki on anonut 8072: peruskorjausinvestointeja. Kun julkinen tuki hankkeelle valtionapua sen toteutusvuosille yh- 8073: teattereille ei ole kehittynyt laitosten uudistuk- teensä 2,2 mmk, ja saneeraushankkeen toteu- 8074: sista aiheutuneita kuluja sekä yleistä kustannus- tuksen kannalta valtion harkinnanvaraista 8075: ten nousua vastaavasti, ovat teatterit joutuneet avustusta on pidetty välttämättömänä. 8076: toimimaan vanhoissa ja epätarkoituksenmukai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 8077: sissa tiloissa. nioittaen, 8078: Valkeakosken kaupunginteatterin tilat eivät 8079: ole riittävät eivätkä vastaa tasoltaan nykyaikai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8080: sen teatteritoiminnan tarpeita. Teatterin laajen- 1989 tulo- ja menoarvioon 2 200 000 8081: nus- ja saneeraushankkeen esisuunnitelma on markkaa Valkeakosken kaupunginteat- 8082: valmistunut jo v. 1982, varsinaiset saneeraus- terin saneeraushankkeen valtionavustus- 8083: suunnitelmat v. 1987 ja rakennuslupa myön- ta varten. 8084: 8085: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 8086: 8087: Reijo Lindroos Matti Maijala Pertti Lahtinen 8088: Riitta Järvisalo-Kanerva Erkki Pystynen Anneli Taina 8089: Matti Hokkanen Pentti Lahti-Nuuttila Jukka Gustafsson 8090: Heikki A. Ollila Marjatta Stenius-Kaukonen 8091: 1988 vp. 1983 8092: 8093: Raha-asia-aloite n:o 1868 8094: 8095: 8096: 8097: 8098: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta musiikkikoulujen val- 8099: tionosuuksien maksamiseen 8100: 8101: 8102: Eduskunnalle 8103: 8104: Kulumassa olevan vuoden tulo- ja menoar- alusta annetaan lupa perustaa neljä uutta laki- 8105: viossa on osoitettu varoja musiikkioppilaitosten sääteistä valtionapua saavaa musiikkioppilai- 8106: valtionosuuksiin. Samoin on osoitettu 1 milj. tosta. 8107: mk kahden uuden musiikkioppilaitoksen laki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8108: sääteistämiseen. Omaksutun linjan mukaista on nioittaen, 8109: se, että vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa luo- 8110: daan edelleen mahdollisuudet uusien musiikki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8111: oppilaitosten lakisääteistämiselle. Maassamme 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8112: toimii hyvinkin useita vakinaisen valtionosuu- 29.90.54 lisäyksenä 2 000 000 mark- 8113: den saamiselle asetetut vaatimukset täyttäviä kaa musiikkikoulujen valtionosuuksien 8114: musiikkioppilaitoksia. Myönteisen kehityksen maksamiseen. 8115: kannalta on tärkeätä, että vuoden 1989 elokuun 8116: 8117: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 8118: 8119: Reijo Lindroos Riitta Järvisalo-Kanerva Jukka Gustafsson 8120: Pentti Lahti-Nuuttila Marjatta Stenius-Kaukonen Anneli Taina 8121: 1984 1988 vp. 8122: 8123: Raha-asia-aloite n:o 1869 8124: 8125: 8126: 8127: 8128: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Hallin-Mäntän maan- 8129: tien n:o 343 peruskorjaukseen 8130: 8131: 8132: Eduskunnalle 8133: 8134: Metsähallinnon viime vuosien laajat ja ras- puoltavat Mäntän seudun työllisyyspoliittiset 8135: kaat puutavarakuljetukset sekä yleinen liiken- seikat sekä se, että Kuoreveden kuntalaiset 8136: teen kasvu ovat vaikuttaneet siihen, että heik- hankkivat kaikki valtiolliset ja virastolliset pal- 8137: korakenteinen Hallin-Mäntän maantie on pa- veluosa Mäntästä. Edelleen ilmavoimien teknil- 8138: hoin vaurioitunut ja särkynyt ja on siis vaikeasti lisen koulun ja Valmet Oy:n lentokonetehtaan 8139: liikennöitävässä kunnossa. Pelkästään kunnos- sijainti Kuorevedellä sekä näiden laajenemisnä- 8140: sapitomäärärahoin tieosuuden pitäminen edes kymät edellyttävät tiestön peruskorjausta. 8141: tyydyttävässä kunnossa on mahdotonta. Tehos- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 8142: tettukaan kunnossapito ei toisi toivottavaa tu- tavasti, 8143: losta, eikä se tiemestaripiirin niukkojen määrä- 8144: rahojen puitteissa ole mahdollistakaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8145: Tieosuuden suunnittelu, linjaus- ja lunastus- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 8146: toimet olisi välttämätöntä aloittaa jo vuonna markkaa käytettäväksi maantien n:o 8147: 1989 ja työ olisi saatettava loppuun vuoden 343 peruskorjaukseen välillä Halli- 8148: 1990 aikana. Mänttä. 8149: Liikenteellisen tasa-arvon lisäksi hanketta 8150: 8151: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 8152: 8153: Reijo Lindroos Riitta Järvisalo-Kanerva Jukka Gustafsson 8154: Pentti Lahti-Nuuttila Marjatta Stenius-Kaukonen Matti Hokkanen 8155: Anneli Taina 8156: 1988 vp. 1985 8157: 8158: Raha-asia-aloite n:o 1870 8159: 8160: 8161: 8162: 8163: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Kolhon taajaman ke- 8164: vyen liikenteen väylien rakentamisen aloittamiseksi Vilppu- 8165: lassa ; 8166: 8167: Eduskunnalle 8168: 8169: Vilppulan kunnan Kolhon taajama sijaitsee Koko,/aiskustannukset sanotusta työstä ovat n. 8170: kahden järven välisellä kapealla kannaksella. 4,7 milj. mk. Jotta työt pääsisivät alkamaan, 8171: Tämän kannaksen kautta kulkee maantie n:o pitäisi valtion tulo- ja menoarviossa vuonna 8172: 348 Vilppula-Keuruu. Saman alueen kautta 1989 olla aloittamiseen tarvittava määräraha. 8173: kulkee rautatie Tampere-Haapamäki. Edel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8174: leen samalla alueella sijaitsee runsaasti mekaa- nioittaen, 8175: nista puunjalostusteollisuutta. Nämä seikat yh- 8176: dessä asettavat erityisen suuria vaatimuksia lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8177: kenteen joustavalle ja turvalliselle järjestämisel- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 8178: le. Vilppulan kunta on varautunut omalta osal- markkaa Vilppulan kunnan Kolhon taa- 8179: taan rakentamaan Kolhon kevyen liikenteen jaman kevyen liikenteen väylien raken- 8180: väyliä vuosina 1989-90 n. 0,5 milj. markalla. tamisen aloittamiseksi. 8181: 8182: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 8183: 8184: Reijo Lindroos Riitta Järvisalo-Kanerva Jukka Gustafsson 8185: Pentti Lahti-Nuuttila Marjatta Stenius-Kaukonen Anneli Taina 8186: 1986 1988 vp. 8187: 8188: Raha-asia-aloite n:o 1871 8189: 8190: 8191: 8192: 8193: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta Spielmeyer-Sjögren- 8194: tautia sairastavien hoidon ja kuntoutuksen kehittämiseen 8195: 8196: 8197: Eduskunnalle 8198: 8199: Pahalaatuista keskushermostosairautta (Spiel- Taudin varhainen toteaminen on ensiarvoisen 8200: meyer-Sjögren) on hoidettu antioksidanttilääki- tärkeää. Antioksidanttihoito on myös perheille 8201: tyksellä Suomessa vuodesta 1970 lähtien. Lää- ylivoimaisen kallista, ja siksi yhteiskunnan kor- 8202: kityksen on todettu hidastavan taudin etenemis- vaaman opastuksen ja kuntoutuksen osuutta 8203: tä ja lisäävän niitä elinvuosia, jolloin tautia sai- voitaisiin merkittävästi parantaa. 8204: rastava on aktiivinen ja itsenäisesti jokapäiväi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8205: sistä askareistaan selviävä. nioittaen, 8206: Suomalaisten tutkimusten lisäksi on ulkomai- 8207: sissa tutkimuksissa todettu rasvahappoaineen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8208: vaihdunnan häiriöön viittavia muutoksia, joi- 1989 tulo- ja menoarvioon 500000 8209: den perusteella antioksidanttilääkitys on Spiel- markkaa Spielmeyer-Sjögren-tautia sai- 8210: meyer-Sjögrenin taudissa perusteltua. rastavien varhaisdiagnostiikan, antiok- 8211: Maassamme on tiedossa tällä hetkellä alle 70 sidanttihoidon ja kuntoutuksen kehittä- 8212: tapausta. Taudin suhteellisen harvinainen esiin- miseen. 8213: tyminen on osaltaan vähentänyt yleistä ja yksi- 8214: lötason tietoutta tästä vakavasta sairaudesta. 8215: 8216: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 8217: 8218: Reijo Lindroos Riitta Järvisalo-Kanerva Jukka Gustafsson 8219: Pentti Lahti-Nuuttila Marjatta Stenius-Kaukonen Anneli Taina 8220: 1988 vp. 1987 8221: 8222: Raha-asia-aloite n:o 1872 8223: 8224: 8225: 8226: 8227: Lindroos: Määrärahan osoittamisesta palkansaajien lomatukeen 8228: 8229: 8230: 8231: Eduskunnalle 8232: 8233: Valtioneuvosto on antanut v. 1984 päätöksen kemän tutkimuksen mukaan noin 150 000 sel- 8234: Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta lomatoi- laista jäsentä, jotka joutuvat viettämään koko 8235: mintaan myönnettävistä avustuksista. Tätä vuosilomansa kotona, kun raha ei riitä maksul- 8236: päätöstä ja sen perusteluja on tulkittava niin, listen lomapalvelujen ostamiseen kotimaisista 8237: että avustusta on käytettävä ensisijaisesti niiden lomakohteista. Yli 250 000 SAK:n jäsentä viet- 8238: kansalaisten taloudelliseen tukemiseen, jotka tää vähintään kolme viikkoa !omastaan kotona. 8239: joutuvat viettämään koko lomansa kotona. Näiden tietojen taustalla on tosiasia, että 8240: Päätös korostaa palkansaajia (työntekijöitä) SAK:n jäsenistöstä löytyvät eräät kaikkein suu- 8241: keskeisenä avustuksia ja tuettua lomatoimintaa rimmista tuetun lomatoiminnan tarveryhmistä. 8242: tarvitsevana ryhmänä: Yli 50 000 SAK:n jäsentä on työttömänä, osa- 8243: "Jotta tässä päätöksessä tarkoitetulle loma- aikatyötä tekee noin 60 000 jäsentä, ja yksin- 8244: toiminnalle asetettavat tavoitteet voitaisiin saa- huoltajia jäsenistössä on noin 70 000. Lisäksi 8245: vuttaa, on lomiin sisällytettävä sellaista ohjel- on muistettava, että esimerkiksi työttömyys ei 8246: maa, joka on omiaan edistämään lomanviettä- koske vain jäsentä itseään vaan myös hänen 8247: jien psyykkistä ja fyysistä terveyttä. Loman ai- perheensä jäseniä. Alle 3 500 mk/kk bruttona 8248: kana työntekijän olisi voitava irtautua arkisesta ansaitseviajäseniä on SAK:ssa arviolta 200 000. 8249: työ- ja kotiympäristöstään, jotta hän voisi työn Jäsenillä näissä tarveryhmissä ei ole taloudelli- 8250: vastapainoksi rentoutua, koota uusia voimia ja sia mahdollisuuksia maksullisten kotimaisten 8251: kehittää itseään." lomakohteiden käyttöön, mikä selittää sen, että 8252: Todellisuudessa raha-automaattiavustukset niinkin moni SAK:n jäsenistä joutuu viettä- 8253: jaetaan pääosin lomajärjestöille, joilla ei ole mään koko vuosilomansa kotona. 8254: mitään intressiä palvella palkansaajia heidän SAL:n edellä mainitut 4,3 mmk riittävät 600 8255: pyrkiessään viettämään lomaa kotimaassa. Val- markan suuruisen lomatuen myöntämiseen noin 8256: taosan tuetuista !omista käyttävät jatkuvasti 7 000 jäsenelle. Kaikki SAL-Iomatuen saajat ei- 8257: vanhukset, eläkeläiset ja muut työelämän ulko- vät kuitenkaan ole SAK:n jäseniä, vaan tukea 8258: puolelle siirtyneet ryhmät. Tämä on selvässä ris- myönnetään myös perheenjäsenille lapset mu- 8259: tiriidassa valtioneuvoston päätöksessään ilmai- kaan lukien. Raha-automaattiyhdistyksen oh- 8260: seman tahdon kanssa. SAK:n, TVK:n, Akavan jeellisen avustussuunnitelman mukaan SAL:n 8261: ja STTK:n lomajärjestöt saivat tänä vuonna ra- avustus ei olisi olennaisesti kasvamassa vielä ensi 8262: ha-automaattiavustuksia yhteensä 7,3 mmk, vuosikymmenen alkuun mennessäkään. 8263: kun avustukset kaikille lomajärjestöille yhteen- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 8264: sä olivat 62,2 mmk. Suomen Ammattiliittojen taen, 8265: Lomajärjestö SAL ry. sai avustusta 4,3 mmkeli 8266: noin 7 OJo lomajärjestöjen kaikista avustuksista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8267: Tämä osoittaa, miten vähän palkansaajaloma- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 8268: järjestöjen sosiaalista työtä arvostetaan ja mi- 33.94.50 lisäyksenä 20000000 markkaa 8269: ten yliolkaisesti työntekijöiden lomatukitarpei- neljän palkansaajakeskusjärjestön lo- 8270: siin todellisuudessa suhtaudutaan. majärjestöille käytettäväksi palkansaa- 8271: SAK:n jäsenistössä on Tilastokeskuksen te- jien lomatukeen. 8272: 8273: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 8274: 8275: Reijo Lindroos 8276: 1988 1988 vp. 8277: 8278: Raha-asia-aloite n:o 1873 8279: 8280: 8281: 8282: 8283: Lindroos: Määrärahan osoittamisesta työttömyyden lieventämi- 8284: seen 8285: 8286: 8287: Eduskunnalle 8288: 8289: Työllisyyslain vaikutusten laajeneminen sekä Määräaikaisilla työsopimuksilla pitkään 8290: ensi vuoden lopulla nousuun kääntyvä työttö- työskennelleiden työsuhteet tulisi vakinaistaa. 8291: myys edellyttävät riittävien määrärahojen va- Jotta työllisyyslain vaikutukset eivät johtaisi 8292: raamista työllisyyden hoitoon valtion vuoden epäterveeseen kehitykseen valtion ja kuntien 8293: 1989 tulo- ja menoarviossa. Tulo- ja menoar- työsuhteissa, niin työttömyyden lieventämiseen 8294: vioesityksessä esitettyjen määrärahojen avulla tarkoitettuja määrärahoja tulisi huomattavasti 8295: voidaan työllistää 900 henkilöä vähemmän kuin korottaa siitä, mitä hallitus tulo- ja menoar- 8296: kulumassa olevana budjettivuotena. vioesityksessään esittää. 8297: Tämä tulee vaikeuttamaan erityisesti valtion Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 8298: ja kuntien työtehtävissä työskentelevien ns. tila- taen, 8299: päisesti pysyväisluonteisissa tehtävissä työsken- 8300: televien asemaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8301: Useissa tapauksissa saattaa käydä niin, että 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8302: tehtävässä pitkään toiminut joutuu luovutta- 34.50.30 lisäyksenä 400 000 000 mark- 8303: maan työpaikkansa työllisyyslain perusteella kaa työttömyyden lieventämiseen. 8304: työllistettävälle. 8305: 8306: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 8307: 8308: Reijo Lindroos 8309: 1988 vp. 1989 8310: 8311: Raha-asia-aloite n:o 1874 8312: 8313: 8314: 8315: 8316: Lindroos ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille ympäristön- 8317: suojelun käyttökustannuksiin 8318: 8319: 8320: Eduskunnalle 8321: 8322: Ympäristönsuojelun valtionosuuskiintiö on vapaakuntakokeilu, mikä lisää kuntien tehtä- 8323: jatkuvasti pienentynyt huolimatta valtioneuvos- viä. Valtionosuusvirkojen niukkuus estää tehtä- 8324: ton vahvistamista valtakunnallisista suunnitel- vien delegoimisen kuntien ympäristönsuojelu- 8325: mista (80 virkaa v. 1986, 55 virkaa v. 1987). Vir- lautakunnille ja heikentää kuntien valmiutta 8326: koja tarvitaan sen vuoksi, että siirtymäkauden hoitaa niille kuuluvia lakisääteisiä tehtäviä. 8327: päättyessä 31.12.1988 loputkin ilmansuojelu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8328: lain ja jätehuoltolain mukaiset kunnan hoidet- nioittaen, 8329: tavat tehtävät siirtyvät ympäristönsuojelulauta- 8330: kunnille hoidettaviksi. Ensi vuonna oli tarkoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8331: tus toteuttaa myös laajemmin jätehuoltotehtä- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8332: vien delegointi kunnille ympäristöministeriön 35.11.32 lisäyksenä 4 000000 markkaa 8333: päätöksellä. Ympäristönsuojelulautakunnalle kunnille maksettavaksi valtionosuuksi- 8334: ovat siirtymässä myös mm. leirintäalueiden na ympäristönsuojelun käyttökustan- 8335: lupa- ja valvonta-asiat. Ensi vuonna alkaa myös nuksiin. 8336: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 8337: 8338: Reijo Lindroos Riitta Järvisalo-Kanerva 8339: Jukka Gustafsson Pentti Lahti-Nuuttila 8340: Marjatta Stenius-Kaukonen 8341: 1990 1988 vp. 8342: 8343: Raha-asia-aloite n:o 1875 8344: 8345: 8346: 8347: 8348: Liunaiomaa ym.: Määrärahan osoittamisesta tietokirjallisuuden 8349: kirjastokorvauksiin 8350: 8351: 8352: Eduskunnalle 8353: 8354: Lakiin eräistä kirjailijoille ja kääntäjille kirjallisuuden kansalliseen ja kulttuurimerki- 8355: myönnettävistä apurahoista (236/61) tehtiin tykseen nähden. 8356: vuonna 1983 muutos (1080/83), jolla tietokir- Asiasta keväällä tehtyyn kirjalliseen kysy- 8357: jallisuus oikeutettiin saamaan oma, joskin vaa- mykseen vastasi opetusministeri Anna-Liisa Pii- 8358: timaton osuutensa ns. kirjastokorvausapura- pari myöntäen, että tietokirjallisuuden apura- 8359: hoista. Samalla tietokirjailijat ja tietokirjalli- hat ovat olleet niukat haettuihin määriin verrat- 8360: suuden kääntäjät tunnustettiin sellaisiksi luo- tuna. Tämän vuoksi tietokirjallisuuden apura- 8361: van työn tekijöiksi, jotka voivat saada val- hat ovat käytännössä olleet pienempiä kuin 8362: tiovallalta apurahoja korvaukseksi siitä, että kaunokirjallisuuden apurahat. Samalla tietokir- 8363: heidän teoksiaan on julkisissa kirjastoissa ylei- jallisuusapurahojen hakijoiden lukumäärä on 8364: sön vapaasti lainattavissa. kasvanut. Ja jos tietokirjallisuuden tukea on lä- 8365: Lakiin jäi kuitenkin maininta, jonka mukaan hivuosien tulo- ja menoarvioissa mahdollista 8366: varsinaiset tieteelliset kirjoitukset ja oppikirjat kasvattaa, on opetusministeriön näkemyksen 8367: eivät kuulu sen piiriin. Pidämme kohtuuttoma- mukaan mahdollista harkita samalla myös apu- 8368: na ja perusteettomana oppi- ja ammattikirjalli- rahoitettavan tietokirjallisuuden alueen laajen- 8369: suuden jättämistä pois kirjastokorvausapura- tamista tarpeelliseksi osoittautuneilta osin. 8370: hoituksesta. Samalla haluamme huomauttaa Tietokirjailijoiden rahoitus pitäisi ensisijaisesti 8371: siitä, että tietokirjallisuuden osalle tuleva apu- hoitaa lakia muuttamalla. Lainmuutos taas edel- 8372: rahoituksen määrä on 1 OJo valtion vuotuisten lyttäisi kirjastokorvausten arviomäärärahan nos- 8373: kirjastomäärärahojen kokonaissummasta ja tamista hallituksen esittämästä 16 mmk:sta. Tä- 8374: 10% kirjastokorvausapurahojen määrästä. män pattitilanteen purkamiseksi eduskunnan on 8375: Apurahoituksen määrä on kaikkiaan erittäin mielestämme lisättävä tietokirjailijoiden kirjas- 8376: pieni. tokorvauksia ylimääräisellä määrärahalla, jolla 8377: Käsityksemme mukaan tietokirjailijoiden voidaan paikata lakisääteisen ja tarpeen mukai- 8378: aseman parantamista kirjastokorvausapurahoi- sen rahoituksen erotus 1,5 mmk. 8379: tuksessa ei ole syytä tehdä heikentämällä kau- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8380: nokirjailijoiden asemaa nykyisestään. Jos sen nioittaen, 8381: sijaan kokonaisrahoitus nostetaan 12,5 %:iin, 8382: voidaan tietokirjallisuuden prosenttiosuus nos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8383: taa 10 % :sta 25 % :iin kaunokirjallisuuden kär- 1989 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 8384: simättä. Tällöin tietokirjallisuus saisi apurahoja 1 500 000 markkaa ylimääräisenä määrä- 8385: 3,1 mmk, mikä on käsityksemme mukaan suh- rahana tietokirjallisuuden kirjastokor- 8386: teellisen vähäinen summa korkeatasoisen tieto- vausapurahojen korottamiseen. 8387: 8388: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 8389: 8390: Tuula Liunaiomaa Johannes Virolainen Ole Wasz-Höckert 8391: Ritva Vastamäki Riitta U osukaineo Tapio Holvitie 8392: Osmo Soininvaara Kirsti Ala-Harja Oiva Savela 8393: Martti Tiuri 8394: 1988 vp. 1991 8395: 8396: Raha-asia-aloite n:o 1876 8397: 8398: 8399: 8400: 8401: Linnainmaa ym.: Määrärahan osoittamisesta jatkovalaistuksen 8402: rakentamiseen Länsiväylälie Espoon Matinkylästä länteen 8403: 8404: 8405: Eduskunnalle 8406: 8407: Länsiväylä on pääkaupungin tärkeimpiä Kirkkonummen Båtvikiin on erittäin kiireelli- 8408: ulosmenoteitä ja samalla yksi Suomen vilk- nen toimenpide. 8409: kaimmin liikennöityjä moottoriteitä. Tievalais- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8410: tuksen päättyminen Espoon Matinkylään tekee nioittaen, 8411: tieosuuden siitä länteen erittäin turvattomak- 8412: si pimeänä vuodenaikana. Liikennetiheyden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8413: vuoksi tieosuudella ei pitkien ajovalojen käyttö 1989 tulo- ja menoarvioon 1 600 000 8414: juuri koskaan ole mahdollista. markkaa Länsiväylän jatkovalaistuksen 8415: Liikenneturvallisuuden parantamiseksi Län- rakentamiseksi Espoon Matinkylästä 8416: siväylän valaiseminen Espoon Matinkylästä länteen. 8417: 8418: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 8419: 8420: Tuula Linnainmaa Martti Tiuri 8421: 1992 1988 vp. 8422: 8423: Raha-asia-aloite n:o 1877 8424: 8425: 8426: 8427: 8428: Linnainmaa: Määrärahan osoittamisesta kuluttajille suunnattui- 8429: hin ympäristövalistuskampanjoihin 8430: 8431: 8432: Eduskunnalle 8433: 8434: Ympäristönsuojelu koetaan yhdeksi tärkeim- Tiedon saamiseksi on tarpeellista käynnistää 8435: mistä tulevaisuuteemme vaikuttavista tehtävis- ympäristötietoisen kuluttajavalistuksen suun- 8436: tä, jota tulee toteuttaa yhteiskunnan jokaisella nittelu ja varata tätä koskeviin tietoiskuihin ja 8437: toimintasektorilla. valistuskampanjoihin riittävät taloudelliset voi- 8438: Kansalaisten asenteilla ja heidän kuluttajina mavarat. 8439: tekemillään valinnoilla on suuri vaikutus ympä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 8440: ristön tilaan. Suomalaisten kulutustottumusten taen, 8441: suuniaarniseksi ympäristöystävällisten tuottei- 8442: den hankkimiseen kuluttajan on saatava toden- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8443: mukaista tietoa hyödykkeisiin liittyvistä ympä- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8444: ristövaikutuksista, jotka aiheutuvat käytetyistä 32.28.21 lisäyksenä 500 000 markkaa 8445: raaka-aineista, jätehaitoista tai energiankulu- kuluttajille suunnattua ympäristövalis- 8446: tuksesta. tuskampanjointia varten. 8447: 8448: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 8449: 8450: Tuula Liunaiomaa 8451: 1988 vp. 1993 8452: 8453: Raha-asia-aloite n:o 1878 8454: 8455: 8456: 8457: 8458: Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kouvolan kääntäjänkou- 8459: lutuslaitoksen uusien tilojen suunnittelemiseen ja laitoksen 8460: kehittämiseen 8461: 8462: Eduskunnalle 8463: 8464: Kouvolan kieli-instituutti perustettiin syksyl- Kouvolan kääntäjänkoulutuslaitoksen tiloissa 8465: lä 1971. Kouvolan kaupungin ylläpitämänä lai- viime keväänä. 8466: tos koulutti diplomikielenkääntäjiä. Vuonna Yliopiston toiminnan erittäin tarpeellinen 8467: 1981 kieli-instituutti valtiollistettiin ja liitettiin laajentaminen Kouvolassa aiheuttaa kuitenkin 8468: Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteelliseen sen, että jo nykyisin riittämättömät, vanhan- 8469: osastoon Kouvolan kääntäjänkoulutuslaitok- aikaiset ja puutteellisesti varustetut laitoksen ti- 8470: seksi, jossa suoritettava perustutkinto on filoso- lat rajoittavat kääntäjänkoulutuslaitoksen toi- 8471: fian kandidaatin tutkinto. Jatkotutkintoina mintojen laajentamista. Kymi-neuvottelukunta 8472: voidaan suorittaa filosofian lisensiaatin ja filo- samoin kuin Kouvolan kaupunkikin ovat esittä- 8473: sofian tohtorin tutkinto. neet, että aloitettaisiin selvitystyö uusien toimi- 8474: Kouvolan kääntäjänkoulutuslaitos suuntau- tilojen järjestämiseksi Kouvolassa. Edelleen 8475: tuu kääntäjien ja tulkkien koulutukseen. Käy- Kymi-neuvottelukunta on mietinnössään esittä- 8476: tännön työelämän tarpeita korostetusti palvele- nyt, että Helsingin yliopisto selvittäisi, miten 8477: va kieltenopetus on siten laitoksen vahva alue. yliopiston kielten opetusta sekä täydennyskou- 8478: Koska korkeakoulujen aloituspaikkoja on Ky- lutusta ja niiden kasvua voitaisiin soveltuvin 8479: men läänissä suhteessa aloitusikäiseen väestöön osin ohjata Kouvolan kääntäjänkoulutuslaitok- 8480: vain 7-8 OJo. Kun vastaava osuus koko maassa seen ja voitaisiinko joitakin muitakin yliopiston 8481: on 17-18 OJo, pitäisi korkeakoulupaikkoja vanhoja tai uusia toimintoja siirtää Kouvolaan. 8482: olennaisesti lisätä Kymen läänissä. Tämä ehkä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8483: osaltaan auttaisi myös siihen, etteivät nuoret nioittaen, 8484: muuttaisi pois Kymen läänistä, joka on jo usei- 8485: den vuosien ajan ollut muuttotappiolääni. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8486: Kielten täydennyskoulutus on alue, jolla 1989 tulo- ja menoarvioon 300 000 8487: Kouvolan kääntäjänkoulutuslaitosta on myös markkaa Kouvolan kääntäjänkoulutus- 8488: mahdollista kehittää. Toiminta onkin kehit- laitoksen uusien tilojen suunnittelemi- 8489: tynyt ja laajentunut Helsingin yliopiston täy- seksi ja laitoksen toiminnan kehittämi- 8490: dennyskoulutusyksikön aloitettua toimintansa seksi. 8491: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 8492: 8493: Anna-Kaarina Louvo Riitta Uosukainen 8494: Kaarina Dromberg Martti Tiuri 8495: 1994 1988 vp. 8496: 8497: Raha-asia-aloite n:o 1879 8498: 8499: 8500: 8501: 8502: Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta aikuiskoulutusosaston 8503: kurssitoimenjohtajan viran perustamiseksi Anjalan maata- 8504: lousoppilaitokseen 8505: 8506: Eduskunnalle 8507: 8508: Kymen läänissä on tapahtuneiden voimakkai- va, ja erillinen aikuiskoulutusosasto, johon voi- 8509: den elinkeinoelämän muutosten takia erityisen taisiin palkata oma kurssitoimenjohtaja, tehos- 8510: suuri tarve aikuiskoulutuksen suunnitelmalli- taisi toimintaa. Tarvittavat tilat ovat oppilai- 8511: seen kehittämiseen. Valtiovalta on tämän myös toksella jo käytössään. Erillinen aikuiskoulu- 8512: tunnustanut ja Kymen lääni onkin tänä vuonna tusosasto lisäisi Anjalan maatalousoppilaitok- 8513: ollut budjettivaroin aikuiskoulutuksen kokei- sen resursseja myös maatalouslomittajien kou- 8514: lualue. Läänissä käynnistettiin jo keväällä kaik- lutukseen. Juuri tehdyn selvityksen mukaan 8515: ki alat kattava aikuiskoulutustarveselvitys. pelkästään Kymenlaaksossa on 70-80 maata- 8516: Myös maatalousyrittäjillä jatkokoulutuksen louslomittajan paikkaa täyttämättä. 8517: ja uusiin sivuelinkeinoihin koulutuksen tarve on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8518: suuri. Kymi-neuvottelukunta esittääkin mietin- nioittaen, 8519: nössään, että Anjalan maatalousoppilaitokseen 8520: perustettaisiin vuonna 1989 aikuiskoulutusosas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8521: to. Tässä oppilaitoksessa on jo nyt lisätty run- 1989 tulo- ja menoarvioon 150 000 8522: saasti viljelijöille tarkoitettua kurssitoimintaa. markkaa aikuiskoulutusosaston kurssi- 8523: Tänä vuonna esim. järjestetään 19 erilaista toimenjohtajan viran perustamiseksi 8524: kurssia. Tarve tällaiseen toimintaan on poltta- A nja/an maatalousoppilaitokseen. 8525: 8526: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 8527: 8528: Anna-Kaarina Louvo Riitta U osukaineo Kaarina Dromberg 8529: 1988 vp. 1995 8530: 8531: Raha-asia-aloite n:o 1880 8532: 8533: 8534: 8535: 8536: Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta Anjalan koulutilan 8537: henkilökunnan asuinrakennuksen rakentamiseen 8538: 8539: 8540: Eduskunnalle 8541: 8542: Ammattikasvatushallitus on jo vuonna 1983 Opetus- ja hoitotyön luonteen vuoksi olisi kou- 8543: hyväksynyt suunnitelmat Anjalan koulutilan lutilalla asuminen kuitenkin mielekkäämpää. 8544: henkilökunnan asuinrakennukseksi, ja tarvitta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8545: vat rakennusluvat ovat myös kunnossa. Han- nioittaen, 8546: ketta on yritetty viedä eteenpäin anomalla työl- 8547: lisyysvaroja hankkeen toteuttamiseksi tässä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8548: kuitenkaan onnistumatta. Tarve 4-5 perheen 1989 tulo- ja menoarvioon 1 800 000 8549: rivitalon rakentamiseen Anjalan koulutilalle markkaa henkilökunnan asuinraken- 8550: koetaan hyvin tärkeäksi, koska nyt henkilö- nuksen rakentamiseksi Anjalan kouluti- 8551: kuntaa joutuu perheineen asumaan muualla. lal/e. 8552: 8553: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 8554: 8555: Anna-Kaarina Louvo Riitta Uosukainen 8556: 1996 1988 vp. 8557: 8558: Raha-asia-aloite n:o 1881 8559: 8560: 8561: 8562: 8563: Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta hotelli- ja ravintolakou- 8564: lun perustamiseksi Kouvolaan 8565: 8566: 8567: Eduskunnalle 8568: 8569: Matkailu ja siihen liittyvät työpaikat ovat Ky- sesta on jo vuosia ollut nimenomaan Kouvolan 8570: men läänissä viime vuosina lisääntyneet. Ne kaupungin aloitteesta vireillä. Vihdoin valtion 8571: ovat edelleen kasvamassa myös Pohjois-Ky- vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesityksessä on 8572: menlaaksossa suuren Sokos-hotellin valmistut- opetusministeriön hallinnonalan pääluokassa 8573: tua ja Lasten Päivän Säätiön omistaman Tykki- ammatillisia oppilaitoksia koskevassa luvussa 8574: mäen perhepuiston aloitettua toimintansa Kou- todettu: "Lisäksi selvitetään kunnalllisen ho- 8575: volassa. Ammattitaitoisesta hotelli- ja ravinto- telli- ja ravintolaoppilaitoksen perustaminen 8576: la-alan henkilökunnasta on jatkuvasti puutetta, Kymen lääniin." Selvitystyön toivoisi johtavan 8577: etenkin kun Kymen lääni on niitä harvoja lää- kiireellisesti jo ensi vuonna myös rakentamis- 8578: nejä, joissa ei vielä ole tämän alan koulutetun suunnitelmien tekoon. 8579: työvoiman turvaavaa oppilaitosta, hotelli- ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8580: ravintolakoulua. nioittaen, 8581: Vapaa-ajan lisääntyminen luo kasvupoten- 8582: tiaalia juuri matkailupalveluiden kysyntään, ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8583: siksi olisi tärkeää voida kouluttaa ammattitai- 1989 tulo- ja menoarvioon 300 000 8584: toista työvoimaa omassa läänissä myös varsi- markkaa hotelli- ja ravintolakoulun 8585: naisessa alan oppilaitoksessa. Tämän vuoksi suunnittelemiseksi Kouvolaan. 8586: hanke hotelli- ja ravintolakoulun perustami- 8587: 8588: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 8589: 8590: Anna-Kaarina Louvo Kaarina Dromberg 8591: 1988 vp. 1997 8592: 8593: Raha-asia-aloite n:o 1882 8594: 8595: 8596: 8597: 8598: Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatillisen kuvataide- 8599: oppilaitoksen perustamiseksi Kouvolaan 8600: 8601: 8602: Eduskunnalle 8603: 8604: Kymen läänin kokonaiskehittämisen kannal- Koulun 1-2 opettajaa on antanut opetusta 6- 8605: ta on tärkeää keskiasteen koulutuksen vahvista- 15-vuotiaille koululaisille. Tästä toiminnasta on 8606: minen monella sektorilla. Kymi-neuvottelukun- neuvottelukunnan ja Kouvolan kaupungin mie- 8607: ta, jonka valtioneuvosto asetti keväällä 1986 lestä hyvä kehittää valtionapua nauttiva, koko 8608: Kymen läänin elinkeinoelämän kehitysongel- lääniä palveleva keskiasteen oppilaitos. 8609: mien johdosta tarvittavien toimenpide-esitysten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8610: laatimista varten, esittikin viime keväänä julkis- nioittaen, 8611: tetussa mietinnössään mm. ammatillisen kuva- 8612: taideoppilaitoksen perustamista Kouvolaan. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8613: Oppilaitoksen sijoittumista juuri Kouvolaan 1989 tulo- ja menoarvioon 300000 8614: puoltaa Kymi-neuvottelukunnan mukaan se, markkaa ammatillisen kuvataideoppilai- 8615: että Kouvolan kaupunki on aloittanut jo 1980- toksen perustamisen suunnittelemiseen 8616: luvun alussa lasten kuvataidekoulutoiminnan. Kouvolaan. 8617: 8618: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 8619: 8620: Anna-Kaarina Louvo Kaarina Dromberg 8621: 1998 1988 vp. 8622: 8623: Raha-asia-aloite n:o 1883 8624: 8625: 8626: 8627: 8628: Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien nuorisotyön val- 8629: tionosuuden korottamiseen 8630: 8631: 8632: Eduskunnalle 8633: 8634: Kunnilla on keskeinen vastuu nuorten elin- paremmin vastaisi todellisia kustannuksia, tulisi 8635: ympäristön, kasvuolosuhteiden ja harrastus- ns. nuorisomarkka eli valtionosuuden perustee- 8636: mahdollisuuksien kehittämisestä. Valtion tulo- na oleva asukaskohtainen käyttömeno korottaa 8637: ja menoarviosta on osoitettu tarkoitusta varten 9 markkaan. 8638: ns. nuorisomarkan muodossa varoja kunnille. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8639: Hallitus esittää nuorisomarkan suuruudeksi nioittaen, 8640: vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa 7,50 mark- 8641: kaa. Verrattuna liikuntatoimeen ja muuhun va- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8642: paaehtoiseen kansalaistoimintaan on nuoriso- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8643: markka jäänyt jälkeen. Myös nuorisotyön 29.91.51 lisäyksenä 4 500 000 markkaa 8644: osuus veikkausvoittovaroista on laskenut. osoitettavaksi kuntien nuorisotyön val- 8645: Jotta valtionosuus kuntien nuorisotyöhön tionosuuden korottamiseen. 8646: 8647: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 8648: 8649: Anna-Kaarina Louvo Ritva Vastamäki 8650: 1988 vp. 1999 8651: 8652: Raha-asia-aloite n:o 1884 8653: 8654: 8655: 8656: 8657: Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta Vesihuoltoliiton toimin- 8658: nan tukemiseen 8659: 8660: 8661: Eduskunnalle 8662: 8663: Vesihuoltoliitto on vesi- ja viemärilaitosten lä tavalla. Näin ollen olisi välttämätöntä, että 8664: erikoisjärjestö, jonka tehtävänä on toimia vesi- tämän tärkeän tehtävän edistämiseen ja kehittä- 8665: huoltoalan edistäjänä ja edun valvojana. Sen jä- miseen tulisi mukaan myös valtio avustusten 8666: seniä ovat vesihuoltoyhtiöt, vesihuolto-osuus- muodossa. Eduskunta on todennut työn merki- 8667: kunnat ja -yhtymät sekä kunnat. Vesihuoltoliit- tyksellisyyden myöntämällä liitolle vuosien 8668: to on erityisesti yhdysside vesilaitosten ja vi- 1986, 1987 ja 1988 tulo- ja menoarvioissa 50 000 8669: ranomaisten välillä, vesihuoltoalan yleisten markan avustuksen. 8670: edellytysten kehittäjä ja varsinkin keskitetyn ve- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8671: sihuoltoalan koulutuksen antaja. nioittaen, 8672: Vapaaehtoisena järjestönä Vesihuoltoliiton 8673: on kuitenkin vaikea nostaa jäsenmaksuja ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8674: koulutusmaksuja vastaamaan toiminnasta ai- 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 8675: heutuvia kustannuksia niin, että esimerkiksi markkaa Vesihuoltoliiton toiminnan tu- 8676: koulutus voitaisiin toteuttaa täysin tyydyttävä!- kemiseen. 8677: 8678: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 8679: 8680: Anna-Kaarina Louvo Pentti Mäki-Hakola 8681: Martti Korkia-Aho Kari Rajamäki 8682: 2000 1988 vp. 8683: 8684: Raha-asia-aloite n:o 1885 8685: 8686: 8687: 8688: 8689: Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta Sotainvalidien Veljeslii- 8690: ton Kymen piiri ry:lle sotainvalidien ja heidän puolisoidensa 8691: kuntoutus- ja virkistystoiminnan järjestämiseen 8692: 8693: Eduskunnalle 8694: 8695: Sotainvalidien ikääntyessä - heidän keski- validia, onkin lisännyt jatkuvasti vuodesta 1983 8696: ikänsä on jo yli 72 vuotta - on heidän kuntoo- alkaen tätä toimintaa. Piirin omat varat eivät 8697: tustarpeensa tullut yhä polttavammaksi. Var- kuitenkaan ole olleet läheskään riittävät, koska 8698: haiskuntoutus mahdollistaa monessa tapauk- tarve on yhä lisääntynyt. 8699: sessa kotihoidon pitempään. Tämä koskee niin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8700: sotainvalideja itseään kuin heidän puolisoitaan, nioittaen, 8701: jotka vuosiakin ilman loman suomaa lepoa ja 8702: palautumista ovat hoitaneet usein hyvinkin vai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8703: keavammaista puolisoaan. Tarve kuntoutus- ja 1989 tulo- ja menoarvioon 300 000 8704: virkistystoimintaan onkin sotainvalidien kes- markkaa Sotainvalidien Veljesliiton Ky- 8705: kuudessa valtava. men piiri ry:l/e sotainvalidien ja heidän 8706: Sotainvalidien Veljesliiton Kymen piiri ry., aviopuolisoidensa kuntoutus- ja virkis- 8707: johon kuuluu 27 osastoa ja lähes 3 000 sotain- tystoimintaan. 8708: 8709: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 8710: 8711: Anna-Kaarina Louvo Riitta U osukaineo Kaarina Dromberg 8712: 1988 vp. 2001 8713: 8714: Raha-asia-aloite n:o 1886 8715: 8716: 8717: 8718: 8719: Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta Maailman Terveysjärjes- 8720: tön tavoitteiden tunnetuksi tekemiseen 8721: 8722: 8723: Eduskunnalle 8724: 8725: Maailman Terveysjärjestön ohjelma "Ter- ka esimerkiksi otettuun tavoitevuoteen on aikaa 8726: veyttä kaikille vuoteen 2000 mennessä" asettaa vain seitsemän vuotta, eivät nämä WHO:n oh- 8727: WHO:n jäsenmaille useita mittavia tavoitteita jelman tavoitteet ole vielä kansalaistemme ylei- 8728: toteutettaviksi. Jo välitavoitteet vuosille 1990 ja sessä tiedossa. 8729: 1995 sisältävät merkittäviä haasteita kaikille oh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8730: jelmaan osallistuville. Aivan erikoisen haasta- nioittaen, 8731: via ne ovat Suomelle, joka on julkisesti lupau- 8732: tunut toimimaan ohjelman mallimaana. Tämän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8733: lupauksen mukaan tulee esimerkiksi vuonna 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8734: 1995 Suomen väestöstä 80% olla tupakoimat- 33.73.21 250000 markkaa WHO:n oh- 8735: tomia. Samaan vuoteen mennessä tulee myös jelman "Terveyttä kaikille vuoteen 2000 8736: alkoholin ja muiden huumavien aineitten käy- mennessä" tavoitteiden tunnetuksi teke- 8737: tössä tapahtua huomattavaa vähenemistä. Vaik- miseen suomalaisten keskuudessa. 8738: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 8739: 8740: Anna-Kaarina Louvo Sakari Knuuttila Ensio Laine 8741: Kirsti Ala-Harja Päivi Varpasuo Toimi Kankaanniemi 8742: Matti Saarinen Anna-Liisa Jokinen Lea Kärhä 8743: Kaarina Dromberg Riitta U osukaineo Ben Zyskowicz 8744: Matti Lahtinen Pekka Puska Eeva Turunen 8745: Sirpa Pietikäinen 8746: 2002 1988 vp. 8747: 8748: Raha-asia-aloite n:o 1887 8749: 8750: 8751: 8752: 8753: Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta sepelvaltimon ohitusleik- 8754: kausten lisäämiseksi yliopistollisissa keskussairaaloissa 8755: 8756: 8757: Eduskunnalle 8758: 8759: Sepelvaltimokirurgian valtakunnalliseksi ta- paa luokkaa. Inhimillisesti ja kansantaloudelli- 8760: voitteeksi on maassamme asetettu 500 ohitus- sesti raskaiden ohitusleikkausjonojen lyhentä- 8761: leikkausta miljoonaa asukasta kohden vuodes- miseen on päästävä nykyistäkin nopeutettua ai- 8762: sa. Tämä tekee noin 2 500 leikkausta vuodessa. kataulua pikemmin. Jonokuolleisuus on tällä 8763: Huolimatta eduskunnan ja hallituksen piirissä hetkellä noin 10 prosenttia vuodessa. 8764: tehdyistä myönteisistä ratkaisuista lisätä sepel- Eduskunnan vuonna 1986 tekemän ratkaisun 8765: valtimokirurgian voimavaroja on tavoite vielä periaatteiden mukaisesti esitämme, että lääkin- 8766: saavuttamatta. töhallituksen ja keskussairaalapiirien tarkem- 8767: Tämän vuoden osalta sepelvaltimon ohitus- min neuvottelemalla tavalla eduskunta suuntai- 8768: leikkausten määrä jää alle 2 000 leikkaukseen. si lisättyä määrärahaa lähinnä juuri perustamis- 8769: Täten edelleen leikkausta jonottavien määrä li- kustannushankkeiden nopeuttamiseksi ja siten 8770: sääntyy niidenkin osalta, jotka tulisi leikata, leikkauskapasiteetin pysyväksi nostamiseksi. 8771: mutta joita ei pystytä vuosittaisen tavoitteen Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 8772: mukaisesti leikkaamaan. 8773: On huomattava, että Suomessa asetetut leik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8774: kaustavoitteet (500 ohitusleikkaustai 1 milj. asu- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8775: kasta) ovat pienemmät kuin esim. Ruotsin ja 33.79.32 lisäyksenä 5 000 000 mark- 8776: Norjan leikkaustavoitteet. Kuitenkin Suomen kaa sepelvaltimon ohitusleikkaustilan- 8777: sydäntautisairastavuus on olennaisesti pahem- teen parantamiseksi. 8778: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 8779: 8780: Anna-Kaarina Louvo Tuula Paavilainen Ritva Vastamäki 8781: Heikki Riihijärvi Ole Wasz-Höckert Pekka Puska 8782: Ritva Laurila 8783: 1988 vp. 2003 8784: 8785: Raha-asia-aloite n:o 1888 8786: 8787: 8788: 8789: 8790: Louvo ym.: Määrärahan osoittamisesta Vatsatautien tutkimus- 8791: säätiön toiminnan tukemiseksi 8792: 8793: 8794: Eduskunnalle 8795: 8796: Maassamme todetuista uusista syöpäsairauk- perustanut Vatsatautien tutkimussäätiön, jonka 8797: sista 28 OJo ilmenee vatsan alueella. Vatsahaava- tarkoituksena on taloudellisesti tukea vatsatau- 8798: taudista kärsii noin 10% kansalaisista jossain tien tutkimusta ja ennaltaehkäisyä ottaen huo- 8799: elämänsä vaiheessa. Toiminnalliset vatsavaivat, mioon tässä yhteydessä myös nautintoaineiden 8800: kuten ärtyvä paksusuoli, ovat varsin yleisiä. merkityksen sairauksien aiheuttajina. Säätiö ja- 8801: Vaikka nämä taudit aiheuttavat huomattavia kaa tähän tarkoitukseen tänä syksynä myös en- 8802: taloudellisia menetyksiä, puhumattakaan nii- simmäisen tutkimusapurahan. 8803: den aiheuttamista kärsimyksistä, ei toistaiseksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8804: ole ollut elintä, joka kokonaisvaltaisesti vastaisi nioittaen, 8805: vatsan alueen sairauksien tutkimisesta näin 8806: edistäen myös näiden sairauksien ennaltaehkäi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8807: syä. 1989 tulo- ja menoarvioon 300 000 8808: Alan asiantuntijoiden muodostama yhdistys, markkaa Vatsatautien tutkimussäätiön 8809: Suomen Gastroenterologiayhdistys ry., on nyt toiminnan tukemiseksi. 8810: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 8811: 8812: Anna-Kaarina Louvo Lea Kärhä Kirsti Ala-Harja 8813: Marjatta Stenius-Kaukonen Martti Tiuri Kaarina Dromberg 8814: Kari Rajamäki Anneli Taina Kerttu Törnqvist 8815: Heikki Rinne Jouko Skinnari Matti Lahtinen 8816: Riitta Uosukainen Eeva Turunen Ben Zyskowicz 8817: Pekka Puska Ole Wasz-Höckert Sirpa Pietikäinen 8818: 2004 1988 vp. 8819: 8820: Raha-asia-aloite n:o 1889 8821: 8822: 8823: 8824: 8825: Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaarisilta ry:n toimin- 8826: nan tukemiseen 8827: 8828: 8829: Eduskunnalle 8830: 8831: Kaarisilta on eri tavoin vammautuneiden las- ja muita taiteellisia harjoituksia sekä vammais- 8832: ten vanhempien ja muiden asian omakseen tun- liikuntaa. Työskentely tapahtuu pienryhmissä 8833: tevien henkilöiden perustama rekisteröity yhdis- kunkin omien voimavarojen mukaan. Päivätoi- 8834: tys, jonka toiminta-alueena on Lahden kaupun- minta tarjoaa myös muutaman suojatyöpaikan. 8835: ki ympäristökuntineen. Kaarisilta-yhdistys järjestää päivätoiminnan 8836: Yhdistys on ottanut pääasialliseksi tavoit- ohella erimuotoista leiritoimintaa vammaisille 8837: teekseen järjestää koulunsa päättäneille vam- ja heidän perheilleen, tukee vammaisperheitä 8838: maisille nuorille ohjattua päivätoimintaa lähellä suorittamalla valistus- ja tiedotustyötä sekä tar- 8839: heidän omaa kotikuntaansa. joaa virkistys-, harrastus-, taide- ja kulttuuri- 8840: Ajatus päivätoiminnan tarpeellisuudesta lähti toimintaa paitsi vammaisille ja heidän omaisil- 8841: liikkeelle nimenomaan hankkeen takana olevien leen myös ympäristön asukkaille. 8842: henkilöiden omakohtaisesta kokemuksesta. On todettu, että eri taidelajeilla on tervehdyt- 8843: Melkein poikkeuksetta ovat jatko-opintopaikat tävä, terapeuttinen vaikutus. On myös muistet- 8844: hyvinkin kaukana perusturvallisuutta luovista tava, että vammaisellakin on oikeus nauttia ta- 8845: lähiomaisista, ystävistä ja kotiseudusta. Kaari- savertaisesti yhteiskunnan tarjoamia palveluja 8846: silta-yhdistyksen eräs tavoite onkin säilyttää lä- sekä toivoa muihin nähden samaa laadullisuut- 8847: heinen yhteys omaan perheeseen ja ystäviin. ta ja palvelutasoa itsensä kehittämisessä niin 8848: Pyrkimyksenä on luoda samat itsetuntoa ko- henkisesti kuin aineellisestikin. Vammaiset nuo- 8849: hottavat perusoikeudet vammautuneille ja hei- ret eivät vain aina itse pysty vaatimaan omia 8850: dän omaisilleen kuin nk. normaaleilla lapsiper- oikeuksiaan, jolloin meidän kanssaihmisten on 8851: heillä luonnostaan on. nähtävä velvollisuutemme ja kyettävä ajattele- 8852: Yhdistyksen toimintasuunnitelmaan kuuluu maan myös heidän parastaan. 8853: nuorten vammaisten päivätoiminnan järjestä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8854: minen ja ylläpitäminen ammattitaitoisin ohjaa- nioittaen, 8855: javoimin sitä varten perustetussa Erstan taide- 8856: ja toimintakeskuksessa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8857: Koulunsa päättäneiden vammaisten nuorten 1989 tulo- ja menoarvioon 250 000 8858: päivätoiminta sisältää yleissivistäviä opintoja, markkaa Kaarisilta ry:n toiminnan tuke- 8859: työhönohjausta (kotitalous, puutarhanhoito, miseen. 8860: puu- ja metallityö, taidekäsityö jne.), musiikkia 8861: 8862: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 8863: 8864: Matti Luttinen Arto Lapiolahti Timo Roos 8865: Jukka Gustafsson Reijo Lindroos Jussi Ranta 8866: Jorma Rantanen 8867: 1988 vp. 2005 8868: 8869: Raha-asia-aloite n:o 1890 8870: 8871: 8872: 8873: 8874: Luttinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vesijärven rehevöity- 8875: mistutkimukseen 8876: 8877: 8878: Eduskunnalle 8879: 8880: Puutteellisesta suuren taajaman jätevesien vähäarvoista kalaa, joka aiheuttaa ravinteita 8881: puhdistuksesta ja ko. vesien johtamisesta Vesi- kierrättäen suuren sisäisen kuormituksen. Tällä 8882: järveen oli seurauksena Vesijärven voimakas re- hetkellä tutkimus on osoittanut että Vesijärven 8883: hevöityminen. Vaikka Lahden kaupungin kaik- kaltaisessa järvessä toimenpiteenä tulisi ole- 8884: ki jätevedet vuoden 1975 jälkeen on johdettu maan ensisijaisesti vääristyneen kalakannan 8885: puhdistettuina Porvoonjokeen ja ulkoisen korjaaminen. 8886: kuormituksen määrä näin ollen saatiin hyvin Toimenpiteiden suorittamiseksi tarvitaan 8887: vähäiseksi, ei Vesijärven veden laadussa ole ta- kuitenkin laajoja tutkimuksia niiden suuntaa- 8888: pahtunut odotettua paranemista. Jätevesien miseksi oikein, esimerkiksi selvittämällä mah- 8889: tekniset puhdistusratkaisut eivät ole yksin voi- dollisuuksia ranta-alueiden kalastuksen järjes- 8890: neet parantaa Vesijärven tilaa. tämiseksi, itse kalastus- ja pyydystysmenetel- 8891: Vaikka Vesijärvi onkin Lahden ja sen naapu- mien kehittämiseksi ja myös vähäarvoisen ka- 8892: rikuntien Hollolan ja Asikkalan oma ongelma lan käytön lisäämiseksi. 8893: tänä päivänä, on Vesijärvi esimerkkitapaus val- Tutkimustoiminta tulee myös voida suunnata 8894: takunnallisesti. Suomessa on monia muitakin nykyisin Vesijärveä kuormittavan ulkoisen 8895: järviä, joiden rehevyystaso on vastaavanlainen kuormituksen vähentämiseksi. Sisäinen kuor- 8896: juuri pitkäaikaisen taajamien jätevesien johta- mitus pitää yllä rehevyystasoa, mutta ulkoinen 8897: misen vuoksi. Myös Vesijärven nykyiset sairau- kuormitus toimii mahdollisesti käynnistäjänä 8898: det, voimakkaat leväkukinnat, ovat aivan ylei- leväkukintojen synnyssä. 8899: siä myös muualla Suomessa. Vesijärven tervehdyttämiseksi tarvitaan siis 8900: Lahden kaupunki käynnisti vuonna 1987laa- lisää tietoa ja uusia ratkaisuja, joiden toteutta- 8901: jan Vesijärvi-projektin, jonka kautta pyritään minen palvelee vesiensuojelun tulevaisuutta laa- 8902: tutkimuksilla löytämään toimenpiteitä Vesijär- jemminkin. Vesijärvi on projektina kansain- 8903: ven tilan parantamiseksi. Tähän asti Lahden välisestikin mittakaavaltaan niin suuri, etteivät 8904: kaupunki on yksin ollut rahoittamassa tutki- tavanomaiset paikalliset voimavarat siihen riitä. 8905: mustoimintaa. Vesijärvi-tutkimuksissa saadut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8906: tulokset ovat kuitenkin yleishyödyllisiä ja käyt- nioittaen, 8907: tökelpoisia myös muissa Suomen rehevöity- 8908: neissä järvissä. Tästä syystä valtion mukaantulo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8909: Vesijärvi-tutkimukseen on erittäin tärkeätä. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8910: Nyt suoritettu tutkimustoiminta on osoitta- 35.11.26 1500 000 markkaa Vesijärven 8911: nut, että Vesijärven ekologinen tila on vääris- rehevöitymistutkimukseen. 8912: tynyt ja järvessä on suunnaton määrä pientä, 8913: 8914: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 8915: 8916: Matti Luttinen Riitta Järvisalo-Kanerva Jussi Ranta 8917: Timo Roos Jorma Rantanen Reijo Lindroos 8918: 2006 1988 vp. 8919: 8920: Raha-asia-aloite n:o 1891 8921: 8922: 8923: 8924: 8925: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta taiteilija- ja toimitta- 8926: jaeläkkeiden lisäämiseen 8927: 8928: 8929: Eduskunnalle 8930: 8931: Hallitus ehdottaa budjettiin määrärahoja 65 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8932: ylimääräistä taiteilijaeläkettä ja 25 toimittaja- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 8933: eläkettä varten. Näiden eläkkeiden tarve on kui- 28.07.06 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 8934: tenkin huomattava ja ehdotammekin määrära- taiteilija- ja toimittajaeläkkeisiin. 8935: hoja lisättäväksi 10 uutta taiteilija- ja viittä toi- 8936: mittajaeläkettä vastaten. 8937: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8938: nioittaen, 8939: 8940: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 8941: 8942: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 8943: 1988 vp. 2007 8944: 8945: Raha-asia-aloite n:o 1892 8946: 8947: 8948: 8949: 8950: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkijan- ja opetta- 8951: janvirkojen perustamiseksi yliopistoihin 8952: 8953: 8954: Eduskunnalle 8955: 8956: Suomalaisen tutkimuksen ja opetuksen mah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8957: dollisuuksia pidetään teoriassa korkeina. Käy- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8958: tännössä tutkija- ja opettajakapasiteetti ei ole 29.10.01/isäyksenä 25 000000 markkaa 8959: käytössä, koska virkoja korkeakoululaitokses- tutkijan- ja opettajanvirkojen perusta- 8960: samme on riittämättömästi tai epätarkoituksen- miseksi yliopistoihin. 8961: mukaisessa käytössä. 8962: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8963: nioittaen, 8964: 8965: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 8966: 8967: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 8968: 2008 1988 vp. 8969: 8970: Raha-asia-aloite n:o 1893 8971: 8972: 8973: 8974: 8975: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta rauhantutkimuksen 8976: professorin viran perustamiseksi Jyväskylän yliopistoon 8977: 8978: 8979: Eduskunnalle 8980: 8981: Rauhankasvatuksen ja rauhantahtoisuuteen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 8982: kasvamisen tutkimista tarvitaan entistä kipeäm- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 8983: min. Jotta yksilön ja yhteisön väkivaltaa syn- 29. JO. 01 lisäyksenä 500 000 markkaa 8984: nyttäviä vuorovaikutusmekanismeja ja lainalai- rauhantutkimuksen professorin viran 8985: suuksia voidaan vakavasti otettavana tavalla perustamiseksi Jyväskylän yliopistoon 8986: tieteellisesti tutkia, on tutkimustyön johdossa ja Åbo Akademiin. 8987: oltava alan professori. 8988: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 8989: nioittaen, 8990: 8991: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 8992: 8993: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 8994: 1988 vp. 2009 8995: 8996: Raha-asia-aloite n:o 1894 8997: 8998: 8999: 9000: 9001: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Taideteollisen kor- 9002: keakoulun opetuksen kehittämiseen 9003: 9004: 9005: Eduskunnalle 9006: 9007: Taideteollisen korkeakoulun opetuksen kan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9008: nalta on tärkeää turvata elävä yhteys korkea- nioittaen, 9009: koulun ulkopuolella toimiviin alan asiantunti- 9010: joihin. Tämä on mahdollista ainoastaan järjes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9011: tämällä tuntiopetusta ja käyttämällä vierailevia 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 9012: luennoitsijoita sekä lopputöiden ohjaajia. Alan 29.10.21 3 000000 markkaa Taideteol- 9013: erityisluonteen vuoksi pienryhmäopetuksen ja lisen korkeakoulun opetuksen kehittä- 9014: henkilökohtaisen ohjauksen tarve on suuri. miseen. 9015: Opetuksen kehityksen turvaamiseksi ja viime 9016: syksyn kaltaisten ongelmien estämiseksi ehdo- 9017: tamme korkeakoulun määrärahoihin lisäystä. 9018: 9019: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 9020: 9021: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 9022: 2010 1988 vp. 9023: 9024: Raha-asia-aloite n:o 1895 9025: 9026: 9027: 9028: 9029: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta koululaitosta jalas- 9030: ten arvoja koskevaan korkeakoulujen tutkimustoimintaan 9031: 9032: 9033: Eduskunnalle 9034: 9035: Ehdotamme yliopistojen tutkimusmäärära- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9036: hoihin erillistä lisäystä, joka suunnataan koulu- nioittaen, 9037: laitoksen opetuksen, lasten arvojen ja asentei- 9038: den sekä luovuuden tutkimiseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9039: Korkeakoulujen tutkimusmäärärahojen sito- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 9040: misesta laitosten julkaisujen määrään tulee luo- 29.10.21 2 000 000 markkaa koululai- 9041: pua. Tuottovaatimukset tässä muodossa sovel- tosta ja lasten arvoja koskevaan korkea- 9042: tuvat huonosti tieteelliseen työhön. koulujen tutkimustoimintaan. 9043: 9044: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 9045: 9046: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 9047: 1988 vp. 2011 9048: 9049: Raha-asia-aloite n:o 1896 9050: 9051: 9052: 9053: 9054: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylioppilaiden tervey- 9055: denhoitosäätiön Helsingin terveydenhoitoaseman vuokrakus- 9056: tannuksiin 9057: 9058: Eduskunnalle 9059: 9060: Ylioppilaiden terveydenhoitoasemat toimivat mahdolliset keinot, koska opiskelijoiden talou- 9061: useilla paikkakunnilla vastikkeetta korkeakou- dellinen asema ei kestä ylimääräisiä rasitteita. 9062: lujen tiloissa eduskunnan vuonna 1977 tekemän Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 9063: päätöksen perusteella. Helsingin terveydenhoi- nioittavasti, 9064: toasema on ainoa, josta Ylioppilaiden tervey- 9065: denhoitosäätiö maksaa vuokran. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9066: Kokonaisvuokra vuonna 1987 Helsingin toi- 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 29.10 9067: mipisteestä oli noin 2,36 miljoonaa markkaa. määrärahoihin 2 500 000 markkaa Yli- 9068: Kansaneläkelaitos korvaa vuokrasta osan, ja oppilaiden terveydenhoitosäätiön Hel- 9069: loppuosa katetaan opiskelijoilta perittävällä singin terveydenhoitoaseman vuokran 9070: terveydenhoitomaksulla. Opiskelijoiden mak- kattamiseksi valtion varoista. 9071: suosuuden alentamiseksi olisi löydettävä kaikki 9072: 9073: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 9074: 9075: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 9076: 2012 1988 vp. 9077: 9078: Raha-asia-aloite n:o 1897 9079: 9080: 9081: 9082: 9083: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulututki- 9084: muksen lisäämiseen 9085: 9086: 9087: Eduskunnalle 9088: 9089: Korkeakoulututkimukseen suunnatut määrä- telun myötä. Tutkijankoulutuksen suunnittelun 9090: rahat ovat jo useiden vuosien ajan jääneet jäl- ja toteutuksen on pohjauduttava tutkimus- ja 9091: keen tutkimustyön perustaksi laadittujen suun- kokeilutyöhön. Vain näin voidaan välttää ka- 9092: nitelmien suosituksista. Korkeakoulut toteutta- pea-alaiset jatko-opintoputket. 9093: vat niille asetettuja uusia tehtäviä ilman näiden Korkeakouluihin ja niiden yhteyteen on muo- 9094: tehtäväalueiden riittävää tutkimusta. Tutki- dostunut uusia tehtäväalueita ja toimintamuo- 9095: mustyö loisi kuitenkin tärkeitä edellytyksiä uu- toja (täydennyskoulutus, tilaustutkimus, tekno- 9096: distusten onnistumiselle ja muutosten hallinnal- logiakylähankkeet, tiedepuistosuunnitelmat). 9097: le. Uusien tehtäväalueiden ja toimintamuotojen Uusiin toimintamuotoihin on kiinnitetty tutki- 9098: tutkiminen voisi estää yhteiskunnalle mahdolli- muksellista huomiota vain vähäisessä määrin. 9099: sesti hyvinkin kalliiksi koituvat virheratkaisut. Suunnitelmallinen kehittäminen edellyttää val- 9100: Seuraavat korkeakoulututkimuksen alueet tiovallalta riittäviä resursseja korkeakoulujen 9101: vaativat välittömästi huomattavaa määräraho- uusien tehtäväalueiden tutkimukseen. 9102: jen lisäystä: korkeakoulupedagogiikka, tutki- Tarvittavat toimenpiteet ovat 9103: jankoulutus Gatkokoulutus), täydennyskoulu- 1) korkeakoulupedagogiikan kehittäminen 9104: tus, korkeakoulujen hallinto ja kansainvälisty- tutkimuksen avulla, 9105: misen (opiskelijavaihto) vaikutukset. 2) korkeakoulututkintojen sisällön ja raken- 9106: Korkeakouluopetusta syytetään tehottomuu- teen kehittäminen tutkimuksen avulla, 9107: desta. Perustutkintojen suoritusajat ovat piden- 3) tutkijankoulutuksen suunnittelun ja to- 9108: tyneet ja opiskelunsa keskeyttäneiden määrät teutuksen edellyttämän tutkimustyön aikaan- 9109: kasvaneet. Ongelman ratkaisuun on esitetty saaminen, 9110: monia tehokkaalta vaikuttavia keinoja: palkit- 4) korkeakouluihin ja niiden yhteyteen mu- 9111: sevaa opintotukea säädyllisessä ajassa valmistu- dostuneiden uusien tehtäväalueiden ja toiminta- 9112: ville, opetussuunnitelmien sisällön keventämis- muotojen (täydennyskoulutus, tilaustutkimus, 9113: tä jne. Esitetyt toimenpiteet eivät lähde korkea- teknologiakylähankkeet, tiedepuistosuunnitel- 9114: koulututkintojen laadun arvioinnista eivätkä mat) tutkiminen, 9115: opetus-oppimisprosessin sisäisistä tekijöistä. 5) korkeakoulujen hallinnon kehittäminen 9116: Korkeakouluopetuksen tulee ensisijaisesti ke- tutkimuksen avulla siten, että hallinto kykenisi 9117: hittää tieteellistä ajattelua. Opetus-oppimis- paremmin palvelemaan tiedettä ja opetusta, 9118: prosessin laatu (sisäiset tekijät) ratkaisee tieteel- 6) korkeakoulujen kansainvälistymisen ja 9119: lisen ajattelun taidon välittymisen opiskelijalle. kansainvälisen opiskelijavaihdon vaikutusten 9120: Korkeakouluopetuksen ja opiskelun laadullinen tutkiminen. 9121: kehittäminen edellyttää laitostasolla tapahtuvaa Vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesityksessä 9122: tutkimus-, koulutus- ja kokeilutoimintaa. korkeakoulututkimukseen on varattu 13 500 000 9123: Valtioneuvoston hyväksymässä korkeakou- markkaa momentille 29.37.21 (Tutkimus- ja ke- 9124: lulaitoksen kehittämisuunnitelmassa vuosille hittämistoiminta). Lisäystä vuoden 1988 tulo- 9125: 1987-1992 puhutaan tutkijankoulutuksen te- ja menoarvioon verrattuna on 3 390 000 mark- 9126: hostamisesta "laatimalla korkeakoulujen yh- kaa, mutta momentilta on varattu yhteensä pe- 9127: teistyönä kaikille tieteenaloille tutkijankoulu- räti 6 700 000 markkaa jo määrättyihin tarkoi- 9128: tusohjelmat". Tutkijankoulutuksen luonne on tuksiin: 3 200 000 markkaa pelkästään tieto- 9129: oleellisesti muuttumassa koulutusohjelma-ajat- tekniikan tutkijakoulutuksen kehittämiseen ja 9130: 1988 vp. - RA n:o 1897 2013 9131: 9132: 3 500 000 markkaa ammatillisen aikuiskoulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9133: tuksen kehittämiseen. Tällöin momentille jää 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 9134: muiden tutkimustarpeiden rahoitukseen vain 29.37.21 lisäyksenä 6500000 markkaa 9135: 6 800 000 markkaa, mikä on huomattavasti vä- korkeakoulututkimukseen. 9136: hemmän kuin vuodelle 1988 varattu määräraha. 9137: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9138: nioittaen, 9139: 9140: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 9141: 9142: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 9143: 9144: 9145: 9146: 9147: 9 280129N 9148: 2014 1988 vp. 9149: 9150: Raha-asia-aloite n:o 1898 9151: 9152: 9153: 9154: 9155: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakouluopetuk- 9156: sen kehittämis- ja kokeilutoimintaan 9157: 9158: 9159: Eduskunnalle 9160: 9161: Korkeakoulujemme koulutustehtävän hoita- sen laadullinen kehittäminen edellyttää tällai- 9162: mista on arvosteltu pitkään ja kitkerästikin. seen kehittämiseen tähtäävää tutkimus-, koulu- 9163: Koulutuksen kehittämiseksi on esitetty tavoit- tus- ja kokeilutoimintaa. Tällaista toimintaa 9164: teita lähtien opetus-oppimisprosessin ongelmien olisi kyettävä järjestämään laitostasolla. Se ei 9165: räikeimmistä ilmenemismuodoista. On ollut kuitenkaan ole tähän mennessä ollut tässä 9166: helppoa osoittaa sormella keskeyttämislukuja maassa käytännössä mahdollista. 9167: sekä suhteellisen pitkiä perustutkinnon suoritus- Tästä syystä ehdotamme, 9168: aikoja. Sormella on helppo osoittaa tilastoja ja 9169: muotoilla niiden kaunistamiseen tähtääviä ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9170: voitteita. Opetus-oppimisprosessin ongelmia ei 1989 tulo- ja menoarvioon momenti/le 9171: tällä tavalla kuitenkaan poisteta, ja siten koulu- 29.37.21 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 9172: tuksen laadullinen kehittäminen jää saavutta- korkeakouluopetuksen kehittämis- ja 9173: maHornaksi päämääräksi. kokeilutoimintaan. 9174: Korkeakouluopetuksen, opiskelun ja oppimi- 9175: 9176: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 9177: 9178: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 9179: 1988 vp. 2015 9180: 9181: Raha-asia-aloite n:o 1899 9182: 9183: 9184: 9185: 9186: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta jatkokoulutukseen 9187: liittyviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin 9188: 9189: 9190: Eduskunnalle 9191: 9192: Korkeakoulujen toiminnan kehittämistä on Budjettiesitys lupaa opetusministeriön hallin- 9193: pidetty tärkeänä niin talouselämälle kuin koko nonalalle korkeakoululaitosta koskevaan tutki- 9194: yhteiskunnalliselle rakennemuutoksellekin. Kor- mukseen vain 120 000 markkaa lisäystä, joka 9195: keakoululaitoksen kehittämissuunnitelma vuo- on tarkoitus suurelta osin käyttää lähinnä val- 9196: sille 1987-1992 mainitsee yhdeksi keskeiseksi tionhallintoa palvelevan ns. KOTA-tietokannan 9197: kehittämistavoitteeksi juuri tutkijankoulutuk- kehittelyyn. 9198: sen eli tieteellisten jatko-opintojen kehittämi- Edelliseen viitaten ehdotamme, 9199: sen. Tämä onkin ajankohtainen ja tärkeä ongel- 9200: makokonaisuus. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9201: Budjettiesitys ei kuitenkaan esitä mitään eri- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 9202: tyisiä varoja jatko-opintojen kehittämiseen. 29.37.21 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 9203: Erityisen suuri tarve olisi tutkimusrahoituksen jatkokoulutukseen liittyviin tutkimus- ja 9204: saamiseen asianomaiseen tarkoitukseen, sillä kehittämishankkeisiin. 9205: jatkokoulutusta koskeva tutkimustieto on erit- 9206: täin puutteellista. 9207: 9208: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 9209: 9210: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 9211: 2016 1988 vp. 9212: 9213: Raha-asia-aloite n:o 1900 9214: 9215: 9216: 9217: 9218: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta tutkija- ja opiskelija- 9219: vaihdon edistämiseen 9220: 9221: 9222: Eduskunnalle 9223: 9224: Korkeakoulujen kansainvälisten toimintojen budjettiesitys lupaa. Erityisenä vertailukohtana 9225: kehittäminen on ollut päämääränä jo vuosia ja osittain myös epäkohtana voitaneen pitää 9226: (esim. valtioneuvoston 12.9.1985 antama tiede- sitä, että siinä missä opetusministeriön hallin- 9227: ja teknologiapoliittinen selonteko sekä 19.2. nonala jää vaille lisäyksiä, kauppa- ja teolli- 9228: 1987 hyväksytty korkeakoululaitoksen kehittä- suusministeriön momentti 32.46.43 tulee mää- 9229: missuunnitelma). Tästä huolimatta korkeakou- rärahan lisäyksen kautta lähes kaksinkertaiste- 9230: lujen kansainvälisen toiminnan kehittämiseksi tuksi. 9231: ei ole esitetty riittäviä voimavaroja. Vaikka opetusministeriön hallinnonalan mo- 9232: Erityisen tärkeää olisi saada määrärahoja mentti 29.37.42 onkin käyttötarkoitukseltaan 9233: konkreettiseen kansainvälisyyden edellytyksiä väljä ja mahdollistaa mitä moninaisimman toi- 9234: luovaan toimintaan. Tällaisena pidämme mm. minnan tukemisen, ehdotamme, 9235: toimia ulkomailla opiskelun edistämiseksi sekä 9236: sitä, että omassa maassamme pyrkisimme hel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9237: pottamaan "tutkijatuontia" ja järjestämään 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 9238: esim. englannin kielellä mielekkäitä koulutus- 29.37.24 1 000 000 markan määrärahan 9239: kokonaisuuksia ulkomaalaisille opiskelijoille. muiden kuin teknisten alojen tutkija- 9240: Tällainen toiminta ja sen suunnittelu edellyt- tuonnin ja opiskelijaviennin edistämi- 9241: täisi huomattavasti enemmän määrärahoja kuin seksi. 9242: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 9243: 9244: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 9245: 1988 vp. 2017 9246: 9247: Raha-asia-aloite n:o 1901 9248: 9249: 9250: 9251: 9252: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta aineenopettajien 9253: kasvatustieteelliseen koulutukseen 9254: 9255: 9256: Eduskunnalle 9257: 9258: Ehdotamme lisäresurssien osoittamista van- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9259: han tutkintojärjestelmän mukaan aineenopetta- nioittaen, 9260: jiksi opiskeleville kasvatustieteellisen opetuksen 9261: järjestämiseen, jotta he eivät joutuisi heikom- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9262: paan asemaan kuin uuden järjestelmän mukaan 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 9263: opiskelevat. 29.3 7.29 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 9264: Ehdotamme myös lastentarhanopettajakou- aineenopettajien kasvatustieteelliseen 9265: lutuksen vakinaistamista korkeakouluissa. Mie- koulutukseen. 9266: lestämme tulee selvittää pikaisesti lastentarhan- 9267: opettajien koulutuksen rinnastaminen muuhun 9268: opettajankoulutukseen. 9269: 9270: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 9271: 9272: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 9273: 2018 1988 vp. 9274: 9275: Raha-asia-aloite n:o 1902 9276: 9277: 9278: 9279: 9280: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta opintolainojen val- 9281: mistumisen jälkeisen korkotukiajan pidentämiseksi ylimääräi- 9282: sin järjestelyin 9283: 9284: Eduskunnalle 9285: 9286: Vastavalmistuneet juuri opintonsa päättäneet taa. Yksi keino on vastavalmistuneen opiskeli- 9287: nuoret ovat joissakin tapauksissa opiskelijaakin jan korkotuen ja lainojen takaisinmaksun aloit- 9288: huonommassa asemassa: heillä on edessään tamisajan pidentäminen 3 vuoteen. 9289: muutto pois opiskelija-asunnosta, työpaikan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9290: hankinta, perheen perustaminen, asunnon han- nioittaen, 9291: kinta ja opintolainojen takaisinmaksu. Tämä 9292: tilanne saattaa monelle olla ylivoimainen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9293: Akateeminen työttömyys Suomessa ei suin- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 9294: kaan ole voitettu asia. Useilla aloilla, vaikka 29.39.52 lisäyksenä 19 000 000 markkaa 9295: koulutusta vastaavaa työtä löytyisikin, palkka- ylimääräisenä määrärahana valmistumi- 9296: tulot ovat niin pienet, että vastavalmistunut sen jälkeisen opintolainan korkotuki- 9297: nuori ei pysty saavuttamaan edes kohtuullista ajan pidentämiseen kolmeen vuoteen 9298: elintasoa. Tätä juuri opintonsa päättänyttä 1.~1989 alkaen. 9299: nuorta kohtaavaa noidankehää voidaan helpot- 9300: 9301: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 9302: 9303: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 9304: 1988 vp. 2019 9305: 9306: Raha-asia-aloite n:o 1903 9307: 9308: 9309: 9310: 9311: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta opintolainojen kor- 9312: kotuen ylimääräiseksi korottamiseksi 9313: 9314: 9315: Eduskunnalle 9316: 9317: Opiskelijat ovat ainoa väestöryhmä, jonka siten, että 50 000 markan lainasta maksetaan 9318: perustoimeentuloturva perustuu lainajärjestel- korkoja kuukaudessa yli 200 markkaa. 9319: mään. Menettelyä ei voida pitää oikeudenmu- Jos opiskelijoiden toimeentulon ja velkaantu- 9320: kaisena, koska pitkä ja velkaannuttava koulu- misen ongelmat halutaan ratkaista, ainoa pysy- 9321: tus ei enää takaa korkeampaa ansiotasoa kuten vä ratkaisu on kehittää opintotukijärjestelmää 9322: muutama vuosikymmen sitten. Työpaikan epä- lisäämällä opintorahaa. Paljon velkaantuntei- 9323: varmuus yhdessä korkeiden opintovelkojen den opiskeluedellytysten palauttamiseksi tarvi- 9324: kanssa lisää korkea- tai keskiasteen koulutuk- taan kuitenkin nopeampia toimenpiteitä. 9325: seen lähteneitten sosiaalis-taloudellista turvat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9326: tomuutta. nioittaen, 9327: Opiskeluajat ovat pidentyneet, kun opiskeli- 9328: jat ovat ylivelkaantumista välttääkseen turvau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9329: tuneet ansiotyöhön. Paljon velkaantuneilla ti- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 9330: lanne muodostaa kierteen, jossa valmistuminen 29.39.52 lisäyksenä 200 000 000 mark- 9331: siirtyy yhä kauemmaksi ja yhä vaikeammaksi, kaa käytettäväksi opintotukilain (28172) 9332: koska täysipäiväiseen opiskeluun ei ole mahdol- mukaisen opintolainojen korkotuen yli- 9333: lisuuksia. Esimerkiksi opintolainojen korko määräiseen korottamiseen. 9334: alentaa ajan oloon käytettävissä olevaa tukea 9335: 9336: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 9337: 9338: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 9339: 2020 1988 vp. 9340: 9341: Raha-asia-aloite n:o 1904 9342: 9343: 9344: 9345: 9346: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta opintorahan korot- 9347: tamiseen 9348: 9349: 9350: Eduskunnalle 9351: 9352: Demokraattisen Vaihtoehdon eduskuntaryh- sen toimeentuloturvan oletllinen parantaminen 9353: mä on tehnyt lakialoitteen yhtenäiseen perus- tuo säästöjä mm. opiskeluaikojen lyhenemisen 9354: turvaan siirtymisestä. Perusturvaksi ehdotam- myötä. 9355: me kaikille, jotka eivät työllään voi hankkia toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9356: meentuloaan, 3 000 markkaa kuukaudessa. Tä- nioittaen, 9357: män mukaisesti ehdotamme opintorahan nosta- 9358: mista keskiasteen ja korkeakoulujen opiskeli- että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 9359: joille 3 000 markkaan kuukaudessa. den 1989 tulo- ja menoarvioon momen- 9360: Opintorahan rahoittamiseksi ehdotamme työ- tille 29.39.55 lisäyksenä 1 420 000 000 9361: eläkerahastojen varojen käyttöä. Vuonna 1988 markkaa opintorahan nostamiseen 3 000 9362: määrärahojen nettolisätarve on 1 420 000 000 markkaan kuukaudessa. 9363: markkaa. Pidemmällä aikavälillä opintoaikai- 9364: 9365: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 9366: 9367: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 9368: 1988 vp. 2021 9369: 9370: Raha-asia-aloite n:o 1905 9371: 9372: 9373: 9374: 9375: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta opintotuen asumis- 9376: lisän maksamiseksi ympärivuotisena 9377: 9378: 9379: Eduskunnalle 9380: 9381: Opiskelijoille myönnetään opintotuen opin- muodostaa välttämättömän ja tärkeän hyvin- 9382: torahan yhteydessä asumislisää opiskelukuu- voinnin tekijän, myös opiskelijalle. On kohtuu- 9383: kausilta, pääsääntöisesti 9 kuukaudelta vuo- tonta, että opiskelija joutuu maksamaan jopa 9384: dessa. Opiskelija-asuntoloissa noudatetaan kui- 50 OJo opintotuen koko arvosta pelkkänä vuok- 9385: tenkin ympärivuotista vuokraperintää, jolloin rana. 9386: opiskelijan on maksettava kolme kuukautta il- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 9387: man mitään asumistukea. Kesäajalta asumislisä nioittavasti, 9388: myönnetään vain, jos opiskelija opiskelee myös 9389: kesäkuukaudet. Huomattava osa opiskelijoista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9390: joutuu kuitenkin työskentelemään kesäaikana, 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 9391: usein myös toisella paikkakunnalla kuin missä 29.39.55 65 000 000 markan määrära- 9392: opiskelija-asunto sijaitsee. Näin he joutuvat han opintotuen asumislisän maksami- 9393: maksamaan asumiskuluja kahdesta asunnosta. seksi ympärivuotisena 1.6.1989 alkaen. 9394: Kylmässä ja pimeässä Suomessa asuminen 9395: 9396: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 9397: 9398: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 9399: 2022 1988 vp. 9400: 9401: Raha-asia-aloite n:o 1906 9402: 9403: 9404: 9405: 9406: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta opintotuen tarve- 9407: harkintaikärajojen yhtenäistämiseen 9408: 9409: 9410: Eduskunnalle 9411: 9412: Täysi-ikäisten, oman taloutensa muodosta- sosiaalista itsenäistymistä ja pidentää nuoruutta 9413: neiden opiskelijoiden vanhempien tuloihin ja keinotekoisesti. Tarveharkintaikärajan noudat- 9414: varallisuuteen kohdistuva tarveharkinta on yksi taminen asettaa myös vanhemmille erityisiä 9415: opintotukijärjestelmämme merkittävistä epä- vaatimuksia opiskelevien lastensa elatuksessa. 9416: kohdista. Vaikka tarveharkintaikärajaa on vii- Pahimmillaan se saattaa johtaa entistä suurem- 9417: me vuosina vähittäin pudotettu alaspäin, vai- paan koulutukselliseen eriarvoisuuteen. Jo nyt 9418: kuttavat vanhempien tulot ja varallisuus edel- on havaittavissa aiemmista sosiaaliluokista tule- 9419: leen alle 20-vuotiaiden saamaan opintorahan vien opiskelijoiden määrän laskua. 9420: perusosaan. Vanhempien luona asuvilla alle Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9421: 24-vuotiailla vanhempien tulot ja varallisuus nioittaen, 9422: vaikuttavat kaikkeen opintotukeen. Opinto- 9423: tuesta he eivät voi enimmilläänkään saada kuin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9424: 50-60 prosenttia. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 9425: Koska 18 vuotta täyttänyt on Suomessa täysi- 29.39.55 lisäyksenä 45 000 000 markkaa 9426: ikäinen ja velvollinen huolehtimaan itsestään opintotuen tarveharkintaikärajan muut- 9427: myös taloudellisesti, opintotuen tarveharkinta- tamiseksi yleisesti 18 vuoteen 1. 7.1989 9428: ikärajan pitäminen normaalia täysi-ikäisyysra- alkaen. 9429: jaa korkeampana estää nuoren taloudellista ja 9430: 9431: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 9432: 9433: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 9434: 1988 vp. 2023 9435: 9436: Raha-asia-aloite n:o 1907 9437: 9438: 9439: 9440: 9441: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta aikuisopintoraha- 9442: kokeiluun 9443: 9444: 9445: Eduskunnalle 9446: 9447: Ehdotamme aikuisopintorahakokeilun laa- että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 9448: jentamista huomattavasti hallituksen ehdotta- den 1989 tulo- ja menoarvioon momen- 9449: maa nopeammin. tille 29.39.56 lisäyksenä 55 000 000 9450: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- markkaa aikuisopintorahakokeilun laa- 9451: nioittaen, jentamiseen. 9452: 9453: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 9454: 9455: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 9456: 2024 1988 vp. 9457: 9458: Raha-asia-aloite n:o 1908 9459: 9460: 9461: 9462: 9463: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulujen käyt- 9464: tökustannuksiin 9465: 9466: 9467: Eduskunnalle 9468: 9469: Suomessa on muihin pohjoismaihin verrattu- Ehdotamme käyttömäärärahojen lisäämistä 9470: na varsin suuri luokkakoko. Monet oppimisvai- 105 miljoonalla markalla edellä lueteltuihin tar- 9471: keudet, lasten ja opettajien vuorovaikutuson- koituksiin ja lisäksi ehdotamme vuodesta 1984 9472: gelmat ja muut koulun ongelmat helpottuisivat, voimassa olleen valtionosuusasteikon alennuk- 9473: jos luokkakokoa pienennettäisiin. Tähän kou- sesta luopumista ja tästä syystä 200 miljoonan 9474: lun kehittämisen keskeiseen ratkaisuun tulee markan menonlisäystä. Esitettyä uutta alennus- 9475: osoittaa riittävät resurssit. ta emme myöskään hyväksy. 9476: Opetuksen kehittämisen kannalta on välttä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9477: mätöntä lisätä koulujen tuntikehysresursseja. nioittaen, 9478: Vain täten voidaan estää taideaineiden ja yleen- 9479: sä humanististen aineiden katoaminen lukujär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9480: jestyksistä ja taata riittävät valinnanmahdolli- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 9481: suudet. 29.46.30 lisäyksenä 305 000 000 mark- 9482: Resursseja ja kannustusta tarvitaan myös eri- kaa peruskoulujen käyttökustannuksiin. 9483: laisten kokeilujen toteuttamiseen ja opetukselli- 9484: sen yhteistoiminnan kehittämiseen, esimerkiksi 9485: kahden opettajan järjestelmien luomiseen. 9486: 9487: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 9488: 9489: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 9490: 1988 vp. 2025 9491: 9492: Raha-asia-aloite n:o 1909 9493: 9494: 9495: 9496: 9497: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskoulujen ja 9498: lukioiden perustamiskustannuksiin 9499: 9500: 9501: Eduskunnalle 9502: 9503: Peruskoulujen ja lukioiden valtionosuudet rahoja tulee muutoinkin lisätä, jotta kaikille 9504: maksetaan tänään suurimmalta osin jälkirahoi- lapsille ja nuorille voidaan turvata asianmukai- 9505: tuksena, mikä lisää kuntien tosiasiallista rahoi- set opiskeluolosuhteet. 9506: tusvastuuta ja -osuutta. Useat kasvavat kunnat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9507: ovat joutuneet rakentamaan kouluja kokonaan nioittaen, 9508: omalla kustannuksellaan. 9509: Kuntien taloudellisten vaikeuksien kasvu val- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9510: tiovallan kiristystoimenpiteiden seurauksena 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 9511: uhkaa vakavasti koulurakentamista. 29.46.34 lisäyksenä 30 000 000 markkaa 9512: Koulujen valtionrahoituksessa tulee palata peruskoulujen ja lukioiden rakentami- 9513: rakennusaikaiseen osuuden maksuun ja määrä- seen ja peruskorjaukseen. 9514: 9515: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 9516: 9517: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 9518: 2026 1988 vp. 9519: 9520: Raha-asia-aloite n:o 1910 9521: 9522: 9523: 9524: 9525: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta lastentarhanopetta- 9526: jien koulutuksen lisäämiseksi 9527: 9528: 9529: Eduskunnalle 9530: 9531: Koulutetusta päivähoidon henkilökunnasta hetkellä työelämän ulkopuolella oleva koulu- 9532: on puutetta jo tänään. Kun toisella aioitteelia tettu henkilökunta saadaan työhön. 9533: ehdotamme päivähoitopaikkojen perustami- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9534: seen tuntuvaa lisäystä sekä päiväkotien ryh- nioittaen, 9535: mäkoon pienentämisen aloittamista, edellyttää 9536: tämä myös määrärahojen lisäämistä koulutuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9537: seen koulutuspaikkojen lisäämiseksi. Toisaalta 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 29.51 9538: henkilöstöpulan poistamiseksi olisi välttämä- määrärahoihin lisäyksenä JO 000 000 9539: töntä parantaa päivähoidon henkilökunnan markkaa lastentarhanopettajien koulu- 9540: palkkausta ja muita työehtoja, jotta myös tällä tuspaikkojen lisäämiseen. 9541: 9542: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 9543: 9544: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 9545: 1988 vp. 2027 9546: 9547: Raha-asia-aloite n:o 1911 9548: 9549: 9550: 9551: 9552: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta kirjastojen käyttö- 9553: kustannusten valtionosuuksien lisäämiseksi 9554: 9555: 9556: Eduskunnalle 9557: 9558: Kirjojen, äänitteiden ja kuvanauhojen kor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9559: keat hinnat ja jatkuva kallistuminen ovat muo- nioittaen, 9560: dostuneet vakavaksi esteeksi kirjastotoiminnan 9561: kehittämiselle. Kirjastojen kehittämiseen olisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9562: lisäksi uusia kasvavia tarpeita mm. kuvanauho- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 9563: jen välityksessä. 29.56.30 lisäyksenä 50 000 000 markkaa 9564: Hallitus ehdottaa kirjastojen valtionosuusas- valtionosuuteen ja -avustuksiin kirjasto- 9565: teikon alentamista 4.-10. kantokykyluokkien jen käyttökustannuksiin. 9566: kunnilta, ja määrärahojen lisäysesitys jää erit- 9567: täin niukaksi. 9568: 9569: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 9570: 9571: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 9572: 2028 1988 vp. 9573: 9574: Raha-asia-aloite n:o 1912 9575: 9576: 9577: 9578: 9579: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatillisten oppi- 9580: laitosten käyttökustannuksiin 9581: 9582: 9583: Eduskunnalle 9584: 9585: Kunnallisten ammatillisten oppilaitosten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9586: käyttömenojen valtionosuusmäärärahat kasva- nioittaen, 9587: vat budjettiehdotuksessa noin 9 %. Kuitenkaan 9588: todellista kasvua, joka antaisi mahdollisuuksia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9589: toiminnan laajentamiselle, ei ole lainkaan. Sa- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 9590: manaikaisesti edellytetään kuitenkin mm. oppi- 29.65.30 lisäyksenä 100000000 mark- 9591: lasmääriä nostettavan 3 500 oppilaalla. kaa kunnallisten ammatillisten oppi- 9592: Jotta ammatillisen opetuksen kehittymisen laitosten käyttökustannusten valtion- 9593: edellytykset voitaisiin turvata, on määrärahoja osuuksiin. 9594: välttämätöntä nostaa. 9595: 9596: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 9597: 9598: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 9599: 1988 vp. 2029 9600: 9601: Raha-asia-aloite n:o 1913 9602: 9603: 9604: 9605: 9606: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisten amma- 9607: tillisten oppilaitosten rakentamiseen 9608: 9609: 9610: Eduskunnalle 9611: 9612: Kunnallisten ammatillisten oppilaitosten ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9613: kentamista ja perusparannusten suorittamista on nioittaen, 9614: jarruttanut määrärahojen riittämättömyys ja la- 9615: kisääteisten valtionosuuksien maksun viivästy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9616: minen. Jo valmistuneiden hankkeiden osalta ra- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 9617: sittavat maksamattomat valtionosuudet koh- 29.65.37/isäyksenä 50000000 markkaa 9618: tuuttomasti oppilaitoksia. ammatillisten oppilaitosten rakentami- 9619: Keskiasteen koulutuksen uudistaminen edel- sen valtionosuuksiin rakennusaikatau- 9620: lyttää asianmukaisten työskentelyolosuhteiden lun mukaisesti. 9621: turvaamista. Valtion tulee huolehtia rahoitus- 9622: osuudestaan, joka muutoinkin on vähäinen. 9623: 9624: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 9625: 9626: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 9627: 2030 1988 vp. 9628: 9629: Raha-asia-aloite n:o 1914 9630: 9631: 9632: 9633: 9634: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatillisen aikuis- 9635: koulutuksen kehittämiseen 9636: 9637: 9638: Eduskunnalle 9639: 9640: Pakko vaihtaa ammattia ammattirakenteen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9641: ja teknologian kehittymisen myötä samoin kuin 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 9642: työttömyys edellyttävät ammatillisen aikuis- 29.69.25 30 000 000 markkaa ammatil- 9643: koulutuksen suunnittelun nopeuttamista sekä lisen aikuiskoulutuksen kehittämiseen. 9644: koulutuksen ja kokeilutoiminnan lisäämistä. 9645: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9646: nioittaen, 9647: 9648: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 9649: 9650: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 9651: 1988 vp. 2031 9652: 9653: Raha-asia-aloite n:o 1915 9654: 9655: 9656: 9657: 9658: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Akatemialle 9659: tutkimusvirkojen lisäämiseen 9660: 9661: 9662: Eduskunnalle 9663: 9664: Suomen Akatemian tutkimuskapasiteetin li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9665: säämiseksi ehdotamme kahden uuden tutkija- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 9666: professorin viran perustamista sekä muita vir- 29.88.01 lisäyksenä JO 000 000 markkaa 9667: kalisäyksiä varten tarvittavien määrärahojen li- Suomen Akatemialle tutkimusvirkojen 9668: säämistä budjettiin. Tutkijavoimaa tulee suun- lisäämiseen. 9669: nata myös taidetutkimukseen, johon ehdotam- 9670: me myös erillistä tutkimusmäärärahaa. 9671: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9672: nioittaen, 9673: 9674: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 9675: 9676: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 9677: 2032 1988 vp. 9678: 9679: Raha-asia-aloite n:o 1916 9680: 9681: 9682: 9683: 9684: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Akatemian 9685: tutkimusmäärärahoihin 9686: 9687: 9688: Eduskunnalle 9689: 9690: Ehdotamme Suomen Akatemian tutkimus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9691: määrärahoja lisättäväksi 25 miljoonalla mar- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 9692: kalla. Näitä määrärahoja tulee käyttää mm. yh- 29.88.50 lisäyksenä 25 000 000 markkaa 9693: teistyöprojekteihin SEV-maiden kanssa. Ehdo- Suomen Akatemian tutkimukseen käy- 9694: tamme myös 5 miljoonan markan varaamista tettäväksi mm. tutkimusyhteistyöhön 9695: taidetutkimukseen. SE V-maiden kanssa sekä taidetutkimuk- 9696: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- seen. 9697: nioittaen, 9698: 9699: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 9700: 9701: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 9702: 1988 vp. 2033 9703: 9704: Raha-asia-aloite n:o 1917 9705: 9706: 9707: 9708: 9709: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Tiedekauppa ry:n 9710: toiminnan tukemiseen 9711: 9712: 9713: Eduskunnalle 9714: 9715: Tieteen merkitys yhteiskunnan kehityksessä Tiedepolitiikassa olisikin kyettävä luomaan 9716: kasvaa jatkuvasti. Yhä useammat arkielämän- rakenteita, jotka tarjoavat kaikille kansalais- 9717: kin ilmiöt ovat tieteelliseen tutkimukseen perus- ryhmille mahdollisuudet käyttää tieteellistä tut- 9718: tuvan peruskehittelytyön läpäisemiä. Tieteen kimusta keskeiseksi koettujen yhteiskunnallis- 9719: merkitys myös maamme taloudelle ja kansain- ten kysymysten arvioinnin välineenä. Tieteen 9720: väliselle kilpailukyvylle kasvaa. on oltava niidenkin käytettävissä, jotka eivät 9721: Tähän kehitykseen on reagoitu esittämällä pysty rahoittamaan kalliita tutkimusprojekteja 9722: maamme tieteellisen tutkimuksen voimavarojen tai tarjoamaan taloudellisen hyödyn näköalaa. 9723: varsin mittava kasvuohjelma. Tämä onkin vält- Yksi malli tieteen ja kansalaisyhteiskunnan 9724: tämätöntä. Mutta samalla muodostuu yhä kes- vuorovaikutuksen lisäämiseksi on kehitteillä 9725: keisemmäksi yhteiskuntapoliittiseksi kysymyk- oleva tiedekauppaorganisaatio, joka tarjoaisi 9726: seksi tieteen yhteiskunnallisen käytön tapaa kaikille kansalaisille ja voittoa tuottamattomille 9727: koskeva ongelma. Kuka suuntaa tutkimuksen yhteisöille mahdollisuuden tilata tutkimusta yli- 9728: kysymyksenasettelut? Kenellä on mahdollisuus opistojen piiristä keskeiseksi kokemiensa ongel- 9729: saada tutkimukseen perustuvaa tietoa keskeisis- mien ratkaisemiseksi. Esimerkkejä tästä on lä- 9730: tä yhteiskunnallisista ongelmista? hinnä ympäristönsuojelun alueelta, esim. Hel- 9731: Tiedepoliittista kysymyksenasettelua on oh- singin tiedekaupan käynnissä oleva saaristotut- 9732: jannut kasvavassa määrin pyrkimys tehokkuu- kimus. 9733: teen ja tuloksellisuuteen. Tieteen merkitystä on Tiedekauppatyyppisten projektien edistämi- 9734: perusteltu sen taloudellisella hyödyllä. Näin kä- nen on välttämätöntä, mikäli maamme tutki- 9735: sitys tieteen yhteiskunnallisesta merkityksestä muksen ei haluta sitoutuvan vain kapeaan ta- 9736: on kohtalokkaalla tavalla kaventumassa. loudelliseen hyötyintressiin. 9737: Huomattava osa merkittävistä yhteiskunnal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9738: lisista ongelmaryhmistä on luonteeltaan sellai- nioittaen, 9739: sia, että niitä ei voida arvioida välittömän hyö- 9740: dyn näkökulmasta. Tällaisia ovat mm. luonnon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9741: suojelemiseen, yhteiskunnalliseen oikeudenmu- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 9742: kaisuuteen, työn inhimillistämiseen yms. liitty- 29.88.53 400 000 markkaa Tiedekauppa 9743: vät pyrkimykset. Myös tieteen sisäinen kehitys- ry:n toiminnan tukemiseen. 9744: logiikka on sellainen, että sen välitön arviointi 9745: ja ennustaminen on asiallisesti mahdotonta. 9746: 9747: 9748: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 9749: 9750: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 9751: 2034 1988 vp. 9752: 9753: Raha-asia-aloite n:o 1918 9754: 9755: 9756: 9757: 9758: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien kulttuuritoi- 9759: minnan tukemiseen 9760: 9761: 9762: Eduskunnalle 9763: 9764: Hallitus ehdottaa kuntien kulttuuritoiminnan tuurin määrärahoihin sekä lisävaroja palkkauk- 9765: valtionosuusperusteen nostamista yhdellä mar- siin 50 uutta virkaa varten. 9766: kalla seitsemästä markasta kahdeksaan mark- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9767: kaan asukasta kohti. nioittaen, 9768: Mielestämme korotus on aivan liian pieni. 9769: Kuntien kulttuuritoiminnan tuki tulee nostaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9770: lähemmäksi urheilun saamaa tukea, johon bud- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 9771: jettiesityksessä on tulossa kolmen markan koro- 29.90.30 8 000 000 markkaa lisäyksenä 9772: tus. Esitämme vastaavaa korotusta myös kult- kuntien kulttuuritoiminnan tukemiseen. 9773: 9774: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 9775: 9776: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 9777: 1988 vp. 2035 9778: 9779: Raha-asia-aloite n:o 1919 9780: 9781: 9782: 9783: 9784: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta taiteilijoille yksi- ja 9785: kolmivuotisten apurahojen ylimääräiseksi lisäämiseksi 9786: 9787: 9788: Eduskunnalle 9789: 9790: Taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taitei- ulkomailla tapahtuva jatko-opiskelu. Kolmi- 9791: lija-apurahoista annetun lain (734/69) ja lain vuotisten apurahojen määrässä ei ole vuosiin ta- 9792: muuttamisesta annettavan hallituksen esityksen pahtunut kehitystä. Tämä heijastuu taiteilijoi- 9793: mukaisesti vuosittain jaettavien yksivuotisten den mahdollisuuksiin keskittyä pitkäaikaisem- 9794: apurahojen määrä on 110 aikaisemman 104 paa työskentelyä vaativiin projekteihin, joihin 9795: apurahan sijasta. Kolmivuotisten apurahojen yksivuotinen apuraha ei riitä. Useimmiten tai- 9796: määrään ei ole esitetty korotusta. Apurahojen teilijalla ei ole käytettävissä muuta rahoitusta 9797: määrä on vuosia pysynyt samalla tasolla. Esite- kuin apurahat. Taiteilijajärjestöt katsovat, että 9798: tyt 6 uutta lyhytaikaista apurahaa eivät merkit- valtion vuotta 1989 koskevaan tulo- ja menoar- 9799: tävästi muuta tilannetta. vioon tulee varata määräraha, joka vastaa 40 9800: Yksivuotiset taiteilija-apurahat on tarkoitettu yksivuotisen ja 20 kolmivuotisen taiteilija-apu- 9801: alun perin nuorille taiteenharjoittajille. Viime rahan kustannuksia. 9802: vuosina näistä apurahoista ovat kuitenkin pääs- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9803: seet nauttimaan vain harvat alle 35-vuotiaat tai- nioittaen, 9804: teilijat. Yksivuotisten apurahojen määrän lisää- 9805: minen on välttämätöntä taiteen jälkikasvun tur- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9806: vaamiseksi. Nuorille ja lahjakkaille opiskelunsa 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 9807: päättäneille tai muutoin taiteellisessa työssä toi- 29.90.51 lisäyksenä 3 443 604 markkaa 9808: miville tulee varata mahdollisuus opiskeluun tai käytettäväksi ylimääräisten yksi- ja kol- 9809: työskentelyyn apurahan turvin. Opintolainojen mivuotisten taiteilija-apurahojen myön- 9810: ja muiden velkojen rasittamille taiteilijoille apu- tämiseen nuorille taiteilijoille. 9811: raha on usein ainoa tapa rahoittaa esimerkiksi 9812: 9813: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 9814: 9815: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 9816: 2036 1988 vp. 9817: 9818: Raha-asia-aloite n:o 1920 9819: 9820: 9821: 9822: 9823: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta teatteriryhmien tu- 9824: kemiseen 9825: 9826: 9827: Eduskunnalle 9828: 9829: Teatteriryhmien merkitys suomalaiselle teat- turvata. Määrärahoja tulisi varata myös uusien 9830: terille on erittäin suuri. Ne ovat tuoneet näyttä- ryhmien ja erilaisten kokeilujen tukemiseen. 9831: mölle uutta ilmaisua, teatteriin tuuletusta. Ne Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9832: ovat vieneet teatteria syrjäkylille ja rakentaneet nioittaen, 9833: uusia kansainvälisiä yhteyksiä. Teatteriryhmien 9834: valtiolta saama tuki ei ole missään suhteessa nii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9835: den merkitykseen. Hallitus ehdottaa teatteri- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 9836: ryhmien tuen lisäämistä ensi vuonna vain 29.90.52 lisäyksenä 1 400 000 mark- 9837: 100 000 markalla ja niiden laitehankinta- ja kaa teatteriryhmien tukemiseen, mistä 9838: kiertuetuen lisäämistä vain 30 000 markalla. 400 000 markkaa kiertuetukeen ja laite- 9839: Teatteriryhmien tukea tulee nostaa tuntuvas- hankintoihin. 9840: ti, jotta niiden toimintaedellytykset voidaan 9841: 9842: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 9843: 9844: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 9845: 1988 vp. 2037 9846: 9847: Raha-asia-aloite n:o 1921 9848: 9849: 9850: 9851: 9852: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta lastenteattereiden 9853: valtionavun korottamiseksi 9854: 9855: 9856: Eduskunnalle 9857: 9858: Lastenteattereiden toiminnan tukeminen siir- summaan on siis 500 000 markkaa eli 10 pro- 9859: rettiin valtion tulo- ja menoarvion momentin senttia. Kuitenkin todellinen kasvu kahden vuo- 9860: 29.90.52 teatterimäärärahoissa omaksi alamo- den takaisesta tasosta on vain 212 000 markkaa 9861: mentikseen vuonna 1986. Tuona vuonna maini- eli neljä prosenttia. Tästä määrärahasta avus- 9862: tusta määrärahasta saivat valtionavustuksensa tuksensa saavat teatterit eivät saa erillistä kier- 9863: helsinkiläiset Intimiteatteri ja Penniteatteri, joi- tuetukea, vaikka kiertue- ja vierailutoiminnan 9864: den yhdistymishanke uudeksi lasten ja nuorten laajuus ja siitä aiheutuvat kustannukset ovat 9865: teatteriksi oli vireillä ja joista Penniteatterilla tätä toimintaa harjoittavilla lasten ja nuorten 9866: oli myös laajaa kiertuetoimintaa, vuonna 1985 teattereilla alueteattereiden luokkaa. 9867: Tampereelle perustettu Teatteri 2000 sekä lisä- Lipputulojen osuus esitystä ja katsojaa kohti 9868: avustuksensa osalta Espoosta käsin toimiva jää lasten ja nuorten teattereissa luonnollisesti 9869: ruotsinkielinen Skolteatern. alle muiden teattereiden tason. Ylimääräisiä 9870: Intimiteatterin ja Penniteatterin yhdistymi- palkkakuluja aiheutuu siitä, että esityksiä pide- 9871: nen lasten ja nuorten teatteriksi tapahtui 1.1. tään viikonloppuisin - ja kuitenkin juuri vii- 9872: 1987, ja uusi teatteri sai nimen Teatteri Pieni konloput ovat sitä aikaa, jolloin teatteriin voi- 9873: Suomi. Se toimii entisten teattereidensa tiloissa daan mennä koko perheen voimalla. Vakituisen 9874: Helsingissä ja harjoittaa alueellista ja valtakun- ja tilapäisen henkilökunnan, toimitilojen ja 9875: nallista kiertuetoimintaa. muiden voimavarojen tarve on samaa tasoa 9876: Vuonna 1987 lastenteattereiden tukemiseen kuin missä tahansa muussa teatterissa. Kaikissa 9877: oli osoitettu valtion tulo- ja menoarviossa kolmessa teatterissa nykyiset henkilö- ja muut 9878: 3 300 000 markkaa, joka jaettiin Teatteri 2000:n resurssit ovat toiminnan laatuun ja laajuuteen 9879: ja Teatteri Pienen Suomen kesken; Skolteatern nähden riittämättömät. 9880: sai avustuksensa alamomentilta "teatteriryh- Teattereiden vuodelle 1989 tekemissä talous- 9881: mien tukemiseen". Kaikkien kolmen teatterin arvioissa on valtionavustusten välttämätön tar- 9882: yhteenlasketut valtionavustukset olivat vuonna ve teattereittain seuraava: Skolteatern 1 350 000 9883: 1987 5 288 000 markkaa, siitä toiminta-avus- markkaa, Teatteri 2000 1 900 000 markkaa ja 9884: tusten osuus oli 4 930 000 markkaa. Teatteri Pieni Suomi 3 300 000 markkaa. Yh- 9885: Vuonna 1988 on tulo- ja menoarviossa edus- teensä valtionavun tarve on siis 6 550 000 mark- 9886: kunnan päätöksen mukaan osoitettu lastenteat- kaa vuodelle 1989. Tämä avustusten taso riittäi- 9887: tereiden tukemiseen 5 000 000 markkaa, jonka si turvaamaan teattereiden toiminnan sen ny- 9888: opetusministeriö on jakanut seuraavasti: Teat- kyisessä laajuudessa ja antaisi joitakin mahdol- 9889: teri 2000:lle 1 250 000 markkaa, Teatteri Pienel- lisuuksia taiteelliseen kehittämistyöhön. 9890: le Suomelle 2 700 000 markkaa ja Skolteaternil- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 9891: le 1 050 000 markkaa. Toiminta-avustuksen li- 9892: säksi on Teatteri Pienelle Suomelle myönnetty että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9893: 100 000 markkaa teatteriteknisiin hankintoihin. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 9894: Vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesityksessä 29.90.52 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 9895: lastenteattereiden valtionapuun on ehdotettu lastenteattereiden valtionapuun. 9896: 5 500 000 markkaa, jossa lisäystä vuoden 1988 9897: 9898: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 9899: 9900: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 9901: 2038 1988 vp. 9902: 9903: Raha-asia-aloite n:o 1922 9904: 9905: 9906: 9907: 9908: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta kuva- ja näyttämö- 9909: alan ohjaajakoulutuksen käynnistämiseksi ja opetussuunnitel- 9910: man laatimiseksi 9911: 9912: Eduskunnalle 9913: 9914: Valtion vuoden 1988 koskevassa tulo- ja me- riittävän suurelle lapsijoukolle, Suomessa ei ole 9915: noarvioesityksessä momentilla 29.90.53 (Eräät mahdollista rekrytoida taiteenalan ammattikou- 9916: lisäavustukset taiteen tukemiseen, kertameno) lutukseen ja korkean asteen koulutukseen riittä- 9917: esitetään vuodelle 1988 vahvistetun määrärahan vän hyvän pohjakoulutuksen omaavaa opiskeli- 9918: poistamista. Kyseiseltä momentilta myönnetyt jakuntaa. Tätä taustaa vasten tarkasteltuna on 9919: ns. "joululahjarahat" on tarkoitettu kertaluon- erittäin vakava puute, että kuvataiteen, siihen 9920: teisiin menoihin taiteen tukemiseksi. liittäen video-, elokuva- ja koko av-alaa sekä 9921: Maamme kulttuurielämän avainongelmaksi ilmaisu- ja teatterialan ammattillista koulutusta 9922: on viime vuosina muodostunut taide- ja taito- ei ole vielä järjestetty. Kuva- ja ilmaisualat ovat 9923: aineiden opettaja- ja ohjaajapula. Musiikin modernin viestintäteknologian vaatimia ja erit- 9924: alan ohjaajakoulutus on onnistuneesti ratkaistu täin kehittyviä aloja. Suomella ei ole varaa jäädä 9925: järjestelmällä musiikin eri osa-alueiden koulu- tässä kehityksessä jälkeen. Tanssin ammatillinen 9926: tus kouluhallituksen alaisena ammatillisena koulutus käynnistettiin kokeilunluonteisena. 9927: koulutuksena. Vastaavasti on käynnistetty tans- Kokeilun yhteydessä kehitetään samalla opetus- 9928: sin alan ohjaajakoulutus 1.8.1987 alkaen Kuo- suunnitelmat tanssialan ammatillista koulutusta 9929: pion konservatorion yhteydessä. Nämä koulu- varten. Vastaava ratkaisu olisi mahdollinen 9930: tusratkaisut takaavat sen, että lähivuosikymme- myös kuvataiteen, videoalan ja näyttämötaiteen 9931: ninä on ammattitaitoista musiikin ja tanssin- ohjaajien koulutuksen käynnistämiseksi. 9932: opettaja- ja ohjaajavoimaa saatavilla lasten ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9933: nuorten harrastusta ja aikuisiällä tapahtuvaa nioittaen, 9934: harrastusta varten. Ammattiin johtava taide- 9935: opiskelu, jotta se voisi tuottaa tuloksia, on aloi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9936: tettava harrastuspohjaisena jo varhaislapsuu- 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 9937: dessa. Mikäli taiteen harrastusmahdollisuutta, markkaa käytettäväksi kuva- ja näyttä- 9938: joka tapahtuu taiteellisesti ja pedagogisesti pä- möalan ohjaajakoulutukseen. 9939: tevässä ohjauksessa, ei tarjota maan eri osissa 9940: 9941: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 9942: 9943: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 9944: 1988 vp. 2039 9945: 9946: Raha-asia-aloite n:o 1923 9947: 9948: 9949: 9950: 9951: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta käytettäväksi kirjal- 9952: lisuuden julkaisutukeen 9953: 9954: 9955: Eduskunnalle 9956: Valtion vuotta 1989 koskevassa tulo- ja soa, jota kustannustoiminta maassamme edus- 9957: menoarvioesityksessä ehdotetaan veikkauksen taa. 9958: ja raha-arpajaisten voittovaroista myönnettä- Taiteilijajärjestöt pitävät tärkeänä, että kor- 9959: väksi 200 000 markkaa käytettäväksi kirjalli- keatasoisen kirjallisuuden julkaisutoimintaa 9960: suuden julkaisutukeen. Määräraha on uusi ja tuetaan valtion varoin. Valtion tuki on usein ai- 9961: sen tarkoituksena on luoda edellytykset sellai- noa mahdollisuus kokeilevan, ei-kaupallisen 9962: sen korkeatasoisen kirjallisuuden julkaisemisel- kirjallisuuden julkaisemiselle. Tässä mielessä 9963: le, joka ei ole kaupallisesti kannattavaa. tuella on huomattava kirjallisuutta uudistava ja 9964: Kaupallisesti kannattamaUoman korkeata- elävöittävä vaikutus. Kirjallisuuden julkaisutu- 9965: soisen kirjallisuuden julkaisutoiminnalle tulee keen varattava määrärahan tulee jo alusta läh- 9966: taata edellytykset. Ehdotetun uuden määrära- tien olla määrältään niin suuri, että sen avulla 9967: han ottaminen valtion tulo- ja menoarvioon on on mahdollista ryhtyä konkreettisiin toimiin 9968: merkki myönteisestä kehityksestä. Määrärahan kirjallisuuden julkaisemiseksi. 9969: suuruus, 200 000 markkaa, on kuitenkin täysin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 9970: riittämätön kustannustoiminnan kuluihin näh- nioittaen, 9971: den. Opetusministeriö onkin omassa esityk- 9972: sessään ehdottanut määrärahan suuruudeksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 9973: 1 000 000 markkaa. Tämä määrä, joka sekin luo 1989 tulo- ja menoarvioon 800 000 9974: mahdollisuudet ainoastaan hyvin suppeaan jul- markkaa käytettäväksi kirjallisuuden 9975: kaisutoimintaa, vastaa paremmin sitä kuluta- julkaisu tukeen. 9976: 9977: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 9978: 9979: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 9980: 2040 1988 vp. 9981: 9982: Raha-asia-aloite n:o 1924 9983: 9984: 9985: 9986: 9987: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta lukemisharrastuksen 9988: edistämiseen 9989: 9990: 9991: Eduskunnalle 9992: 9993: Valtion vuotta 1989 koskevassa tulo- ja me- vän aatteellisen toiminnan perusedellytykset. 9994: noarvioesityksessä ehdotetaan veikkauksen ja Avustus on kuitenkin jo vuosikymmenen ajan 9995: raha-arpajaisten voittovaroista myönnettäväksi ollut täysin riittämätön yleiskuluihin, ja vajaus 9996: 480 000 mk lukemisharrastuksen edistämiseen. on kasvanut vähitellen ilman työvoiman lisäys- 9997: Määrä on vain 50 000 mk suurempi kuin vuo- täkin. Toimihenkilövaihdosten jälkeen keskuk- 9998: delle 1988 vahvistettu määrä. sen toiminta on vireytynyt ja monipuolistunut. 9999: Ehdotettu määräraha on täysin riittämätön Toimintaa suunnataan lisääntyvästi kasvaviin 10000: Kirjailijakeskus-Författarcentrum ry:n toimin- ikäluokkiin. Kirjailijakeskus-Författarcentrum 10001: nan jatkamiseen edes nykyisessä mitassaan, pu- ry. on alan kattavin järjestö. Se on kaksikieli- 10002: humattakaan toiminnan erittäin tarpeellisesta nen, valtakunnallinen, kahdeksan kirjallisen lii- 10003: laajentamisesta. Keskuksen kirjailijavälitystä ton keskusorganisaatio, jonka jäsenistöön ja 10004: hoitavan kaksikielisen toimihenkilön osapäivä- toimialaan kuuluvat kirjalijain lisäksi arvosteli- 10005: toimi tulisi voida muuttaa kokopäiväiseksi. Sa- jat, äidinkielen opettajat, kirjastoväki, kustan- 10006: moin tulisi voida muuttaa keskuksen Pohjois- tajat ja kirjakauppiaat. Keskuksella on asian- 10007: Suomen aluetoimiston ainoan työntekijän osa- tuntemusta ja kokemusta. 10008: päivätoimi kokopäiväiseksi. Momentti lukemis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10009: harrastuksen edistämiseen on avattu Kirjailija- nioittaen, 10010: keskus-Författarcentrum ry:n perustamisen jäl- 10011: keen, mikä tapahtui v. 1972. Valtionavustus on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10012: tuolloin kattanut järjestön toiminnan yleisku- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10013: lut. Opetusministeriö on tuolloin myös luvan- 29.90.52 lisäyksenä JOO 000 markkaa 10014: nut, että valtionavustus vastaisuudessakin tur- käytettäväksi /ukemisharrastuksen edis- 10015: vaisi lukemisharrastuksen edistämiseen tähtää- tämiseen. 10016: 10017: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 10018: 10019: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 10020: 1988 vp. 2041 10021: 10022: Raha-asia-aloite n:o 1925 10023: 10024: 10025: 10026: 10027: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta säveltaidejärjestöjen 10028: toiminnan tukemiseen 10029: 10030: 10031: Eduskunnalle 10032: 10033: Säveltaidejärjestöjen toimintaedellytysten tur- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10034: vaamiseen ja toiminnan kehittämiseen tulee 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10035: osoittaa tarvittavat lisämäärärahat järjestöjen 29.90.52 lisäyksenä 300 000 markkaa sä- 10036: esityksen mukaisesti. veltaidejärjestöjen tukemiseen. 10037: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10038: nioittaen, 10039: 10040: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 10041: 10042: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 10043: 2042 1988 vp. 10044: 10045: Raha-asia-aloite n:o 1926 10046: 10047: 10048: 10049: 10050: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta käytettäväksi arkki- 10051: tehtuurinäyttelyihin 10052: 10053: 10054: Eduskunnalle 10055: 10056: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodel- mattomalle tasolle. Taiteilijajärjestöjen mieles- 10057: le 1989 esitetään arkkitehtuurinäyttelyihin tä arkkitehtuurinäyttelyihin myönnettävää 10058: myönnettävän avustuksen määräksi 1 000 000 määrärahaa on korotettava nykyisestä määräs- 10059: markkaa. Määrä on 1980-luvulla (vuodesta tään. Vähimmäistavoite on 1980-luvun alku- 10060: 1983 lukien 800 000 mk) pysynyt markkamää- puolen resurssitason saavuttaminen. 10061: räisesti samalla tasolla, mikä on käytännössä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10062: johtanut Suomen rakennustaiteen museon näyt- nioittaen, 10063: telytoiminnan toimintaedellytysten tosiasialli- 10064: seen supistumiseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10065: Rakennustaiteen museon laadukasta toimin- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 10066: taa on sekä ulkomaisten että kotimaisten näyt- 29.90.52 lisäyksenä 150000 markkaa 10067: telyjen osalta jouduttu resurssien jälkeenjäänei- käytettäväksi arkkitehtuurinäyttelyihin. 10068: syyden johdosta rajoittamaan kysyntää vastaa- 10069: 10070: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 10071: 10072: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 10073: 1988 vp. 2043 10074: 10075: Raha-asia-aloite n:o 1927 10076: 10077: 10078: 10079: 10080: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta taideteosten hankki- 10081: miseen julkisiin rakennuksiin 10082: 10083: 10084: Eduskunnalle 10085: 10086: Valtion vuotta 1989 koskevassa tulo- ja me- tasoa eli yhtä prosenttia. Valtion taideteostoi- 10087: noarvioesityksessä ehdotetaan veikkauksen ja mikunnan toimiala laajeni vuonna 1984, kun 10088: raha-arpajaisten voittovaroista myönnettäväksi toimikuntaan tuli Teollisuustaiteen Liitto Orna- 10089: 2 500 000 markkaa käytettäväksi taideteosten mo mukaan. Tämä sinänsä tervetullut laajen- 10090: hankkimiseen julkisiin rakennuksiin. Nousua nus ei kuitenkaan ole vaikuttanut ratkaisevasti 10091: viime vuodesta on 100 000 markkaa. määrärahan suuruuteen, vaan samoilla raameil- 10092: Veikkausvoittovaroista myönnettävällä mää- la kuin ennen hankittiin veistokset, maalaukset, 10093: rärahalla valtion taideteostoimikunta järjestää piirustukset, grafiikka jne. valtion rakennuk- 10094: taidekilpailuja ja hankkii taidetta valtion raken- siin, hankitaan nyt myös taidetekstiilit, taideke- 10095: nuksiin eri puolelle maata. Jo pitkään on val- ramiikka ja muu vastaava taide. Määrärahaa 10096: tion merkittävimmistäkin rakennushankkeista taideteosten hankkimiseen julkisiin rakennuk- 10097: jouduttu karsimaan taiteen osuus määräraho- siin on mm. taiteilijajärjestöjen mielestä olen- 10098: jen vähyyden vuoksi, ja moniin mukaan pääs- naisesti korotettava. Samoilla linjoilla taiteilija- 10099: seisiin kohteisiin on voitu viedä taidetta vain yk- järjestöjen kanssa on asiassa myös taiteen kes- 10100: sittäiskappaleina, ei kohteeseen alun perin kustoimikunta, joka on useasti kiinnittänyt 10101: suunniteltuna, kiinteänä osana kokonaisuutta. huomionsa kyseisen määrärahan niukkuuteen. 10102: Kaikki muut Pohjoismaat käyttävät kulttuuri- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10103: hankintoihin 1 OJo :n verran suhteessa valtion ra- nioittaen, 10104: kennusmäärärahoihin. Suomessa, jos valtion 10105: vuotuisesta rakentamisesta otetaan huomioon että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10106: vain virastotalot, yliopistot ja muu merkittä- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10107: vämpi rakentaminen, olisi vastaavan taideteos- 29.90.52 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 10108: ten hankintamäärärahan oltava vähintäänkin käytettäväksi taideteosten hankkimiseen 10109: kaksinkertainen, jotta se vastaisi pohjoismaista julkisiin rakennuksiin. 10110: 10111: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 10112: 10113: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 10114: 2044 1988 vp. 10115: 10116: Raha-asia-aloite n:o 1928 10117: 10118: 10119: 10120: 10121: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta käytettäväksi Ympä- 10122: ristötaiteen Säätiön perustamiseen ja toimintaan 10123: 10124: 10125: Eduskunnalle 10126: 10127: Valtion vuotta 1989 koskevassa tulo- ja me- tettiin laaja neuvottelukokous, jossa saatiin tai- 10128: noarvioesityksessä momentilla 29.90.53 (Eräät de-elämän, valtionhallinnon ja rakennusalan 10129: lisäavustukset taiteen tukemiseen, kertameno) kaikkien järjestöjen yksimielinen kannatus. 10130: esitetään vuodelle 1988 vahvistetun määrärahan Myös rakennusteollisuus on ilmoittanut tuke- 10131: poistamista. Kyseiseltä momentilta myönnetyt vansa asiaa, jos valtio lähtee mukaan hankkee- 10132: määrärahat on tarkoitettu kertaluonteisiin me- seen. Jos hanke ei käynnisty vuonna 1989, mene- 10133: noihin taiteen tukemiseksi. tetään taiteen keskustoimikunnan vaihtuessa 10134: Julkisluonteiseen ympäristöön tulevalla tai- tehty laaja valmistelutyö ja teollisuudelta saadut 10135: teella, joka voi liittyä rakennuksiin ja ympäris- tukilupaukset. Valtion tuen avulla saataisiin mo- 10136: töön tai olla itsenäinen teos, on taidedemokra- ninkertaiset yksityiset varat kanavoiduksi tähän 10137: tian kehittämisen ja kansalaisten jokapäiväisen kulttuuripoliittisesti merkittävään asiaan. 10138: ympäristön laadun kannalta suuri kulttuuripo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10139: liittinen merkitys, joka korostuu taidesijoitus- nioittaen, 10140: ten yksityistävän vaikutuksen vuoksi. Tuki koh- 10141: distetaan vuosittain hakemuksesta parhaille että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10142: hankkeille, ja pääosan kustannuksista maksaisi 1989 tulo- ja menoarvioon 450 000 10143: hakija. Tuki koskee muita kuin valtion raken- markkaa käytettäväksi Ympäristötai- 10144: nushankkeita, joiden taidehankinnoilla ei ole teen Säätiön perustamiseen ja säätiön 10145: tukijärjestelmää. Asiaa on valmisteltu taiteen toiminnan tukemiseen, mistä toimintaan 10146: keskustoimikunnassa yli kahden vuoden ajan, osoitettavan tuen osuus olisi 300 000 10147: ja kulttuuriministeri Piiparin johdolla järjes- markkaa. 10148: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 10149: 10150: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 10151: 1988 vp. 2045 10152: 10153: Raha-asia-aloite n:o 1929 10154: 10155: 10156: 10157: 10158: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta taiteen alan tutki- 10159: mus- ja julkaisutoiminnan tukemiseen 10160: 10161: 10162: Eduskunnalle 10163: 10164: Valtion vuotta 1988 koskevassa tulo- ja me- on niiden julkaiseminen. Nykyisin käytettävissä 10165: noarvioesityksessä ehdotetaan veikkauksen ja oleva määräraha ei ole riittävä tutkimusten suo- 10166: raha-arpajaisten voittovaroista myönnettäväksi rittamiseen, puhumattakaan niiden julkaise- 10167: 550 000 markkaa taiteen alan tutkimus- ja jul- misesta. Tutkimustulosten tulisi kuitenkin olla 10168: kaisutoimintaan. Puheena olevalla määrärahal- kaikkien tietoa tarvitsevien tahojen käytettävis- 10169: la katetaan taiteen keskustoimikunnan harjoit- sä. Taiteilijajärjestöt katsovat taiteen keskus- 10170: tamasta tutkimus- ja julkaisutoiminnasta aiheu- toimikunnan tavoin, että puheena olevaa mää- 10171: tuvat kulut. rärahaa on tuntuvasti korotettava. 10172: Ehdotettu määräraha on täysin riittämätön Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10173: taiteen keskustoimikunnan harjoittaman tutki- nioittaen, 10174: mustoiminnan laatuun ja luonteeseen nähden. 10175: Taiteen keskustoimikunta on ainoa laitos maas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10176: samme, jossa harjoitetaan merkittävää taidepo- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10177: litiikan tutkimustyötä. Taidepoliittiset tutki- 29.90.52 lisäyksenä 350 000 markkaa 10178: musprojektit ovat ensiarvoisen tärkeitä maam- käytettäväksi taiteen alan tutkimus- ja 10179: me taide- ja kulttuurielämän kehittämisen kan- julkaisutoiminnan tukemiseen. 10180: nalta. Yhtä tärkeää kuin tutkimusten tekeminen 10181: 10182: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 10183: 10184: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 10185: 10186: 10187: 10188: 10189: 10 280129N 10190: 2046 1988 vp. 10191: 10192: Raha-asia-aloite n:o 1930 10193: 10194: 10195: 10196: 10197: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta kuvataiteilijoiden 10198: ateljeerakennuksiin ja -huoneistoihin 10199: 10200: 10201: Eduskunnalle 10202: 10203: Aikaisemmin veikkausvoittovaroista jaettiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10204: tukea kuvataiteilijoiden ateljeerakennusten ra- nioittaen, 10205: kentamiseen. Nykyään ei tähän tarkoitukseen 10206: ole erillistä määrärahaa. Ateljeehankkeet kil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10207: pailevat samoista määrärahoista muiden kult- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10208: tuurirakennushankkeiden kanssa. 29.90.52 1 500 000 markkaa avustuksiin 10209: Jotta kuvataiteilijoille voitaisiin luoda asian- kunnille kuvataiteilijoiden ateljeeraken- 10210: mukaiset työkentelyolosuhteet, tulee kunnille nuksiin ja -huoneistoihin. 10211: antaa tukea ateljeiden rakentamiseen tai hank- 10212: kimiseen taiteilijoiden käyttöön. Parhaiten tä- 10213: mä toteutuu erillisen määrärahan turvin. 10214: 10215: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 10216: 10217: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 10218: 1988 vp. 2047 10219: 10220: Raha-asia-aloite n:o 1931 10221: 10222: 10223: 10224: 10225: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaisen elokuvan 10226: tuotantotukeen 10227: 10228: 10229: Eduskunnalle 10230: 10231: Kansallisen kulttuurimme suojaaminen yli- Yhteiskunnan tulee tässä tilanteessa turvata 10232: kansallisen massaviihteen tulvaa vastaan edel- korkeatasoisen kotimaisen elokuvan tuotanto- 10233: lyttää korkeatasoisen taiteen tekemisen ja kult- edellytykset. 10234: tuuritarjonnan edellytysten turvaamista. Ennen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10235: muuta tämä koskee nykyään kuvallista viestin- nioittaen, 10236: tää. Kotimainen tuotanto joutuu kilpailemaan 10237: kaupallista elokuvalevitystä hallitsevan viihde- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10238: ja väkivaltaohjelmiston kanssa, ylikansallisen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10239: teollisen videotuotannon ja taivaskanavien 29.90.52 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 10240: kanssa. kotimaisen elokuvan tuotantotukeen. 10241: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 10242: 10243: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 10244: 2048 1988 vp. 10245: 10246: Raha-asia-aloite n:o 1932 10247: 10248: 10249: 10250: 10251: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta elokuvatarjonnan 10252: kehittämiseen kunnissa 10253: 10254: 10255: Eduskunnalle 10256: 10257: Ylikansallisen teollisesti tuotetun massaviih- Mielestämme kunnallisen elokuvatoiminnan 10258: teen vyöry taivaskanavilta, videonauhoilta ja edellytyksiä tulee kasvattaa tuntuvasti. 10259: kaupallisesta elokuvalevityksestä uhkaa kansal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10260: lista kulttuuriamme ja elokuvataiteen asemaa. nioittaen, 10261: Kansallisen kulttuurin ja elokuvataiteen puo- 10262: lustamiseksi on välttämätöntä luoda kanavia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10263: korkeatasoisten kotimaisten ja ulkomaisten elo- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10264: kuvien levitykselle. Kunnallinen elokuvatoimin- 29.90.52 lisäyksenä 3 000 000 markkaa 10265: ta tarjoaa tähän edellytykset. Tarvitaan kun- kunnallisen elokuvatarjonnan kehittä- 10266: nankinoja ja kiertäviä elokuvaesityksiä, tarvi- miseen. 10267: taan tukea harrastustoiminnalle. 10268: 10269: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 10270: 10271: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 10272: 1988 vp. 2049 10273: 10274: Raha-asia-aloite n:o 1933 10275: 10276: 10277: 10278: 10279: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta taitelijanpalkkajär- 10280: jestelmän käynnistämiseen 10281: 10282: 10283: Eduskunnalle 10284: 10285: Taiteen tekemisen edellytysten turvaaminen Ehdotamme taiteilijanpalkan maksamisen aloit- 10286: on yhteiskunnallinen velvoite. Elinkeinoelämän tamista ensi vuonna 150 taiteilijalle. 10287: lisääntyvä tunkeutuminen ateljeisiin ja esiinty- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10288: mislavoille on epäterve ilmiö. Sponsorointi vali- nioittaen, 10289: koi taidetta ja taiteentekijöitä yrityksen käyttö- 10290: hyödyn perusteella taiteen edistämisen sijasta. että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 10291: Taiteilijajärjestöt ovat jo pitkään ajaneet den 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 10292: hanketta taiteilijanpalkkajärjestelmään siirty- 29.90 uudelle momentille 16 000 000 10293: misestä. Tämä järjestelmä tulisi rakentaa rin- markkaa taiteilijanpalkkajärjestelmän 10294: nan pitkien apurahojen sekä nuorten taiteili- käynnistämiseen. 10295: joiden lyhyeiden apurahojen lisäämisen kanssa. 10296: 10297: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 10298: 10299: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 10300: 2050 1988 vp. 10301: 10302: Raha-asia-aloite n:o 1934 10303: 10304: 10305: 10306: 10307: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Yleisradiolle kult- 10308: tuuri- ja lastenohjelmien tuotantoon 10309: 10310: 10311: Eduskunnalle 10312: 10313: Kansallisen kulttuurimme suojaaminen yli- nuorten ohjelmien tuotannossa. Ehdotamme 10314: kansallisen massaviihteen tulvaa vastaan edel- tätä varten budjettiin erillistä määrärahaa. 10315: lyttää korkeatasoisen taiteen tekemisen ja kult- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10316: tuuritarjonnan edellytysten turvaamista. Ennen nioittaen, 10317: muuta tämä koskee kuvallista viestintää. Koti- 10318: mainen tuotanto joutuu kilpailemaan ylikansal- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10319: lien teollisen videotuotannon ja taivaskanavien 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 29.90 10320: sekä kaupallisen elokuvalevityksen väkivalta- ja uudelle momentille JO 000 000 markkaa 10321: viihdeohjelmiston kanssa. Yleisradiolle käytettäväksi taide- ja kult- 10322: On välttämätöntä vahvistaa Yleisradion ase- tuuriohjelmien sekä lasten ja nuorten 10323: maa kulttuuri- ja taideohjelmien sekä lasten ja ohjelmien tuottamiseen. 10324: 10325: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 10326: 10327: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 10328: 1988 vp. 2051 10329: 10330: Raha-asia-aloite n:o 1935 10331: 10332: 10333: 10334: 10335: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnistuskarttojen 10336: valmistuksen tukemiseksi 10337: 10338: 10339: Eduskunnalle 10340: 10341: Suunnitus on urheilulaji, joka kasvattaa har- saannin turvaamista ei voi jättää vain urheilu- 10342: rastajistaan luonnonystäviä ja yhdistää perheitä seurojen ja kuntien tehtäväksi. Valtion tukea 10343: ja eri ikäpolvia. Samoissa kilpailutapahtumissa tarvitaan tuntuvasti lisää. 10344: ovat mukana huippusuunnistajat ja lajin har- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10345: rastajat lapsista aina isoisän ja isoäidin ikäisiin. nioittaen, 10346: Suunnitusmaastoista meillä ei ole pulaa, nii- 10347: den käyttöönoton ehtona on vain suunnistuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10348: seen soveltuvan, riittävän yksityiskohtaisen kar- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10349: tan olemassaolo. Suunnistuskarttojen laadin- 29.91.50 lisäyksenä 1500 000 markkaa 10350: nassa urheiluseurat tekevät paljon arvokasta suunnistuskarttojen valmistuksen tuke- 10351: taikooperusteista työtä. Kustannuksiltakaan ei miseksi. 10352: kuitenkaan voida välttyä. Suunnistuskarttojen 10353: 10354: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 10355: 10356: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 10357: 2052 1988 vp. 10358: 10359: Raha-asia-aloite n:o 1936 10360: 10361: 10362: 10363: 10364: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta koululaisvaihto-oh- 10365: jelmaan Neuvostoliiton kanssa 10366: 10367: 10368: Eduskunnalle 10369: 10370: Joillakin suomalaisilla kouluilla on koke- Edellä olevan perusteelia ehdotamme kun- 10371: muksia leirikoulujen järjestämisestä Neuvosto- nioittaen, 10372: liitossa. Tänä syksynä vieraili maassamme neu- 10373: vostoliittolaisten koululaisten ryhmä, joka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10374: muutaman päivän ajan osallistui opetukseen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10375: Suomalais-venäläisessä koulussa. 29.98.25 1 000 000 markkaa koululais- 10376: Ehdotamme koululaisvaihto-ohjelman laati- vaihto-ohjelman käynnistämiseen Neu- 10377: mista Neuvostoliiton kanssa ja toiminnan käyn- vostoliiton kanssa. 10378: nistämiseen määrärahaa. 10379: 10380: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 10381: 10382: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 10383: 1988 vp. 2053 10384: 10385: Raha-asia-aloite n:o 1937 10386: 10387: 10388: 10389: 10390: Löyttyjärvi: Määrärahan osoittamisesta teknikko-, insinööri- ja 10391: diplomi-insinööritarpeen selvittämiseen 10392: 10393: 10394: Eduskunnalle 10395: 10396: Suomeen on perustettu ja ollaan perustamas- Edellä olevaan viitaten ehdotan, 10397: sa yhä uusia teknisen koulutuksen alueellisia 10398: yksiköitä. 1960-luvun jälkeen ei kuitenkaan ole että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10399: tehty laajamittaista selvitystä teknikkojen, insi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10400: nöörien ja diplomi-insinöörien alueellisesta ja 29.99.22 JOO 000 markan määrärahan 10401: aloittaisesta tarpeesta. Uusien yksiköiden pe- teknikkojen, insinöörien ja diplomi-insi- 10402: rustaminen ei ole järkevää ilman teknisen hen- nöörien kokonais- ja alueellisen tarpeen 10403: kilöstön todellisen tarpeen selvittämistä. koulutusaloittaiseen selvitykseen. 10404: 10405: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 10406: 10407: Marja-Liisa Löyttyjärvi 10408: 2054 1988 vp. 10409: 10410: Raha-asia-aloite n:o 1938 10411: 10412: 10413: 10414: 10415: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta kalataloudellisiin 10416: rakentamis- ja kunnostushankkeisiin 10417: 10418: 10419: Eduskunnalle 10420: 10421: Suomen arvokalakannat sekä mereen laskevis- siin, sillä pelkästään aikoinaan perattuja ja jo 10422: sa joissa että sisämaassa ovat romahtaneet vain uittokäytöstä poistuneita jokivesiä on maas- 10423: pieneen osaan entisestään viimeisten 30 vuoden samme yli 20 000 kilometriä. Kunnostamatto- 10424: aikana. Vaelluskaloista lohi ja meritaimen voi- mina niiden yksityis- ja kansantaloudellinen 10425: daan jo luokitella uhanalaisiksi, sillä niiden tuotto on mitätön. 10426: luontainen lisääntyminen on jokien patoamisen, Myös suunnittelu- ja kunnostusorganisaatiot 10427: uittoväylien perkaamisen ja saastumisen takia ovat valmiina. Monet vesipiirit ovat erittäin ha- 10428: supistunut lähes olemattomiin. Suomen alun pe- lukkaita kunnostusten tekemiseen, ja töiden 10429: rin 18 lohijoesta onkin jäljellä enää kaksi ja suuntaamista luonnontaloutta palveleviin koh- 10430: 47 meritaimenjoesta viisi. Näistäkin useita uh- teisiin on edellytetty myös usean valtion budje- 10431: kaavat erilaiset hankkeet ja ylikalastus. tin laadinnan yhteydessä. 10432: Lisääntyvällä istutustoiminnalla asiaa ei voi- Momentin määräraha on kuitenkin täysin 10433: da yksin hoitaa, sillä kalojen geeniperimä heik- riittämätön, sillä varat eivät nykyisessä tilan- 10434: kenee nopeasti ja kalat "laitostuvat". teessa riitä edes hankkeiden suunnitteluun to- 10435: Kalastusrajoitusten lisäksi paras tapa pelas- teutuksesta puhumattakaan. 10436: taa jäljellä olevat arvokalakannat sukupuut- Momentin määrärahojen nostamista 5 miljoo- 10437: toon kuolemiselta on jokien ja vesistöjen kun- naan markkaan on esitetty jo ns. vesirakentamis- 10438: nostus kalataloutta varten. Kunnostustyöt ovat töiden tarvetoimikunnan mietinnössä (1982:56). 10439: saatavaan hyötyyn nähden erittäin halpoja, ja Kalataloudellisista kunnostushankkeista on ole- 10440: tehtyjen tutkimusten mukaan niistä koituva massa valtakunnallinen ohjelma maa- ja metsä- 10441: tuotto ylittää yleensä reilusti kustannukset. Esi- talousministeriön metsästys- ja kalastusosastos- 10442: merkiksi Viitasaaren Kärnänkosken kunnostuk- sa. Myös kalastuspiirien antama apu helpottaa 10443: sen on arvioitu maksavan 450 000 markkaa ja varojen suuntaamista tehokkaasti. 10444: hyödyn nousevan pelkästään kalantuottona ja Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty edus- 10445: kalakorttituloina yli kahden miljoonan mar- kunnan ympäristö- ja luontoryhmän johtokun- 10446: kan. Ruotsin ja Norjan kunnostetuilla joki- nassa. 10447: alueilla on todettu lisäksi olevan erittäin suurta Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 10448: matkailullista merkitystä, joka tuo tuloja ni- taen, 10449: menomaan köyhiin kehitysaluekuntiin. 10450: Jokien kunnostaminen on myös kaikissa vai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10451: heissa erittäin työllistävää toimintaa, ja toimin- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10452: ta sijoittuisi myös Suomessa pääosin työttö- 30.3 7. 77 lisäyksenä 2 500 000 markkaa 10453: myysalueille pohjoisiin ja itäisiin kuntiin. Kun- kalataloudellisiin rakentamis- ja kun- 10454: nostaminen perustuu myös osin lain velvoittei- nostushankkeisiin. 10455: 10456: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 10457: 10458: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 10459: 1988 vp. 2055 10460: 10461: Raha-asia-aloite n:o 1939 10462: 10463: 10464: 10465: 10466: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnitelman teke- 10467: miseen voimalaitossopimuksen purkamiseksi Kyrönjoella 10468: 10469: 10470: Eduskunnalle 10471: 10472: Kyrönjoen tulvista kärsivät maanviljelijät paamoiden sähkölaskut. Kyrönjoella on joka 10473: ovat tuskastuneet tulvasuojelun hitaaseen ete- tapauksessa tällä tavalla saatu maanviljelijät 10474: nemiseen. Aloite Kyrönjoen tulvasuojelutöistä taistelemaan keskenään, ja koko tulvasuojelu- 10475: on tehty yli kolmekymmentä vuotta sitten, kun hanke on ajautunut umpikujaan. Nyt maanvil- 10476: vesi toistuvasti tulvi pelloille kasvukauden aika- jelijät ovat itse tajunneet tilanteen ja ryhtyneet 10477: na aiheuttaen suurta vahinkoa. Tulvasuojelu- neuvottelemaan yhteisen tavoitteen edistämises- 10478: töitä on tehty yli 300 miljoonalla markalla. Kai- tä. Yhteisenä tavoitteena on, että tulvasuojelu- 10479: kesta huolimatta vesi on tänäkin kesänä nous- työtä tehdään nopeasti loppuun ja että pump- 10480: sut samoille pelloille. Tulvasuojelutöiden etene- paamoille hoidettu energia, senkin jälkeen kun 10481: minen onkin pysähtynyt riitaan voimalaitoksis- voimalaitokset ovat jääneet pois suunnitelmis- 10482: ta, jotka useiden tutkimusten ja ennakkoselvi- ta, korvataan. Myös alueen luonnonsuojelujär- 10483: tysten mukaan aiheuttavat haittaa vedenhan- jestö, kotiseutu- ja kalastusjärjestöt sekä kala- 10484: kinnalle tärkeässä vesistössä, uhkaavat kalata- talousviranomaiset ja useat kunnat ovat suhtau- 10485: loutta ja aiheuttavat ongelmia joen monipuoli- tuneet kielteisesti voimalaitoksiin, mutta hyväk- 10486: selle virkistyskäytölle ja pahentavat lisäksi syneet maatalouden tulvasuojelun. 10487: jääpatojen aiheuttamaa uhkaa joella, jonka Edellä olevan perusteella tulisi valtion vuo- 10488: alajuoksulla on useita kivisiä koskia, saaria ja den 1989 tulo- ja menoarvioon varata riittävä 10489: karikoita. Kaiken lisäksi nykyiset keskeneräiset määräraha voimalaitossopimuksen purkamises- 10490: vesistösuunnitelmat, jotka on mitoitettu voima- ta aiheutuviin kuluihin. Voimalaitosten poisjää- 10491: laitosten vaatimusten mukaan, aiheuttavat huo- minen vähentää pumppaamoiden sähköntarvet- 10492: mattavia ongelmia osalle jokivarren maanvilje- ta, joka tulisi selvittää, ja valtion tulisi toimit- 10493: lijöitä. Näin on jouduttu tilanteeseen, jossa sa- taa kuivatuspumppaamoiden vaatima sähkö- 10494: maa tavoitetta, tulvasuojelun pikaista toteutta- energia. 10495: mista, ajavat maanviljelijät ovat joutuneet vas- Näitä tarkoituksia varten voitaisiin budjettiin 10496: takkain toteuttamisen keinoista. varata erillinen määräraha. Toinen vaihtoehto 10497: Ristiriidat kärjistyvät juuri voimalaitoksiin, on, että vesistötyömomentille (30.40.77) Kyrön- 10498: joiden vaatima padotuskorkeus nostaa vettä joen kohdalle lisätään käyttötarkoituksen koh- 10499: niin, että se haittaa voimalaitosten lähellä olevia dalle, että määrärahoja voidaan käyttää myös 10500: maanviljelijöitä, joten he eivät voi suunnitel- sopimuksen muuttamisesta aiheutuviin kor- 10501: maa hyväksyä. Hyötyä saaville maanviljelijöille vauksiin ja uuden suunnitelman laatimisesta 10502: puolestaan on houkutteeksi luvattu voimalai- aiheutuviin kuluihin. Tällainen ratkaisu veisi 10503: toksista ilmaista energiaa penkereiden taakse Kyrönjoen tulvasuojelutöitä eteenpäin, lopet- 10504: jäävien alueiden kuivatuspumppaamoille. Tä- taisi vuosia jatkuneen eri osapuolten voimia vaa- 10505: män vuoksi on ymmärrettävää, että he ovat ol- tineen riitelyn ja jatkuvan valtion varojen tuh- 10506: leet nykyisten suunnitelmien takana, mikä on laamisen. Lisäksi säästyttäisiin valtion sitoutu- 10507: ollut ilmaisen energian antamisen tarkoituskin. miselta odotettavissa olevien haittojen korvaus- 10508: Normaali käytäntö se ei nimittäin tämäntapai- velvollisuudesta, koska useimmat ennustettavis- 10509: sissa hankkeissa ole, vaan periaatteena on ylei- sa olevat ongelmat voidaan välttää jättämällä 10510: sesti, että hyödyn saajat maksavat itse käyttö- voimalaitokset pois suunnitelmasta ja mitoitta- 10511: kustannukset mukaan luettuna kuivatuspump- malla se maatalouden tulvasuojelua vastaavaksi. 10512: 2056 1988 vp. - RA n:o 1939 10513: 10514: Koskiensuojelulain mukaisiksi korvauksik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10515: si, joihin on lisätty lyHinkosken Sähkö Oy:n 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10516: suunnittelukustannukset, on laskettu 1,3-2,3 30.40. 77 2 000 000 markkaa voimalai- 10517: milj. mk. Siksi me allekirjoittaneet ehdotam- toksettoman suunnitelman eteenpäin vie- 10518: me, miseen Kyrönjoella. 10519: 10520: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 10521: 10522: Marja-Liisa Löyttyjärvi Jouni J. Särkijärvi Heli Astala 10523: Mats Nyby Marjatta Stenius-Kaukonen Reino Paasilinna 10524: Jorma Fred Esko Helle Tellervo Renko 10525: Erkki Pulliainen Heikki Riihijärvi Ensio Laine 10526: 1988 vp. 2057 10527: 10528: Raha-asia-aloite n:o 1940 10529: 10530: 10531: 10532: 10533: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-alennus- 10534: järjestelmän kokeiluun opiskelupaikkakuntien seutuliiken- 10535: teessä 10536: 10537: Eduskunnalle 10538: 10539: Viime vuosikymmenen aikana opiskelijoiden käytetään joukkoliikennettä yksityisautoilun si- 10540: yhä heikentynyt taloudellinen tilanne on johta- jasta. Juuri opiskelijoiden kautta voidaan ohjata 10541: nut siihen, ettei kaikilla opiskelijoilla ole enää asenteita ja kulutustottumuksia liikenne- ja ym- 10542: varaa oman auton ostoon. Samanaikaisesti päristöpoliittisesti kestävään suuntaan. 10543: joukkoliikenteen maksut ovat kohonneet huo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 10544: mattavasti, ja kustannukset asunnon ja opiske- nioittavasti, 10545: lupaikkojen välisestä matkustuksesta ovat nous- 10546: seet yli opiskelijoiden maksukyvyn. Opiskelijoil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10547: la ei myöskään ole mahdollisuutta vähentää vält- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10548: tämättömiä työ- eli opiskelumatkojaan verotuk- 31.58.30 JO 000 000 markkaa opiskelija- 10549: sessa. alennusjärjestelmän kokeiluun opiskelu- 10550: Liikenne- ja ympäristöpoliittisesti on myös paikkakuntien seutuliikenteessä. 10551: suositeltavaa, että erityisesti taajama-alueilla 10552: 10553: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 10554: 10555: Marja-Lösa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 10556: 2058 1988 vp. 10557: 10558: Raha-asia-aloite n:o 1941 10559: 10560: 10561: 10562: 10563: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta uusiapaperin valmis- 10564: tuksen aloittamiseksi 10565: 10566: 10567: Eduskunnalle 10568: 10569: Sataprosenttista uusiapaperia kopio- ja pai- Keräyskelpoisen paperin määrä riittäisi isonkin 10570: natustarkoituksiin tuodaan meille tällä hetkellä paperikoneen tarpeeseen. 10571: Saksan liittotasavallasta, jossa sitä valmistaa ai- Paperijätteen käytön järjestämiseksi ja sen 10572: nakin yhdeksän tehdasta. Käytössä uusiapaperi kautta ympäristömme ongelmien helpottami- 10573: on osoittaunut ominaisuuksiltaan hyväksi sekä seksi tulisi jonkin valtion paperia tuottavista 10574: kopioinnissa että kirjapainoissa. Uusiopaperille yrityksistä käynnistää uusiapaperin valmistus. 10575: on Suomessa myös kysyntää, jonka kasvuun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10576: luonnollisesti paperin saatavuuden parantumi- nioittaen, 10577: nen ja tiedotus vaikuttaisivat edelleen. 10578: Jätehuollon neuvottelukunnan selvityksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10579: mukaan raaka-aineesta, keräyspaperista, ei 1989 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 10580: meillä tule pulaa, jos kerääminen vain kunnolla markkaa uusiopaperin valmistuksen sel- 10581: järjestetään. Tällä hetkellä puolet keräys- ja vittämiseksi ja käynnistämiseksi. 10582: käyttökelpoisesta paperista joutuu hukkaan. 10583: 10584: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 10585: 10586: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 10587: 1988 vp. 2059 10588: 10589: Raha-asia-aloite n:o 1942 10590: 10591: 10592: 10593: 10594: Löyttyjärvi: Määrärahan osoittamisesta kansainvälisen harjoitte- 10595: lun lisäämiseksi 10596: 10597: 10598: Eduskunnalle 10599: 10600: Opiskeluaikainen harjoittelu ulkomailla on (vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa momentti 10601: erinomainen tapa hankkia kansainvälistymisen 34.01.51) jakamat matka-apurahat ja päivära- 10602: edellyttämiä valmiuksia. Erilaisten kulttuurien ha-avustukset ovat osaltaan helpottaneet har- 10603: ja yhteiskuntajärjestelmien ymmärtäminen ei joittelujakson rahoittamista. Momentille varat- 10604: onnistu pelkästään teoreettisilla opinnoilla. tu määräraha on kuitenkin ehdottomasti liian 10605: Harjoittelu ulkomailla ei hyödytä ainoastaan pieni. 10606: yksittäistä opiskelijaa, vaan laajemmin koko Edellä olevaan viitaten ehdotan, 10607: yhteiskuntaa. 10608: Ulkomailla harjoittelun kustannukset (mat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10609: kat, asuminen, usein nimellinen palkka) rajoit- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10610: tavat ulkomaille harjoittelemaan hakeutumis- 34.30.25 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 10611: ta. Työvoimaministeriön momentilta 34.30.25 kansainvälisen harjoittelun lisäämiseen. 10612: 10613: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 10614: 10615: Marja-Liisa Löyttyjärvi 10616: 2060 1988 vp. 10617: 10618: Raha-asia-aloite n:o 1943 10619: 10620: 10621: 10622: 10623: Löyttyjärvi: Määrärahan osoittamisesta kansainvälisen harjoitte- 10624: lun organisaation kehittämiseen 10625: 10626: 10627: Eduskunnalle 10628: 10629: Suomi tarvitsee erilaisia kulttuureja ja yhteis- yksityisesti on työlästä eri valtioiden vaihtele- 10630: kuntajärjestelmiä tuntevia laajakatseisia ja kie- van lainsäädännön vuoksi. Tämän vuoksi on 10631: litaitoisia eri alojen asiantuntijoita. Ulkomaan- tarpeen, että valtiovalta tukee opiskelijoiden 10632: harjoittelulla voidaan hankkia näitä valmiuk- kansainvälistymistä järjestämällä lyhytaikaisia 10633: sia. Opiskelijat voivat tutustua oman alansa ke- työ- ja harjoittelupaikkoja. Tällä hetkellä ulko- 10634: hitykseen ja toteutukseen muissa maissa. Har- maisia harjoittelupaikkoja välittävät useat or- 10635: joittelu antaa myös tilaisuuden luoda myöhem- ganisaatiot (työvoimaministeriö, ylioppilaskun- 10636: min työelämässä tarpeellisia yritys- ja henkilö- nat, killat, kerhot ja muut toimielimet). Organi- 10637: kontakteja. Ulkomainen harjoittelu on halvin saatio on sekava ja vaikeasti lähestyttävä. 10638: väylä käytännön kansainvälistymiseen. Koordinaatio ja yhteydenpito eri osapuolten vä- 10639: Euroopan Yhteisön aktivoituminen kansain- lillä on puutteellista. Kansainvälisestä harjoitte- 10640: välisen harjoittelun järjestämisessä edellyttää lusta vastaavan työvoimaministeriön organisaa- 10641: Suomelta entistä suurempaa panosta suomalais- tiota ja virkarakennetta tulisi kehittää siten, 10642: ten opiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksien että toimintojen koordinointi ja yhteydenpito 10643: turvaamiseksi ja kehittämiseksi. eri osapuolten kesken helpottuisi. 10644: Tekniikan opiskelijoista yli 60 OJo - lähes Edellä olevan perusteella ehdotan, 10645: 15 000 - on ilmaissut kiinnostuksensa ulko- 10646: maan harjoitteluun (lähde: Suomen Tekniikan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10647: Opiskelijoiden Liitto ry:n harjoittelututkimus 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar- 10648: 1986). Käytännön syistä kuitenkin vain osa ha- kan määrärahan työvoimaministeriön 10649: lukkaista onnistuu saamaan paikan. ulkomaanharjoitteluorganisaation ja 10650: Ulkomaisen harjoittelupaikan hankkiminen virkarakenteen kehittämiseen. 10651: 10652: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 10653: 10654: Marja-Liisa Löyttyjärvi 10655: 1988 vp. 2061 10656: 10657: Raha-asia-aloite n:o 1944 10658: 10659: 10660: 10661: 10662: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille ympäristön- 10663: suojelun virkojen perustamiseen 10664: 10665: 10666: Eduskunnalle 10667: 10668: Vuoden 1986 lokakuussa voimaan tullut laki lautakuntien olemassaololle, joka vapaakunta- 10669: kuntien ympäristönsuojeluhallinnosta edellyt- hallintokokeilun yhteydessä on monin paikoin 10670: tää ympäristönsuojelulautakunnan perustamis- muutoinkin uhattuna. 10671: ta jokaiseen yli 3 000 asukkaan kuntaan. Lauta- Myöskään valtionosuus- ja suunnittelujärjes- 10672: kuntien tehokas toiminta edellyttää valmistele- telmän yhdentäminen sosiaali- ja terveyden- 10673: vaaja toimeenpanevaa henkilökuntaa. Valtion- huollon vastaaviin järjestelmiin ei lautakuntien 10674: osuuteen oikeutettuja virkoja on kuitenkin voi- aseman ja itsenäisyyden kannalta ole ongelma- 10675: tu perustaa vasta 215, mikä on paljon vähem- tonta. 10676: män kuin lakia säädettäessä asetettiin tavoit- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10677: teeksi. Nyt hallitus esittää 45 uutta virkaa. nioittaen, 10678: Jotta lautakunnille voitaisiin turvata mahdol- 10679: lisuudet suoriutua tehtävistään, ehdotamme että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10680: hallituksen ehdottaman lisäksi 70 uuden viran 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10681: perustamista. 35 .ll .32 9 000 000 markkaa valtion- 10682: Valtionosuuksiin oikeutettujen virkojen vä- osuuteen kunnille ympäristönsuojelun 10683: häisyys on mielestämme uhkatekijä ympäristö- virkojen perustamiseen. 10684: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 10685: 10686: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 10687: 2062 1988 vp. 10688: 10689: Raha-asia-aloite n:o 1945 10690: 10691: 10692: 10693: 10694: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan virkis- 10695: tysalueyhdistykselle 10696: 10697: 10698: Eduskunnalle 10699: 10700: Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesi- nan avustamiseen Uudellemaalle osoitettava 10701: tyksessä on osoitettu 2 miljoonan markan mää- riittävä osuus määrärahasta. 10702: räraha (35.15.32) käytettäväksi avustuksena Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu- 10703: virkistysalueiden hankintaan kunnille ja kun- denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu- 10704: tien tätä tarkoitusta varten perustamille yhtei- kunnan työvaliokunnassa. 10705: söille. Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen pe- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 10706: rustamisen valmistelussa on lähdetty siitä, että nioittaen, 10707: valtio osallistuisi yhdistyksen rahoitukseen kol- 10708: men vuoden aikana yhteensä 10 Mmk:lla. Uu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10709: denmaan virkistysmahdollisuuksien turvaami- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10710: sen kiireellisyys ja valtakunnallinen merkitys 35.15.32 4 000 000 markkaa Uuden- 10711: huomioon ottaen on virkistysalueiden hankin- maan virkistysalueyhdistystä varten. 10712: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 10713: 10714: Marja-Liisa Löyttyjärvi Matti Saarinen Eeva-Liisa Moilanen 10715: Marjatta Väänänen Ole Wasz-Höckert Claes Andersson 10716: Päivi Varpasuo Markku Pohjola Arja Alho 10717: Lea Kärhä Pirjo Ala-Kapee Marita Jurva 10718: Pirjo-Riitta Antvuori Martti Tiuri Tauno Valo 10719: Anssi Rauramo Elisabeth Rehn Eero Paloheimo 10720: Tuula Linnainmaa Saara-Maria Paakkinen Per-Henrik Nyman 10721: Eva-Riitta Siitonen Kaarina Dromberg 10722: 1988 vp. 2063 10723: 10724: Raha-asia-aloite n:o 1946 10725: 10726: 10727: 10728: 10729: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonsuojelu- 10730: alueiden hankintaan 10731: 10732: 10733: Eduskunnalle 10734: 10735: Valtioneuvosto on tehnyt päätökset kansallis- Paitsi luonnonsuojelujärjestöt on myös Maa- 10736: ja luonnonpuistoverkon kehittämisestä, soiden- taloustuottajain Keskusliitto vaatinut lisää va- 10737: suojeluohjelman, lintuvesien suojeluohjelman roja suojelualueiden ostamiseen. 10738: sekä harjujen suojeluohjelman. Parhaiten on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10739: toteutunut kansallispuistojen perustaminen val- nioittaen, 10740: tion omistamille maille. Yksityisten maiden 10741: hankkiminen suojelun toteuttamiseksi on eden- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10742: nyt perin hitaasti. Moni merkittävä alue, kuten 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10743: Pernunnummen-Kerityn kansallispuistohanke 35.15.88/isäyksenä 40000000 markkaa 10744: on uhattuna, jollei varoja suojelualueiden luonnonsuojelualueiden hankintaan. 10745: hankkimiseen tuntuvasti lisätä. Edellä mainittu- 10746: jen erityissuojeluohjelmien toteuttamisessa ol- 10747: laan vasta aivan alussa. 10748: 10749: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 10750: 10751: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 10752: 2064 1988 vp. 10753: 10754: Raha-asia-aloite n:o 1947 10755: 10756: 10757: 10758: 10759: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille virkistys- 10760: alueiden hankintaan 10761: 10762: 10763: Eduskunnalle 10764: 10765: Riittävät viher- ja virkistysalueet asuinaluei- nusoikeuksien tai muiden etujen hankkimiseksi 10766: den läheisyydessä katsotaan tänään kiistatta maanomistajalle. 10767: viihtyisään asumiseen kuuluviksi. Varsinkin Riittävien virkistysalueiden turvaamiseksi 10768: suurimmissa kaupungeissa ovat lähivirkistys- asuinkeskusten läheisyyteen tarvitaan myös val- 10769: alueiden muodostamisen mahdollisuudet kui- tion panosta. Paras tapa on valtionavustusten 10770: tenkin käymässä vähiin. Tämä johtuu siitä, että osoittaminen kunnille tai kuntien yhteistyöeli- 10771: viime vuosien tiivis rakentaminen on jo turmel- mille. 10772: lut paljon virkistyskäyttöön parhaiten soveltu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10773: via alueita, mm. ranta-alueita. Toinen syy on nioittaen, 10774: viheralueidenkin hintojen voimakas kohoami- 10775: nen asutuskeskusten läheisyydessä. Virkistys- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10776: käyttöön kaavoitettavien alueiden hankinta va- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10777: paaehtoisin kaupoin tai lunastusmenettelyllä on 35.15.61 30000000 markkaa valtion- 10778: muodostunut kunnille taloudellisesti varsin ras- avustuksiin kunnille virkistysalueiden 10779: kaaksi. Yhä useammin on virkistysalueista käy- hankintaan. 10780: tävään kauppaan liittynyt keinottelua raken- 10781: 10782: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 10783: 10784: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 10785: 1988 vp. 2065 10786: 10787: Raha-asia-aloite n:o 1948 10788: 10789: 10790: 10791: 10792: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Kokkolan vesi- ja 10793: ympäristöpiirin vesilaboratorion suunnitteluun 10794: 10795: 10796: Eduskunnalle 10797: 10798: Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirin vesilabora- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10799: torio toimii ala-arvoisissa, toiminnan luontee- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10800: seen sopimattomissa tiloissa. Uusi laboratorio 35.25. 74 500 000 markkaa Kokkolan 10801: on luvattu, mutta hanke on siirtynyt vuodesta vesi- ja ympäristöpiirin vesilaboratorion 10802: toiseen ja jälleen on esitetty siirtoa. suunnitteluun. 10803: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10804: nioittaen, 10805: 10806: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 10807: 10808: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 10809: 2066 1988 vp. 10810: 10811: Raha-asia-aloite n:o 1949 10812: 10813: 10814: 10815: 10816: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta vesiensuojelutyöhön 10817: 10818: 10819: 10820: Eduskunnalle 10821: 10822: Maamme vesien ja vesistöjen tila edellyttää Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10823: tehokkaita suojelutoimenpiteitä. Ennen muuta nioittaen, 10824: on tietenkin kyse likaantumisen ja vesistöjä pi- 10825: laavien rakennustöiden estämisestä. Määrära- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10826: hoja tarvitaan kuitenkin tuntuvasti lisää myös 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10827: jo syntyneiden vaurioiden korjaamiseen. Yhte- 35.25. 77 lisäyksenä 6 000 000 markkaa 10828: nä tärkeänä tehtäväkenttänä tulee huolehtia vesiensuojelutyöhön. 10829: koskien entistämisestä. 10830: 10831: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 10832: 10833: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 10834: 1988 vp. 2067 10835: 10836: Raha-asia-aloite n:o 1950 10837: 10838: 10839: 10840: 10841: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennussuojelukus- 10842: tannusavustuksiin 10843: 10844: 10845: Eduskunnalle 10846: 10847: Uusi rakennussuojelulaki ja siihen liittyvä ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10848: kennuslain muutos siirsi kaavoitetulla alueella nioittaen, 10849: päävastuun rakennussuojelusta ja sen rahoituk- 10850: sesta kunnille. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10851: Valtionavustuksiin kunnille rakennussuoje- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10852: lun kustannuksiin on osoitettu riittämättömästi 35.32.34 lisäyksenä JO 000 000 markkaa 10853: määrärahoja. kunnille rakennussuojelukustannuksiin. 10854: 10855: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 10856: 10857: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 10858: 2068 1988 vp. 10859: 10860: Raha-asia-aloite n:o 1951 10861: 10862: 10863: 10864: 10865: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta kulttuurihistorialli- 10866: sesti arvokkaiden alueiden rakennusten säilyttämiseksi 10867: 10868: 10869: Eduskunnalle 10870: 10871: Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alueko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10872: konaisuuksien säilyttäminen edellyttää nopeita nioittaen, 10873: toimia rakennusten korjaamisessa ja entistämi- 10874: sessä. Alamomenteilla mainittujen kohteiden- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10875: kin osalta määrärahatarve on esitettyä suurem- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10876: pi. Uusina kohteina tulisi avustusten piiriin ot- 35.32.34 lisäyksenä 5 000 000 mark- 10877: taa mm. Ruotsinpyhtään ja Mustion ruukki- kaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden 10878: alueiden rakennusten säilyttäminen. alueiden rakennusten säilyttämiseksi. 10879: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 10880: 10881: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 10882: 1988 vp. 2069 10883: 10884: Raha-asia-aloite n:o 1952 10885: 10886: 10887: 10888: 10889: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten osuuskunta- 10890: asumisen tutkimiseen 10891: 10892: 10893: Eduskunnalle 10894: 10895: Omistusasuntojen hintojen nousu ja vuokra- miseen. Asukkaiden mahdollisuudet vaikuttaa 10896: asuntojen vähentyminen ovat kaventaneet omaan asumiseensa ovat paremmat kuin vuok- 10897: nuorten valintamahdollisuuksia asuntomarkki- ra-asumisessa. Osuuskunta-asumisen elvyttämi- 10898: noilla. Suurimmissa asutuskeskuksissa sekä ko- sen ja laajentamisen edellytyksiä (rahoitus, ton- 10899: toaan irtautuvan, yksin asuvan että perhettä pe- tinsaanti, asunnonvaihtajan asema jne.) voitai- 10900: rustavan ja opiskeluaan päättävän nuoren on siin tutkia Suomen ylioppilaskuntien liiton Asu- 10901: erittäin vaikea löytää itselleen kohtuuhintaista misen Utopiat -projektin puitteissa. 10902: ja sopivan kokoista asuntoa. Tarvitaan uusia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10903: vaihtoehtoja. nioittaen, 10904: Useissa maissa- mm. Ruotsissa, Norjassa ja 10905: Kanadassa - yhteiskunta tukee osuuskunta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10906: asumista. Myös Suomessa on osuuskunta-asun- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10907: toja, joiden määrä on kuitenkin asunto-osake- 35.45.22 lisäyksenä 150000 markkaa 10908: yhtiöiden rinnalla vähentynyt. Osuuskunta- Suomen ylioppilaskuntien liiton Asumi- 10909: asuntojen toiminta perustuu asukkailta perittä- sen Utopia! -projektille nuorten osuus- 10910: vään osuuskuntamaksuun, omakustanteiseen kunta-asumisen tutkimiseen. 10911: vuokraan ja asunnonvaihtajan etujen turvaa- 10912: 10913: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 10914: 10915: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 10916: 2070 1988 vp. 10917: 10918: Raha-asia-aloite n:o 1953 10919: 10920: 10921: 10922: 10923: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiin asunto- 10924: jen korjaustoimintaan 10925: 10926: 10927: Eduskunnalle 10928: 10929: Puutteellisesti asuvien määrä on maassamme voimakkaasti lisätä ja avustuksia myös markka- 10930: yhtä erittäin suuri. Puutteellisissa ja huonokun- määräisesti nostaa. 10931: toisissa asunnoissa asuminen on usein ennen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10932: muuta vanhusväestön ongelmana, ja monesti se nioittaen, 10933: on ainoa syy hoitolaitoksiin hakeutumiseen. 10934: Myös monilapsisten perheiden asunto-olot ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10935: usein huonot ja varat riittämättömät niiden ko- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10936: hentamiseen. 35.45.56 lisäyksenä 40 000 000 markkaa 10937: Sosiaalisin perustein jaettavien asuntojen avustuksiin asuntojen korjaustoimin- 10938: korjausavustusten määrää tulee mielestämme taan. 10939: 10940: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 10941: 10942: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 10943: 1988 vp. 2071 10944: 10945: Raha-asia-aloite n:o 1954 10946: 10947: 10948: 10949: 10950: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiin taloudel- 10951: lisissa vaikeuksissa oleville vuokrataloille 10952: 10953: 10954: Eduskunnalle 10955: 10956: Valtion ja yksityisten rahalaitosten asuntolai- tion avustusta taloudellisissa vaikeuksissa ole- 10957: nojen lyhyet laina-ajat ja varsin korkeat korot ville vuokrataloille. Tällä määrärahalla tulee 10958: ovat pääsyyt vuokratalojen ajautumiseen talou- taata, että aravavuokrat eivät ylitä valtioneu- 10959: dellisiin vaikeuksiin. Suuressa joukossa vuokra- voston vuokratasoyleisohjetta. 10960: taloja yritetään taloudelliset vaikeudet voittaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10961: perimällä vuokralaisilta valtioneuvoston vuok- nioittaen, 10962: ratasoyleisohjeen ylittäviä, laittomia vuokria. 10963: Tällaisia aravalainoitettuja asuinhuoneistoja on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10964: maassamme yli 50 000 kpl. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10965: Pääkeino ylikorkeiden vuokrien alentamiseen 35.45.61/isäyksenä 10000000 markkaa 10966: on sekä valtion että pankkien asuntolainojen avustuksiin taloudellisissa vaikeuksissa 10967: laina-ajan pidentäminen ja koron alentaminen. oleville vuokrataloille. 10968: Kuitenkin on välttämätöntä korottaa myös val- 10969: 10970: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 10971: 10972: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 10973: 2072 1988 vp. 10974: 10975: Raha-asia-aloite n:o 1955 10976: 10977: 10978: 10979: 10980: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asunto- 10981: kohteiden omapääoma-avustusten lisäämiseen 10982: 10983: 10984: Eduskunnalle 10985: 10986: Opiskelija-asuntoneuvottelukunnan laati- Tulo- ja menoarvioehdotuksessa osoitettu 10987: massa tavoiteohjelmassa ehdotetaan rakennet- omapääoma-avustus (17 Mmk) ei kuitenkaan 10988: tavaksi vuosina 1988-95 noin 3 200 asunto- riitä em. tuotantotavoitteen saavuttamiseen. 10989: paikkaa vuodessa. Tämä merkitsee noin 1 500 3 200 asuntopaikan ja peruskorjattavan asunto- 10990: opiskelija-asunnon tuottamista ja perusparan- kannan yhteenlaskettu hankinta-arvo on arviol- 10991: tamista vuosittain. ta 510 milj. mk, jolloin 5 o/o:n omapääoma- 10992: Valtion omapääoma-avustusta laskettaessa osuus on 25,5 milj. mk. 10993: on opiskelija-asuntoneuvottelukunta lähtenyt Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 10994: siitä, että avustus olisi 5 % opiskelija-asunto- nioittaen, 10995: tuotannon vuosittaisesta rahoitustarpeesta. 10996: Uustuotanto- ja peruskorjaustavoitteiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 10997: saavuttamiseksi olisi omapääoma-avustusta tar- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 10998: vittu vuonna 1988 noin 22 milj. mk. Opiskeli- 35.45.61 lisäyksenä 8 500 000 markkaa 10999: joiden asuntotilanne ei vuosien varrella ole pa- avustuksina uusien tai perusparannetta- 11000: rantunut sille asetettujen vaatimusten mukaises- vien vuokratalojen oman pääoman osit- 11001: ti. Kuluvana syksynä on pula opiskelija-asun- taiseksi kattamiseksi opiskelija-asunto- 11002: noista entisestään vaikeutunut useilla paikka- kohteissa. 11003: kunnilla. 11004: 11005: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 11006: 11007: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 11008: 1988 vp. 2073 11009: 11010: Raha-asia-aloite n:o 1956 11011: 11012: 11013: 11014: 11015: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta korkotukilainan ja 11016: omapääoma-avustuksen maksamiseen opiskelija-asuntojen 11017: hankkimiseen olemassa olevasta rakennuskannasta 11018: 11019: Eduskunnalle 11020: 11021: Vuonna 1987 alle puolet (46 OJo) opiskelija- kien asunnontarvitsijoiden kannalta toivotta- 11022: asuntosäätiöihin hakeneista sai asunnon, ja ti- vaa. 200 asuntopaikan hankintaan tarvitaan 11023: lanne on kuluvana syksynä useilla opiskelupaik- vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon korkotuki- 11024: kakunnilla entisestään vaikeutunut. Tämä mer- lainaa 3 Mmk. Omapääoma-avustuksen tarve 11025: kitsee sitä, että opiskelijoiden asunnontarpeen on 1,8 Mmk. 11026: tyydyttäminen on edelleen myös huomattavassa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11027: määrin riippuvainen vuokra-asuntojen saata- nioittaen, 11028: vuudesta yleisillä asuntomarkkinoilla. Koska 11029: opiskelijoiden asuntopulaa ei voida yksinomaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11030: ratkaista uustuotannon avulla, olisi tärkeää, 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 11031: että opiskelija-asuntosäätiöt voisivat ryhtyä ny- 35.45.61 lisäyksenä 4 800 000 markkaa 11032: kyistä enemmän hankkimaan vanhasta asunto- siten, että momentin määräraha voidaan 11033: kannasta asuntoja osoitettaviksi opiskelijoille käyttää sekä korkotukilainan että oma- 11034: vuokra-asunnoiksi. Tällä tavoin opiskelija- pääoma-avustuksen maksamiseen opis- 11035: asuntosäätiöt voivat omalta osaltaan hidastaa kelija-asuntojen hankkimiseksi olemas- 11036: vuokra-asuntojen poistumista, mikä on kaik- sa olevasta rakennuskannasta. 11037: 11038: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 11039: 11040: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 11041: 2074 1988 vp. 11042: 11043: Raha-asia-aloite n:o 1957 11044: 11045: 11046: 11047: 11048: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta rahoitusrakenteen 11049: parantamiseen ennen vuotta 1980 valmistuneissa opiskelija- 11050: asuntokohteissa 11051: 11052: Eduskunnalle 11053: 11054: Opiskelijat maksavat esimerkiksi muihin ara- avustusta omapääomaosuuden maksamiseen. 11055: vavuokrataloissa asuviin verrattuna korkeam- Valtionavustuksen maksamista varten tarvitaan 11056: paa vuokraa. Kun esimerkiksi Helsingissä yhteensä 50 Mmk jaettuna esimerkiksi viidelle 11057: normaali- ja vanhusten aravataloissa vuokrat vuodelle. 11058: ovat talon iästä riippuen 22-25 mk/m 2 , sa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11059: manikäisissä opiskelija-asunnoissa maksetaan nioittaen, 11060: 3-4 mk/m 2 enemmän. Tämä ei voi olla tarkoi- 11061: tuksenmukaista opiskelijoiden toimeentulon ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11062: yleisten opiskeluedellytysten kannalta. Erityisen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 11063: raskaiksi muodostuvat asumiskustannukset en- 35.45.61 lisäyksenä JO 000 000 markkaa 11064: nen vuotta 1980 ja varsinkin 1970-luvun puoli- rahoitusrakenteen parantamiseen ennen 11065: välissä rakennetuissa asunnoissa, joiden lai- vuotta 1980 valmistuneissa opiskelija- 11066: naehdot ovat raskaat ja jotka eivät saa valtion- asuntokohteissa. 11067: 11068: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 11069: 11070: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 11071: 1988 vp. 2075 11072: 11073: Raha-asia-aloite n:o 1958 11074: 11075: 11076: 11077: 11078: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta peruskorjaus- ja pe- 11079: rusparannuslainoihin 11080: 11081: 11082: Eduskunnalle 11083: 11084: Hallitus ehdottaa perusparannuslainoitusta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11085: vuodelle 1989 vain 7 500 asuntoon. Tämä on 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 11086: mielestämme liian vähän ja ehdotamme määrän 35.45.83 lisäyksenä 50 000 000 markkaa 11087: nostamista 14 000 asuntoon. Aloite liittyy ed. perusparannuslainoihin. 11088: Ensio Laineen jättämään raha-asia-aloitteeseen 11089: uustuotannon määrärahojen nostamisesta. 11090: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11091: nioittaen, 11092: 11093: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 11094: 11095: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 11096: 2076 1988 vp. 11097: 11098: Raha-asia-aloite n:o 1959 11099: 11100: 11101: 11102: 11103: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoihin kunnille 11104: asuntojen hankintaan vanhasta asuntokannasta 11105: 11106: 11107: Eduskunnalle 11108: 11109: Yksityisen vuokra-asuntokannan vähentymi- sanedustajia jätti viime vuonna eduskunnan kä- 11110: nen on jatkunut voimakkaana koko 1980- siteltäväksi lakialoitteen kuntien etuosto-oikeu- 11111: luvun. Yksityiset henkilöt, perikunnat, säätiöt desta myyntiin tuleviin vuokrakiinteistöihin ja 11112: ja vakuutusyhtiöt myyvät omistamansa vuokra- huoneistoihin sekä aloitteen asunnonhankinta- 11113: huoneistot ja kokonaiset vuokratalot omistus- lainoista. 11114: asunnoiksi. Useat yritykset ovat myös luopu- Vanhojen asuntojen hankintaan voidaan 11115: neet omistamistaan työsuhdeasunnoista myy- kunnille nykyisin myöntää korkotukea. Useim- 11116: den ne omistusasunnoiksi. Vuokrakiinteistöjen missa kunnissa tämä ei kuitenkaan ole riittävä 11117: myynti omistusasunnoiksi merkitsee usein hy- keino saada rahoitus järjestymään. Laajamit- 11118: vinkin pitkäaikaisten asukkaiden häätöjä. taisen asuntojen hankinnan käynnistäminen 11119: Samanaikaisesti on vapaarahoitteisten vuok- edellyttää pitkäaikaisten ja halpakorkoisten 11120: ra-asuntojen rakentaminen miltei pysähtynyt ja valtion lainojen järjestämistä. 11121: valtion Iainaittamao vuokra-asuntorakentami- Edellä mainittu lakialoite asunnonhankinta- 11122: sen taso on pysynyt alhaisena. Tämä on johta- lainoista on valmisteltu Helsingin kaupungin- 11123: nut valtavaan vuokra-asuntopulaan ja asumisen hallituksen toimesta. Helsingin kaupunki on pe- 11124: ongelmien kärjistymiseen. Asuntopolitiikka on rustanut hankintayhtiön ostamaan asuntoja 11125: vakavassa kriisissä. vanhasta asuntokannasta. Asuntoja on jo yh- 11126: Asunnottomien määrä on noussut koko tiön toimesta ostettu useita satoja. Tarve edel- 11127: maassa 20 OOO:een, josta pääkaupunkiseudun lyttää kuitenkin toiminnan voimakasta laajen- 11128: osuus on noin 10 000-12 000. Puutteellisesti ja tamista. Myös useissa muissa kunnissa on val- 11129: ahtaasti asuvien mahdollisuudet parantaa asun- mius tähän toimintaan. 11130: to-olojaan ovat samalla heikentyneet. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11131: Asunnottomuus ja asumisen ongelmat ulot- nioittaen, 11132: tuvat laajasti eri väestöryhmiin. Nuorille asun- 11133: nottomuus muodostaa usein itsenäistymisen es- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11134: teen. Erilaiset hoitolaitokset täyttyvät ihmisistä, 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 35.45 11135: joiden ainoa ongelma tai ongelmien perusta on uudelle momentille 150000000 mark- 11136: asunnottomuus. kaa lainoihin kunnille asuntojen hankin- 11137: On välttämätöntä löytää keinot vapaarahoit- taan vanhasta asuntokannasta, mistä 11138: teisten vuokra-asuntojen poistuman pysäyttä- vähintään 50 000 000 markkaa tulee 11139: miseen samanaikaisesti kun valtion lainoitta- käyttää asuntojen hankintaan nuorille, 11140: maa vuokra-asuntotuotantoa lisätään. alle 25-vuotiaille. 11141: J aukko eri eduskuntaryhmiin kuuluvia kan- 11142: 11143: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 11144: 11145: Marja-Liisa Löyttyjärvi Arja Alho Pirjo-Riitta Antvuori 11146: Pauli Uitto Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Marjatta Stenius-Kaukonen 11147: Ensio Laine 11148: 1988 vp. 2077 11149: 11150: Raha-asia-aloite n:o 1960 11151: 11152: 11153: 11154: 11155: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoihin kunnille 11156: tonttimaan hankintaan 11157: 11158: 11159: Eduskunnalle 11160: 11161: Esteenä kunnallisen asuntotuotannon lisää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11162: miselle on usein tonttimaan puute. Rakennus- nioittaen, 11163: maan saamiseksi kuntien tarpeisiin tarvitaan ra- 11164: kennuslain ja lunastuslainsäädännön uudista- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11165: mista sekä verotuksellisia keinoja. 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 000 11166: Toisaalta tarvitaan välittömästi myös talou- markkaa lainoihin kunnille tonttimaan 11167: dellista tukea kuntien maan hankinnalle. Ehdo- hankintaan. 11168: tammekin, että tulo- ja menoarvioon otettaisiin 11169: uusi momentti tonttimaan hankinnan lainoitta- 11170: miseksi. 11171: 11172: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 11173: 11174: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 11175: 11176: 11177: 11178: 11179: 11 280129N 11180: 2078 1988 vp. 11181: 11182: Raha-asia-aloite n:o 1961 11183: 11184: 11185: 11186: 11187: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta energiataloudellisiin 11188: avustuksiin 11189: 11190: 11191: Eduskunnalle 11192: 11193: Aiemmin käytössä olleilla energiataloudelli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11194: silla korjausavustuksilla oli jatkuvasti kysyntää nioittaen, 11195: enemmän kuin avustuksiin oli varattu määrära- 11196: hoja. Näillä avustuksilla oli mahdollista tukea että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11197: pieniäkin hankkeita, jotka jäävät peruskorjaus- 1989 tulo- ja menoarvioon luvun 35.45 11198: lainoituksen ulkopuolelle. määrärahoihin 50 000 000 markkaa 11199: Energian hinnan tilapäinen lasku ei käsityk- avustuksiin energiataloudelliseen kor- 11200: semme mukaan saa johtaa energiansäästöta- jaustoimintaan. 11201: voitteista luopumiseen, vaan säästöä tulee edis- 11202: tää. 11203: 11204: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 11205: 11206: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 11207: 1988 vp. 2079 11208: 11209: Raha-asia-aloite n:o 1962 11210: 11211: 11212: 11213: 11214: Löyttyjärvi ym.: Määrärahan osoittamisesta yleisen asumistuki- 11215: järjestelmän mukaisten etuuksien maksamiseksi opiskelijoille 11216: ylimääräisin järjestelyin 11217: 11218: Eduskunnalle 11219: 11220: Syyskuussa 1987 voimaan tullut asumistuki- saada vain vuokralla asuva. Seitsemänä vuonna 11221: järjestelmän laajennus merkitsi asumismuotoa opintotukea saaneet tipahtavat pois opintotuki- 11222: koskevien rajoitusten poistamista. Asumistukea järjestelmästä, mutta eivät pääse yleisen asu- 11223: voidaan nyt myöntää kaikille väestöryhmille ja mistuen piiriin, jos jatkavat opiskelua. Kesäai- 11224: kaikkiin vuokra- ja omistusasuntoihin. kana yksinäinen opiskelija jää myös ilman asu- 11225: Yleisen asumistuen ulkopuolelle jäi osa opis- misensa tukea, sillä pääsäännön mukaan opin- 11226: kelijoista ja eläkeläisistä, jotka saavat tukea totukea - siis myös asumislisää - myönnetään 11227: omista järjestelmistään. Järjestelmien yhteen- vain yhdeksälle opiskelukuukaudelle. 11228: sovittaminen jäi kuitenkin puolitiehen, sillä tiet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11229: tyjen väliinputoajaryhmien tilanteeseen ei pa- nioittaen, 11230: rannusta tullut. Opiskelijoiden näkökulmasta 11231: järjestelmä säilytti sekavuutensa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11232: Pääsäännön mukaan yhden hengen ruoka- 1989 tulo- ja menoarvioon 100 000 000 11233: kunnan muodostava opiskelija saa asumistu- markkaa ylimääräisenä määrärahana 11234: kensa opintotuen asumislisänä. Omistusasun- yleisen asumistukijärjestelmän mukais- 11235: nossa asuva perheetön opiskelija ei asumislisää ten etuisuuksien maksamiseksi myös 11236: saa, koska tämän järjestelmän kautta tukea voi opiskelijoille. 11237: 11238: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 11239: 11240: Marja-Liisa Löyttyjärvi Marjatta Stenius-Kaukonen Ensio Laine 11241: 2080 1988 vp. 11242: 11243: Raha-asia-aloite n:o 1963 11244: 11245: 11246: 11247: 11248: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta Pirkanmaan kotiteolli- 11249: suusyhdistyksen neuvonta-asematoimintaan 11250: 11251: 11252: Eduskunnalle 11253: 11254: Kotiteollisuuden edistäruisjärjestöjen valtion- Pirkanmaalla tarvittaisiin 5 uutta valtionapu- 11255: aputoimet eivät ole koko maata ajatellen ja- tointa, jonka jälkeen niitä olisi yksi kutakin 11256: kaantuneet tasaisesti. Esimerkiksi Pirkanmaan neuvonta-asemaa kohti. 11257: kotiteollisuusyhdistyksen alueen neuvonta-ase- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11258: milla, joita on 18, näitä toimia on 13 eli 0, 7 nioittaen, 11259: tointa neuvonta-asemaa kohti. Lähimmissä 11260: naapurimaakunnissa näitä toimia on siten, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11261: Hämeessä niitä on 1,3, Keski-Suomessa 2,9 ja 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 11262: Satakunnassa 0,8. Etelä-Suomessa ja Pirkan- 29.69.54 400000 markkaa lisäyksenä 11263: maalla ei ole viime aikoina uusia toimia voitu uusien valtionavustukseen oikeuttavien 11264: valtionavun turvin perustaa. Se on vaikeuttanut toimien lisäämiseksi Pirkanmaan koti- 11265: näiden alueiden yhdistysten toiminnan kehittä- teollisuusyhdistyksen alaisille neuvonta- 11266: mistä. Epätasapaino korostuu, jos valtionapu- asemille. 11267: toimia suhteutetaan asukaslukuihin muualla 11268: maassa toimivien kotiteollisuusyhdistysten ti- 11269: lannetta vertaillen. 11270: 11271: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 11272: 11273: Matti Maijala Markku Lehtosaari 11274: Annikki Koistinen Einari Nieminen 11275: 1988 vp. 2081 11276: 11277: Raha-asia-aloite n:o 1964 11278: 11279: 11280: 11281: 11282: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta Tiedekauppa ry:n toi- 11283: minnan tukemiseen 11284: 11285: 11286: Eduskunnalle 11287: 11288: Tieteen merkitys yhteiskunnan kehityksessä Tiedepolitiikassa olisikin kyettävä luomaan 11289: kasvaa jatkuvasti. Yhä useammat arkielämän- rakenteita, jotka tarjoavat kaikille kansalais- 11290: kin ilmiöt ovat tieteelliseen tutkimukseen perus- ryhmille mahdollisuudet käyttää tieteellistä tut- 11291: tuvan peruskehittelytyön läpäisemiä. Tieteen kimusta keskeisiksi koettujen yhteiskunnallis- 11292: merkitys myös maamme taloudelle ja kansain- ten kysymysten arvioinnin välineenä. Tieteen 11293: väliselle kilpailukyvylle kasvaa. on oltava niidenkin käytettävissä, jotka eivät 11294: Tähän kehitykseen on reagoitu esittämällä pysty rahoittamaan kalliita tutkimusprojekteja 11295: maamme tieteellisen tutkimuksen voimavarojen tai tarjoamaan taloudellisen hyödyn näköalaa. 11296: varsin mittava kasvuohjelma. Tämä onkin vält- Eräs malli tieteen ja kansalaisyhteiskunnan 11297: tämätöntä. Mutta samalla muodostuu yhä kes- vuorovaikutuksen lisäämiseksi on kehitteillä 11298: keisemmäksi yhteiskuntapoliittiseksi kysymyk- oleva tiedekauppaorganisaatio, joka tarjoaisi 11299: seksi tieteen yhteiskunnallisen käytön tapaa kaikille kansalaisille ja ei-voittoa tuottaville yh- 11300: koskeva ongelma. Kuka suuntaa tutkimukseen teisöille mahdollisuuden tilata tutkimusta yli- 11301: kysymyksenasettelut? Kenellä on mahdollisuus opistojen piiristä keskeisiksi kokemiensa ongel- 11302: saada tutkimukseen perustuvaa tietoa keskeisis- mien ratkaisemiseksi. Esimerkkejä tästä on lä- 11303: tä yhteiskunnallisista ongelmista? hinnä ympäristönsuojelun alueella, esim. Hel- 11304: Tiedepoliittista kysymyksenasettelua on oh- singin tiedekaupan käynnissä oleva saaristotut- 11305: jannut kasvavassa määrin pyrkimys tehokkuu- kimus. 11306: teen ja tuloksellisuuteen. Tieteen merkitystä on Tiedekauppatyyppisten projektien edistämi- 11307: perusteltu sen taloudellisen hyödyn kautta. nen on välttämätöntä, mikäli maamme tutki- 11308: Näin käsitys tieteen yhteiskunnallisesta mer- muksen ei haluta sitoutuvan vain kapeaan ta- 11309: kityksestä on kohtalokkaalla tavalla kaventu- loudelliseen hyötyintressiin. 11310: massa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11311: Huomattava osa merkittävistä yhteiskunnal- nioittaen, 11312: lisista ongelmaryhmistä on luonteeltaan sellai- 11313: sia, että niitä ei voida arvioida välittömän hyö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11314: dyn näkökulmasta. Tällaisia ovat mm. luonnon 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 11315: suojelemiseen, yhteiskunnalliseen oikeudenmu- 29.88.53 lisäyksenä 400000 markkaa 11316: kaisuuteen, työn inhimillistämiseen yms. liitty- Tiedekauppa ry:n toiminnan tukemi- 11317: vät pyrkimykset. Myös tieteen sisäinen kehitys- seen. 11318: logiikka on sellainen, että sen välitön arviointi 11319: ja ennustaminen on asiallisesti mahdotonta. 11320: 11321: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 11322: 11323: Matti Maijala Timo Kietäväinen 11324: Markku Lehtosaari Annikki Koistinen 11325: Einari Nieminen 11326: 2082 1988 vp. 11327: 11328: Raha-asia-aloite n:o 1965 11329: 11330: 11331: 11332: 11333: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Kansanmusiik- 11334: kiliitto ry:n toiminnan tukemiseen 11335: 11336: 11337: Eduskunnalle 11338: 11339: Suomen Kansanmusiikkiliitto on kaksikym- toimii useita tuhansia alan harrastajia. Lasten 11340: mentä vuotta tehnyt laajaa sivistystyötä perin- ja nuorten kiinnostus on kasvanut ilahduttavas- 11341: nemusiikkimme ja koko kansankulttuurimme ti viime vuosina, ja Kansanmusiikkiliitto on ot- 11342: hyväksi. Liitto ja sen 18 maakuntayhdistystä tanut heidän koulutustarpeensa uudeksi haas- 11343: järjestävät koulutus- ja ohjelmatilaisuuksia se- teeksi. Varojen puutteen vuoksi koulutusta ei 11344: kä toimittavat alan harrastajia palvelevia jul- kuitenkaan ole pystytty laajentamaan riittäväs- 11345: kaisuja. Tämän lisäksi Suomen Kansanmusiik- ti, vaikka liitto on pyrkinyt aktiivisella omatoi- 11346: kiliitto toimii maamme kansanmusiikin harras- misella varainhankinnalla vastaamaan lisäänty- 11347: tajien yhdyssiteenä ja tiedotuskanavana. neisiin koulutustarpeisiin. 11348: Koska musiikkioppilaitokset ja maamme Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11349: koululaitos eivät pysty tarjoamaan kansanmu- nioittaen, 11350: siikin harrastajille riittävää tukea ja koulutusta, 11351: on yksi Suomen Kansanmusiikkiliiton toimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11352: nan keskeisimmistä periaatteista juuri tämän 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 11353: työn tekeminen. Kansanmusiikkiliitolla on tä- 29.90.52 480 000 markkaa Suomen 11354: hän jo valmis ja toimintakykyinen kenttä, sillä Kansanmusiikkiliitto ry:n toiminnan tu- 11355: sen maakunnallisissa paikallisissa yhdistyksissä kemiseen. 11356: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 11357: 11358: Matti Maijala Markku Lehtosaari 11359: Annikki Koistinen Einari Nieminen 11360: 1988 vp. 2083 11361: 11362: Raha-asia-aloite n:o 1966 11363: 11364: 11365: 11366: 11367: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Puhallinorkes- 11368: teriliitto ry:n toiminnan tukemiseen 11369: 11370: 11371: Eduskunnalle 11372: 11373: Suomen Puhallinorkesteriliitto ry. on valta- tusta toimintaansa vain vähäisessä määrin. Va- 11374: kunnallinen järjestö, jonka tarkoituksena on rat eivät ole riittäneet edes perustoimintojen yl- 11375: kehittää, tukea ja opastaa puhallinmusiikkihar- läpitämiseen. Kuitenkin tämänlaatuisella toi- 11376: rastusta maassamme. Liitto on perustettu vuon- minnalla on olennainen merkitys ihmisten viih- 11377: na 1977. tyvyyteen omalla kotiseudullaan. 11378: Tavoitteidensa toteuttamiseen liitto pyrkii Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11379: koulutus- ja neuvontatyöllä. Tarkoituksena on nioittaen, 11380: myös luoda alueellinen ohjaajajärjestelmä sekä 11381: pyrkiä aluepuhallinorkesterien perustamiseen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11382: Liiton jäseninä on yli 100 puhallinorkesteria, 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 11383: joissa on yli 2 500 jäsentä. 29.90.52 300 000 markkaa Suomen Pu- 11384: Huolimatta laajasta toiminnastaan ja suures- hallinorkesteriliitto ry:n toiminnan tu- 11385: ta jäsenmäärästään on liitto saanut valtionavus- kemiseen. 11386: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 11387: 11388: Matti Maijala Timo Kietäväinen 11389: Markku Lehtosaari Annikki Koistinen 11390: Einari Nieminen 11391: 2084 1988 vp. 11392: 11393: Raha-asia-aloite n:o 1967 11394: 11395: 11396: 11397: 11398: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta suunnittelijan palkkaa- 11399: miseen kotieläinten geenipankkitoiminnan kehittämiseksi 11400: 11401: 11402: Eduskunnalle 11403: 11404: Vuoden 1987 tulo- ja menoarvioesitystä käsi- - miten aineksen ominaisuuksien arvoste- 11405: teltäessä eduskunnan valtiovarainvaliokunta lu muuhun ainekseen verrattuna olisi hoidet- 11406: hyväksyi yksimielisesti ponnen, jonka mukaan tava, 11407: "valiokunta pitää kotieläinten geeniaineksen - miten ainesta koskevat tietorekisterit teh- 11408: säilyttämistä tärkeänä ja edellyttää hallituksen dään ja pidetään ajan tasalla sekä 11409: huolehtivan tarvittavien määrärahojen varaa- - miten ja milloin geenipankkiainesta saa- 11410: misesta ja muiden edellytysten luomisesta koti- daan käyttää. 11411: eläinten geenipankkitoimintaa varten". Suunnittelijan olisi myös valmisteltava em. 11412: Ilmeisesti tämän johdosta hallituksen edus- asioita koskevat toimenpide-ehdotukset geeni- 11413: kunnalle antaman vuoden 1988 tulo- ja meno- pankkityöryhmälle, toteutettava tämän päätök- 11414: arvioesityksen momentin 30.70.21 perusteluis- set sekä valvottava sperma- ja alkiopankkien ja 11415: sa on mainittu geenipankkitoiminnan aloittami- säilytyskarjojen toimintaa. Hänen olisi myös 11416: sen selvittäminen, joka kuitenkin on yhdistetty huolehdittava toiminnan vaatimien kustannus- 11417: siitä täysin erilliseen biotekniikan tutkimuksen ten arvioimisesta valtion tulo- ja menoarvioesi- 11418: kehittämiseen. Alamomentin määrärahasta saa- tyksiin, säilytysmenetelmien kehityksen seuran- 11419: daan tulo- ja menoarvioesityksen mukaan käyt- nasta, asian vaatimasta tiedotustoiminnasta, 11420: tää palkkauksiin enintään 50 000 mk. Koska tä- yhteyksien pidosta kansainväliseen alan toimin- 11421: mä on MTTK:ssa vuosittain tarvittu metsurei- taan ja kotimaisiin laitoksiin, järjestöihin ja 11422: den palkkaamiseen, ei ko. määrärahaa voida harrastajiin, sopimusten teosta valtion laitos- 11423: lainkaan käyttää kotieläinten geenipankkitoi- ten, kuntien, järjestöjen ja yksityisten kanssa 11424: minnan suunnittelijan palkkaukseen, mikä kui- säilytystoimista sekä alan toimintojen yleisestä 11425: tenkin olisi keskeisin edellytys koko toimin- koordinoinnista maassamme. 11426: nalle. Koska Suomen työryhmän puheenjohtaja on 11427: Kotieläinten geeniaineksen säilyttämisen mo- myös Euroopan kotieläintuotantoliiton ja Poh- 11428: tiivit ja sen hyväksi tehdyt aikaisemmat toimet joismaiden ministerineuvoston vastaavien työ- 11429: ilmenevät v. 1986 tehdystä raha-asia-aloitteesta. ryhmien puheenjohtaja, suunnittelijan saanti 11430: Siitä nähdään myös maa- ja metsätalousminis- olisi tärkeä edellytys myös näiden kansainvälis- 11431: teriön kotieläinten geeniainestyöryhmän pitä- ten tehtävien jatkamiselle ja kunnolliselle hoita- 11432: neen erityisen tärkeänä, että määrärahaa saatai- miselle, joihin ei ole ollut rahoitusta ja joiden 11433: siin käyttää myös suunnittelijan palkkaukseen. hoito siten on jäänyt puutteelliseksi. 11434: Tämä siksi, jotta toimintaan liittyviä moninai- Mainittujen pitkäjänteisten tehtävien hoitoon 11435: sia tehtäviä hoitamaan saataisiin päätoiminen, on mahdotonta irrottaa muita voimia, koska 11436: pätevä työntekijä. Tämän tehtävänä olisi suun- MTTK:n, Helsingin yliopiston ja EKK:n yhtei- 11437: nitella: nen alan tutkijanvirkojen luku on vain 116 11438: - mitä geeniainesta, millä menetelmillä ja Ruotsin vastaavasta. Kotieläintuotannon laa- 11439: missä olisi syytä säilyttää eri eläinlajeista ja juudessa ja ongelmien moninaisuudessa ei ole 11440: roduista, oleellista eroa maiden välillä. 11441: - millaisia rahoitus- ja lainsäädäntötoimia Säilytystoimet ovat tarpeellisia biologis-ta- 11442: tarvitaan, loudellisista, tieteellisistä ja kulttuurihistorial- 11443: - miten paritukset olisi tehtävä geenihäviöi- lisista syistä. Ne on suunniteltava pitkällä 11444: den ja sukusiitoksen välttämiseksi, tähtäyksellä. Ne pyrkivät kansallisten etujen 11445: 1988 vp. - RA n:o 1967 2085 11446: 11447: varjeluun. Koska hyödyt ovat ajankohdiltaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11448: ja suuruuksiltaan vaikeasti ennustettavissa, 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 11449: kukaan yksityinen ei voi ottaa niitä hoitaak- 30.70.21 150 000 markan määrärahan 11450: seen. suunnittelijan palkkaamiseksi kotieläin- 11451: Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme kun- ten geenipankkitoiminnan kehittämi- 11452: nioittaen, seen. 11453: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 11454: 11455: Matti Maijala Timo Kietäväinen 11456: Markku Lehtosaari Annikki Koistinen 11457: 2086 1988 vp. 11458: 11459: Raha-asia-aloite n:o 1968 11460: 11461: 11462: 11463: 11464: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta valtakunnallisen metsä- 11465: museon suunnitteluun Virroille 11466: 11467: 11468: Eduskunnalle 11469: 11470: Maassamme tarvitaan valtakunnallista met- nollistettavissa. Metsämuseo-näyttelykeskuksen 11471: sämuseota, joka voisi toimia informaatio- ja sijoittamista Virroille puoltaa myös se, että 11472: tietokeskuksena niin metsäalan opiskelijoille, kaupunki on jo hankkinut omistukseensa Kan- 11473: metsänomistajille, koululaisille kuin suurelle gasalta Halin metsäkämppämuseon, jonka ai- 11474: yleisöllekin. Varsinaisia metsäntutkimuslaitok- neisto on hyvin laaja ja monipuolisesti metsä- 11475: sia on eri puolilla Suomea, mutta tähän laitok- työn puitteita ja kehitystä valaiseva. Museon si- 11476: seen voisi kerätä tulokset ja tietojen eteenpäin jaintipaikaksi on ajateltu aluetta, jonka välittö- 11477: siirtämisen havainnollisessakin muodossa, jo- mässä läheisyydessä on Herraskosken kanava- 11478: ten näyttely- ja havaintotoiminta on yksi kaa- museoalue, Virtain perinnekylä sekä suunnit- 11479: vaillun metsämuseon tärkeitä tehtäviä. Hyvinä teilla oleva kansainvälinen nuorisomatkailu- ja 11480: esikuvina voidaan pitää Norjan ja Ruotsin vas- kurssikeskus. Matkailullisesti metsämuseota 11481: taavia metsämuseoita. varten ajateltu tonttialue sijoittuu valtatien n:o 11482: Virtain kaupunki on kuluvan vuoden alussa 23 ja kantatien n:o 66läheisyyteen, joten se tuli- 11483: tehnyt maa- ja metsätalousministeriölle aloit- si olemaan hyvin saavutettavissa. Kesäaikaan 11484: teen valtakunnallisen metsämuseon sijoittami- toimiva laivayhteys Tampereelle saadaan tarvit- 11485: sesta Virroille. Aloitetta on myöhemmin täy- taessa rakennettavan sataman avulla hyvin lä- 11486: dennetty. Virrat sijoittuu valtakunnallisesti hy- helle, koska alue rajoittuu laivareitin vesistöön. 11487: vien tieyhteyksiensäkin puolesta tyypillisen suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11488: malaisen metsäalueen keskelle ja voisi siten nioittaen, 11489: muodostua erikoisleimansa vuoksi valtakunnal- 11490: liseksi metsänäyttelykaupungiksi. Vanhat ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11491: osittain vieläkin käytössä olevat uittoreitit täy- 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 11492: dentävät erinomaisesti tätä kuvaa. Puun kulje- markkaa valtakunnallisen metsämuseon 11493: tusmuodot ovat paikkakunnalla hyvin havain- suunnittelua varten Virroille. 11494: 11495: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 11496: 11497: Matti Maijala Timo Kietäväinen 11498: Markku Lehtosaari Annikki Koistinen 11499: Einari Nieminen 11500: 1988 vp. 2087 11501: 11502: Raha-asia-aloite n:o 1969 11503: 11504: 11505: 11506: 11507: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta ansionmenetyskorvaus- 11508: ten suorittamiseksi tietoimituksiin kutsutuille maanomistajille 11509: 11510: 11511: Eduskunnalle 11512: 11513: Tietoimituksiin kutsutaan kaikki maanomis- paata siksi ajaksi, minkä toimitus kestää. Kus- 11514: tajat, joiden alueita tiesuunnitelma koskee. tannuksia aiheutuu siitä, että tehtävät hoide- 11515: Heille ei kuitenkaan suoriteta ansionmenetys- taan viransijaisvoimin, jolloin viran- tai toi- 11516: korvausta, niinkuin esimerkiksi Imatran Voima menhaltija joutuu suorittamaan palkan sijaisel- 11517: Oy suorittaa johtoalueiden vuokrakatselmusten leen, tai jos viransijainen järjestetään työnanta- 11518: yhteydessä. jan toimesta, pidätetään asianomaisen palkasta 11519: Ansionmenetyskorvausta suoritetaan nykyi- vastaava osa. 11520: sin myös kunnallisten luottamustointen hoita- Koska tästä asiasta ei vielä tietääksemme ole 11521: misen ajalta. mainintaa asianomaisissa säädöksissä, edelly- 11522: Kun kysymyksessä on yhteiskunnan taholta tämme maan hallituksen antavan sitä varten 11523: käynnistetty ja yhteiskunnan kehityksen kan- tarvittavat lainmuutosesitykset. 11524: nalta merkityksellinen toimenpide, jollainen tie- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11525: toimituskin, on, niin pidämme tarpeellisena an- nioittaen, 11526: sionmenetyskorvausten suorittamisen ulotta- 11527: mista myös tietoimituksiin osallistuville maan- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11528: omistajille. Osallistuminen merkitsee omaa työ- 1989 tulo- ja menoarvioon 100 000 11529: tään tekevälle työpanoksen poistumista sinä ai- markkaa ansionmenetyskorvausten suo- 11530: kana omasta yrityksestä. Viran- tai toimenhal- rittamiseen tietoimituksiin kutsutuille 11531: tija joutuu hyvin usein ottamaan palkatonta va- maanomistajil/e. 11532: 11533: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 11534: 11535: Matti Maijala Timo Kietäväinen 11536: Markku Lehtosaari Annikki Koistinen 11537: Einari Nieminen 11538: 2088 1988 vp. 11539: 11540: Raha-asia-aloite n:o 1970 11541: 11542: 11543: 11544: 11545: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta tapaturmavirastolle lisä- 11546: henkilökunnan palkkaamiseksi 11547: 11548: 11549: Eduskunnalle 11550: 11551: Sotainvalidien korvausasioiden käsittelyajat Korvausasioiden ruuhkautumisesta huoli- 11552: ovat tapaturmaviraston ruuhkautumisen vuoksi matta on tapaturmavirastolle vuoden 1986 alus- 11553: venyneet kohtuuttoman pitkiksi. Ensi kertaa ta siirretty myös kokonaan uutena tehtävänä 11554: korvausta hakevat joutuvat odottamaan pää- rintamaveteraanikuntoutuksen valvonta ja 11555: töstä keskimäärin yli vuoden ja kuulovammo- maksatus. Vaikka tehtävän siirtämistä lääkintö- 11556: jen osalta jopa kaksi vuotta. Ensikertaisten hallitukselta perusteltiin sen aiheuttamaila suu- 11557: kuntoutushakemusten käsittely kestää tällä het- rella työmäärällä, ei tapaturmaviraston voima- 11558: kellä noin puoli vuotta. Lähes saman ajan jou- varoja lisätty lainkaan. 11559: tuvat odottamaan myös ns. sairausapulisän pe- Sotilasvammakorvausasioiden ruuhkautumi- 11560: rusteella maksamiaan lääke- tai hoitokuluja ta- sesta ja tapaturmaviraston hoidettavaksi anne- 11561: paturmavirastolta veikovat sotainvalidit. tuista lisääntyneistä tehtävistä huolimatta tul- 11562: Tapaturmaviraston jo usean vuoden ajan jat- laan valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesi- 11563: kunut ruuhkatilanne johtuu sotilasvammakor- tyksen mukaan tapaturmaviraston henkilökun- 11564: vauksia koskevien hakemusten määrän jatku- taa supistamaan neljällä työntekijällä. 11565: vasta lisääntymisestä. Viraston toiminta on ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11566: tionalisoinnin avulla tehostunut huomattavasti, nioittaen, 11567: mutta samanaikaisesti on lievävammaisten so- 11568: tainvalidien uusien kuntoutusjärjestelyjen ohel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11569: la toteutettu korvausjärjestelmän laajentumi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 11570: nen koskemaan kunnallisia sosiaali- ja tervey- 33.14.01 lisäyksenä 250 000 markkaa 11571: denhuollon palveluita merkinnyt tänä vuonna käytettäväksi neljän henkilön palkkauk- 11572: jo 17 OOO:n kuntien lähettämän laskun saapu- seen toimistotehtäviin tapaturmaviras- 11573: mista virastolle. Niinpä on tapaturmaviraston toon. 11574: maksatuksessa myös kunnille syntynyt huomat- 11575: tavia viivästyksiä. 11576: 11577: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 11578: 11579: Matti Maijala Timo Kietäväinen 11580: Markku Lehtosaari Annikki Koistinen 11581: Einari Nieminen 11582: 1988 vp. 2089 11583: 11584: Raha-asia-aloite n:o 1971 11585: 11586: 11587: 11588: 11589: Maijala ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraaneille 11590: maksettavan ylimääräisen rintamalisän budjettiperusteiseen 11591: korottamiseen 11592: 11593: Eduskunnalle 11594: 11595: Maamme veteraanijärjestöt ovat ottaneet va- enimmillään 500 markkaa kuukaudessa. Asian- 11596: kavaksi tavoitteekseen ylimääräisen rintamali- omainen aloite lain muuttamiseksi tältä osin on 11597: sän korottamisen. Tässä tarkoituksessa järjes- parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. 11598: töt ovat esittäneet tavoitteensa muun muassa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11599: hallituksen molemmille valtiovarainministe- nioittaen, 11600: reille. 11601: Ylimääräinen rintamalisä on nykyisin 7,5 OJo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11602: maksettavasta kansaneläkkeen lisäosasta eli 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 11603: enimmillään 121 markkaa kuukaudessa. Koska 33.21.52 lisäyksenä 107500000 mark- 11604: se on sidottu lisäosaan, se merkitsee tukea kaik- kaa rintamaveteraaneille maksettavan 11605: kein vähävaraisimmille veteraaneille. ylimääräisen rintamalisän budjettiperus- 11606: Ylimääräistä rintamalisää ehdotetaan koro- teiseen korottamiseen 1. 10.1988 lukien. 11607: tettavaksi 30 % :iin lisäosasta, jolloin se olisi 11608: 11609: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 11610: 11611: Matti Maijala Timo Kietäväinen 11612: Markku Lehtosaari Annikki Koistinen 11613: Einari Nieminen 11614: 2090 1988 vp. 11615: 11616: Raha-asia-aloite n:o 1972 11617: 11618: 11619: 11620: 11621: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan korkeakoulun 11622: työsopimussuhteisten henkilöiden palkkaukseen 11623: 11624: 11625: Eduskunnalle 11626: 11627: Huolimatta siitä, että korkeakouluneuvoston va, koska tällä rahalla saataisiin välttämättä 11628: teettämän perusvoimavaraselvityksen mukaan tarvittavaa kohennusta opetuksen ja tutkimuk- 11629: suurimmat puutteet perusvoimavaroissa on sen tarpeisiin, erityisesti avustavaan henkilö- 11630: Vaasan korkeakoulussa ja Turun kauppakor- kuntaan. Tämä on ehkä suurin ongelma ole- 11631: keakoulussa, on Vaasan korkeakoululle osoitet- massa olevan opetuksen ja tutkimuksen alalla. 11632: tu tiedekorkeakouluista pienin lisäys työsopi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11633: mussuhteisten henkilöiden palkkaukseen. Vaa- nioittaen, 11634: san korkeakoulun tänä vuonna saama lisäys 11635: mainittuun tarkoitukseen oli 800 000 markkaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11636: Korkeakoulun resurssien jälkeenjääneisyyden 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 11637: umpeenkuromiseksi tulee lisäyksen ensi vuon- 29.10.01 lisäyksenä 240000 markkaa 11638: nakin olla vähintään samansuuruinen. Ensi Vaasan korkeakoulun työsopimussuh- 11639: vuodelle on esitetty kuitenkin vain 560 000 teisten henkilöiden palkkaukseen. 11640: markkaa. Vajaus 240 000 markkaa on ratkaise- 11641: 11642: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 11643: 11644: Håkan Malm Kirsti Ala-Harja Markus Aaltonen 11645: Juho Sillanpää Raimo Vistbacka Boris Renlund 11646: Mats Nyby Pentti Mäki-Hakola Jukka Vihriälä 11647: Martti Korkia-Aho Jarmo Wahlström Jorma Fred 11648: Håkan Nordman 11649: 1988 rd. 2091 11650: 11651: Finansmotion nr 1973 11652: 11653: 11654: 11655: 11656: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för Förbundet Hem och 11657: Skola i Finland 11658: 11659: 11660: Till Riksdagen 11661: 11662: Förbundet Hem och Skola utför ett värde- och Skola -verksamheten är för knappt tilltag- 11663: fullt arbete för kontakterna mellan skolan och na. Ett tillägg för Förbundet Hem och Skola 11664: föräldrarna och samhället. Förbundet är den om 70 000 mk är nödvändigt för att garantera 11665: enda organisation som ansvarar för informatio- verksamhetens fortbestånd. 11666: nen om skolan, dess kontinuerliga utveckling På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 11667: och förändring. samt, 11668: Förbundet Hem och Skola verkar bl.a. ge- 11669: nom att utarbeta och sprida informationsskrif- att Riksdagen i statsjörslaget jör år 11670: ter, utarbeta handledningsmaterial, projektma- 1989 på momentet 29.41.50 i tillägg upp- 11671: terial samt att utveckla regional kursverksamhet tar 70 000 mark för Förbundet Hem och 11672: i de olika regionerna. Skola i Finland rj. 11673: De resurser som i budgeten anslagits för Hem 11674: 11675: Helsingfors den 16 september 1988 11676: 11677: Håkan Malm Boris Renlund Gunnar Jansson 11678: Håkan Nordman Gustav Björkstrand Henrik Westerlund 11679: Elisabeth Rehn 11680: 2092 1988 vp. 11681: 11682: Raha-asia-aloite n:o 1973 Suomennos 11683: 11684: 11685: 11686: 11687: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Förbundet Hem och Skola 11688: i Finland -nimisen järjestön toiminnan tukemiseen 11689: 11690: 11691: Eduskunnalle 11692: 11693: Förbundet Hem och Skola tekee arvokasta 70 000 markan lisäys Förbundet Hem och Skola 11694: työtä yhteyksien pidossa koulun, vanhempien -nimisen järjestön toimintaan. 11695: ja yhteiskunnan välillä. Liitto on ainoa järjestö, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11696: joka vastaa koulua, sen jatkuvaa kehitystä ja nioittaen, 11697: muutosta koskevasta tiedotuksesta. 11698: Förbundet Hem och Skola toimii mm. laati- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11699: malla ja levittämällä tiedotteita, ohjaus- ja pro- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 11700: jektimateriaalia sekä kehittämällä alueellista 29.41.50 lisäyksenä 70 000 markkaa 11701: kurssitoimintaa eri alueilla. Förbundet Hem och Skola i Finland rf 11702: Budjetissa kodin ja koulun väliseen toimin- -nimisen järjestön toiminnan tukemi- 11703: taan osoitetut voimavarat ovat liian niukat. seen. 11704: Toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi tarvitaan 11705: 11706: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 11707: 11708: Håkan Malm Boris Renlund Gunnar Jansson 11709: Håkan Nordman Gustav Björkstrand Henrik Westerlund 11710: Elisabeth Rehn 11711: 1988 rd. 2093 11712: 11713: Finansmotion nr 1974 11714: 11715: 11716: 11717: 11718: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för Finlands svenska hem- 11719: bygdsförbund 11720: 11721: 11722: Tili Riksdagen 11723: 11724: Finlands svenska hembygdsförbund r.f. be- Förbundets ekonomiska situation är synnerli- 11725: viljades för detta år 110 000 mk statsbidrag för gen bekymmersam. 1 januari detta år upptogs 11726: hembygdsverksamhet, av vilket största delen ett lån på 30 000 mk (i väntan på årets statsbi- 11727: har använts för utbetalning av lön tili förbun- drag) för bl.a. utbetalning av löner. Likaså 11728: dets verksamhetsledare. Förbundet erhöll också kommer förbundet att vara tvunget att uppta 11729: 50 000 mk i tilläggsanslag för anställandet av en lån i slutet av detta år. 11730: folkdräktskonsulent på halvtid. Det är i längden ohållbart för vårt förbund 11731: För år 1989 har i statsbudgeten upptagits att verka med så små ekonomiska resurser. 11732: 170 000 mk för den finlandssvenska hembygds- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 11733: verksamheten (Finlands svenska hembygdsför- samt, 11734: bund). Beräknade löneutgifter för förbundets 11735: verksamhetsledare och folkdräktskonsulent för att Riksdagen i statsförslaget för år 11736: år 1989 uppgår tili drygt 220 000 mk (löner, so- 1989 på momentet 29.88.53 i tillägg upp- 11737: cialskyddsavgifter, pensionsförsäkringar och tar 50 000 mark för Finlands svenska 11738: övriga obligatoriska försäkringar). hembygdsförbund rj. 11739: 11740: Helsingfors den 20 september 1988 11741: 11742: Håkan Malm Henrik Westerlund Boris Renlund 11743: Håkan Nordman Gustav Björkstrand Elisabeth Rehn 11744: 2094 1988 vp. 11745: 11746: Raha-asia-aloite n:o 1974 Suomennos 11747: 11748: 11749: 11750: 11751: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Finlands svenska hem- 11752: bygdsförbund -nimisen järjestön toiminnan tukemiseen 11753: 11754: 11755: Eduskunnalle 11756: 11757: Finlands svenska hembygdsförbund r.f. -ni- lestuttava. Tämän vuoden tammikuussa otettiin 11758: miselle järjestölle myönnettiin kotiseututoimin- 30 000 markan laina (tämän vuoden valtion- 11759: taan täksi vuodeksi 110 000 markkaa valtion- apua odotettaessa) mm. palkkojen maksami- 11760: apua, josta suurin osa on käytetty liiton toimin- seen. Samoin liitto joutuu ottamaan lainan tä- 11761: nanjohtajan palkan maksuun. Liitto sai myös män vuoden lopussa. 11762: 50 000 markan lisämäärärahan puoliaikaisen Pidemmän päälle liiton on mahdotonta toi- 11763: kansanpukukonsulentin palkkaamiseen. mia näin pienin taloudellisin resurssein. 11764: Vuodeksi 1989 valtion tulo- ja menoarvioon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11765: on varattu 170 000 markkaa ruotsinkieliseen nioittaen, 11766: kotiseututoimintaan (Finlands svenska hem- 11767: bygdsförbund). Liiton toiminnanjohtajan ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11768: pukukonsulentin arvioidut palkkakustannukset 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 11769: vuonna 1989 ovat runsaat 220 000 markkaa 29.88.53 lisäyksenä 50 000 markkaa Fin- 11770: (palkat, sosiaaliturvamaksut, eläkevakuutus- lands svenska hembygdsförbund -nimi- 11771: maksut ja muut pakolliset vakuutukset). sen järjestön toiminnan tukemiseen. 11772: Liiton taloudellinen tilanne on erittäin huo- 11773: 11774: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 11775: 11776: Håkan Malm Henrik Westerlund Boris Renlund 11777: Håkan Nordman Gustav Björkstrand Elisabeth Rehn 11778: 1988 rd. 2095 11779: 11780: Finansmotion nr 1975 11781: 11782: 11783: 11784: 11785: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för Martin Wegelius-insti- 11786: tutet 11787: 11788: 11789: Tili Riksdagen 11790: 11791: Martin Wegelius-institutet är en finlands- sommartermin. De musikaliska och musikpeda- 11792: svensk kulturinstitution (32 år), mest känd för gogiska resultaten är av hög klass. 11793: sina sommarmusikkurser, men som sedan några Så långt är allt väl. Men stiftelsen har inte 11794: år också bedriver åretomverksamhet i form av ekonomiska resurser att bära denna ökning, 11795: tre MWI-ensembler (kammarkör, kammaror- trots utnyttjandet av folkhögskolornas statsbi- 11796: kester, blåsorkester). dragssystem (kortkurs i Svenska Österbottens 11797: MWI-stiftelsen upprätthålls av Finlands Folkakademi-Folkhögskola). Bidrag har också 11798: svenska sång- och musikförbund, Finlands erhållits från andra håll. 11799: svenska manssångarförbund, Finlands sven- Verksamhetens underskott var 1987 20 000 11800: ska kyrkosångsförbund och Kyrkomusikerför- mk och är 1988 ca 40 000 mk. 11801: eningen. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 11802: MWI:s sommarmusikkurser 1988 genomför- samt, 11803: des under tiden 17.7-12.8 och samlade 407 del- 11804: tagare. 1 MWI-ensemblerna medverkar 90 unga att Riksdagen i statsjörslaget jör år 11805: längre hunna musiker och körsångare. 1989 på momentet 29.90.54 upptar 11806: MWI:s verksamhet har under densenaste fy- 100 000 mark jör täckande av under- 11807: raårsperioden mera än fördubblats. Samtidigt skottet i verksamheten 1987 och 1988 11808: kan konstateras att MWI -musikkurserna mer samt jör den jortsatta verksamheten vid 11809: och mer blir de finlandssvenska musikskolornas Martin Wegelius-institute!. 11810: 11811: Helsingfors den 20 september 1988 11812: 11813: Håkan Malm Mats Nyby Henrik Westerlund 11814: Håkan Nordman Gustav Björkstrand Boris Renlund 11815: 2096 1988 vp. 11816: 11817: Raha-asia-aloite n:o 1975 Suomennos 11818: 11819: 11820: 11821: 11822: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Martin Wegelius institutet 11823: -nimisen laitoksen toiminnan tukemiseen 11824: 11825: 11826: Eduskunnalle 11827: 11828: Martin Wegelius institutet on suomenruotsa- Näin pitkälle kaikki on hyvin. Säätiöllä ei 11829: lainen kulttuuri-instituutio (32 vuotta), joka on kuitenkaan ole taloudellisia resursseja vastata 11830: hyvin tunnettu musiikin kesäkursseista. Sillä on tästä kasvusta kansanopistojen valtionapujär- 11831: myös joidenkin vuosien ajan ollut toimintaa lä- jestelmän hyväksikäytöstä huolimatta (lyhyt 11832: pi koko vuoden kolmen MWI-yhtyeen (kamari- oppimäärä Svenska Österbottens Folkakademi- 11833: kuoro, kamariorkesteri ja puhallinorkesteri) Folkhögskola -mm1sessä oppilaitoksessa). 11834: voimin. Avustuksia on saatu myös muilta tahoilta. 11835: MWI-säätiötä ylläpitävät Finlands svenska Toimintavajaus vuonna 1987 oli 20 000 11836: sång- och musikförbund, Finlands svenska markkaa ja vuonna 1988 se on noin 40 000 11837: manssångarförbund, Finlands svenska kyrko- markkaa. 11838: sångarförbund ja Kyrkomusikerföreningen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11839: MWI:n kesämusiikkikurssit vuonna 1988 pi- nioittaen, 11840: dettiin 17.7.-12.8. ja ne kokosivat 407 osallis- 11841: tujaa. MWI-yhtyeissä toimii 90 nuorta pitem- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11842: mälle ehtinyttä muusikkoa ja kuorolaista. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 11843: MWI:n toiminta on viimeisen nelivuotiskau- 29.90.54 JOO 000 markkaa Martin We- 11844: den aikana yli kaksinkertaistunut. Samalla voi- gelius institute! -nimisen laitoksen vuo- 11845: daan todeta, että MWI-musiikkikursseista on sien 1987 ja 1988 toimintavajeen katta- 11846: yhä selkeämmin tullut suomenruotsalaisten mu- miseen ja instituutin toiminnan jatkami- 11847: siikkikoulujen kesälukukausi. Musikaaliset ja seen. 11848: musiikkipedagogiset tulokset ovat korkeatasoi- 11849: sia. 11850: 11851: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 11852: 11853: Håkan Malm Mats Nyby Henrik Westerlund 11854: Håkan Nordman Gustav Björkstrand Boris Renlund 11855: 1988 rd. 2097 11856: 11857: Finansmotion nr 1976 11858: 11859: 11860: 11861: 11862: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag till Finlands svenska folk- 11863: musikinstitut för inredning av arkivutrymmen 11864: 11865: 11866: Till Riksdagen 11867: 11868: Finlands svenska folkmusikinstitut har till hyllor, luftfuktare och temperaturreglerare. Det 11869: uppgift att utforska, stöda och dokumentera likaså nödvändiga fonoteket kräver även inves- 11870: den folkliga musikutövningen i Finlands teringar i form av väggpaneler och isolering. 11871: svenskbygder. Institutets verksamhetsområde Folkmusikinstitutet kämpar redan nu med 11872: är således stort såväl rent ämnesmässigt som ekonomiska svårigheter. Det statliga anslaget är 11873: geografiskt. Institutet upprätthåller ett bety- alltför litet. Nämnas kan att institutens sam- 11874: dande arkiv, som upptar såväl äldre som yngre manlagda summa i statsbudgeten för år 1989 är 11875: handskriftsamlingar, ljudband (bl.a. ingår ra- lika lågt som anslaget 1988. (År 1988 var an- 11876: dions äldre musikinspelningar), fotografier, fil- slaget 1 570 000 mk+ 200 000 mk). 1 årets bud- 11877: mer, anteckningar etc. Institutets bibliotek upp- get finns på momentet musikinstitut 1, 7 milj. 11878: tar såväl äldre som yngre folkloristisk litteratur mk. Denna summa fördelas av tonkonstkom- 11879: samt nordiska och internationella tidskrifter på missionen på de fyra instituten; Kansanmusiik- 11880: institutets specialområde. Institutets arkiv och ki-instituutti i Kaustby, Työväen musiikki-insti- 11881: bibliotek utnyttjas flitigt av allmänhet och fors- tuutti i Helsingfors, Harmonikka-instituutti i 11882: kare; under de två senaste åren har bl.a. ett tio- Ikalis och Finlands svenska folkmusikinstitut. 11883: tal prograduavhandlingar baserat sig på institu- Institutet i Kaustby får drygt hälften av hela 11884: tets material. anslaget för institutens verksamhet. Folkmusik- 11885: Institutet verkar i utrymmen i det av Svenska institutets verksamhetsanslag för år 1988 var 11886: litteratursällskapet, Svenska kulturfonden och 370 000 mk+ 50 000 mk. 11887: Svenska Österbottens Kulturfond uppförda hu- Institutet känner stort ansvar för det värde- 11888: set vid Handelsesplanaden 23 i Vasa. Arkiv och fulla traditionsmaterial som ger värdefulla upp- 11889: biblioteksutrymmena har hittills varit otillräck- gifter om den svenska befolkningens liv och lev- 11890: liga; arkivet har varit inrymt i ett källarutrym- nadsförhållanden under de senaste två seklerna. 11891: me som av andra hyresgäster utnyttjats som la- Med tanke på arkivmaterialets säkerhet är en 11892: ger. Nu har emellertid institutet erbjudits möj- flyttning nödvändig. En sådan flyttning kan lik- 11893: lighet till ändamålsenliga utrymmen i husets väl inte genomföras utan ett separat anslag på 11894: femte våning. Institutet skulle där få förfoga 200000 mk. 11895: över tre arbetsrum, ett biblioteksrum, fonotek På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 11896: och arkivrum. Arkivrummet måste inredas en- samt, 11897: ligt de krav Riksarkivet ställer med brandsäkra 11898: väggar, rätt luftfuktighet och temperatur för att att Riksdagen i statsförslaget för år 11899: arkivaliernas trygghet skall garanteras. Detta 1989 upptar 200000 mark för Finlands 11900: medför naturligtvis en hel del kostnader, för- svenska folkmusikinstitut för inredning 11901: utom ombyggnader även inköp av plåtskåp, av ändamålsenliga arkivutrymmen. 11902: 11903: Helsingfors den 15 september 1988 11904: 11905: Håkan Malm Boris Renlund Gunnar Jansson 11906: Henrik Westerlund Håkan Nordman Mats Nyby 11907: Gustav Björkstrand 11908: 2098 1988 vp. 11909: 11910: Raha-asia-aloite n:o 1976 Suomennos 11911: 11912: 11913: 11914: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Finlands svenska folkmu- 11915: sikinstitut -nimiselle laitokselle arkistotilojen sisustamiseen 11916: 11917: 11918: Eduskunnalle 11919: 11920: Finlands svenska folkmusikinstitut -nimisen kinnat. Myös välttämättömän äänitearkiston 11921: instituutin tehtävänä on tutkia, tukea ja doku- seinäpaneeleihin ja eristyksiin tarvitaan inves- 11922: mentoida kansanmusiikin harjoittamista Suo- tointeja. 11923: men ruotsinkielisillä seuduilla. Instituutin toi- Instituutti on jo nyt taloudellisissa vaikeuk- 11924: minta-alue on näin ollen suuri sekä aiheiltaan sissa. Valtion määräraha on aivan liian pieni. 11925: että maantieteellisesti. Instituutti ylläpitää mer- Voidaankin mainita, että instituuttien yhteinen 11926: kittävää arkistoa, jossa on sekä vanhoja että summa valtion budjetissa vuodeksi 1989 on yh- 11927: uudempia käsikirjoituskokoelmia, ääninauhoja tä alhainen kuin vuoden 1988 määräraha (vuo- 11928: (mm. radion vanhempia musiikkiäänitteitä), den 1988 määräraha oli 1 570 000 markkaa+ 11929: valokuvia, elokuvia, muistiinpanoja jne. Insti- 200 000 markkaa). Tämän vuoden budjetissa on 11930: tuutin kirjastossa on sekä vanhempaa että uu- momentilla musiikki-instituutit 1, 7 miljoonaa 11931: dempaa kansanrunouskirjallisuutta sekä insti- markkaa. Tämän summan säveltaidetoimikun- 11932: tuutin erikoisalan pohjoismaisia ja kansainväli- ta jakaa neljälle instituutille: Kaustisen kansan- 11933: siä aikakauslehtiä. Yleisö ja tutkijat käyttävät musiikki-instituutille, Työväen musiikki-insti- 11934: ahkerasti instituutin arkistoa ja kirjastoa; kah- tuutille Helsingissä, Ikaalisten harmonikka-ins- 11935: den viimeksi kuluneen vuoden aikana on mm. tituutille ja Finlands svenska folkmusikinstitut 11936: kymmenkunta pro gradu -työtä perustunut ins- -nimiselle instituutille. Kaustisen kansanmusiik- 11937: tituutin aineistoon. ki-instituutti saa lähes puolet koko instituuttien 11938: Instituutti toimii Vaasassa Kauppapuistikko toimintaan tarkoitetusta määrärahasta. Fin- 11939: 23 :n varrella sijaitsevassa talossa, jonka ovat lands svenska folkmusikinstitut -nimisen insti- 11940: rakennuttaneet Svenska litteratursällskapet, tuutin toimintamääräraha vuonna 1988 oli 11941: Svenska kulturfonden ja Svenska Österbottens 370 000 markkaa+ 50 000 markkaa. 11942: Kulturfond. Arkisto- ja kirjastotilat ovat tähän Instituutilla on suuri vastuu arvokkaasta pe- 11943: saakka olleet riittämättömät; arkisto on sijain- rinneaineistosta, joka sisältää arvokkaita tieto- 11944: nut kellaritilassa, jota muut vuokralaiset ovat ja ruotsinkielisen väestön elämästä ja elinolois- 11945: käyttäneet varastona. Nyt kuitenkin instituutil- ta kahden viime vuosisadan aikana. Arkistoma- 11946: le on tarjottu tarkoituksenmukaisempia tiloja teriaalin turvallisuutta ajatellen muutto on vält- 11947: talon viidennessä kerroksessa, mistä se saisi tämätön. Muuttoa ei kuitenkaan voida toteut- 11948: käyttöönsä kolme työhuonetta, kirjastohuo- taa ilman erillistä 200 000 markan määrärahaa. 11949: neen, äänitearkiston ja arkistohuoneen. Arkis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 11950: tohuone on sisustettava Valtionarkiston vaati- nioittaen, 11951: musten mukaisesti paloturvallisin seinin, huo- 11952: neessa on oltava oikea ilman kosteus ja lämpö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 11953: tila, jotta arkistokappaleiden varma säilymi- 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 11954: nen voitaisiin taata. Tästä aiheutuu tietenkin markkaa Finlands svenska jolkmusik- 11955: melkoisesti kustannuksia. Korjaustöiden lisäksi institut -nimiselle laitokselle tarkoituk- 11956: on tehtävä myös metallikaappien, hyllyjen, il- senmukaisten arkistotilojen sisustami- 11957: mankostuttimen ja lämpötilan säätimen han- seen. 11958: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 11959: 11960: Håkan Malm Boris Renlund Gunnar Jansson 11961: Henrik Westerlund Håkan Nordman Mats Nyby 11962: Gustav Björkstrand 11963: 1988 rd. 2099 11964: 11965: Finansmotion nr 1977 11966: 11967: 11968: 11969: 11970: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag tili Pohjola-Nordens Ung- 11971: domsförbund för Nordjobb-projektets fritidsverksamhet 11972: 11973: 11974: Tili Riksdagen 11975: 11976: Nordjobb-verksamheten har nu fortgått ett Nordjobbs fritidsverksamhet administreras 11977: antal år. En väsentlig del av helheten för en av Pohjola-Nordens Ungdomsförbund som 11978: nordjobbare är fritidsverksamheten. Detta på även har det ekonomiska ansvaret. 11979: grund av att man befinner sig i ett främmande På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 11980: land bland främmande människor. Och en av samt, 11981: Nordjobbs målsättningar är just att nordjobb- 11982: arna skall lära känna varandra och framförallt att Riksdagen i statsförslaget för år 11983: värdlandets ungdom och kultur. 1989 på momentet 29.98.50 i tillägg upp- 11984: Då Nordjobb-verksamheten i Finland är tar 80 000 mark åt Pohjo/a-Nordens 11985: spridd på ett flertal orter (1988 7 orter), är även Ungdomsförbund för administrerandet 11986: arrangerandet av fritidsverksamheten kostsam. och skötseln av Nordjobbs fritidsverk- 11987: Detta trots att en stor del sköts på frivillig bas samhet. 11988: av Pohjola-Nordens Ungdomsförbunds med- 11989: lemmar. 11990: 11991: Helsingfors den 16 september 1988 11992: 11993: Håkan Malm Boris Renlund Gunnar Jansson 11994: Elisabeth Rehn Håkan Nordman Gustav Björkstrand 11995: Elsi Hetemäki-Olander 11996: 2100 1988 vp. 11997: 11998: Raha-asia-aloite n:o 1977 Suomennos 11999: 12000: 12001: 12002: 12003: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjola-Nordenin nuori- 12004: soliitolle Nordjobb-projektin vapaa-aikatoimintaan 12005: 12006: 12007: Eduskunnalle 12008: 12009: Nordjobb-toiminta on ollut käynnissä joi- hoitavat vapaaehtoiselta pohjalta Pohjola-Nor- 12010: denkin vuosien ajan. Olennainen osa kokonai- denin Nuorisoliiton jäsenet. 12011: suutta Nodjobb-projektin toisessa maassa työs- Nordjobb-projektin vapaa-ajan toimintaa 12012: kentelevälle pohjoismaalaiselle on vapaa-ajan hoitaa Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto, jolla on 12013: toiminta, koska henkilö on vieraassa maassa myös taloudellinen vastuu tästä. 12014: vieraiden ihmisten joukossa. Yhtenä projektin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12015: tavoitteista on juuri se, että projektin välittämät nioittaen, 12016: henkilöt oppisivat tuntemaan toisiaan ja ennen 12017: kaikkea isäntämaan nuorisoa ja kulttuuria. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12018: Koska Nordjobb-projekti on Suomessa ja- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12019: kaantunut useille paikkakunnille (vuonna 1988 29.98.50 lisäyksenä 80 000 markkaa 12020: seitsemän paikkakuntaa), myös vapaa-ajan toi- Pohjola-Nordenin nuorisoliitolle Nord- 12021: minnan järjestäminen on kallista. Tämä siitäkin jobb-hankkeen vapaa-ajan toiminnan 12022: huolimatta, että suuren osan tästä toiminnasta järjestämiseen. 12023: 12024: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 12025: 12026: Håkan Malm Boris Renlund Gunnar Jansson 12027: Elisabeth Rehn Håkan Nordman Gustav Björkstrand 12028: Elsi Hetemäki-Olander 12029: 1988 rd. 2101 12030: 12031: Finansmotion nr 1978 12032: 12033: 12034: 12035: 12036: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för Ungdomsföreningsrörel- 12037: sens barnförbund för barnverksamhet 12038: 12039: 12040: Tili Riksdagen 12041: 12042: Ungdomsföreningsrörelsens barnförbund är festen-födelsedagsfesten kommer att hållas inom 12043: en självständig takorganisation inom uf-rörel- varje distriktförbund. Festerna är ägnade att ak- 12044: sen. Målgruppen för verksamheten är barn i ål- tivera barn, unga och vuxna kring föreningshu- 12045: dern 5-16 år, inom det fält som gemensamt de- set och i den egna föreningen för en mångsidiga- 12046: las med Finlands Svenska Ungdomsförbund. re fritid. 12047: Barnförbundet strävar att skapa förutsätt- För dessa lokala barnfester behövs medel 12048: ningar för barnverksamhet på riks-, distrikt- som inte kan lösgöras från de allmänna medel 12049: och lokalnivå. som står till förbundets förfogande utan att den 12050: Barnförbundet arbetar för att befrämja ska- traditionella verksamheten rubbas. 12051: pande verksamhet främst genom drama-, tea- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 12052: ter-, musik och konstutövning på läger och i samt, 12053: barnklubbar. 12054: Barnförbundet erbjuder föreläsningsserier, att Riksdagen i statsförslaget för år 12055: kurser och läger för sina medlemmar, men ock- 1989 på momentet 29.99.50 upptar 12056: så för barn och unga utanför uf-rörelsen. 50 000 mark att disponeras av Ung- 12057: Barnförbundet fyller tio år under pågående domsföreningsrörelsens barnförbund 12058: verksamhetsår, en födelsedag som kommer att r.f för loka/ barnverksamhet i form av 12059: firas tillsammans med distriktförbunden i bör- programkvällar i den egna föreningslo- 12060: jan av inkommande verksamhetsår för att mar- kalen. 12061: kera den gemensamma verksamheten. Barn- 12062: 12063: Helsingfors den 19 september 1988 12064: 12065: Håkan Malm Boris Renlund Gunnar Jansson 12066: Håkan Nordman Gustav Björkstrand Henrik Westerlund 12067: 2102 1988 vp. 12068: 12069: Raha-asia-aloite n:o 1978 Suomennos 12070: 12071: 12072: 12073: 12074: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Ungdomsföreningsrörel- 12075: sens barnförbund -nimisen järjestön lapsitoiminnan tukemi- 12076: seen 12077: 12078: Eduskunnalle 12079: 12080: Ungdomsföreningsrörelsens barnförbund on pidetään jokaisessa piirijärjestössä. Juhlien tar- 12081: nuorisoseuraliikkeen piirissä toimiva itsenäinen koitus on aktivoida lapsia, nuoria ja aikuisia 12082: kattojärjestö. Toiminnan kohderyhmänä ovat seuratalotoimintaan ja monipuolisempaan va- 12083: 5-16-vuotiaat lapset Finlands Svenska Ung- paa-ajantoimintaan oman yhdistyksen piirissä. 12084: domsförbundin kanssa yhteisesti hoidettavalla Näihin paikallisiin lapsijuhliin tarvitaan va- 12085: alueella. roja, joita ei voida irrottaa liiton käytettävissä 12086: Liitto pyrkii luomaan edellytyksiä lapsitoi- olevista yleisistä varoista perinteistä toimintaa 12087: minnalle valtakunnallisella tasolla sekä piiri- j är kyttämättä. 12088: ja paikallistasolla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12089: Liitto toimii luovan toiminnan edistämiseksi nioittaen, 12090: pääasiassa harjoittamalla näytelmiä, teatteria, 12091: musiikkia ja taidetta leireillä ja lapsikerhoissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12092: Liitto tarjoaa luentosarjoja, kursseja ja leire- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12093: jä jäsenilleen ja myös nuorisoseuraliikkeen ul- 29.99.50 50 000 markkaa Ungdoms- 12094: kopuolella oleville lapsille ja nuorille. föreningsrörelsens barnförbund r.f. -ni- 12095: Liitto täyttää kymmenen vuotta kuluvana misen järjestön paikallisen lapsitoimin- 12096: toimintavuonna, ja tätä syntymäpäivää juhli- nan tukemiseen yhdistyksen tiloissa pi- 12097: taan yhdessä piirijärjestöjen kanssa tulevan toi- dettävien ohje/mallisten iltojen järjes- 12098: mintavuoden alussa yhteisen toiminnan esil- tämiseksi. 12099: le nostamiseksi. Lapsijuhla-syntymäpäiväjuhla 12100: 12101: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 12102: 12103: Håkan Malm Boris Renlund Gunnar Jansson 12104: Håkan Nordman Gustav Björkstrand Henrik Westerlund 12105: 1988 rd. 2103 12106: 12107: Finansmotion nr 1979 12108: 12109: 12110: 12111: 12112: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för ökat stöd tili naturenlig 12113: odling 12114: 12115: 12116: Tili Riksdagen 12117: 12118: Naturenligt odlade livsmedel är ett miljövän- Priserna på de naturenligt odlade produkter- 12119: ligt alternativ tili den traditionella lantbruks- na anses dock fortfarande alltför högt, vilket 12120: produktionen. 1 takt med att medborgarnas uppbromsar utvecklingen av den här framtids- 12121: kostvanor förändras kommer den naturenliga sektorn inom lantbruket. En kännbar förhöj- 12122: livsmedelsproduktionen i framtiden i allt högre ning av det statliga stödet tili den naturenliga 12123: grad att utgöra en viktig stödnäring på lands- odlingen är därför åtminstone tillfälligt på sin 12124: bygden. plats. 12125: Att efterfrågan på naturenligt odlade pro- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 12126: dukter är på stigande framgår bland annat ur en samt, 12127: enkät som utförts i Vasa Iän inom ramen för 12128: projektet för landsbygdens stödnäringar. Fram- att Riksdagen i statsförslaget jör år 12129: för allt ökar efterfrågan på bär, svamp, örter 1989 på momentet 30.30.49 i tillägg upp- 12130: och kryddor, samt inte minst efterfrågan på in- tar 2 000 000 mark i förhöjt stöd tili den 12131: hemskt spannmål och inhemska grönsaker som naturenliga odlingen. 12132: odlas utan kemiska preparat. Bl.a. storkök ef- 12133: terlyser dessa livsmedel. 12134: 12135: Helsingfors den 20 september 1988 12136: 12137: Håkan Malm Anneli Jäätteenmäki Henrik Westerlund 12138: 2104 1988 vp. 12139: 12140: Raha-asia-aloite n:o 1979 Suomennos 12141: 12142: 12143: 12144: 12145: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonmukaisen viljelyn 12146: tukemisen lisäämiseksi 12147: 12148: 12149: Eduskunnalle 12150: 12151: Luonnonmukaisesti viljellyt elintarvikkeet Luonnonmukaisesti viljeltyjen tuotteiden 12152: ovat ympäristöystävällinen vaihtoehto perintei- hintaa pidetään kuitenkin edelleen liian korkea- 12153: selle maataloustuotannolle. Kansainvälisten ra- na, mikä jarruttaa tämän tulevaisuuden maata- 12154: vintotottumusten muuttuessa luonnonmukai- loussektorin kehitystä. Valtion tuen tuntuva ko- 12155: sesta elintarviketuotannosta muodostuu yhä rottaminen luonnonmukaiselle viljelylle on tä- 12156: selvemmin tärkeä sivuelinkeino maaseudulla. män vuoksi ainakin tilapäisesti paikallaan. 12157: Luonnonmukaisesti viljeltyjen tuotteiden ky- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12158: synnän kasvua osoittaa myös Vaasan läänissä nioittaen, 12159: maaseudun tukielinkeinoja koskevan hankkeen 12160: piirissä suoritettu kysely. Ennen kaikkea marjo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12161: jen, sienien, yrttien ja mausteiden kysyntä kas- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12162: vaa, samoin ilman kemiallisia valmisteita viljel- 30.30.49 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 12163: lyn kotimaisen viljan ja kotimaisten vihannes- luonnonmukaisen viljelyn tukemisen li- 12164: ten kysyntä. Muun muassa suurkeittiöt tarvitse- säämiseksi. 12165: vat näitä elintarvikkeita. 12166: 12167: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 12168: 12169: Håkan Malm Anneli Jäätteenmäki Henrik Westerlund 12170: 1988 rd. 2105 12171: 12172: Finansmotion nr 1980 12173: 12174: 12175: 12176: 12177: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag som statsunderstöd för 12178: skogsförbättringsarbeten 12179: 12180: 12181: Tili Riksdagen 12182: 12183: Detta år finns tili förfogande skogsförbätt- bör motarbetas. Att redan nu börja förändra 12184: ringsmedel 347 milj. mk och 20 milj. mk som den skogsförbättringslag som trädde i kraft 12185: regeringen fattat principbeslut om, eller totalt 1.5.1987 är för tidigt. 1 stället borde anslagen 12186: 367 milj. mk. För att klara av höstens arbeten för bidrag höjas i förhållande tili anslagen för 12187: behövs 30 milj. mk bidragsmedel tili. Låneme- lån. 12188: del finns. Dessa medel borde riktas tili såna ar- För att skogsvårds- och skogförbättringsar- 12189: beten som skogsvårdsföreningarna utför, eller beten skall kunna utföras enligt SKOG 2000- 12190: främst plantskogsskötsel. Ur sysselsättnings- programmet borde medlen i statsbudgeten kraf- 12191: synpunkt har detta även störst betydelse. tigt öka. För 1989 behövs 428 milj. mk räknat 12192: Senaste år användes 351 milj. mk skogsför- i 1986 års penningvärde, medan budgetförslaget 12193: bättringsmedel. Bl.a. organisationsförändring- för 1989 är 335 milj. mk. Underskottet är mera 12194: arna och för lite bidragsmedel i förhållande tili än 100 milj. mk räknat i dagens penningvärde. 12195: lånemedel gjorde att de medel som stod tili för- Av de budgeterade medlen 1989 är 185 milj. mk 12196: fogande inte kunde användas. bidragsmedel och 150 milj. mk lånemedel. För 12197: 1 budgetförslaget för nästa år finns upptaget att täcka behovet borde det vara 260 milj. bid- 12198: 335 milj. mk, varav 185 milj. mk som bidrag ragsmedel och 170 milj. mk lånemedel. 12199: och 150 milj. mk som lån. På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 12200: Om man avstår från skogsförbättringslån får samt, 12201: man 40 OJo som bidrag ifall lånet är högst 4 000 12202: mk och 30 OJo för den del som lånet överstiger att Riksdagen i statsförs/aget för år 12203: 4 000 mk. För att minska intresset att avstå från 1989 på momentet 30.58.44 i tillägg upp- 12204: lån finns planer på att ändra skogsförbättrings- tar 30 000 000 mark för statsunderstöd 12205: lagen på den punkten och sänka bidragsprocen- jör skogsjörbättringsarbeten. 12206: ten för de som inte tar lån. Denna förändring 12207: 12208: Helsingfors den 20 september 1988 12209: 12210: Håkan Malm Henrik Westerlund 12211: 2106 1988 vp. 12212: 12213: Raha-asia-aloite n:o 1980 Suomennos 12214: 12215: 12216: 12217: 12218: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionapuna metsänpa- 12219: rannustöihin 12220: 12221: 12222: Eduskunnalle 12223: 12224: Tänä vuonna on käytettävissä metsänparan- keminen jo tässä vaiheessa 1.5.1987 voimaan 12225: nusvaroja 347 miljoonaa markkaa ja lisäksi 20 tulleeseen metsänparannuslakiin on liian aikais- 12226: miljoonaa markkaa, josta hallitus on tehnyt pe- ta. Sen sijaan valtionapumäärärahoja tulisi ko- 12227: riaatepäätöksen, eli yhteensä 367 miljoonaa rottaa suhteessa lainamäärärahoihin. 12228: markkaa. Syksyn töistä selviämiseksi tarvitaan Jotta metsänhoito- ja metsänparannustyöt 12229: 30 miljoonaa markkaa lisää avustusvaroja. Lai- voitaisiin suorittaa Metsä 2000 -ohjelman mu- 12230: navarojahan on. Nämä varat pitäisi suunnata kaisesti, tulisi valtion tulo- ja menoarviossa ole- 12231: metsänhoitoyhdistysten suorittamiin töihin tai via varoja korottaa tuntuvasti. Vuodeksi 1989 12232: pääasiallisesti taimikkojen hoitoon. Työllisyys- tarvitaan 428 miljoonaa markkaa vuoden 1986 12233: näkökulmasta tällä on suuri merkitys. rahanarvossa laskettuna, kun taas budjettieh- 12234: Viime vuonna käytettiin metsänparannusva- dotuksessa vuodeksi 1989 on 335 miljoonaa 12235: roja 351 miljoonaa markkaa. Muun muassa or- markkaa. Vaje on yli 100 miljoonaa markkaa 12236: ganisaationmuutokset ja avustusvarojen pienuus nykyisen rahanarvon mukaan laskettuna. Vuo- 12237: suhteessa lainavaroihin johtivat siihen, ettei deksi 1989 budjetoiduista varoista 185 miljoo- 12238: käytettävissä olevia varoja voitu käyttää. naa markkaa on valtionapuvaroja ja 150 mil- 12239: Ensi vuoden budjettiehdotuksessa on varattu joonaa markkaa lainavaroja. Tarpeen kattami- 12240: 335 miljoonaa markkaa, josta 185 miljoonaa seksi tarvittaisiin 260 miljoonaa markkaa val- 12241: markkaa on valtionapua ja 150 miljoonaa tionapuvaroja ja 170 miljoonaa markkaa laina- 12242: markkaa lainaa. varoja. 12243: Luopuessaan metsänparannuslainasta saa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12244: 40 OJo avustusta, jos laina on enintään 4 000 nioittaen, 12245: markkaa, ja 30% 4 000 markan ylittävältä osal- 12246: ta. Mielenkiinnon vähentämiseksi lainoista luo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12247: pumiseen on suunnitteilla metsänparannuslain 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12248: muuttaminen siltä osin ja avustusprosentin las- 30.58.44 lisäyksenä 30 000 000 markkaa 12249: keminen niiden osalta, jotka eivät ota lainaa. metsänparannustöiden valtionapuun. 12250: Tätä muutosta on vastustettava. Muutosten te- 12251: 12252: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 12253: 12254: Håkan Malm Henrik Westerlund 12255: 1988 rd. 2107 12256: 12257: Finansmotion nr 1981 12258: 12259: 12260: 12261: 12262: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för förbättring av farleden 12263: tili Svartbådan och byggande av en skyddshamn på Storskär 12264: 12265: 12266: Tili Riksdagen 12267: 12268: Fisket vid den österbottniska kusten flyttas viken. Genom en sådan satsning skulle man få 12269: allt längre ut tili havs. Båtarna blir större och en ypperlig skyddshamn. Denna skulle då tjäna 12270: fisket bli alltmera slitsamt och riskfyllt. främst fiskarna men samtidigt också småbåts- 12271: För att förbättra verksamhetsmöjligheterna trafiken i övrigt. Den kunde också utgöra en yp- 12272: för fiskarna så planerar väg- och vattenbygg- perlig hamn vid t.ex. oljeolyckor tili havs. 12273: nadsdistriktet byggande av skyddshamnar och På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 12274: förbättring av fiskelägen. Inom Malax kom- samt, 12275: muns område planeras flera sådana arbeten. 12276: Ett sådant projekt är byggandet av en skydds- att Riksdagen i statsjörslaget jör år 12277: hamn på Svartbådan. Enligt fiskarna i området 1989 på momentet 31.27.77 upptar 12278: vore det förnuftigare att förbättra farleden tili 800 000 mark jör jarledsjörbättring tili 12279: Svartbådan och göra mindre förbättringsarbe- Svartbådan i kombination med en 12280: ten i hamnen. Samtidigt skulle den verkliga skyddshamn på Storskär. 12281: hamnen byggas på Storskär i den s.k. Storskärs- 12282: 12283: Helsingfors den 15 september 1988 12284: 12285: Håkan Malm Boris Renlund 12286: Håkan Nordman Gustav Björkstrand 12287: 2108 1988 vp. 12288: 12289: Raha-asia-aloite n:o 1981 Suomennos 12290: 12291: 12292: 12293: 12294: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Svartbådanin väylän pa- 12295: rantamiseen ja turvasataman rakentamiseen Storskäriin 12296: 12297: 12298: Eduskunnalle 12299: 12300: Pohjanmaan rannikolla harjoitettava kalas- niin. Täten saataisiin erinomainen turvasatama. 12301: tus siirtyy yhä kauemmaksi merelle. Veneet suu- Satama palvelisi ennen kaikkea kalastajia, mut- 12302: renevat, ja kalastuksesta tulee yhä rasittavam- ta myös muuta pienveneliikennettä. Se voisi 12303: paa ja vaarallisempaa. myös toimia oivallisena satamana silloin, kun 12304: Kalastajien toimintamahdollisuuksien paran- esimerkiksi merellä tapahtuu öljyonnettomuuk- 12305: tamiseksi tie- ja vesirakennuspiiri suunnittelee sia. 12306: turvasatamien rakentamista ja kalastusyhdys- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12307: kuntien parantamista. Maalahden kunnan nioittaen, 12308: alueella suunnitellaan useita tällaisia töitä. 12309: Yhtenä tällaisena hankkeena on Svartbåda- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12310: nin turvasataman rakentaminen. Alueen kalas- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12311: tajien mukaan olisi järkevämpää parantaa 31.27. 77 800 000 markkaa Svartbåda- 12312: Svartbådanin väylää ja jättää sataman paran- nin väylän parantamiseen ja turvasata- 12313: nustyöt vähemmälle. Samalla todellinen satama man rakentamiseen Storskäriin. 12314: rakennettaisiin Storskäriin ns. Storskärsvike- 12315: 12316: 12317: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 12318: 12319: Håkan Malm Boris Renlund 12320: Håkan Nordman Gustav Björkstrand 12321: 1988 rd. 2109 12322: 12323: Finansmotion nr 1982 12324: 12325: 12326: 12327: 12328: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag tili Landskapsföreningen 12329: Folkhälsan i Österbotten för verksamhet med servicehem för 12330: handikappade ungdomar 12331: 12332: Tili Riksdagen 12333: 12334: År 1981 inledde Landskapsföreningen Folk- ternas egen hyresavgift och mat svarade de 12335: hälsan i Österbotten planeringen av ett service- kommuner i vilka hyresgästerna var mantals- 12336: hem för svårt fysiskt handikappade ungdomar. skrivna. Ekonomin föreföll således på goda 12337: Vid den tidpunkten fanns det omkring 40 per- gunder vara tryggad, viiken den även var de 12338: soneri svenska Finland i åldern 16-25 år som första åren. Under senare tid har dock under- 12339: var så svårt fysiskt handikappade att de nästan laget för boendet minskat, vilket medfört att 12340: eller helt var beroende av andras hjälp. två platser är obesatta, en från 1.11.1987 och 12341: Många av dessa stod inför ett skede i sitt unga den andra från 1.7.1988. Varje tom plats inne- 12342: Iiv då den svåra frågan om var de skulle bo var bär ett inkomstbortfall om ca 10 000 mk per 12343: eller snart skulle bli aktuell. På stora anstalter, månad. Förlusten utgör således för närvarande 12344: kronikersjukhus eller kommunalhem fanns det ca 20000 mk per månad. 12345: små möjligheter tili en meningsfylld tillvaro. Trots att Folkhälsan tidigare men i synnerhet 12346: Små enheter var och är bättre. under senare tid bedrivit en mycket aktiv infor- 12347: År 1981 fanns det även tolv svenskösterbott- mation om serviceboendet och dess möjligheter 12348: niska ungdomar med fysiskt handikapp i åldern har tillsvidare inga nya hyresgäster anmält in- 12349: 15-21 år som var inskrivna vid Folkhälsans tresse för att flytta till hemmet. 12350: rehabiliteringsavdelning. En stor del av dem En arbetsgrupp som Folkhälsan tillsatt arbe- 12351: hade anmält ett starkt intresse för att bo i ett tar också intensivt för att få till stånd en sådan 12352: svenskösterbottniskt servicehem. Även andra ekonomisk stabilitet att servicehemmet även i 12353: handikappade personer visade intresse för den- fortsättningen kan upplåtas åt de unga handi- 12354: na form av boende. kappade ungdomarna och därmed ge dem möj- 12355: Det var således ett uttalat behov av att en li- lighet till ett tryggt boende. 12356: ten enhet för unga handikappade i Österbotten 1 budgetförslaget för år 1989 har kommuner- 12357: skulle inrättas. nas andel höjts från 9148 mk per månad och 12358: Efter att ytterligare ha utrett det verkliga be- hyresgäst till 11 000 mk. Underskottet är 12359: hovet och efter att ha fått löfte om ekonomiska 150030 mk. 12360: garantier (automatmedel och bostadslån) för På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 12361: byggandet av enheten beslöt Landskapsför- samt, 12362: eningen Folkhälsan i Österbotten att uppföra 12363: ett servicehem i Korsholm med platser för 8 att Riksdagen i statsförslaget för år 12364: handikappade ungdomar. Servicehemmet stod 1989 på momentet 33.93.52 upptar 12365: färdigt hösten 1985 med fullbelagda platser och 150 000 mark tili Landskapsföreningen 12366: med en personai om 8 personer i hei- och halv- Folkhlilsan i Osterbotten för verksam- 12367: tidstjänster. het med servicehem för handikappade 12368: För samtliga driftskostnader utom hyresgäs- ungdomar. 12369: Helsingfors den 16 september 1988 12370: 12371: Håkan Malm Boris Renlund 12372: Håkan Nordman Gustav Björkstrand 12373: 12374: 12375: 12 280129N 12376: 2110 1988 vp. 12377: 12378: Raha-asia-aloite n:o 1982 Suomennos 12379: 12380: 12381: 12382: 12383: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Landskapsföreningen 12384: Folkhälsan i Österbotten -nimiselle yhdistykselle vammaisten 12385: nuorten palvelutalon toimintaan 12386: 12387: Eduskunnalle 12388: 12389: Vuonna 1981 Landskapsföreningen Folkhäl- tamatta vastasivat ne kunnat, joissa vuokralai- 12390: san i Österbotten aloitti vaikeasti fyysisesti set olivat henkikirjoilla. Talous vaikutti siis hy- 12391: vammautuneiden nuorten palvelutalon suunnit- vin perustein turvatulta, mitä se myös olikin en- 12392: telun. simmäisten vuosien aikana. Myöhemmin kui- 12393: Tuohon aikaan oli Suomen ruotsinkielisillä tenkin asuntojen käyttäjäkunta on vähentynyt, 12394: seuduilla nelisenkymmentä 16-25-vuotiasta mistä on aiheutunut kahden paikan vapautumi- 12395: niin vaikeasti fyysisesti vammautunuHa nuorta, nen. Toinen näistä vapautui 1.11.1987 ja toinen 12396: että he olivat jokseenkin tai täysin riippuvaisia 1.7.1988. Jokainen tyhjä paikka merkitsee noin 12397: muiden avusta. 10 000 markan tulonmenetystä kuukaudessa. 12398: Monet heistä olivat nuoren elämänsä sellai- Tappio on siis näin ollen tällä hetkellä noin 12399: sessa vaiheessa, jossa vaikea kysymys asuinpai- 20 000 markkaa kuukaudessa. 12400: kasta oli ajankohtainen tai tulisi pian ajankoh- Siitä huolimatta, että Folkhälsan on aikai- 12401: taiseksi. Mahdollisuudet mielekkääseen olemi- semmin ja erityisesti viime aikoina aktiivisesti 12402: seen suurissa laitoksissa, kroonikkosairaaloissa tiedottanut palveluasumisesta ja sen mahdolli- 12403: tai kunnalliskodeissa olivat pienet. Pienet yksi- suuksista, toistaiseksi ei ole ilmaantunut uusia 12404: köt olivat ja ovat parempia. vuokralaisia, jotka olisivat ilmoittaneet kiin- 12405: Vuonna 1981 oli lisäksi 12 pohjanmaalaista, nostuksensa palvelutaloon muuttamiseen. 12406: ruotsinkielistä 15-21-vuotiasta fyysisesti vam- Folkhälsanin asettama työryhmä työskente- 12407: mautunuHa nuorta Folkhälsanin kuntoutus- lee myös tehokkaasti sellaisen taloudellisen va- 12408: osastolla. Suuri osa heistä oli ilmoittautunut ha- kauden aikaansaamiseksi, että palvelutalo voi- 12409: lukkaiksi asumaan ruotsinkielisessä palveluta- taisiin myös jatkossa vuokrata nuorille vam- 12410: lossa Pohjanmaalla. Myös muut vammaiset maisille, joille tarjottaisiin täten mahdollisuus 12411: osoittivat kiinnostusta tähän asumismuotoon. turvalliseen asumiseen. 12412: Näin oli olemassa selvä tarve pienen yksikön Vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesityksessä 12413: perustamiseen Pohjanmaalle nuoria vammaisia kuntien osuutta vuokralaista kohden on koro- 12414: varten. tettu 9 148 markasta kuukaudessa 11 000 mark- 12415: Tehtyään lisäselvityksiä todellisesta tarpeesta kaan kuukaudessa. Vajaus on 150030 mark- 12416: ja saatuaan lupauksia taloudellisista takuista kaa. 12417: (raha-automaattivaroja ja asuntolainoja) yksi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12418: kön rakentamiseksi Landskapsföreningen Folk- nioittaen, 12419: hälsan i Österbotten päätti rakennuttaa Musta- 12420: saareen palvelutalon, jossa oli paikat kahdek- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12421: salle vammaiselle nuorelle. Palvelutalo valmis- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12422: tui syksyllä 1985 täysipaikkaisena, ja siinä oli 33.93.52 150 000 markkaa Landskaps- 12423: kahdeksan hengen osa- tai kokoaikainen henki- jöreningen Folkhälsan i Österbotten -ni- 12424: lökunta. miselle yhdistykselle vammaisten nuor- 12425: Kaikista käyttökustannuksista vuokralaisten ten palvelutalon toimintaan. 12426: omia vuokra- ja ruokakustannuksia lukuun ot- 12427: 12428: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 12429: 12430: Håkan Malm Boris Renlund 12431: Håkan Nordman Gustav Björkstrand 12432: 1988 rd. 2111 12433: 12434: Finansmotion nr 1983 12435: 12436: 12437: 12438: 12439: Malm m.fl.: Om anvisande av anslag för upprensning av Svartö- 12440: sund i Närpes 12441: 12442: 12443: Tili Riksdagen 12444: 12445: Redan år 1978 tog Närpes korumun initiativ sionering av bottenbredden tili 20 m, sidodose- 12446: tili åtgärder med sikte på en sanering av Pjelax- ring 1:3 och djupet 3,5 m. Kostnaderna beräk- 12447: fjärden. Under de följande åren bekostade När- nades tili 700 000 mark. 12448: pes korumun en biologisk undersökning av Pje- Vattenstyrelsen godkände 5. 7.1985 en av Va- 12449: laxfjärden. Den biologiska undersökningen, sa vattendistrikts vattenbyrå uppgjord pian för 12450: som utfördes av biologistuderande Ulla Wick- uppmuddring av Svartösund i Pjelax, Närpes. 1 12451: man, klarlade fjärdens nuvarande tillstånd visa- beslutet anfördes att projektet tili den del det 12452: vi bottenfauna, vegetation, sediment, vatten- överstiger Närpes kommuns reserverade anslag 12453: kvalitet, fiskförekomst, fågelfauna m.m. Utvär- på 230 000 mk kan finansieras med statliga me- 12454: deringefl av den biologiska undersökningen vi- del, ifall det för ändamålet beviljas finansiering 12455: sade att en förbättring av vattenutbytet mellan och ifall vattendomstolens tillstånd ger möjlig- 12456: fjärden och havet utanför är av nöden. För het. 12457: båttrafiken behövs också en fördjupad farled. Västra Finlands vattendomstols tillstånd för 12458: Efter diskussioner mellan Närpes korumun och projektet erhölls 19.8.1986. 12459: Vasa vattendistrikts vattenbyrå kom man fram Projektet har varit aktuellt för anslag såväl i 12460: tili att en fördjupning av Svartösundet var nöd- tilläggsbudgeter detta år som i 1989 års ordina- 12461: vändig. Eventuellt kan det senare visa sig att det rie budget. Fortfarande finns dock inte anslag 12462: behövs en öppning tili med havet för att vatten- reserverat för projektets förverkligande. 12463: växlingen skall bli tillräckligt effektiv. 1 alla hän- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 12464: delser behövs dock en fördjupning av Svartö- samt, 12465: sundet. Under vårvintern 1983 utförde vatten- 12466: byrån med hjälp av hjälparbetskraft från När- att Riksdagen i statsförslaget jör år 12467: pes korumun en undersökning av vattendjupet 1989 på momentet 35.25.77 upptar 12468: och bottnens beskaffenhet tili ett djup av 3,5 m 500 000 mark som statens ande/ jör upp- 12469: under N60-nivån. Vattenbyrån gjorde därefter rensning av Svartösund i Närpes. 12470: upp en pian för upprensningen med en dimen- 12471: 12472: Helsingfors den 20 september 1988 12473: 12474: Håkan Malm Håkan Nordman 12475: 2112 1988 vp. 12476: 12477: Raha-asia-aloite n:o 1983 Suomennos 12478: 12479: 12480: 12481: 12482: Malm ym.: Määrärahan osoittamisesta Svartösundin perkaami- 12483: seen Närpiössä 12484: 12485: 12486: Eduskunnalle 12487: 12488: Jo vuonna 1978 Närpiön kunta teki aloitteen kan kaltevuus 1:3 ja syvyys 3,5 metriä. Kustan- 12489: toimenpiteistä Pjelaxfjärdenin kunnostamisek- nukset arvioitiin 700 000 markaksi. 12490: si. Seuraavina vuosina Närpiön kunta kustansi Vesihallitus hyväksyi 5. 7.1985 Vaasan vesipii- 12491: Pjelaxfjärdenin biologisen tutkimuksen. Biolo- rin vesitoimiston laatiman suunnitelman Svartö- 12492: ginen tutkimus, jonka suoritti biologian opiske- sundin ruoppaamiseksi Närpiön Pielahdessa. 12493: lija Ulla Wickman, selvitti selän nykyisen tilan Päätöksessa mainittiin, että hanke siltä osin kuin 12494: pohjaeläimistön, kasvillisuuden, kerrostumien, se ylittää Närpiön kunnan varaaman 230 000 12495: veden laadun, kalojen esiintymisen, linnuston markan määrärahan, voidaan rahoittaa valtion 12496: ym. osalta. Biologisen tutkimuksen arviointi varoin, jos tarkoitukseen myönnetään rahoitusta 12497: osoitti veden vaihtumisen selän ja ulkopuolella ja jos vesioikeuden lupa mahdollistaa tämän. 12498: olevan meren välillä olevan tarpeen. Veneliiken- Länsi-Suomen vesioikeuden lupa hankkeelle 12499: nettä varten tarvitaan myös syvempi väylä. När- saatiin 19.8.1986. 12500: piön kunnan ja Vaasan vesipiirin vesitoimiston Hankkeeseen on pyritty saamaan määräraho- 12501: välillä käytyjen keskustelujen tuloksena päädyt- ja sekä tämän vuoden lisäbujdeteissa että vuo- 12502: tiin siihen, että Svartösundin syventäminen on den 1989 varsinaisessa budjetissa. Vieläkään 12503: välttämätöntä. Myöhemmin voi mahdollisesti määrärahaa ei kuitenkaan ole varattu hankkeen 12504: osoittautua, että tarvitaan vielä lisäaukko me- toteuttamiseen. 12505: relle, jotta veden vaihtuminen olisi riittävän te- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12506: hokasta. Joka tapauksessa Svartösundin syven- nioittaen, 12507: täminen on tarpeen. Kevättalvella 1983 vesitoi- 12508: misto suoritti Närpiön kunnan apuvoimin veden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12509: syvyyttä ja pohjan laatua koskevan tutkimuksen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12510: aina 3,5 metrin syvyyteen N60-tason alapuolella. 35.25. 77 500 000 markkaa valtion- 12511: Vesitoimisto laati tämän jälkeen perkaussuunni- osuudeksi Svartösundin perkaamiseen 12512: telman, jossa pohjan leveys oli 20 metriä, Iuis- Närpiössä. 12513: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 12514: 12515: Håkan Malm Håkan Nordman 12516: 1988 vp. 2113 12517: 12518: Raha-asia-aloite n:o 1984 12519: 12520: 12521: 12522: 12523: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta kodin ja koulun yhteis- 12524: työstä huolehtivien järjestöjen toiminnan tukemiseen 12525: 12526: 12527: Eduskunnalle 12528: 12529: Kodin ja koulun yhteistyöhön on osoitettu Määrärahan lisäys tulisikin kohdentaa Koti- ja 12530: valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesityk- kouluyhdistysten liitolle. 12531: sessä 670 000 mk, mikä on sama kuin kuluvan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12532: vuoden tulo- ja menoarviossa. Määräraha jae- nioittaen, 12533: taan kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtivien 12534: järjestöjen toiminnan avustamiseen ja samalla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12535: kodin ja koulun yhteistyömuotojen kehittämi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12536: seen sekä koulun vapaan harrastustoiminnan 29.41.50 lisäyksenä JOO 000 markkaa 12537: tukemiseen. Koti- ja kouluyhdistysten liitto valtionavustuksena kodin ja koulun yh- 12538: osaltaan vastaa koko maata kattavan organi- teistyöstä huolehtivien järjestöjen toi- 12539: saationsa puitteissa tästä merkittävästä työstä. minnan tukemiseen. 12540: 12541: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 12542: 12543: Kalevi Mattila Matti Maijala 12544: Hannu Tenhiälä Juhani Alaranta 12545: 2114 1988 vp. 12546: 12547: Raha-asia-aloite n:o 1985 12548: 12549: 12550: 12551: 12552: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Raudaskylän kristillisen 12553: opiston rakennusavustukseen 12554: 12555: 12556: Eduskunnalle 12557: 12558: Raudaskylän kristillisen opiston piirissä ja sä lähes 300 000 mk, joihin ei saatu valtionavus- 12559: opistoa ylläpitävän kannatusyhdistyksen alai- tusta ja joihin kunnat eivät tuolloin myöskään 12560: suudessa toimii kansanopiston ohella seurakun- osallistuneet. 12561: nan nuorisotyönohjaajien koulutus sekä Yli- Opiston piirissä jatkuu edelleen oppilasasun- 12562: vieskan sosiaalialan oppilaitos. Kannatusyhdis- tojen ja luokkatilojen saneeraus. Myös tämä 12563: tys on joutunut saneeraamaan tarvittavat ope- toiminta tarvitsee valtion tukea, jota vuoden 12564: tus- sekä oppilaiden majoitustilat em. toimin- 1989 budjettiesityksessä ei vielä ole kirjattu. 12565: toja varten. Luonnollista on, että investoinnit Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12566: on jouduttu suorittamaan pääosin lainavaroil- nioittaen, 12567: la. Lainojen hoitorasitteet vaikeuttavat opiston 12568: toiminnallista työtä, ja siksi on välttämätöntä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12569: keventää rahoitusrasitteita valtion tuella vielä 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12570: vuoden 1989 aikana. Huomattavaa on, että am- 29.57.52 300 000 markkaa Raudaskylän 12571: matillisen oppilaitoksen - Ylivieskan sosiaali- kristilliselle opistolle rakennusavustuk- 12572: alan oppilaitoksen- osalta edellisen vuoden ja seksi. 12573: vuoden 1986 aikana kasautui rasitteita yhteen- 12574: 12575: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 12576: 12577: Kalevi Mattila Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas 12578: 1988 vp. 2115 12579: 12580: Raha-asia-aloite n:o 1986 12581: 12582: 12583: 12584: 12585: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien kulttuuritoimin- 12586: nan tiloihin ja laitteisiin 12587: 12588: 12589: Eduskunnalle 12590: 12591: Kuntien kulttuuritoiminnan tukemiseen lue- kintaan avustuksena 4 000 000 mk, mikä kun- 12592: taan kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain nalliset hankkeet huomioon ottaen ei ole riit- 12593: (1045/80, muut. 948/81) mukaan myös valtion- tävä. 12594: avustukset kulttuuritoimintaan tarvittavia tiloja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12595: ja laitteita varten. nioittaen, 12596: Kunnallisten kulttuuritoimintatilojen raken- 12597: taminen on voimakkaassa kasvussa johtuen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12598: kansallisen kulttuurin vaalimisen uudelleen he- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12599: räämisestä ja yleensä kulttuurin arvostuksen li- 29.90.30 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 12600: säämisestä sekä kansalaisten vapaa-ajan harras- valtionavustuksena kuntien kulttuuritoi- 12601: tusten monipuolistamisesta. mintaan tarvittavia tiloja ja laitteita var- 12602: Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesi- ten. 12603: tykseen on varattu em. tilojen ja laitteiden han- 12604: 12605: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 12606: 12607: Kalevi Mattila Juhani Alaranta Kauko Heikkinen 12608: 2116 1988 vp. 12609: 12610: Raha-asia-aloite n:o 1987 12611: 12612: 12613: 12614: 12615: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Jokilaaksojen Tanssitai- 12616: teen Tuki ry:n toiminnan tukemiseen 12617: 12618: 12619: Eduskunnalle 12620: 12621: Jokilaaksojen Tanssitaiteen Tuki ry. on pe- tanssiesitysten "näyttämötllan" luomiseen tar- 12622: rustettu Oulun läänin eteläosaan v. 1986. Yh- vittavaa välineistöä ja rakenteita kiertueolosuh- 12623: distyksen tarkoituksena on tehdä tunnetuksi ja teisiin. Samoin tarvetta on yhteisryhmän luomi- 12624: edistää tanssitaidetta ja sitä lähellä olevia har- seen opettajain ja vierailevien kouluttajien 12625: rastuksia alueella, joka käsittää Kala-, Pyhä- ja muodossa. Kaikki edellä mainittu vaatii varoja, 12626: Siikajokilaaksot. Toimintamuotoina ovat kou- joita toimintansa aloittaneella yhdistyksellä ei 12627: lutus, näytökset ja tiedotustoiminta. Toiminta toistaiseksi ole. 12628: on käynnistynyt kaikilla em. toimintamuodoilla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12629: tasapuolisesti. nioittaen, 12630: Yhteiskunnan tuki on ollut varsin vähäistä ja 12631: rajoittunut lähinnä muutaman kunnan myöntä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12632: mään pieneen taloudelliseen avustukseen ja Ou- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12633: lun läänin taidetoimikunnan koulutustukeen. 29.90.53 50 000 markkaa Jokilaaksojen 12634: Yhdistyksen jäsenet ovat joutuneet taikoohen- Tanssitaiteen Tuki ry:n toiminnan tuke- 12635: gessä tekemään lapsi- ja nuorisojoukon piirissä miseen. 12636: mittavaa työtä. Yhdistys tarvitsisi välttämättä 12637: 12638: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 12639: 12640: Kalevi Mattila Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas 12641: 1988 vp. 2117 12642: 12643: Raha-asia-aloite n:o 1988 12644: 12645: 12646: 12647: 12648: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionapuna kuivatus- 12649: töihin 12650: 12651: 12652: Eduskunnalle 12653: 12654: Päättynyt kesäkausi oli ennen muuta Pohjan- käytettiin kuivatukseen määrärahoja peräti 1,5 12655: maalla tulvien kesä. Laajat viljavainiot peittyi- milj. mk enemmän kuin mitä hallitus esittää. 12656: vät useampaankin kertaan kesäaikana veden Ottaen huomioon edellä olevan on määräraho- 12657: peittoon. Tämä taas tiesi lähes täydellistä katoa jen tasoa korotettava vähintäänkin kuluvan 12658: maataloudelle. Tasankomaisella Pohjanmaalla vuoden tasolle. 12659: on mitä välttämättömintä saattaa aloitetut kui- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12660: vatustyöt päätökseen sekä uusia vanhoja vuosi- nioittaen, 12661: kymmenien takaisia kuivatuskanavia. Hallituk- 12662: sen tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle 1988 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12663: vähennettiin kuivatustöihin osoitettua avustus- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12664: määrärahaa 1 milj. mk:lla edellisen vuoden 30.33.48 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 12665: tasosta. Vuoden 1986 tilinpäätöksen mukaan kuivatustöiden valtionapuihin. 12666: 12667: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 12668: 12669: Kalevi Mattila Juhani Alaranta 12670: Kauko Heikkinen Juhani Vähäkangas 12671: 2118 1988 vp. 12672: 12673: Raha-asia-aloite n:o 1989 12674: 12675: 12676: 12677: 12678: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta kalastusmestarin viran 12679: perustamiseksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Ka- 12680: lajoen tutkimusasemalle 12681: 12682: Eduskunnalle 12683: 12684: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Ka- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12685: lajoen tutkimusasema tekee merkittävää lähin- nioittaen, 12686: nä merikalastukseen liittyvää tutkimustyötä. 12687: Tutkimusasemalla on vain yksi tutkija. Tut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12688: kijan avuksi tarvitaan välttämättä yksi kalas- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12689: tusmestari, jolloin aseman tutkimuspanos te- 30.38.01 lisäyksenä 80 000 markkaa 12690: hostuisi nykyisestään. Tämä on välttämätöntä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitok- 12691: alueella, missä merikalastuksella on merkittä- sen Kalajoen tutkimusaseman kalastus- 12692: vä osuus ja missä myös kalanjalostukseen on mestarin palkkaamiseksi. 12693: useamman vuoden ajan kiinnitetty ansiokasta 12694: huomiota ja lisätty kotimaisen kalan kulutus- 12695: kysyntää. 12696: 12697: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 12698: 12699: Kalevi Mattila Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas 12700: 1988 vp. 2119 12701: 12702: Raha-asia-aloite n:o 1990 12703: 12704: 12705: 12706: 12707: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Alavieskan tulvasuojelu- 12708: töihin 12709: 12710: 12711: Eduskunnalle 12712: 12713: Huhti-toukokuun vaihteessa 1977 koetteli Töiden aloitusmääräraha puuttuu myös val- 12714: Alavieskan kunnan keskustaa voimakas jääpa- tion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesitykses- 12715: totulva aiheuttaen mittavia aineellisia vahinko- tä. Töiden aloittaminen ja toistuvien kevättul- 12716: ja mm. asuinrakennuksille. Muutamaa vuotta vien lopettaminen laadittujen suunnitelmien 12717: myöhemmin tulva toistui, vaikkei aivan yhtä pohjalta on välttämätöntä. Siksi eduskunnan 12718: laajana. Molemmissa tapauksissa valtio joutui tuleekin lisätä tarvittava töiden aloitusmäärä- 12719: osaltaan korvaamaan tulvista aiheutuneita ai- raha vuoden 1989 budjettiin. 12720: neellisia vahinkoja. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12721: Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirin toimesta nioittaen, 12722: on laadittu suunnitelma tulvasuojelutöiden to- 12723: teuttamiseksi 3 km:n matkalla Kalajoessa Ala- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12724: vieskan kunnan keskustaajaman kohdalla. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12725: Suunnitelmat on hyväksytty myös vesioikeudes- 30.40. 77 lisäyksenä 500 000 markkaa 12726: sa. Alavieskan kunta on toiminut hakijana tul- Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirille Ala- 12727: vasuojelutöiden aloittamiseksi. Niin kunta kuin vieskan tulvasuojelutöiden aloittami- 12728: kuntalaisetkin ovat vuosia odottaneet töiden seksi. 12729: aloittamista. Valitettavasti tarvittavaa määrära- 12730: haa ei ole töihin osoitettu. 12731: 12732: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 12733: 12734: Kalevi Mattila Vappu Säilynoja 12735: Juhani Vähäkangas Juhani Alaranta 12736: 2120 1988 vp. 12737: 12738: Raha-asia-aloite n:o 1991 12739: 12740: 12741: 12742: 12743: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Muhosjoen järjestely- 12744: töihin 12745: 12746: 12747: Eduskunnalle 12748: 12749: Muhoksen kunnan Kylmälän kylän kohdalle suunnitelma, jolla toistuvat vuosittaiset vahin- 12750: on laadittu Muhosjoen toistuvien tulvien elimi- got kyettäisiin estämään. Valtion vuoden 1989 12751: noimiseksi tulvasuojelusuunnitelma, joka on tulo- ja menoarvioesityksessä ei kuitenkaan ole 12752: saanut myös vesioikeuden hyväksymisen. otettu tämän välttämättömäksi koetun tulva- 12753: Joki jakaa Kylmälän kylän tavallaan kahtia. suojelusuunnitelman aloittamista lainkaan huo- 12754: Joen poikki on rakennettu aikoinaan heikkora- mioon. 12755: kenteisia, pääasiassa puusiltoja, jotka mahdol- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12756: listavat maatilatalouden välittömän liikennetar- nioittaen, 12757: peen. Joen toistuvat kevät- ja myös kesätulvat 12758: eivät ainoastaan vaikeuta maatilatalouden har- etui Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12759: joittamista, vaan myös estävät tarpeellisen lii- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12760: kenteen tulvien aikana aiheuttaen täten maata- 30.40. 77 lisäyksenä 500 000 markkaa 12761: louden harjoittajille tuntuvia vahinkoja. Oulun Oulun vesi- ja ympäristöpiirille Muhos- 12762: vesi- ja ympäristöpiirin ja Muhoksen kunnan joen tulvasuojelutöiden aloittamiseksi. 12763: toimesta on laadittu tarpeellinen tulvasuojelu- 12764: 12765: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 12766: 12767: Kalevi Mattila Juhani Alaranta Juhani Vähäkangas 12768: 1988 vp. 2121 12769: 12770: Raha-asia-aloite n:o 1992 12771: 12772: 12773: 12774: 12775: Mattila ym.: Määrärahojen osoittamisesta happamoitumisprojek- 12776: tin tutkimusten rahoitukseen 12777: 12778: 12779: Eduskunnalle 12780: 12781: Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristö- rauksella varmistaa, että projektin kaikista tut- 12782: ministeriön yhteinen happamoitumisprojekti kimuksista saadaan kaikki hyöty. Tämä edellyt- 12783: (HAPRO) on perustettu neljä vuotta sitten sel- tää, että määräraha ei pienene vuoden 1988 12784: vittämään, missä määrin ilmaosaasteista aiheu- määrärahaan (maa- ja metsätalousministeriön 12785: tuu vahinkoja mm. metsille, vesille ja materiaa- pääluokassa 5,2 milj. mk ja ympäristöministe- 12786: leille ja mikä on vahinkojen merkitys. Projektin riön pääluokassa 5,3 milj. mk) verrattuna. 12787: tarkoituksena on tuottaa myös tietoja, joiden Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 12788: pohjalta voidaan arvioida vahinkojen kehitty- 12789: minen tulevaisuudessa. Lisäksi projektissa pyri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12790: tään paikallistamaan uhanalaiset kohteet ja ar- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12791: vioimaan, miten vaikutuksia voidaan tehok- 30.99.24 (Happamoitumistutkimus) li- 12792: kaasti rajoittaa tai ehkäistä ennakolta. säyksenä 500 000 markkaa (yhteensä 12793: Vuosi 1989 on viisivuotisen happamoitumis- 5 200 000 markkaa) ja momentille 12794: projektin viimeinen vuosi, jolloin tehdään tutki- 35.11.27 lisäyksenä 600000 markkaa 12795: mustyötä ja tuotetaan tulokset, joiden pohjalta (yhteensä 5 300 000 markkaa) ja että 12796: tehdään varsinaiset johtopäätökset. Viimeisenä kummankin momentin henkilötyövuosi- 12797: tutkimusvuonna tulisi riittävällä määrärahava- kiintiö nostetaan 42 vuoteen. 12798: 12799: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 12800: 12801: Kalevi Mattila Hannu Tenhiälä 12802: Juhani Vähäkangas Tytti Isohookana-Asunmaa 12803: Tellervo Renko 12804: 2122 1988 vp. 12805: 12806: Raha-asia-aloite n:o 1993 12807: 12808: 12809: 12810: 12811: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionapuna yksityisten 12812: teiden kunnossapitoon 12813: 12814: 12815: Eduskunnalle 12816: 12817: Yksityisiä teitä on maassamme lähes kaksin- tävissä olevat määrärahat suunnitelmien toteut- 12818: kertainen määrä yleisiin teihin verrattuna. Mo- taminen toivotussa laajuudessa ei ole mahdol- 12819: net yksityistiet ovat vilkkaasti liikennöityjä, lista. Yksityistiet ovat osa maaseudun kehittä- 12820: osin jopa jonkinasteisen kauttakulkuliikenteen mistä ja niiden kunnosta on myös pystyttävä 12821: teitä. Yksityisteiden kunto on huono, mikä joh- huolehtimaan. Ne ovat kansallinen voimavara 12822: tuu raskaasta tietä käyttävästä kalustosta ja ja niistä on kannettava sen edellyttämää huolta. 12823: vilkkaasta liikenteestä. Tiet tarvitsevat pikaista Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12824: parantamista, ja ellei kiinteä päällyste ole mah- nioittaen, 12825: dollinen, olisi ainakin kunnostuksen ohella pys- 12826: tyttävä sitomaan ympäristölle ja ihmisille va- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12827: hingollinen pöly nykyistä tehokkaammin. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12828: Monissa kunnissa on tehty selvitykset yksi- 31.24.50 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 12829: tyisteiden parantamissuunnitelmista aikataului- valtionapuna yksityisten teiden kunnos- 12830: neen. Ottaen huomioon kunnostukseen käytet- sapitoon. 12831: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 12832: 12833: Kalevi Mattila Matti Maijala 12834: Kauko Heikkinen Hannu Tenhiälä 12835: Juhani Alaranta 12836: 1988 vp. 2123 12837: 12838: Raha-asia-aloite n:o 1994 12839: 12840: 12841: 12842: 12843: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionapuihin yksityis- 12844: ten teiden rakentamista varten 12845: 12846: 12847: Eduskunnalle 12848: 12849: Yksityisistä teistä annetun lain (358/62) mu- vata, määrärahaa on osoitettava esitettyä enem- 12850: kaiseen yksityisteiden tekemiseen on valtion män. 12851: vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa osoitettu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12852: valtionapuna 30 000 000 markkaa. Vuosien mit- nioittaen, 12853: taan tämä määräraha on osoittautunut liian pie- 12854: neksi vireillä oleviin hankkeisiin ja tarpeeseen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12855: nähden. Yksityisten teiden osuus on kuitenkin 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12856: maaseudun kehittämisen osalta merkittävä, ja 31.24.51 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 12857: mikäli maaseudun kokonaisvaltainen kehittä- valtionapuna yksityisten teiden rakenta- 12858: minen ja maaseudun asuttaminen halutaan tur- mista varten. 12859: 12860: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 12861: 12862: Kalevi Mattila Juhani Alaranta Kauko Heiskanen 12863: 2124 1988 vp. 12864: 12865: Raha-asia-aloite n:o 1995 12866: 12867: 12868: 12869: 12870: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylivieskan rautatiease- 12871: man laajennukseen 12872: 12873: 12874: Eduskunnalle 12875: 12876: Ylivieskan rautatieasema on Pohjanmaan ra- ten turvallisuuden kannalta tällainen järjestely 12877: dan ja Ylivieskan-Iisalmen radan solmukohta. olisi tehtävä mahdollisimman pian. 12878: Rautatieliikenne on asemalla varsin vilkasta, ja Edellä mainittuja kohteita varten ei valtion 12879: oletettavaa on liikenteen määrän kasvaminen vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesityksessä ole 12880: ennen muuta alueen elinkeinotoiminnan vilkas- osoitettu määrärahaa. 12881: tumisen sekä kauttakulkuliikenteen lisääntymi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12882: sen myötä. Ylivieskan rautatiealueelle on alus- nioittaen, 12883: tavasti kaavailtu laajentumissuunta. Ottaen 12884: huomioon nykyisen kasvavan liikennemäärän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12885: rautatiealueen laajentaminen on nähtävissä tar- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12886: peelliseksi jo tässä vaiheessa. 31. 90. 78 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 12887: Lisäksi rautatiealueella juniin kuljetaan rau- Ylivieskan rautatieaseman laajentamis- 12888: tatiekiskojen poikki. Runsas henkilöliikenne- ja kulkuteiden parannustöiden aloitta- 12889: määrä edellyttää jalankulkuliikenteen ohjaa- miseen. 12890: mista ns. alikulkuteiden välityksellä. Kansalais- 12891: 12892: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 12893: 12894: Kalevi Mattila Matti Maijala 12895: 1988 vp. 2125 12896: 12897: Raha-asia-aloite n:o 1996 12898: 12899: 12900: 12901: 12902: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta turvapuhelinten hankki- 12903: miseksi vanhuksille 12904: 12905: 12906: Eduskunnalle 12907: 12908: Viime vuosina on tapahtunut ilmeistä turvat- Taloudellisesti asian järjestäminen ei muo- 12909: tomuuden lisääntymistä vanhustenkin piirissä. dostune ongelmaksi. Kyse on ennen muuta sii- 12910: Monet ennen muuta haja-asutusalueiden van- tä, miten vanhusten kotona tapahtuvaa asumis- 12911: huksista asuvat pitkien matkojen päässä lähim- ta ja hoitoa halutaan tukea. 12912: mistä naapureista. Asutuskeskuksissa asutaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12913: taas liiaksi omissa oloissa. Molemmissa tapauk- nioittavasti, 12914: sissa yksinäisyys ja turvattomuus on yleistä. 12915: Nykyaikainen tietotekniikka tarjoaa mahdol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12916: lisuuden nopeaan yhteydenottoon. Monilla 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12917: vanhuksilla ei kuitenkaan ole varoja puhelimen 33.32.30 2 000 000 markkaa avustukse- 12918: hankintaan, vaika se koettaisiin aivan välttä- na kunnille puhelinten tai turvapuhelin- 12919: mättömäksi. Nimenomaan yksin elävien van- ten hankkimista varten vanhusten käyt- 12920: husten tulisi saada turvapuhelin tai tavallinen töön. 12921: puhelin yhteiskunnan tuen turvin. 12922: 12923: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 12924: 12925: Kalevi Mattila Juhani Alaranta 12926: Kauko Heikkinen Juhani Vähäkangas 12927: 2126 1988 vp. 12928: 12929: Raha-asia-aloite n:o 1997 12930: 12931: 12932: 12933: 12934: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuulonhuoltoliitto ry:lle 12935: kuulovammaisten ryhmäkuuntelulaitteiden hankkimiseksi 12936: 12937: 12938: Eduskunnalle 12939: 12940: Kuulovammaisia on Suomessa 300 000, näis- on Suomessa noin 90 000. Ryhmäkuuntelulaite 12941: tä erittäin vaikeasti huonokuuloisia 10 000 ja eli induktiosilmukka palvelee siis kuulokojetta 12942: kuuroutuneita 3 000. Huonokuuloisia ovat hen- käyttäviä, kun taas esim. tekstintulkintalaitteet 12943: kilöt, jotka apuvälineiden avulla pystyvät ym- palvelevat ensisijaisesti kuuroutuneita ja erit- 12944: märtämään puhetta. Kuuroutuneita ovat henki- täin vaikeasti huonokuuloisia. 12945: löt, jotka eivät apuvälineiden avullakaan pysty Pitkällä tähtäimellä tulee saada mm. raken- 12946: selvittämään sanoja. Kuuroutuneen ja kuuron nuslakiin ja -ohjeisiin maininta induktiosilmu- 12947: ero on taas siinä, että kuurot käyttävät viitto- koiden asentamisesta julkisiin tiloihin. Koska 12948: makieltä ja kuuroutuneiden kieli on suomen kuitenkin aina todennäköisesti on kuulovam- 12949: kieli, koska he ovat menettäneet kuulonsa pu- maisten tilaisuuksia, kuntoutusta jne. tiloissa, 12950: heen oppimisen jälkeen. Syntymäkuurojen etu- joissa ei ole kiinteitä ryhmäkuuntelulaitteita, 12951: järjestönä toimii Kuurojen Liitto. tarvitaan kannettavia laitteita. 12952: Kuulonhuoltoliiton eräänä tavoitteena on, Yhden laitteen kustannusarvio on noin 7 000 12953: että huonokuuloisten ja kuuroutuneiden vam- markkaa. Kuulonhuoltoliiton piirit voisivat an- 12954: man aiheuttamat epäkohdat saadaan yleiseen taa yhdistysten käyttöön laitteen, ja sen lainaus- 12955: tietoon ja että näiden epäkohtien poistamiseksi toiminnasta vastaisi piirisihteeri. Laitteet voitai- 12956: käytetään kaikki se tieto ja tekninen apu, joka siin hankkia Kuulonhuoltoliiton omistukseen ja 12957: on käytettävissä. hoitaa vakuutukset ym. käytännön järjestelyt 12958: Induktiosilmukalla eli ryhmäkuuntelulaitteel- liitosta. 12959: la huonokuuloinen henkilö voi kuunnella omal- Tavoitteena olisi saada jokaisen kuulonhuol- 12960: la kuulokojeellaan ilman häiritsevää taustame- topiirin alueelle kannettava ryhmäkuuntelulai- 12961: lua. Induktiosilmukalla kuunneltaessa kuulo- te, Pohjois-Suomen alueelle kuitenkin kaksi 12962: koje asennetaan T-asentoon. Induktiosilmuk- laitteistoa, eli yhteensä seitsemän laitteistoa. 12963: kajärjestelmä koostuu ohjelmalähteestä (puhu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 12964: jan mikrofoni, radio yms.), vahvistimesta ja nioittaen, 12965: kuuntelutilaan asennettavasta induktiosilmuk- 12966: kajohtimesta. Laite voi olla jo rakennusvaihees- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12967: sa asennettava tai kannettava. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 12968: Induktiosilmukka on erityisen tarpeellinen 33.32.30 lisäyksenä JOO 000 markkaa 12969: kuulovammaisille mm. kuntoutustilaisuuksissa, Kuulonhuoltoliitto ry:ltc: kuulovam- 12970: kursseilla, koulutuspäivillä, kokouksissa, opin- maisten ryhmäkuuntelulaitteiden hank- 12971: tokerhoissa ja yleensä tilaisuuksissa, joissa on kimiseksi. 12972: kuulokojetta käyttäviä kuulovammaisia. Heitä 12973: 12974: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 12975: 12976: Kalevi Mattila Juhani Alaranta Kauko Heikkinen 12977: 1988 vp. 2127 12978: 12979: Raha-asia-aloite n:o 1998 12980: 12981: 12982: 12983: 12984: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristötutkimuksen 12985: lisäämiseen 12986: 12987: 12988: Eduskunnalle 12989: 12990: Ympäristönsuojelun edistäminen on ratkaise- louden tutkimus on keskeinen ympäristönsuoje- 12991: vasti riippuvainen siitä, miten ajankohtaista ja lun tutkimusala, jota tulee voimakkaasti kehit- 12992: kattavaa tietoa on ympäristön muuttumisesta ja tää. Jätteiden hyötykäyttöteknologian kehittä- 12993: siihen vaikuttavista tekijöistä saatavissa. Erityi- mismäärärahojen turvaaminen on myös yksi 12994: sesti ilmakehän kemialliset ja fysikaaliset muu- tärkeimpiä ympäristötutkimuksen kehittämis- 12995: tokset, kuten saastuminen ja lämpötilan nousu, tarpeita. 12996: vaativat Suomessakin melkoista tutkimustoi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme, 12997: minnan lisäystä, jotta maassamme voidaan va- 12998: rautua näihin ilmeisiin ja ratkaisevasti elinolo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 12999: suhteisiimme vaikuttaviin muutoksiin. Suomen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13000: tulisi osallistua voimavarojensa mukaan kan- 35.11.26 lisäyksenä 1600 000 markkaa, 13001: sainvälisiin yhteisprojekteihin näitä koskevissa josta käyttösuunnitelman kohtaan /1- 13002: tutkimuksissa. mansuojelututkimus 700 000 markkaa 13003: Luonnonvarojen kestävään käyttöön perus- (yhteensä 3 000 000 markkaa), kohtaan 13004: tuvan talouden kehittäminen on nousemassa Jätteiden huollon ja hyväksikäytön tut- 13005: yhdeksi taloudellisen toiminnan perusperiaat- kimus 300 000 markkaa (yhteensä 13006: teeksi useimmissa kehittyneissä maissa. Monia 3 000 000 markkaa) ja kohtaan Ympä- 13007: ongelmia on esiintynyt mm. jätteiden hyötykäy- ristötalouden tutkimus 600 000 markkaa 13008: tön edistämisessä niin, että voitaisiin luoda ta- (yhteensä 1 000 000 markkaa). 13009: loudellisia hyötykäytön muotoja. Ympäristöta- 13010: 13011: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 13012: 13013: Kalevi Mattila Hannu Tenhiälä 13014: Juhani Vähäkangas Tytti Isohookana-Asunmaa 13015: Tellervo Renko 13016: 2128 1988 vp. 13017: 13018: Raha-asia-aloite n:o 1999 13019: 13020: 13021: 13022: 13023: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksena valtakun- 13024: nallisille ympäristön- ja luonnonsuojelujärjestöille 13025: 13026: 13027: Eduskunnalle 13028: 13029: Valtakunnalliset ympäristön- ja luonnonsuo- rärahan lisäys tuleekin kohdistaa Suomen 13030: jelujärjestöt tekevät korvaamatonta työtä niin Luonnonsuojeluliitolle. 13031: ympäristön suojelemiseksi kuin luonnon säilyt- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13032: tämiseksi mahdollisimman pilaantumattomana nioittaen, 13033: tulevillekin sukupolville. Erityisesti Suomen 13034: Luonnonsuojeluliitto, jolla on koko maata kat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13035: tava organisaatio, on saanut laajat kansalais- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13036: joukot mukaansa, samalla kun se tekee aloit- 35.11.50 lisäyksenä 200000 markkaa 13037: teellista työtä niin valtakunnan kuin paikallista- avustuksena valtakunnallisille ympäris- 13038: sollakin. Tämän järjestön työn tukeminen esi- tön- ja /uonnonsuoje/ujärjestöille. 13039: tettyä mittavammin on myös valtion etu. Mää- 13040: 13041: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 13042: 13043: Kalevi Mattila Vappu Säilynoja Juhani Vähäkangas 13044: Kauko Heikkinen Matti Maijala Hannu Tenhiälä 13045: Timo Kietäväinen Juhani Alaranta 13046: 1988 vp. 2129 13047: 13048: Raha-asia-aloite n:o 2000 13049: 13050: 13051: 13052: 13053: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta jätehuollon edistämiseen 13054: 13055: 13056: 13057: Eduskunnalle 13058: 13059: Jätehuollon edistämiseen on kiinnitetty var- mintaan, mitä jätehuollon edistäminen edellyt- 13060: sin paljon huomiota myös eduskunnassa. Niin täisi. 13061: ympäristöpoliittisena kuin kansantaloudellise- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13062: nakin kysymyksenä asian edistäminen on vält- nioittaen, 13063: tämätöntä. Jätehuollon edistämiseen osoitettu- 13064: ja määrärahoja on valtion vuoden 1989 budjet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13065: tiesityksessä vähennetty 8 000 000 markkaa, mi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13066: kä olosuhteisiin nähden on hämmästyttävää. 35.12.62 lisäyksenä 8000000 markkaa 13067: Hallituksen budjettiin esittämillä määrärahoilla jätehuollon edistämiseen. 13068: ei voida kannustaa esim. kuntia sellaiseen toi- 13069: 13070: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 13071: 13072: Kalevi Mattila Vappu Säilynoja 13073: Juhani Vähäkangas Hannu Tenhiälä 13074: Timo Kietäväinen 13075: 2130 1988 vp. 13076: 13077: Raha-asia-aloite n:o 2001 13078: 13079: 13080: 13081: 13082: Mattila ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonsuojelualueiden 13083: hankintaan 13084: 13085: 13086: Eduskunnalle 13087: 13088: Luonnonsuojelualueiden hankintaan tarkoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13089: tetut määrärahat eivät ole noudattaneet valtio- nioittaen, 13090: neuvoston periaateohjelman määrittelemää ta- 13091: soa luonnonsuojelualueiden hankkimiseksi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13092: Varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomessa jo perustet- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13093: tujen luonnonsuojelualueiden hankintamäärä- 35.15.87/isäyksenä 30000000 markkaa 13094: r~~at ovat liian pienet. luonnonsuojelualueiden hankkimiseen. 13095: 13096: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 13097: 13098: Kalevi Mattila Tytti Isohookana-Asunmaa 13099: Mauri Pekkarinen Tellervo Renko 13100: 1988 rd. 2131 13101: 13102: Finansmotion nr 2002 13103: 13104: 13105: 13106: 13107: Metsämäki m.fl.: Om anvisande av anslag för planering och byg- 13108: gande av en musik- och körestrad i Ekenäs 13109: 13110: 13111: Tili Riksdagen 13112: 13113: År 1891 ordnades den första finlandssvenska För att kunna genomföra en storsatsning av 13114: sångfesten i vårt land. Platsen var Ramsholmen detta slag behövs en stor sång- och musikestrad. 13115: i Ekenäs. Estraden skulle kunna bli bestående och den 13116: Finlands svenska sång- och musikförbund skulle kunna användas för andra evenemang i 13117: har påbörjat förberedelserna för att fira 100 års framtiden, t.ex. Västnyländska gitarrfestivalen, 13118: jubileumssångfesten i Ekenäs år 1991. Ekenäs jazzfestival och andra musikuppträdan- 13119: Sångfesten blir ett storarrangemang med flera den samt folkdans-, idrotts- och andra uppvis- 13120: tusen sångare och musiker och en publik som i ningar. 13121: bästa fall kan vara upp till15 000-20 000 perso- På grund av ovan anförda föreslår vi högakt- 13122: ner. ningsfullt 13123: Under evenemanget ordnas flera konserter 13124: och andra tillställningar i Ekenäs, men tradi- att Riksdagen i statsjörslaget jör år 13125: tionsenligt skall sångfestarrangemanget av- 1989 på moment 29.90.52 skall godkän- 13126: slutas med en stor festkonsert där samtliga, na ett tillägg på 2 000 000 mark jör pla- 13127: uppskattningsvis 2 500-3 000 sångare och mu- nering och byggande av en musik- och 13128: siker skall uppträda tillsammans. körestrad i Ekenäs. 13129: 13130: Helsingfors den 19 september 1988 13131: 13132: Lauri Metsämäki Claes Andersson Saara-Maria Paakkinen 13133: Johannes Virolainen Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn 13134: Markku Pohjola Matti Saarinen 13135: 2132 1988 vp. 13136: 13137: Raha-asia-aloite n:o 2002 Suomennos 13138: 13139: 13140: 13141: 13142: Metsämäki ym.: Määrärahan osoittamisesta esiintymislavan ra- 13143: kentamiseen musiikki- ja kuorotoimintaa varten Tammisaa- 13144: reen 13145: 13146: Eduskunnalle 13147: 13148: Vuonna 1891 järjestettiin ensimmäiset suo- Tällaisen suurpanostuksen toteuttamiseksi 13149: menruotsalaiset laulujuhlat maassamme. Paik- tarvitaan suurta laulu- ja musiikkilavaa. Lava 13150: kana oli Ramsholmen Tammisaaressa. voisi olla pysyvä ja sitä voitaisiin käyttää mui- 13151: Finlands svenska sång- och musikförbund on hin tilaisuuksiin tulevaisuudessa, esim. Länsi- 13152: aloittanut valmistelut laulujuhlien 100-vuotis- Uudenmaan kitarafestivaaliin, Tammisaaren 13153: juhlan viettämiseksi Tammisaaressa vuonna jazzfestivaaliin ja muihin musiikkiesityksiin se- 13154: 1991. kä kansantanssi-, urheilu- ja muihin näytöksiin. 13155: Laulujuhlista tulee suurtapahtuma, johon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13156: osallistuu useita tuhansia laulajia ja muusikko- nioittaen, 13157: ja, ja yleisöä voi parhaassa tapauksessa olla 13158: 15 000-20 000 henkeä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13159: Tapahtuman aikana järjestetään useita kon- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13160: sertteja ja muita tilaisuuksia Tammisaaressa. 29.90.52 2 000 000 markkaa musiikki- 13161: Perinteisesti laulujuhlatapahtuma päätetään ja kuorolavan suunnittelemiseksi ja ra- 13162: suureen juhlakonserttiin, jossa kaikki arviolta kentamiseksi Tammisaareen. 13163: 2 500-3 000 laulajaa ja muusikkoa esiintyvät 13164: yhdessä. 13165: 13166: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 13167: 13168: Lauri Metsämäki Claes Andersson Saara-Maria Paakkinen 13169: Johannes Virolainen Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn 13170: Markku Pohjola Matti Saarinen 13171: 1988 rd. 2133 13172: 13173: Finansmotion nr 2003 13174: 13175: 13176: 13177: 13178: Metsämäki m.fl.: Om anvisande av anslag för utredning och pla- 13179: nering i syfte att flytta landsarkivet för Nylands Iän tili Ekenäs 13180: 13181: 13182: Tili Riksdagen 13183: 13184: Det Nyländska landsarkivet är för närvaran- vuxit ytterligare och är redan skriande. Alla 13185: de placerat i Tavastehus. Arrangemanget var- sakskäl talar för att man snabbt borde lösa 13186: ken fungerar eller betjänar Nyland på ett tili- landsarkivsproblemet för Nylands Iän. 13187: fredsställande sätt. 1 fråga om placering borde Ekenäs ligga väl 13188: På grund av utrymmesbrist i Tavastehus har tili. Staden är tvåspråkig gamma! kulturstad. 13189: riksarkivet i Helsingfors fått emotta stora delar Landskapsmuseet för Västra Nyland är placerat 13190: av det nyländska arkivmaterialet. Situatio- i Ekenäs. Även regionpolitiska aspekter talar 13191: nen är tili förfång för både riksarkivet och för för placering utanför huvudstadsregionen, t.ex. 13192: landsarkivet i Nyland och försvårar forskning i Västnyland. 13193: och övrig användning av arkivmaterialet. På grund av ovan anförda föreslår vi hög- 13194: 1 slutet av 1960-talet uppgjordes en pian för aktningsfullt 13195: utvecklandet av arkivväsendet i vårt land. 1 den 13196: planen underströks vikten av ett eget arkiv för att Riksdagen i statsjörslaget jör år 13197: Nylands Iän. Avolika orsaker har det dock inte 1989 på moment 29.93. 74 ska/1 godkän- 13198: gått att fullfölja planerna. na ett til/ägg på 1 000 000 mark jör utred- 13199: Behovet av ett eget landsarkiv för Nyland har ning och planering av landsarkivet i Ny- 13200: under de gågna tjugo åren, efter utredningen, lands Iän i Ekenäs. 13201: 13202: Helsingfors den 19 september 1988 13203: 13204: Lauri Metsämäki Matti Saarinen 13205: Saara-Maria Paakkinen Johannes Virolainen 13206: Markku Pohjola 13207: 2134 1988 vp. 13208: 13209: Raha-asia-aloite n:o 2003 Suomennos 13210: 13211: 13212: 13213: 13214: Metsämäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan maa- 13215: kunta-arkiston siirtämistä Tammisaareen koskevaan selvityk- 13216: seen 13217: 13218: Eduskunnalle 13219: 13220: Uudenmaan maakunta-arkisto on tällä het- Uudenmaan läänin maakunta-arkiston ongel- 13221: kellä sijoitettu Hämeenlinnaan. Järjestely ei toi- man nopeaa ratkaisemista. 13222: mi eikä palvele Uuttamaata tyydyttävästi. Sijoituspaikkana Tammisaari olisi hyvä. 13223: Hämeenlinnan tilanpuutteen vuoksi Helsin- Kaupunki on kaksikielinen vanha kulttuuri- 13224: gissä sijaitseva Valtionarkisto on joutunut otta- kaupunki. Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo 13225: maan vastaan suuret määrät Uudenmaan arkis- on sijoitettu Tammisaareen. Myös aluepoliitti- 13226: tomateriaalia. Tilanne on haitaksi sekä Valtion- set näkökohdat puoltavat sijoitusta pääkau- 13227: arkistolle että Uudenmaan maakunta-arkistol- punkiseudun ulkopuolelle esim. Länsi-Uudelle- 13228: le, mikä vaikeuttaa tutkimusta ja muuta arkis- maalle. 13229: tomateriaalin käyttöä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13230: Maassamme laadittiin 1960-luvun lopulla ar- nioittaen, 13231: kistolaitoksen kehittämissuunnitelma. Suunni- 13232: telmassa korostettiin Uudenmaan läänin oman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13233: arkiston merkitystä. Eri syistä suunnitelmia ei 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13234: kuitenkaan ole voitu noudattaa. 29.93. 74 1 000 000 markkaa selvityksen 13235: Uudenmaan maakunta-arkiston tarve on sel- ja suunnitelman tekemiseksi Uuden- 13236: vityksen jälkeisinä 20 vuotena kasvanut edel- maan maakunta-arkiston sijoittamisesta 13237: leen ja on jo huutava. Kaikki asiasyyt puoltavat Tammisaareen. 13238: 13239: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 13240: 13241: Lauri Metsämäki Matti Saarinen 13242: Saara-Maria Paakkinen Johannes Virolainen 13243: Markku Pohjola 13244: 1988 vp. 2135 13245: 13246: Raha-asia-aloite n:o 2004 13247: 13248: 13249: 13250: 13251: Metsämäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Karjaanjoen vesistön 13252: käytön ja suojelun yleissuunnitelman laatimista varten 13253: 13254: 13255: Eduskunnalle 13256: 13257: Karjaanjoen vesistö on yksi Etelä-Suomen neljä Imatran Voiman omistamaa voimalaitos- 13258: puhtaimmista ja parhaiten säilyneistä vesistöis- ta. Vesistössä elää edelleen oma järvitaimen- 13259: tä. Siihen kuuluvat Lohjanjärvi ja Hiidenvesi kanta, joten vedenlaatu on lohikaloille sopiva. 13260: ovat koko eteläisen Suomen suurimpia järvi- Mikäli lohi saataisiin uudelleen nousemaan 13261: altaita. Vesistön merkitys alueen väestölle on Karjaanjokeen, olisi sillä erittäin suuri merkitys 13262: huomattava sekä taloudellisesti että virkistys- niin matkailuelinkeinon kuin muunkin virkis- 13263: käytön muodossa. Vesistön välittömään vaiku- tyskäytön suhteen. 13264: tuspiiriin kuuluvissa kunnissa asuu n. 60 000 Koko vesistöalueen tulevaa käyttöä ajatellen 13265: henkeä. Suur-Helsingin alue on vain muutaman olisi tarpeellista mitä pikimmin ryhtyä sellaisiin 13266: kymmenen kilometrin päässä, mikä merkitsee toimenpiteisiin, joilla vesistön käyttö eri tarkoi- 13267: kovaa painetta alueen virkistyskäyttöä ajatel- tuksiin saataisiin mahdollisimman oikeuden- ja 13268: len. tarkoituksenmukaisesti järjestetyksi. 13269: Useat alueen kunnat, esimerkiksi Pohja, Kar- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13270: jaa ja Lohja, ovat viime vuosina panostaneet nioittaen, 13271: voimakkaasti matkailuun ja näin pyrkineet luo- 13272: maan uusia pysyviä työpaikkoja. Alueen mat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13273: kailuelinkeinoa ajatellen on Karjaanjoen vesis- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 13274: töllä keskeinen merkitys. 35.25.23 500 000 markkaa käytettäväk- 13275: Karjaanjoki tunnettiin ennen hyvänä lohijo- si Karjaanjoen vesistön käyttö- ja suo- 13276: kena. Nykyisin lohen nousun vesistöön estää jelusuunnitelman laatimista varten. 13277: 13278: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 13279: 13280: Lauri Metsämäki Matti Saarinen Claes Andersson 13281: Saara-Maria Paakkinen Johannes Virolainen Per-Henrik Nyman 13282: Elisabeth Rehn Markku Pohjola 13283: 2136 1988 vp. 13284: 13285: Raha-asia-aloite n:o 2005 13286: 13287: 13288: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kyläasiain neuvottelu- 13289: kunnan toimintaan 13290: 13291: Eduskunnalle 13292: 13293: Kylätoiminta on vakiinnuttanut asemansa hallinnon ja kylätoimikuntien edustajia. Neu- 13294: yhteiskunnallisessa vaikuttamisjärjestelmässä. vottelukunta auttaa kylätoimikuntia tietojen 13295: Vanhimmat nykymuotoiset kylätoimikunnat hankinnassa ja vaihdossa, kylien edunvalvon- 13296: ovat toimineet kymmenen vuotta. Kylätoimi- nassa sekä muissa palvelutehtävissä. Se järjes- 13297: kuntia on nyt kyläasiain neuvottelukunnan tää vuosittain valtakunnalliset kylätoimintapäi- 13298: osoiterekisterissä 2 263. Monien kuntien alueel- vät sekä edistää muuta kylienkehittämistä ja ky- 13299: la on miltei jokaisessa kyläyhteisössä kylätoi- läläisten elinmahdollisuuksia koskevaa koulu- 13300: mintaa. Ensimmäiset kylätoimikunnat perustet- tus-, suunnittelu- ja tutkimustoimintaa. 13301: tiin syrjäisiin, elinvoimaansa menettäneisiin Jatkuvasti laajeneva julkaisutoiminta vaatii 13302: maaseutukyliin. Viime aikoina on kylätoimi- kyläasiain neuvottelukunnalta runsaasti työtä 13303: kuntia ja niitä vastaavia kyläyhdistyksiä perus- ja kustannuksia. Kylätoimikuntien innostami- 13304: tettu myös maaseututaajamiin, jopa kaupunki- seksi ja perehdyttämiseksi on neuvottelukunta 13305: kuntiin. toimittanut parhaillaan uudistettavana olevan 13306: Kylätoimikunnista on muodostunut taikoo- kylätoiminnan koulutuskansion. Kaikille kylä- 13307: henkisiä, kaikkia kylän asukkaita yhdistäviä toimikunnille ja muille kylien kehittämisestä 13308: toimintayksiköitä, jotka toimivat samalla kylän vastuussa oleville lähetetään Kylät toimivat 13309: edunvalvojina ja sillanrakentajina yhteyksissä -tiedotetta, joka ilmestyy nyt kaksi kertaa vuo- 13310: kuntaan ja muihin vaikuttajayhteisöihin. Kylä- dessa. Paineita tiedotteen kehittämiseksi ja il- 13311: toiminnan taloudellinen ja kulttuurillinen mer- mestysmiskertojen lisäämiseksi on kuitenkin 13312: kitys on nykyisin jo niin suurta, ettei voida edel- olemassa. Muuta julkaisutoimintaa neuvottelu- 13313: lyttää sen toimivan enää pelkästään taikoo- ja kunta toteuttaa jatkuvasti täydentyvässä julkai- 13314: keräysvaroilla. Useat kunnat ovatkin ryhtyneet susarjassa. Neuvottelukunta pyrkii hankki- 13315: toteuttamaan niin elinkeino- ja asuntopoliittisia maan julkaisujensa rahoituksen siten, että ne 13316: kuin sosiaalisia ja kulttuurihankkeitaankin yh- lähetetään kylätoimikunnille yleensä ilmaisja- 13317: teistyössä kylätoimikuntien kanssa. Kunnat jär- keluna. 13318: jestävät yhteisiin hankkeisiin asiantuntemusta Kyläasiain neuvottelukunta ja kylätoimikun- 13319: ja määrärahoja, jotka mahdollistavat kylätoi- nat ovat toimineet erittäin aktiivisesti ja tulok- 13320: mikuntien monipuolisen työskentelyn kyläyh- sellisesti vuonna 1988 Suomessa toteutettavan 13321: teisöjensä säilyttämiseksi ja kehittämiseksi. kansainvälisen maaseutukampanjan onnistumi- 13322: Myös monet paikallis- ja aluetasoiset valtion vi- seksi käytännössä. Kylätoiminnan vastuulle tu- 13323: ranomaiset toimivat rakentavassa yhteistyössä lee myös suurelta osalta jäämään maaseutu- 13324: kylätoimikuntien kanssa. kampanjalla avattavien maaseudun kehittämis- 13325: Kyläasiain neuvottelukunta on perustettu hankkeiden jatkuvuus. 13326: vuonna 1982 kylätoiminnan edistämiseksi sekä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13327: kylien kehitysedellytysten parantamiseksi niin nioittaen, 13328: kylä-, kunta-, maakunta- kuin valtakunnankin 13329: tasolla. Neuvottelukuntaan kuuluu 24 valtakun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13330: nallista järjestöä, joilla on joko omaa paikallis- 1989 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 13331: toimintaa tai vaikuttamismahdollisuuksia ky- kaa toiminta-avustuksena kyläasiain 13332: läyhteisöissä. Neuvottelukunnassa on lisäksi neuvottelukunnalle. 13333: asiantuntijajäseninä tutkimuksen, koulutuksen, 13334: 13335: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 13336: 13337: Mauri Miettinen Jukka Roos 13338: 1988 vp. 2137 13339: 13340: Raha-asia-aloite n:o 2006 13341: 13342: 13343: 13344: 13345: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta opettajankoulutuksen ke- 13346: hittämiseksi Heinolassa 13347: 13348: 13349: Eduskunnalle 13350: 13351: Kouluhallituksen Heinolan kurssikeskukses- käyttää hyödyksi myös ammattikasvatushalli- 13352: sa koulutetaan vuosittain noin 8 000 opettajaa. tuksen piiriin kuuluvassa opettajiston ja muun 13353: Täydennyskoulutustarpeen kasvaessa on välttä- koulutushenkilöstön täydennyskoulutuksessa. 13354: mätöntä toisaalta kehittää Heinolan kurssikes- Tästä syystä on välttämätöntä varata ensi vuo- 13355: kusta edelleen sekä ryhtyä toimenpiteisiin am- den tulo- ja menoarvioon riittävät määrärahat, 13356: mattikasvatushallituksen koulutuskeskuksen joilla valmistellaan kouluhallituksen Heinolan 13357: perustamiseksi kouluhallituksen Heinolan kurs- kurssikeskuksen rinnalle tai yhteyteen Heinolaan 13358: sikeskuksen rinnalle tai yhteyteen. perustettavaksi ammattikasvatushallituksen 13359: Heinolan kurssikeskuksen täysipainoisen kou- koulutuskeskus. Valtion varojen käytön kannal- 13360: lutustoiminnan turvaamiseksi tarvitaan tämän ta, aluepoliittisesti sekä tiedon, taidon ja resurs- 13361: valtakunnallisen koulutuskeskuksen henkilöre- sien yhdistämisen ja hyväksikäytön kannalta 13362: surssien lisäämistä pikaisesti. ammattikasvatushallituksen koulutuskeskuksen 13363: Heinolan kurssikeskus tarvitsee myös määrä- perustaminen Heinolaan on erityisen järkevää. 13364: rahoja selvitys- ja tutkimustoiminnan aloittami- Edellä olevan perusteella ehdotan, 13365: seksi sekä koulutusmateriaalin tuottamiseksi 13366: paitsi kurssikeskuksen omaa myös muuta valta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13367: kunnallista täydennyskoulutusta varten. Kurssi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13368: keskuksen kirjastosta ja oppimateriaalinäytte- 29.50.27 2 000 000 markan määrärahan 13369: lystä on myös perusteltua kehittää valtakunnalli- kouluhallituksen Heinolan kurssikeskuk- 13370: nen täydennyskoulutuksen informaatiokeskus. sen kehittämiseksi ja ammattikasvatus- 13371: Erityisesti viimeksi mainittua eli täydennys- hallituksen koulutuskeskuksen perusta- 13372: koulutuksen infomaatiokeskusta on järkevää miseksi Heinolaan. 13373: 13374: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 13375: 13376: Mauri Miettinen 13377: 2138 1988 vp. 13378: 13379: Raha-asia-aloite n:o 2007 13380: 13381: 13382: 13383: 13384: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Valamon kansanopis- 13385: ton toimitilojen rakentamiseen 13386: 13387: 13388: Eduskunnalle 13389: 13390: Valamon luostarin tiloissa Heinävedellä on tus-, hallinto- ja majoitustilat. Ensimmäisessä 13391: 1.8.1986 aloittanut toimintansa maamme en- vaiheessa rakennettavien toimitilojen kustan- 13392: simmäinen ja Pohjoismaiden ainoa ortodoksi- nusarvio on 10,5 miljoonaa markkaa. 13393: nen kansanopisto. Maanosassamme Valamon Rakentaminen jakautuu kahteen osaan: ope- 13394: opistolla on ainoastaan yksi sisaropisto. Vala- tustilojen sekä toisaalta opiskelija-asuntolan ra- 13395: mon opisto on avoin kaikille, jotka ovat kiin- kentamiseen. 13396: nostuneita opiskelusta ortodoksisessa hengessä. Rakentamisen ensimmäinen vaihe on juuri 13397: Opiston tarkoituksena on ortodoksiseen elä- käynnistymässä. Sen kustannusarvio on 4,8 13398: männäkemykseen nojaten edistää kansainvälis- miljoonaa markkaa. Työvoimaministeriö on 13399: tä yhteistyötä, ekumeniaa sekä ekologista ajat- myöntänyt tarkoitukseen tällä hetkellä 650 000 13400: telua ja toimintaa. markkaa. 13401: Toiminnallaan opisto olennaisesti vahvistaa Jotta rakentaminen voi jatkua häiriöttä, on 13402: Valamon luostarin asemaa monipuolisena orto- välttämätöntä, että hankkeeseen osoitetaan 13403: doksisen hengenelämän keskuksena ja kulttuu- budjetin kautta lisää määrärahoja jo tässä vai- 13404: rikeskuksena. heessa. 13405: Opiston toiminnan vireän käynnistymisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13406: myötä on noussut esille omien toimitilojen ra- nioittaen, 13407: kentaminen kansanopistolle luostarin yhtey- 13408: teen. Rakentamishanke on jo saatettu vireille, että Eduskunta ottaisi valtion vuodeJ 13409: ja kouluhallitus on päätöksellään 4.4.1987 hy- 1989 tulo- ja menoarvioon momentill._ 13410: väksynyt Valamon kansanopiston uudisraken- 29.57.52 1000000 markkaa Valamon 13411: nuksen rakentamisohjelman. Opetusministeriö kansanopiston toimitilojen rakentamis- 13412: on 18.3 .1988 antanut hankkeen toteuttamiselle työhön. 13413: rakennusluvan. Rakennukseen sijoitetaan ope- 13414: 13415: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 13416: 13417: Mauri Miettinen Markku Lehtosaari 13418: 1988 vp. 2139 13419: 13420: Raha-asia-aloite n:o 2008 13421: 13422: 13423: 13424: 13425: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta Kangasniemen musiikki- 13426: juhlien tukemiseen 13427: 13428: 13429: Eduskunnalle 13430: 13431: Kangasniemen musiikkiviikko -tapahtuma on mennessä valtiovalta on tukenut Kangasniemen 13432: lunastanut paikkansa Suomen rikkaassa kult- musiikkiviikko -tapahtumaa varsin minimaati- 13433: tuurikesässä. Kangasniemen musiikkijuhlien sin summin. Viime vuonna onneksi eduskunta 13434: omaleimaisuus on tämän musiikkiviikon koh- osoitti 100 000 markkaa musiikkijuhlien tuke- 13435: dalla merkillepantavaa. Musiikkitapahtuma on miseen. On täysin perusteltua, että Kangasnie- 13436: paljolti painottunut laulumusiikkiin, ja Kangas- men musiikkijuhlat saadaan säännöllisen val- 13437: niemi paikkaa täten laulumusiikin opetuksessa tionavun piiriin, joka tuo pitkäjänteisyyttä 13438: olevia aukkoja. korkeatasoiseksi todetun musiikkitapahtuman 13439: Konserttien ja tapahtumien monilukuisuus ja ohjelmisto- ja muuhun suunnitteluun. 13440: korkeatasoisuus on osoitus siitä, että Kangas- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13441: niemen musiikkiviikko ei ole enää pelkästään taen, 13442: Kangasniemen oma yritys ja tapahtuma, vaan 13443: siitä on kehittynyt maakunnallinen, eräiltä osin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13444: selvästi valtakunnallinen musiikillisia tarpeita 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13445: palveleva instituutio. 29.90.52 JOO 000 markan määrärahan 13446: Ongelmana tulevan toiminnan suunnittelussa Kangasniemen musiikkijuhlien tukemi- 13447: ja toteuttamisessa on luonnollisesti raha. Tähän seen. 13448: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 13449: 13450: Mauri Miettinen 13451: 2140 1988 vp. 13452: 13453: Raha-asia-aloite n:o 2009 13454: 13455: 13456: 13457: 13458: Miettinen ym.: Määrärahan osoittamisesta urheiluseurojen toi- 13459: minnan tukemiseen sekä liikuntatoimen kehittämiseen 13460: 13461: 13462: Eduskunnalle 13463: 13464: Käsitellessään vuoden 1987 budjettia edus- kuntakasvatuksen tukemiseen. Tämän johdosta 13465: kunta kirjasi yksimielisesti budjetin perustelui- urheiluseurojen toiminnan tukemiseen tarkoi- 13466: hin seuraavan lausuman: tettu määräraha on jäänyt huomattavasti val- 13467: "Eduskunta pitää tarkoituksenmukaisena, tion urheiluneuvoston yksimielisesti suositta- 13468: että liikuntapaikkojen rakentamista varten maa tavoitetta alhaisemmaksi. 13469: myönnettyjen lainojen takaisinmaksut ja korot Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13470: palautetaan kokonaisuudessaan urheilun ja lii- nioittaen, 13471: kuntakasvatuksen tukemiseen. Eduskunta pitää 13472: tärkeänä, että lisäykset osoitetaan urheiluseura- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13473: toiminnan tukeen." 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13474: Vieläkään nyt eduskunnalle jaetussa budjet- 29.91.50 lisäyksenä 13000000 markkaa 13475: tiesityksessä ei kuitenkaan eduskunnan tahto käytettäväksi pääosin valtionosuuksiin 13476: ole toteutunut. Kaikkiaan noin 13 miljoonaa kunnille urheiluseurojen toimintaan se- 13477: markkaa liikuntapaikkojen rakentamista varten kä liikuntatoimen yleiseen toiminnalli- 13478: myönnettyjen lainojen takaisinmaksuista ja ko- seen kehittämiseen ja kuljetuskustan- 13479: roista on jätetty palauttamaHa urheilun ja lii- nuksiin. 13480: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 13481: 13482: Mauri Miettinen Sauli Niinistö Heikki A. Ollila 13483: 1988 vp. 2141 13484: 13485: Raha-asia-aloite n:o 2010 13486: 13487: 13488: 13489: 13490: Miettinen: Määrärahan osoittamisesta Suomen Partiolaiset ry:lle 13491: alkeiskoulutusaluksen suunnitteluun 13492: 13493: 13494: Eduskunnalle 13495: 13496: Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry. Tavoitteenamme on kasvattaa lapsia ja nuo- 13497: on ottanut toimintasuunnitelmaansa hankin- ria liikkumaan vesillä turvallisesti. Hyvä ja 13498: taprojektin, jonka tavoitteena on saada aikaan edullinen alkeiskoulutusalus edistää tätä toi- 13499: uusi alkeiskoulutusalus meripartiolaisille. mintaa. 13500: Tähän tarkoitukseen sopivaa tyyppiä ei ole Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 13501: olemassa. Lähes sopivat ovat liian kalliita lip- taen, 13502: pukuntien hankittavaksi. 13503: Jokainen merkkipartiolippukunta tarvitsee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13504: oman, suomalaiseen meripartiointiin erityisesti 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13505: suunnitellun alkeiskoulutusaluksen. Vesillä liik- 29.91.51 JJOOOOmarkkaa Suomen Par- 13506: kumista ei voi oppia seuraamalla aikuisten pur- tiolaiset ry:n alkeiskoulutusalusprojek- 13507: jehtimista isoilla ja kalliilla aluksilla. tin suunnitteluun. 13508: 13509: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 13510: 13511: Mauri Miettinen 13512: 13513: 13514: 13515: 13516: 13 280129N 13517: 2142 1988 vp. 13518: 13519: Raha-asia-aloite n:o 2011 13520: 13521: 13522: 13523: 13524: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta lähetysjärjestöjen ke- 13525: hitysyhteistyöhön 13526: 13527: 13528: Eduskunnalle 13529: 13530: Lähetysjärjestöt ovat noin vuosisadan ajan, Koska lähetysjärjestöjen kehitysyhteistyö on 13531: eli jo pitkään ennen kuin maassamme alettiin edelleen taloudellisesti perusteltua ja tarkoituk- 13532: puhuakaan kehitysyhteistyöstä ja vastuustam- senmukaista, ei tästä määrärahasta tule luopua, 13533: me kaukaisista lähimmäisistä, tehneet ruohon- vaan erillinen määräraha tulee sisällyttää myös 13534: juuritason kehitysyhteistyötä. vuoden 1989 budjettiin ja määrärahaa tuleeko- 13535: Lähetysjärjestöt ovat saavuttaneet paikalli- rottaa edelleen ja kehittää niin, että lähetysjär- 13536: sen väestön luottamuksen toimiessaan kohde- jestöjen omavastuuosuutta pienennetään ny- 13537: maan ehdoilla yhdessä paikallisten ihmisten kyisestä 40 prosentista 20 OJo :iin. Näin lähestyt- 13538: kanssa. Apu on mennyt perille sinne, missä sitä täisiin muissa Pohjoismaissa vallitsevaa tilan- 13539: kipeimmin tarvitaan, ja kaiken lisäksi pienin netta. 13540: kustannuksin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13541: Myös valtiontilintarkastajat ovat lausunnois- nioittaen, 13542: saan kiittäneet lähetysjärjestöjen mittavaa työ- 13543: tä. Samoin valtion tulo- ja menoarviossa on lä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13544: hetysjärjestöjen työ tunnustettu. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13545: Vuoteen 1988 saakka budjetissa on viime 24.30.67 65 000 000 markkaa käytettä- 13546: vuosina ollut erillinen määräraha eli tuki lähe- väksi lähetysjärjestöjen kehitysyhteis- 13547: tysjärjestöjen kehitysyhteistyölle. Sen suuruus työhön. 13548: on tänä vuonna 40 miljoonaa markkaa. 13549: 13550: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 13551: 13552: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Jorma Fred 13553: 1988 vp. 2143 13554: 13555: Raha-asia-aloite n:o 2012 13556: 13557: 13558: 13559: 13560: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kehitysyhteistyön Pal- 13561: velukeskus ry:lle kehitysjoukkotoiminnan tukemiseen 13562: 13563: 13564: Eduskunnalle 13565: 13566: Kehitysyhteistyön uudelle toimintamuodolle, Toiminta on käynnistynyt Sambiassa vuonna 13567: kehitysjoukoille, osoitettu määräraha 10 mil- 1987 ja kuluvana vuonna sinne on lähetetty jo 13568: joonaa markkaa on riittämätön niiden suunni- toinen ryhmä. Vuonna 1989 toiminta on lisäksi 13569: telmien toteuttamiseksi, joita kehitysjoukkotoi- tarkoitus laajentaa Nicaraguaan sekä edelleen 13570: minnasta vastaava Kehitysyhteistyön Palvelu- vuonna 1990 Nepaliin. 13571: keskus ry. yhteistyössä ulkoasiainministeriön Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13572: kehitysyhteistyöosaston kanssa on laatinut. nioittaen, 13573: Kehitysjoukkotoiminta tarkoittaa ammatti- 13574: taitoisten ja vähintään kahden vuoden työko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13575: kemuksen omaavien henkilöiden lähettämistä 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13576: kehitysyhteistyötehtäviin vähintään kahden 24.30. 67 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 13577: vuoden työsopimuksella yhteistyömaan viran- Kehitysyhteistyön Palvelukeskus ry:n 13578: omaisten osoittamiin tehtäviin. kehitysjoukkotoiminnan tukemiseen. 13579: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 13580: 13581: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi 13582: Sauli Hautala Jorma Fred 13583: 2144 1988 vp. 13584: 13585: Raha-asia-aloite n:o 2013 13586: 13587: 13588: 13589: 13590: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta kahdenkeskisten per- 13591: hetapaamisten järjestämiseen maamme vankiloissa 13592: 13593: 13594: Eduskunnalle 13595: 13596: Viime vuosina on maamme vankilalaitokses- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13597: sa lisätty vankien perhetapaamismahdollisuuk- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13598: sia. Tapaamisilla on havaittu olevan myönteistä 25.50.21 lisäyksenä 1000000 markkaa 13599: vaikutusta, ne ovat helpottaneet yhteydenpitoa kahdenkeskisten perhetapaamisten jär- 13600: perheenjäsenten kesken. jestämiseen maamme vankiloissa. 13601: Kuitenkin tapaamismahdollisuuksia on edel- 13602: leen liian vähän ja tilat ovat ahtaat. 13603: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13604: nioittaen, 13605: 13606: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 13607: 13608: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi 13609: Sauli Hautala Jorma Fred 13610: 1988 vp. 2145 13611: 13612: Raha-asia-aloite n:o 2014 13613: 13614: 13615: 13616: 13617: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisikokelasvakans- 13618: sien perustamiseen 13619: 13620: 13621: Eduskunnalle 13622: 13623: Maamme poliisitoimi on joutunut huolehti- valtiovalta jo aikoinaan sitoutuikin. Myös polii- 13624: maan jatkuvasti vaikeutuneista ja lisääntyneistä sitoimen edelleen kehittämiseksi ja poliisin kor- 13625: tehtävistään varsin vaatimattomin henkilöstön kean tason säilyttämiseksi on riittävästä poliisi- 13626: lisäyksin ja toimintaedellytysten parannuksin. virkojen määrästä huolehdittava. 13627: Työajan lyhentymisestä johtuvaa lisätyövoiman Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13628: tarvetta ei ole korvattu. Myös uusien poliisien nioittaen, 13629: kouluttaminen on jäänyt tarkoitettua suppeam- 13630: maksi mm. tarvittavien kokelasvakanssien puut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13631: teessa. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13632: Esitutkinta- ja pakkolainsäädäntölain voi- 26.75.01 lisäyksenä 1000000 markkaa 13633: maantulo edellyttää uusia poliisivirkoja, joihin poliisikokelasvakanssien perustamiseen. 13634: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 13635: 13636: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi 13637: Sauli Hautala Kaarina Dromberg 13638: Jorma Fred 13639: 2146 1988 vp. 13640: 13641: Raha-asia-aloite n:o 2015 13642: 13643: 13644: 13645: 13646: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta onnettomuuksien uh- 13647: rien tunnistamisjärjestelmän tehostamista varten 13648: 13649: 13650: Eduskunnalle 13651: 13652: Vastuu suuronnettomuuksien uhrien tunnis- Asianmukaisen välineistön avulla vältytään 13653: tamisesta kuuluu poliisille. Suomessa poliisin si- myös epäasianmukaisen välineistön aiheutta- 13654: säisen tehtäväjaon mukaan nämä tehtävät kuu- milta tunnistamisen lisävaikeuksilta. Suomessa 13655: luvat keskusrikospoliisille. Taloudellinen, teho- uhrien tunnistaminen on olennaisesti jäljessä 13656: kas, nopea ja varma uhrien tunnistaminen edel- pohjoismaisesta tasosta. 13657: lyttää tiettyä peruskalustoa, josta Interpol on Heikko tunnistamisvalmius vaikuttaa varsin 13658: antanut suositukset. Nopea tunnistaminen puo- merkittävästi koko maamme ulkoiseen kuvaan, 13659: lestaan lyhentää tutkintaa ja vähentää kustan- koska uhrien joukossa on usein myös ulkomaa- 13660: nuksia. Esimerkiksi nykyaikaisen laajarunkoi- laisia. 13661: sen liikennelentokoneen onnettomuuden osalta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13662: se merkitsee satojentuhansien markkojen palk- nioittaen, 13663: kakustannusten säästöä puhumattakaan uhrien 13664: omaisten kärsimysten ja vaivan välttämisestä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13665: Jo 500 000 markalla keskusrikospoliisi pys- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13666: tyisi luomaan järjestelmän ja hankkimaan väli- 26.75.26 lisäyksenä 500 000 markkaa 13667: neet, jotka ratkaisevasti nopeuttaisivat uhrien keskusrikospoliisin käyttöön onnetto- 13668: käsittelyä ja tunnistamista. Keskusrikospoliisil- muuksien uhrien tunnistamisvälineistöä 13669: la on pula mm. merkkikepeistä, tilapäiseristys- ja tunnistamisjärjestelmän tehostamista 13670: köysistä, arkuista, röntgenlaitteista, suojavaa- varten. 13671: tetuksesta sekä tietotekniikasta. 13672: 13673: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 13674: 13675: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi 13676: Sauli Hautala Kaarina Dromberg 13677: Jorma Fred 13678: 1988 vp. 2147 13679: 13680: Raha-asia-aloite n:o 2016 13681: 13682: 13683: 13684: 13685: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta lämpökameroiden 13686: hankkimiseen etsintäkalustoihin 13687: 13688: 13689: Eduskunnalle 13690: 13691: Lämpökamera kokoaa optisesti kohteesta tu- maksaa sekin suuria summia. Ihmishengen ar- 13692: levan lämpösäteilyn, muuntaa sen sähköiseksi voa ei kukaan pysty laskemaan, se on kuitenkin 13693: signaaliksi ja elektronisen käsittelyn jälkeen kalliimpi kuin lämpökamerat ja etsintäorgani- 13694: nähtäväksi kuvaksi. Kameraan voidaan liittää saatioiden kulut yhteensä. 13695: tv-monitori ja kuvan tallentamista varten video- Etsinnässä on lähes aina kysymys myös no- 13696: nauhuri. peudesta. Siinä lämpökameralla varustettu heli- 13697: Lämpökameralla varustettu helikopteri on te- kopteri voittaa maassa liikkuvan etsintäjoukon 13698: hokkain etsintäyksikkö. Lämpökameran pitkä kirkkaasti. Helikopterilla pystytään myös etsi- 13699: toimintaetäisyys mahdollistaa sen, että etsintä- mään muutamassa minuutissa suuret ja vaikea- 13700: lento voidaan vaikeissakin lento-olosuhteissa kulkuisetkin alueet, joiden tarkastaminen veisi 13701: suorittaa turvallisesta lentokorkeudesta. jalkaisin liikkuvilta etsijöiltä useita tunteja. 13702: Etsittävä henkilö, kuten arka vanhus, hä- Lämpökameralla voidaan etsintää suorittaa 13703: tääntynyt eksyjä tai kadonnut pikkulapsi, käyt- yöllä ja vaikeissakin sääolosuhteissa, jolloin 13704: täytyy yleensä päinvastoin kuin pitäisi. He saat- muut etsintäorganisaatiot eivät pysty toimi- 13705: tavat etsijöiden äänen kuullessaan piiloutua tai maan. 13706: kylmissään ja peloissaan kätkeytyä kallion ko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13707: loihin ja muihin suojaisiin paikkoihin. Tällai- nioittaen, 13708: nenkin kohde löytyy lämpökameralla yhtä hy- 13709: vin päivällä kuin yöllä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13710: Etsintäkäyttöön sopivat lämpökameramallit 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13711: maksavat varusteista ja suorituskyvystä riip- 26.80. 70 lisäyksenä 500 000 markkaa 13712: puen 300 000-900 000 mk. Hinta on korkea, lämpökameroiden hankkimiseen etsin- 13713: mutta toisaalta tulee muistaa myös se, että et- täkäyttöön. 13714: sintäorganisaation koulutus, ylläpito ja käyttö 13715: 13716: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 13717: 13718: Eeva-Liisa Moilanen Jorma Fred 13719: 2148 1988 vp. 13720: 13721: Raha-asia-aloite n:o 2017 13722: 13723: 13724: 13725: 13726: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta diabetesprofessuurin 13727: perustamiseen 13728: 13729: 13730: Eduskunnalle 13731: 13732: Suomessa diabetesta sairastaa noin 130 000 nöllinen hoito on välttämätöntä jo komplikaa- 13733: henkeä. Sokeritauti on Suomessa erityinen ter- tioiden ja lisäsairauksien ehkäisemiseksi. Dia- 13734: veysongelma, jonka erityistekijöitä ei toistai- betespotilailla ovat verisuonten kalkkeutumi- 13735: seksi tunneta. Suomessa diabetes on noin nen ja sydänveritulpat 2-3 kertaa yleisempiä 13736: 2-2,5 kertaa yleisempi kuin muissa Pohjois- kuin väestössä yleensä. Vuosittain maassamme 13737: maissa ja yli 30 kertaa yleisempi kuin esimerkik- tehtävistä munuaissiirroista 20-30 OJo eli noin 13738: si Japanissa. 100 siirtoa suoritetaan sokeritautisille. Lisäsai- 13739: Tällä hetkellä maassamme saa insuliinihoitoa rauksia voidaan sitä paremmin ehkäistä, mitä 13740: n. 30 000 ihmistä, tablettihoidossa on noin paremmin ollaan selvillä tautitekijöistä. 13741: 80 000 ja pelkästään ruokavalion turvin tulee Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13742: toimeen noin 20 000 ihmistä. Diabetes on pitkä- nioittaen, 13743: aikaissairaus, joka vaatii jatkuvaa erikoishoitoa 13744: ja -tarkkailua. Diabetekseen liittyy useita eri- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13745: tyistekijöitä, joita ei vielä ole pystytty tieteelli- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13746: sesti selvittämään. Tutkimuksen ja hoidon ke- 29.10.01 lisiiyksenii 200000 markkaa 13747: hittämiseksi tarvitaan erikoiskoulutusta ja oma diabetesprofessuurin perustamiseksi jo- 13748: diabetesprofessuuri. honkin maamme liiiiketieteelliseen tiede- 13749: Diabeteksen korkeatasoinen, jatkuva ja sään- kuntaan. 13750: 13751: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 13752: 13753: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi 13754: Sauli Hautala Kaarina Dromberg 13755: Jorma Fred 13756: 1988 vp. 2149 13757: 13758: Raha-asia-aloite n:o 2018 13759: 13760: 13761: 13762: 13763: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeakoulujen laite- 13764: hankintoihin 13765: 13766: 13767: Eduskunnalle 13768: 13769: Kansainvälinen kehitys on johtanut siihen, sainvälisesti vertailukelpoisilla. Tämä edellyt- 13770: että pisimmälle teollistuneiden maiden tärkein tää, että korkeakouluilla on käytettävissä riittä- 13771: kilpailuvaltti maailmanmarkkinoilla on osaami- västi nykyaikaisia tutkimuslaitteita ja -väli- 13772: nen. Tästä syystä tutkimus- ja kehityspanokset neitä. 13773: ovat viime vuosina kasvaneet voimakkaasti ja Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uuden- 13774: koulutukseen kiinnitetään yhä enemmän huo- maan läänin kansanedustajien neuvottelukun- 13775: miota. nan työvaliokunnassa. 13776: Myös Suomen korkeakoululaitoksen kehittä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 13777: missuunnitelmassa pyritään korkeakoulujen nioittavasti, 13778: tutkimusedellytykset turvaamaan siten, että 13779: Suomessa kyetään vastaanottamaan ja sovelta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13780: maan muualla luotua tietoa ja että meillä on 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13781: myös omaa kansainvälisesti merkittävää tietoa. 29.10. 70 lisäyksenä 400 000 000 mark- 13782: Erityisesti tulee turvata uusmaalaisten korkea- kaa korkeakoulujen laitehankintoja var- 13783: koulujen säilyminen korkeatasoisina ja kan- ten. 13784: 13785: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 13786: 13787: Eeva-Liisa Moilanen Kaarina Dromberg Martti Tiuri 13788: Ole Wasz-Höckert Claes Andersson Päivi Varpasuo 13789: Markku Pohjola Arja Alho Ben Zyskowicz 13790: Lea Kärhä Tauno Valo Marja-Liisa Löyttyjärvi 13791: Eva-Riitta Siitonen Per-Henrik Nyman Saara-Maria Paakkinen 13792: Pirjo Ala-Kapee Elisabeth Rehn Eero Paloheimo 13793: Anssi Rauramo Marita Jurva Tuula Linnainmaa 13794: Pirjo-Riitta Antvuori 13795: 2150 1988 vp. 13796: 13797: Raha-asia-aloite n:o 2019 13798: 13799: 13800: 13801: 13802: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten kotihoidon tuen 13803: korottamiseksi ylimääräisin järjestelyin 13804: 13805: 13806: Eduskunnalle 13807: 13808: Vuonna 1972 päivähoitolain hyväksymisen Leikki-iässä lapset tarvitsevat päiväkotia, eten- 13809: yhteydessä eduskunnan ilmaisema tahto lasten kin nykyisin, kun yhä useammat perheet ovat 13810: kotona tapahtuvan hoidon tasavertaisesta ke- yhden lapsen perheitä. Päivähoidon velvoittei- 13811: hittämisestä ei ole toteutunut alkuperäisessä den toteuttamiseksi tarvitaan vaihtoehtoja. 13812: laajuudessaan ja tarkoituksessaan. Kotihoidon tuki ei nykyisellään ole mikään to- 13813: Lasten päivähoitovaihtoehtojen puute on dellinen vaihtoehto. Kotihoidon tuki tulisi korot- 13814: johtanut perhepolitiikan vinoutumiseen. Seu- taa 3 000 markkaan ja se tulisi saattaa verova- 13815: rauksena on ollut myös se, että päivähoitopaik- paaksi. Lasten kotihoidon tuki on tarkoitettu 13816: kojen kysyntä on ollut huomattavasti suurempi lapsiaan kotona hoitavalle henkilölle lasten päi- 13817: kuin päivähoitolakia valmisteltaessa arvioitiin. vähoitovaihtoehdoksi, lapsiperheiden toimeen- 13818: Lasten päivähoitolain yksioikoinen toteutta- tuloturvaksi ja perhekustannusten tasaukseksi. 13819: minen ilman lasten kotona hoitamisen vaih- Lasten kotihoidon tuki ei ole palkkaa tai kor- 13820: toehtoa on aiheuttanut jo runsaasti yhteiskun- vausta omien lasten hoitamisesta vaan lasten päi- 13821: nassamme vaikeasti hoidettavia ongelmia mm. vähoitopalveluihin verrattavaa lapsen oman va- 13822: väestö- ja perhepolitiikassa, lasten kasvatukses- hemman suorittaman hoidon ja kasvatuksen tu- 13823: sa ja turvallisuudessa. Ongelma on kärjistynyt kemista. 13824: viime aikoina, kun tiedetään, että kunnan on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13825: 1.1.1990 alkaen pystyttävä osoittamaan jokai- nioittaen, 13826: selle alle 3-vuotiaalle kunnallinen päivähoito- 13827: paikka, jos lapsen vanhemmat niin haluavat. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13828: Koska kunnalliselle päivähoidolle ei ole todel- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13829: lisia vaihtoehtoja, tarvitaan uusia päiväkotipaik- 33.15.30 lisäyksenä 1313 000000 mark- 13830: koja niin paljon, että vuoden 1990 alun velvoit- kaa 3 000 markan suuruisen kotihoidon 13831: teeseen ei päästä, ellei tingitä yli 3-vuotiaiden las- tuen maksamiseksi lasta kotona hoitavil- 13832: ten päivähoidosta. Tätä tinkimistä leikki-ikäis- le ylimääräisin järjestelyin. 13833: ten päivähoitopalveluista ei voi hyväksyä. 13834: 13835: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 13836: 13837: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi 13838: Sauli Hautala Jorma Fred 13839: 1988 vp. 2151 13840: 13841: Raha-asia-aloite n:o 2020 13842: 13843: 13844: 13845: 13846: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta lapsilisien maksami- 13847: seksi ulkomailla työskentelevien suomalaisten lähetystyönteki- 13848: jöiden lapsille ylimääräisin järjestelyin 13849: 13850: Eduskunnalle 13851: 13852: Lapsilisään oikeutettuja ovat Suomessa asu- palveluksessa. Suomalainen lähetysväki on jo 13853: vat alle 17 -vuotiaat lapset. Lapsilisälakia sovel- pitkään kokenut epäoikeudenmukaisena sen 13854: lettaessa lapsen katsotaan asuvan Suomessa si- epäkohdan, että lähetys- ja kehitysyhteistyötä 13855: näkin aikana, jona hän tilapäisesti oleskelee ul- tekevien lapsen jäävät ilman lapsilisää. 13856: komailla. Tällaiseksi tilapäiseksi oleskeluksi Epäkohta koskee arviolta korkeintaan 1 OOO:ta 13857: katsotaan myös se aika, jona lapsen ulkomailla lasta. Valtion budjetissa menoerä on vähäinen, 13858: oleskelu johtuu siitä, että lapsi on korkeakou- mutta perheille se on merkittävä apu. 13859: lussa tai muussa oppilaitoksessa ulkomailla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13860: opiskelevan isänsä tai äitinsä luona saamatta nioittaen, 13861: siellä lapsilisää. Samoin Suomen valtion palve- 13862: luksessa ulkomailla olevan henkilön lapsi, joka että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13863: on Suomen kansalainen, katsotaan kuitenkin 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13864: Suomessa asuvaksi, vaikka hän oleskelisikin 33.15.52 lisäyksenä 3 000000 markkaa 13865: isänsä tai äitinsä mukana ulkomailla. Sen sijaan ylimääräisenä määrärahana lapsilisän 13866: muiden työnantajien kuin valtion palveluksessa maksamiseksi ulkomailla työskentele- 13867: ulkomailla olevien lapset eivät tätä etuutta saa, vien suomalaisten lähetystyöntekijöiden 13868: vaikka isä tai äiti on suomalaisen työnantajan lapsille. 13869: 13870: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 13871: 13872: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi 13873: Sauli Hautala Jorma Fred 13874: 2152 1988 vp. 13875: 13876: Raha-asia-aloite n:o 2021 13877: 13878: 13879: 13880: 13881: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta sotilasvammalain mu- 13882: kaisen peruselinkoron etuoikeuttamisesta ylimääräisin järjes- 13883: telyin aiheutuviin kustannuksiin 13884: 13885: Eduskunnalle 13886: 13887: Sotilasvammaelinkorko on haittarahaluon- markkaa ja täydennyskorkomenot vähenevät 13888: teista tuloa omais- ja ikäkorotusta lukuun otta- noin 5 miljoonaa markkaa ensimmäisenä to- 13889: matta. Tämän vuoksi peruselinkoron kansan- teuttamisvuotena. 13890: eläkkeen lisäosaa vähentävä vaikutus olisi pois- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13891: tettava. nioittaen, 13892: Uudistuksesta aiheutuvana kustannuksena 13893: kansaneläkemenojen kasvu on noin 75 miljoo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13894: naa markkaa vuonna 1989, kun sotilasvamma- 1989 tulo- ja menoarvioon 70 000 000 13895: lain elinkorko ei vaikuta lisäosaan ja lisäosasta markkaa ylimääräisestä sotilasvamma- 13896: 75 prosenttia vähentää täydennyskorkoa. Kun- lain mukaisen peruselinkoron etuoikeut- 13897: tien verotulot kasvavat noin 10 miljoonaa tamisesta aiheutuviin kustannuksiin. 13898: 13899: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 13900: 13901: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi 13902: Sauli Hautala Kaarina Dromberg 13903: Jorma Fred 13904: 1988 vp. 2153 13905: 13906: Raha-asia-aloite n:o 2022 13907: 13908: 13909: 13910: 13911: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien puoli- 13912: soiden ja leskien kuntoutuksen tehostamiseen 13913: 13914: 13915: Eduskunnalle 13916: 13917: Vaikeavammaisen sotainvalidin kotihoidon määrärahalla on voitu kuntouttaa noin 800 13918: tukemiseksi on tärkeätä, että myös sotainvali- puolisaa ja leskeä. 13919: dia hoitaneen puolison terveydentilaa kohenne- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13920: taan kuntouttamalla. Vuosittain tapaturmavi- nioittaen, 13921: rastossa on kuitenkin jouduttu satoja aviopuo- 13922: lisoiden ja leskien kuntoutushakemuksia siirtä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13923: mään seuraavana vuonna käsiteltäväksi tarkoi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13924: tukseen varatun määrärahan loputtua. 33.22.56lisäyksenä 600 000 markkaa so- 13925: Vuonna 1989 pystyttäisiin kantouttamaan yli tainvalidien puolisoiden ja leskien kun- 13926: 1 000 aviopuolisoaja leskeä, jos määräraha oli- toutuksen tehostamiseen. 13927: si 8 miljoonaa markkaa. Kuluvana vuonna 13928: 13929: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 13930: 13931: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala 13932: Kaarina Dromberg Marjatta Väänänen Jorma Fred 13933: 2154 1988 vp. 13934: 13935: Raha-asia-aloite n:o 2023 13936: 13937: 13938: 13939: 13940: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta mielenterveyspalvelu- 13941: jen ja psykologin virkojen lisäämiseksi Helsingissä ja pääkau- 13942: punkiseudulla 13943: 13944: Eduskunnalle 13945: 13946: Nyky-yhteiskunnassa työelämä aiheuttaa mo- misten tukemisessa ja työkyvyn säilyttämisessä. 13947: nenlaisia paineita. Yhä ajankohtaisemmaksi on Tälle alueelle kohdistetut varat tulevat mielen- 13948: nousemassa kysymys, miten yksilö kestää näi- terveysongelmien ehkäisy- ja hoitotuloksina 13949: den paineiden ja muutosten keskellä. Useiden moninkertaisesti korvatuiksi yhteiskunnalle, 13950: voimat uupuvat, ja he palavat loppuun. mikäli asianmukaiset mielenterveyspalvelut jär- 13951: Yhä suurempi osa työkyvyttömyys- ja var- jestetään. Tämä on juuri sitä terveydenhuollon 13952: haiseläkkeistä myönnetään psyykkisten syiden aluetta, jolla kustannus-hyötysuhde on suuri ja 13953: perusteella. Itsemurhaluvut ovat korkeita, eten- jolla siten on jo merkittävät taloudellisetkin 13954: kin Helsingissä. Samanaikaisesti maassamme ja syyt palvelujen kehittämiseen inhimillisistä 13955: eritoten Helsingissä ja pääkaupunkiseudun myönteisistä vaikutuksista puhumattakaan. 13956: muissa suurissa kaupungeissa vallitsee suuri Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 13957: epäsuhta mielenterveyspalvelujen kysynnän ja nioittaen, 13958: tarjonnan välillä. Mikäli näitä palveluja olisi 13959: nykyistä enemmän saatavilla, monet loppuun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13960: palamiset, itsemurhat ja korjaamattomat vau- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13961: riot voitaisiin ehkäistä. Tämä edellyttää psyko- 33.78.30 lisäyksenä 500 000 markkaa 13962: logiasiantuntemuksen lisäämistä terveyskeskuk- mielenterveyspalvelujen ja psykologin 13963: sissa ja työterveydenhuollossa. Työterveyden- virkojen lisäämiseksi Helsingissä ja pää- 13964: huolto palvelee myös työnohjausta, jolla on kaupunkiseudulla. 13965: suuri merkitys paineiden keskellä toimivien ih- 13966: 13967: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 13968: 13969: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala 13970: Kaarina Dromberg Marjatta Väänänen Jorma Fred 13971: 1988 vp. 2155 13972: 13973: Raha-asia-aloite n:o 2024 13974: 13975: 13976: 13977: 13978: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta neuvoloiden gyneko- 13979: logipalvelujen sekä lapsivesipunktioiden ja ultraäänitutkimus- 13980: ten järjestämiseen 13981: 13982: Eduskunnalle 13983: 13984: Maamme äitiys- ja lastenneuvolatyö on vuo- veluja ei maamme äitiyshuolto pysty riittävästi 13985: sikymmenien aikana saanut kiitosta osakseen. tarjoamaan nykyisin, vaan odottavien äitien on 13986: Jopa kautta maailman on tultu tutustumaan usein turvauduttava yksityisiin palveluihin. Sen 13987: neuvolalaitokseemme ja sen työn tuloksiin. vuoksi neuvoloille tulisi turvata gynekologin 13988: Lapsikuolleisuutemme on pienimpiä maailmas- palvelut. J oustavimmin tämä yleensä toteutuisi 13989: sa eikä synnyttävän äidin kuolemanvaara juuri konsulttipalveluina, mutta suurimmat terveys- 13990: ole suurempi kuin muilla naisilla. Mutta ei riitä, keskukset tarvitsisivat jopa erilliset gynekologin 13991: että neuvolalaitosta on aikanaan kehitetty. Tar- virkansa. 13992: vitaan jatkuvaa kehittämistä, jotta tutkimukset Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 13993: ja tarkkailu vastaavat muuttuvia tarpeita. nioittavasti, 13994: Viime vuosina syynnyttäjien keski-ikä on 13995: noussut. Sen vuoksi komplikaatioriski on kas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 13996: vanut ja useat synnytykset vaikeutuneet. Siksi 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 13997: tarvitaan äitiyshuollon tutkimuksia, jotka ni- 33.78.30 3 000 000 markkaa neuvoloi- 13998: menomaan ottavat huomioon muuttuneet tosi- den gynekologipa/ve/ujen sekä lapsivesi- 13999: asiat. Tällaisia tutkimuksia ovat mm. lapsivesi- punktioiden ja ultraäänitutkimusten jär- 14000: punktiot ja ultraäänitutkimukset sekä erikois- jestämiseen odottaville äideille. 14001: lääkärin tarkastus raskauden aikana. Näitä pal- 14002: 14003: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 14004: 14005: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi 14006: Sauli Hautala Jorma Fred 14007: Kaarina Dromberg 14008: 2156 1988 vp. 14009: 14010: Raha-asia-aloite n:o 2025 14011: 14012: 14013: 14014: 14015: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Naiset yhdessä irti 14016: päihteistä ry:lle naisten päihdeklinikan perustamista varten 14017: 14018: 14019: Eduskunnalle 14020: 14021: Naiset yhdessä irti päihteistä ry. perustaa vie- Klinikka aloittaa toimintansa 800-1000 14022: lä vuoden 1988 aikana naisten kuntoutusklini- m 2 :n vuokratiloissa ja sisältää 24 potilaspaik- 14023: kan. Klinikkaa varten yhdistys onkin jo saa- kaa sekä katkaisuyksikön. 14024: nut Raha-automaattiyhdistykseltä 2 miljoonaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14025: markkaa, jolla hankitaan laitteisto ja välineet nioittaen, 14026: sekä koulutetaan työntekijöitä. Avustus on kui- 14027: tenkin riittämätön. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14028: Kyseessä on uudentyyppinen hoitopaikka, 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 14029: klinikka naisille, jotka haluavat päästä eroon 33.93.53 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 14030: päihteistä. Klinikkatoiminnan käynnistävään Naiset yhdessä irti päihteistä ry://e nais- 14031: Naiset yhdessä irti päihteistä ry:een kuuluu vii- ten päihdeklinikan perustamiskustan- 14032: sitoista jäsenjärjestöä, mm. Marttaliitto, Nais- nuksiin. 14033: juristit, Pelastusarmeijan Sosiaalinen Naistyö 14034: ja puolueiden naisjärjestöjä. 14035: 14036: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 14037: 14038: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi 14039: Sauli Hautala Kaarina Dromberg 14040: Jorma Fred 14041: 1988 vp. 2157 14042: 14043: Raha-asia-aloite n:o 2026 14044: 14045: 14046: 14047: 14048: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten ja nuorten teke- 14049: mien rikosten sovittelutoimintaan 14050: 14051: 14052: Eduskunnalle 14053: 14054: Maassamme toimii kokeilunluonteisesti tai rikoksen uhrille. Vantaan kokeilussa tehdyn sel- 14055: pysyvästi joillakin paikkakunnilla sovittelujär- vityksen mukaan sovittelun perusteella tehdyis- 14056: jestelmä, jonka tarkoituksena on löytää vaih- tä sopimuksista rikoksentekijät ovat täyttäneet 14057: toehtoja rikosten ja riitojen aiheuttamien risti- n. 80 OJo. 14058: riitatilanteiden ratkaisemiseen, vähentää alueen Lisäksi sovittelulla on kasvattava vaikutus 14059: rikollisuutta sekä lisätä asukkaiden yhteisvas- nuoreen, joka sovittelun avulla voi välttyä jopa 14060: tuuta ja yhteistoimintaa. lastensuojelulain mukaisesta laitossijoituksesta. 14061: Sovittelun piiriin voivat kuulua ne lainvastai- Lastensuojelulain mukaisilta toimenpiteiltä 14062: set teot, joissa toisena osapuolena on 10-20- välttyminen säästää myös viranomaisten resurs- 14063: vuotias, joissakin kunnissa jopa 21-vuotiaat seja ja kustannuksia. Sovittelusta on havaittu 14064: lapset ja nuoret. Sovittelu koskee lähinnä va- myönteisiä vaikutuksia myös sovitteluun osal- 14065: hingontekoa, ilkivaltaa, fyysisiä ja psyykkisiä listuneiden toveripiiriin ja ympäristöön. 14066: väkivallantekoja sekä omaisuusrikoksia. Parlamentaarinen poliisiasiain neuvottelu- 14067: Sovittelun tarkoituksena on puolueettomien kunta on mietinnössään suositellut sovittelutoi- 14068: soviHelijoiden avulla saada sovinto osapuolten minnan laajentamista koko valtakuntaan. 14069: välille ja tarvittaessa sopia rikoksen tai vahin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14070: gon aihuttamien menetysten korvaamisesta nioittaen, 14071: esim. rahallisesti tai työpalveluna. Sovittelu on 14072: vapaaehtoista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14073: Tuloksellinen sovittelu on voitu ottaa huo- 1989 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 14074: mioon oikeudessa rangaistusta lieventävänä te- 800 000 markkaa lasten ja nuorten teke- 14075: kijänä. Eräissä tapauksissa sovittelulla voidaan mien rikosten sovittelutoiminnan kehit- 14076: välttää oikeuskäsittely kokonaan. Sovittelupro- tämiseen ja laajentamiseen koko maa- 14077: sessista on konkreettista hyötyä erityisesti myös han. 14078: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 14079: 14080: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi Sauli Hautala 14081: Kaarina Dromberg Marjatta Väänänen Jorma Fred 14082: 2158 1988 vp. 14083: 14084: Raha-asia-aloite n:o 2027 14085: 14086: 14087: 14088: 14089: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta lapsiasiamiestoimintaa 14090: varten 14091: 14092: 14093: Eduskunnalle 14094: 14095: Valtakunnallinen lapsiasiamiestoiminta on ja nuoriin kohdistuvaa psyykkistä, fyysistä tai 14096: aloitettu 1982. Toiminnan tarkoituksena on an- seksuaalista väkivaltaa. 14097: taa lainopillista apua lapsia ja nuoria koskevis- Lisäksi lapsiasiamiehen toimintaan liittyy 14098: sa ongelmatilanteissa. Apu on vaihdellut juridi- laaja esitelmöinti- ja köulutustoiminta. 14099: sesta neuvosta ja ohjauksesta avustamiseen oi- Kuluvan vuoden alusta Mannerheimin Las- 14100: keudenkäynnissä todistajana, asiantuntijana tai tensuojeluliiton lapsiasiamies on voinut toimia 14101: erityistapauksissa myös oikeudellisena edusta- kokopäiväisesti. 14102: jana. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14103: Vaikka puhelinpäivystys on ollut rajoitettua, nioittaen, 14104: on yhteydenottoja kertynyt vuosittain yli 500. 14105: Vuoden 1987 aikana yksittäisiä tapauksia oli että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14106: noin 160, joissa on ollut kaiken kaikkiaan kysy- 1989 tulo- ja menoarvioon 300 000 14107: mys 200-300 lapsen ja nuoren olosuhteista ja markkaa Mannerheimin Lastensuojelu- 14108: oikeusturvasta. 70 OJo tapauksista koskee lapsiin liitolle "tapsiasiamiestoiminnan kuluihin. 14109: 14110: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 14111: 14112: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi 14113: Sauli Hautala Kaarina Dromberg 14114: Jorma Fred 14115: 1988 vp. 2159 14116: 14117: Raha-asia-aloite n:o 2028 14118: 14119: 14120: 14121: 14122: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille kompostoin- 14123: nin edistämistä varten 14124: 14125: 14126: Eduskunnalle 14127: 14128: Maassamme tähän mennessä toimeenpannut Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun- 14129: kompostointikokeilut osoittavat, että kiinteis- nioittavasti, 14130: tökohtainen kotitalousjätteiden kompostointi 14131: soveltuu erityisesti osaksi pienkerrostalojen, ri- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14132: vitalojen ja omakotitalojen jätehuoltoa, lähin- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 14133: nä 1-30 asunnon taloihin. Kompostoinnin 35.12.62 lisäyksenä 1000 000 markkaa 14134: avulla voidaan vähentää kiinteistöjen jätehuol- kunnille kompostoinnin edistämistä var- 14135: tokustannuksia sekä edistää myönteisellä taval- ten. 14136: la jätteiden lajittelua ja siten vähentää myös 14137: kaatopaikoille menevien jätteiden määrää. 14138: 14139: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 14140: 14141: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi 14142: Sauli Hautala Kaarina Dromberg 14143: Jorma Fred 14144: 2160 1988 vp. 14145: 14146: Raha-asia-aloite n:o 2029 14147: 14148: 14149: 14150: 14151: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille vapaarahoit- 14152: teisten vuokra-asuntojen jälleenvuokraustoiminnan kehittä- 14153: miseen 14154: 14155: Eduskunnalle 14156: 14157: Asuntopula on edelleen maassamme vakava yhteisöt ovat kokeilleet jälleenvuokrausta ja 14158: ongelma, vaikka vuokra-asuntojen rakentamis- järjestelmästä on saatu myönteisiä kokemuksia. 14159: ta pyritään edistämään. Yhteiskunnan rahoitta- Siksi tätä toimintaa tulisi laajentaa nykyises- 14160: ma lisättykään vuokra-asuntotuotanto ei yksin tään ja siten ottaa käyttöön uusia vaihtoehtoja 14161: riitä poistamaan asuntopulaa, vaan myös va- asuntopulan korjaamisessa. 14162: paana olevat vapaarahoitteiset huoneistot on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14163: saatava vuokralle. nioittaen, 14164: Eräänä syynä vapaarahoitteisten vuokra- 14165: asuntojen pulaan on se, että vuokranantajat ei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14166: vät menetysten pelossa uskalla antaa asuntoja 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 14167: vuokralle. Tilanne korjaantuisi melkoisesti, jos 35.45.33 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 14168: vuokranantajan ja vuokralaisen välillä olisi jäl- kunnille vapaarahoitteisten vuokra- 14169: leenvuokraajana kunta turvaamassa sen, että asuntojen jälleenvuokraustoiminnan ke- 14170: vuokranantaja saa vuokrat ajallaan ja korvauk- hittämiseen. 14171: sen, mikäli asunto turmellaan. Eräät kunnat ja 14172: 14173: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 14174: 14175: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi 14176: Sauli Hautala Jorma Fred 14177: 1988 vp. 2161 14178: 14179: Raha-asia-aloite n:o 2030 14180: 14181: 14182: 14183: 14184: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta korkotukilainan ja 14185: omapääoma-avustuksen maksamiseen opiskelija-asuntojen 14186: hankkimiseen olemassa olevasta rakennuskannasta 14187: 14188: Eduskunnalle 14189: 14190: Vuonna 1987 alle puolet (46 OJo) opiskelija- kaikkien asunnontarvitsijoiden kannalta toivot- 14191: asuntosäätiöihin hakeneista sai asunnon, ja ti- tavaa. 200 asuntopaikan hankintaan tarvitaan 14192: lanne on kuluvana syksynä useilla opiskelupaik- vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon korkotuki- 14193: kakunnilla entisestään vaikeutunut. Tämä mer- lainaa 3 Mmk. Omapääoma-avustuksen tarve 14194: kitsee sitä, että opiskelijoiden asunnontarpeen on 1,8 Mmk. 14195: tyydyttäminen on edelleen myös huomattavassa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14196: määrin riippuvainen vuokra-asuntojen saata- nioittaen, 14197: vuudesta yleisillä asuntomarkkinoilla. Koska 14198: opiskelijoiden asuntopulaa ei voida yksin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14199: omaan ratkaista uustuotannon avulla, olisi tär- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 14200: keää, että opiskelija-asuntosäätiöt voisivat ryh- 35.45.61 lisäyksenä 4 800 000 markkaa 14201: tyä nykyistä enemmän hankkimaan vanhasta siten, että momentin määräraha voidaan 14202: asuntokannasta asuntoja osoitettaviksi opiske- käyttää sekä korkotukilainan että oma- 14203: lijoille vuokra-asunnoiksi. Tällä tavoin opiske- pääoma-avustuksen maksamiseen opis- 14204: lija-asuntosäätiöt voivat omalta osaltaan hidas- kelija-asuntojen hankkimiseksi olemas- 14205: taa vuokra-asuntojen poistumista, mikä on sa olevasta rakennuskannasta. 14206: 14207: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 14208: 14209: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi 14210: Sauli Hautala Kaarina Dromberg 14211: Jorma Fred 14212: 2162 1988 vp. 14213: 14214: Raha-asia-aloite n:o 2031 14215: 14216: 14217: 14218: 14219: Moilanen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoihin Y-säätiölle ja 14220: kunnille vuokra-asuntojen hankintaan olemassa olevasta 14221: asuntokannasta 14222: 14223: Eduskunnalle 14224: 14225: Vaikean asuntopulan lievittämiseksi ja poista- Mutta luopuminen tästä menettelystä ei ole 14226: miseksi maassamme tarvitaan lisää vuokra-asun- perusteltua, koska asuntopula on edelleen hä- 14227: toja. Uustuotannon ohella tulee eri keinoin pyr- lyttävä ja koska menettelyllä on tarkoituksen- 14228: kiä saamaan tyhjillään olevat vapaarahoitteiset mukaisella tavalla saatu asuntoja vuokralle. On 14229: asuinhuoneistot vuokralle. Yksi tätä tavoitetta kansantaloudellisesti perusteltua hyödyntää 14230: palveleva menettely on vuokra-asuntojen han- myös olemassa oleva asuntokanta eikä rajoittua 14231: kinta olemassa olevasta asuntokannasta. Eräät vain uusien asuntojen rakentamiseen. Olemassa 14232: kunnat ja yhteisöt ovat harjoittaneet tätä toimin- olevan asuntokannan tyhjilläänolo on rajallis- 14233: taa ja saaneet siitä myönteisiä kokemuksia. On- ten voimavarojen tuhlausta tilanteessa, jossa 14234: gelmana on kuitenkin kuntien ja yhteisöjen va- nopea apu asuntokurjuuteen on tarpeen. 14235: rojen riittämättömyys. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14236: Valtion vuosien 1987 ja 1988 tulo- ja menoar- nioittaen, 14237: vioissa on osoitettu Y-säätiölle ja kunnille mää- 14238: rärahoja lainoihin vuokra-asuntojen hankintaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14239: olemassa olevasta asuntokannasta. Myös valtion 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 14240: vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa on osoitettu 35.45.85 lisäyksenä 25 000 000 mark- 14241: varoja tähän tarkoitukseen, mutta vain vajaa kaa Y-säätiölle ja kunnille myönnettä- 14242: puolet vuoden 1988 määrärahasta. Perusteluina viin lainoihin vuokra-asuntojen hankki- 14243: on esitetty, että lainojen myöntäminen ei perustu miseksi olemassa olevasta asuntokan- 14244: lakiin ja menettely on tilapäistä ja siitä aiotaan nasta. 14245: luopua jo vuodesta 1989 lähtien. 14246: 14247: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 14248: 14249: Eeva-Liisa Moilanen Toimi Kankaanniemi 14250: Sauli Hautala Jorma Fred 14251: 1988 vp. 2163 14252: 14253: Raha-asia-aloite n:o 2032 14254: 14255: 14256: 14257: 14258: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta opintorahan perusosan 14259: korottamiseen 14260: 14261: 14262: Eduskunnalle 14263: 14264: Opiskelijoiden toimeentuloturva on edelleen olisi opintorahaa 50 o/o ja opintolainaa 50 %. 14265: järjestämättä tyydyttävällä tavalla. Opiskeluai- Tähänastiset opintorahan korotukset ovat jät- 14266: kaisen toimeentulon järjestämiseksi luotu opin- täneet tuon tavoitteen saavuttamisen vielä 14267: totuki on tasoltaan riittämätön ja johtaa laina- kauaksi. Jotta opiskelijoiden aseman paranta- 14268: painotteisuudessaan opiskelijoiden velkaantu- misessa edettäisiin, on opintoraha korotettava 14269: miseen. Opintotuen riittämättömyys on osal- lähemmäksi tavoiteitua tasoa jo vuonna 1989. 14270: taan johtanut opiskeluaikojen pidentymiseen ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun- 14271: opiskelijoiden osuuden kasvuun toimeentulotu- nioittavasti, 14272: keen turvautuvista. Koulutuksellisen tasa-arvon 14273: kannalta on huolestuttavaa ylempien sosiaali- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14274: ryhmien suhteeton painottuminen korkeakou- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 14275: luun hakeutuvien sosiaalisessa taustassa. 29.39.55 lisäyksenä 180000000 mark- 14276: Eduskunnan hyväksymä opintotuen kehittä- kaa korkea- ja keskiasteen opiskelijoi- 14277: misohjelma edellyttää, että opintotuki noste- den opintorahan perusosan nostamisek- 14278: taan perustoimeentuloturvan takaavalle tasolle si 1 010 markkaan kuukaudessa 1. 7. 14279: vuoteen 1990 mennessä. Tuolloin opintotuesta 1989 alkaen. 14280: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 14281: 14282: Riitta Myller Kerttu Törnqvist Sinikka Mönkäre 14283: Pentti Lahti-Nuuttila Jouni Backman Arja Alho 14284: Liisa Jaakonsaari Timo Roos Antero Kekkonen 14285: Marja-Liisa Tykkyläinen Lauri Metsämäki Matti Väistö 14286: Eeva Turunen Pekka Puska 14287: 2164 1988 vp. 14288: 14289: Raha-asia-aloite n:o 2033 14290: 14291: 14292: 14293: 14294: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun Laulujuhlien 14295: tukemiseen 14296: 14297: 14298: Eduskunnalle 14299: 14300: Joensuun Laulujuhlat on noussut yhdeksi 3. 1991 teema: Joensuun Laulujuhlat 10 14301: merkittävimmistä maamme valtakunnallisista vuotta. 14302: kulttuuritapahtumista. Laulujuhlat eivät kui- 4. 1992 teema: Suomi 75 vuotta, yleiset 14303: tenkaan ole missään vaiheessa päässeet osalli- soitto- ja laulujuhlat Tallinnan malliin. Valtio- 14304: siksi valtion tuesta kuin hyvin marginaalisella valta on jo tehnyt päätöksen siitä, että Joen- 14305: summalla. Esimerkiksi tämän vuoden laulujuh- suun Laulujuhlat on yksi merkkivuoden valta- 14306: lia tuettiin 70 000 markalla, kun talousarvio oli kunnallinen päätapahtuma. 14307: 2,3 miljoonaa markkaa. Joensuun Laulujuhlilla on merkitystä paitsi 14308: Laulujuhlilla on selkeät suunnitelmat vuo- koko valtakunnan kulttuurielämän rikastutta- 14309: teen 1992 saakka: jana, myös maakunnan elinkeinotoiminnan vi- 14310: 1. 1989 teema: Vapaus, veljeys, tasa-arvoi- reyttäjänä. Tapahtuman tukeminen olisi varsin 14311: suus. 1700-1800-lukujen murros taide- ja kult- huokeaa aluepoliittista tukea. 14312: tuurielämässä, joka oli suuri muutos mm. eu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14313: rooppalaisessa musiikkielämässä. Kustannus- nioittaen, 14314: arvio 3,2 miljoonaa markkaa. 14315: 2. 1990 teema: Maailmat kohtaavat, osajär- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14316: jestäjänä PAND-international. Rauhanaatteen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 14317: alla kohtaavat nimekkäät taiteilijat eri puolilta 29.90.52 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 14318: maailmaa. Tilaisuuksia on tarkoitus lähettää Joensuun Laulujuhlia varten. 14319: satelliittilähetyksinä niin itään kuin länteenkin. 14320: 14321: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 14322: 14323: Riitta Myller Kerttu Törnqvist 14324: Matti Väistö Eeva Turunen 14325: Pekka Puska 14326: 1988 vp. 2165 14327: 14328: Raha-asia-aloite n:o 2034 14329: 14330: 14331: 14332: 14333: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta Metsäntutkimuslaitoksen 14334: Joensuun tutkimusaseman lisätilojen suunnitteluun 14335: 14336: 14337: Eduskunnalle 14338: 14339: Kun Metsätutkimuslaitoksen hajasijoittami- alan taitotiedon kehittäminen on avainasia. On- 14340: nen Joensuuhun ei onnistunut, budjettiin esitet- han Pohjois-Karjala nimenomaan puusta elävä 14341: tiin lausuma, jonka mukaan Metsäntutkimus- maakunta. 14342: laitoksen Joensuun tutkimusasemaa kehitetään Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14343: ja sen tilat ja virat kaksinkertaistetaan. Nyt kun nioittaen, 14344: muutama vuosi on kulunut, ei lausumasta ole 14345: jäljellä mitään konkreettista. Budjetissa ei esite- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14346: tä Joensuun tutkimusaseman kehittämiseksi yh- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 14347: tään uutta virkaa eikä rahaa tilojen rakentami- markkaa Metsäntutkimuslaitoksen Joen- 14348: seen. suun tutkimusaseman lisätilojen suunnit- 14349: Maakunnan kannalta nimenomaan metsä- teluun. 14350: 14351: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 14352: 14353: Riitta Myller Kerttu Törnqvist 14354: Matti Väistö Eeva Turunen 14355: Pekka Puska 14356: 2166 1988 vp. 14357: 14358: Raha-asia-aloite n:o 2035 14359: 14360: 14361: 14362: 14363: Myller ym.: Määrärahan osoittamisesta erittäin puutteellisesti 14364: asuvien asunto-olojen korjaamiseen 14365: 14366: 14367: Eduskunnalle 14368: 14369: Maassamme on vielä runsaasti henkilöitä, Karjalan asunto-olojen korjaamiseen tätä kaut- 14370: joiden asumistaso on varsin puutteellinen. Poh- ta olisi tarvittu lähes yhdeksän miljoonaa mark- 14371: jois-Karjalassa on asuntohallituksen, Pohjois- kaa. Budjetin kautta rahaa saatiin ainoastaan 14372: Karjalan Seutukaavaliiton ja lääninhallituksen 4,1 miljoonaa. 14373: yhteistyöllä toiminut erittäin puutteellisesti asu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14374: vien asunto-ongelmia korjaamaan pyrkivä työ- nioittaen, 14375: ryhmä. Määrärahat ovat viime vuosina laske- 14376: neet. Ensi vuoden tulo- ja menoarvioon esite- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14377: tään korjaustoiminnan avustuksiin käytettä- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 14378: väksi 45 000 000 mk. Tämä on enemmän kuin 35.45.56 lisäyksenä 60 000 000 markkaa 14379: tänä vuonna, mutta määräraha on edelleen riit- erittäin puutteellisesti asuvien asunto- 14380: tämätön tarpeeseen nähden. Pelkästään Pohjois- olojen korjaamiseen. 14381: 14382: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 14383: 14384: Riitta Myller Kerttu Törnqvist 14385: Matti Väistö Eeva Turunen 14386: Pekka Puska 14387: 1988 vp. 2167 14388: 14389: Raha-asia-aloite n:o 2036 14390: 14391: 14392: 14393: 14394: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta eduskuntaa esittelevän 14395: tekstitetyn diasarjan tekemiseen 14396: 14397: 14398: Eduskunnalle 14399: 14400: Eduskunnassa vierailee vuosittain joukoittain tä täysipainoisesti eivätkä siis ole tasavartaises- 14401: retkikuntia tutustumassa eduskuntaan sekä sa asemassa kuulevien kanssa. 14402: kansanedustajien työhön. Vierailijoita varten Kuuroja varten tulisi eduskuntataloon saada 14403: on olemassa diasarja, joka kertoo niin eduskun- tekstitetty eduskunnasta kertova diasarja. 14404: tatalon historiasta kuin edustajien työstä. Dia- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14405: sarjaan liittyy äänitys. nioittaen, 14406: Vierailijoiden joukossa on myös huonokuu- 14407: loisia ja kuuroja. Diaesitys ilman ääntä jää hy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14408: vin puutteelliseksi. Tulkitseminen viittomalla ei 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 14409: onnistu nopean puhumisen ja vieraan sanaston markkaa tekstitetyn eduskunnasta ker- 14410: takia. Kuurot eivät pysty seuraamaan diaesitys- tovan diasarjan tekemistä varten. 14411: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 14412: 14413: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 14414: 2168 1988 vp. 14415: 14416: Raha-asia-aloite n:o 2037 14417: 14418: 14419: 14420: 14421: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennustarkastajien 14422: palkkauksen valtionapuun 14423: 14424: 14425: Eduskunnalle 14426: 14427: Rakennustarkastajan virkoja on maassamme että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14428: lähes kaikissa kunnissa. Tehtävien hoito vaatii 1989 tulo- ja menoarvioon 15 000 000 14429: varsinkin kesäaikana jopa kokopäiväiseltä tar- markkaa kuntien rakennustarkastajien 14430: kastajalta ylitöitä useimmassa tapauksessa. virkojen valtionosuuksien korottami- 14431: Valtionapu vaihtelee kunnan kantokykyluokas- seksi JOO prosenttiin köyhien kuntien 14432: ta riippuen, mutta useilla köyhillä kunnilla val- osalta. 14433: tionapu on tällä hetkellä riittämätön. 14434: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14435: nioittaen, 14436: 14437: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 14438: 14439: Tina Mäkelä Marita Jurva 14440: 1988 vp. 2169 14441: 14442: Raha-asia-aloite n:o 2038 14443: 14444: 14445: 14446: 14447: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta autoveron palauttami- 14448: seen sotainvalideille ylimääräisin järjestelyin 14449: 14450: 14451: Eduskunnalle 14452: 14453: Nykyisin edellytetään autoveron palautuk- senttinsa. Tällä toimenpiteellä pystyttäisiin an- 14454: seen vammaa, joka on haitta-asteeltaan 80%, tamaan valtiovallan toimesta hieman lisää tun- 14455: tai mikäli työn, opiskelun tai muun seikan takia nustusta näille maamme itsenäisyyden turvan- 14456: auto on välttämätön, prosentti on 60. Maas- neille miehille. 14457: samme on runsaasti sotainvalideja, joilla invali- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14458: diteettiprosentti on pienempi, mutta todellinen nioittaen, 14459: haitta on huomattavasti tätä suurempi. Vanha- 14460: na heidän invaliditeettinsa haitat korostuvat en- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14461: tisestään ja auton tarve on tästä syystä normaa- 1989 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 14462: lia suurempi. markkaa ylimääräisiin järjestelyihin, 14463: Autovero on tällä hetkellä maassamme kor- jotta voitaisiin aloittaa autoveron pa- 14464: kea ja veteraanien eläkkeet ja etuisuudet varsin lauttaminen sotainvalideille myös sil- 14465: pieniä. Tämän takia tulisi harkita autoveron pa- loin, kun haitta-aste on alle 80 o/o, siten, 14466: lauttamista sotainvalideille heidän invaliditeet- että palautusprosentti olisi sama kuin 14467: tiprosenttinsa mukaan siten, että palautuspro- heidän invaliditeettiprosenttinsa. 14468: sentti olisi sama kuin heidän invaliditeettipro- 14469: 14470: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 14471: 14472: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 14473: 2170 1988 vp. 14474: 14475: Raha-asia-aloite n:o 2039 14476: 14477: 14478: 14479: 14480: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Pankin haara- 14481: kanttareiden määrän säilyttämiseen 14482: 14483: 14484: Eduskunnalle 14485: 14486: Suomen Pankin johtokunta on ilmoittanut tön laatutason ylläpitäminen ja mahdollisten 14487: henkilöstölleen suunnittelevansa pankin haara- väärennösten havaitseminen. 14488: konttoriverkoston voimakasta supistamista. Haarakanttareiden toiminnoista joudutaan 14489: Myös eduskunnan pankkivaltuusmiehiä on ly- jatkossakin huolehtimaan. Mikäli ne siirretään 14490: hyesti informoitu suunnitelmista. Tarkoitukse- pois Suomen Pankilta, joudutaan niihin sijoit- 14491: na on, että pankkivaltuusmiehet tekevät lopulli- tamaan entistä selkeämmin verovaroja taikka 14492: sen päätöksen neuvoteltuaan asiasta valtioneu- laskuttamaan palveluista kuluttajia. 14493: voston kanssa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14494: Suunnitelmissa on Joensuun, Jyväskylän, nioittavasti, 14495: Lahden, Mikkelin, Oulun ja Porin kanttareiden 14496: lakkauttaminen. Haarakanttareiden päätehtä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14497: vänä on huolehtia alueellisesta rahahuollosta si- 1989 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 14498: ten, että rahalaitosten ja postitoimipaikkojen markkaa, jolla turvattaisiin Suomen 14499: saatavissa on riittävästi käteisvaroja ja että nii- Pankin haarakonttoreiden määrän säi- 14500: hin kertyneet ylijäämät voidaan palauttaa Suo- lyttäminen vähintäänkin nykyisellään. 14501: men Pankkiin. Tehtävään liittyy myös setelis- 14502: 14503: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 14504: 14505: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 14506: 1988 vp. 2171 14507: 14508: Raha-asia-aloite n:o 2040 14509: 14510: 14511: 14512: 14513: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän yliopiston 14514: fysiikan laitoksen kiihdytinlaboratorion rakentamiseen 14515: 14516: 14517: Eduskunnalle 14518: 14519: Fysiikan laitoksen keskeinen tutkimuskohde perustamissuunnitelmaa valmistellaan. Syklo- 14520: Jyväskylän yliopistossa on ydinfysiikka. Laitos tronin kustannusarvio on 42 000 000 markkaa 14521: on maassamme ydinfysiikan tutkimuksen kes- ja rakennuksen 17 000 000 markkaa, ajoitusta- 14522: kus ja sen tutkimukset ovat kansainvälisesti voitteena vuodet 1987-1991. 14523: varsin arvostettuja. Fysiikan laitoksella vuonna Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14524: 1975 käyttöön otettu syklotroni on suoritusky- nioittaen, 14525: vyltään vaatimaton ja sen tieteellinen käyttöikä 14526: alkaa olla ohi. Suomen Akatemian asettaman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14527: suomalaisen kokeellisen ydin- ja hiukkasfysii- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 14528: kan kansainvälinen arviointiryhmä on käsitellyt 29. JO. 74 lisäyksenä JO 000 000 markkaa 14529: hanketta ja antanut siitä myönteisen lausun- Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen 14530: non. uuden kiihdytinhallin rakentamisen 14531: Suunnitelma suprajohtavasta syklotronista aloittamiseen. 14532: on valmis ja myös kiihdytinhallirakennuksen 14533: 14534: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 14535: 14536: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 14537: 2172 1988 vp. 14538: 14539: Raha-asia-aloite n:o 2041 14540: 14541: 14542: 14543: 14544: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän yliopiston 14545: kemian laitoksen rakentamiseen 14546: 14547: 14548: Eduskunnalle 14549: 14550: Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella ei tustavoitteena ovat vuodet 1987-1989 ja hank- 14551: ole erityisesti sen tutkimus- ja koulutustarpei- keen kustannusarvio on noin 42 000 000 mark- 14552: siin suunniteltuja tiloja, vaan se toimii huono- kaa. 14553: kuntoisissa vuokratiloissa. Koko Jyväskylän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14554: yliopistosta vuokratiloissa toimii lähes 25 o/o, nioittaen, 14555: kun valtakunnallinen keskiarvo jää alle 10 % :n. 14556: Luonnontieteissä käytettävissä olevat tilat jää- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14557: vät selvästi alle kehittämislainsäädännön mini- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 14558: minormien. 29.10. 74 lisiiyksenii 15 000 000 markkaa 14559: Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen Jyviisky/iin yliopiston kemian laitoksen 14560: perustamis- ja esisuunnitelmat ovat valmiit, ja rakentamisen aloittamiseen suunnitel- 14561: rakentaminen voidaan aloittaa välittömästi va- mien mukaan. 14562: rojen osoittamisen jälkeen. Rakentamisen ajoi- 14563: 14564: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 14565: 14566: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 14567: 1988 vp. 2173 14568: 14569: Raha-asia-aloite n:o 2042 14570: 14571: 14572: 14573: 14574: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän yliopiston 14575: Konneveden tutkimusaseman majoitustilojen laajentamiseen 14576: 14577: 14578: Eduskunnalle 14579: 14580: Konneveden tutkimusasema valmistui vuon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14581: na 1982. Tutkimusasema ei kuitenkaan toteutu- 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 14582: nut alkuperäisten suunnitelmien mukaan rahoi- markkaa Jyväskylän yliopiston Konne- 14583: tussyiden vuoksi. Nyt on käytännössä ilmennyt, veden tutkimusaseman majoitustilojen 14584: että tutkimusaseman majoitustilat ovat riittä- laajentamiseen. 14585: mättömät ja haittaavat näin ollen huomattavas- 14586: ti tutkimusaseman työtä. 14587: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14588: nioittaen, 14589: 14590: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 14591: 14592: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 14593: 14594: 14595: 14596: 14597: 14 280129N 14598: 2174 1988 vp. 14599: 14600: Raha-asia-aloite n:o 2043 14601: 14602: 14603: 14604: 14605: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta opintolainojen ylimää- 14606: räiseen korkotukeen 14607: 14608: 14609: Eduskunnalle 14610: 14611: Vastavalmistuneet juuri opintonsa päättäneet valmistunut nuori ei pysty saavuttamaan edes 14612: nuoret ovat joissakin tapauksissa opiskelijaakin kohtuullista elintasoa. Tätä juuri opintonsa 14613: huonommassa asemassa. Heillä on edessä päättänyttä nuorta kohtaavaa noidankehää voi- 14614: muutto pois opiskelija-asunnosta, työpaikan daan helpottaa. Yksi keino on vastavalmistu- 14615: hankinta, perheen perustaminen, asunnon han- neen opiskelijan korkotuen pidentäminen 1,5 14616: kinta ja opintolainojen takaisinmaksu. Tämä ti- vuodesta 3 vuoteen. 14617: lanne saattaa olla ylivoimainen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14618: Akateeminen työttömyys Suomessa ei suin- nioittaen, 14619: kaan ole voitettu asia. Epävirallisten laskelmien 14620: mukaan, kun otetaan huomioon piilotyöttö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14621: myys, vajaatyöllisyys ja koulutustaan vastaa- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 14622: matonta työtä tekevät, nousee akateemisten 29.39.52 50 000 000 markkaa vastaval- 14623: työttömyysprosentti jopa 3,8:aan. Useilla aloil- mistuneiden opiskelijoiden opintolaino- 14624: la, vaikka saisikin koulutustaan vastaavaa työ- jen ylimääräisen korkolukiajan pidentä- 14625: tä, palkkatulot ovat niin pienet, että vasta- miseksi kolmeksi vuodeksi. 14626: 14627: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 14628: 14629: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen 14630: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka Marita Jurva 14631: 1988 vp. 2175 14632: 14633: Raha-asia-aloite n:o 2044 14634: 14635: 14636: 14637: 14638: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta opintorahan perusosan 14639: korottamiseen 14640: 14641: 14642: Eduskunnalle 14643: 14644: Kun korkeakoulujen tehokkuudesta ja val- on sidottava kansaneläkkeen pohjaosan ja täy- 14645: mistumisaikojen pitenemisestä on keskusteltu, den lisäosan tasoon. Opintotuen enimmäismää- 14646: on useimmiten unohdettu yksittäinen opiskelija rään ei tule laskea asumislisää, sen sijaan oppi- 14647: ja hänen elämäntilanteensa. Lainapainotteinen laitoksen tarjoamat ilmaiset palvelut laskevat ja 14648: opintotuki on johtanut nuoret vaikeuksiin tilan- opiskelijan maksamat opintolainan korot nos- 14649: teessa, jossa velkaantuminen ja sosiaalinen pai- tavat tuen enimmäismäärää. 14650: ne on muutoinkin raskas. Myös tuen reaaliar- Jotta eduskunnan hyväksymä tavoite toteu- 14651: von alhaisuus sekä tarveharkinta ovat johtaneet tuu, on opintorahan oltava lukuvuonna 1989 14652: siihen, että tuen käyttöaste on pysynyt alhai- -90 40 prosenttia tuen enimmäismäärästä. 14653: sena. Korkeakouluopiskelijan kuukausittainen opin- 14654: Nämä opintotukijärjestelmän puutteet tar- torahan perusosa on tuolloin 880 markkaa ja 14655: koittavat käytännössä sitä, että erittäin merkit- keskiasteen opiskelijan niissä oppilaitoksissa, 14656: täväitä osalta opiskelu - keskimäärin joka nel- joissa asuminen, ruokailu ja koulumatkat ovat 14657: jäs opiskelukuukausi - rahoitetaan muulla ilmaisia, 740 markkaa. 14658: kuin opintotuella. Seurauksena onkin ollut kor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14659: keakouluopiskelijoiden sosiaalisen taustan ylä- nioittaen, 14660: luokkaistuminen, opiskelijoitten kasvava osuus 14661: toimeentulotuen saajista ja myös opiskeluaiko- että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 14662: jen pidentyminen. den 1989 tulo- ja menoarvioon momen- 14663: Ongelma on ratkaistavissa kehittämällä opin- tille 29.39.55 lisäyksenä 85 120 000 14664: totukijärjestelmää perustoimeentuloturvan ta- markkaa korkeakouluopiskelijoiden ja 14665: kaavaksi etuudeksi. 172 200 000 markkaa kansanopistoissa 14666: Eduskunnan vuonna 1986 hyväksymän kehit- ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiske- 14667: tämisohjelman mukaisesti opintorahan on levien opintorahan perusosan korotta- 14668: muodostettava puolet opintotuen kokonais- miseksi. 14669: määrästä vuoteen 1990 mennessä. Opintotuki 14670: 14671: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 14672: 14673: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 14674: 2176 1988 vp. 14675: 14676: Raha-asia-aloite n:o 2045 14677: 14678: 14679: 14680: 14681: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta opintotuen tarveharkin- 14682: taikärajojen yhtenäistämiseen 14683: 14684: 14685: Eduskunnalle 14686: 14687: Täysi-ikäisten, oman taloutensa muodosta- sosiaalista itsenäistymistä ja pidentää nuoruutta 14688: neiden opiskelijoiden vanhempien tuloihin ja keinotekoisesti. Tarveharkintaikärajan noudat- 14689: varallisuuteen kohdistuva tarveharkinta on yksi taminen asettaa myös vanhemmille erityisiä 14690: opintotukijärjestelmämme merkittävistä epä- vaatimuksia opiskelevien lastensa elatuksessa. 14691: kohdista. Vaikka tarveharkintaikärajaa on vii- Pahimmillaan se saattaa johtaa entistä suurem- 14692: me vuosina vähitellen pudotettu alaspäin, vai- paan koulutukselliseen eriarvoisuuteen. Jo nyt 14693: kuttavat vanhempien tulot ja varallisuus edel- on havaittavissa aiemmista sosiaaliluokista tule- 14694: leen alle 20-vuotiaiden saamaan opintorahan vien opiskelijoiden määrän laskua. 14695: perusosaan. Vanhempien luona asuvilla alle Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14696: 24-vuotiailla vanhempien tulot ja varallisuus nioittaen, 14697: vaikuttavat kaikkeen opintotukeen. Opinto- 14698: tuesta he eivät voi enimmilläänkään saada kuin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14699: 50-60 prosenttia. 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 14700: Koska 18 vuotta täyttänyt on Suomessa täysi- 29.39.55 lisäyksenä 35 000 000 markkaa 14701: ikäinen ja velvollinen huolehtimaan itsestään opintotuen tarveharkintaikärajan muut- 14702: myös taloudellisesti, opintotuen tarveharkinta- tamiseksi yleisesti 18 vuoteen 1. 7.1989 14703: ikärajan pitäminen normaalia täysi-ikäisyysra- alkaen. 14704: jaa korkeampana estää nuoren taloudellista ja 14705: 14706: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 14707: 14708: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 14709: 1988 vp. 2177 14710: 14711: Raha-asia-aloite n:o 2046 14712: 14713: 14714: 14715: 14716: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän lastentarhan- 14717: opettajaopiston opistorakennuksen rakentamiseen 14718: 14719: 14720: Eduskunnalle 14721: 14722: Valtion omistama kouluhallituksen alainen vuosien 1987 ja 1988 tulo- ja menoarvioissa on 14723: Jyväskylän lastentarhanopettajaopisto toimii varattu suunnitteluun 500 000 mk. Opiston ra- 14724: eri puolilla Jyväskylää valtion omissa ja vuok- kentamisen aloittaminen tulisi varmistaa vuo- 14725: ratiloissa. Suurinta osaa näistä tiloista ei ole den 1989 aikana. 14726: suunniteltu opetuskäyttöön. Opiston tilat on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14727: alun perin suunniteltu 32 opiskelijan vuosittais- nioittaen, 14728: ta sisäänottoa varten. Tästä huolimatta syksyllä 14729: 1987 opistossa oli opiskelijoita 288. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14730: Jyväskylän lastentarhanopettajaopiston uu- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 14731: den opistorakennuksen perustamissuunnitelma 29.51. 74 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 14732: on hyväksytty kouluhallituksessa vuonna 1987. Jyväskylän lastentarhanopettajaopiston 14733: Hankkeen kustannusarvio on 18,6 miljoonaa uuden opistorakennuksen rakentamisen 14734: markkaa ja rahoituksesta vastaa valtio. Valtion aloittamiseen. 14735: 14736: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 14737: 14738: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen 14739: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka Marita Jurva 14740: 2178 1988 vp. 14741: 14742: Raha-asia-aloite n:o 2047 14743: 14744: 14745: 14746: 14747: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta monitoimitalon rakenta- 14748: miseen Joutsaan 14749: 14750: 14751: Eduskunnalle 14752: 14753: Joutsassa on olemassa urheilukenttä lapsille Edellä olevan perusteelia ehdotamme kun- 14754: ja nuorille, mutta aikuisväestölle ei ole kokoon- nioittaen, 14755: tumistiloja tai kulttuuritapahtumia varten tar- 14756: vittavia tiloja. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14757: Joutsassa kaivattaisiin kipeästi tiloja sekä 1989 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 14758: kirjastolle että erilaisia näyttely- ja kulttuuriti- markkaa Joutsan monitoimitalon ra- 14759: laisuuksia varten. Myös uimahalli puuttuu. kentamiseen. 14760: Kuntalaisten viihtyisyyden ja pysyvyyden kan- 14761: nalta monitoimitalohanke on tärkeä. 14762: 14763: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 14764: 14765: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 14766: 1988 vp. 2179 14767: 14768: Raha-asia-aloite n:o 2048 14769: 14770: 14771: 14772: 14773: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen opiston 14774: peruskorjaukseen 14775: 14776: 14777: Eduskunnalle 14778: 14779: Keski-Suomen opisto on v. 1894 perustettu Opistorakennus 1, ns. puutalo, on valmistu- 14780: kannatusyhdistyksen omistama grundtvigilai- nut vuonna 1912. Opisto on lainavaroin tehnyt 14781: nen maakuntaopisto. Sen palveluksessa on yh- opistorakennus I:ssä perusparannuksia noin 1,8 14782: teensä 34 vakituista työntekijää ja vuosibudjetti miljoonalla markalla. Rakennuksen kunnostus 14783: on n. 7,1 miljoonaa markkaa. Lainaa opistolla vaatisi karkeiden arvioiden mukaan 4-7 mil- 14784: on n. 3,6 miljoonaa markkaa. joonaa markkaa, mihin opistolla ei ole vähäi- 14785: Opistossa toimii kouluhallituksen alainen sintäkään mahdollisuutta. 14786: kansanopisto ja ammattikasvatushallituksen Suureksi ongelmaksi on osoittautunut se, et- 14787: alainen Suolahden sosiaalialan oppilaitos. Kan- tei valtion tulo- ja menoarvioon sisälly sellaista 14788: sanopistossa voi opiskella nuorisosihteeriksi, määrättyä menokohtaa, jolta Keski-Suomen 14789: hankkia vapaa-ajan ohjaajan valmiuksia, opis- opistolle ja muille vastaavantyyppisille kan- 14790: kella avoimessa korkeakoulussa tai täydentää sanopistoille voitaisiin osoittaa varoja välttä- 14791: peruskouluopintoja. Sosialialan oppilaitos kou- mättömien investointien toteuttamiseksi. 14792: luttaa kodinhoitajia ja päivähoitajia. Vuonna 1987 opisto on saanut valtion varoja 14793: Opiskelijoita opistossa on yhteensä 190, jois- 100 000 markkaa vanhan päärakennuksen kor- 14794: ta kansanopistossa 120 ja sosiaalialan oppilai- jauksen suunnitteluun ja on saamassa kevään li- 14795: toksessa 70. sätalousarviossa 200 000 markkaa opiskelija- 14796: Opiston toiminnan kannalta olisi kiireellinen asuntojen peruskorjaukseen. 14797: tehtävä peruskorjata opiskelija-asunnot. Toi- Nyt hallitus esittää 300 000 mk:n avustusta, 14798: saalta kulttuurihistorialliselta kannalta ensisi- joka ei ole riittävä korjausten kiireellisyyden ta- 14799: jaista on valtakunnalliseksi suojelukohteeksi ni- kia. 14800: metyn vanhan päärakennuksen pikainen perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14801: korjaus. nioittavasti, 14802: Perusparannuksen kustannusarvio on noin 2 14803: miljoonaa markkaa. Yhteensä perusparannuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14804: set maksavat noin 5,2 miljoonaa markkaa. 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 14805: Opiston 5-vuotissuunnitelmassa hanke on ajoi- 29.57.52 lisäyksenä 900 000 markkaa 14806: tettu vuodelle 1988. Koska opiston velkataakka Keski-Suomen opiston rakennusten 14807: on jo nyt mitoitettu äärimmilleen, on yhteis- kunnostustöiden nopeuttamiseen. 14808: kunnan kaikinpuolinen tuki välttämätöntä. 14809: 14810: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 14811: 14812: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 14813: 2180 1988 vp. 14814: 14815: Raha-asia-aloite n:o 2049 14816: 14817: 14818: 14819: 14820: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta sosiaalialan oppilaitok- 14821: sen suunnitteluun ja rakentamiseen Joutsan alueelle 14822: 14823: 14824: Eduskunnalle 14825: 14826: Sosiaalialan tutkinnon suorittaneista henki- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14827: löistä on jatkuva pula. Avohoidon lisääntyessä nioittaen, 14828: tarvitaan mm. yhä enemmän kotipalveluhenki- 14829: lökuntaa. Halukkaita koulutukseen löytyy, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14830: kunhan opiskelupaikkoja olisi riittävästi. 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 14831: Keski-Suomessa sosiaalialan oppilaitokseen markkaa sosiaalialan oppilaitoksen suun- 14832: oli hakijoita noin 3 000, joista opinnot aloitta- nitteluun ja rakentamisen aloittamiseen 14833: maan pääsi vain murto-osa. Keski-Suomeen Joutsan alueelle. 14834: 14835: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 14836: 14837: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 14838: 1988 vp. 2181 14839: 14840: Raha-asia-aloite n:o 2050 14841: 14842: 14843: 14844: 14845: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen kotita- 14846: lousopettajaopiston opetustilojen lisärakentamiseen 14847: 14848: 14849: Eduskunnalle 14850: 14851: Jyväskylässä sijaitsevan Keski-Suomen koti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14852: talousopettajaopiston oppilasmäärä tulee kas- nioittaen, 14853: vamaan huomattavasti. Opetustilat ovat ahtaat, 14854: epätarkoituksenmukaiset ja puutteelliset ja nii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14855: tä on jo jouduttu myös vuokraamaan. Vuokra- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 14856: tilojen käyttö on vaikeaa oppilaitoksen sijain- 29.60.74 3 000000 markkaa Keski-Suo- 14857: nin ja opetuksen laaja-alaisuuden vuoksi. men kotitalousopettajaopiston opetusti- 14858: Opetustilojen tarve oli merkittävä jo vuonna lojen lisärakentamiseen. 14859: 1986. Lisätilat ovat ehto uusien linjojen käyn- 14860: nistämiselle, jonka vuoksi lisärakentaminen on 14861: välttämätöntä. 14862: 14863: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 14864: 14865: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 14866: 2182 1988 vp. 14867: 14868: Raha-asia-aloite n:o 2051 14869: 14870: 14871: 14872: 14873: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Tarvaalan maatalousop- 14874: pilaitoksen oppilasasuntolan rakentamiseen 14875: 14876: 14877: Eduskunnalle 14878: 14879: Keski-Suomessa ei ole maatalousalan opis- alettua. Tiloja tarvittaisiin kiireellisesti lisää 14880: toasteista koulutusta. Kun Keski-Suomen lää- noin 50 oppilaalle. 14881: niin tai sen välittömään läheisyyteen tulee lähi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14882: vuosina kolme uutta maatalousoppilaitosta, tu- nioittaen, 14883: lisi näiden oppilaille tarjota jatkokoulutusmah- 14884: dollisuus omalla alueellaan eli Tarvaalan maa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14885: talousoppilaitoksessa Saarijärvellä, jossa on 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 14886: vanhin valtion omistama oppilaitos. 29.60. 74 5 000 000 markkaa Tarvaalan 14887: Tarvaalan maatalousoppilaitoksen oppilas- maatalousoppilaitoksen oppilasasunto- 14888: asuntolatarve on kuitenkin jo nykyisellään erit- lan rakentamiseksi. 14889: täin suuri etenkin uuden koneopetuksen linjan 14890: 14891: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 14892: 14893: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 14894: 1988 vp. 2183 14895: 14896: Raha-asia-aloite n:o 2052 14897: 14898: 14899: 14900: 14901: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pihtiputaan maatalous- 14902: oppilaitoksen rakentamiseen 14903: 14904: 14905: Eduskunnalle 14906: 14907: Pihtiputaan maatalousoppilaitoksen perusta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14908: missuunnitelma on hyväksytty 2.4.1985. Kone- nioittaen, 14909: ja kalustohallin sekä koulutilan hankkimiseen 14910: on haettu työvoimaministeriön rahoitusta, mut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14911: ta muilta osin Pihtiputaan kunta pitää tärkeänä 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 14912: saada maatalousoppilaitoksen rahoitukseen va- 29.65.37 5 000 000 markkaa Pihtipu- 14913: roja valtion tulo- ja menoarviosta. Kunta pel- taan maatalousoppilaitoksen rakentami- 14914: kää rakentamisen viivästyvän, ellei kyseisiä va- sen aloittamiseen. 14915: roja voida myöntää. 14916: 14917: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 14918: 14919: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 14920: 2184 1988 vp. 14921: 14922: Raha-asia-aloite n:o 2053 14923: 14924: 14925: 14926: 14927: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pihtiputaan maatalous- 14928: oppilaitoksen karjasuojan rakentamiseen 14929: 14930: 14931: Eduskunnalle 14932: 14933: Opetusministeriö on hyväksynyt Pihtiputaan valtion osuuden osalta budjettivaroin vuosina 14934: maatalousoppilaitoksen perustamissuunnitel- 1990-1992. Pihtiputaan maatalousoppilaitok- 14935: man 11.3.1986. Hankkeen kustannusarvio on sen oppilaiden saanti on lisäksi pyritty varmis- 14936: 23,5 miljoonaa markkaa, josta valtion osuus on tamaan sillä, että Tarvaalan maatalousoppilai- 14937: 12 miljoonaa markkaa ja kunnalle jäävä osuus toksesta lakkautetaan yksi perusjakso, koska 14938: 11,5 miljoonaa markkaa. siellä syksyllä 1988 alkoi opistoasteen koulutus. 14939: Maatalousoppilaitoksen toteuttamissuunni- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14940: telma on opetusministeriön käsittelyssä. Saatu- nioittaen, 14941: jen ennakkotietojen perusteella on olemassa 14942: vaara hankkeen toteuttamisen siirtymisestä jo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14943: pa 1990-luvulle. Rakennushanke tulisi kuiten- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 14944: kin toteuttaa jo vuosina 1989-1992. Ensim- 29.65.37 12 000 000 markkaa Pihtipu- 14945: mäiseksi tulisi rakentaa karjasuoja vuoden 1989 taan maatalousoppilaitoksen karjasuo- 14946: aikana. Loppuosa hankkeesta toteutettaisiin jan rakentamiseksi vuoden 1989 aikana. 14947: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 14948: 14949: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen 14950: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka Marita Jurva 14951: 1988 vp. 2185 14952: 14953: Raha-asia-aloite n:o 2054 14954: 14955: 14956: 14957: 14958: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Leivonmäen ammatilli- 14959: sen kurssikeskuksen kehittämiseen 14960: 14961: 14962: Eduskunnalle 14963: 14964: Leivonmäen Kivisuolla sijaitsee Jyväskylän voimaan ja velvoittaa järjestämään kunnissa jä- 14965: ammatillisen kurssikeskuksen osa. Siellä on tehuollon suunnitelmallisesti. Kivisuon kurssi- 14966: koulutettu aiemmin mm. traktorin- ja tiehöy- keskuksessa on olemassa tarvittavia koneita jä- 14967: länkuljettajia, viime kesänä siviilipalvelumiehiä tehuollon opetuksen järjestämiseksi, ja siellä on 14968: jne. Kurssikeskuksen toimintaa voitaisiin va- myös laboratorio jätehuollon tutkimusta var- 14969: kiinnuttaaja elvyttääjärjestämällä sinne koulu- ten. 14970: tusta jätehuollon työnjohtotehtäviin ja kehittä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 14971: mällä sinne jätehuollon tutkimustoimintaa. nioittaen, 14972: Kivisuon kurssikeskus olisi mitä otollisin 14973: paikka ko. koulutukseen, sillä parhaillaan kol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 14974: me lähikuntaa Joutsa, Luhanka ja Leivonmäki 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 14975: ovat suunnittelemassa sinne yhteistä kaatopaik- markkaa Leivonmäen Kivisuolla sijait- 14976: kaa. sevan ammatillisen kurssikeskuksen ke- 14977: Jätehuollon asiantuntijoitten koulutus tulee hittämiseen jätehuollon koulutus- ja jät- 14978: ajankohtaiseksi, kun uusi jätehuoltolaki tulee teiden käsittelyn tutkimuspaikkana. 14979: 14980: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 14981: 14982: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 14983: 2186 1988 vp. 14984: 14985: Raha-asia-aloite n:o 2055 14986: 14987: 14988: 14989: 14990: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta diakonien pätevöitymis- 14991: koulutukseen 14992: 14993: 14994: Eduskunnalle 14995: 14996: Sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusehdoista Asetuksen 888/83 17 §:n mukaan pätevöity- 14997: päätettiin asetuksilla 944/80, 945/80 ja 963/80, miskoulutusta tullaan järjestämään vuoteen 14998: jotka tulivat voimaan 1.1.1981. Asetusten mu- 1990 saakka. Tutkintonsa vuoden 1983loppuun 14999: kaan kelpoisuusvaatimus korotettiin korkea- mennessä suorittaneille diakoneille pätevöity- 15000: koulututkintoon. Sosiaalityöntekijän kelpoi- miskoulutus antaa kelpoisuuden kaikkiin so- 15001: suuden antavien tutkintojen joukosta poistet- siaalityön virkoihin, myös hallinnollisiin (so- 15002: tiin mm. hyvin arvostettu opistoasteinen siaalihoitaja, -sihteeri jne.). Näillä näkymillä 15003: nuoriso- ja sosiaalityön, myöhemmin diakonia- vuoden 1983 loppuun mennessä tutkintonsa 15004: ja sosiaalityön tutkinto (diakoniatutkinto). suorittaneista ja pätevöitymiskoulutukseen ha- 15005: Asetusten mukaan sosiaalityöntekijän tehtävis- lukkaista kaikki eivät ennätä suorittaa koulu- 15006: sä 1.1.1981 toimineet diakonit olivat kelpoisia tusta määräaikaan mennessä. Vaikeutena ovat 15007: vastaavaan virkaan. lähinnä pienet koulutuskiintiöt. 15008: Vähän myöhemmin eli 1.6.1981 tulivat voi- Nykyisin tutkintovaatimusten (samat kuin 15009: maan asetukset 326/81 ja 327/81. Näillä ase- ennen asetuksen 888/83 voimaantuloa) mukaan 15010: tuksilla kelpoisuusehtoja lievennettiin niin, että opiskelleita diakoneja on valmistunut vuoden 15011: myös diakonit olivat tietyin rajauksin kelpoisia 1983 jälkeenkin, ja viimeiset valmistuvat v. 15012: sosiaalityön virkoihin, lähinnä asiakastyöhön. 1990. Kelpoisuuksien osalta tämä ryhmä on 15013: Asetukset 326/81 ja 327/81 olivat voimassa varsinaisen väliinputoajan asemassa. Tutkinto 15014: 31.12.1983 saakka. ei anna asetuksen (888/83) mukaista sosiaali- 15015: Asetuksissa 245/82 ja 257/82 mainittu so- työntekijän kelpoisuutta. Pätevöitymiskoulu- 15016: siaali työn pätevöitymiskoulutus antaa kelpoi- tukseen päästäkseen tulee olla kahden vuoden 15017: suuden kaikkiin sosiaalityön virkoihin, myös työkokemus sosiaalityöstä. Miten hankkia tar- 15018: diakoneille. Sosiaalihallituksen vuonna 1982 te- vittava työkokemus, kun ei ole kelpoinen? Toi- 15019: kemän selvityksen mukaan siihen mennessä dia- saalta viimeiset nykyisten tutkintovaatimusten 15020: konitutkinnon suorittaneista n. 250 oli halukas- mukaan opiskelevat diakonit valmistuvat vuon- 15021: ta suorittamaan pätevöitymiskoulutuksen. Tä- na 1990 eli samana vuonna kuin pätevöitymis- 15022: hän mennessä pätevöitymiskoulutuksen on suo- koulutus päättyy. Vuosina 1984-1990 valmis- 15023: rittanut n. 70-75 diakonia. tuneita tai valmistuvia diakoneja on noin 300. 15024: 1.1.1984 tuli voimaan asetus sosiaalihuollon Samanaikaisesti em. ongelmien kanssa valta- 15025: ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista (A kunnassa on yhä kasvava pula koulutetuista so- 15026: 888/83). Asetuksen 17 §:n ja edelleen sovelta- siaalityöntekijöistä. Sosiaalityöntekijöiden va- 15027: misohjeiden mukaan diakonit ovat kelpoisia jaus koskettaa erityisesti tiettyjä alueita kuten 15028: seuraaviin sosiaalityöntekijän virkoihin, mikäli pääkaupunkiseutua. Kaupunkiliiton tietojen 15029: tutkinto on suoritettu vuoden 1983 loppuun mukaan vuoteen 1990 mennessä sosiaalityönte- 15030: mennessä: kijöiden vajaus pääkaupunkiseudulla tulee ole- 15031: - sosiaalitarkkaajat ja kunnan muut sosiaa- man noin 400. Toisaalta siis on pula sosiaali- 15032: lityöntekijät työntekijöistä ja toisaalta 300 ammatillisen 15033: - huoltolan, a-klinikan ja nuorisoaseman koulutuksen saanutta sosiaalityöntekijää on 15034: johtajat vailla muodollista kelpoisuutta. 15035: - hoitokodin, huoltokodin ja muun päihde- Diakonien kannalta epäoikeudenmukainen 15036: huollon toimintayksikön johtajat. tilanne voitaisiin korjata esimerkiksi muutta- 15037: 1988 vp. - RA n:o 2055 2187 15038: 15039: maila asetusta (888/83) niin, että vuosina että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15040: 1984-1990 valmistuneet diakonit saisivat tut- 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 15041: kinnon perusteella vastaavat kelpoisuudet kuin markkaa, jolla mahdollistettaisiin vuosi- 15042: vuoden 1983 loppuun mennessä valmistuneet na 1984-1990 valmistuneiden ja val- 15043: diakonit. Samassa yhteydessä asetuksen 17 mistuvien diakonien kelpoisuuden mää- 15044: § :stä poistettaisiin pätevöitymiskoulutuksen ta- ritteleminen samaksi kuin ennen vuotta 15045: karaja. 1983 valmistuneiden sekä sosiaalityönte- 15046: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- kijöiden pätevöitymiskoulutuksen jat- 15047: nioittaen, kaminen myös vuoden 1990 jälkeen. 15048: 15049: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 15050: 15051: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita J urva 15052: 2188 1988 vp. 15053: 15054: Raha-asia-aloite n:o 2056 15055: 15056: 15057: 15058: 15059: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pylkönmäen kunnan lii- 15060: kuntatilan rakentamiseen 15061: 15062: 15063: Eduskunnalle 15064: 15065: Pylkönmäen kunnassa on ollut vireillä liikun- män takia syrjäisen ja pienen Pylkönmäen kun- 15066: tahallin rakentaminen. Kunnan omat varat ei- nan ainoan liikuntatilan rakentaminen tulisi 15067: vät riitä liikuntahallin rakentamiseen, ja mah- valtiovallan toimesta mahdollistaa poikkeuksel- 15068: dollisuudet sen toteuttamiseen ovat näin ollen lisin rahoitusjärjestelyin. 15069: vähäiset. Liikuntahallin kustannusarvio on rei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15070: lut 2,5 miljoonaa markkaa. nioittaen, 15071: Tällä hetkellä kunnan ainoan täysimittaisen 15072: liikuntatilan rakentaminen edellyttäisi riittä- ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15073: vää valtionosuutta, jonka tulisi olla tässä ta- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 15074: pauksessa noin 80 prosenttia. Liikuntatilojen 29.91.50 2000000 markkaa Pylkön- 15075: rakentaminen edistäisi viihtyvyyttä kunnassa mäen kunnan liikuntatilan rakentamisen 15076: sekä lisäisi harrastusmahdollisuuksia ja liikun- aloittamisen rahoittamiseksi 80 %:n val- 15077: taharrastuksen viriämistä kunnassa. Lisäksi tionosuuden turvin. 15078: nuorison määrä on tällä hetkellä kasvussa. Tä- 15079: 15080: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 15081: 15082: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 15083: 1988 vp. 2189 15084: 15085: Raha-asia-aloite n:o 2057 15086: 15087: 15088: 15089: 15090: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kannonkosken nuoriso- 15091: ja leirikeskuksen toiminnan tukemiseen 15092: 15093: 15094: Eduskunnalle 15095: 15096: Kannonkaskeila toimivan kansainvälisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15097: nuoriso- ja leirikeskuksen toiminnan kehittämi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 15098: sen kannalta on erittäin tärkeää, että valtio vie- 29.91.51 lisäyksenä 750 000 markkaa 15099: lä näin toiminnan alkuvaiheessa tukee leirikes- Kannonkosken kansainvälisen nuoriso- 15100: kusta toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi, ja leirikeskuksen toiminnan tukemiseen. 15101: koska vakinaista henkilökuntaa ei ole vielä voi- 15102: tu palkata tarpeellisessa määrin. 15103: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15104: nioittaen, 15105: 15106: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 15107: 15108: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen 15109: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka Marita Jurva 15110: 2190 1988 vp. 15111: 15112: Raha-asia-aloite n:o 2058 15113: 15114: 15115: 15116: 15117: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kannonkosken Piispa- 15118: lan kurssi- ja leirikeskuksen päärakennuksen rakentamiseen 15119: 15120: 15121: Eduskunnalle 15122: 15123: Kannonkosken Piispalan kurssi- ja leirikes- Puutteet voitaisiin korjata rakentamalla pää- 15124: kus on osoittautunut sijaintinsa ja tarjoamien- rakennus, johon sijoitettaisiin edellä mainitut 15125: sa monipuolisten harrastusmahdollisuuksien toiminnot. Rakennus tekisi mahdolliseksi to- 15126: vuoksi erinomaiseksi kurssi- ja leirikeskukseksi. teuttaa ne tavoitteet, jotka keskukselle on ase- 15127: Sen käyttötilastot osoittavat jatkuvaa kasvua. tettu hyväksyttäessä se nuorisotyölain piiriin 15128: Toiminnan vilkastuminen on tuonut esille eri- kehittämään edullista ja sisällyksekästä nuori- 15129: tyisesti toimitilojen puutteen. Käytössä oleva somatkailua, leiri- ja kurssitoimintaa sekä leiri- 15130: pieni luokkatila ei riitä useamman ryhmän sa- koulutoimintaa. 15131: manaikaiseen toimintaan. Tarvitaan riittävän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15132: suuri nuorisokäyttöön sopiva monitoimitila, nioittaen, 15133: joka toimii koulutus- ja kokoustilana sekä pal- 15134: velee taidekasvatuksen ja tanssi- ja näyttämö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15135: taiteen kurssi- ja harrastustoimintaa ja liikun- 1989 tulo- ja menoarvioon 8 000 000 15136: taa. Piispalasta puuttuvat niin ikään ryhmätyö- markkaa Kannonkosken Piispalan kurs- 15137: ja askartelutilat, vastaanottotilat, audiotorio, si- ja leirikeskuksen päärakennuksen ra- 15138: tekniset tilat, urheiluvälinesuoja, arkisto, riittä- kentamiseen. 15139: vät varastotilat sekä henkilökunnan sosiaaliset 15140: tilat. 15141: 15142: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 15143: 15144: Tina Mäkelä Matti Lahtinen Tuula Paavilainen 15145: Pekka Leppänen Pirkko Ikonen Sakari Knuuttila 15146: Toimi Kankaanniemi Raimo Vistbacka Marita Jurva 15147: 1988 vp. 2191 15148: 15149: Raha-asia-aloite n:o 2059 15150: 15151: 15152: 15153: 15154: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Virtain nuorisomat- 15155: kailu- ja kurssikeskuksen rakentamiseen 15156: 15157: 15158: Eduskunnalle 15159: 15160: Virtain kansainvälisen nuorisomatkailu- ja tää heitä monipuoliseen järvisuomalaiseen 15161: kurssikeskuksen rakentamista varten on Virtain luontoon. 15162: kunnalla olemassa valmiit suunnitelmat, ja toi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15163: minta on jo osittain aloitettu. Leirikoulutoimin- nioittavasti, 15164: taa voidaan hoitaa jo nyt runsaan maatilamat- 15165: kailutoiminnan puitteissa. Keskuksen tarkoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15166: tuksena on palvella nykyaikaisena koulutus- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 15167: keskuksena ja aktiivisen vapaa-ajanvieton kes- 29.91.51 5 000 000 markkaa Virtain 15168: kuksena ja tutustuttaa nuorisoryhmiä paikalli- kansainvälisen nuorisomatkailu- ja 15169: siin suomalaisiin elinolosuhteisiin menneisyy- kurssikeskuksen rakentamiseen. 15170: den ja nykyisyyden näkökulmasta sekä lähen- 15171: 15172: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 15173: 15174: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen 15175: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka Marita Jurva 15176: 2192 1988 vp. 15177: 15178: Raha-asia-aloite n:o 2060 15179: 15180: 15181: 15182: 15183: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kehittyvän Suomen 15184: Nuorten Liitto ry:n kulttuuritoimintaan 15185: 15186: 15187: Eduskunnalle 15188: 15189: Kehittyvän Suomen Nuorten Liitto ry. on daan pitää alansa järjestöjen keskuudessa ai- 15190: valtakunnallinen nuorisojärjestö, joka harjoit- nutlaatuisena. Tämän takia liiton suunnitellessa 15191: taa poliittisen nuorisotoiminnan lisäksi myös parhaillaan vuonna 1989 uutta LP-levyä nimel- 15192: vilkasta kulttuuritoimintaa. Tästä on hyvänä tään "Unohdetun kansan taistelulauluja 2" tu- 15193: esimerkkinä vuonna 1984 liiton toimesta jul- lisi valtiovallan osoittaa erityistä tunnustusta 15194: kaistu poliittisia taistelulauluja sisältänyt LP- järjestölle. Normaalin opetusministeriön myön- 15195: levy nimeltään "Unohdetun kansan taistelulau- tämän valtionavun turvin näin mittava kulttuu- 15196: luja 1". Levylle oli koottu sekä vanhoja että ritoiminta ei ole mahdollista. Tämän takia tar- 15197: uusia poliittisia taistelulauluja. Levy on ensim- koitukseen tarvittaisiin erityismääräraha Kehit- 15198: mäinen poliittista musiikkia sisältänyt äänite- tyvän Suomen Nuorten Liiton kulttuuritoimin- 15199: julkaisu useaan vuoteen maassamme. Tiettäväs- taa varten. 15200: ti levy oli ensimmäinen poliittisen nuorisojärjes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15201: tön julkaisema LP-levy maassamme. nioittaen, 15202: Vuonna 1985 Kehittyvän Suomen Nuorten 15203: Liitto ry. valmisti puolentoista tunnin pituisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15204: videoelokuvan nimeltään "Sotaveteraani Antti 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 15205: Iisakki Perälän elämäntarina". Tässä kokoillan 29.91.51 lisäyksenä 75 000 markkaa eri- 15206: videoelokuvassa käytiin historiallisten tapahtu- tyisavustukseksi Kehittyvän Suomen 15207: mien kautta läpi erään kuvitellun sotaveteraa- Nuorten Liitto ry:n kulttuuritoiminta- 15208: nin elämäntarina. projektia varten. 15209: KSNL:n harjoittamaa kulttuuritoimintaa voi- 15210: 15211: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 15212: 15213: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 15214: 1988 vp. 2193 15215: 15216: Raha-asia-aloite n:o 2061 15217: 15218: 15219: 15220: 15221: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän Kiri ry:n 15222: junioritoiminnan tukemiseen 15223: 15224: 15225: Eduskunnalle 15226: 15227: Jyväskylän Kiri ry:n junioritoiminta on laa- Junioritoiminta potee kovaa rahapulaa ja 15228: jaa ja monipuolista nuorten urheilutoimintaa. seuralle tulevat varat ohjautuvat yleensä aikuis- 15229: Junioreita Kirissä pelaa noin 230 ja ikärakenne urheilijoille. 15230: on 7-17 vuotta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15231: Nuoret ovat ansioituneet parin viime pelikau- nioittaen, 15232: den aikana ja ovat nyt Suomen junioreitten kär- 15233: jessä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15234: Kirin junioritoiminta on valmennus-, kasva- 1989 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 15235: tus- ja leiritoimintaa. Nuoria on tarkoitus in- kaa Jyväskylän Kiri ry:n junioritoimin- 15236: nostaa myös muuhun urheiluun kuin pesäpal- taa varten. 15237: loon. Terveiden elämäntapojen edistäminen on 15238: myös osa valmennusta. 15239: 15240: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 15241: 15242: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 15243: 2194 1988 vp. 15244: 15245: Raha-asia-aloite n:o 2062 15246: 15247: 15248: 15249: 15250: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta mustalaisväestön 15251: koulutus- ja kulttuurikeskuksen rakentamiseen 15252: 15253: 15254: Eduskunnalle 15255: 15256: Suomessa asuu tällä hetkellä vajaat 6 000 Mustalaisten koulutustarpeita selvittänyt työ- 15257: mustalaista, joista noin kolmannes on alle 15- ryhmä on vastikään jättänyt muistionsa. Mus- 15258: vuotiaita. Ruotsissa asuu Suomen mustalaisia talaisväestöllä ilmenneiden koulutus- ja kult- 15259: noin 3 200. tuuriongelmien vähentämiseksi on työryhmä 15260: Peruskoulua käyvillä mustalaislapsilla on to- päätynyt ehdotukseen perustaa mustalaisväes- 15261: dettu olevan keskimääräistä enemmän vaikeuk- tölle oma koulutus- ja kulttuurikeskus. 15262: sia oppivelvollisuuden suorittamisessa. Vaikeu- Mustalaisten koulutus- ja kulttuurikeskuksen 15263: det johtuvat useimmiten taloudellisista ja so- tehtäviin kuuluisi mustalaisväestön valtakun- 15264: siaalisista syistä sekä kulttuurieroista. nallinen koulutussuunnittelu yhdessä viran- 15265: Mustalaisväestölle on tähän mennessä järjes- omaisten kanssa sekä mustalaiskielen ja -kult- 15266: tetty ainoastaan noin 40 suppeata ammattiin tuurin elvyttämiseen tähtäävät toimenpiteet. 15267: johtamatonta työllisyyskurssia ompelu-, mu- Mustalaisten koulutus- ja kulttuurikeskuksen 15268: siikki- ja hevosaloilta. Poikkeuksena ovat olleet perustaminen tulisi pikaisesti toteuttaa. 15269: Teatterikorkeakoulun ja Taideteollisen korkea- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15270: koulun kurssit sekä Pääkaupunkiseudun am- nioittavasti, 15271: matillisen kurssikeskuksen järjestämä lähikas- 15272: vattaj akurssi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15273: Suomen Mustalaisyhdistys on tehnyt aloit- 1989 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 15274: teen erityisen mustalaisille tarkoitetun ammatil- markkaa musta/aisväestön koulutus- ja 15275: lisen koulutuskeskuksen perustamisesta. kulttuurikeskuksen perustamiseksi. 15276: Koulutuskeskuksen tulisi antaa myös mus- 15277: talaiskielen ja -kulttuurin opetusta sekä ottaa 15278: huomioon mustalaiskulttuurin erityispiirteet. 15279: 15280: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 15281: 15282: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 15283: 1988 vp. 2195 15284: 15285: Raha-asia-aloite n:o 2063 15286: 15287: 15288: 15289: 15290: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustalaislähetys ry:n 15291: Nuorten opintorahaston tukemiseen 15292: 15293: 15294: Eduskunnalle 15295: 15296: Mustalaisilla on vielä tänäkin päivänä vai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15297: keuksia rotunsa vuoksi esimerkiksi lasten ja 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 15298: nuorison koulunkäynnin yhteydessä. Samalla 29.99.50 lisäyksenä JOO 000 markkaa 15299: harrastusmahdollisuudet ovat mustalaisnuorilla Mustalaislähetys ry:n Nuorten opintora- 15300: vähäisemmät kuin muilla nuorilla Suomessa. haston tukemiseen. 15301: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15302: nioittaen, 15303: 15304: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 15305: 15306: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 15307: 2196 1988 vp. 15308: 15309: Raha-asia-aloite n:o 2064 15310: 15311: 15312: 15313: 15314: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta pikakirjoituksen ope- 15315: tuksen tehostamiseen koululaitoksessa 15316: 15317: 15318: Eduskunnalle 15319: 15320: Aikaisempina vuosikymmeninä pikakirjoi- tuksen aakkoset. Tämä vaatisi kuitenkin pika- 15321: tusta arvostettiin maassamme suuresti. Se kuu- kirjoituksen opetuksen lisäämistä tuntuvasti 15322: lui olennaisena osana konttoreissa työskentele- niin peruskouluasteella kuin myös erityisissä 15323: vien sihteereiden koulutukseen ja työn kuvaan. konttori- ja toimistoalan oppilaitoksissa. Pika- 15324: Tällä hetkellä pikakirjoitustaidon arvostus kirjoituksen opetusta tulisi saada myös nykyistä 15325: on alamaissa ja sen opetus on vähäistä. Pikakir- enemmän kansalaisopistojen opetusohjelmaan. 15326: joituksen hallitsevien ihmisten määrä on jyrkäs- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15327: ti laskenut aikaisemmasta tasostaan. nioittaen, 15328: Pikakirjoitustaito olisi kuitenkin merkittävä 15329: jopa yleissivistyksen osana. Nykyajan kiireisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15330: ja tehokkuuteen pyrkivän yhteiskunnan aikana 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 15331: kaikille kansalaisille, jotka joutuvat työssään ja markkaa pikakirjoituksen opetuksen te- 15332: harrastuksissaan vastaanottamaan runsaasti tie- hostamiseksi koululaitoksessamme. 15333: toa, olisi erittäin hyödyllistä hallita pikakirjoi- 15334: 15335: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 15336: 15337: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 15338: 1988 vp. 2197 15339: 15340: Raha-asia-aloite n:o 2065 15341: 15342: 15343: 15344: 15345: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta maatilamatkailun kehit- 15346: tämiseen 15347: 15348: 15349: Eduskunnalle 15350: 15351: Maatilamatkailu on yksi keino maaseudun ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15352: haja-asutusalueiden palvelujen kehittämiseksi. nioittaen, 15353: Se tarjoaa maatiloilla työtä tekeville henkilöille 15354: sivutuloja, jotka voivat ratkaista esim. sukupol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15355: venvaihdoksen järjestämisen. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 15356: Maatilamatkailusta kiinnostuneelta yrittäjäl- 30.33.44 20 000 000 markkaa, jolla 15357: tä puuttuu usein tarvittavaa tietoa matkailualan mahdollistettaisiin maatilamatkailun 15358: yritystoiminnasta. Tilan hoitaminen ei anna harjoittamisen edellytysten parantami- 15359: mahdollisuutta osallistua pitkään ja kaukana nen rahoitusta ja koulutusta kehittämäl- 15360: kotikunnasta järjestettävään koulutukseen. lä sekä tulo- ja varallisuusverotuksen pe- 15361: Lisäksi maatilamatkailuyrityksen verotukses- rusteiden muuttamisella niin, että maa- 15362: sa on epäkohtia, jotka vähentävät yrittäjien tilamatkailun käytössä olevat rakennuk- 15363: kiinnostusta. Esim. vuokramökit rinnastetaan set voidaan rinnastaa maatalouden tuo- 15364: rakennuksina omistusloma-asuntoihin, jolloin tantorakennuksiin. 15365: niistä ei voida tehdä tuotantorakennuksien 15366: poistoja verotuksessa. 15367: 15368: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 15369: 15370: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita J urva 15371: 2198 1988 vp. 15372: 15373: Raha-asia-aloite n:o 2066 15374: 15375: 15376: 15377: 15378: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta männynversosyövän 15379: tutkimiseen Multian alueella 15380: 15381: 15382: Eduskunnalle 15383: 15384: Multia on metsärikas kunta Keski-Suomessa. vittaisiin jatkotutkimuksia. Tutkimukset ovat 15385: Metsässä on kymmenien hehtaarien alueella tärkeitä koko Suomen metsätaloudelle, koska 15386: kuitenkin metsiä tuhoavaa männynversosyö- ongelma on vakava ja tauti leviää, ellei jotain 15387: pää. tehdä sen estämiseksi. 15388: Piirimetsälautakunta ja metsänomistajat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15389: ovat huolissaan taudin leviämisestä ja nyt kaik- nioittaen, 15390: ki mahdollinen olisi tehtävä metsien pelastami- 15391: seksi. Tilanne Multialla on hälyttävä, eikä syy että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15392: männynversosyövän syntyyn ole selvillä. Kulu- 1989 tulo ja menoarvioon 200 000 mar- 15393: nut kesä on osaltaan lisännyt taudin syntyä. kan määrärahan männynversosyövän 15394: Jyväskylän yliopisto on tutkinut Multialla tutkimiseen Multian alueella. 15395: männynversosyövän syntyä ja tuhoja. Nyt tar- 15396: 15397: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 15398: 15399: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 15400: 1988 vp. 2199 15401: 15402: Raha-asia-aloite n:o 2067 15403: 15404: 15405: 15406: 15407: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta kalateiden suunnitteluun 15408: Keski-Suomessa 15409: 15410: 15411: Eduskunnalle 15412: 15413: Keski-Suomessa on padottu runsaasti virtaa- koski. Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoar- 15414: via vesiä rakentamatta kalateitä, eikä niitä ole vioon tulisi saada määräraha hankkeen suunnit- 15415: aikoinaan kaikkiin kohteisiin edes vaadittu. Ny- teluun. 15416: kyään ymmärretään kalateiden välttämättö- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15417: myys arvokalojen lisääntymiselle, kalataloudel- nioittaen, 15418: le ja vesien virkistyskäytölle. Keski-Suomen 15419: alueellisessa kalataloussuunnitelmassa on kala- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15420: tiet esitetty rakennettaviksi seuraavassa tärkeys- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 15421: järjestyksessä: Haapakoski, Kuhankoski, Hil- 30.37.77 500000 markkaa kalateiden 15422: monkoski, Kärnänkoski ja Kyrönpuro, Pyhä- rakentamisen suunnitteluun Keski-Suo- 15423: koski, Leuhunkoski, Hietamankoski, Venekos- messa. 15424: ki, Rutajoki, Arvajan reitti, Kalliokoski, Ääne- 15425: 15426: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 15427: 15428: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen 15429: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka Marita Jurva 15430: 2200 1988 vp. 15431: 15432: Raha-asia-aloite n:o 2068 15433: 15434: 15435: 15436: 15437: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Yksityismetsän- 15438: omistajain Keskusliitto ry:n toiminnan tukemiseen 15439: 15440: 15441: Eduskunnalle 15442: 15443: Suomen Yksityismetsänomistajain Keskus- liitto ry:n ansiosta ovat sekä metsähallitus että 15444: liitto ry. on puolueeton metsäpoliittinen järjes- Keskusmetsälautakunta Tapio muuttaneet mer- 15445: tö, jonka tarkoituksena on seurata ja kehittää kittävästi metsänkäsittelyohjeitaan. Liittoa on 15446: metsäkaupan ja metsänhoidon yleisiä edellytyk- kuultu myös metsälakeja valmisteltaessa. 15447: siä sekä järjestää tiedotus- ja neuvontatilai- Puolueettoman metsäpoliittisen järjestön toi- 15448: suuksia. Julkaisutoiminta on myös liiton tärkeä minta on tärkeä metsänhoito- ja uudistusmene- 15449: tehtävä. telmiä kehittäessä. 15450: Järjestön ovat perustaneet metsiemme kun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15451: nosta ja tulevaisuudesta huolestuneet yksityis- nioittaen, 15452: metsänomistajat. Liittoon kuuluu 9 jäsenyhdis- 15453: tystä ja liiton toiminta on rahoitettu yksityisin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15454: varoin. Liitto on ottanut kantaa nykyiseen met- 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 15455: sänhoitoon ja paheksunut suurien avohakkui- markkaa Suomen Yksityismetsänomis- 15456: den, syväaurauksien ja pakkoistutusten metsä- tajain Keskusliitto ry:n toiminnan tuke- 15457: luonnollemme aiheuttamia vaurioita. miseen. 15458: Suomen Yksityismetsänomistajain Keskus- 15459: 15460: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 15461: 15462: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen 15463: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka Marita Jurva 15464: 1988 vp. 2201 15465: 15466: Raha-asia-aloite n:o 2069 15467: 15468: 15469: 15470: 15471: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta kaupungeille ja kunnille 15472: katujen rakentamiseen ja kunnossapitoon 15473: 15474: 15475: Eduskunnalle 15476: 15477: Katuliikenne on viimeisten kymmenen vuo- denmukaan 1990-luvun alkupuolella kadunpi- 15478: den aikana kaksinkertaistunut ja katujen yh- toon kunnilta 2,5 veroäyripenniä. 15479: teispituus kasvanut puolella. Kuntien katume- Liikenteeltä kerättävien verojen lisäyksestä 15480: not ovat ylittäneet 2,5 miljardin markan rajan. osa on suunnattava nykyistä voimakkaammin 15481: Näitä kasvaneita menoja ei voida kattaa kun- kasvavan väylästön osan, taajamien teiden ja 15482: nallisveroa nostamalla, joten katujen kunto on katujen rahoittamiseen. Tämä voi tapahtua 15483: vaarassa romahtaa, jollei kadunpidon rahoi- myöntämällä kunnille kadunpidon valtionapua 15484: tusta järjestetä uudelleen. esim. asukasluvun, katupituuden tai autojen 15485: Katupituuden ja liikenteen kasvu on nostanut määrän perusteella tai lisäämällä valtion rahoit- 15486: katumenot kolminkertaisiksi. Reaalikasvua on tamien yleisten teiden osuutta taajamien pää- 15487: 39 OJo, kun tielaitoksen menot ovat samana väylistä. 15488: ajanjaksona pysyneet reaalisesti ennallaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15489: Kuntien ja valtion osuus kaikista tie- ja katume- nioittaen, 15490: noista on noussut vuoden 1975 33 %:sta 15491: 39 %:iin, mikä merkitsee kunnille noin 400 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15492: milj. markan lisärasitusta vuodessa. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 15493: Katumenot rahoitetaan pääosin kunnallisve- 31.24.34 JOO 000 000 markkaa kor- 15494: rosta. Katumaksun osuus menojen kattamisesta vauksiksi kaupungeille ja kunnille katu- 15495: on vain noin 12 %. Kaupungit käyttävät katu- jen rakentamisen ja kunnossapidon yhä 15496: jen rakentamiseen ja kunnossapitoon nyt noin nousevista kustannuksista aiheutuvan 15497: 1,5 veroäyripennin tuoton. Mikäli nykyisenkal- kunnallisen veroäyrin nousun ehkäise- 15498: tainen kehitys jatkuu edelleen, kuluu ennustei- miseksi. 15499: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 15500: 15501: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 15502: J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen Lea Mäkipää 15503: 2202 1988 vp. 15504: 15505: Raha-asia-aloite n:o 2070 15506: 15507: 15508: 15509: 15510: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Hakimäen-Lautapor- 15511: taan tien perusparantamiseen 15512: 15513: 15514: Eduskunnalle 15515: 15516: Kolmen etelähämäläisen kunnan, Hattulan, vaatimaan kuntoon peruskorjaamalla tien ra- 15517: KalvoJan ja Tammelan alueella kulkeva Haki- kenne ja päällystämällä se. 15518: mäen-Lautaportaan tie on vilkaasti liikennöi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15519: ty, mutta kuitenkin yhä edelleen yksi harvoista nioittaen, 15520: alueen päällystämättömistä teistä. Alueella va- 15521: kituisesti liikkuvat ovat jo pitkään valittaneet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15522: tien huonoa kuntoa. Tien pituus on noin 28 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 15523: kilometriä. 31.24. 77 1 000 000 markkaa Hattulan, 15524: Koska alueella pienemmätkin ja vähemmän Kalvolan ja Tammelan alueella kulke- 15525: käytetyt tiet on kunnostettu, on korkea aika van Hakimäen-Lautaportaan tien kii- 15526: saada Hakimäen-Lautaportaan tie liikenteen reiseen kunnostamiseen. 15527: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 15528: 15529: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 15530: 1988 vp. 2203 15531: 15532: Raha-asia-aloite n:o 2071 15533: 15534: 15535: 15536: 15537: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 659 perus- 15538: parantamiseen välillä Kymönkoski-Vesannon kunnan raja 15539: 15540: 15541: Eduskunnalle 15542: 15543: Maantie n:o 659 Viitasaaren kunnassa välillä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15544: Kymönkoski-Vesannon kunnan raja, on erit- nioittaen, 15545: täin huonokuntoinen ja mutkainen ja sellaise- 15546: naan jo liikenneturvallisuutta vaarantava. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15547: TVL:n tienpidon ohjelmassa hanketta on jäl- 1989 tulo- ja menoarvioon 31 600 000 15548: leen lykätty tuleville vuosille, vaikka pikaiset markkaa maantien n:o 659 perusparan- 15549: toimenpiteet olisivat välttämättömiä. tamiseen. 15550: 15551: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 15552: 15553: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 15554: 2204 1988 vp. 15555: 15556: Raha-asia-aloite n:o 2072 15557: 15558: 15559: 15560: 15561: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Rutalahden-Viisari- 15562: mäen tien perusparantamiseen 15563: 15564: 15565: Eduskunnalle 15566: 15567: Keski-Suomessa sijaitseva Rutalahden-Vii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15568: sarimäen tie on erittäin huonokuntoinen. Tietä nioittaen, 15569: rasittaa suuri raskaan liikenteen määrä, joka 15570: suuntautuu Rutalahden puutavaran pudotus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15571: paikalle. Pudotuspaikka on yksi Päijänteen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 15572: suurimmista. Tien kuormitus on noin 4 000 31.24. 77 1 000 000 markkaa Keski-Suo- 15573: puutavara-autoa/vuosi. messa sijaitsevan Rutalahden- Viisari- 15574: Tien korjaamiselle on jo olemassa vahvistettu mäen tien perusparannustöiden aloitta- 15575: suunnitelma. miseksi. 15576: 15577: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 15578: 15579: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 15580: 1988 vp. 2205 15581: 15582: Raha-asia-aloite n:o 2073 15583: 15584: 15585: 15586: 15587: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Saarijärven-Kallion 15588: maantien perusparantamiseen 15589: 15590: 15591: Eduskunnalle 15592: 15593: Maantien n:o 648 (Saarijärvi-Kallio) perus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15594: korjaaminen on ajoitettu Keski-Suomen tie- ja nioittaen, 15595: vesirakennuspiirin vuosia 1987-1993 koske- 15596: vassa toimenpideohjelmassa vuosille 1990- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15597: 1991. Hanke on kokonaiskustannuksiltaan 16,1 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 15598: miljoonaa markkaa. 31.24. 77 2 000 000 markkaa maantien 15599: Tien suunnittelun maastotyöt on aloitettu ke- n:o 648 (Saarijärvi-Kallio) peruskor- 15600: sällä 1987, ja ne valmistuvat vuoden 1988 ku- jaamisen aloittamiseksi vuoden 1989 ai- 15601: luessa. Tieyhteys on Kannonkosken tärkein. kana. 15602: Kaikki liikenne läänin pääkaupunkiin Jyväsky- 15603: lään suuntautuu tämän tien kautta. 15604: 15605: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 15606: 15607: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 15608: 15609: 15610: 15611: 15612: 15 280129N 15613: 2206 1988 vp. 15614: 15615: Raha-asia-aloite n:o 2074 15616: 15617: 15618: 15619: 15620: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomenselkätien raken- 15621: tamiseen Keski-Suomen Suomenselän alueen kautta 15622: 15623: 15624: Eduskunnalle 15625: 15626: Pylkönmäen kunnan kehittymisen ja kehittä- säksi vireillä useita matkailun kehittämishank- 15627: misen kannalta on tärkein vireillä oleva hanke keita, joita rahoitetaan läänin kehittämisrahojen 15628: Suomenselkätien rakentaminen. Tien toteutta- puitteissa ja matkailun kehittäminen ja kehitty- 15629: minen Keski-Suomen Suomenselän alueen kaut- minen edellyttävät myös toimivia tieyhteyksiä 15630: ta kulkevana Suomenselän tieverkkoselvityksen pohjois-eteläsuunnassa alueen kautta. 15631: vaihtoehdon 8 mukaisesti edistäisi elinkeinoelä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15632: män, kuljetusmahdollisuuksien ja tieliikenteen nioittavasti, 15633: ohjautumista Suomenselän varsinaisille veden- 15634: jakaja-alueille ja toisi tälle alueelle tätä kautta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15635: mahdollisuuksia elinkeinoelämän kehittämiseen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 15636: ja alueen jälkeenjääneisyyden pysäyttämiseen. 31.24. 77 2 000 000 markkaa Suomen- 15637: Tieyhteyksien kehittäminen on perusta muun selkälien rakentamisen suunnittelemi- 15638: elinkeinoelämän kehittämiselle ja tasapainoisel- seksi ja aloittamiseksi tieverkkoselvityk- 15639: le alueelliselle eteenpäin menolle. sen vaihtoehto 8:n mukaisesti Keski- 15640: Keski-Suomen Suomenselän kunnissa on li- Suomen Suomenselän alueen kautta. 15641: 15642: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 15643: 15644: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 15645: 1988 vp. 2207 15646: 15647: Raha-asia-aloite n:o 2075 15648: 15649: 15650: 15651: 15652: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Viisarimäen-Kanavuo- 15653: ren tien rakentamiseen 15654: 15655: 15656: Eduskunnalle 15657: 15658: Kantatie n:o 59 (Lusi-Kanavuori) johtaa sipuoli, Vaateriovuoren itäpuoli, Kylkisvuoren 15659: valtatieltä n:o 5 Heinolan pohjoispuolitse Jy- länsipuoli. Vennalammen eteläpuolella oleva 15660: väskylään. Tieosuus Viisarimäki-Kanavuori tielinjaus kulkisi Ison Kuorejärven ja Valkean 15661: on muuta tieosuutta selvästi heikkolaatuisempi. Kuorejärven välistä. 15662: Toimenpideselvityksen perusteella tie- ja vesi- Tämä ns. Viisarimäen vaihtoehto, jota asuk- 15663: rakennushallitus on hyväksynyt kantatien n:o kaat jo alustavasti 16.6.1988 kokouksessa Vii- 15664: 59 suunnittelun pohjaksi välille Viisarimäki- sarimäen koululla yksimielisesti kannattivat, on 15665: Kanavuori vaihtoehdon, joka sijoittuu nykyisen varteenotettava vaihtoehto, koska se lyhentää 15666: tien länsipuolelle. matkaa useita kilometrejä Viisarimäen kautta 15667: Tie suunnitellaan ja rakennetaan moottorilii- kulkevaan tiehen verrattuna ja on siten liiken- 15668: kennetienä. Suunnittelussa otetaan huomioon netaloudellisesti kannattava. 15669: kuitenkin myöhemmin rakennettava toinen ajo- Viisarimäen vaihtoehto on luonnonsuojelun 15670: rata, jolloin tie muuttuu 2-ajorataiseksi moot- ja maiseman säilymisen kannalta muita vaih- 15671: toritieksi. toehtoja parempi. Se säästää ns. Baijerin laak- 15672: Uuden tien valmistuttua nykyinen tie jää pai- son ja Vällyhoilon, jotka luonnonkauneutensa 15673: kallisen liikenteen käyttöön. ja erikoisuutensa vuoksi ovat matkailijoiden 15674: Tiesuunnittelun maastotyöt ovat parhaillaan suosiossa ja valtakunnallisesti merkittäviä suo- 15675: käynnissä. jelukohteita. 15676: Kanavuoren-Viisarimäen tien parannuseh- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15677: dotuksen sijasta linjaus pitäisi laatia välille Ka- nioittaen, 15678: navuori-Urpinen. Kanavuoresta johonkin Jo- 15679: kelan kohdalle voitaisiin linjaus tehdä suunni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15680: telman mukaan. Siitä eteenpäin linjauksen pi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 15681: täisi kulkea suoraan lähelle Urpisten risteystä 31 .24. 77 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 15682: seuraavasti: Viisarimäen-Kanavuoren tien linjauk- 15683: Viitasenvuoren itäpuoli, Lehtisenvuoren Iän- seen ja tien rakentamiseen. 15684: 15685: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 15686: 15687: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 15688: 2208 1988 vp. 15689: 15690: Raha-asia-aloite n:o 2076 15691: 15692: 15693: 15694: 15695: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta pienehköihin tietöihin ja 15696: liikenneturvallisuustöihin Keski-Suomen alueella 15697: 15698: 15699: Eduskunnalle 15700: 15701: Vuonna 1989 tulisi Keski-Suomen alueella li- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15702: sätä painopistettä valtakunnallisesta linjasta nioittaen, 15703: poiketen alemmanasteisen tiestön tilan paranta- 15704: miseen. Näin tulisi menetellä sen takia, että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15705: alemmanasteinen tiestö on tällä hetkellä hyvin 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 15706: heikossa kunnossa ja että takavuosina varsin 31.24. 77 40 000 000 markkaa pieneh- 15707: suuren osan tiemäärärahoista vienyt Jyväskylän köihin tietöihin ja liikenneturvallisuus- 15708: rantaväylä valmistuu vuonna 1989. Näin ollen töihin Keski-Suomen tie- ja vesiraken- 15709: pienemmille hankkeille jäisi rahoituksellista ti- nuspiirin alueella. 15710: laa. Lisäksi 1990-luvulla joudutaan Keski-Suo- 15711: messa jälleen toteuttamaan huomattavan suuria 15712: päätiekohteita. 15713: 15714: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 15715: 15716: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 15717: 1988 vp. 2209 15718: 15719: Raha-asia-aloite n:o 2077 15720: 15721: 15722: 15723: 15724: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylän 15725: rakentamiseen välillä Äänekoski-Suolahti 15726: 15727: 15728: Eduskunnalle 15729: 15730: Kevyen liikenteen väylän rakentaminen välil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15731: le Äänekoski-Suolahti olisl liikenneturvalli- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 15732: suuden kannalta erittäin tärkeätä, koska lyhyel- markkaa kevyen liikenteen väylän ra- 15733: lä tieosalla liikkuu Äänekosken-Suolahden lii- kentamisen aloittamiseksi välillä Aäne- 15734: kenne, teollisuuden raskas rekkaliikenne sekä koski-Suolahti. 15735: koululais- ja muu henkilöliikenne. Suunnitel- 15736: mat välille Äänekoski-Kovala ovat jo valmiit. 15737: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15738: nioittaen, 15739: 15740: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 15741: 15742: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 15743: 2210 1988 vp. 15744: 15745: Raha-asia-aloite n:o 2078 15746: 15747: 15748: 15749: 15750: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kärkistensalmen sillan 15751: rakentamiseen 15752: 15753: 15754: Eduskunnalle 15755: 15756: Keski-Suomen Korpilahden kunnan asukkaat Edellä olevan perusteelia ehdotamme kun- 15757: haluavat Kärkistensalmen yli kulkevan lossin ti- nioittaen, 15758: lalle rakennettavaksi sillan. Tie Kärkistensal- 15759: men kautta kulkee Luhankaan, Leivonmäelle ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15760: Toivakkaan. Tietä käytetään myös Keski-Suo- 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 15761: mesta Itä-Suomeen kuljettaessa. Tie on vilk- markkaa Korpilahden kunnassa sijaitse- 15762: kaasti liikennöity ja lossi hidastaa kulkemista. van Kärkistensalmen yli kulkevan sillan 15763: Lisäksi lossin käyttö on hankalaa. rakentamiseen. 15764: 15765: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 15766: 15767: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 15768: 1988 vp. 2211 15769: 15770: Raha-asia-aloite n:o 2079 15771: 15772: 15773: 15774: 15775: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pihtiputaan Ilosjoen 15776: sillan rakentamiseen 15777: 15778: 15779: Eduskunnalle 15780: 15781: Pihtiputaalla on ollut 30 vuotta vireillä läpi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15782: kulkutunnelin rakentaminen Ilosjoelle. Ilosjär- nioittavasti, 15783: vellä venesatamassa on 30 taloutta, joilta yhteys 15784: Kolimajärvelle puuttuu liian matalan sillan ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15785: kia. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 15786: Uudesta sillasta on vesipiirillä olemassa val- 31.24. 77 2 000 000 markkaa Pihtipu- 15787: mis suunnitelma, mutta tarvittava rahoitus taal/a sijaitsevan Ilosjoen sillan rakenta- 15788: hankkeen toteuttamiseen puuttuu. Valtion toi- misen aloittamiseksi. 15789: mesta tulisikin pikaisesti turvata riittävät mää- 15790: rärahat Pihtiputaalla sijaitsevan Ilosjoen sillan 15791: rakentamisen aloittamiseksi. 15792: 15793: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 15794: 15795: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 15796: 2212 1988 vp. 15797: 15798: Raha-asia-aloite n:o 2080 15799: 15800: 15801: 15802: 15803: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta pienvenesatamien ra- 15804: kentamiseen eräisiin Keski-Suomen kuntiin 15805: 15806: 15807: Eduskunnalle 15808: 15809: Pienvenesatamat palvelevat lisääntyvää vesi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15810: matkailua. Keski-Suomessa on valmiita suunni- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 15811: telmia venesatamien rakentamisesta Kannon- 31.27. 74 33 000 000 markkaa pienvene- 15812: kaskelle (2 kpl), Kinnulaan, Muurameen, Suo- satamien rakentamiseksi Kannonkoskel- 15813: lahteen ja Äänekoskelle. le, Kinnulaan, Muurameen, Suolahteen 15814: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- ja Aänekoskelle. 15815: nioittavasti, 15816: 15817: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 15818: 15819: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 15820: 1988 vp. 2213 15821: 15822: Raha-asia-aloite n:o 2081 15823: 15824: 15825: 15826: 15827: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kinnulan Saarensalmen 15828: sillan valaistukseen 15829: 15830: 15831: Eduskunnalle 15832: 15833: Keski-Suomessa Kinnulassa sijaitseva Saa- rallinen jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Lisäksi 15834: rensalmen silta tulisi saada valaistuksi. Silta on sillan valaisemattomuus aiheuttaa ongelmia sen 15835: noin 250 metriä pitkä ja tällä hetkellä se on täy- ali kulkeville veneilijöille. 15836: sin valaisematon. Ennen siltaa oleva lossi on va- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15837: laistu ja samoin kanavalla on olemassa valot. nioittavasti, 15838: Sillan molemmin puolin on asutusta, ja silta on 15839: suhteellisen vilkkaasti liikennöity. Lisäksi oman että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15840: vaaratekijänsä sillalla liikennöinnille aiheuttaa 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 15841: se, että sillä ei ole erikseen kevyen liikenteen markkaa Kinnulan Saarensalmen sillan 15842: väylää ja näin ollen pimeänä se on erittäin vaa- valaistuksen rakentamiseksi. 15843: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 15844: 15845: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 15846: 2214 1988 vp. 15847: 15848: Raha-asia-aloite n:o 2082 15849: 15850: 15851: 15852: 15853: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Järvi-Suomen päävesis- 15854: töt toisiinsa ja mereen yhdistävää vesitieverkostoa hyödyntä- 15855: vien kuljetusmuotojen tutkimukseen 15856: 15857: Eduskunnalle 15858: 15859: Maamme kansantaloudessa on kuljetuksilla ta osittain rakennettu luonnon suomiin mahdol- 15860: poikkeuksellisen suuri merkitys. Tämä johtuu lisuuksiin nähden, tulisi tarkastelun pohjana ol- 15861: pääosin metsäteollisuudesta, joka on erittäin la aikanaan rakennettava vesitieverkosto, joka 15862: kuljetusvaltaista, mutta myös muista tekijöistä, yhdistäisi Järvi-Suomen päävesistöt toisiinsa ja 15863: kuten harvasta asutuksesta. mereen ja jonka äärellä olisi pääosa alueen 15864: Tulevaisuuden kuljetuspolitiikan määrittämi- asutus- ja teollisuuskeskuksista. 15865: seksi tulisi asiantuntijoiden selvittää eri liiken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15866: nemuotojen ominaispiirteet. Tällaisia olisivat nioittaen, 15867: energiankäyttö, henkilöstö- ja kalustotarve, lii- 15868: kenteen ympäristövaikutukset (liikennemelu, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15869: liikenneonnettomuudet, saastepäästöt) ja kulje- 1989 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 15870: tuksen hintasuorite yksikköä kohti. markkaa tulevaisuuden kuljetuspolitii- 15871: Asiantuntijoiden tulisi myös laatia tunnuslu- kan määrittämiseksi asiantuntijoiden 15872: vut, joilla voitaisiin verrata Suomen ja Ruotsin avulla lähtökohtana vesitieverkoston ra- 15873: eri liikennemuotoja (tie-, rautatie-, vesi- ja il- kentaminen, joka yhdistäisi Järvi-Suo- 15874: maliikenne) teknologian tasoltaan ja tehokkuu- men päävesistöt toisiinsa ja mereen. 15875: deltaan. Koska maamme vesitieverkosto on vas- 15876: 15877: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 15878: 15879: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen 15880: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka Marita Jurva 15881: 1988 vp. 2215 15882: 15883: Raha-asia-aloite n:o 2083 15884: 15885: 15886: 15887: 15888: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Keiteleen-Päijänteen- 15889: Kivijärven kanavan rakentamiseen 15890: 15891: 15892: Eduskunnalle 15893: 15894: Keiteleen-Päijänteen kanavan rakentamista toteuttaa myös Suomen ja Neuvostoliiton yh- 15895: on suunniteltu, koska on katsottu kanavan ole- teistyönä, jolloin se olisi korjaamassa kauppa- 15896: van tärkeä, jotta voitaisiin turvata sisämaakun- taseemme ylijäämäisyyttä. 15897: tien elinkeinotoiminnan kuljetusten kilpailuky- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15898: ky ja jotta voitaisiin luoda edellytykset uuden nioittaen, 15899: tuotannon syntymiselle maakunnissa. 15900: Keiteleen-Päijänteen kanavan jatkaminen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15901: Kivijärveen tulisi myös ottaa huomioon suunni- 1989 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 15902: telmia laadittaessa. Kanavan jatkamiskustan- markkaa Keiteleen-Päijänteen-Kivi- 15903: nukset Kivijärveen olisivat pienet. Lisäksi kana- järven kanavan suunnitteluun ja raken- 15904: van jatkaminen Kivijärveen helpottaisi turpeen, nustöiden aloittamiseen Suomen ja Neu- 15905: kiven ja puutavaran kuljetuksia ja edistäisi to- vostoliiton yhteistyönä. 15906: teutuessaan myös matkailua. Hanke voitaisiin 15907: 15908: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 15909: 15910: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 15911: 2216 1988 vp. 15912: 15913: Raha-asia-aloite n:o 2084 15914: 15915: 15916: 15917: 15918: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta autokatsastusaseman 15919: avaamiseen J outsaan 15920: 15921: 15922: Eduskunnalle 15923: 15924: Joutsassa on toiminut jo 10 vuotta Jyväsky- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15925: län katsastuskonttorin sivuvastaanotto yhtenä nioittaen, 15926: päivänä kuukaudessa. Joutsa on Itä-Päijänteen 15927: alueen keskus, missä on rekisteröityjä ajoneu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15928: voja noin 11 000 ja noin 1 800 perävaunua. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 15929: Etäisyys lähimmälle katsastusasemalle Heino- 31.40. 74 2 000 000 markkaa katsastus- 15930: laan on 65 kilometriä ja Jyväskylään 75 kilo- toimiston perustamiseksi Joutsaan. 15931: metriä. Tämän takia jo vuoden 1989 aikana tu- 15932: lisi perustaa Joutsaan uusi katsastustoimisto. 15933: 15934: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 15935: 15936: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita J urva 15937: 1988 vp. 2217 15938: 15939: Raha-asia-aloite n:o 2085 15940: 15941: 15942: 15943: 15944: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamaveteraanien mak- 15945: suUoman matkustusoikeuden järjestämiseen yleisissä kulku- 15946: neuvoissa 15947: 15948: Eduskunnalle 15949: 15950: Sotiemme rintamatunnuksen omaaville vete- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15951: raaneille tulee antaa sotilaskortti, joka oikeuttaa 1989 tulo- ja menoarvioon 50 000 000 15952: heidät vapaaseen matkustamiseen yleisissä kul- markkaa rintamaveteraanien maksutlo- 15953: kuvälineissä maamme rajojen sisäpuolella. man matkustusoikeuden järjestämiseksi 15954: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- yleisissä kulkuneuvoissa. 15955: nioittaen, 15956: 15957: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 15958: 15959: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 15960: 2218 1988 vp. 15961: 15962: Raha-asia-aloite n:o 2086 15963: 15964: 15965: 15966: 15967: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatieliikenteen jatka- 15968: miseen vähäliikenteisillä rataosuuksilla 15969: 15970: 15971: Eduskunnalle 15972: 15973: Rautatiehallitus on lakkauttanut liikenteen lanteeseen, jossa energian säästämiseksi kaikki 15974: noin 580 kilometrillä vähäliikenteisiä rata- mahdollinen on kuljetettava rautateitse. 15975: osuuksia. Myöhemmin saatetaan lakkauttaa Ei vain radan purkamisella, vaan jo sen lii- 15976: vielä noin 500 kilometriä rataa. Edelleen on kenteen lopettamisella olisi vakavia aluepoliitti- 15977: Valtionrautateiden taholta ilmoitettu, että osa sia ja liikennepoliittisia seurauksia. Vaikka ra- 15978: radoista puretaan heti lakkautuspäätöksen jäl- dan kokonaisliikennemäärä ei olisi suuri, saat- 15979: keen. taa sillä olla huomattava merkitys radan varrel- 15980: Joidenkin rataosien liikenteen lakkauttami- la olevien paikkakuntien elinkeinoelämälle ja 15981: nen ja ratojen purkaminen ovat niin tärkeitä radan vaikutuspiirissä toimiville yrityksille. 15982: asioita, että ne kuuluvat eduskunnan päätettä- Lopetettavaksi esitetyillä rataosuuksilla on 15983: viksi. Kysymystä ei voi ratkaista pelkästään melkoisesti tavaraliikennettä, erityisesti puuta- 15984: rautatietaloudellisena kysymyksenä. Rautatie- varakuljetuksia. Nämä siis siirtyisivät kaikki re- 15985: verkosto on osa maamme kansallisvarallisuut- koille. Kun järkevän liikennepolitiikan tavoit- 15986: ta, joka on aikanaan luotu huomattavin talou- teena tulisi olla saada raskaita tavarankuljetuk- 15987: dellisin ja henkisin ponnistuksin. sia siirtymään maantieltä rautateille, vaikuttaisi 15988: Ei ole myöskään selvitetty, mitä esitettyjen liikenteen lopettaminen rataosuuksilla juuri 15989: rataosien purkaminen merkitsisi maanpuolus- päinvastoin. 15990: tuksen ja maan kriisivalmiuden kannalta. On- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 15991: han purettaviksi esitetty useita sellaisiakin ra- nioittaen, 15992: taosuuksia, kuten Jyväskylä-Haapamäki- 15993: Ruosniemi, Saarijärvi-Haapajärvi ja Vuokat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 15994: ti-Porokylä, jotka ovat tärkeitä lenkkejä rau- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 15995: tatieverkossa tarjoten vaihtoehtoisen yhteyden 31.90.22 50000000 markkaa toimenpi- 15996: siltä varalta, että pääliikenneyhteys katkeaa. teisiin, joilla voidaan peruuttaa liiken- 15997: Myös raakaöljyn saannin vaikeutuminen esi- teen /akkauttamiset vähäliikenteisillä ra- 15998: merkiksi kansainvälisen kriisin tai öljyntuotta- taosuuksilla ja turvata jatko uhatuilla 15999: jamaiden politiikan seurauksena voi johtaa ti- rataosuuksilla. 16000: 16001: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 16002: 16003: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 16004: 1988 vp. 2219 16005: 16006: Raha-asia-aloite n:o 2087 16007: 16008: 16009: 16010: 16011: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta junaliikenteen jatkami- 16012: seen Keuruuta ja Haapamäkeä ympäröivillä rataosuuksilla 16013: 16014: 16015: Eduskunnalle 16016: 16017: Vuonna 1986 tehtiin päätös Valtionrautatei- Haapamäen Höyryveturipuiston arvioitu tu- 16018: den käytöstä poistettavien höyryvetureiden si- lovaikutus talousalueelle on noin 4 miljoonaa 16019: joittamisesta Haapamäelle. Lahjoitus otettiin markkaa vuodessa. Työllistämisvaikutus olisi 16020: Keuruulla vastaan kiitollisuudella, ja asian ym- Haapamäen erityistukialueella noin 10 työpaik- 16021: pärille on panostettu Haapamäen Höyryveturi- kaa. USA:sta ja Länsi-Euroopasta saadut koke- 16022: puiston nimissä yhteensä 11 miljoonaa mark- mukset vanhojen ratojen käyttöönotosta mat- 16023: kaa. kailutarkoituksessa ovat positiivisia. Muuta- 16024: Julkisuudessa on viime aikoina esiintynyt tie- missa maissa rataosuuksia on jopa myyty har- 16025: toja liikenteen lopettamisesta Keuruuta ja Haa- rastelijakäyttäjien huollettaviksi. 16026: pamäkeä ympäröiviltä rataosuuksilta. Sen lisäksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16027: on esitetty mahdollisuutena poistaa kokonaan nioittaen, 16028: tiettyjä rataosuuksia. 16029: Haapamäen Höyryveturipuiston markki- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16030: nointi ja toiminta on laskettu elävän rauta- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 16031: tieympäristön varaan. Rautatieliikenne on 31.57.40 lisäyksenä JO 000 000 markkaa, 16032: poikkeuksellisen merkittävä puistossa kävijöi- jolla turvattaisiin liikenteen jatkuminen 16033: den kuljetusväline. Näin ollen ympäristön radat Keuruu ta ja Haapamäkeä ympäröivillä 16034: ovat tärkeä elementti liikkuvien höyryveturei- rataosuuksilla. 16035: den elämystuotteelle. Höyryvetureilla on tar- 16036: koitus myös liikkua kauemmaksi, esim. välillä 16037: Virrat-Haapamäki. 16038: 16039: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 16040: 16041: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 16042: 2220 1988 vp. 16043: 16044: Raha-asia-aloite n:o 2088 16045: 16046: 16047: 16048: 16049: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Oriveden-Haapamäen 16050: radan perusparantamiseen 16051: 16052: 16053: Eduskunnalle 16054: Oriveden-Haapamäen rata on erittäin huo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16055: nokuntoinen ja vaatisi pikaista korjausta. Ny- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 16056: kyisessä kunnossaan rata aiheuttaa suuren lii- markkaa Oriveden-Haapamäen radan 16057: kenneturvallisuusriskin. perusparannustöihin. 16058: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16059: nioittaen, 16060: 16061: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 16062: 16063: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 16064: 1988 vp. 2221 16065: 16066: Raha-asia-aloite n:o 2089 16067: 16068: 16069: 16070: 16071: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta sivukylien postitoimi- 16072: paikkojen toiminnan turvaamiseen 16073: 16074: 16075: Eduskunnalle 16076: 16077: Maaseutumme kylien elinvoimaisuuden mit- hes kannattavia tai lievästi tappiollisia postitoi- 16078: tari ja yksi perusedellytys on toimiva postitoi- mipaikkoja. Postitoimipaikan lakkauttamisen 16079: mipaikka. Postissa asioidaan normaalien posti- mukana seuraa usein kohtalokas kuolinisku toi- 16080: palveluiden lisäksi myös useissa pankki- ja mipaikan kylälle. Posti- ja telelaitoksen tulisi- 16081: maksuasioissa. Monilla maaseutumme kylillä kin pikaisesti lopettaa pienten postitoimipaik- 16082: on tällä hetkellä vielä toimivaa pienteollisuutta, kojen lakkauttaminen ja ottaa uudelleen har- 16083: jonka toiminta vaikeutuu huomattavasti, jos kintaan useiden aikaisemmin tehtyjen lakkau- 16084: kylän posti siirtyy useiden kilometrien tai usei- tuspäätösten oikeellisuus. 16085: den kymmenien kilometrien päähän suurem- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16086: paan taajamaan. Lisäksi maaseudulla asuu kes- nioittaen, 16087: kimääräistä enemmän vanhempaa väestöä, jolle 16088: liikkuminen on hankalampaa. Tällaisille ihmi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16089: sille 20-30 kilometrin postimatkat ovat ylivoi- 1989 tulo- ja menoarvioon 50 000 0000 16090: maisia, ja näin ollen he joutuvat suorittamaan markkaa, jolla mahdollistettaisiin pien- 16091: asiointinsa pelkästään taksin avulla. Tätä ei voi- ten sivukylien postitoimipaikkojen säi- 16092: tane pitää tämän päivän Suomessa tasapuolise- lyttäminen ja jo suljettujen mahdollinen 16093: na ja oikeudenmukaisena kohteluna. uudelleen avaaminen kylien elinvoimai- 16094: Posti- ja telelaitos on tällä hetkellä varsin suuden ja maamme kansalaisten tasa- 16095: kannattava liikelaitos. Tämän takia on käsittä- puolisen kohtelun takia. 16096: mätöntä, että maassamme lopetetaan pieniä lä- 16097: 16098: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 16099: 16100: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 16101: 2222 1988 vp. 16102: 16103: Raha-asia-aloite n:o 2090 16104: 16105: 16106: 16107: 16108: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Keuruun Liesjärven pos- 16109: tin uudelleen avaamiseen 16110: 16111: 16112: Eduskunnalle 16113: 16114: Liesjärven kylä sijaitsee noin 30 kilometriä Ensimmäiset kokemukset uudesta järjestelys- 16115: Keuruun kaupungin keskustasta Ähtärin suun- tä osoittavat, että kylän postipalvelut heikkeni- 16116: taan. Kylällä on koulu, jossa on runsaasti oppi- vät kovasti. Useiden kyläläisten on nyt haettava 16117: laita. Koulun oppilasmäärät ovat nousevia. Täl- postipalvelunsa kymmenien kilometrien pääs- 16118: lä hetkellä koulun vaikutusalueella on 26 alle tä. Tämä tuntuu sitäkin perusteettomammalta, 16119: kouluikäistä lasta. koska kylällä on nimenomaan postia varten ra- 16120: Myös kauppapalvelut on kylällä onnistuttu kennetut uudehkot tilat. 16121: turvaamaan kohtuullisella tavalla. Mikäli myös Liesjärven postikonttori tulisikin avata uu- 16122: valtiovalta vastaisi omasta osuudestaan kylän delleen. Postin päivittäinen aukioloaika voisi 16123: palveluvarustuksen turvaamiseksi, olisi tällä 89 olla esim. 3-4 tuntia. 16124: taloutta käsittävällä Liesjärven kylällä edelly- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16125: tykset elinvoimaiseen tulevaisuuteen. nioittaen, 16126: Ankara isku kylän tulevaisuudelle oli Liesjär- 16127: ven postikonttorin lakkauttaminen 1. 7.1987. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16128: Tuosta ajankohdasta lukien Liesjärven posti- 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 16129: palveluja on yritetty hoitaa Pihlajaveden posti- markkaa Keuruun Liesjärven postikont- 16130: kanttorilta vierailevana palveluna. Palvelupiste torin uudelleen avaamiseksi. 16131: on auki kolmena päivän viikossa tunnin ajan. 16132: 16133: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 16134: 16135: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 16136: 1988 vp. 2223 16137: 16138: Raha-asia-aloite n:o 2091 16139: 16140: 16141: 16142: 16143: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kärkkäälän postin toi- 16144: minnan jatkamiseen 16145: 16146: 16147: Eduskunnalle 16148: 16149: Keski-Suomessa Kärkkäälässä on aiottu lo- kuttamatta kylän kehittymiseen ja elinkykyisyy- 16150: pettaa kylän posti. Postin lakkauttamisen jäl- teen. 16151: keen palvelut hoidettaisiin Sirkkamäessä, jonne Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16152: matkaa kertyy noin 15 kilometriä. nioittavasti, 16153: Asukkaat Kärkkäälässä asuvat laajalla alueel- 16154: la ja postipalveluiden siirtäminen Sirkkamäkeen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16155: hankaloittaa huomattavasti esim. eläkeläisten 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 mark- 16156: asiointia. kaa, jolla varmistettaisiin Hannulan 16157: Kylällä on ollut noin 50 taloutta, koulu ja Kärkkäälän postin toiminnan jatku- 16158: kauppa. Postin lakkauttaminen ei voi olla vai- minen. 16159: 16160: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 16161: 16162: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 16163: 2224 1988 vp. 16164: 16165: Raha-asia-aloite n:o 2092 16166: 16167: 16168: 16169: 16170: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Hankasalmen Venekos- 16171: ken postin toiminnan turvaamiseen 16172: 16173: 16174: Eduskunnalle 16175: 16176: Venekosken kylä sijaitsee Keski-Suomessa, nenkin vaikeutuu postin lakattua toimimasta, 16177: Hankasalmen kirkolta noin 8 km:n päässä. Ky- sillä kunnan päättävissä elimissä on tehty periaa- 16178: län keskustan muodostavat kaksi kauppaa, kou- tepäätös, jonka mukaan lainoja saa ainoastaan 16179: lu ja posti. Asukkaita alueella on noin 80 ruoka- kylille, joissa on toimiva koulu, posti ja kauppa. 16180: kuntaa. Eläkeläisten määrä kylällä on 55. Jotta maaseutu pystyttäisiin pitämään elävänä 16181: Venekosken kylän elinvoimaisuus on perustu- ja asuttuna, tulisi posti- ja telelaitoksen pikaises- 16182: nut postin ja kauppojen ympärille. Nyt on saatu ti lopettaa kyläpostien lakkautussuunnitelmat. 16183: tieto, että posti lakkautetaan. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16184: Postin lakkauttamisen jälkeen asukkaat hoita- nioittaen, 16185: vat postiasiansa kirkolla 10-12 km:n päässä. 16186: Postimatkalla hoidetaan myös kauppaostokset että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16187: ja muut asiat. 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 mark- 16188: Venekosken kylän asukkaat ovatkin nyt vaka- kaa, jolla varmistettaisiin Venekosken 16189: vasti huolestuneita kylänsä tulevaisuudesta, kun postin toiminnan säilyminen myös tule- 16190: postin lakkauttaminen tuo tullessaan kuoleman vaisuudessa. 16191: myös kyläkaupalle. 16192: Asuntorakentaminen ja aravalainojen saami- 16193: 16194: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 16195: 16196: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 16197: 1988 vp. 2225 16198: 16199: Raha-asia-aloite n:o 2093 16200: 16201: 16202: 16203: 16204: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta selkokielisen sanomaleh- 16205: den julkaisemiseen 16206: 16207: 16208: Eduskunnalle 16209: 16210: Suomessa arvioidaan olevan yli 200 000 sel- huksilla on tarve selkokieliseen tiedonvälityk- 16211: laista henkilöä, joille perinteinen tiedonvälitys seen. 16212: on kielellisesti liian vaikeaa, eli he jäävät käy- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16213: tännössä nykyisen tiedonvälityksen ulkopuo- nioittaen, 16214: lelle. 16215: Nämä henkilöt koostuvat mm. kehitysvam- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16216: maisista, syntymästään asti kuuroista, afaati- 1989 tulo- ja menoarvioon 300 000 16217: koista ja aivovaurioista kärsivistä sekä eri ta- markkaa selkokielisen sanomalehden 16218: voin sosiaalisesti ja henkisesti vajaatoimintaky- julkaisemiseen. 16219: kyisistä ihmisistä. Lisäksi myös useilla van- 16220: 16221: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 16222: 16223: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita J urva 16224: 2226 1988 vp. 16225: 16226: Raha-asia-aloite n:o 2094 16227: 16228: 16229: 16230: 16231: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta kotimaisten polttoainei- 16232: den laboratorion toimitilojen investointeihin Jyväskylässä 16233: 16234: 16235: Eduskunnalle 16236: 16237: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16238: alainen kotimaisten polttoaineiden laboratorio nioittaen, 16239: on toiminut Jyväskylässä vuodesta 1980 alkaen. 16240: Se on yksi VTT:n kuudella eri paikkakunnalla että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16241: sijaitsevista aluelaboratorioista. KPA:n palve- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 16242: luksessa työskentelee runsaat 80 henkilöä. 32.42. 74 lisäyksenä JO 000 000 markkaa 16243: Kotimaisten polttoaineiden laboratorion uu- Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen 16244: sien toimitilojen vaatimiin investointeihin tu- alaisen kotimaisten polttoaineiden labo- 16245: lee varata määrärahat valtion tulo- ja meno- ratorion uusien toimitilojen vaatimiin 16246: arvioon. Vuoden 1986 tulo- ja menoarviossa investointeihin Jyväskylässä. 16247: hankkeeseen on osoitettu 11 000 000 markkaa. 16248: 16249: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 16250: 16251: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 16252: 1988 vp. 2227 16253: 16254: Raha-asia-aloite n:o 2095 16255: 16256: 16257: 16258: 16259: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta äitiysavustukseen oikeu- 16260: tettujen piirin budjettiperusteiseen laajentamiseen 16261: 16262: 16263: Eduskunnalle 16264: 16265: Ottolapsilain mukaan äidiltä voidaan saada vanhemmat tekevät merkittävää yhteiskunnal- 16266: luovutus lapsesta, kun lapsi on täyttänyt 12 lista työtä. Heidän asemansa on kuitenkin ver- 16267: viikkoa. Tämän jälkeen voidaan vahvistaa rattuna biologisten vanhempien asemaan huo- 16268: adoptio. Nykyisen käytännön mukaan useat mattavasti heikompi. Nykyisen lain mukaan äi- 16269: lapsista sijoitetaan kuitenkin tulevaan perhee- tiysavustuksen saamisen ehtona on, että äiti käy 16270: seen jo suoraan laitokselta. Kun lapset saadaan raskauden aikana neuvolassa. Tähän tulisi saa- 16271: adoptiovanhemmille suoraan synnytyssairaalas- da ehdottomasti poikkeus adoptioäitien koh- 16272: ta, olisi paras, että se tapahtuisi mahdollisim- dalla. Asiasta on myös eduskunta ilmaissut 16273: man nopeasti. Monet luovuttavat äidit haluavat kantansa ponnen muodossa. 16274: sijoittaa lapsensa heti perheeseen, ettei lapselle Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16275: tulisi lastenkodissa olemisaikaa. nioittavasti, 16276: Tuleva adoptioperhe saa tiedon lapsen saami- 16277: sesta yleensä hyvin myöhäisessä vaiheessa. En- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16278: simmäisen lapsen kohdalla kaikki hankinnat tu- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 16279: levat suoritettavaksi yhtäkkiä, ja koska lapsesta 33.15.51 5 000 000 markkaa, jolla mah- 16280: ei pystytä ilmoittamaan, ennen kuin hän on syn- dollistettaisiin adoptioäitien pääseminen 16281: tynyt ja äiti on antanut luvan sijoittaa hänet äitiysavustuksen piiriin ylimääräisin jär- 16282: perheeseen, tulee tilanne adoptiovanhemmille jestelyin. 16283: todella yllättäen. Adoptiolapsen vastaanottavat 16284: 16285: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 16286: 16287: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 16288: 2228 1988 vp. 16289: 16290: Raha-asia-aloite n:o 2096 16291: 16292: 16293: 16294: 16295: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta työttömyyspäivärahan 16296: budjettiperusteiseksi korottamiseksi 16297: 16298: 16299: Eduskunnalle 16300: 16301: Työttömyyspäiväraha on tällä hetkellä vielä taisiin työttömyyspäivärahaa korottaa 100 16302: liian pieni ja aiheuttaa työttömien perheille mo- markkaan päivältä ja sitä maksaa kaikilta seit- 16303: nesti suuria ongelmia selviämisessä jokapäiväi- semältä viikonpäivältä. 16304: sistä välttämättömistä menoista. Työttömyys- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16305: päiväraha tulisi saada sille tasolle, että se kattai- nioittaen, 16306: si normaalit perheen menot ja siitä jäisi myös 16307: perheenjäsenten vapaa-ajan virkistystoimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16308: taan, jotta työttömien perheet eivät myöskään 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 16309: tässä asiassa olisi oleellisesti toisia perheitä hei- 33.17.51 lisäyksenä 300000000 mark- 16310: kommassa asemassa. kaa työttömien työttömyyspäivärahan 16311: SMP:n linjan mukaisesti tulisi niin työttömil- ylimääräiseksi korottamiseksi JOO mark- 16312: le kuin eläkeläisille tai sairauspäivärahalla ole- kaan päivältä ja sen maksamiseksi kai- 16313: ville henkilöille turvata 3 000 markan kuukau- kilta seitsemältä viikonpäivältä 1.9.1989 16314: sittainen veroton perustoimeentuloturva. Tä- alkaen. 16315: hän päämäärään tähtäävänä toimenpiteenä voi- 16316: 16317: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 16318: 16319: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka 16320: Marita Jurva Heikki Riihijärvi 16321: 1988 vp. 2229 16322: 16323: Raha-asia-aloite n:o 2097 16324: 16325: 16326: 16327: 16328: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta syöpäpotilaiden kipu- 16329: lääkkeiden sairausvakuutuslain mukaisen korvausprosentin 16330: korottamiseen 16331: 16332: Eduskunnalle 16333: 16334: Suomessa sairastaa syöpää noin 60 000 henki- lääkkeiden kohdalla: uudet valmisteet ovat hin- 16335: löä. Nykyisillä hoitomenetelmillä pystytään pa- naltaan moninkertaisia vanhaan aspiriiniin ver- 16336: rantamaan noin 40 OJo syöpäpotilaista. Niilläkin rattuna. Kuitenkin laajahkoa lääkevalikoimaa 16337: potilailla, jotka eivät parane, pitenee elinaika tarvitaan, jotta kullekin potilaalle löytyisi tehon 16338: leikkausten sekä säde- ja lääkehoitojen ansiosta ja sivuvaikutusten suhteen sopiva lääke. 16339: usein vuosilla. Noin puolella syöpäpotilaista on Saattohoitokeskustelussa on tullut esille 16340: kipuja, taudin loppuvaiheessa noin 70 % :lla. myös potilaiden entistä suurempi halukkuus 16341: Kun Suomessa syöpään kuolee noin 9 000 poti- viettää sairautensa loppuvaihe mahdollisimman 16342: lasta vuosittain, merkitsee tämä sitä, että noin pitkään kotihoidossa. 16343: 7 000 tarvitsee kipulääkitystä tai muita kipuhoi- Olisi mitä tärkeintä saada syöpäpotilaiden 16344: toja. osalta myös kipulääkkeet sairausvakuutuksen 16345: Samalla kun syöpätautien etenemistä rajoit- 100 %:n korvauksen piiriin. Uudistus ei tulisi 16346: tavat hoitomenetelmät ovat kehittyneet voi- yhteiskunnalle kovin kalliiksi, koska kipeiden 16347: makkaasti, on syöpäpotilaiden oireita lievittävä syöpäpotilaiden määrä on melko pieni ja poti- 16348: hoito jäänyt vähemmälle huomiolle. laat tarvitsevat runsasta kipulääkitystä yleensä 16349: Suomessa viime vuosina käynnistynyt kes- vasta viimeisen elinvuotensa aikana. 16350: kustelu kuolinhoidosta on tuonut valokeilaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16351: myös oireita lievittävän hoidon tärkeyden. Aihe nioittaen, 16352: on ollut esillä monissa terveydenhuollon koulu- 16353: tustilaisuuksissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16354: Myös lääketeollisuus on huomannut syöpä- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 16355: potilaiden kivunhoidossa esiin tulleen lääketar- 33.18.60 20000000 markkaa syöpäpo- 16356: peen, ja uusia valmisteita on tullut markkinoil- tilaiden kipulääkkeiden saattamiseksi 16357: le. Nämä uudet lääkkeet ovat kuitenkin huo- sairausvakuutuksen JOO %:n korvauk- 16358: mattavasti kalliimpia kuin perinteiset. Sama sen piiriin. 16359: suuntaus on havaittavissa miedompien kipu- 16360: 16361: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 16362: 16363: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 16364: 2230 1988 vp. 16365: 16366: Raha-asia-aloite n:o 2098 16367: 16368: 16369: 16370: 16371: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta veren kolesterolin vaati- 16372: man lääkehoidon sairausvakuutuslain mukaisen korvauspro- 16373: sentin korottamiseen 16374: 16375: Eduskunnalle 16376: 16377: Veren kohonnut kolesterolipitoisuus on tun- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16378: netusti yksi keskeinen sepelvaltimotaudin syy. nioittaen, 16379: Useimpien henkilöiden kohdalla veren koleste- 16380: rolia voidaan tehokkaasti alentaa ruokavalio- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16381: muutoksilla. Pienehköllä osalla väestöä on pe- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 16382: rinnöllisistä syistä hyvin korkea veren koleste- 33.18.60 25 000 000 markkaa, jolla mah- 16383: rolipitoisuus. Tällaisissa tapauksissa sepelvalti- dollistettaisiin perinnöllisen veren korkean 16384: motaudin esiintyvyys on erittäin suuri ja usein kolesterolin vaatiman lääkehoidon sai- 16385: jo nuorehkolla iällä, ellei veren kolesterolitasoa rausvakuutuksen korvausprosentin korot- 16386: voida tehokkaasti alentaa. Näissä tapauksissa taminen 90 %:iin. 16387: tarvitaan ruokavaliohoidon ohella säännöllistä 16388: kolesterolia alentavaa lääkitystä. 16389: 16390: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 16391: 16392: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 16393: 1988 vp. 2231 16394: 16395: Raha-asia-aloite n:o 2099 16396: 16397: 16398: 16399: 16400: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta SLE-tautia sairastaville 16401: tarpeellisten suojavoiteiden saamiseksi sairausvakuutuslain 16402: nojalla korvattavien lääkkeiden joukkoon 16403: 16404: Eduskunnalle 16405: 16406: Noin 5 000 suomalaista sairastaa reumatau- riittävä toimenpide. Tästä huolimatta ja lukuis- 16407: teihin laskettavaa SLE-tautia. SLE on kansain- ten yritysten jälkeenkään ei aurinkosuojavoitei- 16408: välinen nimitys sidekudoksissa esiintyvälle tau- ta ole saatu sairausvakuutuksesta korvattavien 16409: dille Systemic lupus erythymatosus. Suomen- SLE-lääkkeiden piiriin. 16410: nettuna sairaus on hajapesäkkeinen punahuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16411: ka. Hajapesäkkeinen siksi, että se saattaa il- nioittavasti, 16412: maantua lähes mihin kudokseen tai elimeen ta- 16413: hansa, ja punahukka taudille ominaisen kasvo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16414: ihottuman vuoksi. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 16415: SLE on ennen muuta nuorten naisten sairaus. 33.18.60 1500000 markkaa SLE-tautia 16416: Valtaosa sairastuneista on 20-30-vuotiaita ja (Systemic lupus erythymatosus) sairasta- 16417: heistä yhdeksän kymmenestä on naisia. vien tehokkaalle hoidolle tarpeellisten 16418: Taudin täydellisesti parantavaa lääkettä tai auringonvalo/ta suojaavien voiteiden 16419: hoitomenetelmää ei lääketiede vielä ole kyennyt saamiseksi SLE-taudin hoidon osalta 16420: löytämään. Lievimmässä muodossa SLE ei sairausvakuutuksessa korvattavien lääk- 16421: edellytä mitään varsinaista lääkehoitoa. Monis- keiden joukkoon. 16422: sa tapauksissa suojautuminen auringolta on 16423: 16424: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 16425: 16426: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 16427: 2232 1988 vp. 16428: 16429: Raha-asia-aloite n:o 2100 16430: 16431: 16432: 16433: 16434: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntoutuksesta aiheutu- 16435: vien matkakulujen korvaamiseen 16436: 16437: 16438: Eduskunnalle 16439: 16440: Kuntoutuksen tarve on viime vuosina huo- ret matkakustannukset. Pienituloisille matka- 16441: mattavasti lisääntynyt maassamme. Kuntoutus- kulut muodostuvat kohtuuttoman suuriksi. 16442: kulut korvataan potilaalle osittain ja samoin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16443: matkakulut. Omavastuuosuus matkakuluista nioittaen, 16444: on tällä hetkellä 15 mk/matka, yhteensä 30 16445: mk/hoitokerta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16446: Kuntoutusta tarvitsevasta väestöstä suuri osa 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 16447: asuu maaseudulla ja matkan pituus hoitopaik- 33 .18. 60 50 000 000 markkaa kuntou- 16448: kaan saattaa olla hyvinkin pitkä. Tällöin pitkäs- tuksesta aiheutuvien matkakulujen täy- 16449: tä hoitosarjasta aiheutuu potilaalle korkeiden simääräiseen korvaamiseen valtion va- 16450: hoitomaksujen lisäksi myös huomattavan suu- roista. 16451: 16452: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 16453: 16454: Tina Mäkelä J. Juhani Kortesalmi Urpo Leppänen 16455: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka Marita Jurva 16456: 1988 vp. 2233 16457: 16458: Raha-asia-aloite n:o 2101 16459: 16460: 16461: 16462: 16463: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen rintama- 16464: lisän budjettiperusteiseksi korottamiseksi 16465: 16466: 16467: Eduskunnalle 16468: 16469: Ylimääräinen rintamalisä on heikoimmassa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16470: taloudellisessa asemassa oleville rintamavete- nioittaen, 16471: raaneille erittäin tarpeellinen lisäeläke. Tämä 16472: eläke on kuitenkin tasoltaan vielä varsin vaati- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16473: maton, saahan sitä alimmillaan vain parikym- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 16474: mentä markkaa kuukaudessa ja korkeimmatkin 33.21.52 ylimääräisenä määrärahana 16475: eläkkeet ovat vain alle 200 markkaa. Tämän ta- 180 000 000 markkaa ylimääräisen rinta- 16476: kia ylimääräiseen rintamalisään tulisi saada malisän budjettiperusteiseksi korottami- 16477: tuntuva tasokorotus, jotta sen luonne tunnus- seksi JOO markalla kuukaudessa 1.1. 16478: tuksellisena lisänä rintamapalvelusta suoritta- 1989 alkaen. 16479: neille taloudellisessa heikoimmassa asemassa 16480: oleville rintamaveteraaneille korostuisi nykyi- 16481: sestään. 16482: 16483: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 16484: 16485: Tina Mäkelä Pekka Leppänen 16486: Raimo Vistbacka Marita Jurva 16487: 2234 1988 vp. 16488: 16489: Raha-asia-aloite n:o 2102 16490: 16491: 16492: 16493: 16494: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta vuonna 1926 syntynei- 16495: den sotiemme veteraanien saattamiseksi veteraanietuuksien 16496: piiriin 16497: 16498: Eduskunnalle 16499: 16500: Vuonna 1926 syntyneet rintamaveteraanit ei- Oikeudenmukaisuuden vuoksi kuuluisi näille 16501: vät ole vielä tällä hetkellä rintamasotilaslain v. 1926 syntyneille sotaveteraaneille samat oi- 16502: etuisuuksien piirissä. Vuoden 1926loppupuolella keudet, jotka muilla sotiemme veteraaneilla täl- 16503: syntyneet määrättiin 17-vuotiaina sotilaskoulu- lä hetkellä on. 16504: tukseen. Tällöin heiltä jäi useasti koulu ja muu Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16505: elämään valmistautuminen pahasti kesken. Li- nioittaen, 16506: säksi asevelvollisuuskoulutus oli senaikaisissa 16507: oloissa varsin kovaa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16508: Loppuvuonna 1926 syntyneillä palvelu muo- 1989 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 16509: dostui kahdesta osasta ja oli yhteensä 14-15 markkaa, jotta vuonna 1926 syntyneet 16510: kuukautta. Koulutusjaksot olivat vuonna 1944 sotiemme veteraanit saataisiin saman 16511: ja vuonna 1946-1947. Tämän lisäksi he joutui- kohtelun piiriin kuin sitä vanhemmat 16512: vat olemaan taistelutehtävissä vuoden 1944 lop- sotaveteraanit. 16513: pupuolella siviiliin pääsemisen sijasta. 16514: 16515: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 16516: 16517: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 16518: 1988 vp. 2235 16519: 16520: Raha-asia-aloite n:o 2103 16521: 16522: 16523: 16524: 16525: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta koulutuskeskuspalvelun 16526: rinnastamiseksi rintamapalveluun 16527: 16528: 16529: Eduskunnalle 16530: 16531: Vuonna 1925 syntyneiden rintamaveteraa- menen kuukautta lyhyemmällä palvelusajalla. 16532: nien rintamamiestunnustilanne on sekava. Mai- Hallituksen tulisi välittömästi ryhtyä toimenpi- 16533: nittuna vuonna syntyneiden rintamaveteraanien teisiin joko muuttamalla rintamasotilastunnus- 16534: kohtelussa on rintamatunnusta anottaessa esiin- lakia tai antamalla uusia ohjeita sen soveltami- 16535: tynyt eriarvoisuutta. Arviolta noin 5 OJo:lle haki- sesta, niin että myös vuonna 1925 syntyneet ve- 16536: joista ei ole myönnetty rintamatunnusta. Kes- teraanit pääsisivät rintamasotilastunnuslain pii- 16537: ki-Suomen sotilaspiirin ilmoituksen mukaan. riin poikkeuksetta. 16538: osalta v. 1925 syntyneistä rintamamiehistä on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16539: evätty rintamamiestunnus siksi, että rintamaso- nioittavasti, 16540: tilastunnuslaissa on kohta, joka kieltää anta- 16541: masta tunnusta, mikäli sotilaan kantakortissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16542: kerrotaan hänen osallistuneen taisteluihin kou- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 16543: lutuskeskuksen nimissä. Tämä on varsin ontuva markkaa vuonna 1925 syntyneiden vete- 16544: peruste, sillä taisteluissa ei ollut eroa sillä, oliko raanien saamiseksi täysin rintamamies- 16545: mies koulutuskeskuksen vai normaalipalvelun tunnuslain piiriin myös niiltä osin, kuin 16546: puitteissa rintamalla. Vuonna 1925 syntyneiden he ovat osallistuneet rintamapalveluun 16547: palvelusaika kesti usein yli 2,5 vuotta, kun koulutuskeskuksen nimissä. 16548: esim. osa vuonna 1924 syntyneistä selvisi kym- 16549: 16550: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 16551: 16552: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 16553: 2236 1988 vp. 16554: 16555: Raha-asia-aloite n:o 2104 16556: 16557: 16558: 16559: 16560: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta kahden viikon kuntou- 16561: tusjakson osoittamiseen kaikille rintamaveteraaneille 16562: 16563: 16564: Eduskunnalle 16565: 16566: Vuonna 1987 vietti maamme itsenäisyytensä tunnustuksena tulisi valtion tulo- ja menoar- 16567: 70-vuotisjuhlavuotta. Tällaisen itsenäisyytem- vioon merkitä erityismääräraha ilmaiseen kah- 16568: me merkittävän juhlavuoden jälkeen tulisi den viikon kuntoutukseen jossain alan kuntou- 16569: maamme itsenäisyyttä sotien aikana puolusta- tuslaitoksessa. 16570: neille henkilöille antaa jonkinlainen tunnustus Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16571: isänmaamme hyväksi tehdystä palvelusta. nioittaen, 16572: Rintamaveteraanien ja invalidien kuntoutus- 16573: palvelut ovat vielä tänäkin päivänä puutteelli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16574: sesti hoidetut. Kaikki kuntoutuksen tarpeessa 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 16575: olevat veteraanit eivät vielä pääse kuntoutuk- 33.22.59 lisäyksenä JOO 000 000 mark- 16576: seen joka vuosi. Kuntoutuksen avulla heillä kui- kaa ilmaisen kahden viikon kuntoutus- 16577: tenkin olisi mahdollisuus elää nykyistä täysipai- jakson turvaamiseksi alan laitoksessa 16578: noisempaa ja parempaa elämää ja kokea itsensä kaikille halukkaille rintamaveteraaneille 16579: tunnustetuksi kansalaiseksi. Veteraanien työstä vuoden 1989 aikana. 16580: 16581: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 16582: 16583: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 16584: 16585: 16586: 16587: 16588: .1 16589: 1988 vp. 2237 16590: 16591: Raha-asia-aloite n:o 2105 16592: 16593: 16594: 16595: 16596: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien puolisoi- 16597: den kuntoutukseen ja virkistystoimintaan 16598: 16599: 16600: Eduskunnalle 16601: 16602: Sotainvalidien vaimot ovat vuosikymmenien viin, olisi vähintäänkin kohtuullista, että heille 16603: ajan voimiaan säästämättä hoitaneet puolisoi- turvataan riittävän usein toistuvat ja kyllin pit- 16604: taan. Näin he ovat suorittaneet arvokasta yh- kät kuntoutus-, virkistys- ja lomajaksot. 16605: teiskunnallista palvelustyötä. Mutta myös so- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16606: tainvalidimiehiään hoitavat naiset ikääntyvät, nioittaen, 16607: heidän voimansa vähenevät ja he ovat itsekin 16608: kipeästi loman, virkistyksen ja kuntoutuksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16609: tarpeessa. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 16610: Pysyäkseen sellaisessa kunnossa, että he jak- 33.22.56 lisäyksenä 10000000 markkaa 16611: savat hoitaa puolisoitaan, he tarvitsevat yhteis- sotainvalidien puolisoiden kuntoutuk- 16612: kunnan tukea. sen sekä virkistys- ja lomajaksojen jär- 16613: Koska sotainvalidien puolisot tekevät työtä, jestämiseen. 16614: joka oikeastaan kuuluisi yhteiskunnan tehtä- 16615: 16616: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 16617: 16618: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 16619: 16620: 16621: 16622: 16623: 16 280129N 16624: 2238 1988 vp. 16625: 16626: Raha-asia-aloite n:o 2106 16627: 16628: 16629: 16630: 16631: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Hankasalmen Sotavete- 16632: raanit ry:lle virkistystoiminnan tukemiseen 16633: 16634: 16635: Eduskunnalle 16636: 16637: Hankasalmen Sotaveteraanit ry. on Keski- Veteraanit alkavat olla ikääntyneitä ja yhä 16638: Suomessa jäsenistöltään suurimpia. Miesjäse- sairaalloisempia. Virkistyksen ja kuntoutuksen 16639: niä on 235 ja naisia 16. tarve on aikaisempaa suurempi. 16640: Toiminta on aktiivista, osittain virkistystoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16641: mintaa, osittain veljesvastuun periaatteella hei- nioittaen, 16642: kommassa asemassa olevien veteraaniveljien 16643: auttamista talkoovoimin. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16644: Sotiemme veteraanit olivat valmiita uhraa- 1989 tulo- ja menoarvioon JO 000 mark- 16645: maan terveytensä ja jopa henkensä isänmaa- kaa Hankasalmen Sotaveteraanit ry:n 16646: tamme puolustaessaan rintamalla. Veteraanien virkistystoiminnan tukemiseen. 16647: asioita ei ole kyetty vieläkään hoitamaan kun- 16648: toon eikä kunniavelkaa heille ole maksettu. 16649: 16650: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 16651: 16652: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 16653: 1988 vp. 2239 16654: 16655: Raha-asia-aloite n:o 2107 16656: 16657: 16658: 16659: 16660: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta henkilökohtaisten avus- 16661: tajien palkkaamiseen vaikeavammaisille 16662: 16663: 16664: Eduskunnalle 16665: 16666: Vaikeavammaisten henkilöiden jokapäiväistä joista vaikeavammainen ei itse kykene suoriutu- 16667: suoriutumista tuetaan nykyisin monin eri ta- maan. Koska henkilökohtaisen avustajan ja 16668: voin. Kuntien kotipalvelun ja osin kotisairaan- vammaisen suhde on hyvin tiivis ja edellyttää 16669: hoidon avulla voidaan mahdollistaa niiden hen- molemminpuolista luottamusta, on tärkeätä, 16670: kilöiden eläminen kotona, jotka eivät tarvitse että vammainen saa itse palkata avustajansa. 16671: ympärivuorokautista apua. On perusteltua, että avustaja on vammaisen 16672: Koulutoimi on joillakin paikkakunnilla pal- palveluksessa ja vammaiselle korvataan tästä 16673: kannut vaikeavammaisia koululaisia varten aiheutuvat kustannukset. 16674: kouluavustajia, jotka eivät ole henkilökohtaisia Avustajan paikkaaminen tulisikin pikaisesti 16675: ja jotka tarvittaessa avustavat useampaakin saada kokonaan valtionavulliseksi toiminnaksi 16676: vammaista koululaista. Samoin päivähoidossa ja palkkausperusteena voitaisiin käyttää esimer- 16677: toimii avustajia, jotka eivät ole henkilökohtai- kiksi kunnallisen kotiavustajan palkkausta. 16678: sia avustajia. Henkilökohtaisen avustajan palkkaamismah- 16679: Hengityshalvauspotilaita koskevan lain no- dollisuuden järjestäminen merkitsisi ratkaise- 16680: jalla vammainen voi saada tuen henkilökohtai- vaa apua vammaisille ja uutta askelta kohti 16681: sen avustajan palkkaamiseen. Tämä onkin täyttä osallistumista ja tasa-arvoa. Avustajaa 16682: maassamme ainoa laki, joka suoranaisesti mah- tarvitsevien vammaisten määrä on suhteellisen 16683: dollistaa henkilökohtaisen avustajan palkkaa- pieni ja toiminnan aiheuttamat kustannukset ei- 16684: misen yhteiskunnan kustannuksella. vät ole valtiontaloudellisesti suuret. Avustaja- 16685: Eräät kunnat ovat omana toimintanaan kus- toiminnan tuottamat säästöt mm. laitosten hoi- 16686: tantaneet vaikeavammaisille henkilökohtaisen tomaksuissa sen sijaan olisivat melkoiset. Uu- 16687: avustajan. Kokeiluista on saatu myönteisiä ko- distus merkitsisi vammaisille uutta mahdolli- 16688: kemuksia. suutta selviytyä kotona. 16689: Henkilökohtaista avustajaa tarvitaan niissä ti- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16690: lanteissa, jolloin kotipalvelun ja -sairaanhoidon nioittaen, 16691: keinoin ei ole mahdollista kokonaan hoitaa vai- 16692: keavammaisen avustamista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16693: Vammaisen itsensä yhteiskunnan tuen avulla 1989 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 16694: palkkaama henkilökohtainen avustaja auttaa markkaa henkilökohtaisten avustajien 16695: vammaista niissä jokapäiväisissä tehtävissä, palkkaamiseksi vaikeavammaisille. 16696: 16697: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 16698: 16699: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 16700: 2240 1988 vp. 16701: 16702: Raha-asia-aloite n:o 2108 16703: 16704: 16705: 16706: 16707: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Aholansaari Säätiön toi- 16708: minnan tukemiseen 16709: 16710: 16711: Eduskunnalle 16712: 16713: Aholansaari Säätiö Nilsiässä vaalii uskonnol- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16714: lista kulttuuria, järjestää nuorisotapahtumia, nioittaen, 16715: rippikoululeirejä, vanhusten retki- ja virkistys- 16716: toimintaa ym. vanhustenhuoltoa. Vuosittain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16717: Aholansaaressa käy noin 10 000 henkeä. 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 16718: Tämän arvokkaan työn tekemiseen ja tarjon- markkaa Aho/ansaari Säätiön toimin- 16719: nan laajentamiseen ei ole riittäviä määrärahoja. nan tukemiseen. 16720: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 16721: 16722: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 16723: 1988 vp. 2241 16724: 16725: Raha-asia-aloite n:o 2109 16726: 16727: 16728: 16729: 16730: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionosuudeksi avo- 16731: hoidossa olevien psykiatristen potilaiden matkakustannuksiin 16732: 16733: 16734: Eduskunnalle 16735: 16736: Valtakunnallisissa suunnitelmissa terveyden- Vaikka sanotut kustannukset eivät toiminto- 16737: huollon järjestämisestä on jo kauan avohoidon jen ylläpitäjän kuntainliiton kannalta olekaan 16738: kehittäminen psykiatrisessa erikoissairaanhoi- kovin suuret, ne voivat yksittäiselle potilaalle ja 16739: dossa katsottu yhdeksi painopistealueeksi. Tä- erityisesti pitkäaikaispotilaalle olla suuria ja 16740: män perusteella esim. päiväsairaala-, asuntola- vaikuttavat välittömästi hänen terveyteensä. 16741: ja suojatyötoimintoja sekä kotisairaanhoitoa Selvää on, että ellei muu kuin potilastaho suori- 16742: on eri muodoissaan ylläpidetty jo kauan. ta matkakustannuksia, menettely tulee sulke- 16743: Mainittujen avohuollon toimintamuotojen maan pois aktivoivan ja kuntouttavan hoidon 16744: monipuolistuessa matkakustannusten korvaa- piiristä valtaosan psykiatrisista pitkäaikaispoti- 16745: minen potilaalle kuntainliiton toimesta on käy- laista. 16746: nyt erityisesti haja-asutusalueilla entistä tähdel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16747: lisemmäksi. nioittavasti, 16748: Nykyisen järjestelmän mukaan potilaiden 16749: matkakustannuksia ei maksa esim. Kansanelä- että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 16750: kelaitos eikä toimintojen ylläpitäjä sairaalakun- den 1989 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 16751: tainliittokaan yleensä. Viimeksi mainittu ei suo- markkaa, jotta psykiatrista avohoitoa 16752: rita matkakustannuksia ilmeisesti lähinnä siitä ylläpitävät kuntainliitot voisivat saada 16753: syystä, että valtionosuutta sanottuun meno- valtionosuuden potilaiden matkakustan- 16754: erään ei tule. nuksiin. 16755: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 16756: 16757: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 16758: 2242 1988 vp. 16759: 16760: Raha-asia-aloite n:o 2110 16761: 16762: 16763: 16764: 16765: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta syöpätautien erikoislää- 16766: kärien ja hoitohenkilökunnan lisäämiseen Turun, Kuopion ja 16767: Tampereen yliopistollisissa keskussairaaloissa 16768: 16769: Eduskunnalle 16770: 16771: Maassamme sairastui 1960-luvulla syöpään KYKS:ssa ja TaYKS:ssa, joissa vuosittain lää- 16772: noin 10 000 henkilöä. Tällä hetkellä luku on kärin virkaa kohden tulee yli 100 uutta poti- 16773: noin 15 000 vuosittain. Syöpärekisterin ennus- lasta. 16774: teen mukaan se on vuosituhannen vaihtuessa yli Suomalainen lääkäri on koulutettu velvolli- 16775: 20 000. Tapausmäärien lisäys on noin 30 OJo suudentuotoiseksi ja tekee työnsä ahkerasti ja 16776: 15 vuodessa johtuen pääasiassa vanhojen ihmis- tinkimättä sen laadusta. Se, että TYKS:aan 16777: ten osuuden kasvamisesta väestössä. myönnetään seuraavalle 5-vuotiskaudelle ai- 16778: Yli 60 OJo syöpäpotilaista tarvitsee sädehoitoa noastaan kaksi uutta virkaa, ei tule riittämään, 16779: ja noin 30 OJo sytostaattihoitoa. Maahamme on vaan TYKS:n, KYKS:n ja TaYKS:n tulee perus- 16780: Helsingin klinikan lisäksi 1960-luvulla raken- taa useita erikoislääkärin virkoja korvaamaan 16781: nettu kahdeksan sädehoito-osastoa. Viime vuo- menneiden vuosien puutteita ja ennakoimaan 16782: sina sädehoitolaitteistot on saatu erinomaiseen tulevia potilasmääriä. 16783: kuntoon, mutta sen sijaan lääkärin virkoja on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16784: täysin riittämättömästi. nioittavasti, 16785: Potilaiden tehokas hoito vaatii jo sinänsä 16786: syöpätautien erikoislääkäreiden virkojen ja hoi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16787: tohenkilökunnan lisäämistä, mikäli hoidon ny- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 16788: kyinen taso halutaan säilyttää. Syöpäsairaudes- 33.79.32 30000000 markkaa syöpä- 16789: ta parantuu yhä useampi, mikä taas asettaa vaa- tautien erikoislääkäreiden ja hoito- 16790: timuksia kuntoutuspalvelujen riittävään saata- henkilökunnan lisäämiseen TYKS:ssa, 16791: vuutteen. KYKS:ssa ja Ta YKS:ssa. 16792: Lääkäreiden puute on suurin TYKS:ssa, 16793: 16794: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 16795: 16796: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita J urva 16797: 1988 vp. 2243 16798: 16799: Raha-asia-aloite n:o 2111 16800: 16801: 16802: 16803: 16804: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta paikallisten sydänyhdis- 16805: tysten toiminnan tukemiseen 16806: 16807: 16808: Eduskunnalle 16809: 16810: Paikalliset sydänyhdistykset ovat merkittävä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16811: toimintamuoto tehtäessä työtä maamme vai- nioittaen, 16812: keimman kansansairauden hoidossa ja siihen 16813: sairastuneiden henkilöiden yhteydenpidossa se- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16814: kä pyrittäessä opettamaan kansalaisiamme ter- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 16815: veempiin elämäntapoihin. Sydänyhdistysten 33.92.50 2000000 markkaa paikallis- 16816: toimintaa ei tueta riittävästi valtion taholta, ten sydänyhdistysten toiminnan tukemi- 16817: minkä takia tarkoitukseen tulisi saada määrära- seksi. 16818: hat valtion tulo- ja menoarvioon. 16819: 16820: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 16821: 16822: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 16823: 2244 1988 vp. 16824: 16825: Raha-asia-aloite n:o 2112 16826: 16827: 16828: 16829: 16830: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän Kuurojen 16831: Yhdistys ry:n toiminnan tukemiseen 16832: 16833: 16834: Eduskunnalle 16835: 16836: Jyväskylän Kuurojen Yhdistys ry:ssä on noin Kaikki nämä toimintamuodot kamppailevat 16837: 90 jäsentä, joista osa on kuuroja, osa kuuroso- rahavaikeuksien kanssa. 16838: keita. Tämän joukon ongelmana on vaikeus Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16839: osallistua kuuleville tarkoitettuun toimintaan, nioittaen, 16840: koska tulkkipalvelu ei aina onnistu. Kuurojen 16841: oma toiminta, erilaiset ohjelmalliset tilaisuudet, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16842: kuukausikokoukset, retket, juhlat ym. ovat eri- 1989 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 16843: tyisen suosittua ja tärkeätä yhdessäoloa. Yhdis- kaa Jyväskylän Kuurojen Yhdistys ry:n 16844: tyksellä on eläkeläiskerho, kuurosokeiden ker- ja sen kerhotoiminnan tukemiseen. 16845: ho, nuorten kerho, lasten kerho ja urheiluseura 16846: Jalo. 16847: 16848: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 16849: 16850: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 16851: 1988 vp. 2245 16852: 16853: Raha-asia-aloite n:o 2113 16854: 16855: 16856: 16857: 16858: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuortinkartanon syöpää 16859: sairastavien lasten kurssikeskuksen käyttökustannuksiin 16860: 16861: 16862: Eduskunnalle 16863: 16864: Leukemiaa sairastavia lapsia ja heidän van- perhettä koettelevan sairauden aiheuttaman ra- 16865: hempiaan varten perustettiin nelisen vuotta sit- situksen ja vanhemmat jaksaisivat hoitaa sai- 16866: ten keräysvaroin 40-paikkainen virkistys- ja rasta lastaan. Tämä kurssikeskus on saatu ai- 16867: kurssikeskus Pertunmaalle. Keskuksessa järjes- kaan kansalaisten taloudellisen tuen turvin. Nyt 16868: tetään kursseja syöpää sairastaville lapsille ja olisi valtiovallan vuoro tulla vastaan ja turvata 16869: heidän omaisilleen. kurssikeskuksen taloudelliset toimintaedelly- 16870: Kurssikeskuksen välttämätön huolto on hoi- tykset ja tunnustaa siten laajan vapaaehtoistyön 16871: dettu lähes vapaaehtoistyön turvin, ja keskuk- merkitys syöpälasten aseman parantamisessa. 16872: sen palveluksessa on nykyisin talonmies, vas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16873: taava hoitaja ja kurssien ajan muuta henkilö- nioittavasti, 16874: kuntaa. Toiminta perustuu monella tavoin ylei- 16875: sön tukeen. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16876: Syöpäsairaat lapset ja heidän vanhempansa 1989 tulo- ja menoarvioon 250 000 16877: tarvitsevat Pertunmaan Kuortinkartanon kal- markkaa Kuortinkartanon syöpää sai- 16878: taista keskusta sopeutumisleirejä, lepoa ja vir- rastavien lasten kurssikeskuksen käyttö- 16879: kistystä varten, jotta he jaksaisivat kestää koko kustannuksiin. 16880: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 16881: 16882: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 16883: 2246 1988 vp. 16884: 16885: Raha-asia-aloite n:o 2114 16886: 16887: 16888: 16889: 16890: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten kuntoutuk- 16891: seen ja suojatyöpaikkojen perustamiseen 16892: 16893: 16894: Eduskunnalle 16895: 16896: Eri tavoin vammautuneille ihmisille on yh- sillä suojatyöpaikkojen myyntitulot peittävät 16897: teiskunnan taholta pyrittävä luomaan tasaver- näiden työpaikkojen menoista tavallisesti yli 16898: taiset toiminta- ja elämisen mahdollisuudet ter- 80 OJo. Monet normaalista työelämästä sivuun 16899: veiden kanssa. Vammaisten avohoito ja kun- joutuneet vammautuneet tarvitsisivat suojatyö- 16900: toutus tulisi järjestää niin, että mahdollisimman tä jo yksinomaan mielenterveyden kannalta. 16901: moni vammainen voisi elää mahdollisimman Paitsi työtuloja, vajaatyökykyinen saa suoja- 16902: normaalia elämää. Useiden vammaisten ainoa työn kautta mielekkyyttä elämäänsä. Suojatyö 16903: elinpaikkamahdollisuus on vanhainkoti, vaikka lykkää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä ja 16904: he sopivasti koulutettuina voisivat osallistua jouduttaa siirtymistä laitoshoidosta osallistu- 16905: työelämään. Siksi tarvittaisiin vammaisille tar- vaan yhteiskuntaan. Suojatyöpaikkojen lisää- 16906: koitettua ammatti- ja uudelleenkoulutusta sekä minen on perusteltua ennen kaikkea siksi, että 16907: suojatyöpaikkoja. tällä tavoin pyritään ihmisen kuntouttamiseen, 16908: Vajaatyökykyisiä varten tarvittaisiin n. 10 000 vammaisen mahdollisimman itsenäiseen elä- 16909: suojatyöpaikkaa, kun niitä tällä hetkellä on mään ja elämän laadulliseen kohottamiseen. 16910: vain n. 1 000. Tarve on siis kymmenkertainen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16911: olemassa oleviin paikkoihin nähden. Nykyisin nioittaen, 16912: suojatyökeskusten ylläpitäjinä toimivat eri yh- 16913: distykset ja säätiöt. Olisi toivottavaa, että myös että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16914: yhteiskunta osallistuisi merkittävällä panoksella 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 16915: suojatyöpaikkojen perustamiseen ja ylläpitoon, 33.93.52 30 000 000 markkaa vammais- 16916: koska tarve on moninkertainen ja suojatyön ten lääkinnällisen ja sosiaalisen kuntou- 16917: myönteiset puolet kuntoutettaville ja vajaatyö- tuksen tehostamiseen ja suojatyöpaik- 16918: kykyisille ovat erittäin suuret. Suojatyöpaikko- kojen perustamiseen vammautuneille 16919: jen moninkertaistamisen yhteiskunnan toimesta henkilöille. 16920: ei pitäisi olla taloudellisestikaan mahdotonta, 16921: 16922: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 16923: 16924: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 16925: 1988 vp. 2247 16926: 16927: Raha-asia-aloite n:o 2115 16928: 16929: 16930: 16931: 16932: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Puustellin työkeskuksen 16933: kehittämiseen Laukaalla 16934: 16935: 16936: Eduskunnalle 16937: 16938: Puustelli on vuonna 1982 Laukaassa perus- taa Puustellille vuodessa asukasta kohti noin 16939: tettu työkeskus. Työkeskus on invalidilainsää- 50 000 markan menot. Tänäkin vuonna maksu- 16940: dännön puitteissa toimiva valtakunnallisia pal- sopimushaluttomuuden takia kunnilta jää saa- 16941: veluja tarjoava suojatyöyksikkö. Puustelli on matta 250 000 markkaa korvauksia vammaisten 16942: rakennettu Puustellin Tuki ry:n ja Raha-auto- työllistämisestä ja ylläpitämisestä. 16943: maattiyhdistyksen tuella. Puustellissa on 36 Puustelli ei ole edellyttänyt vammaisilta tul- 16944: työntekijää paristakymmenestä kunnasta. lessaan kuntien maksusopimusta. Sopimuksista 16945: Työntekijät ovat etupäässä kehitysvammaisia, on neuvoteltu myöhemmin. On lähdetty vam- 16946: mutta mukaan pääsevät kaikki vammaisryh- maisten oikeuksista työhön ja täysipainoiseen 16947: mät. Puustelli pyrkii tuotteittensa korkean laa- elämään, eikä vammainen saa kärsiä kuntien 16948: dun avulla osoittamaan, että vammainen pystyy joustamattomuuden takia. 16949: asianmukaisesti ohjattuna selviämään suorituk- Suunnitelmissa on laajentaa Puustellin toi- 16950: siltaan kilpailukykyisenä työmarkkinoilla. mintaa ja tarjota näin useammalle vammaiselle 16951: Toiminnan tavoite ei kuitenkaan ole taloudel- mahdollisuus työhön ja inhimillisempään elä- 16952: linen, vaan sillä pyritään kehitysvammaisen elä- mään. Tarkoitus on rakentaa uusi leipomotila, 16953: män laadun parantamiseen. Valmistamalla tai- rakentaa puutyötilat sekä hallintotilat. Kuto- 16954: dokkaita käsitöitä vammainen voi vahvistaa it- mon laajennus sekä kahden uuden kokoontu- 16955: setuntoaan. mistilan rakentaminen ovat myös vireillä. 16956: Työpaikkojen lisäksi vammaisille tarjotaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16957: asumispalveluja ja huolehditaan myös työnteki- nioittaen, 16958: jödien kuljetuksista. Työntekijöiden tulemises- 16959: ta Puustellin työkeskukseen tehdään sopimus että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16960: vammaisten kotikunnan kanssa. Kuntien val- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 16961: miudet tehdä sopimuksia kehitysvammaisten 33.93.52 250 000 markkaa Laukaassa 16962: hoidosta ovat heikot. Puustelli joutuu itse yllä- sijaitsevan Puustellin työkeskuksen tu- 16963: pitämään osan asukkaistaan, ja tämä aiheut- kemiseen. 16964: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 16965: 16966: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 16967: 2248 1988 vp. 16968: 16969: Raha-asia-aloite n:o 2116 16970: 16971: 16972: 16973: 16974: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisten lasten vir- 16975: kistystoiminnan tehostamiseen 16976: 16977: 16978: Eduskunnalle 16979: 16980: Lasten virkistystoimintaan kiinnitetään Suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 16981: messa vielä tänäkin päivänä aivan liian vähän nioittaen, 16982: huomiota. Tavallisia lapsia vaikeammassa ase- 16983: massa ovat vielä vammaiset nuoret, joiden pää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 16984: seminen erilaisiin lapsille tarkoitettuihin tapah- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 16985: tumiin ja osallistuminen normaliin lasten virkis- 33.93.52 10000000 markkaa vammais- 16986: tystoimintaan on vaikeata tai jopa mahdotonta. ten lasten virkistystoiminnan tehostami- 16987: Tämän takia vammaiset lapset tarvitsevat heille seksi. 16988: erityisesti järjestettyjä virkistysleirejä ja -tapah- 16989: tumia, joissa on otettu huomioon heidän 16990: liikkumis- ym. ongelmansa. 16991: 16992: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 16993: 16994: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 16995: 1988 vp. 2249 16996: 16997: Raha-asia-aloite n:o 2117 16998: 16999: 17000: 17001: 17002: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta alkoholistien omaisille 17003: tarkoitetun turvakotiverkoston kustannuksiin 17004: 17005: 17006: Eduskunnalle 17007: 17008: Ensi Kotien Liitto ylläpitää suurimmilla paik- nilleen aiheuttama turvattomuus ja suoranaisen 17009: kakunnilla turvakoteja väkivaltaisten alkoholis- fyysisen väkivallan uhka. Valtiovallan tulisi 17010: tien omaisille. Turvakotijärjestelmästä on saatu huolehtia täysimääräisesti turvakotijärjestel- 17011: hyviä kokemuksia, mikä puolustaa toiminnan män kustannuksista. 17012: laajentamista. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17013: Valtio kerää alkoholin käyttäjiltä alkoholi- nioittaen, 17014: juomaverona sekä Alkon ylijäämänä valtiolle 17015: vuosittain yli 3 miljardia markkaa. Valtion vel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17016: vollisuutena olisi huolehtia myös alkoholin käy- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 17017: töstä aiheutuvien haittojen torjunnasta. Eräs 33.93.53 20 000 000 markkaa käytettä- 17018: tällainen inhimillisiä kärsimyksiä aiheuttava väksi väkivaltaisten alkoholistien omai- 17019: haitta on alkoholin vaikutuksen alaisena väki- sille tarkoitetun turvakotiverkoston 17020: valtaisesti käyttäytyvän henkilön perheenjäse- perustamis- ja käyttökustannuksiin. 17021: 17022: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 17023: 17024: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 17025: 2250 1988 vp. 17026: 17027: Raha-asia-aloite n:o 2118 17028: 17029: 17030: 17031: 17032: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta hoitokotien perustami- 17033: seen huumeita käyttäville nuorille 17034: 17035: 17036: Eduskunnalle 17037: 17038: Maassamme on arvioiden mukaan kymme- Maassamme on puute huumeiden käyttäjien 17039: niätuhansia huumeiden käyttäjiä. Huumeongel- hoitopaikoista ja erityisesti nuorten hoitopai- 17040: ma on viime vuosina yleistynyt ja vaikeutunut koista. Lisäksi pitkäaikaisten käyttäjien autta- 17041: entisestään niin, että se ei enää rajoitu vain pää- minen on osoittautunut vaikeaksi tehtäväksi. 17042: kaupunkiseudulle ja muiden suurten kaupun- Käytäntö on osoittanut, että pysyvien hoito- 17043: kien alueille. Yhä useammat ja yhä nuoremmat tulosten saavuttamiseksi tarvitaan erittäin voi- 17044: kokeilevat huumeita jouduttuaan huumekaup- makas hoitomotivaatio. Tällaiseksi on osoittau- 17045: piaiden tehokkaan myyntiverkoston tarjousten tunut esimerkiksi kristilliseen uskoon perustuva 17046: uhreiksi. Yhä useampi kokeilija ajautuu vaki- pysyvä elämänkatsomuksen muutos. Kristilli- 17047: tuiseksi huumeiden käyttäjäksi ja siirtyy pian sellä pohjalla tehdystä huumetyöstä on siten 17048: lievistä aineista ns. koviin aineisiin. saatu pysyviä hoitotuloksia. Sen vuoksi maa- 17049: Vuosittain kuolee kymmeniä nuoria huumei- hamme tulisi perustaa kristilliseltä pohjalta toi- 17050: den vuoksi jäätyään ilman apua. Ongelman va- mivia huumeiden käyttäjien hoitokoteja. 17051: kavuudesta huolimatta maassamme ei ole kyet- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17052: ty järjestämään riittävän tehokasta hoitoa nioittaen, 17053: nuorten pelastamiseksi. 17054: Huumeiden käyttöön liittyy myös omaisuus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17055: ja väkivaltarikollisuuden kasvu. Vakituinen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 17056: huumeiden käyttäjä ei pysty laillisin keinoin 33.93.53 30 000 000 markkaa kristilli- 17057: turvaamaan päivittäisen huumeannoksensa seltä pohjalta toimivien hoitokotien pe- 17058: saantia, vaan hän joutuu turvautumaan rikok- rustamiseen huumeita käyttäville nuoril- 17059: siin, joskus jopa vakaviin henkirikoksiin, saa- le. 17060: dakseen huumeannoksensa. 17061: 17062: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 17063: 17064: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 17065: 1988 vp. 2251 17066: 17067: Raha-asia-aloite n:o 2119 17068: 17069: 17070: 17071: 17072: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Katulähetysliit- 17073: to ry:n toiminnan tukemiseen 17074: 17075: 17076: Eduskunnalle 17077: 17078: Suomen Katulähetysliitto ry:n tehtävänä on vankia, joilla monilla ei ole mitään paikkaa 17079: tukea paikallisia yhdistyksiä ja niitten seura- minne mennä vapauduttuaan. Tämän takia olisi 17080: kuntia sekä seurakuntayhtymiä, joissa tehdään ensiarvoisen tärkeää tukea yhdistystä, joka te- 17081: katulähetystyötä. Lisäksi liiton tehtävänä on kee työtä juuri näiden ihmisten keskuudessa ja 17082: vaikuttaa asenteisiin, eli saada ihmiset tajua- auttaa heitä alkuun. 17083: maan päihdeongelmaisten ja kriminaalien ih- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17084: misarvoja, heidän oikeuttaan elää ja myöskin nioittaen, 17085: nähdä, että jokaisessa heissä on uuden mahdol- 17086: lisuuden siemen olemassa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17087: Suomen Katulähetysliitto tekee näin ollen ar- 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 17088: vokasta työtä vapautuvien vankien, asunnotto- markkaa Suomen Katulähetysliitto ry:n 17089: mien ja muiden vaikeuksissa olevien keskuudes- toiminnan tukemiseen. 17090: sa. Suomessa vapautuu vuosittain esim. 10 000 17091: 17092: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 17093: 17094: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 17095: 2252 1988 vp. 17096: 17097: Raha-asia-aloite n:o 2120 17098: 17099: 17100: 17101: 17102: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Petäjäveden Motocross 17103: team 85 ry:n liikenneraittiutta edistävään toimintaan 17104: 17105: 17106: Eduskunnalle 17107: 17108: Petäjäveden Motocross team 85 ry:n raittius- Tavoitteena on v. 1988 järjestää 50-100 ta- 17109: jaosto järjestää Fresh car cycle show - koko pahtumaa sekä kilpailuja, show-tapahtumia ja 17110: perheen liikenneraittiustapahtumia Suomessa. teemapäiviä kouluissa. Rattijuoppous on poltta- 17111: Toiminta on ollut käynnissä 3 vuoden ajan ja va ongelma, ja kaikki valistustyö ja ennaltaeh- 17112: tapahtumia on järjestetty yli 200 Suomen kun- käisy, jota tehdään, on erityisen tärkeätä. Nuori- 17113: nissa, lisäksi ulkomailla. so on saatava mukaan vastuunalaiseen liikenne- 17114: Päätavoitteena on kertoa liikenneraittiudesta käyttäytymiseen. Fresh car cycle show tavoittaa 17115: sekä terveistä ja hyvistä elämäntavoista. Toi- tilaisuuksissaan runsaasti eri-ikäistä yleisöä. 17116: minnan johtaja on kiertänyt pitämässä myös Lapsille ja nuorisolle reippaat, raittiit ja terveet 17117: kouluissa teemapäiviä näistä aiheista. elämäntavat omaksuneet esimerkit ovat tärkeitä. 17118: Fresh car cycle show -toiminta on yksi muo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17119: to, lisäksi on koulutus-, nuoriso- sekä kilpailu- nioittaen, 17120: toimintaa, jossa v. 1985 saavutettiin viisi Suo- 17121: men mestaruutta ja v. 1987 kaksi Suomen mes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17122: taruutta. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 17123: Toiminta edellyttää rahaa, koska on hankit- 33.93.53 100000 markkaa Petäjäveden 17124: tava ajokalusto, ajovarusteet ja kuljetuskalusto Motocross team 85 ry:n raittiusjaoston 17125: sekä maksettava mainoskuluja ja palkkoja. toiminnan tukemiseen. 17126: 17127: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 17128: 17129: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 17130: 1988 vp. 2253 17131: 17132: Raha-asia-aloite n:o 2121 17133: 17134: 17135: 17136: 17137: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Multialla sijaitsevan 17138: Vehkoon hoitokodin saneeraukseen 17139: 17140: 17141: Eduskunnalle 17142: 17143: Vehkoon hoitokoti sijaitsee Multian kunnas- asukkaat tulevat sosiaalitoimiston maksusitou- 17144: sa Keski-Suomessa. Hoitokoti on perustettu muksella. Vuorokausimaksu on 160 mk. Sään- 17145: vuonna 1987 ja on aloittamassa toimintaansa töjen mukaan ylijäämä maksuista palautetaan 17146: raittiiksi pyrkivien ja päihdeongelmaisten hoi- kunnille. Talon toiminta on vielä alkuvaiheessa 17147: tokotina. Hoitokoti on kunnostettu vanhasta ja rahoitusvaikeuksia on, koska kunnat eivät 17148: kunnalliskodista. Paikkoja tulee olemaan 20, ja ole lähettäneet vielä asukkaita hoitokotiin. 17149: osasta on tehty jo kuntien kanssa sopimuksia. Kiinnostusta hoitokotia kohtaan kyllä eri kun- 17150: Talon asukkaat osallistuvat hoitokodin töihin nilla on. 17151: ja saneeraukseen, onhan työ parasta terapiaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17152: Toimintaperiaatteena Vehkoon hoitokodilla nioittaen, 17153: on toimia kotina kaikille yhteisöterapeuttisen 17154: periaatteen mukaan. Päihdehuollossa tällainen että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 17155: yhteisöterapeuttinen hoitomuoto on uusi, las- den 1989 tulo- ja menoarvioon 50 000 17156: tenhoidossa ja psykiatrisessa hoidossa tutumpi. markkaa Vehkoon hoitokodin sanee- 17157: Hoidon tavoitteena on palaaminen sosiaaliseen raukseen Multian kunnassa Keski-Suo- 17158: elämään. Hoitokoti on osakeyhtiömuotoinen ja messa. 17159: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 17160: 17161: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 17162: 2254 1988 vp. 17163: 17164: Raha-asia-aloite n:o 2122 17165: 17166: 17167: 17168: 17169: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta loma- ja kurssikeskus 17170: Rauhalan lisämajoitustilan rakentamiseen 17171: 17172: 17173: Eduskunnalle 17174: 17175: Loma- ja kurssikeskus Rauhala sijaitsee Saa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17176: rijärvellä. Pääasiallisena toimintamuotona on nioittaen, 17177: eläkeläisten ja vanhusten loma- ja kurssiviikko- 17178: jen järjestäminen. Nykyiset majoitustilat ovat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17179: pienet ja tasoltaan suhteellisen vaatimattomat. 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 17180: Lisätilan tarve on ilmeinen. Vuoden 1989 aika- markkaa käytettäväksi Rauhalan kurssi- 17181: na on tarkoitus aloittaa n. 500 m 2 :n uusien tilo- keskuksen rakennuskustannuksiin. 17182: jen rakentaminen. Näihin tiloihin tulee mm. 14 17183: kpl kahden hengen huoneita, kokoustilat ja 17184: sauna. 17185: 17186: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 17187: 17188: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 17189: 1988 vp. 2255 17190: 17191: Raha-asia-aloite n:o 2123 17192: 17193: 17194: 17195: 17196: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta työvoimatoimiston myö- 17197: tävaikutuksetta muuttaneiden saamiseksi työvoiman liikku- 17198: vuuden edistämiseksi annettavan avustuksen piiriin 17199: 17200: Eduskunnalle 17201: 17202: Työvoiman liikkuvuuteen on havaittu liitty- saamisen edellytyksenä on kuitenkin, että paik- 17203: vän ongelmia. Muuttoalttius on alentunut kai- kakunnan vaihdos on johtunut työvoimatoimis- 17204: kissa ikäryhmissä, selvimmin nuorten kohdalla. ton osoittaman työn vastaanottamisesta. 17205: Nuorten osaltahan muuttoalttius on ollut tähän Varsinkin erilaisten ammattityöntekijöiden ja 17206: saakka tasoltaan korkeinta. Vanhempien henki- toimihenkilöiden osalta työhönhakeutuminen 17207: löiden osalta voidaan todeta, että heillä liittyy tapahtuu ilman työvoimatoimiston työhönosoi- 17208: ammatilliseen liikkuvuuteen enemmän kitkaa tusta. Omaehtoinen toiminta on yhteiskunnan 17209: kuin nuorilla. edun mukaista, ja sitä tulee myös rohkaista. Tä- 17210: Työmarkkinoiden luontainen liikkuvuus on män johdosta työvoiman liikkuvuuden edesaut- 17211: säilynyt näihin vuosiin saakka varsin korkeana tamiseksi myönnettäviä avustuksia tuleekin voi- 17212: työvoiman nuoren ikärakenteen vuoksi. Tilan- da kohdistaa myös niihin työnhakijoihin, jotka 17213: ne on kuitenkin muuttumassa, sillä ennusteiden vaihtavat asuinpaikkaa itse hankitun uuden 17214: mukaan alle 45-vuotiaiden osuus työvoimasta työpaikan johdosta. 17215: vähenee 70 %:sta 60 OJo:iin. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17216: Maassamme vallitsevasta työttömyydestä nioittaen, 17217: huolimatta esiintyy alueellisesti ammattityönte- 17218: kijöistä pulaa. Teollisuus on arvellut tämän työ- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17219: voimapulan jopa entisestään kasvavan. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 17220: Työvoiman liikkuvuutta on pyritty edistä- 34.30.64 lisäyksenä JO 000 000 markkaa 17221: mään mm. erillisellä asetuksella työvoiman liik- työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi 17222: kuvuuden edistämisestä. Asetuksen mukaan annettavien avustusten myöntämiseksi 17223: erillisinä työvoiman liikkuvuutta edistävinä myös niille työnhakijoil/e, jotka ovat 17224: avustuksina voidaan myöntää matkakustannus- saaneet työpaikan toiselta paikkakun- 17225: ten korvausta, muuttokustannusten korvausta nalta ilman työvoimatoimiston myötä- 17226: sekä alkuavustusta. Kaikkien näiden avustusten vaikutusta. 17227: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 17228: 17229: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 17230: 2256 1988 vp. 17231: 17232: Raha-asia-aloite n:o 2124 17233: 17234: 17235: 17236: 17237: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten työtupien järjes- 17238: tämiseen 17239: 17240: 17241: Eduskunnalle 17242: 17243: Nuorten työttömyys on yksi kansamme hä- si ainoastaan tarjota apuaan työtupien perusta- 17244: peäpilkuista. Työttömyys aiheuttaa nuorille misvaiheessa, jonka jälkeen siinä toimivat nuo- 17245: passivoitumista ja ongelmia selvitä jokapäiväi- ret vastaisivat ohjauksen alaisina itse toimin- 17246: sestä elämästä sekä estää heitä saamasta koke- nasta ja sen toteuttamisesta. 17247: musta itsestään ja toimeentulostaan vastaami- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17248: sesta. Tämä edesauttaa useasti passiivisena py- nioittaen, 17249: symistä ja jopa työttömyyden pitkittymistä. 17250: Eräs uusi keino nuorten omaehtoiseen työllis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17251: tämiseen olisi nuorten työtupien perustaminen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 17252: ja niiden tukeminen valtion varoin. Työtupien 34.50.30 lisäyksenä 20 000 000 markkaa 17253: perustamisessa voisivat organisaattorina toimia nuorten työlupien järjestämisestä aiheu- 17254: esimerkiksi kunnat tai eri järjestöt. Valtion tuli- tuviin menoihin. 17255: 17256: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 17257: 17258: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 17259: 1988 vp. 2257 17260: 17261: Raha-asia-aloite n:o 2125 17262: 17263: 17264: 17265: 17266: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten oman yrittäjä- 17267: toiminnan ja työyhteisöjen tukemiseen 17268: 17269: 17270: Eduskunnalle 17271: 17272: Tämän päivän nuoret valmistautuvat työelä- ja tuotantoyhteisöjä. Paikalliset, pienimuotoi- 17273: mään tilanteessa, jossa työn asema ja sisältö, set nuorten omat yritykset ja työyhteisöt tarjoa- 17274: työn ja vapaa-ajan suhde sekä työtä koskevat vat mielekästä työtä ja ovat yksi työllistymis- 17275: arvot ja normit ovat muuttumassa. Arvojen mahdollisuus. Nuorten omaehtoisen työn muo- 17276: muutos suhteessa työhön on tapahtumassa ko- tona voi olla osuuskunta, yhdistys, osakeyhtiö 17277: ko yhteiskunnassa, mutta suunnannäyttäjinä tai muu yritysmuoto, ammatinharjoittajana toi- 17278: ovat ennen kaikkea nuoret. He odottavat työl- miminen, yhteisomistuksellinen maatila, palve- 17279: tään ensisijaisesti mielenkiintoisuutta ja haluai- lukeskus tms. 17280: sivat itsenäistä, luovaa, hyödyllistä ja vaihtele- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17281: vaa työtä. Tämä yhdessä perinteisen palkka- nioittavasti, 17282: työn määrän vähenemisen kanssa korostaa 17283: nuorten oman yrittäjätoiminnan ja työyhteisö- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17284: jen edistämistä. 1989 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 17285: Työllisyyspolitiikalla tulisi edistää ja tukea markkaa nuorten oman yrittäjätoimin- 17286: nuorten omia ja heidän itsensä hallitsemia työ- nan ja työyhteisöjen edistämiseen. 17287: 17288: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 17289: 17290: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 17291: 2258 1988 vp. 17292: 17293: Raha-asia-aloite n:o 2126 17294: 17295: 17296: 17297: 17298: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Lievestuoreen lipeälam- 17299: men eliminointiin 17300: 17301: 17302: Eduskunnalle 17303: 17304: Jyväskylän-Kuopion tien (E 80, valtatie n:o toinen vaihe tulisi saada välittömästi käyntiin. 17305: 9) varrella Lievestuoreella on entisen selluteh- Hankkeen kustannusarvio on 4 milj. markkaa. 17306: taan tekemä jätelipeälampi. Lammesta nousee Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17307: voimakas haju ja siitä valuu jatkuvasti myrkkyä nioittaen, 17308: läheisiin vesistöihin ja lähitienoon kaivoihin 17309: saastuttaen ne. Myrkkyä on valunut myös Lep- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17310: päveteen, josta otetaan raakavettä. Jätelipeä- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 17311: lammen aiheuttamaa hajuhaittaa ei voida pitää 35.25. 77 4 000 000 markkaa Lievestuo- 17312: vähäisenä, koska lampi on välittömästi Keski- reen lopetetun selluloosatehtaan jäte- 17313: Suomen erään tärkeimmän matkailureitin var- lammen kunnostuksen toisen vaiheen 17314: ressa. Tämän takia suunnitellun kunnostuksen toteuttamiseen. 17315: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 17316: 17317: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita J urva 17318: 1988 vp. 2259 17319: 17320: Raha-asia-aloite n:o 2127 17321: 17322: 17323: 17324: 17325: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Vihtajärven puhdistami- 17326: seen 17327: 17328: 17329: Eduskunnalle 17330: 17331: Keski-Suomessa Vihtavuoressa sijaitsee Vih- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17332: tajärvi. Järvi on täysin saastunut Kemiran myr- nioittaen, 17333: kyistä. Myrkyt ovat saastuttaneet jo ympärillä 17334: olevaa maaperää, sekä kulkiessaan avo-ojissa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17335: Vihtajärvestä Leppäveteen aiheuttaneet saaste- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 17336: ongelmia. Hajuhaitat ovat myös ajoittain voi- markkaa Vihtajärven puhdistamista se- 17337: makkaat. Järven ympärillä ja saasteveden vir- kä Vihtajärven ympäristön maaperätut- 17338: taamisreitillä on runsaasti asutusta, joten hait- kimuksia varten. 17339: tavaikutukset ovat suuret. 17340: Järvi tulisi puhdistaa saasteista ja pikaisesti 17341: tulisi tehdä ympäristön maaperätutkimuksia. 17342: 17343: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 17344: 17345: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 17346: 2260 1988 vp. 17347: 17348: Raha-asia-aloite n:o 2128 17349: 17350: 17351: 17352: 17353: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta sotiemme invalidien ja 17354: rintamamiesten asuntojen korjaamiseen 17355: 17356: 17357: Eduskunnalle 17358: 17359: Maassamme on paljon sotiemme veteraaneja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17360: ja invalideja, joilla on puutteelliset asunto-olot. nioittaen, 17361: Asunnot ovat kylmiä ja varsinkin maaseudulta 17362: puuttuvat nykyajan mukavuudet. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17363: Veteraanien asuntoja on maaseudulla joita- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 17364: kin kunnostettu jopa talkoovoimin, mutta tar- 35.45.56 50 000 000 markkaa sotiemme 17365: vikkeiden hankinnassa on ollut suuria rahallisia invalidien ja rintamamiesten asuntojen 17366: vaikeuksia. korjaamiseksi. 17367: 17368: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 17369: 17370: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 17371: 1988 vp. 2261 17372: 17373: Raha-asia-aloite n:o 2129 17374: 17375: 17376: 17377: 17378: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta osamaksuasuntojen ra- 17379: kentamiseen nuorille pareille ja pienituloisille 17380: 17381: 17382: Eduskunnalle 17383: 17384: Nuorten parien ja pienituloisten tulisi pystyä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17385: hankkimaan omistusasunto. Tämä tapahtuisi 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 17386: parhaiten vähittäismaksuasuntojen avulla, jol- 35.45.83 JOO 000 000 markkaa vähit- 17387: loin asunnon hinta maksetaan vähitellen jälki- täismaksuasuntojen rakentamiseksi 17388: käteen vuokran yhteydessä. nuorille pareille ja pienituloisille, jolloin 17389: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- omarahoitusosuus on enintään 5 % ja 17390: nioittaen, asunnon hinta maksetaan jälkikäteen 17391: vuokraa maksettaessa. 17392: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 17393: 17394: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 17395: 2262 1988 vp. 17396: 17397: Raha-asia-aloite n:o 2130 17398: 17399: 17400: 17401: 17402: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntojen ra- 17403: kentamiseen 17404: 17405: 17406: Eduskunnalle 17407: 17408: Opiskelijoiden asuntotilanne ei vuosien var- luvut ovat koko vuoden lukuja eivätkä siten 17409: rella ole parantunut sille asetettujen vaatimus- osoita, miten hirvittävä tilanne on syksyisin, 17410: ten mukaisesti. Useilla paikkakunnilla on huu- kun uudet opiskelijat aloittavat opintojaan. 17411: tava pula opiskelija-asunnoista. Opiskelija- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17412: asuntotuotanto ei ole saavuttanut sille asetettu- nioittaen, 17413: ja tingittyjäkään tavoitteita. Tuloksena on ol- 17414: lut, että esim. vuonna 1984 vain noin puolet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17415: opiskelija-asuntosäätiöihin hakeneista sai asun- 1989 tulo- ja menoarvioon 75 000 000 17416: non. Vaikein tilanne oli Helsingissä, jossa pai- markkaa opiskelija-asuntojen rakenta- 17417: kallinen asuntosäätiö pystyi tarjoamaan asun- misen lisäämiseksi opetusministeriön 17418: non vain 37 OJo :lle hakeneista. Käytännössä tä- opiskelija-asuntoneuvottelukunnan suo- 17419: mä tarkoittaa, että noin 8 000 opiskelijaa jäi sittamaksi 2 000 asunnoksi. 17420: vaille säätiön tarjoamaa asuntoa. Edellä esitetyt 17421: 17422: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 17423: 17424: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 17425: 1988 vp. 2263 17426: 17427: Raha-asia-aloite n:o 2131 17428: 17429: 17430: 17431: 17432: Mäkelä ym.: Määrärahan osoittamisesta sotiemme veteraaneille 17433: omistusasuntojen hankkimiseen 17434: 17435: 17436: Eduskunnalle 17437: 17438: Omistusasunnon hankkiminen on monelle so- jälkikäteen esimerkiksi vuoden 1983 jälkeen 17439: tiemme veteraanille erittäin ongelmallista, kos- hankituista asunnoista. 17440: ka halpakorkoisten lainojen osuus asunnon ko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17441: konaishankintahintaan verrattuna on vähäinen. nioittavasti, 17442: Mikkelin läänin alueella ovat veteraanit esit- 17443: täneet toivomuksen, että valtio ottaisi tulo- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17444: menoarvioon määrärahan, josta myönnettäisiin 1989 tulo- ja menoarvioon 50 000 000 17445: avustusta veteraanien oman asunnon hankki- markkaa sotiemme veteraanien omistus- 17446: mista varten. Avustusta voitaisiin maksaa myös asuntojen hankkimista varten. 17447: 17448: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 17449: 17450: Tina Mäkelä Raimo Vistbacka Marita Jurva 17451: 2264 1988 vp. 17452: 17453: Raha-asia-aloite n:o 2132 17454: 17455: 17456: 17457: 17458: Mäki-Hakola ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan ja Keski- 17459: Pohjanmaan tie- ja vesirakennuspiireille eräiden tiehankkei- 17460: den toteuttamiseen 17461: 17462: Eduskunnalle 17463: 17464: Vaasan läänin tiemäärärahat ovat jatkuvasti Mt n:o 705 Alavus-Töysä, Alavus, Töysä 17465: jääneet jälkeen hyväksytyistä tavoitteista. Tä- (v. 1989: 6 milj. mk) 17466: mä koskee sekä Vaasan piiriä että Keski-Poh- Mt n:o 669 Kauhajärvi-Turun piirin raja, 17467: janmaan piirin Vaasan läänin osuutta tiemäärä- Kauhajoki (v. 1989: 6 milj. mk) 17468: rahoista. Niinpä mm. Vaasan piirin määrära- Mt Ytteresse-Åsbacka, Kruunupyy, Pietar- 17469: haosuus on edelleen vain 8,5 OJo, vaikka hyväk- saaren mlk (v. 1989: 14 milj. mk) 17470: syttynä tavoitteena on 10 prosentin osuus valta- Mt n:o 759 Tiilikkala-Määttälä, Toholampi 17471: kunnan tiemäärärahoista. Huomioon ottaen (v. 1989: 3,5 milj. mk). 17472: sen, että läänin autokanta on maan suurim- Kun Vaasan lääninkin tieolot olisi säilytettä- 17473: pia ja tienpitoaineet ovat vaikeasti saatavia ja vä suunnitellulla ja muita läänejä vastaavalla 17474: pitkien kuljetusmatkojen takana, aiheuttaa tei- tasolla, ehdotamme edellä esitetyn perusteella 17475: den rakentaminen ja kunnossapito muihin lää- kunnioittaen, 17476: neihin verrattuna suhteellisen paljon kustan- 17477: nuksia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17478: Kun valtion tulo- ja menoarviota vuodelle 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 17479: 1989laadittaessa Vaasan läänin määrärahoja jo- 31.24.77 29500000markkaa Vaasanja 17480: pa aivan viime vaiheessa pienennettiin, niin tä- Keski-Pohjanmaan tie- ja vesirakennus- 17481: män seurauksena on pudotettu pois seuraavat piireille perusteluissa nimettyjen kohtei- 17482: ohjelmoidut ja odotetut uudet tiehankkeet: den rakentamiseen. 17483: 17484: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 17485: 17486: Pentti Mäki-Hakola Jukka Vihriälä Martti Korkia-Aho 17487: Boris Renlund Juho Sillanpää Mats Nyby 17488: Håkan Malm Jarmo Wahlström Kirsti Ala-Harja 17489: Raimo Vistbacka Jorma Fred Aapo Saari 17490: Anneli Jäätteenmäki Esko Aho 17491: 1988 vp. 2265 17492: 17493: Raha-asia-aloite n:o 2133 17494: 17495: 17496: 17497: 17498: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Viljakkalan kunnalle 17499: harkinnanvaraista avustusta varten 17500: 17501: 17502: Eduskunnalle 17503: 17504: Viljakkalan kunta on hakenut harkinnanva- vuosina ja tällä hetkellä kehittämään alueen 17505: raista avustusta 500 000 markkaa. elinolosuhteita ja kuntalaisten palvelutasoa. 17506: Hakemuksessa esille tuotujen perusteiden li- Tämä on voitu toteuttaa vain tuntuvien lainojen 17507: säksi on esitetty huomioon otettavaksi seuraa- avulla. Investointeja ovat tällä hetkellä palo- 17508: via tekijöitä, jotka kuvaavat Viljakkalan kun- aseman, päiväkodin ja Säkin rakennuskaava- 17509: nan taloudellisen tilanteen kehittymistä ja tilaa: alueen tiestö, vesijohdot ja viemärityöt. 17510: Viljakkalan kunnan veroäyrin hinta on poik- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17511: keuksellisen korkea eli tänä vuonna 18 penniä. nioittaen, 17512: Näin Viljakkalan kunnan veroäyrin hinta on 17513: yksi läänin korkeimpia, mutta veroäyrin hinnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17514: alentamiseen ei ole realistisia mahdollisuuksia. 1989 tulo- ja menoarvioon 500000 17515: Kunnan talousarviolainojen määrä on jatkuvas- markkaa Vi/jakkalan kunnalle harkin- 17516: ti noussut. Viljakkalan kunta on pyrkinyt viime nanvaraista avustusta varten. 17517: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 17518: 17519: Lea Mäkipää Marita Jurva 17520: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 17521: 2266 1988 vp. 17522: 17523: Raha-asia-aloite n:o 2134 17524: 17525: 17526: 17527: 17528: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta asevelvollisten päivä- 17529: rahojen korottamiseksi 17530: 17531: 17532: Eduskunnalle 17533: 17534: Asevelvollisten päiväraha ei tällä hetkellä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17535: vastaa ostoarvoltaan sitä tasoa, mikä riittäisi nioittaen, 17536: omiin henkilökohtaisiin kuluihin sekä omalla 17537: kustannuksella suoritettujen kotimatkojen ai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17538: heuttamiin menoihin. Tulo- ja menoarvioesi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 17539: tyksessä ei asevelvollisten päivärahaan ole eh- 27.14. 02 lisäyksenä 20 000 000 markkaa 17540: dotettu korotusta. Tämän takia budjettiin tulisi asevelvollisten päivärahojen korottami- 17541: lisätä määrärahoja asevelvollisten päivärahan seksi 2 markalla 1.1.1989 alkaen. 17542: korottamiseksi 2 markalla. 17543: 17544: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 17545: 17546: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi 17547: Raimo Vistbacka Marita Jurva 17548: Tina Mäkelä 17549: 1988 vp. 2267 17550: 17551: Raha-asia-aloite n:o 2135 17552: 17553: 17554: 17555: 17556: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Pioneerivarikon raken- 17557: nustöiden aloittamiseen Parkanossa 17558: 17559: 17560: Eduskunnalle 17561: 17562: Parkanon Pioneerivarikolla rakennustyö- Kokonaiskustannukset ovat noin 3 miljoonaa 17563: maat ovat päättyneet määrärahojen puutteen markkaa. 17564: vuoksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17565: Kaikki viime vuosina toteutetut työt on suori- nioittaen, 17566: tettu työllisyysvaroin. Alueelle olisi välttämä- 17567: töntä saada ns. monitoimitalo, joka sisältää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17568: korjaamon, paloaseman sekä päävartion tilat. 1989 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 17569: Parkanon korkean työttömyysprosentin markkaa monitoimitalon rakentamisek- 17570: vuoksi olisi alueen kannalta tärkeää, että edellä si Parkanon Pioneerivarikolle. 17571: mainitut työt voisivat alkaa välittömästi. 17572: 17573: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 17574: 17575: Lea Mäkipää Marita Jurva 17576: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 17577: 2268 1988 vp. 17578: 17579: Raha-asia-aloite n:o 2136 17580: 17581: 17582: 17583: 17584: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion Ulvilan virasto- 17585: talon rakentamiseen 17586: 17587: 17588: Eduskunnalle 17589: 17590: Ulvilasta puuttuvat valtion paikallishallinnon hallinnon toimitilojen järjestämiseksi Ulvilan 17591: keskeisimmät palvelut. Ainoastaan poliisilla on kunta esittää valtion virastotalon rakentamista. 17592: kunnassa toimipaikka, ja nimismiespiiri on Virastotalon kerrosalan tulisi olla vähintään 17593: muuttanut uusiin tiloihin maaliskuussa 1988 1200 m 2 , jolloin hankkeen kokonaiskustannuk- 17594: palo- ja poliisiasemarakennuksen valmistuttua. set olisivat noin 8 miljoonaa markkaa. 17595: Verotoimiston, työvoimatoimiston ja Kan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17596: saneläkelaitoksen palvelut joudutaan hake- nioittaen, 17597: maan muualta. 17598: Edellä mainittujen valtionhallinnon palvelu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17599: jen järjestämiseksi Ulvilaan on käynnistetty 1989 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 17600: neuvottelut ao. viranomaisten kanssa. markkaa työvoimatoimiston ja Kelan 17601: Esitykset Kelan toimiston ja työvoimatoimis- toimiston toiminnan aloittamiseen sekä 17602: ton perustamiseksi kuntaan on tehty. Samoin valtion virastotalon rakentamisen aloit- 17603: on neuvoteltu verotoimiston saamiseksi kun- tamiseen Ulvilaan. 17604: taan oman veropiirin alueelle. Valtion paikallis- 17605: 17606: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 17607: 17608: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka 17609: Marita J urva Tina Mäkelä 17610: 1988 vp. 2269 17611: 17612: Raha-asia-aloite n:o 2137 17613: 17614: 17615: 17616: 17617: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta sukupolvenvaihdoksis- 17618: sa maksetun myyntivoittoveron budjettiperusteiseksi palaut- 17619: tamiseksi 17620: 17621: Eduskunnalle 17622: 17623: Sukupolvenvaihdos muodostaa maataloudes- pitää kohtuullisena, sillä sukupolvenvaihdok- 17624: samme varsin merkittävän vaiheen kunkin tilan sen yhteydessä ei ole tarkoitus kenenkään hyö- 17625: toiminnassa. Vanhan isännän lopettaessa tilan- tyä, vaan turvata tilan jatkuminen. Tämän ta- 17626: sa pidon ja nuoren isännän ottaessa vastuun ti- kia oikeampaa olisi päinvastoin saada maata- 17627: lanhoidosta aiheutuu useinkin suuria taloudelli- lousmaa verotuksessa vähennyskelpoiseksi. 17628: sia rasituksia aloittavalle nuorelle viljelijälle. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17629: Monesti aloittava viljelijä joutuu tekemään suu- nioittaen, 17630: ria investointeja tehostaakseen tilan tuotantoa 17631: ja helpottaakseen työolosuhteitaan. Lisäksi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17632: saattaa olla, että tilan asuinrakennukset vaati- 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 000 17633: vat korjausta tulevan nuoren perheen asumista markkaa sukupolvenvaihdoksissa mak- 17634: varten. setun myyntivoittoveron budjettiperus- 17635: Verouudistuksessa on kaavailtu, että suku- teiseksi takaisin maksamiseksi viljeli- 17636: polvenvaihdoksissa jouduttaisiin maksamaan jöille. 17637: myyntivoittoveroa tilan arvosta. Tätä ei voida 17638: 17639: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 17640: 17641: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka 17642: Marita Jurva Tina Mäkelä 17643: 17644: 17645: 17646: 17647: 17 280129N 17648: 2270 1988 vp. 17649: 17650: Raha-asia-aloite n:o 2138 17651: 17652: 17653: 17654: 17655: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta polttoaineveroa vastaa- 17656: van avustuksen suorittamiseen invalideille 17657: 17658: 17659: Eduskunnalle 17660: 17661: Invalidit ovat paljossa vähemmälle osalle jää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17662: nyt ihmisryhmä muihin verrattuna. Siksi heidän nioittavasti, 17663: asemansa parantamiseksi olisi tehtävä kaikki 17664: mahdollinen. Tämän vuoksi olisi myös heidän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17665: maksamastaan auton polttoaineesta saatava 1989 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 17666: valtionvero pois, jottei heidän tarvitsisi sitä markkaa, jotta voitaisiin ryhtyä poltto- 17667: maksaa, kuten heidän ei tarvitse maksaa auto- aineveron osuutta vastaavan avustuksen 17668: veroakaan ainakaan kokonaan. suorittamiseen invalideille. 17669: 17670: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 17671: 17672: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi 17673: Raimo Vistbacka Marita Jurva 17674: Tina Mäkelä 17675: 1988 vp. 2271 17676: 17677: Raha-asia-aloite n:o 2139 17678: 17679: 17680: 17681: 17682: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristötutkimuksen 17683: kehittämiseen 17684: 17685: 17686: Eduskunnalle 17687: 17688: Ympäristökatastrofit ja saastuminen ovat en- listä yhteistyötä ympäristökysymyksissä lisättä- 17689: tistä suurempi uhka tulevaisuudellemme. Ym- vä myös kansainvälisellä tasolla. Tällä hetkellä 17690: päristön tilaa koskeva perustutkimus sekä ym- ajankohtaisimpia ongelmia ovat ilman- ja ve- 17691: päristön saastumisen vähentämiseen ja estämi- siensuojelu sekä kehitysmaiden ympäristöon- 17692: seen liittyvien menetelmien tutkiminen ovat gelmat kuten aavikoituminen. 17693: asian vakavuuteen ja ajankohtaisuuteen nähden Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17694: aivan riittämättömiä. nioittaen, 17695: Ympäristötutkimukseen suunnatut resurssit 17696: korkeakouluissamme ovat ehdottoman jälkeen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17697: jääneitä. Korkeakoulujen sisällä on kyllä haluk- 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 17698: kuutta tilanteen parantamiseksi, mutta varat ei- markkaa ympäristötutkimukseen suun- 17699: vät anna myöten. nattujen resurssien lisäämiseksi korkea- 17700: Koska ympäristöongelmia ei kyetä ratkaise- kouluissamme sekä kansainvälisen ym- 17701: maan pelkästään kansallisella tasolla, on tieteel- päristötutkimusyhteistyön takaamiseen. 17702: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 17703: 17704: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi 17705: Raimo Vistbacka Marita Jurva 17706: Tina Mäkelä 17707: 2272 1988 vp. 17708: 17709: Raha-asia-aloite n:o 2140 17710: 17711: 17712: 17713: 17714: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Luvian ala-asteen 17715: laajennukseen 17716: 17717: 17718: Eduskunnalle 17719: 17720: Luvian kirkonkylän ala-asteella on tilat seit- nitelmat ovat valmiina ja työt maksavat n. 4, 7 17721: semää perusopetusryhmää varten. Perusopetus- milj. markkaa, josta valtion osuus on n. 2,1 17722: ryhmiä on kuitenkin tällä hetkellä 10 ja oppilai- milj. markkaa. 17723: ta 260. Ennusteiden mukaan oppilasmäärä kas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17724: vaa edelleen. Kirkonkylän ala-asteen tiloja on nioittavasti, 17725: laajennettu kaksi kertaa ja kolmas laajennus- 17726: vaihe on ajoitettu vuosille 1988-1989. Laajen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17727: nushankkeen yhteydessä on tarkoitus vuosina 1989 tulo- ja menoarvioon 2 JOO 000 17728: 1989-1990 toteuttaa vanhan osan peruskor- markkaa Luvian kirkonkylän ala-asteen 17729: jaustyöt. laajennus- ja peruskorjaustöiden aloit- 17730: Laajennus- ja perusparannushankkeen suun- tamiseksi. 17731: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 17732: 17733: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka 17734: Marita Jurva Tina Mäkelä 17735: 1988 vp. 2273 17736: 17737: Raha-asia-aloite n:o 2141 17738: 17739: 17740: 17741: 17742: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta lastentarhanopettaja- 17743: koulutuksen kehittämiseen 17744: 17745: 17746: Eduskunnalle 17747: 17748: Valtioneuvoston periaatepäätös, joka tehtiin taan väliaikaista. Myöskään sen rinnastamista 17749: 1.2.1979, toimii perustana lastentarhanopetta- muuhun opettajankoulutukseen ei ole tutkittu. 17750: jakoulutuksen kehittämiselle. Periaatepäätök- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17751: sen mukaan lastentarhanopettajakoulutus pi- nioittaen, 17752: dennetään aluksi 3-vuotiseksi lastentarhanopet- 17753: tajaopistoissa ja eräiden korkeakoulujen opet- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17754: tajankoulutusyksiköissä. Päivähoidon henki- 1989 tulo- ja menoarvioon JO 000 000 17755: löstön opetussuunnitelmatoimikunta on edellyt- markkaa lastentarhanopettajan tutkin- 17756: tänyt mietinnössään (1981:13), että 3-vuotista toon johtavan koulutuksen siirtämiseksi 17757: koulutusta tulee järjestää kaikissa nykyisin toi- kokonaisuudessaan korkeakouluihin 17758: mivissa opistojen ja korkeakoulujen koulutus- muun opettajakoulutuksen yhteyteen ja 17759: pisteissä. Lisäksi toimikunta totesi, että koulu- että em. koulutusta koskeva kokeilutoi- 17760: tus tulee vakinaistaa kaikissa nykyisin toimivis- minta käynnistettäisiin syksyllä 1989 17761: sa korkeakoulujen opettajankoulutusyksiköis- Joensuun, Jyväskylän ja Oulun yliopis- 17762: sä. Tästä huolimatta korkeakoulutasoinen las- toissa. 17763: tentarhanopettajakoulutus on edelleen luonteel- 17764: 17765: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 17766: 17767: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi 17768: Raimo Vistbacka Marita Jurva 17769: Tina Mäkelä 17770: 2274 1988 vp. 17771: 17772: Raha-asia-aloite n:o 2142 17773: 17774: 17775: 17776: 17777: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta KuUaan metsäoppilai- 17778: toksen laajentamiseen 17779: 17780: 17781: Eduskunnalle 17782: 17783: Ammattikasvatushallituksen alainen KuUaan Myös sahateollisuusteknikkojen koulutuksen 17784: metsäoppilaitos, joka antaa keskiasteen koulu- vakinaistaminen edellyttää lisäopetustilojen ku- 17785: tusta monipuolisesti metsä- ja puutalouden eri ten esim. opetussahan rakentamista Kullaalle. 17786: alueilla ja joka harjoittaa myös kurssimuotoista KuUaan metsäoppilaitoksen toiminnan kehit- 17787: opetusta eri kohderyhmille, toimii tilanpuutteen tämisellä ja laajentamisella on koulutuksellises- 17788: vuoksi tällä hetkellä osittain puutteellisissa ti varsin merkittävä tehtävä koko Satakuntaa 17789: vuokratiloissa. ajatellen. 17790: Oppilaitos tulee tarvitsemaan sekä lisäopetus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17791: tiloja että oppilaiden majoitustiloja. Valtion nioittaen, 17792: vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa tulisikin 17793: osoittaa tarvittavat määrärahat oppilaitoksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17794: lisärakentamisen toteuttamiseen. Lisärakenta- 1989 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 17795: misella tulee turvata se, että oppilaitoksessa an- markkaa Kul/aan metsäoppilaitoksen 17796: nettava opistotasoinen metsätalousteknikkojen kehittämiseksi ja laajentamiseksi. 17797: koulutus edelleen säilyy Kullaalla. 17798: 17799: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 17800: 17801: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi 17802: Raimo Vistbacka Marita Jurva 17803: Tina Mäkelä 17804: 1988 vp. 2275 17805: 17806: Raha-asia-aloite n:o 2143 17807: 17808: 17809: 17810: 17811: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan piirin par- 17812: tiolippukuntien toiminnan tukemiseen 17813: 17814: 17815: Eduskunnalle 17816: 17817: Satakunnassa toimii useissa kunnissa partio- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17818: järjestöjä. Erittäin tärkeää olisi saada rahaa 1989 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 17819: leiri- ja koulutustoimintaan sekä virkistys- ja kaa Satakunnan piirin partiolaisten lip- 17820: vaellusretkitoiminnan tukemiseen. pukuntien tukemiseen. 17821: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17822: nioittaen, 17823: 17824: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 17825: 17826: Lea Mäkipää Marita Jurva 17827: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 17828: 2276 1988 vp. 17829: 17830: Raha-asia-aloite n:o 2144 17831: 17832: 17833: 17834: 17835: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Archery Club Ulvila 17836: ry:n toiminnan tukemiseen 17837: 17838: 17839: Eduskunnalle 17840: 17841: Ulvilaan on perustettu kesäkuussa 1987 jousi- Nuorten kannustamisehi ja hyvän harras- 17842: ammuntaseura nimeltä Archery Club Ulvila ry. tuksen eteenpäin viemiseksi on tärkeää myös 17843: Jäseniä on tällä hetkellä runsaat 50. Valtaosa valtiovallan tukea tätä harrastusmuotoa. 17844: heistä on nuoria, ja aktiiviampujia on 30. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17845: Seura on voittanut piirin mestaruuskilpailuis- nioittaen, 17846: sa menestyksekkäästi. 17847: Tarkoituksena on rakentaa runsaat 90 metriä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17848: pitkä peltihalli, jossa ammuntaa voi harjoittaa. 1989 tulo- ja menoarvioon 150000 17849: Tähän saakka harjoitus on tapahtunut Antin- markkaa peltihallin ja kentän rakenta- 17850: kartanon urheilukentällä Ulvilan maatalousop- miseen Archery Club Ulvila ry:lle. 17851: pilaitoksen tiloissa. 17852: 17853: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 17854: 17855: Lea Mäkipää Marita Jurva 17856: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 17857: 1988 vp. 2277 17858: 17859: Raha-asia-aloite n:o 2145 17860: 17861: 17862: 17863: 17864: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta ulkomailla ilmestyvien 17865: suomenkielisten sanomalehtien tukemiseen 17866: 17867: 17868: Eduskunnalle 17869: 17870: Ulkomailla ilmestyy runsaasti suomenkielisiä mättä kuitenkin Suomen valtion tukea. Siten 17871: sanoma- ja aikakauslehtiä. Suomenkielisen nämä lehdet voisivat häiriöttömästi ilmestyä il- 17872: väestön vähitellen vähentyessä ovat nämä leh- man lakkauttamisen pelkoa. 17873: det joutuneet lähes poikkeuksetta taloudellisiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17874: vaikeuksiin. Rajoitetuilla painosmäärillä ei nioittaen, 17875: näistä lehdistä voida odottaa tulevaisuudessa- 17876: kaan saatavan kannattavia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17877: Suomen kielen ylläpitämiseksi ja suomalaisen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 17878: kulttuurin vaalimiseksi ulkomailla on kuitenkin 29.98.25 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 17879: ensiarvoisen tärkeää saada nämä suomenkieli- ulkomailla ilmestyvien suomenkielisten 17880: set lehdet säilytetyksi. Tähän tarvitaan välttä- sanoma- ja aikakauslehtien tukemiseen. 17881: 17882: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 17883: 17884: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi 17885: Raimo Vistbacka Marita Jurva 17886: Tina Mäkelä 17887: 2278 1988 vp. 17888: 17889: Raha-asia-aloite n:o 2146 17890: 17891: 17892: 17893: 17894: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta PAND - Taiteilijat 17895: rauhan puolesta -järjestön toiminnan tukemiseen 17896: 17897: 17898: Eduskunnalle 17899: 17900: Suomen tunnustettu ulkopoliittinen asema on Erityistä painoa tapahtumalle antaa se, että ko. 17901: saatu kokea myös rauhantyön ja kulttuurin vuonna tulee kuluneeksi 15 vuotta ETY-sopi- 17902: alueella. Taiteilijoiden rauhanjärjestö PAND muksen allekirjoittamisesta. Lisäksi tapahtuma 17903: on muutaman vuoden ajan tehnyt tärkeää työtä liittyy osana YK:n julistaman maailman kult- 17904: toimiessaan PAND Internationalin (Performers tuurikehityksen vuosikymmenen tapahtumiin. 17905: and Artists for Nuclear Disarmament) sihteeris- Festivaalin valmistelut on jo luonnollisesti 17906: tönä. aloitettu. Vuoden 1989 aikana valmistelut tule- 17907: Parhaillaan Suomen P AND valmistelee yh- vat kuitenkin vaatimaan huomattavasti nykyis- 17908: dessä Joensuun Laulujuhlien kanssa mittavaa tä enemmän ponnisteluja ja voimavaroja. 17909: kansainvälistä kulttuurifestivaalia ''Maailmat Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17910: kohtaavat", joka toteutetaan Joensuussa kesä- nioittaen, 17911: kuussa 1990. Festivaalin tarkoituksena on tai- 17912: teen keinoin välittää sanoma ihmisten ja kanso- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17913: jen yhteistyön ja ystävyyden merkityksestä lien- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 17914: nytyksen ja rauhan edistäjänä. Ohjelmat tule- 29.99.50 lisäyksenä JOO 000 markkaa 17915: vat sisältämään kansainvälisesti tunnettujen tai- PAND - Taiteilijat rauhan puolesta 17916: teilijoiden esiintymisiä eri taiteenaloilta sekä -järjestön toiminnan tukemiseen. 17917: korkeatasoisen kotimaisen ohjelmaosuuden. 17918: 17919: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 17920: 17921: Lea Mäkipää Marita Jnrva 17922: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 17923: 1988 vp. 2279 17924: 17925: Raha-asia-aloite n:o 2147 17926: 17927: 17928: 17929: 17930: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonmukaiseen vil- 17931: jelyyn siirtyneiden viljelijöiden tukemiseksi 17932: 17933: 17934: Eduskunnalle 17935: 17936: Luonnonmukaisen eli biodynaamisen viljelyn kia tuholaisia ei saada pidettyä kurissa. Luon- 17937: suosio kasvaa jatkuvasti. Saasteeton ja puhdas nosta löytyvät sen omat lääkkeet rikkaruohoi- 17938: elintarvike on niin kuluttajan kuin tuottajankin hin ja tuhohyönteisiinkin. 17939: yhteinen etu. SMP:n mielestä onkin tulevaisuudessa pa- 17940: Luonnonmukainen viljely perustuu maan neuduttava entistä enemmän myrkyttömiin vil- 17941: omaan kasvuvoimaan: vuoroviljelyyn, kompos- jelymenetelmiin. Luonnonmukaisesti viljelty 17942: tointiin ja luonnon dynamiikkaan (aurinko, tuote on turvallinen ja terveellinen. Siinä ei ole 17943: kuun kierto, vuodenajat). mitään torjunta-aineista ja lannoitteista johtu- 17944: Biodynaaminen viljely on elämäntapa, jossa via kemiallisen teollisuuden myrkkyjä. Tulevai- 17945: luonnon-, ympäristön- ja ihmisen suojelu sekä suuden saasteeton ja luonnonmukainen viljely 17946: pehmeä teknologia ja energian säästäminen on tuottajien ja kuluttajien yhteiseen etuun pe- 17947: ovat päällimmäisinä asioina. rustuva viljelymuoto. 17948: Nykyisestä lannoitteiden liikakäytöstä aiheu- Luonnonmukaiseen viljelyyn on valtion vuo- 17949: tuu mm. tuholaisten ja tautien lisääntymistä, den 1986 budjetissa määräraha. Tukea tähän 17950: jonka seurauksena myös viljelijän sadat piene- tarkoitukseen tarvitaan kuitenkin lisää. 17951: nevät. Samalla kuluttajalle tarjotaan vain mää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17952: rää laadun kustannuksella. nioittaen, 17953: Lisääntyneet allergiatapaukset ja syöpäsai- 17954: raudet ovat jo nyt selvä osoitus teollisen maata- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17955: louden tuotteiden ihmisen terveydelle aiheutta- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 17956: mista vakavista vaaroista. Kemiallinen lannoi- 30.30.49 lisäyksenä 20 000 000 markkaa 17957: teviljely köyhdyttää myös ennen pitkää viljely- luonnonmukaiseen viljelyyn siirtyneiden 17958: maan käyttökelvottomaksi, samalla kun kaik- viljelijöiden tukemiseksi. 17959: 17960: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 17961: 17962: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi Raimo Vistbacka 17963: Heikki Riihijärvi Tina Mäkelä Marita Jurva 17964: 2280 1988 vp. 17965: 17966: Raha-asia-aloite n:o 2148 17967: 17968: 17969: 17970: 17971: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta maitotaloustuotteiden 17972: käyttöä edistävään valistustoimintaan 17973: 17974: 17975: Eduskunnalle 17976: 17977: Jatkuvasti tuodaan esiin, että maassamme lat, vankilat, varuskunnat, päiväkodit, virastot 17978: olisi liikatuotantoa maitotaloustuotteiden koh- jne. Myös valistustyötä tarvittaisiin, jotta kan- 17979: dalla. Tämä ei pidä paikkaansa, koska maa- salaiset oppisivat ymmärtämään erilaisten mai- 17980: hamme tuodaan ravintorasvoja margariinien totaloustuotteiden ravintoarvot ja sen, miten 17981: valmistamista varten enemmän kuin maastam- niitä voidaan monipuolisesti käyttää ja niiden 17982: me viedään voita ulkomaille. Kuitenkin tämän kulutusta lisätä esimerkiksi juuri juustojen, ju- 17983: johdosta on maassamme ruvettu keräämään gurttien, viilien ja muiden tuotteiden kohdalla. 17984: markkinoimismaksuja, jotka rasittavat ennes- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 17985: täänkin ahdinkotilanteessa olevia perheitä ja nioittaen, 17986: pienviljelijöitä. Jotta markkinoimismaksujen 17987: keräämiseltä voitaisiin välttyä, olisi kaikin mah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 17988: dollisin keinoin edistettävä kotimaisten maito- 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 17989: taloustuotteiden käyttöä, ja tässä olisi nimen- markkaa maitotaloustuotteiden käyttöä 17990: omaan lisättävä maitotaloustuotteita erilaisten edistävään valistustoimintaan yhteis- 17991: yhteiskunnan laitosten ruokavaliossa, jolloin kunnan eri laitoksissa. 17992: tulevat kysymykseen esimerkiksi koulut, sairaa- 17993: 17994: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 17995: 17996: Lea Mäkipää J, Juhani Kortesalmi 17997: Raimo Vistbacka Marita Jurva 17998: Tina Mäkelä 17999: 1988 vp. 2281 18000: 18001: Raha-asia-aloite n:o 2149 18002: 18003: 18004: 18005: 18006: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Karvian Osuusmeijerin 18007: toiminnan tukemiseen 18008: 18009: 18010: Eduskunnalle 18011: 18012: Karviassa toimii itsenäinen Karvian Osuus- jolla ei ole varaa saada lisää työttömiä, koska 18013: meijeri. 1980-luvun alkupuoliskolla meijeri teki Pohjois-Satakunta on synkimpiä työttömyys- 18014: investointeja mm. uusimalla laitteistoja. Työn- alueita. 18015: tekijöitä on tällä hetkellä toistakymmentä, ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18016: maitoa käsitellään vuosittain n. 11 miljoonaa nioittavasti, 18017: litraa. Karvian lisäksi meijeriin tuodaan maitoa 18018: mm. Honkajoelta. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18019: On tärkeää paikkakunnan kannalta, että mei- 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 18020: jeri voi jatkaa toimintaansa ottaen huomioon markkaa Karvian Osuusmeijerin toimin- 18021: Karvian kunnan, joka on maatalouspitäjä ja nan tukemiseen. 18022: 18023: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 18024: 18025: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka 18026: Marita Jurva Tina Mäkelä 18027: 2282 1988 vp. 18028: 18029: Raha-asia-aloite n:o 2150 18030: 18031: 18032: 18033: 18034: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Karvianjoen vesistön 18035: tulvasuojelutöiden aloittamiseen 18036: 18037: 18038: Eduskunnalle 18039: 18040: Merikarvianjoen yläpuolisessa Karvianjoen tulvien poistamisen ja tulvavirtaamien pienen- 18041: vesistössä on viime vuosina tehty mittavia tämisen Pohjajoella ja Noormarkunjoella. 18042: järjestely- ja kuivaustöitä. Monilta osin edel- Vesistöhankkeiden järjestelyn toteuttamis- 18043: leenkin mainituissa vesistöosissa on merkittäviä kustannukset ovat n. 20 milj. markkaa, kun tul- 18044: tulvasuojelutarpeita. vauoman mitoituksessa on otettu huomioon 18045: Kevättulvien ohella Merikarvianjoen varrella yläpuolisen vesistön tarpeet. Tulvauoman osuus 18046: kärsitään lähes jokavuotisista hyydetulvista. on n. 10 milj. markkaa. 18047: Laajimmillaan tulva peittää alleen runsaat 400 Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18048: ha peltoa. nioittaen, 18049: Tampereen vesipiirissä on valmistumassa Me- 18050: rikarvianjoen järjestelysuunnitelma. Se sisältää että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18051: tulvauoman rakentamisen Lankosken alapuo- 1989 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 18052: lelta Syylöönstrikkaan ja suuosan ruoppauk- markkaa Karvianjoen vesistön tulvasuo- 18053: sen. Mitoitus mahdollistaa Merikarvianjoen jelutöiden aloittamiseen. 18054: 18055: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 18056: 18057: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka 18058: Marita Jurva Tina Mäkelä 18059: 1988 vp. 2283 18060: 18061: Raha-asia-aloite n:o 2151 18062: 18063: 18064: 18065: 18066: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta yhdysvesijohdon saa- 18067: miseksi Kankaanpäästä Laviaan 18068: 18069: 18070: Eduskunnalle 18071: 18072: Alus-Niemenkylän kylätoimikunta esittää, kirkonkylään asti. Vesijohto palvelee tulevai- 18073: että Kankaanpäästä Laviaan voitaisiin rakentaa suudessa myös muita kyliä. 18074: yhdysvesijohto. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18075: Vesijohto on sekä kylälle että koko Lavian nioittaen, 18076: kunnalle hyvin tärkeä. Kylätoimikunta on kar- 18077: toittanut veden tarvitsijat ja käynyt neuvottelu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18078: ja kunnan edustajien kanssa. Tämän vuoden lo- 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 18079: pulla aloitetaan yhdysvesijohdon rakentaminen markkaa yhdysvesijohdon rakentami- 18080: Kankaanpäästä Kuninkaanlähteeitä kylän läpi seksi Kankaanpäästä Laviaan. 18081: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 18082: 18083: Lea Mäkipää Marita Jurva 18084: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 18085: 2284 1988 vp. 18086: 18087: Raha-asia-aloite n:o 2152 18088: 18089: 18090: 18091: 18092: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisestametsämuseo-ja metsä- 18093: näyttelykeskuksen perustamiseksi Parkanoon 18094: 18095: 18096: Eduskunnalle 18097: 18098: Maa- ja metsätalousministeriön asettama kaikkia voitaneen hyödyntää keskuksen toimin- 18099: metsämuseo- ja näyttelytyöryhmä on muistios- noissa 18100: saan esittänyt korkeatasoisen metsämuseo- ja - naapurikunnassa Kihniössä on laajoja 18101: metsänäyttelykeskuksen muodostamista maa- turvetuotantoalueita sekä Vapa Oy:n perusta- 18102: hamme. Keskuksen rakentamiskustannuksiksi ma turvetuotannon historiaa esittelevä turve- 18103: on arvioitu 25-30 milj. mk, jonka lisäksi tule- museo 18104: vat tontti- ja havaintoaluevaraukset. - Parkanon kaupunki on jo omalta osal- 18105: Metsämuseo- ja näyttelykeskuksen sopiva si- taan kerännyt museorakennuksia ja -aineistoa 18106: jaintipaikka olisi Parkanon kaupunki. Keskuk- museota varten hankitulle alueelle 18107: sen perustamista Parkanoon puoltavat mm. - tarkoitukseen osoitettu tontti sijaitsee val- 18108: seuraavat seikat: tateiden n:ot 2 ja 23 risteyksessä muutaman ki- 18109: - Parkanon kaupunki on hankkinut omis- lometrin päässä rautatieasemalta. 18110: tukseensa tarkoitukseen sopivan maa-alueen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18111: - museon lähistöllä on runsaasti museon nioittavasti, 18112: tarpeisiin soveltuvia metsäkohteita, Häädetkei- 18113: taan luonnonpuisto, Puurokeitaan soidensuoje- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18114: lualue ja Seitsemisen kansallispuisto 1989 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 18115: - Parkanossa sijaitsee Metsäntutkimus- markkaa metsämuseo-ja metsänäyttely- 18116: laitoksen tutkimusasema, Vapa Oy:n Länsi- keskuksen perustamisen aloittamiseksi 18117: Suomen aluekonttori ja sahalaitoksia, joita Parkanoon. 18118: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 18119: 18120: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka 18121: J. Juhani Kortesalmi Marita Jurva 18122: Tina Mäkelä 18123: 1988 vp. 2285 18124: 18125: Raha-asia-aloite n:o 2153 18126: 18127: 18128: 18129: 18130: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta yksityisteiden muutta- 18131: miseksi paikallisteiksi 18132: 18133: 18134: Eduskunnalle 18135: 18136: Maassamme on hyvin runsaasti huonokun- odottaa TVH:ssa ja liikenneministeriössä käsit- 18137: toisia ja runsaasti liikennöityjä yksityisteitä, telyä joukko tällaisia anomuksia. 18138: joita tienhoitokunnat joutuvat monesti vaikeis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18139: sa olosuhteissa ylläpitämään ja hoitamaan. nioittaen, 18140: Vaikka tien ylläpitoon tiekunnat saavatkin val- 18141: tiolta ja kunnalta avustusta, jää tienpidon ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18142: -hoidon taakka monilla teillä hyvin harvojen ih- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18143: misten harteille. Liikenneministeriö muuttaa 31.24.77/isäyksenä 50000000 markkaa 18144: · maassamme vuosittain yksityisteitä paikallis- yksityisteiden muuttamiseksi paikallis- 18145: teiksi noin 200 km, mikä on aivan liian vähäi- teiksi ainakin nelinkertaisen määrän ny- 18146: nen määrä otettaessa huomioon useiden satojen kyisiin verrattuna. 18147: paikallistieanomusten määrä. Tälläkin hetkellä 18148: 18149: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 18150: 18151: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi 18152: Raimo Vistbacka Marita Jurva 18153: Tina Mäkelä 18154: 2286 1988 vp. 18155: 18156: Raha-asia-aloite n:o 2154 18157: 18158: 18159: 18160: 18161: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta ohituskaistan rakenta- 18162: miseksi Porin-Jyväskylän ja Kihniön-Isoniemen teiden ris- 18163: teykseen 18164: 18165: Eduskunnalle 18166: 18167: Porin-Jyväskylän ja Kihniön-lsoniemen Risteyksen turvallisuusjärjestelyissä on lisäk- 18168: teiden risteys on pääasiallinen Kihniön keskus- si muitakin kuin yksistään liikenteellisiä näkö- 18169: taan Järvi-Suomen tieltä johtava ja sillä on kohtia, sillä Kihniön keskustaajaman vedenot- 18170: merkitystä myös läpikulkuliikenteelle Seinäjoen tamo sijaitsee vain muutaman kymmenen met- 18171: suuntaan. rin päässä risteyksestä. 18172: Kyseinen risteys on pitkän, jyrkän kaarteen Öljyvahinkoja aiheuttava liikenneturma ris- 18173: keskivaiheilla. Jyväskylän suunnasta tultaessa teyksessä saattaisi kerralla pilata koko Kihniön 18174: näkyvyys ennen risteystä on vain muutama keskustaajaman vesihuollon ja aiheuttaa arvaa- 18175: kymmenen metriä. Lisäksi tiessä Jyväskylän mattomat kustannukset taloudellisesti heikossa 18176: suunnasta tultaessa on ennen risteystä yli puo- asemassa olevalle kunnalle. 18177: len kilometrin pituinen nousu. Varsinkin liuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18178: kaan kelin aikana raskaampi rekkaliikenne jou- nioittavasti, 18179: tuu ottamaan melkoisen vauhdin päästäkseen 18180: mäen ylös. Voi kuvitella, miltä tuntuu istua että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18181: henkilöautossa ryhmittyneenä kääntymään 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18182: Kihniön-lsoniemen tielle. Kun Jyväskylän 31.24. 77 1 000 000 markkaa ohituskais- 18183: suunnasta lähestyy rekka-auto ja samoin Porin tan rakentamiseksi Porin-Jyväskylän 18184: suunnasta, hyvällä onnella takaa tuleva rekka ja Kihniön-lsoniemen teiden risteyk- 18185: saa vauhdin pysähtymään tai onnistuu pienta- seen. 18186: reen kautta ohittamaan oikealta puolen. 18187: 18188: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 18189: 18190: Lea Mäkipää Raila Aho Heikki Rinne 18191: Timo Roos Raimo Vistbacka Marita Jurva 18192: Tina Mäkelä 18193: 1988 vp. 2287 18194: 18195: Raha-asia-aloite n:o 2155 18196: 18197: 18198: 18199: 18200: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Kihniön keskustan ja 18201: Järvi-Suomen tien n:o 23 välisen tien parantamiseksi 18202: 18203: 18204: Eduskunnalle 18205: 18206: Tieosuus Kihniön keskusta-Järvi-Suomen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18207: tie on pituudeltaan kilometrin mittainen. Tien 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18208: varrella ovat kirkko, seurakuntakeskus ja Kih- 31.24.77 lisäyksenä 1000000 markkaa 18209: niön kotiteollisuuskoulu. Tie on aikanaan pääl- tien parantamiseksi välillä Kihniön kes- 18210: lystetty, mutta liikenteen vuoksi tie on käynyt kusta-Järvi-Suomen tie n:o 23. 18211: huonoksi ja päällystevaurioita on melkoisesti. 18212: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18213: nioittavasti, 18214: 18215: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 18216: 18217: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka 18218: Marita Jurva Tina Mäkelä 18219: 2288 1988 vp. 18220: 18221: Raha-asia-aloite n:o 2156 18222: 18223: 18224: 18225: 18226: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Hirvilahden-Kyrön- 18227: lahden maantien parantamiseksi 18228: 18229: 18230: Eduskunnalle 18231: 18232: Maantie n:o 2771 (Hirvilahti-Kyrönlahti) pimaton. Kustannusarvio on n. 10 miljoonaa 18233: on Viljakkalan kunnan sisäisen liikennöinoin markkaa. 18234: kannalta oleellisen tärkeä reitti. Tiellä on myös Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18235: seudullista merkitystä, koska tie luo yhteyden nioittavasti, 18236: ns. Kuruntielle. Hirvilahden-Kyrönlahden so- 18237: ratien rakenteen parantaminen korjaisi ratkai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18238: sevasti Viljakkalan heikkoja tieyhteyksiä ja aut- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18239: taisi läpikulkuliikennettä Karheen suunnasta 31.24. 77 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 18240: Viljakkalaan, sillä nykyinen tie on mäkinen ja Hirvilahden-Kyrönlahden maantien 18241: mutkainen ja siten nykyaikaiselle liikenteelle so- parantamiseksi Viljakkalassa. 18242: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 18243: 18244: Lea Mäkipää Raila Aho Heikki Rinne 18245: Timo Roos Raimo Vistbacka Marita Jurva 18246: Tina Mäkelä 18247: 1988 vp. 2289 18248: 18249: Raha-asia-aloite n:o 2157 18250: 18251: 18252: 18253: 18254: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami- 18255: seksi välille Honkajoki-Pyntäinen-Siikainen 18256: 18257: 18258: Eduskunnalle 18259: 18260: Pohjois-Satakunnassa sijaitsevat suuret tur- vian ja Parkanon keskustan välillä, jolloin yh- 18261: vevarat. Niiden hyväksikäyttöä ollaan jatkuvas- teys parantui Tampereen-Vaasan tielle. 18262: ti lisäämässä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18263: Yhtenä esteenä ovat tällä hetkellä alueen huo- nioittaen, 18264: not tieolosuhteet. Yhteys Karviasta rannikolle 18265: on raskaille turveautoille huonosti soveltuvien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18266: teiden varassa. Tieyhteys Karvian Kantista on 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18267: rakennettu nykyajan vaatimuksia vastaavaksi 31.24. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 18268: Honkajoen kirkonkylään. Parantamista on maantien rakentamisen aloittamiseksi 18269: Pyntäisten ja Siikaisten kirkonkylän välillä. välillä Honkajoki-Pyntäinen-Siikai- 18270: Loppuun on saatettu myös tienrakennus Kar- nen. 18271: 18272: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 18273: 18274: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka 18275: Marita Jurva Tina Mäkelä 18276: 2290 1988 vp. 18277: 18278: Raha-asia-aloite n:o 2158 18279: 18280: 18281: 18282: 18283: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Kankarin paikallistien 18284: parantamiseksi 18285: 18286: 18287: Eduskunnalle 18288: 18289: Kihniön kunnan tärkein tiehanke on tieyhtey- kuljetuksiin, VAPO Oy:n turvekuljetuksiin ja 18290: teen Kihniö-Kuivasjärvi-Alkkia-Karvia si- henkilöliikenteen tieyhteytenä valtateiden n:ot 3 18291: sältyvän Kankarin paikallistien (tie n:o 13341) ja 23 välillä. Kokonaiskustannusarvio on 5 milj. 18292: perusparantaminen. Hankkeesta ovat Parka- markkaa. 18293: non, Karvian ja Kihniön kunnat tehneet ensim- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18294: mäiset aloitteet noin 30 vuotta sitten. Karvian ja nioittavasti, 18295: Parkanon alueella oleva osuus on kunnostettu 18296: lähes kokonaan, mutta Kankarin paikallistie on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18297: TVL:n toteuttamisohjelmassa siirretty myöhäi- 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 18298: sempään ajankohtaan. Tätä perusparantamista markkaa Kankarin paikallistien paran- 18299: tulisi nopeuttaa kokonaisuudessaan. Tieosuu- tamiseksi. 18300: della on merkitystä ja sitä käytetään puutavara- 18301: 18302: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 18303: 18304: Lea Mäkipää Aino Pohjanoksa Raila Aho 18305: Heikki Rinne Raimo Vuoristo Timo Roos 18306: Mikko Elo Raimo Vistbacka Marita Jurva 18307: Tina Mäkelä 18308: 1988 vp. 2291 18309: 18310: Raha-asia-aloite n:o 2159 18311: 18312: 18313: 18314: 18315: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Karhen-Sisätön pai- 18316: kallistien päällystämiseksi 18317: 18318: 18319: Eduskunnalle 18320: 18321: Paikallistie Karhe-Sisättö alkaa maantieltä sen kansallispuisto ja sen opastuskeskuksen val- 18322: n:o 2771 Karhen koulun kohdaltajatkuen Tam- mistuminen tulee lisäämään liikennettä entises- 18323: pereen-Seinäjoen rautatietä ja asutusta seura- täänkin Tampereen suunnasta. 18324: ten Ikaalisten Sisätön kohdalle Luhalahden- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18325: Poikeluksen maantielle. Tien pituus Viljakka- nioittavasti, 18326: lan puolella on 7,8 km ja Ikaalisten puolella n. 18327: 7 km. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18328: Tie on kunnan ja paikallisen asutuksen kan- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18329: nalta tärkeä kunnan halki kulkeva poikittaistie, 31.24. 77 1 000 000 markkaa lisäyksenä 18330: jolla on varsin huomattava kauttakulkuliiken- Karhen-Sisätön paikallistien päällystä- 18331: ne. Paikallisen liikenteen lisäksi myös Seitsemi- miseksi. 18332: 18333: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 18334: 18335: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka 18336: Marita Jurva Tina Mäkelä 18337: 2292 1988 vp. 18338: 18339: Raha-asia-aloite n:o 2160 18340: 18341: 18342: 18343: 18344: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 273 (Kar- 18345: via-Hulkko) parantamiseksi 18346: 18347: 18348: Eduskunnalle 18349: 18350: Karvian kunnassa oleva Kujansuun-Hulkon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18351: maantie n:o 273 on kiireellisen peruskorjauksen nioittaen, 18352: tarpeessa. Tähän kuuluisi samalla tiellä oleva 18353: ns. Otavan mutkan oikaisu, jonka piti alkaa tä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18354: nä vuonna, mutta määrärahojen puuttuessa 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18355: työt jäivät alkamatta. Tiellä kulkee raskasta 31.24.77 1000000 markkaa peruskor- 18356: liikennettä ja se on läpikulkutienä valtatieltä jaukseen maantielle n:o 273 välillä Ku- 18357: n:o 3 valtatielle n:o 23. jansuu-Hulkko. 18358: Varsinkin keväisin kelirikkaaikana tie on 18359: erittäin huonossa kunnossa. 18360: 18361: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 18362: 18363: Lea Mäkipää Marita Jurva 18364: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 18365: 1988 vp. 2293 18366: 18367: Raha-asia-aloite n:o 2161 18368: 18369: 18370: 18371: 18372: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Lavajärven paikallis- 18373: tien kunnostamiseksi 18374: 18375: 18376: Eduskunnalle 18377: 18378: Lavajärven paikallistie on 9 kilometrin pitui- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18379: nen. Tie on vilkkaasti liikennöity soratie, jolla nioittavasti, 18380: on myös linja-autoliikennettä. Tien varrella on 18381: 100 kesämökkiä ja varsinkin kesäaikaan tiellä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18382: on liikennettä runsaasti. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18383: On otettava huomioon myös se, että tieltä 31.24.77 lisäyksenä 1000000 markkaa 18384: suuntautuu kulku Kyröskosken ja Tampereen Lavajärven paikallistien kunnostuksen 18385: suuntaan. aloittamiseksi. 18386: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 18387: 18388: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka 18389: Marita Jurva Tina Mäkelä 18390: 2294 1988 vp. 18391: 18392: Raha-asia-aloite n:o 2162 18393: 18394: 18395: 18396: 18397: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Merikarvian-Träsk- 18398: vikin maantieosuuden parantamiseksi 18399: 18400: 18401: Eduskunnalle 18402: 18403: Ahlaisten, Merikarvian ja Siipyyn kautta kul- ja matkailuliikenteen kannalta. Lisäksi työkoh- 18404: keva maantie n:o 600 eli ns. rantatie on viime teena olisi huomattava työllistävä vaikutus ra- 18405: vuosina suurimmaksi osaksi perusparannettu ja kentamisaikana. 18406: päällystetty joko asfaltilla tai sirotepinnalla. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18407: Teistä on kunnostamatta ja sorapintaisena nioittaen, 18408: osuus Merikarvia-Vaasan läänin raja. Tien ra- 18409: kenteen parantaminen on TVL:n ohjelmassa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18410: vuosilla 1989-1991. Kohteena olevan tieosuu- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18411: den pituus on n. 16 km ja kustannusarvio noin 31.24. 77 3 000 000 markkaa Merikar- 18412: 14 miljoonaa markkaa. Tien kunnostaminen on vian- Träskvikin maantien kunnosta- 18413: tärkeää paikallisten asiointiyhteyksien ja vilk- misen aloittamiseksi. 18414: kaan osittain ympärivuotisenkin loma-asutus- 18415: 18416: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 18417: 18418: Lea Mäkipää Marita Jurva 18419: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 18420: 1988 vp. 2295 18421: 18422: Raha-asia-aloite n:o 2163 18423: 18424: 18425: 18426: 18427: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Parkanon-Aureskos- 18428: ken tien parantamiseen 18429: 18430: 18431: Eduskunnalle 18432: 18433: Parkanon sijainti on liikenteellisesti tärkeä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18434: Järvi-Suomen tien (Pori-Jyväskylä) ja kol- nioittaen, 18435: mostien risteyksessä. Uudet tiet johtavat Aures- 18436: koskelta Kurun kautta Tampereelle ja Ruove- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18437: delle sekä Virroille. Liikenneyhteys Parkanosta 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18438: Aureskoskelle, 17 km:n osuus, on epätasainen 31. 24. 77 1 000 000 markkaa Parka- 18439: ja heikkokuntoinen. Raskaan kuljetuskaluston non-Aureskosken maantien kunnos- 18440: tarpeisiin tie on vaarallinen ja kalustoa rasit- tukseen. 18441: tava. 18442: 18443: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 18444: 18445: Lea Mäkipää Marita Jurva 18446: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 18447: 2296 1988 vp. 18448: 18449: Raha-asia-aloite n:o 2164 18450: 18451: 18452: 18453: 18454: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Santasten paikallistien 18455: uudelleenrakentamiseksi 18456: 18457: 18458: Eduskunnalle 18459: 18460: Santasten paikallistie n:o 132119 on kovan joen ydinkeskustasta Honkajoen-Kankaan- 18461: käytön kohteena, koska tien kautta kulkee laa- pään maantielle n:o 271. 18462: jamittainen turvekuljetus. Tie on kuitenkin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18463: heikkorakenteinen ja kelirikkoaikana tiellä on nioittavasti, 18464: painorajoituksia. Tämän johdosta tie olisi pi- 18465: kaisen uudelleenrakentamisen tarpeessa. Kun että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18466: kelirikkoaikana turvelastit kulkevat Honkajoen 1989 tulo- ja menoarvioon momenti/le 18467: kirkonkylän kautta ja kun tien Honkajoen puo- 31.24. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 18468: leisessa päässä on myös kasvava teollisuusalue, Santasten paikallistien uudelleen raken- 18469: olisi tieltä johdettava ohikulkutie pois Honka- tamisen aloittamiseksi. 18470: 18471: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 18472: 18473: Lea Mäkipää Raila Aho Heikki Rinne 18474: Timo Roos Raimo Vistbacka Marita Jurva 18475: Tina Mäkelä 18476: 1988 vp. 2297 18477: 18478: Raha-asia-aloite n:o 2165 18479: 18480: 18481: 18482: 18483: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami- 18484: seksi välille Suodenniemen Taipale-Hämeenkyrön Vesajärvi 18485: 18486: 18487: Eduskunnalle 18488: 18489: Paikalliset tieyhteydet Suodenniemeltä Hä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18490: meenkyrön suuntaan ovat heikonlaisen tien va- nioittavasti, 18491: rassa. Kun nyt kuitenkin Suodenniemen keskus- 18492: tasta rakennetaan tie päällystyskuntoiseksi Tai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18493: paleen risteykseen saakka ja kun myös Hä- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18494: meenkyrössä on rakennettu tie Vesajärveltä Hä- 31.24. 77 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 18495: meenkyrön keskustaan Tampereen-Vaasan Suodenniemen Taipaleen ja Hämeenky- 18496: tielle, olisi myös väli Suodenniemen Taipale- rön Vesajärven sekä edelleen Nukarin ja 18497: Hämeenkyrön Vesajärvi saatava nopeasti ra- Kuustenlatvan kautta Hämeenkyrön- 18498: kennetuksi ja päällystetyksi. Tällöin yhteydet Häijääntiel/e ulottuvan maantien raken- 18499: Suodenniemen suunnasta parantuisivat huo- nustyön loppuunsaattamiseksi. 18500: mattavasti Tampereen-Vaasan tielle. 18501: 18502: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 18503: 18504: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka 18505: Marita Jurva Tina Mäkelä 18506: 2298 1988 vp. 18507: 18508: Raha-asia-aloite n:o 2166 18509: 18510: 18511: 18512: 18513: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami- 18514: seksi välille Sävi-Vatula 18515: 18516: 18517: Eduskunnalle 18518: 18519: Suodenniemeltä on päällystetty tieyhteys Po- -Kilvakkalan teitä hyväksi käyttäen, joista väli 18520: rin-Tampereen tielle. Yhteys Hämeenkyröön Vatula-Kilvakkala on jo rakennettu, samoin 18521: Tampereen-Vaasan tielle on myös saatavissa, Suodenniemi-Taipale. 18522: samoin Kankaanpäähän melko lyhyin tienra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18523: kentamistehtävin. Tieyhteydet Suodenniemeltä nioittavasti, 18524: Ikaalisten kaupungin suuntaan Tampereen- 18525: Vaasan tielle ovat nykyisin pienten heikkokun- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18526: toisten teiden varassa. Siksi olisi myös tämä yh- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18527: teys rakennettava nykyaikaiseksi kestopäällys- 31.24. 77 lisäyksenä 1 000 000 markkaa 18528: tieksi. maantien rakentamisen aloittamiseksi 18529: Tämä yhteys tulisi rakentaa jo olemassa ole- välillä Sävi- Vatula. 18530: via Suodenniemen-Sävin-Ikaalisten Vatulan 18531: 18532: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 18533: 18534: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka 18535: Marita Jurva Tina Mäkelä 18536: 1988 vp. 2299 18537: 18538: Raha-asia-aloite n:o 2167 18539: 18540: 18541: 18542: 18543: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väy- 18544: län rakentamiseksi välille Haapanen-Vanhantalon tienhaara 18545: Parkanossa 18546: 18547: Eduskunnalle 18548: 18549: Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Par- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18550: kanoon välille Haapanen-Vanhantalon tien- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18551: haara olisi välttämätöntä, koska sillä olisi pal- 31.24. 77/isäyksenä 500 000 markkaa ke- 18552: jon käyttöä. Mm. Rauma-Repola ja tien varrel- vyen liikenteen väylän rakentamisen 18553: la olevat tehdaslaitokset ovat välittömässä lä- aloittamiseksi välillä Haapanen- Van- 18554: heisyydessä. hantalon tienhaara Parkanossa. 18555: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18556: nioittaen, 18557: 18558: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 18559: 18560: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka 18561: Marita Jurva Tina Mäkelä 18562: 2300 1988 vp. 18563: 18564: Raha-asia-aloite n:o 2168 18565: 18566: 18567: 18568: 18569: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Inkulan sillan uusimi- 18570: seksi Viljakkalassa 18571: 18572: 18573: Eduskunnalle 18574: 18575: Inkulan sillan uusiminen on ollut vireillä vuo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18576: sikausia. Sillan uusimisen ajankohdaksi on nioittavasti, 18577: TVL:n toimenpideohjelmassa esitetty vasta 18578: vuotta 1993. että Eduskunta ottaisi valtion ·vuoden 18579: Viljakkalan kunnan kannalta olisi tärkeää, 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18580: että Inkulan sillan rakentaminen voitaisiin 31.24. 77 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 18581: aloittaa jo vuonna 1989. Seudulla on jo matkai- Inkulan sillan uusimiseksi Viljakka- 18582: lullista merkitystä, ja myös raskaiden kuljetus- lassa. 18583: ten merkitys on mittava. 18584: 18585: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 18586: 18587: Lea Mäkipää Raila Aho Heikki Rinne 18588: Timo Roos Raimo Vistbacka Marita Jurva 18589: Tina Mäkelä 18590: 1988 vp. 2301 18591: 18592: Raha-asia-aloite n:o 2169 18593: 18594: 18595: 18596: 18597: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Kilpinokan sillan ra- 18598: kentamiseksi Vammalassa 18599: 18600: 18601: Eduskunnalle 18602: 18603: Vammalassa on jo pitkään puhuttu Kilpino- sillan rakentaminen ohjelmaansa. Kokonais- 18604: kan sillasta, joka tulee yhdistämään Vammalan kustannukset ovat n. 10,5 miljoonaa markkaa. 18605: kaupungin alueita lähes 500 metrin levyisen jär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18606: ven yli toisiinsa Kilpinokasta nykyisen Terva- nioittavasti, 18607: kallion leirintäalueen pohjoispuolelle. Sillasta 18608: on suunniteltu pituudeltaan yli 200-metristä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18609: Jotta kaupungin liikenneoloja suuresti paran- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18610: tava silta, joka helpottaisi myös Vammalan 31.24. 77 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 18611: kautta kulkevaa läpikulkuliikennettä, saataisiin Kilpinokan sillan rakentamisen aloitta- 18612: nopeasti rakennetuksi, tulisi hallituksen ottaa miseksi Vammalassa. 18613: 18614: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 18615: 18616: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka 18617: Marita Jurva Tina Mäkelä 18618: 18619: 18620: 18621: 18622: 18 280129N 18623: 2302 1988 vp. 18624: 18625: Raha-asia-aloite n:o 2170 18626: 18627: 18628: 18629: 18630: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta lassiliikenteen aloitta- 18631: miseksi Ikaalisten Kyrösjärven yli 18632: 18633: 18634: Eduskunnalle 18635: 18636: Talvinen jäätie Kaimaan ja Vähäröyhiön Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18637: välillä lyhentää Ikaalisten keskustan ja Itä- nioittavasti, 18638: Ikaalisten välistä maantiematkaa 30-40 kilo- 18639: metriä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18640: Sama matkan lyhennys olisi saatavissa myös 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18641: kesäaikana lassiliikenteen avulla. Asiasta on ai- 31.24. 77 700 000 markkaa lossiliiken- 18642: kanaan tehnyt aloitteen 1 200 kuntalaista los- teen aloittamiseksi Ikaalisten Kyrösjär- 18643: siyhteyden saamiseksi. ven yli. 18644: 18645: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 18646: 18647: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi 18648: Raimo Vistbacka Marita Jurva 18649: Tina Mäkelä 18650: 1988 vp. 2303 18651: 18652: Raha-asia-aloite n:o 2171 18653: 18654: 18655: 18656: 18657: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin-Parkanon ra- 18658: dan säilyttämiseksi 18659: 18660: 18661: Eduskunnalle 18662: 18663: Satakunnan maakunnallisten yhteisöjen ja Henkilöliikenteenkään uudelleen aloittami- 18664: radanvarsikuntien edustajat vetosivat helmi- sen selvittäminen tällä radalla ei saa olla pois- 18665: kuun 1986 alussa liikenneministeriöön, että se suljettua. Julkisten liikennepalvelujen turvaa- 18666: asettaisi työryhmän tutkimaan Porin-Kan- minen ei saa olla yksin liiketaloudellinen kysy- 18667: kaanpään-Parkanon rautatien asemaa valta- mys, olletikin kun on kyse Valtionrautateistä. 18668: kunnan rataverkossa. Henkilöliikenne tällä ra- Jo Porin-Parkanon radan peruskorjaami- 18669: dalla lakkautettiin kesällä 1981 ja tavaraliiken- nen lievittäisi merkittävästi Satakunnan vaikeaa 18670: ne Ruosniemen-Kankaanpään rataosalla ke- työttömyystilannetta. 18671: sällä 1985. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18672: Radan säilyttämiselle liikenteessä on kuiten- nioittavasti, 18673: kin löytyn}i uusia, painavia perusteita. Näitä 18674: ovat Porin syväsataman käyttöä koskeva liiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18675: neselvitys, Kankaanpäähän perusteilla oleva 1989 tulo- ja menoarvioon 30 000 000 18676: pinnoitetehdas ja Makrotalo Oy:n Kankaan- markkaa Porin-Parkanon radan säilyt- 18677: pään tehdasta koskeva mittava talotilaus Neu- tämiseksi sekä kunnostamiseksi. 18678: vostoliittoon. 18679: 18680: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 18681: 18682: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka 18683: Marita Jurva Tina Mäkelä 18684: 2304 1988 vp. 18685: 18686: Raha-asia-aloite n:o 2172 18687: 18688: 18689: 18690: 18691: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta kuluttajien ympäristö- 18692: valistuksen käynnistämiseen 18693: 18694: 18695: Eduskunnalle 18696: 18697: Ympäristösuojeluneuvoston tekemä aloite mistetaan kunnille ohjeet ja mallit kotitalouk- 18698: kuluttajien ympäristövalistuksen käynnistämi- siin jaettavasta oppaasta. Yleisötilaisuuksia 18699: sestä on saanut runsaasti myönteistä julkisuut- varten sekä koulujen ympäristökasvatuksen 18700: ta. Valitettavasti aloite on edennyt konkreettis- käyttöön tehdään videoelokuva. Lisäksi televi- 18701: ten toimenpiteiden osalta hitaasti. Ympäristö- sioon laaditaan tietoisku. Kuluttaja- ja ympä- 18702: ministeriö on varannut jätehuoltotoimiston ristöjärjestöt sekä kuntien keskusjärjestöt osal- 18703: kautta määrärahan tutkimusprojektia varten, listuvat kampanjan suunnitteluun ja toteutta- 18704: jossa selvitetään ympäristömerkinnän ulkomai- miseen. 18705: set kokemukset ja ympäristömerkinnän suoma- Kuluttajavalistuksesta vastuussa olevan elin- 18706: lainen säädöspohja. keinohallituksen valistusmäärärahat ovat niin 18707: Keväällä kuluttajaneuvosto ja ympäristön- vähäiset, että kampanjan toteuttamiseen tarvi- 18708: suojeluneuvosto tekivät yhteisen määräraha- taan erityinen määräraha. Kampanjan toteutta- 18709: anomuksen valtion vuoden 1989 tulo- ja me- misesta vastaisi johtoryhmä, johon tulisi ku- 18710: noarviota varten määrältään 500 000 markkaa. luttaja- ja ympäristöviranomaisten edustajat. 18711: Valitettavasti määräraha karsiutui valtiovarain- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18712: ministeriön toimesta. Asianomaisten ministe- nioittaen, 18713: rien mielestä asian tuli odottaa kuluttajahallin- 18714: non uudistamista, mikä kestänee vuosikausia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18715: Kyseinen valistusmääräraha olisi välttämätön 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18716: paanavaus kuluttajien ympäristövalistuksen 32.28.21 500 000 markan määrärahan 18717: aloittamiseen. Kuluttajia koskeva ympäristö- kuluttajien ympäristövalistusta varten. 18718: kampanja on tarkoitus toteuttaa siten, että vai- 18719: 18720: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 18721: 18722: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka 18723: Marita Jurva Tina Mäkelä 18724: 1988 vp. 2305 18725: 18726: Raha-asia-aloite n:o 2173 18727: 18728: 18729: 18730: 18731: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta geologisen tutkimus- 18732: työn tehostamiseen 18733: 18734: 18735: Eduskunnalle 18736: 18737: Maamme kaivosteollisuutta uhkaa lähitule- tehostaa geologista tutkimustyötä ja saada tä- 18738: vaisuudessa vakava raaka-ainepula, sillä maam- hän tarkoitukseen lisää määrärahoja. 18739: me kaivosten malmivarat alkavat uhkaavasti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18740: ehtyä. Uusia suuria malmilöydöksiä ei ole vii- nioittaen, 18741: meisten vuosien aikana löydetty, tai löydökset 18742: ovat olleet hyödyntämiskelvottomia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18743: Suomen maaperässä on kuitenkin todistetta- 1989 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 18744: vasti vielä runsaasti malmivaroja, joiden tark- markkaa geologisen tutkimustyön te- 18745: kaa sijaintia ei kuitenkaan ole pystytty määrit- hostamiseen uusien malmilöydösten esil- 18746: telemään. Jotta turvattaisiin kotimainen raaka- le saamiseksi. 18747: ainesaanti metalliteollisuudelle, tulisi pikaisesti 18748: 18749: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 18750: 18751: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi 18752: Raimo Vistbacka Marita Jurva 18753: Tina Mäkelä 18754: 2306 1988 vp. 18755: 18756: Raha-asia-aloite n:o 2174 18757: 18758: 18759: 18760: 18761: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta sähköverkoston laajen- 18762: tamiseen 18763: 18764: 18765: Eduskunnalle 18766: 18767: Suomessa on vielä joitakin alueita ilman säh- auttaa sähköverkoston rakentamisen kustan- 18768: köä. Vaikka sähkön saanti on nykyisin teknises- nuksissa tällaisia syrjäseutuja. 18769: ti mahdollista syrjäistenkin alueiden ihmisten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18770: tarpeita tyydyttämään, niin taloudellisesti se nioittaen, 18771: tuottaa monille sähkön tarvitsijoille ylivoimai- 18772: sia esteitä. Monilta elinkelpoisilta maatiloilta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18773: puuttuu sähkö, ja ellei asiaa pian hoideta kun- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18774: toon, eivät viljelijät kykene tasapuolisesti kil- 32.55.41 5 000 000 markkaa sähköver- 18775: pailemaan ja saavuttamaan riittävää toimeentu- koston rakentamiseksi niille alueille, 18776: loa puutteellisissa olosuhteissa. Valtion tulee joilta se puuttuu. 18777: 18778: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 18779: 18780: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi 18781: Raimo Vistbacka Marita Jurva 18782: Tina Mäkelä 18783: 1988 vp. 2307 18784: 18785: Raha-asia-aloite n:o 2175 18786: 18787: 18788: 18789: 18790: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta psoriasistaudin hoito- 18791: kustannusten korvaamiseen 18792: 18793: 18794: Eduskunnalle 18795: 18796: Psoriasissairaus on perin ikävä ja vaikeasti Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18797: hoidettava. Siksi olisi tehtävä kaikki voitava nioittavasti, 18798: sairauden parantamiseksi eikä sairastavia tuli- 18799: si rangaista lääkkeiden omavastuuosuuksilla, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18800: vaan kaikki lääkkeet olisi saatava sairausvakuu- 1989 tulo- ja menoarvioon 40 000 000 18801: tuksen korvausten alaisiksi. Tutkimuksissa on markkaa sitä varten, että korvattaisiin 18802: todettu sairauden lähes ainoana parantamiskei- psoriasispotilaiden lääkkeet ja terveyttä 18803: nona olevan auringon valon ja lämmön, missä tuovien aurinkomatkojen kustannukset 18804: tarkoituksessa etelän aurinkorannoille tehtävät sairausvakuutusvaroista. 18805: terveysmatkat olisivat tarpeellisia. 18806: 18807: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 18808: 18809: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi 18810: Raimo Vistbacka Marita Jurva 18811: Tina Mäkelä 18812: 2308 1988 vp. 18813: 18814: Raha-asia-aloite n:o 2176 18815: 18816: 18817: 18818: 18819: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta kaikkien keliakiapoti- 18820: laiden erikoisruokavalion korvaamiseen 18821: 18822: 18823: Eduskunnalle 18824: 18825: Keliakia on vaikea sairaus, joka vaatii sairas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18826: tuneita käyttämään erikoisruokavaliota, joka nioittaen, 18827: on 39 Olo kalliimpaa kuin tavallinen ruoka, kos- 18828: ka on käytettävä erikoismaitojauhetta ja -jau- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18829: hoja ja monet normaaliruokavalioon kuuluvat 1989 tulo- ja menoarvioon 5 000 000 18830: ovat kiellettyjä. Lapset 16 vuoteen asti saavat markkaa keliakiaa sairastavien erikois- 18831: korvausta, mutta sitä vanhemmat ihmiset eivät ruokavalion kustantamiseksi. 18832: saa mitään korvausta. Tämän vuoksi olisi myös 18833: 16 vuotta täyttäneille erikoisruokavaliota käyt- 18834: täville annettava korvausta. 18835: 18836: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 18837: 18838: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi 18839: Raimo Vistbacka Marita Jurva 18840: Tina Mäkelä 18841: 1988 vp. 2309 18842: 18843: Raha-asia-aloite n:o 2177 18844: 18845: 18846: 18847: 18848: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta kaikkien hierontapal- 18849: velujen saamiseksi sairausvakuutuksesta korvattavaksi 18850: 18851: 18852: Eduskunnalle 18853: 18854: Hierontapalvelut ovat mitä parasta ennalta Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18855: ehkäisevää terveydenhoitoa ja tietysti myös nioittavasti, 18856: erinomaista kuntouttamista. Kuitenkaan ennal- 18857: ta ehkäisevä hieronta ei kuulu sairausvakuutuk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18858: sen korvausten piiriin, mikä on osaltaan estä- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18859: mässä näiden palveluiden käyttöä kustannus- 33.18.60 50000000 markkaa lailliste- 18860: syistä. Tämän johdosta olisikin myös hieronta- tuilta hierojilta myös ilman lähetettä os- 18861: palvelut saatettava sairausvakuutuksen kor- tettujen hierontapalvelujen saamiseksi 18862: vausten piiriin. sairausvakuutuksen korvausten piiriin. 18863: 18864: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 18865: 18866: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi 18867: Raimo Vistbacka Marita Jurva 18868: Tina Mäkelä 18869: 2310 1988 vp. 18870: 18871: Raha-asia-aloite n:o 2178 18872: 18873: 18874: 18875: 18876: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien kuntou- 18877: tushoitoon 18878: 18879: 18880: Eduskunnalle 18881: 18882: Sotilasvammalain mukaan sotainvalidi on oi- tä vuosittain kuntoutuslaitoshoitoon edellyttä- 18883: keutettu kuntoutuslaitoksessa määrävälein an- vää vamma-astetta pitäisi sotilasvammalain 18884: nettavaan hoitoon, jos haitta-aste on vähintään säännöksiä muuttamalla alentaa 15 %:iin. 18885: 10 OJo, mutta pienempi kuin 30%, sekä kuntou- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18886: tustarve johtuu korvatusta vammasta. Haitta- nioittavasti, 18887: asteen ollessa 30 % tai suurempi korvataan 18888: myös muista syistä tarpeellinen kuntoutushoito. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18889: Käytännössä tämä sotilasvammalain määräys 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 18890: on johtanut siihen, että alle 30 % :n sotainvali- 33.22.59 lisäyksenä 20 000 000 markkaa, 18891: dien on ollut vaikea päästä kuntoutuslaitoshoi- jotta jo 15 %:n sotainvalidit pääsisivät 18892: toon ja yli 30 % :n sotainvalidit käyvät kuntou- korvattavaan kuntoutushoitoon silloin- 18893: tuslaitoksessa vuosittain. Sotainvalidien iän kui- kin, kun kuntoutushoidon tarve aiheutuu 18894: tenkin karttuessa myös lievemmät vammat ai- muustakin kuin sotavammasta aiheutu- 18895: kaansaavat yhä suuremman haitan ja tästä syys- vasta syystä. 18896: 18897: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 18898: 18899: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi 18900: Raimo Vistbacka Marita Jurva 18901: Tina Mäkelä 18902: 1988 vp. 2311 18903: 18904: Raha-asia-aloite n:o 2179 18905: 18906: 18907: 18908: 18909: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta sotainvalidien hautaus- 18910: avustukseen 18911: 18912: 18913: Eduskunnalle 18914: 18915: Tällä hetkellä valtion toimesta maksetaan ja heidän puolisoilleen se kuitenkin merkitsisi 18916: hautausavustusta kaikkien yli 20-prosenttisten tasa-arvoisuuden toteuttamista. 18917: sotainvalidien omaisille. Suureksi epäkohdaksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18918: sotainvalidien ja heidän omaistensa keskuudessa nioittavasti, 18919: on koettu se, että sodassa haavoittuneet veteraa- 18920: nit, joiden haitta-aste on 5-20 OJo, eivät pääse että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18921: osalliseksi hautausavustuksesta. Kustannusvai- 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 18922: kutuksiltaan tämän alle 20-prosenttisten sota- markkaa sotainvalidien hautausavustuk- 18923: invalidien hautausavustuksen toteuttaminen ei sen maksamiseksi myös alle 20-prosent- 18924: valtiolle olisi kovin suuri. Sotainvalideille tisten sotainvalidien omaisille. 18925: 18926: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 18927: 18928: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi 18929: Raimo Vistbacka Marita Jurva 18930: Tina Mäkelä 18931: 2312 1988 vp. 18932: 18933: Raha-asia-aloite n:o 2180 18934: 18935: 18936: 18937: 18938: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta kodinhoitajien virko- 18939: jen perustamiseksi 18940: 18941: 18942: Eduskunnalle 18943: 18944: Monilla paikkakunnilla on vanhusten luku- Siksi olisikin saatava kodinhoitajia tällaisiin 18945: määrä koko asukasmäärästä huomattavan suuri. kuntiin yksi 500 asukasta kohden, jolloin van- 18946: Tällaisissa kunnissa tarvittaisiin kodinhoitohen- husten kotihoito saataisiin paremmin ratkais- 18947: kilökuntaa, johon saadaan valtionavustus, kes- tuksi kuin nykyisin. 18948: kimääräistä huomattavasti enemmän. Vanhuk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18949: set haluavat yleensä olla omissa kodeissaan niin nioittavasti, 18950: kauan kuin mahdollista, ja vanhusten hoito ko- 18951: deissa tulee myös yhteiskunnalle paljon halvem- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18952: maksi kuin laitoshoito. 1989 tulo- ja menoarvioon 50 000 000 18953: Tällaisissa vanhusvoittoisissa kunnissa on markkaa valtionapuna kunnille uusien 18954: keskimääräinen henkilöä kohden tuleva äyri- kodinhoitajien virkojen perustamiseksi 18955: määrä erittäin alhainen, joten kunta ei omilla kuntiin. 18956: varoillaan pysty palkkaamaan kotiavustajia. 18957: 18958: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 18959: 18960: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi 18961: Raimo Vistbacka Marita J urva 18962: Tina Mäkelä 18963: 1988 vp. 2313 18964: 18965: Raha-asia-aloite n:o 2181 18966: 18967: 18968: 18969: 18970: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta invalidien kuntoutus- 18971: laitosloman toteuttamiseksi 18972: 18973: 18974: Eduskunnalle 18975: 18976: Valtaosa invalideista tarvitsisi välttämättä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 18977: kuntoutusta säilyttäkseen edes vähäisenkin toi- nioittavasti, 18978: mintakykynsä ennallaan. Tämän vuoksi tulisi 18979: jokaisen vammaisen saada vuosittain mahdolli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 18980: suus tehostettuun kuntoutukseen pääsylle 2-3 1989 tulo- ja menoarvioon 50 000 000 18981: viikoksi. Lisäksi tällainen kuntoutus antaisi markkaa invalidien vuosittaisen kah- 18982: myös invalidia hoitavalle tervetulleen lepotauon den-kolmen viikon pituisen kuntoutus- 18983: ehkä vuosia tai jopa vuosikymmeniäkin keskey- laitosloman aikaansaamiseksi. 18984: tyksettä jatkuneen auttamisen väliin. 18985: 18986: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 18987: 18988: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi 18989: Raimo Vistbacka Marita Jurva 18990: Tina Mäkelä 18991: 2314 1988 vp. 18992: 18993: Raha-asia-aloite n:o 2182 18994: 18995: 18996: 18997: 18998: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta pienyrittäjien loma- 18999: oikeuden laajentamiseen 19000: 19001: 19002: Eduskunnalle 19003: 19004: Yksityisyrittäjän on tällä hetkellä mahdollista Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19005: saada lomarahaa. Määräraha on valtion budje- nioittavasti, 19006: tissa arviomäärärahana, joten määrärahojen 19007: puute ei ole yrittäjien lomaoikeuden käytön es- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19008: teenä. Ongelmana on kuitenkin se, että tällä 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19009: hetkellä lomaoikeuden ehtona oleva tulojen ylä- 33.57.42/isäyksenä 25 000 000 markkaa, 19010: raja on aivan liian matala. Lomaoikeutta pys- jolla mahdollistettaisiin lomarahaan oi- 19011: tyy käyttämään ainoastaan liikevaihdoltaan keuttavan liikevaihdon ylärajan korot- 19012: niin pieni yritys, ettei sillä ole käytännössä toi- taminen siten, että myös vähäisessä 19013: meentulomahdollisuuksia. Tulorajaa tulisikin määrin vierasta työvoimaa käyttävät 19014: pikaisesti korottaa siten, että kaikki normaalia pienyrittäjät tulisivat lomaoikeuden pii- 19015: toimintaa harjoittavat pienyrittäjät tulisivat riin. 19016: käytännössä lomaoikeuden piiriin. 19017: 19018: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 19019: 19020: Lea Mäkipää Marita Jurva 19021: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 19022: 1988 vp. 2315 19023: 19024: Raha-asia-aloite n:o 2183 19025: 19026: 19027: 19028: 19029: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta terveyskeskusten tuki- 19030: henkilötoiminnan tukemiseen 19031: 19032: 19033: Eduskunnalle 19034: 19035: Maassamme on suuri joukko tukihenkilöitä, ta, sillä työ vie päivittäin aikaa. Työ on tällä 19036: joita mielenterveyskeskukset ovat kouluttaneet. hetkellä vapaaehtoista, eikä sen palkkaukseen 19037: Työ on hyvin vaativaa ja arvokasta niin täten ole kiinnitetty huomiota. 19038: mielenterveys- kuin sosiaali- ja terveydenhuol- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19039: lon aloilla. nioittavasti, 19040: Puutteena on kuitenkin, että henkilöt, jotka 19041: ovat tukihenkilöinä, joutuvat tekemään työtään että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19042: saamatta mitään korvausta. 1989 tulo- ja menoarvioon 50 000 000 19043: Mikäli näitä henkilöitä ei voida ottaa palk- markkaa tukihenkilöiden lisäämiseksi 19044: kauksen piiriin, olisi välttämätöntä, että heille terveyskeskuksiin. 19045: myönnettäisiin palkkio ja korvaus matkakuluis- 19046: 19047: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 19048: 19049: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi 19050: Raimo Vistbacka Marita Jurva 19051: Tina Mäkelä 19052: 2316 1988 vp. 19053: 19054: Raha-asia-aloite n:o 2184 19055: 19056: 19057: 19058: 19059: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta sydämenohitusleik- 19060: kausten lisäämiseen 19061: 19062: 19063: Eduskunnalle 19064: 19065: Sepelvaltimosairaus on vaikea kansantervey- määrärahoja. Lisämäärärahat yliopistollisille 19066: dellinen ongelma maassamme. Taudin takia keskusairaaloille sydämenohitusleikkausjono- 19067: useat tuhannet kansalaiset vuosittain menettä- jen purkamiseksi tulisi mitä pikimmin myöntää, 19068: vät työkykynsä ja joutuvat ennenaikaiselle eläk- jotta voitaisiin lyhentää leikkausjonoja ja pelas- 19069: keelle ja jopa kuolevat ennenaikaisesti. taa kuolemasta useita satoja potilaita. 19070: Sepelvaltimoahtautumia voitaisiin nykyistä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19071: tehokkaammin ja enemmän hoitaa, mikäli nioittaen, 19072: maamme yliopistollisissa keskussairaaloissa oli- 19073: si nykyistä suurempi kapasiteetit sydämen ohi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19074: tusleikkausten suorittamiseen. Tähän olisi 1989 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 19075: maassamme riittävästi pätevää lääkärikuntaa, 20 000 000 markkaa kunnille erikoissai- 19076: mutta heidän palkkaamiseensa ja leikkaussalien raanhoidon käyttökustannuksiin sydä- 19077: varustamiseen ja muun avustavan henkilökun- menohitusleikkauskapasiteetin lisäämi- 19078: nan palkkaamiseen ei sairaaloilla ole riittäviä seksi yliopistollisissa keskussairaaloissa. 19079: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 19080: 19081: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi 19082: Raimo Vistbacka Marita J urva 19083: Tina Mäkelä 19084: 1988 vp. 2317 19085: 19086: Raha-asia-aloite n:o 2185 19087: 19088: 19089: 19090: 19091: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta vammaisjärjestöjen 19092: paikallistoiminnan tukemiseen 19093: 19094: 19095: Eduskunnalle 19096: 19097: Vammaisten yhteiset paikalliset harrastustoi- paikallisyhdistykset vähentävät omalta osaltaan 19098: minnat ovat tärkeä kanava heidän henkisen vir- niitä ennakkoluuloja, joita vammaisia kohtaan 19099: keytensä ylläpitämiseksi. Vammaisjärjestöt ovat vielä tänäkin päivänä vallitsee. 19100: tärkeä kanava myös vammaisten ongelmista ter- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19101: veille henkilöille tapahtuvassa tiedottamisessa. nioittaen, 19102: Paikalliset vammaisjärjestöt järjestävät mm. ta- 19103: pahtumia ja tempauksia, joilla ne kiinnittävät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19104: huomiota vallitseviin ongelmiin. Tällaisia ovat 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 19105: esimerkiksi pyörätuolivammaisten liikkumiseen markkaa vammaisjärjestöjen paikallis- 19106: liittyvät ongelmat. Lisäksi vammaisjärjestöjen toiminnan tukemiseen. 19107: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 19108: 19109: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi 19110: Raimo Vistbacka Marita Jurva 19111: Tina Mäkelä 19112: 2318 1988 vp. 19113: 19114: Raha-asia-aloite n:o 2186 19115: 19116: 19117: 19118: 19119: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Yksinhuoltajien Liitto 19120: ry:n toiminnan tukemiseen 19121: 19122: 19123: Eduskunnalle 19124: 19125: Yksinhuoltajien Liitto ry. on yksinhuoltaja- 264 000 markkaa sekä erillistä avustusta suun- 19126: perheiden etujärjestö. Sen päätarkoituksena on nitteilla olevan lapsen tapaamisoikeuden lai- 19127: huolehtia yksinhuoltajien ja varsinkin heidän minlyöntien ja estämisien syiden tutkimista var- 19128: lastensa aseman ja oikeusturvan parantamises- ten. Ottaen huomioon rajalliset mahdollisuudet 19129: ta. Kun perhepoliittinen lainsäädäntömme on saada RAY:n tuotosta yli kaksinkertaiset avus- 19130: kehittynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana tukset edelliseen vuoteen verrattuna liitto tarvit- 19131: liiton toivomaan suuntaan, ovat tarpeet myös sisi välttämättä myös suoraa valtion tukea. Tä- 19132: henkisesti tukea yksinhuoltajia samanaikaisesti män takia tulisi Yksinhuoltajien Liitto ry:lle 19133: kasvaneet. Yksinhuoltajien Liitto ry. pyrkii myöntää valtion varoista yleisavustusta toimin- 19134: täyttämään näitä tarpeita julkaisemalla Yksin- taansa. 19135: huoltaja-lehteä, tiedottamalla ja kouluttamalla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19136: ihmisiä. Liitto on asettanut työryhmän suunnit- nioittaen, 19137: telemaan myös muita tukimuotoja. 19138: Yksinhuoltajien Liitto ry:n varsinaisen toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19139: minnan kulut vuodelle 1988 ovat talousarvion 1989 tulo- ja menoarvioon 150000 19140: mukaan 323 500 markkaa. Menojen kattami- markkaa Yksinhuoltajien Liitto ry:n toi- 19141: seksi liitto anoo RAY :n tuotosta yleisavustusta minnan tukemiseen. 19142: 19143: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 19144: 19145: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi 19146: Raimo Vistbacka Marita Jurva 19147: Tina Mäkelä 19148: 1988 vp. 2319 19149: 19150: Raha-asia-aloite n:o 2187 19151: 19152: 19153: 19154: 19155: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta hyötyjätteiden käsitte- 19156: lylaitosten investointeihin 19157: 19158: 19159: Eduskunnalle 19160: 19161: Hyötyjätteiden hyväksikäyttö on kansanta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19162: loudellisesti hyödyllistä ja siten erittäin kanna- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19163: tettavaa. Täten ympäristö saadaan säilymään 35.12.63 lisäyksenä 5 000000 markkaa 19164: siistimpänä ja myös painetta kaatopaikoilla vä- korkotuen antamiseksi hyötyjätteiden 19165: hennetään. Siksi olisi hyötyjätteiden jälleenkä- käsittelylaitosten investointien tukemi- 19166: sittelylaitosten investointeja suosittava ja annet- seksi. 19167: tava tähän tarkoitukseen korkotukea ja lainoja. 19168: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19169: nioittavasti, 19170: 19171: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 19172: 19173: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi 19174: Raimo Vistbacka Marita Jurva 19175: Tina Mäkelä 19176: 2320 1988 vp. 19177: 19178: Raha-asia-aloite n:o 2188 19179: 19180: 19181: 19182: 19183: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta yhdysvesijohdon ja 19184: siirtoviemärin rakentamiseksi välille Söörmarkku-Noormar- 19185: kun keskusta 19186: 19187: Eduskunnalle 19188: 19189: Tavoitteena on noin 300 söörmarkkulaisen Porin läänin toimintasuunnitelmaan vuosille 19190: raakavedentarpeen turvaaminen liittämällä ky- 1989-1990. 19191: län nykyinen vesijohtoverkosto rakennettavalla Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19192: yhdysjohdolla kunnan keskustan verkostoon. nioittavasti, 19193: Nykyinen veden laatu Söörmarkussa ei ole riit- 19194: tävän hyvä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19195: Rakentamalla samalla siirtoviemäri voitaisiin 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 19196: jätevedet puhdistaa nykyisen pienpuhdista- 35.25. 77 lisäyksenä 23 000 000 markkaa 19197: mon sijasta keskitetysti kunnan keskuspuhdis- yhdysvesijohdon ja siirtoviemärin ra- 19198: tamolla. kentamisen aloittamiseen välille Söör- 19199: Kustannusarvio on n. 2,3 milj. mk, josta val- markku-Noormarkun keskusta. 19200: tion osuus on n. 60 OJo. Hanke sisältyy Turun ja 19201: 19202: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 19203: 19204: Lea Mäkipää Raimo Vistbacka 19205: Marita Jurva Tina Mäkelä 19206: 1988 vp. 2321 19207: 19208: Raha-asia-aloite n:o 2189 19209: 19210: 19211: 19212: 19213: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta ASP-järjestelmän ke- 19214: hittämiseen 19215: 19216: 19217: Eduskunnalle 19218: 19219: Suomessa on tällä hetkellä yhtenä nuorten pauksissa ylivoimaisen esteen omistusasunnon 19220: parien suurimmista ongelmista vallitseva asun- hankinnalle tai ainakin viivästyttää hankintaa 19221: topula. Omistusasunnon hankkiminen on nuo- useita vuosia. 19222: rille käymässä yhä vaikeammaksi, mikä johtuu Valtiovallan tulee pikaisesti helpottaa nuorten 19223: jatkuvasti kohoavista asuntojen hinnoista, jol- parien mahdollisuuksia omistusasunnon hankki- 19224: loin asuntosäästäminen tulee lähes mahdotto- miseen alentamalla asuntosäästöpalkkiojärjestel- 19225: maksi hintojen karatessa säästösuunnitelmien mään kuuluvaa oman asunnon säästöosuutta 19226: edelle. SMP haluaa, että nuorilla on mahdolli- tuntuvasti. Sopivana omarahoitusosuutena voi- 19227: simman varhaisessa vaiheessa mahdollisuus daan asiantuntijoiden arvioiden mukaan pitää 19228: hankkia itselleen omistusasunto, sillä tällöin 5 OJo :a ostettavan asunnon hinnasta. 19229: nuoren ihmisen säästämishalukkuus muodos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19230: tuu huomattavasti suuremmaksi kuin vuokralla nioittaen, 19231: asuttaessa ja samalla asuntoa säästettäessä. 19232: Suurena ongelmana asuntosäästämiselle on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19233: kuitenkin omistusasuntoon pääsemiseen tarvit- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19234: tava liian suuri omarahoitusosuus. Tällä hetkel- 35.45.17 lisäyksenä 100000000 mark- 19235: lä jo keskitasoiseen kaksioon tarvittava omara- kaa asuntosäästöpalkkiojärjestelmän 19236: hoitusosuus on monesti useita kymmeniätuhan- kehittämiseksi siten, että säästöosuus on 19237: sia markkoja. Tämä muodostaa monissa ta- 5 % asunnon hinnasta. 19238: 19239: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 19240: 19241: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi 19242: Raimo Vistbacka Marita Jurva 19243: Tina Mäkelä 19244: 2322 1988 vp. 19245: 19246: Raha-asia-aloite n:o 2190 19247: 19248: 19249: 19250: 19251: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta asunnottomien asunto- 19252: jen rakentamiseen 19253: 19254: 19255: Eduskunnalle 19256: 19257: Asuntotilanne maamme suurimmissa asutus- dollisuutta saada vuokra-asuntoa vapailta 19258: keskuksissa ja jopa maaseudulla on nopeasti markkinoilta tai kunnan vuokra-asunnoista. 19259: vaikeutunut asuntojen hintojen kohoamisen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19260: vuoksi. Vuokra-asuntojen saanti suuremmilla niottaen, 19261: paikkakunnilla on vähävaraisille ihmisille mo- 19262: nesti täysin ylitsepääsemätön ongelma. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19263: Tämän vallitsevan vaikean asuntotilanteen 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 000 19264: takia on maassamme runsaasti täysin asunnot- markkaa asunnottomien asuntojen mas- 19265: tomia ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuuksia satuotannon pikaiseen käynnistämiseen. 19266: oman asunnon hankintaan eikä myöskään mah- 19267: 19268: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 19269: 19270: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi 19271: Raimo Vistbacka Marita Jurva 19272: Tina Mäkelä 19273: 1988 vp. 2323 19274: 19275: Raha-asia-aloite n:o 2191 19276: 19277: 19278: 19279: 19280: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta opiskelija-asuntojen 19281: hankkimiseksi vanhasta asuntokannasta 19282: 19283: 19284: Eduskunnalle 19285: 19286: Vuonna 1987 alle puolet (46 OJo) opiskelija- dastaa vuok~a-asuntojen poistumista, mikä on 19287: asuntosäätiöihin hakeneista sai asunnon. Tämä kaikkien asuhnontarvitsijoiden kannalta toivot- 19288: 1 19289: merkitsee sitä, että opiskelijoiden asunnontar- tavaa. 1 19290: peen tyydyttäminen on edelleen myös huomat- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19291: tavassa määrin riippuvainen vuokra-asuntojen nioittavasti,! 19292: saatavuudesta yleisillä asuntomarkkinoilla. i 19293: Koska opiskelijoiden asuntopulaa ei voida yk- ett~ Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19294: sinomaan ratkaista uustuotannon avulla, olisi 19891 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 19295: tärkeää, että opiskelija-asuntosäätiöt voisivat mark'kaa opiskelija-asuntosäätiöille mak- 19296: ryhtyä nykyistä enemmän hankkimaan vanhas- settavaksi korko- ja lainatuen ohella val- 19297: ta asuntokannasta asuntoja osoitettaviksi opis- tion omapääoma-avustuksena opiske- 19298: kelijoilla vuokra-asunnoiksi. Tällä tavoin opis- lija-asuntojen hankkimiseksi vanhasta 19299: kelija-asuntosäätiöt voivat omalta osaltaan hi- rakennuskannasta. 19300: 19301: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 19302: 19303: Lea Mäkipää J. Juhahi Kortesalmi 19304: Raimo Vistbacka Marita Jurva 19305: Tina Mäkelä 19306: 2324 1988 vp. 19307: 19308: Raha-asia-aloite n:o 2192 19309: 19310: 19311: 19312: 19313: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta rintamamiesten ja in- 19314: validien asuntojen peruskorjauslainoihin 19315: 19316: 19317: Eduskunnalle 19318: 19319: Sotiemme veteraanit ja invalidit asuvat vielä tojen peruskorjaamiseen. Tämän takia tulisi kii- 19320: useat tänäkin päivänä erittäin heikkokuntoisis- reellisesti varata määräraha, josta myönnettäi- 19321: sa asunnoissa. Useilla on sodan takia monia sai- siin halpakorkoisia asuntojen peruskorjauslai- 19322: rauksia, jotka ovat estäneet riittävien ansioiden noja sotiemme veteraaneille ja invalideille. 19323: hankkimisen, ja eläkkeiden pienuuden vuoksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19324: heidän toimeentulonsa on tällä hetkellä erittäin nioittaen, 19325: niukkaa. 19326: Sotiemme veteraanien asuntojen kuntoon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19327: saattaminen olisi tämän päivän hyvinvointiyh- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19328: teiskunnan velvollisuus näitä veteraaneja koh- 35.45.56 lisäyksenä 50000000 markkaa 19329: taan. Veteraaneilla ei ole mahdollisuutta saada käytettäväksi rintamamiesten ja invali- 19330: korkeakorkoista pankkilainaa, eivätkä arava- dien asuntojen ha/pakorkoisiin peruskor- 19331: lainamäärärahat kunnissa riitä veteraanien asun- jauslainoihin. 19332: 19333: 19334: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 19335: 19336: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi 19337: Raimo Vistbacka Marita Jurva 19338: Tina Mäkelä 19339: 1988 vp. 2325 19340: 19341: Raha-asia-aloite n:o 2193 19342: 19343: 19344: 19345: 19346: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Y-säätiölle vuokra- 19347: asuntojen hankkimiseksi 19348: 19349: 19350: Eduskunnalle 19351: 19352: Asunnottomuus on tällä hetkellä erittäin vai- Y-säätiö pyrkii hankkimaan vuokra-asun- 19353: kea ja polttava kysymys maassamme. Varsinkin noiksi asuntoja jo olemassa olevasta asunto- 19354: pääkaupunkiseudulla ja muissa maamme suu- kannasta. Näitä asuntoja vuokrataan lähinnä 19355: rissa kaupungeissa asunnottomia on useita sato- sellaisille henkilöille, joille muuten on vaikeata 19356: ja, jopa tuhansia. Osa näistä asunnottomista on löytää vuokra-asuntoa kunnan toimesta. 19357: sotiemme veteraaneja, invalideja, työrajoittei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19358: sia tai alkoholiongelmasta kärsiviä. Näille on- nioittaen, 19359: gelmaryhmille on erittäin vaikeata löytää asun- 19360: toa esim. kunnan välittämällä vuokraustoimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19361: nalla. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19362: Kuntien mahdollisuudet hankkia omistuk- 35.45.85 lisäyksenä JOO 000 000 markkaa 19363: seensa asuntoja vuokra-asunnoiksi ovat nykyi- Y-säätiölle riittävän vuokra-asuntomää- 19364: sen asuntojen hintatason vallitessa erittäin vä- rän hankkimiseksi, jotta vaikeimmat 19365: häiset. Tällä hankinnalla ei pystytä ainakaan asunnottomuustapaukset voitaisiin suu- 19366: ratkaisemaan asunnottomuusongelmia suurissa rissa asutuskeskuksissa saada ratkais- 19367: kaupungeissa. tuksi. 19368: 19369: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 19370: 19371: Lea Mäkipää J. Juhani Kortesalmi 19372: Raimo Vistbacka Marita Jurva 19373: Tina Mäkelä 19374: 2326 1988 vp. 19375: 19376: Raha-asia-aloite n:o 2194 19377: 19378: 19379: 19380: 19381: Mäkipää ym.: Määrärahan osoittamisesta Kankaanpään Seudun 19382: Luonnonystävät ry:n toiminnan tukemiseen 19383: 19384: 19385: Eduskunnalle 19386: 19387: Kankaanpään Seudun Luonnonystävät ry:n eli raakun elinolosuhteiden tutkimiseen ja pa- 19388: toiminta-alueena ovat Kankaanpään kaupungin rantamiseen yhdessä muiden luonnonsuoje- 19389: lisäksi Honkajoki, Jämijärvi ja Lavia. luyhdistysten kanssa. 19390: Määrärahaa tarvittaisiin maakunnallisesti ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19391: kunnallisesti merkittävien luonnonsuojelualuei- nioittaen, 19392: den kartoittamiseen ja mahdollisten toimenpi- 19393: dekieltojen korvausten maksamiseen yhdessä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19394: Satakunnan luonnonsuojelurahaston kautta tai 1989 tulo- ja menoarvioon 40 000 mark- 19395: sen kautta, samoin luontopolkujen kartoittami- kaa käytettäväksi Kankaanpään Seudun 19396: seen jokaisen toiminta-alueemme kunnan Luonnonystävät ry:n toiminnan tukemi- 19397: alueella sekä Karvianjoen jokihelmisimpukan seen. 19398: 19399: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 19400: 19401: Lea Mäkipää Marita Jurva 19402: Raimo Vistbacka Tina Mäkelä 19403: 1988 vp. 2327 19404: 19405: Raha-asia-aloite n:o 2195 19406: 19407: 19408: 19409: 19410: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien nuorisotyön 19411: tukemiseen 19412: 19413: 19414: Eduskunnalle 19415: 19416: Olemme huolissamme sen vuoksi, että nuori- sotyön valtionosuuden perusteena olevaksi asu- 19417: soyhdistysten ja muun nuorten itsensä järjestä- kaskohtaiseksi käyttöveroksi on tarkoitus vah- 19418: män toiminnan tukemiseen on osoitettu liian vistaa vain 7,50 markkaa. 19419: vähäiset määrärahat. Nuorisotyölaki kuitenkin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19420: korostaa nuorten omatoimisuutta ja laajentaa nioittaen, 19421: avustuksiin oikeuttavien nuorisoryhmien mää- 19422: rää. Mutta alhainen nuorisomarkan taso uhkaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19423: kääntää lain hengen päinvastaiseksi. Mieles- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19424: tämme nuorisolautakuntien valtionosuuksiin 29.91.51/isäyksenä 12000000 markkaa 19425: olisi osoitettava määräraha, joka mahdollistaa osoitettavaksi avustuksina kuntien nuo- 19426: nuorisomarkan vahvistamisen 12 markaksi. risotyöhön. 19427: Hallitus kuitenkin ilmoittaa, että kuntien nuori- 19428: 19429: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 19430: 19431: Lauha Männistö Heli Astala 19432: Timo Laaksonen Marja-Liisa Tykkyläinen 19433: 2328 1988 vp. 19434: 19435: Raha-asia-aloite n:o 2196 19436: 19437: 19438: 19439: 19440: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille nuorisotilojen 19441: perustaruiskustannuksiin 19442: 19443: 19444: Eduskunnalle 19445: 19446: Nuorisotyölain seurauksena kunnat ylittivät den 1989 budjetissa vähintään 10 miljoonaan 19447: mahdollisuutensa saada hankkimiinsa nuoriso- markkaan ja tuen tulisi olla voimakkaasti avus- 19448: tiloihin valtionosuutta ns. vuokra-arvon perus- tuspainotteinen. 19449: teella. Nuorisotilojen hankkimiseen voi saada Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19450: vain harkinnanvaraisia avustuksia ja lainoja. nioittaen, 19451: Lainmuutoksista huolimatta avustusten ja lai- 19452: nojen määrät eivät ole nousseet, minkä johdos- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19453: ta valtio osoittaa nuorisotilojen rakentamiseen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19454: vähemmän rahaa kuin aiemman lain voimassa 29.91.51 lisäyksenä 7000000 markkaa 19455: ollessa. Mielestämme nuorisotilojen hankkimi- kuntien nuorisotilojen perustamiskus- 19456: seen osoitettavat määrärahat tulee nostaa vuo- tannusten avustamiseen. 19457: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 19458: 19459: Lauha Männistö Heli Astala 19460: Timo Laaksonen Marja-Liisa Tykkyläinen 19461: 1988 vp. 2329 19462: 19463: Raha-asia-aloite n:o 2197 19464: 19465: 19466: 19467: 19468: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorison valtakunnal- 19469: listen leiri- ja kurssikeskusten käyttökustannuksiin 19470: 19471: 19472: Eduskunnalle 19473: 19474: Nuorison valtakunnallisia kurssi- ja leirikes- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19475: kuksia on maassamme yhteensä viisi, mm. Rau- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19476: tavaarana Metsäkartano ja Nurmeksessa Hyvä- 29.91.51 lisäyksenä 700000 markkaa 19477: rilä. Jotta keskusten hintataso pystytään pitä- avustuksiksi nuorison valtakunnallisten 19478: mään kohtuullisena nuoriso- ja koululaisryh- leiri- ja kurssikeskusten käyttökustan- 19479: mille, olisi niiden toiminta-avustuksia korotet- nuksiin. 19480: tava 2,5 miljoonaan markkaan valtion vuoden 19481: 1989 tulo- ja menoarviossa. 19482: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19483: nioittavasti, 19484: 19485: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 19486: 19487: Lauha Männistö Heli Astala 19488: Timo Laaksonen Marja-Liisa Tykkyläinen 19489: 2330 1988 vp. 19490: 19491: Raha-asia-aloite n:o 2198 19492: 19493: 19494: 19495: 19496: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta yhdyskuntien veden- 19497: hankinta- ja viemäröintitoimenpiteisiin 19498: 19499: 19500: Eduskunnalle 19501: 19502: Varsinkin pääomaköyhissä kehitysalueiden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19503: kunnissa on vielä paljon tekemättä tarpeellisia 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19504: vedenhankinta- ja viemäritöitä, jotka olisivat 30.40.31 lisäyksenä JO 000 000 markkaa 19505: erityisen tarpeellisia myös näiden alueiden työl- yhdyskuntien vedenhankinta- ja viemä- 19506: lisyyden hoidon kannalta. röintitoimenpiteiden avustuksiin. 19507: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19508: nioittaen, 19509: 19510: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 19511: 19512: Lauha Männistö Raila Aho Marja-Liisa Tykkyläinen 19513: 1988 vp. 2331 19514: 19515: Raha-asia-aloite n:o 2199 19516: 19517: 19518: 19519: 19520: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion tie- ja vesi- 19521: rakennuspiirille yleisten teiden rakentamiseen 19522: 19523: 19524: Eduskunnalle 19525: 19526: Kuopion tie- ja vesirakennuspiirin tiemäärä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19527: rahojen suuntautuminen pääasiassa valtatien nioittaen, 19528: n:o 5 moottoritiehankkeisiin merkitsee sitä, että 19529: muiden välttämättömien teiden rakentamista ettd Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19530: on siirretty vuosi vuodelta. Monet maaseudun 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19531: asuttuna pysyttämisen kannalta välttämättömät 31.24.77/isdyksend 30000000 markkaa 19532: tiet ovat Kuopion tiepiirin alueella sellaisessa Kuopion tie- ja vesirakennuspiirille 19533: kunnossa, että niitä ei voi liikennöidä. Lähes jo- yleisten teiden rakentamiseen. 19534: kaisen kunnan alueella on teitä, joita pitkin työ- 19535: matkat, asioiden hoitaminen ja muu liikkumi- 19536: nen ovat käyneet mahdottomaksi. 19537: 19538: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 19539: 19540: Lauha Männistö Marja-Liisa Tykkyläinen 19541: 2332 1988 vp. 19542: 19543: Raha-asia-aloite n:o 2200 19544: 19545: 19546: 19547: 19548: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Heinäveden tien pe- 19549: rusparantamiseen Tuusniemellä 19550: 19551: 19552: Eduskunnalle 19553: 19554: Heinävedentien perusparannus Tuusniemellä lä mainittu tieosuus lyhentäisi Tuusniemeltä 19555: on kiireellinen tehtävä. Viralliselta nimeltään etelään suuntautuvia puutavaran kuljetusmat- 19556: tämä hanke on maantie n:o 542 välillä Mikkelin koja. Kyseisen maantien Mikkelin läänin puo- 19557: piirin raja-Pajumäki öljysoratien suuntauksen leinen osa eli Karvion ja läänin rajan välinen 19558: parantaminen. Tämä hanke on piirin toimenpi- tieosuus on jo aiemmin perusparannettu ja tä- 19559: deohjelmassa merkitty vuosille 1989-92 ja kus- mä aiheuttaa lisääntyvää liikennepainetta kysei- 19560: tannusarvio on 33 miljoonaa markkaa. Tätä sellä tieosuudella. Tästä syystä koko maantie 19561: hanketta on useina viime vuosina lykätty aina molempien läänien puolelta tulisi saada perus- 19562: vuodella eteenpäin ja sellainen vaara on jälleen parannettua. 19563: olemassa. Siitä syystä budjettiin tulisi ottaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19564: määräraha, jolla turvattaisiin tämän tiehank- nioittaen, 19565: keen toteutuminen. 19566: Matkailuvirrat valtatieltä n:o 17 Heinäveden että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19567: luostareihin kasvavat jatkuvasti ja turistivirrat 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19568: kulkevat juuri tämän tien kautta. Tätä maantie- 31.24. 77 6 000 000 markkaa Heinäve- 19569: tä käyttää myös pikalinjavuoro Kuopio-Tuus- den tien perusparannukseen Tuusnie- 19570: niemi-Heinävesi-Imatra. Kunnostettuna edel- men kunnassa. 19571: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 19572: 19573: Lauha Männistö Marja-Liisa Tykkyläinen 19574: 1988 vp. 2333 19575: 19576: Raha-asia-aloite n:o 2201 19577: 19578: 19579: 19580: 19581: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Varkauden-Sorsa- 19582: kosken tien rakentamiseen 19583: 19584: 19585: Eduskunnalle 19586: 19587: Varkauden-Sorsakosken tien rakentamisen saan myös Leppävirran ja Varkauden yhteinen 19588: viivästyminen on jo pitkään ollut esteenä Lep- kaatopaikka edellyttää tämän tien rakenta- 19589: pävirran kuntaan kuuluvan Sorsakosken taaja- mista. 19590: man asukkaille työssäkäymisessä ja asioimises- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19591: sa Varkauden suuntaan. Se on myös hankaloit- nioittaen, 19592: tanut Sorsakoskella sijaitsevan Oy Hackman 19593: Ab:n tuotantolaitoksen toimintaa. Tien raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19594: taminen on Varkauden kaupungin, Leppävir- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19595: ran kunnan, Sorsakosken taajaman ja Oy 31.24.77 10000000 markkaa Varkau- 19596: Hackman Ab:n etujen mukainen. Toteutues- den-Sorsakosken tien rakentamiseen. 19597: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 19598: 19599: Lauha Männistö Marja-Liisa Tykkyläinen 19600: 19601: 19602: 19603: 19604: 19 280129N 19605: 2334 1988 vp. 19606: 19607: Raha-asia-aloite n:o 2202 19608: 19609: 19610: 19611: 19612: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 576 19613: parantamiseen välillä Varpaisjärvi-Koivumäki 19614: 19615: 19616: Eduskunnalle 19617: 19618: Varpaisjärven tärkein tieyhteys on n. 30 kilo- Tien parantamisen lykkääminen koetaan 19619: metrin pituinen maantie n:o 576 Siilinjärvi Varpaisjärvellä erittäin kielteisenä. Jo nykyisel- 19620: (Pyy kangas)-Koivumäki-Varpaisjärvi (So- lään tien kunto vaikeuttaa kunnan luontaista 19621: lansuu). Tien Siilinjärven puoleinen osa (n. 13 kehittämistä, erityisesti elinkeinoelämän ja päi- 19622: km) saa päällysteen kesällä 1988. Varpaisjärven vittäisen palveluliikenteen kehittämistä. Var- 19623: puoleisen osan (n. 17 km) parantaminen on tie- paisjärvellä lykkäyksen katsotaan olevan seu- 19624: piirin toimenpideohjelmassa 1987-1993 ajoi- rausta 5-tien parantamishankkeista, koska vielä 19625: tettu vuosiin 1989-91. Nyt tieosan parantami- puolenkymmentä vuotta sitten tien parantami- 19626: sen aloitus uhkaa lykkääntyä vuoteen 1990. nen ajoitettiin vuosiin 1987-88. 19627: Tie on kunnan tärkein tieyhteys. Läänin mil- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19628: lään muulla kunnalla ei ole näin kehnoa tieyh- nioittaen, 19629: teyttä läänin keskukseen ja valtakunnan osakes- 19630: kukseen. Keväällä 1988 Varpaisjärven puolei- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19631: sen osan kunto heikkeni ala-arvoiseksi, minkä 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19632: johdosta liikenne siirtyy pois tältä tieltä, jolloin 31.24. 77 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 19633: Varpaisjärveltä matka 5-tielle, Siilinjärvelle ja Varpaisjärven-Koivumäen tien paran- 19634: edelleen Kuopioon pitenee 10-15 kilometriä. tamiseen. 19635: 19636: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 19637: 19638: Lauha Männistö Asko Apukka Riitta Saastamoinen 19639: 1988 vp. 2335 19640: 19641: Raha-asia-aloite n:o 2203 19642: 19643: 19644: 19645: 19646: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion tie- ja vesi- 19647: rakennuspiirin vesitietöihin 19648: 19649: 19650: Eduskunnalle 19651: 19652: Kuopion tie- ja vesipiirin alueella on lukuisia että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19653: vesitiehankkeita, jotka vuodesta toiseen saavat 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19654: odottaa toteutumistaan määrärahojen vähäi- 31.27. 77 lisäyksenä 8 000 000 markkaa 19655: syyden vuoksi. Vesistöjen rakentamisen vähäi- Kuopion tie- ja vesirakennuspiirin vesi- 19656: syys aiheuttaa myös työttömyyttä ja laituritöi- tietöihin. 19657: den laiminlyönti jarruttaa matkailun kehittä- 19658: mistä. 19659: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19660: nioittaen, 19661: 19662: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 19663: 19664: Lauha Männistö Marja-Liisa Tykkyläinen 19665: 2336 1988 vp. 19666: 19667: Raha-asia-aloite n:o 2204 19668: 19669: 19670: 19671: 19672: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta vajaakuntoisten työl- 19673: listämiseen 19674: 19675: 19676: Eduskunnalle 19677: 19678: Samalla kun hallitus on siirtänyt vajaakun- Ehdotammekin, 19679: toisten työllistämisen erityismenot erilliseltä 19680: momentilta 34.50.64 uudelle momentille, mää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19681: rärahaa supistetaan 1 850 000 markkaa. Kun 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19682: sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta on tar- 34.30.25 lisäyksenä 3 000 000 markkaa 19683: koituksenmukaista lisätä vajaakuntoisten työ- vajaakuntoisten työhön sijoittamiseen. 19684: hönsijoittamista, tulee määrärahaa supistami- 19685: sen sijasta korottaa ehdotetusta 16 milj. mar- 19686: kasta 3 milj. markalla. 19687: 19688: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 19689: 19690: Lauha Männistö Anna-Liisa Jokinen 19691: Arvo Kemppainen Asko Apukka 19692: Heli Astala 19693: 1988 vp. 2337 19694: 19695: Raha-asia-aloite n:o 2205 19696: 19697: 19698: 19699: 19700: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionosuuteen kun- 19701: nille ympäristönsuojelun käyttökustannuksiin 19702: 19703: 19704: Eduskunnalle 19705: 19706: Vuoden 1986 lokakuun alussa tuli voimaan väksyttäisiin 45 henkeä. Tarpeeseen nähden 19707: laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta. lisäys on kuitenkin liian vähän. Vuoden 1988 19708: Siitä alkaen jokaisessa yli 3 000 asukkaan kun- lopussa siirtyvät loputkin kunnille kuuluvat 19709: nassa tulee olla ympäristönsuojelulautakunta. ilmansuojelulain ja jätehuoltolain tehtävät kun- 19710: Tällä hetkellä lautakunta toimii noin 350 kun- tien ympäristönsuojelulautakunnille. Pidämme 19711: nassa. välttämättömänä, että uusina valtionosuuteen 19712: Ympäristönsuojelun erityislainsäädännön oikeuttavina virkoina hyväksyttäisiin 45:n li- 19713: (mm. jätehuolto-, ilmansuojelu- ja meluntor- säksi vielä 55. 19714: juntalait) täytäntöönpanoa on heikentänyt hal- Ehdotammekin, 19715: linnon henkilöstön riittämättömyys. Erityisesti 19716: tarvittaisiin lisää kuntien ympäristönsuojeluun. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19717: Lautakunnat toimivat kunnolla vain, mikäli 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19718: niillä on palveluksessaan asiantunteva ja kyvy- 35.11.32 lisäyksenä 900000 markkaa 19719: käs henkilöstö. kuntien ympäristönsuojelun käyttökus- 19720: Vuonna 1989 valtionosuuteen oikeuttavan tannuksiin valtionosuuden piiriin vuon- 19721: henkilöstön enimmäismäärä olisi 260 henkeä, na 1989 hyväksyttävien määrän lisäämi- 19722: jolloin uusina valtionosuuteen oikeuttavina hy- seksi 55 henkilöllä. 19723: 19724: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 19725: 19726: Lauha Männistö Anna-Liisa Jokinen 19727: Arvo Kemppainen Asko Apukka 19728: Heli Astala 19729: 2338 1988 vp. 19730: 19731: Raha-asia-aloite n:o 2206 19732: 19733: 19734: 19735: 19736: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta ongelmajätteiden kul- 19737: jetustukeen 19738: 19739: 19740: Eduskunnalle 19741: 19742: Hallitus esittää ongelmajätteen kuljetustuen Ehdotammekin, 19743: poistamista (35.12.46) tulo- ja menoarviosta. 19744: Tämä johtanee Itä- ja Pohjois-Suomen ongel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19745: majätteiden kulkeutumiseen uudelleen kaato- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19746: paikoille ja muihin sopimauomiin paikkoihin. 35.12.46 2 000 000 markkaa ongelma- 19747: Nykyiselläänkin maassamme on useita kaato- jätteiden kuljetustukeen osoitettavaksi 19748: paikkoja, joille aiempina vuosina, ennen ympä- Oy Ekokem Ab:lle muiden ongelmajät- 19749: ristötietoisuuden leviämistä, on sijoitettu ongel- teiden kuin öljyjätteiden välivarastoin- 19750: majätteitä. Tällaiseen väärään ongelmajättei- nista ja käsittelylaitokseen kuljettami- 19751: den kätkemiseen ei tulisi houkutella kuljetus- sesta aiheutuviin kustannuksiin ja niiden 19752: kustannuksilla. Kuljetustuen poistamisesta koi- alueelliseen tasaamiseen. 19753: tuva säästö on vähäinen verrattuna siihen, mitä 19754: aikanaan jouduttaisiin uhraamaan vahinkojen 19755: siistimiseen. 19756: 19757: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 19758: 19759: Lauha Männistö Anna-Liisa Jokinen 19760: Arvo Kemppainen Asko Apukka 19761: Heli Astala 19762: 1988 vp. 2339 19763: 19764: Raha-asia-aloite n:o 2207 19765: 19766: 19767: 19768: 19769: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta vesihuoltotöihin Kuo- 19770: pion vesi- ja ympäristöpiirissä 19771: 19772: 19773: Eduskunnalle 19774: 19775: Hallituksen esityksestä valtion vuoden 1989 työntekijöiden pakko1omauttamiseen piirissä, 19776: tulo- ja menoarvioksi ovat viime vaiheessa kar- ehdotamme kunnioittaen, 19777: siutuneet kaikki Kuopion vesi- ja ympäristöpii- 19778: rin rakentamiskohteet sekä ympäristöministe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19779: riön että maa- ja metsätalousministeriön hallin- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19780: nonalalla. 35.25. 77 lisäyksenä 5 000 000 markkaa 19781: Koska tilanne johtaa mm. maakunnan vesi- vesihuoltotöihin Kuopion vesi- ja ympä- 19782: huollon kehityksen pysähtymiseen, rahoitus- ristöpiirin alueella. 19783: kelpoisten hankkeiden ruuhkautumiseen sekä 19784: 19785: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 19786: 19787: Lauha Männistö Marja-Liisa Tykkyläinen 19788: 2340 1988 vp. 19789: 19790: Raha-asia-aloite n:o 2208 19791: 19792: 19793: 19794: 19795: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Vuorelan-kirkonky- 19796: län kokoojaviemärin ja yhdysvesijohdon rakentamiseen Sii- 19797: linjärvellä 19798: 19799: Eduskunnalle 19800: 19801: Toivala-Vuorelan taajama sijaitsee Siilinjär- toimisi molempien taajamien vedensaannin tur- 19802: ven kirkonkylästä 10 km etelään. Toivala-Vuo- vaamiseksi myös kriisitilanteissa. Johto palveli- 19803: relan jätevedet käsitellään kemiallisessa jäte- si myös sen vaikutuspiirissä olevaa haja-asutus- 19804: vedenpuhdistamossa. Puhdistamo on ylikuor- ta, missä on veden puutetta sekä vedenlaatuon- 19805: mitettu ja jätevesien purku tapahtuu puhdista- gelmia. 19806: mon edustalla kapeaan salmeen, asutuksen ym- Kuopion vesi- ja ympäristöpiirin käsityksen 19807: päröimään vesistöön. Kunnalla on jätevesien mukaan hanke täyttää valtioneuvoston edellyt- 19808: laskuun vesihallituksen lupa, joka on voimassa tämät vaatimukset (1 §kohdat 2, 3 ja 4). Lisäksi 19809: toistaiseksi. työn avulla saadaan alueellisesti tarkoituksen- 19810: Kuopion kaupungin ja Siilinjärven kunnan mukainen vesihuoltoratkaisu ja työ on tarpeelli- 19811: välisissä neuvotteluissa ei ole päästy sopimuk- nen haja-asutusalueen vedensaannin turvaami- 19812: seen jätevesien johtamisesta Kuopion kaupun- seksi taajamien jakeluhäiriöiden tai kriisin sat- 19813: gin verkkoon. Koska Vuorelan jätevedenpuh- tuessa (4 §). 19814: distamo sijaitsee Vuorelan ja kuntoutuskeskuk- Kokonaiskustannuksista (18 800 000 mk) tuli- 19815: sen ja muun asutuksen välittömässä läheisyy- si valtion osuudeksi n. 6 500 000 mk, josta 19816: dessä, ei puhdistamon tehostaminen ja laajenta- vuonna 1989 tarvitaan noin 2 miljoonaa mark- 19817: minen sen nykyisellä paikalla ole suositeltava kaa. 19818: ratkaisu. Kunnan tekemien selvitysten mukaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19819: jätevesien johtaminen kirkonkylän puhdista- nioittavasti, 19820: molle näyttää asialliselta ratkaisulta etenkin, 19821: kun kirkonkylän puhdistamolla on käyttämä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19822: töntä kapasiteettia ja kun tarvittaessa myöhem- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19823: min puhdistamon laajentaminen on suunnitel- 35.25. 77 2 000 000 markkaa Vuore- 19824: mien mukaan myös helposti toteutettavissa. lan-kirkonkylän kokoojaviemärin ja 19825: Jäteveden kokoojaviemärin kanssa samaan yhdysvesijohdon rakentamisen aloitta- 19826: kaivantoon asennettaisiin Toivala-Vuorelan ja miseksi Siilinjärven kunnassa. 19827: kirkonkylän välinen yhdysvesijohto. Vesijohto 19828: 19829: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 19830: 19831: Lauha Männistö Marja-Liisa Tykkyläinen 19832: 1988 vp. 2341 19833: 19834: Raha-asia-aloite n:o 2209 19835: 19836: 19837: 19838: 19839: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Iisalmen-Kurenpol- 19840: ven-Runnin yhdysvesijohdon rakentamiseen 19841: 19842: 19843: Eduskunnalle 19844: 19845: Valtion vesihuoltotyönä toteutettavaksi esi- koittaa sellaisen hankkeen toteuttamista, jonka 19846: tettävä hanke sijaitsee Iisalmen kaupungissa, merkitys ulottuu huomattavan laajalle alueelle 19847: keskustasta länteen, Poroveden pohjoispuolel- ja jonka vaikutukset ovat huomattavan pitkäai- 19848: la. Poroveden eteläpuolelle valmistui keväällä kaisia. Hankkeen avulla pyritään saamaan ai- 19849: 1986 valtion vesihuoltotyönä Iisalmen-Runnin kaan alueellisesti tarkoituksenmukaisia vesi- 19850: yhdysvesijohto. Molemmat em. hankkeet sisäl- huoltoratkaisuja. Työ on myös tarpeellinen ve- 19851: tyivät Iisalmen, Kiuruveden ja Vieremän eräi- densaannin turvaamiseksi jakeluhäiriön tai krii- 19852: den haja-asutusalueiden vedenhankinnan yleis- sin sattuessa. 19853: suunnitelmaan (valmistui v. 1982). Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19854: Iisalmen-Kurenpolven-Runnin yhdysvesi- nioittaen, 19855: johdon pituus on noin 20 km. Johdosta jaetaan 19856: vettä haja-asutusalueelle. Lisäksi se toimii li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19857: säyhdysjohtona Iisalmen, Runnin ja Kiuruve- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19858: den välillä, vesihuollon yleissuunnitelman mu- 35.25. 77 1 000 000 markkaa Iisal- 19859: kaisesti. men-Kurenpolven-Runnin yhdysvesi- 19860: Kuopion vesipiirin vesitoimiston käsityksen johdon rakentamisen aloittamiseksi Ii- 19861: mukaan hanke täyttää valtioneuvoston päätök- salmen kaupungissa. 19862: sen (1985) edellyttämät vaatimukset. Työ tar- 19863: 19864: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 19865: 19866: Lauha Männistö Marja-Liisa Tykkyläinen 19867: 2342 1988 vp. 19868: 19869: Raha-asia-aloite n:o 2210 19870: 19871: 19872: 19873: 19874: Männistö ym.: Määrärahan osoittamisesta Nilsiän venesataman 19875: ruoppaustöihin 19876: 19877: 19878: Eduskunnalle 19879: 19880: Nilsiän venesataman rakennushanke käsittää kunnan, tie- ja vesirakennuslaitoksen Kuopion 19881: vieras- ja kotisataman rakentamisen, jonka piirin ja Kuopion vesi- ja ympäristöpiirin yh- 19882: kustannusarvio on 2 miljoonaa markkaa, mikä teishankkeena, jolloin TVL rakentaa vieras- ja 19883: jakautuu seuraavasti: ruoppaustyöt 450 000 huoltolaiturin, Kuopion vesi- ja ympäristöpiiri 19884: mk, satamakenttä 900 000 mk, vieras- ja huol- tekee tarpeelliset ruoppaustyöt ja Nilsiän kunta 19885: totaiturit 300 000 mk, kotisatamataiturit tekee loput. TVL:n Kuopion piiri on aloittanut 19886: 250 000 mk, veneluiska 50 000 mk, varusteet vieras- ja huoltolaiturin rakentamisen tammi- 19887: ym. kustannukset 50 000 mk. kuussa 1988. 19888: Nilsiän kunnanvaltuusto on hyväksynyt kir- Koko hankkeen kustannusarvio on 2 000 000 19889: konkylän meijerin rannan yleissuunnitelman. mk, mistä valtion osuus on 480 000 mk. 19890: Tähän liittyen kunta on teettänyt suunnittelu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19891: toimistolla venesatamasuunnitelman, jonka nioittaen, 19892: Kuopion vesi- ja ympäristöpiiri on omalta osal- 19893: taan hyväksynyt. Kyseisen sataman tarpeelli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19894: suus on todettu mm. Kallaveden reitin vesimat- 1989 tulo- ja menoarvioon 480 000 19895: kailun yleissuunnitelmassa (n:o 233/vesihalli- markkaa valtion osuudeksi Nilsiän vene- 19896: tus). sataman ruoppaustöihin. 19897: Satamahanke on tarkoitus toteuttaa Nilsiän 19898: 19899: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 19900: 19901: Lauha Männistö Raila Aho Marja-Liisa Tykkyläinen 19902: 1988 vp. 2343 19903: 19904: Raha-asia-aloite n:o 2211 19905: 19906: 19907: 19908: 19909: Mönkäre ym.: Määrärahan osoittamisesta keuhkosairausopin 19910: professorin viran perustamiseksi Oulun yliopistoon 19911: 19912: 19913: Eduskunnalle 19914: 19915: Keuhkosairauksien tutkimus ja koulutus on voitettu sairaus. Keuhkotuberkuloositapaukset 19916: tämän päivän lääketieteessä ajankohtainen ja ovat yhä hankalampia diagnostisoida ja myös 19917: keskeinen alue. Ympäristökysymysten noustua vaikeahoitoisempia. 19918: esille on myös keuhkosairauksien alueella todet- Keuhkoalan erikoislääkäreitten koulutus on 19919: tu yhä enemmän yhteyksiä ympäristön ja keuh- ajankohtainen asia. Keuhkosairausopin profes- 19920: kosairauksien välillä. Allergiset sairaudet ovat sorin virat maassamme ovat vain Helsingissä ja 19921: selvästi lisääntyneet ja mielenkiinto niiden tut- Turussa. Keuhkosairausopin yliopistotasoinen 19922: kimiseen ja hoitoon on myös lisääntynyt. opetus puuttuu täydellisesti Pohjois-Suomesta. 19923: Useimmat allergiset oireet esiintyvät hengitys- Ouluun on kaavailtu perustaa arktisen lääketie- 19924: teiden alueella ja keuhkosairauksien erikoislää- teen instituuttia, jossa tutkittaisiin erityisesti 19925: kärit joutuvat allergisten hengityselinsairauk- kylmän ilmaston vaikutusta ihmisen terveyteen. 19926: sien kanssa päivittäin tekemisiin. Valtaosa hen- Monissa keuhkosairauksissa kylmä ilma pahen- 19927: gitystieallergioista tutkitaan keuhkosairauksien taa jo syntynyttä sairautta. Tämä lienee tullut 19928: osastoilla keuhkosairauksien erikoislääkäreiden osaltaan esille Oulun saastetutkimuksessa yhte- 19929: toimesta. Oulussa äskettäin tehdyssä saastetut- nä syynä infektioherkkyyden lisääntymiseen 19930: kimuksessa todettiin pienten lasten infektiosai- kylmässä ilmanalassa ilmansaasteitten vaiku- 19931: rastumisherkkyyden olevan selvästi korkeampi tuksesta. Edellä kuvatun taisen arktisen lääke- 19932: alueella, jossa ilman saastuminen on voimakas- tieteen instituutin tutkimustyön olennai- 19933: ta. Työperäiset keuhkosairaudet ovat viime ai- sena osana olisi tärkeää olla keuhkosairausopin 19934: koina nousseet yhä suuremmaksi ammattitauti- asiantuntemus alusta pitäen mukana. 19935: ryhmäksi. Maamme maanviljelijöiden suurin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19936: ammattitautiryhmä on homepölykeuhkosai- nioittaen, 19937: raus, jossa sairauden oireet tulevat hengityselin- 19938: ten taholta esille. Keuhkosyöpä on yksi maam- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19939: me yleisimmistä syöpämuodoista, ja sen tutki- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 19940: minen ja hoitaminen vaatii yhä enemmän voi- 29.10.01 300000 markkaa keuhkosai- 19941: mavaroja. Keuhkotuberkuloosi on koko ajan rausopin professorin viran perustami- 19942: tasaisesti vähentynyt, mutta ei ole täydellisesti seen Oulun yliopistoon. 19943: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1988 19944: 19945: Sinikka Mönkäre Virpa Puisto Markku Pohjola 19946: Arto Lapiolahti Timo Roos Kerttu Törnqvist 19947: Jukka Gustafsson Sinikka Hurskainen-Leppänen Tuula Paavilainen 19948: Matti Vähänäkki Riitta Uosukainen Ritva Vastamäki 19949: Saara-Maria Paakkinen Tellervo Renko 19950: 2344 1988 vp. 19951: 19952: Raha-asia-aloite n:o 2212 19953: 19954: 19955: 19956: 19957: Mönkäre ym.: Määrärahan osoittamisesta Imatra Big Band Fes- 19958: tival -tapahtuman tukemiseen 19959: 19960: 19961: Eduskunnalle 19962: 19963: Imatra Big Band Festivalia vietetään v. 1989 Festivaalilla on merkitystä myös matkailullisesti 19964: seitsemättä kertaa. Kuuden edellisen tapahtu- Imatraa ja sen lähiseutua ajatellen. 19965: mavuotensa aikana festivaali on vakiinnuttanut Imatra on väestökatokunta, joka on kärsi- 19966: paikkansa suomalaisten kesätapahtumien sar- nyt vaikeasta elinkeinorakenteen muutoksesta. 19967: jassa. Tätä osoittaa jo 25 000 hengen kävijä- ja Imatra on joutunut panostamaan paljon elin- 19968: kuulijamäärä vuonna 1988 sekä osaltaan myös keinopolitiikkaansa, ja yksi tärkeä elinkeinopo- 19969: kuuluminen Finland Festivals -suositusketjuun. litiikan osa Imatralla on ollut aina ja on tulevai- 19970: Imatra Big Band Festival on vuosittainen Big suudessakin matkailu. Muuttuneissa olosuhteis- 19971: Band -musiikin ja Big Band -orkestereiden kat- sa on kuitenkin löydettävä uusia vetovoimateki- 19972: selmustapahtuma, joka on avoin myös kansain- jöitä myös matkailun alalla. Imatra Big Band 19973: väliselle toiminnalle. Pestivaaliin sisältyy myös Festival on kasvaneine kävijämäärineen osoitta- 19974: pohjoismainen Big Band -orkestereiden kilpai- nut olevansa tärkeä matkailullinen tapahtuma 19975: lutapahtuma, jonka yhteydessä ratkaistaan Suomen kesässä. 19976: myös SM-arvo. Festivaalin yhteydessä toteute- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 19977: taan pohjoismainen Big Band -musiikin kesä- nioittaen, 19978: kurssi, jolle on osallistunut paljon nuoria musii- 19979: kin harrastajia. Festivaali markkinoi ja tekee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 19980: tunnetuksi Big Band -musiikkia ja sen musi- 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 19981: sointia laajojen kansalaispiirien keskuuteen. markkaa avustuksena Imatra Big Band 19982: Festivaali tarjoaa myös esiintymistilaisuuksia Festivalin käyttöön. 19983: etenkin kotimaisille Big Band -orkestereille. 19984: 19985: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 19986: 19987: Sinikka Mönkäre Sinikka Hurskainen-Leppänen 19988: Matti Vähänäkki Riitta Uosukainen 19989: 1988 vp. 2345 19990: 19991: Raha-asia-aloite n:o 2213 19992: 19993: 19994: 19995: 19996: Mönkäre ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristötekniikan la- 19997: boratorion perustamiseen Lappeenrantaan 19998: 19999: 20000: Eduskunnalle 20001: 20002: Ympäristönsuojelu on noussut merkittäväksi käynnissä laaja-alaista tutkimus- ja opetustoi- 20003: asiaksi myös Suomessa viime vuosina. Ihmisiä mintaa sekä alkavaa yhteistyötä VTT:n kanssa 20004: huolestuttaa yhä enemmän ympäristön saastu- ja korkeakoululle valmistuvan päästömittaus- 20005: misen vaikutus ihmisen terveyteen. Ilman saas- laboratorion hyväksikäyttömahdollisuudet. 20006: tuminen, luonnonsuojelu, vesiensuojelu, hap- Lappeenrannassa on tehty jo ympäristötek- 20007: pamoituminen, otsonikerroksen ohentuminen niikan laboratorion perustamisesta perustamis- 20008: jne. kiinnostavat ja huolestuttavat kansalaisia. selvitys. Ympäristötekniikan laboratorio on pe- 20009: Greenpeace-järjestö tekee iskuja eri puolille rustettavissa opetusministeriön hallinnonalan 20010: Suomeakin. Imatralla mm. väitettiin tutkitun hankkeena korkeakouluun liittyvänä tutkimus- 20011: Vuoksesta kalastetun kalan dioksiinipitoisuus yksikkönä. 20012: ja todetun sen kaikki sallitut arvot ylittäväksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20013: Myöhemmin ilmeni, ettei kala edes ollut kotoi- nioittaen, 20014: sin Vuoksesta. 20015: Edellä mainitun esimerkin kaltaisista asioista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20016: tulisi olla mahdollisuus saada välittömästi luo- 1989 tulo- ja menoarvioon 7 500 000 20017: tettavat tutkimustulokset. Meillä tarvitaan yhä markkaa ympäristötekniikan laborato- 20018: tehostetumpaa ympäristöntutkimusta. rion perustamiseksi Lappeenrannan tek- 20019: Lappeenrannan teknologiakeskuksessa on jo nologiakeskuksen yhteyteen. 20020: 20021: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 20022: 20023: Sinikka Mönkäre Riitta U osukaineo 20024: Matti Vähänäkki Sinikka Hurskainen-Leppänen 20025: 2346 1988 vp. 20026: 20027: Raha-asia-aloite n:o 2214 20028: 20029: 20030: 20031: 20032: Mönkäre ym.: Määrärahan osoittamisesta terveyskasvatukseen ja 20033: tupakoinnin vähentämiseen 20034: 20035: 20036: Eduskunnalle 20037: 20038: Tupakointi on suurimpia yksittäisiä terveys- vuosina 1974-1978. Sen jälkeen on kokonais- 20039: vaaroja maassamme. Tupakkatauteihin kuolee kulutus pysynyt ennallaan. Viime vuosina las- 20040: 3 000-4 000 ihmistä ennenaikaisesti joka vuosi. ten ja nuorten tupakointi on kääntynyt nou- 20041: Vuonna 1982 arvioitiin, että tupakointi aiheutti suun. 20042: lisäksi noin 8 000 pitkäaikaista työkyvyttömyyt- Eduskunta hyväksyi äskettäin muutokset tu- 20043: tä. Arviolta joka kymmenes suomalainen jou- pakkalakiin. Tupakkalain 27 §:n mukaisella 20044: tuu kokemaan tupakoinnin aiheuttamia terveys- määrärahalla rahoitetaan nyt yleistä terveyskas- 20045: haittoja; tupakoitsijoista noin joka kolmas me- vatusta. Tarkoituksena on, että tupakoinnin vä- 20046: nettää terveytensä tupakoinnin vuoksi. Epide- hentämistä koskevat toimenpiteet suoritetaan 20047: miologisten arvioiden mukaan jopa joka kol- aikaisempaa kiinteämmin yhteistyössä muun 20048: mas syöpätauti ja joka viides sydänveritulppa terveyskasvatuksen kanssa. Nyt on tärkeää, että 20049: liittyy tupakointiin. määrärahat pysyvät riittävinä niin, että niistä 20050: Tupakointi ei vahingoita ainoastaan tupa- jää myös tupakkavalistukseen. 20051: koitsijan vaan myös hänen läheistensä terveyt- Tupakan mainonta ja myynnin edistäminen 20052: tä. Sikiövaikutukset, ns. passiivisen tupakoin- on tullut yhteiskunnassamme aikaisempaa avoi- 20053: nin haitat allergia- ja astmapotilaille, tulipalot memmaksi. Asenteissa on tapahtunut muutos- 20054: ja tulipalokuolemat osoittavat terveysvaarojen ta. Tupakointia ei pidetä vakavana terveyson- 20055: laaja-alaisuutta. Jo 14-15-vuotiaina tupakoit- gelmana yleisesti. 20056: sijat sairastavat enemmän hengitystiesairauk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20057: sia. Tupakoinnista on arvioitu aiheutuneen nioittaen, 20058: vuonna 1982 noin 200 000 hoitopäivää sairaa- 20059: loissa. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20060: Eduskunnassa vuonna 1976 säädetty tupak- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 20061: kalaki puri aluksi hyvin. Samanaikaisesti tapah- 33.73.21 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 20062: tuneiden hinnankorotusten sekä terveyskasva- lasten ja nuorten tupakoinnin ehkäise- 20063: tuksen ja muiden toimenpiteitten yhteisvaiku- mistoimien tehostamiseksi. 20064: tuksesta savukkeiden kulutus väheni noin 14 o/o 20065: 20066: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 20067: 20068: Sinikka Mönkäre Virpa Puisto Arto Lapiolahti 20069: Riitta U osukaineo Jukka Gustafsson Sinikka Hurskainen-Leppänen 20070: Tuula Paavilainen Markku Pohjola Timo Roos 20071: Kerttu Törnqvist Ritva Vastamäki Saara-Maria Paakkinen 20072: 1988 vp. 2347 20073: 20074: Raha-asia-aloite n:o 2215 20075: 20076: 20077: 20078: 20079: Mönkäre ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisolle suunnatun 20080: huumevalistusohjelman laatimiseen 20081: 20082: 20083: Eduskunnalle 20084: 20085: Suomi ei johda pohjoismaisia huumetilas- keuksellisesti laskusuunnassa muihin maihin ver- 20086: toja, mutta on selvästi riippuvainen Euroopassa rattuna. Yhtenä syynä on varmasti onnistunut 20087: tapahtuvista huumekäytön muutoksista. Viime valistuskampanja. 20088: aikoina on Eurooppaan levinnyt Etelä- ja Väli- Huumeiden käyttäjät ovat tänään nuoria, 20089: Amerikasta yhä runsaammin kokaiinia, jonka jopa lapsia. He tuhoavat oman ja usein myös 20090: vienti USA:han on vaikeutunut sen tiukentaessa perheensä elämän täysin. Esim. Ruotsissa on 20091: rajojensa valvontaa. Kokaiinin myötä leviää tehty hyvää työtä huumevalistuksessa koululai- 20092: pahamainen crack-huume, kokaiinista valmis- toksessa. 20093: tettu epäpuhtaampi tuote, joka aiheuttaa vai- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20094: keaa riippuvuutta. Myös Suomesta on jo löy- nioittaen, 20095: detty crackia. 20096: Huumeiden käytön ehkäisyssä valistus on ai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20097: noa tehokas keino vähentää käyttöä. Maassam- 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 20098: me on jo hyvää kokemusta koko väestöön suun- markkaa nuorisolle suunnatun huume- 20099: tautuneesta aids-valistuskampanjasta. Aidsin valistusohjelman /aatimiseksi. 20100: esiintymisluvut ovatkin olleet Suomessa poik- 20101: 20102: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 20103: 20104: Sinikka Mönkäre Sinikka Hurskainen-Leppänen Tuula Paavilainen 20105: Matti Vähänäkki Riitta Uosukainen Ritva Vastamäki 20106: Virpa Puisto Markku Pohjola Arto Lapiolahti 20107: Timo Roos Kerttu Törnqvist Jukka Gustafsson 20108: Saara-Maria Paakkinen 20109: 2348 1988 vp. 20110: 20111: Raha-asia-aloite n:o 2216 20112: 20113: 20114: 20115: 20116: Mönkäre ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnille kansanter- 20117: veystyöhön lisähenkilöstön palkkaamiseksi 20118: 20119: 20120: Eduskunnalle 20121: 20122: Terveyden- ja sosiaalihuollon palvelujen pa- mukaan noin 11 000 osittaisen hoitovapaan 20123: rantamisvaatimukset ja erilaiset työaikaa lyhen- edellytyksen täyttävää henkilöä. On arvioitu, 20124: tävät ratkaisut ovat johtaneet terveydenhuollos- että terveydenhuollossa osittaista hoitovapaata 20125: sa jatkuvaan työtahdin kiristymiseen ja tehok- käyttäisi noin 5 000-6 000 henkilöä, jos siihen 20126: kuuden vaatimusten kasvuun. Tällä hetkellä liittyisi taloudellinen tuki. Niinpä sosiaali- ja 20127: valtakunnallinen suuntaus esimerkiksi vanhus- terveysministeriön asettama kolmas työryhmä 20128: tenhuollossa on avohoitopalvelujen kehittä- esittikin, että osittaisesta hoitovapaasta aiheu- 20129: minen, mikä aiheuttaa lisääntyvää painetta tuva työvoiman vähennys otetaan mukaan pe- 20130: terveyskeskusten kotisairaanhoitoon. Vuoteen rusteeksi valtionosuuteen oikeuttavien varahen- 20131: 1990 mennessä halutaan toteuttaa myös ns. kilöiden palkkaamiseen. Työryhmän laskelmien 20132: omahoitaja-ja omalääkärimalli, mielenterveys- mukaan osittaisesta hoitovapaasta aiheutuu 20133: työtä halutaan edistää sekä sydän- ja syöpätau- 5-15 prosenttiyksikön suuruinen varahenkilös- 20134: tien hoitoa tehostaa. tön lisätarve henkilöstöryhmästä ja toiminta- 20135: Kaikki nämä terveydenhuollon kehittämis- yksiköstä riippuen. 20136: pyrkimykset ovat jo omiaan lisäämään työpai- Valtion tulo- ja menoarviossa esitetään kun- 20137: netta terveydenhuollon henkilöstössä. Lisäksi tien järjestämään kansanterveystyöhön henki- 20138: yleinen ilmapiiri odottaa terveydenhuollon avo- lökunnan määrän lisäyksenä enintään 924:ää 20139: palveluilta koko ajan laadullista kehittämistä. henkilöä. Sosiaali- ja terveysministeriön työryh- 20140: Näiden kehittämisasioiden yhteydessä on tehty män arvion mukaan pelkästään terveydenhuol- 20141: sopimukset työajan lyhentämisestä, mutta vas- lossa osittaisen hoitovapaan aiheuttama henki- 20142: taavia virkalisäyksiä ei ole tapahtunut samassa löstömäärän lisäys olisi noin 500 työntekijää. 20143: suhteessa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20144: Työpaine on johtanut terveydenhuollon hen- nioittaen, 20145: kilöstön rasittumiseen, joka ilmenee ns. lop- 20146: puunpalamisena ja runsaina sairastumisina se- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20147: kä alalta pois siirtymisinä. Automatiikan ja tek- 1989 tulo- ja menoarvioon 20 000 000 20148: niikan kehittämisellä ei voida korvata ihmisen markkaa lisävirkojen perustamiseksi 20149: panosta terveydenhuoltotyössä. kansanterveystyöhön. 20150: Terveydenhuollossa työskentelee arvioiden 20151: 20152: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 20153: 20154: Sinikka Mönkäre Markku Pohjola Virpa Puisto 20155: Arto Lapiolahti Timo Roos Kerttu Törnqvist 20156: Jukka Gustafsson Sinikka Hurskainen-Leppänen Tuula Paavilainen 20157: Matti Vähänäkki Riitta Uosukainen 20158: 1988 vp. 2349 20159: 20160: Raha-asia-aloite n:o 2217 20161: 20162: 20163: 20164: 20165: Mönkäre ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntien järjestämän 20166: erikoissairaanhoidon työajan lyhennyksestä aiheutuvaan lisä- 20167: virkatarpeeseen 20168: 20169: Eduskunnalle 20170: 20171: Vuonna 1986 voimaan tullut kunnallinen menetystä hallituksen esityksen mukaan tulisi 20172: virka- ja työehtosopimus eräiden viranhaltijoi- osittain korvata toiminnan tehostamisella ja ra- 20173: den ja työntekijöiden työajan lyhentämisestä ly- tionalisoinnilla. Erikoissairaanhoidossa toimin- 20174: hentää työaikaa 20 minuuttia viikossa vuosina ta on tällä hetkellä jo äärimmilleen tehostettu 20175: 1986-1990. Nämä vuosittain tapahtuvat työ- useimmissa hoitopisteissä ja henkilökunnan ko- 20176: ajan lyhennykset aiheuttavat suuria paineita honnut sairastuvuusriski ja henkinen loppuun- 20177: sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan. Työ- palaminen ovat jokapäiväisiä ilmiöitä. Toimin- 20178: ajan lyhennys on kuitenkin sosiaali- ja terveys- nan tehostamisella ei voida enää työntekijöitten 20179: toimen työaloilla erittäin tervetullut ja tarpeelli- terveyttä vaarantamatta työajan lyhennyksestä 20180: nen. Hoitotyö sairaalalaitoksessa ja avotervey- selvitä. Siksi mielestämme valtion tulo- ja me- 20181: denhuollossa on raskasta ja kiireistä. Epäsään- noarvioesityksessä on varauduttava myös eri- 20182: nölliset työajat rasittavat henkilökuntaa. Ylei- koissairaanhoidossa riittävällä henkilöstömää- 20183: nen tehokkuusvaatimusten lisääntyminen ja rän lisäyksellä työajan lyhennykseen. 20184: palveluammatin rasitukset ovat olleet aiheutta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20185: massa sosiaali- ja terveystoimen alueella yhä nioittaen, 20186: useammin niin sanottua loppuunpalamista ja 20187: työmotivaation laskua. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20188: Työajan lyhennys ei saa johtaa työrasituksen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 20189: lisääntymiseen. Hallituksen esityksessä valtion 33.79.30 lisäyksenä 20000000 mark- 20190: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1989 on osittain kaa erikoissairaanhoitoon työajan ly- 20191: varauduttu työajan lyhennyksestä aiheutuvaan hennyksestä aiheutuvan lisähenkilöstön 20192: virkamäärätarpeen kasvuun. Kuitenkin työajan paikkaamisesta johtuviin menoihin. 20193: 20194: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 20195: 20196: Sinikka Mönkäre Virpa Puisto Markku Pohjola 20197: Arto Lapiolahti Timo Roos Kerttu Törnqvist 20198: Jukka Gustafsson Sinikka Hurskainen-Leppänen Tuula Paavilainen 20199: Matti Vähänäkki 20200: 2350 1988 vp. 20201: 20202: Raha-asia-aloite n:o 2218 20203: 20204: 20205: 20206: 20207: Mönkäre ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Karjalan sai- 20208: raanhoitopiirin muodostumisesta aiheutuneisiin kuntien väli- 20209: siin lunastuskorvauksiin 20210: 20211: Eduskunnalle 20212: 20213: Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri on perustet- Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin muodosta- 20214: tu valtioneuvoston päätöksellä 1.1.1988 lukien misessa Etelä-Karjalan kunnat joutuvat maksa- 20215: Etelä-Karjalan kuntien edustajakokouksen maan lunastuskorvauksia Tiurun sairaalan 20216: aloitteesta. osalta 20 miljoonaa markkaa ja Rauhan sairaa- 20217: Etelä-Karjalan alueella erikoislääkärijobtois- lan osalta 33 miljoonaa markkaa, eli yhteensä 20218: ta sairaanhoitolaitosta jää ylläpitämään 11 kun- 53 miljoonaa markkaa. 20219: taa, joissa on 135 000 asukasta. Aiemmin mu- Etelä-Karjalan kunnat pitävät välttämättö- 20220: kana oli 28 kuntaa, väestöpohjaltaan 342 500 mänä, että valtiovalta tulee mukaan Etelä-Kar- 20221: asukasta. jalan sairaanhoidon hallinnon uudelleenjärjes- 20222: Sairaanhoitopiirin muodostamisesta koituu telyihin myöntämällä valtionavustusta kuntien 20223: Etelä-Karjalan kunnille huomattavat lunastus- välisten lunastuskorvausten maksamiseen. Tä- 20224: korvaukset. Etelä-Karjalan kunnat ovat jo tällä hän tarkoitukseen onkin saatu 1,5 miljoonaa 20225: hetkellä taloudellisissa vaikeuksissa aluetta ra- markkaa vuonna 1988, ja nyt valtion tulo- ja 20226: vistelevan elinkeinopoliittisen rakennemuutok- menoarvioesityksessä esitetään 2 miljoonaa 20227: sen vuoksi. Alueen kunnat ovat väestökatokun- markkaa. Etelä-Karjalan kuntien toive oli kui- 20228: tia, ja alueen työttömyysaste on korkea. Etelä- tenkin alun pitäen 20 miljoonaa markkaa, jon- 20229: Karjalan kunnat ovat viime vuosina joutuneet ka kunnat vapaaehtoisesti karsivat Etelä-Sai- 20230: panostamaan paljon kunnallistalouden voima- maan keskussairaalan saneerauksesta toivoen 20231: varoja elinkeinopolitiikan uudistamiseen ja pie- saavansa sen kuntien välisiin lunastuskorvauk- 20232: nen ja keskisuuren teollisuuden edistämiseen. siin. 20233: Alueella on myös suuri Etelä-Saimaan keskus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20234: sairaala, joka on maamme sodan jälkeen raken- nioittaen, 20235: netuista keskussairaaloista ainoa, joka on edel- 20236: leen saneeraamatta. Valtakunnallisessa suunni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20237: telmassa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestä- 1989 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 20238: miseksi Etelä-Saimaan keskussairaalalle on 16 500 000 markkaa Etelä-Karjalan sai- 20239: myönnetty nyt saneerausrahat. Alueen kunnat raanhoitopiirin perustamisesta aiheutu- 20240: joutuvat siis yhtä aikaa maksamaan lunastus- neisiin kuntien välisiin lunastuskorvauk- 20241: korvauksia sairaanhoitopiirin muodostamisen siin. 20242: yhteydessä ja panostamaan Etelä-Saimaan kes- 20243: kussairaalan saneeraukseen. 20244: 20245: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 20246: 20247: Sinikka Mönkäre Sinikka Hurskainen-Leppänen 20248: Matti Vähänäkki Riitta U osukaineo 20249: 1988 vp. 2351 20250: 20251: Raha-asia-aloite n:o 2219 20252: 20253: 20254: 20255: 20256: Mönkäre ym.: Määrärahan osoittamiseksi Vapaaksi Huumeista 20257: ry:n toiminnan tukemiseen 20258: 20259: 20260: Eduskunnalle 20261: 20262: Vapaaksi Huumeista ry. toimii nyt kuudetta mä. Nykyisin huumeiden käyttäjät ovat nuoria, 20263: vuotta huumeongelmaisten lasten ja nuorten jopa lapsia. Huumekäyttäjien vanhemmat ovat 20264: vanhempainjärjestönä. Järjestöllä on tarkoitus perustaneet omat yhdistyksensä, jotka pyrkivät 20265: laajentaa ja tehostaa toimintaansa. toimimaan ennalta ehkäisevän tiedotus- ja va- 20266: Maassamme on vaihtelevien arvioiden mu- listustyön sekä käytännön auttamisen alalla. 20267: kaan useita satoja huumeenkäyttäjiä, vaikka ti- Yhdistys toimii vapaaehtoisin voimin. 20268: lanne Suomessa muihin Pohjoismaihin verraten Voidakseen laajentaa ja tehostaa toimintaan- 20269: on edelleen hyvä. Vuonna 1984 todettiin kuiten- sa Vapaaksi Huumeista ry. tarvitsee nykyistä 20270: kin 1 500 huumeidenkäyttäjän käyttäneen paremmat ja suuremmat toimitilat sekä lisää 20271: sosiaali- ja terveydenhuollon tai poliisin palve- palkattua työvoimaa. Toimitilat on tarkoitus 20272: luja. Suomessa on kuitenkin tiedostettu, että vuokrata. Käytäntö on osoittanut, että tälle 20273: huumausaineiden käytössä Euroopassa tapah- yhdistykselle osoitetaan tiloja, jotka vaativat 20274: tuvat muutokset heijastuvat herkästi myös meil- suurta remonttia. 20275: le. Viime aikoina USA:n tiukentaessa rajojensa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20276: valvontaa on kokaiininkuljetusta alkanut suun- nioittaen, 20277: tautua Etelä- ja Väli-Amerikasta Etelä-Euroop- 20278: paan. Pahamainen crack-huume on levinnyt jo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20279: Eurooppaan, ja sitä on löydetty myös Suo- 1989 tulo- ja menoarvioon 300 000 20280: mesta. markkaa Vapaaksi Huumeista ry:n toi- 20281: Yksityiselle ihmiselle ja hänen perheelleen minnan tukemiseen. 20282: huumeiden käyttö on inhimillinen murhenäytel- 20283: 20284: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 20285: 20286: Sinikka Mönkäre Matti Vähänäkki Riitta U osukaineo 20287: Ritva Vastamäki Kerttu Törnqvist Jukka Gustafsson 20288: Sinikka Hurskainen-Leppänen Tuula Paavilainen Virpa Puisto 20289: Markku Pohjola Arto Lapiolahti Timo Roos 20290: Saara-Maria Paakkinen 20291: 2352 1988 vp. 20292: 20293: Raha-asia-aloite n:o 2220 20294: 20295: 20296: 20297: 20298: Mönkäre ym.: Määrärahan osoittamisesta SYLVA ry:n toimin- 20299: nan tukemiseen 20300: 20301: 20302: Eduskunnalle 20303: 20304: SYL VA ry. on valtakunnallinen syöpää sai- sekoittaa täysin normaalin perhe-elämän. Tut- 20305: rastavien lasten vanhempien yhdistys. SYLVA kimusten mukaan sairaudesta kärsivät kaikkein 20306: pyrkii kaikin tavoin auttamaan ja tukemaan eniten terveet sisarukset, jotka perhetilanteen 20307: syöpään sairastuneita lapsia ja nuoria sekä hei- johdosta eivät pysty saamaan sitä huomiota ja 20308: dän perheitään mm. järjestämällä virkistystoi- turvallisuutta, jota he tässä tilanteessa tarvitsisi- 20309: mintaa, koulutusta ja kursseja, valmistamaila vat. Vanhempien aika ja voimavarat menevät 20310: tiedotusmateriaalia ja vaikuttamalla hoito-olo- sairaan lapsen hoitamiseen joko kotona tai sai- 20311: suhteisiin. raalassa. 20312: SYL VA ry. on perustettu vuonna 1982, ja sii- Perheen toimeentulo kärsii sairauden aikana. 20313: hen kuuluu 12 vanhempainkerhoa ja vanhem- Vanhemmat joutuvat olemaan poissa ansio- 20314: painyhdistystä ympäri Suomea. työstä. Muu perhe tarvitsee ehkä sijaishoitajan, 20315: Syöpään sairastuu vuosittain noin 130 lasta. ja syöpää sairastaneen lapsen päivähoidon jär- 20316: Yleisimmät lasten syöpäsairaudet ovat leuke- jestämisessä on monia ongelmia. Kaikki yli- 20317: mioita, aivokasvaimia, imusolmukesyöpiä ja määräiset kustannuserät aiheuttavat monelle 20318: munuaiskasvaimia. Kaikkiaan on arvioitu maas- perheelle lisähuolta. Yllättävän usein vanhem- 20319: samme olevan yli 1 000 syöpää sairastavaa ja sai- mat ajautuvat tässä tilanteessa avioeroon, joka 20320: rastanuHa lasta. Kansaneläkelaitoksen hoitotu- edelleen vaikeuttaa sairaan ja terveiden sisarus- 20321: kitilaston mukaan syövän takia hoitotukea saa ten asemaa. 20322: tällä hetkellä noin 350 alle 16-vuotiasta lasta. SYLVA ry. haluaa järjestää syöpäsairaille 20323: Syöpään sairastuneiden lasten hoitotulokset lapsille, nuorille sekä heidän perheilleen tukea. 20324: ovat parantuneet huomattavasti viime vuosina. Perheille järjestetään sosiaalista lomatoimin- 20325: Jo noin puolet syöpään sairastuneista lapsista taa. Perhe, jossa on hätää ja huolta, tarvitsee 20326: voidaan parantaa. Lapsen syöpäsairaus tuo ko- ennen kaikkea yhdessäoloa, lomaa, silloin kun 20327: teihin monenlaista huolta ja hätää. Hoitoajat sairaan lapsen vointi sen mahdollistaa. SYLVA 20328: ovat pitkiä, ne kestävät useita vuosia ja sairau- järjestää viikon kestoisia lomaviikkoja; loma- 20329: den uusiutuminen on hyvin yleistä. Syöpäsai- kohteiksi on tarkoitus valita kotimaisia loman- 20330: raan lapsen hoidot ovat raskaita. Lapsi menee viettopaikkoja. Lomien yhteydessä pyrittäisiin 20331: hyvin huonoon kuntoon, tukka lähtee ja lääk- järjestämään perheille luentoja ja ryhmäkes- 20332: keistä sekä sädehoidosta aiheutuu paljon haital- kusteluja, jotka tukisivat perheiden selviämistä 20333: lisia sivuvaikutuksia. Osa lääkkeiden sivuvaiku- vaikeassa elämäntilanteessa. Myös lapsensa me- 20334: tuksista häipyy hoidon loputtua, osa niistä jää nettäneille perheille järjestettäisiin lomamah- 20335: pysyviksi. dollisuuksia. SYL VAn asiantuntijaneuvosto va- 20336: Vanhemmat joutuvat olemaan paljon lapsen litsisi perheet, jotka pääsisivät osallisiksi loma- 20337: luona sairaalassa. Matkat kodin ja sairaalan vä- toiminnasta. Tuohon asiantuntijaneuvostoon 20338: lillä ovat usein pitkiä, koska syöpää sairastavia kuuluu kustakin yliopistollisesta keskussairaa- 20339: lapsia hoidetaan maamme neljässä yliopistolli- lasta hematologian ja onkologian erikoislää- 20340: sessa keskussairaalassa. Lapsen vakava sairaus käri. 20341: 1988 vp. - RA n:o 2220 2353 20342: 20343: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- markkaa SYL VA ry:n toiminnan tuke- 20344: nioittaen, miseen lomatoiminnan järjestämiseksi 20345: syöpää sairastaville lapsille ja heidän 20346: että Eduskunta ottaisi valtion vuo- perheilleen. 20347: den 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 20348: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 20349: 20350: Sinikka Mönkäre Markku Pohjola Virpa Puisto 20351: Arto Lapiolahti Timo Roos Kerttu Törnqvist 20352: Jukka Gustafsson Sinikka Hurskainen-Leppänen Tuula Paavilainen 20353: Matti Vähänäkki Riitta Uosukainen Ritva Vastamäki 20354: Saara-Maria Paakkinen 20355: 2354 1988 vp. 20356: 20357: Raha-asia-aloite n:o 2221 20358: 20359: 20360: 20361: 20362: Mörttinen: Määrärahan osoittamisesta lääninneuvottelukuntien 20363: päätoimisten sihteerien palkkaamiseen 20364: 20365: 20366: Eduskunnalle 20367: 20368: Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti toteu- kannan lääninneuvottelukuntien perustamiseksi 20369: tetaan viidessä läänissä v. 1986-1988 läänin- kaikkiin lääneihin. Samalla lääninhallituksen 20370: neuvottelukuntakokeilua. sivuelimet pääosin lakkautettaisiin. Ministeri- 20371: Kokeilu on osoittanut läänin yleistä yhteis- valiokunnan kannanotto sisältää myös ajatuk- 20372: kuntapolitiikkaa palvelevan, poliittisesti koo- sen, että lääninneuvottelukunnilla on päätoimi- 20373: tun neuvottelukunnan tarpeellisuuden läänin- set sihteerit. 20374: hallinnossa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 20375: Tarkoitus on järjestää lääninhallinnon pää- taen, 20376: töksenteko välittömämmin kansanvaltaan no- 20377: jautuvaksi sekä päästä nykyistä yhtenäisem- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20378: pään ja voimavarojen kannalta kootumpaan 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 20379: toimintaan ja rakenteeseen. 26.05.01 2 000 000 markkaa lääninneu- 20380: Hallinnon kehittämiseen ministerivaliokunta vottelukuntien päätoimisten sihteerien 20381: on 4.8.1988 yksimielisesti ottanut myönteisen palkkaamiseen. 20382: 20383: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 20384: 20385: Tapani Mörttinen 20386: 1988 vp. 2355 20387: 20388: Raha-asia-aloite n:o 2222 20389: 20390: 20391: 20392: 20393: Mörttinen: Määrärahan osoittamisesta reserviläisjärjestöjen toi- 20394: minnan tukemiseen 20395: 20396: 20397: Eduskunnalle 20398: 20399: Reserviläisjärjestöt Suomen Reserviupseeri- maanpuolustuksemme olemuksesta ja tavoit- 20400: liitto ja Reservin Aliupseerien Liitto toimivat teista. Järjestöt eivät ole sotilaalliseen tapaan 20401: vapaaehtoisina kansalaisjärjestöinä. Järjestöt järjestettyjä, eikä niiden toiminta käsitä kan- 20402: ovat puolueisiin sitoutumattomia, aatteellisia sainvälisissä sopimuksia tarkoitettua sotilaallis- 20403: maanpuolustusjärjestöjä, joiden keskeisenä ta koulutusta. 20404: tehtävänä on maanpuolustuksen henkisen taus- Reserviläisjärjestöjen toiminta perustuu jä- 20405: tan lujittaminen ja reserviläisten taitojen ylläpi- senmaksutuottoihin sekä liike-elämältä saatui- 20406: täminen. Järjestöjen yhteisenä tavoitteena on hin rahalahjoituksiin. Siksi niiden toiminnan 20407: levittää jäsenistölleen ja kaikkiin kansalaispii- kehittämiseksi olisi perusteltua tukea järjestöjä 20408: reihin tietoa rauhan ylläpitämiseen tähtäävästä myös yhteiskunnan varoin. 20409: Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 20410: Järjestöjen toimintamuotoina ovat mm. tur- taen, 20411: vallisuuspoliittinen toiminta, liike-elämän joh- 20412: tamistaidon kurssit, maastokoulutustoiminta, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20413: liikunta- ja urheilutoiminta sekä tiedotus- ja 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 20414: julkaisutoiminta. Reserviläisjärjestöt pyrkivät 27.99.50 500 000 markkaa Suomen Re- 20415: kaikin tavoin vakiinnuttamaan ja syventämään serviupseeriliiton ja Reservin Aliupsee- 20416: asiallista ja tosiasioihin perustuvaa käsitystä rien Liiton toiminnan tukemiseksi. 20417: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 20418: 20419: Tapani Mörttinen 20420: 2356 1988 vp. 20421: 20422: Raha-asia-aloite n:o 2223 20423: 20424: 20425: 20426: 20427: Mörttinen: Määrärahan osoittamisesta Suomen Reserviupseerilii- 20428: tolle maastokoulutustoiminnan tukemiseen 20429: 20430: 20431: Eduskunnalle 20432: 20433: Suomen Reserviupseeriliitto on 1980-luvun Jäsenyhdistyksistä tulevan valtakunnallista 20434: alusta käynnistänyt maastokoulutusjärjestel- pelastuspalvelua palvelevan maastokoulutuksen 20435: män, jonka tarkoituksena on ollut mm. koulut- kysynnän kattamiseksi Suomen Reserviupseeri- 20436: taa reservin upseereita ja aliupseereita johta- liiton taloudelliset resurssit ovat riittämättömät. 20437: maan vaativia pelastuspalvelutilanteita. Tähän Siksi Suomen Reserviupseeriliiton toiminnan 20438: mennessä on eri puolilla maata järjestetty yli tukeminen on välttämätöntä myös yhteiskun- 20439: 240 maastokoulutusjärjestelmän alakurssia se- nan varoin. 20440: kä kartta- ja maastoharjoitusta. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 20441: Reservin upseerit toimivat useissa pelastus- taen, 20442: palvelun aluetoimikuntien sekä paikallistoimi- 20443: kuntien johtotehtävissä. Monilla paikkakunnil- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20444: la reserviupseerikerhot ja aliupseeriyhdistykset 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 20445: muodostavat pelastuspalveluhälytysryhmiä. 27.99.50 150000 markkaa Suomen Re- 20446: Suomen Reserviupseeriliitto on panostanut serviupseeriliiton maastokoulutustoi- 20447: viime vuosina hyvin voimakkaasti maastokou- minnan tukemiseen. 20448: lutuksen levittämiseen jäsenyhdistystensä jatku- 20449: vaksi ja kehittyväksi toimintamuodoksi. 20450: 20451: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 20452: 20453: Tapani Mörttinen 20454: 1988 vp. 2357 20455: 20456: Raha-asia-aloite n:o 2224 20457: 20458: 20459: 20460: 20461: Mörttinen: Määrärahan osoittamisesta Paasikivi-Opiston raken- 20462: nushankkeiden rahoittamiseen 20463: 20464: 20465: Eduskunnalle 20466: 20467: Valtioneuvosto myönsi Paasikivi-Opistolle opiskelijoille asianmukaiset opiskelu- ja asunto- 20468: perustamisluvan 31.1.1980. Tänä syksynä alkoi tilat opisto tarvitsee yhteiskunnan tukea raken- 20469: siten opiston yhdeksäs toimintavuosi. Paasiki- nushankkeista aiheutuneiden velkojen hoitoon 20470: vi-Opisto on joutunut tekemään huomattavia sekä uusien rakennushankkeiden rahoittami- 20471: investointeja opistorakennusten ja -tilojen saat- seen. 20472: tamiseksi ajanmukaisiksi ja toiminnaltaan tar- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 20473: koituksenmukaisiksi. taen, 20474: Paasikivi-Opistolla on tällä hetkellä 80 opis- 20475: kelijapaikkaa, minkä lisäksi opistossa opiskelee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20476: 20 Turussa asuvaa opiskelijaa. Opistoon oli tä- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 20477: nä vuonna lähes 300 hakijaa, joista voitiin vali- 29.57.52 1 500 000 markkaa Paasikivi- 20478: ta ainoastaan 70. Opiston tarjoama yhteiskun- Opiston rakentamisesta ja peruskorjauk- 20479: nallinen ja ammattisivistävä koulutus on siten sesta aiheutuneiden lainojen lyhentämi- 20480: hyvin vastannut nuorison koulutuskysyntää. seen ja korkojen maksamiseen sekä 20481: Voidakseen jatkaa ja kehittää toimintaansa uusien rakennushankkeiden rahoittami- 20482: tulevaisuudessakin ja kyetäkseen tarjoamaan seen. 20483: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 20484: 20485: Tapani Mörttinen 20486: 2358 1988 vp. 20487: 20488: Raha-asia-aloite n:o 2225 20489: 20490: 20491: 20492: 20493: Mörttinen: Määrärahan osoittamisesta Kansallisen Eläkeläisliiton 20494: toiminnan tukemiseen 20495: 20496: 20497: Eduskunnalle 20498: 20499: Kansallisen Eläkeläisliiton toiminta sisältää kentamisesta aiheutuneiden kustannusten mak- 20500: mm. monipuolista harrastus-, kulttuuri- ja vir- samiseen, ja tämä pienentää mahdollisuuksia 20501: kistystoimintaa. Käytännössä tämä toteutetaan tuottaa palveluja jäsenkunnalle. Toiminnan 20502: sekä liiton että jäsenyhdistysten järjestämissä ti- täysimittainen ylläpitäminen olisi kuitenkin tär- 20503: laisuuksissa. keää, sillä vanhenevan ihmisen fyysinen ja 20504: Jäsenyhdistykset toimivat usein kokonaan psyykkinen toimintakyky sekä sosiaaliset kon- 20505: omahankkeisen rahoituksen turvin. Niinpä liit- taktit ovat edellytyksenä omakohtaiselle pärjää- 20506: to tukeekin yhdistysten toimintaa ja yksittäisiä miselle. Tämä puolestaan vähentää merkittä- 20507: jäseniä järjestämällä opetustilaisuuksia seuro- västi paineita yhteiskunnalle kalliiksi tulevan 20508: jen toimintojen ohjaajille sekä virkistys- ja har- laitoshoidon kapasiteetin lisäämiseen. 20509: rastustilaisuuksia yksittäisille henkilöille. Toi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 20510: minnan kustannuksista joutuu liitto korvaa- taen, 20511: maan huomattavan osan. 20512: Liiton kurssi- ja virkistyskeskukseen on kulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20513: vana vuonna valmistunut laajennusosa, johon 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 20514: sisältyvät myös kuntoutukseen suunnitellut ti- markkaa Kansallisen Eläkeläisliiton har- 20515: lat. Tämä mahdollistaisi toiminnan laajentami- rastus-, kulttuuri- ja virkistystoiminnan 20516: sen huomattavasti. tukemiseen. 20517: Liiton omahankkeinen rahoitus menee ra- 20518: 20519: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 20520: 20521: Tapani Mörttinen 20522: 1988 vp. 2359 20523: 20524: Raha-asia-aloite n:o 2226 20525: 20526: 20527: 20528: 20529: Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Länsi-Suomen kan- 20530: sanopiston oppilasasuntolan rakentamisen rahoittamiseen 20531: 20532: 20533: Eduskunnalle 20534: 20535: Huittisissa sijaitseva Länsi-Suomen kansan- Tämäntapaisissa hankkeissa on yleensä ollut 20536: opisto on maamme vanhin suomenkielinen kan- myös valtio mukana ja siksi olisi toivottavaa, 20537: sanopisto. Se on toiminut vuodesta 1892. että myös tähän hankkeeseen saataisiin rahaa 20538: Toimintansa aikana opistossa on ollut oppi- valtion tulo- ja menoarvion kautta. 20539: laita yli 6 000 henkilöä. Tällä hetkellä siellä toi- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 20540: mii kasvatus-, psykologian ja yhteiskunnallinen taen, 20541: linja. Lisäksi on suunnitteilla kolmas opintolin- 20542: ja, jonka nimikettä ei ole vielä päätetty. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20543: Opiston työskentelyä ovat vaikeuttaneet op- 1989 tulo- ja menoarvioon 250 000 20544: pilaiden heikot asunnot ja siksi on jouduttu markkaa Huittisissa sijaitsevan Länsi- 20545: suunnittelemaan uusi oppilasasuntola, joka on Suomen kansanopiston oppilasasunto- 20546: nyt jo rakenteilla. Rakennuskustannukset tule- lan rakentamisesta aiheutuvien pankki- 20547: vat olemaan 4 miljoonaa markkaa. Rahoituk- lainojen maksuun. 20548: sesta hoidetaan toinen puoli omalla rahoituk- 20549: sella ja loput lainavaroin. Näin ollen opiston 20550: velkataakka nousee suhteellisen suureksi. 20551: 20552: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 20553: 20554: Einari Nieminen Aino Pohjanoksa 20555: Kalevi Lamminen Timo Roos 20556: 2360 1988 vp. 20557: 20558: Raha-asia-aloite n:o 2227 20559: 20560: 20561: 20562: 20563: Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta KuUaan metsäoppilai- 20564: toksen sahaopetustilojen rakentamiseen 20565: 20566: 20567: Eduskunnalle 20568: 20569: Kullaan metsäoppilaitos antaa nykyisin ope- kaista. Koululla ei ole opetussahaa, minkä joh- 20570: tusta sahateollisuusteknikon, metsäteknikon, dosta harjoittelu on tapahtunut toimivissa sa- 20571: metsäkoneenkuljettajan ja metsurien opintolin- hoissa epätyydyttävissä ja monesti puutteellisis- 20572: joilla. Lisäksi oppilaitoksessa annetaan aikuis- sa olosuhteissa, koska tekniikka varsinkin pie- 20573: koulutusta metsänomistajille, metsäalan toimi- nissä sahoissa on vanhaa. 20574: henkilöille sekä puun mekaanisen jalostuksen Maassamme ei tällä hetkellä ole sahaa, jossa 20575: piirissä toimiville. korkeatasoista, metsäteollisuutta ja opetusta 20576: Kullaan metsäoppilaitos on lisäksi valittu toi- palvelevaa sahatutkimusta olisi mahdollista to- 20577: seksi valtakunnalliseksi tietotekniikan kehittä- teuttaa. 20578: misoppilaitokseksi, toinen on Joensuu. Tällai- Edellisen johdosta ehdotamme, 20579: sen oppilaitoksen tehtävänä on pitää itsensä 20580: ajan tasalla metsäalalla tapahtuvan tietoteknii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20581: kan soveltamisessa sekä avustaa ko. alalla mui- 1989 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 20582: ta oppilaitoksia. markkaa Kultaan metsäoppilaitoksen 20583: Vaikka sahateollisuusteknikon opetusta on sahaopetustilojen rakentamiseen. 20584: annettu vuodesta 1983, se on edelleen väliai- 20585: 20586: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 20587: 20588: Einari Nieminen Aino Pohjanoksa 20589: Kalevi Lamminen Timo Laaksonen 20590: Timo Roos 20591: 1988 vp. 2361 20592: 20593: Raha-asia-aloite n:o 2228 20594: 20595: 20596: 20597: 20598: Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien 4H-neuvojan 20599: tointen perustamiseen 20600: 20601: 20602: Eduskunnalle 20603: 20604: Nuori ihminen tekee monet elämän keskeiset kiistatta osoittamassa 4H-työn tehokkuuden 20605: päätökset nopeasti, ainutkertaisesti ja huoli- nuorten ohjaamisessa alkutuotannon ja yleensä 20606: matta yhteiskunnan auttavasta kädestä varsin manuaalisia taitoja vaativien ammattien piiriin. 20607: pienen omakohtaisesti koetun tiedon varassa. Tästä seuraa koulutusmotivaation herääminen, 20608: Työelämään hakeutuminen on eräs tällainen ta- jota koteihin saakka ulottuva neuvonta omine 20609: pahtuma. Varsinaista nuorisotyöttömyyttä vel- yrityksineen merkittävästi tehostaa. 4H-järjestö 20610: voitettiin kunnat torjumaan vuoden 1988 alusta on tunnetusti ollut eturivissä aloittamassa niitä 20611: tarkoituksella auttaa myös tulevan ammatin va- liitännäiselinkeinoja, jotka mm. Maatalous 2000 20612: lintaa. Itse työllistäminen sujui hyvin, ammatin -komitea näkee kovin tärkeäksi yleistää maaseu- 20613: löytämisestä ei liene vielä paljon tietoa. dun asuttuna säilyttämiseksi. 20614: Työllisyystilanteen paraneminen on joka ta- Nuorisotyöttömyyden ja toimettomuuden 20615: pauksessa laventanut nuorten mahdollisuuksia koetellessa myös asutuskeskuksia on 4H-järjes- 20616: löytää omaksi koettu ala työelämässä. Ongel- tö tuntenut velvollisuudekseen ulottaa palvelu- 20617: mia jää tästä huolimatta ratkaistavaksi kovin jaan myös sinne. Vastaanotto on poikkeuksetta 20618: paljon. Akateemisen koulutuksen puolella sot- ollut suopea, mikä perustunee järjestön toimin- 20619: kee tilanteen arvaamattomuus: on työvoimapu- nan painopisteen sijoittamiseen käytännön alo- 20620: laa mutta myös työttömyyttä. Keskiasteen kou- jen neuvontaan sekä hyödylliseen työhön oh- 20621: lut ovat oppilaspulan edessä, ja mikä oireellisin- jaamiseen. Joutilaisuus on huonoin vaihtoehto 20622: ta, siitä näyttävät kärsivän eniten työllisyyden lisääntyneen vapaa-ajan tai työttömien päivien 20623: takaavat manuaalisten taitojen linjat. Huoles- viettoon. 20624: tua sopii myös alkutuotantoa, maa- ja metsäta- 4H-toiminnan aloittaminen tai tehostaminen 20625: loutta edustavien koulutuspaikkojen tyhjenty- on kiinni ammattitaitoisen toimihenkilön paik- 20626: misestä. Pienet ikäluokat kelpaavat selvityksek- kaamisesta. Tämänhetkisen tilanteen mukaan 20627: si, mutta eivät kokonaan. 32 kuntaa haluaisi valtionapuisen 4H-neuvojan 20628: Jos pyrkimykseksi otetaan maaseudun asut- ollen omasta puolestaan valmiit huolehtimaan 20629: tuna säilyminen, nuorten ohjaaminen riittäväs- palkkauksesta ja muista toimeen liittyvistä me- 20630: sä määrin tuotannolliseen työhön, luonnon kes- noista vallitsevan käytännön mukaan. Valtio- 20631: tävän hyväksikäytön omaksuminen, pienyrittä- vallan mukaantulo neljännekseen näistä ta- 20632: jyyden edistäminen, järjestömuotoisen koulu- pauksista lisäisi järjestön vuodelle 1989 merkit- 20633: tuksen ja toisaalta perus- ja ammattikoulutuk- tyä määrärahaa 642 500 mk. Kysymyksessä olisi 20634: sen etujen ja mahdollisuuksien yhdistäminen, paitsi kuntien tasavertainen kohtelu myös mm. 20635: tuntuisi 4H-työn toimipisteiden lisääminen ole- se, että näin työllistettäisiin omien yritysten 20636: van suora tie näihin tavoitteisiin. Tämän ovat avulla noin 3 500 nuorta. Heidän tuotannollisen 20637: mm. niiden kuntien hallintoelimet oivaltaneet, toimintansa arvo olisi noin 2,5 miljoonaa mark- 20638: joissa 4H-toimintaa ei ole tai se on toimihenki- kaa ja pienyritysten nettotuottokin noin 1,3 20639: lön puutteessa riittämätöntä. miljoonaa markkaa eli sama summa kuin ehdo- 20640: Järjestön 60 toimintavuoden kokemukset ovat tettu valtion määrärahan lisäys. 20641: 2362 1988 vp. - RA n:o 2228 20642: 20643: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- 30.30.43 lisäyksenä 642 500 markkaa 20644: nioittaen, kahdeksan uuden valtionapuisen 4H- 20645: neuvojan toimen perustamiseen. 20646: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20647: 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 20648: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 20649: 20650: Einari Nieminen Aino Pohjanoksa Kalevi Lamminen 20651: Jukka Vihriälä Seppo Kääriäinen Kalle Röntynen 20652: Heikki Perho 20653: 1988 vp. 2363 20654: 20655: Raha-asia-aloite n:o 2229 20656: 20657: 20658: 20659: 20660: Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Mehiläishoi- 20661: tajain Liiton toiminnan tukemiseen 20662: 20663: 20664: Eduskunnalle 20665: 20666: Maa- ja metsätalousministeriön asettama me- esitti otettavaksi 390 000 markan määrärahan 20667: hiläistalouden kehittämistoimikunta katsoi mie- samaan tarkoitukseen. Lisäksi toimikunta esitti 20668: tinnössään (Komiteanmietintö 1984:67) mm., vuoden 1987 tulo- ja menoarvioon otettavaksi 20669: että mehiläishoidolle tarjoutuvia mahdollisuuk- myös 50 000 markan määrärahan liiton perusta- 20670: sia ei ole maassamme vielä läheskään täysin man eroonkasvatusaseman perustamiskustan- 20671: hyödynnetty. Mehiläisyhteiskuntatiheys on ylei- nuksiin. Tätä myöhempiin määrärahaesityksiin 20672: sesti ottaen alhainen, ja se voitaisiin moninker- toimikunta ei ottanut kantaa. 20673: taistaa nykyisestään. Toimikunnan mielestä ta- Valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa 20674: voitteeksi voitaisiin asettaa, että vuoteen 1995 liiton toiminnan tukemiseen osoitettiin 400 000 20675: mennessä mamme mehiläistarhauksella olisi markan määrärahan ja myös vuoden 1989 tulo- 20676: mahdollisuus ja myös tarve kasvaa runsaasti ja menoarvioehdotuksessa on sama määräraha. 20677: kaksinkertaiseksi nykyisestään. Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry:n 20678: Toimikunta katsoi, että parhaiten mehiläista- tehostama neuvonta- ja koulutustyö vaarantuu, 20679: loutta edistetään lisäämällä neuvonnan ja tutki- ellei yhteiskunnan tukea saada myös lisäänty- 20680: muksen voimavaroja sekä järjestämällä mehi- vän toiminnan kustannuksiin. 20681: läistautien torjunta nykyistä paremmaksi. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- · 20682: Vuoden 1984 alusta alan edistäruistyö on ol- nioittaen, 20683: lut Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry:n 20684: vastuulla. Liitolla on 40 paikallisyhdistystä, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20685: joissa jäseniä on noin 4 500. Mehiläistalouden 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 20686: kehittämistoimikunta esitti valtion vuoden 1985 30.30.49 lisäyksenä 250 000 markkaa 20687: tulo- ja menoarvioon otettavaksi 315 000 mar- Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML 20688: kan määrärahan liiton toiminnan tukemiseen. ry:n toiminnan tukemiseen. 20689: Vuoden 1986 tulo- ja menoarvioon toimikunta 20690: 20691: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 20692: 20693: Einari Nieminen Aino Pohjanoksa 20694: Kalevi Lamminen Heikki A. Ollila 20695: Heikki Perho 20696: 2364 1988 vp. 20697: 20698: Raha-asia-aloite n:o 2230 20699: 20700: 20701: 20702: 20703: Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta mittaus- ja tarkkailu- 20704: pisteiden rakentamiseen Kokemäenjoen tulvasäännöstelyn te- 20705: hostamiseksi 20706: 20707: Eduskunnalle 20708: 20709: Kokemäenjoen ja Loimijoen tulvien alenta- suntokierroksella ja muussa lain vaatimassa 20710: miseksi on vesi- ja ympäristöhallituksen ja Tu- jatkokäsittelyssä. Hanke on varsin mittava, sil- 20711: run vesi- ja ympäristöpiirin yhteistyönä laadittu lä kustannusarvio on 85 milj. mk. 20712: suunnitelma, joka sisältää Kokemäenjoen osal- Vaikka hankkeen käsittely ja määrärahojen 20713: ta Säpilän oikaisukanavan kaivamisen ja Kyttä- myöntäminen tapahtuisivat viivytyksettä, kes- 20714: länhaaran perkauksen, sekä Loimijoessa Pappi- tää sen toteuttaminen useita vuosia. Siksi onkin 20715: lankarin, Loimankosken ja Sailiian voimalai- tärkeätä, että hankkeen toteutuksen aikana ja 20716: toksen yläpuolisen osan perkaukset. myös sen toteuduttua valvotaan tarkkaan ve- 20717: Suunnitelmien mukaan Säpilän kanava kai- denkorkeuksia ko. vesistöissä niin, että säästy- 20718: vetaan kuivatyönä Säpilänniemen poikki Pälpä- tään pahoilta tulvilta ja niiden aiheuttamilta tu- 20719: länlahdesta Ruoppalahteen. Liikenneyhteydet hoilta. 20720: Säpilänniemeen hoidetaan rakennettavalla Kokemäenjoen keskiosalla tulvasäännöste- 20721: maantiesillalla. Kanava-alueella oleva Harolan lyyn tarvittavia mittaus- ja tarkkailupisteitä on 20722: pengerrysalueen pumppaamo siirretään ja ka- liian vähän. Siksi niitä pitäisi kiireellisesti ra- 20723: navaa reunustavat alavat pellot suojataan pen- kentaa ainakin kaksi lisää ja niiden tulisi olla si- 20724: kereillä. ten rakennettuja, että luottamussyistä myös 20725: Kyttälänhaaran perkaus alkaa Vuorion- eli paikallinen väestö voisi niitä tarkkailla. 20726: Köysikosken haarasta ja päättyy Syyränsuu- Tulvahaittojen torjumista varten on valittu 20727: hun. Vuorionhaara, Ottoluodon kohta ja Köy- toimikunta, joka tutkii myös ko. tarkkailun te- 20728: sikoski syvennetään kuivatyönä työpatoja hy- hostamisasiaa ja tulee siitä tekemään omat esi- 20729: väksi käyttäen. Muu osa Kyttälänhaaraa pera- tyksensä. 20730: taan imuruoppaajalla. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 20731: Loimijoesta poistetaan kovia maita eli mo- taen, 20732: reenia ja kalliota. 20733: Perkauksen ansiosta tulvakorkeudet alenevat että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20734: noin metrin ja tulva-alue pienenee noin 2 300 1989 tulo- ja menoarvioon 300 000 20735: ha, joka on suurimmaksi osaksi peltoa. Maata- markkaa kahden uuden mittaus- ja tark- 20736: louden lisäksi hyöty koituu myös voimatalou- kailukohteen rakentamiseen Kokemäen- 20737: delle ja jokivarsiasutukselle. joen keskiosan vedenkorkeuksien tark- 20738: Suunnitelmat ovat siis valmiina ja ovat lau- kailuun tulvien estämiseksi. 20739: 20740: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 20741: 20742: Einari Nieminen Aino Pohjanoksa 20743: Kalevi Lamminen Timo Laaksonen 20744: Timo Roos 20745: 1988 vp. 2365 20746: 20747: Raha-asia-aloite n:o 2231 20748: 20749: 20750: 20751: 20752: Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta katujen ja kaavateiden 20753: rakentamiseen 20754: 20755: 20756: Eduskunnalle 20757: 20758: Kuntien katuverkon kokonaispituus on vuo- apujen myöntämistä varten on vuoden 1988 20759: desta 1975 kasvanut noin 50 OJo ja on vuonna tulo- ja menoarviossa määrärahoja 46 500 000 20760: 1986 noin 11 200 km. Vastaava liikennesuorit- markkaa. Vuoden 1989 tulo- ja menoarvioesi- 20761: teiden kasvu on ollut noin 95 %. Kuntien katu- tyksessä tarkoitukseen on osoitettu 47 900 000 20762: menot ovat ylittäneet 2,5 miljardin markan ra- markkaa. Kuntien ilmoituksen mukaan uusien, 20763: jan. Kasvavia menoja ei voida kattaa kunnallis- avustusehdot täyttävien hankkeiden kustannuk- 20764: veroja nostamalla. set vuonna 1989 ovat noin 240 000 000 mark- 20765: Liikenteeltä kerätyt verot ovat luonnollisin kaa. Avustustarve vuonna 1989 on siten noin 20766: tapa kattaa liikenteen aiheuttamat menot. Nä- kolminkertainen tulo- ja menoarvioesityksessä 20767: mä verot kerää valtio, eikä niitä ole voitu käyt- esitettyyn verrattuna. Myös eduskunta on kiin- 20768: tää kuntien tien- ja kadunpitoon. Valtio on ke- nittänyt huomiota kyseisen avustusmäärärahan 20769: rännyt tieliikenteeltä veroja vuonna 1985 yli 11 riittämättömyyteen muun muassa vuosina 1985, 20770: miljardia markkaa, joista vain noin 4 miljardia 1986 ja 1987 tulo- ja menoarvioesitystä käsitel- 20771: markkaa käytettiin tienpitoon. Verokertymä lessään. 20772: kasvaa voimakkaasti autojen määrän ja liiken- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 20773: teen edelleen kasvaessa. 20774: Liikenteeltä kerättävien verojen lisäyksestä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20775: osa tulisi suunnata voimakkaimmin kasvavan 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 20776: väylästön osan, taajamien teiden ja katujen ra- 31.24.34 lisäyksenä 40 000 000 markkaa 20777: hoittamiseen. Tämä voi tapahtua myöntämällä rakennuslain 136 a §:n mukaisiin har- 20778: kunnille nykyistä enemmän valtionavustuksia kinnanvaraisiin avustuksiin kunnille ka- 20779: katujen ja rakennuskaavateiden rakentamiseen. tujen ja kaavateiden rakentamiseen. 20780: Rakennuslain 136 a § :n mukaisten valtion- 20781: 20782: Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1988 20783: 20784: Einari Nieminen Aino Pohjanoksa Kalevi Lamminen 20785: Timo Laaksonen Erkki Pystynen Heikki A. Ollila 20786: Seppo Kääriäinen Timo Roos Marjatta Väänänen 20787: Kalle Röntynen 20788: 20789: 20790: 20791: 20792: 20 280129N 20793: 2366 1988 vp. 20794: 20795: Raha-asia-aloite n:o 2232 20796: 20797: 20798: 20799: 20800: Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Punkalaitumen-Kan- 20801: teenmaan maantien peruskorjaamiseen 20802: 20803: 20804: Eduskunnalle 20805: 20806: Punkalaitumen-Kanteenmaan tie on lyhin Tien peruskunnostus on kuitenkin kiireelli- 20807: ja tärkein yhdystie Punkalaitumen kirkolta Po- nen ja TVL:n Turun piirin esittämä määräraha 20808: rin-Helsingin tielle. Siten ko. tie on erittäin pitäisi tulo- ja menoarvioon ottaa. 20809: vilkkaasti liikennöity ja tästä syystä sen kunto Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20810: on heikentynyt huomattavasti. nioittaen, 20811: TVL:n Turun piiri on laatinut tielle peruskor- 20812: jaussuunnitelman ja esittänyt toteuttamisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20813: aloittamisvuodeksi 1989. Piiri on esittänyt tä- 1989 tulo- ja menoarvioon 9 200 000 20814: hän tarkoitukseen myös määrärahaa valtion markkaa Punkalaitumen-Kanteen- 20815: ensi vuoden tulo- ja menoarvioon. Kuitenkin maan maantien parantamiseen ja sil- 20816: jossakin vaiheessa määräraha on esityksestä lan rakentamiseen. 20817: poistettu. 20818: 20819: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 20820: 20821: Einari Nieminen Aino Pohjanoksa 20822: Kalevi Lamminen Timo Laaksonen 20823: Timo Roos 20824: 1988 vp. 2367 20825: 20826: Raha-asia-aloite n:o 2233 20827: 20828: 20829: 20830: 20831: Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Punkalaitumen joen 20832: ylittävän ns. Meijerin sillan leventämiseen Huittisissa 20833: 20834: 20835: Eduskunnalle 20836: 20837: TVL:n Turun piirin suunnitelmissa on vuon- taa uusia kannatuspilareita, vaan levennys saa- 20838: na 1990 suorittaa Huittisissa maanteitten paran- daan aikaan ajokannen levityksellä, joten ra- 20839: nustöitä rakentamalla kevyen liikenteen väyliä, kennuskustannuksetkin jäävät kohtuullisiksi. 20840: alikulkusiltoja, uutta tietä ja tien oikaisuja. Sillan leventäminen olisi kiireellistä, koska 20841: Suunnitelmiin ei kuitenkaan kuulu Punkalai- Huittisten keskustan liikenne kasvaa edelleen 20842: tumen joen ylittävän ns. Meijerin sillan leventä- nopeasti. 20843: minen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 20844: Kyseessä oleva silta on ajoradaltaan ainoas- nioittaen, 20845: taan noin 5,5 m leveä. Se on nykyiselle liiken- 20846: teelle liian kapea ja aiheuttaa valtakadun liiken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20847: teessä harrniilisen pullonkaulan. 1989 tulo- ja menoarvioon 1 400 000 20848: Ajoradan tulisi olla vähintään saman levyi- markkaa Punkalaitumen joen yli johta- 20849: nen kuin uudessa Lauttakylän sillassa. van ns. Meijerin sillan leventämiseen 20850: Sillan leventämisen vuoksi ei tarvitse raken- Huittisissa. 20851: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 20852: 20853: Einari Nieminen Aino Pohjanoksa 20854: Kalevi Lamminen Timo Roos 20855: 2368 1988 vp. 20856: 20857: Raha-asia-aloite n:o 2234 20858: 20859: 20860: 20861: 20862: Niinistö: Määrärahan osoittamisesta Salon kaupungille Suvisalo- 20863: tapahtuman tukemiseen 20864: 20865: 20866: Eduskunnalle 20867: 20868: Salossa on vuosittain järjestetty Suvisalo ry:n että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20869: toimesta sarja kesätapahtumia, jotka ovat tar- 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 20870: jonneet tilaisuuden paikallisen kulttuurin ja markkaa Salon kaupungille käytettä- 20871: miljöön vaalimiseen. Vuoden 1989 tapahtuma väksi Suvisato-tapahtuman tukemiseen. 20872: on tarkoitus toteuttaa aikaisempaa laajempana, 20873: eivätkä yhdistyksen omat resurssit siihen riitä. 20874: Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 20875: nioittaen, 20876: 20877: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 20878: 20879: Sauli Niinistö 20880: 1988 vp. 2369 20881: 20882: Raha-asia-aloite n:o 2235 20883: 20884: 20885: 20886: 20887: Niinistö: Määrärahan osoittamisesta kansainvälisen opiskelijata- 20888: paamisen järjestämiseen 20889: 20890: 20891: Eduskunnalle 20892: 20893: Opiskelijoiden kansainvälinen yhteistyö, Tapaamisen taustaksi kootaan taustaselvitys 20894: opiskelija- ja harjoittelijavaihto sekä kansain- siitä, miten eri maiden opiskelijat kokevat kou- 20895: välisen yhteisymmärryksen rakentaminen muo- lutuksensa kansainvälistymisen ja millaisia odo- 20896: dostuvat koulutuksessamme yhä tärkeämmiksi tuksia heillä sen suhteen on. Edelleen tarkoituk- 20897: tekijöiksi. sena on lyhyesti selvittää erilaisia kansainvälis- 20898: Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkanta ai- tymisen esteitä ja ongelmia. Tätä opiskelijata- 20899: koo osaltaan edistää opiskelijoiden kansainvä- paamiseen liittyvää selvitys-, valmistelu- ja jär- 20900: listä yhteistyötä järjestämällä syksyllä 1989 jestelytyötä tekemään on välttämätöntä palkata 20901: opiskelijatapaamisen, johon kutsutaan opiske- projektisihteeri. 20902: lijoita ja opiskelijajärjestöjen edustajia eri puo- Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 20903: lilta Eurooppaa. nioittaen, 20904: Tapaamisen aiheena ovat koulutuksen kan- 20905: sainvälistyminen ja yhteistyön esteet. Meillä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20906: Suomessa on erinomainen mahdollisuus painot- 1989 tulo- ja menoarvioon 150000 20907: taa keskustelua, ETYK-prosessin hengessä, eri- markkaa kansainvälisen opiskelijata- 20908: tyisesti itä-länsi-yhteistyön mahdollisuuksiin ja paamisen järjestämiseen. 20909: ongelmiin. Alustajina käytetään asiantuntijoita 20910: eri maista. Tapaamisen odotetaan kokoavan 20911: noin satakunta opiskelijaa ja asiantuntijaa. 20912: 20913: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 20914: 20915: Sauli Niinistö 20916: 2370 1988 vp. 20917: 20918: Raha-asia-aloite n:o 2236 20919: 20920: 20921: 20922: 20923: Niinistö: Määrärahan osoittamisesta ympäristönhoitoavustukse- 20924: lla Kaukosalon kalastuskunnalle 20925: 20926: 20927: Eduskunnalle 20928: 20929: Perusparannettaessa valtion toimesta Ylön- laan ryhtynyt alueella ruoppaustoimiin, jotka 20930: kylän-Förbyn maantietä aiheutettiin penger- vesipiiri on katsonut tarkoituksenmukaisiksi ja 20931: rys- ym. toimenpitein muutoksia veden virtauk- läänin ympäristötoiminta on hyväksynyt. Ka- 20932: siin Särkisalon saarta ympäröivissä merenlah- lastuskunnan resurssit eivät riitä korjaamaan 20933: dissa. Tästä puolestaan aiheutui ympäristömuu- mainittuja haittoja. 20934: toksia: lahdet ovat madaltuneet ja niiden väli- Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 20935: nen Varknansuntin salmi on umpeutumassa. nioittaen, 20936: Turun vesipiiri on tehnyt suunnitelman ko. 20937: alueen ruoppaamiseksi, mutta se on taloudelli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 20938: sista syistä jäänyt tekemättä. 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 20939: Kaukosalon kalastuskunta on kustannukset- markkaa ympärist6nhoitoavustuksena 20940: Kaukosalon kalastuskunnalle. 20941: 20942: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 20943: 20944: Sauli Niinistö 20945: 1988 rd. 2371 20946: 20947: Finansmotion nr 2237 20948: 20949: 20950: 20951: 20952: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag till Svenska Österbottens 20953: landskapsförbund för projektarbetet Österbotten mot år 2000 20954: 20955: 20956: Till Riksdagen 20957: 20958: De senaste årens positiva utveckling i Vasa Svenska Österbottens landskapsförbund har 20959: Iän har stannat av. Länet redovisade för folk- för avsikt att fortsätta projekt "Österbotten 20960: minskning med 351 personer 1987 p.g.a. bety- mot år 2000" för att bidra till en framtidsanpas- 20961: dande utflyttning. För första gången på 1980- sad regionpolitik. Projektet, som utförs i sam- 20962: talet redovisas även för flyttningsförlust till råd med andra, myndigheter och högskola, är 20963: Sverige. Som vanligt är flyttningsbenägenheten förenat med kostnader, som inte ryms inom 20964: störst i kustområdet och i svenska Österbotten. förbundets normala budget. 20965: Svenska Österbottens landskapsförbund har i På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 20966: ett projektarbete "Österbotten mot år 2000" samt, 20967: utvärderat regionalpolitikens effekter och pre- 20968: senterat förslag till en framtidsanpassad region- att Riksdagen i statsjörslaget jör år 20969: politik. Utredningen visar att beredskapen är 1989 upptar JOO 000 mark tili Svenska 20970: otillräcklig för en behärskad strukturomvand- Österbottens landskapsjörbund jör pro- 20971: ling. Det behövs en rad åtgärder, annars kom- jektarbetet "Österbotten mot år 2000". 20972: mer landskapet att uppleva liknande svårigheter 20973: som på 1950- och 1960-talen, då framför allt 20974: landsbygden förlorade människor till Sverige. 20975: 20976: Helsingfors den 19 september 1988 20977: 20978: Håkan Nordman Boris Renlund 20979: Håkan Malm Gustav Björkstrand 20980: Ole Wasz-Höckert 20981: 2372 1988 vp. 20982: 20983: Raha-asia-aloite n:o 2237 Suomennos 20984: 20985: 20986: 20987: 20988: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Svenska Österbottens 20989: landskapsförbund -nimiselle maakuntaliitolle Österbotten mot 20990: år 2000 -projektiin 20991: 20992: Eduskunnalle 20993: 20994: Viime vuosien myönteinen kehitys Vaasan Svenska Österbottens landskapsförbund ai- 20995: läänissä -on pysähtynyt. Läänin väkiluku piene- koo jatkaa Österbotten mot år 2000 -projektia 20996: ni 351 henkilöä vuonna 1987 huomattavan lää- antaakseen oman panoksensa tulevaisuuteen 20997: nistämuuton vuoksi. Ensimmäisen kerran 1980- soveltuvaan aluepolitiikkaan yhteistyössä mui- 20998: luvulla !äänillä on myös muuttotappio Ruot- den, viranomaisten ja korkeakoulujen kanssa. 20999: siin. Tavallisesti muuttohalukkuus on suurinta Suoritettavasta projektista aiheutuu kustannuk- 21000: rannikkoalueelia ja Pohjanmaan ruotsinkielisil- sia, jotka eivät mahdu liiton normaaliin budjet- 21001: lä alueilla. tiin. 21002: Svenska Österbottens landskapsförbund on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21003: projektityössä "Österbotten mot år 2000" ar- nioittaen, 21004: vioinut aluepolitiikan vaikutuksia ja tehnyt eh- 21005: dotuksen tulevaisuuteen soveltuvaksi aluepoli- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21006: tiikaksi. Selvitys osoittaa valmiuden olevan riit- 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 21007: tämätön hallitun rakennemuutoksen toteutta- markkaa Svenska Österbottens land- 21008: miseen. Tarvitaan joukko toimenpiteitä, muu- skapsförbund -nimiselle maakuntaliitol- 21009: ten maakunta joutuu kokemaan vastaavia vai- le Österbotten mot år 2000 -projektiin. 21010: keuksia kuin 1950- ja 1960-luvuilla, jolloin en- 21011: nen kaikkea maaseutu menetti ihmisiä Ruotsiin. 21012: 21013: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 21014: 21015: Håkan Nordman Boris Renlund 21016: Håkan Malm Gustav Björkstrand 21017: Ole Wasz-Höckert 21018: 1988 rd. 2373 21019: 21020: Finansmotion nr 2238 21021: 21022: 21023: 21024: 21025: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för främjande av ung- 21026: domsforskningen 21027: 21028: 21029: Tili Riksdagen 21030: 21031: Behovet av forskning på olika områden ökar På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 21032: hela tiden, så även på ungdomssektorn. samt, 21033: Det görs idag i Finland en hei del förtjänst- 21034: fullt arbete på ungdomsforskningens område. att Riksdagen i statsjörslaget jör år 21035: Tyvärr är dock anslagen på en alltför anspråks- 1989 på momentet 29.91.51 i ti/lägg upp- 21036: lös nivå. Även i en nordisk jämförelse släpar de tar 200 000 mark jör ungdomsforsk- 21037: finländska anslagen för ungdomsforskning ef- ning. 21038: ter. 21039: 21040: Helsingfors den 19 september 1988 21041: 21042: Håkan Nordman Gustav Björkstrand Boris Renlund 21043: Håkan Malm Henrik Westerlund Ole Wasz-Höckert 21044: Elisabeth Rehn Gunnar Jansson Per-Henrik Nyman 21045: 2374 1988 vp. 21046: 21047: Raha-asia-aloite n:o 2238 Suomennos 21048: 21049: 21050: 21051: 21052: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisotutkimuksen 21053: edistämiseen 21054: 21055: 21056: Eduskunnalle 21057: 21058: Tutkimustarve eri aloilla kasvaa koko ajan, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21059: näin myös nuorisosektorilla. nioittaen, 21060: Nuorisotutkimuksen alueella Suomessa teh- 21061: dään paljon ansiokasta työtä. Valitettavasti että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21062: kuitenkin määrärahat ovat aivan liian vaatimat- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 21063: tomalla tasolla. Myös pohjoismaisessa vertai- 29.91.51 lisäyksenä 200000 markkaa 21064: lussa Suomen nuorisotutkimusmäärärahat ovat nuorisotutkimukseen. 21065: jäljessä. 21066: 21067: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 21068: 21069: Håkan Nordman Gustav Björkstrand Boris Renlund 21070: Håkan Malm Henrik Westerlund Ole Wasz-Höckert 21071: Elisabeth Rehn Gunnar Jansson Per-Henrik Nyman 21072: 1988 rd. 2375 21073: 21074: Finansmotion nr 2239 21075: 21076: 21077: 21078: 21079: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för Pohjola-Norden rf 21080: och dess distriktsorganisationer 21081: 21082: 21083: Till Riksdagen 21084: 21085: Verksamhetsanslaget för Pohjola-Nordens På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 21086: verksamhet är i 1989 års budget endast 50 000 samt, 21087: mk för elevutbytesverksamheten. Till distrikts- 21088: organisationerna har en sänkning skett med att Riksdagen i statsjörslaget för år 21089: 10 000 mk. För att trygga verksamheten inom 1989 på momentet 29.98.50 i tillägg upp- 21090: Pohjola-Norden, något som vid upprepade till- tar 400 000 mark för Pohjola-Nordens 21091: fällen även understrukits inom ramen för Nor- och distriktsorganisationernas verksam- 21092: diska Rådet, måste tillräckliga resurser garante- het. 21093: ras. 21094: För 1989 bör anslagen höjas enligt följande: 21095: Pohjola-Norden r.f. :s verksamhet 200 000 mk 21096: Pohjola-Nordens distriks- 21097: organisationer 200 000 mk 21098: 400000 mk 21099: 21100: Helsingfors den 20 september 1988 21101: 21102: Håkan Nordman Håkan Malm Gustav Björkstrand 21103: Boris Renlund Henrik Westerlund Ole Wasz-Höckert 21104: Elisabeth Rehn Per-Henrik Nyman 21105: 2376 1988 vp. 21106: 21107: Raha-asia-aloite n:o 2239 Suomennos 21108: 21109: 21110: 21111: 21112: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjola-Norden ry:n 21113: ja sen piirijärjestöjen toiminnan tukemiseen 21114: 21115: 21116: Eduskunnalle 21117: 21118: Pohjola-Nordenin oppilasvaihtotoimintaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21119: osoitettu määräraha on vuoden 1989 budjetissa nioittaen, 21120: ainoastaan 50 000 markkaa. Piirijärjestöille 21121: osoitettavaa määrärahaa on alennettu 10 000 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21122: markkaa. Pohjola-Nordenin toiminnan turvaa- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 21123: miseksi, mitä seikkaa on toistuvasti korostettu 29.98.50 lisäyksenä 400 000 markkaa 21124: Pohjoismaiden neuvoston toiminnassa, on taat- Pohjola-Nordenin ja sen piirijärjestöjen 21125: tava riittävät voimavarat. Vuoden 1989 määrä- toiminnan tukemiseen. 21126: rahoja on korotettava seuraavasti: 21127: Pohjola-Norden ry:n toimintaan 200000 mk 21128: Pohjola-Nordenin piirijärjestöille 200000 mk 21129: 400000 mk 21130: 21131: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 21132: 21133: Håkan Nordman Håkan Malm Gustav Björkstrand 21134: Boris Renlund Henrik Westerlund Ole Wasz-Höckert 21135: Elisabeth Rehn Per-Henrik Nyman 21136: 1988 rd. 2377 21137: 21138: Finansmotion nr 2240 21139: 21140: 21141: 21142: 21143: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för Finlandssvenskarnas 21144: Riksförbund i Sverige (FRIS) 21145: 21146: 21147: Till Riksdagen 21148: 21149: Finlandssvenskarnas Riksförbund i Sverige Sverige bidrar f.n. med 425 000 kronor. 1 21150: utför ett mycket värdefullt arbete för sina med- statsförslaget för 1989 föreslås 350 000 mk mot 21151: lemmars anpassning och trivsel i Sverige, men 320 000 mk i 1988 års budget. 21152: också för bevarande av den finlandssvenska På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 21153: identiteten och det finlandssvenska kulturarvet samt, 21154: samt för kontakterna till Finland. FRIS har ett 21155: mycket vidsträckt verksamhetsområde och tvin- att Riksdagen i statsjörslaget jör år 21156: gas brottas med finansieringsproblem. 1 ett ske- 1989 på momentet 29.98.50 i tillägg upp- 21157: de måste förbundet säga upp redaktören för tid- tar 50 000 mark tili Finlandssvenskarnas 21158: ningen FRIS Nytt för att minska utgifterna. Riksjörbund i Sverige 21159: Fr.o.m. den 1 juni 1988 har igen anställts en re- 21160: daktör på deltid, vilket är nödvändigt för infor- 21161: mationen till medlemmarna. Ett förhöjt stats- 21162: stöd från Finland bör bidra till finansieringen. 21163: 21164: Helsingfors den 19 september 1988 21165: 21166: Håkan Nordman Boris Renlund Elisabeth Rehn 21167: Håkan Malm Gustav Björkstrand Henrik Westerlund 21168: Ole Wasz-Höckert Gunnar Jansson Per-Henrik Nyman 21169: 2378 1988 vp. 21170: 21171: Raha-asia-aloite n:o 2240 Suomennos 21172: 21173: 21174: 21175: 21176: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Finlandssvenskarnas 21177: Riksförbund i Sverige (FRIS) -nimisen järjestön toiminnan 21178: tukemiseen 21179: 21180: Eduskunnalle 21181: 21182: Finlandssvenskarnas Riksförbund i Sverige Ruotsin avustus on tällä hetkellä 425 000 21183: tekee hyvin arvokasta työtä jäseniensä sopeut- kruunua. Tulo- ja menoarvioehdotuksessa vuo- 21184: tamiseksi Ruotsiin ja heidän viihtyvyytensä li- deksi 1989 esitetään 350 000 markkaa, kun 21185: säämiseksi siellä, suomenruotsalaisen identitee- määrärahat olivat vuoden 1988 budjetissa 21186: tin ja suomenruotsalaisen kulttuuriperinnön 320 000 markkaa. 21187: säilyttämiseksi sekä yhteyksien pitämiseksi Suo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21188: meen. Järjestöllä on hyvin laaja toimintakent- nioittaen, 21189: tä, ja se joutuu kamppailemaan rahoitusongel- 21190: mien kanssa. Yhdessä vaiheessa liitto joutui sa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21191: nomaan irti FRIS Nytt -lehden toimittajan vä- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 21192: hentääkseen kuluja. Osa-aikainen toimittaja 29.98.50 lisäyksenä 50 000 markkaa Fin- 21193: palkattiin uudelleen 1. kesäkuuta 1988 lähtien. landssvenskamos Riksförbund i Sverige 21194: Tämä oli välttämätöntä jäsenille suunnattavan -nimisen järjestön toiminnan tukemi- 21195: tiedotuksen kannalta. Suomesta maksettavan seen. 21196: valtion tuen korottaminen helpottaisi rahoitusta. 21197: 21198: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 21199: 21200: Håkan Nordman Boris Renlund Elisabeth Rehn 21201: Håkan Malm Gustav Björkstrand Henrik Westerlund 21202: Ole Wasz-Höckert Gunnar Jansson Per-Henrik Nyman 21203: 1988 rd. 2379 21204: 21205: Finansmotion nr 2241 21206: 21207: 21208: 21209: 21210: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag till Svenska Österbot- 21211: tens Ungdomsförbund för radioverksamhet 21212: 21213: 21214: Till Riksdagen 21215: 21216: Svenska Österbottens Ungdomsförbund rf. Samarbetsprojektet bedöms ha goda chanser 21217: (SÖU) inleder hösten 1988 samarbete med att lyckas då förhandsintresset för verksam- 21218: Yleisradio kring lokalradioverksamhet. Inled- heten varit stort och då ett samarbete med Yleis- 21219: ningsvis kommer SÖU att göra en halv- till en radio ger projektet ekonomisk och teknisk sta- 21220: timmes program i veckan för Yle. bilitet. 21221: Då Yleisradio 1990 tar i bruk ett parallellt För att programproduktionen skall lyckas är 21222: sändningsnät för regionala sändningar i Sven- det av synnerligen stor vikt att finansieringen av 21223: ska Österbotten ansvarar SÖU för ett större an- en redaktörstjänst tryggas. 21224: tal sändningar. Ett slutgiltigt samarbetsavtal På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 21225: mellan SÖU och Yle undertecknas under hös- samt, 21226: tens lopp. 21227: Radioprogrammen kommer att produceras att Riksdagen i statsförslaget för år 21228: ideellt och sändas vederlagsfritt av Yleisradio. 1989 på momentet 29.99.50 upptar 21229: För att få till stånd en effektiv programproduk- JOO 000 mark att disponeras av Svenska 21230: tion anställs en redaktör med ansvar för utbild- Österbottens Ungdomsjörbund för bi- 21231: ning av programmakare och koordinering och drag för radioverksamhet. 21232: organisering av programproduktionen. 21233: 21234: Helsingfors den 20 september 1988 21235: 21236: Håkan Nordman Boris Renlund 21237: Ole Wasz-Höckert Per-Henrik Nyman 21238: 2380 1988 vp. 21239: 21240: Raha-asia-aloite n:o 2241 Suomennos 21241: 21242: 21243: 21244: 21245: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Svenska Österbottens 21246: Ungdomsförbund -nimisen järjestön radiotoiminnan avusta- 21247: miseen 21248: 21249: Eduskunnalle 21250: 21251: Svenska Österbottens Ungdomsförbund rf. Yhteistyöprojektilla arvioidaan olevan hyvät 21252: (SÖU) aloittaa syksyllä 1988 Yleisradion kanssa onnistumisen mahdollisuudet, koska mielen- 21253: paikallisradiotoimintaa koskevan yhteistyön. kiinto toimintaa kohtaan on etukäteen ollut 21254: Aluksi liitto tekee puolesta tunnista tuntiin kes- suurta ja koska yhteistyö Yleisradion kanssa 21255: täviä ohjelmia viikoittain Ylelle. antaa projektille taloudellista ja teknistä va- 21256: Yleisradion ottaessa vuonna 1990 käyttöön kautta. 21257: Pohjanmaan ruotsinkielisiä aluelähetyksiä var- Ohjelmatuotannon onnistumisen kannalta on 21258: ten rakennetun rinnakkaislähetysverkon liitto erityisen tärkeää, että toimittajanviran rahoitus 21259: tulee vastaamaan useammista lähetyksistä. Lo- turvataan. 21260: pullinen yhteistyösopimus liiton ja Ylen välillä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21261: allekirjoitetaan syksyn kuluessa. nioittaen, 21262: Radio-ohjelmat tuotetaan aatteellisesti, ja 21263: Yleisradio lähettää ne vastikkeetta. Tehokkaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21264: ohjelmatuotannon aikaansaamiseksi palkataan 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 21265: toimittaja, joka vastaa ohjelmantekijöiden 29.99.50 JOO 000 markkaa Svenska Ös- 21266: kouluttamisesta sekä ohjelmatuotannon koor- terbottens Ungdomsjörbund -nimisen 21267: dinoimisesta ja järjestämisestä. liiton radiotoiminnan avustamiseen. 21268: 21269: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 21270: 21271: Håkan Nordman Boris Renlund 21272: Ole Wasz-Höckert Per-Henrik Nyman 21273: 1988 rd. 2381 21274: 21275: Finansmotion nr 2242 21276: 21277: 21278: 21279: 21280: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för Martens Trädgårds- 21281: stiftelse 21282: 21283: 21284: Till Riksdagen 21285: 21286: Martens Trädgårdsstiftelse i Övermark, När- För att trygga växthusnäringens framtid be- 21287: pes har bedrivit försöksodling sedan år 1969. hövs fortsatt arbete för bättre odlingsteknik, 21288: Från år 1978 erhålls ett årligt statsstöd. nya byggnadstekniska lösningar, ökad ekono- 21289: År 1984 träffades avtal med Lantbrukets misk kunskap, utvecklingsarbete för produktut- 21290: forskningscentral och upprättades LFC-Mar- veckling och bearbetning av den inhemska och 21291: tens grönsaksforskningsstation för att främja i utländska marknaden. 21292: första hand grönsaksodlingen i växthus. Ett förhöjt statsstöd är högst väsentligt för 21293: Sedan dess har växthusarealen mera än för- att utveckla forskningen vid LFC-Martens 21294: dubblats och personalen utökats med flera per- grönsaksforskningsstation. 21295: soner. Enligt avtalet ställer Martens Träd- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 21296: gårdsstiftelse utrymmena avgiftsfritt till forsk- samt, 21297: ningsstationens förfogande. 21298: Statsbidraget har höjts obetydligt de senaste att Riksdagen i statsjörslaget för år 21299: åren, från 131 000 mk till133 000 mk i budgeten 1989 på momentet 30.30.47 i tillägg upp- 21300: för 1988. 1 statsförslaget för 1989 finns 137 000 tar 100000 mark för Martens Träd- 21301: mk. Med ett sådant statsbidrag blir driftsun- gårdsstiftelse. 21302: derskottet ca 400 000 mk. 21303: 21304: Helsingfors den 19 september 1988 21305: 21306: Håkan Nordman Boris Renlund Håkan Malm 21307: Gustav Björkstrand Elisabeth Rehn Per-Henrik Nyman 21308: 2382 1988 vp. 21309: 21310: Raha-asia-aloite n:o 2242 Suomennos 21311: 21312: 21313: 21314: 21315: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Martens Trädgårds- 21316: stiftelse -nimisen säätiön toiminnan tukemiseen 21317: 21318: 21319: Eduskunnalle 21320: 21321: Martens Trädgårdsstiftelse Närpiön Ylimar- lä valtionavulla toiminta-alijäämäksi muodos- 21322: kussa on harjoittanut kokeiluviljelyä vuodesta tuu noin 400 000 markkaa. 21323: 1969 lähtien. Vuodesta 1978 säätiö on saanut Kasvihuoneviljelyelinkeinon tulevaisuuden 21324: valtionapua vuosittain. turvaamiseksi tarvitaan työtä viljelytekniikan 21325: Vuonna 1984 tehtiin sopimus Maatalouden parantamiseksi, uusia rakennusteknisiä ratkai- 21326: tutkimuskeskuksen kanssa ja perustettiin LFC- suja, lisää taloudellista tietämystä, tuotekehitte- 21327: Martens grönsaksforskningsstation -niminen lytyötä sekä kotimaan ja ulkomaan markkinoi- 21328: vihannestutkimusasema edistämään ensisijai- den työstämistä. 21329: sesti kasvihuoneissa tapahtuvaa vihannesvilje- Valtionavun kohottaminen on erittäin tar- 21330: lyä. peellista LFC-Martensin vihannestutkimusase- 21331: Siitä lähtien kasvihuonepinta-ala on yli kak- malla tehtävän tutkimuksen kehittämiseksi. 21332: sinkertaistunut ja henkilökuntaa lisätty useita Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21333: henkilöitä. Sopimuksen mukaan Martens Träd- nioittaen, 21334: gårdsstiftelse asettaa tilat maksutta tutkimus- 21335: aseman käyttöön. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21336: Valtionapua on korotettu niukasti viime vuo- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 21337: sina, vuoden 1988 budjetissa 131 000 markasta 30.30.47 lisäyksenä JOO 000 markkaa 21338: 133 000 markkaan. Vuoden 1989 tulo- ja me- Martens Trädgårdsstijtelse -nimisen sää- 21339: noarvioehdotuksessa on 137 000 markkaa. Täl- tiön toiminnan tukemiseen. 21340: 21341: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 21342: 21343: Håkan Nordman Boris Renlund Håkan Malm 21344: Gustav Björkstrand Elisabeth Rehn Per-Henrik Nyman 21345: 1988 vp. 2383 21346: 21347: Raha-asia-aloite n:o 2243 21348: 21349: 21350: 21351: 21352: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta Pilvilammen raakave- 21353: sialtaan kunnostustöiden tekemiseen Vaasassa 21354: 21355: 21356: Eduskunnalle 21357: 21358: Vaasan kaupungin ja valtion välillä on alle- hoitusosa. Aloitusrahalla on ollut tarkoitus 21359: kirjoitettu sopimus Pilvilammen saneerauksesta aloittaa täyttökanavan putkitus. Työ jäisi nyt 21360: elokuussa 1988. Raakavesialtaan saneeraustyöt pahoin kesken, koska työkustannusten osuus 21361: on suunniteltu aloitettavaksi tämän vuoden syk- on noin 1 milj. mk. Kaupunki on jo ostanut 21362: syllä. Työkokonaisuus tulee käsittämään Pilvi- putkitarvikkeet jotka jäisivät varastoon. Vuo- 21363: lammen täyttökanavan putkituksen ja lampea den 1988 määrärahalla ei saada aikaan mitään 21364: ympäröivien patojen korotuksen. Tavoitteena toimivaa kokonaisuutta, jos ei valtion rahoi- 21365: on lisätä Pilvilammen säännöstelytilavuutta ja tusosaa vuodelle 1989 saada. 21366: siten vähentää riippuvuutta Kyrönjoen veden- Vaasan kaupungilla on omalta osaltaan ra- 21367: laadun vaihteluista. hoitus kunnossa koko vesihuoltotyötä varten. 21368: Valtion vesihuoltotyöt toteutetaan siten, että On tärkeää, että hankkeelle taataan keskeyty- 21369: valtio tekee työt ja kaupunki maksaa tarvik- mätön jatkorahoitus sopimuksen mukaisesti. 21370: keet. Valtion tämän vuoden talousarviossa on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21371: aloitusraha 0,5 milj. mk. Suunnitelman mu- nioittaen, 21372: kaan työhön on valtion osalle ajateltu seuraa- 21373: vanlainen rahoitus: 1988 0,5 milj. mk, 1989 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21374: 3 milj. mk, 1990 2,6 milj. mk. Työt ovat luon- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 21375: teeltaan maanrakennustöitä, joiden oikea-ai- 30.40. 77 lisäyksenä 3 000 000 markkaa 21376: kainen ajoitus vaikuttaa kustannuksiin. Pilvilammen raakavesialtaan saneerauk- 21377: Sopimuksesta poiketen puuttuu valtion ta- seen Vaasassa. 21378: lousarvioesityksestä vuodelle 1989 valtion ra- 21379: 21380: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 21381: 21382: Håkan Nordman Boris Renlund 21383: Håkan Malm Gustav Björkstrand 21384: 2384 1988 rd. 21385: 21386: Finansmotion nr 2244 21387: 21388: 21389: 21390: 21391: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för en budgetbaserad 21392: höjning av hemvårdsstödets grunddel 21393: 21394: 21395: Till Riksdagen 21396: 21397: Lagen om vård av barn i hemmet infördes för På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 21398: att utgöra ett alternativ till barndagvård i dag- samt, 21399: hem och i familjedagvård. Men hemvårdsstödet 21400: är fortfarande för lågt för att utgöra ett verkligt att Riksdagen i statsförslaget för år 21401: alternativ för familjerna. Grunddelen är 1 210 1989 på momentet 33.15.30 i tillägg upp- 21402: mk i månaden. lngen förhöjning av grunddelen tar 40 000 000 mark för att höja grund- 21403: föreslås i statsförslaget för 1989. delen för vård av barn i hemmet på basis 21404: En stegvis förhöjning av grunddelen bör ske. av budgeten tili 1 310 mark i månaden. 21405: Detta har även betydelse för föräldrars möjlig- 21406: heter att utnyttja s.k. partiell vårdledighet. 21407: 21408: Helsingfors den 19 september 1988 21409: 21410: Håkan Nordman Boris Renlund Håkan Malm 21411: Gustav Björkstrand Henrik Westerlund Ole Wasz-Höckert 21412: Per-Henrik Nyman 21413: 1988 vp. 2385 21414: 21415: Raha-asia-aloite n:o 2244 Suomennos 21416: 21417: 21418: 21419: 21420: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta kotihoidontuen perus- 21421: osan budjettiperusteiseen korottamiseen 21422: 21423: 21424: Eduskunnalle 21425: 21426: Laki lasten kotihoidon tuesta annettiin vaih- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21427: toehdon saamiseksi päiväkodeissa ja perhepäi- nioittaen, 21428: vähoidon piirissä tapahtuvalle lasten päivähoi- 21429: dolle. Kotihoidontuki on kuitenkin edelleen pie- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21430: ni ollakseen todellinen vaihtoehto perheille. Pe- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 21431: rusosa on 1 210 markkaa kuukaudessa. Val- 33.15.30 lisäyksenä 40000000 markkaa 21432: tion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioehdotuk- lasten kotihoidon tuen perusosan bud- 21433: sessa ei ehdoteta perusosaa korotettavaksi. jettiperusteiseen korottamiseen 1 310 21434: Perusosaa tulisi korottaa asteittain. Tällä on markkaan kuukaudessa. 21435: myös merkitystä vanhempien mahdollisuudelle 21436: käyttää ns. osittaista hoitovapaata. 21437: 21438: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 21439: 21440: Håkan Nordman Boris Renlund Håkan Malm 21441: Gustav Björkstrand Henrik Westerlund Ole Wasz-Höckert 21442: Per-Henrik Nyman 21443: 2386 1988 rd. 21444: 21445: Finansmotion nr 2245 21446: 21447: 21448: 21449: 21450: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag tili svenskspråkiga yr- 21451: kesutbildningsanstalter för publicerings- och informations- 21452: verksamhet 21453: 21454: Tili Riksdagen 21455: 21456: Arbetskraftsproblemen bland landets svensk- Arbetskraftsministeriet har för avsikt att 21457: språkiga befolkning skiljer sig tili vissa delar fortsätta informationsprojektet i de svensksprå- 21458: väsentligen från den övriga befolkningens. Des- kiga yrkesutbildande anstalterna samt de två- 21459: sa specialproblem utgörs av en låg benägenhet språkiga regionala återvandringsprojekten un- 21460: att flytta inom Finland och en hög benägenhet der år 1989. Ytterligare planerar ministeriet att 21461: att emigrera, om arbete inte hittas på hemorten. genomföra särskilda infomrationsåtgärder för 21462: 1 många trakter är näringslivet i de svensk- eller ökad flyttning inom landet. Dessa informa- 21463: tvåspråkiga områdena ensidigt eller så är det tionsprojekt skulle effektivt motverka de ovan 21464: annars ont om lämpliga lediga arbetsplatser. Av beskrivna problemen, samtidigt som de under- 21465: denna anledning flyttar i synnerhet unga från lättar återvandring och förbättrar sysselsätt- 21466: landet särskilt då sysselsättningsutvecklingen i ningen. 21467: Finland är sämre än i Sverige, eller om det upp- De vanliga informationsanslagen är otillräck- 21468: står lokala eller regionala sysselsättningsstör- liga för att genomföra dessa informationspro- 21469: ningar p.g.a. strukturproblem såsom nu är fal- jekt. Därdför föreslås att riksdagen beviljar ett 21470: let särskilt i Vasa Iän. Trots det kan det på tillägg om 250 000 mark att användas för dessa 21471: många orter vara brist på arbetskraft - bl.a. på informationsprojekt som underlättar återflytt- 21472: grund av oviljan att flytta inom landet. ning och ett ändamålsenligt flyttande inom lan- 21473: För att dämpa emigrationen och öka ett ar- det då arbetsplats ej kan hittas i hemkommunen 21474: betskraftspolitiskt ändamålsenligt flyttande eller hemregionen. 21475: inom landet har arbetskraftsministeriet år 1988 På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 21476: igångsatt ett undervisnings- och informations- samt, 21477: projekt i de svenskspråkiga yrkesutbildnings- 21478: anstalterna. Dessutom kommer ministeriet att i att Riksdagen i statsjörslaget för år 21479: Västra Nyland och Sydösterbotten i experi- 1989 på momentet 34.01.29 i tillägg upp- 21480: mentsyfte starta tvåspråkiga s.k. regionala åter- tar 250 000 mark för publicerings- och 21481: vandringsprojekt i avsikt att underlätta en tryg- informationsverksamhet i arbetskrafts- 21482: gad återflyttning särskilt bland bristarbets- myndigheternas regi tili svenskspråkiga 21483: kraftsgrupper och potentiella företagare. Detta yrkesutbildningsanstalter. 21484: har varit möjligt främst på basen av extra infor- 21485: mationsmedel som beviljats ministeriet. 21486: 21487: 21488: Helsingfors den 20 september 1988 21489: 21490: Håkan Nordman Håkan Malm Gustav Björkstrand 21491: Per-Henrik Nyman Boris Renlund Henrik Westerlund 21492: Gunnar Jansson 21493: 1988 vp. 2387 21494: 21495: Raha-asia-aloite n:o 2245 Suomennos 21496: 21497: 21498: 21499: 21500: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta ruotsinkielisille am- 21501: mattioppilaitoksille suunnattavaan julkaisu- ja tiedotustoi- 21502: mintaan 21503: 21504: Eduskunnalle 21505: 21506: Maamme ruotsinkielisen väestön työvoi- Työvoimaministeriön tarkoituksena on jat- 21507: maongelmat eroavat joitain osin olennaisesti kaa tiedotusprojektia ruotsinkielisissä ammatti- 21508: muun väestön vastaavista ongelmista. Näitä eri- oppilaitoksissa sekä jatkaa kaksikielisiä alueel- 21509: tyisongelmia ovat pieni halukkuus Suomessa ta- lisia paluumuuttoprojekteja vuoden 1989 aika- 21510: pahtuvaan muuttamiseen ja suuri halukkuus na. Lisäksi ministeriö suunnittelee erityisten tie- 21511: muuttaa maasta, jos työtä ei löydy kotipaikka- dotustoimenpiteiden toteuttamista maassa ta- 21512: kunnalta. Monilla ruotsin- ja kaksikielisillä pahtuvan muuton lisäämiseksi. Nämä tiedo- 21513: alueilla elinkeinoelämä on yksipuolista, tai niil- tusprojektit estäisivät tehokkaasti edellä mainit- 21514: lä on vähän sopivia vapaita työpaikkoja. Tästä tujen ongelmien syntymisen, samalla kun ne hel- 21515: syystä erityisesti nuoret muuttavat maasta työl- pottaisivat paluumuuttoa ja parantaisivat työlli- 21516: lisyyskehityksen Suomessa ollessa Ruotsia hei- syyttä. 21517: kompi, tai silloin kun syntyy paikallisia tai Tavalliset tiedotusmäärärahat eivät riitä näi- 21518: alueellisia työllisyyshäiriöitä rakenneongelmien den tiedotusprojektien toteuttamiseen. Tämän 21519: vuoksi, kuten nyt on asian laita erityisesti Vaa- vuoksi ehdotetaan, että eduskunta myöntäisi 21520: san läänissä. Tästä huolimatta monin paikoin 250 000 markan lisämäärärahan käytettäväksi 21521: voi olla pulaa työvoimasta mm. vähäisen maas- näihin tiedotusprojekteihin, jotka helpottavat 21522: samuuttohalukkuuden vuoksi. paluumuuttoa ja tarkoituksenmukaista maassa 21523: Maastamuuton hillitsemiseksi ja työvoima- tapahtuvaa muuttoa silloin, kun työpaikkaa ei 21524: poliittisesti tarkoituksenmukaisen muuton li- löydy kotikunnasta tai kotiseudulta. 21525: säämiseksi maassa työvoimaministeriö on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21526: vuonna 1988 käynnistänyt opetus- ja tiedotus- nioittaen, 21527: projektin ruotsinkielisissä ammattioppilaitok- 21528: sissa. Lisäksi ministeriö käynnistää Länsi-Uu- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21529: dellamaalla ja Etelä-Pohjanmaalla kokeilumie- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 21530: lessä kaksikielisiä ns. alueellisia takaisinmuut- 34.01.29 lisäyksenä 250 000 markkaa 21531: toprojekteja, joiden tarkoituksena on helpottaa työvoimaviranomaisten julkaisu- ja tie- 21532: erityisesti niiden ryhmien, joista on työvoima- dotustoimintaan ruotsinkielisille am- 21533: pulaa, ja potentiaalisten yrittäjien turvallinen mattioppilaitoksille. 21534: paluumuutto. Tämä on ollut mahdollista ennen 21535: kaikkea ministeriölle myönnettyjen ylimääräis- 21536: ten tiedotusvarojen turvin. 21537: 21538: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 21539: 21540: Håkan Nordman Håkan Malm Gustav Björkstrand 21541: Per-Henrik Nyman Boris Renlund Henrik Westerlund 21542: Gunnar Jansson 21543: 2388 1988 rd. 21544: 21545: Finansmotion nr 2246 21546: 21547: 21548: 21549: 21550: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för översättningsservi- 21551: ceuppgifter vid Vasa arbetskraftsdistrikt 21552: 21553: 21554: Tili Riksdagen 21555: 21556: Brister i arbetskraftsförvaltningen bidrar tili skulle förutom arbetsmarknaden inom landet 21557: den höga emigrationsbenägenheten bland gagna den omfattande flyttningsrörelse, som 21558: svenskspråkiga i vårt land. Det har konstaterats ständigt förekommer mellan Finland och Sveri- 21559: bl.a. i Svenska emigrationskommittens betän- ge och andra nordiska Iänder. Återflyttningen 21560: kande. En del av kommittens yrkanden har skulle underlättas. 21561: verkställts, men fortfarande är de personelia re- Tili arbetskraftsbyrån i Helsingfors har erhål- 21562: surserna otillräckliga för att arbetskraftsför- lits en byråsekreterartjänst för översättnings- 21563: valtningen skulle fungera tilifredsställande uppgifter. Liknande tjänster bör även erhållas 21564: bland finlandssvenskarna. Arbetsförmedlingen tili arbetskraftsbyråerna i Vasa och Åbo. 1 Vasa 21565: hämmas bl.a. av att större delen av de tvåsprå- arbetskraftsdistrikt, där den svenskspråkiga 21566: kiga arbetskraftsdistriktens arbetsplatstidning- betjäningen är mycket omfattande, sköts över- 21567: ar, och särskilt rikstidningen Työmarkkinat- sättning av platsannonser och annat med tilifäl- 21568: Arbetsmarknaden, inte tilifredsställer kravet på ligt anslag. 21569: information på svenska. Det saknas personai På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 21570: som skulle kunna stå för översättningen. samt, 21571: Översättningsbehovet växer i och med över- 21572: gången tili dataregisterföring, skyldigheten att att Riksdagen i statsjörslaget jör år 21573: anmäla lediga platser enligt den nya sysselsätt- 1989 på momentet 34.06.01 upptar 21574: ningslagen och växande krav på betjäningen på 100 000 mark jör byråsekreterartjänst i 21575: eget modersmål. Vasa arbetskraftsdistrikt jör översätt- 21576: En förstärkning av de svenskspråkiga perso- ningsuppgifter. 21577: nalresurserna inom arbetskraftsförvaltningen 21578: 21579: Helsingfors den 20 september 1988 21580: 21581: Håkan Nordman Boris Renlund 21582: Gustav Björkstrand Jörn Donner 21583: 1988 vp. 2389 21584: 21585: Raha-asia-aloite n:o 2246 Suomennos 21586: 21587: 21588: 21589: 21590: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta käännöspalveluiden 21591: järjestämiseen Vaasan työvoimapiirissä 21592: 21593: 21594: Eduskunnalle 21595: 21596: Työvoimahallinnon puutteet lisäävät maam- nen työvoimahallinnossa hyödyttäisi oman 21597: me ruotsinkielisen väestön korkeaa maasta- maan työmarkkinoiden lisäksi laajaa Suomen 21598: muuttoa. Tämä on todettu mm. suomenruotsa- ja Ruotsin ja muidenpohjoismaidenvälillä jat- 21599: laisen siirtolaiskomitean mietinnössä. Osa ko- kuvasti tapahtuvaa muuttoliikettä. Paluumuut- 21600: mitean esityksistä on toteutettu, mutta henki- to helpottuisi. 21601: löstöresurssit ovat edelleenkin riittämättömät, Helsingin työvoimatoimisto on saanut toi- 21602: jotta työvoimahallinto voisi toimia tyydyttäväs- mistosihteerin viran käännöstehtäviä varten. 21603: ti suomenruotsalaisten keskuudessa. Työnväli- Vastaavat virat olisi myös saatava Vaasan ja 21604: tyksen esteenä on mm. se, että suurin osa kaksi- Turun työvoimatoimistoihin. Vaasan työvoi- 21605: kielisten työvoimapiirien työpaikkalehdistä, ja mapiirissä, jossa ruotsinkielinen palvelu on hy- 21606: erityisesti valtakunnallinen Työmarkkinat-Ar- vin laajaa, työpaikkailmoitusten ja muiden 21607: betsmarknaden-lehti, eivät täytä ruotsinkielisel- kääntäminen hoidetaan tilapäisen määrärahan 21608: le tiedotukselle asetettavia vaatimuksia. Kyse avulla. 21609: on kääntämisestä vastaavan henkilökunnan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21610: puutteesta. nioittaen, 21611: Kääntämisen tarve lisääntyy tietokoneella ta- 21612: pahtuvan rekisteröinnin, uuden työllisyyslain että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21613: vapaiden työpaikkojen ilmoittamisvelvollisuu- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 21614: den ja omalla äidinkielellä saatavien palvelui- 34.06.01 JOO 000 markkaa toimistosih- 21615: den vaatimisen myötä. teerin viran perustamiseksi Vaasan työ- 21616: Ruotsinkielisten henkilöstöresurssien lisäämi- voimapiiriin käännöstehtäviä varten. 21617: 21618: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 21619: 21620: Håkan Nordman Boris Renlund 21621: Gustav Björkstrand Jörn Donner 21622: 21623: 21624: 21625: 21626: \ 21627: 2390 1988 rd. 21628: 21629: Finansmotion nr 2247 21630: 21631: 21632: 21633: 21634: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för att skapa nya ar- 21635: betsplatser i Oravais 21636: 21637: 21638: Till Riksdagen 21639: 21640: Oravais kommun har drabbats hårt av före- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 21641: tagsnedläggningar. Flera hundra arbetsplatser samt, 21642: har försvunnit de senaste åren. Ett intensivt ar- 21643: bete görs inom ramen för Projekt Oravais för att Riksdagen i statsförslaget jör år 21644: att åstadkomma ersättande arbetsplatser. En 1989 upptar 50000 mark för Projekt 21645: särskild utredning av fritidssektorn och turis- Oravais för att skapa nya arbetsp/atser. 21646: men som sysselsättare planeras. Kommunen bör 21647: få hjälp med finansieringen av den utredning 21648: och planering av anläggningar som görs. 21649: 21650: Helsingfors den 20 september 1988 21651: 21652: Håkan Nordman Gunnar Jansson Håkan Malm 21653: 1988 vp. 2391 21654: 21655: Raha-asia-aloite n:o 2247 Suomennos 21656: 21657: 21658: 21659: 21660: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien työpaikkojen 21661: perustamiseksi Oravaisiin 21662: 21663: 21664: Eduskunnalle 21665: 21666: Oravaisten kuntaa on koetellut kovasti yritys- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21667: ten lakkauttaminen. Useita satoja työpaikkoja nioittaen, 21668: on kadonnut viime vuosina. Oravainen-projek- 21669: tin piirissä tehdään tehokasta työtä korvaavien että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21670: työpaikkojen aikaansaamiseksi. Suunnitteilla 1989 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 21671: on erityisen selvityksen tekeminen vapaa-aika- kaa Oravainen-nimiseen projektiin 21672: sektorin ja matkailun asemasta työllistäjänä. uusien työpaikkojen perustamiseksi. 21673: Kunnan tulisi saada apua selvityksen ja laitos- 21674: ten suunnittelun rahoitukseen. 21675: 21676: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 21677: 21678: Håkan Nordman Gunnar Jansson Håkan Malm 21679: 2392 1988 rd. 21680: 21681: Finansmotion nr 2248 21682: 21683: 21684: 21685: 21686: Nordman m.fl.: Om anvisande av anslag för utredning av möjlig- 21687: heterna för ett system med andelslagsboende för unga 21688: 21689: 21690: Till Riksdagen 21691: 21692: Ågobostädernas prisstegring och hyresbostä- landena är dock bättre än vid vanliga hyresför- 21693: dernas minskning har försvårat ungdomens hållanden. Förutsättningarna för ett återuppli- 21694: valmöjligheter på bostadsmarknaden. För en vande av denna boendeform, bl.a. finansiering, 21695: ung person ter det sig ofta mycket svårt att hitta möjligheter att erhålla tomtmark samt bostads- 21696: en bostad till ett överkomligt, skäligt pris. Spe- bytarens ställning, kunde närmare undersökas i 21697: ciellt gäller detta för de som bor i de stora bo- det av Finlands studentkårers förbund r.f. 21698: stadscentren och önskar frigöra sig från föräld- anordnade projektet "Boendets Utopier". 21699: rarnas hem samt för dem som studerar på an- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 21700: nan ort. samt, 21701: 1 bl.a. Sverige, Norge och Canada stöder 21702: samhället andelslagsboende. Också i Finland fö- att Riksdagen i statsförslaget för år 21703: rekommer denna boendeform trots att den dock 1989 på momentet 35.45.22 upptar 21704: har minskat. Andelslagsbostädernas verksam- 150 000 mark i anslag för Finlands Stu- 21705: het baserar sig på en andelslagsavgift av invå- dentkårers Förbunds projekt ,Boendets 21706: narna, en självkostnadshyra samt ett tryggande Utopier, för undersökning av möjlighe- 21707: av bostadsbytarens rättigheter. Invånarnas terna att förverkliga detta. 21708: möjligheter att påverka de egna boendeförhål- 21709: 21710: Helsingfors den 19 september 1988 21711: 21712: Håkan Nordman Gustav Björkstrand Boris Renlund 21713: Henrik Westerlund Håkan Malm Per-Henrik Nyman 21714: 1988 vp. 2393 21715: 21716: Raha-asia-aloite n:o 2248 Suomennos 21717: 21718: 21719: 21720: 21721: Nordman ym.: Määrärahan osoittamisesta selvityksen tekemisek- 21722: si nuorille tarkoitetun osuuskunta-asumisjärjestelmän mah- 21723: dollisuuksista 21724: 21725: Eduskunnalle 21726: 21727: Omistusasuntojen hintojen nousu ja vuokra- remmat kuin tavallisessa vuokrasuhteessa. 21728: asuntojen väheneminen on vähentänyt nuorison Edellytykset tämän asumismuodon henkiin he- 21729: valintamahdollisuuksia asuntomarkkinoilla. rättämiseksi muun muassa rahoituksen, tontti- 21730: Nuoren henkilön on usein hyvin vaikea löytää maan saannin sekä asunnonvaihtajan aseman 21731: asuntoa kohtuulliseen hintaan. Tämä koskee osalta voitaisiin tarkemmin tutkia Suomen Yli- 21732: erityisesti niitä, jotka asuvat suurissa asutuskes- oppilaskuntien Liitto ry:n "Asumisen Utopiat" 21733: kuksissa ja haluavat irrottautua vanhempien -projektin avulla. 21734: kodista, sekä toisella paikkakunnalla opiskele- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21735: via. nioittaen, 21736: Muun muassa Ruotsissa, Norjassa ja Kana- 21737: dassa yhteiskunta tukee osuuskunta-asumista. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21738: Myös Suomessa on tätä asumismuotoa, vaikka 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 21739: se onkin vähentynyt. Osuuskunta-asuntojen 35.45.22 150 000 markkaa osoitettavak- 21740: toiminta perustuu asukkaiden maksamaan si Suomen Ylioppilaskuntien Liitolle 21741: osuuskuntamaksuun, omakustannusvuokraan projektiin ,Asumisen Utopia!, tämän 21742: sekä asunnonvaihtajan oikeuksien turvaami- toteuttamismahdollisuuksien tutkimi- 21743: seen. Asukkaiden mahdollisuudet vaikuttaa seksi. 21744: omiin asumisolosuhteisiinsa ovat kuitenkin pa- 21745: 21746: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 21747: 21748: Håkan Nordman Gustav Björkstrand Boris Renlund 21749: Henrik Westerlund Håkan Malm Per-Henrik Nyman 21750: 2394 1988 rd. 21751: 21752: Finansmotion nr 2249 21753: 21754: 21755: 21756: 21757: Nyby: Om anvisande av anslag för Österbottens biodynamiska 21758: förening 21759: 21760: 21761: Tili Riksdagen 21762: 21763: Också inom lantbruket bör man ta hänsyn till På basis av det ovan anförda föreslår jag 21764: kraven på en god miljö och långsiktig resurs- vördsamt, 21765: hushållning. En minskad användning av konst- 21766: gödsel skulle ha en positiv inverkan på miljön. att Riksdagen i statsjörslaget jör år 21767: Dessutom skulle lantbrukarnas kostnader och 1989 på momentet 30.30.49 i tillägg upp- 21768: överproduktionen minskas. En ökad övergång tar 50 000 mark i verksamhetsbidrag ti/J 21769: till naturenliga odlingsmetoder bör därför stö- Österbottens biodynamiska jörening. 21770: das från samhällets sida. Österbottens biodyna- 21771: miska förening bedriver skolning, rådgivning 21772: och forskning om naturenliga odlingsmetoder. 21773: 21774: Helsingfors den 20 september 1988 21775: 21776: Mats Nyby 21777: 1988 vp. 2395 21778: 21779: Raha-asia-aloite n:o 2249 Suomennos 21780: 21781: 21782: 21783: 21784: Nyby: Määrärahan osoittamisesta Österbottens biodynamiska fö- 21785: rening -nimisen yhdistyksen toiminnan tukemiseen 21786: 21787: 21788: Eduskunnalle 21789: 21790: Myös maataloudessa on otettava huomioon Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 21791: hyvälle ympäristölle ja pitkän tähtäyksen re- nioittaen, 21792: surssitaloudelle asetettavat vaatimukset. Keino- 21793: lannoitteiden käytön vähentämisellä olisi myön- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21794: teinen vaikutus ympäristöön. Lisäksi maanvil- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 21795: jelijöiden kustannukset ja ylituotanto vähenisi- 30.30.49 lisäyksenä 50 000 markkaa toi- 21796: vät. Yhteiskunnan tuleekin tukea siirtymistä minta-avustukseksi Österbottens biody- 21797: luonnonmukaisiin viljelymenetelmiin. Öster- namiska förening -nimisen yhdistyksen 21798: bottens biodynamiska förening antaa koulutus- toiminnan tukemiseen. 21799: ta ja neuvontaa sekä harjoittaa luonnonmukais- 21800: ten viljelymenetelmien tutkimusta. 21801: 21802: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 21803: 21804: Mats Nyby 21805: 2396 1988 rd. 21806: 21807: Finansmotion nr 2250 21808: 21809: 21810: 21811: 21812: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för fiskeriekonomiska 21813: byggnads- och iståndsättningsprojekt 21814: 21815: 21816: Till Riksdagen 21817: 21818: 1 statsförslaget för år 1989 föreslås 2,8 miljo- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 21819: ner mark för fiskeriekonomiska byggnads- och samt, 21820: igångsättningsprojekt. Jämfört med år 1988 21821: ökar anslaget således med endast 100 000 mark. att Riksdagen i statsförslaget jör år 21822: Medlen kan användas t.ex. för byggande av 1989 på momentet 30.37. 77 i tillägg upp- 21823: fiskvandringsleder och för restaureringsarbeten tar 1 000 000 mark jör fiskeriekonomis- 21824: i vattendragen. Dessa åtgärder förbättrar fisk- ka byggnadsarbeten, t.ex. jisktrappor. 21825: beståndet. 21826: 21827: Helsingfors den 20 september 1988 21828: 21829: Mats Nyby Gunnar Jansson Kari Urpilainen 21830: 1988 vp. 2397 21831: 21832: Raha-asia-aloite n:o 2250 Suomennos 21833: 21834: 21835: 21836: 21837: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta kalataloudellisiin rakenta- 21838: mis- ja kunnostushankkeisiin 21839: 21840: 21841: Eduskunnalle 21842: 21843: Valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioehdo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21844: tuksessa ehdotetaan 2,8 miljoonaa markkaa ka- nioittaen, 21845: lataloudellisiin rakentamis- ja kunnostushank- 21846: keisiin. Vuoteen 1988 verrattuna määräraha li- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21847: sääntyy siis ainoastaan 100 000 markkaa. Varat 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 21848: voidaan käyttää esim. kalanvaellusreittien ra- 30.37.77 1000000 markkaa kalatalou- 21849: kentamiseen ja vesistöjen kunnostamiseen. Nä- dellisiin rakennustöihin esim. kalapor- 21850: mä toimenpiteet parantavat kalakantaa. taiden rakentamiseen. 21851: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 21852: 21853: Mats Nyby Gunnar Jansson Kari Urpilainen 21854: 21855: 21856: 21857: 21858: 21 280129N 21859: 2398 1988 rd. 21860: 21861: Finansmotion nr 2251 21862: 21863: 21864: 21865: 21866: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för påbörjande av grundför- 21867: bättringsarbeten på landsväg nr 747 21868: 21869: 21870: Till Riksdagen 21871: 21872: Den s.k. Åsbackavägen har stor regional be- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 21873: tydelse och belastas av bl.a. virkestransporter samt 21874: om 250 000 m 3 per år. Vägen är smal och i stort 21875: behov av ombyggnad och grundförbättring. att Riksdagen i statsförslaget för år 21876: Det totala anslagsbehovet uppgår till 29 miljo- 1989 på momentet 31.24.77 upptar 21877: ner mark. Hälften av densumman borde ingå i 14 000 000 mark för grundförbättrings- 21878: 1989 års budget och återstoden i 1990 års bud- arbeten på landsväg nr 747 (Åsbackavä- 21879: get. gen). 21880: 21881: Helsingfors den 20 september 1988 21882: 21883: Mats Nyby Kari Urpilainen 21884: 1988 vp. 2399 21885: 21886: Raha-asia-aloite n:o 2251 Suomennos 21887: 21888: 21889: 21890: 21891: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 747 perus- 21892: korjauksen aloittamiseen 21893: 21894: 21895: Eduskunnalle 21896: 21897: Niin sanotulla Åsbackantiellä on suuri alueel- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 21898: linen merkitys, ja sitä kuormittavat mm. nioittaen, 21899: 250 000 kuutiometrin suuruiset puutavarankul- 21900: jetukset vuosittain. Tie on kapea ja peruskor- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21901: jauksen tarpeessa. Määrärahan kokonaistarve 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 21902: on 29 miljoonaa markkaa. Puolet tästä sum- 31.24. 77 14 000 000 markkaa maantien 21903: masta tulisi sisältyä vuoden 1989 budjettiin ja n:o 747 (Åsbackantie) peruskorjauk- 21904: loput vuoden 1990 budjettiin. seen. 21905: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 21906: 21907: Mats Nyby Kari Urpilainen 21908: 2400 1988 rd. 21909: 21910: Finansmotion nr 2252 21911: 21912: 21913: 21914: 21915: Nyby: Om anvisande av anslag för ombyggnad av landsväg nr 21916: 742 i Jakobstad 21917: 21918: 21919: Tili Riksdagen 21920: 21921: Kållbyvägen, Lv nr 742 övergår vid infarten På basis av det ovan anförda föreslår jag 21922: till Jakobstad till gata som är viktig för fjärr- vördsamt, 21923: eller genomfartstrafik. Jakobstad har för avsikt 21924: att åren 1988-1991 bygga ut denna livligt trafi- att Riksdagen i statsjörslaget jör år 21925: kerade gata. Staten borde stöda projektet med 1989 på momentet 31.24.77 upptar 21926: 1,1 miljoner mark i enlighet med byggnadsla- 1 JOO 000 mark jör utbyggnad av lands- 21927: gens 136 a §. väg nr 742 (Kållbyvägen) vid injarten tili 21928: Jakobstad. 21929: 21930: Helsingfors den 20 september 1988 21931: 21932: Mats Nyby 21933: 1988 vp. 2401 21934: 21935: Raha-asia-aloite n:o 2252 Suomennos 21936: 21937: 21938: 21939: 21940: Nyby: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 742 korjaamiseen 21941: Pietarsaaressa 21942: 21943: 21944: Eduskunnalle 21945: 21946: Kållbyntie, maantie n:o 742, liittyy Pietarsaa- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 21947: ren tuloväylän kohdalla katuun, joka on tärkeä 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 21948: kauko- tai läpikulkuliikenteelle. Pietarsaarella 31.24.77 1100000 markkaa maantien 21949: on tarkoitus vuosina 1988-1991 leventää tätä n:o 742 (Kållbyntien) leventämiseen Pie- 21950: vilkkaasti liikennöityä katua. Valtion tulisi tu- tarsaaren tuloväylän kohdalla. 21951: kea hanketta 1,1 miljoonalla markalla raken- 21952: nuslain 136 a §:n mukaisesti. 21953: Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 21954: nioittaen, 21955: 21956: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 21957: 21958: Mats Nyby 21959: 2402 1988 rd. 21960: 21961: Finansmotion nr 2253 21962: 21963: 21964: 21965: 21966: Nyby: Om anvisande av anslag för utrustning av fiskehamnarna 21967: 21968: 21969: 21970: Tili Riksdagen 21971: 21972: Konsumtionen av inhemsk matfisk bör öka. i Sundom och i fiskehamnen i Vexala, Nykar- 21973: Hanteringen av den nyfångade fisken är av av- leby. 21974: görande betydelse för fiskens kvalitet. Välutrus- På basis av det ovan anförda föreslår jag 21975: tade fiskehamnar fyller också i det avseendet en vördsamt, 21976: viktig funktion. Utrustandet av t.ex. centralfis- 21977: kehamnarna har dock gått långsammare än vad att Riksdagen i statsförslaget för år 21978: som ursprungligen planerades. Sålunda saknas 1989 på momentet 31.27.40 i tillägg upp- 21979: ännu t.ex. ismaskiner i många fiskehamnar. tar 500 000 mark för utrustning av fis- 21980: Servicehus saknas i bl.a. Långskärs fiskehamn kehamnar. 21981: 21982: Helsingfors den 20 september 1988 21983: 21984: Mats Nyby 21985: 1988 vp. 2403 21986: 21987: Raha-asia-aloite n:o 2253 Suomennos 21988: 21989: 21990: 21991: 21992: Nyby: Määrärahan osoittamisesta kalasatamien varustamiseen 21993: 21994: 21995: 21996: Eduskunnalle 21997: 21998: Kotimaisen ruokakalan kulutusta tulisi lisätä. masta Sundomissa ja Vexalan kalasatamasta 21999: Vastapyydetyn kalan käsittelyllä on ratkaiseva Uudessakaarlepyyssä. 22000: merkitys kalan laadulle. Hyvin varustetut kala- Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 22001: satamat täyttävät myös tässä mielessä tärkeän nioittaen, 22002: tehtävän. Esimerkiksi keskuskalasatamien va- 22003: rustaminen on kuitenkin edennyt alkuperäisiä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22004: suunnitelmia hitaammin. Näin ollen monista 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22005: kalasatamista puuttuvat esim. jääkoneet. Huol- 31.27.40 lisäyksenä 500 000 markkaa 22006: torakennus puuttuu mm. Långskärin kalasata- kalasatamien varustamiseen. 22007: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 22008: 22009: Mats Nyby 22010: 2404 1988 rd. 22011: 22012: Finansmotion nr 2254 22013: 22014: 22015: 22016: 22017: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för grundförbättring av järn- 22018: vägen på sträckan Seinäjoki-Kaskö 22019: 22020: 22021: Till Riksdagen 22022: 22023: Järnvägen på sträckan Seinäjoki-Kaskö är På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 22024: undermålig. Belastningen per axel och hastig- samt, 22025: heten måste därför begränsas. Detta leder bl.a. 22026: till omlastningar som är en avsevärd olägenhet att Riksdagen i statsjörs/aget jör år 22027: för trafiken på banavsnittet. Hamnen och trä- 1989 på momentet 31.90. 78 i tillägg upp- 22028: förädlingsindustrin i Kaskö är i hög grad be- tar JO 000 000 mark för grundförbätt- 22029: roende av en välfungerande järnvägsförbin- ring av järnvägen på sträckan Seinä- 22030: delse. joki-Kaskö. 22031: 22032: Helsingfors den 20 september 1988 22033: 22034: Mats Nyby Kari Urpilainen 22035: 1988 vp. 2405 22036: 22037: Raha-asia-aloite n:o 2254 Suomennos 22038: 22039: 22040: 22041: 22042: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien perusparantami- 22043: seen välillä Seinäjoki-Kaskinen 22044: 22045: 22046: Eduskunnalle 22047: 22048: Rautatie välillä Seinäjoki-Kaskinen on ala- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22049: arvoisessa kunnossa. Akselikohtaista kuormi- nioittaen, 22050: tusta ja nopeutta joudutaan tämän vuoksi ra- 22051: joittamaan. Tämä johtaa mm. uudelleenlas- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22052: tauksiin, joista on huomattavaa haittaa rata- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22053: osuuden liikenteelle. Kaskisten satama ja puun- 31.90. 78 lisäyksenä JO 000 000 markkaa 22054: jalostusteollisuus ovat pitkälti riippuvaisia hy- Seinäjoen ja Kaskisten välisen radan pe- 22055: vin toimivasta rautatieyhteydestä. rusparantamiseen. 22056: 22057: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 22058: 22059: Mats Nyby Kari Urpilainen 22060: 2406 1988 rd. 22061: 22062: Finansmotion nr 2255 22063: 22064: 22065: 22066: 22067: Nyby m.fl.: Om anvisande av anslag för uppgörande av åtgärds- 22068: program för Esse å 22069: 22070: 22071: Till Riksdagen 22072: 22073: Vatten- och miljödistrikten i Vasa och Karle- delen av Esse å ingår i forsskyddslagen och är 22074: by har för avsikt att uppgöra ett åtgärdspro- Jakobstads enda råvattenkälla. 22075: gram för Esse å och dess vattenområden. Under På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 22076: innevarande år uppgörs i samråd med kommu- samt, 22077: nerna en matematisk modell över vattendragets 22078: tillstånd och belastning. Då modellen är upp- att Riksdagen i statsjörslaget för år 22079: gjord kommer man årligen att presentera en 1989 på momentet 35.25. 77 i tillägg upp- 22080: rapport över den aktuella situationen. Rappor- tar 300 000 mark för uppgörande av ett 22081: ten innehåller också förslag till åtgärder. Större åtgärdsprogram för Esse å. 22082: 22083: Helsingfors den 20 september 1988 22084: 22085: Mats Nyby Kari Urpilainen 22086: 1988 vp. 2407 22087: 22088: Raha-asia-aloite n:o 2255 Suomennos 22089: 22090: 22091: 22092: 22093: Nyby ym.: Määrärahan osoittamisesta Ähtävänjoen toimenpide- 22094: ohjelman laatimiseksi 22095: 22096: 22097: Eduskunnalle 22098: 22099: Vaasan ja Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirit Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22100: aikovat laatia Ähtävänjokea ja sen vesialueita nioittaen, 22101: varten toimenpideohjelman. Tänä vuonna laa- 22102: ditaan yhteistyössä kuntien kanssa matemaatti- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22103: nen malli vesistön tilasta ja kuormituksesta. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22104: Mallin valmistuttua esitetään vuosittain raportti 35.25. 77 lisäyksenä 300 000 markkaa 22105: kulloinkin vallitsevasta tilanteesta. Raportti Ähtävänjoen toimenpideohjelman laati- 22106: sisältää myös toimenpide-ehdotukset. Suurin miseksi. 22107: osa Ähtävänjokea sisältyy koskiensuojelulain 22108: piiriin, ja se on Pietarsaaren ainoa raakavesi- 22109: lähde. 22110: 22111: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 22112: 22113: Mats Nyby Kari Urpilainen 22114: 2408 1988 rd. 22115: 22116: Finansmotion nr 2256 22117: 22118: 22119: 22120: 22121: Nyby: Om anvisande av anslag för muddring av Svartö sund i 22122: Närpes 22123: 22124: 22125: Till Riksdagen 22126: 22127: Den kraftiga landhöjningen i Österbotten gör På basis av det ovan anförda föreslår jag 22128: att viktiga sund och strömmar långsamt stängs. vördsamt, 22129: 1 vissa områden påskyndas utvecklingen av in- 22130: dustriutsläpp. Det här medför att vattnets själv- att Riksdagen i statsförslaget för år 22131: reglering försvåras och att fiskreproduktionen 1989 på momentet 35.25. 77 i tillägg 22132: avtar. Sunden utnyttjas också som småbåtsfar- upptar 500 000 mark för muddring av 22133: leder både av yrkesfiskare och för rekreation. Svartö sund i Närpes skärgård. 22134: 22135: Helsingfors den 20 september 1988 22136: 22137: Mats Nyby 22138: 1988 vp. 2409 22139: 22140: Raha-asia-aloite n:o 2256 Suomennos 22141: 22142: 22143: 22144: 22145: Nyby: Määrärahan osoittamisesta Svartösundin ruoppaamiseen 22146: Närpiössä 22147: 22148: 22149: Eduskunnalle 22150: 22151: Voimakas maan kohoaminen Pohjanmaalla Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 22152: aiheuttaa tärkeiden salmien ja virtojen umpeu- nioittaen, 22153: tumisen hitaasti. Eräillä alueilla kehitystä jou- 22154: duttavat teollisuuden päästöt. Tämä vaikeuttaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22155: veden itsesäätelyä ja vähentää kalojen lisäänty- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22156: mistä. Sekä ammattikalastajat että vapaa-ajan 35.25. 77 lisäyksenä 500 000 markkaa 22157: veneilijät käyttävät salmia myös pienveneväy- Svartösundin ruoppaamiseen Närpiön 22158: linä. saaristossa. 22159: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 22160: 22161: Mats Nyby 22162: 2410 1988 rd. 22163: 22164: Finansmotion nr 2257 22165: 22166: 22167: 22168: 22169: Nyby: Om anvisande av anslag för renovering av Nicklinska huset 22170: i Jakobstad 22171: 22172: 22173: Till Riksdagen 22174: 22175: Jakobstad har erhållit SAFA-priset för sin På basis av det ovan anförda föreslår jag 22176: centrumplanering och för bevarandet av gamla vördsamt, 22177: byggnader. Den s.k. Nicklinska gården byggdes 22178: 1824 och representerar en tidstypisk gustavi- att Riksdagen i statsjörslaget jör år 22179: ansk stil. Huset har flyttats från sin ursprungli- 1989 på momentet 35.32.50 i tillägg 22180: ga plats. Huset ägs av föreningen Jakobstads- upptar 50 000 mark att användas av Ja- 22181: nejdens natur som pietetsfullt renoverar det. kobstadsnejdens natur jör renovering av 22182: Avsikten är att huset skall fungera som för- Nicklinska huset. 22183: eningens klubblokal. För en förening är renove- 22184: ringsarbetet både kostnads- och arbetskrä- 22185: vande. 22186: 22187: Helsingfors den 20 september 1988 22188: 22189: Mats Nyby 22190: 1988 vp. 2411 22191: 22192: Raha-asia-aloite n:o 2257 Suomennos 22193: 22194: 22195: 22196: 22197: Nyby: Määrärahan osoittamisesta Nicklinin talon kunnostami- 22198: seen Pietarsaaressa 22199: 22200: 22201: Eduskunnalle 22202: 22203: Pietarsaari on saanut SAFAn palkinnon kes- Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 22204: kustasuunnittelustaan ja vanhojen rakennusten nioittaen, 22205: säilyttämisestä. Niin sanottu Nicklinin talo ra- 22206: kennettiin vuonna 1824 ja se edustaa ajalle tyy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22207: pillistä kustavilaista tyyliä. Talo on siirretty al- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22208: kuperäiseltä paikaltaan. Talon omistaa Jakob- 35.32.50 lisäyksenä 50 000 markkaa Ja- 22209: stadsnejdens natur -yhdistys, joka pieteettisesti kobstadsnejdens natur -nimiselle yhdis- 22210: kunnostaa sitä. Tarkoituksena on, että talo toi- tykselle Nicklinin talon kunnostami- 22211: misi yhdistyksen kerhotilana. Kunnostamisesta seen. 22212: aiheutuu yhdistykselle sekä kustannuksia että 22213: työtä. 22214: 22215: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 22216: 22217: Mats Nyby 22218: 2412 1988 rd. 22219: 22220: Finansmotion nr 2258 22221: 22222: 22223: 22224: 22225: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag för anskaffning av instru- 22226: ment och noter tili Dragsviks garnisons musikkår 22227: 22228: 22229: Tili Riksdagen 22230: 22231: Också i de mest fredliga förhållanden spelar möjligheter att fullgöra sin mångfacetterade 22232: militärmusikkårerna en väsentlig roll, dels som funktion. 22233: trivselfaktor inom den militära vardagen, dels På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 22234: som en viktig kulturinstitution i hela den bygd, samt, 22235: där musikkårerna verkar. 22236: Dragsviks garnisons musikkår vid Nylands att Riksdagen i statsjörslaget jör år 22237: Brigad innehar en viktig position inte bara inom 1989 på momentet 27.12.29 upptar 22238: Västnyland, utan i hela Svenskfinland. Musik- 70 000 mark jör anskaffning av instru- 22239: kåren lider emellertid allvarlig brist på medel ment och noter tili Dragsviks garnisons 22240: för både instrument och noter, ett faktum som musikkår. 22241: redan på kort sikt undergräver musikkårens 22242: 22243: Helsingfors den 16 september 1988 22244: 22245: Per-Henrik Nyman Håkan Nordman 22246: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert 22247: 1988 vp. 2413 22248: 22249: Raha-asia-aloite n:o 2258 Suomennos 22250: 22251: 22252: 22253: 22254: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta soittimien ja nuottien 22255: hankkimiseen Dragsvikin varuskunnan soittokunnalle 22256: 22257: 22258: Eduskunnalle 22259: 22260: Myös mitä rauhanomaisimmissa olosuhteissa Tämä seikka tekee jo lyhyellä aikavälillä tyh- 22261: sotilassoittokunnilla on keskeinen rooli osaksi jäksi soittokunnan mahdollisuudet täyttää mo- 22262: viihtyvyyden tuojana sotilaan arkipäivään, nipuolinen tehtävänsä. 22263: osaksi merkittävänä kulttuuri-instituutiona Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22264: koko sillä seudulla, jolla soittokunnat toimivat. nioittaen, 22265: Uudenmaan Prikaatin Dragsvikin varuskun- 22266: nan soittokunnalla ei ole merkittävää asemaa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22267: pelkästään Länsi-Uudellamaalla vaan koko 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 22268: Suomen ruotsinkielisillä alueilla. Soittokunta 27.12.29 70000 markkaa soittimien ja 22269: kärsii kuitenkin vakavasta soittimien ja nuot- nuottien hankkimiseen Dragsvikin va- 22270: tien hankintaan tarvittavien varojen puutteesta. ruskunnan soittokunnalle. 22271: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 22272: 22273: Per-Henrik Nyman Håkan Nordman 22274: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert 22275: 2414 1988 rd. 22276: 22277: Finansmotion nr 2259 22278: 22279: 22280: 22281: 22282: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag för sanering av byggnad nr 22283: 3 i Nylands Brigad 22284: 22285: 22286: Tili Riksdagen 22287: 22288: 1 de nyländska garnisonerna, där åldern på kiga beväringen och hans anhöriga ett enaståen- 22289: byggnaderna i genomsnitt är högre än genom- de minne för livet. 1 samband med renoveringen 22290: snittsåldern för hela landet, har man inte kunnat kunde en del av Iokalen mycket lätt medels 22291: utföra saneringar och reparationer i tillräckligt skjutväggar inredas för detta ändamål. Prelimi- 22292: stor utsträckning. En av dessa garnisoner är Ny- nära samtai har visat att bl.a. Borgå stift förhål- 22293: lands Brigad. ler sig mycket positivt tili en dylik utveckling. 22294: Kostnadskalkylen för brigadens pian för Förutom det direkta behov som Nylands Bri- 22295: grundreparationer uppgår tili 20 mmk. Det gad dagligen känner av i form av avsaknaden av 22296: byggnadsprojekt som brigaden anser viktigast sin lektionssal!kyrka, känner brigaden varmt 22297: går ut på att helt sanera garnisonens byggnad nr för bevarandet av sin ytterst vackra och miljö- 22298: 3 (gamla matsalen) tili skepnaden av en kombi- vänliga garnison med sina gamla byggnader. 22299: nerad lektionssal!auditorium och kyrka för be- Följaktligen skulle man genom att åtgärda 22300: väringarna. Byggnaden har, efter att ursprung- byggnad nr 3 på ovan relaterade sätt göra en 22301: ligen byggts tili kyrka för de här förlagda ryska stor kulturhistorisk gärning genom att återbör- 22302: trupperna, genomlevt en massa omdaningar da en nästan 100-årig byggnad tili sitt ursprung- 22303: samt varit i varierande bruk. liga bruk. 22304: Nylands Brigad är i nästan total avsaknad av Husets bryttoyta är 802m 2 och volym 3 530 22305: en lektionssal i viiken en kontingent t.ex. ur jä- m 3 • De preliminära kostnadsberäkningarna är 22306: garbataljonen kunde samlas på en gång. Ge- ca 2 miljoner mark, vilka kan fördelas på flera 22307: mensamma lektioner, informationsmöten och budgeter. 22308: tester måste utföras i t.ex. matsalen eller Denna motion har behandlats och godkänts i 22309: idrottshuset, vilket alltid medför såväl tids- arbetsutskottet för nyländska riksdagsmännens 22310: ödande förberedelser som efterstädningar. Be- delegation. 22311: hovet av en dylik utbildningslokal är följakt- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 22312: ligen skriande. samt, 22313: Beväringarna lider samtidigt med ovan relate- 22314: rade misär även av en avsaknad av utrymme för att Riksdagen i statsj6rslaget j6r år 22315: andlig verksamhet. Högtidliga tiliställningar så- 1989 på momentet 27.27. 74 upptar 22316: som beväringars bröllop, konfirmation, natt- 1 000 000 mark j6r sanering av byggnad 22317: vard- varför ej krigsmannaed kunde hållas i nr 3 i Nylands Brigad tili en kombinerad 22318: garnisonsmiljö, vilket skulle ge den svensksprå- lektionssal och kyrka. 22319: 22320: Helsingfors den 16 september 1988 22321: 22322: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn 22323: Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert 22324: 1988 vp. 2415 22325: 22326: Raha-asia-aloite n:o 2259 Suomennos 22327: 22328: 22329: 22330: 22331: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta Uudenmaan Prikaatin 22332: rakennuksen n:o 3 peruskorjaamiseen 22333: 22334: 22335: Eduskunnalle 22336: 22337: Uudenmaan läänin varuskunnissa, joissa ra- voitaisiin osa tilasta hyvin helposti liukuseinien 22338: kennusten ikä on maan keskiarvoa korkeampi, avulla varustaa tällaiseen tarkoitukseen. Alus- 22339: ei ole voitu suorittaa riittävän laajoja kunnos- tavat keskustelut ovat osoittaneet, että mm. 22340: tus- ja korjaustöitä. Yksi näistä varuskunnista Porvoon hiippakunta suhtautuu hyvin myöntei- 22341: on Uudenmaan Prikaati. sesti tällaiseen kehitykseen. 22342: Prikaatin peruskorjauksia koskevan suunni- Niiden suoranaisten tarpeiden lisäksi, joita 22343: telman kustannusarvio on 20 miljoonaa mark- Uudenmaan Prikaati päivittäin tuntee luentosa- 22344: kaa. Prikaatin tärkeimpänä pitämän rakennus- lin/kirkon puuttumisena, suhtaudutaan prikaa- 22345: hankkeen tarkoituksena on varuskunnan raken- tissa lämpimästi erittäin kauniin ja ympäris- 22346: nuksen n:o 3 (vanha ruokasali) kunnostaminen töystävällisen varuskunnan säilyttämiseen van- 22347: kokonaan yhdistetyksi luentosaliksi/audito- hoine rakennuksineen. Näin ollen suorittamalla 22348: rioksi ja varusmiesten kirkoksi. Rakennus, joka edellä mainitut toimenpiteet rakennuksen n:o 3 22349: alun perin rakennettiin tänne sijoitettujen venä- osalta tehtäisiin suuri kulttuurihistoriallinen te- 22350: läisten joukkojen kirkoksi, on kokenut joukon ko palauttamaila lähes JOO-vuotinen rakennus 22351: muutoksia ja ollut erilaisessa käytössä. alkuperäiseen käyttöönsä. 22352: Uudenmaan Prikaatissa ei ole lainkaan sel- Talon kokonaispinta-ala on 802 m 2 ja tila- 22353: laista luentosalia, johon esim. jääkäripataljoo- vuus 3 530 m 3 • Alustavat kustannuslaskelmat 22354: nan yksi vuosiluokka voisi kokoontua kerralla. ovat noin 2 miljoonaa markkaa, joka voidaan 22355: Yhteiset oppitunnit, tiedotustilaisuudet ja testit jakaa useampiin budjetteihin. 22356: on pidettävä esim. ruokasalissa tai urheilutalol- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu- 22357: la, mistä aiheutuu aina sekä aikaa vieviä valmis- denmaan kansanedustajien neuvottelukunnan 22358: teluja että jälkisiivousta. Tällaisten koulutusti- työvalio kunnassa. 22359: lojen puute on siis huutava. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22360: Edellä mainitun epäkohdan lisäksi varusmie- nioittaen, 22361: hiltä puuttuu samanaikaisesti hengelliseen toi- 22362: mintaan tarvittavia tiloja. Juhlalliset tilaisuudet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22363: kuten varusmiesten häät, konfirmaatio, ehtool- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22364: linen - miksei sotilasvalakin - voitaisiin pitää 27.27. 74 1 000 000 markkaa Uuden- 22365: varuskuntaympäristössä, mistä jäisi ruotsinkie- maan Prikaatin rakennuksen n:o 3 pe- 22366: liselle varusmiehelle ja hänen omaisilleen ainut- ruskorjaamiseen yhdistetyksi luentosa- 22367: laatuinen muisto. Peruskorjauksen yhteydessä liksi ja kirkoksi. 22368: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 22369: 22370: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn 22371: Håkan Nordman Ole Wasz-Höckert 22372: 2416 1988 rd. 22373: 22374: Finansmotion nr 2260 22375: 22376: 22377: 22378: 22379: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag som byggnadsunderstöd 22380: för planeringskostnader för en internatsbyggnad vid Evange- 22381: liska Folkhögskolan i Södra Finland 22382: 22383: Till Riksdagen 22384: 22385: Evangeliska Folkhögskolans i Södra Finland täcka planeringskostnaderna är redan i detta 22386: garantiförening rf i Hangö har för avsikt att skede motiverat. 22387: förverkliga ett internatbygge för skolan, avsett På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 22388: för 23 elever. Meningen är att realisera bygget samt, 22389: våren 1990. Byggnadsprogrammet har godkänts 22390: av skolstyrelsen. att Riksdagen i statsförslaget jör år 22391: Det nuvarande internatet är utdömt, de äld- 1989 på momentet 29.57.52 i tillägg upp- 22392: sta byggnaderna är från år 1906 och tillfreds- tar 200 000 mark jör planeringskost- 22393: ställer inte mera elementära krav. nader jör internatsbygge vid Evangelis- 22394: Kostnadstrycket för planeringsarbetet, inklu- ka Folkhögskolan i Södra Finland i 22395: sive arkitektkostnader mm. är extremt påfres- Hangö. 22396: tande för skolans ekonomi och ett bidrag för att 22397: 22398: Helsingfors den 16 september 1988 22399: 22400: Per-Henrik Nyman Håkan Nordman 22401: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert 22402: 1988 vp. 2417 22403: 22404: Raha-asia-aloite n:o 2260 Suomennos 22405: 22406: 22407: 22408: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuksena 22409: Evangeliska Folkhögskolan i Södra Finland -nimisen kansan- 22410: opiston oppilasasuntolarakennuksen suunnittelukustannuksiin 22411: 22412: Eduskunnalle 22413: 22414: 22415: Hangossa toimivan Evangeliska Folkhögsko- suunnittelukustannusten kattamiseksi tarkoitet- 22416: lans i Södra Finland garantiförening r.f. -nimi- tu avustus on jo tässä vaiheessa perusteltu. 22417: sen kannatusyhdistyksen tarkoituksena on ra- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 22418: kennuttaa 23 oppilaalle tarkoitettu asuntolara- 22419: kennus keväällä 1990. Kouluhallitus on hyväk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22420: synyt rakennusohjelman. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22421: Nykyinen oppilasasuntola on asuntoiaksi kel- 29.57.52 lisäyksenä 200 000 markkaa 22422: paamaton. Vanhimmat rakennukset ovat vuo- Hangossa sijaitsevan Evangeliska Folk- 22423: delta 1906 eivätkä enää täytä perusvaatimuksia. högskolan i Södra Finland -nimisen kan- 22424: Suunnittelutöiden niihin sisältyvine arkkiteh- sanopiston oppilasasuntolarakennuksen 22425: tikuluineen ym. aiheuttama kustannuspaine on suunnittelukustannuksiin. 22426: äärimmäisen rasittava opiston taloudelle, ja 22427: 22428: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 22429: 22430: Per-Henrik Nyman Håkan Nordman 22431: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert 22432: 2418 1988 rd. 22433: 22434: Finansmotion nr 2261 22435: 22436: 22437: 22438: 22439: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag till Borgåbygdens Ung- 22440: domsförbund för sanering av Tingsgården i Borgå 22441: 22442: 22443: Till Riksdagen 22444: 22445: Borgåbygdens Ungdomsförbund rf har ge- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 22446: nom betydande ekonomiska uppoffringar åtagit samt, 22447: sig att sanera och för verksamhet iordning- 22448: ställa den kulturhistoriskt intressanta gamla att Riksdagen i statsförslaget för år 22449: Tingsgården på Prästgårdsbacken i Borgå stad. 1989 på momentet 29.88.54 upptar 22450: Avsikten är att Tingsgården skall kunna utnytt- 150000 mark för Borgåbygdens Ung- 22451: jas för en konstskola i Borgå landskommun domsförbund rf jör iståndsättande av 22452: samtidigt som där kunde inrymmas en teater- Tingsgården på Prästgårdsbacken i Bor- 22453: garderob, verksamhetsutrymmen för den lokala gå stad. 22454: 4H-verksamheten samt administrationslokaler 22455: för Borgåbygdens Ungdomsförbund. 22456: 22457: Helsingfors den 16 september 1988 22458: 22459: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn 22460: Gunnar Jansson Ole Wasz-Höckert 22461: Saara-Maria Paakkinen 22462: 1988 vp. 2419 22463: 22464: Raha-asia-aloite n:o 2261 Suomennos 22465: 22466: 22467: 22468: 22469: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta Borgåbygdens Ung- 22470: domsförbund -nimiselle järjestölle Käräjätalon kunnostuk- 22471: seen Porvoossa 22472: 22473: Eduskunnalle 22474: 22475: Borgåbygdens Ungdomsförbund r.f. on mer- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22476: kittäviä taloudellisia uhrauksia tehden ryhtynyt nioittaen, 22477: peruskorjaamaan ja kunnostamaan toimintaa 22478: varten kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22479: vanhaa Käräjätaloa Porvoon kaupungin Pappi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22480: lanmäellä. Käräjätaloa on tarkoitus käyttää 29.88.54 150000 markkaa Borgåbyg- 22481: Porvoon maalaiskunnan taidekouluna, ja sa- dens Ungdomsjörbund r.f -nimiselle jär- 22482: malla siihen mahtuisivat teatteripuvusto, pai- jestölle Käräjätalon kunnostamiseen 22483: kallisen 4H-toiminnan sekä Borgåbygdens Ung- Porvoon kaupungin Pappilanmäelle. 22484: domsförbund -nimisen järjestön toimitilat. 22485: 22486: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 22487: 22488: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn 22489: Gunnar Jansson Ole Wasz-Höckert 22490: Saara-Maria Paakkinen 22491: 2420 1988 rd. 22492: 22493: Finansmotion nr 2262 22494: 22495: 22496: 22497: 22498: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag för kammarorkestern 22499: Avanti! för genomförande av sommarspel (Suvisoitto) i Borgå 22500: 22501: 22502: Till Riksdagen 22503: 22504: Kammarmusikorkestern Avanti!, samman- har emellertid krävt kostnader som inte till när- 22505: satt av särskilt begåvade unga musiker, har med melsevis har kunnat täckas med inkomster från 22506: prof. Ilkka Oramo som administrativ ledare konserterna, med smärre kommunala bidrag 22507: och under konstnärlig ledning av våra berömda eller sponsorerade pengar. 22508: unga kapellmästare Esa-Pekka Salonen och Avanti! representerar emellertid en högt kva- 22509: Jukka-Pekka Saraste under tre somrar arrange- lificerad kulturyttring, som inte får ifrågasättas 22510: rat egna sommarspel (Suvisoitto) i Borgå. Eve- eller äventyras. 22511: nemanget har dels varit ett skolningsläger, dels På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 22512: en svit av varierande konserter i olika miljöer, samt, 22513: ute och inne, i kyrkor och skolor, under fyra 22514: dagar strax efter midsommar. Avanti! har haft att Riksdagen i statsjörslaget jör år 22515: en stark genomslagskraft och fungerat som en 1989 på momentet 29.90.53 upptar 22516: introduktion av kvalitetsmusik hos den stora 100 000 mark för kammarorkestern 22517: allmänheten. Läger, konserter, utländska gäster A vanti! jör sommarspel i Borgå. 22518: 22519: Helsingfors den 16 september 1988 22520: 22521: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn 22522: Ole Wasz-Höckert Tauno Valo 22523: 1988 vp. 2421 22524: 22525: Raha-asia-aloite n:o 2262 Suomennos 22526: 22527: 22528: 22529: 22530: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta kamariorkesteri Avantil- 22531: le Porvoon Suvisoiton järjestämiseen 22532: 22533: 22534: Eduskunnalle 22535: 22536: Erityisen lahjakkaista nuorista muusikoista kään ole pystytty peittämään konserttituloilla, 22537: koostuva kamarimusiikkiorkesteri Avanti! on pienillä kunnallisilla avustuksilla tai sponsoroi- 22538: hallinnollisen johtajansa professori Ilkka Ora- dulla rahalla. 22539: mon johdolla ja kuuluisien nuorien kapellimes- Avanti! edustaa kuitenkin korkealaatuista 22540: tareidemme Esa-Pekka Salosen ja Jukka-Pekka kulttuuri-ilmiötä, jota ei tule asettaa kyseenalai- 22541: Sarasteen taiteellisella johdolla kolmena kesänä seksi tai vaarantaa. 22542: järjestänyt Porvoon oman Suvisoiton. Tilaisuus Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22543: on osaksi ollut koulutusleiri, osaksi erilaisten nioittaen, 22544: konserttien sarja erilaisissa ympäristöissä, ulko- 22545: na ja sisällä, kirkoissa ja kouluissa, neljän päi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22546: vän ajan heti juhannuksen jälkeen. Avanti! on 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22547: noussut hyvin esiin ja toiminut laatumusiikkiin 29.90.52 JOO 000 markkaa kamarior- 22548: johdattajana suuren yleisön piirissä. Leireistä, kesteri A vantille Porvoon Suvisoiton 22549: konserteista ja ulkomaisista vieraista on kuiten- järjestämiseen. 22550: kin aiheutunut kustannuksia, joita ei lähes- 22551: 22552: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 22553: 22554: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn 22555: Ole Wasz-Höckert Tauno Valo 22556: 2422 1988 rd. 22557: 22558: Finansmotion nr 2263 22559: 22560: 22561: 22562: 22563: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag för Visans Vänner i Hangö 22564: 22565: 22566: 22567: Tili Riksdagen 22568: 22569: Visfestivalen i Hangö är ett årligen återkom- västnyländska regionen. Ett seminarium kring 22570: mande evenemang som startades 1985. Festiva- viskulturen i Svenskfinland hör tili planerna för 22571: len har genom åren utvidgats och kommer som- år 1989, liksom en kurs i röstskolning. 22572: maren 1989 att sammanlagt omfatta en hei På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 22573: vecka. Visfestivalen arrangeras av Visans Vän- samt, 22574: ner i Hangö rf, som på grund av tilltagande 22575: kostnader är i angeläget behov av finansiellt att Riksdagen i statsjörslaget jör år 22576: stöd. Festivalen har kommit att spela rollen som 1989 på momentet 29.90.52 i tillägg upp- 22577: ett centralt kulturevenemang i Hangö stad. tar JOO 000 mark jör Visans Vänner i 22578: Särskilda evenemang ordnas dessutom i den Hangö rf för visjestival. 22579: 22580: Helsingfors den 14 september 1988 22581: 22582: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert 22583: 1988 vp. 2423 22584: 22585: Raha-asia-aloite n:o 2263 Suomennos 22586: 22587: 22588: 22589: 22590: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta Visans Vänner i Hangö 22591: -nimisen yhdistyksen toiminnan tukemiseen 22592: 22593: 22594: Eduskunnalle 22595: 22596: Hangon laulufestivaalit on vuonna 1985 kielisten alueiden laulukulttuuria käsittelevän 22597: käynnistetty vuosittain toistuva tapahtuma. seminaarin sekä äänenkäytön kurssin järjestämi- 22598: Pestivaaleja on vuosien aikana laajennettu, ja nen. 22599: kesällä 1989 ne kestävät kokonaisen viikon. Vi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22600: sans Vänner i Hangö r.f. järjestää laulufesti- nioittaen, 22601: vaalit ja tarvitsee lisääntyvien kustannusten 22602: vuoksi rahoitustukea. Pestivaaleista on muo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22603: dostunut keskeinen kulttuuritapahtuma Han- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22604: gon kaupungissa. Erityisiä tapahtumia järjeste- 29.90.52 JOO 000 markkaa Visans Vän- 22605: tään lisäksi Länsi-Uudenmaan seudulla. Vuon- ner i Hangö r.f. -nimiselle yhdistykselle 22606: na 1989 suunnitelmiin kuuluu Suomen ruotsin- laulufestivaalien järjestämiseen. 22607: 22608: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 22609: 22610: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert 22611: 2424 1988 rd. 22612: 22613: Finansmotion nr 2264 22614: 22615: 22616: 22617: 22618: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag för riksomfattande evene- 22619: mang i anslutning tili ungdomsfostringsarbete 22620: 22621: 22622: Tili Riksdagen 22623: 22624: Enligt ungdomsarbetslagen (1068/85) bör det tigt är det i samband med utformandet av nya 22625: i statsförslaget ingå anslag för riksomfattande former av ungdomsverksamhet. 22626: ungdomsevenemang och projekt. För första På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 22627: gången efter lagens tillkomst ingår det anslag samt, 22628: för detta moment, i förslaget tili statsbudget. 22629: Summan är dock för snålt tilltagen med tanke att Riksdagen i statsjörslaget jör år 22630: på att det även är frågan om utformandet av 1989 på momentet 29.91.51 i tillägg upp- 22631: nya arbetsformer inom ungdomsarbetet. tar 300 000 mark jör statsunderstöd jör 22632: Ungdomsverksamheten är ej mer enbart frå- riksomfattande ungdomsevenemang och 22633: gan om friviliig föreningsverksamhet. Det krävs projekt samt jör utjormandet av nya ar- 22634: allt mer heltäckande verksamhet. Speciellt vik- betsmetoder. 22635: 22636: Helsingfors den 16 september 1988 22637: 22638: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn 22639: Gunnar Jansson Håkan Nordman 22640: Ole Wasz-Höckert 22641: 1988 vp. 2425 22642: 22643: Raha-asia-aloite n:o 2264 Suomennos 22644: 22645: 22646: 22647: 22648: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorisokasvatustyöhön 22649: liittyviin valtakunnallisiin tapahtumiin 22650: 22651: 22652: Eduskunnalle 22653: 22654: Nuorisotyölain (1068/85) mukaan valtion Erityisen tärkeää tämä on nuorisotoiminnan 22655: tulo- ja menoarviossa on oltava määräraha val- uusien muotojen luomisessa. 22656: takunnallisiin nuorisotapahtumiin ja -hankkei- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22657: siin. Ensimmäisen kerran lain syntymisen jäl- nioittaen, 22658: keen valtion tulo- ja menoarvioehdotuksessa on 22659: määräraha tällä momentilla. Summa on kuiten- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22660: kin liian niukka sen huomioon ottaen, että kyse 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22661: on myös uusien työtapojen luomisesta nuoriso- 29.91.51 lisäyksenä 300 000 markkaa 22662: työssä. valtionavustuksena valtakunnallisiin 22663: Nuorisotoiminnassa ei enää ole ainoastaan nuorisotapahtumiin ja -hankkeisiin sekä 22664: kysymys vapaaehtoisesta yhdistystoiminnasta. uusien työmuotojen luomiseen. 22665: Yhä enemmän tarvitaan kattavaa toimintaa. 22666: 22667: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 22668: 22669: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn 22670: Gunnar Jansson Håkan Nordman 22671: Ole Wasz-Höckert 22672: 2426 1988 rd. 22673: 22674: Finansmotion nr 2265 22675: 22676: 22677: 22678: 22679: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag för framställande av 22680: svenskspråkigt material till ungdomsdatabank 22681: 22682: 22683: Tili Riksdagen 22684: 22685: Den 1 september 1988 startade en databank Informationen i databanken finns nu till- 22686: med information riktad till unga. Kansalaiskas- gänglig enbart på finska. Det är viktigt att ock- 22687: vatuksen keskus - Centralen för medborgar- så svenskspråkiga ungdomar har tillgång till 22688: fostran ry. ansvarar för upprätthållandet av da- denna information på sitt modersmål. 22689: tabanken, och organisationen har i samarbete Detta förutsätter att tillräckliga medel bevil- 22690: med myndigheter, organisationer och andra or- jas till översättning av existerande finskspråkigt 22691: gan insamlat och bearbetat informationsmateri- material samt till utarbetande av materia} som 22692: alet. specifikt berör svenskpråkiga ungdomar, bl.a. 22693: Databanken innehåller information om 20 inom utbildning. 22694: olika frågor, bl.a. utbildning, arbetsliv, boen- På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 22695: de, miljö-, konsument- och sexualfrågor och re- samt, 22696: sande. 22697: Den nu pågående försöksverksamheten med att Riksdagen i statsförs/aget jör år 22698: tio användargrupper i olika delar av Finland 1989 på momentet 29.91.51 upptar 22699: (informationscenter, skolor, bibliotek, organi- 300 000 mark jör jramställning av 22700: sationer) avslutas i mars 1989. Då öppnas data- svenskpråkigt materia/ tili existerande 22701: banken för alla intresserade i hela Finland. ungdomsdatabank. 22702: Helsingfors den 19 september 1988 22703: 22704: Per-Henrik Nyman Håkan Nordman 22705: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert 22706: Saara-Maria Paakkinen 22707: 1988 vp. 2427 22708: 22709: Raha-asia-aloite n:o 2265 Suomennos 22710: 22711: 22712: 22713: 22714: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta ruotsinkielisen aineiston 22715: tuottamiseksi nuorisotietopankkiin 22716: 22717: 22718: Eduskunnalle 22719: 22720: Syyskuun 1. päivänä 1988 käynnistettiin nuo- Tietopankissa oleva tieto on ainoastaan suo- 22721: rille suunnattua tietoa sisältävä tietopankki. menkielistä. On tärkeää, että myös ruotsinkieli- 22722: Kansalaiskasvatuksen keskus - Centralen för sillä nuorilla on käytettävissään tätä tietoa äi- 22723: medborgarfostran ry. vastaa tietopankin ylläpi- dinkielellään. 22724: dosta ja on yhteistyössä viranomaisten, järjes- Tämä edellyttää riittävien varojen myöntä- 22725: töjen ja muiden elinten kanssa kerännyt ja työs- mistä olemassa olevan suomenkielisen aineiston 22726: tänyt tietoaineiston. kääntämiseksi sekä sellaisen mm. koulutukseen 22727: Tietopankki sisältää tietoa 20 eri aihepiiristä, liittyvän aineiston laatimiseksi, joka koskee eri- 22728: mm. koulutuksesta, työelämästä, asumisesta, tyisesti ruotsinkielisiä nuoria. 22729: ympäristö-, kuluttaja- ja sukupuolikysymyksis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22730: tä sekä matkustamisesta. nioittaen, 22731: Käynnissä oleva kokeilu, johon osallistuu 10 22732: käyttäjäryhmää (tiedotuskeskukset, koulut, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22733: kirjastot, järjestöt) eri puolilta Suomea pääte- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22734: tään maaliskuussa 1989. Tällöin tietopankki 29.91.51 300 000 markkaa ruotsinkieli- 22735: avataan kaikille kiinnostuneille koko Suo- sen aineiston tuottamiseksi olemassa 22736: messa. olevaan nuorisotietopankkiin. 22737: 22738: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 22739: 22740: Per-Henrik Nyman Håkan Nordman 22741: Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert 22742: Saara-Maria Paakkinen 22743: 2428 1988 vp. 22744: 22745: Raha-asia-aloite n:o 2266 22746: 22747: 22748: 22749: 22750: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruotsinpyhtään valta- 22751: kunnalliselle nuorison leiri- ja kurssikeskukselle 22752: 22753: 22754: Eduskunnalle 22755: 22756: Ruotsinpyhtään kuntaan on suunniteltu val- uudisrakennushankkeet käynnistetään, mikäli 22757: takunnallista nuorison leiri- ja kurssikeskusta tarvetta ja varoja lisätiloille jatkossa löytyy. 22758: (nuorisomatkailukeskusta), koska Uudenmaan Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu- 22759: läänissä sellaiseen on erityistä tarvetta. denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu- 22760: Nuorisomatkailukeskuksen suunnittelu aloi- kunnan työvaliokunnassa. 22761: tettiin alkukesällä 1987, ja hankkeen avustus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22762: kelpoisuushakemus on jätetty opetusministe- nioittaen, 22763: riölle. Ruotsinpyhtää on tällä hetkellä opetus- 22764: ministeriön ns. jatkovalmistelukohteena. Nuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22765: risomatkailukeskuksen kokeilutoiminta on 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22766: kunnassa jo aloitettu olemassa olevissa tiloissa, 29.91.51 2600000 markan määrärahan 22767: ja riittävät puitteet toiminnan edelleen kehittä- Ruotsinpyhtään nuorisomatkailukes- 22768: miseksi ovat olemassa. Matkailukeskuksen ke- kuksen toimintatukeen ja kalustuksen 22769: hittämissuunnitelmassa lähdetään siitä, että toi- hankintaan. 22770: mintaa kehitetään olemassa olevissa tiloissa ja 22771: 22772: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 22773: 22774: Per-Henrik Nyman Kaarina Dromberg Saara-Maria Paakkinen 22775: Marja-Liisa Löyttyjärvi Eeva-Liisa Moilanen Matti Saarinen 22776: Marjatta Väänänen Ole Wasz-Höckert Elisabeth Rehn 22777: Tuula Liunaiomaa Pirjo Ala-Kapee Claes Andersson 22778: Päivi Varpasuo Markku Pohjola Ben Zyskowicz 22779: Lea Kärhä Tauno Valo Anssi Rauramo 22780: Eero Paloheimo Marita Jurva Pirjo-Riitta Antvuori 22781: 1988 rd. 2429 22782: 22783: Finansmotion nr 2267 22784: 22785: 22786: 22787: 22788: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag till Nylands Svenska Ung- 22789: domsförbund för utgivande av Husdokumentation 22790: 22791: 22792: Till Riksdagen 22793: 22794: Nylands Svenska Ungdomsförbund rf. verksamhet i och kring sitt hus. Dokumentatio- 22795: (NSU) uppmärksammar det att den nyländska nen kommer också att innehålla en historik över 22796: ungdomsföreningsrörelsen 1989 fyller 100 år ge- den nyländska uf-rörelsen under 100 år. 22797: nom att ge ut en dokumentation över de ny- Boken skall vara klar för tryckning i januari 22798: ländska ungdomsföreningshusen. Dokumenta- 1989 och distribueras i oktober 1989. 22799: tionen av husen är viktig eftersom de represen- Finansieringen av en dylik historik kan inte 22800: terar ett kulturhistoriskt värde. Föreningshusen ordnas inom ramen för förbundets ordinarie 22801: har till en del renoverats under åren och de hus anslag varför tilläggsresurser behövs. 22802: som inte ännu genomgått renovering gör det På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 22803: inom en överskådlig framtid. För att ta vara på samt, 22804: det genuina som finns kvar är en dokumente- 22805: ring i ord och bild viktig att genomföra så att Riksdagen i statsförs/aget för år 22806: snabbt som möjligt. 1989 på momentet 29.99.50 upptar 22807: Dokumentationsarbetet har inletts 1986 med 50 000 mark att disponeras av Ny/ands 22808: fotografering av alla husen och sammanställ- Svenska Ungdomsförbund för utgivan- 22809: ning av texter som kort beskriver föreningens de av Husdokumentation. 22810: 22811: Helsingfors den 14 september 1988 22812: 22813: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert 22814: 22815: 22816: 22817: 22818: 22 280129N 22819: 2430 1988 vp. 22820: 22821: Raha-asia-aloite n:o 2267 Suomennos 22822: 22823: 22824: 22825: 22826: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta Nylands Svenska Ung- 22827: domsförbund -nimiselle järjestölle Husdokumentation-nimisen 22828: julkaisun tekemiseen 22829: 22830: Eduskunnalle 22831: 22832: Nylands Svenska Ungdomsförbund r.f. myös historiikki uusmaalaisesta nuorisoseura- 22833: (NSU) -niminen järjestö juhlistaa uusmaalaisen liikkeestä 100 vuoden ajalta. 22834: nuorisoseuraliikkeen 100-vuotisjuhlia vuonna Kirja on painovalmis tammikuussa 1989 ja 22835: 1989 tekemällä uusmaalaisista nuorisoseuran- jakelu tapahtuu lokakuussa 1989. 22836: taloja dokumentoivan julkaisun. Talojen doku- Tällaisen historiikin rahoitusta ei pystytä jär- 22837: mentointi on tärkeää, koska ne edustavat kult- jestämään liiton varsinaisten määrärahojen 22838: tuurihistoriallisia arvoja. Seurojentaloja on puitteissa, minkä vuoksi tarvitaan lisävoimava- 22839: osaksi peruskorjattu viime vuosien aikana, ja roja. 22840: vielä peruskorjaamattomat talot korjataan lähi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22841: tulevaisuudessa. Jäljellä olevien aitojen piirtei- nioittaen, 22842: den säilyttämiseksi sanallinen ja kuvallinen do- 22843: kumentointi on tärkeää suorittaa mahdollisim- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22844: man nopeasti. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22845: Dokumentointityö on aloitettu vuonna 1986 29.99.50 50 000 markkaa Nylands 22846: kuvaamalla kaikki talot ja laatimalla tekstit, Svenska Ungdomsjörbund -nimiselle 22847: jotka lyhyesti kuvaavat yhdistyksen taloon liit- järjestölle Husdokumentation-nimisen 22848: tyvää toimintaa. Dokumentointiin sisältyy julkaisun tekemiseen. 22849: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 22850: 22851: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn Ole Wasz-Höckert 22852: 1988 rd. 2431 22853: 22854: Finansmotion nr 2268 22855: 22856: 22857: 22858: 22859: Nyman m.fl.: Om anvisande av anslag för upprensning och sane- 22860: ring av Sibbo å 22861: 22862: 22863: Till Riksdagen 22864: 22865: Till de natursköna vattendragen i Nyland hör På basis av det ovan anförda föreslår vi vörd- 22866: också Sibbo å, som dock miljömässigt allvarligt samt, 22867: har · fått förfalla. Bråte, stockar och allmän 22868: orenlighet karaktäriserar ån, som i sig utgör en att Riksdagen i statsjörs/aget jör år 22869: viktig farled för befolkningen i södra Sibbo och 1989 på momentet 30.40. 77 upptar 22870: som har särskilda kvaliteter som vattenled för 500 000 mark jör upprensning och sane- 22871: småbåtar, kanoter och annan rekreationsverk- ring av Sibbo å. 22872: samhet. Snabba åtgärder bör vidtas för att Sib- 22873: bo å inte skall förfalla till ett tillstånd som är 22874: oreparabelt. 22875: 22876: Helsingfors den 16 september 1988 22877: 22878: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn 22879: Gunnar Jansson Ole Wasz-Höckert 22880: 2432 1988 vp. 22881: 22882: Raha-asia-aloite n:o 2268 Suomennos 22883: 22884: 22885: 22886: 22887: Nyman ym.: Määrärahan osoittamisesta Sipoonjoen perkaami- 22888: seen ja kunnostamiseen 22889: 22890: 22891: Eduskunnalle 22892: 22893: Uudenmaan luonnonkauniisiin vesistöihin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 22894: kuuluu myös Sipoonjoki, joka tosin on saanut nioittaen, 22895: ympäristöllisesti rappeutua pahoin. Romu, tu- 22896: kit ja yleinen epäpuhtaus on luonteenomaista että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22897: joelle, joka sinänsä on eteläisen Sipoon väestöl- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22898: le merkittävä vesiväylä ja jolla on erityistä mer- 30.40. 77 500 000 markkaa Sipoonjoen 22899: kitystä pienveneiden, kanoottien ja muun vir- perkaamiseen ja kunnostamiseen. 22900: kistystoiminnan vesireittinä. Onkin ryhdyttävä 22901: nopeisiin toimenpiteisiin, jottei Sipoonjoki rap- 22902: peutuisi korjaamattomaan tilaan. 22903: 22904: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 22905: 22906: Per-Henrik Nyman Elisabeth Rehn 22907: Gunnar Jansson Ole Wasz-Höckert 22908: 1988 vp. 2433 22909: 22910: Raha-asia-aloite n:o 2269 22911: 22912: 22913: 22914: 22915: Ollila: Määrähan osoittamisesta Kansallisen Sivistysliiton tiedo- 22916: tusprojektin jatkamiseen 22917: 22918: 22919: Eduskunnalle 22920: 22921: Kansallisella Sivistysliitolla on meneillään tie- Kansallisessa Sivistysliitossa ja taata riittävät 22922: dotustoiminnan projekti. Sen puitteissa on mm. varat lehtihankkeen käynnistämiseen kunnialla. 22923: selvitetty mahdollisuutta kattavan kulttuuria ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kunnioit- 22924: yhteiskunnallisia kysymyksiä seuraavan mielipi- taen, 22925: delehden julkaisemiseen nykyisiä toimintoja ra- 22926: tionalisoimalla ja uusia pohtimalla. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22927: Vuonna 1989 lehtihankkeessa ollaan siirty- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 22928: mässä toteuttamisvaiheeseen, samoin tiedotus- 29.57.54 200 000 markkaa Kansallisen 22929: projektin muut osat edellyttävät jatkotoimia. Sivistysliiton tiedotusprojektin jatkami- 22930: Näiden hankkeiden toteuttamiseksi on välttä- seen ja projektisihteerin palkkaamiseen. 22931: mätöntä jatkaa tiedotussihteerin palkkausta 22932: 22933: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 22934: 22935: Heikki A. Ollila 22936: 2434 1988 vp. 22937: 22938: Raha-asia-aloite n:o 2270 22939: 22940: 22941: 22942: 22943: Ollila: Määrärahan osoittamisesta Porvarillisen Varhaisnuoriso- 22944: liiton kansainvälisiin projekteihin 22945: 22946: 22947: Eduskunnalle 22948: 22949: Porvarillisella Varhaisnuorisoliitolla on tällä kavat myös varhaisnuorisojärjestöjen vuonna 22950: hetkellä yhteydet kolmeen Itä-Euroopan maa- 1992 yhteisesti toteutettavan ''Lapselta lapsel- 22951: han, joihin lähtetään vuosittain lapsivaltuus- le'' -kehitysyhteistyöprojektin valmistelut. 22952: kunnat. Liitto järjestää myös omia kansainväli- Erityinen painopistealue liiton toiminnassa 22953: siä lasten leirejä. tulee olemaan ns. kummilapsitoiminnan viral- 22954: Yhteistoiminta on laajenemassa aluksi Itäval- listaminen kehitysmaiden lasten auttamiseksi. 22955: taan. PVL:n etujen mukaista on myös osallis- Myös Suomessa asuvien pakolaisten osallistu- 22956: tua varhaisnuorisojärjestöjen kansainvälisen minen liiton leiri- ja virkistystapahtumiin aloite- 22957: yhteistyöelimen, CAIC:n, toimintaan. CAIC taan. 22958: koordinoi kaikkien maiden varhaisnuorisojär- Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 22959: jestöjen yhteistoimintaa, mm. Lapsen oikeuk- nioittaen, 22960: sien sopimuksen edistymistä. 22961: Kansainvälistymisen myötä PVL tarvitsee että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22962: koulutusmateriaalia. Liitto aikookin julkaista 1989 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 22963: vuonna 1989 erityisen kansainvälisyyskasvatus- kaa Porvarillisen Varhaisnuorisoliiton 22964: teemanumeron lehdestään. Toimintavuonna al- kansainvälisiin projektitoimintoihin. 22965: 22966: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 22967: 22968: Heikki A. Ollila 22969: 1988 vp. 2435 22970: 22971: Raha-asia-aloite n:o 2271 22972: 22973: 22974: 22975: 22976: Ollila: Määrärahan osoittamisesta nuorten osuuskunta-asumisen 22977: tutkimiseen 22978: 22979: 22980: Eduskunnalle 22981: 22982: Omistusasuntojen hintojen nousu ja vuokra- seen. Asukkaiden mahdollisuudet vaikuttaa 22983: asuntojen vähentyminen ovat kaventaneet omaan asumiseensa ovat paremmat kuin vuok- 22984: nuorten valintamahdollisuuksia asuntomarkki- ra-asumisessa. Osuuskunta-asumisen elvyttämi- 22985: noilla. Suurimmissa asutuskeskuksissa sekä ko- sen ja laajentamisen edellytyksiä (rahoitus, ton- 22986: toaan irtautuvan, yksin asuvan että perhettä pe- tinsaanti, asunnonvaihtajan asema jne.) voitai- 22987: rustavan ja opiskeluaan päättävän nuoren on siin tutkia Suomen ylioppilaskuntien liiton Asu- 22988: erittäin vaikea löytää itselleen kohtuuhintaista misen Utopiat -projektin puitteissa. 22989: ja sopivan kokoista asuntoa. Tarvitaan uusia Edellä olevan perusteella ehdotan kun- 22990: vaihtoehtoja. nioittaen, 22991: Useissa maissa- mm. Ruotsissa, Norjassa ja 22992: Kanadassa - yhteiskunta tukee osuuskunta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 22993: asumista. Myös Suomessa on osuuskunta-asun- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 22994: toja, joiden määrä on kuitenkin asunto-osa- 35.45.22 lisäyksenä 150000 markkaa 22995: keyhtiöiden rinnalla vähentynyt. Osuuskunta- Suomen ylioppilaskuntien liiton Asumi- 22996: asuntojen toiminta perustuu asukkailta perit- sen Utopia! -projektil/e nuorten osuus- 22997: tävään osuuskuntamaksuun, omakustanteiseen kunta-asumisen tutkimiseen. 22998: vuokraan ja asunnonvaihtajan etujen turvaami- 22999: 23000: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 23001: 23002: Heikki A. Ollila 23003: 2436 1988 vp. 23004: 23005: Raha-asia-aloite n:o 2272 23006: 23007: 23008: 23009: 23010: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kehitysyhteistyön 23011: Palvelukeskus ry. KePan toiminnan tukemiseen 23012: 23013: 23014: Eduskunnalle 23015: 23016: Kehitysyhteistyön laajentumisen jatkuminen maalis-huhtikuussa 1988. Uusien kehitysjouk- 23017: oli valtion vuoden 1988 tulo- ja menoarvion kolaisten valmennuksesta ja seuraaville kurs- 23018: myönteisiä piirteitä. Osana kehitysyhteistyö- seille tulevien rekrytoinnista aiheutuvat kulut 23019: määrärahojen yleistä lisäystä on merkillepanta- ovat 630 000 mk. Uusista kehitysjoukkolaisista 23020: vaa, että kansalais- ja lähetysjärjestöjen kehi- aiheutuvat kulut vuoden 1988 aikana - mikäli 23021: tysyhteistyömäärärahat nousivat suhteellisesti ulkoasiainministeriön kanssa yhteistyössä laa- 23022: ottaen erityisen voimakkaasti. Uudelleen käyn- dittuja suunnitelmia ei muuteta - ovat noin 2, 7 23023: nistetty kehitysjoukkotoiminta, joka valtioneu- milj. mk, mukaan lukien ajoneuvohankinnat 23024: voston päätöksellä on annettu kansalais- ja lä- kehitysjoukkolaisten käyttöön. 23025: hetysjärjestöjen yhteistyöelimen Kehitysyhteis- Kehitysjoukkotoiminnan kulut vuonna 1988 23026: työn Palvelukeskus ry:n eli KePan toteutetta- ovat siten 8 000 000 mk. Koska vuoden 1988 23027: vaksi, on uusi ja onnistuneesti alkanut osa jär- valtion menoarviossa kehitysjoukkotoimintaan 23028: jestöjen harjoittamaa kehitysyhteistyötä. myönnettiin vain esitetyt 6,0 milj. mk, tämä 23029: Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksen ja ulko- merkitsee käytännössä sitä, että vuoden 1988 ai- 23030: asiainministeriön yhteisellä päätöksellä kehitys- kana voidaan lähettää vain 5-6 uutta kehitys- 23031: joukkotoiminta on käynnistynyt Sambiassa. joukkolaista. Toiminnan aloittamiseksi toisessa 23032: Kehitysjoukkotoiminnan on tarkoitus viiden yhteistyömaassa ei voitu tehdä tarvittavia en- 23033: vuoden kuluessa laajentua kaikkiaan neljään nakkovalmisteluja. Valmennuskurssin järjestä- 23034: maahan, jolloin kehitysjoukkolaisten kokonais- minen näin pienelle joukolle on hyvin epätalou- 23035: määrä olisi noin 120 henkeä. Paraikaa valmis- dellista. 23036: tellaan toiminnan laajentamista toiseen yhteis- Toiminnan rajoittaminen taloudellisin perus- 23037: työmaahan. Tätä tarkoittava aloite on syys- tein ei ole mielekästä tilanteessa, jossa kansa- 23038: kuussa 1987 toimitettu Etiopian hallitukselle. laisjärjestöt ovat innostuneesti mukana tuke- 23039: KePan palveluksessa on Sambiassa 18 kehi- massa kehitysjoukkotoiminnan uudelleen aloit- 23040: tysjoukkolaista. Kotimaan toimistossa työsken- tamista. 23041: telee 5 henkilöä ja Sambian kenttätoimistossa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23042: koordinaattori ja toimistosihteeri. Tämänhetki- nioittaen, 23043: sen toiminnan ylläpitämisestä aiheutuvat kulut 23044: vuonna 1988 ovat noin 4 670 000 mk. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23045: KePa järjesti vuoden 1987 aikana 2 valinta- 1989 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 23046: kurssia, joiden perusteella valittiin 15-17 uutta markkaa Kehitysyhteistyön Palvelukes- 23047: kehitysjoukkolaista koulutettavaksi tammi- kus ry. KePan toiminnan tukemiseksi. 23048: helmikuussa 1988 ja lähetettäväksi Sambiaan 23049: 23050: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 23051: 23052: Saara-Maria Paakkinen Kerttu Törnqvist Virpa Puisto 23053: Pentti Lahti-Nuuttila Marja-Liisa Löyttyjärvi Antti Kalliomäki 23054: Timo Roos Matti Vähänäkki Tuula Paavilainen 23055: Markku Pohjola Matti Saarinen Raimo Vuoristo 23056: Arto Lapiolahti 23057: 1988 vp. 2437 23058: 23059: Raha-asia-aloite n:o 2273 23060: 23061: 23062: 23063: 23064: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työväen Akatemian 23065: kirjaston sekä henkilökunnan asuntolan perusparannukseen 23066: 23067: 23068: Eduskunnalle 23069: 23070: Työväen Akatemia on Kauniaisissa sijaitseva Työväen Akatemian henkilökunnasta suuri 23071: kansanopisto ja kurssikeskus, joka on toiminut osa asuu perheineen kansanopiston yhteydessä. 23072: vuodesta 1924 lähtien. Akatemiassa annetaan Myöskään henkilökunnan asuntola ei kunnol- 23073: opetusta yhteiskunnallisella linjalla sekä kult- taan vastaa tarkoitustaan, joten sitäkin joudu- 23074: tuurilinjalla. Näiden pitempien kurssien ope- taan peruskorjaamaan. Kumpaakaan peruspa- 23075: tukseen on jo osallistunut yli kolmetuhatta rannustarvetta ei ole otettu riittävästi huomioon 23076: opiskelijaa. valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityk- 23077: Tämän lisäksi Akatemiassa järjestetään ym- sessä. 23078: päri vuoden runsaasti erilaisia lyhytkursseja. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23079: Näiden kurssien aiheet vaihtelevat ilmaisutai- nioittaen, 23080: dosta kieltenopiskeluun. Myös näille kursseille 23081: osallistuu runsaasti opiskelijoita vuosittain. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23082: Opiskelijoiden käytössä on Työväen Akate- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23083: miassa yli 20 000 nidettä käsittävä kirjasto. Kir- 29.57.52 lisäyksenä 150 000 markkaa 23084: jaston toimitilat ovat vuosien saatossa kuiten- Työväen Akatemian kirjaston sekä hen- 23085: kin rappeutuneet, joten ne tulee pikaisesti pe- kilökunnan asuntolan perusparannuk- 23086: ruskorjata arvokkaan kokoelman säilymisen seen. 23087: turvaamiseksi. 23088: 23089: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 23090: 23091: Saara-Maria Paakkinen Pirjo Ala-Kapee Antti Kalliomäki 23092: Markku Pohjola Matti Saarinen Arto Lapiolahti 23093: Tuula Paavilainen Jukka Gustafsson Raimo Vuoristo 23094: Matti Vähänäkki Kerttu Törnqvist Virpa Puisto 23095: Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos 23096: 2438 1988 vp. 23097: 23098: Raha-asia-aloite n:o 2274 23099: 23100: 23101: 23102: 23103: Paakkinen ym.: Määrärahojen osoittamisesta teatteriryhmien tu- 23104: kemiseen 23105: 23106: 23107: Eduskunnalle 23108: 23109: Ammattimaiset teatteriryhmät ovat kahden 1984 3 800 000 mk ja vuoden 1989 budjettiesi- 23110: vuosikymmenen aikana luoneet tiiviin yleisö- tyksessä 3 200 000 mk, vaikka tuen jakajien 23111: suhteen kohderyhmiinsä ja saavuttaneet vakiin- määrä on säilynyt samana. 23112: tuneen toiminnallisen aseman teatterikentäs- Julkisen tuen riittämättömyys on nostanut 23113: sämme, vaikka niiden julkisen tuen kehitys ei teatteriryhmien oman tulosvastuun kohtuutto- 23114: ole vastannut niiden valtakunnallista ja teatteri- man suureksi tulonmuodostuksessa muihin teat- 23115: kasvatuksellista merkitystä, saatikka ryhmien terityyppeihin, alhaiseen lipunhintaan ja pieneen 23116: omia taloudellis-taiteellisia kehitystarpeita. Tä- henkilökuntaan nähden. Se on merkinnyt myös 23117: hän kiinnitti yksimielisesti huomiota jo opetus- perus- ja samapaikkaisen palkkapolitiikan jäl- 23118: ministeriön asettama teattereiden valtionosuus- keenjääneisyyttä ja työntekijöiden vanhuuden- 23119: työryhmä, joka muistiossaan vuonna 1983 esitti turvan järjestämisen mahdottomuutta. 23120: teatteriryhmille 1 miljoonan markan tasokoro- Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodel- 23121: tusta seuraavan vuoden budjettiin. Tällainen ta- le 1988 esitetään teatteriryhmien tukemiseen 23122: sokorotus on toistuvasti jäänyt muiden teatteri- 3 200 000 mk. Se merkitsee kuluvan vuoden lisä- 23123: alan uudishankkeiden varjoon. avustuksen huomioiden vähennystä 200 000 mk 23124: Valtionavun piirissä olevien teatteriryhmien (-5,9 %). Kuluvana vuonna tämän määrära- 23125: (12 teatteria vuonna 1988) toimintavolyymi vas- han jaon piiriin on otettu 3 uutta teatteria, yh- 23126: taa 15 Ofo :a teattereittemme vuosittaisista esitys- teismäärän ollessa 12 teatteria. 23127: kerroista ja koko katsojamääristä. Se saavute- Teatteriryhmien kiertuetukeen ja laitehankin- 23128: taan raskaissa kiertueolosuhteissa eri puolilla toihin esitetään 680 000 mk, jossa on kuluvan 23129: Suomea, kokonaisohjelmiston suuntautuessa vuoden lisäavustus huomioiden vähennystä 23130: pääosin lapsille ja nuorille. Toimintansa laa- 50000 mk (-6,8 %). Tuki kohdistuu välittö- 23131: juudesta ja vakinaisuudesta huolimatta teatteri- miin kiertuekuluihin, kuten matka-, kuljetus- ja 23132: ryhmien valtion toiminta-avustuksen suhteelli- päivärahakustannuksiin, joiden välittömät me- 23133: nen osuus teattereiden saamasta valtionavusta noerät ovat jatkuvasti kohonneet. Verouudis- 23134: on jatkuvasti laskenut. Hallituksen budjettiesi- tuksen sisältämä kokopäivärahojen verollisuus 23135: tyksessä vuodelle 1989 se on vain 2,8 %, kun tulee erittäin kipeästi koskemaan kiertuetyötä 23136: esimerkiksi toiminta-ajatukseltaan niihin ver- tekeviä teatteriryhmiä. Tuki ei muutenkaan rii- 23137: rattavien harvalukuisempien alueteattereiden (8 tä täysimääräisesti kattamaan näitä kuluja, sillä 23138: teatteria) osuus on 20,5 % ja kolmen lastenteat- työntekijöille kiertämisen aiheuttamaa rasitetta 23139: terin osuus 4,8 %. Myös teatteriryhmien saama ei teatteriryhmissä pystytä alueteattereiden ta- 23140: markkamääräinen avustus on laskenut: vuonna voin korvaamaan erityisellä ns. rasitelisällä. 23141: 1988 vp. - RA n:o 2274 2439 23142: 23143: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 29.90.52 lisäyksenä 800 000 markkaa 23144: nioittaen, teatteriryhmien tukemiseen sekä 23145: 300 000 markkaa teatteriryhmien kier- 23146: että Eduskunta ottaisi valtion vuoden tuetukeen ja laitehankintoihin. 23147: 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23148: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 23149: 23150: Saara-Maria Paakkinen Antti Kalliomäki Markku Pohjola 23151: Matti Saarinen Arto Lapiolahti Tuula Paavilainen 23152: Jukka Gustafsson Matti Vähänäkki Kerttu Törnqvist 23153: Virpa Puisto Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos 23154: 2440 1988 vp. 23155: 23156: Raha-asia-aloite n:o 2275 23157: 23158: 23159: 23160: 23161: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta harrastajateatterei- 23162: den ja ylioppilasteattereiden toiminnan tukemiseen 23163: 23164: 23165: Eduskunnalle 23166: 23167: Suomi tunnetaan sekä kotimaassa että ulko- kohta Harrastajateatterit. Opetusministeriö on 23168: mailla hyvin organisoidusta harrastajateatteri- siirtänyt määrärahan läänien taidetoimikuntien 23169: toiminnastaan ja sen korkeasta tasosta. Harras- taiteen tukemiseen, mutta tällöin ammatillisesti 23170: tajateatteritoiminnan piirissä toimivat laajasti johdetut harrastajateatterit ja ylioppilasteatterit 23171: eri-ikäiset henkilöt sekä yhdessä että muodos- jäävät epävarmuuden tilaan. Pitkäjänteinen 23172: taen erityisesti omia teatteriryhmiä, esim. lapsi- suunnittelu ja ohjelmistokin jo edellyttää sään- 23173: teatterit ja ylioppilasteatterit. Suomen yksi vah- nöllistä ja varmaa tukea vuosittain. Läänien tai- 23174: va ja hyväksi havaittu teatteriryhmittymä on detoimikuntien avustuksia hakevat kaikki har- 23175: ammatillisesti johdetut harrastajateatterit. Näi- rastajateatterit, joten avustusten pirstoutumi- 23176: den teatterien käyttöön on useimmiten kuntien nen pieniin tunnustuksiin ei takaa ammatillises- 23177: taholta osoitettu omat tilat, ja toimintaa vetää ti johdettujen harrastajateattereiden ja ylioppi- 23178: koulutettu teatterialan ammattilainen taiteelli- lasteattereiden toiminnan kehittymistä. 23179: sena johtajana. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23180: Mainittakoon esimerkiksi Kuusankosken Teat- nioittaen, 23181: teri, Hyvinkään Teatteri, Salon Teatteri, Uuden- 23182: kaupungin Teatteri ja Helsingin Ylioppilasteat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23183: teri. Nämä teatterit ovat paikkakuntansa teatte- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23184: ritaiteen keskuksia ja tarjoavat kuntalaisilleen 29.90.52 lisäyksenä 850 000 markkaa 23185: ja lähiympäristölleen monipuolisia taide-elä- ammatillisesti johdettujen harrastaja- 23186: myksiä. teattereiden ja ylioppilasteattereiden toi- 23187: Valtion tulo- ja menoarviossa 1989 esitetään minnan tukemiseen. 23188: kokonaan poistettavaksi momentilta 29.90.52 23189: 23190: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 23191: 23192: Saara-Maria Paakkinen Virpa Puisto Antti Kalliomäki 23193: Markku Pohjola Matti Saarinen Pentti Lahti-Nuuttila 23194: Kerttu Törnqvist Jukka Gustafsson Arto Lapiolahti 23195: Tuula Paavilainen Raimo Vuoristo Timo Roos 23196: Matti Vähänäkki 23197: 1988 vp. 2441 23198: 23199: Raha-asia-aloite n:o 2276 23200: 23201: 23202: 23203: 23204: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Nuorten Puolesta 23205: Keskusliitto ry:n toimintojen tukemiseen 23206: 23207: 23208: Eduskunnalle 23209: 23210: Nuorten Puolesta Keskusliitto ry. tekee mer- minen ja sen toiminnan organisoiminen. Neu- 23211: kittävää työtä lasten, nuorten ja nuorten perhei- vottelukunnan tehtävänä tulee olemaan lapsi- ja 23212: den keskuudessa. Kulttuuri- ja harrastustoimin- nuorisokulttuurin nykytilanteen kartoittami- 23213: ta, leiri- ja lomatoiminta sekä koulutus- ja kurs- nen, toimintaohjelman laatiminen liiton tuki- 23214: sitoiminta ovat liiton toiminnan pääalueita. muodoista sekä toimenpide-ehdotusten laatimi- 23215: Toiminta tapahtuu ensisijaisesti liiton omista- nen viranomaisille lapsi- ja nuorisokulttuurin 23216: missa Punkaharjun ja Kustavin leiri- ja kurssi- tukemiseksi ja edistämiseksi. 23217: keskuksissa sekä Käpylän ja Juupajoen toimi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23218: taloissa. Näiden kiinteistöjen ylläpito ja kehit- nioittavasti, 23219: täminen sekä tulevan toimintakauden leiri- ja 23220: kurssitoiminta vaatii liitolta paljon työtä ja ta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23221: loudellisten resurssien varmistamista. 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 23222: Nuorten Puolesta Keskusliiton tulevan vuo- markkaa käytettäväksi Nuorten Puoles- 23223: den toiminnassa on uutena projektina lapsi- ja ta Keskusliitto ry:n toimintojen tukemi- 23224: nuorisokulttuurin neuvottelukunnan perusta- seen. 23225: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 23226: 23227: Saara-Maria Paakkinen Kerttu Törnqvist Virpa Puisto 23228: Pirjo Ala-Kapee Antti Kalliomäki Markku Pohjola 23229: Jukka Gustafsson Matti Saarinen Arto Lapiolahti 23230: Tuula Paavilainen Raimo Vuoristo Pentti Lahti-Nuuttila 23231: Matti Vähänäkki Timo Roos 23232: 2442 1988 vp. 23233: 23234: Raha-asia-aloite n:~ 2277 23235: 23236: 23237: 23238: 23239: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Arabikansojen Ystä- 23240: vyysseura ry:n toiminnan tukemiseen 23241: 23242: 23243: Eduskunnalle 23244: 23245: Lähi-idän kysymys on jo yli neljä vuosikym- koko maanosamme yleisen mielipiteen aktivoi- 23246: mentä ollut kaikkein polttavimpia kansainväli- misesta. 23247: siä ongelmia, ja ristiriidat ovat jo useita kertoja Lisäksi Arabikansojen Ystävyysseura harjoit- 23248: johtaneet avoimeen sotaan. Alueella tapahtuu taa kehitysyhteistyöprojektien ohella laajaa 23249: voimakasta kilpavarustelua, ja siellä on kaiken kummitoimintaa orpojen palestiinalaislasten 23250: todennäköisyyden mukaan myös ydinaseita. tukemiseksi. Tällä työllä on merkittävä vaiku- 23251: Palestiinalaisten kansannousu Israelin miehi- tus myös asenteiden muokkaajana ja ennakko- 23252: tysalueilla ja sitä seuranneet tapahtumat osoit- luulojen hälventäjänä arabimaita ja -kansoja 23253: tavat, että vain alueen kaikkien valtioiden ja sekä yleensä vieraita kulttuureita kohtaan Suo- 23254: kansojen oikeudet huomioon ottaen poliittinen messa. 23255: ratkaisu voi tuoda Lähi-itään rauhan. YK:lla ja Arabikansojen Ystävyysseura ry. ylläpitää li- 23256: kansainvälisellä yhteisöllä on keskeinen vastuu säksi laajaa kulttuurivaihtoa useiden arabimai- 23257: ongelman ratkaisussa. den kanssa sekä on tiiviissä yhteistyössä eri ara- 23258: Arabikansojen Ystävyysseura ry. on toista- bimaiden ja Israelin kansalaisjärjestöjen 23259: kymmentä vuotta työskennellyt YK:n periaat- kanssa. 23260: teisiin ja päätöslauselmiin perustuvan rauhan- Ottaen huomioon seuran merkittävän työn 23261: ratkaisun puolesta. Järjestö on ollut aktiivisesti Lähi-idän rauhanratkaisun edistämisessä sekä 23262: mukana luomassa kansalaisjärjestöjen yhteis- Suomen ja arabikansojen yhteisymmärryksen 23263: työverkostoa YK:n Lähi-itää koskevan rauhan- rakentajana, ehdotamme kunnioittaen edellä 23264: konferenssin koollekutsumiseksi. YK:n Gene- mainittuun viitaten, 23265: vessä syyskuussa 1988 järjestämässä lähes pa- 23266: rinsadan järjestön Lähi-itää käsitelleessä ko- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23267: kouksessa Arabikansojen Ystävyysseura ry. va- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23268: littiin edelleen Euroopan kansalaisjärjestöjen 29.98.50 250 000 markan määrärahan 23269: koordinaatiokomitean puheenjohtajaksi vuo- käytettäväksi Arabikansojen Ystävyys- 23270: siksi 1988-90, jossa tehtävässä sillä on suuri seura ry:n toiminnan tukemiseen. 23271: vastuu yhteyksien ylläpitämisestä YK:hon sekä 23272: 23273: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 23274: 23275: Saara-Maria Paakkinen Virpa Puisto Marjatta Stenius-Kaukonen 23276: Marja-Liisa Löyttyjärvi Arja Alho Kerttu Törnqvist 23277: Juhani Vähäkangas Matti Vähänäkki Antti Kalliomäki 23278: Matti Saarinen Tuula Paavilainen Jukka Gustafsson 23279: Raimo Vuoristo Timo Roos 23280: 1988 vp. 2443 23281: 23282: Raha-asia-aloite n:o 2278 23283: 23284: 23285: 23286: 23287: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta työväenperinteen ke- 23288: räämiseen ja tutkimukseen 23289: 23290: 23291: Eduskunnalle 23292: 23293: Valtion tulo- ja menoarviossa on usean vuo- keisiin ja toisaalta työväenliikkeen kuvallisen 23294: den ajan ollut ns. työväenperinnemääräraha. aineiston ja muistitiedon keräämiseen sekä tal- 23295: Tällä määrärahalla on viime vuosien aikana lentamiseen. 23296: kyetty tekemään erittäin arvokasta työtä työ- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23297: väenperinteen tallentamisen, tutkimisen ja ke- nioittaen, 23298: rääminen alueella. 23299: Ensi vuoden budjetissa tarkoitukseen on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23300: osoitettu 410 000 markan määräraha. Näyttää 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23301: siltä, että se ei riitä suunnitteilla olevien hank- 29.99.50 lisäyksenä JOO 000 markkaa 23302: keiden toteuttamiseen. Erityisesti määräraha on työväenperinteen tallentamiseen, tutki- 23303: riittämätön toisaalta paikallisiin tutkimushank- miseen ja keräämiseen. 23304: 23305: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 23306: 23307: Saara-Maria Paakkinen Virpa Puisto Pirjo Ala-Kapee 23308: Antti Kalliomäki Markku Pohjola Matti Saarinen 23309: Kerttu Törnqvist Pentti Lahti-Nuuttila Arto Lapiolahti 23310: Tuula Paavilainen Jukka Gustafsson Raimo Vuoristo 23311: Matti Vähänäkki Timo Roos 23312: 2444 1988 vp. 23313: 23314: Raha-asia-aloite n:o 2279 23315: 23316: 23317: 23318: 23319: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Rauhan liit- 23320: to-YK-yhdistys ry:n valtionapuun 23321: 23322: 23323: Eduskunnalle 23324: 23325: Suomen Rauhan liitto-YK-yhdistys ry. on kunut käytäntö, jonka mukaan eduskunnassa 23326: Suomen vanhin valtakunnallinen rauhanjärjes- korotetaan määrärahaa, saattaa järjestön toi- 23327: tö. Se on perustettu vuonna 1920. Se toimi aika- minnan varsin epävakaalle pohjalle. Kun halli- 23328: naan myös Kansainliitto-yhdistyksenä. Suomen tuksen esityksissä ei kuitenkaan käytäntöä ole 23329: YK-liitto irtautui siitä vuonna 1954 erilliseksi korjattu, vaan vuosittaiset esitykset merkitsevät 23330: järjestöksi. Suomen Rauhan liitto-YK-yhdistys määrärahojen alenemista, ja kun toiminnan su- 23331: ry. kokoaa sitoutumattomana järjestönä rau- pistamiseen ei voida lähteä, on perusteltua päin- 23332: hantyöstä, kansainvälisistä kysymyksistä ja so- vastoin laajentaa yhdistyksen toiminnan mah- 23333: lidaarisuustoiminnasta kiinnostuneita kansalai- dollisuuksia korottamalla määrärahaa viime- 23334: sia. Järjestö on kaksikielinen, ja maamme ruot- vuotisestakin yhteensä 900 000 markan sum- 23335: sinkielisellä alueella se on lähes ainoa rauhan- masta. Kun kuluvan vuoden tulo- ja menoar- 23336: järjestö. Rauhan liitolla on laajat kansainväli- viossa on liitolle ehdotettu 740 000 markan 23337: set yhteistyökontaktit. Rauhan liito julkaisee määrärahaa, edellyttää asian tarkoituksenmu- 23338: PAX- ja Fredpasten lehtiä. Julkaisutoiminta kainen hoitaminen määrärahan merkittävää ko- 23339: onkin tutkimuksen ohella liiton painopisteitä. rottamista. 23340: Rauhanjärjestöjen valtionapua on vuosittain Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23341: korotettu eduskunnassa huomattavassa määrin nioittaen, 23342: hallituksen esitykseen nähden. Vuoden 1987 23343: tulo- ja menoarviossa esitettiin Suomen Rauhan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23344: liitto-YK-yhdistykselle 700 000 markan val- 1989 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 23345: tionapua, jota eduskunta korotti 200 000 mar- 300 000 markkaa Suomen Rauhan liitto- 23346: kalla. Järjestön merkityksen ja sen toiminnan YK-yhdistys ry. - Finlands Fredsför- 23347: voimakkaan vapaaehtoispanoksen huomioon bund-Förening för FN rj. -nimisen yh- 23348: ottaen tämä olikin perusteltua. Jo vuosia jat- distyksen valtionapuun. 23349: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 23350: 23351: Saara-Maria Paakkinen Kerttu Törnqvist Virpa Puisto 23352: Timo Roos Pirjo Ala-Kapee Antti Kalliomäki 23353: Markku Pohjola Matti Saarinen Pentti Lahti-Nuuttila 23354: Arto Lapiolahti Tuula Paavilainen Jukka Gustafsson 23355: Raimo Vuoristo Matti Vähänäkki 23356: 1988 vp. 2445 23357: 23358: Raha-asia-aloite n:o 2280 23359: 23360: 23361: 23362: 23363: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Sosialide- 23364: mokraattisen Opiskelijanuorison Keskusliitto (SONK) ry:n 23365: "Student Solidarity in the Student Movement" -projektiin 23366: 23367: Eduskunnalle 23368: 23369: Kansainvälinen opiskelijaliike on kahden vii- rison Keskusliitto, SONK ry.) on viimeisen puo- 23370: me vuosikymmenen aikana elänyt hiljaiseloa. lentoista vuoden ajan vastannut komitean toi- 23371: Kansainvälisen opiskelijayhteistyön yhteydet minnasta SONK:sta nimetyn palkattoman opis- 23372: ovat heikentyneet ja osittain katkenneetkin. kelijasihteerin kautta. Vuonna 1989 on tarkoi- 23373: Etenkin ns. läntisessä Euroopassa tämä on ollut tus järjestää "Student Solidarity in the Student 23374: ilmeistä. Movement" -projekti, jolla pyritään saavutta- 23375: Ns. kehittyvien maiden ja maanosien opiske- maan ns. kehittyvien maiden ja maanosien opis- 23376: lijat ovat viime vuosina aloittaneet vilkkaan jär- kelijoita. Ensi vuoden projektista tulee kustan- 23377: jestäytymisen koulutusmahdollisuuksien lisään- nuksia noin 65 000 markkaa. Työmuotona on 23378: tymisen myötä. Ongelmana ns. rikkaiden eu- kirjeenvaihto ja seminaarit. Koska SONK ei ole 23379: rooppalaisten teollisuusmaiden ja köyhien mai- saanut tähän toimintaan taloudellista tukea, 23380: den opiskelijoiden yhteistyössä on ollut kontak- toiminta koituu kohtuuttomaksi rasitteeksi. 23381: tikanavien puute. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23382: Vuosi sitten IUSY:n (sosialistinen nuorisoin- nioittavasti, 23383: ternationaali) opiskelijat järjestäytyivät IUSY :n 23384: opiskelijakomiteaksi, jolla on luottamustoimi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23385: nen opiskelijasihteeri. Komitealla on tehtävä- 1989 tulo- ja menoarvioon 50 000 mark- 23386: nään luoda yhteyksiä kehittyvien maiden opis- kaa Sosialidemokraattisen Opiskelija- 23387: kelijajärjestöjen ja eurooppalaisten sosialistis- nuorison Keskusliitto, SONK ry:lle 23388: ten opiskelijajärjestöjen välille. "Student Solidarity in the Student 23389: SONK (Sosialidemokraattisen Opiskelijanuo- Movement" -projektiin. 23390: 23391: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 23392: 23393: Saara-Maria Paakkinen Antti Kalliomäki Markku Pohjola 23394: Matti Saarinen Arto Lapiolahti Tuula Paavilainen 23395: Raimo Vuoristo Matti Vähänäkki Kerttu Törnqvist 23396: Virpa Puisto Pentti Lahti-Nuuttila Timo Roos 23397: 2446 1988 vp. 23398: 23399: Raha-asia-aloite n:o 2281 23400: 23401: 23402: 23403: 23404: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Yrjö Kallisen Rau- 23405: hanopiston kannatusyhdistys ry:n toiminnan tukemiseen 23406: 23407: 23408: Eduskunnalle 23409: 23410: Rauhankasvatustyön tärkeys on tunnustettu tukemiseen 330 000 markkaa. Tasa-arvoneuvot- 23411: yleisesti jopa siten, että sen antaminen on tehty telukunta on esittänyt valtionvarainministeriöl- 23412: koululaitoksessamme lakisääteiseksi. le määrärahan korottamista 500 000 markkaan, 23413: Koulujemme opettajille ei ole kuitenkaan jotta opisto voisi kouluttaa opettajia sekä tuot- 23414: luotu riittäviä edellytyksiä opetuksen antami- taa tarvittavaa materiaalia. 23415: seen. Heille ei ole annettu itselleen riittävästi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23416: koulutusta tämän tärkeän tehtävän suorittami- nioittaen, 23417: seen. Niinpä rauhankasvatuksen opetus vaihte- 23418: leekin sekä sisällöltään että määrältään eri oppi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23419: laitoksissamme. Rauhankasvatustyössä tarvit- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23420: tavaa materiaalia ei ole myöskään voitu tuottaa 29.99.50 lisäyksenä 170 000 markkaa 23421: määrärahojen puuttuessa. Yrjö Kallisen Rauhanopiston kannatus- 23422: Valtion ensi vuoden tulo- ja menoarviossa on yhdistys ry:n toiminnan tukemiseen. 23423: esitetty Yrjö Kallisen Rauhanopiston toiminnan 23424: 23425: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 23426: 23427: Saara-Maria Paakkinen Arto Lapiolahti Tuula Paavilainen 23428: Raimo Vuoristo Pentti Lahti-Nuuttila Matti Vähänäkki 23429: Matti Saarinen Kerttu Törnqvist Virpa Puisto 23430: Timo Roos 23431: 1988 vp. 2447 23432: 23433: Raha-asia-aloite n:o 2282 23434: 23435: 23436: 23437: 23438: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Artjärven viestintä- 23439: teknisen toimintakeskuksen tilojen rakentamiseen 23440: 23441: 23442: Eduskunnalle 23443: 23444: Artjärven viestintätekninen yhdistys toimii ten tarvitaan tilat. Toimintakeskuksen tiloja ra- 23445: radio- ja viestiteknisenä tutkimus-, opetus- ja kennetaan huomattavalta osalta talkootyönä, 23446: harrastusjärjestönä, joka toimintaansa varten joten 270 000 markan suuruisella summalla on 23447: tarvitsee toimitilat. Toimintakeskus on suunni- toiminnan käynnistämisessä olennainen merki- 23448: teltu rakennettavaksi Artjärvelle, mistä on löy- tys. 23449: detty tarkoitukseen soveltuva, luoilto-olosuh- Parhaillaan on kehittymässä myös kansain- 23450: teiltaan toimintaan sopiva maa-alue. välistä radio- ja viestintäteknistä tutkimusta, 23451: Viestintäteknisen yhdistyksen toiminnassa on johon yhdistyksen on tarkoitus v. 1989 mennä 23452: mukana valtakunnan avaruustietoliikenne- ja mukaan. 23453: viestintäteknologian eturivin asiantuntijoita. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23454: Toiminta on valtakunnallista. Mukana on eri nioittavasti, 23455: ikäluokkia ja eri ammatteja edustavia ihmisiä. 23456: Yhdistys on saanut jo lahjoituksena toimin- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23457: taansa varten viestintä- ja mittauslaitteita, joi- 1989 tulo- ja menoarvioon 270 000 23458: den ostoarvo uusina on n. 200 000 markkaa.' markkaa käytettäväksi Arijärven vies- 23459: Lisäksi yhdistyksellä on rajaton käyttöoikeus tintäteknisen toimintakeskuksen teknis- 23460: moniin yksityisten henkilöiden omistamiin vas- ten tilojen ja sosiaalitilojen rakentami- 23461: taviin laitteisiin. Näitä arvokkaita laitteita var- seen. 23462: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 23463: 23464: Saara-Maria Paakkinen Tuulikki Hämäläinen Per-Henrik Nyman 23465: Marja-Liisa Löyttyjärvi Antti Kalliomäki Markku Pohjola 23466: Matti Saarinen Arto Lapiolahti Tuula Paavilainen 23467: Raimo Vuoristo Kerttu Törnqvist Tauno Valo 23468: Virpa Puisto 23469: 2448 1988 vp. 23470: 23471: Raha-asia-aloite n:o 2283 23472: 23473: 23474: 23475: 23476: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kehitysvammaliiton 23477: toiminnan tukemiseen 23478: 23479: 23480: Eduskunnalle 23481: 23482: Valtion tulo- ja menoarvioon on vuodesta työ on edennyt juuri tähän suuntaan. Tämän 23483: 1978 lähtien merkitty määräraha kehitysvam- hetken tärkeimpänä tutkimuksellisena ongel- 23484: maisten erityishuollosta annetun lain 16 §:n 3 mana on selvittää, mikä on kehitysvammaisen 23485: momentin mukaiseen valtakunnalliseen tutki- asema ja tilanne tässä muutosprosessissa. 23486: mus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaan. Varhaiskuntoutuksen tavoitteena on laatia 23487: Vuodesta 1984 lähtien sanottu määräraha on Suomen oloihin sopivia varhaiskuntoutuksen 23488: momentilla 33.33.51 (Yksityisten yhteisöjen so- toimintatapoja varhaiskuntoutuksen järjestä- 23489: siaalipalvelut). miseksi eri palvelujärjestelmien yhteistyönä. 23490: Tämän lisäksi eduskunta on hyväksynyt Painopiste on edelleen alle kolmivuotiaiden, 23491: useana viime vuonna Kehitysvammaliitto ry:n kotona asuvien lasten kuntouttamisessa. Tätä 23492: toimiiltaan momentille ehdollisen määrärahan, varten kehitetään ja sovitetaan edelleen oloi- 23493: joka on vuoden 1988 tulo- ja menoarviossa himme sopivia arviointimenetelmiä, kuntoutus- 23494: 200 000 markkaa. Määräraha on kehitysvam- ohjelmia, kuntoutuksen ohjausta sekä koko toi- 23495: mahuoliolle erittäin merkityksellinen ja on minnan arviointia. Portaat-varhaiskasvatusoh- 23496: taannut mm. tutkimuksen, kokeilun ja kehittä- jelman käyttöön on koulutettu ja koulutetaan 23497: misen jatkuvuuden ylläpitämisen ja tehostami- jatkuvasti useita työryhmiä. 23498: sen sekä ennen kaikkea tähän perustuvan Yleisen elintason, hoidon ja kuntoutuksen 23499: neuvonta- ja koulutustoiminnan edistämisen parantuessa myös kehitysvammaisten elinikä 23500: ja kehitysvammaisten opetuksen kehittämisen nousee. Tästä seuraa mm. kotona asuvien kehi- 23501: sekä vammaisuutta koskevan tiedotustoimin- tysvammaisten määrän kasvu ja siten perheisiin 23502: nan voimistamisen. kohdistuvien paineiden lisääntyminen. Tähän 23503: Kehitysvammaliiton tutkimusta ja kokeilua liittyy yleisesti mm. asumisen vaihtoehtojen sel- 23504: on toteutettu koko ajan maan eri osissa Lapista vittäminen ja ratkaisuvaihtoehtojen etsiminen, 23505: Uudellemaalle tiiviissä yhteydessä käytännön kehittäminen ja toteuttaminen. 23506: kehitysvammatyön kanssa. Sisällöllisesti tavoit- Kehitysvammalaitoksissa ja avohuollossa toi- 23507: teena on ollut selvittää ja kehittää kehitysvam- mivan henkilökunnan työtilanteiden, työmene- 23508: maisten mahdollisimman itsenäistä sopeutumis- telmien ja täydennyskoulutuksen tarpeiden sekä 23509: ta yhteiskuntaan. menetelmien kehittäminen on entistä tarpeelli- 23510: Liiton tutkimuspoliittinen linja on muuttunut sempaa alan henkilöstön työn onnistumiseksi. 23511: enemmän yhteiskuntapoliittiseen suuntaan vii- Ympärivuorokautinen hoito vaikeutuu edelleen 23512: me aikoina. Tämä johtuu siitä, että kehitysvam- laitoksiin jäävien vaikeavammaisten vuoksi ja 23513: mahuolto on muutospaineen alaisena. Yhtenä edellyttää henkilöresurssien kehittämisen lisäksi 23514: osana tässä prosessissa on siirtyminen suurista nykyistä kehittyneempiä menetelmiä. Hyvin 23515: keskuslaitoksista pienempiin yksiköihin. Koko- koulutettu ja motivoitu henkilökunta on paras 23516: naisuudessaan tätä prosessia kutsutaan kehitys- tae huollon tuloksellisuudelle. 23517: vammaisten palvelujen normalisoimiseksi, joka Kymmenen vuotta jatkunut tavoitteellinen 23518: tarkoittaa sitä, että kehitysvammaisille kuten määrätietoinen tutkimus-, kokeilu- ja kehittä- 23519: muillekin vammaisryhmille luodaan edellytyk- mistoiminta on kasvattanut myös omaisten, 23520: set toimia yhteiskunnassa mahdollisimman täy- alan henkilöstön ja yleisten palvelujen antajien 23521: sipainoisesti. Vammaisia koskeva lainsäädäntö- jatkuvaa täydennyskoulutustarvetta. Tähän liit- 23522: 1988 vp. - RA n:o 2283 2449 23523: 23524: tyy myös kansainvälisen tiedon ja kokemuksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23525: sekä uusien kasvatusmenetelmien välittäminen 1989 tulo- ja menoarvioon 350 000 mar- 23526: ja kehittäminen. Se edellyttää voimavaroja kan määrärahan käytettäväksi Kehitys- 23527: mm. koulutustoimintaan. vammaliiton toiminnan avustamiseen. 23528: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23529: nioittavasti, 23530: 23531: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 23532: 23533: Saara-Maria Paakkinen Marja-Liisa Löyttyjärvi Ole Wasz-Höckert 23534: Marjatta Väänänen Antti Kalliomäki Markku Pohjola 23535: Timo Roos Pentti Lahti-Nuuttila Virpa Puisto 23536: Matti Vähänäkki Matti Saarinen Arto Lapiolahti 23537: Tuula Paavilainen Jukka Gustafsson Raimo Vuoristo 23538: Kerttu Törnqvist 23539: 2450 1988 vp. 23540: 23541: Raha-asia-aloite n:o 2284 23542: 23543: 23544: 23545: 23546: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta jätehuollon ja jättei- 23547: den hyödyntämisen edistämiseen 23548: 23549: 23550: Eduskunnalle 23551: 23552: Jätehuollon ja jätteiden hyödyntämisen ke- syntä on kuluvana vuonna ylittänyt moninker- 23553: hittäminen on välttämätön yhteiskunnallinen taisesti tulo- ja menoarviossa vuodelle 1988 va- 23554: tehtävä, joka koskee niin yksittäisiä kansalai- ratut 19 milj. mk:n varat. Jos määrärahoja nyt 23555: sia, yrityksiä ja kuntia kuin myös valtiota. Val- vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa leikataan 23556: tio on vuonna 1986 tehdyllä valtioneuvoston pe- ehdotetuna tavalla, uhkaa jo lupaavaan alkuun 23557: riaatepäätöksellä sitoutunut omalta osaltaan päässeeitä kehittämistyöltä pudota pohja koko- 23558: huolehtimaan alan kehittämisestä ja sijoitta- naan. Määrärahojen jyrkkä supistaminen pu- 23559: maan siihen varoja. Tämän lupauksen valtio- dottaisi pohjan myös valtion päätösten uskotta- 23560: neuvosto uudisti viime keväänä eduskunnalle vuudelta. 23561: antamassaan ympäristöpoliittisessa selonteossa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23562: vieläpä laajentaen kehittämistyön koskemaan nioittaen, 23563: laaja-alaisesti myös jätteiden määrän vähentä- 23564: mistä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23565: Päätöksistä ja lupauksista huolimatta alan 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23566: kehittämiseen ei ole varattu riittävästi määrära- 35.12.62 lisäyksenä 10000000 markkaa 23567: hoja valtion tulo- ja menoarvioissa. Vuonna jätehuollon ja jätteiden hyödyntämisen 23568: 1987 tarkoitukseen oli käytettävissä 12,6 milj. edistämiseen, jolloin määrärahan käyt- 23569: mk. Vuonna 1988 käytettävissä on ollut 19 milj. tösuunnitelmassa mainitusta JO 000 000 23570: mk, mutta vuodelle 1989 on esitetty ainoastaan markan lisäyksestä tulisi puolet sijoittaa 23571: 11 milj. mk. jätehuollon ja jätteiden hyödyntämisen 23572: Ympäristöministeriöstä saatujen tietojen mu- kehittämis- ja kokeilutoimintaan ja puo- 23573: kaan jätehuollon ja jätteiden hyödyntämisen let jätteiden kunnallisten hyödyntämis- 23574: kehittämiseen tarkoitettujen määrärahojen ky- investointien tukemiseen. 23575: 23576: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 23577: 23578: Saara-Maria Paakkinen Pirjo Ala-Kapee Marja-Liisa Löyttyjärvi 23579: Ole Wasz-Höckert Kaarina Dromberg Marjatta Väänänen 23580: Antti Kalliomäki Markku Pohjola Matti Saarinen 23581: Arto Lapiolahti Tuula Paavilainen Jukka Gustafsson 23582: Raimo Vuoristo Matti Vähänäkki Kerttu Törnqvist 23583: Virpa Puisto Timo Roos 23584: 1988 vp. 2451 23585: 23586: Raha-asia-aloite n:o 2285 23587: 23588: 23589: 23590: 23591: Paakkinen ym.: Määrärahan osoittamisesta oman asunnon han- 23592: kintaan myönnettyjen lainojen korkotukeen 23593: 23594: 23595: Eduskunnalle 23596: 23597: Suomalaisista 72 OJo asuu omistusasunnossa. sittavat erityisesti nuoria lapsiperheitä, nuoria 23598: Omistusasunnoissa asuville asumiskustannuk- ja muita vähätuloisia asuntokuntia. 23599: sista suurimman osan muodostavat asuntolai- Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty Uu- 23600: nojen lyhennykset ja korot. Vuoden 1986 elin- denmaan läänin kansanedustajien neuvottelu- 23601: olotutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudulla kunnan työvaliokunnassa. 23602: omistusasunnoissa asuvat maksavat keskimää- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23603: rin 2100 mk kuussa lainanhoitomaksuja, kun nioittaen, 23604: koko maassa lyhennysten osuus on keskimäärin 23605: 1 500 mk. Tutkimuksen mukaan asuntolainojen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23606: hoitomaksut ovat pääkaupunkiseudulla 35 % 1989 tulo- ja menoarvioon momenti/le 23607: suuremmat kuin koko maassa. Asuinneliötä 35.45.53 450 000 000 markkaaja samal- 23608: kohti maksut ovat yli puolta suuremmat kuin la muuttaisi momentin sisältöä siten, et- 23609: suomalaisilla keskimäärin. Helsingissä asunto- tä korkotukea voitaisiin myöntää asun- 23610: velallisten lainanhoitomaksut ovat asunnon ko- tosäästöpalkkiolain piirissä olevien li- 23611: koon suhteutettuna 78 % suuremmat kuin säksi myös lapsiperheille ja muille keski- 23612: asuntovelkaisilla keskimäärin. ja pienituloisille. 23613: Korkeat asuntolainan hoitokustannukset ra- 23614: 23615: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 23616: 23617: Saara-Maria Paakkinen Kaarina Dromberg Eeva-Liisa Moilanen 23618: Pirjo Ala-Kapee Reino Paasilinna Matti Saarinen 23619: Martti Tiuri Anssi Rauramo Tuula Linnainmaa 23620: Tauno Valo Ben Zyskowicz Päivi Varpasuo 23621: Markku Pohjola Lea Kärhä Claes Andersson 23622: Arja Alho Ole Wasz-Höckert Marja-Liisa Löyttyjärvi 23623: Eero Paloheimo Per-Henrik Nyman Marita J urva 23624: Pirjo-Riitta Antvuori Eva-Riitta Siitonen 23625: 2452 1988 vp. 23626: 23627: Raha-asia-aloite n:o 2286 23628: 23629: 23630: 23631: 23632: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta kulttuuriasioita hoi- 23633: tavan virkamiehen saamiseksi Suomen Moskovan suurlähetys- 23634: töön 23635: 23636: Eduskunnalle 23637: 23638: Kulttuuriasioita hoitava virkamies toimii Tähän saakka ovat kulttuuritehtäviä hoita- 23639: Suomen Bonnin, Lontoon, Pariisin, Tukhol- neet muut edustuston virkamiehet, lähinnä leh- 23640: man ja Washingtonin suurlähetystöissä. Sen si- distövirkamies. Edellä mainituista syistä kult- 23641: jaan Moskovan-edustustostamme näitä tehtäviä tuurialan työkenttä on niin merkittävästi laa- 23642: hoitava erillinen virkamies puuttuu. jentunut, että erikoistuneen virkamiehen nimit- 23643: Suomen sivistyksellisten suhteiden laajuus tämistä sanottuun tehtävään voidaan pitää kii- 23644: Neuvostoliiton kanssa edellyttäisi asiantunte- reellisenä. 23645: van ja kielitaitoisen virkamiehen työskentelyä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23646: suurlähetystössä. Perestroikan ja glasnostin ai- nioittaen, 23647: kakaudella ovat kulttuuriyhteistyön mahdolli- 23648: suudet merkittävästi laajentuneet ja monipuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23649: listuneet. Niin tieteen kuin taiteen roolia voi- 1989 tulo- ja menoarvioon 250 000 23650: daan tiedonvälityksen ohella pitää keskeisenä markkaa kulttuuriasioiden virkamiehen 23651: muutostekijänä Neuvostoliiton uudistusproses- saamiseksi Suomen Moskovan suurlähe- 23652: sissa. tystöön. 23653: 23654: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 23655: 23656: Reino Paasilinna Pentti Lahti-Nuuttila Tytti Isohookana-Asunmaa 23657: Riitta Uosukainen Riitta Myller Heli Astala 23658: Claes Andersson Anna-Liisa Jokinen Tapio Holvitie 23659: Ritva Vastamäki Arvo Kemppainen Marjatta Stenius-Kaukonen 23660: Marja-Liisa Löyttyjärvi Pauli Uitto Urpo Leppänen 23661: Jarmo Wahlström 23662: 1988 vp. 2453 23663: 23664: Raha-asia-aloite n:o 2287 23665: 23666: 23667: 23668: 23669: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta "työn jakamiseksi 23670: osaksi kotiin, osaksi työpaikalle" -kokeilun järjestämiseksi 23671: haja-asutusalueilla 23672: 23673: Eduskunnalle 23674: 23675: Mikäli osa työtä voitaisiin tehdä merkittäväs- Aluepoliittisesti olisi jo merkittävää, jos 23676: ti muualla kuin työhuoneessa, kuten kotona tai esim. kaikki ne valtion ja kuntien työntekijät, 23677: vapaa-ajan asunnolla, vähenisivät työmatkat ja jotka itse haluaisivat ja joiden työ myöten an- 23678: niihin käytetty aika. Liikenneruuhkien huiput taisi, voisivat esimerkiksi kaksi päivää viikossa 23679: tasaantuisivat ja päivittäisiä palveluja hankit- tehdä töitä viraston ulkopuolella. 23680: taisiin muualtakin kuin työpaikan läheisyydes- Edellä esitetyn johdosta ehdotamme kun- 23681: tä. Kaupassakäynnit suuntautuisivat entistä nioittavasti, 23682: useammin asumalähiön tai vapaa-ajan asunnon 23683: lähellä sijaitsevaan kauppaan. Samoin olisi en- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23684: tistä helpompaa käyttää oman asumalähiön tai 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23685: vapaa-ajan asuntokunnan palveluja, kuten par- 26.98.43 lisäyksenä 300 000 markkaa 23686: turia, ompelijoita, autokorjaamoja jne. työnsiirtokokeilun organisoimiseksi. 23687: 23688: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 23689: 23690: Reino Paasilinna Raimo Vuoristo Heikki Rinne 23691: Pekka Haavisto Eero Paloheimo Marita J urva 23692: Pauli Uitto Sulo Aittoniemi Riitta Myller 23693: Liisa Jaakonsaari 23694: 2454 1988 vp. 23695: 23696: Raha-asia-aloite n:o 2288 23697: 23698: 23699: 23700: 23701: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta videopajojen perusta- 23702: miseksi kansalais- ja työväenopistojen sekä tietotupien yhtey- 23703: teen 23704: 23705: Eduskunnalle 23706: 23707: Audiovisuaalinen viestintä lisääntyy yhteis- taa videopajoja, joissa voitaisiin opiskella vi- 23708: kunnassamme: saamme jatkuvasti uusia tele- deokuvausta, lainata videokameroita, ja työstää 23709: visio- ja radiokanavia, ja paikallinen kaapelite- omia ohjelmia. Tällainen toiminta on omiaan 23710: levisiotoiminta on käynnistynyt maassamme jo lisäämään paikkakunnan omaa vireyttä, ja se 23711: useilla paikkakunnilla. Eri kanaviita tulvii mm. saattaa kaikenikäiset yhteen uuden harrastuk- 23712: uutisia, erilaisia ohjelmia ja mainoksia, jotka sen parissa. Videopajatoiminta täydentää hy- 23713: entistä useammin ovat alkuperältään ulkomai- vin tietotupatoimintaa, sillä atk-tekniikalla on 23714: sia. mahdollista tehostaa ja monipuolistaa video- 23715: Kansalaisia opetetaan peruskoulussa luke- ohjelmia. Tietotuvat toimivat hyvin uusista eri- 23716: maan ja laskemaan, mutta heitä ei opeteta ar- laisista viestintämahdollisuuksista kiinnostunei- 23717: vioimaan, valitsemaan ja vastaanottamaan au- den ihmisten kohtaamispaikkoina. 23718: diovisuaalista viestintää saati sitten itse tuotta- Edellä esitetyn johdosta ehdotamme kun- 23719: maan tätä. Voimme myös kysyä, miksi maam- nioittavasti, 23720: me tukee ulkomaisten mainostoimistojen tuot- 23721: tamia mainoksia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23722: Videotekniikka on nykyisin helppokäyttöistä 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23723: ja kustannuksiltaan halpaa. Omaehtoisen kan- 29.57.55 500 000 markkaa videopajojen 23724: salaiskasvatuksen piirissä, työväen- ja kansa- perustamiseksi kansalais- ja työväen- 23725: laisopistoihin sekä tietotupiin voitaisiin perus- opistojen ja tietotupien yhteyteen. 23726: 23727: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 23728: 23729: Reino Paasilinna Tuula Paavilainen Arto Lapiolahti 23730: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo Jukka Roos 23731: Heikki Rinne Erkki Pulliainen Pekka Haavisto 23732: Sulo Aittoniemi Marita Jurva Riitta Myller 23733: Liisa Jaakonsaari Pentti Lahti-Nuuttila Pauli Uitto 23734: 1988 vp. 2455 23735: 23736: Raha-asia-aloite n:o 2289 23737: 23738: 23739: 23740: 23741: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta Naapuri tutuksi -pro- 23742: jektin tukemiseen 23743: 23744: 23745: Eduskunnalle 23746: 23747: Naapuri tutuksi -projekti (NT-projekti) on herättämisessä. Siksi projekti on mukana myös 23748: viisivuotinen keväällä 1986 perustettu hanke, ystävyys- ja leirikoulutoiminnassa, joka on 23749: jossa on jäseninä n. 110 kansalaisjärjestöä. Nä- käynnistynyt vilkkaana. 23750: mä toimivat itsenäisesti tavoitteenaan, että viisi- Naapuri tutuksi -projektin menestyksellistä 23751: vuotiskauden jälkeen toiminta jatkuisi koko toteuttamista on keskeisesti haitannut taloudel- 23752: maassa ilman varsinaista organisaatiota. Lisäk- lisen pohjan heikkous. Erityisen valitettavaa on 23753: si projektilla on työvaliokunta ja jokaisessa lää- ollut valtiovallan projektia kohtaan osoittama 23754: nissä oma toimikunta. vähäinen kiinnostus. Taloudellisen pohjan kiin- 23755: Hankkeen lähtökohtana on tehdä Suomen ja teyttäminen jatkossa on välttämätöntä projek- 23756: Neuvostoliiton kulttuuria tunnetuksi molem- tin tavoitteiden saavuttamiselle. Tästä asiasta 23757: min puolin. Koska suomalaisnuorten Neuvosto- tulisi myös valtiovallan kantaa sille kaikella 23758: liitto-kuvaa vääristävät monet ennakkoluulot, kohtuudella kuuluva vastuu. 23759: projekti lähti ensi vaiheessa videotuotannosta, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 23760: joka perustuu elämysten tarjontaan ja joka on nioittavasti, 23761: nuorten itsensä valitsemaa. Seuraavana tavoit- 23762: teena on tiedon jakaminen sekä elokuvan että että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23763: kirjallisuuden avulla. Projekti pyrkii myös tar- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23764: joamaan vaihtoehdon ylikansalliselle massa- 29.98.50 465 000 markan määrärahan 23765: viihteelle ja tukemaan koulun kasvatustavoit- Naapuri tutuksi -projektin avustamiseen 23766: teita. niin, että sille asetetut tärkeät kasvatus- 23767: Henkilökohtaiset kontaktit ovat tärkeitä en- tavoitteet voidaan saavuttaa. 23768: nakkoluulojen poistamisessa ja mielenkiinnon 23769: 23770: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 23771: 23772: Reino Paasilinna Mikko Elo Sulo Aittoniemi 23773: Marita Jurva Kari Rajamäki Anna-Liisa Jokinen 23774: Riitta Saastamoinen Kalevi Mattila Risto Ahonen 23775: Marjatta Stenius-Kaukonen Heikki Riihijärvi Sakari Knuuttila 23776: Eero Paloheimo Vappu Säilynoja Asko Apukka 23777: Reijo Lindroos Riitta Myller Juhani Vähäkangas 23778: Marja-Liisa Löyttyjärvi Timo Roos Kari Häkämies 23779: Lauha Männistö Pekka Leppänen Virpa Puisto 23780: Einari Nieminen Pentti Lahti-Nuuttila Pauli Uitto 23781: 2456 1988 vp. 23782: 23783: Raha-asia-aloite n:o 2290 23784: 23785: 23786: 23787: 23788: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta amerikanenglannin- 23789: kielisen Kalevalan lahjoittamiseksi eri puolille maailmaa 23790: 23791: 23792: Eduskunnalle 23793: 23794: Suomalais-amerikkalainen kirjallisuusyhdis- Eduskunnan esittämän sanamuodon mukai- 23795: tys ry., Finnish North American Literature So- sesti Kalevalan lahjoitus on rajoitettu vain Yh- 23796: ciety, jonka suojelijana toimii tasavallan presi- dysvaltoihin. Nyt anotulla määrärahalla yhdis- 23797: dentti Mauno Koivisto, anoo 160 000 mk:n tys hankkii 2 000 kpl toisen painoksen lunas- 23798: määrärahan myöntämistä fil. tri Eino Fribergin tamiseksi ja jaettavaksi lahjoituksina eri puolil- 23799: kääntämän ja professori Björn Landströmin le maailman tiede- ja kulttuuri-instituutioihin 23800: kuvittaman amerikanenglanninkielisen Kaleva- Suomi-tietouden lisäämiseksi. 23801: lan lahjoittamiseksi kulttuurimaailman tär- Tarkoituksena on lahjoittaa puolet eli 1 000 23802: keimmille kirjastoille, yliopistoihin ja instituu- kpl näistä kirjoista International Association of 23803: tioihin. Universities -yhdistyksen jäsenyliopistoille, kun 23804: Suomalais-amerikkkalaisen kirjallisuusyhdis- se pitää vuonna 1990 kokouksensa Helsingissä, 23805: tyksen aloitteesta eduskunta on jo vuoden 1987 Helsingin yliopiston 350-vuotisjuhlien yhtey- 23806: budjetista myöntänyt 200 000 mk:n määrära- dessä. Loput 1 000 kpl jaetaan kulttuurin ja tie- 23807: han Kalevalan kääntämiseksi ja kustantamisek- dekunnan piireihin eri puolilla maailmaa. 23808: si, sekä vuoden 1988 budjetista 150 000 mk:n Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23809: määrärahan Kalevalan lahjoittamiseksi Yhdys- nioittavimmin, 23810: valtoihin Suomen ja USA:n ystävyysvuonna 23811: 1988. Näiden kahden määrärahan turvin Kale- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23812: vala on käännetty ja kustannettu, ja teoksen en- 1989 tulo- ja menoarvioon 160 000 mar- 23813: sipainoksesta 3 000 kpl on jo perillä Yhdysval- kan määrärahan 2 000 kappaleen Kale- 23814: loissa. Määrärahan turvin 2 552 kpl:n erä tul- valan toisen painoksen lahjoittamiseen 23815: laan lahjoittamaan 50 osavaltioon tarkkaan edellä tarkoitetuille kirjastoille ja insti- 23816: kartoitetun suunnitelman mukaan. tuutioille. 23817: 23818: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 23819: 23820: Reino Paasilinna Tuula Paavilainen Kari Rajamäki 23821: Jussi Ranta Jorma Rantanen Pentti Lahti-Nuuttila 23822: Erkki Pulliainen Markus Aaltonen Sinikka Hurskainen-Leppänen 23823: Raimo Vuoristo Arja Alho Jouko Skinnari 23824: Liisa Jaakonsaari Ilkka-Christian Björklund J. Juhani Kortesalmi 23825: Pertti Paasio Matti Luttinen Riitta Järvisalo-Kanerva 23826: Mikko Elo Pirjo Ala-Kapee Arto Lapiolahti 23827: Matti Vähänäkki Jukka Roos Heikki Rinne 23828: Pekka Haavisto Eero Paloheimo Sulo Aittoniemi 23829: Marita Jurva Jorma Huuhtanen Seppo Pelttari 23830: Heikki Riihijärvi Jouko Skinnari Sirkka-Liisa Anttila 23831: Marjatta Väänänen Mauri Pekkarinen Aapo Saari 23832: Tuula Liunaiomaa Esko Aho Jukka Vihriälä 23833: Pirkko Ikonen Tellervo Renko Riitta Saastamoinen 23834: Anneli Jäätteenmäki Esko Jokiniemi Mirja Ryynänen 23835: Juho Sillanpää Eino Siuruainen Toimi Kankaanniemi 23836: 1988 vp. - RA n:o 2290 2457 23837: 23838: Ritva Vastamäki Martti Korkia-Aho Kari Häkämies 23839: Lea Kärhä Eeva Turunen Sirpa Pietikäinen 23840: Iiro Viinanen Esko Almgren Tauno Valo 23841: Kaarina Dromberg Håkan Nordman Gunnar Jansson 23842: Erkki Pystynen Heikki Kokko Kirsti Ala-Harja 23843: Eeva Kuuskoski-Vikatmaa Kalevi Lamminen Mats Nyby 23844: Esko Seppänen Raila Aho Asko Apukka 23845: Vappu Säilynoja Oiva Savela Heli Astala 23846: Liisa Hilpelä Riitta Kauppinen Sauli Hautala 23847: Eeva-Liisa Moilanen Risto Ahonen Marjatta Stenius-Kaukonen 23848: Pirjo Rusanen Sakari Knuuttila Matti Maijala 23849: \\,__ __ _ 23850: Kalevi Mattila Anna-Liisa Jokinen Reijo Lindroos 23851: Riitta Myller Juhani Vähäkangas Marja-Liisa Löyttyjärvi 23852: Henrik Lax Timo Roos Pauli Uitto 23853: Lauha Männistö Lea Mäkipää Pirjo-Riitta Antvuori 23854: Annikki Koistinen Aino Pohjanoksa Kalle Röntynen 23855: Pekka Leppänen Tina Mäkelä Virpa Puisto 23856: Sakari Valli Einari Nieminen Jorma Fred 23857: Saara-Maria Paakkinen Jouni J. Särkijärvi Jörn Donner 23858: Per-Henrik Nyman Riitta Uosukainen Tytti lsohookana-Asunmaa 23859: Timo Kietäväinen Martti Tiuri Ole Wasz-Höckert 23860: Anneli Taina Marja-Liisa Tykkyläinen Claes Andersson 23861: Arvo Kemppainen Johannes Virolainen Sinikka Mönkäre 23862: Jukka Gustafsson Anssi Rauramo Gustav Björkstrand 23863: Urpo Leppänen Antti Kalliomäki Eva-Riitta Siitonen 23864: Jarmo Wahlström 23865: 2458 1988 vp. 23866: 23867: Raha-asia-aloite n:o 2291 23868: 23869: 23870: 23871: 23872: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta Form Function Fin- 23873: land -muotoilualan julkaisun kustannusten kattamiseen 23874: 23875: 23876: Eduskunnalle 23877: 23878: Form Function Finland -lehti on Suomen netta tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisella ta- 23879: Taideteollisuusyhdistyksen julkaisu. Englan- valla. 23880: ninkielistä Form Function Finland -lehteä on Lehden julkaiseminen on tähän asti rahoitet- 23881: julkaistu vuodesta 1980 lähtien. Lehti ilmestyy tu pääosin opetusministeriön avustuksella. 23882: neljänä numerona vuosittain painosmäärän ol- Vuoden 1988 määräraha on huomattavasti pie- 23883: lessa 6 000 kpl/numero. Levikkialueena on ko- nempi kuin vuonna 1987. Lehden aihepiirin 23884: ko maapallo. Julkaisu toimii suomalaisen muo- edellyttämä painoasun ja kuvituksen kansain- 23885: toilun saavutusten esittelijänä alan vaikuttajille, välinen huipputaso suomalaisen muotoilumai- 23886: ja siitä on kehittynyt kansainvälisesti varteen- neen ylläpitäjänä ei salli kustannusten pienentä- 23887: otettava visuaalisen kulttuurin tiedotuskanava. mistä. 23888: Form Function Finland on saanut kansainvä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23889: lisesti varauksettoman tunnustuksen. Lehden nioittaen, 23890: artikkeleita ja kuva-aineistoa on lainattu ja jul- 23891: kaistu jatkuvasti kansainvälisessä lehdistössä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23892: Muun muassa New Yorkin Museum of Modern 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 23893: Art on ottanut lehden myyntiinsä. markkaa Form Function Finland -muo- 23894: Saatu palaute osoittaa, että lehti levittää Suo- toilualan kansainvälisen julkaisun vuo- 23895: mi-tietoutta ja ylläpitää Suomen muotoilijamai- den 1988 kustannusten kattamiseen. 23896: 23897: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 23898: 23899: Reino Paasilinna Tuula Paavilainen Matti Vähänäkki 23900: Raimo Vuoristo Jukka Roos Sinikka Hurskainen-Leppänen 23901: Sulo Aittoniemi Marita Jurva Riitta Myller 23902: Liisa Jaakonsaari Pentti Lahti-Nuuttila 23903: 1988 vp. 2459 23904: 23905: Raha-asia-aloite n:o 2292 23906: 23907: 23908: 23909: 23910: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalaista palvele- 23911: van tietojärjestelmän kehittämiseksi pääkaupunkiseudulla 23912: 23913: 23914: Eduskunnalle 23915: 23916: Yksityisen kansalaisen on yhä vaikeampi saa- kasta ja muista yleisölle tarkoitetuista uusista 23917: da jäsenneltyä tietoa ympäristöstään ja toisaal- "telekioskeista". Toiminnaltaan laajoissa ja 23918: ta hän helposti hukkuu tarpeettoman tiedon palveluiltaan monipuolisissa kaupunkien tieto- 23919: paljouteen. Uusi tietotekniikka oikein käytetty- järjestelmissä tiedon etsiminen on kansalaiselle 23920: nä avaa suuret mahdollisuudet tiedon haun ja erityisen vaikeaa ja hidasta luukulta luukulle 23921: löytämisen edistämiseen. juoksemista. Tämän vuoksi pääkaupunkiseu- 23922: Valtion ja kuntien tietopalvelujen tehostami- dun kaupungit voisivat olla esimerkkinä muille 23923: seksi tarvitaan vielä paljon yhteistyötä yhtenäi- kunnille ja kehittää kuntalaisilleen reaaliaikai- 23924: sen tietojärjestelmän sekä sisällöllisen että tek- sen, kattavan ja käyttäjäystävällisen kansalai- 23925: nisen ratkaisun luomiseksi. Tietotekniikka oi- sen tietopalvelun. Palvelun tarpeellisuus pää- 23926: kein käytettynä tekee mahdolliseksi tehokkaan kaupunkiseudulla on erityisen merkittävä, kun 23927: ja taloudellisen palvelun, jonka avulla tieto- otetaan huomioon, että pääkaupunkiseudulla 23928: tulvasta voidaan selvitä. on paljon uusia asukkaita. Palvelua kehitettäes- 23929: Kunnat ja valtio ovat parasta aikaa luomassa sä tulisi ottaa huomioon myös vammaisen kan- 23930: erillisiä tietojärjestelmiä, erikseen joka kuntaan salaisen tiedonsaantiin liittyvät näkökohdat. 23931: ja erikseen joka sektorille. Järjestelmien tarkoi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23932: tuksena on enimmäkseen tehostaa kunnan tai nioittavasti, 23933: valtionhallinnon työtä - kansalainen on niissä 23934: kohteena. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23935: Edellä mainittujen järjestelmien rinnalle tuli- 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 23936: si yhteistyössä "Kansalaisen tietoverkko ja -ase- markkaa kansalaista palvelevan tietojär- 23937: ma" -projektin kanssa kehittää kansalaisten tie- jestelmän ja "telekioskin ,, kehittämi- 23938: donsaantia helpottavia järjestelmiä, joihin saisi seksi pääkaupunkiseudulla. 23939: yhteyden esimerkiksi kirjastosta, postitoimipai- 23940: 23941: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 23942: 23943: Reino Paasilinna Arto Lapiolahti Raimo Vuoristo 23944: Pekka Haavisto Eero Paloheimo Sulo Aittoniemi 23945: Marita Jurva Pauli Uitto 23946: 2460 1988 vp. 23947: 23948: Raha-asia-aloite n:o 2293 23949: 23950: 23951: 23952: 23953: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden tietotekniikan 23954: koulutus- ja opetusohjelman tuottamiseksi pienyritysten tar- 23955: peisiin 23956: 23957: Eduskunnalle 23958: 23959: Uuden tietotekniikan ja tietoliikenteen mah- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23960: dollisuuksien käyttö on perusosaamista, nyky- 1989 tulo- ja menoarvioon 400 000 23961: ajan "ajokortti". Pienet yritykset jäävät tätä markkaa uuden tietotekniikan koulutus- 23962: strategista etua vaille, elleivät ne saa perusope- ja opetusohjelman tuottamiseksi ja käy- 23963: tusta nopeasti, luovasti ja tehokkaasti. Samalla tön opastuksen järjestämiseksi pienyri- 23964: kun kehitetään heille sopivia "elektronisia to- tysten tarpeisiin. 23965: reja", tulisi myös järjestää käytön opastus. 23966: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23967: nioittavasti, 23968: 23969: 23970: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 23971: 23972: Reino Paasilinna Tuula Paavilainen Arto Lapiolahti 23973: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo Jukka Roos 23974: Heikki Rinne Erkki Pulliainen Pekka Haavisto 23975: Eero Paloheimo Marita Jurva Sulo Aittoniemi 23976: Riitta Myller Liisa Jaakonsaari Pentti Lahti-Nuuttila 23977: 1988 vp. 2461 23978: 23979: Raha-asia-aloite n:o 2294 23980: 23981: 23982: 23983: 23984: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta Muotoilun tiedotus- 23985: keskuksen (Design Forum) valtionapuun 23986: 23987: 23988: Eduskunnalle 23989: 23990: Muotoilun tiedotuskeskus edistää suomalais- valtionapua kauppa- ja teollisuusministeriöitä 23991: ta teollista muotoilua, ylläpitää muotoilurekis- 555 000 markkaa. Valtion tulo- ja menoarvio- 23992: teriä, harjoittaa muotoilijavälitystä ja auttaa esityksessä vuodelle 1989 Design Forumille ehdo- 23993: liittämään muotoilun osaksi tuotekehittelyä ja tettu valtionapu on kuitenkin 270 000 markkaa. 23994: yritysten kokonaisstrategiaa. Tiedotuskeskus Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 23995: julkaisee lisäksi tiedotuslehteä, ylläpitää näytte- nioittaen, 23996: lyjä ja järjestää esitelmiä sekä seminaareja. 23997: Design Forum on Suomen Taideteollisuusyh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 23998: distyksen ylläpitämä muotoilun tiedotus- ja 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 23999: näyttelykeskus. Design Forumin rahoittajina 32.85.41 lisäyksenä 285 000 markkaa 24000: toimivat kauppa- ja teollisuusministeriö sekä Muotoilun tiedotuskeskukselle, sekä et- 24001: yksittäiset teollisuusyritykset. Valtionapu kat- tä valtion vuoden 1989 tulo- ja menoar- 24002: taa enintään 50 prosenttia valtionavun piiriin vion perusteluissa määrättäisiin, että 24003: hyväksyttävistä menoista, loppurahoitus on Muotoilun tiedotuskeskukselle myön- 24004: pystyttävä hankkimaan teollisuusyrityksiltä netty valtionapu kattaisi vähintään 75 24005: saatavilla tukimaksuilla. prosenttia valtionavullisista menoista. 24006: Design Forumille on anottu vuodelle 1989 24007: 24008: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 24009: 24010: Reino Paasilinna Tuula Paavilainen Arto Lapiolahti 24011: Raimo Vuoristo Jukka Roos Eero Paloheimo 24012: Sinikka Hurskainen-Leppänen Sulo Aittaniemi Marita Jurva 24013: Riitta Myller Liisa Jaakonsaari Pentti Lahti-Nuuttila 24014: Pauli Uitto 24015: 24016: 24017: 24018: 24019: 23 280129N 24020: 2462 1988 vp. 24021: 24022: Raha-asia-aloite n:o 2295 24023: 24024: 24025: 24026: 24027: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta johdottoman puheli- 24028: men kokeilemiseksi sekä liikuntavammaisten että vanhusten 24029: yhteydenpidon parantajana 24030: 24031: Eduskunnalle 24032: 24033: Liikuntavammaiselle henkilölle puhelin on tai vastata kutsuun esim. noin 100 metrin etäi- 24034: välttämätön apuväline. Sen lisäksi, että hän syydeltä. Tällainen laite lisää sekä vammaisen 24035: käyttää sitä apunaan opiskelussa, työssä ja pal- että hänen omaisensa turvallisuutta sekä helpot- 24036: veluja hankkiessaan, puhelin on myös tärkeä taa yhteydensaantia. 24037: henkilökohtaisten kontaktien ylläpidossa, usein Myös vanhuksilla on yhteydenpidossaan ja 24038: jopa niin tärkeä, että hän ei uskalla poistua sen palvelujen saannissa samantyyppisiä ongelmia 24039: ääreltä peläten, että ei ehdi vastaamaan sen kut- kuin liikuntavammaisilla. J ohdoton puhelin oli- 24040: suun. si heille tässä suureksi avuksi. 24041: Puhelimen käyttöä helpottava tekniikka on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24042: olemassa, mutta laitteet ja käyttö tulevat vam- nioittavasti, 24043: maiselle henkilölle kohtuuttoman kalliiksi il- 24044: man yhteiskunnan tukitoimenpiteitä. Myös uusi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24045: tekniikka saattaa oudoksuttaa, jopa pelottaa. 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 24046: Johdottoman puhelimen välityksellä liikunta- markkaa johdotloman puhelimen ko- 24047: vammainen on entistä paremmin tavoitettavis- keilemiseenja käytön opastamiseen sekä 24048: sa. Puhelin voidaan ottaa mukaan mm. kiinnit- liikuntavammaisten että vanhusten yh- 24049: tämällä se pyörätuoliin. Johdottomalla puheli- teydenpidon parantajana. 24050: mella voi ottaa puhelun omasta puhelimestaan 24051: 24052: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1988 24053: 24054: Reino Paasilinna Tuula Paavilainen Arto Lapiolahti 24055: Matti Vähänäkki Raimo Vuoristo Jukka Roos 24056: Erkki Pulliainen Pentti Lahti-Nuuttila Heikki Rinne 24057: Pekka Haavisto Pauli Uitto Eero Paloheimo 24058: Sulo Aittoniemi Marita Jurva Riitta Myller 24059: Liisa Jaakonsaari 24060: 1988 vp. 2463 24061: 24062: Raha-asia-aloite n:o 2296 24063: 24064: 24065: 24066: 24067: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta ongelmajätteiden kul- 24068: jetustukeen 24069: 24070: 24071: Eduskunnalle 24072: 24073: Riihimäelle perustettu valtion, kuntien ja - Pitkämatkaiset ongelmajätekuljetukset 24074: teollisuuden kolmikantapohjalla omistama tulevat selvästi kalliimmiksi kuin lyhytmatkai- 24075: Ekokem Oy Ab käsittelee pääosan maassamme set, jolloin yrityksissä lisääntyy houkutus tur- 24076: syntyvistä ongelmajätteistä keskitetysti ja kor- vautua epämääräisiin keinoihin ongelmajättei- 24077: keatasoisella tekniikalla. den hävityksessä. 24078: Vaikka pääosa ongelmajätteistä kertyy Etelä- - Pitkämatkaisten ongelmajätekuljetusten 24079: Suomessa, muodostuu niitä huomattavia mää- hintoja tasataan perimällä lyhytmatkaisilta vas- 24080: riä myös verrattain kaukana Riihimäen käsitte- taavasti enemmän. 24081: lylaitokselta. Ympäristöpoliittisesti on kuiten- Ensimmäinen menettely olisi ympäristöpoliit- 24082: kin tärkeää, että kaikki ympäristövaaraa ai- tisesti epätarkoituksenmukaista. Vähentäähän 24083: heuttavat ongelmajätteet saadaan toimitetuksi se kaukana Riihimäeltä sijaitsevien ongelmajät- 24084: asianmukaiseen käsittelyyn jätteiden syntypai- teen tuottajien halukkuutta toimittaa jätteensä 24085: kasta riippumatta. Tätä on edistetty mm. tasa- asianmukaiseen käsittelyyn. Jälkimmäinen toi- 24086: puolistamaHa kuljetuskustannuksia Ekokem mintamalli taas rasittaisi aiheettomasti niiden 24087: Oy Ab:lle myönnetyn kuljetustuen turvin. ongelmajätteen tuottajien taloutta, jotka sijait- 24088: Vuonna 1986 kuljetustukea oli käytettävissä sevat keskimääräistä lähempänä käsittelylai- 24089: 3,25 Mmk ja vuonna 1987 1,7 Mmk. tosta. 24090: Vuoden 1988 valtion tulo- ja menoarviossa Tämä aloite on käsitelty ja hyväksytty edus- 24091: on kuljetustukea (momentti 35.12.46) ainoas- kunnan ympäristö- ja luontoryhmän johtokun- 24092: taan 900000 markkaa. Vuoden 1989 budjetti- nassa. 24093: esityksessä kuljetustuki on lakkautettu. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 24094: Ilman kuljetustukea pitkämatkaiset ongelma- nioittaen, 24095: jätekuljetukset muodostuvat kalliiksi ja lisäävät 24096: osaltaan kansainvälisesti verrattuna erittäin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24097: korkeiden käsittelymaksujen rasitusta jätteis- 1989 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 24098: tään asianmukaisesti huolehtiville kunnille, val- markkaa ongelmajätteiden kuljetus- 24099: tion laitoksille ja yrityksille. Jos kuljetustuki tueksi. 24100: poistetaan, jää jäljelle kaksi mahdollisuutta: 24101: 24102: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 24103: 24104: Reino Paasilinna Heli Astala Jouni J. Särkijärvi 24105: Marja-Liisa Löyttyjärvi Jorma Fred Esko Helle 24106: Heikki Riihijärvi Mats Nyby 24107: 2464 1988 vp. 24108: 24109: Raha-asia-aloite n:o 2297 24110: 24111: 24112: 24113: 24114: Paasilinna ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiin asunto- 24115: olojen parantamiseen 24116: 24117: 24118: Eduskunnalle 24119: 24120: Suhteellisen voimakkaasta asuntorakentami- kaisevasti vuokra-asuntotilanteen helpottami- 24121: sesta huolimatta asumiseen liittyvät ongelmat seksi ja asunnottomien asuttamiseksi vuoteen 24122: ovat edelleen vaikeita pääkaupunkiseudulla ja 1991 mennessä, kuten asunto-olojen kehittä- 24123: muissa nopeasti kasvavissa kunnissa. Vuokra- misohjelmassa edellytetään. 24124: asuntopula on jatkuva, ja vailla vakinaista Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24125: asuntoa olevia on noin 17 000 henkeä, joista nioittavasti, 24126: pääkaupunkiseudulla lähes puolet. 24127: Pääkaupunkiseudun asuntotilanteen paran- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24128: taminen vaatii vähintään 5 500 valtion lainoi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24129: tuksella rakennettavan asunnon tuottamista 35.45.33 JOO 000 000 markkaa avustuk- 24130: vuosittain viiden seuraavan vuoden aikana. Eri- siin asunto-olojen parantamiseen. 24131: tyisesti vuokra-asuntotuotantoa tulee lisätä rat- 24132: 24133: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 24134: 24135: Reino Paasilinna Pentti Lahti-Nuuttila Saara-Maria Paakkinen 24136: Martti Tiuri Marja-Liisa Löyttyjärvi Ole Wasz-Höckert 24137: Eeva-Liisa Moilanen Kaarina Dromberg Claes Andersson 24138: Pirjo Ala-Kapee Marita Jurva Per-Henrik Nyman 24139: Tuula Linnainmaa Päivi Varpasuo Markku Pohjola 24140: Lea Kärhä Arja Alho Ben Zyskowicz 24141: Tauno Valo Anssi Rauramo Eero Paloheimo 24142: Pirjo-Riitta Antvuori Eva-Riitta Siitonen 24143: 1988 vp. 2465 24144: 24145: Raha-asia-aloite n:o 2298 24146: 24147: 24148: 24149: 24150: Paasio ym.: Määrärahan osoittamisesta Väinö Voionmaan Sää- 24151: tiölle avustukseksi järjestöviestinnän tutkimus-, suunnittelu- 24152: ja kokeilutoiminnan toteuttamiseen 24153: 24154: Eduskunnalle 24155: 24156: Väinö Voionmaan Säätiön tarkoituksena on joka tarvitsee uusiutumista, on järjestöviestin- 24157: edistää nuorten ja aikuisten yhteiskunnallista tä. Järjestöviestinnän kehittämiseksi Väinö 24158: kiinnostusta ja tuntemusta lisäävää opiskelua ja Voionmaan Säätiö toteuttaa tutkimus-, suun- 24159: koulutusta, kansalaisten sivistystarpeita ja -har- nittelu- ja kokeiluprojektin. Projektin tuloksia 24160: rastuksia palvelevaa kulttuuritoimintaa sekä hyödynnetään eri järjestöjen viestintäkoulutus- 24161: yhteiskunnallista tutkimustyötä. Säätiö toteut- tarpeita tyydyttämään suunnatulla viestintä- 24162: taa tarkoitustaan ylläpitämällä Voionmaan koulutuksella. Hankkeen kokonaiskustannus- 24163: opisto -nimistä kansanopistoa. arvio on 490 000 mk. 24164: Nopean yhteiskuntamuutoksen aikana kan- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24165: sanvallan kanavina toimivat järjestöt eivät kai- nioittaen, 24166: kilta osin ole pysyneet mukana alati kiihtyvässä 24167: kehityksessä. Järjestöjen toiminta- ja menette- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24168: lytavat eivät enää vastaakaan muuttuneita olo- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24169: suhteita. Kansanvaltaisen yhteiskunnan edel- 29.57.50 350 000 markkaa avustukseksi 24170: leen kehittäminen edellyttää kuitenkin myös Väinö Voionmaan Säätiöllejärjestövies- 24171: elävän järjestötyön kehittämistä ajanmukaisek- tinnän tutkimus-, suunnittelu- ja kokei- 24172: si, uudenlaisten toimintamuotojen etsintää ja lutoiminnasta aiheutuviin kustannuk- 24173: käytännön kokeilutoimintaa. Keskeinen alue, siin. 24174: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 24175: 24176: Pertti Paasio Pentti Lahti-Nuuttila Reijo Lindroos 24177: Kerttu Törnqvist Riitta Järvisalo-Kanerva Kari Urpilainen 24178: Seija Karkinen Iiris Hacklin Liisa Jaakonsaari 24179: Virpa Puisto Heikki Rinne Markku Pohjola 24180: Marja-Liisa Tykkyläinen Matti Saarinen Lauri Metsämäki 24181: Arto Lapiolahti Matti Luttinen Reino Paasilinna 24182: Pirjo Ala-Kapee Antero Kekkonen Tuulikki Hämäläinen 24183: Tuula Paavilainen Jouni Backman Timo Roos 24184: Riitta Myller Sinikka Mönkäre Jorma Rantanen 24185: Jukka Roos 24186: 2466 1988 vp. 24187: 24188: Raha-asia-aloite n:o 2299 24189: 24190: 24191: 24192: 24193: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta soveltavan luonnon- 24194: tieteen koulutukseen Jyväskylän yliopiston ja Teknillisen kor- 24195: keakoulun yhteistyönä 24196: 24197: Eduskunnalle 24198: 24199: Jyväskylän yliopisto ja Teknillinen korkea- Hallitus on lisäksi luvannut antaa tukensa ke- 24200: koulu ovat sopineet yhteistyöstä, jonka avulla hitysalueitten korkeakouluille ja niissä tapahtu- 24201: Jyväskylässä voidaan käynnistää soveltavan valle opetus- ja tutkimustoiminnalle. 24202: luonnontieteen koulutus. Koulutus tapahtuisi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24203: sekä Jyväskylässä että Helsingissä ja johtaisi jo- nioittaen, 24204: ko filosofian kandidaatin tai diplomi-insinöörin 24205: tutkintoon. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24206: Keväällä mietintönsä jättänyt ministeri Ran- 1989 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 24207: tasen johdolla toiminut pääkaupunkiseututyö- markkaa Jyväskylän yliopiston ja Tek- 24208: ryhmä esitti, että edellä mainittuun hankkee- nillisen korkeakoulun yhteistyössä ta- 24209: seen varattaisiin ensi vuoden tulo- ja menoar- pahtuvaan soveltavan luonnontieteen 24210: viossa 3 milj. mk. Esitys oli yksi harvoista työ- koulutukseen. 24211: ryhmän pääkaupunkiseudun ulkopuolelle esit- 24212: tämistä konkreettisista kohteista. 24213: 24214: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 24215: 24216: Tuula Paavilainen Pirjo Ala-Kapee Matti Lahtinen 24217: Sakari Knuuttila Sinikka Mönkäre Mikko Elo 24218: Tuulikki Hämäläinen Kerttu Törnqvist Erkki Pulliainen 24219: Toimi Kankaanniemi Iiris Hacklin Pekka Leppänen 24220: Tina Mäkelä Pirkko Ikonen Matti Saarinen 24221: Virpa Puisto Risto Ahonen Markku Pohjola 24222: 1988 vp. 2467 24223: 24224: Raha-asia-aloite n:o 2300 24225: 24226: 24227: 24228: 24229: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän Kesä 24230: -tapahtuman tieteelliseen kongressi- ja seminaaritoimintaan 24231: 24232: 24233: Eduskunnalle 24234: 24235: Jyväskylän Kesä on vanhin suomalainen ke- saaminen tieteen tukemiseen osoitetuista mää- 24236: säfestivaali. Jyväskylän Kesällä on valtakunnal- rärahoista. 24237: lisena ja kansainvälisenä kulttuuritapahtumana Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24238: arvostettu asema. Tapahtuman tarkoituksena nioittaen, 24239: on edistää kulttuuria sen eri alueilla. Toiminnan 24240: pääasiallisiksi muodoiksi ovat vakiintuneet että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24241: konserttitoiminnan, kamarimusiikin kesäakate- 1989 tulo- ja menoarvioon 300 000 24242: mian kurssien sekä monipuolisen kongressi- ja markkaa Jyväskylän Kesälle myönnet- 24243: seminaaritoiminnan järjestäminen. täväksi avustukseksi tieteelliseen kong- 24244: Kongressi- ja seminaaritoiminnan saamista ressi- ja seminaaritoimintaan. 24245: pitkäjänteiselle pohjalle edistäisi avustuksen 24246: 24247: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 24248: 24249: Tuula Paavilainen Iiris Hacklin Pekka Leppänen 24250: Toimi Kankaanniemi Matti Saarinen Mikko Elo 24251: Tina Mäkelä Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila 24252: Kerttu Törnqvist Matti Lahtinen Virpa Puisto 24253: Sinikka Mönkäre Pirkko Ikonen Risto Ahonen 24254: Markku Pohjola Saara-Maria Paakkinen 24255: 2468 1988 vp. 24256: 24257: Raha-asia-aloite n:o 2301 24258: 24259: 24260: 24261: 24262: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kulttuurihistoriallis- 24263: ten museoiden rakentamisavustuksiin 24264: 24265: 24266: Eduskunnalle 24267: 24268: Valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1979 pe- tellaan lähivuosina toteutettaviksi ainakin seu- 24269: rustettu maakunta- ja aluetaidemuseojärjestel- raavia museoiden peruskorjaus- ja uudisraken- 24270: mä on osoittautunut valtakunnan kulttuuripe- nushankkeita: Cedercreutz-museon 111 vaihe 24271: rinnön tallentamisessa ja tutkimisessa onnistu- Harjavallassa, Etelä-Karjalan maakuntamuseo 24272: neeksi ratkaisuksi. Laitoksia ylläpitävät kunnat Lappeenrannassa, Etelä-Pohjanmaan maakun- 24273: ja muut yhteisöt ovat investoineet jopa odotet- tamuseo Seinäjoella, Hangon kalastusmuseo, 24274: tua enemmän alueellisen ja paikallisen museo- Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo 24275: toimen kehittämiseen. Kehitys on ollut myön- ja taidemuseo, Keski-Suomen museo Jyväsky- 24276: teinen siitäkin huolimatta, että alueellisia mu- lässä, Lahden hiihtomuseo, Lapin maakunta- 24277: seoita ylläpitävien kuntien rasitukset ovat olleet museo Arcticum-talon yhteydessä Rovaniemel- 24278: huomattavat, yli 90 prosenttia laitosten inves- lä, Pohjois-Pohjanmaan museo Oulussa sekä 24279: tointi- ja käyttötalousmenoista. Saarijärven museo. Hankkeiden talousarvioi- 24280: Odotettavissa oleva museolaki korjaa laitos- den yhteissumma on tämänhetkisten tietojen 24281: ten toiminnan rahoituksen epäkohtaa, mutta mukaan yli 150 milj. mk. 24282: silti on ratkaistava vielä kaksi suurta ongelmaa: Usea edellä mainittu hanke on ollut vireillä jo 24283: valtakunnan keskusmuseoiden sekä alueellisten 1970-luvulta lähtien. Riittävän valtionosuuden 24284: ja paikallisten museoiden toiminnan yhteenso- puuttuminen on ollut keskeinen syy toteutuksen 24285: vittaminen sekä kohtuullisen valtionosuuden viivästymiseen, sillä kuntien rakennusohjelmis- 24286: järjestäminen museorakennushankkeisiin. Edel- sa museoiden edelle ovat päässeet sellaiset pal- 24287: linen ongelma ratkennee museolain myötä ja si- velulaitosinvestoinnit, joiden valtionosuus on 24288: tä täydentävin hallinnollisin toimin, mutta jäl- ollut tuntuva ja ajoissa kuntien tiedossa. Tämä 24289: kimmäiseen tarvitaan eduskunnan päätös. vaara on edelleen ilmeinen. Valtionosuuden 24290: Museoasiain neuvottelukunta totesi vuonna puuttumisen takia saatetaan myös toteuttami- 24291: 1985, että varsinkin kulttuurihistoriallisten mu- sessa päätyä epätyydyttäviin ja pitkällä tähtäyk- 24292: seoiden rakentamiseen on valtion varoja saatu sellä epätaloudellisiin ratkaisuihin. 24293: suhteellisen niukasti. Neuvottelukunta esitti tar- Mainituilla perusteilla ehdotamme kunnioit- 24294: koitukseen varattavaksi vuosittain vähintään 2 tavasti, 24295: miljoonaa markkaa. 24296: Valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle 1989 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24297: on varattu museoiden rakentamisavustuksia 1989 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 24298: varten 500 000 markan määräraha (momentti markan mährärahan kulttuurihistorial- 24299: 29.88.53). listen museoiden rakentamisavustuksia 24300: Parhaillaan kunnissa toteutetaan tai suunni- varten. 24301: 24302: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 24303: 24304: Tuula Paavilainen Pentti Lahti-Nuuttila Matti Lahtinen 24305: Toimi Kankaanniemi Iiris Hacklin Pekka Leppänen 24306: Tina Mäkelä Pirkko Ikonen Sakari Knuuttila 24307: Sinikka Mönkäre Matti Saarinen Mikko Elo 24308: Virpa Puisto Risto Ahonen Arto Lapiolahti 24309: Markku Pohjola Kerttu Törnqvist Saara-Maria Paakkinen 24310: 1988 vp. 2469 24311: 24312: Raha-asia-aloite n:o 2302 24313: 24314: 24315: 24316: 24317: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta teatterialan järjestö- 24318: jen toimitilahankkeeseen 24319: 24320: 24321: Eduskunnalle 24322: 24323: Keskeiset teatterialan järjestöt, Suomen Teat- - tiivistetään alan ammattilaisten ja harras- 24324: terijärjestöjen Keskusliitto, Työväen Näyttä- tajakentän yhteistyötä 24325: möiden Liitto, Suomen Teatteriliitto, Suomen - saadaan kehitetyksi alan tiedotustoimin- 24326: Näyttelijäliitto ja Suomen Teatterityöntekijäin taa sekä kerätyksi alaa koskevat tiedot tehok- 24327: Yhteisjärjestö STY Uäseninä Suomen Teatteri- kaasti yhteen paikkaan 24328: ohjaajien Liitto, Suomen Tanssitaiteilijain Liit- - alan kansainvälisen yhteistyön hoitami- 24329: to, Suomen Teatteritekninen Liitto, Suomen nen helpottuu ja siitä saatava hyöty jakaantuu 24330: Teatterialan Toimihenkilöliitto ja Suomen tehokkaammin eri järjestöjen ja ammattiryh- 24331: Teatteriopettajain Liitto) ovat päättäneet tiivis- mien kesken 24332: tää ja kehittää teatterialan järjestöjen yhteistoi- - toimintoja keskittämällä saavutetaan 24333: mintaa. huomattavia säästöjä. 24334: Yhteistyön kehittämiseksi ja järkiperäistämi- Toimitilahankkeen kokonaisbudjetti on n. 15 24335: seksi on välttämätöntä saada järjestöille yhtei- mmk. Jotta hanke saataisiin toteutetuksi, tarvi- 24336: set toimitilat. Toimitilat ovat tällä hetkellä taan starttirahaksi 3,5 mmk, eli 700 000 mk kul- 24337: puutteelliset ja sijaitsevat etäällä toisistaan. lekin hankkeessa mukana olevalle järjestölle. 24338: Toimitilat yhdistämällä voitaisiin saavuttaa Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24339: ainakin seuraavia etuja: nioittaen, 24340: - järjestöjen yhteydenpito sujuu kitkatto- 24341: mammin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24342: - alan ammatillisen koulutustyön kehittä- 1989 tulo- ja menoarvioon 3 500000 24343: minen tehostuu markkaa teatterialan järjestöjen toimi- 24344: - saadaan alan keskeisin näytelmävälitys tilahankkeeseen. 24345: saman katon alle 24346: 24347: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 24348: 24349: Tuula Paavilainen Pentti Lahti-Nuuttila Matti Lahtinen 24350: Iiris Hacklin Kerttu Törnqvist Mikko Elo 24351: Virpa Puisto Pekka Leppänen Tina Mäkelä 24352: Matti Saarinen Pirkko Ikonen Sakari Knuuttila 24353: Sinikka Mönkäre Risto Ahonen Arto Lapiolahti 24354: Markku Pohjola Saara-Maria Paakkinen 24355: 2470 1988 vp. 24356: 24357: Raha-asia-aloite n:o 2303 24358: 24359: 24360: 24361: 24362: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta säveltaidejärjestöjen 24363: toiminnan tukemiseen 24364: 24365: 24366: Eduskunnalle 24367: 24368: Maamme säveltaidejärjestöt ovat koko toi- Samanaikaisesti suomalainen musiikkielämä 24369: mintansa ajan suorittaneet suomalaista musiik- on laajentunut huomattavasti ja lisännyt sävel- 24370: kielämää ja julkista hallintoa hyödyttäviä tehtä- taidejärjestöjen tehtäviä. 24371: viä, kuten esim. tiedotusta, koulutusta, tilas- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24372: tointia ja kansainvälisten suhteiden hoitoa. Ne nioittaen, 24373: eivät ole halunneet luopua näistä tehtävistä, 24374: koska silloin niistä ei mikään taho huolehtisi. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24375: Tämä on kuitenkin aiheuttanut lisääntyviä ta- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24376: loudellisia paineita, koska valtion avustukset 29.90.52 lisäyksenä 300 000 markkaa sä- 24377: ovat nousseet hyvin vähän tai pysyneet samoina veltaidejärjestöjen toiminnan tukemi- 24378: ja niiden merkitys suhteessa kustannuksiin on seen. 24379: koko ajan pienentynyt. 24380: 24381: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 24382: 24383: Tuula Paavilainen Pentti Lahti-Nuuttila Matti Lahtinen 24384: Toimi Kankaanniemi Iiris Hacklin Pekka Leppänen 24385: Tina Mäkelä Pirkko Ikonen Sakari Knuuttila 24386: Sinikka Mönkäre Matti Saarinen Mikko Elo 24387: Virpa Puisto Risto Ahonen Arto Lapiolahti 24388: Markku Pohjola Kerttu Törnqvist Saara-Maria Paakkinen 24389: 1988 vp. 2471 24390: 24391: Raha-asia-aloite n:o 2304 24392: 24393: 24394: 24395: 24396: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Rauhan- 24397: puolustajat ry:n toiminnan tukemiseen 24398: 24399: 24400: Eduskunnalle 24401: 24402: Maamme suurin rauhanjärjestö, Suomen Järjestöt esittivät lisäksi toivomuksenaan, 24403: Rauhanpuolustajat ry., yhdistää piiriinsä hyvin että eduskunta kiinnittäisi huomiota siihen, että 24404: erilaisia poliittisia ja yhteiskunnallisia näke- rauhanjärjestöjen määrärahoja jo budjetin val- 24405: myksiä omaavia järjestöjä ja ihmisiä. Järjestöl- misteluvaiheessa voitaisiin korottaa eduskun- 24406: lä on erittäin laajat kansainväliset yhteydet niin nan useana vuonna ilmaiseman tahdon mukai- 24407: Euroopan kuin muidenkin maanosien rauhan- sesti. Toivomus sai myötätuntoa keskusteluun 24408: järjestöihin ja -liikkeisiin. osallistuneiden eduskunnan suurta enemmistöä 24409: Vuosien 1987 ja 1988 valtion tulo- ja menoar- edustaneiden eduskuntaryhmien taholta. 24410: vioita käsitellessään eduskunta on tehnyt mer- Valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle 1989 24411: kittäviä lisäyksiä hallituksen esityksiin Suomen tulisi varata 2 300 000 markan määräraha Suo- 24412: Rauhanpuolustajat ry:n valtionapuun. Lisäys men Rauhanpuolustajat ry:n toiminnan tuke- 24413: vuodelle 1987 oli yhteensä 870 000 mk Ua koko- miseen. Esitys tarkoittaa tällöin yleisen kustan- 24414: naissumma 2 070 000 mk) ja vuodelle 1988 yh- nusten nousun huomioon ottamista sekä edus- 24415: teensä 850 000 mk (kokonaissumma 2 100 000 kunnan vuosina 1987-1988 tekemien ratkaisu- 24416: mk). Lisäykset ovat perustuneet raha-asia-aloit- jen noudattamista, jolloin perustelut valtion- 24417: teiden hyväksymiseen. Eduskunta on näin il- avun korottamiselle olivat ensisijaisesti alueelli- 24418: maissut tahtonsa järjestön toiminnan jatkumi- sen toiminnan kehittäminen. Tasokorotusta esi- 24419: sesta ja kehittymisestä. tykseen ei sisälly. 24420: Lokakuussa 1987 useat maamme rauhanjär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24421: jestöt kääntyivät eduskunnan puoleen kiittäen nioittaen, 24422: sitä sen aikaisempina vuosina osoittamasta 24423: tuesta rauhantyölle ja toivoivat, että eduskunta että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24424: vuoden 1988 tulo- ja menoarvioesitystä käsitel- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24425: lessään huomioisi useat rauhantyön määräraho- 29.99.50 lisäyksenä 500 000 markkaa 24426: jen korottamiseksi tehdyt raha-asia-aloitteet. Suomen Rauhanpuolustajat ry:n toi- 24427: Näin eduskunta myös teki. minnan tukemiseen. 24428: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 24429: 24430: Tuula Paavilainen Marjatta Stenius-Kaukonen Saara-Maria Paakkinen 24431: Sirpa Pietikäinen Raimo Vuoristo Kerttu Törnqvist 24432: 2472 1988 vp. 24433: 24434: Raha-asia-aloite n:o 2305 24435: 24436: 24437: 24438: 24439: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiin sairaan 24440: lapsen sairaanhoidosta ja kuntoutuksesta lapsen vanhemmille 24441: 24442: 24443: Eduskunnalle 24444: 24445: Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodel- vanhemmilla olisi mahdollisuus osallistua lap- 24446: le 1989 on kohdassa 33.15.53 todettu, että mo- sensa hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa. 24447: mentille myönnetään 15 000 000 markkaa. Mää- Kokemus on osoittanut, että alle kouluikäisten 24448: rärahaa saa käyttää lapsen sairaanhoito- ja joutuessa sairaalahoitoon on toipumisen kan- 24449: kuntoutusavustuksesta vanhemmille annetun nalta positiivista, jos ainakin toisella vanhem- 24450: valtioneuvoston päätöksen (VNP n:o 47 /88) mista on mahdollisuus jäädä pois työstä ja osal- 24451: mukaisen avustuksen maksamiseen. Edelleen listua lapsensa hoitoon sairaalassa sairaan- 24452: kohdassa todetaan, että hallitus selvittää tar- hoito- ja kuntoutusavustuksen turvin. 24453: peet ja mahdollisuudet avustusjärjestelmän sel- Toinen ongelma on se, että avustuksen saa- 24454: keyttämiseen ja lakisääteistämiseen. miseksi alle kuusivuotiaalle sairaalan poliklini- 24455: Momentille esitetty määräraha on pienempi kalla suoritettujen toimenpiteiden tulee olla 24456: kuin vuoden 1988 menoarviossa, jossa myön- vaativia tai aikaa vieviä. Tällainen lisäedellytys 24457: nettiin 18 000 000 markan määräraha. Esitetty hankaloittaa tarpeettomasti joidenkin vanhem- 24458: määräraha vuodelle 1989 ei anna mahdollisuuk- pien avustuksen saamista heidän joutuessaan 24459: sia järjestelmän kehittämiseen, vaikka lapsen jäämään työstä pois tuodakseen pienen lapsen- 24460: sairaanhoito- ja kuntoutusavustus on osoittau- sa sairaalan poliklinikalle. Käytännössä on 24461: tunut erittäin tarpeelliseksi ja oikeaan osuneeksi mahdotonta, että alle kuusivuotias lapsi tulisi 24462: tukimuodoksi sairaiden lasten vanhemmille. sairaana ollessaan sairaalan poliklinikalle yk- 24463: Järjestelmä kaipaisi kuitenkin kipeästi kehit- sin, joten vanhemman työstä poisjäänti on 24464: tämistä. Eräitä valtioneuvoston päätöksen useimmiten välttämätöntä. Sairaalan poliklini- 24465: avustuksen saamista estäviä kohtia tulisi voida kalle tultaessa on kysymys aina vakavammasta 24466: muuttaa jo ensi vuonna. Erityisesti päätöksen 4 sairaudesta kuin terveyskeskukseen mentäessä, 24467: §:ssä mainittu kuuden vuoden ikäraja ja avus- joten tämänkään vuoksi päätökseen asetettu li- 24468: tuksen saamista rajoittavat ehdot ovat pikaisen säedellytys avustuksen saamiseksi ei ole perus- 24469: muuttamisen tarpeessa. teltua. 24470: Päätöksen 4 §:ssä on todettu, että alle kuusi- Edellä olevaan viitaten on välttämätöntä, että 24471: vuotiaan lapsen vanhemmalle, joka sairaalassa ensi vuonna voitaisiin uudistaa valtioneuvoston 24472: lääkärin määräyksestä osallistuu lapsensa hoi- päätöksen 4 § seuraavaan muotoon: 24473: toon tai kuntoutukseen, voidaan suorittaa avus- 4§ 24474: tusta, vaikka lapsen sairaus ei ole vaikea. Avus- Alle seitsenvuotiaan lapsen vanhemmalle, jo- 24475: tusta voidaan suorittaa myös silloin, kun van- ka sairaalassa lääkärin määräyksestä osallistuu 24476: hempi sairaalan poliklinikalla vaativien tai lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen, voidaan 24477: aikaa vievien toimenpiteiden vuoksi lääkärin suorittaa avustusta, vaikka lapsen sairaus ei ole 24478: määräyksestä osallistuu lapsensa hoitoon tai vaikea. Avustusta voidaan suorittaa myös sil- 24479: kuntoutukseen. loin, kun vanhempi sairaalan poliklinikalla lää- 24480: Ongelmaksi on osoittautunut se, että päätök- kärin määräyksestä osallistuu lapsensa hoitoon 24481: sessä oleva kuuden vuoden ikäraja on liian tai kuntoutukseen. 24482: alhainen. Ikärajaa tulisi korottaa ainakin vuo- Edellä olevan korjauksen tekeminen valtio- 24483: della, jotta kaikkien alle kouluikäisten lasten neuvoston päätökseen edellyttää, että momen- 24484: 1988 vp. - RA n:o 2305 2473 24485: 24486: tilla 33.15.53 myönnettävää määrärahaa koro- että Eduskunta ottaisi momentille 24487: tetaan. Kumpikaan mainituista korjauksista ei 33.15.53 lisäyksenä 18000000 markan 24488: ole kustannuksiltaan kallis, joten nostamalla määrärahan avustuksiin sairaan lapsen 24489: momentille varattua määrärahaa samaan kuin kuntoutuksesta tai sairaanhoidosta lap- 24490: se oli vuoden 1988 menoarviossa voidaan uudis- sen vanhemmille. 24491: tus hyvin toteuttaa. 24492: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kunnioit- 24493: tavasti, 24494: 24495: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 24496: 24497: Tuula Paavilainen Kerttu Törnqvist Pentti Lahti-Nuuttila 24498: Matti Lahtinen Toimi Kankaanniemi Iiris Hacklin 24499: Pekka Leppänen Tina Mäkelä Pirkko Ikonen 24500: Sinikka Mönkäre Matti Saarinen Mikko Elo 24501: Virpa Puisto Risto Ahonen Arto Lapiolahti 24502: Markku Pohjola Saara-Maria Paakkinen 24503: 2474 1988 vp. 24504: 24505: Raha-asia-aloite n:o 2306 24506: 24507: 24508: 24509: 24510: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta "Ravinto ja sepel- 24511: valtimotauti" -aiheisen valtakunnallisen ja alueellisen koulu- 24512: tuksen järjestämiseksi terveydenhuoltohenkilöstölle 24513: 24514: Eduskunnalle 24515: 24516: Sepelvaltimokuolleisuustilastoissa suomalai- että alentamalla vaaratekijöiden tasoa voidaan 24517: set miehet ovat 3. ja naiset 15. sijalla. Sepelval- merkittävästi vähentää sairastavuutta ja kuol- 24518: timotauti on tärkein kansantautimme, ja joka leisuutta sepelvaltimotautiin. 24519: kolmas kuolemantapaus maassamme johtuu Sepelvaltimotaudin ehkäisyn osa-alueista ra- 24520: siitä. Koska sepelvaltimotaudin aiheuttamista vinto on, kuten edellä on todettu, tärkeä. Näin 24521: kuolemista huomattava osa sattuu työikäisessä ollen väestön tiedontarve tulee huomattavasti 24522: väestössä, taudin aiheuttamat taloudelliset ja kasvamaan pyrittäessä väestön ravintotottu- 24523: inhimilliset menetykset ovat suuret. musten muuttamiseen ja seerumin kolesterolita- 24524: Pääjohtaja Matti Ruokolan vetoomuksesta son alentamiseen. Lisäksi on muistettava, että 24525: järjestettiin 21.-23.11.1985 valtakunnallinen sepelvaltimotaudin ilmenemismuodoista varsin- 24526: asiantuntijakokous sepelvaltimotaudin ehkäi- kin ns. angina pectoris -oireista eli fyysisten 24527: systä. Kokouksen käytännön järjestäjinä toimi- ponnistusten yhteydessä ilmaantuvasta rintaki- 24528: vat Suomen Sydäntautiliitto lääkintöhallituk- vusta ja sydäninfarktista kärsii suuri joukko 24529: sen, Kansanterveyslaitoksen ja Suomen Kardio- suomalaisia. ''Sepelvaltimotaudin ehkäisyn 24530: logisen Seuran tukemana. Kokouksen puheen- suuntaviivat Suomessa" -kirjan ravinto-osan 24531: johtajina toimivat professorit Kalevi Pyörälä ja toimenpidesuosituksessa esitetäänkin, että ter- 24532: Pekka Puska, ja siihen osallistui 60 asiantunti- veydenhuoltohenkilöstön ravitsemuskoulutusta 24533: jaa. Asiantuntijakokous tuotti kirjan "Sepel- on syytä lisätä ja tehostaa. Ravitsemusneuvon- 24534: valtimotaudin ehkäisyn suuntaviivat Suo- nassa terveydenhoitajat ja ravitsemusterapeutit 24535: messa". tulevat olemaan keskeisessä asemassa, mutta 24536: Sepelvaltimotaudin taustalla olevan tautipro- kaikkien sairaanhoitoalan henkilöiden koulu- 24537: sessin, arteroskleroosin eli valtimoiden kovettu- tukseen tulisi sisältyä ravitsemusopetusta. Myös 24538: mistaudin, kehitystä kiihdyttävät tekijät tunne- lääkärikunnan asenteisiin ja tietoihin on syytä 24539: taan nykyisin hyvin. Näistä sepelvaltimotaudin vaikuttaa lisäämällä ravitsemuksen painotusta 24540: vaaratekijöistä tärkeimmät ovat lisääntynyt ve- koulutuksen eri vaiheissa. Näin ollen erityisen 24541: ren kolesterolipitoisuus, kohonnut verenpaine tärkeää olisi järjestää täydennyskoulutusta ra- 24542: ja tupakointi. Ravinnon sisältämän rasvan vinnosta ja sepelvaltimotaudista niille tervey- 24543: määrä ja laatu vaikuttavat veren kolesterolipi- denhuollon työntekijöille, jotka toteuttavat 24544: toisuuteen. Toisaalta ravinnolla on yhteyksiä henkilökohtaista potilasneuvontaa. 24545: kohonneeseen verenpaineeseen, sillä runsas Perustietämys ravinnosta ja sepelvaltimotau- 24546: suolan käyttö ja liiallisen syömisen seurauksena deista on olemassa. Tiedon saaminen käytän- 24547: syntyvä liikapaino lisäävät verenpaineen kohoa- nön ravitsemuskasvatukseen terveydenhuolto- 24548: misen vaaraa. henkilöstölle tulisi toteuttaa siten, että järjeste- 24549: Sepelvaltimotauti johtuu siis pitkälti vääristä tään ensin valtakunnallinen koulutustilaisuus 24550: elintavoista, ja laajojen kokeilujen ja väestön aluetason koulutuksen suunnittelijoille, jotka 24551: terveyskasvatusohjelmien perusteella tiedetään, organisoisivat vastaavanlaiset aluetason (20- 24552: 1988 vp. - RA n:o 2306 2475 24553: 24554: 30) koulutustilaisuudet. Tällainen koulutusmal- Edellä olevaan viitaten ehdotamme, 24555: li on toiminut hyvin "Sepelvaltimotaudin eh- 24556: käisyn suuntaviivat Suomessa" -koulutus- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24557: tiedotustoiminnan osalta. Perussuuntaviivat se- 1989 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 24558: pelvaltimotaudin ehkäisystä on nyt esitetty. Nyt 500 000 markan määrärahan Ravinto ja 24559: tarvitaan täydennyskoulutusta tärkeältä osa- sepelvaltimotauti -koulutusohjelman to- 24560: alueelta, ravinnosta, potilasneuvontaa toteutta- teuttamiseen terveydenhuollon henkilös- 24561: valle terveydenhuoltohenkilöstölle. tölle. 24562: 24563: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 24564: 24565: Tuula Paavilainen Ole Wasz-Höckert 24566: Kari Rajamäki Heikki Riihijärvi 24567: Sakari Knuuttila 24568: 2476 1988 vp. 24569: 24570: Raha-asia-aloite n:o 2307 24571: 24572: 24573: 24574: 24575: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sosiaalipedagogii- 24576: kan säätiön toiminnan tukemiseen 24577: 24578: 24579: Eduskunnalle 24580: 24581: Psyykkiseen työsuojeluun ja mielenterveys- yhteisöistä, joka on keskittynyt tämän alan mo- 24582: ongelmien varhaisehkäisyyn kiinnitetään jatku- nimuotiseen kokeilu-, kehittämis- ja koulutus- 24583: vasti liian vähäistä huomiota. Tämä ei ole oi- toimintaan sekä palvelujen tarjontaan. Vuosina 24584: keassa suhteessa siihen, että mielenterveyden 1987-88 säätiö on panostanut voimakkaasti 24585: häiriöiden hoito muodostaa erään suurimmista nimenomaan työelämää palvelevaan ammatilli- 24586: sairaanhoidon aloista ja että psyykkiset sairau- seen täydennys- ja jatkokoulutukseen psykope- 24587: den ovat yksi johtavista työkyvyttömyyden ja dagogiikan alalla. Ensi vuoden alussa toiminta 24588: eläkkeen tarpeen aiheuttajista. laajenee Helsingin ulkopuolelle, kun uudet kou- 24589: Psyykkisten häiriöiden ennaltaehkäisyn kes- luttajaryhmät Tampereella ja Jyväskylässä ovat 24590: keisenä ongelmana on alan osaamisen kehitty- valmiita aloittamaan alueellisen palvelujen tar- 24591: mättömyys. Kysymys ei ole hoidosta tai tera- jonnan. 24592: piasta vaan koulutuksesta, ts. aikuiskasvatuk- Jotta tämä tärkeä toiminta voisi jatkua ja 24593: sen muodosta, jolla edistetään tunne-elämän edelleen kehittyä, ehdotamme, 24594: ymmärtämistä ja hallintaa sekä kriisien ylittä- 24595: miskykyä. Tätä koulutusta tarvitaan sekä työ- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24596: yhteisöissä että perhe-elämän ja yleensä kaiken 1989 tulo- ja menoarvioon 200 000 mar- 24597: liittymisen edistämisessä. kan määrärahan Sosiaalipedagogiikan 24598: Sosiaalipedagogiikan säätiö on yksi harvoista säätiön toiminnan tukemiseen. 24599: 24600: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 24601: 24602: Tuula Paavilainen Sakari Knuuttila Pentti Lahti-Nuuttila 24603: Matti Lahtinen Pirkko Ikonen Mikko Elo 24604: Tina Mäkelä Kerttu Törnqvist Pirjo Ala-Kapee 24605: Toimi Kankaanniemi Iiris Hacklin Pekka Leppänen 24606: Virpa Puisto Sinikka Mönkäre Matti Saarinen 24607: Risto Ahonen Arto Lapiolahti Markku Pohjola 24608: Saara-Maria Paakkinen 24609: 1988 vp. 2477 24610: 24611: Raha-asia-aloite n:o 2308 24612: 24613: 24614: 24615: 24616: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Yksinhuoltajien 24617: Liitto ry:lle 24618: 24619: 24620: Eduskunnalle 24621: 24622: Yksinhuoltajien Liitto on yksinhuoltajaper- tannuksia vaativa tutkimus lapsen tapaamisoi- 24623: heitten etujärjestö, jonka päätarkoituksena on keuden toteutumisesta. Tutkimus suoritetaan 24624: huolehtia yksinhuoltajien ja varsinkin heidän Tampereen yliopistossa. 24625: lastensa oikeusturvan parantamisesta. Liitto Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24626: pyrkii myös tukemaan yksinhuoltajia heidän nioittaen, 24627: kasvatustehtävässään julkaisu- ja tiedotustoi- 24628: minnalla sekä kouluttamalla. Valtionapu on ol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24629: lut liitolle tarpeen. Sillä on osaltaan katettu lii- 1989 tulo- ja menoarvioon 150 000 24630: ton toimihenkilön palkkamenoja sekä matka- markkaa Yksinhuoltajien Liiton toimin- 24631: ja toimistokuluja. Liitolla yhdessä Elatusvelvol- nan tukemiseen. 24632: listen Liitto ry:n kanssa on myös tekeillä kus- 24633: 24634: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1988 24635: 24636: Tuula Paavilainen Reino Paasilinna Pekka Leppänen 24637: Sinikka Hurskainen-Leppänen Sakari Knuuttila Matti Lahtinen 24638: Kari Rajamäki Iiris Hacklin Tina Mäkelä 24639: Tuulikki Hämäläinen Kerttu Törnqvist Pentti Lahti-Nuuttila 24640: Toimi Kankaanniemi Pirkko Ikonen Mikko Elo 24641: Virpa Puisto Sinikka Mönkäre Matti Saarinen 24642: Risto Ahonen Arto Lapiolahti Markku Pohjola 24643: Saara-Maria Paakkinen 24644: 247 1988 vp. 24645: 24646: Raha-asia-aloite n:o 2309 24647: 24648: 24649: 24650: 24651: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuulonhuoltoliitto 24652: ry:n kuulovammaisten lasten tutkimuskodin välineistön han- 24653: kintaan 24654: 24655: Eduskunnalle 24656: 24657: Kuulonhuoltoliitto ry. on käynnistänyt elo- lapsia varten. Altaalta puuttuvat kuitenkin kun- 24658: kuun 1988 alussa kuulomonivammaisten lasten tovälineet fysioterapian yhteydessä suoritetta- 24659: tutkimus- ja kuntoutuskotitoiminnan. Tutki- vaa kuntoharjoittelua varten. Nykyisten koke- 24660: muskodissa hoidetaan ja kuntoutetaan vaikea- musten perusteella varsinkin isommat lapset 24661: vammaisia (liikunta-, kehitys-, näkövammaisia) toivovat näitä välineitä. 24662: kuulovammaisia lapsia. Lapset on kuntoutus- - Tutkimuskotiin on myös suunniteltu vi- 24663: kodissa kolmesta viiteen viikkoon. Lapsen mu- deotekniikalla toteutettu monivammaisten las- 24664: kana on mahdollisuuksien mukaan kuntoutus- ten erityistarpeet huomioon ottava (myös kehi- 24665: aikana myös perhe. tys- ja näkövammaisten) laitteisto kuulontutki- 24666: Tutkimuskodista puuttuvat vielä seuraavat muksia ja kuulonharjoitusta varten. 24667: välttämättömät välineet ja tarvikkeet. Näistä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24668: suurin hankintakohde on inva-auto. nioittaen, 24669: - lnva-auto tarvitaan monivammaisten las- 24670: ten kuljetuksia varten. Autoa tullaan tarvitse- ettiJ Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24671: maan päivittäin mm. sairaalaan tehtyjä tutki- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24672: muskäyntejä varten sekä vapaa-ajan toimin- 33.93.52 lisiJykseniJ 500000 markkaa 24673: taan. Lapset eivät pysty liikkumaan minnekään Kuulonhuoltoliitto ry:n kuulovammais- 24674: ilman erityisvalmisteista autoa. ten lasten tutkimuskodin viJlineistön 24675: - Tutkimus- ja kuntoutuskodin yhteyteen hankintaan. 24676: on rakennettu terapia-allas liikuntavammaisia 24677: 24678: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 24679: 24680: Tuula Paavilainen Pentti Lahti-Nuuttila Matti Lahtinen 24681: Toimi Kankaanniemi Matti Saarinen Mikko Elo 24682: Sakari Knuuttila Iiris Hacklin Pekka Leppänen 24683: Tina Mäkelä Pirkko Ikonen Sinikka Mönkäre 24684: Virpa Puisto Risto Ahonen Arto Lapiolahti 24685: Markku Pohjola Kerttu Törnqvist Saara-Maria Paakkinen 24686: 1988 vp. 2479 24687: 24688: Raha-asia-aloite n:o 2310 24689: 24690: 24691: 24692: 24693: Paavilainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen vesi- 24694: ja ympäristöpiirin tutkimustoiminnan kehittämiseen, tutki- 24695: musvarojen lisäämiseen ja aluelaboratorion muodostamiseen 24696: 24697: Eduskunnalle 24698: 24699: Vaikka valtion vuoden 1989 tulo- ja menoar- Edellä olevaan perustuen ehdotamme, 24700: vioesityksessä on esitetty ympäristötutkimusva- 24701: rojen lisäämistä, Keski-Suomen vesi- ja ympä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24702: ristöpiiri esittää, että niitä osoitettaisiin nimen- 1989 tulo- ja menoarvioon 1 750 000 24703: omaan vesi- ja ympäristötutkimuksen kehittä- markkaa kehitystoiminnan aloittami- 24704: miseen ja kohdennettaisiin Keski-Suomen vesi- seksi Keski-Suomen vesi- ja ympäristö- 24705: ja ympäristöpiiriin. piirissä seuraavan erittelyn mukaisesti: 24706: Ympäristöministeriön ''Y mpäristöntutki- 24707: muksen hallinnon kehittäminen - Tutkimus- laboratorion muutos- 24708: hallintotyöryhmän mietintö" (Kourilehdon työ- töihin 200 000 mk 24709: ryhmä) mukaan tutkimustehtäviä tullaan lisää- laitehankintoihin 500 000 mk 24710: mään vesi- ja ympäristöhallinnolle, mistä seu- - tutkijoiden palkkoihin 24711: raa kehittämistarvetta myös piirihallintoon ja (korkeakoulututk.) 750 000 mk 24712: erityisesti paineita laboratorion kehittämiseksi - laboratorion lisähenkilö- 24713: aluelaboratorioksi. kunnan palkkaamiseen 300 000 mk. 24714: 24715: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 24716: 24717: Tuula Paavilainen Kerttu Törnqvist Sakari Knuuttila 24718: Pekka Leppänen Toimi Kankaanniemi Matti Lahtinen 24719: Pirkko Ikonen Tina Mäkelä Sinikka Mönkäre 24720: Matti Saarinen Mikko Elo Virpa Puisto 24721: Risto Ahonen Arto Lapiolahti Markku Pohjola 24722: Saara-Maria Paakkinen 24723: 2481 1988 vp. 24724: 24725: Raha-asia-aloite n:o 2311 24726: 24727: 24728: 24729: 24730: Paloheimo ym.: Määrärahan osoittamisesta YK:nväestörahaston 24731: toimintaan 24732: 24733: 24734: Eduskunnalle 24735: 24736: YK:nväestörahasto toimii kehitysavun kaik- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24737: kein pitkäjänteisimmällä ja tärkeimmällä sekto- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24738: rilla, puuttuen väestöräjähdykseen ja vaikut- 24.30. 66 lisäyksenä 50 000 000 markkaa 24739: taen pitkällä tähtäyksellä kehitysmaiden säily- YK:n väestörahaston toimintaan. 24740: miseen ylipäänsä. 24741: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24742: nioittaen, 24743: 24744: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 24745: 24746: Eero Paloheimo Erkki Pulliainen 24747: Os~o Soininvaara Pekka Haavisto 24748: 1988 vp. 2481 24749: 24750: Raha-asia-aloite n:o 2312 24751: 24752: 24753: 24754: 24755: Paloheimo ym.: Määrärahan osoittamisesta Kansainvälisen maa- 24756: talouden kehittämisrahaston (IFAD) toimintaan 24757: 24758: 24759: Eduskunnalle 24760: 24761: IFAD on järjestö, jonka kautta Suomella on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24762: mahdollisuus avustaa ja päästä mukaan toimi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24763: viin projekteihin, joiden tarkoituksena on pit- 24.30.66 lisäyksenä 5 000000 markkaa 24764: käjänteisellä ja kestävällä tavalla muuttaa ja Kansainvälisen maatalouden kehittämis- 24765: parantaa kohdemaiden olosuhteita. rahaston toimintaan. 24766: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24767: nioittaen, 24768: 24769: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 24770: 24771: Eero Paloheimo Erkki Pulliainen 24772: Osmo Soininvaara Pekka Haavisto 24773: 2482 1988 vp. 24774: 24775: Raha-asia-aloite n:o 2313 24776: 24777: 24778: 24779: 24780: Paloheimo ym.: Määrärahan osoittamisestaYK:nkansainvälisen 24781: maataloustutkimuksen konsultaatioryhmän toimintaan 24782: 24783: 24784: Eduskunnalle 24785: 24786: YK:n kansainvälinen maataloustutkimuksen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24787: konsultaatioryhmä (CGIAR) pyrkii muutta- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24788: maan ruohonjuuritason ohjelmilla kehitysmai- 24.30. 66 lisäyksenä JO 000 000 markkaa 24789: den maataloutta omavaraiseksi ja kestäväksi. YK:n kansainvälisen maataloustutki- 24790: Apua on siitä syystä pidettävä pysyvänä ja pit- muksen konsultaatioryhmän toimin- 24791: käjänteisenä ja se on priorisoitava. taan. 24792: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24793: nioittaen, 24794: 24795: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 24796: 24797: Eero Paloheimo Erkki Pulliainen 24798: Osmo Soininvaara Pekka Haavisto 24799: 1988 vp. 2483 24800: 24801: Raha-asia-aloite n:o 2314 24802: 24803: 24804: 24805: 24806: Paloheimo ym.: Määrärahan osoittamisesta kansalliseen kehitys- 24807: joukkotoimintaan 24808: 24809: 24810: Eduskunnalle 24811: 24812: Jotta kehitysjoukkotoiminta Nigeriassa pää- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24813: sisi alkamaan tilanteessa, jossa kansalaisjärjes- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24814: töt ovat aloittamassa toimintaansa tässä uudes- 24.30.67 lisäyksenä 3 000000 markkaa 24815: sa kohteessa, tulisi kehitysjoukkotoiminnan tu- kansalliseen kehitysjoukkotoimintaan. 24816: kea lisätä. Muussa tapauksessa Nigerian pro- 24817: jekti on toistaiseksi jäädytettävä. 24818: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24819: nioittaen, 24820: 24821: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 24822: 24823: Eero Paloheimo Erkki Pulliainen 24824: Osmo Soininvaara Pekka Haavisto 24825: 2484 1988 vp. 24826: 24827: Raha-asia-aloite n:o 2315 24828: 24829: 24830: 24831: 24832: Paloheimo ym.: Määrärahan osoittamisesta tulevaisuustutkimuk- 24833: sen professuurin perustamiseen Helsingin yliopistoon 24834: 24835: 24836: Eduskunnalle 24837: 24838: Yhteiskuntamme on etsimässä uutta suuntaa, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24839: ja on entistä tärkeämpää ennakoida tulevaisuu- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24840: den kehitysmalleja ja mahdollisia uhkatekijöi- 29.10. 01 lisäyksenä 200 000 markkaa 24841: tä. Tälle opetukselle tarvittaisiin välttämättä tulevaisuustutkimuksen professorin vi- 24842: korkeakoulupohja, ja tarpeellinen alemman as- ran perustamista varten Helsingin yli- 24843: teenkin koulutus alalla pitäisi käynnistää. opistoon. 24844: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24845: nioittaen, 24846: 24847: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 24848: 24849: Eero Paloheimo Erkki Pulliainen 24850: Osmo Soininvaara Pekka Haavisto 24851: 1988 vp. 2485 24852: 24853: Raha-asia-aloite n:o 2316 24854: 24855: 24856: 24857: 24858: Paloheimo ym.: Määrärahan osoittamisesta tekniikan filosofian 24859: professuurin perustamiseen Teknilliseen korkeakouluun 24860: 24861: 24862: Eduskunnalle 24863: 24864: Tekniikka mielletään sovelletuksi tieteeksi, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24865: jonka päämäärät ja keinojen periaatteet ovat 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24866: ongelmattomia. Yhteiskunnan ollessa nyt kään- 29.10. 01 lisäyksenä 200 000 markkaa 24867: nekohdassa tämä käsitys on selvästi vanhentu- tekniikan filosofian professorin viran 24868: nut. Olisi välttämätöntä liittää tekniikan ope- perustamista varten Teknilliseen kor- 24869: tukseen ulottuvuuksia, joiden avulla pohdittai- keakouluun. 24870: siin tekniikan tavoitteita ja sisältöä aikaisempaa 24871: syvällisemmin. 24872: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24873: nioittaen, 24874: 24875: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 24876: 24877: Eero Paloheimo Erkki Pulliainen 24878: Osmo Soininvaara Pekka Haavisto 24879: 2486 1988 vp. 24880: 24881: Raha-asia-aloite n:o 2317 24882: 24883: 24884: 24885: 24886: Paloheimo ym.: Määrärahan osoittamisesta viljelrnäkoon mu- 24887: kaan maksettavaan hintapoliittiseen tukeen 24888: 24889: 24890: Eduskunnalle 24891: 24892: Lannoitteista tulisi maksaa korkeampi vero Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24893: kuin hallituksen esityksessä on kaavailtu. Tä- nioittaen, 24894: hän on ainakin kaksi syytä: maataloustuottei- 24895: den vientiylijäämä ja tehokkaan lannoittamisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24896: aiheuttamat ympäristöhaitat. Jos sadot tuon 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24897: toimenpiteen johdosta pienentyvät, jää makset- 30.31.41 lisäyksenä 500 000 000 mark- 24898: tava vientituki vähäisemmäksi. Jotta maanvilje- kaa viljelmäkoon mukaan maksettavaan 24899: lijät eivät kärsisi toimenpiteen johdosta, olisi hintapoliittiseen tukeen. 24900: vientituen vähennys korvattava viljelmäkoon 24901: mukaan maksettavana hintapoliittisena tukena. 24902: 24903: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 24904: 24905: Eero Paloheimo Erkki Pulliainen 24906: Osmo Soininvaara Pekka Haavisto 24907: 1988 vp. 2487 24908: 24909: Raha-asia-aloite n:o 2318 24910: 24911: 24912: 24913: 24914: Paloheimo ym.: Määrärahan osoittamisesta joukkoliikenteen 24915: kehittämiseen ja säilyttämiseen 24916: 24917: 24918: Eduskunnalle 24919: 24920: Maaseudun paikallisliikennettä on viime vuo- säilyttämiseen varattua määrärahaa saadaan 24921: sina huomattavasti vähennetty. Maaseudun käyttää peruspalvelutasoisen liikenteen tukemi- 24922: elinvoiman edellytyksenä on kuitenkin, että seen. 24923: joukkoliikenteen palvelukyky säilytetään. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 24924: Liikkumismahdollisuuksien väheneminen nioittaen, 24925: sattuu kipeimmin nuoriin, vanhuksiin ja lap- 24926: siin. Joukkoliikenteen säilyttäminen nykytasol- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24927: la vaatii vähintään 100 milj. markan vuosittai- 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 24928: sen tuen, joka on hyvin pieni summa verrattuna 31.58.30 lisäyksenä 35 000000 markkaa 24929: liikkumisen kokonaiskustannuksiin valtakun- joukkoliikenteen kehittämiseen ja säilyt- 24930: nassa. Tällä hetkellä resurssit ovat täysin riittä- tämiseen. 24931: mättömät. Joukkoliikenteen kehittämiseen ja 24932: 24933: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 24934: 24935: Eero Paloheimo Erkki Pulliainen 24936: Osmo Soininvaara Pekka Haavisto 24937: 2488 1988 vp. 24938: 24939: Raha-asia-aloite n:o 2319 24940: 24941: 24942: 24943: 24944: Paloheimo ym.: Määrärahan osoittamisesta jätteiden kunnallis- 24945: ten hyödyntämisinvestointien tukemiseen 24946: 24947: 24948: Eduskunnalle 24949: 24950: Jätehuolto on kaikista yhteiskunnan ympä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24951: ristönsuojelutoimista alkeellisimmalla tasolla. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24952: Budjettiesityksessä mainittu määräraha on täy- 35.12.62/isäyksenä 14000000 markkaa 24953: sin riittämätön. jätteiden kunnallisten hyödyntämisin- 24954: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- vestointien tukemiseen. 24955: nioittaen, 24956: 24957: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 24958: 24959: Eero Paloheimo Erkki Pulliainen 24960: Osmo Soininvaara Pekka Haavisto 24961: 1988 vp. 2489 24962: 24963: Raha-asia-aloite n:o 2320 24964: 24965: 24966: 24967: 24968: Paloheimo ym.: Määrärahan osoittamisesta jätehuollon ja jättei- 24969: den hyödyntämis- ja kokeilutoimintaan 24970: 24971: 24972: Eduskunnalle 24973: 24974: Jätehuolto on nykyisin ehdottomasti jälkeen- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24975: jäänein yhteiskunnan ympäristöä säästävistä 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 24976: toimista. Määräraha on tästä syystä täysin riit- 25.12. 62 lisäyksenä 12 000 000 markkaa 24977: tämätön. jätehuollon ja jätteiden hyödyntämisen 24978: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- kehittämis- ja kokeilutoimintaan. 24979: nioittaen, 24980: 24981: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 24982: 24983: Eero Paloheimo Erkki Pulliainen 24984: Osmo Soininvaara Pekka Haavisto 24985: 2490 1988 vp. 24986: 24987: Raha-asia-aloite n:o 2321 24988: 24989: 24990: 24991: 24992: Paloheimo ym.: Määrärahan osoittamisesta luonnonsuojelualuei- 24993: den hankintaan 24994: 24995: 24996: Eduskunnalle 24997: 24998: Suomen luonnonsuojelualueiden määrä ei että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 24999: vielä vastaa läheskään kansainvälisesti yleisesti 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25000: hyväksyttyjä suositeltavia arvoja. Koska 35.15.87lisäyksenä 20000000 markkaa 25001: maamme on näinkin harvaan asuttu, tulisi luonnonsuojelualueiden hankintaan. 25002: luonnonsuojelualueiden määrä pikaisesti ko- 25003: hottaa nykyisestä noin kolminkertaiseksi. 25004: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25005: nioittaen, 25006: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 25007: 25008: Eero Paloheimo Erkki Pulliainen 25009: Osmo Soininvaara Pekka Haavisto 25010: 1988 vp. 2491 25011: 25012: Raha-asia-aloite n:o 2322 25013: 25014: 25015: 25016: 25017: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Haapamäen vara- 25018: vankilan rakennustöiden käynnistämiseen 25019: 25020: 25021: Eduskunnalle 25022: 25023: Haapamäen varavankilan perustamisesta on myyden on tunnustanut osaltaan myös valtio- 25024: tehty periaatepäätös valtioneuvostossa syksyllä neuvosto, joka keväällä 1987 nimesi Haapa- 25025: 1980. Vankila-alue on hankittu valtion omis- mäen taajaman aluepoliittisen lainsäädännön 25026: tukseen vuonna 1982. Vuoden 1987 valtion tarkoittamaksi erityisalueeksi. Haapamäen 25027: tulo- ja menoarviossa on hankkeen suunnittele- työttömyysaste on lähes 20 OJo. 25028: miseen osoitettu tarvittavat määrärahat. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25029: Suunnittelutyö lieneekin saatavissa valmiiksi nioittaen, 25030: viimeistään vuoden 1988 alkupuoliskolla, jol- 25031: loin rakennustyöt voisivat käynnistyä vielä vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 25032: den 1988 puolella. Haapamäen seudun kokemat den 1989 tulo- ja menoarvioon momen- 25033: poikkeuksellisen suuret työpaikkamenetykset tille 25.50. 75 6 000 000 markkaa Haa- 25034: puoltavat mahdollisimman nopeata hankkeen pamäen varavankilan rakennustöiden 25035: käynnistämistä. Nopeiden toimien välttämättö- käynnistämiseen. 25036: 25037: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 25038: 25039: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi 25040: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Pirkko Ikonen 25041: Iiris Hacklin Tina Mäkelä 25042: 2492 1988 vp. 25043: Raha-asia-aloite n:o 2323 25044: 25045: 25046: 25047: 25048: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta soveltavan luonnon- 25049: tieteen koulutuksen aloittamiseen Jyväskylän yliopistossa 25050: 25051: 25052: Eduskunnalle 25053: 25054: Jyväskylän yliopiston hallitus on 15.9.1988 rioiden, laitteistojen, opetusresurssien sekä hen- 25055: pitämässään kokouksessa hyväksynyt mate- kilökunnan monipuoliseen hyödyntämiseen. 25056: maattis-luonnontieteellisen tiedekunnan esityk- Elinkeinoelämältä ja kunnilta koulutuksen 25057: sen koulutuksen aloittamisesta FK-koulutukse- käynnistämiseen saatava tuki on neuvottelun 25058: na seuraavilla aloilla: alaisena. Jyväskylän yliopiston yliopistoyhdis- 25059: 1. sovellettu tietotekniikka tyksen osalta 1,6 milj. mk:n lahjoituspäätös on 25060: 2. sovellettu fysiikka, erityisesti anturi- ja tehty 10.2.1988 (soveltavan luonnontieteen 25061: mittaustekniikka vaihtuva-alaista professuuria varten). JY:n 25062: 3. kemian tekniikka, erityisesti kotimaisiin ML TK on toiminta- ja taloussuunnitelmassa 25063: luonnonvaroihin perustuva prosessikemia, ja vuosille 1990-1994 esittänyt ko. professuuria 25064: Dl-koulutuksen aloittamisesta TKK-JY yh- kiinnitettäväksi aluksi sovellettuun kemiaan. 25065: teistyönä aloilla: Muiden tarvittavien professuurien osalta on 25066: 4. paperinvalmistustekniikka joko päätökset tehty (vaihtuva-alainen profes- 25067: 5. ympäristö- ja energiatekniikka. suuri kiinnitetty tietotekniikkaan vuosina 1988 25068: Koulutus aloitettaisiin syyslukukaudella -1993) tai yliopisto on tehnyt professuurista 25069: 1989. Kyseinen esitys on linjojen 1-3 osalta esityksen vuoden 1989 talousarvioon (sovellettu 25070: v. 1986 aloitetun koulutuksen kehittämisen toi- fysiikka). Ko. virkojen aiheuttamat kustannuk- 25071: nen vaihe. Näistä tietotekniikka rajoitetussa set on huomioitu laskelmissa. 25072: laajuudessa on käynnistetty v. 1986, ja sovelta- Suunnitteilla oleva JY :n ML TK:n koulutus- 25073: van fysiikan koulutuksen aloittaminen sisältyy hanke sekä -yhteistyö JY:n ja TKK:n välillä 25074: vuosien 1989-1993 TTS:aan. Koulutus sijoite- otettaisiin pilottityyppiseksi koulutusmalliksi 25075: taan kaikkien linjojen osalta peruskoulutusvai- kehitettäessä maamme korkeakouluverkkoa ja 25076: heessa nykyisiin tiedekunnan matematiikan, fy- tehostettaessa korkeakouluopetuksen alueellisia 25077: siikan ja kemian koulutusohjelmiin. Samalla heijastusvaikutuksia teollisuuden ja elinkeino- 25078: vuosisisäänottoa nostetaan 70:llä. Koulutetta- elämän tutkimus- ja tuotekehitystoiminnassa. 25079: vista 50 sijoittuu FK-linjoille 1-3 ja 20 Dl-lin- Koulutuksen käynnistämiseen osoitettaisiin 3 25080: joille 4-5. Eriytyminen eri linjoille tapahtuu milj. mk vuodelle 1989, sekä JY:n esityksen 25081: 2,5 vuoden opiskelun jälkeen (n. 70 ov), jolloin mukaisesti koulutukseen osoitettaisiin professo- 25082: DI:ksi koulutettavat siirtyvät TKK:n opiskeli- rin virka, joka perustettaisiin joko suoraan 25083: joiksi. Harjoittelu ja Dl-työ pyritään pääsään- budjettivaroin tai lahjoitusvaroin (yliopistoyh- 25084: töisesti järjesfämään Keski-Suomen läänissä ja distyksen lahjoitus). 25085: lähilääneissä. FK-tutkintoon voidaan sisällyttää Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25086: ~/ TKK:n kursseja maksimissaan 40 opintoviikkoa. nioittavasti, 25087: JY :n ML TK:n laatiman kustannusarvion 25088: mukaan ko. koulutuksesta aiheutuvat lisäkus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25089: tannu'kset (palkat, perushankinta ja kulutus- 1989 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 25090: menot) olisivat JY :n osalta viisivuotisjaksona markkaa soveltavan luonnontieteen 25091: 1989-1993 keskimäärin 5-6 milj. mk/vuosi koulutuksen aloittamiseksi Jyväskylän 25092: kustannusten painottuessa vuosille 1991-1993. yliopistossa Jyväskylän yliopiston ja 25093: Laskenta perustuu jo olemassa olevien laborato- Teknillisen korkeakoulun yhteistyönä. 25094: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 25095: 25096: Mauri Pekkarinen Pirkko Ikonen 25097: 1988 vp. 2493 25098: 25099: Raha-asia-aloite n:o 2324 25100: 25101: 25102: 25103: 25104: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jyväskylän yliopis- 25105: ton Konneveden tutkimusaseman laajennustöihin 25106: 25107: 25108: Eduskunnalle 25109: 25110: Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimus- Kun tutkimusasema saa valtion vuoden 1987 25111: asema on toiminut vajaan kolmen vuoden ajan. budjetin määrärahoilla johtajan, aktivoitunee 25112: Asema on ollut erittäin aktiivisessa käytössä. aseman toiminta entisestäänkin ja lisätilojen 25113: Sen täysimääräistä hyödyntämistä rajoittaa kui- tarve kasvaa yhä. 25114: tenkin majoitustilojen riittämättömyys. Alun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25115: perin majoitustiloja oli tarkoitus rakentaa riit- nioittaen, 25116: tävästi jo 1 rakennusvaiheessa. Näin ei tuolloin 25117: kuitenkaan käynyt. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25118: Tutkimusaseman laajennushanketta koskeva 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25119: perustamissuunnitelma on äskettäin hyväksyt- 29.10. 74 2 000 000 markkaa Jyväskylän 25120: ty, ja suunnitelmien puolesta hanke voitaisiin yliopiston Konneveden tutkimusaseman 25121: käynnistää pikaisesti. laajennustöiden käynnistämiseksi. 25122: 25123: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 25124: 25125: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi 25126: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Pirkko Ikonen 25127: Iiris Hacklin Tina Mäkelä 25128: 25129: 25130: 25131: 25132: 24 280l29N 25133: 2494 1988 vp. 25134: 25135: Raha-asia-aloite n:o 2325 25136: 25137: 25138: 25139: 25140: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Hankasalmen pää- 25141: kirjaston rakentamista varten 25142: 25143: 25144: Eduskunnalle 25145: 25146: Hankasalmen kirjasto toimii tällä hetkellä räksi jäisi 2 milj. mk. Hankkeen rakennustyöt 25147: poikkeuksellisen puutteellisissa tiloissa kunnan- voitaisiin käynnistää suunnitelmien ja kunnan 25148: viraston talossa. Kirjaston toimintaa ei voida oman valmiuden puolesta heti. 25149: kehittää sen nykyisissä puitteissa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25150: Jo usean vuoden ajan Hankasalmella onkin nioittaen, 25151: ollut vireillä uuden pääkirjaston rakennushan- 25152: ke. Kirjaston suunnittelu on aloitettu ja suunni- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25153: telmat valmistuvat vielä kuluvan vuoden aika- 1989 tulo- ja menoarvioon momenti/le 25154: na. Kustannusarvio muodostunee noin 2,8 milj. 29.56.31 2000000 markkaa Hankasal- 25155: mk:n suuruiseksi, josta valtionosuuden mää- men pääkirjaston rakentamista varten. 25156: 25157: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 25158: 25159: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi 25160: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Pirkko Ikonen 25161: Iiris Hacklin Tina Mäkelä 25162: 1988 vp. 2495 25163: 25164: Raha-asia-aloite n:o 2326 25165: 25166: 25167: 25168: 25169: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Sumiaisten kirjaston 25170: rakentamiseen 25171: 25172: 25173: Eduskunnalle 25174: 25175: Sumiaisten kirjastohanke on ollut vireillä jo että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25176: pitkään. Toteuttamisohjelmat 1 ja II ovat nyt- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25177: temmin hyväksytyt. Luonnospiirustukset ovat 29.56.31 1200000 markkaa Sumiaisten 25178: valmiit. Hankkeen kustannusarvio on 1,4 milj. kirjaston valtionosuuteen. 25179: mk, josta valtion osuus on 1,2 milj. mk. 25180: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25181: nioittaen, 25182: 25183: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 25184: 25185: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi 25186: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Pirkko Ikonen 25187: Iiris Hacklin Tina Mäkelä 25188: 2496 1988 vp. 25189: 25190: Raha-asia-aloite n:o 2327 25191: 25192: 25193: 25194: 25195: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta Uuraisten kirjasto-nuori- 25196: sotalon rakentamiseen 25197: 25198: 25199: Eduskunnalle 25200: 25201: Uuraisten pääkirjaston tilat ovat ahtaat ja Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25202: epätarkoituksenmukaiset. Paikkakunnalta puut- taen, 25203: tuvat tyystin myös nuorisotilat. Kunnan tarkoi- 25204: tus on toteuttaa pääkirjasto-nuorisotalohanke että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25205: yhtenä kokonaisuutena. Hankkeen toteuttamis- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25206: ohjelma 1 on ollut jo pitempään hyväksyttä- 29.56.31 1000000 markkaa Uuraisten 25207: vänä. Hankkeen kustannusarvio on noin 6 milj. kirjasto-nuorisotalon rakennustöiden 25208: mk. käynnistämiseen. 25209: Kirjasto-nuorisotalon rahoitus tapahtuisi 25210: sekä kirjasto- että liikuntapaikkarakentamisen 25211: rahoista. 25212: 25213: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 25214: 25215: Mauri Pekkarinen 25216: 1988 vp. 2497 25217: 25218: Raha-asia-aloite n:o 2328 25219: 25220: 25221: 25222: 25223: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Alkio-opiston oppi- 25224: lasasuntolan rakentamiseen 25225: 25226: 25227: Eduskunnalle 25228: 25229: Pitkien odotusten jälkeen Alkio-opiston uu- vien pankkilainojen maksamiseen ja opiston 25230: den oppilasasuntolan rakennushanke käynnis- velkataakan pienentämiseen. 25231: tyi vihdoin kesällä 1986. Hanke sisältää 42 op- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25232: pilasasunnon lisäksi myös pienen määrän ope- nioittaen, 25233: tuskäyttöön tulevia tiloja. 25234: Rakennushankkeen kustannusarvio on noin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25235: 4,5 milj. mk. Hankkeen rahoitukseen on jo saa- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25236: tu valtion rahaa. Lisäksi rakentamista rahoite- 29.57.52 400 000 markkaa Alkio-opis- 25237: taan lainoituksella. Opiston tiukan talouden ton oppilasasuntolan rakennushank- 25238: huomioon ottaen olisi toivottavaa, että valtio keesta aiheutuvien kustannusten katta- 25239: osoittaisi avustusta rakennushankkeesta synty- miseen. 25240: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 25241: 25242: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi 25243: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Pirkko Ikonen 25244: Iiris Hacklin Tina Mäkelä 25245: 2498 1988 vp. 25246: 25247: Raha-asia-aloite n:o 2329 25248: 25249: 25250: 25251: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen opis- 25252: ton rakennusten kunnostamiseen 25253: 25254: 25255: Eduskunnalle 25256: 25257: Keski-Suomen opisto on v. 1894 perustettu vät linjat. Koska rakennuksissa ei ole tehty pe- 25258: kannatusyhdistyksen omistama grundtvigilai- rusparannuksia, ne ovat varsin heikossa kun- 25259: nen maakuntaopisto. Sen palveluksessa on yh- nossa. Lisäksi niistä puuttuvat mm. ajanmukai- 25260: teensä 34 vakituista työntekijää ja vuosibudjetti set saniteettitilat ja niiden LVI-rakenteet vaati- 25261: n. 7,1 milj. mk. Lainaa opistolla on n. 3,6 milj. vat pikaisia korjaustoimenpiteitä. Myös opetus- 25262: mk. tilat ovat kunnostuksen tarpeessa. 25263: Opistossa toimii kouluhallituksen alainen Opistorakennus 1, ns. puutalo, on valmistu- 25264: kansanopisto ja ammattikasvatushallituksen nut v. 1912. Valtioneuvoston päätöksellä se on 25265: alainen Suolahden sosiaalialan oppilaitos. Kan- julistettu valtakunnalliseksi suojelukohteeksi v. 25266: sanopistossa voi opiskella nuorisosihteeriksi, 1985. Se on arkkitehti Yrjö Blomstedtin piirtä- 25267: hankkia vapaa-ajan ohjaajan valmiuksia, opis- mä jugend-tyylinen kulttuurihistoriallisesti ar- 25268: kella avoimessa korkeakoulussa tai täydentää vokas rakennus. Puisen rakennuksen tahovau- 25269: peruskouluopintoja. Sosiaalialan oppilaitos rioiden estämiseksi kunnostuksella on kiire. 25270: kouluttaa kodinhoitajia ja päivähoitajia. Opisto on lainavaroin tehnyt 1980-luvulla ra- 25271: Opiskelijoita opistossa on yhteensä 190, jois- kennuksessa perusparannuksia n. 1,8 milj. mar- 25272: ta kansanopistossa 120 ja sosiaalialan oppilai- kalla. Rakennuksen kunnostus vaatisi karkei- 25273: toksessa 70. den arvioiden mukaan 4-7 milj. mk, minkä 25274: Opiston toiminnan kannalta olisi kiireellinen suorittamiseen opistolla ei ole vähäisintäkään 25275: tehtävä peruskorjata opiskelija-asunnot. Toi- mahdollisuutta. 25276: saalta kulttuurihistorialliselta kannalta ensisi- Suureksi ongelmaksi on osoittautunut se, 25277: jaista on valtakunnalliseksi suojelukohteeksi ni- ettei valtion tulo- ja menoarvioon sisälly sellais- 25278: metyn vanhan päärakennuksen pikainen perus- ta määrättyä menokohtaa, jolta Keski-Suomen 25279: korjaus. opistolle ja muille vastaavantyyppisille kansan- 25280: Opistorakennus II, ns. kivitalo, on valmistu- opistoille voitaisiin osoittaa varoja välttämättö- 25281: nut 1930-luvulla ja lisärakennettu 1940-luvulla. mien investointien toteuttamiseksi. 25282: Rakennusta ei ole aiemmin peruskorjattu. Pe- Vuonna 1987 opisto on saanut valtion varoja 25283: rusparannuksen kustannusarvio on 3,2 milj. 100 000 mk vanhan päärakennuksen suunnitte- 25284: mk. Opistorakennus III, ns. mineriitti, on val- luun ja kevään lisätalousarviossa 200 000 mk 25285: mistunut 1960-luvun alussa. Rakennusta ei ole opiskelija-asuntojen peruskorjaukseen. 25286: peruskorjattu. Perusparannuksen kustannusar- Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme kun- 25287: vio on n. 2 milj. mk. Yhteensä perusparannuk- nioittavasti, 25288: set maksavat n. 5,2 milj. mk. Opiston 5-vuotis- 25289: suunnitelmassa hanke on ajoitettu vuodelle ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25290: 1988. Koska opiston velkataakka on jo nyt mi- 1989 tulo- ja menoarvioon 4 000 000 25291: toitettu äärimmilleen, on yhteiskunnan kaikin- markan miiiiriirahan Keski-Suomen 25292: puolinen tuki välttämätöntä. opiston rakennusten kunnostustöiden 25293: Rakennuksissa toimivat Suolahden sosiaali- suorittamista varten. 25294: alan oppilaitos sekä kansanopiston yleissivistä- 25295: 25296: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 25297: 25298: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi 25299: Tina Mäkelä Pekka Leppänen Matti Lahtinen 25300: Pirkko Ikonen Iiris Hacklin 25301: 1988 vp. 2499 25302: 25303: Raha-asia-aloite n:o 2330 25304: 25305: 25306: 25307: 25308: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen sai- 25309: raanhoito-oppilaitoksen lisärakennustöiden käynnistämiseen 25310: 25311: 25312: Eduskunnalle 25313: 25314: Keski-Suomen sairaanhoito-oppilaitos toimii Ammattikasvatushallituksen suunnitelmissa on 25315: Jyväskylässä poikkeuksellisen ahtaissa tiloissa. rakennustöiden käynnistäminen vuonna 1988. 25316: Oppilaitoksen opiskelijamäärät ovat yli kaksin- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25317: kertaiset oppilaitoksen alkuperäiseen mitoituk- nioittaen, 25318: seen verrattuna. 25319: Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarviossa että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25320: on tarkoitukseen jo osoitettu suunnittelumää- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25321: räraha. Hankkeen suunnittelu eteneekin niin, 29. 60. 74 6 000 000 markkaa Keski-Suo- 25322: että varsinaiset rakennustyöt voidaan aloittaa men sairaanhoito-oppilaitoksen lisära- 25323: vuonna 1988. kennustöiden käynnistämiseen. 25324: Hankkeen kustannusarvio on n. 32 milj. mk. 25325: 25326: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 25327: 25328: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi 25329: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Pirkko Ikonen 25330: Iiris Hacklin Tina Mäkelä 25331: 2500 1988 vp. 25332: 25333: Raha-asia-aloite n:o 2331 25334: 25335: 25336: 25337: 25338: Pekkårinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tarvaalan maata- 25339: lousoppilaitoksen lisärakennuksen töiden käynnistämiseen 25340: 25341: 25342: Eduskunnalle 25343: 25344: Tarvaalan maatalousoppilaitoksen lisäraken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25345: nushanke on ollut vireillä jo pitkään. Vireillä on 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25346: sekä opetustilojen että oppilasasuntojen lisära- 29. 60. 74 4 000 000 markkaa Tarvaa- 25347: kentaminen. lan maatalousoppilaitoksen lisäraken- 25348: Hankkeen kustannusarvio on 24 milj. mk. nustöihin. 25349: Tarvittavat suunnitelmat ovat valmiit. 25350: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25351: nioittaen, 25352: 25353: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 25354: 25355: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi 25356: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Pirkko Ikonen 25357: Iiris Hacklin Tina Mäkelä 25358: 1988 vp. 2501 25359: 25360: Raha-asia-aloite n:o 2332 25361: 25362: 25363: 25364: 25365: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pihtiputaan maa- 25366: talousoppilaitoksen rakennustöiden käynnistämiseksi 25367: 25368: 25369: Eduskunnalle 25370: 25371: Valtioneuvosto antoi 21.7.1983 Pihtiputaan vastaa valtio 51 OJo :lla ja kunta 49 % :lla. Äsket- 25372: kunnalle luvan perustaa maatalousoppilaitok- täin valtiovarainministeriön, opetusministeriön 25373: sen 1.8.1986 lukien. Lupapäätöksessä valtio- ja työvoimaministeriön edustajien kesken on 25374: neuvosto määritteli, että Pihtiputaan maata- voitu sopia siitä, että valtion osuus hankkeeseen 25375: lousoppilaitoksessa tulee toimimaan maatila- rahoitetaan puoliksi opetusministeriön normaa- 25376: talouden peruslinja, joka käsittää yleisjakson leilla budjettivaroilla ja puoliksi työllisyysva- 25377: sekä viljelijän erikoistumislinjan. Oppilaspaik- roin. 25378: koja tulee olemaan 52. Valtion vuoden 1987 tulo- ja menoarvion 25379: Väliaikaisena maatalousopetusta on Pihtipu- eduskuntakäsittelyn yhteydessä eduskunta lisäsi 25380: taalla annettu jo useamman vuoden ajan. Ope- kunnallisten maatalousoppilaitosten rakentami- 25381: tuksen vakinaistuessa syksyllä 1986 käy kouluti- seen tarkoitettuja valtionavustuksia 1 milj. 25382: lan ja tarvittavien rakennusten saaminen välttä- mk:lla takoituksella käynnistää Pihtiputaan op- 25383: mättömäksi. pilaitoksen rakennustyö vielä vuoden 1987 ku- 25384: Koulutilan perustamissuunnitelma onkin hy- luessa. 25385: väksytty opetusministeriössä 2.4.1985. Oppilai- Hankkeen toteuttamissuunnitelma on par- 25386: toksen suunnittelu- ja toteuttamisohjelma on haillaan ammattikasvatushallituksen ja opetus- 25387: vastaavasti valmistumassa paraikaa. ministeriön käsiteltävänä. 25388: Pihtiputaan kunta on varautunut rakenta- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25389: maan maatalousoppilaitoksen tilat hyvinkin no- nioittaen, 25390: pean aikataulun mukaan. Koulun toiminnan ja 25391: suosion kannalta olisi erittäin tärkeää, että toi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25392: mintansa aloittava uusi oppilaitos saisi mahdol- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25393: lisimman nopeasti tarkoitukseen soveltuvat toi- 29.65.37 5 000000 markkaa Pihtipu- 25394: mitilat. Pihtiputaan kunnallisen maatalousop- taan maatalousoppilaitoksen rakennus- 25395: pilaitoksen rakennushankkeen kustannuksista töiden käynnistämiseen. 25396: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 25397: 25398: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi 25399: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Pirkko Ikonen 25400: Iiris Hacklin Tina Mäkelä 25401: 2502 1988 vp. 25402: 25403: Raha-asia-aloite n:o 2333 25404: 25405: 25406: 25407: 25408: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vaihtuvalinjaisen 25409: ammatillisen koulutuksen aloittamiseksi Kivijärvellä 25410: 25411: 25412: Eduskunnalle 25413: 25414: Kivijärven kunta pohjoisessa Keski-Suomes- jonkin, esim. Keski-Suomen keskusammatti- 25415: sa Suomenselän alueella on yksi tyypillisimpiä koulun alaisuudessa hallinnollisesti. Koulutus- 25416: kehitysaluekuntia. Elinkeinotoiminnan moni- linjat vaihtuisivat muutamien vuosien väliajoin 25417: puolistumisen ja voimistumisen tiellä ovat yh- paikallisen ja seudullisen koulutustarpeen mu- 25418: täältä pitkiin etäisyyksiin ja toisaalta koulute- kaisesti. 25419: tun työvoiman saantiin liittyvät ongelmat. Kivi- Alkuvaiheessa koulutusyksikkö voisi käsittää 25420: järvellä ei ole minkäänlaista keskiasteen koulu- 20-30 opiskelijaa. Puusepänteolliset, hoito- 25421: tusta tällä hetkellä. Liioin Kivijärven naapuri- alan ja maatilatalouden sivuelinkeinojen am- 25422: kunnissa ei ole kiinteämuotoista vakinaista am- matit näyttäisivät tällä hetkellä kipeimmin kou- 25423: matillista koulutusta. lutusta kaipaavilta aloilta. 25424: Kivijärven ja sen naapurikuntien elinkeino- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25425: elämä tarvitsisi useammankin alan ammatillista nioittaen, 25426: koulutusta. Pysyvän moniperuslinjaisen amma- 25427: tillisen koulun perustaminen Kivijärvelle ei näy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25428: tä mahdolliselta. Erinomaisen hyvin kysymyk- 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 25429: seen sen sijaan tulisi vaihtuvalinjaisen ammatil- markkaa vaihtuvalinjaisen ammatillisen 25430: lisen koulutuksen yksikön perustaminen Kivi- koulutuksen koulutusyksikön perusta- 25431: järvelle. Käytännössä koulutusyksikkö toimisi miseksi Kivijärvelle. 25432: 25433: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 25434: 25435: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi 25436: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Pirkko Ikonen 25437: Iiris Hacklin Tina Mäkelä 25438: 1988 vp. 2503 25439: 25440: Raha-asia-aloite n:o 2334 25441: 25442: 25443: 25444: 25445: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kannonkosken Piis- 25446: palan leiri- ja kurssikeskuksen tukemiseen 25447: 25448: 25449: Eduskunnalle 25450: 25451: Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonfe- Keskuksen taloudellisten vaikeuksien vuoksi 25452: renssin päätösasiakirjassa vuonna 1975 osanot- olisi välttämätöntä, että valtio osoittaisi Piispa- 25453: tajavaltiot sopivat mm. nuorison kansainväli- lan leiri- ja kurssikeskuksen käyttökustannuk- 25454: sen toiminnan ja nuorisomatkailun edistämi- siin 500 000 mk. 25455: sestä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25456: Opetusministeriö hyväksyi vuonna 1978 val- nioittaen, 25457: takunnallista ja kansainvälistä käyttöä palvele- 25458: vien nuorisomatkailukeskusten kehittämisoh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25459: jelman, joka käsitti kahdeksan kohdetta, Kan- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25460: nonkosken Piispalan ollessa yksi näistä. 29.91.51 500000 markkaa Kannonkos- 25461: Piispalaa onkin rakennettu viime vuosina ken Piispalan leiri- ja kurssikeskuksen 25462: osin valtion tuen turvin, mutta valtaosaltaan toiminnan tukemiseen. 25463: Kannonkosken kunnan voimavaroin. Keskus 25464: pystyy jo nyt tarjoamaan kohtuulliset leiri- ja 25465: kurssi tilat. 25466: 25467: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 25468: 25469: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi 25470: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Pirkko Ikonen 25471: Iiris Hacklin Tina Mäkelä 25472: 2504 1988 vp. 25473: 25474: Raha-asia-aloite n:o 2335 25475: 25476: 25477: 25478: 25479: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kalastuksen kehittä- 25480: miskeskuksen perustamiseksi Pihtiputaalle 25481: 25482: 25483: Eduskunnalle 25484: 25485: Ammattimaisen kalastuksen kehittäminen si- muutkin tahot katsovat, että ensimmäinen ke- 25486: sävesialueilla edellyttää voimakkaita toimenpi- hittämiskeskus tulisi perustaa Pihtiputaalle. 25487: teitä. Lähinnä Kalatalouden Keskusliiton aloit- Tällaista ratkaisua puoltaa Pihtiputaan sijainti 25488: teesta on rakennettu malli ammattimaisen ka- kalavesien äärellä, paikkakunnalla jo tehty työ 25489: lastuksen kehittämiskeskuksista, joita tulisi pe- kalastuksen hyväksi ja kunnan oma panostus 25490: rustaa jatkossa useampiakin eri puolille maata. asiaan. 25491: Kehittämiskeskusten tehtävänä tulisi olla kalas- Toiminta Pihtiputaan ammattikalastuksen 25492: tustekniikoiden kehittäminen, kalankäsittelyn kehittämiskeskuksessa on jo käynnistetty. Ensi 25493: ja -jalostuksen kehittäminen, markkinoinnin vuonna, ensimmäisenä ajateltuna täyden toi- 25494: kehittäminen, koetoiminnan ja muiden tutki- minnan vuonna, kustannuksiksi arvioidaan 25495: mustulosten välittäminen sekä kalastajien kurs- noin 750 000 mk. Ensi vaiheessa valtion osuu- 25496: sittaminen ja ammattitietouden välittäminen. den kustannuksista tulisi olla 400 000 mk. 25497: Ajatus on, että kehittämiskeskukset muodos- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25498: tettaisiin hallinnollisesti kalatalousneuvonnan nioittaen, 25499: yhteyteen ja Kalatalouden Keskusliiton hallin- 25500: taan. Niiden tulisi valtion tuella saada riittävät että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25501: toimintaedellytykset. 1989 tulo- ja menoarvioon 400 000 25502: Sekä Kalatalouden Keskusliitto, Pihtiputaan markkaa kalastuksen kehittämiskeskuk- 25503: kunta, Keski-Suomen Maakuntaliitto ja monet sen perustamiseksi Pihtiputaalle. 25504: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 25505: 25506: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila Pirkko Ikonen 25507: 1988 vp. 2505 25508: 25509: Raha-asia-aloite n:o 2336 25510: 25511: 25512: 25513: 25514: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vesijohtoverkoston 25515: rakentamiseen Kyyjärvellä 25516: 25517: 25518: Eduskunnalle 25519: 25520: Kyyjärven kunta pohjoisessa Keski-Suomessa sen ja tarvittaessa molemminpuolisen vedenja- 25521: kuuluu ns. Suomenselkä-kuntiin. Perinteisesti kelun. 25522: kunnan työllisyystilanne on ollut vaikea. Kun- Näin rakennettavan syöttövesijohdon piirissä 25523: nan kehittämistoimissa on viime vuosina päästy olisi 38 taloutta ja noin 200 asukasta. Hankkeen 25524: hyvään alkuun. toteuttamisen mahdollistavat suunnitelmat ovat 25525: Sekä kunnan työllisyyden että yhdyskuntara- valmistuneet Keski-Suomen vesipiirissä äsket- 25526: kenteen kehittämisen kannalta yksi tärkeimmis- täin. Kustannukset yhteensä olisivat 1,6 milj. 25527: tä toiminnoista ovat muutamina viime vuosina mk, josta valtion osuus valtion vesihuoltohank- 25528: olleet kunnan alueella suoritetut vesihuoltotyöt. keena toteutettaessa on noin 700 000 mk. 25529: Kyyjärven kunnan vesilaitos kattaakin nyt- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25530: temmin jo kirkonkylän seudun ja suuren osan nioittaen, 25531: haja-asutusalueista. Samoin Perhon vesijohto- 25532: verkosto on varsin laaja. Noposenahon ja Män- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25533: typerän kylät sijaitsevat juuri Perhon ja Kyyjär- 1989 tulo- ja menoarvioon 700 000 25534: ven kuntien raja-alueilla. Mainittujen kylien markkaa vesihuoltohankkeeseen Kyy- 25535: saattaminen vesijohtoverkoston piiriin mahdol- järven kunnassa. 25536: listaisi samalla kuntien verkostojen yhdistämi- 25537: 25538: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 25539: 25540: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi 25541: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Pirkko Ikonen 25542: Iiris Hacklin Tina Mäkelä 25543: 2506 1988 vp. 25544: 25545: Raha-asia-aloite n:o 2337 25546: 25547: 25548: 25549: 25550: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta seudullisen ja paikallisen 25551: tiestön rakentamiseen ja peruskorjaamiseen TVL:n Keski- 25552: Suomen piirin alueella 25553: 25554: Eduskunnalle 25555: 25556: Hallituksen esityksessä tulo- ja menoarvioksi tierahoitus tulisikin nostaa jo ensi vuonna 193 25557: vuodelle 1989 esitetään yleisten teiden rakenta- milj. mk:aan siten, että lisäys käytettäisiin juuri 25558: miseen Keski-Suomen tie- ja vesirakennuspiirin seudullisen ja paikallisen tiestön peruskorjauk- 25559: alueella 171 milj. mk. Valtaosaltaan sinänsä seen ja rakentamiseen. 25560: kasvaneet varat osoitetaan päätieverkon ja lä- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25561: hinnä Jyväskylän seudun suurhankkeiden ra- taen, 25562: hoittamiseen. 25563: Maakunnan alemmanasteinen tiestö onkin ettii Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25564: rappeutumassa ja odottamassa vuodesta toiseen 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25565: peruskorjausta tai rakentamista. 31.24. 77 lisiiyksenä 22 000 000 markkaa 25566: Keski-Suomen Maakuntaliiton, TVL:n Keski- seudullisen ja paikallisen tiestön raken- 25567: Suomen piirin ja muidenkin maakunnallisten tamiseen ja peruskorjaamiseen TVL:n 25568: tahojen näkemyksen mukaan Keski-Suomen Keski-Suomen piirin alueella. 25569: 25570: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 25571: 25572: Mauri Pekkarinen 25573: 1988 vp. 2507 25574: 25575: Raha-asia-aloite n:o 2338 25576: 25577: 25578: 25579: 25580: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Saarijärven-Kan- 25581: nonkosken tien (maantie n:o 648) perusparannustöiden käyn- 25582: nistämiseen 25583: 25584: Eduskunnalle 25585: 25586: Maantie n:o 648 välillä Saarijärvi-Kannon- arvio välille Saarijärvi-Kallio on noin 10 milj. 25587: koski on erittäin huonossa kunnossa. Tie on mk. 25588: kuitenkin Kannonkosken kuntakeskuksen ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25589: Saarijärven kaupungin selvästi lyhin ja käyte- nioittaen, 25590: tyin tieyhteys. 25591: Etenkin kannonkoskelaisille tien heikko kun- että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 25592: to on suuri ongelma siksi, että kaikki kuntalais- den 1989 tulo- ja menoarvioon momen- 25593: ten tärkeimmät palvelut, julkiset ja yksityiset, til/e 31.24. 77 lisäyksenä 500 000 mark- 25594: on haettava Saarijärveltä. kaa Saarijärven-Kannonkosken tien 25595: Keski-Suomen piirin toimenpideohjelmassa (maantie n:o 648) perusparannustöihin. 25596: hanke on sijoitettu vuodelle 1990. Kustannus- 25597: 25598: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 25599: 25600: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi 25601: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Pirkko Ikonen 25602: Iiris Hacklin Tina Mäkelä 25603: 2508 1988 vp. 25604: 25605: Raha-asia-aloite n:o 2339 25606: 25607: 25608: 25609: 25610: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keuruun-Liesjär- 25611: ven maantien (n:o 621) perusparannustöiden käynnistämiseen 25612: 25613: 25614: Eduskunnalle 25615: 25616: Maantie n:o 621 välillä Keuruu-Liesjärvi kohteen suunnittelu saada valmiiksi ja työt 25617: -Ähtäri muodostaa päätieyhteyden kahden käynnistymään viimeistään v. 1988. 25618: kaupungin, Keuruun ja Ähtärin välillä. Tie on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25619: poikkeuksellisen huonossa kunnossa, mäkinen, nioittaen, 25620: kuoppainen ja routiva soratie. 25621: Tie- ja vesirakennuslaitoksen Keski-Suomen että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 25622: piirin toimenpideohjelmassa hanke on ohjel- den 1989 tulo- ja menoarvioon momen- 25623: moitu vasta vuodelle 1991. Hankkeen kustan- tille 31.24. 77 1 400 000 markkaa Keu- 25624: nusarvio on nykyisten suunnitelmien mukaisesti ruun-Liesjärven maantien (n:o 621) 25625: noin 25 milj. mk. perusparannushankkeen käynnistämi- 25626: Perusparannushanketta tulisi kuitenkin rat- seen. 25627: kaisevasti kiirehtiä. Jo vuonna 1987 pitäisi 25628: 25629: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 25630: 25631: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi 25632: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Pirkko Ikonen 25633: Iiris Hacklin Tina Mäkelä 25634: 1988 vp. 2509 25635: 25636: Raha-asia-aloite n:o 2340 25637: 25638: 25639: 25640: 25641: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Petäjäveden-Mul- 25642: tian tien (maantie n:o 624) rakennustöiden käynnistämiseksi 25643: 25644: 25645: Eduskunnalle 25646: 25647: Maantie n:o 624 välillä Petäjävesi-Multia mk. Suunnittelun puolesta työt voitaisiin aloit- 25648: on osa uutta valtatieyhteyttä välillä Jyväsky- taa vielä vuoden 1988 puolella. 25649: lä-Vaasa. Hanke on kirjattu myös uudessa Tie Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25650: 2000 -ohjelmassa tärkeiden uusien valtatieyh- nioittaen, 25651: teyksien joukkoon. 25652: Juuri Petäjäveden ja Multian väli on erittäin että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25653: tärkeä turvekuljetusväylä luoteisen Keski-Suo- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25654: men soilta Jyväskylään. Tieyhteys on tällä het- 31.24. 77 4 000 000 markkaa Petäjäve- 25655: kellä poikkeuksellisen huonossa kunnossa. den - Multian tien (maantie n:o 624) 25656: Hankkeen kustannusarvio on noin 55 milj. rakennustöiden aloittamiseen. 25657: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 25658: 25659: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila Toimi Kankaanniemi 25660: Pekka Leppänen Matti Lahtinen Pirkko Ikonen 25661: Iiris Hacklin Tina Mäkelä 25662: 2510 1988 vp. 25663: 25664: Raha-asia-aloite n:o 2341 25665: 25666: 25667: 25668: 25669: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 659 25670: peruskorjaustöiden aloittamiseen välillä Kymönkoski-Kuo- 25671: pion piirin raja 25672: 25673: Eduskunnalle 25674: 25675: Maantie n:o 659 välillä Kymönkoski-Kuo- Tarvittavat suunnitelmat valmistunevat vuo- 25676: pion piirin raja muodostaa tärkeän tieyhteyden den 1987 kuluessa. Alustavien tietojen mukaan 25677: Viitasaarelta ja nelostieltä itään Kuopion läänin peruskorjauksen kustannukset tällä 25,5 km:n 25678: suuntaan. Samoin tieyhteys on elintärkeä Viita- matkalla ovat noin 20 milj. mk. 25679: saaren itäosien kylille normaalin asiointiliiken- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25680: teen tarpeisiin. Kunnossapidon varatyönä tietä nioittaen, 25681: on korjattu välillä Ilolanmäki-Kymönkoski. 25682: Väli Kymönkoski-Kuopion piirin raja on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25683: TVL:n Keski-Suomen piirin suunnitelmien mu- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25684: kaan tarkoitus aloittaa vasta joskus 1990-luvul- 31.24. 77 1 000 000 markkaa maantien 25685: la. Tien nykyisen heikon kunnon huomioon ot- n:o 659 peruskorjaustöiden aloittami- 25686: taen peruskorjaustyöt tulisi saada käyntiin huo- seen välillä Kymönkoski-Kuopion pii- 25687: mattavasti aikaisemmin. rin raja. 25688: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 25689: 25690: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila 25691: Toimi Kankaanniemi Tina Mäkelä 25692: 1988 vp. 2511 25693: 25694: Raha-asia-aloite n:o 2342 25695: 25696: 25697: 25698: 25699: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Keitelepohjan pysä- 25700: kin ja Keitelepohjan välisen tieosuuden (n:o 759) parantami- 25701: seen 25702: 25703: Eduskunnalle 25704: 25705: Maantie n:o 759 välillä Keitelepohjan pysäk- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25706: ki-Keitelepohja on mutkainen, huonokuntoi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25707: nen ja päällystevaurioinen. Tien suuntauksen 31.24.77 1500000 markkaa Keitele- 25708: parantamiseksi ja muutoinkin kunnostamiseksi pohjan pysäkin ja Keitelepohjan välisen 25709: ovat suunnitelmat valmiit. Hankkeen kustan- maantien parannustöihin. 25710: nusarvio tällä noin 4,4 kilometrin matkalla on 25711: 3,5 milj. mk. 25712: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25713: nioittaen, 25714: 25715: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 25716: 25717: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila 25718: Toimi Kankaanniemi Tina Mäkelä 25719: 2512 1988 vp. 25720: 25721: Raha-asia-aloite n:o 2343 25722: 25723: 25724: 25725: 25726: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rönnyn-Elämäjär- 25727: ven paikallistien n:o 16963 parantamiseen 25728: 25729: 25730: Eduskunnalle 25731: 25732: Rönnyn-Elämäjärven paikallistie on noin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25733: 8,6 km:n mittainen, entisen valtatien n:o 4 lin- nioittaen, 25734: jauksella kulkeva tie. Paikallistieksi tie on poik- 25735: keuksellisen vilkkaasti liikennöity. Tien raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25736: ne tulisi kuitenkin parantaa ja päällystää. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25737: Hankkeen kustannusarvio on noin 3,5 milj. 31.24.77 1000000 markkaa Rönnyn 25738: mk. Hanke kuului Keski-Suomen tiepiirin toi- -Elämäjärven paikallistien parantami- 25739: menpideohjelmaan vuosille 1986-92. seen. 25740: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 25741: 25742: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila 25743: Toimi Kankaanniemi Tina Mäkelä 25744: 1988 vp. 2513 25745: 25746: Raha-asia-aloite n:o 2344 25747: 25748: 25749: 25750: 25751: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kyyjärven-Vehka- 25752: perän paikallistien rakentamiseksi 25753: 25754: 25755: Eduskunnalle 25756: 25757: VAPO Oy:n suoalueet Kyyjärven kunnan Liikennemäärän suurta kasvua ei Vehkape- 25758: Vehkaperällä käsittävät yli 1 000 ha. Tuotan- rän paikallistie n:o 16863 ole kestänyt. TVL:n 25759: nossa on tällä hetkellä runsaat 800 ha. Äs- Keski-Suomen piiri ja TVH ovatkin laatineet 25760: kettäin Vehkaperän turveteollisuusalueelia on suunnitelmat tämän noin 5 km pitkän paikallis- 25761: käynnistänyt toimintansa myös NHC-tuotanto tien kantavuuden parantamiseksi. Hankkeen 25762: Oy, joka valmistaa lannoitteita raaka-aineinaan kustannusarvio on alle kaksi miljoonaa mark- 25763: turve, puunkuori ja tuhka. Turpeen ja lannoit- kaa. 25764: teiden tuotanto alueella markitsee melkoista lii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25765: kennettä. Täysperävaunuisia rekka-autoja läh- nioittaen, 25766: tee Vehkaperältä turvelastissa yli kymmenen 25767: päivässä. Täydessä käynnissä olevalta lannoite- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25768: tehtaalta taas lähtee päivittäin yli kaksikym- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25769: mentä täysperävaunurekkaa. Lisäksi turve- ja 31.24.77 1000000 markkaa Kyyjär- 25770: teollisuusalueelle on muuta liikennettä run- ven- Vehkaperän paikallistien raken- 25771: saasti. nustöiden käynnistämiseksi. 25772: 25773: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 25774: 25775: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila 25776: Toimi Kankaanniemi Tina Mäkelä 25777: 2514 1988 vp. 25778: 25779: Raha-asia-aloite n:o 2345 25780: 25781: 25782: 25783: 25784: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Leivonmäen-Mies- 25785: konmäen maantien parantamiseen 25786: 25787: 25788: Eduskunnalle 25789: 25790: Maantie n:o 6161 välillä Leivonmäki-Mies- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25791: konmäki (Joutsa) on erittäin huonokuntoinen, nioittaen, 25792: mutkainen ja sorapintainen. 25793: Hanke on ollut sekä Joutsan että Leivon- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25794: mäen kuntien kiireellisyysjärjestyksessä ensim- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25795: mäisten hankkeiden joukossa. 31.24.77 1000000 markkaa Leivon- 25796: Tien rakenne tulisi parantaa, suuntausta mäen-Mieskonmäen maantien paran- 25797: uusia ja tie tulisi myös päällystää. Tämän 8,8 nustöiden suunnitteluun ja rakentami- 25798: km:n pituisen tiehankkeen kustannusarvio on sen käynnistämiseen. 25799: noin 6 500 000 markkaa. 25800: 25801: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 25802: 25803: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila 25804: Toimi Kankaanniemi Tina Mäkelä 25805: 1988 vp. 2515 25806: 25807: Raha-asia-aloite n:o 2346 25808: 25809: 25810: 25811: 25812: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomenselkätien 25813: suunnittelua ja maastotöitä varten 25814: 25815: 25816: Eduskunnalle 25817: 25818: Liikenneyhteydet Suomenselällä ovat erittäin könmäki-Karstula-Kivijärvi-Kinnula-val- 25819: puutteelliset. Alueelta puuttuvat etelä-pohjois- tatie n:o 4 kulkee tyypillisimmän Suomenselän 25820: suuntaiset pääväylät, ja Suomenselän eteläosan läpi, tulisi tie myös tätä kautta viedä. 25821: itä-länsisuuntaiset tiet ovat heikkoja. Varsinkin Asia on suuntauksen osalta tulossa ratkai- 25822: Suomenselän Keski-Suomen läänin kuntien suun aivan lähiaikoina. 25823: osalta kunnollisen yhteysverkon puuttuminen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25824: on vaikeuttanut merkittävästi kuntien kehitty- nioittaen, 25825: mistä. Päätieverkon keskeinen kehittämiskohde 25826: alueella on etelä-pohjoissuuntaisen Suomensel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25827: kätien aikaansaaminen. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25828: Jo vuosia sitten valtioneuvosto on tehnyt pe- 31.24. 77 1 000 000 markkaa Suomen- 25829: riaatepäätöksen kantatietasoisen tien rakenta- selkälien välillä Keuruu-Multia-Pyl- 25830: misesta Suomenselälle. Asiaa koskevan selvi- könmäki-Karstula-Kivijärvi-Kinnu- 25831: tyksen on suorittanut Viatek. la-valtatie n:o 4 suunnittelua ja maas- 25832: Koska juuri tiesuunta Keuruu-Multia-Pyl- totöitä varten. 25833: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 25834: 25835: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila 25836: Toimi Kankaanniemi Tina Mäkelä 25837: 2516 1988 vp. 25838: 25839: Raha-asia-aloite n:o 2347 25840: 25841: 25842: 25843: 25844: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta Jämsän-Kaipolan ke- 25845: vyen liikenteen väylän rakentamiseksi 25846: 25847: 25848: Eduskunnalle 25849: 25850: Jämsän-Kaipolan kapea ja heikkokuntoi- ti. Hankkeen kustannusarvio on noin 2 milj. 25851: nen tie on erittäin vilkkaasti liikennöity. Tietä mk. 25852: käyttävät päivittäin sekä Kaipolan koulun oppi- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25853: laat että Kaipolan tehtailla työskentelevät työn- taen, 25854: tekijät, joita on tällä hetkellä lähes 2 000. 25855: Tällaiselle koululais- ja muulle kevyelle lii- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25856: kenteelle tie on poikkeuksellisen vaarallinen. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25857: Kevyen liikenteen väylän rakentaminen tällä vä- 31.24. 77 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 25858: lillä onkin kiireinen ja välttämätön toimenpide. kevyen liikenteen väylän rakentamiseen 25859: Tarvittavat suunnitelmat ovat rahoituksen välille Jämsä-Kaipola. 25860: varmistuessa viimeisteltävissä hyvinkin nopeas- 25861: 25862: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 25863: 25864: Mauri Pekkarinen 25865: 1988 vp. 2517 25866: 25867: Raha-asia-aloite n:o 2348 25868: 25869: 25870: 25871: 25872: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta kevyen liikenteen väylien 25873: rakentamiseen Kinnulan kirkonkylän taajama-alueelle 25874: 25875: 25876: Eduskunnalle 25877: 25878: Kinnulan kirkonkylän taajama-alue on vii- vuodelle 1990. Liikenneturvallisuussyistä hanke 25879: meisten vuosien aikana kehittynyt nopeasti. tulisi kuitenkin aloittaa huomattavasti aikai- 25880: Alueen liikenteen, nimenomaan kevyen liiken- semmin, jo vuonna 1988. 25881: teen vilkkautta on suuresti lisännyt mm. taaja- Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioitta- 25882: ma-alueeseen liittyvä teollisuusalue. vasti, 25883: Kevyen liikenteen omien väylien puutteesta 25884: onkin tullut koko Kinnulan kirkonkylän taaja- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25885: ma-alueen kehittymisen pullonkaula. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25886: Suunnitelmat kevyen liikenteen väylien ra- 31.24. 77 2 000 000 markkaa kevyen lii- 25887: kentamiseksi ovat valmiit. Hankkeen kustan- kenteen väylien rakennustöiden käyn- 25888: nusarvio on 3,7 milj. mk. TVL:n Keski-Suomen nistämiseen Kinnulassa. 25889: piirin toimenpideohjelmassa hanke on ajoitettu 25890: 25891: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 25892: 25893: Mauri Pekkarinen 25894: 2518 1988 vp. 25895: 25896: Raha-asia-aloite n:o 2349 25897: 25898: 25899: 25900: 25901: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta Kärkistensalmen sillan 25902: rakennustöiden aloittamiseksi 25903: 25904: 25905: Eduskunnalle 25906: 25907: Eteläisen Keski-Suomen ainoa seudullinen Keiteleen-Päijänteen kanava toteutuu ja vesi- 25908: poikittaisyhteys J outsan-Korpilahden tie liikenne lisääntyy. 25909: (maantie n:o 610) kulkee Kärkistensalmen kaut- Kärkistensalmen sillan rakennuskustannuk- 25910: ta. Salmen ylitys hoidetaan lossin avulla. siksi on laskettu 25 milj. markkaa (tr. ind. 260). 25911: Joutsan-Korpilahden tien liikennetiheydek- Tiesuunnitelmat ovat valmiit. 25912: si on arvioitu n. 570 ajoneuvoa vuorokaudessa. Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25913: Kärkistensalmen lossi on merkittävä liikenteen taen, 25914: pullonkaula, mikä vielä korostuu kesäisin lii- 25915: kenteen ollessa erittäin vilkasta Päijänteen run- ettti Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25916: saan loma-asutuksen vuoksi. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25917: Kärkistensalmen lossi muodostaa myös Päi- 31.24. 77 2 000 000 markkaa Karkisten- 25918: jänteen vesiliikenteelle vaikean kapeikon. Ti- salmen sillan rakennustöiden aloittami- 25919: lanne vaikeutuu entisestään, jos suunniteltu seksi. 25920: 25921: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 25922: 25923: Mauri Pekkarinen 25924: 1988 vp. 2519 25925: 25926: Raha-asia-aloite n:o 2350 25927: 25928: 25929: 25930: 25931: Pekkarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kalasataman raken- 25932: tamiseen Konneveden Mämmilahteen 25933: 25934: 25935: Eduskunnalle 25936: 25937: Mämmilahti sijaitsee Rappaatlahden vieressä tien alueella oleviin lukuisiin laitoksiin. Näin 25938: eteläisellä Konnevedellä. Rappaatlahden alue korvattaisiin norjalaista pakastekalaa kotimai- 25939: on ikivanhaa muikunkalastusaluetta. Jo pitem- sella kalalla. 25940: pään onkin ollut vireillä kalasataman rakenta- Mämmilahden kalasataman suunnitelma on 25941: minen Mämmilahteen. valmis. Kustannusarvio on 350 000 mk. 25942: Kalasataman kautta arvioidaan vuodessa saa- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 25943: tavan n. 50 000 kg muikkua. Valtion tuen turvin nioittaen, 25944: kunta rakentaisi sataman läheisyyteen kylmä- 25945: säilytystilat ja hankkisi hilekoneen. Näin kalan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25946: edelleentoimitusmahdollisuuksia voitaisiin tun- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 25947: tuvasti parantaa. Kalaa onkin, kunhan satama 31.27.77 350000 markkaa kalasataman 25948: saadaan, tarkoitus toimittaa Mämmilahden sa- rakentamiseksi Konneveden Mämmilah- 25949: taman kautta Konneveden kunnan laitosten li- teen. 25950: säksi ainakin Hankasalmen ja Laukaan kun- 25951: 25952: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 25953: 25954: Mauri Pekkarinen Sakari Knuuttila 25955: Toimi Kankaanniemi Tina Mäkelä 25956: 2520 1988 vp. 25957: 25958: Raha-asia-aloite n:o 2351 25959: 25960: 25961: 25962: 25963: Pekkarinen: Määrärahan osoittamisesta Haapamäen-Jyväsky- 25964: län rataosuuden perusparantamiseen 25965: 25966: 25967: Eduskunnalle 25968: 25969: Haapamäen-Jyväskylän rataosuudella on rataosuudella tulisikin osoittaa ensi vuonna 25970: viime vuosina suoritettu useita henkilöliiken- 2 milj. mk. 25971: teen supistuksia. Näillä toimilla on ollut suuri Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioit- 25972: merkitys erityisesti Haapamäen työllisyyteen ja taen, 25973: yhdyskuntarakenteeseen. Takaiskut ovat olleet 25974: kovia. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 25975: Nyt näköpiirissä on radan kunnon nopea 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 25976: heikkeneminen, ellei välttämättömiä peruskor- markkaa Haapamäen-Jyväskylän ra- 25977: jaustoimia suoriteta. Peruskorjaustoimiin po. taosuuden perusparannustöihin. 25978: 25979: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 25980: 25981: Mauri Pekkarinen 25982: 1988 vp. 2521 25983: 25984: Raha-asia-aloite n:o 2352 25985: 25986: 25987: 25988: 25989: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien virkojen perus- 25990: tamiseksi paikallispoliisiin esitutkintalainsäädännön uudis- 25991: tamisen johdosta 25992: 25993: Eduskunnalle 25994: 25995: Hallitus esitti antaessaan esityksen esitutkin- tavalla selvittäisiin, on lainsäädännön uudista- 25996: talainsäädännöstä, että uudistuksen vuoksi pe- misen johdosta myönnettävä peruspalkkaisten 25997: rustetaan yhteensä 450 uutta virkaa poliisiin. virkamiesten palkkauksiin lisäystä 6 500 000 25998: Hyväksyessään uuden esitutkintalainsäädännön markkaa 61 viran perustamiseksi paikallispolii- 25999: eduskunta edellytti lausumissaan, että virat on siin. Tässä mainitut virat on perustettava 1.2. 26000: perustettava. Tuolloin valtiovarainministeriö 1989 lukien. 26001: on suostunut siihen, että vuonna 1989 eli lain- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26002: säädännön voimaantulovuonna perustetaan yh- nioittaen, 26003: teensä 175 uutta virkaa. Sisäasiainministeriö on 26004: esittänyt vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon 135 että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26005: viran perustamista paikallispoliisiin, mutta hal- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26006: litus esittää nyt ainoastaan 74 uutta virkaa. 26.75.01 lisäyksenä 6 500 000 markkaa 26007: Sisäasiainministeriön esitys on jo sinänsä ol- 61 viran perustamiseksi paikallispoliisiin 26008: lut niukka, mutta hallitus on karsinut tästäkin esitutkintalainsäädännön uudistamisen 26009: lähes puolet pois. Jotta uuden esitutkintalain- johdosta. 26010: säädännön vaatimista tehtävistä edes jollakin 26011: 26012: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 26013: 26014: Seppo Pelttari Sulo Aittoniemi Hannele Pokka 26015: Kimmo Sarapää Aimo Ajo Keijo Jääskeläinen 26016: 2522 1988 vp. 26017: 26018: Raha-asia-aloite n:o 2353 26019: 26020: 26021: 26022: 26023: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta kahdenkymmenen pe- 26024: ruspalkkaisen viran perustamiseen paikallispoliisin poliisi- 26025: tehtäviin Lapin läänissä 26026: 26027: Eduskunnalle 26028: 26029: Esitutkintalainsäädännön uudistamisen ja resursseja useimmissa Lapin piireissä. Lapin 26030: Lapin läänin poliisipiirien erityispiirteiden joh- oloissa ei ole myöskään järkevää eikä mahdol- 26031: dosta tarvitaan hallituksen esityksessä esite- listakaan harjoittaa laajaa yhteistoimintaa po- 26032: tyn lisäksi Lapin läänin paikallispoliisin perus- liisipiirien välillä juuri etäisyyksien ja muiden 26033: palkkaisien virkamiesten palkkauksiin lisäystä erityisolosuhteiden vuoksi. 26034: 2 000 000 markkaa 20 viran perustamiseksi Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26035: 1.3.1989 lukien poliisitehtäviin Lapin läänissä. nioittaen, 26036: Lapin läänissä paikallispoliisin voimavaroja 26037: ei ole perusteltua mitoittaa suoriteperusteella. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26038: Alueiden laajuus ja pitkät etäisyydet, matkailu 1989 tulo- ja menoarvioon momentil/e 26039: ja valtakunnan raja-alueen vaikutus tulee ottaa 26. 75.01 lisäyksenä 2 000 000 markkaa 26040: huomioon resursseja jaettaessa. Välttämättö- kahdenkymmenen peruspalkkaisen vi- 26041: mien tehtävien hoitaminen on vaikeaa nyky- ran perustamiseen paikallispo/iisin polii- 26042: tilassa, ja esitutkintapaketti edelleen kuluttaa sitehtäviin Lapin läänissä. 26043: 26044: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 26045: 26046: Seppo Pelttari Sulo Aittoniemi Asko Apukka 26047: Hannele Pokka Kimmo Sarapää Aimo Ajo 26048: Keijo Jääskeläinen 26049: 1988 vp. 2523 26050: 26051: Raha-asia-aloite n:o 2354 26052: 26053: 26054: 26055: 26056: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta uusien virkojen perusta- 26057: miseksi liikkuvaan poliisiin Helsinki-Vantaan lentoaseman 26058: turvallisuutehtävien hoitamiseen 26059: 26060: Eduskunnalle 26061: 26062: Helsinki-Vantaan lentoaseman turvatehtä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26063: vien hoito on erittäin huonossa tilassa. Lii- nioittaen, 26064: kennöinti lisääntyy kaiken aikaa, samalla ter- 26065: rorismin yms. uhkatekijöiden vaara kasvaa, että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26066: mutta hallitus ei luo eikä anna edellytyksiä tur- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26067: vallisuustehtävien asianmukaiseen hoitamiseen. 26. 75.01 lisäyksenä 1 250 000 markkaa 26068: Koska henkilöstöresursseja ei anneta, turva- 51 viran perustamiseksi liikkuvaan polii- 26069: tehtävät hoidetaan vartijahenkilöstön toimesta. siin 1.9.1989 lukien Helsinki- Vantaan 26070: Helsinki-Vantaan lentoaseman turvallisuusteh- lentoaseman turvallisuustehtävien hoita- 26071: tävien siirtämiseksi poliisille tarvitaan perus- mista varten. 26072: palkkaisten virkamiesten palkkauksiin lisäystä 26073: 1 250 000 markkaa 51 viran perustamiseksi liik- 26074: kuvaan poliisiin 1.9.1989 lukien. 26075: 26076: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 26077: 26078: Seppo Pelttari Sulo Aittoniemi 26079: Aimo Ajo Keijo Jääskeläinen 26080: 2524 1988 vp. 26081: 26082: Raha-asia-aloite n:o 2355 26083: 26084: 26085: 26086: 26087: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta komisarion viran pe- 26088: rustamiseen Keminmaan nimismiespiiriin 26089: 26090: 26091: Eduskunnalle 26092: 26093: Keminmaan mm1smiespnrm poliisivahvuus lystöä. Lähinnä tällöin sopivin ratkaisu olisi ko- 26094: on Lapin läänin alhaisin. Se on vain 0,85 poliisi- misarion viran perustaminen. 26095: miestä/ 1 000 asukasta. Myös piirin poliisi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26096: päällystön vahvuus on Lapin alhaisin: se on nioittaen, 26097: 0,1111 000 asukasta. Päällystöön kuuluvat ni- 26098: mismies ja apulaisnimismies. Kun Keminmaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26099: nimismiespiirin väestö, samoin kuin hoidetta- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26100: vien asioiden määrä on jatkuvasti ollut kasvus- 26.75.01 150000 markkaa komisarion 26101: sa, on nimismiehen ja apulaisnimismiehen työ- viran perustamiseen Keminmaan nimis- 26102: paine muodostunut niin kovaksi, että sitä hel- miespiiriin. 26103: pottamaan tarvittaisiin ehdottomasti lisää pääl- 26104: 26105: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1988 26106: 26107: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Keijo Jääskeläinen 26108: Asko Apukka Hannele Pokka Aimo Ajo 26109: 1988 vp. 2525 26110: 26111: Raha-asia-aloite n:o 2356 26112: 26113: 26114: 26115: 26116: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta apulaisnimismiehen vi- 26117: ran perustamiseen Tornion nimismiespiiriin 26118: 26119: 26120: Eduskunnalle 26121: 26122: Tuomioistuinlaitoksen uudelleenjärjestelyi- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26123: hin liittyen Tornion poliisilaitos muuttuu nioittaen, 26124: 1.11.1988 lukien nimismiespiiriksi. Tuolloin 26125: lakkautetaan kaupunginviskaalin virasto sekä että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26126: kaupunginvoudin virasto. Syyttäjän tehtävien 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26127: siirtyessä poliisille tulisi Tornion nimismiespii- 26.75.01 150000 markkaa apulaisni- 26128: riin perustaa välttämättä yksi apulaisnimismie- mismiehen viran perustamiseen Tornion 26129: hen virka. nimismiespiiriin. 26130: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 26131: 26132: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Keijo Jääskeläinen 26133: Asko Apukka Hannele Pokka Aimo Ajo 26134: 26135: 26136: 26137: 26138: 25 280129N 26139: 2526 1988 vp. 26140: 26141: Raha-asia-aloite n:o 2357 26142: 26143: 26144: 26145: 26146: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisin konttorikonei- 26147: den ja kalusteiden hankintaan 26148: 26149: 26150: Eduskunnalle 26151: 26152: Poliisin konttorikoneet ja kalusteet ovat var- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26153: sinkin kirjoitus- ja laskukoneiden osalta paljolti 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26154: ala-arvoisessa kunnossa, joten uusien toimisto- 26. 75.70 lisäyksenä 4 000 000 markkaa 26155: koneiden hankkimiseen tulee saada ainakin 4 konttorikoneiden ja kalusteiden hankki- 26156: milj. mk. Hallituksen esittämä kymmenesosan miseen poliisille. 26157: suuruinen määräraha on aivan riittämätön. 26158: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26159: nioittaen, 26160: 26161: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 26162: 26163: Seppo Pelttari Sulo Aittoniemi 26164: Asko Apukka Aimo Ajo 26165: Keijo Jääskeläinen 26166: 1988 vp. 2527 26167: 26168: Raha-asia-aloite n:o 2358 26169: 26170: 26171: 26172: 26173: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta ajoneuvojen hankintaan 26174: poliisille Lapin läänissä 26175: 26176: 26177: Eduskunnalle 26178: 26179: Lapin läänissä poliisi toimii muuhun Suo- auto. Edellä mainittujen piirien lisäksi tarvitaan 26180: meen nähden erityisolosuhteissa. Eräitä leimal- ajoneuvokalustoa Lapin muissakin piireissä. 26181: lisia piirteitä ovat pitkät etäisyydet ja pinta-alal- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26182: taan suuret piirit. Näistä syistä kalustoa ei voida nioittaen, 26183: perustellusti mitoittaa suoritemäärien ja asu- 26184: kasluvun perusteella. Koska kuitenkin näin on että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26185: menetelty pääsääntöisesti, on Lapin paikallis- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26186: poliisin autotarve huomattava. Ensisijaisesti tu- 26.75.71 lisäyksenä 750000 markkaa 26187: lisi päästä siihen, että jokaisessa Lapin läänin seitsemän poliisiauton hankintaan pai- 26188: poliisipiirissä olisi kaksi poliisin virka-autoa, kallispoliisil/e Lapin läänissä. 26189: yksi tunnuksin varustettu ja yksi ns. siviili- 26190: 26191: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 26192: 26193: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Keijo Jääskeläinen 26194: Asko Apukka Hannele Pokka Aimo Ajo 26195: 2528 1988 vp. 26196: 26197: Raha-asia-aloite n:o 2359 26198: 26199: 26200: 26201: 26202: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen poliisikou- 26203: lun rakentamista varten 26204: 26205: 26206: Eduskunnalle 26207: 26208: Hallitus esittää vain 2 milj. markan suuruista si. Ensi vuoden budjetissa tarvitaan poliisikou- 26209: määrärahaa Tampereelle rakennettavaa poliisi- lun rakentamista varten vähintään 10 milj. mar- 26210: koulua varten. Tällä summalla ei voida raken- kan suuruinen määräraha. Poliisikoulun koko- 26211: nustöitä vieläkään käynnistää. Poliisikoulu toi- naiskustannusarvio asuntoineen on 93 milj. 26212: mii nykyään ala-arvoisissa vuokratiloissa. Mi- markkaa. 26213: käli koulun rakentaminen jälleen lykkääntyy, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26214: koulutusta ei voida toteuttaa eikä aloittaa siten nioittaen, 26215: kuin ammatillisen keskiasteen koulu-uudistus 26216: edellyttää. Lisäksi koulun rakennussuunnitel- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26217: maan on sisällytettävä ajoneuvokoulutusta var- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26218: ten oma ajorata, jota hallitus ei ole tulo- ja me- 26. 75.74 lisäyksenä JO 000 000 markkaa 26219: noarvioesityksessään hyväksynyt toteutettavak- poliisikoulun rakentamiseen. 26220: 26221: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 26222: 26223: Seppo Pelttari Sulo Aittoniemi Asko Apukka 26224: Hannele Pokka Kimmo Sarapää Aimo Ajo 26225: Keijo Jääskeläinen 26226: 1988 vp. 2529 26227: 26228: Raha-asia-aloite n:o 2360 26229: 26230: 26231: 26232: 26233: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Anttilankankaan vari- 26234: kon rakentamiseen 26235: 26236: 26237: Eduskunnalle 26238: 26239: Tervolan kunnan Anttilankankaaseen on ra- kijää. Mikäli varikkotyömaalle ei osoiteta lähi- 26240: kenteilla puolustusvoimien varikko, joka suun- aikoina lisämäärärahoja, uhkaa työmaan noin 26241: nitelmien mukaan valmistuu keväällä 1989 ja 24 työntekijää lomautus. 26242: tarjoaa tällöin 125 työpaikkaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kunni- 26243: Varikkoa on rakennettu työllisyysvaroilla, ja oittaen, 26244: työmaalla on ollut talvikausina keskimäärin 26245: 35-40 työntekijää. Hanke on keventänyt Ter- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26246: volan työttömyysastetta noin 2 %, mistä huoli- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26247: matta Tervola on yleensä kuulunut Lapin lää- 27.27. 74 2 500 000 markkaa puolustus- 26248: nin vaikeimpiin työttömyyskuntiin. voimille tulevan Anttilankankaan vari- 26249: Varikkotyömaalla on tällä hetkellä 34 työnte- kon rakentamiseen Tervolan kunnassa. 26250: 26251: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 26252: 26253: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Keijo Jääskeläinen 26254: Asko Apukka Hannele Pokka Aimo Ajo 26255: 2530 1988 vp. 26256: 26257: Raha-asia-aloite n:o 2361 26258: 26259: 26260: 26261: 26262: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Länsi-Pohjan ammatilli- 26263: sen kurssikeskuksen Pellon kurssiosaston asuntolan laajen- 26264: nukseen 26265: 26266: Eduskunnalle 26267: 26268: Länsi-Pohjan ammatillisen kurssikeskuksen Edellä olevan perusteelia ehdotamme kun- 26269: Pellon kurssiosaston tiloja on juuri laajennettu. nioittaen, 26270: Kurssikeskuksen nykyinen asuntola on mitoitet- 26271: tu 42 oppilaalle. Kun laajennetut tilat otetaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26272: käyttöön, lisää tämä asuntolapaikkojen tarvet- 1989 tulo- ja menoarvioon 3 200 000 26273: ta. Jo nykyisen toiminnan aikana on tarvittu markkaa Länsi-Pohjan ammatillisen 26274: majoitustilaa koulun ulkopuolelta. Tällä het- kurssikeskuksen Pellon kurssiosaston 26275: kellä kurssiosastossa on oppilaspaikkoja 115. asuntolan laajennusta varten. 26276: Asuntolapaikkojen lisätarve on 36. Lisäraken- 26277: nustarve on 625 m 2 ja kustannusarvio 3,2 milj. 26278: mk. 26279: 26280: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 26281: 26282: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Keijo Jääskeläinen 26283: Asko Apukka Hannele Pokka Aimo Ajo 26284: 1988 vp. 2531 26285: 26286: Raha-asia-aloite n:o 2362 26287: 26288: 26289: 26290: 26291: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemin alueteatterin pe- 26292: rustamiseen ja toimintakustannuksiin 26293: 26294: 26295: Eduskunnalle 26296: 26297: Kemin kaupunginteatteri on vanhin Lapin säännöllisinä vierailukohteina joitakin kuntia 26298: läänissä alueellista toimintaa harjoittava teatte- kauempaakin. Teatterin luonnollisen toiminta- 26299: ri. Kiertuetoiminta on aina muodostanut oleelli- alueen väestömäärä on n. 90 000 asukasta, siis 26300: sen osan teatterin toiminnasta. miltei puolet läänin asukasmäärästä. Erikoisuu- 26301: Lapin lääni on alueeltaan lähes 1/3 koko tena on syytä mainita Pohjois-Ruotsin suoma- 26302: maan pinta-alasta. Asukkaita on n. 200 000. laisalueille suuntautuva kiertuetoiminta, jonka 26303: Välimatkat ovat pitkiä ja asutuskeskukset har- kustannuksista on tähän asti suurimmalta osin 26304: vassa. Teatteritoiminnassakin tavoiteltu kansa- vastannut ruotsalainen järjestäjä. Alueteatteri- 26305: laisten tasa-arvoisuus ei näin laajalla alueella toiminta pohjoisessa on siis jo perinteisesti osa 26306: voi toteutua ilman erityistoimenpiteitä: tarvi- pohjoismaista yhteistyötä. 26307: taan alueteatteritoimintaa. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26308: On selvää, että Lapin läänissä tällä hetkellä nioittaen, 26309: toimiva yksi alueteatteri ei riittävästi pysty huo- 26310: lehtimaan koko laajan läänin teatteripalveluis- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26311: ta, vaan Lapin läänin alueellisen teatteritoimin- 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 26312: nan kunnolliseksi hoitamiseksi tarvitaan kaksi markkaa Kemin alueteatterin perustami- 26313: alueteatteria. Kemin kaupunginteatterin toi- seksi ja toiminnasta aiheutuviin kustan- 26314: minta-alueeseen ovat kuuluneet lähinnä Tor- nuksiin. 26315: nionjokilaakso-Kemin ympäristökunnat sekä 26316: 26317: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 26318: 26319: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Keijo Jääskeläinen 26320: Asko Apukka Hannele Pokka Aimo Ajo 26321: 2532 1988 vp. 26322: 26323: Raha-asia-aloite n:o 2363 26324: 26325: 26326: 26327: 26328: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten ja nuorten teatte- 26329: rin perustamiseksi Pohjois-Suomeen 26330: 26331: 26332: Eduskunnalle 26333: 26334: Lasten ja nuorten teatteriesitykset ovat olleet lapsille ja nuorille tarkoitettuja. Teatteri 41 yh- 26335: suomalaisessa teatterissa pitkään huonossa ase- dessä Pohjois-Suomen ammattiteattereiden 26336: massa. Viime vuosina tilanne on kuitenkin pa- kanssa pystyy tarjoamaan säännöllisen ja tasa- 26337: ranemassa. Pohjois-Suomessa toimii vain har- painoisen teatteritarjonnan Pohjois-Suomen 26338: voja ammattiteattereita. Vaikka nämä omalta lapsille ja nuorille. 26339: osaltaan pyrkivät huolehtimaan myös lasten ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26340: nuorten teatterista, tarvitaan pitkien etäisyyk- nioittaen, 26341: sien vuoksi Pohjois-Suomeen oma kiertävä las- 26342: ten ja nuorten teatteri. Oloihimme soveltuva että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26343: erityisratkaisu on jo olemassa oleva itsenäinen 1989 tulo- ja menoarvioon 500000 26344: ja helposti liikkuva ryhmä, Teatteri 41 Tornios- markkaa Teatteri 4J:n kehittämiseksi 26345: sa. Sen ohjelmatarjonta onkin suuntautunut Lapin ja koko Pohjois-Suomen lasten ja 26346: suurelta osin lapsille ja nuorille. Sen toiminnan nuorten teatteriksi. 26347: aikana valmistuneista 54 ensi-illasta 27 on ollut 26348: 26349: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 26350: 26351: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Keijo Jääskeläinen 26352: Asko Apukka Hannele Pokka Aimo Ajo 26353: 1988 vp. 2533 26354: 26355: Raha-asia-aloite n:o 2364 26356: 26357: 26358: 26359: 26360: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta kiertävän koulukino- 26361: toiminnan käynnistämiseksi Lapin läänissä 26362: 26363: 26364: Eduskunnalle 26365: 26366: Lapin läänin 22 kunnasta kahdeksassa ei ole toimintaa vuokrakalustolla suppeahkossa muo- 26367: lainkaan elokuvateatteria. Noin 30 OJo Lapin dossa. Tarkoituksena on viedä laadukasta elo- 26368: väestöstä on käytännössä elokuvateatteripalve- kuvaa kouluihin 35 mm:n kalustolla (elokuva- 26369: lujen ulottumattomissa. Samaan aikaan televi- teatterinomainen, iso valkokangas). Näin tarjo- 26370: sion ja videoiden välityksellä kuvallinen kult- taan monelle lapselle ja nuorelle ainutkertaisia 26371: tuuri ja viestintä ulottuvat kotitalouksiin näillä- tilaisuuksia kokea elokuvaelämyksiä elokuva- 26372: kin alueilla. Liikkuvasta kuvasta on tullut joka- teatterinomaisissa olosuhteissa ja tuki koulujen 26373: päiväistä ruokaa, jota nautitaan tottumuksesta, yleiselle kasvatustyölle. Lapin Maakuntaliiton 26374: erittelemättä, valikoimatta ja kritiikittömästi. elokuvasihteeri kiertää mukana elokuvaesityk- 26375: Tilanne on huolestuttava erityisesti lasten ja sissä ja tekee opettajia varten asianmukaiset 26376: nuorten kannalta. Heiltä puuttuu toisaalta esitteet esitettävistä elokuvista. 26377: mahdollisuus kokea elokuvaelämyksiä paikalli- Jatkossa kiertävän koulukinon hoitaminen 26378: sessa elokuvateatterissa, toisaalta edellytykset vuokrakalustolla käy taloudellisesti raskaaksi. 26379: arvioida tv-ruudun kautta työntyvää liikkuvan Siksi olisi perusteltua saada toiminnan säännöl- 26380: kuvan tulvaa. listä ja jatkuvaa hoitamista varten oma esitys- 26381: Kuitenkin jokaisella Suomen kansalaisella pi- kalusto valtion varoin. Toiminnan luonnollise- 26382: täisi olla mahdollisus kuvallisen kulttuurin vas- na vastuullisena hoitajana olisi Lapin Maakun- 26383: taanottajana toisaalta nauttia elokuvateatteri- taliiton elokuvatyöryhmä ja sen alaisuudessa 26384: palveluista, toisaalta saada koulutyössään ku- työskentelevä elokuvasihteeri. 26385: valliseen kulttuuriin liittyvää kasvatusta maail- Edellä olevan perusteella ehdotamme, 26386: mankuvansa jäsentämiseksi. 26387: Niissä kunnissa, joissa ei ole elokuvateatte- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26388: ria, edellä mainitut kaksi asiaa voidaan yhdis- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26389: tää. Tällöin kohteena olisivat nimenomaan lap- 29.90.52 yhteensä JOO 000 markkaa kier- 26390: set ja nuoret. tävän koulukinotoiminnan käynnistämi- 26391: Lapin Maakuntaliiton elokuvaneuvontatyö seksi Lapin läänissä Lapin Maakuntalii- 26392: kokeilee kuluvana syksynä kuntien koulutoi- ton elokuvaneuvontatoiminnan toi- 26393: men kanssa yhteistyössä kiertävää koulukino- mesta. 26394: 26395: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 26396: 26397: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Keijo Jääskeläinen 26398: Asko Apukka Hannele Pokka Aimo Ajo 26399: 2534 1988 vp. 26400: 26401: Raha-asia-aloite n:o 2365 26402: 26403: 26404: 26405: 26406: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapissa toimivien mu- 26407: siikkioppilaitosten toiminnan tehostamiseen 26408: 26409: 26410: Eduskunnalle 26411: 26412: Musiikinharrastus on maassamme viime vuo- alueella pystytään musiikkiopistoon sijoitta- 26413: sikymmenen aikana voimakkaasti kasvanut. maan vain n. 10% hakijoista. Toisaalta musiik- 26414: Harrastustoiminnan laajentaminen ja tason ko- kioppilaitoksessa opiskelu on ainoa tie musiik- 26415: rottaminen edellyttää kuitenkin maamme mu- kialan ammatteihin ja se edistää myös nuorison 26416: siikkioppilaitosverkon ja toiminnan laajenta- hakeutumista hoito- ja kasvatusalan ammatti- 26417: mista. Musiikkioppilaitosten toiminta-alueiden oppilaitoksiin sekä korkeakouluihin. Lapissa ei 26418: välillä vallitsee nykyisellään laajaa eriarvoi- ole myöskään ammattimaista sinfoniaorkeste- 26419: suutta. ria, minkä vuoksi musiikkioppilaitoksilla on 26420: Musiikinopetustoimikunnan ehdotuksen mu- erityisen suuri merkitys säveltaiteen voimakes- 26421: kaan (Komiteanmietintö 1974:139) tulisi maam- kuksina läänissä. 26422: me musiikkioppilaitosverkosto mitoittaa siten, Lapin läänissä toimivien musiikkioppilaitos- 26423: että niiden antamaa opetusta saisin. 1 o/o koko ten tulisi saada kasvattaa oppilasmääräänsä 26424: väestöstä. Vuonna 1980/81 musiikkioppilaitok- vuosittain n. 10 %:lla, kunnes opiskelijoiden 26425: sissa opiskelevien osuus väestöstä oli koko osuus koko väestöpohjasta olisi keskimääräi- 26426: maassa keskimäärin 0,75 %, Lapin läänissä sesti samalla tasolla kuin koko maassa. 26427: 0,56% ja Uudenmaan läänissä 1,01 %. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 26428: Valtion käyttöön ottaman kiintiön johdosta nioittaen, 26429: musiikkioppilaitostoiminnan kehittäminen on 26430: lähes pysähtynyt myös sellaisilla alueilla, kuten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26431: Lapissa, joilla musiikinopetuksen laajentami- 1989 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 26432: sessa oltiin vasta kehitysvaiheessa. Niinpä esim. 600 000 markkaa kiiytettäväksi Lapissa 26433: Länsi-Pohjan musiikkiopiston oppilasmäärä ei toimivien musiikkioppilaitosten toimin- 26434: ole juurikaan kasvanut viimeisten kymmenen nan laajentamiseen noin JO prosentilla. 26435: vuoden aikana. Käytännössä Kemin-Tornion 26436: 26437: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 26438: 26439: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Keijo Jääskeläinen 26440: Asko Apukka Hannele Pokka Aimo Ajo 26441: 1988 vp. 2535 26442: 26443: Raha-asia-aloite n:o 2366 26444: 26445: 26446: 26447: 26448: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Tornionlaakson maa- 26449: kuntamuseolle arkeologiseen tutkimustoimintaan 26450: 26451: 26452: Eduskunnalle 26453: 26454: Tornionlaakson maakuntamuseo on alueelli- taansa sijaintikaupunkinsa ulkopuolelle ja poh- 26455: nen keskusmuseo, jolla on kiinnostusta ja jolla joismaiseen yhteistyöhön. Projektin käynnistä- 26456: on myös moraalinen vastuu toimialueensa esi- mistä varten Tornionlaakson maakuntamuseo 26457: historiallisesta tutkimuksesta. Sillä ei ole kui- tarvitsee avustusta. 26458: tenkaan nykyisillä resursseilla siihen mahdolli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26459: suutta. Museolla olisi kuitenkin Tornion kau- nioittaen, 26460: pungin tukemana ja ylläpitämänä laitoksena 26461: yhteistyössä museoviraston ja Oulun yliopiston että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26462: historian laitoksen kanssa täydet mahdollisuu- 1989 tulo- ja menoarvioon 125 000 26463: det selviytyä paikallisista tutkimusprojekteista markkaa Tornionlaakson maakunta- 26464: kuten Tornion Laivajärven Rakanmäen tutki- museolle arkeologiseen tutkimustoimin- 26465: muksesta ja tulevaisuudessa laajentaa toimin- taan. 26466: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 26467: 26468: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Keijo Jääskeläinen 26469: Asko Apukka Hannele Pokka Aimo Ajo 26470: 2536 1988 vp. 26471: 26472: Raha-asia-aloite n:o 2367 26473: 26474: 26475: 26476: 26477: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin läänin rakennus- 26478: perinne ry:lle rakennusympäristön hoitamiseen 26479: 26480: 26481: Eduskunnalle 26482: 26483: Lapin läänin rakennusperinne ry:n tarkoituk- Lapin rahastolta. Nämä avustukset ja jäsen- 26484: sena on edistää kulttuurihistoriallisesti arvok- maksut ovat riittämättömiä kattamaan toimin- 26485: kaiden rakennusten ja rakenteiden sekä näihin nan kuluja. Perinteisen rakennusmiljöön hoita- 26486: liittyvän kulttuurimaiseman säilyttämistä Lapin miseen ja kehittämiseen tarvitaan varoja. 26487: läänissä. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26488: Yhdistyksen jäseniä ovat lähes kaikki läänin nioittaen, 26489: kunnat. Jäseninä on lisäksi seurakuntia, koti- 26490: seutuyhdistyksiä ja yhtiöitä. Hallintoa varten että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26491: on 20-jäseninen valtuusto ja 7-jäseninen halli- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26492: tus. Jäsenmaksuja kertyy vajaat 25 000 mark- 29.94.50 150000 markkaa Lapin läänin 26493: kaa vuodessa. Eri projekteja varten on saatu rakennusperinne ry:lle perinteisen ra- 26494: apurahoja opetusministeriöltä, läänin taidetoi- kennusmiljöön hoitamiseen ja kehittä- 26495: mikunnalta, Suomen kulttuurirahastolta ja sen miseen. 26496: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 26497: 26498: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Keijo Jääskeläinen 26499: Asko Apukka Hannele Pokka Aimo Ajo 26500: 1988 vp. 2537 26501: 26502: Raha-asia-aloite n:o 2368 26503: 26504: 26505: 26506: 26507: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Simojoen tulvasuoje- 26508: luun Simossa 26509: 26510: 26511: Eduskunnalle 26512: 26513: Simojoen tulvat ovat vuosi vuodelta yleisty- ja kuntalaiset ovat huolestuneita. Kunnan toi- 26514: neet ja vaikeutuneet. Jo keväällä 1984 ja 1985 mesta onkin käännytty vesi- ja ympäristöhalli- 26515: joki tulvi aiheuttaen runsaasti vahinkoa. Kui- tuksen sekä Lapin vesi- ja ympäristöpiirin puo- 26516: tenkin kuluvan vuoden toukokuun alussa sattu- leen esityksin, että niiden toimesta ryhdyttäisiin 26517: neet tulvat olivat vahinkojen osalta ennätyssuu- kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin tulvasuoje- 26518: ret. Simon kunnan maatalouslautakunnan suo- lun suunnittelemiseksi ja rakentamiseksi tulvien 26519: rittamien vahinkoarvioiden perusteella koko aiheuttamien vahinkojen estämiseksi. Kiireelli- 26520: kunnan alueella sattuneiden tulvavahinkojen simmän tulvasuojelun tarpeessa on luonnolli- 26521: yhteismääräksi on arvioitu 3,3 milj. mk. Tästä sesti taajaan asuttu Simon aseman seutu eli 26522: rakennuksille aiheutuneiden vahinkojen määrä kuntakeskus. Tulvasuojelutoimenpiteitä tarvi- 26523: on 2,9 milj. mk. Rakennusvahingot käsittävät taan kuitenkin Simojoen varressa monilla muil- 26524: muun ohella 6 omakotitaloa sekä yhden 12 lakin alueilla. 26525: asuinhuoneistoa käsittävän As. Oy Simonkoivi- Suunnitelma tulvasuojelun aikaansaamiseksi 26526: kon rivitalon. tulisi laatia mahdollisimman pian, ja ainakin 26527: Edellä mainittujen vahinkojen lisäksi monet osa suunnitelman edellyttämistä toimenpiteistä 26528: muut rakennuskiinteistöt Simon aseman seu- olisi suoritettava kiireellisesti jo ensi vuoden ai- 26529: dulla eli kuntakeskuksessa olivat vakavasti kana. 26530: uhattuina. Näiden rakennusten joukkoon kuu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26531: luvat mm. Simon yksityinen vanhainkoti, Si- nioittaen, 26532: monseudun vanhustenkotiyhdistys ry:n omista- 26533: ma vanhusten vuokratalo sekä asunto-osuus- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26534: kunta Varkkermonrivin omistama veteraanita- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26535: lo. Lisäksi monet yksityisten omistamat omako- 30.40. 77 1 000 000 markkaa Simojoen 26536: titalot ja muut kiinteistöt olivat uhanalaisina. tulvasuojelutoimenpiteiden aloittami- 26537: Simojoen aiheuttamien tulvien sekä tulvista seen. 26538: johtuneiden vaurioiden vuoksi kunnanhallitus 26539: 26540: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 26541: 26542: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Keijo Jääskeläinen 26543: Asko Apukka Hannele Pokka Aimo Ajo 26544: 2538 1988 vp. 26545: 26546: Raha-asia-aloite n:o 2369 26547: 26548: 26549: 26550: 26551: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatien n:o 21 (Tornio 26552: -Kilpisjärvi) perusparantamiseen 26553: 26554: 26555: Eduskunnalle 26556: 26557: Valtatie n:o 21 välillä Tornio-Kilpisjärvi on Mainittu tien kunnostaminen parantaisi alueen 26558: osittain varsin huonokuntoinen. Tämä pitkä matkailuelinkeinoa ja vähentäisi työttömyys- 26559: tieosuus on ollut erityisesti matkailijoidenkin lukuja. 26560: käyttämä. Sen huonon kunnon vuoksi ja Kii- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26561: runan-Narvikin tien valmistuttua Ruotsin ja nioittaen, 26562: Norjan välille on matkailuliikenne siirtynyt 26563: huomattavasti pois Tornionjokilaakson tieltä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26564: Se on merkinnyt huomattavaa vähennystä 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26565: alueen matkailuelinkeinolle. 31.24. 77 50 000 000 markkaa matkailu- 26566: Tornionjokilaakson kunnat ovat Suomen elinkeinon kannalta tärkeän Tornion- 26567: vaikeinta työttömyysaluetta. Työttömyyspro- Kilpisjärven tien (valtatie n:o 21) perus- 26568: sentti on useimmissa alueen kunnissa yli 20. parantamiseen. 26569: Myös kuorma-autoilijoiden ja koneurakoitsi- 26570: joiden työllisyystilanne on huono. 26571: 26572: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 26573: 26574: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Keijo Jääskeläinen 26575: Asko Apukka Hannele Pokka Aimo Ajo 26576: 1988 vp. 2539 26577: 26578: Raha-asia-aloite n:o 2370 26579: 26580: 26581: 26582: 26583: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 932 perus- 26584: parantamiseen välillä Koivistonpää-Kantomaanpää Ylitor- 26585: niolla 26586: 26587: Eduskunnalle 26588: 26589: Aavasaksan-Kantomaanpään maantien pe- set ovat noin 7 milj. mk. Tie- ja vesirakennus- 26590: rusparannustyö välillä Aavasaksa-Koiviston- laitoksella on valmius tämän 9,6 km:n pituisen 26591: pää valmistuu kuluvan syksyn aikana. tieosuuden perusparannustyön aloittamiseen 26592: Toistuvasti Ylitornion kunnan taholta on teh- välittömästi, kun rahoitus on kunnossa. 26593: ty esityksiä Aavasaksan-Raanujärven maan- Julkisin varoin tapahtuvalla rakentamisella, 26594: tien perusparantamiseksi noin 20 km:n matkal- mm. tiehankkeilla, on kerrannaisvaikutuksi- 26595: la, välillä Aavasaksa-Kantomaanpää, koska neen suuri merkitys työllisyyden hoidossa. Esi- 26596: parannustarve on erittäin kiireellinen jo liiken- tetyn tien rakennushankkeen toteuttamista on 26597: neturvallisuudenkin vuoksi. Tie on routiva ja pidettävä ensiarvoisen merkittävänä, ei ainoas- 26598: erittäin kuoppainen. On käsittämätöntä, että taan hankkeen toteuttamisen tarpeellisuuden ja 26599: mikään liikenteeseen käytetty tie, maanteistä tarkoituksenmukaisuuden, vaan myös erittäin 26600: puhumattakaan, nykyaikana voi olla tällaisessa vaikeaksi muodostuneen työllisyystilanteen 26601: kunnossa. Tien heikko kunto aiheuttaa liiken- kannalta, koska talvikauden 1987-1988 työ- 26602: teelle vaaratilanteita ja ohjaa myös osaltaan lii- kohteet niin kunnan kuin vaitionkin kohteiden 26603: kennettä muualle. osalta ovat Ylitorniolla hyvin niukat. Valtion 26604: TVL:n Lapin piirin taholta on tien heikko työkohteita ei kunnan alueella ole mainittuna 26605: kunto todettu ja ryhdytty asianmukaisiin toi- talvikautena laisinkaan, siis tilanne on nykyisel- 26606: menpiteisiin perusparannustyön suorittamiseksi lään mm. autoilijoille erittäin vaikeaa. 26607: tarvittavien suunnitelmien laatimiseksi. Suunni- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26608: telma-asiakirjat ovat valmistuneet ja ne ovat ol- nioittaen, 26609: leet kunnassa yleisesti nähtävänä. Kunnanval- 26610: tuusto on antanut suunnitelmasta puoltavan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26611: lausunnon sekä samalla toivonut tiesuunnitel- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26612: man mahdollisimman pikaista vahvistamista ja 31.24.77 7000000 markkaa maantien 26613: hankkeen toteuttamista. Vahvistetun suunnitel- n:o 932 perusparantamiseen välillä Koi- 26614: man mukaan Aavasaksan-Raanujärven maan- vistonpää-Kantamaanpää Ylitornion 26615: tien n:o 932 perusparantamisesta välillä Koivis- kunnassa. 26616: tonpää-Kantomaanpää aiheutuvat kustannuk- 26617: 26618: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 26619: 26620: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Keijo Jääskeläinen 26621: Asko Apukka Hannele Pokka Aimo Ajo 26622: 2540 1988 vp. 26623: 26624: Raha-asia-aloite n:o 2371 26625: 26626: 26627: 26628: 26629: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien n:o 936 perus- 26630: parantamiseen välillä Ruokojärvi-Lohiniva 26631: 26632: 26633: Eduskunnalle 26634: 26635: Maantie n:o 936 on aikanaan rakennettu ky- kunto. Toisaalta kasvanut puutavaran kuljetus 26636: lätienä yhdistämään Ounasjokivartta kulkeva on mahdollistanut mm. Taapajärven kylästä 26637: kantatie n:o 79 ja Tornion- ja Muonionjoki- Juustovaaraan kulkevan paikallistien peruskor- 26638: vartta kulkeva valtatie n:o 21 (E 78) Lohinivas- jauksen ja päällystämisen, mikä on huomatta- 26639: ta Sieppijärvelle. Samalla se on palvellut tällä vasti parantanut puutavaran autokuljetusta Ko- 26640: välillä asuvaa väestöä sekä yhdistänyt Kolarin larin itäiseltä ja Kittilän läntiseltä alueelta met- 26641: Rovaniemen suuntaan ja päinvastoin kulkevaa sästä tehtaalle. 26642: liikennettä. Kunnostussuunnitelma on 1980-luvun alussa 26643: Tie peruskorjattiin työllisyystyönä ja -varoin laadittu välille Hinttajärvi-Taapajärvi noin 26644: vuosina 1979-1982 välillä Sieppijärvi-Ruo- 13,5 km:n osuudelle. Suunnitelma kuitenkin 26645: kojärvi noin 25 km:n matkalla. Korjaustyö jäi kaipaa tarkistusta, ja se pitäisi laatia koko 26646: silloin keskeneräiseksi noin 25 km:n matkalla osuudelle Ruokojärvi (Hinttajärvi)-Lohiniva. 26647: välillä Ruokojärvi-Lohiniva. Tämä osuus tietä Lapissa, ja erityisesti Kolarissa, mutta myös 26648: on erittäin heikkokuntoista, mäkistä, mutkaista Rovaniemen kunnan Ounasjoen yläosan kylissä 26649: ja routivaa. Se on myös ajokaistaltaan liian ka- on erittäin vaikea työllisyystilanne, joka vaatisi 26650: pea. Osittain se on aikanaan rakennettukin ko- erittäin voimakkaita työllistämistoimia tullak- 26651: ko matkalta ns. kylätienä, jonka pohjaraken- seen korjatuksi. Siksi olisi välttämätöntä, että 26652: teet ovat heikot ja vaatimattomat vastaamaan valtio huolehtisi sille kuuluvien velvollisuuksien 26653: nykyajan autoistunutta liikennettä. täyttämisestä ja käynnistäisi alueella ne tietyö- 26654: Kesällä 1985 valmistui lähes lopulliseen kun- kohteet, jotka siellä ovat erittäin tärkeitä. 26655: toon ja liikennöitäväksi Ounasjoen silta Lohini- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26656: vassa juuri tällä tiellä. nioittaen, 26657: Kun silta valmistui ajokuntoon, kasvoi poi- 26658: kittaisliikenne tällä tiellä huomattavasti, erityi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26659: sesti raskaan kuljetuksen suhteen. Kuitenkin 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26660: juuri raskaan kuljetuksen tarpeita varten silta- 31.24. 77 4 000 000 markkaa maantien 26661: kin tehtiin, huolehtimatta siitä, että peruskor- n:o 936 perusparantamisen aloittami- 26662: jaamatta on väli Ruokojärvi-Taapajärvi. seen välillä Ruokojärvi-Lohiniva. 26663: Tien lisääntyvää käyttöä estää sen heikko 26664: 26665: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 26666: 26667: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Keijo Jääskeläinen 26668: Asko Apukka Hannele Pokka Aimo Ajo 26669: 1988 vp. 2541 26670: 26671: Raha-asia-aloite n:o 2372 26672: 26673: 26674: 26675: 26676: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Alaniemen-Koivun 26677: maantien perusparantamiseen välillä Lehmikumpu-Sompu- 26678: järvi ja Tervola-Lehmikumpu 26679: 26680: Eduskunnalle 26681: 26682: TVL:n Lapin piirin tienpidon toimenpideoh- Tervolan kunta on 18.12.1981 tehnyt aloit- 26683: jelmassa maantien Alaniemi-Koivu rakenteen teen Lehmikummun paikallistien (paikallistien 26684: parantaminen välillä Lehmikumpu-Sompujär- n:o 19753) tieluokan muuttamisesta paikallis- 26685: vi ja Tervola-Lehmikumpu on suunniteltu tiestä maantieksi. Perusteluna on tämän tieyh- 26686: aloitettavaksi vuonna 1986. Kuitenkin Tervolan teyden seudullinen merkitys. 26687: kunnan työllisyystilanteen takia on mahdollis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26688: ta, että tietyöt aloitetaan syksyn 1986 kuluessa nioittaen, 26689: myös välillä Lehmikumpu-Sompujärvi. Myös 26690: Tervolan-Lehmikummun tieosuus olisi saata- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26691: va työn alle mahdollisimman pian, koska muut 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26692: valtion investoinnit kunnassa ovat varsin vähäi- 31.24.77 5000000 markkaa Alanie- 26693: set. Tiellä on paitsi normaalia paikallisliiken- men-Koivun maantien rakenteen pa- 26694: nettä myös huomattava kauttakulkuliikenne Si- rantamiseen välillä Lehmikumpu- 26695: mosta Kemijokivarteen. Myös puolustusvoi- Sompujärvi ja Tervola-Lehmikumpu. 26696: mien aluevaraston ja Oy Lohja Ab:n kvartsiitti- 26697: avolouhoksen sijoittuminen tien vaikutuspiiriin 26698: lisää liikennettä. 26699: 26700: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 26701: 26702: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Keijo Jääskeläinen 26703: Asko Apukka Hannele Pokka Aimo Ajo 26704: 2542 1988 vp. 26705: 26706: Raha-asia-aloite n:o 2373 26707: 26708: 26709: 26710: 26711: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Arpelan-Könölän- 26712: Liakan maantien perusparantamiseen 26713: 26714: 26715: Eduskunnalle 26716: 26717: Tornion kaupungissa Arpelan kylästä Könö- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26718: län kylään ja siitä edelleen Liakan kylään johta- nioittaen, 26719: va maantie on erittäin heikossa kunnossa. Tiellä 26720: on vilkas liikenne, alue on voimakasta maa- ja että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26721: metsätalousaluetta, ja monet Könölän kylän 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26722: asukkaat kulkevat työssä päivittäin Tornion 31.24.77 200000 markkaa Arpelan- 26723: keskustassa tai asioivat Arpelassa tai kaupungin Könölän-Liakan maantien peruspa- 26724: keskustassa, joten mainitun tien kunnostami- rantamisen aloittamiseen Tornion kau- 26725: nen on välttämätöntä. pungissa. 26726: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 26727: 26728: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Keijo Jääskeläinen 26729: Asko Apukka Hannele Pokka Aimo Ajo 26730: 1988 vp. 2543 26731: 26732: Raha-asia-aloite n:o 2374 26733: 26734: 26735: 26736: 26737: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Arpelan-Virkkumaan 26738: paikallistien rakentamiseen 26739: 26740: 26741: Eduskunnalle 26742: 26743: Tornion kaupungissa sijaitseva paikallistie Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 26744: n:o 19564 Arpelasta Virkkumaahan on erittäin nioittavasti, 26745: huonokuntoinen ja kelirikkoaikoina lähes lii- 26746: kennekelvoton. Yhteydet Virkkumaasta Arpe- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26747: laan ovat kuitenkin maa- ja metsätalouden sekä 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26748: koululaiskuljetusten kannalta täysin välttämät- 31.24.14 200 000 markkaa paikallistien 26749: tömiä. Virkkumaan kuten yleensäkin kylien n:o 19564 (Arpela- Virkkumaa) suun- 26750: asuttuna säilyttämisen ehdottomina edellytyksi- nittelu- ja rakennustyön aloittamiseen. 26751: nä ovat tyydyttävät tieyhteydet. 26752: 26753: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 26754: 26755: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Keijo Jääskeläinen 26756: Asko Apukka Hannele Pokka Aimo Ajo 26757: 2544 1988 vp. 26758: 26759: Raha-asia-aloite n:o 2375 26760: 26761: 26762: 26763: 26764: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Ivalon-Raja-Joosepin 26765: tien perusparannustöiden aloittamiseksi 26766: 26767: 26768: Eduskunnalle 26769: 26770: Ivalon-Raja-Joosepin tieosuus on yksi vilk- taa ratkaisevasti edellytyksiä lisätä Suomen ja 26771: kaimmin liikennöityjä sorateitä koko Suomes- Neuvostoliiton välistä taloudellista kanssakäy- 26772: sa. Vaikka tie on valtakuntien välinen ja yhdis- mistä. 26773: tää Suomen ja SNTL:n pohjoiset alueet, se on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26774: niin huonokuntoinen, että keväisin liikenne nioittaen, 26775: joudutaan jopa pysäyttämään kelirikkoaikana. 26776: Näin ei valtakuntien välisissä yhteyksissä saisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26777: tapahtua. 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26778: Murmanskiin suuntautuvan matkailuliiken- 31.24. 77 5 000 000 markkaa Ivalon- 26779: teen ja alkavan Kuola-projektin takia peruspa- Raja-Joosepin maantien parannustöi- 26780: rannus on välttämätön ja tarpeellinen ja paran- den aloittamiseksi. 26781: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 26782: 26783: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Keijo Jääskeläinen 26784: Asko Apukka Hannele Pokka Aimo Ajo 26785: 1988 vp. 2545 26786: 26787: Raha-asia-aloite n:o 2376 26788: 26789: 26790: 26791: 26792: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Juoksengin-Saunavaa- 26793: ran paikallistien parantamiseen Pellossa 26794: 26795: 26796: Eduskunnalle 26797: 26798: Juoksengin-Saunavaaran paikallistien n:o että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26799: 19637 parantaminen ensin välillä Juoksenki- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26800: Ratasjärvi on tarpeen. Tämä tieosuus on 4,1 km 31.24. 77 2 450 000 markkaa Juoksen- 26801: pitkä. Tie on kantavuudeltaan heikko ja pai- gin-Saunavaaran paikallistien paranta- 26802: koin routaisa. Tiellä on vilkas paikallisliikenne miseen Pellon kunnassa. 26803: sekä läpikulkuliikennettä. 26804: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26805: nioittaen, 26806: 26807: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 26808: 26809: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Keijo Jääskeläinen 26810: Asko Apukka Hannele Pokka Aimo Ajo 26811: 2546 1988 vp. 26812: 26813: Raha-asia-aloite n:o 2377 26814: 26815: 26816: 26817: 26818: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Karemajojen tien raken- 26819: tamiseen Ylitorniolla 26820: 26821: 26822: Eduskunnalle 26823: 26824: Karemajojen käytön lisäännyttyä omistajan- kalliontieltä Karemajoille rakennettavasta tie- 26825: vaihdoksen jälkeen merkittävästi olisi uuden yhteydestä voitaisiin hiihtokeskukseen rakentaa 26826: tien rakentaminen kunnan keskustaajamasta haara, ja kun hiihtokeskuksesta tulee keskus- 26827: alueelle kiireellinen toimenpide. Nykyinen tie taajamaan Suutarinmäen kautta tie, olisi käy- 26828: on kunnoltaan erittäin heikko, ja sen peruspa- tössä ympäriajettava yhteys. 26829: rantaminen tulisi maksamaan arvion mukaan Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26830: lähes saman kuin uuden tien rakentaminen. nioittaen, 26831: Mikäli Karemajoille rakennettaisiin uusi tie- 26832: yhteys Mustakalliontieltä, voitaisiin tämän että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26833: tieyhteyden kautta järjestää yhteys myös 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26834: AaVU:n hiihtokeskukseen. Tämän yhteyden ra- 31.24.77 1000000 markkaa Karemajo- 26835: kentamisella edistettäisiin merkittävästi myös jen tien rakentamiseen Ylitornion kun- 26836: hiihtokeskuksen liikennejärjestelyjä, jotka ovat nassa. 26837: tarpeen suunniteltuja SM-kisoja varten. Musta- 26838: 26839: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 26840: 26841: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Keijo Jääskeläinen 26842: Asko Apukka Hannele Pokka Aimo Ajo 26843: 1988 vp. 2547 26844: 26845: Raha-asia-aloite n:o 2378 26846: 26847: 26848: 26849: 26850: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Ketomellan-Peltovuo- 26851: man ja Peltovuoman-Nunnasen teiden rakentamiseen 26852: 26853: 26854: Eduskunnalle 26855: 26856: Tie- ja vesirakennuslaitoksella on Enonte- aikaiseen rakentamiseen sekä turvaisi kelirikko- 26857: kiön kunnan osalta valmiina mm. suunnitelmat kelpoisen tien aikaansaamisen Nunnaseen. On 26858: tiehankkeista Ketomella-Peltovuoma, ja tä- syytä todeta, että nykyisellä tiellä välillä Pelto- 26859: hän liittyen Ketomellan silta sekä tieosuus Pel- vuoma-Nunnanen on linja-autoliikenne pa- 26860: tovuoma-Nunnanen. Enontekiön kunnan himpana kelirikkokautena ollut vaikeuksissa. 26861: kannalta on tärkeää, että Ketomellan-Pelto- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26862: vuoman tielle ja sillan rakentamiselle saadaan nioittaen, 26863: tarvittavat määrärahat, joilla voidaan hoitaa 26864: kunnan itäosan työllisyyttä ja mahdollistaa jat- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26865: kuva liikennöinti Peltovuomasta Ylikyröön ja 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26866: Raattamaan poistamalla lossi. Tässä yhteydessä 31.24. 77 3 000 000 markkaa Ketomel- 26867: on myös luontevaa toteuttaa Peltovuoman- /an-Peltovuoman tien ja sillan rakenta- 26868: Nunnasen tiesuunnitelma. Kyseisen tien raken- misen aloittamiseen sekä Peltovuoman 26869: taminen olisi luonnollinen jatke Peltovuo- -Nunnasen tien rakentamisen alOitta- 26870: man-Ketomellan tielle ja soveltuisi myös yhtä- miseen. 26871: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 26872: 26873: Seppo Pelttari Hannele Pokka Kimmo Sarapää 26874: Keijo Jääskeläinen Asko Apukka Aimo Ajo 26875: 2548 1988 vp. 26876: 26877: Raha-asia-aloite n:o 2379 26878: 26879: 26880: 26881: 26882: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Lautiosaaren-Elijärven 26883: maantien rakentamiseen Keminmaalla 26884: 26885: 26886: Eduskunnalle 26887: 26888: Lautiosaaren ja Elijärven välille on maantien Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26889: rakentaminen tarpeen. Elijärven kaivoksella nioittaen, 26890: työskentelee huomattava määrä keminmaalai- 26891: sia, joille suoran tieyhteyden saaminen Lautio- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26892: saaresta kaivokselle lyhentää merkittävästi päi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26893: vittäistä työmatkaa. 31.24. 77 5 000 000 markkaa Lautiosaa- 26894: Liikenneministeriön tiepäätös on olemassa ja ren-Elijärven maantien rakentamiseen 26895: suunnitelmat ovat TVL:ssa hyvin pitkällä. Tien Keminmaan kunnassa. 26896: pituus on noin viisi kilometriä. 26897: 26898: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 26899: 26900: Seppo Pelttari Hannele Pokka Kimmo Sarapää 26901: Keijo Jääskeläinen Asko Apukka Aimo Ajo 26902: 1988 vp. 2549 26903: 26904: Raha-asia-aloite n:o 2380 26905: 26906: 26907: 26908: 26909: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Pallaksen-Raattaman 26910: maantien perusparantamiseen Kittilässä 26911: 26912: 26913: Eduskunnalle 26914: 26915: Pallaksen-Raattaman maantie on Pallasjär- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26916: ven pohjoispään ja Raattaman väliseltä osuu- nioittaen, 26917: delta päällystämätön ja huonokuntoinen. Mai- 26918: nitun tieosuuden peruskorjaus ja päällystä- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26919: minen on tarpeen tälle yhdelle Suomen kau- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26920: neimmista tieosuuksista. Tämä Pallastunturin 31.24. 77 1 500 000 markkaa Pallaksen 26921: itäpuolitse kulkeva tieosuus lisäisi tuntuvasti -Raattaman maantien perusparantami- 26922: matkailua tälle alueelle ja mahdollistaisi läpi- seen Kittilän kunnassa. 26923: kulkuliikenteen Pallakselta Ounasjokirantaan 26924: ja edelleen Enontekiölle. Tieosuuden pituus on 26925: n. 10 km. 26926: 26927: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 26928: 26929: Seppo Pelttari Hannele Pokka Kimmo Sarapää 26930: Keijo Jääskeläinen Asko Apukka Aimo Ajo 26931: 2550 1988 vp. 26932: 26933: Raha-asia-aloite n:o 2381 26934: 26935: 26936: 26937: 26938: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauhalan-Kutunivan 26939: maantien rakentamiseen 26940: 26941: 26942: Eduskunnalle 26943: 26944: Rauhalan-Kutunivan maantien rakentami- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26945: nen merkitsisi tieyhteyttä Jerisjärven pohjois- nioittaen, 26946: puolelle. Tämä maantie olisi varsinkin matkai- 26947: lun kannalta merkittävä. Tien myötä matka Le- että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 26948: viltä ja Rovaniemeltä Pallastunturilie lyhenisi den 1989 tulo- ja menoarvioon momen- 26949: yli 20 kilometriä. Myös paikalliselle asutukselle tille 31.24. 77 5 000 000 markkaa Rau- 26950: tiellä olisi huomattava merkitys. Alueen työttö- halan-Kutunivan maantien rakentami- 26951: myyslukemat ovat korkeat, ja tien teko laskisi sen aloittamiseen. 26952: niitä tuntuvasti. Tienpidon toimenpideohjel- 26953: massa on Rauhalan-Kutunivan maantien ra- 26954: kentaminen. 26955: 26956: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 26957: 26958: Seppo Pelttari Hannele Pokka Kimmo Sarapää 26959: Keijo Jääskeläinen Asko Apukka Aimo Ajo 26960: 1988 vp. 2551 26961: 26962: Raha-asia-aloite n:o 2382 26963: 26964: 26965: 26966: 26967: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta ns. Simojoen pohjois- 26968: rannan tien perusparantamiseen 26969: 26970: 26971: Eduskunnalle 26972: 26973: Simon aseman ja Alaniemen välinen ns. Si- Edellä esitettyjen toimenpiteiden avulla lii- 26974: mojoen pohjoisrannan maantie on vilkkaasti kennöiminen tiellä saataisiin nykyistä turvalli- 26975: liikennöity. Paikallisen liikenteen lisäksi tiellä semmaksi, minkä lisäksi tien huolto- ja kunnos- 26976: on runsaasti kauttakulkuliikennettä sekä ras- sapitomenot nykyisestään alenisivat. 26977: kasta liikennettä. Tiellä on useita päivittäisiä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 26978: linja-autovuoroja, minkä lisäksi tiellä liikennöi- nioittaen, 26979: vät maito- ja myymäläautot. 26980: Tie on erittäin kapea ja mutkainen sekä ke- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 26981: säisin ja syksyisin kelirikon vaivaama. Kunnan- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 26982: hallitus on jo useiden vuosien ajan esittänyt, 31.24.77 1000000 markkaa ns. Simo- 26983: että Simon aseman ja Alaniemen välinen ns. Si- joen pohjoisrannan maantien peruspa- 26984: mojoen pohjoisrannan maantie peruskorjattai- rantamiseen. 26985: siin siten, että runkoa vahvistettaisiin ja levitet- 26986: täisiin sekä tiellä tällä hetkellä olevat pahimmat 26987: mutkat oikaistaisiin. 26988: 26989: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 26990: 26991: Seppo Pelttari Hannele Pokka Kimmo Sarapää 26992: Keijo Jääskeläinen Asko Apukka Aimo Ajo 26993: 2552 1988 vp. 26994: 26995: Raha-asia-aloite n:o 2383 26996: 26997: 26998: 26999: 27000: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Pellon Sirkkakosken ja 27001: Ylitornion Pakisjärven välisen tien kunnostamiseen 27002: 27003: 27004: Eduskunnalle 27005: 27006: Pellon kunnan Sirkkakosken ja Ylitornion että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27007: kunnan Pakisjärven välinen tieosuus on hyvin 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27008: tärkeä yhdystie Pellon Järvikylästä Ylitorniolle 31.24.77 200000 markkaa Pellon Sirk- 27009: ja sieltä edelleen Kemiin ja Tornioon. Se lyhen- kakosken ja Ylitornion Pakisjärven väli- 27010: tää huomattavasti matkaa mm. puutavarakulje- sen tien kunnostamisen aloittamiseen. 27011: tuksissa Kemin ja Tornion suuntaan. 27012: Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27013: nioittaen, 27014: 27015: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 27016: 27017: Seppo Pelttari Hannele Pokka Kimmo Sarapää 27018: Keijo Jääskeläinen Asko Apukka Aimo Ajo 27019: 1988 vp. 2553 27020: 27021: Raha-asia-aloite n:o 2384 27022: 27023: 27024: 27025: 27026: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta tien perusparantamiseen 27027: välillä valtatie n:o 4-Viitakoski Keminmaalla 27028: 27029: 27030: Eduskunnalle 27031: 27032: Valtakunnantieltä n:o 4 Viitakoskelie Tor- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27033: nion kaupungin rajalle johtava tie on päällystä- nioittaen, 27034: mätön ja huonokuntoinen. Se pitäisi ehdotto- 27035: masti perusparantaa. Tietä käyttää paikallisen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27036: Viitakosken asukkaiden lisäksi Tornion Könö- 1989 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 27037: lästä ja Arpelasta tuleva liikenne. Mm. puuta- markkaa Viitakosken tien perusparanta- 27038: varakuljetukset Kemin tehtaille ohjautuvat tätä miseen Keminmaa/la. 27039: kautta. 27040: 27041: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 27042: 27043: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Keijo Jääskeläinen 27044: Asko Apukka Hannele Pokka Aimo Ajo 27045: 2554 1988 vp. 27046: 27047: Raha-asia-aloite n:o 2385 27048: 27049: 27050: 27051: 27052: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylläsjärven ja Äkäs- 27053: lompolon matkailukeskusten kulkuyhteyden luomiseen 27054: 27055: 27056: Eduskunnalle 27057: 27058: Kolarin kunnassa työttömyystilanne on vai- tiet Ylläsjärven ja Äkäslompolon välillä tulee 27059: keimpia koko maassa. Rautaruukki Oy:n Rau- yhdistää rakentamalla Yllästunturin alitse n. 27060: tuvaaran rautamalmikaivos näyttää lopettavan 2,2 km pitkä liikennetunneli. Tällöin rakennet- 27061: toimintansa vuoden 1988 lopussa, mistä kantaa tavan tien pituus on n. 5,3 km, josta liikenne- 27062: vastuun hallitus. Mikäli tuolloin työttömäksi tunnelia on 2,2 km. Rakentamiskustannuk- 27063: jääviä ei kyetä työllistämään, nousee työttö- set ovat n. 45 milj. mk, josta liikennetunnelin 27064: myysaste lähelle 30 "lo:a ja on tuolloin selvästi osuus on n. 42 milj. mk. 27065: maan korkein työttömyysluku. Korvaavien työpaikkojen kannalta kalliimpi, 27066: Korvaavien työpaikkojen luominen on tär- pitemmän tunnelin käsittävä vaihtoehto olisi 27067: keää, joskaan ei aivan helppoa, koska työpaik- tietysti parempi ratkaisu. Toisaalta maiseman- 27068: koja on jo aiemmin pyritty luomaan lisää. Val- ja luonnonsuojelun kannalta edellä ehdotettu 27069: tion on kuitenkin tunnettava vastuunsa ja us- lyhyempi tunneli olisi pelkkää tievaihtoehtoa 27070: kallettava ryhtyä tässä tilanteessa ennakkoluu- parempi ratkaisu. 27071: lottorniin ja rohkeisiin ratkaisuihin Kolarin Rautuvaaran kaivoksen lopettaminen kosket- 27072: kehittämiseksi. taa hyvin laajalti ihmisiä Kolarissa sekä ulottaa 27073: Kolarin kehittämisessä matkailulla on par- vaikutuksensa koko Tornionjokilaakson kun- 27074: haat luontaiset mahdollisuudet. Yllästunturin tiin. Tästäkin syystä edellä lausutun lisäksi on 27075: alue tarjoaa Suomen oloissa parhaat hiihto- ja tärkeää, että valtio rakentaa matkailun lisäveto- 27076: laskettelumahdollisuudet. Tästä syystä korvaa- voimatekijäksi tunnelin Yllästunturin alitse. 27077: vien työpaikkojen luomisessa on käytettävä Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27078: nämä mahdollisuudet hyväksi. Yllästunturin nioittaen, 27079: pohjoispuolella sijaitsee Äkäslompolon matkai- 27080: lukeskus ja tunturin eteläpuolella Ylläsjärven että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27081: matkailukeskus. Matkailukeskusten palvelui- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27082: den järkevä hyödyntäminen edellyttää kunnol- 31.24.77 45 000000 markkaa Ylläsjär- 27083: lista ja riittävän lyhyttä tieyhteyttä Ylläsjärven ven ja Akäslompolon maanteiden yhdis- 27084: ja Äkäslompolon välillä. Nykyinen tie on mut- tämiseen rakentamalla Yl/ästunturin 27085: kainen, kapea ja n. 30 km pitkä. alitse noin 2,2 kilometriä pitkä liikenne- 27086: Edellä olevan perusteella katsomme, että maan- tunneli. 27087: 27088: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 27089: 27090: Seppo Pelttari Hannele Pokka Kimmo Sarapää 27091: Keijo Jääskeläinen Asko Apukka Aimo Ajo 27092: 1988 vp. 2555 27093: 27094: Raha-asia-aloite n:o 2386 27095: 27096: 27097: 27098: 27099: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamiseen Åkäs- 27100: järven itäpuolitse välille Åkäsmylly-Soukka Muoniossa 27101: 27102: 27103: Eduskunnalle 27104: 27105: Kittilän-Muonion maantiestä on Åkäsjär- tava. Samoin Åkäskeron hotellille yhteydet pa- 27106: ven itäpuolta n. 10 km:n tieyhteys Soukkaan. ranisivat. 27107: Tie on yksityinen. Siitä etelään Åkäslompoloon Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27108: ei tieyhteyttä ole. Tämä yhdystie tulisi rakentaa nioittaen, 27109: Äkäsmyllylle. Yhdystien pituus olisi noin 6 km. 27110: Tietä tarvitsisi paikallinen asutus. Sitä tarvitsisi että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27111: Pahtavuoman ja Saattoporan kaivosliikenne, 1989 tulo- ja menoarvioon 3 000 000 27112: joka alkaa välittömästi. Akäsjärven alueelle on markkaa tien rakentamiseen Äkäsjärven 27113: tulossa rantakaava-alueita, joiden matkailul- itäpuolitse välille Äkäsmylly-Soukka 27114: linen merkitys valtakunnallisestikin on huomat- Muoniossa. 27115: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 27116: 27117: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Keijo Jääskeläinen 27118: Asko Apukka Hannele Pokka Aimo Ajo 27119: 2556 1988 vp. 27120: 27121: Raha-asia-aloite n:o 2387 27122: 27123: 27124: 27125: 27126: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kivirannan-Alavojak- 27127: kalan ja Arpelan kevyen liikenteen väylien rakentamiseen Tor- 27128: niossa 27129: 27130: Eduskunnalle 27131: 27132: Valtatie n:o 21 on välillä Kiviranta-Alavo- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27133: jakkala erittäin vilkkaasti liikennöity. Tältä 5,6 nioittaen, 27134: km:n pituiselta osuudelta puuttuu kuitenkin ke- 27135: vyen liikenteen väylä. Kun Kivirannan alikulku- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27136: tunnelia ollaan paraikaa rakentamassa ja sa- 1989 tulo- ja menoarvioon 3 700 000 27137: malla jatkamassa kevyen liikenteen väylää Ala- markkaa Tornion Alavojakkalan ja Ar- 27138: vojakkalan suuntaan, tulisi mainittu Alavojak- pelan kevyen liikenteen väylien rakenta- 27139: kalaan ulottuva kevyen liikenteen väylä linja- miseen. 27140: autokatoksineen toteuttaa samassa yhteydessä. 27141: Samoin on tilanne Arpelan kylän Kummun- 27142: mäen kevyen liikenteen väylän osalta. 27143: 27144: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 27145: 27146: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Keijo Jääskeläinen 27147: Asko Apukka Hannele Pokka Aimo Ajo 27148: 1988 vp. 2557 27149: 27150: Raha-asia-aloite n:o 2388 27151: 27152: 27153: 27154: 27155: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Kukkolankosken kävely- 27156: sillan rakentamiseen 27157: 27158: 27159: Eduskunnalle 27160: 27161: Suomen ja Ruotsin rajajoki, Tornionjoki on leveys 1,5 m. Sillan arvioidut kustannukset täs- 27162: Euroopan suurimpia vapaana virtaavia jokia. sä vaiheessa ovat 2,5-3 milj. mk, jotka jakau- 27163: Sen koskista kuuluisin on Kukkolankoski, joka tuisivat puoliksi molempien maiden kesken. 27164: on erittäin merkittävä luonnonnähtävyytenä ja Koska kysymyksessä on yhteispohjoismainen 27165: saanut matkailijoiden suuren suosion rajan mo- hanke ja yhteys valtakuntien välillä sekä huo- 27166: lemmin puolin. Kosken erikoisuus on siianlip- mattavaa valtakunnallista sekä kansainvälistä- 27167: pousperinne. Alueen matkailullista potentiaalia kin merkitystä omaava luonnonnähtävyys, tu- 27168: on kehitetty molemmilla puolin, mutta erityi- lisi hankkeen rahoittajina olla valtioiden. 27169: sesti Ruotsin puolella. Investointien tarkoituk- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 27170: senmukaiseksi hyödyntämiseksi ja päällekkäi- nioittaen, 27171: syyden välttämiseksi Tornion ja Haaparannan 27172: kaupungit ovat pohjoismaisin yhteistyövaroin että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 27173: laadituttaneet suunnitelman kävelysillan raken- den 1989 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 27174: tamiseksi Kukkolankosken alajuoksulta yli ra- markan määrärahan käytettäväksi Kuk- 27175: jajoen. Suunnitelman mukaan toteuttamiskel- kolankosken kävelysillan rahoittami- 27176: poinen on kaksiaukkoinen jänneköysisilta, jon- seen sen Suomen osuudelta. 27177: ka jännevälit ovat 125 m ja 90 m sekä hyöty- 27178: 27179: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 27180: 27181: Seppo Pelttari Keijo Jääskeläinen Asko Apukka 27182: Hannele Pokka Kimmo Sarapää Aimo Ajo 27183: 27184: 27185: 27186: 27187: 26 280129N 27188: 2558 1988 vp. 27189: 27190: Raha-asia-aloite n:o 2389 27191: 27192: 27193: 27194: 27195: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Röyttän satamaan johta- 27196: van väylän ruoppaamiseen Tornion kaupungissa 27197: 27198: 27199: Eduskunnalle 27200: 27201: Asettamiensa tavoitteiden mukaan Tornion tua mm. pohjoisen malmien kuljettamisessa ja 27202: kaupunki pyrkii kehittämään Röyttän satamas- Pohjois-Norjan öljykenttien hyödyntämisessä. 27203: ta Tornion sekä koko Tornionjokilaakson teol- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27204: lisuuden ja kaupan laivakuljetusten keskuksen. nioittaen, 27205: Tämä edellyttäisi nykyisen väylän ruoppaamis- 27206: ta uuden jäänsärkijäluokan edellyttämään sy- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27207: vyyteen. Röyttään suunnitellun ruotsalaisen 1989 tulo- ja menoarvioon 1 500 000 27208: laitteiston lisäksi sataman ruoppauksella luo- markkaa Röyttän satamaan johtavan 27209: taisiin hyvät mahdollisuudet tavaraliikenteen väylän ruoppaamisen aloittamiseen uu- 27210: kehittämiselle. Tulevaisuudessa Tornion mer- den jäänsärkijäluokan edellyttämään 27211: kitys tavaraliikennekeskuksena saattaa koros- syvyyteen Tornion kaupungissa. 27212: 27213: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 27214: 27215: Seppo Pelttari Hannele Pokka Kimmo Sarapää 27216: Keijo Jääskeläinen Asko Apukka Aimo Ajo 27217: 1988 vp. 2559 27218: 27219: Raha-asia-aloite n:o 2390 27220: 27221: 27222: 27223: 27224: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Räyhän vieras- ja suoja- 27225: sataman aallonmurtajan rakentamiseksi 27226: 27227: 27228: Eduskunnalle 27229: 27230: Valtion toimesta on suunniteltu Perämeren veneseura ja aallonmurtajan ja siihen liittyvien 27231: alueelle suojasatamia. Tornion veneseura on suojaustoimenpiteiden osalta sekä osittaisten 27232: suunnitellut omaa vierassatamaansa Tornion suojavenepaikkojen osalta valtio. 27233: kaupungin Räyhän saaren alueelle. Kun vieras- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 27234: sataman rakentamisen edellytyksenä on suuria nioittavasti, 27235: kustannuksia vaativan aallonmurtajan rakenta- 27236: minen, joka samalla palvelisi Perämeren poh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27237: jukkaan saapuvia veneilijöitä suojasatamana, 1989 tulo- ja menoarvioon 500 000 mar- 27238: niin on pidettävä tarkoituksenmukaisena, että kan määrärahan Räyhän vieras- ja suo- 27239: hanke toteutettaisiin yhteistyössä siten, että vie- jasataman aallonmurtajan rakennustöi- 27240: rassataman osalta hankkeen toteuttaa Tornion den aloittamista varten. 27241: 27242: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 27243: 27244: Seppo Pelttari Hannele Pokka Kimmo Sarapää 27245: Keijo Jääskeläinen Asko Apukka Aimo Ajo 27246: 2560 1988 vp. 27247: 27248: Raha-asia-aloite n:o 2391 27249: 27250: 27251: 27252: 27253: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylitornion ja Över- 27254: torneån yhteisen lentokentän rakentamiseen 27255: 27256: 27257: Eduskunnalle 27258: 27259: Ylitornion ja Övertorneån kunnat ovat ryhty- Hanke on näin ollen toteutettavissa valtakun- 27260: neet toimenpiteisiin yhteisen pienlentokentän tien keskeisenä yhteistyöhankkeena. 27261: rakentamiseksi alueelle. Pienlentokentän raken- Kun lentokentän sijaintipaikkaa joudutta- 27262: taminen on todettu erittäin tarpeelliseksi alueen neen aiemmista suunnitelmista poiketen hiukan 27263: yritystoiminnan kannalta sekä matkailun kehit- siirtämään rakennettavan voimalinjan vuoksi, 27264: tämisen kannalta. Suoritettujen selvitysten pe- aiheutuu tästä n. 1 milj. mk:n lisäkustannus. 27265: rusteella on lentokentän sijoituspaikaksi suun- Näin ollen rakennuskustannukset ovat arviolta 27266: niteltu Aavasaksan vaaran eteläpuolella sijaitse- n. 9 milj. markkaa, josta Suomen Ylitornion 27267: vaa ns. Jaukkurin aluetta, joka sijaitsee Ylitor- kunnan osuus on puolet. 27268: nion kunnan alueella Suomen puolella. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27269: Suunnittelukeskus Oy:n Rovaniemen toimis- nioittaen, 27270: to on laatinut lentokentän sijoituspaikkasuun- 27271: nitelman sekä alustavat rakennussuunnitelmat että Eduskunta ottaisi valtion vuo- 27272: kustannusarvioineen. Hankkeen suunnittelu- den 1989 tulo- ja menoarvioon 4 500 000 27273: työtä varten Pohjoiskalottikomitea on myöntä- markkaa Ylitornion ja Övertorneån yh- 27274: nyt Pohjoismaiden ministerineuvoston varoista teisen lentokentän rakentamiseen. 27275: kunnille avustusta 130 000 Norjan kruunua. 27276: 27277: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 27278: 27279: Seppo Pelttari Hannele Pokka Kimmo Sarapää 27280: Keijo Jääskeläinen Asko Apukka Aimo Ajo 27281: 1988 vp. 2561 27282: 27283: Raha-asia-aloite n:o 2392 27284: 27285: 27286: 27287: 27288: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta varasähkölaitteiston 27289: hankkimiseen Kittilään 27290: 27291: 27292: Eduskunnalle 27293: 27294: Kittilän kunnan sähköntoimitus on yhden tai Pello-Kolari. Näiden kunkin investointi- 27295: lähes 160 km pitkän 110 kW:n johtohaaran kustannus (n. 20 milj. mk) on niin suuri, että 27296: varassa. Osia kunnan itä- ja eteläosista voi- rakentaminen lienee mahdollista vasta ensi vuo- 27297: daan vikatilanteessa syöttää naapurikunnista 20 sikymmenellä. 27298: kW:n johdoilla. Kuormituksen kasvaessa yli Koska esitetty dieselvoimala siirtäisi siirto- 27299: 10 OJo:n vuosivauhtia (Levin lomakeskus) näi- johdon rakentamistarvetta ja auttaisi selviyty- 27300: den varayhteyksien merkitys vähenee entises- mään siirtojohdon todennäköiseen aikaisim- 27301: tään. Vuoden 1984 tammikuussa ollut 110 paan mahdolliseen valmistumisajankohtaan as- 27302: kW:n laitevika aiheutti 13 tunnin katkoksen ti, tulisi hanke rahoittaa vaikeissa jakeluolosuh- 27303: suurimpaan osaan Kittilää. teissa olevien sähkölaitosten syöttöjohtojen 27304: Muonion kuntaan sähkö toimitetaan Ruotsis- avustuksen ja sähkölaitosten fuusioinnin ai- 27305: ta. Pitkän siirtoetäisyyden, alhaisen siirtojän- heuttamien johtojärjestelyjen momentilta. 27306: nitteen ja naapurin käyttöorganisaation keskit- Laitos sijoitettaisiin Kittilän pohjoispuolelle 27307: tyneisyyden vuoksi verkostovikoja on usein ja Pöntsön kylään. Kustannusarvio on 2 milj. mk. 27308: ne kestävät pitkään. Varasähköä saadaan Kitti- Paikallinen sähkönjakeluyhtiö Rovakaidan 27309: län sähköasemalta pitkän siirtoyhteyden vuoksi Sähkö Oy vastaisi laitoksen käyttö- ja huolto- 27310: vain rajoitetusti. kustannuksista. 27311: Laki Ounasjoen suojelusta vesivoimalaitosra- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27312: kentamiselta estää pienvesivoimaloiden raken- nioittaen, 27313: tamisen Kittilän kunnan alueelle. Kuntakeskuk- 27314: sen pienen koon vuoksi lämmön ja sähkön yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27315: teistuotanto ei ole mahdollista. 1989 tulo- ja menoarvioon 2 000 000 27316: 110 kW:n kantaverkon jatkaminen Muonioon markkaa 1000 kW:n dieselgeneraattorin 27317: parantaisi Muonion sähkönsaantia, mutta Kitti- ja ohjauslaitteiden hankkimiseksi sekä 27318: län sähkönsaannin varmistamiseksi olisi lisäksi suojarakennuksen rakentamiseksi Kitti- 27319: rakennettava rengasyhteys Vajukoski-Kittilä lään. 27320: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 27321: 27322: Seppo Pelttari Hannele Pokka Kimmo Sarapää 27323: Keijo Jääskeläinen Asko Apukka Aimo Ajo 27324: 2562 1988 vp. 27325: 27326: Raha-asia-aloite n:o 2393 27327: 27328: 27329: 27330: 27331: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta alueelliseen kuljetus- 27332: tukeen 27333: 27334: 27335: Eduskunnalle 27336: 27337: Hallitus esittää vuoden 1989 tulo- ja menoar- tuen kattavuutta olisi pyrittävä nykyisestä laa- 27338: vioesityksessään alueellisen kuljetustuen romut- jentamaan. Jos alueellinen kuljetustuki poiste- 27339: tamista. Kuljetustuen piiristä poistettaisiin met- taan, purkautuu samalla keskeinen osa alue- 27340: säteollisuuden kuljetukset paperin, kartongin, lainsäädäntöä. 27341: erikoissellun ja kuitulevyjen osalta. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27342: Alueellinen kuljetustuki on keskeinen osa nioittaen, 27343: maassamme tähän asti harjoitettua aluepolitiik- 27344: kaa. Olosuhteet eivät ole kehitysalueilla muut- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27345: tuneet miltään osin niin, että kuljetustuen pois- 1989 tulo- ja menoarvioon 40 000 000 27346: tamiselle olisi perusteita. Päinvastoin kuljetus- markkaa alueelliseen kuljetustukeen. 27347: 27348: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1988 27349: 27350: Seppo Pelttari Kimmo Sarapää Keijo Jääskeläinen 27351: Asko Apukka Hannele Pokka Esko-Juhani Tennilä 27352: Aimo Ajo 27353: 1988 vp. 2563 27354: 27355: Raha-asia-aloite n:o 2394 27356: 27357: 27358: 27359: 27360: Pelttari ym.: Määrärahan osoittamisesta Rintamamiesveteraanien 27361: liiton Lapin piirin toiminnan tukemiseksi 27362: 27363: 27364: Eduskunnalle 27365: 27366: Rintamamiesveteraanien liiton Lapin piiri le. Jäsenten ikääntyessä kuitenkin toiminta vai- 27367: toimii hyvin aktiivisesti sotiemme veteraanien keutuu, mikäli siihen ei ole käytettävissä myös 27368: hyväksi. Lapin pitkät etäisyydet ja niistä aiheu- taloudellisia resursseja. 27369: tuvat matkakustannukset vaikeuttavat kuiten- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun- 27370: kin piirin järjestötoimintaa erittäin suuresti. nioittavasti, 27371: Erityisesti ne vaikeuttavat piirin alueen veteraa- 27372: nien osallistumista piirin koulutus- ja kokousta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27373: pahtumiin. Piirin toiminnan merkitystä ja mit- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27374: tavuutta kuvaa se, että piirissä on yli 3 000 33.23.53 50 000 markkaa avustuksena 27375: jäsentä. Piirin järjestö- ja koulutustoiminta on Rintamamiesveteraanien liiton Lapin 27376: perustunut ja perustuu tulevaisuudessakin täy- piirille käytettäväksi kokous- ja koulu- 27377: sin vapaaehtoiselle palkattomalle työskentely!- tustoimintaan. 27378: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 27379: 27380: Seppo Pelttari Hannele Pokka Kimmo Sarapää 27381: Keijo Jääskeläinen Asko Apukka Aimo Ajo 27382: 2564 1988 vp. 27383: 27384: Raha-asia-aloite n:o 2395 27385: 27386: 27387: 27388: 27389: Perho ym.: Määrärahan osoittamisesta Kustavin-Uudenkau- 27390: pungin eli Lehmänkurkun tien rakentamiseen 27391: 27392: 27393: Eduskunnalle 27394: 27395: Lehmänkurkun tien rakentamisajatus on ta, mutta määrä on varmasti tuntuva. Lisäksi 27396: ollut vireillä jo vuodesta 1957 alkaen, jolloin uuden yhteyden muodostama rengastie tulee ai- 27397: Kustavin ja Lokalahden valtuustoissa käsitel- nakin matkailua palvelevana lisäämään liiken- 27398: tiin mainitun tien rakentamista paikallistienä. nettä runsaasti. 27399: Vuonna 1967 asiasta on tehty tieviranomaisille Tien tarpeellisuutta perustelemme seuraavilla 27400: virallinen aloite, johon TVH on 2.9.1974 anta- seikoilla: 27401: nut kielteisen päätöksen. 1) Vakka-Suomen yhtenäisyyden kannalta 27402: Helmikuussa 1980 lähettivät Kustavin jaLo- on Lehmänkurkun tie tärkeimpiä tiehankkeita 27403: kalahden kunnat sekä Uudenkaupungin kau- alueella. Tie lyhentäisi alueellisesti matkaa Kus- 27404: punki jälleen TVH:lle suunnittelumääräraha- tavista Uuteenkaupunkiin ja helpottaisi kunnan 27405: anomuksen kyseisen tien rakentamista varten. asukkaiden asiointia. 27406: Anomus ei ole tähän mennessä johtanut tulok- 2) Kustavin alueen teollisuudelle ja varsin- 27407: seen. kin kalastuksen harjoittajille ja kirjolohen kas- 27408: Turun tiepiirin toimesta on vuonna 1984 laa- vattajille olisi suora tieyhteys Uudenkaupun- 27409: dittu tien kannattavuustarkastelu, jonka mu- gin kautta pohjoiseen suurimerkityksinen. Kun 27410: kaan hanke on katsottu hyvin verkkorakentee- myös Pohjois-Ahvenanmaan ja Iniön liikenne 27411: seen sopivaksi, mutta kannattavuutta on pidet- kalan- ja puutarhatuotteiden kuljetuksineen ta- 27412: ty vielä siinä vaiheessa liian heikkona. Tarkaste- pahtuu päivittäin Kustavin kautta, korostuu tä- 27413: lun mukaan on uutta tietä rakennettava noin 12 män pohjoiseen suuntautuvan tieyhteyden mer- 27414: kilometriä ja vanhaa tietä parannettava noin kitys. 27415: 3,5 kilometriä. Vesistöt ylitettäisiin siltoja käyt- Pohjois-Kustaviin Kaurissalon kylään on 27416: täen tai sijoittamalla Lehmänkurkun kohdalle vahvistunut rakennuskaava, joka mahdollistaa 27417: yksi lossi, lossivälin ollessa 240 metriä. Raken- suunnitteilla olevan mittavan hotelli-lomakes- 27418: tamiskustannukset ovat vuoden 1984 hintata- kushankkeen toteuttamisen. Kyseiselle loma- 27419: sossa siltavaihtoehdossa noin 33,5 miljoonaa keskukselle on Lehmänkurkun tie välttämätön. 27420: markkaa ja lossivaihtoehdossa noin 29 miljoo- 3) Kustavin sairaanhoitoa ja terveydenhuol- 27421: naa markkaa. toa palvelevat Vakka-Suomen aluesairaala ja 27422: Lehmänkurkun tien rakentaminen lyhentää Uudenkaupungin sairaala. Myös terveyskes- 27423: Kustavin seudulta Lokalahteen ja Uuteenkau- kuksen laboratorio ja röntgen sijaitsevat Uu- 27424: punkiin suuntautuvan liikenteen ajomatkoja dessakaupungissa. 27425: 7-35 kilometriä lähtö- ja tulopaikasta riip- 4) Uudessakaupungissa toimii lukio, kaup- 27426: puen. Uusi tieyhteys avaa yhteyden kolmelle paoppilaitos ja ammattikoulu, joiden kustavi- 27427: sellaiselle Kustavin ja Lokalahden välissä ole- laiset oppilaat joutuvat nykyisin majoittumaan 27428: valle saarelle, joille ei ole ennestään tieyhteyttä. kaupunkiin. Matkan lyheneminen ja liiken- 27429: Liikennetutkimusten mukaan (v. 1984) on neyhteyksien järjestäminen tekisi koulunkäyn- 27430: Kustaviin ja sen lähiympäristöön suuntautuvan nin kotoa käsin mahdolliseksi ja saisi samalla 27431: liikenteen määräksi saatu n. 1 100 ajoneu- aikaan tuntuvaa kustannussäästöä perheissä 27432: voa/vrk. Kesäkuukausina kohoaa vuorokauti- varsinkin, kun otetaan huomioon mainittujen 27433: nen liikennemäärä Kaitaisten sillan kohdalla yli koulujen opintososiaaliset edut ja niiden mak- 27434: 2 000 auton. Mikä osa tästä liikennemäärästä superusteet. 27435: siirtyisi Lehmänkurkun tielle, on arvionvarais- 5) Uusi tie toisi kuntalaisille mahdollisuuden 27436: 1988 vp. - RA n:o 2395 2565 27437: 27438: päivittäiseen työssäkäyntiin Uudenkaupungin koko Vakka-Suomelle. Matkailu elinkeinona 27439: suurissa teollisuuslaitoksissa. Samalla elinkel- tukisi osaltaan saariston säilymistä asuttuna. 27440: noi•mntP.Pn VllllclittllVll 27441: r-------------·--- ---- -- viif'"tönohill "iiilvi<:i niP- 27442: ------c---J-- -----.,--- r-- -------------- ----- tlPn 27443: T .Phm~nlrnrlrnn .... -......r~lrPnt~rn-ic-:l-i-:ltnc 27444: _. . . _......-........... _.J_ . . _._. nn 27445: . . . . . . .nL 27446: ... 27447: neSSä kunnassa. lut vireillä vuosikymmeniä. Tien tarpeellisuus ja 27448: 6) Erittäin tärkeinä on otettava huomioon sen merkitys alueen kuntien elinkeinoelämälle 27449: maanpuolustukselliset (sotilaalliset) näkökoh- ja kuntien asutuksen säilyttämiselle on tosiasia. 27450: dat, sillä uuden tien vaikutuspiirissä ovat muun Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27451: muassa kunnassa olevat satamat, vesiliikenne- nioittaen, 27452: reitit, merivartioasema ja linnake. 27453: 7) Lehmänkurkun tieyhteys muodostaisi yh- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27454: dessä nykyisen väylästön kanssa matkailun kan- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27455: nalta mielekkään rengastien, joka vilkastuttaisi 31.24.77 100000 markkaa Lehmänkur- 27456: tuntuvasti matkailua ja lisäisi sen taloudellista kun tien suunnittelua varten. 27457: merkitystä sekä saaristolle ja sen asukkaille että 27458: 27459: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1988 27460: 27461: Heikki Perho Sauli Niinistö Liisa Hilpelä 27462: Tapio Holvitie Pirjo-Riitta Antvuori Risto Ahonen 27463: 2566 1988 vp. 27464: 27465: Raha-asia-aloite n:o 2396 27466: 27467: 27468: 27469: 27470: Pietikäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ammattikoulujen 27471: Hämeenlinnan Opettajaopistolle liikenneopettajien koulutuk- 27472: seen 27473: 27474: Eduskunnalle 27475: 27476: Liikenneopettajien koulutus siten, että koko määrä on jo tarkemmin selvillä, näyttäisi siltä, 27477: koulutusohjelma suoritetaan Hämeenlinnassa, että edellisvuosien tasossa oleva määräraha (n. 27478: alkaa marraskuussa 1988. Sitä varten on Opet- 1 500 000 mk) riittäisi koulutuksen toteutukseen 27479: tajaopistolle myönnetty valtion tämän vuoden 1 1989. 27480: lisämenoarviossa tarvittavat määrärahat. Juuri ilmestyneessä valtion tulo- ja menoar- 27481: Aiempina vuosina se osa koulutuksesta, joka vioehdotuksessa vuodelle 1989 ei kuitenkaan 27482: vaatii mm. autokouluautojen vuokrausta ja ul- löydy määrärahaa sen paremmin Ammattien- 27483: kopuolisten asiantuntijoiden käyttöä, on tapah- edistämislaitoksen· momentilta kuin Opettaja- 27484: tunut Ammattienedistämislaitoksella. Tähän opiston momentiltakaan! Kun vuoden 1988 27485: toimintaan on vuosittain valtion budjetissa budjetissa koulutus päätettiin siirtää Opettaja- 27486: osoitettu tarvittava määräraha. Esim. vuoden opistoon, niin sen tulisi olla Opettajaopiston 27487: 1988 budjetissa oli määräraha 1 600 000 mk. momenteilla. 27488: Vuoden 1989 budjettia varten Opettajaopis- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27489: to teki esityksen, että liikenneopettajakoulutuk- nioittaen, 27490: seen varattaisiin määräraha, joka on 2 225 000 27491: mk. Summa on edellistä korkeampi, koska esi- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27492: tykseen sisältyy myös jo aiemmin Opettajaopis- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27493: tossa tapahtunut koulutuksen osuus. Keskei- 29.60.26 1500000 markkaa Ammatti- 27494: simmän osan liikenneopettajien koulutuksesta koulujen Hämeenlinnan Opettajaopis- 27495: muodostavat juuri autojen vuokraukset. Kun tolle liikenneopettajien koulutusta var- 27496: nyt ensi vuoden liikenneopettajakoulutuksen ten. 27497: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 27498: 27499: Sirpa Pietikäinen Lea Savolainen Arto Lapiolahti 27500: Hannu Tenhiälä Iiro Viinanen Ilkka Joenpalo 27501: Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki 27502: 1988 vp. 2567 27503: 27504: Raha-asia-aloite n:o 2397 27505: 27506: 27507: 27508: 27509: Pietikäinen ym.: Määrärahojen osoittamisesta tanssiryhmien toi- 27510: minnan tukemiseen 27511: 27512: 27513: Eduskunnalle 27514: 27515: Tanssiteatterit huolehtivat Kansallisbaletin ja Ryhmät ovat vastanneet myös alan koulutuk- 27516: Helsingin kaupunginteatterin tanssiryhmän sesta ja tiedottamisesta. 27517: ohella tanssitaiteen ammatillisesta tarjonnasta Tanssitaide kehittyy voimakkaasti, ja sen 27518: maassamme. Tanssiryhmät ovat erikoistuneet harrastus laajenee. Tanssiteattereiden valtion- 27519: kiertueisiin, ja niiden toimialueena on koko avustus ei kuitenkaan ole kehittynyt toiminnan 27520: maa. Säännöllisesti toimivat tanssiryhmät tar- laajuuden ja laadun mukaisesti. 27521: joavat aikuisille suunnattujen esitysten lisäksi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme, 27522: myös lapsille ja nuorille tarkoitettuja tanssiesi- 27523: tyksiä. että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27524: Tanssiryhmien toiminnan merkitystä osoittaa 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27525: se, että ryhmät antoivat vuoden 1987 aikana yh- 29.90.52 lisäyksenä 600 000 markkaa 27526: teensä 540 esitystä ja tavoittivat yli 110 000 kat- säännöllisesti toimivien tanssiryhmien 27527: sojaa. Toiminnalla on luotu vuosittain 40 pysy- toimintaan ja 150 000 markkaa näiden 27528: vää työpaikkaa suomalaisille tanssitaiteilijoille. kiertuetukeen. 27529: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 27530: 27531: Sirpa Pietikäinen Pentti Lahti-Nuuttila Arto Lapiolahti 27532: Ilkka Joenpalo Ritva Vastamäki Anssi Rauramo 27533: Anneli Taina Arja Alho Eeva Turunen 27534: Pirjo-Riitta Antvuori Tellervo Renko Pirjo Rusanen 27535: 2568 1988 vp. 27536: 27537: Raha-asia-aloite n:o 2398 27538: 27539: 27540: 27541: 27542: Pietikäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Varikonniemen kai- 27543: vausten jatkamiseen 27544: 27545: 27546: Eduskunnalle 27547: 27548: Varikonniemen alue Hämeenlinnassa saattaa hyödyntämistä tiedotus- ja tutkimuskäyttöön. 27549: olla Suomen varhaisen asutushistorian kannalta Löydön luonteen vuoksi on varsin perusteltua 27550: käänteentekevä löytöalue. Hämeenlinnan kau- odottaa valtion osallistuvan alueen tutkimiseen 27551: pungin varoin tehdyt kolmen kesän kaivaukset ja siitä syntyviin kustannuksiin. 27552: ovat osoittaneet alueella olevan kiinteän mui- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27553: naisjäännöksen, vanhan asuinpaikan, jollaiset nioittaen, 27554: löydöt ovat Suomessa harvinaisia. Tehdyllä 27555: työllä on alue saatu rajattua, ja löydön luonne että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27556: ja merkitys ovat käyneet ilmi. Jatkossa tarvi- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27557: taan muinaismuistoalueen kartoittamista sekä 29.94.21 1000000 markkaa Varikon- 27558: kaivausten jatkamista löydön määrittelemiseksi niemen kaivausten jatkamiseen. 27559: ja aineiston tutkimiseksi sekä saadun tiedoston 27560: 27561: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 27562: 27563: Sirpa Pietikäinen Lea Savolainen Iiro Viinanen 27564: Ritva Vastamäki Ilkka Joenpalo Sirkka-Liisa Anttila 27565: Hannu Tenhiälä Tellervo Renko Pirjo Rusanen 27566: Markku Lehtosaari 27567: 1988 vp. 2569 27568: 27569: Raha-asia-aloite n:o 2399 27570: 27571: 27572: 27573: 27574: Pietikäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Fredrika Wetter- 27575: hoffin kotiteollisuusopettajaopiston tekstiilikokoelmien hoi- 27576: toon 27577: 27578: Eduskunnalle 27579: 27580: Tekstiilikokoelmat saivat alkunsa jo v. 1913, Kokoelmiin saadaan jatkuvasti myös yksityi- 27581: jolloin johtokunta teki kotiteollisuustarkastaja siä lahjoituksia. 27582: Lauri Kuoppamäen kehotuksesta päätöksen Nykyisin FWK:n tekstiilikokoelma on yksi 27583: museon perustamisesta. Alkuaan oli tarkoitus maamme laajimmista koko maan kattavista 27584: koota vain oppilaitoksen vanhat mallit, joita tekstiilikokoelmista. 27585: etupäässä koulun omat oppilaat voisivat tutkia Kokoelmia käytetään virikeaineistona tuote- 27586: ja saisivat näin yleiskatsauksen naiskotiteolli- suunnittelussa sekä havaintomateriaalina am- 27587: suuden kehityksestä. matin ja tekstiilihistorian opetuksessa. Opiske- 27588: FWK:n 100-vuotisen toiminnan aikana kerty- lijat käyttävät sitä lopputöiden lähdeaineistona, 27589: nyt näytekokoelma, piirustukset, luonnokset, ja vanhojen tekstiilien huollossa se on keskei- 27590: työkirjat ym. tekstiilikoulutukseen liittyvä ai- nen opetusmateriaali. 27591: neisto ovat nykyisin vain osa tekstiilikokoel- Kokoelmien tarkoituksenmukainen käyttö 27592: mista. opetustilanteissa edellyttäisi pysyväisnäyttelyä, 27593: Kansanomaisia tekstiilejä alettiin koota jo jota varten tarvittaisiin näyttelytila. Tällöin vä- 27594: 1920- ja 1930-luvulla johtaja Helena Branderin hentyisi myös jatkuvasta esilleottamisesta ja 27595: toimesta. Taiteilija Laila Karttusen aloitteesta pakkaamisesta johtuva esineiden kuluminen. 27596: tekstiilien keruu liitettiin opiskeluun. Hän oli Näytteille asetettuna kokoelmien käyttö oppi- 27597: itse kiertänyt Pohjanmaalla ja Karjalassa tutus- laitoksessa tehostuisi ja voisi tarjota virikkeistä 27598: tumassa kansanomaisiin tekstiHeihin ja oivalsi, myös oppilaitoksen ulkopuolisille käsityön har- 27599: mikä merkitys kansanomaisilla kokoelmilla oli- rastajille. 27600: si tuotesuunnittelun opetuksessa. Niinpä vuo- Kokoelmien hoito, niiden joustava käyttö 27601: desta 1943 vuoteen 1975 lähes jokainen koti- opetustilanteissa sekä uuden aineiston asianmu- 27602: teollisuusopettajaksi valmistuva on kerännyt kainen huolto ja luettelointi vaatisi täysitoimi- 27603: tekstiilinäytteitä kotipitäjästään tai muualta. sen kokoelmien hoitajan. Nykyisin kokoelmaa 27604: Tämän työn tuloksena kokoelmissa on yli hoitavat opettajat saavat laskea opetusvelvolli- 27605: 102 000 tekstiilinäytettä 378 kunnasta. suuteensa yhteensä 4 viikkotuntia. 27606: Vuodesta 1976 lähtien on käsityöperinteen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27607: taltioiminen vuosittain keskitetty yhdelle paik- nioittaen, 27608: kakunnalle. Kustakin maakunnasta pyritään 27609: löytämään yksi esimerkkikunta, jossa tutkitaan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27610: tekstiilien käyttöä ja käytössä tapahtuneita 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27611: muutoksia sekä taltioidaan käsityöläisperinnet- 29.94.21 200 000 markkaa Fredrika 27612: tä. Tämän työn tuloksena kokoelmiin tulee Wetterhoffin kotiteollisuusopettajaopis- 27613: vuosittain 1 000-1 500 valokuvaa ja diaa sekä ton tekstiilikokoelmien hoitoa varten. 27614: yksityiskohtaiset tiedot n. 500-600 esineestä ja 27615: muuta käsityöperinteeseen liittyvää aineistoa. 27616: 27617: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 27618: 27619: Sirpa Pietikäinen Lea Savolainen Arto Lapiolahti 27620: Hannu Tenhiälä Iiro Viinanen Ilkka Joenpalo 27621: Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki Tellervo Renko 27622: Pirjo Rusanen Markku Lehtosaari 27623: 2570 1988 vp. 27624: 27625: Raha-asia-aloite n:o 2400 27626: 27627: 27628: 27629: 27630: Pietikäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Evan metsämuseo- 27631: hankkeelle 27632: 27633: 27634: Eduskunnalle 27635: 27636: Maa- ja metsätalousministeriön asettama pään hoidettu laaja havaintometsien kokonai- 27637: työryhmä on muistiossaan 31.10.1986 ehdotta- suus. Nykyisten toimenkuvaltaan monipuolis- 27638: nut valtakunnallisen metsämuseon perustamista ten oppilaitosten lisäksi Evolla harjoitetaan 27639: Suomeen. Soveliaimpana sijoituspaikkakuntana myös alaan liittyvää monialaista tutkimustoi- 27640: työryhmä pitää Evan metsäoppilaitosten lähi- mintaa. Nämä voivat tarjota rakentavassa vuo- 27641: maastoa Lammin kunnassa. Lammin kunta on rovaikutuksessa metsämuseon toiminnalle ri- 27642: jatkanut metsämuseon suunnittelua työryhmän peän aloitusmahdollisuuden ja hyvät kehitysnä- 27643: mietinnön pohjalta. Hankkeesta on valmistu- kymät. 27644: nut alustava hankesuunnitelma, jossa on pyritty Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27645: selvittämään, millainen metsäalan erikoismuseo nioittaen, 27646: ja näyttelyalue olisi Evolle sijoitettuna. 27647: Lammin Evo on metsämuseon luonnollinen että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27648: sijoituspaikka. Siellä aloitettiin yli 120 vuotta 1989 tulo- ja menoarvioon 1 000 000 27649: sitten alan suomalainen opetus, ja tästä syystä markkaa Evon metsämuseon suunnitte- 27650: on Evolla paitsi mittavat perinteet myös pisim- luun. 27651: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 27652: 27653: Sirpa Pietikäinen Lea Savolainen Arto Lapiolahti 27654: Hannu Tenhiälä Iiro Viinanen Ilkka Joenpalo 27655: Sirkka-Liisa Anttila Ritva Vastamäki 27656: 1988 vp. 2571 27657: 27658: Raha-asia-aloite n:o 2401 27659: 27660: 27661: 27662: 27663: Pietikäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Hämeen työ- 27664: voimapiirin perustamiseen 27665: 27666: 27667: Eduskunnalle 27668: 27669: Vuonna 1987 perustettiin Satakunnan ja Hä- Myös Hämeenlinnan keskeinen sijainti Etelä- 27670: meen työvoimapiirit. Hämeen työvoimapiiriin Hämeessä on kiistaton etu yhteyksien ylläpitä- 27671: liitettiin tällöin kaikki Hämeen läänin kunnat miseksi alueen eri talousalueisiin ja niillä löyty- 27672: sekä eräitä kuntia Turun ja Porin läänistä. vien koulutuspalvelujen hyväksikäyttämiseksi. 27673: Aluejaon tarkistuksen yhteydessä syntyneestä Uudessa aluepoliittisessa lainsäädännössä ko- 27674: Hämeen työvoimapiiristä muodostui sekä väes- rostetaan piirihallintoviranomaisten yhteistyön 27675: töpohjaltaan että alueellisesti erittäin suuri. Li- lisäämistä alueella esiintyvien ongelmien hoi- 27676: säksi piirin alue on sisäisesti sangen heterogee- dossa. Tämäkin puoltaa rakennemuutoksesta 27677: ninen. Kuntakohtainen työttömyysaste vaihte- tai muista syistä erityistoimenpiteitä suoriita- 27678: lee suuresti. Ero piirin pohjois- ja eteläosien vä- vien organisaatioiden sijoittamista mahdolli- 27679: lillä on varsin selvä. simman lähelle toista tässä suhteessa keskeistä 27680: Työllisyyspolitiikan hoidossa Etelä-Hämees- viranomaista, lääninhallitusta. 27681: sä perinteisten työllistämistehtävien rinnalla ko- Vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon sisältyy 27682: rostuvat ja tulevat vastaisuudessa entistä enem- lausuma Hämeen työvoimapiirin jakamistar- 27683: män korostumaan ammatillisesti pätevän työ- peen selvittämisestä. Virkamiestyöryhmä on tä- 27684: voiman välittämiseen liittyvät tehtävät. män selvitystyön tehnyt ja päätynyt esittämään 27685: Ammatillisesti pätevän työvoiman välittämi- Hämeen työvoimapiirin jakamista. 27686: sessä tärkeän osan muodostavat koulutusmah- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27687: dollisuudet ja sitä kautta työvoimaviranomais- nioittaen, 27688: ten yhteydet alueella koulutuspalveluja tarjoa- 27689: viin laitoksiin. Tässä suhteessa Hämeenlinnan että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27690: alue tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia eripitui- 1989 tulo- ja menoarvioon 500000 27691: selle jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutuk- markkaa Etelä-Hämeen työvoimapiirin 27692: selle ammatillisesta peruskoulutuksesta korkea- ja piiritoimiston perustamiseksi Hä- 27693: koulutasoiseen opetukseen. meenlinnaan. 27694: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 27695: 27696: Sirpa Pietikäinen Ilkka Joenpalo Iiro Viinanen 27697: Lea Savolainen Arto Lapiolahti Hannu Tenhiälä 27698: Ritva Vastamäki 27699: 2572 1988 vp. 27700: 27701: Raha-asia-aloite n:o 2402 27702: 27703: 27704: 27705: 27706: Pietikäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristötutkimuk- 27707: siin ja -selvityksiin 27708: 27709: 27710: Eduskunnalle 27711: 27712: Ympäristötutkimuksen määräraha ei kasva teet joudutaan tutkituttamaan ympäristöhallin- 27713: tästä vuodesta lainkaan. Hämeen läänin osuus non ulkopuolisissa laboratorioissa. 27714: oli tänä vuonna 37 000 mk. Yksin Kärkölän Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27715: kloorifenolitutkimuksiin jouduttiin järjestä- nioittaen, 27716: mään lisäbudjetissa 200 000 mk lisää. Ilman 27717: riittäviä tutkimusmäärärahoja lääninhallinto että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27718: on hampaaton. Vesi- ja ympäristöpiirien labo- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27719: ratoriot ovat heikosti varustettuja, eikä niissä 35.1l.26 lisäyksenä 5 000000 markkaa 27720: voida tutkia esim. raskasmetallien ja orgaanis- ympäristötutkimuksiin ja -selvityksiin. 27721: ten yhdisteiden esiintymistä ympäristössä. Näyt- 27722: 27723: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 27724: 27725: Sirpa Pietikäinen Pentti Lahti-Nuuttila Arto Lapiolahti 27726: Anneli Taina Arja Alho Iiro Viinanen 27727: Ilkka Joenpalo Ritva Vastamäki Sauli Niinistö 27728: Anssi Rauramo Eeva Turunen Tellervo Renko 27729: Pirjo Rusanen Pirjo-Riitta Antvuori 27730: 1988 vp. 2573 27731: 27732: Raha-asia-aloite n:o 2403 27733: 27734: 27735: 27736: 27737: Pietikäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta ympäristöä säästä- 27738: ville tuotteille myönnettävän tunnuksen kehittämiseen 27739: 27740: 27741: Eduskunnalle 27742: 27743: Tutkimusten mukaan kansalaiset pitävät ym- hittämisen kannalta tällainen tunnus olisi Suo- 27744: päristöasioita tärkeinä ja toivovat yhteiskun- messakin hyödyksi. Näin voitaisiin vahvistaa 27745: nan lisäävän toimintaansa ympäristön puolesta. kuluttajien mahdollisuuksia vaikuttaa myöntei- 27746: Kansalaisten asenteilla ja heidän kuluttajina te- sesti ympäristön tilaan suosimalla ympäristöys- 27747: kemillään valinnoilla on suuri merkitys ympä- tävällisiä tuotteita. Tunnuksen käyttöoikeus 27748: ristön tilan kannalta. Mikäli kansalaisten tietä- voitaisiin myöntää tuotteiden valmistajille ano- 27749: mystä eri tuotteiden ympäristövaikutuksista muksen perusteella. 27750: voitaisiin lisätä, he voisivat ostovoimansa avul- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27751: la suosia ympäristöä ja luonnonvaroja säästäviä nioittaen, 27752: tuotteita ja näin nopeuttaa ympäristöä pilaa- 27753: vien ja luonnonvaroja tuhlaavien tuotantome- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27754: netelmien ja tuotteiden väistymistä. 1989 tulo- ja menoarvioon JOO 000 27755: Ympäristöystävällisille tuotteille myönnettä- markkaa ympäristöä säästäville tuotteil- 27756: vä tunnus on ollut Saksan Iiittotasavallassa käy- le myönnettävän tunnuksen kehittämi- 27757: tössä jo vuodesta 1979. Ympäristönsuojelun ke- seksi. 27758: 27759: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 27760: 27761: Sirpa Pietikäinen Ritva Vastamäki Sauli Niinistö 27762: Pirjo-Riitta Antvuori Anssi Rauramo Anneli Taina 27763: Arja Alho Eeva Turunen Pirjo Rusanen 27764: 2574 1988 vp. 27765: 27766: Raha-asia-aloite n:o 2404 27767: 27768: 27769: 27770: 27771: Pietikäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta jätehuollon edistä- 27772: miseen 27773: 27774: 27775: Eduskunnalle 27776: 27777: Jätehuollon edistämisen määrärahaa esite- maan jätteiden hyötykäytön edistämiseen ja va- 27778: tään pienennettäväksi tämänvuotisesta 19 milj. listusaineiston tuottamiseen. 27779: markasta 8 milj. markalla! Määrärahalla on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27780: tuettu erityisesti jätteiden hyötykäyttöä. Koska nioittaen, 27781: kaatopaikoille kulkeutuu miljardien markkojen 27782: edestä hyötykäyttöön kelvollista jäteraaka-ai- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27783: netta, tulisi määrärahaa päin vastoin kasvattaa 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27784: tuntuvasti tämänvuotisesta. Määrärahaa tulisi 35.12.62 lisäyksenä 14000000 markkaa 27785: käyttää erityisesti kansalaisjärjestöjen toteutta- jätehuollon edistämiseen. 27786: 27787: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 27788: 27789: Sirpa Pietikäinen Pentti Lahti-Nuuttila Arto Lapiolahti 27790: Anneli Taina Iiro Viinanen llkka Joenpalo 27791: Ritva Vastamäki Sauli Niinistö Anssi Rauramo 27792: Arja Alho Eeva Turunen Tellervo Renko 27793: Pirjo Rusanen Pirjo-Riitta Antvuori Anna-Kaarina Louvo 27794: 1988 vp. 2575 27795: 27796: Raha-asia-aloite n:o 2405 27797: 27798: 27799: 27800: 27801: Pietikäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta suojelualueiden pe- 27802: rustamisesta aiheutuviin korvauksiin 27803: 27804: 27805: Eduskunnalle 27806: 27807: Momentin 35.15.41 (Korvaukset suojelu- määrääminen ja maksaminen tulisi antaa lää- 27808: alueiden perustamisesta) määrärahaa ollaan vä- ninhallitusten tehtäväksi, sillä asiat ovat pahasti 27809: hentämässä kuluvan vuoden 3 000 000 markas- ruuhkautuneet ympäristöministeriössä ja maan- 27810: ta. Määräraha tulisi kuitenkin todellisuudessa mittaushallinnossa. 27811: moninkertaistaa, sillä lääninhallitusten toteut- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27812: tama pitkäjänteinen suojelutyö on tuottamassa nioittaen, 27813: jo tänä ja ensi vuonna runsaasti vapaaehtoisia 27814: rauhoituksia korvausmenettelyn avulla. Koko että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27815: lehtojen suojeluohjelma on tarkoitus pääsään- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27816: töisesti toteuttaa korvausmenettelyn avulla. 35.15.41 lisäyksenä 4000000 markkaa 27817: Myös uhanalaisten lajien suojelussa tullaan korvauksiin suojelualueiden perustami- 27818: käyttämään korvausmenettelyä. Korvausten sesta. 27819: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 27820: 27821: Sirpa Pietikäinen Pentti Lahti-Nuuttila Arto Lapiolahti 27822: Anneli Taina Iiro Viinanen Ilkka Joenpalo 27823: Ritva Vastamäki Sauli Niinistö Anssi Rauramo 27824: Arja Alho Eeva Turunen Tellervo Renko 27825: Pirjo Rusanen Pirjo-Riitta Antvuori Anna-Kaarina Louvo 27826: 2576 1988 vp. 27827: 27828: Raha-asia-aloite n:o 2406 27829: 27830: 27831: 27832: 27833: Pietikäinen ym.: Määrärahan osoittamisesta nuorten osuuskunta- 27834: asumisen tutkimiseen 27835: 27836: 27837: Eduskunnalle 27838: 27839: Omistusasuntojen hintojen nousu ja vuokra- vuokraan ja asunnonvaihtajan etujen turvaami- 27840: asuntojen vähentyminen ovat kaventaneet seen. Asukkaiden mahdollisuudet vaikuttaa 27841: nuorten valintamahdollisuuksia asuntomarkki- omaan asumiseensa ovat paremmat kuin vuok- 27842: noilla. Suurimmissa asutuskeskuksissa sekä ko- ra-asumisessa. Osuuskunta-asumisen elvyttämi- 27843: toaan irtautuvan, yksin asuvan että perhettä pe- sen ja laajentamisen edellytykset (rahoitus, ton- 27844: rustavan ja opiskeluaan päättävän nuoren on tinsaanti, asunnonvaihtajan asema jne.) tulisi 27845: erittäin vaikea löytää itselleen kohtuuhintaista tutkia. 27846: ja sopivan kokoista asuntoa. Tarvitaan uusia Edellä olevan perusteella ehdotamme kun- 27847: vaihtoehtoja. nioittaen, 27848: Useissa maissa- mm. Ruotsissa, Norjassa ja 27849: Kanadassa - yhteiskunta tukee osuuskunta- että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 27850: asumista. Myös Suomessa on osuuskunta-asun- 1989 tulo- ja menoarvioon momentille 27851: toja, joiden määrä on kuitenkin asunto-osa- 35.45.22 lisäyksenä 150 000 markkaa 27852: keyhtiöiden rinnalla vähentynyt. Osuuskunta- nuorten osuuskunta-asumisen tutkimi- 27853: asuntojen toiminta perustuu asukkailta perittä- seen. 27854: vään osuuskuntamaksuun, omakustanteiseen 27855: 27856: Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1988 27857: 27858: Sirpa Pietikäinen Pentti Lahti-Nuuttila Arto Lapiolahti 27859: Anneli Taina Pirjo Rusanen Ilkka Joenpalo 27860: Ritva Vastamäki Sauli Niinistö Anssi Rauramo 27861: Arja Alho Markku Lehtosaari 27862:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025